6 Suomi ei pärjää EU:n ratakisassa LIIKE . 12 POLITIIKKA . KULTTUURI . Hinta 3 € 9. 19 KULTTUURI . 31 25 vuotta kirjavisaa Sano Visegrád ja EU-hymy hyytyy Taas amislaisia sorsitaan Tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Chef Wotkin’s palvelutiskit Prisma Itäkeskus ja S-Market Sokos Helsinki www.wotkins.fi. 38 POLITIIKKA . Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja . . MARRASKUUTA 2017 N0 45 Itsenäistyikö Suomi jo 15.11.
MARRASKUUTA 2017 Lehdessä 6 Suomi haaveilee, Ruotsi toimii ja imuroi EU-tukia 8 Uutiskertaus: Uusia paljastuksia kätketyistä omaisuuksista 9 Demokraatti.fi 10 SDP:n myytit: Onko demari aidosti solidaarinen 12 Sano Visegrád ja EU-hymy hyytyy 14 #metoo keikuttaa Theresa Mayta 15 Demograafi.fi 19 Korkeakouluihin samalta viivalta 20 Ystävyyttä yli rajojen 22 Salmiakkia 23 Portaat ovat kuntosali 24 Olipa kerran minä: Frank Martela 28 Kaaos, tuo luova olotila 29 Kasvot peilissä: Veijo Votkin 31 Kirjavisa 25 vuotta 35 Kieli, yhteinen ihmeellinen kykymme 36 Nauru pidentää ikää – myös punavankileirillä 38 Demokraatti 100 vuotta sitten 41 Mielipide 42 Suomalainen demari 43 Järjestöt 45 Ristikko 46 Televisio 48 Mun luonto, Närästäjä, Radio 19 Liike 31 Kulttuuri 23 Elämä 6 Politiikka 3 Mikä meno, Maarit Feldt-Ranta. 4 Demo, Ville Ranta, Opposition ääni 5 Pääkirjoitus, Kohtaaminen Frank Martelan kanssa Kannen kuva: Nora Vilva ja Emilie Uggla EU natisee. 2 9. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. Visegrad-maat eivät mahdu EU:n yhteiseen arvomaailmaan. Oikeasti solidaarinen.. Viikon valinta 12 Ota yhteyttä meihin! WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan Liitto tuken asi WWW.OSOITTEESI.NET Logo Slogan www.pam.fi www.pau.fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. www.paperiliitto.fi Eki on hieno mies
Se on erittäin tasa-arvoinen ja yhteisöllinen yhteiskunta. Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.), mikä meno. Yöpöydälläni on Hillary Clintonin uusin kirja, jossa hän kertoo presidentinvaalitaistelusta. (Haastattelu tehtiin viime torstaina.). Pohjoismaiset politiikot koolla Helsingissä Suomen satavuotisjuhlavuonna. Minkä puolueen jäsenkirja, jos joku muu kuin omasi. Keskustalaiset ovat ihanan raivostuttavia, mutta Seppo Kääriäinen on vain ihana. Kyse on Yhdysvaltain presidentinvaaleista. Politiikka on paitsi päätöksiä myös ihmisten välistä toimintaa ja ystävyyssuhteita sekä huumoria. Istun paljon eduskunnan kuppilassa. Ei. MARRASKUUTA 2017 JOHANNES IJÄS KUULUMISIA KENTILTÄ Miten olisi. Ilmapuntari. Eli sordiinoa peliin, jos haluaa haukkua Turun kaupunginteatterin uutta versiota veljeksistä. Miten olisi. Olen sydämestäni sosialidemokraatti. Se edustaa myös jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä. Kuinka pidät huolta mielenterveydestäsi. vähän ihastunut Seppo Kääriäiseen. Junat kulkee ja hevosella pääsee. Islannissa. 3 9. Meno on mitä mahtavin. Se on vielä edessäpäin. Tarvitseeko poliitikko kotiin oman politiikan toimittajan. Tuore kirja arvoi, että Trumpin valinta oli aikamme suurin poliittinen skandaali, jopa suurempi kuin Watergate. Vesasta on enemmän iloa kahvinkeitossa ja saunanlämmittäjänä. Mikä on poliittinen voimaeläimesi. Hän osoittaa taitamattomuutensa ja myös kelvottomuutensa...” Näin kirjoitti aikoinaan kriitikko August Ahlqvist juuri ilmestyneestä Seitsemästä veljeksestä. Ei. Kuka on rakkain poliittinen vastustajasi. Uhkaako jakomielitauti espoolais-raaseporilaista. Paras iskurepliikkisi vaaliteltalla. Hyytävää. Minkä kirjan luit viimeksi. Likaista rahaa, kiinteistökauppoja, offshore-pankkeja, hakkerointia ja kuolleita vakoojia... Siellä yleensä aina sataa vaakasuoraan, mutta ihmiset ovat lämpimiä. Olen kerran aikaisemmin jukisesti tunnustanut, että olen Missä Pohjoismaassa asuisit, jos Suomea ei lasketa. Islanti on myös huippuhyvä jalkapallossa. Ihan sujuvasti sukkuloin ihan missä tarvitsee. ”Teos on sekä naurettava että hävettävä. Jännityselokuva. Politiikka on politiikka ja koti on koti. Jos kuuntelisin Vesan (puoliso MTV:n politiikan toimittaja Vesa Kallionpää) juttuja, minun poliittinen urani olisi ohi aika nopeasti. Mielelläni voisin ottaa Norjan ja Ruotsin työväenpuolueen jäsenkirjan. Yksi vuoden lempiviikoistani. Ajattelen monesta asiasta samalla tavalla, mutta he ovat välillä niin maalaisia. Päivä, jonka poliitikkona vaihtaisit pois. Seppo Kääriäinen on ihana, viisas, harkitsevainen, aatteellinen ja komea. Hirvi on omanarvontuntoinen, sillä on hyvä itsetunto. Keskustalaiset ovat ihanan raivostuttavia. Ja ri So in i Höyryä
Yhteistyöterveisin, Demokraatin toimitus Mutta kun tilaa, mitä haluaa, voi uskottavuus mennä.. MARRASKUUTA 2017 Ville Ranta Pari valittua sanaa Elinkeinoelämän keskusliitolle NÄIN TUTTAVALLISESTI, HYVÄ EK, kun panitte keskusjärjestösopimukset osaltanne halki, poikki ja pinoon, ihmettelimme, miten järjestö ja sen nokkamies Jyri Häkämies saa aikansa kulumaan. 4 9. Viime viikolla se selvisi: teetätte kyselyitä, joissa kysymysten asettelu vaatii runsaasti aivotyötä. Aika raflaava tulos. Vielä raflaavampaa on se, että asiaa selvittäneessä kysymyslauseessa käytettiin ilmausta ”lähes samaan hintaan”. Hyvä EK, sitä saa, mitä tilaa. Lähes sama kuin kysyttäisiin: haluaisitko hattusi täyteen rahaa, jos sitä taivaasta sataisi. Edes keskustan tupailloissa ei enää uskota, että kokoomuksen sote-mallin valinnavapaus julkisen ja yksityisen välillä toteutuisi ”lähes samaan hintaan”. Muu maailma kun ei toimi kuten taloustutkimus, joka rahasta kysyy, mitä tilataan. Aika harhaanjohtavaa. Mutta kun tilaa, mitä haluaa, voi uskottavuus mennä. Teettämänne valinnanvapauskyselyn mukaan suomalaisista 54 prosenttia ja SDP:n kannattajista 64 prosenttia kannattaa sote-valinnanvapausmallia, jossa asiakas voi valita joko julkisen terveyskeskuksen tai yksityisen lääkäriaseman
– Vielä vähän aikaa sitten kolmen lapsen nukuttaminen yksin tuntui mahdottomalta, mutta nyt arki on muuttunut astetta helpommaksi, hän kertoo. Monet Martelan ajatukset tuntuvat lähtevänkin käytännön elämän haasteista. Syyskuussa Suomen Kuvalehti kertoi Aallon pitävän suosikkipuolueenaan kokoomusta, jonka puheenjohtajan Petteri Orpon työskentelyyn Aalto oli eduskunnan valtionvarainvaliokunnassa ihastunut. JK. Aallon ulostuloja on vaikea pitää harkitsemattomina, koska ne ovat hänen edeltäjäänsä Ville Niinistöön verrattuna kuin harvinaisia perhosia. Riski on kasvamassa varakkaille liian suureksi. Miksi kukaan haluaisi tehdä hallitusyhteistyötä kokoomuksen kanssa, Aalto kysyi blogikirjoituksessaan marraskuun alussa ja perusteli näkemyksiään arvostelemalla kokoomuslaista, asiantuntijalausuntoja halveksuvaa sote-mallia. Touko Aalto ei sen sijaan hahmottanut tekevänsä nykyään töitä keskikokoisen puolueen johdossa, vaan kaivoi povaristaan puolustuspuheen, joka olisi saattanut käydä kriisiviestinnästä jyväskyläläisen hipster-ravintolan Vakiopaineen pöydässä. Puolueen suosio on kääntynyt laskuun, ja Aalto on lehtensä menettäneitä puita katsellessaan antanut kokoomusihastuksensa siinä määrin jäähtyä, että hänestä on tullut avoimen kokoomusvastainen. Maaseudun ylimmän edunvalvojan keskustan poliitikot eivät Diarran lausahdusta ymmärtäneet. Puhelinvaihde: 09 7010 41 Päätoimittaja-toimitusjohtaja: Mikko Salmi, 09 7010 504, mikko.salmi@demokraatti.fi Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560, ilmoitukset@demokraatti.fi Toimituspäällikkö (viikkolehti): Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimituspäällikkö (verkko): Rane Aunimo, 09 7010 553 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN-L 2242-6892 Demokraatti, ISSN 2242-6892 (painettu), ISSN 2242-6906 (verkkojulkaisu) Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. MIELIPIDEPALSTA mielipide@demokraatti.fi Demokraatti/mielipide PL 338, 00531 Helsinki Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Marraskuulle tultaessa sekä vihreiden kannatus että Aallon näkemykset ovat kauniisti sanottuna jalostuneet. Lähdemme kuvauksiin Demokraatin studiolle. Oranssi takki loistaa räntäsateessa. KUVA JARI SOINI Nummisuutarien Eskon seikkailut puoluejohdossa V ihreiden puheenjohtajaksi kesällä noussut kansanedustaja Touko Aalto on lyhyessä ajassa löytänyt sisältään kirjavia poliittisia näkemyksiä. 5 9. Martela sai opiskeluaikoina lempinimekseen Frank. Toivottavasti se lisää läpinäkyvyyttä ja vähentää veronkiertoa. Strategia voi olla viisas, koska Aallon puhuessa horsmat heiluvat melko suurella todennäköisyydellä. Diarran lausunto oli Aallon mukaan mustaa huumoria vaikka enemmän mustaa huumoria oli puoluejohtaja Aallon puolustuspuheessa. Vihreiden haave nousta kaupunkien ja opiskelijoiden liikkeestä suomalaiseksi yleispuolueeksi ei kuntavaaleja seuranneen myönteisen kehityksen jälkeen näytä kantavan. Martela kertoo innoissaan päässeensä harrastamaan liikuntaa kolmena peräkkäisenä iltana. Se on kolmen alle kouluikäisen lapsen isälle harvinaista. Helsinkiläinen kuntapoliitikko Fatim Diarra (vihr.) erehtyi puolueensa kuivanmaan risteilyn aikaisessa some-päivityksessään yhdistämään suomalaisen maaseudun insestiin ja lähisuhdeväkivaltaan. MARRASKUUTA 2017 Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Hän on sanojensa mukaisesti nopea. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 Sähköposti: toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Politiikka: Simo Alastalo, 09 7010 437 Elämä: Nora Vilva, 09 7010 528 Demokraatti.fi TILAAJAPALVELU Puhelin: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Kulttuuri: Rolf Bamberg, 09 7010 539 Liike: Anna-Liisa Blomberg, 09 7010 459 FRANK MARTELAN HAASTATTELU SIVULLA 24 Oranssitakkinen pyöräilee räntäsateessa Filosofi ja tietokirjailija Frank Martela sanoo puhelimessa puhuvansa nopeasti. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. Paratiisi-paperit-nimellä tunnetut dokumentit osoittavat, että veroparatiiseihin piilotetut varat tulevat selvästi aiempaa todennäköisemmin julki. Kohtaaminen TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Se tuntui heti omalta. Ei ainakaan Aallon johdolla, joka ajaa parhaillaan puoluettaan piiloon Punavuoren baareihin. Aalto ajaa parhaillaan puoluettaan piiloon Punavuoren baareihin. Aallon apologia ei tilannetta Flöjtin mukaan ymmärrettävästi helpottanut. Puolentoistavuoden takaiset Panama-paperit ovat saaneet seurakseen lisää suuren luokan paljastuksia. SDP ja keskusta edustivat Aallolle tuolloin menneisyyttä. Aallon ihastuksen tulkittiin tarkoittavan valmistautumista hallitusyhteistyöhön kokoomuksen kanssa, olihan kokoomus gallup-ykkönen ja vihreät hyvässä nousukiidossa. Vihreiden puheenjohtajuudesta kesällä kilvoitellut tutkija Mika Flöjt totesi Diarran kirjoituksen pilaavan vihreiden pitkäaikaista työtä Pohjois-Suomessa ja pikkupaikkakunnilla. Kysymys on erinomainen, mutta sen esittäjä on kantaansa kahdessa kuukaudessa 180 astetta kääntänyt Touko Aalto. Frank-nimi vaikuttaakin istuvan hänelle täydellisesti. Niinistön rinnalla Aalto on etupäässä hiljaa. Martela taluttaa lastenistuimella varustettua pyöräänsä. Etukäteen kiinnostaa hänen tapansa kirjoittaa asioista kansantajuisesti
MARRASKUUTA 2017 P Politiikka Tuottaja: Simo Alastalo 09 7010 437 simo.alastalo@demokraatti.fi VIIKON TWIITTI » Saska Saarikoski: Texasin asemies riiteli anoppinsa kanssa. Suomi pipertää liikennehankkeissa Muut Pohjoismaat osaavat Suomea paremmin liikennesuunnittelun ja EU-tukien hyödyntämisen S uomi on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista väylähankkeiden rahoitusratkaisuissa ja liikennesuunnittelussa, sanoo SDP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Ville Skinnari. – Suomea vaivaa edelleen putkiajattelu, jossa ministeriöt tekevät liikaa omia juttujaan. – Olen ollut tilanteesta tosi huolissani jo pitkään. Suomi on jäänyt aika pahasti sivuun pitkän aikavälin suunnittelusta. – Havainto on oikea. Skinnarin mukaan Tanskan, Norjan ja Ruotsin muodostamaan kolmioon on syntymässä yksi Euroopan kilpailukykyisimmistä alueista, joka on osaltaan seurausta myös liikenneinfran kehittymisestä. Eduskunnan liikenneja viestintävaliokuntaan kuuluva Skinnari on seurannut naapurimaiden liikennestrategista ajattelua runsaat kaksi vuotta Pohjoismaiden neuvostossa liikenneraportoijana. – Ongelma liittyy hallituksen johtamiseen ja ministeriöiden väliseen yhteistyöhön. – Me keskitymme yksittäisiin asioihin, kun koko Suomi pitäisi hakea tähän TEN-T-ydinverkkoon eli eurooppalaisen liikennejärjestelmän ytimeen. Ei tämä ole vain yhden ministeriön asia. Samaan aikaan suunnitellaan junayhteyttä Göteborgista Osloon. Ruotsalaisten edistyksellisemmän liikennesuunnittelun on pannut merkille myös liikenneja viestintäministeri Anne Berner (kesk.). Rynnäkkökiväärillä pikkukinasta tulee verilöyly. Siinä pitää huomioida myös Baltian, Venäjän ja sitä kautta Aasian yhteydet. Ruotsi osaa EU-rahoituksen Pohjoismaiset naapurit osaavat Skinnarin mukaan tehdä liikennehankkeissaan yksityisen ja julkisen välistä rahoitusyhteistyötä ja hyödyntää myös EU:n rahoituskanavia Suomea tehokkaammin. Työryhmän on hänen mukaansa määrä antaa raporttinsa helmikuun loppuun mennessä. Asian äärellä on parlamentaarinen työryhmä, joka pohtii miten liikenneinfran rahoitusta tulisi kehittää, Berner sanoo. Ministeriöi. Samalla tavoin kuin liikunta ja urheilu eivät ole vain opetusja kulttuuriministeriön asia vaan kuuluuvat myös sosiaalija terveysministeriölle. Skinnarin mukaan Suomen malli ei toimi senkään vuoksi, että liikenneja viestintäministeriö ja liikennevirasto ovat suunnittelun ja rahoituksen kanssa yksin. Jos ihmiset liikkuvat enemmän, säästämme sote-rahaa. – Esimerkiksi viime viikon tiistaina ruotsalaiset ja norjalaiset esittelivät Pohjoismaiden neuvostossa uuden luotijunan Tukholmasta Osloon. Pelkään, että me jäämme tästä sivuun. Skinnarin mukaan Suomessa tapellaan samaan aikaan siitä, saadaanko Oulun satamaa syvennettyä tai rakennetaanko Hailuotoon silta. 6 9
den pitäisi alkaa enemmän keskustelemaan keskenään. Skinnarin mukaan Göteborgin kaupunki rahoittaa Göteborg-Oslo -luotijunaa myymällä maata rautatieaseman ympäriltä 200 miljoonan euron arvosta. – Sitä sanomaa pitäisi tuoda lapsille ja nuorille. Rynnäkkökiväärillä pikkukinasta tulee verilöyly. Skinnarin mukaan SDP rakentaa parhaillaan omaa pitkän aikavälin liikennemalliaan. SIPILÄN HARHALENTO SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne arvelee, että keskusta ja kokoomus tiesivät perussuomalaisten hajoamisesta hyvissä ajoin ennen tapahtunutta. Lisäksi ne ja osin presidentti Niinistö auttoivat hajottamaan perussuomalaiset. Suomi pitää Skinnarin mukaan saada myös kaksiraiteiseksi. – Luovuus ja tahto luoda uutta puuttuu. – Sitä käytetään siemenrahana perustettavalle yhtiölle. Jos Oslon kaupunki tekee saman, kaupungit johtavat hanketta. Pitkän aikavälin suunnittelu tarkoittaisi käytännössä liikenneyhteyksien kuten maanteiden, rautateiden ja lentoyhteyksien suunnittelua niin, että tähtäin olisi ainakin 2030-luvulla. SULLE-MULLE POLITIIKKAA Uuden kirjan mukaan Suomea johtaa hallitus, jossa keskustan ja kokoomuksen päätökset perustuvat sulle–mullediiliin. 7 9. Bryssel jakaa vuoden 2023 TEN-T-rahat aika pian eikä Suomella ole sinne kunnollisia suunnitelmia. Nuoret vertaavat itseään tähän ”yleiseen käsitykseen normaalista”, mitä myös sosiaalinen media ruokkii. MARRASKUUTA 2017 Saska Saarikoski: Texasin asemies riiteli anoppinsa kanssa. Näissä pitäisi olla vähintään kahdentoista vuoden aikajänne. Suomessa eletään neljän vuoden sykleissä, jos ja kun hallitus pysyy pystyssä neljä vuotta, ja sitten taas joku miettii kaiken uusiksi. Nyt Hangosta ja Helsingistä pääsee läpi Suomen vain yhtä raidetta pitkin. Miksi Turku-Helsinki -tunninjuna ei olisi Turun ja Helsingin kaupunkien hanke. Viikon luetuimmat 1 2 3 DEMOKRAATTI.FI ELÄMÄ POLITIIKKA POLITIIKKA Kuvitus : Nora Vilva ja Emilie Uggla Suomea vaivaa edelleen putkiajattelu, jossa ministeriöt tekevät liikaa omia juttujaan. – Nykymalli on hidas, tehoton, vaikeasti ennustettava ja liian lyhytjänteinen. He pitivät tätä ajatusta tosi hyvänä, mutta totesivat seuraavassa lauseessa, että meidän olisi itse pitänyt kehitellä tämä. – Pitää uskaltaa puhua Tallinnan tunnelista ja Jäämeren radasta ja tehdä niihin suunnitelmat. Suunnittelussa pitäisi myös jättihankkeiden osalta olla mukana erilaiset rahoitusvaihtoehdot. Samalla tavalla meidän pitää jatkossa ottaa liikenneasiat valtioneuvoston pöydälle, tehdä päätös ja viestiä selkeästi Brysseliin, että nämä ovat ne hankkeet mitkä me tulemme tekemään. – Puoluehallitus käsittelee asiaa marraskuun aikana. Hallituskausi on liian lyhyt Skinnari hahmottaa suomalaisen liikennesuunnittelun ongelmaksi myös hallituskausien mittaiseksi jäävän syklin. – Kun se sovitaan nyt, vuonna 2030 se on valmis. Sitten meidän pitää katsoa kaupunkeja ja kasvukeskuksia sekä poikittaisyhteyksiä yhdessä teollisuuden ja matkailun kanssa. Skinnari kertoo kehittäneensä muutamien talousvaliokunnan kansanedustajien kanssa suoraa rautatieyhteyttä Pietarista Lahden, Tampereen ja Vaasan kautta Uumajaan ja Narvikiin. TAIVAALLISTA TAVALLISUUTTA Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore sanoo tavallisuuden olevan taivaallista. Jos kaikki menee niin kuin pitää, niin ensi keväänä meillä on oma malli valmiina seuraavalle vuosikymmenelle. Me puhumme näistä asioista, mutta kaupungit eivät ehkä lopulta ole tarpeeksi aktiivisia. Ihmetystä herättää myös Sipilän lentomatka hallituksen muka-eroanomusta viemään. Rail Scandinaviaksi kutsuttua ideaa esiteltiin Skinnarin mukaan myös VR:n johdolle. – Ruotsalaiset veivät lähes 20 miljardin paketin suoraan Brysseliin, jolloin se oli Ruotsin hallituksen kanta. Miksi Suomessa ei tehdä samaa. Ruotsissa suuret liikennehankkeet ja niiden rahoitus käsitellään valtioneuvoston tasolla. Simo Alastalo Demokraatti
SDP:n kansanedustaja Timo Harakka moitti, että hallitus on säätänyt yhteisöjen velvollisuuden rekisteröidä edunsaajansa liian alhaiseksi. Tiedot vuodettiin ensin saksalaislehti Süddeutsche Zeitungille, joka jakoi ne kansainvälisen tutkivien toimittajien verkoston kanssa. Hän perusteli sotea suomalaisten yhteisellä tahtotilalla uudistuksen tarpeellisuudesta. Veroparatiiseihin kytkeytyvä valtava tietovuoto ”Paratiisin paperit” on jatkoa Panaman papereille, joista uutisoitiin viime vuonna. Finnfund tekee kehitysyhteistyötä tarjoamalla rahoitusta yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. 8 9. VTV pitää tähän syynä löysää valtion hallintoa, joka on ponnettomasti ajanut tavoitteitaan. Ennustan, että sote-tarinan seuraava iso taisto käytäneen jälleen hallituksen ja perustuslakivaliokunnan välillä, kun hallituksen viimeisintä valinnanvapauskiemuraa eli asiakasseteliä aletaan juntata. Totta, kukaan tuskin kyseenalaistaa soten tarpeellisuutta, ei edes hallituksen kiroama perustuslakivaliokunta. MARRASKUUTA 2017 Jälkimaku TOIMITTAJA KOMMENTOI VIIKON TAPAHTUMIA T utkijat ja dosentit! Pääministeri Juha Sipilä joutui taas viime viikolla narskuttelemaan hampaitaan, kun Valtiontalouden tarkastusvirasto kritisoi hallituksen toiminnan epärealistisuutta. VTV piti raportissaan sosiaalija terveydenhuollon kokonaisuudistukselle eli sote-uudistukselle kaavailtuja kolmen miljardin säästöjä ylimitoitettuna. Tuore tietovuoto veroparatiiseista kasvattaa EU-maiden paineita kiristää jälleen otettaan verojen välttelystä ja rahanpesusta. Eikä ainakaan yksityisten terveysalan jättien määrittelemällä hinnalla. Uutisviikko KOONNUT HEIKKI SIHTO Veroparatiisit porskuttavat Paljastukset veroparatiisikytköksistä jatkuvat. Mutta Anneli hei, keskustaa ja kokoomusta lukuunottamatta muu Suomi ei ole siihen valmis hinnalla millä hyvänsä. Valtion lähes kokonaan omistama Finnfund on Ylen mukaan sijoittanut puolestaan kahdeksan miljoonaa euroa rahastoon, joka on rekisteröity Caymansaarille. Myös sotea puolusteleva retoriikka alkaa olla onttoa. Yle kertoi maanantaina, että esimerkiksi Nordea on myöntänyt miljardilainoja veroparatiiseihin rekisteröidyille varustamoyhtiöille. Paratiisin paperit -nimisen tietovuodon mukaan amerikkalaisyrityksistä Nike ja Apple ovat kiertäneet veroja käyttämällä hyväkseen Euroopassa sijaitsevien maiden verolakien porsaanreikiä. Perheja peruspalveluministeri Anneli Saarikko (kesk.) ehti tyrmäämään VTV:n raportin. STT. Oppositio arvosteli maanantaina Suomen hallitusta siitä, että se on mennyt nykyisen rahanpesudirektiivin toteuttamisessa siitä mistä aita on matalin. Sen verran tulehtuneelta vaikuttavaa HEIKKI SIHTO toimituspäällikkö heikki.sihto@ demokraatti.fi Siis kenen sote. – Hallitus toteutti viime kesänä direktiivin minimivaatimuksen ja edellytti yhteisöjen rekisteröivän 25 prosentin edunsaajansa, Harakka sanoi STT:lle ja muistutti SDP:n ajaneen komission esittämää 10 prosentin rajaa. Ilmeisesti hallituksessakin jo pohditaan kaatuneen sote-uudistuksen jälkeistä aikaa. Nike onnistui pudottamaan veroprosenttinsa kahteen, kun eurooppalaisyritykset maksoivat samaan aikaan keskimäärin 25 prosentin veroa. sulle maakuntauudistus-mulle valinnanvapaus puolueiden akseli. Suomi ei ole valmis soteen yksityisten terveysalan jättien määrittelemällä hinnalla
Toiseksi suosituin ehdokas on vihreiden Pekka Haavisto 13 prosentin kannatuksella. Vain 14 prosenttia vastaajista pitää järjestelmää oikeudenmukaisena. Palkkaratkaisut neuvotellaan lähtökohtaisesti paikallisesti. Kahdenvälinen puolustusyhteistyö maiden välillä sekä Suomen tiivis Nato-kumppanuus ovat hänen mukaansa tekijöitä, jotka vahvistavat Suomea ja lisäävät siten vakautta koko Pohjois-Euroopassa. Tätä mieltä on lähes kaksi kolmasosaa ”Tämä kertaus edelläkuvatusta on paikallaan, koska kansalaisten muisti on lyhyt. – Lehdistö on puhunut suursotaharjoituksesta, minä olen puhunut yleensä harjoittelusta ja isomman harjoittelun tarpeesta, jossa olisi kumppanimaita mukana ja harjoiteltaisiin vähän suuremmalla joukolla kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista, joka on Puolustusvoimien uusi lakisääteinen tehtävä, Niinistö sanoo. 9 9. Jeremy Corbyn.. Sopimukset koskevat 120 000 ylempää toimihenkilöä. – Jokaisen, joka pannut rahaa veroparatiiseihin välttääkseen verot Britanniassa, pitäisi tehdä kaksi asiaa: pyytää anteeksi ja ymmärtää, mitä tällainen toiminta aihettaa yhteiskunnallemme. Demareita äänestävistä 30 prosenttia ilmoitti Orpon suosikikseen. Asia ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä gallupista. Koulut, sairaalat, asuminen, kaikki julkiset palvelut häviävät ja muut joutuvat maksamaan erotuksen heidän vuokseen.” Lue pitkä juttu verkossa: Demokraatti.fi Demokraatti.fi KOONNUT RANE AUNIMO ANTTI RINNE PALJASTI JÄRJESTÄNEENSÄ KEVÄÄLLÄ 2015 SDP:N PUOLUETOIMISTOLLA TILAISUUDEN, JOSSA JUHA SIPILÄ TAPASI PALKANSAAJAJOHTAJIA. Orpo keräsi kannatusta myös muista puoluetaustoista. Onneksi hallitus on ajanut seinään sote-uudistuksenkin kanssa.” Arvi Aho ”Suomessa tarvitaan vähintään kerran kymmenessä vuodessa porvarihallitus, muuten meitä kohtaa Kreikan kohtalo.” Jukka Suomaa ”Kannattaa miettiä, kuinka avulias on. Harjoitus, sotaharjoitus, suursotaharjoitus… Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) panee väittelyn Suomessa järjestettävästä suuresta sotaharjoituksesta osin terminologian piikkiin. PIAN ÄÄNI KELLOSSA MUUTTUI, JA ”YHTÄKKIÄ VAADITTIIN SATAA TUNTIA LISÄÄ TYÖAIKAA ILMAN, ETTÄ SIITÄ MAKSETAAN LISÄÄ PALKKAA”. Ylen mukaan vihreiden nopean kannatusnousun ja jyrkän alamäen takana ovat ennen kaikkea liikkuvat naiset. Syyksi on arvioitu muun muassa puheenjohtaja Touko Aallon ja koko johdon näkymättömyys. Kuudesta ehdokkaasta kakkosena oli keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, kolmantena oli vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja kolmantena samalla kannatukselle SDP:n Antti Rinne ja vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto. Ylemmät toimihenkilöt sopuun Ylemmät toimihenkilöt YTN hyväksyi neuvottelutulokset uudeksi työehtosopimukseksi teknologiateollisuuteen, suunnitteluja konsulttialalle ja kemianteollisuuteen. Silloin herää kysymys, minne on kadonnut kymmeniä tuhansia henkilöitä.” Tanja Hakala Lisää uutisia ja kommentteja: Lue Demokraatti.fi eli noin 64 prosenttia kyselyyn vastanneista. Herrojen kanssa käy yleensä huonosti...” Marja Valvikki Rahkonen ”Meitä ohjataan jostain muualta kuin Sipilästä. MARRASKUUTA 2017 Lisää uutisia: Demokraatti.fi USA ja Suomi toisistaan tykkää – armeijan vihreissä Suomessa vierailleen Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattisin mukaan Suomen ja Yhdysvaltain suhteet eivät ole koskaan olleet niin vahvat kuin nyt. Orpo suosituin pääministeriksi Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on suosikki pääministeriksi, ilmenee Taloustutkimuksen kyselystä. 25 prosenttia suomalaista pitää Orpoa suosikkinaan Suomen seuraavaksi pääministeriksi, Iltalehti kirjoitti tutkimuksesta. Sopimukset nostavat ansioita 3,2 prosentilla kahden vuoden aikana. Laskua kertyi kuukaudessa 2,6 prosenttiyksikköä. Sauli Niinistö suosituin presidenttiehdokas Jos presidentinvaalit pidettäisiin nyt, presidentti Sauli Niinistö valittaisiin jatkokaudelle edelleen suoraan ensimmäisellä kierroksella. Tiedot kävivät ilmi tietovuoto Paratiisin papereista. Vihreiden kannatus tippuu Ylen viimeisimmässä mittauksessa vihreiden kannatus oli enää tasan 14 prosenttia. ”Järkyttäviä” paljastuksia Miljoonia euroja Britannian kuningashuoneen varoja on sijoitettu Caymansaarten ja Bermudan kautta. YTN on korkeastikoulutettujen Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö. Brittien työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn kommentoi asiaa maanantaina. Vihreiden ongelmia syvensi helsinkiläisen valtuutetun Fatim Diarran Facebook-kommentti, jossa hän haukkui syrjäseutujen asukkaita. Eläkejärjestelmä sorsii eri sukupolvia Valtaosa suomalaisista kokee nykyisen eläkejärjestelmän epäoikeudenmukaiseksi eri sukupolvia kohtaan, ilmenee Uutissuomalaisen kyselystä. Epäreiluimpana järjestelmää pitävät 45–59-vuotiaat. Lehden mukaan Niinistöä äänestäisi 67 prosenttia kyselyyn vastanneista. Myönteisimmin järjestelmään suhtautuvat yli 70-vuotiaat. Se joka saa tuon salkun, ei voi tehdä käytännössä mitään.” Kim Valvio ”Toivottavasti nauroivat Sipilän ulos toimistosta.” Sami Korkiakoski ”Kannattaisi verrata työttömien määrän vähenemistä työllisten määrän lisäykseen
– Solidaarisuus on aina myös yhteisvastuullisuutta, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja myötämielisyyttä kanssaihmisiä kohtaan. Nämä ovat kaikki hyvin konkreettisia, yhtenäisen solidaarisuuden aikaan saannoksia. – Kaikki pohjoismaat ovat olleet keskinäiseen luottamukseen ja solidaarisuuteen perustuvien yhteiskuntien rakentajina. Siitä Tuomioja ei ole ihan varma, ovatko sosialidemokraatit solidaarisempia kuin muiden puolueiden edustajat. – Ikäihmiset, vammaiset, päihdehuolto, lastensuojelu jäävät aina budjettineuvotteluissa demareiden harteille. – Se tuntuu ihan arkisesti siinä, että lähtökohtanamme valtuustossakin ovat oikeudenmukaisuusja kansanvalta-ajatukset, jotka olivat jo työväenliikkeen pohja, Thomas Wallgren sanoo. – Solidaarisuuden yhtenä lähteenä oli työväenluokan synty, kun teollistumisen alkuaikoina työntekijät koottiin isoihin ja synkkiin teollisuushalleihin, joissa työn ja pääoman vastakkainasettelu oli lähes kouriintuntuvaa, Tuomioja kertoo. – Niissä oloissa solidaarisuus, yhdessä toimiminen, syntyi itsestään. Se on tehtävämme poliittisena liikkeenä, jossa puolue on mukana. – Tietenkin kannattaa. Demariliikkeen huoli näkyy Wallgrenin mukaan pohjoismaisen perinteen ylläpitämisessä. – Se huolestuttaa, kuinka hyvin meidän porukkamme on valmis vastaamaan globaaliin haasteeseen. – Alun perin kyse oli köyhäinhoidosta, mutta sosialidemokraattien pohjoismaisessa mallissa kaikki ovat osallisia ja kantavat osaltaan vastuuta veronmaksajina, mutta ovat myös saamapuolella. ” Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen oli sosialidemokraattien solidaarisuusprojekti. Pohjoismaissa tämä näkyy vahvana osallistumisena yhteistyöhön kriisien hallinnassa, ihmisoikeuksien turvaamisessa ja tällaisten järjestelmien rakentamisessa. – Tämä on vaikea ja mahdotonkin kysymys. Wallgrenin mukaan on eri asia, kuinka aktiivisesti solidaarisuus mielessään tavalliset helsinkiläisdemarit elävät. Lapsiperheistä kaikki osaavat Wallgrenin mukaan pitää huolta. Puolue kokonaisuutena on ollut erityisen huolissaan kehitysyhteistyöstä, jota hallitus on leikannut 40 prosentilla. Jotkut kuvittelevat pärjäävänsä omillaan ilman solidaarisuutta, mutta tutkimukset ja kokemus kertovat, että turvallisin ja kaikille paras – myös paremmin toimeentuleville ihmisille – yhteiskunta on sellainen, jossa tuloja varallisuuserot ovat kohtuullisia ja jossa ketään ei päästetä pysyvästi syrjäytymään. – Solidaarisuutta tarvitaan, kuten happea tarvitaan. Kansanedustaja Erkki Tuomiojan mukaan demarit ovat sitä edelleen, vaikka maailma on ympärillä muuttunut. – Välinpitämättömyys muiden hädästä ja huonosta olosta, puhumattakaan siitä, että muiden huono-osaisuudesta haettaisiin itselle etua. – Tärkeimpiä solidaarisuuteen liittyviä asioita, joissa SDP ollut näkyvästi mukana, ovat yleinen sosiaaliturva, eläketurva, ilmainen ja tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä, terveydenhuolto ja julkiset palvelut. Kaikilla on samat sivistykselliset, taloudelliset ja sosiaaliset perusoikeudet turvattuina. Tuomioja muistuttaa myös, että SDP:llä on oma solidaarisuussäätiö, jonka kautta demarit ovat konkreettisesti mukana kansainvälisessä solidaarisuustyössä. Jos suomalainen solidaarisuus kuolisi, tarkoittaisi se, että minun Suomeni myös kuolisi. Työn luonne on noista ajoista muuttunut sillä tavoin, että ihmiset on jaettu hyvin erilaisiin töihin ajan, paikan ja työn luonteen suhteen. Mutta ei se tee meistä ihmisinä muita parempia. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen on Tuomiojan mukaan ollut sosialidemokraattien solidaarisuusprojekti. Mikä on epäsolidaarista. – Minusta romanikerjäläisillä ja suomalaisilla pitää olla samat oikeudet. Hyvinvoinnin puolustajat Sosialidemokraattinen sosialidemokratia tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että puolustetaan ja vahvistetaan hyvinvointivaltiota. En ole kauhean pessimistinen, mutta kyllä tämä maahanmuuttajakysymys ja paperittomien terveydenhuolto on se akuutein asia, jossa solidaarisuus mitataan. Onko kyse suomalaisista demareista vai yleensä, puoluejäsenistä tai muista. Kaikkea turvallisuuteen kuuluvaa pitää tukea. Joku kristitty voisi vastata että se oli Jeesus, mikä taas voi johtaa jonkun mieleen vastata että Ilkka Taipale. – Silloin äänessä on koulutettu keskiluokka. Kaupunkipolitiikassa demareiden solidaarisuus on kuitenkin arkea, Wallgren vakuuttaa. ” Ikäihmiset, vammaiset, päihdehuolto ja lastensuojelu jäävät aina budjettineuvotteluissa demareiden harteille.. – Jos demareilla ei riittäisi voimaa ja halua muiden auttamiseen, ei kyse ole enää sosialidemokratiasta. – On tutkimuksia joiden mukaan altruistiset ja muita kohtaan myötätuntoa osoittavat ihmiset äänestäisivät yleisemmin vasemmistoa. Nyt tämä on jo historiaa, koska sellaisia työpaikkoja ei enää ole. – Me puolustamme haavoittuvia, heikommin äänessä olevia ryhmiä. Mika Peltonen UP Solidaarisuus on kaupunkipolitiikan arkea Helsingin kaupunginvaltuustossa istuvan Thomas Wallgrenin mielestä sosialidemokraattien solidaarisuus näkyy kunnallispolitiikassakin. Wallgrenin mielestä kaikilla pitää olla samat ihmisoikeudet. Ilman sitä tulee noutaja nykyisenkaltaiselle yhteiskunnalle. Kaikkein solidaarisinta demaria ikinä Tuomioja ei suostu paljastamaan. Mitä tapahtuu, jos suomalainen solidaarisuus kuolee. S osialidemokraatti on ollut aina solidaarinen. – Minulle Suomi on solidaarinen tai sitä ei ole. Koska solidaarisuus minun mielestäni on kaikkien demareiden perusominaisuus, olisi yhtäältä helpompi poimia joku esimerkki niistä harvoista demareista, jotka ovat käyttäytyneet epäsolidaarisesti, ja toisaalta jonkin nimeäminen olisi väärin kaikkia muita kohtaan, jotka voisivat yhtä hyvin olla mainittuja. Tuomiojan mielestä kaikkien ihmisten pitäisi olla solidaarisia, jotta yhteiskunta ylipäätään pysyisi kasassa. Tästä meillä on ihan selvä kokemus. Nyt tämä alkaa taas olla koetuksella. MARRASKUUTA 2017 Solidaarisuus on kuin happi yhteiskunnalle ” Jos suomalainen solidaarisuus kuolisi, myös minun Suomeni kuolisi. – Se vähän vaihtelee ihmisten ja nykyisen tilanteen mukaan. Minun Suomeni elää solidaarisuudesta Kunnon demari kannattaa Tuomiojan mukaan edelleen kehitysyhteistyötä. 10 9
MARRASKUUTA 2017 SDP:n myytit Onko sosialid emokra atti aidosti toiminn assaan solidaa rinen?. 11 9
12 9. Pienin yhteinen nimittäjä Onko sitten todennäköistä, että Visegrád-maat liittoutuvat lähitulevaisuudessa jälleen EU:n linjauksia vastaan, kuten ne tekivät maahanmuuttokysymyksen suhteen. Liittoutuman oli tarkoitus olla löyhä diplomaattinen yhteistyöverkosto. Visegrád-maissa pohditaan valintaa EU:n ydinryhmän ja integraation sekä päätöksenteon ulkokehän välillä L okakuun puolivälissä presidentti JeanClaude Juncker isännöi niin kutsuttujen Visegrád-maiden, Unkarin, Slovakian, Puolan ja Tsekin pääministereitä illallisella Brysselissä. Tämä väistämättä tarkoittaa sitä, että Tsekki jää EU:n ytimen ulkopuolelle. Kovin hymyilevinä johtajat eivät ainakaan julkisuudessa näyttäytyneet. Ytimeen vai ulkokehälle. Viime vuodet eivät ole olleet EU:n ja Visegrád-maiden suhteissa niitä helpoimpia. Puolassa Laki ja oikeus – puolue presidentti Andrzej Dudan ja pääministeri Beata Szydlon johdolla kaavailee tuomarinimityksien siirtämistä poliitikkojen päätettäväksi. Nuiva suhtautuminen maahanmuuttoon ja EU:n sanelemiin pakolaiskiintiöihin on ollut maiden yhteistyön punainen lanka viimeisen kahden vuoden aikana. Useiden vuosien ajan liittouman yhteistyö oli taka-alalla. MARRASKUUTA 2017 Visegrád-maat hyydyttävät EU:n hymyn ” Visegrád-mailla on eniten yhteistä populismin kasvavassa kansansuosiossa. Pehe uskoo, että myös tsekit yrittävät pysyä lähellä EU:n ydinryhmää. Tapaaminen oli yritys kuroa umpeen kasvavaa kuilua EU:n läntisten ja itäisten jäsenmaiden välillä. – Siinä missä Slovakia, Unkari ja Puola ovat edelleen maatalousyh. Nämä maat ovat selkeästi jättäytymässä integraatiossa sivukaistalle. Visegrád-ryhmä perustettiin vuonna 1991 kommunismin romahtamisen jälkimainingeissa. Kristian Malina, kansainvälisten asiain sihteeri Tsekin sosiaalidemokraattisesta puolueesta (ÈSSD) suhtautuu Babisin EU-suhteeseen skeptisemmin. Hänen bisnesimperiuminsa ulottuu Tsekistä Saksaan ja Ranskaan. Lokakuun lopulla yhtälöön tuli uusi epävarmuustekijä. – On todennäköistä, että Babis tulee olemaan maltillisempi pääministerinä kuin kampanjansa aikana. Moni jäsenmaa joutuu nyt pohtimaan haluaako se kuulua EU:n ydinryhmään vai jättäytyä integraation ja päätöksenteon ulkokehälle. Babisin henkilökohtaisissa intresseissä ei siis ole iskeä railoa EU:n ja Tsekin välille. Unkarissa pääministeri Victor Orbánin luotsaama nationalistinen Fidesz-puolue on runnonut läpi kiistanalaisen perustuslakiuudistuksen. Jirí Pehelle, edesmenneen presidentti Václav Havelin neuvonantajalle ja Prahan New York yliopiston johtajalle Visegrád näyttäytyy kuitenkin nyt vähemmän yhtenäisenä kuin vain muutama kuukausi sitten. Uudistuksen on sanottu rajoittavan maan demokratiaa ja kansalaisten oikeuksia. Vuonna 2014 Figo totesi, ettei islamilla ole tilaa Slovakiassa. Euroopan unioni on vastusti muutoksia voimakkaasti. – Ranskan presidentti Emmanuel Macron ajaa ilmastonsuojelua EU:ssa vahvasti eteenpäin. Yhteinen sävel löytyi jälleen vuoden 2015 pakolaiskriisin myötä. Slovakiassa pääministeri Robert Figo on ottanut vahvasti kantaa maahanmuuttoa vastaan. Maat jakoivat samat tavoitteet, EU:n ja Naton jäsenyyden. Myös Unkari, Tsekki ja Slovakia ovat budjetin nettosaajia. Visegrád-maat taas luottavat perinteisiin energianlähteisiin kuten hiileen, Skrzypek sanoo. Ania Skrzypek, johtava tutkija eurooppalaisia sosialisteja lähellä olevassa ajatuspajassa FEPSissä (Foundation for European Progressive Studies) sanoo, että yksi yhdistävä teema voisi olla ympäristönsuojelu. Näin huolimatta siitä, että vaalivoittaja Babis teki euroskeptisen kampanjan. Junckerin illallista kutsuttiin mediassa hymykampanjaksi. Puola on EU:n budjetin suurin nettosaaja ja samalla myös EU:n suurimpia kriitikoita. Kaikki neljä maata liittyivät EU:n jäseniksi vuonna 2004. – Slovakia on julistanut, että se haluaa EU:n ytimeen – vaikka tämä tarkoittaisikin sitä, että sen siteet Visegrádiin heikentyvät. Pehe myös ennustaa, että Tsekki tulee ottamaan etäisyyttä muuhun Visegrádryhmään, erityisesti EU:n ”kauhukakaroihin” Unkariin ja Puolaan. EU:ssa käydään keskustelua eri tahtiin etenevästä unionista. Skrzypekille Tsekki kuitenkin eroaa muista Visegrádmaista ratkaisevasti. Oman lisänsä vyyhtiin tuo kasvava tyytymättömyys Brysselissä. Tsekin politiikan musta hevonen, miljardööri ja populistipoliitikko Andrej Babis voitti maan parlamenttivaalit. – On yleisesti tiedossa, että Babis ei halua mukaan euroalueeseen. Hän sanoo kuitenkin, että ÈSSD haluaa edelleen olla vahva EU-myönteinen ryhmä maan poliittisella kartalla. Malina ei halua vielä arvuutella sosialidemokraattien roolia uudessa poliittisessa ympäristössä
Hellsten ajattelisi sinusta, jos tapaisitte Forssan työväentalon portailla. Myös Ania Skrzypek löytää syyn populismin vetovoimalle Visegrád-maissa pääasiassa muualta kuin pelkästään maahanmuutosta. Meidän tulevaisuutemme on radikaalisti reilummassa politiikassa eli 2100-luvun avaruussosialismissa. On vaikea arvioida, miksi pohjoismainen utopia oli toteutettavissa. Se on maailma, jossa työ on automatisoitu, missä digitaalinen kollektiivinen viisaus sovittelee yksittäisten päätöksentekijöiden hölmöilyä. Tulevaisuudessa meitä odottaa lähes mielikuvitusta ihmeellisempi aika. F. – Kommunismin romahtamisen jälkeinen toiveikkuus on kokenut kolauksen. Me emme liikkeenä pääse eteenpäin, jos jumitumme siirtelemään historian suurmiesten ja -naisten tikkuhahmoja kuvitteellisella identiteetin shakkilaudalla. Me tarvitsemme enemmän robotisatiota ja vahvempaa tekoälyä. Se oli utopia, sen tavoitteet ylittivät selvästi arjen ja maalaisjärjen ymmärryksen ulottuen sukupolvien elinkaaria ylittävään aikahorisonttiin. Yhteiskuntajärjestelmät, jotka perustuvat tieteelliselle maailmankatsomukselle, sivistykselle ja korkeakulttuurille tulevat olemaan huomisen voittajia ja globaalin kehityksen suunnannäyttäjiä. Varsinkin Pohjolaan noussut hyvän arjen sosialismi on tästä muistutus eli yhteiskuntajärjestys, joka yhä muodostaa globaalin ihanteen pyrkimyksissä kohti vapautta ja oikeidenmukaisuutta. Ikitien kaltaisia kertomuksia pohtiessa on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kaikki hyvät aikomukset eivät ole kadotuksella kivettyjä. Se on markkinoiden jälkeinen yhteiskunta, missä aikapankit ja mainepääoma ovat korvanneet rahan ja omistuspohjaisen niukkuuden. Ja jos tätä on vaikea uskoa, mieti mitä K. Poimuajo kympille, SDP. Taloudelliset eroavaisuudet tekevät yhteisen nimittäjän löytämisestä vaikeaa. Suomessa tämä visio paremmasta huomisesta tiivistyi vuoden 1903 Forssan ohjelmaan. Ihmiskunnasta, joka on rakastunut edistykseen ja sivistykseen. Tästä ovat todisteena esimerkiksi Skodan ja Volkswagenin tehtaat. Meidän tulisi tästä myös rohkaistua niin, että näemme tahtomme ja valmiutemme Forssan ohjelman henkeen myös nyt ja tulevaisuudessa. Jirí Pehelle Tsekissä populisti-Babisin äänivyöry selittyy maan sisäisellä korruptiolla, jota vastaan hän lupasi taistella. Forssan ohjelman tavoitteet ylittivät arjen ja maalaisjärjen ymmärryksen ulottuen sukupolvien elinkaaria ylittävään aikahorisonttiin. Ihmiskunta itse on eräänlainen tutkimusmatka. 13 9. Puola Tsekki Slovakia Unkari Puola Tsekki Slovakia Unkari teiskuntia, Tsekki on hyvin teollinen maa. 2100-luvun Forssan henki on Marsin kautta matkalla ulkoavaruuteen. Analyysien mukaan tämä vetosi erityisesti vanhempiin äänestäjiin. Osittain tulevaisuus on melko yksinkertainen hahmotettava. Liberalisointi ei ole hyödyttänyt näissä yhteiskunnissa kaikkia tasavertaisesti. Suomessa oman osansa on varmaan historian vaikeilla hetkillä ja niistä rakentuneella poliittisella pitkänäköisyydellä. Pehen mukaan osasyy suosiolle oli myös Babisin vahva fokus turvallisuudessa. Dystopioiden viljelyn voimme suosiolla jättää muille. Yhteistä mailla onkin eniten populismin kasvavassa kansansuosiossa. Taloudellisesti nämä valtiot ovat aivan eri tilanteissa. Jenni Heikka Demokraatti, Bryssel. Kirjoittaja on liiketaloustieteen apulaisprofessori Hankenilla. Toisaalta, sosialidemokraattinen sivistysihanne ja herrainepäilys ovat olleet omiaan laimentamaan intoa diktatuurien, proletariaatin tai muiden perään. MARRASKUUTA 2017 MIKKO VESA Indeksi Lisää avaruussosialismia HILJATTAIN ENSI-ILTANSA ELOKUVATEATTEREISSA saanut Ikitie on muistutus utopioiden surusta ja siitä karmeasta petoksesta edistyksellistä yhteiskuntaideaalia kohtaan, joksi stalinismi muodostui. Se on törkeä lupaus runsauden maailmasta
Michael Fallonin eroon ilmoitettiin alunperin syyksi, että hän 15 vuotta sitten oli useaan kertaan koskettanut oikeistolehti Daily Telegraphin silloisen toimittajan Julia Hartley-Brewerin polvea konservatiivisen puolueen konferenssissa. Jo muutenkin heikon pääministeri Theresa Mayn vähemmistöhallituksen puolustusministeri ja läheinen liittolainen eurofiili Michael Fallon on sen takia joutunut eroamaan. Yhden tytön juomaan oli sekoitettu alahuoneen baarissa huumetta, jota raiskaajat usein käyttävät. Tutkijat ja muu henkilökunta ovat yleensä nuoria ihmisiä, jotka tätä kautta pyrkivät politiikkaan. Ura vai oikeus Ahdistelun uhrit ovat tähän asti voineet valittaa vain poliisille tai puolueelle. Polvi tuskin nykyään – erityisesti pitkiin housuihin verhottuna – on kovin erotogeeninen alue, ja toimittaja itse ilmoitti, että hän piti ministerin käytöstä lievästi huvittavana, ja että tämän ero sen takia olisi lähinnä naurettavaa. Viimeinen pisara oli 29-vuotiaan toimittajan Kate Merrickin paljastus, että Fallon oli hyökännyt hänen kimppuunsa ja yrittänyt suudella häntä. Alahuoneen 650:stä kansanedustajasta 500 on miehiä. Tyttö valitti siitä puolueelle, mutta häntä kehotettiin pitämään suunsa kiinni, ettei hän vaarantaisi uraansa puolueessa. Eeva Lennon Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja ” Ei tässä ole kysymys seksistä vaan vallasta.. Työväenpuolueen aktivisti Bex Bailey syyttää erästä työväenpuolueen seniorivirkailijaa raiskauksesta. Toiset myöntävät, toiset kieltävät syyllisyytensä. Naispapit ja piispat valittavat, että seksuaalinen hyväksikäyttö ja ahdistelu on yleistä kirkollisen hierarkian joka tasolla ja vaativat asian selvittelyä. Mutta kaikki eivät halua mennä poliisin pakeille, ja puolueet ovat haluttomia paljastamaan skandaaleja, joista media tai vastapuoli saisi sytykettä. Green kieltää ehdottomasti kummatkin syytökset, mutta asiaa tutkitaan. Kirkon sydodin seniorijäsen Jayne Ozanne on kertonut, että eräs pappi raiskasi hänet 1990-luvulla. Fallon olisikn ehkä selvinnyt ”Julian polvi” -episodista, mutta sitten alahuonetta johtava ministeri Andrea Loadsome kertoi pääministerille, että Fallon oli sanonut hänelle jotain niljakasta kahdeksan vuotta sitten. Heidät on helppo vaientaa uhkaamalla, että paljastus voisi vaarantaa heidän tulevan uransa. Myös pääministerin toista läheistä liittolaista, varapääministeri Damian Greeniä syytetään seksuaalisesta ahdistelusta. Valtaa ja hallintaa Monia eri puolueisiin kuuluvia kansanedustajia syytetään kähminnästä. Joukossa on sellaisia, joilla on vain konsensukselle perustuva suhde toiseen kansanedustajaan. Ei tässä ole kysymys seksistä vaan vallasta, totesi Skotlannin konservatiivisen puolueen johtaja Ruth Davison. Eräs poliisi kertoi kymmenen vuotta sitten löytäneensä Greenin tietokoneesta pornoa. Kosteita ovat myös puoluekonferenssien bileet, joissa paljon väitetystä ahdistelusta ja lähentelystä on tapahtunut. Erään konservatiivisen kansanedustajan entinen tutkija syyttää silloista esimiestään todella härskistä päällekarkauksesta. Ja sehän ei sentään ole laissa kiellettyä, vaikka kysymys olisi syrjähypystäkin. Netissä kiertää lista ”pahoista” kansanedustajista. Ei ahdistelua ilman kirkkoa Ei parlamentti tietenkään ole ainoa paikka, jossa nuorten tyttöjen ja poikien elämä on tukalaa. 14 9. Vaimot asuvat harvoin Lontoossa, ja viina virtaa alahuoneen baareissa. Parlamentin alahuoneessa onkin tapahtunut verrattomasti polven kosketusta vakavampaa seksuaalista ahdistelua ja suoranaisia rikoksia, joiden uhreja eivät ole olleet tasa-arvoisemmat kansanedustajat tai toimittajat vaan kansanedustajien leivissä työskentelevät nuoret tutkijat tai aktivistit. Poliisin mukaan se ei ole epätavallista alahuoneessa. Old Vic-teatterin johtajaksi Hollywoodista tullut Kevin Spacey on pitänyt vapaana riistana jokaista alle 30-vuotiasta nuorukaista. MARRASKUUTA 2017 #metoo keikuttaa Mayta H arvey Weinsteinin seksuaalisten ryhtymysten paljastaminen ja sen synnyttämä ”minä kans” -kanpanja on Britanniassa aiheuttanut vakavan hallituskriisin. Järkyttävin paljastus on kuitenkin tullut anglikaanisesta kirkosta. Mutta väitetään, että puoluepiiskurit keräävät tätä tietoa ja kiristävät sillä myöhemmin syyllisiä äänestämään haluamallaan tavalla. Kansanedustajien henkilökunta on työsuhteessa kansanedustajaan, ei parlamenttiin, ja siksi se on täysin riippuvainen kansanedustajasta. Toinen nuori toimittaja Kate Maltby kertoi The Times -lehdessä, että Damian Green oli nopeasti koskettanut pubissa hänen polveaan. Yliopistoissa moni professori ahdistelee jatkuvasti oppilaitaan
GRAFIIKKA EMILIE UGGLA 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 1 000 2000 3000 4 000 5 000 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 Vuosi Koulut Oppilaat Peruskouluja häviää, oppilasmäärät ennallaan Peruskoulujen määrä Oppilaiden määrä 60 50 40 30 20 10 % 2000 Koulutusvertailu OECD-maiden välillä, 25–64-vuotiaiden koulutettujen osuus työvoimasta Suomi muut maat 2005 2010 2015 2020 2025 Suomalaiset taantuvat koulutuksessa Lä hd e: U lk om in is te riö Hei hei, koulutuspaikat Suomi on leikannut rajusti koulutuksesta. OECD:n mukaan suomalaisten koulutustaso tutkinnon suorittaneiden osuuksilla mitattuna on laskenut niukasti alle OECD-maiden keskiarvon. OECD-maissa Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista keskimäärin yli 80 % on työllisiä. Ikäluokasta jopa 10 000 jää vaille toisen asteen tutkintoa. Odotettavissa on, että sama kehitys tapahtuu koko työikäisessä väestössä. Alle keskiasteen koulutuksen saaneista alle 60 % on työllisiä. Esimerkiksi peruskoulujen määrä on puolittunut 25 vuodessa, vaikka lasten määrässä ei ole merkittävää muutosta. MARRASKUUTA 2017 Demograafi TEKSTI HEIKKI SIHTO . Hallituksen leikkuri on iskenyt rajusti myös ammatilliseen koulutukseen ja yliopis toihin. Koulutuksen vaikutus työllisyyteen ja tulotasoon Lähde: OECD % 80 20 % 60 70 % 40. 15 9. Aikuiset, joilla on korkea-asteen tutkinto, ansaitsvat noin enemmän kuin ne, joilla on keskiasteen koulutus. OECD sekä esimerkiksi useat taloustieteen asiantuntijat ja myös Elinkeinoelämän keskusliitto ovat varoittaneet koulutussäästöistä. 2000-luvulla pääosa OECDmaista on saavuttanut ja suurelta osin ohittanut Suomen nuorten ikäryhmien koulutustasossa. Suomessa edelleen 100 000 alle 30-vuotiasta on peruskoulun varassa
16 9. MARRASKUUTA 2017 Nimi (tekstaten) paikkakunta hinta (euroa) ” Vaarana on, että oikeuspalvelujen saatavuus heikkenee ja kansalaisten oikeusturva vaarantuu. Porvooseen ja Raaseporiin jäisi istuntopaikka. Asia jäi ensimmäisessä käsittelyssä pöydälle SDP:n kansanedustajan, lakivaliokunnan jäsenen Johanna Ojala-Niemelän esityksestä. Keskittämisen myötä etäisyydet palveluihin kasvavat. Kanslioiden ja istuntopaikkojen sijainnista säädettäisiin nykyiseen tapaan oikeusministeriön asetuksella. Uudistuksen seurauksena käräjäoikeus tai kanslia lakkaisi peräti 12 paikkakunnalta. Hallitus hakee keskittämisellä 5–7 miljoonan euron säästöjä. varapuheenjohtaja Elsi Katainen haluaa laskelmia uudistuksen todellisista säästöistä. Taas säästetään oikeusturvasta Sipilän (kesk.) hallituksen käräjäoikeusuudistuksessa aiotaan lakkauttaa seitsemän käräjäoikeutta ja sulkea 21 istuntopaikkaa 57:stä. ”Käräjäoikeusverkoston supistamisella on ilmiselviä vaikutuksia alueelliseen tasa-arvoon. Nyt uudistettavan tuomioistuinlain pykälässä luetellaan käräjäoikeudet. Käräjäoikeusuudistusta ei kannateta hallituspuolueistakaan varauksetta. Asiaa käsiteltiin uudestaan tiistaina. Vaarana tässä on, että oikeuspalvelujen saatavuus heikkenee ja näin ollen kansalaisten oikeusturva vaarantuu”, vastalauseessa todetaan. Lakivaliokunnan oppositiojäsenet lukuun ottamatta perussuomalaisia ovat jättäneet asiasta yhteisen hylkäystä esittävän vastalauseen. Muista kanslioista lakkaisivat Iisalmi, Kotka, Lohja, Raahe ja Sodankylä, Imatra, Kuusamo, Savonlinna ja Varkaus. Näistä kolme on hallinnollista kansliaa (Järvenpää, Porvoo ja Raasepori). Keskustan eduskuntaryhmän 1. Johannes Ijäs Demokraatti Fanat ic Studio. Ainakin Pohjois-Savon alueella hiertää
09 701 3658 Lämpimät lahjat isälle Kuroselta Lämpimät lahjat isälle Kuroselta RAKKAUDESTA KIVEEN Aidot kivi ja hopeakorut Muutokset, korjaukset, kurssit Tervetuloa Onnenaurinkoon 0505631449 fb-onnenaurinko Avoinna ma-pe / mån-fre / Mon-Fri 10-17 la /lör / Sat 10-14 REITIN KALA Hakaniemen halli, myymälä 30, 32 puh. www.hakaniemenkauppahalli.fi Tervetuloa kaupoille! Kivoja vaatteita sKandimerKeiltä Finlayson, l’evolution, lindon, mingel, naru, Plan B yms. tule tekemään löytöjä! Looks and Goods 2. . puh. 09 714 140 . KURONEN Hakaniemen halli II krs. 17 9. Suomalaista käsityötä Ensimmäinen kerros. 134-136, puh. MARRASKUUTA 2017 M. Halli avoinna: Ma-pe klo 8-18 / La klo 8-16 / Su suljettu. 040 765 0176 Hakaniemen Halli II krs. kerros myyntipaikka 167 Te rve tul oa ! SISUSTUS MARGA Pop up -verhot, huonekalukankaat -verhotangot jakiskot -tapetit, matot ja huonekalut -ompelupalvelu -ilmainen suunnittelu ja kotikäynti Hakaniemen Halli 2krs Avoinna ti-pe 11-17, la 11-15 0414424058 www.sisustusmarga.fi Pop up -liikkeitä Polttopuusta lahjoja ja kortteja ajatuksella
MARRASKUUTA 2017 Olen aina tilannut Demokraattia, koska lehti tarjoaa politiikkaa taustoittavia laadukkaita juttuja. Tuula Haatainen SDP:n presidenttiehdokas Nora Vilva. Lehden avaamista näkökulmista on paljon hyötyä. 18 9. Demokraattia tilaamalla sinäkin pysyt ajan tasalla tulevan presidenttikampanjani aiheista
19 9. Juttu jatkuu seuraavan aukeaman alalaidassa. Uudistusta on Jääskeläisen mukaan puitu lähinnä lukiolaisten kannalta, vaikka sitä pitäisi punnita myös ammattiin opiskelevien näkökulmasta. Uudistuksen myötä pelkän valintakokeen perusteella ovi jatko-opintoihin aukeaisi aiempaa harvemmalle. MARRASKUUTA 2017 L Liike Tuottaja: Anna-Liisa Blomberg 09 7010 459 anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi Korkeakouluihin samalta viivalta K orkeakoulujen valintakoeuudistus puhuttaa Sosialidemokraattisten opiskelijoiden (Sonk) liittokokouksessa tulevana viikonloppuna, uskoo puheenjohtaja Jesse Jääskeläinen. – Esimerkiksi kun valintakokeen perusteella sisään pääsevien määrä vähenee, kapenee ammattiin opiskelevien mahdollisuudet päästä korkeakouluihin. Ylioppilas ja ammattiin valmistunut voivat kuitenkin joutua eriarvoiseen tilanteeseen, kun toisen hyvistä päästöarvosanoista on hyötyä ja toisen ei. Jääskeläisen mukaan on osin ymmärrettävää, että korkeakoulut saavat päättää, antavatko ne painoa ammatilliselle perustutkinnolle. Ja ri So in i. On tärkeää keskustella siitä, miten heidän valintansa käytännössä toteutuu, Jääskeläinen sanoo. Entistä useampi hakija pääsisi opiskelemaan vain toisen asteen päättötodistuksen – erityisesti ylioppilastutkinnon – pisteiden perusteella
Voi olla, että uudistuksen myötä bisnes ei häviä, vaan pääsykokeiden asemesta valmennetaan lukio-opintoihin ja yo-kokeisiin. Politiikan lisäksi muun muassa kulttuuri on Anna-Kristiina Mikkosen ja Ari Oran yhteinen mielenkiinnon kohde. – Sonkin mielestä myös jonkinlainen valintakoe tulisi yhä säilyttää mahdollisuutena päästä korkeakouluun, mutta se voisi olla painotukseltaan erilainen, hän summaa. Ora lukee paljon, istuu teatterin hallituksessa ja on toiminut myös harrastajanäyttelijänä. Anna-Liisa Blomberg Demokraatti. Jääskeläisen mukaan ideaalitilanteessa lukiolainen hahmottaa jo ensimmäisen vuoden aikana, haluaako hän jatko-opinnoissaan suuntautua luonnontieteellisille vai humanistisille aloille. Eikä ammattikoulun valitseminen vielä tarkoita, että tietää, mitä haluaa lopulta ammatikseen tehdä. Suoraan toiselta asteelta korkeakouluun pääsee nyt vain 30 prosenttia hakijoista. – On vähän pelottavaa, että lukiolaisen pitäisi tietää lukion alkuvaiheessa, mikä hänestä tulee isona. Hän muistuttaa, että ensikertalaisen kanssa samaa opiskelupaikkaa hakee usein korkeakouluun jo päässyt opiskelija, joka haluaa vaihtaa alaa. – Tapasimme Pietarissa matkailun markkinointitapahtumassa. Entä jos hän huomaa vasta kolmantena vuonna painottaneensa opintojaan väärin. Mikkonen ja Ora ovat käyneet yhdessä teatterissa, oopperassa, rokkitapahtumissa ja Sapkon jääkiekko-otteluissa. 20 9. Jos valinta perustuu pelkkiin yo-todistuksen arvosanoihin, voi Jääskeläisen mukaan ”pääsykoestressi” alkaa jo lukion alussa. Nälkä kurnii vatsassa ja menemme yhdessä nakkarille, Mikkonen selvittää hymyssä suin. Se on Jääskeläisen mukaan liian vähän, ja tilannetta tulee parantaa eri keinoin. Jääskeläisen mielestä olisi tärkeää, että ylioppilaskokeita saisi uusia rajattomasti, jotta mahdollisuuksiaan korkeakouluun pääsyyn voi parantaa. He ovat myös perhetuttuja ja joskus kummankin puolisot ovat mukana matkassa. Valintakoe uuteen uskoon Sonkin poliittinen tavoiteohjelma on nyt lähdössä esityksenä jäsenistölle. MARRASKUUTA 2017 Ystävyyttä yli rajojen Sydänystävyys ei katso ikää Kun Savonlinnan valtuuston kokous päättyy, valtuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) ja valtuutettu Ari Ora (kok.) suuntaavat kaupungintalolta työväentalo Kisalinnan alakerrassa olevalle Viiskulman Grillille. Uhkana pitkittynyt paine Lukiosta korkeakouluihin hakevien kohdalla keskeinen huoli on, että lukiosta tulee ikään kuin yksi pitkä valintakoe. – Kyllä kulttuuri on yksi meitä yhdistävä asia, kuorolaulua ja pianonsoittoa harrastava Mikkonen sanoo. Anna-Kristiina Mikkonen (33) ja Ari Ora (66) julistautuvat sydänystäviksi. Esimerkiksi oopperaa on käyty yhdessä katsomassa taustalla näkyvässä Olavinlinnassa. Siinä linjataan, että korkeakoulujen tulisi yhä enemmän mitata soveltuvuutta alalle. – Molemmilla on maanantaisin valtuuston jälkeen takana pitkä kokouspäivä. Jääskeläisen mukaan se voisi suitsia valmennuskurssibisnestä, jos valintakokeet eivät perustuisi koemateriaalin ulkoa pänttäämiseen. Huoli on, että kaikille se ei välttämättä valkene. Sen jälkeen olemme pitäneet yhteyttä varsin paljon, Ora kertoo. Ystävyyttä ei ole kestänyt kuin muutama vuosi, mutta siitä on kehkeytynyt monipuolinen ja antoisa kanssakäyminen. – Heistä tulee iso suma hakijoita, joten Sonkin mielestä alan vaihtamista korkeakoulun sisällä – ja myös koulujen välillä – pitäisi helpottaa, Jääskeläinen sanoo. – On puhuttu paljon pääsykoebisneksestä eli valintakokeisiin valmentavista kursseista
– Lisäksi hän on hyvällä tavalla vanhan ajan herrasmies, jolla on viimeisen päälle hyvät käytöstavat. Ora oli ennen savolaistumistaan elintarvikealan yrittäjä Helsingissä. 21 9. Olisiko tähän yksi selittäjä siinä, että kummankin juuret ovat itärajan takana Karjalassa. . – Kaikkein suurin kysymys on, miten saamme suomalaiset innostumaan ilmastotalkoisiin. Pidän suuressa arvossa sitä, että minulla on tuollainen luotettava ihminen, jonka kanssa voi jakaa erilaisia tilanteita, nauraa ja itkeäkin. Koska ehdotuksemme käy läpi puoluekokousvalmisteluprosessin, työhön osallistuu sen eri vaiheissa laajasti puolueväkeä, Kalela kertoo. . Toiminut ulkoministeriön asiantuntijana vuoteen 2016 . – Johdan ylioppilaskuntaa, joka työllistää paljon ihmisiä. – Näin on. Kasvispainotteisempi ruokavalio vähentää päästöjä, ja keventää vyötäröä. Sekä Mikkosen sosialidemokratia että Oran kokoomuslaisuus ovat suvun perintöä. Kalelan mukaan se tarkoittaa muun muassa sitä, ettemme syö lastemme lautasilta. Valtuuston äänestyksissä olemme kuitenkin äänestäneet usein samoin, Mikkonen kertoo. Eli millä tavoin asetetaan tiukemmat tavoitteet ja miten niihin on realistista päästä. Pohjan pohdinnoille tarjoaa Pariisin ilmastosopimus ja EU:n ilmastoja energiapaketti, joissa on tavoitteita päästövähennyksistä ja ilmaston lämpenemisen suitsimisesta. Tähtäimessä on, ettei ilmasto lämpenisi vuoteen 2030 mennessä yli kahta astetta. Anna-Kristiina on älykäs, huumorintajuinen ja hyväntahtoinen ihminen. Sparrausta ja tunteita Mikkonen ja Ora viihtyvät selvästi toistensa seurassa. Työtä tehdään tulevaa, vuoteen 2030 katsovaa puolueohjelmaa varten. Ilmastotyö osaksi arkea Kalelan mukaan työryhmä tarkastelee muun muassa energiapolitiikkaa, liikennettä, asumista ja ruuantuotantoa. Hän työskentelee Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteerinä ja on toiminut muun muassa Savonlinnan työväenyhdistyksen puheenjohtajana. – Pariisin sopimuksen tavoitteita tarkastellaan seuraavan kerran vuonna 2020. Nyt hän luotsaa yhdessä Miapetra Kumpula-Natrin kanssa vasta perustettua SDP:n työryhmää, joka pohtii ratkaisuja ilmastoja energiakysymyksiin. Ari Ora muutti nykyisin Savonlinnaan kuuluvalle Punkaharjulle vuonna 2012. Kun SDP:n ohjelma tulee vuonna 2019, on meillä sillä mahdollisuus osallistua keskusteluun. Olen saanut yritysjohtajana kokeneelta Arilta paljon arvokasta sparrausta johtamiseen. AIRA KALELA . – Meidän täytyy sovittaa nykyinen kulutuksemme siten, että lapsillemme jää mahdollisuudet parempaan elämään kuin meillä on. Kalela luottaa ihmisten ymmärtävän ilmastotekojen ja järkevämpien valintojen merkityksen, kun he saavat riittävästi tietoa. Asiantuntija-alana kestävä kehitys ja ilmastokysymykset Aatteet suvun perintönä Anna-Kristiina Mikkonen on syntyperäinen savonlinnalainen. Samoja ominaisuuksia Mikkonen korostaa Orassa. Sosialidemokratia vihertää Kalelan mukaan luonnostaan, sillä solidaarisuus on aatteen kantava voima. MARRASKUUTA 2017 ” On arvokasta, että minulla on ihminen, jonka kanssa voi jakaa erilaisia tilanteita, nauraa ja itkeäkin. Tunnelma on rento ja nauru herkässä. . Hän muistuttaa, että kahteen ensin mainittuun on helppo pohtia ratkaisuja – tarvitaan vain poliittista tahtoa ja rahaa. Arvioiden mukaan sopimukseen kirjatut maiden ja maaryhmien toimet eivät riitä – ilmasto uhkaa lämmetä jopa neljä astetta. Puolueillamme on valtakunnalliset linjauksensa, joista emme juurikaan väittele. Tieto innostaa ilmastotalkoisiin Aira Kalela on tehnyt valtaosan elämäntyöstään kansainvälisen ympäristöyhteistyön edistämisessä. – Keskustelemme politiikasta paljon yleisellä tasolla, mutta emme puhu omien ryhmien asioista. SDP:n uuden ilmastoja energiatyöryhmän puheenjohtaja . – Esimerkiksi ruokajätettä voi vähentää ostamalla järkevämmin. . – Toivon työmme johtavan laajaan keskusteluun puolueen sisällä ja koko yhteiskunnassa. On tärkeää, että minulla on ihminen, jonka kanssa voin milloin tahansa puhua myös henkilökohtaisista asioista luottamuksellisesti, sanoo Ora. Arvostan myös sitä, että hän tekee hyväntekeväisyystyötä. Kuntatasolla asiat ratkaisevat, ei niinkään puoluepolitiikka, Ora painottaa. Aate vihertää Tähtäimessä on, ettei ilmasto lämpenisi yli kahta astetta vuoteen 2030 mennesssä. Ympäristöministeriön kansainvälisten asioiden johtaja 1983–2010 (välissä jaksoja virkavapaalla) . Nyt hän johtaa kokoomuksen Savonlinnan kunnallisjärjestöä. Etu on yhteinen, mutta myös henkilökohtainen. Markku Lahikainen Demokraatti, Savonlinna Ja ri So in i. – Olemme molemmat ulospäin suuntautuneita, meissä on karjalaista välittömyyttä. Mutta toki olemme olleet eri mieltä muun muassa maksuttomasta varhaiskasvatuksesta ja soteuudistuksesta. Mikkonen kiittelee Oraa myös tuesta
Puolen vuoden kuluttua ero on virallisestikin astunut voimaan. MARRASKUUTA 2017 A amu Porvoon käräjäoikeuden aulassa tuntuu kalsealta. Tosin huomaan, etten kadu eroani ollenkaan. Avioerohakemus. Uimahallissa saan kunnolla olla lapsiani lähellä. u u u Erostani on jo kuusi vuotta aikaa. Eron jälkeen ikävä lasten läheisyyttä on huutava. Hän katsoo uudelleen silmiini hieman toruva ilme kasvoillaan. Pienen empimisen jälkeen saan täytettyä kaavakkeen. Ja koska ero laittaa perheen taloudenkin sekaisin, on edullinen julkinen uimahalli eroisän paras kaveri. Monesti kuulee ihmisten sanovan, että nykyään erotaan liian helposti. Miten he kestävät vanhempien eron aiheuttaman ikävän ja häpeän. Katse harhailee levottomana, kunnes löydän sopivan. 22 9. Avioeropäätöksen jälkeiset viikot kuluvat kuin sumussa. Aurinko nousee oikeasti päivä päivältä korkeammalle. Jo pelkkä otsikko saa pulssini kiihtymään. u u u Erosta toipuminen muistuttaa monessa kohdin masennuksesta selviämistä. On aloitettava aina maaperän puhdistuksesta alkaen, jos haluan oikeasti saada elämäni raiteilleen. Itsetuntoni rippeet murenevat käräjäoikeuden lattialle. Muistan, kun tapasin erään lääkärituttavani uimahallin kassalla. Myös tutut ja sukulaiset saattavat tahtomattaan typerillä kommenteilla ajaa eronneen uuteen ahdistukseen. Olennaista on muistaa, että harvoin mielen kuopat tuovat mieleen ne pimeimmät hetket. Tiedän, että tämän jälkeen elämäni rakenteet romuttuvat perusteellisesti. Koskaan paraneminen ei etene tasaisesti, vaan takapakkeja tuLisää uimahalleja, kiitos! lee tasaisin väliajoin. Jos olisin tiennyt minkälaiseen henkiseen prosessiin ero minut vie, tuskin olisin uskaltanut vaarantaa mielenterveyttäni. Olen asiasta samaa ja eri mieltä. Salmiakkia MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI #MSALMI MIKKO SALMI MIKKO.SALMI@DEMOKRAATTI.FI TWITTER: @MSALMI Timo Sparf. Menen virkailijan luo jättääkseni hakemuksen. Yllättävä lohtuni on ollut kunnan uimahalli. Hän oli kuullut erostani, mittaili minua ja lapsiani päästä jalkoihin ja sanoi: ”Päätit sitten erota ja tuhota lapsiesi tulevaisuuden.” Uintireissun jälkeen kahdeksanvuotias tyttäreni kysyi possumunkki suussa: ”Iskä, miksi se setä sanoi, että tuhoat meidän tulevaisuuden.” Julmuutta on monta lajia. Virkailija katsoo minua pitkään, käy lomaketta huolellisesti läpi. Rakkaat kuntapäättäjät, jos haluatte tukea eroperheitä, rakentakaa lisää uimahalleja! Avioero on edelleen yksi yhteiskuntamme haavoittavimpia tapahtumia. Pienimmät eivät edes ymmärrä, mitä kaikkea on edessä. Etsin sopivaa lomaketta vastaanottotiskiltä. Samalla kun päätän omasta tulevaisuudestani, tuomitsen lapseni viikonloppumatkaajiksi koko lapsuusiän ajaksi. Yhteys omiin läheisiin on elämän tärkein voimavara, ja jos isä on erkaantunut lapsista, on sisäinen kaipaus valtavan voimakas rikkinäisen puhelimen molemmissa päissä. Ihokontakti on molemmille meille suunnattoman tärkeää. Samalla kun huoli lapsistani on kova, oma henki on pikkuhiljaa alkanut kulkea. Eron ensi askeliin on auttanut ennen kaikkea eron kokeneitten ystävien tuki. Olen ollut tämän päätöksen edellä jo niin armoton itselleni, etten tuota puuskahdusta olisi enää tarvinnut. Raskainta on kertoa lapsille, että muutan pois juuri rakennetusta talosta. Jokainen hermonpääni huutaa pienen ihon ikävää. Yhtäkkiä hän hymähtää ja lausahtaa: ”Ja pastorikin vielä”. Vaikka yhteiskunnassamme on tänä päivänä sallivampi ilmapiiri erojen suhteen, on ero edelleen yksi yhteiskuntamme haavoittavimpia tapahtumia. Suunta on takapakeista huolimatta ylöspäin. Mietin, voiko häpeään kuolla. Näin isänpäivän tienoilla haluan muistaa erityisesti isiä, joiden suhde omiin lapsiinsa on katkennut joko omasta tai ulkoisesta syystä. Eropäätös voidaan minunkin mielestä tehdä turhan hatarin perustein, mutta eroaminen ei ole koskaan helppoa
Kampanjan tarkoitus on havahduttaa työyhteisöt huomaamaan, miten helppoa on vähentää passiivisen paikallaannökötyksen määrää lisäämällä pieniä työhyvinvointia ja terveyttä edistäviä asioita tavallisen työpäivän lomaan. Nora Vilva Demokraatti. 23 9. Hissin sijasta – hopi, hopi – portaisiin, työtuolissa muumioitumisen sijaan seisomapöydän hyödyt käyttöön – ja kroppa kiittää. MARRASKUUTA 2017 E Elämä Tuottaja: Nora Vilva 09 7010 528 nora.vilva@demokraatti.fi Skippaa hissi, ota portaat T ällä viikolla vietetään valtakunnallisia Porraspäiviä
Ensin insinöörija sitten filosofiaopinnot veivät mukanaan. Kaikkialla on märkää. TEKSTI VIRPI KIRVES-TORVINEN . Aamul la, jo ennen haastattelua filosofi, ja tietokirjailija Frank Martela on polkenut pyörällä kirjoittamaan Cafe Pirittaan Tokoinrantaan. Hänen isoisänsä on huonekaluvalmistaja Martelan perustaja, ja isä on ollut yrityksen toimitusjohtajana. Liikenne on ruuhkautunut. Martela tiedostaa hyvin olevansa etuoikeutetussa asemassa ja on siitä kiitollinen. Martelalle selvisi varsin pian opiskeluaikana, ettei huonekaluala ole hänen juttunsa. Lähtökohdat ja ympärillä olevien ihmisten tuki tai tuen puute vaikuttavat suuresti. Hän ei edelleenkään pyri tuomaan taustaansa esille. – Kukaan ei menesty vain omasta ansiostaan. Poika ehti työskennellä yhden kesän teini-iässä siellä huonekaluasentajana. MARRASKUUTA 2017 Huonosti halaava insinöörifilosofi O n ensilumen aika Helsingissä. 24 9. Ihminen ei ole oman onnensa seppä vaan keskushyökkääjä. – Pian selvisi, että yrityksen pääasiakas oli Martela. Sen jälkeen Martela esittäytyi töissä useimmiten vain etunimellään. – Kun olen insinöörien seurassa, olen liian humanisti, ja humanistien seurassa taas liian insinööri, hän pohtii. KUVAT JARI SOINI Olipa kerran minä. Silloin huvitti. Parikymppisenä Martela meni muuttofirmaan töihin
25 9. MARRASKUUTA 2017
MARRASKUUTA 2017 Ihminen ei ole oman onnensa seppä, vaan keskushyökkääjä.. 26 9
– Rochesterin yliopistossa saattoi mennä monta päivää, etten puhu nut töissä muiden kuin lounaskas san kanssa. Automatisaation myötä tulee iso joukko ihmisiä, joille ei löydy palkallista työtä. Pelkän kokoaika työn sijaan järjestelmän pitäisi pa remmin mahdollistaa erilaisia ja eri pituisia työsuhteita. Opiskelukämp päni lattialta joutui joskus etsi mään jalansijaa, kun edellisestä imuroinnista saattoi olla kaksi kuukautta. Aika Rochesterin yliopistossa Yh dysvalloissa oli Martelalle väitös kirjan jälkeen ratkaiseva oman uran kannalta. Mikä on sinulle mieluisin hetki vuorokaudessa. Hyvän teke minen lisää omaakin hyvinvointia. . Hank keen aikana häntä on eniten yllättä nyt ihmisten kiinnostus myötätun totutkimusta kohtaan. syntynyt 1981 Espoossa . Martelalle tyypillistä on ratkai sukeskeisyys. He odottivat ensimmäiseen seminaariin paria kymmentä ihmistä. Martela arvelee olevansa sa mantyyppinen isä kuin hänen oma isänsä. . Otaniemen kampuksella oli luon nollista osallistua filosofi Esa Saarisen luonnoille. vierailevana tutkijana Rochesterin yliopistossa Yhdysvalloissa 2013–2014 . Arjen pienet myötätuntoiset hetket lujittavat luottamustamme toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan. . Ajatus siitä, että kaikille on ole massa töitä, ja työttömät pitää saada töihin kepillä ja porkkanalla on Mar telasta vanhentunut ajatus. Minua ei haittaa koskaan työpäivän aikana, jos olen yksin. Perheen nuorin oli silloin alle vuoden ikäinen. 27 9. – Voisin tehdä tätä työtä vielä 10–20 vuoden päästä, Martela uumoilee. Myös saunomisinnostuksen Mar tela on perinyt vanhemmiltaan. Kallion Kotiharjun yleinen sauna on yksi Martelan mielipaikoista. Kirjoittamisen kannalta aamut ovat ehdottomasti parasta aikaa. MARRASKUUTA 2017 työpaikkansa. – Paljon enemmän on ihmisiä, jotka ovat oikeutettuja työmarkki natukeen, mutta he eivät nosta sitä. Kun ihminen kokee toisen ta valla tai toisella läheiseksi, hänellä on enemmän motivaatiota auttami seen. . Ensimmäisen kerran hän lähti interrailille 17vuotiaana. – Meillä on lämmin ja välittävä työ yhteisö, jossa porukka halaa usein toi siaan. – Sanon lapsille, että siivotaan, niin äiti tulee iloiseksi. Hän menee mielellään piippuhyl lylle ja heittää kunnon löylyt. Se on py syvä. Sen tavoittelemi seen ei pidä takertua. avoliitossa, kolme lasta Lisää: Katso videohaastattelu verkossa. Jos en pariin päivään pääse kirjoittamaan, minusta tulee kärttyisä. Halaileva työyhteisö Martela työskentelee tutkijatoh torina CoPassiontutkimushank keessa Helsingin yliopistossa. Muuten kin mies kokee olevansa elämässään omalla paikallaan. – Ihminen tarvitsee itselleen mie lekästä tekemistä ja päämäärän, miksi nousta aamulla ylös. Hän teki viime keväänä perheensä kanssa maailmanympä rysmatkan kolmessa kuukaudessa. Demokraatti.fi. Martela teki väitöskirjan sakin hänen ohjauksessaan. Olisi tär keää tunnistaa, missä on hyvä. – Esan kurssit olivat käytännön läheistä arjen filosofiaa. Nyt hän on pyr kinyt siinä tietoisesti kehittymään. Es panjassa tästä on nuorten kohdalla jo esimakua. Samassa hytissä mat kustaneen kahden venäläisen mie hen kanssa tuli paljon vuorovaiku tusta kolmen päivän aikana, vaikkei yhteistä kieltä ollut. Tätä menetelmää Martela on toteuttanut myös kotona siivoamisen suhteen. Lapset yhdeksäksi päiväkotiin, capuccino käteen, läppäri eteen, ja pari tuntia kirjoittamista avaran valoisassa kahvilassa. Martela ei ole koskaan ollut eri tyisen kiinnostunut kehuista. tutkijatohtorina CoPassiontutkimushankkeessa Helsingin yliopistossa . Perheyhteisön toimi vuus on kuitenkin saanut muutta maan tottumuksia. Hän kokee olevansa parhaimmillaan ison epämääräisen kokonaisuuden äärellä, josta pääsee hahmottamaan keskeisiä asioita. – Matka sujui hyvin, vaikka vä lillä kolmevuotiaamme ilmoitti ha luavansa mennä kotiin. Vanhem mat etsivät etukäteen kohteista suo malaisia lastenhoitajia, mikä vaikutti olennaisesti reissun onnistumiseen. (Alma Talent 2017), Pessi, Anne Birgitta& Martela, Frank& Paakkanen, Miia (toim.): Myötätunnon mullistava voima (PS-Kustannus 2017). Näin yhden ruskean lierihatun pari vuotta sitten kaupassa San Diegossa. Vuonna 2004 hän matkusti junalla Siperian halki silloisen tyttöystä vänsä kanssa. Hän marssi seuraavana iltana konferens siillallisella Ryanin puheille. Globalisaation ja automatisaa tion hyödyt uhkaavat päätyä talous eliitin taskuun. KOLME KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA Millaisen hatun haluaisit seuraavaksi hankkia. Siinä keskellä koen välillä olevani se insinööri, joka ei osaa puhua tunteista. En yritä löytää lopullisia vastauksia, vaan pyrin parantamaan tämän hetkistä tilannetta. Martela kiinnittäisi työllistämis politiikassa erityisesti huomiota kannustinloukkojen purkamiseen ja ihmisten omaan mahdollisuuteen luoda työpaikkoja. Pikkuhiljaa yhteys Saariseen tii vistyi. Nykyisin onnelli suus tulvii joka tuutista. – Ihmisen ei pidä tuntea olevansa onnellinen, jos on juuri menettänyt ” Meillä on lämmin ja välittävä työyhteisö, jossa porukka halaa usein toisiaan. – Kun omat lapset ovat sopivan ikäisiä, otan myös heidät mukaan. – Tekesissä viisi–kymmenen vuotta sitten tällaisen hankkeen ra hoitushakemus olisi heitetty roska koriin. Maailmanympärysmatka perheen kanssa Martela matkusti lapsena vanhem piensa kanssa niin Yhdysvaltoihin kuin Keniaan. Paikalle tuli lä hes kuusisataa kuulijaa. Kyse on kuitenkin hyvin mar ginaalisesta ilmiöstä. Keppi ja porkkana vanhentuneita Martela kokee viimeaikaisen kohun ideologisista työttömistä ylimitoite tuksi. – Emme voi lopettaa teknologian kehitystä. Nyt hän on kirjoittanut Ryanin kanssa useita artikkeleita. FRANK MARTELA . Matkustaessaan Martela on enem män kiinnostunut ihmisistä ja kult tuurista kuin nähtävyyksistä ja luon tokohteista. Se jäi vahvasti mieleen. Kun Martela lähetti kahta kuu kautta myöhemmin sähköpostia Rya nille toiveestaan tulla tutkija vaihtoon Rochesterin yliopistoon, professori toivotti hänet neljän mi nuutin kuluttua tervetulleeksi. Sen voi aloittaa vaikkapa pyrkimällä tietoisesti ilahduttamaan toista. valtiotieteiden maisteri, diplomi-insinööri, filosofian tohtori . . Nyt ajattelin selvittää, voiko sen ostaa netin kautta. Siivousmenetelmä lapsille ja itselle Martelalle mieluinen tutkimusaihe on hyvä elämä. Lähteet: Martela, Frank & Jarenko, Karoliina (toim.): Itseohjautuvuus Miten organisoitua tulevaisuudessa. . Tällaiset uutiset vain lisäävät Martelasta kuilua työssäkäyvien ja työttömien välillä. Siinä keskellä koen välillä ole vani se insinööri, joka ei osaa puhua tunteista, Martela naurahtaa. Vielä opiskeluaikana siivous ei ol lut ensimmäisenä Martelan priori teettilistalla. Asia jäi vaivaamaan. Isänsä tapaan Martela painii mielellään lastensa kanssa. – Luontainen siisteyden tarpeeni ei ole kovin suuri. Hän lähti isänsä mukana Suomen Sauna seuran löylyihin alle kouluikäisenä. Töiden katoaminen pakottaa miet timään yhteiskuntajärjestystä uudel leen. Tä män vuoksi hän ei ole oikein osan nut antaa myönteistä palautetta myöskään toisille. Kolmen kymmenen prosentin työttömyy destä voi tulla pysyvä olotila. Eräässä konferenssissa Mosko vassa Martela päätyi sattumalta pu humaan kuuluisan Ryanin kanssa käytävällä, eikä hänelle tullut mie leen riittävän hyvää kysymystä esi tettäväksi. Filosofia Akatemian valmentaja ja hallituksen puheenjohtaja . Ihan arkiset asiat, kuten vaikka se, etteivät lapset suostu pukemaan päällensä. Matka rakentui tutkimusvierailuista eri yliopistoissa. Se on aika kaukana Helsingin yliopiston filoso fian opetuksesta. Kun tietää, mitä itse haluaa, ja mil laiset arvot ovat omassa elämässä tärkeitä, ei tule niin helposti verran neeksi itseään muihin. . Jos tällä eliitillä on liian läheiset suhteet politiikkoihin, voivat he Martelan mukaan muuttaa jatkuvasti sääntöjä heitä itseään suo sivaksi, kuten Yhdysvalloissa. Saari sen lisäksi Martelan ajatteluun on vaikuttanut erityisesti psykologian professori Richard Ryan. Paljon enemmän on myös niitä, jotka olisivat valmiita ottamaan vas taan minkä tahansa työn. kirjoittanut useita tietokirjoja . – Luovuttamaton ihmisarvo on olemassa riippumatta ulkoisista te kijöistä tai toiminnasta. – On elintärkeää, että yhteiskunta pyrkii tasoittamaan sosioekonomi sia eroja. Silloin saa olla oikeas ti pettynyt ja vihainen. Millaiset asiat saavat sinut hermostumaan. Martelan mielestä onnellisuus on vain yksi osa hyvää elämää. – Olen etsinyt omaa tapaa tehdä filosofiaa. Aikuisena hän liittyi itsekin seuran jäseniksi
Tutkimusten mukaan epäjärjestyksessä viihtyvä ihmistyyppi on usein positiivinen, luova, spontaanimpi ja elämään kokonaisuudessaan stressittömämmin suhtautuva kuin pedantti järjestyksen ylläpitäjä. Enemmän tai vähemmän lievän kaaoksen keskellä elämisen takana ei tutkimusten mukaan ole kyvyttömyys järjestyksen aikaansaamisessa tai sääntöjen noudattamisessa, vaan kyse on asioiden arvottamisesta. Sotkuisempina pidetyt ihmiset elävät vahvemmin hetkessä ja tekevät niitä asioita, mitkä tuntuvat sillä hetkellä tärkeämmiltä kuin esimerkiksi imurointi. Tutkimukset kertovat, että kaoottinen ympäristö ei korreloi kaoottisen mielen kanssa. MARRASKUUTA 2017 Hei kaaosihminen, saatat olla nero! On ihmisiä, joille järjestyksen ja siisteyden ylläpito on enemmänkin pakotettu velvoite kuin suoraan sydämestä kumpuava ilo. Rowling ja Albert Einstein voivat saavutuksillaan todistaa. 28 9. Pakko skarpata ja siivota, kun niuho sukulainen tulee kylään. Nora Vilva Demokraatti. Sen sijaan epäjärjestyksessä viihtyvät ihmiset ovat usein luovempia ja innovatiivisempia ajattelussaan, kuten Harry Potterin luoja J.K
Meillä on pienen porukan kanssa sellainen yhteinen harrastus kuin kortin pelaaminen. 29 9. Me pelaamme kunniasta. Niitä käsitellään joskus vähän tulisemminkin. Pelissä panokset ovat kovemmat kuin raha. On vahvuus, että kaikessa työssä on taustalla vahva perheen tuki. Ei työpaikalla eikä muutenkaan. Pahempaa rangaistusta ei oikein voisi saada. Tänä vuonna Teneriffalle. Olen aina saanut mennä silloin töihin. En ole koskaan joutunut lähtemään duuniin viideksi tai kuudeksi. Kyllä se olisi kamalaa. Pyrin vuosittain tekemään myös poikain kanssa jonkun sightseeingin, nyt olemme lähdössä muutamaksi päiväksi Vilnaan. Veijo Votkin on lihanjalostaja.. Vaikka saisin tehdä mitä tahansa täällä maailmassa, saisin minkä tahansa viran tai toimen, niin haluaisin tehdä juuri tätä. Niin kuin ihan normaalissa perheessä, jossa kaikilla on yhteinen harrastus. Meillä on ollut perheyritys pian neljäkymmentä vuotta ja koko ajan on ollut paljon kaikenlaisia suunnitelmia meneillään. Olen Karjalasta kotoisin ja teitittely tuntuu niin hölmöltä. Näillä vuosilla on vapaa-aikaa silloin kun haluaa. Minua ei kukaan koskaan teitittele. On turha kiistää etteikö sukupolvien väliset erot pullahtaisi perheyrityksessä aina välillä pintaan. Kyllä yritysmaailma on sen verran veressä, että ei sitä osaa rauhoittua. Vaimon kanssa teemme aina tammikuussa kahden viikon reissun jonnekin. Moni sanoo, että minun täytyisi jäädä eläkkeelle. Tämä työ on intohimoni. Toiset puhuvat yhteisestä työstä. MARRASKUUTA 2017 Kasvot peilissä TEKSTI JA KUVA NORA VILVA Veijo Votkin, 69 N äen peilissä nuoren miehen, joka suunnittelee perheensä kanssa uutta. Ei sekään kivaa olisi, jos joutuisin pelaamaan seitsemänä päivänä viikossa jotain pasianssia
Niistä on tehty elokuvia, lauluja ja kirjoja, eikä syyttä – hirvittävän pitkillä ajomatkoilla voi oppia paljon kaikenlaista. Pinaattilisukkeen sekaan voi laittaa myös pikkuruisia, rapeita pekonikuutioita tuomaan lisämakua. Sanottiinpa englannista yleiskielenä mitä tahansa, jossain vaiheessa matkaa tulee hetki, jolloin älyää kehonkielen ylivoimaisen toimivuuden kansainvälisen kommunikoinnin välineenä. Kun pitää joustavan asenteen eikä oleta kohtaavansa kovinkaan kulinaristisia elämyksiä, saattavat omasta mielestäsi tilaamasi hodarin sijaan eteesi ilmestyneet lihapullat yllättääkin ilahduttavasti maullaan. Anna kypsyä hetken aikaa. 30 9. Ensin jankutat kaksi tuntia englantia yrittäen kysyä missä kohtaa liettualaisen huoltoaseman kahdestakymmenestä hyllystä sijaitsee pakkaskeliin sopiva tuulilasinpesuneste. Huonolla tuurilla teiden halki kiitävän pikkuisen yksiön kotoisuus saattaa muuttua syvää ahdistusta ja ihmissuhteiden dramaattisia käänteitä enteileväksi hyytävänkylmäksi vankilatunnelmaksi. u u u On paljonkertova ihmissuhdeja hermorakennetesti istua alle metrin päässä toisesta ihmisestä lähes liikkumatta kymmenen tunnin ajan. Lorauta oliiviöljyä kattilan pohjalle, perään nokare voita ja valkosipulia maun mukaan. Riski on sitä suurempi, mitä useampia niitä on. Jos ajomatkan aikana toisen ihmisen maailmankatsomus, lauluääni, näkemys sotesta, tasa-arvosta, viimeisimmästä Euroviisuvoittajasta ja eläinten oikeuksista on alkanut tosissaan ärsyttää, sekä siihen päälle vielä hengityksen rahina tai outo niiskutus, eivät edes pakolliset vessaja ruokatauot pysty tilannetta mitenkään enää nollamaan. Autoillessakin on hyvä hillitä tiiviin läheisriippuvuuden oirehdintaa, eli suomeksi sanottuna älä jatkuvasti roiku toisen auton perseessä vaan muista se turvaväli. Kotoisaa reissuromantiikkaa voi matkan edetessä käydä uhkaamaan moni asia. Tässä kohtaa voi sekaan laittaa myös pinjansiemeniä ja rusinoita, jos haluaa. Koska roadtripillä ollessa matkanteko autolla on se juttu ja tuulilasin läpi näkeminen hengissäpysymisen edellytys, huomaa ujompikin suomalainen taipuvansa mitä mielikuvituksellisempiin pantomiimiesityksiin asiansa selvittämiseksi. u u u On vapauttavaa olla ympäristössä, jonka käyttämästä kielestä ei tajua mitään. Rekoissa on lähes poikkeuksetta pikkuautoja tehokkaammat ajovalot, kuskilla parempi näkyvyys ja satoja tuhansia kilometrejä suurempi ajokokemus kuin tavallisella roadtrip-päristelijällä. Ainakin itsestään, matkakumppaneistaan, kielimuureista (ja -muurittomuudesta), rekoista, pimeydestä sekä äänistä, joita kanssamatkustajat pitävät syödessään, niellessään ja ahtaassa paikassa nukkuessaan. Kääntele pinaatinlehtiä hetki. Ei siis tee pahaa, jos auton hansikaslokerossa kulkee mukana omat korvatulpat jokaiselle. Ja yrittämällä ne lopulta aina selviävätkin. Tien päälle ja elämään Nora Vilva Toisenlainen vaihtoehto perunalle ja riisille pinaatinlehtiä (kattila täyteen) oliiviöljyä nokare voita 2-3 valkosipulinkynttä suola pippuria sitruuna Italiassa suosittu nopea lisuke kalalle tai kanalle. Vai onko se ihmeellistä vapautta, jossa ilolla ja uteliaisuudella hyväksyy sen, että hyvin todennäköisesti vain aniharva asia menee siten kuin on etukäteen kuvitellut. Lisää sekaan pinaatti. Niin kuin kunnon roadtripeillä kuuluu, joutuu osan matkasta ajamaan yön pimeässä syleilyssä. Vaikka rekan perässä roikkumista voidaan päiväsaikaan pitää tylsyyden huipentumana, on siinä öiseen aikaan omat miellyttävät puolensa. Autosta itsestään ei opi välttämättä muuta kuin sen, että väärin pysäköitynä ja liian vauhdikkaasti ajeltuna se tulee pahimmillaan kalliiksi. Sitten tajuat, että tässä on nyt kielimuuri ja englanti ei vaan päde. Se voi olla hikipallerot otsalle nostattava vankila, josta loppuu happi ja elämänilo, koska hyvin todennäköisesti vain aniharva asia menee siten kuin on etukäteen kuvitellut. Rekan suorakaiteen muotoisen perän seuraaminen tuntuu turvallisemmalta vaihtoehdolta, kuin ajella yksikseen keskellä pimeyttä ja ei mitään, peurojen ja muiden kuolemasta mitään tajuamattomien olioiden singahdellessa tienpenkoilta äkisti keskelle auton kelmeää valokeilaa. On lähes meditatiivinen kokemus edetä maanpinnan muotoja nuollen kuin erityisen matalalla lentävä lintu.. Purista päälle sitruunanmehua, kääntele pari kertaa lisää ja nosta tarjottavaksi. Ne ovat niitä reissuja, joissa matkanteko on usein kiinnostavampi tarina kuin perilläolo. u u u Auto on mielenkiintoinen matkailuväline. Jos haluaa syödä, niin riittää että osoittelee sormellaan huoltoaseman myyjän takana seinässä esillä olevia ruokakuvia. On lähes meditatiivinen kokemus edetä maanpinnan muotoja nuollen kuin erityisen matalalla lentävä lintu, joka lähestulkoon mistään välittämättä vain kiitää huolettomasti eteenpäin. Niitä automatkoja tavataan kutsua roadtripeiksi. Sellaisia, joissa kaasujalan nilkka jäykistyy, puutuu tai kramppaa ensimmäistä kertaa jo hyvissä ajoin ennen puolen välin matkaa. MARRASKUUTA 2017 H aluan suositella pitkiä automatkoja kaikille elämästä kiinnostuneille. Mausta suolalla ja pippurilla. u u u Riippuu ihmisestä, minkälaisena hirvittävän pitkien automatkojen tunnelman kokee. Sellaisia, joissa kilometrejä ja päivää on jäänyt taakse sen verran, että kofeiinin tehoon ei usko enää kukaan, vaan sitä luonnostaankin tajuaa siirtyä kovempiin aineisiin. Hirvittävän pitkiä. Päivien mittaisen roadtripin tiedetään olevan lähes varma keino viimeistellä epävakaissa kantimissa olevat ihmissuhteet. u u u Vaihtuvat maisemat ovat osa pitkien automatkojen tenhoa. Kuin pieni, metallikuorinen yksiö, johon on sullottu koko sillä hetkellä käytettävissä oleva omaisuus sekä matkakumppanit, jos niitä on. Energiajuomiin ja sen sellaisiin, mitä niitä nyt on, joilla ihminen pysyy hereillä jos ei muuten, niin ainakin pelätessään hampaiden kiilteen sulavan aineen suun limakalvot turruttavaan hapokkuuteen. Asiat yksinkertaistuvat. Useimmiten se on matkakumppani
Rolf Bamberg Demokraatti Lisää kirjavisastatistiikkaa seuraavan aukeaman jälkeen.. Toivo Pekkasesta jatketaan eteenpäin. Samalla idealla, samassa otsarypyttömässä hengessä. MARRASKUUTA 2017 K Kulttuuri Tuottaja: Rolf Bamberg 09 7010 539 rolf.bamberg@demokraatti.fi Siihen aikaan kun... Ja siihen aikaan Demarin kulttuurimestari Tapani Suominen sai kuningasajatuksen soveltaa Suomen oloihin erään tanskalaisen laatulehden ideaa kirjallisesta visailusta. Sihen aikaan, syvimmän laman keskellä, 200 000 markan Ars Fennica -kuvataidepalkintokin meni tanskalaiselle Per Kirkebylle. Mutta onneksi siihen aikaan, kun leipä oli tiukassa, sirkushuveja riitti: maan katsotuin elokuva oli ”Uuno Turhapuro, Suomen tasavallan presidentti”. Tähän aikaan, kun 25 vuotta on visailtu, on käyty läpi yli 750 kirjailijaa ja kirjaa. Kirjavisan perusperiaate, että sama kirjailija ei esiinny kahta kertaa (paitsi tänä tuplajuhlavuonna on kerrattu vanhojakin), on pitänyt aika hyvin. Syntyi Kirjavisa, joka – näin turhaa vaatimattomuutta kartellen – hakee yhä vertaistaan: interaktiivinen, leikkimielinen, keveästi korkeakirjallinen sivistyksellinen tunnistusja tietokilpailu. Tolkuton luku. Se oli siihen aikaan, kun Suomen kommunistinen puolue hakeutui konkurssiin ja punainen Suomen Työväen Säästöpankki fuusioitettiin valkoiseen Kansallis-Osake-Pankkiin. Pentti Saarikoskella se alkoi. Mutta siihen aikaan tapahtui suurempiakin: Raamattu pantiin uusiksi, siis suomennos. S e oli siihen aikaan, kun isoisä Suomeen hiihti. Jumalasta seuraavaksi alkoi siihen aikaan nousta Teemu Selänne, joka aloitti syyskuussa ensimmäisen kautensa NHL:ssä ja lopetti sen tulokkaiden kaikkien aikojen piste-ennätykseen (76 + 56). 31 9. uuu Se aika oli syksy 1992. Hänen kisällinsä Rolf Bamberg innostui ylen suuresti, visailufriikki kun oli. Tai sittenkin vähän myöhemmin, koska Daniel Katzin tuon niminen esikoisromaani oli ilmestynyt jo 1969. Oikeasti presidenttinä oli Mauno Koivisto, mutta siihen aikaan USA:ssa istuva presidentti hävisi, kun Bill Clinton rökitti marrasvaaleissa George Bushin (sen vanhemman). Mutta ainakin se oli sihen aikaan, kun Leena Krohnin ”Matemaattisia olioita ja jaettuja unia” Finlandia-palkinnon voitti – ehdolla olleiden Pentti Holapan, Jarkko Laineen, Tua Forsströmin ja Tytti Parraksen nenän edestä. Vuoden parhaana jussitettiin lamahengessä ”Tuhlaajapoika”
Visakonkari Juhani Niemi saa pitää juhlagaalan ensimmäisen lausuntaesityksen. Muistan silloin myös lukeneeni kirjan – samaa hotkimisvauhtia kuin kymmeniä muitakin. Nuori työläispoika Samuel Oino ’aikoo kasvattaa itsestään ihmisen’ ja tutustuu kirjojen maailmaan. Kun Kirjavisan haastamana nyt lainasin kirjan Helsingin pääkirjastosta, sain käsiini pehmeäksi selatun ja paljon alleviivaillun varastokappaleen, joka on 9. Pääkirjastossa on kirjailijan nurkkaus, jonne on tuotu hänen kotoaan esineistöä. Kirjaa pidetään osittain omaelämäkerrallisena. Paikkana on Kotka, jonka halki vihjeessä mainittu katu edelleenkin vie. Arvo Siikamäen tekemä muistomerkki ’Tahdon voimaa’ löytyy Kotkansaaren Kirkkopuistosta. Hän nousi satamatyöläisestä ja sepästä suomalaisen kirjallisuuden kärkeen ja akateemikoksi asti. Sitaatti löytyy Pekkasen läpimurtoromaanista Tehtaan varjossa. Pekkanen loi työläisnäkökulmasta teoksissaan terävää ja inhimillisen lämmintä kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta. ”Asuin aikoinani Kotkassa, jossa akateemikko Toivo Pekkasen muistoa vaalitaan edelleen monin tavoin. Kirjailijan mukaan on nimetty myös koulu ja puisto. Tehtaan varjossa on edelleen työläiskirjallisuutta parhaimmillaan. Aloitetaan siis tilaisuus: Hyvät naiset ja herrat, tervetuloa Kirjavisa 25 -vuoden päätapahtumaan. Toivo Pekkanen (1902–1957) oli ensimmäinen työläiskirjailija, joka hyväksyttiin yli luokkarajojen. Yleensä heillä oli iltaisinkin paljon maatilan askareita, mutta jokin tässä Rauni Mollbergin 1969 ohjaamassa elokuvassa heitä kosketti. MARRASKUUTA 2017 ”Edelleenkin työläiskirjallisuutta parhaimmillaan” ” Hänen tehtävänsä on elää täällä maailmassa, ottaa osaa sen iloon ja suruun ja kasvaa suuremmaksi kuin hänen isänsä oli ja nähdä pitemmälle kuin hänen isänsä näki.” Viimeinen virke Toivo Pekkasen romaanissa Tehtaan varjossa Työväen puhallinorkesteri on virittänyt soittimensa. Todennäköisesti Pekkasen lukuinnon seurauksena Oinon parhaiden kavereiden nimet olivat Frans ja Eemil. Vanhahtavasta kielestä huolimatta teksti kertoo realistisesti 1930-luvun alun tehdaskaupungin työläisistä ja heidän arjesta.” u u u Raila Rinne muistelee ammoisia tv-hetkiä. painos vuodelta 1963. Matti Kurjensaari arvelee, että tämän syynä oli osittain se, että hän sopeutui maltillisesti vallitsevaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen. ”Kaukaa ei tarvinnut edes etsiä, kun jo kädessä oli kolmen teoksen yhteisnide, nimittäin Toivo Pekkasen ’Tehtaan varjossa’, ’Musta hurmio’ ja ’Mies ja punapartaiset herrat’. Sitä eivät WSOY:n arkiston kuvalähdetiedot kerro. Kirja on osittain elämäkerrallinen kuvaus työläispojan, Samuel Oinon, nuoruudesta ja kehitysvuosista. Uskoisin nuoren lukijan nykyäänkin paljolti samastuvan Samueliin, vaikka hänelle on toki helpompaa sekä löytää tietoa että ilmaista tunteitaan.” WSOY Juhlavisan lisäarvoitus: kuka on Toivo Pekkasen (oikealla) matkakaverina leppoisalla laivamatkalla S/S Ariadnen kannella. Tehtaan varjossa on hyvä ja lukemisen arvoinen kirja, kasvutarina sinänsä ei vanhene koskaan, tapahtumat ja miljööt vain vaihtuvat. Toki se kiinnosti itseänikin, maalaiskylässä yksinäisyyttä potenutta teinityttöä. Koko elämän kestävää itsensä kehittämistä ja opiskelua. ”Tutustuin Pekkaseen ja Oinoon kauan sitten, kun mustavalkoinen tv-elokuva Tehtaan varjossa sai jopa vanhempani seuraamaan sitä vakavina. Mutta olihan hänellä myös painavaa sanottavaa.” Seuraavaksi vuoroon tämän vuosituhannen visa-ahkeroitsijoihin kuuluva Pertti Vuorela. ”Tehtaan varjossa (1932) on tietysti niitä klassikoita, joiden ensimmäinen lause pitäisi osata ulkoa. Juhlapuhuja ja lausuntaesityksen pitäjä ovat avanneet äänensä. Hämmästyin tekstin selkeyttä ja raikkautta vielä nyt, kun sen kirjoittamisesta kohta on kulunut jo 90 vuotta. Vaikeuksista huolimatta.” Kokeneinta kaartia on myös seuraava puhuja, Sirpa Taskinen. Ansiomerkkitoimikunta on tehnyt päätöksensä. Kerro sinä! Yllätyspalkinto luvassa todistettavasti oikeasta tiedosta.. 32 9. Tässä tapauksessa prologi mutkistaa hieman tilannetta, koska siinä määritellään kirjan tapahtuma-aika: kesä 1918. Pekkasen opinnot käsittivät kansakoulun ja ammattikoulun, mutta sen vastapainoksi hän luki paljon. Herkästi ja tarkasti Pekkanen kuvailee nuoren ihmisen hapuilua, etsintää ja mielialojen vaihtelua
Jos se oli sama kirja, niin toivoisi, että se osaisi kertoa, missä se on viettänyt lähes viisikymmentä vuotta.” u u u Eero Reijonen kirjoittaa juhlan kunniaksi ennätyspitkän vastauksen, jossa tässä vain valittuja paloja, pidemmälti visan laveammassa verkkoversiossa. Vesi on vaiti. Muita osia ei ollut myynnissä. Tosin tämä kevätruno ei ole kaikkein valoisin ja toiveikkain mutta kaunis kuin mikä. Irmeli Panhelainen ja Veikko Huuska. Meillä on kirjahyllyssä mieheni kotkalaisen kodin perintönä seisemänosainen kirjasarja ’Toivo Pekkasen teokset’, muistopainos vuodelta 1957. Tämän asteriskitehtävän kirjailija esiintyi visassa ensi kerran 21 vuotta sitten. Yhdelle palkinto. Etanapostin lisäksi oli visaan näköjään mahdollista osallistua tuolloin faksilla. ”Toivo Pekkanen itse kertoo kuolinvuotenaan 1957 julkaistussa Uuden Suomen haastattelussaan omasta kirjailijan tehtävästään seuraavin sanoin: ’Minua ei ole kiinnostanut halu tuottaa lukijoille pelkkää henkistä nautintoa, minua on kannustanut pyrkimys saada heidät ikään kuin hetkeksi pysähtymään jonkin sellaisen kohtalon tai yhteiskunnallisen probleeman eteen, jota olen pitänyt tärkeänä, katselemaan sitä kuin uudelta näkökulmalta, miettimään sen syvintä ongelmaa.’” Tuulikki Lepomäki-Lahtisella on teoksesta poikkeuksellinen muisto. Tuoreen leffan takia kai. Harri Salminen, Salaman alter ego, laittoi Sepänsälliä ”Ollissa ja Orvokissa” kunnolla ruotuun; nuoren Toivon ansaittu kiukku ja kauna olisi Pispalan miehen mielestä pitänyt kohdistaa yhteiskunnallisemmin kuin mitä Pekkanen teki. Muistamattomuutta kiusallisemmaksi kasvoi kirjaa nyt selaillessani epävarmuus siitä, olinko sitä lukenut lainkaan. Lopuksi haluan lähettää sinnikkäälle ja kekseliäälle visaisännälle onnittelut vuosikymmenten viikottaisista kulttuuriteoista!” Kiitos VPS... No, ei tässä tietovajeessa ollut mitään ihmeellistä, sillä meillä 1960-luvun koulussa ei kukaan, ei edes se perinteinen eturiviin istutettu toivoton jäynämaakari, välttynyt törmäämästä Toivo Pekkaseen. Nythän tämä menee ihan Oscar-kiittelyksi, joten stop! Viikon varsinainen palkinto Eero Reijoselle ja juhlaviikon erityispalkinnot arvottuna Vesale ja Orvo Vitikaiselle sekä visan elämäntyöpalkinto (taas se Oscar-gaala: Academy Honorary Award!) Suomiselle – kirjoja kullekin. Kiitos myös Pekkasensa tunnistaneelle Tapani Suomiselle, joka kertoo omia visamuistojaan seuraavalla sivulla. Vartti vuosisadasta tulee nyt täyteen, joten mielinpä ottaa esiin joitakin kulttuurihistoriallisia näkökohtia. Tarjolla oli Lapsuuteni tai Tehtaan varjossa, minulle osuivat molemmat. Muutama vuosi sitten olimme mieheni kanssa Helsingin kirjamessujen antikvaarisella osastolla. Laine, vaikka veikkaus Kalle Päätalosta meni ohi. Ei kuitenkaan varmaan käynyt kontoon, että pitkämatkalaistenkin olisi pitänyt tehdä niin. mennessä osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki tai sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Vanha kuusi valvoo ja muistelee valkoista pilveä, jota se on suudellut.” *. Vaihtarina annettu Linnan Väpi oli useimmille tuttu. ”Debytoin Kirjavisassa aika tarkalleen silloin, kun visa oli nelivuotias. Niin kuin rakastetun runoilijan liian suppeaksi jäänyt koko tuotanto. Sitä pidettiin ja pidetään kai yhä työläisten ja muun yhteiskuntaluokan yhdistäjänä ja eheyttäjänä. Sulo A. Siellä eräs kotkalainen näytteilleasettaja viimeisteli juuri hyllyään ja mikä sieltä löytyikään, Pekkasen teosten kyseisen painoksen osa kaksi. Niin tai näin, uuden lukemisen se nyt ansaitsee!” Loppuun vielä Veli-Pekka Salmisen mukava muistelo kuluneilta vuosilta. Köyhälistöstä kurjalistoon ajettujen ja voitettujen ihmisten käyttäytymisen ja nuoren pojan kasvukertomuksena minä visakirjaa luin. Kaikki keppostelijat olivat siinä sellaisessa asemassa, jossa ei enää vaadittu mitään, vaan ainoastaan anottiin.” u u u Orvo Vitikainen kelailee aiempaa Pekkas-visaa. Ei se pakkopulla suoraan sanottuna juuri kenellekään, ei tällekään nöösipojalle, maistunut. 33 9. Olihan se! Käsittääkseni visassa ei ole vielä esiintynyt kirjailijaa, joka olisi syntynyt 1992 jälkeen. ”En muista vastanneeni vuoden 1997 samaa teosta koskeneeseen visaan, joten tässä: Toivo Pekkanen, Tehtaan varjossa. ei, kun Puna-Mustat... Emme muistaneet, mikä osa meiltä puuttui, mutta kun hinta oli vain muutaman euron, niin päätimme ostaa sen. Sitten kotiin ja jännityksellä kirjahyllyn luo ja se oli juuri se puuttuva osa! Olisi hauska tietää, oliko se peräti se sama kirja, joka Kotkan lyseoon katosi. (rb) VIIKON 45 SITAATTI Keskelle yhä vain syvenevää kaamosta tulee välkähdys keväästä. Savo esitti, että visassa pitäisi keskittyä pelkästään työväenkirjallisuuteen. Tuokin vielä nähtäneen. Siellä vastailivat mm. MARRASKUUTA 2017 KIRJALLISUUSSITAATTIEN TUNNISTUSTA JO VUODESTA 1992 Ilpo Pietiläkin muistaa kirjan jo 1960-luvulta kouluvuosiltaan. ”Pikainen Toivo Pekkas -gallup nuorisopainotteisissa synttärikemuissa osoitti puhdasta nollaa. Siitä puuttui kuitenkin yksi kirja, joka oli perheen toisen koululaisen mukana kulkeutunut Kotkan lyseoon noin viisikymmentä vuotta sitten ja jäänyt sille tielle. Ajankuva Tehtaan varjossa on, mutta yhtä paljon kolmekymmenluvun alun kuin kapinanajan. Ja kiitos aktiivisuudesta Matti J. Kansa oli valmis talvisotaan. Vastaukset viimeistään 14.11. Lähellä käytiin äskettäin: Pajtim Statovicin syntymävuosi on 1990. Olin (tavallaan) mukana myös helmikuussa 1977, jolloin Toivo Pekkasen Tehtaan varjossa oli edellisen kerran framilla. Tyhjyys lepää. Ja kiitos myös viikon muut oikein vastanneet, Vesa Kautto, Unto Vesa, Ossi Lehtiö, Jouko Grönholm, Matti Kärkkäinen. 1990-luvulla muistan kertaalleen noutaneeni konkreettisen palkintopullon lehden toimituksesta Paasivuorenkadulta. ”Tähän Tehtaan varjossa kirjaan liittyy meidän perheessämme tarina, joka tulee mieleen aina näin kirjamessujen aikaan. Jäin jo tässäkin opuksessa ihan alussa kiinni niihin toisten kurjien ’hauskoihin’ kepposiin. Vaarallisia sanoja nämä viimeksi mainitut, ainakin visakallon mielestä. ”Kaikki pilvilinnani ovat lumen lailla sulaneet, kaikki unelmani ovat veden lailla valuneet pois, ja kaikesta siitä, mitä rakastin, on jäljellä ainoastaan sininen taivas ja muutamia kalpeita tähtiä. Ja kiitos kaikille teille sadoille vastaajille, jotka visaan ovat ottaneet osaa vuosien varrella... Tuuli liikkuu hiljaa puiden lomassa. Samuel Oinon tunnistin kyllä kirjailijan toisena minänä, mutta romaanin kehityskertomuksen ja yhteiskunnallisen pohdiskelun yksityiskohdat eivät herättäneet muistikuvia. Putelin minulle ojentaessaan toimituspäällikkö melkein anteeksi pyydellen lausui arvionsa, ’kyllä sen pitäisi olla ihan kelvollista viiniä’. Vänrikki Stoolista pidin, siis jo 15-vuotisna (salaa) Jos ihan luterilaisen rehellisiä ollaan, niin renttuileva työläiskirjailija Hannu Salama se houkutteli tulevan visailijan aikanaan Pekkasta lukemaan. Siis kuka, mistä kokelmasta runo. Olisinko vain nähnyt Rauli Mollbergin neliosaisen televisioelokuvan vuodelta 1969, vai ’lukenut’ kirjan aikoinaan juonihakuisesti, pohdiskelevien osuuksien yli hyppien. No, Iso Kivikin saatiin Torkkelinmäen kivikolossin pakkoluennassa kutistumaan silmissä pelkäksi stemuksi... ei, kun jaksamisesta seurassamme
Huomautukset listasta osoitteseen rolf.bamberg@demokraatti.fi Kirjavisan ikonostaasin pyhin, vain kerran viidessä vuodessa esiin kaivettava kuva: visaisännät Bamberg ja Suominen vastausten äärellä keväällä 1995 – aikaan, jolloin sähköposti oli niin alkutekijöissään, ettei se ollut vielä arkikäyttössä tällä foorumilla. Luokkatoverit muksivat toisiaan jälleennäkemisen kunniaksi. Tapani Suominen Kirjoittaja on Kirjavisan perustaja, paremmin tunnettu legendaarisella signeerauksellaan ts. Siitä seurasi vuosiksi käsite ”lumiukkosarja”. Tamperelainen Unto Vesa kiittelee pehmeästä laskusta syksyyn. Kolmasluokkalaiset olivat riehakkaampia kuin 25-vuotisluokkajuhliaan viettävät vakavat kirjallisuuden ystävät. 34 9. Silti ajattelen nostalgisesti noita kirjallisia lumipalloja paiskoneita lumiukkosarjalaisia, jotka uskalsivat mennä rohkeasti niin sanotusti metsään. Vastaajat puolestaan antoivat ts:lle ja rb:lle takaisin samalla mitalla tai vielä enemmän. Yhden kerran taisin kirjoittaa sopimattomasti. Yksi silmiinpistävä elementti oli keskinäinen vinoilu. Varmaan myös aika on tehnyt tehtävänsä. Vinoilu on visassa vuosien mittaan ehkä vähentynyt. ”Ulkopuolinen”, siis sellainen joka ensimmäisen kerran vilkaisi visasivua, saattoi aluksi luulla, että kyseessä oli koulukiusaaminen. Kirjeitä, fakseja, postikortteja, osa aika outoja. Kolmivuotias kirjavisa on palannut kesälomilta. Visaisännät antoivat tahallaan harhaanvieviä vihjeitä ja ottivat ilon irti metsään menneistä arvauksista. Kari Hulkko. Keravalainen Orvo Vitikainen kiittää meitä lukijoiden elämän rikastuttamisesta (viittaus keväiseen palkintopulloon). Ihan kuin koulun alku. Ja oli kiva, kun aloititte helpolla.” Kalvitsalainen Kalevi Pöyry toivottaa kirjavisan ”tervetulleeksi kesätauolta kansalaisten iloksi”. Mitä olisi visa ilman vääriä vastauksia! Mutta vakavasti – ja tämän olen tainnut sanoa ennenkin: Demarin ja nyttemmin Demokraatin jo neljännesvuosisadan kestänyt kirjavisa on ainutlaatuinen ikkuna kirjallisuuden vastaanottamiseen, analyyseineen, anekdootteineen. Koiviston perhe Tampereelta kertoo, että ”meillä oli teitä ikävä. Tässä se tulee: Osku Pajamäki.” En enää muista kestikö kanttini pyytää anteeksi (tyyliin ”olen pahoillani jos koit ilmaisuni loukkaavaksi”), mutta Osku pääsi valtuustoon ja alkoi myös aktiivisti vastata kirjavisaan. Pub Sandrosin mies Vexi Lehto toivottaa kirjavisan tervetulleeksi takaisin, oli kuulemma jo odotettukin. Masokistisesti annoimme painaa nekin herjat lehteen. Kirjavisaa lukuina (9.11.2017 mennessä) 761 kysyttyä teosta (seitsemän tarkoituksella ja seitsemän vahingossa tuplattua tekijää) 753 kirjailijaa (viidellä teoksella kaksi tekijää) 594 mieskirjailijaa 158 naiskirjailijaa 350 suomalaiskirjailijaa 42 maasta kirjailijoita – Suomen jälkeen seuraavaksi eniten Yhdysvalloista (98), Britanniasta (60), Ranskasta (40), Ruotsista (33), Saksasta (22), Venäjältä (21) 26 eri aakkosella alkavia kirjailijasukunimiä – yleisimmät S (78) ja K (66), harvinaisimmat Q ja Å (1) 5 ensimmäistä kirjailjaa Pentti Saarikoski, Matti Pulkkinen, Umberto Eco, Aleksis Kivi, Veikko Huovinen 4 visaviikolla kukaan ei ole tiennyt edes oikeaa kirjailijaa Luettelo kaikista visakirjailijoista löytyy Demokraatti.fi -verkkolehden kulttuuriosasta (>Kirjal lisuus). ”Näköjään ovat vaalit lähellä, kun Osku Pajamäkikin osallistuu visaan ja haluaa nimensä lehteen. MARRASKUUTA 2017 Kun kirjavisa oli nuori Pöydällä pino kellastuneita Demareita syksyltä 1995. Rb on kiltimpi (asiallisempi?) kuin ts aikoinaan. Jonkun vastaajan sanottiin olevan tällä kertaa pihalla kuin lumiukko. Äskeisillä Helsingin kirjamessuilla olisi hyvin voinut olla oma pikku osastonsa kirjavisan ystäville: rb jakamassa heijastimia ja karamelleja sekä pitämässä nelipäiväistä supervisaa tyyliin ”kukahan kirjavisan historiaan liittyvä rääväsuu aloittaa romaaninsa sanoilla: ’Satans finnjävel, pidä suusi kiinni!’ Saa arvata.” Ei kun ihan oikeasti: Onnittelut 25-vuotiaalle kirjavisalle, sen uutteralle isännälle ja ennen kaikkea loistaville vastaajille, joiden kirjallista tietämystä ja sinnikästä selvittelytyötä en lakkaa ihailemasta
KIRJAT Hannu Reime: Ihmiskielen ihmeitä – Näkymiä kieleen, kieliin ja kulttuuriin Into 2017, 518 sivua Hello Zdorava Sziasztok Hola Ciao Sawatdi Moi Marhaba Guten Tag Kem cho Ainu Hej Buon giorno Muiden lajien kommunikaation tutkimista vaikeuttaa ehkä juuri se, mitä Reime kertoo ”universaalikieliopista” eli eri ihmiskielten mahdollisesta yhteisestä ytimestä. MARRASKUUTA 2017 Ihmeellinen, yhteinen kykymme Kun lapsi oppii puhumaan tai viittomaan, hän oppii käsittämättömän monimutkaisen järjestelmän. Kuinka tämä on mahdollista. Kolmas osa esittelee maailman eri kieliä ja niiden vaiheita. Ja millainen järjestelmä kieli itse asiassa on. Se järjestelmä – kieli – on monta kertaa koukeroisempi kuin koulumatematiikka, mutta silti lapsi oppii sen leikiten. Näkemykseen on helppo yhtyä. 35 9. Kun virkkeen rakentumista yrittää ymmärtää kirjan tarjoamien avaimien avulla, on päivän aivojumppa tehty. Varsinkin delfiinien ja joidenkin valaiden viestinnästä paljastuu koko ajan uusia hämmästyttäviä piirteitä. Toinen osa kysyy lukijalta vähän enemmän lingvististä omistautumista eritellessään kielen aineksia eli äänteitä, sanoja ja lauseita. Hän alkaa valita sadoistatuhansista sanavaihtoehdoista oikeat ja oikeanmuotoiset, ja ne alkavat virrata hänestä kuin itsestään. Jos on olemassa kieli, joka toimii täysin eri logiikalla, myötäilee eri lajin ajatuksenkulkua ja kertoo asioista, joita meidän aisteillamme ei havaitse, kuinka pystymme edes kuvittelemaan sitä. Tua Onnela. ”Tämänhetkinen tieto” muiden eläinten kommunikaatiosta on kuitenkin vasta onneton pintaraapaisu. Silti se yhden pienen liitteen avulla luo mielikuvia viinaan menevästä Hillevistä ja harvinaisen kuivakasta eilispäivästä. Taitava karhukoira ja ryypiskelevä Hillevi Pitkin kirjaa vilisee esimerkkejä eri kielistä. Kysymyksiä pohtii Hannu Reime kirjassaan, joka osittain perustuu Ylellä vuosina 2004–2007 esitettyyn kielisarjaan. On totta, että vaikka muilla eläimillä on mitä monimutkaisimpia viestintäjärjestelmiä, yhtäkään niistä ei tämänhetkisen tiedon valossa voi verrata ihmiskieleen. Hivenen silti häiritsee varmuus, jolla Reime toistelee kielen olevan vain ihmisille kuuluva ainutlaatuinen kyky. Vaikka kielet vaihtelevat keskenään suuresti, vaihtelulla on rajansa. Ja jos emme pysty edes kuvittelemaan, pystymmekö ikinä tieteellisesti todistamaan. Kirjan ensimmäinen osa kertoo varsin kiehtovasti kielen oppimisesta, sen alkuperästä ja käytöstä. Miten hauskasti vaikkapa suomen kielen -kinja ja -kaan-partikkelit voivat rakentaa lauseen ympärille kokonaisen tapahtuman tai elämäntilanteen! Esimerkiksi virke ”Eilen Hillevikään ei juonut olutta” ei päällisin puolin kerro paljonkaan. Sattuikohan eilen jotain vakavaa, vai olivatko muut juomat sittenkin poikkeuksellisen hyviä. Olemme ainutlaatuisia, ehkä Kirjan läpileikkaava sanoma kuuluu, kuten nimikin kertoo, että ihmiskieli on ihmeellistä. Osa esimerkeistä puolestaan viihdyttää ja naurattaakin. Osa esimerkeistä pysäyttää lukijan hikisen pohdinnan ääreen. Ne kaikki ovat syntyneet kuvaamaan ihmisten elämää ja ihmisten ajattelua, ja ne toimivat pohjimmiltaan ainakin jossain määrin samanlaisella logiikalla. On niitäkin tutkijoita – vaikkakin vähemmistö – jotka ovat valmiita ennustamaan delfiinien kommunikaatiojärjestelmän paljastuvan varsinaiseksi kieleksi. Esimerkiksi grönlannin kielen virke ”Miki nannunniutikkuminarturujussuuvuq” tarkoittaa Miki-nimisen koiran olevan todella hyvä jääkarhujahdissa. ”Miten mitäkin voidaan sanoa” on kysymys, joka on kiehtonut Reimeä ja johon hänellä on tarjota loputon määrä kiinnostavia vastauksia
Tällä komedialla on lajityypin peruskuvastoon nähden poikkeuksellisen syviä juonteita ja roolihahmoja. Uuden tuplauksen avaus lupaa hyvää. Tuskan kestämisestä ja elämän pidentämisestä naurun avulla. Kuvassa etualalla myös leirin vartiopäällikköä esittävä Heikki Sankari ja Vappu Nalbantoglu (Helen Kalm). Hänen Q-teatterille ohjaamansa, Lauri Viidan ja Aila Meriluodon yhteiselosta kertonut näytelmä ”Putoavia enkeleitä” oli hienoa teatteria ja samasta Heikki Huttu-Hiltusen pohjatekstistä tehty elokuva vähintään ylempää keskitasoa. 36 9. Itse toteutuskohtauksessaan se ei kuitenkaan ole niin toimiva juttu kuin kaikki muu, mitä sen ympärille on viritelty. Sananlaskussa eli kansanlatteudessa väitetään jopa, että nauru pidentää ikää. Resuinen, paljon kärsinyt vankisakki valmistelemassa vetäjänsä kirjoittamaa, aivan järjestä vapaata huvinäytelmää on jutun lähtökohtana totta kai hirtehisen hauska. Kalm kuitenkin lupaa säästää näyttelijät ja ehkä Parikankin, jos nämä valmistavat huvinäytelmän, joka saa saarelle saapuvan arvovieraan hyvälle tuulelle. Suomen hauskin mies ei perustu tositapahtumiin, mutta sillä on vinha todellisuusperä. Parikka saa pikaoikeudenkäynnissä leirin julmalta komendantilta niin sanotun nappituomion. tehty elokuva tulee leffateattereihin keväällä. Ohjaaja Heikki Kujanpää selvisi edellisestä tuplatuotannostaan hyvin. Ja vieläpä kahden aikakauden teatteriestetiikalla, vanhanaikaisesti kohotettuna ja sille paatokselliselle tyylittelylle etäännetysti virnistellen. Muodollisena syynä on epäilty papinmurha, tosiasiallisena se, että Kalm ei voi sietää liukaskielistä komeljantteria, joka vailla minkäänlaista kunnioitusta tekee valkoisista voittajista pilkkaa minkä ehtii. Toivo Parikka on kuvitteellinen teatterinjohtaja – kenties oikeasti eläneen, punapäällikkönä huseeranneen teatterimiehen ja Molière-virtuoosin Jalmari Parikan fiktioveli. Samasta tarinasta saadaan lyhyen ajan sisällä toteutus kahdessa muodossa: näyttämöversion ensi-ilta oli viime viikon lopulla ja aiheesta Iso-Mjölön vankileirisaarella käydään Toivo Parikan (Martti Suosalo, edessä) ja komendantti Kalmin välillä (Rauno Ahonen) sisällisodan jälkitaistelua henkisestä herruudesta. Toivo joutuu sisällissodan jälkiselvittelyssä muiden Helsingin työväenteatterin näyttelijöiden kanssa vankileirille Iso-Mjölön saareen Helsingin edustalle (nykyinen, hiljattain kansalaisten käyttöön vapautunut Isosaari). Toivo Parikka, Suomen hauskimmaksi mieheksi lehtikritiikeissä kohotettu Helsingin työväenteatterin johtaja, tietää naurun voiman. Tuosta Mikko Reitalan ja Heikki Kujanpään kirjoittamassa draamakomediassa ”Suomen hauskin mies” on nimenomaan kyse. Näytelmänä Suomen hauskin mies ottaa draamalajiston ääret haltuun vaikuttavasti. Hän myös hallitsee naurun lähteiden koko arsenaalin: arkisen huulenheiton, sekopäisen komedian, viiltävän ironian, tyynnyttävän leikinlaskun. Parikka itse on hilpeilevän fasadinsa takana jämäkkä ja oikeudentuntoinen mies. MARRASKUUTA 2017 Nauru pidentää ikää – jopa punavankileirillä TEATTERI Helsingin kaupunginteatteri, pieni näyttämö Mikko Reitala – Heikki Kujanpää: Suomen hauskin mies Ohjaus Heikki Kujanpää – Lavastus Pekka Korpiniitty Puvut Sari Salmela – Naamiointi – Musiikki Timo Hietala – Valot Kari Leppälä – Ääni Aleksi Saura – Rooleissa Martti Suosalo, Rauno Ahonen, Vappu Nalbantoglu, Heikki Ranta, Pekka Huotari, Risto Kaskilahti, Petrus Kähkönen, Jari Pehkonen, Heikki Sankari, Pihla Pohjolainen, Tatu Sinisalo, Mikko Reitala Kujanpään ja Reitalan ”Suomen hauskin mies” on riemukkaan raastava komedia Naurulla ei ehkä poisteta taudin aiheuttajaa, mutta kyllä se voi kipua lievittää – ellei kyse ole katkenneista kylkiluista. Huvinäytelmä hirttopaikalla Kujanpään ohjaus antaa traagisten ja koomisten elementtien luiskahdella toistensa lomaan vallattomasti mutta harkitusti. Hänen vastapoolinsa kapteeni Kalm on taas päinvastainen hahmo: univormusTapio Vanhatalo. Kaupunginteatterin pienellä puolella nähdään samassa pakkauksessa komediaa slapstickistä satiiriin sekä raastavaa tragediaa ja vihanpitoa. Punavankileireillä kaiken kurjuuden keskellä syntyi myös teatteritoimintaa, josta ammennettiin voimia kestää epäinhimilliset olot. Parikka ja sen veli. Fanaattisena monarkistina Kalmilla on myös hinku lobata kuningasajatusta Ukko-Pekalle ja ehkä pedata itselleen asemat tulevassa hovissa. Ja villitsee, piru, näyttelijätoverinsa mukaan samaan menoon. Tämä visiteeraaja on itse valtionhoitaja Ukko-Pekka Svinhufvud
Rolf Bamberg Demokraatti. MARRASKUUTA 2017 OSA 5/10: 1957–1966 Tulipunainen kyyhkynen Ohjaus: Matti Kassila Demokraatin Suomi 100 -vuoden juttusarjassa lehden elokuvasta kirjoittavat toimittajat sekä alalla työskentelevä kolumnisti ovat valinneet subjektiivisin kriiteerein jokaiselta itsenäisyyden vuosikymmeneltä yhden elokuvan, joka kertoo ehkä jotain erityistä tästä maasta ja kansasta, sen luonteenpiirteistä ja historiasta. saan suora ja jämäkkä, mutta kaikessa vallanjanossaan koomisen mahtipontinen. Iäkäs lääkäri saa selville sattumalta, että hänen nuorella vaimollaan (Gunvor Sandkvist) on avioliiton ulkopuolinen suhde. Rane Aunimo Demokraatti Vuosikymmenen muita merkkielokuvia: Mies tältä tähdeltä (1958), Kultainen vasikka (1961), Kesällä kello 5 (1963), X-paroni (1964), Käpy selän alla (1966), Työmiehen päiväkirja (1967) Kirurgi Olavi Aitamaa (Tauno Palo) lukee kirjeen ja alkaa epäillä nuorta vaimoaan Helenaa (Gunvor Sandkvist) uskottomuudesta. On hienoa, että syksyllä 2017 Suomi 100 -teeman tunkiessa syliin joka lävestä, itsenäisen valtion mustinta vaihetta tutkaillaan tällaisessa valossa. Samalla päättyi tuottajamogulien valtaa korostanut studioaika, joka teki tilaa vaikutteensa etenkin Ranskan uudesta aallosta ammentaneelle nuorelle, entiset jähmeydet riisumaan pyrkineelle tiedostavalle tekijäpolvelle. Leikkauspisteessä ei oltu yhteiskunnallisesti valveutuneita mutta taiteellisesti radikaaleja etenkin suomalaisittain. Palon ja Kassilan urat kulkivat siis päinvastaisiin suuntiin. Hienosti kirjoitettuja ja esitettyjä rooleja ovat myös esimerkiksi Vappu Nalbantoglun rouva Kalm, jonka punaisiin kohdistama viha laimenee kohti humaanisuutta tarina edetessä, sekä Pekka Huotarin esittämä, alkuun täyshullulta vaikuttava näyttelijä Hannula, josta kuoriutuu tosi paikan tullen mitä yhteisöllisin kaveri. ELOKUVAT Sadan vuoden itsenäisyys Rakkaus on painajainen Tauno Palo, kotimaisen elokuvahistorian suurin näyttelijätähti sanan kirjaimellisessa merkityksessä, esiintyi viimeisen kerran valkokankaalla vain 54-vuotiaana. Suomen hauskin mies pitää nimensä hilpeän lupauksen, mutta sitä ei kannata lähteä katsomaan yksisilmäisenä ja -korvaisena. Virkaintoinen ja itseriittoinen Kalm on sellaisella ristiriidalla herkutteluun mitä sopivin työkenttä. Kalmin rooli on kuin tehty Rauno Ahoselle, joka on monissa aiemmissa rooleissaankin osannut tehdä pullistelusta ja julmistelusta komiikkaa. Vain neljä vuotta myöhemmin tämän ja muun muassa Tuntemattoman sotilaan tuottanut Suomen Filmiteollisuus julistettiin konkurssiin. u u u Öisine kaupunkikuvineen, vuoropuheluista riisuttuine seurantajaksoineen ja Osmo Lindemanin kansainvälisine musiikkeineen Tulipunainen kyyhkynen on moderneinta suomalaista studioelokuvaa. Kiinnostava nähdä, kuinka erilainen esittämisen tapa on välineen muuttuessa. Myös aiheeltaan ja teemaltaan elokuva on siis jotain aivan muuta kuin helppoheikkien ajanvietteet. 37 9. Lajityyppien rajat eivät merkitse mitään. Kassila on kotimaisen elokuvan luonnonvoimia ja suurimpia lahjakkuuksia, jolle elokuvan kieli on sisäsyntyistä. Joukossa käsittämättömiä, nopeasti huitaistuja kalkkunoita sodasta toipuvan kansakunnan pohjattomana ammottavaan viihteenjanon kitaan ennen televisiota. Kaiken ytimessä on liike. Parikassa onkin sopiva annos komeljantteri Suosaloa, mutta myös uskottavasti hengen palosta teatteria tekevää aatteen miestä. Lähtö oli komea mutta samalla traaginen: tohtori Aitamaan rooli Matti Kassilan jännärissä on paitsi juonikas työ itsessään myös välähdys siitä, minkälainen vanha Palo olisi voinut vielä olla suomalaisen elokuvan suuressa murroskohdassa. Se on sisällöltään aivan liian rikas otettavaksi vain läpinaurettavana komediana. 100-vuoden hauskin näkövinkkeli. Suosalo tekee Parikan pääroolin myös elokuvassa. Maanisesti työskennellyt ja alku-uransa aikana myös juhlinut Matti Kassila sinnitteli ”Kyyhkysen” tekijöistä pisimpään elokuvissa, aina 1990-luvun lamavuosiin saakka. Tarina perustuu ohjaajan omaan uneen. Tauno Palo nähtiin vielä teatterissa ja televisiossa. Visuaalinen jälki on kokeilevaa ja oivaltavaa. Alkaa matka urbaaniin painajaiseen, jonka logiikalla mies ihastuu itsekin vieraaseen naiseen ja tapahtuu murha, josta päähenkilö joutuu syntipukiksi. Se kertoo komeasti alistettujen yksilöiden tahdonvoimasta, valtapelin moninaisista kikoista ja vähän myös sadan vuoden takaisesta poliittisesta todellisuudesta, josta nauru oli aika kaukana. Näyttelijä esittämässä näyttelijän maneerista kehonkieltä ja ilmaisua on tarkka paikka, jossa itsetutkiskelukin on ehkä ollut työkaluna. Toisaalta rivi klassikoita, jonkalaisia ei ollut aiemmin tai sen jälkeenkään nähty: Radio tekee murron, Sininen viikko, Elokuu, Komisario Palmun erehdys... Kujanpään ja Reitalan näytelmä antaa luvan nauraa läpi liikutuksen ja raivon, jota tässä ajassa varsin paljon viritellään. Juoni ”paljastuu” lopussa miehiseksi peloksi ja alitajunnan tepposeksi: lääkäri olikin nähnyt unen vaimonsa petoksesta. Martti Suosalo rakentaa Toivo Parikan hahmon huolella ja sydämellä. u u u Aikakaudelle tyypillisesti ohjaaja Kassila oli ehtinyt tehdä nuoresta, alle 40 vuoden iästään huolimatta jo lähes kaksikymmentä elokuvaa ennen Tulipunaista kyyhkystä (1961). Jo seuraavana vuonna alkanut näyttelijälakko lopetti Suomi-filmin sankarien urat. Tavallista on jännitysfilmien elementtien ja komedian naittaminen. Tulipunaisen kyyhkysen vaikutteet tulevat ulkomailta: etenkin Fritz Langin Nainen ikkunassa -teoksesta, miksei Alfred Hitchcockin Vertigostakin
Vallanotto lähellä Parlamentaarisesta toiminnasta oli nyt esitettävänä selkeitä tuloksia. ”Ed. Alkio (ml.) lausui vakavasti pelkäävänsä kansalaissotaa ja jos eduskunta voi sen estää valvomalla yhden yön – jos se voi estää yhdenkään ihmishengen hukan, on sen valvottava tämä yö (vasemmalta: hyvä!). ”Ja näin ollen kokous ei näe muuta mahdollisuutta työväestön hädänlaisen aseman pelastamiseksi, kuin että koko Suomen järjestyneen työväen on heti ryhdyttävä tehokkaaseen ja voimakkaaseen taisteluun porvaristoa vastaan, oikeuksiensa ja leivän puolesta. päivänä kokoontunut Ammattijärjestön edustajakokous aloittikin suoran toiminnan välittömästi. Marraskuun 9. päivänä puoluetoimikunta, eduskuntaryhmä ja ammattijärjestö perustivat Työväen Vallankumouksellisen keskusneuvoston (TVK) johtamaan painostustoimia tai jopa vallanottoa. Lunta oli tullut tupaan SDP:n eduskuntaryhmästä, jonka enemmistö oli tässä vaiheessa parlamentaarisen toiminnan kannalla. Monet ovat sitä mieltä, että tuo päätös irroitti Suomen lopullisesti Venäjästä. Työmies alkoi muiden lehtien tapaan taas ilmestyä 20. Osa porukkaa oli sitä mieltä, että kyseessä on vallankumousjulistus. Eduskuntaryhmän edustajat olivat useimmiten vallanottoa vastaan, ammattijärjestön ja keskusneuvostoon nyt tulleet punakaartien edustajat puolesta. Näin myös tapahtui. marraskuuta. Olisiko 15.11. Toisaalta joukkojen paine viittasi edelleen vallankumouksen tielle. teollisuustyöpäivälainkin ja sen teemme ilman minkäänlaista lehmänkauppaa”, Työmies selosti. Olisiko 15.11. Samana iltana eduskunta vahvisti näin syntyneellä enemmistöllä SDP:n vaatimuslistoille kuuluneet kunnallislait ja kahdeksan tunnin työaikalain. Maalaisliitto esitti nyt sosialidemokraateille valtalain mukaista ratkaisua, ”korkein valta” otettaisiin eduskunnalle. ”Koska sitä valtion hoitajakuntaa, jonka eduskunta on päättänyt valita, ei ole vielä valittu, päättää eduskunta ottaa toistaiseksi itselleen korkeimman vallan käytön”, kuului perustelu Työmiehen (20.11.) mukaan. ”Kukistuneen keisarin ja suuriruhtinaan suuren vallan, jota viime päiviin asti Suomen porvarien myötävaikutuksella ovat käytelleet eräät venäläiset väliaikaiset hallitukset, on porvaristomme nyt päättänyt kaapata käsiinsä, aikoen tänä iltana eduskunnassaan asettaa kolmimiehisen valtionhoitajakunnan”, Työmies kertoi (10.11.) ”Siitä millaisia pikaisia toimenpiteitä tilanne vaatii, antaa Keskusneuvosto viipymättä tiedon.” Valmiutta nostettiin. Marraskuun alkupäivinä tilanne kärjistyi. Työväen järjestyskaartin johtava toimikunta pyysi Työmiehessä ”kiireellisesti tietoja eri paikkakunnille perustettujen kaartien vahvuuksista ja valittujen päälliköiden nimet ja osoitteet”. Lopulta 18. Puolue lisäsi pökköä pesään lokakuun lopun puolueneuvoston kokouksessa, jossa syntyi kuuluisa ”Me vaadimme” -ohjelma. SDP esitteli vastauksena ”Me vaadimme” -ohjelmansa eduskunnalle. Samaan aikaan eduskunnassa porvarien ”kolmen kuninkaan” hanke kuivui kokoon perustuslaillisten ongelmien vuoksi. Suomen todellinen itsenäisyyspäivä?. Suomen todellinen itsenäisyyspäivä. Suurlakon yhä jatkuessa TVK ryhtyi uudestaan arpomaan vallanottoa. Kun tiedot bolshevikkien vallankaappauksesta Pietarissa alkoivat tihkua Suomeen, porvaripuolueet toivat eduskuntaan esityksen Suomen ”korkeimman vallan” siirtämisestä kolmimiehiselle valtionhoitajakunnalle. Parhaana painostuskeinona alettiin pitää suurlakkoa. Maalaisliitto on valmis hyväksymään niin kunnallislait kuin 8 t. Työväenjärjestöt määrättiin perustamaan järjestyskaarteja niillekin paikkakunnille, joissa sellaista ei vielä ollut. Kaikkein lähimpänä vallankumous oli aamuyön tunteina 16. Asiasta äänestettiin useaan kertaan. Marraskuun 12. Kun tiedot Pietarista olivat bolshevikkien vallankaappauksen onnistumisen suhteen epävarmoja, päätettiin keskusneuvostossa (äänin 18-8) luopua vallanotosta. Aamulla ajatukset kuitenkin taas kerran muuttuivat. Työväen arkisto Suurlakko innosti köyhää kansaa Forssassa marraskuussa 1917. Uusia kaarteja syntyi vähintään kahteensataan kuntaan. TVK ryhtyi jo kokoamaan vallankumouksen johtoelintä ja väsäämään julistusta. marraskuuta vallankumouksesta päätettiin luopua äänin 7-5. Suurlakko päättyi 19. Tätä varten käskee edustajakokous Ammattijärjestöön yhtyneen työväestön olemaan valmiina ja määräyksen saatuaan alkamaan yleisen, koko maata käsittävän suurlakon.” Eduskunta ottaa vallan Yleislakko alkoi 14. marraskuuta. Syntyi joukkoliike. 38 9. Suurlakko taistelukeinoksi Työväen vallankumouksellinen keskusneuvosto aloitti työnsä räväkästi pohtimalla kolme päivää sitä, ryhdytäänkö vallankumoukseen vai ei. marraskuuta, kun TVK oli sekavissa tunnelmissa äänestänyt vallankumoukseen ryhtymisen puolesta äänin 14-11. MARRASKUUTA 2017 Demokraatti 100 vuotta sitten ANTTI VUORENRINNE Valta työväelle – tai sitten ei Ay-liike oli esittänyt eduskunnalle 20. marraskuuta alkaen. Uhkausta tehostettiin. lokakuuta 1917 uhkavaatimuksen, joka koski nälänhädän lievittämistä
Heille oli tuleva entisten suuriruhtinaittemme valta toistaiseksi. Ratkaisevilla hetkillä piilossa pysytellyt Leninkin oli uskaltautunut kokoukseen selostamaan ”vallankumouksen” päätehtäviä (sodan lopettaminen, maan siirtäminen talonpojille, talouspulan ja nälänhädän poistaminen). Mutta: ”Kerenski on poistunut kaupungista. ”Vallankumouksen kellot soivat.” ”Tämän hetken tunnussana on: Työväki valveille! Voimat kokoon! Leipää ja oikeutta!” Seuraavana päivänä puolue, eduskuntaryhmä ja ammattijärjestö päättivät perustaa yhteisen Työväen vallankumouksellisen neuvoston mahdollista vallanottoa tai muuta joukkotoimintaa johtamaan. Työmiehen 8.11. Myöhemmin he nimittivät tapahtuman ”lokakuun suureksi sosialistiseksi vallankumoukseksi”. ”Leipää ja oikeutta” SDP:n ja ammattijärjestö SAJ:n johdossa Venäjän vallansiirto kuitenkin huomattiin. Pari väliaikaisen hallituksen jäsentä on vangittu. Työmies arvotti 8.11.1917 numerossaan bolshevikkien kaappauksen oikei siin mittasuhteisiin: uutinen julkaistiin 8-sivuisen lehden loppupäässä, sivulla 6. Eduskunnan piti asettaa naru kaulaansa! /-/ Tussari Työmies 9.11.1917 Lenin uskaltautui puhumaan Pietarin neuvostossa, kun vallankaappauksen kriittisimmät vaiheet olivat ohi. Uutta bolshevikkihallitusta suunnitellaan”, lehti uutisoi. Photos.com. /-/ Kerenskin & K:n suistuttua niin odottamatta myös Suomen valtaistuimelta, jolle porvarimme olivat hyväksyneet hänet, kiiruhtivat herramme etsimään uusia suuriruhtinaita. Tänään arvellaan uuden hallituksen muodostuvan, jonka pääministeriksi tulee Lenin, ulkoministeriksi Trotski ja sotaministeriksi Verhovski, Työmies kertoi. Ilman majesteettisuitsutuksia. Tosiasiassa kyse oli Lev Trotskin johtaman pienen klikin vallankaappauksesta, jossa sosialismista ei ollut hajuakaan. marraskuuta 1917. Työmiehessä osana kotimaan asioiden uutisointia. Kolme majesteettia piti nyt kohotettaman ikäänkuin ylläköllä. Kenraalikuvernööri Nekrasov oli jo matkustanut asiakirja mukanaan Pietariin esittelemään sitä Kerenskin hallitukselle. Lisäksi uutisoitiin Trotskin lausunto Pietarin työja sotamiesneuvostossa: ”Väliaikaista hallitusta ei ole enää olemassa”. Salaa he punoivat juoniaan. Sos.-dem. Lisäksi nykyisen ajanlaskun mukaan tapahtuma sattui marraskuussa, ei lokakuussa. 39 9. Lehden pääuutinen ”Porvarien vallankaappaushanke. Eilen esittivät he yhtäkkiä eduskunnassa suunnitelmansa. ”Porvarien vallankaappaushanke” Bolshevikkien vallankaappaus näkyi tosin 8.11. Lehden ilmestymispäivän aamuna saapui Pietarista myös ministerivaltiosihteeri Enckellin tiedonanto, jonka mukaan hän ei ”lähimmässä tulevaisuudessa voi ajatellakaan minkäänlaista esittelyä väliaikaiselle hallitukselle ja että on epätietoista voiko esittely ollenkaan tapahtua”. MARRASKUUTA 2017 ”Suuri sosialistinen vallankumous”, sivulla 6 Eduskunta eilen. eduskuntaryhmän tiedonanto työväelle” kertoi porvaripuolueiden hankkeesta, jolla ”korkeinta valtaa” siirrettäisiin senaatille siltä osin kuin se ei kuuluisi Venäjän (väliaikaiselle) hallitukselle. Bolshevikit kaappasivat vallan Pietarissa 7. ”Viimeiset tiedot” -osastossa SDP:n ja ammattijärjestön johto kehotti työväkeä valveille. Heille siis myös oikeus hajottaa valtiopäiviä, määrätä uusia vaaleja j.n.e., – toisin sanoen eduskunnan ja kansanvallan hirttämisoikeuskin. Pietarin köyhälistö taistelussa vastavallankumouksellista porvaristoa vastaan. ”Taistelu vallasta Venäjällä
Venäjän bolshevikkeja edustanut Josif Stalin puhuu SDP:n puoluekokouksessa 28.11. I. Eduskunta vahvistaa kunnallislait ja kahdeksan tunnin työaikalain. /-/ Työväenluokka itse päättää, milloin ja mihin toimintaan sen on välttämätöntä ryhtyä koko voimallaan. 1917 Sos.-dem. /-/ Taantumuksellisia puuhia on porvaristo mielessään hautonut. 16.–17.11. 3.11. Lehdet, myös Työmies lakkaa ilmestymästä. Ammattijärjestön neljäs edustajakokous koolla Helsingissä. Eduskunnalle jätetään punaisen senaatin senaattorilista, puheenjohtajana Oskari Tokoi 24.11. Muussa tapauksessa alkaa suurlakko. /-/ Tämän hetken tunnussana on: Työväki valveille! Voimat kokoon! Leipää ja oikeutta! Helsinki, marrask. TVK peruu vallankumoushankkeensa äänin 7-5 ja päättää lopettaa suurlakon 19.11. Ammattijärjestö ei hyväksy senaatin toimia, siirtää asian 12. Vielä viime hetkinä on se valmistanut täydellistä vallankaappausta omiin käsiinsä. klo 1.30 i.p. Neuvosto arpoo kolme päivää keskenään, pitäisikö lähteä vallanottoon vai ei, lopulta päädytään suurlakon kannalle porvarien painostamiseksi 9.11. Svinhufvudin senaatti ryhtyy valmistelemaan Suomen itsenäisyysjulistusta. Puoluetoimikunta Ammattijärjestön toimikunta Työmies 8.11.1917 1.11. ”Lokakuun suuri sosialistinen vallankumous” 8.11. 14.11. päivänä kokoontuvalle edustajakokoukselleen 6.11. Lenin 12.11. Koko maata käsittävä suurlakko alkaa. ”Kolmen kuninkaan” eli valtiohoitajakunnan vaali jää pöydälle eduskunnassa, äänet tasan, arpa ratkaisee, seuraavana päivänä asia siirtyy perustuslakivaliokuntaan 10.11. Porvaripuolueet äänestävät Svinhufvudin senaatin valtaan äänin 100-80. Eduskunnan porvariryhmien esitys ”korkeimman vallan” siirtämisestä senaatille, sikäli kuin asiat eivät kuulu Venäjän väliaikaisen hallituksen päätettäviin 7.11. Välttämätöntä on sen vuoksi työväen nyt seistä yhtenä miehenä leivän ja oikeuden puolesta. 16.11. /-/ Työväen tahdon painolla tehtäköön alunpitäen mahdottomiksi kaikki yksilölliset kostoteot ja ryöstöt ja muut järjestyneen työväen tuomitsemat vahngolliset teot. Eduskunta äänestää senaatin kokoonpanosta. SDP:n ylimääräinen puoluekokous alkaa Helsingissä 26.11. Työmiehen toimitus informoi asiasta Santeri Alkiota ja P. Suurlakko päättyy 20.11. Eduskunta päättää ottaa ”korkeimman vallan” väliaikaisesti itselleen, koska valtionhoitajakuntaa ei ole saatu valituksi. 40 9. Venäjällä ”kansankomissaarien neuvoston” kokoonpano julkistetaan, puheenjohtajana V. Bolshevikit kaappaavat vallan Pietarissa. Se todistaa kumouksellisten voimaa ja järjestystä.” ”Suurten historiallisten tapahtumain sarja on siis taas alkamassa. Kokous esittää eduskunnalle uhkavaatimuksen ruokapulan poistamiseksi ja ”Me vaadimme” -ohjelman toteuttamiseksi 13.11. Suomen porvaripuolueet kehittävät nopeasti esityksen Suomen ”korkeimman vallan” siirtämisestä kolmimiehiselle valtionhoitajakunnalle ja hylkäävät SDP:n eduskunnalle esittämän ”Me vaadimme” -ohjelman 9.11. mennessä. Työväen vallankumouksellinen keskusneuvosto (TVK) päättää useiden äänestysten jälkeen vallanotosta, vallankumousjulistusta ryhdytään laatimaan 18.11. 8 p. Nämä tapaukset varmaan vaikuttavat meidänkin oloihimme. MARRASKUUTA 2017 Suomen työväelle! Valveille! Voimat kokoon! MARRASKUU 1917 Vallankumouksen kellot soivat. 27.11. Senaattori Kyösti Kallio vastaa ammattijärjestön uhkavaatimukseen ruokapulan helpottamisesta. SDP ja ammattijärjestö julkaisevat ”Me vaadimme” julistuksen 2.11. Työmiehen toimittaja Edvard Torniainen saa Pietarista tiedon, että bolshevikkien hallitus olisi päättänyt myöntää Suomelle itsenäisyyden, jos sitä pyydetään. 15.11. Saapuneiden tietojen mukaan tämä on tapahtunut melkein verettömästi. Svinhufvudille toimitetaan Saksasta salasanoma, joka tulkitaan kehotukseksi julistaa Suomi itsenäiseksi 29.11. E.Svinhufvudia 25.11. Sosialidemokraattien puoluetoimikunta, eduskuntaryhmä ja ammattijärjestö perustavat Työväen vallankumouksellisen keskusneuvoston. Ne kertovat Pietarista: vallankumouksen saavutukset turvatakseen on kumouksellinen sotaväki ja työväki siellä ottanuut käsiinsä kaiken vallan. SDP:n puoluekokous päättää ”menettelytavasta valtiollisessa taistelussa”. Vallankumouksellisen työväenluokan päämääräin saavuttaminen vaatii järjestynyttä yhteistoimintaa ja sitä vain vahingoittavat hajanaiset mellastukset
Filosofia antaakin aihetta miettiä, onko rajallista aineellista todellisuutta edustavan rahan ja alati kasvavan populaation näkökulmista nollasummaperiaatteen hylkääminen pelkkää itsepetosta. Sitten odotat provisioperusteista palkkiota viikkokaupalla vain todetaksesi, että asiakkaat ovat kahden viikon ”katumusajan” turvin peruneet tilauksensa ja näin jäät itse ansiotta. Media kertoo: ”Yhä useampi ala kärsii työvoimapulasta – vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä kasvoi alkuvuonna”. LÄHETÄ MIELIPITEESI OSOITTEESEEN MIELIPIDE@DEMOKRAATTI.FI TAI DEMOKRAATTI, PL 338, 00531 HELSINKI Joka tapauksessa, työttömien syyllistäminen ei auta. Epäonnistuneiden mielenkiinnon keskittyessä muukalaisvastaisuuteen ja EU-kritiikkiin on köyhälle lohduttavaa sijoittaa roponsa uhkapeleihin ja elää Veikkauksen luomissa unelmissa. Faktaa kuitenkin on, että tuloerot kasvavat ja yhteiskunnallisen aseman periytyminen on yhä todennäköisempää. Että on oikein valinnanvaraa! Sitten on tarjolla joitain hanketai projektityöntekijän näennäispaikkoja, jotka on julkisen rahoituksensa vuoksi ilmoitettava avoimiksi, vaikka organisaatioilla on usein jo hankkeiden valmisteluvaiheessa työntekijät valmiina valittuina tehtäviin. MARRASKUUTA 2017 ”Vaikeasti täytettävät” työpaikat ovat perseestä Työttömille määrätyt lisäsanktiot vain lisäävät köyhyyttä entisestään. Sitten on maantieteellistä kohtaamattomuutta, joka puolestaan vaatisi ainakin kasvukeskusten asumisen kalleuden pikaista ratkaisemista. Historia osoittaa, että yhteiskuntien sisäänrakennetut mekanismit hillitä eriarvoisuuden ja katkeruuden tunteita saavuttavat aika ajoin kestokykynsä rajat traagisin seurauksin. KIRJOITUSTEN MAKSIMIMITTA ON 3000 MERKKIÄ. Vika ei voi olla pelkästään työnhakijoiden työhaluttomuudessa. Niissä voit myydä katto-, ikkuna-, putkija viemäriremontteja, vesi-imureita, alus asuja, mausteita tai aurinkopaneeleja. Jukka Leinonen Tutkija, Jyväskylä. Siellä on ammatillista kohtaamattomuutta, hakijoiden osaamiseen liittyviä syitä ja koulutuksen puutetta. Puhelinmarkkinoinnissa väännät pakkokauppaa vastentahtoisten asikkaiden kanssa sähkösopimuksista, aikakauslehdistä tai vitamiineista. Liekö jo kaupunkilegendaa, että jossain päin maata olisi ollut haettavana useita leipurin työpaikkoja, mutta yrittäjä ei saanut yhtään hakemusta avoinna oleviin tehtäviin. Mielipide KIRJOITA OMALLA NIMELLÄSI. Tällä kertaa en löytänyt te-palveluiden työpaikkatarjonnasta yhtään työpaikkaa, jota olisin voinut hakea. Jos tarjolla olisi vakituista, edes lähes täysiaikaista työtä, josta maksettavalla palkalla olisi mahdollista tulla kohtuudella toimeen, eiköpähän sellaiselle työlle tekijänsä löytyisi. Aikaisemmin toisten vaurauden kadehtimista pidettiin eräänlaisena demokratian vaikuttamisvälineenä, jolla pyrittiin nostamaan esiin tulonjakoon liittyviä epäkohtia. 41 9. Rohkenen olettaa, että harvojen vaurastumiseen ja tuloerojen kasvuun liittyvään keskusteluun liittyy paljon notkean modernin lopun hybristä. Täysin oma lukunsa ovat kuitenkin yksityisiin talouksiin kohdistuvat ovelta ovelle ”työtehtävät”. Nykyisin yksittäisten ihmisten varallisuuden lisääntymisellä on massojen varaukseton tuki. Silloin voisi olla paikallaan yrittäjänkin katsoa peiliin ja tarkistaa tarjolla olevien tehtävien työehdot, työolot, palkkaus ja johtaminen. Niinpä tutkiskelin lomapäiväni ratoksi te-palveluiden avoimien työpaikkojen valikoimasta, minkälaisia nämä niin sanotut vaikeasti täytettävät työpaikat ovat ja tein seuraavanlaisia havaintoja: Tarjolla on runsaasti muun muassa puhelinmarkkinointia ja puhelinpalvelukeskusten (hienommin contact-center) töitä, joista saatava ansio on usein täysin mitätön. Perustellumpaa olisi satsata niihin lisää, sillä työllistyminen on helpompaa, jos ihmisellä on sellaista osaamista, jota työmarkkinoilla kysytään. Se vain lisää häpeän ja sivullisuuden tunteita, eivätkä työttömille määrätyt lisäsanktiot toimi kannustimina työn vastaanottamiselle, vaan lisäävät köyhyyttä entisestään. Eija Tuohimaa Toiminnanjohtaja Jyvässeudun työllistämisyhdistys – JST ry Vaurastuminen on nyt positiivista Julkisessa keskustelussa vaurastumisesta on tullut positiivinen asia. Vanha nollasummaperiaatteen kumoava mantra siitä, että yhdelle lisää ei ole muilta pois, maistuu monien suussa hyvältä. Ja mitä tekee Suomen hallitus. Leikkaa koulutusmäärärahoja ja vähentää työllisyyskoulutusta. Vaurastuneita onnittelevat köyhät ovat entistä suuremmalla todennäköisyydellä köyhiä ja duunarin lapset duunareita myös tulevaisuudessa. Toiseksi te-palveluiden työpaikkatarjonnassa löytyy niin lääkäreiden, ylilääkäreiden kuin hammaslääkäreidenkin pestejä, mutta ei yhtään valelääkärin virkaa, jota voisin hakea. Tämä ei haittaa aikana, jolloin taloudellinen eriarvoisuus ei erityisemmin kiinnosta. Uutisoitujen rekrytointivaikeuksien taustalla on toki monia muitakin syitä kuin epävarma provisioperusteinen palkka tai niin sanotut nollatuntisopimukset. Ylen haastattelussa Kyösti Kakkonen toteaa onnistujia olevan Suomessa liian vähän. Tulonsiirtonäkökulmasta yksilöiden vaurastuminen on siirto monilta köyhiltä harvoille rikkaille
12.11.1932 Ylitornio k. – Olemme Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-akselilla. Raskauden perusteella saatetaan kokea vielä syrjäyttämisyrityksiä poliittisia vaikuttamisen paikkoja ja mandaatteja jaettaessa. Tulesta täytyisi saada säkenöivämpi, että porukat paremmin tulisivat mukaan. Nykyisen hallitusohjelman kirjauksesta ”Suomi on tasa-arvoinen maa” huolimatta paneelissa muistutettiin, että monet asiat, jotka olemme historian varrella saaneet kuntoon, ovat taas nenämme edessä. Eikä energiaa kannata tuhlata keskinäiseen kahinointiin, Kauranen sanoo. Hämeenlinna . – Se on portti ja avain kaikkeen. Aina pitää löytää uusia jujuja. Huoli on lisääntynyt äänenpainoista, joita yhteiskunnassamme käytetään. . Vaikka sukupuolten tasa-arvo on kehittynyt, naiset kärsivät edelleen epätasa-arvoisesta kohtelusta politiikassa ja vaikuttamistyössä. Kauranen on ristinyt sen Suomen aortaksi. Järjestäjä on Mauno Koiviston perustama Yhteiskuntapoliittinen sos.dem. Näköalapaikalta hän on todistanut Hämeenlinnan muutosta. He vaativat oikeuksiansa ja ajoivat niitä voimakkaasti. Naisten tekemisiä on ylipäänsä kirjattu yhteiseen muistiin hyvin niukasti, ja naisten vaikutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin tiedetään aivan liian vähän. Seitsenkertainen Hämeen Vuoden radioääni ja 11-kertainen sd-puoluekokousedustaja on paljon nähnyt. . Linnan, puistojen ja varuskunnan pikkukaupungista on tullut 68 000 asukkaan moderni taajama. . Kunnallisissa luottamustehtävissä ehti tulla täyteen 36 vuotta. ”Järjestötyö on kaiken lähtökohta” Aarne Kauranen on syntyperäinen hämeenlinnalainen, joka on vaikuttanut pitkään paikallispolitiikassa, alueen maakuntaradiossa ja sosialidemokraattisessa liikkeessä. – Piristysruiskeen antoi kuntaliitos, jossa maalaiskuntia ympäriltä liitettiin Hämeenlinnaan. 43 9. Tilaisuus on maksuton kaikille avoin ja maksuton. Ruotsin entinen pääministeri Ingvar Carlssonin aiheena on Suomi ja Ruotsi muuttuvassa Euroopassa. kello 13– 16.30 Helsingin Paasitornissa Karl Lindahl -salissa. Eriarvoisuus on kasvamassa, ja tasa-arvo kodin seinien sisällä on toteutumatta, tiivistää tutkija Hentilä. Matkoilla. Sieltä pääsee kouluttautumalla mukaan toimintaan. Kauranen uskoo, että kehitys kääntyy takaisin muuttovoitoksi uusien asuinalueiden avaamisella ja panostamalla työpaikkoihin. SDP:ssä Kauranen näkee valoa ja uutta virettä. Hän ei enää asettunut ehdolle kevään kuntavaaleissa. Tätä teemaa käsitellään myös Mauno Koiviston perintö kantaa -juhlaseminaarissa. Lasten huostaanotot, vanhusten tilanne ja monet työelämän kysymykset ovat tapetilla ja kaipaavat parannusta. Aktiiviset naiset, eritoten työläisnaiset ryhtyivät luomaan hyvinvointiyhteiskuntamme perusrakennetta viime vuosisadan vaihteessa. Myös seudun matkailulla on kosolti käyttämätöntä potentiaalia. Panelistit ovat meppi Miapetra Kumpula-Natri, Erkki Liikanen ja Jaakko Kalela. Seminaarissa Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen puhuu Koivistosta talousmiehenä ja päättäjänä. Pitäisi saada eväitä sinne ja ihmisiä kisaamaan perusjärjestötehtävistä. Tilaisuus on 25.11. Sijainti väestöllisessä keskipisteessä on erinomainen. Kukkien sijaan toivoisimme lahjoitusta Kansan Sivistysrahastolle FI 8515213000006009, viestiksi: Heimo Huhtasen muistolle. Liitos kymmenkertaisti maa-alueen. 16.11.2017 . Puhe tulkataan Suomeksi. Paneelikeskustelun aiheena on kantavat teemat Eurooppa-poliikassa. yhdistys YPSY. Paneeliin osallistuneet tutkijaja poliitikkonaiset toivoivat myös, että naiset nousisivat rakentavassa hengessä ja paremSyntymäpäivät 70 VUOTTA AARNE KAURANEN . Ilkka Yrjä Demokraatti min esiin ensi vuonna sisällissodan muistojen puheissa ja kirjoituksessa. Piirin ja Hämeenlinnan työväenyhdistyksen puheenjohtajan kokemuksella Kauranen korostaa järjestötyön merkitystä. Tutkija Marja-Liisa Hentilä, yksi panelisteista, totesi, että juhlavuoden hankkeista vain muutama prosentti käsittelee naisia. Kodin ja perheen yhteensovittaminen vaatii voimia vieviä järjestelyjä ja aiheuttaa sen, että nuoret naiset eivät tule politiikkaan, vaikka useat kunnat korvaavatkin kokouksista aiheutuneet Päivikki Kumpulainen Tellervo Koivisto on Stadin työväen kirjallisuuspäivien vakituisia vieraita.. Eveliina Heinäluoma muistutti siitä, että myös vuosisata sitten ihmiset toivoivat rauhaa. Kaupunkia kehitetään uutena kokonaisuutena. . Paikatakseen tätä puutetta Suomalainen Naisliitto kerää parhaillaan osana Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlintaa aineiston naisista, jotka ovat eri tavoin vaikuttaneet tai joiden toiminnalla on ollut merkitystä itsenäisessä Suomessa. Parin viime vuoden muuttotappion hän arvioi johtuvan pääkaupungin ja Tampereen voimakkaasta imusta. 21.10.2017 Espoo kaivaten Lilja Jouni sukulaiset, ystävät ja työtoverit Väsynyt sydän levon sai, valkeni ikuinen sunnuntai. . maakuntaneuvos, radiotoimittaja, eläk. Omasta paikasta, asemasta ja mahdollisuuksista pitää taistella. Muita puhujia ovat kansliapäällikkö Jaakko Kalela, profesori Pauli Kettunen ja professori Pekka Sutela. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että siunaus toimitetaan Espoon siunauskappelissa, Pappilantie 12, tiistaina 21.11.2017 klo 13.00, minkä jälkeen muistohetki Pitäjäntuvassa, johon pyydämme ilmoittautumaan 044 0550989. Kuollut Koiviston perintö kantaa Mauno Koivisto korosti presidenttinä hyvien naapurisuhteiden merkitystä – niin itään kuin myös länteen. 34 vuotta Ylessä, 32 vuotta valtuustossa ja 26 vuotta kaupunginhallituksessa antavat perspektiiviä 70 vuotta täyttävän maakuntaneuvoksen näkemyksille. – Se liekki vielä vain lepattaa. Sama pohjakoulutus, kouluruokailu ja monet muut naisten, lasten ja perheiden kannalta tärkeät asiat olivat ohjelmissa ja ovat toteutuneet. Demokraatti ”Voimanaiset rakensivat Suomea” ”Olisin halunnut nähdä Minna Canthin tai sota-ajan naisten ponnistelut valkokankaalla ” ”Myös kotirintamalla töitä paiskineet naiset, jotka hoitivat lapset, karjan, kodin ja kaiken muun, on unohdettu.” Näin luonnehtivat Stadin työväen kirjallisuuspäivillä ”Voimanaisia Suomea rakentamassa” -paneeliin osallistuneet sitä, miten Suomi 100 -juhlinta näyttäytyy ja mitä he toivoisivat näkevänsä ja kuulevansa. MARRASKUUTA 2017 Rakkaamme muistitiedon kerääjä Heimo Olavi Huhtanen s. Työpaikat, ja asuminen kehittyvät väylän varrella. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Hämeen rahastoon tilille FI 85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Aarne Kauranen
Kaikki jäsenet joukolla mukaan! KYMENLAAKSO . (Julkaisematta jätettävistä teksteistä ilmoitamme lähettäjälle).. Teologian tohtori Martti Muukkonen puhuu 13.11. Alustajavieraana teatteriohjaaja Anni Mikkelsson, aiheenaan Tehdasteatteriin joulukuulla tuleva näytelmäsä Värit ovat vapauden, joka käsittelee Suomen sisällissodan aikaa Turussa. toimintaja taloussuunnitelma 2018–2020. www.sak.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Metallityöväen liitto ry www.akt.fi www.metalliliitto.fi Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturva 020 690 211 Vaihde 020 774 002 etunimi.sukunimi@pam.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM ry www.pam.fi www.jhl.fi SAK:N LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE / TURKU Liity SAK:n ammattiliiton jäseneksi! Maariankatu 6 b, 20100 Turku Outi Rannikko 040 5434 875 etunimi.sukunimi@sak.fi Veli-Matti Kauppinen 0400 715 786 Puistokatu 6 A, 20100 Turku, puh. Kristillisen työväenliikkeen synty 1800-luvun Englannissa. 20100 Turku, turku@pam.fi KOKKOLAN SOS.DEM KUNNALLISJÄRJESTÖ ry. Työväenyhdistys ry. Vapaaehtoinen kahvimaksu kokouksen järjestämiskuluihin. Hallitus klo 13. klo 10 Liput 10,Kesto 1 t (ei väliaikaa) 6-100-vuotiaille. 44 9. marraskuuta klo 18.00. . Backlundinpolku 1 A 67700 Kokkola http://kokkola.sdp.fi Puheenjohtaja Sakari Ruisaho 040 838 7697 Varapuheenjohtaja Jaana PikkarainenHaapasaari 040 736 2614 Sihteeri Pirjo Paavolainen 050 352 2123 Taloudenhoitaja Esa Kant 040 778 9810 VAASAN SOS.DEM. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen TURKU www.perttala.fi SAK:n ja liittojen aluetoimistot palvelevat Sinua muun muassa työttömyysturvaan, työsuhdeturvaan ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. KOKO SYKSY JA TALVI: www.kokkolanteatteri.fi Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto kokoontuu keskiviikkona 15.11.2017 klo 10.00 Vaasan yliopistolla, Wolffintie 34, Vaasa. Jäsenkokous to 9.11. Runsas kahvitarjoilu. demokraatti.fi/ilmoitusmyynti/#yhdistyksille tai sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi tai faksilla 09 701 0569. Pispalan Sos.dem. Turun Wanhat Demarit. Tohtoriopiskelija Jussi Lahtinen alustaa aiheesta SDP uuden jäsenen näkökulmasta. väliajan) Yli 14-vuotiaille. Lähetä seuraavan viikon lehteen ilmoitus viimeistään maanantaina klo 11 mennessä. Tampere. 020 77 41323 fax 020 77 41330 Työttömyyskassa 020 690 455 etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi Avoinna ma–ti klo 9–12 ja 13–16 to–pe klo 9–12 ja 13–16 ke suljettu Yliopistonkatu 33 G, 4. klo 14. sd.yhdistys. krs. 105 syyskokous ke 15.11. Kokouksessa käsitellään mm. Tutustu toimintaamme ja ota yhteyttä sähköpostitse info@sivistysrahasto.fi tai puhelimitse 050 3200 272. Kuusankosken Wanhat Toverit kokoontuvat 14.11. MARRASKUUTA 2017 Yhdistystoiminta Lakiasiat LAKIASIAINTOIMISTO SEIJA KÄRNÄ OY Helsinki-Akaa-Nurmijärvi Kaikki lakiasianne. klo 14 Kettumäen Palvelukeskuksessa. klo 18 Pikkupippurissa. Amurin Teon Tuvalla, Satakunnankatu 38, katutaso. PIRKANMAA . klo 19 Liput 22,-/opisk. Edustamme työväenliikkeen arvoja ja teemme omalta osaltamme Suomesta parempaa paikkaa. klo 12 Ravintola Cumulus. RED NOSE COMPANY Vierailu to 9.11. Riitaja rikosoikeudenkäynnit 25 vuoden kokemuksella. (02) 4501 541, 4501 540 fax (02) 4501 543 etunimi.sukunimi@akt.fi Avoinna ma–pe klo 8.20–16.00 Humalistonkatu 6, 20100 Turku puh. 0400-423835 Hautauspalvelut Perustettu 1932 80v HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Linnankatu 3 Brahenkadun kulma Puh. Julkaisemme tapahtumistanne ilmoitukset kaksi kertaa maksutta. Varaamme oikeuden lyhentää tekstejä. 10,Kesto n. Lisäksi sinulla on mah dollisuus hyödyntää liiton tarjoamia edullisia lomaja harrastusmahdollisuuksia. KUNNALLIS-JÄRJESTÖ ry Pitkäkatu 50 65100 VAASA http://vaasa.sdp.fi sdp.vaasa@netikka.fi Puheenjohtaja Markku Ahonpää 040 557 0846 Varapuheenjohtaja Oili Airaksinen-Rajala 040 561 1884 Sihteeri Karita Blom 06 312 8314 040 572 8314 Taloudenhoitaja Erik Cederholm 050 036 5944 Lahjoita Kansan Sivistysrahastoon – olet tukemassa suomalaista kulttuurija sivistystyötä Säätiö jakaa vuosittain satoja apurahoja tavallisten, työikäisten suomalaisten luovuuden tukemiseen. Käsitellään mm. Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syys-, ja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Käsiteltävänä sääntöjen mukaiset syyskokousasiat sekä normaalit kuukausikokousasiat. valtustoryhmän puheenjohtaja Outi Kasurinen. Nokian JHL ry. kaupunginvaltuuston kokousasioita. HELSINKI . Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 18. klo 18 Torkkelinkatu 11, kerhohuone. Mukana sos.dem. Aiheena on ryhmätyöskentely. Tervetuloa! VARSINAIS-SUOMI . Syyskokous la 11.11. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävänä 30.11.2017 klo 8.30?16.00 Pohjanmaan liitossa, Hietasaarenkatu 6, Vaasa sekä osoitteessa www.obotnia.fi Vaasassa 6.11.2017 Matias Mäkynen Maakuntavaltuuston puheenjohtaja JOKELAN TYÖVÄENYHDISTYS ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään Jokelan Työväentalolla, Siljalantie 2, sunnuntaina 19. Marraskuun lounaskokous ma 13.11. Tilaisuus on avoin kaikille. KANTA-HÄME . Tilaisuuden järjestää Hgin krist. Teatterit Kokoukset Suomalainen tragedia ei ole ollut koskaan näin hauskaa! PUNAINEN VIIVA Keisarin uudet vaatteet Klassikkosadun hulvaton, musiikilla höystetty tulkinta! Vierailu pe 10.11. Riihimäen Sosialidemokraatit ry. 2 t (sis. Rity-talon katutason kokoustilassa (käynti sisäpihalta). 010 770 3700, fax 010 770 3701, etunimi.sukunimi@jhl.fi Maariankatu 6 b, 20100 Turku puh. Tervetuloa keskustelemaan
Mitä tehdään hospotipomiloidessa. Ratkaisu Ristikon 43/2017 ratkaisu: Torstaina 26.10. Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Tietovisa VEIJO WIREN veijo.wiren@gmail.com Ratkaisuja Tie tov isa n vas tau kse t: 1. 9. 7. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Merja Huovinen Paimiosta. Jap ani 378 00 km 2 Suo mi 338 00 km 2 8. Ris tin mer kki Sudoku 1. Jyv äsk ylä ssä 5. Mikä tekee hidaslorista, söpöstä puoliapinasta, erityisen. MARRASKUUTA 2017 Ristikko 45/2017 Kuvaristikko ilmestyy joka torstai. Mitä tehdään nuuttauksessa. Ratkaistuja ristikoita odotetaan toimitukseen seuraavan viikon perjantaihin mennessä. 6. 2. Tai tto ura kar ton kiin 3. 5. Ei, se on suo sitt u kor ist eka svi Suo mes sak in 9. Myr kyl lis yys 2. 45 9. Missä fregatti Suomen Joutsen on tehty. Mikä oli Martti Ahtisaaren urheilulaji. Kor ipa llo 4. Mikä on Krakatau. Tul ivu ori Sum atr an ja Jaa van väl iss ä 6 Ran ska ssa 7. Missä Matti Vanhanen on syntynyt. Mikä on kirsikankiven sylkäisyn maailmanennätys. Ratkaistut ristikot lähetetään osoitteella Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. 10. 8. Onnea voittajalle!. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 3. 28, 51 m 10. Onko supermyrkyllisen risiinikasvin kasvatus kielletty EU-direktiivillä. 4. Kumpi on pinta-alaltaan suurempi, Suomi vai Japani. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
Perjantaina alkava ”1864” ei tosin nouse ”Vallan linnakkeen”, ”Petoksen”, ”Rikoksen” tai ruotsalais-tanskalaisena yhteistuotantona syntyneen ”Sillan” tasolle, vaikka se samoja näyttelijöitä viliseekin. Viikon vinkki ROLF BAMBERG Tanskanpojat tuimina 1984 TV1 23.30 PERJANTAI 10.11. Historiallinen epookkisarja on ulkoisesti viimeisen päälle prameaa työtä, mutta tarina jättää toivomisen varaa. Kuvassa Koko antaa Penny Pattersonille kukan. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-perjantai 18.30 Tusina tavaraa Suomesta 19.00 Ootsä joku maahanmuuttaja. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (12) x 2 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05–12.00 Vuosia nuoremmaksi 13.30 Tyhjätaskut (12) 14.00 Haaveiden talo hartiapankilla 15.00 Kokkisota 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Rankat duunit 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. Kuvassa juontajat Yvette Hermundstad ja Martin Emtenäs. Parhaimmillaan se toimii puhuttelevana allegoriana tämän päivän uusnationalismille ja muukalaiskammolle, mutta latteimmillaan se on vain näyttävää historiaviihdettä. Yvette Hermundstad tutkii Romaniassa, millaista on elää Euroopan tiheimpiin kuuluvan karhukannan naapurissa. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (12) 20.00 Tuubi 21.00 Game Night 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 F1 Extra 22.45 Elokuva: Me kaksi ja Irene (16) 01.10 Hävyttömät (16) 02.15 112 (7) 03.10 Game Night 04.05 Duudsonit (12) x 2 05.05–05.30 1001 Rikua NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 Lego Friends 07.05 K3 (7) 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.45 Sonic Boom (7) x 2 08.10 Transformers Rescue Bots (7) 08.35 Lego Nexo Knights (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Haapasalo ja kaverit 14.45 Toisenlaiset äidit 15.45 Leijonan luola USA 16.50 Rikkaiden panttilainaamo 17.50 Junior MasterChef Suomi 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Hauskat kotivideot 20.00 Idols 21.55 Keno 22.00 Elokuva: Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta (12) 00.30 Elokuva: John Wick (16) 02.30 Mad Cook Show 03.30–04.30 Leijonan luola USA TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Viikon rikos 10.00 Puutarhaperjantai 10.30 Vem vet mest. On jotain kummaa Tanskanmaassa, tuumii nykypäivän Shakespeare pähkäillessään, miten pienessä maassa voidaan tehdä jatkuvalla syötöllä valioluokan tv-draamaa. Dok: Heijastuksia Teema & Fem klo 20.00 Von Wrightin taiteilijaveljesten elämänkohtalot heijastuvat päähenkilöiden haastatteluiden, luontokuvien ja kartanomaisemien peilistä. Dreyerin tiellä 15.05 Vallankumouksen elokuvat (12)t (12) 16.00 Ommelten välinen aika (7) 16.55 Pepi egyptiläinen: Haudoissa on henkiä 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 09 10 TV-ohjelmat TORSTAI PERJANTAI Luontomatkalla Teema & Fem klo 09.05 Sarja alkaa, 1/8. 11.00 Koiramies kiertää Färsaarilla 11.30 Sportmagasinet 12.00–17.19 TEEMA 12.00 Kantapöytä 13.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 14.10 Taideteosten salaisuudet 14.40 Carl Th. Tanskalaisnationalistit palopuhuja Monradin johdolla saavat provosoitua Preussin sodan aloittajaksi, mutta itsevarmojen nuuttien sotahinku käy lankeemuksen edellä. 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05–12.00 Vuosia nuoremmaksi 13.30 Tyhjätaskut 14.00 Haaveiden talo hartiapankilla 15.00 Grand Designs Uusi-Seelanti 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Maajussille morsian 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (12) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Kokkisota 21.00 Say What 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Formulasirkus 23.05 Myytinmurtajat 00.05 Pitääkö olla huolissaan. Alkujaksossa elellään vielä 1850-lukua, jolloin Jensenit ovat vasta pikkupoikia ja leikit Ingen kanssa viattomia. O: Georg Grotenfelt, 2017. Tarinan pahis taas on kartanon paronin sosiopaattinen poika Didrich, joka tietysti aikanaan osuu veljesten rykmentinpäälliköksi. He molemmat rakastavat alustalaisina palvelemansa kartanon tilanhoitajan tytärtä Ingeä. Historiallisen ydintarinan kehyksenä tämän päivän tapahtumataso, jossa kohdataan kartanon nykyisäntä ja häntä jeesaileva koulupudokastyttö. Kuvassa Ferdinand von Wright (Carolus Enckell). Sylvester Byder ja Benjamin Holmstrøm Nielsen esittävät Jensenin veljeksiä nuorina tanskalaisen 1864-draamasarjan avausjaksoissa.. MARRASKUUTA 2017 YLE TV1 05.55 Asvalttiviidakot 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 10.45 Päivä Ruotsissa 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Samassa veneessä (7) 13.30–14.47 Molskis, sanoi Eemeli, molskis! 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.30 A-studio 16.00 Eduskunnan kyselytunti 16.52 Oddasat 16.55 Novosti 16.57 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.06 Uutiset alueeltasi 17.10 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Stolberg (12) 20.00 Sadan vuoden talo 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio: Talk 22.00 Ulkolinja: Pakolaisleireillä voittoa 22.55 Uutiset Uutis-Suomi 23.05 Uutiset 23.10 Oddasat 23.25 Silta (16) 00.25–00.55 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Jääkarhu Otto 07.03 Kotikisat 07.07 Stella ja Sami 07.19 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.32 Killi ja Kiki 07.37 Fluugalaiset 07.49 Maikki ja pelottava Pontso 08.16 Galaxi 08.17 Pertti ja Purtti 08.30 Tero hoitaa (7) 08.41 Late Lammas 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Ahmed ja Team Physix 11.00 Kandit x 2 12.00 Ginan maailma 12.30 Kun sydän särkyy 13.00 Mieleni ja minä 13.30 Rakas päiväkirja 14.00 Weggen huimapäät Lofooteilla 14.30 Unelmakoti 15.30 Jenny+ 16.00 Silikonisukupolvi 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Jääkiekon EHT: RUS FIN 21.05 Noin viikon uutiset 21.30 Siskonpeti (7) 21.52 Uutiset 21.57 Urheiluruutu 22.00 Syke (12) 22.50 The Late Late Show with James Corden 23.30 Villi kortti 00.20–01.15 True Detective (16) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. MAANANTAI 13.11. 46 9. NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi 06.40 Lego Friends 07.05 K3 (7) 07.20 My Little Pony (7) 07.45 Sonic Boom (7) 08.00 Sonic Boom (7) 08.10 Transformers (7) 08.35 Lego Nexo Knights (7) 09.00 Remppa vai muutto 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Grillit huurussa 14.45 Toisenlaiset äidit 15.45 Pikakurssi kodinostoon 16.20 Leijonan luola USA 17.20 Remppa vai muutto 18.25 HS-uutiset ja sää 18.30 MasterChef Australia 20.00 Grillit huurussa 20.58 Keno 21.00 Napakymppi 22.00 Stand Up! 23.00 Konttori 23.30 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 00.30 Pako (12) 01.30 Leijonan luola USA 02.30–03.30 Rajavalvojat x 2 TEEMA&FEM 09.05–12.00 FEM 09.05 Luontomatkalla 10.00 Puutarhassa tuoksuu ruoka 10.30 Vem vet mest. Tuolloin vuonna 1964 pieni Tanska lähtee hakemaan revanssia Preussin keisarikunnasta, joka on liittänyt itseensä aiemmin Tanskaan kuuluneen Slesvigin maakunnan. KESKIVIIKKO 15.11. Taiteen ajattomuus herää eloon lintuja maisemamaalausten kautta. 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.30 TEEMA 20.00 Batman (7) 20.24 Batman (7) 21.00 Kino: Lukija (12) 23.00 Yle Live: Avatar 00.00–00.30 Jäitä hattuun (12) Prisma: Tarina puhuvasta gorillasta Yle TV1 klo 19.00 Ainutlaatuinen ja henkilökohtainen tarina Koko-gorillasta ja tutkija Penny Pattersonista, joka opetti Kokolle viittomakieltä ja joka uskoo Kokon olevan todiste gorillojen emotionaalisista kyvyistä. 11.00 Schrödingerin kissa 11.30 Elämäni eläimet 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Pikselien leikkiä 13.10 Pikselien takaa 13.45 Mittatilaustyönä 14.00 Historia: Tsaarien Venäjä 15.00 Elävä arkisto: 90-luvun tuho ja uho 15.02 Laman kuva: Valta, voima ja markkinavoima 15.44 Okeiko: Mammona 16.10 Ommelten välinen aika (7) 16.55 Pepi egyptiläinen 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. Henkilötasolla sarjan tapahtumat fokusoituvat Jensenin veljeksiin Peteriin ja Laustiin, jotka joutuvat temmatuksi sotaan. Martin Emtenäs haluaa nähdä luonnonvaraisen karhun Ruotsissa. Karhu on suurin petoeläimemme. Jännitteitä kartanolle tuo maille majoittuva mustalaisleiri, jota kohtaan hyvät ovat hyviä ja paha Didrich hyvin paha. Sarjan nimi kertoo tapahtuma-ajan. 01.00 Twin Peaks (12) 01.55 Americans (12) 03.05 NCIS: New Orleans (12) 04.00 Paimelan autoparoni 04.55–05.48 Elastinen feat. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Bärtil 18.30 Hevostila Mistral (7) 18.52 Historiaa kolmessa minuutissa 18.56 Keltapaita 18.57 Koiruli ja Kaija 19.00 Obs debatt 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.10 TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Kino Klassikko: Lokakuu (12) 22.45 Elävä arkisto: 90-luvun tuho ja uho 22.46 Laman kuva: Valta, voima ja markkinavoima 23.29 Okeiko: Mammona 23.55–01.10 Seremonia (7) YLE TV1 05.55 Akuutti: Botox – uuden ajan lääke 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Isä Brown ja hänen laumansa (12) 10.45 Päivä Ruotsissa 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.27 Poika joka katosi musiikkiin (12) 13.26 Ei se mitään, sanoi Eemeli 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.50 A-studio: Talk 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.04 Uutiset alueeltasi 17.08 Murha paratiisissa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Isän eläintarha (7) 20.00 Pressiklubi 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Perjantai 22.00 Hiljainen todistaja (16) 23.00 Uutiset Uutis-Suomi 23.10 Uutiset 23.15 Oddasat 23.30 1864 (16) 00.30 Windsorit (12) 00.55–01.15 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Pikku perunat 06.57 Kaapon ja Laten pähkinät 07.02 Hermanni Hiiri 07.11 Henkilökuva: Pikkuäiti Hertta 07.16 Sanni Sateenkaari 07.28 Pikku Kakkosen posti 07.34 Töötti ja Pulteri 07.55 Karhunpaini 08.02 Anton Siilinen ratkaisee 08.15 Galaxi 08.16 Late Lammas 08.18 Syrhämä (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Lesbot 11.00 Kandit x 2 12.00 Tyttöjen erämaaseikkailu 12.40 Näin Norjassa 12.50 Weggen huimapäät Lofooteilla 13.20 Veljesten keittiössä 13.50 Niklaksen keittiössä 14.50 Eloonjääneet 15.30 Vanhasta uudeksi – kierrätysvinkkejä 16.00 Eläinsairaalassa 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Nenäpäivä: Urheilushow 19.00 Nenäpäivä: Nenäshow 21.00 Nenäpäivä: Gaalashow 22.30 Nenäpäivä: Kakkashow 00.00–00.40 The Late Late Show with James Corden 00.40 MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. TORSTAI 9.11
20.58 Keno 21.00 Elokuva: Nuotin vierestä (7) 23.05 Arman ja Suomen rikosmysteerit (7) 00.05 Katastrofin anatomia 01.05–02.05 Haapasalo ja kaverit TEEMA&FEM 08.15–12.56 FEM 08.15 Unna Junná 08.30 BUU-perjantai 09.00 Clay Kids (7) 09.11 Avaruusapinat (7) 09.14 Kysy Laralta (7) 09.27 Keltapaita 09.28 Hevostila Mistral (7) 09.51 Historiaa kolmessa minuutissa 09.54 Keltapaita 09.56 Koiruli ja Kaija 09.57 Zorro the chronicles (7) 10.19 Hajbo Halloween 10.26 Seikkailu Suomenlinnassa 10.30 Kysymyksiä kulutusvalinnoista 11.00 Sinikeltaisia unelmia 11.30 Matkakumppanit 12.00 Jumalanpalvelus: Gospelia Vaasasta 13.00–17.25 TEEMA 13.00 Ruusutarha 13.45 Yle Live: Avatar 14.45 Wienin filharmonikot Budapestissa 16.25 RSO Musiikkitalossa 17.25– 23.35 FEM 17.25 Strömsö 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Aisopoksen teatteri 18.30 Tanskalainen maajussi 19.00 Kuka, mitä, milloin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Maajussille morsian 21.00 Antti Holma ja maastamuuttajat 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Say What 23.35 Posse 01.05 Isänmaan puolesta (12) 01.55 Farang (16) 02.55 NCIS: New Orleans (12) 03.50 Paimelan autoparoni 04.45–05.40 Elastinen feat. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Makujen viikonloppu 11.00 Formula 1: Brasilian osakilpailu 13.30 Posse 15.00 Mestareiden mestari 16.00 Salatut elämät (12) 16.30 Kokkisota 17.25 Kauniit ja rohkeat (7) 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Ootsä joku maahanmuuttaja. 18.40 HS-uutiset ja sää 18.45 MasterChef Australia 20.00 Heikoin lenkki 20.58 Keno 21.00 Hyvät ja huonot uutiset 22.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit 23.00 Grillit huurussa 00.00 Stand Up! 01.00 Mad Cook Show 02.00 Leijonan luola USA 03.0–04.00 Rajavalvojat x 2 TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Puk ja Herman purjehdusretkellä 10.00 Kuka, mitä, milloin. 07.24 Kaapo 07.50 Ludovic 08.03 Pingu 08.11 Galaxi 08.12 Villi tulevaisuus (7) 08.34 Unna Junná 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Nenäpäivä: Urheilushow 11.00 Nenäpäivä: Nenäshow 13.00 Nenäpäivä: Gaalashow 14.30 Nenäpäivä: Kakkashow 16.00 Uusi Päivä x 2 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Tähtäimessä merivoimat 20.00 Uusi Päivä 20.30 Siskonpeti: Akkojen kotkotuksia (7) 21.00 Jenny + 21.30 Girls (12) 21.57 Uutiset 22.05 Urheiluruutu 22.06 True Detective (16) 23.05–00.05 Game of Thrones (16) MTV3 05.35 Aamusää 06.00 Huomenta Suomi: Duunikunto 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 Minun New Yorkini 20.00 Skavlan 21.00 Aika on meidän (12) 22.00–23.35 Dok: Täydellinen hevonen YLE TV1 05.55 Sadan vuoden talo 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murha paratiisissa (12) 11.00 Pisara 11.05 Jumalanpalvelus 12.35 Poika joka katosi musiikkiin (12) 13.35 Kahden ladun poikki (7) 14.44 Kansallisaarteen etsintä: Viivalla 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Arto Nyberg 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.04 Uutiset alueeltasi 17.07 Murha paratiisissa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Vietnamin sota valokuvissa (12) 20.00 MOT 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Dokumenttiprojekti: Vihaani ette saa (12) 22.45 Uutiset Uutis-Suomi 22.55 Uutiset 23.00 Oddasat 23.15 Kotikatsomo: Myrskyn jälkeen (12) 00.10–00.40 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Hyrräpäät 07.04 Hyvän kierrättäjät 07.19 Mitä ihmettä. 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 9 (12) 21.00 Paha perhe (12) 22.30 The Late Late Show with James Corden 23.10 Jannickin murha 23.55–00.20 Psychobitches (12) MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Vili Vilperin seikkailut 06.40 Disneyn esikoulu: Sofia ensimmäinen 07.05 Vili Vilperin seikkailut 07.20 My Little Pony 07.45 Kung Fu Panda 08.10 Transformers (7) 08.35 Lego Ninjago (7) 09.00 Remppa vai muutto: Lomakodit 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Haapasalo ja kaverit 14.45 Soppa365 14.55 Toisenlaiset äidit 15.55 Pikakurssi kodinostoon 16.30 Rikkaiden panttilainaamo 17.35 Leijonan luola USA 18.40 HS-uutiset ja sää 18.45 MasterChef Australia 20.00 Suomen huutokauppakeisari 20.58 Keno 21.00 Grillit huurussa 22.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit 23.00 Mad Cook Show 00.00 Katastrofin anatomia 01.00 Leijonan luola USA 02.00 Rajavalvojat 02.30 Rajavalvojat 03.00–04.00 Suomen Tulli TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Ja he elivät onnellisina... 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät (7) 20.00 Rankat duunit 21.01 112 uudet jaksot (7) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Peter Nyman 23.05 Pinnan alla (12) 00.05 112 uudet jaksot (7) 01.00 Antti Holma ja maastamuuttajat 01.55 Rankat duunit 02.50 Twin Peaks (12) 03.50 Kohde (12) 04.45–05.40 Paimelan autoparoni NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Vili Vilperin seikkailut 06.40 Disneyn esikoulu: Leijonakaarti 07.05 Vili Vilperin seikkailut 07.20 My Little Pony 07.45 Sonic Boom (7) x 2 08.10 Transformers 08.35 Lego Nexo Knights (7) 09.00 Remppa vai muutto: Lomakodit 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Heikoin lenkki 14.45 Soppa365 14.55 Toisenlaiset äidit 15.55 Pikakurssi kodinostoon 16.30 Rikkaiden panttilainaamo 17.35 Leijonan luola USA 18.40 HS-uutiset ja sää 18.45 MasterChef Australia 20.00 Hyvät ja huonot uutiset 20.58 Keno 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Mad Cook Show 23.00 Arman ja Suomen rikosmysteerit 00.00 Pako (16) 01.00 Haapasalo ja kaverit 02.00 Leijonan luola USA 03.00–04.00 Rajavalvojat 03.30 Rajavalvojat TEEMA&FEM 09.00–12.00 FEM 09.00 Efter Nio 10.00 Taivaallista menoa: Äidittömät tytöt 10.30 Vem vet mest. 10.30 Tanskalainen maajussi 11.00 Skavlan 12.00–17.15 TEEMA 12.00 Elävä arkisto: 1990-luvun tuho ja uho 12.02 Laman kuva: Valta, voima ja markkinavoima 12.44 Okeiko: Mammona 13.10 Kansallisaarteen etsintä: Yli Hilseen 13.30 Jäitä hattuun (12) 14.00 Ruokaratsia 14.25 Bosporin sillalla 16.00 Ommelten välinen aika (7) 16.50 Pepi egyptiläinen: Sielulintuni 17.25–23.25 FEM 17.25 Vem vet mest. 10.00 Piha kuntoon 10.30 Vem vet mest. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Hittehatt 18.30 Maastoautolla halki Indokiinan 19.00 Sportmagasinet 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–01.35 TEEMA 20.00 Milanon naisten paratiisi (12) 21.00 Urheilu-Suomi 22.00 Kino: Kaksi päivää, yksi yö (12) 23.35 Uusi Kino: 10 metrin hyppytorni 23.51 Uusi Kino: Saaristo sci-fi 00.15 01.35 Musiikkistudion klubi-ilta: The Fabulous Bäckström Brothers Show 11 12 13 14 15 LAUANTAI SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO. NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Vili Vilperin seikkailut 06.40 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä 07.05 Vili Vilperin seikkailut 07.20 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.45 Sonic Boom (7) x 2 08.10 Transformers Rescue Bots (7) 08.35 Lego Nexo Knights (7) 09.00 Junior MasterChef Suomi 10.05 Soppa365 10.15–10.50 Pikakurssi kodinostoon 13.45 Team Ahma 14.25 Soppa365 14.35 Toisenlaiset äidit 15.35 Leijonan luola USA 16.40 Rikkaiden panttilainaamo 17.40 Haluatko miljonääriksi. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Omenavarkaat 18.30 Clay Kids (7) 18.41 Avaruusapinat (7) 18.44 Kysy Laralta (7) 18.57 Keltapaita 19.00 Spotlight: Syvällä lainahelvetissä 19.30 Nyheter TV-nytt 20.00–00.42 TEEMA 20.00 Oi maamme!: Voi vitsi 20.30 Arkistojen salat: Monacon häät 21.00 Historia: Tsaarien Venäjä 22.00 Kino Suomi: Miestä ei voi raiskata (12) 23.35–00.42 Video Killed the Radio Star x 2 YLE TV1 05.55 Eränkävijät 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murha paratiisissa (12) 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Poika joka katosi musiikkiin (12) 13.30 Köyhä laulaja 14.40 Ikimuistoinen: Siiri Angerkoski 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.15 MOT 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.04 Uutiset alueeltasi 17.08 Murha paratiisissa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Tarina puhuvasta gorillasta 20.00 Akuutti 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35 Outlander – Matkantekijä (16) 22.25 Uutiset Uutis-Suomi 22.35 Uutiset 22.40 Oddasat 22.55 Ulkolinja: Pakolaisleireillä voittoa 23.50 Docstop: Saara Aalto 00.20–00.50 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.53 Metkat Mesiläiset 07.01 Tuttiritari 07.09 Dinotassut 07.22 Sasu 07.37 Nalle 07.44 Timppa 07.54 Millä mennään 07.59 Olivia 08.22 Galaxi 08.23 Tenavat (7) 08.31 Aika härdelli! (7) 08.43 Råtta Booris 08.50 Näin Norjassa 09.00–09.48 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kandit 11.28 Alias Lönnrot 12.00 Veljesten keittiössä 12.30 Niklaksen keittiössä 13.30 Sydänsurujen biologia 14.00 Norjan kovin 14.45 Riistametsällä 15.30– 16.19 Villi kortti 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00–18.49 Casualty (12) 19.00 Jenny + 19.30 Kätevän emännän juhlat 20.00 Uusi Päivä 20.30 Inside No. 09.10 Kauniit ja rohkeat (7) 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05–12.00 Vuosia nuoremmaksi 13.30 Tähdet, tähdet 15.00 Pelimies 15.30 Arktiset vedet 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Pitääkö olla huolissaan. 22.00 Konttori 22.30 Elokuva: Häjyt (16) 00.45–02.35 Elokuva: Transit (16) TEEMA&FEM 08.45–12.00 FEM 08.45 Tämä tästä 09.00 Aika on meidän (12) 10.00 Obs debatt 10.30 Vem vet mest. 09.10 Kauniit ja rohkeat 09.35 Emmerdale (7) x 2 10.35 Jamie Oliverin helpot herkut 11.05–12.00 Vuosia nuoremmaksi 13.30 Peter Nyman 14.00 Haaveiden talo hartiapankilla 15.00 Koko Suomi leipoo 16.00 Salatut elämät (7) 16.30 Antti Holma ja maastamuuttajat 17.25 Kauniit ja rohkeat 17.50 Ravit: Toto65 vihjeet 17.55 Emmerdale (7) x 2 18.55 Mitä tänään syötäisiin. 11.00 Närbild 11.30 Tusina tavaraa Suomesta 12.00–17.25 TEEMA 12.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 13.15 Historia: Naisten nousu 14.15 Jäätyneet kyyneleet 15.20 Paluu 90-luvulle 16.15 Velvet – muotitalon tarina (7) 17.00 Carl Th. 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Vikinglotto, Jokeri ja Lomatonni 22.30 Tulosruutu 22.40 Rikospaikka 23.10 Billions (12) 00.20 Pinnan alla (12) 01.20 Twin Peaks (12) 02.20 Arrow (12) 03.10 NCIS: New Orleans (12) 04.05 Paimelan autoparoni 04.55–05.51 Elastinen feat. 11.00 Strömsö 11.30 Spotlight: Syvällä lainahelvetissä 12.00– 17.11 TEEMA 12.00 Einstein on the Beach 16.25–17.11 Velvet – muotitalon tarina (7) 17.25–20.00 FEM 17.25 Vem vet mest. 47 9. 11.30 Zorro the chronicles (7) 11.50 Hajbo Halloween 12.00–17.15 TEEMA 12.00 Kino: Turksib 13.20 Jäitä hattuun (12) 13.50 Ruokaratsia 14.15 Yle Live: Songhoy Blues 15.00 Orkesterin tytöt 16.00 Francon jälkeen – Alcantaran perhe (7) 17.25–20.00 FEM 17.25 Sinikeltaisia unelmia 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Pikku Roy 18.30 Saltön (7) 19.30 Nyheter TV-nytt 19.39 Sportnytt 19.49 Ruotsin kuningaskunnan historia 20.00–01.05 TEEMA 20.00 Daft Punk Unchained 21.25 Nyt tai ei koskaan 22.58 Korppi (7) 00.20 Uusi Kino: Pimeällä polulla (12) 00.40–01.05 Uusi Kino: Sininen uni YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05 Avara luonto: Elämän mahti 09.00 Uutiset 09.05 Luther x 2 09.31–09.44 Luther 09.55 Uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.30 Uutiset 11.35 Uutiset Viikko viitottuna 11.45 Pressiklubi 12.15 Perjantai 13.10 Dokumenttiprojekti: Onnelliset 14.15 Uutisvuoto 15.00 Uutiset 15.05 Neiti Marple: Kuolema lähettää viestin (12) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Kotilieden lämpöä (12) 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Eränkävijät 18.45 Arto Nyberg 19.30 Kriminalisti (12) 20.30 Uutiset 20.45 Urheiluruutu 21.05 Kotikatsomo: Myrskyn jälkeen (12) 22.00 Silta (16) 23.00 Ykkösaamu 23.40–00.40 Hiljainen todistaja (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Musarullaa! 07.17 Kimmo Kuu 07.37 Runoja & rusinoita 07.42 Pipsa Possu 07.47 Tommin kiertävä sirkus 07.59 Ryhmä Hau 08.22 Historia hanskassa, Katti Matikainen 08.34 Oktonautit 08.59 Galaxi 09.01 Aappo ja Tööt 09.08 Kesäleiri (7) 09.21 Tenavat (7) 09.28 Otso ja sopulit (7) 09.35 Urheiluhullut 09.37 Galaxi Play 09.57 Tipu Touhukas 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Alppihiihdon MC: Miesten pujottelu 12.30 Villi kortti 13.20 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 13.45 Alppihiihdon MC: Miesten pujottelu 15.00 Jääkiekon EHT: CZE RUS 16.20 Pikaluistelun MC 17.00 Jääkiekon EHT: FIN CAN 20.00 Pikaluistelun MC 20.15 Gap Year (12) 21.00 Tähtäimessä merivoimat 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.05 Nuorena kaapista ulos 22.55 Noin viikon uutiset 23.20 Girls (12) 23.45–00.15 Silicon Valley (12) MTV3 08.00 Hello Kitty – onnistu kanssani! 08.10 Puuha-Pete x 2 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Winx-klubi (7) 09.30 Paavo Pesusieni (7) 10.00 Makujen viikonloppu 10.30 Koko Suomi leipoo 11.30 Kokkisota 12.30 Arktiset vedet 13.00 Maajussille morsian 14.00 Rankat duunit 15.00 Mestareiden mestari 16.00 Formula 1 Ennakkotunnelmat 16.31 Game Night 17.30 Posse 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.21 F1 Extra 19.30 Tähdet, tähdet 21.00 Mestareiden mestari 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.20 Tulosruutu 22.30 Formula 1: osakilpailu 23.30 Farang (16) 00.25 Say What 01.20 Billions (7) 02.30 Mestareiden mestari 03.25 Ketonen & Myllyrinne (12) x 2 04.25–05.50 x 3 Sekoilevat idiootit (16) NELONEN 06.00 Lazy Town 06.25 Tashi (7) 06.40 K3 (7) x 2 07.10 Lego Friends 07.30 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7) 07.55 Madagascarin pingviinit (7) 08.20 Sonic Boom (7) x 2 08.50 HS Lasten uutiset 09.00 Junior MasterChef Suomi 10.00 Liiga: Viikkomakasiini 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Soppa365 x 2 11.20 MasterChef Australia x 2 13.50 Grillit huurussa 14.55 Suomen huutokauppakeisari 16.25 Gladiaattorit 17.55 HS-uutiset ja sää 18.00 Idols 20.00 Haluatko miljonääriksi. Dreyerin tiellä 17.25–19.58 FEM 17.25 Vem vet mest. MARRASKUUTA 2017 YLE TV1 08.00 Uutiset 08.05Kiehtova maailma: Salattu Italia 09.00 Uutiset 09.05 Aamu-tv 10.00 Uutiset 10.05 Ykkösaamu 10.45 Päivä Ruotsissa 11.00 Uutiset 11.05 Alueellisia uutisia x 10 12.15 Oddasat 12.35 RSO Musiikkitalossa 13.35 Eränkävijät 14.05 Prisma: Suuri matematiikkamysteeri 15.00 Uutiset 15.05 Pisara 15.10 Akuutti: Botox – uuden ajan lääke 15.40 Rakkauden sanoma 16.00 Naapureita ja ystäviä (7) 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.10 Inhimillinen tekijä 18.00 Uutiset 18.10 Urheiluruutu 18.15 Windsorit (12) 18.40–19.28 Avara luonto: Elämän mahti 19.40 Vera Stanhope tutkii (12) 20.30 Uutiset 20.50 Urheiluruutu 21.15 Uutisvuoto 22.00 Jack Taylor (16) 23.30–00.45 Outlander – Matkantekijä (16) YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Touhukkaat 07.14 Anniina Ballerina 07.40 Maltti ja Valtti 07.47 Tiketi Tok 07.59 Vilkki Ankka 08.11 Pikku Kakkonen: Seikkailukone 08.33 Mimosa ja Lennu 08.44 Jetron matkaan 09.00 Galaxi 09.01 Näin meillä (7) 09.13 Karvinen (7) 09.25 Merten syvyyksissä (7) 09.47 Kammokatu (7) 10.00 The Late Late Show with James Corden 10.40 Alppihiihdon MC: Naisten pujottelu 12.30 Jääkiekon EHT: CAN SWE 13.45 Alppihiihdon MC: Naisten pujottelu 14.55 Pikaluistelun MC 15.20 Jääkiekon EHT: SUI RUS 16.35 Pikaluistelun MC 17.00 Jääkiekon EHT: FIN SWE 20.10 Noin viikon uutiset 20.35 Siskonpeti (7) 21.00 Rahareikä 22.30 The Late Late Show with James Corden 23.10 Syke (12) 00.00–00.40 Muistin vanki (12) MTV3 08.00 Hello Kitty 08.10 Puuha-Pete x 2 08.40 Muumilaakson tarinoita 09.05 Winx-klubi (7) 09.30–10.00 Paavo Pesusieni (7) 10.30 Salatut elämät (12) x 5 13.00 Elokuva: The Big Year – posketonta bongausta (7) 15.00 Piilokamera 15.15 Pelisilmä 16.00 Tähdet, tähdet 17.30 Formula 1 Varikkosuora 18.00 Lauantairavit 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Uutisextra 19.25 Tulosruutu 19.30 Älä jäädy 20.00 Posse 21.30 Pelimies 22.00 Kymmenen Uutiset 22.10 Päivän sää 22.15 Lotto, Jokeri ja Lomatonni 22.25 Tulosruutu 22.35 Formula 1: Paalupaikka 23.00 Elokuva: Rebecka Martinsson: Uhrilahja (12) 00.50 F1 Extra 01.00 Rikospaikka 01.30 Pelimies 02.00 Tyrant (16) 02.55 112 (7) 03.55 Vintiöt (7) x 2 04.45–05.40 Sekoilevat idiootit (16) x 2 NELONEN 06.00 Vili Vilperin seikkailut x 2 06.30 Peukaloisen uudet retket x 2 06.55 Ritariprinsessa Nella 07.20 Disney esittää: Lego Star Wars: The Freemaker Adventures 07.45 Vili Vilperin seikkailut x 2 08.10 Peukaloisen uudet retket x 2 08.40 Ritariprinsessa Nella 09.05 Disney esittää: Lego Star Wars: The Freemaker Adventures 09.30 Vili Vilperin seikkailut 09.40 Peukaloisen uudet retket x 2 10.10 Ritariprinsessa Nella 10.35 Disney esittää: Lego Star Wars: The Freemaker Adventures 11.00 Soppa365 11.10 Soppa365 11.20 MasterChef Australia x 2 13.40 Vaaleanpunainen pantteri 13.50 Leijonan luola USA 14.50 Hauskat kotivideot x 2 16.50 Heikoin lenkki 17.55 HS-uutiset ja sää 18.00 Kaikki vastaan 1 19.30 Gladiaattorit 20.58 Keno 21.00 Haluatko miljonääriksi. 17.55 Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben: Sadan vuoden lapset 18.30 Taivaallista menoa: Äidittömät tytöt 19.00 Närbild 19.30 Nyheter TVnytt 20.00 Dok: Heijastuksia 21.00 Efter Nio 22.00–23.25 Maria Lang: Murhaaja ei valehtele yksinään (12) YLE TV1 05.55 MOT 06.25 Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Murha paratiisissa (12) 11.00 Alueellisia uutisia x 10 12.10 Oddasat 12.30 Poika joka katosi musiikkiin (12) 13.30–14.44 Serenaadiluutnantti (7) 15.00 Uutiset 15.05 Uutiset selkosuomeksi 15.10 Aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Sadan vuoden talo 16.45 Oddasat 16.50 Novosti 16.55 Uutiset viittomakielellä 17.00 Uutiset 17.05 Uutiset alueeltasi 17.09 Murha paratiisissa (12) 18.00 Uutiset 18.22 Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Kiehtova maailma: Salattu Italia 19.45 Mittatilaustyönä 20.00 Docstop: Saara Aalto 20.30 Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Huuto syvyydestä 22.30 Uutiset Uutis-Suomi 22.40 Uutiset 22.45 Oddasat 23.00 Prisma: Suuri matematiikkamysteeri 23.55–00.25 Puoli seitsemän YLE TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.52 Kuiske 06.59 Närpiäiset 07.12 Hau Hau, Piip ja Veli 07.27 Babar ja Badun seikkailut 07.38 Askarrellaan 07.44 Dinojuna 08.09 Petteri Kaniini 08.24 Galaxi 08.25 Lassie (7) 08.50 Näin Norjassa 09.00 Casualty (12) 10.00 Holby Cityn sairaala (12) 11.00 Kandit x 2 12.00 Riistametsällä 12.45 Tyttöjen erämaaseikkailu 13.30 Kun sydän särkyy 14.00 Ginan maailma 14.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 15.30 Hobbyhorse Revolution 16.30 Uusi Päivä 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Casualty (12) 19.00 Totuuden treffit 20.00 Uusi Päivä 20.35 Jalkapallon Mestarien liigan makasiini 21.00 Villi kortti 21.50 Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Yle Live: Reino Nordin 23.00–23.50 Nuorena kaapista ulos MTV3 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Koko Suomi leipoo 21.00 Pitääkö olla huolissaan
Jotkut puhuvat muutamasta päivästä ja toiset kahdesta tai kolmesta viikosta. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Etnoilta: Sydänjuurilla: Marrasvaloissa levyuutuuksia ja ajankohtaisia asioita 19.45 Etnoilta: Keinuva talo 20.30 Etnoilta: Harri Tuomisen maailmanmusiikkiohjelma 21.30 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset. Palveluiden valinnanvapautta on helppoa kannattaa yleisellä tasolla. 11.00 Valkoista valoa: Amatööriyden iloa 11.45 Valomusiikkia 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Jos kokoomuksen malli ajetaan läpi, on yhteiskunnan velvollisuus taata kaikille kansalaisille tasa-arvoiset mahdollisuudet hyödyntää palveluita. Lintu varmasti huomaisi tuon väärän värisen otuksen, mutta mahdolliset saalishyönteisethän näkevät värit aivan eri tavoin.. Välillä naurattaa se, kuinka ihmiset kertovat suuren hämähäkin koon laittamalla etusormen ja peukalon rinkulaksi niin, että sormenpäät eivät osu yhteen. SUNNUNTAI 07.00 Uutiset 07.03 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 07.58 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kirjakerho: Kolmannen valtakunnan merkkihenkilöt ja Markku Jokisipilä 08.45 Romano mirits 09.00 Uutiset 09.05 Musiikkia vanhasta Euroopasta 10.00 Jumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkosta 12.00 Uutiset ja sää 12.05 Musiikkikamari 12.15 Horisontti 13.00 Klassista kahteen 14.00 Riikan tähtitarha 15.00–15.25 Radioteatterin valiouusinta: Seitsemän veljestä, osa 23/30: Kaksi kuivaa, pihkaista oravankoipea! 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kuusi kuvaa 18.00 Todellisia tarinoita 18.50 Kuuluttajan vieras 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Jazzklubi 20.00 Jazzklubin illan keikka 21.00 Jazzklubin kolmas setti 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Avaruusromua 23.10–06.00 Yöklassinen. 21.50 Etnohetki 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Sari Valto 23.10–06.00 Yöklassinen. Tätähän puolue on jo yrittänyt kaksi ja puoli kertaa. Siinä hämmentää kokoomuksen teflonmainen gallupsuosio, joka on kestänyt hyvin pimenevää syksyä. TIISTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Sari Valto 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Jep. Seittiä nämä rapuhämähäkit eivät tee, vaan ne vaanivat. Mun luonto TIMO SPARF Viime viikolla julkaistiin puolueiden kannatusta kuukausittain hahmotteleva Ylen gallup. 18.00 Kuunnelman esittely: Valkoinen huone 18.20Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 3, osa 75. Sitä ostavat ne, kenellä siihen on varaa. Kokoomuksesta terveysjättien johtajiksi hypänneitä tämä tuskin närästää. Utopiat ovat asia erikseen Närästäjä LÄÄKETTÄ POLIITTISEN LIIKA HAPPOISUUDEN PUUTTEESEEN Ei, tämä kukkahämähäkki ei muutu ajan saatossa purppuran väriseksi, vaikka se viipyisi huopaohdakkeessa pitkäänkin. PERJANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Leikola ja Lähde 11.00 Uudet levyt 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Kukkahämähäkin kokoa ei pidä väheksyä: täysikasvuisena naaras on lähes sentin pituinen. Kannatus pitää, vaikka puolue kuinka romuttaa tasa-arvoista terveydenhuoltoa – myydäkseen sen taloudellista voittoa tavoitteleville yrityksille. Tällöin uudistuksella tavoitellut säästöt uhkaavat romuttua ja yhteiskunnan yhteisesti kerätyt verovarat ovat vaarassa valua yritysten tuloiksi. MAANANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 11.00 Välilevyjä 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kuunnelmia tulevaisuudesta: Valkoinen huone. Uutiset ja sää 12.10 Julkinen sana 13.00 Klassista kahteen 14.00 Valkoista valoa: Jumalan historia 14.45 Valomusiikkia 15.00 Uutiset 15.05 Kantapöytä 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Aristoteleen kantapää 17.40 Ykkösvieras: Markku Into 18.00 Venäjän vallankumous. Uutiset ja sää 12.10 Historiasarjoja 13.00 Klassista kahteen 14.00 Suomen juhlavuoden Musiikin voima: viulisti Elina Vähälä 14.45 Elina Vähälän valitsemaa musiikkia 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Kirjakerho 17.55 Äänitarina. Uutiset ja sää 12.10 Laajakulma 13.00 Klassista kahteen 14.00 Musiikkistudio 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. Puhe. Tämä ottaa kuitenkin aikaa. Jos naaraskukkahämähäkillä olisi saappaat olisi koirashämähäkki suurin piirtein saapasparin kokoinen. Utopiat ovat kuitenkin asia erikseen, ja vapautta on harvoin helppoa myydä tasa-arvoisesti. 1928 Aino Kallas ja romaani Sudenmorsian 17.35 Venäjän vallankumous. Kannibaali. Tuntuu, että kokoomus voi esittää lakiesityksessä mitä hyvänsä eikä kannatus notkahda. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Klassista kahteen 14.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Sadan vuoden kirjat. 15.20 Etnohetki 15.30 Aristoteleen kantapää: Lintujen nimet 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.05 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Historiasarjoja 18.00 Ehtookellot 18.01 Iltahartaus 18.10 Lauantain toivotut levyt 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Oopperailta Musiikkitalossa – West Coast Opera Kokkola esittää Giacomo Meyerbeerin oopperan Pohjantähti 23.00 Radio 1 vastaa 23.10–07.00 Yöklassinen. Naarashämähäkin perusväri on valkoinen, usein punaisin kylkilaikuin, mutta se pystyy kehittämään keltaista väriainetta ja siirtämään sitä pintakerroksiinsa. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19 .03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 19.55 Suoraa puhetta Musiikkitalosta 20.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.05 Sopraano Irma Urrilan äänitteitä 21.45 Kolmannen maailman puheenvuoroja 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Ajassa soi 23.10–06.00 Yöklassinen. Uutiset ja sää 12.10 Maailmanpolitiikan arkipäivää 12.35 Kolmannen maailman puheenvuoroja 12.50 Radio 1 vastaa 13.00 Klassista kahteen 14.00 Välilevyjä 15.00 Radioteatteri esittää: Iiris ja viettelykset. Toivoa sopii, että kepu ei tällä kertaa petä. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Radion sinfoniaorkesterin konsertti PianoEspoo-festivaalilla 20.00 Väliajalla suoraa puhetta Musiikkitalosta 20.25 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 21.25 Vanhoja aarioita ja tansseja Ottorino Respighin tapaan 21.40 Salatut eläimet: Susi 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Radioateljee esittää: Tekijän oikeus monologi. 20.00 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla 21.00 Suoraa puhetta Musiikkitalosta 21.20 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Roman Schatzin Maamme-kirja 23.10–06.00 Yöklassinen. Ikuinen Lenin täyttää sata vuotta 18.00 Romano mirits 18.15 Kurkistus Etnoiltaan 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 3, osa 76. MARRASKUUTA 2017 007443-1701 TORSTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Mikä maksaa. Se ei kykene. 11.00 Klassikkoparatiisi 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Perustuslakivaliokunta torppasi näistä kaksi, keväällä nähdään, miten kolmannelle käy. Ne voivat syödä ampiaisen tai kimalaisen helpommista saaliista puhumattakaan. Puhe. KESKIVIIKKO 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset ja sää 07.10 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.10 Ykkösaamu 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Uutiset 10.05 Brysselin kone 10.50 Kuuluttajan vieras: mediateknikko Jyrki Häyrinen 11.00 Riikan tähtitarha 11.57 Päivän mietelause 12.00 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 22.48 Radioateljeen jälkeen 23.10–06.00 Yöklassinen LAUANTAI 06.00 Uutiset 06.05 Hartaita säveliä 06.15 Aamuhartaus 06.25 Aamusoitto 06.56 Päivän mietelause 07.00 Uutiset 07.03 Aamusoitto 07.45 Hartaita säveliä 07.50 Aamuhartaus 07.59 Hyvää huomenta 08.00 Uutiset ja sää 08.05 Kuusi kuvaa 08.50 Musiikkikamari 09.00 Uutiset 09.05 Muistojen bulevardi 10.00 Kalle Haatanen 10.55 Äänitarina. 48 9. 1929 Aarno Karimo ja teos Kumpujen yöstä 17.35 Salatut eläimet: Susi 18.00 Musiikkikamari 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 3, osa 73. Minäkin haluaisin kernaasti nähdä tuon kuoriperunan kokoisen niveljalkaisen. Ikuinen Lenin täyttää sata vuotta 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 3, osa 77. Naamioväri tekee niistä lähes näkymättömiä sopivassa kukassa. Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen 13.00 Kotimainen Yle radio 1 9.11.–15.11.2017 Klassista kahteen 14.00 Näistä levyistä en luovu: Musiikkivieraana 15.00 Uutiset 15.05 Kultakuume 15.55 Yle News 16.00 Uutiset ja sää 16.15 Faunin iltapäivä 17.00 Uutiset ja sää 17.15 Leikola ja Lähde 18.15 Nuntii Latini – latinankielinen viikkokatsaus 18.20 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä 3, osa 74. 18.30 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Uutiset ja sää 19.03 Kotimainen konsertti 20.00 Kotimaisen konsertin väliaika 20.20 Konsertti jatkuu 21.00 Musiikkia konsertin jälkeen 21.45 Ykkösvieras: Minttu Vesala 22.00 Uutiset ja sää 22.05 Todellisia tarinoita 22.55 Kuuluttajan vieras 23.10–06.00 Yöklassinen