Demokraatti 9.11.2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

DUUNI de_09112023_001.indd 1 de_09112023_001.indd 1 31.10.2023 10.24 31.10.2023 10.24. m ar ra sk uu ta PARAS Valtaosa opettajista on ihanneammatissaan, mutta jaksaminen huolettaa monia. PAL.VKO 2023-47 00 74 43 -2 32 POLITIIKKA TEEMA Murros iski puoluekenttään ISÄ Isäoppaille on tarvetta PARLAMENTTI Kyllä kansa tietää BRITANNIA Vaalikamppailun kielletty sana 9.11.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 20 /2 3 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 20 • 20 23 / 9
•Työväenliikkeen kirjasto klo 11–18 avaus Nasima Razmyar, Cecilia Orblin ja Leena Hänninen, Maija Hakanen, Risto Isomäki, Leena Virtanen, Ann-Christin Antell, Anna-Liisa Haavikko, Rauhanlaulu yhdessä, Jussi Lahtinen.•JHL:n auditorio klo 12–18 Rauha ja demokratia -paneeli, Rauhanlaulu yhdessä, Martti Soramäki, Elias Krohn, Hellä NeuvonenSeppänen, Vieraana kotona -paneeli. Niinpä. La 25.11. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Kumpi puoli näkkileivästä voidellaan. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_09112023_002.indd 1 de_09112023_002.indd 1 30.10.2023 9.39 30.10.2023 9.39. Koko ohjelma https://www.tyovaenkirjastonystavat.fi/ stkp2023/ Tilaisuudet striimataan youtube.com/tyovaki Aatosta jaloa marraskuun valoa 24.–25.11.2023 STADIN 10. T yöväenkirjasTon ysTäväT ry Teemana Rauha ja demokratia. Yhdestä asiasta voimme kuitenkin olla samaa mieltä: Turva on ammattiliiton jäsenen oma vakuutusyhtiö. Valitse parasta turvaa osoitteesta turva.fi/etusi Lehti, verkko ja some Tiedonjanoon. Se tarjoaa Suomen parasta vakuutuspalvelua ja aitoa vastinetta rahallesi. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Pe 24.11. klo 16 Työväentutkimus 2023:n julkaisutilaisuus klo 18 Kapinarunoilta. TYÖVÄENKIRJALLISUUSPÄIVÄT TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO, Sörnäisten rantatie 25 ja JHL, Sörnäisten rantatie 23, Helsinki Huominen kasvaa tänään sivistysrahasto.fi anna lahja tuleville sukupolville tue apurahatoimintaamme tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.
KASVO POLITIIKKA TEEMA de_09112023_03.indd 3 de_09112023_03.indd 3 31.10.2023 15.49 31.10.2023 15.49. Perussuomalainen ihanne vaikuttaa olevan yövartijavaltio 2.0. Kohti suurempaa hajaannusta. MARRASKUUTA 2023 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI VAIKUTTAMINEN POPULISMI PITKÄ TIE Joukkoäly voittaa usein poliittisen älyn. 3 Demokraatti 32 28 51 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 9. Isän varjosta hyväksi isäksi
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 23.11. 20 /2 3 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Mediapelin uhrit Viikon kuva: Koronan paluu Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Mikko Koskinen D-analyysi: Kohta Suomi seisoo D-ilmiö: Kun saisi vain opettaa Alastalon salissa: Jäitä hattuun Työelämä: Umpisolmu D-kolumni: Meri Valkama Venäjä: Kankeaa sotilasoppia Britannia: Brexit – kielletty sana Politiikka: Kysy kansalta Pukkikisa: Vinkit helpottuvat Kuvataide: Vaikutelmia ja touhua Kirja: Vahva-Saisio Elokuva: Sukujoulun manteli Kirjavisa: Se Illinoisin Franzen Kolumni: Jyrki Liikka Ahtisaaren perintö Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Anna Laurila IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Teemu Potapoff Kolumni: Mikko Majander Kasvot peilissä: Samu Salo Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. de_09112023_04.indd 4 de_09112023_04.indd 4 31.10.2023 16.18 31.10.2023 16.18. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n 32 28 Art O’Leary Kansalaiskokouksen isä TEEMU POTAPOFF ”Isä”-kirjailija + TEEMA Politiikan murros 51 5 6 8 11 12 14 21 22 23 24 26 28 30 32 38 39 40 44 46 48 49 60 64 65 66 Isyyttä ei koskaan opi, jos ei ole arjessa mukana ja ota vastuuta. Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa
Moitittu politiikan tekijä taas voi vilpittömästi tuntea olevansa ajojahdin kohteena. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi X: @petri2020 Mediapelin uhrit ja uhriutujat Pääkirjoitus MEDIAN SUOSIKKINA OLEMINEN ON USKONASIA, SAMOIN KUIN INHOKIKSI JOUTUMINEN. Paavo Väyrynen uskoo yhä vakaasti, että toimittajien salaliitto pudotti hänet toiselta kierrokselta vuoden 1994 presidentinvaaleissa – ja yrittää samaa hänelle nytkin. Paikallislehden alvariinsa kehuma poliitikko on varmasti sitä mieltä, että häntä kohdellaan vain ansioidensa mukaisesti. Tietysti JSN on hidas prosessi. Harry Harkimo on moittinut Yleisradiota politikoinnista, kun ei ole päässyt niille vaalitenttipaikoille joille halusi. Lehti oli myös ehdotellut Aaltolan kampanjalle julkisuusjärjestelyjä juuri tuolla Aaltolan ihmettelemällä tavalla.) LELLIKKINÄ TAI median suosikkina oleminen on uskonasia, samoin kuin inhokiksi joutuminen. Demokraatti löysi yhden paikallismedian, ulkosuomalaisten Fuengirola-lehden, joka hämärtää rajoja tekemällä mainostajistaan lehtijuttujen näköistä sisältöä. Kenellä tahansa ihmisellä on oikeus kannella mediassa havaitsemistaan outouksista, ja pyytää neuvostolta lausuntoa asiasta. JSN ei ratkaise, onko jonkun median tekemä sisältö laadullisesti hyvää tai huonoa, mutta se puuttuu herkästi esimerkiksi piilomainontaan tai haastateltavien epäreiluun kohteluun. Onko toimittajilla ja kustantajilla omia suosikkejaan vaaleissa. (Aaltolan väite ei ollut täysin tuulesta temmattu. K ohteleeko media eri presidenttiehdokkaita puolueettomasti. Jokaisella yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneella ihmisellä on joku ehdokas, joka vastaa muita paremmin hänen mieltymyksiään tai toiveitaan. Tiedotusvälineissä, poliisissa, terveydenhuollossa, koulussa – missään valtaa käyttävässä organisaatiossa – työskentelevillä ihmisillä ne eivät saisi vaikuttaa. Mika Aaltola arveli ääneen, että osa kaupallisesta mediasta voi antaa herkemmin julkisuutta niille ehdokkaille, jotka ostavat heiltä myös ilmoitustilaa. MEDIASSA HYVÄVELIKOPLAUKSIA estämään on perustettu alan itsesäätelyorganisaatio, Julkisen sanan neuvosto. Kumpaakaan ei oikein voi todentaa. Eri asia sitten on, vaikuttavatko henkilökohtaiset makuasiat ihmisen työhön tai päätöksentekoon. de_09112023_05.indd 5 de_09112023_05.indd 5 30.10.2023 17.02 30.10.2023 17.02. Näistä aiheista on syksyllä puhuttu paljon. Silti JSN olisi myös poliitikoille kestävämpi väylä puuttua kokemiinsa mediaongelmiin kuin nykyisin muodissa oleva uhriutuminen. Varmimmin asiasta ääntä pitävät ne ehdokkaat, jotka kokevat jääneensä paitsioon julkisuudesta. Nopeampaa on alkaa haukkua etelän tai pohjoisen mediaa somessa
6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a, Te em u Sa lo ne n de_09112023_06.indd 6 de_09112023_06.indd 6 31.10.2023 9.50 31.10.2023 9.50
Esimerkiksi Uudellamaalla erikoissairaanhoidosta vastaavassa Husissa koronapotilaiden määrä on nelinkertaistunut lokakuun alusta. Koronatartuntojen määrä on kasvussa eri puolilla maata. Valtaosa potilaista on yli 60-vuotiaita. de_09112023_06.indd 7 de_09112023_06.indd 7 31.10.2023 9.50 31.10.2023 9.50. 7 Demokraatti SE ON TAAS TÄÄLLÄ. Tauti on näkynyt monella alueella ruuhkina päivystyksissä ja osastoilla. Diagnosoituja koronatartuntoja oli Suomessa lokakuun lopulla reilut 1 400
Työllistämistuesta ja tuesta, jolla työtön kouluttautuisi, ei ole järkeä leikata. Tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa ja paikallisista menettelytavoista sopimalla on lisättävä työntekijöiden oikeutta vaikuttaa työaikoihinsa. Tällöin nykyistä pienemmillä tuntimäärillä pitää päästä kokoaikatyön ansioihin. Suomi on EU:n sukupuolten tasa-arvovertailussa vasta kahdeksas. Tiedon, rahan, vallan ja ajan pisteet laskivat. Helpommin sanottu kuin tehty etenkin osa-aikatyövaltaisilla palvelualoilla, vaikka hallitus patistaa ihmisiä kokoaikatyöhön kurjistamalla osa-aikatyötä tekevien elämisen edellytyksiä työttömyysturvaa ja asumistukea heikentämällä. Ajan alueella muutos johtuu sukupuolten välisen epätasa-arvon lisääntymisestä vapaa-ajalla. – Palvelualoilla ei kokoaikatyöhön noin vain mennä. Se edellyttää tulojen ennakoitavuutta ja tietoa työn ja vapaa-ajan sijoittumisesta. Lainsäädännön pitäisi nykyisellään prosenttia. Työnantajien vastaus on koko ajan ollut, että kokoaikatyön tarjoaminen on mahdotonta, uudelleen PAMin puheenjohtajaksi valittu Rönni-Sällinen sanoo. Suomen kansallinen pistemäärä on korkeampi kuin EU:n keskiarvo, mutta tasa-arvon kehitys on EU:n keskiarvoa hitaampaa. Sitä ei kaikille ole. ULLA KAUKOLA X:SSÄ V IIK O N LU KU 40 Suomalaisista 36 prosenttia kannattaa nykyistä väljempää sääntelyä paikalliseen sopimiseen työehdoista. TYÖELÄMÄ Osa-aikatyö merkitsee osa-aikatoimeentuloa PÄTKÄT HOKSAUS Muka tasa-arvon suurvalta Suomen Pisa-maine on jo mennyttä, nyt meni maine tasa-arvon mallimaana. Olemme pitkään puhuneet toimeentuloon riittävästä työajasta, oikeudesta lisätunteihin. Suomen pisteet nousivat terveyden ja työn alueella. SULEVI PELLINEN X:SSÄ Ei voi olla, että ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevat hoitavat toisiaan. Meidän on määriteltävä uudelleen, mitä tarkoitetaan kokoaikatyöllä palvelualoilla. TIMO SUHONEN X:SSÄ Orpon hallituksen toimissa kyse ei enää ole pelkästä valehtelusta vaan ihmisten harkitusta syrjimisestä. de_09112023_08.indd 8 de_09112023_08.indd 8 31.10.2023 17.27 31.10.2023 17.27. 8 Demokraatti TYÖNTEKIJÖILLÄ TÄYTYY olla mahdollisuus vaikuttaa työhönsä ja saada siitä riittävä toimeentulo, Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtajan Annika Rönni-Sällinen linjaa. Valtiovallan suhtautuminen osa-aikatyöhön on muuttunut, enää ei haluta tukea matalapalkkaista työtä tekeviä, jotta myös osa-aikaisen työn vastaanottaminen olisi kannattavaa, Rönni-Sällinen arvioi. Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE vertaili tasa-arvoa kuudella eri osa-alueella: valta, tieto, työ, terveys, raha ja aika. PAMilaisilla aloilla vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekee noin 50 000 työntekijää. Erityisen tarpeellista tämä on tehtävissä, joissa työtä tehdään kuormittavina työaikoina. – 2020-luvun työelämässä meillä pitää olla mahdollisuus suunnitella elämäämme. Tiedon alueella pisteitä laskee koulutuksen eriytyminen. – Osa-aikatyöstä saa osa-aikatoimeentulon. Lä hd e: El in ke in oe lä m än va ltu us ku nt a EV A OSA-AIKATYÖSTÄ SAA OSA-AIKATOIMEENTULON
Työn imu on konkareilla yleisempää ja työssä tylsistyminen vähäisempää kuin nuoremmilla työntekijöillä. Erityisesti yli 55-vuotiaiden on vaikea työllistyä uudelleen, jos he joutuvat työttömiksi. Työelämän konkarien tilannetta heikentää se, että kielteiset ikäasenteet vaikeuttavat yli 55-vuotiailla sekä työhön pääsyä, työskentelyä että työuran jatkamista. Vasta tuolloin rajat alkoivat kunnolla aueta länteen, ja ensimmäiset vapaat vaalit pidettiin Unkarissa 1990. Lähes yksinvaltaisesti johtamasi Unkari on korruptoinut, oppositiota ja vähemmistöjä jahtaava maa. KIELTEISET ASENTEET haittaavat yli 55-vuotiaiden työurien jatkamista Suomessa, selviää Miten Suomi voi. Rakennusalan työttömyysaste oli syyskuussa 8,11 prosenttia, vuosi sitten luku oli 5,25 prosenttia. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari RAUHANKYYHKY RAUHANKYYHKY Mallia Eurooppa Mallia Palestiina Hyvä Viktor Orbán, vertasit Euroopan unionia Neuvosto liittoon. -tutkimuksen tuoreista tuloksista. de_09112023_08.indd 9 de_09112023_08.indd 9 31.10.2023 17.27 31.10.2023 17.27. Toisen maailmansodan jälkeen teidät pidettiin pelolla ja aseilla Neuvostoliiton satelliittivaltiona. Mutta hyvä Viktor, menikö sinulla sanat sekaisin vertauksessasi. Tarkoititko sinun johtamasi Unkarin vertaamista Neuvostoliittoon. TYÖELÄMÄ TYÖELÄMÄ Ristiriitaisia työllisyyslukuja TALOUDEN AHDINGOSTA huolimatta työllisten määrä oli syyskuussa noin 15 000 enemmän kuin vuosi sitten. Hyvä Viktor, toistaiseksi EU on osaltaan taannut Unkarin vaurauden tukieuroilla – joista tosin olet käyttänyt suuren osan oman ja lähipiirisi varallisuuden kasvattamiseen sekä kannatuksesi pönkittämiseen. – Paremmat työolot tukevat konkareiden työhyvinvointia. Yli 55-vuotias voi töissä hyvin – jos töitä on TYÖN IMU ON KONKAREILLA YLEISEMPÄÄ KUIN NUOREMMILLA TYÖNTEKIJÖILLÄ. Puna-armeija poistui Unkarista vasta vuonna 1990. Rakennusalan työttömyys on nyt jo korkeampi kuin koronavuonna 2020. Neuvostoliitto tukahdutti Unkarin kansannousun vuonna 1956 väkivallalla, kun tankit vyöryivät Budapestiin. Myös vaalit ovat teillä kyseenalaisia. Samaan aikaan kuitenkin työttömiä oli 198 000, mikä on 9 000 enemmän kuin vuosi sitten. Kuormittavia tekijöitä työssä on vähemmän ja voimavaroja enemmän kuin nuoremmilla työntekijöillä, vertaa Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen. Ikääntyvien kokemus omasta työhyvinvoinnista on parempi kuin nuoremmilla ikäluokilla. Taloustilanne koettelee enemmän miesvaltaisia aloja, sillä tilastokeskuksen mukaan työllisiä naisia oli tänä vuonna heinä–syyskuussa 24 000 enemmän ja työllisiä miehiä 21 000 vähemmän kuin viime vuoden kolmannella neljänneksellä. Samalla ilmeni, että yli 55-vuotiaat voivat töissä hyvin – kunhan töitä heille riittää. Luulisi unkarilaisten myös arvostavan esimerkiksi vapaata liikkumista Euroopassa. Osaltaan miesten heikentynyttä työllisyystilannetta selittää rakennusalan hiljeneminen. Se on mielenkiintoinen ja historiaton vertaus tavallisten unkarilaisten kannalta. Ja lisäksi olet vielä menneestä Neuvostoliitosta voimaa ammentavan Vladimir Putinin taskussa, kun olet sitonut kannatuksesi ja maasi Venäjän halpaan energiaan, pohtii Demokraatin väki. Syyskuussa 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli 77,9 prosenttia eli heinä–syyskuussa työllisyys pysyi lähes ennallaan
Mikä on jääkiekkoseura Jokereiden entinen nimi. Kuka on kuvassa. 5. 6. Mikä oli Martti Ahtisaaren isänpuoleisen suvun aikaisempi nimi. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Mahmud Hams 10 VIS V 1. 4. 9. Kuka on eduskunnan nuorin kansanedustaja. 6. Ennakkoarvioissa etenkin Pohjois-Suomen uskotaan harjoitusalueena kiinnostavan Yhdysvaltoja. ) 24 vuo tta 4) Pet ri Pyk älä 5) 10. Vastaava sopimus on muun muassa Baltian mailla ja Norjalla. 3. 2. Näillä alueilla voi yhteisestä sopimuksesta sijaita esimerkiksi harjoitustoimintaan tarvittavaa Yhdysvaltojen materiaalia tai Yhdysvaltojen henkilökuntaa, joka tukee harjoitustoimintaa. 1 0. Sopimuksessa määritellään myös alueet, joille Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyö ja yhteistoiminta ensisijaisesti keskittyvät. Mitkä ovat YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat. 8. 199 9 6) Ruo tsi n prin ssi Dan iel 7) Ado lfs en 8) Nai ste n työ llis yys ast e ohi tti mie sten työ llis yys ast een 9) Brit ann ia, Kiin a, Ran ska , Ven äjä ja Yhd ysv alla t 10 ) väh int ään 475 gra mmaa MAAILMAN TILA • Puolustusyhteistyö Nato oli vasta alku S uomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyö eteni ison askeleen, kun maiden välinen luonnos puolustusyhteistyösopimuksesta syntyi viime viikolla. Ruotsilla ovat asiaa koskevat neuvottelut meneillään. Pieni ihminen, SUURI SURU Pieni ihminen, SUURI SURU de_09112023_10.indd 10 de_09112023_10.indd 10 1.11.2023 9.11 1.11.2023 9.11. 7. Sen tärkein anti on tieto siitä, että kriisitilanteissa apua on saatavilla. Oik eat vas tau kse t: 1) 2, Olli Reh n ja Ale xan der Stu bb 2) Töö lön Ves a 3) Olg a Oin asPan um a (ke sk. Sopimus helpottaa esimerkiksi maahantulokäytäntöjä yhdysvaltalaissotilaille ja mahdollistaa muun muassa sotilasmateriaalin ennakkovarastoinnin Suomeen sekä Yhdysvaltojen mahdolliset investoinnit Suomen sotilasinfrastruktuuriin. Milloin Kosovon sota päättyi. Mikä on jännityskirjailija Ilkka Remeksen oikea nimi. Kuinka paljon lain mukaan täytyy jäätelölitran painaa. Puolustusyhteistyösopimukset mahdollistavat Yhdysvaltojen liittolaisilleen Euroopassa antamien turvatakuiden toimeenpanon. Kuinka monta armeijan käynyttä on tällä hetkellä ehdolla presidentinvaalissa. Mitä historiallista työllisyystilastoissa tapahtui tänä vuonna
Hänelle on entisestään kirkastunut, että jollain tapaa paremman huomisen rakentamiseen tähtäävä edunvalvontatyö on hänen heiniään. Koin myös luopuvani paljosta, koska tykkäsin kovasti valtiosihteerin työstä, mutta päätös oli oikea, alkuvuonna 2021 tehtävästä luopunut Koskinen kertaa. Hän katsoo, että työmarkkinajärjestöillä on ensisijainen vastuu löytää ratkaisut, koska järjestelmän rahoitus kuitenkin perustuu työnantajan ja palkansaajien maksamille eläkemaksuille. – Telalle on tärkeää, että myös tulevaisuudessa työeläketurvan perusperiaatteet pitävät: eläke maksetaan ansaitun suuruisena ja inflaatiolta suojattuna. Hän on toiminut muun muassa Demariopiskelijoiden puheenjohtajana, SAK:n koulutuspäällikkönä, SDP:n poliittisen valmistelun päällikkönä, erityisavustajana, hallitusneuvottelujen koordinaattorina ja valtiosihteerinä. Ensin Koskinen työskenteli vaikuttajaviestinnän johtavana konsulttina Tekirissä, nyt aluillaan on innostava työ Telassa. Se on se yhteiskunnallisen vakauden pilari, johon edellä viittasin. Koskinen päätyi isojen kysymysten ääreen, kun elämässä tapahtui kaksi suurta asiaa. Hallitus odottaa työmarkkinajärjestöiltä sopua eläkeuudistuksesta tammikuun 2025 loppuun mennessä. Se oli yksi elämäni vaikeimmista päätöksistä. Kun julistettiin poikkeusolot ja otettiin valmiuslait käyttöön, se muutti roolin hyvin operatiiviseksi. Mikko Koskinen Paremman huomisen rakentaja löysi itsensä uudelleen. Työ muuttui kertaheitolla. 11 Demokraatti Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuvat Kari Hulkko ja Päivi Marin MISSÄ OLET NYT. – Se on ollut kaikkein antoisinta, että olen päässyt urallani tarkastelemaan päätöksentekoa – dynamiikkaa, ihmisiä, hyvän päätösprosessin lainalaisuuksia – niin monesta eri näkökulmasta. Vuonna 2007 Vuonna 2023 de_09112023_11.indd 11 de_09112023_11.indd 11 27.10.2023 15.00 27.10.2023 15.00. Eläkejärjestelmää hän pitää yhtenä kestävän ja vakaan yhteiskunnan peruspilarina. Kohta oltiin koronakriisin keskellä. Totesin, etten osaa yhdistää niitä kestävällä tavalla. Tällaista perälautaa Koskinen ei pidä välttämättä hyvänä kirittäjänä neuvottelulle. – Perhevapaalla pohdin, onko mahdollista yhdistää pandemia-ajan valtiosihteerin tehtävä pienen lapsen vanhemmuuteen. Koskinen aloitti joulukuussa 2019 pääministeri Sanna Marinin (sd.) valtiosihteerinä. – Normaalioloissa vastataan hallitusohjelman toteuttamisesta, ministeriöiden välisestä koordinoinnista – pitempiaikaisista prosesseista. Jos toimeksiannon reunaehdot täyttävää sopua ei synny, hallitus ottaa ohjat. Piti miettiä, mikä elämässä lopulta on merkityksellistä. Y hteiskunnallinen vaikuttaminen imaisi Työeläkevakuuttajat Telan viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana lokakuussa aloittaneen Mikko Koskisen mukaansa jo opiskeluaikoina. – Siinä oli monenlaisia kysymyksiä, itsensä etsimistä ja uudelleen löytämistä – työminänsä rakentamista, hän kuvailee. Piti miettiä, mikä elämässä lopulta on merkityksellistä. Toisen vaikutus oli globaali, toisen henkilökohtainen. Koskisen kolmas lapsi syntyi helmikuussa 2020 ja syyskuussa hän jäi pojan kanssa kotiin
Edessä on laajamittainen kon flikti, jos hallitus ei peräydy. Ammattiyhdistysliikkeellä on valmius panna Suomi seisomaan, jos hal litus pitää kiinni ohjelmastaan eikä muu toksista päästä neuvottelemaan kolmikan taisesti. Elleivät työnantajat sit ten vihdoin kuuntele Palvelualojen ammat tiliitto PAMia, joka on pitkään ajanut alan työsuhteiden kokoaikaistamista ja nykyistä suurempaa viikkotuntien määrää. Hallituksen ulostulo jen perusteella ei vaikuta siltä, että se pe räytyisi. Ammattiliittojen kur mootus sopii, mutta hallituksen kaavaile mat leikkaukset vaikkapa asumistukeen ja soviteltuun päivärahaan voivat iskeä kovaa esimerkiksi palvelualoilla. Olennainen kysymys on, kestääkö hal lituksen kantti pelata työnantajien jo pit kään käymää peliä, jossa työmarkkinoille runnotaan muutoksia pala kerrallaan. Se tappelu olisi parempi ottaa nyt, kun vielä on jotain pelastettavaa.” Tappelun vastapuolena hän tarkoitti ammattiyhdis tysliikettä. Työmarkkinasolmussa sana yleislakko on jo melkein sanottu. Jos vähän taloustieteen mutkia vetää suoriksi, ovat tähän saakka asumistuki ja soviteltu päiväraha olleet eräänlaista yh teiskunnan maksamaa yritystukea, jolla mahdollistetaan yritysten hyödyntämä pie nipalkkainen työvoima. Elinkeinoelämäkään tuskin luopuu ta voitteistaan edessä olevien lakkojen takia. Eloranta ei sanonut sanaa yleislakko, mutta eipä hä nen ilmauksensa jäänyt siitä paljoa puut tumaankaan. Tämän viikon keskiviikkona on työministeri Arto Satosen koolle kut suma työmarkkinaseminaari, jossa hallitus etsii yhdessä työntekijä ja työnantajaliit tojen kanssa ratkaisua tilanteeseen. ORPON HALLITUKSEN tavoitteet ovat elin keinoelämän kannalta kuitenkin monin osin ristiriitaisia. Tällä viikolla nämä toimet ovat realisoituneet monella alalla 24 tun nin mittaisina poliittisina lakkoina. Työn tekijäpuoli ei odota seminaarin tuovan mi tään uutta hallituksen työmarkkinamalliin. Hallitus uskoo sosiaaliturvaa heiken tävillä toimillaan patistavansa osaaika työtä tekeviä kokoaikaiseen työhön. Wahlroos totesi jo vuonna 2019 ilmesty neessä kirjassaan Kuinkas tässä näin kävi – Miksi maallamme ei ollut malttia vaurastua?, että (vapaasti siteeraten) ”Suomi ei tule muuttumaan ilman kovaa rettelöin tiä. Kohta koko Suomi seisoo KESTÄÄKÖ HALLITUKSEN KANTTI PELATA TYÖNANTAJIEN JO PITKÄÄN KÄYMÄÄ PELIÄ. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. analyysi de_09112023_12.indd 12 de_09112023_12.indd 12 1.11.2023 9.13 1.11.2023 9.13. Nyt tosin kyseessä on Björn Wahlroosin op pien mukainen isompi pala pelilaudalla. PAHALTA NÄYTTÄÄ. SAK tiedotti viime viikolla työtaistelutoimista, jos hallitus ei peräänny suun nittelemistaan leikkaustoimista, jotka kur jistavat niin työntekijän toimeentuloa kuin myös heikentävät ammattiliittojen toimin taedellytyksiä. H allitus ja ammattiyhdistys liike ovat pahalla törmäys kurssilla. Se tietää, että tilanne voi kääntyä nurin, jos seuraavissa eduskuntavaaleissa hallituk sen väri vaihtuu. Tilaisuudessa puhunut SAK:n puheen johtaja Jarkko Eloranta sanoi työtais telutoimien olevan viimeinen varoitus hal litukselle. Vali tettavasti kokoaikaista työtä ei ole palve lualoilla tarjolla. Tästä syystä hallituksella on kova paine yrittää betonoida työmarkki nakentän muutokset lakimuutoksilla
Puppua, sanoo SAK:n tuore tutkimus, joka selvitti, miten palkkaköyhyys näkyy ihmisten arjessa ja mikä on altistanut tilanteelle. KÖYHYYS Kokemukset vaihtelevat, hyvin paljon tai vähemmän puutetta. Sosiaaliset suhteet vähenevät Ei voi vaikuttaa, ei kuunnella, toisia ryhmiä suositaan Kuunnellaan, työkaverit tukena Työtä teetetään kovassa kiireessä Pimeitä töitä Kaikesta tinkiminen/ säästäminen Tottuminen, turtuminen, vaatimattomuus Apu perheeltä, kavereilta, yhteisöltä Osamaksut, luotto, velka Omavaraisuus, kekseliäisyys Henkinen vahvuus ”läpi vaikka harmaan kiven” Yhteiskunnallinen asema Raha ei riitä ruokaan Ei varaa harrastamiseen Vaikuttaa lapsiin Ei voi tehdä hankintoja Turhautumista Elämänpiiri kutistuu kodin ympärille Stressi Yksinäisyys Elämänlaatu heikkenee 100 000 ! suomalaista elää suuressa palkkaköyhyysriskissä. Syynä ovat korot ja kustannukset. 13 Demokraatti Fossiilivoitot Öljyä ja kaasua tuottavat amerikkalaisyhtiöt takovat yhä lähes ennätystulosta. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. de_09112023_13.indd 13 de_09112023_13.indd 13 31.10.2023 13.14 31.10.2023 13.14. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: SA K: n pa lk ka kö yh yy st ut ki m us PALKKA KÖYHYYS ASEMA Kokemukset työ paikoista vaihtelevat hyvin paljon. SELVIYTY MINEN Osa kokee pärjäävänsä nykyisessä tilanteessa, toisia tulevaisuus pelottaa. Uusiutuva energia Investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat laskussa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Keppi ei auta, jos töitä ei ole Orpon-Purran hallituksen ajattelumallissa toimeen tulo-ongelmat ratkeavat, kunhan ihminen on työelämässä. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Helsingin Sanomat Lähde: Kauppalehti Arvostamme suomalaista työtä
14 Demokraatti ILMIÖ EN OLISI VIIHTYNYT MISSÄÄN TYÖSSÄ YHTÄ HYVIN. Luokanopettaja Marjut Paappanen 14 Demokraatti de_09112023_14.indd 14 de_09112023_14.indd 14 31.10.2023 13.51 31.10.2023 13.51
Peruskoulun ongelmat näkyvät arjessa. Teksti Anna-Liisa Blomberg Kuvat Jani Laukkanen de_09112023_14.indd 15 de_09112023_14.indd 15 31.10.2023 13.51 31.10.2023 13.51. 15 Demokraatti 15 Demokraatti KUN SAISI VAIN OPETTAA Opettajista vain noin kolmannes kokee, että heidän ammattitaitoaan ja työtään arvostetaan yhteiskunnassa. Opettajan ammatti on kaikesta huolimatta useimmille se maailman paras duuni. Monen jaksaminen on kortilla
Se oli onnellinen sattuma, hän kertoo. Halusin opiskella psykologiaa, mutta en päässyt lukion jälkeen. 16 Demokraatti D-ILMIÖ aikka olen päätynyt tähän työhön vahingossa, niin en olisi missään viihtynyt yhtä hyvin, luokanopettaja Marjut Paappanen sanoo ja liikuttuu – yllätykseksi itselleenkin. Paappanen pohtii, että alan vetovoimaan on vaikuttanut osin tapa, jolla työstä julkisuudessa puhutaan. Siispä nyt ennen peruskoulun arkeen tutustumista ja pulmiinkin pureutumista on hyvä aloittaa viestillä, jonka Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto toivoi jutusta välittyvän: de_09112023_14.indd 16 de_09112023_14.indd 16 31.10.2023 13.51 31.10.2023 13.51. – En ollut koskaan haaveillut opettajan työstä. Pääsin sisään ja jäinkin sitten sinne. Ajattelin, että haen OKL:ään (opettajankoulutuslaitos) ja hyödynnän välivuoden niin. Takana on 38 vuotta opettajana ja edessä enää pari kuukautta. Ongelmista pitääkin puhua, mutta helposti käy niin, että hyvät asiat tallautuvat ongelmapuheen jalkoihin. Hän ei arvannut, että eläkkeelle jäämisen haikeus iskisi tällä tavoin pintaan. Opettajista on pulaa, erityisopettajista se on jopa huutava
– Jotkut erityisopettajat ovat hyvin tarkkoja siitä, että opettavat vain niitä, jotka ovat saaneet pedagogisen tuen paperit. Granat on ollut alalla kaksikymmentä vuotta, puolet siitä erityisopettajana. Haluan olla sellainen helposti lähestyttävä aikuinen, hän kuvailee. Monelta on ehkä unohtunut se, kuinka merkittävä työ se on koko yhteiskunnan ja jokaisen lapsen kannalta. Hän kiinnostui erityisopettajan työstä aikoinaan huomatessaan, että monilla on haasteita oppimisessa. Opettajat pitävät työstään ja tekevät työnsä todella motivoituneesti ja osaavasti. – Työni on tukea oppilaita oppimisessa. Hän koki, että niistä pitäisi tietää enemmän ja opiskeli erityisopettajaksi. Porukassa on Granatin oman valvontaluokan oppilaita – siis muitakin kuin tuen tarpeessa olevia oppilaita. luokkalaisten erityisopettajana toimiva de_09112023_14.indd 17 de_09112023_14.indd 17 31.10.2023 13.51 31.10.2023 13.51. Haluan olla kaikkia varten ja jakaa kaikille sitä, mitä osaan. Heillä voi esimerkiksi olla oppimisen vaikeuksia tai keskittymisvaikeuksia. Voi olla myös sitä, että joillain on vain hankaluuksia olla isossa luokassa – suomeksi sanottuna käyttäytyä hyvin – niin hekin voivat päästä pienryhmääni, 6.–7. Erityisopettaja Tanja Granat – Opettajan työ on maailman paras ammatti. Taitavammatkin oppilaat tulevat välillä pyytämään tukiopetusta, kun he haluavat prepata vaikka koetta varten. ETELÄ-HERVANNAN KOULUSSA Tampereella on meneillään erityisopettaja Tanja Granatin ruotsintunti kasiluokkalaisille. Hän on halunnut ja saanut rakentaa työstään itsensä näköisen. 17 Demokraatti HALUAN OLLA HELPOSTI LÄHESTYTTÄVÄ AIKUINEN KAIKILLE. Jokainen voisi aidosti kiittää opettajia – se on tärkeä viesti, että heidän työtään arvostetaan, Murto sanoo
– Taistelen kännykkää vastaan joka tunti. Tahti on tiivistynyt vuosien varrella ja se haastaa. En ole huolissani yhdenkään ryhmän tilanteesta, vaikka totta kai haluaisin pätevät opettajat kaikkiin. Lukusujuvuus ei ole yläkoululaisilla enää niin hyvää kuin se on alakoulussa, jossa luetaan koulussakin enemmän. Granat on menossa mukana ja silloin tulee juteltua harrastuksistakin. Hän aloitti opettajan työssä vuonna 1990, apulaisrehtorin ja rehtorin tehtävissä hän on toiminut vuosituhannen taitteen tienoilta saakka. Kaikille kuutosille järjestetään ryhmäytyspäivä, kun he saavat tietää tulevan seiskaluokkansa. Se näkyy myös Etelä-Hervannan koulussa, rehtori Matti Annala kertoo. Tampereelle on tulossa yliopistoon erityisopetuksen koulutus ja toivomme, että sieltä saataisiin enemmän erityisopettajia ja erityisluokanopettajia. OAJ:n Murto pitää hallitusohjelmaankin kirjattua oppimisen tuen uudistusta välttämättömänä. OAJ:n kyselyn mukaan vain kolmannes opettajista on joko täysin (10 %) tai osittain samaa mieltä (22 %) siitä, että hänen ammattitaitoaan arvostetaan yhteiskunnassa. – Pitäisi kauhean nopeasti saada asioita, ollaan kärsimättömiä – tietynlainen pitkäjänteisyys ja sinnikkyys saattavat puuttua, Paappanen kuvailee. Erityisen huolissaan hän on lukemisen vähentymisestä. On tärkeää osoittaa arvostusta huolehtimalla riittävistä resursseista, OAJ:n Katarina Murto katsoo. – Meilläkin pitäisi olla suojattu opettaja-nimike, jota saisi käyttää vain kelpoisuusvaatimukset täyttävä opettaja. Siitä, minkä takia täällä ollaan: oppimassa tietoja ja taitoja, kasvamassa ihmisenä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Erityisopettajista on huutava pula. Hän näkee, että opettajan työn ja ammattitaidon arvostusta olisi myös varmistaa, että laadukasta opetusta voi antaa vain koulutettu, kelpoinen opettaja. Murto huomauttaa, että esimerkiksi Skotlannissa sellainen on ollut pitkään, eikä siellä voi sijaisenakaan toimia kuin pätevä opettaja. Kaikissa ei ole päteviä opettajia (erityisopettajan kelpoisuus puuttuu), mutta meillä on tosi hyviä tyyppejä. Opettajarekisterillä on iso merkitys alan houkuttelevuuden ja arvostuksen näkökulmasta, mutta myös siitä näkökulmasta, että pystymme arvioimaan opettajien koulutusmääriä riittävän hyvin. SUOMESSA PERUSOPETUKSESSA neljäsosa oppilaista tarvitsee tehostettua tai erityistä tukea ja kolmasosa tarvitsee ylipäätään jotakin tukea oppimiseen. – Meillä on kaksitoista erityisopetusryhmää. – Yläkoululaiset varsinkin lopettavat vapaa-ajan lukemisen, joka olisi kuitenkin tosi tärkeää. – Kuvitellaan, että kun minulla on vain vähän oppilaita, että en olisi pätevä tai että se on vähempiarvoista tai helpompaa – että olen vain semmoinen apuope. Ei niin, etteivätkö epäpätevätkin tekisi hyvää työtä, mutta he eivät silti osaa kaikkea, mitä työhön pätevöitynyt taitaa. Meidän täytyisi olla notkeita ja muutoksiin herkästi tarttuvia, mutta samalla täytyy säilyttää ajatus perustehtävästä. Hän on huolissaan siitä, että vaikka moni harrastaa liikuntaa, lukemista tai käsitöitä, saattaa varsin monelle puhelin ja pelaaminen olla ainoa harrastus. de_09112023_14.indd 18 de_09112023_14.indd 18 31.10.2023 13.51 31.10.2023 13.51. – Yhteiskunta ja nuorisokulttuuri muuttuvat nopealla tempolla ja se heijastuu myös kouluun. Granat löytää yhden syyllisen helposti. Mitään ei malteta odottaa. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Granat kuvailee päästä-sanaa painottaen. Tanja Granat pitää ongelmallisena, että myös epäpätevää henkilöä voidaan kutsua erityisopettajaksi. Jos on pienikin hetki ilman erikseen annettua tekemistä, kännykkä otetaan esille. Kyse on hänestä myös siitä, miten jatko-opinnoin hankittua ammattitaitoa arvostetaan. KOULU – RAKENTEET ja toimintatavat – muuttuvat Matti Annalan mukaan melko hitaasti, mutta maailma ympärillä ei odottele. OAJ haluaa Suomeen opettajarekisterin. Hektisyys, elon tiheämpi tempo näkyy oppilaissakin, Marjut Paappanen ja Tanja Granat näkevät. Granat kertoo, että hän saa välillä oikoa vääriä käsityksiä työstään. Granat tutustuu oppilaisiin hyvin alaja yläkoulun nivelvaiheessa. Nyt meillä ei ole olemassa tarkkaa tilastoa opettajista ja erityisopettajista
Murto katsoo, että paljon kritisoidunkin inkluusion lähtökohta, yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys, opetus, jossa kaikenlaiset oppijat ovat samassa ryhmässä – on hyvä. 19 Demokraatti TÄÄLLÄ OLLAAN OPPIMASSA TIETOJA JA TAITOJA, KASVAMASSA IHMISENÄ. Sellaista resurssia ei ole ja tuskin ihan heti tuleekaan, että jokaiselle tunnille liikenisi erityisopettaja, hän sanoo. Ja on tietenkin myös erityisopettajan tunteja, se totta kai helpottaa, Paappanen kiittää. Granat on samaa mieltä. Joukossa on muun muassa tehostetun tuen oppilaita, maahanmuuttajataustaisia oppilaita, jossakin tietyssä oppiaineessa erityisempää tukea tarvitsevia ja niin edelleen. – Jos minulla olisi taikasauva, kaksikymmentä olisi maksimimäärä oppilaita alakoululuokilla, hän sanoo. Kotioloihin emme voi vaikuttaa, mutta jos lapsi saa olla koulupäivän ajan ryhmässä, jossa hän voi hyvin, vuorovaikutus opettajan kanssa toimii ja hän saa koulusta itselleen vahvuuksia, se voi kantaa. – Ei ole varmistettu riittäviä resursseja eikä oppimisen tukea. On valtavan tärkeää, että jokainen oppilas tulee koulupäivänsä aikana kuulluksi ja nähdyksi, Paappanen painottaa. Luokanopettajat tarvitsisivat apua. Se on paljon. Yhteinen huoli on muun muassa oppimistuloksista. Yksinään ei pysty mitenkään eriyttämään opetusta niin, että voi antaa samaan aikaan taitaville vaativampaa, keskitason oppilaille keskitason ja tukea tarvitseville helpotettua opetusta, Granat kuvaa. Hän pitää tärkeänä, että hallitus osoittaa 200 miljoonaa euroa perusopetukseen. Marjut Paappanen pohtii, että tuntien lisääminen ei välttämättä ole paras ratkaisu. – Uskon, että sillä pystyttäisiin poistamaan hirveän paljon myös lasten ja nuorten pahaa oloa ja myöhempien mielenterveyspalvelujen tarvetta. Suurin piirtein sen verran oppilaita on Etelä-Hervannassa yläkoulun 7–9. – Meillä on selvä haaste siinä, että peruskoulun päättävillä ei ole riittävää lukueikä laskutaitoa. RYHMÄKOKOJEN LISÄKSI opettajien työtä haastaa se, että luokissa on monenlaisia oppijoita. Rehtori Matti Annala lenä -tunteja neljä viikossa. Panostuksia tarvitaan ja meillä ovat tuntimäärät verrattain pienet kansainvälisesti vertailtuna, Murto sanoo. Hänestä moni ongelma korjaantuisi jo ryhmäkokoja pienentämällä. – Luokkasijoittelua pitäisi miettiä sen mukaan, että ne, jotka oikeasti tukea OAJ:N MURTO antaa kiitosta kaikille puolueille koulutuksen ja opettajien arjen ongelmien tunnistamisesta ja maan hallituksen halusta korjata niitä. – Edellisellä vuosikymmenellä koulutuksen rahoitusta on leikattu merkittävästi – lähes kaksi miljardia euroa. Käytännön toteutuksesta ei voi sanoa samaa. Pienemmässä ryhmässä yksittäisen oppilaan kohtaamiselle ja myös perustaitojen hiomiselle jäisi enemmän aikaa. Paappasen omalla 6B-luokalla oppilaita on 27. Olemme noin 1,5 miljardia euroa takamatkalla koulutuksen rahoituksessa verrattuna muihin Pohjoismaihin. luokilla. Sitä on kunnissa käytetty säästökeinona, eikä ole riittävissä määrin hyödynnetty pienryhmiä tai erityisluokkia, joita inkluusio kuitenkin mahdollistaa. – Täytyy todeta, että Tampereella on hienosti varsinkin S2-resurssit huomioitu – meillä on Suomi toisena kiede_09112023_14.indd 19 de_09112023_14.indd 19 31.10.2023 13.51 31.10.2023 13.51. Hallitus aikoo lisätä perusopetuksen vähimmäistuntimäärää, ja lisätunteja halutaan erityisesti alakoulun vuosiluokille (1–6.lk) luku-, kirjoitusja laskutaidon opettamiseen
Tanja Granat tuumii, että ehkä Paappanen palaa kouluun sijaistamaan. – Jos jostain on erilainen näkemys, on tärkeää käydä keskustelua siitä, miksi huoltaja ajattelee näin ja me koulussa ajattelemme näin. Se on henkisesti tosi raskasta ja kyllä se syö ihmistä, Granat kertoo, valitettavasti kokemuksesta. Moni tekee niin. – Ryhmänhallintataidot on ihan perustavanlaatuinen juttu. Etsitään ratkaisuja yhdessä, Annala kuvaa. Yle uutisoi (2.10.) tavoista, joilla huoltajat voivat häiritä ja jopa kiusata opettajia. Jos ongelmia on ollut, hän on pyrkinyt aina olemaan opettajan tukena. Esiin nousivat esimerkiksi uhkaavat Wilma-viestit ja valitukset aluehallintoviranomaiselle. – Kun avi-valitus tulee, siihen vastataan kirjallisesti. – Tosi ison osan työajasta vie byrokratia ja kaikki paperityöt – kun saisi vain opettaa, Granat summaa. Huumori ja vuosien mittaan kertynyt kokemus ovat auttaneet. 20 Demokraatti paljon tarvitsevat, olisivat ympäristössä, missä tukea saisi kokoaikaisesti. MARJUT PAAPPANEN kertoo, ettei ole itse kokenut työssään jaksamisen ongelmia. ON VALTAVAN TÄRKEÄÄ, ETTÄ JOKAINEN OPPILAS TULEE KUULLUKSI JA NÄHDYKSI. Sujuva koulun ja kodin välinen yhteistyö on rehtorille erittäin tärkeä asia. – Koulu saatetaan nähdä valintatalona, että haluan ostaa tätä, mutta tuo minulle ei kelpaa. Ymmärrän, jos valitetaan aiheesta, mutta kun valittaa voi mistä tahansa, voivat valitukset olla myös täysin perusteettomia. Oppilaalla, jolla ei ole tuen tarvetta, eivät taidot kartu riittävästi, jos ottaa helpotetun kirjan, eikä se silloin ole lapsen edun mukaista. Moni eläkkeelle jäänyt opettaja on sanonut, että on ihanaa tulla sijaiseksi, kun saa vain opettaa ja jää se kaikki muu sälä pois. – Eläkeläiset ovat ihan parhaita sijaisia! Heille voi laittaa mitä vaan eteen ja he hoitavat homman. Rehtori Matti Annala sanoo, että Etelä-Hervannassa ongelmat ovat vähäisiä – huoltajat ja henkilökunta komppaavat aika hyvin yhteen. Ja oppilaat myös testaavat, missä opettajan raja menee. Silti niihin pitää vastata. Kaikki tähän juttuun haastatellut tunnistavat sen, että monet vanhemmat ovat entistä vaativampia ja tietynlainen asiakasajattelu on lisääntynyt. Valmiuksia ei välttämättä ole myöskään vanhempien kohtaamiseen. Jos luokka on ihan levoton, etkä saa siihen mitään otetta, kyllä se syö. Luokanopettaja Marjut Paappanen D-ILMIÖ de_09112023_14.indd 20 de_09112023_14.indd 20 31.10.2023 13.51 31.10.2023 13.51. Hän pitää tärkeänä, että nuoret opettajat saavat kokeneemmilta kollegoilta tukea arkeensa. – Some-kulttuuri, se tapa, miten saatetaan kirjoittaa Facebookissa ja X:ssä, voi siirtyä myös Wilma-viestintään, hän arvioi. MARJUT PAAPPASEN eläkepäivät lähestyvät. Opinnoista ei välttämättä saa pedagogisten taitojen lisäksi riittävästi muita valmiuksia. On aika keskittyä lapsenlapsiin, hän kertoo. Ei välttämättä nähdä sitä, että jokin vaatimus ei ole lapsen edun mukaista, Tanja Granat kuvailee. Paappasen mielestä olisi hyvä, jos nykyäänkin koulutukseen hakevat saisivat lisäpisteitä esimerkiksi siitä, että on ohjannut lapsia ja nuoria harrastuksessa. Ikä tuo tietysti vähän lisää auktoriteettia, mutta se voi olla yksi syy, miksi nuoret opettajat eivät jaksa. – Voidaan esimerkiksi vaatia omalle lapselle helpotettua kirjaa, kun kaverillakin on, mutta ei ymmärretä, että hänellä on siihen opilliset syyt ja tarpeet
Tulitaukoa on vaadittava Gazan siviiliväestön suojelemiseksi mutta ei uusien israelilaisiin siviileihin kohdistuvien terrori-iskujen valmistelua varten. Kun alueelle muuttaa pysyvästi ja kaikki moneen kertaan sanottu on toistunut uuvuttavuuteen saakka, haluaa olla vain hiljaa.” MITÄ VOISI lisätä. Jopa uutisia moititaan säännöllisesti väärin kirjoitetuiksi. Yksi asia on varma ja pätee kaikkiin sotiin. de_09112023_21.indd 21 de_09112023_21.indd 21 1.11.2023 9.15 1.11.2023 9.15. Keskustelun asetelmat ovat niin vakiintuneet, että voidaan puhua jo niiden periytymisestä. Rauhaa ei ole näköpiirissä, koska molemmissa leireissä on vaikutusvaltaisia ihmisiä, joille kahden valtion ratkaisu on mahdoton. Ahtisaari pelkäsi, että tilanne muuttuu ajan myötä yhä monimutkaisemmaksi ja kietoutuu muihin Lähi-idän alueen konflikteihin. Huuto rauhan puolesta on kuihtunut mykäksi. Miten tehdä uhreille oikeut ta, kun sukupolvet vaihtuvat mutta konflikti pysyy ja tappaa, vammauttaa ja traumatisoi taas uusia ihmisiä. Kun tappaminen jatkuu, konfliktin jaloissa ei eletä ihmisarvoista elämää. Eräs palestiinalaisalueella perheensä kanssa asunut tuttavani kiteytti tuntemuksensa näin: ”Kun kriisiin käy tutustumassa kerran, tekee mieli kirjoittaa kirja. Islamistinen Hamas käyttää strategiassaan ihmiskilpiä ja estää siviilejä pakenemasta. Rikoksia on nähty ja nähdään lisää. Tavoitteet ovat parhaillaan Gazassa keskenään ristiriidassa. Israel puolustautuu hyökkäämällä itseään uhkaavan terroristijärjestö Hamasin kimppuun. Kun kaikkea tulkitaan kahdesta leiristä käsin, tutkijat ja toimittajat saavat näkemyksistään palautetta ovista ja ikkunoista. Kun paikan päällä asuu vuoden, sormet syyhyävät lehtijuttujen äärellä. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Kansainvälisen oikeuden mukaan siviiliväestöä on pyrittävä suojelemaan sotatilanteessa. Heille on kyse nollasummapelistä, jossa jää jäljelle joko Israel tai Palestiina. Israelin valtion perustamisesta vuonna 1948 alkanut kriisi on yksi maailman vanhimmista yhä käynnissä olevista konflikteista. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Kansainvälisen oikeuden mukaan Israelilla on oikeus puolustautua. Näin on myös käynyt. Totuuksia on tarjolla myös Suomessa, tuhansien kilometrien päässä Lähi-idästä, jossa paremmin tietäjät ovat harvoin itse käyneet edes turistimatkalla. HILJATTAIN EDESMENNYT rauhanvälittäjä, nobelisti Martti Ahtisaari seurasi Lähi-idän kriisiä tiiviisti mutta ei koskaan ollut työkseen mukana alueen rauhanponnisteluissa. JÄITÄ HATTUUN I srael-Palestiina-konflikti on aihe, jonka tiimoilta on helppo törmätä varmoihin mielipiteisiin. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Huuto rauhan puolesta on kuihtunut mykäksi
22 Demokraatti TYÖELÄMÄ Rakentaminen jäätyy MONI HÄIPYY MUILLE ALOILLE PYSYVÄSTI. Palonen huomauttaa, että kausitöistä ei synny niin pitkiä työputkia. Hän pelkää pahoin, että alan suhdannetilanteesta johtuen sydäntalvella pahimmillaan joka kolmas liiton jäsen on vailla työtä. Jos ei nyt, niin protestointi voi olla myöhäistä. Rakennusliitolla ja työnantaja Rakennusteollisuudella on paljonkin samoja huolenaiheita alan tulevaisuudesta. Rakennusalalla tehdään paljon kausitöitä. VAIKKA RAKENTAMINEN sakkaakin, Rakennusliitto on puheenjohtajansa mukaan täysillä mukana tällä viikolla alkaneissa työtaistelutoimissa. – Puhutaan kymmenistä tuhansista ihmisistä pelkästään rakennusalalla. Rakennusliiton puheenjohtajan pelot ovat käyneet toteen. Väitän, että useat työnantajat eivät ole sitä mieltä, että hallituksen toimet ovat tarpeellisia. Palonen ei arvaile, mitä työnantajat tuumaavat tulevista työtaistelutoimista. Teksti Marja Luumi / Kuva Getty Images R akennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen ounas teli jo kesän kynnyksellä Demokraatin haastattelussa, että rakentajille koittavat aivan varmasti kovat ajat lomautuksineen ja irtisanomisineen. Mutta työnantajapuolella ollaan silti hiljaa. Näin on käynyt: rakennusala on ottanut Suomessa taantuman ensimmäisenä ja rajuimmin vastaan. – Rakentamisen kerrannaisvaikutukset koko talouteen ovat kuitenkin huomattavat lähtien rakennustuotteista, kuljetuksista ja kaupasta – puhumattakaan työllistämisestä. PUHEENJOHTAJA PALONEN epäilee, että päättäjät eivät ole täysin ymmärtäneet, mikä merkitys rakentamisella on. – Jos sanomista tulee, palaute pitäisi osoittaa valtioneuvoston suuntaan, että ”älkää nyt tehkö tätä”. – Niitä pitäisi käynnistää nyt. Tilanne on niin vakava, että rintamassa on oltava mukana. de_09112023_22.indd 22 de_09112023_22.indd 22 31.10.2023 17.21 31.10.2023 17.21. – Ansiosidonnainen on pitänyt ammattilaiset kausityöttömyyden aikana alalla – rahaa on tullut sen verran, että sieraimet ovat pysyneet vedenpinnan yläpuolella, kunnes vasarat alkavat paukkua taas keväällä, Palonen kuvailee. Tähän satsaamista on toivonut myös työnantajaliitto Rakennus teollisuus. Palonen huomauttaa, että asumisen rakennushankkeet vievät minimissään vuoden, kaksi. – Syyskuun tilastot näyttävät, että jo yli yksitoista prosenttia meidän jäsenistöstämme on työttömänä, eli keskimääräiseen verrattuna tuplasti, Palonen kertoo nyt lehdelle. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikennys porrastuksineen on myös kova pala rakentajille hyväksyä. Tämä on vakava asia myös työnantajien kannalta. Lakkoja on tiedossa ympäri Suomen. Hallitus aikoo esimerkiksi pidentää ansiopäivärahan saamiseen vaadittavaa työssäoloehtoa kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen. – Ja sitten huudetaan työvoimapulaa. Yhtenäiselle ay-liikkeelle on suuri tarve. – Rakennusliitto on mukana toimissa pakon edessä, ei kevein perustein. Hän arvioi, että moni häipyy muille aloille pysyvästi, kun hallitus on murskaamassa tätä järjestelmää. Kun kasvu alkaa, on jo myöhäistä, hän toteaa viitaten uhkaavaan osaajapulaan. HALLITUKSEN PÄÄTÖKSET heikentää työttömyysturvaa ovat pahinta myrkkyä tässä tilanteessa, Palonen puhuu omiensa puolesta. – Yksikään rakentaja ei tule työllistymään hallituksen esittämien muutosten vaikutuksesta. Vapaarahoitteinen asuntotuotanto on lähes pysähtynyt, ja valtion tukema ara-tuotantokaan ei hallitusta liiemmin kiinnosta
”Se on kirja, joka radikalisoi minut”, Solomon sanoi tietokoneeni ruudulla ja tarkoitti, että kirja avasi hänen silmänsä Israelin palestiinalaisiin kohdistamalle sorrolle. Olisivatpa maailman johtajat lukeneet Amira Hassin tekstejä, ajattelin puolitoista kuukautta myöhemmin Hamasin terroritekojen ja niistä seuranneen Israelin gazalaissiviileihin kohdistaman sodan äärellä. Antakaa mennä. TUONA ELOKUISENA iltana Lähi-idän New York Timesiksi kutsuttu Haaretz järjesti etänä Palestiina-aiheisen keskustelutilaisuuden tilaajilleen, jollainen minäkin olen. Sodan estämisen sijaan johtajat vannoivat liittolaisuutta Israelille – ja tietenkin lensivät yksi toisensa jälkeen Tel Aviviin kannustamaan poikkeuksellisen äärioikeistolaisen ja rasistisen hallituksen pääministeriä Benjamin Netanjahua. Kahden miljoonan ihmisen tappaminen janoon ja nälkään ja lääkkeiden puutteeseen. Hassin tunnetuin teos, Drinking the Sea at Gaza, kuvaa elämää saarretulla Gazan kaistaleella. D-kolumni de_09112023_23.indd 23 de_09112023_23.indd 23 26.10.2023 16.36 26.10.2023 16.36. Hassin reportaaseihin perehtyminen olisi ehkä säästänyt kaksi miljoonaa gazalaista sanoinkuvaamattomalta kärsimykseltä. Emme puutu. POMMEJA YK:N RAKENNUKSIIN, KOULUIHIN JA SAIRAALOIHIN. Sen sijaan läntiset johtajat omaksuivat narratiivin, jossa juutalaisten kokemat vainot toimivat oikeutuksena millaisille vastaiskuille hyvänsä. Meri Valkama meri.valkama@gmail.com Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja varavaltuutettu (vas.). Se on ollut hirvittävä tragedia palestiinalaisille jo ennen Gazan sotaa, mutta erityisesti sen jälkeen. Kun Esther Solomon minun tietokoneeni ruudulla kysyi Amira Hassilta, miten tämän mielestä muun maailman pitäisi toimia Israelin suhteen, Hass vastasi, että esimerkiksi kieltämällä israelilaisilta oikeus matkustaa muualle maailmaan. Se kertoo, ettei ihmiskunta ole oppinut holokaustista mitään vaan on valmis toistamaan sen – tällä kertaa palestiinalaisille. Maailma petti Palestiinan Mitä länsi on valmis hyväksymään Israelilta. 23 Demokraatti R uudun takana istui kaksi vakavaa hahmoa. ANTAKAA MENNÄ. Pommeja YK:n rakennuksiin, kouluihin ja sairaaloihin. Mitä vain, Gazan sota osoittaa. Ensimmäinen heistä oli israelilaisen Haaretz-sanomalehden englanninkielisen version päätoimittaja Esther Solomon, joka esitteli toisen: Amira Hass, holokaustista selvinneiden juutalaisten vanhempien tytär ja toimittaja, joka on työskennellyt vuosia niin Gazassa kuin Israelin miehittämällä Länsirannalla. Hassin mukaan ehdotus saa kansainväliset diplomaatit katsomaan häntä kuin järkensä menettänyttä, mutta Hassilla on reaktioihin vastaus: ”Olette siis valmiita toimittamaan humanitaarista apua palestiinalaisille, mutta ette estämään katastrofia etukäteen?” Syksyllä 2023 opimme, ettei edes humanitaarinen apu ole palestiinalaisten kohdalla enää selviö. Sen aikana Amira Hass tiivisti Palestiinan tilanteen seuraavasti: Jokaista palestiinalaista kidutetaan kotimaassaan, mutta holokaustin vuoksi maailma katsoo, ettei se voi koskea juutalaisiin ja pakottaa Israelia lopettamaan. Samalla paljastui se kaksinaismoralismi, jolla kansainvälinen yhteisö eri konflikteihin suhtautuu. SIINÄ MISSÄ länsi Ukrainan sodan alettua puhalsi yhteen hiileen oikeudenmukaisuuden puolesta, sortui tuo oikeudenmukaisuuden illuusio Gazan sodan kohdalla rytisten
Millainen koulu on kyseessä – näin siellä viimeisenä opiskellut suomalainen kertoo. Kurssini muut Euroopasta tulleet osallistujat olivat Serbiasta ja Ukrainasta. Kolmannen ryhmän muodostivat kiinalaiset ja eteläkorealaiset. Suomalainen kollegani teki Suomessa samaan aikaan väitöskirjaa venäläisestä taktiikasta ja strate giasta. VENÄJÄ VENÄLÄINEN KAAVAMAISUUS NÄKYY MYÖS ASEVOIMIEN AJATTELUSSA. KYSEINEN OPINAHJO on Venäjän ylin sotilasopetuslaitos. Lokakuun lopulla Ruotsissa vangittiin kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta, ilmeisesti tietojen keräämisestä epäilty upseeri – joka myöskin on opiskellut samassa akatemiassa vuonna 2008. Muita EU-kansalaisia ei sinä vuonna siellä ollut. 2000-luvulla akatemiassa on opiskellut ainakin ruotsalaisia ja ranskalaisia. Pystyin auttamaan häntä etsimällä akatemian kirjaston suunnattomien kirjallisten arkistojen kätköistä alkuperäisiä lähteitä. Akatemiassa on opiskellut viisi suomalaista upseeria, joista itse olin viimeinen. AKATEMIAN RAKENNUS on suuri, mutta tiloiltaan jo parhaat päivänsä nähnyt. Presidentti Mauno Koivisto suuttui tuolloin Syrjälle neuvosto-opetuksen yksityiskohtien paljastamisesta. Kaikkien ryhmien opinnot kestivät 10 kuukautta eli yhden lukuvuoden. Kokonaisuus toimii, mutta yksityiskohdissa näkee, että ajassa ja kehityksessä on jääty jälkeen nykyajasta. OPISKELIN VUONNA 2012 yleisesikunta-akatemian erillisessä ulkomaalaistiedekunnassa. Venäjällä on muissa yhteyksissä ja toisissa sotilasoppilaitoksissa opiskellut (eniten tosin neuvostoaikana) lukuisia suomalaisia. Teksti Juhani Pihlajamaa Kuva Venäjän puolustusministeriö V enäjän yleisesikunta-akatemia on mainittu tänä syksynä erikoisissa uutisissa. Tunnetuin paikka oli niin sanottu Frunzen akatemia, jossa ensimmäisiä suomalaisopiskelijoita vuonna 1971– 1972 oli muun muassa kenraali Pentti Syrjä. Meillä erillisen tiedekunnan ulkomaalaisilla oppilailla ei ollut venäläisten kanssa juuri mitään yhteyksiä, joitain koko akatemiaa koskevia juhlatilaisuuksia lukuun ottamatta. Siellä koulutetaan Venäjän asevoimien ylimpään johtoon suunniteltuja upseereita, järjestetään jatkokoulutusta sekä tehdään tutkimusja kehitystyötä. Hän kirjoitti 1986 opiskelukokemuksistaan kohua herättäneen kirjan Gruppa Finljandija. 24 Demokraatti Viimeinen suomalainen Venäjän yleisesikunta-akatemiassa opiskelleita länsiupseereita on näkynyt tänä syksynä median otsikoissa. Venäläiset ja valkovenäläiset opiskelivat eri tiedekunnassa, ja heidän opintonsa kestävät kaksi lukuvuotta. Toisaalta joissain asioissa vanha on uutta parempaa. – Maan edun parasta ymmärtämättömällä kenraalilla ei puolustusvoimien reservissä voi olla käyttöä, Koivisto ilmoitti. Lisäksi ryhmässäni oli heidän lisäkseen yksi algerialainen ja kaksi turkmenistanilaista. Upseereille opetetaan muun muassa asevoimien hallintoa, strategiaa, sotilasdoktriineja ja taitoja suurten operaatioiden johtamiseen. Salaisten tietojen hamstraamisesta epäillyn amiraalin Georgij Alafuzoffin kerrotaan valmistuneen vuonna 1999 sieltä erinomaisin arvosanoin. Ennen Krimin valtausta siellä oli vuosittain ehkä 30–40 ulkomaalaisopiskelijaa. Mikä ihmeen paikka on tämä akatemia, jonne länsimaisetkin upseerit – potentiaalisten Venäjän vastustajamaiden kansalaiset – pääsevät opiskelemaan. de_09112023_24.indd 24 de_09112023_24.indd 24 30.10.2023 16.55 30.10.2023 16.55. Tämän pidemmän opintopolun ovat käyneet myös alussa mainitut amiraali Alafuzoff sekä ruotsalaisupseeri. Toinen opintoryhmä koostui Venäjän kanssa sotilasliitossa (Kollektiivisen turvallisuuden sopimusjärjestö, CSTO) olevien maiden opiskelijoista Kazakstanista, Kirgisiasta ja Armeniasta. Henkilökunta auttoi tässä avuliaasti
Kirjoittaja on everstiluutnantti evp. Eikä näytä tuo seuraavan suomalaisen lähettäminen olevan kovinkaan lähellä, ukrainalaisesta puhumattakaan. Isäntävaltion muututtua Venäjän federaatioksi (Rossijskaja Federatsija) kyltistä oli vain poistettu CCCP-lyhenteestä kolme kirjainta, jätetty P (R) ja lisätty hieman erilaisella fontilla oleva F. Aina ne olivat hävinneet kokeen jälkeen. Kun koko ryhmä oli vastauksensa antanut, opettajadelegaatio kokousti hetken ja kutsui sitten opiskelijat arvostelutilaisuuteen. AKATEMIASSA EI OPETETA SOVELTAMAAN: MENNÄÄN VAIN MASSALLA ETEENPÄIN. Sotilaallisiin ongelmiin on tiettyjä totuttuja perusratkaisuja, eikä esikuntaupseeria kannusteta miettimään toimintamalleja boksin ulkopuolelta. Opiskelija sai poimia pöydällä väärinpäin olevista pienistä saksilla leikatuista liuskoista satunnaisesti yhden, valmistautua puolisen tuntia ja sitten suullisesti vastata liuskassa olleisiin kahteen kysymykseen. Akatemiassa ei opeteta soveltamaan: mennään vain massalla eteenpäin, valitun käsikirjan mukaisesti. OPETUKSEN SISÄLLÖISTÄ päällimmäisenä vaikutelmana voi ehkä todeta, että venäläinen byrokratia ja kaavamaisuus näkyy myös asevoimien ajattelussa. KAIKKI TENTIT olivat suullisia. Neuvostoaikana asennettu kyltti oli tuolloin jo hieman kärsinyt sateesta ja auringosta. Akatemiassa oli vielä silloin ukrainalainenkin upseeri opiskelemassa, mutta hänet kutsuttiin nopeasti kotimaahan. Viimeistään vuoden 2014 keväällä Ukrainan sodan alkamisen jälkeen oli selvää, että suomalaista upseeria ei Venäjän akatemiaan enää lähetetä. Pullot jätettiin ennen koetta opettajadelegaation pöydän alle. de_09112023_24.indd 25 de_09112023_24.indd 25 30.10.2023 16.55 30.10.2023 16.55. Toisaalta opiskelijakin näki byrokratian keskellä vanhan venäläisen sanonnan totuudenmukaisuuden: mikään ei toimi, mutta lopulta kaikki järjestyy jollain tavalla. Hyvien arvosanojen toivossa ryhmämme vanhin keräsi aina ennen tenttiä rahaa, jolla ostettiin kolme pulloa konjakkia. 25 Demokraatti Venäjän asevoimien reformi oli tuohon aikaan ollut käynnissä jo useita vuosia, mutta ainakaan ylimpään asevoimien akatemiaan ei lisärahoitusta ollut herunut. Kuvaavin merkki tästä oli sisäänkäynnin marmoriseinässä oleva akatemian nimikyltti. Heitä tulee muun muassa Afrikasta, Lähi-idästä ja Aasiasta. Sota Ukrainassa tarvitsee (ja nielee) koko ajan uusia esikuntaupseereita. Venäjän yleisesikunta-akatemian opiskelijoiden kansainvälisyys näkyi univormujen kirjossa. Tämä lienee näkynyt Venäjän sotamenestyksen puutteena Ukrainassakin. Tentin vastaanottajina ja arvostelijoina oli kolmen hengen delegaatio. Nykyisin akatemiassa opiskelee ulkomaalaisvaihdossa lähinnä Venäjälle ystävällismielisten maiden upseereja. Niiden vaikutusta arvosanoihin ei voi empiirisesti todentaa, koska ilman niitä kokeeseen ei koskaan menty. AKATEMIA TYÖSKENTELEE venäläismedian mukaan paraikaa täydellä teholla. Ruusut ja risut annettiin yleensä runsaskätisesti
Mukana on lisäksi pari pätevää Tony Blairin ja Gordon Brownin hallitus de_09112023_26.indd 26 de_09112023_26.indd 26 1.11.2023 9.44 1.11.2023 9.44. Hänen edeltäjänsä Jeremy Corbynin johdolla puolue koki vuoden 2019 vaaleissa ennätystappion. Teksti Eeva Lennon / Kuva AFP, Justin Tallis B ritannian työväen puolueella on tuulta purjeissaan, mikäli mielipidetutkimuk siin on uskomista. Se on voittanut viime aikoina useita tärkeitä täytevaaleja sekä Skotlannissa että Eng lannissa. Starmer on siivonnut pois puolueestaan sitä rassanneen antisemitismin ja raa hannut puolueen kovan vasemmistolai sesta ohjelmasta takaisin sen perinteisille vasemmistokeskustalaisille linjoille. Varjohallituksessa ei enää näy kuin yksi Jeremy Corbynin aikakauden hahmo, va rapääministeri Angela Raynes. Työväenpuolueen johtaja Keir Starmer on tehnyt nopeasti valtavan urakan puo lueen uudistamiseksi. Tällä hetkellä puo lue on noin 16 pro senttia konservatii vien edellä äänestäjien suosiossa. Se on saanut tarpeekseen perinteisesti siihen liitetystä puolueesta, konservatiiveista, jotka ovat joutuneet populistien käsiin ja aiheuttivat vuonna 2016 brexitin ja paljon muutakin tuhoa taloudelle. Monet näkevät nyt työväenpuolueen, vanhan vihollisensa, järkiperäisempänä vaihtoehtona ja toivovat sen voittoa seu raavissa vaaleissa, jotka on pidettävä vii meistään ensi vuoden joulukuussa. Mutta ei siinä kaikki: ensi kertaa puo lueen historiassa työväenpuolueella on tukenaan Britannian elinkeinoelämän enemmistö. Elinkeinoelämän eri piirit ovat lahjoit taneet ensi kertaa enemmän rahaa työ väenpuolueelle kuin konservatiiveille. Varjohallitus vaikuttaa pätevältä: sen tähti ja varjovaltioministeri on Englan nin pankin johtokuntaan aikaisemmin kuulunut Rachel Reeves, jolla on myös hiukan ministerikokemusta. 26 Demokraatti BRITANNIA BREXIT on kielletty sana Keir Starmer varmistelee vaalivoittoa varovaisella politiikalla
KEIR STARMER ei omassa puheessaan puhunut mitään puolueen suhteesta liikeelämään, mutta Rachel Reevesin puhe teki selväksi, että työväenpuolue on valmis partnerisuhteeseen elinkeino elämän kanssa Britannian ”uudelleenra kentamiseksi.” Työväenpuolue on tehnyt joukon myönnytyksiä elinkeinoelämälle vero tusasioissa. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. Starmer korosti, että työväenpuolue ei enää ole protestipuolue vaan palvelu puolue, joka parhaansa mukaan palvelee työtä tekeviä ja muita tavallisia ihmisiä – ja asettaa kansakunnan edun puolueen edun edelle. Se oli myös varsin kapeaalainen, sillä työväenpuo lueen johtaja oli ilmeisesti päättänyt pi tää puheen, jolla hän ei halunnut antaa maalitauluja konservatiiveille. Silloin se ei maksa paljoa. aikojen veteraaniministeriä, puo lueen entinen johtaja Ed Miliband varjohal lituksen ympäristöministerinä ja Yvette Cooper sisäministerinä. Jeremy Corbynin aikana puolueen oh jelmaan kuului konservatiivien yksityis tämien luonnollisten monopolien kan sallistaminen. Ja häntä ei missään nimessä saa näyttämään jiha distiselta kiihkovasemmistolaiselta tai joltain muulta pelottimelta kuten kon servatiivit ovat turhaan yrittäneet. Nyt se on luopunut myös aikaisemmin harkitusta omaisuusverohankkeesta. Starmer tietää mainiosti, että työ väenpuolueen etumatka ei johdu hänen omasta karismastaan tai äänestäjien eri tyisestä innostuksesta työväenpuoluee seen vaan populistien miehittämien kon servatiivien valtakauden jatkuvasta kuo hunnasta, kaaoksesta ja brexitin aiheut tamasta talouden alamäestä. Starmer aloitti viime vuoden puoluekokouksen mielenosoituksellisesti ensi kertaa Good Save the Kingillä. LIVERPOOLIN PUOLUEKOKOUKSESSA Keir Starmerin puhe oli tahallisen proo sallinen ja vailla yllätyksiä. Verot ovat jo Rishi Sunakin jäljiltä suuremmat kuin vuosikymme niin, ja eritoten yleisverotusta työväen puolue ei halua enää korottaa. Britanniassa asuvien ulkomaalaisten verovapaudesta tulee myös loppu. Jos Rachel Reevesistä tulee Britannian ensimmäinen naisvaltiovarainministeri, hän tahtoo myös poistaa juovan miesten ja naisten palkkojen välillä. Tietenkin Keir Starmer lupasi myös vakavaan kriisin romahtaneen julkisen terveydenhuollon nostamisen takaisin jaloilleen. Muutoin var johallitus on täynnä pätevyyttä uhkuvia nuorehkoja naisia kuten meidän edelli nen Sanna Marinin hal litus. Tuo vihreä siirtymä on niitä har voja asioita, joihin työväenpuolue olisi valmis hallituksessa sijoittamaan paljon varoja. Keir Starmerilla ei tunnetusti ole ka rismaa, mutta entinen yleinen syyttäjä näyttää vastuuntuntoiselta, huolestu neelta ja pätevältä ihmiseltä. Starmer lupasi maalle kunnollista ta loudellista kasvua, joka siltä on viime aikoina hiipunut osittain brexitin ta kia. Täl lainen niin sanottu non dom status oli muiden muassa Rishi Sunakin upporik kaalla intialaisella vaimolla, kunnes tämä miehensä uran takia luopui siitä ja mak saa nyt kiltisti veroa Britannialle. Starmer aikoo ilmeisesti taistella vaa lit taloudella ja sisäpolitiikalla, ja keskit tyä pääasiassa käytännöllisiin lupauksiin eritoten tavallisille työtä tekeville ihmi sille ja pienituloisille. Energiayhtiöiden suurvoittoja työ väenpuolue on kyllä valmis verotta maan lisää, ja sisäoppilaitosten verova paudesta muka hyväntekeväisyysjärjes töinä tehdään loppu. Mutta brexitille hän ei voi mitään, eivät kä britit lähiaikoina pääse Euroo pan yhteisöön takaisin, vaikka ilmei sesti haluaisivatkin. Mutta hän suosii myös järjes telmän uudistamista, ei kriisistä pelkällä rahalla selvitä. BRITANNIAN TALOUDELLINEN tilanne on todella huono, ja vastoin aikaisem paa lupaustaan työväenpuoluekaan ei ensi vuoden vaalien jälkeen enää usko voivansa luopua kokonaan maksulli sesta yliopistoopetuksesta, Rachel Ree ves kertoi. de_09112023_26.indd 27 de_09112023_26.indd 27 1.11.2023 9.44 1.11.2023 9.44. Corbyn kieltäy tyi laulamasta kansallislaulua. Tavoitteena on myös luoda valtion energiayhtiö, joka hoitaisi vihreät sijoi tukset. 27 Demokraatti TYÖVÄENPUOLUEEN ETUMATKAN TAKANA ON KONSERVATIIVIEN VALTAKAUDEN JATKUVA KAAOS JA BREXITIN AIHEUTTAMA TALOUDEN ALAMÄKI. Keir Starmerilla on kaikenlaisia pienempiä suunnitel mia Britannian lähentämiseksi EU:hun, mutta Liverpoolin puoluekokouksessa pitämässään puheessa hän ei maininnut brexitistä halaistua sanaa. Starmer haluaa kansallis taa takaisin vain rautatiet, jotka otetaan valtion haltuun sitä mukaa kuin yksityis ten junayhtiöiden toimiluvat päättyvät. Kaikki Jeremy Corbynin ajan kulttuu ritaistot ovat pannassa Keir Starmerin johtamassa puolueessa. Liikeelämälle Keir Starmer näyttää huomattavasti vähemmän pelottavalta kuin populismin valtaan joutuneet kon servatiivit, vaikka pääministeri Rishi Sunak ei olekaan populisti kuten edel täjänsä. Hän lupasi rakentaa 1,5 miljoo naa uutta asuntoa ja uusia kaupunkeja, jotta omistusasuminen ei olisi pelkkää ylellisyyttä
Pitää muistaa että moni jakolinja on syntynyt jo sata vuotta sitten, kun meillä oli verinen sisällissota. Perusta kokonaan uusi varjoparlamentti, kansalaiskokous: luo maalle neuvoa-antava kansalaisraati päättämään perustuslain suurista muutoksista, joista eduskunta ei ole päässyt vuosikymmeniin sopuun. Yhteiskunnan uudistamiselle tärkeiden hankkeiden jumiutuminen se vasta kallista onkin. Tärkeintä on, että he jaksoivat perustella kantansa ja miettiä, mikä on Irlannille eniten hyödyksi. Nyttemmin hän on Irlannin johtavia vaaliviranomaisia. KANSALAISKOKOUS ON TOIMIVA TAPA RATKAISTA VAIKEITA LINJANVETOJA. Samalla O’Learystä tuli kansainvälinen julkkis, kansan tahdon apostoli maailmalla ja presidentin neuvonantaja. Vinosta huumoristaan tunnettu O’Leary sanoo päätelleensä toimeksiannosta, että kunhan persaukisen valtion rahaa ei kulu liikaa tai kukaan ei prosessissa kuole, hän saa vapaat kädet luoda kansalaiskokouksesta haluamansa kaltaisen elimen. He saivat samat taustatiedot kuin parlamenttikin, saivat kuulla kaikkia asiantuntijoita joita parhaaksi näkivät – ja saivat vääntää ja väitellä aiheesta turvallisessa tilassa kovasanaisesti. – Valtaosa ensimmäiseen kokoukseen valituista on yhä minunkin Facebook-kavereitani, joten en ehkä saanut liikaa vihamiehiä. Käsiteltävänä ei ollut mitään pikkuasioita vaan nyrkkitappeluihin asti kansaa jakaneita linjakysymyksiä, kuten samaa sukupuolta olevien oikeus avioliittoon tai abortin laillistaminen. Kansalaiskokouksen järjestelyihin, lähinnä asiantuntijakuulemisiin kuluu Irlannissa aina kerrallaan keskimäärin miljoona euroa. – Jaon ei tarvitse olla tällainen, kansalaiskokous toimisi myös ihan tavallisilla kansalaisillakin. – Ei ihmisten tarvinnut luopua arvoistaan tai periaatteistaan. Aborttioikeudesta järjestettiin kansanäänestys, jossa lopputulos toteutui kansalaiskokouksen ennustamalla tavalla. Lopulta siihen tuli 66 arvalla valittua tavista ja 33 ammattipoliitikkoa. Vitsailua ja huulenheittoa kuului, niin kuin Irlannissa aina, mutta ihmiset paneutuivat asiaan hämmästyttävän huolellisesti. Teksti Petri Korhonen / Kuva iStock V uonna 2012 O’Leary työskenteli oman kertomansa mukaan ”tavallisena harmaana rivivirkamiehenä” Irlannin eduskunnassa, kun pääministeriltä tuli käsky. Mutta esimerkiksi energiapolitiikan linjanvedoissa kansalaisraatia parempaa kansan tahdon mittaajaa ei ole, sanoo irlantilainen Art O’Leary. Bensan oikeaa hintaa ei kansalaisparlamentilta kannata kysyä, siihen kaupalliset gallupit sopivat paremmin. – Osallistujat ottivat vastuunsa todella tosissaan. 28 Demokraatti KANSALAISKOKOUS Mitä jos kysyisitte kansalta. Monesta aatteellisesti vastapuolia edustaneesta ihmisestä tuli siinä sivussa jopa ystäviä keskenään. VASTAAVANLAISTEN KANSALAISPARLAMENTTIEN, -raatien ja -kokousten kaltaisia järjestelyitä on käytössä jo lukuisissa muissa Euroopan maissa, sekä Kanadassa ja Australiassa. Suomessa eduskunta ja yliopistot ovat tänä syksynä kokeilemassa samaa yhteisellä hankkeellaan. IRLANNIN KANSALAISKOKOUKSESSA kaikki osallistujat olivat tasa-arvoisia. KUN TULEVAISUUTEEN kestävää perustuslakia etsinyt kansalaiskokous päätyi suosittamaan avioliitto-oikeuden laajentamista, parlamentinkin oli lopulta helppo mennä sen selän taakse, kansan tahtoon vedoten. Se oli kuitenkin alussa tarpeen parlamentinkin sitouttamiseksi. – Se on paljon rahaa, mutta parlamentin pattitilanteet maksavat lainsäädännön viivästymisinä vielä enemmän. Paraikaa meillä koode_09112023_28.indd 28 de_09112023_28.indd 28 24.10.2023 10.09 24.10.2023 10.09. Moni on aiheellisesti edelleen ylpeä siitä, miten monissa asioissa he saivat parlamentin luopumaan lukkiutuneista asetelmistaan. Jokaisella oli velvollisuus perehtyä asiaan mahdollisimman syvällisesti, eikä O’Learyn mukaan tästä tullut mitään ongelmaa
Eduskunta ei vielä ole päättänyt, tuleeko juuri tällaisesta kansan äänen kuulemisesta meille pysyvä tapa. 29 Demokraatti taan 600:n satunnaisesti valitun vapaaehtoisen kansalaisparlamenttia. KANSALTA VOI Art O’Learyn kokemusten mukaan kysyä kantaa mihin tahansa asiaan, joka on poliitikkojen ratkaistavissa. de_09112023_28.indd 29 de_09112023_28.indd 29 24.10.2023 10.09 24.10.2023 10.09. Kunhan järjestelmä on luotu, sen pystyy kutsumaan koolle hyvinkin nopeasti myös ajankohtaisissa kriiseissä, aina kun parlamentti tarvitsee selkä nojaa. Sen pitäisi aikanaan sanoa sanansa eduskunnan saamista kansalaisaloitteista, kuten huumeja energiapolitiikasta – jotka ovat liian helposti vaarassa mennä populistiseksi riitelyksi ja identiteettikysymyksiksi. – En ihmettelisi, jos meillä tulevana talvena yhtenä aiheena olisi uusi sotilaallisen liittoutumisen tarve. On turhaa käyttää kokousta sellaisiin kysymyksiin, jotka todellisuudessa ovat suhdanteiden tai markkinavoimien käsissä. O’Learykaan ei panisi bensiinin tai dieselin oikeaa litrahintaa kansalaisten päätettäväksi. Puolueillekin on helppo ratkaisu siirtää asioita kansalaisten harkittavaksi, jos varmaa poliittista tahtoa ei itseltä löydy. Irlannissa näin kävi. Mutta riippuvuus fossiilisista polttoaineista, suhde ydinvoimaan tai päästötavoitteisiin sopii hyvin kansalaiskokouksen aiheeksi. – Nykyisin kansalaiskokousta käytetään meillä säännöllisesti, ja se on osoittautunut toimivaksi tavaksi ratkaista vaikeita linjanvetoja. Arvaat varmaan, miten tarkasti olemme seuranneet uutisia Itämeren kaapeli-iskuista ja Suomen Nato-jäsenyydestä, Art O’Leary kertoo. – Parempi antaa vaikka median tai gallupfirmojen tehdä näistä mielipidekyselyitä. Irlanti on 1800-luvulta asti ollut kirjaimellisesti merikaapeliyhteyksien solmukohta ja taloutemme toimii niiden varassa
JOULUPUKKIVISA DEMOKRAATIN JOULUPUKIT KAUTTA AIKAIN Ismo Kallio, Margit Eskman, Sakari Kiuru, Veikko Helle, Matti Ahde, Erkki Aho, Kaisa Raatikainen, Tellervo Koivisto, Vappu Taipale, Pekka Oivio, Antti Kalliomäki, Anu Kaipainen, Pirjo Ala-Kapee, Lasse Lehtinen, Arto Bryggare, Antero Kekkonen, Pertti Paasio, Tarja Halonen, Teemu Selänne, Liisa Jaakonsaari, Säde Tahvanainen, Kari Rajamäki, Päivi Lipponen, Mandi Malek, Pelle Miljoona, Erkki Tuomioja, Tapani Kansa, Erkki Liikanen, Reino Paasilinna, Maarit Feldt-Ranta, Maria Guzenina, Eero Heinäluoma, Tommy Tabermann, Lauri Lyly, Jukka Virtanen, Mikael Jungner, Amin Asikainen, Ann Selin, Antti Lindtman, Timo Harakka, Sanna Marin, Mikkel Näkkäläjärvi, Miapetra Kumpula-Natri, Karri Miettinen (Paleface), Matias Mäkynen, Päivi Niemi-Laine ja Jukka Gustafsson. de_09112023_30.indd 30 de_09112023_30.indd 30 25.10.2023 11.03 25.10.2023 11.03
Kiikuta veikkauksesi postiin viimeistään 1.12., jotta se ehtii varmasti perille. Se on koko ajan se johtotähti, että miten sitä eriytymistä puretaan, hän kiteyttää. Epämääräisten energisen ihmisen harrastusvihjeiden lisäksi tarkkasilmäinen saattoi poimia ainakin viittauksen hänen synnyinkaupunkiinsa, johon pukkimme on aina palannut. . Oikein vastanneiden kesken arvomme turvallisuuspaketin, johon kuuluu SPR:n ensiapupakkaus, Paola Suhosen suunnittelema Lento-palovaroitin ja Arki designin sammutuspeite. Voit myös osallistua lähettämällä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Demokraatti/Joulupukkivisa, Siltasaarenkatu 18–20 C, PL 338, 00531 Helsinki. joulukuuta, jolloin kerrotaan myös arvonnan voittajat. Visaemäntä Anna-Liisa Blomberg Fototonttu Mikko Huotari P erinteiseen tapaan ensimmäisen vinkkikierroksen vihjeet siitä, ketä on kyseessä, olivat hyvin hämyisiä. . Onkin täysin selvää, että Demokraatin joulupukin tuhmien listalla on tänä vuonna hallitus. de_09112023_30.indd 31 de_09112023_30.indd 31 25.10.2023 11.03 25.10.2023 11.03. Ja tämä on tosi kaunis kaupunki, joulupukkimme tunnelmoi. – Koulusegregaatio on isoin kysymys, jonka kanssa teen töitä. Arvauksia sallitaan vastaajaa kohden vain yksi, joten veikkaa harkiten. – Joulupukki lähettää säkillisen risuja hallitukselle, joka jaottelee suomalaisia meihin ja muihin. 31 Demokraatti Arvaa nutunsisushenkilö Joulupukkivisa Johtotähtenä tasavertaisuus PUKKIVISAN SÄÄNNÖT JA OHJEET . Lisäksi kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. Entäpä kenelle tai keille kilteille lapsille pukkimme vie tänä vuonna ruusuja. . . Lähetä veikkauksesi sekä oma nimesi ja yhteystietosi arvontaa varten mieluiten sähköpostitse vastaukset@demokraatti.fi viimeistään 7.12. Vuodesta 2008 kotikaupunkinsa päätöksenteossa mukana ollut joulupukkimme on toiminut viime vuodet vaikuttavassa työssä, josta niin ikään vihjattiin viime kierroksella. Tarkista myös oheisesta listasta, ettet veikkaa jo aiemmin Demokraatin joulupukkina esiintynyttä henkilöä – tämän kunniatehtävän saa vain kerran elämässään! . Vaan miksi sellaista kaipaisi, kun on tällainen kotikaupunki: – Ilmapiiri on sellainen, että ollaan melkein kuin ulkomailla, mutta ei sitten kuitenkaan. – Kaikille heille, jotka vuodesta toiseen pystyttävät telttaa ja keittävät kahvia, jotta demokratia toteutuu. Joulupukkivisailuun voi osallistua kuka tahansa. Pukkimme on asunut tovin myös Los Angelesissa ja Pietarissa mutta ei Pariisissa. Pukkimme puuhaa koulutusasioiden parissa. . Pyyteettömästi sen eteen työtä tekevät ansaitsevat ruusunsa. . Tunnelma on kansainvälinen, on paljon opiskelijoita ja elävä kulttuurielämä. Joulupukkimme tuntuu olevan aina iloinen ja hymyileväinen, mutta ajankohtainen yhteiskunnallinen tilanne vetää ilopillerin vakavaksi. Joulupukin henkilöllisyys paljastuu Demokraatissa 21
Oma tahto työntyi esiin teini-iässä. Se tiesi kotona vaikeuksia, joskin ongelmia riitti vanhemmillakin. Kenenkään vauvaa. Thelmatyttären isyyden myötä syntyi kirja kymmenestä erilaisesta isästä. Syytä pitää etsiä menneestä. Potapoff kasvoi Oulussa. Kotoaan hän lähti 17-vuotiaana. Teksti Eija Kallioniemi / Kuvat Jani Laukkanen V ain pari vuotta sitten helsinkiläinen kirjailija-juontaja-toimittaja Teemu ”Pastori” Potapoff, 50, ei ollut koskaan pidellyt vauvaa sylissään. – Mulle on sanottu, että ”sä olet pelkkää lehmänpaskaa, eikä susta koskaan tule yhtään mitään” tai että ”miksi sä et ole tommoinen kuin tuo?”. 32 Demokraatti KASVO ISIEN tähden Teemu Potapoff suunnitteli vuosia sterilisaatiota, mutta pää kääntyi aika miehenä. – Siitä seurasi helvetin paljon epävarmuutta siitä, kuka olen ja mihin olen menossa. 32 Demokraatti de_09112023_32.indd 32 de_09112023_32.indd 32 1.11.2023 10.29 1.11.2023 10.29. En kuvittele, että sellainen on kovin hyvä kasvattaja ja isä, Potapoff pohtii saamistaan eväistä. Lapset eivät vain olleet hänen juttunsa
33 Demokraatti ISIEN tähden 33 Demokraatti de_09112023_32.indd 33 de_09112023_32.indd 33 1.11.2023 10.29 1.11.2023 10.29
Siihen mennessä Potapoff oli ollut kahdesti naimisissa ja useita kertoja kihloissa. de_09112023_32.indd 34 de_09112023_32.indd 34 1.11.2023 10.29 1.11.2023 10.29. – Aika moni seisoo isänsä varjon edessä ja varmistelee, että olenhan mä hyvä. Huonoa itsetuntoa pitää yrittää paikata koko ajan omalla tekemisellä, Potapoff selvittää. Päämäärä oli tulla papiksi tai uskonnonopettajaksi. Oli vapaus tulla ja mennä. Kelpaanhan mä. Kristillisessä symboliikassa kyyhkynen on auttamisen symboli. Lisätienestiä hän ryhtyi hankkimaan sivutoimisena ravintolaovimiehenä. Hän arvelee, että ehkä koko Faija-kir jankin tekeminen oli hänelle tapa päästää varjosta irti. – Olen tosi tyytyväinen, että päädyim me tekemään lapsen. Hengellisyydestä on jäljellä kyyhkysten lisäksi se, että Potapoffilla on tapana yhä kiittää iltaisin asioista ennen nukahtamistaan. ARMEIJAN JÄLKEEN Potapoff opiskeli viestintää Helsingin evankelisessa opistossa. Haluan, että on jotakin, jolla on merkitystä. Vasektomia tarkoittaa miehen sterilisaatiota, toimenpidettä, jossa katkaistaan siemenjohtimet. Haluaisin, että minusta jäisi jotakin positiivista jäljelle. Se olisi hänestä kaikkien kannalta parasta. – Onneksi en tehnyt sitä, Potapoff miettii tänään, isänpäivän alla. Kämmenselkiin on tatuoitu kyyhkysen kuvat. Sekin vaikutti, että en mielestäni ollut lapsihenkinen ihminen. Kuutisen vuotta sitten ollessaan ensitreffeillä nykyisen aviopuolisonsa kanssa Potapoff kysyi, mikä toinen haluaisi olla isona. Ensimmäisen avioeronsa jälkeen Potapoff työnsi opinnot hyllylle ja siirtyi mediatöihin, joihin jäikin. Potapoff puhui siitä ääneen kavereilleen vuosikausia. – Äiti, kuului ytimekkäästi ravintolapöydän toiselta puolelta. – Ensimmäisen kerran tuli fiilis, että tämän ihmisen kanssa voisin hankkia lapsen. KUN THELMA oli syntynyt, Potapoff pani merkille, että naisille ja äideille oli tehty monenlaisia opaskirjoja ja podcasteja siitä, kuinka olla äiti. Ja Potapoff valmistui – 26 vuoden päästä siitä, kun aloitti opinnot. Thelma Elsa Vadelma täyttää vuodenvaihteessa kaksi vuotta. – Thelma saa päättää itse, mitä hän haluaa olla tai tehdä. Oli elämää, oli vapautta ja ajatus vasektomiasta. Potapoff näyttää käsiään. Siksi pyrin olemaan hyväntekeväisyydessä mukana, esimerkiksi Ståhlin Katjan kanssa on käyty juontamassa pro bono Asunnottomien yössä. Samaan pakettiin kuuluu se, että jonkinlaisen perinnön jättö on Potapoffille tärkeätä ”sairaalloisuuteen saakka” kuten hän sanoo. Ei Thelma syntynyt mitenkään helpolla, vaan jouduimme tsemppaamaan useamman vuoden. – Katsoin lähisuvun tapahtumia, kaikkea sitä sekopäisyyttä, enkä halunnut sen jatkuvan. Hän päätti tehdä sellaisen – etsi ja haastatteli Docendon kustantamaan ja AIKA MONI SEISOO ISÄNSÄ VARJON EDESSÄ JA VARMISTELEE, ETTÄ OLENHAN MÄ HYVÄ. Tytärtä ei ole kastettu. Miksi isille ei juurikaan ole sellaisia, Potapoff mietti kipuillessaan oman epävarmuutensa kanssa. Aviopuoliso oli myös se, joka kysäisi, että eikö viittä vaille teologian maisterin kannattaisi hoitaa tutkinto loppuun. Jonnekin universumiin. – Se juontaa lapsuuteen, kun aina sanottiin, että sä et ole koskaan yhtään mitään. – Siksi mä tatuoin ne tuohon, että mun kädet on tehty auttamista varten. 34 Demokraatti D-KASVO Isä on jo kuollut, mutta muistot eivät. Hän oli kokenut herätyksen opistossa, jonka jälkeen pääsi lukemaan teologiaa yliopistoon
– Toivon, että ihmiset ymmärtävät luettuaan kirjan – niin miehet kuin naiHALUAISIN, ETTÄ MINUSTA JÄISI JOTAKIN POSITIIVISTA JÄLJELLE. Kun isistä keskustellaan julkisuudessa, hänen mielestään useimmiten silloin on kyse jostakin negatiivisesta asiasta. Mukana ovat lisäksi lapsensa menettänyt sekä isyydestä haaveileva. syntyi Torniossa 1973, kasvoi Oulussa, asuu Helsingissä . . – Kun Thelma oli syntynyt, olisin itse kaivannut tuollaista kirjaa. Potapoff halusi myös nostaa isien arvoa. kirjailija, juontaja, toimittaja, satunnainen ravintolan eteisvahtimestari ja malli . Varmuutta isyyteen, ohjenuoraa ja kannustuspuhetta siitä, että kaikki muutkin ovat ajatelleet samoja asioita ja tunteneet epävarmuutta siitä, osaanko mä tämän homman. 35 Demokraatti TEEMU POTAPOFF lokakuussa julkaistuun Faija-kirjaansa kymmenen erilaisessa tilanteessa elävää isää. Faija – kirja isyydestä (Docendo) ilmestyi lokakuussa, kirjoittanut aiemmin neljä kirjaa . Kirjassa isyydestään kertovat nuori ja iäkäs isä, yksinhuoltajaisä ja suurperheen isä, sateenkaariperheen isä, vanki-isä, uraisä ja kahdessa kulttuurissa elävä isä. Potapoff kysyi, miten he kokivat isyyden ja sen tuomat paineet. harrastaa voimannostoa, kamppailu-urheilua ja lukemista de_09112023_32.indd 35 de_09112023_32.indd 35 1.11.2023 10.29 1.11.2023 10.29. teologian maisteri Helsingin yliopistosta 2020 . perheeseen kuuluvat puoliso ja tytär . – En sano, että Faija-kirja olisi oppikirja isyyteen vaan tirkistysaukko, josta pääsee näkemään sitä
– Kun sanot lapselle, että ”mennääs nyt”, toinen heittäytyy makuulle. Sitä minäkin – Totta kai se katkaisee flown. 3 TÄRKEINTÄ 3 Kärsivällisyys. – Luin mietelmän, että kun susta aika jättää, siinä vaiheessa enää oma lapsi muistaa, että olet tehnyt 20 vuotta pitkää päivää. Muu humputtelu on jäänyt sivuosaan. Kun Potapoff istui keittiössä kirjoittamassa kirjaa, tytär tuli usein ja hamusi huomiota. Jos Potapoffilla menee sormi suuhun eikä hän tavoita töissä olevaa puolisoaan, hän voi kilauttaa miespuolisille isäystävilleen ja kysyä neuvoa. Tomppa on Potapoffia kymmenkunta vuotta vanhempi, toiminut niin tämän nyrkkeilyvalmentajana kuin henkisenä kannustajana. Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa parranpidossa. de_09112023_32.indd 36 de_09112023_32.indd 36 1.11.2023 10.29 1.11.2023 10.29. Kannat ulos. Potapoff uskoo, että jokainen isä haluaa tuoda leipää perheeseen. Turnauskestävyyttä on tullut toisaalta ravintolan ovella portsarinhommista, jota Potapoff haluaa tehdä enää Thelman synnyttyä kerran, pari kuukaudessa. Toki työ on sopiva pakotie, jos vastuuta perhe-elämästä halutaan työntää puolisolle. Hän uskoo siteen tyttäreensä olevan syvempi, koska pystyi tekemään kotoa töitä puolison vanhempainvapaan aikana. Olisi jo kiire, ja hiki valuu pitkin selkään, mutta yleensä vain nauran. – Isyyttä ei koskaan opi, jos ei ole arjessa mukana ja ota vastuuta, hän uskoo. Potapoff kysyi lisäksi kirjan isiltä, minkälainen oli heidän oma isäsuhteensa. Ymmärretään, että perhe on tärkein palanen elämisessä ja olemisessa. Jos vielä sen jälkeen on ajami sen kannalla, hetki on kypsä. 2 Hyvä ruoka, komeampi parta. Eräs ajatelma kehot taa miettimään luopumista yhtä monta päivää kuin on ku lunut vuosia sitä kasvattaessa. Uraisä havahtui tilanteeseen, että ei ollut ehtinyt 12 vuoteen yksiinkään 14-vuotiaan tyttärensä juhliin. Miksi jotkut isät eivät sitten pysy läsnä. Häntä ärsyttää vitsin vääntäminen siitä, että miehet eivät osaisi hoitaa lapsia, tai että miehille pitäisi selittää asioita kuin pienille lapsille. Työelämä voi imaista, jolloin ei ollakaan enää läsnä. Par ran säännöllinen muotoilu kannattaa antaa ammattilaisen käsiin. Juuri siksi partaa ei liioin kan nata ajaa pois hetken päähän pistosta. Kasvatus kysyy pitkää pinnaa. Miehet suhtautuvat isyyteen suurella intohimolla ja arvostuksella. D-KASVO yritän omassa isyydessäni, jotta lapsella olisi parempi itsetunto ja minäkuva. Kirjansa esipuheessa Potapoff kiittää Tomppaa, aikuiselämänsä kannustajaa ”isänä”, jota hänellä ei koskaan ollut. Äidistä ja tyttärestä ehtii kasvaa tällä välin niin vahva yksikkö, johon isää ei enää kaivattu. – Vielä enemmän olen saanut kavereilta henkisen puolen jeesiä, esimerkiksi, että ”tuossa asiassa helpottaa, kun lapsi vähän kasvaa”, Potapoff kuvailee. Ihmiset ymmärtävät, että lapset ovat osa elämää. KIRJAN ISÄTARINOISSA korostuu läsnäolo, usein sen puute. Lyön läppärin kannen kiinni ja keskityn tyttöön. En halua, että olen se, joka sanoo, että odotas nyt, isi tekee ensin pari hommaa. 36 Demokraatti 1 Säännöllinen muotoilu. Miten se vaikutti heidän omaan isyyteensä. Parta kannattaa käsi tellä partaöljyllä, vaikkapa suih kun jälkeen. – Kun katson nuorempia isiä, kaikki haluavat olla nimenomaan läsnä perheen arjessa. – Yhteistä juopoilla ja lapsilla on se, että mikään puhe ei mene perille, hän naurahtaa. Kaksikko on tekemisissä miltei päivittäin. He ovat aktiivisia lastensa harrastustoiminnassa. Eräs kirjan lukenut nainen viestitti Potapoffille löytäneensä puolisonsa kanssa parisuhteessaan puheyhteyden uudelleen kirjan kuunneltuaan. Komea parta ei kasva hetkessä. – Aika lailla jokainen haluaa olla parempi kuin oma isänsä. Hän näkee, miltä parta näyttää. set – että näin miehet kokevat vanhemmuutensa. – Korona-aika muutti ajattelutapoja siten, että ihmiset eivät enää häiriinny lapsen läsnäolosta Teams-palavereissa. Näyttävää partaa eivät kaikki saa kasvatettua, mutta vauhtia voi saada ter veellisestä ruokavaliosta. POTAPOFF KUVAILEE omistavansa nykyään lehmän hermot. MIKSI ISILLE EI JUURIKAAN OLE TEHTY OPASKIRJOJA JA PODCASTEJA SIITÄ, KUINKA OLLA ISÄ
– 50 vuotta täytettyäni on tullut ensimmäinen ikäkriisin poikanen siitä, että Thelma on niin nuori. Kun hän on 20-vuotias, olen 70-vuotias. de_09112023_32.indd 37 de_09112023_32.indd 37 1.11.2023 10.29 1.11.2023 10.29. Kirjansa esipuheen päätteeksi Potapoff omistaa kirjansa tyttärilleen, tietoisesti monikkomuodossa. Kuinka merkityksellinen pystyn olemaan silloin hänelle. – Me osaamme hoitaa lapsia siinä missä naisetkin. Sen hän on huomannut, että itkun keskellä lohtua lapsi hakee automaattisesti äidiltä, mutta auktoriteettina isä tuntuu olevan ykkönen. Haluaisi kyllä. Potapoff sanoo haluavansa olla läsnäoleva, kasvatuksessa mukana oleva isä, joka kannustaa tytärtään olemaan sellainen kuin tämä haluaa olla. Potapoff on myös sellainen isä. KIRJAN ISÄ-GALLERIASTA puuttuvat isät, joilta ei kysytty, halusivatko he isiksi. Potapoff uskoo pitkämielisyytensä ja rauhallisuutensa kasvaneen Thelman myötä. Aiemmin ”pata on mennyt jumiin siitä, jos hommat eivät etene”. – Ovet ovat aina auki hänelle. Ehkä isällä on siinä jokin rauhoittava elementti. – Se on varmaan suurin muutos, joka on tapahtunut minussa isyyden myötä. Saman huomion tahoillaan olivat tehneet kirjan isät. – Teemu on lempeä isä, Potapoffin puoliso vahvistaa. 37 Demokraatti MIEHET SUHTAUTUVAT ISYYTEEN SUURELLA INTO HIMOLLA JA ARVOSTUKSELLA. Hänellä on Thelman lisäksi aikuinen tytär, jota ei ole koskaan tavannut. Thelma lähtee taapertamaan perässäni, kun taas puolisolle hän inisee vastaan tai ei suostu menemään nukkumaan. – Sanon, että tuuppas nyt, niin mennään vaihtamaan vaipat
”SAK:n liitot siirsivät Suomen korporatismista parlamentarismiin”, elinkeinoministeri Olli Rehn ehti lakonisesti todeta. Voi silti olla, että toreilla on tungosta, ennen kuin ratkaisut löytyvät. Vaan toisin kävi. ”Elinkeinoelämää lähellä olevaa hallitusta tulee kannustaa ja ruokkia, ja toisenlaisen hallituksen aikana tarvitaan vahvaa torjuntaa”, Häkämies on kiteyttänyt EK:n roolin. ”Myöhemmät ajat osoittivat, ettei kaikki mennytkään niin”, Jyri Häkämies huomautti kirjassaan Väistämättä. PURRAN PRIORITEETIT näyttävät asettuvan toisin. Taloudellinen ahdinko ja kansainväliset konjunktuurit eivät ole otollisia konfliktille, jossa pantaisiin kaikki peliin. Kun tarjottu yhteiskuntasopimus ei maistunut palkansaajajärjestöille, hallitus vakuutti löytävänsä tarvittavat keinot ilman näiden myötävaikutusta. Kun Petteri Orpo kokosi oikeistohallitustaan, ajattelin, että se pyrkisi välttämään ajautumisen heti lähtökuopistaan vastaavalle uralle. KOMPROMISSI ON KIROSANA, JOS PYRKII RAUTAROUVAN MITTOIHIN. Timo Soini kun tapasi määritellä, että sosiaalipolitiikassa perussuomalaiset ovat lähempänä SDP:tä kuin kokoomusta. En tohdi uskoa, että sopimisen kulttuuri olisi tullut tiensä päähän. 38 Demokraatti ”E i tällä puolella pöytää puntti tutise”, Riikka Purra vakuutti syyskuun lopulla, kun ammattiyhdistysliike kertoi valmistelevansa toimia hallituksen suunnitelmia vastaan. Lähestytäänkö tuota hetkeä. Hakaniemestä käsin asetelma nähdään suurin piirtein päinvastoin. KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. EK:n toimitusjohtajan näkökulmasta hallitukselta katosi puhti, kun ay-liike kokosi syksyllä torin täyteen mielenosoittajia ja SDP:n kannatus ampaisi oppositiossa kovaan nousuun. ONGELMALLINEN TYÖMARKKINASUHDE vainosi Sipilän hallitusta läpi sen kivikkoisen taipaleen. de_09112023_38.indd 38 de_09112023_38.indd 38 1.11.2023 9.17 1.11.2023 9.17. Toreilla tavataan. Sellaisen keskellä olisi kokoomuksenkin paha ajaa omaa miestään koko kansan presidentiksi. Empatiasta on hänelle politiikan ohjenuoraksi yhtä vähän kuin Margaret Thatcherilla, joka ei kaihtanut keinoja pannessaan ammattiliittoja polvilleen. Kompromissi on kirosana, jos pyrkii rautarouvan mittoihin. Mission impossible, kenties. Ratkaisuja etsittäisiin ministerin mukaan kolmikantaisesti, ”mutta totta kai hallitusohjelma on se, joka täällä määrää”. Kiistelty kiky-sopimus vietiinkin maaliin perinteisellä kolmikantamallilla. Työmarkkina-asiat eivät tule Suomessakaan muuttumaan ilman suurta rähinää, Björn Wahl roos on ennustanut ja kehottanut ottamaan sen vastaan mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Kahdeksan vuoden takaiseen verrattuna työnantajien toivelistaa on nyt toteuttamassa toisenlainen koalitio. Mieleen nousi hööki, jolla Juha Sipilän porvarihallitus lähti kesällä 2015 tavoittelemaan työmarkkinoiden rakenneuudistusta
Pohdin usein, miksi niin monet kokevat ongelmia. Uskallan väittää, että yksi ongelmakohta on sosiaalinen media. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_09112023_39.indd 39 de_09112023_39.indd 39 31.10.2023 16.13 31.10.2023 16.13. Oli mahdollisuus tarjota lapsille ja nuorille hyvä ja turvallinen ympäristö, missä voi oppia ja kasvaa kohti aikui suutta. Ihmiselämä tuntuu aina vain enemmän olevan kännykässä. Nuorempien sukupolvien mielenterveysongelmat ovat kasvamaan päin. Ovat masentuneita, ahdistuneita tai muuten vain onnettomia. 39 Demokraatti Samu Salo 47-vuotias Insinööriliiton puheenjohtaja O len aika vakavamielinen henkilö, joka ei panosta hauskanpitoon juuri ollenkaan, vaan elämäni on varsin asiakeskeistä. Koen, että aiemmin yhteiskunta oli hyvä ja asiat reilassa. Olen pettynyt suomalaisen yhteiskunnan kehittymiseen 2000-luvulla. Itsekkyyden määrä yhteiskunnassa on merkittävästi kasvanut. Tuo surun kasvoilleni, kun mietin, että olemmeko me alun perin hyvää tarkoittavalla teknologian kehityksellä aiheuttaneet kaiken tämän. On valitettavasti pakko myöntää, että toivo näkyy harvemmin kasvoillani kuin pettymyksen jäljet. Meillä oli kaikki edellytykset jatkaa hyvällä polulla. Olemmeko me tekniikan alan ammattilaiset luoneet tahtomattamme jotain sellaista, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Taustat ovat varmasti moninaiset, mutta yhtenä syynä voidaan pitää yhteiskunnan nopeaa teknologista kehitystä. Ihmisen psyyke ei ole pysynyt sen mukana. Minusta tuntuu, että se tie on nyt menetetty. Se on ehkä meille insinööreille luontaista
Sinebrychoffin taidemuseo, Helsinki: Peder Balke – Arktisen lumo Avoinna 14.1.2024 saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la, su 10–17. Sen nimi tulee Claude Monetin maalauksesta Impressio, auringonnousu. Aluksi se oli kriitikon keksimä Ateneumin taidemuseo, Helsinki: Väriä & valoa – impressionismin perintö Avoinna 25.2.2024 saakka ti–pe 10-20.30, la, su 11–17. He maalasivat ulkoilmassa saadakseen teoksiinsa ohimenevän hetken tunnun. Suomalaiset taiteilijat eivät innostuneet impressionismista, vaikka moni heistä oleskeli ja työskenteli 1800-luvun jälkipuoliskolla Pariisissa ja muuallakin Ranskassa. Itse asiassa monet heistä viimeistelivät ne kuitenkin ateljeessa. Ja impressioita, vaikutelmia suunnan taiteilijat kuvasivatkin. Paljon kertoo se, että Ateneumin näyttelyssä eivät ole mukana kultakauden suurimmat nimet Edelfelt, Gallén ja Järnefelt. Ateneumin Väriä & valoa -näyttely ei tähän olettamukseen suoraa vahvistusta anna. Teksti Seppo Heiskanen T uo viive voi johtua syrjäisestä asemastamme ja ennakkoluuloisuudesta tai sitten jostain muusta. Ham Helsingin taide museo: Erkki Pirtola: Teoksia paperille Avoinna 4.2.2024 saakka, ti 10–17.30, ke–su 10.30–19. 40 Demokraatti KULTTUURI Vaikutelmia ja taidetouhua Impressionismi tuotiin Suomeen ja muihinkin Pohjoismaihin vasta kolmisenkymmentä vuotta sen jälkeen, kun se oli herättänyt ensin pahennusta ja sitten ihastusta Ranskassa. Katselmus keskittyy pääasiassa kotimaan vaiheisiin, mutta tarkastellaan siinä, ja varsinkin näyttelyjulkaisussa, taidesuuntaa laajemmassakin yhteydessä. Impressionismi herätti nopeasti huomiota Ranskassa 1870-luvun alkupuoliskolla. KUVATAIDE haukkumanimi, mutta varsin pian se sai arvoisensa paikan taiteessa. Impressionismin toivat meille Magnus Enckell ja Alfred William de_09112023_40.indd 40 de_09112023_40.indd 40 1.11.2023 10.18 1.11.2023 10.18. Maaseutu ja meri tai vesi yleensä, mutta myös urbaani miljöö ja elämä olivat kohteina. Pekka Halonen taitaa olla ainoa tuon ikäpolven taiteilijoista, joka on laajasti mukana
41 Demokraatti Finch. Vielä vankempi romantiikan A. Vähitellen mukaan tuli muitakin taiteilijoita kuten Verner Thomé, Yrjö Ollila, Wilho Sjöström, Santeri Salokivi ja Ellen Thesleff. Kovin miehistä joukkoa suomalaiset impressionistit ovat. Hänen ilmaisunsa, täplämaalaus, liittyy jo jälkiim pressionismiin. W Finch: Hedelmäpuutarha La Louvierestä, 1890. Jälkimmäinen oli belgialainen, mutta syntyjään englantilainen taiteilija, jonka Louis Sparre kutsui Porvoosen Iris-tehtaan keramiikkaosaston johtajaksi. de_09112023_40.indd 41 de_09112023_40.indd 41 1.11.2023 10.19 1.11.2023 10.19. EHKÄ SYY suomalaisten torjuvaan asenteeseen impressionismia kohtaan johtui osittain siitäkin, että meillä oli melko vahva romanttissävyisen maalauksen perinne: tummat sävyt, pohjoinen valo. Enckell puolestaan oli johtavia suunnan maalareita Suomessa. Magnus Enckell: Puistokuva San Remosta, 1913. Täällä hän ryhtyi entistä aktiivisemmmin maalaamaan
Sellaisia ei meillä olekaan. Hän tunsi sen, mitä kuvasi. Hän matkusteli paljon noilla seuduilla. 42 Demokraatti KULTTUURI traditio oli Norjassa. Peder Balke: Tukholma kuun valossa, 1840-luku. Jäät ovat vaarassa sulaa ilmastonmuutoksen seurauksena nopeammin kuin olemme kuvitelleetkaan. Hänen teoksissaan on merivettä, jäälauttoja ja -vuoria, virtaavaakin vettä on. de_09112023_40.indd 42 de_09112023_40.indd 42 1.11.2023 10.19 1.11.2023 10.19. Nuo hänen kuvaamansa arktiset alueet ovat nyt uhanalaisia. Sen edustajan maalauksia on parhaillaan nähtävissä Helsingissä. Hänen esikuvansa ja ihanteensa oli saksalainen Caspar David Friedrich, joka on tämän lajin tunnetuin ja merkittävin taiteilija. Peder Balke (1804–1887) oli puhdasverinen romantikko. Maisemat voivat silloin olla jäljellä vain norjalaistaiteilijan teoksissa. Peder Balke: Nordkapp, 1845. Balke oli arktisten alueiden kuvaaja. Peder Balken taide voisi entistä enemmän kiinnostaa tämän päivän ihmisiä, meitä suomalaisiakin
Veli Granön teksti on asiantunteva ja oivaltava. Kaikesta välittyy tekemisen ilo, ääni ja vimma. Viimeisinä vuosinaan hän kuvasi videokasettikaupalla näyttelyiden avajaisia ja muitakin tapahtumia. Erkki Pirtola: Tööt. Näin minäkin ajattelin, vaikka tunsinkin hänet kohtalaisesti. Tässä hän oli johdonmukainen. Hän olikin Pirtolalle tärkeä esikuva kuten toinenkin fluxus-taiteilija, amerikkalainen John Cagekin. ”Jokainen ihminen on taiteilija”, sanoi saksalainen Joseph Beuys. Näyttelyn yhteydessä on julkaistu kirja Erkkilys Pirtomus Suomen taidetta pelastamassa – Erkki Pirtolan värikäs elämä. Performanssi oli Pirtolan laji ja ite-taiteen parissa hän teki merkittävän työn. Erkki Pirtola maalaa Pirtin salissa Kangasniemellä, 1985. Tuo häärääminen oli kaikessa epäloogisuudessaan loogista. Pirtola oli myös mielenkiintoisesti kirjoittava kriitikko. Kyllä Pirtola touhusikin eri puolilla taidekenttää. 43 Demokraatti MONELLA VOI olla se käsitys, että Erkki Pirtola (1950–2016) oli taiteilija, joka touhusi ja hääräsi taiteen kentällä siellä ja täällä. Hän innostui helposti mutta kyllästyi pian, eikä valmiiksi tullut juuri mitään. Hän kirjoitti vuosikausia Ilta-Sanomiin, Taide-lehteen ja pienempiiin julkaisuihin. 1977. Hän tunsi vastenmielisyyttä taidekoulutusta ja taidelaitoksia kohtaan yleensäkin. HAMin näyttely ja sen yhteydessä julkaistu kirja muuttivat ainakin minun käsitykseni. Hän oli sitä mieltä, että mistä tahansa voi tehdä ja mikä tahansa voi olla taidetta. Ne tuovat esiin taitavan piirtäjän, joka tarkkaili koko ajan ympäristöään ja merkitsi näkemänsä muistiin kynällään. de_09112023_40.indd 43 de_09112023_40.indd 43 1.11.2023 10.19 1.11.2023 10.19. Näyttelyssä on paperille tehtyjä teoksia, piirustuksia ja jokunen maalauskin
Teksti Esa Mäkijärvi K irjailija, näyttelijä ja ohjaaja Pirkko Saisio (s. KIRJA Uteliaan ja vahvan naisen tarina jotka olivat olleet sinulta itseltäsikin salassa, tulivat nähdyiksi ja tunnustetuiksi.” (s. 419) Puhuttelumuotoon tottuu ja on perusteltua, että Saisiosta, erityisestä persoonasta, kirjoitetaan erilaisesti. Mutta sitten tuli Pirkko Nurmi ja päivä päivältä, viikko viikolta, vuosi vuodelta putosit syvemmälle itseesi. Saisio on edelleen sitä mieltä, että koska ihmisten muistot ovat keksittyjä, niille ei tarvitse olla uskollinen. Perinteisen biografian kirjoittaminen Saisiosta olisi kieltämättä aika mahdoton tehtävä. Junkkaala kommentoi asiaa: ”Jäät usein kahden todellisuuden väliin. 44 Demokraatti KULTTUURI Pirkko Saisio on käsite, brändi ja instituutio. Jäät seisomaan sillalle.” (s. Miten siis kirjoittaa hänen elämäkertansa siten, että tekstiin tulisi tarpeeksi totuutta. Peloton ja joskus pelottava Saisio on ollut joillekin liikaa. Vaikutelmasta tulee vähän erikoinen: ”Lapsuudessasi ei ollut ketään, joka olisi nähnyt sinussa taiteellista lahjakkuutta. Juttu luistaa, eivätkä kaikki anekdootit pidä välttämättä paikkaansa, mutta Junkkaalan mielestä olennaisinta ”on, että Saisio jostakin syystä muistaa asian tapahtuneen niin kuin hän sen kertoo.” (s. Kaikki ne ominaisuudet, lahjat ja taipumukset, Heini Junkkaala: Pirkko Saisio – Sopimaton Elämäkerta WSOY 2023, 959 s. Hän on esimerkiksi ollut seitsemästi ehdolla kauno-Finlandian saajaksi, ja saanut sen kerran. Kirjailija on kirjoittanut itsestään muun muassa autofiktiivisessä romaani trilogiassaan, jonka osat Pienin yhteinen jaettava (1998), Vastavalo (2000) ja Punainen erokirja (2003) kertovat Pirkko Saisio -nimisestä henkilöhahmosta. Junkkaala pyrkii erottamaan kirjansa Saision minämuotoisista romaaneista puhuttelemalla kohdettaan sinä-muodossa. 1949) on viettänyt jo puolisen vuosisataa kotimaisen kulttuurin huipulla. 194) Saision esikoisromaani Elämänmeno (1975) otettiin vastaan realistisena työläistarinana, mutta sen tekijä ei ole halunnut lokeroitua, oli kyse sitten vaikkapa politiikasta, uskonnosta tai sukuKansan Arkisto de_09112023_44.indd 44 de_09112023_44.indd 44 1.11.2023 9.57 1.11.2023 9.57. 10) KALLIOLAISEKSI MIELLETTY Saisio osti menestyttyään arvokiinteistön Pitkänsillan toiselta puolelta, Kruununhaasta. Sopimaton-teos sijoittuu perustellusti jonnekin faktan ja fiktion välimaastoon. 1975) kuuluu hänen lähipiiriinsä ja hengenheimolaisiinsa, mistä syystä Pirkko Saisio – Sopimaton -elämäkerran sävy on varsin ihaileva. Se ei ollut helppo ratkaisu hänen työväenluokkaisten juuriensa takia. Saavutukset puhuvat puolestaan. Ei-ateistisena taistolaisena, taistolaisena homoseksuaalina, omistavaan luokkaan kuuluvana vasemmistolaisena. Hänestä elämäkerran kirjoittanut Heini Junkkaala (s. Ymmärrät niin pohjoisen poikia kuin etelän tyttöjäkin, mutta et meinaa sopia kumpaankaan joukkoon. Junkkaala, Saision oppilas Teatterikorkeakoulussa, on tehnyt elämäkerran läheisessä yhteistyössä hänen kanssaan
Lahjakkaana, suulaana ja rajoja rikkovana naisena Saisio joutui silloinkin tikunnokkaan puhuttuaan seksuaalisesta suuntautumisestaan televisiossa. Saisio-elämäkerta tuntuu yhtä kaikki psykologisesti uskottavalta. Junkkaala selittää kohteensa kokemaa armotonta vastustusta sillä, että tässä yhdistyneet herkkyys ja kovuus oli helppo ymmärtää väärin. Saision päätellään syntyneen kirjailijaksi. Hänessä riitti sekä pohjatonta uteliaisuutta että henkistä kovuutta. Saision erinomaisuutta kielenkäyttäjänä ei kannata epäillä, mutta Sopimattomaan olisi voinut kenties mahtua vastaavaa kritiikkiä, jollaista Martti Anhava uskalsi esittää Paavo Haavikosta muutama vuosi sitten. Pirkko Saisio sai vuonna 2003 teoksestaan Punainen erokirja Finlandia-palkinnon, jonka summan hän päätti heti jakotilaisuudessa lahjoittaa Seta ry:lle. Nyt Saision hapuilevammat romaanit kuitataan porteiksi avaintöihin ja draamat erään haastatellun miehen suulla ehkä epätasaisiksi. Nuorena hänen haaveilleen kirjailijuudesta naurettiin. Saision tulivuorimaisuus on johtanut myös vastavirtaan kulkemiseen, nopeina luovina räjähdyksinä syntyneisiin tarinoihin ja erinäisiin riitoihin. Hän on luonut nahkansa yhä uudestaan ja kirjoittanut pari romaania jopa miespuolisella salanimellä näpäyttääkseen päivälehtien sovinistisia kriitikkoja, jotka kehuivat helpommin miesten tekemää proosaa. Vähättely sai Saision sisuuntumaan ja rehkimään toteuttaakseen unelmansa. VAHVOJEN NAISTEN tarinat ovat muodissa ja sellainen Pirkko Saisio – Sopimaton totisesti on. Kirja on huolellisesti kirjoitettu ja toimitettu, mutta jäin kaipaamaan siltä sekä Saision rohkeampaa haastamista että hänen teoksiensa syvällisempää analysointia. de_09112023_44.indd 45 de_09112023_44.indd 45 1.11.2023 9.57 1.11.2023 9.57. Niitä tarvittiin, sillä häntä pidettiin jo lapsena vääränlaisena. Onneksi Saisio pystyi toteuttamaan ekstroverttiä puoltaan näyttelijänä ja introverttiä puoltaan kirjoittajana. Kuvassa vasemmalla lahjoituksesta kiittämässä Setan silloinen puheenjohtaja Tiia Aarnipuu. Kriitikoiden, kustannustoimittajien, kollegoiden ja teatterioppilaiden kanssa oli koviakin erimielisyyksiä, mutta – oikein tai väärin – Sopimaton kuittaa ne kommunikaatiokatkoksiksi. Onneksi hän on jaksanut painaa eteenpäin ja pysyä luovana. Hän löysi omat paikkansa huolimatta sopimattomuudestaan. Hänen sitkeyttään on pakko ihailla. 45 Demokraatti Uteliaan ja vahvan naisen tarina Kari Hulkko puolirooleista. Koska Sopimaton pysyy uskollisena päähenkilölleen, sen antama kuva hänestä on korostetun positiivinen. Pirkko Saisio, Eeva Eloranta, Jukka Auvinen ja Hannu Tyhtilä esiintyivät Koiton 90-vuotis juhlassa. Parempi etsiä oikea ammatti. Saisio-faneille hankkimisen arvoinen elämäkerta jaksaa muistuttaa, miten konservatiivinen Suomi oli vaikkapa vielä 1990-luvulla
KAUTTAALTAAN ERINOMAISESTI näytelty Mummola on kuitenkin jouluelokuva vain puolilleen. 46 Demokraatti KULTTUURI Sukujoulua sosiaalipsykologian silmälasein Vihdoin on löytynyt aito manteli suomalaisten jouluelokuvien sakkaantuvasta puurosta. Positiivisimmasta päästä on ollut Inari Niemen sangen kypsä Joulumaa (2017), mutta Tia Kouvon (s. •••• ELOKUVA de_09112023_46.indd 46 de_09112023_46.indd 46 1.11.2023 9.59 1.11.2023 9.59. Joulunviettoon liitetään usein haastavia tunteita, kun muistot ja nykyhetki kohtaavat, eikä vähiten kommunikaation tasolla. Juuri tuo tunne riivaa elokuvan henkilögalleriaa. Mikä tahansa manteli se ei olekaan. Pohjana on Kouvon samanniminen lyhytelokuva viiden vuoden takaa. Rakenne kantaa hyvin, koska elokuvasta puuttuu kiire – vähän samaan tapaan kuin Ryusuke Hama guchin Drive My Carissa (2021). Jokainen on, iästään tai asemastaan riippumatta, kokonainen puuronsyojä. Hänen ei tarvitse taivuttaa katsojaa puolelleen oikeastaan kuin ensimmäisessä kohtauksessa, jossa ei näy muuta Mummola Ohjaus: Tia Kouvo Pääosissa: Leena Uotila, Tom Wentzel, Ria Kataja, Jarkko Pajunen, Elina Knihtilä 2023, 115 min. Perhe on näennäisesti hyvin ehjä mutta samalla omaan ehjyyteensä jähmettynyt. Henkilöitä on juuri sopivasti niin, ettei kukaan jää liikaa sivuun, vaikka tarinassa kyllä yksi kannetaankin pois. Miltei kaksituntiseksi esikoiselokuvaksi Kouvo hallitsee kokonaisuuden hämmentävän hyvin. On kaikista ja kaikesta ylenpalttisesti huolehtiva mummo Ella (Leena Uoti la) ja vaari Lasse (Tom Wentzel), joka tokkuroi pitkälti omissa aatoksissaan. 1987) esikoisohjaus Mummola sytyttää armaat kuusenkynttilät kuitenkin aika lailla uudelle tasolle. Perheen luonnetutkielma jatkuu ja syvenee sen jälkeenkin, henkilöiden normaalissa arjessa omilla tahoillaan. Sosiaalipsykologiaakin opiskellut Kouvo käy täysillä aiheensa kimppuun. Heidän lapsensa, pikantisti erilaiset Helena (Elina Knihtilä) ja Susanna (Ria Kataja) saapuvat perheineen, Helena miltei aikuisen poikansa, teknisesti taitavan Simon (Sakari Topi) kanssa ja Helena kiltin miehensä Riston (Jarkko Pajunen) ja pienten lastensa, tarmokkaan Hillan (Elli Paajanen) ja tarkkailevamman Kassun (Toomas Talikka) kanssa. Mummolan kolmesukupolvisessa perheessä ei ole ilmeisesti vuosikausiin tapahtunut mitään sellaista, mikä olisi muuttanut sen dynamiikkaa peruuttamattomasti. Ensi-ilta 10.11. Sitä pyörittelee ja makustelee suussaan miettien, mitä moiselle tekisi – ottaisiko sormenpäillään ulos ja esittelisi muille vai nielaisisiko ja pitäisi tiedon itsellään. Teksti Jukka Sammalisto K attilahan on pysynyt kuumana 2000-luvulla viime vuosisadankin edestä
No, oli miten oli, Kouvo joka tapauksessa kiilaa Mummolalla lupaavimpien kotimaisten esikoisohjausten joukkoon kautta aikain. Lähes tekisi mieli läväyttää Mummolalle viisi tähteä, kun siinä ei ole tympeästä kliinisyydestä tai helposta ironiasta tietoakaan, mutta niin kuin yleensä, parin keskeisen kohtauksen tai repliikin motivointia olisi voinut vielä hieman pyöritellä. Herkkääkin herkempi joululaulu lapsen esittämänä ja isovanhemman kommentoimana. Dialogi tapahtuu usein kuvan ulkopuolella, kun samaan aikaan kuvassakin tapahtuu jotain pientä, mutta olennaista. Omaa rauhaa kaivannut hodarinsyöjä aina auki olevan ostos-Suomen alttarille paenneena. 47 Demokraatti kuin ovi ja sen kahva, mutta kuullaan paljon. Ja miten kätketty siirtyy ketjussa eteenpäin, ahdistavasti vai vapauttavasti. Monet Mummolan kohtauksista tatuoituvat mieleen. On vähän kuin Yasujiro Ozu kättelisi Todd Solondzia. Sanoinko tosiaan nuo nimet. de_09112023_46.indd 47 de_09112023_46.indd 47 1.11.2023 9.59 1.11.2023 9.59. Suku on koolla vähän kuin riistakamerassa. Mikä on valintojensa kanssa pisimpään eläneen sukupolven viesti seuraaville. Elämän ainutkertaisuus välittyy juuri niin epätäydellisesti kuin, miten ihmiset sitä osaavat käsitellä. Perinteikkään jouluisasti koristeltu olohuone, jossa ralli pauhaa televisiosta. Siinä käy jo selväksi kerronta, joka koostuu pitkistä, staattisista otoksista. Paljastamatta loppua, siitä voi löytää kysymyksiä monella tasolla. Materiaali on erikoinen sekoitus naturalistista tarkkanäköisyyttä ja hiljaista, korostamatonta myötätuntoa henkilöitä kohtaan. Ero on siinä, että tämän kameran takana on koko ajan joku. Sisarten saunakeskustelu, jossa yritetään puhua ja kuunnella mutta palataan kuin veitsellä leikaten muihin asioihin. Vai onko sellaista. Vävymiehen järvenjäältä soittama puhelu jossain kaukana olevalle äidil leen
”Tällä vuosituhannella vain kaksi kirjailijaa on päässyt Time-lehden kansikuvaan, Stephen King ja Jonathan Franzen, Koska kyseinen sitaatti ei ole Kingin tyylistä, vastauksen pitää olla Franzen. Siis kuka hän on, mikä palkittu teos. Kirjassa eläkkeellä olevat (hieman höpsähtäneet) Enid ja Alfred lähtevät risteilylle ja pyytävät kolmea lastaan jouluksi luokseen. klo 16 mennessä. Yhdelle kirjapalkinto. Muutoksia kertoo perheestä, jonka lapset ovat jo aikuisia mutta pyrkivät edelleen irti konservatiivisten vanhempiensa vaatimuksista. Jos se vain pysyisi liikkumatta, ajattelen, ja asettuisi aloilleen. Seismologian tutkijana hän olisi voinut mitata suosionsa ja kirjalliseen eliittiin pääsynsä voimakkuuden. Juhani Niemi avaa vihjeet yksi kerrallaan. Lasten elämät eivät tietenkään ole menneet niin kuin vanhemmat ovat odottaneet ja toivoneet, vaan jokaisella on jotain salattavaa. Sinänsä aivan kelpo kirja, mutta siinä on tuo kiusallinen Amerikan tauti eli pöhö: liikaa tekstiä. Jos se vain lakkaisi pyörimästä päässäni.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Niitä Illinoisin Franzeneita S ama kaiku on visa-askelten yhä: seitsemän tiesi. ”Suurelle yleisölle Franzenin Muutoksia tuli tutuksi, kun Oprah Winfrey otti sen kirjakerhoonsa. Joten jos haluan kertoa Liamin tarinan, minun täytyy aloittaa kaukaa ajasta, jolloin hän ei vielä ollut syntynyt. Franzen ei esitä ihmisiä ja elämää kaunisteltuina vaan todellisina, virheineen ja epäjohdonmukaisuuksineen.” Jari-Pekka Vuorela ilakoi viime kerralla kirjailijan koko nimellä eikä malta olla penkomatta samaa asiaa nytkään... ”Veljeni kuoleman siemenet kylvettiin monia vuosia sitten. Ja itse asiassa tämä on se tarina, jonka kovin mielelläni kirjoittaisin: historia on niin romanttinen paikka vuokra-ajureineen ja katupoikineen ja sivulta napitettavine saappaineen. Vastaukset viimeistään 13.11. Se takasi laajan menekin. Hän on kaima hiljattain visassa jo esiintyneelle tekijälle, ja vähän samanlainen on statuskin kirjallisuuselämässä kuin tällä. Hänen läpimurtoteoksensa oli Muutoksia, joka oli kaikin tavoin menestys. (Pidin enemmän hänen kirjastaan Epämukavuusalue, jossa on kriittisiä esseitä keskiluokan elämästä.) ” Franzenin tunnistivat myös Veikko Huuska, Mauri Panhelainen, Unto Vesa ja Jukka Eero Wuorinen, jolle osoitetaan tämän viikon palkinto. kirjavisa@demokraatti.fi. Enemmän hänen ja muidenkin vastauksista verkkoversiossa. Pohjoismaista sukuahan amerikkalaiskirjailija tietenkin on, vaikka opiskelikin pääaineenaan saksaa. (rb) de_09112023_48.indd 48 de_09112023_48.indd 48 31.10.2023 16.49 31.10.2023 16.49. Pohjoismaisuus näkyy, paitsi naamasta, myös realistisista tiiliskivistä, jotka mielestäni antavat aika osuvankin kuvan 2000-luvun länsimaisesta kulttuurista.” Sirpa Taskinen on noteerannut kirjailijan tv-supertähdeltä saaman nosteen... 48 Demokraatti VISASITAATTI 16 Tullaanpa valtameren yli Euroopan reunalle ja varsin merkittävästi palkitun kirjailijan tykö. ”Kun edellinen kirjailija oli Anne Lotta Swärd, täytyi nyt tarkistaa, olisiko kyseessä Jonathan Frans Michael Franzen, mutta ei sentään: toinen etunimi on komeasti Earl. Häneltä on ilmestynyt seitsemän romaania, joista vain kaksi lienee toistaiseksi suomennettu. Se, joka kylvi ne, on ollut jo pitkään kuolleena – ainakin niin minä ajattelen
Kesäkuussa Ittipään työväentalolla, Ruoveden Ylä-Väärissä oli Katse ajan läpi -kirjallisuustapahtuma, jonka kirjailijavieraina olivat Joel Haahtela, Annina Holmberg, Olli Jalonen, Riitta Jalonen, Meri Valkama ja Johanna Venho. Välillä on selätettävä kirjoittamisen tuskaiset hetket. Luovuus on keskeneräisyyden sietämistä, toteaa Valkama. Tai että kyseessä ei ole kukkiva rypsipelto, vaan apilapelto. Sunnuntain ensimmäisessä keskustelussa Venhon ja Valkaman keskiössä oli Venhon biofiktiivinen romaani Ensimmäinen nainen, joka kertoo Sylvi Kekkosesta. Tiedossa on, että elämäkerran kirjoittajat tekevät kohteestaan tulkintoja. Venho paljastaa, että ihanin vaihe oli taustatyö, kun sai istua UKK-arkistossa. Haahtelan mukaan kaiken takana on tuntematon, eikä tuntematon tyhjene. Lukemalla opimme lisäksi jotain uutta itsestämme. de_09112023_48.indd 49 de_09112023_48.indd 49 31.10.2023 16.49 31.10.2023 16.49. Jotkut lukijat ovat tarkistaneet vanhoista sanomalehdistä kirjassa kuvatun päivän säätilan. Hyvä seikka on se, että silloin ollaan heti kirjallisuuden ytimessä. Idea on yksinkertaisen nerokas: kaksi kirjailijaa kerrallaan keskustelee kirjoittamisesta. Väärät yksityiskohdat häiritsevät lukijaa, ja tämä saattaa ajatella, että kyseessä olisi virhe. Siellä häntä tuijotti neuvostojohtaja Nikita Hruštšovin pahvinen kuva. 49 Demokraatti Luovuus on keskeneräisyyden sietämistä O len edelleen innoissani, ja nyt on jo marraskuu. Jyrki Liikka Tamperelainen toimittaja ja käsikirjoittaja Kulttuurikolumni LUKEMALLA OPIMME JOTAIN UUTTA ITSESTÄMME. Vahva mielikuva on lattialla makaavasta kirjailijasta, joka ajattelee, että tästä ei tule yhtään mitään. Ehkä on jopa niin, että nykyisyys ei ole sen hämärämpi kuin menneisyys, se on yhtä arvoituksellinen kuin tulevaisuus. KATSE AJAN läpi -tapahtuma kurkistaa menneeseen tämän hetken katseella. Sanat ovat avaria ikkunoita maailmaan. Kirjailijat muistuttavat, että romaanin kirjoittamisen prosessia ei voi kontrolloida. Toista kertaa järjestetyn tapahtuman moottoreina ovat kirjailija ja ohjaaja Heidi Köngäs sekä viestintäalan monitoimimies Heikki Hellman. Vajaan tunnin keskustelun jälkeen on tauko, sitten uusi keskustelupari astuu lavalle. Köngäs on sanonut, että kirjoittaminen on voimakkain pakko. Kirjoittajan ja lukijan pyrkimys on siis sama. Palautetta on tullut esimerkiksi siitä, että Morris Minin kahvasysteemi ei toimi kirjassa kuvatulla tavalla, sillä ovessa on ollut jousisysteemi. Keskustelussa ilmenee, että lukijat ovat tarkkoja. On huomautettu siitäkin, että 1980-luvulla meillä ei kasvanut villejä lupiineja. Olli Jalonen siteerasi Thomas Mannia: ”Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen liuskamme” ja kiteytti, että lukeminen on uudelleen kirjoittamista, omien kuvien luomista mielen valkokankaalle. Fiktiivinen päähenkilö taas tuo liikkumavaraa, fiktion totuus on eri kuin oikeasti tapahtuneiden asioiden totuus. Hän huomauttaa, että ihmisen syvin pyrkimys on tulla todelliseksi, kokonaiseksi persoonaksi. Salintäyteinen yleisö saa enemmän vastauksia kuin ehtisi koskaan kysyä. JOKAINEN KIRJAILIJA muistuttaa myös siitä, että kirjoittaminen on välillä iloista. Eri ajat ovat olemassa kerroksittain, kaikki tapahtumat ovat yhä läsnä. Venho osti myös samaa hajuvettä, jota Sylvi käytti. Todellisuuteen liittyvät yksityiskohdat kiinnostavat ihmisiä
Maail manmestaruuksia on kertynyt sisulaisille kaikkiaan 7 ja Suomen mestaruuksia 81. Seura on sadan vuoden ajan tarjonnut kansalaiskasvattavaa yh teisöllisyyttä laajalle joukolle nuoria ja aikuisia. Leppävaaran Sisu perus tettiin vuonna 1923. Sisu on kuitenkin pystynyt ruohonjuu ritason ja matalan kynnyksen seurana vastaamaan ajan haasteisiin. Pienenä paikallisena työläisten urhei luseurana harrastus ja talkoopohjalta aloittanut Leppävaaran Sisu on vaikutta nut osaltaan suomalaisen hyvinvointiyh teiskunnan syntymiseen, kun seuran jä senet ovat nuoruuden urheiluharrastus ten ja opintojen jälkeen siirtyneet työ elämään. Sisu on tehnyt tärkeää työtä matalan kynnyksen ja kustannuksen urheiluhar rastuksen tarjoamiseksi erityisesti lap sille ja nuorisolle. Talkoohenkeä ja huipputuloksia Teksti Alpo Collanus LEIPÄTYÖN OHESSA harjoitelleilla ja kil pailleilla Sisun amatööriurheilijoilla on ollut huomattavaa menestystä kansalli sella ja kansainvälisellä tasolla. Syntymäpäivänä julkaistaan tietokir jailija Markku Salmen toimittama kirja Leppävaaran Sisun historiasta. Leppävaaran Sisun jäsenmäärä on tällä hetkellä noin 1 000, mutta osallis tujamäärä viikottaisiin tapahtumiin on moninkertainen. Se toimii turvaverk kona etenkin perheille, jotka ovat vähä varaisia ja elävät toimeentulon varassa. Mitalilajeja ovat olleet yleisurheilu, pai nonnosto, nyrkkeily, hiihto ja suunnistus. Seuran aktiivisia jäseniä ovat olleet muun muassa ministeri Seppo Lindblom, Suomen Pankin johtokun nan jäsen Matti Louekoski ja minis teri Jacob Söderman. LIIKUNTA de_09112023_50.indd 50 de_09112023_50.indd 50 1.11.2023 9.16 1.11.2023 9.16. Lajivali koimaa on laajennettu ja ajanmukais tettu jäsenistön ja asukkaiden liikunta tarpeiden kysynnän mukaan. Tuolloin paikkakun nalla oli asukkaita runsaat 2 000, heistä ylivoimaisesti suurin osa työväestöä. Kaikkiaan seuran jäsenrekiste rissä on sadan vuoden ajalta kymmeniä tuhansia nimiä. E spoolainen voimistelu ja ur heiluseura Leppävaaran Sisu ry, TUL:n jäsenseura , täyttää sata vuotta 18.11. Seuran alkuvuosista väestö on huomat tavasti keskiluokkaistunut – ja maahan muuton ohella myös kansainvälistynyt. Kirjoittaja on pitkäaikainen sisulainen
Po pu lis m i Yö va rt ija va lti on pa lu u. Vaihtoehtoja parlamentaariselle demokratialle Kolumni: Johanna Vuorelma TEEMA KYLLÄ KANSA TIETÄÄ 2.0 de_09112023_51.indd 51 de_09112023_51.indd 51 31.10.2023 16.32 31.10.2023 16.32. 51 Demokraatti Populistit haluaisivat kansallista yhtenäisyyttä, mutta heidän politiikkansa näyttää lisäävän hajaannusta
Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho de_09112023_52.indd 52 de_09112023_52.indd 52 31.10.2023 16.20 31.10.2023 16.20. Viekö perussuomalai set seuraavaksi kokoomuk sen äänestäjiä. Populististen ja perinteisten puolueiden välinen yhteistyö on yleis eurooppalainen ilmiö. Purra mää ritteli elokuun puoluekokouksessa Tampereella, että ”nykyajan fiskaalikonservatiivi haluaa huo lehtia veronmaksajan edusta ja tämän rahojen järkevästä käytöstä eikä ole valmis avaamaan järjestelmämme hyvää kenelle tahansa”. 52 Demokraatti TEEMA Julkisista palveluista leikataan, ja maahanmuutto politiikka kiristyy. Valtiovarainministerin pestin saatuaan Purra tutustutti suomalaiset uuteen termiin: fiskaalikonservatiivi. OIKEAMMALLA kuin KOKOOMUS E nsin perussuomalaiset sai houkuteltua puolelleen duunareita eli perinteisiä demareiden ja vasemmiston äänestäjiä, sitten se onnistui käännyttämään maakun nan väkeä eli kepun äänes täjiä. Hänen tavoitteenaan on kiristää vyötä, supistaa valtion roolia ja lisätä yksilön omaa vastuuta elämästään. Riikka Purran (ps.) johdolla perussuoma laisista on kuoriutunut kireän talouskurin puolue, mikä saattaa houkutella kokoomuk sen oikean laidan äänestäjiä perussuomalais ten taakse. Fiskaalinensana viittaa valtion tuloihin, käytännössä siis veroihin
53 Demokraatti OIKEAMMALLA KOKOOMUS PERUSSUOMALAISET OLI VAIHTOEHTO BUDJETISSA ESITTÄMIENSÄ LEIKKAUSTEN OSALTA KOKOOMUSTA OIKEISTOLAISEMPI. de_09112023_52.indd 53 de_09112023_52.indd 53 31.10.2023 16.20 31.10.2023 16.20
Näin Suomeen yritetään houkutella inves tointeja ja sitä kautta työpaikkoja, jotta suomalaiset yritykset pysyisivät kilpailu kykyisinä ja talouden rattaat pyörisivät. Konsortio on yliopistotutkijoiden verkosto, joka suun nittelee eduskuntavaalien yhteydessä kerättävät vaalitutkimusaineistot ja käyttää niitä aktiivisesti tutkimuksessa. Kun perussuomalaiset saavuttivat jät timäisen vaalivoiton vuoden 2011 jyt kyvaaleissa, Wassin mukaan suurin kannatuksen nostattaja ei ollut äänestä jien näkemysten pohjalta maahanmuu ton tai EU:n vastustaminen vaan se, että paikoilleen jämähtäneeseen puoluejär jestelmään haluttiin saada liikehdintää. Kamreeriajattelu tar koittaa sitä, että julkisen talouden tasa paino on politiikan ensisijainen asia. Perussuomalaiset on melko uusi toimija, mutta se on tuonut uudenlaisia puhetapoja ja sisältöjä politiikkaan. de_09112023_52.indd 54 de_09112023_52.indd 54 31.10.2023 16.20 31.10.2023 16.20. Tämä korostui vuosituhan nen vaihteen suurten koalitiohallitusten myötä. PERUSSUOMALAINEN IHANNE VAIKUTTAA PIKEMMINKIN OLEVAN YÖVARTIJAVALTIO 2.0. Perussuomalaiset ja kokoomus käyvät keskinäistä kilpailua yrittäjien äänistä. Perussuomalaiset tuli konsen suaalisen politiikan haastajaksi. KELKKAA ON käännetty ronskisti eten kin talous ja maahanmuuttopolitii kassa. – Perussuomalaisille ja kokoomuk selle on yhteistä myös valtion velkaan tumisen haitallisuuden korostaminen. – 2000luvun alussa katsottiin, että järjestelmä on liiankin ennustettavissa. Tämä sopii tunnetasolla erinomaisesti perussuomalaisten omavaraisuutta ko rostavaan mentaliteettiin: kun eletään suu säkkiä myöten, ei olla kenestäkään riippuvaisia, Wass sanoo. Perussuomalaiset ovat yleisesti omak suneet talouskuripolitiikan, jossa hinta vakaudella, matalalla inflaatiolla ja palk kamaltilla pyritään pitämään reaalikorot positiivisina ja riittävän matalalla tasolla. Populismin vetoomuksen ytimessä on lupaus palauttaa kansan ääni päätöksen tekoon ja vahvistaa kansallista yhtenäi syyttä, mutta populistien suosio on mo nissa maissa pikemminkin lisännyt ha jaannusta. 54 Demokraatti Hän on kansallisen vaalitutkimuskon sortion johtoryhmän jäsen. – Äänestäjille muodostui tunne, että on lähes samantekevää, mitkä puo lueet ovat vallassa. Kokoomuksen harteille on puolestaan soviteltu kamreerin viit taa, mistä maltillinen oikeisto ei ole aina ollut mielissään. Kaikki puolueet olivat enemmän tai vä hemmän samanlaisia ja pyrkivät muok kautumaan keskivertoäänestäjän intres seihin, Wass sanoo. Yleisen valtioopin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta ei ole häm mästynyt Purran kamreeriotteesta. 54 Demokraatti TEEMA Aikaisemmin perussuomalaiset on profiloitunut etenkin maahanmuutto vastaisuudessa. – Perussuomalaisten talouspoliitti sissa ohjelmissa on jo aiempien vaalien aikana ollut havaittavissa tiukka linja suhtautumisessa julkisiin menoihin. Puolue oli tälle vuodelle tekemässään vaihtoehtobudjetissa esittämiensä leik kausten osalta jopa kokoomusta oikeis tolaisempi, Wass sanoo
– Perussuomalaisessa retoriikassa hyvinvointivaltio näyttäytyy Al Bundyn kaltaisena apparaattina, joka jakelee hol tittomasti rahaa ympärilleen työssäkäy vän väestön kustannuksella. Valtaeliittiä kritisoineelle haasta japuolueelle olisi kiusallista, jos se val taan päästyään näyttää tekevän ihan sa maa kuin kaikki muut. Entä voisiko polarisaatio johtaa suo malaisen politiikan blokkiutumiseen. – Edellinen hallituskausi oli keskus talle silmiä avaava kokemus. WASSIN MUKAAN populististen ja pe rinteisten puolueiden välinen yhteistyö on yleiseurooppalainen ilmiö. – Näin työkeskeinen ihmiskuva on hy vin ongelmallinen yhteiskunnassa, jossa osa ihmisistä ei ole kykene samanlaiseen työpanokseen kykeneväinen. Wass arvioi, että tällä hetkellä Suomessa ei ole mahdollisuutta sellaiseen vasem mistoblokkiin, joka pystyisi antamaan ääniosuuksillaan kunnon vastuksen oikeis toblokille. Hallituksessa toimimisen riskinä on aina, että kannatus laskee, Wass sanoo. Etenkin pe russuomalaisilla on nyt näytön paikka, kun puolue on päässyt vallankahvaan, eikä ainakaan toistaiseksi näytä siltä, että puolueen sisällä rivit olisivat repei lemässä. 1990-LUVULLA LAMA-AJAN Suomessa televisiossa esitettiin Pulmusetnimistä ronskia tilannekomediasarjaa, joka ker toi chicagolaisen alempaan keskiluok kaan kuuluvan Bundyn perheen esikau punkielämästä. Se ei vaikuta enää luontevalta kumppanilta demareille ja vasemmisto liitolle, varsinkaan niin, että keskusta 55 Demokraatti POPULISTISTEN JA PERINTEISTEN PUOLUEIDEN VÄLISELLE YHTEISTYÖLLE ON LUONTEEN OMAISTA HYVINVOINTISOVINISMI. Tällainen lonkeronsa jokaiselle elämän alueelle ulottava hyvinvointivaltio ei perussuo malaisten mukaan ole enää moraalisesti kestävä, Wass sanoo. haluaisi pysyvästi sitoutua siihen seu raan, Wass sanoo. Etuudet tu lee ansaita, ja keskeinen väylä tässä on työllistyminen. – Populisteilla on kova paine osoit taa saavansa rivakasti muutosta aikai seksi. – Kun populistipuolue pääsee halli tukseen, tilaisuus kannattaa hyödyntää, koska ei tiedä, milloin koittaa seuraava mahdollisuus. 55 Demokraatti MIELIPIDEILMASTON KÄRJISTYMINEN näkyy konkreettisesti politiikassa. Takaa ja si vuilta tulee perheenjäseniä pyytämään rahaa, Bundyllä on setelitukko kouras saan, ja hän joutuu antamaan joka puo lelle rahaa, ensin pojalle, sitten tyttä relle, vaimolle ja lopulta myös koirille, jotka pistävät setelit poskeensa. Työnhakijan aktivoitu misessa vastuu on yksilöllä sen sijaan, että satsattaisiin huomattavasti nykyistä enemmän julkisiin työllistymistä edistä viin palveluihin. – Perussuomalainen ihanne vaikuttaa pikemminkin olevan yövartijavaltio 2.0, joka huolehtii sisäisestä turvallisuudesta ja tuottaa peruspalvelut niille, jotka ne tietyillä kriteereillä ansaitsevat. Sille on de_09112023_52.indd 55 de_09112023_52.indd 55 31.10.2023 16.20 31.10.2023 16.20. Uusi hallitus korostaa ajavansa hyvin erilaista linjaa kuin edeltäjänsä ja kokee saa neensa siihen mandaatin. Tämä näkyi eri tyisenä tarpeena sisällyttää hallitusoh jelmaan puolueelle keskeisiä kirjauksia. Wass sanoo tämän heijastavan laa jempaa trendiä, jossa pohjoismaalai sen universalismin periaate korvautuu asteittain ehdollisuudella. On ikään kuin yksilön oman edun mu kaista, että häntä ei pidetä keinotekoi sesti pystyssä, vaan annetaan mahdol lisuus toimia yhteiskunnan tuottavana jäsenenä. Heillä kuu luisi kuitenkin olla myös sija järjestel mässä. Sarjan introssa päähen kilö Al Bundy istuu sohvalla ja tuijottaa flegmaattisesti eteenpäin. Äänestä jäkunnalta tuli vahva signaali, minkä vuoksi keskusta ei aio tehdä oppositiopo litiikkaa yhtenä blokkina muiden kanssa vaan hakee itselleen omaleimaisen roo lin oppositioasemassa. – Keskusta tulee tässä merkittävään rooliin, mikäli sen kannatus kasvaa op positiossa
Tällöin vastuuta ja valvon taa ylläpitävät instituutiot, kuten riippu maton oikeuslaitos ja media, näyttäyty vät pikemminkin toimeenpanovallan to teuttamisen rajoitteena. Demo kratian kannalta tähän liittyy kuitenkin se ilmeinen ongelma, että asiantuntijat eivät ole poliittisessa vastuussa kenelle kään, Wass sanoo. Tällaisessa asetelmassa yhden voi tot ovat aina toisilta pois ja yhden vau rastuminen on mahdollista vain toisten kustannuksella. 56 Demokraatti TEEMA luonteen omaista hyvinvointisovinismi, jossa halu supistaa julkisen sektorin palveluja ja verovaroilla ylläpidettyjä sosiaali etuuksia yhdistyy maahanmuut topolitiikan kiristyksiin. Demokratiassa pää EDELLINEN HALLITUS KAUSI OLI KESKUSTALLE SILMIÄ AVAAVA KOKEMUS. Tä mänkaltaisessa teknopopulismissa on kyse uudentyyppisestä poliittisesta hal linnasta, jossa menneisyyden painolas teista ja ideologisista jakolinjoista riip pumattomien asiantuntijoiden oletetaan löytävän tehokkaita ratkaisuja akuuttei hin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Sopimusyhteiskunta ja konsen suaalinen tapa tehdä maltillisia mutta pitkäjänteisiä ratkaisuja ei näyttäydy suomalaisen järjestelmän vahvuutena vaan menneisyyden painolastina ja uudis tusten tulppana. – Perusuomalaisten äänestäjät luot tavat jopa kokoomuslaisia vähemmän ammattiyhdistysliikkeeseen, mikä an taa poliitikoille tilaa marssia työmark kinapöytään kertomaan, miten asiat tu lisi hoitaa. Po liittisen järjestelmän tulisi ilmentää kansalaisten tahtoa mahdollisimman autent tisessa muodossa. – He näkevät kansakunnan yhtenäi senä toimijana, jonka tulisi globaalissa kilpailussa puolustaa omia etujaan. Toinen vaihtoehto on autoritaaris sävytteinen ihanne vahvasta johtajasta, jonka tärkein tehtävä on saada toteu tettua rivakasti tarpeellisiksi koettuja uudis tuksia. Se on tavallaan sen ideakin, jottei laivan suun taa voi kääntää tuosta vain. – Kolmas keino haastaa parlamen taarista demokratiaa on lisätä asian tuntijoiden roolia päätöksenteossa. Tässä retoriikassa hyvinvointivaltio on pelastettava leikkaamalla sen keskeisiä pilareita, kuten erilaisia etuuksia ja tu kia ja rajoittamalla niiden saantia synty perän tai maassa oleskelun mukaan. On tavallaan paradoksaalista, että vaikka perussuomalaisten näkemyk sissä valtion puuttumista halutaan pi kemminkin supistaa, työmarkkinapo litiikassa hallituksella nähdään vahva rooli, Wass sanoo. Tämäkin sopii yhteen populistisen argumentaation kanssa: eliitin edustajilla on aina ketunhäntä kainalossaan. Wassin mukaan halu irrottautua so pimuspohjaisesta järjestelmästä heijas taa oikeistopopulismille tyypillistä ta paa nähdä yhteiskunta nollasummape linä. Parlamentaari sen demokratian ei katsota välttämättä toteuttavan tätä, koska se on tehoton ja turhan moniääninen, Wass sanoo. – Ja kun asiantuntijat laitetaan te kemään poliittisia ratkaisuja, heidät on helppo politisoida. Val tion rooli hyvinvoinnin tuottajana hiipuu taustalle, mikä ilmenee hyvinvointiyh teiskunnan käsitteen korostamisena. Vaikka perussuo malaisten kannattajissa on edelleen pal jon esimerkiksi SAK:n jäseniä, puolueen siteet aykenttään ovat ohuet. Muut ovat uhkia itselle, ovat ne sitten yhteiskuntaryhmiä tai val tioita. Eurooppalaisten oikeistopopulistien retoriikkaan on kuulunut demokratian kyseenalaistaminen toimivana järjestel mänä. Vaihtoehdoksi on tarjottu muun muassa suoraa demokratiaa, eli kansan äänestyksiä ja kansalaisaloitteita, joilla saadaan edistettyä sellaisia asioita, jotka eivät parlamentaarisella areenalla ole mahdollisia. DEMOKRATIA ON valtiojärjestelmä, jonka perusajatuksena on, että vallan edustajat nousevat kansan joukosta ja he toteutta vat kansan tahtoa. töksenteko on hidasta ja harkittua. de_09112023_52.indd 56 de_09112023_52.indd 56 31.10.2023 16.20 31.10.2023 16.20. Demokratia kunnioittaa myös moni äänisyyttä. Kokoomusta ja perussuomalaisia yh distävä tekijä on Wassin mukaan epä luottamus ammattiyhdistysliikettä ja keskitettyjä työmarkkinaratkaisuja koh taan
de_09112023_52.indd 57 de_09112023_52.indd 57 31.10.2023 16.20 31.10.2023 16.20. miset ensiksikin ymmärtävät in tuitiivisesti ja konkreettisesti, mitä siinä väitetään, Kaartinen sanoo. 57 Demokraatti Ällistyttäviä tuloksia GALLUPIT PAISTATTELEVAT politii kan lööpeissä. Esimer kiksi parilla erilaisesta näkökul masta katsovalla väittämällä ja vaik kapa käänteisellä väittämällä. Laadukkaasti toteutettu kyselytutkimus on to della tärkeässä roolissa, Kaartinen vastaa. – Puoluekannatuksista uutisoi daan usein desimaalin tarkkuudella, vaikka yleensä virhemarginaali on plusmiinus kaksi prosenttiyksik köä, Taloustutkimuksen tutkimus päällikkö Jaakko Kaartinen sanoo. Etenkin silloin, kun tiedustellaan kansan näkemyksiä arvoista ja mie lipiteistä, kysymyksen muotoilu on avainasemassa. Mediatalot mittautta vat puolueiden ja presidenttiehdok kaiden kannatusta tiuhaan tahtiin, ja tuloksista revitään raflaavia otsikoita. – Jos puolueen kannatus on muut tunut yksi–kaksi desimaalia, siitä johtopäätöksien tekemiseen ja uuti sointiin on kovin vähän perusteita. Liian yksinkertaiset gallupit ja niistä räväköiden johtopäätöksien tekeminen ovat eräänlaista sirkus huvia, jotka kärjistävät asioita ja mahdollisesti lisäävät mielipideil maston polarisaatiota. Galluptulokset ovat tapa nostaa kiinnostavia asioita otsikoihin. – Väestöllisessä kyselyssä väit tämä pitäisi muotoilla niin, että ih 57 Demokraatti LIIAN YKSIN KERTAISET GALLUPIT OVAT ERÄÄNLAISTA SIRKUSHUVIA. – Itse kyllä tiedän, mitä mieltä olen, mutta hyvin toteutetut gallupit on tapa kurkistaa, mitä mieltä muut ovat. – Useat median tekemät kyselyt ovat yksittäisiä kysymyksiä, joista tehdään otsikko ja uutinen. Mielipidekyselyissä ääripäiden osoittamisen lisäksi olisi tärkeä ko rostaa niitä asioita, missä olemme lähellä toisiamme. – Esimerkiksi instituutiot, kuten puolueet ja ammattijärjestöt, kerää vät gallupeilla tietoja, joiden avulla voivat muodostaa strategista ku vaa yhteiskunnasta. Gal lupeilla saa kannatuksesta tai mieli piteistä samankaltaisia uutisia kuin urheilutuloksista. Oikeastaan varsinaisesti järkevä tapa vertailla galluptuloksia on pit kän aika välin trendien seuraaminen. Ääripäät eivät ole koko kuva mistään ilmiöstä. – Silloin meillä on mahdollisuus nähdä sinne, minne oma elämänpiiri ja kokemusmaailma eivät yllä. Laadu kas gallup rakennetaan taas siten, että samaa asiaa mitataan muuta milla erilaisilla väittämillä. Mihin gallupeja tarvitaan ja kuinka ne pystyvät rakentamaan yh teiskuntaa ja demokratiaa. Esi merkiksi näkemään toisella tavalla ajattelevien ihmisten näkemyksiä, taustoja ja syitä, Kaartinen sanoo. Laadukas tarkoittaa sitä, että ei tehdä pelkästään omia oletuksia vahvistavia ja yksinkertaistavia tut kimusasetelmia
KOLUMNI Teksti Johanna Vuorelma, yliopistotutkija Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa TEEMA de_09112023_58.indd 58 de_09112023_58.indd 58 30.10.2023 17.03 30.10.2023 17.03. Kiihtyvä aikakausi kärjistää ilmapiiriä KIIHTYMINEN VAIVAA MYÖS POLITIIKKAA. Moni meistä tuntee ajan kiihtymisen omassa elämässään: aika ei tunnu riittävän enää mihinkään ja koko ajan on kiire. Kiihtyvyyden keskellä tarvitaan voimia, jotka kehottavat pysähtymään, puntaroimaan rauhassa ja kohtaamaan toinen ihminen kasvokkain. Perusteellinen paneutuminen poliittisiin kysymyksiin jää loputtomien kokousten, kiivaan uutisrytmin ja yhteiskunnan nopean murroksen jalkoihin. Huolellinen demokraattinen puntarointi vaatii aikaa, rauhallisia kohtaamisia ja vuorovaikutuksen areenoja. 58 Demokraatti J os nykyistä aikakauttamme pitäisi määritellä yhdellä sanalla, se ei olisi digitalisoituminen tai kansainvälistyminen vaan kiihtyminen. Mihin tahansa suuntaan kääntää pään, vastassa on kiihtyvyyden kierre: elämänrytmi, teknologinen kehitys, julkinen keskustelu, turvallisuuspoliittiset jännitteet ja ilmaston lämpeneminen ovat kiihtyvässä liikkeessä. Erityisesti poliittisessa valta-asemassa olevat ihmiset pystyvät muuttamaan yhteiskunnan rakenteita ja toimintatapoja kestävämpään suuntaan. Kiihkeärytminen arki on usein pelkkää reaktiivista säntäilyä paikasta toisen, jolloin ihanneyhteiskunnan maalailu tuntuu mahdottomalta tehtävältä. Politiikan mediavälitteinen julkisuus on välillä pelkkää kohusta toiseen hyppimistä. Saksalainen sosiologi Hartmut Rosa on kuvannut osuvasti yhteiskuntamme eri puolilla tapahtuvaa kiihtymistä, josta on tullut modernin ajan määrittävä tekijä. Suomalaisen lainvalmistelun laatu kärsii, kun työtä tehdään kovassa kiireessä paineen alla. Mutta jos maailmaa tarkastelee pelkästään sosiaalisen median tarjoaman kurkistusikkunan läpi, se alkaa nopeasti näyttää pahantahtoiselta, riitaiselta ja toivottomalta. Poliitikoilla on valtaa sanoittaa vaihtoehtoista yhteiskuntaa, joka ei ruoki kilpajuoksua ja uuvuttavaa kiirettä vaan pyrkii hidastamaan, panostaa laatuun määrän sijaan ja palkitsee huolellisuudesta pelkän nopeuden sijaan. Vaalikampanjoinnissa hitaat ja kasvokkaiset kohtaamiset kansalaisten kanssa voivat alkaa tuntua nopeita somepäivityksiä tehottomammilta tavoilta saavuttaa suosiota. Monet poliitikot lähtevät kilpajuoksuun mukaan ja räätälöivät poliittisen viestintänsä yhä lyhyempiin ja nasevampiin päivityksiin ja videoklippeihin sosiaalisessa mediassa. Se vaatii paremman yhteiskunnan kuvittelua ääneen. Sitäkin vaikeampaa on arvioida, millaisia vaikutuksia alati kiihtyvällä rytmillä on kansalaisiin, politiikkaan ja yhteiskuntiin. KIIHTYVÄ RYTMI on hiipinyt todellisuutemme niin vaivihkaa, että sitä voi olla vaikea tunnistaa ja sanoittaa. Kiivaan teknologisen kehityksen perässä pysyminen vaatii valppautta ja aktiivisuutta, jos ei halua jäädä digiajan dinosaurukseksi. Juuri kiireen keskellä kuva yhteiskunnasta, joka on onnistunut katkaisemaan kiihtyvyyden kierteen, voi antaa toivoa paremmasta. Kiihtyvä yhteiskunta ei ole luonnonvoima, johon meidän pitää vain sopeutua, vaan sosiaalisesti, poliittisesti ja taloudellisesti tuotettu ilmiö. Jatkuva kiireen tuntu kuormittaa, uuvuttaa ja passivoi. Sama kiihtyminen vaivaa myös politiikkaa
Ryhmä ylläpitää työväenja rauhanlaulujen perinnettä. 9.11. Vuoden jälkeen hän vaihtoi Oulun yliopistoon kirjallisuuden opintoihin. KIINNOSTUS TYÖVÄENLIIKKEEN historiaan liittyy myös Vuorenrinteen musiikkiharrastukseen. Ovet aukenivat Helsingin yliopistoon Suomen ja Skandinavian arkeologian opintoihin. Vuorenrinne myöntää, että Harhama on Suomen suuria, yli 3 000 sivuinen, tuntemattomia teoksia – ja että sellaisena se hänen puolestaan saa myös pysyä. Vuosien myötä kasvoi lehden institutionaalinen merkitys. – Ei se tästä päivästä katsottuna kovin merkittävä kirja ole, mutta se on myös kiinnostava autofiktiivinen teos Untolasta, josta tuli porvarillisesta taustasta huolimatta intomielinen sosialidemokraatti ja työväenliikkeen kannattaja. SDP:n hajaantumisen ja maakunnallisten puoluelehtien syntymisen myötä painos alkoi laskea. Uutis päivä Demarin vastaavana päätoimittajana hän työskenteli 2013–2015. VUORENRINNE PAINOTTAA, että hän ei ole ammattimainen historiantutkija vaan lähestyy nyt teossa olevaa kirjaa toimittajan näkökulmasta. Historia kiinnosti jo nuorena, mutta hän ei sitä yrityksestään huolimatta päässyt opiskelemaan. Lopputyönsä Vuorenrinne teki Irmari Rantamalan – oikealta nimeltään Algot Untola ja parhaiten tunnetulta kirjailijanimeltään Maiju Lassila – Harhama-teoksesta. VUORENRINNE PITÄÄ Suomen Sosialidemokraatin sekä sen edeltäjän ja seuraajien roolia yhteiskunnallisesti merkittävänä. – Tanner pelasti monta kertaa myös toimituksen, kun talousjohto ajoi saneerauksia ja toimittajien vähentämistä. Ja sitä riittää. . 59 Demokraatti HISTORIATIETÄJÄ Journalisti ja historioitsija Teksti Heikki Sihto / Kuva Nora Vilva D emokraatin eläkkeellä oleva päätoimittaja Antti Vuorenrinne on lehden ja myös SDP:n kävelevä historiateos. Se kertoi sosialidemokraattien kannan eri asioihin. Väinö Tannerin rooli lehden historiassa oli keskeinen. Hän oli sen päätoimittaja ja toimitusjohtaja. Vuorenrinne siirtyi Uutispäivä Demariin uutispäätoimittajaksi vuonna 2001, kun Turun Päivälehti lopetettiin. – Nämä runot kertovat, millaista oli tavallisen ihmisen elämä työväenliikkeen alkuaikoina. Lehteä seurattiin ulkomailla etenkin 1940–50-luvun levottomina vuosina. Hän oli lehden johtokunnan puheenjohtaja ja jäsen muutamaa vuotta lukuunottamatta vuodet 1918–1965. 70 VUOTTA ANTTI VUORENRINNE . Vuorenrinteen mukaan Anderssonin suomalainen vastine saattaisi olla runoilija ja poliitikko Hilja Pärssinen (1876–1935), jonka sävelletyt runot ovat työn alla. Hän sanoo etenkin alkuvuosina lehden ja puolueen historian olleen pitkälti yhteinen. Turku . Historiaan intohimoisesti suhtautuva Vuorenrinne kirjoittaa parhaillaan Suomen Sosialidemokraatin historiaa. Lehden ensimmäiset painokset olivat tuohon aikaan valtavat, parhaimmillaan 99 300 kappaletta (1919). Hän oli vuonna 2001 perustamassa turkulaista Rafaelin enkelit -ukkokööriä muun muassa Pertti Paasion kanssa. Seuraava vaihe oli niin sanottu uutishuone, jolloin lehti nosti keskusteluun yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita. Se julkaistiin 1909. Vuorenrinne kertoo Tannerin olleen SDP:n hajaannuksien aikana ja sotavuosina moneen kertaa lehden linjan takuumiehenä. Yhtyeellä on vuosittain noin 30 esiintymistä. Esimerkiksi 1960-luvulla lehteä julkaisseen Kansanvallan johtokunnassa istui samaan aikaan kolme demariministeriä, muiden muassa pääministeri Rafael Paasio ja valtiovarainministeri Mauno Koivisto. Siitä huolimatta yhteistyö pysyi tiiviinä puolueen kanssa. – Rooli alkoi kehittyä agitaation suuntaan ja välillä myös propagandan välineeksi. Yhtyeen ohjelmistosta osa on ruotsalaisen runoilijan Dan Anderssonin (1888–1920) runoja ja lauluja. Kyseessä ovat vuodet 1918–1988. Mahdolliset onnittelut KSR:n Työmies 100-vuotta rahastoon tai Nils Robert af Ursinin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedon antoon: Antti Vuorenrinne. Etenkin lehden alkuaikoina lehdellä oli iso järjestöllinen merkitys puolueelle. de_09112023_59.indd 59 de_09112023_59.indd 59 25.10.2023 9.06 25.10.2023 9.06
Jono kiemurteli Paasipuistoon asti. Eduskuntaryhmän, jäsenkunnan ja uskollisten äänestäjien parissa oli jupistu jo pitkään. Martti sanoi käyvänsä ensin Suomen Pankissa Sorsan pakeilla. Toimittajat elivät vanhaa aikaa. Kuiskittiin, että Sorsa kuuntelee liikaa ympärillään pyöriviä hännystelijöitä. Kirja spekuloi muillakin henkilöillä, mutta kaksi nimeä puuttui tykkänään – Elisabet Rehn ja Martti Ahtisaari. Ahtisaaren kyky kohdata tasavertaisesti niin herrat ja narrit kuin kolhitut ja syrjäytyneet näkyi toreilla ja juhlasaleissa. Eihän se ollut tarkoitus. Se, että niin moni puolueen äänestäjä – ja vieläpä jäsen – karkasi jo esivaaleissa haastajan leiriin, loukkasi Sorsaa ja hänen uskottujaan syvästi. Ahtisaaresta tuli sosialidemokraattien ehdokas. Politiikan ammattilaiset puoluetoimistoissa ja toimituksissa eivät olleet intiaanien tapaan kuunnelleet korva maassa lähestyvän puhvelilauman kumua. Hänen kritiikinsietokykynsäkin oheni ajan mittaan, ja epäluuloisuus oli pahimmillaan vainoharhaista. He ennustivat Ulf Sundqvistin nousevan vuonna 1994 SDP:n presidenttiehdokkaaksi. Vaalista oli niin sanotuissa asiantuntevissa piireissä odotettu Sorsan ja keskusde_09112023_60.indd 60 de_09112023_60.indd 60 1.11.2023 10.49 1.11.2023 10.49. Jorma Melleri ja Mats Dumell ahkeroivat vuonna 1992 kokoon kirjan nimeltä Operaatio Mäntyniemi. Kampanja oli eräillä paikkakunnilla suurempi Ahtisaari-ilmiö kuin varsinaiset vaalit. Muut esivaaliehdokkaat ymmärsivät pysyä kulisseina. SAMAAN AIKAAN Taloustutkimus oli liittänyt tavallisten tuotekyselyjensä jatkoksi kysymyksen, voisiko seuraava presidentti tulla politiikan ulkopuolelta. Suomi teki varovaista paluuta karhun kainalosta kylmässä sodassa kadonneeseen läntiseen yhteyteensä. Myös seuraava presidentti saisi mielestäni edustaa uutta aikaa. Suurella todennäköisyydellä Sorsa olisi pelkästään jäsenten äänillä valittu, mutta silloinkin niukasti. Taloustutkimus mittasi näin vastaajien mieltymysten muutoksia säännöllisesti. Myös SDP:n kentällä oli muhinut muutoksen kaipuu. Nimilistalla oli kansakunnan valioita – kirkonmiehiä, diplomaatteja, kenraaleita ja talousviisaita. Näin seuraavan tasavallan presidentin, Kalevi Sorsan mandaatista tulisi heti alkuun mahdollisimman kattava. Kävin kurkistamassa esivaaliäänestystä HTY:n talolla. Sorsan eduskunnan puhemiehen paikalta syrjäyttämä Matti Ahde, vasemmistodemari Erkki Tuomioja ja kaltaiseni oikeistodemari löysivät toisensa epäpyhässä allianssissa. Miksi joviaali Martti Ahtisaari ei pysynyt väleissä puolueensa kanssa – ja miten ihmeessä SDP jätti käyttämättä aikaansa edellä olleen länsihenkisen presidentin perinnön. 60 Demokraatti MARTTI AHTISAARI Ahtisaari ja SDP – hapanimelä suhde JOS MINUT OLISI VALITTU UUDELLEEN TOISELLE KAUDELLE, EN OLISI SAANUT KOSKAAN NOBELIN RAUHANPALKINTOA. Berliinin muuri murtui ja Saksat yhdistyivät. Politiikan ulkopuolelta tulevalla ehdokkaalla oli totisesti tilausta, ja työväentalot kaipasivat raikasta läpivetoa. Keväällä 1992 Suomi jätti jäsenhakemuksen Euroopan yhteisölle. YYA-sopimuksen todettiin rauenneen. Kalevi toivotti uuden haastajan ”sydämellisesti tervetulleeksi” jaloon kilpaan. Teksti Lasse Lehtinen / Kuva Arja Jokiaho M aailma ympärillämme mullistui Mauno Koiviston toisen presidenttikauden aikana. SAMANLAINEN YLLÄTYS tapahtui yhteiskunnan toisella laidalla. DEMARIEN PUOLUETOIMISTOSSA säikähdettiin, kun Ahtisaaren taakse ryhmittynyt porukka ottikin esivaalit tosissaan. Ilta-Sanomien silloinen toinen päätoimittaja Hannu Savola seurasi tämänkin mielipidemittauksen tuloksia silmä tarkkana. SDP:n ajatuspajassa syntyi mainio idea: houkutellaan esivaaliin kourallinen muitakin ja avataan jäsenäänestys kaikille äänestyskelpoisille kansalaisille. Kun valtiosihteeri Martti Ahtisaaren pylväs alkoi kohota joukosta, Savola soitti ja kehotti yllyttämään tätä ehdolle. Puoluetoimiston toimitsija huikkasi: – Kyllä te pojat, perkele, shown järjestitte! Oikein hurlumhein. Minulle, joka olin saanut 1980-luvun lopulla Lontoossa herätyksen eurooppalaisuuteen, se oli tärkeä hetki. Baltian maat itsenäistyivät ja Neuvostoliitto lakkasi olemasta
Kiitettyään puoluetovereiden työtä kentällä hän vastasi kansanedustaja Liisa Jaakonsaaren kysymykseen, miten puolueiden ja erityisesti SDP:n tulisi muuttua. Ahtisaari kertoi myöhemmin, miksi oli lukenut kirjeen puolueen kaikkein pyhimmässä. SDP:n sisärengas, joka oli arvattavasti ehtinyt jo suunnitella uraansa Sorsan de_09112023_60.indd 61 de_09112023_60.indd 61 1.11.2023 10.49 1.11.2023 10.49. Kansakunta, joka EU-kansanäänestyksessä oli vähän aikaisemmin jakautunut jyrkästi, joutui nyt valitsemaan kahden EU:lle myönteisen ehdokkaan välillä. Sen mukaan valta kuuluu kansalle, jota käyttää sen valitsema eduskunta. Tilaisuudessa ehdokas kertoi aluksi terveisiä kymmenistä tapaamisista maakunnissa. Puolueen uutta puheenjohtajaa tyrmistytti Ahtisaaren syksyllä 1993 Helsingin työväentalon juhlasalissa pitämä puhe. 61 Demokraatti tan Paavo Väyrysen välistä ottelua. Mutta RKP:n puoluejohdon väheksymä Elisabeth Rehn nousi oikeiston kärkiehdokkaaksi. Salin takaosasta alkoi poistua väkeä. Tämän Ahtisaari sai huomata. Lipposen mukaan SDP:n presidenttiehdokkaan arvostelukyky oli pahasti pettänyt. Esivaalikierros oli osoittanut, että ihmisten hätä ja epätoivo olivat laman keskellä lisääntyneet. Oli itsestään selvää, että lunta tulee tupaan tästä, mutta kannatuskin oli saatava puoluetta laajemmasta piiristä. – Minä äänestin [esivaalissa] Kalevi Sorsaa, Paavo Lipponen totesi muistelmissaan. Ahtisaari otti povitaskusta ”vasemmistolaiselta ystävältä” tulleen kirjeen. Todellista valtaa käyttävät puolue-eliitit, jotka hämärissä kabinettineuvotteluissa keskenään ja muiden korporaatioiden napamiesten kanssa sopivat, mitä kansanedustuslaitos ja hallitus päättävät.” Puhuja oli tietenkin asiallisesti oikeassa, mutta sananvalinnat, aika ja paikka olivat väärät. AJOITUS ON politiikassa kaikki kaikessa – etenkin puoluetta koskevassa itsekritiikissä. Ahtisaari ilmoitti, ettei hän edes halua olla presidentti sellaiselle maalle, joka ei kuulu Euroopan unioniin. VAIVAANNUTTAVAN ALUN jälkeen oli turha toivoa erityistä lämpöä ehdokkaan ja puolueen välille. – Minusta kampanja ei voi olla vain puolueen ylistyslaulua. Ehdokas pyysi jo ennalta anteeksi, jos tulee loukanneeksi, mutta ”juuri tässä joukossa näistä kysymyksistä pitäisi keskustella”. Muutkin kuin Lipponen haukkoivat henkeään. Ystävä kirjoitti: ”Meidän valtiosääntömmehän ei tunne puoluelaitosta. Puhe sai vaisut aplodit. Käytäntö on kuitenkin muodostunut sellaiseksi, että kansan mielestä sen itsensä valitsema eduskunta on joukko valtaa vailla olevia epäitsenäisiä onnenonkijoita
Erään kerran hän sanoi, että häntä on presidentinvaalissa äänestänyt suurempi joukko kuin suomalaisilla puolueilla on jäseniä. Vasta kun Halonen oli vuonna 2000 valittu presidentiksi, Sorsa lopetti pitkään jatkuneen mökötyksen väliltämme. AHTISAAREN KYKY KOHDATA TASAVERTAISESTI NIIN HERRAT JA NARRIT KUIN KOLHITUT JA SYRJÄYTYNEET NÄKYI TOREILLA JA JUHLASALEISSA. Myös sisäpolitiikassa Halonen jakoi kansaa, eikä hänestä lopulta tullut koko kansan presidenttiä. Halvin tapa olisi ollut kutsua SDP:n napamiehiä sankoin joukoin itsenäisyyspäivän vastaanotolle, mutta kabinetissa haluttiin ensimmäisenä vuonna löytää sinne uusia ja uudenlaisia vieraita. Puoluesihteeri Kari Laitisen läsnäolo kampanjabussissa oli torjuntavoitolle vähintään yhtä tärkeä tekijä kuin ehdokkaan itsestään löytämä varmuus televisio-ohjelmissa. Sitten suomettumisen ajan ei suomalaisella lehdistöllä ollut yhtä häpeällistä hetkeä kuin Ahtisaaren presidenttikaudella. – Puolueen kunnia on nyt palautettu, hän sanoi minuun katsoen Suomalaisella Klubilla järjestetyssä paneelikeskustelussa. Sen sijaan Halosen toinen kausi oli jo sekä ulkoettä turvallisuuspoliittisesti Suomelle haitallinen. Paniikki iski niin joukkoihin kuin ehdokkaaseen. Ahtisaari näki taustalla myös poliittisia vaikuttimia. Sosialidemokraattisen puolueen jäseneksikään hän ei enää palannut. Jos tarkoitus oli kesyttää Halonen Lipposen läntisille linjoille, hanke epäonnistui. Kabinetti oli mielestäni väärä paikka testata uusia ideoita. Vuonna 1994 Suomi oli saanut Martti Ahtisaaresta oikeanlaisen presidentin juuri siihen maailmantilanteeseen. VAALIEN JA virkaanastujaisten jälkeen puoluetoimistossa odotettiin kiitosta urakasta, joka oli sittenkin onnistunut. Halonen ei olisi tullut valituksi ilman Elisabeth Rehnin esimerkkiä ja oikeistolaisten naisten sisarellista apua. Vuonna 1994 hän tuli itsenäisyyspäivän vastaanotolle harmaassa arkipuvussa, johon oli ruuvattu muutama suurristi. Sorsan entinen sihteeri, Supon päällikkö Seppo Nevala antoi vuonna 2002 käynnistää tutkinnan, jossa Rusia epäiltiin törkeästä vakoilusta DDR:n hyväksi. Ensimmäisellä kierroksella Ahtisaari sai 25,9 ja Rehn 22 prosenttia annetuista äänistä. Tuomiojakin oli hylännyt Ahtisaaren heti presidentinvaalien jälkeen. Pinnan alla kupli, mutta kansakunnalla oli kuusi vuotta oikea suunta, länsi. Jos minut olisi valittu uudestaan toiselle kaudelle, en olisi saanut koskaan Nobelin rauhanpalkintoa. Ratkaisevan toisen kierroksen alla Rehnille mitattiin jo Ahtisaarta paremmat kannatusluvut. Harkitun loukkauksen oli vastaanottaja toki itsekin provosoinut. Se kausi tarvittiin jo tasa-arvonkin nimissä. de_09112023_60.indd 62 de_09112023_60.indd 62 1.11.2023 10.49 1.11.2023 10.49. Erityisesti virkamies Alpo Rusi innostui politikoimaan. Toisin kävi. Ahtisaari kertoi myöhemmin, ettei hänelle ”tullut mieleenkään” kutsua tasavallan presidenttiä Tarja Halosta Nobel-juhlaan. Elämäkerrassaan Ahtisaari totesi sarkastisesti: – Minun täytyy olla suuresti kiitollinen sosialidemokraateille, kun he eivät pakottaneet minua jatkamaan toiselle kaudelle. Jätin sanomatta, että mielestäni kelloa käännettiin kuusi vuotta taaksepäin. Ahtisaari ja Lipponen tulivat kohtuullisesti juttuun, vaikka riitelivätkin lautaspaikoista kansainvälisissä pöydissä. Unohdettiin tahallaan, että istuva presidentti ei ole minkään puolueen jäsen. Asiallisen kritiikin lisäksi liian monet median ulostulot hänestä täyttivät asiattoman kiusaamisen tunnusmerkit. Yllättäen hän otti hallitukseen ulkoministeriksi Tarja Halosen. KALEVI SORSA ei koskaan toipunut häviöstä. SEURAAVANA VUONNA Ahtisaaren valinnan jälkeen SDP voitti eduskuntavaalit ja Paavo Lipposesta tuli pääministeri. Paavo Väyrynen jäi kolmanneksi. Hän kirjoitti hyvää tarkoittavia mutta monipolvisia puheita, joita päämies joutui tankkaamaan. Luultavasti kesän 1999 Kosovon onnistuneiden rauhanneuvottelujen jälkeen toinen kausi olisi ollut läpihuutojuttu, mutta silloin se oli jo myöhäistä. Sorsa tuli, kätteli presidenttiparin, käveli salien läpi ja poistui. Ristin miehen ”Touho-serkuksi”. Löysässä hirressä pitkään riippunut syytön mies ei ole kohtelusta vieläkään toipunut. 62 Demokraatti MARTTI AHTISAARI Suomessa, jäi odottamaan, että äänestäjät pullauttavat käenpojan ulos vieraasta pesästä. Joviaalisuudestaan huolimatta Ahtisaari ei osannut tai halunnut pitää luontevia yhteyksiä puolueeseen, jonka jäsen hän oli ollut ja joka oli hänet ehdolle asettanut. Oliko kysymys poliittisesta ajojahdista vai huonosta poliisityöstä – vaiko molemmista – on yhä selvittämättä. PUOLUETOIMISTOLTA ILMOITETTIIN seuraavien vaalien alla vuonna 1999, että Ahtisaaren tulee osallistua puolueen esivaaliin. Presidentti ja ulkoministeri sen sijaan olivat alusta lähtien viileissä väleissä. Nyt oli kysymys jo SDP:n arvovallasta. Kun Halonen voitti tämän esivaalin, Ahtisaari ilmoitti, ettei ollut käytettävissä toiselle kaudelle riippumattomanakaan ehdokkaana. Puolueen ja ammattiyhdistysväen koneisto tuli – vaikkakin hampaat irvessä – Ahtisaaren avuksi. Presidentin kabinetti piti SDP:n tarkoituksella käsivarren mitan päässä. Kosto touhukkaalle miehelle oli kuitenkin kohtuuton: Rusi joutui luonnemurhan kohteeksi
Laura Andersson yhteiskuntasuhdejohtaja, VTM Espoo 9. Mahdolliset onnittelut KSR:n Työmies 100-vuotta rahastoon tai Nils Robert af Ursinin rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Antti Vuorenrinne. Tervetuloa! de_09112023_63.indd 63 de_09112023_63.indd 63 1.11.2023 10.59 1.11.2023 10.59. Puheenjohtaja. klo 14 alk. 11. Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. HELSINKI • Espoolainen voimisteluja urheiluseura Leppävaaran Sisu juhlii 100 vuoden taivaltaan valokuvanäyttelyllä Sellosalin kirjaston aulassa 13.–19.11. Kello 12 vieraaksemme tulee Lahden kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho, jonka aiheena ovat teknisen toimialan meneillään olevat hankkeet ja suunnitelmat tulevasta. Yhdistystoimintapalstalla ei julkaista vaalitai vaalitapahtumailmoituksia. Onkos täällä kilttejä lapsia. lounaalle klo 11 alk. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. Mahdolliset onnittelut KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Laura Andersson. HÄME • Lahden seudun Wanhat Toverit. Nolla!!! Cate Pöykkö Muurola 15.11. Tervetuloa. Ohjelmallinen iltapäivä Leppävaaran kulttuurikeskus Sellosalissa pe 18.11. 11. 63 Demokraatti KUOLLUT 70 VUOTTA 60 VUOTTA 50 VUOTTA Syntymäpäivät Antti Vuorenrinne päätoimittaja, eläkkeellä Turku 9. klo 13. Jos minulla ei olisi siipiä, koipia, silmiä eikä nokkaa, olisin täydellinen ympyrä. Onkos täällä kilttejä lapsia. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. UUSIMAA • Porvoon Wanhat Toverit Seuraava kerhokokous on Raatikympissä ti 14.11. Kokoonnumme ravintolan Wanhan Herran tiloihin ma 20.11. alk. Lähetä tapahtumailmoituksesi viimeistään tekstin aineistopäivänä klo 12 sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. Pukkivisa sivulla 30. Vapaa pääsy. Kuka luuraa parran takana
Nimi: Osoite: de_09112023_64.indd 64 de_09112023_64.indd 64 1.11.2023 10.51 1.11.2023 10.51. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. 64 Demokraatti RISTIKKO 20/2023 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Ne huutavat kymmenvuo tiaan taivaani korkeaksi ja ilmaani täy den kesän. Kun avaan käteni, se kiihdyttää täyteen vauhtiin ja yhtyy kirskuvaan joukkoon. Ik kunoideni yllä on varmaankin parikym mentä pesää. Ajassa on aukko. Lintu säikähtelee parve kelasia vasten, lennähtää yhtäkkiä be tonilta tuolin pienojen väleistä olohuo neeseeni, siellä ympärilläni jonkun kier roksen ja tuiskahtaa lopuksi soihtuköyn nöksen ja mandariinirönsyliljan lehväs töön. ais ud ok u. Tervapääskyjen ja haarapääskyjen muutamakymmenpäi nen sekaparvi pyrähtää veden ylle. Tervapääskyt ovat korkealla. On ilta ja muutenkin. Lattian nurkassa kyhjöttää ruskea mytty, tervapääsky, hankalassa paikassa tuolin takana. DA HONG pao höyryää kupissa parveke pöydän ääressä. 65 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU RISTIKON 18/2023 RATKAISU 12.10. KOULUNMÄEN KOULUN piha on tyhjä. En saa mi tenkään selvää, kumpi laji pitää aivan pientä urahtavaa ääntä. HERÄILEN, VARPAIDEN kipristelyä par vekkeen kynnyksellä. Yhtäkkiä kaksi niistä tarrautuu yhteen ja putoaa villissä surmansyöksyssä alas talojen taakse. Ne kieppuvat ja syöksähtelevät, nappaavat nokallaan tipan, hyönteisen tai kaste levat rintansa höyhennystä. Edessä on korkeita taloja, mutta näkyypä vähän sinistäkin. co m 7 1 9 6 5 4 8 2 4 8 3 6 7 6 2 8 5 6 7 9 2 8 4 3 9 72 65 34 19 8 19 82 76 54 3 35 48 91 67 2 48 29 15 36 7 91 76 83 25 4 56 34 27 98 1 84 93 52 71 6 63 17 49 82 5 27 51 68 43 9 M ajavapuron latvalla, mus tan lammen rannan rah kalla on jo joitakin ah venia. Enpä usko, että kuo lemaansa vaan uuden elämän synty miseen. Tervapääskyjen joukot kiitä vät puiden väleissä (nyt ei oikein sovi sanoa, että peräkanaa, mutta lähekkäin kuitenkin). Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Getty Images TI TI TYY Timo Sparf timo.sparf@demokraatti.fi de_09112023_64.indd 65 de_09112023_64.indd 65 1.11.2023 10.51 1.11.2023 10.51. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Rauno Ristimäki Sastamalasta. Muut kitinät ja kirskeet ovat tuttuja. Se on lämmin, hento ja vahva yhtä aikaa. Männyt ovat kor keita siellä uudemman koulurakennuk sen luona
Lukuintoa hillitäkseni olen yrittänyt siirtyä enemmän novellityyppiseen kirjallisuuteen, jotta tarinan loppu tulisi nopeammin ja malttaisin tehdä muutakin elämässäni kuin lukea. Olen aika nopea lukija eli olen myös tehokkaampi, kun luen fyysistä kirjaa. Suosin usein naiskirjailijoiden teoksia, koska niissä kuvataan rikkaammin naisia ja naissukupuolta. Jos en löydä kirjasarjan jokaista osaa fyysisenä kirjana, on pakko ottaa apuun e-kirja. 4 Tuomo Jäntti: Verso Dystopiakuvaus ilmastonmuutosnäkökulmasta. E-kirjoja luen jonkin verran, mutta lähinnä pakon takia. Jokaisessa kirjassa pääsen uppoutumaan ikään kuin uuteen maailmaan. Olen kirjastojen suurkuluttaja. Lapsuudessa alkanut lukuinnostus on jatkunut tähän päivään. En oikeastaan kestä kuunnella muita äänikirjalukijoita kuin Antti Holmaa, mutta hän ei valitettavasti voi lukea kaikkia Suomen kirjoja. Maria Pettersson: Suomen historian jännät naiset Tämä kirja on hyvä kun haluaa lukea ja päästä sisään johonkin tarinaan, mutta ei ehkä ole aikaa ja jaksamista ahmaista koko opusta kerrallaan. Kirjasarjojen kanssa joudun hillitsemään itseäni. Fantasia, scifi, fiktio ja dystopia kiinnostavat. Mielenkiintoinen kuvaus yhteiskunnasta, kun peruspalaset, kuten luonnon monimuotoisuus, murenevat. Tykkään lukea itse, koska on vain minun ja kirjan välinen asia, miten tekstin tulkitsen ja millä äänen sävyllä asiat sanotaan. 66 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Jokainen kirja vie uuteen maailmaan Allianssin puheenjohtaja Anna Laurila on kirjastojen suurkuluttaja. Tarina kertoo, miten yhteiskunta muovautuu, kun perinteinen valtahierarkia katoaa. Jos äänikirjassa menee joku kohta ohi, on todella ärsyttävää ryhtyä etsimään sitä ja kelailemaan takaisin päin. Jotkut tv-sarjat saattavat jäädä katsomatta, kun en malta keskittyä katsomaan niitä, mutta kirjana ahmaisen ne hetkessä. Sen takia en lue ihan uusia kirjoja lähes lainkaan – ellei niitä satu tulemaan kirjastoon. Politiikan kirjahylly 1 3 2 Harrastan lukemista. Lukeminen on minulle rentoutumista, omaa aikaa, rauhoittumista. Jos on kiireinen aika töissä, en voi lainata kuin korkeintaan trilogian, koska en malta lopettaa lukemista ajoissa. Olen vasta 38:ssa. Joululoma näyttää, mihin lukuihin pääsen. de_09112023_66.indd 66 de_09112023_66.indd 66 1.11.2023 10.56 1.11.2023 10.56. Christina Sweeney-Baird: Viimeiset miehet Maailmassa jyllää kuolettava virus, joka tarttuu vain miehiin. Naomi Alderman: Voima Dystopiateos, missä binääriset naiset saavat voiman, jolla sähköä kanavoituu heidän kehoistaan. Tälle vuodelle olin asettanut tavoitteen, että lukisin 52 kirjaa, mutta todennäköisesti en tule sitä saavuttamaan. En käytä äänikirjoja. Vuonna 2021 kirjoitin opinnäytetyötä ja luin sen kevään aika na 47-osaisen Jääkansan tarinat. Tarina käy läpi sitä, mitä tapahtuu kun voimasuhde muuttuu ja miehiin aletaan yhdistää enemmän vaikkapa hoivaavaa piirrettä ja perinteistä naisen sukupuoliroolia. Kirja kertoo maailmasta, missä naisista tulee vahvempi sukupuoli
Se tarjoaa Suomen parasta vakuutuspalvelua ja aitoa vastinetta rahallesi. •Työväenliikkeen kirjasto klo 11–18 avaus Nasima Razmyar, Cecilia Orblin ja Leena Hänninen, Maija Hakanen, Risto Isomäki, Leena Virtanen, Ann-Christin Antell, Anna-Liisa Haavikko, Rauhanlaulu yhdessä, Jussi Lahtinen.•JHL:n auditorio klo 12–18 Rauha ja demokratia -paneeli, Rauhanlaulu yhdessä, Martti Soramäki, Elias Krohn, Hellä NeuvonenSeppänen, Vieraana kotona -paneeli. Koko ohjelma https://www.tyovaenkirjastonystavat.fi/ stkp2023/ Tilaisuudet striimataan youtube.com/tyovaki Aatosta jaloa marraskuun valoa 24.–25.11.2023 STADIN 10. Yhdestä asiasta voimme kuitenkin olla samaa mieltä: Turva on ammattiliiton jäsenen oma vakuutusyhtiö. Pe 24.11. Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki pau.fi akt.fi aktlehti.fi paperiliitto.fi de_09112023_002.indd 1 de_09112023_002.indd 1 30.10.2023 9.39 30.10.2023 9.39. tietoa työstä ja yhteiskunnasta Liity Työväenkirjaston ystäviin : tyovaenkirjastonystavat.. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Kumpi puoli näkkileivästä voidellaan. Valitse parasta turvaa osoitteesta turva.fi/etusi Lehti, verkko ja some Tiedonjanoon. La 25.11. TYÖVÄENKIRJALLISUUSPÄIVÄT TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO, Sörnäisten rantatie 25 ja JHL, Sörnäisten rantatie 23, Helsinki Huominen kasvaa tänään sivistysrahasto.fi anna lahja tuleville sukupolville tue apurahatoimintaamme tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi Työväenliikkeen kirjasto tyovaenperinne.. Niinpä. T yöväenkirjasTon ysTäväT ry Teemana Rauha ja demokratia. klo 16 Työväentutkimus 2023:n julkaisutilaisuus klo 18 Kapinarunoilta
DUUNI de_09112023_001.indd 1 de_09112023_001.indd 1 31.10.2023 10.24 31.10.2023 10.24. PAL.VKO 2023-47 00 74 43 -2 32 POLITIIKKA TEEMA Murros iski puoluekenttään ISÄ Isäoppaille on tarvetta PARLAMENTTI Kyllä kansa tietää BRITANNIA Vaalikamppailun kielletty sana 9.11.2023 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 20 /2 3 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 20 • 20 23 / 9. m ar ra sk uu ta PARAS Valtaosa opettajista on ihanneammatissaan, mutta jaksaminen huolettaa monia