Demokraatti 9.12.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

jo ulu ku ut a ALUEVAALIT Sope on kaikille tärkeä PEIKKO LUOVA TUHO TEEMA Lumi pelasti Kajaanin de_09122021_001.indd 1 1.12.2021 11.34. PAL.VKO 2021-51 00 74 43 -2 12 2 TYÖMARKKINAT Rytinää tulossa MERENKÄVIJÄ Itämeren puolustaja Inflaatio. Sitä pelätään. Sitä toivotaan. Onko se nyt tulossa. 9.12.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 22 /2 1 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 22 • 20 21 / 9
Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma de_09122021_002.indd 1 30.11.2021 17.45. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. O www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Lehti, verkko ja some S Y D N N I N T O Se puuttuva pala
3 Demokraatti 22 /2 1 42 14 57 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 9. JOULUKUUTA 2021 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI INFLAATIO Lumi KOVA PAKETTI Rahan arvo sulaa. KULTTUURI TEEMA ILMIÖ de_09122021_03.indd 3 1.12.2021 12.27. Kirja on aina varma valinta. Paperitehtaan uusi elämä
kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 23.12. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Va. Ka nn en ku va : iS to ck Nykyisellä menolla tämä kaikki on tuhoutumassa. 22 /2 1 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Laulujen lunnaat Viikon kuva: Pääministerin paluu Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Tuija Brax D-analyysi: Työvoimapula D-ilmiö: Sulaako euro Eläke: Aina vain indeksi Vaalit: Muista sope Työelämä: Kohta rytisee Ranska: Euroopan sivuraide Saksa: Vihreä loikka Kirjat: Joulun kovat paketit Musiikki: Irwin elää Musiikki: Repe, säveltäjä Kolumni: Laura Ruohola Kirjavisa: Kuhnurit ja palvelijat Puheenvuoro: Kim Berg Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Lauri Finer IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Juha Nurminen Kolumni: Lisa Rohweder Kasvot peilissä: Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. 34 JUHA NURMINEN Meren puolella + TEEMA Luova tuho 57 5 6 8 11 12 14 21 22 26 28 32 34 40 41 42 48 49 54 55 65 66 73 73 74 Sari Aalto-Matturi de_09122021_04.indd 4 1.12.2021 16.16
Esimerkiksi opiskelijoille Wolt tar joaa joustavan mahdollisuuden li sätienesteihin. Työn tekemisen välineet – auton, pyörän tai sähköpotkulaudan – työntekijä kustantaa itse. Kauppahinnaksi ilmoitettiin noin seitsemän miljardia euroa. Valinta työstä on työtä teke vän, mutta työntekijän etuja on ra jattu tai niitä ei ole ollenkaan, ku ten sairauspäivärahaa tai palkallista lomaa. Varsinaisen työn, aterioiden kuskaa misen, tekevät Woltin lähetit, jotka eivät ole perinteisessä palkkasuh teessa yritykseen mutta eivät toi saalta yrittäjiäkään, koska eivät voi itse vaikuttaa esimerkiksi palvelusta pyytämäänsä hintaan. Yrittäjän pitää saada rikastua, muttei hinnalla millä hyvänsä. Ruokaa ravintoloista koteihin ja toimistoille kuskaavan yrityksen ostaa yhdysvaltalainen Doordash, suurempi kilpailija samalta alalta. Wolt kuljettaa ruokaa paikasta toiseen pilkkahinnalla, joten todis tetusti tyytyväisiä asiakkaita riittää. Tilausten tekeminen ja niiden saaminen nopeasti kotiovelle muu tamalla napin painalluksella parilla eurolla on teknologiahybriksen sii vellä synkemmät puolensa kätkevää halpaa luksusta, jonka ehdot määrää lopulta yhteiskunta. Poliitikot sosialidemokraatteja myöten juhlivat kauppaa osoituk sena siitä, mihin pohjoisesta hyvin vointivaltiosta voi edelleen ponnis taa. Jos vä line hajoaa tai oma kroppa pettää, ei voi mitään. Uusia lähettejä riittää, ja muka vuudenhaluinen keskiluokka kiittää. KENENKÄÄN VAPAUTTA ei rajoi teta eikä ketään pakoteta riistäjän palvelukseen. Valtio varainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi suorastaan liikuttu neensa Woltin toimitusjohtajan Miki Kuusen hallitukselle lähet tämästä sähköpostista, jossa tämä kiitti Suomea siitä, mitä on maalta saanut. Wol tin lähetit päättävät myös itse, pal jonko haluavat työtä tehdä ja koska. de_09122021_05.indd 5 1.12.2021 12.15. Kauppa lihottaa aikanaan myös valtion kassaa, Woltin oman arvion mukaan yli 600 miljoonalla eurolla. Woltin kaltaisten mallien toimi vuutta tavataan kehua siitä, että sen työntekijät pääsevät työhön, jota ei muuten ehkä olisi ollenkaan. Koeta pärjätä ja paran tua. Yle hehkutti näyttä västi toteutetussa verkkojutussaan, kuinka kuski voi tienata jopa 9 000 euroa kuukaudessa. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Laulujen lunnaat Pääkirjoitus HALPAA LUKSUSTA. S uomalainen alustata lousjätti Wolt ilmoitti marraskuussa vaihta vansa omistajaa. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Silti lauluilla on myös lunnaat, ja jyrkimpien näkemysten mukaan kyse on modernista orjuu desta
6 Demokraatti V iik on ku va Le ht ik uv a, Je ss ic a G ow de_09122021_06.indd 6 1.12.2021 11.16
Ruotsin politiikka on pitkään ollut myrskyisää ja riitaisaa, kun hallitus ja sen tukipuolueet nahistelevat keskenään. Hurraa. Äntligen. de_09122021_06.indd 7 1.12.2021 11.16. 7 Demokraatti PÄÄMINISTERIN PALUU. Ruotsi sai historiansa ensimmäisen naispääministerin. Tosin vain seitsemäksi tunniksi. Onneksi muutaman päivän kuluttua sosialidemokraattien Magdalena Andersson palasi uudelleen pääministeriksi
Missä olisi valtiontalous, jos lainaa ei olisi ollut saatavilla. JUHA HAKALA TWITTERISSÄ NEUVOTTELUT Suomessa joka kolmas työikäinen huolehtii läheisestään ansiotyön rinnalla, ja kaikesta hoivasta läheisten vastuulla on Lä hd e: O m ai sh oi ta ja lii tt o de_09122021_08.indd 8 1.12.2021 15.52. Siis ilmeisesti niin sanottu Suomen malli on jälleen suunnitteilla Etelärannassa. Joulua ei osteta rahalla. Ongelma koskee enemmän tai vähemmän lähes kaikkia laitteita, joissa on elektroniikkaa. Työnantajat jälleen kerran haluavat teknologiateollisuudesta neuvottelujen päänavaajaa ja sen palkankorotuksista palkankorotusten kattoa. Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton väliset neuvottelut katkesivat viime viikolla etenkin erimielisyyteen palkankorotuksen tasosta ja sopimuskauden pituudesta. Se tarkoittaa, että myös järjestäytymättömien työnantajien on sitä noudatettava. SUVI-ANNE SIIMES TWITTERISSÄ Lainaraha ylläpitää myös ylikulutusta. Teknologiateollisuus siirtyi sopimattomaan tilaan 1.12. Politiikalla on väliä. TAAS TYÖNANTAJAT haikailevat Suomen mallia työmarkkinoille. Millainen olisi ollut Suomessa meno viimeiset 10 vuotta, jos ei olisi otettu kaikkea sitä lainaa. Ja näinä ilmastotietouden heräämisen aikoina on hyvä muistaa, että ilmastokin kiittää, jos kulutamme vähemmän. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Pulajoulu. Suuresta osasta teknologiateollisuuden sopimuksia on todennäköisesti tulossa edelleen yleissitovia. Tämä olennainen osa joulun sanomaa on monella unohtunut. Suomen mallia pukkaa V IIK O N LU KU 80 prosenttia. Niin Teollisuusliiton Riku Aalto kuin Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi antoivat ymmärtää viime viikolla, että myös muista neuvottelupöydistä tulee painetta teknon neuvotteluihin. ELINA SEPPÄLÄ TWITTERISSÄ Voi miettiä myös sitä, millainen olisi ollut tilanteemme, jos väestömme olisi nuorempaa tai se ei olisi ikääntynyt toiseksi nopeiten Euroopassa. Siis wuhuu! Vähemmän lahjapaljoutta ja krääsää, enemmän läsnäoloa ja perinteistä joulun henkeä. Tästä joulusta tuleekin haasteellinen, kun globaalin siruja komponenttipulan takia takia niin kännykät, pelikonsolit, tietokoneet kuin monet kodinkoneetkin ovat loppumassa. Neuvottelutilanne oli vielä auki, kun tämä lehti lähti painoon. Vai oikea joulu. Se on talouskasvun hengityskone
9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Hyvät rokotevalmistajat, pelaatte kylmäävää koronapeliä, jonka tuloksena moni ihminen kuolee niin kehittyvissä kuin teollisuusmaissa. Yleensä IMF lukee Suomen taloudelle ja päättäjille madonlukuja. Maailmassa koronasolidaarisuus on valitettavan vähäistä. Valitettavasti nämä neuvottelut eivät etene, koska ryhmä korkean tulotason maita vastustaa maailmanlaajuista solidaarisuutta. Myönteistä on, että autoritaaristen maiden määrä on vähentynyt merkittävästi vuodesta 1975, mutta edelleen maapallon ihmisistä 35 prosenttia asuu autoritaarisessa valtiossa. Tässä syytettyjen penkillle voi laittaa myös rikkaat maat, jotka ovat luvanneet toimittaa merkittäviä määriä koronarokotteita köyhiin maihin, mutta tämä on toistaiseksi jäänyt juhlapuheiden tasolle. IMF pitää Suomen velkaantumista riskinä pitkällä aikavälillä. Taantuvien demokratioiden määrä maailmassa on raportin mukaan kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Palautettakin tuli. DEMOKRATIA TALOUS Yllättävä pari PANDA PYRY Kiinalaista diplomatiaa Suomalainen konkurssi Esimerkillistä pandemia-ajan taloutta KOIRAT HAUKKUVAT, mutta karavaani kulkee. Näin sanoo Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Opposition talouskritiikistä huolimatta Suomen talous on selvinnyt pandemia-ajasta esimerkillisesti. Voi voi demokratiaa MAAILMASSA DEMOKRATIAN tila on ennätyksellisen huono. Ja uusia variantteja tulee niin pitkään, kunnes saavutetaan riittävä globaali rokotekattavuus. Lisäksi IMF toivoo politiikkatoimia ennen kaikkea väes tön ikääntymisen vuoksi. Pandemia ei ole ohi missään ennen kuin se on ohi kaikkialla, pohtii Demokraatin väki. Yhdysvaltojen sijoitus valui ensimmäistä kertaa taantuvien demokratioiden joukkoon. Kansainvälinen demokratiainstituutti Idea on vuodesta 1975 saakka julkaissut raportin maailman demokratian tilasta. EU-maista taantuviksi demokratioiksi lasketaan Puola, Unkari ja Slovenia. Maailmassa yli sata maata, siis yli puolet maail man hallituksista, tukee ehdotusta tehdä poikkeuksia koronavirusrokotteiden ja muiden lääketieteellisten työkalujen patentteihin. Merkittävä käänne tapahtui, kun Donald Trump hävisi presidentinvaalit ja kyseenalaisti vaalituloksen. Eli nykytilanne – jossa te ette suostu purkamaan rokotepatentteja – on teille kuin lupa painaa rahaa. de_09122021_08.indd 9 1.12.2021 15.52. Yhtenä syynä pidetään koronapandemiaa. Tässä joukossa on myös Suomi osana EU:ta. Mukana on yli 150 maata. Euroo pan mantereella huonompaan suuntaan ovat menneet myös Venäjä, Valko-Venäjä, Azerbaidžan ja Turkki. IMF:n mukaan Suomen hallituksen talouspoliittiset toimet koronakriisin vaikutusten torjumiseksi ovat olleet tarkoituksenmukaisia ja velkaantuminen on valuuttarahaston mukaan toistaiseksi aisoissa. Uusi koronavariantti leviää vauhdilla ympäri maailmaa. Se olisi ehkä voitu estää, jos rokotteita – järjellisellä hinnalla – olisi saatu esimerkiksi Afrikkaan. Vuotta 2020 pidetään tutkimus historian huonoimpana. Huonoa kehitystä on myös Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa. Valuuttarahasto suosittelee Suomelle menokehyksiin palaamista
Parempi piikkiannos vuodessa kuin kaksi teho-osastoa. Lääkintöneuvos Heikki Pälve pohti mielipidekirjoituksessaan (Helsingin Sanomat), pitäisikö rokotuksista kieltäytyvien maksaa itse koronasairauden hoidon kulut. Miltä paikkakunnalta hiljattain menehtynyt tunnettu yritysjohtaja Kirsti Paakkanen oli kotoisin. Mikä on naisten osuus varusmiehistä. Mikä on ajoneuvon kuljettajan liikennevirhemaksu. Valtaosa hoidettavista on rokottamattomia tai vain yhden koronarokotteen saaneita. Kaikilla on oikeus hoitoon S airaaloissa koronapotilaiden määrä kasvaa. 6. 9. Tyksin tehohoidon ylilääkäri Mika Valtonen muistuttaa Helsingin Sanomissa, että kaikilla on Suomessa oikeus hoitoon, rokotettuna tai rokottamattomana. 7. – Jos hoitokapasiteetista tulisi pula, viimeiset paikat jaettaisiin sen mukaan, kenellä potilaista on paras toipumisennuste ja todennäköisesti eniten elinvuosia jäljellä, Valtonen sanoo. 10. 4. 5. 3. Hän pitää rokotuksen ottamatta jättämistä vastuuttomana, mutta muistuttaa, että sairaala ei ole oikeuslaitos. Ihmisen arvoa ei voi sitoa hänen tekemiinsä valintoihin, Valtonen sanoo. Oik eat vas tau kse t: 1) 70 vuo tta 2) kuu si 3) noi n 11 milj ard ia 4) 7 tun tia 5) Jar kko Ruo hon iem i 6) val men taj a ja exNH L-p ela aja Olli Jok inen 7) Har akk a 8) Saa rijä rvi 9) 10 eur oa 10 ) noi n 1–2 pro sen ttia MAAILMAN TILA • Tarvitaanko Suomeen rokotepakko. Montako sakaraa on lumihiutaleessa. Kuinka monta tuntia Magdalena Andersson ehti olla Ruotsin ensimmäinen nainen pääministerinä ennen kuin hän erosi. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP, Barbara Gindl Parempi piikkiannos vuodessa kuin kaksi teho-osastoa. Kuka on Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja. Minkä linnun tieteellinen nimi on Pica pica. Ihmisarvon loukkaamattomuuden periaate on kirjattu muun muassa YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja Suomen perustuslakiin. Tehohoitojakson, arvio 11 päivää, hintalappu nousi yli 30 000 euron. Mikä on tällä hetkellä Olkiluodon 3:n hinta-arvio. 2. Kuka on tämä Päällikkönäkin tunnettu henkilö. de_09122021_10.indd 10 1.12.2021 11.47. 10 VIS V 1. 8. Valtonen kaipaa enemmän keskustelua – myös rokotteisiin liittyen – priorisoinnista: kuka asetetaan etusijalle ja millä perusteella. Hän mukaansa tässä keskustelussa sekoittuvat rokotusten hyöty ja ihmisen arvo. Kuinka pitkään kuningatar Elisabet on ollut vallassa. Ilman tehohoitoa se olisi noin 16 000 euroa
Viemme suomalaista oikeusvaltio-osaamista kehittyviin maihin. de_09122021_11.indd 11 1.12.2021 12.10. Perustuslaki on viimeinen lukko tavallisen kansalaisen suojaamisessa. Moni selvitys kertoo, että demokratian ja oikeusvaltion tila heikkee monessa maassa. Korona-aikana me lakiasiantuntijat emme ehkä ole onnistuneet riittävän hyvin selittämään, että perustuslaki ei ole ollut este sen enempää koronapassille kuin muillekaan koronatoimille. Korona-aikana on monelta ehkä unohtunut, että perustuslain vaikeutetulle säätämiselle on todella vahvat perusteet. Valitettavasti moni maa on perustellut pandemialla perustuslain heikentämistä. Myös meillä tarvitaan oikeusvaltioon liittyvää pohdintaa. Miksi. Tähän kehitykseen on useita, osin toisiinsa kietoutuvia tekijöitä. Pidän vaarallisena kriisillä ratsastamista, kun heitellään ajatuksia perustuslakiin liittyvistä oikoteistä. Näissä asioissa osaamiseen ja nöyryyteen perustuva lähestymistapa on tärkeä. Tuo kokemus tekee meistä aika poikkeuksellisen maan. 11 Demokraatti tehdä rauhallisena aikana. Voimaeläimesi on ilves. Afganistanin kriisi oli tästä jälleen hyvä muistutus. Ilves on herkkä ja sielukas eläin, joka myös merkittävästi parantaa suomalaisten liikenneturvallisuutta harventamalla valkohäntäkauriskantaa. Mitä annettavaa Suomella on oikeusvaltio-ajattelulle. Tästä syystä käynnissä oleva petokeskustelu on suorastaan pelottavaa. Parhaillaan Suomessa käytävä keskustelu perustuslaista ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden turvaamisesta on tärkeää. Varautuminen pitää Oikeuden asialla Perustuslaissa ei ole oikoteitä. Toimimme monitieteellisesti, mukana on eri alojen kehitystyön osaajia. Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf MONI MAA ON PERUSTELLUT PANDEMIALLA PERUSTUSLAIN HEIKENTÄMISTÄ. Se myös estää vallassa olevia muuttamasta lakeja kiireessä vain omien valtapyrkimysten vahvistamiseksi. Olen tehnyt melkein koko työurani – muun muassa oikeusministerinä ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsenenä – oikeusvaltioon liityvien asioiden, kuten perustuslain, kanssa. Mikä meno Tuija Brax, Oikeusvaltiokeskuksen johtaja. Suomesta rakennettiin vaikeissa oloissa ja nopeasti oikeusvaltio, jota vielä haastettiin 1900-luvulla. Muuten oikeusvaltiokehikon siirtäminen toiseen kulttuurin ei onnistuisikaan. Ei voi olla muuta kuin innoissaan tästä tehtävästä. Mikä on oikeusvaltion globaali tilanne. Mikä on oikeusvaltion tila Suomessa. Olennaista on, että suomalaiset eivät julista rinta kaarella omaa osaamistaan. Mitä Oikeusvaltiokeskus tekee
Se pahenee entisestään, jos alanvaihtosuunnitelmat toteutuvat. Suomessa moni miettii alanvaihtoa. Tämä voi nostaa inflaatiota ja korkoja. Tilannetta vaikeuttaa myös vuosikymmenen lopulla kiihtyvä eläköityminen. Jos aiemmin työpaikkaa vaihdettiin alan sisällä, nyt moni miettii siirtymistä kokonaan uudelle alalle. Siitä myös entinen työministeri Lauri Ihalainen varoitteli 1990-luvulla toimiessaan vielä SAK:n puheenjohtajana: olennaista ei ole palkankorotuksen suuruus vaan ostovoiman turvaaminen. Monessa selvityksessä on ollut sama trendi: etenkin opettajat ja sairaanhoitajat miettivät alanvaihtoa. Siitä on merkkejä näkyvissä myös Suomessa, mutta etenkin Yhdysvalloissa kehitys puskee jo monella alalla palkkoja ylöspäin. Alanvaihtosuunnitelmia vauhdittaa osaltaan talouden hyvä veto. Hän arvioi, että ansiot voivat kehittyä nopeammin kuin yleiskorotukset antavat ymmärtää. Pylkkänen sanoo haastattelussa, että työvoiman kysynnän takia palkkapaineet ovat Suomessa nyt poikkeukselliset. TYÖJA elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen vertasi Ylen haastattelussa meneillään olevaa muutosta toisen maailmansodan jälkeisiin vuosiin, jolloin naiset tulivat työmarkkinoille. Työja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan työnhakijoita on tällä hetkellä noin 600 000. Pahimmillaan edessä voi olla kierre, jossa palkat nousevat, mutta elinkulut vielä niitä nopeammin. T yömarkkinoilla on julkisuutta hallitsevien sopimusneuvottelujen taustalla tapahtumassa monia mielenkiintoisia kehityssuuntia. Tämä on nähtävissä etenkin matalapalkka-aloilla. Suomessa samanlainen kehitys näkyy esimerkiksi palvelualoilla – etenkin ravintoloissa – joilla koronan takia suuri osa työntekijöistä lomautettiin tai irtisanottiin. Jo nyt moni näistä aloista kärsii työvoimapulasta. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Etenkin matalapalkka-alat ovat pulassa, jos työntekijöitä ei löydy. Heistä 210 000 on sellaisia, jotka ovat töissä, mutta haluavat vaihtaa työpaikkaa. Yksi niistä on osin työvoimapulaan liittyvä alanvaihtoilmiö. Siellä palkkatilastojen mukaan esimerkiksi ravintolatyöntekijöiden palkat nousevat nyt historiallisen nopeaa vauhtia. Monelle alalle ennustetaan – jälleen kerran – työntekijän markkinoita. Näissä asioissa on osalla yrityksiä opeteltavaa. Korona on vahvistanut samanlaista alanvaihtoilmiötä myös terveydenhoidossa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Huono työnantaja ei pärjää RAHA EI TAASKAAN YKSIN RATKAISE TYÖELÄMÄSSÄ. Raha ei taaskaan yksin ratkaise työmarkkinoilla. Tilanne näkyy myös TE-keskuksissa. Tämä sai monen miettimään alanvaihtoa. Se on houkutin, mutta ei yksin riitä tulppaamaan alanvaihtosuunnitelmia tai poistamaan eri aloja vaivaavaa työvoimapulaa. Työntekijät edelleen arvostavat palkan lisäksi työn mielekkyyttä: hyviä työoloja, järjellistä työmäärää ja hyvää johtamista. analyysi de_09122021_12.indd 12 1.12.2021 9.39. Yhdysvalloissa puhutaan jo palkkainflaatiosta
Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Suomi Maan houkuttelevuus vähintään maisterin tutkinnon suorittaneille (yht. Yhdysvallat ... Sveitsi 4. Ranska ... Iso-Britannia 3. OECD:n houkuttelevuusindeksin mukaan Suomi on houkutteleva maa ulkomaisille opiskelijoille ja yrittäjille, muttei niinkään huippuosaajille. 10. Chile 2. Tsekin tasavalta 4. Norja 2. 31. Hollanti 4. Itävalta 5. Muut Pohjoismaat pärjäävät selvästi Suomea paremmin. puolison työmahdollisuudet ja työllistymisveroaste sekä koulut) 1. Sveitsi 5. Suomi Koulutettujen maahanmuuttajien mahdollisuudet edetä työuralla 1. Latvia 3. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Elämänlaatu Perheystävällisyys (mm. Suomi OECD:n houkuttelevuusindeksi 1. Kanada ... G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o, iS to ck / Lä hd e: O EC D Ta le nt At tr ac tiv en es s Hoitoruuhka Koronarokottamaton päätyy teholle 33 kertaa todennäköisemmin kuin kahdesti rokotettu. 21. Australia 3. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Suomi ei houkuttele korkeasti koulutettuja Suomi oli 35 maan vertailussa houttelevuudeltaan vasta sijalla 18. Tanska 5. Yhdysvallat 3. Turkistarhaus Suomalaisista 71 prosenttia ei hyväksy nykymuotoista turkistarhausta. Suomi Tulotaso, elinkustannukset ja verotus 1. Meksiko 4. 35 maata) de_09122021_13.indd 13 1.12.2021 9.40. 22. Slovakia 5. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: STM Lähde: Animalia Arvostamme suomalaista työtä. Etelä-Korea ... Ruotsi 2. Unkari 2
14 Demokraatti de_09122021_14.indd 14 1.12.2021 13.29
PIRISTE Teksti Heikki Sihto / Kuvat iStock ILMIÖ de_09122021_14.indd 15 1.12.2021 13.29. Sitä sanotaan myös inflaatioksi. Sen näkee sähkölaskusta ja kassakuitista. Hinnat nousevat ja ostovoima heikkenee. 15 Demokraatti MYRKKY ja Sen näkee tankatessa
Parhaat ennusteet löytyvät usein vedonlyöntikertoimista, mutta inflaation kohdalla luottaisin kuitenkin enemmän johdannaismarkkinoihin. Hän sanoo tämänkin osaltaan kertovan siitä, että pelot inflaation pysyvämmästä kasvusta ovat osin turhia. Kasvua selittää etenkin kallistunut energian hinta. Mutta muistuttaa samalla ennustamisen vaikeudesta. Maliranta pitää ”yllättävän paljon vaikeampana” hallitusti kiihdyttää nollan lähellä olevaa inflaatiota kuin hillitä tavoitteen yli karannutta inflaatiota. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki (EKP) linjasi viime kesänä, että myös inflaation väliaikaiset, kahta prosenttia suuremmat piikit hyväksytään ja ne ovat hallittavissa. 16 Demokraatti ämän vuoden alusta euroalueella inflaatio nousi nollatasosta lokakuuhun mennessä 4,1 prosenttiin. Vaikeuksia tulee, jos inflaatio on liian korkea tai jos matelee lähempänä nollaa. Kahden prosentin inflaatiota on pidetty eräänlaisena kipurajana. Pysyvämpi muutos vaatisi myös palkkojen pitkäaikaisempaa nousua. – Tällä hetkellä on vaikea nähdä tekijöitä, jotka aiheuttaisivat inflaation pysyvän kasvun. TALOUSTIETEELLINEN MÄÄRITTELY inflaatiolle on rahan ostovoiman heikkeneminen ja siitä aiheutuva hintojen nousu eli rahan reaalisen arvon lasku. – Jokaisen pitäisi rehellisesti sanoa, että inflaation kehittymisen ennustaminen on lähes mahdotonta. EKP:n toimintaa ja samalla inflaation hallintaa on vaikeuttanut pitkään jatkunut poikkeuksellisen alhainen korkotaso. Hänen mielestään myös palkkakehityksessä pitäisi tapahtua pysyvämpää ja merkittävämpää nousua, jotta inflaatio lähtisi kovempaan kasvuun. Pitääkö meillä olla jo huolissaan. de_09122021_14.indd 16 1.12.2021 13.29. Yhdysvalloissa kuluttajahinnat ovat nousseet vielä nopeammin ja siellä myös palkat ovat monella alalla nousseet merkittävästi. Ei ainakaan vielä, sanoo Laboren, entisen Palkansaajien tutkimuslaitoksen, johtaja Mika Maliranta. EU-alueella Euroopan keskuspankilla ja sen rahapolitiikalla on tässä ollut merkittävä rooli. Logistiikassa ja kysynnässä on pullonkauloja ja myös energian hinta on noussut, mutta arvioisin niiden inflaatiovaikutusten olevan enemmän väliaikaisia. Ne eivät ennusta inflaatiolle merkittävämpää pysyvää kasvua, Mika Maliranta sanoo. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta jakaa Malirannan näkemyksen inflaatiopiikin tilapäisyydestä. Inflaatio on taloudelle hankala muutenkin kuin vain vaikean ennustettavuutensa takia. Maliranta kehuu inflaation hallinnan onnistuneen keskuspankeilta melko hyvin. Kaukoranta painottaa, että tässä arviossa on mukana jossain määrin jossittelua
On myös myönteinen näkymä, johon kuuluu korkeampi inflaatio yhdessä kovemman talouskasvun kanssa. Tämä vaikuttaisi ikävästi asuntovelallisiin. Malirannan mielestä inflaatiokeskustelu onkin hieman yksipuolista. Mäkynen uskoo Suomessa energian hinnan laskevan viimeistään ensi vuonna, kun sähkön siirtohintoja leikkaava laki alkaa vaikuttaa ja Olkiluodon uusi ydinreaktori aloittaa toimintansa. Jos inflaatio karkaa pidemmälle laukalle, se voi nostaa myös lainakorkoja. Valtion on omin toimin vaikea vaikuttaa niiden hintaan, mutta mitä nopeammin vihreä siirtymä INFLAATION ENNUSTAMINEN ON LÄHES MAHDOTONTA. – Kun tilanne tasaantuu, uskon inflaation olevan edelleen alle kaksi prosenttia. Tilanne on niistä päivistä muuttunut. Mäkynen uskoo, että muun muassa nyt inflaatiota kiihdyttävä energian hinnannousu on väliaikaista. Nyt asuntovelallisen ystävä on alhainen korkotaso. Terveellä tasolla, noin kahdessa prosentissa oleva inflaatio kertoo myös toimivasta ja kasvavasta taloudesta. Hän muistuttaa, että kahden prosentin inflaatiotaso on pitkään ollut tavoitteena, mutta sitä ei ole saavutettu finanssikriisin jälkeen. – Toki inflaation nousu jossain vaiheessa nostaisi myös korkotasoa. INFLAATIOKESKUSTELUA HALLITSEE MEILLÄ UHKIEN KOROSTAMINEN. Valtaosa suomalaisten asuntolainoista on sidottu euribor-korkoihin, jotka ovat tällä hetkellä vielä negatiiviset. Sitä hallitsee inflaation uhkien korostaminen, kuten sen vaikutus korkotasoon. SDP:n talouskommentaattorina profiloitunut kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Matias Mäkynen on samoilla linjoilla hallitun inflaation hyvistä vaikutuksista. Kiinteäkorkoisissa asuntolainoissa mahdollinen koronnousu vaikuttaisi nopeammin. – Kahden prosentin inflaatio osaltaan kertoisi, että olemme lopulta päässeet taloudessa normaalitilaan ja talous kasvaisi. Vielä 1970-luvulla rahan arvoa syövää inflaatiota sanottiin asuntovelallisen ystäväksi. – Nyt etenkin fossiiliset polttoaineet ovat kallistuneet. 17 Demokraatti – Euroopan keskuspankki on voimakas toimija. de_09122021_14.indd 17 1.12.2021 13.29. Elvyttävälle talouspolitiikalle on siis edelleen jonkin verran tarvetta. Kun vertaa velan suhdetta bruttokansantuotteeseen, niin hallitusti nouseva inflaatio myös söisi valtion velkataakkaa ja pääsisimme nopeammin kohti hallituksen tavoitetta kääntää velkasuhde laskuun, Matias Mäkynen sanoo. Valtionvelkoihin korkojen nousu siirtyisi hitaammin, sillä esimerkiksi Suomen tapauksessa suuri osa lainoista on pitkäaikaisia ja sidottu mataliin korkoihin. Huonojen vaihtoehtojen jossittelussa pahinta olisi kiihtyvän inflaation ja pitkäaikaisen hitaan talouskasvun yhdistelmä, Mika Maliranta sanoo. Sillä on kyky ja halu hallita inflaatiotasoa sekä myös tämän vaatimaa uskottavuutta
18 Demokraatti D-ILMIÖ tapahtuu, sen nopeammin pääsemme eroon fossiilisista polttoaineista ja niiden nousevista hinnoista sekä saamme Suomesta energiaomavaraisen. – Inflaation kiihtyessä palkkarakenteet ja eri alojen palkkaerot voivat vaihdella nopeastikin. Tosin kuumeneminen ei ole ainakaan vielä näkynyt palkkojen yleiskorotuksissa, joita Maliranta kuvaa kohtuullisen maltillisiksi. Tämä vaikuttaisi nopeasti Suomen kilpailukykyyn, joka on tällä hetkellä hänen mukaansa hyvä. Jo Lauri Ihalainen aikoinaan SAK:n puheenjohtajana painotti, että palkansaajalle on ostovoima tärkeämpi kuin suuret nimelliset palkankorotukset. Tosin tuohon aikaan työehtosopimusneuvotteluja käytiin osin kolmikantaisesti eli myös maan hallituksella oli mahdollisuus omilla toimillaan vaikuttaa kokonaisratkaisuun ja tehdä ostovoimaa tukevia ratkaisuja. MYÖS TYÖMARKKINOILLA puhutaan jo palkkainflaatiosta – etenkin aloilla, jotka kärsivät työvoimapulasta. Työnantajapuolen ratkaisujen takia keskitettyjen tuloratkaisujen aika on kuitenkin ohi. Kaukoranta pitää perusteltuna pitkäjänteistä ja maltillista palkkapolitiikkaa. TYÖMARKKINOIDEN KUUMENEMINEN KERTOO TALOUDEN VAHVASTA VEDOSTA. – Tässä tilanteessa henkilökohtaiset palkat kehittyvät taulukkopalkkoja paremmin, kun monella alalla on työvoimapula, Ilkka Kaukoranta sanoo. de_09122021_14.indd 18 1.12.2021 13.29. Kaukoranta ihmetteleekin, että tästä huolimatta vientialat edelleen suunnittelevat koko palkansaajakenttää koskevaa valtakunnallista palkkakoordinaatiota, niin sanottua Suomen mallia. – Sehän kertoo vain positiivisista näkemyksistä, jos yritykset kokevat, että uusia työntekijöitä kannattaa palkata. Mika Maliranta pitää työmarkkinoiden mahdollista kuumenemistakin myönteisenä signaalina, joka kertoo talouden vahvasta vedosta. – Nykyisessäkin taloustilanteessa tälläkin neuvottelukierroksella olisi mielestäni ollut tarpeen saada aikaan perinteinen ostovoimaa turvaava tupo-ratkaisu, Kaukoranta sanoo. Hän pitää sitä normaalina kehityksenä hyvässä suhdannetilanteessa. Kaukoranta välttäisi myös tilannetta, jossa palkat nousisivat paljon kilpailijamaita nopeammin. – Tämän tekee erikoiseksi se, että jo vientialojen sisällä on palkankorotuksissa vaihtelua. SAK:n Kaukoranta uskoo, että talouden hyvä veto heijastuu myös palkkakehitykseen. Hän näkeekin, että tavallisen ihmisen kannalta nykyistä selvästi korkeamman inflaation suurin merkitys olisi sen vaikutus suhteelliseen hintojen ja palkkojen nopeampaan vaihteluun. Siitä huolimatta siellä työnantajat haluaisivat yhden ja saman numeron kaikkien muiden alojen palkankorotukseksi. Hän pitää vaarana kehitystä, jossa palkat ja kuluttajahinnat laukkaisivat kilpaa. Työvoimapulasta puhutaan talouskasvun jarruna, mutta itse näen sen monin osin myös myönteisenä asiana
– Hintojen nousu väistämättä lisää painetta palkankorotuksiin. Lisäksi uusissa, todennäköisesti vähemmän tuottavissa tehtävissä olisi palkkataso keskimäärin nykyisiä heikompi. Matias Mäkynen ei halua ottaa kantaa työmarkkinaneuvotteluihin, mutta pitää olennaisena, että palkankorotusvaateet seuraavat elinkustannusten nousua. Lisäksi ”hiha-arviona” sanoisin, että kertaluonteinen viiden prosentin kasvu tehdyissä työtunneissa parantaisi bruttokansantuotetta enintään ehkä vain kaksi tai kolme prosenttia, Maliranta arvioi. de_09122021_14.indd 19 1.12.2021 13.30. Tämä kaikki vaikuttaisi monen ihmisen hyvinvointiin kielteisesti. Palkan pitää riittää elämiseen. Hän muistuttaa, että jo nyt Suomessa tehdään kansainvälisesti vertailtuna paljon työntunteja. LABOURIN MIKA MALIRANTA ei väheksy työvoimapulaa, mutta suhteuttaisi nyt varsin kiivaana käytävää keskustelua tehtyihin työtunteihin ja tuottavuuteen. TÄLLÄKIN NEUVOTTELU KIERROKSELLA TUPORATKAISU OLISI OLLUT TARPEELLINEN. – Jos Suomessa tehtävien työtuntien määrää haluttaisiin nostaa esimerkiksi viidellä prosentilla, niin pelkään, että se vaatisi todella isoja uudistuksia sosiaaliturvasta alkaen. 19 Demokraatti Kaukoranta ei usko, että EU-alueella olisi siirrytty pysyvämpään, aiempaa selvästi nopeampaan palkkojen nousun aikaan
20 Demokraatti Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa. de_09122021_20.indd 20 1.12.2021 15.01
Samalla se merkitsisi nuorempien ikäryhmien eläkerasituksen kiristymistä. Tuolloin taustalla oli huoli eläkejärjestelmän kestävyydestä, kun suuret ikäluokat alkoivat siirtyä eläkkeelle ja ihmisten elinikä oli kasvussa. Toinen näkemyksiä jakanut aihe oli eläkerahastot. Teksti Heikki Sihto D emarinuorten järjestämässä keskustelutilaisuudessa ”Eläkejärjestelmän tulevaisuus – sukupolvien välisesti oikeudenmukainen?” muodostui nopeasti jakolinja, jossa vastakkain oli eläkeindeksin muuttamista kannattava kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) sekä nuorempien tilanteesta huolissaan olevat Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto ja Työeläkevakuuttajat TELA ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes. Keskustelutilaisuudessa ihmeteltiin indeksikeskustelun sitkeyttä ja pitkää ikää. Indeksin muuttaminen korjaisi Kiljusen mukaan tätä epäkohtaa. Kiljunen muistutti, että ei ole vuosiin ollut yhdessäkään eläkeläistilaisuudessa, jossa asia ei olisi noussut esille. Kiljusen lokakuussa eduskunnassa tekemässä kirjallisessa kysymyksessä esitettiin muun muassa alle 1 400 euron työeläkkeiden nostamista sadalla eurolla ja mahdollisuutta selvittää eläkkeiden taitetun indeksin palauttamista puoliväli-indeksiksi. Kiljunen muutenkin ihmetteli Suomen eläkerahastomallia ja tarvetta koko ajan kasvattaa rahastoja. Perholehdon mielestä olennaisempaa olisi keskustella laajemmasta, koko työelämää koskevasta remontista, jolla turvattaisiin tulevien veronmaksajien ja eläkeläisten jaksaminen, eli yhteiskuntaa pyörittävien verotulojen riittäminen. Sillä rahoitetaan niin hoiva, kansaneläke kuin monet muutkin yhteiskunnan palvelut. Hänen mukaansa rahastoista olisi hyvin varaa maksaa eläkkeiden korottaminen vaarantamatta rahastoja. – Monessa maassa, esimerkiksi Ranskassa, ei ole rahastoivaa eläkejärjestelmää, vaan eläkkeet perustuvat sukupolvisopimukseen, jossa työssäkäyvät huolehtivat vanhempiensa eläkkeistä, Kiljunen totesi. Kiljusen mukaan eläkkeensaajat ovat Suomessa ainoa tulonsaajaryhmä, jonka elintasoa lakisääteisesti heikennetään joka vuosi. Pinja Perholehto ja Suvi-Anne Siimes haluavat säilyttää rahastojen käytön ennallaan eli osaltaan turvata niillä eläkkeiden riittämisen myös tulevaisuudessa. Nämä tekijät vaikuttavat niin verokuin eläkekertymäänkiin, Pinja Perholehto sanoi. Jakolinja säilyi ennallaan. 21 Demokraatti ELÄKKEET Aina vain indeksi Saavatko tämän päivän nuoret aikanaan eläkettä, elävätkö tämän päivän eläkeläiset köyhyydessä. Hänkin kaipaa enemmän keskustelua tekijöistä, joista eläke muodostuu ja joilla eläkejärjestelmää vahvistetaan. Onko siis köyhyys eläkejärjestelmän vai enemmän yhteiskunnan vika, Perholehto kysyi. Toki myös työnsäkin takia, mutta Siimes myös myönsi aikanaan kansanedustajana kannattaneensa elinaikakertoimen leikkaamista ja siirtymistä taitettuun indeksiin. – Fiksumpaa olisi keskustella vaikkapa nuorten koulutuksesta tai ansiotasosta ihmisen on työuran aikana. Jos vuoden aikana hinnat nousevat euron, eläke kaksi euro ja palkat kolme euroa, niin onko tässä eläkejärjestelmän muuttaminen oikea keino. Kiljunen painotti, että hän ei aja rahastojen tyhjentämistä, ainoastaan niiden kasvun hillitsemistä. Kimmo Kiljunen haluaisi käyttää osan rahastoista nykyisten eläkkeiden korottamiseen. Perholehto muistutti, että selvitysten mukaan Suomessa eläkeläisten köyhyys ei ole sen yleisempää kuin muissakaan yhteiskuntaryhmissä. – En osaa nähdä eläkeläisköyhyyttä indeksikysymyksenä. Pinja Perholehto koki, että 2020-luvulla tuntuu turhauttavalta edelleen käydä vääntöä puoliväli-indeksistä, kun asiasta on puhuttu jo pari vuosikymmentä. Hän olisi valmis lisäämään jo nyt eläkkeiden rahastointia ja nostamaan työeläkemaksuja. de_09122021_21.indd 21 1.12.2021 15.28. Suvi-Anne Siimes oli pitkälti samoilla linjoilla Perholehdon kanssa. ELÄKELÄISTEN KÖYHYYS EI OLE SEN YLEISEMPÄÄ KUIN MUISSAKAAN YHTEISKUNTARYHMISSÄ. SIIMES TUNNUSTAUTUI työeläkejärjestelmän vahvistamisen kannattajaksi. Suvi-Anne Siimes muistutti Kiljusta siitä, että rahastoista on muun muassa se käytännön hyöty, että ilman niitä eläkemaksut olisivat muutaman prosentin nykyistä suurempia. – Työ on kaiken moottori, sitä meidän pitäisi huoltaa
Nyt puhutaan sope-palveluista. 22 Demokraatti ALUEVAALIT Sope-vaalit Aluevaalipuheissa sosiaalija pelastustoimen osuus on jäänyt terveyden varjoon. Demarinuorten ja Hyvinkään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pinja Perholehto arvelee, että kyse on tuttuudesta. de_09122021_22.indd 22 1.12.2021 11.31. Lisäksi sosiaalihuolto työllistää hyvinvointialueilla enemmän kuin terveydenhuolto. Sosiaalialan ammattijärjestö Talentia on muistuttanut, että käsillä on yhtä paljon sosiaalipalvelujen vaalit kuin terveysvaalit. Teksti: Anna-Liisa Blomberg / Kuvat iStock S ote on tuttu lyhenne, josta usein sen toinen puoli – te eli terveys – korostuu sosiaa lija terveydenhuollon uudistuksesta puhuttaessa. Sen kohtalona on vielä sosiaalipuolta herkemmin jäädä terveyspuheen jalkoihin. Miksi siis aihe tuntuu jäävän varjoon. Korjataan tilanne. Hyvinvointialueille siirtyy edellä mainittujen palvelujen lisäksi myös pelastustoimi
23 Demokraatti PERIYTYYKÖ PELASTUSTOIMEN 81 MILJOONAN EURON RAHOITUSVAJE HYVINVOINTIALUEILLE. de_09122021_22.indd 23 1.12.2021 11.31
24 Demokraatti – Sosiaalipalvelujen kirjo on todella laaja perhepalveluista lastensuojeluun ja iäkkäiden palveluihin. Niistä on ehkä hankalampi puhua, jollei ole ollut niiden kanssa paljon tekemisissä. Samoin yhdelle ihmiselle voi kasaantua paljon ongelmia. Siksi olisi Perholehdon mukaan tärkeää, että sosiaalija terveyspalvelut saisi samalta luukulta. Suomen pelastusalan ammattilaisten (SPAL) johtaja Kim Nikula arvioi, että pelastustoimi ei ole saanut sitä huomiota, joka sille ammattijärjestön mielestä kuuluisi. – Siihen kuuluvat esimerkiksi palotarkastukset sekä alaja yläkouluikäisten turvatiedon koulutus. Perholehto kertoo, että järjestöjen rahoitus on puhuttanut myös Hyvinkäällä. – Hyvinkäällä on pitkään rahoitettu järjestöjä, jotka järjestävät tilapäismajoitusta tai järjestävät ruoka-apua vapaaehtoisjakeluna, hän pohjustaa. Asunnoton on jo asunnoton, eikä hänen tilannettaan voi enää ehkäistä ennalta. – Sote-puoli tulee olemaan hyvinvointialueilla 98 prosenttia budjetista ja pelastustoimen osuus on kaksi prosenttia. Näin ollen vastuu olisi Perholehdon mielestä hyvinvointialueella. PELASTAJAT SAAPUVAT paikalle paloautojen ja ambulanssien pillit ulvoen, kun esimerkiksi talo palaa tai tapahtuu liikenneonnettomuus. SOSIAALIPALVELUJEN KOKONAISUUS ei saa unohtua hyvinvointialueita kehittäessä. Apua pitäisi saada tietenkin hoitolupauksen mukaisesti seitsemässä päivässä. Kuntien tehtäviin jää edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö. Aluevaaleissa pelastusalan ammattilaisten yksi vaalikärki on turvata lähipalvelut – siis pitää ambulanssit ja paloautot lähellä. Usein esimerkiksi perheessä saattaa olla useampi ratkomista vaativa vaikea tilanne samaan aikaan – esimerkiksi päihderiippuvuutta, lähisuhdeväkivaltaa, talousongelmia ja näistä johtuvaa lastensuojelun tarvetta. Yksi uhka tässä mielestäni on, että eri hyvinvointialueilla päädytään erilaiseen työnjakoon. Rajanveto siitä, mitkä palvelut käytännössä ovat kunnan heiniä ja mitkä hyvinvointialueen, on Perholehdon mukaan turhan tulkinnanvaraista. Rajanvedon haasteet ulottuvat kuntien ja hyvinvointialueiden itse tuottamien palveluiden lisäksi esimerkiksi erilaisten järjestöjen tuottamiin palveluihin. Erityisesti on puhuttu asunnottomien palveluista. Hän itse katsoo, että asunnottomien palveluissa on kyse muista kuin ennaltaehkäisevistä palveluista. Näin Demarinuoret linjaa vaaliohjelmassaan ja muistuttaa palveluiden roolista eriarvoisuuden ja ylisukupolvisen huono-osaisuuden kasautumisen vähentämisessä. Kim Nikulan mukaan kaksi keskeistä kokonaisuutta ovat palvelutasopäätös ja talousarvio, joka määrittää pelastustoimen rahoituksen. – Palvelutaso tarkoittaa käytännössä sitä, montako paloautoa, montako pelastusalan ammattilaista tai sopimuspalokuntaa alueella on ja mikä on niiden lähtövalmius (hälytyksestä paloauton tai ambulanssin liikkeellelähtöön kuluva aika). Pelastustoiminnan ja ensihoidon – joka ei kaikilla alueilla ole pelastuslaitoksen tuottamaa – lisäksi pelastustoimen tehtäviin kuuluu ennaltaehkäisevä toiminta. Millaisia pelastustoimeen liittyviä päätöksiä aluevaltuustoissa tehdään. de_09122021_22.indd 24 1.12.2021 11.32. Myös vaikeissa elämäntilanteissa olevien läheiset ja omaiset saattavat tarvita tukea ja apua. Mallia voisi ottaa nuorten Ohjaamoista, joista saa maksutonta apua ja tukea monenlaisiin asioihin opiskelusta työllistymiseen, asumiseen ja hyvinvointiin. – Kun sitä ei ole velvoitettu sitovasti kenellekään, tulkitaan kunnissa ja alueilla itse, onko tämä nyt ennaltaehkäisevää toimintaa, joka kuuluisi kunnalle vai toimintaa, jossa on jo kyse hyvinvointialueille kuuluvista sote-palveluista, Perholehto jatkaa. – Yksi merkittävä asia, joka nyt siirtyy kunnilta hyvinvointialueille, on täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, Pinja Perholehto jatkaa listaa. Ne kattavat koko ihmiselämän samoin kuin terveyspalvelut, mutta koskevat useammin heikoimmassa asemassa olevia. Hän silti ymmärtää, mikä taustalla voi vaikuttaa. Voi myös olla, ettei edes hahmoteta, mitä kaikkea sosiaalihuoltoon kuuluu. Käytännössä siis siihen, kuka niitä rahoittaa. SOSIAALIJA TERVEYSPALVELUT PITÄISI SAADA SAMALTA LUUKULTA. Tällä toiminnalla pyritään ehkäisemään onnettomuudet ennalta, Kim Nikula selvittää. – Se ehkä vähentäisi byrokratiaa ja madaltaisi myös kynnystä hakeutua muihin palveluihin, jos ne saisi kaikki samasta paikasta, eikä joutuisi hakemaan apua monesta eri osoitteesta, Perholehto sanoo. Onhan se massiivinen kokoero, mikä osittain voi selittää sitä, miksi kiinnostus on tässä isommassa kokonaisuudessa, Nikula sanoo. Olennaista on, ettei synny epätasa-arvoista tilannetta, jossa palveluiden laatu tai saatavuus vaihtelee paljon riippuen siitä, millä alueella satut asumaan, hän sanoo. Sosiaalihuoltolain mukaisiin yleisiin sosiaalipalveluihin kuuluvat esimerkiksi omaishoidon tuki, päihdeja mielenterveystyö, kasvatusja perheneuvonta sekä asumispalvelut. – Tähän ei ole vielä luotu selkeitä rakenteita. Nikula pitää olennaisena, että pelastuspalvelut tavoittavat kansaALUEVAALIT KUNTIEN JA hyvinvointialueiden välillä on Pinja Perholehdon mukaan tällä hetkellä sosiaalipalvelujen harmaa alue, josta ei ole vielä riittävästi puhuttu. Pelastustoimen roolista tunnetaan parhaiten tämä hädän hetkellä näkyvä osuus. Veikkaus-varojen lisäksi niiden rahoitus on tullut osin kuntien budjeteista
Kim Nikulan mukaan olennainen kysymys on, periytyykö se hyvinvointialueille. Se on hirvittävän kuormittavaa työntekijöille, eikä perheitä ehdi kohtaamaan niin hyvin kuin olisi tarvetta. 25 Demokraatti laiset – ilman heikennyksiä – myös uusilla hyvinvointialueilla. Kylminä lukuina suurin kuluerä pelastustoimen talouskokonaisuudessa ovat henkilöstökulut, Nikula kiteyttää. – Sieltä kuulee jatkuvasti, että lastensuojelussa on aivan liikaa lapsia per työntekijä. PELASTUSTOIMEN RAHOITUKSEN turvaaminen on SPAL:n vaaliteemojen ykkönen. Toivottavasti niin, että palveluita pystytään myös parantamaan minimistä. Hän nostaa sosiaalipalveluista esimerkiksi lastensuojelun. – Meille on äärimmäisen tärkeää, että vaje paikataan – ainakin mahdollisimman hyvin – ennen kuin järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 2023, Nikula sanoo. Siitä, että työoloilla vaikutetaan myös alan vetoja pitovoimaan. Hänen mukaansa pelastusalan ammattilaiset ovat huolissaan siitä, millä konstein hyvinvointialueilla ryhdytään paikkaamaan vajetta. – Se on minimi. – Ja olennaisin asia, kun kilpaillaan työvoimasta, on huolehtia, että pelastusalan ammattilaisten tehtäväkohtaiset palkat ovat kilpailukykyisellä tasolla. Nikulan mukaan useilla alueilla on jo tunnistettu palomiespula. de_09122021_22.indd 25 1.12.2021 11.32. – Meidän täytyy varmistaa, että pelastuslaitokset saavat jatkossakin ammattitaitoista, hyvin koulutettua henkilöstöä. – Tämä on kansalaisille turvallisuuskysymys, hän painottaa. Kim Nikula muistuttaa, että aluevaltuustojen osoittamilla resursseilla voidaan vaikuttaa moneen asiaan, lähtien vaikkapa sisäilmasta oireilevien paloasemien tilanteeseen. Puhutaan henkilöstön riittävyydestä, työntekijöiden jaksamisesta, työhyvinvoinnista ja -turvallisuudesta. Sisäministeriön laskelmien mukaan pelastustoimen rahoitusvaje on nyt 81 miljoonaa euroa. Kansalaisille se tarkoittaa huonompaa palvelua. – Pelastusalalle vuoteen 2030 mennessä tarvitaan 2 500 pelastusalan ammattilaista lisää, Kim Nikula kertoo. Pinja Perholehto toteaa, että riittävästä osaavan henkilöstön määrästä huolehtiminen on tärkeää paitsi palveluiden laadun myös työhyvinvoinnin kannalta. Sijaisten saamisessa on ollut ongelmia, eikä kaikkia virkoja ole saatu täytettyä. – Meillä on vakava ja laskelmien valossa ihan aiheellinen huoli siitä, että henkilöstöä aletaan vähentää. Rahoitusvaje paikkaamalla saavutetaan Nikulan mukaan rahoituksen taso, jolla lakisääteiset palvelut turvataan. On huolehdittava riittävästä koulutusmäärästä, Nikula sanoo. Sen jälkeen voidaan puhua siitä, että miten aluevaltuustot resurssoivat rahaa pelastustoimelle jatkossa. HENKILÖSTÖ ON keskeinen vaalien puheenaihe, joka koskee myös sosiaalija pelastustoimen työntekijöitä
Koronan takia moni työnantaja on sitä mieltä, että ei ole varaa maksaa, Kuusisto kertoo. – Voi olla aikamoista rytinää vuodenvaihteessa. Aiemmin tuntui välillä, että Metsäteollisuus ry ei välttämättä aina halunnut sitä. Sopimuksen myötä Stora Enson paperiliittolaiset saavat noin viiden prosentin palkankorotukset kahdelle ja puolelle vuodelle. Paperiliiton ja Storan Enson neuvotteluissa oli kaksi osapuolta, joista molemmat halusivat päästä sopimukseen. Sehän näyttää ihan väistämättömältä. Paperiliiton ja UPM:n neuvottelut yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta eivät ole käynnistyneet vieläkään. Paperiliiton solmima työehtosopimus päättyy 31. – Luottamusmiesjärjestelmä pitää turvata lailla, ettei olla kuin villissä lännessä, jossa voidaan kyykyttää miten vain. Tamperelainen Kuusisto työskentelee pääosin opiskelijaja henkilöstöravintoloista koostuvassa Juvenes-yrityksessä, jolla on noin 50 ravintolaa Helsingistä Ouluun. Tyytyväisyyteen on syytä myös Stora Ensolla. Teksti ja kuvat Marja Luumi R ahamäärä on siedettävä ja tekstitkin kohtuulliset. – Kunnon palkankorotukset tulevat ykkösenä. Monenlaisia pelkoja oli, joten siihen nähden pitää olla tyytyväinen. – Sai tietysti vähän jännittää lopputulosta niin kuin aina. Yrityskohtaisten työehtosopimusten tekemisen osaamisesta on noussut huoli. joulukuuta. de_09122021_26.indd 26 1.12.2021 14.39. Se, joka tekee sopimuksen, saa työrauhan. Ne tulevat pöytään tyhjällä paperilla ja kuulemma monet ovat pyytäneet Paperiliitosta neuvoja, miten neuvotellaan. Syynä on UPM:n poissaolo sotkemasta neuvottelujen kulkua Metsäteollisuus ry:n pöydässä. – UPM on ilmoittanut, että mitään tessin jälkivaikutusta ei ole. Kiander arvioi prosessia helpommaksi kuin aiemmin. Stora Enson pääluottamusmies pitää lakkoja väistämättömänä. – En pelkää sitä, koska en usko, että sellainen tulee, mutta kuka tietää. Kyllä tuon sopimuksen kanssa voi elää, hän toteaa Demokraatille SAK:n edustajiston kokouksessa. Aallotuskartonkia valmistava tehdas työllistää reilut 200 ihmistä, joista paperiliittolaisia on vähän yli 150. PÄÄLUOTTAMUSMIES, TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Tiina Kuusisto ei halua edes ajatella sellaista tilannetta, että yrityskohtainen sopiminen tulisi myös Palvelualojen ammattiliiton PAMin sopimusaloille. Vuoden alkaessa luottamusmiehillä ei ole mitään asemaa, ei ole työvuorojärjestelmiä, ei yhtään mitään. 26 Demokraatti TYÖELÄMÄ Rytinää ilmassa SE JOKA TEKEE SOPIMUKSEN, SAA TYÖRAUHAN. Kiander tarkoittaa lähinnä tilannetta metsäyhtiö UPM:ssä. Petri Kiander. Tämä oli metsäteollisuudessa ensimmäinen avaus sen jälkeen, kun työnantajaliitto Metsäteollisuus ry ilmoitti irtautuvansa tes-toiminnasta. Pelkään, että ei tästä millään ilman lakkoja selvitä. – UPM:n ja Stora Enson ajatusmaailmat eroavat toisistaan niin paljon. Kiander on ehdottomasti sitä mieltä, että työmarkkinoiden murroksessa luottamusmiehen asema on saatava lakiin. – Ei pienissä firmoissa voi olla osaamista. Jäämme palkoissa koko ajan jälkeen. Majoitusja ravintola-alan työehtosopimus päättyy maaliskuun lopulla, mutta ammattiliitto kiertää jo nyt kysymässä kentältä, mitä neuvotteluista halutaan. Hän toimii varsinaisessa työssään kassatarjoilijana Tampereen yliopiston ravintolassa. Pääluottamusmies kuvailee tunnelmaa omalla tehtaallaan helpottuneeksi, koska sopimuksen myötä paperiliittolaiset ovat erossa kaikista kahakoista. Ongelmana ovat ”Peten pubit”, jotka istuvat myös työnantajaliitto MaRan pöydässä palkoista päättämässä. Useat ovat olleet tyytyväisiä, kun ovat voineet aina vain allekirjoittaa yleissitovan sopimuksen. Kyllä tuon sopimuksen kanssa voi elää, Stora Enson Heinolan tehtaan Paperiliiton pääluottamusmies Petri Kiander arvioi yrityskohtaista työehtosopimusta. Tosiasia on hänen mukaansa kuitenkin se, että isoilla firmoilla rahaa on kyllä. En ymmärrä, miten tehdas voisi pyöriä tuossa tilanteessa
de_09122021_26.indd 27 1.12.2021 14.39. – Työnantajat eivät uskalla ottaa kauhean isoa määrää porukkaa töihin, koska eivät tiedä, miten epidemia tästä etenee. 27 Demokraatti Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.fi/liity Liity nyt: Tiina Kuusisto. Hän huomauttaa, että omassa yrityksessä, Juveneksessa, ei tehdä iltaja yövuoroja, joten työntekijät jäävät paitsi tärkeistä lisistä. Työntekijöiden määrä alalla on pienentynyt dramaattisesti koronan takia, Juvenes-yhtiössäkin vajaasta 300 työntekijästä reiluun 200:een. PAMilainen kenttäväki haluaa tukea myös jaksamiseensa, taukoja on aivan liian vähän. Kelpaisiko Paperiliiton ja Stora Enson avaus palkankorotuslinjaksi. – Periaatteessa pitäisi saada enemmän, jos haluamme edes lähestyä palkoissa heidän tasoaan, Kuusisto painottaa. Silti ne ovat vaikuttamassa palkankorotuksiin. Kuusisto on itse mukana tulevissa palkkaneuvotteluissa MaRan sopimusalatoimikunnassa ”taistellen porukan oikeuksista”. – Nyt on tekohengitetty firmoja, joilla ei ole ollut ilman koronaakaan elämisen edellytyksiä. Tämä tulee myös näkymään eläkkeissä monen sadan euron erona lisiä saaviin. Se näkyy siinä, miten pärjää nyt arjessaan. Se johtaa siihen, että töissä olevat ovat paineissa liiallisen työkuorman takia ja lomautettuna olevat stressaantuvat
SOSIALIDEMOKRAATIT OVAT menestyneet mainiosti viime aikoina vaaleissa ympäri Euroopan. Vapaudelle, joka meitä inspiroi. Hollande pelkää, että eurooppalaiset vapauden ja demokratian arvot uhkaavat jäädä marginaaliin, kun Yhdysvallat vetäytyy maailman konfliktialueilta ja Kiina marssii päättäväisesti kohti taloudellisia ja teknologisia tavoitteitaan. Ranskan entinen presidentti Francois Hollande on seurannut huolestuneena, mitä tapahtuu EU:n itärajoilla, kun Valko-Venäjä on ajanut joukoittain siirtolaisia kohti unionia. Ex-presidentti huomauttaa, että sosialidemokraatit olivat pitkään alakynnessä, ja löytää käänteelle selkeän syyn. – Sosialidemokratia nähdään nyt hyvänä vastauksena ja voimana erilaisiin tuleviin uhkiin ja haasteisiin, jotka liittyRANSKA de_09122021_28.indd 28 1.12.2021 15.47. Kaikki riippuu nyt siitä, miten Eurooppa ja Yhdysvallat pystyvät vastaamaan siirtolaiskriisiin, Hollande arvioi Demokraatille. Samaan aikaan tilanne Ukrainassa on kiristynyt, kun Venäjän on kerrottu keskittäneen jälleen joukkojaan lähelle Ukrainaa. 28 Demokraatti Eurooppa sivuraiteella EUROOPPA ON JÄÄMÄSSÄ SIVURAITEILLE MAAILMAN NÄYTTÄMÖLLÄ. Se riski on olemassa. Samalla meidän on varjeltava humanistia arvojamme, ja otettava vastaan ihmisiä, jotka pakenevat sotia. Hollande kuitenkin varoitti Suomessa vieraillessaan, kuinka Eurooppa on jäämässä sivuraiteille, yhä vähäpätöisempään rooliin maailman näyttämöllä. Hänen mielestään Euroopan pitäisi nyt keskittyä asemansa vahvistamiseen koko maailman mitassa. EU on lisännyt muun muassa Valko-Venäjän vastaisia pakotteita ja nyt mustalle listalle ollaan pistämässä yhdessä Yhdysvaltojen kanssa matkustusja kuljetusyhtiöitä, jotka ovat osallisina siirtolaisten salakuljettamisessa EU:n rajoille. Hollande toivoo sen näkyvän myös siinä, että sosialistijohtajien ääni kuuluu entistä paremmin Euroopan neuvostossa myös siirtolaiskriisiä ratkottaessa. – Maailmalla olisi silti yhä tarve Euroo pan esimerkille ja sen arvoille. – Pahin uhka ei ole hajoaminen vaan pysähtyminen ja alamäki. – Kaikista vahvuuksistaan, kuten teknologiasta, taloudesta ja ympäristöjohtajuudesta huolimatta, Eurooppa on maailmassa toissijainen vallan käyttäjä, Hollande totesi Helsingin Sanomien mukaan. Hollande ei kuitenkaan ole menettänyt toivoaan. – Sosialidemokraattisen liikkeen on näytettävä, että me pystymme puolustamaan rajoja Valko-Venäjältä ja Venäjältä tulevia hybridihyökkäyksiä vastaan. – Eurooppa on vastannut hyvin tähän asti siihen, miten Valko-Venäjä ja Venäjä ovat yrittäneet testata unionia näillä hybridioperaatioillaan. Teksti M arja Luumi / Kuva Nora Vilva T ilanne voi laajentua sodaksi asti
Hollande toivoo, että kampanjan aikana esille nousevat muutkin aiheet kuin äärioikeiston hellimä maahanmuuttopolitiikka. Unionin on kyettävä vastaamaan koronapandemian kriisiin, joka jatkuu edelleen ja löydettävä yhteisiä keinoja kriisin taloudelliseen jälkihoitoon. – Toivotaan, että hän on Merkeliä joustavampi talousasioissa ja painottaa enemmän julkisia investointeja, joita Eurooppa todellakin tarvitsee. Samaan aikaan keväällä Ranskassa käydään presidentinvaaleja. 29 Demokraatti -25 % Kotisiivouksesta ja muista kodin palveluista jopa tradeka.fi/liity Liity nyt: vät vaikkapa ilmaston lämpenemiseen tai siihen, miten solidaarisuutta jaetaan, kun talouden käänne parempaan on edessä. – EU:n puolustuspolitiikkaa pitää kehittää. Hän löytää kolme pääteemaa. Ranskalla on tärkeä rooli ensi vuoden alusta, mihin keskustelu EU:ssa kiinnittyy, kun maa on EU:n puheenjohtajamaana puolen vuoden ajan. de_09122021_28.indd 29 1.12.2021 15.47. – Vasemmiston soisi tuovan keskusteluun tietynlaista arvokkuutta ja muitakin tärkeitä asioita. Hollande kertoo tuntevansa Scholzin, väistyvän liittokansleri Angela Merkelin hallituksen ”kakkosmiehen” erittäin hyvin. Hollande varoittaa, että Ranskan ei pidä käyttää puheenjohtajuutta omien tarkoitusperiensä edistämiseen. Euroopan katseet kohdistuvat muun muassa sosialidemokraatti Olaf Scholziin, joka nousee Saksan liittokansleriksi. Hollande uskoo, että Saksan EU-politiikassa säilyy pysyvyyden elementtejä Merkelin jäljiltä, mutta myös eroja on nähtävissä. Mielenkiinnolla seurataan myös sitä, miten EU:n kahden mahtimaan, Ranskan ja Saksan, yhteistyö sujuu Saksan vallanvaihdon jälkeen. Mutta pelkään, että hajautuneen vasemmiston ääni tulee olemaan liian heikko
Sana koki renessanssin vuonna 2014, jolloin BLM-liike nosti sen yleiseen tietoisuuteen yhteydessä Fergusonin tapahtumiin. Myöhemmin sanan adoptoivat nuoret, suurimmaksi osaksi valkoiset, amerikkalaiset jotka halusivat ilmaista solidaarisuuttaan mustien vastarinnan kanssa. Sanan alkuperä hip tai hep kuvasi nuoria mustia, jotka olivat aktiivisesti mukana jazz-piireissä 1940-luvulla, mutta 2010-luvulla hipster viittasi miehiin, jotka elivät paikoissa kuten Portland tai Austin ja pukeutuivat flanellipaitoihin. Mielipidekirjoitus toisensa jälkeen kaataa olkinukkeja ja mielikuvitteelliset harhakäsitykset kasaantuvat päällekkäin, kunnes pino alkaa näyttää pelon täyttämässä houretilassa elävältä. Kuin mörkö kaapissa, woke näyttäytyy kolumnistille sen muodossa mitä hän pelkää eniten; woke estää sananvapauden, kieltää muista kulttuureista oppimisen, jaottelee Carl Lin naeuksen omaisesti ihmiset patologisiin ryhmiin, polarisoi kansan itseään vastaan ja haluaa eristää vain hyvää haluavat maanmiehet yhteiskunnallisesta keskustelusta. Kyseinen sana on ehkäpä edelleen maailman vahingollisin ja halveksuvin rasistinen termi, joka kantaa mukanaan kaiken vi han, paheksunnan ja väkivallan, jota mustat ovat kokeneet valkoisilta siitä lähtien, kun ensimmäiset afde_09122021_30.indd 30 1.12.2021 16.02. Sana woke on Yhdysvalloissa menettänyt merkityksensä, ja sitä käytetään enää lähinnä sarkastisesti. Se kuvaa mielentilaa, joka on tietoinen sosiaalisista ja poliittisista ongelmista, jotka kohdistuivat Yhdysvaltain mustaan väestöön. Esimerkiksi Pepsiä on kuvattu wokeksi sen jälkeen kun konserni julkaisi äärimmäisen kyynisen mainoksen, jossa Black Lives Matter -protestoijien ja poliisien välinen konflikti saatiin ratkaistua kylmällä virvoitusjuomalla. Samalla on unohdettu tämän historiallinen, poliittinen ja kulttuurinen tausta. Teksti Robert Fonsén S uomessa on puhuttu paljon rasismista, tasa-arvosta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja lainattu sanastoa amerikkalaisesta poliittisesta keskustelusta. Vaikka Valtaoja ei kohdistanut sanaa tiettyyn henkilöön, oli sen käyttö loukkaavaa. Kuka tahansa tätä sanaa käyttää, joutuu hän kantamaan vastuun siitä, kuinka se vaikuttaa ympärillä oleviin ihmisiin. Woke-liike on henkiolento, joka kummittelee suomalaisten iltapäivälehtien kolumnistien mielessä. Sana woke on Yhdysvalloissa menettänyt pitkälti merkityksensä ja sitä käytetään nykyään lähinnä ironisesti tai sarkastisesti. Näin tämä lehtien nyyhkytarina ja journalistisen toiminnan irvikuva kuuluu. Yhdysvaltain kulttuurillisen hegemonian kautta sana kulkeutui kansainväliseen käyttöön, siitä tuli meemi, ja lopulta se menetti kaiken tarkoituksensa. NYT ON tärkeää ottaa esille Esko Valtaojan n-sanan käyttö Ylen Marja Sannikka -keskusteluohjelmassa. Tähän aikaan termillä oli hyvin erityinen tarkoitus; se kuvasi mustien vastarintaa systemaattista rasismia, poliisien harjoittamaa väkivaltaa ja vankilateollisen kompleksin luomaa modernia orjuutta vastaan. 30 Demokraatti KUKA SAA KESKUSTELLA Unessa keskellä herätysliikettä N-SANA ON EHKÄPÄ MAAILMAN VAHINGOLLISIN JA HALVEKSUVIN RASISTINEN TERMI. Tämä prosessi oli hyvin samankaltainen kuin mitä tapahtui sanalle ”hipster”. Keskustelu woke-liikkeestä kompastuu samaan ongelmaan kuin mikä tahansa muu keskustelu konsepteista, jotka kattavat monimuotoisen kirjon aatteita ja ideologioita, ja juuri tästä syystä keskustelu vajoaa loputtomaan karikatyyrien ja argumentointivirheiden suohon. Valtaoja ei valkoisena valtaväestön edustajana voi määritellä, mistä marginalisoiduilla ihmisillä on lupa loukkaantua ja mistä ei. Se on vesittänyt prosessia, jossa Suomi kohtaa oman suhteensä näihin aiheisiin. Tämä sama pätee Yhdysvalloissa keskusteluun sosialismista: nuoret pohtivat, miksi heillä ei voi olla julkista terveydenhuoltojärjestelmää kuten tanskalaisilla. Woke-väki haluaa tehdä vallankaappauksen, herättää henkiin taistolaisuuden, korvata tasavallan stalinistisella juntalla ja heittää valkoiset miehet bastiljiin, jossa he voivat miettiä ajatusrikoksiaan. Heidän vanhempansa taas pohtivat, kuinka heidän lapsestaan tuli stalinisti. WOKE ON alunperin afrikkalaisamerikkalaista englantia oleva ilmaisu
Kuten värisokeus estää rasismin näkemisen ja siitä puhumisen, ”woke-kultista” puhuminen eristää keskustelun tasa-arvoa estävistä tekijöistä Suomessa ulkoiseksi, vieraaksi esineeksi kansan kehossa. Sisällissodan jälkeen sanan käyttö oli suoraan kytköksissä mustien äänioikeuden eväämiseen Jim Crow -laeilla, kirkkojen pommituksiin ja julkisiin hirttämisiin. Sana muistuttaa siitä, kuinka heidät erotettiin väkivaltaisesti omasta kielestä, kulttuurista, identiteetistä ja ihmisyydestä. Tässä tulee huomioida asiayhteys. Tuolla sanalla muistutetaan mustia siitä, kuinka heidän kehonsa olivat valkoisen isännän omaisuutta ja kuinka heitä myytiin kuin karjaa. 31 Demokraatti … sekä lukuisia muita helpomman arjen etuja Tradekan jäsenille. Kysymys, jonka usein kuulee suomalaisilta, on se, kuinka on hyväksyttävää, että mustat käyttävät n-sana. tradeka.fi/liity Liity nyt: Kirjoittaja on Pohjois-Amerikan tutkimuksen maisteri, Columbian yliopisto. Se, että rasismia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta käsittelevään ohjelmaan kutsuttiin sosiaalidarvinistinen elintarviketieteiden maisteri ja avaruustähtitieteen professori on allegoria sille, kuinka hukassa näiden aiheiden kanssa Suomessa ollaan. Yhdysvaltojen ulkopuolella sanan symbolinen tarkoitus säilyy ja sen käyttö on syvän rasistisen vihan tunnus. Tämä on yhtä älykästä kuin se, että ohjelmaan, jossa keskustellaan kosmolo giasta kutsuttaisiin kulttuurien tutkimuksen tai historian professori. de_09122021_30.indd 31 1.12.2021 16.02. Se symboloi rohkeutta, periksiantamattomuutta – suomalaista termiä käyttäen, sisua vallitsevan valkoisen ylivallan rakenteita vastaan. Rehellinen, avoin ja vastaanottavainen keskustelu on tarpeellisempaa nyt kuin koskaan aikai semmin, jotta demokratia, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo toteutuisivat kaikille suomalaisille. rikkalaiset kidnapattiin ja tuotiin väkisin Benininlahdelta Amerikkaan kahleissa. Sorron symboli on vuosien aikana anastettu takaisin, ja sanasta, joka valkoisen huulilta symboloi vihaa ja väkivaltaa, symboloi mustien huulilta keskinäistä yhtenäisyyttä ja jaettua kulttuuria
Valtioiden on osallistuttava Välimerellä merihätään joutuneiden pelastamiseen. Saksa kantaa globaalia vastuuta ja tunnustaa humanitääriset velvollisuutensa auttamalla hätää kärsiviä paikan päällä sekä vastaanottamalla pakolaisia ja muita suojelua tarvitsevia ihmisiä. 32 Demokraatti SAKSA Saksa puhdistaa energiatalouttaan ILMASTONSUOJELUSSA ON LUVASSA SUURIA HARPPAUKSIA. Tässä joitakin poimintoja. Jäsenvaltioiden armeijoille Saksan hallitus haluaa yhteisen esikunnan, yhteistä koulutusta, kimppahankintoja sekä yhteisiä tehtäviä. Hallitusohjelmassa vaaditaan, että EU:n pakolaisjärjestelmä on uudistettava. Pääpaino on merialueen voimaloissa. Vuoteen 2030 mennessä Saksan teillä liikennöi vähintään 15 miljoonaa kokonaan sähkökäyttöistä henkilöautoa. Tuulivoimaloille varataan kaksi prosenttia maapinta-alasta. Vaikka yksityiskohtainen ilmastostrategia lakimuutoksineen valmistuu vasta 2022 loppuun mennessä, niin linjaukset on tehty. Edellytyksenä on valmis työpaikka Saksassa. Julkisiin uudisrakennuksiin rakennetaan aurinkokatot. CO2:n sitomisessa panostetaan säästävään metsänhoitoon sekä soiden ja rantaniittyjen palauttamiseen luonnontilaan. Siirtolaisia aiotaan ottaa Saksaan hyvässä järjestyksessä. Tavaraliikennettä siirretään kiskoille. Koko hallitusohjelma on 166 sivua. HALLITUS PANOSTAA eläinten suojeluun. Vähittäismyynnissä kielletään elintarvikkeiden myynti alle tuottajahintojen. Hallitus aikoo kieltää myös lentolippujen myynnin niistä maksettavia veroja ja maksuja halvemmalla hinnalla. Yksityisten talojen lämmityksessä siirrytään pääosin uusiutuvaan energiaan. Väliaikaisesti energiaa tuotetaan myös sellaisissa kaasuvoimaloissa, jotka voidaan muuttaa CO2-vapaiksi. Maataloudessa lisätään luonnonmukaisuutta kasvattamalla luomuviljelylle varattava peltoala 30 prosenttiin koko peltoalasta. Hallitus haluaa vahvistaa ”EU:n strategista itsenäisyyttä” ulko-, turvallisuus-, kehitysja kauppapolitiikan aloilla sekä ajaa EU:sta talousja pankkiunionia. Voimaloiden rakentamiseen liittyvää byrokratiaa puretaan. Olof Scholzin johtama liikennevalokoalitio pistää tuulemaan muussakin kuin ilmastoasioissa. Sellaide_09122021_32.indd 32 1.12.2021 15.50. Pelastetut on kuljetettava turvalliselle alueelle. Teuraseläinten kuljetuksiin on rakennettava kiinteät paikat eläinten huoltamiselle. Teksti Pertti Rönkkö, Berliini D emarien, liberaalien ja vihreiden hallituskoalitio lupaa saksalaisille ”vapautta, oikeudenmukaisuutta ja kestävää kehitystä”. Rataverkostoa kasvatetaan ja parannetaan. EU:n ministerineuvostoissa olisi luovuttava yksimielisyysvaatimuksesta. Päätökset voitaisiin tehdä erilaisilla järjestelyillä enemmistöperiaatteella ilman, että pienten jäsenvaltioiden tarvitsee pelätä vaikutusvaltansa pienenemistä. Rekoista ja muista yli 3,5 tonnia painavista autoista peritään tietullin lisäksi päästömäärän mukaan laskettua CO2-maksua. Hallitusohjelmassa aiotaan panostaa muuttuvaa ilmastoa paremmin kestävien kasvilajien jalostamiseen. Lentokoneiden CO2-vapaan polttoaineen kehittämisessä Saksa aikoo olla maailman ykkönen. Näin tuotetun sähkön osuus on määrä nousta 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Myös yrityksen perustamiseen liittyviä hallintokoukeroita puretaan ja kevennetään. Kirjoittaja on Berliinissa asuva toimittaja. Ihmissalakuljettajien ja pakolaisista rikollisella tavalla hyötyvien toiminta on estettävä. Hiilivoimasta luopumisesta on tehty päätös jo aiemmin. Akateemisen koulutuksen saaneiden ohella pääsymahdollisuus halutaan avata kaikille ammattilaisille. Se ajaa turkistarhauskieltoa EU:n alueelle sekä määrää teurastamoihin kameravalvonnan eläinten huonon kohtelun lopettamiseksi. Yritysluvan Saksan uusi hallitus lupaa byrokratian purkamisen jälkeen 24 tunnin sisällä. Turpeen käyttö lopetetaan. Sähköä aiotaan tuottaa ilman ydinvoimaa tuulella, auringolla, biomassalla, geolämmöllä ja vihreällä vedyllä. KOKO HALLITUSOHJELMAN läpäisevässä ilmastonsuojelussa on luvassa suuria harppauksia. sen puuraaka-aineen ja puista valmistettujen tuotteiden kauppa estetään, joiden vuoksi on hävitetty metsää
MAAKUNTAVERO de_09122021_33.indd 33 1.12.2021 10.02. Vasemmistoliitto ja vihreät pitävät maakuntaveroa oleellisena osana hallituksen sote-rahoituksen ratkaisua. Tämä on vaikea ja iso kokonaisuus, joka pitää myös huolellisesti valmistella, Marin vastasi. – Mielestäni sekä varapuheenjohtaja Mäkysen että ryhmäpuheenjohtaja Lindtmanin puheenvuorot ovat olleet hyvin viisaita. Olemme sopineet, että verokokonaisuutta valmistellaan, mutta tuollaista esitystä ei vielä ole hallituksen pöydällä. 33 Demokraatti Maakuntavero hiertää TÄMÄ ON VAIKEA JA ISO KOKONAISUUS, JOKA PITÄÄ VALMISTELLA HUOLELLISESTI. Tätä työtä tehdään valtiovarainministeriössä hallituspuolueiden sopimalla tavalla. Mutta valmistelu ja selvitys on vasta vaiheessa, ja valtiovarainministerissö tätä työtä tehdään huolellisesti. – Veropolitiikkaa pitää tehdä oikeudenmukaisella tavalla, ennen muuta varmistaa se, että pienija keskituloisiin kohdistuvia veroja ennemminkin pyritään laskemaan kuin nostamaan ja varmistaa, että oikeudenmukaisuus korostuu kaikissa päätöksissä, joita tehdään. SDP ja keskusta näkevät, että maakuntavero ei todennäköisesti toteudu tällä vaalikaudella, ei ehkä seuraavallakaan. Ennen kuin on esitys, joka on toteuttamiskelpoinen, veroa ei voi ottaa käyttöön. Marin korosti myös, että maakuntaveron ehtona on, ettei se nosta kokonaisveroastetta. – Niin kauan kuin toteuttamiskelpoista mallia ei ole lavassa, niin ei sitä voi tukea. Itse kyllä näen tärkeänä, että tulevilla valtuustoilla olisi mahdollisuus sekä päättää palveluista että mahdollisimman paljon myös rahoituksen sisällöstä palveluiden järjestämiseen. ASIAAN PALATTIIN toissa myös eduskunnan kyselytunnilla, kun pääministeri Sanna Marinilta (sd.) kysyttiin aiheesta etenkin kokoomuksen taholta. Lindtmanin mukaan maakuntavero edellyttäisi valtavaa tasausjärjestelmää, minkä vuoksi maakuntavero ei ole toteuttamiskelpoinen. SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kertoivat pari viikkoa sitten aluevaalitenteissä, että maakuntavero ei näytä toteutuvan ainakaan tällä vaalikaudella. Teksti Rane Aunimo M aakuntavero jakaa näkemyksiä hallituksessa. Selvitykselle ollaan annettu tuki, Lindtman puolestaan totesi. – Mikäli sellainen malli olisi luotavissa, joka olisi tarkoituksenmukainen, toimiva, joka vastaisi reunaehtoihin, joita hallituspuolueet ovat yhdessä asettaneet, niin kyllä me tuomme tämän eduskuntaan. Pääministeri huomautti myös, että tulevissa aluevaaleissa ei äänestetä maakuntaverosta vaan se ratkaistaan eduskunnassa. – En usko, että maakuntavero tulee tällä vaalikaudella, ehkä ei seuraavallakaan käyttöön. Se on sinänsä teoreettinen keskustelu, että mitä mieltä maakuntaverosta ollaan, Mäkynen sanoi. Aluevaaleissa ei äänestetä maakuntaverosta, vaan se ratkaistaan eduskunnassa
34 Demokraatti de_09122021_34.indd 34 1.12.2021 14.52
– Olin poikani kanssa veneilemässä. puolustaja de_09122021_34.indd 35 1.12.2021 14.53. Silloin aloin tosissani kiinnostua siitä, mitä Itämeressä oikein tapahtuu, Juha Nurminen sanoo. Mutta myös siellä oli paksu leväkerros. 35 Demokraatti KASVO ITÄMEREN Kesällä 1997 sinilevä nousi Suomenlahdella pintaan paksuksi matoksi. Sanoin, että tilanne rauhoittuu, kun pääsemme ulapalle
Vähän myöhemmin, pikkupoikana, Nurminen rakenteli omaa purjevenettään, ja murrosikäisenä hän purjehti isänsä, merenkulkuneuvos Matti Nurmisen kanssa useita viikkoja saaristomerellä ja myöhemmin Kreikan saaristossa 1960-luvun alussa. Isossa akvaariossa ui sateenkaarenkirjavia, trooppisia kaloja. Yrittäjän työvuosinaan 1969– 2008 hän työskenteli perheyrityksessä monissa tehtävissä. Vitriineissä olevista purjelaivamalleista yksi esittää kuunarilaiva Uljasta, viimeistä Raumalla rakennettua puista purjelaivaa. Meri ja merenkulku ovat aina olleet läsnä Juha Nurmisen elämässä. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto elämäntyöstä 2008 . . – 1990-luvun alun lama iski huolinta-alaan hyvin lujaa ja valtaosa suomalaista huolintaliikkeistä teki konkurssin. Merenkulkua ja kartografian historiaa, navigointia, troopde_09122021_34.indd 36 1.12.2021 14.53. Saimme häneltä monta hyvää matkaneuvoa neitseellisille vesille, Juha Nurminen muistelee. yrittäjä neljännessä sukupolvessa, työskenteli toimitusjohtajana ja monissa muissa tehtävissä perheyritys John Nurminen Oy:ssä . perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi lasta sekä edellisestä avioliitosta kolme aikuista lasta . 36 Demokraatti D-KASVO JUHA NURMINEN . Tähän tarkoitukseen hän perusti John Nurmisen Säätiön vuonna 1992, säätiö siis juhlii 30 toimintavuottaan ensi vuonna 2022. Kuvausmiljöitä hakiessamme hän johdattaa Demokraatin jutuntekijät John Nurmisen Säätiön tilaan, joka kiihdyttää jokaisen laivaintoilijan pulssia, sytyttää väkevän kaipuun merille ja kaukaisiin maihin. Laivan rakennutti vuonna 1891 puukauppias Johan Nurminen, Juha Nurmisen isoisän isä, vuonna 1886 perustetun Nurmisen perheyhtiön perustaja. . Seinillä on maalauksia entisaikojen kauppapurjelaivoista. Yksi keskeinen osa säätiön työtä on julkaisutoiminta. päätoimittaja useissa kansainvälisesti menestyneissä tietokirjoissa, muun muassa teoksissa Mare Balticum – 2000 vuotta Itämeren historiaa (1995), Ultima Thule – Pohjoiset löytöretket (2001), Meritie – Navigoinnin historia (2007) ja Maailma piirtyy kartalle – Tuhat vuotta maailmankartan kulttuurihistoriaa (2015) Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen H elsingin Länsi-Pasilassa sijaitsevan Huolintatalon aula kiteyttää merenkulkuneuvos Juha Nurmisen elämäs tä, taustoista, harrastuksista ja kiinnostuksen kohteista paljon. Tämä jälkeen yritys keskittyi kansainväliseen huolintaan ja kuljettamiseen. Alan rakennemuutoksessa yhtiö siirtyi 1960-luvulla kokonaan pois varustamoliiketoiminnasta ja viimeinen alus myytiin vuonna 1967. Se keskittyisi pelastamaan Itämerta – sen luontoja kulttuuriperintöä. JUHA NURMINEN edustaa neljättä sukupolvea perheyritys John Nurminen Oy:ssä. – Alkuun säätiön toiminta-ajatuksena oli lähinnä merikulttuurin vaaliminen ja tallentaminen. Juha Nurmisella oli vastasyntyneenä vauvana nimikkohinaaja vuonna 1946 Raumalla. . Se oli monen vuoden mutapaini. Juha Nurminen toimii yhä säätiön hallituksen puheenjohtajana. koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, sotilasarvoltaan reservin komentajakapteeni merivoimista . – Oma työmaailmani on ollut multimodaalia huolintaa, jossa kaikki kansainvälisen huolinnan ja kuljetusten eri muodot ovat olleet läsnä niin maissa, merellä kuin ilmassa, maailman kaikissa kolkissa. Astumme höyrylaiva S/S Inkeri Nurmisen kapteeninsalonkiin, joka on säätiön laajan meriantiikin kokoelman helmi. . – Olen pikkupoikana ottanut tuossa päiväunet samaan aikaan, kun kapteeni tarjosi isälle totin, Nurminen naurahtaa ja osoittaa kohti punaisella samettikankaalla verhoiltua salongin penkkiä. Jo Nurmisen varhaisimmissa muistoissa purjehtiminen ja merenkulku näkyvät monin tavoin. Laman aikaan Juha Nurmiselle heräsi ajatus säätiön perustamisesta. Aulan yhdessä nurkkauksessa komeilee valtaisa maapallo. . Nurmisen yrittäjävuosiin ajoittui myös itsenäisen Suomen yksi isoimpia rakennemuutoksia, joka koetteli satojatuhansia suomalaisia – niin yrittäjiä kuin palkansaajia. merenkulkuneuvos, John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja . Siirtomaatavara-, puutavarasekä laivatarvikekauppana aloittanut yhtiö laajeni sittemmin varustamoliiketoimintaan sekä myöhemmin matkatoimistotoimintaan. . – Se oli niitä samoja aikoja kuin myös Göran Schildt oli tehnyt kuuluisia purjehdusmatkojaan Kreikan saaristossa
– Olin tuona kesänä poikani kanssa veneilemässä. Pietarin kaupungin jätevesijärjestelmän nykyaikaistaminen ja Laukaanjoella eli Venäjän Lugalla sijaitsevan lannoitetehtaan vuotavien kipsikasojen päästöjen kierrättäminen vähensivät Itämerta rehevöittävän fosforin määrää noin 75 prosenttia. Pietarin hankkeen alkutaival oli omalla tavallaan mutkikas. Hankkeiden avulla Itämeren ravinnekuormaa – fosforia ja typpeä – on tutkimusten mukaan onnistuttu vähentämään merkittävästi. 37 Demokraatti pisten merien biologiaa ja syvänmerensukellusta, merikarttoja ja saaristolaiskulttuuria käsitteleviä julkaisuja on kymmeniä, joista moni on saanut kansainvälistä tunnustusta. Ensimmäinen Puhdas Itämeri -hanke oli Pietarissa vuosina 2004–2011 tehty Pietarin jätevesien fosforinpoiston tehostaminen. Sinilevää oli Suomenlahdella todella paljon. YlivoiONNEKSI ONNISTUIMME KIERTÄMÄÄN KORRUPTIIVISET KARIKOT. de_09122021_34.indd 37 1.12.2021 14.53. Vaikka John Nurmisen Säätiö perusti työn tutkimustiedon varaan, riitti Suomessa paremmin tietäviä epäilijöitä. John Nurmisen Säätiö on kahdenkymmenen viime vuoden aikana käynnistänyt noin neljäkymmentä Itämeren tilaa parantavaa hanketta. – Ensin tutkimme Suomen ympäristökeskuksen ja erinäisten muiden tutkimuskeskusten kanssa Suomenlahden suurimmat ravinnekuormittajat. Myös Venäjällä epäiltiin säätiön motiiveja. – Silloin aloin tosissani kiinnostua siitä, mitä Itämeressä oikein tapahtuu ja voiko asialle tehdä mitään. – Pietarin ja Laukaanjoen toimien lopputulos on mertensuojelun maailmanennätys, josta olemme tosi ylpeitä edelleen. KESÄLLÄ 1997 sinilevä nousi Suomenlahdella pintaan poikkeuksellisen paksuksi matoksi. Säätiö hallinnoi myös kattavaa meriantiikkija taidekokoelmaa, johon kuuluu muun muassa 1400-luvun maailmankarttoja ja 1700-luvun merikortteja Itämerestä. Niistä kolmisenkymmentä on jo saatettu päätökseen. Ilmiö nostatti otsikoita ja puhutti ihmisiä. Yritin rauhoitella poikaa ja itseänikin ja sanoin, että kyllä tilanne tästä rauhoittuu, kun pääsemme ulapalle. Osoittautui kuitenkin, että myös ulapalla oli paksu ja haiseva leväkerros, Nurminen sanoo
Esimerkiksi säätiön hankkeessa Vantaanjoella fosforipäästöjä leikattiin 50 prosenttia. Esimerkiksi Saaristomeren huono tila ei ilman fosforileikkausta parane. – Veivasimme melkein kaksi vuotta ennen kuin asiassa päästiin kunnolla nytkähtämään eteenpäin. Lannan prosessointia ja kuljetusta tulee tukea ja näin mahdollistaa lantafosforin käyttö lannoituksessa ravinneköyhillä maatalousalueilla. Nurminen painottaa, että maatalouden fosforikuorman vähentämiseksi on kaksi keskeistä keinoa. Eläintuotanto keskittyy Varsinais-Suomeen, Satakuntaan ja Pohjanmaalle. Nurmisen mukaan ratkaisu ylijäämäongelmaan on tukea lantafosforin kierrätystä, sillä toisissa maan osissa on ravinneköyhiä peltomaita, jotka hyötyisivät lisälannasta. Nurminen suosii maanparannusaineista kipsiä, sillä se on osoittautunut kaikissa vertailuissa ja tutkimuksissa muita edullisemmaksi ja ympäristöystävällisemmäksi, erityisesti rannikkoalueiden pelloilla. Ylimääräinen lantafosfori kertyy maaperään ja edelleen vesistöjä rehevöittämään. Nurmisen mukaan Suomen maatalouden vuosikymmeniä pönkitetty tukijärjestelmä on vanhanaikainen eikä vastaa nykyisiä vesien suojelutarpeita. Maatalouden osuus on melkein 70 prosenttia kaikesta Suomen aiheuttamasta ihmisperäisestä fosforikuormasta Itämereen. Erityisen ajankohtainen vaikuttaminen liittyy EU:n vesipuitedirektiiviin. Suomi on näinä päivinä lähettämässä ehdotuksensa vuosien 2023–2027 EU:n maaseutuohjelmaksi. PURJEHTIJA, SUKELTAJA, eränkävijä, karttakeräilijä, tiedonjulkistaja. JOHN NURMISEN Säätiön ympäristötyö keskittyy yhä pitkälti Itämeren rehevöitymisen ratkaisemiseen. Onneksi onnistuimme kiertämään mahdolliset korruptiiviset karikot, Nurminen sanoo hänelle tunnusomaiselta vaikuttavalta rauhallisella puhetyylillä. Yksi hankkeen tarkoitus oli kirittää valde_09122021_34.indd 38 1.12.2021 14.53. Nurminen toteaa, että Itämeren tilan parantamiseksi tulee vaikuttaa maatalouden fosforipäästöihin tehokkaasti, mutta samalla ilmastopäästöjä lisäämättä. Hankkeen avulla joen eroosio väheni ja valumavedet kirkastuivat. Poliittista vääntöä asiasta on käyty ja tullaan yhä käymään. Juha Nurminen on ihminen, joka tunmaisesti suurin yksittäinen saastuttaja oli Pietari, jossa syypäitä olivat kaupungin kolme suurinta puhdistamoa sekä parikymmentä pienempää. Nurmisen mukaan hankkeen onnistumiseksi piti vakuuttaa kaupungin hallinto ja erityisesti kaupungin puhdistamolaitoksen pääjohtaja hankkeen hyödyistä. Lyhyellä aikavälillä peltojen kipsikäsittely on ainoa toimiva ja kustannustehokas ratkaisu. Niillä alueilla lantaravinteita on paljon enemmän kuin kasvien lannoittaminen edellyttää. Nurmisen mukaan yli kymmenen vuotta jatkuneet tutkimukset ja peltokokeet ovat sen todistaneet. Toinen, pidemmän aikavälin, keino on vähentää fosforikuormaa vaikuttamalla lantaravinteisiin eli lehmien ja sonnien takapään tuotoksiin. Pietarin päättäjien myötämielisyyteen vaikutti myös suomalaisten tarjoaman puhdistusjärjestelmän kustannustehokkuus. 38 Demokraatti D-KASVO tiota laajan mittakaavan toimintaan Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa
2 En ole vegaani, mutta itse vähennän lihansyöntiä. Maapallo menee kerta kaikkiaan rikki, jos nykymeno jatkuu. Meressä elävät levät tuottavat noin puolet maapallon hapesta. Nurmisen häikäisevien sukellusretkien kuvallinen ja kokemuksellinen anti on taltioitu muun muassa John Nurmisen Säätiön kustantamaan Meren lumo – elämää pinnan alla -teokseen, jonka Nurminen on tehnyt yhdessä kirjan tekstit kirjoittaneen tietokirjailija Niko Kettusen kanssa. de_09122021_34.indd 39 1.12.2021 14.53. TÄMÄ KAIKKI ON NYKYISELLÄ MENOLLA TUHOUTUMASSA, KATOAMASSA. Kannattaa tukea organisaatioita, jotka tekevät työtä Itämeren hyväksi. Nurminen kirjoittaa Meren lumo esipuheessa näin: Maailman valtameret kattavat yli 70% maapallon pinta-alasta. tuu nauttivan eniten saadessaan toimia, tehdä ja vaikuttaa, olipa kyse omasta elämästä tai Itämeren ja maapallon muiden merten puolustamisesta. – Se on se karmein juttu, Nurminen pudistaa päätään. Sukellusja kuvausmatkat ovat suuntautuneet muun muassa Punaisellemerelle, Karibian saaristoon, Sulawesin saarelle Indonesiassa sekä Malediivien saaristoon Intian valtameressä. Kun haluamme säilyttää luonnon monimuotoisuuden Itämeressä, ainoa tie on vähentää rehevöitymistä. 39 Demokraatti 1 Voimme syödä Itämeren kalaa, koska samalla poistamme merestä fosforia ja parannamme myös rannikoiden elinkeinoa. Hän tekee lastensa kanssa säännöllisesti sukellussekä eräja kalastusmatkoja, jotka suuntautuvat trooppisille valtamerivesille, Suomen ja Norjan Lappiin, milloin minnekin. Ne vaikuttavat suunnattoman paljon luontoon, ihmisiin, ilmastoon ja kaikkeen elolliseen elämään. Tropiikin vedenalaisia näkymiä ja luontoa Nurminen on kamerallaan tallentanut jo 1980-luvun alusta alkaen. Pitkän päälle meidän kaikkien on pakko oppia siihen. – Tämä kaikki on nykyisellä menolla tuhoutumassa, katoamassa, Nurminen sanoo ja osoittaa ottamissaan kuvissa avautuvaa salaperäistä, ihmeellistä ja värikästä maailmaa. Mitkä kolme asiaa jokainen meistä voi tehdä parantaakseen Itämeren tilaa. Kirjan kuvissa ja teksteissä näyttäytyvät trooppisten merten ällistyttävä lajikirjo, biologinen monimuotoisuus ja evoluution vaikutus: syvyyksien symbioottiset kumppanuuskuviot, mestarilliset naamioitujat ja sähkönnopeat iskijät. Kahdeksankymmentä prosenttia peltoalastamme tuottaa viljaa nautakarjalle ja sioille. 3 TÄRKEINTÄ 3 Voimme olla roskaamatta merta ja saaristoa ja samalla muutenkin miettiä, miten käyttäydymme luonnossa. Luetteloon on lisättävä vielä yksi sana: valokuvaaja. Kaikkien peltojen ravinteet ruokkivat haitallisesti merta. Nurminen kantaa huolta siitä, että maapallon ja meidän kaikkien tulevaisuuden kannalta elintärkeä vedenalainen maailma uhkaa peruuttamattomasti tuhoutua ilmastonmuutoksen ja valtamerten lämpenemisen ja happamoitumisen myötä. Haastattelun lopuksi Nurminen esittelee kirjan kuvia ja niiden taustoja
Kuluvan syksyn ajan on käyty kiivasta keskustelua metsien käytön tulevaisuudesta ja siitä, päätetäänkö niiden käytöstä kansallisesti vai Brysselissä. Fakta on, että metsätalous, intensiivinen maankäyttö ja soiden ojitus ovat vaikuttaneet voimakkaasti Suomen luontoon. KOLUMNI Liisa Rohweder liisa.rohweder@wwf.fi de_09122021_40.indd 40 1.12.2021 15.05. Taksonomia ei parhaassa tapauksessakaan riitä ratkaisemaan Suomen metsäluonnon katoa, sillä tarvitsemme myös suojelualueiden merkittäviä laajennuksia, eikä taksonomialla ole suojeluun osaa eikä arpaa. Kirjoittaja on WWF Suomen pääsihteeri. Vaikka nämä metsätiaiset eivät ole vielä kuolemassa sukupuuttoon, jokainen avohakattu metsä lisää niiden ja monen muun lajin ahdinkoa. TYÖTÄ ON vielä tehtävänä, sillä Suomen metsätalous ei ole ekologisesti kestävää. Taksonomia ei kuitenkaan aja metsänomistajia pakon eteen, ja metsien käyttöön vaikuttavat jatkossakin lukuisat muut tekijät. Samalla vanha metsä on myös elinympäristö lukuisille uhanalaisille metsälajeille. Kun puuta käytetään, paras on käyttää sitä pitkäkestoisiin tuotteisiin, esimerkiksi rakennuksissa ja huonekaluissa. 40 Demokraatti V anhan sanonnan mukaan Suomi seisoo puujaloilla. Niinpä sahaamme edelleen puujalkoja, joilla seisomme. SUOMEN METSÄLUONNOLLA, puujaloilla joilla seisomme, ei mene hyvin. Sanontaa voi kuitenkin tarkastella myös toisesta näkökulmasta. Vanha metsä on mittava hiilivarasto, jollaisen kerryttäminen hakkuun jälkeen vie kymmeniä, ellei peräti satoja, vuosia. Esimerkiksi ennen yleiset hömötiainen ja töyhtötiainen ovat harvinaistuneet huomattavasti ja luokitellaan nykyään uhanalaisiksi. Samaan aikaan hakkuiden määrää tulee pienentää ja kaikesta luonnonvarojen kestämättömästä kulutuksesta tulee päästä eroon. Näin toteamalla on viitattu metsäteollisuuden kansantaloudelliseen merkitykseen. Metsissämme elää yli 800 uhanalaista lajia ja määrä uhkaa kasvaa, jos emme onnistu lisäämään metsien suojelua ja edistämään metsätalouden kestävyyttä. Voimme varmistaa metsien käyttömahdollisuudet myös tulevaisuudessa ja löytää ratkaisut, joilla turvata sekä metsien suojelun, virkistyskäytön että puun tuotannon. Niin sanottu EU:n taksonomia voi parhaassa tapauksessa ohjata sijoituksia aidosti kestäviin kohteisiin, jolloin esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen menetelmällä hoidetuista metsistä myytävä puu voitaisiin todentaa aidosti ”vihreäksi”. Kukaan ei halua jalkojen katkeavan. Terveytemme ja taloutemme ovat riippuvaisia luonnosta ja sen tarjoamista ekosysteemipalveluista. Viime keväänä julkaistu niin sanottu Dasguptan raportti osoitti, kuinka luonto ja talous ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. METSÄ KIINNOSTAA suomalaisia eikä ihme – ovathan ne tärkeä osa suomalaista sielunmaisemaa ja merkittävin luonnonvaramme. Ei anneta puujalkojemme katketa LUONTO JA TALOUS OVAT VAHVASTI KYTKÖKSISSÄ TOISIINSA. Metsien suojelu auttaa vastaamaan molempiin kriiseihin. ILMASTONMUUTOS JA luontokato ovat aikamme suuret kriisit, joihin vastaamisessa metsillä on keskeinen rooli. WWF EI vaadi puun käytön lopettamista
41 Demokraatti Sari Aalto-Matturi 54-vuotias Suomen Mielenterveys ry:n toiminnanjohtaja K un katson peilikuvaani, tulee mieleen, että minä – niin kuin varmaan moni muukin – olen tämän puolentoista vuoden aikana ollut aika paljon enemmän kasvokkain itseni kanssa kuin tavallisesti. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_09122021_40.indd 41 1.12.2021 15.05. Ja samaan aikaan on ollut etäisyys muihin. Samaan aikaan, kun sosiaalinen läheisyys ja yhteisöllisyys on hiipunut, on ollut aikaa pysähtyä miettimään kuka minä olen, mitä teen ja miksi teen asioita sillä tavalla kuin teen, mitä kaipaan ja mitä olen menettänyt tämän puolentoista vuoden aikana – mitä ehkä myös oppinut. Senkin takia on ollut kiinnostavaa ymmärtää, että nyt olen normaalin ja hyvän ikäinen omaan tehtävääni, omaan asemaani ja siihen, minkälainen elämä minulla nyt on. Olin pitkään nuorimpia eri yhteisöissäni ja myös siinä asemassa, missä kulloinkin olin. Kasvot ovat meille tosi tärkeitä, mutta niin on myös läsnäolo. Olen tullut tietoisemmaksi siitä, miltä näytän ja minkä ikäinen olen. Etäpalavereiden takia olen tullut tietoisemmaksi omista kasvoistani, kun jatkuvasti näkee itsensä ja toiset kasvokuvina. Huomaan, että olen jäänyt ajatuksellisesti jonnekin 45 ikävuoden tienoille. Kun näemme toinen toisemme, lisääntyy motivaatio, yhteisöllisyyden kokemus ja hyvinvointi. Hyvä ja kiinnostava itsensä kohtaaminen, vaikka tavallaan myös jännittävä. Sen oivaltaminen on ollut hyvä asia, ei mikään kauhistus, josta olisi kasvanut ikäkausikriisi. Ajattelen itseäni suunnilleen sen ikäisenä, vaikka olen 54-vuotias
42 Demokraatti Ku va nk äs itt el y Ar ja Jo kia ho de_09122021_42.indd 42 1.12.2021 15.31
Elämäkertaosastolla esillä on kansan rakastamia mutta niin sanottujen parempien piirien aikoinaan karsastamia taiteilijoita sekä yksi tulenhehkuinen runoilija. On rikosromaaneja, on elämäkertoja, on lastenkirjoja. Seuraaville aukeamille on ikään kuin joululahjavinkeiksi koottu laajasti arvioita syksyn kirjasadosta. Teksti Rolf Bamberg / Kuvat kustantajat de_09122021_42.indd 43 1.12.2021 15.32. Ruotsilla onkin pelissä tähtikentällisensa Grebe-Lapidus-Persson-Giolito, kun taas sinivalkoisia värejä puolustaa lujaa huipulle noussut pakkipari Seeck-Tuominen. Dekkaririntamalla käydään Suomi-Ruotsi-maaottelu, jonka länsinaapuri kyllä vie, mutta Suomi panee hyvin kampoihin. 43 Demokraatti KOVA KULTTUURI paketti K irja on vuodesta toiseen suosittu joululahja ja antajallekin varsin varma valinta. Lastenkirjakattauksessa ollaan asian ytimessä, kun sen yhteisenä nimittäjänä on joulu
Persson Gioliton suomalainen kustantaja on hoksannut suomennuttaa myös Jens Lapidus: Paratiisikaupunki Suom. Oman kiinnostavan aspektin lukukokemukseen tuo se, että Lapidus antamillaan vihjauksilla kuten tuotemerkeillä, ilmasto-oloilla tai kaupunkikuvalla suorastaan pakottaa pähkäilemään, missä ajassa mennään. Camilla Grebe: Veteen piirretty viiva Suom. Pelottavasti. Dystopia on muuttumassa realismiksi. Malin Persson Giolito: Lapsi vain Suom. Sirje Niitepõld ja Petri Stenman, Like 2021, 448 s. KIRJA de_09122021_42.indd 44 1.12.2021 15.33. Tästä perusasetelmasta Lapidus kehittelee hurjan myllyn, jossa pyörivät ”uusruotsalaisten” jengit, uusnatsit, hyvät ja huonot poliisit ja sisäministeri. Erinomainen niin jännärinä kuin yhteiskunnallisena tulevaisuuskuvauksena. Virkkeitä. Tarja Lipponen Johnny Kniga 2012, 344 s. Aika lähitulevaisuutta taidetaan elää. Sari Kumpulainen Gummerus 2021, 415 s. Sanan. Lapiduksen uusimmassakin ollaan Tukholmassa ja noirimmaksi vaan mennään. 44 Demokraatti KULTTUURI Kansankoti alasajossa Kriittisiä näkökulmia tarjoavat Jens Lapidus, Camilla Grebe ja Malin Persson Giolito pitävät asemansa ruotsalaisen rikoskirjallisuuden Top-5:ssä. Ruotsin liberaali sisäministeri päättää mennä Järvan erillisaluelle puhumaan ja tulee kansan ryhtyessä mellakoimaan siepatuksi. Teksti Rolf Bamberg J ens Lapidus on yksi nordic noir -käsitteen isähahmoista, koska hänen dekkaristiuransa avannut, vuosina 2006–2010 ilmestynyt kirjatrio nimettiin Stockholm Noir -trilogiaksi. Paratiisikaupunki on uudenlaista Lapidusta vanhoin noir-maustein ja Tukholman alamaailman värityksin. Yhden. Kun lukee viikottain tuoreita uutisia jengiväkivaltaisuuksien koettelemasta Tukholmasta Lapiduksen romaanin tulevaisuuskuva näyttäytyy siinä valossa pelottavan mahdolliselta. JURISTINAKIN URAA luoneen Malin Persson Gioliton romaanin Suurin kaikista (2016, suom 2017) saama suitsuttava vastaanotto – omassa rankkauksessani muuten yksi Pohjoismaiden parhaista rikosromaaneista koko 2010-luvulla – merkitsi kirjailijalle kansainvälistä läpimurtoa. Näkökulmat kerrontaan tulevat yksilötasolta: tarinaa kuljettavat sieppauskuviota setvivä poliisi Fredrika Falck, Järvasta irti pyristellyt, mutta sinne takaisin tuupattu nuori kurdimies Emir ja oman kleptomaniansa tähden soppaan sotkeutuva supersuosittu nettiinfluensseri Nova. Ironisesti nimetty Paratiisikaupunki on näet synkänsorttinen dystopiajännäri, jossa Ruotsin pääkaupungin räjähdysherkät maahanmuuttajalähiöt on luokiteltu erillisalueiksi, ja ne on eristetty muusta yhteiskunnasta muureilla, joita kutsutaan eufemistisesti ”viihtyisyysaidoiksi” . Valitettavasti. Siinä viljellään paljon yhden virkkeen kappaleita ja ketjutetaan. Kunhan lukija vaan sietää Lapiduksen tavaramerkillisen tyylin. Uskottavasti
Samankaltaista yksilötasolta yhteiskunnalliseen laajanevaa läpivalaisua Persson Giolito tekee Lapsi vain -romaanissakin. Greben käsissä näistä aineksista syntyy kuitenkin paljon normihuttua maittavampi lukunautinto. Siinä mietinnässä pääepäilty vaihtuu moneen kertaan. Kun rikoksen uhriksi joutuva Yasmin on maahanmuuttajaisän tytär, jolla on ruotsalainen äitipuoli ja down-poika velipuolena, kerrontaan tulee poikkeuksellisen kiinnostavia tasoja. Hänen vanhempansa ovat vakavasti päihdeongelmaisia ja väkivaltaisuudessaan raskaasti syypää Alexin häiriökäyttätymiseen. JO KAKSI Lasiavain-palkintoa vuoden parhaasta pohjoismaisesta rikosromaanista saanut Camilla Grebe ei petä uutuudellaan. Jos päätösvaltaa olisi, antaisin myös vuoden 2021 Lasiavaimen hänelle. Suurin kaikista -romaanissaan Persson Giolito kävi intensiivisellä tavalla läpi kehityskulkuja, jotka johtivat traagiseen koulusurmaan. Eräänä yönä Alexin isä löytyy kuolleena heidän kodistaan ja pieni poika ilmoittautuu syylliseksi. 45 Demokraatti kirjailijan varhaisenpaa tuotantoa, ja tänä vuonna on ilmestynyt kaksi teosta hänen kirjailijataipaleensa alkupäästä. Sophien tehtävä lapsen edunvalvojana muuttuu monta pykälää haastavammaksi. Alex on tosin vain seitsenvuotias, mutta melkoinen riiviö: väkivaltainen, kouluympäristölleen vaarallinen poika. Lapsi vain -romaanissa Weberin ”asiakas” on suuren yleisön silmissä ehkä luokkaa ”yhteiskunnan vihollinen”. Vaihtuvilla näkökulmilla huolella punottu tarina saa erilaista koskettavuutta kun kertojina ovat muun muassa kehitysvammainen poika ja teiniangstinen uhri itse. Siten Lapsi vain on enemmän koskettava kuin jännittävä kirja, joka luokittuu paremmin määrellä romaani rikoksesta kuin rikosromaani. Näissä Ruotsissa jo 2010 ja 2012 julkaistuissa kirjoissa keskushenkilönä on asianajaja Sophia Weber, mutta yhtä lailla fokuksessa ovat hänen puolustettavansa. Nuori tyttö kateissa, löytyy pitkällisten etsintöjen jälkeen kuolleena, isä epäiltynä, mutta vapautuu syytteestä, epäilyttäviä poikaystäviä, vähän väsynyt mutta sympaattinen rikosetsivä... Juristin ammattisilmällä, mutta kirjailijan sydämellä hän kuvaa, miten kansankotina pidetty järjestelmä kohtelee pientä osastaan, huolenpitoa vaille jätettyä lasta. Niin vahva ja monitahoinen rikosromaani Veteen piirretty viiva on. Greben näkökulmatekniikka ja muutamat takaumat tarjoavat lukijalle myös monia vaihtoehtoja pohtia tykönään, kuka rikoksen teki ja miksi. Lastensuojelu ottaa Alexin tapauksen hoitaakseen, ja Sophia Weber nimetään hänen edunvalvojakseen. Mitäs ihmeellistä tuossa, peruskauraa skandicrimessä. Kierroksia lisää tietysti myös tuo maahanmuuttaja-aspekti: Grebe nostaa esiin arkipäivän muukalaiskammoisuuden ja suoranaisen rasismin, jota perheen isä (ja sen myötä koko perhe) syytettyjen penkille joutuva Samir kohtaa. de_09122021_42.indd 45 1.12.2021 15.34
46 Demokraatti KULTTUURI Menneisyyden pitkät varjot Rikoskirjallisuuden kotimaiseen kärkeen nousseet Seeck ja Tuominen vahvistavat asemiaan. Filmintarkasti tallentuvat niin Ullanlinnan vaurautta huokuvat korttelit, Pasiloiden ahtaus kuin Keskuspuisto kaupungin henkireikänä Kauna on mielestäni Seeckin paras romaani muutenkin tasokkaassa tuotannossa. Seeckin juonenrakentelu on Kaunassa yhä rauhallisempaa, mutta ei pitkäpiimäistä. Sivujuonteena Jessica tappelee yhä myös henkilökohtaisten demoniensa kanssa, mikä palauttaa tämän sarjan avanneen Uskollinen lukija -jännäristä tutut pahat vibat takaisin hänen elämäänsä. Silmille hyppivät esimerkiksi toistuvat isot kirjaimet lyhennesanassa ay-liike, ja paremmalta pienet kirjaimet leipätekstissä näyttävät ”yt-neuvotteluissakin” Sitä skarpimpaa on jälleen Seeckin Helsinki-kuvaus. Kun Tuomisen edellisessä romaanissa rikostutkinnan keskiössä poliiseista oli omaan henkilökohtaista salaisuuttaan piilotteleva Henrik Oksman, Vaietussa keskushenkilöksi nousee vahvemmin Jari Paloviita, Delta-sarjan avauksen pääjehu. Hänen otteensa juonenpunojana on yhä varmempi, tyyli kirjoittajana kypsempi. Zetterborg on ennen kuolemaansa lopettanut yhden konserninsa tuotantolaitoksista, heittänyt firmansa strategiajohtajan sivuraiteelle, tehnyt poikansa perinnöttömäksi. Siinä rikoksen motiivit tulevat vielä kauempaa kuin Seeckillä eli 80 vuoden takaisista tapahtumista suomalaisen SS-pataljoonan sotaretkeltä. Suomen varakkaimpiin miehiin kuuluva Eliel Zetterborg löytyy rintaan puukotettuna kotoaan Helsingin Ullanlinnasta, eikä potentiaalisista syyllisistä ole pulaa. Hänen töitään hankaloittavat taas toistuvat parisuhdekriisit ja muut siviilielämän ahdistukset. KIRJA Max Seeck: Kauna Tammi 2021, 428 s. Seeckin takaumatekniikka toimii jäntevästi ja lonksumatta keskustarinaan nivoutuen. de_09122021_42.indd 46 1.12.2021 15.34. Rikosylikonstaapeli Jessica Niemen ja hänen tiiminsä murhatutkimukset ovat nyt edenneet kolmanteen osaan, ja Seeck lopettaa tämän Kauna-romaaninsa niin tiukkaan cliffhangeriin, että jatkoa on kaiken järjen mukaan tulossa. Kauna-nimi viittaa nuoremman sukupolven kokemaan katkeruuteen isiensä edesottamuksista. Arttu Tuominen: Vaiettu WSOY 2021, 402 s. DEKKARISEURAN VUODEN Johtolanka -palkinnon vuonna 2020 Verivelka-esikoisjännäristään pokanneen Arttu Tuomisenkin uutuus Vaiettu liikkuu menneisyyden varjoissa. Tällä kertaa päätutkijan vastuu on Jusuf Pepplellä, sillä Jessica Niemi on virkavapaalla edellisestä tutkinnassa saamiensa fyysisten ja henkisten kolhujen vuoksi. Lukijoille jo tutuksi käynyt jännitteinen poliisitiimi – Jessican, Jusufin ja Helena Lapin lisäksi Nina Ruska, Jami Harjula ja nörttihahmo Rasse Susikoski – saa myös huomata, että erään 30 vuoden takaisen metsästysreissun tapahtumien varjo on pitkä. Pientä lonksahtelua sen sen sijaan on kielenhuoltopuolella, kun tekstiediittorit eivät ole korjanneet muutamia lapsuksia. Kuisma-sarjan toiminnallinen sähäkkyys on nyt koko lailla poissa, ja kerronnan painopiste enemmän poliisityön detaljeissa ja monimutkaiseksi käyvän palapelin kokoamisessa. Oletetun murhaajan juuri palapeliin kätkemä viesti on muuten keskeisenä huomion kohteena tutkinnassa. Nyt välit alkavat vähän lämmetä, kun Jessica palailee uudessa tarinassa pikku hiljaa taas tutkinnan pariin. Teksti Rolf Bamberg P äätettyään, ainakin toistaiseksi, uransa avauksena kirjoitetun Daniel Kuisma -sarjan kolmanteen osaan Max Seeck on siirtynyt ludlumilaisesta, pitkin Eurooppaa viilettävästä trillerityypistä asteittain kohti perinteisempää poliisiromaania. Pääpomona heiluu edelleen ylikomisario Helena Lappi, jonka kanssa Jessicalla oli sukset pahasti ristissä Pahan verkko -romaanin keississä. Kun jatkossa viikatemies alkaa niittää myös Zetterborgin vanhoja luottomiehiä kyseisen RealEst-yhtiön johtoportaasta, rikostutkintatiimin työ vain paineistuu
Vaiettu muuntuu näiltä osiltaan lähemmäs sotaromaania, mutta Tuominen pitää palikkansa hyvässä järjestyksessä ja takaumat solahtavat luontevasti osaksi pääjuonta. Oletettavaa on, että Tuominen on Swanströmin teosta lähteenään käyttänyt. 47 Demokraatti Paloviita ja poliisikollegansa joutuvat kinkkiseen asemaan, kun rikostapauksen yhdeksi osalliseksi näyttäisi osoittautuvan vieraan vallan salainen palvelu. Ihan erityisen tapauksesta tekee se, että päällekarkaajien tarkoituksena on hirttää uhrinsa. Toki myös siitä, että Tuomisen käyttämä kieli on taas hyvää ja sujuvaa suomea, mikä tässä genressä ei aina ole ihan perusasetuksissa. Näin mennään vuoteen 1941, jolloin Albert ja ikätoverinsa Klaus värväytyivät vapaaehtoisina SS-Viking-pataljoonaan. de_09122021_42.indd 47 1.12.2021 15.34. Agenttiaspektistaan huolimatta Vaiettu ei ole toimintatrilleri vaan ihan perinteinen poliisiromaani. Huolimatta siitä, että Vaietussa liikutaan osin maailmansodan tapahtumissa, se on historiatietoisuudessaan tavallaan myös ajankohtainen teos. Näin natsi-Saksan itärintama avautuu lukijan eteen kaikessa julmuudessaan. Se itse asiassa oli koko edellä arvioidun dekkarisetin nopealukuisin kirja, mikä ei välttämättä kerro sen paremmuudesta muihin verrattuna, vaan koukuttavuudesta. Pari vuotta sitten ilmestynyt André Swanströmin teos Hakaristin ritarit (Atena) nosti jälleen puheenaiheeksi suomalaisvapaaehtoisten roolin Waffen SS:ssä ja Vaiettu liittyy fiktiona mukaan tuohon keskusteluun. Aiheesta hän on ainakin innostunut, koska yhdessä kohtaa kirjailija juuttuu romaanihahmonsa suulla luennoimaan siitä turhankin laveasti. Tapahtumat lähtevät vyörymään siitä, kun hoivakodin 97-vuotias asukas Albert Kangasharju yritetään tappaa hänen iltakävelyllään. Vaikka juonenkuljetuksessa on lukijan näkökulmasta paljon ennustettavuuksia – etenkin kun lukija tietää takaumien ansiosta koko ajan vähän enemmän kuin rikoksia selvittävät poliisit – Vaiettu pitää alusta loppuun lujasti otteessaan. Tiedetään, mitä hirveyksiä tapahtui Waffen-SS:n sotaretkellä Neuvostoliittoon, mutta mikä oli suomalaisten osuus raakuuksissa. Tuominen kuljettaa kerronnan nykyhetken murhatutkinnan rinnalla takaumajaksoja toisesta maailmansodasta. Kun toinenkin lähemmäs satavuotias mies löytyy kohta kesähuvilansa lähimetsiköstä hirtettynä, poliisin tutkimusten päälinjaksi tulee näiden vanhusten yhteinen menneisyys. Joulukirjapaketin lähtöaukeamalla lahjakääreissä näyttäytyvät kirjailijat Kimmo Miettinen, Timo Kalevi Forss, Jens Lapidus, Malin Persson Giolito, Max Seeck, Camilla Grebe, Eva Frantz, Timo Parvela & Pasi Pitkänen ja Tomi Kontio & Elina Warsta
Muusikkona Irwin oli oivaltava. Tavallisimpia teemoja biisirepertuaarissa oli vat viina ja raha, joiden kanssa Irwinillä oli ongelmia läpi elämänsä. Sekin tietysti altisti alkoholille, että kansantaiteilijaa alati piirittäneet fanit halusivat tarjota suosikilleen paukkuja. Karisto 2021. Etenkin 60-luvun lauluista voi kuitenkin löytää jopa itämaista viisautta – olihan hovisanoittaja Vexi Salmi kiinnostunut idän filosofiasta ja etenkin buddhalaisuudesta. IRWININ TUNTENEIDEN ja/tai häntä fanittaneiden kohtaamisiin perustuvassa haastattelukirjassa puidaan Irwinin tietä kohdusta ennenaikaiseen hautaan 47-vuotiaana. Hän esimerkiksi neuvoi rytmiryhmää toteamalla, että katsokaa yleisön jalkoja, ottakaa tempo sieltä ja soittakaa sen mukaan – sitten on hyvä temp,o kun ”jalat klappaa ja perse heiluu” Kansantaiteilijan lauluihin ja niiden teksteihin ei Miettisen kirjassa valitettavasti kovin tarkkaan paneuduta. Teksti Pekka Wahlstedt / Kuva Työväenmuseo Werstas Hassisen Kone, levyttivät versionsa kansantaiteilijan 60-luvun hiteistä. Ja tekihän Irwin vuonna 1976, punkkareiden vasta epäviritellessä kitaroitaan, hyökkäävän protestilaulun Haistakaa paska koko valtiovalta, joka – toisin kuin punkkareiden purkaukset – meni 1960-luvun biisiensä tavoin heti soittokieltoon. Esimerkiksi lauluissa Katkera matka, Ei tippa tapa ja Vain elämää on pohjalla buddhismihenkinen ajatus, että kaikki on katoavaista, elämä kestää vain hetken, eikä mihinkään pidä tarrautua liian tiukasti. KIRJA Uusi kirja kansantaiteilija Irwin Goodmanista tarjoaa haastatteluja niin ystäviltä, faneilta kuin työtovereiltakin. S uomalaisen punkin historiaa kansien väliin pannut ja legendaarisen punk-lehti Hilseen päätoimittajana kunnostautunut Kimmo Miettinen tarttuu nyt eri sukupolven edustajan elämään ja musiikkiin. Esimerkiksi, että selvänä Irwin oli ujo ja introvertti, mikä taas saattoi olla kimmoke sille, että hän joi niin usein ja paljon. Uusiakin puolia veijarimaisesti hymyilevästä lierihattuisesta rentusta avataan. Leikkauspiste näille kahdelle maauilmalle löytyy: vaikka Irwin oli punkin noustessa jo yhtä viihteellistynyt kuin alkoholisoitunutkin, muutamat punk-bändit, kuten Karanteeni, Maho Neitsyt ja de_09122021_48.indd 48 1.12.2021 15.56. 48 Demokraatti KULTTUURI Irwinin dilemma: ujo renttu Kimmo Miettinen: Irwin Goodman – kansan taiteilija
de_09122021_48.indd 49 1.12.2021 15.56. HELISMAAN TEKSTITAITURUUDEN ydin oli, että hän tehdä riimin aiheesta kuin aiheesta ja veteli niitä kuin hihasta missä tilanteessa hyvänsä. Rillumarei-huumorilla oli silti korvaamattoman tärkeä henkinen tehtävä, jota kriitikot eivät tuolloin hoksanneet. Niiden merkitystä ja riimivirtuoosin roolia niiden tekijänä kirjassa avaa työväenmusiikkitutkija Timo ”Tipi” Tuovinen. Niitä hän teki niin paljon ja eri nimimerkeillä, että ennenkuulemattomia saattaa vieläkin putkahtaa esiin. Ehkä tylyin kritiikki tuli Suomen Sosialidemokraatin arvostelijalta, joka piti elokuvaa Rovaniemen markkinoilla niin diletanttina tekeleenä, että sen käsitteleminen ei kuulu elokuva-arvostelijan tehtäviin. Helismaa kuului 30-luvulla Lahden sosialidemokraattien kisälliryhmään. Timo Kalevi Forssin kirjoittama kirja painottaa, että terävimmillään Repen kynä oli juuri lauluteksteissä. Forssin kirjan eniten uutta antavassa osassa huomioidaan, että Helismaa teki myös poliittisempia tekstejä, joista tärkeimpinä olivat kisällilaulut. Hänen poliittisen orientoitumisensa taustalla oli se, että saksalaiset teloittivat hänen isänsä sisällissodan loppuvaiheilla, vaikkei tämä punakaartiin kulunutkaan Helismaa-kirjan kiinnostavissa loppuluvuissa joukko suomalaisia musiikkiammattilaisia, muun muassa lauluntekijät Paleface ja Heikki Salo sekä musiikkitoimittaja Pekka Laine, kertoo läheisestä suhteestaan esikuvaansa. Tästä todistaa ehkä parhaiten sanoittajamestari Reino Helismaan kohtalo. Kun Suomi alkoi sotien jälkeen 50-luvulla modernisoitua, Helismaan lauluissa ihailtiin yhä aitoa ja rehtiä suomalaisuutta, jota edustivat jätkät ja reissumiehet, joita hyvin henkilöi ”Repen” laulujen tunnetuin tuljkki Tapio Rautavaara. Mutta kansa näki pidemmälle, ja otti hurraten vastaan niin laulut kuin elokuvatkin. Paradoksaalisesti ajasta jäljessä oli kulttuuriväki, joka kriitikoiden johdolla tyrmäsi melkein kaikki Helismaan luomukset, joita riitti jännityskertomuksista, radiokuunnelmista ja elokuvakäsikirjoituksista lauluteksteihin. Teksti Pekka Wahlstedt / Kuva Demokraatti K orkeakulttuurissa on yleistä, että nerot tunnustetaan vasta kuolemansa jälkeen. Hän karsasti kaikenlaisen teeskentelyn ja tärkeilyn lisäksi herroja ja yläluokkaisia. Mutta myös populaarikulttuurin edustaja voi olla ajastaan edellä. Kovilla sotakorvauksilla raskautettu jälleenrakennuksen keskellä elelevä kansa tarvitsi viihdykettä oloaan keventämään, kuten Helismaata arvostavat Heikki ” Hector” Harma ja jo edesmennyt Juice Leskinen tuoreen Helismaa-elämäkerran sivuilla toteavat. 49 Demokraatti Timo Kalevi Forss: Helismaa – Sanoittajamestarin värikäs ja traaginen elämä Like 2021 KIRJA Kansan lauluntekijä Uusi elämäkerta valottaa myös Reino Helismaan poliittisempaa puolta. Kovin arvostelu – ja suurin kansansuosio – kohdistui Helismaan 1950-luvulla käsikirjoittamiin elokuviin
Koira nimeltään Kissa, kissa nimeltään Koira ja laitapuolen kulkija nimeltään Näätä lähtevät vaeltelemaan jouluaaton autioon kaupunkiin. Hiukan vaikeasti määriteltävä käsite liittyy kirjoihin, joissa pääasiana ei ole dynaaminen juonenkuljetus tai muu remellys, vaan rauhallisesti lipuvat pohdiskelut ja mielensisäisten maailmojen kuvaus. Tonttuneuvoston määräyksestä Uudit on ajautunut liki mahdottoman tehtävän eteen, eikä paineita helpota se, että epäonnistuminen vaarantaa koko universumin tasapainon. TOMI KONTION ja Elina Warstan Koira nimeltään Kissa -kuvakirjat ovat tyyppiesimerkkejä niin sanotuista hiljaisuuden lastenkirjoista. 50 Demokraatti KULTTUURI Timo Parvela & Pasi Pitkänen: Varjot 1. KIRJA 50 Demokraatti Jouluisia lastenkirjoja moneen makuun Teksti Marjo Jääskä K epler62ja Pate-kirjoista tunnettu työpari Timo Parvela ja Pasi Pitkänen on jälleen yhdistänyet taitonsa. Toisesta olennosta välittäminen tekee köyhästäkin rikkaan. Tarina jossa on 24 lukua Kuvittanut Elin Sandström S & S 2021, 268 s. Pojan paras ystävä Sara on vakavasti sairas, ja Pete toivoo tytön paranevan. Se, samoin kuin Parvelan selkeä kieli, tekevät teoksesta mukavan helposti lähestyttävän. Vähän myöhemmin ystävykset tapaavat saman perheen tytön ja yhdessä he viettävät muutaman jouluisen hetken leikkien ja rupatellen. Levollisuutta huokuvalla, tunnekylläisellä kuvituksella on näissä kirjoissa usein keskeinen rooli. Pete huomaa pian, että varjottomia on paljon. Sara toipuu vain, jos Pete luopuu varjostaan. Kuvia on kuitenkin melko runsaasti ja haparoivampi lukija pääsee välillä hengähtämään vähätekstisen tai kokonaan tekstittömän aukeaman ajaksi. Vastalahja tuntuu mitättömältä, mutta ei ole sitä. Matto kiskaistaan lukijan alta useampaankin kertaan ja jokainen luku loppuu eteenpäin pakottavaan koukkuun. Sisimmästä puuttuu pala niin tutulta kemianopettajalta ja ysiluokan pahispoika Jereltä, kuin monilta valtionjohtajilta ja poliitikoilta. Varjosta luopuminen muuttaa ihmisen kylmäksi ja piittaamattomaksi muita ihmisiä kohtaan. Helähdys on ensimmäinen osa Varjot-sarjasta, jossa seikkaillaan pohjoisessa Aurorian valtakunnassa Fantasiaa ja jännäriä yhdistelevä tarina käynnistyy, kun seitsemäsluokkalainen Pete Valo kuiskaa tavaratalojoulupukin korvaan hartaimman toiveensa. Tammi 2021, 171 s. Teksti ja kuvat ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa, mutta eivät yhtä elokuvallisesti kuin mitä Kepler62-sarjassa parhaimmillaan ovat. Toiveen toteuttamisella on kuitenkin hintansa. Tarinan tummaa tunnelmaa korostaa Pasi Pitkäsen kuvitus. Rutinoituneen kertojan taidolla Parvela punoo vauhdikkaaseen tarinaan sopivasti jännitystä ja yllätyksiä. Tarina herättelee miettimään esimerkiksi tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kysymyksiä, jopa maahanmuuttoa ja rasismia. Helähdys. Kuvittanut Elina Warsta. Eva Frantz: Ruukin salaisuus. Keskustan joulukadulta palattuaan kolmikko päätyy kotikulmillaan Vuosaaressa kurkistelemaan ikkunan takaa erään perheen joulunviettoa. Peten ja Saran vaiheet alkavat vähitellen kiertyä kohti pohjoista, jossa Uudit varjonparsija kamppailee omien haasteidensa kanssa. Hurjien käänteiden ytimeen Parvela on kirjoittanut painavia teemoja. Edes loppukohtauksessa loimottavat revontulet, ”joulun ihme, T arjolla konttiin fantasiajännäri, seesteinen kuvakirja ja kartanomysteeri. Elina Warstan kuvitus on aiempiin kirjoihin verrattuna tummasävyisempää, mikä osin selittyy tarinan talvisella ajankohdalla. Näätä haluaa näyttää eläinystävilleen, miten keskikaupungin kiire on rauhoittunut, kun ihmiset ovat vetäytyneet koteihinsa joulunviettoon. Teos 2021, 40 s. Tomi Kontio: Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme. Viipyilevästi ja paikoin aika runollisin äänenpainoin kerrottu tarina muistuttaa sarjan edellisten osien tapaan ystävyyden voimasta ja rakkauden merkityksestä. Joulu sopii tunnelmallisuudessaan erinomaisesti sarjan neljännen kirjan kantavaksi teemaksi. de_09122021_50.indd 50 1.12.2021 15.54
Myös viivoilla leikittely ja lumisadetta kuvaava valkoinen täplitys elävöittävät kuvapintoja. Mitä tapahtui kartanossa asuneelle von Hiemsin perheelle. Onkin nautinnollista uppoutua lukemaan hyasinttien tuoksun täyttämästä talvipuutarhasta, kuun hopeanhohteesta lammen jäällä ja kartanon aarteesta supattelevista äänistä. Flora päättää olla pelkäämättä ja alkaa reippaasti selvittää kartanon salaisuutta. Jokaisen luvun alussa on Elin Sandströmin tekemä koko sivun kuva. 24 NELJÄÄN lukuun jakautuvat joulukalenterikirjat ovat lyöneet läpi myös meillä Suomessa. 51 Demokraatti 51 Demokraatti taivaan lahja meille vähäisille”, eivät loista kovin kirkkaina. Pasi Pitkänen ja Timo Parvela. Kokonaisuus on kuitenkin upea. de_09122021_50.indd 51 1.12.2021 15.54. Kaksitoistavuotias Flora muuttaa äitinsä kanssa joulukuun alussa syrjäiselle merenrantapaikkakunnalle, Helmerinkylään. Vihjailun ja paljastamisen leikki onnistuu erinomaisesti ja aivan kuten kuvioon kuuluu, lukija pidetään koko ajan askeleen Floraa edellä. Flora ehtii hädin tuskin asettua taloksi, kun alueella alkaa tapahtua kummia. Ja miksi vanha Fridolf katsoo Floraa niin tutkivasti. Lajinsa parhaimmistoon kuuluu ehdottomasti Eva Frantzin Ruukin salaisuus. Vuokramökki on portinvartijan talo vanhan kartanon mailla, eikä tiluksilla asu enää muita kuin entiseen pyykkitupaan kotinsa remontoinut iäkäs Fridolf. Pensaslabyrintissa helisee soittorasia, varjoista kuuluu kuisketta ja Flora tapaa kartanon ränsistyneessä puistossa pojan, joka puhuu omituisen vanhanaikaisesti ja juhlavasti. Franz pyörittelee tarinan hallitusti ja loogisesti alusta loppuun saakka. Ne johdattavat oivallisesti kunkin luvun tunnelmaan. Talvinen kartanomiljöö antaa paljon mahdollisuuksia monia aisteja kutitteleviin kuvauksiin. Kuvakulmien ja – kokojen vaihtelu tuo kuviin eloa ja rytmiä. Komeita ovat etenkin kaupunkinäkymät ja talvimaisemat
Siellä kirjailijaystävät, kuten Olof Lagercrantz järjestivät hänet ensin Söderbyn, sitten Eksjön parantolaan, jossa hän 28.5.1944 kuoli vain 42-vuotiaana. Maijala osaa määritellä ”nuoret runoilijat”, joita alettiin nimittää järjestönsä Nuoren Voiman Liiton Tulenkantajat-albumien mukaan, täsmällisesti ekspressionisteiksi. Esikoiskokoelman 1924 runonnimet puhuvat: ”Tahitilainen serenaadi”, ”Etiooppialainen fantasia”. Katri Vala on tunnettu tulenkantajien näkyvimpänä runoilijana, eroottisen eksotismin papittarena. Teksti Kari Sallamaa / Kuva Työväen Arkisto M inna Maijala on aiemmin ansioitunut Minna Canth -tutkijana. Miksi kaatuneet eivät päässeet sukuhautaan, vaan pantiin sotapropagandan raaka-aineeksi sankarihautoihin. Pelkkä nykyajan etsintä ei riitä kirjalliseksi ryhmäksi. Tuolloin konservatiivit paheksuivat Erkki Valan kaapanneen vanhan lehden. Brändäyksen mestari oli jälleen sotapropagandistista takinkääntäjäksi ryhtynyt Olavi Paavolainen. Kun Vala 19-vuotiaana totesi olevansa realistirunoilija, se tarkoitti ekspressionismia, kaukoromantiikka oli välivaihe. Tekijän mukaan Vala joutui samanlaisen esineistyneen palvonnan kohteeksi kuin sankarivainajat tultuaan tuhkana kätketyksi Sörnäisten Marjatanmäkeen. KIRJA de_09122021_52.indd 52 1.12.2021 15.45. Sillä ei ollut ohjelmaa eikä organisaatiota. 52 Demokraatti KULTTUURI Hurmion ja ihmisyyden runoilija Kulkuri ja näkijä on tinkimätön esitys Katri Valan elämästä. Talvisodan puhjetessa Vala ei maanpaossaan Muoniossa myötäillyt patrioottista huumaa, vaan piti sotaa pelkkänä onnettomuutena. Mallina Valallakin oli ranskalaisen kirjailijakreivitär Anna de Noaillesin orientalismi. Eikä hän pitänyt kaatuneita neuvostosotilaita vihollisina, vaan saman Moolokinkidan uhreina. Katri Vala puolusti lehdessä ihmisoikeuksia ja oli kansalaisaktiivi kuolemanrangaistusta vastaan sananvapauden puolesta. Tarkkanäköisesti hän analysoi, että lapualaiset ja suojeluskuntalaiset sotakiihkoilijat jätettiin selustaan, mutta työläispojat pantiin eturintamaan kaatumaan. Runollisen ilmauksensa se sai kokoelmassa Paluu (1934), joka jo nimellään kertoo muuttuneen tematiikan. Kaukounista on kotiuduttu pulakauden kurjuusnäkymiin. Nyt hän on tarttunut toiseen kirjallisuushistorian lahjomattomaan totuudenjulistajaan. Elämäkerrallaan hän uudistaa pitkälti unohtuneen runoilijan kuvaa. Valan lähimmät hengenheimolaiset olivat ruotsinkieliset ekpressionistit Edith Södergran, Hagar Olsson ja Elmer Diktonius. Jatkosodan ruokatilanne ja pommitukset ajoivat keuhkotautisen runoilijan Ruotsiin. Ollessaan kotiopettajana Iisalmessa hän otti oppilaittensa kerhossa taiteilijanimen, mikä jäi pysyväksi. Karin Wadenström (1901–1944) syntyi Länsi-Lapin Muoniossa piirimetsänhoitajan perheeseen, joka muutti jo vuoden kuluttua Porvooseen ja edelleen Ilomantsiin. Paitsi 30-luvulla, jolloin hänen veljensä Erkki Vala julkaisi yhteiskunnallista Tulenkantajat-viikkolehteä ja isosisko oli sen tärkein avustaja. Nuorvoimalainen hän oli hetken, tulenkantaja ei lainkaan. Tekijä osoittaa, miten nopeasti 1920-luvun kirjailijapolvi eriytyi poliittisiksi ja kulttuurisiksi konservatiiveiksi, kuten Martti Haavio-Mustapää ja Lauri Viljanen, ja toisaalta edistyksellisiksi, joka laajeni ryhmittymäksi vasta 30-luvulla. Tulenkantajien keskushahmo Olavi Paavolainen lietsoi näitä haaremifantasialapsellisuuksia. KUOLEMANJÄLKEINEN ELÄMÄ on toinen luku: Maijala tulkitsee, että Vala tehtiin myytiksi sodanjälkeisen uudelleenarvion ja kulttuuritaistelun hengessä. Kansakoulunopettajana hän teki lyhyitä pestejä maaseutupaikkakunnilla, kunnes 1928 puhjennut tuberkuloosi vähitellen katkaisi työuran. Edellinen elämäkerturi Kerttu Saarenheimo teki ison numeron Valan tulenkantajuudesta, mutta Minna Maijala osoittaa käsitteen suhteellisuuden. Tästä on harvoin puhuttu. Kun olin 70-luvulla kirjailijaja taiteilijaryhmä Minna Maijala: Katri Vala — Kulkuri ja näkijä Otava 2021, 414 s. Itse asiassa se hajoaa käsiin: kukaan ei tiedä, keitä joukkoon oikein kuului, paitsi Paavolainen. Tekijä on määritellyt Valan kulkuriksi, mikä motivoituu jatkuvilla paikanvaihdoksilla. Toisaalta hänen köyhä elämänsä ajoi näkemään näitä korvikeunia
Minna Maijalan kynänjälki on kuulasta, lumoavan kohteensa mukaista. A. Teoksen mittasuhteet ovat sikäli etupainoiset, että nuoruus ja ekspressionistinen alkuvaihe saavat kaksi kolmannesta, yhteiskunnallisin kausi loput. Katri Vala oli realistirunoilija, siis ekspressionisti. Vähemmän loistokas oli brechtiläisittäin totisesti synkkä aikakin. Teoksessa on yksi korjattava väärinkäsitys. Ja tekijä sanoo totuuden suoraan: V. Koskenniemen vallan parnasso syrjäytti Valan ja muun vasemmistojoukon. 53 Demokraatti Kiilan puheenjohtaja, puuhasimme sinne hänen patsastaan, mutta hanke lopahti rahanpuutteeseen. Pohjoisen sana ’lantalainen’ ei johdu karjanlannasta, vaan ruotsin sanasta land. Valalle jo myönnetty valtion kirjailijaeläke annettiinkin Lauri Haarlalle: ”Absurdeinta oli, että fasistinen Haarla tappoi itsensä pian sen jälkeen, kun Saksa oli hävinnyt sodan”. Vala tapasi Bertolt Brechtin juuri ennen tämän lähtöä Suomesta 1941 kohti Amerikkaa. Runoilijan elämä piirtyy esiin yksityiskohtaisesti riemuineen ja nöyryytyksineen. Lantalainen on turpeeseen sidottu suomalaistalokas vastakohtana vapaalle porosaamelaiselle. de_09122021_52.indd 53 1.12.2021 15.45. Se on ymmärrettävissä, onhan fantasti ja vapaarytmisen runon huipentaja kiehtovampi kuin lukuisten menetysten murjoma ja porvarillisen julkisuuden hylkäämä ihmisyystaistelija. Mika Waltari oli opportunisti, kaukana sodanjälkeisestä viisaasta Sinuhesta
Lastenloru sekä kantaa aikaa, että asettuu ajan ulkopuolelle, lapsuuden ikuiseen nykyhetkeen. Lastenrunoilija kirjoittaa aina äänelle, runo on ääneen synnytetty ja totetuu vasta kohdatessaan kuulijan. Rakas Kirsi Kunnas, emme keskustelleet koskaan, vaikka muutaman kerran satuimmekin samaan kirjailijatilaisuuteen ja toiveikkaana kärkyin tilaisuutta päästä puheillesi. Siellä ei mikään aihe ole kielletty, eikä sankarin ei tarvitse olla esikuvallinen ansaitakseen kiintymyksemme. Kuvittelen, että kirjoittaessasi olet nauttinut suuresti runokielesi fyysisyydestä, kuinka säe nitisee, kirskuu ja poksahtelee. Niitä ei voi erottaa toisiaan. Itsesäälinen Siili, holtiton Herra Piipoo ja masentunut Haitula, kiitos että saimme tutustua! ERÄÄSSÄ YLEN hastattelussa kerrot, kuinka korvasi aukesivat eglanninkielisten ”nursery rhymen”, ikivanhojen lastenlorujen ikiaikaisille salaisuuksille. Et opeta, saarnaa tai valista. Näen laillasi nonsense-runon kirjallisuudenlajeista vapaimpana, siinä kietoutuvat vaivatta toisiinsa arkaainen tieto ja päivänpolttava pölhöily, aito, syvä tunne ja hölynpöly arvaamattomalla, anarkistisella ja hedelmällisellä maaperällä. Mitä olisin sanonut, jos olisin ollut rohkeampi. Laura Ruohonen Lastenkirjailija ja teatteriohjaaja Kulttuurikolumni de_09122021_54.indd 54 1.12.2021 15.44. Olisin ainakin kysynyt, missä ja miten nuoressa luonnonlyyrikossa virisi hulluttelun halu, veto äänteiden musiikkiin, makuun ja rytmeihin. 54 Demokraatti MIKÄ SAI MODERNISTIN KÄYTTÄMÄÄN RIIMEJÄ HÄPEÄMÄTTÄ. Ennen kaikkea olisin kuitenkin halunnut kiittää. Lapselle kirjoittaessa ei pidä pelätä lapsen kokemusmaailman tai sanavaraston rajoituksia, vaan ratkaista, kuinka kirjoittaa niin, että se, joka on vielä lapselle outoa ja uutta, ei jää vieraaksi ja käsittämättömäksi, vaan muuttuu kiehtovaksi salaisuudeksi, jota seurata, johon upota, poluksi joka vie seuduille ja seikkailuihin, joista ei ollut aavistustakaan. Kuinka tyydyttävää – ja samalla kovaa työtä ja ammattitaitoa vaativaa – on hakea ja löytää runoon juuri se merkityksen ja äänteiden risteyskohta, jossa sanotun mieli ja äänteiden soinnukkuus, rytmi ja musiikki ovat yhtä tärkeitä. Samaisessa Ylen haastattelussa ällistelit väitettä, että toisluokkalaisten lukukirjassa ei saisi olla sanoja, joita 8-vuotias ei ymmärrä. Kysyit aiheellisesti, missä lapset silloin oppivat ne sanat, joita tarvitsevat 12-vuotiaina. Kiitos ja hyvää matkaa, Kirsi. Tämän ja monet muut lastenrunolle asetetut säännöt heitit samantien romukoppaan, meidän kaikkien onneksi. Ne eivät olleetkaan sattumanvaraisia lallatuksia, vaan niissä oli kaikuja todellisista historiallisista tapahtumista, sodista ja mullistuksista, kansakunnan yhteisestä menneisyydestä. Nuorempana kollegana jaan käsityksesi, että loppusoinnut, oikein annosteltuina, ovat mainio tyylikeino muiden joukossa, ei mikään hävettävä reliikki, vaan keino yllättää, huvittaa ja herättää ne mielemme ja muistimme kerrokset, jotka kantavat ihmiskunnan pitkää suullisen sanataiteenperintöä. Kunnioitin sinua kuitenkin niin lapsenomaisella hartaudella, etten koskaan rohjennut tunkeutua ihailijoidesi muurin läpi, aina joku minua vikkelämpi ehti edelle ja hetki oli ohi. Mikä sai modernistin viisveisaamaan ajan hengestä, ja käyttelemään riimejä häpeämättä ja samalla ammattiylpeydellä, kuin mitä tahansa muuta taiteellista työkalua. Ensin kaikkein tärkeimmästä: kuinka kunnioittavasti puhuttelet lasta runoissasi. Lapsi ei ole koskaan runon kohde, jota runon tehtävä on kehittää ja koulia, vaan täysivaltainen henkilö, joka kutsutaan runouden villiin, maagisen ja loputtoman salaperäiseen maailmaan
Etäällä tähti kiertää kimaltaa korkealla kuu. Tämä on tällä erää myös viimeinen asteriskitehtävä, eli jo visassa aiemmin esiintyneiden kirjailijoiden uusintakierros päättyy. ”Luin Jeeves-kirjoja jo koulupoikana. Raila Rinne otti hatunnoston (ja palkinnon) arvoisesti haasteen vastaan, teki mielessään kivoja hakuja, mutta ei ihan osunut kohdalleen. (sitaatissa kaksi viimeistä säkeistöä runosta) Vastaukset sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. ”Olin aivan varma, että kysymyksessä on P. Siis kuka. Ne jäivät muistiin hauskoina ja nokkelina poikakirjoina, joissa brittihuumori kukkii. Wodehousen (1881– 1975) viimeinen Jeeves-tarina, joka julkaistiin hänen 90-vuotisvuonnaan 1971. On olemassa laulusuomennos Vesimies aikanaan tavattoman suositusta Hair-musikaalin laulusta Aquarius, jolla se meilläkin on levytetty. ”Salaisuus, ihme joulun – en tiedä ymmäränkö sen. Ja laulu sitten, hmm. mennessä. Löysin myös suomenkielisiä lauluja, joissa mainitaan Elämäni sankari tms. Mistä. Lempeys ja ystävällisyys, joita esim. ”Nyt menee ihan arvailuksi, mutta kun tiedän Visaukon mieltyneen yhdysvaltalaiseen kirjallisuuteen niin veikkaan sitaatin koskevan John Irvingin kirjaa Vesimies. 55 Demokraatti VISASITAATTI 21* Koska seuraava, jouluaaton aattona ilmestyvä numero on vuoden viimeinen, on perinteisen joulurunon aika. Mikä. Bertie Wooster edustaa Jeeves tarinoissa on ollut oiva oppi nuorelle näyttelijälle.’” Vastauksista vähän enemmän verkkoversiossa. Suuri oli hämmästykseni, kun tekstiä ei löytynyt Kaisa Siveniuksen suomennoksesta Parahin Jeeves – vain hieman sitä muistuttavaa: ’Dahlia-täti vastasi tervehdykseeni roippealla jahtihihkaisulla – taisi olla Puskii!’ Ilmeisesti ihminen, joka on viettänyt paljolti aikaansa Quornien ja Pytchleyn seuroissa kehittää tavakseen poiketa normaalikielestä. G. Vihjeeksi annettakoon ainoastaan, että tämä runoilija on saanut kirjallisuuspalkinnon, joka on vain yhdellä toisella suomalaisella ja yhteensäkin vain kymmenellä koko maailmassa. Ei siis aivan Oman elämänsä sankari niin kuin Irvingin kirja, mutta melkein.” Sirpa Taskinen oli varma, ei ollut, ja oli taas. Toisen Irvingiin viittaavan teoksen Kaikki isäni hotellit sanat löytyvät Palefacen yhdestä kappaleesta, mutta eivät sen nimestä. Ensiksi se väärä. Hyväntuulisuus oli avainasia. – Siinähän olet, Bertie poikaseni.’ Sitten välähti. Suo lohdutus ja lämpö valojen pienten tuikkivain. Vain viittaus ja liike – hyvyyden, valin, lämmön tajusin heltyen. Vain viisi vastausta. Palkinto kaikille vastaajille! (rb) de_09122021_54.indd 55 1.12.2021 15.44. Viimeisiä palkintoja viedään. ” Eero Reijonen siteeraa vastauksessaan Jeevesiä näytellyttä miestä. Lymysi tonttu aina, en tiennyt, näinkö vaiko en. Valaise lempeästi nyt maata, joulupuu. Kumarru, oksa nöyrä, iloa kannattain.” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Kuhnuri, palvelijat ja liuta tätejä J oulutauko taitaa tulla tarpeeseen, sillä visaväsymystä on ilmassa. Visasitaatti on varmaan vanhemmasta Raija Mattilan käännöksestä Suurenmoista, Jeeves – saman niminen laulukin näemmä on olemassa.” Mauri Panhelainen palaa poikavuosiinsa. Myöhemmin luettuna kirjoista löytyi muutakin kiinnostavaa kuin rikkaan ja epäkäytännöllisen Bertie Woosterin ja hänen yläluokkaisen lähipiirinsä kohellusta ja ongelmatilanteita, joita Bertien hovimestarina ym. tehtävissä toimiva Jeeves ratkoo onnistuneesti. 13.12. ”Oman ammattinsa käynnistymisessä Stephen Fry laskee Wodehousen merkittävimmäksi tekijäksi: ’Eniten hän opetti minua luonteeni kehittymisessä
Mäkisalo-Ropposen mukaan viime aikoina on voitu lukea eri medioista surullisia esimerkkejä vammaisten henkilöiden oikeuksien huonosta toteutumisesta, virheistä sekä osin jopa tietoisista laiminlyönneistä. Tämän toteutumisen varmistamiseksi tarvitaan riittävää ja tehokasta valvontaa, sekä tarvittaessa kykyä ja voimaa puuttua esille nouseviin epäkohtiin. Teksti Demokraatti Suomi on ratifioinut YK:n vammaisoikeuksien sopimuksen jo vuonna 2016, mutta vammaisten oikeudet eivät edelleenkään toteudu, sanovat tiedotteessaan eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän (VAMYT-ryhmä) puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) ja varapuheenjohtaja Noora Koponen (vihr.). Kansanedustajat vaativat Suomeen vammaisasiainvaltuutettua. – Myös tulevilla hyvinvointialueilla tarvitaan alueellista valvontaa ja siksi alueille tulee perustaa vammaisasiamiehen virka potilasasiamiehen ja sosiaaliasiamiehen virkojen rinnalle. Vammaisten oikeuksien puolustamiseen tarvitaan myös alueilla oma henkilö, Mäkisalo-Ropponen sanoo. 56 Demokraatti Tiedonjanoon. Kansanedustajat painottavat, että vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisen on tapahduttava yhdenvertaisesti ja kattavasti koko maassa. de_09122021_56.indd 56 1.12.2021 15.27. Lehti, verkko ja some Vammainen on lainsuojaton VAMMAISTEN OIKEUKSIEN PUOLUSTAMISEEN TARVITAAN MYÖS ALUEILLA OMA HENKILÖ. Tästä syytä olemme jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen vammaisasiainvaltuutetun viran perustamisesta ja sen riittävien resurssein turvaamisesta, Mäkisalo-Ropponen ja Koponen jatkavat. – Suomen tulee täyttää kansainväliset velvoitteensa ja varmistaa vammaisten henkilöiden oikeuksien tasa-arvoinen toteutuminen, Koponen sanoo. – Edunvalvonnan parantamiseksi tarvitsemme Suomeen vammaisasiainvaltuutetun, joka keskittyy vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämiseen ja niiden toteutumisen valvontaan, sekä epäkohtien korjaamiseen
57 Demokraatti Lu ov a tu ho El in ke in or ak en ne m uu tt uu . Paperitehdas kuoli, Lumi syntyi Supertietokone on mallintamisen mestari Kolumni: Ilkka Halava de_09122021_57.indd 57 1.12.2021 14.54. TEEMA LIHAKSIA LASKENTAAN Kajaaniin rakennetaan yksi maailman tehokkaimmista supertietokoneista
58 Demokraatti TEEMA 58 Demokraatti KAIKKIA KIINNOSTAA, KUINKA ELIN KEINORAKENTEEN MURROKSET VOI KÄÄNTÄÄ VOITOKSI. de_09122021_58.indd 58 1.12.2021 14.57
59 Demokraatti LUMI tuli Kajaaniin Ensin kaikki musteni, sitten paperitehdas sai uuden elämän. 59 Demokraatti Teksti ja kuvat Mikko Huotari de_09122021_58.indd 59 1.12.2021 14.57
– Lopputuloksena käytiin tarjouskil pailu, jossa CSC:n johtama Lumikon sortio voitti koko kisan, Espanja tuli toi de_09122021_58.indd 60 1.12.2021 14.57. Kilpailutuksen sääntöjä muutettiin matkan varrella sen verran, että kahden keskuksen sijaan haluttiin rakentaa vä hintään kaksi keskusta. On jonkinmoinen ihme, että supertie tokoneen sijainniksi valikoitui kaukai nen Kajaani. Ensin mei dän piti saada EU uskomaan, että Suomi on hyvä sijoituspaikka ja että ottavat konsortiomme vakavasti, Koski sanoo. Yli satametriä pitkässä hallissa, harmaiden betoniseinien suo jassa, on puhtaanval koinen mammuttimainen metalliraken nelma, joka näyttää tieteisfantasialta. Supertietokoneen rakentamisen en simmäinen vaihe on valmis. 60 Demokraatti TEEMA E ntisestä paperikone salista on siivottu kaikki vanha pois. Ha luamme lisätä eurooppalaista yhteis työtä tuottaa maailmanluokan osaamista suurteholaskennassa ja muun muassa tekoälyympäristöissä, CSC:n toimitus johtaja Kimmo Koski sanoo. CSC on valtion ja korkeakoulujen omistama tietotekniikan osaamiskeskus. Alun perin Eurooppaan oli tarkoitus luoda vain kaksi datakeskusta, jotka olivat käytännössä pedattu Espan jalle ja Italialle. – Kilpailu oli todella kova. – Hankkeen tavoitteena on nostaa eu rooppalaisen ja suomalaisen tutkimuk sen kilpailukykyä resurssien puolelta lähemmäs kansainvälistä huippua. Tilalle on rakennettu supertietokone. Lumi on kymmenen Euroopan maan ja Euroopan unionin EuroHPCyhtei syrityksen hanke, jota koordinoi suoma lainen CSC eli Tieteen tietotekniikan kes kus Oy. Tavallisesti kärkisijoista kilpailevat yh dysvaltalaiset, kiinalaiset ja japanilaiset supertietokoneet. Ky seessä on Lumi datakeskus. Kun toinen vaihe valmistuu ensi keväänä, Lumi on todennäköisesti toiseksi tai kolmanneksi tehokkain tietokone koko maailmassa
Todennäköisesti se olisi tullut jossain vaiheessa joka tapauksessa, To lonen sanoo. – Kajaani on myös verkkoinfran kan nalta erinomainen, vaikka ei ehkä us koisi. Kaikki kolme kuitenkin rahoitettiin, Koski sanoo. – Nyt siellä on enemmän väkeä töissä kuin paperitehtaan lakkauttamisen ai koihin, Tolonen sanoo. Kajaanin paperitehtaan lakkauttami nen sai aikanaan paljon erityishuomiota, koska se oli ensimmäisten joukossa. Rakennus ja sähköinfra olivat valmiina, minkä rakentaminen ei kas vattanut hiilijalanjälkeä. Lumi tarjoaa myös huippu tason työpaikkoja. 61 Demokraatti seksi ja Italia jäi kolmanneksi. Veroker tymän näkökulmasta kaupunki selvisi aika vähin vaurioin. Työpaikkojen määrä ja verotu lot tipahtavat dramaattisesti. Tänä vuonna tuli delegaatio Kemistä, Tolonen sanoo. Supertietokone antaa hyvää imagoa kaupungille. Myöskään UPM ei jättänyt Kajaania kokonaan, vaikka paperitehdas lakkau tettiin. Laskentatoiminnalla on tärkeitä kyt köksiä Kajaanin ammattikorkeakouluun ja Cemikseen. Ison tehtaan lakkauttaminen jättää ison aukon sekä inhimillisesti että talou dellisesti. Tällä hetkellä alueella on noin 40 yritystä ja 650 työn tekijää. Uusi supertie tokone vaatii toimiakseen kymmenen megawattia, mikä on helppo toteuttaa Kajaanissa. Eihän tuollaisia voi enää rakentaa kaupungin läheisyyteen. Cemis (Centre for Measu rement and Information Systems) on Oulun ja Jyväskylän yliopistojen, Ka jaanin ammattikorkeakoulun, VTT:n ja CSC:n yhteinen mittaus ja tietojärjes telmiin erikoistunut sopimuspohjainen tutkimus ja koulutuskeskus. – Täällä on käynyt muista kaupun geista delegaatioita tutustumassa tähän meidän tapaukseen. Se on kuitenkin säilytetty teollisuusym päristönä, ja siellä voidaan tehdä uuden laisia asioita. Rakennusvaiheessa da takeskus työllisti parhaimmillaan noin sata ihmistä, mutta ylläpito antaa leivän reilulle 20 työntekijälle. Se tuntui kohtuuttomalta iskulta. Siinä mielessä se on var sin uudenlainen mahdollisuus täällä, Tolonen sanoo. – Se on vahvistanut meidän elinkeino rakennettamme, eli emme ole enää yh den tehtaan varassa. Kaupunki oli osannut odottaa ikävää päätöstä, koska asiasta oli liikkunut eri laisia huhuja. – Kajaanissa valokuitu tulee paperi tehtaalle neljästä suunnasta ja on nopea. Paikan päällä tarvitaan muun muassa laskentajärjes telmän tukihenkilöitä, jotka pystyvät varmistamaan koneen toiminnan. elinkeinorakenteen rankat murrokset voi kääntää voitoksi. Ensiksikin sillä on ylivoimainen sijainti vanhassa paperi tehtaassa. – Kaupungin täytyy yrittää miettiä rat kaisuja, jotta tutkijat ja muut osaajat ko kisivat, että Kajaani on hyvä paikka asua, Tolonen sanoo. Olemme jonkinlai nen esimerkkitapaus. Nyt Renforsin alueella on monen alan yrityksiä, jotka työllistävät erilaisia osaajia. Tämä on iso hanke rahallisesti ja sillä on hyviä seurannais vaikutuksia, Tolonen sanoo. Juuri siinä salissa, jo hon supertietokone rakennettiin, sijaitsi paperikone vielä vuonna 2008. Kaikkia kiinnostaa, kuinka SIINÄ OLI LUOVAA KAAOSTA. de_09122021_58.indd 61 1.12.2021 14.57. Yritys perusti paperitehtaan en tisiin tiloihin yritysalueen, joka nimet tiin Renforsin rannaksi. Kajaanin tarina on kiinnostanut muita samanlaisen kohtalon kohdanneita kau punkeja. TIHISENNIEMELLÄ KAJAANINJOEN ran nassa toimi melkein sadan vuoden ajan paperitehdas, joka vaurastutti kaupun kia ja Kainuuta. – Oli siinä luovaa kaaosta, Tolonen sanoo. Tut kijat voivat käyttää konetta etäyhteyk sien avulla. Juuri silloin Talvivaaran kaivos oli käynnistymässä, ja sinne työllistyi jon kin verran. – Melko moni löysi itselleen uusia töitä. Vanha paperitehdas pystyy tarjoamaan yli 200 megawattia. Välillä tosin voi olla haasteellista saada ihmisiä töihin suur ten kasvukeskusten ulkopuolelle. Tehtaan lak kauttamisen mukana meni 535 työpaik kaa, Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen sanoo. 2010luvun alussa kävi väkeä useilta paikkakunnilta. Kajaanin paperitehdas oli kärsinyt jonkin verran logistisista ongel mista: oikeanlainen puulaji piti kuljettaa kauempaa ja sääntelyn määräämät kier rätyskuidut piti kuljettaa jopa KeskiEu roopasta asti. – Loppujen lopuksi oli hyvä, että lak kauttamispäätös tuli aikaisessa vai heessa. LUMI-SUPERTIETOKONE EI itsessään ole suuri työllistäjä. – Ensin kaikki musteni. Tarjousten arvioinneissa se osoit tautui paljon paremmaksi kuin Bar celona ja Bologna, joihin muut supertie tokoneet rakennetaan, Koski sanoo. Sitten se pyörähti viimeisen kerran, ja UPM lak kautti tehtaan. – Lumi on otettu hyvin innostuneesti vastaan Kajaanissa. Ja tehtaan jäljiltä on jäänyt hyvä infra. – Lumi synnyttää ekosysteemejä, jotka ovat muutakin kuin pelkkä kone sali. Lumi ei ole Kajaanin ensimmäinen su pertietokone. Eniten väkeä työllistää SOK:n palvelukeskus. Myös CSC:n kansalliset su pertietokoneet Mahti ja Puhti sijaitsevat CSC:n datakeskuksessa Renforsin ran nan yritysalueella. Osa meni eläkeputkeen ja jot kut kouluttautuivat uudelleen. Kajaani voi ensisilmäyksellä vaikut taa syrjäiseltä sijoituspaikalta, mutta moni näkökulma osoitti sijainnin kaik kein oivallisimmaksi
– Meillä on merkittävä ero myös ener gian hinnassa. – Supertietokoneeseen kaikki tulee alhaalta päin, katon kautta ei roiku mi kään. 62 Demokraatti TEEMA – Kun tänne saadaan osaamispohja, niin siitä voi syntyä positiivinen lumi palloilmiö. Elintärkeät tutkimusalat, kuten sairauksien hoitoa edistävä tutki mus, aivotutkimus, ilmastotutkimus, ke mian ja materiaalitieteen tutkimus, kos mologia, astrofysiikka ja ympäristötut kimus sekä tekoälyn laajamittainen so veltaminen, vaativat massiivisia lasken taresursseja. Lumen suunnittelussa ja rakentami sessa on erityisesti huomioitu ekologi nen kestävyys ja kustannustehokkuus. Kaikkia haasteita ei voida TILOISSA ON ENEMMÄN VÄKEÄ TÖISSÄ KUIN PAPERITEHTAAN LAKKAUTTAMISEN AIKOIHIN. Kun Lumi käy täydellä teholla, sisään otetaan energiaa kymmenen megawattia. Tällä tavalla saatiin avara ja siisti tila supertietokoneelle. Tehok kuuden luulisi olevan houkutteleva myös siinä vaiheessa, kun suunnitellaan jatko sijoituksia, Partanen sanoo. Sisään otetusta energiasta jopa 98 prosenttia saadaan otettua käytön jäl keen talteen. NYT OLLAAN vanhassa paperikonehal lissa. LUMEN LASKENTATEHOA tarvitaan tut kimuksentekoon yhä useammilla tie teenaloilla. Toiseksi ko neen käyttämä energia pystytään hyödyn tämään kaukolämmössä, Partanen sanoo. Kiitos nykyhallitukselle, kun se on ajanut veroluokkaalennuksia konesaleihin. Keskuksen alla sijaitsee vielä yksi kerros, jossa on avustava tekniikka, kuten vedenjäähdytyskoneet, lämpö pumput ja sähkökeskukset. Aikaisemmasta elämästä muistut tavat katonrajassa olevat nosturit, joilla siirreltiin paperirullia. SUPERTIETOKONE ON varustettu neste jäähdyttimillä ja hukkalämpö syötetään Kajaanin kaupungin kaukolämpöverk koon. – Ensiksikin Lumi tehtiin olemassa olevaan rakennukseen, mikä pienentää hankkeen hiilijalanjälkeä. Energiankulutus katetaan satapro senttisesti vesivoimalla. Varsinainen datakeskus on kaksiker roksinen. de_09122021_58.indd 62 1.12.2021 14.57. Koneessa ener giaa vaatii etenkin jäähdyttäminen. – Näin isossa nestejäähdytteisessä lai toksessa on massiivisesti kaapelointeja ja putkivientejä, ja ne eivät ihan korote tun lattian alle mene, vaan vaativat oman kerroksen, datakeskuksen johtaja Jukka-Pekka Partanen sanoo. Ne olivat apuna kun supertietokonetta rakennettiin. Lumi data keskusta luotsaa JukkaPekka Partanen. – Kun verrataan Kajaanin datakes kusta Espanjan ja Italian keskuksiin, niin meidän käyttökustannuksemme ovat huomattavasti pienemmät. Nyt olemme siinä Euroo pan alimmassa energiaveroluokassa. Myös energiankulutuksen suhteen pohjoisella sijainnilla on merkitystä: jäähdytyksen tarve on vähäisempi siksi, että vuoden keskilämpötila on Kajaa nissa paljon pienempi kuin esimerkiksi EteläEuroopassa
Lumi vie tilaa noin tenniskentän verran (yli 150 m2) ja laitteisto painaa yhteensä lähes miljoonan 1,5 Laskentateho vastaa Lumin järjestelmä toimittajaksi valikoitui tarjous kilpailussa Hewlett Packard Enterprise. Suomen lisäksi mukana ovat Poh joismaat, Viro, Sveitsi, Puola, Tsekki ja Belgia. Tämä teho tekee Lumista yhden maailman tehokkaimmista supertietokoneista. Li säksi jokaisella mukana olevalla maalla on käytössä oman rahoituksensa mukai nen osuus. Suomen osuus rahoituksesta on noin 50 miljoonaa euroa, EU investoi noin puolet. Hankkeessa pohditaan käytäntöjä, kuinka suomalainen teollisuus tai start upit voisivat käyttää laskentaa, ilman että siitä seuraisi epätervettä subventiota ja kilpailuetua. petaflopsia de_09122021_58.indd 63 1.12.2021 14.57. Rehellisesti täytyy sa noa, että kun olen ollut 20 vuotta suurte holaskennan parissa, niin teollisuusyh teistyön tulokset ovat olleet melko lai hoja, Koski sanoo. 550 yleiskäyttöisen läppärin laskenta tehoa: pinottuna näistä muodos tuisi yli 23 kilometriä korkea torni. – Yleensä se johtuu siitä, että yrityk set eivät halua ulkoistaa dataa itseltään. EUosuutta jaetaan vertaisarvi oinnin ja muiden hakukriteerien perus teella huippututkimukselle ja yrityksille, Koski sanoo. Muut mukana olevat yh deksän maata ovat rahoittaneet 50 mil joonan euron verran. 63 Demokraatti Lumisupertietokoneen laskentateho on yli ratkoa tavanomaisissa laskentaympäris töissä tai pilvipalveluissa. Suurta laskentatehoa vaativan digi taalisen mallin avulla voidaan parantaa mullistavasti Euroopan kykyä ennus taa äärimmäisiä sääilmiöitä, mitata il mastonmuutoksen vaikutuksia ja hallita luonnon ja ympäristökatastrofeja. 150 000 kiloa eli yli 550 miljoonaa miljardia laskutoimitusta sekunnissa. – Supertietokoneella voidaan mallin taa ympäristö ja ilmastotieteiden alueilla merkittäviä uusia hankkeita, kuten Des tination Earth, jossa hankkeessa luodaan maan digitaalinen kaksonen tutkimusta varten, CSC:n Kimmo Koski sanoo. – Pääosa käytöstä on Lumihank keessa mukana olevien maiden ja kan sainvälisten tutkimushankkeiden käy tössä. – Bisnesyhteistyötä on myös tarkoitus saada aikaiseksi. Tutkimuskäyttö on Lumin ensisijai nen tarkoitus, teollisuuden käytössä voi olla maksimissaan 20 prosenttia. – EUosuutta voivat hakea kaikki, myös me kymmenen Lumimaata. Lumihankkeen ovat mahdollistaneet yhteensä yli 200 miljoonan euron inves toinnit
Murrosajan alkutahdit TYÖNTEKIJÄN AUTONOMIAN KASVUTARVE ON TULLUT JÄÄDÄKSEEN. Kokoaikaista palkkatyösuhdetta puolustaville työmarkkinajärjestöille – kummallakin puolella pöytää – muutos on tietysti alkuun kivulias. Seuraava mullistus ja epäjatkuvuuskohta odottaa kulman takana. Emme, sillä vanhaa normaalia ei koskaan ollutkaan. Työntekijät huomasivat työnsä sujuvan paremmin ja nopeammin, joustavuuden lisääntyneen ja asiakkaiden olevan tyytyväisempiä. Työ jäsentyy jatkuvasti pienempiin kokonaisuuksiin, joista muodostuu tarpeenmukaisia arvoverkkoja. Luova tuho on perinteisesti pakottanut aina vastentahtoisesti luopumaan menneen maailman ratkaisuista, mutta nyt meillä luovan tuhon mahdollisuus myötäkarvataan (naisten salibandytermein) kaukalon kulmiin, joista ei maaleja tehdä. Palaammeko vanhaan normaaliin pandemian taltuttua. Työntekijän autonomian kasvutarve on tullut jäädäkseen. Lähes jokainen meistä on nyt pysähtynyt pohtimaan, miten elämäänsä voi aidosti parantaa ja mikä on tärkeää. KOLUMNI Kirjoittaja Ilkka Halava , tulevaisuustutkija TEEMA de_09122021_64.indd 64 1.12.2021 14.43. Hokemat kuten ”kyllä palkalla pitää tulla toimeen” kannattaisi hiljalleen siirtää arkistoon aikana, jolloin usean tulovirran ihanteet edustavat yhä useammalle turvallisen ja inhimillisen toimeentulon maisemaa. SAK:n tuoreessa jäsentutkimuksessa 89 prosenttia haluaa lisää joustavuutta omaan työhönsä jatkossakin. Hyvinvointiyhteiskunta ottaa merkittäviä kehitysaskeleita vain kriiseissä, sillä normaaliaikana lukemattomat (oman)edunvalvontaryhmät pitävät kyllä huolen siitä, ettei mikään muutu. 64 Demokraatti K oronapandemia on murrosvuosikymmenien alkupään episodi. Arviointi voi olla monta kertaluokkaa kovakouraisempi. Moni etätyötä vastustanut johtaja käänsi kelkkansa – eikä vähiten oman työnsä parantumisen johdattamana. Myrskyn jälkeen ei ole luvassa tyyntä. Todella moni työntekijä pääsi ensimmäistä kertaa hallitsemaan omaa työtään laajasti eikä ole siitä enää halukas luopumaan. Kun suuryritykset keväällä siirsivät työntekijänsä etätöihin, moni yllättyi. Työ, arvon tuottaminen ja työn käytänteet sekä ympäristöt ovat nyt polttopisteessä. POIKKEUSAIKA ON suuri mahdollisuus. Hallituksen valitsema Pelasta-Elvytä-Uudista-linjaus on toki tehty ennen muuta työpaikkojen ja verotulovirtojen suojelemiseksi, joten mistä nyt syntyy voimaa ja halua uudistua. Löytyisikö rakenteellisiin uudistuksiin vihdoin paineen sijasta omaehtoinen, epäitsekäs, oikeamielinen halu. Nyt saadut kokemukset sekä muun muassa kasvava perintöomaisuus johtavat entistä useamman valitsemaan jotain muuta kuin jäykkälavettisen kokoaikaisen palkkatyösuhteen. Puhumattakaan siitä, miten nuoremmat sukupolvet niitä katsovat. YHDYSVALLOISSA ENNÄTYKSELLISET neljä miljoonaa työntekijää irtisanoutui työpaikoistaan yksistään huhtikuussa 2021. Kun 5G-verkon kattavuus yltää neljän vuoden kuluessa sataan prosenttiin, autonomisten kulkuneuvojen liikkuminen, laitteiden keskinäinen kommunikointi ja yhä useamman työn muuttuminen paikasta riippumattomaksi mahdollistuu. Meillä oli vain suuri joukko käsiin vanhentuneita, kalliita, vaikeaselkoisia, saastuttavia ja raaka-aineita ylikuluttavia järjestelmiä, joita itsekin tulemme kymmenen vuoden kuluttua katsomaan ehkäpä häpeän ja säälinsekaisten tuntemusten saattelemana
Näitä vaaleja ei ole varaa hävitä! Sillä on suuri merkitys, ketkä ovat päätöksiä tekemässä aluevaltuustoissa. Työntekijöillä on oltava myös mahdollisuus kehittää omaa ammattitaitoaan. UUSIEN HYVINVOINTIALUEIDEN aloittaessa sillä onkin suuri merkitys, ketkä päätöksiä ovat aluevaltuustoissa tekemässä. Olen huomannut, että hyvin moni on edelleen epätietoinen siitä, mistä aluevaaleissa on kyse, mistä asioista tulevilla hyvinvointialueilla päätetään ja kuinka tärkeästä vaalista itse asiassa on kyse. Kevään kuntavaaleissa suomalaisille kaikkein tärkein teema oli terveydenhoito, ja top-10:ssä oli myös vanhustenhoiva sekä muut hyvinvointialueille siirtyvät sosiaalipalvelut. Kim Berg Kansanedustaja (sd.) de_09122021_65.indd 65 1.12.2021 14.45. Näillä päätöksillä on merkitystä. Kuka tuottaa vammaispalvelut tai vanhustenhoidon palvelut. Perusterveydenhuollossa kiireettömään hoitoon tulee päästä seitsemässä päivässä hoidontarpeen arvioinnista ja hoidon tarve tulee arvioida samana päivänä, kun asiakas on ottanut yhteyttä. Meille sosialidemokraateille jokaisen yhdenvertainen oikeus laadukkaisiin palveluihin, oikea-aikainen hoitoon pääsy asuinpaikasta riippumatta sekä henkilöstön hyvinvointi ovat vaalien keskeisimpiä tavoitteita. Mitä erikoissairaanhoidon palveluita omalla hyvinvointialueella tarjotaan. 65 Demokraatti Mitkä aluevaalit. Aluevaltuustoihin valitaan 59–89 valtuutettua alueen koosta riippuen. Miten ne on järjestetty. Entä palokunnan. PUHEENVUORO Aluevaltuustoissa tehdään päätöksiä, jotka koskettavat meidän jokaisen arkea: Missä on jatkossa lähin terveyskeskus tai neuvola. Aluevaalit järjestetään, koska Marinin hallituksen sote-uudistuksessa sosiaalija terveydenhuollon palvelut sekä pelastustoimi siirretään kunnilta hyvinvointialueiden järjestettäväksi 1.1.2023. Hyvinvointialueiden työolojen tulee olla hyvät, jotta merkityksellisen työn tekeminen ilman kohtuutonta työkuormaa on aidosti mahdollista. Kyse on ihmisten hyvinvoinnista ja nyt on aika vaikuttaa. Toinen keskeinen tavoite SDP:lle on, että henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan. O len syksyllä kiertänyt varsinkin Pohjanmaalla kertomassa demareille tulevista aluevaaleista. Entä mielenterveysja päihdepalvelut. Hyvän johtamisen ja oikeudenmukaisten työvuorokäytäntöjen tulisi olla itsestään selviä asioita jokaisessa työyhteisössä. Kauanko ambulanssin tulo kestää. Tämä koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia, eli myös mielenterveyden haasteiden kanssa hoitoon tulee päästä viikossa. Kannustan omalta osaltani lähtemään ehdolle aluevaaleihin sekä aktiivisesti vaaliuurnille tammikuussa, sillä sosiaalija terveydenhuollon palvelut sekä pelastustoimi koskettavat meitä jokaista. Hyvinvointialueiden ylimpinä päättäjinä toimivat jatkossa aluevaltuustot, joiden jäsenet valitaan aluevaaleissa 23.1.2022 ja jotka aloittavat toimintansa 1.3.2022. Miten taataan hoito asiakkaan äidinkielellä ja miten turvataan hoitohenkilökunnan saatavuus, hyvinvointi ja jaksaminen
SUOMESSA AMMATTILIITTOJEN jäsenmäärät ovat laskeneet, ja samaan aikaan pelkän kassajäsenyyden suosio on noussut. Ari Wigelius järjestöasiantuntija Sähköliitto de_09122021_66.indd 66 1.12.2021 14.48. Suomen laissa ei ole määritelty minimipalkkaa, vaan ilman ammattiliittojen neuvottelemia minimipalkkoja olisimme työnantajan armon varassa palkan kohtuullisuudessa. Työehtosopimukset takaavat useita työelämän itsestäänselvyyksiä, joita pidämme yhteiskunnassa perusasioina, kuten sairaan lapsen palkallinen hoitovapaa tai minimipalkat. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Kuka neuvottelee työehtosopimukset tulevaisuudessa. Tilanne heijastelee suomalaisen yhteiskunnan suuntauksia, missä itsekeskeisyys ja oman edun tavoittelu ovat hyveitä. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. 66 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Tulevaisuudessa työmarkkinoilla ovat nuoret heikommassa asemassa, koska heillä ei ole työehtosopimuksien takaamia minimiehtoja. Työntekijän näkökulmasta pelkkä kassajäsenyys tuntuu aluksi hyvältä, koska ammattiliiton jäsenmaksuun verrattuna omat maksut putoavat. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Tämä näkyy kauttaaltaan järjestökentässä kuten myös vapaa-ajan harrastuksissa, missä yksittäiset henkilöt joutuvat raatamaan yksin ja saavat vielä kokea vapaamatkustajien jatkuvaa rvostelua. Suomalaisilla työmarkkinoilla työskentelevät työntekijät ratkaisevat tulevaisuudessa omalla järjestäytymisasteellaan, onko meillä hyvät työmarkkinat tulevaisuudessa, vai putoammeko sata vuotta ajassa taaksepäin aikaan ennen ammattiliittoja. Todellisuudessa lähivuosina on edessä tilanne, missä työnantajajärjestöt lähtevät voimakkaasti heikentämään työehtosopimuksia, koska järjestäytymisprosentin pudottua heikentyy myös ammattiliiton voima neuvotella parannuksia työehtoihin. Muut alan työntekijät takaavat työehtosopimukset myös niille, jotka eivät kuulu oman alan ammattiliittoon. Pidemmällä aikavälillä tilanne johtaa kuitenkin ammattiliittojen heikentymiseen ja meille perinteisten hyvien työehtoja takaavien työpaikkojen häviämiseen Suomesta. Tämä näkyy jo tänä päivänä alustataloudessa – kuten eri kuljetuspalveluita tarjoavissa yhtiöissä – missä työntekijöiden pärjääminen perustuu yhteiskunnan tukiin pienen palkan päälle. Ilman työkokemusta voi olla vaikea perustella kohtuullisia palkkoja oman perheensä toimeentulon takaamiseksi
Vaaditaanko kansalaisilta laajaa itsekuria, toisistamme huolehtimista. On ollut imperiumien, kansakuntien ja valtioiden kaatumisia. Maailma ei ehkä koskaan ole entisellään. Keväällä 2020 keskustelin naapurini kanssa koronapandemiasta. Asettaako luonto meille rajat. Kuka lähihistoriasta olisi ennustanut Neuvostoliiton kaatuvan. Mitä on uusi normaali. Kestääkö ihminen henkisesti tämän sekä tulevat paineet. Pandemia vaikuttaa niin kansallisesti kuin globaalistikin hyvin laajasti koko yhteiskuntaan ja myös sen taloudelliseen toimintaan. Keskustelumme päättyi tähän. Tuskin olemme loppusuoralla. Ei ihminen aina ole ollut syynä muutokseen. Aina ovat niin taloudelliset kuin sotilaallisetkin Aleksanteri Suuret kadonneet. Tämä on ihmiselle pirullinen pandemia. Kyllä muuttuvaan maailmaan kuuluu myös tulevaisuudessa matkailua, elämyksiä, risteilyjä. Mutta on aiheut tanut paljon pahaa joko tietoisesti tai tietämättömyyttään. On hyvä, että ihminen tajuaa pystyvänsä tuhoamaan nykyisillä aseilla maapallomme sivilisaation. Jos ihminen ”eliö nä” häviäisi palloltamme, tuskin pallomme siitä paljon köyhtyisi. Tässä on haastetta lääketieteelle, suunnittelijoille ja insinööreille. Tosiaan, miten selviämme pandemiasta, miten tulevista pandemioista. Suuri kiitos lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle. 67 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Kysymyksiä ihmiselle Onhan niin, että ihmiskunta asettaa itselleen ainoastaan tavoitteita, joita se pystyy toteuttamaan. Onhan se näin, että ihmiskunta asettaa itselleen ainoastaan sellaisia tavoitteita, joita se pystyy toteuttamaan. Tässä haasteet tutkimukselle, tuotekehitykselle. Emme nytkään anna pandemian pysäyttää maailmaamme. Markku Palonen de_09122021_66.indd 67 1.12.2021 14.48. Toimivatko rokotteet. Kuka ennustaa miten käy Yhdysvaltojen, joka on tällä hetkellä niin talouden, teknologian kuin sotilaallisten mittareitten osalta ylivoimainen. Onko ihminen tietoisesti tai tietämättömyyttään synnyttänyt tämänlaiset tapahtumat, sillä mitä suurempi ihmismäärä sitä vaikeampi pandemia. Luhistuihan roomalainen imperiumikin. Joudummeko muuttamaan elämäntapojamme. Ei ihminen aiheut tanut dinosaurustenkaan kuolemaa. Tässä tosiaan on pohdittavaa eri alojen asiantuntijoille. Henkinen hyvinvointi vaatii itsekurin lisäksi eri sukupolville erilaista toimintaa. Kyllä suurvallat tietävät, hoitavat tämänkin asian, oli hänen vastauksensa. On paljon tapahtumia, joita emme ole pystyneet ennakoimaan emmekä ennustamaan. Tältä osin on säilynyt terrorismin vaara. Kysyin häneltä, miten pääsemme eroon tästä koronapandemiasta. Olemme aina eläneet koronan, tai jonkun muun viruksen maailmassa. Tulisiko ihmiskunnan globaalisti puuttua syntyvyyteen. Sininen planeettamme elää ikuista muutoksen aikaa
On jotain hyvääkin: kauppaostokset maksettiin ennen rahalla, nyt en sitä tarvitse. Ei kannata pyytää ketään lukemaan ääneen. Lappilaisen, petsamolaisen sekä saamelaisen sotakokemus on jäänyt virallisen suomalaisen sotakokemuksen varjoon. Kampasin tukkaani peilin edessä. Tämä on kansakunnan suurin narratiivi, johon kansakuntana taivumme uskomaan. Saksalaisia, jotka tuli ajaa pois Pohjois-Suomesta heti jatkosodan jälkeen. Tapasin entisen koulutoverini eräänä päivänä. Valvontakomission toimesta Suomi hätisti entisen liittolaisensa pois Pohjois-Suomesta, jolloin entinen aseveli jätti jälkeensä totaalisesti poltetun maan. Katsoessani kuvaani peilistä, totesin, etteivät ne osaa enää tehdä edes kunnon peilejä. Oletko huomannut, miten pientä tekstiä nykyisin käytetään sanomalehdessä. 68 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Veteraani ”veistelee” eli näin oli ennen Kaikki on kauempana kuin ennen. Tuntuu siltä, että portaat on tehty jyrkemmiksi kuin ennen vanhaan. Kaikki puhuvat niin hiljaisella äänellä, että tuskin kuulen heitä. Todella itsenäiseksi Suomi tuli maksettuaan sotakorvaukset Neuvostoliitolle sekä sen jälkeen, kun Kirkkonummen kunnan alueella sijaitseva Porkkalan niemi palautettiin takaisin Suomelle Neuvostoliitolta talvella vuonna 1956. Se lähtee nopeammin kuin ennen. Kadun kulmaan on kaksi kertaa pitempi ja rasittavampi matka kuin ennen. Väitän, että Lapin sodan tarina on silti jälkipolville yhä kertomatta. Ennen kirjoitin tekstiä kirjoituskoneella, nyt vaaditaan kaiken maailman salasanat, jotta saan näytön auki kirjoittamista varten. Vasta presidentin vaihto Mannerheimiin mahdollisti irrottautumisen aseveljeydestä saksalaisten kanssa. Sami Korkiakoski Lahti de_09122021_68.indd 68 1.12.2021 15.21. Hän oli vanhentunut niin tavattomasti, ettei edes tuntenut minua. En enää juokse linja-auton perässä. Kauko Tuupainen Jyväskylä Lapin sota on sivuutettu virallisessa Suomen historiassa Vasta saksalaisten hätistämisen jälkeen Suomi oli itsenäinen jälkipolville kerrottavaksi. Pankkikortti riittää. Monet itsenäisyyspäivät olemme saaneet viettää kynttilöiden sekä Edvin Laineen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan parissa kuvitellen, että Suomi säilytti itsenäisyyden torjumalla Neuvostoliiton suurhyökkäyksen Kannaksella vuonna 1944. Sodanajan presidenttimme Risto Ryti näki irtaantumisen saksalaisista olleen mahdollista jo vuonna 1943, kun saksalaisten sotaonni kääntyi vastaiseksi itärintamalla Stalingradin taistelujen jälkeen. Tämä on yksi kansakuntamme kipeimpiä muistoja, jota emme ole kunnolla käsitelleet taiteessa eikä elokuvassa. Samalla unohdetaan, että maassamme oli tuolloin vuonna 1944 noin 200 000 entistä aseistettua liittolaista. On myös melkein mahdotonta ylettyä kengännauhoihin, enkä tiedä miksi. Ennen puhelin oli pelkästään puhumista ja kuuntelua varten, nyt se on sekä tietokone että kamera. Ennen olivat mustat mustia, nyt musta on rasismia. Vasta saksalaisten hätistämisen jälkeen Suomi on todella säilynyt itsenäisenä jälkipolville kerrottavaksi. Vaatteetkin on tehty nykyisin liian kippaniksi, varsinkin vyötäröltä
Olisiko tästä löytynyt HS:n kautta tietoa. Vanhasen hallitus kirjasi ulkoja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa puolustusselontekoon ihmisten sosiaalisen turvallisuuden vahvistamisen, jota kautta maanpuolustushenki myös vahvenee. Vedin SDP:n puolesta valtiovarainvaliokunnan hallitusryhmää, jossa emme hyväksyneet valmistelua riittäväksi. Ei tullut eikä Kääriäinen siitä puolustusministerinä koskaan puhunut. Onneksi pääministeri Sanna Marin osoitti vastuun isänmaan kriisinsietokyvystä ja nuortemme sitoutumisesta maamme rakentamiseen ja puolustamiseen. Sen hankintajärjestelmän kustannukset ja mitoitus oli tarkoittamassa muun muassa panssariaseen poistamista ja muitakin rajuja leikkauksia aselajeihin. Halosen ja Vanhasen aikana UTVA:ssa tarkasteltiin sisäistä ja ulkoista turvallisuutta kokonaisuutena. Keskustan Kääriäinen arvosteli ratkaisua ja kertoi virheen tulevan korjatuksi seuraavassa hallituksessa. Kari Rajamäki valtiopäiväneuvos, sisäministeri 1983–2015 reiden Mykkänen ja Ohisalo toimesta pois ”jonnekin pääkaupunkiseudulle”. Ministeri Kaikkonen kertoo kaikkien ministereiden pääsevän päättämään hävittäjistä. Muutama paineistettu yö hallituksen isossa huoneessa tarvittiin, mutta valtiovarainvaliokunnan ryhmät pitivät pintansa. Sitä perusteltiin yleisellä puolustusselonteon toteamuksella. Hän vastasi yhdellä sanalla: ”katastrofaalinen”. Tätä tarjosin ajatteluksi eduskunnassa Afganistaniakin koskien. Armeijan henkilökunnan tapaaminen ei korjaa perheen ja nuorten sosiaalisen ja taloudellisen kriisin hallintaa tai psykiatristen hoitojonojen pitkittymistä. Tietämättä mistä ollaan huolissaan, voi kysyä, ilmenikö jotain kysymyksiä herättävää perustuslain ja perusoikeuksien osalta. Puolustusvoimien näkökulmasta koettiin myös oppivelvollisuuden pidentämisen aiheuttavan puolustusvoimille ongelmia. Ensimmäisessä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa 2004 linjattiin ympärivuorokautisen sosiaalipäivystyksen tarve. Ruokajonot, nuorten syrjäytyminen ja lapsiköyhyys on kansallinen häpeä. Puolustusministeriö oli vakuuttunut Amerikan malliin taisteluhelikoptereista, me emme. On uskomatonta, että läpi puolueiden eduskunta on katsellut käsi lipassa, kun kenraalit ovat vetäneet kriisihallintakeskuksen ministejettivalta on eduskunnalla ja on kyettävä arvioimaan kriittisesti myös hankkeen mitoitus. Vuonna 2006 perustettiin siviilikriisinhallinnan koulutuskeskus pelastusopiston yhteyteen tukemaan lähtöja kauttakulkumaiden sosiaalisten, taloudellisten ja demokraattisten olojen vahvistamista. Hornetit eivät riitä pelastamaan toriemme rauhaa. Kuten niin monesti aiemmin, pääministeri Paavo Lipponen lopulta totesi väkevästi, ettei puolustusministeriöön voinut luottaa. Puolustusministeriön yhteiskunnallinen uudistustyö on vauhdissa. Salpajärjestelmällä tämä saatiin selkeään valvontaan. Naisten panosta ja osaamista puolustusvoimissa tarvitaan, mutta kutsuntojen toteuttamista ”ikäluokan terveystestinä” on vaikea perustella. Kun ministerikauteni jälkeen kysyin kerran eräältä johtavalta kenraalilta, että mikä olisi puolustusvoimien tila, mikäli taisteluhekot olisi hankittu. Varmasti, mutta budKatastrofin äärellä de_09122021_68.indd 69 1.12.2021 15.21. Puolustusvoimat reagoi myös rajusti tiedustelua koskevaan Helsingin Sanomien uutisointiin. 69 Demokraatti Hornetit eivät riitä pelastamaan toriemme rauhaa. Olisi hyvä muistaa, ettei maanpuolustuksen kokonaisuuteen riitä maanpuolustuskurssin innokas suorittaminen, vaan nyt tarvitaan sosiaaliturvan valtakunnallisia kursseja, jotka tukevat pandemian heikentämää yhteiskunnallista kriisin sietokykyä ja henkistä maanpuolustusta. Samalla kun turvallisuutta hoidetaan 10 miljardin hävittäjähankinnoilla, halutaan myös varmistaa lopullinen tasa-arvo. Sen jälkeen sisäministeriön roolia on tietoisesti heikennetty. Pelastushelikopteri Ilmarin toimintaa vetäneenä korpraalinkin kokemus riitti ymmärtämään 1 340 kilometrin rajan edellyttävän muutakin. Komentaja Hägglund ja hallitus esittivät vuonna 2001 eduskunnalle lisäbudjetissa kuin rutiinina taisteluhelikoptereiden miljardien hankintaa. Täydellinen naisten tasa-arvo toteutuisi kutsunnoilla yleiseen asevelvollisuuteen. Sisäministeriön osalta jouduin vetämään salaisten pakkokeinojen valvonnan kokonaan uusiksi, koska poliisilla oli malli, jossa kuunneltiin melkein ketä tahansa ja milloin tahansa
Vesikansa on näkemyksiltään porvari mutta kokemukseni mukaan varsin maltillinen ja yhteistyöhaluinen. Myös koko hallituksen saama arvio hyvä. Valtuuslakia kokonaisuutena on tarve päivittää, mutta ei hätiköiden. Mykkänen uhkasi myös kokoomuksen omalla välikysymyksellä, jos pääministeri ei metsäasioissa ”ammu hallituksen rivejä suoriksi”. Kokoomuksella on selvästi valittu linja: väheksytään, haukutaan, pilkataan, pelkistetään, uhataan, toistetaan, maalataan tuhoisia näkymiä, mennään henkilökohtaisuuksiin. Olin seuraamassa lehdistöneuvos Jyrki Vesikansan, 80, väitöstilaisuutta. Väitöskirjan aihe oli Helsingin Sanomien ja Uuden Suomen välinen kilpailu. Kokoomuksen omat de_09122021_70.indd 70 1.12.2021 14.53. vähäiset vaihtoehdot on monesti kuultu: verot alas, työsuhdeturva alas, paikallinen sopiminen. On syytä muistaa kokeneen keskustalaisvaikuttaja Seppo Kääriäisen hiljakkoin totea ma, ettei hallituksesta lähdöllä voi kuitenkaan jatkuvasti uhata. IMF (Kansainvälinen valuuttarahasto) kiitti juuri hallitusta korona-ajan talouspolitiikasta, mutta suositteli myös palaamista menokehyksiin, mikä parantaisi keskipitkällä aikavälillä talouspolitiikan uskottavuutta. Soviteltavaa pääministerillä on! Varmasti myös tiheästi julkaistavat galluptulokset ja imagotutkimukset aiheuttavat painetta ulostuloihin, joihin oppositiosta on helppo tarttua ja kärjistää niitä. Kuitenkin, kun hallituksessa on viisi puoluetta, on luonnollisesti joskus esiin tulevista asioista myös selvästi erilaisia näkemyksiä. Kari Salmi Suomen Wanhojen Tovereiden puheenjohtaja Kirjoitus on julkaistu kokonaisuudessaan Wanhojen Tovereiden verkkosivuilla Ryhmyri Mykkänen ilmoitti, että kokoomus on mukana perussuomalaisten välikysymyksessä ”saadakseen hallituksen toteuttamaan tarvittavat hätätilapykälät ripeästi lainsäädäntöön”. Helsingin Sanomatkin nimitti häntä syntymäpäivähaastattelussa ”sivistysporvariksi” ja se kuvaa häntä hyvin. Lokakuussa toteutettu puoluebarometri osoitti, että myös SDP:n kokonaisimago on edelleen erittäin hyvä. Tätä koko puoleen johto totisena tekee ja edustaja Timo Heinonen varmistaa sivusta jatkuvalla twiittaustulella. Ei kuitenkaan voi olla vetämättä analogiaa näihinkin aikoihin, sillä alkukeväästä nähty kamppailu pormestariehdokkaasta Helsingissä nosti nykyisessäkin kokoomuksessa olevat linjat esiin. Siellä joko ollaan tai ei olla. Kokoomusta jurppii sekin, että pääministeri on edelleen sekä Suomessa että kansainvälisesti erittäin suosittu. Esiin nousi myös mielenkiintoisesti sekä kokoomuksen suhde pää-äänenkannattajaansa että erityisesti puolueen sisäiset ja vahvat linjaerimielisyydet. Juuri tällä hetkellä näyttää siltä, ettei nykyiselle hallitukselle ole enemmistöhallitusvaihtoehtoa. Työn tuottavuuden parantamista, uusien ja innovatiivisten investointien aikaansaamista ja inhimillisen pääoman (osaavan työvoiman) lisäämistä on jatkettava. On tämä merkillistä meininkiä, toteaisi Paavo Lipponen! On totta, että oppositio ja media ovat tuon tuostakin voineet saada vauhtia hallituksessa olevista erimielisyyksistä. Orpo taas haluaa tietää, mitä hallitus on koko syksyn tehnyt, kun kaikki asiat ovat tuuliajolla ja hallitus itse ihan pihalla. Ehkä erilaisia valtion hallinnossa olevia lukuisia johtokuntia ja muita vastaavia kannattaisi laajemminkin katsoa kriittisesti juuri johtamisen ja vastuiden kannalta. Niitähän on ollut. Tällä hetkellä puolueen oikea siipi on selvästi niskan päällä, mikä näkyy siinä, että maltillisia ja rakentavia puheenvuoroja ei juuri esiinny. Tämä näkyi muun muassa siinä mitä Helsinki-Vantaan lentokentällä tapahtui tai vaikkapa Huoltovarmuuskeskuksen ohjauksessa, jolla on turhalle tuntuva johtokunta ja toimenpiteitä odottamassa usea ministeriö! Eduskunnan kirjaston hallitus on päättänyt lakkauttaa itsensä. Monet ulkopuoliset arviot koronan ja talouden hoidosta ovat olleet myönteisiä. Erilinjaisuutta aiheuttivat yhtäältä ”remonttimiehet”, suhtautuminen Kekkoseen, halu tulla ulkopoliittisesti hallituskelpoiseksi ja Neuvostoliiton hyväksymäksi ja toisaalta puolueen arvokonservatiivit ja heidän näkemyksensä. 70 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI MIELIPIDE Erilaisten konservatiivisten näkemysten kokoomus Tällä hetkellä kokoomuksen oikea siipi on selvästi niskan päällä. Erilinjaisuus kiellettiin ja vannottiin yhtenäiseen puolueeseen, mutta ilmeistä on, että puolue nimensä mukaisesti edelleenkin on kokoomus erilaisista konservatiivisista näkemyksistä. Aika oli 1970–80-luvuilla toinen kuin tänään. Korona on opettanut myös sen, että valtion hallintoa on syytä virtaviivaistaa ja toimivaltuuksia ja vastuita selkeyttää. Sillähän ei tietenkään ollut merkitystä, että kokoomus ei halunnut jättää perussuomalaisia profiloitumaan yksin ikään kuin isänmaan turvallisuuden vastuunkantajina
Eri työlakien piirissä palkansaajien ikäja sukupuolijakaumat ovat erilaisia. Toisaalta työeläkevakuutusten piiriin tuli poikkeuksellisen suuri määrä ensikertalaisia vuonna 2017, kun vakuuttamisvelvollisuuden alaikäraja laski 17 vuoteen. Kunta-alalla mediaaniansioiden välinen ero miesten ja naisten välillä oli vertailun pienin eli kahdeksan prosenttia. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Antti Jussi Kososen rahaston tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Matti Mikkonen. Lisäksi käsittelemme piirikokousedustaja muutosta ja valitaan uusi varaedustaja. HÄME • Lahden seudun Wanhojen Tovereiden joululounasta nautitaan ravintola Lokissa, Jalkarannantie 19, Lahti. Ensikertalaisista valtaosa on työelämäänsä aloittavia nuoria. PALKKATASO OLI KESKIMÄÄRIN KORKEIN VALTIOLLA JA MATALIN NAISVALTAISELLA KUNTA-ALALLA. Heistä 58 prosenttia oli miehiä. Tervetuloa! Puheenjohtaja. Suurin sukupuolten välinen ero, 27 prosenttia, oli yksityissektorille TyEL-vakuutettujen piirissä. Miesten mediaaniansio oli 3 150 ja naisten 2 540 euroa kuukaudessa, eli eroa oli yli 600 euroa. klo 1820 hybridinä, Kasarminkatu 19 A tai etänä, jäsenille lähetetään teamslinkki sähköpostiin. Palkansaajien keskimääräinen työeläkevakuutettu kuukausiansio oli noin 3 100 euroa. Vertailtaessa yksityisen sektorin, valtion ja kuntien työeläkevakuutettujen palde_09122021_71.indd 71 1.12.2021 15.24. sektorilla. Eläketurvakeskuksen mukaan ensikertalaisten määrä oli poikkeuksellisen pieni esimerkiksi vuonna 2009 talouden taantuman vuoksi. Mahdolliset onnittelut voi ohjata Suomen Sadankomitean tilille FI02 5720 9920 1326 01, tiedon antoon: Esa Lahtinen. 71 Demokraatti Syntymäpäivät 70 VUOTTA 75 VUOTTA Matti Mikkonen HTK, Joensuu 9.12. Palkansaajien työeläkevakuutettu keskikuukausiansio nousi vuonna 2020 edellisvuodesta 1,5 prosenttia ja mediaani 1,9 prosenttia. Miesten keskiansio oli 3 500 euroa ja naisten 2 700 euroa kuukaudessa, eli miesten keskiansio oli reilut 800 euroa suurempi kuin naisten. Vuosittaiseen ensikertalaisten määrään vaikuttavat muun muassa taloustilanne ja lainsäädännön muutokset. Nousu oli samaa luokkaa sekä miehillä että naisilla. POHJANMAA • Vaasan Työväenyhdistys ry:n jäsenkokous pidetään 14.12. Esa Lahtinen arkistonjohtaja, eläkeläinen, Espoo 20.12. Naiset tekevät myös miehiä useammin osa-aikatyötä. Vuonna 2020 palkansaajien mediaaniansio oli 2 810 euroa kuukaudessa. Kokoontumisaika on 20.12. Kimmo Sarje filosofian tohtori, kuvataiteilija, Helsinki 10.12. Viime vuonna uusista vakuutetuista 86 prosenttia aloitti työnsä yksityisellä kansaajien tuloja oli palkkataso keskimäärin korkein valtiolla ja matalin naisvaltaisella kunta-alalla. Eläketurvakeskuksen mukaan mediaaniansio kuvaa keskimääräistä ansiotasoa paremmin kuin keskiarvo, koska palkansaajien ansiojakauma on vahvasti vino. Tervetuloa! Johtokunta. Yhdistystoiminta Romahdus työeläkkeille tulleissa Teksti Demokraaatti / STT Koronavuonna 2020 ensimmäisen työeläkevakuutetun työnsä aloitti 74 000 ihmistä, eli ensikertalaisten määrä putosi neljänneksen edellisvuosista, jolloin aloittavia oli noin 100 000. Keskustelemme aluevaaleista ja paikalla kansanedustajamme alustamassa aiheesta. klo 14. Asia selviää Eläketurvakeskuksen palkkavertailusta. Eläketurvakeskuksen mukaan eroja selittävät muun muassa työmarkkinoiden eriytyminen
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. Nimi: Osoite: de_09122021_72.indd 72 1.12.2021 14.40. 72 Demokraatti RISTIKKO 22/2021 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
co m 6 9 8 5 6 7 9 7 4 2 8 6 4 5 3 6 7 9 1 7 1 3 2 3 6 7 2 L A V I I S A R E T I K E T T I I L I E A E R O J A K E L E A T A S A T O L M I R L S A R A S T E L I I V O S I A I P A N A V A I N I L M A N I I S A L M I E T Y K A N T O V A I T I T O V E L E H D O T O A T E R I A A A S A U M E A I K A R S A L K K U T I R O L E L L U V U O T P I A N N I L S I Ä Ä I T I O R U I S S P L K S I I K O U R I A I M A T R A R U L O S O L N A R A S T A R K L U U T A E R A T O O N E A J O H D O T E I L A T S M A R I T A K A T O I M I I V E S V A U R A S N A I N E N S I D E A I T O T urturikyyhky on Suomessa äärimmäisen uhanalainen lintulaji. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Luontoportti.com). julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Leena Inki Joroisista. Turturikyyhky on pieni ja siro lintu, jonka nimi on onomatopoeettinen – käy vaikka kuuntelemassa sen turr turr turr -kujerrusta (esim. Turku – Tampere, ei ehkä 6-0, mutta melkein. Väritykseltään turturi on kaunis. Talveksi se muuttaa trooppiseen Afrikkaan. TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi de_09122021_72.indd 73 1.12.2021 14.40. Suurimmat syyt ovat maatalouden kasvusta johtuva elintilan kapeneminen sekä luvallinen ja luvaton metsästys. Turkulaisilla oli parempi onni, siellä tavattiin turturi koko koreudessaan. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 12 68 97 43 5 43 85 16 79 2 95 73 42 86 1 84 97 61 52 3 36 52 84 17 9 71 29 35 64 8 27 41 59 38 6 68 14 23 95 7 59 36 78 21 4 RISTIKON 20/2021 RATKAISU 11.11. Kohtaaminen ”turturin” kanssa on siis varsinkin Suomessa hyvin harvinainen tapahtuma. Useimmiten harhailevia yksilöitä tavataan muuttoaikoina. Euroopan BirdLifen tietojen mukaan lajin kanta Euroopassa on taantunut 30 prosenttia viimeisen viidentoista vuoden aikana. Tänä syksynä somejulkkiksiksi ovat päässeet ainakin harrastajia Turussa ja Tampereella ilahduttaneet turturit. Turturikyyhky pesii Euroopassa, Turkissa, Pohjois-Afrikassa sekä Keski-Aasiassa. ais ud ok u. Metsästystä pitäisi kuitenkin suitsia vielä lisää. Maailmanlaajuisesti turturikyyhky on luokiteltu vaarantuneeksi. Tämä Tampereella kuvattu yksilö ei ole vielä saavuttanut täyttä väriloistoaan. Laji pesii erittäin harvalukuisena Eteläja Kaakkois-Suomessa. Tänä vuonna Ranska, Portugali ja Espanja ovat ottaneet suosituksista vaarin ja kieltäneet lajin metsästyksen kokonaan. Siipien suomukuvio vielä odottaa kirkasta ruosteenruskeaa sävyään, vaikka osin se jo näkyykin
Liikasen kirjasta luin ensimmäiseksi kohdan, joka koski 80-luvun verouudistusta. 1 2 3 de_09122021_74.indd 74 1.12.2021 14.42. Silloin tuli luettua paljon matkoilla, esimerkiksi kun matkustin opiskelupaikkakunnalta kotikaupunkiini Joensuuhun. John Christopher: Tripodien aika Albert Camus: Rutto Lasten tai nuorten scifi-romaani, jota kuuntelin kasettikirjana kun olin lapsi. Kaikki kirjat ovat vähän kesken. Kuuntelin paljon äänija kasettikirjoja. Tutkijana olen myös tottunut lukemaan tekstejä niin, että hyödynnän vain niitä kohtia, jotka ovat tutkimuksen kannalta oleellisia. Mieleen jää esimerkiksi paikkoja, joissa olen lukenut tai fiiliksiä, mitä kirjoista on tullut. Tai onhan niitä, mutta ei sykähdyttäviä. Luen niitä fiiliksen mukaan. Miten erilaiset ihmiset reagoivat ja tulkitsivat tilannetta. Tässä kirjassa perustellaan raikkaasti, miksi verotuksen muuttaminen reilummaksi on kiinni tahdosta. Emmanuel Saez & Gabriel Zucman: The Triumph of Injustice: How the Rich Dodge Taxes and How to Make Them Pay Politiikan kirjahylly 1 2 Viimeaikoina ei ole tullut paljon luettua vapaa-ajalla, mutta töissä luen tosi paljon kaikenlaista, lähinnä muistioita. Niissä on kaikissa eksistentiaalista pohdintaa. Ne saatan muistaa hyvinkin tarkkaan, etenkin jos olen lukenut ne monta kertaa. Kun palaan itse siihen kirjaan, en välttämättä muista siitä kovin paljoa. Ihmiskuntaa uhkaa tuhoutuminen, kun muukalaiset ovat valloittaneet maan. En ole kauheasti törmännyt hyviin, suomalaisiin veropoliittisiin kirjoihin. Ehkä lukeminen on mennyt siihen suuntaan, etten tankkaa kokonaisia tekstejä vaan luen nopeasti ja poimin sieltä hyödyllisiä juttuja. Lapsena ja teininä luin enemmän. Mikä on elämän tarkoitus. Camusin kirjoista pidän eniten tästä Rutosta. Kirjassa merkityksen elämälle tuo, että työskennellään yhdessä epidemian voittamiseksi. Uhka on iskenyt ihmiskunnan heikkoon kohtaan eli epäyhtenäisyyteen. Poikkeuksena ehkä ne kirjat, joita olen joskus lapsena tai teininä lukenut. Junassa oli helppo keskittyä lukemiseen. Miten homma etenee ja päättyy. Veroharrastukseeni liittyvä kirja. Yöpöydälläni saattaa olla useampikin keskeneräinen kirja. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Kirjoista jää mieleen tunnetiloja Yhteiskunnallinen ja eksistentiaalinen pohdiskelu kiinnostaa veroasiantuntija Lauri Finériä. Onko tällä mitään tarkoitusta. Kirja kertoo ruttoepidemiasta kaupungissa, joka suljetaan. Mitä siitä voi oppia. Ehkä mukana myös ripaus kyynisyyttä. Kantava teema on, että ulkoinen uhka voidaan voittaa vain yhteistyöllä. Nyt siellä on Erkki Liikasen muistelmat, Bernie Sandersin vuoden 2016 vaaleista kertova kirja ja Rutger Bregmanin Human Kind – A Hopeful History. Yleisemmällä tasolla voi tulkita merkityksellisyyden tulevan siitä, että saadaan yhdessä aikaan hyvinvointia ja parempaa elämää. Huomaan, etten välttämättä muista kirjojen yksityiskohtia kovin hyvin, vaan aika usein niistä jää tunnetiloja. Opiskeluaikana luin myös klassikoita
Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma de_09122021_002.indd 1 30.11.2021 17.45. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto tsl.fi Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. O www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Lehti, verkko ja some S Y D N N I N T O Se puuttuva pala
Sitä pelätään. Onko se nyt tulossa. 9.12.2021 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI 22 /2 1 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 22 • 20 21 / 9. jo ulu ku ut a ALUEVAALIT Sope on kaikille tärkeä PEIKKO LUOVA TUHO TEEMA Lumi pelasti Kajaanin de_09122021_001.indd 1 1.12.2021 11.34. PAL.VKO 2021-51 00 74 43 -2 12 2 TYÖMARKKINAT Rytinää tulossa MERENKÄVIJÄ Itämeren puolustaja Inflaatio. Sitä toivotaan