Demokraatti 9.4.2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . hu ht ik uu ta 9.4.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI RATA Ratayhteyksien kilpajuoksu NEUVOTTELUT Korona herätti kolmikannan TARTUNTA Poikkeustila on testi Suomelle ELÄKKEET TEEMA Riittääkö ja kenelle. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 19 / 10 . to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. he lm ik uu ta X /1 9 AVARUUS TEEMA Onko siellä ketään. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24 . ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 13.2.2020 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 20 / 13 . he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. Uusi suunta PELIN PURKU Jazz soi ja lätkä liikkuu KIKYN PALUU Tupot menivät, mutta liitot hoitavat NUORET Lapsi on itsensä asiantuntija De_25042019_01.indd 1 18.4.2019 9.51 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. Mihin niitä tarvitaan. sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. PAL.VKO 2020-18 00 74 43 -2 00 7 Demok09042020_001-002.indd 1 31.3.2020 11.53. Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . Markkinatalous ei riitä Kiinalle. Sanna Marin oli jo Suomen suosituimpia poliitikkoja. lo ka ku ut a X /1 9 TEEMA: Verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . Se haluaa enemmän. 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. jo ulu ku ut a 19.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DEKKARI Rikoskirjallisuus kiinnostaa KALPEANAAMA Räppäri parantaa maailmaa TYÖMARKKINAT Suunniteltu kaaos vartija JOULU TEEMA Ei ole yhteistä yhtä joulua De_19122019_01.indd 1 12.12.2019 14.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 10.10.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 10 . lo ka ku ut a INKATUTKIJA Suomen Indiana Jones FEMINISMI Kaikkien tasa-arvoa ÖLJYKENTTÄ PALAA Iran vetelee naruja Lähi-idässä 10.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kansan kukkarolla De_10102019_01.indd 1 2.10.2019 14.46 Futuristi Perttu Pölönen muistuttaa, että tulevaisuus on valoisa. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. 13.2.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI LAPSET Täydellisiä vanhempia ei ole KIINA Valtio valvoo ja kontrolloi BREXIT Kova vai pehmeä tulevaisuus. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. he lm ik uu ta IT SE De_13022020_01.indd 1 5.2.2020 11.29 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 25.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 25 . Nyt hän on myös pääministeri. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . 3/ 20 PE TOS PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 20 / 13 . Päästökompensaatiosta uhkaa tulla anekauppaa. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. Paljon 24 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 24 • 20 19 / 19 . Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10 /1 9 25.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelijana perjantaina. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . 7/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 7 • 20 20 / 9. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla
(09) 774 3110, sähköp. (09) 774 3110, sähköp. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Demok09042020_001-002.indd 2 31.3.2020 11.53 Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Demok09042020_001-002.indd 2 31.3.2020 11.53. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh
EU-Suomi ei ole sitoutumaton. 3 Demokraatti 6/ 20 20 14 59 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 26. De_26032020_03.indd 3 18.3.2020 11.08. MAALISKUUTA 2020 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TEEMA COVID19 UNIONI 50 VUOTTA ILMIÖ POLITIIKKA Korona testaa talousjärjestelmän. Tuomiojan vauhti ei hiljene
Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Nämä yhdistyvät helsinkiläisessä Samuel Davidkinissa ja hänen kirjoissaan. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 9.4. 36 20 ERKKI TUOMIOJA PItkä ura ilman sammalta SAMUEL DAVIDKIN Kirjailija + TEEMA EU 59 5 6 8 11 14 20 22 23 24 28 30 32 34 36 43 45 48 50 52 55 56 67 72 73 74 Jani Laukkanen De_26032020_04.indd 4 19.3.2020 10.27. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. Ka nn en ku va : iS to ck Dekkaristi, totuuden etsijä ja juutalainen. Sisältö 6/ 20 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Korona Viikon kuva: Koronabusters Pätkät: Meiltä ja muualta Missä olet nyt: Eero Vainio D-analyysi: Korona iski talouteen Arkadianmäeltä: Tuomiojan pitkä ura Indeksi: Sielu ratkaisee taloudessa Alastalon salissa: Naapurin buddha Britannia: Pari piirua vasempaan Huom!: Jonne Rinne Kielikylpy: Rösten i kulisser Juhla: Demokraatti 125 vuotta Vallanlaita: Ulpu Iivari Kuvataide: Ihmisyyden tarina Näyttely: Nimettömien historia Kirjat: Takaisin tulevaisuuteen Teatteri: Stalinin ruoska Kirjavisa: Kuin meri sininen Pelin purku: Suunsoiton mestari Mielipiteet Ristikko Mun luonto Politiikan kirjahylly: Tuija Siimes IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Samuel Davidkin Kasvot peilissä: Milla Kalliomaa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Va
Ikävä kyllä. Kansalaisten terveys menee kaiken edelle, mutta samalla talous sukeltaa ja työpaikkoja me netetään. saakka, mutta päi vämäärää on turha tuijottaa lopul lisena totena. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Maail manjärjestys saattaa mennä uusik si suuremmin kuin vielä osaamme aja tella akuutin kriisin keskellä. Mauno Koiviston sanoin: ”El lemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin”. Tiedämme sodista ja muista hir vityksistä, että pinnallinen sivistys murenee nopeasti. Myös perinteinen media voi ja sen tulee osoittaa arvonsa kriisin het kellä. PÄÄMINISTERI SANNA MARIN (sd.) ja hallitus ovat tehneet selväksi, et tei ihmisten perusoikeuksiin kajota yhtään enempää kuin on välttämä töntä koronatartuntojen leviämisen hillitsemiseksi ja riskiryhmien suo jelemiseksi. S uomi elää koronan var jossa ja eristämänä nyt poikkeustilassa, jonka pituutta emme voi tie tää. To distamme sitä jo nyt, kun ihmiset venyvät arjessaan ja auttavat naa pureitaan. Globaali, tiiviisti verkottunut todellisuutemme ei ole kyennyt tai halunnut varautua. Mutta syntyy myös hyvyyttä, lähimmäisenrakkautta ja auttami senhalua, joka on pyyteetöntä. De_26032020_04.indd 5 19.3.2020 10.27. Tiedeyhteisö ja jopa viihdeteolli suus on osannut varoittaa koronan kaltaisen pandemian tulosta ja to dennäköisyydestä. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Kriisin keskeltä pilkistää ihmisten hyvyys Pääkirjoitus TODISTAMME AUTTAMISTA, JOKA ON PYYTEETÖNTÄ. Henkistä ja fyysistä. Myös Demokraatissa teemme sen, minkä pystymme ja mikä on vallassamme. Ihmisten perusoikeuksia on jou duttu rajoittamaan ja heidän elä määnsä hankaloittamaan vakavam min kuin kertaakaan sotien jälkeen. Lopullista laskua voimme vain arvailla. Päivittäinen uutistyömme jatkuu Demokraatin verkkolehdessä www. Asiallinen, tietoon pohjautuva journalismi on jotakin muuta kuin valemedioiden ja itseriittoisten san karien suoltama kuona. Valmiuslaki antaa mahdolli suudet vielä vakavampiin toimiin, jos tarvetta on. Lohdullista omalla tavallaan, että rajoitukset koskevat kaikkia, joita kin toki enemmän kuin muita, mutta nimenomaan suojelemistarkoituk sessa. Epävarmuus on liian suuri ja huoli käsinkosketeltavaa. demokraatti.fi. Poikkeusolot jatku vat aina kin 13.4. Syn tyy käsittämättömiä tapahtumaket juja ja tekoja, jotka ovat järjen vas taisia. Meillä on toisemme ja toivoa
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Le ht ik uv a De_26032020_06.indd 6 18.3.2020 12.40
Tästä huolimatta Kiinassa jatkuvat viruksen kovat torjuntatoimet, kuten asuinalueiden desinfioiminen. Kiinassa, mistä virus todennäköisesti alkoi levitä, on tartuntojen määrä jo laskussa. De_26032020_06.indd 7 18.3.2020 12.40. 7 Demokraatti KORONABUSTERS. Viruksen leviämistä yritetään hillitä rajoja sulkemalla ja ihmisten karanteenilla. Koronaviruksen leviämisen teho ja nopeus yllättivät länsimaat
Yt-neuvottelujen aika on yksityisellä sektorilla lyhenemässä muutamiin päiviin nykyisestä kuudesta viikosta, ja lomautuksen ennakkoilmoitusaika lyhenisi muutamiin päiviin nykyisestä kahdesta viikosta. TARJA FILATOV TWITTERISSÄ Uuden ajan työtaito: small talkia etäyhteydellä. Käytännössä lomautusten nopeuttaminen tarkoittaa sitä, että palkanmaksu loppuu aiemmin ja työsuhdeturva heikkenee.” Alla poimintoja esityksestä: . lyhennetään lomautusilmoitusaikaa . Nyt pitää turvata työntekijöiden toimeentuloa ja yrittää välttää irtisanomiset ja turhat konkurssit”, Kaukoranta kirjoitti blogissaan. AKI LINDEN TWITTERISSÄ Tuntuu kohtuuttomalta, että vakavan tilanteen edessä iskee ahneus. Palkansaajien toimeentuloa turvataan poistamalla työttömyysturvan omavastuu määräajaksi, lyhentämällä ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa ja vähentämällä koeaikapuruista seuraavia työttömyysturvan karensseja. Kaukoranta pitää lomautuksia työntekijöille vaikeana, mutta parempana kuin irtisanomiset tai yritysten konkurssit. Tarkoitus on lieventää lomautusten ja irtisanomisten taloudellisia vaikutuksia työttömään. . Suomessa myytävän yhden Keniassa tuotetun ruusun hiilijalanjälki on jopa 2,4 kg. Lainmuutokset olisivat määräaikaisia ja tulisivat voimaan puoleksi vuodeksi. Omalla toiminnalla voi vaikuttaa paljon niin omaan kuin läheistenkin sairastumisriskiin. takaisinottovelvollisuuden pidentäminen . työssäoloehdon lyhentäminen De_26032020_08.indd 8 19.3.2020 11.21. Etenkin tämä viimeinen on työnsankarina itseään pitäville suomalaisille vaikeaa. iStock Hyvä, että Säätytalolla olivat eilen kaikki puolueet. Epidemian rajoittaminen ja hallinta on yhteinen haaste – ei hallitus vs oppositio -asia. Mutta nyt on tosi kyseessä. Järjestöt esittävät muun muassa työllistämisen kustannuksien alentamista ja työlainsäädännön joustavoittamista. JAANA JANTOLA TWITTERISSÄ Korona herätti kolmikannan T yömarkkinoiden keskusjärjestöt ovat yhdessä tehneet esityksen maan hallitukselle tarvittavista toimista, joilla koronan seurauksia yrityksille ja työntekijöille voidaan vähentää. . työnantajan eläkemaksujen tilapäinen alentaminen . ”Lomautukset ovat kokonaisuuden palkansaajien kannalta raskain toimenpide. . . . Pestään huolellisesti kädet saippualla, lutrataan kunnolla käsidesin kanssa, katsotaan minne köhitään ja jäädään heti flunssanomaisten oireiden ilmaannuttua omaehtoiseen karanteeniin. työeläkevakuutusmaksujen maksamisen lykkäys . Itsensä ja muiden takia. Määrä vastaa Nyt pitää olla tarkkana. . yt-lain vähimmäisneuvotteluaikojen lyhentäminen . ”Kun monilla työpaikoilla asiakkaat ovat kadonneet tai toiminta nopeasti ajettu alas, niin tässä tilanteessa työntekijät ymmärtävät nopeiden toimien tarpeen. 8 Demokraatti TYÖELÄMÄ PÄTKÄT HOKSAUS Pidetään toisista huolta V IIK O N LU KU 7 banaanikiloa. . työttömyysturvan parantaminen . SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta pitää järjestöjen esityslistaa palkansaajille monella tapaa raskaana kokonaisuutena, mutta näissä oloissa tarpeellisena
Sitä sovelletaan vain koko yhteiskuntaa koskevissa kriisitilanteissa. Hyvät valmiuslailla pelaavat, samalla kun vaaditte kovempia toimia, teitte politiikkaa vakavalla asialla ja lietsotte pelkoa. Lain avulla pyritään terveydenhuollon ja väestön toimeentulon turvaamiseen, väestönsuojelun toteuttamiseen sekä elinkeinoelämän tärkeimpien osien turvaamiseen. Etenkin te hyvät perussuomalaiset, jotka joukolla vaaditte jo koronan alkuvaiheessa valmiuslain käyttöönottoa. Laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatautikin voi nykyisin olla syynä lain käyttämiseen. -poliitikot, vetäkää välillä henkeä ja lopettakaa politikointi vakavilla asioilla. Tutkimustieto kertoo kuitenkin toista. Putinia ei pelota erään naapurimaan historia, jossa poikkeuslailla vallassa jatkaneen valtionpäämiehen kohtalo oli surullinen. Suomessa on vahva luottamus viranomaisten osaamiseen. Vastauksenne useimpiin maailman ongelmiin on isompi keppi ja yhteiskunnan sulkeminen, suoranainen umpioiminen ulkopuoliselta pahalta maailmalta. Putinin jatkon mahdollistavista lakimuutoksista – muun muassa aikaisempien presidenttikausien nollaaminen – järjestetään kansanäänestys 22. Maailma on täynnä puhetta sotilaallisista uhkista, mutta kansainvälistä yhteistyötä ei ole tähän saakka tehty riittävästi nopeasti leviävien tautien pysäyttämiseksi. Sitä kutsutaan myös populismiksi. pohtii Demokraatin väki Valmiuslain SANANSELITYS tarkoituksena on antaa viranomaisille riittävät toimivaltuudet sota-aikana ja alemmissa poikkeusoloissa. Puolueen talousohjelma on ammuttu moneen kertaan alas, esimerkiksi ohjelman menosäästöt useissa kohdin aiheuttaisivat vain lisää menoja. Pelostahan sanotaan, että se on demokratian pahin vihollinen. Valmiuslailla pyritään varmistamaan väestön turvallisuus ja yhteiskunnan toimivuus poikkeusoloissa. Kiinnostaisi tietää, kuinka tiedostettua tuo pelottelunne on. Etenkin vessapaperiosastolla on ollut suoranaista taistelua. Esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin julkistalouden professori Jukka Pirttilä totesi Helsingin Sanomissa, että edes Suomen kaltaisessa korkean verotuksen maassa verotuksen keventäminen ei toisi lisää tuloja vaan jonkin verran pienentäisi niitä. Siitä äänestyksestä tulee Venäjällä todellinen jännitysnäytelmä. Ehkä meilläkin pitäisi miettiä Australian tapaan iäkkäämpien ja liikuntarajoitteisten selviämistä. Asiantuntijoiden yli kävely voisi pahentaa nykyistä tilannetta. Heillä on suurin osaaminen ja tietämys tarvittavista toimista koronan hoitamisessa. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Rajat kiinni, koulut kiinni ja armeija kadulle TALOUS POLITIIKKA VENÄJÄ Tsaarimpi kuin tsaari ”TEIDÄN NÖYRÄ palvelijanne”, kutsui Venäjän presidentti Vladimir Putin itseään puheessa, jossa hän ilmoitti jalomielisesti valmiudestaan jatkaa tehtävässään tarvittaessa vaikka vuoteen 2036 saakka. De_26032020_08.indd 9 19.3.2020 11.21. Hamstraushuumaa KORONAN TAKIA on Suomessakin nähty ruokakaupoissa oikeaa ostoshuumaa. Pari viikkoa sitten perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho esitti, että veronkevennyksillä voitaisiin vahvistaa julkista taloutta. Sodan aikana voimassa on myös puolustustilalaki, jonka määräykset ohittavat valmiuslain. Perussuomalaista talousoppia TALOUS EI ole perussuomalaisten vahva laji. Olemme uuden tilanteen edessä. huhtikuuta. Myös hallitus luottaa päätöksenteossaan terveydenhoitoalan ammattilaisiin. Australiassa on osassa kauppoja näille ryhmille järjestetty ”iäkkäiden ostostunteja” tunti ennen kauppojen varsinaista aukeamista. Tosin Putin jätti jalosti jatkosuunnitelmansa venäjän kansan käsiin
10. Puo lalai sen 7. Mikä mahtaa olla tämän vuoden makein aprillipila. Minkä maalaisen vastustajan nyrkkeilijä Robert Helenius tyrmäsi maaliskuun alussa New Yorkissa. Sne llm ani a 6. Patsas esittää suomalaista merkkihenkilöä. 4. 2. 3. Jekuttelu voi olla hyvinkin ilmiselvää ja alleviivattua. Mitä Valioliiga-joukkuetta valmentaa Mikuel Arteta. De_26032020_10.indd 10 18.3.2020 10.40. Ste ven Sod erb erg 5. 50 9. 9. Se jää nähtäväksi. Vas tau kse t: 1. Millä vuosisadalla Henrik VIII hallitsi Englantia. Missä. Toisinaan pilat ovat niin pitkälle kehiteltyjä ja yksityiskohtaisia, että niiden selvästi humoristinen vire saattaa jäädä lukijalta huomaamatta. Kuinka monta vuotta Tampere Film Festival täytti tänä vuonna. 150 0-lu vul la 4. V. Se on päivä, jolloin fake news on todellisuutta eikä vain foliopipopäiden ja muiden trumpetistien horinoita. Mitä laitosta johtaa Markku Tervahauta. Kes kus tan 8. Ars ena lia 3. 10 VIS V 1. Ketä. Usein monen viranomaisen aprillipäivän – joidenkin historiankirjojen mukaan jo vuodesta 1582 – tiedotteet ovat tällaisia. TH L:ä ä 2. Fed 10. 10 Demokraatti VIIKON MEEMI PÄTKÄT AFP / Fred Tanneau Olen jo puolivuotias. The Federal Reserve System tunnetaan paremmin lyhyemmässä muodossa. 191 8 MAAILMAN TILA • Aprillipäivä Aprillipäivän kiusaukset TAAS LÄHESTYY se päivä vuodesta, kun jokaiseen hiukankin oudolta kuulostavaan uutiseen suhtautuu skeptisesti. 7. Kuka ohjasi maailmanlaajuisesta pandemiasta kertovan elokuvan Tartunta (2011). Mahtaisiko mennä läpi nykyään, kun fontit ja typografian termit ovat monelle vähintään tekstinkäsittelyohjelmista tuttuja. 8. 5. Lehti esitteli kymmenettä itsenäisyyspäiväänsä juhlivan San Serriffen saarivaltion, jonka kaupunkeja ovat muun muassa Bodoni, Arial ja Baskerville. 6. Minkä puolueen varapuheenjohtaja on Petri Honkonen. Tällainen on historiankirjoihin jäänyt The Guardianin usean sivun artikkeli vuodelta 1977. Esimerkiksi vuonna 2015 useimmat taisivat melko nopeasti oivaltaa, että poliisi ei ole saamassa ”omia ilmavoimiaan” koulutetuista lokeista – siis polokeista. Minä vuonna ensimmäiset espanjantautita paukset havaittiin. J
Hän kuvaa SDP:n varapuheenjohtajan työtä tehtäväksi, jossa pääsi vaikuttamaan ja sai valtavasti oppia. – Tässä työssä ehkä vaativinta on sovittaa yhteen hallinnollinen kestävyys ja poliittinen hyväksyttävyys, yhteensovittaa asioihin vaikuttavat erilaiset mielipiteet sekä taloudelliset että juridiset reunaehdot. Toistaiseksi Petäjävesi ja siellä olevat tehtävät ovat vetäneet pidemmän korren. Hän toimi pitkään Lahden kunnallispolitiikassa, oli töisssä eri kunnissa ja opiskeli samaan aikaan Tampereella hallintotieteitä pääaineenaan kuntaja aluejohtaminen. Politiikalla on myös kääntöpuoli. Hän kuvaa kunnanjohtajan työtä kiinnostavaksi ja kehittäväksi. 11 Demokraatti Vaativinta on sovittaa yhteen hallinnollinen kestävyys ja poliittinen hyväksyttävyys. Mietin myös, että virkamiehenä on helpompi elää lapsiperheen arkea kuin politiikassa. Siitä huolimatta tai siksi, että vaikeissa tilanteissa kunnissa ongelmat yleensä valuvat ylöspäin ja pitää hallita monta asiaa. VAIKKA VAINIO sanoo viihtyvänsä erinomaisesti virkamiehenä ja Petäjävedellä, ei hän sano ”ei koskaan” politiikalle. Eero Vainio Eero Vainio vaihtoi puolta ja siirtyi kuntapoliitikosta virkamieheksi – jo lukioikäisenä tekemänsä suunnitelman mukaan. Kun Vainio oli kolmatta kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa, alkoi hänestä tuntua, että on aika siirtyä eteenpäin. – Oli todella hienoa päästä nuorena miehenä vaikuttamaan puolueen hallituspolitiikkaan, nostamaan muita nuoria puolueessa ja kiertämään maata puolueen matkasaarnaajana. Vuonna 2020 Vuonna 2013 De_26032020_10.indd 11 18.3.2020 10.40. Kun poliitikko puhuu paremmasta tulevaisuudesta, kuntavirkamies tekee sitä käytännössä. – Koin, että politiikassa henkinen kehitykseni oli pysähtynyt. Kaipaan politiikkaan sivistyneempää ja rakentavampaa toimintaa. Uskon, että politiikka houkuttelisi enemmän, jos siellä toimittaisiin hyveellisemmin, kuten tavallisessa työelämässä. Lähes 300 hengen kuntaorganisaation johtaminen on palkitsevaa. E ero Vainio, 34, oli aikoinaan SDP:n niin sanottuja nuoria toivoja. – Koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi poliitikon taustasta on valtava etu kunnanjohtajan työssä. Monet kunnanjohtajat ovat eräänlaisia kiertolaisia, jotka vaihtavat kunnasta toiseen, usein pienemmästä isompaan. Tuona aikana myös korjaantui SDP:n maine ukkoutuneena puolueena, rohkenen väittää. Olin jo lukiossa miettinyt, että haluan joko ulkoministeriksi tai kunnanjohtajaksi, Petäjäveden kunnanjohtajana neljä vuotta työskennellyt Eero Vainio kertoo. Jopa politiikassa olevat ammattijohtajat sortuvat tähän. Työ kunnanjohtajana oli luonnollinen jatkumo Vainion elämässä. Teksti Heikki Sihto MISSÄ OLET NYT. Olin saanut ja antanut politiikalle erittäin paljon. Myös Vainiota on useasti kysytty uusiin tehtäviin. Hän toimi SDP:n kolmantena varapuheenjohtajana vuosina 2012–2014. Tämä on kuin peili omaan historiaan, siihenkin mitä on tehnyt kuntapäättäjänä. – Politiikkaan on ikiaikoja kuulunut se, että kilpailijoita voidaan tarvittaessa kohdella todella hävyttömästi
Se on aiheuttanut uuden pakolaiskriisin, kun taistelut ajavat syyrialaisia kohti Turkkia. Käytännössä sopimus on merkinnyt sitä, että Turkin maaperällä on noin 3,7 miljoonaa pakolaista eri maista. Ja kahden maan välisestä kahnauksesta voi kasvaa iso kansainvälinen selkkaus. Turkki puolestaan on viimeisiä maita, joka tukee Syyrian kapinallisryhmiä, jotka ovat taistelleet presidentti Bashar al-Assadia vastaan Idlibissä. Turkin sotaretki Syyriaan, tai tarkemmin ilmaistuna sotaretki kurdeja vastaan, on Turkin kannalta ainakin toistaiseksi epäonnistunut. Tähän mennessä EU maksanut Turkille noin 3,2 miljardia euroa ja loppujen noin 2,8 miljardin käyttämisestä on sovittu. Syyrian kriisi koettelee Euroopan rajoja ja EU:n taloutta. EU:lle ei esimerkiksi käy Erdoganin suunnitelma siirtää turvavyöhykkeelle pakolaisia Turkin alueella olevilta pakolaisleireitä – eli muita kuin kyseisiltä alueilta taisteluita paenneita. Turkki ja EU ovat edelleen kaukana toisistaan Syyrian kysymyksessä, vaikka Erdogan on jo useasti tavannut EU-johtoa. TURKKI ON yrittänyt kiristää EU:ta pakolaisleirien avaamisella. Turkki onkin pitkään valittanut, että se joutuu kantamaan liian ison taakan pakolaiskriisistä. Vaikka Turkki on Nato-maa, on esimerkiksi Yhdysvallat asettanut Turkille pakotteita maan hyökättyä Syyriaan. G lobaalissa maailmassa kaukaisilta tuntuvat tapahtumat voivat nopeasti pyörähtää ongelmaksi maapallon toiselle puolelle. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi analyysi Turkin asia on meidän TURKKI HALUAISI SOTKEA SYYRIAN TAISTELUIHIN NIIN EUROOPAN UNIONIN KUIN MYÖS NATON. Tämä suunnitelma vaikeuttaisi etenkin vyöhykkeellä asuneiden kurdien asemaa. EU:lle eettisesti hankalasta sopimuksesta kertoo se, että ongelman ulkoistamisen asemesta EU puhuu pakolaisten huolehtimisesta Turkin kanssa ”käsi kädessä”. Hyvin ei mene myöskään Venäjän kanssa, vaikka Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan luuli sopineensa Venäjän kanssa Syyrian pohjoisosien jakamisesta. Se on luonut painetta Kreikan rajalle, jonne Turkki on lehDe_26032020_12.indd 12 19.3.2020 11.30. Syyrian hallinto haluaa vallata takaisin Idlibin, joka on viimeinen kapinallisten hallussa oleva alue Syyriassa. NYT TURKKI haluaisi sotkea Syyrian taisteluihin niin Euroopan unionin kuin myös Naton. Vaikka Turkki on onnistunut valtaamaan maa-alueita Syyrian puolelta turvavyöhykkeeksi, ovat tappiot kasvattaneet painetta myös kotirintamalla, sillä hyökkäyksellä Syyriaan ei ole läheskään koko kansan tukea. Recep Tayyip Erdogan lupasi estää pakolaisten pääsyn Eurooppaan, ja tästä hyvästä EU maksaa Turkille kuusi miljardia euroa. Turkin todelliset liittolaiset ovat nyt vähissä – lukuunottamatta EU:ta, joka yrittää hoitaa pakolaiskriisiä yhdessä Turkin kanssa. Pakolaisten määrä on valtava jopa Turkin kokoiselle maalle. Kymmeniä turkkilaissotilaita on kuollut iskuissa, joita Syyrian armeija on tehnyt Venäjän ilmavoimien tukemana Idlibin maakunnassa. Turkki pyysi sotilasliitto Natolta apua Syyrian tilanteeseen, mutta vastaus oli lähinnä diplomaattista hymistelyä ilman sotilaallista tukea. Yhteistä säveltä ei ole löytynyt myöskään EU:n kanssa, vaikka Turkilla ja EU:lla on edelleen voimassa vuonna 2016 tehty sopimus, jolla EU halusi turvata Euroopan ulkorajat vuotta aikaisemmin hallinnasta karanneelta pakolaistulvalta
Koronan heikentämä EU-talous ei kestäisi uutta pakolaisaaltoa. Muun muassa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja kansainvälisen oikeuden asiantuntijat pitivät Kreikan päätöstä huolestuttavana. Jo muutenkin osin kriisikunnossa olevat italialaispankit ovat myöntäneet isoja lainoja Turkille. mennyttä mahtia ja havittelee Kreikan rajaseutuja… Hän tekee samaa Syyriassa, jossa Turkki suorittaa etnistä puhdistusta pakottamalla kurdit muuttamaan ja tuomalla tilalle sunniarabeja ja jihadisteja”. Monet EU-maat, myös Suomi, kuitenkin ovat pitäneet Kreikan päätöstä ymmärrettävänä. Toisenlaisen näkemyksen Turkin toimintaan avasi Kreikan Suomen-suurlähettiläs Georgios Ayfantis Helsingin Sanomien haastattelussa. Erdogan toivoi, että ratkaisu olisi saatu ennen maaliskuun 26. De_26032020_12.indd 13 19.3.2020 11.30. päivää, jolloin alkaa Eurooppa-neuvoston huippukokous. Myös Turkin talousongelmien syveneminen voisi olla kova shokki Euroopan taloudelle. OVAT TURKIN motiivit mitkä tahansa sen toiminnan taustalla, vaikuttaa Turkin tilanne EU:hun ja myös Suomeen. 13 Demokraatti titietojen mukaan kuljettanut tuhansia pakolaisia yrittämään rajanylitystä Kreikkaan ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja. Taisin sitä silloin kutsua hallitsemattomaksi kansainvaellukseksi, ja tämä on nyt sitten toinen aalto, presidentti Sauli Niinistö totesi. – He, jotka yrittävät koetella Euroopan yhtenäisyyttä tulevat pettymään. Tämän taustalla on enemmän toive EU:n ulkorajojen pitävyydestä kuin humanitäärinen suhtautuminen pakolaisia kohtaan. Ayfantis arvioi, että ”Turkki usuttaa siirtolaisia Kreikkaan, koska presidentti Recep Tayyip Erdogan haikailee Osmanien valtakunnan Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. – En näe kovin paljon eroavaisuuksia tilanteeseen, joka 2015 vallitsi. – Meidän on toimittava yhdessä estääksemme humanitäärinen kriisi ja maahanmuuttokriisi, Ranskan presidentti Emmanuel Macron twiittasi. Me pidämme linjamme, ja yhtenäisyytemme on voittamaton, EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi asiasta. Muun muassa Turkin liira on heikentynyt voimakkaasti, osin pakotteiden ja Syyrian sotatoimien takia. Erdogan on kytkenyt siirtolaisja pakolaiskysymyksen ratkaisuun viisumikäytäntöjen höllentämiseen vapaan liikkuvuuden Schengen-alueella ja EU:n ja Turkin tulliliiton päivittämisen. Paineen alla Kreikka päätti lopettaa turvapaikkahakemusten vastaanottamisen kuukauden ajaksi – vaikka tämä rikkoo kansainvälisiä sopimuksia – ja käännyttää kaikki luvattomat tulijat rajalta takaisin Turkkiin. Takaisinmaksu voi vaarantua, jos Turkin talous sukeltaa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen asettamat talouspakotteet ovat heikentäneet taantumasta toipumassa olleen Turkin rahoitusasemaa
Teksti Simo Alastalo / Kuvitus iStock / Grafiikka Emilie Uggla ISKI maailmantalouteen De_26032020_14.indd 14 19.3.2020 11.28. 14 Demokraatti ILMIÖ Paniikki Korona haastaa globaalin talousjärjestelmän
15 Demokraatti maailmantalouteen De_26032020_14.indd 15 19.3.2020 11.28
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mukaan Suomen bruttokansan tuote voi supistua tänä vuonna koro naepidemian vuoksi jopa viidellä pro sentilla. . . Eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvaltoja on suljettu kouluja ja ravintoloita. Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus . Pahimmillaan yritykset ja kuluttajat siirtävät suuret ostokset ja investoinnit tulevaisuuteen, kun odotettavissa on hintojen alenemi nen, mikä myös osaltaan kiihdyttää def laatiota. . Euroalueella korot ovat vuoden 2008 finanssikriisin jäljiltä negatiiviset, jo ten edessä on Murron mukaan Japa nin tie. leukemia tai lymfooma . Val tiot ovat sulkeneet rajojaan. – Tulee inflaatiota alentava shokki, Murto sanoo. Myönteisimmässä näkymässä, jossa epidemia taittuisi Euroopassa jo maa TIETOTEKNIIKKA ANTAA MAHDOLLISUUDEN OLLA YHDESSÄ, VAIKKA OLLAAN ERILLÄÄN. 16 Demokraatti D-ILMIÖ COVID19 . Kiinassa käynnistyi alkuvuonna uuden koronaviruksen aiheuttama COVID19 -tartuntatautiepidemia. WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi 11.3.2020. Julkisia tapahtu mia on peruutettu. . De_26032020_14.indd 16 19.3.2020 11.28. Vastustuskykyä heikentävä tauti, esim. Ihmiset ovat linnoit tautuneet asuntoihinsa. Diabetes, johon liittyy elinvaurioita . . Kysyntää vähentävät voimakkaat liik kumisen rajoitukset ja karanteenit. Vaaraa erityisesti iäkkäillä voivat lisätä sellaiset sairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä. Euroopassa turismi on kol manneksi suurin toimiala. . Yhdysvaltain keskus pankki vastasi kriisiin pikaisesti muun muassa elvytyspaketeilla ja ohjauskoron laskulla. Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. . . . . Tällaisia ovat esimerkiksi seuraavat pitkäaikaissairaudet: . Vaikea-asteinen sydänsairaus . . . Tauti, johon saat vastustuskykyä heikentävää hoitoa (esim. Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä. elinsiirto, solunsalpaajat) Lähde: THL K iinasta viime vuoden lopulla lähtenyt koro napandemia on johtamassa maailmanta louden taantu maan. . Eläkevakuutusyhtiö Varman toimi tusjohtaja Risto Murto luonnehtii ta louden alasajoa länsimaissa ennennä kemättömäksi. Lama on edessä myös Suomessa, tosin eri syistä kuin aiemmin. . Krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta . . Inflaation romahdus, deflaatio, on ky synnän vähäisyydestä johtuva hintata son lasku, jonka edessä taloustieteilijät ovat melko neuvottomia. Tämä iskee pkyrityksiin ja pal velusektorille, jonka painoarvo on erit täin suuri. . Talous tieteilijät ovat taantumasta miltei yksimielisiä, vaikka tilastoja talouden käänteestä ei ole vielä kaikilta osin käytössä. Pudotus ei ole yhtä dramaatti nen kuin finanssikriisin aikaan vuonna 2009, kun Suomen talous kutistui 8,3 prosenttia. Vakavan virusinfektion riski on yli 70-vuotiailla henkilöillä. Se on nyt sy väjäässä. . COVID19 –epidemioita on puhjennut ympäri maailmaa, ja tilanne on myös Euroopassa muuttunut nopeasti. – Aikaisemmat kansainväliset shokit ovat iskeneet Suomeen vientisektorin kautta
Norjassa ja Tanskassa valtio on päät tänyt maksaa merkittävän osan pienyri tysten palkoista. Koronaepidemiasta toipumisesta ei ole terveydenhuollossa mistään päin maailmaa paljoa kokemusta. 17 Demokraatti USA Euroalue Suomi – 5 – 10 – 20 2020 2021 2022 2023 Markkinoiden ennustetaan toipuvan vuonna 2023 Reaalisen BKT:n kasvuennusteet, % Lähde: GnS Economy lis–huhtikuun aikana, pudotus olisi Et lan mukaan prosentin luokkaa. Yleiselle tunnelmalle on tärkeää se, millaista vies tiä kantautuu maista, joista epidemia lähti liikkeelle. Eurooopan keskuspankki EKP elvyt tää 750 miljardilla eurolla. – Isoilla yrityksillä on kassavaroja ja puskureita, joita pienillä ei ole. Talouspolitiikasta tulee elvyttävää, ja keskustelut 60 prosentin velkarajasta on laitettava sivuun. Yhdysvalloissa hallinto lähettää kansalaisille tuhannen dolla rin shekkejä. Murron mukaan pandemian talous vaikutuksia voidaan lievittää finanssi politiikan ja hallitusten toimenpiteiden avulla. Lähihistoriasta ei löydy vastaavaa terveydenhuoltoon liittyvää globaalia epidemiaa. Useat maat ovat sulkeneet ra jansa – luki sopimuksissa mitä tahansa. Raha on osa jättimäistä tuhannen miljardin dollarin elvytyspa kettia. Reaalitalou den puolella jyrkkien toi menpiteiden purkaminen on De_26032020_14.indd 17 19.3.2020 11.28. Muutkin yhtei set sopimukset ovat kriisin myötä ve sittyneet. Kriisin syyt ovat hyvin eri laiset. K oronapandemia siirsi histo riaan Saksan johdolla EU maissa harjoitetun tiukan budjettikurin. – Budjettialijäämät tulevat kasva maan sekä Euroopassa että Yhdysval loissa. Kassavir toihin tulee ennennäkemätön pysähdys, ja uusia keinoja otetaan käyttöön myös Suomessa, Murto sanoo. Murto pitää todennäköisenä, että pal veluyritysten tukemiseksi kokeillaan uudenlaisia keinoja, kuten aiemmin ennen kuulumattomana pidettyä heli kopterirahaa. Talouden toipuminen jossain vai heessa päättyvästä pandemiasta alkaa Murron mukaan muutosta ennakoivilta finanssimarkkinoilta. Mittakaavaltaan pandemia vertautuu Murron mukaan vuoden 2008 finanssi kriisin aiheuttamaan talouden äkkipy sähdykseen. Palvelusektoria ja terveydenhuol toa täytyy tukea
De_26032020_14.indd 18 19.3.2020 11.28. 18 Demokraatti D-ILMIÖ SUOMESSA SAATETAAN HALUTA LISÄÄ OMAVARAISUUTTA
Kuluttaminen on sekto rina vielä tärkeämpi. Pandemia hajottaa ja fragmentoi ja li sää Pantzarin mukaan tarvetta lähentää tuotantoa ja tuoda jalostusta likelle al kutuontoa. Suomessa saatetaan haluta lisää omavaraisuutta. Maailmankaupasta on Pantzarin mu kaan ollut suomalaisille valtavasti etua. – Moni varmasti ajattelee, miksi käyt tää päivässä tunti työmatkoihin, kun työt voi tehdä etänä. Psykologit olivat huolissaan ihmisten kollektiivisesta hulluudesta. – Mikä oli WHOn suositusten rooli ja nettosaldo, kun joissakin maissa heidän ohjeitaan noudatettiin ja joissakin ei. Toisaalta somessa on eri ammat tikunnista löytyviä epidemiologeja, jotka syöttävät ihmisille pelkologiikkaa. Tapahtui monikansallisten yhteistyöele menttien romahdus useammalla tasolla. De_26032020_14.indd 19 19.3.2020 11.28. – Suomen valtion talous on hyvässä kunnossa. Tietotekniikka antaa mahdollisuuden olla yhdessä, vaikka ol laan erillään. Vessapaperin osta minen on vähän samanlainen ilmiö kuin ämpäreiden hakeminen kaupoista. Nyt kaikki suomalaiset tietävät, että meillä on täällä vessapaperitehtaita. Kun massakäyttäytymistä ryhdyttiin 1800luvulla tutkimaan, kiinnostus vi risi Pantzarin mukaan työväenliikkeen noususta. Esimerkiksi teknologiset tuotteet, joiden avulla koteihinsa linnoittautuvat kansa laiset kommunikoivat, ovat suhteellisesti paljon edullisempia kuin 20–30 vuotta sitten. Murto olettaa, että loppuvuosi voi olla laajojen poikkeustoimien vuoksi talou dellisesti menetetty. Nyt on kysyttävä, mitä pientuotannon edut voisivat olla. Iso kysymys on, voiko de globalisoituvassa maailmassa päästä kasvuuralle. Mutta lennetäänkö Yhdysvaltoihin tänä vuonna. Fi nanssikriisi synnytti ajatuksen vakava raisuussäädöksistä ja palomuureista. Nyt uusia palomuureja voi tulla esimerkiksi terveys ja energiasektorille. Jos siirrymme lähituotan toon, tuotanto on kalliimpaa ja voidaan palata inflaation ja reaa likoron aikaan. P oliittisesti ja taloudellisesti ko ronapandemia voi päättää pit kään jatkuneen integraation aika kauden. Pantzar sanoo. M yös Kuluttajatutkimuskes kuksen tutkimusjohtaja Mika Pantzar povaa vai keuksia palvelusektorille. – Epäilen, että syytä inflaation puuttu miseen ei ole kahteenkymmeneen vuo teen riittävästi tunnistettu. Uusi tilanne ja karanteenit pakottavat kansalaiset perehtymään etätyön mah dollisuuksiin. Taustalla on takavuo sien kriiseistä tuttu hamstraamisilmiö, joka on kohdistunut vaihtelevasti eri tuotteisiin. Kuluttamiseen kriisitilanne on tuonut outoja piikkejä. Esimerkiksi terveyden huollossa on jo havahduttu testauksen ja tehohoidon kapasiteetin riittämättö myyteen. Keskuspan kit eivät ole kunnolla osanneet selittää 1–2 prosentin inflaatiota, joka on saat tanut johtua työn siirtymisestä halvem piin maihin. 19 Demokraatti Murron mukaan vielä hämärän pei tossa. K riisi muuttaa Murron mukaan suhtautumista pandemioihin ja terveydenhuollon reserviin. Seuraava ajatus suojautumisen jäl keen voi liittyä pysyvien varmuusvaras tojen tarpeeseen. – Terveydenhuollon reservit ja val miudet tehdä päätöksiä korostuvat. Kaksi kymmentä vuotta sitten tällainen ei olisi ollut mahdollista. Tämä edellyttää ihmi siltä enemmän digitaalisia taitoja. Kan sallisvaltioiden välillä käydään kisaa re sursseista, testauskapasiteetista ja hen gityskoneista. Talouskriisin keskellä Pantzar toivoisi suurta huomiota palvelusektorin pys tyssä pysymiseen. – Joskus on hamstrattu suolaa, soke ria, öljyä tai kahvia. Pantzar uskoo koronaepi demian muuttavan oleellisesti esimer kiksi kokouskulttuuria. – Ehkä totumme nyt pakon edessä siihen, että meidän ei tarvitse matkus taa niin paljon. – Monikansallinen päätöksenteko petti koronapandemiassa sekä talous poliittisessa mielessä että ehkäisevien toimien osalta. – Kun finanssikriisi tuli, pankkisekto rista puhuttiin yhteiskunnan verenkier tojärjestelmänä. Myös rokotteen keksimisestä käydään Murron mukaan vimmainen taistelu val tioiden välillä. – Palautuminen on hidasta, ja talous kasvumielessä tämä vuosi ei tule ole maan normaali. – Tuottavuuden kasvussa on ollut kyse suurtuotannon eduista. Voimme ihan hyvin velkaan tua, Pantzar sanoo. Jos yritykset kaa tuvat, uusia työpaikkoja menetettyjen ti lalle ei synny nopeasti. – Kun Yhdysvaltoihin ei voi lentää ja tautitilanne on vasta kiihtymässä, on aika selvää, että sinne ei kesällä lennetä. Yhdysvalloilla on täysin toisenlainen rooli kuin aiemmin, nyt se ei johda kansainvälisesti mitään. – Nyt tilanne on erilainen, ja meillä on sosiaalinen media, joka myös tukee ih misiä. Aasian maat näyttävät selviä vän pandemiasta paremmin, koska edel liset epidemiat kuten Sars vaikuttivat Aasiaan voimakkaammin. Sama hype on ollut muuallakin maailmassa. YHDYSVALLOISSA HALLINTO LÄHETTÄÄ KANSALAISILLE TUHANNEN DOLLARIN SHEKKEJÄ
KUN TUOMIOJA 1970 aloitti kansanedustajana, hän työskenteli samassa huoneessa viiden muun kansanedustajan kanssa. – Poikkeuslakia käsiteltiin viimeksi, kun oli kyse Kekkosen presidenttikauden pidentämistä. – Olin äsken Pikkuparlamentin ruokalassa hetken ainoa ruokailija. Valiokuntamatkoja hän arvostaa ja halveksuu iltapäivälehtien juttuja, joissa kyseenalaistetaan matkat. – Se oli haastavin ja mielenkiintoisin tehtävä. MONI SUOMESSA on huolissaan siitä, miten suojavarusteet ja lääkkeet riittävät. – Se menee talouden vuoksi ihan uusik si. Solidaarisuutta tarvitaan. Haastattelua tehtäessä eduskunnan valtiosalissa Tuomioja sanoo, että olo on kuin huopatossutehtaassa. Nyt ei voi sanoa, että ei ole varaa tehdä jotain, vaan on tehtävä se mikä on välttämätöntä. Yllättäen Tuomioja haluaa nostaa kuitenkin uraltaan esiin työn SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana Lipposen I hallituksen aikaan. Niin Eki tekee. Ei tässä ole voittajia tai häviäjiä, vaan kaikki ovat häviäjiä. Vuodet 1979–1991 Tuomioja toimi Helsingin apulaiskaupunginjohtajana ollen samaan aikaan SDP:n puoluevaltuuston jäsen. Kansanedustajia koskevat kuitenkin erilaiset vastuut. Mitä tehokkaammin tautia saadaan hoidettua muualla, sen turvallisempaa on myös täällä . Siinä ei ollut kenenkään hengenvaarasta kysymys. – Se on ihan hyvä kysymys. Vain Ben Zyskowiczilla (42) ja Ilkka Kanervalla (46) on istuvista kansanedustajista enemmän. – Herranjestas, sellainen edustaja joka kieltäytyy matkustamasta, ei tee työtään. Meillä on monia maita maailmassa, joissa eriarvoisuus tappaa. Lähtisittekö itse enää. Kansanedustajat ovat paikalla, jollei korona ole iskenyt. Hänen mukaansa tietyt sivistyneet kanssakäymisen tavat ovat kadonneet osalta kansanedustajistakin sosiaalisen median takia. Heillä oli yksi pöytäpuhelin, vanhanmallinen kirjoituskone eikä lainkaan avustajia. Tuomioja on 73-vuotias, joten periaatteessa hän kuuluu ikäryhmään, jonka pitäisi olla koronatilanteen vuoksi kotosalla. oja sanoo ja pitää valmiuslain voimaantuloa välttämättömänä. Työntekijöitä talossa oli 140, kun nyt on yli 700. 20 Demokraatti ARKADIANMÄELTÄ Taiteilijajuhla Kokenut, kokeneempi, kokenein, Erkki Tuomioja. eduskunnan Pikkuparlamentin audi torioon.” Juhla ei toteutunut. Sitten kun koronasta aletaan selvitä, ohjelman taloudelliset laskelmat ja työllisyyslaskelmat täytyy nollata ja käydä uusi kierros. Teksti Johannes Ijäs / Kuva Jukka-Pekka Flander E rkki Tuomiojalle on kertynyt valtiopäiväkokemusta komeat 40 vuotta. Hän on toiminut eri hallituksissa ulkoministerinä ja Lipposen II:ssa myös kauppaja teollisuusministerinä. Tyylilleen uskollisena Tuomioja nostaa esiin myös solidaarisuuden ja sen, että tarvittaessa heikoimpia pitää voida auttaa myös rajojemme ulkopuolella. Minulla on onneksi ollut koko ajan historioitsijan ja tutkijan rooli myös. Tuomioja nostaa esiin eduskunnan kansainvälistymisen muun muassa EU:n myötä. Muutoin hän on pysytellyt eduskunnassa. Samana päivänä eduskunta hyväksyi Suomessa valmiuslain voimaantulon. – Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa selviytymismahdollisuudet eivät onneksi riipu varallisuudesta tai yhteiskunnallisesta asemasta. SDP:llä oli eduskunnan sodanjälkeisen historian suurin eduskuntaryhmä, 63 jäsentä. Hallitusohjelmaan ei Tuomiojan mukaan kannata nyt tuijottaa. Piti olla kaikessa muDe_26032020_20.indd 20 18.3.2020 13.44. SDP:n kansanedustajalla Erkki Tuomiojalla tulee täyteen kunnioitettavat 50 vuotta poliittista uraa. Kun yleinen keskusteluilmapiiri on kova, myös politiikkaan on nykyisin vaikeampi lähteä. Kesäkuuhun nyttemmin kaavaillussa ”taiteilijajuhlatilaisuudessa” Tuomioja aikoo käsitellä eduskunnan puhekulttuuria. Tuomiojan piti hiljattain viettää juhlatilaisuutta. Suomen asiaa on hoidettava. Iso joukko tekee eduskunnassa nyt etätöitä. Kutsuissa luki: ”Sen johdosta, että on kulunut 50 vuotta siitä, kun ensimmäisen kerran nousin eduskuntatalon portaita vastavalittuna kansanedustajana, kutsun Sinut 50-vuotis”taitelijajuhlatilaisuuteen” keskiviikkona 18.3. Tämä on vielä dramaattisempi tilanne eduskuntatalon ulkopuolella kuin talossa, TuomiNYT EI VOI SANOA, ETTÄ EI OLE VARAA TEHDÄ JOTAIN, VAAN ON TEHTÄVÄ SE MIKÄ ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ
Eikä hän totisesti ole päässyt helpolla. ERKKI TUOMIOJA tunnetaan vahvan periaatteellisena ja aatteellisena poliitikDe_26032020_20.indd 21 18.3.2020 13.45. Jos Tuomioja olisi nyt nuori, hänen kaltaisiaan lahjakkaita henkilöitä houkuttelisivat myös Milttonin kaltaiset konsulttitalot. Pitää huoli siitä, että hallitusta tuetaan, mutta myös eduskuntaa ja eduskuntaryhmää kuunnellaan. Samassa yhteydessä hän paljastaa 1980-luvulla suunnitelleensa hiljattain edesmenneen Jörn Donnerin kanssa kilpailijaa Helsingin Sanomien sunnuntaiversiolle. Elettiin aika vaikeita aikoja. – Ruotsissa Ingvar Carlsson on sellainen, jota olen aina arvostanut korkealle. SDP ja työväenliike ei enää kuitenkaan ole sama kuin sen syntyessä tai vielä Tuomiojan uran alkuaikoina. – Nyt SDP on tietyllä lailla puolue muiden joukossa. Toki oma suku oli myös täynnä poliitikkoja. – Sen ammattikunnan tarpeellisuutta en ymmärrä yhtään, Tuomioja sanoo ja nostaa vaihtoehdoikseen pikemminkin tutkijuuden ja toimittajuuden. kona. TUOMIOJAN AJOI politiikkaan vuoden 1968 kokeneen sukupolven yhteiset kokemukset, halu muuttaa yhteiskuntaa. – En taatusti lähtisi näihin, Tuomioja kuitenkin sanoo. HS:n monopoliasema häiritsi Tuomiojaa ja työväenlehtienkin hävitessä hän näki tietynlaisen kilpailuaukon. Ja vaikka kuulostaa ennenaikaiselta, Sanna Marin on minusta hyvin vakuuttavasti ottanut tehtävän haltuunsa. – Sitä myös ajoin 80-luvulla, että olisi Kansan Uutiset ja Demari pantu yhteen. Kun Tuomiojalle epäilee, että hänen saattaa olla vaikea löytää aivan samanlaisia hyvin periaatteellisia sielunkumppaneita nykyisestä eduskuntaryhmästä, hän toteaa arvostavansa kaikkia tovereita. Tuomioja päättänee eduskuntatyönsä tähän kauteen, muttei ota vielä lopullista kantaa. – Jotain pitäisi tapahtua, että ajattelisin toisin. Tuomioja painottaa, että toimiva demokratia tarvitsee sekä vahvoja puolueita ja edustuksellista demokratiaa mutta myös puolueista riippumatonta toimintaa. 21 Demokraatti kana. Tuomioja laskee maksavansa varmaankin yli 20 kansalaisjärjestön jäsenmaksua. Ja Sannahan tulikin jo mainittua. Toki sillä on oma perinne ja aate, mutta se ei ole samalla lailla auto maattinen samaistumisen kohde kuin työväenliike oli sitä perustettaessa. – Uudesta polvesta, nyt tulleista minuun on tehnyt vaikutuksen Johan Kvarnström. Tarja Filatovin kanssa hänellä on ”sielujen suhde”. Kun häneltä kysyy pääministeriä, jota hän olisi pitkän uransa aikana erityisesti arvostanut, hän kääntää katseensa ruotsalaiseen sosialidemokraattiin
Eloonjääminen ja onnellisuus ovat mitä suuremmassa määrin halusielun aikaansaannosta. Se kumpi niistä ohjaa tekemistä riippuu siitä, kumman taakse intosielu asettuu. Mutta ei pidä luulla, että ihmistä ohjaa vain järki ja tekojen tiedostaminen. Yksittäisen ihmisen omaan toimintatapaan pandemian edetessä vaikuttaa se, mitä auktoriteetit sanovat ja mitä muut ihmiset tekevät. Nämä ominaisuudet myös erottavat ihmisen muista eläinkunnan lajeista. Siitä huolimatta, että riski sekä väestötasolla että riskiryhmään kuulumattoman yksilön kohdalla on pieni. Pari tuhatta vuotta sitten Aristoteles jaotteli ihmisen toimintaa ohjaavat mekanismit eri suuntiin vetävien tahtojen mukaan. Vai voisiko tässä sittenkin olla alkusysäys globaaleille ilmastotoimenpiteille – nyt kun on päästy alkuun hallittavamman ja rajatumman uhkan kanssa. Lähdemme kauppaan hamstraamaan tavaraa, vaikka järki ja viranomaiset sanovat, että eloonjäämisen kannalta tarvittava tavara, kuten elintarvikkeet eivät kaupoista lopu. Sen sijaan maapallon flooran ja faunan elinehtoja huomattavasti paljon enemmän uhkaavaa ilmastonmuutosta ei riennetä samalla uholla torjumaan yhtä järjestelmällisesti, vaikka ilmastonmuutoksen seuraukset ovat jokapäiväisiä uutisia maailmalta. Ihmisellä on järkisielu ja halusielu. Mikä saa ihmisen silti juoksemaan markettimaratonille. Halusielu on siksi saatava mukaan ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun samalla tavoin kuin se on ollut sotilaana korona-virussodassa. Samalla kun yrittää käsittää kulovalkean tavoin leviävän viruksen logiikkaa lääketieteen avulla, ihmiselle muualta maailmasta median kautta virtaava tieto tekee päättelyketjuista yhä vaikeampia. Järkisielu taas tulee tarpeelliseksi ennen kaikkea silloin, kun mietitään yhteiskunnan hallintorakennetta, pelisääntöjä ja infrastruktuuria. Koronaviruksen aiheuttama maailmanlaajuinen paniikki on jotain, mitä ei ole samanlaisena koettu koskaan aikaisemmin. Mikä saisi meidät samastumaan tunnetasolla monimuotoiseen luontoon. I hmismieltä on yritetty ymmärtää ja systematisoida puhekielen ja itsetietoisuuden kehittyessä. Viimeaikaiset tapahtumat saavat ihmettelemään ihmisen käyttäytymistä ja sisäisiä päättelyketjuja. Halusielu ei suinkaan ole tyhmä tai lyhytnäköinen, vaikka sellaisen kuvan tästä jaottelusta voisi tehdä. Tässä se on: olemme laumasieluja. De_26032020_22.indd 22 18.3.2020 15.12. Vaikka ihmisiä yritetään kontrolloida järkevään käyttäytymiseen ohjaavilla keinoilla, säntäily oman hengen suojelemiseksi on valtavaa. 22 Demokraatti Elina Pylkkänen Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja elina.pylkkanen@labour.fi Indeksi Järkisielu, halusielu ja intosielu Voiko korona olla alkusysäys globaaleille ilmastotoimenpiteille. Intosielua on tosin hyvin vaikea kontrolloida. Kun se siirtyy halusielun taakse, oma etu ja eloonjääminen asettuvat taas etusijalle, ja se mikä ei ole välittömässä näköpiirissä ja uhkavyöhykkeessä unohtuu siltä helposti. MIELESTÄNI TÄSSÄ pandemia-paniikissa ihmisen suurin heikkous tulee paljastettua kaikessa koruttomuudessaan. Jos intosielu menee halusielun taakse, se on sitten menoa. Ilmastonmuutoksen ongelmanratkaisua ei pidä jättää yksinomaan järkisielulle, sillä intosielu on liian arvaamaton
Viimeisellä retkellään hän näki askeetin, joka yritti ratkaista vanhenemiseen, sairauteen ja kuolemaan kätkeytyvän kärsimyksen ongelman. Profetioiden säikyttämä isä sulki poikansa karanteeniin loiston ja nautintojen keskelle. Ensi-ilta oli helmikuun alussa vuonna 1939. 23 Demokraatti herättävästä järkytyksestä käytetään sanskritin kielistä termiä samvega. Matti Jurva esitti säveltämänsä kappaleen Nyrki Tapiovaaran elokuvassa Kaksi Vihtoria. Elokuvaohjaaja Nyrki Tapiovaara kaatui Tolvajärvellä helmikuussa 1940, noin vuosi Kahden Vihtorin ensi-illan jälkeen. Kuulostaa koronapandemian havahduttamalta länneltä. Jostakin syystä, jonka pohtimisessa ihmiskunta ei ole Buddhan päivistä pidemmälle edistynyt, kaikki tämä hyvyys ja avunanto tarvitsevat ravinnokseen kuolemaa ja epävarmuutta. Kappale oli jenkan muotoon kirjoitettu kupletti, elokuva epäonnistunut farssi, mutta Jurvan lauluihin sanat kirjoittaneen Tatu Pekkarisen teksti nerokkuudessaan silkkaa Gautama Buddhaa. Muuten hyvä jää karanteeniin hyvinvointimme ylellisyyteen. De_26032020_22.indd 23 18.3.2020 15.12. Suoraa käännöstä suomeksi ei ole ellei Pekkarisen kuplettitekstiä lasketa. Suomelta, jossa naapurit ottavat ensi kertaa kontaktia alakerran mummoon ja tarjoavat apua ostoksissa. Matkoillaan Gautama kohtasi neljä totuutta elämästä. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a NAAPURIN BUDDHA B uddhalaisuuden perustajan Siddhartha Gautaman elämäkertaan sisältyy myyttinen tarina kuninkaan pojasta. Ensimmäisellä reissullaan prinssi näki vanhuksen, toisella sairaan, kolmannella kuolleen. Si m o Al as ta lo sim o. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Utelias prinssi teki palvelijansa avulla neljä salaista retkeä maailmaan palatsin ulkopuolelle. Buddhalaisessa kirjallisuudessa toimintaan Hyvyys ja avunanto tarvitsevat ravinnokseen kuolemaa ja epävarmuutta. Prinssi Gautamasta oli ennustettu joko suurta kuningasta tai askeettia. Suomi ajautui vielä samana vuonna sotaan. Gautamasta kasvatettiin vimmaisesti hallitsijaa. Kaksi viikkoa myöhemmin talvisota päättyi. Tuoksu viehkeinkin kauneimman kukkasen Se on vain väliaikainen Aika kultaisen, hellimmän nuoruuden Se on vain väliaikainen PEKKARINEN KOSKETTELEE sanoituksellaan kuoleman ja kärsimyksen äärellä tapahtuvaa moraalista havahtumista, samaa jota prinssi Gautama koki salaisilla retkillään palatsin ulkopuolelle. Noin kaksi ja puolituhatta vuotta myöhemmin Suomessa elettiin iskelmämusiikin kultaisia vuosia. Tunne on shokin kaltainen mutta ohjaa hauraaksi ja arvokkaaksi koetun elämän suojelemiseen. Samvegan havahduttama ihminen ymmärtää kuolevaisuuteensa, unohtaa harhansa ja näkee ilolla vaivaa ympäristönsä hyvinvoinnin eteen. Väliaikaisesta tuli Dallapén ja Georg Malmstenin ansiosta hitti
Nousussa on työväenpuolueen varjo hallituksen Euroopan asioiden minis teri Keir Starmer. Tilapäistukena yrityksille ja haavoittuville ihmisryhmil le luvattiin somia summia: noin 2,3 mil jardia euroa ehkä kahdelle miljoonalle yritykselle. Se tuskin työväenluo kan äänes täjiä häiritsee, sillä toisin kuin konservatiivien johtajat ja työväenpuo lueen nykyinen johtaja Jeremy Corbyn, Sir Keir tulee työväenluokan ko dista ja on valtion oppikoulun kasvatti. Brexitkampanjan aikana nykyiset mi nisterit halveksivat avoimesti ”asiantun tijoita ja eksperttejä”. Samalla puoluetta nelisenkym mentä vuotta hallinnut thatcherismi eli taloudellinen liberalismi on heitetty his torian romukoppaan. Ainoa asia, mihin hän pääsee kiinni, on ehkä liian laimea ympäristöpolitiikka. Koronaviuksen käsittelyssä omaksu maansa ”viivytystaktiikkaa” selittäes sään hallitus vetosi ekspertteihin ja tut kimukseen ja suorastaan piiloutuu hei dän selkänsä taakse, kun täällä ihmetel tiin, miksi Italiasta tulleita matkustajia ei aikanaan skannattu ja miksi väenko kouksia ei ole kielletty ja kouluja sul jettu, vaikka Irlannissa on näin tehty. Starmerilla ei ole ihmeemmin karismaa, ja hän on aika kuiva, mutta hän on selkeäsanainen, pä tevä ja uskottava. BRITANNIA De_26032020_24.indd 24 18.3.2020 10.17. Yksi syy, miksi esimerkiksi kouluja ei noin vain ole voitu sulkea johtuu siitä, että ruohonjuuritason sosiaalinen organisaatio on jäänyt kehittämättä. Starmerilla on takanaan pitkä ylei sen syyttäjän ura. KORONAVIRUS ON aikaansaanut suu ren muutoksen Britannian politiikan il meessä. Nyt on tosi kysymyksessä ja pääminis teri Boris Johnson katteettoman opti mistisine höpinöineen ja populistisine iskulauseineen on osannut väistyä ta kaalalle, etunäyttämöllä ovat häärineet numerot ja tutkimuksen hallitseva val tiovarainministeri ja järkevän tuntuinen terveysministeri Matt Hancock. 24 Demokraatti Boris vie Britanniaa vasemmalle Brexit-huuman jälkeen konservatiivit ovat kääntäneet politiikkaansa vasemmistolaisemmaksi. KONSERVATIIVIEN ILMEINEN vasemmis tolaistuminen tekee tilanteen vaikeam maksi työväenpuolueen uudelle johta jalle, joka valitaan huhtikuun alussa. Valtionlainaa lisää tietysti myös se, että Britannia menettää brexitin takia lähivuosina noin viisi prosenttia enna koidusta kasvustaan, kuten hallitusta neuvova riippumaton taloudellinen tut kimuslaitos on arvioinut. Boris Johnsonin hallituksen ensim mäiset toimet ja varsinkin budjetti ovat osoittaneet muutoksen rajuuden. Tilanne on hankala työväenpuolueen seuraavalle johtajalle. Teksti Eeva Lennon / Kuva AFP / Frank Augstein T oisin kuin Italiassa ja Rans kassa Britannian poliittista kenttää hallitsevat yhä van hat puolueet. Val tion interventio, julkinen sektori, key nesiläisyys ja jonkinmoinen tulon ja ta loudellisen toiminnan tasoittaminen Britannian eri alueiden välillä ovat taas kunniassa. Se näkyi hallituksen jäsenten uudessa järkiperäisemmässä puheessa. Niihin ei pitänyt uskoa ollenkaan varsinkaan silloin, kun he varoittelivat brexitin tuhoista Britan nialle. Ja lähes kahdeksan miljardia euroa yrityksiksi muuntautuneille työn tekijöille, ja muulle tässä tilanteessa hel posti ahdinkoon joutuvalle työkansalle. Mutta puo lueiden sisällä muutokset ovat olleet jyrkkiä. Tehtävään on vahvoilla Keir Starmer. Johnsonin hallituksen uuden valtio varainministerin Rashi Sunakin en simmäinen budjetti hyvästeli dramaat tisesti myös viime vuosikymmenien ko van säästäväisyyspolitiikan ja ennakoi julkisen kulutuksen ja valtionlainan hui maa nousua: julkisen sektorin kulutuk sen kaavailtiin budjetissa nousevan 2,8 prosenttia vuodessa siis noin 30 miljar dia euroa verovuoteen 2022–2023 men nessä, ja noin 56 miljardia puntaa vero vuoteen 2024–2025 mennessä, jos ko ronavirukseen liittyvää kulutusta ei las keta mukaan. Parissa vuodessa konservatiivinen puolue on muuttunut perinteisestä EUystävällisestä liikeelä mää suosivasta puolueesta populisti seksi, kiihkonationalistiseksi brexitpuo lueeksi. Kuka hoitaa lap set, jos koulut suljetaan: nuo koronaviruk sen eniten uhkaamat isovanhemmatko. Ja nythän onkin tietysti hyvä panna kuntoon pitkän säästäväisyyspolitiikan vahingoittamat julkiset palvelut ja inf rastuktuuri, kun lainakorot ovat histo riallisen alhaiset. Hän on toiminut jopa syyttäjälaitoksen johtajana, ja siksi hä net on aateloitu. Valtiovarainministeri Sunak vannoi ja vakuutti, että kansanterveyshuolto saa mukisematta kaikki koronaviruksen hoitoon tarvittavat varat
De_26032020_24.indd 25 18.3.2020 10.17. Borin Johnsonin hallituksen taloustoimet ovat varsin vasemmistolaisia, osin jopa keynesläisiä. 25 Demokraatti Oikealla vai vasemmalle. Noin 100 000 uutta jäsentä on liit tynyt työväenpuolueeseen pelkästään antaakseen tukensa Keir Starmerille johtajan vaalissa ja saadakseen Bri tannialle vihdoin kunnon opposition. Johtajan valitsevat puolueen jäsenet haluavat puolueen jäävän vasemmalle, ja Keir Starmer on jo sitoutunut siihen. Mutta juuri siksi puolue tarvitsee uskot tavan johtajan, joka ei henkilönä vai kuta fanaatikolta vaan maltilliselta ja järkevältä. Kirjoittaja on Lontoossa asuva toimittaja. Vihdoin on Britannia saa massa kunnon opposition, sillä huippu juristina Starmer osaa repiä kappaleiksi hallituksen lainsäädännön yksityiskoh taisesti. Siksi konservatiivit pelkäävät häntä jo nyt. Keir Starmer ei ole ollut brexitin kan nattaja, mutta nyt hän on ilmoittanut, että hän pitää brexitkysymystä rat kaistuna
– Nyt globaalin talousjärjestelmän ongelmia tulisi aidosti pyrkiä korjaamaan. Rönnholm kurkistaa jo hiukan aikaan jälkeen koronan. SDP:n puoluekokous on määrä pitää Tampereella kesäkuussa. 26 Demokraatti SDP puoluekokous voi siirtyä VOITAISIINKO AJATELLA, ETTÄ TALOUSJÄRJESTELMÄN FUNDAMENTTEJA KORJATTAISIIN NYT AIDOSTI. Välittömän kriisinratkaisun jälkeen tämä kaikki vaatii suurempaa uudelleenajattelua. Myös päätöstä puoluekokouksesta mietitään lähiviikkoina. Mennään turvallisuus edellä. Teksti Johannes Ijäs / Kuva Timo Sparf H allitus päätti ottaa käyttöön valmiuslain. – Näin sääntömääräiset asiat saataisiin käsiteltyä. – Täytyy koko ajan pohtia, miten me voimme olla tässä mukana ja tukea. Ongelmiin ei puututtu 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen lainkaan samalla tavalla kuin suuren laman jälkimainingeissa jolloin luotiin esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailmanpankki. Hän ennakoi, että se voi tuoda myös mahdollisuuksia. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm painottaa, että hallitus on ryhtynyt poikkeuksellisiin toimenpiteisiin nimenomaan pitäen mielessä yhteiskunnan kaikkein haavoittuvimmat. Piirikokouksia ei tällä hetkellä voi järjestää, mutta tällä hetkellä säännöt antavat turvallisuudelle myöten ja asiat hoidetaan kun se on mahdollista. Kyllä tästä pitkä toipumisen tie varmaan tulee, Rönnholm pohdiskelee. Vastaukset puoluekokousaloitteisiin ja ohjelmat julkaistaan jo aivan lähiviikkoina. Perinteiset vappujuhlat joudutaan nyt perumaan, mutta kehitämme yhteistä aatteellista ja kevyempää ohjelmaa josta kaikki voivat nauttia myös sähköisesti. RÖNNHOLM TIEDOSTAA, että tilanne on henkisesti stressaava niin kaikille suomalaisille kuin SDP:n jäsenille ja kannattajille. Hän pohtiikin keinoja, joilla puolueorganisaatio voi tukea ihmisten yhtenäisyyttä poikkeusaikoina. Se on kutsuttu koolle, ja tilannetta seurataan yhä. Puoluevaltuuston kokouksen peruunnuttua nyt pohditaan sähköpostikokousta. PUOLUEENA SDP antoi suositukset ensin isojen ja sitten kaikkien julkisten tilaisuuksien ja kokoontumisten peruuttamisesta. SDP De_26032020_26.indd 26 19.3.2020 10.53. SDP:ssä pohditaan, miten se voi tukea ihmisten yhtenäisyyttä poikkeusaikoina. Hän näkee, että toimet on tehty parhaalla saatavissa olevalla tiedolla pyrkien mahdollisimman suureen tehokkuuteen ja järkevyyteen. Hyviä päätöksiä kannattaa odottaa, Rönnholm sanoo. Toivottavasti kokous on kesäkuussa – jos myöhemmin niin sitten silloin. Rönnholm muistuttaa, että päätöksenteko tällaisissa tilanteissa on valtavan mutkikasta siksi, että tieto ja tilanteet, joiden pohjalta päätöksiä tehdään muuttuvat koko ajan. – Tärkeintä on, että puoluekokousedustajat saadaan jossakin vaiheessa piireissä vahvistettua ja ihmiset pääsevät sen jälkeen käyttämään äänivaltaansa puoluekokouksessa. Päätös siitä tehdään puoluehallituksessa
27 Demokraatti Anna aineeton Kulttuurilahja tai hae hankkeellesi joukkorahoitus – saat 20% sen päälle! TEET HYVÄÄ JA OLET MUKANA TÄRKEÄSSÄ TYÖSSÄ! KULTTUURILAHJA.FI Värittömyys pahasti hakusessa Lehti, verkko ja some De_26032020_27.indd 27 18.3.2020 10.54
Kyselyn vastauksissa korostuu työmäärän lisääntymisen ohella osaamisvaatimusten kasvu. Kun virkavastuulla tehtävää työtä ei yksinkertaisesti pystytä tekemään laadukkaan työn vaatimalla pieteetillä, on ymmärrettävää, että motivaatiota kutsumusammattiin saa aika-ajoin hakemalla hakea. Tulosten perusteella lähes puolet vastaajista harkitsee toisinaan alan vaihtamista, 14 prosenttia jatkuvasti. Se ei kuitenkaan ole heijastunut tehtävien vaatimukseen perustuvaan palkkaukseen. Tämä merkitsee isoa vaihtuvuutta tilanteessa, jossa myös muut alat kilpailevat osaavista ja motivoituneista työntekijöistä. Kansalaisten näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että julkista virkaa hoitavat ja kansalaisia palvelevat työntekijät ovat osaavia ja motivoituneita työhönsä. De_26032020_28.indd 28 17.3.2020 16.22. S uomen Poliisijärjestöjen Liitto (SPJL) julkisti helmikuun lopulla hätäkeskuksissa, poliisissa sekä oikeushallinnossa teetetyn jäsenkyselynsä tulokset. 28 Demokraatti H uo m ! H uo m at ta vi a ki rjo itu ks ia ty öe lä m äs tä Jonne Rinne Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n puheenjohtaja, JUKOn valtion neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikä on syynä lainvartijoiden tyytymättömyyteen. Ei riitä, että jo lähtökohtaisesti riittämätöntä kehystä paikkaillaan vuoden mittaan erikseen korvamerkityllä tai kohdennetulla lisärahoituksella. Uusien työntekijöiden houkuttelemisen ohella täytyy pitää kiinni siitä, että koulutetut ja rivissä olevat ammattilaiset pystyvät tekemään työnsä tuloksellisesti, jotta muiden alojen imu ei vie koulutettuja ammattilaisia pois valtion palveluksesta. VIRKAMIESTEN ERITYISTEN eläkeikien poistuttua ja eläkeiän yhä noustessa tulee huolehtia siitä, että myös ikääntyvät työntekijät pystyvät tekemään työtään virkauransa loppuun asti ja jäämään tämän jälkeen terveinä eläkkeelle. Ratkaisu ongelmaan tulisikin löytää sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon pitkäjänteisestä ja riittävästä rahoituskehyksestä. Kysely lähetettiin lähes 10 000 jäsenelle, joista yli 3 400 vastasi. Sitä voi pitää varsin kattavana jäsenkyselynä. Valtion virkaja työehtosopimuksesta neuvotellaan parhaillaan, ja maaliskuun loppuun mennessä saamme toivottavasti allekirjoitettavaksi sellaisen sopimuksen, jolla valtion houkuttavuus työnantajana paranee. Tämä ei ole kohtuuton pyyntö pitkään valtiota palvelleilta. Tämän ohella alan palkkaus ja muut työsuhteen ehdot ovat entistä suuremmassa roolissa tulevaisuuden työelämässä, jossa eri alat kilpailevat osaavasta ja motivoituneesta työvoimasta. Mistä tämä johtuu, ja mitä asialle tulisi tehdä. Lähes puolet vastaajista harkitsee toisinaan alan vaihtamista, 14 prosenttia jatkuvasti. Työn muuttuminen entistä pakkotahtisemmaksi on johtanut siihen, etteivät virkamiehet pysty tekemään työtään sillä tarkkuudella, mitä he itse haluaisivat ja mitä työ edellyttäisi. Kansakunnan kannalta olisikin parasta, että ura valtionhallinnon palveluksessa nähtäisiin varteenotettavana vaihtoehtona myös tulevaisuudessa. Edellä mainitut seikat ovat erityisen merkityksellisiä sen vuoksi, että nyt rivissä olevista noin 72 000 työntekijästä jää vuosikymmenen loppuun mennessä eläkkeelle noin 35 000 henkilöä
Helppoja kikkoja tuskin on, mutta kaikkia ei tarvitse keksiä tyhjästä. Buumi tuuditti ay-väen hyvään oloon, jonka keskellä Loimaan kassanakin tunnetun YTK:n perustaminen jäi vähälle huomiolle. – Ammatillinen järjestäytyminen ehkä koetaan lukittautumiseksi – tässä tämä mun elämä on, tämä on ammattini hamaan tappiin, Bergholm kuvailee. Liittojen pitää Bergholmin mukaan arvioida toimintaansa lähtien tavoista, joilla jäseniä hankitaan ja heistä pidetään kiinni. A mmatillisen järjestäytymisasteen vähitellen tapahtunut rapautuminen pitää viimeistään nyt ottaa tosissaan. JÄRJESTÄYTYMISASTE HUOLETTI asiantuntijoita jo 1980-luvulla. Bergholm pohtii, että naiset ehkä näkevät paremmin mahdollisuutensa edetä ja kouluttautua uusiin tehtäviin valitsemallaan alalla. Naisvaltaisuutta selittää Bergholmin mukaan eniten naisten korkeampi koulutusaste, kun järjestäytyminen tapahtuu pitkälti koulutuksen pohjalta. Tarvitaan uusia teorioita ja selityksiä, Bergholm sanoo. Itä-Suomen yliopiston dosentti Tapio Bergholmin mielestä olisi pitänyt jo vuosikymmen tai pari sitten. – Nykyaikana, kun työnantajapuoli tuo usein pöytään niin paljon heikennyksiä, voisi myös niiden näkyväksi tekeminen olla osa järjestäytymismotiivin ylläpitoa ja lisäämistä. – Tänä päivänä järjestäytyminen näyttäytyy voimaannuttavana kokemuksena enemmän naisille kuin miehille. Teksti Anna-Liisa Blomberg MAHDOLLISUUS OSALLISTUA TES-PROSESSIIN KERTOMALLA MIELIPITEENSÄ VOISI LISÄTÄ JÄRJESTÄYTYMISINTOA. Esimerkiksi 1970-luvulla, kun oli paljon lakkoja, saatettiin moneenkin kertaan ennen työtaistelua tai sen aikana äänestää rätkäyttää, hän sanoo. – Yksi konsti voisi olla jäsendemokratian mobilisointi. 29 Demokraatti Jotain tarttis tehdä Ammattiliitot ovat lirissä, jos järjestäytymisaste jatkaa laskuaan. Saavutukset esimerkiksi sukupuolten välisen palkkaeron kaventumisessa voidaan nähdä osoituksena joukkovoiman tehosta. Sitten lama sai väen ryntäämään liittoihin ja järjestäyJÄRJESTÄYTYMINEN De_26032020_28.indd 29 17.3.2020 16.22. Bergholm pitää kiinnostavana ja kummallisenakin, ettei työttömyyskassamarkkina ole kuitenkaan viime vuosina kasvanut, vaan sen suunta on ollut sama kuin ay-järjestäytymisen. Bergholm pohtii, että taustalla voi vaikuttaa myös ”naisten oikea arvio” yhteisen toiminnan tuloksellisuudesta. – Se eteni pitkään kuin kissan tassuin ja paisui lopulta isoksi elefantiksi olohuoneeseen, Bergholm kuvailee. Moni ammatti on myös muuttunut naisvaltaiseksi. Sama tunne voi jarruttaa miesten järjestäytymistä. NAISTEN TULO työelämään ja pätkäja osa-aikatyön lisääntyminen on aiemmin nähty selityksenä järjestäytymisasteen laskulle. – Suomessakin naisilla on enemmän osa-aikatyötä, määräaikaisia työsuhteita, ja siitä huolimatta naisten järjestäytyminen on vähintään noin kymmenen prosenttia suurempaa kuin miesten. Bergholm arvioi, että nuoret haluavat lykätä valintojensa lukkoon lyömistä. MIKSI AMMATTILIITTOJEN jäsenyys ei tunnu houkuttavan nuoria ja miehiä. Samalla moni ehkä hahmottaisi paremmin, miten ja missä heidän työehdoistaan sovitaan. – Kokonaan järjestäytymättömien tai ilman mitään organisoitua turvaa olevien työllisten määrä on kasvanut. Nykytekniikan avulla äänestää voitaisiin esimerkiksi työnantajien tarjouksista tai työtaisteluun ryhtymisestä. tymisaste oli korkeimmillaan 90-luvun puolivälissä
Storbjörks mål är att de flesta riksdagsledamöter i gruppen ska ha gjort ett press meddelande eller uttalande på svenska innan mandatperiodens slut – ett mål som inte alls är omöjligt enligt honom själv. – Sociala medier en viktig del av jobbet, där man måste vara närvarande och kreativ. STORBJÖRK KAN själv, med sin bakgrund av huvudsakligen svenskspråkiga arbetsplatser i svenska Österbotten, relatera till språkbarriären. De är i många avseenden ett udda och omaka par: båda nya i huset och rikspolitiken, medan praxis är att antingen assistenten eller ledamoten är mer erfaren och dessutom från olika landskap. Han uttrycker ändå förståelse för att det inte är så lätt och självklart för alla och betonar att huvudsaken är att inställningen är rätt. Text och bild Lukas Lundin många försöker är fint, säger Storbjörk. Det kan också bli en ”sanning” om det inte bemöts. – Vi måste ta det steg för steg. En stor del av jobbet, som inte alltid syns utåt, går åt till att följa med medierna, både de sociala och mer traditionella. Han har ändå förståelse för att alla inte är bekväma med allt och uppmuntrar till att hitta en lösning som passar en själv. – Det är klart att det är en stor förändring att komma från det till en arbets plats där arbetsspråket är finska, även om mycket är tvåspråkigt också. Han betonar ändå att det inte räcker att han sitter i riksdagen och sprider det socialdemokratiska budskapet – alla måste hjälpa till. Den svenska rösten i kulisser Jacob Storbjörk är en av drygt 30 anställda på den socialdemokratiska riksdagsgruppen. – Det är också en styrka att båda är nya. Bara det att en vanlig medlem delar en artikel eller uppmärksammar en viss fråga hjälper mycket. – Det finns absolut ett underlag, betydligt fler i gruppen talar en god svenska än man kanske kan tro. – Jag tycker absolut inte att man ska undvika sociala medier, men samtidigt är det också viktigt att inte göra sig till något som man inte är. – Alla i gruppen vill åtminstone värna om tvåspråkigheten. – I början gick en del tid åt till att lära sig assistentbiten och finnas till för Johan men nu, när allt mer går på rutin, blir det allt mer tid över till att göra andra saker, berättar en numera hemmastadd Storbjörk då vi sätter oss ner i riksdagens café. Jobbet i allmänhet beskriver han som spännande – ingen dag är den andra lik. – Men det är också väldigt nyttigt och har gynnat mina egna språkkunskaper. De har därmed fått lära sig och utforska saker tillsammans, vilket enligt Storbjörk har visat sig vara en fördel. Han uppmanar också till att våga ta debatten på sociala medier, även om det ofta kan kännas tidskrävande och lönlöst. UTÖVER ARBETET som informatör fyller Storbjörk även en viktig roll som assistent åt FSD:s och Västnylands riksdagsledamot Johan Kvarnström. 30 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. arbetarbladet.fi:ssä. – Det är viktigt att orka besvara också det som framstår som rent strunt. Till ”andra saker” hör inte minst att skapa svenskspråkigt material genom att uppmuntra och hjälpa andra riksdagsledamöter att göra pressmeddelanden på svenska. På det sätter går vi inte i gamla mönster, utan har hittat ett eget koncept som passar bäst för oss. I dagens föränderliga värld och snabba tempo är nyckeln att ständigt hålla sig uppdaterad. Pidempi versio on julkaistu 4.3. – Alla har ett ansvar som partimedlemmar att se till att vårt budskap syns. Dessutom täcker de tillsammans nästan hela FSD:s område, kan utbyta kunsE fter sex månader på Arkadiabacken börjar Jacob Storbjörk vara varm i kläderna. Med två viktiga uppdrag, informatör och riksdagsassistent, befinner han sig mitt i händelsernas centrum – och hoppas kunna sprida tvåspråkigheten. Redan det och att De_26032020_30.indd 30 17.3.2020 18.51
Han erkänner att det finns saker han själv skulle vilja ha annorlunda, men att regeringsprogrammet som helhet är mycket bra för landet. Med de senaste förtroendesiffrorna i ryggen känns det bra, konstaterar Storbjörk. Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi De_26032020_30.indd 31 17.3.2020 18.51. – Att jag jobbar i Helsingfors påverkar inte alls mitt engagemang i lokalpolitiken, tvärtom ger det mig nya möjligheter att hålla koll på vad som är aktuellt i rikspolitiken som påverkar Jakobstad. Nu blickar han hellre framåt. – Nu kan man stolt kalla sig finländare igen. I slutet av januari besökte de Österbotten tillsammans och Storbjörk hoppas på ett motsvarande besök i Västnyland inom kort. Huvudsaken var att vi fick fortsätta förverkliga det här fina regeringsprogrammet. – Jag vill inte offentliggöra någon kandidatur i det här skedet, men givetvis finns det intresse som är mer aktuellt nu än någonsin tidigare. Att han på grund av jobbet är bosatt i Helsingfors ser han inte som något hinder tvärtom. Så bra att han själv har svårt att välja ut en enskild hjärtefråga ur programmet. Regeringskrisen för bara några månader sedan känns redan avlägsen. Samtidigt blir kommunalvalet en form av mellanmätning för SDP och regeringen. De tävlar inte heller om samma väljare och uppmärksamhet; Storbjörk konstaterar att arbetet i gruppen för många är det första steget mot en egen karriär i rikspolitiken. – Jag är en klassisk sosse som tycker det är viktig med en rejäl välfärds och socialpolitik som gör att alla klarar sig och mår bra. Kontrasten till den förra regeringen är stor, konstaterar Storbjörk. Med ett drygt år till kommunalvalet är det dags för FSD att börja mobilisera, uppmuntrar vice ordförande Storbjörk. Äldreomsorgen och personaldimensioneringen är till exempel viktiga för mig. Han konstaterar ändå att det är ett arbete som bygger på att hitta kompromisser och lösningar, eftersom inget parti har egen majoritet i riksdagen. – Huvudsaken var att vi fick fortsätta förverkliga det här fina regeringsprogrammet. – Det är dags att sätta igång, hitta kandidater och skriva program, Själv ställer han upp för omval i Jakobstad, där han under den gångna mandatperioden varit vice ordförande i fullmäktige. Om det är något som finns i hans egna planer vill han inte gå in på, men han erkänner att intresset finns. 31 Demokraatti informatör = tiedottaja pressmeddelande = lehdistötiedote kandidatur = ehdokkuus mandatperiod = toimikausi underlag = pohja lönlöst = hyödytön lokalpolitik = paikallispolitiikka personaldimensionering = henkilöstömitoitus Sanasto kaper och utnyttja varandras kontakter. I FÖRSTA hand är det ändå ett annat val som står för dörren
Teksti Demokraatti T oimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine tunnustautuivat ahkeriksi median kuluttajiksi Demokraatin 125-vuotisvastaanotolla 4. Niemi-Laine pitää itseään suorastaan huippukuluttajana. Mutta intohimona ovat myös kulttuuri ja urheilu. Kevan varatoimitusjohtaja Tapani Hellstén, SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma ja SDP:n entinen kansanedustaja Kari Rajamäki kilistivät päivänsankarille. SDP:n puoluesihteeri ja Demokraatin hallituksen puheenjohtaja Antton Rönnholm ja SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri. Asiat muuttuvat nykyään nopeasti ja eri tiedotusvälineistä saa erilaista näkökulmaa. – Luen mielelläni paperilehtiä, olen siinä mielessä vähän konservatiivinen. maaliskuuta. Mutta sähköinen mediakin kelpaa. Presidentti Tarja Halonen ja Demokraatin va. Palola seuraa erityisen tarkkaan luonnollisesti työmarkkina-asioita, ja politiikkaa yleensäkin. – Olenpa missä tahansa seuraan aina jotain kanavaa. Päivässä seuraan mediaa 1–2 tuntia, Palola kertoi. Jaakonsaaren mukaan monipuolinen mediakattaus antaa mahdollisuuden muodostaa maailmasta monipuolisen kuvan. 32 Demokraatti Juhlaa ja historiaa Demokraatin 125-vuotisjuhlassa muisteltiin menneitä ja katsottiin tulevaisuuteen. päätoimittaja Rane Aunimo. Demokraatin aikakauslehti saa häneltä kiitosta: ”Olen tosi tykästynyt.” Entinen europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) tunnustautuu uutteraksi mediankuluttajaksi. Lehdistä kotiin tulee Demokraatti, Helsingin Sanomat, saksalainen Die Zeit ja Kaleva. Sähköisten, kuten Demokraatin verkkolehden, kautta pääsee nopeasti kiinni siitä, missä mennään. DEMOKRAATTI 125 VUOTTA 125 vuotta 2 2 De_26032020_32.indd 32 17.3.2020 18.47
De_26032020_32.indd 33 17.3.2020 18.47. Näistä pakinoitsijoista on alkanut viisiosainen artikkelisarja Demokraatti-lehdessä. Sasu Puna sesta Aimo Kairamoon. Suomi-Seura ry oli juuri valinnut Iso-Britanniassa asuvan Lennonin Vuoden ulkosuomalaiseksi. 33 Demokraatti JUHLASEMINAARISSA HELSINGIN työväentalolla Demokraatin emerituspäätoimittaja Antti Vuorenrinne kertoi lehden kuuluisista pakinoitsijoista Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin viestintäpäällikkö Iisakki Kiemunki ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine löysivät juteltavaa juhlahumussa. Demokraatin pitkäaikaisella avustajalla Eeva Lennonilla oli myös aihetta juhlaan. Seminaarissa puhui myös Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho, joka varoitti lehdistövapauden rapauttamisen vaaroista (juttu sivulla 35). Työministerien, nykyisen ja kahden entisen iloinen tapaaminen: Tuula Haatainen, Liisa Jaakonsaari ja Timo Harakka viihtyivät Demokraatin juhlilla
Yhteiskunnissa, joissa media on vallanpitäjien kontrol loima äänitorvi, kytee pysyvä epäluottamus. De_26032020_34.indd 34 17.3.2020 15.27. Nyt olemme tilanteessa, että oikeuksien ja vapauk sien lisäksi lainsäädännön toinen puoli nousee esiin. On myös hyväksyt tävä se, että huolimatta huolellisesta valmistautumisesta ja pyrkimyksestä arvioida kokonaistilanne oikein, jotkut päätöksistä saattavat osoittautua virheellisiksi. On totuttu ajattelemaan, että on olemassa kaksi totuutta: virallinen ja sitten se toinen, jossa ihmiset elävät. Seuraavana vuorossa on Osmo Soininvaara. Vallan laidalta Ulpu Iivari, toimittaja M inulla on tapana tehdä sunnuntai aamuisin pieni lenkki. Perustuslakiin on kirjattu niin sanottujen klassisten perusoikeuk sien lisäksi kansalaisten sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet. Houku tus ja vaatimus näyttäviin toimenpitei siin on suuri. Vapauksiamme voidaan rajoittaa kriisin kohdatessa. Hyvään johtajuuteen kuu luu kyky toimia rationaalisesti mutta sa malla kansalaisten huolta ymmärtäen. 34 Demokraatti Palstalla kirjoittavat Ulpu Iivari, Osmo Soininvaara ja Seppo Kääriäinen. Tiedotusvälineiden rooli osoittautuu jälleen tärkeäksi. Rannan kahvilasta kantautuu korvapuustin tuoksu. Kansalaisten ja yhteiskunnan suhde, se syvä virta, joka kuljettaa asioita eteenpäin rauhallisesti tai vaaral lisesti pärskyen, punnitaan poikkeusoloissa. PÄÄTTÄJIIN KOHDISTUU kriisitilan teessa monenlaisia paineita. Lähei sissä sairaaloissa pidetään huolta ih misistä. Jotta asiat sujuvat, tarvitaan luottamusta ja tietoa toimenpiteiden pohjaksi, kuten päättäjämme ovat useaan kertaan to denneet. On rau hallista, mutta raitiovaunut ja bussit kulkevat jo. On myös hyväksyttävä se, että huolimatta huolelli sesta valmistautumisesta ja pyrkimyksestä arvioida ko konaistilanne oikein, jotkut päätöksistä saattavat osoit tautua virheellisiksi. Joskus pitää tehdä enemmän kuin kan salaiset odottavat. Kau punki herää uuteen päivään. Avoimen ja monipuolisen tiedonvälityksen maail massa – näin voi ainakin idealistisesti ajatella – kansa laiset näkevät itsensä osana yhteisöä, ja järkevälle toi minnalle on mahdollisuuksia. Perustoiminnot pelaavat. Poikkeusoloissa tämä merkitsee, että yhteisen kokonaiskuvan ja toimin nan asemasta ihmiset keskittyvät omiin selviytymiskei noihinsa niiden seurauksista välittämättä. Hyvinvointivaltiossa olemme tottuneet vaatimaan yhteiskunnalta turvaa. Kansalainen pesee käsiään VAPAUKSIAMME VOIDAAN RAJOITTAA KRIISIN KOHDATESSA. Poikkeustilanne nostaa esiin viranomaistoimin nan ohella myös sen, kuinka kansalaiset huolehtivat itsestään ja läheisistään, osoittavat harkintakykyä ja miettivät myös yhteistä etua. Koen sen ai kana isänmaallista onnea. Heiltä tiva taan sellaistakin tietoa, jota ei uudessa tilanteessa yksinkertaisesti ole. Puistossa jotkut ulkoilevat lasten kanssa. On puh dasta vettä, lämpöä ja valoa. Tunnen vahvasti eläväni hyvässä maassa. Meillä on oikeuksia, mutta vel vollisuuksista ja vastuusta ei puhuta kovinkaan pal jon. On vapaus ilmaista itseään ja osallistua päättäjien valintaan. Käsien pesun olemme ainakin oppineet
De_26032020_34.indd 35 17.3.2020 15.27. Ahon mukaan niitä vastaan taistellaan parhaiten luotettavalla tiedolla, työllä mitä tieteentekijät ja journalistit tekevät. – Populistiset liikkeet kyseenalais tavat voimakkaasti mediaa, kun se tuo esiin heidän maailmankuvastaan poik keavaa tietoa. – Lehdistönvapauden ansiosta suo malaiset ovat saaneet tietää esimerkiksi vanhustenhuollon epäkohdista tai Jari Aarnion tekosista. Myös Suomessa on nähty, kuinka kaikki päättäjät eivät arvosta leh distönvapautta. SUOMI ON edelleen lehdistönvapaudessa maailman kärkeä. – Ensimmäisenä kiellettyjen listalla olivat uutiset kansainvälisistä ihmisoi keusjärjestöistä. Valheet johtavat siihen, että emme kohta usko enää mihinkään. Eniten se on Ahon mukaan heiken tynyt Euroopassa. Taustalla on erityi sesti oikeistopopulististen liikkeiden vai kea mediasuhde. Aho puhui sanan ja leh distönvapaudesta Demokraattilehden 125vuotisjuhlaseminaarissa. Ahon mukaan sananvapaus ymmärre tään liian usein mielipiteen vapautena. Ilman mediaa moni alaikäisiin kohdistunut seksuaalinen hy väksikäyttö olisi jäänyt piiloon. Se mikä on uhattuna on oikeus vastaanot taa tietoa. Roskaa on aivan liikaa. Viime vuosina näin on tapahtunut esi merkiksi Thaimaassa ja Unkarissa. Samaan aikaan sosiaali sen median verkkohuutaminen ja ole mattomasti taustoitetun tiedon määrä on räjähtänyt aivan eksponentiaalisesti. – Lehdistövapautta pitää kannatella niin kuin kaikkia muitakin asioita de mokratiassa. Esimerkiksi vastuullisen median tuot tamaa luotettavaa tietoa on Ahon mu kaan väitetty julkisuudessa valeuutisiksi. Muutoksen taustalla on osin median murros. Somen ja oikeustopopulismin takia ihmisten on yhä vaikeampaa erottaa sitä, mikä on totta ja mikä ei. Teksti Simo Alastalo P erustuslailla suojattu kan salaisen oikeus vastaanot taa tietoa on Suomen Jour nalistiliiton puheenjohta jan Hanne Ahon mukaan vaarantunut. – Ihmisten on yhä vaikeampaa erottaa sitä, mikä on totta ja mikä ei. – Perinteinen lähdekriittisesti toimi tettu, faktojen osalta tarkastettu journa lismi on ollut talousvaikeuksissa jo kym menen vuotta. MEDIAN TULEVAISUUS MYÖS POLIITTINEN mielipideilmasto on Ahon mukaan muuttunut lehdistönva pauden vastaiseksi. – Kun kansansuosiota nauttiva polii tikko jatkuvasti halveksii mediaa, kan san enemmistö voi kääntyä vastusta maan lehdistönvapautta ja hyväksyä me dian toiminnan rajoittamisen. Tämä lisää lehdistönvapauden merkitystä. – On tärkeätä muistaa, ettei valhe johda siihen, että alamme uskoa valhei siin. Jos Greta Thunbergistä haluaa uutisoida, pitää ensin ky syä lupa valvojalta. Juuri tämän takia lehdistön vapaus on niin hirvittävän tärkeä asia, Aho sanoo. 35 Demokraatti Kohta emme usko mihinkään SUOMESSA ON NÄHTY, KUINKA KAIKKI PÄÄTTÄJÄT EIVÄT ARVOSTA LEHDISTÖNVAPAUTTA. Luotettavan tiedon tuottaminen ja jul kaiseminen on Ahon mukaan monella tapaa vaikeutunut. Eräs lehdistönvapautta heikentävä il miö ovat internetissä leviävät valeuutiset. Suomen Kuvalehti uutisoi tiistaina, että Un karin hallitus on antanut tiedotusväli neille ohjeet, mitä saa uutisoida ja mitä ei. Maailman mittakaa vassa lehdistönvapaus on silti heikenty nyt. – Mielipiteen ilmaisemiselle on ny kyään valtavasti mahdollisuuksia
36 Demokraatti De_26032020_36.indd 36 18.3.2020 13.47
37 Demokraatti Vastausten etsijä Kirjailija Samuel Davidkinille juutalainen identiteetti ja kulttuuri ovat keskeinen osa ajattelua ja henkistä kasvua. Kysymysten esittäminen ja vastausten etsiminen ovat Davidkinille pitkä prosessi, joka yhä jatkuu. Teksti Janne Ora / Kuvat Jani Laukkanen KASVO De_26032020_36.indd 37 18.3.2020 13.47
– Pieni yhteisö, pieni suku. DAVIDKIN KERTOO toisenkin havainnollisen esimerkin juutalaisen yhteisön ja suvun merkityksestä sekä ihmisten läheisyydestä toisiinsa. Olin hänen kanssaan hyvin läheinen. Erimielisyyksiä ei varota, tunteiden voi antaa tulla. Vaikka välillä huudettaisiin toisille, voidaan silti olla parhaat kaverit. Myös lapsia ja heidän mielipiteitään kuunnellaan. He lukivat tekstejäni ja opettivat minut lukemaan ja kirjoittamaan. 38 Demokraatti D avidkinin perheen esikoinen Samuel oli viisivuotias, kun hän vei Helsingin Töölössä asuneelle isoäiti Marylle juuri kirjoittamansa tarinan. Lapsuuden anekdootti tuntuu kiteyttävän monia keskeisiä juutalaisen kulttuurin piirteitä: kirjallisesti rikas ja taitava, suvaitsevainen, perheja sukukeskeinen. – Se mitä juutalaisuus on antanut minulle hyvin paljon, ihan pienestä pitäen, on ollut keskustelevuus. Kannustavuus ja lasten arvostaminen ovat tunnusomaisia juutalaisessa kulttuurissa. – Lähtöpiste ja perusta kirjoittamiselleni on oma kotini ja vanhempani. Kun Davidkin nuoruusvuosinaan osallistui juutalaiseen yhteisön tapahtumiin, tiesi isoäiti jo Samuelin tullessa häntä moikkaamaan, mistä pojanpoika oli tulossa: samassa tilaisuudessa ollut isoäidin ystävä oli soittanut ja kertonut, että hän oli vasta nähnyt Samuelin. D-KASVO De_26032020_36.indd 38 18.3.2020 13.47. Myös isoäitini Mary oli todella kannustava ja lapsirakas ihminen. – Meillä on ajatus siitä, että lapsissa ja lastenlapsissa on tulevaisuus ja heistä tulee vielä jotakin suurta, Samuel Davidkin sanoo. Tieto kulki nopeasti, Samuel Davidkin sanoo, hymyilee lämpimästi, ja taitaa vieläkin viipyillä siinä vuosien takaisessa hetkessä isoäitinsä luona
kirjailija, julkaissut kolme romaania: Esikoisten lunastus, Sodomasta pohjoiseen ja Rautakupoli . syntynyt Helsingissä vuonna 1983, asuu Helsingissä . Onko se sitten nimenomaan juutalaisen kirjallisuusja tekstiperinnön vaikutusta, sitä on vaikeampi määrittää. Asko saa uuden tilaisuuden, kun Helsingissä tapahtuu sarja outoja murtoja asunnoissa, joiden Asko juutalaisen kollegansa Daniel Janovskyn avulla päättelee olleen juutalaisten asuttamia. Prologin jälkeen tarina liikahtaa ajassa kaksi vuosikymmentä eteenpäin, poliisin rikostorjuntayksikössä työskentelevän Leo Askon arkeen. Prologi etenee tihein vedoin ja kuvaa painajaisen nähneen miehen yölliset näyt, unestaan ahdistuneen miehen näkökulmasta kerrottuna. Tämä tarkoittaa osin vanhan tulkitsemista uudelleen. Askon nahkoihin menossa tuntuisi olevan erityisesti juutalaisen kirjallisuusja tekstiperinnön vaikutteita, miltä tämä kuulostaa, kirjailija Davidkin. . Useammin kuin kerran tai kaksi hän epäröi, puntaroi, kyseenalaistaa ja haastaa keskustelussamme esiin nousevia sanoja ja käsitteitä. Davidkin vaikuttaa – päähenkilöidensä Leo Askon ja David Janovskyn tavoin – itsekin syvämietteiseltä ja harkitsevalta, tarkaltakin. harrastaa salibandyä ja lenkkeilyä Onko tiivis yhteisö joskus merkinnyt myös sellaista sosiaalista kontrollia ja painetta yhdenmukaisuuteen, joka pienissä yhteisöissä toisinaan vallitsee. Davidkinin esikoisteoksen kerronta on realistista, mutta kirjan tunnelma on ajoittain mystinen. 39 Demokraatti Hän tekee sen tavalla, joka saa lukijan uteliaaksi: miettimään, kysymään ja hakemaan vastauksia. Davidkinin romaanitrilogiaan kuuluvat Esikoisten lunastuksen lisäksi vuonna 2017 ilmestynyt Sodomasta pohjoiseen sekä viime vuonna ilmestynyt Rautakupoli. – Päähenkilö Leo Asko on avoin ja herkistynyt sille, että samalla kun hän oppii uusia asioita ulkopuolisesta maailmasta ja omasta taustastaan, hän löytää uutta myös sisimmästään. Mikään teksti ei ole suljettu, vaan pikemmin janoaa tulla yhä uudelleen tarkastelluksi ja tulkituksi. Se on minulle tuntematonta. Noin parikymppisenä pohtiminen syveni ja kypsyi, vähitellen, päätökseen elää juutalaista elämää ja arkea. Davidkinin ajattelussa siemenet juutalaisuuden ja juutalaisen identiteetin pohdintaan olivat idullaan jo murrosikäisenä. KIRJAILIJAN MUKAAN juutalaiselle perinteelle tyypillinen piirre on ”tekstien hyvin tarkka syvälukeminen”. DAVIDKIN KERTOO juutalaisen identiteetin merkitsevän hänelle paljon. opiskellut kauppatieteitä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. . Davidkin kertoo, että unet ovat tärkeässä asemassa hänen romaaneissaan. Asko haluaa mennä rikospaikoille niin, että hänelle ei ennalta kerrota mitään esitietoja tapahtuneesta. – Koko siihenastisen elämäni ajan olin toki tietyllä tasolla miettinyt juutalaisuuteen SAMUEL DAVIDKIN . Ensin pitää toki tuntea tulkintaperinteen suoma välineistö, joka samalla asettaa tietyt rajat. De_26032020_36.indd 39 18.3.2020 13.47. . Hän tutkii, problematisoi ja jatkojalostaa niitä: – On totta, että teoksissani lienee dekkareiksi runsaasti henkilöiden ajatusten ja sisäisen maailman kuvausta. romaanit muodostavat trilogian, joiden päähenkilöinä ovat poliisit Leo Asko ja Daniel Janovsky . ESIKOISTEN LUNASTUS -romaanissaan Davidkin väläyttää monessa kohdin toisen päähenkilönsä Leo Askon ajatuksia ja sisäistä maailmaa. Romaanin kerrontaa rikastavat monet viittaukset juutalaiseen kulttuuriin – niin juutalaisten tapoihin, juutalaisten historiaan ja uskontoon kuin kirjallisuuteen. Juutalaiset oppineet ovat verranneet tulkitsemattomaksi jätettyä unta suljettuun kirjeeseen. . Davidkin nappaa kiinni näistä ilmoille heitetyistä ajatuksentyngistä. Tätä selittänee miehen harkitseva ja analyyttisen oloinen luonne ja toimintatapa, mutta myös puhumiemme asioiden ja ilmiöiden räjähdysherkkyys ja vaikeus. Kysymykset saavat Samuel Davidkinin kasvot mietteliäiksi: – Minä en ole kokenut juutalaisen yhteisön taholta mitään kielteistä yhteisön painetta. Kaikissa kolmessa kirjassa rikoksia ratkoo työpari Asko ja Janovsky. ESIKOISTEN LUNASTUS, Davidkinin vuonna 2016 ilmestynyt esikoisromaani, käynnistyy kiinnostavasti. Näin häntä eivät kahlitse ennakko-olettamukset, jotka voivat pahimmillaan johtaa päättelyn harhateille. . . naimisissa, neljän lapsen isä . Kirjailija toteaa, että unet ovat muokanneet romaanitrilogian päähenkilön Leo Askon elämäntarinaa olennaisella tavalla. Juutalaisuus ei merkitse minulla vain tapakulttuurin noudattamista tyyliin, että ”tehdään nyt näin, kun on aina tehty niin”. – Samassa tekstissä voidaan nähdä useita eri tasoja, ja yksittäiset sanavalinnat ovat merkityksellisiä. – Unet ovat välähdyksiä olemisen salatummasta tasosta. Uskon, että tämä suhtautumistapa koskee myös ihmisen omaa ajattelua ja sisäistä maailmaa. – Se merkitsee esimerkiksi sitä, että otan juutalaisuuden perusteet vakavasti. . Keskustelevuudesta ja suvaitsevuudesta huolimatta
on viime aikoina ollut Suomessakin kasvussa, mikä on todella valitettava ja samalla myös todella vaikea asia käsitellä ja kohdata. – Ne vastaukset eivät tarkoittaneetkaan sitä, että okei nyt kun tiedän, tämä ei enää kiinnosta minua. 2 Kirjoittamaan ja kirjailijaksi ryhtymisen päätös. Tammikuussa 2020 Turun juutalaisen seurakunnan synagogaa töhrittiin punaisilla väritahroilla. – Toivottavasti juutalaisuus on minulle keskustelua ja miettimistä, joka kestää läpi koko elämän. liittyviä asioita. Se vaatii päätöksen. Davidkin miettii hetken, jatkaa. Tänä päivänä antisemitismia ei esiinny ainoastaan äärioikeiston piirissä, vaan sitä löytyy myös äärivasemmalta sekä jihadistisesti ajattelevien parista. – Antisemitismi tuntuu liittyvän voimakkaimmin ilmiöihin, joissa esiintyy äärilaitojen vahvan ideologista ajattelua. – Vaikuttaa siltä, että antisemitismi – Antisemitismin selittämätön puoli ei kuitenkaan saa aiheuttaa lamaannusta tai sellaista ajattelua, että ”no, tämä ilmiö tulee aina olemaan, emmekä voi sitä koskaan ymmärtää”. – Holokaustista on vaikea puhua, mutta samalla on tietenkin aivan keskeisen tärkeää puhua siitä. – Kun tapasimme ja keskustelimme, halusin erityisesti kuulla häneltä, mikä on juutalaisuuden suhtautumistapa eri asioihin ja ilmiöihin. Emme anna holokaustin ja antisemitismin nujertaa meitä. Davidkin puhuu rauhallisen tyyliinsä ja hiljenee hetkeksi. Holokausti on valtava asia, joka on ihan äskettäin tapahtunut. MARRASKUUSSA 2019 Helsingin juutalaisen seurakunnan synagogan ja Israelin suurlähetystön ulkopuolelle kiinnitettiin juutalaisvihamielisiä tarroja ja tunnuksia. Päinvastoin olikin niin, että tämä on hieno juttu ja haluan tietää lisää. Juutalaisvihamielistä häiriköintiä on myös Suomessa tapahtunut vuosien mittaan kohtalaisen usein, vaikka kaikki yksittäiset tapaukset eivät aina nouse mediajulkisuuteen. Samoihin aikoihin Isaij Davidkinin Helena-vaimon veli Jehuda Rosenbaum lähti perheineen Liettuan Kaunasiin. Nykyään sellaisen tiedon saaminen on helpompaa, kun voi lukea niistä asioista netistä, tilata Amazonista kirjoja ja kuunnella podcasteja. 3 TÄRKEINTÄ 3 Päätös elää juutalaista elämää. Hänen isoisänsä Isaij Davidkin muutti Venäjän vallankumouksen aikaan Suomeen. Rakentamisen ja hyvän tulevaisuuden näkemisen meininki on keskuudessamme vahva. Meidän tulee muistaa se ja kunnioittaa kaikkien holokaustissa menehtyneiden muistoa. Ehkäpä juutalaisten tämänhetkinen henki on enemmänkin se, että nyt me rakennamme kansaamme uudes taan. Davidkinin mielestä on älyllistä epärehellisyyttä nähdä antisemitismin esiintyvän yksinomaan äärioikeiston teoissa ja puheissa. – Holokausti on aihe joka vetää hyvin hiljaiseksi. UNET OVAT VÄLÄHDYKSIÄ OLEMISEN SALATUMMASTA TASOSTA. Isaij Davidkinin langolle ja tämän perheelle kävi huonosti, sillä lähes koko perhe tapettiin keskitysleireillä. Kotona olimme pitäneet yllä erilaisia perinteitä, kuten sapatin ja hanukan viettoa, mutta syvempi älyllinen pohja siitä, että miksi me teemme näin, alkoi avautua minulle. 40 Demokraatti D-KASVO 1 Se, että päätin jakaa elämäni vaimoni kanssa. Davidkin painottaa, että kysymysten esittäminen ja pohtiminen sekä vastausten etsiminen on pitkä prosessi, joka yhä jatkuu. DAVIDKININ SUKU ei ole säästynyt antisemitismiltä ja sen kauheimmalta luvulta historiassa, holokaustilta. Vihamielisyys meitä juutalaisia vastaan on jatkunut kauan ja aina se on löytänyt erilaisia muotoja. Tämä kehitys on ollut minulle luonnollista, ja se on osin syntyisin lapsuudenkodista, meidän tavoista ja keskusteluista. Davidkin muistaa hyvin, kuinka hän niihin aikoihin jutteli juutalaisuudesta erään helsinkiläisen ystävänsä kanssa, joka oli opiskellut juutalaisuutta Israelissa. – On myös niin, että merkittävä osa tiedosta ja suhtautumistavoista välittyy vain aidon henkilökohtaisen ja yhteisöllisen kontaktin ja läsnäolon kautta. Antisemitismiin on aina läpi vuosituhansien liittynyt tietty selittämättömyys. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Päätin, että sisälläni on sellainen riittävä tunne, että minun täytyy tehdä tämä nyt, jos aion kirjoittaa. Olin siihen aikaan muunlaisissa töissä markkinoinnin parissa. De_26032020_36.indd 40 18.3.2020 13.47. – Olemme hyvin syvästi päättäväisiä siitä, että me tulemme jatkamaan ja olemaan täällä vielä silloin, kun vihollisemme eivät enää ole täällä. Yksi keskitysleiriltä elossa selviytyneistä oli Jehuda Rosenbaumin Lilly-tytär, jonka Samuel Davidkinin isoisän isä Isaij David kin adoptoi sodan jälkeen. Lilly Millner elää yhä ja asuu Helsingissä
41 Demokraatti De_26032020_36.indd 41 18.3.2020 13.47
Mutta on jazzdiplomatiaa osattu myöhemminkin harjoittaa. 1970-luvulle tultaessa jazz oli menettänyt potentiaalinsa kylmän sodan propagandataistoissa. ILTAA KOHTI käännyn enemmän free jazzin puoleen, johon 1960-luvun edetessä kanavoitui jazzin vastakulttuurinen traditio. Hankkeet eivät edenneet, mutta rocktähtien esiintymisillä on sittemmin riittänyt kysyntää erilaisten hyvien asioiden edistämiseksi. WikiLeaksin paljastusten mukaan Yhdysvaltain Moskovan-lähetystössä suunniteltiin sen sijaan Bob Dylanin ja Joni Mitchellin kaltaisten artistien värväämistä kiertueille. Yhdysvaltain oma liberaalisuus vain oli kovin toispuolista. KYSYIN KERRAN yhdeltä pitkän linjan rumpalilta, oliko hän jazzurallaan törmännyt politiikkaan missään muodossa. Erkki Liikanen on kertonut Brysselin päiväkirjoissaan jazzbrunssiensa suuresta suosiosta, kun Suomea tehtiin 1990-luvulla tutuksi EY:n sisäpiireissä, Jacques Delorsista alkaen. Samanaikaisesti jazz oli CIA:n rahoittaman vastafestivaalin vahvin vetonaula, kärkenään moderni klarinetisti Jimmy Giuffre. De_26032020_42.indd 42 17.3.2020 13.47. Hän vastasi, että soittamaan mentiin aina, kun keikka vain jostain saatiin. YHDYSVALTAIN OMA LIBERAALISUUS OLI KOVIN TOISPUOLISTA. Amerikkalaiset ymmärsivät varhain, että jazzissa oli kulttuuridiplomatian ässä. Voice of American jazzohjelmat läpäisivät lännen ja idän erottavat esiriput ja ylsivät pohjoisessa Suomeen asti. Samoja säveliä etsi aikanaan muutaman kilometrin päässä varhaisteini Ulf Sundqvist lyhytaaltoradiosta. 42 Demokraatti MAALISKUUN TULLEN alan kaivata putkinotkooni, jossa kevään ihme tuo palan Toscanaa Sipooseen. Jazzin diplomatiaa KOLUMNI Mikko Majander mikko.majander@magma.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti, joka työskentelee tutkijana ajatuspaja Magmassa. TUORE JULKAISU Free Jazz Communism dokumentoi Archie Sheppin ja Bill Dixonin avantgardistisen yhtyeen vierailua Helsingin nuorisofestivaaleilla 1962. Parempi niin, että musiikki yhdistää yli mielipidekirjojen ja muiden kuilujen. Sen paikantaminen poliittiselle kartalle on yhtä kimuranttia kuin koko vuosikymmenen kulttuurikumouksen. Radiosignaalien lisäksi lähetettiin maailmalle huippuartisteja soittamaan vapauden musiikkia, voittamaan totalitarismin uhkaamat ja kolmannen maailman sydämet liberaalille demokratialle. Kyllä sellainen maa oli tervetullut mukaan, josta löytyi Eero Koivistoisen ja kumppaneiden tasoisia muusikoita. Moni musta muusikko hankkiutui toisen maailmansodan jälkeen Eurooppaan, jossa rodullinen toleranssi oli väljempää kuin Amerikan punaniskaisilla sydänmailla. Siellä verkkaisissa aamupäivissä Gerry Mulliganin baritonifoni ja muu 1950-luvun jazz taas kohta virittävät mielen hyville aaltopituuksille
KASVOT PEILISSÄ Kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi De_26032020_42.indd 43 17.3.2020 13.47. 43 Demokraatti Milla Kalliomaa 55-vuotias Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri. K un katson peiliin, näen monta hyvää vuosikymmen tä. Jokai sella lapsella tulee olla mahdollisuus kasvaa ja kehittyä täyteen potentiaa liinsa, ja siitä on yhdessä pidettävä huolta. Hän ajattelee, että monilla lapsilla Suomessa asiat ovat hyvin, mutta on myös paljon parannettavaa. Peilistä minua katsoo nainen, joka on tyytyväinen elämäänsä tässä ja nyt. Häntä huolettaa eriarvoistuminen. Näen matkalla koettuja vastoinkäy misiä ja sinnikkyyttä kohdata eteen tulevat asiat. Peilissä on ihminen, joka nauttii työstään ja innostuu siitä, että ihmiset antavat aikaansa ja osaamistaan yhteisen hyvän ja toisten ihmisten hyvinvoinnin eteen. Näen ihmisen, joka nuorena oli aina valmis jakamaan näkemyksiään, mutta joka on oppinut kuuntelemaan. Perhe, aviomies, kolme aikuista lasta, suku ja ystävät ovat hänelle tärkeitä. Näen, miten elämä on hionut särmiä ja lisännyt sävyjä joskus ennen niin selkeisiin väreihin. Näen päättäväisyyttä tehdä loppuun sen, minkä on aloittanut ja luvannut. Hän on lapsuuden puolusta ja. Näen mielenkiintoisia tehtäviä, joihin hän on saanut tarttua innostu neena
44 Demokraatti De_26032020_44.indd 44 17.3.2020 13.59
45 Demokraatti Kuutti Lavoselle barokki kertoo ihmisyyden tarinaa Didrichsenin taidemuseon Aika ja ikuisuus juhlistaa hiljattain 60-vuotismerkkipäiväänsä viettäneen Kuutti Lavosen taiteilijauraa. Teosten oikea plaseeraus eli asettelu paikoilleen syntyy kokeilemalla. Ripustuksessa haetaan KULTTUURI De_26032020_44.indd 45 17.3.2020 13.59. Teksti Sirpa Pääkkönen / Kuvat Nora Vilva R ipustus on tärkeä, koska se luo näyttelyn dramaturgian, Kuutti Lavonen sanoo Didrichsenin näyttelystään. Lavosen mukaan jokainen tila tuo omia haasteitaan näyttelydramaturgialle. Kasvojen esikuvina on ennen muuta barokki, ja juuri näistä barokkikasvoista Lavonen tunnetaan hyvin. Näyttelysali on täynnä rosoisia madonnankuvia, mietteliäitä, sisäänpäin kääntyneitä ihmiskasvoja, joissa on ajatusta ja särmää. Hän on tutkinut ihmistä kuvissaan yli neljäkymmentä vuotta
Juuri valoa kuvataiteilija tarvitsee. Normalisoin työrytmini tahdon voimalla. Veistokset ovat inhorealistisia, mutta vaikuttavia. Tarkkailin luontoa ja maalasin akvarelleja. Hän on mukana vähintään kahdessa näyttelyssä joka vuosi. Hän lähti vuodeksi Italiaan Urbinoon opiskelemaan grafiikkaa. TAITEILIJAKUVA De_26032020_44.indd 46 17.3.2020 13.59. Puolustaja-teos kuvaa tilannetta kidutuksen jälkeisenä päivänä. – Tämä on minun ammattini. Ennen Lavosta ateljeessa asui ja työskenteli taidemaalari Göran Augustson. Siihen auttavat näyttelyiden deadlinet. Hän itsekin rakentaa siltoja taidehistorian ja nykyajan välillä. Lavosen taide antaa elämyksiä ja energiaa katsojille. Uusien töiden tekeminen vaatii kurinalaisuutta. Se laskeutuu ihmisruumiin osiin ja kertoo ihmisyyden tarinaa. Kidutettuna ihminen suoltaa suustaan mitä tahansa. Puolustaja kärsii, mutta pysyy kannassaan, ja hänen oma maailmankatsomuksensa on vahvempi kuin koskaan. Uuden työjakson aloittaminen vaivaa minua. Hän ihastui muiden muassa Giottoon (1267–1337), Caravaggioon (1571–1610) ) ja Bernardo Cavallinoon (1616–1656), josta hänellä on tekeillä väitöskirja Lapin yliopistoon. Barokki synnytti esimerkiksi puuveistotaiteen, jossa maalatut madonnat itkevät Kristuksen ruumista samalla, kun ruumiista valuu veri. – Kuvassani voi olla yksityiskohtia jostain vanhasta maalauksesta, mutta yhdistän kuvaan minulle läheisten ihmisten piirteitä ja psykologiaa sekä vanhan kunnioittamisen ja nykypäivän. BAROKISTA INSPIRAATIONSA ammentava Lavonen sisällyttää teoksiinsa yhteiskuntakritiikkiä, vaikka se ei tule katsojalle välttämättä ensimmäisenä mieleen. Didrichsenin näyttelyssä on esillä liiduilla ja pastelliväreillä tehty teos Puolustaja. Lavosella on ateljee Lallukan taiteilijakodissa Töölössä. Välillä matkustettiin myös Italiaan. Tällä minä elän. Suomeen palattuaan hän pääsi opiskelemaan silloiseen taideakatemian kouluun ja valmistui taidegraafikoksi vuonna 1984. – Renessanssiajan taide on matemaattista ja musikaalista, mutta barokki tihkuu lihallisuutta ja intohimoa. – Ripustuksen tärkein tehtävä on tukea teosten sisältöä ja niistä syntyvää tarinaa. Hän imi itseensä kansainvälisyyttä, koska perhe vietti pitkiä aikoja Ranskassa 1960-luvulla. Barokissa ovat läsnä sekä ilo että häpeä. Keväällä Lavosen töitä lähtee yhteisnäyttelyyn Etelä-Sisiliaan ja kesällä hänen töitään nähdään Kesälahdella. Lavonen on vuosien varrella osallistunut ja järjestänyt ahkerasti näyttelyitä. Äiti Maija Lavonen on tekstiilitaiteilija. Kuutti Lavonen kasvoi kuvataiteen ja kuvien ympäröimänä. Uusimmat teokset valmistuivat juuri ennen avajaisia. OMASTA KUTSUMUKSESTAAN Lavonen sai kiinni teini-ikäisenä. Näin taide lisää voimia kohdata arki. Ateljeessa on vielä Augustsonin tavaroita kuten hänen korkea jakkaransa, jota hän oli käyttänyt siveltimiensä telineenä. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Lavonen pyrki Taideteolliseen korkeakouluun opiskelemaan graafista suunnittelua, mutta ensimmäinen yritys ei tärpännyt. Lavonen käsittää yhteiskunnallisuudeksi sen, että taide koskettaa, antaa syvällisiä elämyksiä ja energiaa ihmiselle. Kesän jälkeen pääsin vapaaoppilaaksi Lauri Anttilan kurssille Taideteollisen korkeakoulun iltakouluun, vaikka olin vasta koululainen. – Tapaan sanoa, että kaikki hyvä taide on yhteiskunnallista, mutta kaikki yhteiskunnallinen taide ei ole hyvää taidetta. Italiassa hän kiersi ahkerasti gallerioita ja tutustui renessanssiajan ja barokin maalareihin. Siellä oivalsin, että kykenen johonkin. Huvilan vanhalle puolelle Lavonen on valinnut itselleen merkityksellisiä teoksia vuosien varrelta. Hän kokeilee väriliituja suoraan seinään, kun hän alkaa luonnostella uutta teosta. Tarkkasilmäinen katsoja voi havaita, että sokea silmä esiintyy kuvissa. – Toinen silmäni on sokeutunut. Sitä hän saa Yö-yhtyeen musiikista, erityisesti kappaleesta Rakkaus on lumivalkoinen. Mutta millaisena etappina Lavonen pitää kuuttakymmentä ikävuotta. Lavonen valitsi omaksi tekniikakseen grafiikan, koska ei halunnut astua isänsä, taidemaalari Ahti Lavosen varpaille. – Tiedän iän mukanaan tuomat fyysiset rajoitukset, mutta sisältä tunnen itseni yhä nuoreksi. Lallukassa siis tuntuu myös aikaisempien sukupolvien perintö. Siihen vaikuttavat teosten värit, koko ja tekniikka. Kun teokset osuvat sopiville kohdille, syntyy dramaturgia, Lavonen kiteyttää. Taide on Lavosen mielestä silta eri kulttuureiden välillä ja välittää yleisinhimillisiä viestejä. – Olen taitava pettämään itseäni. 46 Demokraatti teoksille sopivaa rytmiä. DIDRICHSENILLÄ ON esillä nelisenkymmentä teosta, joista suurin osa on uusia värigrafiikan vedoksia. Opettajani olivat Lauri Anttila ja Tapani Mansikka. Hän seurasi lapsena läheltä, miten kuvat syntyvät. – Osallistuin kesälukioseuran kuvataidekurssille Nauvossa 15-vuotiaana. Barokissa Lavosta viehättää sen aistivoimaisuus ja mahdollisuudet psykologisiin tulkintoihin. Samalla tavalla hän tarvitsee itse elämyksiä ja inspiraatiota, jotta työskentely sujuisi. Työ jatkuu. Inkvisitio on kiduttanut häntä ja vaatinut tunnustusta vääräuskoisuudesta. Lavonen on peittänyt ateljeen takaseinän paksulla vanerilevyllä. Valo tulvii sisään kookkaista ikkunoista korkeassa ateljeetilassa. Lavosen mukaan kuva esittää vaeltavaa juutalaista Iberian niemimaalla. Lavosen mukaan teos heijastaa monesti mallin psyykkistä tilaa, mutta se voi heijastaa myös fyysistä tilaa ja myös taiteilijan fyysistä tilaa
Juhlanäyttely Aika ja ikuisuus Didrichsenin taidemuseossa 3.5.2020 asti. . Kuvataitelija ja taidegraafikko. Tyrvään kirkkotilojen seinämaalaukset 2005– 2009. Osallistunut useisiin kymmeniin taidenäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla. 47 Demokraatti KUUTTI LAVONEN . . De_26032020_44.indd 47 17.3.2020 13.59. . . . Maalasi siipialttarit Eliel Saarisen suunnittelemaan Tarton Paavalinkirkkoon kirkon kunnostuksen yhteydessä. . . . . . Valmistui taidegraafikoksi Suomen taideakatemian koulusta 1984.
Näyttelyn käsikirjoittanut ja yhdessä demarinaisista koostuvan työryhmän kanssa aineiston siihen kerännyt Karoliina Hult täydentää, että naisia myös opastettiin pukeutumaan ja riisuutumaan pimeässä, jottei puoliso näkisi ”nimettömiä”. Rintaliivit ja pikkuhousut saavat vilahtaakin. NÄYTTELY VIE reilun sadan vuoden matkalle korseteista rintaliiveihin ja rintaliivien polttamisesta taas korsetteihin. – Kyllä kureliivit oli piukat, Katajisto muistelee naurun säestämänä. Hän sanoi aina, että mie en ymmärrä teitä tyttöjä, kun laitatte villahousuja jalkaan! He olivat naisia, hänen ikäluokkansa, meistä tuli vähän jätkätyttöjä sitten, hän nauraa. – Varmaan häveliäisyyssyistä, mutta myös siksi, ettei niitä aina ihan valkoisiksi saanut. Siitä Lankinenkin kertoo: – Äitini, joka oli Viipurin tyttöjä, piti löysäpunttisia silkkisiä alusvaatteita hamaan hautaan. Kyllä me nyt päästään helpolla! Alusvaatteiden pesu oli hankalaa ennen vanhaan, Lankinen muistuttaa ajasta ennen lämmintä juoksevaa vettä. Marja-Liisa Lankinen kysyy, muistaako porukka, kuinka alushousut ripustettiin narulle kuivumaan taiteltuna niin, ettei haaraosa näkynyt. Toisaalta alusvaatteet ovat vieläkin joillekin niin henkilökohtainen asia, ettei niistä puhuta tai haluta niiden näkyvän vaatteiden alta, hän kuvailee. – Ennen kuin alusvaatteita alettiin valmistaa tehtaissa, naiset teetättivät niitä. 48 Demokraatti ALUSHOUSUJEN AIKA Nimettömiä ja yhden pillun päre Pirkanmaan Demarinaisten puuhaama näyttely avaa naisten alusvaatteiden historiaa. – Pikkuhousut, alkkarit, stringit – nyt on miljoona nimeä ja erilaisia malleja. EUROOPASSA NAISTEN alushousut yleistyivät 1900-luvulle tultaessa ja Suomessakin ne arkipäiväistyivät vähitellen, mutta ei niiden käytöstä kylillä kuulutettu. Sukupolvien välillä on ollut eroa asenteissa ja asuvalinnoissa. Seinille ripustetut alusvaatteet, vanhat mainokset ja muu esineistö kirvoittavat kielenkannat ja vievät Eläkkeensaajien Tesoma-kerholaiset nostalgiatripille. Nimettömät 120 vuotta -näyttely kuvaa alusvaatteiden muodonmuutoksen pitkäpunttisista alushousuista nykypäivän pikkareihin, mutta myös kertoo, miten alkkareihin on eri aikakausina suhtauduttu. Näyttely tullee esille Demarinaisten liittokokoukseen marraskuussa, ja näyttelyn tai sen osia saa myös lainaan. Naisten emansipaatio, tekstiiliteollisuuden historia ja merkitys naisten työllisMaija-Liisa Lankinen ja Terttu Katajisto muistelivat näyttelyssä menneitä. De_26032020_48.indd 48 18.3.2020 10.28. Pirkanmaalaisittain ideoitu näyttely on liitetty osaksi myös Demarinaisten 120-vuotisjuhlavuotta, ja se on toteutettu yhteistyössä Werstaan ja Sosialidemokraattisen naisliiton kanssa Kansan sivistysrahaston tukemana. Asenteet muuttuivat hiljalleen. Mentiin tilaamaan ”ne”, koska ei voinut ääneen sanoa, että alushousut, Pirkanmaan Demarinaisten puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult kertoo. Teksti ja kuvat Anna-Liisa Blomberg T yöväenmuseo Werstaan Komuutti-näyttelytilaan pelmahtaa joukko iloisesti pulisevia naisia
De_26032020_48.indd 49 18.3.2020 10.28. Marja-Liisa Lankisessa muistoja herättää virkattu kuukautissuoja. – Naiset käyttivät kuukautisten aikaan saunan lauteiden suojana pärettä, hän selvittää. Hultille kiinnostavin kirpparilöytö oli drag queenin alusasu, joka tuo näyttelyyn omanlaisensa kulman sukupuoleen ja sukupuolirooleihin. Näyttelyn aineisto on haalittu muun muassa vinttien perukoilta ja kirpputoreilta. Materiaalia on saatu myös Kangasalla yhä toimivalta alusvaatetehtaalta TamSilkiltä, jonka historia ulottuu vuoteen 1909. Karoliina Hult kertoo, että naisten intiimisuojien kehitystä kuvaava osio päätettiin lisätä, kun hän törmäsi selitykseen ilmaisulle ”tuhannen pillun päreet”. Kiinnostusta herättää myös vitriini, jossa on tuttuja kuukautissuojia eri aikakausilta ja puinen läpyskä, jonka käyttötarkoitus ei ole kaikille tuttu. Äiti oli ripustanut itse virkkaamiaan suojia narulle ja sisko kysyi, mitä ne ovat. Se kirvoittaa kommentteja myös eläkkeensaajien porukassa. – Sisko ihasteli, että äidilläpä onkin paljon kesähattuja. – Äiti sanoi, että ne ovat äidin kesähattuja, Lankinen nauraa. 49 Demokraatti täjänä – näkökulmia riittää. Niin se oli, ei voitu silloin oikeilla sanoilla puhua. Luokkaerotkin näkyvät: puuvillaa vai pellavaa, kumpaa mahtavat olla työläisnaisen nimettömät. Näyttelyn rakentaminen oli kiinnostava projekti, kertovat näyttelyn käsikirjoittanut Karoliina Hult ja Pirkanmaan Demarinaisten puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult. – Kun metsämiehet näkivät sopivan männyn, saattoivat he tokaista, että tuostahan olisi tuhannen pillun päreiksi, Tuula Petäkoski-Hult jatkaa
HELSINKI UNDERGROUNDIN sävy on voimakkaan yhteiskunnallinen. Rikkaat ovat hänen tarinoissaan lähinnä nilkkejä. Teksti Esa Mäkijärvi / Kuva Pertti Nisonen W SOY:n julkaisemat Jani Saxellin synkät romaanit Sotilasrajan unet (2014) ja Tuomiopäivän karavaani (2017) saavat nyt seurakseen Helsinki Undergroundin, joka jatkaa temaattisesti edeltäjiensä jäljillä. Ote on maagisen realistinen. Jani Saxell puolustaa laitapuolen kulkijoita ja Helsingin rosoista historiaa. Kukaan muu Suomessa ei kirjoita niin kuin Saxell ja hänen toivoisikin saavan teoksillaan kansainvälisemmän yleisön. Helsinki Underground on jälleen lukijalle melkoinen savotta, sillä siinä on vajaat 600 sivua. Ihmisiä kuvataan tosin muutenkin kävelevinä ristiriitoina, joista ei ota selkoa. Saxell tuntuu noudattavan tässäkin romaanissaan muun muassa David Foster Wallacen harjoittamaa tapaa sekä viihdyttää fanejaan että pakottaa heidät tekemään töitä. Ne eivät tunnu sopivan luutuneisiimpiin käsityksiimme hyvästä kirjallisuudesta. Hän fantasioi tulevaisuudesta, De_26032020_48.indd 50 18.3.2020 10.28. Uusi kirja sijoittuu enimmäkseen maamme pääkaupunkiin ja vuoteen 2047. 50 Demokraatti KIRJAT Takaisin tulevaisuuteen Jani Saxell: Helsinki Underground WSOY 2020, 587 s. KIRJA Jani Saxell jatkaa uutuusromaanillaan rohkeasti omalla tiellään. Ihmeellisiä asioita tapahtuu, mutta puitteet ovat lähes uskottavat. Saxell suosii sekä eteläamerikkalaista että slaavilaista tyyliä, minkä takia hänen teoksiaan on meillä joskus kummasteltu. Kalasatamassa katoaa ihmisiä, ja mysteeriä tutkitaan. Kirjasta huomaa, että sen tekijä, paljasjalkainen helsinkiläinen, rakastaa kaupunkiaan ja etenkin sen hämäriä nurkkia. Saxell yhdistelee vapaasti etenkin toimintaa, sci-fiä ja dystopiaa. Kaupungissa tapahtuu kummia: menneisyyden väkeä putkahtelee nykyhetkeen, ja tiettyihin paikkoihin aukeaa toisiin todellisuuksiin johtavia portteja
Myyntimenestystä toivoisi ”Suomen Kojimalle” Saxellillekin. Hän kiteyttää: ”Helsinki 2040-luvulla. Kuten Sotilasrajan unet ja Tuomiopäivän karavaani, Helsinki Underground sykkii levotonta energiaa. Siihen tutustuessa tulee tosin jo sen mittavuuden takia hiki. Teksti vetää ja uusikin romaani tuntuu siksi todellista laajuuttaan tiiviimmältä. Kekseliäät yksityiskohdat, kuten tulevaisuuden Luonnonperintösäätiö pitämässä yllä Pentti Linkolan tekoälyä, jaksavat huvittaa. VAIKKA HISTORIALLISIIN osioihin liittyvä haparointi on Helsinki Underground -romaanissa pienenä vaivana, tämäkin Saxellin kirja on viehättävä sekasotku ja vetoava sillisalaatti. Ne kiinnostavat massoja, vaikka ovatkin eksentrisiä ja sisältävät sekalaista ainesta. [...] Samassa rapussa olivat lehden toimitus ja kirjapaino, pieni aatteellinen kirjakauppa ja kahvila, jossa tavata tovereita.” (s. Ristiriita yksityisen ja yleisen välillä on pelottavan suuri: ”Olla hyvin sisustetuissa ja stailatuissa automaattikodeissa, joista mitään ei puuttunut. Vaiva kannattaa, vaikka kertomus ei joka kohdassa pystykään säilyttämään intensiteettiään. Hapokkaasta kokonaisuudesta tulevat mieleen muun muassa japanilaisen Hideo Kojiman oudot videopelit. Tämän lehden lukijoita kiinnostaa varmasti tieto siitä, että monipuolisessa teoksessa piipahdetaan myös Työmiehen, eli Demokraatin edeltäjän, toimituksessa. 27) Kiveäkään ei jätetä kääntämättä, kun Saxell kokoaa omaa tulevaisuudenkuvaansa, saumatonta yhdistelmää uutta ja vanhaa, kirottua ja siunattua sekasotkua. Lukijan pitää tosin olla avarakatseinen. Kellarihotellien ja -kapakoiden, thaihieromoiden ja seksirobojen, Tunto-TV-addiktien, muotihuumepäiden ja karanteenimääräysten rikkojien anything goes -kaupunki. Ja sitten kuitenkin jotenkin salakavalalla tavalla yksin ja surkeina, puilla paljailla utopian raunioilla.” (s. Tuloerot ovat romaanin kerronnassa kasvaneet Suomessakin mahdottomiksi ja teknologiasta on tullut käytännössä uskonto. 51 Demokraatti joka on sekä monikulttuurinen että hienosti levoton. Mitä ratkaisevia hetkiä käytiin läpi menneisyydessä ja millaisiin suuntiin Helsinki saattaakaan tästä vielä kehittyä. Kirjailija hallitsee laajan materiaalinsa ja liikkuu puitteissaan sujuvasti. Heidän kipuaan sekä helpottaa että pahentaa tietoisuus omasta mitättömyydestä: ”Sillä koko meidän sivilisaatiomme oli rakennettu menneen maailman luiden, nuotiopaikkojen, talvikylien ja vaellusreittien päälle.” (s. Vain historiaa puivat osuudet tökkivät. Erikoisista käänteistään huolimatta Helsinki Undergroundista rakentuu melko perinteinen lukuromaani. Villille Helsinki Undergroundille on silti hyvä syy antaa suositus. Helsinki Undergroundin ihmiset kärsivät tarkkaavaisuushäiriöstä, jota mikään lääkkeiden napsiminen tai meditointi ei paranna. Pohjimmiltaan teoksessa on kyse pitkästä entä jos -leikistä. 226) Romaanissa ehdotetaan, että muinainen arki oli mystisyytensä takia kenties parempaa kuin nykyinen ateistinen meno, jossa palvotaan ihmistä. Täynnä uusien kaupunginosien Theban kiihkoa, Jäämeren radan ja Talsinki-tunnelin tuomia onnenonkijoita ja uusia osattomia.” MIELIKUVITUKSELLISUUS JA rikas kieli ovat Helsinki Undergroundin vahvuuksia. WSOY on ottanut hänen paksujen ja vaihtoehtoisten romaaniensa kanssa suuren riskin, mutta se on kannattanut. Elias Lönnrotin 1800-luvulla kokoama Kalevalakin kuitataan uuden ajan hömpötykseksi. Aatteet olivat tuolloin erilaisia ja tärkeämpiä: ”Sirkuskadulla seisoivat uuden ajan etuvartiot: työväentalo korkeine torneineen. Ja sen vieressä viisikerroksinen jugendtalo, hengenviljelyn ja aatteellisen työn keskus eli Työmiehen talo. Sen teini-ikäinen sankaritar Verna Leppä ei ehkä ole erityisen vetoava persoona, mutta tunnelma pysyy vahvana myös hänen kasvukipuilunsa aikana. De_26032020_48.indd 51 18.3.2020 10.28. 192) Jani Saxellin teksti on kuin innokkaampi versio Jaakko Yli-Juonikkaan tuomiopäivän proosasta
Kari Heis kasen kirjoittama ja ohjaama Stalinin suloinen ruoska on hauska ja poliitti sissa nokkeluuksissaan älykäskin ko media. Pääni on nyt käännytetty. Stalinin suloinen ruoska on kolmi kosta lähtökohtaisesti komediallisin, jo TEATTERI Paasikiven pariskunta Alli ja Juho Kustin (Aino Seppo ja Pekka Huotari) De_26032020_52.indd 52 17.3.2020 15.23. Kari Heiskanen on ollut monissa par haissa osallisena. Puhumatta kaan, että älykästä. Votkaa ja sikaria kuluu, eikä naisiakaan Tornin komissiokonttorin liepeiltä puutu. Se kasvaa taitavien ottelijoiden käymäksi valtapeliksi, jossa opportunismi, taktiset myönnytykset ja hyökkäykset sekä su ruttomat vedätykset ja kampitukset kuu luvat taktiseen peruskalustoon. Sekä onnistuneita (ku ten Jari Tervon historiafiktioista sovi tetut Troikka ja Myyrä) että kehnompia (Toveri K, Valtakunnan häirikkö). Teksti Rolf Bamberg / Kuvat Stefan Bremer M yönnän: suhtauduin teatteriin mennessäni hiukan skeptisesti aja tukseen, että jatkoso dan jälkeen asetetun valvontakomission pahamaineisesta ve täjästä Andrei Zhdanovista ja hänen neuvostoregimestään saisi väännettyä kovin hilpeää komediaa. Suomen jatkosodan aikaista Saksaan sitoutumista perannut, Juha Vakkurin kirjoittama Mannerheim ja saksalainen suudelma (2017) sekä noottikriisin aikaan sijoittunut, Heiskasen itsensä kirjoittama Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu (2018) muodos tavat Stalinin suloisen ruoskan kanssa kolmikon, jota voisi kai kutsua trilo giaksi. Vaikka alkuun näytti ja kuulosti siltä, että hupi irtoaa lähinnä keskus henkilön suorasukaisesta kielenkäytöstä sekä suomalaisia ja Helsinkiä koskevista hävyttömistä metaforista, teksti ryhdis täytyy esityksen edetessä satiiritasolle. HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERIN näyttämöillä on viimeisen puolentoista vuosikymmenen aikana tehty aika nippu poliittisesta lähimenneisyyttämme va lottavia esityksiä. 52 Demokraatti Valvontakomedia puree nokkeluuksillaan ja kovilla pelureillaan Kari Heiskanen: Stalinin suloinen ruoska Helsingin kaupunginteatteri, pieni näyttämö Ohjaus Kari Heiskanen – Lavastus Antti Mattila – Puvut Marjatta Nis sinen – Valot Kari Leppälä – Ääni suunnittelu ja sävellys Aleksi Saura – Naamiointi Aino Hyttinen – Drama turgi Henna Piirto – Rooleissa Sixten Lundberg, Jari Pehkonen, Pekka Huotari, Petja Lähde, Risto Kaskilah ti, Pihla Pohjolainen, Merja Larivaara, Aino Seppo, Tuukka Leppänen, Tuuk ka Leppänen, Joachim Wigelius KOMEDIA Zhdanovin komission pidot Tornissa olivat kovat ja kosteat. Yhteen niitä sitoo paitsi aihe piiri, myös ohjaaja Heiskanen ja hänen ei niin ryppyotsainen tyylinsä laittaa joskus muinoin – siis Neuvostoliiton vielä pys tyssä ollessa – varsin delikaatteja aihei ta näyttämölle
Andrei Zhdanov (Sixten Lund berg, keskellä) kaveraa Suomen kommunistien kellokkaiden Yrjö Leinon (Risto Kaskilahti) ja Hertta Kuusisen (Merja Larivaara) kanssa. Zhdanovia esittävällä Sixten Lund bergilla oli ensiillan aikaan repliikkien kanssa vielä tekemistä, mikä on toisaalta ymmärrettävää, koska hän suomenruot salaisena teki töitä toisella kotimaisel laan. 53 Demokraatti ten se on teatterin markkinoinnissakin kategorisoitu reippaasti ”hirtehiseksi ko mediaksi”. Ranskalaismestarin suosikkikomedioi den ei niin fiksut, mutta äkkipikaiset ja suoraviivaiset keskushenkilöt, nämä ar ganit, harpagonit, orgonit ja miksei don juanitkin tiivistyvät yhdeksi Zhdanovin hahmossa. Näyttämöllä askaroidaankin lähinnä sitä, hirtetäänkö vai ammutaanko sotakonnat. Mainioita sivurooleja tekevät myös Pekka Huotari hämmästyttävän nä köisenä Paasikivenä (siilitukka sen te kee!) ja Merja Larivaara Hertta Kuu sisena. Hyvin pohdittu on myös tulevan valtiomiespelurin rooli; Petja Lähde liittyy näin tasaisesti kasvavaan Kek kosnäyttelijöiden kaartiin. Siis ajankohdasta, jossa Suomi alkaa yrittää hävitystä sodasta toipumista, entisiä aseveljiä pitää voit taja Neuvostoliiton käskystä häätää La pista, täydet sotakorvaustavarajunat lähtevät vyörymään kohti itää, sisäpoli tiikan suhdanteet kääntyvät laakista oi kealta vasemmalle. HEISKASEN KOMEDIAN perusasetel missa on jotain varsin molièrelaista. Ei ehkä ole sattumaa, että niin Heis kanen kuin Orlovin roolin tekevä Jari Pehkonen ovat molemmat päässeet loistamaan Don Juanin roolissa. Tätä luettaessa nuo ongelmat ovat varmaan jo poistuneet. Hertta Kuusinen ja Yrjö Leino pelaavat omia pelejään Zhdanovin kanssa, ja tämä taas yrittää murtaa Mannerheimin aristokraattisen suojakilven. Neuvostoliiton suur lähettiläs Helsingissä) taas on se Mo liéren farssien perushahmo Sganarelle, joka oveluudellaan pelastaa isäntänsä pinteestä ja pelaa itsensä hyviin asemiin. Muuten hänen Zhdanovinsa oli toimivassa suhteessa moukkamainen, raivokas ja härskisti lys tikäs – se on aina vahva yhdistelmä. Suomalaisten ykköspelurit ovat pää ministeri Paasikivi ja oikeusministeri Kekkonen, jonka strateginen varhais kypsyys (olihan hän tuolloin vasta vä hän yli nelikymppinen eli maailmanpo litiikassa juniori) on yksi Heiskasen näy telmän herkkupaloista. HEISKASEN NÄYTELMÄSSÄ ydinainek seksi alkaa alkulämmittelyjen eli Suo men poliittistaloudellisen tilanteen ja henkisen ilmapiirin pikakartoituksen jälkeen nousta kysymys sotasyyllisistä. Peh konen on ilmeitä ja kehonkieltä myöten niin täyttä sganarellea, että hyvää tekee. Sitähän se, naurattamista asioilla, joista leikki on ollut aika kaukana noin 75 vuotta sitten. Marskia ei nyt näyttämöllä elävänä roolihenkilönä nähdä, vaan Joachim Wigelius tekee roolin mustavalkovi deolla. Kun siihen päälle pannaan sitten val vontakomissio ja sitä johtamaan Stali nin lähipiiriin kuuluva Andrei Zhdanov, ei ihme, että näitä aikoja aletaan kutsua vaaran vuosiksi. De_26032020_52.indd 53 17.3.2020 15.23. Sähköinen kuvamateriaali ei yleensä ole ollut Heiskasen ohjauksissa ominaisin työkalu, mutta toimii nyt tyy likkäästi epookkisena elementtinä kuten myös screenillä pyöritettävät arkistofil mitkin. Näytelmän Zhdanov haluaa, takaisin Isä Aurinkoisen lämpimimpään pais teeseen päästäkseen, paljon syyllisiä ja heille näytösoikeudenkäynnissä kovim mat mahdolliset tuomiot. Tämän juonikas poliittinen neuvonan taja Pavel Orlov (tosihenkilö hänkin, myöhemmin mm. Polttavia kysymyksiä ovat myös Neu vostoliiton vaikuttaminen Suomen pu naiseksi värjäytyvässä sisäpolitiikassa ja Mannerheimin asema historian shakkilaudalla
54 Demokraatti ITALIA VOITTAA BRASSIT 3–2. Töölö, Helsinki. NUO KAKSI muistoa antavat jo pienen väläyksen juuri äsken 80 vuotta täyttäneen M. Nummisella on ollut jo parikymmentä vuotta Työväen Musiikkitapahtuman toiminnanjohtajan Marianne Haapojan kanssa ainutlaatuinen ”joka toinen vuosi lauteilla” -sopimus. Kolme kertaa olen konsertin kuullut, ja aina on jaksanut riemastuttaa ja sivistää. Nummisen kulttuurisesta rajattomuudesta. Mustiin pukeutunut tutunoloinen hahmo viilettää yli Apollonkadun ja sujahtaa numeron 13 ovesta sisään. Mitähän on luvassa näin juhlavuonna. MAN The Man M uistikuva 1. M. ”Ihmiset, tehän olette aivan villeinä”, hän välispiikkailee. Hänen ensimmäinen lastenlevynsä ja tuo räyhäkäs Suomen Talvisota -albumi ilmestyivät tosiaan samana vuonna, ja ovat molemmat saavuttaneet klassikkoaseman. NUMMINEN TAAS OTTAA MURSKAVOITON 6–0. Numminen on vetänyt Valkeakosken kesissä niin jatsia, tangoa, lastenlauluja jänisunivormussa kuin vaikkapa tuttuja biisejään scratch-tekniikalla ja lusikoilla säestettynä. Näitä riemukkaan anarkistisia, Nummisen, Markku Innon ja Jarkko Laineen sanoittamia biisejä ei ollut aikoihin kuultu missään livenä. Pari vuotta myöhemmin sama mies onnistui ujuttautumaan varhaisteiniyteni soundtrackiin Herra Huuna. Rolf Bamberg Demokraatin kulttuuritoimittaja Kulttuurikolumni De_26032020_54.indd 54 18.3.2020 14.52. ”Se meni meidän taloon”, kiljun muille puistosssa palloa potkiville tenavakollegoilleni. Numminen oli jo ennen vuotta 1970 ehtinyt järkyttää kansakunnan tasapainoa laittamalla lauluksi sukupuolioppaan tekstiä, lakia epäsiveellisistä julkaisuista ja armeijan sisäpalveluohjesääntöä. Ketä hän meni Lallukan taiteilijakotiin tapaamaan, on jäänyt arvoitukseksi, mutta kulttuurisesti laaja-alaisen tapauksen kohdalla mahdollisuuksia on monia, kun kyseessä oli säveltäjien, näyttelijöiden ja kuvataiteilijoiden asuttama talo. Televisiossa olisi tarjolla jalkapallon MM-kisojen puolivälieräottelu Brasilia-Italia, mutta meillä on parempaa (!) tekemistä: M. Juuri ensimmäisen lastenlevynsä julkaissut hahmo on kymmenvuotiaille vintiöille jo kasvona tuttu. Sama pätee hänen haastattelemiseensa. Mauri on siinä maan parhaita, selkeäsanainen, huolella jäsentelevä ja hauska. Jos haluaisi kertoa, mitä kaikkea muuta hän on halkija poikkitaiteellisella urallaan tehnyt, se vaatisi yhden koko 76-sivuisen Demokraatin. 1960-70-luvun taitteen kulttiryhmä Suomen Talvisota 1939–40 on täällä taas. Syksy 1970. Totta, hurmiossa oltiin joka ikka. A. A. Debyyttialbumiksi lystikkäästi nimetyltä In Memoriamilta (1966) lähtien Nummisella on ollut ohjenuoranaan musiikillinen uteliaisuus, joka on johtanut estottomaan rajojen rikkomiseen ja normien murtamiseen. Italia voittaa brassit 3-2. Yksi ikimuistoisimmista live-vedoista, joita olen rokkirintamilla päässyt todistamaan. Numminen taas ottaa murskavoiton 6-0. Siksi hän on ehkä ainoa suomalainen artisti, joka saa aivan kivutta omista biiseistään kasaan koko illan ohjelmiston otsikolla ”Kielletyt laulut”. Nyt on taas se vuosi. A. Nummisen luotsaaman Underground Rock -orkesterin loppuunmyyty keikka. Vuoden 1970 näköhavainto oli ensimmäinen, tosin vain alle puoliminuuttinen, live-kosketus Mauri Antero Nummiseen. Kasvoton kuolema, Tehtaan vahtimestarit, Däng-däng-däng, Jatkosota-rock... Kesä 1982, Ravintola Josafat, Kallio. Tosin kavereille ei kehdannut tunnustaa sitä, että Bowien, Sladen ja Hurriganesin fanituksen keskellä myös Nummisen lastenlaulu puraisi: ”Herra Huu, Herra Huu / luulee et on kummitus / lasten suuri kauhistus / vaik on pelkkä turmelus.” MUISTIKUVA 2
Teoksesta tuli suuri menestys, joka teki Segalista miljonäärin. ”Mistä alkaisin tämänkertaisen jorinani tästä aiheesta. Oscar-ehdokkuuksia tuli peräti seitsemän. tai postitse Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 HKI. Vain muutaman suukon tähden. ”Nainen nauroi lapsille. Mikä siis, kuka aiheutti. ”Akateeminen maailma ei hyvällä katsonut, että professori kirjoitti romanttisen viihderomaanin. Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 5 Rakkaustarinasta on kyse uudes sa visatehtävässäkin, mutta ihan toisenlaisesta, vaikka hittihän tämäkin esikoisteos oli reilut 40 vuotta Love Storyn ilmestymisen jälkeen. 55 Demokraatti ”Se syntyi aiemmin kuin meri sininen” Y mmärrettävästi tämänkertaisesta tehtävän auonnasta tuli enemmän elokuvakuin kirjavisa. En pitänyt pääosien esittäjistä. Elokuvallista draamaa oli myös ohjaajarintamalla. Jotkut professorit ovat kirjoittaneet myös romaaneja ja näytelmiä kuten Heikki Ylikangas. ”Kävin katsomassa elokuvan silloin ensimmäisen poikaystäväni kanssa, mutta minua se ei suuresti säväyttänyt, vaikka taisin olla kohderyhmää. Luin kyllä kirjankin myöhemmin, mutta se ei muuttanut mielipidettäni (näin elokuvan silmissäni lukiessani kirjaa). Erich Segal teki käsikirjoituksen elokuvaan ja myi sen Paramountille, joka halusi Segalin kirjoittavan siihen pohjautuvan romaanin auttamaan elokuvan ennakkojulkistusta. Palkinto Merja Jutilalle. mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Ehkä siitä, kun tuolloin olin nuori ja (aiheeseen sopivasti) korviani myöten rakastunut. Love Story oli menestys niin kirjana, elokuvana että lauluna (varsinkin Andy Williamsin levyttämänä). Ryan O’Neal oli Peyton Placesta tuttu ja Ali MacGraw turha jäykkä. Kun nyt varta vasten lainasin Love Storyn (1970), niin dialogi ei vaikuta lainkaan tutulta.” Myös Merja Jutila muistaa niin Ryanin kuin Alinkin. Kiipeilytelineessä roikkuvalle neljävuotiaalle, jonka syntymä näytti naisen hitaalta kidutuskuolemalta, keinussa tasapainoilevalle kolmivuotiaalle, jonka maailmaan tulo oli vain hieman armollisempi ja vaunuissa tanakasti istuvalle yksivuotiaalle, joka ponnisti elämään nyrkki ojossa kuin Teräsmies. Ihmettelenpä, jos Love Story vielä hitiksi nousee.” Juhani Niemellä on pehmeitä muistoja ja kovaa faktaa. (rb) De_26032020_54.indd 55 18.3.2020 14.52. Hiller suositteli tähdeksi – Beau Bridgesin, Michael Yorkin ja Jon Voigthin kieltäydyttyä roolista – Ryan O’Neilliä.” Pertti Vuorela etsii Segalille kotimaisia verrokkeja. Naisen lantio ja vatsa olivat selvinneet niin paljosta”. Joten minut oli helppo raahata katsomaan tätäkin elokuvaa. Vastaukset 30.3. Siitä poiketen tämä teos aiheutti myös paljon kriittistä, punnittua ja intohimoista keskustelua. Erich Segal saikin osakseen epäluuloa ja halveksuntaa. Hänet pudotettiin tehtävästä ja korvattiin Arthur Hillerillä. Tiedotusopin professori Pertti Hemanus kirjoitti puolestaan aikoinaan dekkareitaa.” Yllä tiivistetyistä sekä Veikko Huuskan, Matti Kärkkäisen, Ossi Lehtiön, Raila Rinteen, Mauri Panhelaisen ja Eero Reijosen vastauksista voi lukea enemmän visan verkkoversiosta. Ensin elokuvan piti ohjata Larry Peerce. Yhdelle palkinto. Hänen vetäydyttyä projektista, tilalle tuli Anthony Harvey. Sirpa Taskinen avaa tämän taideteoksen kyseessä ollen ainoalla oikealla lauseella: ”’Mistä alkaisin nyt tämän kertomuksen…?’ Kyllä minäkin olen aikoinaan varmaan nähnyt tämän Arthur Hillerin ohjaaman nyyhkyleffan, koska muistan Ryan O’Nealin, mutta jostain syystä en Ali MacGrawia. Meillä ehkä tunnetuin akateemisten ympyröiden rikkoja on filosofi Esa Saarinen. Mahdanko olla lukenut kirjan, joka tehtiin elokuvan pohjalta
Astetta nöyremmällä asenteella varustettuna palasin seuraavana päivänä Kisahallille, jossa Ask niihin aikoihin päivysti. Treenieni saamasta käänteestä harmistuneena suuntasin itsekin kotiin. Mitään illuusioita minulla ei iskukunnostani enää ollut, eniten pelkäsin sitä, että jaksanko kokonaiset treenit oksentamatta. 56 Demokraatti PELIN PURKU Suunsoiton raskassarjalainen Suunsoitto oli lopettaa enemmän itsevarmuudella kuin osaamisella varustetun nyrkkeilyuran, kirjoittaa kirjailija Tuomas Vimma. Faijani, vanha Viipurin Nyrkkeilijöiden keskisarjalainen nauroi vahingoniloisesti: – Hyvä, että Gunnar Bärlund on jo kuollut. Vanhempi mies kieltäytyi kuitenkin ottelusta, ja edelleen hymyillen jatkoi matkaansa. PONS:n kuuluisin iskijä 90-luvun lopulla oli nimittäin Robert Helenius, ja minun suuri suuni olisi todennäköisesti päässyt maistamaan ”The Nordic Nightmaren” vasenta koukkua. Lopulta, kun hän totesi oikean suorani olevan ”kuin tytöllä”, käpyni paloi, ja ehdotin käppänälle, että hän voisi lainata jostain hanskat, ja voisimme katsoa kehässä kuinka tämä tyttö lyö. Näin minulle selvisi, että olin mennyt soittamaan suutani yhdelle Suomen historian kaikkien aikojen kovimmista nyrkkeilijöistä, entiselle Suomen ja Euroo pan mestarille Elis Askille. Paikalle kertyi muutakin väkeä, jotka naureskellen kuuntelivat miehen kuitteja. Ukko ei ollut moksiskaan, vaan jatkoi nyrkkeilytekniikkani kommentoimista. Hyvin nopeasti minulle selvisi, että mies oli ollut oikeassa: Tekniikkani oli lähes kaikilta osin huonoa, jalkatyöskentelyni olematonta ja oikea suorani todellakin ”kuin tytöllä”. Kesäolympialaisten aikaan saatan linnoittautua kotiimme ja katsoa lähes mitä tahansa yksilölajia rytmisestä voimistelusta taekwondoon. Vaikken kaikkien lajien hienouksien päälle varmasti ymmärräkään, minusta on hienoa seurata mihin huippuunsa viritetty atleetti kykenee kaarikaurishypystä kawi chagiin. Suoritustani seuraamaan jäi pienikokoinen vanhempi mies, joka alkoi jakaa nyrkkeilyneuvoja. Akuankkamaisella itsetunnolla varustettuna olin sitä mieltä, että muutaman kuukauden säkkiä hakattuani olin vähintään piirimestaruustasoa – ja kovaa vauhtia matkalla ammattilaiseksi. Nuoremmille lukijoille voin muistuttaa, että 1990-luvulla, aikana ennen Eva Wahlströmiä, tytöttelyä pidettiin nyrkkeilypiireissä loukkauksena. 65-vuotiaanakin hän olisi varmasti tikannut minut ensimmäisen erän ensimmäisellä neljänneksellä köysiin, jos olisi päättänyt kukonpojalle näyttää närhen munat. Jos baarin televisiosta tulee jääkiekon MM-kilpailujen loppuottelu, jossa Suomi pelaa, saatan sen katsoa, mutta siihen kiinnostukseni sitten jää. Salilla minulle nopeasti selvisi, että sain olla onnellinen siitä, että olin viettänyt nuoruuteni Helsingissä enkä Porvoossa. MONTA VUOTTA myöhemmin, täytettyäni jo neljäkymmentä, asuin jonkin aikaa Porvoossa. Olisit varmaan haastanut senkin uhopäissäsi. Illallispöydässä kerroin sitten isälleni päivän tapahtumasta. Uhollani ei ollut toivottavaa vaikutusta, vaan koko seurue repesi nauramaan, ja eräs miehistä ehdotti: – Voit, Elis, lainata hanskojani. Nyrkkeilykärpäsen pureman kutittamana päätin jatkaa vuosiksi syrjään jäänyttä harrastustani, ja liittyä Porvoon Nyrkkeilyseuraan. De_26032020_56.indd 56 17.3.2020 13.46. Esittelin itseni ja pyysin kohteliaasti neuvoja. 17-vuotiaan korskeudella ilmoitin, että tässä ei nyt hobittien neuvoja kaivata. JOUDUIN KOHTAAMAAN todellisuuden kuitenkin eräänä loskaisena marraskuun iltana, kun olin yksin takomassa säkkiä. O len siitä epätavallinen keski-ikäinen mies, etten ole tippaakaan kiinnostunut joukkueurheilusta. Innostuin lajista lukion toisena vuonna, ja aluksi harjoittelin yksin Helsingin Kisahallilla. Yksilötason suoritukset ovat puolestaan aina kiinnostaneet minua. En osaisi nimetä yhtään Huuhkajaa, Helmaria tai Susi-jengiläistä nimeltä, eikä minulla ole hajuakaan siitä, mikä joukkue voitti viime vuonna jääkiekon miesten Suomen mestaruuden. Tämä oli tietenkin junttimaista käytöstä, mutta hikisen treenin loppupuolella en ollut parhaimmillani. Todellisen mestarin kuitenkin tunnistaa siitä, ettei hänen tarvitse enää todistaa mitään, ja olen siitä (ja edelleen melko suorasta nenästäni) kiitollinen. Ainoa urheilu, jota olen yhtään virallisemmin harrastanut on nyrkkeily
De_26032020_56.indd 57 17.3.2020 13.46. 57 Demokraatti OLIN MENNYT SOITTAMAAN SUUTANI YHDELLE SUOMEN HISTORIAN KAIKKIEN AIKOJEN KOVIMMISTA NYRKKEILIJÖISTÄ
De_26032020_58.indd 58 18.3.2020 11.39. www.demokraatti.fi Seuraa meitä myös somessa. 58 Demokraatti Värittömyys pahasti hakusessa Kaikki ei ole sitä miltä näyttää
Unelma Euroopasta De_26032020_58.indd 59 18.3.2020 11.39. 59 Demokraatti TEEMA » EU Su om i 25 vu ot ta Eu ro op an un io ni ss a Ulkovallat haluavat horjuttaa unionia YYA-maasta osaksi läntistä Eurooppaa Kolumni: Rajat ylittävä yhteistyö SORAÄÄNISTÄ HUOLIMATTA EU ON SUOSITUMPI KUIN VUOSIKYMMENIIN
Vuonna 2009 voimaan astuneen Lissabonin sopimuksen myötä otettiin käyttöön yhteistä puolustusta koskeva lauseke, jonka mukaan EU-maiden on annettava apua toiselle jäsenmaalle, jos tämä joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Vuonna 2017 voimaan tuli laki Puolustusvoimien osallistumisesta kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Puolueettomuus ei sovi EU:n ideologiaan. Puolueettomuudesta on enää turha puhua nyt, kun Suomi on ollut 25 vuotta Euroopan unionin jäsenenä. – Suomen on täytynyt linjata, mitä näiden solidaarisuusvelvoitteiden kanssa tehdään, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu sanoo. Kylmän sodan aikaan Suomelle oli tärkeä korostaa puolueettomuutta. Euroopan unionin turvallisuusja puolustusyhteistyö näkyy nyt selvästi myös Suomen lainsäädännössä. 60 Demokraatti TEEMA E uroopan unionin jäsenyys suitsi Suomen turvallisuusja puolustuspolitiikan vaivihkaa uusille urille. EU VOIMAUTTI SUOMEN Teksti Mikko Huotari / Kuvat iStock / Grafiikka Emilie Uggla De_26032020_60.indd 60 18.3.2020 11.21. Nyt korostetaan, että Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton, mutta Lissabonin sopimus kyseenalaistaa myös tuon luonnehdinnan. Rauhanomainen rinnakkaiselo Neuvostoliiton kanssa vaati, että YYA-Suomi ei liittynyt vihollisleirin riveihin
– Poliittinen johto ei ole aina jaksanut kommunikoida muutoksen syvyyttä, joten kansalaisten käsitys voi poiketa siitä, mitä todellisuudessa on tapahtunut, Pesu sanoo. Maailmanpolitiikan turbulenssit ovat haastavia jopa Euroopan unionin kaltaiselle isolle toimijalle. Silti mielikuvat Suomen puolueettomuudesta elävät edelleen kansalaisten parissa ja julkisessa mielipiteessä. 61 Demokraatti – Olemme periaatteessa sotilasliittoihin kuulumaton maa, mutta meillä on niin likeiset yhteistyökuviot, että olemme de facto liittoutunut maa, jolla on vahvat liittopolitiikan elementit, Pesu sanoo. – Mielestäni pitäisi. Suomi on kiinnittynyt turvallisuusja puolustuspoliittisesti länteen. Yksinäisen suden olisi vaikea löytää sijansa nykymaailmassa. EU:n kanssa syventyneiden suhteiden lisäksi Suomi on tiivistänyt yhteistyötä Naton ja Yhdysvaltojen kanssa. Kehitys on tapahtunut hiljalleen. SUOMI TARVITSEE Euroopan unionia turvallisuuden ja kansainvälisen aseman lujittamiseksi. Meillä tosin on sellainen kulttuuri, jossa puhutaan aika varovasti ja korostetaan jatkuvuuksia, Pesu vastaa. De_26032020_60.indd 61 18.3.2020 11.21. Pitäisikö poliitikkojen ilmaista nykyistä selvemmin turvallisuuspoliittisten linjamuutosten syvyyttä. On siinä jo vähän skarpattu
Unionin ensisijaisena tavoitteena on edistää rauhaa, eurooppalaisia arvoja ja kansalaisten hyvinvointia. Se voi olla mittakaavaltaan suhteellisen pientä, mutta se saa yhteiskunnan ja poliittisen kentän sekaisin. Pesun mukaan EU:lla ja Suomella ei ole isoja turvallisuuspoliittisia ristiriitoja. Euroopan unioni on rakennettu pehmeiden arvojen ympärille. Myös ulkovallat haluavat horjuttaa unionin yhtenäisyyttä, koska niiden etuja palvelee heikko EU. Vaikka pakotteet vaikuttivat Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin, tilaa on jäänyt kahdenväliselle vuoropuhelulle, ja Venäjän-suhteet toimivat muilta osin kohtuullisen hyvin. Teoreettisesti toki kitkaa voisi syntyä sellaisessa tilanteessa, että emme tulisi kuulluiksi ja joutuisimme sopeutumaan päätöksiin, joita emme itse tekisi. Euroopan integraatio on ottanut ainakin brexitin verran takapakkia. Esimerkiksi hybridiuhkien käsittelyssä ja silloin, kun selvennettiin Lissabonin sopimuksen turvatakuulausekkeita. Populistisesta uhittelusta huolimatta unioni on kansalaisten keskuudessa suositumpi kuin vuosikymmeniin. – Tämän suhteen joudutaan miettimään myös puolustuspolitiikkaa. Poliittisten suuntausten kirjo on kasvanut Euroopassa ja muualla maailmassa. Pandemia voi laukaista terveydellisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen kriisin. SUURI OSA lähitulevaisuuden turvallisuusuhkista liittyy ilmastokriisiin. Euroopan unionia ei ole ensisijaisesti rakennettu vakavien turvallisuusuhkien selättämistä varten. – Tässä voidaan nähdä riskejä, mutta toisaalta täällä Pohjoisja Koillis-Euroopassa on myös muita maita, joilla on sa– Nyt maailmassa on paljon suurvaltajännitteitä, alueellisia jännitteitä ja jopa konflikteja. Turvallisuusuhkien listaan voi lisätä myös terrorismin. 62 Demokraatti TEEMA SUOMI ON ollut EU:n kanssa yhteisrintamassa muun muassa Venäjän vastaisissa pakotteissa, jotka olivat seurausta Ukrainan tilanteesta. Sen vuoksi 1500 1700 1800 1900 2000 EU rauhoitti sotaisan Euroopan sota rauha Lähde: EU De_26032020_60.indd 62 18.3.2020 11.21. Kansalaisten integraatiokritiikki on kanavoitunut populististen puolueiden kautta. – Vahvalla EU-toimijuudella pieni valtio voi vahvistaa omaa ääntään ja saada selkänojaa esimerkiksi Kiinan tai Venäjän suhteen. Ilmaston lämpeneminen horjuttaa etenkin Euroopan lähialueiden vakautta. Niihin voi myös tukeutua. Uusien turvallisuuskysymyksien noustessa esiin EU:n pitäisi löytää selvemmin oma roolinsa, Pesu sanoo. – Suomi on ollut monessa asiassa aloitteellinen. – Historiallisesti katsoen Suomi on aina tukenut eri painotuksin EU:n ulkoja turvallisuuspolitiikan kehittämistä, Pesu sanoo. manlainen katsantokanta kuin meillä. – Yksi uhka on suurvaltojen taloudellinen vallankäyttö ja niiden ambitiot Euroopassa, Pesu sanoo. Ja että ei ainakaan lyötäisi jarruja päälle, Pesu sanoo. – Suomi ei pienenä valtiona voi päättää unionin ulkoja turvallisuuspolitiikkaa, mutta Suomen etua ajaa se, että EU:n linjaa tuetaan kaikin tavoin. Koronavirus on ajankohtainen turvallisuusuhka. Samaan aikaan unioni on kuitenkin kehittänyt sisämarkkinoita ja yhteistyö turvallisuusja puolustuspolitiikan lohkolla on syventynyt
63 Demokraatti YKSI UHKA ON SUURVALTOJEN TALOUDELLINEN VALLANKÄYTTÖ JA NIIDEN AMBITIOT EUROOPASSA. – Oma ryhmäni (S&D) tuntee enemmän läheisyyttä nykyisiin komissaareihin, Kumpula-Natri sanoo. Edellisellä kaudella EPP:llä eli konservatiiveillä ja keskustaoikeistolaisilla oli suurin osa komissaareista. Pitäisi keskittyä siihen, että vallinnut suotuisa maailmanjärjestys pystyttäisiin säilyttämään ja muokkaamaan sitä oikeudenmukaisempaan suuntaan, Pesu sanoo. Osa radikalisoitui, ja kaikki eivät lähteneet siihen mukaan, Kumpula-Natri sanoo. Populistien määrä kasvoi parlamentissa ja voimasuhteet sirpaloituivat jonkin verran. Populistien porukka on niin monenkirjavaa, että he eivät ole mahtuneet yhteen ryhmään. Yhteispelin mutkattomuus on tärkeä, koska Euroopan komissio on NYT PARLAMENTILLA ON ENEMMÄN OMISTAJUUTTA SUHTEESSA KOMISSIOON. He vaihtelivat ryhmää ja perustivat uutta ryhmää. – Populistien kenttä on muuttunut koko ajan. unioni on hämillään esimerkiksi nyt, kun Turkki käyttää häikäilemättömiä keinoja EU:ta vastaan. Jos populistit kykenisivät yhdistämään voimansa, he voisivat olla päätöksenteossa vaa’ankieliasemassa ja ohjailla päätöksiä. – Elämme maailmassa, jossa Kiina, Donald Trumpin Yhdysvallat ja Venäjä pyrkivät hajottamaan Euroopan unionin konsensusta ja toimintatapaa sekä saada eripuraa aikaan täällä. – Pelättiin, että populistiaalto tulee eikä Euroopan unioni ole enää toimintakykyinen, europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri sanoo. Venäjän kanssa sitä on jonkin verran tehtykin, Pesu sanoo. – Siihen vaikuttaa myös se, että aika moni komissaari kävi vaalit ja ehti toimia meppinä kesän lopusta marraskuuhun asti ennen kuin nimitettiin komissaariksi. Eurooppa jokaisen taskuun E nnen viime vuoden eurovaaleja näytti siltä, että populistipuolueet saavat niskalenkin EU-parlamentissa. Se on raakaa peliä. Nyt nimitykset ovat jakautuneet tasaisemmin. – Kun kohdataan tällaista kovaa härskiä vallankäyttöä, niin en suosittele, että Euroopan unionin pitäisi omaksua samanlaisia periaatteita. De_26032020_60.indd 63 18.3.2020 11.21. – Populistien kannatus kasvoi monessa maassa, mutta onneksi toukokuussa 2019 reilusti suurin osa äänesti puolueita, jotka vannovat yhteistyön ja Euroopan unionin tärkeyden nimeen. Tällä mandaatilla on hyvä jatkaa. Sama Kiinan ja jossain määrin Venäjän ja Yhdysvaltojen kanssa. Se ei pysty toimimaan aina niin ripeästi kuin olisi tarve. – Turkin tilanteessa pitäisi kuitenkin pystyä lyömään kova kovaa vastaan. Yhteys oli tiivis ja toivottavasti se jatkuu. Euroopan unionia moititaan kankeaksi. VAIKKA EUROOPAN komission nimittäminen kesti monia kuukausia, Kumpula-Natrin mukaan parlamentin uusi viisivuotiskausi on lähtenyt hyvin käyntiin. – Nyt parlamentilla on enemmän omistajuutta suhteessa komissioon, Kumpula-Natri sanoo. Jokaisella jäsenvaltiolla on omat sisäpoliittiset ongelmansa, jotka hidastavat EU:n reaktionopeutta
64 Demokraatti VAHVALLA EUTOIMIJUUDELLA PIENI VALTIO VOI VAHVISTAA OMAA ÄÄNTÄÄN. TEEMA De_26032020_60.indd 64 18.3.2020 11.21
Samaan aikaan, kun yhteiskunnat ja ihmiset joutuivat painimaan inhimillisen hädän keskellä, alkoi esiin nousta maahanmuuttovastaisia ja populistisia ääniä. Samana vuonna mukaan tulivat Ruotsi ja Itävalta. VILKAISTAAN TAAKSEPÄIN. Suomalaiset voivat miettiä Viroa, joka nousi melko nopeasti neuvostomaasta EU-maaksi. Muistan myös hyvin Neuvosto-Viron ajan. Toki lähtökohdissakin on eroja, mutta sosiaalinen oikeudenmukaisuus on kuulunut perinteisesti eurooppalaisiin arvoihin. Afrikassa ja Aasiassa köyhyys on vähentynyt ripeään tahtiin, mutta Euroopassa hyvinvointierot eivät ole tasoittuneet. Mutta vaikka työskentelenkin digitalisaation ja teköälyn kysymysten parissa, on hyvin vaikea nähdä etukäteen mikä tulee lopulta menestymään, Kumpula-Natri sanoo. – Kyllä varmaan 25 vuoden aikana. Miltä Euroopan unioni näyttää 25 vuoden kuluttua, eli vuonna 2045. ENSIMMÄINEN 25 vuotta on takanapäin. – Se on näkyvä ja yhteensitova asia. Jos on ahkeria maita, jotka haluavat EU:n jäseneksi, niin laajeneminen on mahdollista, Kumpula-Natri vastaa. Ehkä meille tulee esimerkiksi henkilökohtaisesti räätälöityjä lääkkeitä, joita voidaan valmistaa entistä tarkemmalla datamallinnalla ja paremmalla tekoälyllä, Kumpula-Natri visioi. Teknologinen kehitys on ollut ripeää. 25 vuotta sitten internet alkoi vasta tulla ihmisten arkeen. EU laajeni sen jälkeen myös itään, mikä muutti Eurooppaa paljon, Kumpula-Natri sanoo. POPULISMIN AALLON JÄLKEEN UNIONISSA ON NOUSSUT TÄRKEÄKSI OIKEUSVALTIOPERIAATE. Yhteisvaluutan myötä Eurooppa tulee jokaiselle taskuun. Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen vuoden 1995 alusta lähtien. Uhmakkaat Puola ja Unkari ovat tehneet irtiottoja demokraattisen oikeusvaltion keskeisistä arvoista. – Populismin aallon jälkeen unionissa on noussut tärkeäksi oikeusvaltioperiaate, joka suojelee kansalaisiaan yksinvaltaan siirtymiseltä, Kumpula-Natri sanoo. – Ja jos onnistumme työssämme, niin hyvinvointi on myös tasaisemmin jakautunut Euroopassa. – Kun liityimme Euroopan unioniin, muutuimme YYA-maasta osaksi läntistä Eurooppaa. Vuonna 2015 maahanmuuttoaalto yllätti Euroopan. Entä laajeneeko Euroopan unioni. Uskon aidosti, että hyvinvoinnin kasautuminen yhä pienemmälle porukalle ei voi jatkua 25 vuotta, kuten globaalissa taloudessa tutkimusten mukaan on nyt käynyt. De_26032020_60.indd 65 18.3.2020 11.21. Mukana kahdeksan entistä Neuvostoliittoon ja itäblokkiin kuulunutta maata. – Toivon, että EU:ssa kanavoidaan resursseja oikealla tavalla, jotta keksitään hyvinvointia lisääviä teknologisia innovaatioita. Nyt sen varaan rakennetut palvelut ja sovellukset ovat ihmisten arkipäivää. Unionin 15 jäsenvaltiota käsittivät lähes koko läntisen Euroopan. – Tulevaisuudessa tulee paljon teknologisia innovaatioita, jotka muokkaavat täysin tuntemaamme maailmaa. Kumpula-Natri korostaa, että Euroopan unioni on kyennyt reagoimaan tilanteisiin, joissa jäsenmaa alkaa toteuttaa politiikkaa, joka sotii eurooppalaisia arvoja vastaan. – Se oli iso askel integraatiolle, Kumpula-Natri luonnehtii. – Olin reilu 20-vuotias, kun Suomi liittyi EU:hun. – Silloin on enää viisi vuotta siihen, kun olemme hiilineutraali, Kumpula-Natri vastaa. Vuonna 2004 EU laajeni massiivisesti, kun mukaan tuli kymmenen uutta jäsenmaata. 65 Demokraatti demokraattisessa vastuussa Euroopan parlamentille, jolla on oikeus hyväksyä ja erottaa komission koko poliittinen johto. Oli iso asia, kun Viro tuli meidän rinnallemme EUmaaksi, Kumpula-Natri sanoo. 25 vuotta kestäneen EU-taipaleen merkittäviin virstanpylväisiin kuuluu yhteisvaluutta euron ottaminen käyttöön
66 Demokraatti TEEMA O len seurannut Brysselissä Euroopan unio nin eri instituutioiden toimintaa kolme vuotta eli suunnilleen sen ajan, minkä dip lomaattien tai lähetettyjen kirjeenvaihta jien pesti asemapaikassa yleensä kestää. Verrattuna kotimaan politiikkaan heidät on yllättä nyt melkein kaikkiin eri poliittisiin puolueisiin kuuluvien EUparlamentaarikkojen kyky tehdä varsin mutkatonta, ryhmärajat ylittävää ja asioihin perustuvaa yhteistyötä. KOLUMNI Teksti Mika Horelli, Brysselissä asuva toimittaja TEEMA De_26032020_66.indd 66 17.3.2020 18.15. Suomeksi kirjoittavalle toimittajalle tuottaa päänvaivaa myös se, että monille EUhallinnon termeille ei ole vakiin tuneita suomenkielisiä vastineita. Jaksan aina ihmetellä näin nopeaa kiertoa lähinnä siitä syystä, että pelkästään verkostoituminen ja erityisesti täällä Belgiassa vain EUhallinnon rakenteiden ja termi nologian oppiminen ei tapahdu yön yli vaan ottaa aikansa. JOTTA JOURNALISTINA voisi yrittää avata unionin toimin taa lukijoille, sen rakenne ja toimintatavat pitää ymmärtää ensin itse. Muutama esimerkki helpommasta päästä: EUE, YAN, UAN, byroo, amssu, trilogi. Unionin hallinnon monimutkaisuutta selittää se, että siinä on aineksia muiden muassa ranskalaisesta, saksalaisesta, brittiläisestä, pohjoismai sesta ja italialaisestakin hallintokulttuu rista. Brysselissä kaikesta on päätettävä erityi sen huolellisesti ja yksityiskohtaisesti, jotta kaikki osapuolet ymmärtäisivät, mistä on sovittu tai mitä on säädetty. Yksi tuore suomalaismeppi epäili syyksi sitä, että täällä poliittista kinasteluteatteria tarvitaan vähemmän, kun ei olla koko ajan kotimaisten TVkameroiden luupissa. Täällä toimivien suoma laisten virkamiesten ja poliitikkojen sanavarastoon on pe siytynyt loputon määrä omatekoisia sanoja ja lyhenteitä, joiden täsmällinen merkitys jää täysin hämäräksi muille kuin sisäpiiriläisille. Tämä konkre tisoitui erityisesti brexitneuvotteluissa ja parhaillaan meneillään olevassa väännössä Britannian ja EU:n tulevaisuuden suhteista. Samaa ovat kertoneet erilaisissa toimittajatapaamisissa EUparlamentin edessä avautuvan Place du Luxembour gin kuppiloissa myös suomalaiset euro parlamentin jäsenet, joista osa aloitti vii den vuoden urakkansa käytännössä Brys seluntuvikkoina viime kesänä. Tämä vielä yhdistyy maantieteellisesti ja kielellisesti täysin jakautuneeseen belgia laisen hallinnon perinteeseen, jota leimaa ikuinen kotiinpäin veto asiassa kuin asiassa. Jos sekoittaa keskenään Euroopan neuvoston, Eurooppaneuvoston ja Euroopan unionin neuvoston, voi ikävällä tavalla paljastaa tietämättömyytensä perusasioista vähän samaan tapaan kuin jos musiikkitoimittaja sekoittaisi keskenään Johann Straussin ja Richard Straussin. (Suomen EUedustusto, yleisten asioiden neuvosto, ulkoasiainneuvosto, parlamentin puhemiehistö, muutosehdo tus, parlamentin, komission ja neuvoston yhteinen neuvottelukokous.) KUN ON oppinut perusasiat, elämä hel pottuu. EU:n hallintolabyrintti yllättää EU-PARLAMENTAARIKOILLA ON KYKY TEHDÄ MUTKATONTA, RYHMÄRAJAT YLITTÄVÄÄ JA ASIOIHIN PERUSTUVAA YHTEISTYÖTÄ. Ilman kirjoitettua perustuslakia osin tapaoikeuteen nojaavassa Yhdistyneessä kuningaskunnassa Euroopan unio nin kirjoitettuihin lakei hin ja sopimuksiin perustuvaa järjestelmää pidetään nipo tuksena, mutta sille ei ole vaihtoehtoja, ellei tulevaisuu dessa haluta loputonta riitelyä siitä, mistä on sovittu
De_26032020_66.indd 67 17.3.2020 18.15. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Koronahäpeä I talia meni lukkoon. Täysi karanteeni alkoi ja 60 mil joonan ihmisen euroop palainen valtio ihmisineen on kotiarestissa aina kin huhtikuun kolmanteen saakka. Kuntosalit ja museot suljettiin sekä kaikki suuret tapahtumat ja kokoontumiset peruttiin. ”Te olette edelläkävijöitä, si vistynyt ja moderni maa nuoren pääministerinne kanssa”, he sa noivat. Nahkani on melko paksu, ja työssäni kyke nen objektiivisuuteen. Täällä ei tunnetusti luo teta kovasti poliittisiin päättä jiin, mutta henkilökohtaisesti tuen pääministeri Contea his toriallisen tiukassa paikassa. Kuntosaleihin emme päässeet, ja minun työpaikkani, Bolognan yliopisto, oli autio il man yhtäkään opiskelijaa. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Mediassa leviävät kuvat Mi lanon ruokakauppojen tyhjistä hyllyistä pitivät toki paikoittain paikkansa, mutta ruokahuoltoon ei tämä epidemia ole vielä iske nyt. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. On ironista, että vietän päi väni eurooppalaista populismia tutkien ja täten lukien päivittäin populistien twiittejä. Ansaitsemme parempaa. 67 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Tämä oli kuitenkin jotain muuta. Juuri viikonloppuna useat ita lialaiset kollegani taputtelivat minua olalle, kun maamme pää ministeri Sanna Marin piti pu heensa YK:ssa. Vaikka tähän niin kutsuttuun koronaviruspaniikkiin saattoikin aluksi suhtautua hieman huvittu neesti – itse epidemian uhrien tai mahdollisten sellaisten näkökul masta tilannetta kuitenkaan vä hättelemättä – alkoi pian olla sel vää, että jotain poikkeuksellista on tapahtumassa. Pari viikkoa sitten eristyksissä oli vain osia PohjoisItaliasta ja näin ”vain” 16 miljoonaa ihmistä oli karanteenissa. En voi sanoin kuvailla sitä pettymyksen tunnetta, jonka tun sin lukiessani twitteristä hallitus puolue keskustan kansanedustaja Mikko Kärnän jakamaa mee miä, jossa todettiin koronaviruk sen olevan kuin pasta: kiinalais ten keksimä, mutta italialaisten maailmalle levittämä. Itsekin todistin täällä Bo lognassa lähikaupassa muuta man ylilyönnin, kun hyllyjä tyh jennettiin maidosta ja vaipoista. Ennen tätä viikkoa korona viruksen aiheuttamat toimen piteet näkyivät katukuvassa ja tuntuivat arjessa enemmän tai vähemmän. Voimme siis liioittelematta puhua melko sankarillisista teoista, mitä täällä italialaiset tekevät tämän kriisin hillitsemiseksi. Samanaikaisesti kun maan par haat sairaalat ovat täällä kapasi teettiensa äärirajoilla, terveyden huollon ihmiset – lääkärit ja sai raanhoitajat – tekevät töitä yötä päivää alati vaikenevissa oloissa, koin tuon twiitin käsittämättö mäksi ja täysin arvottomaksi. Käsit tääkseni edustaja Kärnä ja Suo men keskusta eivät kuitenkaan ole populisteja. Edustaja Kärnän viesti oli häpeäksi sille ins tituutiolle, jota hän edustaa puhu mattakaan kansallisesta solidaa risuudesta italialaisia kohtaan ja meitä ulkosuomalaisia, jotka myös olemme täällä ja odotamme päät täjiltämme niin Suomessa kuin Italiassa kaikkein parasta ja har kittua päätöksentekoa. Omassa elämässäni nämä ra joitteet näkyivät pääosin siten, että italialainen vaimoni, opet taja, jäi ”pakkolomalle” kotiin lähes kaksivuotiaan poikamme kanssa, jonka päiväkoti oli myös suljettu. Eivät tienneet, että tämän nuoren pääministerin hallituk sen yksi kärkihahmoista on myös nuori johtaja, jonka riveistä kuu lui tämmöisiä. Päiväkodit ja kou lut olivat kiinni jo toista viikkoa. Muutamat myyjät käyttivät kumihanskoja ja hengityssuo jaa, mutta muuten kaikki vai kutti melko tavanomaiselta. Italiassa on pyydetty satoja lääkäreitä eläkkeeltä palaamaan töihin jakamaan tätä taakkaa. Tämän kyl keen edustaja Kärnä vaati sankti oita Italialle. NÄIN ULKOSUOMALAISENA olen tietysti seurannut tarkasti koti maan mediaa sekä virallisia ta hoja. Se, miksi epidemia on levin nyt näin laajasti juuri Italiassa on edelleen kysymys vailla vas tausta. Yannick Lahti Italiassa asuva tohtorikoulutettava, eurooppalaisen populismin väitöskirjatutkija
Nuoremme ansaitsevat parempaa, siksi oppivelvollisuuden pidentäminen on ensiarvoisen tärkeää. Toisen asteen koulutuksen takaaminen koko ikäluokalle onkin 2020-luvun peruskoulu-uudistus. Samalla sillä olisi valtaisa merkitys nuorten tulevan työuran kannalta. Suomessa on edelleen lähes 100 000 alle 30-vuotiasta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Me olemme kaikki erilaisia oppijoita, ja yksi malli ei välttämättä sovi kaikille. 68 Demokraatti Koulutus on paras investointi tulevaan Tärkeintä on, että jokaiselle löytyy oppimisen polku kohti jatkoopintoja tai työelämää. Merja Mäkisalo-Ropponen kansanedustaja (sd.) Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Tärkeintä on, että jokaiselle löytyisi hänelle sopiva tavoitteellisen oppimisen polku kohti jatko-opintoja tai työelämää. Pidemmällä tähtäyksellä uudistus maksaa itsensä takaisin, kun elinkeinoelämä ja työllisyys hyötyvät, puhumattakaan positiivisista kerrannaisvaikutuksista, kun nuorten koulutustaso lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee. Osaamisen vaativuus on kuitenkin kasvanut merkittävästi, ja pelkän perusasteen suorittaneiden työllisyysaste on tänä päivänä jo lähes puolet heikompi kuin toisen asteen koulutuksen saaneiden. Oppivelvollisuutta tulee pidentää toiselle asteelle ja saattaa koulutus aidosti maksuttomaksi, jotta vahvistetaan toiselle asteelle siirtymistä ja vähennettäisiin keskeytyksiä. Se merkitsee koko ikäluokalle pääsyä joko lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Koulutus pidentää työuria, helpottaa työnsaantia ja ammatista toiseen vaihtamista sekä uuden oppimista ja uudelleenkouluttautumista muuttuvassa työelämässä. Koulupolun jatkuminen toiselle asteelle ja ammatin hankkiminen ovat ensiarvoisen tärkeitä myös syrjäytymisen ehkäisyssä. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki M ie lip id e LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI De_26032020_68.indd 68 17.3.2020 18.33. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Uudistus ei tarkoita sitä, että kaikki pidettäisiin väkisin perinteisessä koulutuksessa. Kyse voi olla myös esimerkiksi valmentavasta koulutuksesta, oppisopimuskoulutuksesta tai joidenkin kohdalla aluksi esimerkiksi kuntoutuksesta. Laadukas koulutus on yksi hyvinvointivaltiomme kulmakivistä. Tämä oli myös se kantava ajatus, kun maahamme luotiin silloinen vallankumouksellinen peruskoulu-uudistus, jossa koko ikäluokalla ympäri maan tarjottiin yhtäläinen yleissivistävä koulutus. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. Esimerkiksi Me-säätiön mukaan Suomessa on tällä hetkellä yli 60 000 nuorta syrjässä työmarkkinoilta ja maksamme vuosittain yli miljardi euroa hintaa syrjäytymiskehityksestä. Kaikille tulotasosta tai asuinpaikasta riippumatta on taattu mahdollisuus kouluttautua aina peruskoulusta korkeakouluun asti ja tavoitella omia unelmiaan
Ennen oli kaikki paremmin, oli mahtava saapua vaikka junalla yömyöhään rautatieasemalle ja nähdä tutun taksikopin kyltti ja auto(t), valmiina kuljettamaan sinut, satoi tai paistoi, turvallisesti kotiin. Feminismin ja naisliikkeen edelläkävijöitä on ollut jo valistusajalla, jolloin valistusajattelijat vaativat naisten tasa-arvoa, äänioikeutta ja oikeutta asettua ehdolle vaaleihin. Kuntaliiton selvityksen mukaan läheskään kaikki kunnat eivät ole tehnyt henkilöstöä koskevaa yhdenvertaisuusja tasa-arvosuunnitelmaa. Leena Harjula-Jalonen Filosofian maisteri Uudenmaan Demarinaisten II varapuheenjohtaja Moni puolue julistaa, että se on tasa-arvon kannattaja. Feminismiin kuuluu, kuten muuhunkin aatteelliseen toimintaan, eri aikakauteen liittyvää liikehdintää ja ajattelua yhteiskunnan valtarakenteista. Feminismi mielletään usein vastakkaisasetteluksi miesten ja naisten välille. Palveluiden fyysinen, taloudellinen ja tiedollinen saavutettavuus on keskeinen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä tekijä. Moni puolue julistaa, että se on tasa-arvon kannattaja. Olen omassa lähipiirissä nähnyt kuinka taksin saapuminen hoivalaitoksen pihaan sytyttää vanhuksen silmät ja tarttuvan elämänilon, onhan vanhus istunut taas seinien sisällä mahdollisesti useamman viikon. Jorma Talikka Janakkala Koulutus on paras investointi tulevaan De_26032020_68.indd 69 17.3.2020 18.33. Kuntaliitto on kouluttanut ja opastanut kuntia toteuttamaan tasa-arvoa kunnissa. Kuka ottaa vastuun. Mikäli tasa-arvo etenisi toivottuun suuntaan, olisimme jo toteuttaneet monia naisten asemaa parantavia toimenpiteitä. Taksi, elämän ainoa valopilkku Olen hämmästyneenä katsellut, kuinka täysin toimiva ja luotettava 24/7 taksiliikenne on uhrattu markkinoiden alttarille. Tästä huolimatta julistus ei kohtaa käytäntöä ja tekoja tasa-arvon edistämiseksi. Varsinkin, kun puolueeni usein suhtautuu hymyillen tasa-arvoasiaan. Huolestuttavaa on, ettei toiminnallista yhdenvertaisuussuunnitelmaa ole tehty kuin muutamissa kunnissa. Tästä huolimatta julistus ei kohtaa käytäntöä ja tekoja. 69 Demokraatti Miksi feminismi ymmärretään väärin. Olisi mielenkiintoista tehdä Demarinaisten keskuudessa kuntakysely, miten tasa-arvo koetaan ihmisten kesken mentaalisella tasolla. Viime vuosien tasa-arvokehitys on taantunut ja olen siitä monin eri tavoin surullinen. Hän oli liberalisti ja kannatti lähes kaikissa asioissa sukupuolten tasa-arvoa. Nyt on koittanut vanhuksen juhlapäivä, joita ei liiemmalti ole. Tuttu kuljettaja on kuin perheenjäsen, joka kovankin kiireen keskellä kysyy tai kertoo jotakin arvokasta tai hauskaa. Olisin iloinen, mikäli tasa-arvoa toteutettaisiin talousarviossa, talouden suunnittelussaja ohjauksessa, palveluissa, mittareissa ja turvallisuudessa. Suurin osa heistä on naisvaltaisilla aloilla työskenteleviä. Mielestäni vanha taksijärjestelmä on palautettava ja annettava kaikkien jälleen nauttia taksin katolla palavasta turvallisesta kyltistä ja kyydistä. Ranskalainen vallankumouksellinen De Condorcet oli ihmisoikeuksien puolustaja ja tasa-arvoaktivisti 1780-luvulla. Olen pyhittänyt monet kirjoitukseni tasa-arvovaatimukseen perustuen. Yksi tunnettu nimi on englantilainen valistusfilosofi, juristi Jeremy Bentham. Varsinkin maaseudulla tämä on kohtuutonta, ei busseja, ei takseja, vain apostolinkyyti. Näin on tullut päivä elämän ainoan valopilkun. Toisaalta eräs toveri totesi minulle aikoinaan, että hae sinä vain kahviporukkaan naisia, siinä on sinulle tasa-arvoa. Palaute siitä ei ole ollut mieltä ylentävää, sillä vallalla olevat luutuneet ja poteroihin ajautuneet käsitykset ovat edelleen olemassa. Olen varovaisen arvion mukaan nähnyt tämän ainakin 1500 kertaa viimeisen 15 vuoden aikana avustajan roolissa ja sitä ennen 24/7 omaishoitajana noin 11vuoden ajan, se on mahtava tunne. Nythän hallitus voisi aloittaa pilottihankkeen, joka koskisi myös maaseutua ja jossa pientä tukea vastaan paikalliset taksiyrittäjät voisivat taata kuntalaisten turvan ja kyydin tarpeen, 24/7. Valtiovalta pyyhki tämän kaiken monelta kylältä ja taajamasta pois. Viime vuoden lopun Postin jupakka sai aikaan ilmiön, joka kuvastaa välinpitämättömyyttä pienpalkkalaisia kohtaan. Toisin sanoen sillä on tasa-arvon vaatimus. Samanaikaisesti kuitataan miljoonien bonukset. Itse voin maalaisjärjellä rehellisesti todeta, että feminismin perimmäinen aate on naisten yhteiskunnallisen aseman parantamista. Viime aikoina on korvaani särähtänyt mielipiteet Demarinaisten ajamasta feministisestä talouspolitiikasta
Naisissa Norjaan kolmoisvoitto ja miehissä kuusi ensimmäistä sijaa Norjaan. Norjan yksi monista hiihtopomoista kommentoi asiaa muutama viikko sitten, että onko Norja jo liian ylivoimainen talviurheilulajeissa. Olisikin tasapuolista, jos hyppypuvut valmistaisi yksi toimija urheilijan ”oikeiden” mittojen mukaan ja samasta kankaasta kaikille hyppääjille, myös yhdistetyn urheilijoille. Ennen hyppysuoritusta taas hyppypuku vedetään lanteilta alas, jolloin haara laskeutuu polvien tasolle. Ampumahiihdon MM-kisoissa on Norja kärjessä miehissä ja naisissa, sekä samoin yhdistetyssä. En ole kateellinen, mutta ihmettelen, kuten ihmettelin 1970-luvullakin. Jos norjalainen nainen voittaa muut kaikki muut 10 kilometrin vapaalla tyylillä lähes minuutilla ja suomalaiset miehetkään eivät pärjää samalla radalla tälle naiselle, niin meneehän siinä uskottavuus muiden maiden urheilijoiden suorituksiin. Kannattiko tämän takia lähteä kisoihin näin isolla organisaatiolla ja käyttää tähän operaatioon veronmaksajien rahoja, joiden voimin Yle toimii. Ihmeteltiin vain, miten alle 20 miljoonan asukkaan DDR voikin niin tasaväkisesti pärjätä yli 200 miljoonan asukkaan USA:ta vastaan. Tämä on hieno asia penkkiurheilun ystäville, joihin itsekin kuuluun. Toinen tapaus, joka kiinnitti huomion, oli Ylen toimittajan kommentti Venäjän urheilijasta, joka voitti miesten pikamatkan, että tällä voittajalla onkin doping taustaa 2010-luvun alkupuolelta. 70 Demokraatti MIELIPIDE Talviurheilun karu tulevaisuus Yle on investoinut valtavasti talviurheilun näkyvyyteen suomalaisessa televisiossa. De_26032020_68.indd 70 17.3.2020 18.33. Nytkin vuonna 2020 ihmetellään miten runsaan 5 miljoonan asukkaan Norja voi olla talvilajeissa näin ylivoimainen muuta maailmaa vastaan. Silloin (1970–1975) ei tiedetty ainakaan yleisellä tasolla mitään dopingista. Mittauksiin tuleva hyppääjä suoristaa selkänsä ja kohottaa hartiat, jolloin haara nousee ylös ja läpäisee mittauksen (ehkä). Aina tuli uusia maailmanennätyksiä ja tähtiurheilijoita. Varsinkin kun nämä muun maailman urheilijat ovat myös harjoitelleet äärimmäisen kovaa. On hienoa, että Yle on säästänyt selostuskuluissa jättämällä selostajat ja kommentaattorit Pasilaan ja näyttänyt kansainvälistä kuvaa kisapaikoilta. Oli nuorena miehenä kiinnostavaa seurata varsinkin yleisurheilumaaottelua USA-DDR. Tämä sama tapa olisi pitänyt toteuttaa myös ampumahiihdon MM-kisoissa. Ottelut olivat erittäin tasaisia, ei koskaan tiennyt kumpi voittaa maaottelun. Näillä toimenpiteillä mäkihypystä tulisi tasapuolisempaa ja kaikenlainen kikkailu jäisi pois. Mäkihyppy on myös yksi lajeista, joka kärsii nykyisin hyppypukujen vuoksi uskottavuudesta. Hiihdon talvilajeja dominoi yksi maa eli Norja. Aivan samoin perustein Ylen toimittaja voisi kommentoida norjalaisen naishiihtäjän ylivoimaa, että tämähän kärsi kahden vuoden kilpailukiellon dopingista muutama vuosi sitten. Suomelta oli vain yksi urheilija, jolta voitiin odottaa menestystä MM-kisoista. Tämä kommentti tuntuu aivan oikealta katsoessa Ski Tourin tuloksia, jotka hiihdettiin Ruotsissa ja Norjassa. (Sama urheilija voitti hopeaa 2019 ampumahiihdon MM-kisojen pikamatkalla). Pertti Leppänen Turku En syyttele ketään, vain ihmettelen. Nyt sinne Anterselvaan MM-kisoihin oli kustannettu iso joukko selostajia, kommentaattoreita ja haastattelijoita. En syyttele ketään, vain ihmettelen. MENNEINÄ VUOSINA oli maa nimeltä DDR, joka menestyi urheilussa lajissa kuin lajissa. Kuuluuko Ylen toimittajille tuomita urheilijoita menneiden dopingtaustojen perusteella
Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Le ik ka a ta lte en ! Hei, mä osaan monistua! De_26032020_71.indd 71 18.3.2020 10.07. 71 Demokraatti 70 VUOTTA KOKOUKSET Syntymäpäivät Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Jorma Westlund Helsinki 8.4.2020 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Jani ja Terttu Uhleniuksen rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Jorma Westlund. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-/vaalitapahtumailmoituksia. lähtien toistaiseksi. Tiedotamme uudelleen kun kirjasto avautuu jälleen ja tapahtumat jatkuvat. Kirjoja voi palauttaa palautuspostilaatikkoon, joka löytyy kiinteistön ulko-oven luota. . Kirjaston tapahtumat on toistaiseksi peruttu. Lähetä tapahtumailmoituksesi seuraavaan lehteen viimeistään maanantaina klo 11 mennessä sähköpostilla yhdistyspalsta@demokraatti.fi. HELSINKI • Koronavirus-epidemian leviämisen ehkäisemiseksi Työväenliikkeen kirjasto sulkeutuu asiakkailta 18.3. Uusintojen uusi eräpäivä on 5.5. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä Yhdistystoiminta -palstalla maksutta kerran. Kiireellisissä asioissa voi ottaa yhteyttä kirjaston sähköpostiin perinne@ tyovaenperinne.fi
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: De_26032020_72.indd 72 18.3.2020 15.26. 72 Demokraatti RISTIKKO 6/2020 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Merkitse kuoren päälle ristikon numero
Kuulinpa niitä Lapin lokeiksikin nimitettävän – jollei pidä sapuskaansa silmällä, se voi pian kadota parempiin nokkiin. Suomessa asuu yli puolet EU:n kuukkeleista, pääosin Lapissa, jossa suojeltua metsää vielä riittää. Kun met sässä on vaihtelevasti soita, naavan ko ristamia vanhoja kuusikkoja ja kangas metsää, kuukkeli viihtyy. Siihen liit tyy eri uskomuksia, kuten että metsä miehen sielu siirtyy lintuun hänen kuol tuaan. TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi A I N O A O L O S M I L A K A T A A A S I A K I T T R U U H I O S I O E A K K R I I K A A M I I I L A R I A H O S U A A L I A P O O L N E U L A O T S O N I A N A K I T L I A S I D P O N I K U H A T O K S A S E T E N K I N J I P P O T R A T A E E S A U U N I O N I R A T O N T T O A S E N N E A U R A T A N A S T A F O R S E A N L I I O I N K E T O N I M I E S S I D U S S A R K A A P I L A T I T A N L E A R A R A R A T T I T O E L L I O T L E N A S A A R T E A K S A A N T I E R O V A T A S O T E I R De_26032020_72.indd 73 18.3.2020 15.26. Kuukkeli on sympaattinen ja kaunis lintu. Kohta kuukkeli oli jo kärkkymässä seuraavaa maku palaa. ais ud ok u. co m 1 8 9 6 3 4 9 7 3 2 6 4 5 8 5 6 5 3 2 8 3 4 6 6 7 S iihen se lensi kädelle, tart tui tiukasti sormenpäihin, poimi kämmeneltä rusinan ja lensi tiehensä. Ylläksellä latukahvilan ruokinnalla pyrähteli kööri kuukkeleita, ja niitä voi tavata myös ladunvarren nuotiopai koilla eväs mielessään. Kuukkeli tarvitsee laajan, yhtenäisen metsäisen alueen kodikseen. Avohakkuut ajavat kuukkelit suurella todennäköi syydellä reviiriltään. 73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 45 21 97 83 6 89 72 63 15 4 61 34 58 29 7 58 69 31 47 2 73 96 24 58 1 12 47 85 36 9 94 58 16 72 3 27 83 49 61 5 36 15 72 94 8 RISTIKON 4/2020 RATKAISU 27.2 julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Tellervo Salonen Helsingistä. Siinä kädelläni olevaa sielua kat sellessa mietin, mitä sen elinpiirille tapahtuu. LounaisSuomesta laji on hävinnyt ko konaan ja laajalla alueella eteläisessä Suomessa lintu luokitellaan uhanalai seksi. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w
Kaunokirjallisuus laajentaa maailmankuvaa ja lisää suvaitsevaisuutta. Vapaa-aika on rajallista. Ehkä tietokirja, romaani ja kolmas joku muu. Tuntuu, että se henkinen pääoma on koko ajan siinä lähellä. Kun tämä kirja ilmestyi, euro oli kriisissä, oli tuettu Kreikkaa ja mietittiin, kannattiko euroon ollenkaan liittyä. Mutta emmehän mekään tietenkään töissä ehdi. 3 1 2 De_26032020_74.indd 74 17.3.2020 15.56. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Lukeminen avaa uusia näkökulmia Työväenliikkeen kirjaston johtaja Tuija Siimes laajentaa maailmankuvaansa kirjallisuuden avulla. Minusta olisi tärkeää, että ihmiset lukisivat nykyäänkin kirjoja. Tykkään omistaa kirjoja. Kirja herätti ilmestyessään vuonna 2004 paljon huomiota. Siihen aikaan luettiin kirjoja, kun ei ollut vielä kaikkea tätä somea ympärillä. Kirjoissa on aina tehty paljon henkistä taustatyötä, sekä tietokirjoissa että kaunokirjallisuudessa. Se tarttui ajankohtaiseen yhteiskuntakriittiseen aiheeseen, miten työnteon maailma on muuttunut sellaiseksi, että yhä useammat ihmiset alkoivat oireilla. Nuorena ehti lukea enemmän. On tärkeää ymmärtää elämää muistakin kuin vain siitä omasta näkökulmasta. Nykyään tiedon seuraaminen on helposti niin pirstaleista, kun sitä seuraa kännykästä, googlaa tai saa somesta ei-tutkittua tietoa. Romaanit ja pitkät tarinat ovat ihmisen aivoille, muistille ja keskittymiselle todella tärkeitä. On ihanaa, kun kotona on kirjahylly, missä on kirjoja, joita on joskus lukenut. Piketty kyseenalaistaa klassisen taloustieteen lähtöoletuksia ja toivoo, että oppisimme historiasta ja ottaisimme huomioon, että politiikalla voimme vaikuttaa talouteen ja luoda ideaalimpi yhteiskunta. Valitsin tämän kirjan sen tänäkin päivänä tärkeän aiheen takia. Juha Siltala: Työelämän huonontumisen lyhyt historia Thomas Piketty: Pääoma 2000-luvulla Pekka Korpinen: Suomi kääntyy länteen Politiikan kirjahylly 1 3 2 Monet luulevat, että kirjastossa työskenetelevät ihmiset ehtivät koko ajan lukea kirjoja. Tämä on kirja, jonka aion seuraavaksi lukea. Kirjojen lukeminen on ollut minulle aina tärkeää. Välillä on sellaisia kausia, että minulla on monta kirjaa yhtä aikaa menossa. Sen takia minusta on varmaan tullut kirjastonhoitaja. Ja sitten taas voi olla kausi etten ehdi lukea mitään. Olisi hyvä tapa lukea joka ilta vaikka puoli tuntia ennen nukkumaan menoa. Perheessämme ostamme tämän kirjan aina sukulaislapsille, jotka lähtevät opiskelemaan taloustieteitä tai valmistuvat. Kirjassa on historiallinen katsaus siitä, miten Suomi liittyi EU:hun ja mitä se kulissien takana ulkopoliittisesti merkitsi. Välillä tuntuu, että työelämässä unohdetaan inhimillisyys ja se, että työntekijä on työnantajan tärkein voimavara
Demok09042020_001-002.indd 2 31.3.2020 11.53. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS JYTYLIITTO.FI Koulutetut ammattilaiset, asiantuntijat ja esimiehet alaan katsomatta. (09) 774 3110, sähköp. Nappaa hektisen uutispäivän kiinnostavimmat jutut matkaasi! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p
Mihin niitä tarvitaan. m aa lis ku ut a MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! 6/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee haluaa luottaa ihmiseen, vaikka työ on harmaannuttanut hänen hiuksensa. Alf Rehn De_07022019_01.indd 1 1.2.2019 9.49 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. Hyvän tähden 6/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 6 • 20 19 / 7. sy ys ku ut a De_12092019_01.indd 1 4.9.2019 9.57 Politiikka ajautuu umpikujaan. he lm ik uu ta 4/ 19 XXX xxx XXX xxx XXX xxx KAKKOSKUSKI Sanna Marin UUSIKAUPUNKI Tehdas kuin kaupunki PORVARIHALLITUS Työmarkkinoista vaaliteema TEEMA: Itämeren pohja on happikadon takia osin kuollut. Elinikäinen KOULU 5/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 5 • 20 19 / 21 . SEURAA UUTISIA VERKOSSA LÄPI KESÄN: DEMOKRAATTI.FI De_20062019_01.indd 1 25.7.2019 13.30 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 23.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 23 . Päästökompensaatiosta uhkaa tulla anekauppaa. he lm ik uu ta IT SE De_13022020_01.indd 1 5.2.2020 11.29 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 25.4.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 25 . Suojelutoimista huolimatta Itämeri on edelleen heikossa hapessa. jo ulu ku ut a 19.12.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DEKKARI Rikoskirjallisuus kiinnostaa KALPEANAAMA Räppäri parantaa maailmaa TYÖMARKKINAT Suunniteltu kaaos vartija JOULU TEEMA Ei ole yhteistä yhtä joulua De_19122019_01.indd 1 12.12.2019 14.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 10.10.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 10 . sy ys ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä. he lm ik uu ta 7.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAILMALLA SUOMALAISTA POLIITIKKOA VIEDÄÄN, JA SE VAIN VIKISEE. Uusi suunta PELIN PURKU Jazz soi ja lätkä liikkuu KIKYN PALUU Tupot menivät, mutta liitot hoitavat NUORET Lapsi on itsensä asiantuntija De_25042019_01.indd 1 18.4.2019 9.51 Demokraatti on kotimaan politiikan, työmarkkinoiden ja kulttuurin ykköslehti. Tilaa Demokraatti 39 € neljä kuukautta Tarjous koskee vain uusia tilauksia. 7/ 20 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 7 • 20 20 / 9. hu ht ik uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 10 /1 9 25.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Antti Rinne aloittaa hallitustunnustelijana perjantaina. ÄÄRIOIKEISTO Miekkamiehet johtavat Itävaltaa EDUSKUNTAVAALIT Kuka nappaa luopujien äänet. ONGELMA PINNAN ALLA 4/ 19 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 4 • 20 19 / 7. ke sä ku ut a 20.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kesä! SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 1.8. Lue uutiset verkosta osoitteessa demokraatti.fi ja syväluotaavat tarinat niiden takaa aikakauslehdestä. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. 6.6.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kävelijä PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 13 • 20 19 / 6. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. ta m m ik uu ta 3/ 19 TYÖPAIKAT Tarvitaanko vielä pääluottamusmiestä. lo ka ku ut a INKATUTKIJA Suomen Indiana Jones FEMINISMI Kaikkien tasa-arvoa ÖLJYKENTTÄ PALAA Iran vetelee naruja Lähi-idässä 10.10.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Kansan kukkarolla De_10102019_01.indd 1 2.10.2019 14.46 Futuristi Perttu Pölönen muistuttaa, että tulevaisuus on valoisa. ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx TUL TEEMA Koko kansan liikuttaja 13 /1 9 Tappava katse ja killeri-askel. he lm ik uu ta X /1 9 AVARUUS TEEMA Onko siellä ketään. SDP 120 VUOTTA Tulevaisuuden tekijä 29.8.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI MAAHANMUUTTO TEEMA Tätä Suomi tarvitsee Kä tke tty Ve nä jä De_06062019_01.indd 1 20.8.2019 16.00 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 20.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 20 . Nyt hän on myös pääministeri. Kansa paljastaa kyntensä kaduilla. 23.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI DIILI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 12 • 20 19 / 23 . elo ku ut a BORIS PELURI Panoksena brexit ja Britannia TYÖMARKKINAT Kuinka käy kikyn. ke sä ku ut a NAISET Populismi uhkaa naisten asemaa KIKY Syksyllä alkaa kiky-vääntö POLITIIKKA Oikeistossa on ahdasta De_06062019_01.indd 1 29.5.2019 14.31 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 13.2.2020 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 20 / 13 . 13.2.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI LAPSET Täydellisiä vanhempia ei ole KIINA Valtio valvoo ja kontrolloi BREXIT Kova vai pehmeä tulevaisuus. lo ka ku ut a X /1 9 TEEMA: Verotuksen painopiste siirtyy kulutukseen. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. Oho! 7/ 19 HYVÄ HOIVA Norja, hoitotyön onnela EI ASEILLE Työmaana rauha HALLITUS Sipilän kiemurainen ero ASUMINEN TEEMA Suomi muuttaa – ja muuttuu 21.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21032019_01.indd 1 14.3.2019 9.26 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 12.9.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 12 . ke sä ku ut a X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx Demokraatin rakkausteemassa sukelletaan järjettömään lempeen ja pohditaan pitkän parisuhteen saloja. TEEMA Työelämän murros ja tekoäly ”Ei voi jäädä vain kauppa ja kapakka”, Eveliina Heinäluoma iloitsee parjatun Itä-Helsingin lähiöiden kasvojenkohotuksesta. Sanna Marin oli jo Suomen suosituimpia poliitikkoja. Paljon 24 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 24 • 20 19 / 19 . 17 /1 9 TEATTERITEEMA Kulisseissa ja katsomossa SE LYHENEE Vastustajia riittää, mutta työaika lyhenee MCAMMATTI Hampurilainen työuralla 12.9.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI Sisukas ENERGIA TEEMA Hiiletön tulevaisuus PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 17 • 20 19 / 12 . hu ht ik uu ta 9.4.2020 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI RATA Ratayhteyksien kilpajuoksu NEUVOTTELUT Korona herätti kolmikannan TARTUNTA Poikkeustila on testi Suomelle ELÄKKEET TEEMA Riittääkö ja kenelle. m aa lis ku ut a VAALIT TV-tentti voi ratkaista vaalivoiton PALKAT Joko palkkasalaisuus murtuu BREXIT Vääntö ilman voittajia ILMASTO TEEMA Puhe ei enää riitä 7.3.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_07032019_01.indd 1 27.2.2019 11.42 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 9.5.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 9. to uk ok uu ta KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 De_09052019_01.indd 1 2.5.2019 11.05 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 21.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 21 . 3/ 20 PE TOS PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 20 / 13 . 16 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 16 • 20 19 / 29 . Markkinatalous ei riitä Kiinalle. he lm ik uu ta MUISTA LAITTAA LEHDEN NUMERO JA PÄIVÄMÄÄRÄ KANTEEN JA SELKÄÄN! X /1 9 TAIDE Surrealismin mysteerio Helsingissä TRUMP Suosikki vastoin odotuksia OMA TALOUS Velkavankeus vaanii TEEMA: Pelkän peruskoulutuksen varaan jääneitä nuoria uhkaa usein työttömyys ja syrjäytyminen. to uk ok uu ta ON THE ROAD Keski-Suomen kautta Brysseliin PILLERI Huume muuttuu lääkkeeksi EU-VAALIT EU-ehdokkaat testissä De_23052019_01.indd 1 15.5.2019 9.25 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 6.6.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI X • 20 19 / 6. PAL.VKO 2020-18 00 74 43 -2 00 7 Demok09042020_001-002.indd 1 31.3.2020 11.53. ta m m ik uu ta 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI DE_24012019_01.indd 1 17.1.2019 11.38 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.2.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 4 • 20 19 / 7. 14 /1 9 PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 14 • 20 19 / 20 . Se haluaa enemmän. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 19 • 20 19 / 10 . Tilaajapalvelu: 09 7010 500 / tilaajapalvelu@demokraatti.fi / www.demokraatti.fi/tilaa-lehti PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 24.1.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 3 • 20 19 / 24 . m aa lis ku ut a X /1 9 Vuoden valtuutettu -kilpailun voitto oli Minna Räsäselle yhtä iso yllätys kuin valtuustopaikka. he lm ik uu ta 21.2.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI De_21022019_01.indd 1 13.2.2019 14.20 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 7.3.2019 / 5,90€ POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI 6 • 20 19 / 7. to uk ok uu ta X /1 9 XXX xxx XXX xxx XXX xxx 12 /1 9 TEEMA: Suomi pistää hävittäjiin jopa kymmenen miljardia euroa. EVE Donna 3/ 19 PO LII TT IN EN AIK AK AU SL EH TI 3 • 20 19 / 24