Haluan olla koko Suomen ehdokas ja niinpä kierrän ahkerasti Suomea myös toukokussa. Nostetaan hyvällä vaalityöllä paikkamäärämme komeasti kolmeen! Vaalityöhön voit ilmoittautua sähköpostitse eeron.tukiryhma@gmail.com tai kotisivujeni eeroheinaluoma.fi kautta. HELSINKI 16.5. PARKANO 15.5. HYVINKÄÄ 16.5. JYVÄSKYLÄ 11.5. RAUMA 13.5. HELSINKI 6.5. Tule mukaan tekemään EU-vaaleista sosialidemokraattien seuraavat voitolliset vaalit. 3.5 HELSINKI 4.5. PIEKSAMÄKI 7.5. SAVONLINNA 7.5. KEURUU Ehdokkaana koko Suomessa Eurovaalit 26.5.2019 ennakkoäänestys 15. KOTKA 9.5. TURKU 13.5. ESPOO 18.5. HEINOLA 6.5. PORI 14.5. Sdp:n paluu maan suurimmaksi puolueeksi on upea juttu! Itse olen ehdokkaana toukokuun eurovaaleissa. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. HELSINKI 18.5. OULU Tarkemmat tiedot ajoista ja paikoista www.eeroheinaluoma.fi 87 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. VANTAA 17.5. JYVÄSKYLÄ 7.5. VARKAUS 7.5. 21.5.2019 11.5. VANTAA 19.5. HELSINKI 17.5. VIRRAT 13.5. ÄHTÄRI 11.5. SALO 13.5. Se haluaa enemmän. TAMPERE 5.5. ESPOO 18.5. SEINÄJOKI 14.5. RIIHIMÄKI 16.5. JOENSUU 8.5. IMATRA 8.5. Tule mukaan tilaisuuksiin! Eero Heinäluoma EERO KIERTUEELLA MM. HELSINKI 10.5 MIKKELI 10.5 KUOPIO 10.5. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. EERO HEINÄLUOMA PUHEMIEHESI EUROOPASSA Onnittelut uusille kansanedustajille ja iso kiitos kaikille vaalityössä niin ehdokkaina kuin tukijoinakin uurastaneille. to uk ok uu ta PAL.VKO 2019-21 00 74 43 -1 91 1 KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 Demok09052019_001-002.indd 1 30.4.2019 9.14. Yli puolet lainsäädännöstämme saa alkunsa eurooppalaisesta päätöksenteosta ja se tekee näistä vaaleista meille aidosti merkitykselliset. ÄÄNEKOSKI 6.5. KITEE 7.5. LAHTI 6.5. KOKKOLA 14.5
Käytä aina originaalilogoa. 8,95 €) ja Taco Belleissä Fresh Burrito -ateriat -30 %. Kuluttaja-lehti tarjoaa printtilehdet Tradekan jäsenille hintaan 39 € / 8 nroa (norm. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. 44 €), digilehdet vuosietuna €. Hyvien jäsenetujen lisäksi olet vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Käytä edut niin usein kuin haluat. Katso tarkemmat tiedot Tradekan jäsenen extraeduista www.tradeka.fi -sivulta. Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 1/21/2013 3:57:51 PM www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Demok09052019_001-002.indd 2 30.4.2019 9.14. (09) 774 3110, sähköp. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Lisäksi tenniskurssit Pajulahdessa -15 % ja viikonloppuyö hotelli AVAssa Helsingissä kahden hengen huoneessa vain 40 € / yö 31.8.2019 asti. Toukokuun extraedut Tradekan jäsenille Tradekan jäsenille toukokuussa kunnon extraedut! Restelin BURGER KING ® -ravintoloissa nyt Big King XXL -ateria vain 6,50 € (norm. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Osallistu talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan Fresh Burrito -ateria –30 % Tenniskurssit –15 % Viikonloppuyö 40 €/yö Kaikki edut jäsenkortilla Printtilehdet 39 € (8 nroa) Big King XXL-ateria 6,50 € www.paperiliitto.fi www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2
3 Demokraatti 11 /1 9 44 16 59 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 9. Integraation syventäminen ei ota sujuakseen. Taidehallin keväässä 80-vuotias konkari. De_09052019_03.indd 3 2.5.2019 10.30. TOUKOKUUTA 2019 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI TEEMA VÄYLIEN JAMA EUROOPPAMME NUORTEN NÄYTTELY ILMIÖ KULTTUURI Väyläverkosto kaipaa kipeästi investointeja
14 ARKADIANMÄELTÄ + TEEMA EU 59 De_09052019_04.indd 4 2.5.2019 11.22. Ka nn en ku va : Em ili e U gg la SDP:n uusi eduskuntaryhmä aloitti työnsä. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Sisältö 11 /1 9 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Pohjan tähden Viikon kuva: Kim Jong-un Siperiassa Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Marianne Haapoja D-analyysi: Kamreerikammo Arkadianmäeltä: SDP:n uusi ryhmä D-ilmiö: Väylät kilpailukyvyn ytimeen Indeksi: Robotit ja verot Alastalon salissa: Pätkivä muisti Työmarkkinat: Palkasaajien EU Vallan laidalta: Seppo Kääriäinen Kuvataide: Nuoria, arkea ja juhlaa Kirjallisuuden kapinallinen: Miki Liukkonen Teatteri: Matkalla minään ja maailmaan Elokuvat: Transit ja Äiti Kirjavisa Pelin purku: Jukka Gustafsson Ristikko Ti ti tyy 5 6 8 11 12 14 16 22 23 28 30 IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Elina Pekkarinen Syvässä päässä: Antton Rönnholm Kasvot peilissä: Maria Pettersson 34 41 43 44 48 50 52 54 56 73 74 Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. Va. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. päätoimittaja: Rane Aunimo, 09 7010 553 Toimituspäällikkö: Heikki Sihto, 09 7010 516 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Topi Juga (työvapaalla), Marja Luumi Ulkoasu: AD Emilie Uggla, Timo Sparf, Arja Jokiaho (opintovapaalla) Valokuvaaja: Nora Vilva Myyntijohtaja: Aila Pääkkö, 09 7010 560 Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinoinnin sihteeri: Sari Ojala Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895
YHTÄLÖ EI ole kenellekään yksinkertainen, kun tosineuvottelut nyt alkavat. S DP:n ja keskustan pohjalle rakentuvaa punamultaa on möyhitty viimeksi 2003–2007. Mitä siellä tekemässä, kissanpoikia pesemässä, tokaisi jo Kalevi Sorsa aikoinaan. 2010-luvulla niin sanottujen suurten puolueiden joukkoon noussut perussuomalaiset ei ole tähän mennessä ollut hallituksessa kuin kerran, Sipilän hallituksen alkuvuosina. SDP:n johdolla punamulta hallitsi maata viimeksi 1980-luvulla. Matematiikka, siis se millä porukalla tarvittava enemmistöhallitus on mahdollista saada kasaan, on yksi asia, monenlaiset erityiskysymykset, asialliset tai muut toisia. Kyselystä näkyy selvästi myös se, että vaalivoittaja SDP halutaan hallitukseen joka tapauksessa. De_09052019_04.indd 5 2.5.2019 11.22. HELSINGIN SANOMIEN vappuaattona julkaisemassa kyselyssä suosituin vaihtoehto tulevan hallituksen pohjakaksikoksi oli SDP:n ja kokoomuksen muodostama sinipuna. Sinipunavetoinen hallitus johti maata viimeksi vuosina 2011–2015, ensin Kataisen sateenkaarikuusikon, lopulta Stubbin puoluenelikon koostumuksella. SDP:n johdolla sinipunaa eli SDP:n ja kokoomuksen pohjalle rakentuvaa koalitiota on nautittu viimeksi 1999–2003. Tämä kaikki kuvastaa erinomaisen hyvin sitä, kuinka tasainen ja täpärä vaalitulos kärkikolmikon osalta oli. Punamullan takana oli 18 prosenttia sekä SDP:n ja perussuomalaisten yhdistelmän takana 17 prosenttia. 5 Demokraatti Rane Aunimo va. Jos päättely menisi epäjohdonmukaisesti niin, että ne äänet, joita puolueet eivät saa, määrittävät puoluet ta enemmän kuin ne äänet, joita puolue oikeasti saa, kaikki suomalaiset puolueet joutaisivat oppositioon. Suhteellisuutta lukuihin saa, kun muistuttaa, että 17 prosenttia kyselyyn vastanneista ei osannut sanoa kantaansa siihen, mille pohjalle tuleva hallitus tulisi rakentaa. Sopii myös huomauttaa, että luultavasti vain marginaalinen osa äänes täjistä antaa äänensä puolueelle tai ehdokkaalle saadakseen ne ensi sijassa oppositioon. Metsä Groupin sopivasti ajoittama ilmoitus Kemin uuden biotuotehtaan hankesuunnittelusta on niistä vain yksi mutta mielenkiintoinen. Tuolloin keskusta oli pääministeripuolueena. SDP ei ole jakanut puolueen kanssa hallitusvastuuta koskaan. Tämä hallitus on myös viimeinen, joka ei kaatunut tai jonka pääministeri ei vaihtunut. päätoimittaja rane.aunimo@demokraatti.fi Twitter: @raneaunimo Pohjan tähden Pääkirjoitus HARVA ÄÄNESTÄÄ PUOLUEEN OPPOSITIOON. Sitä kannatti kyselyssä noin kolmannes, 32 prosenttia vastaajista
6 Demokraatti V iik on ku va A FP / Ki ril l Ku dr ya vt se v De_09052019_06.indd 6 30.4.2019 14.16
Kokouksen anti jäi kevyeksi. 7 Demokraatti YSTÄVÄT VÄHISSÄ Kansainvälisen politiikan hylkiöt Venäjä ja Pohjois-Korea tapasivat Vladivostokissa. De_09052019_06.indd 7 30.4.2019 14.16. Kim Jong Un ja Vladimir Putin etsivät yhteistyömahdollisuuksia, joilla helpottaa maidensa pakotteiden rasittamaa taloustilannetta
JUKKA LINDSTRÖM TWITTERSSÄ 19.4. EU:n kannatus on korkeimmillaan 36 vuoteen. EU-vaalien äänikuningas, 148 190 ääntä saanut Alexander Stubb (kok.) käytti kampanjaansa 126 596 euroa. PAM tarjoaa kielikoulutusta maahanmuuttajajäsenilleen. De_09052019_08.indd 8 2.5.2019 10.50. ANTTI VEIRTO TWITTERISSÄ 23.4. Näyttää siltä, että lupauksista ei aina kannattaisi pitää kiinni. Toiseksi suurin kampanjabudjetti oli keskustan Olli Rehnillä, jonka vaalikassa oli kooltaan 145 472 euroa. Suomen 13 mepistä eniten rahaa käytti kampanjaansa kokoomuksen Sirpa Pietikäinen, joka ilmoitti vaalibudjetikseen 183 701 euroa. Toiseksi 80 772 äänellä tullut perussuomalaisten Jussi Halla-aho kulutti vaaleissa vain 4055 euroa, mikä on läpimenneistä ehdokkaista vähiten. Toivottavasti työnantajatkin kantavat tässä kortensa kekoon. Yksi ääni maksoi Halla-aholle noin 5 senttiä ja vastaavasti 49 842 ääntä saaneelle Pietikäiselle yli kolme ja puoli euroa. Tuoreen gallupin mukaan yli puolet briteistä on sitä mieltä, ettei kansanäänestystä Britannian EU-erosta olisi koskaan pitänyt järjestää. KATARIINA MURTO TWITTERISSÄ 23.4. Cameron voitti vaalit, tuli äänestys ja alkoi brexit-piina. Kaikkien EU-maiden kansalaisista koki (syyskuu 2018) maansa hyötyneen jäsenyydestä Britannian entinen pääministeri David Cameron lupasi kansanäänestyksen EU:sta eroamisesta vuoden 2015 parlamenttivaalien kynnyksellä. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Tunnollisuudesta pitkä riesa V IIK O N LU KU 68 prosenttia. iStock Jos toimittajat hiljennetään perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa, miten heille kävisi perussuomalaisten johtamassa valtiossa. Paikka EU-parlamentissa tulee kalliiksi EU-VAALEISSA VUONNA 2014 läpi menneet ehdokkaat käyttivät kampanjaansa keskimäärin 74 000 euroa. Eläkepolitiikkaa ei tehdä fiilispohjalta tai poliittisen tahdon varassa. EU-vaalien kampanjabudjetit ovat suurempia kuin eduskuntavaaleissa ensisijaisesti sen vuoksi, että vaalipiirinä on koko maa. Halla-ahon jälkeen pienin budjetti oli vihreiden Heidi Hautalalla, joka selvisi EU-vaaleista 10 071 eurolla. Vertailun vuoksi paikka Arkadianmäeltä irtosi vuotta myöhemmin järjestetyissä eduskuntavaaleissa keskimäärin 40 000 eurolla
Schumanin julistuksessa 9. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari DARUDE VILLE VIRTANEN Ville Virtanen Näyttelijä Sorjonen Hyvät tuplaehdokkaat Kiitos paljon tästä huijauksesta. Tuo on pahemman luokan väyrystelyä ja valtapeliä. Saksalainen Weber asettuu siis poikkiteloin oman maansa hallituksen kanssa. vietetään Eurooppa-päivää. Saksan armeijasta terveyssyistä I maailmansodassa vapautettu Robert Schuman kuului II:ssa maailmansodassa uuden kotimaansa Ranskan vastarintaliikkeeseen. Jos gallupit osuvat oikeaan, EPP säilyy EU-parlamentin suurimpana ryhmänä, ja Weber valittaneen EU-komission johtoon. Sotien jälkeen Schuman ryhtyi politiikkaan ja eteni aina pääministeriksi saakka. Kansanedustajien asettaminen tuplaehdokkaiksi eurovaaleissa on tässä tilanteessa kuin laukaus omaan nilkkaan. Ajankohta on valittu Schumanin julistuksen mukaan. Tuplaehdokkaita on kd:n lisäksi ainakin vihreillä, vasemmistoliitolla ja perussuomalaisilla. Suomessa demokratia kärvistelee laskevien äänestysprosenttien kurimuksessa ja luottamus puolueisiin on heikkoa. Tässäkään pelissä ei äänestäjä pysy perässä. Oma lukunsa on vielä Sari Essayah (kd.), joka on valmis ottamaan europarlamentaarikon paikan vastaan Suomen EU-puheenjohtajakauden ajaksi – jos kd ei ole mukana uudessa hallituksessa. toukokuuta 1950 esitettiin idea Ranskan ja Saksan hiili-teräsyhteisöstä, jolla pyrittiin estämään maiden ajautuminen uuteen sotaan. Weber on Euroopan kansanpuolueen EPP:n ryhmän puheenjohtaja. Onneksi kaikki puolueet eivät lähteneet tällaiseen taktikointiin mukaan. Kiistanalaisen putken rakentamista ovat vastustaneet useimmat Itämeren valtiot. Tobias Schwarz / AFP De_09052019_08.indd 9 2.5.2019 10.50. Venäjältä suoraan Saksaan kulkevan maakaasuputken rakentaminen on jo polkaistu käyntiin. Äänestimme teidät eduskuntaan, mutta läpimenonne jälkeen kerrottekin, että lähdette ehdokkaaksi EU-vaaleihin. Robert Schumania pidetään yhtenä Euroopan unionin isähahmoista. Saksan hallitus on kannattanut kymmenen miljardin euron putkea, jota rakennetaan Nord Stream ykkösen viereen Itämeren alle. TORSTAINA TOUKOKUUN 9. Etenkin, kun osa teistä – jos jostain syystä saatte riittävästi ääniä läpimenoon – ei edes ota paikkaansa vastaan vaan pelaa sen varamiehelleen/ naiselleen. Olisiko tässä puolueilla paikka uusia vaaleihin liittyviä yhteisiä pelisääntöjä, kysyy Demokraatin väki Euroopan isähahmo Ei mennyt aivan putkeen JOS EUROKELLOKAS Manfred Weber pääsee EU-komission johtoon, hän aikoo vetää Nord Stream 2:n hanat kiinni
AFP / Alexander Nemenov Otetaanpas oikein Bottaksen kautta 10 VIS V 1. a) Pariisissa b) Wienissä c) Lontoossa 10. Kenen kirjailijan tuotantoon kuuluu Musta torni -sarja. 10 Demokraatti NÄRÄSTÄJÄ • Lääkettä poliittisen liikahappoisuuden puutteeseen VIIKON MEEMI PÄTKÄT Kynnyskysymyksiä H allitustunnustelija Antti Rinteen alkuperäistä ky symyspatteristoa puolueille kehuttiin tuoreeltaan muun muassa historian parhaaksi. Missä kaupungissa Karl Marx kuoli. a) Reijo Taipale b) Henry Theel c) Olavi Virta 3. a) Helsinkiin b) Espooseen c) Tampereelle 2. a) Mats Löfström b) Tom Packalén c) Johan Kvarnström Vas tau kse t: cbc cbb acc b De_09052019_10.indd 10 30.4.2019 14.21. Mihin kaupunkiin miesten salibandyn SM-kulta meni jälleen. a) Edvin Laine b) Risto Jarva c) Veikko Aaltonen 7. a) 50 b) 60 c) 70 4. a) Harri Nummela b) Kalevro Kummola c) Tom Nybondas 8. a) Ti b) Zn c) Sn 9. Kuka on vihreiden puoluesihteeri. Kuka on Jääkiekkoliiton puheenjohtaja. Joskus on tarpeen esittää uhmakasta. a) Tom Clancyn b) Agatha Christien c) Stephen Kingin 5. Kuka levytti Satumaan vuonna 1955. Puolueiden vastaukset ovat paitsi tun nustelijalle myös muulle yleisölle, ää nestäjille. Kuka pääsi pienimmällä äänimäärällä eduskuntaan 2019. Aina on kynnyksiä ja sitten kynnyksiä. Pelkkä kynnyskysymysten listan pi tuus ei silti ratkaise vaan niiden sisältö. Kenen ohjaama elokuva on Laukaus tehtaalla. Mikä on tinan kemiallinen merkki. a) Panu Laturi b) Lasse Miettinen c) Atte Harjanne 6. Pisin kynnyskysymysten lista tuli vaalien kolmanneksi suurimmalta puo lueelta kokoomukselta: peräti kolmen toista kohdan paketti. Sen vii meisessä yhdennessätoista kohdassa puoleilta tiedusteltiin, onko puolueilla mahdollisia kynnyskysymyksiä osal listumiselle sosialidemokraattien joh tamaan enemmistöhallitukseen. Nyt mentiin kohtuuden ra joille ja ylikin. Yh täältä ne vaikeuttavat neuvotteluja ja toisaalta antavat äänestäjille lupauk sen, että mistään kohdasta ei ole tinki misvaraa. Kuinka monta vuotta Kevätpörriäinen täyttää. Vastaavasti pe russuomalaisilla kynnyskysymyksiä on vain kolme. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä tai järkevänä linjauksena on tähän saakka tavattu pitää sitä, etteivät puolueet aseta liikaa kynnyskysymyksiä
Olet tekemässä julkaisua yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Ne tukivat hyvin paikallista vaa lityötä. Siinä työssä olen oppi nut, kuinka suuri merkitys päätöksen teossa on avoimella vuoropuhelulla ja viestinnällä. 11 Demokraatti Lisää dialogia Mikä meno Pirjo Alijärvi, Kansan Sivistysrahaston uusi viestäpäällikkö. Yrittäjän ja palkansaajan väli nen raja on muuttunut aikaisempaa häi lyvämmäksi. Kaikenlaisen viestinnän lisäksi kehitän muun muassa KSR:n verkostoja ja vah vistan joukkorahoitusmallilla toimivan Kulttuurilahjan tunnettavuutta. Vahva ehdokaslista, kova jalkatyö, hyvät tukiryhmät ja piirin oma työ. Olet toiminut myös kahvilayrittäjänä. Vaalien jälkeinen hulina on asettunut, ja nyt on hienoa päästä uusiin hommiin Mitä työhösi KSR:ssä kuuluu. Olit vaaleissa vielä Hämeen Sosialidemokraattien toiminnanjohtajana. Avoimuus ja nopeus, niillä viesti menee perille. Olen Janakkalan kunnanhallituksen puheenjohtaja. Niissä korostuu nykyään nopeus ja vaikuttavuus. De_09052019_10.indd 11 30.4.2019 14.21. Hevonen on lojaali, kova tekemään töitä ja äärimmäisen rauhoittava eläin. Nykyään moni toimii työ uransa aikana kummassakin roolissa, siirtymisen pitäisi olla nykyistä helpom paa ja turvallisempaa. Ideana on avata niitä keinoja, muun muassa dia logia ja viestintää, joilla vaikka esityslistalla oleva asia saadaan toteutumaan. Miksi. Homma on kuin räätälöity minulle. On, mutta meidän pitäisi miettiä vielä uusia keinoja, joilla kannustaa yrittä miseen. Kyllä, se sopii esimerkiksi luottamus Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva YRITTÄJÄN JA PALKANSAAJAN VÄLINEN RAJA ON MUUTTUNUT AIKAISEMPAA HÄILYVÄMMÄKSI. Onko SDP yrittäjämyönteinen. Lisäksi pi tää kehua puolueen valtakunnallisia tee moja. Voimaeläimesi on hevonen. Myös nuoruuden hevosharrastus vaikutti va lintaan. Millä saitte lisäpaikan. henkilöille, jotka haluavat kehittää vai kuttamismahdollisuuksiaan
Julkista taloutta pitäisi sopeuttaa peräti kahdella miljardilla eurolla vuoteen 2023 mennessä. Sopeuttamistarpeiden lisäksi on suuri määrä välttämättömäksi koettuja menoja. Raportissa oli karu viesti. KAMREERIT EIVÄT ole siis suosiossa. Valtiovarainministeriö julkaisi talouspolitiikkaa käsittelevän virkamiespuheenvuoron Uudistuva, vakaa ja kestävä yhteiskunta juuri ennen eduskuntavaaleja. KOKOOMUS ON profiloitunut talouspuolueeksi. De_09052019_12.indd 12 30.4.2019 14.29. Kokoomus ei suostu ottamaan kamreerin viittaa harteilleen. Puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi vaalituloksen ratkettua, ettei kokoomus lähde hallitukseen hinnalla millä hyvänsä. Vaikka taloustilanne on huomattavan hyvä verrattuna neljän vuoden takaiseen, talouden liikkumavara näyttää edelleen hyvin pieneltä. POLITIIKKAA SANELEE yhä näkyvämmin talous, vaikka yhteisten asioiden hoitaminen on hyvin paljon muutakin kuin kiistelyä siitä, mihin rahat riittävät. MIELIKUVISSAMME ELÄVÄ kamreeri on persona non grata, ei-toivottu hahmo. Ennen eduskuntavaaleja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ilmoitti, ettei hän ”hyväksy enää sellaista ajattelua, että kamreeri tulee ja sanoo, mihin rahat riittävät”. Talouspoliisia tarvitaan, mutta sillä on hyvin vähän sanottavaa politiikan sisältöön. Liikenneinfran määrärahoja halutaan lisätä yli 500 miljoonalla eurolla vuodessa. UUSIA MENOJA ovat hävittäjiin, väyliin ja infraan aiotut investoinnit. Kamreerikammo Kamreeriajattelu viittaa virkaintoiseen taloushallintoon. Sopeuttaminen voi olla välttämätöntä, mutta pelkkiä leikkauksia tekemällä talous ei kasva. N yt on puhuttu kamreereista. Kamreeri ampuu ideat alas ennen kuin ne ovat ehtineet edes lentoon. Ne kaventavat liikkumavaraa merkittävästi, sikäli kun niistä aiotaan pitää kiinni. Orpo ei halua, että kokoomus joutuu pahan poliisin rooliin, joka sanoo kaikelle hyvälle ei. Yli hallituskausien ulottuvan menokehyksen tarkoitus on hyvä, mutta pahimmillaan se voi estää taloutta stimuloivat investoinnit ja järkevän suhdannepolitiikan. 12 Demokraatti Mikko Huotari mikko.huotari@demokraatti.fi analyysi Kirjoittaja on Demokraatin taloustoimittaja. PELKKÄ TALOUS EI VOI OHJATA KANSAKUNNAN TULEVAISUUTTA. Rinteen mielestä pelkkä talous ei voi ohjata kansakunnan tulevaisuutta. Perusväylän rahoja pitäisi lisätä pysyvästi 300 miljoonalla eurolla vuodessa, jotta yli kahden miljardin korjausvelka saadaan kuitattua. Hävittäjähankinnoista olisi tarkoitus päättää vuonna 2021, ja alkuvaiheessa niihin kuluu noin 1,5 miljardia euroa per vuosi. Kamreeri tasapainottaa budjettia kiristämällä menoja, vaikka leikkaukset tulevaisuudessa lisäisivät kustannuksia tai pienentäisivät tuloja. Mielikuvissa se sopisi parhaiten kamreerin kaveriksi, mutta näin ei näyttäisi kuitenkaan olevan. Suomessa on perinteisesti tukeuduttu kehysajatteluun, jotta talous pysyy mahdollisimman kestävällä pohjalla. Näitä on listattu valtiovarainministeriön julkisen talouden suunnitelmassa. ”Ei lähdetä hallitukseen jonkun toisen kamreeriksi”, Orpo sanoi
Siltoja ei pidä polttaa. KYLLÄ Britit ovat saaneet riittävän lisäajan löytää sisäinen poliittinen ratkaisunsa. D-gallup eurovaalien ensikertalaisille: Toteutuuko brexit, ja mitä EU:n pitäisi asiassa tehdä. KYLLÄ EU:n täytyy varmistaa, että kaikissa tapauksissa ihmisten oikeudet ovat etusijalla ja kansalaisten mahdollisimman vapaa liikkuvuus säilyy. On tärkeää varmistaa, että pysymme hyvissä väleissä jatkossakin. JAANA YLITALO SDP EI EU ei hyväksy erosopimusta, eikä anna enää lisäaikaa. NOUSUSSA LASKUSSA Te ks ti An na -L iis a Bl om be rg 16-vuotta täyttäneistä saa eläkettä 50:ssä Suomen kunnassa 50 % 32,8 % G ra fii kk a: Em ili e U gg la / Lä hd e: El äk et ur va ke sk us De_09052019_12.indd 13 30.4.2019 14.29. Työtaistelut Työtaisteluja oli Tilastokeskuksen mukaan 166 vuonna 2018, kun niitä vuotta aiemmin oli 103. 3/5 ALETTIN BASBOGA SDP IRJA SOKKA SDP KYLLÄ EU:n kannattaa antaa mahdollisuuksia loppuun asti, että löytyy molemmille hyödyllinen ratkaisu – kävi brexitin miten tahansa. 13 Demokraatti D EM O G RA A FI Kyllä! TOMI KONTKANEN SDP TUULIA PITKÄNEN SDP Osassa kunnista yli puolet saa eläkettä Koko maassa eläkkeensaajien osuus on EI On ollut viisasta antaa Britannialle aikaa sisäpoliittisen tilanteen selvittämiseen. Pj-taistelut Keskustan puheenjohtajakisaan ei ole ilmoittautunut kukaan. Toivottavasti ero tapahtuu sopimuksen kautta. Nyt on keskityttävä jo muihinkin EU:n sisäisen kehittämisen kannalta olennaisiin asioihin. Iso-Britannia päättää eron valmistelun ja peruu Brexitin EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun nojalla
SDP:n kansanedustajistakin enemmistö on syntynyt 1970-luvulla. Uusista kansanedustajista 5:llä on aiem paa kansanedustajakokemusta. Eduskuntaan tuli valituksi ennätysmäärä naisia. Ryhmässä on 40 kansanedustajaa. Tähän joukkoon kuuluu myös kokoomuksen Ilkka Kanerva. ARKADIANMÄELTÄ De_09052019_14.indd 14 30.4.2019 14.32. – Siellä on sellaisia, jotka haluavat tehdä töitä yhdessä, Paatero painottaa. Uusista kansanedustajakokemusta aiemmilta vuosilta on Marko Asellilla, Raimo Piiraisella, Tuula Väätäisellä, Johannes Koskisella ja Kimmo Kiljusella. Nurminen on 28 vuotta ja Tuomioja, 72, on koko eduskunnan ikänestori. 1950-luvulla syntyneitä kansanedustajia on 28, 1960-luvulla syntyneitä on 55, 70-luvulla syntyneitä 58 ja 1980-luvulla syntyneitä 50, 1990-luvulla on syntynyt 6. Kansanedustajista prosentuaalisesti enemmän naisia kuin SDP:llä on vain vihreillä ja kristillisdemokraateilla. 40 demariedustajasta 23 on naisia. SDP:N UUDET kansanedustajat ovat Eveliina Heinäluoma, Aki Lindén, Piritta Rantanen, Heidi Viljanen, Kim Berg, Seppo Eskelinen, Paula Werning, Niina Malm, Johan Kvarnström sekä Hussein al-Taee. 14 Demokraatti Näillä mennään Tasaisesti vanhoja edustajia ja uusia. Ilmari Nurminen on yhä nuorin. – Vielä on muutama tavoitteena saada, niin päästäisiin 50 prosenttiin naisia. Se on 6 paikkaa enemmän kuin kuluneella vaalikaudella. Eduskuntaryhmän puheenjohtajana jatkaa Antti Lindtman. SDP:n eduskuntaryhmässä naisia on jälleen enemmistö. Heitä on 200 kansanedustajasta nyt 93. Viime kauden kansanedustajista paikkansa uusivat naisista Eeva-Johanna Eloranta, Tarja Filatov, Maria Guzenina, Tuula Haatainen, Anneli Kiljunen, Krista Kiuru, Suna Kymäläinen, Sanna Marin, Riitta Mäkinen, Merja Mäkisalo-Ropponen, Johanna Ojala-Niemelä, Sirpa Paatero, Kristiina Salonen, Katja Taimela, Tytti Tuppurainen, Jutta Urpilainen ja Pia Viitanen. Tältä näyttää vaalivoittajan tuore eduskuntaryhmä tänään. Teksti Johannes Ijäs / kuvat Lehtikuva Vaalivoiton saanut SDP:n eduskuntaryhmä uusiutui melko lailla. Uudet on otettu hyvin vastaan. – On myös hienoa, että meillä on eri-ikäisiä kansanedustajia. Kaikkien kansanedustajien keski-ikä on 47 vuotta, SDP.n edustajien pari vuotta tätä vanhempi. Paatero on oikeassa. SDP:n naisehdokkaat keräsivät demarien noin 546 000 äänen potista 56 prosenttia eli noin 305 000 ääntä, kun taas miesehdokkaat keräsivät noin 241 000 ääntä. – Hienoa, että demareissa ehdokkaina oli puolet miehiä ja naisia, Paatero jatkaa. – Fiilis on se, että ryhmässä on hirveän paljon osaajia, eri alojen ammattilaisia, SDP:n kokenut kansanedustaja, puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero kuvaa. Toisessa päässä Erkki Tuomioja on varmaan vanhimpana. Näin se tasa-arvo ottaa pitkän ajan toteutuakseen, Sirpa Paatero sanoo. Sopivasti naisia ja miehiä. Uusia kansanedustajia, joita ryhmässä on 15, Paatero luonnehtii henkilöiksi, jotka ovat olleet vahvasti tekemässä töitä puolueen eteen. Eduskunnan nuorin kansanedustaja on 25-vuotias vihreiden Iiris Suomela. Kansanedustajista 3 on syntynyt 1940-luvulla, heistä kaksi on demareita, Tuomiojan lisäksi Jukka Gustafsson. SDP:n naiskansanedustajien keski-ikä on 53 vuotta ja naisten 46 vuotta
– Uskon aika paljon siitä osa-alueesta tietäväni, millaista arkea ihmiset viettävät ja millaisissa elinympäristöissä asuvat ja miten eriarvoisesti he saavat apua. Avoimesti kerrotaan asioista ja annetaan vinkkejä. Sen takia on aika lailla tuntunut epätodelliselta, että tämä on oikeasti mahdollista. Se on tasapainoisen näköinen. Satakunnan vaalipiiristä eduskuntaan nousi nyt ensi kertaa päihdekuntoutuslaitoksen johtaja, YTM Heidi Viljanen, 38. Sirpa Paatero kertoo havahvtuneensa eduskuntaryhmässä pohtimaan, että alkaa kuulua parlamentaarisen iän puolelta ”senioripuolelle”. 15 Demokraatti SDP:n kansanedustajista eniten ääniä keräsi Sanna Marin. VILJANEN TOTEAA, ettei tunne eduskuntaryhmänsä väen taustoja vielä juurikaan. Se on ollut uusi huomio, hän kertoo. Viljanen painottaa, että eduskunnassa on tehtävä työtä hyvinvointivaltion puolesta. Puoluevaltuuston puheenjohtajana hän on hallitusneuvottelijaryhmässä ja vastuussa neuvottelujen yhdestä asiakokonaisuudesta. Uudet on otettu vastaan positiivisesti ja kannustavasti. Hän liittyi SDP:hen vuonna 2012 ja tuli tuolloin valituksi kaupunginvaltuustoon. Minulla on hyvin positiivinen fiilis. On hyvä, että on kokeneita konkareita ja uusia. Hänen mukaansa päihdetyön käytänteitä on yhtenäistettävä ja soten myötä pitää saada isommat hartiat kuin kunnilla on kantamaan vastuuta. Sote-uudistus toisi tasa-arvoa, en siihen näe oikein mitään muuta ratkaisua. – Alkaa olla enemmän niitä, jotka ovat tulleet minun jälkeen kuin minua ennen. Kotkalainen Paatero tuli eduskuntaan vuonna 2006. Päihdetyön ammattilaisena hän kertoo, että kansalaiset saavat päihdeongelmiin tällä hetkellä apua eri kunnista kovin epätasaisesti. Hän kävi paikasta kovan kisan kankaanpääläisen keskustan ehdokkaan kanssa ja veti pidemmän korren viime metreillä. Viimeksi SDP:llä on ollut 70-luvulla kansanedustaja Pohjois-Satakunnasta ja olen SDP:n ensimmäinen nainen näiltä leveysasteilta. – Eikä varsinkaan Pohjois-Satakunnasta. – On hienoa, että ryhmässä on lähes yhtä paljon naisia ja miehiä. Viljanen on myös Kankaanpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Kuntien säästöpaineet vaikuttavat kunnasta riippuen eri tavoin tilanteeseen. SDP:n kansanedustajia kunnanvaltuutettuja on peräti 35. Prosentuaalisesti parhaan osuuden oman vaalipiirinsä äänistä sai Kristiina Salonen Satakunnan vaalipiiristä. De_09052019_14.indd 15 30.4.2019 14.32. 2017 kuntavaaleissa hän nousi kaupunginhallituksen johtoon. Puolueen kannatus oli niin hyvä, että saatiin Satakunnasta kolmas paikka, Viljanen kertoo. SDP:n mieskansanedustajista paikkansa lunastivat uudelleen Jukka Gustafsson, Timo Harakka, Mika Kari, Antti Lindtman, Ilmari Nurminen, Antti Rinne, Ville Skinnari ja Erkki Tuomioja. Niin kauan kuin on näin monta kuntaa, jotka tekevät oman harkintansa mukaan, eriarvoisuus on aika räikeätäkin, Viljanen sanoo. Helppoa kansanedustajaksi pääseminen ei kuitenkaan ole ollut, hän vakuuttaa. – Tällainen nopea nousu, Viljanen naurahtaa. Eve Heinäluoma europarlamenttiin pyrkivän Eero-isänsä kanssa. Siellä on kaikkia meitä tasaisesti
– Jotta pääsemme tekemään aidosti vaikuttavaa infraja liikennepolitiikkaa, meillä pitää olla vähintään kahdentoista vuoden parlamentaarisesti saavutettu visio ja toimenpideohjelma, hän sanoo. .. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvankäsittely Timo Sparf S uomalaisen liikennepolitiikan pitäisi olla pitkäjänteisempää. Skinnarin mukaan yhteinen tahtotila yli hallituskausien ulottuvasta suunnitelmasta on tärkeä, jotta poukkoilevasta väyläpolitiikasta päästään. SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari pitää myönteisenä, että päättyneellä vaalikaudella tämä on ymmärretty. Naapurissa on linjattu, että Ruotsi haluaa olla maailman kilpailukykyisin KILPAILUKYVYN .. 16 Demokraatti ILMIÖ VÄYLÄT Sujuva liikenne kaipaa pitkäjänteistä suunnittelua ja investointeja. Osoituksena siitä on parlamentaarinen työryhmä, joka linjasi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua. Hyvä esimerkki toimivasta liikennepolitiikasta löytyy Skinnarin mukaan Ruotsista. De_09052019_16.indd 16 30.4.2019 14.34. – Liikennepolitiikkamme on pirstaloitunut hankeviidakkoon, emmekä ole rakentaneet pitkäjänteisesti kokonaisuuksia. Meidän pitää miettiä, mitä me todella haluamme liikenteeltä yhteiskuntana esimerkiksi vuonna 2030, Skinnari luonnehtii. Jos väyläverkosto on kehnossa jamassa, eivät muutkaan yhteiskunnan toiminnot pelaa kunnolla
18 Demokraatti maa, ja sitten on toimittu tavoitteen vaatimalla tavalla. TYÖMARKKINAT & TALOUS De_09052019_16.indd 18 30.4.2019 14.34. – Laskelmiemme mukaan sitä ennen ja nyt taas, kun rahoitus loppuu, korjaus velka kasvaa noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. SDP:N TULEVAISUUSVISION mukaan seuraavien kahdentoista vuoden aikana tulee keskittyä siihen, että Suomen sisäisiä etäisyyksiä ja kansainvälisiä yhteyksiä lyhennetään. Väylänpidon toimialajohtaja Jukka Karjalainen kertoo korjausvelan tilanteen tilapäisesti parantuneen, kun valtion budjetista saatiin vuosille 2016– 2018 noin 600 miljoonaa euroa erityiseen korjausvelkaohjelmaan. Ennakoitavuudesta on iloa myös väylien kehitystyön tekijöille. Siitä hyötyy muun muassa elinkeinoelämä, kun yritykset tietävät, miten niiden logistiikkaa parantavat väylät kehittyvät. Arjessamme korjausvelka näkyy esimerkiksi maantiellä väisteltävinä kelirikkomonttuina ja syviksi kuluneina ajourina, raiteiden kunnostustöiden hidastuttamina junavuoroina ja vaihtamisen tarpeessa olevina merimerkkeinä. – On kustannustehokkuuden ja laadunhallinnan kannalta tärkeää, että myös suunnittelun ja rakentamisen palveluja tuottavat yritykset pystyvät mitoittamaan resurssejaan – henkilöstöään, osaamistaan ja kalustoaan – pidemmällä aikavälillä, hän jatkaa. – Kun tiedetään hankkeen arvioitu rakentamisajankohta, voidaan resurssit kohdentaa tehokkaammin ilman suunnitteluvaiheiden tai rakentamisen välisiä aikakatkoja, Noukka kuvailee. Parlamentaarinen työryhmä linjasi, että perusväylänpitoon pitäisi investoida vähintään 300 miljoonaa euroa vuodessa lisää. Se on todella surullista, koska seuraava hallitus löytää tämän edestään, Ville Skinnari moittii. – Ruotsissa on nähty, että kilpailukyvyn ytimessä on erittäin aktiivinen ja voimakas panostus liikenneinfraan. Käytännössä se tarkoittaa, että väylien kunto huononee. Perusväylänpito laiminlyötiin tämän vuoden budjetissa. Korjaus velkaa näille kilometreille on kertynyt 2,6 miljardia euroa. Väylän (entinen Liikennevirasto) liikenneverkkojen suunnittelun toimialajohtaja Mirja Noukka kuvailee kauemmas tulevaisuuteen katsomisen helpottavan käytännön työtä, kun ennakoitavuus paranee. Lisäksi vuosille 2017–2019 hallitus siirsi 364 miljoonaa euroa väylien kehittämishankkeista perusväylänpitoon. Tekemistä riittää väyläverkon korjausvelan kiinni kuromisesta uuden infran rakentamiseen. Suomessa on tällä hetkellä valtion hoidossa olevia teitä, raiteita ja vesiväyliä yhteensä 100 300 kilometriä. Korjausvelkaa lyhennetään valtion budjetissa perusväylänpitoon suunnatusta rahasta. Liikennepolitiikka on strategisena painopisteenä nostettu valtioneuvostotasolle, jolloin se ei ole vain yhden ministeriön asia. Huononeminen saatiin tilapäisellä rahoituksella pysäytettyä, pääsimme jopa vähän parantamaan, mutta nyt rahoitus on niin alhainen, että huononeJOS JUNAMATKAT EIVÄT PÄÄRADALLA NOPEUDU, NE EIVÄT NOPEUDU MISSÄÄN. – Näin sovittiin, mutta miten kävi
Miksi liikennepolitiikkamme on sellaista, että reagoimme ongelmiin sen sijaan, että tekisimme asiat alkujaan niin, ettei ongelmia tule. Suurin osa korjausvelasta on teissä ja raiteissa. – Kyllä tämä junien jatkuva myöhästely on ollut aikamoista seurattavaa. 19 Demokraatti LIIKENNEPOLITIIK KAMME ON PIRSTA LOITUNUT HANKEVII DAKKOON, EMMEKÄ OLE RAKENTANEET PITKÄJÄNTEISESTI KOKONAISUUKSIA. Meidän käsityksemme mukaan yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että väyläverkosto toimii riittävän hyvin, jotta myös muut yhteiskunnan toiminnot voivat toimia, Karjalainen sanoo. Suurin Väylässä käynnissä oleva tiehanke on valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen, Mirja Noukka kertoo. – Silloin pystyisimme, emme pelkästään pysäyttämään väylien kunnon huononemista vaan myös parantamaan niitä. Vesiväylillä korjausvelan kurominen tarkoittaa käytännössä merimerkkien ja turvalaitteiden uusimista ja pieniä ruoppaustöitä. Liikkumisen sujuvuuteen vaikuttaa paitsi junakaluston myös raiteiden kunto ja määrä. Raideliikenteessä tulee Skinnarin mukaan asettaa pitkän aikavälin De_09052019_16.indd 19 30.4.2019 14.34. – Euromääräisesti pieni hanke on maksimissaan noin viiden miljoonan luokkaa, suurempiin investointeihin tarvitaan yleensä erillisrahoitus. Suomi tuntuu jotenkin vain hyväksyneen sen, että kun tulee lunta ja on pakkasta, junat vain ovat myöhässä, hän puuskahtaa. SOSIALIDEMOKRAATTIEN MIELESTÄ suurten kaupunkien välimatkaa on mahdollista supistaa nopein ja joustavin yhteyksin ja luoda kansainvälisen kilpailun ja talouskasvun tueksi laajempia työssäkäyntialueita. Skinnari pitää tärkeänä, että yhä yleistyvä pendelöinti on vaivatonta – että töihin voi kulkea sujuvasti vähän kauempaakin. Pieni hanke voi olla esimerkiksi liittymän parantaminen kiertoliittymäksi ja iso hanke puolestaan vaikkapa jonkin tiejakson rakentaminen keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi. – Kysymys kuuluu, olemmeko tehneet hankintoja oikeasti ymmärtäen Suomen ilmastoa ja vaatimuksia. Karjalaisen mukaan 300 miljoonan euron vuotuinen lisäraha parantaisi perusväylänpidon tilannetta merkittävästi. minen jatkuu taas, Väylän Karjalainen selvittää. Liikenneverkkoa kehitetään erilaisin pienin ja suurin hankkein. Siihen on yksinkertainen syy – vesiväylät eivät kulu käytössä samaan tapaan kuin rata tai tie. Perusväylänpidon alhainen rahoitustaso tarkoittaa Karjalaisen mukaan myös sitä, että Väylä joutuu keskittymään pääasiassa vilkkaimpien reittien kunnon turvaamiseen
– Jos junamatkat eivät pääradalla nopeudu, ne eivät nopeudu missään. Toimivat yhteydet ovat tärkeitä myös elinkeinoelämälle – tuotteiden ja tavaroiden pitää kulkea sujuvasti ja ajallaan myös yli Suomen rajojen. Pääradan korjaaminen, kehittäminen ja pullonkaulojen poistaminen on kirjattava seuraavan hallitusohjelmaan. TYÖMARKKINAT & TALOUS Väyläviraston hoidossa on 78 000 km maanteitä, 5 926 km raiteita ja 16 300 km vesiväyliä. Menetämme jo nyt merkittäviä määriä rahaa pääradan osuuksien huonon kunnon tai liian vähäisen raidemäärän vuoksi, he painottavat. – Päärataan kytkeytyy myös merkittäviä jatkoyhteyksiä, joiden toimivuudesta tulee huolehtia siten, että kahden tunnin yhteydet Helsinkiin ovat mahdollisia. On esimerkiksi satsattava yhtenäiseen kaksoisraiteeseen Jyväskylän ja Tampereen välillä, johtajat linjaavat tammikuisessa kannanotossaan. Hän huomauttaa, että tarve on yleisesti tunnistettu jo vuosikymmeniä sitten. VILLE SKINNARI muistuttaa, että edellä mainittujen avainosuuksien lisäksi kahta raidetta kaivataan myös muualla kuin pääradalla. 20 Demokraatti tavoitteeksi runkoverkon rakentaminen kaksiraiteiseksi. Heidän mukaansa Helsingin ja Tampereen välistä rataosuutta on kehitettävä niin, että liikennöinti on mahdollista tunnissa. Näin vaatii joukko pääradan varren maakuntien ja kaupunkien johtajia. – Tässäkin on puuttunut se strateginen, systemaattinen kehittäminen. Väylän hoidon vuosib udjett i 2 mrd € Teiden urapaikkaus 3,50 €/m² = 17500 €/km Asvaltin reikäpaikat 25 €/kpl tai enemmän De_09052019_16.indd 20 30.4.2019 14.34. Johtajien mukaan myös Tampereen ja Seinäjoen väliin tarvitaan kaksoisraide. Että olisi päätetty, että vaikka kahdessatoista vuodessa rakennetaan tämä kaksiraiteiseksi ja sitten se myös tehdään. Nyt vilkkaimmilla väleillä on jo kaksi raidetta, mutta pääradalla ei ole Helsingistä edes Ouluun, saati Rovaniemelle, Skinnari sanoo. – Tarvitaan esimerkiksi kaksoisraide Luumäeltä Imatralle, jotta meidän itäyhteytemme eli silkkitie olisi jatkossa aidosti kilpailukykyinen ja houkutteleva, hän sanoo
TEN-T-verkosta on tarkoitus muodostua turvallinen ja kestävä EU:n liikennejärjestelmä, joka edistää tavaroiden ja ihmisten saumatonta liikkumista. EU:N RAHOITUSTUKI (CEF) kohdistuu Mirja Noukan mukaan lähinnä ydinverkkokäytäviin. Se ei ole rahoitusteknisesti kestävä, hän sanoo. – Kritiikki koski Bernerin esittelemää mallia, joka ei SDP:n näkemyksen mukaan missään nimessä voi olla Suomen malli. – Tällainen yhtiö ei ole elinkelpoinen. 21 Demokraatti Väylänhoidon korjausvelka 2,6 mrd € Myös Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Uudenmaan maakuntajohtajat sekä kahdeksan radanvarsikaupungin johtajaa muistuttavat kansainvälisestä ulottuvuudesta. Toinen ydinverkkokäytävä (North Sea–Baltic) on päättynyt etelän suunnasta Helsinkiin. simoi resurssien käytön tehokkuuden.”, lukee puolueen vaaliohjelmassakin. – Myös suunnittelukohteet voivat saada EU-tukea, kuten Espoo-Lohja -ratayhteyden suunnittelu saa, Noukka sanoo. – Euroopan unioni on päättämässä Suomen pääradan Helsingistä Tornioon saakka nostamista EU:n liikenneverkkojen korkeimpaan tärkeyskategoriaan ydinverkkokäytäväksi. – Tähän sisältyy niin tie Helsingistä Jyväskylän ja Oulun kautta Tornioon, eli valtatiet 4 ja 29 sekä raideyhteys Helsingistä Tampereen ja Oulun kautta Tornioon. Väylän hoidon vuosib udjett i 2 mrd € De_09052019_16.indd 21 30.4.2019 14.35. Liikenteen kehittämisen rahoitusmallit puhuttivat vaalien alla. Valtion ja kuntien omistama yhtiö, joka suunnittelisi, rahoittaisi ja toteuttaisi hankkeen, olisi Skinnarin mukaan ”todennäköisesti luontevin” hankeyhtiömalli. Skinnarin mukaan Bernerin mallin laskelmat lähtevät siitä, ettei lainaa koskaan lyhennetä, vaan siitä maksetaan vain korkoja koko elinkaaren ajan. Se kattaa kaikki liikennemuodot maalla, merellä ja ilmassa. Velka olisi sijoittajille ainakin alussa hyvä sijoituskohde, mutta samalla se olisi kalliimpaa kuin valtion ottama velka. Laajennus toisi erityisesti raideyhteydet mahdollisen CEF-rahoituksen piiriin seuraavalla ohjelmakaudella 2021–2027, Noukka selvittää. Sosialidemokraattien liikennepoliittisiin tavoitteisiin kuuluu, että Suomen maanteiden runkoväyliä rakennetaan vaiheittain nelikaistaisiksi. Se mahdollistaa Suomelle EU-rahoituksen saamisen pääradan parantamisen kustannuksiin, johtajat muistuttavat. Skinnari korostaa, ettei puolue ole missään vaiheessa vastustanut hankeyhtiömallia. Skinnarin mukaan poistojen huomiotta jättäminen tarkoittaa, että yhtiöllä on 2070-luvulla rapistunut infra ja miljardien velkataakka. Mainittu ydinverkkokäytävä tunnetaan TEN-T-verkoston nimellä. Esimerkiksi Ruotsi on saanut huomattavasti enemmän EU-rahoitusta infraan kuin Suomi, Skinnari sanoo. SDP sai selventää kantojaan erityisesti raiderahoitukseen. – Yhtiöllä olisi siis jatkuvasti 3,2 miljardin laina, josta se maksaa vain korkoja. Verkosto koostuu kahdesta tasosta, joista 2030 mennessä rakennetaan ydinverkko ja vuoteen 2050 mennessä kattava verkko. – Se vaikuttaa suoraan myös siihen, miten pääsemme eurooppalaisen rahoituksen piiriin. ”Pitkäjänteinen näkemys yhdistettynä erilaisten hankeyh tiöiden harkittuun käyttöön sekä parempaan edunvalvontaan EU-rahoituksessa makRUOTSI ON SAANUT HUOMAT TAVASTI ENEMMÄN EURAHOITUSTA INFRAAN KUIN SUOMI. Skinnarin mielestä kuntien mukanaolo on perusteltua, jotta ne sitoutuvat hankkeisiin ja pääsevät alusta lähtien mukaan suunnitteluun. Käynnissä olevista hankkeista CEF-rahoitustukea ovat saaneet muun muassa Helsingin ratapihan parantaminen ja Pasilan läntinen lisäraide. Lisäksi laskelmaa on kritisoitu siitä, että yhtiön tulot on arvioitu epärealistisen suuriksi sekä EU:n TEN-T-tuen että käyttäjiltä perittävien maksujen osalta, Skinnari selvittää. Liikenneja viestintäministeriön laskelmissa ei ole huomioitu poistoja. Skinnari pitää tärkeänä, että myös tällä tavoin Suomi varmistaa tiensä osaksi TEN-T-verkostoa. – Toteuttamiskelpoinen yhtiömalli on löydettävissä ja se on seuraavan hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä, hän sanoo. Sellaisiksi Suomessa on tähän asti luokiteltu niin sanottuun Scandinavian–Mediterranean-käytävään kuuluva osuus Turusta Venäjälle eli E18-tie ja rata. Viime aikoi na on puhuttanut juuri viimeksi mainitun laajennus Helsingistä pohjoiseen ja edelleen Perämeren ympäri Ruotsiin. Tavalla tai toisella se kaatuisi lopulta julkisen vallan syliin näillä laskelmilla, Skinnari sanoo
Se johtuu paljolti siitä, että veropohjaan syntyneitä aukkoja ei ole haluttu paikata. Mitäpä sitä miettimään. Itse sysäsin kysymyksen ensin vaistomaisesti sivuun. Tässä vaiheessa hoksasin, että robottivero on jo keksitty – pääomaa verotetaan monin tavoin. Pääomaverot voidaan jakaa kahteen sorttiin. Olen saanut pohdiskella vastausta kysymykseen sen verran usein, että aihe lienee tekstin arvoinen. Sitten tajusin, että ajatteluni oli laiskaa. Robotit voivat tulevaisuudessa korvata yhä enemmän työtä, jolloin sen osuus arvonlisäyksestä jatkaa laskuaan. Robotit voivat tulevaisuudessa korvata yhä enemmän työtä, jolloin sen osuus arvonlisäyksestä jatkaa laskuaan. Eivät ainakaan pitkään aikaan. Pääomien verotusta voi kuitenkin vältellä monin tavoin. On pääoman tuottoon kohdistuvia tuloveroja, kuten yhteisövero ja pääomatulovero. Nehän ovat ohjelmistojen avulla toimivia vehkeitä, jotka eroavat aiemmista laitteista siinä, että ne voidaan laittaa tekemään monimutkaisempia juttuja. De_09052019_22.indd 22 30.4.2019 14.38. 22 Demokraatti Lauri Finér Veropoliittinen asiantuntija Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä Indeksi Robotit ja verot M istä verot kerätään, kun robotit tekevät tulevaisuudessa kaiken työn. Tämä kehitys on jo nähty amerikkalaisten digijättien kohdalla. Robotisaatiossa on kyse hitaasta muutoksesta, mutta myös sellaiseen on varauduttava. Jos robotit ovat yksityisessä omistuksessa, muutos hyödyttää varakkaimpia, sillä pääomat tuottoineen ovat keskittyneet yhä harvemmille 1980-luvulta lähtien. Vehkeet ja ohjelmistot taas määritellään pääomaksi siinä, missä vaikka rakennukset ja patentit. Robotit saattavat syrjäyttää jokusen asiantuntijan, mutta eiväthän ne kaikkea työtä tee. Näin voidaan myös ohjata varoja esimerkiksi julkisiin palveluihin ja muuhun toimintaan, jota ei kannata jättää markkinoiden varaan. Toimivatko vanhan malliset pääomaverot robotteihin. Google, Apple, Amazon ja Facebook ovat välttäneet veroja voitoistaan EU:ssa toimimalla Irlannin veroparatiisista käsin. Ja sitten on pääoman arvoon perustuvia varallisuusveroja, kuten perintövero. Yli sata maata päätti OECD:ssa tammikuussa, että kansainvälisen verotuksen pelisäännöt laitetaan uusik si lähivuosina. Uudistuksen avaimet on kirjoitettu auki SDP:n vero-ohjelmassa yksinkertaiseen muotoon. Tällä reseptillä robotit palvelevat niin ihmisiä kuin taloutta. Aloin pohtia, mitä robotit oikein ovat. Pääomaverot kohdistuvat pääomaan ja sen tuottoihin, joten niiden avulla voidaan pitää robotisaation kasvattamien voittojen verotus progressiivisena. Yritysten voittoja verotetaan lähtökohtaisesti siellä, missä niiden henkilökunta on. Pidetään veropohjat tiiviinä ja siirretään verotuksen painopistettä omistamisen verotukseen. Jos yritysten henkilökunta korvataan yhä enemmän roboteilla, niiden harvat työntekijät voivat toimia verokeitaista käsin, eikä kukaan pääse verottamaan voittoja. Onneksi kansainvälinen yhteisö on herännyt muutokseen. Robotisaatio kärjistää veronkiertoa, sillä nykyinen sata vuotta sitten Kansainliitossa kehitetty veromalli ei sovi robottiaikakauteen. Kyllä ja ei. Suomessa varakkain kymmenys omistaa kotitalouksien yritysvarallisuudesta lähes kaksi kolmannesta. Se tarkoittaa sitä, että voitot keskittyvät yhä enemmän robottien – eli pääomien omistajille
Valitettavasti ihmiset perustivat ”kurkkuihin” myös äänestyspäätöksensä. Johnson teki paperinmakuisesta Brysselistä myyvää journalismia kanervalisoimalla unionin kokoelmaksi kansallisia kliseitä ja absurdeja lakiesityksiä, joita kuljetetaan suurin kustannuksin paalitolkulla Ranskasta Belgiaan ja takaisin. Brittiläisen Telegraph-lehden EU-kirjeenvaihtajana Johnson raportoi lukijoilleen muun muassa pölynimureiden imutehoa ja banaanien käyryyttä säätelevistä direktiiveistä. Cornwall kiitti unionia kannattamalla Britannian eroa Euroopan unionista. Eurooppa on niin pitkälle yhdentynyt, että yritysten tuotantoketjut ylittävät valtiorajoja eivätkä jäsenvaltiot ole enää elintarvikkeiden tai lääkkeiden suhteen omavaraisia. Marketit täydentävät hyllyjään varastoista, jotka liikkuvat pyörillä pitkin Euroopan moottoriteitä. Kuka haluaisi olla osa kallista, veronmaksajien rahoilla pyörivää sketsiä, josta on jäsenilleen pelkkää haittaa. Tätä kaikkea oli myös Cornwallissa yritetty kansalaisille kertoa, mutta tabloidijournalismilta lainatut myyntitavoitteet suosivat kurkkujen käyryydestä raportointia. Pätkivä muisti E nnen ryhtymistään konservatiivipoliitikoksi, Alexander Boris de Pfeffel Johnson oli EU-aiheisen kurkkujournalismin edelläkävijä. Niillä kustannettiin myös tiet, yliopisto ja laajakaistayhteydet. Suomesta katsottuna EU:n vaihtoehto olisi pohjoista kohti syvenevä perämetsä, jonne karjansa voi peruuttaa pakoon vierailta vaikutteilta. Äänestyksen jälkeen kreivikunnan maanviljelijöille selvisi Cornwallin käytännössä pyörineen EU-rahoilla. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Kun EU:ta perustettiin, yhteisten siipien alle virtasi ilmaa kahdesta maailmanhistorian tuhoisimmasta sodasta. De_09052019_22.indd 23 30.4.2019 14.38. Euroopan suuri tragedia on ihmisten muistin tavaton lyhyys, joka uhkaa vesittää elintärkeän valtioliiton kokoelmaksi koomisia anekdootteja. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Kun EU:ta perustettiin, yhteisten siipien alle virtasi ilmaa kahdesta maailmanhistorian tuhoisimmasta sodasta. Johnsonin kertomuksen looginen päätepiste oli EU-eroa kannattaneiden voitto Britannian brexit-kansanäänestyksessä. EU pumppasi vuosina 2007–2013 654 miljoonaa euroa köyhään lounaisenglantilaiseen Cornwallin kreivikuntaan, jonka pääasiallisina tulonlähteinä oli maatalous ja matkailu. Kun äänestyksen tulos selvisi ja julkisuudessa ryhdyttiin kurkkujournalismin sijaan ynnäilemään jäsenyyden etuja ja haittoja, kuva muuttui radikaalisti toisen näköiseksi. Kaikki ymmärsivät, mitä kukaan ei halua, joten paremman maailman myymiseen ei tarvittu kummoisia hissipuheita. 23 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. Tätä vasten brexit on mahdollinen katastrofi
Teksti Mikko Huotari / Grafiikka Emilie Uggla KIINA De_09052019_24.indd 24 2.5.2019 9.42. voittoa ja hyötyä * TAITO Kiina, markkinatalouteen hurahtanut talousveturi ei alistu länsimaisen järjestelmän palvelijaksi. Se haluaa olla myös poliittinen ja sotilaallinen jättiläinen. 24 Demokraatti Kaupankäynnin *merkitsee mm
25 Demokraatti S ri Lankan eteläkärjessä sijaitseva Hambantotan satama on räikeä esimerkki kiinalaisesta velka-ansasta. Satama sijaitsee kaupallisesti tärkeän vesiväylän, uuden silkkitien, varrella. Kiinalaisyritysten on helpompi asettua länsimaiden markkinoille. Mutta Kiinan kokoluokka tekee tällaisesta käytännöstä tavallista isomman ongelman kauppapolitiikalle. Alkuperäinen silkkitie oli joukko kauppareittejä Kiinan, Lähi-idän ja Euroopan kohteiden välillä. Kiina on ollut globaali toimija monella sektorilla, mutta kansainvälinen yhteisö on vasta nyt herännyt reagoimaan, että Kiinan strategia tukee kiinalaisyrityksien kansainvälistymistä. Joulukuussa vuonna 2017 satama ja 70 neliökilometrin laajuinen maa-alue jouduttiin luovuttamaan Kiinalle 99 vuodeksi. Kiina haluaa kehittää etenkin naapurialueiden talouskehitystä sillä tavalla, että se palvelee Kiinan talouskehitystä. Kuluvan vuosikymmenen aikana on alettu puhua uudesta silkkitiestä, joka on hajanainen kokoelma hankkeita. Kiinan talous on siirtynyt uuteen vaiheeseen, vaikka meillä elää sitkeästi mielikuva kehitysmaasta, joka on keskittynyt länsimaissa keksittyjen ja kehitettyjen tuotteiden valmistamiseen. Sen kukoistuskausi oli Tang-dynastian aikana 600–700 jKr. Kiina on kiilannut De_09052019_24.indd 25 2.5.2019 9.42. Jopa 70 maahan levittäytyviin silkkitie-hankkeisiin on arvioitu kuluvan yhteensä jopa neljä biljoonaa dollaria. Kiina haluaa vaikuttaa aktiivisesti, mihin suuntaan kansainvälistä järjestelmää kehitetään. Karavaanit kuljettivat silkkitietä pitkin muun muassa silkkiä, norsunluuta, kultaa ja jalokiviä. Viime vuosien aikana kiinalaisyrityksillä on ollut suuri määrä korkean teknologian patenttihakemuksia. – Kiina tarjoaa omaa malliaan sellaisille maille, jotka haluavat kehittyä nopeasti, mutta säilyttää omat kulttuuriset ja poliittiset erityispiirteensä. Esimerkiksi Kreikassa sijaitseva Pireuksen satama on kiinalaisomistuksessa. Euroopassa on monia kiinalaisrahoitteisia hankkeita. – Trump on Kiinaan kohdistuneella kauppasodalla nostanut esiin asioita, joita on tapahtunut jo pitkän aikaa, mutta niitä ei ole kyetty ratkaisemaan aikaisemmin, Nojonen pohtii. Sataman rakentamista varten Sri Lanka sai lainaa kiinalaisilta, mutta ei pystynyt maksamaan lyhennyksiä takaisin. Sri Lankan lisäksi muun muassa Djibouti, Pakistan, Laos ja Montenegro ovat vaarassa langeta Kiinan velka-ansaan. Näennäisen houkuttelevan velkarahan takana piilee kuitenkin kovat ehdot. Taustalla on Kiinan vuonna 2015 käynnistämä BRI-hanke (Belt and Road Initiative), jonka tarkoituksena on rakentaa raideyhteyksiä, satamia ja tietoliikenneyhteyksiä. Ulkomaisten yritysten on suhteellisen vaikea päästä Kiinan markkinoille. Samankaltaisia ehtoja on myös ollut muilla mailla, joten Kiina ei ole erityinen poikkeus. Nykyinen globaali poliittinen ja taloudellinen järjestelmä on länsimaiden luomus, joka on synnytetty toisen maailmansodan jälkeen erityisesti Yhdysvaltojen johdolla. – Kiinan mielestä globaali järjestelmä ei kohtele tasavertaisesti sen kaltaista länsimaiden ulkopuolelta nousevaa suurvaltaa, Kallio sanoo. Kiinan markkinoille pyrkiville ulkomaisille yrityksille on asetettu muun muassa ehto, että Kiinaan pitää siirtää myös tuotekehitysyksiköitä. –YHDYSVALTOJEN PRESIDENTTI Donald Trump on tehnyt myös jotain oikein, sanoo Lapin yliopiston professori, Kiinan-tuntija Matti Nojonen. KIINAN KOMMUNISTINEN puolue on asettanut kunnianhimoisen päämäärän. Biljoona on tuhat miljardia. Ne vahvistavat Kiinan kaupankäyntiä Aasian, Afrikan ja Euroopan maiden kanssa. Kylmän sodan jälkeen uskottiin laajasti, että kehittyvistä talouksista tulee länsimaiden kaltaisia liberaaleja demokratioita, mutta tällaista kehityssuuntaa ei ole nähtävissä. Sitä kautta arvokasta tietoa on valunut Kiinaan. Kun Kiinan kansantasavalta viettää satavuotisjuhlia vuonna 2049, maasta tulee yksi maailman johtavista valtioista taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti. Se ei ole kuitenkaan parantanut vastaavalla tavalla kansainvälisten yritysten toimintaedellytyksiä Kiinassa, sopimuksista huolimatta. Kiina vastustaa ajatusta universaaleista arvoista ja ihmisoikeuksista, ja sillä tavalla tarjoaa vaihtoehdon länsimaisten demokratioiden ajamalle maailmanjärjestykselle, Kallio sanoo. Kiina ei ole tyytynyt pelkkään valmistajan rooliin, koska patenttien ja brändien omistajat kuittaavat suuremmat tulot. – Kiina haluaa, että taloudellisen nousun myötä myös poliittinen vaikutus kasvaa kansainvälisesti, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio
26 Demokraatti KIINA USA, EU ja Kiina muodostavat 2/3 maailman BKT:sta KIINA Mongolia Intia Pakistan Iran Venäjä Kazakhstan Uzbekistan Turkmenistan Turkki Ranska Egypti Suez Sudan Etiopia Somalia Kenia Tansania Sri Lanka Indonesia Seychellit Malesia Filippiinit Saksa Venetsia Puola Suomi Saudi-Arabia Djibouti Maasilkkitie Merisilkkitie Biljoonaa euroa USA 17 15 10 28 EU Kiina Muut EU:n vienti Kiinaan 198 mrd. Kiina on tarjonnut silkkiKIINA ON HARJOITTANUT EUROOPPALAISTEN OSALTA HAJOTA JA HALLITSE –POLITIIKKAA. Nojosen mukaan Kiina on harjoittanut eurooppalaisten osalta hajota ja hallitse -politiikkaa. € Kiinan tuonti EU:hun 375 mrd. Yhdysvaltojen markkina on heidän näkökulmastaan epästabiili, vaikea ja vaikeasti ennustettava, Nojonen sanoo. – Kiina on pakotettu tulemaan vastaan eurooppalaisten toiveiden suhteen, koska se tarvitsee markkinoita. Trumpin kauppasota on kiristänyt tilannetta siinä määrin, että Euroopan unionin kanssa täytyy olla hyvissä väleissä. Vaikka huippukokouksen tunnelmia luonnehdittiin toiveikkaiksi, viime aikoina EU:n ja Kiinan välille on syntynyt myös jännitteitä. € Yhdysvaltojen ohi kovien luonnontieteiden ja insinööritieteiden tieteellisessä tutkimuksessa KIINAN PÄÄMINISTERI Li Keqiang lupasi huhtikuussa järjestetyssä EU:n ja Kiinan huippukokouksessa, että ulkomaalaisten yritysten ei enää tarvitse jakaa arkaluonteisia tietoja toimiessaan Kiinassa. De_09052019_24.indd 26 2.5.2019 9.42
€ tie-hankkeen tiimoilta halpaa rahoitusta esimerkiksi Italialle, mikä on herättänyt kateutta muissa EU-maissa. – Mukaan on tullut kaikenlaiset henkilöseurantaan liittyvät keinot. – Kokonaan oma lukunsa on se, mitä tapahtuu tällä hetkellä Sinkiangissa, erityisesti uiguurivähemmistöjen edustajille, Kallio sanoo. – Siellä on otettu elektronisten valvontajärjestelmien lisäksi myös käyttöön myös hyvin perinteiset keinot, eli ihmisten sulkeminen uudelleenkoulutusleireille. Sisäisen turvallisuuden budjetti on jo joitakin vuosia ollut suurempi kuin puolustusbudjetti. Puolue on valvonut kansalaisiaan myös aiemmin, joten kyse ei ole sinänsä suuresta muutoksesta, vaan siitä, että valvontatyökaluja alkaa olla paljon enemmän kuin aikaisemmin. Esimerkiksi Montenegroon rakennetaan kiinalaisrahalla moottoritietä, jonka hintalappu on neljännes suhteessa maan bkt:hen. Toisaalta taas Tanska ja Ruotsi ovat saaneet Kiinalta kylmää kohtelua, koska nämä eivät ole noudattaneet Kiinan vaatimia ulkopoliittisia periaatteita esimerkiksi Taiwanin-kysymyksen tai Tiibetin hengellisen johtajan Dalai Laman kohdalla. Jo tällä hetkellä Kiinassa on päivittäin satoja erisuuruisia mellakoita, mielenosoituksia ja lakkoja. Nykyinen puolueen yksinvalta perustuu ennen kaikkea talouskasvuun. Teknologinen kehitys on tehnyt valvonnasta hyvin tehokasta. Vaikka Kiinan talousajattelussa on tapahtunut eräänlainen täyskäännös, ihmisoikeuksien osalta maan politiikka ei ole juurikaan muuttunut. – Aina kun johonkin rakennetaan isoa infraa toisen maan tahon avulla, kohdemaa jää riippuvaiseksi toisesta maasta ja sen teknologiasta. Nykyteknologian avulla kansalaisten valvonta on entistä helpompaa ja tehokkaampaa. On hankittu suuret määrät esimerkiksi mellakantorjuntakalustoja, panssaroituja poliisiautoja ja vesitykkejä. – Vaikka investointien alkuperäisenä tarkoituksena ei olisi painostaminen, niitä voidaan käyttää poliittisena painostuskeinona, jos investoinnin vastaanottaneelta maalta loppuu rahat ja velka-ansa on odottamassa, Kallio sanoo. KIINA ON varautunut kansalaismielipiteen kääntymisen varalta. Laosin ja Kiinan välille on suunnitteilla junarata, joka maksaa puolet suhteessa maan BKT:hen. Esimerkiksi Pireuksen satama ja Portugalin sähköverkko, jotka ovat päätyneet kiinalaisomistukseen, ovat strategisesti tärkeitä kohteita. Lä ht ee t: M aa ilm an pa nk ki , M aa ilm an ta lo us fo or um i, Eu ro st at De_09052019_24.indd 27 2.5.2019 9.42. – Koko kansantasavallan olemassaolon ajan toisinajattelua on pyritty pitämään mahdollisimman tiukasti aisoissa, jotta puoluetta, sen asemaa ja opetuksia ei päästä julkisesti kyseenalaistamaan, Kallio sanoo. Esimerkiksi puhelinliikenteen seuranta ja kasvotunnistus tekevät Kiinan valvontakoneistosta entistäkin tehokkaamman ja pelottavamman, Kallio sanoo. – Tyytymättömyyden taustalla ovat olleet muun muassa yritysten palkanmaksuongelmat, ympäristöongelmat ja ruokaturvallisuuteen liittyvät asiat, Kallio sanoo. Kiinan poliittinen järjestelmä perustuu kommunistisen puolueen yksinvaltaan. Myös Euroopassa on herätty. Samalla tavalla toimivat esimerkiksi Yhdysvallat, IMF ja Maailmanpankki, Nojonen muistuttaa. Ilmaista rahaa ei ole. Lainalle ja investoinneille on aina tietyt ehdot. Olemassa olevaa tasapainoa vaikeuttaa se, että Kiinan järjestelmä ei ole läpinäkyvä. 27 Demokraatti USA, EU ja Kiina muodostavat 2/3 maailman BKT:sta KIINA Mongolia Intia Pakistan Iran Venäjä Kazakhstan Uzbekistan Turkmenistan Turkki Ranska Egypti Suez Sudan Etiopia Somalia Kenia Tansania Sri Lanka Indonesia Seychellit Malesia Filippiinit Saksa Venetsia Puola Suomi Saudi-Arabia Djibouti Maasilkkitie Merisilkkitie Biljoonaa euroa USA 17 15 10 28 EU Kiina Muut EU:n vienti Kiinaan 198 mrd. Kiina on uusi iso toimija tässä kentässä. Hiipuvan talouskasvun vuoksi puolue on joutunut varautumaan siihen, että kansalaismielipide saattaa kääntyä puoluetta vastaan. € Kiinan tuonti EU:hun 375 mrd. Sen sisällä harjoitetaan tehokasta sensuuria ja valvontaa. Uhkana on velka-ansaan lankeaminen. – Nyt kun kasvun jatkumisesta ei ole takeita, Kiinalla saattaa olla edessään pahoja talousongelmia, Kallio sanoo. Kiinalainen internet on suljettu muun maailman internetistä kohtalaisen tehokkaasti. KUN KANSAINVÄLINEN yhteisö on havahtunut huomaamaan kiinalaisrahan takana piilevät riskit, monet Kiinaan myötämielisesti suhtautuneet maat ovat alkaneet jarrutella silkkitie-hankkeiden rakentamista. – Kiinan toiminta ei ole mitenkään ainutlaatuista. – Kun investointeja tulee esimerkiksi Venäjältä tai Kiinasta, täytyy tarkastella, kohdistuvatko ne strategisiin aloihin, sanoo Ulkopoliittisen instituutin Jyrki Kallio. DEMOKRAATTISTEN VALTIOIDEN näkökulmasta Kiina on erityisen vaikea yhteistyökumppani, koska maassa on räikeitä ihmisoikeusongelmia. SRI LANKAN tavoin moni talousvaikeuksissa oleva valtio on ottanut kiinalaisilta tahoilta isoja lainoja ja investointeja
Yhdeksi tärkeäksi askeleeksi työlainsäädännössä EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kaudella Kuusisto nostaa vielä lähetettyjen työntekijöiden direktiivin uusimisen. – Näin estetään epätervettä kilpailua, joka vahingoittaisi työntekijöitä joka puolella Eurooppaa – myös Suomessa. Tärkeä on myös tulossa oleva Euroopan työviranomaisen perustaminen. Eurooppalainen ayliike lobbasi vahvasti työolodirektiiviä, jolla nollatuntisopimuksien epäkohtiin olisi puututtu kovalla kädellä. Nyt me kilpailemme keskenämme työpaikoista malTeksti Marja Luumi, Bryssel / Kuva iStock TYÖMARKKINAT SUOMEN TYÖLLISYYS JA PALKKATASO EIVÄT OLISI LÄHELLÄKÄÄN NYKYTASOA, JOLLEMME OLISI OSA EU:N SISÄMARKKINOITA. – Nollatuntisopimuksella työskentelevälle pitää ilmoittaa hyvissä ajoin työtunneista ja tunnit pitää korvata, vaikka niitä ei ole lupauksesta huolimatta annettu, Kuusisto listaa. – Kaikkiin lähetettyihin työntekijöihin pitää noudattaa kohdemaan työehtosopimuksen palkkasääntöjä. Läsnäolon tärkeys EU:n ytimessä korostuu, koska Suomen viennistä jo 60 prosenttia päätyy Eurooppaan. De_09052019_24.indd 28 2.5.2019 9.42. 28 Demokraatti Duunarin tuki ja turva FinUnionsin johtaja Aleksi Kuusisto kertoo, miksi ei ole todellakaan aivan sama, ketkä europarlamentissa istuvat päättämässä suomalaisten palkansaajien työelämän menosta. Kuusisto ottaa esimerkiksi vähimmäistyöehdot, joita kaikkien yritysten on noudatettava. Monissa Euroopan maissa heille on voinut maksaa alipalkkaa. Uusi EU-elin valvoo EU:n jäsenmaiden välisiä työehtorikkomuksia. KUUSISTO ODOTTAA kuitenkin enemmän eurooppalaiselta palkansaajaliikkeeltä. TÄLLÄ KAUDELLA on pistetty tuulemaan työlainsäädännön uudistamisessa ja Kuusiston mielestä ammattiyhdistysliikkeen kädenjälki on näkynyt hyvin. – Suomen työllisyys ja palkkataso eivät olisi lähelläkään nykytasoa, jollemme olisi osa EU:n sisämarkkinoita, suomalaisten palkansaajien edunvalvonnasta Brysselissä huolehtivan FinUnionsin johtaja Aleksi Kuusisto korostaa. Suomi pääsee myös europarlamentaarikkojensa kautta päättämään säännöistä, joilla eurooppalaisia työmarkkinoita säädellään. – KYLLÄ ay-liikkeen pitäisi pystyä rajat ylittävään työehtosopimusneuvottelujen koordinaatioon. Toisin kuin Suomi, EU sai aikaan ison perhevapaauudistuksen. ”M issä EU, siellä ongelma.” Tämä hokema ei pidä alkuunkaan paikkaansa – ainakaan työntekijöiden näkökulmasta. Muutenkin Kuusisto kehuu Junckerin, tehdastyöläisen pojan, kautta palkansaajille hyväksi ajaksi – toisin oli edeltäjän José Manuel Barroson johtamassa komissiossa, joka päin vastoin ajoi työnantajien tuella työmarkkinoiden sääntelyn purkamista. Parannusta tulee, muttei aivan halutussa laajuudessa
. Nimi oli aluksi Keskusjärjestöjen Eurooppa-yhteistyö (KEY) . – Mikään jäsenmaa ei näin pystyisi polkemaan palkkoja. Saksassa tehtiin erittäin maltillisia palkkaratkaisuja pitkään ja se on ajanut muutkin maat siihen, Aleksi Kuusisto arvioi. – Tuottavuuskehitys on ollut Euroopassa todella heikkoa. FinUnionsin taustajärjestöistä SAK ja STTK ovat EAY:n jäseniä . Jos enemmistöt muodostetaan asia kerrallaan, EPP voi lyöttäytyä välillä oikeistopopulistien kanssa yhteen. Tekee yhteistyötä eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen keskusjärjestön EAY:n kanssa . 29 Demokraatti tillisilla palkkaratkaisuilla, ja se ei ole kestävä tapa eurooppalaisilla yhteisillä markkinoilla. Huolehtii palkansaajien edunvalvonnasta . Se saattaa näkyä muissakin maissa, mutta Kuusisto toppuuttelee. Se johtuu siitä, että Saksan talous on suuri ja kaikki kilpailevat maan kanssa – Suomi mukaanlukien. Tosin Saksan ay-liike on pystynyt jossakin määrin tes-koordinointiin naapurimaidensa kanssa metallija kemianteollisuudessa. EU:N PARLAMENTTIVAALIT ovat jo ovella. Välittää Suomeen tietoa EU-päätöksenteosta työelämään liittyvissä asioissa . SAK, STTK ja Akava perustivat yhteisen toimiston edunvalvontaan Euroopassa vuonna 1991 . Vuodesta 2006 se on toiminut nimellä FinUnions . Ja mitä Saksa edellä, sitä muut perässä. Tästä nähtiin Kuusiston mukaan viitteitä jo työolodirektiivistä päätettäessä. Kuusisto huomauttaa, ettei ole yhdentekevää keitä parlamenttiin valitaan vaikuttamaan esimerkiksi eurooppalaisten työoloihin. ”EU-tessi” lopettaisi Kuusiston arvion mukaan epäreilun kilpailun ja ay-liike voisi asettaa riman nykyistä huomattavasti korkeammalle palkoista ja työehdoista sovittaessa. Suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n sekä akavalaisen neuvottelujärjestön Ylemmät toimihenkilöt YTN:n yhteinen edustusto Brysselissä . Toimisto siirtyi Brysseliin 1995 . – Se vähän huolestuttaa, jos parlamentista tulee entistä hajanaisempi eivät kä sosialidemokraatit ja konservatiivinen EPP eivät enää pysty muodostamaan vahvaa EU-myönteistä enemmistöä. – Valitettavasti tähän mennessä sitä ei ole ollut. . . Edustaa noin 1,7 miljoonaa suomalaisten ammattiliittojen jäsentä . Kuusisto uskoo, että tavoite etenee pienin askelin, jos vain tahtoa riittää. Palkat saadaan kunnolla nousuun vasta, kun EU-taloudesta on tehty nykyistä dynaamisempi. FINUNIONS . . . Joten äänestämään EU-vaaleissa paremman työelämän puolesta, Aleksi Kuusisto patistaa. Ääriliikkeisiin kuuluville populisteille, jotka haluavat profiloitua EU-vastaisina, on povattu suurta vaalivoittoa. Kuusisto painottaa, että mitä Saksan työmarkkinoilla tapahtuu, heijastuu vahvasti kaikkiin EU-maihin. . . . Mutta tänä ja viime vuonna linja on muuttunut Saksassa: palkkaratkaisut ovat olleet aiempaa korkeampia. – Mitä Saksassa sovitaan palkoista, työehdoista ja työlainsäädännöstä, ohjaa myös Suomen sopimuskulttuuria. . . . Akava irtautui FinUnionsista 2017 De_09052019_24.indd 29 2.5.2019 9.42
Saivat huhtikuussa melkoisen saaliin. 2020-luvun suuret uudistukset ja hankkeet on viisasta valmistella laajalla parlamentaarisella pohjalla. Jatkuuko näin, nähdään tai on jo nähty näinä päivinä tai viikkoina. Varhemmin yksi puolue otti vahvan ykköspaikan, jonka varaan myös tuleva hallituspolitiikka rakentui. On ennusteltu huhtikuun vaalituloksen perusteella, että Suomikin on siirtymässä poliittisen epävakauden aikaan. G. On vain huolehdittava siitä, että uusi hallitus pystyy yhteistyöhön ja ripeään päätöksentekoon. Seuraavana vuorossa on Ulpu Iivari. TASOITTUNUT POLIITTINEN asetelma vaatii erityisen paljon johtamiselta. Perussuomalaiset ja vihreät heiluttelevat perinteisiä asetelmia. Se on merkittävä muutossuunta tasavallan politiikassa. Se ei tietenkään voittoa himmennä. SUOMEN POLITIIKKA on ollut melko vakaata aina 1980-luvun alkuvuosista lähtien. Suomessa on toimittu ”kesytysperiaatteella” toisin kuin Ruotsissa. De_09052019_30.indd 30 30.4.2019 14.55. Paikkamääräkin jäi 40 edustajaan. Palstalla kirjoittavat Seppo Kääriäinen, Ulpu Iivari ja Osmo Soininvaara. TASAVALTAINEN HALLITUSMUOTO täyttää 100 vuotta 17.7.2019. Tasavalta sopii meille, jurrikkakansalle. Nyt on toisin. Se on enemmän kuin valtiollinen järjestelmä. Kaikki ”vanhat” puolueet ovat itsekriittisen syynin tarpeessa. Niin sanotut protestitai populistiryhmät on integroitu päätöksentekoon tunnetuilla seurauksilla. Tasaista tasavallassa Vallan laidalta Seppo Kääriäinen, ministeri TASAVALTA SOPII MEILLE, JURRIKKAKANSALLE. 30 Demokraatti T ohtorit Ville Pitkänen ja Jussi Westinen ”ihmettelivät” talvella ennen huhtikuun eduskuntavaaleja, että gallupien suurin puolue nippa nappa yltää 20 prosentin kannatukseen. Tasavalta elää osallisuuden tunnosta, omatoimisuudesta, eheydestä ja yhteistyökyvystä. E. Mannerheim vahvisti hallitusmuodon. Ulko-, turvallisuusja puolustuspolitiikassa se on jo vankka perinne. Huhtikuun vaalimyllerryksessä voittaja ei kiivennyt edes 18 prosenttiin. Ne ovat tulleet kalastamaan vasemmiston, keskustan ja oikeiston vesille – aina kin toistaiseksi. Se on nyt demareiden vuoro omalla hallitusvetovastuullaan vahvistaa tasavaltaa. Käytäntöä on viisasta jatkaa. Valtionhoitaja C. Käykö näin, riippuu siitä, miten vaalitulos otetaan huomioon ja miten maata johdetaan. Voimasuhteet ovat tasaiset. Enemmistöhallitukset ovat toimineet lähes koko vaalikauden, tosin nilkuttaen hallituskautensa loppuaikoina, niin kuin viime kaudellakin. Elämme hyvin toimivassa tasavallassa juurikaan miettimättä, mitä tasavaltalaisuus tarkoittaa tänään ja huomenna. Hallituksen ja opposition rajan yli kannattaa toimia aina, kun se on mahdollista – silloinkin kun se ei ole ihan välttämätöntä
Vapauden selkään nouseminen ei juuri kaupunkipyöristä puhuttaessa ole ehkä kuolemattomaksi jäävä metafora. ”Fiat – petojen sukua” sai nopeasti lisämääreen ”susi jo syntyessään”. Mitsubishin mahtaileva ”Timantit ovat ikuisia” kuittailtiin kuoliaaksi sekin. 31 Demokraatti KIELEN PÄÄLLÄ Vapaudesta, tuttavallisesti ”P itäiskö nähä.” ”Pitäiskö nähä?” Aikuiset-tv-sar jassa päähenkilöt pohtivat viestin lähettämistä entiselle poikaystävälle. Ne tekivät siitä sietämättömän rikasta. VW oli polleasti Das Auto – onnistuneen pelkistetty kampanjaslogan, mutta kuinkas sitten kävikään... Siellä tiedetään, että sloganien keksiminen on yrityksen ja erehdyksen taidetta. Mutta vapaus on niin abstrakti käsite, että sen selkään nouseminen kaupunkiliikenteessä pistää hymyilyttämään. (RB) Kielipoliisioperaatioista ja kielen ilmiöistä keskustelevat Rolf Bamberg ja Tua Onnela Kuka ikinä väittikään, että some ja tekstiviestit köyhdyttävät kieltä, oli väärässä. Huoliteltu yleiskieli voi lisätä keskustelijan uskottavuutta ja antaa asiantuntevan säväyksen. Milloin kielen sääntöjen noudattaminen kuuluu asiaan ja milloin se vaikuttaa, niin juuri, elitistiseltä. Oma päivittelyni on sloganien, iskulauseiden, antoisasta maailmasta. Sitä paitsi eikö vapauden vapaus ole mennyttä, jos sillä roikkuu joku selässään. Millaisella kielellä sovin seuraavasta tapaamisesta. (TO) TULI TUOSTA sinun tiistai-pohdinnastasi mieleen Kolmas nainen -yhtyeen kappale Maanantai, joka alkaa vastaansanomattomasti: ”Kuinka kuluu multa maanantai...” Se siitä. Ensimmäinen viesti palveluntarjoajalle, asiakkaalle tai yhteistyökumppanille on siis yleensä helppo. Kaupunkipyöräily, niin kannatettava liikkumismuoto kuin onkin, ei Helsingissä ole välttämättä mitään vapaiden tuulien huminaa, ja pyörätkin ovat käyttöön otettavissa rekisteröitymällä ja pientä korvausta vastaan. ”Kävisikö sinulle tiistai?” kuulostaa nyt sosiaalisesti aivan kyvyttömältä, mutta ”Millanen sulla on tiistai” menee liian pitkälle toiseen laitaan. Mitäs Rolle sinulla mielessä. Ehkä kahdenkin.” Wartburgin ”Taltuta talvi, hanki Warre” muuttui meidän 1970-luvun teinien suussa nopeasti muotoon ”tartuta tauti...”. Ylpeys kävi lankeemuksen edellä, kun tuli se viherpesuskandaali. Pohdinta oli minusta osuva, paitsi kysymysmerkin sävyjen näkökulmasta myös siksi, että todennäköisesti jokainen on joskus viestiä tai vaikka somekommenttia kirjoittaessaan pohtinut samankaltaista valintaa. Mutta auta armias, kun ihminen on jo kertaalleen tavattu ja hänen kanssaan rennosti läppää heitetty. Tuskin minkään muun alan mainosiskulauseista on yhtä paljon väännelmiä kuin autokaupassa. En halua olla se outo jäykkis, joka kommentoi tutun puutarhakuvaa ”Mielestäni syreenit sopivat vanhaan pihaan”. Kun Pelle Miljoona laulaa Moottoritie on kuuma -klassikossaan, että sydän tahtoo nousta tuulen selkään, se menee läpi romantisoidussa kontekstissaan. Seuraavalla ehdin jo ymmärtää, mitä mainostettiin: kaupunkipyöriä. Ne tekivät siitä sietämättömän rikasta. Luoko kysymysmerkki vaativan sävyn. ”Lada – vuoden auto. Viesteissä useimmat meistä kirjoittavat täysin vieraalle ihmiselle yleiskielellä. Liikennevälineitä koskevissa sloganeissa on syytä olla tarkkana muutenkin. Siksi yhteiskunnallisessa keskustelussa näyttää olevan yleistä, että siihen pyritään – joskus taitojen puutteesta huolimattakin. Aiheen vaihtuessa sama huolittelu saattaa kuitenkin traagisesti muuttua asiantuntevuudesta oman muka-asiantuntijuuden korostamiseksi. Vapauden selkään nouseminen ei juuri kaupunkipyöristä puhuttaessa ole ehkä kuolemattomaksi jäävä metafora. Vai antavatko välimerkit ylipäätään elitistisen vaikutelman. Onko piste ikään kuin kevyempi. ”Nouse vapauden selkään” luki bussipysäkin mainostaulussa. Pitää valita jokin asiallisenrento välimuoto, kuten ”Kävisikö sulle tiistai?” Kuka ikinä väittikään, että some ja tekstiviestit köyhdyttävät kieltä, oli väärässä. De_09052019_30.indd 31 30.4.2019 14.55
– Metsäalalle on ollut paljon hakijoita, ala vetää juuri nyt hyvin varmasti myös Äänekosken biotuotetehtaan tulon takia, K eski-Suomessa metsällä on merkitystä monella tapaa. Kunnissakin voisi miettiä investointeja tehdessä, olisiko puurakentaminen mahdollinen vaihtoehto, laukaalainen kunnanvaltuutettu Eliisa Haimakka (sd.) sanoo. Esimerkiksi Laukaassa puusta rakennettiin Satavuon ekokoulu, jossa on huomioitu ympäristöasiat monella tapaa. Metsäteollisuus ja siihen liittyvä teknologiateollisuus muodostavat Keski-Suomen talouden ytimen, ja näillä aloilla osuus maakunnan työpaikoista on noin kaksinkertainen verrattuna koko maan vastaavaan osuuteen. – Äänekoskelle vuonna 2017 valmistuneella biotuotetehtaalla on iso merkitys maakunnalle, ja se antoi varmuutta myös Äänekosken muiden puunjalostustehtaiden jatkolle. Hän muistuttaa, että Suomella on paljon annettavaa vaikkapa ympäristöön liittyvän tutkimuksen muodossa. Keski-Suomessa metsä antaa monelle elannon ja paikan virkistäytymiselle. – Carbon action -hankkeessa tutkitaan, miten maaperä ja peltomaa voivat toimia hiilinieluna. Se on hyvä esimerkki hankkeista, joista voidaan viedä tietoa maailmalle, kasvattaa osaamista ja kehittää menetelmiä, Hyötyläinen kuvailee. Erittäin tärkeitä maakunnalle ovat myös Jämsän paperitehtaat, Keski-Suomen maakuntahallituksen puheenjohtaja Rolf Nyholm (sd.) listaa. Metsä antaa paljon ja puusta on moneksi. Se on myös hiilinielu, josta pitää huolehtia. Hyötyläinen pitää hölmönä puheena, että Suomi olisi tehnyt jo osuutensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Poke on siinä mukana. Tarvaalan biotalouskampuksella Saarijärvellä Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Poke ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu muodostavat yhdessä koulutuksen ja tutkimuksen keskittymän. – Puurakentamista pitäisi mielestäni miettiä tulevaisuudessa enemmänkin. 32 Demokraatti PIIRIKIERROS / KESKI-SUOMI Lue pitkä versio piirikierroksesta: demokraatti.fi/keski-suomi +3 VERKKOVINKKIÄ KESKI-SUOMI Demokraatti kiertää SDP:n piirit EUROVAALIT Keski-Suomen SDP:n meppiehdokas Yannick Lahti ja järjestötyöntekijä Merja Närhi ovat valmiina eurovaalikampanjaan. Äänekoskella aiotaan esimerkiksi testata puupohjaisen tekstiilikuidun valmistusta. PIIRI PYÖRII Keski-Suomen SDP:n järjestötyöntekijä Merja Närhi kertaa kolumnissaan piirin kuulumisia. Poke tarjoaa siellä muun muassa metsäalan koulutusta, jonka suosio tuntuu kasvaneen. Kysymys hakkuista puhuttaa Keski-Suomessakin. Teksti Anna-Liisa Blomberg, Jyväskylä & Saarijärvi Pokessa ympäristöalaa opettava Tarja Hyötyläinen arvioi. PAIKALLISSÄÄ SDP:n valtuustoryhmien puheenjohtajat Jyväskylästä, Keuruulta, Jämsästä ja Konnevedeltä kertovat, mitkä asiat heidän paikkakunnillaan on aurinkoisesti ja mikä puolestaan pilvisesti – vaatii korjausta tai haastaa muulla tavoin. Tähän juttuun haastatellut ovat yhtä mieltä siitä, että hakkuissa tärkeintä olisi löytää tasapaino niin, että metsää voidaan käyttää elinkeinona ilman, että tehdään ilmaston näkökulmasta peruuttamatonta tuhoa. Puurakentaminenkin kasvattaa suosiotaan. Merkityksellinen metsä Tärkeintä olisi löytää tasapaino niin, että metsää voidaan käyttää elinkeinona ilman, että tehdään peruuttamatonta tuhoa. – Sen lisäksi, että metsä tuo elannon aika isolle porukalle Keski-Suomessa, se antaa ihmisille paljon myös ulkoiluja retkeilymahdollisuuksia, hän sanoo. De_09052019_32.indd 32 2.5.2019 9.38. Metsällä on merkitystä myös ilmastonmuutosta hillitsevänä hiilinieluna ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäjänä
Meillä uudistui puheenjohtajisto vuodenvaihteessa ja lähdemme tekemään nyt tulevaisuustyötä. Meillä on monia isoja projekteja meneillään. Eurovaaleihin lähdetään hyvillä mielin. Olen teknisen lautakunnan puheenjohtaja ja siellä meillä on Saarijärven toinen suuri projekti eli jätevedenpuhdistamon uusiminen. Mitkä ovat tunnelmat Keski-Suomen vaalituloksesta. De_09052019_32.indd 33 2.5.2019 9.38. Mitä kuuluu Keski-Suomen demareille. Mikä on Keski-Suomen vahvuus. Se on aika haastavaa maastoa, mutta maisema on hieno. Anna vinkki matkailijalle – missä on Keski-Suomen piilotettu helmi. Piirissä on erittäin positiivinen perusvire ja toiveikkuutta on ilmassa. Meillä oli listalla uusia kasvoja paljon ja tilanne on sillä tavalla hyvä, että meillä on nyt tässä maakunnassa neljätoista tähteä, jotka ovat varmasti kovassa iskussa sitten kuntavaaleissa! Mitä kuuluu kotikaupunkiisi Saarijärvelle. Ikävämpi asia on varhaiskasvatukseen liittyvät taloudelliset paineet. Meillä oli strategiassa tavoitteena, että saisimme eduskuntaan kolme kansanedustajaa, ja se jäi harmittamaan, ettei sitä kolmatta paikkaa saatu. Vahvuutemme lähtee siitä, että piiri on kuitenkin suhteellisen pieni tai tavallaan kompakti. Siellä lampia reunustavat korkeat kalliot. Täällä demaritoimijoiden on helppo verkostoitua keskenään, tulee yhteenkuuluvuuden tunne. Vedän nyt kyllä kotiinpäin Saarijärvelle! Julmat lammit on upea alue retkeillä. Olen kuitenkin vilpittömästi iloinen ja onnellinen siitä, että saimme aivan huiput kansanedustajat. Olen todella ylpeä eurovaaliehdokkaastamme Yannick Lahdesta, hän on aidosti kansainvälinen kaveri. 33 Demokraatti SDP:n Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Ville Rautiainen kuvailee demareiden perusvirettä positiiviseksi, vaikka vaalitulos jäikin tavoitteesta. Keski-Suomen piiri on sillä tavalla kotoisa. Toisena vinkkinä voisin sanoa Summassaaren, jossa esitellään Suomen vanhinta asutusta Kivikauden kylän museoalueella. Kouluja kulttuurikeskus muodostaa uuden Runebergin puiston kanssa hyvän kokonaisuuden. Elvytämme kaupungin keskustaa, teemme sitä viihtyisäksi kaupunkilaisten olohuoneeksi. Historian suurin hanke on kouluja kulttuurikeskus, johon tulee koulut alakoulusta lukioon ja kansalaisopisto. Joko rakennetaan kokonaan uusi tai saneerataan vanhaa
Hän haluaa ehkäistä yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja syrjäytymistä puuttumalla niiden taustatekijöihin. 35 Demokraatti KASVO Kaavojen murtaja Teksti Janne Ora / Kuvat Nora Vilva Uusi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on sosiaalityön tutkija, joka haluaa tiedon kautta vaikuttaa yhteiskuntaan. De_09052019_32.indd 35 2.5.2019 9.38
Hän toteaa tutkijana olevansa pikemmin kokonaisnäkemystä ja yleislinjauksia hakeva generalisti kuin yksityiskohtia loputtomiin syväkairaava spesialisti. Elina Pekkarisen varovaisuus liittynee uuteen lapsiasiavaltuutetun työhön. Katseita tulisi enemmän, jälleen, kiinnittää yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin, suureen kuvaan: puhua syrjäytymisen sijaan esimerkiksi yhteiskunnan jakautumisen ilmiöistä ja ongelmista. Aineistona hän käytti huostaanottoasiakirjoja ja koulukodeista aikuistuneiden nuorten kokemuksia. Pekkariselle lapsiasiavaltuutetun työ on ainutlaatuinen luottamustehtävä. Kaava ilmeni hyvin myös Pekkarisen väitöstyön tapaustutkimuksissa. 3 TÄRKEINTÄ 3 Kristillisen ja kestävän kehityksen mukaisen ihmiskuvan ja todellisuuden omaksuminen jo nuoruudessa. Taulut olivat vielä laittamatta seinille. ”Ä lä sitten tätä laita siihen juttuun!” Näin sanoo toukokuun alussa aloittanut uusi lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, 43, muutaman kerran Demokraatin haastattelun aikana. Pekkarinen kertoo hersyviä juttuja. Jos näin todella on, niin arastelu on turhaa, hätävarjelun liioittelua. – Syrjässä olemisen käsite on sikäli aika pulmallinen, että kyllä ihminen lähes aina liittyy johonkin ihmisyhteisöön. Tuolloin hän oli laittanut kalusteet paikoilleen ja asentanut palohälyttimen kattoon uudessa Turun kodissaan. – Väitöstyössäni tarkastelin syrjäytymistä siitä tulokulmasta, miten rikoksia tekevät ja normeja rankasti rikkovat nuoret joutuvat syntipukin rooliin ja koko yhteisö osallistuu syrjäyttävään toimintaan. – Voidaan puhua lasten ja nuorten syrjäytymisestä ikään kuin se tapahtuisi joko passiivisesti tai niin, että he valitsevat sen syrjäytymisen polun. Yhdessä tarinassa esimerkiksi rymistelee viriili kilpikonnaherra. Hän De_09052019_32.indd 36 2.5.2019 9.38. Pekkarinen painottaa yhteiskunnan rakenteellisten ja sosiaalisten seikkojen merkitystä; ne vaikuttavat myös syrjäytymisen taustasyinä. SOSIAAALITYÖNTEKIJÄ, TUTKIJA, Nuorisobarometrin toimittaja, lastensuojelun asiantuntijajäsen Helsingin hallinto-oikeudessa. – ”Syrjäytynyt” voi olla vahvasti kiinnittynyt muihin kuin meidän yhteisöihin, erilaisiin alakulttuureihin, jonka normit ovat juuri hänen näkökulmastaan hyviä ja hyödyllisiä, mutta koko yhteisön kannalta vahingollisia. – Uudessa työssäni avautuvat aivan uudenlaiset vaikuttamisen mahdollisuudet ja verkostot. Tosiasiassa taustalla on paljon yhteisöllistä ja rakenteellista toimintaa, joka lyö ihmisen ulos. Käsitteet sinänsä ovat asiallisia, mutta köyhyysja syrjäytymispuheeseen voi rutiininomaisesti toistettuna hiipiä alistunut ja kohtalonuskoinen vivahde: ”tämä lapsi on hankala, koska hänen vanhempansa ovat niin köyhiä ja kouluttamattomia”. Yleensä hetkeä sen jälkeen, kun olemme toipuneet hekottelukohtauksesta ja saaneet naurunpisarat kuivattua silmistä. Pekkarisen työt, tehtävät ja tutkimusaiheet liittyvät lastensuojeluun, nuorisorikollisuuteen, sosiaalityöhön sekä lasten ja nuorten syrjäytymisen kysymyksiin. Olen kuitenkin tehnyt tämän valinnan jo tehtävää hakiessani, eikä päätös ole minulle vaikea, Pekkarinen kertoo. Lemmikki suorittaa yhden perheenjäsenen tohveliin kohdistuvia patologisensorttisia, kiusallisenpuoleisia ja rakkaustyyppisiä operaatioita. RAJUIMMISSA TAPAUKSISSA syrjäytymisen kaava on monen yksittäisen nuoren tapauksessa usein sama. PEKKARIN ALKUVUOSI on ollut kiivastahtinen, yllätyksellinenkin. Hän kirkastaa muutenkin selvemmäksi syrjäytymispuheen ympärille kutoutunutta ummehtunutta yleistä puheenpartta. 2 Perheellistyminen ja lasten hankinta. Näitä ovat syrjäytymisen lisäksi esimerkiksi sellaiset ilmaisut kuin ongelmien ylisukupolvisuus ja ongelmien kasautuminen. Tuskin hän ehti aloittaa tammikuussa Turun yliopiston sosiaalityön ma. Pekkarisen ansiot sosiaalityön tutkijana ja ammattilaisena tunnetaan alan piireissä laajalti: työn sisältö on hallussa – sen todistaa vilkaisu Pekkarisen ansioluetteloon. Luottamustehtäviin, vaikuttamiseen ja ihmisten parissa työskentelyyn olen pyrkinyt jo aiemmissa tehtävissäni. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Harmittaa moinen toive. – Lapsiasiavaltuutetun virka merkitsee minulle, ainakin tässä vaiheessa, akateemisesta urasta luopumista. Suomen Akatemian tutkijatohtorihankkeessa hän tarkasteli lasten ja nuorten syrjäytymistä lastensuojelun toimintaa vasten. PEKKARINEN PITÄÄ syrjäytymistä parempana sanana syrjäyttämistä. 36 Demokraatti D-KASVO 1 Koulutuksen hankkiminen ja jatkuvan osaamisen ylläpitäminen. Se, että joku on meidän muiden normien ja ihanteiden ulkopuolella ei tarkoita sitä, että hän kelluisi jossakin ”yhteiskunnan ulkolaidalla”. professorina, kun sai helmikuussa tietää valinnastaan lapsiasiavaltuutetuksi, Tuomas Kurttilan seuraajaksi. Pekkarisen mielestä julkisessa puheessa käytetään monia köyhyyteen, eriarvoisuuteen ja osattomuuteen liittyviä käsitteitä huolimattomasti
asuu Helsingissä ja Jyväskylässä . . . Perheessä saattoi olla paljon kaikenlaista muuta ongelmaa, joka varmaan selittää sitä tunnetta. työskentelee lapsiasiavaltuutettuna 1.5.2019 alkaen . syntynyt: Helsingissä, varhaislapsuus Espoon Soukassa . . professorina Turun yliopistossa, tutkimuspäällikkönä ja erikoistutkijana Nuorisotutkimusverkostossa . . valtiotieteiden tohtori, Helsingin yliopiston dosentti, laillistettu sosiaalityöntekijä . . Vähitellen ajaudutaan pisteeseen, jossa lastensuojelu ja poliisi tulevat mukaan kuDe_09052019_32.indd 37 2.5.2019 9.38. työskennellyt ma. – Kun lapsi meni päiväkotiin ja kouluun, niin sieltäkin lähti viestejä, että onhan meillä niin vaikeata ja hankalaa tämän lapsen kanssa, Pekkarinen kuvaa. – Tapaustutkimuksissa näkyi, että usein lapsi leimaantui jo omassa perheyhteisössään hankalaksi, työlääksi ja vaikeaksi hoitaa. 37 Demokraatti ELINA PEKKARINEN . . monia pitkäaikaisia luottamustehtäviä: muun muassa lastensuojelun asiantuntijajäsen Helsingin hallinto-oikeudessa 2009– 2019, Lapsuudentutkimuksen seuran puheenjohtaja 2013–2017 seurasi yksittäisten lasten ja nuorten asiakassuhdetta lastensuojeluun pitkän ajan kuluessa. Häiriköivät lapset eivät sopeudu ja naapurit alkavat tehdä lastensuojeluilmoituksia
Pekkarisen mielestä Knausgårdin perhekuvausten yhteydessä on mielekästä puhua ylisukupolvisesta vaikutuksesta. Hänen on hyvä lähipiirissään kohdata ihminen tai ihmisiä, jotka kannattelevat, valavat uskoa ja kannustavat eteenpäin. Suomessa on riittävästi sosiaalitekijöitä, mutta eihän siellä kukaan halua olla töissä, jos työ pitää tehdä oman ammattietiikan vastaisesti. – Kotona panostettiin paljon jutteluun. Niitä ovat yksilöiden tasolla esimerkiksi myönteiset persoonallisuuspiirteet, kuten optimismi, nokkeluus ja pärjäävyys tai kuten muodikas nykytermi asian kiteyttää, yksilön resilienssi. De_09052019_32.indd 38 2.5.2019 9.38. Askartelunohjaaja-äiti hoiti kotona muiden lapsia, joista osalla oli rankat kotiolot. – Laissa ei säädetä sosiaalityön asiakasmäärästä. Suosituksen mukaan 25–30 lastensuojelun asiakasta kohden tulee olla yksi sosiaalityöntekijä. Aina juhannuksena aikuiset pelasivat perinteisen jalkapallo-ottelun lapsia vastaan. – Kyläläiset sanoivat siitä talosta, että ei kun nurkasta kiinni ja nurin. Omat turhautumisen tunteensa hän se sijaan kertoo hyvin elävästi. Hyvälle ja kestävälle elämänuralle johtavat suojaavat tekijät tunnetaan sekä Pekkarisen omien että alan muun tutkimuksen pohjalta. Lintukoiraharrastus on perua Pekkarisen nuoruuden sivupolulta, kolmen lukukauden mittaisilta riistaeläintieteen opinnoilta Helsingin yliopistossa. LASTENSUOJELUSSA ON monissa kunnissa liian vähän työntekijöitä suhteessa ongelmallisten lasten ja perheiden määrään. Pekkarinen sanoo, että monella nuorella aluksi toivottoman huonolta näyttävä kehitys sittenkin kääntyy parempaan. Lastenhuollon viimeiseksi vaihtoehdoksi jää lopulta sijoittaa lapsi pois yhteisöstä, joka on alkanut hylkiä lasta. – Yksilöiden tasolla ajattelen erityisesti maahanmuuttajia, vammaisia sekä pienituloisten perheiden lapsia. Suomessa on kuitenkin kuntia, joissa yksi sosiaalityöntekijä auttaa 50–100 asiakasta. Tämä on se traaginen tilanne, josta ei oikeastaan myöskään voi syyttää yksittäisiä eri toimijoita. Se tekee Knausgårdin kirjoista myös ammatillisesti kiinnostavia. Pusulan huvilassa vietettiin riemullisia kesiä ja lomia. Ränsistyneen huvilan pihalla kasvoi villejä omenapuita. – Nuori tarvitsee myös hyviä sosiaalisia suhteita. 38 Demokraatti D-KASVO vaan. Elina Pekkarisen työhuoneen seinälle päätyneen lempilausahduksen on alkujaan esittänyt huliganismin historiaa ja nuorisorikollisuutta tutkinut kriminologi Geoffrey Pearson. Lisäksi on tärkeää, että nuori löytää sellaisen työpaikan, koulutusmahdollisuuden tai harrastuksen, joka vie mukanaan ja johon hän voi integroitua. – Knausgård tiedostaa hyvin vaikean isäsuhteensa vaikutukset omaan identiteettiinsä, ja silti hän vaikuttaa kyvyttömältä muuttamaan suhdettaan omiin lapsiinsa paremmaksi, vaan on isänsä tapaan etäinen ja ärsyyntynyt. LINTUKOIRIEN KOULUTTAMINEN, kaunokirjallisuuden lukeminen ja ulkoilu ovat uuden lapsiasiavaltuutetun harrastuksia. Lämpimät tunteensa lapsia kohtaan hän kuvaa hyvin mekaanisesti. Meitä ja tuttavien lapsia arvostettiin ja otettiin aina kaikkeen mukaan. Siinä on vähän sama ilmiö kuin vanhustenhoidon hoitajamitoituksessa. Nelilapsisen Pekkarisen perheen vanhemmat olivat oman aikansa lapsia, hipahtavia 1970-luvun kukkaisihmisiä, jotka hankkivat Pusulasta vanhan huvilan 30 000 markan kauppahintaan. Naapurusto piti huvilaa toivottomana tapauksena. – Näinhän se on. Jossakin monivuotisen prosessin aikana nuori ehkä omaksuu itseään vahvistavan ”mahdottoman lapsen” minäkuvan ja sen mukaisen käytöksen. – Lapsi voikin käyttäytyä sietämättömän huonosti. Hän kertoo rasittavista piirteistään rehellisesti niin, että alan tuntea myötähäpeää lukiessa. Häntä pohdituttaa Knausgårdin omaelämäkerrallisessa Taisteluni-romaanien sarjassa kuvaama ongelmallinen suhde alkoholisti-isäänsä. Kehämäinen kierre syntyy ja voimistuu. – Se asia pitää panna Suomessa kuntoon. Pusulan liki kommuunimaisessa huvilassa vieraili usein myös vanhempien ystäviä ja kollegoita. Lapsiasiavaltuutetun työssä Pekkarinen aikoo niin ikään keskittyä laajoihin linjoihin ja rakenteisiin. ”HULIGAANEJA OLISI paljon helpompi puolustaa, jos he eivät käyttäytyisi niin huonosti”. Yliopistolla työskennellyt isä järjesti opiskelijoille seminaareja. Näin syntyy rakennetason kierteitä: hyvämaineisen sosiaalityön kuntiin hakeudutaan töihin, huonomaineisia kartetaan. YLISUKUPOLVISET TUNNEKOKEMUKSET JA TUNNELUKOT EIVÄT KATSO SOSIOEKONOMISTA TAUSTAA. Pekkarinen kertoo lapsuutensa olleen turvallinen, hauska ja iloinen. – Knausgårdin romaanit ovat minulle rakkaita, vaikka ne osaavat paikoin myös ärsyttää. Ei sitä voi kiistää, etteikö sosiaalityössä kohdattaisi paljon ihmisiä, joiden käyttäytyminen antaa paljon toivomisen varaa. – Knausgårdin tarinat osoittavat, että ylisukupolviset tunnekokemukset ja tunnelukot eivät katso sosioekonomista taustaa vaan voivat olla kenelle tahansa hyvin vaikeita ja vaikuttaa häneen koko elämän ajan. Hän pitää esillä eriarvoistumisen syitä ja eriarvoistumisen ehkäisyä sekä niihin liittyen tasavertaista koulutusmahdollisuutta sosioekonomisen asemaan tai etniseen taustaan katsomatta. Nykykirjailija Karl-Ove Knausgårdin persoona kiehtoo Pekkarista erityisesti. Mitkä ovat leimaantumisen ja syrjäytymiskierteen vastavoimat
Teemana ilmastonmuutos Vapaa pääsy! maailmakylassa.fi #maailmakylässä Maailma kylässä -festivaali 25.–26.5.2019 | La 11–21 Su 11–19 Kaisaniemen puisto & Rautatientori, Helsinki Toistasataa elämystä Taidetta ja toimintaa Satoja kansalaisjärjestöjä Kymmeniä katukeittiöitä Timo Lassy & Ricky-Tick Big Band Brass Maailma kylässä 20 vuotta Helsinki-Cotonou Ensemble & ystävät (FIN/BEN/USA) Amparanoia (ESP) | Gaye Su Akyol (TUR) | Liniker e os Caramelows (BRA) 26.5. klo 11.00, Savanni-lava Tapahtuman järjestää: M A A R IT KY TÖ H A R JU ku ltt uuri lahja.fi Anna aineeton Kulttuurilahja tai hae hankkeellesi joukkorahoitus – saat 20% sen päälle! Teet hyvää ja olet mukana tärkeässä työssä! POLITIIKAN SUURKULUTTAJAN YKKÖSÄPPI! Lataa sovellus De_09052019_40.indd 40 30.4.2019 15.08
On ihmisiä, jotka näkevät maailman jostakin ja ihmisiä, jotka näkevät sen mistä tahansa. Teemana ilmastonmuutos Vapaa pääsy! maailmakylassa.fi #maailmakylässä Maailma kylässä -festivaali 25.–26.5.2019 | La 11–21 Su 11–19 Kaisaniemen puisto & Rautatientori, Helsinki Toistasataa elämystä Taidetta ja toimintaa Satoja kansalaisjärjestöjä Kymmeniä katukeittiöitä Timo Lassy & Ricky-Tick Big Band Brass Maailma kylässä 20 vuotta Helsinki-Cotonou Ensemble & ystävät (FIN/BEN/USA) Amparanoia (ESP) | Gaye Su Akyol (TUR) | Liniker e os Caramelows (BRA) 26.5. klo 11.00, Savanni-lava Tapahtuman järjestää: M A A R IT KY TÖ H A R JU Perinteinen luokka menettää merkitystään ja korvautuu uusilla jaoilla. Kun kiukku ottaa järjeltä vallan, hetkessä voi olla mennyttä kaikki se, mitä on rakennettu sukupolvia. Tulosta on vaikea yksiselitteisesti arvioida, koska vaaleja käydään aina useammat samaan aikaan: Monessa piirissä voitimme, mutta ykköspaikan marginaalista odotettiin selkeästi suurempaa. Kansalliset, kielelliset ja uudenlaiset ”heimoidentiteetit" vahvistuvat. Uskon kuitenkin, että tulevissa vaaleissa suomalaiset osaavat pysähtyä miettimään, millä on merkitystä ja nähdä syyt seurausten takana. Se, minkä rakentamiseen on mennyt sukupolvia, voi kadota nopeasti. De_09052019_40.indd 41 30.4.2019 15.08. Ja kysymys kaikille vastuullisille voimille on, kuinka elämme yhdessä, uudet ja vanhat eurooppalaiset. 41 Demokraatti Antton Rönnholm, SDP:n puoluesihteeri antton.ronnholm@sdp.fi Twitter: @anttonr Syvässä päässä Näe Eurooppa jostakin, ja mistä tahansa E duskuntavaalit on käyty, ja kiire on siirtynyt vaalityöstä hallitusneuvotteluihin. Seuraavan, Euroopan parlamentin ja uuden komission kaudella unionia hallinneen keskusta oikeiston on tehtävä ratkaisu, haluaako se ymmärtää ihmisiä tarpeineen ja epävarmuuksineen vai tukea nykyisenkaltaista globaalia verokilpailua ja sääntelyn purkua. Kyse on politiikan lopputuotoksista. Näytämme että voimme säilyttää sen, mikä on oikein ja me muutamme sen, mikä on väärin. Ei ole talouden Eurooppaa ilman ihmisten Euroop paa, eikä ulkomuseo ole elävien Eurooppa. Unioni on maailmanhistorian kontekstissa varsin rohkea visio ihmiskunnan pyrkimyksestä edistykseen demokraattisesti, ilman ulkoista pakkoa. Taloudellisten ja poliittisten resurssien epätasainen jakaantuminen luo kiukkua, joka syö heikommassa asemassa olevien keskinäistä solidaarisuutta ja luo tarvetta ratkaisuille, joita tuskin voi ratkaisuiksi kutsua. Ensin mainitut ovat ryhtyneet pelkäämään jälkimmäisiä. Ympäriltämme kuitenkin näemme, että edistys ja järjestys eivät etene, kuten kuvittelimme vielä rautaesiripun sulkeutuessa. Aivan pian edessä ovat Euroopan parlamentin vaalit, joissa jännitämme, miten käy EU-myönteisten ja -kriittisten voimien suhteelle seuraavalla viisivuotiskaudella. Samalla kun itse pohdimme sitä, mikä olisi voinut olla paremmin, sisarpuolueet ja kansainväliset mediat pitävät tulostamme poikkeuksena populistien esiinmarssin aikana. Kun kiukku ottaa järjeltä vallan, hetkessä voi olla mennyttä kaikki se, mitä on rakennettu sukupolvia. Löydämme oikean tien tai tie nousee pystyyn. Reaaliaikainen tiedonvälitys puskee tulotasollaan paikalleen jämähtäneelle keskiluokalle kuvaa jatkuvasti rikastuvan ylimmän prosentin elämästä. Kaikkina aikoina ihminen on hyväksynyt vain hallinnon, jolta kokee saavansa suojelua. Itävallan 2016 presidentinvaaleissa 90 % työväes töstä äänesti äärioikeiston ehdokasta. Iso-Britannian Midlandsin autoteollisuuden työntekijät kokevat muutokset paikkaan sidottuina uhkaavampina kuin tarvittaessa identiteettinsä läppärilaukkuun taittavat asian tuntijanomadit. Ainakin me sosialidemokraatit pysymme paikallamme, jos maailma tulee hulluksi. Ja kehittyvien maiden eteenpäin pyrkiville ihmisille vuorostaan tietoa Euroopan Eldoradosta. Ongelma ei korjaannu luomalla uusia instituutioita, eikä eurooppalainen identiteetti synny toimielinten valtasuhteita rukkaamalla
Lapsen absoluuttinen suoja KOLUMNI Elina Hirvonen hirvoelina@gmail.com Kirjoittaja on ammatiltaan kirjailija ja elokuvantekijä, joka rakastaa kirjastoja, metsiä ja oikeusvaltion instituutiota. Keväällä KRP:n tutkittavana oleva monivuotinen julmien seksuaalirikosten vyyhti, valkoiset suomalaiset tekijät, ja korviahuumaava hiljaisuus. Tutkitusti seksuaalirikosten uhreiksi joutuvat muita useammin lapset, jotka ovat muutenkin suojattomassa asemassa. Miksi heidän hätäänsä ei nähty. Niiden rikosten uhreiksi joutuneet lapset ovat olleet monien aikuisten silmien edessä. De_09052019_42.indd 42 30.4.2019 15.16. Kaksi täysin eri maailmasta olevaa yhteiskunnallista reaktiota. Toimeenpanosuunnitelman laatiminen Lanzaroten sopimukselle on ensimmäinen, välttämätön askel. Siksi se, samoin kuin kevään kivistävä hiljaisuus, sivuuttivat tärkeän ongelman: Suomi ei tällä hetkellä täytä kansainvälisiä velvoitteitaan lasten suojelemiseksi seksuaaliselta hyväksikäytöltä. Seksuaalista väkivaltaa ennaltaehkäisevät palvelut ovat hajallaan, eikä Suomessa ole sopimuksen edellyttämiä, yhdenvertaisia tukipalveluita uhreille. Mihin keväällä paljastuneen rikosvyyhdin osalta jäi pohdinta siitä, miksi emme yhteiskuntana onnistuneet suojelemaan näitä lapsia, ja mitä seuraavaksi pitää tehdä. MONIVUOTINEN JULMIEN SEKSUAALIRIKOSTEN VYYHTI, VALKOISET SUOMALAISET TEKIJÄT, JA KORVIAHUUMAAVA HILJAISUUS. Talvella Oulu, maahanmuuttajataustaiset tekijät, äänekäs yhteiskunnallinen keskustelu ja päättäjien kriisikokoukset. Sopimusvaltiot sitoutuvat tekemään yhteisesti määritellyt, lainsäädäntöön ja palveluihin liittyvät toimet, joilla suojellaan lapsia ja ehkäistään seksuaalista riistoa ja hyväksikäyttöä. 42 Demokraatti K aksi vastenmielistä, lapsiin kohdistuvaa seksuaalirikosten vyyhtiä. Yhteiskunnalla on absoluuttinen velvollisuus suojella heitä. Siinä ajassa Suomi ei ole laatinut sille kansallista toimeenpanosuunnitelmaa. SOPIMUKSEN RATIFIOIMISESTA on kahdeksan vuotta. LASTEN OIKEUKSIEN parissa työskentelevät järjestöt ovat puhuneet aiheesta pitkään. TALVEN KRIISITUNNELMA ei varsinaisesti kohdistunut seksuaalirikoksiin vaan nimenomaan maahanmuuttajataustaisiin tekijöihin. SEURAAVAN HALLITUKSEN on ryhdyttävä toimiin, jotta näiden lasten hätä nähdään herkemmin ja heitä voidaan suojata paremmin. MIKSI KRIISITUNNELMA syntyi talvella, mutta ei keväällä. Suomi on ratifioinut vuonna 2011 Lanzaroten sopimuksen, jolla torjutaan lasten seksuaalista riistoa ja hyväksikäyttöä
Silloin saattaa olla paksutkin pakkelit. 43 Demokraatti 34-vuotias Journalisti-lehden päätoimittaja. Jotkut tyyliasiat ovat pysyneet, esimerkiksi viehtymys tiettyihin väreihin: mustaan ja violettiin. De_09052019_42.indd 43 30.4.2019 15.16. Suomessa voin tulla töihin My Little Pony -paita päällä, eikä kukaan mieti, että se olisi merkki ammattitaidottomuudesta, koska eihän se ole. Olin Miapetra Kumpula-Natrin erityisavustajana Brysselissä kaksi ja puoli vuotta. Minusta on kiva olla erinäköinen eri päivinä. Se ei haittaa. Niin kuin nyt ihmisillä vaihtelee. Niitä on tukassanikin. Ulos lähtiessä on hyvä varmistaa, ettei naamassa ole hammastahnaa. Parlamentti on hyvin konservatiivinen pukeutumisympäristö. Tylsä ja ahdas lokero. Suomalaisille merkitsee enemmän pätevyys kuin se, miltä ihminen näyttää. Olen jonkin verran telkkarissa ja puhun julkisesti. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi Maria Pettersson T avallisesti katson peiliin vain rutiininomaisesti. Mutta kun lähden himasta ihan normaalina päivänä, voi olla, ettei naamassa ole mitään, ja silloin ulkonäkö muuttuu aika paljon. Ulkonäköni on vaihdellut. Hiusten väri ja pituus, meikkityyli ja paino. Mielestäni on oleellista, että suomalaisessa keskustelussa ja tiedotusvälineissä on erinäköisiä ihmisiä. Ulkonäkö on naiselle aina statement, erityisesti sellaiselle, joka esiintyy julkisuudessa. Tai ylipäätään erinäköinen
De_09052019_44.indd 44 2.5.2019 11.10. 44 Demokraatti KULTTUURI Nuoria, arkea ja juhlaa Nuorten näyttely herättää aina kysymyksen, mitä uutta on tulossa. Teksti Seppo Heiskanen Leena Pukki Täydellisyyttä etsimässä, 2017–2019
On mukana toki kiinnostavia maalauksiakin kuten Siiri Haarlan väkevät ja suoHelsingin Taidehalli Nuoret 2019 Avoinna 26.5. De_09052019_44.indd 45 2.5.2019 11.10. saakka, ti–su 11–19. Nuorten videoteoksissa tekstin osuus on merkittävä. 45 Demokraatti J o 80-vuoden varsin korkean iän saavuttanut Nuorten näyttely on ollut tärkeä uuden taiteen esittelyn foorumi, ja siinä mukana olleista moni on luonut myöhemmin merkittävän uran. Ehkä kysymyksessä on tämän päivän trendi, mutta usein teos toimisi vähemmälläkin tekstillä varustettuna. Toki teksti voi toimia myös hyvin kuten Leena Pukin vaha-animaatiossa Täydellisyyttä etsimässä. saakka, ti 10–18, ke–pe 10–20.30, la 10–18, su 10–17. Taide ja plastiikkakirurgia heittävät teokseen kiinnostavan kaksoisvalon. Aina se on herättänyt ja herättää yhä kysymyksen: mitä uutta on tulossa. HAM Helsingin taidemuseo Pawel Althamer: I (am) Avoinna 8.9. Video hallitsee, mutta on mukana muitakin lajeja, perinteisiäkin, kuten maalausta, grafiikkaa ja veistoksia. Kaikissa lajeissa installaatiotyyppinen ripustus on valttia. En tiedä, onko tässäkään katselmuksessa mitään mullistavaa uutta. Kiasma Iiu Susiraja: Kuivakka ilo Avoinna 28.7. Pukki sai yhdessä Nadiye Kocakin kanssa näyttelyn yhteydessä jaetun Maecenas killan stipendin. saakka, ti, to, pe 11–18, ke 11–20, la, su 11–17. Siinä naisen kasvoja – nenää, leukaa, otsaa – muokataan aina ohjeiden mukaan. KUVATAIDE Pawel Althamer: Omakuva salkulla, 1996. Toki täytyy muistaa, että katselmus on aina myös kokoajiensa näköinen. On kuitenkin sujuvasti tehtyä taidetta, varsinaisia floppeja ei nähdäkseni mukana ole. Tuntuu, että taiteilijat eivät luota kuvan voimaan, vaan selittävät sitä tarinalla
Taiteilija kysyy, kuka minä olen ja kuka tai mikä ihminen on. De_09052019_44.indd 46 2.5.2019 11.10. Tällä kertaa sitä ei ainakaan helposti huomaa. Siiri Haarla: Picnic, 2018. Iiu Susiraja: Hauskan pitoa, hiekkaa ja aurinkoa, 2018. Pawel Althamer: Nimetön (liukumäki). Aikanaan nuorten näyttelyissä näki helposti tiettyjen opettajien vaikutuksen. Elina Aution säleteokset sijoittuvat maalauksen ja reliefin rajoille. Katselmus on retrospektiivinen, teoksia on mukana yli kolmenkymmenen vuoden ajalta. Ilmaisujen ja tekotapojen kirjo vaikuttaa vapautuneelta ja kuten asiaan kuuluukin etsiminen on vielä menossa. 46 Demokraatti KUVATAIDE rasukaiset piknik-kuvat tai Astrid Strömbergin samoja kasvoja toistava Alkuperäiset. HAM:ISSA ESITTÄYTYVÄN puolalaisen Pawel Althamerin näyttelyn nimi on I (am) eli Minä (olen)
Sitten hän opiskeli valokuvaajaksi ja ryhtyi ottamaan omakuvia. Myös avointa ja suorasukaistakin seksuaalisuutta kuvissa on; ehkä tuo kalakin viittoilee sinne päin. Museon yläkerran toinen iso sali vuorattu valkoiseksi. Kiinnostava ja hauska naisnäkökulmahan tästä näyttelystä avautuu. Esillä on performanssien dokumentteja mutta myös useitakin omakuvia. haalariin pukeutuneen ilman kännykkää. Taiteilija tarjoaa yllättäviä tilanteita ja rinnastuksia. Althamerinkin teoksissa ihminen tai ihmiset on heitetty maailmaan, he vaikuttavat epätietoisilta ja epävarmoilta. Siinä on liitetty toisiinsa runsaasti erilaista materiaalia niin että katsomista riittää kuten muissakin teoksissa. Ilokin tästä kokonaisuudesta välittyy, eikä aina niin kuivakkakaan ilo. Ja aina malli eli taiteilija itse poseeraa, hän katsoo uhmakkaasti suoraan kameraan ja samalla katsojaan. Epätodellinenhan tuo hiljainen tila on, mutta mitä sitten. Useammassakin kuvassa mukana on kala, jolla on ilmeisen symbolinen merkitys. Yksi hauskimmista on Omakuva matkalaukulla. Ehkä se on juuri maailma itse, jonka Alt hamer haluaa esitellä katsojalle. Minulle mieleen tulivat Tadeusz Kantorin näytelmät ja kuvataide, josta muutama vuosi sitten nähtiin kiinnostava valikoima Kumussa Tallinnassa. Taiteilija itse on monin tavoin mukana näyttelyssä. Taiteilijassa on naista vaikka muille jakaa. Huumori on teoksissa aina läsnä. Katsoja voi mennä sinne valkoiseen hupulliseen harjoja, lattiarättejä, aterimia ja astiakaappeja. Näyttelyssä on mukana myös esinekoosteita, hämärään tilaan sijoitettuja siivousvälineitä ja muita esineitä. Perinnäisen näkemyksen mukaan naiselle kuuluvaa rekvisiittaa on mukana: ämpäreitä, erilaisia Iiu Susiraja: Sinä et soittanut, 2018. 47 Demokraatti Näyttelyn yleisilme on hyvin keskieurooppalainen, miksei puolalainenkin. Katsoja voi mennä mukaan myös HAMin näyttelyn teoksiin. Althamer on tuottanut teoksiaan yhteistyössä läheistensä mutta myös kokonaisen kaupunginosan kanssa. Esillä on liukumäki, joka on lasten käytettävissä. Se tuo mieleen kirkon saarnastuolin. De_09052019_44.indd 47 2.5.2019 11.10. IIU SUSIRAJA ujosteli aikanaan pulskaa olemustaan varsinkin kameran edessä. Susiraja on kuvannut itseään erilaisissa tilanteissa, usein arjessa. Yhdeltä osalta kysymys on terapiasta, mutta on tuossa projektissa tietenkin muutakin
Kovat puheet, komeus ja kyvyt ovat nostaneet hänet johtavaksi tekijäksi, jolta odotetaan aina paljon. Hiljaisuuden mestari on Liukkosen kolmas romaani. Liukkosen runoissa ja romaaneissa on tosin aina hämmästyttänyt se, miten paljon ne eroavat hänen liikaa kirjoja lukeneesta, rock-kukko Liam Gallagherin mieleen tuovasta hyökkäävästä julkikuvastaan. Vastauksia tai muuta punaista lankaa Liukkosen proosasta lienee turha etsiä. Ja miksei riittäisi, ottaen huomioon kotimaisDe_09052019_44.indd 48 2.5.2019 11.11. Teksti Esa Mäkijärvi / Kuva Aki Roukala M iki Liukkonen (s. 1989) on julistanut haastatteluissa olevansa Suomen paras kirjailija ja Finlandia-palkinnon arvoinen. 48 Demokraatti Kirjallisuuden kapinallinen Miki Liukkonen: Hiljaisuuden mestari WSOY 2019, s. Niissä on paljon mustaa huumoria ja vähän tyhjää uhoa. OMAPERÄISYYS ON Miki Liukkosen ehdoton vahvuus. Ehkä pelkkä hieno kieli riittää. He mieltävät maailman ja sen asukkaat käKIRJAT sittämättömiksi, ja jäävät yksin. Hänestä, kuten oikeista luovista kyvyistä, ei saa täydellistä otetta. Liukkonen on kuitenkin niin liukas, että tämäkin temppu kannattaa pistää itseironisen vitsailun piikkiin. Ihmiset eivät ymmärrä toisiaan ja ovat onnettomia. Tästä syystä se toimiikin sosiaalisen median ajan – ja ennen kaikkea sekavan nykyajattelun – kuvana. Kirjan kieli on erinomaista, vaikka sen ensi painokseen onkin jäänyt tukku huolimattomuusvirheitä. Hänen villit assosiaationsa tunnistaa heti, kuten sivulauseessa ”he ovat sateenvarjo hormonitornadon silmässä.” Mutta mihin hän pyrkii ja mitä hän yrittää sanoa. Kuten O:ssa, Hiljaisuuden mestarissa kaikkea (paitsi pituutta sivumäärässä) on liikaa. Hengästyttävässä teoksessa on samaa maniaa, joka kannatteli ja vaivasi O:ta, Liukkosen mammuttiromaania vuodelta 2017. Hän on kirjallisuuden kapinallinen, mikä on hienoa, sillä Suomessa ei ole liikaa tai edes kylliksi hänen kaltaisiaan ajattelijoita. 359 KIRJAT Asenne ratkaisee. Liukkonen on löytänyt hullusta ja sivupoluille harhautuvasta kerronnasta oman äänensä. Liukkosen romaanit, Lapset auringon alla, O ja Hiljaisuuden mestari, painottavat sitä, miten ihmiset, niin nuoret kuin vanhatkin, ovat solmussa. Hän on omistanut sen itselleen, mitä voidaan pitää jälleen yhtenä eksentrisen taiteilijan ylimielisenä oikkuna. Hiljaisuuden mestari käsittelee kommunikaatiota ja sen vaikeutta. Liukkosen tekstit ovat toki haastavia mutta eivät provosoi aivan samalla tavalla kuin hän itse
Hän on liian itsepäinen lyödäkseen tässä suhteessa todella läpi. 49 Demokraatti ten romaanien haluttomuuden rikkoa rajoja. Liukkosen absurdismi on tässä ilmapiirissä raikasta verrattuna vaikkapa Jari Tervon tai Juha Itkosen suoraviivaisempaan ilmaisuun. Vaikutteet, kuten David Foster Wallace, Thomas Pynchon ja Thomas Bernhard, näkyvät vahvasti myös Hiljaisuuden mestarin taustalla, mutta kirja pysyy edeltäjiään paremmin tekijänsä käsissä. De_09052019_44.indd 49 2.5.2019 11.11. Kustannustoimittaja Samuli Knuuti on jälleen huhkinut saadakseen Liukkosen aivoitukset ymmärrettävämpään muotoon. WSOY:N KALTAISEN suuren kustantamon luotto yhä oudompia kirjoja tehtailevaan Liukkoseen on joko markkinointikupla tai osoitus siitä, ettei kustannusala ole vielä muuttunut pelkäksi tehtaaksi elämäntaito-oppaille ja keittokirjoille. Hyvä niin, mutta keveyttä olisi silti hyvä tuoda lisää raskaan taiteen rinnalle. He ymmärtävät toisiaan, mikä tekee teoksista parempia. Itse olen jälkimmäisen kannalla: rohkeudelle on vielä tilausta, minkä Liukkosen saama huomio osoittaa. Tämäkään romaani ei silti täytä Liukkosen tavoitetta olla massojen suosikki. Monet niistä ovat yksinkertaisesti tylsiä. Muuten Liukkosen hyvin ansiokas proosa uhkaa jäädä pitkässä juoksussa kuriositeetiksi
Jari Virman De_09052019_50.indd 50 2.5.2019 9.04. Kun tekijät kuvaavat esityskonseptia ”henkiseksi hartaudenharjoitukseksi” on Panu Vars talan luoma koreografinen kuvasto sille passeli ulkoinen ilmaisumuoto. Tärkeä innoke koko matkaan oli näet 1200lu Näyttelijä Jari Virman Turkissa Konyan tiellä... Hän kun ei lähte nyt pitkälle reissulle vain vuoristomaise mia ihailemaan, vaan myös kulkemaan suuren runoilijan jalanjäljissä. Tuloksena on hyvin meditatiivinen elämys, mikä on linjassa Virmanin mat kakokemusten kanssa. Spirituaalinen matka. Konjaravintolat nou sivat PohjoisHelsingin kaupunkikuvaan maahanmuuttajavoimin, joten on oletet tavaa, että ne saivat nimensä historialli sen Silkkitien varrella KeskiTurkissa si jaitsevasta miljoonakaupungista. Videotekniikka, jonka helposti voisi kuvitella tulevan tueksi tällaisessa vael lustarinassa, loistaa poissaolollaan. JARI VIRMANIN matkasta syntynyt teat teriesitys rikkoo raikkaasti konventioita. Virmanin liikekieli näyttämöllä on yk sinkertaista ja rauhallista. Pi meähköllä näyttämöllä Virmanin mat kantekoa visualisoivat vain valosuun nittelija Titus Torniaisen tiukat spotit. 50 Demokraatti Ruska Ensemble: Tie Konyaan Suomen Kansallisteatteri, Willensauna Käsikirjoitus ja konsepti Ari-Pekka Lahti – Ohjaus ja koreografia Panu Varstala – Äänisuunnittelija Tiina Luoma – Musiikki Tapani Rinne – Näyttämöllä Jari Virman TEATTERI TEATTERI Matkalla minään ja maailmaan ”Monet tiet johtavat jumalaan, minä olen valinnut musiikin ja tanssin tien.” (Jalal al-Din Rumi) Teksti Rolf Bamberg H elsingin Malmilla (ja aiem min myös Tapaninvai niossa) on aika lujamainei nen ravintola Konja, jonka elämänläheinen äänimai sema kantaa kauas. Kun jo Uudessa testamentissa mainitun Turkin Konyan tiimoilta tehdään teatteriesitys, on syytä liikkua pykälää henkistyneemmillä ta soilla. Virmanin kertojaääni, joka elää rasituksen, innos tuksen ja koettujen elämysten syklissä, yhdistyy autenttisiin äänikuviin Turkin maaseudulta. Jos joku kirjoittaisi Malmin Konjasta näytelmän, sen tyylilaji saattaisi olla joko rujo realismi tai sitcom. Katsojat kuulevat heille annetuista kuulokkeista intensiivisen äänikerto muksen vaelluksen vaiheista. Sitä Kansallisteatterin kanssa jo kah desti aiemminkin yhteistuotantoja teh neen Ruska Ensemblen Tie Konyaan esitys nimenomaan on. Esitystilanteessa näyttelijä ei ole äänessä lainkaan, vaan viestii pelkästään kehol laan. Jos kohta hyvin fyysinenkin: näyttelijä Jari Virman vaelsi lähes 700 kilometrin vuoristoisen taipaleen Istan bulista Konyaan ja rekisteröi nauhurille, muistikirjoihin ja mieleensä matkalla heränneet tunnot ja tunnelmat, henki set ja fyysiset. Niiden pohjalta Ruska Ensemblen primus motor Ari-Pekka Lahti loihti yhdessä ohjaaja-koreografi Panu Varstalan kanssa poikkeukselli sen näyttämöteoksen
Konyasta löytyvä Rumin hautamausoleumi on myös merkittävä pyhiinvaelluskohde, jonne erityisesti suufilaisen islamin suuntauksen omak suneet vaeltavat sankoin joukoin. mediataiteilija ja evoluutiobiologian tut kija Mikko Ijäs sekä presidentti Tarja Halonen. Pertti Julkunen TEATTERIARVIOTA VERKOSSA Iloisten sielujen hotelli Aleksanterin teatteri, Helsinki Aleksanterin teatterissa voi nähdä ja kuulla kuulokuvia 1920-luvun Helsingin hämärämpien kortteleiden saloista. Mitro Härkönen De_09052019_50.indd 51 2.5.2019 9.04. 51 Demokraatti Syntymäpäiväjuhlat Tukkateatteri, Tampere Harold Pinterin Syntymäpäiväjuhlissa (1957) päivän sankaria kuulustellaan ja häpäistään. Iloittelu on läpinäkyvä peitesana prostituutiolle, miksei miehiselle viinanmyynnillekin. Virmanin audi tiivis-koreografisen matkakertomuksen jälkeen näyttelijä keskustelee esityksen tematiikasta jonkun kutsutun asiantun tijavieraan kanssa. Matti Saurama Lue pitkät arvostelut verkossa: Demokraatti.fi vulla elänyt runoilija ja suufimystikko Jalal al-Din Muhammad Rumi, jonka teksteihin Virman joitakin vuosia sitten törmäsi. Salakapakat ja ilotalot tyydyttävät yksiä tarpeita, kahtiajakautunut yhteiskunta potee omaa tautiaan. Kallion kaupunginosan elämänmeno ja alamaailma on sen omien hallitsijoiden kärkihanke. Sen sijaan se pyytää katsojaa kysymään vallankäytön oikeutusta. ... Kieltolaki kietoo otteeseensa ja elättää trokareita, murhat mustamaalaavat kaupunkikuvaa, rikokset repivät, huumeet vievät. ja 4.6. Kysymykset ja vastaukset on keksittävä itse. Yllättäen näyttä möammattilaiset olivat vähän kipsissä tässä erilaisessa livetilanteessa, vaikka exmetropoliitan huumorintajuisuus ja sanavalmius olisivat tarjonneet kelpo eväitä hyvälle keskustelulle. Ensiillassa Virmanin ja ohjaaja Vars talan keskustelukumppaniksi aset tui isä Ambrosius. Viimeiset esitykset 3. Jumalallista rakkautta uskonharjoi tusten avulla etsivää suufilaisuutta ver rataan itsessään matkaan, joten runoi lija Rumissa Virmanilla oli hyvä matka kumppani. Se näyttää, että vallan oikeutus on kehäpäätelmä. Rumin runous polveilee Tie Konyaan esityksen ”soundtrackillakin” limittyen kauniiksi elementiksi Virma nin joskus ylevän, joskus vastoinkäy misten sattuessa arkisen suorasukaisen tarinoinnin kanssa. Syntymäpäiväjuhlat ei selitä eikä julista. 2.5. Se on myös poliittisen näytelmän prototyyppi. JOKAINEN TIE Konyaan esitys (joita Willensaunassa on toukokuussa vielä kolme ja syyskaudella muutama lisää) koostuu kahdesta osasta. ja Kansallisteatterissa Tie Konyaan -esityksessä. Katsoja aavistaa jo alussa, että se, mistä tapahtumissa on kyse, ei käy esityksen kuluessa yksiselitteisesti selville. Valta on oikeutettua, koska valta on oikeutettua. esityksessä juttukumppanina on teatteriohjaaja Kristian Smeds ja 4.5. Ensiilta jännitystä kenties – on lupa olettaa, että nämä keskustelusessiot vapautuvat ajan myötä
52 Demokraatti ELOKUVAT S urumielisiä ihmishahmoja, suurkaupungin syrjäkujia, sordinoitua dialogia. Vahvistus vain pitää vielä saada Meksikon Marseillen konsulaatista. Hänen uusimpansa, järjestyksessä kahdeksas pitkä nimeltä Transit tosiaan henkii etenkin Mika Kaurismäen varhaisten ässäohjausten kuten Rosson ja Zombie ja kummitusjunan melankolisia tunnelmia, ja mainitun suomalaisen veljeskaksikon aikalaisia ohjaaja (s. Päähenkilö, varsin kaurismäkeläinen jokamies Georg (Franz Rogowski), saa puolisattumalta käsiinsä itsemurhan tehneen kirjailija Weidelin henkilökohtaisia papereita. Aiheita ovat olleet niin natsimenneisyyden ja holokaustin pitkät varjot, 1970-luvun punaisen terrorismin vaikutukset, jaetun Saksan angstisuus kuin Länsi-Saksan siirtolaispolitiikkakin. Ja rakastuu. Niiden avulla hän ottaa uuden identiteetin ja pyrkii ulos maasta Weidelin asiakirjoihin kuuluvan viisumivakuuden turvin. Transitista kuitenkin puuttuu kaurismäkeläisyyteen kuuluva hiljainen ja lempeä huumori, mutta ihmekös tuo, kun Petzold on läpi uransa paneutunut kuvaamaan saksalaisen yhteiskunnan kipeimpiä pisteitä. Christian Petzoldin elokuva koukuttaa ajallisella hämäyksellään. Aina kylmäävät SSja Gestapo-univormutkin ovat korvautuneet nykypäivän erikoisjoukkojen mellakkavarustuksilla, joissa uhka piilee kasvottomana täyskypärien uumenissa. Ei, vaan saksalainen Christian Petzold. Marseillessa Georg kohtaa muitakin miehitysvallan uhkaamia ihmisiä, joiden kohtaloihin hän sotkeutuu. Tämä aluksi häiritsevä, mutta sitten valtoihinsa ottava anakronistisuus saa katsomaan Transitia uudesta kulmasta. 1960) osapuilleen onkin. Kaurismäkikö siis oli ohjaajanimi. Viimeiseksi pakoetapiksi tiivistyy Marseille, jonka suursatamasta lähtee laivoja maailman joka kolkkaan. Mutkaksi matkaan tulee muun muassa Weidelin vaimo Marie, johon Georg Marseillessa haahuillessaan törmää. Maasta ei lopulta poistukaan Georg vaan Välimereltä kohti Etelä-Amerikkaa seilaa Marie... Tarinan loppuvaiheet ovat silkkaa Casablancaa, tosin Bogey-klassikkoa pykälää traagisemmilla virityksillä. Nykypäiväistetty visuaalinen ympäristö kääntää elokuvan lähihistoriaan sijoittuvasta tarinasta dystopiaksi, natsismin kaltaisen uuden hirmuvallan nousun painajaisnäyksi. Hän näet on jurosta olemuksestaan huolimatta hyväsydäminen mies, jonka on vaikea sanoa avuntarvitsijoille ei. Uudet vanhat hirmuvaltiaat Teksti Rolf Bamberg De_09052019_52.indd 52 2.5.2019 9.06. Saksalaisten miehitysaalto etenee provinssi provinssilta Ranskan kaikkiin osiin, ja vainotuilla on hätä päästä maasta pois. TRANSITIN TAPAHTUMAT sijoittuvat Ranskaan, ja elokuvan pohjana on saksanjuutalaisen Anna Seghersin (1900–1983) vuonna 1944 ilmestynyt, hänen omiin kokemuksiinsa perustuva samanniminen romaani. PETZOLDIN ELOKUVAN tarttuvin koukku on siinä, että sen historiallinen kehys on natsi-Saksan nopeasti edenneessä Ranskan miehitysoperaatiossa, mutta elokuvan ulkoinen ilme on tätä päivää, ei 1940-luvun epookkia
Yksi ymmärtäjä sentään löytyy, kiinteistöhuoltofirmaa pyörittävä nuori mies, joka ottaa Eevan töihin sillä ”tulotarkastuskriteerillä”, että tämä todistaa osaavansa hymyillä. Ensi ilta 10.5. Näyttelijäkaarti on pääosaa esittävän Jaana Saarisen johdolla hyvin sisällä elokuvan rytmissä ja estetiikassa: ei paisutteluja, ei sooloiluja vaan vahva tahto toteuttaa ohjaajan visiota. Saarisen elokuvaura alkoi vanhempansa menettäneen Tirlittanin roolissa 13-vuotiaana Oiva Paloheimon klassikon tv-filmatisoinnissa (1969). Ensi-ilta 10.5. 53 Demokraatti Murheellinen murhaaja Samppa Batalin kakkosohjaus vakuuttaa vähäeleisyydellään. Eteläsuomalaisen pikkukaupungin yhteisö hylkii murhaajamaineista naista, eikä kenelläkään näytä olevan tietoa tyttärestä tai ainakaan halua kertoa mitään. Tuo vähän väkinäinen kare on loppukohtausta lukuunottamatta ainoa kerta, kun Eeva nousee alakulon alhosta. Tyylillisesti se tosiaan tuo mieleen Veikko Aaltosen Tilinteon ja Isä meidän -elokuvan verkkaisen ja vähäpuheisen tarinankuljetuksen, jonka hiljaisuuden kuoressa mylvii suuria latauksia. Nyt hän on 64-vuotiaana saanut tehdä ensimmäisen valkokankaan pääroolin tyttärensä kadottaneena murhaajarouvana. Vaikuttava urakaari! Äiti Ohjaus: Samppa Batal Pääosissa: Jaana Saarinen, Matti Pajulahti, Matti Onnismaa, Helmi-Leena Nummela 2019, 91 min. Kumpikin tehtävä osoittautuu lähes ylivoimaiseksi. Elokuva on kaikessa lohduttomuudessaan ja lopun tylyydessään silti myös kirjaimellisesti valoisa. DRAAMA Jaana Saarinen tekee karheankauniin roolityön. Oikeastaan se löytyy samasta osoitteesta, sillä Villealfa-yhtiölle Veikko Aaltonenkin parhaat elokuvansa ohjasi. Batalin ohjaus on välillä jopa piinallisen kurinalainen ja pelkistetty. Paula Beer ja Franz Rogowski pyrkivät miehittäjiä pakoon elokuvassa Transit. Äiti kertoo tyhjän päälle vankilatuomion jälkeen putoavasta myöhäiskeski-ikäisestä Eevasta, joka on puolisonsa surmattuaan menettänyt kaikki yhteydet tyttäreensä. Onhan meillä aina Marseille... Uusi elokuva Äiti todistaa, että ohjaajaan ladatut odotukset eivät olleet turhia. Se ikään kuin viestii, että toivoa on, kun tyrannian ryskimään risukasaan paistaa Marseillen kirkkaalta taivaalta aurinko. Transit Ohjaus: Christian Petzold Pääosissa: Franz Rogowski, Paula Beer, Godehard Giese 2018, 101 min. DRAAMA Petzold ei mässäile miehitysvallan kuvastolla ja toiminnallisuudella – vaikka yksi kiivas takaa-ajokohtauskin alkupuoleen mahtuu – vaan keskittyy tavallisiin ihmisiin ja näiden hätään arkisen maail man kääntyessä nurinniskoin. Teksti Rolf Bamberg J os vieressä arvioitua saksalaiselokuvaa saattaa verrata Kaurismäkien teoksiin, ei viikon kotimaiselle uutuudellekaan tarvitse hakea referenssiä kaukaa. Samppa Batalin muutaman vuoden takainen esikoisohjaus Äpärä noteerattiin lupaavaksi debyytiksi. De_09052019_52.indd 53 2.5.2019 9.06. Siitä huolimatta Äiti on myös omalla oudolla tavallaan hyvin vetoava ja kaunis. Näin Transit on ahdistavasta aiheestaan huolimatta varsin kaunis elokuva kasvavasta toverihengestä pahuuden voimien heittämän uhan alla. Pitkään linnassa istuttuaan ja vihdoin armahdettuna hän yrittää saada uutta jalansijaa elämässä ja samalla löytää nyt jo aikuisen tyttärensä
”Mikä on ihmisen osa, pelkkää predestinaatiota sosiaalisena olentona, vai sattuman riepottelema lastu laineilla. Siinä joitain piirteitä Norjan kirjallisuuden – erään – tähdenlennon, Per Pettersonin teoksista, eritoten visakirjaksi valitusta En suostu -teoksesta. Pohjoisen lukupiiriltä (se napapiiristä seuraava) pelin avaa Matti Kärkkäinen. Mutta ei tulos ihan olematonkaan ollut. ”2000-luvun Nordic-buumi kirjallisuudessa on tuonut esiin Pohjoismaista muitakin kuin noir-dekkaristeja ja maail malla menestyviä tv-rikossarjoja. Musta töröpipo päässä muistutamme ’enemmän samanlaisilta kuin yleensä’, mutta avopäin huomaamme eromme, emme kykene olemaan näkemättä erottavia tekijöitä. On silti pakko myöntää, että norjalainen Per Petterson, visan tämänkertainen etsintäkuulutettu, on jäänyt minulta noteeraamatta. Baard Henriksen De_09052019_54.indd 54 30.4.2019 15.23. Se, mitä meissä oli samaa, joskus ammoin, aikojen alussa, ja joka silloin tuntui sielunveljeydeltä ja ikuiselta – minne ihmeeseen se on tänään kadonnut?” Mauri Panhelainen lennähtää laajempiin skandisfääreihin. Sitä myönteisempi yllätys oli hänen mukaansa imaiPer Pettersonin hyvinvarustetussa palkintokaapissa on myös PN:n kirjallisuuspalkinto vuodelta 2009. 54 Demokraatti Suostumattomuus – aikamme kuva T älle viikolle siunaantui visalle lääniä normaalia enemmän, joten printtiversiossakin pääsee vähän useampi vähän vuolasanaisemmin ääneen. Tai ainakin jostain kulmasta luettuna: sattuma elämän perusjuonteena. Visakirjaa en ole vielä lukenut, enkä kirjailijaakaan heti annetuista vihjeistä tunnistanut. Suostumattomuus on jotenkin aikamme teema, johtavia sellaisia: emme ole jonkin puolesta vaan jotain vastaan, ja emme suostu vaan julistamme suostumattomuuttamme. Sattuipa pitkästä aikaa, että kirjailija on minulle ennestään tuttu, koska olen lukenut vuosia sitten hänen teoksensa Hevosvarkaat ja Kirottu ajan katoava virta. Onneksi sitaatissa oli mainittu Aurtjern, joka johdatti etsinnät Norjaan. Kummastakin lukemastani Pettersonin romaanista pidin kovasti, ja nyt täytyy lisätä tämä En suostu sekä Suomessa juuri ilmestynyt Miehet minun tilanteessani lukemista odottavien kirjojen pitkään listaan.” Veikko Huuska pohdiskelee kirjan nimen herättämiä kysymyksiä näin. Visatehtävä ei kuitenkaan synnyttänyt sellaista vastausvyöryä, että kovin aavoja preerioita sen purkamiseen tarvittaisiin. ”Visasitaatti 10 on norjalaisen Per Pettersonin romaanista En suostu
Romaani on kelpo proosaa.” Eero Reijonen viestitti viittä vaille täyttä aikaa, että mukana ollaan, vaikka kirjailijalta ei ole mitään luettu. Petterson antaa henkilöiden itsensä kertoa tuntemuksensa, tulkintoja ei tehdä. Aukot antavat tilaa mielikuvitukselle. ”Kirjeenvaihtajanne haluavat omistaa tämän artikkelin niille yli kolmekymppisille, testosteronin riivaamille miehille, jotka ovat kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana joutuneet tästä syystä sairaalaan. Vastaukset viimeistään 13.5. Palkinto tällä kertaa Veikko Huuskalle. Niille piinatuille sieluille, jotka harkitsevat kastroivansa itsensä vuonna 1998, haluamme sanoa: ”Seis! Älkää koskeko! jättäkää keittiövälineet ja/tai sivuleikkurit rauhaan!” Uskomme näet löytäneemme vaihtoehtoisen ratkaisun.” seva romaaninsa, hieman oudolta nimeltään En suostu (suomeksi 2012). Siis kuka, mikä, missä, häh. Sen toisena kustantajana on muuten erään visassa kahdesti esiintyneen kirjailijan pyörittämä kustannusyhtiö. (rb) De_09052019_54.indd 55 30.4.2019 15.23. ”Indisioilla tässä mennään, itse koettua näyttöä ei Visakallolla ole. Kertojan näkökulma vaihtuu tiheään, ja väliin teksti virtaa vuolaana sisäisenä puheena. mennessä sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi. Nyt ei kuitenkaan olla romaanin kimpussa vaan esseiden, joiden kirjoittajana X:mme oli myös virtuoosi. 1952) ei kuitenkaan liene syytä valittaa. Kerronta on välillä yksityiskohtaista ja aukkoista, mutta siitä ei ole haittaa lukemiselle. 55 Demokraatti Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 VISASITAATTI 11 Tämänkertaisen kirjailijamme maine tuntuu hänen liian varhaisen kuolemansa jälkeen vain vankistuvan, Suomessa ehkä siksikin, että hänen kuuluisin teoksensa on kaikkien todennäköisyyksien vastaisesti saamassa viimein ensi vuonna suomennoksensa. Per Pettersonilla (s. Yhdelle palkinto. Takerrun juristeriaan, sillähän on tunnetusti sotkettu monta selvää asiaa. Sirpa Taskinen kiteyttää puolestaan tähän tapaan: ”Tuntevatkohan norjalaiskirjailijat jääneensä Sen Yhden varjoon. Minä nimeän asiantuntija-avuikseni taannoisen visakirjailija Juha Itkosen, joka arvioi kirjaa Apu-lehden kolumnissaan vuonna 2014, ja Cambridgen tohtorin, Oxfordissa viestintää opiskelleen Neel Mukherjeen, jonka arvostelu visakirjasta ja -kirjailijasta ilmestyi The Guardianissa 29.11.2014.” Ja näin, pitkästi polveillen, Reijonen kulkee kohti oikeaa vastausta. Ei kuolemaa, ei siteitä.” Siitä ei kannata liikaa puhua, se kannattaa lukea. Lukijan arvailujen varaan jää, miksi toinen heistä menestyy rankasta lastensuojelutaustastaan huolimatta, kun taas toinen, paremmat eväät saanut, vajoaa alaspäin.” Pertti Vuorelalta löytyi myös tiukkoja tiivistyksiä.. Hän on saanut kirjoistaan yhdeksän palkintoa, muun muassa Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon ja rahakkaan International IMPAC Dublin Literary Awardin. tai osoitteella Demokraatti/Kirjavisa, PL 338, 00531 Helsinki. Se kertoo rikkinäisestä lapsuudesta ja perhesuhteista. Yhteistä heille on ainakin se, että tarinan edetessä näennäisesti arkipäiväisiin tapahtumiin ladataan taitavasti tärkeitä vihjeitä ja merkityksiä.” JUHANI NIEMI paketoi kirjan sisällön näin. Ja kuolemasta. Vaietut ajatukset ja tapahtumat avautuvat sipulimaisesti. ”Kyseinen teos on En suostu, jossa erikoisesta kohtaamisesta sillalla kasvaa yhden päivän ja takaumien vaikuttava romaani. Dialogi on toteavaa, eikä tunteilulla ole sijaa. Sen löysi myös Unto Vesa, mutta suoraviivaisemmin. Kerronta kuorii Jimin ja Tommyn elämää vaiheittain, ja jännite säilyy. ”Pikaluin En suostu-romaanin. Pettersonin kirjailijanlaatua on näköjään verrattu norjalaiseen klassikkoon Knut Hamsuniin ja jopa novellin venäläiseen mestariin Anton Tsehoviin, mutta minulle tuli nykykirjailijoista mieleen hänen etevä kollegansa Pohjanmeren toiselta puolen, skotti Ian McEwan
Niin kiehtova kuin pelaajaura onkin – tein muun muassa maalin Helsingin Olympiastadionilla HJK:n reppuun – jätetään se tähän. Kasvoin miehen pituusmittaan 15-vuotiaana ja pelasin jo nuorena Pansion Tähden edustusjoukkueessa. Siirtyessäni pelaamaan Turun Pyrkivään seurassa pelasi Kalevi Lehtovirta. Hän kiteyttää lajin sielun kolmeen sanaan: suvaitsevaisuus, solidaarisuus ja samanarvoisuus. Teksti Jukka Gustafsson / Kuva Getty Images O len kulkenut pitkän polun vihreällä veralla. Lehtovirta pelasi Suomen Olympiajoukkueessa vuonna 1952 ja näkyy nimeltä mainiten muun muassa Suomen pelistä tehdyssä filmissä. Aloittaessani opinnot Tampereen yliopistossa seuran puuhamiehet ilmestyivät Peltolammin opiskelija-asuntolaan; ja niin minä siirryin TPV:hen, vaikka porvariseura tarjosi opiskelijalle parempaa sopimusta. Aate voitti. Pyrkivässä hän jo jäähdytteli, mutta oli vielä pallon kanssa melkoinen velho. Taistelimme tosissaan noususta SMsarjaan, jonne sitten rakas kilpakumppani Tampereen Pallo-Veikot nousi. Sieltä minut bongattiin Turun Pyrkivään keskuspuolustajaksi ja myöhemmin joukkueen kapteeniksi 21-vuotiaana. Se on kohdaltani 31. Vuonna 1971 TPV nousi SM-sarjaan. Ei minunkaan kodissani. 56 Demokraatti PELIN PURKU Reilu peli on jalkapallon sielu Kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.) on jättänyt jäljen jalkapallokentälle pelaajana ja lajiin laajemmin muun muassa Palloliiton johdossa. Hän oli toinen suomalainen ulkomaille ammattilaiseksi lähtenyt pelaaja. peräkkäinen Euroopan parlamenttien turnaus. Joukkue oli Ranskan Red Star. Jostain se pallo kuitenkin aina löytyi, ja eri-ikäiset lapset mahtuivat aina samaan peliin mukaan. Kaikki jatkuu toukokuun lopussa Parlamenttien EM-turnauksessa Sveitsissä, jolloin puen ylpeänä pelipaitani numero 10 päälleni. De_09052019_56.indd 56 2.5.2019 9.08. Olen sitä sukupolvea, jonka lapsuudessa peliväline ei kuulunut joka kodin varusteisiin. Tunsin olevani osa suomalaista jalkapallohistoriaa pelatessani nuorena mestarin kanssa
Vieläkin ylpeänä muistan, kuinka Palloliitto ensimmäisenä lajiliittona jo 1990-luvulla otti käyttöön eettisen tilinpäätöksen mukana muun muassa ympäristövaikutukset. Kauneimmillaan. MIKSI KIRJOITAN intohimoisesti reilusta pelistä. Laatu on pelaajien mahdollisimman suurta yksilöllistä ja yhteen pelaamisessa ilmenevää taitavuutta, onpa tuo taso nappulatai mestariliigajoukkueen taso. Jalkapallo on elämää suurempaa. JALKAPALLO ON KULTTUURIN TUOTE, MUTTA SE MYÖS LUO KULTTUURIA. Niin, hyvässä elämässä pitäisi joka viikko olla peli! Kun panen pelipaidan päälle, säärisuojukset, sukat ja pelikengät jalkaan, juoksee kentälle nuorentunut pelimies. Ei tarvitse kuin muistella matkaa Tampereelta lähes 700 fanin omalla junalla Pietarsaareen, josta ”Punakone” TPV tuli takaisin Tampereelle Suomen mestarina, ja veturin nokassa halkoi tuulta seuramme lippu! Voi mikä hetki, mikä matka! OLEN JÄTTÄNYT oman jälkeni toimiessani Palloliiton varapuheenjohtajana ja Fair-Play-komitean puheenjohtajana. Sen hyöty ja syvällinen merkitys on siinä, että se takaa laadukkaan pelin. Fair-Play on näiden arvojen hengessä tehtyjä tekoja pelissä ja siihen liittyvässä muussa toiminnassa. 57 Demokraatti Reilu peli on jalkapallon sielu PELIPAIDOISSANI KULKEE mukana lajirakkauden, sen intohimon ja hien tuoksun kaikki mausteet ja värit. De_09052019_56.indd 57 2.5.2019 9.08. Meille Fair-Play on kykyä ymmärtää yleisinhimillisesti merkittävien suvaitsevaisuuden, solidaarisuuden ja samanarvoisuuden arvojen sisältöä. Se on laji, josta maahanmuuttajat ensimmäisenä löytävät yhteisen kielen. Sain toimia puheenjohtajana työryhmässä, jonka jäseninä olivat muun muassa Helsingin Sanomien päätoimittaja Reetta Meriläinen, pääsihteeri Pertti Alaja, filosofi ja pelaaja Jyri Puhakainen, filosofi Jaana Venkula. Siinä ovat läsnä Fair-Play, pelin sielu ja käytäntö. Ja mikä tärkeintä – vain laadukkaalla pelillä jalkapallo säilyy kiehtovana eikä muutu vastenmieliseksi väkivaltaisuuden tai muun epäreiluuden tähden. Se tunne on aina yhtä kohottava. Se ilmentää mielestäni kunkin ajankohdan ja yhteiskunnan luonnetta mutta on samalla ajaton ja rajaton. Monien meidän silmiemme ja sydämmiemme muistiin on jäänyt ranskalaisen huippupelaajan ja myöhemmin valmentajan Laurent Blancin suudelma Fabien Barthezin paljaalle päälaelle: ystävyys, luottamus taitoon, ilo ja vastustajan kunnioitus. Jalkapallo on kulttuurin tuote, mutta se myös luo kult tuuria. Nämä kolme arvoa suomalainen jalkapallo valitsi perusarvoiksi
Toimeentuloon ja työhön 2. 58 Demokraatti EU:ssa on huolehdittava perusoikeuksista. Sinun oikeutesi – Sinun EU:si. Laadukkaisiin julkisiin palveluihin 3. Turvallisuuteen PAMin edunvalvontajohtajana tiedän, kuinka eurooppalainen päätöksenteko vaikuttaa suomalaisten työntekijöiden arkeen – Sinun arkeesi. JAANA YLITALO Neuvottelijasi Euroopassa 102 www.jaanaylitalo.fi @ ylitalojaana M ak sa ja Ja an a Yl ita lo n tu ki ry hm ä 20 19 De_09052019_58.indd 58 30.4.2019 15.26. Jokaisella on oikeus: 1
De_09052019_59.indd 59 2.5.2019 10.55. Huuman jälkeen Euroopan lipussa on 12 tähteä, jotka symboloivat Euroopan kansojen ihanteita. Nyt uhmakkaat valtiot kyseenalaistavat EU:n perusarvot. 59 Demokraatti TEEMA » Eu ro op an un io ni EU va lm ist au tu u pa rla m en tt iv aa le ih in
Samaan aikaan unioni on kansalaisten keskuudessa suositumpi kuin vuosikymmeniin. Puola ja Unkari ovat heittäytyneet hankaliksi ja omalakisiksi EU-kumppaneiksi. 60 Demokraatti TEEMA Tanssii tähtien kanssa Eurooppalaisen yhteistyön syventäminen on vastatuulessa. Ei ole kuitenkaan erityistä syytä ajatella, että tämä olisi johtamassa Euroopan unionia kriisiin, Koskenniemi vastaa. Kauppaa vapautettiin, tuotantoja siirrettiin kehittyviin maihin, ihmisten liikkuvuus kasvoi ja internetistä tuli osa arkipäivää. EU:n jäsenvaltioiden määrä kasvoi kahdessakymmenessä vuodessa 12:sta 28:aan. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että näin ei ole, ja globalisaatiossakin tapahtuu hidastumista ja vastakkaiseen suuntaan menemistä. Iso-Britannian brexit-kansanäänestys kesäkuussa 2016 oli kova takaisku integraatiota syventävälle Euroopalle. Unionilla on takanaan pitkä historia, jonka aikana EU ON SAAVUTTANUT JO INTEGRAATION TASON, JOTA MUUALLA EI OLE SAAVUTETTU. Vaikka kansainvälinen tilanne on tällä hetkellä huonompi kuin pitkään aikaan, Koskenniemi ei usko, että siitä syntyisi EU:n rakenteen suhteen ongelmia. Vuosituhannen alussa talous kukoisti. – On syntynyt käsitys, että 1990-luvun globalisaatio ja Euroopan unionin voimakas institutionaalinen kehitys ovat pysyvää ja jatkuvaa. Eurooppa oli voimiensa tunnossa, ja integraation vauhti huimasi päätä. EU:n suosio alkoi laskea, koska unioni ei pystynyt entiseen malliin luomaan talouskasvua ja työpaikkoja. Vuosituhannen jälkeen unioniin valmisteltiin jopa perustuslakia. Monien jäsenvaltioiden populistipuolueet alkoivat äänekkäästi vaatia eroa unionista. Euro ajautui syvään kriisiin 2010-luvulla. Toteutunutta kehitystä olisi pidetty täysin epärealistisena vielä kylmän sodan päivinä. Viime vuonna Italiassa valtaan astunut populistivetoisen hallituksen avainhenkilöt ovat vaatineet EUtai aina kin euroeroa. Teksti Mikko Huotari / Kuvitus ja grafiikka Emilie Uggla V ielä kymmenen vuotta sitten toivottiin ja pelättiin, että Euroopan unionista tulee liittovaltio. Onko Euroopan unioni hajoamisen partaalla, kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi. Hän huomauttaa, että EU on saavuttanut jo sellaisen integraation tason, jota missään muualla maailmassa ei ole saavutettu. Maailmankauppa ja tuotannot asettuivat uusille uomille. Maailmaa rakennettiin uudelleen kylmän sodan päättymisen jälkeen 1990-luvulla. Vuonna 1992 solmitun Maastrichtin sopimuksen myötä syntyi Euroopan unioni, talousja rahaliitto Emu ja unionin kansalaisuus. De_09052019_60.indd 60 2.5.2019 10.58. Euroopan unioni on ollut suosion huipulla, kun se on pystynyt tarjoamaan vaurautta jäsenilleen. Heti sen perään Ranskassa ja Hollannissa alettiin vaatia omia exit-äänestyksiä
61 Demokraatti 1998 2003 2008 2013 2018 25 Vasemmistopopulistit 20 15 10 5 Lähde: The Guardian Populismin suosio kasvaa Euroopassa Populistipuolueiden vaalimenestys 31 eurooppalaisessa maassa, % Muut populistit Oikeistopopulistit 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2018 60 55 45 50 Lähde: Eurobarometri 2018 EU:n suosio kasvaa EU-maiden kansalaisista n. De_09052019_60.indd 61 2.5.2019 10.58. Vaikka populistipuolueiden kannatus on kasvanut vauhdilla, samaan aikaan kuitenkin EU:n suosio kansalaisten keskuudessa on kasvanut. 60 % ajattelee EU:n olevan hyvä asia maalleen Populistipuolueet suhtautuvat EU:hun yleensä kriittisesti
Jäsenmaiden väleillä on paljon erimielisyyttä maahanmuuttokysymyksessä. Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotuksen mukaan keskimäärin puolet Suomen lainsäädännöstä, laskutavasta ja toimialueesta riippuen, on EU:n yhteistä lainsäädäntöä. – Siellä päätetään esimerkiksi liikkumiseen, opiskeluun, työhön ja ilmastomuutoksen torjuntaan liittyvästä politiikasta. – 1990-luvulla EU:ssa syntyi vauhtisokeus integraation suhteen. Kolmanneksi integraatio on syventynyt talousja rahaliiton kokonaisuudessa. Se vaatii paljon kompromisseja, Tiilikainen sanoo. EU-kriittisyys on tullut äänekkäämmäksi vuosi vuodelta, mutta eurobarometrin mukaan unioni on kasvattanut suosiotaan. Monissa jäsenmaissa äärioikeiston nousu on aiheuttanut sisäpoliittisia ongelmia. Europarlamenttiin on siirretty paljon valtaa. Yhteistä tahtotilaa löytyy kuitenkin vapaan liikkuvuuden mahdollistavan Schengen-alueen säilyttämiseen. – Samaan aikaan, kun populistiset liikkeet ovat vahvistuneet politiikassa, niin kansalaisten EU-myönteisyys on vahvistunut. Nyt ollaan normaalimmassa maailmassa, jossa poliittisia suuntauksia on paljon ja ne vetävät eri suuntiin. Ensiksi sisämarkkinoita on kehitetty koko ajan. – Se voidaan säilyttää ainoastaan, jos on nykyistä yhtenäisempi maahanmuuttopolitiikka. Yhteisen valvontamekanismin ja kriisinratkaisumekanismin tavoitteena on varmistaa, että pankkiala on turvallinen ja luotettava ja että kannattamattomien pankkien kriisihoidossa ei käytetä veronmaksajien rahoja. – Integraatiokritiikki on voimissaan. 62 Demokraatti TEEMA kansainvälinen tilanne on heilahdellut moniin suuntiin. Hänen mukaansa epäsuhta johtuu siitä, että populististen liikkeiden todellinen kärki ei ole Euroopan unionin vastustamisessa. Se on pikemminkin kylkiäinen, joka otetaan silloin käyttöön, kun sillä on helppo kalastella suosiota. Sotilaallisen puolustusyhteistyön lisäksi yhteistyötä on kehitetty rajaturvallisuuden, sisäisen turvallisuuden ja kyberturvallisuuden saroilla. Merkittävin muutos on vuonna 2014 käynnistetty pankkiunioni, joka perustettiin vastauksena rahoituskriisiin. De_09052019_60.indd 62 2.5.2019 10.58. On hämmentävä, että esimerkiksi Italiassa, Puolassa ja Unkarissa on hyvin EU-myönteinen kansalaisyhteiskunta, ja samoilla mailla on poliittiset johdot, jotka ovat hyvin vähän EU-myönteisiä, Tiilikainen pohtii. INTEGRAATION SYVENTÄMINEN ei ole tällä hetkellä juuri minkään tahon agendalla, ainakaan kovin näkyvästi. Jos kriisien vuoksi joudutaan rakentamaan rajoja unionin sisälle, vapaan liikkuvuuden alueen uskottavuus ei ole mahdollinen, Tiilikainen pohtii. – Nyt Iso-Britannia on täydellisesti poliittisesti kriisissä. EU-politiikka on paljolti sitä samaa kuin täältä Suomen eduskunnasta käsin tehtävä politiikka, Tiilikainen sanoo. Lisäksi tavoitteena on, että pankkikriisit vaikuttaisivat mahdollisimman vähän reaalitalouteen. Tämä ei ole kuitenkaan EU:n instituutioiden ongelma, Koskenniemi pohtii. Tiilikaisen mielestä mielikuva on haitallinen, koska unionille kuuluu paljon sellaista valtaa, joka liittyy suomalaistenkin arkielämään ja hyvinvointiin. Samaan aikaan tosin monella politiikkalohkolla on tapahtunut integraation syventymistä, eli unionin vallan lujittumista, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen. TOUKOKUUN LOPULLA jännitetään, kuinka alhaisiksi eurovaalien äänestysprosentit jäävät tällä kertaa. ITALIASSA, PUOLASSA JA UNKARISSA ON HYVIN EU-MYÖNTEINEN KANSALAISYHTEISKUNTA, JA SAMOILLA MAILLA ON POLIITTISET JOHDOT, JOTKA OVAT HYVIN VÄHÄN EU-MYÖNTEISIÄ. – Maahanmuuttopolitiikassa mennään koko ajan eteenpäin, etsitään yhteisiä ratkaisuja kohti yhtenäisempää linjaa. EU-politiikka mielletään etäiseksi, parlamentissa on vieraammat kasvot ja etäisemmät teemat. Toiseksi turvallisuusja puolustuspolitiikan lohkolla yhteistyö on syventynyt
De_09052019_60.indd 63 2.5.2019 10.59. 63 Demokraatti EU-POLITIIKKA MIELLETÄÄN ETÄISEKSI, PARLAMENTISSA ON VIERAAMMAT KASVOT JA ETÄISEMMÄT TEEMAT
Jaakonsaari kuitenkin huomauttaa, että EU-parlamentti on ainoa suoraan vaaleilla valittu EU-elin. Parlamentissa on päätetty lainsäädännöstä, joka voi olla suunnannäyttäjä myös muulle maailmalle. – Elinkeinoelämällä on monta kymmentä kertaa enemmän lobbareita Brysselissä kuin ay-liikkeellä. Entä mitkä ovat EU:n suurimmat saavutukset. EU-parlamentti teki maaliskuussa päätökset direktiiveistä, joilla säädellään tekijänoikeuksia ja tietosuojaa. – Demarien, vasemmiston, liberaalien ja vihreiden lisäksi myös Euroopan kansanpuolueen ryhmästä EPP:stä lohkeaa aina hyvä osa äänistä palkansaajan näkemysten puolelle. – Rauha, sisämarkkinat ja Erasmus-ohjelmat. 64 Demokraatti TEEMA ”EU uhkaa rapautua sisältäpäin” T yöskentelyään lopettelevaa EU-parlamenttia on lamaannuttanut brexit. Kari Hulkko De_09052019_60.indd 64 2.5.2019 10.59. Kuluva kausi jää hänen viimeisekseen, eikä hän ei aio enää asettua ehdolle. Silloin tällöin kuulee valitusta, että EU-parlamentti on saanut liikaa valtaa. Erasmus-ohjelmien avulla on mahdollista opiskella, opettaa, tehdä työtä ja harjoitella Euroopan eri maissa. – EU uhkaa rapautua sisältäpäin, kun Puola ja Unkari ovat kyseenalaistaneet perusarvot kuten oikeusvaltion periaatteet, lehdistönvapauden ja esimerkiksi romanien ihmisoikeudet. EUero on saanut Iso-Britannian täydelliseen poliittiseen kriisiin ja työllistänyt EU-koneistoa. – Koen sen erityisen suurena asiana, koska omassa nuoruudessa kukaan ei päässyt mihinkään, korkeintaan tiskaamaan Saksaan tai Britteihin, Jaakonsaari naurahtaa. Jaakonsaari toivookin, että ay-liike olisi enemmän läsnä eurooppalaisessa päätöksenteossa. – Eurooppa on jäänyt valtavasti jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta työpaikkojen syntymisessä ja digitaalisessa murroksessa, Jaakonsaari sanoo. Euroopassa ei sodita, nyt on alettu vahvistaa digitaalisia sisämarkkinoita ja Erasmus-ohjelmien määrärahat kaksinkertaistetaan. Eurooppa on jäänyt jälkeen, mutta nyt on saatu joku roti. PARLAMENTTI ON PALKANSAAJAN PARAS YSTÄVÄ. – Ja sosialidemokraattina sanon sen, että parlamentista löytyy enemmän ymmärrystä palkansaajien ja ay-liikkeen näkemyksille yli puoluerajojen. Kuluneen kauden aikana unionin sisällä on ollut monia huolestuttavia kehityssuuntia. Näissä kaikissa on menty eteenpäin, Jaakonsaari vastaa. – Olen iloinen siitä, että EU on vihdoinkin pystynyt tarttumaan suureen murrokseen eli digivallankumoukseen. – 28 jäsenmaalla on ollut aina omat tekijänoikeuksiin ja tietosuojaan liittyvät lainsäädäntönsä, minkä vuoksi ei ole syntynyt vahvoja eurooppalaisia digitaalisia markkinoita. Kymmenvuotisen europarlamentaarikon uran aikana Jaakonsaarta on inspiroinut se, että parlamentti toimii Euroopan omanatuntona. Niistä käydään jatkuvasti keskustelua, Jaakonsaari sanoo. Parlamentti on palkansaajan paras ystävä, Jaakonsaari sanoo. Jaakonsaari on ollut europarlamentaarikko kesästä 2009. Jaakonsaaren mielestä seuraavaksi täytyisi kiinnittää huomiota digivallankumouksen eettisiin puoliin. – Melkein aina, kun komission esitys tulee parlamenttiin, se paranee palkansaajan näkökulmasta. Se on fakta, johon ay-liikkeen pitäisi alkaa reagoida. – Mutta kyllä muitakin töitä on tehty koko ajan, europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) sanoo. – Täällä on todella vahvasti esillä ihmisoikeuskysymykset, lehdistönvapaus ja muut arvokysymykset. Päätökset ovat merkittäviä digitalisoituvasssa maailmassa. Kaiken kukkuraksi pattitilanteessa keikkuva brexit on syönyt unionin toiminnalta julkisen kiinnostuksen, mikä on dramaattista juuri vaalien alla. Komissio onkin jo aloittanut hahmottelemaan tekoälyn käytölle eettisiä sääntöjä. Komissio on parlamenttia teknokraattisempi, ja sen luonteesta johtuen se kuuntelee paljon elinkeinoelämän lobbareita. Europarlamentaarikot ovat puolestaan jatkuvassa yhteydessä kansalaisiin, jolloin työntekijän näkökulma tulee otettua luontevasti huomioon. Se riipaisee syvältä, Jaakonsaari sanoo
Koskenniemen mielestä Puolan ja Unkarin kanssa pitäisi edetä ensisijaisesti keskustelujen kautta. – Euroopan unionin pakotekeinot yksittäisiin jäsenvaltioihin ovat aika heikkoja, professori Martti Koskenniemi arvioi. Komissio on pystynyt jäädyttämään Puolan hallituksen pyrkimyksen ottaa perustuslakituomioistuin määräysvaltaansa. Tammikuussa EU-parlamentin enemmistö päätti, että unioni voi keskeyttää tai rajoittaa EU-tukien maksatuksen maihin, joissa on uhkana, että tukirahat karkaavat väärille teille. Sen perintönä meidän politiikka talousja rahaliitto Emun kehittämisen suhteen on pysyvämmin jäänyt saksalaiseksi, eli olemme vähän nihkeitä yhteisvastuullisuudelle unionin puitteissa. – Perussuomalaiset kasvoi unioniin kriittisesti suhtautuvien kansalaisten puolueeksi. Kaikkialle levittäytyvä vauraus on tukenut pitkällä aikavälillä myös rikkaiden jäsenmaiden taloutta. Loppuvuoden EU:n asialistalla on paljon isoja asioita, kuten brexitin eteenpäin vieminen, ilmastokriisi ja maahanmuutto. Suomen puheenjohtajuuskauden alussa uudet europarlamentaarikot aloittavat viisivuotisen taipaleensa. Ohjelma julkistetaan kesäkuussa. Puola on tehnyt näyttäviä irtiottoja demokraattisen oikeusvaltion keskeisistä arvoista. Kummassakin maassa lehdistöä on vaiennettu ja sanavapautta kavennettu. Vuosituhannen alkupuolella unioni laajentui nopeasti ja voimakkaasti itään päin. Etenkin Puolan ja Unkarin poliittiset johdot ovat pullikoineet EU:n arvoja oikeuskäsityksiä vastaan. – Unkari on ollut hankalampi pala unionin neuvottelijoille, koska Orbánin yksinvalta on onnistunut tunkeutumaan kaikkialle yhteiskuntaan, Koskenniemi sanoo. De_09052019_60.indd 65 2.5.2019 10.59. Valmistelutyöhön on osallistunut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen parlamentaarinen ryhmä. – Ja nyt kun tässä on kyse kahdesta jäsenvaltiosta, niin yhteisrintamassa ne voivat ehkäistä pakotetoimia. Rajoittamisen perusteena voi olla esimerkiksi petokset, korruptio tai oikeuslaitoksen riippumattomuuden heikentäminen. Tulevaisuus näyttää, kuinka tehokas pelote tukirahojen rajoittaminen on. elintärkeitä. Puheenjohtajamaat laativat omat kansalliset ohjelmansa. EUROOPAN UNIONIN PAKOTEKEINOT YKSITTÄISIIN JÄSENVALTIOIHIN OVAT AIKA HEIKKOJA. Unionin kautta rikkaammat jäsenmaat ovat käytännössä tukeneet köyhempien jäsenmaiden kehitystä. Täällä kansalaisyhteiskunta repesi kahtia, kun Etelä-Eurooppaa piti alkaa konkreettisesti tukea, Tiilikainen sanoo. – Komissio on ollut ennennäkemättömän tiukalla tavalla yhteydessä sekä Puolaan että Unkariin, Koskenniemi sanoo. 65 Demokraatti Tunnollisen jäsenmaan heikko kohta S uomen kolmas kausi EU-puheenjohtajana alkaa heinäkuun alussa. – Suomella on tunnollisen pienen jäsenmaan profiili. Sitä on tapahtunutkin. Kun Suomi lupaa jotain, niin se pitää siitä kiinni. Euroopan unioni on halunnut kehittää aluetta kokonaisuutena. Puolalle, Unkarille ja monelle muulle Itä-Euroopan maalle EU-tuet ovat olleet teisön etua. Vetovastuu vaihtuu puolivuosittain. Niillä on rakennettu muun muassa infrastruktuuria. Minkälainen on Suomen rooli EU:ssa, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen. Suomi tunnetaan Euroopan unionissa sanansa mittaisena maana, joka ajaa yhUhmakkaat takaisin ruotuun E uroopan unionin murheenkryyninä ovat populistien luotsaamat jäsenvaltiot. Unkari on korruptoitunut pääministeri Viktor Orbánin aikana, ja EU-tukia on ohjattu Orbánin lähipiirien taskuihin. – Meillä oli oma heikko kohta, joka paljastui velkakriisin aikaan. Tarvitsemme unionia turvallisuuden ja kansainvälisen aseman lujittamiseksi, tämän vuoksi meillä on kansallinen konsensus aika hyvin paketissa
Yllättäen tehtävä osoittautui oletettua helpommaksi. Belgialainen laatuolut maksaa kolme euroa kantakapakassani, jossa asioivat paikalliset ovat välittömiä ja ystävällisiä, ja pöytään ilmestyy tuhkakuppi direktiivien vastaisesti. Stressi ja ainainen kiire haihtuivat ihmisten kasvoilta puheensorinan ympärillä vaihtuessa englannista ranskaksi, flaamiksi, espanjaksi ja portugaliksi. Ja kaiken aikaa satoi kuin vedenpaisumuskertomuksessa. Etuoikeutettuja diplomaattien pentuja CD-autojen takapenkeillä matkalla aidatulta asuinalueelta kansainväliseen kouluun. Lapset potkivat palloa kadulla talomme edessä, koirat ja kissat kulkevat vapaina, ja naapuri kasvattaa takapihalla kanoja. LÖYSIMME ENSIMMÄISEN viikon päätteeksi unelmiemme asunnon Saint-Gillesistä, vain muutaman kilometrin kävelymatkan päästä Euroopan parlamentista. Neljässä kuukaudessa on tullut selväksi, että EU:n pääkaupunki on paljon muutakin kuin uutislähetysten taustalla seisovat tähtilippurivit, jos sille vain antaa mahdollisuuden ja uskaltautuu eurokuplasta ulos. Kylässä imperiumin ytimessä EU:N PÄÄKAUPUNKI ON PALJON MUUTAKIN KUIN UUTISLÄHETYSTEN TAUSTALLA SEISOVAT TÄHTILIPPURIVIT KOLUMNI Teksti Tuomas Vimma, Brysselissä asuva kirjailija De_09052019_66.indd 66 30.4.2019 15.29. 66 Demokraatti TEEMA J ättiläismäisiä ja sieluttomia lasirakennuksia, joiden väliä kiirehtiviä kasvottomia eurokraatteja happosateet piiskaavat. Vaikka uskomme alkoi jo horjua, teimme iltaisin pitkiä kävelylenkkejä yrittäen löytää meille sopivan asuin alueen, jossa tuntisimme olevamme kotona. Heti kun poistuimme Schumanin liikenneympyrän lähettyviltä, paljasti Bryssel meille inhimilliset kasvonsa. Kenties ajan kanssa totun tähän ainaiseen sateeseenkin. Pariisissa asuessamme opimme, ettei pitkäaikaisia vuokrasopimuksia kannattanut tehdä näkemättä asuntoa tai kaupunginosaa ensin. Siksipä vuokrasimme ensimmäiseksi kuukaudeksi kämpän aivan EU-kortteleiden kyljestä, mahdollisimman läheltä vaimoni työpaikkaa. Tummat puvut ja komission kaulalätkät vaihtuvat verkkareihin, satojen tuhansien neliömetrien lasipalatsit pittoreskeihin, kapeisiin ja mataliin kerrostaloihin. Ensitunnelmat vahvistivat ennakkoluulojani: unionin lippuja loputtomana sinisenä merenä, kilometreittäin lasijulkisivuja ja loputtomia liikenneruuhkia. Friteerattuja ruokia olutkastikkeessa jokaisella aterialla. Tällainen oli mielikuvani Brysselistä, ennen kuin muutimme sinne vaimoni työn vuoksi viime joulukuussa. Ja siellä satoi aina. Leveät bulevardit sulivat keskiaikaisia polkuja myötäileviksi kaduiksi, jotka kiemurtelivat kuin liian monta trappistiolutta nauttineen brysseliläisen kotiinpaluureitti. Ruokarekat kokoontuvat viereisellä aukeal la, ja sunnuntaisin paikallisen ostoskadun täyttää ruokatori. Minun maailmassani Bryssel ei ollut edes oikea kaupunki vaan jonkin sortin myyttinen direktiivejä suoltava virkamieshelvetti vailla sielua tai kulttuuria. Vaikka olin vieraillut yli viidessäkymmenessä, ja asunutkin neljässä eri maassa, olin onnistunut neljäkymppiseksi saakka välttelemään Brysseliä, joka edusti minulle – kuten varmaan monelle vain televisiouutisten kautta siihen tutustuneelle ainoastaan Euroopan unionia. No go -kaupunginosia, jossa terroristisolut suunnittelevat uusia pommi-iskuja
Piirainen, Raimo 2791 13294,000 veturinkuljettaja, eläkeläinen, Kajaani 16. päivänä 2019 Vaalipiirilautakunnan puolesta Mika Penttilä Unto Lehtonen puheenjohtaja sihteeri De_09052019_66.indd 71 30.4.2019 15.29. Vähämäki, Ville 5072 13192,750 kansanedustaja, diplomi-insinööri, Oulu 17. Vaalilain 101 ja 102 §:n nojalla tästä päätöksestä saa valittaa Oulun hallinto-oikeudelle 14 päivän kuluessa tästä päivästä lukien. Hänninen, Katja 4145 11273,333 kansanedustaja, myyjä, Raahe Kansanedustajan paikan joutuessa avoimeksi, tulee numeroiden 1, 3, 8, 10,13 ja 17 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Kettunen, Tuomas, agrologi (AMK) Kuhmo, numeroiden 2, 7, 11 ja 16 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Aavakare, Eila, metsätilayrittäjä, yo-kauppateknikko, Kajaani, numeroiden 4, 12 ja 18 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Kalliorinne, Risto, järjestöjohtaja, Oulu, numeroiden 5 ja 14 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Hänninen, Juha, kapteeni evp, teologian maisteri, Oulu, numeroiden 6 ja 15 kohdalla mainittujen kansanedustajien tilalle Heikkinen, Tiina, koulunkäyntiavustaja, Kajaani, ja numeron 9 kohdalla mainitun kansanedustajan tilalle Flöjt, Mika, yhteiskuntatieteiden maisteri, tutkija, Kuusamo. Heikkinen, Janne 4136 14407,000 yhteiskuntatieteiden maisteri, viestinnän suunnittelija, Oulu 15. Sipilä, Juha 16688 78486,000 pääministeri, diplomi-insinööri, Kempele 2. Sarkkinen, Hanna 11153 33820,000 kansanedustaja, filosofian maisteri, Oulu 5. Kinnunen, Mikko 6132 39243,000 kansanopiston rehtori, erityisopettaja, Reisjärvi 4. Talvitie, Mari-Leena 5909 28814,000 kansanedustaja, ympäristötekniikan diplomi-insinööri, Oulu 6. Seuraavat henkilöt ovat tulleet valituiksi kansanedustajiksi: Äänimäärä Vertausluku 1. Aittakumpu, Pekka 4469 13081,000 pastori, filosofian maisteri, Oulu 18. Oulussa huhtikuun 17. Tynkkynen, Sebastian 9271 52771,000 yrittäjä, opiskelija, Oulu 3. Mattila, Hanna-Leena 5726 19621,500 kansanedustaja, filosofian maisteri, Raahe 11. Kyllönen, Merja 7068 16910,000 bioanalyytikko, Euroopan parlamentin jäsen, Suomussalmi 13. Immonen, Olli 5856 17590,333 kansanedustaja, Oulu 12. Simula, Jenna 9197 26385,500 tradenomi, kansanedustajan avustaja, Oulu 8. Pylväs,Juha 6100 26162,000 kansanedustaja, agronomi, Ylivieska 9. Pitko, Jenni 3614 20376,000 arkkitehti, Oulu 10. Rantakangas, Antti 4478 15697,200 kansanedustaja, agrologi, Haapavesi 14. Tuppurainen, Tytti 9404 26588,000 kansanedustaja, filosofian maisteri, Oulu 7. 71 Demokraatti Tiedoksipano Oulun vaalipiirilautakunta on tänään vahvistanut huhtikuun 14 päivänä 2019 toimitettujen eduskuntavaalien tuloksen
Suomen Wanhojen Toverien retkeilyja kulttuuripäivät Jyväskylässä 23.-24.8. Paneelissa Jarkko Eloranta SAK, Marja-Liisa Rantakangas STTK ja Timo Saranpää AKAVA. Juonto Maria Tolppanen. HÄME • Lahden Sos.dem. PIRKANMAA • TUL-Tampere. klo 15. 13.5. klo 17.30 Tampereen Työväentalon Tellervossa. 60 VUOTTA 50 VUOTTA 70 VUOTTA Arja Katriina Ylänkö sosiaaliterapeutti, Helsinki 14.5.2019 Hanna Pihlgren talouspäällikkö, Helsinki 15.5.2019 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Lasten ja nuorten puolesta rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Hanna Pihlgren. alk.lounas klo 11.30. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä Yhdistystoiminta -palstalla maksutta kerran. klo 11 Tampereen Työväentalon Tellervossa. mennessä 040 559 0999 tai leena.levonpera@gmail.com. Seurapalvelun toimintaryhmän kokous ti 21.5. To 23.5. Osallistumismaksu sisältää: tulokahvit, toveri-illallisen, päätöslounaan, kuljetukset toveri-illalliselle ja Jyväskylän kiertoajelun sekä seminaarin: Demokratian tulevaisuus Euroopassa, puhujat entinen Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja väitöskirjatutkija Oxfordin yliopistosta Ilona Lahdelma. Pik. ja lisätied. Piirin järjestämille bussimatkoille Joukkojen juhla –esitykseen la 15.6. POHJANMAA • Paasivuoriseminaari palkanja eläkkeensaajille Ilmajoen työväentalossa pe 7.6. Järjestäjänä Hakaniemen sosialidemokraatit. ilm. De_09052019_66.indd 72 30.4.2019 15.29. klo 11 Tampereen Työväentalon Miinassa. Ilm. klo 11 Tampereen Työväentalon Tellervossa, tiedustelut 044 355 5919. Hämeenkatu 7, Demaritilat, Lahti. Jerry Latva tekninen myyjä, Lepsämä 15.5.2019 Helsingin jäähallissa varaukset jukka.nieminen@tul.fi, 04577302122, paikkoja rajoitetusti. klo 16-18. Kuljetusaikataulu tarkentuu myöhemmin. Veteraanien toimintaryhmän kokous ke 15.5. Yhdistystoiminta -palstalla ei julkaista vaali-/vaalitapahtumailmoituksia. Ne ovat maksullisia ilmoituksia. Ke 5.6. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Leiriohjaajakurssi la 11.5. Tilaisuuden järjestävät Kalevi Sorsa -säätiö, Kansan Sivistysrahasto, Työväenperinne ry / Työväenliikkeen kirjasto ja Työväen Arkisto. klo 17.30 ja piirin liittokokousedustajien kokous klo 18.30 Tampereen Työväentalon Tellervossa. Tervetuloa! (Johtokunta klo 14.) UUSIMAA • Läntisen Uudenmaan Wanhat toverit. Piirihallituksen kokous ke 15.5. klo 18-20 ”Yritysvastuu, osuustoiminta, demokratian laajentaminen.” Avauspuheenvuoron käyttävät oikeusvaltion ja kansanvallan kysymyksiin paneutunut Jukka Kekkonen sekä osuustoiminta-aktiivi, valistaja ja tietokirjailija Sakari Kiuru. Ti 28.5. 72 Demokraatti Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Syntymäpäivät Eeva Donner kirjoittaja, Orihuela Costa, Espanja 21.5.2019 Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n yleisrahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Eeva Donner. Kuljetus Karjaa-Virkkala-Lohja-Nummela-Jyväskylä. Kalevi Sorsa -seminaari: Sosiaaliset investoinnit osana tulevaisuuden hyvinvointivaltiota. Matti Sadeniemi puheenjohtaa. naisyhdistyksen toukokuun kokoontuminen on 19.5. HELSINKI • Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25 A 1. klo 17 Ele Alenius -seminaari. TUL:n voimisteluja tanssijaoston kokous la 11.5. Teivo Teivainen käsittelee yritysvastuuta ja yritysdemokratiaa. Koko paketti majoituksesta riippuen yhteensä 157.50 */ hlö tai 190.00 */hlö. Majoitus: yhden hengen huone 85e, kahden hengen huone 95e (47.50 e). 0400 662 471/Tynjälä
Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti. Nimi: Osoite: De_09052019_66.indd 73 30.4.2019 15.29. Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 73 Demokraatti RISTIKKO 11/2019 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki
Joskus pysähdytään vaihtamaan kuulumiset: onko näkynyt jotain kiinnostavaa. Vierailla poluilla kulkiessa paikallisilta saa usein vink kejä hyvistä lintupaikoista ja paikalli sesta lajistosta. Lintuharrastaja voi tallustella yksin, jos niin haluaa, mutta yhteisöllisyyttä kaipaava voi löytää sitä vaikka lintuyh distyksestä tai somesta, joka on täynnä erilaisia lintuihin vihkiytyneitä ryhmiä. Kuun lopulla itäisellä Suomen lahdella seurataan arktikaa – arktisella tundralla pesivien hanhien, vesilintujen ja kahlaajien massamuuttoa. De_09052019_74.indd 74 2.5.2019 9.50. Onnea voittajalle! L A H T I U L O S I A K A L E V A I M U K E A P E T S U D A N T A T U I R E N E T M S T R U T S I T A O S L A K O A N S A S A V O N K A L L A O S S I E I N A R I U L O I N L O K A R I P O I V A S T I E L I I T I T R O I M A I M A A M I K I O S O V A T T U A U N E L E V I P I I L O K O R T I T A N I S I L A N K A O S U N T O A K I S L E S L I E L I I T I N U N E T A A S O I T I N N I I S I J A K S O K O N E K A N N U S A N A I S O T A T U S T A R A T A H O T L I R O I S T U M A T A N I T A I N R I I S A K Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Keltavästäräkki. P.S. Me katsomme maailmaa kiikareiden läpi. 74 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 9/2019 RATKAISU 11.4. ais ud ok u. Ju tun juurta riittää, eikä ole mitään väliä sillä, minkä ikäinen olet, mitä teet työk sesi tai mitä poliittista väriä tunnustat. Luonnon helmassa ei puhuta siitä, mikä meitä erottaa vaan siitä, mikä yhdistää. Minusta parasta ovat satunnaiset koh taamiset poluilla, pitkoksilla ja lintutor neilla. Varsinkin aloittelijalle konkarien neuvot ovat kullanarvoisia, ja useimmat jakavat tietouttaan mie lellään. co m 3 1 2 4 1 2 9 7 9 5 7 8 2 1 3 9 4 1 4 9 6 2 8 7 9 4 3 6 5 9 1 3 69 37 51 42 8 54 13 28 67 9 87 29 64 53 1 36 92 47 18 5 28 51 36 79 4 71 48 95 36 2 15 86 72 94 3 43 65 89 21 7 92 74 13 85 6 P olulla kävelee vastaan joku, jolla roikkuvat kiikarit kau lassa. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Sirkka Holopainen Kiteeltä. Niissä on oma tunnelmansa. Muun muassa kertut ja uunilinnut saapuvat. Toukokuussa Suomeen tulee yksi lömäärissä laskettuna eniten muuttolin tuja. Lintuharrastaja tunnis taa lajitoverinsa ja vähintään nyökkää tervehdykseksi. Kuulumme samaan klaaniin
Hyvien jäsenetujen lisäksi olet vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Kuluttaja-lehti tarjoaa printtilehdet Tradekan jäsenille hintaan 39 € / 8 nroa (norm. Katso tarkemmat tiedot Tradekan jäsenen extraeduista www.tradeka.fi -sivulta. LOGO Suoja-alueelle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä. Käytä edut niin usein kuin haluat. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Osallistu talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan Fresh Burrito -ateria –30 % Tenniskurssit –15 % Viikonloppuyö 40 €/yö Kaikki edut jäsenkortilla Printtilehdet 39 € (8 nroa) Big King XXL-ateria 6,50 € www.paperiliitto.fi www.pau.fi Proliitto_negalogo_cmyk.eps Proliitto_logo_cmyk.eps x x x x Ammattiliitto Pro miniohje 2/2 • 2010 VÄRIT PMS 1935 C CMYK c10, m100, y50, k0 RGB r213, g29, b89 #D51D59 VADELMANPUNAINEN MUSTA PMS Process Black CMYK c0, m0, y0, k100 RGB r0, g0, b0 #000000 VALKOINEN PMS CMYK c0, m0, y0, k0 RGB r255, g255, b255 #FFFFFF SUOJA-ALUE 2. 09-766 429 www.tyovaenperinne.fi Työväenliikkeen kirjasto Demok09052019_001-002.indd 2 30.4.2019 9.14. Ilmoitus_Demokraatti_2013.indd 1 1/21/2013 3:57:51 PM www.pam.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sörnäisten rantatie 25, 00500 HELSINKI Puh. Lisäksi tenniskurssit Pajulahdessa -15 % ja viikonloppuyö hotelli AVAssa Helsingissä kahden hengen huoneessa vain 40 € / yö 31.8.2019 asti. Uusi Ammattiliitto Pro Työttömyyskassa Pro Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uusi Ammattiliitto Pro ja Työttömyyskassa Pro toivottavat Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Pr ol iit to .fi www.pardia.fi JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS. Käytä aina originaalilogoa. 8,95 €) ja Taco Belleissä Fresh Burrito -ateriat -30 %. (09) 774 3110, sähköp. WWW.JYTYLIITTO.FI Ammattiliitto Nousu ry .org www. info@tyark.fi www.tyark.fi Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki p. 44 €), digilehdet vuosietuna €. Toukokuun extraedut Tradekan jäsenille Tradekan jäsenille toukokuussa kunnon extraedut! Restelin BURGER KING ® -ravintoloissa nyt Big King XXL -ateria vain 6,50 € (norm
JYVÄSKYLÄ 11.5. RIIHIMÄKI 16.5. Tule mukaan tilaisuuksiin! Eero Heinäluoma EERO KIERTUEELLA MM. Tule mukaan tekemään EU-vaaleista sosialidemokraattien seuraavat voitolliset vaalit. ÄÄNEKOSKI 6.5. RAUMA 13.5. EERO HEINÄLUOMA PUHEMIEHESI EUROOPASSA Onnittelut uusille kansanedustajille ja iso kiitos kaikille vaalityössä niin ehdokkaina kuin tukijoinakin uurastaneille. Haluan olla koko Suomen ehdokas ja niinpä kierrän ahkerasti Suomea myös toukokussa. ÄHTÄRI 11.5. 21.5.2019 11.5. ESPOO 18.5. KOTKA 9.5. VANTAA 17.5. PARKANO 15.5. TAMPERE 5.5. HELSINKI 16.5. to uk ok uu ta PAL.VKO 2019-21 00 74 43 -1 91 1 KENEN SYY Lasta ei saa leimata LIIKENNE Suomi tippuu kuoppaan BRYSSEL Missä palkansaaja, siellä EU N äl kä in en lo hi kä är m e 11 /1 9 Demok09052019_001-002.indd 1 30.4.2019 9.14. OULU Tarkemmat tiedot ajoista ja paikoista www.eeroheinaluoma.fi 87 9.5.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI EU TEEMA Mikä suunta, eteen vai taakse. SAVONLINNA 7.5. JYVÄSKYLÄ 7.5. LAHTI 6.5. ESPOO 18.5. HELSINKI 18.5. Nostetaan hyvällä vaalityöllä paikkamäärämme komeasti kolmeen! Vaalityöhön voit ilmoittautua sähköpostitse eeron.tukiryhma@gmail.com tai kotisivujeni eeroheinaluoma.fi kautta. PORI 14.5. IMATRA 8.5. Se haluaa enemmän. 3.5 HELSINKI 4.5. VANTAA 19.5. TURKU 13.5. HELSINKI 6.5. VIRRAT 13.5. Markkinatalous ei riitä Kiinalle. PIEKSAMÄKI 7.5. PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 19 / 9. Sdp:n paluu maan suurimmaksi puolueeksi on upea juttu! Itse olen ehdokkaana toukokuun eurovaaleissa. HELSINKI 10.5 MIKKELI 10.5 KUOPIO 10.5. HEINOLA 6.5. HELSINKI 17.5. VARKAUS 7.5. Yli puolet lainsäädännöstämme saa alkunsa eurooppalaisesta päätöksenteosta ja se tekee näistä vaaleista meille aidosti merkitykselliset. KEURUU Ehdokkaana koko Suomessa Eurovaalit 26.5.2019 ennakkoäänestys 15. SEINÄJOKI 14.5. KITEE 7.5. KOKKOLA 14.5. HYVINKÄÄ 16.5. JOENSUU 8.5. SALO 13.5