Demokraatti 9.6.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

de_09062022_001.indd 1 de_09062022_001.indd 1 31.5.2022 11.52 31.5.2022 11.52. ke sä ku ut a VAIKUTTAVA KANSA TEEMA Kuka päättää. MEDIA Valikoivaa journalismia SOPIMUS Ei ilmaisia tunteja PALKAT Kuka saa enemmän. Petri Lillqvististä tuli yli 50-vuotiaana ratikkakuski. PAL.VKO 2022-25 00 74 43 -2 21 1 9.6.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 22 / 9. Uraputki Alanvaihto voi yllättää, kun sille antaa mahdollisuuden
Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.. /liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. -20 % Koko perhe yhdessä syömään tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_09062022_002.indd 1 de_09062022_002.indd 1 24.5.2022 14.02 24.5.2022 14.02. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen
Rikos kannattaa Pohjoismaissa. KULTTUURI TEEMA ILMIÖ VAIKUTTAMINEN de_09062022_03.indd 3 de_09062022_03.indd 3 1.6.2022 9.48 1.6.2022 9.48. Kansalaisvaikuttaminen uhkaa poliitikon valtaa. 3 Demokraatti 11 /2 2 42 14 55 POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI / 9. KESÄKUUTA 2022 / ILMESTYY JOKA TOINEN TORSTAI NEUVOTTELUT DEKKARITEEMA Palkankorotusten pukkihhyppely
Päätoimittaja: Petri Korhonen, 050 387 4031 Toimituspäälliköt: Heikki Sihto (lehti), 09 7010 516 Rane Aunimo (verkko), 09 7010 553 Toimittajat: Simo Alastalo, Rolf Bamberg, Anna-Liisa Blomberg, Mikko Huotari, Johannes Ijäs, Marja Luumi Ulkoasu: AD Arja Jokiaho, Kuvatoimittaja Timo Sparf Valokuvaaja: Nora Vilva Levikkipäällikkö: Nina Lindén Markkinointipäällikkö / ilmoitukset: Sari Ojala, 09 7010 522 Kustantaja: Kustannus Oy Demokraatti Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Aikakausmedia ry:n jäsen Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 18–20, C-rappu, 6. Ka nn en ku va : N or a V ilv a Suomen rautateiden rakentaminen vaati verta, hikeä ja kyyneliä. Perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895. 11 /2 2 POLITIIKKA KULTTUURI Pääkirjoitus: Suoraa toimintaa Viikon kuva: Ei veriöljylle Pätkät: Meiltä ja muualta Mikä meno: Jyrki Surkka D-analyysi: Vaikeat ratkaisut D-ilmiö: Palkkakisa uhkaa Indeksi: Vauhdikas indeksi Alastalon salissa: Ylilyönti SAK: Ei ilmaisia tunteja Media: Yksipuolista kohua Mepitshow: Miapetra Kumpula-Natri Työ: Elämä ei pääty potkuihin SEL: Sopimusrumba odottaa Kielikylpy: Bättre tillsammans Kirjat: Dekkarikesä Kirja: Ratajätkän elämää Elokuvat: Elämä kehässä Kirjavisa: Metsän peili Kolumni: Jari Sedergren Puheenvuoro: Pia Viitanen Mielipiteet Ristikko Ti ti tyy Politiikan kirjahylly: Aleksanteri Gustafsson IHMINEN JA ELÄMÄ D-kasvo: Petri Lillqvist Kolumni: Jari Luukkonen Kasvot peilissä: Tero Palomäki Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. www.demokraatti.f i Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen pää-äänenkannattaja. 4 Demokraatti Seuraa meitä myös somessa. kerros, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 338, 00531 Helsinki Uutistoimitus: 09 7010 555 toimitus@demokraatti.fi Sähköpostit: etunimi.sukunimi@demokraatti.fi Ilmoitukset: ilmoitukset@demokraatti.fi Tilaajapalvelu: 09 7010 500, klo 9–15 tilaajapalvelu@demokraatti.fi Puhelinvaihde: 09 7010 41 Seuraava numero ilmestyy 22.6. 48 24 SANNA MARIN Sympatiaa ja antipatiaa RATAJÄTKÄT Radanrakentajian historia + TEEMA Kansa vaikuttaa 55 5 6 8 11 12 14 20 21 22 24 26 27 28 32 34 40 41 42 48 50 52 53 63 64 72 73 74 de_09062022_04.indd 4 de_09062022_04.indd 4 1.6.2022 10.30 1.6.2022 10.30
Osa näistä esitti toimivansa Trumpin puolesta, osa näytteli mahdollisimman ärsyttä västi Hillary Clintonin kannat tajia. de_09062022_05.indd 5 de_09062022_05.indd 5 1.6.2022 8.41 1.6.2022 8.41. Luontoliittojen niitynsiivouslei reille ei ole tungosta, mutta joulu lahjaksi voi ostaa Afrikasta monta nimikkovuohta. Maanpuolustusjärjestöt kertovat jäsenmäärän kasvusta ja kurssitoi minnan ruuhkautumisesta. Viime talven Convoymielenosoi tusten osallistujilla ei ilmeisesti ol lut hajuakaan kaikkien järjestäjien oikeasta henkilöllisyydestä tai mo tiiveista. TOISAALTA HYVÄ asia innostaa ih miset hyvinkin nopeasti uudenlai seen suoraan toimintaan. Helmikuussa hyökkäys Ukrai naan sai spontaanisti väkeä mielen ilmauksiin ja yhteislauluhetkiin Ve näjän lähetystön eteen. SUURMIELENOSOITUKSIA NÄHDÄÄN heti, jos aihe on herättänyt tarpeeksi kuohuntaa sosiaalisessa mediassa. 5 Demokraatti Petri Korhonen päätoimittaja petri.korhonen@demokraatti.fi Twitter: @petri2020 Peukutatko vai otatko jäsenkirjan. Silti Suomessa nyt virinnyt osallis tumishalu lupaa hyvää myös perin teisille järjestöille – ehkä puolueille kin. Pääkirjoitus VALE AKTIVISMI VOISI ONNISTUA SUOMESSA. Tämä on mullistanut monen yh distyksen arkea: rahaa voi tulla aiem paa enemmän, koska ihmiset haluavat lepyttää omaatuntoaan kai vamalla kuvettaan. Samanlaisia, taustojaan salailevien riidankylväjien aktioita tullaan näkemään meillä lisää, jos ja kun talouden ahdinko syvenee. O nko virtuaalinen kan salaisaktivismi syr jäyttämässä perin teisen järjestötoi minnan. Samaan aikaan järjestörutiinien tekijöistä on pulaa. Jäsenkirjan hankkiminen ei kuulemma kiin nosta, jos tukemisen voi hoitaa kuu kausilahjoituksella tai hyvää aloi tetta netissä peukuttamalla. Joillain sektoreilla näin on tapah tunutkin. Juniorien jalkapalloseurat harmittelevat sitä, miten vanhem mat kuittaavat mieluummin talkoo työnsä rahalla kuin lähtevät leipo maan mokkapaloja kesäturnauksiin. Yhdysvalloissa Donald Trumpin ensimmäisessä vaali kampanjassa jotkut paikallista pahtumat olivat netin valehahmo jen masinoimia tilaisuuksia, joiden järjestäjät eivät olleet sitä, mitä väittivät olevansa. Luultavasti tällainen valeakti vismi voisi onnistua Suomessakin. Elokapinaliike pysäytti Hangossa venäläisiä hiilikuljetuksia ja sai il mastokriisitapahtumiinsa mukaan nuorison lisäksi ikäihmisiäkin. Tämä on johtanut vedätyk siinkin. Jos nämä pystyvät tarjoamaan jäsenyydelle riittävästi vastinetta, tekemisen iloa ja tarkoitusta, huoli jäsenkadosta voi väistyä
Kuva on Unkarista, jonka pääministeri Viktor Orbán on yksi kovaäänisimmin venäläisen energian tuonnin rajoituksia vastustaneista EU-maiden johtajista. de_09062022_06.indd 6 de_09062022_06.indd 6 1.6.2022 9.40 1.6.2022 9.40. Banderolleissa on vaadittu muun muassa Ukrainan kansanmurhan rahoittamisen lopettamista. 6 Demokraatti V iik on ku va A FP , At til a Ki sb en ed ek LOPETETAAN KANSANMURHAN RAHOITTAMINEN Eri puolilla Eurooppaa on järjestetty mielenosoituksia energian tuonnin lopettamiseksi Venäjältä
7 Demokraatti de_09062022_06.indd 7 de_09062022_06.indd 7 1.6.2022 9.40 1.6.2022 9.40
tettuja odotuksia palkankorotusten tasosta niin yksityisillä kuin julkisillakin sopimusaloilla ensi syksyn palkkakierroksella. 8 Demokraatti PÄTKÄT HOKSAUS Nuoret eivät odota ihmeitä Työnantajien vuoro ottaa vastuuta V IIK O N LU KU 63 prosenttia. Eli nuoret kaipaavat pitkälti samoja asioita kuin kaikki muutkin täysi-ikään päässeet. NIINA MALM TWITTERISSÄ En olisi ollut yhtä kään jouluaattoa, juhannusta tai vappua töissä synnytyssalissa ilman lisäkorvausta. Teollisuusliiton valtuusto huomauttaa, että inflaatio nostaa työntekijöiden oikeuSairaaloiden on pyö rittävä ympäri vuoro kauden. Moni keski-iän ja kuoleman välisellä harmaalla alueella elävä leimaa nuoret ja heidän toiveensa haihatteluksi. Lisäksi suomalaisten palkansaajien ostovoima on heikentynyt alkuvuonna 2022 eniten yli neljäänkymmeneen vuoteen. Viime viikolla julkaistu Nuorten hyvä elämä -tutkimus osoittaa, että nuorten aikuisten odotukset elämästä ja työstä ovat realistisia. Teollisuusliiton valtuusto muistuttaa kannanotossaan, että Juha Sipilän hallituksen läpi runnoma kiky köyhdyttää työntekijöitä edelleen. Toinen työkalu voisi olla euromääräiset palkankorotukset. Tärkeintä nuorille elämässä on parisuhde ja rakkaus (1.), mielekäs työ (2.) ja vakaa toimeentulo (3.). Tämä hyödyttäisi erityisesti pienija keskituloisia palkansaajia.” de_09062022_08.indd 8 de_09062022_08.indd 8 1.6.2022 11.23 1.6.2022 11.23. Huolestuttavaa on, että kyselyn mukaan moni nuori kokee tulevansa sivuutetuksi erityisesti yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Kun kiky-ratkaisun sälyttämistä työntekijöiden niskoille perusteltiin kilpailukyvyllä, on nyt työnantajien vuoro osallistua suomalaisten ostovoiman turvaamiseen”, liiton valtuusto sanoo kannanotossaan. Tsemii vain hoitaja pulan hoitoon esitetyin keinoin. KATJU ARO TWITTERISSÄ Pääosin öljyn ja maakaasun hinnan nousun takia tuonnin arvo Venäjältä Suomeen kasvoi maaliskuussa TYÖELÄMÄ NYT JOS KOSKAAN OLISI SYYTÄ ETSIÄ YHTEISIÄ RATKAISUITA OSTOVOIMAN TURVAAMISEKSI. ”Tämän päälle tulee edelleen kiky-paketin mukana tullut kahden prosentin sosiaalivakuutusmaksujen siirto työnantajilta työntekijöiden maksettavaksi. Tämä heikentää luottamusta tulevaisuuteen. Yhtenä syynä liitto pitää Ukrainassa käytävän sodan aiheuttama polttoaineen, elintarvikkeiden ja lukuisten muiden perushyödykkeiden hintojen nousua. TEOLLISUUSLIITTO HALUAA kiky-paketin mukana tulleen kahden prosentin sosiaalivakuutusmaksujen siirron takaisin työnantajien maksettavaksi. Jos sunnun tailisät poistettaisiin, mistä riittäisi työn tekijöitä näille aloille. Tässä tilanteessa on viimeinkin aika palauttaa tämä maksu takaisin työnantajille, joille se kuuluukin. Siksi nyt jos koskaan olisi syytä etsiä yhteisiä ratkaisuita ostovoiman turvaamiseksi, jossa kiky-maksujen palautus olisi yksi elementti. ”Työnantajat eivät pääse näitä vaatimuksia pakoon. MILLARIIKKA RYTKÖNEN TWITTERISSÄ Sunnuntailisän pois toa tukevat vihreät voivat ottaa käyttöön feministityökalunsa ja miettiä keitä matala palkkatyö ja hoiva vastuu koskee
PAIKALLINEN POLITIIKKA Väärää paikallista TYÖNANTAJALIITOT OVAT kautta linjan huutaneet paikallisen sopimisen perään. Ostovoima hupenee inflaatiolaukan ja maltillisten palkankorotusten takia. Esimerkiksi Turussa tuhottiin kauppatorin uusia paviljonkeja, Helsingissä muun muassa ravintola Kappelin kattoa ja Mantan patsasta. STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà esitti Ylen haastattelussa ylimääräisiä palkankorotuksia. Hyvät kultajuhlijat, aiheutitte riehumisellanne myös loukkaantumisen vaaran monille viattomille sivullisille ja lisäksi osa teistä oli itse hengenvaarassa erilaisissa akrobatiaa vaatineissa kiipeilytempauksissa. Ja nimenomaan tässä tilanteessa pitää olla joustoa myös ylöspäin, Patrizio Lainà sanoi Ylelle. de_09062022_08.indd 9 de_09062022_08.indd 9 1.6.2022 11.23 1.6.2022 11.23. – Kun puhutaan palkkajoustoista, harvemmin palkat joustavat ylöspäin. Tämä hillitsisi kulutuksen laskua ja pienentäisi palkankorotuspaineita seuraavalla neuvottelukierroksella. Jo seuraavana päivänä puolue nollasi esityksen. Hänen arvionsa mukaan viiden prosentin korotus säilyttäisi ostovoiman. Nyt kun sitä olisi ollut tarjolla Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä, niin eikös KT Kuntatyönantajat sen heti tyrmännyt. Onneksi kotikisoja ei ole joka vuosi, pohtii Demokraatin väki. Toisten pöksyillä tuleen Palkkajouston aika PALKANSAAJIEN REAALIANSIOT laskivat tammi–maaliskuussa lähes kolme prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Kultamitalia juhlineet aiheuttivat merkittävää tuhoa niin Helsingissä, Turussa kuin Tampereellakin. 9 Demokraatti PARI VALITTUA SANAA Yllättävä pari VILJA RAHA Kenellä on enää varaa Ei riitä edes ruokaan Hyvät kultajuhlijat, jääkiekon kultamitali tarjoaa suomalaisille lähes rajatonta riemua, mutta siitä huolimatta järjelliselläkin – ja etenkin järjettömällä – juhlinnalla pitää olla rajat. TYÖELÄMÄ VIHREÄT TAISI tehdä poliittisen esityksen perumisen nopeusennätyksen, kun se esitti sunnuntaityön lisien poistamista. Esityksen laadusta ja vihreiden työmarkkinaosaamisesta kertoi jotain myös se, että elinkeinoelämä – joka on pitkään etenkin palvelualoilla ajanut sunnuntailisien poistamista – vaikeni kyseisestä esityksestä. On jossain määrin kyseenalaista julkisuutta esimerkiksi julkaista somessa itsestään kuvia, joissa on kiivennyt Mantan patsaan päälle – kun ensin on kaadettu kiipeilystä helposti vaurioituvan patsaan suojaksi rakennetut aidat. Sairaanhoitopiirin halu neuvotella paikallinen sopimus hoitajaliittojen kanssa aiheutti pahaa mieltä myös Elinkeinoelämän keskusliitossa, joka edelleen yrittää pitää hengissä ajatusta jonkinlaisesta Suomen mallista ja sen yhteisestä palkankorotusprosentista. Tällä kertaa niin sanotut laulujen lunnaat olivat raskaat – tässä tapauksessa materiaalisesti ja rahallisesti lähinnä yhteiskunnalle
Mikä on yhtyeen nimi. Kuka on Työväen urheiluliitto TUL:n puheenjohtaja. Milloin Ahvenanmaan maakuntapäivät piti ensimmäisen istuntonsa. Kotitaloudet, jotka asuvat vuokralla ja käyttävät joukkoliikennettä, ovat säästyneet vielä pahimmalta hintojen nousulta. 2. 10 Demokraatti PÄTKÄT VIIKON MEEMI AFP / Daniel Leal 8. de_09062022_10.indd 10 de_09062022_10.indd 10 31.5.2022 13.00 31.5.2022 13.00. Kuluttajaliiton mukaan yksittäisillä kulutusvalinnoilla, erityisesti asumiseen ja liikkumiseen liittyvillä valinnoilla, on tällä hetkellä todella suuri merkitys kuluttajien omaan inflaatioon. kesäkuuta. Korkeimman inflaation kotitaloudessa suuren kulutusosuuden saavat lämmitysöljyn käyttö sekä autoilu. 9. 8. Minkä lintulajin tieteellinen nimi on Ficedula hypoleuca. 4. 10. Kuinka monta eri aihetta on saanut oman tai jonkin toisen asian kanssa jaetun YK:n teemapäivänsä. Kuinka pitkään täysikasvuinen hyttynen pisimmillään elää. Kuvassa on Italian pääministeri. Eläkeläisten asema on monia palkansaajia parempi, sillä eläkkeet nousevat vuoden 2023 alussa yli viisi prosenttia. Oik eat vas tau kse t: 1) 9.6 .19 22 2) 164 3) Kan sai nvä lin en ast ero idip äiv ä ja Kan sai nvä lin en par lam ent aris min päi vä 4) Unk ari 5) Mar io Dra ghi 6) Kirj osi epp o 7) Kal ush Orc hes tra 8) Nor jan 9) 3–4 viik koa 10 ) Las se Mik kel sso n MAAILMAN TILA • Ostovoima hupenee Inflaatio kurittaa I nflaatio laukkaa ja maltillisten palkankorotusten takia palkansaajien reaaliansiot tippuvat 2000-luvun ennätysvauhtia. Mitä YK:n teemapäiviä vietetään 30. Euroviisut voitti Ukraina. Luvut pohjautuvat Tilastokeskuksen laskemaan huhtikuun kuluttajahintaindeksiin. 6. veljes 10 VIS V 1. Minkä maan viisukappaleessa kehotettiin antamaan sudelle banaani. Vaikutusta on myös sillä, jos kotitaloudessa kulutetaan paljon alkoholia ja tupakkaa. Minkä maan valuutta on nimeltään forintti. Inflaatio kohtelee kuluttajia epätasa-arvoisesti. Mikä on hänen nimensä. 5. Kuluttajaliiton esimerkkikotitalouksissa parhaimmillaan inflaatio on vain kolmen prosentin luokkaa ja pahimmillaan jo yli kymmenen prosenttia. Nämä nostavat huomattavasti inflaatiolukua verrattuna muihin kotitaloustyyppeihin. 7. 3
Työnantaja näkee, että tällaiselle työaikasuojelulle ei ole tarvetta. Käymme omat neuvottelumme kun pääsopimus on valmis, eli neuvottelemme työrauhan velvoittamina. Ammattiylpeää edunvalvontaa Teksti Heikki Sihto Kuva Nora Vilva ja Timo Sparf Mikä meno, Aliupseeriliiton puheenjohtaja Jyrki Surkka. Voimaeläimesi on leijona. Teemme myös paljon yhteistyötä muiden Puolustusvoimien henkilökuntaa edustavien ammattiliittojen kanssa. Arki Suomessa tuskin muuttuu merkittävästi, mutta voi olettaa, että jäsenyys lisää myös aliupseereiden mahdollisuuksia päästä kansainvälisiin tehtäviin Nato-organisaatioissa. kaa. Itsekin olen ollut niissä mukana Bosniassa ja Kosovossa. Olemme pitkään yrittäneet ajaa Puolustusvoimien 1970-luvulta peräisin olevan työaikalainsäädännön uudistamista. Kun harjoitellaan kriisitilanteita varten, työn pitääkin olla 24/7 sekä fyysisesti ja henkisesti haastavaa. Sotilasmaailmassa on eri toimijoilla ollut perinteisesti korkea järjestäytymisaste. 11 Demokraatti SOTILASMAAILMASSA ON PERINTEISESTI KORKEA JÄRJESTÄYTYMISASTE. Nämä ovat koskeneet muun muassa paikallisen virastoerän käyttöä. Ne ovat isossa kuvassa menneet yleensä hyvin. Meillä JHL neuvottelee valtion yleisen virkaehtosopimuksen. Tämä vie vääntövoimaa. Se on ehkä eräänlaista ammattikuntaylpeyttä. Miksi. Sotilaita edustavan liiton puheenjohtajana minulle luonteva voimaeläin on leijona, joka on myös Suomen vaakunassa. Käymme tämän jälkeen, jos on tarvetta, Puolustusvoimien omia tarkentavia virkaehtosopimuksia koskevat neuvottelut puolustusministeriön ja pääesikunnan kanssa. Leijona pitää huolta laumastaan. Olette SAK:lainen liitto, miten neuvottelunne hoituvat. de_09062022_11.indd 11 de_09062022_11.indd 11 31.5.2022 14.27 31.5.2022 14.27. Mutta nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista riittävää vapaata palautumista varten harjoitusten jälkeen. Aliupseereistakin kuului viime vuoden lopulla 93 prosenttia liittoon. Isoin ongelma siinä on, että pitkien harjoitusten jälkeen ei ole riittävää lepoaiSotilaskin kaipaa lepoa. Tähänkin saakka toki aliupseereita on osallistunut Naton ja EU:n kansainvälisiin tehtäviin muun muassa kriisinhallinnassa. Suomen Nato-jäsenyyshakemus tuo meillekin pohdittavaa. Haasteitakin on. Liiton mielestä riittämätön palautuminen on jaksamisongelma
Päätös venäläisen öljyn tuontikiellosta rikkoi EU:n rintamaa. Tilanne ei kuitenkaan ole helppo maille, jotka ovat riippuvaisia Venäjän energiasta. Orbán yrittää lypsää EU:lta öljyn tuontikiellolla lisää miljardiatukia Unkarille. analyysi de_09062022_12.indd 12 de_09062022_12.indd 12 31.5.2022 18.08 31.5.2022 18.08. Unkarista on aikaisempaa vahvemmin tullut demokratian heikko lenkki. Tästä huolimatta esimerkiksi Slovakia oli valmis katkaisemaan Venäjän öljyn tuonnin putkistoa pitkin – toisin kuin Unkari. Kyynisesti voi sanoa, että Eurooppa rahoittaa joka päivä tällä summalla Venäjän Ukrainassa käymää sotaa. Orbán ehkä laskee, että hänen on viisasta pelata myös sen vaihtoehdon puolesta, että Venäjä voittaa sodan Ukrainassa. Orbán ehti tekemään ennen Ukrainan sotaa edulliset energiasopimukset Venäjän kanssa. Tahdottomaksi ja yhteistyökyvyttömäksi luultu länsi osasi yhdistyä kun siihen tuli tarvetta. Ehkä osin kostona sille, että oikeusvaltiorikkomusten takia osa Unkarin EU-tukien maksatuksesta on jäädytetty. Unkarin jarruttelu EU:n pakotepolitiikassa on jälleen herättänyt keskustelun siitä, pitäisikö EU:ssa luopua yksimielisyysvaatimuksesta ulkopolitiikassa. Tästä kertoo myös se, että Orbán on estänyt Ukrainaan menevien aseiden viennin Unkarin kautta. UNKARIN PÄÄMINISTERI Viktor Orbán pelaa nyt useampaa peliä samaan aikaan. Maan Venäjä-myönteisyys on rikkonut vielä muutama vuosi sitten EU:ssa vahvana blokkina toimineen Visegrád-ryhmän. Meritse tuotava öljy saatiin pakotelistalle, mutta Unkari järjesti väliaikaisen poikkeuksen Družba-putkea pitkin tulevalle öljylle. Orbán on toiminnallaan onnistunut ajamaan Unkarin yksinäiseen nurkkaan. Unkari onnistui toiminnallaan vesittämään tavoitteena olleen täydellisen tuontikiellon. E uroopan unioni päätti viime viikolla rajoittaa öljyn tuontia Venäjältä Eurooppaan. Tosin viime aikoina Orbán on ollut aikaisempaa selvemmin osana EU-rintamaa. VENÄJÄ, JA todennäköisesti myös muut autoritääriset valtiot, yllättyivät läntisten demokratioiden yksituumaisuudesta ja nopeasta toiminnasta, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. 12 Demokraatti Heikki Sihto heikki.sihto@demokraatti.fi Kirjoittaja on Demokraatin toimituspäällikkö. Esimerkiksi Saksan teollisuuden ja kotitalouksien käyttämästä kaasusta 55 prosenttia tuodaan Venäjältä. Myönteistä toki on, EU:n päätöksen myötä venäläisöljyn tuonti Eurooppaan tippuu 90 prosenttia vuoden loppuun mennessä. Öljyn tuonti putkistoa pitkin on myös paljon isompi asia sisämaavaltioille, joilla ei ole öljysatamia. Merkittävää, ja raadollista, on myös Orbánin tuki Vladimir Putinille. Kenen joukoissa seisot Unkari. Tämä merkitsee, että noin 10 prosenttia Venäjältä EU:hun tulevasta öljystä jää ulos pakotteista. Länsi joutuukin pakotteissaan turvaamaan myös kotipesää – eli pohtimaan kuinka pitkään omat kansalaiset kestävät energian kallistuvaa hintaa. Siitä Puola, Tšekki ja Slovakia ovat kannattaneet tiukkoja Venäjä-pakotteita sekä toimittaneet aseapua Ukrainalle. EU-maat ostavat fossiilista energiaa Venäjältä 750 miljoonalla eurolla päivässä. Vain vaikeita ratkaisuja UNKARISTA ON TULLUT DEMOKRATIAN HEIKKO LENKKI
de_09062022_13.indd 13 de_09062022_13.indd 13 1.6.2022 9.42 1.6.2022 9.42. Suomalaisten ruokalasku voi kasvaa tänä vuonna yli Vuoden alussa sai kokonaisen lohifileen hinnalla, jolla saa nyt vain puolikkaan filettä. 13 Demokraatti Kahvin hinta Suomalaiset juovat EU:n kalleinta kahvia. G ra fii kk a: A rja Jo ki ah o / Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s, Ku lu tt aj al iit to Norjan lohi on nyt historiallisen kallista Suomessa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 D EM O G RA A FI Kohta on varaa vain ruotoihin Ruuan hinnannousu hirvittää jo kuluttajaa. Lohen hinta on kaksinkertaistunut alkuvuodesta. NOUSUSSA LASKUSSA Lähde: Luonnonvarakeskus Luke Lähde: Tilastokeskus Arvostamme suomalaista työtä. Lohta on tuotu Suomeen 30 vuotta. Luottamus Kuluttajien luottamus Suomen talouden näkymiin on romahtanut kevään aikana. Hinta on noussut alkuvuonna 40 prosenttia. Korkeaa hintaa selittävät esimerkiksi kysynnän kova kasvu, kalarehun korkea hinta ja kasvatuksen vaikeudet. Luonnonvarakeskus Luke on arvioinut, että ruuan hinta saattaa nousta Suomessa tänä vuonna jopa 10 prosenttia viime vuoteen verrattuna. 500 eurolla. Yksittäisistä elintarvikkeista eniten ovat nousseet Norjan lohen ja kahvin – noiden entisten ”sisäänheittotuotteiden” – hinnat. Lehden paperi ja painotyö on 100 % suomalaista. Lohifileen kilohinta on ollut paikoin jopa yli 40 euroa
Valtti vai maltti Kunta-alan palkka ratkaisu voi synnyttää dominoefektin, jossa jokainen liitto yrittää ylittää kunta-alan palkankorotusprosentin. 14 Demokraatti 14 Demokraatti KOVAT PALKAN KOROTUS PROSENTIT VOIVAT SYNNYTTÄÄ LIITTOJEN VÄLISEN PALKKAKILPAILUN. Työmarkkina matematiikka vain toimii niin, Teollisuusliiton Riku Aalto toteaa. ILMIÖ Teksti Heikki Sihto / Kuvat iStock de_09062022_14.indd 14 de_09062022_14.indd 14 1.6.2022 9.44 1.6.2022 9.44
Hänen mukaansa nyt tarvittaisiin yhteistä näkemystä työnantajan, työntekijöiden ja toimialojen välillä siitä, millä varmistetaan, että toteutuneet keskimääräiset palkankorotukset eivät ylittäisi kovin merkittävästi kansantalouden kantokykyä – ja miten tämä varmistetaan. Keskimääräiset palkankorotukset eivät voi olla paljon suurempia kuin kansantalouden maksuvara. – Se voisi olla tällaisessa tilanteessa kansantaloudelle tuhoisaa. 15 Demokraatti 15 Demokraatti L aboren johtaja Mika Maliranta toivoo palkkamalttia kunta-alan työmarkkinaneuvotteluihin. Tässä tilanteessa olisi tärkeää löytää keino koordinoida palkkojen kehitystä, Mika Maliranta sanoo. Hän pelkää kovien palkankorotusprosenttien synnyttävän liittojen välisen pukkihyppelyn, palkkakilpailun. de_09062022_14.indd 15 de_09062022_14.indd 15 1.6.2022 9.44 1.6.2022 9.44
Maliranta myöntää olleensa ehkä liian optimistinen – jälleen taloustieteilijän näkökulmasta – että Sari Sairaanhoitajasta olisi otettu opiksi. – Se oli laillisesti kunnossa. Seitsemän vuotta kaikki kuitenkin ehti mennä taloudessa päin helvettiä. Tuolloin eduskuntavaalien lähestyessä kokoomus aloitti Sari Sairaanhoitaja -kampanjan, joka lopulta johti koko liittokentän läpi lyöneeseen palkankorotusten dominoefektiin. Sopimuksella olisi perustellusti vastattu uhkaade_09062022_14.indd 16 de_09062022_14.indd 16 1.6.2022 9.44 1.6.2022 9.44. Malirannan mainitsemasta mahdollisesta palkankorotusten kilpajuoksusta on jo merkkejä. Selvitys päättyi tuloksettomana. TYÖOIKEUDEN EMERITUSPROFESSORI Seppo Koskinen pitää kunta-alan sopimuskiistan tilannetta poikkeuksellisen monimutkaisena. Ilo palkkauksen epäsuhdan korjaantumisesta jäikin lyhytaikaiseksi. Mielestäni pariin vuoteen ansiokehitys ei kuitenkaan voisi olla vuositasolla kovin paljon yli kolmea prosenttia. – Ymmärrän työnantajien vaikeuden. Esimerkiksi Teollisuusliiton Riku Aalto totesi Suomen Kuvalehden haastattelussa, että syksyllä alkavissa neuvotteluissa Teollisuusliiton palkkavaatimusten pohjana ovat kunta-alan palkankorotukset. Koskinen kertoo suhtautuneensa tähän paikalliseen sopimusesitykseen positiivisesti. Hän pitää talousja työllisyysennusteiden tekemistä nyt poikkeuksellisen vaikeana. Ja myöntää, että ostovoiman heikentyessä kaikki eivät innostu palkkamaltista. Osa niistä liittyy palkkaharmonisointiin. Seuraavat eduskuntavaalit ovat ensi vuoden huhtikuussa. Maliranta tosin muistuttaa, että jos Suomen tuottavuuskasvu olisi vuodesta 2008 seurannut esimerkiksi Tanskan ja Ruotsin tuottavuuskasvua, palkanmaksuvara olisi säilynyt eivätkä palkankorotukset olisi vauhdittaneet Suomen talouden sukellusta ja hidastaneet elpymistä. Toimintansa lopettavissa sote-kuntayhtymissä tehdään parhaillaan palkkaharmonisointia, joka liittyy kunnista uusille alueille siirtyvien työntekijöiden palkkojen yhdenmukaistamiseen. – Se korotus on jo niin sanotusti sisällä. Hän on ollut ratkomassa useita kuntayhtymien palkkariitoja. Miten KT Kuntatyönantajat voisi tässä vaiheessa neuvotella merkittävistä palkankorotuksista, kun vielä ei edes tiedetä palkkaharmonisoinnin kustannusvaikutuksia, Seppo Koskinen pohtii. Politiikka oli vahvasti mukana myös vuonna 2007, kun Super ja Tehy ajoivat muita aloja kovempia palkankorotuksia ja uhkasivat joukkoirtisanoutumisilla. ”Tällaisella tilanteella” Maliranta tarkoittaa koronan ja Ukrainan sodan aiheuttaman epävarmuuden yhdistymistä laukkaavaan inflaatioon ja mahdolliseen kilpaan palkankorotuksissa. Ne eivät istu ennustemalleihin, kun niihin liittyy talouden lisäksi politiikka. Työmarkkinamatematiikka vain toimii niin, Aalto sanoi haastattelussa. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan viime vuosikymmenellä hoitajien ansiotaso on kehittynyt keskimäärin heikommin kuin kunta-alalla tai yksityisellä sektorilla. Koskinen tuntee kuntakentän palkkaproblematiikan hyvin. – Suomessa tuli ryöpsähti irti 2008 ja tilanne saatiin hallintaan vasta 2015– 2016. Hän oli lyhyen aikaa työoikeudellisena asiantuntijana Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin paikallisen hoitajasopimuksen selvittelyssä. 16 Demokraatti D-ILMIÖ OSTOVOIMAN HEIKETESSÄ PALKKAMALTTI EI INNOSTA. Hän pitää mahdollisena, että ”vuoden 2007 kiemurat” voivat toistua, jos kunta-alan neuvotteluissa ei päästä sopimukseen ennen vuodenvaihdetta. Aalto tarkoitti sovittelulautakunnan esitystä, jonka mukaan kunta-alan palkat nousisivat viiden vuoden aikana noin 5,1 prosenttia yli yleisen linjan. Vähitellen alettiin nähdä tuottavuuden kasvun riittämättömyys ja työmarkkinasopimukset maltillistuivat. – Taloustieteilijän näkökulmasta työmarkkinoiden sopimuskorotusten ennakointi on hankalaa. Tilanne muistutti paljon tätä päivää
”Nykyinen malli” syntyi, kun Elinkeinoelämän keskusliitto lopetti keskitettyjen sopimuksien tekemisen ja neuvottelut siirtyivät keskusjärjestöiltä liittotasolle. Lisäksi se olisi ollut voimassa vain siihen saakka kunnes valtakunnallinen sopimus olisi syntynyt. MALIRANTA MYÖNTÄÄ, että yksityisellä sektorilla palkkaliukumat toimivat tällä hetkellä paremmin ja ovat laajemmin käytössä kuin kuntasektorilla. Hän sanoo liukumien – usein käytännössä paikallisen sopimisen – korjaavan palkkojen kehitystä, jos sopimuskorotus osoittautuu liian maltilliseksi. Suomessakin on tarve keskustelulle, kuinka tilannetta saataisiin koordinoitua, vaikka keskitettyihin sopimuksiin ei palattaisi. – Esimerkiksi Ruotsissa työnantajat hoitavat osaltaan palkkakoordinaatiota. Mutta tästä ei voi syyttää yksin johtoa. Ja muistuttaa, että Suomen nykyinen malli, jossa liittotaso vastaa tällä hetkellä koordinoinnista, ei ole toimiva. Se tarvitsee myös Suomessa nykyistä parempia työkaluja. Työnantajat todennäköisesti tietävät työntekijöitä paremKAUNIISTI SANOTTUNA, SUOMESSA KUNTASEKTORIN JOHTAMISESSA ON PARANTAMISEN VARAA. Kauniisti sanottuna, Suomessa kuntasektorin johtamisessa on parantamisen varaa. MIKA MALIRANTA perustelee palkkamalttiin vetoamista Laboren tekemillä selvityksillä yrityssektorin palkkaliukumista. de_09062022_14.indd 17 de_09062022_14.indd 17 1.6.2022 9.44 1.6.2022 9.44. Työnantajien ja työntekijöiden pitäisi nähdä tilanteen iso kuva siitä, että kaikki toimialat kytkeytyvät ja vaikuttavat toisiinsa. Maliranta perustelee paikallisten palkkaerien merkitystä johtamiskäytäntöjä tarkastelevan laajan tutkimuskirjallisuuden havainnoilla. Hän sanoo kritiikkinsä koskevan kaikkia toimijoita. – Tutkimuksen mukaan palkkauksen kevyt markkinaehtoisuus, usein paikallinen sopiminen, yleensä vauhdittaa palkkakehitystä. Hän olisi valmis pohtimaan sen uudistamista. – En uskaltaisi tällä tavalla propagoida maltillisten palkankorotuksien puolesta, jos tukena ei olisi Laboren selvityksiä palkkaliukumien vaikutuksista, Maliranta myöntää. – Nyt pitäisi vihdoin aloittaa todellinen neuvottelu eri osapuolten vaatimuksista. min, mitä merkitystä oikein kohdennetuilla palkkaliukumilla paikallisessa sopimisessa on. – Sovittelulautakunnan kuntasektorille tekemässä esityksessä kiinnitin huomiota erityisesti hoitajien sairaspoissaolojen suureen määrään. Laboren selvityksen mukaan yhden prosenttiyksikön ”virheestä” – eli liian maltillisesta sopimukset – liukumat korjaavat eli korottavat palkkaa noin puoli prosenttiyksikköä. Yksi keino on palkkausjärjestelmien kehittäminen. Maliranta ei halua tarkemmin eritellä sitä, miten tai keiden pitäisi ottaa vastuu työmarkkinoiden laajemmasta koordinoinnista. – Jos palkat harmonisoitaisiin korkeimpien palkkojen mukaan, se merkitsisi työntekijäjärjestöille melkoista etua ja työnantajalle valtavia kustannuksia. Tämä siitä huolimatta, että molemmat kilpailevat keskenään samalla työmarkkinalla ja pitkälti samoista työntekijöistä. Tälläkin hetkellä kaksi tällaista tapausta odottaa keskusjärjestöneuvoteluissa ratkaisua. Sopimus vahvisti vähitellen koko kuntasektorin palkkausta, vaikka se ei suoraan siirtynyt muille aloille, Maliranta kertoo. Tähän saakka palkkaohjelmaa on kierretty kuin kissa kuumaa puuroa. 17 Demokraatti vaan työvoimapulaan ja turvattu hoitovelvollisuus, jos työtaistelu olisi alkanut. Siinä tehtiin palkkaratkaisu, joka korotti lähihoitajien palkkoja. Maliranta korostaa myös sitä, että sopimuskorotukset yleensä kertovat edellisvuoden tilanteesta, mutta palkkaliukumat kuvaavat paremmin sen hetkistä taloustilannetta. Hän uskoo, että ratkaisu löytyy neuvottelemalla. – Ruotsissa oli noin kymmenen vuotta sitten hoitajia koskenut palkkakiista, osin samanlainen kuin nyt Suomessa. Lisäksi nähtiin, että kilpailu usein parantaa johtamista ja yksi hyvän johtamisen työkalu on mahdollisuus kannustavaan palkkausjärjestelmään. SEPPO KOSKINEN ei halua neuvoa sopijaosapuolia tai ottaa kantaa hoitajajärjestöjen palkankorotustavoitteisiin. Hän pitääkin liukumia paljon luultua merkittävämpänä tekijänä palkanmuodostuksessa. – Tämä epäsuhta vain korostaa palkkakoordinaation tarvetta. Yksi vaihtoehto voisi olla esimerkiksi hoitajajärjestöjen esittämän palkkaohjelman ajallinen pidentäminen, Koskinen pohtii. Koskinen kertoo riitoja aiheuttavan muun muassa sen, että Tehy ja Super vaativat palkkoja harmonisoitavan niin sanottujen piikkipalkkojen mukaan. Sen mukaan johtamisen kehittämisellä oli positiivinen vaikutus työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Sopimuksella ei yritetty murtaa valtakunnallisia neuvotteluja, mitä esimerkiksi työnantaja ainakin aluksi pelkäsi. Samaa on esittänyt muun muassa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Koskinen pitää lähtökohtaisesti kunnallista työmarkkinajärjestelmää ongelmallisena
Siihen kilpailutilanteeseen hyvinvointialueet kuitenkin joutuvat, Seppo Koskinen uskoo. Työntekijäpuolella on paikalliseen sopimiseen liittyviä epäilyjä. Valtiolla on vain yksi rahapussi, Koskinen naurahtaa. Kuntapuolen pääsopimukseen pitäisi lisätä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. MUTTA MITEN Koskisen mielestä kuntasektorin neuvottelujumi voitaisiin sitten ratkaista. Hän pitää ongelmana, että KT Kuntatyönantajat joutuu edustamaan taloudellisestikin hyvin erilaisia kuntia ja kuntayhtymiä. Koskinen näkee kuntapuolen neuvottelujärjestelmän nykymallin yhdeksi ongelmaksi sen, että sopimus vaatii käytännössä kaikkien neuvotteluihin osallistuvien järjestöjen hyväksynnän. – Samalla voitaisiin huomioida paremmin alueelliset erot. Tämä johtaa helposti niin sanottuihin minimiratkaisuihin, jonka kaikki edustettavat voivat kestää eikä kuntapuolen huonoja palkkoja päästä nostamaan. Tämä on mahdollistanut niin sanotun sopimussii peilyn. Maliranta toivoo, että hyvinvointialueiden aloittaminen voisi osaltaan tarKUNTIEN SOPIMUS MALLI ON LIIAN KESKI TETTY, VÄHÄN KOMMUNISMI TYYPPINEN. Koskinen pitää lääkäreiden parempaa palkkaa perusteltuna, kun sitä vertaa kuusi vuotta kestäviin lääketieteen opintoihin ja sen päälle tulevaan pitkään erikoistumisjaksoon. – Vuodenvaihteen jälkeen valtiolla on rahat ja vastuu päästä ratkaisuun neuvotteluissa. Koskinen pitää tällaisia pelkoja turhana etenkin kuntasektorilla, jossa monella alalla on kova työvoimapula. Tilanne muuttuu, kun hyvinvointialueiden taustalle tulee valtio. Sen jälkeen kuntien työntekijöistä suuri osa siirtyy hyvinvointialueille, joiden rahoituksesta vastaa valtio. Koskinen näkee, että jokainen hyvinvointialue on jo yksinään niin suuri työnantaja, että kukin niistä voisi itse neuvotella työehtosopimukset. Hän pitää julkisella sektorilla esimerkiksi erikoistuvien lääkäreiden peruspalkkaa koulutukseen nähden melko pienenä. – Rehellisesti sanottuna: helppoa ratkaisua ei ole. – Nykyinen sopimusmalli on liian keskitetty. Koskinen kyseenalaistaisi myös ajatuksen siitä, että kuntasektorin sopimusten pitäisi seurata muiden alojen palkkakehitystä. MYÖS LABOREN Mika Malinrannan mielestä tällä hetkellä kuntasektorin neuvotteluissa hiertää erityisesti kysymys siitä, voidaanko jollekin ammattiryhmälle – tässä tapauksessa hoitajille – maksaa muita suuremmat palkankorotukset. Esimerkiksi Lapin ja Itä-Suomen tarpeet ovat monin osin toiset kuin Etelä-Suomen. Koskinen laski Demokraatti.fi:n haastattelussa keväällä, että Tehyn ja Superin ajama monivuotinen palkkaohjelma nostaisi hoitajien palkat muutamassa vuodessa lähes samalle tasolle kuin on erikoistuvien lääkäreiden peruspalkka, jos lääkärit saisivat vain normaalikorotukset. Jatkossa KT:n ei Koskisen mukaan tarvitse enää vastaavalla tavalla huolehtia siitä, että heikotkin kunnat kestävät sopimusratkaisun ilman tuntuvia valtionapuja tai veronkorotuksia. Osa kunnista oli niin pieniä, että niillä ei olisi ollut resursseja käydä sopimusneuvotteluja. Hän pitää hoitajien neuvottelutilannetta tässä tilanteessa vahvana, etenkin jos sopimukseen ei päästä ennen vuodenvaihdetta. Koskinen pitää tilannetta hankalana, kun kunnissa lähtökohta on se, että alhainen palkka koskee monia ammattiryhmiä, ei vain hoitajia. – Kun nykyisen kaltaisessa tilanteessa paikallisia neuvotteluja on käyty valtakunnallisen pääsopimuksen pohjalta, niin yleensä on päädytty työntekijöiden kannalta parempiin sopimuksiin. Myös koulutusvertailu voi Koskisen mielestä johtaa harhaan. Ja olisi tärkeää ottaa huomioon kunkin alan ja alueen todellinen kysynnän ja tarjonnan tilanne. – Nykymalli on vähän kommunismityyppinen järjestelmä, tavallaan positiivisessa mielessä. Näin mahdollistettaisiin myös reilu kilpailu työvoimasta. 18 Demokraatti D-ILMIÖ Nykyinen kuntien työmarkkinamalli on rakennettu aikana, jolloin Suomessa oli yli 400 kuntaa. Koskinen muistuttaa, että lääkäreiden palkka muodostuu merkittävältä osalta ylityöksi laskettavista päivystyksistä. – En näe hoitajien puolella suurta riskiä edes joukkoirtisanoutumisissa, kun työvoimasta on kova pula, Koskinen sanoo. – Palkkakiistassa on kuitenkin lopulta kyse valinnoista, jos sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden halutaan onnistuvan. Myös palkkaohjelmasta sopiminen voisi olla helpompaa vasta tässä vaiheessa. Kuntakentän kehitys on pitkään mennyt kohti suurempia yksiköitä ja leveämpiä hartioita. Ratkaisu on enemmän rahaa terveydenhoitoon ja vähemmän aseisiin. Tällä hetkellä kuntakentän työnantajaa edustaa KT Kuntatyönantajat. Tai että muut liitot lähtevät seuraavalla kierrokselle automaattisesti tavoittelemaan parhaimman sopimuksen tehneen liiton palkankorotusprosentteja. Esimerkiksi kuntayhtymät ja vasta toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet ovat henkilöstömäärältään merkittäviä toimijoita. En tiedä mikä voisi olla oikea resepti vertailla esimerkiksi hoitajien ja opettajien palkkausta tai työn vaativuutta. Tämä luo paljon painetta hallitukselle. de_09062022_14.indd 18 de_09062022_14.indd 18 1.6.2022 9.44 1.6.2022 9.44
Samalla olisi helpompi miettiä alueellisia eroja ja tarpeita. – Hyvinvointialueilla valta ja vastuu keskittyvät paikallisesti. 19 Demokraatti KYSE ON VALINNOISTA, JOS SOTEUUDISTUKSEN JA HYVINVOINTIALUEIDEN HALUTAAN ONNISTUVAN. de_09062022_14.indd 19 de_09062022_14.indd 19 1.6.2022 9.44 1.6.2022 9.44. Itse näen, että hyvinvointialueilla pitäisi olla myös mahdollisuus itse hankkia tarvitsemansa rahoitus. Tähän olisi ratkaisu alueellinen verotusoikeus. Samalla työvoiman kysyntä ja tarjonta alkaisivat enemmän ohjata palkkausta kuten yksityisellä sektorilla. Mieles täni valtio ei ole tähän paras toimija. jota keinoja kunta-alan palkkojen korjaamiseen, osin vaikka liukumilla
Ei se mitä itselle saadaan, vaan se etteivät toiset saa ainakaan enempää. Näillä indekseillä on automaattinen, mutta myös poliittisista päätöksistä kirpoava vaikutus talouteen – julkiseen sekä yksityiseen. Silloin olisi kyllä täysin oikeutettua, että oma elinaika sidotaan muiden elinaikaan. Vuosina 2015–2018 KEL-indeksiä joko jäädytettiin, leikattiin tai alennettiin päätösperäisesti julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan tarkasteltava muuttuja on perusjakson tilanteesta, yleensä hinnasta, määrästä tai arvosta. Indeksiin liittyy siis paljon määriteltävää ennen kuin sitä voidaan käyttää eri asiayhteyksissä, mutta silti sitä tunnutaan käyttävän melko huolettomasti. Indeksi voisi tarkoittaa – keskustelijan mukaan – näissä pöydissä lähes mitä tahansa riippuvuutta hintojen tai palkkojen kehityksestä tai toisista sopimuksista tai toisten saamista korotuksista. Eläkeläiset puhuvat usein vihansekaisin tuntein taitetusta indeksistä. Törmäsin sanan vapaatulkintaiseen käyttöön työja virkaehtosopimuksiin liittyvissä asioissa. Vuonna 2015 sattui poikkeuksellinen talouden vaihe, kun kuluttajahintojen vuosimuutos oli negatiivinen, minkä vuoksi kansaneläkeindeksi (KEL), joka säätelee etuuksien tasoa, aleni 2016. Indeksi indeksistä de_09062022_20.indd 20 de_09062022_20.indd 20 1.6.2022 9.48 1.6.2022 9.48. Ja ansioiden tulisi kasvaa nopeammin kuin hintojen, jotta reaaliansiot ja sitä myötä ostovoima kohenisi tasaisesti. 20 Demokraatti Elina Pylkkänen Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri elina.pylkkanen@gov.fi Indeksi Ei se mitä itselle saadaan, vaan se etteivät toiset saa enempää. Tai pikemminkin helppouteen käyttää indeksi-sanaa yleisterminä eri yhteyksissä. Ansiotasoindeksi puolestaan aleni vuonna 2017. Tämä on edunvalvonnan ja tietenkin järjestöpolitiikan peruskauraa. Elinaikakerroin sopeuttaa työeläkkeen tasoa eliniän nousuun. I ndeksi-sana on tuontitavaraa englannin kielestä ja sillä tarkoitetaan tilastollista muutosta, joka kuvaa jonkin muuttujan suhteellista muutosta tietyllä aikajaksolla. Ekonomistin korvassa kaikkein tutuimmat indeksisanat ovat kuluttajahintaja ansiotasoindeksi (KHI ja ATI). EKONOMISTINA SEURAAN KHI:n ja ATI:n kvartaalija vuosikehitystä. Tämä epäsymmetria kuulostaa hämmentävältä, vaikkakin inhimilliseltä. Tulotaso voidaan sitoa elinaikaan. Indeksit vaikuttavat myös sosiaalietuuksiin. Perusjakson indeksipistelukujen keskiarvo on 100. Sijoittajilla taas kiinnostus kohdistuu indeksirahastoihin. Tosin kymmenisen vuotta sitten viitearvoksi otettiinkin ATI, tai pikemminkin indekseistä se, joka kulloinkin on suurempi. Lähes lainalaisesti tulkiten ehdollinen indeksi vaikuttaisi kuitenkin vain ylöspäin eli korottavasti, eikä varsinkaan heikentävästi. Vuonna 2022 ollaankin siinä tilanteessa, että hinnat nousevat niin vauhdikkaasti, etteivät ihan kelvollisesti nousevat palkat ehdi perässä. Eräänlainen indeksi on myös työeläkkeiden tasossa. Ansiotulojen marginaaliveroasteikon tulorajoihin on perinteisesti tehty vuosittain inflaatiotarkistus KHI:n osoittamalla prosentilla. Elintaso laskee kaikilla, koska KEL-indeksikin tulee jälkivaikutteisesti. Terveydenhoitajat ovat huolissaan painoindeksistä. Mutta on oltava tarkkana ja valppaana, mihin viitataan ja mistä puhutaan – ja ymmärrettävistä syistä. Molempien pitäisi nousta monotonisesti mutta hitaasti. Kerroin leikkaa kuukausieläkkeitä sen mukaan, miten keskimääräinen elinikä jatkaa kasvuaan
Noilta ajoilta tunnetaan myös työnantajapiirien perustama Vapaan koulutuksen tukisäätiö, joka pyrki kulissien takana estämään vallankumoushengen leviämistä koulumaailmaan. de_09062022_21.indd 21 de_09062022_21.indd 21 31.5.2022 18.16 31.5.2022 18.16. Vai pelottavatko Elokapinan kaltaiset liikkeet meitä liikaa. Säätiön katsotaan muun muassa edistäneen luonnontieteellisten aineiden asemaa yhteiskunnallisten aineiden kustannuksella. Ylipoliittiseksi kutsutulla 1970-luvulla Suomessakin oli kouluneuvostoja, joiden herruudesta taistelivat hetken aikaan myös laitavasemmistoa edustaneet taistolaiset. Säätiö yritti jättää jälkensä vasemmistolaistuviin opetusssuunnitelmiin, joissa korostettiin sen mukaan liiaksi oppilaiden tasa-arvoisuutta. 21 Demokraatti Si m o Al as ta lo sim o. al as ta lo @ de m ok ra at ti. Suomettumisen perinnöksi lasketaan yleensä itänaapurin liiallinen myötäily mutta harvemmin kommunismin pelossa tapahtuneet ylilyönnit toiseen suuntaan. Osa nuorista ei osallistu lainkaan. fi A la st al on sa lis sa Vi lle Ra nt a Ideologia on nähty vasemmiston keksintönä. Ajan myötä kouluneuvostot lakkautettiin ja puoluepolitiikka karkotettiin kouluista. IDEOLOGIAN YLILYÖNTI S uomi on menestynyt heikosti koululaisten poliittista kiinnostusta mittaavissa tutkimuksissa. Yläkouluikäiset ovat yhteiskunnallisten tietojensa puolesta melko valveutuneita, mutta keskustelevat poliittisista kysymyksistä selvästi harvemmin kuin vertailumaissa. “Poliittisella” on Suomessa perinteisesti viitattu vasemmistoon. NUORTEN POLIITTISEN osallistumisen voimakkaasta jakautumisesta on oltu jo useampien vaalien ajan huolissaan. Yksi käytännön seuraus säätiön toiminnassa oli tasaveroisten mahdollisuuksien vähättely oppilaiden luonnollisia lahjakkuuseroja korostamalla. Ideologia on nähty vasemmiston keksintönä ja sen päämääräksi on ajateltu konservatiivien luonnolliseksi brändäämän järjestyksen murtaminen. Myöskään puolueet eivät koululaisia liiemmin kiinnosta. Säätiössä oltiin huolissaan myös opettajakorkeakoulujen opetuksesta, tutkimuksesta ja opiskelijoiden poliittisesta ideologiasta. Lisäisikö politiikan palauttaminen takaisin kouluihin oppilaiden kiinnostusta. Yritykset kitkeä vasemmistolaisuutta opetussuunnitelmista kääntyi säätiössä kaiken poliittisuuden vastaiseksi taisteluksi. Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset seuraavat politiikkaa ja äänestävät muita ahkerammin. Puhumattakaan ajatuksesta, että nuoret näkisivät itsellään tulevaisuutta politiikassa. Vaikka taistolaisuus kuoli, Vapaan koulutuksen säätiö jatkoi toimintaansa 1990-luvun alkuun saakka. Aina näin ei ole ollut
– Sairaalat eivät voi tulla toimeen ilman tukipalveluhenkilöstöä. Communication Papersin työntekijäille tuli lisätyöaikaa noin 30 tuntia vuodessa, mutta palkallisena. Kokouksessa UPM:n työntekijät saivat muulta kokousväeltä valtavat suosionosoitukset taistelusta koko ay-liikkeen oikeuksien puolesta. Teksti ja kuva Marja Luumi ”K yllähän minä olen kaikenlaista urani aikana kokenut, mutta tämä meni kaiken yli.” Näin toteaa metsäyhtiö UPM:n Rauman tehtaiden pääluottamusmies Jou ko Aitonurmi Demokraatille. 22 Demokraatti SAK Ilmaisia tunteja ei tehdä Raumalla lakossa oli noin 300 UPM:n kahden tehtaan ja revinnäismassaosaston paperiliittolaista. UPM:n ja Paperiliiton välinen kiista työehdoista johti 112 päivää kestäneeseen lakkoon. Lehtola odottaa mielenkiinnolla, mitä tulee tapahtumaan Päijät-Hämeessä. Omassa puheenvuorossaan Aitonurmi kuvaili UPM:n toimintaa pelottavaksi esimerkiksi siitä, mitä voi pahimmillaan suomalaisilla työmarkkinoilla tapahtua. – Olimme vuonna 2005 seitsemän viikkoa työsulussa, monia yt-neuvotteluja on käyty ja konelinja lakkautettu, mutta ei tällaista ole aiemmin nähty. Vastuu sosiaalija terveyshuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy ensi vuoden alusta kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. de_09062022_22.indd 22 de_09062022_22.indd 22 31.5.2022 11.10 31.5.2022 11.10. UPM:n pääluottamusmies paaluttaa: ”Toivon, että työläiset eivät enää koskaan joudu tällaisen ajojahdin kohteeksi”. Mitä opittavaa taistelusta oli. – Me ainakin haluaisimme tavoitella yhdessä asioita kunta-alalla. Hän on odottavalla kannalla kunta-alan neuvottelujen suhteen (juttu päivitetty 31.5.). JULKISTEN JA hyvinvointialojen liitto JHL on korostanut tällä neuvottelukierroksella napakasti sote-alan tukipalveluhenkilöstön tärkeyttä. – Tätä en uskonut kokevani Suomessa. – Johtolanka puuttuu, kun ei pyöritellä isoja kokonaisuuksia vaan jokainen tekee omin voimin sopimuksia. – Vaikka lakko kesti kauan, porukka pysyi tosi yhtenäisenä. Me teimme omat ratkaisumme ja yritys omansa. Aikataulut hajoavat. Lehtolan mukaan tällainen asenne johtaa tyytymättömyyteen ja pakoon julkiselta alalta, vaikka palkkaus olisikin kunnossa. – Totta kai ihmisellä on omasta perusterveydestään vastuu, mutta jos työnantajan vastaus työuupumukseen on, että ”se johtuu kotiongelmista”, se ei ole oikea tie. – Toivon, että lopputuloksena olisi oikeudenmukainen, ostovoimaa lisäävä sopimus, mielellään kaksivuotinen, jotta kenttä pysyisi rauhallisena ja saisi tehdä työtään sen pari vuotta. Kun me saamme ja hoitajat ja lääkärit saavat tehdä oman työnsä, asiat hoituvat. UPM vaati alun perin jopa 150 talkootyötuntia. Lahtelainen Satu Lehtola Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymästä edustaa heitä. Nytkään tilanne ei näytä hyvältä. Toivottavasti tämä oli nyt tässä ja sama rumba ei ala uudelleen myöhemmin, Aitonurmi vastaa. Mutta nyt työnjako ei toimi ja lopputuloksena on sillisalaattia, hän kritisoi. Aitonurmi on seurannut hieman huolestuneena tätä työmarkkinakierrosta, joka ei ole vieläkään lopuillaan. Sekin yllätti, että laajemminkin meidän vaatimuksiamme ymmärrettiin Rauman seudulla todella hyvin. Työhyvinvointi on vain kirjoitettu fraasi, kun työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän vastuuta ja tulosta. Toivon todella, että työläiset eivät enää koskaan joudu tämänkaltaisen ajojahdin kohteeksi. Mitä se ei ole, Lehtola lisää. Kolmikantaiset neuvottelut oli hyväksi havaittu järjestelmä, mutta se on harmillisesti murrettu. Työnantaja hyötyy aina riidasta, Lehtola huomauttaa. – Yhtään tuntia ei tehdä ilmaiseksi. Aitonurmi osallistui SAK:n edustajiston kokoukseen Helsingissä. Mitä pitempään neuvottelut venyvät, sitä kauemmin joudumme odottamaan palkankorotuksia. – Meidän alueellamme pahoinvointi on kasvanut enemmän kuin hyvinvointi. – Meidän on helppo sanoa, että me emme pyytäneet mitään ylimääräistä vaan aivan normaalin tason palkankorotuksia
– Kokonaisuudessaan on nähty, että kovaa tämä peli on. Tulevaisuudessa meidän aloillemme pitäisi saada euromääräiset korotukset. – Jos teen paljon aamuvuoroja, palkkapussi on huomattavasti pienempi. – Ihmisen palkan pitäisi riittää elämiseen. 23 Demokraatti PAHOINVOINTI ON KASVANUT ENEMMÄN KUIN HYVINVOINTI. Hän vaihtaa vanhan Volvonsa hybridiautoon. Tällä hetkellä saan noin 13,50 euroa tunnilta, mutta se on maksimi mitä voin saada ennen seuraavaa sopimusta. Hän nosti edustajiston puheenvuorossaan esille palkkaköyhyyden, jota pitää torjua kaikin voimin. KAUPAN MYYJÄ Sauli Isokoski on nähnyt työssään konkreettisesti ruoan nopean hinnannousun. Jouko Aitonurmi. Satu Lehtola. Hän saa vielä ruotsinkielen lisän päälle. Hän nostaa esille myös jonkinlaiset matalapalkkaerät, joilla voitaisiin nostaa pienimpien palkkojen tasoa. Kyllä paine kunnollisille palkankorotuksille on kova, Kokkolassa S-ryhmän Salessa työskentelevä Isokoski pohtii. Sauli Isokoski. Isokosken omassa liitossa Palvelualojen ammattiliitossa PAMissa sopimukset on tehty, mutta ensi vuoden palkankorotuksista neuvotteleminen odottaa jo syksyllä. de_09062022_22.indd 23 de_09062022_22.indd 23 31.5.2022 11.10 31.5.2022 11.10. Jos siivoojan palkka nousee sen kaksi prosenttia ja jossain paremmin palkatussa ammatissa saman verran, kuilu kasvaa koko ajan. – Volvo on vienyt yli kahdeksan litraa sadalla kilometrillä, satanen viikossa menee pienestä palkasta siihen. Pienituloinen käyttää suurimman osan palkastaan normaaliin kulutukseen kuten ruokaan. Isokoski on huomannut itsekin, kuinka suuri merkitys lisillä, iltalisillä, lauantailisillä ja sunnuntain tuplapalkalla on kokonaissummaan. Olen uran huipulla palkallisesti nyt. Isokoski asuu Pietarsaaressa, joten työmatkaa suuntaansa tulee noin 37 kilometriä. – Hintalappuja revitään tuotteista koko ajan, kun hinta nousee. Hybridillä kulutus tippuu puoleen. Kaupan alan palkoilla elämisen vaikeudesta on puhuttu viime aikoina paljon. Bensiinin hinnannousu sai hänet tekemään myös oman ratkaisunsa. Yrityksiltä voi vaatia vastuuta, että tuloksesta pitää maksaa rahaa myös työntekijälle palkan muodossa
Toinen havainto oli, että kohteen vallan määrällä ei ollut tekemistä kirjoittelun kriittisyyden kanssa. LUOSTARINEN JA Salokangas keskittyvät kirjoituksessaan Iltalehteen: Mitä lehti kannattaa ja mitä vastustaa. – Sanna Marin on valovoimainen ja tunteita herättävä poliitikko, jota Donald Trumpin tavoin voi ihailla tai inhota, mutta kaikki hänestä kirjoitettu kuitenkin luetaan. He huomasivat, että Iltalehden kirjoittelussa tapahtui vuosien 2018/2019 ja 2021 välillä selvä mielipiteellisyyden ja poliittisen jyrkkyyden kasvu. Lehdet ovat kopioineet Yhdysvalloissa toimivaksi osoittautuneen mallin: kärkevä, voimakkaasti kantaa ottava ja yhteiskunnan ristiriitoja korostava journalismi myy. Pääministeri Sipilään suhtauduttiin kaksikon mukaan kuitenkin ihmisenä MEDIA de_09062022_24.indd 24 de_09062022_24.indd 24 1.6.2022 10.41 1.6.2022 10.41. – Vuosina 2018 ja 2019 lehti puolusti Juha Sipilän hallitusta ja moitti kovasanaisesti silloista pääoppositiopuoluetta SDP:tä. Teksti Marja Luumi / Kuva AFP Jonathan Nackstrand / Kuvankäsittely Timo Sparf N äin kirjoittavat Kanava-lehdessä tiedotusopin emeritusprofessori Heikki Luostarinen ja journalistiikan emeritusprofessori Raimo Salokangas artikkelissaan, joka käsittelee iltapäivälehtien tuottamia kohuja Marinista. Emeritusprofessorien mukaan jyrkkyys on ollut kasvussa, mutta kokoomuksen arvostelu ei. – Hallituksen koronaja talouspolitiikka sekä soteuudistus saivat jatkuvasti moitteita, samoin hallituksen riitaisuus ja ideologisuus sekä pääministerin henkilö, hänen rakkautensa velkaa ja veroja kohtaan sekä kopea käytöksensä. 24 Demokraatti Sympatiaa ja antipatiaa OLKIAKAN RAKENTAMINEN JA NOSTAMINEN POLTETTAVAKSI VOI OLLA HOUKUT TELEVAMPAA KUIN OLKIUKON. Iltalehden sisältö oli kuitenkin koko vuoden 2021 ajan hyvin kielteistä hallitusta kohtaan, artikkelissa todetaan. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on tunteita herättävänä poliitikkona aarre iltapäivälehdistölle, josta on muodostunut koko kansan tavoittava julkisuuskoneisto. Heidän mukaansa puolitoista kuukautta ennen vuoden 2021 kuntavaaleja Iltalehti julkaisi jokaisessa numerossaan kaksi hallitukselle kielteistä juttua ja kaikkiaan 18 arvostelevaa pääkirjoitusta. Vuonna 2021 asetelma oli päinvastainen: lehti arvosteli hyvin jyrkästi Marinin hallitusta ja hänen puoluettaan ja tarjosi tukeaan toiselle suurelle oppositiopuolueelle, kokoomukselle. Varhaisemmissa näytteissä oli tasaisemmin sekä hallitusta ymmärtäviä että sitä arvostelevia tekstejä ja tasapainotettujen juttujen määrä oli suurempi. – Mediakohuja tarvitsevan uutismedian poliittinen jyrkkyys on kasvussa, mutta se ei kohdistu tasapuolisesti kaikkiin puolueisiin, he arvioivat
Jos neuvottelut keskeytyvät, Pylkkänen odottaa kantaa myös sovittelulautakunnan nimittäneeltä työministeri Tuula Haataiselta (sd.). Teksti Johannes Ijäs K unta-alan työriitaa ratkova sovittelulautakunnan puheenjohtaja, alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen tapasi viime viikolla neuvotteluosapuolia. Olkiakan rakentaminen ja nostaminen poltettavaksi voi olla houkuttelevampaa kuin olkiukon, Luostarinen ja Salokangas kirjoittavat. – Nyt mennään siinä tilanteessa, että vielä viimeisiä viilauksia siellä hiotaan. – Minun on tässä vaiheessa on turha arvioida sitä, koska he tietävät sen paremmin. 25 Demokraatti arvostavasti ja hänen yksityisyyttään kunnioittaen. – Siihen minä en nyt ota vielä kantaa, Pylkkänen vastaa. Hoitajaliitot Tehyn ja Superin sisäänsä sulkeva Sote ry on tällä erää poissa neuvottelukuviosta, mutta KT, Julkisalan koulutettujen JUKO ja Julkisen alan unioni JAU ovat jatkaneet erillisneuvottelujaan. – ANALYYSIMME tulos oli, että Iltalehti kehuu porvarihallitusta ja haukkuu punavihreää hallitusta. Kyllä täytyy toivoa ja pitääkin uskoa. Viime viikolla yritys erillissopimukseksi kaatui. Tämä ehdotushan oli kaikilta osin tasapainoinen. – Siihen, että neuvottelut ovat käynnissä yhä. Vallan määrä ei ole tärkeää, vaan politiikan suunta. Kärkevyys ja polarisaatio ovat lisääntyneet. Mihin tällainen toiveikkuus voi perustua. Tasa-arvoiselta näyttävän pinnan alla voi piillä vahvoja sukupuoleen liittyviä stereotypioita ja käyttäytymismalleja. Kaikki Iltalehden tutkivat jutut eivät nostattaneet kohua, mutta touko–kesäkuun ”aamiaisgate” toteutti kaksikon arvion mukaan politiikan kohun kaaren kauniisti. – Me emme ole tehneet uutta sovintoehdotusta, koska se on hyväksytty. Lautakunta esitti kunta-alalle viiden vuoden palkkaohjelmaa, joka nostaisi alan palkkoja noin 5,1 prosenttia yleisen palkankorotuslinjan päälle. Hän muistuttaa, että neuvottelua käydään alkuperäisen sovintoehdotuksen pohjalta. Sopimuksen tekeminen ilman Sote ry:tä näyttää kuitenkin muille osapuolille äärimmäisen hankalalta. – Jos työriita työtaistelutoimineen jatkuu, on tilannetta katsottava uudelleen. Elina Pylkkänen muistuttaa, ettei sovittelulautakunnan toimeksianto ole vielä rauennut. Mitä tapahtuu sen jälkeen jos ja kun he eivät tätä erillissopimusta saa hyväksyttyä. de_09062022_24.indd 25 de_09062022_24.indd 25 1.6.2022 10.41 1.6.2022 10.41. Pitkää puurtamista Kunta-alan neuvottelut jatkuvat. Minun mielestäni olisi tässä vaiheessa epäviisasta hylätä se. En vielä kuitenkaan sanoisi, että tilanne on toivoton, Pylkkänen kommentoi Demokraatille viime viikolla. Vaikka tilanne on vaikea, Elina Pylkkänen uskoo sopimuksen syntyvän. – Tässä tavoitellaan, että sovinto syntyy. Entä Sanna Marinin sukupuolen ja iän vaikutus hänen kielteiseen julkisuuteensa. KT, JUKO ja JAU olisivat alkujaan olleet valmiita hyväksymään sopimuksen, Sote ry ei. Helmikuun lopussa päättyneitä työehtosopimuksia sovelletaan niin sanotun jälkivaikutuksen nojalla siihen saakka, kun uusi sopimus syntyy. Kohteena olevan puolueen tai poliitikon sanotaan joutuneen selittelemään, peittelemään ja salailemaan. Hän halusi kuulla, missä ne menevät keskinäisissä neuvotteluissaan. Emeritusprofessorit arvioivat, että kärkevyyden hakeminen näkyy selvästi Iltalehden kielessä, joka ei ollut pelkästään kriittistä, vaan usein kohteitaan halventavaa ja naurunalaistavaa. Heidän mielestään Iltalehden toimintaa voi kuvata teräväksi vallan vahtikoiran työksi, mutta myös journalismiksi, jota ohjaavat poliittiset sympatiat ja antipatiat. Sosiaalinen media vaahtoaa ja perinteinenkin media lähtee mukaan aaltoon, joka kasvaa päivä päivältä. – Vaikka politiikan toimittajat saattavat kiistää asian, vaikutus on todennäköinen. Eli nyt on vain kysymys siitä, että sopimuksen hyväksyneiden tulisi saattaa neuvottelunsa maaliin saakka eli allekirjoitukset työehtosopimuksiin ja sopimus kiinni, Pylkkänen sanoo. SOVITTELU EHDOTUSHAN OLI KAIKILTA OSIN TASAPAINOINEN. Jos neuvottelut keskeytyvät, oletteko itse halukas jatkamaan siinä kohtaa. Me olimme tietysti kiinnostuneita kuulemaan siitä, ovatko neuvottelut vielä käynnissä. – Esiin nousee ensin yksittäisiä tietoja, jotka vähin erin tarkentuvat ja laajentuvat
SUOMEN ENERGIAPOLITIIKKAA voi kehua. EU vastaa, että tämä ei käy. Energialähteet ovat monimuotoisia ja ilmastotyötä on tehty tosissaan myös energiayhtiöissä yli 10 vuotta. Saksan kaasusta 55 prosenttia tuodaan Venäjältä ja koko Euroopan irrottautuminen erityisesti kaasun tuonnista tulee olemaan vaikeaa. Olemme tuoneet sähköstä välillä jopa 10 prosenttia Venäjältä, mikä on korvattavissa täydellä teholla toimivalla Olkiluoto 3:lla. Se vastaa Venäjän sodankäynnin aiheuttamiin, maailmanlaajuisiin energiamarkkinoiden häiriöihin. Lisäksi pyritään lisäämään biokaasun ja biometaanin käyttöä. Jos kotitalouksien ja yritysten mahdollisuus hankkia kohtuuhintaista energiaa vaarantuu, voimme joutua harkitsemaan lyhytaikaisia tilapäisiä markkinainterventioita hinnankorotusten rajoittamiseksi. EUmaat ostavat fossiilista energiaa Venäjältä peräti 750 miljoonalla eurolla päivässä ja Venäjä käyttää energiaa poliittisena ja taloudellisena aseena. Kotien lämmitys ja mahdollisuus ruoan valmistamiseen on turvattava. Energian hintakehitystä tuskin voimme välttää. Näillä toimilla tavoitellaan maakaasun käytön vähentämistä. de_09062022_26.indd 26 de_09062022_26.indd 26 30.5.2022 16.56 30.5.2022 16.56. Tämä auttaa nyt, kun sähkön ja kaasun toimitukset Venäjältä on katkaistu, kun emme siirtyneet sopimusten vastaisesti ruplakauppaan. Myös vielä tarvittavan maakaasun tuontiin Suomessa on kapasiteettia Baltic Connectorin kautta, sekä vuokratun LNG-laivan avulla. 26 Demokraatti Miapetra Kumpula-Natri Europarlamentaarikko, Bryssel miapetra.kumpula-natri@ep.europa.eu MEPIT R ePowerEU on komissi0n uusi suunnitelma EU:n uudeksi energiajärjestelmäksi. Se on suurin Venäjältä tuotava energiamuoto. EUROOPAN PITÄÄ TOIMIA YHTENÄISENÄ JA SOLIDAARISESTI. Suomessa reagoidaan jo, kun hallitus aikaistaa elinkustannusten nousua vastaavan indeksikorotuksen sosiaalietuuksiin tälle vuodelle. Energiakriisi vauhdittaa siis ilmastopolitiikkaakin. RePowerEUsuunnitelman tavoite on vakaa ja kohtuuhintainen energia. EU:n on tärkeä ymmärtää realiteetit eli energiaturvallisuus sekä jäsenmaiden haastavimpia energiakysymyksiä, jotta löydetään oikeat työkalut siirtymään. Olemme suurelta osin jo päästöttömiä, sähkön osalta yli 80 prosenttisesti. Venäjän sotaa käyvän talouden hurja rahoittaminen on katkaistava mahdollisimman pian. Hintakehityksen on tehnyt noususuuntaiseksi ja arvaamattomaksi Ukrainan sota ja Venäjään kohdistetut sanktiot. Tilanne ei ole kuitenkaan yhtä helppo kaikissa EU-maissa. Oleellista on, että Eurooppa toimii yhtenäisenä ja solidaarisesti. Komission esityksessä on päivityksiä neuvotteluissa oleviin ilmastoja energiaesityksiin, joilla EU:n pitäisi leikata päästöjä 55 prosenttia vuoteen 2035 mennessä ja olla hiilineutraali vuonna 2050. Energiaturvallisuuden eli saatavuuden ohella hinta vaikuttaa yhteiskuntaan, teollisuuteen ja koteihin. Miten irti fossiilisesta Venäjän energiasta. RePowerEU:ssa esitetään muun muassa energiansäästötavoitteen korottamista 9 prosentista 13 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, energiantuonnin monipuolistamista yhteistä eurooppalaista hankinta-alustaa hyödyntäen sekä uusiutuvan energian tavoitteen nostamista 40:stä 45 prosenttiin
Aikuiskoulutuksessa voidaan päivittää omaa osaamista tai opiskella kokonaan uusi ammatti. Ihmiset ovat pysähtyneet miettimään, mitä he oikeasti haluavat työelämältä. Pitemmän uran jo tehnyt työnhakija saattaa kuulla olevansa hakemaansa työhön liian pätevä. – Nykyään moni ajattelee enemmän horisontaalisesti, että ei tarvitsekaan aina tähdätä ylöspäin, vaan osaamista voi laajentaa eri suuntiin. Ei siis tarvitse välttämättä lähteä nollasta, Wolf painottaa. tenhän voi olla tyytyväinen siihen, että oma osaaminen onkin ajan tasalla. Hän listaa, että tällä hetkellä esimerkiksi hoiva, isännöinti, sähköala ja erilaiset asiantuntijatehtävät ovat sellaisia. Muutos on tapahtunut, mutta se on hidasta, Wolf sanoo. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuva Getty Images A ikuiskoulutukseen hakeutujilla on kaikilla oma tarinansa, mutta uravalmentajana ja kouluttajana Taitotalossa toimiva Outi Wolf summaa yleisimmät syyt kahden otsikon alle: halu päivittää osaamistaan ja elämän suuret muutokset. Hän kävi työvoimakoulutuksen, jossa oli parin kuukauden opiskelujakso, jota seurasi työharjoittelu. Hän kertoo erään yli 60-vuotiaan vielä työllistyneen lyhytkoulutuksen jälkeen. – Jos tulee kurssille ja toteaakin, että ei ole saanut sieltä mitään uutta, niin sitde_09062022_26.indd 27 de_09062022_26.indd 27 30.5.2022 16.56 30.5.2022 16.56. Hän voi ajatella, että nuorempi ja kokemattomampi voi saada haasteita ja onnistumisen kokemuksia enemmän ja siten sitoutua työhön paremmin. Osa työnantajista ymmärtää tämänkin kehityksen. Wolf myös huomauttaa, että jokin turhalta tuntuva kurssi ei välttämättä sitä olekaan. Toisaalta taustalla voi olla myös pinttynyt mielikuva työelämästä nousujohteisena urana. – Nykypäivänä aikuisopiskelu on hyvin työelämälähtöistä ja käytännöllistä. ”Koulun penkille palaaminen” voi tuntua hurjalta pitkän työuran jälkeen, mutta Wolf muistuttaa, ettei edes uuteen tutkintoon johtava koulutus välttämättä tarkoita vuosien opiskelua. Viimeksi mainittuja ovat esimerkiksi irtisanotuksi joutuminen tai työkyvyn heikkeneminen fyysisistä tai henkisistä syistä. – Ajattelen itse niin, että ikää enemmän on merkitystä työnhakijan osaamisella ja sen ajantasaisuudella. Wolf toteaa, että aina kannattaa kehittää osaamistaan – se ei ole myöhäistä tai merkityksetöntä koskaan. KOULUTUS Oppia ikä kaikki Oppia ikä kaikki – Nyt hän on työllistynyt sille alalle. Työnhaussa ikä voi vaikuttaa työllistymiseen eri syistä, mutta Wolf muistuttaa, että joillain aloilla iällä ei ole niin paljon merkitystä. Osa on tehnyt radikaalejakin muutoksia ja lähtenyt hakeutumaan kokonaan uusille urille, Wolf kuvailee. Siitä on hyvä jatkaa, kun saa vahvistusta osaamiselleen, hän sanoo. Ja sillä, miten sen osaa tuoda esiin työnhaussa, Outi Wolf toteaa. 27 Demokraatti NYKYPÄIVÄNÄ AIKUISOPISKELU ON HYVIN TYÖELÄMÄLÄHTÖISTÄ JA KÄYTÄNNÖLLISTÄ. Moni luulee niin. Muutokseen sysäävä voima voi olla myös jokin kriisi, kuten koronapandemia. Näissä ikä ja kokemus voivat olla ennemmin vahvuus. – Korona on saanut aikaan todella paljon liikehdintää. Hän hankki uuden ammatin ja työpaikan viiden kuukauden koulutusprosessilla. Wolf kertoo esimerkiksi, että eräs asiakas oli ollut 25 vuotta taantuvalla alalla, joka ei enää työllistä. Kaikille tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa voidaan katsoa, mitä aikaisemmasta osaamisesta voidaan hyväksilukea. Outi Wolf arvioi, että kyse saattaa olla työnantajan huolesta. Aikuisopiskelua on tarjolla laidasta laitaan lyhyistä kursseista pitempiin rupeamiin. Wolfin mukaan osa tulee Taitotalon koulutuksiin ja valmennuksiin lakisääteisen muutosturvan myötä. Työnantajalla on tiettyjen kriteerien täyttyessä velvollisuus tarjota muutosturvapalvelua irtisanotuksi tulleille. – Työnantaja voi miettiä, onko työssä hakijalle riittävästi haastetta – motivoituuko hän työstä
28 Demokraatti TYÖMARKKINAT de_09062022_28.indd 28 de_09062022_28.indd 28 1.6.2022 11.49 1.6.2022 11.49
Hyppyä uuteen helpottaa se, että hän oli vuosina 2016–2017 toimittamassa SELin Elintae-lehteä. Ay-kokemusta Väänäsellä on Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa JHL:ssä ja Palvelualojen ammattiliitossa PAMissa. – Palkat eivät nouse toivotussa tahdissa. Elintarvikealalla on paljon uutta opeteltavaa, koska en ole työskennellyt alan työpaikalla. Hänen mukaansa se on aiheuttanut tyytymättömyyttä jäsenistössä, joka arvostaisi myös esimerkiksi työn keventämistä, työajan lyhentämistä ja joustavuutta perhevapaissa. 29 Demokraatti Sopimus rumba alkaa syksyllä SEL:n uusi liittosihteeri perää työnantajilta sivistynyttä käytöstä neuvotteluihin. Väänänen ja Lindholm uskovat, että syksyllä alkaa aikamoinen rumba seuraavan vuoden palkankorotuksista. Työehtosopimusten laadullinenkin kehittäminen ollut jäissä monta kierrosta, Lindholm sanoo. Olemme tehneet pitkään hyvin maltillisia sopimuksia. Sitä ennen hän toimi SDP:n Uudenmaan piirin toiminnanjohtajana ja aiemmin Nuorten Kotkien toiminnanjohtajana. Turkulainen Lindholm puolestaan oli lääketehdas Leiraksen työntekijä, ennen kuin se myytiin saksalaiselle firmalle. Hyvinkääläinen Väänänen palasi takaisin ay-liikkeen syliin viime kesänä, kun hän aloitti SELissä projektipäällikkönä. Syksyyn tulee isoja paineita, kun energian, ruoan ja asumisen kustannukset nousevat. Teksti Marja Luumi / Kuvat Mikko Huotari S uomen elintarviketyöläisten liitto SEL sai uuden liittosihteerin. Pitkään tehtävää hoitanut Henri Lindholm jää eläkkeelle ja viestikapulan ottaa vastaan Lea Väänänen. Toimistolla, Pasilassa, hän työskentelee vuoden loppuun asti kansainvälisten asioiden asiantuntijana. Hän toimi myös eurooppalaisen de_09062022_28.indd 29 de_09062022_28.indd 29 1.6.2022 11.49 1.6.2022 11.49. Taloon 21 vuotta sitten tullut Lindholm jää liiton palvelukseen vielä ensi vuoden kesään asti. – Hyvältä tuntui palata ay-liikkeeseen
Jäsenmäärä ei ole enää yhtä korkea kuin parhaimmillaan. – Täytyy muistaa, että meillä on tosi paljon kotimaisia tuottajia, heistä on nyt vain pidettävä kiinni ja hyvää huolta, Väänänen painottaa. Syitä on useita. Yksilökohtaiset erot palkoissa ovat valtavan suuria. – Tes-yhteistyö toimii saumattomasti, mutta näkemyseroja löytyy vaikkapa organisaation kehittämisessä. – Niiden etuna ei ole käyttää tuotannossaan ulkomaisia raaka-aineita. Liiton hallinnossa voimasuhteet menevät niin, että 60 prosenttia on vasemmistoliittolaisia ja 40 prosenttia sosialidemokraatteja. Mitä pienempi yritys, sitä suurempi palkkakustannusten osuus on liikevaihdosta. – Meidän pienten yrityksiemme, jotka esimerkiksi elävät kaupan tuotemerkeillä, on jostain katteensa puristettava. Yrityskoot eriytyvät ja samalla ihmisten työsuhteet eriytyvät. Tämä kokemus ja kielitaito olivat Lindholmin mukaan varmaankin syitä, että hänet valittiin vuonna 2001 SELin sosiaalisihteeriksi. Se korostui jo korona-aikana ja varsinkin nyt, kun omavaraisuus nousee tärkeäksi Ukrainan sodan takia, Lindholm ja Väänänen huomauttavat. Lindholm vertailee Suomea ja Ruotsia huoltovarmuuden näkökulmasta: Suomessa syödään Ruotsia enemmän kotimaassa tehtyjä elintarvikkeita, mutta suomalainen elintarvikevienti on pienempää kuin Ruotsissa. SEL solmii sopimukset viidellä alalla, ja ne poikkeavat toisistaan. Väänänen huomauttaa, että tuotanto pyörii aika monessa paikkaa 24/7, joten erilaiset lisät tulevat peruspalkan päälle. Lindholmin mukaan sd-ääni kuuluu käytännön asioissa ihan hyvin. – Pääasiassa työpaikkojen lopettajat ovat monikansallisia yrityksiä sen jälkeen, kun ne ovat ostaneet pois kansallisia yrityksiä pois markkinoilta, Väänänen kertoo. Omista pidetään kiinni. Lihanleikkaajat taas tekevät urakkapalkalla töitä, ja se nostaa heidän ansioitaan, mutta samalla raskas fyysinen työ lyhentää työuraa. Bulevardilla ei tehdä kompromisseja vaan siellä pakotetaan noudattamaan yleistä linjaa. Tasapuolinen edunvalvonta onkin SELille aikamoinen urakka. ”Hyvä” esimerkki tältä talvelta on Unilever, joka lopetti Sipoon jäätelötehtaan, jonka oli aiemmin ostanut, ja siirsi jäätelötuotannon Ruotsiin. SELISSÄ ON jäseniä noin 29 000. KUN VUONNA 2010 työehtosopimusten teko oli yhtä vääntöä, tällä kierroksella pahempia vaikeuksia ei ollut. Lindholmin SEL-uralle on mahtunut paljon mieleenpainuvia hetkiä. Tehtävänkuvat ovat muuttuneet. Kentän toivomuksesta paikalliseristä ei sovittu. – Niitä on hävinnyt työpaikkojen häviämisen, keskittymisen ja automatisaation kautta. SELin solmimat sopimukset ovat voimassa tammikuun loppuun 2023. Puheenjohtaja tulee vasemmistoliiton ryhmästä, liittosihteerin tehtävä on jyvitetty SDP:lle. Tämä on vahvistunut nyt, kun sovittelijasta on tullut päänavaajan vahti. – Kun sopimukset ja yrityskoot ovat erilaisia, niiden sovittaminen yhteen vaatii ponnistelua. Lindholmin mukaan hänen aikanaan liitto on joutunut lähinnä taistelemaan työpaikkojen säilymisen puolesta. Kansainvälisen yhteistyön kautta hän tietää, että pohjoismaisilla elintarvikeliitoilla on pitkälti sama tilanne. 2010 oli vaikea neuvotteluvuosi, kun liiton jäsenet olivat ilman sopimusta vielä puiden lehtien vihertyessä. Ja suomalaiset ovat hyvin uskollisia kotimaisille tuotteille. Osapuolet hakivat ratkaisua valtakunnansovittelijalta. – Pääkaupunkiseudulla elintarviketyöläisen palkalla eläminen on todella kädestä suuhun elämistä, jos taloudessa on vain yksi palkansaaja. Liittosihteerin tehtävät hän otti vastaan vuonna 2006. 30 Demokraatti TYÖMARKKINAT yritysneuvoston WEC:n jäsenenä. Liiton tehtävä on valvoa, ettei se tapahdu työehtoja polkemalla. Venäjän markkinoiden sulkeutuminen jo Krimin tapahtumien jälkeen on pienentänyt vientiä entisestään. Väänänen painottaa, että päämäärä on molemmilla ryhmillä sama: toimia jäsenten puolesta, heidän hyväkseen. Varsinkin isot yhtiöt eivät tahdo löytää kesätyöntekijöitä. – Meillä on erilaisia ammattiryhmiä, ja kaikki palkat eivät mene yksi yhteen. Lisäksi hän on tes-neuvottelukunnassa ja hänellä on erilaisia vastuita, kuten ylläpitää suhteita sosialidemokraattisiin toimijoihin. VIIMEISIMMÄN VUODEN aikana on jouduttu lukemaan uutisia tuotantolaitosten lopettamisesta ja väen vähentämisestä elintarvikealalla. Alan yrityksillä on tänä kesänä ennennäkemätön ongelma. HUOLTOVARMUUS ON Ukrainan sodan takia kaikkien huulilla Suomessakin, ja ruoka näyttelee siinä suurta roolia. Leipomossa esimerkiksi yötyölisät ovat isossa roolissa. Sinne uppoaisi vaikka kuinka paljon suomalaisia elintarvikkeita. Liiton jäsenten keskipalkat pyörivät hieman alle 3 000 eurossa kuukaudessa. Miten hyvin SELiläisillä palkoilla sitten pärjää, ja mistä se koostuu. Lindholmin mukaan suomalaista elintarviketeollisuutta suojelee jonkin verran viljelijäomisteisten osuuskuntien perintö, jota edustavat muun muassa Atria, HK ja Valio. – Siitä oppi sekä SEL että työnantajaliitto – toivottavasti – että asioita pitäisi pystyä muutenkin sopimaan kuin sovittelijan toimistossa. Varmasti Venäjä rakentaa oman de_09062022_28.indd 30 de_09062022_28.indd 30 1.6.2022 11.49 1.6.2022 11.49. Myös yrityksen koolla on myös vaikutusta palkkaan. – Meidän luontaiset markkinammehan olisivat Pietarissa ja sen lähialueilla sekä Moskovassa. Liitto neuvottelee leipomo-, lihanjalostus-, maidonjalostus-, teollisuussekä virvoitusjuomaja panimoalojen työntekijöiden työehtosopimukset elintarvikealan työnantajaliiton kanssa. Liittosihteerin päävastuuna on hoitaa SELin kansainvälisiä asioita. Yleiskorotus on 1,9 prosenttia
– Meidän jäsenillemme täytyy nostaa hattua, he eivät ole voineet tehdä etätöitä vaan ottaneet sairastumisen riskin. SELiähän on pidetty takavuosina perinteisenä liittona, mutta uusi aika vaatii uusia toimintatapoja. Jos yrityskohtainen sopiminen tulisi eteen elintarviketeollisuudessa, edessä olisi satoja neuvotteluja työehtosopimuksesta. Liiton on taattav, että työntekijät tietävät oikeutensa ja työstä saa työstä säällisen korvauksen eli palkalla tulee toimeen, hän luettelee. Sopijaosapuoli on liitto, kun meillä on tarpeeksi työntekijöitä yrityksessä. Mutta jos maailman elintarvikemarkkinat häiriintyvät, se näkyy Suomessakin yhä kohoavana ruoan hinnannousuna. Tulevaisuuden hahmottamista yhdessä saisi olla ehkä enemmän. Kyllä perinteinen suomalainen malli, jossa yhdessä neuvotellaan on edelleen tavoiteltavaa. Pohjoismainen malli on taannut yhteiskunnan vakauden, mutta ehkä tämä aika on sellainen, ettei sitä de_09062022_28.indd 31 de_09062022_28.indd 31 1.6.2022 11.49 1.6.2022 11.49. Lindholm pohtii, kuinka ketterä SEL on, jos jotain odottamatonta tapahtuu. Se huolestuttaa Väänästäkin. Kaksikko on sitä mieltä, että suomalainen yhteiskunta tarvitsee edelleen ay-liikettä ja sopimisen kulttuuria. Huippuvuosista se on laskenut SELissä noin 70 prosenttiin. – Asioista voi olla eri mieltä, mutta keinot saisivat pysyä sivistyneissä aisoissa. PÄÄMÄÄRÄ ON MOLEMMILLA RYHMILLÄ SAMA: TOIMIA JÄSENTEN PUOLESTA, HEIDÄN HYVÄKSEEN. Yksi hänellä kuitenkin on: – Omasta porukasta täytyy pitää huolta ja myös siitä, että liiton sisällä on tasapainoinen tilanne. Väänänen uskoo, että korona-aika herätti monet järjestöt opettelemaan uusia tapoja tehdä toisin. – Tärkeää on, että me osaltamme varmistamme sen, että suomalaisten elintarvikkeiden tuotanto pysyy Suomessa. Lakot eivät ole ainoa tapa, ja niitä on todellisuudessa Suomessa aika vähän, kuten ulosmarssejakin. Poikkeusoloista on saatu elintarvikealallakin kokemusta koronapandemian iskettyä. nähdä. – Kun on pakko, keinoja ja innovatiivisuutta löytyy ihmisissä. Sopimisen kulttuurin kriisistä on puhuttu. VÄÄNÄSELLE LIITTOSIHTEERINÄ on erityisen tärkeää järjestäytymisasteen pysyminen korkeana. LINDHOLM ON koettanut olla antamatta kovasti evästyksiä seuraajalleen. Ja se palvelee molempia osapuolia. Ja sitä on hämmästelty. – Työnantaja varmaan heräisi todellisuuteen viimeistään siinä vaiheessa, kun olisi yksin edustamassa itseään siellä neuvottelupöydässä. 31 Demokraatti elintarviketuotantonsa nyt siihen malliin, ettei sinne ole kovin helppoa palata. Se on kohdellut yrityksiä hyvin eri tavalla: ”Toisen firman ihmiset olivat lomautettuna, kun toisessa painettiin ylitöitä”, Lindholm toteaa. Mutta se ei käy. – En ole ihan varma sopimisen laadusta siinä vaiheessa, kun mennään yrityskohtaisiin sopimuksiin eli, kun jokainen yritys solmii omat sopimuksensa ja ammattiliitto halutaan pahimmillaan ulos neuvotteluista. Työnantajapuoli hyökkää ideologia edellä ay-liikettä kohtaan. Mutta se on ollut monelle tavoite ja se liittyy yhteiskuntarauhaan. Lindholmin mukaan suomalaisen sopimisen mallin murentumisen uhka on noteerattu myös kansainvälisissä ay-piireissä. – Monessa Keskija Etelä-Euroopan maassa on ollut ehkä hieman liian romantisoitukin kuva pohjoismaisen sopimisen mallista. Lindholm arvioi, että Suomen omavaraisuus viljasta on ihan hyvä: ruoan loppuminen ei uhkaa. – Eri aikoina tarvitaan erilaisia lähestymistapoja. Hänen mielestään voisi olla ketterämpikin
Jag tror inte att det kommer att ske någon förändring i vårt tankesätt, säger Qvintus. I den här nya situationen och med det nya besde_09062022_32.indd 32 de_09062022_32.indd 32 30.5.2022 17.00 30.5.2022 17.00. Det berättar någonting om hur pass nära vi är varandra och hur likadana vi är som folk, som kultur. Vi är och vi har varit så nära grannar, så nära syskon som två länder bara kan vara. – Vi tänker inte endast på oss själva utan tanken är alltid att hur går det för någon annan. Pidempi versio on julkaistu 20.5. 32 Demokraatti Kielikylpy Ruotsinkielinen artikkeli yhteistyössä Arbetarbladetin kanssa. Det hör inte till vår natur att vi hotar någon. Det här säkerhetstänkandet kommer Finland och Sverige ta med sig när vi går med i Nato. GÄLLANDE NORGES erfarenhet som medlem i Nato och granne till Ryssland anser Qvintus att det har gått bra. Bättre att vi går tillsammans Qvintus tror att Finland kommer att vara en fredsmäklare också i fortsättningen. Text Topi Lappalainen / Bild Nora Vilva ”J ag tycker att det är ytterst viktigt att Finland och Sverige går med i Nato tillsammans. – Hela Europa har fått tänka om, men också Finland som en del av västvärlden och Europa. Jag tycker att det är beskrivande för vårt samhällssystem. Enligt Qvintus syns det nordiska sättet att tänka i samhällsreformer och i det att man får gratis sjukvård och utbildning. Det går hand i hand. Han ser ett samband med hur man tänker på välfärd och hur man ser på säkerhetspolitik i Norden. Qvintus betonar att mänskliga rättigheter har varit av grundläggande värde i både Finland och Sverige. Qvintus påpekar att den säkerhetspolitiska miljön har förändrats, först i och med kriget i Georgien 2008 och annekteringen av Krim 2014 och nu så allvarligt att Ryssland har invaderat Ukraina. Vi har fått bygga om vår utrikesoch säkerhetspolitiska linje. Jag tror att detsamma gäller också EU. Vi söker alltid lösningar, vi söker att lösa problem, inte orsaka problem. – Det handlar inte om mängden av vapen eller hur starka vapen man har utan säkerheten handlar också om det att den överlägsna majoriteten av befolkningen känner tillhörighet, att någon bryr sig om dem och att de är delaktiga, de är med, att de är viktiga. Qvintus tror att i Nato blir samarbetet ännu tätare mellan Finland och Sverige. – Det är det som Finland alltid är ute efter, fred i hela världen. arbetarbladet.fi:ssä. Det finns överallt i resten av världen men jag tycker inte att det är lika dominerande någon annanstans än i Norden. Vi tror starkt på att jag har det bättre om också alla andra har det bättre. Enligt Qvintus är det helt unikt hur vi har lyckats bygga vårt samhällssystem i Norden, hur samhället fungerar och hur samhället hjälper, stöder och möjliggör vardagen åt människor. Det kommer Finland helt garanterat att fortsätta med också i Nato. Den rösten kommer att stärkas också i och med att Finland och Sverige blir medlemmar i försvarsalliansen Nato. – Jag tror att varje finländare som åker till Sverige känner sig hemma och jag tror att varje svensk som kommer till Finland känner sig hemma. – Det är bättre att vi går tillsammans än att antingen Finland eller Sverige skulle ha gått ensamt. – Också det nordiska samarbetet, som är jätteviktigt för Finland och för hela Norden, kommer att bli tätare. Dimitri Qvintus: Vi har alltid varit för säkerhet, trygghet och fred. – Finland är inget hot mot någon. Det här sättet att tänka är beskrivande för nordiska länder. Enligt Qvintus finns det också skillnader men i grund och botten är vi likadana tack vare kopplingar som har med värderingar, kultur och språk att göra. Vi är ett litet land, en liten befolkning. – Att man främjar mänskliga rättigheter, att man tar i beaktande framför allt flickornas och kvinnornas ställning och rättigheter i världen. Han påpekar att alla nordiska länder kommer att vara med i försvarsalliansen Nato. Han tror att Finland kommer att vara en fredsmäklare också i fortsättningen. Det har vi alltid varit och det har vi sett också nu de senaste åren med allt tätare försvarssamarbete, sade Dimitri Qvintus
Det har varit så alla de här åren och det gäller också när Finland är med i Nato. Det är en pragmatisk sak. Medan linjen har varit rätt, betonar Qvintus att omständigheterna har ändrats. Det är ingenting att jubla över, eftersom det är krig i Europa. – Det att vi blir medlemmar i Nato är inte något misslyckande med tanke på vår hittillsvarande linje. Nu har vi gjort den bedömningen att det bästa alternativet för Finland och finländarnas säkerhet och trygghet är medlemskap i Nato. Nu har statsledningen gjort den bedömningen och jag måste betona det att folket och folkopinionen har möjliggjort den här situationen. Det långvariga utrikesoch säkerhetspolitiska tänkandet fortsätter, avslutar Qvintus. Alla dörrar har stått öppna för oss. 33 Demokraatti Lisää juttuja: Arbetarbladet.fi grannar = naapurit försvarssamarbete = puolustus yhteistyö Norden = Pohjoismaat samhällssystem = yhteiskunta järjestelmä välfärd = hyvinvointi säkerhetspolitik = turvallisuus politiikka mänskliga rättigheter = ihmis oikeudet tankesätt = ajattelutapa fredsmäklare = rauhanvälittäjä hittillsvarande = tähänastinen Ordlista lutet, som jag tycker att är rätt, så jag förstår att många undrar att har den hittillsvarande utrikespolitiska linjen varit fel. Qvintus understryker också att det inte är mot någon som man har fattat beslutet. Vi har alltid varit för säkerhet, trygghet och fred. de_09062022_32.indd 33 de_09062022_32.indd 33 30.5.2022 17.00 30.5.2022 17.00. – Huvudsaken har alltid varit och kommer alltid i fortsättningen att vara det att vi maximerar vår säkerhet. Det tror jag starkt på. Det är endast tack vare den utrikesoch säkerhetspolitiska linjen som vi tillsammans har valt och som vi också har fört alla de här åren. Vi kan och har kunnat fatta vårt eget beslut. Mitt svar är att nej, tvärtom, säger Qvintus. Den här lösningen är också för saker och inte mot någonting och det är det finländska sättet att se på saker. En överlägsen majoritet av finländare är för Natomedlemskap. – Vår utrikesoch säkerhetspolitik har aldrig varit mot någon. Enligt Qvintus är huvudsaken i Finlands utrikesoch säkerhetspolitik att maximera finländarnas säkerhet. – Det är endast tack vare vår hittillsvarande linje som Finland är i en sådan situation att vi på riktigt ärligt har spelrum och valfrihet
34 Demokraatti UUSILLE RAITEILLE Petri Lillqvist haaveili jo lapsena raitiovaununkuljettajan työstä. Ura kuitenkin urkeni turvallisuusalalle, josta työttömäksi jääminen johti alanvaihtoon yli viisikymppisenä. Teksti Anna-Liisa Blomberg / Kuvat Nora Vilva KASVO de_09062022_34.indd 34 de_09062022_34.indd 34 1.6.2022 12.00 1.6.2022 12.00
35 Demokraatti de_09062022_34.indd 35 de_09062022_34.indd 35 1.6.2022 12.00 1.6.2022 12.00
Petri Lillqvist ymmärsi, että tällä kertaa lotossa saattaisi tulla se ei-toivottu jättipotti. Molemmissa uuden ja edellisestä huimasti poikkeavan työkulttuurin omaksuminen oli kiinnostavaa. Hain kyllä sinne ja pariin muuhun paikkaan, mutta puolivillaisesti. – Ajatus opiskelijaelämään – lihamakaronilaatikon lämmittämiseen – vaihtamisesta ei tuntunut hirveän houkuttelevalta, Lillqvist kiteyttää. – Siinä kävikin niin, että hän lähtikin aikaisemmin eläkkeelle. Tutuksi tuli uuden oppiminen. Hän sai kannustavia viestejä mainitessaan, mihin on hakenut. – Ymmärsin, että se voi tapahtua. Lillqvist ilmoittautui heti työttömäksi työnhakijaksi ja heitti verkot tutuille vesille – kertoi kollegoilleen turvallisuusalalla, että nyt olisi tarjolla kokenut tekijä työhön. Huomasin, että aloin jo odottaa sitä ”valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun” -vastausta. Lillqvistin puheista loistaa, että hän todella nautti ajastaan Digitalla ja samalla tapaa myöhemmin Finnairilla. Kummassakin firmassa työyhteisö oli erilaisten ihmisten kanssa toimimisesta pitävän Lillqvistin mielestä mahtava. työhönotosta vastaavan henkilön oveen. Kyllä sitä mietti, että olenko heittänyt 24 vuotta elämästäni hukkaan ja tehnyt vääriä valintoja, Lillqvist kuvailee. Ajattelin, että nyt olisi oikea hetki kokeilla siipiä muuallakin, hän kertoo. Niinpä hän käveli Hakaniemen postiin ja koputti SE ALKOI SYÖDÄ USKOA OMAAN OSAAMISEEN JA KÄYMÄÄN ITSETUNNON PÄÄLLE. Siitä, mitä hänelle siinä neuvotteluhuoneessa sanottiin, ei jäänyt mieleen juuri muuta kuin että torstaina ei tarvitsisi tulla töihin. En pettynyt, koska tykkäsin työstäni ja työporukasta, hän jatkaa. Ensimmäistä kertaa yt-neuvottelut koskivat myös turvallisuusyksikköä. – Oli tunne, että neljätoista vuotta kenttätehtävissä alkaa riittää. Herttoniemessä viisilapsisen perheen nuorimmaisena kasvanut Lillqvist kuvailee lapsena haaveilleensa sellaisista ammateista, joista nyt 1970-luvun vekaroiden voi kuvitella haaveilleen. Tiesin, että tällä tunteen palolla – tai sen puutteella – en tule saamaan opiskelupaikkaa. HYPPY TUNTEMATTOMAAN. Kentällä ei jäänyt harhakuvitelmia siitä, millaista ihmisen elämä voi karuimmillaan olla, Lillqvist kuvaa. Valmistuttuaan hän pääsi töihin Helsingin keskustan poliisipiiriin Pienelle Roobertinkadulle, ”Pikku Roballe”. – Ensimmäinen työvuoroni oli uudenvuoden aatto vuonna 1990. Postin asiakaspalvelutehtävissä hän pääsi työn ja säännöllisen palkan makuun siinä määrin, että opiskelut jäivät. Vaikka syntyperäisenä hesalaisena tiedän, millainen on uusivuosi Helsingissä, niin oli se erikoinen päivä. Oli se aikamoinen paukku, Lillqvist muistelee. Mutta toisaalta, että voi saavuttaa jotain, pitää ottaa myös riskejä, Lillqvist sanoo. – Se alkoi syödä uskoa omaan osaamiseen ja käymään itsetunnon päälle. Yritysmaailmaan siirtyminen tarkoittaisi parempaa palkkaa, mutta samalla kasvaisi riski joutua irtisanotuksi. Lähtö sen kuuluisan valtion pitkän, mutta kapean leivän äärestä toki mietitytti. Poliisin työssä tuli nähtyä kaikkea mahdollista. – Suuri kiinnostuksen aiheeni on aina ollut valtio-oppi ja poliittinen historia. Oli se silti shokki. Kuukausien kuluessa usko rapisi, kun ahkerasta hakemisesta huolimatta työpaikkaa ei irronnutkaan. TYÖNHAKU OLI varsin erilaista vuonna 1985, kun juuri armeijasta kotiutunut Petri Lillqvist sai ensimmäisen työpaikkansa. En enää halunnut kertoa ihmisille työnhausta. Hän muistelee, kuinka hän lupautui Digitalla ottamaan työsuojelupäällikön tehtävät haltuunsa sitten, kun edeltäjä jäisi reilun vuoden kuluttua eläkkeelle. Postista Lillqvist lähtikin poliisikouluun Tampereelle osin lapsuuden unelman, osin melko varman ja turvatun työpaikan perässä. Vuonna 2004 tuli pohdittavaksi, haluaisiko hän uusia tehtäviä poliisihallinnon sisällä vai vaihtaa alaa. Yhtenä päivänä hän tuli huoneeseeni mukanaan nippu mappeja, että tässä olisivat nämä työde_09062022_34.indd 36 de_09062022_34.indd 36 1.6.2022 12.00 1.6.2022 12.00. Alkuun hän kertoi sukulaisille ja ystäville työnhaustaan. Hän uskoi, että kymmenen vuoden yritysja työturvallisuuden kokemuksella ja aiemmalla neljäntoista vuoden poliisiuralla olisi painoarvoa työmarkkinoilla. Poliisi, bussikuski, raitiovaunun kuljettaja, kaivinkonekuski... Kerran se piti tehdä rytinällä. Sellaiseksi Petri Lillqvist kuvailee siirtymistään poliisista siviilipuolelle tvja radioverkkoyhtiö Digitaan turvallisuuspäällikön tehtävään. 36 Demokraatti D-KASVO F innairilla ”yt-lottokone” kävi säännöllisesti ja pyörähti käyntiin taas talvella 2014. Se jäi mieleen. Se oli täysin oma maailmansa – työyhteisössä oli pääasiassa insinöörejä ja ammattislangissa vilisivät Lillqvistille uppo-oudot termit. Armeija päättyi syksyllä, eikä hakuja opintoihin ollut avoinna. Molemmissa työpaikoissa tittelit lisääntyivät ja siinä samalla osaaminen karttui. Kun hän ei tullut valituksi, sateli puhelimeen ”eivät tiedä, mitä menettivät” -tsemppiviestejä. – Työpisteelleni palattuani istuin siinä ja mietin, että olen ollut yhtäjaksoisesti työelämässä vuodesta 1985 ja tähän keskiviikkoaamuun se sitten päättyi
Joskus rekrytoijien päätös oli helppo ymmärtää. Virkailija tuumasi Lillqvistin tietoja katsoessaan, ettei hänellä ollut tarjota turvallisuusalan töitä. Ehkä työnantajat ajattelivat, että nuoremman saisi koulittua helpommin yrityksen näköiseksi kuin urallaan jo tiettyihin tapoihin tottuneen konkarin, hän tuumii. Raideammattilaiset JHL ry:n ja Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:n hallitusten jäsen . Sitten tuli kutsu työttömän työnhakijan it-iltapäivään, jossa opeteltaisiin internetin käyttämistä työnhaussa. Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi ry:n hallituksen jäsen . Turvallisuusja työsuojelupäällikkönä sekä operatiivisen turvallisuuden päällikkönä Finnairilla 2011–2014 . Olihan hänellä kuitenkin roppakaupalla kokemusta, eikä hän myöskään hinnoitellut itseään palkkatoiveissa ulos kilpailusta. Työttömyys venyi, eikä te-toimistosta kuulunut mitään. harrastaa lukemista, politiikkaa ja kävelyretkä Helsingissä kameran kanssa suojelupäällikön paperit, että se on nyt moro! Okei. – Osallistuminen oli edellytys sille, että työttömyyskorvaus juoksee. syntynyt Helsingissä 1964 . Aloin katsoa aikuiskoulutusvaihtoehtoja, hän kertoo. 37 Demokraatti PETRI LILLQVIST . Uudella alalla palkka ei todennäköisesti olisi yhtä hyvä kuin aikaisemmin, mutta mielessä oli myös tuleva eläke. Toisaalta hassulta tuntui sekin, että joihinkin töihin häntä pidettiin liian USEIN EDELLYTETÄÄN KOKEMUSTA JA NÄKEMYSTÄ, MUTTA TYÖHÖN VALITAAN TÄYSIN VIHREÄ HAKIJA. Postissa asiakaspalvelijana 1985–1990 . YK:n rauhanturvaoperaatiossa Golanilla 1987–1988 . Hän oli huomannut ilmoituksen, että taloon haettiin turvallisuuspäällikköä, joka olisi myös lentohenkilökunnan työsuojelupäällikkö. Sitten koitti se keskiviikkoaamu ja kutsu siihen neuvotteluhuoneeseen, jossa Petri Lillqvist sai potkut. Kävin kuuntelemassa. Virkailijan mielestä Lillqvistin suunnitelmat työnhakuun kuulostivat hyviltä, joten seuraava yhteydenotto sovittiin puolen vuoden päähän. perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi aikuista tytärtä . – Mielessäni oli jo se musertava ajatus, että kohta tulee työttömyyteni kaksivuotispäivä. Jälleen kerran viihdyin hyvin, Lillqvist kuvailee. Ja edelleen te-toimistossa todettiin etteivät he oikein löydä minulle tehtäviä. Turvallisuusja työturvallisuuspäällikkönä sekä riskienhallintajohtajana Digitalla 2004–2010 . TE-TOIMISTOSTA SOITETTIIN tovi sen jälkeen, kun Petri Lillqvist oli jäänyt työttömäksi. Ei ole salaisuus, että yli 50-vuotiaana työllistyminen on usein vaikeampaa kuin nuoremmilla. – Siinä on koominen ristiriita, että edellytetään kokemusta ja näkemystä, mutta sitten työhön valitaan joku täysin vihreä hakija suoraan koulun penkiltä, hän pohtii. ANSIOSIDONNAINEN PÄIVÄRAHA olisi ollut parempi, mutta Petri Lillqvist ei työttömäksi jäädessään kuulunut mide_09062022_34.indd 37 de_09062022_34.indd 37 1.6.2022 12.00 1.6.2022 12.00. Oli mielenkiintoista tehdä työtä, jossa hän oli tiiviisti yhteydessä eri maissa työskenteleviin finnairilaisiin. Erääseen hänelle ennestään tuttuun paikkaan haluttiin joku, joka toisi uutta näkökulmaa. Ay-väen Sosialidemokraatit ry:n johtokunnan jäsen . Myös Lillqvististä alkoi tuntua, että ikä oli keskeinen syy siihen, ettei työnhaussa tärpännyt. – Tunsin siinä tiimissä olevia ihmisiä ja ymmärsin hyvin, että olen aivan liian samanlainen heidän kanssaan, enkä toisi tiimiin uutta, Lillqvist kertaa. Poliisi 1990–2004 . Finnairilla hän aloitti vuonna 2010. Raitioja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry:n puheenjohtaja . Lentoyhtiössä työskentely tuntui kiinnostavalta, ja hän kertookin pitäneensä työssään juuri sen kansainvälisestä ulottuvuudesta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajiston jäsen . pätevänä. Sitten ryhdyttiin googlaamaan, että mitäs työsuojelupäällikkö oikein tekee, Lillqvist muistelee. – Se oli 24/7 työtä, kun yhteyttä pidettiin eri aikavyöhykkeillä työskenteleviin ihmisiin. Olin päässyt pohdinnassani siihen pisteeseen, että yritysturvallisuusala on meikäläisen osalta nähty. Haastavaakin se oli. Mikä tahansa palkka olisi parempi kuin Kelan työttömyyskorvaus. Hylkäys toisensa jälkeen kirpaisee, vaikka kuinka ymmärtäisi syyt niiden taustalla. Puolen vuoden päähän sovittua päivämäärää lykättiin vain eteenpäin. Raitiovaununkuljettaja, Kaupunkiliikenne oy 2016–
Vauhti työssä oli niin kova, koko ajan oli niin monta muuta asiaa, että sitä ei yksinkertaisesti ajatellut. Kantapään kautta opin, että peruspäiväraha ei ole kiva juttu ja että varokeinona työttömyyskassaan kuuluminen on se, mitä järkevät ihmiset tekevät, hän kertoo. Koen, että pelkkänä jäsenenä oleminen ja jonnekin Facebook-ryhmään kommenttien kirjoittaminen ei johda mihinkään. Jos haluaa vaikuttaa, pitää olla sellaisessa asemassa, jossa pystyy vaikuttamaan, Raitioja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry:n puheenjohtajana tätä nykyä toimiva Petri Lillqvist sanoo. de_09062022_34.indd 38 de_09062022_34.indd 38 1.6.2022 12.00 1.6.2022 12.00. Lillqvist neuvoo palauttamaan mieleen, miksi on aikoinaan tehnyt mitäkin työtä. Olen pystynyt hyödyntämään, jos en ihan riskienhallintaosaamista, niin ainakin poliisiaikana omaksuttua ammattitaitoa ja asennetta. Tarve edunvalvonnalle on ilmeinen ja se oli myös asia, joka sai minut lähtemään mukaan. – Toinen puoli tuntuu ajattelevan, että toinen yrittää vedättää ja toinen puoli taas ajattelee toisen yrittävän vain laiskotella. Olihan se tietysti iso muutos. En ollut edes ottanut selvää, mihin ammatiliittoon voisin kuulua. SE KAIKKI JÄTTÄÄ OSAAMISJÄLJEN. – Ajattelin, että hitto soikoon, tuonnehan minä haen! Pääsin helmikuun alussa alkavalle kurssille. – Olen tykännyt työstä, se on sopivan itsenäistä. 38 Demokraatti yleensä ne eivät käyttäydy kauhean loogisesti. ASENNOITUMISTA SE vaati, mutta toisaalta mielessä oli myös ilo siitä, että pääsi takaisin työelämään. Kunhan muistaa tarkkailla, mitä muut tienkäyttäjät tekevät – hinkään ammattiliittoon eikä työttömyyskassaan. Siihen te-keskus kyllä reagoi nopeasti. Vuodenvaihteen jälkeen ilmoitin te-keskukseen, etten tulekaan bussikuskikurssille. Hän haki koulutukseen, jonka oli määrä alkaa tammikuussa. – Ratikka kulkee suhteellisen kovaa ja pitää kivaa kolinaa, joten joo, on se vastannut. Parin päivän kuluttua tuli kirje, jossa kerrottiin karenssista, koska olin kieltäytynyt työllistämiskoulutuksesta. Työntekijöiden ja työnantajan tai työnjohdon välillä onkin jännitteitä. Jälkeenpäin hän on miettinyt sitä tarkemmin, että mikseivät ay-asiat ylipäätään olleet hänellä mielessä aiemmin. Puolin ja toisin pystyttiin puhumaan asioista ja mahdolliset ongelmat hoidettiin saman tien. Lillqvist kertoo, että yritysmaailmassa hän oli tottunut siihen, että suhde esimieheen oli hyvä. No, onko ratikkakuskin työ vastannut pienen Petrin odotuksia. – Olen huomannut, että ehkä sen takia myös pystyn suhtautumaan moneen tilanteeseen ja asiakkaaseen aika eri tavalla. EN OLLUT EDES OTTANUT SELVÄÄ, MIHIN AMMATTI LIITTOON VOISIN KUULUA. Kun on poliisitausta, osaa puhua ja kuunnella ihmisiä. Hän rohkaiseekin muita mahdollisesti pitkän uran jälkeen työttömäksi jääneitä, että ei kannata välttämättä jumittua liian pitkäksi aikaa etsimään työtä viimeisimmän työpaikan mukaan. Sitten hän huomasikin, että HKL (nykyinen Kaupunkiliikenne oy) hakee raitiovaununkuljettajia. Ja antaa tiettyjen asioiden mennä sopivalla tavalla ohi korvien. Se kaikki jättää osaamisjäljen ihmiseen. – Se ehkä kuvaa myös asennettani työttömyyden uhkaan. – Ajatus, että siinä olisi tarvinnut jonkun luottamushenkilön siihen väliin puhumaan, oli tosi vieras, hän kertoo. Mielessään joutui käymään sen muokkauksen, että kun Finnairilla vastuualue oli globaali, niin nyt vastuualue rajoittuu pienempään yksikköön. KUN PÄÄTÖS alanvaihdosta oli tehty, osui Petri Lillqvistin silmiin ensin ilmoitus työvoimakoulutuksesta, jossa koulutettiin linja-autonkuljettajia. Ihmistuntemusta, Lillqvist summaa. Se syvin ja paras osaaminen ei ehkä olekaan siinä viimeisimmässä työssä tai kahdessa, vaan aiemmin, hän sanoo. – Kaikki se työ, mitä ihminen on urallaan tehnyt, on arvokasta. Ura raitiovaununkuljettajana alkoi vappuaattona 2016. Siinä vaiheessa se ei enää huolestuttanut, Lillqvist hymähtää. KAIKKI SE TYÖ, MITÄ IHMINEN ON URALLAAN TEHNYT, ON ARVOKASTA. Palauttaa mieleen, että tuosta minä tykkäsin, tuon osasin. Petri Lillqvistiä auttoi myös ajatus siitä, että hän palasi tavallaan alkuun – asiakaspalveluun, josta hän on aina pitänyt kovasti. Ratikkaan ja siihen vuoroon, mitä ajaa, Lillqvist kertoo. Sittemmin hän on huomannut, että työpaikasta riippuen tilanne voi olla hyvin erilainen. Epäluottamusta puolin ja toisin. Se täytyy vain koittaa kaivaa uudestaan esiin ja hyödyntää, hän sanoo. On aikaa ajatella suuria ajatuksia aina välillä. – Kannattaa uskaltaa myös päästää irti ja miettiä osaamistaan taaksepäin. Paluu koitti myös helsinkiläisten pariin, joka oli tuttua poliisiajoista. – Minulla kävi tuuri, kun olen päässyt kokeilemaan kahta toiveammattiani
Paras tapa vaikuttaa työelämään on istua pöydissä, joissa siitä päätetään. SE KAIKKI JÄTTÄÄ OSAAMISJÄLJEN. KAIKKI SE TYÖ, MITÄ IHMINEN ON URALLAAN TEHNYT, ON ARVOKASTA. Mitkä ovat elämäsi kolme tärkeintä päätöstä. Poliisin ammatti loi perustan kaikelle muulle elämässäni. 3 TÄRKEINTÄ 3 Mennä mukaan ay-toimintaan ja politiikkaan. de_09062022_34.indd 39 de_09062022_34.indd 39 1.6.2022 12.00 1.6.2022 12.00. 39 Demokraatti 1 Sitoutua elämäni tärkeimpään ihmiseen, jonka kanssa olen ollut naimisissa kohta 30 vuotta. 2 Hakea poliisikouluun
Turpeen energiakäyttö aiheuttaa valtavasti ilmastopäästöjä, kuormittaa vesistöjä ja uhkaa uhanalaisia suoluontotyyppejä. Sota vaikuttaa myös luontoon. Suomen energiahuollosta on pidettävä huolta, mutta päättäjien on huolehdittava, että turpeen energiakäytöstä luovutaan alkuperäisen suunnitelman mukaisessa aikataulussa. Lisäksi sota vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tehtävään politiikkaan myös Suomessa, EU-tasolla ja globaalisti. Ukrainan sota on kuitenkin kääntämässä Suomen energiapolitiikan suuntaa turpeen osalta. Energiahuollon varmistaminen ja ilmastokriisin ratkaiseminen ovat kaksi ongelmaa, joilla on sama ratkaisu: kestävä uusiutuva energia. SOTA LISÄÄ myös hakkuupaineita Suomen metsissä, kun metsäyhtiöt hakevat korvaavaa puuta tyrehtyneen Venäjän-tuonnin tilalle. 40 Demokraatti U krainassa käytävä sota on järkyttävä humanitaarinen kriisi. Lisäämällä metsien suojelua tuetaan myös metsätalouden jatkamisen edellytyksiä. SUOMESSA NYKYISEN hallituksen tavoite on ollut puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä. Erityisen tärkeää olisi huolehtia valtion omien luonnontilaltaan arvokkaimpien metsäalueiden suojelusta, jotta niiden monimuotoisuus saadaan turvattua. Lisäksi on aika ottaa käyttöön vanhat hyvät keinot, kuten energian säästäminen ja energiatehokkuuden lisääminen. Isoin paine on korvata tuontipuuhake kotimaisella hakkeella puun energiakäytössä. Konkreettisimmin sodan ympäristövaikutukset näkyvät tietenkin Ukrainassa, jossa ympäristöön voi päästä saasteita sekä myrkkyjä ja tulipalot tuhota metsää. Suomen metsissä elävistä lajeista peräti 833 on uhanalaisia. Ajatukseni ovat ukrainalaisten ja kaikkien niiden ihmisten puolella, joihin sota vaikuttaa. ISO KYSYMYS on myös energia. Ukrainan sota vaikuttaa ympäristöön NYT ON AIKA OTTAA KÄYTTÖÖN VANHAT HYVÄT KEINOT: ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS. Määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä ja kasvaa edelleen, jos hakkuut jatkuvat samaan tapaan – saati lisääntyvät. Uusiutuvilla energialähteillä, kuten tuulija aurinkovoimalla, tuotetun sähkön edistäminen on paras tapa varmistaa pitkän aikavälin energiahuolto ja samalla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. KOLUMNI Jari Luukkonen jari.luukkonen@wwf.fi de_09062022_40.indd 40 de_09062022_40.indd 40 31.5.2022 12.29 31.5.2022 12.29. Kirjoittaja on suojelujohtaja, WWF Suomi
En paljon valehtele, kun sanon, että vauvan myötä on alkanut uusi elämä. Talvella oli ensin tes-neuvottelua ja sitten tuli jäseniimme vaikuttava Ukrainan sota, joten isyysvapaa ja lomailu ovat jääneet vähemmälle. Tämä sen takia, että vuoden vaihteessa meille syntyi tyttö. Tällä hetkellä näen peilissä palaneen naaman. Sitten lämmitetään maitoa tai vaihdetaan vaippa. Näin vanhaksi on täytynyt elää, että olen saanut kokea näin mahtavia aamuja. On niitä vielä jäljellä, mutta tukka on jo varsin ohut. Olen aamutorkku ihminen enkä tykkää herätä kovin aikaisin. Jos en muuten niin heräämällä, vaikkakin välillä vastentahtoisesti. Viikonloppuna kasattiin terassia ja aurinko paistoi niin paljon, että en ole sen jälkeen pystynyt kampaamaan tukkaakaan. Vaimo on sen pääasissa hoitanut herkkäunisempana, mutta olen yrittänyt osallistua. 41 Demokraatti KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi Tero Palomäki 49-vuotias Rautatiealan Unioni RAU ry:n puheenjohtaja P eilikuvastani tulee mieleen 49-vuotias nuori mies. Heräilen pari kolme kertaa yössä vauvan itkuun. KASVOT PEILISSÄ Teksti ja kuva Nora Vilva nora.vilva@demokraatti.fi de_09062022_41.indd 41 de_09062022_41.indd 41 31.5.2022 18.28 31.5.2022 18.28. Olimme aikaisemmin matkustelleet kaikki vapaat, ja sitten yhtäkkiä kyyhötettiin kotona. Sitten kun hän huomaa, että joku herää, on hän aivan täynnä iloa ja riemua. Kyllä koronan aikana meni vähän tylsäksi, kun vaimon kanssa kahdestaan katsoimme kaksi vuotta televisiota. Joskus on ollut raskasta huonojen yöunien vuoksi, mutta vauva on tuonut meille paljon iloa. Tyttö herää siinä viiden kuuden maissa, mutta ei herätä meitä, jos hänellä ei ole nälkä tai joku hätä. Oli hirveästi aikaa iltaisin emmekä voineet tehdä mitään. Hiukset ovat ainakin vuosien varrella ohentuneet. Vauvan riemu antaa paljon voimaa
Ruotsalaiset Rebecka Martinsonja Fabian Risk -romaanisarjat tulevat tiensä päähän. Ropposen rönsyilevän runsas tarinaniskentä saattelee Kuhalan Helsingissä myös muihin outoihin tilanteisiin. Itse asiassa letkankin kulku katkeaa, sillä Putinin ”superlimusiini” Kortezh hyytyy Mannerheimitielle. Kuten kohtaamiseen itsensä Vladimir Putinin kanssa. Kuhala-dekkari eli lähes kirja per vuosi tahtia on edetty. Ja heti seuraavan mutkan takana tarinassa odottaa ehta leveäkuonokaimaanikin, johon Kuhala törmää Samaria-yömajassa, jonne päätyy öitsemään Helsingin reissullaan. Tuo katkelma paitsi väläyttää Ropposen kielellistä notkeutta, avaa myös uuden kirjan nimen. ”Miehen hengitys tuoksahti tunkkaiselle, mutta hän ei saanut oikein tuotettua tilanteeseen sopivaa uhkausta, solvausta tai mitä nyt hautoikaan, vaan tyytyi hymyyn, joka paljasti terävät matelijalihansyöjän kulmahampaat ja tukun luonnevikoja.” KULTTUURI Kevätkesäisessä dekkarikatselmuksessa on luvassa alkuja ja loppuja. Markku Ropponen esitteli omapäisen sankarinsa lukijoille ensi kerran rikosromaanissa Puhelu kiusaajalta vuonna 2002, ensi kesänä on oletettavasti vuorossa 20. Ja tasalaatuisesti: vaikka Kuhala tuntee vanhentuessaan fyysisen rapistumisen merkit, ei lukija näe samaa kerronnan ja ennen kaikkea kielen tasossa. Ja yksi kestosuosikki jatkaa seikkalujaan kohti kolmatta vuosikymmentä. (Ropponen ei taatusti kirjoittaessaan arvannut, kuinka ajankohtaista episodia oli luomassa.) Kuhala näet jämähtää jumiin naapurin päämiehen autosaattueen katkaistessa liikenteen Helsingin keskustassa. Helsinkiin Oton vie edesmenneen kaverin, sarjan edellisestä romaanista Kuhala ja kuuma kultahippu tutun Huitsin jäähyväiskirje, joka vihjaa Stadissa odottavasta pikku perinnöstä. Uusia sarja-avauksia tulee niin Ruotsista kuin Suomesta. Se paljastuu sittemmin tuoksi mainituksi jättihipuksi. Ja siinä hässäkässä Kuhalan uskollinen ystävä Hippu-koira päättää tempautua hihnastaan karkude_09062022_42.indd 42 de_09062022_42.indd 42 1.6.2022 11.33 1.6.2022 11.33. Teksti Rolf Bamberg / Kuva iStock J yväskyläläisen yksityisetsivän Otto Kuhalan värikkäitä tutkimuksia seuraava dekkarisarja täyttää tänä keväänä jo 20 vuotta. 42 Demokraatti KUHALA KOHTAA PUTININ Jyväskyläläisdekkari käy taas Stadissa. Ropposen suomihan on tunnetusti suvereenisinta tässä genressä
Juonta koristavat vielä pikkunippu paatuneita taparikollisia, kuollut housunkannatinmuseon (!) intendentti ja yhtä hengetön fataali femme sekä kultakauppoja vilunkiluonteisesti harrastava firma Platina & Harkko. ja suoraan yhden Putin-saattueen turva-auton ovesta sisään! Seuraa semisti kaaosta, attentaattiepäilyjä, Supon kuulusteluja. Asiaan kuuluu, että Kuhala on vaarassa ajautua itse epäillyksi osallisuudesta noihin tappotöihin. Tarinankulkuun liittyy myös muun muassa riehaantuva villisikalauma, jota Kuhala ja vanha kaverinsa kirjailija Kane pakenevat saunakopperoon – riemastuttava Seitsemän veljeksen Hiidenkivi-kohtauksen muunnelma. Kohta häntä ovat grillaamassa niin paikallispoliisivoimista tuttu Huttuharju kuin kooärpeen kyttäkin. Siinäpä riittää aineksia soppaan, jota Ropponen hämmentää tutuun tapaan kiivain kauhanpyöräytyksin. Jostan syystä nämä Kuhalan Helsinkiin ulottuvat seikkailut (nyt vuorossa kolmas) eivät nouse sarjan parhaimmistoon. Takuuviihdyttävä tämä uutuuskin toki on. 43 Demokraatti teille... KIRJA de_09062022_42.indd 43 de_09062022_42.indd 43 1.6.2022 11.33 1.6.2022 11.33. Profeetta eli Kuhala/Ropponen tuntuisi olevan vahvemmilla omalla maallaan Keski-Suomessa. Markku Ropponen: Kuhala ja kaimaanin hymy Tammi 2022, 352 s. Ja Ropposen tapaan siis täysin sivupolkuna itse päätarinasta, jossa taas Kuhala yrittää selvittää Säynätsalon liepeillä tapahtuneen kaksoissurmamysteeriä
Napakamman kirjailijanimen käyttöönoton ymmärtää hyvin siinä valossa, että AK on halunnut erottautua. Vähän joka nurkan takana odottaa uusi yllätys, uusi kätketty luonteenpiirre, uusi käänne, joka lähtee viemään tarinaa uusiin suuntiin. Tarina tosin päättyy sellaiseen loppukäänteeseen ja cliffhangeriin, ettei tiedä, minkälaista lakituparuljanssia on vielä luvassa. Kun vielä merkittävänä juonteena vyyhdissä on poliisin palveluksesta virkaheittona ulos heitetyn Ebba Tannerin de_09062022_42.indd 44 de_09062022_42.indd 44 1.6.2022 11.33 1.6.2022 11.33. KIRJA Syytön, kunnes toisin... Näitä Larssoneita kun löytyy Ruotsin dekkarimarkkinoiden huipulta kaksi jo entuudestaan, Åsa ja edesmennyt Stieg. Jonna Joskitt-Pöyry Into 2022, 363 s. Kuvittelin Anna Karolinan dekkariin tarttuessani, että olen esikoisteoksen äärellä ja että kyseessä olisi oikeussalidraamaksi kehittyvä tarina – molemmat väärin. 44 Demokraatti KULTTUURI Anna Karolina: Toinen meistä kuolee tänään Suom. Vaikka päähenkilöinä on arrogantti asianajaja Angela Köhler sekä tämän apurikseen palkkaama rentahtava ex-poliisi Ebba Tanner, ja heidän tehtävänään osoittaa murhasta epäilty nuori mies syyttömäksi, ei oikeudenkäyntiin asti kirjassa päästä. PERIAATTEESSA Toinen meistä kuolee tänään -jännäri etenee ihan perusmurhadekkarin tapaan, vaikka syyllinen on ainakin poliisin mielestä jo tiedossa ja todennäköisin syin vangittuna oikeudenkäyntiä odottamassa. Sama monikerroksisuus pätee myös tapausta penkoviin päähenkilöihin Ebbaan ja Angelaan, joten lukija on koukussa pääsemättömästi. Sisarensa tappajaksi epäillyn Nicolas Morettin oikeusavustajaksi poliisitalon käytävältä ”sattumalta” napattu Angela Köhler on kuitenkin eri mieltä: todisteet eivät riitä. Ja tarinan kulku tulee osoittamaan, miksi lainausmerkit sattuma-sanan ympärillä ovat perustellut. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Martin Magntorn O len itsekin lukenut ja näihin dekkareiden kausikatselmuksiini myös arvioinut tämän kirjailijan aiempia teoksia (ainakin Sinulle ei jää ketään, Minerva 2016, on käsitelty), mutta silloin hän esiintyi koko nimellään Anna Karolina Larsson. Uhrin, Nicolaksen sisaren Jasmine Morettin taustoista alkaa pala palalta kuoriutua esiin toinen toistaan yllättävämpiä asiota. Tragedialla on paljon enemmän kerroksia kuin alkuun näyttää
RÖNNBACKA ON selvästi halunnut lisätä vähän tempoa ja toimintaa verrattuna periinteisiin poliisiromaaneihin. Juonenkuljetuksessakin on vähän turhan paljon sattuman sanelemia juttuja. Vaikuttaa siltä, ettei Rönnbacka vielä ole päässyt sinuiksi tyylillisen rytminvaihdoksensa kanssa. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Nauska Y hdeksän Antti Hautalehto -dekkaria kymmenessä vuodessa on nostanut Christian Rönnbackan dekkaristiemme valioliigaan. Etupäässä Ruotsiin sijoittuvassa Isku-romaanissa on kyllä vääntöä ja vauhtia, mutta jotenkin kerronta on väkinäistä. Tulen aika -kirjassa esiintyi ”ulkomaalaisvahvistuksena” göteborgilaisetsivä Henna Björk, joka pääsee nyt päähenkilöksi. Tehtävänä on noutaa turvaan sierraleonelainen Ismael, joka oli maansa sisällissodassa pakotettu lapsisotilaaksi raakalaismaisen sissijohtaja Toojayn joukkoihin. Hän on nyt päästänyt porvoolaiskomisarionsa lomille ja avaa uuden sarjan ikään kuin spin offina toistaiseksi viimeisestä Hautalehto-romaanista. Ebba ottaa kuppia ja sekoilee pelottavalla tahdilla, Angela pelastelee häntä tukalista paikoista omin, monesti oikeuskäytäntöjen etiikkaa uhmaavin keinoin (uhkailu ja kiristys usein aseina). Henna Björk ei ainakaan ensi tulemisesssaan sellaisena näyttäydy. Tai että puolustuksen niin eriparinen kaksikko kuin Ebba ja Angela voisi tehdä työtä hetkeäkään kimpassa. Veritimanttien kirous Christian Rönnbackan uusi trillerisarja käynnistyy väkinäisenä. No, ei se homma kivutta etene, sillä ovet paukkuvat ja omille teilleen kadotaan tuon tuosta. Toojay on listinyt jo kaksi ismaelin kavereista jäljittäessään kadoksiin joutuneita ”veritimantteja”. KIRJA kamppailu viinaperkeleen kanssa, ja hänen inhan ex-pomonsa Hellbergin harjoittamat henkiset ja fyysiset kiusanteot, on Anna Karolinan rikosromaanissa poikkeuksellisen väkevää imua. Joutuessaan Göteborgin työpaikallaan sivuraiteelle, Björk saa yhteydende_09062022_42.indd 45 de_09062022_42.indd 45 1.6.2022 11.33 1.6.2022 11.33. Ehkä Max Seeckin menestys tässä trillerityylissä on houkuttanut kokeilemaan jotain samankaltaista. oton Suposta, joka värvää hänet salaiseen operaatioon. TUOSSA LUJASTI vetävässä pyörteessä voi antaa anteeksi pikku epäuskottavuudet, kuten sen, että Moretti-tapauksen puolustusja syyttäjäpuoli etsivät todisteita yhteistyössä. Mieluummin välittömästi, pliis. Björk on taustaltaan suomalaisirakilainen, joten hänen persoonassaan on sekä eteläistä temperamenttia että pohjoista kovuutta. Anna Karolinan ensimmäisen Tanner/Köhler -dekkarin viimeiset rivit jättävät odottamaan, että lupailtua jatkoa todellakin seuraa. En finne igen -klassikkotyyppiä. Suomikin on kirjassa mainittu, mutta torillle ei nyt kannata rynnätä bilettämään: epäiltyjen listalla viivähtävä Timo Rantanen on nääs ikävä rapajuoppo ja ravintolapummi. 45 Demokraatti Christian Rönnbacka: Henna Björk – Isku Bazar 2022, 272 s. Sellaisen vuoristoradan tiimellyksessä ei uskoisi rikoksesta epäillyn Nicolaksen aseman olevan hääppöinen, mutta – ihme ja kumma – koko ajan löytyy myös lupaavia todisteita siitä, että joku muu olisi saattanut katkaista Jasminen kurkun, vaikka Nicolas huumekimarasta tajunsa kankaalle saattaneena tämän sylissä kuoleman hetkellä olikin. Sitä paitsi Antti Hautalehto on ollut aiemmissa Rönnbacka-dekkareissa myötäelettävän uskottava päähenkilö
Kirsi Kokkonen Otava 2022, 567 s. Nyt oli ”nessun” paikka. Kiitos, Rebecka-tyttönen. Sitten tuli neljän vuoden breikki kunnes saatiin Uhrilahja 2012. Missä on Åsa Larsson. Ja itse asiassa sinä loit minut. Boström K irjan kanteen on präntätty teaseriksi lause ”Rebecka Martinsson on palannut”. 46 Demokraatti KULTTUURI Åsa Larsson: Isien pahat teot Suom. Loppusanoissa, noin 560 sivun päässä, kirjailija Åsa Larsson kirjoittaa: ”Hei sitten Rebecka Martinsson. Teksti Rolf Bamberg / Kuva Orlando G. tietoisuudesta, monet jopa epätoivosta. Listasija olisi korkea genrerajat poistettaessakin. Kymmenen vuoden tauon jälkeen ilmestynyt osa kuusi, Isien pahat teot nousee minun aika laajaotoksisessa rankingissani 2000-luvun parhaaksi pohjoismaiseksi rikosromaaniksi. Fanit kautta Pohjolan olivat hämillään epäTÄMÄ REBECKA Martinsonin joutsenlaulu on yli 560-sivuisena sarjan selvästi tuhdein opus, mutta silti sen ei soisi koskaan päättyvän. Siitä, ettet irroittanut otettasi, vaikka tein elämän sinulle niin hankalaksi aina välillä.” Harvoin minulla on rikosromaanin loppuun luettuni ollut tippa linssissä. Sitten hiljaisuus. de_09062022_42.indd 46 de_09062022_42.indd 46 1.6.2022 11.33 1.6.2022 11.33. No, Åsa teki välillä vähän muuta, kuten yhdessä Ingela Karlssonin ja kuvittaja Henrik Jonssonin kanssa nuorille suunnatun kymmenosaisen PAX-fantasiaseikkailusarjan, josta toistaiseksi vasta alkupää on ilmestynyt suomennettuna. Kiirunassa syyttäjänä yhä työskentelevä Rebecka saa eteensä tapauksen, joka kytkeytyy yhdeltä nurkaltaan hänen omaan sukuhistoriaansa. ÅSA LARSSON (s. Kiitos sinnikkyydestäsi. KIRJA Pohjoinen puhuu kaikille aisteille Åsa Larsson kirjoitti Kiirunasaagalleen upean päätöksen. Samasta saaresta löytyy pakastimeen ahdettuna 60 vuotta aiemmin kadonnut mies, jonka kautta kutoutuu takaumina romaanin kiehtova rinnakkaisjuonne, nyrkkeilyn olympiavoittaja Börje Strömin elämäntarina. Loppuiko Martinsson -saaga. Hyvin kypsyi, hyvää kannatti odottaa. Ja ilmeisesti kypsytti siinä samalla Martinsson-sarjan finaalia. Niitä seurasivat vuoden välein Musta polku ja Kunnes vihasi asettuu. --Olen niin haikea, nyt kun me eroamme, että sitä on vaikea käsittää. Niin hienosti rakennettu, jännittävä ja rakastettava se on. Isien pahat teot kun on enemmän kuin vain romaani rikoksísta ja niiden selvittelystä. Tornionjoen saaresta kuolleena löytyvä mies on tavallaan hänen setänsä, sillä Rebeckan äiti on varttunut tuon perheen kasvattityttärenä. Minä loin sinut. 1966 Kiirunassa) käynnisti Ruotsin pohjoisimpiin kolkkiin sijoittuvan, Tukholmasta synnyinseudulleen Norrbotteniin palaavasta juristi Rebecka Martinssonista kertovan romaanisarjansa vuosina 2005–2006 kahdella ekstraväkevällä rikosromaanilla Aurinkomyrsky ja Sudentaival
Outi Menna WSOY 2021, 454 s. Hyytäviä, paikoin jopa luotaantyöntäviäkin lukuhetkiä säälimättömine kidutuskohtauksineen on joka tapauksessa luvassa, sillä Kim Sleizner ei tunnetusti keinoja kaihda tuhotakseen Hougaardin, ja tämähän tunnetusti vastaa kovaan vähintään yhtä kovalla. Kun Larssonin rakennelmaan lisätään uusina elementteinä vielä Kiirunan infrastruktuurinen mullistus eli kaupunkikeskustan siirto kaivosteollisuuden ontoksi kovertamalta maaperältä sekä tarkasti kuvattu nyrkkeilyn raadollinen maailma, ja kun mukana ovat entuudestaan tutut teemat kuten pohjoisen uskonnollinen fundamentalismi, poliisitiimin hyvät ja huonommat kemiat ja Tornionjokivarren omaleimainen elämänjuoksu, saadaan romaani, joka sulkee kaikkinensa hienon sarjan sen arvolle sopivasti, uljaasti. Teksti Rolf Bamberg V uonna 2014 varsin napakalla Pimeään jäänyt -sarjamurhatrillerillä käynnistyneessä rikosromaanisarjassa on seurattu helsingborgilaiskomisario Fabian Riskin ja kööpenhaminalaisen rikosetsivä Dunja Hougaardin vaiheita hyvinkin hirvittävien rikosten tutkinnassa. Silta-tv-sarjan jättimenestys ei varmaan ole ollut vähäinen innoittaja kahdella puolen Juutinraumaa tapahtuvalle romaanisarjalle. Mielikuvituksellisissa (ja joskus aika yliviritetyissä) kehitellyissä murhasarjoissaan Ahnhemin romaanisekstetti on aika ajoin yltänyt Sillan tasolle, mutta muilta osin, kuten henkilökuvissaan, enimmäkseen ei. Larssonin tapa ilmaista eläinrakkauttaan on pakahduttava. Yksikään pohjoismainen dekkarikirjailija ei osaa kuvata ihmisen ja luonnon yhteyttä yhtä vaikuttavasti. Siinä kiirunalaislähtöinen Larsson on mestari, hän osaa kirjoittaa kaikille aisteille. Nyt on vuorossa Dunja Hougaardia niin työssä kuin arjessa piinannut Kööde_09062022_42.indd 47 de_09062022_42.indd 47 1.6.2022 11.33 1.6.2022 11.33. Viimeinen naula -päätösosa hajoaa rakenteeltaan vähän liian moneen suuntaan, kun Hougaard-Sleizner -finaalikamppailun rinnalla Fabian Risk tutkii poikansa Tanskan poliisin sellissä hämärissä olosuhteissa tapahtunutta itsemurhaa, ja Köpiksen poliisin Jan Hesk taas kollaa korkean kategorian murhakeissiä, johon hänen pomollaan Sleiznerilla näyttäisi olevan vahva kytky. Koko Ahnhemin sarjan läpi kulkenut keskeinen sivujuonne on ollut kahden poliisin sinnikäs työ omien laitostensa mätäpaiseiden puhkaisemaksi. Jäljet johtavat vääjäämättä Norrbottenin ”mafiaa” pyörittävän Frans Mäen eli ”Puolukkakuninkaan” hoviin, ja sitä kautta venäläiseen ammattirikollisuuteen. Ja ne koirat... Vaikka rikosjuonikin on taiten rakennettu, Isien pahat teot kiehtoo aivan erityisesti pohjoisen ihmisten ja elämäntavan, henkisen ja fyysisen maiseman kuvauksena. 47 Demokraatti Stefan Ahnhem: Viimeinen naula Suom. penhaminan poliisin pomo Kim Sleizner, joka taatusti on yksi härskeimmistä ja kammottavimmista poliisihahmoista koko Nordic noir -genren historiassa. Ruotsalaisen Stefan Ahnhemin Fabian Risk -sarja saa päätöksensä. KIRJA Rikkonainen finaali Pakastimesta löydetyn Börje Strömin isän tapauksessa rikos on jo vanhentunut, mutta Börjen pyynnöstä Rebecka alkaa selvittää juttua privaatisti eläkkeelle jääneen, poliisin aiemmista sarjan kirjoista tutun Sven-Erik Stålnacken kanssa. Edellisessä osassa Risk saattoi tahollaan urakkansa loppuun nalkittamalla viimein kollegansa Ingvar Molanderin, joka teknisen rikostutkinnan ohella harjoitti murhatöitä
Ratatyömaan ja tuhansien työntekijöiden tulo puolestaan mullisti monen hiljaisen kylän arjen. Rautatie uudisti yhteiskuntia, ja rakentaminen antoi myös leivän tuhansille työmiehille. Teksti Ville Jalovaara Kuvat Suomen Rautatiemuseo I stuessamme junan kyytiin ja matkustaessamme vaikka Tampereelle tai Kouvolaan emme yleensä tule ajatelleeksi, miksi rata kulkee juuri tarkalleen siinä, missä se kulkee. Rahaa tuli, arki vilkastui, Hullujussi eli kaivinkone oli ensimmäisen kerran Suomen ratatyömailla käytössä Jyväskylän ja Pieksämäen välillä 1910-luvulla. KIRJA Kun topparoikat tulivat kylään Suomen rautateiden synty vaati verta, hikeä ja kyyneliä. de_09062022_48.indd 48 de_09062022_48.indd 48 1.6.2022 9.22 1.6.2022 9.22. Kiertolaisena eläminen heijastui monin tavoin miesten arkeen, kun omaisuus piti saada mahtumaan muutamaan pahvilaatikkoon. Tuhansien miesten työyhteisöissä järjestyksen valvonta vaati erityistoimia. Ensimmäiset ratamiehet olivat vuodeksi kerrallaan värvättyjä rautatien renkejä, joita johtivat sotilaskoulutuksen saaneet insinööriupseerit. Suomeen rautahevosta oli odotettava kolmekymmentä vuotta Englantia pidempään. Tilanne ei ollut paljon parempi suurina nälkävuosina 1866– 1868, jolloin satoja rakentajia jouduttiin hautaamaan Pietarin radan pientareille. Puhumattakaan, että pohtisimme, kuka sen radan on joskus muinoin rakentanut. Suomen ensimmäinen rautatie oli vuonna 1862 käyttöönotettu Helsinki-Hämeenlinna-rata. Tampereen työnväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallion neljännesvuosisadan suururakka on valmis ja hänen suomalaisen rautateiden rakentamisen historiaa käsittelevä teoksensa on ilmestynyt Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaisujen sarjassa. Leppämäellä kaivettiin valtavia maamassoja isoa leikkausta varten. RAUTATEIDEN SUUNNITTELU oli alusta alkaen tarkkaa insinöörityötä. Sen valmistuessa rikkaimmissa maissa matkustettiin jo yleisesti junalla ja rautateillä oli rahdin kuljetuksessa merkittävä rooli. Kirjaan pohjautuva Ratajätkät-näyttely avautui toukokuun alussa Tampereen Werstaalla ja Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä. Kalle Kallion teoksessa näkökulma on nimenomaan rautateiden rakentajien kokemuksissa. Ratajätkien elämään kuului keskeisenä osana jatkuva muuttaminen työmaan mukana. Vuonna 1895 voimaan tuli tapaturmalaki, mutta kuolemaan johtaneita onnettomuuksia sattui yhä runsaasti. 48 Demokraatti KULTTUURI Kalle Kallio: Ratajätkät – Rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939 SKS 2022, 589 s. Työkalut ja työtavat olivat alkeellisia lapioineen ja hakkuineen. Maailman ensimmäinen rautatie avattiin vuonna 1830 Englannissa Liverpoolin ja Manchesterin välille. Olosuhteet vuonna 1857 käynnistyneellä Suomen ensimmäisellä Helsinki– Hämeenlinna-rataosan työmaalla olivat kovin erilaiset kuin talvisodan alla vuonna 1939. Kasakoiden raipaniskut antoivat työlle kirjaimellisesti tahdin. Miehet asuivat kruunun rakentamissa kasarmeissa ja ruumiillinen kuritus oli sallittua
Sorakuoppa Koskenkorvalla 1910-luvun alussa. Suomessa aktiivisen ratojen rakentamisen kausi jatkui toiseen maailmansotaan asti. Voidaan sanoa, että he olivat teollisen yhteiskunnan tärkein ammattiryhmä, joka pystytti Suomen yhdistävän liikennejärjestelmän. Monet radanrakentajat eivät olleet kuitenkaan politiikasta kiinnostuneita ja torjuivat sisällissodan aikana tarjoukset liittyä punakaartiin. Sisällissodan päätyttyä ratatyömaa saattoi olla taas entisille vangeille ensimmäinen mahdollisuus päästä työelämään. Kalle Kallion erittäin hyvin kirjoitettu ja kuvitettu teos on välttämätöntä luettavaa kaikille Suomen rautatiehistoriasta ja laajemmin Suomen historiasta kiinnostuneille. 49 Demokraatti RAUTATIE UUDISTI YHTEISKUNTIA, JA RAKENTAMINEN ANTOI MYÖS LEIVÄN TUHANSILLE TYÖMIEHILLE. Ratatöissä tarvittiin paljon työvoimaa. mutta niin tulivat myös kylätappelut ja viinan trokaaminen. Vuosisadan vaihteen murrosvuosina työmaat olivat myös poliittisen agitaation tyyssijoja. de_09062022_48.indd 49 de_09062022_48.indd 49 1.6.2022 9.22 1.6.2022 9.22. Vaikka työ oli raskasta ja vaarallista, pääsy ratatöihin oli monelle nuorelle miehelle ensimmäinen askel kohti vapautta ja elämän saamista omiin käsiin. Radanrakentajien jälki Suomen historiaan on syvä ja kauaskantoinen. Pian siellä kulkivat jo evakkojunat ja sotilaskuljetukset
Levinson ei näytä lannistuneen Kasbah-flopista, vaan on vielä yli kahdeksankymppisenä ohjannut ihan mukiinmenevän selviytymistarinan The Sur vivor. Elokuvan mieliinjäävimmät roolit nähdään kuitenkin valmentajaportaassa: John Leguizamo ja ennen kaikkea Danny DeVito – kerrankin maneereejan kahliten – tekevät mainiot ja uskottavat pikkuroolit nyrkkeilyn läpitunkemina koutseina. 50 Demokraatti KULTTUURI ELOKUVA The Survivor Ohjaus: Barry Levinson Pääosissa: Ben Foster, Vicky Krieps, Billy Magnussen, Peter Sarsgaard 2021, 129 min. Ben Foster tekee pääosassa vaikuttavan muodonmuutoksen rääkätystä keskitysleirivangista vähän turvonneeksi kehäketuksi. Nämä palikat eivät asetu sellaiseen järjestykseen, että syntyisi merkittävämpää elokuvaepiikkaa. Teksti Rolf Bamberg E dellinen havaintoni veteraaniohjaaja Barry Levinsonista on noin seitsemän vuoden takaa, jolloin hän ohjasi erikoisen – ja aika lailla flopanneen – komedian Rock The Kasbah. Eikä nyrkkeilyn maailmakaan ole kehno elementti ole suurten tarinoiden kertomiselle. de_09062022_50.indd 50 de_09062022_50.indd 50 31.5.2022 18.52 31.5.2022 18.52. Aika kaukana tuntuivat tuolloin olevan Levinsonin 1980–90-luvun taitteen loiston päivät, jolloin syntyivät muun muassa neljä Oscar-pystiä (paras ohjaus yhtenä) noukkinut Sademies, mukavasti erilainen Vietnamin sota -näkemys Good Morning, Vietnam ja varsin rapsakka poliittinen satiiri Wag The Dog – Häntä heiluttaa koiraa. Tuntuu, että tekijät eivät olisi osanneet päättää, ovatko tekemässä elokuvaa sotatraumoista selviämisestä, kadonneen rakkaan jäljityksestä vai nyrkkeilyelokuvaa. Mustavalkoiset keskitysleiritakaumat kuolemanotteluineen tuntuvat sikin sokin viskellyiltä, toisaalta Haftin myöhemmät vaiheet ammattilaiskehissä eivät synnytä sitä hektistä tunnelmaa, mihin parhaat nyrkkeilyelokuvat yltävät. Toki The Survivoria katsoo sujuvasti, pitkästymättä tai vaivaantumatta, mutta monesti mietin, että näillä eväillä olisi voinut syntyä jotain vaikuttavampaa. Tarkemmin sanoen voittanut ilta toisensa jälkeen vastustajansa SS-upseerien illanviettojen ”iloksi” järjestetyissä vankien nyrkkeilyotteluissa, joissa häviäjän kohtalona on ollut kuolema. Levinsonin elokuvalla on ainekset, joista eeppistä elokuvaa tavataan vääntää: riipaiseva tositarina, parinkymmenen vuoden aikajana, suursota ja keskitysleirien kauhut, kadotettu rakkaus... Ben Foster (vasemmalla) ja Danny DeVito tekevät hienot roolit, isomman ja pienemmän, nyrkkeilyvetoisessa elokuvassa The Survivor. Ensi-ilta 10.6. ELOKUVAN TOSIPOHJAINEN tarina kertoo puolalaissyntyisestä Harry Haftista, joka on selvinnyt Auschwitzin kauhuista nyrkeillään. Haftilla ei ole päämääränä maailmanmestaruus vaan huomio, jonka avulla voisi löytää holokaustin kiirastulissa kadoksiin joutuneen nuoruudenrakastettunsa. Elämän ja kuoleman kehässä Suurelokuvan aineksista syntyy vain keskikokoista ja keskinkertaista. Hän tivaa vaikutusvaltaista managerilta tilaisuutts otteluun itseään Rocky Marcianoa, raskaan sarjan 1950-luvun legendaa vastaan. Sodan jälkeen Haft päätyy Yhdysvaltoihin ja jatkaa siellä nyrkkeilyuraa keskinkertaisena kehäraakkina
Päättynyttä avioliittoa kipuilevalle turistille tilaisuus hiiskumattomaan hiljaisuuteen merkitsee vanhan loppua ja uuden alkua. Uneliaassa maaseutuyhteisössä sikiää miehinen vaara. Osaltaan Men asettaa myös Ex Machinan pohdinnat ihmisen ja koneen suhteesta selkeämmin miehisen vallan ja sukupuolten sodankäynnin luentaan. Kaikki kunnia Kinnearin taidokkaalle näyttelijäntyölle, mutta osa yhä groteskimmaksi käyvistä kohtauksista lipeää parodian puolelle ohjaajan hillittömässä miesvihassa. Elokuvan kieleen viety latautunut pessimismi purkautuu jumalan asemaan heittäytyneen tiedemiehen, viattoman vieraan ja kuvankauniin keinoälyn kalseassa kolmiodraamassa eristäytyneessä betonilinnakkeessa. Ex Machinan tavoin Menin ytimessä on vain pari keskeistä näyttelijää, uinuva pastoraalinen maisema ja yhä uhkaavammaksi käyvä toksisen maskuliinisuuden marssi. Siinä pimeä tunneli, yllättävät äänet ja katkeilevat yhteydet riittävät vihjaamaan kauheuksista, jotka voivat olla päänsisäisiä. 51 Demokraatti Pahaa sutta ken pelkäisi Teksti Rane Aunimo U uden brittielokuvan kärkinimiin lukeutuva Alex Garland nousi kuuluisuuteen kirjailijana. ALUKSI GARLAND malttaa panoroida maisemaa hitaasti aukeavan hiipivän kauhun ja hämäävien yksityiskohtien sikermällä. Painajaiselta putoaa pohja peruukkirallissa ja efektikierrossa, jotka kaikki kuuluttavat yhtä ja samaa: miehistä ei ole kuin pahaan. ENGLANTILAISEEN MAASEUTUIDYLLIIN sukeltava Men (2022) on Garlandin paluu pienimuotoisempiin painajaisiin amerikkalaisilla filmitähdillä ja tehostevyöryllä kuorrutetun Hävityksen (2018) jälkeen. Mutta jo kauan ennen elokuvan puoltaväliä ohjaaja on paljastanut korttinsa ja kylän erikoislaatu karvansa. Isäntä, poliisi, pappi ja poika ovat vain eri muotoja saavia ilmentymiä samasta paholaisesta, jonka tielle nainen on eksynyt jo kaupungissa. Men Ohjaus: Alex Garland Pääosissa: Jessie Buckley, Rory Kinnear, Paapa Essiedu 2022, 106 minuuttia Ensi-ilta 10.6. ELOKUVA de_09062022_50.indd 51 de_09062022_50.indd 51 31.5.2022 18.52 31.5.2022 18.52. Garlandin esikoisohjaus Ex Machina (2014) tuli myöhään nelikymppisenä, mutta siihen tiivistyy olennainen hänen visioidensa tematiikasta, jossa luomakunnan kruunu kulkee näennäisessä viisaudessaan kohti varmaa itsetuhoa. Leskinainen (Jessie Buckley) pakenee kaupungin surullisia tapahtumia vehreiden niittyjen, avarien peltojen ja kutsuvien metsäpolkujen reunustamaan kiviseen kartanoon, jossa hänet vastaanottaa häpeilemättömästi töksäyttelevä mutta päällisin puolin harmittomalta vaikuttava vuokranantaja (Rory Kinnear). Yhteistyö Trainspotting-ohjaa jan kanssa jatkui tieteiselokuvilla 28 päivää myöhemmin (2002) ja Sunshine (2007), joiden käsikirjoittajana Garland hioi näkemystään ihmiskunnan apokalyptisesta kamppailusta. Danny Boyle väkersi surullisenkuuluisan floppinsa The Beach (2000) tämän esikoisromaanista Laguuni (1996)
Helsingissä vaikuttava kir jailija pohtii työtään verkosta edelleen löytyvässä esseessä Totuudesta ja tark kuudesta – työni kirjailijana ja kääntä jänä. Paljas olkapää törrötti oudossa asennossa. Visaruno mustarastaan poika sesta kuuluu tiiviiseen luonnonrunojen sarjaan, jossa vihreä metsä ja sen peili, tässä tapauksessa ympärilleen katsoja, kohtaavat. Kuka, mikä. klo 14.00. Raanu oli pudonnut latti alle. Iho tuntui jääkylmältä. Ihmisen ja luonnon suhde on saanut entistä suuremman osan. – Äiti. Kun käänsin päätäni, näin äidin makaavan selin minuun. ”Luettuani muutaman runon alkukie lellä ruotsiksi ja sitten suomennoksena huomaan, että ne on suomennettu taita vasti, jopa äänneasua mukaillen. Vastaukset sähköpostilla kirjavisa@demokraatti.fi viimeistään 13.6. ”Runoilija Henrika Ringbomista minulla on ollut aiemmin vain hämärä käsitys, mutta vihjeet olivat nyt poik keuksellisen tarkkoja. Tällainen löytöretkeily on haus kaa ja palkitsevaa.” Juhani Niemikin innostui uudesta tuttavuudesta: ”Jos jotakin, niin se hyöty Kirjavi sasta on ainakin ollut, että runojakin on tullut luettua entistä enemmän. Hän ru noilee, miten / Kerran tuli / minusta ku vastin / kuvastin minusta tuli en minä / kukaties minä voin / kuvastin en / ku vastin minä voin minä en.” Raili Rinne intoutui lukemaan Merja Virolaisen suomennosvalikoimaa. ”– Äiti. Sarjoja tältä syssymmällä tasavuosia täyttävältä kirjailijalta on irronnut useita, ja kun niiden päälle ynnätään kolmattakymmentä yksittäistä romaania sekä vino pino parivaljakon osana kirjoitettuja kirjoja, voidaan puhua jo tuotteliaasta tekijästä. Palkinto Eero Pirttijärvelle. Luonnonympäristön uhkaava köyh tyminen, jota edustaa visarunossa mustarastaan poikasen kohtalo, heijas tuu runoilijaan, joka etsii rooliaan suh teessa biosfäärin muutokseen. Tämänkertainen visa sai tutustu maan kahteen niukemmin tuntemaani kustantamoon Söderströmiin ja Poe siaan. Asiaan tutustuessani huomasin, että Ringbomilla on varsin analyyttinen tapa pohtia myös kääntämisen ongel mia. Tämä runoteos jotenkin kolahti, viehätti ru nojen tietty unenomaisuus, kielellinen rytmiikka ja arvoituksellisuus.” Oikeaa tietoa löytyi myös Eero Reijoselta, Helena Nurmiolta, Matti Kärkkäiseltä, Eero Pirttijärveltä, Sirpa Taskiselta, Veikko Huuskalta ja Rauni Anita Martikaiselta. 52 Demokraatti VISASITAATTI 8 Tässä on käynnistymässä romaanisarja, jonka toinen pää on nähty tänä vuonna. Pi tänee tutustua.” Mauri Panhelainen täydentää. Henrika Ringbom on syntynyt 1962 ja julkaissut runojen lisäksi ainakin kaksi romaania. Yhdelle palkinto. ”Ringbomin runovalikoiman kertaal leen lukeminen antaa vaikutelman, että hänen lyriikkansa on 1980luvulta läh tien muodoltaan lyhentynyt ja teemoil taan syventynyt. Niklas Sandström de_09062022_52.indd 52 de_09062022_52.indd 52 1.6.2022 11.38 1.6.2022 11.38. Tämän kokoelman Valkoinen vint tikoira on kuitenkin suomentanut Merja Virolainen, jonka töitä Ringbom taas on ruotsintanut. (rb) Henrika Ringbom. Oli miten oli, vastauksia tipahti kaksinumeroinen luku. En ollut ennen tajunnut, että Ring bom on kirjoittanut romaanejakin. Kosketin varovasti äidin olka päätä. Se oli tapahtunut ennenkin, silloin kun me juoksimme Ber tan kanssa puutarhasta kohti makasiinia ja äiti huusi ja se hullu hevonen laukkasi meitä kohti...” Kirjallisuussitaattien tunnistusta jo vuodesta 1992 Runoja metsän peilissä V isaäijä tyrkytti viime tehtävään yltiöanteliaat vihjeet, koska kuvitteli, että kirjailija olisi lukijoille muuten turhan kova pala. Jari-Pekka Vuorela kiitti, kumarsi ja ratkaisi
Jari Sedergren Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkija Kulttuurikolumni de_09062022_52.indd 53 de_09062022_52.indd 53 1.6.2022 11.38 1.6.2022 11.38. Liput eivät olleet menneet etukäteen kaupaksi ja riskit kasvoivat yrittäjille liian suureksi. Ajat entiset eivät kuitenkaan palaa. Tarpeeksi kun odottelee, jää koko juttu tekemättä, vaikka kyse olisi elokuvasta, teatterista, museotai näyttelykäynnistä. Mukavuusalueen ulkopuolella I hmisten käytös on muuttunut. Nyt televisiot, tabletit ja kännykät ovat älylaitteita, joilla on pääsy valtaviin kulttuurivarastoihin. Varsinkin kesäisiin kulttuuririentoihin varauduttiin aikoinaan ostamalla liput jo kuukausia ennen tapahtumaa. Tästä suunnitelmallisuudesta ihmiset taitavat olla luopuneet. 53 Demokraatti TARPEEKSI KUN ODOTTELEE, JÄÄ KOKO JUTTU TEKEMÄTTÄ. Mutta valistusta tarvitaan kissavideoiden ja miljonääriäitien ulkopuolelta. Hanskat heitettiin tiskiin. Enkä tällä kaikella saarnaa monitoimitaloiksi kasvanutta kirjastolaitosta vastaan. Monien tapahtumien talous perustui tärkeältä osin juuri tähän. Toisaalta oletetaan, että korona-ajan patoumat, kulttuurinnälkä, näkyisi ryntäyksenä kaikkiin tapahtumiin sitten kun paikat taas aukenisivat. Osa tyhjäkäynnistä selittyy tietysti siirtymällä digitaaliseen aikaan. Niistä riittää kohtuullisen vähällä vaivalla ammennettavaa. Kevään mittaan alkoi kantautua tietoa peruuntuneista tapahtumista, joukossa joitakin isompia rientoja. Nythän nuoriso opastaa itse itseään ja uusimmat trendit vetävät mukanaan niin, että vanhemmat eivät pysy perässä, vaikka heille jotain suostuttaisiin kertomaan. Se on selvää, että siihen kaikkein vanhimpaan ei tarvitse hirttäytyä kiinni. Ilmiö ei ole pelkästään suomalainen, vaan koskee ainakin koko Eurooppaa. Markkinointi on jakanut väen eri kategorioihin. Jonkin verran viitseliäisyyttä ja ehkä myös vähän osaamista tietysti vaatii etsiä se palvelu, mistä juuri tietyn ohjelman tai elokuvan saisi nähdäkseen. Lähiökoteihin ilmestyi ihmevempain näköradio, jonka nimi kääntyi sitten kaukonäkölaitteeksi eli televisioksi. Eron huomaa, jos etsii klassikkoja myös muilla kielillä. Eri-ikäisten joukkojen käytös on varmaankin aina ollut keskenään erilaista. Päätökset isommista ja pienemmistä menoista tehdään viime hetkellä. Omalta osaltani voin tehdä lupauksen jopa siitä, että kulutan kulttuuria tänä kesänä jopa oman mukavuusalueeni ulkopuolelta. Äänikirjojen tekeminen on kallista, mutta kirjalliset suomennokset luulisi saatavan helpommin verkkoon. Jos suomi on ainoa kielivaihtoehto, esimerkiksi e-kirjojen puolella on valtava vaje perusteoksista. Näin meillä on ristiriitaisia tunteita. Toivottavasti tuleva kesä on riittävän lämmin ja kaunis siihen, että kävijöitä riittää kesäteattereita myöten. Aika monilla lienee sama tuntuma kuin itselläni, että juuri silloin on helppo kääntää kylkeä ja jatkaa loikomista. Nuoriso, joka on ainakin omien sanojensa mukaan hylännyt television, osaa temput. Kun ihmiset siirtyivät asumaan lähiöihin, keskustan elokuvateatterit tyhjenivät. Eri asiat kiinnostavat. Nyt näyttää paha kyllä siltä, että tämä ei toteutunut. EIHÄN TÄMÄ varasto ole jättikoostaan huolimatta millään lailla täydellinen. Sen sijaan työtä on tehtävä sen eteen, että asioiden eri puolet, hyvät ja myös vähän vaatimattomammat, ovat keskustelussa mukana. Eräällä lailla kyse on jostakin samanlaisesta kuin toisen maailmansodan jälkeen tapahtuneesta muutoksesta ensin Yhdysvalloissa ja sitten myöhemmin muissa maissa
54 Demokraatti Lehti, verkko ja some Energiaa. de_09062022_54.indd 54 de_09062022_54.indd 54 31.5.2022 19.16 31.5.2022 19.16
de_09062022_55.indd 55 de_09062022_55.indd 55 31.5.2022 18.03 31.5.2022 18.03. 55 Demokraatti K an sa la is ak tii vi su us Va iku tt am ist a va al ie n vä le iss ä Suomalaiset ovat sohva vaikuttajia TEEMA Kun kansalaiset eivät tottele Kolumni: Thomas Wallgren KORSI KEKOON Kansa tekee vapaa ehtois työtä ja osallistuu järjestöjen toimintaan, mutta vastuun kantajien löytäminen on entistä vaikeampaa
Lämpimien ja koskettavien kontaktien kautta on syntynyt ajatus, että näitä vaikeissa olosuhteissa eläviä ihmisryhmiä täytyy tukea. Ne tekevät myös merkittävää yhteiskunnallista työtä. Fingon jäsensuhteista ja organisaation kehittämisestä vastaava johtaja Timo kansa Lappalainen kertoo, että tämänkaltainen tarina voi olla taustana siihen, kuinka kehitysyhteistyöjärjestö syntyy Suomessa. VAIKUTTAVA Ihmiset haluavat osallistua ja vaikuttaa, mutta toimintatavat voivat tuntua aikansa eläneiltä. – Kansainvälisestä yhteisvastuullisuudesta kiinnostuminen harvoin lähtee siitä, että asioita pohditaan jossain kabinetissa. Ehkä vierailu köyhässä maassa ja sikäläisiin ihmisiin tutustuminen. Fingo on noin 270 suomalaisen kehitysyhteistyön, kestävän kehityksen ja globaalin kansalaiskasvatuksen parissa toimivan kansalaisjärjestön kattojärjestö. Se on myös niiden voimavara. – Tämä selittää myös sen, että monet kehitysjärjestöt ovat yhden alan tai yhden asian liikkeitä. Ensin syntyy kontakti, pohditaan asiaa ja se antaa sytykkeen järjestötoiminnalle, Lappalainen sanoo. Fingon jäsenjärjestöt muodostavat ison osan suomalaisesta järjestökentästä eli kolmannesta sektorista. 56 Demokraatti TEEMA Teksti Mikko Huotari / Kuvitus Arja Jokiaho S ytykkeenä on usein oma kokemus. Se lähtee pikemminkin alhaalta ylöspäin. de_09062022_56.indd 56 de_09062022_56.indd 56 31.5.2022 17.57 31.5.2022 17.57. Järjestökenttä toimii tärkeänä väylänä kansalaisvaikuttamiselle, vapaaehtoistyölle ja vapaa-ajan harrastamiselle. Muita järjestökentän katto-organisaatioita ovat sosiaalija terveysjärjestöjä kokoava Soste, nuorisoalan Allianssi sekä liikuntaja urheilualan Olympiakomitea. YK pyytää usein kansalaisjärjestöiltä lausuntoja saadakseen hallituksista riippumatonta tietoa
57 Demokraatti 57 Demokraatti Muut ja isompi kuva Ei usko vaikutus mahdollisuuksiin Uskoo vaikutus mahdollisuuksiin VALVEUTUNUT SKEPTIKKO 21 % MUUALLE KATSOJA 21 % LÄHIPIIRIN EDUN VALVOJA 13 % YLEISEN HYVÄN EDISTÄJÄ 11 % ARJEN SOHVA VAIKUTTAJA 13 % AKTIIVINEN RAKENTAJA 20 % SUPER AKTIIVINEN RAIVAAJA 6 % Minä ja läheiset SUOMALAISTEN USKO VAIKUTUS MAHDOLLISUUKSIIN Lähde: Sitran julkaisu Suomalaiset kansalaisvaikuttajina (2020) de_09062022_56.indd 57 de_09062022_56.indd 57 31.5.2022 17.57 31.5.2022 17.57
Toinen tapa vertailla järjestöjen ja valtion tekemään kehitysyhteistyötä on työn levittymisen tarkastelu. – Jäsenjärjestömme harmittelevat vahvasti sitä, että enää ei tahdo löytää uusia vapaaehtoisia. Nuorempia ei enää liity joukkoon, Lappalainen sanoo. Se voi olla työtä ihmisten parissa, jotka eivät ole valtavirtaa, vaan syrjäytymisvaarassa, Lappalainen sanoo. – Nyt ei kuitenkaan ole kyse ehkä siitä, etteivätkö nuoret olisi kiinnostuneet kestävästä tulevaisuudesta. Järjestöt voivat tehdä työtä sellaisten ihmisryhmien kanssa, joita vastaan kohdemaan viranomaiset tekevät syrjivää politiikkaa. JÄRJESTÖSEKTORI SAA merkittävän osan rahoituksestaan julkiselta taholta. – Järjestöissä tapahtuu ikääntymistä, ja täytyy kysyä, löydämmekö enää keinoja houkutella nuoria riveihin, Lappalainen sanoo. Yhdistyksen hallintoon ja kokouksiin osallistuminen ei ole välttämättä kovin houkutteleva tapa edistää sellaisia unelmia ja ideoita, joita haluaa tavoitella. Toki Suomi tukee pieniä hankkeita siellä täällä, Lappalainen sanoo. Koko kehitysyhteistyön budjetti on noin 1,3 miljardia euroa. Se on noin viidesosa kaikista myönnetyistä valtionavustuksista. Jos kohdemaa on esimerkiksi Etiopia, ja se sanoo, että tietylle ryhmälle ei voi apua antaa, niin Suomen valtiolla ei ole paljon keinoja kiertää sitä, Lappalainen sanoo. Valtiovarainministeriön arvion mukaan valtionapuviranomaiset myöntävät järjestöille vuosittain noin 800 miljoonaa euroa valtionavustuksina. Silloin summa oli noin 110 miljoonaa euroa. NYT YHTEIS KUNNALLINEN OSALLISTUMINEN KOETAAN VIERAAKSI JA VANHAN AIKAISEKSI. – 185 järjestöllä on globaalissa etelässä erilaisia hankkeita yhteensä 102 maassa. Työ on levittäytynyt hyvin laajalle. – Järjestöillä on mahdollisuus tehdä yhteistyötä oppositiotoimijoiden kanssa. Lisäksi valtio tukee järjestötoimintaa muunlaisella rahoituksella. Valtiovallalla on kymmenen virallista ohjelmamaata. Välillä on kritisoitu, että tämä järjestötoiminta pyörii vain valtion anteliaisuuden varassa, mutta uskon, että järjestöt edelleen keräävät resursseja enemmän muualta kuin valtiolta, Lappalainen sanoo. Järjestöjen rahoituspohja rakentuu osittain myös oman varainhankinnan varaan. Olisikohan niin, että nuoret eivät ole kiinnostuneita järjestäytyneestä kansalaistoiminnasta. Järjestöt ovat olleet menneessä maailmassa dynaaminen vaihtoehto julkisen vallan byrokratialle, mutta yhdistystoiminta on jossain määrin jo itsessään institutionalisoitunut. – Järjestöt tekevät kehitysyhteistyötä ruohonjuuritasolla, monesti myös suurkaupunkien ulkopuolella. Valtionavustuksia myönnetään muun muassa rahapelitoiminnan tuotoista. Esimerkiksi ulkoministeriö myöntää valtionavustuksia kehitysyhteistyöjärjestöille VM:n tietojen mukaan noin 100 miljoonalla eurolla vuosittain. VM:n arvio perustuu kyselytutkimukseen ja on siten ainoastaan suuntaa antava. Järjestöt hoitavat pienen mutta merkittävän siivun suomalaista kehitysyhteistyötä. Yksilöllisyys korostuu nykykulttuurissa, ja ihmiset eivät kiinnostu enää järjestötoiminnasta samalla tavalla kuin menneinä vuosikymmeninä. Valtio voi puolestaan kanavoida rahaa järjestöille, jotka toteuttavat niitä hankkeita. Fingo selvitti vuonna 2016 kehitysjärjestöjen rahankeräystuottoja. 58 Demokraatti TEEMA KEHITYSYHTEISTYÖSSÄ JÄRJESTÖILLÄ on mahdollisuus erilaiseen toimintaan kuin Suomen valtiolla. Elokapina on vallan hyvä esimerkki siitä. – Se on enemmän kuin valtiontuet yhteensä. YHTEISÖLLISYYS ON vahvassa murroksessa. Järjestöt saavat potista hieman alle kymmenen prosenttia. – Suomen valtio on oikeastaan aika kädetön tällaisessa työssä, koska sen täytyy kanavoida kahdenvälisen kehitysyhteistyön tukensa virallisia reittejä myöten. de_09062022_56.indd 58 de_09062022_56.indd 58 31.5.2022 17.57 31.5.2022 17.57
Sitran teetti Kantarilla kyselytutkimuksen vuonna 2020. Sitran johtava asiantuntija Tuula Tiihonen ei suoralta kädeltä niele väitettä yhteisöllisyyden katoamisesta. – Kyllä yhteiskunnassa yksilön korostuminen on lisääntynyt. Moni muistelee kaiholla menneitä vuosikymmeniä ja yhteisöllisyyden paloa. Arvion mukaan valtionapuviranomaiset myöntävät järjestöille vuosittain noin 800 miljoonaa euroa valtionavustuksina, mikä on noin viidesosa kaikista myönnetyistä valtionavustuksista. NELJÄS SEKTORI on noussut kolmannen sektorin rinnalle. Kyllä he haluavat olla mukana vaikuttamassa ja osallistua politiikkaan, jos se tuotaisiin heille helpommalla tavalla esille. Selvityksessä kysyttiin myös, mikä ehkäisee osallistumasta puolueiden toimintaan. Monet mielenilmaukLähde: VM de_09062022_56.indd 59 de_09062022_56.indd 59 31.5.2022 17.57 31.5.2022 17.57. – Nykyiset väylät ovat raskaita ja hallinnollisia, ja niissä on vaikea nähdä omaa jälkeä, Tiihonen sanoo. Sen sijaan niin sanotut yhden asian kansalaisliikkeet, poliittiset tukiryhmät ja kunnalliset luottamustehtävät ovat jokseenkin harvojen huvia. Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan yhdistystoimintaan osallistui 54 prosenttia kymmenen vuotta täyttäneestä väestöstä vuonna 2017. Toisaalta yhteisöllisyys ilmenee nyt uusilla tavoilla. Neljännellä sektorilla tarkoitetaan kansalaistoimintaa, joka syntyy ja kasvaa nopeatempoisesti sosiaalisessa mediassa ja järjestäytyy siellä löyhästi ja kevyesti. Sitran tekemän kyselytutkimuksen mukaan useimmat kansalaiset kokevat osallistuvansa aktiivisesti kaveripiirissä, sosiaalisessa mediassa, urheiluseuroissa ja harrastejärjestöissä. Osallistumiskanavat eivät tue nuorten maailmaa. 59 Demokraatti Ulkoministeriö myöntää valtionavustuksia kehitysyhteistyöjärjestöille saatavilla olevien tietojemme mukaan noin 100 miljoonalla eurolla vuosittain. Lappalainen nostaa esimerkiksi Merimieskirkon, jonka palveluksessa hän toimi ennen Kepaa ja Fingoa. – Merimieskirkon jäsenmäärä on tipahtanut kymmenessä vuodessa liki kolmannekseen siitä, missä se oli aiemmin. Ihmiset eivät välttämättä tule kokouspaikkoihin, vaan kokoontuvat somessa omissa ryhmissään, Tiihonen sanoo. Kehitysjärjestöjen lisäksi koko järjestökenttä painii saman haasteen kanssa. Se näkyy esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Nyt yhteiskunnallinen osallistuminen koetaan vieraaksi ja vanhanaikaiseksi. Osallistujia siis on, mutta järjestökentän kokemuksien mukaan vastuunkantamiseen on yhä vaikeampi saada väkeä. Koko väestön osallistumisosuus on pysynyt suunnilleen ennallaan 1980-luvun alusta lähtien, mutta 10–14-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden osallistumisaktiivisuus on lisääntynyt. YHDISTYSTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN näyttää tilastojen valossa voivan melko hyvin. – Sanotaan, että nuoret eivät halua vaikuttaa, mutta se ei pidä paikkansa. Hän sanoo, että yhteisöllisyyden suosiosta tulee ristiriitaisia signaaleja. Kärjessä oli neljä perustelua: ”minulla on paljon muuta parempaa tekemistä”, ”ovat liian yksipuolisesti tietynlaisten ihmisten järjestöjä”, ”eivät tarjoa kiinnostavaa toimintaa”ja ”toimintatavat ja sisältö vanhanaikaisia”. Sitran selvityksen mukaan ihmiset kaipaavat nykyaikaisempia tapoja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
Sosiaalinen media on tarjonnut monenlaisia väyliä yhteiskunnalliselle aktiivisuudelle. He vaikuttavat ja ottavat kantaa, jos sen voi tehdä kotoa käsin helposti, tai sitten omien arkisten valintojen kautta. Demokratian puhti on hiipunut, puoluekentillä mannerlaatat ovat liikkuneet ja äänestysaktiivisuus on laskenut. Sitran selvityksissä on korostettu, että yksi 2020-luvun megatrendi on verkostomaisen vallan kasvu. Ei ole aikaa tai intoa lähteä talkoisiin, mutta halutaan osallistua rahallisesti, Lappalainen sanoo. Monien järjestöjen kohdalla se lienee ymmärrettävää, koska vähäisillä resursseilla on vaikea tehdä suuria uudistuksia. – Kun järjestö haluaa vapaaehtoisia, niin sitoutuminen toimintaan on heikkoa, mutta monesti kuitenkin sanotaan, että ’hei, mielestäni järjestönne tekee tärkeää työtä ja haluan tukea sitä rahallisesti’. Siksi myös yhteisöllisyys ja aktivoituminen tapahtuu niiden kanavien äärellä. Heti, kun on vähänkin vaikeaa tai monimutkaista, niin kiinnostus voi kadota, Tiihonen sanoo. Toiseksi suurin ryhmä on yleisen hyvän edistäjä, joka osallistuu mielellään vapaa-ajalla yhteistä hyvää edistävään vapaaehtoistoimintaan. Digitalisaatio ja mobiililaitteet ovat tulleet arjen perusrutiineiksi. Työssä on mukana hyvin paljon vapaaehtoisia. On siis kysymys siitä, kuinka paljon pitäisi pohtia asioita ennen kuin painaa nappia. Pitäisi oikeasti miettiä, kuinka ihmiset saavat tietoa toiminnasta ja palveluista. Jos koetaan, että sisältö ja toimintatavat ovat vanhanaikaisia, niin täytyy olla todella kiinnostunut itse asiasta, että jaksaa lähteä toimintaan mukaan, Tiihonen sanoo. – Uudistumista kaivataan, koska ihmisten ajankäytöstä on niin kova kilpailu. – Ihmiset haluavat helposti päästä osallistumaan. Mutta eivät ihmiset löydä, Tiihonen sanoo. Fingon Timo Lappalainen kutsuu ilmiötä delegoimiseksi. Uusia aktiivisia vastuunkantajia on vaikea löytää riveihin, mutta rahankeräyksen tuotot eivät ole laskeneet. Monet järjestöihmiset kuvittelevat, että ihmiset osaisivat hakeutua järjestön nettisivuille ja löytää sieltä palvelut. – Seuraava kysymys tietysti on se, onko hyvä, että äänestäminen on liian helppoa. Lähde: Tilastokeskus de_09062022_56.indd 60 de_09062022_56.indd 60 31.5.2022 17.57 31.5.2022 17.57. Vapaaehtoistoiminta ja kansalaisvaikuttaminen elää jonkinlaista murroskautta. Esimerkiksi Fingon järjestämä Maailma kylässä -festivaali ja maakunnalliset Mahdollisuuksien torit ovat kehitysjärjestöjen osoitus elinvoimaisuudesta. Tiihonen on työskennellyt hyvinvointilähete-hankkeessa, jossa yhtenä tavoitteena oli löytää yhteistyöntekijöiksi sosiaalija terveysalan järjestöjä. – Virossa mobiiliäänestäminen on aktivoinut sellaisia ihmisiä, jotka eivät muuten äänestä. Jäsenhankinnassa on haasteita, mutta järjestötyö ei ole näivettymässä ja monenlainen aktiivisuus näkyy yhä vahvasti yhteiskunnassa. Sohvavaikuttamisen suosio selittää myös osaltaan kehitysjärjestöjen tilannetta. Tähän ryhmään kuuluu myös paljon korkeastikoulutettuja ihmisiä. OSALLISTUNUT YHDISTYSTOIMINTAAN 12 KUUKAUDEN AIKANA, % 60 50 40 30 20 10 19 81 19 91 20 02 20 17 set ovat hakeneet vauhtia sosiaalisen median kanavien kautta. Vanhan maailman vaikuttamisen mallit eivät enää innosta. – Ongelmaksi muodostui se, että oli vaikea löytää, mitä palveluja järjestöt tarjoavat. Kiinnostuneita voisi olla paljon, jos olisi enemmän asiakaslähtöisyyttä ja selkeyttä. VIIME VUOSIKYMMENEN aikana länsimaissa on tapahtunut kansalaisvaikuttamisessa isoja muutoksia. Samaan aikaan digitalisaatio ja sosiaalinen media on tarjonnut monenlaisia osallistumisen väyliä, niin hyvässä kuin pahassakin. – Järjestösektorilla olisi ryhtiliikkeen paikka. Instituutiot ja järjestöt eivät ole vielä ottaneet paljonkaan irti sähköisen viestinnän ja yhteydenpidon mahdollisuuksista. Tämä viittaa siihen, että jos olisi helpompi tapa, niin useampi lähtisi mukaan vaikuttamaan, Tiihonen sanoo. Suuri osa suomalaisista on Sitran selvityksen mukaan niin sanottuja sohvavaikuttajia. 60 Demokraatti TEEMA Vapaaehtoistyötä oli vuonna 2017 tehnyt 28 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä
Kansalaistottelemattomuus on näytellyt tärkeää roolia monissa yhteiskunnallisissa murroksissa. Greenpeace on esimerkki järjestöstä, jossa kansalaistottelemattomuutta käytetään vaikuttamisen keinona. – Kiistanalaisten asioiden käsittely mediassa ruokkii kansalaistottemattomuustapahtumien järjestäjiä, ja se tekee heidän toiminnastaan helpompaa. – Somessa moni voi myös saada kokemuksen, että tuetaan toimintaa ja ollaan hengessä mukana, ilman että tullaan paikan päälle tekemään kansalaistottelemattomuutta. – Siksi linjaukset ovat tärkeitä niin teoriassa kuin käytännössä. – Jos kyseessä on toimintansa jo vakiinnuttanut kansalaisjärjestö, niin siitä positiosta on paljon isompi kynnys siirtyä kansalaistottelemattomuuteen. – Näiden sääntöjen vuoksi kansalaistottelemattomuutta tekevät nähdään oikeiden asioiden puolesta taistelijoina eikä pelkkinä häirikköinä saati sitten terroristeina. – Kansalaistottelemattomuutta jäsentävät hyvin selkeät säännöt. Joskus kansalaistottelemattomuuden taustalla voi olla järjestö. Kansalaistottelemattomuus voi vaikuttaa infrastruktuuriin ja aiheuttaa kustannuksia, minkä vuoksi yleinen mielipide voi kääntyä sitä vastaan. Se toisaalta voi syödä osallistumisen intensiteettiä. – Kansalaistottelemattomuus on numeroilla mitattuna hyvin pieni ilmiö. Se sisältää riskejä, Pyrhönen sanoo. USEIMMITEN KANSALAISTOTTELEMATTOMUUDEN taustalla on löyhästi järjestäytynyt mutta asialle omistautunut porukka. 61 Demokraatti Kansalaistottelemattomuus – lain ja moraalin ristiriita KANSALAISTOTTELEMATTOMUUS ON kiihkeitä mielipiteitä herättävä kansalaisaktiivisuuden muoto. – Somen kautta voidaan verkostoitua ja siellä voidaan tukea toimintaa, Pyrhönen sanoo. Koijärven tapaus synnytti Vihreän liikkeen. Usein on niin, että aktivismi seuraa uutissykliä. Joskus taas kansalaistottelemattomuus voi nostaa esiin asian, jota ei ole aiemmin käsitelty mediassa erityisen näkyvästi. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävän Elokapinan toiminta perustuu monilta osin kansalaistottelemattomuuteen. Se elää näkyvyydestä, Pyrhönen sanoo. Media ja kansalaistottelemattomuus kulkevat rinta rinnan. 61 Demokraatti de_09062022_56.indd 61 de_09062022_56.indd 61 31.5.2022 17.57 31.5.2022 17.57. – Budjetin ja henkilöstöresurssien kannalta ne eivät ole isoja, kun verrataan muuhun toimintaan. Suomessa kouluesimerkki oli Koijärven suon kuivattamista vastaan tehty mielenilmaus, jossa muun muassa estettiin työkoneiden käyttöä. Pyrhönen kuitenkin huomauttaa, että Greenpeacen kansalaistottelemattomuus koostuu yksittäisistä ja lyhytkestoisista tempauksista. Järjestö maksaa aktivistien sakkoja ja ottaa järjestönä vastuun. – Samanlaisia riskejä ei ole kansalaistottelemattomuudessa, jos lähtee ilman toimivaa kansalaisvaikuttamisen verkostoa, koska ei ole samalla tavalla menetettävää. Se on väkivallatonta, sitä tehdään omilla kasvoilla ja persoonalla sekä ollaan valmiita kantamaan seuraukset ja sanktiot, sanoo Helsingin yliopistossa työskentelevä tutkijatohtori Niko Pyrhönen. Kansalaistottelemattomuuden näkyvimpiä puolestapuhujia ovat olleet intialainen Mahatma Gandhi ja yhdysvaltalainen Martin Luther King. Kuten muussakin nykyaikaisessa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, myös kansalaistottelemattomuudelle sosiaalinen media on merkittävä kanava
Vapaa kansalaistoiminta on parasta elämää KANSALAISTOIMINNASSA ON KYSE VALLASTA, VAPAUDESTA JA HISTORIAN AVOIMUUDESTA. 1800-luvun naisliikkeen, työväenliikkeen ja muiden sen ajan kansanliikkeiden aktivistit eivät voineet tietää, minkä jäljen heidän taistelunsa tulee historian kirjoihin jättämään. Näissä oloissa on hyvä muistaa mistä vapaassa kansalaistoiminnassa pohjimmiltaan on kysymys, nimittäin vallasta, vapaudesta ja historian avoimuudesta. Ympäristöliike kansanliikkeenä vastustaa sekä ydinvoimaa että fossiilikapitalismia ja kannattaa siirtymää pienemmän energiankäytön elämänmuotoon. Koen saavani siitä paljon. Näkyvämpi koskee vallan määrää ja sen jakautumista. Tärkeämpi kysymys koskee vallan laatua. Pinnallisesti olemme vapaita kun saamme toimia oman mielihalun mukaan muiden sitä estämättä. Parhaillaan näemme länsimaiden poliittisen mielikuvituksen uuden kutistumisen aallon, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuo lyhyen aikavälin turvallisuuden varmistamisen politiikan keskiöön – ja ajaa kaikki muut kysymykset marginaaliin. Kansanliikkeiden perustava olemus on ihmisten liittyminen yhteen toiminnassa, joka muuttaa vallan laatua. Mihin se, joka pääsee vallan kahvaan kiinni, valtaansa käyttää. Suomikin rakennettiin vapaan kansalaistoiminnan valtavasta voimasta. Osallistuminen alkoi huolesta ja velvollisuuden tunteesta. Itsensä likoon laittaminen unelmien puolesta voi avata portin parhaaseen elämään. Vaaleissa kamppaillaan oikeudesta ohjata julkista valtaa. Silloin vapaus sen syvässä mielessä toteutuu kullekin osallistuvalle ihmiselle ja samalla yhteisölle, kansakunnalle ja lopulta kenties koko ihmiskunnalle. KOLUMNI Teksti Thomas Wallgren, ympäristöaktivisti, SDP:n varavaltuutettu Helsingistä ja filosofian professori, HY TEEMA de_09062022_62.indd 62 de_09062022_62.indd 62 31.5.2022 16.26 31.5.2022 16.26. Syvemmin vapaus on kykyä tehdä sitä mitä pitää oikeana ja hyvänä. Laskelmointi tulee kansalaistoimintaan mukaan myöhään, jos ollenkaan. Toiminta ei perustu menestysodotuksille vaan moraaliselle välttämättömyydelle ja unelmille paremmasta maailmasta. Vapautta voi myös tarkastella kahdesta näkökulmasta. Kävi ilmi, että hän, yksinhuoltajaäiti, osallistuu usein eduskuntatalon portailla perjantaisin kokoontuviin ilmastomiekkareihin. Vihreä puolue kannattaa ydinvoimaa ja etsii teknisiä keinoja ylläpitää suuren energiankäytön yhteiskuntaa. Tässä on kansalaistoiminnan kaikkein perustavin tuntomerkki. 62 Demokraatti T örmäsin naapuriini kaupassa ja kävelimme yhtä matkaa kotiin. Kun puolueissa on vähemmän aatteen paloa kantavia vapaaehtoisia ja enemmän ammattilaisia, sitä enemmän ne etääntyvät juuristaan ja antavat periksi ulkopuolisten määrittelemille odotuksille. Valta-analyyseissa on kaksi ulottuvuutta. Mahdottomasta tehdään mahdollista. Aitojen rakentamiseen vai pakolaisten auttamiseen. Ydinvoiman ja vetytalouden rakentamiseen vai energiantarpeen vähentämiseen. — Mutta osallistuminen on minulle voimaannuttavaa. PUOLUEILLE JÄNNITE vapaan ja tulosvastuullisen toiminnan välillä on vaikea paikka. Työväenja naisliikkeen perusta on vähäväkisten globaali solidaarisuus, mutta länsi-Euroopan vasemmiston puolueet ovat mukana rakentamassa muureja EU:n ulkorajoille. Kun puolue syntyy ja alkaa menestyä, vapaa kansalaistoiminta muuttuu vääjäämättä osalle aktivisteista uravaihtoehdoiksi
Toimin Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan valtuutettuna. Esimerkiksi yli 75-vuotiaista yli kolmasosa ei ole koskaan käyttänyt internetiä. YHDENVERTAISUUS DIGIMAAILMASSA on yksi isoimmista tämän päivän tasa-arvohaasteista: tasavertainen pääsy laitteiden pariin, osaaminen niiden käytössä ja vaihtoehtoisen palvelu niille, jotka eivät digimaailmassa voi toimia. Ja toki pitää muistaa, että aina ei kone tai tekoäly voi toista ihmistä korvata – ei voi, eikä pidäkään. Hyvä ja tärkeä avaus! Lainsäädäntötie on järeä, mutta uskon, että nyt olisi aika ja tilausta tähän. On monia muitakin, jotka eri syistä ovat kokonaan tai osittain digimaailman ulkopuolella. Valtuutettu sanoo, että digipalveluja kehitettäessä pitää samaan aikaan turvata palveluja käyttämättömien oikeuksia ja helppoa tuen saantia palvelujen käyttöön. Se ei ole mikään ihme, kun nykyisin ensisijainen reitti lähes kaikkiin palveluihin on netti. Esimerkiksi käy pankkipalvelut: jos ei ole käteviä mobiililaitteita tai osaamista, on vaikeaa – ja myös kalliimpaa – hoitaa arjen pankkiasioita. Hänen mukaansa lainsäädännön pitäisi velvoittaa pitämään kaikki mukana. Ilokseni huomasin valtuutetun ottaneen kantaa tasa-arvoon digimaailmassa. Esimerkiksi jo pelkästään digilaitteiston hankinta jatkuvine päivitystarpeineen asettaa monet pienituloiset vaikeaan asemaan. 63 Demokraatti Pidetään kaikki mukana myös digimaailmassa T ämän vuoden alussa toteutui pitkäaikainen tavoitteemme: nyt meillä on vanhusasiavaltuutettu. Valtuutetun viran perustaminen on yksi tapa saada näkyviin ja ratkaistavaksi ikäihmisille tärkeitä kysymyksiä. Seurauksena olemme nähneet jonoja, joissa iäkkäät ihmiset jonottavat pitkiä aikoja saadakseen palveluja. Olemme painottaneet muun muassa peruspankkipalvelujen saavutettavuutta ja Finanssivalvonnassa tämän valvontaa onkin vahvistettu. Ja se ei ole ollenkaan oikein. PUHEENVUORO Digitaaliset palvelut helpottavat arkea monessa. Hienoa. On kuitenkin paljon ihmisiä, jotka eri syistä eivät pääse osallisiksi näihin palveluihin. Eikä kyse ole vain ikäihmisistä. Kun maailma muuttuu hurjaa tahtia, on tärkeää, että kaikki pidetään mukana. On kunnia-asia, että yhteiskunnassamme pidetään huolta ikäihmisistämme. Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo kertoo, että digipalveluista syrjäytyneiden iäkkäiden vaikeudet hoitaa asioitaan ovat lisääntyneet. Konttoreita, joissa asioida on vähemmän ja käteistäkään ei voi kaikkialta nostaa. Jos näin ei tehdä, se on yksi ikäsyrjinnän muoto. Digipalveluista syrjäytyneiden vaikeudet hoitaa asioitaan ovat lisääntyneet. Näppärää ja helpottaa useimpia – mutta ei niille, joilla ei ole vempaimia tai osaamista niiden käyttöön, on tilanne kaikkea muuta kuin näppärä. Siellä sitten tunnistaudutaan sähköisesti ja saadaan apua chattaillen. Pia Viitanen Kansanedustaja (sd.) de_09062022_63.indd 63 de_09062022_63.indd 63 31.5.2022 13.08 31.5.2022 13.08. Lisäksi kaikkien toimijoiden tulee osaltaan huolehtia tasa-arvoisista mahdollisuuksista
Siihen uskon itsekin. Mikkel Näkkäläjärvi Rovaniemen kaupunginvaltuuston 2. Valmistelu on ollut hyvää, eduskunta on päässyt perehtymään asioihin riittävästi, mutta päätöksiäkin on kyetty tekemään. Niin teki moni meistä. päivä vuonna 2022 jää Suomen historiaan. Lä he tä m ie lip ite es i os oi tt ee se en m ie lip id e@ de m ok ra at ti. En halua edes kuvitella, missä tilanteessa olisimme ellemme olisi 1992 irtautuneet YYA-sopimuksesta ja pyrkineet päättäväisesti kohti EU-jäsenyyttä. Nyt vuonna 2022 Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaan helmikuussa ja muutamaa kuukautta myöhemmin Suomi pyrkii päättäväisesti kohti jäsenyyttä puolustusliitto Natossa. Ylin valtionjohtomme uskoo, että jäsenyys puolustusliitto Natossa on asia, joka vahvistaa tässä tilanteessa Suomen ja kansalaistemme turvallisuutta. Yksi syy sille, että olemme selviytyneet on se, että olemme kyenneet tarvittaessa toimimaan hyvinkin ripeästi ja päättäväisesti turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Mutta kun tosiasiat muuttuvat, on aika muuttaa myös johtopäätöksiä. Sen jälkeen kaikki Pohjoismaat ovat jäseniä Natossa ja suunnittelemme yhdessä puolustuksemme koko Pohjolan turvaksi. On hyvä muistaa, että Natossa olemisessa on kyse myös jäsenvaltioiden välisestä keskinäisestä solidaarisuudesta. 64 Demokraatti Ki rjo ita om al la ni m el lä si. Iso kysymys on se millainen jäsen olisimme Natossa. Myös Ruotsi on tehnyt nyt samanlaiset johtopäätökset. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulkoja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta sekä valtioneuvosto tekivät viralliset päätökset Suomen hakeutumisesta puolustusliitto Naton jäseneksi. Suomi on ollut läpi historian usein haastavissa turvallisuuspoliittisissa tilanteissa. fi ta i D em ok ra at ti, PL 33 8, 00 53 1 H el sin ki Päättäväisesti kohti turvallisempaa Pohjolaa TOUKOKUUN 15. Se oli hieno päivä, jolloin Suomi otti pitkän askeleen kohti puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Jotta saamme tukea, on meidän oltava valmiita antamaan sitä myös itse. En väitä, että itsekään olisin pitkään ajatellut Suomen turvallisuuden takaamisen vaativan jäsenyyttä Natossa. Tästä ei kuitenkaan pidä hätkähtää, vaan malttaa mielemme ja luottaa siihen, että valtionjohto, viranomaiset ja liittolaisemme osaavat työnsä ja asiat menevät lopulta hyvin. Prosessi Naton jäseneksi ei ole mutkaton, minkä olemme voineet jo havaita niin julkisessa keskustelussa Turkin presidentin ulostuloissa kuin odotettavissa olevasta Venäjän painostuksessa ja vastatoimista. Vuonna 1917 Suomi irtautui Venäjän ikeestä ja itsenäistyi. Se on erinomaisen hyvä ja tärkeä asia, ja vakauttaa koko Pohjolaa. varapuheenjohtaja SDP:n ulkoja turvallisuuspoliittisen työryhmän jäsen de_09062022_64.indd 64 de_09062022_64.indd 64 1.6.2022 10.50 1.6.2022 10.50. Ki rjo itu st en m ak sim im itt a on 20 00 m er kk iä . Presidentti Mauno Koivisto määritteli aikanaan yhdellä sanalla sen, mikä Le ht iku va / Ju ss i N uk ari on Suomen ulkopolitiikan idea: Selviytyminen. Vahvasta etenemisestä kohti turvallisempaa Suomea käy kiittäminen nopeasti kantaansa muuttanutta Suomen kansaa, mutta myös päättäväisesti ja ripeästi toiminutta Suomen valtiojohtoamme. Liikaa varaumia ei pidä omatoimisesti jättää jo etukäteen. Harva uskoi alkuvuodesta tai edes 24.2.2022 Venäjän aloittaessa raakalaismaisen hyökkäyssotansa Ukrainaan, että vain muutama kuukausi myöhemmin olemme tässä tilanteessa Suomessa. Tämä kyky rohkeaan päätöksentekoon vaikeissa tilanteissa on pelastanut Suomen monelta pahalta. Vuonna 1992 vain puoli vuotta Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen pääsimme eroon YYA-sopimuksesta ja vain muutamaa kuukautta myöhemmin haimme jäsenyyttä Euroopan unionissa. Selviytymisessä on ollut kyse läpi Suomen historian
Sami Korkiakoski Lahti Palkansaajajärjestöt ovat yhtenäisyyden takaajia Demokratia ja oikeudenmukaisuus ovat kansainvälisen ay-liikkeen tärkeimmät arvot. Natoon hakeutumista pitää tarkastella suhteessa siihen mitä Venäjän hallinto on meistä ajatellut. Suuntaamme pois Venäjän käsivarsimitalta siihen yhteisöön, johon kuulumme. Sotilaallinen liittoutumattomuus sekä Paasikiven-Kekkosen-linja palveli oman aikansa, mutta jätimme sille hyvästit ja lähdemme uutta kohti. Meillä on oikeus hakea sotilaallista turvaa Natosta, vaikka siinä liitossa on demokraattisesti arveluttavia maita mukana. Se halusi tehdä etupiirisopimuksen jäsenmaiden kanssa. Meidän ay-liikkeemme on tukenut EU-jäsenyyttä. EU ja Nato ovat palkansaajien tukena kaikissa jäsenmaissa. Venäjä halusi painostaa Nato-jäsenmaita siinä, ettei se salli Naton laajenemista. Silloin vanhat liittoutumattomuusajatukset eivät välttämättä päde tähän aikaan. Keskustelussani STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan kanssa hahmotimme, että rauha, demokratia ja oikeudenmukaisuus ovat myös kansainvälisen ay-liikkeen tärkeimmät arvot. Kun ”Hiljaiset perivät maan” -oopperan libretisti-ohjaaja Tuomas Parkkinen julkisuudessa sanoo, että ”armo on aseista vahvin Ilmajoen tulevassa oopperassa”, vastaa tähän Ilmajoen JHL:n pääluottamushenkilö Marjut Huhtakangas, että molemminpuolista armoa tarvitaan aina myös työmarkkinaneuvotteluissa valtakunnan ja kunnallisella tasolla. Juontaja, päätoimittaja Markku Mantilalta odotetaan tiukkaa ohjausta panelisteille, jotta ajankohtainen työelämä ja sen tulevaisuus työväentalon varjossa paljastuu kuulijoille. Suomen tekemiset ovat aina riippuneet Venäjästä. Moniäänisyyttä odotetaan myös Ilmajoen työväentalossa Musiikkijuhlien aikaan. Kuuntelin 12. Siksi tämä on iso juttu Venäjälle. Demokratiaan kuuluu moniääninen keskustelu. Työmarkkinasoppa voi kiehua, joskin lientyneenä. Luulen, ettei esimerkiksi Turkilla ole varaa asettua vastahankaan Yhdysvaltojen kanssa. valtakunnallinen eläkkeenja palkansaajien seminaari teemalla ”Työelämän tulevaisuus työväentalojen varjossa”. Vanhat linjat eivät päde, koska Venäjä haluaa Suomen omaan vaikutuspiiriinsä. Sekin on hyvä viesti, että sanotaan julkisesti Suomen Nato-ratkaisun olevan ”ei ketään vastaan”. Käytännössä pääministerin ja presidentin suosituksen perusteella olemme hakemassa Naton jäseneksi. Työväentalossa on 17.6. Se yhteisö ei ole täydellinen sekään, mutta voimme tuoda oman pohjoismaisen äänemme mukaan sotilaalliseen päätöksentekoon. Tämä lie yksi syy valtiojohtomme kiireeseen kohti Natoa. Päivän kulttuurillista monipuolisuutta korostaa palkanja eläkkeensaajille ja järjestöväelle heti puolenpäivän jälkeen läheisellä ooppera-areenalla nähtävä Hiljaiset perivät maan -ooppera lapuanliikkeestä. Uskon, ettei maamme työmarkkinoilla ole sanomista Nato-jäsenyyteemme. EU syntyi Euroopan taloudellisen kehityksen vauhdittajaksi ja rauhan takaajaksi. 65 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Pohjoismaista ääntä sotilaalliseen päätöksentekoon! Suomen Natoratkaisu on ”ei ketään vastaan”. Toive Tynjälä Ilmajoki de_09062022_64.indd 65 de_09062022_64.indd 65 1.6.2022 10.50 1.6.2022 10.50. Nyt pidellään penkeistämme tämän Nato-asian kanssa. Palkansaajaliike kehittää Euroopassa merkittävästi kansalaisten sosiaalista hyvinvointia ja puhuu oikeudenmukaisuuden puolesta. Olemme myös saaneet jonkinlaiset turvatakuut Iso-Britannian kanssa, jonka kanssa olemme tehneet JEF-yhteistyötä vuodesta 2017 saakka. Tähän etupiiriin Suomi ja Ukraina olisi jäänyt. toukokuuta julkaistua Yle Areenan Uutispodcastia, jossa käsiteltiin presidenttimme Sauli Niinistön Nato-linjaa vuosien ajan ja yksi tärkeä pointti Venäjän käytöksestä on huomioitu siinä viime vuoden lopulta. SDP teki sen mitä puoluevaltuustossa piti. Työväentalolla samana iltana järjestettävässä työmarkkinapaneelissa paneelipöydän taakse asettuvat STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, PAM:in Jaana Ylitalo, JHL:n Päivi Niemi-Laine sekä Tampereen apulaispormestari Pekka Salmi. Venäjä sen sijaan pyrkii horjuttamaan EU:n ja Naton yhtenäisyyttä. Oopperan merkittävänä aiheena on lapualaisuudesta huolimatta väkivallattomuus, koska ooppera rakastaa rauhaa. Näin sinetöimme siteemme läntiseen maailmaan pois Venäjän etupiirisuunnitelmista
Kunnioittaen heidän valintojaan. Inhimillistä, arvokasta ja hyvää hoitoa. Osalla ikäihmisistä ei käy omaisia tervehtimässä tai heillä ei enää ole läheisiä. Vaikea ja vaativa tehtävä, ainakin minulle. Onko se läsnäoloa, kuuntelua, ihmisen näkemistä omana yksilönä. Tämän opin näiden viiden päivän aikana. Vanhuksemme tarvitsevat hyvää hoitoa, päivän jokaisena tuntina. Hoitaessani ikäihmisiä, muistisairaita, toimintakyvyltään rajoittuneita, jouduin tekemään koko ajan valintoja ja tarkastelemaan arvojani. Minusta hoidon laatu tulee siitä, miten toteutan tehtävääni, olenko ylpeä siitä, että saan tehdä hoitotyötä, olenko ammatillisesti ylpeä työstäni ja olenko ihmisenä aito kohdatessani asiakkaan/potilaan hänen tarpeineen. Vaippojen vaihtoa, ruokailua, pesemistä, puhtaiden vaatteiden vaihtoa. Toki olen hoitotyötä pitkän linjan ammattilaisena tehnyt, mutten vanhustenhoidossa. Ikäihmisten, muistisairaiden hyvän hoidon haaste kannattaa pitää kirkkaana, ammattilaisten keskuudessa. Hoitotyö voi olla fyysisesti raskasta ja hyväksyn sen. Hoitajana minulta edellytettiin taitoa ja tahtoa eläytyä asiakkaiden tarpeisiin. Kunnioitanko ikäihmistä, onko hänellä oikeus omiin valintoihin. Kultainen sääntö, joka löytyy monista uskonnoista, toteaa: Meidän tulee kohdella muita ihmisiä niin kuin toivomme itseämme kohdeltavan. He tarvitsivat hoitajien apua 24 tuntia vuorokaudessa, joka päivä. Hoitajamitoituksesta puhutaan ja se on tärkeää, mutta ei tärkeintä. He olivat täysin riippuvaisia meistä hoitajista, kaikissa päivittäisissä toimissaan. Eläkkeellä jo olen, mutta teen vielä töitä, sopivasti. Mahdollisuutta seurata ympäristöä muualta kuin vuoteen pohjalta. Pirjo Riikonen kaupunginvaltuutettu (sd.), aluevaltuuston varavaltuutettu MIELIPIDE de_09062022_66.indd 66 de_09062022_66.indd 66 1.6.2022 9.14 1.6.2022 9.14. Emme voi jättää näitä ihmisiä hoitamatta, kohtaamatta, auttamatta, ymmärtämättä. Vastaten hoitajani omalla ammatillisella toiminnallani asiakkaiden/ potilaiden tarpeisiin. Mielelläni muokkaisin tätä siten, että minun tulee kohdella ihmisiä niin, kuin he haluavat itseään kohdeltavan. Mitä on hyvä hoito. Onko se perustarpeiden tyydyttämistä. Tilaisuus, jonka sain oli minulle merkittävä ja todellinen, monella tavoin. Päättäjille sanotaan, että menkää katsomaan, mitä hoitotyö on. Itselleni arvovalinnat ja ihmisen kohtaamisen vastuut olivat vaativia, jopa fyysistä työtä raskaampia. Työpaikassani hoitajamitoitus oli hyvä, toimintaympäristö, tilat, hoitoja apuvälineet työnantajan puolelta hoidettu erinomaisesti. Vanhus tarvitsee apua päivittäisissä toimissaan, mutta hän tarvitsee myös keskustelua, kosketusta, hyväksyntää, turvallisuutta, hellyttää, välittämistä, tietoa ja varmuutta siitä, että häntä hoidetaan hyvin. Olen myös poliitikko, jolla on mahdollisuus, yhdellä äänellä ja omalla toiminnalla, vaikuttaa ja päättää yhteisistä asioista. Kun vanhenemme, ihmisenä olemisen raadollisuus ja monet puutteet tulevat näkyviin. Minun ihmisyyteni tuli vastaan niissä ihmisissä, joita hoidin ja jotka olivat riippuvaisia avustani, empatiastani, rinnalla kulkemisestani ja etiikastani. Onko hoitotyö myös mahdollisuuksien antamista ikäihmisille. 66 Demokraatti Muistisairaiden hyvän hoidon haaste Olen terveydenhuollon ammattilainen, fysioterapeutti ja terveydenhuollon opettaja. Jos en pysty turvaamaan hyvää hoitoa minusta riippuvaisille vanhuksille, ei minun ole hyväksi tehdä sitä työtä. Jäin miettimään päivän päätteeksi monia asiakkaita ja heidän tarpeitaan. Kiireen taakse en halunnut mennä. Olin viisi päivää töissä tehostetussa palveluasumisessa, vanhustenhuollossa, ihan hoitotyötä tekemässä, kahdessa aamuvuorossa ja kolmessa iltavuorossa. Sain viime viikolla erilaisen mahdollisuuden, kokea ja nähdä tämän päivän vanhustenhoitoa muistisairaiden hoitoyksikössä. Tekemässä hoitotyötä muistisairaiden ja ikäihmisten kanssa
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esitti Lapin hyvinvointialueen valtuuston ensimmäisessä kokouksessa, että hyvinvointialueelle perustettaisiin henkilöstöjaosto, joka keskittyy vain henkilöstöasioihin. Janne-Pekka Niemimäki Jaakko Holopainen Pohjois-Suomen Demarinuoret Keskustelu Naton ympärillä ei saa laantua hakemuksen jättämisen jälkeen. Henkilöstön kuuleminen ja sitä kautta sitouttaminen uudistuksen etenemiseen takaa paremman lopputuloksen asiakkaiden kannalta, nopeuttaa integraation syventämistä ja antaa positiivisen kuvan työnantajana toimimiseen. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on päättänyt, että henkilöstön edustajalla on läsnäoloja puheoikeus aluehallituksen ja lautakuntien kokouksessa. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä haluaa, että henkilöstöllä on aito mahdollisuus olla mukana myös päätöksenteossa. Hoitotyön johtamisen tulee läpäistä koko organisaatio kaikilla sen tasoilla – ja sen tulee pitää sisällään muiden muassa toiminnan johtamisen, resursseista vastaamisen ja työn sekä työolojen kehittämisen. Haluamme jatkaa työtä edelleen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin saanut monet arvioimaan uudelleen kantaansa ja suhtautumaan pragmaattisesti Suomen Nato-jäsenyyteen kansallisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Sosialidemokraatit ovat historiallisesti kannattaneet Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta. Jätimme näistä valtuustoaloitteet aluevaltuuston kokouksessa 2.5. Vuorovaikutus on avain toimivaan organisaatioon. Muutos on suuri – siksi tarvitsemme määrätietoisia otteita henkilöstön hyvinvoinnin ja työssä viihtymisen takaamiseksi jo alusta lähtien. On tärkeää pyrkiä ottamaan haltuun keskustelu myös muun ulkoja turvallisuuspolitiikan, kuten esimerkiksi maanpuolustuksen osalta. Ilman selkeää visiota Suomesta ja Natosta äänestäjille jää epäselvä kuva SDP:n ulko-ja turvallisuuspolitiikasta. Hoitotyön johtajalla tulee olla itsenäinen esittely-, päätösja budjettivastuu eli vastuu todellisesta johtamisesta, ei vain nimellisesti. Emme voi vain puhua, että henkilöstö otetaan huomioon, vaan sen pitäisi myös näkyä. 67 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI Hyvinvointialue – paras työpaikka. Maria-Riitta Mällinen Valtuustoryhmän puheenjohtaja (sd.) Lapin hyvinvointialue Sosialidemokraattien pitää kirkastaa ulkoja turvallisuuspoliittinen visionsa Keskustelu Naton ympärillä ei saa laantua hakemuksen jättämisen jälkeen. Hoidon integraation ja potilaan/asiakkaan palvelun parantamisen vuoksi hoitotyön johtaminen tulee huomioida erikseen. valtuuston kokouksessa. Meidän mielestä näin tulisi olla myös Lapissa. Suomen valtiojohdon myönteisen kannan, kansanedustajien enemmistön ja kansalaisten mielipidemittauksissa osoittaman tuen valossa Suomi tulee hakemaan jäsenyyttä puolustusliitto Natossa. Ulkoja turvallisuuspolitiikkaa ei saa jättää yksinomaan oikeiston käsiin. Sote-uudistuksen myötä Lapin hyvinvointialueelle siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä yhteensä noin 7400 työntekijää. de_09062022_66.indd 67 de_09062022_66.indd 67 1.6.2022 9.14 1.6.2022 9.14. Se sai muilta ryhmiltä myönteisen vastaanoton ja hyväksyttiin hallintosääntöön 2.5. ja toivomme, että ne otetaan huomioon hallintosääntöä työstettäessä. Käytännöllisyyden lisäksi politiikassa tarvitaan myös ideoita ja selkeä visio tulevasta. Suomen turvallisuuden aktiivinen vahvistaminen tulee olla yksi sosialidemokraattisen politiikan kivijaloista. Arvaamattoman ja sotaisan Venäjän kyljessä sijaitsevan Suomen kannalta parhain turvallisuuspoliittinen ratkaisu on vahvan maanpuolustuksen lisäksi jäsenyys puolustusliitto Natossa. Tämän vuoksi sosialidemokraattien tulee rohkeasti seistä pian tehtävän päätöksen takana, ja ottaa kantaa sen suhteen millainen Nato-maa me haluamme Suomen olevan. Kun organisaatiomuutos on suuri, on samalla syytä pohtia, miten siitä saisi paremman
68 Demokraatti MIELIPIDE Itsehallinto sivuraiteella Keskustelu itsehallinnon asemasta ja tilasta on viime vuosina Suomessa ollut vähäistä. Oikea asukkaan itsehallinto ja EU:n läheisyysperiaate edellyttävät, että ihmisten jokapäiväiseen arkeen liittyvät asiat päätetään mahdollisimman lähellä asukasta. Senkin valmisteluaineistoissa korostetaan ”valtion viimesijaista vastuuta” perustuslakiin vedoten, vaikka tosiasiassa niin sotepalveluisssa kuin työllisyydessä viimesijainen perustuslaillinen vastuu on julkisella vallalla, johon tällä hetkellä kuuluvat niin valtio kuin kunnat. Jatkossa ne kamppailevat samoista varoista maanpuolustuksen ja poliisin kanssa ilman, että paikallisilla ja alueellisilla päättäjillä on oikeutta päättää alueensa asukkaiden verovarojen käytöstä haluamallaan tavalla ja haluamiinsa kohteisiin. Suomessa taas valta kuuluu kansalle, jota käyttää vaaleilla valittu Suomen eduskunta. Nyt työllisyyspalvelut ollaan siirtämässä kuntien vastuulle vuoden 2024 lopulla. Uudistuksen vaikutusten arviointi onkin oletusten ja puheiden varassa. Samalla kun kuntien asemaa ja merkitystä on kavennettu, on keskushallinnon valtaa merkittävästi kasvatettu. On kysyttävä, miten tämä asukkaan itsehallinto toteutuu jatkossa, kun rahoitus on viety valtion määräysvaltaan, riittääkö siihen pelkät muodolliset vaalit. Erikoissairaanhoito työnjakoineen ja investoineen on aivan eri asia, joka olisi meilläkin voitu hoitaa ERVA-alueil la valtion merkittävällä ohjauksella ja rahoituksella. Ruotsin perustuslaki lähtee siitä, että valta kuuluu kansalle, jota käyttävät vaaleilla valitut edustajat valtiopäivillä, alueilla ja kunnissa. de_09062022_68.indd 68 de_09062022_68.indd 68 31.5.2022 19.20 31.5.2022 19.20. Näin on toimittu, vaikka juhlapuheissa niin EU:n läheisyysperiaatetta kuin pohjoismaista pitkälti itsehallintoon perustuvaa mallia arvostetaan. TE-palveluiden lakiluonnoksessa on vaadittu järjestämisvastuun pohjaksi 20 000:n työvoimapohjaa samalla kun jokaisella kunnalla on rahoitusvastuu uudistuksesta. Kunnat voivat toki hoitaa lähipalvelunsa, itse tai yhdessä, kuinka parhaaksi katsovat. Itsehallinto on kunnan asukkaan, ei kunnan hallinnon itsehallintoa. Tämän lisäksi harmonisointi, ICT ja muun kokonaisuus mennee yli 1,5 miljardin. Uuden hallintotason perustamiseen on varattu jo yli 400 miljoonaa ja jos se ei riitä, lisää on tulossa. Tämä johtunee pitkälti vaikeasta historiastamme. Maailman suuri trendi hyvinvointipalveluissa on lähellä olevien kokonaisuuksien, kuten sosiaalitoimi ja työllisyys, päättäminen mahdollisimman lähellä ihmisiä, eli kunnissa samalla kun erityispalveluja keskitetään. Ruotsissa taas vallitsevana on ”välfärdssamhället” eli hyvinvointiyhteiskunta korostaen kaikkien julkisten toimijoiden, yhteisöjen ja järjestöjen merkitystä kansalaisyhteiskunnassa. Kriiseissä valtion merkitys korostuu. Esimerkiksi Tanskassa jopa passi haetaan kotikunnasta samalla kun tavoitellaan 20 supersairaalaa. Tähän on sekoitettu ”leveämmät hartiat”, työvoiman liikkuvuus ynnä muut ylikunnalliset kokonaisuudet, jotka hyvin voidaan ratkaista eri toimijoiden yhteistyöllä. Juuri tästä johtuen Suomessa käytetään usein termiä ”hyvinvointivaltio” kuvaamaan hyvinvoinnin kokonaisuutta. Samaa perustuslain määritelmää voidaan soveltaa myös hyvinvointialueihin. Kunnan palvelujen ekosysteemin ja oman alueen tuntemuksen maksimaalinen hyödyntäminen edellyttää, että rahoitusja järjestämisvasOikea asukkaan itse hallinto edellyttää, että ihmisten jokapäiväiseen arkeen liittyvät asiat päätetään mahdollisimman lähellä asukasta. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on hyvin keskushallintovetoinen. Yhdenvertaisuuteen vedoten on luotu järjestelmä, jollaista ei muissa pohjoismaissa ole eikä ole kaavailuissakaan. Hallintoa uudistettaessa ihmisten lähipalvelut, kuten vaikkapa vanhuspalvelut, menevät meillä valtion rahoitettavaksi ja pitkälti ohjattaviksi
Armeijassa on helppo elää, koska kaikki on säännelty ja valinnan vapaus rajattu. Hannu Ikonen Lieksa/Ispica Sisilia de_09062022_68.indd 69 de_09062022_68.indd 69 31.5.2022 19.20 31.5.2022 19.20. Meiltä ei olla nyt vaatimassa alueiden luovutuksia tai -vaihtoja, mutta enemmistö suomalaisista on valmis aseistamaan Ukrainaa ja liittymään Natoon, vahvistamaan Venäjän viholliskuvaa meistä, ilman ”konsultaatioita”. Viholliskuvat ovat – puolin ja toisin – syntyneet ”uuden” Venäjän aikana ja Suomen heitettyä ”puoluettomuuden ja sitoutumattomuuden viitan” historiaan EU:n liittymisen myötä. Se korvautui Venäjän kanssa solmitulla naapuruusuhdesopimuksella, joka ei kuitenkaan pitänyt sisällään konsultaatioita, jos toinen osapuoli kokee jonkinlaista uhkaa naapurin toimista. Pohjoismaisessa vertailussa Suomessa on alhaisin työllisyysaste, korkein pitkäaikaistyöttömyys ja suurin sosiaaliturvariippuvuus. Se, että viholliskuva voidaan synnyttää ja sitä voidaan vahvistaa, saada kansakunta kulkemaan ”yhteen suuntaan”, edellyttää tiedonvälityksen hallintaa. Meillä oli YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa. Kummallakin mallilla on synnytetty ”enemmistön journalismia”, joka ei kyseenalaista mitään, mutta saa kasvavat joukot ”juoksemaan samaan suuntaan”. Esimerkiksi Nesteen amerikkalaiset jalostamohankinnat keskustelututtivat Raadea ja Kekkosta. Helppoa ei ole analysoida erilaisissa tilanteissa, miksi yksilöt, yhteisöt tai jopa kansakunnat toimivat samojen ”sääntöjen” mukaan. Näin ”konsultaatioiden” mahdollisuus ohjasi (pakotti?) elämää ja naapurisopua. Emme ole. Reijo Vuorento Kuntaliiton ex-johtaja – senior adviser Viholliskuvan synty ja vahvistaminen edellyttävät tiedonvälityksen hallintaa Olemmeko ajautumassa vuoden 1939 talvisotatilanteeseen. 69 Demokraatti LISÄÄ MIELIPITEITÄ OSOITTEESSA DEMOKRAATTI.FI tuu ovat samoissa käsissä, kuten Tanskassa. Emme ole. Jos tässäkin uudistuksessa kunnat sivuutetaan, niin ollaan taas luomassa uutta hallintoa edellisten rinnalle, mallia, jossa asukkaan itsehallinto laitetaan jälleen sivuun ja keskitytään hallinnon kiemuroihin. Kyse on pitkälti siitä, kuinka syrjäytymisvaarassa olevat saadaan mukaan yhteiskuntaan ja alentunut työmarkkinakelpoisuus korjattua niin, että entistä suurempi joukko kykenee avoimille työmarkkinoille, jossa on pulaa työvoimasta. Juuri tästä on näyttöä työllisyyden kuntakokeiluissa – ja juuri tämä on TE 2024 uudistuksen keskeisin sisältö. Yhteistyö on tärkeätä, siihenkin voidaan velvoittaa. Järjestämisvastuullinen taho on myös työvoimaviranomainen, jolla on ainoana asiakastietojen saanti ja sekä vastuu esimerkiksi neuvottelumenettelyyn joutumisesta siinäkin tapauksessa, että osa kunnista ei ole osaansa hoitanut. Me tiedämme, että Venäjällä on lakkautettu ns. Yhteiset säännöt ja normit helpottavat yhdenmukaista käyttäytymistä niin hyvässä kuin pahassa, ja se palkitsee. Näin ollen kaikki Venäjän käymät rajasodat ja Suomen hakeutuminen ”läntiseen arvoympäristöön” ovat jääneet keskustelematta. YYA:n aikana varsinaisia konsultaatioita käytiin vain kerran, mutta keskusteluyhteys oli jatkuva. Säädökset tekevät elämästä yksinkertaisempaa mutta rajoittavat vapautta. Kumpikin osapuoli on vahvistanut viholliskuvaansa monin tavoin – Suomi valitessaan ”läntisen arvoyhteisön” isäntämaasopimuksineen, Natoineen ja kasvavine Venäjä-pakotteineen, Venäjä jatkamalla rajasotiaan. Sosiaalipsykologiasta tunnemme joukkokäyttäytymisen ”ehdollisista reflekseistä”, yhdenmukaisista käyttäytymisistä ”patojen murtuessa, mihin suuntaan juostaan”. ”vapaata lehdistöä, journalismia” ja meillä on synnytetty Mediapooli suurimpien tiedonvälittäjien yhteistyöelimeksi ja koordinoijaksi. Tässä mielessä olemme ulkoministeri Erkon tiellä vuonna 1939, kansan enemmistö halusi silloin sotaa. Lapsikin tarvitsee ”rajat vapaassa kasvatuksessaan”. Molemmat tekevät näin jonkin palkkion toivossa, itsenäisyyden, rajaturvallisuuden tai kukaties rauhan. Meiltä on tänään kysytty, että olemmeko ajautumassa vuoden 1939 talvisotatilanteeseen
Tämä tepsi jokaisen Apelia lainkaan tunteneen kohdalla. Songilo toi kisällilaulun television ja isojen estradien aikaan. Kisällilaulukeruu vuosina 2016–2018 sai Apelista aktiivisimman osanottajan ja organisaattorin. TSL:sta hän jäi eläkkeelle 31.8.1997. Täältä hän siirtyi Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliiton (SNK) kulttuurisihteeriksi ja sieltä edelleen Työväen Sivistysliittoon (TSL) samaan virkaan. Kuvaava on eräs puheluni tuolloin 86-vuotiaalle urheilijalle: ”Missäs olet. Nuoruudessaan Apeli oli TUL:n voimistelija ja vuodesta 1947 Voikkaan Viestin (TUL urheiluseura) kisällien laulaja. Ajan tyylin mukaisesti kisällien lauluesityksiin kuului jopa akrobaattisia koreografioita – joukon pienikokoisin ja kevyin oli Apeli – hän pääsi laulamaan lavalle muodostetun esiintyjäpyramidin huipulta. Apeli oli koko työuransa kysytty kisälliryhmien ja 1970-luvulta alkaen ohjelmaryhmien kouluttaja. Apeli, paitsi että keräsi itse lauluja, myös organisoi vanhan tuttavapiirinsä työhön. Pertti Pitkänen Valitse tieto. Useat vakavasti itsensä ottaneet järjestöpuurtajat eivät sulattaneet Apelin suorasukaisia heittoja, milloin mistäkin asiasta. Tilaa Tilaajapalvelu: 09 7010 500 tilaajapalvelu@demokraatti.fi www.demokraatti.fi/tilaa-lehti de_09062022_70.indd 70 de_09062022_70.indd 70 31.5.2022 19.24 31.5.2022 19.24. 70 Demokraatti KUOLLUT Työväenkulttuurin moniottelija APELI HALINEN (22.7.1934–11.5.2022) oli vaikuttava, karismaattinen, särmikäs ja räiskähtelevä työväenkulttuurin moniottelija. Huipulla Apeli pysyikin sitten koko kisällilaulutoimintansa ajan. Levillä, yritän opettaa lapsenlapsenlasta tulemaan mäen alas suurinpiirtein ehjänä…” Tipi Tuovinen Kirjoittaja on työväenmusiikin tutkija ja Apelin ystävä 50 vuoden ajalta. Kun jotkut aineistonluovuttajat empivät laulujensa lähettämistä keräykseen uhkasin heitä Apelilla: ”Jos et lähetä laulujasi niin Apeli soittaa sulle…”. Tuloksena oli noin 4500–5000 tallennettua laulua kaiken muun asiaan liittyvän historiatiedon ja esineistön ohella. Vuoden 2016 kisällilaulukeruun haastatteluissa 1950-luvun demariryhmien jäsenet lähes yksituumaisesti nimesivät Voikkaan kisällit esikuvikseen. Vuonna 1953 Voikkaan ”vanhat” kisällit lopettivat toimintansa ja heidän nimensä sekä säestäjä Valdemar Haimi siiirtyivät nuoremmalle porukalle: Voikkaan Kisällien aika vuosikymmenen ykkösryhmänä alkoi. Eläköitymisen jälkeen tennis ja varsinkin ”mutkamäki” ottivat suuren osan eläkeläisen vapaa-ajasta. Se teki oman LP-levyn, oman tv-ohjelman lukuisten muiden tv-esiintymisiensä lisäksi ja ryhmän vakituisimpia keikkapaikkoja olivat työväentalojen sijaan Finlandia-talo ja muut suuret kansalliset areenat. Hän itse oli mukana vain kahdessa pidempiaikaisessa ryhmässä: Voikkaan Kisälleissä aktiivisesti vuoteen 1961 saakka ja myöhemmin Songilossa lähes 30 vuotta. Pitkän työuransa aikana hän keräsi sankan ihailijajoukon (mukaan lukien tämän kirjoittaja) sekä joltisenkin joukon nenännyrpistelijöitä. Koko kansa tunnisti hänet lukuisista tv-esiintymisistä, joista suuritöisin lienee ollut yhdessä Teukka Romppasen kanssa juonnettu ohjelmasarja ”Väärän kuninkaan päivä”. TSL-vuosinaan hän oli vahva taustavaikuttaja ja suunnittelija työväenliikkeen kulttuurifestivaaleilla: Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtuma ja Jätkän Kulttuuripäivät päällimmäisinä. Apeli sanoi minulle keräyksen alkaessa: ”Tämä on viimeinen palvelukseni työväenliikkeelle, hoidetaan tämäkin kunnolla”. Songilo puolestaan oli kaikilla mittapuilla historiamme menestynein kisälliryhmä. Tuolloin yleisin työtehtävän nimitys oli kulttuurisihteeri. Hän kuvaili urakehitystään: ”Rehelliset työt jäivät 60-luvulla, kun Työväen Akatemian jälkeen pääsin töihin Työväen Näyttämöiden Liittoon”. Nuorena aloitettu urheiluharrastus pysyi kovakuntoisen Apelin pääharrastuksena koko elämän ajan. Leipätyön ohella Apelia työllistivät laulu-, juonto-, erilaisten tapahtumaohjelmien käsikirjoitukset, koulutuskeikat sekä tv-työt. Varsinaisen leipätyönsä Apeli teki nykytermein kulttuurituottajana
Hallitus päätti toukokuussa kytkeä terapiatakuun hoitotakuun yhteyteen, mutta tässä mallissa suuri osa terapiatakuun tavoitteista jää toteutumatta, opiskelijajärjestö huomauttaa. Merkittävin ero on, että hoitotakuun määräaika ei koske hoitotai kuntoutussuunnitelman mukaisia hoitotapahtumia, kuten esimerkiksi terapioita. – Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet varsinkin koronan jälkeisenä aikana opiskelijoiden keskuudessa huomattavasti ja siksi terapiatakuu on saatava maaliin, Demariopiskelijoiden puheenjohtaja Timo Keisala korostaa tiedotteessa. aila.eerola@elisanet.fi tai 050 573 9884, ota yhteyttä myöhemminkin. Mahdolliset onnittelut voi ohjata KSR:n Rafael Paasion rahastoon tilille FI85 1521 3000 0060 09, tiedonantoon: Kari Malinen. Lehti, verkko ja some de_09062022_71.indd 71 de_09062022_71.indd 71 1.6.2022 10.47 1.6.2022 10.47. kierroksella tutustutaan Pyhtään Laivarantaan ja Strömforsin Ruukkiin Ruotsinpyhtäällä. Kytevä mielenterveyspommi Demariopiskelijat patistaa viemään terapiatakuun maaliin. 71 Demokraatti Yhdistystoiminta Järjestöjen ja yhdistysten kevät-, syysja vuosikokousilmoitukset ovat maksullisia. Lisätiedot ja ohjelma sihteeriltä. Hallituksen nyt esittelemä hoitotakuu on seitsemän vuorokautta ja se koskee niin fyysisiä kuin psyykkisiä terveysongelmia. Yhteiskunnan terveemmän tulevaisuuden kannalta olisi parempi laittaa rahaa oikea-aikaiseen mielenterveysongelmien hoitoon, kuin odottaa tilanteen kärjistymistä. Maksullisen ilmoituksen lisäksi ilmoitus julkaistaan pyydettäessä yhdistystoimintapalstalla maksutta kerran. – Lisäksi on tärkeää, että varsinkin hoidon tarpeen arvioimisen osalta kolmen päivän määräaika saadaan voimaan, hän lisää. Demariopiskelijoiden huolena on, että hoitotakuu ei lupaa mitään aikarajaa terapiaan pääsemiselle. 80 VUOTTA Syntymäpäivät Kari Malinen eläkeläinen, Turku 19.6. Opiskelijajärjestö kertaa, että alkuperäisessä vuonna 2019 eduskuntaan annetussa kansalaisaloitteessa esitettiin hoidon tarpeen arviointia viimeistään kolmantena arkiTeksti Demokraatti Demariopiskelijat vaatii terapiatakuun toteuttamista kansalaisaloitteen tarkoittamalla tavalla. mennessä. Matkan hinta 20 € maksetaan WT:ien tilille FI90 1069 3500 2494 04. Tiedonjanoon. Sitovat ilmoittautumiset ja maksu tilille 3.6. Opiskelijajärjestön mukaan terapiatakuun käyttöönoton on tapahduttava siirtymäajalla, jotta tarvittava määrä asiantuntijoita pystytään kouluttamaan. – Opiskelijoiden ja nuorten keskuudessa kytee mielenterveyspommi ja mikäli sen korjaamiseksi ei tehdä tarvittavia tekoja, on vain ajan kysymys milloin akuutti tilanne pahenee hallitsemattomaksi. Lähdemme kimppakyydeillä klo 11. Demariopiskelijat muistuttaa useiden mielenterveysjärjestöjen olevan huolissaan erityisesti siitä, päivänä yhteydenotosta terveyskeskukseen ja psykoterapian tai muun psykososiaalisen hoidon aloittamista neljän viikon sisällä. että varsinaiset psykoterapiat ja muut psykososiaaliset hoidot on rajattu hoitotakuun ulkopuolelle. KYMENLAAKSO • Etelä-Kymenlaakson Wanhojen Toverien työväentalokierros 14.6
Merkitse kuoren päälle ristikon numero. 72 Demokraatti RISTIKKO 11/2022 Veijo Wiren veijo.wiren@gmail.com Ratkaistut ristikot lähetetään seuraavan lehden ilmestymiseen mennessä: vastaukset@demokraatti.fi tai Demokraatti / Ristikko, PL 338, 00531 Helsinki. Nimi: Osoite: de_09062022_72.indd 72 de_09062022_72.indd 72 1.6.2022 9.17 1.6.2022 9.17. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi 10 euron lahjakortti
73 Demokraatti SUDOKUN RATKAISU 38 69 47 52 1 15 26 38 47 9 94 75 12 36 8 87 91 63 24 5 56 12 84 93 7 42 37 95 18 6 69 43 71 85 2 21 84 56 79 3 73 58 29 61 4 TI TI TYY Anna-Liisa Blomberg anna-liisa.blomberg@demokraatti.fi RISTIKON 9/2022 RATKAISU 12.5. Tänä vuonna leppälintu järjesti työpäivääni tehokasta taukoliikuntaa, kun havaitsin sivusilmällä liikettä ikkunan takana. Onnea voittajalle! Vaikeusaste: (c ) Ar to In ka la ww w. Se nimittäin tekee keväisin meillä vain pienen visiitin. Sen tunnistaa helposti mustasta naamasta ja kaukaakin selvästi näkyvästä valkeasta otsajuovasta. ais ud ok u. Leppälintu saalistaa samaan tapaan kuin kirjosieppokin, mutta se tuntuu vaihtavan maisemaa kirjosieppoa herkemmin. Yleensä leppälintu on näkynyt pihalla vain kerran ja yhtenä päivänä, joten ajattelin nytkin käyvän niin. de_09062022_72.indd 73 de_09062022_72.indd 73 1.6.2022 9.17 1.6.2022 9.17. Sitä kuvataankin lintukirjoissa sanoin rauhaton, arka, vilkas ja eloisa. Se on kuvauksellinen otus, jonka taltioimisessa joinain vuosina onnistun, toisina en. Oletin näkeväni siellä jonkin tiai sen, mutta oho! Sain ahterini penkistä ennätysvauhdilla ja säntäsin salamana hakemaan kameran viereisestä huoneesta. julkaistun ristikon 10 euron lahjakortin voitti Reijo Koskinen Nakkilasta. Ei kuitenkaan niin erikoinen, että se aiheut taisi yhtä suurta riemua kuin kuvan leppälintu. Koiras on kaunis ruosteenpunaisine rintoineen ja pyrstöineen. Sain sitten sen ”parempi kuin ok” -tasoisen kuvankin. Tällä kertaa se kuitenkin pyöri pihapiirissä peräti kolme päivää. Näiden hyttysmurhaajien saapuminen tiluksille on aina ilahduttava tapahtuma. Viuh – oksalta alas, saalis nokkaan – ja takaisin oksalle. Operaatio onnistui, mutta kuvasta ei tullut kummoista. Niiden saalistusta on mukava seurata, se on kuin tanssia. co m 3 4 7 5 2 9 4 5 1 6 7 9 3 4 5 5 2 7 1 6 9 4 7 1 6 3 7 3 9 1 K esäisin pihamme vakiokalustoon kuuluvat kirjosiepot. Mielikuvaa hieman hermostuneesta pikkulinnusta vahvistaa sen tapa värisyttää pyrstöään pienenpienin, nopein liikkein
Minusta leffa oli hyvä, mutta en ole varma johtuiko se siitä, että olen lukenut kirjan pari kertaa. Vaikka Rajaniemi on suomenkielinen, on hän kirjoittanut tämän kolmiosaisen sarjan englanniksi, ja se on käännetty suomeksi. Dyynin jälkeen Herbert kirjoitti viisi muuta kirjaa samaan sarjaan. Ajatus, että tämä voisi joskus tulevaisuudessa tapahtua, tuo lisänsä tarinaan. Joillekin ihmisille tulee huono olo, kun he lukevat autossa tai junassa, mutta äänikirjojen kanssa sitä ongelmaa ei ole. David Lynch teki Dyynistä elokuvan 1980-luvulla, ja vaikka elokuva on viihdyttävä, ei se mielestäni tee oikeutta itse kirjalle. Dyynissä käsitellään aika isoja teemoja, esimerkiksi karismaattisten johtajien vaarallisuutta, mutta sitä lukiessa on hyvä muistaa, että se on oman aikansa tuotos. Kirjassa tosin seikkaillaan vain muiden tähtien ympärillä. Opiskelujen takia sain lukea sitä kuitenkin niin paljon, että kiinnostus historiaan väheni vapaa-ajalla ja keskityin fiktioon. Kätevää, kun voi tehdä muita asioita samaan aikaan ja kuunnella kirjaa, missä vain. Nämä kirjasuositukseni ovat kaikki science fictionia. Nykyään voisin lukea enemmän, mutta työpäivän jälkeen teen useimmiten jotain muuta kuin että keskittyisin kirjaan. Vaikka kirjassa seikkaillaan avaruudessa, tapahtuu se tässä meidän lähiavaruudessamme, mikä on minusta kiva konsepti. Scifissä mennään yleensä aina uusille planeetoille, ja jonnekin tuntemattomaan, mikä on tarinallisesti ehkä vähän jo nähty. Se kertoo poliisivoimista anarkistisessa yhteiskunnassa. Minusta tämä on paras kotimainen science fiction -sarja. 74 Demokraatti Teksti ja kuva Nora Vilva Isojen teemojen äärellä Hyvä scifikirjallisuus kiehtoo SONKin pääsihteeri Aleksanteri Gustafssonia. Elokuvan ohjaaja Denis Villeneuve oli sen verran kunnianhimoinen, ettei hän halunnut tunkea koko kirjaa yhteen elokuvaan, vaan se käsittää siitä noin puolet. Ykköseni on tieteiskirjallisuuden klassikkoteos, Frank Herbertin Dyyni. Reynoldisin kirjoissa on hienoja poliittisia konsepteja, mikä monesta scifi-kirjasta puuttuu. Kun on lukenut Dyynin, huomaa, miten paljon sitä on lainattu. Kirjan ensimmäinen osa on ilmestynyt jo 1960-luvulla, joten se on ollut monen myöhemmän tieteiskirjan innoittajana ja myös elokuvien. Siitä tuli viime vuonna uusi elokuva. Varsinkin korona-aikana kuuntelin paljon äänikirjoja. Teksti ja kuva Nora Vilva Politiikan kirjahylly de_09062022_74.indd 74 de_09062022_74.indd 74 1.6.2022 12.00 1.6.2022 12.00. Frank Herbert: Dyyni Alastair Reynolds: Prefekti Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras Politiikan kirjahylly 1 3 2 Luin yliopistossa historiaa ja olin hyvin kiinnostunut siitä jo aiemmin. Star Warsissa on aika paljon samoja juttuja. Kvanttivarkaassa on tietokoneita ja tekoälyjä erotuksena Dyyniin, josta ne kokonaan puuttuvat.Ei ole ihan varmaa, ketkä hahmoista ovat ihmisiä ja ketkä tekoälyjä. Niiden kuunteluun on matalampi kynnys kuin kirjojen lukemiseen. Sarjan ensimmäinen kirja on Ilmestysten avaruus, mutta Prefekti on mielestäni selkeästi paras. Samoin kuin Rajaniemen kirjassa, on tässäkin jollain tapaa tieteellisesti uskottava maailma. Töissä kirjoitan erilaisia tekstejä, ja lukemisesta on kieltämättä paljon hyötyä, jos kirjoittaa
Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. -20 % Koko perhe yhdessä syömään tsl.fi YHTEYTESI EUROOPPAAN: Suomen S&D-mepit Miapetra ja Eero! Tilaa uutiskirjeet ja ollaan yhteydessä: www.miapetra.fi www.eeroheinaluoma.fi @miapetrakumpula @eeroheinaluoma www.pau.fi www.teollisuusdemarit.fi Teollisuusdemarit1.indd 1 8.1.2018 11.32.16 Sillä sinun työsi on tärkeä jytyliitto.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi de_09062022_002.indd 1 de_09062022_002.indd 1 24.5.2022 14.02 24.5.2022 14.02. /liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen
Uraputki Alanvaihto voi yllättää, kun sille antaa mahdollisuuden. MEDIA Valikoivaa journalismia SOPIMUS Ei ilmaisia tunteja PALKAT Kuka saa enemmän. de_09062022_001.indd 1 de_09062022_001.indd 1 31.5.2022 11.52 31.5.2022 11.52. ke sä ku ut a VAIKUTTAVA KANSA TEEMA Kuka päättää. Petri Lillqvististä tuli yli 50-vuotiaana ratikkakuski. PAL.VKO 2022-25 00 74 43 -2 21 1 9.6.2022 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI PO LIT IIK AN AIK AK AU SL EH TI 11 • 20 22 / 9