Ekoelo 1/2018 7,30 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen Metsää Saharaan! EU:lta jatkoaika tuhoisalle myrkylle Glyfosaatista syöpää ja kehityshäiriöitä Ostoskorin sisältö määrittelee hiilijalanjäljen Ilmaston lämpeneminen pidentää kasvukautta Suomessa KEINOVALO häiritsee luontoa ja terveyttä Hyvän viljelymaan ehdot Lämpö, vesi ja ilma Kevennä juureksilla! Viinirypäleistä uusi tuotantokasvi?
050-586 3122
16 Tilauskortti .............................................................................. 30 Volgansieni on idän ihmesieni, josta voi valmistaa terveyttä edistävää juomaa. Vuoden 2017 turhakeen tittelin sai fleecekangas sen laaja-alaisten ympäristövaikutusten vuoksi, sillä siitä pesussa irtoavat mikromuovit jäävät luontoon. 12 Ekouutisia ............................................................................... 32 Halu tehdä hyvää muille johti kymmenen vuotta sitten Anarkistimarttojen perustamiseen. Siinä on runsaasti sekä cettä bvitamiineja. 60 Suomen suurimmalla luomutilalla valmistetaan olutta. 3 SISÄLTÖ 1/2018 Pääkirjoitus ..............................................................................5 Ilmastonmuutos haastaa puutarhurin .....................................6 Autiomaat muutetaan hiilinieluiksi ......................................... 18 Lihaja kalaopas auttaa valinnoissa ......................................20 Ekovinkkejä.............................................................................24 Uusia kuituja viskoosin tilalle .................................................26 Volgansieni eli kombucha on idän ihmejuoma .......................30 Fleace on vuoden 2017 turhake .............................................32 Hyötykasviyhdistys vaalii perinteitä .......................................34 Ekovinkit .................................................................................39 Maan rakenne vaikuttaa pellon kasvukuntoon ......................40 Valitse kenkäsi oikein .............................................................44 Vaatteetkin voi valita vihreästi ................................................46 Ekovinkit .................................................................................49 Käsitöistä hyvinvointia ............................................................50 Kudo kirjoraitaiset polvisukat .................................................53 Keinovalo häiritsee luontoa ja terveyttä .................................54 Annika Kurhela luottaa kestotuotteisiin ..................................58 Anarkistimartat parantavat maailmaa ....................................60 Ekovinkit .................................................................................64 Sanni Orasmaa laulaa luonnossa ..........................................66 Ekokeventäjä suosii kasvisruokaa ..........................................70 Rakenna ekotalo .....................................................................72 Kaksipäinen kili on Forssan luontomuseon vetonaula ...........76 Yhteisöasuminen kiinnostaa ..................................................78 Ostoskassin sisältö ratkaisee hiilijalanjäljen ..........................84 Puuropalsta ............................................................................83 Suomen suurimmalla luomutilalla valmistetaan olutta ...........88 12 EU myönsi Glyfosaatin käytölle viiden vuoden jatkoajan vaikka torjunta-aine aiheuttaa todistetusti syöpää, rasvamaksaa ja kehityshäiriöitä. 10 Glyfosaatti sai jatkoaikaa haittavaikutuksistaan huolimatta .... 88. 17 Tuulivoimat uusi kiistanaihe ..................................................
@ekoelolehti. Ekoelo Asioi ja osallistu verkossa! www.ekoelo.
Euroopan elintarvikeviraston ja kemikaaliviraston mukaan ei ole näyttöä siitä, että glyfosaatilla olisi haitallisia vaikutuksia. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 49 €. Myyntiluvan jatkosta päätettiin viime hetkellä, sillä aineen nykyinen lupa oli umpeutumassa joulukuun puolivälissä. Kustantaja ja paino: Karprint Oy, Huhmari Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 www.ekoelo.fi 1/2018 Ekoelo PÄÄKIRJOITUS Glyfosaatti-rikkakasvin torjuntaaine sai viiden vuoden jatkoluvan Seuraava numero ilmestyy maaliskuun lopussa.. – Äänestys osoittaa, että kun haluamme, pystymme yhdessä ottamaan vastuun päätöksenteosta, terveyskomissaari Vytenis Andriukaitis sanoi Twitterissä. Toimituksen osoite: Ekoelo Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 43 €. Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen tutkimuslaitos on kuitenkin todennut, että glyfosaatti on karsinogeeninen aine, joka voi altistaa syövälle. Parlamentilla ei kuitenkaan ole päätösvaltaa myyntilupaan. Parlamentti haluaa glyfosaatista eroon Glyfosaatin epäsuosio johtuu aineen epäillyistä terveysvaikutuksista. Päätös tehtiin äärimmäisen niukalla marginaalilla, sillä jatkon puolesta äänestäneiden maiden yhteenlaskettu väestö ylitti määräenemmistön vähimmäisrajan vain 0,7 prosentilla. 09-413 97 354 kristiina.hattberg@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma-pe 9-15 Puh. Kyseessä siis kaikille tuttu aine. Esimerkiksi Ranska ilmoitti eilen sunnuntaina aikovansa äänestää komission esitystä vastaan. Vastaan äänesti yhdeksän maata ja yksi äänesti tyhjää. Hollannissa aineen käyttö kotipuutarhoissa on kielletty, mutta EU päätti sallia sille viiden vuoden jatkoajan muualla Euroopassa. Suomi on tukenut pitkää jatkolupaa, koska sen mukaan tieteellinen näyttö kallistuu glyfosaatin vaarattomuuden puolelle. Asiasta päättivät jäsenmaiden edustajat kokouksessaan maanantaina iltapäivällä. Saksa kääntyi jatkon kannalle Jäsenmaat ovat äänestäneet asiasta useita kertoja, mutta määräenemmistöä jatkon kannalle ei ollut löytynyt ennen kuin loppumetreillä. Ylen kokouslähteiden mukaan äänestyksessä luvan jatkamisen kannalla oli 18 maata, jotka edustavat yli 65 prosenttia EU:n väestöstä, eli kokoonpano riitti määräenemmistöön. Neuvottelut kariutuivat toissa viikolla. Glyfosaatin kieltämiseksi on myös kerätty yli miljoonan nimen kansalaisvetoomus. Saksa äänesti tällä kertaa jatkon puolesta, kun se oli viimeksi pidättäytynyt äänestämästä. Viime äänestys pidettiin kun Saksan liittokansleri Angela Merkel neuvotteli hallituksen kokoamisesta glyfosaattiin kriittisesti suhtautuvien vihreiden kanssa. Roundup-nimisessä torjunta-aineessa. 09-413 97 300 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Jaana Isosaari athene@kolumbus.fi Mediamyynti: Kristiina Hattberg, Puh. Glyfosaatti on Euroopan eniten käytetty kasvinsuojeluaine, joka on tehoaineena mm. Niiden on todettu aiheuttavan syöpää, keskenmenoja, rasvamaksaa ja kehityshäiriöitä. Suomi on koko ajan kannattanut luvan jatkamista. Roundup-, Ramboja Keeper-rikkaruohomyrkyt löytyvät lähes jokaisesta omakotitalosta ja maatiloilta. Komissio ehdotti alunperin 15 vuoden jatkoaikaa, mutta joutui lyhentämään lupa-aikaa neljään vuoteen glyfosaatin kasvavan epäsuosion takia. Lokakuussa Euroopan parlamentti hyväksyi kannanoton, jonka mukaan glyfosaatin käytöstä pitäisi luopua vuoden 2022 loppuun mennessä. 5 S yöpäsairautta mahdollisesti aiheuttavaa rikkakasvien torjuntaainetta glyfosaattia saa EU:n alueella myydä ainakin vuoden 2022 lopulle saakka
Lajit ja lajikkeet monipuolistuvat ja esimerkiksi vihannesviljelyyn voidaan ottaa pidemmän kasvukauden vaativia lajikkeita. 6 Uudet lajikkeet menestyvät ja riskit kasvavat Ilmastonmuutos haastaa puutarhurin Ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttavan puutarhakasvien viljelyyn Suomessa. Uusia täällä laajasti menestyviä kasveja voivat olla esimerkiksi melonit, kurpitsat ja viinirypäleet. Tällä on ollut. Syksy vaikuttaa tulevaan kesään Monet syksyt ovat viime aikoina olleet keskimääräistä leudompia, jolloin pysyvä lumipeite on Etelä-Suomeen tullut usein vasta tammikuussa. Monivuotisista puutarhakasveista esimerkiksi päärynä, luumu, imeläkirsikka, karhunvatukka ja viiniköynnös ovat mahdollisia uusia kaupallisestikin kannattavia tuotantokasveja. I lmastonmuutoksesta seuraava kasvukauden pidentyminen ja talvien lämpeneminen tuo Luonnonvarakeskuksessa tehtyjen arvioiden mukaan muutoksia niin ammattilaisten kuin harrastajien puutarhoihin
Ja myös useimmille vihanneksille viileämpi ja sopivan sateinen kesä on ihanteellinen hellekesiin verrattuna. Tämä lisää mahdollisuuksia seuraavan kesän hyvään marjasatoon, tutkimusprofessori Saila Karhu Luonnonvarakeskuksesta selittää. Esimerkiksi kesällä 2017 mansikan ja herukan sato oli monin paikoin erittäin hyvä osittain juuri siksi, että syksy 2016 oli pitkä ja leuto. Kuvan Zilga-rypäleet eivät vielä ole kypsiä. Tällainen on esimerkiksi vesimeloni. Mansikoillekin kesän sopiva viileys on vain eduksi. Esimerkiksi porkkanaa voi kylvää heti, kun maa on muokattavissa. Tosin jos kesä on niin viileä kuin 2017, viinirypäleiden sokeripitoisuus ei nouse niin korkeaksi kuin lämpimämpinä kesinä. Samoin lumettomat talvet satunnaisine paukkupakkasineen aiheuttavat talvehtimisongelmia. – Myös tuulisuuden lisääntyminen voi haitata pölytystä, Karhu toteaa. – Suomi ja muut pohjoismaat ovat tässä suhteessa hiukan syrjässä. Kuva: Martti Heikkilä. Kuva: Martti Heikkilä Viiniköynnöksiä kasvaa yhä useammassa suomalaisessa kotipuutarhassa. Osalla kasveja aikainen kevät kuitenkin lisää hallan riskiä. Rypäleet eivät silloin maistu suussa yhtä makeilta kuin jos kypsymisvaiheessa on lämmintä ja aurinkoista. Penkkiviljely auttaa torjumaan tauteja, tuottamaan sopivaa lämpöä ja pitämään märkyyttä poissa. Auringosta makeutta Omenapuiden ja muiden hedelmäpuiden menestyminen entistä pohjoisempana on kotipuutarhoissa jo ollut nähtävissä. Vaikka syksy olisi leuto, valoa on täällä loppusyksystä vähän. Kuvassa luomumansikkaa Ali-Alhan tilalla Karjalohjalla. Kurpitsat ja kesäkurpitsat kaipaavat lämpöä. Myös ammattimaisen viljelyn on mahdollista laajentua pohjoisemmaksi ja idemmäksi esimerkiksi Järvi-Suomeen. Kuva: Luke/Juha Näkkilä säksi esimerkiksi herukoilla on riskinä myös se, että pölyttäjiä ei ole kukinta-aikaan riittävästi. Kuvassa myskikurpitsa. Uusia lajikkeita ulkomailta Kun uusia lajikkeita maailmassa jalostetaan, tehdään tämä yleensä jollekin tietylle viljelyalueelle. Eli Suomi ei yleensä ole jalostuksen kohdemaa, ellei kyse ole omasta jalostustoiminnastamme, Saila Karhu sanoo. Marjat eivät kaipaa helteitä Saila Karhu muistuttaa, että marjamme eivät kaipaa helteitä. vaikutusta esimerkiksi puutarhamarjojen satoihin. LiMansikan ammattiviljelyssä on taas alettu suosia kunnon penkkejä. Pitkät ja leudot syksyt lisäävät myös marjojen kykyä kestää talvea, kun ne ehtivät syksyn aikana hyvin valmistautua kylmimpään jaksoon. Samaan on ainakin etelässä nyt mahdollisuudet kesällä 2018. Kuva: Martti Heikkilä. Tämä voi aiheuttaa kasveille omat ongelmansa. Viinirypälettä istutetaan etelän kotipuutarhoihin jo ahkerasti ja jonkin verran on jo pienimuotoista ammattimaista tuotantoa. 7 Uudet lajikkeet menestyvät ja riskit kasvavat Ilmastonmuutos haastaa puutarhurin – Jos talvet ovat kovin vetisiä, maassa talvehtivat pölyttäjät kuten kimalaiset kärsivät pesien täyttyessä vedellä, toteaa tutkimusprofessori Saila Karhu toteaa. Myös kurpitsat ja kesäkurpitsat kaipaavat lämpöä enemmän kuin mitä esimerkiksi viime kesä antoi. – Pitkät ja leudot syksyt voivat saada aikaan sen, että puutarhamarjojen kukka-aihioita ehtii kehittyä paljon. – 16 astetta on mansikoille ihanteellinen päivälämpötila. Poikkeuksena vihanneksissa ovat ne, jotka vaativat erityisen paljon lämpöä. Usein viileyteen liittyy myös riittävä kosteus sateineen, kun taas pitkät hellejaksot ovat marjanviljelylle helposti liian kuivia. Aikaiset keväät Keväiden aikaistumisesta on hyötyä esimerkiksi siinä, että juureksia pääsee kylvämään aikaisin
Kasvukauden pidentyessä ja keväiden lämmetessä myös sen yleistymisen riski kasvaa. 8 Monivuotisista puutarhakasveista esimerkiksi päärynä, luumu, imeläkirsikka ja kuvassa oleva karhunvatukka ovat mahdollisia kaupallisestikin kannattavia uusia tuotantokasveja Suomessa. Kuva: Martti Heikkilä Herukoilla kuten valkoherukoilla lämpimät ja pitkät syksyt voivat lisätä satoja. – Hyvällä onnella käy niin, että uusi lajike menestyy myös täällä. Meille on sieltä tuotu esimerkiksi uusia omenalajikkeita. Kuva: Martti Heikkilä Täällä voidaan kuitenkin testata uusia etelämpänä jalostettuja lajikkeita. Tauteja ja tuholaisia lisää Kosteassa ilmastossa viihtyvät sienitaudit ovat merkittävä ilmastonmuutoksen tuoma riski. Niin ammattilaiset kuin kotipuutarhurit voivat saada kutsumattomiksi vieraiksi myös yhä enemmän korvakärsäkkäitä, äkämäpunkkeja ja ripsiäisiä. Tulipoltteesta on omenassa meillä toistaiseksi vain kertahavainto. Kanadasta tuotujen marjojen onnistunut tuontilaji on ollut saskatoon, joka on monivuotinen pensas. Sienitauteja ovat esimerkiksi lehtilaikkutaudit, juuristotaudit, mansikalla punamätä ja vadelmalla juurilaho. Omenalla kosteassa ilmastossa lisääntyvät esimerkiksi härmä ja bakteeritaudit. Harsoja ja aitoja Kun tuholaisia torjutaan yhä enemmän kasvuharsoilla, tämä lisää samalla vaivaa ja kustannuksia. Esimerkiksi mansikan ja vadelman jalostuksessa on etelämpänä ollut viime aikoina pääpaino yksivuotisissa lajikkeissa. Jalostusta on tehty siten, että viljelyyn on valittu parhaalta maistuvat yksilöt luonnosta. Mitä useammat ulkomaiset lajikkeet menestyvät myös täällä, sitä enemmän tuodaan myös taimia ulkomailta. Toisaalta ilmastonmuutos lisää monenlaisia riskejä. Tuholaisia lisää esimerkiksi se, että ne saattavat tuottaa kaksi tai useampiakin sukupolvia kasvukauden aikana. Niistä on haittaa myös siinä, että ne levittävät muita tauteja. Saila Karhun mukaan on jo nähtävissä, että kemiallisten torjunta-aineiden teho tuholaisten ja rikkaruohojen torjunnassa heikkenee. Monille puutarhakasveille viileähkö ja sopivan sateinen kesä on ihanteellinen hellekesiin verrattuna.. Lisäksi etelästä voi saapua Suomeen ilmavirtojen mukana uusia tuholaisia, jotka pystyvät talvehtimaan leutoina talvina. Jonkin verran uusia lajikkeita on Suomeen viime vuosina tullut Etelä-Ruotsista. Tämä lisää riskiä, että ulkomaisten taimien mukana tänne tulee myös uusia tuholaisia. – Jos kesä on kuiva ja lämmin, mansikan lakastumistauti lisääntyy, Saila Karhu arvioi. Saskatoon on Kanadassa alunperin luonnonvarainen kasvi. Myös rikkakasvilajistomme on jatkuvassa muutoksessa osittain ilmaston lämpenemiseen liittyen. – Kirvat voivat myös lisääntyä. – On kehitettävä biologista torjuntaa, mikä sinänsä on tietysti hyvä asia. Ne sopivat yleensä hyvin esimerkiksi Britannian, Kanadan ja USA:n olosuhteisiin, mutta Suomeen soveltuvat edelleen parhaiten monivuotiset marjalajikkeet
Sopeutumisen avulla Suomesta voi tulla ilmastonmuutoksen myötä nykyistä tuottavampikin maatalousmaa. Toisaalta säät voivat olla pilvisempiä, jolloin keinovalon tarve kasvaa. Tiettyjen kasvien viljelyssä voidaan avuksi ottaa muovitunnelit. Talvien märkyyteen liittyy omia ongelmiaan. Penkkiviljely auttaa tuottamaan lämpöä ja pitämään märkyyttä poissa. Hyödyt pidentyvästä kasvukaudesta ja keväiden lämpenemisestä riippuvat kuitenkin eri tekijöistä. Säiden vaihdellessa on silloin suurempi mahdollisuus, että monesta lajista saa hyvän sadon, vaikka toiset epäonnistuisivat. Muutoksiin voidaan varautua esimerkiksi ottamalla käyttöön muuttuviin oloihin sopivia kasvilajikkeita, Samoin voidaan kehittää viljelytekniikoita. l Teksti: Martti Heikkilä – Pitkät ja leudot syksyt voivat saada aikaan sen, että puutarhamarjojen kukka-aihioita ehtii kehittyä paljon.. Omenapuiden ja muiden hedelmäpuiden menestyminen entistä pohjoisempana on kotipuutarhoissa jo ollut nähtävissä. – Jos talvet ovat kovin vetisiä, maassa talvehtivat pölyttäjät kuten kimalaiset kärsivät, kun niiden pesät täyttyvät vedellä, Saila Karhu toteaa. Vaikutusta on esimerkiksi sillä, miten sateet jakautuvat vuodenaikojen kesken. 9 Kannattavuus voi parantua Ilmaston muuttumisen arvioidaan pidentävän Suomessa kasvukautta ja eläinten laidunkauttaTämä voi parantaa maatalouden mahdollisuuksia. Myös puutarhatalouden kannattavuus saattaa kasvaa huomattavastikin. Myös kauriiden ja peurojen vierailut puutarhoissa ovat tietyillä alueilla selvästi lisääntyneet. – Esimerkiksi mansikan ammattiviljelyssä on taas alettu suosia kunnon penkkejä, professori Saila Karhu toteaa. Niiltä suojautumiseksi on pystytettävä verkkoaitoja. Lähde: YMPPI – Ympäristökasvatusta puutarhassa -mallit, jotka esittelevät lasten ja nuorten toimijoille näkökulmia kestävään ruoantuotantoon ja puutarhanhoitoon. puutarhakasvatus.fi. Ammattimaisessa kasvihuoneviljelyssä lämmitysenergian tarve vähenee leutojen talvien myötä. Olennaista on myös, kuinka paljon muuttuvat olosuhteet suosivat kasvitautien ja -tuholaisten leviämistä. Eli viherpeukalolle ja ammattiviljelijälle luvassa on niin hyvää kuin huonoakin. Esimerkiksi pensasmustikan ammattiviljelyssä ne ovat antaneet lupaavia tuloksia. Koska ruokajärjestelmä maailmassa on globaali, tulevat monet muualla tapahtuvat ilmastonmuutoksen seuraukset vaikuttamaan monien ruoka-aineiden saatavuuteen ja hintoihin myös Suomessa. Verkko-osoite www. Kuva: Martti Heikkilä Tietynlainen seuraus ilmaston lämpenemisestä on myös villisikojen lisääntyminen. Myös koristekasvien valikoimat voivat kotipuutarhoissa laajentua ilmaston lämmetessä. Monipuolisuus auttaa Yksi keino varautua ilmastonmuutokseen on lisätä kasvivalikoimaa
St1:n Anttonen on sanonut, että hän käyttäisi mieluummin rahat hiilinielujen rakentamiseen kuin ympäristöä kuormittavien bioraaka-aineiden lisäämiseen polttoaineisiin. Yhtiön suunnitelmissa on Saharan aavikoiden muuttaminen hiilinieluiksi istuttamalla sinne metsää. Vesi puhdistetaan aurinkosähköllä ja merivedestä poistetaan suola ja sen jälkeen vesi käytetään aavikoituneiden alueiden palauttamiseen metsiksi. Se olisi yksi keino taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. St1:n suunnitelmissa Saharan autiomaat saadaan hiilinieluiksi aurinko-, tuulija geotermisellä energialla. Metsä toimisi hiilinieluna ja sitä kasteltaisiin puhdistetulla jätevedellä tai merivedellä. St1:ssä on perustettu ryhmä suunnittelemaan autiomaan metsittämistä. E nergiayhtiö St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen keräsi viime syksynä huomiota, kun hän ilmoitti yhtiön uudesta hankkeesta Saharassa. Anttosen mukaan raaka-aineet loppuvat maailmasta ennen pitkään. Jotain keinoja on pakko keksiä ja metsittäminen on kenties kaikkein paras keino, projektipäällikkö Laurila kertoo. Pitäisi olla laki, joka vaatisi, että isot yhtiöt olisivat hiilidioksidineutraaleja. Se vaatisi vielä lakimuutoksen, jotta metsän kasvattaminen olisi energiayhtiön näkökulmasta järkevää. 10 Autiomaan aavikot muutetaan hiilinieluiksi Metsää Saharaan. Tarkoitus ei ole, että St1 alkaa nyt hirveästi metsittämään maailmaa, vaan haluamme olla pioneeri, joka nostaa asian esiin. Se kannustaisi istuttamaan metsiä, Laurila toteaa.. Energiayhtiönä meillä on velvoite biopolttoaineen käyttöön ja velvoitteet kasvavat kaiken aikaa. Vaikka hiilidioksidipäästöt loppuisivat kokonaan, sitä pitää silti saada ilmasta pois. Anttosen mukaan metsiä eli maapallon keuhkoja on pakko vahvistaa, jotta hiiltä saadaan pois. Makean kasteluveden valmistamiseen käytettäisiin jätevettä ja merivettä. Siksi suunnittelemme metsittämistä. Lisäksi vaihtoehtona voi olla pohjaveden pumppaaminen Saharan alta. Suomalaisella energiayhtiöllä St1:llä on kunnianhimoinen suunnitelma istuttaa metsää Saharaan. Se ei ole ongelma, vaan ongelma on siinä, että sitä hiilidioksidia pitää saada ilmasta pois. Jokainen ihminen voi istuttaa puita, mutta haluamme osoittaa, että myös isot yhtiöt voivat tehdä samalla tavalla, Laurila sanoo. Sitä ei katsota hiilidioksidin vähentämiseksi. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on hälyttävän korkea. St1:n metsän kasvattaminen ei ole tällä hetkellä yhteensopiva lain kanssa. Jättimäinen hiilinielu rakennettaisiin keinokastelun avulla. Ryhmän vetäjän Heidi Laurilan mukaan demoprojektia on jo käynnistelty. St1 haluaa olla suunnannäyttäjä. Vaatii lakimuutosta Hallitus vaatii, että polttoaineissa pitää olla yhä suurempi osuus biopolttoainetta
Se hyödyttäisi paikallisia, sanoo Laurila. . . ”Ei voida hyväksyä, että päästövähennyksiä voisi korvata puun istuttamisella. St1:n Saharan hankkeelle on hymähdelty. . . Monet niistä kaatuvat siihen, että paikallinen väestö ei jostain syystä niitä halua tai heillä on jotain parempaakin istuttaa siihen.” Ilmakehätieteiden professori Markku Kulmala Tekniikka & talous -lehdessä. St1 on perustellut hanketta myös sillä, että paikallisille se tuo työtä ja tuloja. Päästövähennykset ja metsittäminen niiden lisäksi.” Helsingin yliopiston trooppisen metsänhoitotieteen professori Markku Kanninen Ylellä. . l Pauli Jokinen. Marrakechissa oli jopa ilmastokokous muutama vuosi sitten, Laurila perustelee. . . Se voisi hillitä myös ilmastopakolaisuutta, jos kotimaassa on elinkelpoiset olosuhteet metsineen ja peltoineen. On oikeanlaista ajattelua, että etsitään muita keinoja ja varmistetaan, että ne oikeasti hillitsevät ilmastonmuutosta.” Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Jari Liski Ylellä. Eri medioissa esiintyneet tutkijat eivät kuitenkaan ole täysin tyrmännyt suurisuuntaista suunnitelmaa. Hänen ehdotuksensa haiskahtavat suoraan sanoen uuskolonialismilta: tehdään jotain Afrikassa, jotta me hyödymme siitä.” Helsingin yliopiston emeritusprofessori Olavi Luukkanen Metsälehdessä. ”Näyttää siltä, että Anttonen ja kumppanit eivät ole selvillä siitä, mitä jo ollaan tekemässä metsäalan lisäämiseksi Afrikassa ja muualla trooppisilla alueilla. Me olemme ilmastonmuutoksessa niin pitkällä, että jos halutaan pysyä kohtuullisissa lämpötilarajoissa, pitää tehdä kaikki. . Useimmiten metsittämiset ovat tapahtuneet valtiojohtoisesti ja niiden tarkoitus on ollut aavikon leviämisen estäminen. Haluamme löytää paikan, joka ei ole viljelypinta-alasta pois. . Metsityskokeiluja on tehty monissa paikoissa, kuten Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Siinä mielessä hankkeet ovat olleet erilaiset kuin meidän suunnitelmat, Laurila kertoo. Toki Afrikkaan on saatu suuriakin vihreitä alueita, jos paikalliset asukkaat on pystytty sitouttamaan metsänhoitoon. ”Biokomponenttia tarvitaan niin paljon, että sitä joudutaan hankkimaan myös sellaisista lähteistä, joiden käyttö on ilmaston kannalta kyseenalaista tai jopa vahingollista. Heidi Laurila vetää St1:n metsityshanketta. . Hyötyä paikallisille Energiayhtiö on käynyt aiheen tiimoilta keskusteluja Marokon Suomen-lähetystön kanssa tuhansien hehtaarien kokoisen metsän perustamisesta Afrikkaan. 11 Sanottua Saharan metsittämisestä ”Saharassakin metsittämistä on yritetty vuosikymmeniä ja kyllä siellä isoja vihreitä vyöhykkeitä jo onkin. ”30 vuotta olen katsonut istutushankkeita ympäri maailmaa. Äärettömän tärkeää on paikallisten sitoutuminen asiaan. Tässä ei nyt enää ole aikaa tuommoiselle. Tilanne on päästetty nyt niin pitkälle, ja ihmiskunta on jättänyt tekemättä asioita. . Marokko on hyvin ympäristötietoinen maa. . Asiantuntijoiden mukaan kaikki keinot ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat tervetulleita, mutta samalla muistutetaan, että metsityskokeiluja on tehty ennenkin, eikä aina kovin hyvällä menestyksellä. Puolet pinta-alasta olisi metsää ja puolet peltoa. Tätä olisi voitu ajatella 20–25 vuotta sitten, mutta nyt ei ole enää varaa tähän.” Markku Kanninen Tekniikka & talous -lehdessä
Välillä näytti, että erimielisyyksiä herättävä aine tultaisiin kieltämään, mutta jatkolupa heltisi vain 0,7 prosentin enemmistöllä. 12 E U:n komissio myönsi kiistellylle torjunta-aineelle glyfosaatille viiden vuoden jatkon myyntilupaan. Viime vuosina myös glyfosaatin haitat ja turvallisuus ovat herättäneet enenevässä määrin keskustelua ja sen kieltämistä on pohdittu. Ennen glyfosaattia markkinoilla oli muitakin tehokkaita torjunta-aineita, mutta niiden myynti on sittemmin kielletty. Kyseessä on todella monipuolinen aine. Ennen torjunta-aineena käyttöä se oli jo patentoitu antibiootiksi ja sillä puhdistettiin myös putkistoja, sillä se sitoo hivenaineita, Rajala kuvaa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana torjunta-ainetta on tutkittu runsaasti, ja mm. Se hävittää kaiken vihreän kasvillisuuden ja kulkeutuu kasvissa myös juuristoon, joten se tappaa koko kasvin eikä ainoastaan lehtiä, kuten monet muut aineet. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet monipuolisen aineen aiheuttavan erilaisia terveyshaittoja, kuten syöpää ja keskenmenoja. Sen on kuitenkin todettu aiheuttavan mm. Glyfosaattia käytetään rikkakasvien torjuntaan ja sitä myydään myös kuluttajille. syöpää ja kehityshäiriöitä.. Suomessa melkein kaikki tavanomaiset tuotantotilat käyttävät glyfosaattia vähintään joskus ja se on selvästi yleisemmin käytetty torjunta-aine. Vaihtoehtoja etsitään jo, mutta EU:ssa ainetta pidetään silti turvallisena. Hiirikokeissa saatiin näyttö syövästä, mutta tutkimus arvioitiin myöhemmin uudelleen ja tulokset vedettiin takaisin. Euroopan elintarviketurvavirasto EFSA Kiistelty torjunta-aine sai jatkoaikaa Syöpää, rasvamaksaa ja kehityshäiriöitä EU:n komissio myönsi erimielisyyksistä huolimatta maailman käytetyimmälle torjunta-aineelle viiden vuoden jatkoajan. Glyfosaatti tuli markkinoille 1970-luvun puolivälissä Monsanton patentoimana ja jo 80-luvulla alettiin epäillä sen aiheuttavan syöpää, kertoo erikoissuunnittelija Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Siksi se onkin niin laajasti käytetty. Se tuli markkinoille turvallisena ja tehokkaana. Maailman terveysjärjestö WHO totesi vuonna 2015 glyfosaatin olevan todennäköisesti karsinogeeninen eli syöpää aiheuttava
Eniten glyfosaattia käytetään Argentiinassa, jossa viljellään paljon GMO-soijaa. Ympäristöjärjestöt ovatkin haastaneet EFSAn oikeuteen, ja nyt näyttää, että vuoden 2016 keväällä jätetty haaste lähtee vähitellen käsittelyyn, Rajala toteaa. – Pidän kummallisena asiantuntijoiden kommentteja. Vakavia terveyshaittoja Glyfosaatti on halpa valmistaa ja patentin raukeamisen jälkeen se on ollut edullista myös viljelijöille. Vaikka suomalaisten pitoisuudet ovat alhaisemmat kuin Keski-Euroopassa, saamme jäämiä silti enemmän glyfosaatista kuin muista torjunta-aineista. Sen lisäksi, että useat tutkimukset osoittavat glyfosaatin aiheuttavan syöpää, se voi myös häiritä hormonitoimintoja, erityisesti sikiövaiheessa. Rehusta glyfosaattijäämät siirtyvät sian ja broilerin lihaan ja siten edelleen ihmisiin. Se on tehokas, sillä se tappaa kaiken vihreän.. EFSA ei tunnu noteeraavaan lukuisia tutkimuksia, joissa on todettu glyfosaatin haitat. 13 tekee Euroopassa riskiarvioinnit ja komissio päättää jäsenvaltioita kuultuaan myyntiluvasta yleensä 15 vuodeksi kerrallaan. Suomessa ihmisten kuormitusriski on toki pienempi kuin Keski-Euroopassa, mutta EU:ssa tehtyjen tutkimusten mukaan 70 prosentilla ihmisistä on jäämiä glyfosaatista, Rajala kertoo. Tanskassa sianlihantuottaja huomasi sikojen sairastavuuden lisääntyneen GMO-soijarehun myötä ja alkoi tutkia asiaa ja vaatia glyfosaatin kieltämistä. Jukka Rajala kummastelee, ettei Suomessa ole otettu vakavasti todettuja haittoja, vaan glyfosaattia pidetään tutkimustuloksista huolimatta turvallisena. Sen lisäksi, että useat tutkimukset osoittavat glyfosaatin aiheuttavan syöpää, se voi myös häiritä hormonitoimintoja, erityisesti sikiövaiheessa. Kaikesta huolimatta EFSA ei pidä näitä tutkimuksia pätevinä. Useat kuluttajille myytävät torjunta-aineet, tunnetuimpana Round-up, sisältävät niin ikään glyfosaattia. Siellä on myös tutkittu paljon asiaa. Eniten glyfosaattia sisältävät GMO-soija ja -maissi, sillä ne on jalostettu kestämään glyfosaattia. Suomessa niitä ei myydä suoraan ihmisille, mutta sen sijaan sian ja broilerin rehuksi on alettu tuoda GMO-soijaa. Lisäksi on kysymys, miten glyfosaatti vaikuttaa suolistomikrobistoon antibioottisten vaikutusten vuoksi, Rajala pohtii. Se voi aiheuttaa keskenmenoja ja häiritä sikiön kehitystä, Rajala kuvaa. Sikojen tarvitseman lääkityksen kustannukset nousivat suuremmaksi kuin GMO-rehun halvempi hinta. Glyfosaatti on suosittu torjunta-aine ja Suomessakin lähes kaikki tavanomaiset tuotantotilat käyttävät sitä. Myös rasvamaksan ja munuaisvaivojen on todettu tutkimuksissa lisääntyvän. Rajala jatkaa terveysriskien listaa. EU-tasolla tehdyt tutkimukset ovat käsitelleet ainoastaan puhdasta glyfosaattia, kun muissa tutkimuksissa sitä on Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista ihmettelee suomalaisten asiantuntijoiden kannanottoja ja sitä, että glyfosaattia pidetään turvallisena, vaikka lukuisat tutkimukset osoittavat toisin. Syöpää on todettu viisinkertaisesti, astman tyyppisiä hengitystieoireita 25-kertaisesti, keskenmenoja viisinkertaisesti ja lisäksi normaalia enemmän mielenterveysongelmia, Rajala luettelee. Glyfosaattia ruiskutetaan lentokoneista kymmenille tuhansille hehtaareille monta kertaa vuodessa, sillä rikkakasvit ovat alkaneet muuttua myrkylle kestävämmiksi. Myös muualla tehdyistä tutkimuksista on saatu samansuuntaisia tuloksia. Haittavaikutuksia voi olla lukuisia
Vaihtoehdoksi Rajala toivoo viljelytekniikan monipuolistumista, mekaanisia toimenpiteitä ja haitattomampia torjunta-aineita. Nyt viljelijöillä on viisi vuotta aikaa valmistautua ja se olisi nyt viisasta, hän kehottaa. Glyfosaatista luopumisen tulisikin hänen mukaansa liittyä monipuolisempaan, kaikin tavoin kestävämpään viljelyyn. – Ruotsissa otettiin vesinäytteitä ja 80 prosentissa näytteistä oli glyfosaattia ja peltojen ympäröivissä vesistöissä 100 prosentissa. Nurmi ruiskutetaan ja vasta sen muututtua ruskeaksi maa muokataan. Kuluttajan kannalta oleellista on erityisesti eri kemikaalien yhteisvaikutukset. Nykyinen viljely on erikoistunutta, joten ongelma on Rajalan mukaan kärjistynyt. Se voi varastoitua maahan eikä silloin pääse hajoamaan ja jos sitä ruiskutetaan joka vuosi lisää, on sitä pysyvästi maassa. Maaperässä ja vesistöissä Glyfosaatin tullessa markkinoille sitä kehuttiin nopeasti hajoavaksi torjunta-aineeksi, joka ei päätyisi vesistöihin eikä kertyisi maaperään. Tällä hetkellä Suomessa käytetään glyfosaattia 1000–1500 tonnia vuodessa, Rajala arvioi. Ranskassa on tehty päätös luopua glyfosaatista vuonna 2022, ja siellä panostetaan nyt tutkimukseen ja vaihtoehtojen kehittämiseen. Viljelijät ovat Suomessakin tottuneet toimimaan tietyllä tavalla, joten siksi muutos voi olla hankala. Hän toivoo, että glyfosaatin tilalle tulisi kestävämpiä ratkaisuja. Sen sijaan, että glyfosaatti hajoaisi nopeasti, on kysymysmerkki, kauanko se säilyy maaperässä. Toistaiseksi käyttö on Suomessakin ollut lisääntymään päin, kun karjatilat ovat alkaneet päättää nurmen glyfosaatilla. Euroopassa peltojen maaperänäytteistä 45 prosentissa on todettu glyfosaattia tai sen hajoamistuote AMPA:n jäämiä. Kaikista tutkimuksista ja erimielisyyksistä huolimatta EFSA on lisäksi ehdottanut, että sallitut jäämäpitoisuudet saisivat olla jopa 60 prosenttia nykyistä korkeampia. 14 tutkittu tehosteaineineen kanssa. Maaperässä se voi myös sitoa hivenaineita liukenemattomaan muotoon, Rajala kertoo. Vaikka suomalaisten pitoisuudet ovat alhaisemmat kuin Keski-Euroopassa, saamme jäämiä silti enemmän glyfosaatista kuin muista torjuntaaineista.. Se onnistuu helpommin, kun saa ohjausta, Rajala uskoo. Hän veikkaa, että kun EU:n komissio käsittelee glyfosaatin myyntilupaa seuraavan kerran viiden vuoden päästä, kiellettäisiin aineen käyttö. Yhteisvaikutukset ovat useimmiten haitallisempia kuin yksittäiset aineet, mutta niitä on vaikea tutkia, Rajala toteaa. l Teksti: Terhi Niinimäki Terveydelle haitallisen glyfosaatin jäämiä löytyy eniten geenimuunnellusta maissista ja soijasta. Jos se olisi nyt kielletty, tilanne olisi ollut varsin kaoottinen
15 Marjahaukka mansikkamaalle ja marjapensaille Kiinnitetään paikoilleen marjojen alkaessa saada väriä ja viedään pois heti sadon korjuun jälkeen. Vegaani. Myynnissä mm. Alkoholiton & Vegaani. Nurmen kasvovedet ovat kauniissa uudistuneissa pulloissa ja sopivat hyvin talvi-ihon hoitoon, erityisesti Ruusu kasvovesi. Kotimainen tuote. 30 metrisen hammaslangan ulkopakkaus on biohajoava ja hammaslanka on täysin muovittomassa lasipurkissa. Poistaa meikinjäämät, tasapainottaa ihoa ja valmistaa sen kosteusvoiteelle. Poistaa meikinjäämiä, tasapainottaa ihon ja valmistaa sen kosteusvoiteella. Sopii myös herkälle iholle. NURME Lavender Facial Toner Laventeli kasvovesi 100 ml SH. Kamomillakasvovesi kaikille ihotyypeille. Nurmea on myynnissä Hyvinvoinnin Tavaratalossa https:// www.hyvinvoinnin.fi/ NURME Rose Facial Toner Ruusukasvovesi 100ml SH. Puhdistava ja elvyttävä kasvovesi sopii niin normaalille kuin ongelmalliselle iholle. Metallisen kannen avulla voit helposti leikata hammaslankaa. Marjojen yllä kaarteleva haukkaprofiili pitää marjoja syövät linnut loitolla n. Luonnonkosmetiikka-uutuuksia talvi-ihon hoitoon Nurme on pieni virolainen perheyritys, joka valmistaa luonnonkosmetiikkaa huolellisesti valikoiduista luonnollisista ainesosista. Puhdistava ja elvyttävä ruusukasvovesi hellii ihoa ja sopii kaikille ihotyypeille. Kasvovettä voi käyttää myös meikin päälle kosteuttamaan ihoa. Georganics aktiivihiili -hammaslanka Georganics-aktiivihiilihammaslangalla poistat tehokkaasti värjäymät myös hammasväleistä aktiivihiilen imiessä itseensä jopa tuhatkertaisesti oman massansa verran haitallisia aineita, myrkkyjä, kemikaaleja ja likaa! Georganics-hammaslanka on valmistettu bambusta (sustainably grown) valmistetusta aktiivihiilikuiduista, mehiläisvahasta ja piparminttuöljystä. Vegaani. Pussi sisältää 2 kpl haukkaprofiilia sekä 2 kpl rautalankaa ja 2 kpl narua kiinnitystä varten. PETA cruelty-free. NURME Chamomile Facial Toner Kamomillakasvovesi 100 ml SH. 10 m 2 alueelta. Hyvinvoinnin tavaratalossa https://www.hyvinvoinnin.fi/ Tuoteuutiset Georganics-hammaslanka on valmistettu bambusta valmistetusta aktiivihiilikuiduista, mehiläisvahasta ja piparminttuöljystä.. Poistaa kasvoilta meikinjäämät, tasapainottaa ihoa ja valmistaa sen kosteusvoiteelle. Valmistaja Oy Neko Ab. Hellävarainen kamomillakasvovesi kosteuttaa ja elvyttää ihoa
Moderni satelliittitekniikka ja maantieteen kehitys ovat mahdollistaneet maailman tutkimisen entistä yksityiskohtaisemmin. Hanki kestorätti Oletko koskaan ajatellut, että myös tiskirätit, lattialuutut ja pesulaput voivat olla ekologisia kestotuotteita. Niistä on muotoutunut käteviä ja ekologisia hedelmäpusseja. Perusajatuksena on, että tuotteet ovat pestäviä ja uudelleen käytettäviä kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja. Ratkaiseeko Saharan autiomaa maapallon energiatarpeen tulevaisuudessa. www.kierti.fi Miten ilmastonmuutos ja suurten alueiden aavikoituminen tulevat vaikuttamaan siirtolaisvirtoihin. Kasvipohjaisten tuotteiden kysynnän vahva kasvu näkyy myös jugurttimarkkinoissa. l Omppu toimii niin ekologisena hedelmäpussina kuin pesupussinakin Muun muassa tiskirättejä löytyy erilaisilla kivoilla kuvilla koristeltuna. Omppuhedelmäpussia voi käyttää myös pesupussina esimerkiksi rintaliiveille, pikkupöksyille tai sukille. Luomukaurajuomaa, kiitos Uuden tutkimuksen mukaan jo lähes kolme neljästä suomalaisesta on käyttänyt kasvipohjaisia tuotteita. Millä todennäköisyydellä seuraava suuri asteroidi törmää maahan. Kokeilu ja vaihtelunhalu ovat laajentaneet tuotteiden kysyntää ja viime aikoina vegaanien lisäksi koko kansan kiinnostuksen kohteeksi on noussut varsinkin kauratuotteet. Porvoolainen Kierti on tarjonnut kestäviä vaihtoehtoja kodin arkeen jo vuodesta 2008. Muun muassa näihin kysymyksiin pyrkii antamaan vasatauksen Minerva Kustannuksen julkaisema Alastair Bonnettin tekemä. Miksi Suomen ekologinen jalanjälki on jatkuvasti maailman suurimpia. Omppu on ekologinen hedelmäpussi Isoäidinvintin ikkunoissa liehuneet vanhat valoverhot ovat saaneet uuden olomuodon Glope Hopen käsittelyssä. – Olemme innoissamme, kun saamme tuoda kuluttajien saataville markkinoiden ensimmäisen kotimaisen luomutuorekaurajuoman. Uuden ajan atlas auttaa ymmärtämään, mitkä ovat planeettamme suurimmat tulevaisuuden haasteet ja millaisia ratkaisuja niihin pitäisi etsiä. Uuden ajan atlas vastaa lukemattomiin maapalloa koskeviin kiinnostaviin kysymyksiin. Kaslink vie Kouvolassa valmistamiaan ruoanlaittotuotteita, juomia ja välipaloja jo yli 15 maahan Euroopassa. – Marjojen kotimaisuus, erottaa meidät muista markkinoilla olevista tuotteista. Kouvolalainen Kaslink toi viime kesänä markkinoille oman Kaslink Aito kauratuoteperheen, joka on nyt kasvanut kotimaisella luomukaurajuoman. Niinpä luontoa ajatteleva nappaa mukaansa kaupasta Omppu-hedelmäpussin ja hylkää muoviset, kertakäyttöiset punnituspussit, joiden muovi vaan saastuttaa maapalloamme. Kirjan kartat antavat erinomaisen yleiskuvan maapallon nykytilasta, olipa kiinnostuksen kohteena sitten luonnonmullistukset, sää, matkustaminen, pakolaisvirrat, energiatalous, tietoliikenne, yhteiskunnalliset murrokset, ilmastonmuutos tai mikä tahansa muu globaali ilmiö. Kuuntelemme herkällä korvalla kuluttajia ja erittäin suositun tuorekaurajuomamme rinnalle on toivottu usein juuri luomuversiota kyseisestä tuotteesta, markkinointijohtaja JuhaPetteri Kukkonen kertoo. Tuotteet valmistetaan porvoossa etupäässä ekologisista materiaaleista, kuten bambusta, hampusta, luomupuuvillasta, ja pellavasta. Meiltä tulee ensimmäisessä vaiheessa kolme suomalaisten suosikkimakua markkinoille, joten uskomme tuotteiden löytävän kuluttajien ostoskoriin hyvinkin nopeasti. Tuotteen pitkä käyttöikä on aina kestävän kehityksen kannalta järkevää. 16 Ekouutiset Kartasto paljastaa planeettamme haasteet Uuden ajan Atlas, josta löytyy 50 havainnollistavaa karttaa
Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy Eko elo Info EE So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I % Käytä palvelukorttia, kun r r r r r r Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat ekologista elämäntapaa. Määräaikaistilaus 49€ www.lehtiluukku.. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 43€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Tykkää meistä. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta
Kiistat kaavoituksesta ja matkailun vaikutuksista ovat myös lisääntyneet. Vastakkain voivat olla esimerkiksi maanomistajien ja luonnonsuojelijoiden intressit mutta myös esimerkiksi yleinen valtakunnallinen etu ja paikallistason vastustus. Vanhoista kiistanaiheista olivat kyselyyn vastanneiden mieleen jääneet parhaiten 1960-luvun vesivoimaristiriidat. Aikaisemmin huomio keskittyi suhteessa enemmän ikimetsiin ja uhanalaisiin lajeihin, Seija Tuulentie arvioi. Uusin kiistanaihe on tuulivoima. Useimmiten ympäristökonfliktit syntyvät talouden ja ympäristöarvojen ristiriidoista. Tuulivoima on ollut nopeimmin noussut uusi kiistanaihe, joka on erottunut omaksi teemakseen 2000-luvulla. Luonto ja talous ristivedossa Kiistely metsistä ja niiden hakkuista on jatkunut 60-luvulta tähän päivään. Suomeen avattiin vuosina 2008–2012 seitsemän uutta kaivosta, joista erityisesti Talvivaaran kaivos on herättänyt voimakasta kritiikkiä. 18 L uonnonvarakeskus (Luke) on teettänyt kyselytutkimuksen, jossa on selvitetty eri viranomaisten, luonnon käyttäjien ja luontoharrastajien näkemyksiä ympäristökonflikteista. Lyhenne tulee englannin kielen sanoista ”not in my backyard”, suomeksi ”ei minun takapihalleni”. – Tuulivoimahankkeet nähtiin ristiriitaisina ennen muuta asumisen kanssa, kuvailee Tuulentie. Kyselykutsuja lähetettiin yhteensä 1 355. Kysely suunnattiin laajalle joukolle, joka edusti ympäristöhallintoa, kaavoitusta, metsähallitusta, metsänhoitoyhdistyksiä, riistanhoitopiirejä, paliskuntia, luonnonsuojelupiirejä sekä paikallisia luonnonsuojeluyhdistyksiä. Kaavoituskiistojen lisääntyminen johtuu todennäköisesti maankäytön paineista kaupunkien ja taajamien ympäristössä sekä väestön entistä voimakkaammasta keskittymisestä kaupunkeihin. 2010-luvun kiistanaiheista se on jo viidenneksi yleisin. Paikallisessa vastustamisessa on toisinaan kyse niin sanotusta ”nimby”-ilmiöstä. 1970-luvulla metsäasiat nousivat kaavoituksen rinnalle tärkeimmiksi ristiriitojen aiheiksi. Myös kaivokset ja petoeläimet nostattavat tunteita. – Metsänsuojelussa näyttävät maisemaarvot ja virkistysarvot tulleen aikaisempaa tärkeämmiksi. Kaivosten ohella kiistoja on aiheuttanut myös kiviaineksen kuten kalliomurskeen, hiekan ja soran ottaminen. Sen jälkeen kaavoitusja viime vuosikymmeninä myös yleiset luonnonsuojelukysymykset ovat nousseet tärkeämmiksi. Paikallista ja alueellista hallintoa edustivat niin kuntien, maakuntaliittojen kuin ELY-keskusten edustajat. Tämän tasaisen jakautumisen kannalta tulos oli hyvä, luonnehtii erikoistutkija Seija Tuulentie Lukesta. Vastausprosentti oli noin kaksikymmentä. Kiistat kaavoituksesta ja matkailun vaikutuksista ovat myös lisääntyneet.. Metsähallituksesta kysely lähetettiin sekä luontopalveluista että metsätaloudesta vastaaville. 2000-luvun puolella petokysymykset ja kaivokset näyttävät nousseen merkittävämpien ristiriidan aiheiden joukkoon. – Saimme 271 vastausta ja ne jakautuivat melko tasaisesti niiden kesken, joille kysely lähetettiin. Tilanne voi olla esimerkiksi se, että tuulivoima hyväksytään yleisellä tasolla, kunhan sitä ei rakenneta oman asuinpaikan lähelle
Eri toimijaryhmien edustajista luonnonsuojelijat ja ELY-keskusten edustajat vastasivat melko yhtenäisesti. Kuvassa tuulivoimaa Maarianhaminan lähellä laivareitin vieressä. luke.fi sekä julkaisu Pettersson & al. Suurpetokiistat ovat lisääntyneet erityisesti 2010-luvulla. Vanhoista kiistanaiheista olivat Luonnonvarakeskuksen kyselyyn vastanneiden mieleen jääneet parhaiten 1960luvun vesivoimaristiriidat. Terra 2/2017 Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä Luonnonvarakeskuksen kyselyyn vastanneiden enemmistön mielestä sosiaalinen media kärjistää ympäristöön liittyviä ristiriitoja hieman enemmän kuin perinteiset tiedotusvälineet. Olennaisempaa oli vastaajien mielestä se, että osapuolilla on erilaiset arvot. Osapuolilla voi olla eri tiedot asiasta tai sama tieto voi johtaa erilaisiin reaktioihin ja toimiin. (2017) Ympäristökonfliktit Suomessa: Mistä on kiistelty ja miksi. Samanlaisia yhtenevyyksiä oli Metsähallituksen metsätalouspuolen ja metsänhoitoyhdistysten vastauksissa. Koivukosken voimalaitos Kajaanin keskustassa rakennettiin jo vuonna 1943. Nämä voivat koskea muun muassa tuulivoimapuistojen sijaintia sekä kaupunkimetsiä, joiden säilymistä rakentaminen uhkaa. Mielipiteet tuulivoimasta jakautuvat myös luonnonsuojelijoiden keskuudessa. Some kärjistää. Periaatteellisten kiistojen tilalle ovat tulleet entistä korostuneemmin paikalliset kiistat. Puolet vastasi kansalaisjärjestöjen pyrkivän synnyttämään ristiriitoja, kun taas kolmannes ei ollut väitteen kanssa samaa mieltä. Osa kyselyyn vastanneista arvioi, että niitä tulee olemaan myös jatkossa. Poronhoitoalueílla myös ilvekset ja ahmat on nähty uhkana elinkeinon harjoittamiselle. Vaikka osapuolten tiedoissa voi olla eroja, harva arveli ristiriitojen johtuvan väärinymmärryksistä. – Kyselyssä nousivat esiin muun muassa kaivosalan suhteet matkailuun ja virkistyskäyttöön sekä poroelinkeinoon, Seija Tuulentie kertoo. Soiden osalta turvetuotanto on aiheuttanut kiistoja etenkin Pohjanmaan eri osissa. l Lisätietoja: Luonnonvarakeskus www. 19 Vesivoimaa koskevat kiistat eivät nekään ole kokonaan ohi. Kansalaisjärjestöjen rooli jakoi mielipiteitä. Metsähallituksen metsätalouspuolen edustajat pitivät myös mediaa konflikteja lietsovana tekijänä. Niihin voi usein liittyä lukkiutuneita asenteita. Matkailuun liittyvät kiistakysymykset liittyvät osittain kaivoksiin. Etenkin suden ja karhun suojelu on kohdannut paikallista vastustusta. Konfliktien merkittävinä syinä pidettiin tiedollisia eroja. Lisäksi tietoihin perehtyminen on yhä vaativampaa. Mielipiteet tuulivoimasta kuitenkin hajottivat sekä luonnonsuojelijoiden että metsäalan rivejä. Nykyisin laitos tuottaa sähköä Kajaanin Voiman asiakkaille. Luonnonsuojelupiirien edustajat pitivät tuulivoimaa ristiriitaherkkänä asiana, mutta paikallisten yhdistyksien mielestä riitaa on vähän
20 R uoantuotanto muodostaa 20 prosenttia hiilidioksidipäästöistä, saman verran kuin liikenne, ja voi uhata luonnon monimuotoisuutta. Kalojen osalta puolestaan kannattaa suosia esimerkiksi kotimaisia pikkukaloja, Höynälänmaa kehottaa. Kalaopas sen sijaan on julkaistu jo noin 10 vuotta sitten. WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa kehottaa kuluttajia olemaan aktiivisia, sillä kuluttajien kiinnostuksella on suuri vaikutus tarjontaan. Kuva: Aki-Pekka Sinikoski/ WWF. Niinpä se, mitä lautaselleen valitsee, on helppo jokapäiväinen tapa vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin. Esimerkiksi Lihaja kalaopas auttavat valinnoissa Laidunlihaa ja pikkukaloja Maailman kalakannoista suuri osa on ylikalastettu ja lihan tuotanto kuormittaa ilmastoa. Vastuullisempiin valintoihin opastaa WWF:n lihaja kalaopas, mutta ennen kaikkea kannattaa suosia kasvisruokaa. Esimerkiksi Suomessa maatalous on Itämeren merkittävin ihmisen aiheuttaman ravinnekuormituksen lähde. Kuluttajavalintojen helpottamiseksi WWF julkaisi lihaoppaan vuoden 2017 helmikuussa. Yleisesti lähtökohtana on, että ensimmäiseksi kannattaa vähentää lihansyöntiä. Lihantuotanto on huomattavasti monimutkaisempi kysymys kuin kalastus. WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa kertoo, että WWF:n lihaja kalaoppaan avulla pyritään lisäämään ihmisten tietoisuutta ruokavalinnoista ja ohjaamaan vastuullisempiin valintoihin
Jos syö lihaa, kannattaa suosia luomua ja luonnonlaidunlihaa, Höynälänmaa kuvaa. suuren osan kasvihuonekaasupäästöistä ja karjalle rehuksi viljellyn soijan tuotanto aiheuttaa metsäkatoa. Keltaisella kuvataan sellaiset, joiden käyttöä kannattaa harkita ja vihreällä sellaiset, joita voi syödä kohtuudella. Suomalaisten broilerien ja. Jos lihaa haluaa siitä huolimatta syödä, voi lihaoppaan avulla valinta ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja. Ruoantuotanto on myös Itämeren merkittävin kuormittaja, Höynälänmaa kuvaa. Eläinkunnan tuotteita kannattaa syödä vain harkiten ja kohtuudella. – Punaisella ovat vältettävät lihat, kuten eteläamerikkalainen ja tavanomainen EU:ssa tuotettu naudanliha. Suomalainen nauta ja lammas ovat myös parempia vaihtoehtoja kuin ulkomaiset, sillä Suomessa niiden tuotannossa ei syötetä soijaa. Nautojen ja lampaiden laiduntaminen luonnon laitumilla voi parhaimmillaan jopa lisätä luonnon monimuotoisuutta ja kriteerit tälle lihalle on luotu yhdessä tuottajien kanssa. Soijantuotantoon liittyy usein ongelmia, kuten metsäkatoa. Kuva: Greg Armfield/ WWF Luomulihan saatavuus on parantunut, mutta luonnonlaidunlihaa saa yleensä vain suoraan tuottajilta. 21 Suomen pelloista 70 prosenttia on eläintuotannon käytössä, kun karjalle kasvatetaan rehua. Laidunlihaa ja pikkukaloja Kohtuudella kotimaista Lihaoppaan liikennevaloista on helppo tarkistaa kunkin lihan vaikutus ympäristöön. Lihan, kananmunien ja maitotuotteiden tuotantoon vaaditaan suuria pinta-aloja, ja suomalaisella lihantuotannolla ja -kulutuksella on vaikutuksia sekä globaalisti että paikallisesti. Lihantuotanto aiheuttaa mm
Riista saa lihaoppaassa vihreän merkin, eli sitä voi käyttää kohtuudella. Myös Suomessa on ylikalastusta ja ongelma ovat erityisesti vaelluskalat, jotka eivät pääse nousemaan jokiin lisääntymään, Höynälänmaa kertoo. Hän kuvaa, että kalastuksella ja kalankasvatuksella on myös monia ympäristövaikutuksia. Niin kalakuin lihaoppaan voikin ladata mobiiliversiona, jotta se kulkee helposti mukana. rehevöitymistä. Juuston ja kananmunien osalta luomu saa kohtuudella-merkinnän, ja muita kehotetaan joko harkitsemaan tai välttämään tuotannon suurten hiilidioksidipäästöjen vuoksi. Kuva: Saara Tunturi/ WWF Kalankasvatus on maailman nopeimmin kasvava ruoantuotannon muoto ja aiheuttaa mm. Suomessakin ylikalastusta Tässä ensimmäisessä lihaoppaan versiossa emme ottaneet vielä poroa mukaan, koska se on monimutkaisempi kysymys. Jos käytetään pohjatroolausta, vaikuttaa se koko vesistöön, hän pohtii. Sen sijaan monille kalalajeille on oppaassa annettu kaikki värit punaisesta vihreään riippuen siitä, mistä ja millä tavalla kala on pyydetty. Sen sijaan lihaopas kehottaa korvaamaan lihaa kasvikunnan tuotteilla, kuten palkokasveilla. Sen voi tarkistaa joko suoraan tuottajalta tai WWF:n soijasitoumussivuilta, Höynälänmaa kertoo. 22 sikojen rehu sen sijaan sisältää usein soijaa, joten broilerin ja sian osalta kannattaa tarkistaa, onko tuottaja sitoutunut käyttämään vastuullisesti tuotettua soijaa. Hän jatkaa, että lihapaketeissa on kuitenkin aina luettava vähintään tuotantomaa, joten siitä saa jo hyvän lähtökohdan valinnalle. WWF:n kalaoppaassa suositellaan kotimaisia pikkukaloja, kuten särkeä, silakkaa, muikkua, kuoretta ja kuhaa. Poronhoidollakin on ympäristövaikutuksia ja asiaa pohditaan parhaillaan, Höynälänmaa toteaa. äärimmäisen uhanalaista ankeriasta ja pohjatroolattua kampelaa. Prosessoitujen tuotteiden osalta tilanne on kuitenkin haastavampi, eikä tuottaja ole välttämättä helposti nähtävissä. Sertifikaatit takaavat, että tuotteen kala on pyydetty tai kasvatettu ekologisesti kestävällä tavalla, Höynälänmaa mainitsee. Eläinperäisistä tuotteista ei siis suoranaisesti suositella mitään. MSC on todettu tutkimuksissa luotettavimmaksi pyydetyn kalan ympäristömerkiksi ja sillä on todettu olevan positiivinen vaikutus kalakantoihin ja meriluontoon. Myös kalaopas helpottaa asiointia kaupan kalatiskillä ja liikennevaloista voi nopeasti tarkistaa suositeltavat kalat. Kasviperäisten proteiininlähteiden tuottaminen kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin lihantuotanto. Välttää kannattaa mm. Sininen, ovaalinmuotoinen MSC-merkki (Marine Stewardship Council) viestii, että kyseinen kala on kestävästi pyydetty. Poronliha sen sijaan puuttuu lihaoppaasta kokonaan. ASC-sertifikaatti puolestaan on tarkoitettu kasvatetulle kalalle, Lihaja kalaoppaan voi ladata mobiiliversiona, jolloin ne kulkevat helposti mukana ja helpottavat vastuullisempien valintojen tekemistä. Kannattaa suosia MSCja ASC-serftioitua kalaa. Tarkastelussa ovat mukana kotimaisista hirvieläimistä hirvi, metsäkauris ja valkohäntäkauris, mutta eivät toistaiseksi esimerkiksi metsäkanalinnut. Tällä hetkellä kolmannes maailman kalakannoista on ylikalastettuja, mikä tarkoittaa, että kaloja pyydetään enemmän kuin niitä syntyy. rehevöitymistä.. Kalankasvatus puolestaan on maailman nopeimmin kasvava ruoantuotannon muoto ja aiheuttaa mm
Lisäksi hän kehottaa kysymään sekä ravintoloissa että kaupoissa lihan ja kalan alkuperästä ja pyytämään parempia vaihtoehtoja. Kiitetyt oppaat WWF teki sekä kalaettä lihaoppaan, sillä niille tuntui olevan tarvetta. MSCja ASC-sertifikaatit kertovat ekologisesti kestävästä kalan pyytämisestä ja kasvatuksesta. Parempien valintojen tueksi tarvitaan tällaisia näiden oppaiden kaltaisia työkaluja, Höynälänmaa toteaa. Viestimme on, että lihan osalta vähemmän ja parempaa. l Teksti: Terhi Niinimäki Suuri osa maailman kalakannoista on ylikalastettuja, mutta kalastus saattaa vaikuttaa koko vesiekosysteemiin. Kuluttajan kiinnostuksella ja kysymyksillä on suuri vaikutus tarjontaan, hän päättää. 23 mutta sen kriteeristö on valmistunut vasta muutamalle kalalajille. ASC-sertifikaatin tavoitteena on pienentää kalankasvatuksen haitallisia ympäristövaikutuksia. Lihaja kalaoppaassa ei ole huomioitu sosiaalisia kriteereitä eikä terveysseikkoja. Myös punaisen lihan liiallisen syömisen tiedetään olevan terveydelle haitallista. Niinpä noudattamalla oppaiden liikennevaloja tulee samalla tehneeksi valintoja terveytensä eteen. Kiitosta onkin tullut paitsi yksityisiltä kuluttajilta, myös ravintoloilta ja kaupoilta. Lihantuotanto ja -kulutus eivät ole kestävällä tasolla, joten sekä ympäristön että terveyden takia kannattaa vähentää, Höynälänmaa korostaa. – Ravintolat ovat alkaneet tehdä vastuullisempia valintoja lihan ja kalan osalta ja monet myös rohkaisevat valitsemaan kasvisruokia. Kuva: Jürgen Freund/ WWF WWF:n viesti on, että lihan kulutusta kannattaa vähentää sen laaja-alaisten ympäristövaikutusten vuoksi ja suosia luomuja luonnonlaidunlihaa kohtuudella. Kuva: WWF. Yleisesti kuitenkin tiedetään petokaloihin kertyvän ympäristömyrkkyjä, kuten elohopeaa, minkä vuoksi niiden syöntiä tulisi rajoittaa
Käytä hiuksien raidoittamiseen tarkoitettua huppua ja levitä seos hiussuortuviin. Käytä sitten mietoa shampoota hiusten pesussa. Tummiin hiuksiin sitruuna ja kamomilla eivät kuitenkaan tepsi. Käytä heti hiuksiin. Pese hiukset huuhtelemalla niitä ensin haalealla vedellä 5 minuutin ajan. Parhaaseen tulokseen pääset, kun aloitat hoidon höyryttämällä kasvot vedellä, johon on sekoitettu hienonnettua siankärsämöä. Erityisen tärkeää puhtaus on silloin, kun voiteita tai öljyjä on tarkoitus säilyttää myöhempää käyttöä varten. Jos hiuksesi ovat pitkät, jaa ne osioihin ja levitä tahna ensiksi päänahkaan. Siankärsämö puhdistaa. Sekoita tasaiseksi. Sekoita yhden sitruunan mehu ja kaksi teelusikallista kamomillateetä. 24 Koonnut: Reetta Ahola Ekovinkit Aurinkoraidat sitruunalla, kamomillateellä ja auringolla Sitruunalla on hiuksia vaalentava vaikutus. Tuloksena luonnolliset aurinkoraidat! Avokadotahna rauhoittaa päänahkaa 1 kananmuna 1/2 avokadoa kuorittuna ja muussattuna 2 ruokalusikallista vehnäalkioöljyä Vaahdota kananmuna, lisää avokado ja öljy. Levitä puhtaalle iholle ja anna vaikuttaa 20 minuuttia. Huuhtele haalealla vedellä. Kamomillalla saa jo vaaleisiin hiuksiin kultaista sävyä. Käytä aina puhtaita välineitä. Kädet tulevat pehmeiksi ja hyväntuoksuisiksi.. Hiero sitten tasaisesti hiuksiin. Huuhtele pois haalealla vedellä. Peitä hiukset ja anna vaikuttaa 30 minuuttia. Siankärsämönaamioon tarvitset: 1 dl siankärsämön kukkia 1/2 dl vettä 2 rkl ohrajauhoja Hienonna sauvasekoittimella siankärsämön kukat, vesi ja ohrajauhot. Hiero voide käsiisi ja anna vaikuttaa 20 minuuttia. Puhdistava siankärsämönaamio Voitele hunajaiset kädet HUOM! Jos olet herkkäihoinen, testaa itse valmistamiasi kauneudenhoitotuotteita ennen käyttöä kyynärtaipeeseesi. Siankärsämö kuuluu yrttien aateliin. Anna vaikuttaa puolisen tuntia. Sekoita pari lusikallista hunajaa pariin lusikalliseen oliiviöljyä. Siankärsämö puhdistaa, vahvistaa, tasapainottaa ja lääkitsee
Yrityksellä on kaksi toimipistettä, Karttulassa ja Helsingissä. kattu) maapähkinä, rasva ja tali sekä rasvasiemenseospallot ja -pötköt. Ruokintapaikan ylläpito aiheuttaa jonkin verran puhtaanapitotyötä. 25 Suomessa sinnittelee talvikuukausina noin 70 lintulajia. – Linnuille kelpaa monenlaiset siemenet ja ihra, kunhan se ei ole pilaantunutta eikä liian suolaista, kertoo lintujen ruokintatuotteita markkinoivan Oskutuote Oy:n myyntipäällikkö Pentti Rapila. On tärkeää, että maaruokinta-alueet, ruokintatelineet ja telineiden alapuolelle jäävä maa puhdistetaan säännöllisesti vanhasta ruoasta ja lintujen ulosteista. Nykyään Oskutuote Oy on kymmenkunta henkilöä työllistävä erilaisia lemmikkieläintuotteita valmistava ja markkinoiva yritys. – Muuttolinnutkin tankkaavat mielellään ruokintapaikalla pitkän ja energiaa kuluttaneen lentomatkan jälkeen kerätäkseen voimia pesintää varten. Tärkein ja helpoin keino huolehtia lintujen terveydestä on käyttää ruokintaautomaattia, jossa linnut eivät pääse ulostamaan ruoan joukkoon. Rapila muistuttaa, että lintuja ei pidä ruokkia paistinrasvalla, vettyneillä kaurahiutaleilla, eikä millään, mikä on homeista, maustettua tai erityisen suolaista. Linnut ovat hyvin tankattuina myös paremmassa kunnossa kevään pesimäaikana. – Jos mahdollista, niin ruokintapaikkaa olisi hyvä talven aikana hieman siirtää paikasta toiseen. ringonkukansiemen, hirssi. Pakkanen, lumi, jää ja pitkä, pimeä jakso laittavat linnut koetukselle. ringonkukansiemen, maapähkinä, rasva ja tali. Samalla ehkäistään rottien kerääntymistä paikalle. Linnut joutuvat syömään isoja määriä selvitäkseen kylmistä öistä. Pikkulintujen ohella lintulaudoilla käy kovilla pakkasilla perinteisiä metsälintuja, kuten kuusija hömötiaisia sekä närhiä. Moni selviytyy hengissä vain ihmisten avulla. Linnut eivät myöskään yleensä syö ruista tai riisiä. Se on tärkeää tautien leviämisen estämiseksi. Lähde: BirdLife Talviruokinta auttaa lintuja selviytymään kovista pakkasjaksoista Lintujen talviherkut Suosituimpia talvilintujen herkkuja ovat auringonkukansiemenet, maapähkinät ja tali.. Esimerkiksi piskuinen sinitiainen syö talia, maapähkinöitä ja auringonkukansiemeniä kymmenkertaisen määrän omaan painoonsa verrattuna ennen kovaa pakkasyötä. ripeippo, nokkavarpunen, tikli ja urpiaimaapähkinä. Suosituimpia talvilintujen herkkuja ovat auringonkukansiemenet, maapähkinät ja tali. kaura, hirssi, rasvasiemenseospallot ja pötköt. Oskutuotteen myyntipäällikkö Pentti Rapila korostaa, että kun lintujen talviruokinnan kerran aloittaa, sitä on syytä jatkaa koko talven, vähintään maalis-huhtikuun vaihteeseen saakka. hedelmät ja marjat. Pääasialliset asiakkaat ovat keskusliikkeet, kauppaketjut ja erikoisliikkeet. Vuonna 1995 perustetun Oskutuote Oy:n toiminta alkoi pienimuotoisella pakkaamisja heinänviljelytoiminnalla
Ekologisempia puupohjaisia vaihtoehtoja Uusia kuituja viskoosin tilalle 26
Puuvillan osuus kuitutuotannosta on noin neljännes. – Tekstiilikuituja tuotettiin yhteensä noin 90 miljoonaa tonnia eli selluloosamuuntokuitujen osuus oli selvästi alle kymmenesosan kokonaismäärästä, Rissanen toteaa. Näitä kuituja kutsutaan selluloosamuuntokuiduiksi. Tällä hetkellä Ioncell-kuitua valmistuu 100–150 gramman päivävauhtia. Tuotesegmentin kasvu on alan keskiarvoa nopeampaa. Vuonna 2015 maailmassa tuotetuista tekstiilikuiduista noin kaksi kolmasosaa oli öljypohjaisia kuituja. Liukosellun tuotannon kasvattamiseksi Stora Enso ilmoitti investoivansa 52 miljoonaa euroa Enocellin tehtaaseen. 2000-luvulla viskoosikuitujen tuotanto siirtyi Kiinaan,. Määrästä 185 000 tonnia on lehtipuusta ja 245 000 tonnia havupuusta. Yleisin puupohjainen kuitu on viskoosi. Viskoosin tuotanto kasvussa Suurin osa selluloosamuuntokuiduista on tällä hetkellä viskoosikuidun tuotantoa. Viskoosin tuotanto on ollut viime vuosina noin 5–10 prosentin kasvussa vuosittain. Asetaatista valmistetaan tupakkafilttereitä. Eli puuvillaankin verrattuna puupohjaisia kuituja oli selvästi vähemmän. Nimitys tulee siitä, että luonnosta peräisin oleva selluloosa muunnetaan kuitumuotoon, kertoo erikoistutkija Marja Rissanen Aalto-yliopistosta. Kuva: Mikko Raskinen P uusta tehtyä sellua on jo pitkään käytetty tekstiiliteollisuudessa. 27 Lisää liukosellua Stora Enso tiedotti viime syksynä, että se alkaa tuottaa Uimaharjun Enocellin tehtaalla pelkästään liukosellua. Joensuun Enon Uimaharjussa sijaitsevalla Enocellin tehtaalla aiotaan valmistaa vuosittain liukosellua 430 000 tonnia. Eli selluloosamuuntokuitujen tuotanto on kasvanut suhteessa enemmän kuin muiden kuitujen. Tuolloin tätä uutta kuitua valmistui viisi grammaa päivässä. – Toisaalta selluloosamuuntokuitujen tuotanto väheni paljon 1990-luvulla, jolloin suljettiin eurooppalaisia viskoosikuitutehtaita. Tähän asti tehdas on tuottanut paperisellua ja liukosellua. Taustalla on kuitukankaiden kasvava kysyntä ja tekstiiliteollisuuden kiinnostus viskoosia ja muita vastaavia materiaaleja kohtaan, Stora Enso tiedottaa. – Puusta tehtyä sellua käytetään muun muassa viskoosin, modaalin, lyocellin, asetaatin ja kuprokuidun valmistukseen. Lisäksi viskoosin valmistukseen käytetään jonkin verran ruohovartisia kasveja, kuten bambua. Selluna käytetään niin sanottua liukosellua, jonka selluloosapitoisuus on korkeampi kuin paperisellun. Lyocell on ekologisempi materiaali. Lisäksi asetaattia käytetään muun muassa dialyysilaitteiden suodattimissa. – Liukosellua voidaan käyttää korvaamaan puuvillaa ja erilaisia öljypohjaisia materiaaleja, kuten polyesteriä. Enocellin sellutehtaalla on Stora Ensolla 172 vakituista työntekijää. Selluloosamuuntokuitujen suurin käyttökohde on vaatetus. Selluloosamuuntokuituja valmistettiin maailmassa tekstiilikäyttöön vuonna 2015 noin 6 miljoonaa tonnia. Puupohjaisten kuitujen osuus vaateteollisuudessa on alle kymmenesosa. Maailman ensimmäinen Ioncellselluloosakuidusta tehty huivi valmistui Aalto-yliopistossa muutama vuosi sitten
Patentit ovat itävaltalaisen yrityksen Lenzingin omistuksessa. Lisäksi se on biologisesti hajoava. Lyocell on hyvin vahva ja kestävä kuitu. Sellun valmistajat etsivät sellulle uusia käyttömahdollisuuksia perinteisen paperituotannon rinnalle. – Ioncell-F -kuitua valmistuu tällä hetkellä 100–150 gramman päivävauhtia. Lyocell ekologisempaa Lyocell on orgaanisia liuottimia käyttävällä kehruumenetelmällä valmistettu selluloosakuitu. Lyocellin tuotannossa ei käytetä myrkyllisiä kemikaaleja. Seuraavaksi on tarkoitus siirtyä pilottivaiheeseen, Rissanen kertoo. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on puolestaan kehittänyt selluloosakarbamaattikuitua. 28 Aalto-yliopiston ja Marimekon yhteistyönä tehty sisustustekstiili on sataprosenttista Ioncell-kuitua. Uusia muuntokuituja Suomessa on tehty viime vuosina paljon tutkimusta uusien selluloosamuuntokuitujen parissa. Marja Rissanen työskentelee Ioncell-F -kuidun parissa. Viskoosin valmistukseen liittyy paljon ongelmia. Raaka-aine Tenceliin saadaan eukalyptuksesta ja pyökistä. Kemikaaleja ja vettä tarvitaan suuria määriä. Lenzing valmistaa lyocell-kuitua kauppanimellä Tencel. Liuottimena käytetty N-metyylimorfoliinioksidi voidaan kierrättää prosessissa lähes täydellisesti. Lyocellia tuotetaan maailmassa vuosittain noin 230 000 tonnia, mikä on murto-osa viskoosiin verrattuna. VTT:n spinn-off-yritys Spinnova Oy on kehittänyt kuidun, jonka valmistus poikkeaa perinteisten selluloosamuuntokuitujen. Viskoosiin verrattuna se on selvästi vahvempaa. Prosessiin tarvitaan myös paljon energiaa, samoin tehtaiden lämmittämiseen ja ilmanvaihtoon. Sitä on ensimmäisen kerran tutkittu jo 1980-luvulla. Tämä kuitu on kehitetty Aaltoyliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Tähän on osaltaan vaikuttanut se, että selluntuottajat ovat tukeneet tutkimusta. Lyocellin valmistusmenetelmä on patentoitu. Kuva: Eeva Suorlahti Indonesiaan ja Intiaan ja näissä maissa on tehty investointeja uusiin viskoositehtaisiin, Marja Rissanen kertoo
– Tarkoituksena ei tietenkään ole, että kaikki maailmassa käytetyt selluloosamuuntokuidut tehtäisiin suomalaisesta metsästä. Viskoosiin sekoitetaan usein muita kuituja parantamaan sen ominaisuuksia. – Selluloosamuuntokuidut korvaavat lähinnä puuvillaa, sillä puuvillan hinta vaihtelee tuotantokausittain ja sen viljelypintaalaa ei voi laajentaa nykyisestä. Öljypohjaisten tekstiilikuitujen kuten polyesterin suosioon suurin syy on edullinen hinta. Natriumhydroksidia tarvitaan enimmillään 880 kiloa, rikkihiiltä 400 kiloa, rikkihappoa 1350 kiloa ja sinkkisulfaattia 150 kiloa. Spinn-off-yritys tarkoittaa yritystä, jonka emoyhtiö eriyttää omasta liiketoiminnastaan. Kuva: Martti Heikkilä valmistuksesta. Tekstiilikuidun tuotantoon uudella Ioncell-F-menetelmällä soveltuu kotimainen kuitupuu, kuusi, mänty ja koivu. Viskoosin ominaisuudet muistuttavat puuvillaa. Väestönkasvun ja elintason kohoamisen myötä maailmassa käytetään yhä enemmän tekstiilikuituja. Kiinan viskoositehtaiden käyttämä liukosellu tuodaan pääosin Brasiliasta ja EteläAfrikasta. Viskoosia käytetään paljon sekä sisäettä ulkovaatteissa. – Kaikki Suomessa tehdyt keksinnöt ovat tuotantotavaltaan ympäristöystävällisempiä kuin viskoosi. Suurin osa kemikaaleista samoin kuin vedestä saadaan talteen ja voidaan käyttää uudelleen omassa prosessissa tai myydä edelleen muille teollisuudenaloille. Valmiissa tuotteessa ei ole enää jäljellä rikkihiiltä. Ioncell-F -menetelmässä selluloosa liuotetaan ioniseen liuottimeen ja kuiduista saadaan kaksi kertaa lujempia kuin viskoosi. Spinnova on rakentamassa koetuotantolinjaa teknologian testaamiseen ja esikaupalliseen tuotantoon. Nähtäväksi jää, millä vauhdilla ollaan siirtymässä laajamittaisempaan tuotantoon. 29 Kiina suurin viskoosin tuottaja Kun selluloosasta tehdään viskoosia, tuotantoprosessi kestää yleensä kymmeniä tunteja. l Tilastoja maailman tekstiiliteollisuuden kuiduista löytyy esimerkiksi europpalaisen järjestön CIRFS:n sivuilta osoitteesta www.cirfs.org Teksti: Martti Heikkilä. Selluloosa käsitellään aluksi natriumhydroksidilla ja sen jälkeen rikkihiilellä. Viskoosin suurimmat tuottajamaat ovat tällä hetkellä Kiina, Indonesia ja Intia. Viskoosin valmistuksessa kuluu myös runsaasti energiaa niin itse prosessiin kuin tehdashallin lämmittämiseen ja ilmastointiin. Tutkimuskumppaneina ovat myös VTT ja Aalto-yliopisto. Sekoitettavia kuituja ovat esimerkiksi puuvilla ja polyesteri. – Ja koska puusellu on uusiutuva raaka-aine, sen käyttöä tekstiilikuiduiksi voi pitää järkevämpänä kuin öljypohjaisen polyesterin. Hankkeessa on mukana suomalaisia ja ruotsalaisia sellunvalmistajia sekä muutama tekstiiliyritys. Tekstiilien tuotantoon soveltuva liukosellu on puhtaampaa ja siten korkeatasoisempaa kuin paperisellu. Samoin tarvitaan valtavasti kemikaaleja. Tämä riippuu prosessien laadusta ja tehtaan käyttämästä energiasta. Kiinan osuus on noin 2/3. Selluloosaliuos pumpataan kehruusuulakkeen reikien läpi kehruukylpyyn, jossa on veden lisäksi rikkihappoa, natriumsulfaattia ja sinkkisulfaattia. Mitä uutta on näissä kuiduissa verrattuna nykyisiin laajassa tuotannossa oleviin selluloosamuuntokuituihin. Ioncell -F kuituja voidaan valmistaa myös kierrätetystä puuvillasta, kartongista tai sanomalehdistä, Marja Rissanen vastaa. Tampereen teknillisessä yliopistossa on kehitetty Biocelsolkuitu. Jotta voidaan valmistaa tuhat kiloa viskoosia, tarvitaan vettä 800 kuutiometriä. Jos vaatteet ovat käytössä vuosia, on myös hiili kuituun sitoutuneena pitkään. Liukosellusta saa siten paremman hinnan kuin paperisellusta. Marja Rissanen arvioi kuitenkin, että öljypohjaisten kuitujen tuotanto ei lähitulevaisuudessa lopu. KeskiEuroopassa on vielä muutamia viskoosikuitutehtaita. Lähde: Erikoistutkija Marja Rissasen haastattelu sekä kirja Riikka Räisänen, Marja Rissanen, Erja Parviainen, Helena Suonsilta Tekstiilien materiaalit. Tekstiilija vaatetusalalle suunnitellussa oppija käsikirjassa tarkastellaan tekstiilimateriaalien valmistusta kuidunvalmistuksesta viimeistellyiksi kankaiksi. Energiana Kiinan viskoositehtailla käytetään usein kivihiiltä. Jyväskylään sijoittunut Spinnova teki viime vuonna sopimuksen, jolla brasilialainen Fibria hankki viidenneksen osuuden yhtiöstä. Mutta viskoositehtaan työntekijät ja tehtaan lähiseudun asukkaat ovat vaarassa altistuksille. Fibria on maailman johtavia eukalyptussellun tuottajia. Itse kuitenkin näen asian niin, että jos metsiä käytetään hyväksi, ne kannattaa käyttää korkean jalostusasteen tuotteisiin, Rissanen vastaa. Kuitujen märkälujuus alenee vain vähän verrattuna viskoosiin. Lopuksi kuitu pestään rikkijäämistä ja muista kemikaalijäämistä sekä valkaistaan ja viimeistellään. Viskoosin valmistuksessa ympäristökuormitus voi olla hyvin korkea tai se voi olla matala. Entä riittävätkö Suomen metsät laajamittaiseen puupohjaisen tekstiilikuidun tuotantoon. Ympäristö voittaa Myös muualla maailmassa tehdään tällä hetkellä selluloosakuitututkimusta
30 V olgansientä on tutkittu eniten Venäjällä. Molemmissa tapauksissa sieni kasvattaa uuden kerroksen nesteen pinnalle. juomassa ja kasvaa siinä. Se tunnetaan myös yleiskunnon kohentajana, jossa yhdistyvät terveellisyys ja maku. Juomaa voi myös laimentaa lisäämällä siihen joko tuoremehua tai vettä. Pullotettua valmista juomaa nautitaan aluksi puoli desilitraa kaksi kertaa päivässä. Tölkkiä ei saa sulkea tiiviillä kannella, sideharso riittää, koska sieni tarvitsee happea. Volgansientä ei voi syödä, mutta siitä voi valmistaa terveyttä edistävää juomaa. Helppo valmistaa Juoman valmistukseen kotona vaikkapa lasipurkissa tarvitaan esimerkiksi lähdevettä, yrttiteetä, hunajaa sekä volgansieni, joka on ulkomuodoltaan matala lätyskä, meduusamainen sieni, jossa itiöt elävät, kun sieni pannaan makeaan nesteeseen. Tarkkana on myös oltava, ettei sieni pääse homehtumaan. Sieni saa olla ko. Määrää voi vähitellen kasvattaa. Volgansieni ei hevin pilaannu, kun se aika ajoin huuhdotaan ja pannaan uuteen teejuomaan.” ”Volgansienitee on hapahkoa ja sisältää noin 1 prosenttia alkoholia. Rautavaara toteaa kirjassaan ”Miten luonto parantaa” muun muassa seuraavaa: ”Volgansieni on sokeroidussa teessä kasvava erikoislaatuinen mikrobiyhtymä, joka synnyttää nesteeseen runsaasti eri vitamiineja ja ilmeisesti monia muita vaikuttavia aineita. Sieni poimitaan talteen, huuhdotaan ja pannaan uuteen käymisastiaan. Volgansienijuoma on oivallinen janoja seurustelujuoma. Siitä on löydetty runsaasti vitamiineja, joista tärkeimmät ovat C-vitamiini sekä monet B-ryhmän vitamiinit. Se on lähtöisin Kiinasta ja Intiasta, josta se on kulkeutunut Venäjän kautta Suomeen. Tällöin siitä myös voi leikata osia, jotka sitten jatkavat kasvuaan uudessa ympäristössä. Kun juoma on valmista, uuden juoman valmistus voi alkaa aikaisempaa menetelmää noudattaen. Sillä on havaittu olevan monia hyödyllisiä vaikutuksia: se on lievästi ulostavaa ja edistää virtsan eritystä. Lisäksi sen on todettu tehostavan aineenvaihduntaa ja vaikuttavan myönteisesti suoliston bakteerikantaan. Sieni jää usein kellumaan nesteen pinnalle, mutta se saattaa myös vajota kasvatusastian pohjaan. Kuvassa volgansienestä itse valmistettua hyvinvointijuomaa. Volgansienijuoman valmistuminen kestää noin viikon, jona aikana juoma-astiaa pidetään huoneenlämmössä. Volgansieni tunnetaan kaikkialla, missä teetä juodaan.” Rautavaara kertoo kirjassaan volgansienen tulleen Suomeen heti ensimmäisen Kombuchassa runsaasti vitamiineja Idän ihmejuoma Volgansieni eli kombucha on hyvinvoinnistaan kiinnostuneiden suosiossa. Volgansienen pääainekset ovat limaa muodostava etikkahappobakteeri ja limakerroksen pinnalla kasvava hiivasieni. Silloin se on auttamattomasti pilalla, ja se pitää heittää pois. Kuva Sara Adolfsen/naturalwellness.fi. Erikoinen mikrobiyhtymä Suomalainen luontaislääkinnän pioneeri professori Toivo Rautavaara on myös tutkinut volgansientä
Kerrotaan muun muas sa, että Loviisan ydinvoimalaa aikoinaan rakentamassa olleilla venäläisillä työmiehillä olisi ollut kotimaastaan mukana tuotua volgansientä, joka heidän välityksellään myös levisi sitten edelleen. – Etenkin USA:ssa brändi kasvaa joka vuosi. – Kymmenkunta vuotta sitten alkanut kombuchan uusi aalto on nostanut juoman hittituotteeksi Saksassa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Englannissa, joissa siitä on muodostunut hyvin suosittu juoma. Valmisteessamme on muun muassa sokeria huomattavasti vähemmän kuin monissa muissa juomissa, mehuissa ja virvoitusjuomissa. Siinä on myös jonkin verran vatsalle edullisia ja muun muassa ruoansulatusta tukevia orgaanisia happoja. – Kansainvälisen megatrendin myötä mietojen ja alkoholittomien juomien käyttö juhlajuomina lisääntyy. Hän on myös kirjoittanut volgansienestä pienen kirjasen, josta lukijat ovat saaneet lisätietoa. – Kun erät valmistuvat, ne pullotetaan. Tuotanto alkaa Sainio kertoo tehneensä päätöksen ryhtyä valmistamaan kombuchaa tammikuussa 2013, ja jo toukokuussa tuotanto alkoi Keuruun Ekokylässä. – Käyttämämme sieni on tullut meille luontaisterveysalan hyvin tunteman Hilkka Partasen välityksellä Valamon luostarista, jonne Hilkalla oli hyvät kontaktit. Muutama vuosi sitten havaitsin, miten iso kaupallinen kuvio kombuchan ympärille ulkomailla on muodostunut. Siellä onkin aina helmikuussa kansainvälinen kombuchan tuottajien konferenssi, johon itse osallistuin viime vuonna. Volgansieni on pitkään ollut etenkin ikääntyneiden suomalaisten suosiossa. Sieni on näin ollen tavallaan Valamon luostarin perintöä. Netin keskustelupalstoilla käydään innokasta keskustelua kombuchan vaikutuksista. Moni on tuonut volgansientä tuliaisina Pietarista tai sitä on voinut saada joltakin terveysasioista kiinnostuneelta alan harrastajalta. Markkinoimme kombuchaa ennen kaikkea alkoholittomana seurustelujuomana. Monessa mummolassa on harrastettu volgansienen kasvatusta ja nautittu sen elimistölle hyvää tekevästä vaikutuksesta. Volgansienijuoma on oivallinen janoja seurustelujuoma.. Alkoholittomalle ja sokerittomalle juhlajuomalle on aivan ilmeisesti olemassa sosiaalinen tilaus – myös Suomessa! – Olen huomannut, että juomaa on helpompi markkinoida kombucha-nimellä kuin volgansienenä, onhan kombucha vakiintunut juoman nimeksi koko läntisessä Euroopassa. – Olen harrastanut pitkään ravintoasioita ja seurannut alan kehitystä. Perinteet kunniaan – Raaka-aineena käyttämämme sieni on alkuperäinen, perinteisellä menetelmällä kasvatettu. Kysyntä on kova. Sittemmin myös Lappeenrannassa sijainneessa Chymos-tehtaassa ryhdyttiin valmistamaan kauppoihin tarkoitettua pullotettua kombutsa-juomaa, mutta jostakin syystä juoman valmistus ja tutkimus lopetettiin. Ymmärtääkseni kasvusto on alun perin tullut Heinäveden luostariin Laatokalla Valamon saarella sijaitsevasta Venäjän ortodoksisen kirkon luostarista. Näissä maissa juomaa valmistamassa on myös useampia tuottajia, meillä Suomessa ei meidän lisäksemme ole muita, Sainio sanoo. Volgansienen käyttöön liittyvän kirjoittamattoman lain mukaan sieni ja sitä koskeva käyttöohje myös tulisi aina lahjoittaa edelleen ystävyyden merkkinä eikä sientä tulisi myydä. Kansalliskirjasto suosittelee kuitenkin nimitystä volgansieni. 31 maailmansodan jälkeen. Sen sijaan volgansieni saatetaan kokea meillä ehkä jopa hieman vanhakantaisena sanana, vaikka se lieneekin suomalaisille helpompi lausua. Juomaa ei myöskään pastöroida, joten se on elävä tuote. Yrittäjä Henri Sainion luotsaama Kellaripanimo valmistaa tiettävästi ainoana suomalaisena panimona kombuchaa. Hilkkahan oli tunnettu itähelsinkiläinen terveysguru, joka kuoli vuosi pari sitten. Etenkin juomassa oleva viinietikkahappo tasaa verensokeria. Kellaripanimo toimii vielä tällä hetkellä varsin pienimuotoisesti ja kombuchan tuotantomäärät vaihtelevat sykäyksittäin eri kuukausina. Ja koska volgansientä ei ole ollut saatavana kaupasta, monet ovat kyselleet sen perään. – Matalan pH-arvonsa johdosta Kombucha säilyy vuosia tiiviisti suljetussa pullossa, Henri Sainio kertoo. Kuukausittaiset pullotusmäärät vaihtelevat 3 000 – 8 000 pullon välillä myös vuodenajasta riippuen. Talvella voi olla välikuukausikin pullotuksessa, Sainio kertoo. Kasvusto käyttää teepohjan sokereita ja teelehden ravinteita polttoaineenaan ja muodostaa juomaan muun muassa ruoansulatukselle hyödyllisiä happoja. Sen alkuperäistä kasvustoa on myös hoidettu vanhan perinteen mukaan. Hänet muistetaan kansanlääkinnän piirissä innokkaana toimijana vuosikymmenten takaa. Monta nimeä Rakkaalla lapsella sanotaan olevan monta nimeä, niinpä volgansientäkin kutsutaan myös nimillä kombutsa tai kombucha. Se myös laajenee jatkuvasti. Volgansieni tunnetaan laajalti eri puolilla maailmaa aina Yhdysvaltoja myöten. – Kombuchassa yhdistyvät monet terveysvaikutukset ja hyvivointikokemukset. Kombuchassa on sokereita jäljellä 2 – 5 g / 100 ml, riippuen siitä, kuinka kuivaksi juoma on käytetty. l Teksti: Timo Elo Kirjoittamattoman lain mukaan sieni ja sitä koskeva käyttöohje tulisi aina lahjoittaa edelleen ystävyyden merkkinä eikä sientä tulisi myydä. – Hilkka myös jakoi volgansientä, josta ihmiset saivat sitten itse valmistaa itselleen terveysjuomaa. – Kellaripanimon valmistusprosessin lähtökohtana on makeutettu teepohja, johon lisätään hyvänlaatuisten hiivojen ja bakteerien muodostama kokonaisuus. Ruotsalaiset kutsuvat sitä volgasvampen-nimellä. Meillä Suomessa trendi vielä toistaiseksi on ollut pienimuotoinen, mutta sekin on kasvussa – tosin aluksi hitaalla hönkäyksellä. Kotimaista tuotantoa Tänään volgansieni eli kombucha on kokenut renessanssin, kun myös nuoret ikäluokat ovat ottaneet sen omakseen
Suomen ympäristökeskuksen tekemissä pesututkimuksissa on todettu, että fleecetakista irtoaa yhdellä pesukerralla jopa 200 000 mikromuovipalaa, kertoo Suomen Luonto -lehden toimittaja Johanna Mehtola. Fleece – vuoden turhake 2017 V uoden turhake julkistetaan vuosittain joulun alla. Monet eivät varmasti tiedä, että fleecestä irtoaa mikromuovia, joka päätyy luontoon.. Fleece valittiin vuoden 2017 turhakkeeksi yli 400 ehdotuksen joukosta sen laaja-alaisten ympäristövaikutusten vuoksi. Tällä kertaa erilaisia ehdotuksia vuoden turhakkeeksi saatiin yli 400 ja vastauksia kertyi kaikkiaan noin 1500. Valintakriteereitä kuvataan seuFleecekankaasta irtoaa jokaisessa pesussa runsaasti ympäristöön kertyviä mikromuovinpalasia. – Fleece valittiin, koska sillä on laajaalaiset ympäristövaikutukset. Vuoden 2017 turhakkeeksi Suomen Luonto -lehden raati valitsi yleisön jättämistä ehdotuksista fleecekankaan. 32 Pesussa irtoavilla mikromuoveilla laaja-alaiset ympäristövaikutukset Vuoden 2017 turhakeen tittelin sai fleecekangas sen laaja-alaisten ympäristövaikutusten vuoksi, sillä siitä pesussa irtoavat mikromuovit jäävät luontoon. Vuoden turhake on valittu vuodesta 2000 lähtien, ja joulun alla tehtävällä julkistuksella toivotaan, että kuluttajat kiinnittävät huomiota ostovalintoihinsa
Sitä kautta mikromuovit päätyvät maaperään, Mehtola toteaa. Sen sijaan esimerkiksi vuoden 2005 turhaketta city-maasturia kyllä näkee edelleen paljon, Mehtola toteaa. Lukijoiden yli 400 ehdotuksen joukosta vuoden turhake valittiin Suomen Luonto -lehden toimituksessa. Puhdas, pullotettu Lappi-ilma on tarkoitettu lähinnä kansainvälisille markkinoille, pohtii Mehtola. Mikromuoveista on puhuttu paljon erityisesti viimeisen vuoden ajan, mutta Mehtolan mukaan se ei juuri ole vaikuttanut fleecen turhakevalintaan. Kesko on selvittämässä fleecevaatteiden poistamista valikoimasta, mikä on hienoa. 33 raavasti: Vuoden turhake on jotakin turhaa, hyödytöntä, käsittämätöntä tai häiritsevää. Turhakkeen nimeämisen lisäksi nostetaan esille uutuuksia, jotka koetaan turhiksi. Hän nauraa, että menneinä vuosina on ehdotettu myös pakkoruotsia ja muita ei-materiaalisia vaihtoehtoja. Fleece kehitettiin aikoinaan korvaamaan villaa, ja Mehtola myöntää sen olevan kätevä, kevyt ja nopeasti kuivuva. Lisäksi se on edullinen, joten se on saavuttanut suosiota. l Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Tomi Setälä Keitetty, kuorittu ja muoviin pakattu sinkkumuna sai kunniamaininnan. Jokainen valitsi ensin oman suosikkinsa ja vähitellen vaihtoehdot karsiutuivat alle kymmeneen, joista fleece nostettiin voittajaksi. Mikromuovia on merissä jo hälyttävän paljon, mutta sitä kertyy myös sisävesistöihin, esimerkiksi Kallaveden mikromuovipitoisuuksia on tutkittu, Mehtola kuvaa. Vuoden 2017 osalta kunniamaininnan sai sinkkumuna, joka on keitetty, kuorittu ja pakattu muoviin. Turhake ei voi olla henkilö, yhteisö tai yritys. Kuva: Väinö Mehtola Ilahduttavaa on myös, jos asiat muutoinkin liikahtavat eteenpäin. Vuoden turhakkeet kautta aikain 2017 Fleecekangas 2016 Muovikassi 2015 Eggyplay-muovinen kananmunakotelo 2014 Hyönteisansa 2013 Hajustettu roskapussi 2012 Saippua-automaatti 2011 Flush&Go -vessapaperihylsy 2010 Turkis 2009 Ilotulite 2008 Pantiton pullo 2007 Mönkijä 2006 Tuplapuhelinluettelot 2005 Kaupunkimaasturi 2004 Juotava jugurtti -minipakkaukset 2003 Hampurilaisaterian kylkiäiset 2002 Ulkomainen pullovesi 2001 Vaipankätkijä 2000 Lehtipuhallin Suomen Luonto-lehden toimittaja Johanna Mehtola toivoo, että vuoden turhakkeen valinnalla saadaan kuluttajia harkitsemaan ostovalintojaan. Fleecen valinnalla toivomme, että ihmiset ajattelisivat, mitä hankkivat. Myös muita hyviä ehdotuksia turhuuksista tuli, kuten led-valaistu lintulauta. Viime vuonna valitsimme muovipussin ja olemme halunneet pitää esillä muoveihin liittyvää ongelmaa, Mehtola kertoo. Sillä on myös haitallisia ympäristövaikutuksia. Tarkoitus on kuitenkin nimetä materiaalinen turhake ja viestittää sillä kansalaisille ostopäätösten vaikutuksista. Lisäksi ehdotettiin sellaista uutuutta kuin pullotettu ilma. Tarkoitus on nimetä materiaalinen turhake ja viestittää sillä kansalaisille ostopäätösten vaikutuksista.. Niistä saadaan noin 99 prosenttia talteen jätevedenpuhdistamoissa, mutta ongelma on syntyvä liete, jota käytetään pelloilla lannoitteena. Monet eivät varmasti tiedä, että fleecestä irtoaa mikromuovia, joka päätyy luontoon. Mikromuovit eivät kuitenkaan häviä luonnosta
Jatkamme professori Toivo Rautavaaran viitoittamalla tiellä ja ohjaamme kaupunkilaistuvia ihmisiä takaisin luontoon. Annalan huvilan edessä on komea muotopuutarha, jota hoitaa Helsingin kaupunki. 34 H elsingin Vanhassakaupungissa Annalan huvila-alueella toimiva Hyötykasviyhdistys ry – Nyttoväxtföreningen rf on liki 7 000 jäsenen yhteisö. Ilokseni olen huomannut kaupunHyötyväkiyhdistys vaalii perinteitä Vanhat kasvit kunniaan Vanhojen kasvien säilyttäminen on eräs tärkeimmistä tehtävistämme. – Jäsenkuntamme koostuu kasvija puutarhaharrastajista. Tämän ajatuksen legendaarinen yrttiprofessori Toivo Rautavaara halusi kirjattavaksi vuonna 1978 perustetun Hyötykasviyhdistyksen sääntöihin. Nykyään yhdistyksen pääpaikka on Annalan huvila-alue Helsingissä. Kuva: Riitta Korhonen
Tavoitteisiin sisältyy myös rakennetun kulttuuriympäristön suojelu aina Suomenlinnasta ja Helsingin empirekeskustasta lähtien. Ja esimerkiksi monet tv-kokit ovat nostaneet villiyrtit esiin. Nykypäivänä matkailija etsii hiljaisuutta luonnosta. Korhonen kertoo Annala-hankkeen etenevän niin, että kun Helsingin vanhin huvila Annala on nyt ostettu kaupungilta velan turvin, seuraavaksi edetään kunnostamisvaiheeseen. Korhonen on myös Annalan huvilan ystävät ry:n – Villa Annebergs vänner rf:n puheenjohtaja. Hanketta varten kerätään varoja muun muassa Mesenaattikampanjalla, joka jatkuu Helsinki-päivään asti. Huvilan vaiheet Helsingin Vanhaankaupunkiin 1800-luvun alussa perustettu Villa Anneberg eli Annalan Vanhat kasvit kunniaan Historiallinen tuoksuherne. Yhdistys on vasta perustettu kannatusyhdistys, joka on kerännyt varoja Annalan päärakennuksen ostamiseen ja kunnostamiseen. 35 kiviljelyn nousevan trendin. Metsässä ihminen rauhoittuu. Kun ihminen pääsee luontoon, hyvinvointi lisääntyy ja verenpainekin laskee. – Esimerkiksi maahamme saapuneet aasialaiset matkailijat ovat kokeneet oppaan kanssa tekemänsä metsäretken upeana elämyksenä. Annalakin kuuluu ilman muuta tulevaan kaupunkipuistoon kulttuurihistoriallisesti merkittävänä kohteena. Kesäisin myös yhdistys on järjestänyt villiyrtti-opastuksia, jolloin tupa on ollut aivan täynnä, Hyötykasviyhdistyksen puheenjohtaja Riitta Korhonen kertoo. – On olemassa runsaasti tutkittua tietoa luonnon vaikutuksesta terveyteen. Kuva: Hyötykasviyhdistys. – Olen mukana myös Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin -liikkeessä, jossa painotetaan monimuotoisen luonnon merkitystä ja pyritään säilyttämään arvokkaita vesija viheralueita Keskuspuisto mukaan lukien. Tämä on Helsingin matkailussakin noussut esiin
– Äskettäin 15 vuotta täyttänyt Kuopion alueosasto on niistä vanhin ja Oulu pohjoisin. Puisto, puutarha-alue ja muotopuutarha kunnostettiin kaupungin toimesta. Muuten he asuivat Helsingin keskustassa Senaatintorin kupeessa. Tavoitteena on kehittää koko alueesta ja sen rakennuksista kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä Puutarhakulttuurin monitoimikeskus. Siemenluettelomme ilmestyy hyvissä ajoin tammikuussa ja siinä on useita kymmeniä 1700–1800-lukujen kauppalajikkeita. Annala oli suvulla noin 100 vuotta, kunnes se vuonna 1938 siirtyi takaisin kaupungille, jolloin huvilan vaiheetkin tavallaan pääsivät unohtumaan. Wasenius. Vuonna 1995 Annalan historiassa koitti uusi aika, jolloin myös Hyötykasviyhdistys tuli mukaan kuvaan. Siellä on myynnissä siemeniä ja kaikkea mahdollista puutarhaviljelyyn liittyvää. – Wasenius innostui alueen maisemoinnista niin paljon, että hän rakensi tänne lähelle kaksi muutakin huvilaa. O. 36 huvila on nyt herännyt uuteen kukoistukseen. Huvilan ja koko alueen nimi tuli Waseniuksen ensimmäisen vaimon, tukholmalaisen hovikirjanpitäjän tyttären Anna Charlotta Meisnerin mukaan. Kuva: Hyötykasviyhdistys. Pakkaamme jokaisen lajin annospusseihin, jotka varustamme suomenkielisin viljelyohjein. Silloinhan alkaa taimien kasvatus. Wasenius piti puutarhaviljelystä niin kovasti, että koko perhe muutti maalle Annalaan kesäksi. – Mallina on Tukholman Djurgårdenin lähistöllä sijaitseva Rosendal, joka tosin on huomattavasti isompi alue. Siellä on viljelyalueiden ohella kasvihuoneita, leipomo, myymälöitä sekä useampiakin ravintoloita. Tänne syntyi myös muotopuutarha, jota Helsingin kaupunki nyt hoitaa. Projektin hankejohtaja ja tiedottaja toimivat Hyötykasviyhdistyksen nimissä, Korhonen sanoo. Waseniuksella kun oli yksinoikeus viljellä iilimatoja apteekeille. Siemenvalikoimamme on erikoisuus. – Annalan huvilan alkuperäinen omistaja Wasenius toi aikoinaan Annalaan runsaasti erilaisia kasveja matkoiltaan ympäri Eurooppaa. – Meillä on myös tapahtumia, joissa jäsenet sekä pienet luomutuottajat ja kädentaitajat voivat kaupata tuotteitaan, Korhonen kertoo. Hän istutti niitä tänne, ja hänen orangeriassaan talvehtivat monet arat lajit. Kun ihminen pääsee luontoon, hyvinvointi lisääntyy ja verenpainekin laskee. Lisäksi yhdistyksellämme on Alku & Juuri -puoti Helsingissä Mechelininkatu 51:ssä. Pelargoniasta onkin muodostunut ”Annalan kasvi”. Meillä on opintopiiri hoitamassa niitä. Annalan huvilan alueella on kaikkiaan kahdeksan suojeltua rakennusta, joiden toivotaan aikanaan muodostavan Puutarhakulttuurikeskuksen. Se oli sellainen jo Waseniuksen aikaan. Huvilan puisto puutarhoineen toimii nykyisin julkisena puistona, jossa vaalitaan paikan kulttuuriperintöä. Annalan puutarhan kukkaloistoa; mustakaali, kehäkukkia, palava rakkaus, salkoruusuja ja kultapalloja. Wasenius oli todellinen monitoimimies, joka nosti kukoistukseen Annalan alueen, jossa hänenkin aikanaan oli upea puisto. Hankkeessa on mukana kuusi osallistujatahoa Suomessa. Tarjolla on pääasiassa luomusiemeniä eri maista. – Vaalimme perinnekasveja, sitkeitä maalaislajikkeita, esimerkiksi vanhoja pelargonioita, joilla on historiallinen tausta. Myymme siemeniä myös nettikaupassa. Lisäksi meillä aloitti marraskuussa kolmivuotinen Euroopan sosiaalirahaston tukema Hyvinvoinnin tilat -hanke, joka kehittää hyvinvointia edistävää toimintaa tyhjillään olleisiin tiloihin. Siemenet tulevat eri toimittajilta isoissa erissä ja pussitamme ne talkoovoimin. Eräänäkin talvena siellä on laskettu olleen 703 eri kasvia. Pelargoniat talvehtivat orangeriassa. Helmikuussa joitakin siemeniä voi jo kylvääkin. Lisäksi järjestämissämme siemenilloissa esitellään uutuuksia. Annalan puutarha on tullut tunnetuksi kasveista kiinnostuneiden ihmisten levähdysja kurssipaikkana. – Meillä on projektissa mukana runsaasti eri alojen asiantuntijoita, joilla on muun muassa kokemusta vanhojen rakennusten korjaamisesta. Toimintaa ympäri Suomen Hyötykasviyhdistyksellä on kuusi alueosastoa eri puolilla Suomea; Kantaja PäijätHämeessä, Kuopiossa, Oulussa, Pirkanmaalla sekä Varsinais-Suomessa. – Alkuaan täällä sijaitsi vanha kalastajatorppa, jonka Wasenius osti huutokaupasta, ja vuokrasi maan kaupungilta. Sen rakennutti omana aikanaan tunnettu kirjakauppias ja kunnallismies G. Lisäksi entinen navetta siirtyi yhdistyksemme käyttöön ja olemme toimineet siinä vuodesta 2000 lähtien. Täällä on yhä jäljellä tuolta ajalta entisöity karppilammikko ja painanne muistona iilimatolammikoista. Suosimme vanhoja, historiallisesti mielenkiintoisia lajikkeita. Ihmiset myös lahjoittavat niitä meille. Paikallinen lautakunta toivoi aluetta maisemoitavan. Silloin elettiin vielä Venäjän-vallan aikaa ja pääkaupunki oli siirretty Vironniemelle. Rosendalin omistaa säätiö ja sen toimintaa pyörittää paikallinen hyötykasviyhdistys. Toiminnanjohtajan kierros eri puolille Suomea on myös alkuvuoden ohjelmassa. Tähän Wasenius tarttui sekä lupasi istuttaa puita ja harrastaa puutarhaviljelyä
Annalassa niitä on jonkin verran. Kokonaisuuteen kuuluu myös historiallinen talvihuone eli orangeria, joka on 1800-luvun eurooppalainen talvipuutarha-termi. Toisaalta kyllä kaupunkiviljelyssä on nuoriakin mukana. Nykynuoret saattavat kokea yhdistystoiminnan vanhanaikaiseksi. 37 – Jäsenkuntamme on aika iäkästä, ja koko ajan yritämme saada enemmän nuoria mukaan. Viljelypalstojen vaihto on melko pientä, ja kun hakijoita on paljon, palstat joudutaan arpomaan. Monenlaista nähtävää Annalan puutarhan kunnostustyöt valmistuivat vuonna 2000 ja tänään siellä voi tutustua hyötykasveihin sekä luonnonmukaiseen kateviljelyyn. – Suurimmalla osalla jäsenistöä on omat puutarhat. Meillä on myös työssä kuntoutuvia. Kuva: Hyötykasviyhdistys. Ne, joilla ei sellaista ole, harrastavat vaikkapa parvekeviljelyä. Siinä on iso työ, kuten myös tarkastuskäynneissä ja viljelyneuvonnan järjestämisessä. Tämä vuosi on yhdistyksen 40-vuotis-juhlavuosi ja sen teema lähtee sanasta ilo, josta tehdään erilaisia lauseyhdistelmiä, esimerkiksi Kasvavaa elämäniloa – Växande livsglädje. – Hyötykasviyhdistys harjoittaa myös viljelypalstojen vuokraamista. Lisäksi on lasten ja nuorten puutarhaharrastustoimintaa. On keittiökasvija yrttimaat, teemapuutarhat värjäyskasveineen ja Topeliuksen-ajan lääkekasveineen. Mukana on myös ikäihmisiä, jotka ovat joutuneet luopumaan viljelystä terveydellisistä syistä. – Meillä on kuusi vakituista työntekijää, toiminnanjohtaja, toimistonhoitaja, myymälänhoitaja, pääpuutarhuri, osa-aikainen puutarhuri sekä osa-aikainen tiedottaja. Mieluummin he osallistuvat tapahtumiin, happeningeihin, ja somettavat kaikenlaista. Kuva: Hyötykasviyhdistys Orangeriaan on koottu perinteisiä pelargonioita eri puolilta Suomea. Lisäksi tarjoamme työmahdollisuuksia harjoittelijoille, joita tulee eri puutarhaalan oppilaitoksista. Sitoutuminen johonkin yhdistykseen ei ehkä houkuttele eikä tunnu olevan muodissakaan. On myös ruukutushuone kasvivärjäystä, pistokaslisäystä ja kevätkylvöjä varten. Lisäksi on kuudella eri alueella kaupungin omistamia viljelypalstoja, joita vuokraamme ja valvomme, että palstat myös tulevat hoidetuiksi. Taimia ja satoa on myynnissä keväällä taimitorilla ja syksyllä syystorilla. Oregano ja neitoperhonen
vuosikymmeniä ihmisen matkassa kulkenut laji tai lajike on erityisen varma hoidokki. – Hyötykasviyhdistyksen jäsenkunta on innostunutta ja meillä vallitsee yhdessä tekemisen meininki. Olemme huomanneet olutkurssien vetävän heitä. Niiden valinnalla: mista siementuotantoa. Äiti tilasi Siemen Oy:ltä siemeniä, joita me lapset sitten pussitimme ja kiersimme kylillä myymässä marttayhdistyksen lukuun. Kuva: Hyötykasviyhdistys. – Tavoitteena on kehittää Annalan alueesta Puutarhakulttuurin keskus, Hyötykasviyhdistyksen puheenjohtaja Riitta Korhonen sanoo. www.hyotykasviyhdistys.fi www.annalanhuvila.fi mesenaatti.me/annalanhuvila – Itse olen maalta kotoisin. 38 Valitse oikein Luonnonmukaiset ja biodynaamisen siemenet sekä vanhat lajikkeet ovat erityisen arvokkaita. Näin ollen kasvit ovat aina kiinnostaneet minua ja kasvimaita minulla on ollut kaiken aikaa. Vanhoissa kasveissa on ajatonta lumoa. Naisia on mukana toiminnassa suurin osa. Ne pystyvät liittoutumaan sienijuuria kasvattavien sienten kanssa uusia lajikkeita paremmin. Sienijuuret auttavat kasveja ravinteidenja vedenotossa sekä parantavat niiden vastustuskykyä tauteja vastaan. l Teksti: Timo Elo Miehet ovat kiinnostuneita olutkursseistamme. Lähde: Hyötykasviyhdistys: Siemenluettelo 2017. Lapsuudenkotini sijaitsi Maaningalla. Miehiä voisi olla enemmänkin. Ja kun tv-kokitkin ovat useimmiten miehiä, kokkauskurssit voisivat kiinnostaa, Riitta Korhonen sanoo. keiden säilymistä, koska ne ovat geeniperimältään monipuolisia ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Maatiaiskasvit ja luomulajikkeet ovat omiaan kotipihaan ja luomuviljelyyn. Siemenvalikoimissa on tarjolla luomusiemeniä eri maista. Kuva: Hyötykasviyhdistys Katetunneli suojaa kasveja. Äiti oli 4H-kerhoneuvoja ja aktiivinen Marttayhdistyksen toimija ja ihan pienestä pitäen olen ollut mukana taimien kasvattamisessa. On talkoita ja tapahtumia. tat ihastuttavia kukkia
Moni innostui myös kokeilemaan eksoottisempia kasveja kuten magnolioita tai hevoskastanjoita, jotka ovat usein menestymisrajansa äärireunoilla. Jos haluaa luonnollisemman kimpun, jossa tulppaanit ovat eläväisemmät ja kaartuvat, nestejännityksen ei tarvitse olla niin vahva. Puiden kasvun seurantaa suunnitellaan jatkettavan. Näiden joukosta erottuu erityisesti sinikuusi ja sen kääpiöivä muoto Picea pungens ’Baby Blue’, jonka sininen väri kuvasi hyvin Suomen itsenäisyyttä. Instagramiin kampanja keräsi noin 200 kuvaa #juhlavuodenpuu -tilille. Tulppaani kestää hyvin viileyttä. Viime vuonna Suomessa viljeltiin ennätysmäärä tulppaaneja: noin 80 miljoonaa tulppaania. Ehdottomasti suosituin istutettu puulaji on ollut kuusi, jota on noin neljännes kaikista istutetuista puista. Istutustapahtumista välittyi hyvä mieli ja puilla juhlistettiin erilaisia yhteisiä tapahtumia. Kuusilla on perinnettä vuosipäivien vietossa, sillä niitä on aikaisemminkin istutettu virallisiksi juhlapuiksi lähinnä julkisiin puistoihin. Kuva: Kauppapuutarhaliitto. www.kierti.fi Rauhankatu 16, Porvoo kestävää kotimaista kaunista. Uuden imupinnan avulla kukka saa paremmin vettä. 39 Tulppaani on kotimainen lähikukka Suomalaiset ovat olleet vuosikymmeniä asukaslukuun suhteutettuna maailman ahkerimpia tulppaanien ostajia. Se säilyy pidempään jos kimppua voi pitää välillä viileässä. Se säilyy pidempään jos kimppua voi pitää välillä viileässä. Koonnut: Reetta Ahola Ekovinkit HARMAATA ARKEA. Jos tulppaaneista haluaa ryhdikkäitä, kuivillaan myynnissä olleista tulppaaneiden varsista napsaistaan veitsellä pari senttiä pois, ja laitetaan maljakkoveteen kääreineen noin puoleksi tunniksi ryhdistäymään. Tulppaanikimppu ilahduttaa maljakossa noin viikon. Tulppaani kestää hyvin viileyttä. Yli 2000 juhlavuoden puuta Suomen 100-vuotis juhlavuosi innosti istuttamaan yli 2000 juhlapuuta Puutarhaliitto ry:n kampanjassa. Puutarhaliiton rekisteriin tehtiin yhteensä 1803 merkintää, mutta puita istutettiin kampanjan aikana reilusti yli 2000. Maljakkovesi on hyvä vaihtaa pari kertaa viikossa ja veden vaihdon yhteydessä varsia voi lyhentää. Kampanjan myötä ne ovat nyt päätyneet myös kotipihojen juhlapuiksi. Joukossa on sen sijaan vähän koivuja ja pihlajia, joilla molemmilla on perinteisesti ollut tärkeä merkitystä suomalaisille kansallispuina ja pyhinä puina. Lähes kaikki Suomessa myytävät tulppaanit ovat Suomessa kasvatettuja. Tulppaani on Suomessa viljeltävistä leikkokukista ylivoimaisesti kaikista tärkein viljeltävä. Kun ne ovat imeneet vettä, kääreen voi ottaa pois ja tulppaanit voi asetella haluamallaan tavalla. Istutettujen puiden joukossa on myös paljon tammia ja erilaisia hedelmäpuita
Professorin mukaan viljelijä on maan kasvukunnon paras asiantuntija oman tilansa osalta. Myös kasvumaassa tarvitaan lämpöä, vettä ja ilmaa. Maan laadusta voidaan Alakukun mukaan erottaa fysikaaliset, biologiset ja kemialliset ominaisuudet. Nyt kun maitotilat ovat keskittyneet pohjoisemmaksi, tarvitaan uusia fiksuja tapoja kierrättää ravinteita ja ylläpitää hyvää viljelymaata.. Liian tiiviissä maassa kasvien juuret eivät pysty käyttämään ravinteita täysin hyväkseen. – Kyntämisellä on monia hyKarja on ollut olennainen osa Suomen peltojen kasvukuntoa. Hyvärakenteisessa maassa juurten kasvu on parempaa ja ravinteiden ja veden käyttöönotto tehokkaampaa kuin tiivistyneessä maassa. Kyntäminen jatkuu Aikaisemmin Suomen pellot muokattiin pääosin kyntämällä ja äestämällä. Tiivistynyt maa kestää myös heikommin runsaita sateita, kun vesi imeytyy hitaasti maahan. Kiinteistössä LVI tarkoittaa lämmön ja veden jakelua sekä ilmanvaihtoa. Siinä maata muokataan ruokamultakerrosta syvemmälle. 40 Kasvinvuorotus ja muokkaustavat vaikuttavat Hyvä maa on huokoista Maan rakenne vaikuttaa olennaisesti pellon kasvukuntoon. – Viljelymaan rakenteessa voidaan puhua maan LVI-järjestelmästä, hän vertaa. Tiiviissä maassa myös lierot viihtyvät huonommin. Jos esimerkiksi ohra on kaksilehtivaiheessa eli enintään noin kymmensenttistä, se kestää huonosti lätäköityvää pintavettä. Osalla sänkipelloista tehdään kevytmuokkaus, jossa maan pinta sekoitetaan ilman kääntämistä. Lierot kaivavat maahan käytäviä ja huolehtivat tietynlaisesta maan salaojituksesta. Suorakylvössä perusmuokkausta ei tehdä lainkaan vaan keväällä kylvetään suoraan edellisenä syksynä puituun sänkipeltoon. – Sateen ajoittuminen vaikuttaa kuitenkin ratkaisevasti. Lämpöä, vettä ja ilmaa Maatalouden ympäristöteknologian professori Laura Alakukku Helsingin yliopistosta on koko työuransa ajan tutkinut maaperän rakennetta. Jos taas kasvu on pidemmällä, runsaistakaan hetkellisistä sateista ei välttämättä ole yhtä suurta haittaa. Laura Alakukku arvioi, että kyntäminen ei jää vähitellen kokonaan pois. Kyntö tehtiin usein syksyisin ja äestys eli karheaminen keväisin. Tiivistymisen yksi seuraus voi olla oraiden nääntyminen, jos veden hidas imeytyminen heikentää niiden hapensaantia. Y ksi peltomaan rakenteen ongelma on tiivistyminen. Huokoisessa maassa on märissä oloissa ilmavuutta ja kuivina jaksoina juuret levittäytyvät hyvin maatilavuuteen. Tiivistyminen muuttaa maan fysikaalisia ominaisuuksia, mutta sen vaikutukset heijastuvat myös muihin ominaisuuksiin. Jos maa on huokoista ja siinä näkyy paljon lierojen käytäviä, tilanne on hyvä. Joskus voi olla tarpeen jankkurointi eli syväkuohkeutus. Nykyisin perusmuokkaustapoja on useita ja osa pelloista jätetään kyntämättä
41 Hyvä maa on huokoista viä puolia. Kesän säästä ja viljelykasvista riippuen paras sato saadaan, kun muokkaustapa, säät ja lohkolle valittu kasvi osuvat suotuisimmin. Karja lannoitti maata laiduntaessaan ja navetassa talvikauden aikana kertynyt lanta ajettiin pelloille. Tässä kohdassa kasvimaata kasvoi viime kesänä härkäpapua. Mutta siltäkin ajalta saatiin arvokasta lantaa pelloille, Alakukku kuvailee. Kun maa käännetään, eloperäinen kasvijäte ja maanparannusaineet sekoittuvat kyntökerrokseen, maa kuohkeutuu ja se myös torjuu juuririkkakasveja. Siihen liittyi olennaisena osana karjatalous, jolloin osa pelloista oli heinällä ja laitumena. Muokkaustavan vaihtelu liittyy usein kasvinvuorotukseen. – Jos mennään ajassa vielä kauemmaksi, karja oli kesät pääosin luonnonlaitumilla. Pelloille toimitetaan jo esimerkiksi biokaasutuksessa jäljelle jääviä ravinteita. Kun Uudellamaalla ei tammikuun alussakaan vielä ollut routaa, oli mahdollista testata, miten nopeasti sangollinen vettä imeytyy. Ei siinä montakaan minuuttia menny. Nyt kun maitotilat ovat keskittyneet pohjoisemmaksi tarvitaan uusia fiksuja tapoja kierrättää ravinteita ja ylläpitää maan kasvukuntoa. Professorin mukaan moni viljelijä kyntää nykyisin osan pelloistaan ja vuosittain vaihtelee, mikä osa kulloinkin kynnetään. Vahvajuurisia kasveja Kasvinvuorotuksessa maan rakenteen kannalta hyviä vaihtoehtoja ovat kasvit, joiden juuret ovat vahvat ja hyviä tunkeutumaan tiiviissäkin maassa. Talvella niiden ravinto saattoi olla niukkaa. Erityisen hyviä ovat syvälle ulottuvat pääjuuHyvärakenteisessa maassa juurten kasvu on parempaa ja ravinteiden ja veden käyttöönotto tehokkaampaa kuin tiivistyneessä maassa. Viljelijällä voi esimerkiksi olla periaatteena, että rukiin jälkeen kyseinen lohko aina kynnetään. Paluuta vanhaan Vielä viime vuosisadan puolivälissä kasvinvuorotus oli pelloillamme arkipäivää
Savimaissa hyvä juuristo myös kuivattaa ja samalla halkeiluttaa maata. Esimerkiksi sinimailasella on hyvä juuristo, minkä lisäksi se sitoo maahan ilmasta typpeä. Hiekassa se on 0,2–2,0 mm, hiedassa 0,02–0,2 mm ja hiesussa 0,002–0,02 mm. Jääkausi muovasi maalajit Suomen pelloilta löytyy monenlaisia maalajeja. Savessa rakeiden läpimitta on alle 0,002 mm eli savi on kaikkein hienojakoisinta. Turvemaat ovat yleensä melko hyviä, mutta ongelmana voi olla happamuus ja kylmyys. Huonoja ovat soramaat ja melko huonoja hiekkamaat. Kivennäismaita ovat maat, joissa eloperäistä ainesta on alle 20 prosenttia. Peltoviljelyyn hyvin soveltuvat kivennäismaalajit hieta ja savi syntyivät, kun jääkauden aikaisen jäätikön sulamisvedet kuljettivat osan jään sisällä olevasta maa-aineksesta mereen. Kuitenkin VarsinaisSuomessa, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Hämeessä viljasato näyttää olleen vähintään yhtä hyvä tai parempi kuin tällä vuosikymmenellä keskimäärin. Mutta ainakin paikoitellen tähän on vaikuttanut se, mihin kohtaan kasvukautta sateet sattuivat. Keskija Itä-Suomen pelloilla vallitsevana maalajina on yleisimmin hiesu tai hiekka. Kuva Luonnonvarakeskuksen ylläpitämästä Elonkierron esittelypuistosta Jokioisilta. Nurmikasveista ruokonadalla on vahva juuristo. Alla: Kotipuutarhoissa voi kasvattaa auringonkukkia silmäniloksi ja samalla voi iloita kasvin vahvojen juurien kuohkeuttavasta vaikutuksesta ja runsaasta viherlannoituksesta.. Olennaista viljelyssä on se, mikä maalaji on siinä kerroksessa, jota muokataan. Joissakin tapauksissa syvemmällä voi olla jokin toinen maalaji, joka voi myös vaikuttaa merkittävästi pellon viljelyominaisuuksiin. Maalajit jaetaan kivennäismaalajeihin ja eloperäisiin maalajeihin. Luomuviljelyssä kasvinvuorotus on aina ollut käytössä ja nyt siihen on alettu taas palata kaikessa viljelyssä. Kasvinvuorotus yleistymässä Viljelymaan hyvä rakenne on yhtä tärkeää kaikissa viljelytavoissa. Lähde: Ruokatieto.fi (Ruokatieto Yhdistys ry) Suomen pelloista suurin osa on hietamaita. Lounaisemmassa osassa Suomea runsaammat kesäkuun sateet alkoivat ilmeisesti viime kesänä siinä vaiheessa, kun kasvusto oli jo ohittanut alkukasvukauden kaikkein kriittisimmän kasvuvaiheen, arvioi professori Laura Alakukku Helsingin yliopistosta. Sorassa rakeiden läpimitta on vähintään 2 millimetriä. Moreeni on yleisin maalajimme. Suomen peltojen yleisin maalaji muokkauskerroksessa on hieta, jota on kaikkialla. Tulevaisuuteen tähdäten Skotlannissa on esitelLounaassa hyvät sadot 2017 Vuoden 2017 sadot jäivät koko maan tasolla viime vuosien keskiarvoja pienemmiksi johtuen etenkin kasvukauden lyhyydestä ja syksyn märkyydestä. Yleisesti moreenimailla kasvaa metsää. Sora, hiekka, hieta, hiesu ja savi eroavat toisistaan sen mukaan, miten isoja rakeita niissä on. Hieno hieta on erityisen hyvää hikevyytensä ja helpon muokkautuvuutensa ansiosta. Karkeimmat ainekset laskeutuivat pohjaan nopeimmin ja hienompi aines kulkeutui kauemmaksi. Savimaita on eniten Lounaisja Itä-Suomen pelloilla. Suomen maa-alasta noin puolet on moreenia, joka on kivennäismaalaji. Moreenimaat ovat kivisiä ja ne soveltuvat huonosti peltoviljelyyn. Kohtalaisia tai huonoja ovat hiesumaat. – Osittain tämä voi johtua sademäärän vaihtelusta. Suhteellisesti eniten sitä on Pohjanmaalla. Myös kuminan juuristo on hyvä. Tähän tulokseen päätyi Maaseudun Tulevaisuus 28.12.2017 Luonnonvarakeskuksen satoarvioista, jotka oli tehty ELY-keskuksittain. Muutenkin on merkkejä siitä, että viljelyssä kehitetään ja omaksutaan uusia menetelmiä. Lieju ja järvimuta on kohtalaista viljeltävää. 42 ret, jotka saavat aikaan kanavia. Eloperäisistä maalajeista multamaat ovat viljelyyn erittäin hyviä. Multamaa on peltojen pintamaalaji, joka tavallisesti on syntynyt siten, että pellon pinnan ohut turvekerros on sekoittunut alla olevaan kivennäismaahan. Kivennäismaat ovat valtaosaltaan kallioperästä syntyneitä. Tämän mahdollistaa osaltaan uusi tekniikka, johon kuuluvat tulevaisuudessa myös peltorobotit. Laura Alakukku mainitsee esimerkkejä: – Uusia mielenkiintoisia rikkakasvien mekaanisia torjuntakeinoja on kehitetty ja niitä on jo käytössä. Viljelyyn hyviä kivennäismaalajeja ovat savimaat ja hietamaat. Eloperäinen aines on syntynyt kasvien ja muiden eliöiden jäänteistä. Turvemaita on yleisimmin Kainuussa ja Lapissa
Näytteestä voi esimerkiksi tehdä havaintoja maan muruisuudesta. Kuopan lopullinen syvyys on 40 senttiä. Paikka valitaan kohdasta, jota ei ole aikaisemmin sekoitettu kaivamalla. Maahan kaivetaan lapiolla kuoppa. Kun maa käännetään, eloperäinen kasvijäte ja maanparannusaineet sekoittuvat kyntökerrokseen, maa kuohkeutuu ja se myös torjuu juuririkkakasveja, sanoo ympäristöteknologian professori Laura Alakukku.. Maan muokkaus ja kasvinvuorotus ovat olennainen osa myös kasvimaan pitämistä hyväkuntoisena. Jos tällaisia käytäviä näkyy runsaasti, tilanne on hyvä. Tämä näyte nostetaan muovin päälle lähempää tarkastelua varten. Esimerkiksi härkäpapu sopii hyvin myös kasvimaille. Sinappivesi saa lierot nousemaan pintaan, jolloin ne voi laskea. Eli professori Laura Alakukun vertauksen mukaisesti: Pidä LVIjärjestelmä kunnossa viljelitpä sadan hehtaarin peltoa tai puolen aarin kasvimaata! l Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä Tee peltomaan laatutesti – Kyntämisellä on monia hyviä puolia. EU:n maatalouspolitiikan suuntaukset ovat myös lisäämässä kestävää tehostamista. Lierojen määriä voi mitata sinappiveden avulla. EU:n yhtenä tavoitteena on myös kehittää uusia kasvinsuojelumenetelmiä, joiden myötä voidaan vähentää torjunta-aineiden käyttöä. 43 Viljelymaan laatua voi tutkia tarkemmin erityisen peltomaan laatutestin avulla. Mitä nopeammin maahan kaadettu vesi imeytyy, sen parempi. Auringonkukkaa voi kasvattaa silmäniloksi ja samalla voi iloita sen vahvojen juurien kuohkeuttavasta vaikutuksesta ja runsaasta viherlannoituksesta. Tiivistyneet kohdat murtuvat eri tavalla ja tuntuvat puukolla erilaiselta kuin paremmassa kunnossa oleva maa. Kasvimaalla kannattaa viljellä lukuisia eri kasveja ja niiden paikkaa kannattaa vaihdella. Kun puukolla veistää kuopan seinämää, paljastuvat mahdolliset tiivistymät, vaikka silmä ei niitä erottaisi. Kasvimaassa samat periaatteet Viherpeukalon kasvimaan rakennetta koskevat tietysti samat lait kuin ammattiviljelijän peltomaata. Voit mitata myös maan vedenjohtavuuden. Lopuksi lierot päästetään takaisin. Kairaamalla reikä metrin syvyyteen voidaan mitata myös pohjamaan vedenjohtavuutta. Koko maan kääntäminen keväällä lapiolla voi olla aivan turhaa ja jopa pienentää satoa. Näkyykö maassa halkaisijaltaan 2 millimetrin tai suurempia sylinterinmuotoisia huokosia. Kun härkäpavun jälkeen seuraava kasvi menestyy, syynä voi olla typpilannoituksen lisäksi myös esimerkiksi vesitalouden paraneminen ja lierojen lisääntyminen. Maasta voidaan mitata myös esimerkiksi sen hengittävyys sekä maan lämpötila noin kymmenen sentin syvyydessä. Näytteestä voi myös tehdä havaintoja lierojen runsaudesta. Tarkemmat ohjeet löytyvät sivulta www.agronet.fi kohdasta Peltomaan laatutesti. Maanmuokkauksessa ei välttämättä ole hyvä muokata joka kohtaa aina samalla tavalla vaan voi vaihdella ja samalla tarkkailla, mitä seurauksia eri muokkaustavoilla on. Siinä ympäristön nykyistä parempi hyvinvointi on keskeisessä asemassa. ty aurinkopaneelista energiansa saava sipulimaan rivihara, joka tekee työnsä ilman ihmistä. Mitä kokkareisempaa maa on ja mitä vaikeammin se murustuu, sitä huonommassa kunnossa maa on. Yksi olennainen ero on kuitenkin siinä, että raskaat työkoneet eivät yleensä ole painollaan tiivistämässä kasvimaata. Sinappivesi ei vahingoita lieroja. Kuopan leveys ja pituus ovat 40 cm x 50 cm. Aluksi kaivetaan ruokamultakerroksen paksuinen näyte 20 cm x 20 cm alalta
Kolme vuotta sitten puhuttiin jo eettiJalkineissa ympäristölle vaarallista kromia Valitse kenkäsi oikein Suomalaiset ostavat vuosittain usean parin uusia kenkiä. Klingel lanseerasi pari vuotta sitten vegaaniset tennarit. Kengät voivat olla riski ilmastolle ja niitä valmistetaan usein hyvin kehnoissa työoloissa. Pyrimme lisäämään tietoisuutta kuluttajien parissa. Kenkien eettisiin ongelmiin on havahduttu laajemminkin ja vuonna 2015 käynnistettiin Change your shoes -hanke, jonka tarkoitus oli saada kuluttajat tietoisemmaksi siitä, miten he voivat omilla valinnoillaan parantaa kenkätyöntekijöiden työoloja ja sitä kautta edesauttaa yhteiskunnallista muutosta. Euroopan Unionin tukemassa Change your shoes -hankkeessa korostettiin sitä, että työntekijöillä on kenkien tuotantoketjussa oltava oikeus elämiseen riittävään palkkaan ja turvallisiin työoloihin.. Suomessa hanketta toteutti Eettisen kaupan puolesta ry. Ylikansallisen hankkeen toiminnot sijoittuivat Euroopassa kahteenkymmeneen maahan ja Aasiassa kolmeen maahan. Kolmevuotinen kampanja päättyi viime vuoden lopussa. Kuva: Klingel. 44 V astuullinen kuluttaja on tarkkana alkuvuoden alennusmyynneissä, kun on valitsemassa kenkiä itselleen. Niitä tehdään huonoissa työoloissa ja kenkätehtaat saastuttavat ympäristöä. – Tavoite oli edistää kestävää kenkien ja nahan tuotantoa. Luulen, että siinä onnistuimme hyvin. Lisäksi nostettiin esille se, että kuluttajilla on oikeus turvallisiin tuotteisiin ja läpinäkyvyyteen kenkien tuotannossa. Myös lapsityövoiman käyttö nostettiin esiin. Euroopan Unionin tukemassa Change your shoes -hankkeessa korostettiin sitä, että työntekijöillä on kenkien tuotantoketjussa oltava oikeus elämiseen riittävään palkkaan ja turvallisiin työoloihin. Kenkien valmistukseen liittyy kuitenkin useita ongelmia
Se on halvempaa kuin monet turvallisemmat vaihtoehdot. Kuva: Eetti.fi Tullin tilastojen mukaan ylivoimaisesti eniten Suomeen tuodaan kenkiä Kiinasta.. Suurin osa valuu valmistajalle, brändiyritykselle ja jälleenmyyjälle. Useissa maissa myös ammattiyhdistysten toimintaa rajoitetaan, joten työolojen parantamiseen ei ole todellisia mahdollisuuksia. Hanke vetosi kromin käyttökiellon puolesta ja pyrki vaikuttamaan EU:hun, jotta kromin käytön merkitseminen tuotteisiin olisi pakollista. Monissa kehitysmaissa työntekijät joutuvat työskentelemään ilman kunnon suojavarusteita. Työoloista ei huolehdita Maailman kengistä noin 90 prosenttia valmistettiin Aasiassa, joissa useissa maissa työoloihin ja ympäristöön liittyvä lainsäädäntö ei ole länsimaisella tasolla. kengästä työntekijälle jää noin 2,5 euroa. Harvoin ajatellaan, että pienet palkat aiheuttavat myös yksinäisyyttä. Vuonna 2014 maailmassa tuotettiin arviolta lähes 25 miljardia paria kenkiä. Kromiyhdisteet saattavat aiheuttaa syöpää ja hengityselinsairauksia. Bangladeshissa ja Kiinassa minimipalkat ovat alle puolet siitä palkasta, joka riittäisi kunnolliseen elämään. Vaarallinen kromi Kengäntuotannon suurimpia ongelmia on kromin käyttö nahan parkitsemisvaiheessa. Se aiheuttaa pitkiä työpäiviä. tuottaa eettisiä kenkiä. – Monet kaupat ja merkit täällä Suomessa valvovat sitä viimeistä tehdasta, mistä tuotteet tulevat, mutta sitten on yrityksiä, jotka eivät ole ajatellut asiaa ollenkaan, Härri sanoo. Yhdestä ommellusta kengänpäällisestä työntekijä saa 0,14 euroa. Eräiden laskelmien mukaan Indonesiassa tuotetusta 120 euron arvoisesta Valitse kenkäsi oikein Mitä voin tehdä. Suurin osa kengistä on tuotettu kaukomailla. Hankkeen tiimoilta esiteltiin myös parhaita käytäntöjä eurooppalaisilta yrityksiltä. Usein työntekijät eivät yllä edes minimipalkkaan, joka Intiassa on runsaat 50 euroa päivässä. Siinä nahkavuodasta tehdään kestävää nahkaa, joka kestää kulutusta. Puhtaat vaatteet -kampanjasivulla otetaan esimerkiksi Intia. – Palkat ovat hyvin pieniä. Lisäksi niitä tuodaan paljon Vietnamista ja Indo nesiasta. Ihmiset eivät pysty elämään palkallaan kunnollista elämää. Change your shoes -hankkeessa tiedotettiin kromin käytön ongelmista kuluttajille. Eräässä raportissa mies valitti, että hän ei pienellä palkallaan pysty perustamaan perhettä. Se tarkoittaa keskimäärin neljä paria jokaista maapallon asukasta kohden. 45 sistä vaatteista, mutta ei vielä kengistä. l Pauli Jokinen Lähteet: Vihreät vaatteet -opas, Eetti.fi, Puhtaatvaatteet.fi. Suomessa ostetaan vuosittain noin kolme paria kenkiä asukasta kohden. Kenkäteollisuus teettää kenkiä myös kotitöinä, jolloin säästetään esimerkiksi sosiaaliturvamaksuissa. Nyt niistäkin puhutaan paljon enemmän kuluttajien keskuudessa sekä mediassa. Kenkien valmistuksessa tarvitaan vielä runsaasti manuaalista työtä ja siitä syystä monet tuotemerkit ovat ulkoistaneet kenkien valmistuksen maihin, joissa palkat ovat alhaiset sekä ihmisille ja ympäristölle haitalliset työskentelytavat ovat yleisempiä. Kromi on haitallista ympäristölle, mutta sairastuttaa myös työntekijöitä. Monella ei ole tullut aikaisemmin mieleenkään miettiä niiden raakaaineita, sanoo hankkeen vetäjä Anna Härri. Monissa maissa edes laissa säädetyt minimipalkat eivät riitä elämiseen. Suurin osa maailman kengistä valmistetaan Aasian maissa. Tullin tilastojen mukaan ylivoimaisesti eniten Suomeen tuodaan kenkiä Kiinasta. Se on suuri tragedia yksiön kohdalla, Härri sanoo. vaatteiden valmistukseen. Kromi IIIyhdiste saattaa parkitsemisvaiheessa muuttua vaaralliseksi kromi VI-yhdisteeksi, jos työoloja ei valvota. Sivuston mukaan Intiassa epävirallisella sektorilla palkat ovat alle 2 euroa päivässä. Noin 80–90 prosenttia kengistä parkitaan kromilla
Materiaalit sen sijaan tulevat ulkomailta ja niihin liittyy usein sekä ekologisia että eettisiä ongelmia. Pikamuodin ja huonolaatuisten materiaalien vuoksi hukumme myös tekstiilijätteeseen.. Valitsemalla suomalaisen vaatteen takaa yleensä, että se on ompelun osalta eettinen. Reilut 10 vuotta vastuullisten vaatteiden parissa toiminut Anniina Huonoja materiaaleja, eettisiä ongelmia ja tekstiilijätettä Vastuullinen vaatekaappi kovan työn takana Vastuullisten vaatteiden löytäminen on kuluttajalle hankalaa. 46 V astuullisten vaatteiden löytäminen ei ole kuluttajalle helppo tehtävä. Erityisesti, koska 80 prosenttia vaatteista on tehty kahdesta epäekologisimmasta materiaalista, puuvillasta ja polyesterista
Kuva: Kaisu Jouppi Puuvilla on epäekologinen materiaali, sillä sen viljely vaatii runsaasti lannoitteita ja torjunta-aineita sekä kastelua. Nykyisin 80 prosenttia vaatteista on puuvillaa tai polyesteria ja ne ovat juuri kaksi kaikkein epäekologisinta vaihtoehtoa. Esimerkiksi luomupuuvilla on hieman parempi kuin tavanomainen, mutta siihenkin liittyy ongelmia. Vaatteisiin liittyykin lukuisia ongelmia läpi niiden elinkaaren. Hän toivoo, että kulutuspäätökset tehdään harkiten. Vastuullinen vaatekaappi kovan työn takana Vastuullisten vaatteiden asiantuntija Anniina Nurmi toivoo, että kaikkein epäekologisimpien materiaalien puuvillan ja polyesterin rinnalle tulisi laaja valikoima muita, ekologisempia vaihtoehtoja. Nykyisin vallitsee pikamuoti, jonka tarkoituksena on myydä paljon, nopeasti ja halvalla. Vastuullisten vaatteiden tarjonta on vielä pientä ja kuluttajan on vaikea tietää vaatteiden alkuperästä ja löytää vastuulliset vaihtoehdot, Nurmi kuvaa. Lisäksi työolot ovat usein puutteelliset.. Niinpä hän alkoi pohtia niiden yhdistämistä ja etsiä tietoa vaatteiden vastuullisuudesta. Oman vaatemerkin ja verkkokaupan pyörittämisen jälkeen Anniina Nurmi on päätynyt konsultoimaan, opettamaan ja jakamaan tietoa vastuullisista vaatteista. Nurmi itse kiinnostui vaatteiden vastuullisuudesta vähitellen. 47 Nurmi toivoo, että vaateteollisuus muuttuisi vastuullisempaan suuntaan. Suurin osa vaatteista tuotetaan epäeettisissä oloissa, joissa on matalat palkat ja puutteelliset työolot, jotta vaatteiden hinnat saadaan pidettyä alhaisina. Opiskelujen puolivälissä hän kuitenkin ymmärsi, etteivät tuleva ammatti ja hänen arvonsa kohdanneet. Materiaalien tuotantoon liittyy ekologisia ongelmia, jotka jatkuvat vaatteiden päätyessä jätteeksi. Niiden rinnalle tarvittaisiin laaja valikoima erilaisia, kestävämpiä vaihtoehtoja, Nurmi toivoo. Vaatteita ei arvosteta tarpeeksi, vaan niitä halutaan halvalla ja ne ovat huonolaatuisia, hän kertoo. Elettiin vuosia 2005–2006, eikä vaateteollisuuden epäkohdista vielä puhuttu nykyisenlaisesti. Ei siis saisi tuudittautua pelkästään siihen valintaan, vaan tarvitaan laajempia toimenpiteitä. Ensin häntä innostui ruoan ja kierrätyksen kautta vastuullisista valinnoista ja lukion jälkeen vaateala alkoi kiinnostaa. – Tällä hetkellä joutuu tekemään kompromisseja valitessaan vaatetta
Opas antaa katsauksen siitä, mitä vastuullinen vaate kokonaisuudessaan tarkoittaa. On hyvä yhdistää kirppiksiltä käytettynä ostettuja ja niiden tueksi joitain uusia vaatteita peruspilareiksi, joita käyttää usein ja ne ovat laadukkaita, Nurmi kannustaa. Vastuulliseen vaatteiden valitsemiseen ei hänen mukaansa ole yhtä helppoa tietä. Se on vahva, luja kuitu, josta saa jalostettua myös pehmeitä materiaaleja, Nurmi kertoo. Lisäksi Nurmi toivoo laajemman valikoiman materiaaleja ja myös sellaisia, joita voisi kasvattaa Suomessa. Laadukkaampien vaatteiden korjaaminen sen sijaan olisi mielekästä ja kannattavaa. Sen jälkeen voi yrittää selvittää alkuperää. Puuvillan tuotantoon liittyvät myös sosiaaliset ongelmat, sillä viljelijä saa harvoin kunnon korvausta sadosta, ja työntekijät altistuvat kemikaaleille. Vihreät vaatteet -oppaan painos on jaettu loppuun, mutta sitä löytyy kirjastoista ja digiversio on vapaasti kaikkien luettavissa osoitteessa www.vihreatvaatteet.com/ julkaisut. Hamppu kasvaa hyvin myös kylmässä ilmastossa ja melko karussa maaperässä. Luomupuuvillan tarjonta on toistaiseksi pientä, vaikkakin nousussa, mutta vaateteollisuuden ongelmiin tarvittaisiin myös muita ratkaisuja. l Teksti: Terhi Niinimäki Vihreät vaatteet –opas antaa tietoa materiaaleista ja vinkkejä, miten vaatekaappiaan voi viedä eettisempään ja ekologisempaan suuntaan. Lisäksi löytyy tietoa eri vaatemateriaaleista ja vinkkejä siihen, miten omaa vaatekaappiaan voi viedä eettisempään ja ekologisempaan suuntaan. Siten eivät vaatteet jäisi kaapin pohjalle, Nurmi pohtii. Hän toteaa, että nykyisin vaatteen korjaaminen on harvoin mielekäs ratkaisu. Niin että sekä design että laatu ovat hyvät. Hamppu ja nokkonen sopisivat täällä kasvatettavaksi ja niitä on ennen viljeltykin. Myös kierrätyskuidut ja puupohjaiset kuidut olisivat hyvät vaihtoehdot polyesterille ja puuvillalle. Suomalaiset heittävät tällä hetkellä vuosittain tekstiilijätettä pois 13 kiloa henkeä kohti.. Sen sijaan puupohjaisen lyocellin prosessi on ekologisempi, joten toivon sen yleistyvän, Nurmi pohtii. Vaatteet ovat nykyisin huonolaatuisia, mikä lyhentää vaatteiden käyttöikää ja vaikeuttaa kierrätystä myös materiaalina tai kuituna. – Opas sopii niin aiheeseen aiemmin perehtyneille kuin niille, jotka ovat vasta heränneet näille ajatuksille. Nurmi toivoo, että vaatemerkit olisivat ennen kaikkea avoimia toiminnastaan. Hän kertoo, että laadukkaita vaatteita etsiessä netistä usein löytää kuluttajien omia arvioita valinnan tueksi, jottei merkkien oma sana ole ainoa informaatio. On myös tehty laskelmia sadoista ja olisi tehokkaampiakin tapoja käyttää sama maapinta-ala, Nurmi pohtii. Sitä voisi käyttää, kun tarvitsee jotain, mitä harvoin käyttää tai haluaa vaihtelua. – Kuluttajalle on työn ja tuskan takana toimia salapoliisina ja saada tietää, missä vaate on valmistettu ja millaisissa oloissa. Vaateliikkeille ja -merkeille olisi valttikortti helpottaa tiedon saamista. – Ne ovat haitallisia ympäristölle ja myös eläimille ja ihmisille. Vähemmän ja laadukasta Nurmi harmittelee, että valitettavasti korkeampi hintakaan ei ole tae vaatteen laadukkuudesta ja vastuullisuudesta. Kannattaa valita sellainen, jota käyttää pitkään. 48 Puuvilla on vaativa kasvi Puuvilla on paitsi käytetyimpiä materiaaleja, myös ympäristön kannalta huonoimpia vaihtoehtoja. Yleensä vastuulliset vaatemerkit ovat kuitenkin pieniä toimijoita, Nurmi kertoo. Luomupuuvilla on ratkaisu osaan näistä ongelmista, kun myrkkyjä ei käytetä, mutta vettä kuluu silti runsaasti. – Vaatteet ovat nykyisin niin huonolaatuisia, että niitä on vaikea kierrättää. Ennen kaikkea hän kuitenkin kehottaa pohtimaan, tarvitseeko vaatetta todella hankkia, onko sille todellinen tarve, sillä liika kuluttaminen ja ostaminen ovat suuri osa vaateteollisuuden ongelmia. Vaikka reikä olisi korjattavissa, on kangas siinä vaiheessa usein jo niin nukkaantunut ja vaate huonokuntoinen, ettei siitä ole korjattavaksi. Siksi puuvillan tuotannossa käytetään runsaasti keinolannoitteita ja torjunta-aineita. Vaatejäte ongelmana Suomalaiset heittävät tällä hetkellä vuosittain tekstiilijätettä pois 13 kiloa henkeä kohti. Tällä hetkellä Suomessa ei ole sopivaa laitteistoa, jotta ne saataisiin langaksi asti, mutta toivottavasti tulevaisuudessa tulee. Puuvilla on myös janoinen kasvi, joten sen kastelu on pois jopa juomavedestä ja viljelmien kastelu on kuivattanut alueita, Nurmi luettelee. Materiaaleista vain marginaalinen osuus villasta ja nahkasta voi olla suomalaista, mutta muutoin materiaalit on tuotettu ja todennäköisesti kudottukin ulkomailla, Nurmi toteaa. Ennen kaikkea vaate pysyisi itsessään kierrossa pidempään, Nurmi kuvaa. Viljelykset ovat valtavia tehotuotantotiloja ja monimuotoisuus kärsii monoviljelystä. Se on helppo, kevyt tapa päästä sisälle näihin asioihin, Nurmi kuvaa. Vinkkejä oppaasta Vaatteiden vastuullisuudesta kiinnostunut kuluttaja voi hakea vinkkejä valintojensa tueksi Anniina Nurmen oppaasta Vihreät vaatteet. Puuvillan tuotantoa tuetaan kansainvälisillä markkinoilla, mikä vääristää kilpailutilannetta, pitää hinnan alhaisena ja vaikeuttaa pienviljelijöiden toimeentuloa. Vaatteiden kierrätys ja uudelleen käyttö muodostavat suuren erän vaatteen elinkaaren aikaisista ongelmista. Jos materiaali olisi laadukkaampi, voitaisiin se hyötykäyttää edelleen tai ainakin sen kuitu voitaisiin käyttää. Nurmi kuvaa kasvia nirsoksi, joka vaatii lämpimän ilmaston ja hedelmällisen maaperän. Suomalaisuuden osalta toivon, että kerrottaisiin rehellisesti, mikä osa vaatteesta on tehty Suomessa. Nykyisin on jo selluloosakuituja, kuten viskoosia, mutta sen valmistusprosessi ei ole ekologinen. Kolmantena vaihtoehtona on vaatteiden vuokraus, jonka toivon yleistyvän
Kolmesta kupillisesta vihreää teetä saadaan kuutta omenaa vastaava antioksidanttimäärä. Kuukautiset jäävät usein väliin. 8. Mikäli vastaat myöntävästi 10–15 kohtaan, on tämä viite laiskasta kilpirauhasesta. Palelet helposti. 12. Rooibosteessä ei ole lainkaan kofeiinia, mutta erityisen runsaasti antioksidantteja. 3. Sormesi ovat usein kylmät. Mikäli vastaat myöntävästi 5–10 kohtaan, alitoiminta on mahdollista, mutta ei kovin todennäköistä. Teen merkittävimpiä antioksidantteja ovat katekiini-flavonoidit. Mustasta teestä on äskettäin tunnistettu syöpää estävä yhdiste. Muistisi pätkii. Seksi ei kiinnosta. Tunnet itsesi väsyneeksi ilman mitään syytä. 18. 5. 17. Rooibos-kasvia kasvatetaan ainoastaan Etelä-Afrikassa. Jalkateräsi ovat usein kylmät. Antioksidantit suojaavat kehoa vapaiden radikaalien soluja tuhoavilta hyökkäyksiltä. Koska se on luonnollinen lihan mureuttaja, se on hyvä valinta myös marinadeihin. Vuonna 1970 suomalaiset kuluttivat teetä 200 grammaa henkeä kohden vuodessa. 1. Tässä pienessä pensaassa on neulamaiset lehdet ja pieniä keltaisia kukkia. Merkittävimpiä vihreän teen antioksidantteja on epikallokatekiinigallaatti, EGCG, sitä on noin 40 prosenttia vihreän teen kuivapainosta. Lepopulssisi on aamulla hidas, alle 60 / min. Olo on oudon vetämätön, liikakilojen karsimiseksi tarvittaisiin moottorisahaa, seksikään ei huvita. Ympyröi positiiviset vastaukset ja laske ympyröiden määrä. Aluksi teen juonti yleistyi 1700-luvulla varakkaissa, oppineissa piireissä. Käytkö vajaalla teholla. Tee sisältämät flavonoidit ovat tehokkaita antioksidantteja. Kokeile punaista Rooibosta myös ruuanlaittoon. Eri teelaaduilla on suosijansa. 14. Kaulasi alaosa on pullistunut, epäsymmetrinen tai painava. 10. Et hikoile kunnolla edes saunassa. 7. Nyt kulutus on noin 300 grammaa. 16. Kesäisin lehdet kerätään ja kuivataan auringossa. Mikään dieetti ei tehoa, vaikka syöt vähän. 02 486 1475 Kotimaiset lisäaineettomat Luomuviljatuotteet. 2. Omenaa on sipulin lailla pidetty merkittävänä flavonoidien lähteenä. 49 Koonnut: Reetta Ahola Ekovinkit Tee niin kuin terveys Teessä on yli 500 ainesosaa, muun muassa kofeiinia, tiamiinia, flavonoideja, fluoria ja eteerisiä öljyjä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan EGCG salpaa syöpää aiheuttavaa dihydrofolaaattireduktaasientsyymiä. Moni suomalainen kärsii kilpirauhasen lievästä vajaatoiminnasta. p. Seuraavassa luettelossa on mahdollisia kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita. Nukut keskimäärin yli 10 tuntia vuorokaudessa. Tee on tullut Suomeen sekä idästä että lännestä. Terveystietoiset naiset ostavat vihreää teetä, vanhemmat ihmiset perinteisiä tummia teelaatuja ja nuoret maustettua teetä. Hiuksesi eivät kasva. Laajemmin teenjuonti levisi Suomeen Venäjän kautta. Et jaksa kävellä reippaasti. 15. Vihreä rooibos taltuttaa flunssan Orgaaninen, punainen rooibostee vastaa ominaisuuksiltaan vihreää teetä. 6. Rooibos on myös erinomainen pohja keittoihin, patoihin ja kastikkeisiin. Lisäys on tapahtunut aivan viime vuosina. Jälleenmyyjämme, messukalenterin ja verkkopuodin löydät osoitteesta www.riihipuoti.. Leivonnassa valmiilla, punaisella Rooibos-teellä voidaan korvata mikä tahansa reseptin neste ja saada näin lisää väriä ja makua leivonnaisiin. Olet reilusti ylipainoinen. 4. Kaksi kolmasosaa suomalaisten juomasta teestä on pussiteetä, mutta haudutettua teetä osataan jo vaatia yhä useammin. Erittäin runsaan Cvitamiinimääränsä vuoksi vihreä rooibostee on tehokas flunssan torjuja ja flunssan hoitaja. Olet aloitekyvytön, et saa mitään aikaiseksi, vaikka haluaisit. 13. Tästä syystä vihreä rooibostee sisältää vielä paljon punaista enemmän antioksidantteja. Vihreä rooibos on samasta kasvista kuin punainen rooibos, mutta käsittelyprosessissa lehtiä ei fermentoida. Et käytä lainkaan pöytäsuolaa. Kun pietarilaiset tukkukauppiaat ryhtyivät tuomaan teetä Suomeen, tee pääsi myös tavallisten perheiden pöytiin. 9. Vihreän teen terveysvaikutukset on tunnettu jo pidempään. Sinulta on aikaisemmin poistettu osa kilpirauhasta. 11
ongelmanratkaisukykyä sekä sietämään keskeneräisyyttä ja epäonnistumista. – Käsitöillä voi jopa korvata palkkatyötä, joten erityisesti kotiäidit, eläkeläiset, työttöItseluottamusta ja ongelmanratkaisukykyä Käsillä tekeminen rentouttaa Mitä pienempänä käsitöiden tekemisen aloittaa, taitavammaksi tekijäksi voi tulla ja sitä enemmän siitä voi saada hyvinvointia tukevia elementtejä elämäänsä. 50 K äsitöiden tekeminen sitoo aikaan ja paikkaan. Välittömiä ovat ajan strukturoiminen ja rutiinien luominen. On tutkittu, että kun tekee käsillään, kaikki aivojen osa-alueet aktivoituvat. Hän taustoittaa sitä, miten käsityöt voivat vaikuttaa niin monialaisesti hyvinvointiin. Materiaalien silittely ja koskettelu puolestaan rauhoittaa, ja aikaansaamisen tunne lisää itsetuntoa. Käsitöitä tehdessään oppii mm. Ahdistus vähenee ja samalla voi käsitellä tunteitaan.. Ennen käsitöitä oli pakkokin tehdä, mutta silti tehtiin kaunista, josta nautittiin. Käsillä tekeminen tukee myös abstraktin oppimista, eli luennoille kannattaisi ottaa neuleet mukaan, Pöllänen nauraa. Lisäksi käsityöt strukturoivat aikaa ja luovat päivärutiinia, mikä on tärkeää erityisesti, jos ei käy töissä, kertoo Itä-Suomen yliopiston käsityötieteen professori Sinikka Pöllänen. Neulominen luo levollista rytmiä, tasaa sykettä ja laskee siten verenpainetta. Nyt ei ole enää aineellista pakkoa, vaan kyse on enemmän identiteetistä, Pöllänen kertoo. Käsitöiden tekemisen onkin lukuisissa tutkimuksissa todettu luovan hyvinvointia. Hän on itse tutkinut käsitöiden mielenterveysvaikutuksia ja huomannut, kuinka viime aikoina yhä useampi hakee käsitöistä nimenomaan hyvinvointia. Vanhustenhoidossa käsityöt ovat jopa lääkkeetön hoitomuoto. Käsillä on muihin ruumiinosiin nähden suurin edustus aivoissa. – Käsitöiden tekeminen voimaannuttaa. Erilaisia vaikutuksia Käsitöiden tekemisen mielenterveysvaikutukset Pöllänen jakaa välittömiin ja välillisiin
Työelämä voi olla vaativaa ja kuormittavaa, johon vastapainoa saa vapaa-ajan käsityöharrastuksesta. Ennen maatalon emännät puhuivat jopa käsityöurasta, kuten esittelivät valmistamiaan tuotteita, joista oltiin ylpeitä, Pöllänen kuvaa. Vähentää ahdistusta Nykyisin tehdään paljon ns. Käsityöt myös kehittävät ongelmanratkaisukykyä, Pöllänen kertoo. Tutkimuksissa on todettu myös, että Käsillä tekeminen kannattaa aloittaa jo lapsena, jolloin oppiminen on helpompaa. Käsityöt toimivatkin coping-resurssina ja –strategiana, eli ne voivat auttaa jo työpäivän aikana, kun tietää, että illalla pääsee käsityön pariin ja tietää sen auttavan stressin hallintaan. Toisaalta käsitöiden avulla voi käsitellä myös ihmissuhteita, jopa avioeroa, kun käsillä tehdessä analysoi sekä omia että toisen sanomisia ja tunteita, Pöllänen kuvaa. Hyvinvoinnin ylläpitämisen lisäksi käsityöt voivat auttaa konkreettisesti huolten keskellä, sillä ne sitovat läsnä olevaan hetkeen ja rauhoittavat. Taidot ja tekeminen luovat itsearvostusta ja itseluottamusta. Välillisiin vaikutuksiin sen sijaan lukeutuu esimerkiksi vaikutukset identiteettiin. Käsityöt auttavat kivun käsittelyssä. Käsitöiden tekeminen tukee niin ikään sosiaalisia suhteita ja tuo ystäviä. On tärkeää myös seurata muiden tekemistä ja oppia siitä. Kuva: Varpu Heiskanen. Voi esimerkiksi neuloa odotushuoneessa ja luoda turvallisuusvyöhykkeen, jolla joko tietoisesti tai tiedostamattaan etäännyttää kipeää asiaa ja voi ehkä pian käsitellä sitä rauhallisemmin. Hän jatkaa, että joskus käsitöiden tekeminen voi todella suojella minää. Sormet verille asti virkkaamalla pystyi estämään itsetuhon, hän huokaa. Käsityömateriaalien koskettelu puolestaan tyydyttää ihmisen taipumusta tunnustella ja kosketella. Käsityöt tukevat myös työssä jaksamista. – Esimerkiksi monet lääkärit ja hallintojohtajat ovat kertoneet, miten käsitöiden teko tukee jaksamista vaativassa työssä. Lisäksi tietyillä alueilla, kuten saamelaisilla ja pohjalaisilla, on omat käsityönsä, joiden tekemisen kautta vahvistetaan alueellista identiteettiä. Tuote, jota tekee, symbolisoi tekijää. 51 mät ja kuntoutujat hyötyvät tästä puolesta. Enää ei ole samanlaista aineellista pakkoa tehdä käsillään kuin ennen. Saatetaan ottaa jopa ”ylisuuria” käsityötehtäviä, hypätä tuntemattomaan, ja niistä selvitessä syntyy luottamusta omaan pärjäämiseen yleisemminkin, Pöllänen toteaa. Hän tietää tapauksen, jossa pakonomainen virkkaaminen on korvannut itsetuhoisuuden. Käsitöiden kautta kohdataan ihmisiä harrastuspiireissä ja niiden kautta myös kuulutaan omaan sukuun. Välittömiin vaikutuksiin kuuluu myös oman tilan saaminen ja levollinen, rauhoittunut olo. Toisaalta käsitöitä annetaan myös paljon lahjaksi, Pöllänen mainitsee. On olemassa sukujen tarinoita, että meidän suvussa neulotaan. Käsityötieteen professori Sinikka Pöllänen kertoo, että nykyisin käsityöt liittyvät pitkälti identiteettiin ja niistä haetaan hyvinvointia. Kangaspuita paukuttamalla voi purkaa aggressiota ja mielipahaa, ja neulomisella ja virkkaamisella voi luoda turvallisuutta. näkymätöntä työtä, tietotyötä, jossa ei välttämättä koe aikaansaamisen tunnetta
Käsityöt voivat antaa vastapainoa haastavalle työlle ja auttaa jo työpäivän aikana, kun tietää, että pääsee töiden jälkeen rentoutumaan käsityön pariin. Sitä myötä, kun tekeminen muuttuu rutiiniksi, kasvavat myös hyvinvointivaikutukset. Helpointa oppiminen on 16 ikävuoteen asti. l Teksti: Terhi Niinimäki Käsillä tekeminen ei tarkoita pelkästään perinteisiä käsitöitä, vaan myös halonhakkuu tai leipominen tuottaa samat hyvinvointivaikutukset. Ensin tehtiin itselle, sitten omille lapsille ja nyt lapsenlapsille. On myös kursseja tai palveluja, joista saa myös materiaalit ohjeineen valmiina. Ja kun edes näkee tehtävän käsitöitä. Kehollinen muisti menee niin syvälle, että nähdessään käsitöitä puhumattomat dementoituneet ihmiset ovat alkaneet ottaa kontaktia ja sanallistaa omia käsityömuistojaan, Pöllänen kuvaa. Esimerkiksi ompelen pussit, joihin painamme yhdessä kuvat, Pöllänen hymyilee. Apua saa myös mitä erilaisimmilta käsityökursseilta, joissa on opettaja tukena auttamassa yli solmukohdista. Lääkkeetön vaihtoehto Kun vanhemmiten voimat ja siksi mahdollisuudet käsillä tekemiseen vähenevät, voi jopa käsitöiden muistelu lisätä hyvinvointia. Käsitöiden tekeminen voisi olla jopa lääkkeetön vaihtoehto vanhusten levottomuuden vähentämisessä ja käsitöitä on perinteisesti käytetty osana toimintaterapiaa.. Sen jälkeen oppiminen vaikeutuu, mutta on toki mahdollista. Jos syntyy peukalo keskellä kämmentä, tarvitaan harjoitusta hieman enemmän. Hän korostaa, että kannattaa tehdä sitä, mihin itsellä on mielenkiintoa. Käsitöistä voi siis saada depressioon vahvan emotionaalisen tuen. Käsitöiden tutkimisessa on kuitenkin hänen mielestään paljon samaa kuin itse käsityön tekemisessä. Nekin tuottavat hyvinvointia samalla tavalla, Pöllänen toteaa. Taitavaksi tekemiseksi muututtuaan käsitöiden tekeminen rentouttaa, Pöllänen kehuu. Kehitysiässä kannattaa tehdä paljon käsillä, sillä se kehittää ongelmanratkaisukykyä ja auttaa oman toiminnan suunnittelussa. Puhuessani käsillä tekemisestä en kuitenkaan tarkoita vain neulomista ja perinteisiä käsitöitä, vaan myös halonhakkuu ja pullonleipominen ja sen tyyppiset tehtävät ovat hyviä. Hän itse on tehnyt käsitöitä pienestä pitäen, mutta nykyisin vähemmän. Teen myös usein jotain sellaista, johon voin aktivoida lapset mukaan. Pitää suunnitella, toteuttaa ja ratkaista ongelmia, hän nauraa. Käsitöiden tekeminen voisi olla jopa lääkkeetön vaihtoehto vanhusten levottomuuden vähentämisessä ja käsitöitä on perinteisesti käytetty osana toimintaterapiaa. Heidän oma taustansa vaikuttaa siihen, miten käsitöitä voidaan hyödyntää, Pöllänen pohtii. – Kannattaa ottaa lapset mukaan tekemiseen. Nyt eletään kuitenkin teknistyvää kautta, eivätkä toimintaterapeutit ja hoitajat välttämättä itse osaa tehdä käsillään. Uuden taidon oppiminen vaatii kuitenkin paljon toistoja ja tunteja, ennen kuin se alkaa sujua. Käsitöiden avulla voi oppia sietämään myös epäonnistumista ja keskeneräisyyttä, Pöllänen toteaa. Tulevaisuuden näkymät eivät kuitenkaan Pölläsen mielestä ole tältä osin aivan selvät. Aloita pienestä pitäen Helpointa käsitöiden tekeminen on, kun sen aloittaa jo lapsena. Nyt on työn alla mielikuvituspäähineet lapsenlapsille. Aluksi opettelu voi olla tuskallista, mutta vaikka taito ei vielä olisi ihan hyppysissä, niin tyytyväisyyden tunnetta alkaa tulla heti, kun homma alkaa vähän sujua ja huomaa, että pärjää. – On tutkittu, että muistelu auttaa myös dementoituneilla. Käsitöiden tekemistä hyödynnetäänkin jonkin verran esimerkiksi kuntoutusja vanhustyössä. 52 syömishäiriöisten ahdistus ja eristyneisyys väheni käsitöiden ansiosta ja he olivat sitoutuneempia terapiaprosessiin, kun neuloivat säännöllisesti. Nuorempana hän ompeli paljon, mutta nykyisin neuloo enemmän, sillä neule on helppo ottaa ja helppo jättää
ja käänny. krs kunnes puikoilla on 7-8 s. Toista tällaiset kavennukset joka 2. ja 4. puikolle tulee 15 s ja jätä loput s:t odottamaan. 4. kerroksen mukaan näin: 1. krs: *1 o, nosta 1 s neulomatta*, toista *-* krs loppuun. Puikot: sukkapuikot nro 2,5 tai käsialan mukaan. ja 3. 53 Koko: 38/39 – 40/41 Lanka: Alize Superwash -lankaa (75 % villa, 25 % polyamidi, 100 g = n. Neulo sitten sileää neuletta ja raidoita samalla näin: 8 krs valkaistu, 8 krs kirjava. krs: neulo nurin. Toista 1.4. Op: neulo kunnes keskimmäisellä puikolla on 1 s, tee ylivetokavennus (= nosta 1 s neulomatta, 1 o, vedä nostettu s neulotun yli) ja käänny. Joustinneule: Neulo suljettuna neuleena. puikon lopussa 2 o yhteen ja neulo 1 o. krs kunnes puikoilla on 17–18 s. puikon alussa 1 o ja tee ylivetokavennus, kavenna 2. Työohje: Luo kirjavalla langalla 76–80 s ja jaa ne neljälle puikolle (= 19-20 s/ puikko). puikon lopussa on 3 s, kavenna 2 o yht ja neulo 1 o. ja 4. Sileä neule: Neulo suljettuna neuleena kokoajan oikein. Kun olet neulonut 15-17 raitaa, jaa silmukat uudelleen kantalappua varten niin, että 1. l Kirjoraita-polvisukat Malli: Lankava, Marja-Liisa Hast-Hautala Lankaja ohjetiedustelut: Lankava Oy, (06) 4345 500, www.lankava.fi. Jaa lisäksi kantapohjan 10 s näille kahdelle puikolle = 21–22 s. krs:ia ja neulo yhteensä 30–32 krs. Kavenna sitten joka krs:lla ja vedä lanka viimeisten 8 s:n läpi. puikon s:oilla ja kirjavalla langalla 1. Np: neulo kunnes keskimmäisellä puikolla on 1 s, kavenna 2 n yht. puikon alussa 2 o yht. Jatka näin kunnes kaikki sivusilmukat on kavennettu. ja tee 3. puikon alussa ja 4. Toista nämä kavennukset jokaisen raidan 1. krs (op): *nosta 1 s neulomatta, 1 o*, toista *-* krs loppuun ja käänny. Huom. Neulo toinen sukka samoin. 3. Kavenna näin joka 2. Kiristä ja päättele lanka nurjalle. kerroksella vielä 9 kertaa = 5660 s. Jaa tämän jälkeen s:t kolmelle puikolle (= 10+10+10 s) ja aloita kantapohjan kavennukset. Neulo joustinneuletta 6 cm. 2. krs (np): neulo nurin. Jättöneule: Neulo tasona ohjeen mukaan Tiheys: 32,5 s ja 42 krs = 10 cm sileää neuletta. Kun terän pituus on 19–20 cm aloita kärjen nauhakavennus näin: Neulo 1. Jatka raidoitusta kirjavalla langalla ja kavenna samalla terän sivuilla näin: neulo poimitut s:t kiertäen eli takareunoistaan oikein, kavenna 2. Kun olet neulonut 5 raitaa, aloita kavennukset kerroksen vaihtumiskohdan molemmilla puolilla (=1. puikon lopussa) näin: 1 o, kavenna 2 o yhteen, neulo kunnes 4. *2 n, 2 o*, toista*-* krs loppuun. Poimi sitten kantalapun molemmilta sivuilta 15–16 s + 1 s puikkojen välistä. puikon lopussa ylivetokavennus. Aloita jättöneule tasona 1. aloita joustinneule 2 n. 420 m) 100 g valkaistua (55) ja 100 g kirjavaa lime/turkoosi/ pinkkiä (4656)
Kuva: Pirjo Koski. 54 Pienikin valonlähde riittää peittämään Linnunradan
– Myös melun haittoja vähäteltiin aluksi, koska melua pidettiin niin ikään edistyksen merkkinä. V aloa pidetään merkkinä edistyksestä ja vauraudesta. 55 Keinovalo häiritsee luontoa ja terveyttä Sammuta ylimääräiset valot Jatkuva valaistus häiritsee ihmisen hormonitoimintaa ja saattaa olla myös vakavampien terveyshaittojen taustalla. – Suomen kaupungit ovat. Toisaalta valaistukseen liittyy perusteettomia oletuksia sen mukanaan tuomasta turvallisuudesta. Kyse tottumuksista Paitsi, että suuri osa väestöstä on tottunut jatkuvaan valaistukseen, se myös koetaan osaksi turvallisuutta. Lyytimäki kertookin, että nykyisin suuri osa valaistuksesta on hukkavaloa. Yksi kysymys on, miten keinovalo vaikuttaa hyönteisten pölytyskykyyn ja sitä kautta esimerkiksi ihmisten ravinnontuotantoon, Lyytimäki kertoo. Suomessa valaistuksen määrä on lisääntynyt merkittävästi 1960-luvulta tähän päivään ja jatkaa kasvuaan, vaikka sen haitat on alettu ymmärtää. – Valosaasteen vähentäminen ei tietenkään saa johtaa turvallisuuden heikkenemiseen, vaan ennemminkin kyse on tarpeettoman hukkavalon ja häikäisevän valon vähentämisestä, Lyytimäki toteaa. – Valosaasteen subjektiiviset haitat ovat todellisia, mutta niistä voi tietysti kiistellä loputtomiin. Ongelmana se on samaa luokkaa melun kanssa. – Melko vahvaa näyttöä on myös siitä, että yöaikainen valo lisäisi rintasyövän riskiä. Kyseessä onkin osittain objektiivinen ja osittain subjektiivinen haitta. Puissa tapahtumat muutokset puolestaan heijastuvat niistä riippuvaisiin lajeihin, kuten hyönteisiin ja hyönteisiä syöviin lintuihin. Muu luonto ei kykene suojautumaan. Viime aikoina on alettu tutkia myös valoaltistuksen vaikutusta ylipainoon. Luonnolle vakavia vaikutuksia Vaikka valosaasteella on ihmisellekin vakavia terveyshaittoja, ovat vaikutukset luontoon vielä vakavammat. – Tutkimus keinovalon vaikutuksista on alkutekijöissään, joten todellista mittakaavaa ei pysty vielä hahmottamaan. Syy-seuraussuhteita on kuitenkin vaikea osoittaa, sillä aina on monta vaikuttavaa tekijää. – Monet eliöt ovat herkkiä lisävalolle, jopa sellaiselle määrälle, jota ihminen ei kykene silmin aistimaan. Paljon tehtävissä Valosaasteen lisäksi puhutaan hukkavalosta, joka on laajempi termi ja viittaa enemmän energiankulutukseen ja hukkaan menevään energiaan. Ympäristömuutoksena valo ja melu ovat helpot havaita, mutta vaikka ne huomataankin, ei niitä hahmoteta ongelmaksi, kertoo erikoistutkija Jari Lyytimäki Suomen ympäristökeskuksesta. Valosaasteella tarkoitetaan häiritseväksi koettua tai haitallisia vaikutuksia aiheuttaa yöaikaista keinovaloa. Hän kuitenkin antaa joitain esimerkkejä siitä, mitä tutkimukset näyttävät valosaasteen mahdollisista terveyshaitoista. Kuva: Virpi Lyytimäki että pimeät puistot ovat erityisesti naisille vaarallisia. Yksi selkeimmistä on ihmisen hormonitoiminnan häiriintyminen ja erityisesti melatoniinin tuotannon häiriöt, kun luonnollinen leporytmi estyy. Ihminen pystyy halutessaan suojautumaan valolta ainakin osittain vetämällä verhoja ikkunan eteen ja sammuttamalla valoja. Esimerkiksi hyönteiset ovat herkkiä ja valo häiritsee niiden suunnistamista, lepäämistä ja saalistamista, Lyytimäki toteaa. Toki myös muu kuormitus ja elintavat vaikuttavat, Lyytimäki pohtii. Erityisesti lasipinnat ja niistä aiheutuvat heijastukset voivat osaltaan myös heikentää turvallisuutta ja haitata erityisesti ikäihmisten liikkumista. Valaistuksen lisäys ei kuitenkaan itsessään lisää turvallisuutta, vaan siihen liittyy valaistuksen lisäämä ihmisten kulkeminen ja sitä kautta tuleva sosiaalinen kontrolli. Lääketieteellistä tutkimusta aiheesta on enenevässä määrin ja valoaltistuksella voi olla lukuisia terveyshaittoja. Isossa-Britanniassa on tutkittu myös katuvalojen vaikutusta puihin ja todettu keinovalon siirtävän puiden vuosirytmiä useilla päivillä. Kyse on siis monimutkaisesta ketjusta. Vaikutukset luontoon ovat vielä vakavammat. Valoon on helppo tottua ja osa suomalaisista on tottunut jatkuvaan valaistukseen. – Esimerkiksi puistovalaistuksen osalta on voimakas oletus, Jari Lyytimäen mielestä valosaastetta ei usein ymmärretä ongelmana, vaan valoa pidetään edistyksen ja vaurauden merkkinä. Pimeys sen sijaan saatetaan kokea uhkaavana. Paljolti ollaankin vielä hypoteesitasolla, Lyytimäki kuvaa
Toistaiseksi Suomessa ei ole valaistukseen pureutuvaa säädöspohjaa, jolla voitaisiin puuttua esimerkiksi mainostauluihin. Hän jatkaa, että lainsäädännöllä voitaisiin asettaa esimerkiksi tuntirajoituksia valaistukseen, erityisesti herkimpien alueiden, kuten luonnonsuojelualueiden, lähettyvillä. Tärkeää olisi myös yleisen tietoisuuden lisääminen, sillä kuluttajat tekevät miljoonia valintoja. Muu luonto ei kykene suojautumaan.. Paljon olisikin tehtävissä ja monella sektorilla. – Nykyisten led-pohjaisten valojen ja valotaulujen yleistyessä valot hallitsevat maisemaa aivan eri tavalla kuin ennen. Toistaiseksi rajoituksia ei kuitenkaan ole tekeillä. Ihminen pystyy halutessaan suojautumaan valolta ainakin osittain vetämällä verhoja ikkunan eteen ja sammuttamalla valoja. Myös lumipeite vaikuttaa luotettavan kuvan saamiseen. puiden vuosirytmiin. Subjektiivisia kokemuksiakaan ei ole kartoitettu laajalla otospohjaisella tutkimuksella, mutta Suomen ympäristökeskuksen verkkokyselyyn vastasi paljon aiheesta huolestuneita kansalaisia. l Teksti: Terhi Niinimäki Hyvällä suunnittelulla hukkavaloa saataisiin vähennettyä. Myös tuotesuunnittelulla voitaisiin vaikuttaa teknisesti siihen, että markkinoille pääsisi vain sellaisia valoja, jotka voidaan kohdistaa tiettyyn paikkaan, niin ettei hukkavaloa leviäisi koko ympäristöön, Lyytimäki kertoo. 56 kirkkaammin valaistuja kuin Euroopan kaupungit keskimäärin ja valaistuksen määrää voisi hyvin vähentää ilman, että sillä olisi vaikutuksia turvallisuuteen, hän kuvaa. Satelliittikuvien perusteella on kartoitettu valosaasteongelman laajuutta globaalilla tasolla, mutta Suomen oloista ei ole saatu luotettavaa kuvaa eteläisempiin oloihin kalibroiduilla satelliiteilla. – Pahimmillaan kirkkaat mainostaulut voivat johtaa valituskierteisiin asukkaiden häiriintyessä. Myös maaseudun valaistus on muutoksessa, sillä vaikka maaseutu autioituu, saatetaan siellä sijaitsevia kakkosasuntoja valaista eri tavoin kuin maaseudulla on perinteisesti ollut tapana, Lyytimäki pohtii. – Energianhinta on tietysti yksi kysymys, mutta nykyisillä energiatehokkailla valoilla sähkön kulutus on sen verran pientä, ettei se kannusta säästämään, Lyytimäki harmittelee. Suuressa osassa valaistuksesta on kuitenkin kyse tottumuksista, mutta se vaikuttaa mm
bongaalinnunrata.fi, Perhoniemi rohkaisee.. Tällä hetkellä kampanjassa kerätään pimeiden paikkojen karttaa, josta voisi tarkistaa itselleen lähimmän hyvä tähtitaivaan ja Linnunradan bongauspaikan. Kampanja on suunnattu kaikille ulkoilusta ja luontokokemuksista nauttiville tai sellaisia kaipaaville. Nykyaikaiset valaistusratkaisut mahdollistavat paremmin suunnatut, ajastetut ja himmennettävät ulkovalot, mutta ennen kaikkea kyse on suunnittelusta, kuvaa Perhoniemi. – Ulkoilu pimeässä on hieno luontokokemus, jonka tähtitaivas kruunaa. Kaupungeissa ja niiden lähellä Linnunrataa on mahdoton tai vaikea nähdä, mutta pimeällä maaseudulla sen voi havaita. Valaistus heikentää turvallisuutta häikäisyillä, häiritsee luonnon ja ihmisten vuorokausirytmiä sekä tuhlaa energiaa. Bongaa Linnunrata -sivustolta löytyvästä hukkavalokartasta voi katsoa pahimmat valokeskittymät. Kampanjan ensimmäinen vaihe oli syksyllä 2017, jolloin järjestettiin Linnunrata-retkiä ja haastettiin ihmiset bongaamaan Linnunrata ja postaamaan siitä kuva instagramiin tai Taivaanvahtiin tägillä #bongaalinnunrata. – Taivaalle kohdistuvilla valoilla on lähes ainoastaan huonoja seurauksia ja ne voitaisiin suunnitella paremmin. Useimmiten kyse onkin ajattelemattomuudesta. Mukana voi tällä hetkellä olla bongaamalla Linnunradan ja tägäämällä sen instassa tms. Suomessa Linnunrata näkyy parhaiten syksyllä, mutta hyvissä olosuhteissa sen voi nähdä muulloinkin. Kuva: Matti Helin L ähde ulos ja bongaa oma galaksimme Linnunrata öiseltä tähtitaivaalta! Näin kehottaa Tähtiteteellinen yhdistys Ursa ry:n kampanja Bongaa Linnunrata. Siksi tätä valoa kutsutaankin hukkavaloksi. 57 Bongaa Linnunrata Ursan Bongaa Linnunrata –kampanjassa rohkaistaan nauttimaan tähtitaivaasta ja vinkkaamaan pimeitä paikkoja, joissa Linnunradan näkee hyvin, sekä kiinnittämään huomiota omiin valonlähteisiin. Lisäksi voi etsiä pimeitä paikkoja ja kertoa niistä meille, kertoo Tuukka Perhoniemi Ursasta. Ursan kampanja päätettiin järjestää, jotta ihmiset huomaisivat lisääntyneen ja huonosti suunnitellun ulkovalaistuksen määrän, jolla on monenlaisia vaikutuksia. Paikkoja voi ilmiantaa osoitteeseen pimeataivas@ursa.fi – Kannustan myös miettimään kesämökin, kotitalon, taloyhtiön tai asuinpaikan ulkovalaistusta ja vaikuttamaan sen parempaan suunnitteluun. Ohjeita tähän löytyy kampanjan sivuilta www
Luomumeikit myös kestävät käytössä paljon pidempään kuin perinteiset meikit. – Kuukautiskuppi maksaa parikymppiä ja olen ostanut niitä yhdeksän vuoden aikana kaksi. En kuitenkaan ajatellut kulutustottumuksiani sen kummemmin ennen kuin aloin odottaa esikoistani yhdeksän vuotta sitten. Kun Annika Kurhela odotti yhdeksän vuotta sitten esikoistaan, hän alkoi tehdä elämäntapavalintoja lapsensa parhaaksi. Samat vaipat monella lapsella Raskausaikana Kurhela kiinnostui työkaverinsa kautta kestovaipoista ja saikin niitä lahjaksi lapsen synnyttyä. Jopa Kurhelalla olleille perhepäivähoitolapsille on sujautettu välillä kestovaippa, jos hoitolasten omat vaipat ovat loppuneet kesken. – Kerskakulutus on minulle vierasta ja olen aina elänyt melko vaatimattomasti. Kestotuotteet säästävät rahaa Lasten kestovaippojen myötä Kurhela innostui myös itse kokeilemaan kestotuotteita. Kuukautiskuppi osoittautui heti loistohankinnaksi, joka on säästänyt luonnon lisäksi myös paljon rahaa. – Kangasvaippojen värit ja kuosit olivat niin ihania, että niitä oli ilo pukea vauvalle. Samalla tavalla ne puettiin päälle kuin kertakäyttövaipatkin, käytön jälkeen niitä ei vain heitetty roskikseen vaan pyykkisankoon. Kurhela kertoo havahtuneensa ensin kosmetiikan aiheuttamaan kemikaalikuormaan. Vaihdoin meikit ja pesuaineet luomulaatuisiin. Samalla heräsi kiinnostus muitakin luonnonmukaisia tuotteita kohtaan. – Kun vaihdoin luonnonkosmetiikkaan, ihoni alkoi voida paljon paremmin. Oli ihan normaalia periä käyttövaatteet ja jopa silmälasit isoveljeltä. Rahaa ei jäänyt tuhlattavaksi eikä shoppailumahdollisuuksia juuri ollutkaan. Kestovaippojen käyttäminen vauvalla oli helppoa ja hauskaakin. Tuntuu hullulta ajatella, mikä määrä rahaa tässä ajassa. Kurhelan toinen lapsi syntyi pari vuotta esikoisen jälkeen ja samat vaipat olivat käytössä myös kuopuksella. Pian Kurhela kiinnostui myös siitä, millaiseen maailmaan hänen lapsensa kasvavat. A nnika Kurhela, 33, kasvoi pohjalaisella maatilalla, jossa yksinkertainen elämäntapa oli itsestäänselvyys. 58 Kestotuotteet ja luomu tulivat jäädäkseen Lapsi muutti maailmankuvan Jyväskyläläinen Annika Kurhela käyttää meikatessaan ainoastaan luonnonkosmetiikkaa. – Vieläkään en ole raskinut luopua kaikista vaipoista, vaan niitä on säilynyt muistona. – Olen aina meikannut aika paljon ja aloin miettiä, mitä kaikkea iholtani imeytyy verenkiertoon ja sitä kautta kasvavaan sikiöön
– Nuorempana kärsin akneihosta, jota peitin paksuilla meikkikerroksilla. olisi voinut mennä siteisiin ja tamponeihin! Kurhela jatkaa, että kestotuotteet ovat muutenkin osoittautuneet taloudellisesti järkeviksi hankinnoiksi. Esikoiselle aikoinaan hankitut kestovaipat ovat olleet käytössä myös pikkuveljellä ja perhepäivähoitolapsilla. Myös ekologisten pesuaineiden ja luomuelintarvikkeiden suhteen rahanmeno riippuu aivan siitä, mitä ostaa: eivät luomuhedelmät ole kalliita suhteessa vaikka marinoituihin lihavalmisteisiin. Myös aistiyliherkkyyden kanssa on helpompi elää kun ympärillä ei leiju synteettinen hajustepilvi ja iho saa olla kosketuksissa luonnollisten materiaalien kanssa. Kurhela toteaa, että kestoilusta ja luonnollisuudesta on tullut hänelle itsestäänselvä elämäntapa, joka ei vaadi onnistuakseen minkäänlaisia pinnistelyjä. Luonnonkosmetiikan poistoon kasvoilta Annika Kurhela käyttää kookosöljyä. Luonnollisuus tukee terveyttä Kurhela kertoo huomanneensa luonnonmukaisuuden tuovan tullessaan selkeitä terveyshyötyjäkin. Neppareilla ja tarranauhoilla oli helppo säätää vaipat lapsille sopivan kokoisiksi. Annika Kurhela kertoo, että kestovaippojen käyttö lapsilla oli helppoa. l Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen. – Läheiset joskus kysyvät, miksi teen asioista muka niin vaikeita itselleni, mutta kyse on vain tottumuksesta! Ei ole sen kummempi vaiva kaataa siivousämpäriin etikkaa kuin pesuainettakaan. Alkuinvestoinnit voivat olla suuria, mutta kestotuotteita ei tarvitse olla ostamassa jatkuvasti. Uskon, että tulevaisuudessa kiinnostukseni ekologiseen elämäntapaan vain kasvaa, Kurhela toteaa. Biojäte kulkeutuu roskakatokseen siinä missä sekajätekin. – Olen pienituloinen yksinhuoltaja, mutta silti olen saanut rahat riittämään. Kauppakassi ja kestohedelmäpussit eivät paljon taskussa paina, kun ne nappaa kotoa mukaan ostoksille lähtiessä. 2000-luvulla niitä piti etsiä erikoiskaupoista, mutta nykyään kestovaippoja, kuukuppeja ja luomutuotteita saa kaikista marketeista. – Olen iloinen siitä, että luonnonmukaisia ja kestotuotteita on koko ajan paremmin saatavilla. Tukan voi pestä palasaippualla ja värjätä itse luonnon indigolla. Meikinpoistossa myös froteesta ja velourista saumuroiduista kestovanulapuista on hyötyä. Ruokasooda ja etikka ovat käytössä niin kauneuden kuin kodinkin hoidossa. Luonnollisuus on elämäntapa Sen lisäksi, että Kurhela satsaa ympäristöystävällisiin tuotteisiin, hän valmistaa niitä myös itse ja käyttää rohkeasti kekseliäisyyttä. Kun vaihdoin luonnonkosmetiikkaan, iho alkoi voida paremmin ja tarvitsen meikkiäkin paljon vähemmän. Kookosöljy käy ruuanlaittoon, ihorasvaksi ja meikinpoistoon. – Pikkuvauvojen harsovaippoja en oikein osannut käyttää, mutta näitä taskuvaippoja käytettiin aivan samaan tapaan kuin kertakäyttövaippojakin. 59 Pinnat pyyhitään Annika Kurhelan kodissa bambulangasta virkatulla kestosienellä
– Anarkistimartat-yhdistyksen perusti joukko naisia, jotka halusivat toimia yhdessä Marttoina, mutta jotka halusivat tuoda uusia tuulia Marttojen toimintaan, kertoo yksi yhdistyksen perustajista, Seija Rintanen.. Taustalla on kuitenkin halu vaikuttaa ja tehdä hyväntekeväisyyttä. Barrikadeille ei nimestä huolimatta lähdetä, vaan järjestetään hyväntekeväisyystempauksia ja nautitaan yhdessä olosta. V etävä nimi saa ihmiset kiinnostumaan Anarkistimartoista. 60 Vetävä nimi tuo jäseniä Anarkistimartat parantavat maailmaa Halu tehdä hyvää muille johti 10 vuotta sitten Anarkistimarttojen perustamiseen. Nimestä huolimatta kyseessä ei ole anarkistinen yhdistys sellaisessa mielessä, kuin anarkismi yleensä mielletään
Tässä yhteydessä se viittaa hyvällä, positiivisella tavalla toteutettuun vaikuttamiseen, kuvaa Anarkistimarttojen hallituksen jäsen Janni Härmälä. Yhdistyksen nimeä piti aluksi selitellä, mutta tavoitteena oli saada napakka nimi. Vuosittain yhdistys valitsee hyväntekeväisyysneulekohteen, johon kerätään neuleita lahjoitettavaksi. Ikähaitari on varsin laaja, parikymppisistä yli 70-vuotiaisiin. Kuva: Tarja Suksi Anarkistimartat viettävät myös mukavia yhteisiä hetkiä esimerkiksi saunatai petanqueillan merkeissä tai kaupunkikävelyllä. Kun jäseniä yhdistyksessä on noin 360, mahtuu mukaan kaikenlaisia ihmisiä. Anarkistimarttojen hallituksen jäsen Janni Härmälä kertoo, että yhdistyksessä on mukana kovin eri-ikäisiä ihmisiä, joita yhdistää samankaltainen elämänkatsomus. Rintanen kertoo, että oikeastaan muita vaihtoehtoja nimeksi ei edes ollut, vaikka sitä onkin kauhisteltu ja naureskeltu. Vuonna 2007 perustettu yhdistys toimii pääsääntöisesti Helsingissä ja kuuluu Uudenmaan Marttojen alle. Toistaiseksi toiminnassa mukana olleet ovat olleet naisia, mutta rivijäsenistöstä löytyy muutama mieskin, Härmälä hymyilee. Kiinnostuksenkohteetkin ovat erilaisia. On sinkkuja, perheellisiä, hyvin koulutettuja ja vähemmän koulutettuja, pääkaupunkiseudulta kotoisin olevia ja muualta tänne muuttaneita. Hyvää muille Yksi Anarkistimarttojen kantava toiminta-ajatus on hyvän jakaminen. Haluamme puuttua epäkohtiin ja tärkeitä arvojamme ovat ympäristöstä välittäminen ja lähimmäisen kunnioittaminen, ihmisarvojen etiikka, Härmälä pohtii. Anarkismia ei toki heti yhdistetä Marttoihin. Meilläkin on lukuja neulepiirejä, mutta lisäksi järjestämme aatteellisempaa, maailmanpelastustyyppistä toimintaa. Niinpä meillä onkin erilaisissa toiminnoissa mukana eri osallistujia, Rintanen toteaa. Aktiivien määrä elää kuitenkin jatkuvasti ihmisten elämäntilanteiden muuttuessa. Vuonna. Myös Anarkistimartoillakin on samantyyppistä toimintaa kuin muilla Martta-yhdistyksillä, mutta lisäksi on kattava valikoima aatteellisempia tapahtumia. Martoista syntyy perinteisesti mielikuva iäkkäistä naisista antamassa kotitalousneuvontaa ja istumassa käsityöpiireissä. 61 Anarkistimartoilla on samantyyppistä toimintaa kuin muillakin Martta-yhdistyksillä, mutta lisäksi on aatteellisempia tapahtumia ja esimerkiksi ekologiset ja eettiset arvot ovat tärkeitä
Olimme myös mukana Kävele naiselle ammatti –tapahtumassa, Härmälä luettelee. Järjestämme erilaisia tempauksia, mitä vain hallitus sattuu keksimään. Kuvassa Janni Härmälä Stadin ammattiopistossa. Puikot ja virkkuukoukut suihkivat ja kuuluu puheen pulputus, kun anarkistimartat kokoontuvat Helsingin eri kahviloihin, puistoihin tai mihin ikinä keksivätkään mennä neulomaan, virkkaamaan ja jorisemaan yhdessä, kuvataan yhdistyksen nettisivuilla. 2017 kerättiin vauvannuttuja pakolaisleireille ja vuoden 2018 kohde ovat HUS:lle lahjoitettavat sytomyssyt. 33-vuotias Haluamme puuttua epäkohtiin ja tärkeitä arvojamme ovat ympäristöstä välittäminen ja lähimmäisen kunnioittaminen, ihmisarvojen etiikka. Sen sijaan pyritään valistamaan esimerkiksi järjestämällä luentoja ja vierailemalla eri kohteissa. 62 Anarkistimartat käyvät esittelemässä toimintaansa erilaisissa tapahtumissa. Vietimme hiljattain monikulttuurista ruokailtaa yh. Vaikka yhdistyksen tarkoitus on tehdä hyvää, ei Härmälän mukaan olla lähtemässä barrikadeille. Lisäksi olemme järjestäneet vaatteiden vaihtoiltoja, viimeksi Ruohonjuuren edustalla, periaatteella ”tuo tullessasi, vie mennessäsi”. Kuva: Tarja Suksi dessä Suomi-Syyria ystävyysseuran kanssa ja vasta Syyriasta Suomeen tulleiden naisten kanssa. Osallistuakseen ei tarvitse olla kokenut neulojakonkari, vaan yhdistys kannustaa aloittelijankin mukana ja lupaa opettaa ja oppia yhdessä. Mukavaa yhdessäoloa Useat Anarkistimarttojen aktiivit ovat monessa mukana. Vuoden 2017 aikana vierailtiin Kierrätyskeskuksessa ja kuultiin Roskapoliisin luentoa
Elämänkatsomus yhdistää meitä, ja on tärkeää, ettei tarvitse selitellä arvojaan, Härmälä kiittelee. – Ihmiset ovat alkaneet löytää meidät ja jäsenmäärä on kasvussa. Härmälä itse kertoo toimivansa myös Palstaviljelijät ry:ssä ja työskentelevänsä vaateliikkeessä, jolla on eettinen tausta. Kukin yhdistys suunnittelee toimintansa jäsenistön toiveiden mukaisesti ja toiminta on kaikille avointa. Kuvassa tehdään ja suunnitellaan neulegraffiteja. Kaikki ovat lämpimästi vastaanottavaisia, Härmälä kuvaa. Martat on perustettu vuonna 1899, mutta Marttanimi otettiin käyttöön vuonna 1900. Vetävä nimi tuo jäseniä Anarkistimartat käyvät esittelemässä toimintaansa erilaisissa tapahtumissa ja myös kouluilla, kuten ammattiopistoissa. Hän jatkaa, että mukaan pääsee helposti liittymällä netissä jäseneksi ja tulemalla hallituksen kokouksiin tai tapahtumiin mukaan. Kuva: Seija Rintanen Janni Härmälä on nuorimmasta päästä, muttei kuitenkaan ainoa nuori. l Teksti: Terhi Niinimäki. 63 Martat Anarkistimarttojen toiminta on avointa ja uudet jäsenet otetaan lämpimästi vastaan. Kuulopuheiden perusteella tulee myös jäseniä sekä kavereiden kavereita, Härmälä kertoo. Monilla anarkistimartoilla hyvän tekeminen näkyy muussakin elämässä. Neuleja lukupiirien lisäksi vietetään esimerkiksi saunailtoja ja pikkujouluja. Vähän samantyyppisiä Martta-ryhmittymiä on muuallakin Suomessa, vaikkei ihan samalla nimellä, Härmälä toteaa. Vuonna 2017 kerättiin vauvannuttuja pakolaisleireille. Vaikka yhdistyksen on tarkoitus tehdä hyvää muille, järjestetään myös tapahtumia, joissa vietetään mukavia hetkiä yhdessä. Vetävä nimi pysäyttää miettimään ja kiinnostaa. Kuva: Sari Pärnänen Anarkistimartat valitsee vuosittain hyväntekeväisyysneulekohteen, johon kerätään neuleita lahjoitettavaksi. Suomi jakautuu 14 Marttapiiriin, joissa toimii yli 1200 yhdistystä. Uudet jäsenet otetaan lämpimästi vastaan. Martat on kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. – Nimi kiinnitti heti huomioni ja menin pian hallituksen kokoukseen katsomaan, mistä oikein on kyse. Yhteistä yhdistyksen aktiiveille on myös se, että monet heistä ovat aktiivisia myös muissa yhdistyksissä. järjestävät ruokaja puutarhakursseja, luentoja, sienija villiyrttiretkiä, tekee yhteistyötä lukuisten eri tahojen kanssa ja osallistuu myös kansainväliseen yhteistyöhön. Järjestö on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Kokoukset ovat avoimia ja niissä pääsee helposti tutustumaan toimintaan ja ihmisiin. Yhdistyksen toiminta on keskittynyt Helsinkiin ja jäsenet ovat Eri-ikäisistä koostuvan yhdistyksen jäseniä yhdistää samanlainen elämänkatsomus. 10-vuotisjuhlat järjestettiin hävikkiruokaravintola Loopissa. Jo vuosisadan alkupuolella yhdistyksen tärkeä tehtävä oli neuvoa tuottavassa viljelyssä ja ruoantähteiden tarkassa käytössä. Noin 1,5 vuotta Anarkistimartoissa toiminut Härmälä päätyi mukaan sattumalta saatuaan ensin käsiinsä Martta-lehden ja nähtyään siinä jutun Anarkistimartoista. uusmaalaisia, mutta samantyyppinen toiminta on alkanut kiinnostaa myös muualla Suomessa. Martat mm
Mateen ruotimiselle saat hyvän alustan sanomalehdestä, jonka päälle laita voipaperia. Nestettä ei ole tarpeeksi, jotta vihannekset peittyisivät. Vatkaa kerma ja valkuaiset erikseen vaahdoiksi. 64 Koonnut: Reetta Ahola Ekovinkit Sydäntalvella herkutellaan mateella Made kutee keskellä talvea helmikuussa. Kalastonhoitomaksu maksaa vuodeksi 45 euroa, seitsemäksi vuorokaudeksi 15 euroa ja vuorokaudeksi 6 euroa. Pakasta mätiä vähintään 3 vuorokauden ajan. Mateen pyyntikausi on parhaimmillaan helmikuun puolivälissä. Voit laittaa sen lihojen sekaan liemen keittämisen ajaksi. Halutessasi laita taikinaseos jääkaappiin hapantumaan 2–3 päiväksi. Voit käyttää myös valurautaista lettupannua. Punasipulia ja smetanaa voi tarjoilla mädin makua ryydittämässä. Lopuksi tarkista suola ja purista sitruunaa keittoon. Samaan aikaan voit laittaa maidon. Mateen maksa on myös herkullista. Kaada siivilöity liemi takaisin kattilaan ja lisää vihannekset. Madekeitto 1,5 kg nyljettyä madetta (pari pientä tai yksi isompi) 12 kpl keskikokoista perunaa 2 sipulia 2–3 porkkanaa puolikas keskikokoisesta lantusta 0,5 l kevytmaitoa 4 dl valkoviiniä Koskenlaskija-juustoa (tavallista) suolaa mustapippuria valkopippuria 3 rkl voita laakerinlehti puolikas sitruunaa 1–2 rkl vehnäjauhoja Nylje made. Laita pannulle kirkastettua voita niin, että pannun pintaala peittyy. Madeharan sijaan madetta voi pilkkiä kalasyötillä varustetulla pilkillä tai pelkällä morrilla. Madekeitto on ihana pakkaspäivän lämmittävä keitto. Mateen mäti on arvostettua herkkua. Jos haluat suurustaa keiton, niin lisää vehnäjauho kylmään vesitilkkaan sekoitettuna. Väännä tehoa hellaan ja odottele, että keitto kiehahtaa muutaman kuplan ja vedä kattila pois liedeltä. Se on helppoa, kun käytössäsi on kunnon pihdit ja veitsi. Blinit 2,5 dl lämmintä vettä 2,5 dl lämmintä maitoa 250 g tattarijauhoja reilu 1/2 pussi kuivahiivaa 100 g sulatettua voita 1,5 dl kuohukermaa 2 kananmunaa 250 g vehnäjauhoja voita paistamiseen Sekoita noin 42 asteinen maito ja vesi. Laita made isoon kattilaan ja lisää vettä niin paljon päälle, että ne peittyvät kunnolla. Sulata mäti ja poista ylimääräinen vesi siitä suodattamalla se kankaan tai kahvinsuodattimen läpi. Sulata voi mikrossa. Säilytä nahka. Keitä noin 45–60 minuuttia. Paista noin 3 minuuttia, mutta tarkkaile bliniä, ettei se pala. Lisää kohonneeseen taikinaan voisula, keltuaiset ja vehnäjauhot. Kippaa kala ruotoineen voi paperin päälle ja nostele sieltä lihat lautaselle talteen. Paista vielä noin 3 minuuttia ja käännä kerran, jotta blini ei pala. Laita kauhallinen taikinaa pannulle. Maksun voi suorittaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumeron 020 69 2424 kautta tai R-Kioskeissa. Madetta voi pilkkiä ilmaiseksi. Se kannattaa laittaa myös sivuun. Kun olet keittänyt mateen, nostele kala siivilän päälle ja kaada loput liemestä siivilään. Erottele kananmunan keltuaiset ja valkuaiset. Lisää myös vaahdot nostellen seokseen. Kalastuslaki kieltää kalojen tartuttamisen koukkuun ulkoapäin. Paras pilkkiaika on illan hämärtyessä ja vaihtuessa yöksi. Anna paistua vielä muutama minuutti ja tarjoile heti lisukkeiden kera. Sekaan mustapippureita ja laakerinlehti. Kuumenna valurautainen blinipannu todella kuumaksi. Sitten pistä kalanpalat keittoon sekä lisää muutama kierros valkopippuria myllystä. Muut mateen kalastusmuodot vaativat vesialueen omistajan luvan ja 18–64-vuotiailta kalastonhoitomaksun. Käytä blinin paistamiseen vain kirkastettua voita, sillä hera palaa helposti. Kansi päälle ja anna hautua. Lisää tässä vaiheessa 4 dl valkoviiniä liemeen, ja jos vihannekset eivät edelleen ole nesteen alla, lisää vettä. Jos käytät maksan, niin laita se kiehuvaan keittoon lopuksi 5–10 minuuttia ennen tarjoilua. Kun vihannekset alkavat olla kypsiä, laita perään Koskenlaskija-juusto, joka antaa täyteläisen maun keitolle. Puhdistamisen jälkeen mateen mäti valmistetaan seuraavasti: vispilöi sitä niin kauan, kunnes kalvot ovat lähteneet pois. Hämmennä keittoa ja odottele, että juusto sulaa. Lisää hiiva sekä tattarijauhot ja vatkaa seos vispilällä tasaiseksi. Lisää liemeen vihannekset ja ala keittämään niitä kypsäksi. Herkku toimii blinien kanssa hienosti. Kohota seosta lämpimässä paikassa ainakin tunti. Laita siivilän alle kulho, johon liemi menee. Käännä blini ja lisää reunoille kirkastettua voita. Sydäntalvi on mateen aikaa. Mateenmäti ja blinit kuuluvat herkkusuiden iltamenuun
Merilinnoitus on suosituin kesäkaudella, mutta talvimatkailijoiden määrä kasvaa. Tänä vuonna Suomenlinnassa vietetään merkkivuotta, sillä linnoituksen suomalainen kausi on kestänyt 100 vuotta. 65 Yhä useampi vierailee Suomenlinnassa myös talvella Suomenlinna kuuluu vuodesta toiseen Suomen suosituimpiin käyntikohteisiin. Lapsille jää aikaa opiskella ja naiset voivat huolehtia perheistään sekä harjoittaa pienyrittäjyyttä. Kuva: Suomenlinnan hoitokunnan kuva-arkisto/ Santeri Laamanen.. Linnoitus on Suomen suosituimpia matkailukohteita, jossa vierailee vuosittain noin miljoona kävijää. Parantunut palvelutarjonta talvikaudella palvelee kävijöitä entistä paremmin ja samalla asukkaat ja työntekijät saavat parempia palveluita ympäri vuoden. Puhdasta juomavettä tuotetaan porakaivosta paikalliselle koululle ja kyläyhteisölle Kenian maaseudulla. Tuotteet on kehitetty ja testattu tiiviissä yhteistyössä Aalto-yliopiston energiatekniikan laitoksen kanssa. – Ilmastonmuutos, kuivuus ja tulvat kurittavat erityisesti kehitysmaita. Vesi kuitenkin sisältää usein suolaa tai muita epäpuhtauksia ja on juomakelvotonta. Vesiperäiset sairaudet ovat yleisiä ja aiheuttavat suuren osan alle 5-vuotiaiden lasten kuolemista. Laitteisto on ensimmäisiä Afrikkaan toimitettuja vedenpuhdistusratkaisuja, joka pystyy tuottamaan juomavettä suolaisesta ja epäpuhtaasta meritai pohjavedestä aurinkovoimalla. Suomalainen ekokeksintö tuottaa puhdasta juomavettä ilmastonmuutoksen kurittamaan Afrikkaan Solar Water Solutions Oy vei alkuvuodesta 2018 Keniaan aurinkoenergialla toimivan vedenpuhdistusjärjestelmän. Afrikassa vettä on yleensä tarjolla pohjavetenä porakaivosta, joesta, pienemmistä puroista, sadevesialtaista tai merestä. Solar Water Solutionsin hajautettujen Kaikki laitteet tehdään Suomessa Solar Water Solutions valmistaa kaikki laitteet Suomessa. Keniassa veden kantamisesta vastaavat valtaosin naiset ja tytöt, kulkien pitkiä ja vaarallisia vedenhakumatkoja. Tekes on ollut merkittävällä panoksella mukana yhtiön tuotekehityshankkeissa. Kenia on yksi maailman aurinkoisimmista maista, jossa paistaa päivässä keskimäärin 9.8 tuntia. Vuonna 2017 tähän Unescon maailmanperintökohteeseen tutustui 1 042 000 kävijää. ratkaisujen myötä vettä saadaan lähemmäs ja perheillä vapautuu aikaa muulle tekemiselle. Merkkivuoden aikana maailmanperintökohteessa järjestetään tapahtumia, jotka nostavat esille historiaa ja elämää koko tältä ajalta. Viime vuonna talvikauden kävijöitä oli 276 000 kokonaiskävijämäärästä. Näin muodostuvasta kokonaisluvusta vähennetään asukasja työmatkaliikenteen arvioitu määrä. Kävijämäärä lasketaan lauttaja vesibussitilastoista sekä omalla veneellä tulevista kävijöistä. Suomenlinna on historiallinen merilinnoitus ja Unescon maailmanperintökohde. Suomenlinna on myös Helsingin kaupunginosa, jossa asuu noin 800 helsinkiläistä. Veden hakuun voi kulua koko päivä. Vuonna 2017 Lähi-idässä Global Water Awards -innovaatiopalkinnon voittanut Solar Water Solutions on suomalainen vesiteknologiayhtiö. Järjestelmällä puhdas vesi voidaan tuottaa ilman fossiilisia polttoaineita, alhaisilla kustannuksilla ja paikallisesti. Teknologiamme tuottaa puhdasta juomavettä saatavilla olevista vesilähteistä ilman päästöjä, uusiutuvalla energialla, kertoo Solar Water Solutionsin toimitusjohtaja Antti Pohjola
– Kun ihminen eli osana luontoa, hänen kuulonsa oli herkistynyt tarkkailemaan ääniä. Luonnossa eläessään ihminen oli tottunut myös hyräilemään ja laulamaan, usein ilman varsinaista laulutekstiä. Samaa perinnettä voi kuulla myös alkuperäiskansojen musiikissa. Espoossa ja Mäntyharjulla Sanni Orasmaa asui lapsuutensa Espoossa. Luontolaulu on paluuta juurille. Kesät hän vietti maalla Mäntyharjulla, josta isän puoleinen suku oli kotoisin. Kuva Meikosta tammikuisena aurinkopäivänä. Sitä sen kehittäminen on ollut myös Orasmaalle itselleen, vaikka hän ei koskaan täysin luonnosta ja juurilta irtautunutkaan. S anni Orasmaan kehittämä luontolaulu on tarkoitettu rauhoittamaan kehon hälytystilaa ja palauttamaan hiljaisten hetkien herkkyyden. Musiikin pitkän linjan ammattilainen Sanni Orasmaa jätti vuonna 2016 kuukausipalkkaiset opetustyöt ja kouluttautui Green Care -asiantuntijaksi. Orasmaan kehittämä luontolaulu on laulua, jossa luonto toimii laulamisen tukena ja inspiraationa. – Vanhat kehtolaulut kertovat edelleen ajasta, jolloin lauluissa oli paljon pelkkiä tavuja kuten “aa-aa” ja “tuu-tuu”. Stressitilassa herkkyytemme tukkeutuu, olemme kuin viritettynä jatkuvaan hälytystilaan. Laulujen sanoissa oli myös paljon onomatopoeettisuutta, jolloin sanan äänneasu jäljitteli sitä ääntä, johon sanalla viitataan. Suku oli lähtöisin maatilalta, jossa lapsuuden kesinä vielä pidettiin lehmiä. Äänet rauhoittivat tai jokin rasahdus saattoi viestiä vaarasta. Metsästäjälle ääni auttoi kohteen paikallistamisessa. Nykyisin monen ympärillä on jatkuvasti muita kuin luonnon ääniä. Yhdellä yksinkertaisella melodialla saatettiin myös kertoa pitkiä tarinoita. – Nykyäänkin kovat, äkilliset äänet herättävät meissä taistele tai pakene -reaktion, jota pitkittyneenä stressiksi kutsutaan. Näissä tarinoissa oli luonto usein vahvasti mukana kehyksenä tai inspiraationa. 66 Sanni Orasmaa lähti metsään laulamaan Luonnossa sävel soi Sanni Orasmaa vie asiakkaita äänikävelylle esimerkiksi Nuuksion kansallispuistoon sekä Porkkalan ja Meikon luonnonsuojelualueille Kirkkonummella. – Karja tuli iltaisin juomaan järven vastarannalle ja kauempaakin kuului, kun niitä kutsuttiin.. Ympäristömme on pitkälti rakennettua, ja kuulemamme äänet ovat ihmisen aiheuttamia. Nyt hän vie ihmisiä laulamaan luonnon keskelle
Muutto New Yorkiin seitsemäksi vuodeksi toi mukanaan suuren määrän esiintymisiä paikallisilla klubeilla sekä yhteistyötä lukuisten muusikoiden kanssa. Samoihin aikoihin hän alkoi myös opettaa. Itävallasta Yhdysvaltoihin Vuonna 1994 Sanni Orasmaa lähti opiskelemaan jazz-laulua Itävaltaan Grazin taidekorkeakoulun jazz-osastolle. – Formaaliopetuksen sijasta halusin improvisoida ja luoda omia tulkintoja. Sanni Orasmaan vetämät äänikävelyt ovat myös aistija keskittymisharjoituksia. Kun hän lauloi juhlissa piirilauluja ilman säestystä, ihmiset tanssivat piirileikkejä laulun tahdissa. Kun Sanni vie asiakkaansa luontoon, sillä on myös kerrannaisvaikutuksia. Usein on laulettu ilman säestystä. Kun musikaalinen nuori alkoi käydä pianotunneilla Espoon musiikkikoulussa, ymmärsi hänen opettajansa pian, että taidemusiikin säännöt olivat Sannille liian kahlitsevia. Kahden männyn kosketuksessa on hyvä hyräillä ja aistia resonanssia. Hän lauloi ennen kuin puhui ja piti parivuotiaana ensikonsertin lähikaupan ostoskärryissä. Hän tunsi, että soittamisen rinnalla voisi keskittyä myös laulamiseen. Sanni muistaa lapsena laulaneensa usein yhdessä isän kanssa samalla, kun puuhattiin jotain tai käveltiin metsässä. Hän valmistui taiteiden maisteriksi vuonna 2000. Myös kiinnostus palata juurille ja luontoon on lisääntynyt vastavirtana kaupungistumiselle ja tavaroihin keskittyneelle kulutukselle. Molempien vanhempien suvuissa laulaminen on kulkenut perintönä. Ympärillä oli metsää ja peltoa ja lähellä Träskändan kartanon puistoalue jokineen. Tyypillinen Orasmaan asiakas on keski-iässä oleva kaupunkilainen. Samana vuonna hän oli yksi Betty Carter’s Jazz Ahead -kilpailun voittajista. – Sieltä löysin asunnon kerrostalosta, johon kuului oma pieni puutarha takapihalla. Mutta myös PJK oli blueskaavoineen Sannille liian rajaavaa. – Monella on tarve hakea multaa jalkojen alle sekä konkreettisesti että oman kulttuurin juurilta. 67 Multaa jalkojen alle Ihmisen henkiseen kasvuun ja hyvinvointiin liittyvien palvelujen kysyntä ja tarjonta ovat viime vuosina selvästi kasvaneet. Osalla heistä esiintyminen ja äänenkäyttö on olennainen osa työtä. On myös tarve itsenäistyä henkisesti ja löytää se, mitä oikeasti haluaa, sanoo Luontolaulumenetelmän kehittäjä Sanni Orasmaa. Laulaminen suvun perintöä Luonnon ohella myös laulaminen on kuulunut Sanni Orasmaan elämään pienestä pitäen. Suomeen muuttamisen jälkeen 2007 opetustyötä alkoi olla entistä enemmän. Nyt sai laulaa niin paljon kuin halusi. Orasmaa ehti toimia vakituisena opettajana esimerkiksi Kuopion konservatoriossa ja Pop & Jazz Konservatoriossa sekä vierailevana opettajana Suomessa ja ulkomailla, Yhdysvaltojen lisäksi muun muassa Kreikassa, Ukrainassa, Itävallassa ja Unkarissa. Peruskoulun päättyessä Sanni haki ja pääsi Sibelius-luokioon. Myös koti Espoossa oli silloista maaseutua. Pian laulamisesta tuli ammatti, kun Sanni alkoi laulaa taustoja studiossa ja keikoilla aina Hectorin ja Jari Sillanpään kiertueita myöten. – Äidin isän isä oli ammatiltaan suutari. Hän toimi New Yorkissa myös opettajana. Aikuisena Sanni Orasmaa on vaistomaisesti usein etsinyt asuinpaikan läheltä luontoa – vaikka suurkaupungissakin kuten New Yorkissa, jossa hän asui 2000–2007. Soittamisen säännöt kahlitsivat Sanni opetteli lapsena myös soittamaan, aluksi kodin polkuharmoonia. – Selvästi on huomannut, kuinka nämä kokemukset lisäävät ihmisillä luonnon arvostamista. Onneksi opettajani musiikkikoulussa ymmärsi tämän, ja hänen suosituksestaan aloin käydä tunneilla Pop & Jazz Konservatorion nuorisolinjalla. Lehtorista yrittäjäksi Vuonna 2014 Sanni Orasmaa valittiin yliopistolehtoriksi Tampereen yliopiston näyttelijäntyön. Viisivuotiaana oli ensiesiintyminen tv:ssä Toivotaan, toivotaan -ohjelmassa. – Kouluikäisestä lähtien olin päivittäin tunnin tai pari luonnossa, usein itsekseni. Joukossa on niin naisia kuin miehiä
Ekoterapian koulutus Lintukoto pohjoisessa oli käänteentekevä löytö myös muuhun. Meikon luonnonsuojelualue Kirkkonummella on sopivasti syrjässä valtateistä. Vaikka lähimpään naapuriin on pari kilometriä, joku naapureista tavataan päivittäin eikä juttua katkaise kiire. Pariskunta viettää nyt pohjoisessa pitkiä jaksoja ympäri vuoden. Rauha Lapin perukoilla ei tarkoita yksinäisyyttä. Lähemmäksi luontoa Sanni Orasmaan missio on nyt sama kuin Rousseaulla: Ihminen lähemmäksi luontoa. Mutta nyt löytyi sadan hehtaarin palsta pohjoisimmasta Suomesta. 68 Metsähyräily – Etsi mukavalta tuntuva kivi, puunrunko, kannon nokka tai vaikka laiturin reuna ja istahda alas. Luonto lähemmäksi ihmistä. Lisätietoja: luontolaulu.fi. Lähde liikkeelle kun siltä tuntuu, voit hyräillä kulkiessasi tai vain nautiskella luonnossa olemisesta, luonnossa kuulemisesta. – Istuskele hiljaa ja seuraa hengityksen virtaa sisään ja ulos. Sannilla oli myös vakiintunut asiakaskunta, josta heti löytyi kysyntää myös luontopainotteiselle koulutukselle. – Yhdellä paluumatkalla soitin hyvälle ystävälleni muusikko Seppo “Paroni” Paakkunaiselle. Ei ole niin kiire ehtiä sanomaan omaa kantaansa, ehtii kuunnella ja arvostaa myös toisen kertomusta. Kun luonnossa alkaa kuunnella luonnon ääniä ja omaa ääntään sekä sen kaikuja, tulee samalla tietoisemmaksi kaikesta ympärillä vallitsevasta melusaasteesta. Sanni alkoi puolisonsa kanssa etsiä omaa rauhallista paikkaa maalla. Samaan aikaan tapahtui muutakin. Tunne on vastaava kuin tähtien katseleminen paikassa, jossa ei ole mistään heijastuvaa keinovaloa. Tämä Green Care -koulutusmallin pilotti toteutettiin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin sekä kuuden ammattikorkeakoulun yhteistyönä. – Hiljaisuudessa oman äänen kuulemisesta tulee hyvä olo. Ihmiskunta on valtaosan historiastaan elänyt luonnossa ja luonnosta. Kallio on hyvä paikka laulaa vaikka voimakkaamminkin ja kuunnella, mitä kaiku vastaa. Sanni Orasmaa on nyt toiminut luontolauluun ja ekoterapiaan erikoistuneena ohjaajana ja kouluttajana noin vuoden ajan. l Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä.. Tuntee kuuluvansa johonkin, olevansa osa ympäristöä. Siksi kaipuu luontoyhteyteen on vahvasti perimässämme. Monelle musiikin ammattilaiselle opettaminen Nätyssä olisi ollut pitkäaikainen unelmatyö. Mutta elämä alkoi kuljettaa Sannia hänen omimmalle polulleen. Hyvän pohjan on antanut se, että laulunopettajana hänellä on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus myös yksityistunneista sekä pitkä kokemus esiintymiskoulutuksesta. Sanni oli jo lapsena rakastunut Lapinmaahan ja sen kulttuuriin. Mutta olimmekin heti yhteen menoon kuukauden. Välillä suhde oli päässyt unohtumaan. Tunnustele kuinka laulu väreilee kehossa, miten väreet liikuttavat kehoa... Sanni Orasmaa on huomannut, että kun rauhoittuu oman äänensä ja sen kaikujen kuuntelemiseen, oppii rauhoittumaan myös keskusteluissaan toisten ihmisten kanssa. – Samalla voi löytyä aito yhteenkuuluvuus. Ohjeet löytyvät Sanni Orasmaan sivuilta luontolaulu.fi. Kun ajatuksia pulpahtelee mieleen, tunnista ne, mutta palaa hengityksen äärelle. Löytyi lintukoto, jossa on järvenrantaa ja joenrantaa, Euroopan puhtain ilma ja ennen kaikkea rauhaa. Paroni kannusti ja oli henkisenä tukena, kun aloin suunnitella musiikin ja luonnon yhdistämistä. – Muutaman minuutin kuluttua anna laulun tulla, ensin hiljaisena hyräilynä, pieninä pätkinä... Sanni Orasmaa päätyi puolitoista vuotta kestäneeseen ekopsykologian ja ekoterapian koulutukseen. – Ensimmäisenä vuonna kaupan jälkeen oli varovaisena tavoitteena, että hyvä kun keskellä kesää selviämme sääskien kanssa kolme päivää. – Sitten vähitellen voit avata huulet, antaa äänen voimistua, käyttää vokaaleja... koulutukseen. Kahden lukuvuoden jälkeen hän irtisanoutui 2016 ja perusti oman yrityksen SoundByNature Oy:n
Luontolaulu toimii myös hengitysharjoituksena, joka aktivoi parasympaattista hermostoa. Ikimetsät ovat tietysti aina ihania, mutta luontolauluun käy moni talousmetsäkin, Orasmaa vastaa. Rinteet tai avokalliota ympäröivä metsä. – Suojaava metsä ja metsän seinämät. Rentoutuminen metsässä jää muistijäljeksi myös esiintymistilanteeseen. Orasmaalla on myös esiintymisvalmennusta otsikolla “Luonto voimavarana”. Kun rentoudumme, pääsemme lähemmäs sisäisiä tuntemuksiamme, olemme läsnä juuri tässä hetkessä. Kehon avaus luonnon helmassa. Parhaita ovat kaikuisat kohdat. Jos on kallioseinämä, niin alhaalta ylös. Lammen toisella rannalla tai lahden pohjukassa oleva metsä. Täältä käsin tehdään kansallispuistossa äänikävelyjä, jotka ovat samalla eräänlaisia aistija keskittymisharjoituksia. Asiakkaina on esimerkiksi ohjaajia, eräoppaita, opettajia ja muita, jotka työssään esiintyvät ja käyttävät ääntä. Vuori ylhäältä alaspäin metsäisiin rinteisiin. – Kun rentoudumme, pääsemme lähemmäs sisäisiä tuntemuksiamme, olemme läsnä juuri tässä hetkessä, sanoo Sanni Orasmaa. Ajassa se kestää vähintään 45 minuuttia. Luontolaulua voidaan tilanteen mukaan tehdä myös sisällä, jolloin saatetaan käyttää kuvia ja virtuaalilaseja apuna. Asiakkaat saavat olla mukana päättämässä, miten paljon lauletaan kävellessä ja miten paljon paikallaan. – Periaatteessa voidaan mennä mihin tahansa sopivaan metsään, jossa tehdään 2–3 kilometrin kävely. Puron solina on luonnon omaa ääntä. Nuuksion lisäksi Orasmaa vie asiakkaita äänikävelylle esimerkiksi Porkkalan ja Meikon luonnonsuojelualueille Kirkkonummella. 69 Kaikuisat paikat parhaita Sanni Orasmaan yrityksen toimitila sijaitsee Nuuksion kansallispuiston äärellä. Luonnosta haetaan myös energiaa niin arkeen kuin tuleviin esiintymisiin. Tärkeää on myös riittävä hiljaisuus, joten toivottavaa on, että esimerkiksi lentokoneiden tai moottoritien äänet eivät häiritse liikaa. Pieni hakkuuaukeakin voi olla hyvä. Virran mukana voi päästää huolet ja murheet sekä nauttia veden kosketuksesta.. Millainen metsä on luontolaulussa paras. Samoin haetaan rauhaa ja rauhoittumista. Jos mennään minulle uuteen paikkaan, käyn tutustumassa siihen etukäteen
70 Ekokeventäjä suosii kasvisruokaa
Jos kuluttaja kokee luomun tärkeäksi ja merkitykselliseksi asiaksi, sitä voi suosia, Palssa toteaa. l Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen. Luomuviljelyn on tutkimuksissa arvioitu vähentävän maailmanlaajuisesti kasvihuonepäästöjä, mutta joissakin tutkimuksissa luomulaatuisen teuraseläintuotannon ilmastopäästöjen on havaittu olevan tavanomaista viljelyä suuremmat. 71 R uoan tuotanto kuormittaa maailmanlaajuisesti ympäristöä suunnilleen yhtä paljon kuin liikenne. Ekologisimpia ja keventäjälle sopivimpia eläinproteiineja ovat villinä kasvanut kala ja riista. Kasvisvoittoiseen ruokavalioon vaihtaminen on siis merkittävä ekoteko. – Keventämisen näkökulmasta kasvisvoittoisen ruokavalion suosiminen on aina yleisin ohje, vahvistaa laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Anette Palssa. – Vaikka pavut ja muut palkokasvit tuodaan meille yleensä kaukaa, silti niiden ekologisuus voittaa selvästi lihan ja maitotuotteet. Hieman yllättäen lähellä tuotetut kasvikset eivät kuitenkaan ole aina ekologisempi valinta kuin kaukaa tuodut. Etenkin lihan ja muun eläinperäisen ruoan tuotanto jättää suuren hiilijalanjäljen, minkä lisäksi eläinperäisen ruoan tuotanto vaikuttaa muun muassa maapallon vesivarantojen ja sademetsien hupenemiseen. Suomen olosuhteissa kotimaisten kasvisten suosiminen voi olla talvella ja keväällä haastavaa, mutta jos kellarista vielä löytyy porkkanoita, kaaleja ja sipuleja, pakastimesta marjoja ja komerosta kuivattuja sieniä, viimeistään nyt kannattaa ottaa kätköt käyttöön. – Satokausikalenterista voi tarkistaa, milloin on niin suomalaisten kuin tuontikasvistenkin paras sesonki. Palssa jatkaa, että energiataloudellisesti on järkevintä valmistaa ruokaa kerralla iso satsi. – Kasvisten ja hedelmien ympäristövaikutuksista ei kannata ahdistua liikaa, sillä eläinperäisten tuotteiden vaihtaminen niihin on kuitenkin suuri ekologinen harppaus, Palssa toteaa. – Herkutteluun valitaan sellaista syömistä, josta oikeasti pitää, ja sitä syödään kohtuudella. Arkiruokailujen lisäksi ekologisuuteen voi kiinnittää huomiota myös erikoistilanteissa. Satokausikasvikset suosioon Yleensä on ekologisinta valita lähellä tuotettuja kasviksia. – Kokonaisuus muodostuu kehosta, mielestä ja maailmasta, ja näiden osasten tulisi pysyä tasapainossa. Myös hyötyliikunta on painonhallinnan ja terveyden kannalta merkityksellistä. Ekokeventäjä suosii kasvisruokaa Kevään tullen moni haluaa keventää oloaan ja kiinnittää tarkemmin huomiota ruokavalioonsa. Jos kohtuudessa on vaikea pysyä, on syytä pysähtyä ja kysyä, mistä se johtuu. Malttia ruokamääriin Ruoan laatua ja tuotantotapaa merkityksellisempää on sekä ekologisesta että terveydellisestä näkökulmasta sen määrä. Liika ruoka voi kannustaa myös ylensyöntiin, mikä ei painonhallinnan kannalta ole tietenkään toivottavaa. Kuva: Aki Rask Hieman yllättäen lähellä tuotetut kasvikset eivät kuitenkaan ole aina ekologisempi valinta kuin kaukaa tuodut. Herkkuhetkissä Palssa neuvoo ekokeventäjää kiinnittämään huomion psyykkisiin tekijöihin. Turha autoilu pannaan Ekologisia valintoja voi miettiä myös liikuntatottumuksissa. Ravitsemusterapeutti Anette Palssa toteaa, että vaikka ruokailutottumuksia parantaessa on hyvä kiinnittää huomio myös ympäristöasioihin, niistä ei kannata ahdistua liikaa. – Kaikkein epäekologisinta on heittää ruokaa roskiin! Kannattaa opetella hyödyntämään ruuanjämät: viikon aikana kertyneistä ruuantähteistä voi tehdä viikonloppuna monipuolisen aterian. – Nämä asiat eivät ole aivan yksioikoisia, mutta suuntaviivat ovat aika selkeät. – Ei ole kovin ympäristöystävällistä ajaa autolla lähikuntosalille kävelemään juoksumatolle – vaikka itsekin olen siihen kyllä räntäsateessa syyllistynyt, Palssa naurahtaa Ravitsemusterapeutti jatkaa, että kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta luonnossa liikkuminen on kaikkein parasta kehonja mielenhuoltoa, sillä metsissä samoilu paitsi kasvattaa kuntoa ja auttaa painonhallinnassa, myös alentaa stressiä ja rauhoittaa. Esimerkiksi suomalaisen talvella kasvatetun tomaatin hiilijalanjälki on yli kymmenkertainen espanjalaiseen tuontitomaattiin nähden. Palssa kehottaa kokkaamaan vieraillekin kasvisruokaa – hänen kokemuksensa mukaan hyvin valmistettu kasvisruoka saa aina osakseen ihailua ja saattaa avartaa kanssaruokailijoiden maailmankuvaa. Jos erikoistilanteissa haluaa syödä lihaa, kannattaa määrän sijasta satsata laatuun. Ekokeventäjä voi kiinnittää huomiota myös ruuan luomulaatuisuuteen. Kaupassa satokausikasvikset tunnistaa helpoiten siitä, että niitä myydään edullisesti isoissa laareissa. Kannattaa kuitenkin huomioida, mistä kasvikset ovat peräisin: esimerkiksi appelsiineilla on aina jossain päin maailmaa satokausi, mutta kaukana kasvatettujen hedelmien kuljetus Suomeen kuormittaa ympäristöä. Kasvisvoittoisen ruuan suosiminen on paitsi terveellistä, myös iso ympäristöteko. Ravitsemusterapeutin mukaan ekokeventäjän kannattaa suosia myös proteiininlähteinä ensisijaisesti kasvistuotteita. – Lyhyiden automatkojen vähentäminen ja kävelyn määrän lisääminen on monella tapaa ekoja terveysteko, Palssa summaa. Tarjolla on toki myös kotimaisia kasvisproteiinivalmisteita. Liikaa ei kannata hamstrata. Palssa jatkaa, että arkiset valinnat ovat kokonaisuuden kannalta paljon tärkeämpiä kuin satunnaiset erikoistilanteet. Kasvisruoka on tunnetusti myös terveellistä. Ravitsemusterapeutti kuitenkin kehottaa henkilökohtaiseen harkintaan: – Kaikille ei maistu sama ruoka monena peräkkäisenä päivänä. Painonhallinnassa kasvisruoka on avainasemassa. Talvinen kasvihuoneviljely synnyttää paljon kasvihuonekaasupäästöjä. Ekokeventäjän on syytä varoa turhaa ahdistusta ja olla syyllistymättä siitä, että kaikessa ei voi olla täydellinen. Jos tietää ruuan päätyvän lopulta roskiin, on varmasti parempi kokata ateria kerrallaan
72 Savitaloja ja huippumoderneja lukaaleja Rakenna ekotalo Omakotitalojen rakentamisen ekologisuuteen vaikuttavat monet seikat aina tontinvalinnasta asumisen elinkaareen. – Ei ole olemassa vain yhtä sabluunaa, joka määrittäisi sen, millainen on ekotalo. Rakentamisessa saakin olla moninaisuutta,. Seuraavaksi mieleen nousevat aurinkopaneeleilla ja maalämpöpumpuilla varustetut modernit asumukset, joiden seinät on vuorattu luonnonkuiduilla ja maalattu biohajoavilla maaleilla. E nsimmäinen mielikuva ekotalosta o n näky vanhasta hirsimökistä, johon vesi haetaan kaivosta ja jota valaisee seinänrakoon tungettu päre
– Ekologia sanana viittaa luonnonjärjestelmiin, ei suoraan rakentamiseen. Kun tontti on valittu, tulee pohtia tarkasti sitä, millaista taloa ja millaiseen käyttöön ollaan rakentamassa. Tulisi miettiä, että hukkaneliöitä jäisi mahdollisimman vähän lämmitettäväksi. Ekologisten rakennusmateriaalien kuten olkiseinäelementtien saatavuus ja käytettävyys on parantunut viime vuosina, ja ekologisten rakennusmateriaalien kysyntä on kasvussa. Ekologisuus rakentamisessa tarkoittaa eri ihmisille eri asioita ja näin ollen on olemassa myös monenlaisia tavoitteita ja ratkaisuja ekologisuuden saavuttamiseen. On olemassa runsaasti erilaisia kalusteita ja muita ratkaisuja, joilla tiloja voidaan jakaa: tarvitaanko aina kiinteitä seiniä. Huono sijainti vaikuttaa tulevaisuudessa myös muun muassa jätekuljetuksiin ja autoilun tarpeeseen. Le Roux huomauttaa, että talokokojen pienentyessä myös huonekoot ovat pienentyneet, mikä on johtanut siihen, että rakennusratkaisut eivät ole kovin joustavia. Lähtökohta on, että ekologinen talo kestää jopa satoja vuosia ja muuntautuu elinkaarensa aikana erilaisiin tarpeisiin. Elinkaari ja kapasiteetti Le Rouxin mukaan ekologista omakotitaloa rakennettaessa tulee kiinnittää huomio rakennuksen elinkaareen. – Tontin valinta on tärkeää, sillä maaperän muokkaamiseen, mahdollisiin räjäytyksiin ja pohjatöihin kuluu valtavasti energiaa. Olkirakentaminen ei enää ole käsityötä, vaan on kehitetty upeita, sertifioituja olkiseinäelementtejä.. Miten sähköt vedetään, jotta niitä voisi käyttää tehokkaasti, entä miten ilmanvaihto eri tiloissa eri vuodenaikoina onnistuu, miten kosteus on säädettävissä ja niin edelleen. Ekoarkkitehti Kati Juola-Alanen The Natural Building Company oy:stä muistuttaa, että omakotitalon asukaskapasiteetti harvoin on pysyvä: – Jos kolmilapsisessa perheessä rakennetaan jokaiselle lapselle oma huone, niin on talon elinkaaressa lopulta aika lyhyt aika, kun kaikki huoneet ovat käytössä. – Isommissa, avoimissa tiloissa ilma kiertää paremmin. – Negatiivisesti ajatellen rakentaminen aiheuttaa aina vahinkoa ympäristölle, mutta voi myös pyrkiä ajattelemaan, millainen positiivinen vaikutus rakentamisella voi elinympäristöön olla esimerkiksi kulttuurisesti tai sosiaalisesti. 73 sillä useimmissa rakennusratkaisuissa on sekä hyviä että huonoja puolia, puurakentamisen asiantuntija, arkkitehti Simon le Roux Ympäristöministeriöstä toteaa. Ekorakentamisessa puu ja massiivielementit puolustavat paikkaansa, mutta tämäkään ratkaisu ei ole itsestään selvä. Arkkitehti Simon le Roux Ympäristöministeriöstä uskoo, että rakentamisessa kannattaa suosia monimuotoisuutta, sillä useimmissa ratkaisuissa on niin hyviä kuin huonojakin puolia. Vähentää ympäristövaikutuksia Le Rouxin mielestä ekologisuuden määrittely rakentamisessa on lähtökohtaisesti melko kinkkinen juttu. – Lämmitystekniikan valinnan lisäksi kannattaa miettiä, mitkä pinnat voivat olla viileämpiä ja mihin tarvitaan enemmän lämpöä. Vuosimalli huomioon Ekorakentaja kiinnittää talon suunnittelussa myös huomion niin sanottuun energiatehokkuuden vuosimalliajatukseen. Uutta ja vanhaa Kun talon sijainti ja pohjapiirros on hyvin suunniteltu, on aika pohtia rakennusmateriaaleja. Joillekin ekorakentaminen tarkoittaa luonnollista asuinympäristöä ja viherrakentamista, toisille luonnollisten rakennusmateriaalien suosimista, kolmansille energiatehokkuutta ja neljännet painottavat ekorakentamisen sosiaalisia tai taloudellisia näkökulmia Le Roux toteaa, että rakennettua ympäristöä pohdittaessa yhteisenä ekologisena nimittäjänä voidaan kuitenkin pitää sitä, että rakentamisen kautta pyritään vähentämään negatiivisia ympäristövaikutuksia. Miten aurinko pääsee sisään ja mikä tila pitää eristää paremmin
– Ympäristöriski voi olla myös terveysriski. Le Roux jatkaa, että ekotalossa kannattaa rakennusmateriaalien lisäksi kiinnittää erityistä huomiota niiden korjattavuuteen. Juola-Alanen toteaa, että luonnonmukaisia materiaaleja kehitetään koko ajan kuluttajaystävällisemmiksi: hän uskoo, että kymmenen vuoden päästä ekologiset rakennusmateriaalit ovat selvästi arkipäiväistyneet. Varsin monet meidänkin asiakkaistamme ovat kemikaaliyliherkkiä tai hometaloaltistuneita. Suomessa rakennetaan nykyään Joutsenmerkki-merkittyjä taloja, joissa on kiinnitetty erityistä huomiota vaarallisten aineiden välttämiseen, le Roux täydentää. Jo nyt siihen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota jo tonttien kaaEkoarkkitehti Kati Juola-Alanen uskoo, että ekologisuus painottuu tulevaisuuden rakentamisessa ja remontoimisessa paitsi luontomyös terveyssyistä. Savi on ekologinen rakennusja remontotointimateriaali, jota voi käyttää vaikka rappauksiin. Myös tietoisuus savirakentamisesta kasvaa koko ajan. Kuva: Tiina Tervo. Silloin aletaan ajatella myös luonnonmukaisuutta. Ekologisimmat rakennukset valmistetaan savesta ja muista täysin biohajoavista materiaaleista. – Nykytalon rakenteissa saattaa olla kymmenen kerrosta päällekkäin: levyjen alla on eristeitä, kantavia rakenteita, tuulensuojalevyjä, vuorauksia, synteettisiä vaahtoja ja niin edelleen. – Esimerkiksi olkirakentaminen ei enää ole käsityötä, vaan on kehitetty upeita, sertifioituja olkiseinäelementtejä, joita tavallisen kuluttajan on helppo hyödyntää. Juola-Alanen painottaa, että omakotitalojen ekorakentamisessa ajatellaan luonnon lisäksi asumisen terveyttä. Muunneltavuus elinkaareen Sekä le Roux että Juola-Alanen uskovat siihen, että ekologisuus painottuu vahvasti tulevaisuuden rakentamisessa. Rakentamiseen liittyy ihmisillä pelkoja: kun taloon kiinnitetään iso osa omaisuudesta, halutaan, että se varmasti on hyvä, kestävä ja turvallinen. On mahdollista yhdistää uutta ja perinteistä rakennustapaa, le Roux toteaa. 74 – Puurakenteet on helpompi kierrättää, mutta myös metallirakentamisessa käytetään erilaisia elementtija tilaratkaisuja. Tällaiset monimutkaiset sämpylät ovat aika hankalia korjata, jos vahinko sattuu
– Tulevaisuudessa korostuvat yksinkertaistaminen ja rakentamisen sekä asumisen tarpeen arvioiminen. On mahdollista, että tulevaisuudessa panostetaan helposti kierrätettäviin, muunneltaviin ja jopa siirrettäviin taloihin, le Roux pohtii. Ekorakentamisessa yksittäisten tavoitteiden toteutumista tärkeämpään rooliin nousee toimiva kokonaisuus. Erilaisia asumisen hybridimalleja kehitetään koko ajan, sillä on tiedostettu, että perinteiseen pientalorakentamiseen ei ole loputtomasti tilaa. l Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: The Natural Building Company Oy:n ekosaneerausja rakennuskohteista Tämän talon laajentamiseen on käytetty olkielementtejä. Rakennuksen muunneltavuus sen elinkaaren aikana on tärkeä asia, joka koostuu monesta pienestä tekijästä, Juola-Alanen summaa. Esimerkiksi taloteknisiin järjestelmiin sijoittamista kannattaa pohtia tarkkaan, sillä tekniikka vanhenee paljon nopeammin kuin talo. Kuva: Tiina Tervo Tämä pusulalainen omakotitalo on rakennettu olkielementeistä.. 75 voituksesta lähtien. Esimerkiksi ikääntyneiden ihmisten tarpeet pientalorakentamisessa ja yhteisöllisyyden korostuminen muun muassa piha-alueiden suunnittelussa korostuu
Vuonna 1951 perustettiin Lounais-Hämeen Kotiseutuja museoyhdistyksen alaisuuteen luonnonsuojelutoimikunta ja Brander valittiin sen puheenjohtajaksi. Brander oli professori ja lastentautien erikoislääkäri. Hän oli sitä mieltä, että alueella oli upeaa luontoa ja hän halusi keskittyä tutkimaan sitä. Hän oli Suomen ensimmäinen lastenpsykiatrian erikoislääkäri. Hän teki kuitenkin huomattavan elämäntyön luonnontutkijana ja luonnonsuojelijana. – Kaikki historia kiteytyy Torind Branderiin, joka oli yhdistyksen perustaja. Museon ja Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistyksen tarina alkoi vuonna 1951. Niin hän jätti lääkärin uran taakseen. 1942 Brander peri osan Nuutajärven kartanosta ja alkoi järjestelmällisesti tutkia ja luetteloida lähistön eläimiä, kasvistoa, kaloja ja kaikkea luontoon liittyvää. Hän teki myös matkoja Ruotsiin ja vuonna 1955 hän määritti Ruotsin valtakunnallisen luonnonhistoriallisen museon palearktiset suursimpukkakokoelmat. 76 K anta-Hämeessä Forssassa sijaitseva luonnonhistoriallinen museon kokoelmat tallentavat alueen luontoa ja tarjoavat aineistoa tutkijoiden käyttöön. Brander piti kartanon alueita niin ainutlaatuisina, että haki suojelupäätöksiä niille. 1950-luvulla Branderin aloitteesta rauhoitettiinkin eteläosa Urjalan kaakkosuota ja hieman myöhemmin Kivijärven luonnonsuojelualue. Sotien jälkeen oli pulaa ruuasta. – Päätökseen vaikutti vahvasti maahankinta laki, joka uhkasi kartanon maita. Kokoelmiin kuuluu muun muassa täytettyjä eläimiä, kalloja luunäytteitä sekä hyönteisja kasvinäytteitä. Metsästää ja kalastaa sai vapaasti myös muiden mailla. Myöhemmin päätettiin perustaa oma yhdistys, jonka nimeksi tuli Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys ja Brander toimi sen puheenjohtajana kuoForssan luontohistoriallisen museon vetonaula Kaksipäinen kili Forssan luonnonhistoriallinen museo alkoi yhden miehen harrastuksesta. Hän oli lääkäri, mutta hyvin kiinnostunut luonnosta, museoamanuenssi Annukka Partanen kertoo. Lääkäristä luontotutkijaksi Sota katkaisi Branderin uran lääkärinä ja hänen piti miettiä uudestaan, mitä haluaisi uraltaan. Kaksipäinen kili on museon vetonaula.
Hän ryhtyi toimittamaan myös Lounais-Hämeen Luonto -lehteä, jonne hän kirjoitti elämänsä aikana lähes tuhat artikkelia. – Museo oli silloin auki vain pyynnöstä. Museosta kokoelmien koti Museon ensimmäinen vaihe alkoi vuonna 1957, jolloin Brander hankki pienet tilat kokoelmilleen. Vaikka yksilöä kutsuttiin Hämeen sudeksi, se oli alkujaan Etelä-Karjalasta. l Pauli Jokinen Hämeensusi sai aikaan susien suojelun Etelä-Suomessa. Jahtiryhmät lähtivät metsästämään sutta, mutta eivät tavoittaneet sitä. – Branderin aloitteesta suojellut alueet ovat sittemmin periytyneet luonnonsuojeluyhdistyksellemme, Partanen kertoo. Vanhimmat täytetyt eläimet ovat yli sata vuotta vanhoja.. 77 lemaansa, vuoteen 1992, saakka. – Alkuun ei tiedetty mikä eläin on kyseessä. – Hämeen susi on kokoelmiemme kuuluisin eläin, hän väittää. Yleisönosastot täyttyivät kirjoituksista, joista osa puolsi susia ja osa halusi tappaa kaikki. – Branderilla oli ajatus, että se mitä ei tunneta, sitä ei voida suojella. Arveltiin sen olevan ilves tai koira. Kokoelmien näytteet ovat pitkältä aikaväliltä. Kokoelmien helmet Partanen nostaa kokoelmista muutaman helmen esiin. Vanhimmat täytetyt eläimet ovat yli sata vuotta vanhoja, mutta suurin osa näytteistä on 1900-luvun jälkipuoliskolta. – Se on yleisön suosikki, mutta oma inhokkini. Uusi linjaus on, että museo tallentaa vain Lounais-Hämeen luontoa. Brander oli tutkinut ja luetteloinut lähistön eläimiä ja kasveja ja hänen kokoelmansa ovat edelleen museon kokoelmien perustana. Lopulta susi ammuttiin Tammelan Lautaportaassa. Kokoelmien näytteet ovat pitkältä aikaväliltä. Vaikka museo tekee kokoelmien puhdistusta ja lajittelua, niin kokoelmiin tulee koko ajan myös uutta materiaalia. Eläin asettui asumaan Forssan lähistölle. Kun sudesta saatiin varma näköhavainto, nousi kova kohu. Yhteiskunnallinen keskustelu jatkui ja seuraavana talvena susi rauhoitettiin koko Etelä-Suomessa. Kili syntyi kuolleena ja sillä oli kahden pään lisäksi muitakin epämuodostumia. Kaikki muistaa sen, jos on museossa käynyt. Alueelta löytyi kotieläimiä raadeltuna. Hänen mukaansa piti tuntea alueen kasvit ja eläimet, jotta voidaan tietää, mitkä ovat uhattuina ja tarvitsevat suojelua. Lehdistö julkaisi siitä juttuja lähes viikoittain. Varsinaisia avajaisia vietettiin kaupungin virastotalolla vuonna 1968, jolloin museo avattiin yleisölle. Esimerkiksi tutkijoiden oli mahdollista tulla tutustumaan museoon. Partasen toinen poiminta kokoelmista on täytetty kaksipäinen kili. Museo on ajan saatossa ottanut vastaan lähes kaiken, mitä museolle on lahjoitettu. Hämeen susi tuli Tammelaan vuonna 1972. Itse haluaisin keskittyä esittelemään tavallista luontoa, mutta kaksipäinen kili täytyy olla esillä, koska ihmiset haluavat sen nähdä ja kaikki sitä kyselee, Partanen nauraa
Yhteisruokailuja ja puutarhan hoitoa Yhteisöasuminen vetää puoleensa Yhteisöasuminen kiinnostaa entistä enemmän, mutta se vaatii ihmiseltä joustavuutta sekä sitoutumista mahdollisesti jaettuihin työtehtäviin. 78 E rilaisissa yhteisöissä asuminen houkuttaa niin Suomessa kuin ulkomailla. Toisin kuin ehkä voisi kuvitella, tyypillistä ekoyhteisön asukasta on vaikea profiloida, sillä asukkaat ovat kovin erilaisia, tulevat eri paikoista ja erilaisista elämäntilanteista. Kurjentilan ekokylässä Vesilahdella järjestetään yhteislounaita.. Suomessa yksi yhteisöjen muoto ovat ekoyhteisöt, joista valtaosa on perustettu 2000-luvulla
Ei saa vertaistukea eikä ymmärrystä tekemisilleen, oli kyse sitten luomuviljelystä tai eläinten pienimuotoisesta pitämisestä, Haapamatti toteaa. Yhteisöihin muuton tärkein motiivi on yhteisöllisyys, sillä ekologisesti voi asua muutoinkin. He ovat molemmat kiinnostuneita ympäristöstä, luonnosta ja eläimistä, ja Livonsaaressa töitä tehdään yhdessä talkoovoimin. Maaseudulla asuneet ovat saattaneet kokea olonsa yksinäiseksi ja erilaiseksi kuin seudun muut ihmiset. Se on toki ekoyhteisöjen tapauksessa positiivinen sivutuote. Kuva: Päivi Artikainen. Muuttajien joukossa on kuitenkin maaseudulla asuneitakin. 79 Yhteisöissä on nähtävissä koko elämisen kirjo. Yhteisöihin muutetaan usein myös, kun työ ja lapset eivät enää sido elämään kaupungissa. Jotkut ovat asuneet yhteisössä niiden alusta asti tai ensin kausiasukkaina ennen kuin muuttavat sinne pysyvästi, Haapamatti kuvaa. Suuri osa asukkaista muuttaa maaseudun ekoyhteisöihin kaupungeista, kun aika siihen on kypsä. On palkkatöissä käyvää, yrittäjää, opiskelijaa, työtöntä, eläkeläistä sekä lapsiperheitä, kuvaa vapaa kirjoittaja Kirsi Haapamatti, joka on tehnyt yhdessä valokuvaaja Suvi Elon kanssa Suomen ekoyhteisöistä kirjan Unelmien ekokylät (2015). Erityisesti yksin syrjäisellä maaseudulla asuneita, jotka kaipaavat ihmisiä ympärilleen. Ei voi sanoa, että olisi keskimääräistä tyyppiä, joka asuu ekoyhteisöissä, mutta heitä ehkä yhdistää out of the box -tyyppinen ajattelu. Erilaisia yhteisöjä Kirjahanke sai alkunsa Kirsi Haapamatin ja hänen valokuvaajaystävänsä Suvi Elon henkilökohtaisesta kiinnostuksesta yhteisöasumista kohtaan. Kirsi Haapamatti totesi ekoyhteisöissä vieraillessaan, että niissä on nähtävissä koko elämisen kirjo eikä voi sanoa olevan keskimääräistä tyyppiä, jollainen yhteisössä asuu
Koska huollettavana on myös runsaasti rakennuksia ja puutarhaa, pidetään ekokylässä viikoittaiset kokoukset, joissa sovitaan käytännönasioiden hoitamisesta. On kuitenkin vaikeaa määritellä, mikä täyttää ekoyhteisön kriteerit. Livonsaaren yhteisökylä Naantalissa on yksi Suomen suurimmista.. Vaatii ihmiseltä tietynlaista joustavuutta muuttaa yhteisöön. Suomen kestävän elämäntavan yhteisöt ry listaa nettisivuillaan 16 ekokylää tai yhteisöä. Osassa yhteisöistä tai kylistä asutaankin omissa taloissa ja osassa puolestaan samassa rakennuksessa kuin kommuunissa. Lapsille yhteisöt tarjoavat turvallisen kasvuympäristön, jossa on kavereita ja hoitoapua. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsissa yhteisöjä on ollut jo pidempään. Gaijan yhteisössä Ähtärissä asuu useita lapsiperheitä. Siellä järjestetään paljon erilaisia kursseja, tapahtumia ja talkoita, tiloja voi vuokrata ja majoittua voi myös lyhytaikaisesti. Suomessa ekoyhteisöt ovat kuitenkin tuore ilmiö verrattuna moneen muuhun maahan. Ekoyhteisöissä järjestetään asukkaiden yhteiskokoontumisia, mutta myös yleisölle avoimia tilaisuuksia. Ekoyhteisöissä asuu paljon lapsiperheitä. Myös näiden yhdistelmiä löytyy ja suurimmalla osalla yhteisöistä on käytössä vähintään jokin yhteinen tila, jossa voi kokoontua. Suuri osa yhteisöistä on aktiivisia ja heillä on vähintään jonkinlaista yhteistä toimintaa. Joissain tapauksissa kyseessä voi olla esimerkiksi ekoyhteisön perustamisesta kiinnostunut pariskunta, mutta muut asukkaat vielä puuttuvat. Täälläkin jonkinasteista liikehdintää oli jo 1970-luvulla, mutta enemmän yhteisöjä on alettu perustaa vasta viime vuosikymmeninä. Vierailemistamme paikoista ainoastaan Kangasalan yhteiskylä oli sellainen, jossa ei ollut muuta yhteistä kuin hakepolttimesta huolehtiminen, Haapamatti muistelee. Myös ekoyhteisöjen syntytarinat poikkeavat. 80 Haapamatti voisi itsekin kuvitella asuvansa ekoyhteisössä. Suurimmat lienevät Keuruun ja Livonsaaren ekokylät, kertoo kirjansa tiimoilta kahdeksassa suomalaisessa ekoyhteisössä tai – kylässä vieraillut Haapamatti. Esimerkiksi Keuruun ekokylä sen sijaan on tunnettu aktiivisuudestaan. Keskimäärin Suomen ekoyhteisöissä asuu muutamasta pariinkymmeneen henkeä. Toisaalla yhteisöä on alettu rakentaa jo olemassa olevan maatilan ympärillä, kun toisessa tapauksessa valmis porukka on etsinyt itselleen sopivan yhteisöllinen asumispaikan. Kenties iäkkäämpien ihmisten on jopa helpompi sopeutua yhteisöelämään, kun ovat siihen lapsuudessaan tottuneet, Haapamatti pohtii
Se voi heikentää koko yhteisön voimaa, Haapamatti kuvailee. – Osa on mennyt vuosien saatossa selvästi parempaan suuntaan alkuajoista, mutta osa on jämähtänyt samoihin kuoppiin, Haapamatti arvioi. Tunne ensin itsesi ennen kuin muutat yhteisöön, sillä se ei ole oikea paikka etsiä itseään ja asettua pelastettavaksi. Yhteisöihin muuton tärkein motiivi on yhteisöllisyys, sillä ekologisesti voi asua muutoinkin. Silti yhteisöt eivät yleensä ota asukkaaksi tuntematonta, yhteisöasumisesta juuri innostunutta. Katajamäen yhteisö Vilppulassa on ollut tämän suhteen aktiivinen ja pohtii tapoja, joiden puitteissa ekoyhteisöt voivat kouluttaa ja kurssittaa muita kuin asukkaita, Haapamatti luettelee. Haapamatin mukaan ekoyhteisöissä ekologisuutta on mietitty muutoinkin, eikä se jää vain nimen tasolle. Monissa ekoyhteisöissä, kuten Naantalissa sijaitsevassa Livonsaaressa, Keuruulla, Gaijassa Ähtärissä ja Heinolan tilalla Mäntsälässä, on myös eläimiä. Jos paljon ihmisiä asuu samassa talossa, tuo se aina mukaan ekologisuuden talon lämmityksen näkökulmasta. Suurin osa asukkaista kaipaa kuitenkin muiden seuraa. Vaihtuvuutta ja pysyvyyttä Monet yhteisöt ovat käyneet läpi myös hankalia aikoja. Erakolle yhteisö ei ehkä ole mieluisin paikka, vaikka Haapamatti kertoo kohdanneensa myös asukkaita, jotka eivät juuri kaivanneet muiden seuraa. Lapsien hoito on monissa paikoissa järjestetty perhepäivähoitona yhteisössä, kun osa vanhemmista käy muualla töissä. Yhteisöjen väki on jonkin verran vaihtuvaista ja väkimäärät voivat heilahdella suurestikin. Usein lapsiperheet ovatkin pysyvämpiä asukkeja kuin muut asukkaat. Monissa ekoyhteisöissä järjestetään yhteisiä talkoita ja esimerkiksi remontoidaan ja rakennetaan yhdessä. Lisäksi yhteisruokailuissa suosittiin kasvisruokaa ja luomua. Kavereita on ympärillä ja ympäristö turvallinen. Niissä yhteisöissä, joissa asukkaat Yhteisöissä järjestetään yhteisruokailuja ja monissa on käytössä suurkeittiö. Myös avoimien kurssien teemat liittyvät usein ekologisiin arvoihin, ja useista ekoyhteisöistä löytyy puutarha, jossa viljellään ruokaa yhteiseen käyttöön. Joustavuutta ja vastuuta Kuka tahansa ei sopeudu asumaan yhteisössä. Kaikkien ei tarvitse olla samasta puusta, hän rohkaisee. Energia-asiat olivat hyvin mietitty joka paikassa. Hän jatkaa, että yhteisöasumisesta kiinnostuneen kannattaa etsiä huolella juuri itselleen sopiva yhteisö, sillä niitäkin on erilaisia. Joissain paikoissa eläimet ovat yhteisiä, mutta yleisempää ehkä on, että eläimet ovat jonkun asukkaan omia, Haapamatti pohtii. Nyt yhteisössä asumisesta kiinnostuneen on käytävä ensin tutustumassa useampaan kertaan ja ehkä asuttava aluksi kausiluontoisesti yhteisössä. Kuva Katajamäen yhteisöstä Vilppulasta. Myös muutoin apua saa helpommin. Esimerkiksi Keuruun ekokylään sai alkuvaiheessa muuttaa kaikki kiinnostuneet, mutta se osoittautui huonoksi ratkaisuksi, sillä kun tuleminen oli helppoa, samoin oli lähteminen. Talven tullen voi kuitenkin olla ankeampaa, kun kausiasukkaat ja vierailijat vähenevät. Myös yhteiskyydit olivat yleisiä, mikä ei ole lainkaan selvä juttu tässä maassa, jossa autoissa näkee yleensä vain yhden ihmisen, Haapamatti hymähtää. Toiselle voi sopia kommuunissa asuminen ja toisella taas oma talo paremmin. Sanoisin myös, että yhteisössä asuminen vaatii hyvää itsetuntemusta. Kesällä yhteisöön muuttaminen voi olla kivaa, kun puuhaa ja väkeä riittää ympärillä. Myös rakentamista ja korjaustöitä tehdään yhdessä, Haapamatti kuvaa. Keuruun lisäksi monet muutkin ekoyhteisöt ovat avoimia ja jakavat mielellään tietojaan ja taitojaan muille. Kuvassa Simo Annala Livonsaaresta. 81 – Useissa ekoyhteisöissä on vähintään yhteisruokailuja ja niihin osallistuvilla on kiertävät työvuorot, Haapamatti kertoo. Hän jatkaa, että ekoyhteisössä asumisen yksi hyvä puoli on se, että joku toinen voi hoitaa eläimiä, jos itse lähtee reissuun. Ekologisia arvoja Suomessa on olemassa myös muunlaisia yhteisöjä kuin ekoyhteisöjä, ja esimerkiksi senioreille kehitetään entistä enemmän yhteisötyyppisiä asuinmuotoja. Yhteisöasuminen vaatii tietynlaista joustavuutta ja myös vastuullisuutta, sillä oma osuutensa töistä on hoidettava. Lapsille yhteisöasuminen on Haapamatin mielestä hieno juttu. Se on toki ekoyhteisöjen tapauksessa positiivinen sivutuote.. Heille riitti tieto siitä, että se olisi mahdollista, mutta viihtyivät hyvin omissa oloissaan, hän kertoo
Kaikilla ei välttämättä ole samanlaista ihastusta paikkaan kuin sen löytäjällä, Haapamatti pohtii. Luin juuri uusimmasta Elonkehä-lehdestä Tulisija-nimisen ryhmän etsivän ekokylälle tukikohtaa KeskiSuomesta, Haapamatti kertoo. Useimmitenhan jos ihminen muuttaa maalle ja ottaa eläimiä, hän on kovin sidottu siihen paikkaan. Uusienkin ekoyhteisöjen syntyä hidastavat erilaiset odotukset ja valmiudet. On esimerkiksi pariskuntia, jotka ovat löytäneet yhteisölle hyvän paikan, mutta sidonnaisuus omiin asioihin ja kotiseuturakkauskin voivat estää muita ihmisiä muuttamasta sinne. Hän jatkaa, ettei tiedä yhtään tapausta, jossa yhteisön asukas olisi heitetty pois. Esimerkiksi Livonsaaressa oli henkilö, jolla oli hevosia, mutta hän silti vietti välillä pitkiä aikoja ulkomailla. Yhteisöstä löytyi varamies. Yhteisöjä on erilaisia kommuuneista erilaisiin kyliin. 82 Suomen ekokylät ja -yhteisöt Naantali ostavat tai vuokraavat tontin ja rakentavat itse talonsa, kuten Livonsaaressa ja Kangasalla, ei samanlaista vaihtuvuutta ole. Haapamatti voisi itsekin harkita ekoyhteisössä asumista ja sellaiseen muuttamista. Yksinäisen ihmisen on helpompi tehdä päätös. l Keuruun Ekokylä tunnetaan Suomen ekoyhteisöistä yhtenä aktiivisimmista ja vanhimmista. Suomen ekoyhteisöjen parissa puuhaavien henkilöiden määrä on sen verran rajallinen, että kirjaa tehdessään Haapamatti totesi ihmisten melko hyvin tuntevan toisensa ja olevan verkostoituneita. Tämä olisi mielestäni ekoyhteisöelämässä ihan parhautta, Haapamatti kiittelee. Silloin, jos yhteisöön muuttaa pariskunta, joista toinen haluaa sinne ja toinen ei niinkään, ei siitä seuraa hyvää. Jos sopeutuminen ja sovittujen töiden hoitaminen eivät ole sujuneet asukkaalta, on hän yleensä poistunut yhteisymmärryksessä. Se voi heikentää koko yhteisön voimaa.. Ekologisia arvoja huomioidaan esimerkiksi ruokailuissa. Ekoyhteisöissä asuukin runsaasti myös senioreita, Haapamatti kertoo. Hän toivoisi yhteisöltä samanhenkistä naapurustoa, mahdollisuutta pitää eläimiä ja saada myös apua niiden hoitamisessa silloin, kun itse on muualla. Tämä jääkaappi sijaitsee kommuunissa Tampereen Pispalassa. Niin voi käydä erityisesti, jos asukas on kuvitellut muuttavansa paikkaan, jossa on täysihoito. Tunne ensin itsesi ennen kuin muutat yhteisöön, sillä se ei ole oikea paikka etsiä itseään ja asettua pelastettavaksi. Silti uusiakin tulee joukkoon ja pyrkimys yhteisöasumiseen on kasvussa. Uusia ekoyhteisöpyrkimyksiä on ilahduttavasti koko ajan vireillä
6. Jaa taikina kahteen osaan ja pyöritä molemmat palat tangoksi. P eh m eä ä ja m au ka st a sp el tis tä 83 Spelttisämpylät 5 dl vettä 50 g hiivaa 3 rkl siirappia 1 tl suolaa noin 7 1/2 dl spelttijauhoja (spelttihiivaleipäjauhoja) 4 dl ruishiutaleita 1/2 dl rypsiöljyä Pinnalle Ruishiutaleita 1. Jaa kumpikin tanko 15 palaksi. Riihipuodissa tarjotaan ryhmille maistiaisia. Annoksesta tulee noin 30 sämpylää Riihipuoti . 3. Tuotteita on myynnissä myllyn myymälässä ja sen lisäksi hyvin varustelluissa kaupoissa muuallakin Suomessa. Riihipuodin kotisivuilla on runsaasti reseptejä, joissa voi hyödyntää myllyn viljoja. Pyöritä ne sämpylöiksi ja nosta leivinpaperin päälle pellille kohoamaan puoleksi tunniksi. Voitele sämpylät halutessasi munalla ja ripottele päälle ruishiutaleilta. 7. 8. Tuotteita on viljajalosteista spelttileseisiin. Nauti lämpöisiä sämpylöitä heti tuoreeltaan vaikka voin kera. . 2. 5. Alusta jauhot, hiutaleet ja öljy taikinaan. Paista sämpylöitä uunin keskitasossa 225 asteessa noin 12 minuuttia tai kunnes näyttävät kypsiltä. Kumoa taikina jauhotetulle leivinpöydälle. Lisää joukkoon siirappi ja suola, sekoita. Lisätietoa: www.riihipuoti.fi. . Anna taikinan kohota lämpimässä paikassa noin puolen tunnin ajan. . 4. . Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Riihipuodin mylly Pöytyällä on lisäaineettomien luomuviljatuotteiden valmistaja.
– Jos eläinoikeusasiat ovat henkilölle tärkeitä, on oikea valinta silloin vegaanituotteet ja mikäli sosiaaliset ihmisoikeusasiat ovat lähellä sydäntä, niin Reilu kauppa on siihen hyvä indikaattori, Vesterlund jatkaa. Siksi kauppareissulla kannattaakin lähteä liikkeelle omista arvoista. Yleensä mitä korkeampi hiilijalanjälki on, niin todennäköisesti tuote on myös tehotuotetumpi eli sen kasvatuksessa on käytetty keinotekoisia, kemiallisia lannoitteita, joihin kuluu paljon energiaa, toteaa Soya Oy:n toimitusjohtaja Stig Vesterlund. Hankinnat edellyttävät isoja valintoja Ruoka on yksi keskeisimpiä tekijöitä ympäristövaikutusten ja luonnonvarojen kulutusten kannalta sillä esimerkiksi eläintuotanto aiheuttaa enemmän päästöjä kuin maailman liikenne yhteensä. 84 Ostoskassin sisältö ratkaisee K uluttaja onkin isojen valintojen ääressä suunnitellessaan ostoskorin sisältöä. – Jos ympäristöarvot ja tulevaisuus ovat tärkeitä, niin silloin hiilijalanjälki on aika hyvä mittari, koska siinä pyritään ilmoittamaan tuotteen elinkaaren aikana tuottama hiilidioksidipäästö. Se on myös hyvä indikaattori muihin ympäristökuormitusasioihin. Ainakin kolmea eri näkökulmaa kannattaa pohtia. Kalakeiton voi tehdä myös kalattomana.
– Yritys on perustettu sille ajatukselle, että haluamme tehdä jotain kestävää. Kasvisruoka ja yleensäkin sen tiedostaminen, että ruualla on valtava vaikutus ympäristöön, on tullut jäädäkseen, Stig Vesterlund uskoo.. Reilu viisi vuotta sitten huomasimme, että asiahan on kaikkien huulilla ja aiheesta tuli buumi. osittain samoja standardeja kuin luomussa eli ympäristöasioita. Esimerkiksi tuotteiden ympäristömerkinnöissä on huomattavia puutteita. Se on konsepti, mikä on aika vaikeasti hahmotettavissa. – Tämä ajatus oli pinnalla jo silloin, kun yritys perustettiin. – Ostimme yhden hengen yrityksen, Palkuaisen, joka valmistaa tempe-artikkeleita kotimaisesta palkokasvista. Tammisaarelaisen Soya Oy:n tuotteet löytyvät kaupoista Jalotofu-tuotemerkillä. Rinnalle olemme ottaneet Reilun kaupan, jossa on Stig Vesterlund (vasemmalla) tutustumassa brasilialaiseen soijapapuviljelmään. Haemme tällä kotimaista raaka-ainetta soijan rinnalle. Jos tuote on vaikka viljelty paremmissa olosuhteissa eli viljelyyn ei ole vaadittu keinovaloa tai keinolannoitusta, on se pystytty viljelemään hyvin pienellä tai täysin ilman hiilijalanjälkeä. Esimerkkinä vaikka, että ulkomailta tuotu tuote on automaattisesti rasite, mitä se ei välttämättä ole. Mutta osaisivatko kuluttajat edes tulkita tietoja, vaikka niitä olisikin. Ongelma on se, että ihmiset eivät ymmärrä, mitä se tarkoittaa. Rinnalle kotimainen palko Vuonna 1989 perustetussa Soya Oy:ssa pyritään toimimaan eettisesti niin, että kaikki voivat nukkua yönsä levollisesti. Aloitimme amerikkalaisilla luomusoijapavuilla ja siitä luomulinjasta ollaan pidetty kiinni kaikki nämä vuodet. Mikäli vetäytyisimme sieltä, he todennäköisesti siirtyisivät GMO-viljelyyn, minkä näemme ikävänä asiana. Kestävän kehityksen määritelmässä todetaan, että yrityksen toiminnan tulee jättää resurssit ja olosuhteet tuleville jälkipolville vähintään siinä kunnossa, missä ne nyt ovat tai mieluummin vähän paremmassa. Ihmisillä on myös taipumus tehdä omia johtopäätöksiä. 85 Ostoskassin sisältö ratkaisee – Raision ansiokkaasti lanseeraama hiilijalanjälkimerkki on hyvä esimerkki. Kuljetuksen merkitys on puolestaan kokonaisuudessa niin pieni, että vaikka tuote kuljetettaisiin pitkänkin matkan päästä, voi sen kokonaiselinkaaren vaikutus hiilijalanjäljeltään olla edelleen pienempi kuin lähellä tuotetun. Soyan pääraaka-aine ja periaatteessa ainoa raaka-aine on ollut koko ajan soija. Nämä eivät ole ihan yksinkertaisia mustavalko-asioita. Tärkeintä kuitenkin on, että ihmiset tulevat tietoisiksi, että ruualla on merkitystä, kyllä isot piirteet alkavat sen jälkeen hahmottua. En usko, että tämä tulee jäämään miksikään ohimeneväksi trendiksi. Ympäristömerkinnöissä puutteita Vesterlund myöntää, että eettisesti tuotetun sekä ympäristöarvoiltaan minimoidun ruuan ympärillä on hankalia ja isoja käsitteitä, joista normaaliperuskuluttajan on vaikea muodostaa selkeää mielipidettä ilman kattavaa tutkimustyötä. – Toistaiseksi olemme päättäneet olla sitoutuneita brasilialaisiin pienviljelijöihin. Reilussa kaupassa on lisäksi sosiaalinen aspekti, joka on heidän kärki. Reilussa kaupassa ne ovat itse asiassa mielestämme vähän paremminkin hoidettu kuin luomussa. Siihen aikaan meillä Suomessa ei ollut vielä luomustandardeja, mutta Amerikassa ne tunnettiin jo
Suurempi luonnonvarojen kulutus ja ympäristöhaitta syntyy siitä, jos itse menee kauppaan vaikka fossiilisilla polttoaineilla. Leo Straniuksella on aiheeseen top3-vinkit. – Elintarvikkeiden elinkaaren aikainen hiilijalanjälki romuttuu, jos kaupassa käy autolla ja ostaa vain pieniä eriä ruokaa. Maataloustukia tulisi suunnata oikein ja ruokaa tulisi verottaa oikein. – Valikoima parantunut suorastaan räjähdysmäisesti, mutta jos ihan konkreettisesti katsoo kaupan hyllyjä, niin liha-, proteiinija valmisruokahyllyissä on tarjolla kuitenkin vielä voittopuolisesti eläinperäisiä tuotteita. Eli takaa työntekijöille ja viljelijöille kohtuullisen toimeentulon sekä asialliset olosuhteet. Ruokajäte on kaikkein turhin jäte. Koska kerralla haetaan pieniä määriä, romuttaa se elintarvikkeiden elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen. Vinkit ostokäyttäytymiseen Straniuksen nelihenkinen perhe on ruokailutottumuksiltaan täysin vegaani. Siihen on vain opittava, Leo Stranius painottaa. Viime vuodet ovat tuoneet kauppojen hyllyille roimasti lisää valikoimaa. Kulutustottumusten tulisi muuttua lihan kulutuksesta kasvispainotteisempaan ruokavalioon. Olennaisempaa kuin se pak kaus, on se, että vältetään ruuan päätyminen roskiin. – Se on kokonaisvaltainen käsite. l Hinta ratkaisee Ympäristöasiantuntija, järjestöjohtaja Leo Stranius suosii kauppareissuilla polkupyörää. Niiden luonnonvarojen kulutus on merkittävä, erityisesti juustojen osalta, Stranius muistuttaa.. – Vastuu on paitsi päättäjillä myös meillä jokaisella henkilökohtaisella tasolla. Ostoskorista pitäisi löytyä mahdollisimman paljon kasvisperäisiä tuotteita. – Kolmas tärkeä seikka ovat pakkaukset ja pakkausjätteet, joita usein kauhistellaan. Omaa hiilijalanjälkeään erityisesti ruokavalintojen kautta minimoimaan pyrkinyt Stranius määrittelee vielä eettisen ruuan -käsitteen. – Ei riitä, että yksilöt juoksevat kauppaan ja pyytävät nyhtökauraa. Mitä valistuneen kuluttajan sitten pitäisi miettiä ja ottaa huomioon, kun suunnittelee sitä ostoskoriaan. – Ongelma ei ole ainoastaan punainen liha tai liha ylipäätään, vaan kysymys on myös juustoista ja maitotuotteista. Maailmanlaajuisesti suurin osa hävikistä syntyy alkutuotannossa. Itse näen sen niin, että se on ruokaa, jossa on minimoitu ympäristövaikutukset, se kunnioittaa eläinten oikeuksia, on terveellistä ja kaiken lisäksi myös reilua niille, jotka sitä valmistavat. – Me syömme joka päivä eli voimme joka päivä tehdä eettisiä valintoja syömisen ja ruuan kautta. – Toinen tärkeä seikka on kauppamatkat. Ilmaston lämpenemisen näkökulmasta selkeä kulutuskäyttäytymisen muutos on tapahduttava lähivuosina, eikä sitä voi enää lykätä pitkälle. Vaikka elintarvikkeita tuodaan kaukaa, niin yksikköä kohden luonnonvarojen kulutus on lopulta aika pieni, koska ne tuodaan isoissa erissä rahtilaivoilla. Pakkausmerkinnöilläkin pystytään ohjaamaan kulutuskäyttäytymistä. Nettikaupat ja kotiinkuljetukset ovat usein myös ekotehokkaampia, kuin että itse lähdetään kauppaan. Nythän luomu, reilu ja eettinen ruoka maksavat enemmän. Jos kuitenkin pakkauksella pystytään ehkäisemään ruuan pilaantumista, niin pakkaaminen kannattaa. Arvioiden mukaan ruuantuotanto ja -kulutus aiheuttavat noin viidesosan maailman kasvihuonekaasupäästöistä, joten on selvää, että sillä on väliä, mitä suuhumme pistämme. Erilaisten laskelmien perusteella melkein puolet päätyy hävikkiin ruuan tuotannon eri vaiheissa. Ympäristön kannalta ideaaliin tilanteeseen on vielä aika paljon matkaa. Leo Stranius uskookin, että muutokseen tarvitaan järeämpiä otteita. Eli tarvitsemme aika paljon myös yhteiskunnan ohjauskeinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja luonnonvarojen käyttöön, Stranius toteaa. – Usein mietitään sitä kauppakassia siltä kannalta, ostanko paperivai kangasvai muovikassin, kun olennaisempaa olisi miettiä sen kassin sisältöä. Se ohjaa kulutusta väärään suuntaan, ympäristöasiantuntija Leo Stranius alleviivaa. Lätkäistään vaikka lihaveroa lihalle ja halpuutetaan ja annetaan enemmän tukia kasvispohjaisille proteiinilähteille. 86 – Eettisiä tuotteita on oltava tarjolla, mutta niiden on oltava myös halpoja
Vesterlund myöntää, että näin Soya Oy:n eettinen ja vastuullinen toimintatapa tekee heidän elämänsä hieman hankalammaksi. Kun sitoudumme heihin pitkäjänteisesti, he pystyvät jatkamaan Reilun kaupan luomuviljelyä, joka tuo heille sekä paremman taloudellisen että sosiaalisen yhteisön, mutta myös paikallinen ympäristö kiittää tästä viljelymenetelmästä. l Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Soya Oy Maataloustukia tulisi suunnata oikein ja ruokaa tulisi verottaa oikein. Mikäli vetäytyisimme sieltä, he todennäköisesti siirtyisivät GMO-viljelyyn, minkä näemme ikävänä asiana. – Pyrimme pääsemään mahdollisimman lähelle suljettua kiertoa. Tällä hetkellä yritys tutkii oman biokaasulaitoksen mahdollisuuksia. Suomen Luonnonsuojeluliiton sertifioiman ekosähkön tuotannossa on huomioitu mahdollisimman kattavasti muun muassa kalojen kulkureitit. Pitkän tähtäimen tavoitteenamme on, että toiminnastamme ei jäisi mitään jätettä. Se on linja, joka päätettiin jo yritystä perustettaessa. Ekosähköä ja aurinkoenergiaa Yritys on satsanut ympäristöasioihin muutenkin. Seuraava askel oli oman aurinkovoimalan käyttöönotto. – Olemme punninneet eri vaihtoehtoja ja miettineet sitä, mitä tarkoittaisi, jos vaihtaisimme toimittajaa. Vastuullinen toimintatapa Soya Oy:n käyttämä luomusoijapapu tulee Brasiliasta, vaikka nykyään saa laadukasta soijapapua myös Euroopasta. – Emme ole koskaan käyttäneet mitään eläinkunnan tuotteita. Periaatteessa olemme jo lähellä hiilineutraalia toimintaa, sillä biojäte, joka meiltä jää, kuljetetaan biokaasulaitokselle, Stig Vesterlund toteaa. 87 Soya Oy:lla on ollut myös linjana se, että he valmistavat Jalotofu-tuotenimellä markkinoitavia tuotteita ainoastaan kasvisperäisistä raaka-aineista. Ekosähkön käyttöön siirtyminen laski Soya Oy:n hiilijalanjälkeä huomattavasti. Kinkuttoman kiusaukseen voi käyttää proteiininlähteenä Jalotofun tofuja.. – Siirtyminen ekosähköön pienensi hiilijalanjälkeämme noin 30 prosenttia. Toistaiseksi olemme päättäneet olla sitoutuneita brasilialaisiin pienviljelijöihin. – Emme katso suoraan euroja, emmekä halua valita välttämättä sitä edullisinta raaka-ainetta, vaan yritämme arvioida pitkän aikavälin kokonaisvaikutuksia
Sehän on vielä vanhempi kuin speltti. Malmgård on Suomen suurin luomutila Speltistä ja emmeristä jalostuu olutta Kreiviveljekset Henrik ja Fredrik Creutz suosivat vanhoja viljalajikkeita, kuten spelttiä ja emmeriä, joista jatkojalostetaan jatkuvasti uusia tuotteita. Haluamme myös nostaa terveysja ympäristöarvot kunniaan. – Kun aloittelimme 15 vuotta sitten kokeilumielessä myyntiä matkailijoille, meillä oli vain kaksi tuotetta. Perinteisestä maitotilastamme onkin tullut oluttila, ja panimo sijaitsee vanhassa navetassa. Kartanon painopistealueina ovat olleet maaja metsätalous sekä vesivoima. Malmgård 500 hehtaarin viljelysalueineen lienee tällä hetkellä Suomen suurin luomutila. Nyt niitä on yli sata. Emmer on tällä hetkellä erittäin ajankohtainen. – Olemme nähneet omalla kohdallamme mahdollisuuden ryhtyä itse jatkojalostamaan mahdollisimman paljon viljaamme. – Haluamme nostaa terveysja ympäristöarvot kunniaan, Henrik Creutz sanoo.. Kaikessa toiminnassamme laatu ja luonnonmukaisuus ovat määrääviä tekijöitä, Henrik Creutzsanoo. Viljan ohella se tuottaa myös omenoita ja marjoja, joista jatkojalostetaan mehuja ja hilloja. Maatilamatkailu on meille tärkeä elinkeino. 88 M almgårdin kartanon omistajasuku Creutz on isännöinyt tilaa vuodesta 1614 lähtien. Vuodesta 2003 toimintaa on myös jatkojalostettu matkailun, kartanopuodin ja olutpanimon tarpeisiin. Loput viljasta menee tukkukauppaan. Malmgårdilla on myös oma viinietikka. – Uskomme luonnonmukaisuuteen. Tällä hetkellä jalostusasteemme on noin 35 prosenttia. – Tähän kehitystyöhön on luontevasti sopinut myös olut, joka on varsinainen maataloustuote. Kysymyksessä ovat perinteisen maalaisviljan jalostamattomat lajikkeet. Olemme erikoistuneet tiettyihin muinaisviljoihin, kuten spelttiin ja emmeriin, joita ei voi viljellä tavanomaisin menetelmin, koska ne eivät kestä torjunta-aineita. Emmeristä tehdään muun muassa pastaa ja risottoa – sekä nyt myös olutta
1880-luvulle asti Malmgårdia voidaan luonnehtia tavanomaiseksi herraskartanoksi. Kreivi Carl Magnus Creutz, joka oli suuri vaikuttaja Suomen politiikassa 1800-luvulla ja toimi muun muassa maaherrana Turussa (1864–89), oli sitä mieltä, että vanha päärakennus oli liian vaatimaton. Malmgårdin pihapiiri on kokemisen arvoinen. A. sukupolvea. Se oli rakenteilla vuosina 1882–85. 89 Speltistä ja emmeristä jalostuu olutta Malmgårdin kartano Loviisan kaupungissa sijaitseva Malmgårdin kartano on ollut Creutznimisen suvun omistuksessa vuodesta 1614 saakka. Kesäaikana henkilöstön määrä kasvaa. Tänään kartano on nykyaikainen tila, joka on erikoistunut luonnonmukaiseen viljelyyn noin 500 hehtaarin pelloillaan. Kartanolla on ollut 16 omistajaa, joista veljekset Henrik ja Fredrik Creutz edustavat 13. Niinpä hän antoi arkkitehti F. Malmgårdissa on palkattu panimon puolelle kymmenkunta ja maatalouteen kaksi työntekijää. Sjöströmin tehtäväksi suunnitella nykyinen päärakennus, jota epäilemättä voidaan kutsua linnaksi. Loviisan kaupungissa sijaitseva Malmgårdin kartano on ollut Creutznimisen suvun omistuksessa vuodesta 1614 saakka.. Lisäksi kartanossa harjoitetaan oluenpanoa, matkailua, metsätaloutta ja sähköntuotantoa. Alkuperäinen päärakennus oli kaksikerroksinen empiretyylinen puurakennus. Kartanoon pääsee upean portin kautta
Malmgårdin Panimo Malmgårdin olutpanimon laajasta tuotevalikoiman kuuluvat Malmgård Dinkel, jonka valmistuksessa käytetään spelttivehnää, tai Emmer IPA, jonka raaka-aineena on emmervehnä. Oluen tuotanto on noin 450 000 litraa vuodessa. Vuosituhansien myötä ne ovat kuitenkin kehittyneet omia teitään. Malmgård Dinkel on kuitenkin pääasiallinen spelttioluemme. Nykyään myös emmeriä viljellään Malmgårdissa. – Malmgård Dinkel on oivallinen käyttöolut, joka ei ole liian monimutkainen, vaikka se on hyvin vivahteikas. Kaikki oluet ovat suodattamattomia pintahiivaoluita ilman lisäaineita. Panimomestarin opastuksella vierailijaryhmät voivat tutustua oluen valmistukseen ja raaka-aineisiin – sekä Malmgårdin oluisiin. Myös makuelämyksiä etsitään. Olemme myös kokeilleet rukiinviljelyä ja olemme löytäneet todella hyvän ruislajikkeen Virosta, Henrik Creutz kertoo. Speltin kohdalla tämä tarkoittaa rapsakkaa ja ”pähkinäistä” makuelämystä, jollaiseksi spelttiolutta on usein kuvailtu, Tuomas Markkula sanoo. Näin voi löytää tuotteet, jotka miellyttävät. Eikä oluen aina tarvitse maistua samalta, kun vaihtoehtoja on entistä enemmän, Tuomas Markkula sanoo. On lopultakin itsestä kiinni, mihin ihastuu. Sana Dinkel on saksaa ja tarkoittaa suomeksi spelttiä, panimomestari Tuomas Markkula kertoo. Tätä ennen tuotimme viljaa noin miljoona kiloa vuodessa. Speltti ja tavallinen vehnä ovat samaa sukua. Vehnää on jalostettu, mutta speltti on pysynyt muuttumattomana. Speltin rinnalle on nyttemmin noussut sitäkin vanhempi lajike emmer, jota on tiettävästi viljelty Lähi-Idässä villinä kantamuotona jo noin 10 000 vuotta sitten. Jouluja Dinkel-oluen valmistuksessa käytetään pääosin spelttiä, jota on pienempiä määriä muissakin Malmgårdin oluissa, joissa speltin ominaisuuksia on haluttu tuoda esiin. Valmistukseen käytetään omaa lähdevettä, ja energia tulee omasta vesivoimasta. Ihmisiä kiinnostaa entistä enemmän, mistä ruoat ja juomat tulevat ja mitä raaka-aineita niissä käytetään. Meillä on paljon spelttituotteita aina lakritsista alkaen. – Parhaillaan Suomessa vallitsevan olutbuumin myötä ihmisten kiinnostus kotimaisia pienpanimotuotteita kohtaan on kasvussa. 90 – Suomen siirryttyä vuonna 1995 EU:hun mekin vaihdoimme tuotantolinjamme luonnonmukaiseksi. Nyt se on panimon myydyimpien tuotteiden joukossa. Panimo tuottaa noin 450 000 litraa vuodessa. Nyt speltti on kokenut jälleen uuden tulemisen. Tämä on hyvä suuntaus. Malmgårdin Viljamakasiinin toiminta perustuu siihen, että jauhamme viljaa ja teemme siitä muun muassa hiutaleita. Sittemmin tuottoisaksi jalostettu ja helposti kuorittava vehnä syrjäytti sen lähes kokonaan. Hän painottaa myös raaka-aineiden kotimaisuutta. Lähituotanto on luonnollinen osa tätä kokonaisuutta. Speltti on alkuvehnää Jalostamaton viljalaji speltti eli alkuvehnä oli käytössä jo noin 8 000 vuotta sitten muinaisessa Persiassa, Afganistanissa ja Pakistanissa. Onneksi laadun voidaan todeta enemmän kuin kaksinkertaistuneen. – Nykyään halutaan suosia läheltä tulevia raaka-aineita, joiden korkealaatuisuutta on helppo valvoa. Kun Johan sitten kertoi, että Malmgårdissa viljellään spelttiä, esiin nousi ajatus ryhtyä yhteistuumin valmistamaan spelttiolutta. – Speltissä ja muissa vanhoissa viljalajikkeissa, kuten emmerissä – josta myös teemme olutta, ovat säilyneet omintakeiset makuominaisuudet, joilla voi loihia esiin hienovaraisia vivahteita. Luomuun siirryttyämme satomäärä putosi puoleen. Olennaista olutharrastuksessa on avoin mieli tutustua erilaisiin makuihin. Palkittua olutta Malmgårdin Panimon tuotteet ovat niittäneet mainetta olutmessuilla. Täältä speltti levisi vuosituhansien aikana Eurooppaan, jossa se oli Etelä-Saksassa ja Sveitsissä tärkeä leipävilja aina 1800-luvulle saakka. – Idea spelttioluen panosta syntyi aikoinaan tavatessamme Henrikin Johan-isän kanssa oluenvalmistuskurssilla, jossa toimin opettajana. Siinä on myös sopivasti hedelmäisyyttä. l Teksti: Timo Elo Malmgårdissa on 500 hehtaaria luomupeltoa.
09 413 97 354 kristiina.hattberg@karprint.. Ekologinen hiusten ja kauneudenhoito Ilmestyy viikolla 20 Nro 4 METSÄ & LÄMPÖ Sienet & marjat. Säillöntä Puulämmitys, leivinuunit. Retkeily Ilmestyy viikolla 35 Nro 5 KAUNEUS & HYVINVOINTI Luonnonmukainen kauneudenhoito Ekokampaajat ja -kosmetologit Joululahjavinkit / ekoverkkokaupat. Luontoliikunta talvella Ilmestyy viikolla 47. Viljatuotteet / viljamyllyt Alkuperämerkit ja serti?kaatit. MESSUNUMERO Ilmestyy viikolla 12 Nro 3 LUONTO & PUUTARHA Hyötypuutarha. Ekoelo -lehden vuoden 2018 teemat Ekoelo Nro 2 LÄHIRUOKA & LUOMU Raakaravinto ja idätys. Luontoliikunta Sauna. Vaihtoehtoja ekologiseen elämäntapaan www.ekoelo.. Blenderit. @ekoelolehti Mediamyynti Kristiina Hattberg, puh. Villiruoka. Tekstiilit MESSUNUMERO Ilmestyy viikolla 42 Nro 6 MATKAILU & LIIKUNTA Talvi & juhlapyhät Ekologinen juhlapöytä / viinit Luontomatkailu. Ekosähkö. Kompostointi