Ekoelo 2/2018 7,30 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen UUSI KEKSINTÖ: Lähes päästötön tulisija Istuta kuun kierron mukaan LUOVUUTTA KASVIMAAN REUNOILLE Viljele kauraa, ruista ja spelttiä IDUISTA VOIMAA! Kaurasta vaihtoehto maidolle MAHLA ON VOIMAJUOMA Kokeile luonnonvärjäystä Näin onnistut esikasvatuksessa NAUTI OMASTA SADOSTA
4 . W W W . 2 1 8 Samaan aikaan Hyvinvointimessut, Kädentaitomessut ja Antiikkimessut! Kolme tapahtumaa samalla lipulla! Lauantai klo 10-17 / Sunnuntai klo 10-16 Jyväskylän Paviljonki Uno Savolankatu Aikuiset 10 € • Lapset 7-15 v. H Y V I N V O I N T I M E S S U T . Messuilla kohtaavat hyvinvoinnista kiinnostuneet messukävijät ja alan yritykset. 5 € • Ryhmälippu 8 € Hyvinvointimessut tarjoaa vinkkejä kaikille hyvinvoinnista, kauneudesta, terveydestä ja liikunnasta kiinnostuneille. F I LISÄTIEDOT HYVINVOINTIMESSUT. Messuilla on mahdollista saada alan asiantuntijoiden neuvoja hyvinvoinnin edistämiseen sekä tutustua alan yrittäjiin ja tuotteisiin. HYVINVOINTI KAUNEUS LIIKUNTA TERVEYS J Y VÄ S K Y L Ä 7. 8 . Hemmottele itseäsi – lähde ihastuttaville Hyvinvointimessuille
Mielikuvituksella ja pienellä työllä risastakin pöydästä tai jakkarasta voi saada sisustuksen kiintopisteen.. 62 Muotoilija Henriikka Leppäsen juuret ovat itärajalla Tohmajärvellä, jossa hän metsien keskellä kasvoi omien polkujensa kulkijaksi. 76 38 Kun jyväskyläläinen Merja Wetterstrand näkee kirpparilla vanhan huonekalun, hän kohtaa mahdollisuuden. 14 Kauramaito on kasvisperäinen vaihtoehto ............................ 74 Yhteen sointuvia värejä luonnon raaka-aineista ...................76 Kohopenkki on lämmin ja ravinteikas ...................................80 48 Ravintola Loopissa herkutellaan kaupan ja teollisuuden poistoraaka-aineilla. 3 SISÄLTÖ 2/2018 Pääkirjoitus ...............................................................................5 Kriteerinä vesijalanjälki .............................................................6 Globe Hopelle luonnonsuojelu ja eettisyys tärkeintä ............. Kokenut luonnonvärjääjä yrittäjä, kirjailija Anna-Karoliina Tetri rohkaisee kokeilemaan luonnonvärjäystä. 18 Luontolahjoituksia tuli 8000 hehtaaria Suomelle ...................20 Nunnauunin Kultainen tuli palaa puhtaasti ...........................22 Ekovinkkejä ............................................................................25 Kuunkierto vaikuttaa kasvuun ...............................................26 Ekouutisia ..............................................................................32 Viherpeukalon päähänpistot .................................................34 Merja Wettenstrand tuunaa kirpputorilöytöjä .......................38 Viljamyllyllä tuoreita jauhoja leivontaan ja puuroon ..............42 Nauti omasta sadosta ...........................................................44 Ravintola Loopissa herkutellaan kaupan ja teollisuuden poistoraaka-aineilla ..........................................48 Hiilijalanjälki on laskenut 16 prosenttia .................................52 Myrsky pelasti metsän ..........................................................54 Ekouutisia ..............................................................................58 Säästä sähköä ja aikaa .........................................................60 Keramiikkaa lähisavesta ........................................................62 Saloniemen tilalla tehdään juustoja rakkaudella ...................66 Valuta puusta hivenja kivennäisaineita ...............................70 Tuoteposti .............................................................................. 66 Kun jyvä istutetaan peltoomme, se lähtee meiltä vasta valmiina juustotuotteena, Saloniemen tilan emäntä Riitta Saloniemi kuvailee luonnonmukaisen tuotantoketjun rakennetta. Hän tekee keramiikkaa lähisavesta, jonka hän kaivaa itse. 10 Villiruoka herää kevääseen .................................................... Saloniemen tilalla valmistetaan juustoja rakkaudella. 12 Idut tukevat terveyttä ...........................................................
Ekoelo Asioi ja osallistu verkossa! www.ekoelo.. @ekoelolehti
Talvi ei ollut erityisen kylmä ja me vain toivomme kaunista kevättä meidän tulee muistaa lannoittaa puutarhakasvimme ja istuttaa huonetiloissa kasvattamamme taimet ulos vasta sitten, kun sääolosuhteet sen varmuudella sallivat. Joka vuosi miltei puolet ruusuistani kuolee talven kylmyyteen vaikka parhaani mukaan yritän niitä peitellä. Kevät liene nyt hieman myöhässä, sillä harvoin huhtikuussa hanget ovat näin valkoisia kuin nyt heti pääsiäisen jälkeen. Mitä kylvämme ja mitä istutamme. Nehän eivät menesty Suomen kylmissä sääolosuhteissa ilman osaavaa hoitoa ja kasvatusta. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 43 €. Niitähän on mitä moninaisimpia. Tämän kirjoittaja ei varmastikaan ole ainoa, joka ei ole saanut ruusujaan onnistumaan tyydyttävästi. Se ilmeiesti juuri ruusujen kasvatuksessa pätee parhaiten. 09-413 97 354 kristiina.hattberg@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma-pe 9-15 Puh. Lieneekö syynä lajikkeiden talvenkeston heikkeneminen. Nyt on aika kylvää ensimmäiset siemenet multaan kodin ikkunalle! Siitä vaan!. Tänään huhtikuun alkupuoliskolla me emme tiedä vielä, miten meidän perennamme ja hedelmäpuumme ovat kuluneen talven jaksaneet säilyä. Miten kaiken tämän teemme, jotta onnistumme. Totta kai se viherpeukalo-ominaisuus on tärkeä kaikissa koristeja hyötykasvien hoidossa. Vanha sananlasku sanoo,että oppia ikä kaikki. Tomaatit on jo kylvetty huonetilaan ja sitten oman valintamme mukaan kesäkukkia. Me viherpeukalot olemme kuitenkin jo viikko tai kaksi sitten jopa enemmänkin saaneet vahvan kutsumuksen kevään tuloon. 09-413 97 300 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Jaana Isosaari athene@kolumbus.fi Mediamyynti: Kristiina Hattberg, Puh. Usein vielä toukokuun lopullakin on yöpakkasia silloin pitää pohtia, miten selviytyä pitääkö ulos istutetut taimet pyrkiä peittämään tulevan hallan varalta. Olemme poimineet kirjahyllyssämme olevista puutarhakirjoista ja -lehdistä ajankohtaiset menettelytavat, jotta onnistuisimme kylvöissä ja taimien kouluttamisessa. Kustantaja ja paino: Karprint Oy, Huhmari Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 www.ekoelo.fi 2/2018 Ekoelo PÄÄKIRJOITUS Seuraava numero ilmestyy maaliskuun lopussa. Taimien kylvö huonetilaan tai miksei lämmitettävään kasvihuoneeseenkin on nyt ajankohtaista. Kukat ja tomaatit ovat niitä ensiksi kylvettäviä. Kurkut ja monet muut ehtivät, kun ne kylvetään avomaalle mullan lämmettyä. Myös puutarhakaupoissa on pitänyt käydä ja ostaa useita pussillisia siemeniä. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 49 €. Saattaa niinkin olla, koska jalostuksessa pyritään laatuun, jossa kukinnot ovat runsaita ja kasvit muuten menestyviä mutta kylmänkesto on vähäisempää, kuin aiemmissa laaduissa. Monivuotiset kukat pihoillamme eivät viime vuosina ole menestyneet siten kuin aiemmin. Puutarhan viljely on ikuista oppimista H uhtikuu on edennyt jo pitkälle, ja meitä viherpeukaloita alkaa luonto kutsua aurinko paistaa kirkkaille hangille ja päivälämpötilat alkavat nousta. 5 Toimituksen osoite: Ekoelo Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh
Esimerkiksi ruoan osalta se tarkoittaa pellolla käytettyä vettä ja sen jälkeen ruoanjalostuksessa ja jakelussa kulunutta vettä. Peruna on sitä huomattavasti parempi vaihtoehto, Jalava kuvaa. Vesijalanjäljellä tarkoitetaan sitä vettä, joka kuluu tuotteen valmistamiseen koko tuotantoketju huomioiden. – Laidunlihan vesijalanjälki on noin kaksinkertainen tehotuotettuun lihaan nähden, mutta eettisistä ja ympäristönäkökulmista ajatellen se puolestaan on usein parempi vaihtoehto, hän pohtii. Sinisellä vedellä tarkoitetaan vesistöistä ihmisten käyttöön otettua vettä, kuten talousja juomavettä ja teollisuuden prosessivesiä. Siitä suurimman osan muodostaa ruoantuotanto, noin 3000 litraa vuorokaudessa. Vihreä vesi tarkoittaa maataloudessa kulunutta sadevettä, jonka kasvusto käyttää niin, ettei se päädy pintatai pohjavesiksi. Jalava on itse tutkinut erityisesti ruoan vesijalanjälkeä. Sen sijaan teollisuustuotteita on yleisestikin tutkittu vähemmän, sillä se on Veden säästäminen ei auta maailman vesipulaa Kriteerinä vesijalanjälki Vesijalanjälkeään pohtivan kannattaa valita lihan sijaan kasviksia ja suosia kotimaista, sillä täällä ei vesipulasta kärsitä ja vedenkäyttökin on pääosin tehokasta. Jalavan mukaan ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että vesijalanjäljen käyttäminen valintaperusteena voi johtaa ristiriitaisiin tuloksiin muiden valintaperusteiden kanssa. Esimerkkinä hän mainitsee laidunlihan. myös hankalampaa. Niinpä Jalava rohkaisee kuluttajaa kiinnittämään ensisijaisesti huomiota sellaisiin valintoihin, joiden vaikutus on selvästi tiedossa. Yrittäessään tehdä vastuullisia kulutusvalintoja voikin yrittää vaikuttaa myös tuotteen valmistuksessa kuluneen veden määrään. Harmaa vesi puolestaan on maatalouden ja teollisuuden likaamaa vettä, jota tarvitsee laimentaa makealla Aalto-yliopiston tutkija Mika Jalava suosittelee, että vesijalanjälkeään pohtivan kannattaa valita lihan sijaan kasviksia ja suosia kotimaista.. – Esimerkiksi riisin viljely kuluttaa paljon vettä. – Talousveden osuus suomalaisten vesijalanjäljestä on vain noin 150 litraa vuorokaudessa, kertoo Aalto-yliopiston tutkija Mika Jalava. Vihreää, sinistä ja harmaata vettä Vesijalanjälki voidaan jakaa värikoodeihin sen mukaan, millaista vettä kuluu. 6 S uomalaisten vesijalanjälki on noin 3900 litraa vuorokaudessa
– Jopa Espanjassa kärsitään vesipulasta. Sillä on kuitenkin merkitystä jopa teollisuusmaissa, joista osassa vesi on niukka luonnonvara. 7 vedellä, jotta haitallisten aineiden pitoisuudet laimenevat hyväksyttäviksi. Siinäkin kuitenkin haihtuu paljon vettä. Tuotekohtaisesti kehitystä ei kuitenkaan ole kattavasti seurattu, Jalava toteaa. Hän korostaa, että jos vesijalanjälkeä käyttää tuotteiden valintaperusteena, on siinä järkeä silloin, jos huomioi, missä ne on tuotettu. – Näistä on mielekästä tarkastella lähinnä vihreää ja sinistä vettä, sillä vaikutuskeinot harmaaseen veteen ovat aivan erilaiset, kuten maatalouden suojavyöhykkeet. On ihan eri asia, valutetaanko vettä lammikoiksi vai kastellaanko sprinrelikastelulla, joka vastaa luonnollista sadetta. Tämänhetkistä suomalaisten vesijalanjäljen kehitystä on Jalavan mukaan kuitenkin vaikea arvioida, sillä mittaamista ei ole tehty sen jälkeen, kun tärkeimmät arvot saatiin selvitettyä. Suomessa tomaattikilo kuluttaa vettä 20 litraa, Espanjassa 60 litraa. Erilaisten käytössä olevien menetelmien johdosta eri maiden vesijalanjäljen vaihtelevat suuresti. Paras on putkesta tai letkusta suoraan kasvin juurelle tapahtuva tihkukastelu. Jos kahden samalla alueella tuotetun vesijalanjälki on erilainen, on valinta helppo. Toisaalta meillä talviviljely kuluttaa melkoisesti energiaa. Se vaikuttaa oleellisesti tuotteen vesijalanjälkeen, Jalava kuvaa. Suomi kulkee suurin piirtein keskitiellä. – Maailman kokonaisvedenkulutus kuitenkin kasvaa väkiluvun kasvaessa. Vedenkulutusalue oleellinen Mika Jalava kertoo, että vesijalanjäljen merkitystä kyseenalaistetaan usein. Sinistä vesijalanjälkeä sen sijaan pystytään pienentämään paljon ja varsin helposti, esimerkiksi erilaisilla kastelumenetelmillä. Silti sieltä tuodaan meille Suomeen paljon vihanneksia ja siellä myös käytetään runsaasti vettä kasteluun. Suomalaisten vesijalanjäljen ollessa 3900 l/vrk on se vertailun vuoksi Yhdysvalloissa 7800 l/vrk, Australiassa 6300 l/vrk, Kiinassa 2900 l/vrk, Britanniassa 3400 l/ vrk, Espanjassa 6700 l/vrk ja Mongoliassa 10 000 l/vrk. Kulutusvalintojen tekeminen voi siis tosissaan olla vaikeaa, kun kriteerit voivat poiketa toisistaan, Jalava pohtii. – Vesijalanjälki poikkeaa tässä hiilijalanjäljestä, sillä hiilidioksidilla on maailVesijalanjäljellä tarkoitetaan sitä vettä, joka kuluu tuotteen valmistamiseen koko tuotantoketju huomioiden.. Muutoin kannattaa valita sellainen, joka tulee alueelta, jossa ei kärsitä vesipulasta
– Jos jättää yhden 200-grammaisen pihvin Jos jättää yhden 200-grammaisen pihvin syömättä, tarkoittaa se 3000 litran vesisäästöä eli parinkymmenen päivän talousvesiä. – Jos puolestaan valitaan viljeltäväksi sellaisia lajikkeita, joiden vedentarve on pienempi, kuin vaikkapa riisin, on sato huomattavasti varmempi, Jalava korostaa. Jalava toteaa, että vesijalanjäljellä on kuitenkin suora yhtymäkohta globaaliin ruokaturvaan, sillä usein vesi on ruoantuotantoa rajoittava tekijä. Suomalaisten vesijalanjälki on noin 3900 litraa vuorokaudessa. Talousveden osuus on vain noin 150 litraa. Keskimääräinen kilo naudanlihaa kuluttaa vettä jopa 15 000 litraa. Suomessa vastaava luku on 7000 litraa. Erityisesti puuvillantuotanto on merkittävä vedenkuluttaja, sillä paitsi että kasvin vedentarve on suuri, on kyseessä myös halpa tuote, jota viljellään tehokkaasti ja koneellisesti. Mitä pienempi määrä tuotantoon tarvitaan vettä, sitä enemmän voidaan tuottaa ruokaa. Siitä suurimman osan muodostaa ruoantuotanto, noin 3000 litraa vuorokaudessa. Se pistää ihan aidosti miettimään asiaa. 8 manlaajuisesti samanlainen vaikutus siitä riippumatta, missäpäin se on tuotettu. Tilalla voi käyttää kotimaisia, kasvisperäisiä tuotteita, joiden vesijalanjälki on huomattavasti pienempi. Vähemmän lihaa Yhdeksi suureksi vedenkuluttajaksi Jalava mainitsee lihantuotannon. On myös olemassa jokia, joissa vettä ei riitä alajuoksulle ollenkaan, Jalava huokaa. Vesijalanjälki puolestaan vaikuttaa juuri kyseisellä tuotantoalueella, hän kertoo. Lihan vähentäminen onkin yksi helpoimmista keinoista pienentää omaa vesijalanjälkeään. – On helppo rakentaa massiivisia kastelujärjestelmiä, ja koska puuvilla on halpaa, on erityisesti dollaria tai muuta rahayksikköä kohti laskettu vesijalanjälki suuri, Jalava kuvaa. Kuivuvia jokia ja järviä Aral-järvi lienee tunnetuin esimerkki siitä, miten ruoanja vaatteidentuotanto voi kasteluntarpeellaan saada aikaan. Silti Jalava muistuttaa, että valintoja on syytä pohtia tarkkaan, sillä myös ympäristötekijät ja globaali oikeudenmukaisuus tulisi huomioida. Vesijalanjäljellä on suora yhtymäkohta globaaliin ruokaturvaan, sillä usein vesi on ruoantuotantoa rajoittava tekijä.. – Aral-järvi oli myös merkittävä kalastusjärvi, joka kuivui pääasiassa ruoan ja puuvillan viljelyn vuoksi. Tosin Jalava muistuttaa silti, etteivät samat pellot välttämättä sovellu esimerkiksi riisin ja vehnän viljelyyn, joten toki muitakin rajoituksia on. – Jos esimerkiksi luovutaan riisistä, olisi viljelijöiden keksittävä jotain muuta elannokseen, Jalava pohtii
9 syömättä, tarkoittaa se 3000 litran vesisäästöä eli parinkymmenen päivän talousvesiä. Pelkät kysynnän muutokset voivat johtaa siihen, että siirrytään vain tuotteista toisiin. Ns. l Teksti: Terhi Niinimäki Lihan vähentäminen onkin yksi helpoimmista keinoista pienentää omaa vesijalanjälkeään. Lämmintä vettä toki kannattaa aina säästää, sillä silloin säästyy energiaa, Jalava pohtii. Riisin tilalle voi puolestaan valita perunaa ja kotimaisia juureksia. Ruoantuotanto on suurelta osin liiketoimintaa, ja ilman kontrollia vesi ja muut ympäristöresurssit käytetään edelleen viimeistä pisaraa myöten. – Kotimaisuus on yleisesti hyvä, sillä täällä ei ole pulaa vedestä. Suomessa tomaattikilon viljelyyn käytetään vettä 20 litraa, Espanjassa 60 litraa. Maitotuotteiden ja kananmunien vesijalanjälki sen sijaan on melko pieniä, mutta niissäkin Jalava kannustaa valitsemaan kotimaista. Vaikka täällä säästäisi vettä, ei se auta muualla maailmassa vesipulasta kärsivää. sinistä vesijalanjälkeä, eli talousja juomavettä sekä teollisuuden prosessivesiä, pystytään pienentämään paljon ja varsin helposti, esimerkiksi erilaisilla kastelumenetelmillä.. Tilalla voi käyttää kotimaisia, kasvisperäisiä tuotteita, joiden vesijalanjälki on huomattavasti pienempi, Jalava rohkaisee. Jos käyttää vesijalanjälkeä valintaperusteena, on kuitenkin tärkeää huomioida tuotantomaan olosuhteet ja veden niukkuus kyseisessä maassa. Kuluttajan valintojen lisäksi vedenkulutusta olisi mahdollista pienentää myös erilaisilla ohjausmenetelmillä, kuten määräyksillä ja sopimuksilla
Uusimpana löytönä ovat messumatot. Lähes kaikilla ylijäämämateriaaleillakin on oma hintalappunsa. Periaatteessa yritämme löytää erityisesti materiaaleja, joita tiedetään menevän hukkaan isoja määriä. Esimerkiksi lopettava vaatealan yritys haluaa päästä eroon varastossaan olevista tekstiileistä ja kankaista. Ensi syksynä messumatoista on tulossa lisääkin tuotteita, Asikainen lupaa. – Etsimme koko ajan myös uusia materiaaleja. Kuvaaja Jetro Stavén.. Messumattoja ja turvavöitä Globe Hope käyttää tuotteissaan useita eri materiaaleja. – Se oli innovatiivinen ajatus silloin 2000-luvun alkupuolella, kun asiaan ei oltu havahduttu vielä samalla lailla kuin tänä päivänä. Meille on tärkeää löytää isoja eriä ylijäämämateriaaleja, jotta pystymme valmistamaan niistä tuotteita sarjatuotantona. Myös purjeita otamme ilolla vastaan. Globe Hopelle luonnon suojelu ja eettisyys tärkeintä Seija Lukkala havahtui 2000-luvun alussa siihen, että kulutustahtimme ei voi jatkua sellaisenaan. Uutta ylijäämämateriaaleista Maailman luonnonvarojen hupenemisesta huolissaan ollut Lukkala joutui alussa ratkaisemaan, miten kierrätysmateriaaleista pystyisi tekemään sarjatuotettuja tuotteita. Ihmiset suhtautuivat kierrätysmateriaaleista valmistettaviin tuotteisiin alussa epäilevästi, mutta piinkovana liikenaisena Seija ei antanut periksi, vaan toimi tienraivaajana alalla, kertoo Globe Hopen markkinoinnista ja viestinnästä vastaava Miisa Asikainen. Nahkatakeista pulaa Jonkin verran Globe Hopelle tarjotaankin materiaaleja. Ostamme materiaalin, puhdistamme ja käsittelemme ne, ennen kuin ne lähtevät edes tuotantoon. Yrityksen alkutaipaleella valmistettiin paljon vaatteita vintagekankaista ja -pitseistä, joita oli tuolloin vielä saatavilla runsaasti. – Vain harvoja materiaaleja saamme ilmaiseksi ja esimerkiksi armeijan materiaaleilla on kaikilla hintalappu, vaikka ne ovatkin hukGlobe Hopen käyttämät suurimmat materiaalierät tulevat armeijalta sekä purjeista ja turvavöistä. Myöhemmin Hope-merkki tarkentui Globe Hopeksi. Myös messumatto on herättänyt paljon kiinnostusta. – Jonkin verran myös yksityiset ihmiset ottavat yhteyttä meihin. Hän alkoi tehdä asioita toisin ja perusti Globe Hopen. – Ensimmäinen Hope-kierrätysvaatemallisto julkaistiin vuonna 2003. Kierrätysmateriaaleja jatkojalostava yritys raivasi ennakkoluulottomasti tietä muillekin kierrätysmerkeille. kaan menevää materiaalia, Asikainen kertoo. 10 G lobe Hope valmistaa ekologisesti ja eettisesti kestäviä laukkuja, asusteita ja vaatteita ihmisille, jotka haluavat vaikuttaa ostopäätöksillään luonnonvarojen säilymiseen. – Liikelahjoihin käytämme yrityksen omia mainosmateriaaleja kuten mainoslippuja ja -bannereita. Alun suurimpiin haasteisiin kuului myös materiaalinhankinta ja -käsittely. Ainoa, mitä tarvitsemme jatkuvasti paljon, ovat nahkatakit ja valoverhot. Suurimmat materiaalierät tulevat armeijalta sekä purjeista ja turvavöistä. Meillä on valtavat varastot, joten emme tällä hetkellä juurikaan pysty ottamaan yksityisten vaatteita vastaan. Uusimpana löytönä ovat messumatot. Se on kestävä ja kevyt materiaali, josta teemme kestokasseja sekä reppuja. – Harvoin ihmiset ymmärtävät kuinka paljon enemmän työtä joudumme tekemään kierrätysmateriaalin käytön takia. Kuluttajatuotteiden lisäksi Globe Hope on panostanut B2B-puolen vastuullisiin liikelahjoihin, joiden osuus liikevaihdosta on jo kuluttajapuolta isompi
Ekologiset riippulaput Ekologisten merkkien edelläkävijä on ollut jo useamman vuoden ajan Saksa. Globe Hopella on verkkokaupan lisäksi jälleenmyyjiä ympäri Suomen. l. Uudesta kankaasta tehty kangaskassi ei aina ole välttämättä se ekologisin vaihtoehto, Asikainen muistuttaa. Tuotteidemme riippulaput ovat biohajoavia kuten myös riippulapuissa olevat tarrat, jotka on valmistettu maissitärkkelyksestä. Eettisyys ja ekologisuus ulottuvat yrityksessä sellaisiinkin asioihin, jotka eivät näy ulospäin. Globe Hopen perustaja ja toimitusjohtaja Seija Lukkala. Liikelahjat kasvussa Globe Hopen toimitilat sijaitsevat Nummelassa, jossa työskentelee kymmenen henkeä. Suurin osa tehtaistamme ovat pieniä yhden – kymmenen hengen kokoisia. Stockmannin lisäksi Globe Hope tekee kestokassien osalta yhteistyötä Keskon kanssa. Mielenkiintoisimmat tuotteet ovat puolestaan valmistettu turvavöistä. MutNahkataikina-olkalaukun nahka on pelastettua ylijäämänahkaa suomalaiselta nahkatehtaalta, joka lopetti toimintansa. Yrityspuolen yhteistyö on nostanut jatkuvasti osuuttaan Globe Hopen liikevaihdosta. Erityisesti yrityksen alkutaipaleella Globe Hope sai runsaasti palkintoja ja tunnustuksia esteettisestä, ekologisesta ja eettisestä työstään, mutta huomionosoitukset eivät ole vieläkään loppuneet. lippu-tunnusta. Sen lisäksi yrityksellä on useita eri alihankintapaikkoja. – Tällä hetkellä vienti on noin 10 prosentin luokkaa liikevaihdosta. – Seijalla on vahva suunnittelupohja ja itse olen ammatiltani vaatesuunnittelija. Olemme olleet alusta asti eettinen yritys, emmekä käytä tuotteidemme valmistuksessa lainkaan turkiksia, Miisa Asikainen kertoo. Globe Hope Innovatiivinen suomalainen designyritys, joka valmistaa ekologisia designtuotteita kierrätysja ylijäämämateriaaleista. – Ensi syksyn tuotteet ovat Ruokokosken ja minun suunnittelemia. Globe Hopekin teki vielä muutama vuosi sitten merkittävästi kuluttajapuolen kauppaa Saksaan. 11 Nipsulaukut suosituimpia Globe Hopen suosituimmat tuotteet ovat kaikki niin sanotut nipsulaukut. Tuotteet kehittyvät yleensä protomallien valmistelussa. – Yrityspuolella markkinoilla olevat liikelahjat ovat usein todella huonolaatuisia. Miisa Asikainen ei voi vielä paljastaa ensi syksyn mallistoa, mutta lupaa, että syksyllä on tulossa isojakin muutoksia. – Nummelessa valmistetaan prototyypit ja mallikappaleet ja joskus myös jotain pieniä sarjoja. Sitä ennen julkaisemme kuitenkin keväällä ensi kesän mallistomme. Meidän valmistamamme tuotteet, esimerkiksi kestokassit ja korttikotelot, ovat tehty yrityksen omista materiaaleista kuten vaikka mainosbannereista. Luvassa on todella uudenlaista ilmettä. Valinnan taustalla on Globe Hopen liiketoiminnan vaikuttavuus, vastuullisuus ja avoimuus sekä se, että yritys on ollut vahvana suunnannäyttäjänä myös muille toimialoille. vaatteet sekä yrityslahjat. Tuotteiden suunnitteluun osallistuu Seija Luukkalan ja Miisa Asikaisen lisäksi ensi syksyn mallistoa suunnitteleva Anssi Ruokokoski. 900 000 euroa. Globe Hopen toimitusjohtaja Seija Lukkala valittiin Helsingin Yrittäjänaisten toimesta vuoden 2017 Helsingin yrittäjänaiseksi. Suomen markkinat ja yritysmyyntipuoli ovat puolestaan kasvussa. – Käytämme muun muassa ekomerkittyä sähköä. – Suosituin on Taikinalaukku, armeijamateriaaleista ja nahasta valmistettu taitettava nipsulaukku. Helsingin Yrittäjänaiset ry arvostaa Lukkalaa myös työnantajana, koska hänen liiketoiminnassa näkyy vahvasti arvopohjainen yrittäjyys. lisäksi käyttää tuotteiden valmistuksessa alihankkijoita. Olemme osaltamme pyrkineet olemaan siinä keskustelussa mukana tarjoamalla kierrätysmateriaaleista tehtyjä kestokasseja. – Viime vuoden todella kuuma puheenaihe oli se, että muovin ja jätteen määrää tulisi vähentää. ta kaikki työntekijämme ja ompelijamme ovat ideoivia ja osallistuvat tuotekehittelyyn. Sen lisäksi meillä on alihankintapaikkoja sekä Suomessa että Virossa. Seija Lukkala. Korinpunostekniikalla valmistettu Traditionlaukku on varsinainen luksustuote, josta ei todellakaan tiedä, että se on tehty turvavyöstä. – Sen lisäksi yritys sai viime vuonna myös Animalian Pro Animalia -tunnustuksen edelläkävijänä turkiksettomana yrityksenä. Silloin kaikki hyötyvät, kun ylijäämämateriaali pystytään hyödyntämään
Silmuja ja vaahterankukkia Pitkin talvea on villiruokailija voinut kerätä mustaherukan silmuja. Keväisen hangen alta on mahdollista löytää sormenpään kokoisia uusia versoja. Etenkin auringon lämmittämä kohta suojaisella ja etelään avoimella paikalla voi herätä eloon jo ennen lumen sulamista. Lumen alta voi löytää myös vihreitä ahomansikan lehtiä, Yleensä ne kuitenkin ovat edelliseltä kasvukaudelta eikä niiden maku eikä ravintoarvo ole uuden kasvukauden veroinen. Tai niitä voi maistella sellaisenaan. Jos on viitseliäisyyttä, voi mustikanvarvuista kerätä puhkeavia silmuja jo heti, kun lehtien kasvu on lähtenyt alkuun. V aikka huhtikuussakin olisi vielä paksu lumikerros, voi lumen alta kaivaessa löytää vihreää. Väriltään ne vivahtavat usein violettiin. Tällaisista pensaista silmujen kerääminen ei myöskään vähennä kesän marjasatoa. Mahlaa voi valuttaa koivusta ja vaahterasta. 12 Etelässä uutta vihreää jo huhtikuussa Villiruoka herää kevääseen Kevään ensimmäisiä villivihanneksia ovat vuohenputki, siankärsämö, nokkonen ja ahomansikan lehdet. Niitä voi poimia heti tai sitten voi antaa niiden vielä muutaman tunnin virkistyä suorassa auringonpaisteessa. Heti, kun aurinko on sulattanut pälven, alkaa Etelä-Suomessa jo maaliskuussa löytyä myös uuden kasvuston ahomansikan versoja. Siankärsämö ja nokkonen Auringon lämmittämästä kohdasta voi lumen sulamisen jälkeen löytää myös uuden kasvuston siankärsämöä. Pienetkin vuohenputken versot antavat pikantin lisän voileivän päällä tai salaatissa. Vai onko silloin kyse villiruoasta. Huhtikuun lopussa mustikanlehdet ovat etelässä usein jo pitkällä ja silloin ne ovat mainiota villiruo. Mutta heti kun nokkosen uutta versoa on viisikin senttiä noussut, sitäkin voi ryhtyä hyödyntämään. Myös talvehtineet lehdet heräävät uudelleen eloon suorassa auringonlämmössä ja niiden maku ja ravintoarvo alkaa parantua. On ainakin silloin, kun löytää metsästä villiintyneitä herukkapensaita, joita linnut ovat sinne puutarhoista levittäneet. Sitä ei voi syödä tuoreena vaan se pitää ryöpätä tai kuivata ennen käyttöä. Niitä alkaa nousta vanhojen ja vihreinä talvehtineiden lehtien keskelle. Kevään ensimmäisiä uuden kasvuston työntäjiä on myös nokkonen. Vuohenputki on hämmästyttävä kasvi kestämään pakkasta ja routaa ja virkoamaan heti, kun lämpötila nousee plussan puolelle. Etelässä ensimmäisiä nokkosen versoja voi keväästä riippuen löytää maaliskuulta alkaen
Isomman määrän oksia voi viedä vesiämpäriin kasvihuoneeseen. Raja on joskus liukuva, sillä esimerkiksi puolukanlehti oli aikanaan yleinen rohto, mutta päivittäiseksi ravinnoksi se ei käy. . Mahla ei edes jääkaapissa säily pitkään, joten parasta käyttöä on juoda sitä tuoreeltaan tai vaahteranmahlasta voi valmistaa esimerkiksi siirappia. Sesonkia voi nopeuttaa tuomalla pihlajanoksia ikkunalaudalle maljakkoon. Vaahterankukkien maku miellyttää myös monia. Nokkonen työntää uusia versoja maaliskuun lopun auringossa Uudellamaalla. Myös niiden puhkeamista voi nopeuttaa tuomalla oksia sisälle. Vuohenputken versoja, pihlajansilmuja ja ensimmäisiä lämmittämättömän kasvihuoneen salaatteja Uudellamaalla huhtikuussa.. Toisinaan mahlaa voi etelässä saada jo maaliskuussa. Yleensä vaahterankukat kukkivat etelässäkin vasta toukokuussa. Entä voiko mustikanlehtiä kerätä omaan käyttöön. kaa esimerkiksi salaatissa. Kun sitä juo heti valuttamisen jälkeen lasillisen, kauppojen virvoitusjuomat kalpenevat. Pihlajansilmujen sesonkia voi aikaistaa tuomalla oksia aurinkoiselle ikkunalaudalle maljakkoon. Vaahterankukkia kasvihuoneeseen viedyissä oksissa huhtikuun lopulla. Tästä tekisin sen tulkinnan, että mustikanlehtiä voi poimia pienissä määrin sieltä täältä, vastasi erityisasiantuntija Miliza Malmelin viime syksynä Ekoelon haastattelussa numerossa 5/17. Vaahteranmahlaa huhtikuussa Vaahteranmahlan paras sesonki on yleensä huhtikuussa. Pihlajansilmujen maku muistuttaa karvasmantelia. l Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä. Vaahteranmahlaa tippumassa Uudellamaalla huhtikuun alussa 2017. Pihlajansilmut ovat monen villiruokailijan suosikkeja kevään ensimmäisistä herkuista. Luonnossa niitä alkaa nykyisin etelässä usein löytää huhtikuun lopusta alkaen. Myrkylliset pitää osata erottaa. Villiruokailijan on hyvä myös kuunnella omaa kehoaan siinä, mikä tuntuu hyvältä ja millaisina määrinä. . Kun aloittaa villiruokailun, on tunnistettava, mikä on syötävää. – Jokamiehenoikeuksien käyttäminen lähtee aina siitä, että toiminta ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle eikä toiminta saa jättää pysyvää jälkeä luontoon. Sen sijaan puusta ja pensaasta ei saa lehtiä, silmuja ja oksia ottaa ilman maanomistajan lupaa. Samoin voi nopeuttaa koivunlehtien, herukanlehtien ja vadelmanlehtien puhkeamista. Koivunmahlaan verrattuna vaahteranmahla on makeampaa. Käytännöksi on tosin tullut, että pienen määrän pajunoksia voi ottaa vaikkapa lasten virpomisiin. Ruohovartisia ovat esimerkiksi vuohenputki, siankärsämö, ahomansikan lehdet ja nokkonen. 13 Puusta ottamiseen lupa Pääsääntö on, että ruohovartista villiruokaa saa jokamiehenoikeuden perusteella kerätä myös toisen maalta
14
Pavut sopivat aloittelijoille Kunelius kertoo nauttivansa ituja päivittäin ja suosittelee samaa tapaa muillekin. Idättämiseen sopivat lähes kaikki syötäväksi kelpaavat kuivatut pavut, herneet, siemenet ja pähkinät. Idut ovat erinomainen lisä päivittäiseen ruokavalioon paitsi terveellisyytensä, myös pienen ekologisen jalanjälkensä ansiosta. Mungpavun idut sisältävät paljon proteiinia, kivennäisaineita ja Eja C-vitamiinia. Myymäläpäällikkö Marko Kupari Jyväskylän ekokauppa Ekolosta neuvoo, että mungpavut ovat herkullisia ja helppoja idätettäviä. Ituja tarjoillaan monissa lounasravintoloissa, mutta niitä on varsin kätevää valmistaa myös itse. Pakkauksessa voidaan mainita, jos tuote sopii erityisen hyvin idätykseen. Mungpavun idut maistuvat raikkaan hernemäisiltä. Terveellistä, helposti sulavaa ja vähäkalorista elävää ravintoa Idut tukevat terveyttä Siementen, jyvien ja palkokasvien idut sisältävät valtavasti ravintoaineita ja kuituja luonnollisessa, elimistölle edullisessa muodossa. Palkokasveissa ja pavuissa on runsaasti proteiinia, joka idätyksen seurauksena muuttuu helposti sulavaan muotoon. ja harson avulla. Jotkut pienet siemenet, kuten alfalfa vaativat melko tiheäverkkoisen astian ja huuhtelusiivilän. – Mungpapu on todella hyvä ja helppo idätettävä, samoin monet muut pavut, sillä ne ovat lähtökohtaisesti isoja ja helppoja käsitellä. Idättäminen ei vaadi ihmeellisiä alkuinvestointeja, vaan vauhtiin pääsee vaikkapa lasipurkin. 15 Idätettäviksi sopivat monien kuorellisten siementen ja papujen lisäksi miltei kaikki kuorelliset viljat, joihin idätettäessä muodostuu C-, Eja B-vitamiineja. Idätetyt palkokasvit sopivat useimmille sellaisillekin, joille pavut ja herneet muuten aiheuttavat vatsavaivoja. – Idut ovat matalakalorista, ravintorikasta ja hyvin imeytyvää elävää ravintoa, joten ne täyttävät kaikki pitkää ikää ja hyvää terveyttä tukevan ruuan kriteerit, toteaa ekokauppa Ekolon toimitusjohtaja Lena Kunelius. – Idättäminen on helppoa ja hauskaa puuhaa. Idut sulavat helposti ja vapauttavat elinvoimansa tehokkaasti elimistön käyttöön. Lisäksi idut sisältävät prebiootteja, antioksidantteja, hyödyllisiä kasvihormoneja, lehtivihreää, biofotoneita ja monia muita terveyttä edistäviä ainesosia. S iementen, jyvien ja palkokasvien idut ovat terveellistä elävää ravintoa. Kunelius neuvoo aloittelijaa kokeilemaan ensin palkokasveja. Luomulaatua ja huolellista puhtautta Kunelius painottaa, että idätykseen kannattaa ehdottomasti valita luomulaatuisia siemeniä, papuja ja jyviä. Itujen ravintoainepitoisuudet voivat olla jopa monikymmenkertaisia kypsiin aikuisiin kasveihin verrattuina. Kuorettomien luomusiemenien idättämistä kannattaa myös kokeilla, mutta kuorelliset siemenet vaativat versotuksen mullassa. Idut sisältävät muun muassa A-, B-, E-, Cja D-vitamiineja, kivennäisja hivenaineita, entsyymejä, proteiinia, kuituja ja hyviä hiilihydraatteja
Vehnä ja ruis Idätetty vehnä on ravintorikkaimpia kotimaisia ruoka-aineita, ja ruis on lähes yhtä terveellinen. Parhaimmillaan idut ovat 5–7 vuorokauden idätyksen jälkeen, 4–5 cm mittaisina. Myös ituja tulee huuhdella idätyksen aikana usein, jotta ne eivät kuivu tai pääse homehtumaan. Idut valmistuvat 2–3 vuorokaudessa, jolloin ne ovat 1–3 cm. Linssien itämisaika on 2–3 vuorokautta, silloin idut ovat 1–2 cm mittaisia. Punainen linssi on halkaistu, joten se ei idä. ?. Ituja voi kuitenkin hyvin käyttää myös lämpimissä ruoissa, joskin kuumennus tuhoaa ainakin entsyymit ja osan vitamiineista. Pidempään idätettyinä niiden maku kärsii. Erilaiset vihreät linssit sen sijaan itävät hyvin. ?. Kunelius neuvoo nauttimaan idut mahdollisuuksien mukaan tuoreina, koska silloin ne ovat herkullisimmillaan ja terveellisimmillään. Jyväskylän Ekolo-kaupan myymälävastaava Marko Kupari neuvoo, että idätykseen löytyy myymälästä paljon tarvikkeita ja ohjeita onnistumiseen. Idut valmistuvat 1–4 vuorokaudessa, valmiina ne ovat 1–2 cm mittaisia. Niitä idätetään ainoastaan 2–6 tuntia, kunnes siemenessä näkyy pieni musta piste. ?. Mungpapu Mungpavun idut sisältävät paljon proteiinia, kivennäisaineita ja Eja C-vitamiinia. Idut säilyvät jääkaapissa 1–6 vuorokautta. Sarviapila Sarviapilan idut ovat mukavan mausteisen makuisia. Luomu on terveellisempää ja puhtaampaa, koska geenimanipuloitujen lajikkeiden käyttö luomussa ei ole sallittua. Linssit Idätettävissä linsseissä on A-, B-, C-, ja Evitamiineja, proteiinia sekä runsaasti rautaa, kalsiumia ja fosforia. Jotkut siementuotteet ovat varta vasten idätystä varten pakattuja, mutta myös kuivaruokahyllystä löytyy muun muassa paljon luomulaatuisia palkokasveja, jotka sopivat mainiosti idätettäviksi. A-, C-, Eja K-vitamiinia) ja kivennäisaineita. Idätysvälineet tulee pestä ennen käyttöä, ja ituja tulee huuhdella usein runsaalla vedellä. – Valmiita idätysastioita saa melko edullisesti ja idätykseen sopivia papuja ja siemeniä on hyllymetreittäin. Seesaminsiemen Seesaminiduissa on erityisen runsaasti kalsiumia, rautaa, fosforia ja valkuaisaineita. ?. Niissä on anista tai lakritsia muistuttava voimakas maku. ?. Valitsemalla luomua suojelee samalla vanhoja ruokakasvilajikkeita. l Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen 16 Kokeile vaikka näitä ?. Sinimailanen (alfa-alfa) Sinimailanen on ravintorikkaimpia ituja. – Ei-luonnonmukaisissa kasveissa on siemenissäkin kasvinsuojeluaineita, sillä ne säilyvät mukana koko kasvuprosessissa. – Siemenet tulee huuhdella ennen käyttöä huolellisesti monta kertaa, jotta kaikki pöly ja lika varmasti lähtee pois, eikä pinnalle jää muhimaan mitään ylimääräistä. Idättäminen lisää B-, Eja C-vitamiinin määrää ja tekee kivennäisaineista (kalsium, rauta, magnesium) helposti imeytyviä. Idätykseen sopivat kuorelliset luomuvehnänja rukiinjyvät. Lähde: Ekolo / Idätysopas – Idut ovat matalakalorista, ravintorikasta ja hyvin imeytyvää elävää ravintoa, joten ne täyttävät kaikki pitkää ikää ja hyvää terveyttä tukevan ruuan kriteerit.. Asiantuntija neuvoo tarvittaessa Jos oma tieto-taito idätyksen suhteen arveluttaa, kannattaa marssia luontaistuotetai ekokauppaan ja nykäistä myyjää hihasta. Liotettuja siemeniä ei huuhdella, vaan käännellään niin, että kosteus säilyy tasaisena. Se sisältää kaikkia tärkeimpiä vitamiineja (mm. ?. Ne valmistuvat 1–2 vuorokaudessa, jolloin itujen pituus on ½–1 cm. Idätykseen sopivia astioita myydään muun muassa luontaistuotekaupoissa, mutta erikoisvälineisiin ei ole pakko satsata: puhdas lasipurkki ajaa saman asian, kun sen kansi poistetaan ja tilalle kietaistaan kuminauhan avulla pala harsoa tai muuta harvaa kangasta, jonka läpi ylimääräinen vesi pääsee valumaan iduista. Idut ovat parhaimmillaan 3–5 vuorokautta idätettyinä, 3–4 cm pituisina. Pidempi idätys tekee iduista karvaita. Siemeniä liotetaan vedessä yön yli. Ne sisältävät rasva-aineenvaihduntaa auttavaa koliinia ja maistuvat raikkaan hernemäisiltä. Herne Herneissä on hyvää proteiinia, paljon kivennäisaineita sekä erityisen runsaasti Bja C-vitamiineja. Kunelius neuvoo pitämään idättäessä hyvää huolta puhtaudesta. Herneitä voi myös versottaa, jolloin niihin muodostuu runsaasti lehtivihreää
Myös liian pitkä idätysaika on iduille haitaksi, sillä kasvaessaan siemenet alkavat käyttää ravintoaineita oman kasvunsa jatkamiseen ja itujen maku voi muuttua karvaaksi. Idut ovat valmiita, kun ne ovat noin 1–5 senttimetrin mittaisia. Nauti! Idut sopivat sellaisenaan esimerkiksi leivän päälle, wrapeihin tai salaatteihin. Laita siemenet huolellisesti pestyyn idätysastiaan. Ituja ei kannata syödä liian aikaisin, koska silloin kaikki ravintoaineet eivät ole vielä ehtineet muodostua. Samalla niiden C-vitamiinimäärä lisääntyy ja maku voimistuu. Huuhtele siemeniä 2–3 kertaa päivässä. Kuvan idätysastian pohjassa on ritilä ja sen alle kuuluu kiinteä astia, johon ylimääräinen vesi valuu. 17 Näin idätät 1. Lajista riippuen itujen valmistuminen kestää 12 tunnista kuuteen vuorokauteen; kuvan mungpavut ovat valmiita syötäväksi noin 2–3 vuorokauden idätyksen jälkeen. Huuhteluun kannattaa käyttää huoneenlämpöistä vettä, liian kylmä vesi hidastaa itämistä. Idut säilyvät jääkaapissa muutaman vuorokauden. Tässä idätysastiassa on useita ritiläkerroksia, joten kerralla voi idättää isommankin määrän siemeniä. Valossa valmiisiin ituihin muodostuu lehtivihreää ja beetakaroteenia. Huuhtele liotetut siemenet useampaan kertaan. Tavallisesti idut kasvatetaan pimeässä, silloin ne jäävät vaaleiksi ja maultaan miedoiksi. Idätysastiaksi sopii esimerkiksi lasipurkki, jonka suuaukko on peitetty harsolla tai harvalla kankaalla. 3. Kerrosten järjestystä kannattaa vaihtaa huuhtelukertojen yhteydessä. Niitä voi lisätä myös lämpimiin ruokiin tai käyttää kevyesti wokattuina: muista, että kypsennys heikentää itujen ravinnepitoisuuksia. 6. 2. Lähde: www.ekolo.fi/info/idatysopas/25/. Huuhtele siemenet ja poista joukosta rikkoutuneet ja vialliset yksilöt. Liota siemeniä 4–8 tuntia: isoja siemeniä liotetaan pidempään kuin pieniä. 5. Ituja kannattaa huuhdella myös säilytyksen välissä ja aina ennen käyttöä. Käytä vettä noin nelinkertainen määrä siemeniin verrattuna. Kun siemenet ovat purkissa, käännä purkki ylösalaisin ja aseta se noin 45 asteen kulmassa esimerkiksi astiankuivauskaapin alahyllylle, josta ylimääräinen vesi pääsee helposti valumaan pois. 4
18 M aidon käyttöä on edistetty kautta aikojen lastenneuvoloissa ja päiväkodeissa sekä myöhemmin koulussa ja armeijassa. Ei tarvitse kuin vilkaista vähittäiskaupan kylmäkaappeja, joihin tosin viime aikoina on alkanut ilmestyä myös vaihtoehtoisia valmisteita. Kauramaito on maidoton vaihtoehto, joka soveltuu hyvin myös ruoanlaittoon ja leivontaan. Viime aikoina koko kansan kiinnostuksen kohteeksi ovat nousseet etenkin kauratuotteet. Kokeilu ja vaihtelunhalu ovat myös laajentaneet tuotteiden kysyntää. Kukkonen toteaa kasvipohjaisten tuotteiden trendin olevan meillä kovassa kasvussa ja jatkavan edelleen vahvistumistaan. Kauramaitoa saa luomuna, Dja B12-vitaminoituna sekä kalsiumrikastettuna. Maidottomaan ruokavalioon siirtyneet ovat myös kertoneet voivansa paremmin ilman maitoa. Uuden tutkimuksen mukaan lähes kolme neljästä suomalaisesta on käyttänyt kasvipohjaisia tuotteita. Heille maidoton ruokavalio voisi olla terveyttä edistävä vaihtoehto! Vaihtoehto maidolle Kouvolalainen elintarvikealan perheyritys Kaslink Foods Oy on kehittänyt viime aikoina monenlaisia kasvipohjaisia tuotteita. Suomalaiset juovat eniten maitoa maailmassa Ympäristöystävällistä juomaa Terveysgurujen mielestä suomalaiset on aivopesty maidonjuojiksi. Kaura on jo aikaisemmin lyönyt itsensä läpi terveysvaikutteisena viljana, jolla on havaittu myönteistä vaikutusta muun muassa sydänterveyteen. Yrityksen tuore innovaatio on Aito Kaurajuoma, jota voi sekoittaa vaikkapa aamukahviin tai nauttia välipalana korvapuustin kera – ilman loraustakaan maitoa. Myös maitobisnes on meillä maailmanluokkaa. Myös monenlaisten allergiaoireiden kerrotaan helpottuneen tai jopa kadonneen kokonaan. Lumilautailija Enni Rukajärvi arvostaa monipuolista ravintoa.. Moni on havainnut suoliston ja ihon kunnon kohentuneen sekä ilmavaivojen, limanerityksen ja turvotuksen poistuneen. Asiantuntijoiden mielestä valtaosa ihmisistä saa maidosta erilaisia oireita. – Aitoa ei kiskota utareesta, vaan se valmistetaan kotimaisesta kaurasta, jota myös kutsutaan pohjoisen superfoodiksi, Kaslink Foods Oy:n markkinointija viestintäjohtaja Juha-Petteri Kukkonen sanoo. Monet ravitsemusasiantuntijat ovat sitä mieltä, ettei maito sovi kaikille. Ei siis ole ihme, jos suomalaisten on todettu juovan eniten maitoa maailmassa
Kestävä kehitys ja ympäristöystävällinen toimintatapa ovat yrityksen arkipäivää. Se on vertaansa vailla puuroissa, leivonnassa ja ihan sellaisenaan, Kukkonen sanoo. Yritys työllistää lähes 170 henkilöä Kouvolassa ja Helsingissä. Valmistusprosessissa käytetään etupäässä paikallisesti tuotettuja raaka-aineita, jotta vältettäisiin muun muassa logistiikasta syntyviä päästöjä. Raino Kukkonen oli aikaisemmin työskennellyt yli 20 vuotta Kainuun Osuusmeijerin johtotehtävissä, kunnes tuli oman yrityksen vuoro. Suurta suosiota ovat saavuttaneet yrityksen maidottomat vaihtoehdot, kaurapohjaiset juomat. Myös vientimarkkinoilla kauramaidon vastaanotto on ollut hyvä. Kaslink Foods Oy:n toiminta perustuu ympäristöystävällisiin ratkaisuihin, ja ekologinen ajattelutapa kulkee läpi koko tuotantoketjun. Kolmen Kukkosen veljeksen omistaman yrityksen liikevaihto vuonna 2017 oli 60 miljoonaa euroa. Tuote on ajankohtainen, onhan luomutuotteiden myynti kotimaisessa vähittäiskaupassa kasvanut viimeisen vuoden aikana 14 prosenttia. Kotimainen kaura mahdollistaa moneen makuun sopivien vaihtoehtoisten tuotteiden valmistuksen. Yrityksen perusti vuonna 2001 nykyisten omistajien Tuomas, Juha-Petteri ja Matti Kukkosen isä Raino Kukkonen, jonka luomuksesta on muodostunut menestyksekäs suomalainen elintarvikealan yritys Kaslink Foods Oy. Kaslink Foods Oy on eräs 2000-luvulla ripeimmin kasvaneista yrityksistä maassamme. Yhtä hyvää Suuri osa maailman väestöstä ei käytä maitoa ja nämä ihmiset myös tulevat toimeen ilman sitä. Vuonna 2014 se palkittiin Vuoden yrityksenä Suomessa. Kaurajuomien valmistaja. Suomalaisesta korkealaatuisesta kaurasta valmistetuissa vaihtoehdoissa on sekä maustettuja että maustamattomia kaurajuomia. Tällä hetkellä Kaslink Foods Oy vie tuotteitaan yli 15 Euroopan maahan. Tuotantoprosessissa mikään ei mene hukkaan, vaan suurin osa jätteestä käytetään uudelleen ja muutetaan biokaasuksi tuotantolaitoksen käyttöön tai hyödynnetään kompostoinnissa ja eläinten ruokinnassa. Kauramaito on maidoton vaihtoehto, joka soveltuu hyvin myös ruoanlaittoon ja leivontaan. Lisäksi kaikki tuotteet pakataan Tetra Pakin ympäristöystävällisiin kartonkipakkauksiin, joista osa tuodaan lähiseudulla sijaitsevalta Imatran Stora Enson tehtaalta. l Teksti: Timo Elo Kouvolasta kotoisin oleva perheyhtiö Kaslink Foods Oy tunnetaan jokapäiväisten ruoanlaittotuotteiden, juomien ja välipalojen valmistajana. 19 – Eräs suosituimmista uutuuksistamme on kotimaisesta luomutäysjyväkaurasta valmistettu luomukaurajuoma, jota kuluttajat ovat pitkään toivoneet tuorekaurajuoman rinnalle. Kaslink on ensimmäisenä tuonut markkinoille myös kotimaisen luomutuorekaurajuoman
Tarkoituksena oli rohkaista maanomistajia perustamaan yksityisiä suojelualueita. Alueita suojeltiin 3064 hehtaaria. – Tavoitteena oli saada yksityisiä suojelualueita 1800 hehtaaria ja kampanja onnistui todella hyvin. Luontolahjani satavuotiaalle –kampanja onnistui yli odotusten 8000 hehtaaria suojelualueita 100-vuotiaan Suomen kunniaksi suojeltiin eniten suoalueita ja pinta-alallisesti suurimmat kohteet löytyvät Pohjois-Suomesta. Valtio lupasi osallistua suojelemalla ykPäivi Gummerus-Rautiainen ympäristöministeriöstä kertoo. Kriteerit olivat silti löyhemmät kuin METSOohjelmassa.. Lukumäärällisesti eniten suojelualueita, 17 kappaletta, tuli puolestaan Pohjois-Karjalaan. Aloite suojelukampanjasta päätettiin toteuttaa Suomen juhlavuonna. Yksityisten maanomistajien lisäksi kampanjaan osallistui myös yrityksiä, säätiöitä ja yhdistyksiä. Maakuntakohtainen sadan hehtaarin tavoite sen sijaan ei toteutunut kaikissa maakunnissa, Jotta tarjottu kohde hyväksyttiin kampanjaan, oli jonkin luonnonsuojelulain kriteerin täytyttävä. 20 S atavuotiaan Suomen kunniaksi järjestettiin vuoden 2017 aikana Luontolahjani satavuotiaalle Suomelle -kampanja. teollisuuden ja luontojärjestöjen edustajat. Kaikkiaan yhdeksän maakuntaa ylsi 100 hehtaarin tavoitteeseen, Gummerus-Rautiainen luettelee. Kokouksissa tehdään erilaisia aloitteita metsäluonnon kestävästä käytöstä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta. Kampanja sai alkunsa ministeri Tiilikaisen pyöreän pöydän kokouksessa, johon kokoontuivat metsäalan vaikuttajat, mm. Myös Lapissa ja Kainuussa luvut olivat korkeita. Eteläisessä Suomessa kohteiden pinta-ala oli pienempi kuin muualla, kuten omistussuhteissakin. Eniten suojeltuja hehtaareja kertyi Pohjois-Pohjanmaalle, 835 hehtaaria. sityisiä suojelualueita vastaavan pinta-alan
Vesialuetta ei kuitenkaan laskettu tavoitealueisiin mukaan, vaikka se kaunista merialuetta onkin. 21 Suurin yksittäinen kohde suojeltiin Pohjois-Pohjanmaalla, 270 hehtaarin suoalue, jolla on myös puustoisia osia. Toistaiseksi Metsähallitus on julkistanut suojelemistaan kohteista 600–700 hehtaaria ja loput julkistetaan kevään aikana. Suojelualue laajeni vielä, sillä kunta osallistui suojelemalla alueen vierestä omistamansa 60 hehtaaria ja Fortum 20 hehtaaria, Gummerus-Rautiainen toteaa. Luontolahjani satavuotiaalle Suomelle -kampanjan yksityisten maanomistajien lahjoitukset painottuvat Pohjois-Suomeen eikä jokaisessa maakunnassa saavutettu 100 hehtaarin tavoitetta.. Lisäksi suojeltiin metsä-suomosaiikkia, mutta myös metsäisiä kivennäismaakohteita, Gummerus-Rautiainen kertoo. – Alueiden ei tarvitse olla samasta kunnasta tai maakunnasta, vaan alueita kartoitetaan ja pyritään valitsemaan eri puolilta Suomea erilaisia luontotyyppejä. Myös kuntia pyrittiin rohkaisemaan osallistumaan kampanjaan, vaikkei niiden suojelemia alueita laskettukaan viralliseen tavoitteeseen. Säätiöihin lahjoitettiin kaikkiaan 350 000 euroa ja niillä ostettiin kohteita, GummerusRautiainen kertoo. Suomen Luonnonsuojelun Säätiö osti kohteen yksityiseltä ja lahjoitti kampanjaan. Yksityiset henkilöt pystyivät osallistumaan kampanjaan, vaikkeivät omistaneetkaan metsää, sillä säätiöille suunnatuilla rahalahjoituksilla pääsi edesauttamaan suojelualueiden hankintaa. Oikeastaan vain muutama yksittäinen kohde, joita tarjottiin, jouduttiin hylkäämään, koska kriteerit eivät täyttyneet, Gummerus-Rautiainen kuvaa. Kriteerit olivat silti löyhemmät kuin metsiensuojeluohjelma METSOssa ja pääsääntöisesti metsänomistajat kyllä tiesivät, mitä kannattaa tarjota suojeltavaksi. Vertailun vuoksi metsiensuojeluohjelman puitteissa suojeltiin 3400 hehtaaria ja muita kohteita noin 2000 hehtaaria, joten kampanjalla oli merkittävä vaikutus luonnonsuojelullisesti. Raaseporista suojeltiin myös erikoisempi ulkosaariston kohde, jossa on 500 hehtaaria vesialuetta ja kuusi hehtaaria luotoja. Pinta-alallisesti suojeltiin eniten soita. Suomen luonto kiittää. Kun lasketaan yhteen yksityisten, valtion ja kuntien suojelemat maat, kampanjan myötä saatiin suojeltua noin 8000 hehtaaria, Gummerus-Rautiainen kiittelee. Pinta-alallisesti eniten suojeltiin Pirkanmaalla ja Uudellamaalla, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaikki kunnat osallistuivat. – Alueella oli oltava esimerkiksi joku suojeltava luontotyyppi tai laji tai sitten sen oli oltava poikkeuksellisen kaunis, eli jotain suojelemisen arvoista oli löydyttävä. l Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Ympäristöministeriö Suojeltuja kohteita on eri puolilta Suomea, mutta niiden pinta-alat vaihtelevat suuresti. Valtiokin omistaa kuitenkin enemmän maata pohjoisesta, joten painopiste voi olla sama kuin yksityisten suojelemissa, Gummerus-Rautiainen pohtii. 40 kuntaa osallistui ja ne suojelivat yhteensä vajaa 2000 hehtaaria. Valtio ja kunnat mukaan Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjan ideana oli, että valtio suojelee yksityisten suojelemia alueita vastaavan määrän itse omistamiaan luontoalueita. Päivi GummerusRautiainen kertoo, että Luontolahjani satavuotiaalle Suomelle -kampanja onnistui yli odotusten. Kunnat osallistuivat kampanjaan aktiivisimmin Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Kriteerit täytyttävä Vaikka kampanjaan lahjoitettiin maata suojeltavaksi vapaaehtoisesti ilman korvausta, oli silti jonkin luonnonsuojelulain asettamista suojelukriteereistä täytyttävä. Alueita, joille ei ole tehty metsänhoitotoimenpiteitä tai ojituksia pitkään aikaan. Kun lasketaan yhteen yksityisten, valtion ja kuntien suojelemat maat, kampanjan myötä saatiin suojeltua noin 8000 hehtaaria
Suurin osa tulisijoista on vanhanmallisia ja runsaasti pienhiukkasia ilmaan päästäviä. Sen sisältämät pienhiukkaset ovat myös kansalaisten terveydelle haitallisia. Eräänä ratkaisuna ongelman poistamiseksi on ehdotettu jopa autokaupan tapaisia vanhojen tulisijojen romutuspalkkioita. Tähän syyllistyvät myös monet uudemmatkin rakoarinat. Nokipölyn on todettu kulkeutuvan ilmavirtausten mukana aina napa-alueille saakka. Näin puhdasta palaminen voi parhaimmillaan olla. Päästöt minimissä Nunnanlahden Uuni on Juhani Lehikoisen vuonna 1982 perusTulisijoille päästörajat vuoteen 2022 mennessä Kultainen Tuli palaa puhtaasti Uusien tutkimusten mukaan takkatulet ja puukiukaat ovat jopa liikenteen päästöjä suurempi uhka terveydelle ja ilmaston lämpenemiselle. EU:n taholta tulisijoille on tulossa päästörajat viimeistään vuonna 2022. Ne eivät kuitenkaan koskisi jo olemassa olevia tulisijoja, joita arvioidaan olevan Suomessakin yli kaksi miljoonaa. Puun pienpolton epätäydellisen palamisen seuraukset on todettu jopa tieliikenteen päästöjä haitallisemmiksi. Kuva: Juhani Lehikoisen arkisto.. Tulta ilman savua. Julkisuudessa onkin ryhdytty yleisesti vaatimaan uusien innovaatioiden kehittämistä tulisijojen päästöjen vähentämiseksi. 22 P ientalojen ja saunojen piipuista nouseva savu vapauttaa ilmaan nokipölyä, joka on merkittävä mustan hiilen päästöjen aiheuttaja ja huomattava ilmaston lämmittäjä etenkin arktisilla alueilla, joissa jäätiköiden sulaminen kiihtyy
23 tama paikallisia vuolukivilajeja hyödyntävä yritys. Olemme joutuneet jopa varoittamaan tästä asiakkaitamme ja kieltämään tulisijan sytytyksen päältä. Paloilma tuodaan arinan alle joko huoneilmasta tai suoraan ulkoa. 2. Tällaista testiä ei kuitenkaan Suomessa ole eikä omia testejämme hyväksytä täällä, Saksassa kylläkin, Juhani Lehikoinen sanoo. Tämän jälkeen savussa oleva palamaton noki tarttuu märkiin pintoihin ja puiden lisäys hiillokselle ylikuumentaa ja siten myös ylikaasuttaa puut. Kitupoltto ja päältä sytytys ovat alan suosikkeja. Tällainen tilanne syntyy varaavaan tulisijaan päältä sytytettäessä tulisijan ollessa kylmä. Yritystoiminnan perustana on vuolukivilajien tuntemus sekä niiden ominaisuuksien hyödyntäminen varaavien tulisijojen rakenteissa. Hyvin varaavassa takassa päältä sytytys ”pesee” savut ja nokeaa savukanavat sekä savupiipun altistaen ne nokipalolle. Puiden kaasun polttaminen muodostaa puhtaan palamisen perustan, joka vaikuttaa myös lämmön varautumistehokkuuteen. Ne ovat myös kaikkein tuhoisimpia lämmitystapoja – ja nokipalojen aiheuttajia! – Toistuva puiden päältä sytytys tuottaa savukanaviin ja -hormiin nokipalon syttymiselle otolliset tekijät eikä siten edistä tulisijan ja savuhormin turvallista Kultainen Tuli palaa puhtaasti 1. Nokipalot syttyvät yleensä useita tunteja lämmityksen jälkeen. Varaavan tulisijan savukanaviin ja savupiippuun voi tällä tavoin puita sytytettäessä kertyä kuivaa ja herkästi syttyvää nokihiiltä jopa useita kiloja! – Kylmässä vuolukivitakassa savukaasujen ylijäähtyminen päältä sytytettäessä toteutuu usein niin voimakkaana, että tulisija lopettaa vedon, jolloin savu ei voi nousta savupiipun kautta ulos. Konserniin kuuluvat emoyhtiö Nunnanlahden Uuni Oy ja tytäryhtiö NunnaUuni Oy. Kultainen Tuli -arina kaasuttaa puut tasaisesti ja kuuman toisioilman ansiosta palaminen tapahtuu korkeissa lämpötiloissa. Nuohoojat havaitsevat tämän tiilensiruina nuohoustuhkassa. Tasavallan presidentin vuonna 2006 myöntämän kansainvälistymispalkinnon ääressä yrityksen perustaja Juhani Lehikoinen. Lämmityksen toistuessa pikikerros hiiltyy ja sen pintaan tarttuu kipinöitä kytemään aikaansaaden myöhemmin nokipalon savukanavissa ja usein myös savupiipussa. 3. – Nyt valitetaan puunpolton tuottavan pienhiukkasia ja epäpuhtauksia, muttei tehdä mitään asian korjaamiseksi. Tutkimusja tuotekehitystyön tuloksena on syntynyt useita patentteja ja mallisuojarekisteröintejä. Se sijaitsee Juuan Nunnanlahdessa ja työllistää noin 80 henkilöä. Jatkossa lämpö kuivattaa syntyneen pikikerroksen rakkuloille eli syntyy lämpöä eristävää niin sanottua rakkulapikeä. Kultaisen Tulen arina johtaa suurimman osa esikuumenneesta paloilmasta toisioilmaksi arinan reunoilta puiden ympärille ja päälle polttamaan puista tasaisesti vapautuvat kaasut 800 – 1200 asteen lämpötilassa. Kaiken lisäksi kehotetaan sytyttämään tulisijassa puut päältä, jolloin päästöt ovat pahimmillaan. Niiden pintaan syntyy eristävä kerros pikeä, joka vaikeuttaa lämmön johtumista. Alkupalamisen tuottaessa liian vähän lämpöä savukaasuihin savu jäähtyy liikaa savukanavissa ja -piipussa kulkiessaan ja alittaa kastepisteen rajan, jolloin kastepisarat kastelevat savukanavien ja -piipun pinnat. Tällöin nokikaasut jäävät palamatta kylmästä toisioilmasta johtuen ja nokeutumisreaktio kanavien pinnoissa vahvistuu, Lehikoinen sanoo. Kuva: Juhani Lehikoisen arkisto. Patentoitu ratkaisu NunnaUuni on kehitellyt päästöttömään lämmitykseen patentoidun ratkaisun, Kultainen. – Alalla on meneillään murroskausi, jossa kaivataan tulisijoille yhtenäistä testausmenetelmää, jonka avulla selvitetään eri tulisijojen lämpöominaisuudet ja todelliset savukaasupäästöt. Huomionarvoinen tekijä on myös tiilestä muurattu savupiippu. Toistuva päältä sytytys lisää siis savukanavien kosteutta ja lopulta ne pahimmillaan pikeentyvät. – Kun talvella kovilla pakkasilla tulisijaa sytyttää toistuvasti, kosteus ”imeytyy” tiilen pintaan, jolloin veden jäätyessä ne lohkeilevat. Arinan rakenteen alta tullessaan se jäähdyttää arinaa ja samalla esikuumentaa. käyttöä
Tällä arinalla alta sytytettäessä puut kaasuuntuvat tasaisesti ja kaasut palavat korkeassa lämpötilassa suurella teholla lähes täydellisesti ja puhtaasti. Puut palavat alusta lähtien suurella teholla puhtaasti. Toisena tärkeänä näkökohtana on lämmön varastointi ja kolmantena sen tasainen ja pitkään kestävä luovutus huonetilaan, Juhani Lehikoinen opastaa tulevia uuninostajia. Pieni osa paloilmasta johdetaan ensiöilmaksi Kultaisen Tulen arinassa olevista rei’istä hiilloksen alle ylläpitämään puiden tasaista kaasutuspaloa. – Arinakeksinnön ansiosta puunpolton päästöt ovat pudonneet minimiin.. NunnaUuni-tulisija alittaa jo nyt vuoden 2022 EcoDesign-päästörajat varaavan tulisijan testillä, joka on tiukin tulisijojen testimenetelmistä. Kaasut eivät pysty palamaan tulipesässä, vaan tulevat savupiipusta mustana nokena ilmaan. NunnaUuni-tulisijojen puhdas palaminen perustuu siis ilmanohjaukseen, jonka ansiosta palamisen eri vaiheissa on käytössä oikea määrä ilmaa – aina sytytyksestä hiillokseen. Siirtyessämme ulos Lehikoisen omakotitalon pihamaalle isäntämme osoittaa sormella savupiippua, josta nousee vain aavistuksen verran vaaleaa savuharsoa. Yrityksellä on kaikkiaan lähes 60 rekisteröityä patenttia ja yli sata mallisuojarekisteröintiä. Siinä savukaasut mitataan koko palamisen ajalta, heti puiden sytytyksestä lähtien. Rakoarinan käytössä tiedostettu ongelma on, että puita alta sytytettäessä ne kaasuuntuvat ylinopeudella ja nokihiukkaset jäävät palamatta. Kultaisen Tulen arinalla puut sytytetään alta, jolloin palaminen alkaa nopeasti. Puiden lisäys tuprauttaa vielä erittäin nokiset savut piipusta lisäyksen jälkeen. Sen ansiosta puunpolton päästöt ovat pudonneet minimiin. Palamista ei paranna kylmä toisioilmakaan, Lehikoinen sanoo. – Tämä on ratkaiseva ero rakoarinaan, jossa kaikki paloilma johdetaan puiden alle, mikä aiheuttaa puiden ylikuumenemisen ja siten jatkuvasti kiihtyvän hallitsemattoman puiden kaasuuntumisen. – Uunia hankittaessa kannattaisi aina tarkistaa tulipesän rakennusmateriaali, arinaratkaisu sekä polttaako tulisija puuta puhtaasti, jolloin päästöt ovat vähäiset. Paloilma tuodaan Kultaisen Tulen arinan alle joko huonetilasta tai suoraan ulkoa. Ensimmäinen pesällinen sytytetään puitten alta, ja kun se on syttynyt, lisätään uusia puita ja keskellä oleva rakoarina suljetaan, jolloin puut eivät pääse kaasuuntumaan liikaa. Nunnanlahden Uuni Oy on saanut vastaanottaa kansainvälistymispalkinnon. l Teksti: Timo Elo Mikä Kultainen Tuli NunnaUunin patentoima Kultainen Tuli -palomenetelmä tuottaa erittäin korkean kuumuuden, jossa puut kaasuuntuvat tasaisesti ja palavat siksi hyvin. Tulisijat poikkeavat toisistaan vain arinarakenteen osalta Kuva: Juhani Lehikoisen arkisto. Näin savukaasujen hiukkaspäästöt ja epäpuhtaudet ovat minimissään, Juhani Lehikoinen kertoo. – Arinakeksinnön ansiosta puunpolton päästöt ovat pudonneet minimiin, mikä myös täyttää taajamaympäristön asettamat tiukat vaatimukset. 24 Tuli -menetelmän. Sisällä tuvassa takka roihuaa täysillä
25. kaikkeen ruuanlaittoon korvaamaan perinteiset rasvat hiusten ja ihonhoitoon ihottumiin ja haavaumiin teehen ja kahviin aurinkosuojaksi eodorantiksi lemmikkien hyvinvointiin hierontaöljyksi intiimialueelle limakalvojen hyvinvointiin ja liukuvoiteeksi Aloita kuivaharjaus jalkapohjista reippain, pyörittävin liikkein. Erinomainen puhdistava ja mineraalirikas kylpy hoitaa sekä jalkojen ihoa että varpaidenkynsiä. Suola-sitruuna -kuorintaa neuvotaan tekemään vähintään kerran viikossa. Kokeile shampoopesun ja huuhteluaineen jälkeen viimeisenä vesihuuhteluna. Ja joka ilta huolellinen voitelu ravitsevalla, rasvaisella voiteella. Jatka harjaamista, kunnes ihosi on ruusunpunainen, lämmin ja hohtava. Purista varpaat koukkuun siten, että pyyheliinan kulma pysyy varpaissasi. Sitruunalla ja suolalla kirkkaat kyynärpäät Koonnut: Reetta Ahola Ekovinkit Kyynärpäät ovat usein yksi kauneuden heikoimmista kohdista. Tämä yksinkertainen, mutta ihmeitä tekevä nuorennuskäsittely vie päivittäin aikaa 5–10 minuuttia. Kuivaharjauksen jälkeen on hyvä ottaa suihku tai hieroa ihoa märällä sienellä tai pyyhkeellä, jotta kuolleet ihosolut saadaan pois iholta. Kuivaharjaus, ihmeitä tekevä nuorennuskäsittely Suolakylpy kynsille Liota kolmeen litraan lämmintä vettä noin kolme ruokalusikallista puhdistamatonta meritai kristallisuolaa. Kookosöljyn useita käyttötapoja Pyyheliinajumppa norjistaa nilkat Tartu varpailla pyyheliinaan. Bruneteille sopii nokkosvesi hiusten huuhteluvedeksi. Ikiblondi kamomillateellä Kamomillateellä huuhtelu ylläpitää vaaleiden hiusten vaalea väriä. Sisäisesti nautittuna kamomillatee rauhoittaa. Käsittele samoin koko kehosi: jalat, käsivarret, kädet, selkä, vatsa, rintakehä ja kaula. Nosta sitten pyyheliinajalkaa polven korkeudelle viisi kertaa. Suolakylpy sopii hyvin myös käsikylvyksi. Kuoriva hieronta suolalla ja sitruunalla kirkastaa kyynärpäiden ihoa. Vaikea, mutta äärimmäisen tehokas liike. Tämä yksinkertainen, mutta ihmeitä tekevä nuorennuskäsittely vie päivittäin aikaa 5–10 minuuttia. Liota jalkoja merisuolakylvyssä 15–20 minuuttia
26 Kuunkierto vaikuttaa kasvuun Yläkuulla kannattaa istuttaa uutta, alakuulla kitkeä pois turhaa Vanha kansa tunsi arjen toimissaan kuunkierron merkityksen, mutta monelle nykysuomalaiselle kuunkierron vaikutus jokapäiväiseen elämään on huonosti tunnettu.
27 Kuunkierto vaikuttaa kasvuun
Jos siemenpussissa luvataan 100 prosentin itävyyttä, voi puutarhaharrastajalle olla aika yllätys, että joinakin päivinä Itävyys vaihtelee paljon kuunkierron mittaan. 28 N ousevaa kuuta nimiteään myös yläkuuksi ja laskevaa alakuuksi. Nouseva kuu suosii kasvua Nousevan kuun aikana istutettu kasvi kukoistaa, tuottaa hedelmää ja voi kaikin puolin hyvin vähemmällä lannoittamisellakin. Pöyhönen on perehtynyt kuunkiertoon suomalaisessa kansanperinteessä. Yläkuulla kaadettu puu kestää seinässä ja lattiassa vuosisatoja, se ei juuri halkea, ja sen solukko jää vahvaksi ja kulutusta kestäväksi. Taivaalla kuunsirppi tulee näkyviin 12 päivässä, ja alkaa kasvaa D-kirjaimen muotoisesta kaaresta puolikuuksi ja siitä täysikuuksi, jolloin yläkuun jakso päättyy. Nousevan kuun aika on otollista kaikelle maanpäälliselle kasvulle. Toisin sanoen nousevan kuun aikana kannattaa istuttaa esimerkiksi kukat, puut ja nurmikko. – Itävyys vaihtelee paljon kuunkierron mittaan. – Kuunkierrolle on monia eri nimiä ja toisaalta esimerkiksi vanha kansa puhuu taivaallisesta kuusta erotuksena almanakan kuukaudesta eli kirjakuusta. Olennaista on muistaa, että kuukausi jakaantuu kahden viikon jaksoihin, joista toinen on nousevan kuun ja toinen laskevan kuun aikakautta. Tähtitieteilijöille uusi kuu on ajanjaksona yksi päivä, kun vanha kansa puhuu taivaallisesta kuusta mikä tarkoitti koko kasvavan kuun kahden viikon jaksoa. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että kaikki elävä solukko kasvaa yläkuun aikana, on kyse sitten nurmikosta, kukista puista tai hiuksista, Anne Pöyhönen Yläkuu Kustannuksesta sanoo. Kun kuu kasvaa, niin leipätaikina nousee paremmin. Yläkuu kustantaa tietokirjoja eri aiheista. Kun juures on istutettu oikeaan aikaan, on satokin kohdallaan.. – Kuunkierto on 29,5 päivää eli kierto ei ole kalenterikuukauden mittainen, mikä sykli osaltaan voi sotkea kuunkierron mieltämistä. Yläkuulla istutettu vanhempikin siemen itää ihmeen hyvin. Sen sijaan laskevan kuun aika on oikea istutusaika juureksille, koska tuolloin kasvu menee maan sisään. – Joskus tähtitieteilijät ovat ihmetelleet, miten kaiken istutuksen ehtii tehdä yhdessä päivässä, Pöyhönen naurahtaa
Rikkaruohot pois alakuulla Laskeva kuu on sen sijaan oikea aika esimerkiksi rikkaruohojen kitkennälle. Nyt ei kannata kylvää sellaista, mikä ei tarvitse kuukausien esikasvatusta, vinkkaa Pöyhönen. Kaikki kasvu lähtee yläkuulla eli nousevalla kuulla nopeasti liikkeelle. Hyvä vihta syntyy juhannuksen jälkeen yläkuulla eli nousevalla kuullkatkaistuista vitsaksista. Tehokkainta on kitkeä ne laskevan kuun aikana. Jos istutus on pakko tehdä sinä päivänä,. Kuunkierto vaikuttaa kasvuun samalla tavalla joka puolella maailmaa. – Pelkkä siirtäminen uuteen paikkaan tai kääntäminen vain ympäri yläkuulla voi auttaa uuden kasvun lähtemään liikkeelle. Laskeva kuu on myös oikea hetki lannoitukselle, koska tuolloin lannoite imeytyy maaperään. Kun kastelee näinä päivinä, kasvi pysyy pitempään hyvänä ilman jokapäiväistä kastelua. – Kun kasvilla vain on silmu katkaisukohdan alapuolella, alkaa nouseva nestevirtaus avata sitä ja tehdä uutta kasvua. Esimerkiksi Keski-Euroopassa kuunkierron vaikutukset tunnetaan ja monet ammattija harrastelijaviljelijät ainakin jossain määrin sitä noudattavat. Syksyllä paljastuva totuus kertoo, että mukulat ovat jääneet säälittävän pieniksi. Jos tämän leikkauksen tekee vastakkaisella kuunvaiheella, voi kasvi jäädä tyngäksi vuosien ajaksi tekemättä juurikaan uutta kasvua. Kastelu on parempi yläkuulla ja täysikuulla kuin alakuulla. Jos kotona on huonekasveja, jotka ovat kasvaneet liian korkeiksi, ne voi katkaista aivan yläkuun alkupäivinä. asti. 29 alakuun loppupuolella itävyys on huono. Juuresten osalta pitää toimia päinvastoin ja istuttaa esimerkiksi peruna laskevan kuun aikana eli täysikuun jälkeen. Kyse ei ole huonosta lannoituksesta tai siemenperunasta, vaan huonosta istutusajankohdasta. – Juuri ennen täysikuuta olevat vesipäivät ovat erityisen hyviä, sillä silloin täysikuun läheisyys vielä lisää kasvin kykyä imeä vettä Nousevan kuun aikana istutettu kasvi ja voi kaikin puolin hyvin vähemmällä lannoittamisellakin. Kasvit voi myös viedä kellarista ikkunalle, että aloittavat uuden kasvukauden. Meillä ei näitä kalentereita oikein ole. käyttöönsä. Etelätuuli tuo mukanaan mibrobeja, kosteutta ja ravinteita, mutta pohjoistuuli on kylmä ja kuiva. Nousevan kuun aikana istutetun perunan maanpäälliset osat kasvavat hienosti ja peruna näyttää oikein hyvälle. – Toisaalta aleneva kuu ja etelätuuli on yhdistelmä, jolloin pitää miettiä, kumpi ilmiöis tä on voimakkaampi ja kannattaako istuttaa vai siirtää istutusta muutamalla päivällä. – Suomessa tieto on ollut vanhalla kansalla ja se on aikoinaan kulkenut suullisena perimätietona, mutta kukaan ei ole sitä aikaisemmin kirjoitettuun muotoon saattanut, minkä takia tuntemus on meillä yleisesti vähän heikkoa. – Jos rikkaruohoja kitkee nousevan kuun aikana, ne vain haaroittuvat ja saavat lisää kasvuvoimaa. Silloin harrastaja voi joutua latvomaan taimia. Huonekasveille voi vaihtaa multia täysikuuhun. – Lämpimässä ja hyvin valaistussa sisätilassa kasvi on yläkuulla valmis uuteen kasvuun. – Se on myös pysyvä ilmiö, johon eivät vaikuta se enempää ilmastonmuutos kuin muutkaan sääolosuhteet. Euroopassa on lehdissä esimerkiksi kalentereita, joissa vaikkapa puutarhaharrastajia muistutetaan oikeista istutushetkistä. Toisaalta yläkuun kylvö itää niin nopeasti, että taimet voivat ehtiä kasvamaan liian isoiksi ennen kuin kevät tulee ja pihalla tai lämmittämättömässä kasvihuoneessa on niille kasvupaikka valmiina. Kasvi reagoi ja tunnistaa häiriön sen suhteen, että ilmansuunta on vaihtunut ja valo tulee toisesta suunnasta. Etelätuulella kannattaa istuttaa. Minun kustantamani kirjat ovat olleet kymmenen vuotta saatavilla. Pitkän esikasvatuksen vaatimia kasveja kannattaa kylvää yläkuulla, ja ottaa pistokkaita kasvamaan vesilasiin. Laskevan kuun aikana istutettu kukka ei kukoista pitkään, eikä puu tuota hyvää hedelmäsatoa, vaikka olosuhteet olisivatkin muuten hyvät ja maaperä lannoitettu. Laskevan kuun aikana istutetut perunapelto voi näyttää hyvinkin kituliaalta, mutta syksyllä maassa on isot mukulat. Sen sijaan yläkuulla vanhempikin siemen itää ihmeen hyvin. Kun useampi silmu avautuu, haaroittuu kasvi hyvin. Pakkanen ja lumi ja talvinen luonto ei ole eivät ole esteenä kasvulle. Joka puolella maailmaa Pöyhönen muistuttaa että kuunkierto vaikuttaa samalla tavalla joka puolella maailmaa
Vaikuttaa myös leivontaan Kuunkierto näkyy myös esimerkiksi mausteissa. Jos oli laskeva kuu eli alakuu, puu halkeaa kuivuessaan, on herkempi kosteuden vaihteluille, ja alkaa nopeammin lahota. Puulla on suuri juuristo syvällä maassa. – Lehtipuu kannattaa kaataa alenevan kuun aikana, havupuut antavat tässä suhteessa enemmän valinnanvaraa. – Helmikuun lopulla oli tämän talven viimeinen hyvä jakso rakennuspuun ja hirsiksi aiottavien puiden kaatoon. – Maali kuivuu yläkuulla hitaammin, ja levittyy epätasaisemmin. Rakentamisen töissä kannattaa ottaa huomioon, että yläkuulla kosteus jää pintoihin ja rakenteisiin sitä paremmin, mitä lähempänä täysikuuta ollaan. Jos valmistuksessa tarvitaan sellaista puuta, mikä ei saa käytettäessä sälöillä tai haljeta, kuten vaikka kirveen varsi, pitää puu kaataa yläkuulla. Polttopuut on hyvä tehdä ennen kevätpäiväntasausta suuressa osassa maata. – Jos puun katkaisee ja pilkkoo kun sen nestekierto on voimakkaimmillaan, ei puu kuivu missään olosuhteissa katon allakaan, vaan ainoa keino kuivata puu olisi konekuivaus. Tämä kuunkierto oli jälkimmäinen sydäntalven ”kuu”, jolloin hirret piti hakea kansanperinteen mukaan metsästä aina talvisydämen yläkuun aikaan. – Lehti pysyy ja vihtaa voi käyttää useita kertoja. Lehtipuu halkeaa paremmin kaatamisajankohdasta riippuen, koska puun syyt ovat joko irti toisistaan tai kiinni toisissaan. Se säilyy kauemmin kovettumatta. Jos puun katkaisee ja pilkkoo sen nestekierron ollessa voimakkaimillaan, ei puu kuivu missään olosuhteissa katon allakaan. – Tämän tietävät monet kampaajat ja parturit. – Jos esimerkiksi yrtti on kerätty nousevan kuun aikana, se säilyy vihreänä, maukkaana ja vahvatuoksuisena vielä kuivattuinakin, mutta alenevan kuun aikana kerätty mauste kellastuu ja sen muutkin ominaisuudet laimenevat. Kaada oikeaan aikaan Pöyhösen mukaan entisajan talkoille yksi syy oli saada työ tehtyä oikeaan aikaan. Pohjoistuulella sen sijaan kannattaa kitkeä rikkaruohot. Molempia on saatavina ympäri vuoden. Lehtipuiden nestekierto on voimakasta, havupuissa pihka aikaansaa sen, että puu palaa paremmin. Yläkuulla eli nousevalla kuulla kaadettu puu kestää seinässä ja lattiassa vuosisatoja, se ei juuri halkea, ja sen solukko jää vahvaksi ja kulutusta kestäväksi. – Pohjois-Suomessa tämä tieto on säilynyt monin paikoin ja on osa joidenkin paikallisten yrityksen osaamista. Kun rungon yh teys juuriinsa katkeaa, katkeaa myös yhteys maahan, sen nestevirtauksiin ja aineenvaihduntaan. Samoin polttopuut kannattaa sahata kun puun nestekierto on ehtynyt. Kun tekee kerran kunnolla, ei tarvitse yhtenään korjata. l Juhani Karvonen Suomessakin kuunkierron vaikutukset tunnetaan ainakin jossakin määrin ja monet ammattija harrastelijaviljelijät ainakin jossain määrin noudattavat sitä. – Väärään aikaan kaadettua puuta kun ei saa jälkikäteen parannettua. Myös Hämeen Hauholla ja Lahden seudulla vanhojen puuseppien keskuudessa on tämä tietämys pidetty yllä. – Leipä kohoaa hyvin ja on tuoretta syötävää pitkään. Sitkein aika on yläkuun puoliväli, eli kasvava puolikuu. Myöhemmin tehdystä vihdasta varisevat lehdet heti ensimmäisellä kylpykerralla. Yläkuulla kaadettu puu on sitkeää, ja sen huomaa polttopuita tehdessä tai puuta muuten halkoessa. Jokainen voi kaupassa käydessään katsoa lasisista maustepurkeista, onko mauste laadukasta vai ei Kun kuu kasvaa, niin leipätaikina nousee paremmin. Puiden kaato Vihdantekijät tietävät että hyvä vihta syntyy juhannuksen jälkeen yläkuulla eli nousevalla kuulla katkaistuista vitsaksista. Jokainen haluaa polttaa takassaan kuitenkin kuivaa puuta.. 30 ei sato ole varmuudella niin hyvä kuin se olisi ihanneolosuhteissa. Yläkuulla leikatut hiukset kasvavat jatkossa nopeammin ja terveempinä. Tämä sopii lehtipuusta tehdylle polttopuulle. –Sitä on hankalampi höylätä, joten puusepänpuu kannattaa ottaa vasta vähän täysikuun jälkeen, jolloin tikkuaminen vähenee. Kosteusalttiit työvaiheet olisikin parempi tehdä vasta alakuun puolella, varsinkin sellaisiin rakenteisiin, joiden purkaminen ja kuivattaminen myöhemmin on mahdotonta. Hiustenleikkuupäivät, kastelupäivät eli vesieli lehtipäivät, kylvöt, istutukset, rikkaruohon kitkemiset, vihdan eli vastan teot, yrttien keruut, joulukuusen kaato sekä monet muut työt on merkitty Wanhan ajan Kuukalenteriin 2018 ja myös Kuu ja sää Päiväkirjaan 2018 valmiiksi kunkin päivän kohdalle. Puun solukko jää siihen asentoon, missä se kaatopäivänä oli
E-vitamiini poistuu kokonaan alkion poistamisen myötä. Jos kaupan jauhoilla pääset yhtä hyvään lopputulokseen, voit palauttaa myllyn. Pintakuori Ulkoinen jyvänkuori Sisäinen jyvänkuori Varsinainen siemenkuori Siemenkuori Aleuronikerros viljamyllyt Viljajyvän alkio Alkion ravintosolukko (runsaasti rasvaa ja valkuaista) Alkion juuristoalku Alkion lehti-itiöt Alkion suojapeite Alkion kilpikerros Jyvän ydinkerros ( Endosperm eli ydinosa) Vakuaisravinto tärkkelysrakeiden välissä Ajo-ohje: moottoritien Roution rampilta suuntaan, ja siitä vielä oikealle Jantoniemen suuntaan 3 km. (019) 338 164, 0500 316 119 aro@energian.net Huom! MYÖS AMMATTIMALLIT Tutustu lähemmin: www.energian.net tai www.viljamylly.fi Estät härskiintymisen, kun jauhat vain kerralla tarvitsemasi määrän. Kaikelle rasva-, proteiinija hiilihydraattiaineenvaihdunnalle tärkeitä B-ryhmän vitamiineja tarvitaan myös kivennäis ja hiven-aineiden imeytymisen varmistamiseksi. www.energian.net Kuvan esittämä 7-kerroksinen rakenne säilyttää ja suojaa jyvän vitaaliaineet niin kauan kuin kuori on ehjä. Ravinteiden hävikki valkojauhoa tehtäessä on useimpien tärkeiden vitaaliaineiden osalta 70-100%. B-vitamiinien puutostila voi aiheuttaa kaikkia mahdollisia ajateltavissa olevia vaivoja tai sairauksia. B-ryhmän vitamiinit ovat joko herkkiä tai erittäin herkkiä hapen ja valon vaikutukselle. Vilja säilyy vain jyvinä, ei jauhoina. lämpösuojattu teollisuusmoottori Tärkkelysrakeet (hiilihydraatit) Soluseinämät Aleuronikerros (valkuaisja öljykerros) Ydinosa (Endosperm) ulkopuolinen kerros Siemenkuori Siemenkuori jyväkuori (Endokarp) Varsinainen siemenkuori Jyvänkuori Sisäinen jyvänkuori Ulkoinen jyväkuori (Edikarp) Pintakuori (Edidermis) Värekarvat Kuori sisältää runsaasti valkuaista, rasvaa, kivennäis-aineita, hivennaineita, B-viramiineja ja kuituja. Jyvän lesekerros sisältää runsaasti B-ryhmän vitamiineja, kivennäisaineita ja proteiinia. Alkio sisältää B-ryhmän vitamiineja, Aja E-vitamiinia, tyydyttymätöntä rasvaa ja proteiinia. Vehnänjyvän pitkittäisleikkauskuva ENERGIANSÄÄSTÖ OY Jantoniementie 167, 08350 Lohja puh. Esim. Valkojauhot säilyvät pidempään, mutta mitä säilyttämisen arvoista valkojauhoissa on. Siksi jyvä tulisi rikkoa vasta silloin kun sitä todella tarvitaan. Saat vuoden jokaisena päivänä lisäaineetonta uutisjauhoa, jossa luonnolliset vitamiinit, kivennäisaineet, hivenaineet ja entsyymit ovat tallella, ja siksi maku ja jauhon ravintovaikutus on vertaansa vailla
Yrteistä varsinkin timjami, rosmariini, salvia, minttu ja persilja käyvät sipulin makupareiksi. Jonkin verran näitä sulfidipitoisia aineita vapautuu jo sipulia pilkottaessa. Vasta vuonna 2015 Suomessa saavutettiin omavaraisuus rukiin suhteen eli kotimainen tuotanto vastasi vuosittaista kulutusta. Jo nyt suurimpien suomalaisten rehuvalmistajien lypsylehmien täydennysrehuissa soija on korvattu muilla valkuaislähteillä. Tarvitaan ammattitaitoisia viljelijöitä ja koko ruisketjun yhteistyötä, jotta kansallisherkkumme voi jatkossakin olla kotimaista, Pro Ruis -yhdistyksen puheenjohtaValio ottaa askeleen kohti ympäristöystävällisempää maidontuotantoa ja lopettaa kokonaan soijan käytön lehmien ja nuorkarjan ruokinnassa. Ekologinen sipuli yhä suositumpi Sipulin suosio jatkaa kasvamistaan. Syitä on monia. Samalla se on myös ihmisten tärkein kasvivalkuaisen lähde. Juuri tämä saattaa itkettää. Sipulin käytön monipuolisuudelle on vaikea löytää vertaista. Paras keino estää kyyneleet, on käyttää terävää veistä viiltoliikkein, jolloin ei tule ruhjoneeksi sipulia. ja Heli Anttila painottaa. Sipuli on ekologinen aines, eikä sen hintakaan hirvitä. Säännöllinen sipulin syönti on kaiken lisäksi hyväksi terveydelle. Valion vastuullisuusajatteluun kuuluu, että emme syötä eläimille ihmisravinnoksi sopivaa ruokaa, Valion alkutuotantoja maidonhankintajohtaja Juha Nousiainen sanoo. 32 Suomalaiset syövät eniten ruista koko maailmassa, vuosittain näin 16 kiloa henkilöä kohti. – Rukiin terveysvaikutuksia tutkitaan paljon meillä ja maailmalla. Ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys, että ruisleipä leivotaan kotimaisesta rukiista. Tutkimukset osoittavat, että nurmisäilörehuun perustuvassa ruokinnassa rypsirouhe on soijaa parempi täydennysvalkuaisrehu lypsylehmille. – Ruissato riittää hienosti kattamaan kotimaisten leipomoiden tarpeet aina uutteen satoon 2018 asti. Ruisleivän kulutus per asukas on Suomessa maailman korkeimmalla tasolla. Vuonna 2017 ruissato 116 miljoonaa kiloa oli suurin kokonaissato lähes 30 vuoteen. Viime vuonna Suomen kansa valitsi ruisleivän kansallisruoaksemme. Sipulin hyvien makuominaisuuksien salaisuus on umami. Sipulin maun salaisuudet Sipulit saavat tyypillisen makunsa aromaattisista öljyistä, jotka sisältävät rikkiyhdisteitä. – Soija on maailmanlaajuisesti tärkein eläinten valkuaisrehu. Maidontuotantoketju luopuu soijasta Koonnut: Reetta Ahola Ekouutiset Ruista ranteissa ja sydämissä. Rukiin puolesta puhuu terveellisyys. Soijasta vapaa maidontuotantoketju on Valiolle lisäarvotekijä kansainvälisillä maitomarkkinoilla, joilla myös asiakkaat velvoittavat meijeriyrityksiä vähentämään maitotuotteiden ympäristövaikutuksia. Sipulin maku on paikallaan lähes ruokaan kuin ruokaan. Umami tehostaa ja tukee ruoan omia makuja ja aromeita. Soijasta luopuminen on yksi konkreettinen toimenpide Valion laajassa vastuullisuusohjelmassa. Täysjyväruis näyttää antavan suojaa muun muassa sydänja verisuonitauteja sekä hormonivälitteisiä syöpiä vastaan, Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen kertoo. Umami on perusmaku siinä missä hapan, suolainen, karvas tai makeakin. Eurooppalaiseen maidontuotantoon verrattuna soijan ravitsemuksellinen merkitys on suomalaisille lehmille vähäinen. Valiolaisilla maitotiloilla soijaa on tähän asti käytetty vähäisiä määriä vasikoiden ruokinnassa, ja päätöksen myötä soijan käytöstä luovutaan kokonaan. Se liittoutuu hyvin muiden mausteiden ja yrttien kanssa. Myös lehmien ravitsemukseen liittyvät perusteet tukevat soijan rehukäytöstä luopumista
Valitse erilaisia sipuleita Maailmalla viljellään useita kymmeniä erilaisia sipuleita. 33 Myös inkivääri, sienet, peruna ja juurekset pitävät sipulista, samoin miltei kaikki kasvis-, lihaja kalaruoat. Voit jättää marjamämmin uuniin hautumaan 50 asteeseen ja samalla voit panna vuoan päälle kannen. Pidä kattila ensin suurimmalla lämpötilalla ja vähennä lämpö ykköselle sitten, kun liemi kiehuu. Tai hienonna nokkoset valmiiksi käyttökuntoon ennen pakastamista. Neljän sipulin keitto 4 henkilölle 2 isohkoa sipulia 4 salottitai ryvässipulia 1 purjo 3 valkosipulinkynttä 2 rkl rypsiöljyä (tai puolet öljyä, puolet voita) 1 rkl vehnäjauhoja 1 l vahvaa liha-, kanatai kasvislientä 2 kokonaista neilikkaa 1 rkl tuoretta, hienonnettua timjamia mustapippuria myllystä suolaa 2 rkl portviiniä tai madeiraa Kuori, puolita ja viipaloi sipulit. Ota mukiin 3 rkl vehnäjauhoja ja puoli mukillista vettä. Vahdi koko ajan, maito kiehuu nopeasti yli. Resepti: Irma Rissanen, Jyväskylä. Nosta ne kuumina keiton pinnalle suoraan lautasille. Kuullota sipulit tilavassa, paksupohjaisessa kattilassa kuumassa öljytilkassa läpikuultaviksi ruskistamatta. Ota litra maitoa kattilaan, kuumenna ja sekoita joukkoon vehnäjauhoseos. Mausta portviinillä tai madeiralla ja tarkista maku. Keväällä on ihana kerätä nokkosia. Tavallisen, keltaisen ruokasipulin rinnalla voi kokeilla myös punasipulia, valkosipulia, purjoa, ruohosipulia, salottija ryvässipulia, makeaa sipulia sekä salaattija jättisipuleita. Pidä nokkoset hetken siivilässä ja juoksuta kylmää vettä päälle. Ripota joukkoon jauhot ja kiehauta sekoitellen. Ruispuuron keitto-ohjeet löydät ruisjauhopussin kyljestä. Lisää joukkoon kristallisuolaa maun mukaan ja hiukan tavallista hienoa sokeria. Ruisjauhoilla on tapana vetelöityä. Jos liemi on mielestäsi liian ohutta, voit tehdä vehnäjauhoseosta lisää ja sekoittaa joukkoon. Blinien lisäkkeeksi ja mätitarjoiluun kannattaa valita mietoa, makeaa sipulia tai huuhtaista voimakas sipulihakkelus siivilässä. Kuumenna maltillisesti Sipuli on hyvä kuullottaa kypsäksi lempeästi, kärventämättä. Kotimaisia sipuleitakin löytyy monenlaisia. Lisää neilikat, timjami ja pippuria. Sekoita juoksevaksi. Hauduta keittoa 40 minuuttia. Kversetiini ehkäisee virusten ja bakteerien hyök käyksiä. Maun tulee jäädä tasapainoiseksi, hieman makeaksi. Vinkki: Voit tarjota lisäksi kuumassa uunissa juustoraasteella kuorrutettuja leipäviipaleita. Jos mämmi on mielestäsi liian vetelää, lisää hieman perunajauhoja vedessä sen joukkoon. Resepti: Irma Rissanen, Jyväskylä. Lisää keittoon kevyesti ryöpättyjä uuden sadon nokkosia tai ota kuivattua nokkosta 2 rkl ja sekoita keiton sekaan. Pesaise ja lämmäytä ne nopeasti kuplivassa vedessä. Ohjeen hän on saanut perinnökseen isoäidiltään, Tyyne Rahkilalta. Sipulin merkitys terveydelle Sipulin terveyshyödyt aiheutuvat sen sisältämistä suojaravintoaineista ja flavonoideista. Jos haluat marjamämmistä imelämpää, voit lisätä joukkoon jotain imelämpää hilloa, esimerkiksi omenahilloa ja antaa senkin hautua. Ruisjauhot kypsyvät hitaasti. Niiden on hyvä olla kauan uunissa. Sipulin merkittävin antioksidantti on kversetiini. Vihreä nokkoskeitto. Jos puuro on liian paksua, niin lisää puolukkahilloa ja pidä vähän aikaa uunissa. Salaatteihin sipulit on hyvä aina marinoida öljy-viinietikkaseoksessa, koska kaikki eivät voi syödä raakaa sipulia. Lisää puuron joukkoon 1–2 dl puolukkahilloa ja kaada mämmi uunivuokaan ja työnnä se uuniin 150 asteeseen. Pidä siellä tunnin verran ja katso, tuliko liian vetelää. Muistetaan kerätä nokkoset aina puhtaalta paikalta. Litistä nokkoset litteiksi ja pane muovipussiin ja pakasta. Pane vähemmän suolaa kuin mitä ohjeessa sanotaan. Osana kasvispainotteista, monipuolista ruokavaliota sipuli alentaa kolesterolitasoa, vahvistaa immuunijärjestelmää ja auttaa ehkäisemään sydänja verisuonisekä syöpäsairauksien kehittymistä. Terveellinen puolukkaherkku Keitä ruispuuro, johon lisäät puolukkahilloa. Kaada vähin erin koko ajan sekoittaen mukaan neste
“Luterilaisuus vaikuttaa suomalaisiin jopa tiedostamatta, myös niihin, jotka eivät kuulu kirkkoon”. Esimerkiksi aronian ja marjatuomipihlajan marjoja on alettu käyttää ravinnoksi aikaisempaa enemmän. Tähkät varsineen voi kerätä sisälle koristeeksi. Yle Uutiset käsitteli samaa aihetta viime syksynä 29. Hyötyä ja huvia Johtuuko luterilaisuuden vaikutuksesta vai mistä, myös kasvimaalla me usein tavoittelemme ennen kaikkea hyötyä. lokakuuta liittyen siihen, että Martti Luther naulasi uskonpuhdistuksen aloittaneet teesinsä Wittenbergin kirkon oveen 500 vuotta sitten. Koristekasveista on tosin viime aikoina opittu ottamaan enemmän myös hyötyä. Monelle oma kasvimaa on lähtökohdaltaan ennen muuta huvia. Kaiken syötävän voisi ostaa myös torilta, kaupasta tai rekopiiristä, mutta tekee hyvää niin henkisesti kuin fyysisesti, kun saa möyriä mullassa. 34 Kaiken ei tarvitse olla järkevää Viherpeukalon päähänpistot J os on oma kasvimaa, vain mielikuvitus on rajana, mitä siinä voi viljellä. Tai ei ihan niinkään. Juuri tämän lähtökohdan kanssa on tietyllä tavalla ristiriidassa se, että lähes kaikki viljeltävät kasvit valitaan usein ennen muuta hyödyn perusteella. Esimerkiksi yhden neliön spelttimaa on kaunis seurattava syksystä syksyyn. “Suomalaisen järki-ihmisen maailma on erityisen kapea. Esteet korvien välissä Jyrkkää jakoa hyötykasvien ja koristekasvien välillä voi hälven. Meillä on alitajunnassa kerrostumia täynnä uskomuksia siitä, mitä pitää tehdä ja mikä on sallittua.” Näin sanoi tunneterapeutti Elina Jaatinen Ekoelon 6/17 haastattelussa. Mahtaako luterilaiseen hyötyajatteluun perustua myös se, että kasvit jaetaan kahteen eri ryhmään; hyötykasveihin ja koristekasveihin
Iloa silmälle ja toivoa uudesta keväästä mielelle.. Viiden neliön ruismaa marraskuun alussa 2017. 35 Se oli sattuman kautta syntynyt ahaa-elämys, että myös kasvimaalla voi olla viljaa
Spelttiä ja syysvehnää kylvin kumpaakin pari neliötä. Ihme kyllä, vasta pari vuotta sitten älysin laajentaa syysviljojen valikoimaa myös spelttiin ja syysvehnään. Syysviljat olen aidannut, sillä muuten niistä saisivat iloa myös peurat ja kauriit. oli ollut osa isommasta ruispellosta. Se oli sattuman kautta syntynyt ahaa-elämys siitä, että myös kasvimaalla voi olla viljaa kuten ruista. Syysvehnää syön elokuussa tuoreena samaan tapaan käsin puituna kuin ruista. Viherpeukalon ainoat rajoitukset ovatkin usein korvien välissä. Saisi niistä varmaan seppeleenkin. Aika ryhtyä keräämään ensimmäiset öljyhampun siemenet. Kohta kolmekymmentä vuotta on rukiinviljelyni jatkunut. Mikään muu ei estä kokeilemasta vaikka kuinka hulluja päähänpistoja siinä, mitä kaikkea voi viljellä. Varsia tähkineen voi kerätä talveksi sisälle koristeeksi. 36 Mitään hoitoa syysviljat eivät tarvitse kylvämisen ja aitaamisen jälkeen. Tontti oli juuri ostettu ja kasvimaan paikalla Onko spelttiä kauniimpaa viljaa. Mikä ilo on jo syyskuun alussa päästä uuden kesän toukotöihin ja sen jälkeen syksyn mittaan seurata, miten uusi verso alkaa vihertää ja miten kuura ja lumi peittelee rukiin talviuneen! Keväällä saa seurata, kuinka ruis lähtee hyvään kasvuun jo heti huhtikuussa, kun ilmat lämpenevät. tää myös siten, että alkaa viljellä ainakin osaa hyötykasveista yhtä paljon kauneuden ja muun ilon vuoksi kuin ravinnon takia. Aidat otan pois kesän alussa. Viime syksynä kylvin ruista noin viisi neliötä. Tuoreen rukiin ja vehnän syöLuonnonniityllä kasvaa villiintyneitä puutarhamansikoita.. Koska kylvän uudet syysviljamaat aina eri kohtaan kuin edelliset, voin jättää sen kesän viljaa pystyyn paikalleen. Juhannuksen aikoihin voi ihastella heilimöintiä ja heinäkuussa pääsee herkuttelemaan tuoreilla käsinpuiduilla rukiinjyvillä. Oma vapautumiseni luterilaisuuden hyötyajattelusta alkoi vuonna 1989, kun kylvin kasvimaalleni muutaman neliön ruismaan. Vehnä maistuu erityisen hyvältä syyskuussa, jos on ollut kosteaa ja jyvät ovat jo hiukan itäneet. Spelttiä ja syysvehnää Ruisharrastustani on kestänyt kohta kolmekymmentä vuotta. Puinnin jäljiltä oli jäänyt reunoille juuri sen verran tähkiä puimatta, että niistä pystyi kylvämään uuden “halmeen”
minen sellaisenaan tai jogurttiin sekoitettuna on sekin ennen muuta henkinen nautinto. Tontilla kasvaa ilahduttavan paljon vuohenputkea ja voikukkaa. Muutaman vuoden ajan olen ymmärtänyt kerätä villivihanneksia. Monen vuoden ajan niitin sen kohdan aina syyskesällä, kunnes kymmenisen vuotta sitten tajusin, että antaa horsman pitää tämä noin kymmenen neliön alue omana valtakuntanaan. Kessua Elonkierron esittelypuistossa Jokioisilla. 37 Kokeilla voisi myös öljypellavaa, tattaria ja kvinoaa. Kasvimaan kannalta syysviljoista on se hyöty, että kun vilja lähtee keväällä kasvuun ennen rikkaruohoja, pysyy se muutaman neliön ala mukavan rikkaruohottomana koko kesän. Mitään hoitoa nämä maat eivät myöskään tarvitse kylvämisen ja aitaamisen jälkeen. l Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä. Saisihan niistä himmeleitäkin. Koska kasvimaa on iso, läheskään kaikkea ei ehdi eikä jaksa aina muokata ja viljellä. Niitä ei märkänäkään jaksona vaivaa home eivätkä linnutkaan vaivaidu niitä ruohon seasta etsimään. Rahassakin säästö on marginaalinen. Tämä osaltaan auttoi horsmaa valtaamaan tuon nurkan. Ruislajikkeeni 80-luvulta on pitkää, joten oljet antavat myös hyvää lannoitusta. Se alkoi syntyä ihan sattumalta ja niin syntyi myös horsmaniitty. Alue saa olla omassa onnessaan ilman viherpeukalon puuttumista. Viime keväänä kylvin neliön verran öljyhamppua ja tänä keväänä on suunnitelmissa laajentaa valikoimaa ainakin öljypellavaan, tattariin ja kvinoaan. Kun kasvimaan nurkalle yhteen paikkaan on alkanut kerääntyä siankärsämöä enemmän, siihen on nyt muotoutumassa erillinen puolen neliön siankärsämömaa. Kasvimaan yhteen nurkkaan alkoi ilmestyä horsmaa heti ensimmäisinä kesinä tontin ostamisen jälkeen. Syksyllä voisi kylvää syysrypsiä ja rukiin joukkoon ruiskukkaa. Erilaisia vanhan ajan rohdoskasveja olisi myös innostavaa kokeilla. Tuskin sillä on ravitsemuksellista merkitystä verrattuna siihen, että söisi vastaavan määrän leipää tai puuroa tai kaupasta ostettua viljamysliä. Kokeilijalle löytyy monenlaisia siemeniä pieniä määriä vaikka ekokaupoista. Horsma saa pitää kymmenen neliön aluetta kasvimaan nurkalla omana valtakuntanaan. Keväisin siitä voi kerätä hiukan “pohjolan parsaa”. Sopii myös kotipuutarhaan iloa tuomaan. Villejä kesymansikoita Omanlaisensa päähänpisto on ollut myös se, että osa kasvimaasta on tällä hetkellä luonnonniittynä. Ilman mitään hoitoa siitä on saanut kesäisin hyvän määrän herkkuja. Kimalaiset ovat kiittäneet. Myös siankärsämöä on mukavasti. Mitähän muuta hullua sitä vielä keksisi. Neliö öljyhamppua Nyt olen alkanut vapauttaa mieltäni yhä enemmän siinä, että myös kasvimaalla voi viljellä kaikkea sellaista, mitä yleensä vain ammattiviljelijöillä on isoilla hehtaareillaan. Tälle luonnonniitylle on karannut puutarhamansikoita viereisestä mansikkamaasta. Jo kymmenisen vuotta niitä on kasvanut villeinä luonnonkukkien seassa. Sitä hiekkamaata olen köyhdyttänyt lisää niittämällä ja estämällä apilaa valtaamasta sitä. Se on ravinteiltaan köyhin osa kasvimaasta ja samalla kuivin
Harrastus on imaissut nikkarin mukaansa niin täysin, että siitä on tulossa uusi ammatti.. 38 Harrastus innosti uuteen ammattiin Huonekaluille uusi elämä Jyväskyläläinen Merja Wetterstrand kunnostaa ja uudistaa vanhoja huonekaluja
Vanhat kalusteet inspiroivat Merja etsii kunnostusta kaipaavia huonekaluja kierrätyskeskuksista, kirpputoreilta ja Facebookin roskalavaryhmistä. Vanha sängynpääty nojailee seinään ja sen vieressä nököttää osiksi purettu pinnasänky, työpöydällä on hiomapaperinippuja ja poranteriä, muovipussissa maalipurkit odottavat vuoroaan. Wetterstrand kunnostaa vanhoja huonekaluja. Tylsä mäntyhylly muuntui uudistamalla lastenhuoneen katseenvangitsijaksi. – Ei tämä homma leiville lyö, mutta ei se ole tarkoituskaan – ainakaan vielä. Olohuoneen matto on kääritty rullalle ja keittiönpöydälle on levitetty ruuvinvääntimiä. Eteen on tullut lukuisia aarteita. Onhan tämä aika tilaa ja aikaa vievä harrastus, mutta sen parissa saan käyttää luovuutta ja mielikuvitusta. Hän hioo, maalaa ja kunnostaa muun muassa pöytiä, tuoleja, lipastoja ja sänkyjä. Se on taloudellisesti järkevää ja ekologista.. Hiomisja maalaustyön jälkeen perheen lapset saivat persoonalliset vuoteet. Minusta on turha ostaa uutta niin kauan kuin vanhaa voi kunnostaa ja muuntaa uusiin käyttötarkoituksiin. Harrastusta pienimuotoinen myyntityö kuitenkin rahoittaa, Wetterstrand toteaa. – Läheskään aina en etsi huonekalua johonkin tarpeeseen, Armeijan vanha kerrossänky löytyi kirpparilta kympillä. M erja Wetterstrandin, 38, kotona on kaikki vähän hujan hajan. Mielikuvituksella ja pienellä työllä risastakin pöydästä tai jakkarasta voi saada sisustuksen kiintopisteen. Osa kunnostetuista kalusteista jää omaan käyttöön, jotkut hän lahjoittaa ystäville ja muutamia projekteja päätyy myyntiinkin. – Aina kun perhe lähtee reissuun, minä kaivan projektit esiin. 39 Kun jyväskyläläinen Merja Wetterstrand näkee kirpparilla vanhan huonekalun, hän kohtaa mahdollisuuden
Älä osta uutta, kunnosta vanhaa Wetterstand innostui tuunaamaan huonekaluja jo viitisentoista vuotta sitten saatuaan käsiinsä vanhan puulipaston, josta hän halusi kunnostaa kauniin ja toimivan säilytyskalusteen. Haaveenani on perustaa yritys, jonka suojissa voisin kunnostaa ja muokata pienkalusteita ja sisustusesineitä. Wetterstrand kertoo huomanneensa, että kalusteiden uusiokäyttö kiinnostaa yhä useampia ihmisiä. Usein joutuu pyörittelemään peukaloita ja pohtimaan, miten pintaa kannattaisi käsitellä, jotta siitä varmasti tulee kaunis ja kestävä. Myöhemmin laatikko pääsi uudestaan kunnostettavaksi, kun Merja uudisti siitä lapsilleen lelulaatikon. Sama nainen tarjosi kunnostettavaksi myös vanhaa keinutuolia, mutta sitä en näin harrastelijana uskaltanut ottaa työn alle. Wetterstrand jatkaa, että huonekalujen tuunaaminen vaatii mielikuvitusta ja luovuutta: kykyä nähdä kuluneessa ja kärsineessäkin kalusteessa potentiaalia. Kunnostetut kalusteet on myös helppo saada uudestaan kiertoon. 40 vaan saan inspiraation, kun näen vanhan kalusteen, jonka voisi kunnostaa tai jota voisi käyttää varaosina johonkin muuhun projektiin. Myös työssäni aion käyttää kierrätysmateriaaleja ja suosia ympäristölle turvallisia maaleja ja työtapoja. – Nyt laatikko on jatkanut jo matkaa seuraavalle omistajalle. Monet kyseenalaistavat kulutustottumuksiaan ja etsivät käsityöharrastuksista vastapainoa työlle ja vapaa-ajalle. Viimeksi eilen liitin pinnasängyn jalat lipastoon, jonka pintakäsittelin uudenveroiseksi. Wetterstrand kertoo, että vanhoja huonekaluja on helppo löytää. Myyjänä pitkään työskennellyt Wetterstrand aloitti puualan perustutkinnon opinnot tämän vuoden alussa. Se on taloudellisesti järkevää ja ekologista. Varmaankin otan sen vielä kouluprojektiksi jossain vaiheessa. – Eräskin rouva osti minulta kunnostamani tuolin ja kiinnostui sitten myös lipastosta, jonka lupasin muokata hänelle vauvanhoitopöydäksi. Kuluneet mutta muotoilultaan kauniit ja tukevat jakkarat löytyivät Facebookin roskalavaryhmästä. – Isona minusta tulee puuseppä. l Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen ja Merja Wetterstrand. Netin kirppisryhmissä kauniita kalusteita annetaan jopa ilmaiseksi. Harrastus innosti koulunpenkille Huonekalujen tuunailu on Wetterstrandille niin rakas harrastus, että se on jopa innostanut vaihtamaan alaa. – Lisäksi tämä harrastus vaatii kärsivällisyyttä. – Uskon ihmisten heränneen kertakäyttökulttuurin älyttömyyteen. Onneksi netin keskustelupalstoilta ja -ryhmistä löytyy aina apua. Sipaus maalia, saranat ja kauniit sisustustarrat puhalsivat lootaan uuden elämän. Netin suosituissa tee se itse -ryhmissä keskustelu on vilkasta ja ideat vaihtuvat kiivaasti. Minusta on paljon mukavampaa nikkaroida jotain kuin vaikka lösähtää sohvalle katsomaan telkkaria. Uudistyön jälkeen ne kelpasivat taas käyttöön! Vanha ja kulunut voi kätkeä sisäänsä arvaamatonta kauneutta. Minusta on turha ostaa uutta niin kauan kuin vanhaa voi kunnostaa ja muuntaa uusiin käyttötarkoituksiin. Yöpöytä muuntui ryhdikkääksi trendikalusteeksi pienen kunnostustyön jälkeen
02 486 1475 Kotimaiset lisäaineettomat Luomuviljatuotteet Vanha, kulunut vanerilipasto sai uuden maalikerroksen ja pinnasängyn jalat alleen. 09 156 11 (vaihde) Tule Kevätmessuille 12.-15.4.2018 Helsingin Messukeskukseen, saat 25 %:n alennuksen Nurmikkotai Puutarhamultamme listahinnoista, kun teet tilauksen paikan päällä osastollamme 6n9. Tarjous ei koske erikoiskuljetuksia eikä noutomyyntiä. Tarkempia tietoja messuista löytyy täältä: www.metsapirtinmulta.. p. Koe kasvun ihme! Mullan myynti: 050 336 5703 050 337 9442 www.metsapirtinmulta.fi. Maksimimäärä on 108 m 3 multaa yhteen osoitteeseen. 41 Jälleenmyyjämme, messukalenterin ja verkkopuodin löydät osoitteesta www.riihipuoti.. Tilaukset toimitamme toukokuun puoliväliin mennessä. Nyt on lasten piirustuksille sievä säilytyspaikka! Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä | PL 100 00066 HSY | Ilmalantori 1 | 00240 Helsinki | puh
Malleja on tällä hetkellä yli 30: pienimmät, käsikäyttöiset myllyt sopivat vaikka mökkikäyttöön ja isoimmat sähkökäyttöiset myllyt jauhavat nopeasti. Ongelmat parantuivat parissa viikossa! Aro innostui mahtavista tuloksista niin paljon, että halusi saattaa Osttiroler-myllyt kaikkien muidenkin saataville. Päätin vielä kokeilla ruokavalion muuttamista niin, että luovuin teollisista viljoista ja aloin jauhaa tarvitsemani viljat itse. 42 Terveyssyyt innostivat tutustumaan viljamyllyihin Tuoreita jauhoja omiin tarpeisiin Kun hankkii viljamyllyn, voi kokonaan luopua kodin jauhohyllystä ja perustaa tilalle jyvähyllyn. – Lääkehoito ei auttanut. L ohjalaisen Energiansäästö oy:n toimitusjohtaja Matti Aro kiinnostui kotikäyttöisistä viljamyllyistä noin 40 vuotta sitten sairastuttuaan vatsakatarriin. Energiansäästö oy onkin maahantuonut kotikäyttöön tarkoitettuja viljamyllyjä 1980-luvulta saakka. Jyvät voi hankkia kaupasta, mutta edullisimmin niitä saa maatiloilta
Tunnissa mylly jauhaa jopa kymmenen kiloa viljaa. l Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Osttiroler ja Wikipedia Commons. Takuuseen ei vaadita myllyn toimimattomuutta, vaan Energiansäästö oy lupaa, että myllyn voi palauttaa ”jos pystyy kaupan jauhoista tekemään yhtä hyvänmakuisen leivän tai puuron kuin juuri jauhetusta jauhosta, jossa kaikki vitamiinit, kivennäisaineet ja hivenaineet ovat tallella.” – Vilja säilyy jyvinä, ei jauhoina. 43 Jauhot ovat terveellisimmillään juuri jauhettuina. Neljän hengen puurotarpeet valmistuvat minuutissa – siis nopeammin kuin vesi ehtii kiehahtaa. – Myllärimestariksi oppii muutamassa sekunnissa! Useimmissa malleissa on lukitusruuvi, jota säätämällä voidaan valita haluttu karkeus. Esimerkiksi Bryhmän vitamiinit ovat todella herkkiä valon ja hapen vaikutuksille ja teollisesta valkojauhoista niitä onkin haaskattu jopa 90 prosenttia. Kauralajikkeista myllyyn suositellaan valmiiksi kuorittuja tai kuorettomina kasvaneita jyviä. Myllyt valmistetaan sebramännystä tai lepästä ja niiden sisuksissa jyvät jauhautuvat halutun karkeiksi tai hienoiksi jauhoiksi kahden myllykiven välissä. Osttiroler-myllyillä voi jauhaa mitä tahansa kuivaa viljaa ja jopa kuivia mausteita sekä öljymäisiä tuotteita kuten pellavansiemeniä, kunhan myllyä käytetään myös viljan jauhamiseen; kuiva vilja puhdistaa myllyn öljyjäämistä. Sitten vain jyvät suppiloon ja koneeseen virta päälle. – Käsikäyttöisiä myllyjä en kuitenkaan suosittele, sillä ne halutaan yleensä hetken kuluttua vaihtaa sähkökäyttöisiin, Aro lisää. Myllärimestarit Aro jatkaa, että Osttiroler-myllyjä on varsin helppo käyttää. Osttiroler Silence on yksi hiljaisimmista kotitalousmalleista, koska muotoilunsa ansiosta sen jauhatuskammion ympärillä on paljon puuta. – Kun hankkii viljamyllyn, voi kokonaan luopua kodin jauhohyllystä ja perustaa tilalle jyvämyllyn. Siksi on tarpeen jauhaa vain se määrä jyviä kuin kerralla tarvitaan jauhoja. Samoin teollisista jauhoista puuttuu E-vitamiini kokonaan. Valkojauhojen valmistuksessa katoaa kaikkiaan noin 30 erilaista vitaaliainetta, Aro kertoo. Kivet ovat käytännössä ikuisia ja myllyille luvataankin pitkä takuuaika, keskimäärin viisi vuotta. Ahkerassa käytössä mylly voi maksaa itsensä takaisin muutamassa kuukaudessa, Aro jatkaa. Ekotietoinen kuluttaja voi miettiä myös itse jauhamisen ympäristövaikutuksia, jotka todennäköisesti jäävät pienemmiksi kuin teollisesti prosessoidun viljan hiilijalanjälki kuljetuksineen ja säilytyksineen – terveysvaikutuksista puhumattakaan. Vilja säilyy jyvinä Kotikäyttöön tarkoitetut sähköllä toimivat Osttiroler-viljamyllyt maksavat noin 260–430 euroa. Suolaa ei kannata jauhaa, sillä suola rapauttaa myllykivet. puuroja leipäjauhot suurperheenkin päivittäisiin tarpeisiin. Jyvät voi hankkia kaupasta, mutta edullisimmin niitä saa maatiloilta
Ruukuiksi käy mitkä tahansa astiat, joissa on pohjassa reikä ja mullaksi puhdas kylvömulta. Kylvöpotteja voi myös pyörittää paperista ja toki myös ostaa valmiina. Astiat voivat olla mitä tahansa puhtaita purkkeja ja rasioita, joissa on pohjareikä. Useimmat kasvit eivät Onnistu esikasvatuksessa näillä vinkeillä Nauti omasta sadosta Esikasvatus ei vaadi suuria taitoja. Kannattaa kuitenkin tutustua ensin lajikohtaisiin kasvatusohjeisiin ja kasvattaa sellaisia kasveja, joista itse pitää. Myös monet yksivuotiset kukat vaativat esikasvatuksen ehtiäkseen kukkia, mutta osa siemenestä kasvatettavista perennoista ehtii kukkia muutoinkin vasta seuraavana vuonna. Kennostot ja lokerikot säästävät tilaa sekä koulimisen vaivan. Esikasvatus ei kuitenkaan vaadi suuria kikkoja, vaan siinä onnistuu yleensä aloittelijakin. Kasvatus on palkitsevaa ja tarjoaa maukasta satoa.. Kasvit tarvitsevat kasvaakseen riittävästi valoa ja vettä, ja ulkoilmaan taimet totutetaan varoen. 44 M onet kasvit tarvitsevat esikasvatusta ehtiäkseen tuottamaan satoa Suomen lyhyen kesän aikana. Esikasvatukseen tarvitaan vain siemeniä, puhdasta multaa ja astioita
Kannattaa huomioida se, että mullasta haihtuu kosteutta, mikä viilentää sitä. Kaikki lajit kylvetään ilmavaan multaan, joka pidetään taSekä kuivuus ja liika märkyys voivat tuhota siemenen, joten kastelun kanssa kannattaa olla tarkkana. Vetoisalla ikkunalla multa saattaa näin olla yllättävän viileää, mikä hidastaa taimettumista, Tynys vinkkaa. Vaalea kasvuturve ei sisällä taudinaiheuttajia, joten kylvömulta on varmin valinta. Kannattaa tutustua kasvien kasvatusohjeisiin, sillä osa siemenistä esimerkiksi kuuluu peittää ja osa puolestaan tarvitsee valoa itääkseen. 45 vaadi erikoistaitoja. Kaikkia taimia on hyvä totuttaa ulkoilmaan vähitellen. Siinä on Tynyksen mukaan etuja pihalta otettuun multaan verrattuna, sillä se ei sisällä taudinaiheuttajia. Kun siemen on kerran imenyt vettä ja turvonnut, se ei enää saa päästä kuivumaan. kukkia ovat esimerkiksi samettikukat, koristekrassit ja tuoksuherne. Eri kasvilajeilla on eroa sen suhteen, miten helposti ne sairastuvat taimipoltteeseen. Krassit ja tuoksuherneet voi etelässä myös kylvää suoraan maahan. Erityisen arkoja lajeja ovat tsinnia, kaali ja kurkku, Tynys kertoo. Kolme viimeksi mainittua ovat kuitenkin lämpöä vaativia lajeja, joiden onnistuminen taimikasvatuksen jälkeen riippuu kesän säistä, Tynys kertoo. Nopeakasvuisia yksivuotisia Esikasvatusta varten myydään ihan omaa kylvömultaa. Kuumentaminen uunissa tuhoaa taudinaiheuttajat, mutta heikentää mullan rakennetta. Esikasvatusta varten myydään omaa kylvömultaa, joka ei sisällä taudinaiheuttajia. saisen kosteana. Ensin ikkunaa avaamalla ja myöhemmin siirtämällä päiväksi ulos ja yöksi sisälle.. Helpoiksi esikasvatettaviksi yrteiksi Tynys mainitsee esimerkiksi maustekirvelin, sitruunamelissan ja anisiison. Helpoimpia ovat nopeasti taimettuvat ja kasvavat lajit, joille riittää lyhyt esikasvatusaika. Useimmille lajeille paras idätyslämpötila on 20–24 astetta, mutta esimerkiksi chilit taimettuvat nopeimmin 24–26 asteessa. Niiden kylvöaikaan luonnonvaloa on jo runsaasti, kuvaa Hyötykasviyhdistyksen tiedottaja, puutarhaneuvoja Outi Tynys. Tutustu kasvatusohjeisiin Siemenpussista kannattaa tarkistaa, kuinka paljon mitäkin siemeniä peitetään mullalla. Pihalta otettu multa voi sisältää taimipoltetta aiheuttavia sienitauteja. Omasta mielestäni helppoja vihanneksia ovat esimerkiksi lehtikaali, kurpitsat, kurkut ja pavut
Yleensä liottamista suositellaan kookassiemenisille lajeille, kuten pavuille, maissille, herneille ja krasseille. Riittää, kun kaataa vettä alla olevaan astiaan, Tynys toteaa. Jos siemeniä haluaa liottaa yön yli, ne kannattaa laittaa laakealle vadille, jossa on vain ohut vesikerros, Tynys neuvoo. Sen päällä olevat potit saavat tasaisesti vettä. Kylvöajankohta ja ikkunan olosuhteet vaikuttavat siihen, riittääkö luonnonvalo taimien kasvatukseen. Taimi kasvattaa ensin sirkkalehdet ja vasta sen jälkeen kasvulehtiä. Jälkimmäisiä ovat yleensä monivuotisia lajeja, kuten perennoja. Siemenet hengittävät ja pitkä liotusaika voi johtaa hapenpuutteeseen ja siementen tuhoutumiseen. 46 Kerroksen paksuus riippuu kasvilajista ja siemenen koosta. Koulinnan jälkeen taimia Kylvöajankohta ja ikkunan olosuhteet vaikuttavat siihen, riittääkö luonnonvalo taimien kasvatukseen. Altakastelumatto on kätevä apuväline, joka on monissa minikasvihuoneissa valmiina. Jos siemeniä on runsaasti, ruukkuun voi kylvää kaksi siementä, jolloin heikompi taimi poistetaan myöhemmin, Tynys kuvaa. Kylvöpotteja voi myös pyörittää paperista. Riittävästi valoa ja vettä Kasvit myös itävät ja taimettuvat eri nopeudella. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi koristetupakat, leijonankita ja keijunmekko. Liottamista suositellaan erityisesti kookassiemenisille lajeille, kuten pavuille, maissille, herneille ja krasseille.. Monet lajit, kuten tomaatti, kurkku, maissi ja chili, kylvetään ruukkuun yksitellen. Jos taimet on kylvetty hajakylvöksenä laatikkoon, ne koulitaan myöhemmin omiin ruukkuihinsa. Osalla taimettuminen on epätasaista ja voi kestää jopa kuukausia. Lisäksi osa perennoista vaatii kylmäkäsittelyn itääkseen. Osa kasveista taimettuu nopeasti ja samanaikaisesti muutamassa päivässä. Esikasvatukseen tarvitaan vain siemeniä, puhdasta multaa ja astioita. Kun mullan pinta on kuivahtanut, on aika kastella. Kylvöastiat voivat olla mitä tahansa puhtaita purkkeja ja rasioita, joissa on pohjareikä. Tomaatilla valoa pitäisi olla runsaasti pikkutaimivaiheesta saakka, sillä kukka-aiheet muodostuvat hyvin aikaisessa vaiheessa. Sekä kuivuus ja liika märkyys voivat tuhota siemenen, joten kastelun kanssa kannattaa olla tarkkana. Siemeniä kannattaa liottaa vain 0,5–2 tuntia. Siemeniä voi myös liottaa ennen kylvöä, mikä nopeuttaa niiden turpoamista. Lajista riippuen siemeniä kannattaa laittaa erilaisia määriä per ruukku. Esimerkiksi maissit, pavut, kurkut ja kurpitsat eivät pidä koulimisesta, joten siksi ne pitää kylvää kylvöruukkuun yksitellen. Kennostot ja lokerikot säästävät tilaa sekä koulimisen vaivan. Valoisalla ikkunalla luonnonvalo riittää yleensä maaliskuulta alkaen. Tarkoitukseen sopivat esimerkiksi kasvivalot, ledvalot ja päivänvalonsävyiset loisteputket, Tynys kertoo. Etenkään pieniä siemeniä ei kannata peitellä liian syvälle, jolloin niiden vararavinto loppuu ennen sirkkalehtien pääsemistä mullan pinnalle. Runsaassa valossa taimista kasvaa tuuheita ja tanakoita. Kastelu onnistuu helpoiten sumutinpullolla tai altakasteluna laittamalla kylvöastian hetkeksi vesiastiaan. Kylmäkäsittelyn tarve selviää siemenpussista. Kylvökset on myös hyvä merkitä. Koulintavaiheessa kasvulehtiä on oltava vähintään kaksi. Siemeniä voi liottaa ennen kylvöä, mikä nopeuttaa niiden turpoamista. Esimerkiksi lobelia, tuoksupielus ja basilika kylvetään usean taimen ryppäiksi. Osa kasveista myös vaatii valoa itääkseen, jolloin niiden siemeniä ei peitellä mullalla, vaan suojataan ilmavasti esimerkiksi muovikelmulla. Asuinhuone on kuitenkin monesti liian lämmin ja hämärä
Jos potti käy ahtaaksi, taimen voi vielä myöhemmin ruukuttaa isompaan ruukkuun. Tällaisia ovat esimerkiksi jättisipuli, jättiverbena, heliotrooppi, laventeli ja rosmariini. Erityisen varovainen kannattaa olla lämpöä vaativien kasvien kanssa. Kuvassa sormustinkukka.. Se vahvistaa solukkoa, sillä sisällä kasvaneiden taimien solukko on löyhää ja vetistä. Jos tänä vuonna myöhästyt niiden osalta, voit hankkia niitä taimina ja kokeilla muiden kasvien esikasvatusta oheisen kylvökalenterin mukaan. Esikasvattamisen voi aloittaa helpoista, itselle mieluisista lajeista ja siirtyä vähitellen vaativampiin. Karaisun voi aloittaa keväällä säiden lämmettyä esimerkiksi avaamalla ikkunan. Kylvökalenteri Kylvä maaliskuussa kasvihuonetomaatti ananaskirsikka eli karviaiskoiso purjo, kiinansipuli ja pillisipuli okra basilikat yrtti-iiso ajuruohot eli timjamit meiramit ja sitruunamelissa yrttiselleri iisoppi, ryytisalvia ja stevia Kylvä huhtikuussa keräsalaatti, amerikansalaatti pinaatti salaattifenkoli kaalit avomaantomaatit kasvihuonekurkku melonit mintut samettikukka kyntelit, meiramit, laventeli, venäjänrakuuna Kylvä toukokuussa avomaankurkku kesäja talvikurpitsat sokerimaissi salkopapu ruusupapu kiinankaali Esimerkiksi maissit, pavut, kurkut ja kurpitsat eivät pidä koulimisesta, joten ne pitää kylvää yksitellen. Myös kannellinen kasvilava on hyvä paikka totuttaa taimia ulkoilmaan. Siksi taimet myös vaurioituvat herkästi tuulessa ja auringossa. Monet kasvit vaativat aikaisen kylvön, jo helmikuussa. Viileää sietävät lajit, kuten orvokit, kaalit ja perennat, tottuvat hallanarkoja ja lämpöä vaativia lajeja nopeammin ulkoilmaan, joten niiden kanssa ei tarvitse olla aivan yhtä varovainen. Tomaatilla valoa pitäisi olla runsaasti pikkutaimivaiheesta saakka, sillä kukka-aiheet muodostuvat hyvin aikaisessa vaiheessa. Multa pidetään kosteana, mutta liikakastelua varotaan etenkin, jos taimi on isossa ruukussa. 47 voi sumutella, jotta ne eivät nuupahda. Myöhemmin taimia karaistaan lämpiminä päivinä ulkona ja tuodaan yöksi sisälle. Taimia ei kannata laittaa aurinkoiselle ikkunalle. Tarkoitukseen sopivat esimerkiksi kasvivalot, ledvalot ja päivänvalonsävyiset loisteputket. Niiden juuristo kärsii myös helposti kylmästä ja märästä mullasta, Tynys varoittaa. l Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Hyötykasviyhdistys Myös monet kukat ja perennat vaativat esikasvatuksen. Laventelikylvöksestä saattaa saada pihalleen monivuotisen ilon, jos siementaimien joukossa onkin taimia, jotka kotiutuvat pihalle, Tynys rohkaisee. Muun muassa kurkut, kurpitsat ja basilikat pitää totuttaa ulkoilmaan erityisen hellästi. Karaisu jatkuu istuttamiseen saakka. Totuta vähitellen ulkoilmaan Kaikkien kasvien taimia kannattaa totuttaa vähitellen ulkoilmaan. Aluksi taimet kannattaa suojata kasvuharsolla auringolta ja tuulelta. Pitkään itävät tai pitkän esikasvatusajan vaativat lajit ovat yleensä haastavimpia taimikasvatettavia. Lannoitus aloitetaan vasta, kun uutta kasvua on selvästi näkyvissä. Jos siemeniä on runsaasti, ruukkuun voi kylvää kaksi siementä, jolloin heikompi taimi poistetaan myöhemmin. Niiden kasvattaminen voi olla toisaalta hyvinkin palkitsevaa. Esimerkiksi chilit, paprikat, latva-artisokka, munakoiso, laventeli ja mukulaselleri tulisi kylvää jo helmi-maaliskuussa. Kuvassa kurkuntaimia
Silloin kauppiailta tuli viestiä, että voisimme organisoitua paremmin, sillä ruokaa oli ehtinyt lentää roskiin, kun kävimme sitä kysymässä. 48 S uomessa heitetään vuosittain roskiin satoja miljoonia kiloja syömäkelpoista ruokaa. – Olin kolme vuotta sitten järjestämässä hävikkiruokatapahtumaa Helsingin Narinkkatorille. Kesällä 2016 Loop avasi Lapinlahden sairaalan tiloissa, Kohvakka kuvaa. – Haimme Euroopan sosiaalirahastosta rahoitusta ja vuoden 2015 lopussa tuli tieto, että saimme rahoituksen. Saatu. Valikoima on muutoinkin kasvispainotteinen. Tapahtumassa oli ammattikokki laittamassa maukasta ruokaa. Noin 30 prosenttia jää meidän käyttöömme, Kohvakka toteaa. Hän työskenteli itse tuohon aikaan myös vapaaehtoisena Suomen Pakolaisavussa ja näki, kuinka vaikeaa erityisesti pakolaistaustaisten naisten työllistyminen oli. Siellä syömällä voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Loopissa on tarjolla myös vegaanisia brunsseja. Joka päivä tulee pakettiautollinen ruokaa. Brunsseilla on tehtävä varaus etukäteen. Maaliskuussa 2016 ravintola toimi pop-upina Kalliossa. Hävikkiruoalla toimivan Loopin päivät alkavat sillä, että food rescue -tiimi ja pakettiauto kiertävät hakemassa hävikkiruokaa kaupoista, tukuista ja teollisuudelta. Olin itsekin ollut hieman skeptinen, mutta mieleni muuttui, kun näin, mistä oli kyse ja kuinka laadukasta ruoka oli, kertoo Loopin perustaja Johanna Kohvakka. Koska varmuutta muista Ravintola Loopissa herkutellaan kaupan ja teollisuuden poistoraaka-aineilla Maukasta hävikkiruokaa Helsinkiläisessä hävirkkiruokaravintolassa ei ole tarjolla nahistuneita kasviksia, vaan maukasta ammattitaitoisten kokkien laittamaa ruokaa. Varmaa on se, että päivittäin saadaan leipää, banaaneja sekä tiettyjä muita hedelmiä ja vihanneksia. Kun auto kurvaa Lapinlahden pihaan, kokit valitsevat, mitä he haluavat, ja loput ruoan viedään hyväntekeväisyyteen. rahoitus oli kuitenkin tarkoitettu vaikeasti työllistyvien työllistämiseen, ei ravintolan perustamiseen, joten järjestimme myös joukkorahoituskampanjan. Joka päivä on yllätys, mitä päivän ruokalista tulee sisältämään. Nämä kaksi ajatusta poikivat lopulta ravintolan. Ruokahävikin vähentäminen ja hävikkiruokaan kohdistuvien ennakkoluulojen hälventäminen poikivat Helsingiin Hävikkiruokaravintola Loopin
– Pyrimme siihen, että joka päivä on onnistuttava keskimääräistä paremmin, sillä haluamme kiinnittää innostavalla tavalla huomiota ruokahävikin määrään. Kauppias haluaa ehkä tehdä tilaa, on tilannut väärin tai on tullut jo tuoreempi erä, Kohvakka pohtii. Arkisin Loopissa on tarjolla lounasta, jota ei tarvitse erikseen varata. Viikonlopun brunsseille sen sijaan kannattaa tehdä etukäteisvaraus. Siellä on noin 90 prosenttia hävikkiruokaa ja 10 prosenttia ostettua. Maukasta ja kaunista Loopissa on joka päivä menossa kokkisota, jossa kokit taikovat tarjolla olevista aineksista maukasta ruokaa. Hävikkiruokaravintola Loopin perustaja Johanna Kohvakka kertoo, että ravintolan tarkoitus on innostavalla tavalla kiinnittää huomiota hävikkiruoan määrään ja sen syömäkelpoisuuteen. Kokit ovat myös ammattiylpeitä eivätkä tingi ruoan laadusta, Kohvakka hymyilee. Nyrkkisääntönä pidetään samaa ohjenuoraa kuin Amsterdamissa toimivassa ravintolassa, josta haettiin oppia ennen Loopin perustamista. Toisaalta joskus tulee paljon jotain, missä on parasta ennen -päiväys vasta kolmen kuukauden päästä. Jokaisen päivän ruokalista on yllätys, ja kokit loihtivat kaupoilta ja teollisuuden ylijääneistä raaka-aineista maukkaita ruokia. Joka päivä on yllätys, mitä päivän ruokalista tulee sisältämään.. 49 tulevista tuotteista ei ole, ostetaan Loopiin esimerkiksi jauhoja ja öljyä sekä kahvia, jota ei hävikkinä tule juuri lainkaan. Samaan pyrimme itse, Kohvakka kertoo. Pian ovat alkamassa myös illalliset, ja cateringiakin tarjotaan
Loopin ruoka-annokset ovat pääasiallisesti kasvispainotteisia. toimistotyöntekijöitä, lapsiperheitä sekä ulkoilijoita. – Meille tulee myös maitotuotteita ja kylmäketjuista on toki huolehdittava asianLoopissa panostetaan myös tyylikkyyteen ja pyritään puhuttelemaan erilaisia kävijöitä. Lapinlahden ja Ruoholahden toimistoista käy jonkin verran työntekijöitä. Kokit valitsevat siitä tarvitsemansa ja loput, noin 70 prosenttia, jatkavat matkaansa hyväntekeväisyyteen.. Lihaa kyllä tulee, mutta sen annamme pääsääntöisesti eteenpäin hyväntekeväisyyteen, jossa se on kovin pidettyä. Esimerkiksi kaalista voi olla päällimmäinen lehti vähän huono tai yrteistä muutama nahistunut. Pienempi hiilijalanjälki Hävikkiravintola Loopissa syömällä voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Meillä ollaan siis kasvispainotteisia ja järjestämme myös vegaanisia brunsseja, Kohvakka mainitsee. Ravintola on kuitenkin suunnattu kaikille ja pyrkii puhuttelemaan erilaisia kävijöitä. Niin ruokaa päätyy suuria määriä hävikkiin. 50 Catering alkoi sikäli vähän kuin vahingossa, että sitä kysyttiin ennen kuin olimme siitä edes missään maininneet, Kohvakka naurahtaa. – Voi ajatella, että se on pois muusta tuotannosta, joten itse asiassa Loopin hiilijalanjälki on negatiivinen, Kohvakka kertoo. Lisäksi käy ekologisesti ajattelevia, lapsiperheitä, koiran ulkoiluttajia ja muita ulkoilijoita, Kohvakka luettelee. Tätä on tavoitteena myös viestittää. Eräs Loopin kokeista oli esittänyt vertauksena, että jos tällaiset tuotteet olisivat omassa jääkaapissa, tulisi ne ilman muuta syötyä. Mutta jos ne ovat kaupassa myynnissä, valitaan usein samalla rahalla saatava kauniimpi, tuoreempi yksilö. Loopiin noudetaan joka aamu pakettiautollinen ruokaa. Viikonloppuisin tarjoillaan brunsseja ja pian alkavat myös illalliset. Lihaakin saa, jos sen varaa etukäteen. Vaikka tarjolla on ruokaa, joka on poistettu myynnistä, on se laadultaan täysin syömäkelpoista. Banaanit voivat olla hieman tummentuneita, Kohvakka kuvaa. Loopissa lounaalla käy mm
Lisäksi ravintolan kiinteät kustannukset ovat normaalia ravintolaa isommat. salaattibuffetista, vaihtuvista keitoista, jälkiruoista ja hedelmistä ja Johanna Kohvakka toivottaa tervetulleeksi kokeilemaan. Hävikkileivästä olutta Loopissa järjestetään myös erilaisia kokeiluja, joiden tavoite on kiinnittää hävikkiruokaan entistä enemmän huomiota. Hän kuitenkin korostaa, että heillä on tavoitteena, että tarjottu ruoka on vähintään yhtä hyvää kuin muuallakin ja palaute on myös ollut positiivista. Meitä koskevat samat säädökset kuin muitakin, Kohvakka toteaa. Lisäksi on kokeiltu valmistaa banaanijäätelöä ja muita vastaavantyyppisiä, pysyvämpiä ratkaisuja pohditaan. Viimeisen käyttöpäivän ohittaneita tuotteita mekään emme käytä. – Vaikka raaka-aineet ovat ilmaiset, meillä on palkattuna ylimääräinen henkilö niitä hakemaan ja lisäksi on pakettiauton ylläpidon kustannukset. Hävikkiruokaravintola on toiminut vuodesta 2016 Helsingissä Lapinlahden sairaalan tiloissa. Joukkorahoituskampanjaammekin osallistui 736 ihmistä ja se oli todella positiivinen yllätys, Kohvakka kiittelee. 51 mukaisesti. Logistiikan kustannukset ovat vähintään 3000 euroa joka kuukausi, ja kaiken kaikkiaan palkkalistoilla on kymmenkunta henkeä. – Pyrimme siihen, että joka päivä on onnistuttava keskimääräistä paremmin, sillä haluamme kiinnittää innostavalla tavalla huomiota ruokahävikin määrään.. Parasta ennen -päiväys ja viimeinen käyttöpäivä ovat myös eri asioita. Hävikkiruoan herkullisesta valikoimasta löytyy myös hedelmiä ja jälkiruokia. – Järjestimme joukkorahoituskampanjan ja pian on valmistumassa 1000 litran erä olutta, jonka maltaasta 50 prosenttia korvattiin hävikkileivällä. salaattipyödän, keiton, lämpimän ruoan, hedelmiä sekä jälkiruoan. Brunssilla uutuutena on myös smoothieita ja tuorepuuroja. Koska Loopin taustalla on voittoa tavoittelematon yhdistys, eivät sen laajenemismahdollisuudet ole kovin helpot. Parasta ennen –päiväyksen tuottaja sen sijaan voi itse melko vapaasti määritellä taatakseen, että ruoan ominaisuudet säilyvät varmasti hyvinä, Kohvakka kertoo. Loop on myös valittu tänä vuonna Sitran Fiksu Arki -kehitysohjelmaan, johon valittiin 10 yritystä ideoimaan kuluttajille kestäviä ja fiksuja arjen ratkaisuja. Loopin hävikkiruokalounailla asiakkaat saavat nauttia mm. Olemme järjestäneet myös olutbrunsseja, jotka puhuttelevat hieman eri väkeä kuin muu toiminta, Kohvakka hymyilee. Hän painottaa kuitenkin, että yleisestikin ruoan kuntoa arvioidessa kannattaa luottaa omiin aisteihinsa ja haistaa ja maistaa, miltä ruoka maistuu. Lisäksi meillä on työssäoppijoita ja työkokeilijoita avustavissa tehtävissä, Kohvakka kertoo. Yleensä ihmiset hämmästelevät, miten tuoretta ja hyvää ruoka on. l Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Loop Hävikkiruokaravintolassa on arkisin tarjolla lounas, joka sisältää mm
Vuoteen 2014 verrattuna laskua oli yhteensä noin kolmannes. Miljoonan euron sijoitus Helsingin pörssiin tuotti vuonna 2016 yhteensä 199 tonnin CO2e laskennalliset hiilidioksidipääsPörssiyhtiöt huomioivat myös hiilikädenjäljen Hiilijalanjälki laskenut 16 prosenttia Pörssiyhtiöiden toiminnan vaikutus ympäristöön on tullut yhä tärkeämmäksi mittariksi sijoituspäätöksille. Hiilijalanjälki lasketaan yleisen käytännön mukaisesti kasvihuonekaasujen yhteenlaskettuna määränä eli hiilidioksidiekvivalentteina. – Suurten yhtiöiden sijoittajakuntaan kuuluu usein kansainvälisiä instituutiosijoittajia, jotka vaativat päästötietojen raportointia. 52 S itran teettämä tutkimus pörssiyhtiöiden hiilijalanjäljestä toteutettiin kolmatta kertaa. Luvut on nyt kerätty vuosilta 2014, 2015 ja 2016. Tämä kertoo, että isot yhtiöt raportoivat hiilijalanjälkensä varsin kattavasti. Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden hiilijalanjälki laski vuonna 2016 edellisvuoteen verrattuna 16 prosenttia. Suurilla yhtiöillä on myös mahdollisuus käyttää tähän resursseja, toteaa Sitran projektijohtaja Janne Peljo. Markkina-arvolla mitattuna luku nousee 93 prosenttiin. Hiilijalanjälki lasketaan kasvihuonekaasujen yhteenlaskettuna määränä eli hiilidioksidiekvivalentteina.. Helsingin pörssiin listatuista yhtiöistä 31 prosenttia raportoi kasvihuonekaasupäästöjään vuodelta 2016. Muista kaasuista otetaan huomioon niiden ilmastoa lämmittävä vaikutus verrattuna hiilidioksidiin
Jos yritys esimerkiksi valmistaa teollisuudelle koneita ja laitteita, joiden ansiosta teollisuustuotanto on vähäpäästöisempää, tämä voidaan laskea hiilikädenjäljeksi. Uutisten levittämiseen osallistuu tehokkaasti myös sosiaalinen media. Asenteiden muutokset heijastuvat kaikkialle, myös harjoitettavaan politiikkaan.. l Lisätietoja: sitra.fi Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä – Pariisin ilmastosopimus on osa poliittista ohjausta, joka on näkynyt suoraan markkinoiden reagoinnissa, toteaa Sitran projektijohtaja Janne Peljo. Eroa selittää se, että Tukholman pörssissä on korkeampi paino vähäpäästöisillä toimialoilla kuten rahoitussektorilla ja kuluttajatuotteilla. Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden hiilijalanjälki on pienempi kuin Saksan ja Ranskan pörsseihin listatuilla yhtiöillä, jos huomioidaan välilliset päästöt. Kun mereen joutuva mikromuovi on noussut julkisuuteen yhä enemmän, tämä vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen ja samalla siihen sääntelyyn, josta päätetään poliittisesti. Pörssin rakenne vaikuttaa Pörssiyhtiöt raportoivat suorat toiminnasta aiheutuvat päästöt sekä epäsuorat kuten energiankulutuksesta ja sähköstä aiheutuvat päästöt. Helsingin pörssissä etenkin sähköntuotanto, teollisuus ja materiaalitoimialat nostavat kokonaispäästöjä. Analyytikoiden katse on samalla tulevaisuudessa, jolle historiatiedot voivat antaa viitteitä, mutta eivät ole koko totuus. – Esimerkiksi Outotec raportoi tällaisesta hiilikädenjäljestä, joka perustuu yrityksen teollisuudelle tarjoamaan uuteen vähäpäästöiseen teknologiaan ja materiaalitehokkuuteen, Peljo kertoo. Kuva Miikka Pirinen Osa pörssiyhtiöistä raportoi myös hiilikädenjäljestään, jolla torjutaan ilmastonmuutosta. Sitran teettämän selvityksen kanssa päivitettiin myös sijoittajatyökalu, jonka avulla sijoittajat voivat arvioida suomalaisten sijoitustensa suhteellista hiilijalanjälkeä. Niin sanottu hiilikädenjälki on myös muulla tavalla tullut mukaan laskentaan. Viljelymaan merkitys hiilinieluna on parin viime vuoden aikana saanut lisääntyvää huomiota. Esimerkiksi autoteollisuudella on isot välilliset päästöt, jotka aiheutuvat autojen käytöstä. Esimerkiksi kivihiileen keskittyneistä yhtiöistä ovat useimmat pitkäaikaiset sijoittajat vetäneet sijoituksensa pois, koska alan tulevaisuus näyttää huonolta. 53 töt, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 236 tonnia. Sitran selvitys vertaa Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden hiilijalanjälkeä myös keskeisiin kansainvälisiin vertailuindekseihin. Laskenta perustuu siihen, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä syntyy suhteessa yhtiön markkina-arvoon ja sijoittajan omistusosuuteen. Tulevaisuutta puntaroidessa analyytikot arvioivat esimerkiksi muoviteollisuuden riskejä. Asenteiden muutokset heijastuvat kaikkialle, myös harjoitettavaan politiikkaan. Markkinat reagoivat tällaisiin muutoksiin. Elintarviketeollisuuden näkökulmasta ravinnekierto ja hiilensidonta näyttävät tulevan tärkeiksi, kun yrityksen toiminnan kokonaisvaikutusta arvioidaan. Helsingin pörssin hiilijalanjälki on edelleen korkeampi kuin Tukholman pörssillä. Markkinat reagoivat muutoksiin Pörssianalyytikot arvioivat nykyisin yhä tarkemmin myös sitä, ovatko yhtiöiden ympäristöja vastuullisuusraportit uskottavia. – Pariisin ilmastosopimus on osa poliittista ohjausta, joka on näkynyt suoraan markkinoiden reagoinnissa. Hiilikädenjälki mukana Hiilijalanjälkeä laskettaessa otetaan vähentävinä huomioon myös hiilinielut. Tällä hetkellä seurataan esimerkiksi Kiinan poliittisen ohjauksen muutoksia suhtautumisessa kivihiileen sekä Intian suuntautumista uusiutuvaan energiaan, Janne Peljo toteaa. Niiden lisäksi raportoidaan myös välilliset päästöt kuten tuotteiden loppukäytöstä tai hankinnasta aiheutuvat päästöt. Esimerkiksi Stora Enso ja UPM raportoivat hiilinielujen kehityksestä omistamissaan metsissä. Kuluttajien ja poliittisten päättäjien lisäksi merkittävä tekijä on media ja sen vaikutus asenteisiin. Ilmastonmuutoksen huomioimiseen sijoitustoiminnassa antaa käytännön neuvoja myös WWF Suomen, Mandatum Lifen ja Sitran yhteistyössä tekemä “Sijoittajan opas ilmastoriskien hallintaan”
Erkki Silvander on asunut Pusulan kirkonkylässä vuodesta 1980. Luonto tuli hänelle rakkaaksi jo lapsuudessa Alastarolla.. 54 Kesällä tässä tuoksuvat vanamot
55 Lahopuiden ansiosta suojelukohteeksi Myrsky pelasti metsän Lohjan Pusulassa on 13 hehtaaria vanhaa metsää, joka suojeltiin vuoden 2011 Tapanimyrskyn jälkeen. Sotien jälkeen metsän omistus siirtyi Pusulan Hyönölään evakkona muuttaneelle karjalaisperheelle.. Pusulan kirkonkylän lähellä sijaitsevan 13 hehtaarin metsäalueen omisti aikanaan Pusulan kunta
Metsästys ei ole vetänyt puoleensa. Pian Tapani-myrskyn jälkeen suojeluhanke alkoi edetä, kun metsässä oli suuri määrä kaatuneita tukkipuita. – Ikinä en ole metsässä asetta kantanut. Myrskyn jäljiltä metsässä oli suuri määrä kaatuneita tukkipuita. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän asui Loimaan Alastarolla. – Hirveä rytinä kuului joka puolelta. Tapani-myrsky riehui Pusulassa pahimmillaan iltapäivällä 26.12.2011. T ietääkseni he antoivat metsän kasvaa rauhassa ja hakivat sieltä ainoastaan polttopuita. – Metsän halki on aikanaan mennyt polku Karisjärveltä kirkolle. Samoin puita kaatui runsaasti palstan halki menevän metsätien itäpuolelta. Perikunnan kanssa hän otti yhteyttä myös Uudenmaan ELY-keskukseen, mutta asia ei silloin vielä edennyt. 56 Erkki Silvander käy suojelumetsässä melkein joka päivä. Erkki Silvander oli juuri silloin hänelle rakkaassa metsässä. Näin kertoo Erkki Silvander, joka on asunut Pusulan kirkonkylässä tämän metsän lähellä vuodesta 1980. Eniten puita kaatui palstan länsireunasta, jonka naapurissa oli vähän aikaisemmin tehty avohakkuu. Joissakin kohdissa myrsky kaatoi pitkältä mutta kapealta uralta kaikki puut. Onneksi tuuli oli puuskittainen ja aina välillä oli hiljaisempaa, minkä ansiosta pystyin palaamaan kotiin. Suomessa arvioidaan olevan noin 4 000–5 000 kuolleista ja lahoavista puista riippuvaista lajia. Myrskyn keskellä Erkki Silvander ja hänen ystävänsä Kari Degerstedt pohtivat jo ennen tapaninpäivän myrskyä tämän Pusulan metsän suojelua. Kun siihen jokin aika sitten rakennettiin metsätie, perikunta. Luonto tuli hänelle rakkaaksi jo lapsuuskodin maisemissa. He päättivät ottaa yhteyttä metsän omistaneeseen perikuntaan ehdottaen sen tarjoamista suojelualueeksi. – Pienestä pitäen olen metsissä kulkenut ja seurannut luontoa. Luontoharrastajan tärkeimpiä kiinnostuksen kohteita ovat olleet linnut. Enkä ole pelännyt susia ja karhuja, joita nykyisin liikkuu täälläkin. Metsätietä ei keskelle palstaa olisi koskaan rakennettu, jos Erkki Silvander tai maanomistaja olisivat saaneet päättää
Etelä-Suomessa lahopuuta arvioidaan tällä hetkellä olevan keskimäärin 4,3 kuutiometriä hehtaarilla ja Pohjois-Suomessa 7,3 kuutiometriä hehtaarilla. Metsien monimuotoisuutta turvaava vapaaehtoinen METSO-ohjelma käynnistyi vuonna 2008 ja sitä on tarkoitus jatkaa ainakin vuoteen 2025 asti. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi suojellaan ja hoidetaan arvokkaita luontotyyppejä ja uhanalaisia eliölajeja. Ja on niitä vielä harvinaisempiakin. Tämä vaatii ympäristöministeriön asetuksen, jollainen on lähiaikoina tulossa. Se tulee koskemaan kerralla noin sataa Uudenmaan kohdetta, jotka on suojeltu viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Suurin osa metsän puista on vanhoja kuusia. Luonnonvarakeskuksen mukaan lahopuun määrää on Suomessa seurattu 90-luvulta lähtien. Puita on onneksi edelleen myös pystyssä niin paljon, että varsinaista isompaa aukkoa ei Tapani-myrskyssä päässyt syntymään. l Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä. Alueella saa ainakin toistaiseksi kulkea vapaasti. Lisätietoja: ely-keskus.fi. Metsälinnuista monet ovat kolopesijöitä, jotka tarvitsevat pystyyn kuolleita puita. Siellä täällä näkyy Erkki Silvanderin ripustamia pönttöjä, joista osassa on pesinyt esimerkiksi varpuspöllö. Yhteistyössä Metsähallituksen luontopalvelujen kanssa ELY-keskukset suunnittelevat Natura 2000 -alueiden hoitoa ja käyttöä. Lahopuuta tarvitsevan lajiston kannalta lahopuuta on edelleen liian vähän. Mainittakoon linnuista varpuspöllön lisäksi vaikkapa mehiläishaukka, peukaloinen, puukiipijä, kehrääjä ja lehtokurppa. Siellä täällä puissa näkyy Erkki Silvanderin niihin ripustamia pönttöjä, joista osassa on pesinyt esimerkiksi varpuspöllö. Vuoden 2016 loppuun mennessä METSO-ohjelman rahoituksella oli perustettu suojelualueita yksityisten maanomistajien, kuntien, seurakuntien ja yhtiöiden maille sekä hankittu maita valtion omistukseen suojelualueiksi yhteensä noin 48 150 hehtaaria. Luontoarvot otetaan huomioon myös maankäytön suunnittelussa. Mutta Erkki Silvander toivoo, että uusia polkuja ei syntyisi vaan kulkijat keskittyisivät käyttämään nykyisiä polkuja. Uudenmaan ELY-keskus ja metsän omistanut perikunta kävivät neuvottelut kaupan ehdoista ja niiden päätteeksi valtio osti palstan suojelualueeksi osana METSOohjelmaa. METSO-ohjelmassa suojelu perustuu vapaaehtoisuuteen eli sitä ei tehdä vastoin maanomistajan tahtoa. Maastoon tehdään merkintöjä vain poikkeustapauksissa, jos kohteessa on esimerkiksi liikkumiseen tai muihin jokamiehenoikeuksiin liittyviä rajoituksia. Osan alueista valtio ostaa. Suomessa arvioidaan olevan noin 4 000–5 000 kuolleista ja lahoavista puista riippuvaista lajia. Valtio osti suojelukohteeksi Pian Tapani-myrskyn jälkeen suojeluhanke alkoi edetä. Samoin ELY-keskukset toteuttavat vapaaehtoisuuteen perustuvaa luonnonsuojelua Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) avulla. Asetuksen antamisen jälkeen luonnonsuojelualueet merkitään karttoihin. Tien rakentaminen osaltaan altisti sen reunalla olleet puut myrskylle. Lehtipuita on vähän. 57 Monimuotoisuutta edistetään Lahopuuta liian vähän ELY-keskukset edistävät ja valvovat luonnonsuojelua ja maisemansuojelua. Lisätietoja: luke.fi. Vanhan metsän lajeja Erkki Silvander on Pusulan suojelumetsässä melkein jokapäiväinen vieras. Valtaosa näistä lajeista on puuta lahottavia sieniä sekä hyönteisiä. Korvaukset ja ostetun alueen kauppasumma perustuvat siihen taloudelliseen arvoon, joka suojelukohteella on metsätaloudellisesti. Jonkin verran on myös isoja mäntyjä. Asetuksella vahvistetaan Vaikka Erkki Silvanderin lähimetsä on jo suojeltu, se ei virallisesti vielä ole luonnonsuojelualue. Kaupoissa on aina kyse myös osapuolten välisestä neuvottelusta. oli vastaan, mutta ei voinut sen rakentamista estää. Etelä-Suomessa lahopuun määrä on 2000-luvulla jonkin verran kasvanut mutta Pohjois-Suomessa se on vähentynyt. On arvioitu, että kymmenen kuutiometriä hehtaarilla turvaisi nykyistä huomattavasti paremmin useimpien lahopuusta riippuvaisten lajien säilymisen talousmetsissä. Erkki Silvanderin tavoin kuka tahansa voi ottaa yhteyttä maanomistajaan, jos lähiseudulla on omasta mielestä suojeluun sopiva kohde. Myös liito-orava, näätä ja lepakot käyttävät kolopuita pesäpaikkoinaan. – Täällä on paljon vanhojen metsien lajeja niin kasveissa kuin linnuissa. ELY-keskukset ovat mukana myös hankkeissa, joissa kunnostetaan ja hoidetaan arvokkaita perinnemaisemia. Osa suojelualueista jää maanomistajan omistukseen, jolloin valtio maksaa suojelusta korvauksen. Vinkin voi antaa myös suoraan paikalliselle ELY-keskukselle, joka joistakin kiinnostavimmista kohteista voi ryhtyä oma-aloitteisesti selvittämään maanomistajan kiinnostusta suojeluun
Turusen mukaan kosketuksella on lisäksi monia fyysisiä terveysvaikutuksia. Terveystalon johtavan psykologi Tuija Turusen mukaan ihmiset ovat laumasieluja, joilla on biologinen tarve tulla nähdyksi ja huomatuksi. Ystävyyden tulisi perustua aitoon vuorovaikutussuhteeseen, jossa kumpikin saa vuorollaan jakaa sekä iloisia että ikäviä kokemuksia, Turunen sanoo. parantaa oloa muun muassa vilkastuttamalla verenkiertoa ja hermoston toimintaa sekä lieventämällä stressiä. Kosketus liittyy vahvasti myös lohduttamiseen. – Ihmisen perustarpeisiin kuuluu tulla huomioiduksi toisen ihmisen taholta. – Hyvän ystävän kanssa yhteys säilyy kuitenkin usein pitkienkin hiljaisten kausien yli ja jälleennäkemisen yhteydessä voidaan jatkaa siitä, mihin on edellisellä kerralla jääty. Parisuhteessakaan ei pitäisi olla niin kiire, ettei toista ehdi koskettamaan, Turunen neuvoo. Laatu on kuitenkin tärkeämpää kuin määrä: laajan porukan sijaan riittää, että on yksi luottoystävä, jonka kanssa löytyy yhteys. Hyviä tapoja huomioida ystävä on esimerkiksi toisen keskittynyt kuuntelu, kokemusten jakaminen ja vaikkapa halaaminen. Onkin hyvä välillä pohtia ja testata, millaisia tunteita välittää omilla kasvonilmeillään ja eleillään: vienkö eri tilanteisiin huolta vai iloa ja hyvää oloa. Oikeanlainen kosketus ja silittäminen voi vaikuttaa myös kivun sietokykyyn, Turunen kertoo. Tukalassa tilanteessa ja kehon ollessa kuormittunut hakeudutaan Turusen mukaan usein jo vaistonvaraisesti toisten ihmisten läheisyyteen. – Halauksen tavoin nauraminen lisää myönteistä vuorovaikutusta ystävien kanssa ja lieventää stressiä. Oksitosiini. – Halaus on jaettu kokemus, joka sitoo ihmisiä yhteen. Ystävyyssuhteita kannattaa Turusen mukaan vaalia viettämällä riittävästi yhteistä aikaa eikä pitää toista itsestäänselvyytenä. Halaus vastalääke stressille Itselle tärkeän ihmisen koskettaminen – kuten halaaminen – lisää hyvinvointia tuomalla muun muassa läheisyyden, kiintymyksen ja turvan tunnetta. Vaikka olo voi olla hetken uupunut nauramisen jälkeen, elimistö on saanut kaipaamaansa lepoa ja puhdistuksen stressihormoneista, Turunen kertoo. Kunnon naurunremakka voi olla hyvin voimakaskin ponnistus, joka päästää nopean jumppasuorituksen tavoin endorfiineja valloilleen. 58 Nauru ystävän kanssa on kuin pikajumppa Koonnut: Reetta Ahola Ekovinkit Ystävyyssuhteilla on suuri merkitys sekä mielen että kehon hyvinvoinnille. – Usein lohdutuksen tarpeessa olevaa ihmistä kosketetaan herkästi esimerkiksi ottamalla olalta kiinni. Halaaminen vapauttaa kehoon oksitosiinia, joka on rakkaushormoniksikin kutsuttu, mielihyvää tuottava hormoni. Vaikka hauskan tv-ohjelman katsominen purkaa samalla tavalla stressireaktiota kehossa, Turunen muistuttaa, että jaettu ilo on aina kaksinkertainen ilo. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kenenkään reviirille ei saa mennä pyytämättä, Turunen sanoo. Ystävän halaaminen ja yhdessä nauraminen paitsi lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mielihyvää, myös parantaa verenkiertoa ja lievittää stressiä. – Nauru ja hymy tarttuvat helposti, ja hyvänolon tunteet lähtevät leviämään ventovieraillekin ihmisille. Kunnon nauru vapauttaa endorfiineja Halauksen lisäksi nauraminen ystävien kanssa on Turusen mukaan hyvä keino huoltaa itseään. Y stävillä on suuri vaikutus ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle
Resepti: Anneli Virkkala Mantelileipä 4 kananmunaa 2 dl juustoraastetta 2 dl mantelijauhoja 1–2 tl leivinjauhetta maun mukaan kurpitsansiemeniä, pellavansiemeniä, hampunsiemeniä, seesaminsiemeniä ( kuivattuja yrttejä) Riko kananmunien rakenne. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Nesteeksi vettä tai laimeaa pakuriteetä.. Siemennäkkäri 7,5 dl vettä 2,5 dl karkeita leseitä 2,5 dl pestyjä kuorettomia auringonkukansiemeniä 2,5 dl jauhettua tai valmista rouhetta pellavansiemeniä 2 prk kermaviiliä 2 tl suolaa 1–2 tl kardemummaa 1 kpl kananmuna Halutessa ripaus kuivattua chiliä ja/tai mustapippuria Sekoita kaikki ainekset astiassa vellimäiseksi taikinaksi. Jos kaipaat juomaan makeutta, lisää vähän hunajaa. Paista 175 asteisessa uunissa noin 20–30 minuuttia. Kuivata lopuksi uunissa noin 100 asteessa rapeaksi ”näkkileiväksi”. Paista 180 asteessa noin 20–25 minuuttia. 59 Siemenpeukalot! Taikinaterapiasta tulee entistä tervehdyttävämpää, kun taikinaan lisää nopeiden hiilarijauhojen sijaan runsaasti vitamiinija kivennäisainerikkaita siemeniä. Päälle voit ripotella intiaanisokeria, mantelilastuja, kookoshiutaleita, kuivattuja karpaloita ja säilykekirsikoita. Sekoita kaikki ainekset kevyesti puuhaarukalla. Voitele kananmunalla. Annoksesta tulee kaksi tavallista pellillistä. Resepti: Leila Ronkainen Ihastu mansikan ja tuoreen basilikan liittoon. Resepti: Mervi Hongisto Siemeniä sisältävä peltipulla 1/2 l vettä 2 dl intiaanisokeria 2 tl ruususuolaa 1/2 dl auringonkukansiemeniä 1/2 dl pellavansiemeniä 1/2 dl kurpitsansiemeniä 1 dl rusinoita 3 dl riisijauhoja 8 dl speltjauhoja, täysjyvää 2 pussia kuivahiivaa 100 g voita tai rypsiöljyä (tai puolet voita ja puolet rypsiöljyä) Tee taikina pullataikinan tapaan. Lisää kaikki ainekset kananmunaseokseen. Kohota kaksi kertaa, ensin kulhossa, sitten pellillä. Anna seoksen seistä vähintään 15 minuuttia. Paista 225 asteessa noin 15 minuuttia. Leikkaa heti ruutuihin, kun levy on vielä kostea. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla ja levitä seos ohueksi levyksi (noin 0,5 cm). Sekoita taikina tasaiseksi
Välttyäkseen ylimääräisiltä ruoanlämmityskerroilta kannattaa koko perheen syödä yhdessä. Esimerkiksi katkaisimellinen pistorasia on helppo tapa sammuttaa valmiustilat. Esimerkkeinä sähköä sekä aikaa säästävistä ratkaisuista Mehto mainitsee esimerkiksi täysien pyykkikoneellisten pesemisen. Silloin ei tarvitse pestä pyykkiä niin usein. Ruokaa kannattaa valmistaa suuria annoksia kerralla ja uunia lämmittäessä tehdä monta ruokaa kerralla, sillä lämmityksen aloittaminen vie enemmän sähköä kuin uunin lämpimänä pitäminen. Sähkönsäästö kannattaa aloittaa yhdestä asiasta ja kun sen on omaksunut, innostus helposti kasvaa, Mehto rohkaisee. Sama koskee saunomista, koko porukka kerralla, sillä sauna on suuri sähkönkuluttaja. Aloita sähkön säästäminen huonelämpötilan alentamisesta asteella, valmiustilojen sammuttamisesta ja kattilan kannen käytöstä ruokaa valmistaessa. Niinpä perunat yms. Hän toteaa, että monet tavat säästää sähköä ovat pieniä, mutta yhdistelmänä niistä voi syntyä merkittävä ero sähkölaskuun. Pieniä ruoanlaittoon liittyviä sähköä ja aikaakin säästäviä niksejä, jotka usein ovat tiedossa, mutta unohtuvat, on mahdollisimman pienen vesimäärän keittäminen sekä kannen käyttäminen kattilassa. Sähkönkulutustaan tarvitsee silti ensin pohtia tarkasti, sillä sähkö ja energia liittyvät lähes kaikkeen, mitä teemme. Suuren vesimäärän kiehuminen kestää huomattavasti pidempään. Itse teen jälkilämmöillä esimerkiksi siemennäkkäriä, joten on välipalaa valmiina, Mehto kuvaa. E nergiaa säästävä elämäntapa säästää usein myös aikaa. – Kyseessä on valtava, monitahoinen asia, joka on kaiken lisäksi näkymätön. 60 Sähkönkulutukseen voi vaikuttaa helposti Säästä sähköä ja aikaa Valmiustilat ja turhaan pistorasiassa olevat laturit vievät jo 15 prosenttia kotitalouksien sähkönkulutuksesta. Myös jälkilämpö kannattaa hyödyntää. kannattaa keittää pienessä vesimäärässä, Mehto suosittelee. Monet pienet jutut unohtuvat helposti, mutta kun niitä opettelee tekemään säännöllisesti, tulee niistä rutiinia. Muista myös tuulettaa tehokkaasti. Valmiustilat pois Stand by –tilojen sammuttaminen ja latureiden seinästä irrot. Sähköä kannattaakin säästää paitsi taloudellisista syistä, myös ympäristön vuoksi. Kannattaa myös valita itselle täyttöasteelta sopiva kone. Kotitaloudet ovat myös erilaisia, Outi Mehto Marttaliitosta pohtii
Seuraa sähkönkulutustasi Nykyisin sähköyhtiöiden sivuilta voi seurata jopa tuntikohtaista sähkönkulutustaan. l Myös ruoanlaitossa voi säästää sähköä laittamalla ruokaa suuria annoksia kerralla ja erityisesti uunia lämmittäessä laittamalla useamman ruoan kerralla.. Kulutuksen seuranta onkin hyvä apuväline ja kenties myös innostava tekijä matkalla kohtia sähköä säästävämpää arkea. On laskettu, että jos varastotilojen lämpötilaa laskee viidellä asteella, laskee se sähkölaskua jopa 15 prosenttia, Mehto kannustaa. Tuuletusta ei kannatakaan tehdä vähitellen yhdestä ikkunasta, vaan tehokkaasti läpivedolla ja alentamalla pattereiden lämpötilaa tai sulkemalla ne kokonaan. 61 Sähkönsäästö kannattaa aloittaa yhdestä asiasta ja kun sen on omaksunut, innostus helposti kasvaa, Outi Mehto Marttaliitosta rohkaisee. Niillä voi esimerkiksi tutkia, paljonko vanha sähkölaite kuluttaa. Pieniä ruoanlaittoon liittyviä sähköä ja aikaakin säästäviä niksejä, jotka usein ovat tiedossa, mutta unohtuvat, on mahdollisimman pienen vesimäärän keittäminen sekä kannen käyttäminen kattilassa. Näin voit vähentää sähkönkulutustasi taminen ei suinkaan ole turhaa puuhaa. Jos kodissa on sähkölämmitys, on se merkittävin sähkön kuluttaja. Hän toteaa, että nykyisin monien kodeissa on kovin lämmin ja ikkunoita saatetaan pitää auki. – Jopa 15 prosenttia kotitalouksien sähkölaskuista koostuu valmiustiloista. Sen avulla voi arvioida eri laitteiden ja toimintojen kulutusta ja ihmetellä mahdollisia kulutuspiikkejä. Sisälämpötilan lasku jo yhdellä asteella näkyy yleensä sähkölaskussa. Lämmityksen lisäksi myös valaistus on merkittävä sähkönkuluttaja, joten myös valoja kannattaa sammutella, valita tarkoitukseen sopivan tehoiset lamput ja suosia energiansäästöja led-lamppuja, Mehto luettelee. Ikä ei välttämättä tarkoita, että laite kuluttaisi valtavasti sähköä, Mehto kertoo. Pakkasaikaan myös mattojen ja petivaatteiden ulos vieminen auttaa virkistämään sisäilmaa, Mehto vinkkaa. – Lisäksi sähköyhtiöiltä ja myös pääkaupunkiseudun kirjastoista on lainattavissa sähkönkulutusmittareita, joilla voi tarkistaa laitteiden kulutusta
Kuva: Ville Lehvonen Kun saviesineitä valmistetaan dreijaamalla, muotoillaan käsin halutun muotoinen esine vääntöpyörän pyörittäessä savea. Kuva: Henriikka Leppänen. Muotoilijan juuret ovat itärajalla Tohmajärvellä, jossa hän metsien keskellä kasvoi omien polkujensa kulkijaksi. 62 Muotoilija Henriikka Leppänen kaivaa saven itse Keramiikkaa lähisavesta Joensuulainen muotoilija Henriikka Leppänen tekee käsin idätysruukkuja ja muuta keramiikkaa luonnonsavesta, jonka hän on itse kaivanut. – Ei se aina ole suora ollut mutta oma, sanoo Henriikka Leppänen polustaan
Valmistamaansa keramiikkaa Henriikalla on myynnissä Kerafiikka-yrityksensä verkkokaupassa sekä joissakin kivijalkamyymälöissä. Kuva: Henriikka Leppänen – Löysin metsästä omat mielikuvituskaverini ja tein heidän kanssaan majoja.. Muodonmuutos maassa lymyilevästä savikikkareesta viimeistellyksi kauniiksi esineeksi on hurjan kiehtova. Tekee itse kaivamastaan savesta idätysruukkuja . – On kiehtovaa, että astiat on tehty luonnonsavesta ja samassa maassa ovat myös tarjoiltavat kasvit kasvaneet, sanoo Henriikka Leppänen. Lapsuus rajan pinnassa Henriikka Leppänen kasvoi maatilalla Tohmajärvellä paikassa, josta näkyi rajavyöhyke. Samanikäisiä leikkikavereita oli vähän. . Lähimpään naapuriin oli kaksi kilometriä. Thaimaasta palattua Henriikka asui jonkin aikaa keskellä pohjoiskarjalaista metsää. Vakituinen kuukausipalkkainen työ ei kuitenkaan houkuttanut. Henriikka Leppänen, 34 . – Keskellä viidakkoa oli pienen kylän koulu, joka on niin sanottu vaihtoehtokoulu. Tilalla oli lypsylehmiä ja lihakarjaa. Sieltä hän jatkoi Kuopion muotoiluakatemiaan, joka silloin oli osa Savonia ammattikorkeakoulua. Nyt Henriikka Leppänen on muutaman vuoden ajan elättänyt itsensä yrittäjänä, opettajana, muotoilijana ja taiteilijana. Hän on saanut apurahoja ja hänellä on ollut näyttelyjä. Ammatti: keramiikkamuotoilija, yrittäjä ja opettaja . Vuonna 2015 hän otti rohkean askeleen ja perusti oman yrityksen ja alkoi rakentaa omaa brändiään. Puutarhanhoidon ohessa tein lasten kanssa savikippoja luonnonsavesta. Asuu: Joensuussa rintamamiestalossa . Hän vetää keramiikkakursseja myös omassa yrityksessään. Hän asuu rintamamiestalossa kolmisen kilometriä Joensuun keskustasta seuranaan Turkista pelastettu Bella-koira. Villivihanneksina kuvassa voikukannuppuja, poimulehteä. Esineet ovat tulvillaan energiaa, joka on kulkenut jääkausien läpi ja saanut lopullisen olomuotonsa keramiikkauunin kuumuudessa.” H enriikka Leppänen lähti lukion jälkeen opiskelemaan esinesuunnittelua ja -valmistusta Kankaanpään opistoon. Lähimpään kauppaan oli kaksikymmentä kilometriä ja metsää joka suuntaan vähintään viisi kilometriä. Tavoitteena oli elää mahdollisimman omavaraisesti mutta käytännössä se osoittautui liian hankalaksi. 63 Kuka. Muotoilija (AMK) -tutkinnon hän sai valmiiksi 2012. Kaksi isoasiskoa olivat huomattavasti vanhempia. Koulutus: muotoilija (AMK) . vadelmanlehtiä ja horsmanversoja. Hän on keramiikkaopettajana Joensuun seudun kansalaisopistossa. Pian tämän jälkeen hän lähti viideksi kuukaudeksi vapaaehtoistyöhön Thaimaahan
Keramiikkatöissä käytettävä savi on nykyisin pääosin teollisesti muokattua savea, jota tuodaan Suomeen ulkomailta, eniten Britanniasta, Saksasta, Espanjasta ja Yhdysvalloista. Kotimaista punasavea Henriikka käytti jo opiskeluaikana. Monen muun maalla kasvaneen lapsen tavoin Henriikka Leppänen teki savikakkuja jo lapsena. Suomessa punasavea Keramiikkaharrastus on viime vuosina ollut vahvassa nousussa. Tahdon tehdä omia juttuja, luoda ja leikkiä, Henriikka kuvailee. – Otin yhteyttä henkilöön, joka alueen omistaa, kysyin ja sain luvan saven ottamiseen, hän kertoo. Kansalaisopistojen kurssit täyttyvät nopeasti ja blogeja on paljon. Samoin hän tutki muun muassa Savitöihinsä ja työpajoihinsa Henriikka hakee saven Tohmajärven entisen tiilitehtaan kaivannosta. – Ei se aina ole suora ollut mutta oma. 64 – Löysin metsästä omat mielikuvituskaverini ja tein yhdessä heidän kanssaan majoja. Puhtaimmillaan savikerrokset ovat yleensä usean metrin syvyydessä. Nuoresta lähtien olen tarvinnut paljon omaa aikaa. Energiaa kuluu painavan saven kuljettamisessa. – Vaikka olenkin sosiaalinen niin samalla introvertti, jonka täytyy ihmisten seurasta välillä päästä omaan rauhaansa. Monella paikkakunnalla Suomessa on ollut tiilitehdas ja niin myös Tohmajärvellä. Kuva: Henriikka Leppänen Dreijaamisessa ei käytetä muottia kuten sarjatuotannossa. Oman polun kulkemisessa on ollut myös haasteensa. – Suomessa on rautapitoinen maaperä ja siksi saveamme kutsutaan punasaveksi. Kuva: Henriikka Leppänen. Omiin savitöihinsä ja työpajoihinsa Henriikka hakee nykyään saven tämän entisen tiilitehtaan kaivannosta. Käyttökelpoista savea voi siten löytää erilaisista kaivannoista ja syvemmistä ojista ja ojien kaivuumaasta
Savesta muovataan dreijaukseen soveltuvaa massaa, minkä jälkeen sitä asetetaan sopiva määrä dreijausalustalle. Hän tekee savesta muun muassa idätysruukkuja ja kaakeleita. Kun alustan vääntöpyörä pyörii sähkövoimalla, muotoillaan savesta käsin halutun muotoinen esine. Savinen idätysruukku myös hengittää ja sitoo kosteutta, joten se on erinomainen kasvatusympäristö iduille. Häneltä voi tilata myös käsintehtyjä yksittäisiä kaakeleita, johon upotetaan valokuva. Mitään muottia ei käytetä kuten sarjatuotannossa. Henriikka harrastaa itsekin idättämistä. Tulin siihen tulokseen, että idätysruukut sopivat hyvin tähän tarkoitukseen. Henriikka Leppänen pyörittelee jatkuvasti myös uusia ideoita sekä käyttöesineiksi että kuvataiteeksi. Jotta esineestä käsin dreijaamalla tulee myytäväksi esineeksi sopusuhtainen, tarvitaan kokemusta ja ammattitaitoa. Kotisivunsa blogissa hän kertoo rintamamiestalonsa keittiöremontin yhteydessä uusituista kaakeleista. Viimeisin oma näyttely on maaliskuun ajan Sokoksen ikkunagalleriassa sekä Galleria Kohinan aulassa Joensuussa. Lisätietoja kerafiikka.com l Teksti: Martti Heikkilä – Idätysruukuissa luonnonsaven rouheaa pintaa ei tarvitse piilottaa lasitteen taakse.. Valmistus dreijaamalla Henriikka Leppänen arvelee olevansa tällä hetkellä Suomessa ainoa, joka käyttää omin käsin kaivettua savea ammattikäytössä. Käsintehtyjä kaakeleita Henriikka Leppänen valmistaa myyntiin myös esimerkiksi keraamisia tarjoilualustoja. Niissä luonnonsaven rouheaa pintaa ei tarvitse piilottaa lasitteen taakse. Tällainen muistokuva toimii esimerkiksi lahjaideana merkkipäivää viettävälle. Kuva Ville Lehvonen mustaa valusavijauhetta. Hailakkaaseen punasaven väriin Henriikka saa tumman suklaan väriä lisäämällä massaan Savinen idätysruukku hengittää ja sitoo kosteutta. – Tuotekehittelysså otin tavoitteeksi, että saven ominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa. Niiden kasvattaminen onnistuu myös talvella, kun muuta ravintoa on hankala itse kasvattaa. Muotoilija suunnittelee ja valmistaa kaakeleita myös kodin sisustukseen. – Mutta muutamalla kerrallakin harrastaja oppii jo tekemään oman persoonallisen esiineensä. Tämä on se työläs osuus, mikä on tehnyt ulkomaisen teollisen saven suosituksi. Idätysruukut ja muut saviesineet Henriikka valmistaa dreijaamalla. 65 vuolikivijauheen ja tuhkan käyttöä lasite-raaka-aineena. – Idut ovat mahtavaa ravintoa. Ennen työn aloittamista savi liotetaan ja siitä siivilöidään kivet, juuret ja vastaavat
66 Luomulaatua suomenvuohien ja -lehmien maidosta Juustoja rakkaudella – Kun jyvä istutetaan peltoomme, se lähtee meiltä vasta valmiina juustotuotteena, Saloniemen tilan emäntä Riitta Saloniemi kuvailee luonnonmukaisen tuotantoketjun rakennetta. Kaikki tilallamme tehdään alusta loppuun itse: karja ruokitaan itse kasvatetulla luomurehulla ja juustot. Entisen maitotilan tytär halusi ryhtyä omavaraiseksi ja lypsää itse oman maitonsa. Nyt Saloniemi on noin 120 suomenvuohesta ja 20 suomenlehmästä koostuvan juustotilan emäntä, jonka periaatteisiin edelleen kuuluu käsityöläisyys, luonnonmukaisuus ja alkutuotannon arvostus. – Meillä on noin viiden hehtaarin tila, johon kuuluu myös 60 peltohehtaaria ja 20 hehtaaria luonnonlaitumia. R iitta Saloniemi oli vain 19-vuotias hankkiessaan ensimmäisen kuttunsa
Toimintaa ei haluta kasvattaa Saloniemen Juustolan tuotteita myydään monissa paikoissa aina Pohjois-Savoa ja Pohjanmaata myöten. Tilalla tehdään kymmentä erilaista vuohenmaitojuustoa ja yhtä suomenlampaanmaitojuustoa, minkä lisäksi tarjolla niin vuohen kuin lehmänkin raakamaitoa sekä jogurttia. Saimme aika armottomasti kokea, miten luomuun siirtymistä olisi pitänyt valmistella harkiten ja tutkien. Kysyntää tilan korkealaatuisille luomujuustoille on paljon, mutta Saloniemi ei koe, että heidän pitäisi yksin vastata kaikkiin kuluttajien tarpeisiin. Jos tilaa kasvattaisi tästä suuremmaksi, tarvittaisiin valtavia investointeja, enkä enää itse saisi olla tekijä, vaan joutuisin johtamaan toimintaa pöydän takaa. valmistetaan nekin täällä paikan päällä, Saloniemi kuvailee. Pidän edelleen kiinni alkuperäisestä periaatteestani, että haluan itse juoda omien eläinteni maitoa – minua hirvittää ajatella, että on olemassa sellaisia maitotilallisia, jotka eivät käytä oman tilansa tuotteita, vaan ostavat maidon kaupasta. Saloniemen Juustola sijaitsee Laitilassa. Jos tilaa kasvattaisi tästä suuremmaksi, tarvittaisiin valtavia investointeja, enkä enää itse saisi olla tekijä. Luomuun siirtyminen oli tärkeä arvovalinta Saloniemen tila siirtyi luomuun vuonna 2010. Sellainen ei sopisi minulle alkuunkaan. – Läpinäkyvyys on päivän sana. Pian kaikki ylimääräinen työ ja vaiva kuitenkin palkittiin, sillä vuonna 2014 Luomuliitto valitsi tilan vuoden luomuyritykseksi ja samana vuonna saatiin käyttöön luomulaadun takeena toimiva Leppäkerttu-merkki. Saloniemen Juustolassa valmistetaan muun muassa yrteillä maustettuja juustoja. Maitotuotteista pastöroidaan jogurtit, mutta juustot ainoastaan termisoidaan, Saloniemi toteaa. Silloin toiminnassa täytyy olla jotain pielessä. – Haluan pitää toiminnan sellaisena, että se pysyy omissa käsissäni. Saloniemi muistelee, että siirtymä ei sujunut aivan niin kivuttomasti kuin oli suunnitelmissa: – Halu saada luomumerkki tuotteisiin mahdollisimman pian aiheutti rehupulan, sillä eiväthän pellot olleetkaan heti valmiita luomutuotantoon, vaan niiltä puuttui muun muassa apilan tuottamaa typpeä. Saloniemen tilan emäntä Riitta Saloniemi uskoo omavaraisuuteen, lähija luomutuotantoon sekä maataloustoiminnan läpinäkyvyyteen. – Luomuun siirtyminen oli iso mutta tärkeä päätös. 67 Haluan pitää toiminnan sellaisena, että se pysyy omissa käsissäni. Tila on ja sen täytyy olla siinä kunnossa, että kuka tahansa voi milloin vain tulla katsomaan, miten hommat täällä hoidetaan. Kaikki tilan toiminnot luomupeltojen viljelystä eläintenhoitoon ja juustotuotantoon hoidetaan paikan päällä. Itse olisin halunnut siirtyä siihen jo aikaisemmin, mutta isäntä sai herätyksen vasta käytyään kas. Kaikki juustot ja muut tilan maitotuotteet kuten jogurtit valmistetaan luontoa kunnioittaen ja keinotekoisuutta välttäen. – Maidosta ei oteta mitään pois, eikä siihen lisätä mitään. Uutuutena valmistetaan myös kirkastettua voita ja toffeeta. Saloniemi jatkaa, että luomutilan pyörittäminen on täyspäiväistä työtä, jossa ei voi lintsata piirunkaan vertaa – eikä hän haluaisikaan
68 vinsuojelukurssin, jonka aikana hän tajusi, kuinka paljon pelloille lutrataan erilaisia myrkkyjä. mahdollisuuksia muillekin pienehköille alkuperäiskarjan luomutiloille. – Nämä rodut ovat Suomen oloihin tarkoitettuja ja pärjäävät täällä hyvin. tokiloon tarvittavan maidon tuottajahintaa katettua tuolla hinnalla, Saloniemi puuskahtaa. Kehitystyötä. Aivan pienellä piiperryksellä ei tietenkään pärjää, mutta onko tarpeen ihailla suuruutta ja mieletöntä tehokkuuttakaan. – Jos puhutaan noin sadan kutun karjasta, niin aivan varmasti jokainen halukas saisi siitä saatavan maidon omalla alueellaan kaupaksi. Kilpailu ei häntä pelota, vaikka luomun arvostus ja haluttavuus on viime vuosina kasvanutkin melkoisesti. Laadukkaat lisäraaka-aineet maksavat nekin: on eri asia ostaa tukusta halpaa, mahdollisesti valkaistua kiinalaista valkosipulia kuin valita maustejuustoihin suomalaista luomuvalkosipulia. Saloniemen tilalla laiduntaa noin 20 suomenlehmää. – Kaikki tuotantoja tutkimustyö on tehtävä ja rahoitettava itse, minkä lisäksi pakkaaminen maksaa; siinäkin meillä on tehty tietoinen ekovalinta käyttää esimerkiksi muovin sijaan kalliimpaa kierrätyskartonkia. Juustotilan emäntä peräänkuuluttaakin ymmärrystä siitä, mistä kaikesta kuluttaja maksaa valitessaan lähi-luomutuotteen. Laatu tarkoittaa kovaa työtä Laatu heijastuu väistämättä myös tuotteiden hintaan. Saloniemi myös muistuttaa, että lähituotannon hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin suurtiloilla, joiden tuotantoprosessit ovat raskaita ja tuotteiden kuljetusmatkat pitkiä. Arkiherkuttelijoille ja kulinaristeille Laatuja ekotietoiset kuluttajat kiittelevätkin Saloniemen tilaa tinkimättömistä valinnoista. Ovathan suomenlehmät vähän tuittupäitä, mutta ne ovat todella kauniita ja niiden maito on rasvaisempaa ja valkuaisainepitoisempaa kuin valtaroduilla. Kaikki tapahtuu omalla tilalla. Alkuperäisrodut tavaramerkkinä Luonnonmukaisuuden lisäksi Saloniemen tilalla arvostetaan ja ylläpidetään Suomen alkuperäisrotuja. Toki tähän vaikuttaa myös se, mitä lehmille syötetään ja millaisia vaiheita tuotantoketju muuten pitää sisällään. – Suomessa ei saisi edes juusSaloniemen Juustolassa valmistetaan useita erilaisia suomenlehmänja -vuohenmaitojuustoja. Kolmen euron kilohinnalla myytävää hollantilaista goudaa ei voi verrata pienehkön luomutilan vastaavaan tuotteeseen, jonka kilohinta voi kivuta viisinkertaiseksi. Kilpailulle olisi Suomessa tilaa Saloniemi uskoo vakaasti, että Suomessa olisi paljon tilaa ja Saloniemen luomutilalla suomenvuohilla on tilaa temmeltää. Monipuolisesta tuoteperheestä löytyy herkkuja vaativimpienkin kulinaristien makuun, mutta suurin myyntivaltti on kaikille sopiva mieto gouda. Emme halua syödä emmekä tarjota muille ”myrkytettyä leipää”, Saloniemi toteaa. – Kun meillä pistetään jyvä maahan, maailmalle lähtee vasta valmis juustotuote. Saloniemi naurahtaa, ettei hän oikein osaa järjellä selittää, mikä juuri suomenvuohissa, -lampaissa ja -lehmissä kiehtoo, mutta pois hän ei niitä vaihtaisi, vaikka saisi tilalle miten paljon tahansa tuottavampia eläimiä
– Tuotekehittely on välillä melkoista salapoliisityötä, sillä vaikka juustoalan osaajia on Suomessa paljon, kotoperäisen karjan prosessoimatonta maitoa osaavat jatkojalostaa luonnonmukaisesti vain harvat. Voimaannu ja lataudu Kreetalla 23.9.–30.9.2018 Kyproksella 3.–11.11.2018 UU TUU S Suositut hoitavat matkat syksyllä Katso matkaohjelmat: www.autuuttaaivoille.fi Lisätietoja: jouko.kivimetsa@gmail.com, puh. 040 5568880 Vuohia on tilalla noin 120. Alkuperäiskarjan suosiminen on Saloniemille tärkeä arvovalinta.. Jo nyt Saloniemen Juustolasta saa muun muassa nokkosella, sarviapilan siemenillä ja korianterilla maustettuja juustoja. l Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Saloniemen Juustola www.autuuttaaivoille.fi Hyvästele kiire, stressi ja suorittaminen ja lähde kanssamme Välimerelle voimaantumaan ja nauttimaan elämästä. Tila on ja sen täytyy olla siinä kunnossa, että kuka tahansa voi milloin vain tulla katsomaan, miten hommat täällä hoidetaan. Kreetalla opimme erityisesti parhaita aivojenhoitovinkkejä ja Kyproksella kokeilemme kädentaitoja ja osallistumme sadonkorjuuseen. tehdään jatkuvasti, seuraavaksi päivänvalon näkee rosmariinilla maustettu tuorejuusto, myös timjamin, salvian ja rakuunan käyttöä juustotuotannossa selvitellään. Hoitavilla matkoilla opit helppoja ja ihania keinoja arjessa jaksamiseen ja koet paikalliselämyksiä. Herkuttelemme perinteisellä välimerellisellä ruualla ja patikoimme leppoisaan tahtiin hoitavassa luonnossa. 69 Läpinäkyvyys on päivän sana
Poratusta reiästä mahla voidaan valuttaa putkea pitkin suoraan pulloon. Kylmäketjun on oltava lyhyt ja pitävä, Särkkä-Tirkkonen mainitsee. Mahlan keruu ei kuitenkaan kuulu jokamiehenoikeuksiin, sillä sen kerääminen vaatii reiän kairaamista koivun runkoon. Mahla on koivujen maitiaisnestettä, joka alkaa virrata koivussa yöja päivälämpötilojen eron ollessa riittävän suuri, noin 20 astetta. Mahla on koivujen maitiaisnestettä, joka alkaa virrata koivussa yöja päivälämpötilojen eron ollessa riittävän suuri, noin 20 astetta. Tämän lämpötilaerovaatimuksen vuoksi mahlaa ei pysty tuottamaan esimerkiksi Etelä-Euroopassa. Särkkä-Tirkkonen vertaa mahlaa maitoon. Valutusaika alkaa yleensä huhtikuussa, kun maitiaisneste alkaa nousta koivun juurista oksiin ennen lehtisilmujen puhkeamista. Mahlan tuotanto vaatii tietynlaiset luonnonolosuhteet, jollaiset vallitsee pohjoisella pallonpuoliskolla, erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen Helsingin yliopiston Ruraliainstituutista kertoo. Sen jälkeen mahla on käsiteltävänä nopeasti, sillä se pilaantuu helposti. 70 M ahla sisältää esimerkiksi hivenja kivennäisaineita, vaikka se suurimmaksi osaksi onkin vettä. Se pitää heti joko pakastaa tai pastöroida, jotta se säilyisi paremmin, sillä sen sisältämät sokerit pilaantuvat helposti. Mahlaa suositellaan käsiteltäväksi kuten maitoa. Suomessakin mahlan keväinen valutuskausi on lyhyt, muutamasta viikosta kuukauteen. Tarkemmin sitä ei kuitenkaan ole vielä tutkittu, mikä johtunee sen marginaalisuudesta ja pohjoismaisesta erityisyydestä. Samasta koivusta voi valuttaa mahlaa useita vuosia, eikä puun kasvu kärsi siitä.. Yhdestä puusta kauden aikana saatava mahlamäärä voi vaihdella alle litrasta jopa 300 litraan. Valuta puusta hivenja kivennäisaineita Mahla virkistää Suomen puhtaista metsistä valutettu mahla kiinnostaa maailmalla, mutta tuotanto on toistaiseksi vähäistä
Laajat mahdollisuudet Suomessa tuotetaan mahlaa tällä hetkellä arviolta vain joillakin kymmenillä hehtaareilla. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti toteutti 15 vuotta sitten kokeiluhankkeen, jossa mahlaa toimitettiin kauppoihin myyntiin ja myös ravintoloihin. Terveysvaikutuksista ei ole toistaiseksi tutkittua tietoa, Särkkä-Tirkkonen toteaa. Sitä voisi siis käyttää virvoitusjuomissa veden sijasta. Pitäisi myös pohtia, miten maanomistaja hyötyy siitä. Ehkä mahlan tuotannon voisi yhdistää muuhun, kuten pakurikääpien viljelyyn sekä sieniin, yrtteihin ja marjoihin, Särkkä-Tirkkonen miettii. Ehkä mahla siis sisältämiensä aineiden ansiosta virkistää paremmin, SärkkäTirkkonen pohtii. Tutkimusta aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää. Se oli ehkä väärä sijoittelu niille eikä kauppa käynyt toivotunlaisesta. Mahdollisuuksia olisi huomattavasti suuremmankin määrän tuottamiseen, mutta mahlan valutukseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Koivun mahlasta on mahdollista valmistaa myös siirappia, mutta koivumahlan sokeripitoisuus on huomattavasti alhaisempi kuin toisen mahlan valutukseen Mahla virkistää Mahlan valutustekniikka on kehittynyt, mutta tuotantoon käytettävät pinta-alat ovat vielä melko pieniä. Sen sijaan Ukrainassa virvoitusjuomateollisuus on jo pitkään käyttänyt mahlaa. Olvilla on ollut yksi mahlapohjainen virvoitusjuoma, mutta se ei ole käsittääkseni tuotannossa tällä hetkellä. Hän kuitenkin jatkaa, että mahla saattaa olla janojuomana vettä virkistävämpää. Hankkeen aikoihin yliopistolta kyseltiin myös mahdollisuutta viedä mahlaa arabimaihin koululaisten janojuomaksi. Toistaiseksi mahlaa saa sellaisenaan pullotettuna kaupoista eikä Suomessa ole juuri kehitetty siitä jatkojalosteita. Myöhemmin mahlaa on alettu tuotteistaa enemmän ja sitä löytää kauppojen luontaistuotehyllyiltä, Särkkä-Tirkkonen kertoo. Myös tilaviinejä taitaa olla mahlaan valmistettuna, Särkkä-Tirkkonen kertoo. 15 vuotta sitten olimme ehkä hieman aikaamme edellä. Särkkä-Tirkkonen pohtii, että ehkä mahlan tuotanto voisi olla yksi mahdollinen muoto käyttää metsiä muulla tavalla kuin puutavaraksi. – Toiminnan tulisi kuitenkin olla hyvin organisoitua, jotta se toimisi kunnolla. 71 Pitkät perinteet Suomessa on pitkät perinteet mahlan käytöllä ja sitä käytettiin ennen kansanlääkinnässä esimerkiksi munuaisvaivoihin. Yliopisto ei kuitenkaan voi lähteä tällaisiin hankkeisiin mukaan, eikä yksikään yritys tuohon aikaan tarttunut tilaisuuteen. Kokeiluhankkeessa mahla pakattiin trip-purkkeihin, joissa oli pilli, ja myytiin kaupoissa mehuosastolla. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Marjo Särkkä-Tirkkonen tietää, että nykyisin valtaosa suomalaisesta mahlasta päätyy vientiin ja Suomeen puolestaan tuodaan edullisempaa mahlaa Baltian maista.. Ravintoloissa kokit käyttivät hankkeen aikana mahlaa janojuomana veden sijaan ja he kertoivat, että mahlaa juodessa ei tullut päivän aikana yhtä vetämätön olo kuin vettä juodessa. – Vaikka sitä on suositeltu erilaisiin vaivoihin, on kyseessä pitkälti mielikuvat
Jotta mahla saa luomusertifikaatin, on myös metsä sertifioitava luomukeruualueeksi. Myös koivunmahlasiirapille voisi olla kysyntää. 72 sopivan puun, vaahteran. Sen sijaan mahlantuotantoon korvamerkittyä tukea ei ole olemassa. Tällä hetkellä Suomessa toimii kuitenkin vain kourallinen mahlaa myyntiin tuottavia yrityksiä. Mahlantuotannon voisi yhdistää esimerkiksi sienten, marjojen ja pakurikäävän tuotantoon. Hän kertoo, että Kanadassa vaahterasiirapin tuotantoon on osattu yhdistää myös turismia ja jopa huonekalujen tekemistä vaahteroista. Kanadassa sokerivaahterasta valmistetaankin siirappia. Eurooppa on kuitenkin tärkein vientialue. Koivumahlan tuotantoakin voisi kehitellä edelleen ja yritysten on mahdollista hakea yleisiä yritystukia. Itse asiassa 97 prosenttia Suomen metsistä soveltuisi nykyisillä metsänhoitokäytänteillä luomusertifioiduiksi keruualueiksi, Särkkä-Tirkkonen toteaa. Vaikkei sitten itse tehdäkään. – Esimerkiksi kantojen käsittely ja metsien lannoitus on tehtävä luomuhyväksytyillä aineilla. Puhtaus valttina Suomen etu mahlan tuotannossa on metsiemme puhtaus. Koivikkoja voitaisiin hyödyntää myös muutoin kuin puuaineksena. Tarkemmin sitä ei kuitenkaan ole vielä tutkittu.. Suomeen sen sijaan tuodaan edullisempaa mahlaa Baltian maista, Särkkä-Tirkkonen kuvaa. Esimerkiksi Suomen suurimman tuottajan mahlasta yli 90 prosenttia menee vientiin ympäri maailmaa. Suuri osa suomalaisesta mahlasta päätyy vientiin, sillä kotimaiset tuotteet ovat kalliita. Suomessa ehkä vallitsee mielikuva, että mahlaa voisi valuttaa itsekin, joten siitä ei viitsisi maksaa. Mahla sisältää esimerkiksi hivenja kivennäisaineita, vaikka se suurimmaksi osaksi onkin vettä
Valutusta autetaan pumpuilla. Muutoin mahlassa ei juuri ole eroja. Reikä on hyvä suuntautua yläviistoon ja olla vain parinkymmenen senttimetrin korkeudella. l Teksti: Terhi Niinimäki. Ämpärin on hyvä olla suojattu, jottei sinne pääse lentämään roskia ja hyönteisiä. tantoon ja mahlan maku voikin vaihdella hieman puuyksilöittäin. Koivun mahlalla on vahvat kansanlääkinnän perinteet, mutta sen terveysvaikutuksista ei ole tutkittua tietoa. Sopiva letku asetetaan reikään ja johdetaan siitä ämpäriin tai pulloon. Mahlan tuotanto on Suomessa selvässä kasvussa ja myös valutusteknologia on kehittynyt. Sen tuotto voisi kuitenkin olla jotain muutakin kuin puuaines ja mahlan mahdollisuudet ovat huomattavasti nykyistä laajemmat, Särkkä-Tirkkonen päättää. Mahla on suurimmaksi osaksi vettä, mutta sisältää myös sokereita sekä hivenja kivennäisaineita. Samasta puusta voidaan valuttaa mahlaa vuosia, jopa kymmenen vuotta, ilman, että tuotanto vähenee. Pohjolan puhtaasta luonnosta tuleva luonnontuote siis ymmärrettävästi kiinnostaa maailmalla. Koivun runkoon tehdään reikä, jonka syvyydeksi riittää noin kolme senttimetriä. Siksi Särkkä-Tirkkonen toivookin, että mahlan mahdollisuuksia pohditaan organisoituneesti ja hyvin verkostoitumalla, jotta koivikkoja voitaisiin hyödyntää järkevästi. Mahlan tuotannon ei ole havaittu myöskään vaikuttavan koivujen paksuuskasvuun. Muista, ettei mahlan valutus kuulu jokamiehenoikeuksiin, joten voit tehdä sitä vain omista koivuista tai maanomistajan luvalla. Mahlan valutuksesta aiheutuva värivika vaikuttaa siten puuaineksen jatkokäyttöön. Mahla on herkästi pilaantuvaa, joten säilytä se kylmässä. Suomen metsistä valtaosa on yksityisten omistuksessa, ja Suomessa metsä nähdään ehkä vielä perinteisesti metsänä. Pohjolan puhtaasta luonnosta tuleva luonnontuote siis ymmärrettävästi kiinnostaa maailmalla. Mahlan tämänhetkinen suosio liittyy varmaankin yleiseen puuvesien suosioon. Maailman luomumetsistä peräti 30 prosenttia sijaitsee Suomessa. 73 Kaikilla näillä metsillä ei suinkaan luomusertifikaattia ole, mutta silti maailman luomumetsistä peräti 30 prosenttia sijaitsee Suomessa. Sen sijaan valutusreikien kairaus aiheuttaa puun runkoon aina ruskean värivian, joka etenee vähitellen rungossa. Tällä hetkellä myös kookosvesi ja aloe vera ja muut tämäntyyppiset tuotteet ovat suosittuja, Särkkä-Tirkkonen kertoo. Sitä voi myös pakastaa. Puuhun värivika Toistaiseksi Suomessa ei ole jalostettu koivuja juuri mahlan tuoNäin valutat mahlaa Mahlan valutukseen tarvitset porakoneen tai pienen kairan, letkun ja ämpärin tai pullon
Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Käytön jälkeen jätät sen vaan kuivumaan vuorokaudeksi ja käytät sillä aikaa toista vanulappua. Mikrokuituinen pikkuliina puhelinten, tablettien ja silmälasien pyyhkimiseen. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy Eko elo Info EE So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I % Käytä palvelukorttia, kun r r r r r r Tuoteuutiset Kestäviä ja pestäviä Kierti on tarjonnut kestäviä vaihtoehtoja kodin arkeen jo vuodesta 2008. Kestovanulaput voi käyttää monta kertaa. Käytämme etupäässä ekologisia materiaaleja, kuten bambua, hamppua, luomupuuvillaa, ja pellavaa. Ekoarki.fi:stä löytyy myös valikoima kierrätyskankaista valmistettuja uniikkeja reppuja, jotka on tehty yhteistyössä Ekoarki.fi-yrittäjien kanssa kierrätetyistä materiaaleista Ne sopivat aktiiviseen käyttöön, koska ne ovat Saara Kohtalon laadukkaasti valmistamia ja niihin mahtuvat hyvin esimerkiksi päivittäiset ostokset tai liikuntavarusteet. Perusajatuksena on, että tuotteet ovat pestäviä ja uudelleen käytettäviä kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. 74 Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 43€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Määräaikaistilaus 49€ www.lehtiluukku.. Sieltä löytyvät muun muassa kestovanulaput, pesusienet, bampuliinatja rätit, kestohedelmäpussit ja reput. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Kaikki kestävää ja pestävää laatua. Käytät niitä samaan tapaan kuin kertakäyttöisiäkin. Tuotteen pitkä käyttöikä on aina kestävän kehityksen kannalta järkevää. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Ekorepussa kulkevat niin kauppaostokset kuin eväät luontoretkellä. Narut ovat 80-prosenttisesti kierrätettyä puuvillaa ja 20 prosenttia polyesteria. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Kierrätyskankaat on ostettu Texvex-kankaidenkierrätyskeskuksesta. Esimerkiksi Saara Kohtalon Saara Kohtalon käsityönä tekemillä suloisilla kestovanulapuilla korvaat ympäristöä kuormittavat kertakäyttöiset vanulaput. Jokaisesta repusta löytyvä Ekoarki-lätkä on tehty kierrätetystä jätemuovista.. www.kierti.fi Ekoarki-sivuston kautta löydät pieniä, mutta suuria ekotekoja omaan elämääsi. Valikoimista löytyy tällä hetkellä kahta eri versiota kestovanulapuissa: toiset ovat valmistettu bambulangasta, joka on 60 prosenttia bambua ja 40 prosenttia puuvillaa ja toiset 100-prosenttisesta bambulangasta, joka on valmistettu eettisesti ja ekologisesti Intiassa. Liina on paksumpaa laatua ja siksi mukava käytössä
3. Tuotteita on myynnissä myllyn myymälässä ja sen lisäksi hyvin varustelluissa kaupoissa muuallakin Suomessa. Lisää sokeri, suola ja mannaryynit. . . Riihipuodin kotisivuilla on runsaasti reseptejä, joissa voi hyödyntää myllyn viljoja. Riihipuodin mylly Pöytyällä on lisäaineettomien luomuviljatuotteiden valmistaja. . . Lisää makusi mukaan punaherkukoilla, vadelmilla tai vaikka mustikoilla. . Herkullista.. Vatkaa puuro kuohkeaksi. Keitä marjoja 10 minuuttia. Tarjoa maidon ja marjojen kanssa. Lisätietoa: www.riihipuoti.fi Mainio vispipuuro valmistuu spelttimannasuurimoista. 2. Survo sauvasekoittimella. Riihipuodissa tarjotaan ryhmille maistiaisia. Tuotteita on viljajalosteista spelttileseisiin. Hauduta 20 minuuttia. Riihipuoti . 75 M au ka st a m ar ja a ja sp el tti ä 75 Kuohkea vispipuuro Näitä tarvitset: 1 l vettä 4 dl pakastemarjasekoitusta 2 dl spelttimannaryynejä 1 dl sokeria ripaus suolaa Näin valmistat: 1
L uonnonväreillä värjääminen on monipuolinen harrastusmahdollisuus. Sen avulla oppii tuntemaan eri kasveja ja sieniä, kerätessä saa liikuntaa ja yhteisvärjäystilaisuudet ovat myös mukavia sosiaalisia tilaisuuksia. Kokenut luonnonvärjääjä yrittäjä, Luonnonvärien hyvä puoli on se, että värjätyt langat sointuvat aina toisiinsa.. 76 Yhteensointuvia värejä luonnon raaka-aineista Kokeile luonnonvärjäystä Eri kasveista ja sienistä saa vaihtuvia värisävyjä esimerkiksi keruuajasta ja värjäyslämpötilasta riippuen. Samalla saa toisiinsa sopivia lankoja omiin käsitöihin
Pane keräämäsi värikasvit tai –sienet kattilaan. nonväreillä on värjätty niin lankoja kuin valmiita kankaitakin ja ne kuvioitiin monipuolisesti, Tetri kuvaa. Muista sekoittaa tasaisin väliajoin, jotta värjäyksestä tulee tasainen. Pese värjättävä materiaali huolellisesti ja kastele ennen värjäyksen aloittamista. Osa väreistä on vesiliukoisia eli ne sopivat esimerkiksi lankojen värjäykseen, toiset taas öljytai alkoholiliukoisia, joten niitä voi kokeilla vaikka kynttilöiden värjäyksessä. Tetri itse on tutustunut luonnonvärjäykseen noin 20 vuotta sitten opiskellessaan tekstiilisuunnittelijaksi. Lisää vettä kattilaan niin että nestettä on yhteensä 5 litraa. Jätä värjättävä materiaali jäähtymään väriliemeen, mikäli sinulla on aikaa, tai nosta sen saman tien pois. Luonnonvärit kosmetiikassa ei ole uusi keksintö, sillä aikoinaan jäkäläväreistä on saatu punaa poskiin ja kokenillilla on punattu huulet. Villan värjäys helpointa Luonnonvärit toimivat monessa asiassa, mutta käyttötarkoitus pitää valita värin ominaisuuksien mukaan, mikä vaatii asiaan perehtymistä. Anna materiaalin jäähtyä rauhassa. Anna-Karoliina Tetri kertoo olevansa kokeileva luonne, joten luonnonvärit sopivat hyvin hänelle moninaisuutensa vuoksi. 8. Huuhtele haaleassa vedessä, kunnes irtoväriä ei enää lähde. 3. Hän järjestää myös luonnonvärjäyskursseja. Kasveilla värjääminen on mahdollista myös kaupunkikeittiössä, sillä voimakaspigmenttisiä kasvatettuja värikasveja on saatavilla, ja näiden kanssa ei tarvitse jättikokoisia patoja, vaan jo 100 grammalla värikasvia voi värjätä pari lankavyyhtiä, Tetri kannustaa. Jos kokeilet värjätä krappijuurella tai verihelttaseitikillä bambulankaa, niin värjäyksen tulos on lähes kylmä vaaleanpunainen, kun taas villalangassa väri on tumma lämmin punainen. 5. Jatka värjäämistä tunnin ajan. Kokeilunhaluinen voi periaatteessa testata kaikkea vastaan tulevaa kukista ja puunkuorista biojäteastian sisältöön asti. Pane värjättävä ja kostutettu materiaali väriliemeen. Kuivata, mutta älä anna kuivua suorassa auringonvalossa. Olen kokeileva luonne, joten luonnonvärit sopivat hyvin moninaisuutensa vuoksi minulle. 2. Luonnonvärjäyksen perusresepti Tarvitset: 1kg tuoretta väriä antavaa kasvia tai 100g kuivattua värikasvia tai värisientä 100g värjättävää materiaalia (villa värjääntyy parhaiten, mutta voit kokeilla myös muita eläinperäisiä kuituja, kuten silkkiä) 10g alunaa (eli 10% materiaalin painosta) 5g viinikiveä (eli 5% materiaalin painosta) 1. Nosta väriliemen lämpötilaa hitaasti 80–90 asteeseen. 4. Sopiva lämpötila on noin 40 astetta. Sekoita huolellisesti. Karkea muistisääntö on, että luonnonvärit kiinnittyvät luonnonkuituihin. Mikäli värikasvit ovat kovia, esimerkiksi käpyjä tai puun kuoria, keitä vähintään kolme tuntia. Luonnonvärien hyvä puoli on se, että värjätyt langat sointuvat aina toisiinsa. 100 grammaa painavan materiaalin värjäykseen tarvitset 5 litraa nestettä jotta esimerkiksi lanka mahtuu liikkumaan liemessä kunnolla. Kaada väriliemi takaisin kattilaan. 7. Lähde: Tetri, Anna-Karoliina 2016: Tekstiilivärjäys. Hiuksiin on saatu punertavaa väriä esimerkiksi hennasta. Lisää väriliemeen kuumaan veteen liotettu aluna ja viinikivi. 77 Kokeilunhaluinen voi periaatteessa testata kaikkea vastaan tulevaa kukista ja puunkuorista biojäteastian sisältöön asti. Luonnonvärjäys on nykyistä yleistä myös monissa ekokampaamoissa, joissa värjätään hiuksia eri kasveilla ja yrteillä. Siivilöi kasvit pois ja pane jätteet kompostiin. 10. Luonnonvärjäys-kirjassani opastan näihinkin salaisuuksiin. 9. Historiassa luoneli sieltä löytyy esimerkiksi ohje, miten värjätä itse paperia, olkea tai irrottaa punaista värisävyä vernissan joukkoon puupinnan käsittelyä varten, Tetri mainitsee. Jos ne ovat isokokoisia tai kovia, silppua ne mahdollisimman pieneksi. Kustannusosakeyhtiö Moreeni Käytettävä kuitu vaikuttaa värin lopputulokseen. Keitä värilientä vähintään tunnin ajan. Lisää vettä niin, että värikasvit peittyvät kunnolla. 6. Viimeiset kymmenen vuotta olen kirjoittanut käsityöalaa harrastaville kirjoja, Tetri kertoo. kirjailija Anna-Karoliina Tetri rohkaisee kokeilemaan luonnonvärjäystä. Synteettiset väriaineet keksittiin 1850-luvulla ja siihen asti luonnonväriaineet olivat ainoa värin lähde ja niitä käytettiin hyvin moninaisesti värjäämiseen. Kun puhutaan luonnonväriaineista, tarkoitetaan kasveista, sienistä, eläimistä tai maa-aineksista saatavia väripigmenttejä
Värit tarttuvat parhaiten eläinperäisiin kuituihin. Kasvivärjäykseen sopivaa villa voi kysyä esimerkiksi suoraan jostakin lampolasta. Kasvikuitujen värjäys on jo asteen haasteliaampaa, mutta myös mahdollista luonnonväreillä. Värjärin tärkein työväline on teräskattila, jota ei voi sen jälkeen enää ruoanlaitossa käyttää. Tarjontaa löytyy kyllä, jos haluaa kotimaista villalankaa. Villan värjäys on myös helpointa. Kuvassa värjätään lankaa sienillä.. Osa sienistä taas on parhaimmillaan suorastaan läpimätinä. Väripataan sopivat myös hieman polyamidia sisältävät sukkalangat. Kasvin antamaan värisävyyn vaikuttaa keräysaika eli monet kasvit antavat parhaiten väriä jo ennen kukintoa. Myös säilömisellä on vaikutusta eli toiset kasvit tai sienet toimivat värjäyksessä parhaiten tuoreina, toiset taas antavat väriä paremmin kuivauksen jälkeen, Tetri kuvaa. Monella pienellä lampolalla on myös omat nettisivut ja osa puolestaan myy tuotteitaan suurempien lankanettikauppojen kautta. Toisista, kuten pietaryrtistä, kerätään taas pelkät pulskeat kukinnot keltaista pataa varten. Värin lähde antaa hyvin harvoin sitä väriä, miltä se päällepäin näyttää. Esimerkiksi indigo ottaa hyvin kiinni puuvillaan, pellavaan ja muihin kasviperäisiin kuituihin samoin kuin saflori, Tetri kertoo. Esimerkiksi koivun lehdet ovat vihreitä, mutta ne antavat keltaista väriä. 78 Karkea muistisääntö on, että luonnonvärit kiinnittyvät luonnonkuituihin. Vaihtuvat värisävyt Tetrin mukaan on mission impossible sanoa, mistä kasvista tai sienestä saa mitäkin värisävyä. Hän kertoo törmäävänsä tähän kysymykseen usein, mutta siihen on mahdotonta vastata järkevästi. Yleensä kasvivärjäyksestä puhuttaessa tarkoitetaan kuitenkin villalankojen värjäystä. Itse langan koostumus, pohjasävy ja käsittely vaikuttavat paljon värjäystulokseen eli kannattaa kokeilla eri langoilla, Tetri kannustaa
Jos yhteisvärjäys ja kurssit kiinnostavat, voi oppia hakea esimerkiksi Tetrin luonnonvärjäyskursseilta, joita on tulevana keväänä muutama pääkaupunkiseudulla. Verkkokaupastani www.tetridesign.com luonnonvärjäyksen harrastajat löytävät väripataan tarvittavat puretusaineet sekä erilaisia viljeltyjä värikasveja, Tetri kertoo. Kaikki värin lähteet eivät kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin. On myös hyvä ymmärtää jättää harvinaisemmat kasvit rauhaan, vaikka miten ne kiinnostaisivat värjäysmielessä, Tetri korostaa. 79 Värin lähde antaa hyvin harvoin sitä väriä, miltä se päällepäin näyttää. Suosittelen teräskattilaa. Yllätyksiä voi syntyä esimerkiksi värien keston suhteen. Anna-Karoliina Tetri on julkaissut kaikkiaan seitsemän kirjaa, joista käsityöharrastajat voivat hakea inspiraatiota. Myös käytettävä kuitu vaikuttaa eli jos kokeiletkin värjätä krappijuurella tai verihelttaseitikillä bambulankaa, niin värjäyksen tulos on lähes kylmä vaaleanpunainen, kun taas villalangassa väri on tumma lämmin punainen, Tetri mainitsee. Vaikka lähes kaikista kasveista ja sienistä lähtee jonkin verran väriä, niin moni väriaine ei ole järin hyvä valonkestoltaan. Anna-Karoliina Tetrin Luonnonvärjäys-kirjasta löytyy ohjeet niin villalankojen kuin paperin ja oljen värjäämiseen sekä runsaasti muita vinkkejä. Perehdy ensin Luonnonvärjäyksessä voi tehdä myös virheitä tai vähintäänkin saada aikaan odottamattomia lopputuloksia, joten aihepiiriin kannattaa perehtyä huolella. Aloittavalle värjärille sopivat kokeiluun keväällä esimerkiksi runsaasti kasvava lupiini ja nokkonen, joista lähtee keltaista ja vihertävää väriä. Värjärin tärkein työväline on hyvä kattila. Esimerkiksi koivun lehdet ovat vihreitä, mutta ne antavat keltaista väriä. Eri apuvälineiden tarve riippuu värjäysprosessista. Hän kertookin, että esimerkiksi luonnonvärjäys-kurssi on hyvä paikka perehtyä aihepiiriin ja yhteisvärjäyksessä saa myös monesta padasta väriä omiin lankoihin. Kun luonnonvärjäykseen on perehtynyt, on aika koota tarvittavat välineet ja kerätä väriaineet. Myös hänen Luonnonvärjäys-kirjastaan löytyy ohjeita, ja käsityöharrastajalle myös kuudesta muusta hänen julkaisemastaan kirjasta voi ammentaa inspiraatiota. l Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Ritva Tuomi. Syksyisestä sienimetsästä voi etsiä punaista antavaa verihelttaseitikkiä tai veriseitikkiä, jotka nimestään huolimatta nämä eivät ole mitenkään vaarallisia värjärille. Vastaavasti toimii esimerkiksi verihelttaseitikki. Väriaineet myös irtoavat eri lämpötiloissa ja värjäysaikakin vaikuttaa tulokseen. Pidän tiedonhankkimisesta, asioiden tutkimisesta ja siitä, että voin kasata tietoa tarvitseville näiden kädentaitokirjojen muotoon. Esimerkiksi krappijuuri, joka on historiallinen ja paljon käytetty värikasvi, antaa erilaisia keltaisia, oransseja, punaisia ja ruskeita sävyjä riippuen siitä, mikä värjäyslämpötila on, montako kertaa väriä on jo padasta otettu, mitä kuitua värjäät jne. Ruskean eri sävyjä voi hakea lepän kävyistä tai kokeilla eri puiden kuoria. Värjäyskattilaa ei saa käyttää koskaan ruokatarkoituksiin. Tämä pitää paikkansa esimerkiksi marjaperäisissä väreissä, vaikkakin ne jämähtävät erittäin sitkeästi vaatteisiin tarramuodossa, Tetri kertoo. Osassa kasveista on puolestaan hyvin vähän pigmenttiä, joten niiden keräämistä Tetri pitää jokseenkin turhanpäiväisenä. Aloittelevalle värjärille tarpeellisia ovat keittiövaaka, lämpötilamittari, ämpäri, siivilä ja harso, mittausvälineet ja puukepukka, Tetri luettelee. Väriaineet sijaitsevat lisäksi eri kohdissa kasvia, eli värjäri tarvitsee tietoa kasveista ennen työhön ryhtymistä, ellei käytä jo valmiiksi kasvatettuja värikasveja, kuten krappijuurta, saksanpähkinänkuorta, resedaa yms, Tetri toteaa
80 Helppohoitoinen vaihtoehto kasvimaalle Kohopenkki on lämmin ja ravinteikas
Se on runsasravinteinen ja sulaa keväällä maaperää aikaisemmin sekä pysyy syksyllä pidempään lämpimänä. Kohopenkin voi perustaa suoraan nurmikon päälle, paikkaan, jossa ei ole ennen ollut kasvimaata tai paikkaan, jossa maa on muuten huonoa. K ohopenkki on hyvä vaihtoehto perinteiselle kasvimaalle. Harrasteviljelijä Stella Karlsson antaa omat niksinsä kohopenkin tekoon. Harjumaiseen korkeampaan kohopenkkiin sopivat miltei mitkä tahansa ravinteista pitävät kasvit, kun taas matalampi. Kohopenkin voi perustaa suoraan nurmikon päälle, paikkaan, jossa ei ole ennen ollut kasvimaata tai paikkaan, jossa maa on muuten huonoa. Kohopenkki perustetaan aurinkoiseen paikkaan esimerkiksi pohjois-eteläsuuntaan. Apuna viljelyssä kannattaa käyttää ruohokatetta sekä hyödyntää viljelykiertoa. Kohopenkeissäkin on hyvä noudattaa viljelykiertoa. Toimivaan kokopenkkiin tarvitaan puutarhajätettä, kuten risuja, sekä lantaa tai kompostia ja multakerros. Aluksi niihin sopivat runsasravinteisuudesta pitävät kasvit, kuten kurpitsat, kurkut, kaalit ja tomaatit. Se tehdään joko kuoppaan kaivamalla tai maan pintaan sanomalehden päälle kokoamalla. Sillä on myös useita etuja tavalliseen kasvimaahan verrattuna. Perinteiseen kasvimaahan verrattuna sillä on monia etuja ja hyvin perustettu kohopenkki kestää vuosia. Harrasteviljelijä Stella Karlsson viljelee kohopenkeissä, jotka ovat ravinteikkaita ja tavallista kasvimaata lämpimämpiä. Kohopenkin perustaminen ei vaadi kitkemistä eikä välttämättä raskasta kaivamistakaan, kuten tavallisen kasvimaan teko, Karlsson kuvaa. 81 Kohopenkki tarjoaa kasveille ravinteita ja lämpöä
Harjumainen korkeampi kohopenkki, jonka sisälle on haudattu paljon eloperäistä maatuvaa jätettä, pysyy elinvoimaisena 4-6 vuotta. Suosi viljelykiertoa Korkeassa kohopenkissä viljellään ensimmäisinä vuosina ravinteita rakastavia kasveja, kuten kesäkurpitsaa, avomaankurkkua, kaaleja ja tomaatteja. Lavankaulus tai itse tehty puukehys pitää korkeankin kohopenkin kuosissa. Ruman muovin voi päällystää vaikka tiiliskivillä tai vahoilla räsymatoilla kauniimmaksi. Myöhemmin maassa viihtyvät juurekset, salaatit, sipuli, peruna ja pavut. Näin teet kohopenkin Kohopenkkien rajaamiseen voi käyttää esimerkiksi lavakauluksia tai kiviä. Syväjuuristen kasvien viljely kohopenkissä ei onnistu aivan ensimmäisinä vuosina ennen kuin multa on syventynyt kerrosten maatuessa. Samoin pienilehtisten puiden lehdet parantavat maata, Karlsson kannustaa. Ruohokate vähentää kastelutarvetta ja toimii lannoituksena. Lierot rakastavat eloperäistä jätettä. Penkille valitaan pihalta aurinkoinen, tasainen kohta, johon vesi ei jää seisomaan, eikä ole vaaraa penkin valtaavista puunjuurista. Kastellut lehdet pysyvät paremmin paikoillaan. Päällimmäiseksi tarvitaan multakerros, johon siemenet on helppo kylvää. Katteena käytetty ruoho sekoitetaan syksyllä hellästi pintamaahan, ja myös monien kasvien varret voi jättää penkkiin pilkottuna maatumaan. Stella Karlssonin vinkkejä ja elämää voit seurata hänen blogissaan www.kolmasluonto.fi. Kohopenkin etu on myös, ettei sitä tarvitse kääntää. – Penkin alimmaiseksi kerrokseksi levitetään tiiviisti sanomalehteä tai pahvia. Kohopenkin haitta kasvimaahan verrattuna on, että jos siinä ei käytä ruohokatetta, se kuivuu tavallista kasvimaata helpommin, Karlsson kuvaa. Penkkien pitäisi olla kuitenkin sellaisia, ettei niiden päällä tarvitse kävellä, mikä tiivistää maata ja on haitaksi kasveille, eikä rikkaruohojen kitkeminen mene kurotteluksi. Muista poistaa niitit. Väliin voi laittaa myös valmista kompostia. Kerroksia on oltava useita ja niiden on limityttävä tarkasti, muuten rikkaruohot luikertavat lehtien läpi hetkessä penkkiin. Kohopenkki pysyy elinvoimaisena säännöllisen lannoituksen ja kompostin lisäämisen avulla, Karlsson kertoo. kohopenkki voi ensimmäisinä vuosinaan olla vähämultainen. l Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Stella Karlsson Kohopenkin etu on myös, ettei sitä tarvitse kääntää.. – Kohopenkin muodoksi voi valita lavankauluksien kokoiset alueet tai pitkät rivit. Seuraavaa kerros kootaan puolivalmiista kompostista, lannasta ja vihreämmästä puutarhajätteestä, kuten naateista ja ruohosilpusta. Kohopenkki on viljelykelpoinen pitkään tekotavasta riippuen. Jos kasvimaa koostuu useista pienistä penkeistä, on penkkien välissä menevät käytävät hyvä tukehduttaa rikkaruohottomaksi tummalla muovilla. – Kohopenkkiä kannattaa kuitenkin vuosittain kasvattaa ylöspäin lisäämällä maa-ainesta ja kompostia. – Penkin voi rajata heti lavankauluksella tai kivillä. Tasaisempaa kohopenkkiä puolestaan voi hoitaa ja ruokkia vuosittain kuin tavallista kasvimaata ja näin viljellä samassa kohdassa vuosikausia. Kun taimet ovat itäneet ja saaneet vähän kokoa, on aika aloittaa ruohokatteen lisääminen. – Lehtien päälle kerätään alimmaiseksi puun oksia, risuja ja syksyn lehtiä. – Kylvö tapahtuu normaaliin tapaan. – Penkin pohjalla oleva sanomalehti maatuu parissa vuodessa, minkä jälkeen kohopenkissä voi kasvattaa myös syväjuurisia porkkanoita ja muita juureksia. 82 – Kohopenkki on paras perustaa syksyllä, mutta keväälläkin ehtii vielä tekemään yksinkertaistetun version. Se ei ole kuitenkaan pakollista. Matalassa kohopenkissä ei heti pysty viljelemään esimerkiksi porkkanaa tai muita syväjuurisia kasveja. Ruohokatetta lisätään läpi kasvukauden. Maa pidetään kuohkeana ja hyvänä kaveeraamalla lierojen kanssa. – Penkkeihin kannattaa tehdä useampia kylvöjä kasvukauden aikana sekä hyödyntää kumppanuuskasveja
050-586 3122
(Suuri kiitos GTK:lle 2013 laatimastaan tutkimuksesta, jonka saa TEKESIN kirjaamosta, toimitettu 19.03.2013.DOKU-#1197381-v1. Sisältöraportti_30_10_2013.PDF.). Vuosikausia käytössä ollut leivinuunin tulipesä. Puhdas palaminen muodostuu Kultaisen Tulen vuolukivitulipesässä Mammutti-vuolukivilajin ainutlaatuisuus on kovassa kuumuudessa muodostuva tulenkestävä periklaasipinta. Vuolukivilaji ja työstöosaaminen ratkaisivat Mäntyniemen tulisijojen vuolukiviosien valmistajan. Useita vuosia käytössä ollut Kultaisen Tulen arina ja tulipesä. NunnaUunissa on tärkeää, että tulisijaa valmistettaessa myös tulipesä tehdään tulenkestävästä, yhtiön kaivoksesta otetusta Mammutti-vuolukivilajista, mikä kestää isältä pojalle ja varastoi lämmön nopeasti sekä kierrättäen luovuttaa lämmön tasaisesti huonetilaan. Innovatiivisessa injektoritakassa (Pat. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti Sen sydän lämmittää. NunnaUunin menestystarinan perustana on oman kaivoksen ainutlaatuinen vuolukivilaji Presidentin virka-asunnon takka. no 122079) Mammutti-vuolukivi ottaa puhtaan palamisen tuottaman kovan kuumuuden talteen pienessä tilassa. Kokonaan Mammutti-vuolukivestä valmistetuilla takkaleivinuuneilla on jo tuhansia tyytyväisiä käyttäjiä. nunnauuni.com Lähimmän jälleenmyyjäsi yhteystiedot ja lisätietoja: Kaivoksesta on avattu noin neljäsosa yli 30 vuoden aikana