Ekoelo 3/2017 7,10 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen 5,50 100-vuotias Suomi saa uuden kansallispuiston Näyttelijä Olga Temonen nauttii päivistään kotieläintilalla Pienestä lavaviljelmästä satoa koko vuodeksi Luonto elvyttää uupuneen mielen Huippukokki Sami Tallbergin maukkaat villiyrttireseptit Hapata ja kuivaa kesän aromit talteen
ravinto . hyvä mieli 4/2017 7,50 Kurku ma käy tulehd usten kimpp uun Eija Kantola selätti antibioottik ierteen antioksidan teilla Ota voikukk a elämääs i Kevät on villin kokin juhlaa Oopperala ulaja Jyrki Anttila suosii riistaa ja kalaa Poimulehti lievittää kuukautisvaivoja laskee verenpaine tta ja helpottaa stressiä Kosketus Kuolioon mennyt nilkan haava otsonilla kiinni Pihka luonnon oma lääke Lehti Sinulle Hemmottele itseäsi tilaa lehti! tilaukset@karprint.. www.luontaisterveys-lehti.. Puh. 09-413 97 300. terapia t . lääketie de
43 Säilö marjat lasipurkkeihin ilman sokeria ja säilöntäaineita. Kouluvierailijat kertovat nuorille väärinymmärretyn suden biologiasta. 86 Neulo ihanan värikkäät rannekkeet ja pipo. Ruokaosuuskunnat viljelevät ruokaa. 72 Oma viljamylly. 84 Palasaippuaa hiustenpesusta siivoukseen Hyvästit shampoolle ja kemikalisoituville vesistöille. 54 Kompostin voi tehdä itsekin. Kompostoimalla puutarhajätteistä ravinteikasta multaa. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 42 €. Seuraava numero ilmestyy elokuussa. 29 Löydä hyvän syömisen vapaus! Yhteisvoimin kohti ekologisempaa ruokakulttuuria. 24 Kansallispuistoissa yhdistyy virkistys ja luonnonsuojelu. 60 Susiensuojelua suoraan sydämestä. 57 Pohjolan kaura on arvovilja. Mirva Hakamaan tilalla alkuperäisrotujen olot kuin lemmikeillä. 73 Leivonnaisia alkukesään 74 Uhanalainen liito-orava viihtyy kaupungeissa. 10 Luonto elvyttää väsyneen mielen. Testaa oma Itämeri-jalanjälkesi laskurilla. Valmistaudu huolella retkeen. 09-413 97 300 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Terhi Niinimäki terhi.niinimaki@gmail.com Ilmoituspäällikkö: Kristiina Hattberg, puh. Hossan avajaiset kesäkuussa. 32 Ruokaa riittäisi kaikille. 4 Ekoelo Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 Toimituksen osoite: Ekoelo, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. 09–413 97 300, www.ekoelo.fi Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 48 €. 68 Kaupunkilaisten oma pelto. Lavaviljelyn monet mahdollisuudet. Todelliset vitamiinipommit löytyvät Suomen metsistä. 48 Järvien rehevöityminen heikentää kalansyönnin terveysvaikutuksia Terveydelle välttämättömät rasvahapot vähentyneet. 40 erilaista kohdetta. 28 100-vuotias Suomi saa uuden kansallispuiston. 52. 52 Pyörällä trendikkäästi paikasta toiseen. 66 Lemmikin ympäristöystävällinen ruokkiminen vaatii viitseliäisyyttä, mutta on mahdollista. Itse jauhamalla viljasta moninkertaiset terveyshyödyt. SISÄLTÖ 6 10 Näyttelijä Olga Temonen pitää perheensä kanssa kotieläintilaa. Metsänkylän Navetta välittää vanhoja osia. 26 Kesä houkuttelee luontoretkeilemään. Sertifikaatteihin ei kannata luottaa liikaa. Kustantaja ja paino: Karprint Oy 6 Näyttelijä Olga Temosen kotieläinfarmilla kunnioitetaan eläimiä. Työläs säilöntä palkitaan mauilla. Pyöräily on ekologinen ja terveellinen liikkumismuoto. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puh. 44 Supermarjat mustikka ja puolukka. 62 Anita Åberg remontoi ja sisustaa kierrätysmateriaalilla. 76 Luonnonniittyjen kukkaloisto palkitsee. 82 Savi parantaa ja syväpuhdistaa Luonnonmukaista kauneudenhoitoa. Eviran villiyrttilista perustuu käyttöhistoriaan. Ekologinen ja terveellinen tapa liikkua. 37 Hapattamalla vitamiinit talteen. Kasvien aromit saa talteen kuivaamalla. 81 Ainutlaatuinen, ekologinen kaupunginosa. 70 Kokeile kasvikuivuria. 20 Villiyrtit sopivat kulinaristin pöytään.Ruokaa omalta pihalta. Kasvissyöjiä maapallo ruokkisi enemmänkin. 09-413 97 370 kristiina.hattberg@karprint.fi Vuonna 2017 ilmestyy 6 numeroa. 40 Herkuttele herukoilla! Marjapensaille puutarhan paras paikka. 50 Paljonko sinä kuormitat Itämerta. 34 Eläinten ehdoilla. Luonto parantaa uupumusta ja vastustuskykyä. 38 Myyjä vastaa villiruoan turvallisuudesta. 16 Lierot ja viherkate takaavat hyvän sadon. 46 Puuvillan tuotannossa piilee eettisiä ja ekologisia ongelmia. Ekologisuus ohjasi Eko-Viikin suunnittelua ja rakentamista. Tee retki Häntälän notkoihin! 78 Kestovaipat säästävät luonnonvaroja Yksi lapsi käyttää jopa 5000 kertakäyttövaippaa. 64 Vanhasta talosta kierrätettävää monen rakentajan iloksi. 13 Kuituhamppu sitoo hiilidioksidia tuplasti metsään verrattuna. 22 Globaalit nomadit eivät kaipaa vakinaista asuntoa Päivi ja Santeri Kannistolta jäi Suomeen työ ja omaisuus
Tie on kaita ja pitkä, mutta tavoittelemisen arvoinen! Tuorepuuro, marjat ja raejuusto aamiaiseksi Raakaravinto valtaa alaa ruokavaliossamme Suomalaisten ylikulutuspäivää vietettiin jo 3. Jään hupeneminen uhkaa myös useita arktisia eläinlajeja, kuten hylkeitä, jotka synnyttävät jäälle. huhtikuuta. Matkalla verenkiertohäiriö meni ohi, mutta sairaalassa selvisi, että kyseessä oli ns. Samalla kaavalla on laskettu, että jos koko maapallon väestö kuluttaisi samaa tahtia kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,4 maapalloa. Eräänä aamuna hän ei päässyt vuoteesta ylös – ambulanssi tuli ja vei hänet Meilahden sairaalaan. Jään sulaminen voi myös osaltaan edesauttaa ilmastonmuutosta, sillä tumma vedenpinta imee enemmän auringonvaloa ja lämpöä kuin jääpinta, joka heijastaa valon takaisin. YK:n ilmastoasiantuntijat ennustavat, että arktinen jääpeite voi nykyisellä päästökehityksellä kadota kokonaan vuoteen 2050 mennessä.. Nykymenolla tarvitsemme 1,6 maapalloa elättämään nykyisen ihmismäärän kestävästi. huhtikuuta Tuoreen laskelman mukaan suomalaisten ylikulutuspäivä oli jo maanantaina 3. tuorepuuroa, johon lisätään vähän vettä. Aamiaisannos on kahden ruokalusikallisen suuruinen. Oliko tällaisesta aamiaisesta laajempaakin käyttöä meillä veriongelmista kärsivillä suomalaisilla. Arktisen alueen jääpeite kasvaa talven aikana ja saavuttaa enimmäiskokonsa maaliskuun tienoilla. tuorepuuroa. tiakohtaus, joka vaurioitti ystäväni muistia. Arktisen jääpeitteen hupeneminen on ollut viime vuosikymmeninä selkeimpiä merkkejä ilmastonmuutoksesta. Hän jatkaa, että on ikänsä pyrkinyt syömään terveellisesti. Ystäväni kanssa laskimme, kuinka monta kertaa hän oli syönyt kaurapuuroa – viisivuotiaasta yli seitsemänkymppiseksi – annoksia kertyi lähes 150 000. Viimeiset vuodet hän kertoo syöneensä aamiaiseksi ns. Suomalaisten ylikulutuspäivä perustuu Global Footprint Networkin vuosittaisiin laskelmiin maiden ekologisista jalanjäljistä. Suomalaiset kuluttivat siis vain hieman reilussa kolmessa kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi. Kun ystäväni palasi sairaalasta viitisen vuotta sitten, hän luopui kaurapuurosta. Lapsena radiossa lastentunteja pitänyt Markus-setä, Yleisradion pääkuuluttaja Markus Rautio, kehotti lapsia syömään joka aamu kaurapuuroa. Kysyn ystävältäni, miten hän on voinut näin hyvin – ulkoisesti näytät erinomaisen hyvinvoivalta ja kertomasi mukaan olet terve. Muistivaurio ei parane – pysyvä muistihäiriö on ystävälleni jäänyt, mutta hän elää edelleen terveellisesti ja selviää arkielämästään, tekee kirjallisia töitään eikä tunne arkisessa elämässään vaikeuksia. Aikuisiän puurot hän kertoo itse keittäneensä. Raakaravinto on tänään yhä suositumpaa – sen terveellinen vaikutus on jo itsestäänselvyys. Ystäväni jauhaa kerralla noin kuukauden puurot. Annos lämmitetään mikroaaltouunissa. Hän laittoi lapsille joka aamu kaurapuuroa. Ystäväni äiti otti Markus-sedän radiossa kertomista ohjeista vaarin. Ekologinen jalanjälki saadaan, kun lasketaan, kuinka suuri maaja vesialue tarvitaan ihmisten kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen ja niistä syntyneiden jätteiden käsittelemiseen. Ystäväni oli pannut puuron päälle aina vähän sokeria ja syönyt sen maidon kanssa. Lisäksi hänen aamiaiseensa kuuluu pieni kupillinen kahvia ja pieni pyöreä pulla. Mutta sitten viitisen vuotta sitten ystäväni sai aivoverenkiertohäiriön. Tänä vuonna huolestuttava ennätys rikottiin jo kolmantena vuotena peräkkäin. Kotijauhemyllyllä on tehty kuorellisista auringonkukan-, pellavansekä seesaminsiemenistä ns. Kansamme kuluttaa oman osansa maailman luonnonvaroista noin nelisen kuukautta maailman keskiarvoa nopeammin. WWF:n mukaan koko maailman ylikulutuspäivä on viime vuosina asettunut elokuulle. Arktinen jääpeite ennätyksellisen pieni Arktinen jääpeite on keväällä 2017 ollut pienempi kuin kertaakaan aiemmin 38 vuoden mittaushistorian aikana. Ekoelo-lehti pyrkii luomaan tietä terveille elämäntavoille ja terveelliselle ravinnolle. Hän kertoo voivansa hyvin. 5 PÄÄKIRJOITUS L apsuudenystäväni on vasta täyttänyt 75 vuotta – on terve – tekee edelleen samoja töitä, joita on ikänsä tehnyt. Kertoo olevansa normaalipainoinen. Tuorepuuron lisäksi annos käsittää vajaan kahvikupillisen mustikoita, vähän vadelmia ja päällimmäiseksi pari ruokalusikallista raejuustoa. Ennätyksellisen heikon jäätilanteen ovat vahvistaneet Yhdysvaltojen viranomaiset. Lienee erinomainen aamiainen – ystäväni näyttää terveeltä ja kertoo voivansa hyvin. On pudottanut painostaan kymmenisen kiloa viimeisen viiden vuoden aikana. Se on ajankohta, jolloin ihmisten luonnonvarojen kulutus ylittää laskennallisesti maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä
6 Olga Temonen valmistautuu miehensä Tuukan kanssa syksyllä aloitettaviin Valmentajaelokuvan kuvauksiin.
Jos kohtaus olisi elokuvasta, suuntaisi ohjaaja kameran seuraavaksi aitauksessa aikaansa viettäviin ratsuihin ja suomenhevosiin. Kun pihapiirin jokainen tallin ja navetan ovi on avattu ja kurkistettu sisälle, ymmärtää, että vanhan maalaistalon pihapiirissä riittää töitä. 7 K evätaurinko paistaa lämpimästi yli 100-vuotiaan hirsitalon rappusille. Aasiruuna Kingo saa yleensä kuljeskella vapaana Marttilan pihapiirissä. Olgan talo Näyttelijä, kirjoittaja, tuottaja Olga Temonen osti vanhan maalaistalon miehensä, muusikko, ohjaaja, tuottaja Tuukka Temosen kanssa vuonna 2005. Kesällä Temosten maalaiselämään pääsee kurkistamaan vierailemalla Olgan farmin kotieläinpihalla. Sen kuullessani kieltämättä ajattelin, että tämä tila oli meille tarkoitettu. Lisäksi Marttilan pihatannerta ovat painelleet viikonloppuisin myös tukiperhelapset. Olga ja Tuukka Temosella on kolme lasta, 8-vuotias Helga, 7-vuotias Hilma sekä 4-vuotias Torsti. Vanhan rusthollin pihapiirissä viihtyvät niin lapset kuin perheen suuri eläinkaartikin. – Mutta tämä on juuri sitä elämää, jota haluamme elää. Iitin Sääskjärven kylässä sijaitseva vanha rustholli pihapiireineen vakuutti Olgan heti ensitapaamisella. Dalmatialaisrouva Dedo sen sijaan ei malta nukkua, vaan etsii seuraa milloin talon emännästä, milloin vieraasta. Rauhallisesta maalaisidyllistä ei usein ehdi nauttia. Olgan farmilla kunnioitetaan eläimiä ”Kasvisruokavalio on meidän perheen ekoteko” Olga ja Tuukka Temonen asuvat maalla, koska ovat siellä onnellisimmillaan. Niiden rooli tässä perheessä on suuri, mutta palataan siihen hieman myöhemmin. Belgian luppakorvakanit ovat kotieläinpihan ehdottomat suosikit. Sen uskollinen seuraaja on 12-vuotias shetlanninponi Pette Dalmatialaisrouva Dedo haluaa aina olla tapahtumien keskipisteessä.. – Alkuaikoina meillä kävi täällä paljon ystäviä, mutta tapoimme heidän innostuksensa todennäköisesti liialla työllä, nauraa portailla aamukahviaan siemaileva Olga Temonen. Koiravanhukset Loco ja Papu makaavat auringossa välinpitämättömän tuntuisina pitkin pituuttaan, vaikka todellisuudessa ne seuraavat valeunen läpi kaikkea, mitä vanhassa pihapiirissä tapahtuu. – Tässä paikalla on ollut aiemminkin talo, mutta se on palanut 1800-luvun loppupuolella. Jos olemme yhdenkin yönseudun pois täältä töidemme takia, kaipaamme jo takaisin, Olga kertoo. Tämän talon on rakennuttanut Olga Marttila vuonna 1900
Axel Smith kanalauman vartijana. Valmennuksessa on parhaillaan ratsujalostettu suomenhevonen Kantri Romeo, jonka kanssa Olgalla on tarkoitus hypätä suomenhevosluokkia. Toisin kävi, sillä osoittautui, ettei Rositasta tule emää tänä keväänä. Kevätja kesäviikonloput tahtovatkin mennä kisoissa, varsinkin, kun pian 9 vuotta täyttävä Helgakin osallistuu piakkoin ensimmäisiin kilpailuihinsa. Vuodet ovat tehneet tehtävänsä. – Tällaisessa paikassa olisi turha elää ilman eläimiä. Muru on villikissa, joka on kesyyntynyt Marttilassa niin, ettei sen uskoisi olleen koskaan villikissa. Minkälainen maatilan pihapiiri olisi, jos ei siellä olisi eläimiä. Hevoset perheen yhteinen harrastus Olgan yllätykseksi Tuukkakin hurahti Olgan myötä hevosista niin, että ryhtyi kilpailemaan esteluokkia suurikokoisen latvialaisen puoliveritamman Caprin kanssa. Ensikosketuksesta läh– Täällä maalla olemme onnellisimmillamme. Dedon, Locon ja Papun kavereina häärivät narttukissat Kita ja Muru. 8 Kotieläinpiha Olgan farmi avoinna kesä-heinäkuussa ke – su joka päivä klo 12 -18 Ma ja ti suljettu Liput 6 euroa, perhelippu 20 euroa lapsimäärästä riippumatta Hanjärventie 11, Sääskjärvi Facebookissa: facebook.com/ Kotieläinpiha Olgan farmi – Olen itse kotoisin maalaistalosta Nurmeksesta ja sen vuoksi haluan tarjota lapsillemme samanlaisen elämäntavan. Ne tekevät oman osansa elintilan kehittymiseksi. – Tämä on meidän yhteinen harrastus, johon käytämme paljon aikaa, Olga kertoo. Olen kuitenkin kokenut, että se on lahjakkaampi kouluratsastuksessa. Olga on kaiken muun lisäksi myös Ratsastajaliiton I-tason valmentaja ja hänellä on omia esteratsastusoppilaita. ”Näitä tyyppejä” on kertynyt pihapiiriin hiljalleen aikamoinen määrä. Aivan erityinen suhde Olgalla on 17-vuotiaaseen suomenhevostammaansa. Itsekin hän kilpailee niin esteillä sekä kouluratsastuksessa. Tänne voi tulla vaikka omien eväiden kanssa ja viettää koko päivän piknikiä. Se hengailee aitauksessa 12-vuotiaan shetlanninponin Petten kanssa. Maatiaiskanojen sekä lattiakanalan ammattilaiskanojen järjestyksestä pitää huolen komea kukko Axel Smith. – Kouluratsastuksessa kilpailen 10-vuotiaan liettualaisen puoliverisen Woodyn kanssa, jolla olen kilpaillut 110 senttiin asti. Tallin asukkaat Kun Olga ja Tuukka Temonen tapasivat toisensa, selvisi, ettei Tuukka kummemmin välitä lapsista eikä eläimistä. Meillä ei tosin kukat kuki, koska aasi söisi ne, mutta nurmikot pysyvät lyhyinä ja me rakastamme jokaista eläintä, Olga kertoo. Aasiruuna Kingo on asustellut Marttilassa vuodesta 2008. Tämän oven takana asustaa shetlanninponi Pette kaverinsa aasiruuna Kingon kanssa.. – Halusin tehdä sellaisen kotieläinpihan, johon haluaisin mennä omien lastenikin kanssa. Temoset odottivat sen olevan kantavana ja koko perhe jännitti vasikan syntymää viikkotolkulla. Pässipoika Pikku-Musta on Rositan kaveri. – Kun alan puhumaankin siitä, niin melkein itkettää. – Eihän tässä ole tietysti järjen häivää, kuten anoppini sanoisi, hän jatkaa nauraen. Rositan kavereina tallissa asustavat pässipojat Maisteri ja Pikku-Musta. Tämä on sitä elämää, missä haluan lastemme kasvavan, kertoo Olga Temonen. Joukon ainoa lehmä on reilun metrin korkuinen Rosita, rodultaan Irish Dexter. Nelijalkaiset ruohonleikkaajat Lampaiden, vuohien ja alpakoiden lisäksi Olgan farmilta löytyy vielä joukko komeita ratsuja. Tällä hetkellä perheen ainoa lypsylehmä onkin ummessa ja se olisi tarkoitus saada kantavaksi tulevana kesänä
Joskus teemme lyhyen reissun Kouvolaan tai Lahteen, mutta se on hyvin pienimuotoista, Sääskjärven kylään kotiutunut Olga kertoo. – Se on uusintapainos vuodelta 2013 ja julkaistaan nyt Olgan vegekirja -nimellä. Kotieläinpihalla alkaa kesäkuussa toinen kausi. Se on vähän kuin koira, mutta siihen liittyy sen ison koon tuoma kunnioitus sekä kiitollisuus, että se haluaa olla kanssani. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi lämpimässä paikassa. Olga kiinnostui kuitenkin kokeilemaan kasvisruokavaliota ja jäi koukkuun ajatukseen, että pystyy olemaan ilman lihaa. Paista pullia 200°c (kiertoilma 175°C) uunissa 12-15 minuutin ajan tai kunnes ne ovat kauniin värisiä. Kirja on läpileikkaus siitä, mitä meillä syödään. Sekä Tuukka että Olga viihtyvät molemmat keittiössä. intiaanisokeri, suola ja kardemumma. Vegekirjan lisäksi Olga on tallentanut leivontaohjeitaan Olgan pullakirjaan sekä Olgan joulu -kirjaan. Täyte: 50 g pehmeää voita 2 rkl maustamatonta tuorejuustoa 1 dl tomusokeria 1 tl vaniljasokeria 100 g rouhittua maitosuklaata 2 dl vadelmia Lisäksi tarvitset: isoja muffinssivuokia kananmuna voiteluun raesokeria pinnalle Sekoita keskenään voi, tuorejuusto, tomusokeri ja vaniljasokeri tasaiseksi seokseksi. Kotieläinpihalla on makkaranpaistopiste ja kahviosta saa joka päivä tuoretta pullaa. – Täällä olemme onnellisimmillamme. Vaikka alue onkin aidattu, niin aidat ovat kuitenkin vain näennäiseste. Rouhi suklaa veitsellä pieniksi paloiksi. Ripottele päälle suklaa ja vadelmat. – Tämä on meidän yhteinen harrastus ja olemme yleensä aina paikalla. tien olen kokenut, että ymmärrän sitä ja se ymmärtää minua. – Eläimet ovat paljon irrallaan. Kesällä maistuva lisä tulee omalta kasvimaalta. Lakto-ovovegetaarinen ruokavalio on tullut perheeseen Tuukan myötä, joka on ollut kasvissyöjä jo vuodesta 1986. – Ja pystyn tekemään yhtä hyvää ruokaa kasviksista. On mielestäni tosi kiehtovaa huomata, että ne valitsevat sen, että ovat kanssamme eivätkä lähde omille teilleen. Leikkaa rulla 16 paksuun palaan. Leivo taikina levyksi ja levitä täyte levylle tasaisesti. Muuta perhe-Temonen ei sitten juurikaan harrasta. Ilmoitankin yleensä Facebookissa, jos emme jostain syystä ole itse paikalla, Olga kertoo. Olga on huomannut, että kotieläinpihalle tulevat perheet haluavat mielellään tavata myös maatilan asukkaat. Vaivaa pehmeä voi tai margariini taikinaan vuorotellen loppujen jauhojen kanssa. Sipulin, perunan ja pensaspapujen sekä tomaattien lisäksi Olga haluaa omalta kasvimaalta myös yrttejä, kuten lehtipersiljaa ja basilikaa, kunnon rapeaa keräsalaattia sekä pinaattia. Nosta palat kiekoiksi pellille, ja anna niiden nousta ainakin 20 minuutin ajan (huom! Jos käytät pakastevadelmia, kohotusaika pitenee!). Yksi niistä on ehdottomasti kesäkurpitsa, jolle riittää joka toinen päivä pari ämpärillistä vettä. – Niillä pärjää jo tosi pitkälle. Tänne voi tulla vaikka omien eväiden kanssa ja viettää koko päivän piknikiä. Voitele kohonneet pullat kananmunalla, ja koristele raesokerilla. – Olen laiska puutarhuri. – Halusin tehdä sellaisen kotieläinpihan, johon haluaisin mennä omien lastenikin kanssa. Rullaa levy pitkoksi, mutta älä liian kireälle, jotta ne eivät kaatuile uunissa. Olgan farmi Temosten suuri eläinperhe on kesäisin kaiken kansan ihasteltavana. 9 Suklaavadelmapullat 16 isoa pullaa Taikina: 5 dl vettä 1 pala hiivaa 2 dl intiaanisokeria tai 1,5 dl hunajaa (jos käytät hunajaa, lisää taikinaan 1 dl enemmän jauhoja) 1 tl suolaa 1 rkl kardemummaa 150 g pehmeää voita tai 1 dl ruokaöljyä 13–14 dl vaaleita spelttijauhoja tai vehnäjauhoja Sekoita laakeassa kulhossa kädenlämpöinen vesi, hiiva. Olga leipoo joka viikko jotain. Kesällä, kun kotieläinpiha aukeaa yleisölle, alkaa jokainen päivä pullataikinalla. Lisää Olgan herkkureseptejä Kotivinkin blogista Olgan kotona. No, itsehän olen vanha lihansyöjä ja lapsuudenkodissani oli vanha harrastelammastila, jossa olin usein mukana teurastamassa lampaita ja vatkaamassa verta, Olga nauraa. Herkut kasvimaalta Temosen perheessä ei syödä lihaa. Lisää jauhot vähän kerrallaan ja vatkaa taikinaa käsin tai koneella. – Kesän aikana syntyy hyvä rutiini leipomiseen, Olga nauraa. Neljäs kirja on ilmestymässä kesäkuun alussa. Olgan mielestä heidän muutkin eläimet valitsevat sen, että haluavat olla pihapiirissä perheen kanssa. Vaivaa taikinaa huolellisesti, kunnes se on kimmoisaa ja irtoa käsistä sekä kulhon reunoista. Anna pullien jäähtyä ennen tarjoilua. – Kun tapasimme Tuukan kanssa kuvauksissa, kysyin häneltä, että onko hän kasvissyöjä. Parasta on, että kasvimaalta voi käydä hakemassa aina jotain ruoanlaittoon. Vuosien aikana olenkin oppinut, mitkä lajit sopivat minulle parhaiten. Parhaat reseptit kirjoiksi Olga Temonen on ehtinyt julkaista jo kolme kirjaa, joista löytyvät perheen parhaat herkut resepteineen. Tuukka vastasi olevansa muutenkin aatteellinen, ja että hänen puolestaan ihmiset voivat syödä lihaa, mikäli pystyvät sen itse teurastamaan. l Teksti ja kuvat: Soili Kaivosoja Muru tuli taloon villikissan pentuna ja on nykyisin itse rauhallisuus.
10 Muutamissa minuuteissa mitattavia tuloksia Luonto elvyttää väsyneen mielen Jo muutama minuutti luonnossa laskee kortisolin määrää ja siten sykettä ja hengitystiheyttä, toisin sanoen elvyttää stressistä. runsaasti mielentaitoharjoitteita.. Muutaman vuoden sisällä tietämys luonnon merkityksestä ihmisen terveydelle on lisääntynyt paljon. Näin syntyi kirja Metsämieli, joka sisältää mm. Sirpa Arvonen on aina tuntenut syvää yhteyttä luontoon ja koki sydämenasiakseen jakaa ihmisille tätä tietoutta
terveysvaikutuksista, ovat japanilaiset kenties uraauurtavimpia tällä saralla. Sittemmin Arvonen on myös kouluttanut yli 70 ihmistä eri puolilta Suomea Metsämieli-ohjaajiksi. Luonnossa on tärkeää pysähtyä hiljentymään ja ihmettelemään. – Jos on tiedossa vaikka jokin keskittymistä vaativa ponnistus, esimerkiksi hakemuksen tai raportin kirjoittaminen, kannattaa metsässä käydä jo ennen sitä, Arvonen kehottaa. Pysähdy luonnossa Suunnatessaan luontoon kannattaa vähintään hetkeksi pysähtyä kysymään itseltään, mitä tänään kuuluu. 5-10 minuutissa syke ja hengitystiheys laskevat kortisolin vähetessä. Kustantaja innostui heti Arvosen kirjaideasta ja niin syntyi Metsämieli . Arvonen kertoo japanilaisissa tutkimuksissa lisäksi todetun, että erityisesti havupuut ovat hyödyllisiä terveydelle, sillä ne erittävät aromaattisia yhdisteitä. Tunnin kuluttua tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky ovat lisääntyneet. 11 V iimeistään oma sairastuminen sai Sirpa Arvosen tekemään päätöksen oman, luontoaiheisen kirjan kirjoittamisesta. – Luonnossa voi tehdä eriasteisia mielentaitoharjoitteita. Voi vain nuuskia ja kuunnella, voi ihmetellä ja lisäksi voi syventää itsetuntemustaan miettimällä, mitä toivoo elämältään. Luonto on ollut minulle aina tärkeä ja vaikka kasvoin Pohjois-Helsingissä, vieressä oli maatila ja suuri metsä. Erilaisten harjoitusten avulla voit lisätä voimavarojasi ja onnellisuuttasi.. Nykyisessä työssäänkin hän saa osaltaan edistää intohimoaan ja pohtia mm. Kenties siksi, että Japanissa vihreää luontoa on huomattavasti vähemmän jäljellä kuin Suomessa. Hän oli vuosikausia tehnyt erilaisten ryhmien kanssa harjoituksia luonnossa ja kirjoittanut monta muuta kirjaa. Stressi kuriin lyhyessä ajassa Viime vuosina on tehty lukuisia tutkimuksia luonnon hyvinvointivaikutuksista ja tulokset ovat kiistattomat. Vaikka viime vuosina on valmistunut suomalaisiakin tutkimuksia luonnon Viimeistään oma sairastuminen sai Sirpa Arvosen kirjoittamaan kirjan mieliaiheestaan, luonnosta. Jos metsässä viettää viisi tuntia kuukaudessa, alkaa vastustuskyky parantua valkosolumäärän lisääntyessä. Pääasia kuitenkin, ettei suuntaa luontoon vain suorittamaan, vaan avaa hetkeksi aistit ja antaa ajatuksille lomaa, Arvonen kuvaa. 20 minuutissa positiiviset tunteet lisääntyvät mielihyvähormonien erittymisen myötä. Lisäksi vanhemmat veivät meitä lomilla paljon maalle ja metsään sienestämään ja marjastamaan, Arvonen kuvaa omaa luontosuhdettaan. Toisaalta tutkimuksissa on todettu, että myös luontoaiheisilla tauluilla, tapeteilla, linnun äänillä ja ikkunoista näkyvillä puillakin on fysiologisesti mitattavissa olevia vaikutuksia, Arvonen mainitsee. He ovat ymmärtäneet luonnon merkityksen jo aiemmin ja luontoa on myös tuotteistettu esimerkiksi metsäkylpylöillä. sitä, miten luontoa saataisiin tuotua virtuaalisilmälasien avulla kuntoutettavien ulottuville. Oma sairastuminen ja toipumisen aikana luonnosta saatu voima rohkaisivat tarttumaan Arvoselle kaikkein tärkeimpään asiaan, luontoon. Sirpa Arvonen toivoo ihmisten tekevän luonnossa käymisestä itsensä huoltotavan. Miltä murheesi näyttävät puun latvasta tai linnun silmin. Voit kokeilla myös näkökulman vaihtoa. Termi kuvaa Arvosen mukaan ympäristön vaikutusta yhdistettynä ihmisen mieleen. Maisemien ei tarvitse olla luonnontilaista metsää, vaan pieni kaupunkimetsikkö tai puistokin riittää. Tuloksissa on eroja ainoastaan sen suhteen, kuinka monessa minuutissa mitäkin hyötyjä saavutetaan. – Toki melu vaikuttaa, sillä se pitää ihmisellä tietynlaista valmiustasoa yllä, joten sinänsä luonnontilainen metsä on parempi. Vihreys tärkeintä Saadakseen luonnosta terveyshyötyjä on kaikkein tärkeintä ympäristön vihreys. Nykyisin Sirpa Arvonen työskentelee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tehtävänään digitaalisten terveyspalveluiden kehittäminen. Olenko väsynyt vai energinen, kaipaanko tänään reipasta lenkkiä vai hidasta, ihmettelevää tepastelua. Esimerkiksi metsäkävelylle joka perjantai tai perheen kanssa säännöllisesti luontoretkelle. Suuressa, luonnontilaisessa metsässä ilmanlaatu voi toki myös olla parempi ja tuottavathan puut myös happea. Kirjassaan Metsämieli Arvonen ohjeistaa useita eritasoisia harjoitteita, joiden avulla voi esimerkiksi opetella läsnäoloa tai luonnon havainnoimista. Aiemmin hän työskenteli pitkään esimerkiksi Suomen Ladun viestintäpäällikkönä ja pääsi siinä työssä olemaan paljon ulkona. Hän sai vahvistuksen sille, ettei kyse ole huuhaasta. Keskity jonkin metsäkävelysi ajan erityisesti sammalten muotoihin tai valon vaihteluun. Hän myös haastaa kaikki isovanhemmat viemään lapsenlapsiaan metsään, jotta luontotietämys siirtyisi sukupolvelta toiselle. Osaltaan päätökseen vaikutti myös jatkuvasti lisääntyvä tutkimustieto luonnossa oleilun terveysvaikutuksista. Hän myös kannustaa käymään metsässä säännöllisesti
Heillä ei ole minkäänlaista kokemusta metsästä, ei hyvää eikä pahaa, koska eivät ole koskaan olleet. lukuisia mielentaitoharjoitteita. l Teksti: Terhi Niinimäki Selkäpuuharjoitus Valitse sinua miellyttävä puu ja asetu seisomaan selkä puuta vasten. Kulkeminen metsässä on hidasta ja haparoivaa, kun ei ole totuttu juuriin ja epätasaiseen maastoon. Arvonen kuitenkin mainitsee, että ulkoilusta on tullut trendikästä ja esimerkiksi geokätköily ja maastopyöräily vievät nuoria aiempaa enemmän metsiin. 12 Lapset ja vanhukset metsään Stressaantuneet ja uupuneet hyötyvät kenties eniten luonnossa oleskelusta, mutta tärkeää on päästä luontoon riittävän ajoissa, ennen kuin voimat ovat loppuneet. Lisäksi voitaisiin lähteä parisuhdekävelylle tai kokouskävelylle. Kuuntele, mitä kuuluu. Monille lapsille ja nuorille luonto ja metsä on jo niin vieras, etteivät he osaa edes pelätä. – Kursseilla tapaamani nuorisoohjaajat kertovat, miten niin sanotut ongelmanuoretkin rauhoittuvat metsässä, Arvonen kuvaa. Metsämielen askeleet selkeyttävät ja lataavat mielen.. Metsämieli-kirjassa on mm. Yhdistää kaksi tekemistä, niin että samalla pääsisi ulos luontoon, hän kannustaa. Haistele, hengittele. Monien lasten motoriikkakin on kärsinyt siitä, etteivät he ulkoile metsissä. Arvonen toivoo lisäksi, että kaikki lähtisivät mukaan vapaaehtoistyöhön kärräämään vanhuksia luontoon. Pidä silmät kiinni tai katsele rauhallisesti ympärillesi. Anna puun tukea sinua ja mielen levätä. Tärkeäksi Arvonen nostaa luontoretkeilyn myös lasten ja nuorten osalta. Onneksi opetussuunnitelmaan on tullut läpileikkaava periaate, että opetusta vietäisiin enemmän ulos luokasta, ja esimerkiksi matikkaa, biologiaa ja maantietoa voi hyvin opettaa ulkona, Arvonen kertoo. Nojaa siihen tukevasti ja rauhallisesti. Heille luontoon pääseminen on Arvosen mukaan niin tärkeää ja harvinaista, että itku saattaa yllättää, kun he pääsevät ulkoilemaan. Luonnossa liikkuminen lisää hyvinvointia merkittävästi
Hamppupelto sitoo hehtaarilla hiilidioksidia noin kaksi kertaa enemmän kuin vastaava ala metsää keskimäärin. K uituhamppua on viljelty kauan. Kuituhampusta hyödynnetään kahta osaa: kasvin ytimessä olevaa päistärettä ja sitä ympäröivää hamppukuitua. Alan pioneerit löytyvät Lounais-Hämeestä, jonne on syntynyt merkittävä kuituhampun viljelyn ja jalostuksen keskittymä. Ehkä jo muutaman vuoden kuluttua kuituhamppu on suosittu vaatteiden raaka-aine ja Suomessakin rakennusten eriste. Traktorin etukuormaajaan asennettu puunrunko, ojarumpuputki tai vastaava kaataa kasvuston.. Siitä tehdään eläinkuivikkeita ja esimerkiksi biokomposiittia, josta valmistetaan auton ovia ja korin päällirakenteita. 13 Sitoo hiilidioksidia tuplasti metsään verrattuna Lisää hamppupeltoja! Kuituhamppu on löydetty uudelleen. Kun kuivikelanta palautetaan viljelykiertoon, se lisää pellon hiilivarastoa. Vuonna 2011 Turun ammattikorkeakoulussa opiskellut Mikko Neuvo sai idean, joka teki kaupunkilaisnuoresta yrittäjän. – Turun AMK on ollut eturintamassa hamppuun liittyvissä tutkimusprojekteissa. Kuituhamppu korjataan Suomessa keväällä. Suomessa ensimmäiset viitteet löytyvät kuudentuhannen vuoden takaa. Vuonna 2013 perustettu HempRefine Oy valmistaa nyt kuituhampusta monenlaisia tuotteita. Silloin oli käynnissä energiahamppuhanke osana bioenergiabuumia, hän kertoo. Yhteistyökumppaniksi Neuvo löysi forssalaisen maanviljelijän Henri Mattilan
Lähde: HempRefine Oy Hamppupelto sitoo hehtaarilla hiilidioksidia noin kaksi kertaa enemmän kuin vastaava ala metsää keskimäärin. Mutta rakenne täytyy ensin huolella testata, koska siitä ei Suomen oloissa ole pitkäaikaisia kokemuksia. Kaksi suurinta tuottajaa ovat Impolan kasvitila Sastamalassa ja Murtolan hamppufarmi Loimaalla. Kuituhamppu menestyy EteläSuomessa erinomaisesti. Se valmistetaan sekoittamalla hamppupäistärettä kalkin ja veden kanssa. Eläinkuivikkeiden raaka-aineena käytetään päistärettä, ja hamppukuitu puolestaan on esimerkiksi biokomposiittien raaka-aine. Koska Suomi on vihreän kullan maa, on kuituteollisuutta hallinnut puu. Materiaali on paloturvallinen. Öljypohjaisen komposiitin korvaaja Biokomposiittien kysyntä on maailmanlaajuisesti kovassa kasvussa eikä nykyisellä tuotannolla pystytä vastaamaan teollisuuden tarpeisiin. Eurooppalainen kuituhampputeollisuus käyttää pääsääntöisesti tekniikkaa, joka tuottaa ainoastaan lyhyitä kuituja. – Biokomposiittien raaka-aine menee kaikki vientiin, Mikko Neuvo kertoo. Hamppu on myös hyvä kasvi viljelykierrossa ja sen maaperää parantavat ominaisuudet tekevät siitä houkuttelevan vaihtoehdon perinteisille viljelykasveille. Asuinrakennuksiin liittyvää hamppubetonin ääneneristyksen testausta tehdään puolestaan parhaillaan Turun ammattikorkeakoulussa.. Sellainen on suunnitteilla valtatie 2:lle Forssan taajaman kohdalle. – Meidän kehittämällä laitteistolla voidaan tuottaa myös pitkää kuitua, mikä avaa uusia mahdollisuuksia, Mikko Neuvo kertoo. – Määrällisesti se on ollut vielä pientä. Suomessa hampun viljely loppui käytännössä kokonaan 1950-luvulle tultaessa. EU-lajikelistalla olevilla sertifioiduilla kuituhamppulajikkeilla ei ole narkoottisia vaikutuksia, eikä niitä voi käyttää päihteenä. Hevostaloudessa kuituhampusta tehty kuivike on parempi orgaaninen lannoite pelloille levitettäväksi kuin puupohjaiset kuivikkeet, jotka ovat enimmäkseen havupuuta. Viime kuukausina on kuitenkin alkanut tulla runsaasti kyselyjä tekstiilipuolelta, Neuvo kertoo. Jos rakenteeseen tulee halkeama, kalkilla on ominaisuus korjata se. Myös meluvallit ovat yksi hamppubetonin käyttökohde. Sen viljelyala on nykyisin joitakin satoja hehtaareja. Hamppubetonia käytetään seinän rakenteena ja eristeenä. Nyt olisi tilausta myös yritykselle, joka alkaisi valmistaa teollisesti hamppulankaa. Kiinnostusta myös asuinrakentamiseen on ollut runsaasti. Avaruudessa kun on pitkä matka lähikauppaan. Kuituhampulla oli aikanaan tärkeä asema köysien ja erilaisten tekstiilien tuotannossa. Ensimmäiset kokeilut HempRefinen hamppubetonilla on tehty ulkorakennuksissa. Hamppubetonia rakentamiseen Yksi HempRefinen tuotteista on hamppubetoni. – Hampun niinikuitua eli pitkää kuitua ei ole totuttu hyödyntämään. Samoin kissanhiekan korvaajana kuituhampusta tehdyllä kuivikkeella on monia etuja. Kuituhamppu voi kasvaa Suomessa kesän aikana yli neljämetriseksi ja tuottaa jopa 15 tonnia kuiva-ainetta hehtaarilla. Sen viljelyala on muutamassa vuodessa noussut satoihin hehtaareihin ja saattaa tällä kasvukaudella ylittää öljyhampun viljelyalan. Keväästä syksyyn hamppubetoni säilöö lämpöä päivällä ja vapauttaa sitä yöllä. Kalkin osuus on niin suuri, että sitä ei saa syttymään. Tuotantoa menee moneen muuhunkin tarkoitukseen, kuten kuivikkeeksi kanoille ja lemmikkieläimille, koirankopin pehmikkeeksi sekä eristeja akustiikkalevyiksi. Pohjoisen pitkät kesäpäivät saavat aikaan sen, että kuituhamppu tuottaa Suomessa samanlaisia satoja kuin EteläEuroopassa. Se tarvitsee jäykistävän rungon, joka yleensä tehdään puusta. Kuituhampun viljely sai vauhtia HempRefine Oy:n myötä. Suomen liittyessä EU:iin vuonna 1995 hampun viljely sallittiin uudelleen. Hamppukuitu ja päistäre Kuituhampusta hyödynnetään kahta osaa: kasvin ytimessä olevaa päistärettä ja sitä ympäröivää hamppukuitua. Kalkki suojaa ja päästää läpi vesihöyryn. Viljelykokeiden perusteella kuituhamppua on mahdollista viljellä varhaisperunan noston jälkeen, jolloin maanviljelijä saa samalta pellolta kaksi satoa vuodessa. Tuotannosta menee biomassana mitattuna pääosa hevosten kuivikkeeksi. Suomi oli yksi niistä maista, joissa myös teolliset hamppulajikkeet kiellettiin, vaikka niitä ei voikaan käyttää päihteenä. Kuituhamppulajikkeiden viljelystä maksetaankin normaalit maataloustuet, kuten tilatuki. Biokomposiiteilla korvataan öljystä valmistettuja muoveja. Mutta rahassa mitattuna lähinnä autoteollisuudelle menevät biokomposiittien raakaaineet ovat pian lähes yhtä suuri kohde. Erityisesti omakotirakentajilta on tullut paljon kyselyjä. Ensimmäisenä meillä käynnistyi Suomessa kehitetyn Finola-öljyhampun viljely ruokakäyttöön. Käyttötarkoituksesta riippuen sekoitussuhde vaihtelee. Sellainenkin erikoisuus löytyy, että yritys on toimittanut kansainväliselle avaruusasemalle hamppupohjaisen ruokasienien kasvualustan. 14 Kuituhampulla tärkeä asema Kuituhamppu voi kasvaa Suomessa kesän aikana yli neljämetriseksi ja tuottaa jopa 15 tonnia kuiva-ainetta hehtaarilla
Kaatunut kasvusto kasataan karhottimella kasoiksi vähän samaan tapaan kuin heinä karhotetaan ja pöyhitään, Neuvo kuvailee. – Sijaintimme tekee hyväksi myös se, että Ypäjällä on hevostalouden keskittymä. Hamppukuiviketta jyrsijöille. Pysyvän hiilinielun syntyminen edellyttää tietysti, että hiili varastoituu jonnekin. – Hamppupelto sitoo hehtaarilla hiilidioksidia noin kaksi kertaa enemmän kuin vastaava ala metsää keskimäärin, Mikko Neuvo arvioi. Korjuun lopuksi sato paalataan suurkonttipaalaimella ja kuljetetaan varastoon. Kymmeniä sopimusviljelijöitä HempRefine Oy:llä on sopimusviljelijöitä muutamia kymmeniä. Mikko Neuvo tekee 16-tuntisia työpäiviä putkeen. Yrityksen sijainti on ihanteellinen. Hamppukomposiitteja käytetään tällä hetkellä eniten autoja huonekaluteollisuudessa. Täällä me annamme talvikauden hoitaa saman, jolloin liotus on tehokkaampaa ja etuna on myös se, että pääsemme keväällä korjaamaan hampun kuivana. Mikko Neuvo luonnehtii hevostallilta saatavien ravinteiden ja kuitujen tuottavan “uskomattoman kasvualustan” niin hampun kuin muiden kasvien viljelyyn. – Sopimusviljelijämme kylvävät keväällä, minkä jälkeen seuraava työvaihe on korjuu, mikä tehdään vasta seuraavana keväänä. Hevosenlannan polttaminen on hänen mukaansa ravinteiden tuhlausta, toki joillekin tällä hetkellä ainoa vaihtoehto lannan hävittämiselle. Yrittäjälle “kaksivuorotyö” on arkipäivää. Toinen vaihtoehto on keinolannoitus. Yleensä yhden sopimusviljelijän pelloilla hamppua kasvaa 5–20 hehtaarilla. Se oli jo liikaa. Alueen maataloutta on EU-ajan kannattavuuskriisissä hallinnut viljanviljely ja sikatalous. Tämä poistaa epäpuhtauksia sekä irrottaa kuidun muusta kasvista. Yrityksen suurin työllistävä vaikutus on urakoitsijoiden puolella. Samoin hiili varastoituu, kun hamppubetonia käytetään rakentamisessa tai meluvalleina. l Lisätietoja: hemprefine.fi Teksti: Martti Heikkilä Kuvat: HempRefine Oy. – Etelämpänä Euroopassa korjuukelpoinen hamppupelto niitetään ja hamppu jätetään joksikin aikaa maahan likoamaan. – Ainoa ongelma on ollut lakoontuminen, mutta sitäkin on tapahtunut vain silloin, kun yhdellä lohkolla hamppu kasvoi lähes viisimetriseksi. 15 Kuituhampulla tärkeä asema Korjuun lopuksi sato paalataan suurkonttipaalaimella ja kuljetetaan varastoon. Kylvö ainoa työ Kuituhampun viljelyn tekee helpoksi se, että kylvön jälkeen se voittaa kaikki muut kasvit. Kuivikelannan tarjoama kasvualusta on nyt alkanut kiinnostaa myös puutarhaalaa etenkin luomutuotantoon. Riittävästä typpilannoituksesta täytyy huolehtia. Moni käyttää hamppua viljelykiertoon ja maan kasvukunnon parantamiseen. Tähänastisen kokemuksen mukaan kuituhampun viljely on Lounais-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa lähes riskitöntä. Talviliotus irrottaa kuidun Ennen korjuuta kuituhampun annetaan liota. Ja kun korjuun hoitavat meidän urakoitsijat, niin kylvö on se ainoa sopimusviljelijän työ pellolla. Torjunta-aineita ei tarvita eikä hamppu niitä edes siedä. Luonnon menetelmin tämä tapahtuu orgaanisella lannoituksella ja viljelykierrolla. Maksimietäisyys Humppilassa sijaitsevasta tuotantolaitoksesta on sata kilometriä. Toinen on Kitee ympäristöineen Pohjois-Karjalassa ja toinen Seinäjoen seutu Etelä-Pohjanmaalla. Forssa ja Humppila ovat liikenteen solmukohdissa ja alueen pellot kuuluvat maan parhaisiin. Kuivikekäytössä peltoon palautettu lannoite lisää pellon hiilivarastoa. Tehokas hiilinielu Kuituhampun ekologisuuden puolesta puhuu myös se, että hamppupelto on tehokas hiilinielu. HempRefine Oy:n aloitteesta kuituhampun viljely on nyt laajentunut myös kahdelle muulle alueelle. Korjuu tapahtuu sopimusviljelijöiden pelloilla siten, että traktorin etukuormaajaan asennettu muovinen ojarumpuputki tai vastaava kaataa kasvuston. Lähellä on asiakkaita kuivikkeille, ja käytön jälkeen kuivikelanta voidaan kierrättää takaisin pellolle ravinteeksi. – Ne napsahtavat poikki juuresta. Viljelijät etsivät nyt mielellään kannattavampia vaihtoehtoja
Avomaata pidempi satokausi Kirjassaan Lehtonen antaa viljelyyn monia vinkkejä, jotka sopivat niin aloittelijalle kuin kokeneellekin viljelijälle. Lisäksi hän kirjoittaa puutarhalehtiin. Lisäksi hän kertoo kasvulavojen ja eri viljelykasvien erityispiirteistä. Viljelyn ja luennoinnin ohella hän kasvattaa luomuvihannesten taimia Mäntsälässä Heinolan biodynaamisen tilan kasvihuoneella ja opastaa alan opiskelijoita luomuviljelyyn. Kyssäkaalikin sopii viljelylavoihin.. Lavat voi rakentaa sen korkuisiksi kuin haluaa ja siten varjella selkäänsä ja polviaan. Lehtosen mukaan kasvulavoissa on monta etua kasvimaahan verrattuna. Mäntsälän Saaren puutarhaoppilaitoksessa luomupuutarhuriksi opiskellut Suvi Lehtonen työskentelee puutarhurina Mäntsälässä Hirvihaaran kartanossa. L avaviljelmän voit perustaa, vaikket omistaisi muruakaan maata. Olemme omavaraisia yrttien ja lehtivihannesten osalta. Lehtoselle puutarhalehdistä tutut valokuvaaja Teija Tuisku ja kirjoittaja Heidi Haapalahti ottivat Lehtoseen yhteyttä ja ehdottivat kirjan tekemistä. Niihin juontaa juurensa myös alkuvuonna 2015 ilmestynyt kirja Lavatarhuri . Tuttujen kasvien lisäksi viljelen aina joitain erikoisuuksia, kuten mustajuurta ja lehtifenkolia, Lehtonen kuvaa viljelmiään. Lisäksi Lehtonen kiertää ympäri Suomea luennoimassa lavaviljelystä ja erityisesti toukokuut ovat usein täyteen varattuja. Hänellä on yritys SuviLuomus, joka vastaa kartanon keittiöpuutarhasta sekä tulevana kesänä myös Keravan kartanon hyötypuutarhasta. Lehtonen toimi kirjan teossa asiantuntijana. Paitsi, että ne voi perustaa melkein minne vain ja ne tuottavat hyvin satoa, ne ovat myös viljelijän kannalta ergonomisempia. – Käymme joka vuosi läpi yhdessä keittiöhenkilökunnan kanssa, mitä lajikkeita viljellään ja kokit osallistuvat myös keittiöpuutarhan kylvöja hoitotöihin. Viherkatteilla, viljelykierrolla ja hyviä rinnakkaislajeja suosimalla voit saada pieneltäkin alalta satoa koko vuoden tarpeisiin. Jopa niin paljon, että kannattaa miettiä etukäteen, paljonko saat vuoden aikana kulutettua ja miten sadot varastoit. 16 Lavaviljelyn monet mahdollisuudet Lierot ja viherkate takaavat hyvän sadon Kasvulava on helppo perustaa ja se tarjoaa viljelylajeille enemmän lämpöä kuin avomaa. Noin puoli metriä korkeissa lavoissa Katteet vapauttavat viljelyksiin ravinteita ja vähentävät kastelun tarvetta. Silti siitä voi saada paljon satoa, lupailee luomupuutarhuri Suvi Lehtonen. Luomupuutarhuri Suvi Lehtonen antaa vinkkejä lavaviljelyyn ja painottaa lierojen tärkeyttä maan hyvinvoinnille
17 Vihreä ruohosilppu sopii hyvin katteeksi, kertoo luomupuutarhuri Suvi Lehtonen.
Aloittelevalle viljelijälle Lehtonen suosittelee perunaa, juureksia, salaatteja ja yrttejä, sillä ne ovat helppoja kasvatettavia. Hyvää katetta ovat esimerkiksi voikukan lehdet, vuohenputki ja nokkonen, Lehtonen kertoo. 18 kasvualusta myös pysyy lämpimämpänä kuin maanpinnalla. Myös muut kasvijätteet ja karjanlantakomposti sekä puutarhajätekomposti lisäävät hyvää humuspitoista mullasainesta kasvulavoissa. Lavoihin lämpöä vaativia viljelylajeja Kasvulavoihin sopii erityisen hyvin monet lajikkeet, joilla voi olla haasteita avomaalla. Erityisesti lämpöä vaativat viljelylajit nauttivat lavojen lämmöstä. Enemmän lämpöä ja hoitoa vaativat sen sijaan tomaatit, kurkut, paprikat ja chilit, joten ne sopivat kokeneemmalle viljelijälle ja onnistuvat myös erilaisilla rakenneratkaisuilla lavoissa. Jos rajatussa kasvualustassa ei ole katetta päällä, kuivuu se nopeasti ja tarvitsee enemmän kastelua kuin avomaa. Lavojen päälle helposti asennettavien lämpöpyydysten avulla nämäkin lajit onnistuvat riippumatta kesän lämpötiloista, Lehtonen kertoo. Ilman aktiivista pieneliötoimintaa maa on tiivistynyttä eivätkä ravinteet, vesi ja ilma pääse liikkumaan.. Kateviljely nurmija vihersilpulla puolestaan tuottaa uutta multaa, kun kate hajoaa mullan pinnalla ja sen voi sekoittaa aina keväisin mullan joukkoon. Siksi Lehtonen korostaakin, että kateviljely on tärkein edellytys hyvään kasvuun lavoissa. Lämpöpyydyksillä Lehtonen tarkoittaa lavojen päälle viritettäviä harsoja sekä kuplaja reikämuovia, jotka saavat aikaan sopivan mikropienilmaston suojaa ja lämpöä vaativille kasveille. Syksylläkin satokausi on pidempi ilman ollessa lämpimämpää kuin maanpinnalla. Satokausi pitenee, kun kylvöt voi tehdä aikaisemmin keväällä ja taimet istuttaa aikaisemmin. Vihreät tuoreet katteet sisältävät lähes kaikki kasvien tarvitsemat ravinteet. Katteiden käytöllä on kuitenkin monta muutakin hyötyä kuin vain lannoitus. Kasvulavojen haasteeksi Suvi Lehtonen mainitsee kastelun. Ne muun muassa pidättävät kosteutta ja lämpöä kasvualustassa sekä torjuvat rikkakasveja. Viljelylavoista voi saada satoa koko vuodeksi. Tällä hetkellä luomumultaan onkin jo lisätty mykorritsa-sienijuurta ja biohiiltä. Näin madot pääsevät nousemaan maasta lavaan ja vastaavasti talveksi takaisin suojaan. Kun kasvulavaa rakentaa, ei alle kannata laittaa suodatinkangasta, jollei ole pakko. Harsot ja muovit on helppo levittää esimerkiksi lavojen ylle taivutettujen sähköputkien päälle ja niillä saadaan lavoihin lähes kasvihuoneolosuhteet. Pieneliöstön elinehto on, että maa on katettu Suvi Lehtonen vastaa Hirvihaaran kartanon keittiöpuutarhasta. Basilikat, latva-artisokat, maissit ja kurpitsat vaativat lämpimän kasvualustan ja pitkän kasvukauden tuottaakseen satoa. Luonnonmukaisia lannoitteita ja kateviljelyä Kasvulavoja Lehtonen ohjeistaa lannoittamaan mahdollisimman tuoreella vihreällä ruohotai luonnon vihersilpulla, nokkoskäytteellä, karjanlannalla ja puutarhajätekompostilla. Jos multa pitää ostaa lavoihin, suosittelee Lehtonen luonnonmukaista multaa, jossa on jo valmiiksi seassa paljon orgaanisia aineksia. Multaan lisätty biohiili ja komposti aktivoivat pieneliöstöä ja parantavat kasvualustan rakennetta, Lehtonen kuvaa
19 orgaanisella katteella, josta ne lisäävät humuspitoista ainesta kasvualustaan. Ravinteita sisältävää katetta, vihreää tuoretta ruohosilppua lisätään kasvukauden aikana useamman kerran etenkin runsaasti ravinteita vaativille kasveille, kuten kaaleille, kurpitsoille, purjolle ja valkosipulille. Lierot muokkaavat ja sekoittavat maata, hajottavat eloperäistä ainesta ja tekevät siten kasveille ravinteita, jotka ne myös kuljettavat syvemmälle maahan. Päinvastoin! Sateella kannattaa kerätä esiin nousseita matoja ja kantaa ne viljelylavaansa tai kasvimaalleen, Lehtonen kertoo innokkaasti. Ilman aktiivista pieneliötoimintaa maa on tiivistynyttä eivätkä ravinteet, vesi ja ilma pääse liikkumaan. Kaikkia kasviryhmiä kannattaa kasvattaa sekaisin ja vaihtaa eri lajien kasvupaikkaa vuosittain. Lierot ehkäisevät myös maalevintäisiä tauteja, sillä ne syövät sekä taudinaiheuttajia että tautisia kasvinosia, Lehtonen kiteyttää. Syksyllä voidaan käyttää katteena kuivattua heinää ja olkea tai puiden lehtiä peittämään kasvualusta sadonkorjuun jälkeen, Lehtonen ohjeistaa. Lisäksi emäksinen lieronlanta säilyttää maan happamuuden sopivana suurimmalle osalle puutarhan hyötykasveja. Viljelykierron lisäksi satomääriä voi lisätä kasvattamalla rinnatusten lajeja, jotka tukevat toistensa kasvua. Lehtonen toteaakin innostuneensa maan pieneliöstöstä todenteolla ja haluavansa perehtyä siihen yhä lisää. Huomioi viljelykierto ja hyvät rinnakkaislajit Vuorottelemalla samassa kasvulavassa matalaja syväjuurisia kasveja voi huolehtia maan muokkautumisesta juuriston avulla. Porkkanoiden ja sipulien kumppanuuskasvuliitto on perinteisin, ne torjuvat toistensa tuholaisia. Luennoilla ja kursseilla Suvi Lehtonen kertoo kuulleensa kaikenlaista suhtautumista pieneliöstöön. Lisäksi kannattaa vuorotella runsaasti ravinteita vaativia, kuten kurpitsaa, ja vastaavasti ravinteita lisääviä, kuten herneitä, papuja ja apiloita, jotka satoa tuottaessaan myös lannoittavat maan. Lierot kertovat elävästä maasta Jos viljelymaassa on paljon lieroja ja muuta pieneliöstöä, saat olla kiitollinen elävästä, hyvinvoivasta maasta, sillä lierot ja muut pieneliöt toimivat maan keuhkoina. Ehkä hän jopa kirjoittaa kirjan elävästä maasta. l Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Suvi Lehtonen Hyvät rinnakkaislajit tukevat toistensa kasvua ja hyötykasvien lomaan voi kylvää kukkia.. Rikkaruohojen ja tuholaisten torjuntaan Lehtonen suosittelee luonnonmukaisia keinoja. Perunaa ja valkosipulia Lehtonen ohjeistaa kasvattamaan samassa kasvupaikassa vain kolmen–neljän vuoden välein. Lierojen kaivamat käytävät toimivat ilmanvaihtokanavina, joista vesi imeytyy paremmin maahan ja syvälle kasvien juurille. Lierot tuottavat ravinnerikasta matomultaa painonsa verran päivässä. Käytävät tarjoavat myös kasvien juurille kasvureittejä. Tuoretta typpipitoista katetta ei kannata lisätä enää elokuun puolella, jotta kasvien sato ehtii kypsyä. Sekaviljelyllä, vuoroviljelyllä, syyskylvöillä, harsoilla, katteilla, erilaisilla luonnonmukaisilla torjuntalitkuilla ja kasvattamalla tuholaisia harhauttavia ja torjuvia kasveja, kuten yrttejä ja kukkia, hyötykasvien joukossa, hän kertoo. Hyvän, elävän maan tunnusmerkkejä ovat pieneliöstön lisäksi hyvä mururakenne, huokoisuus, hyvä veden läpäisyja varastointikyky sekä sopiva pH ja ravinnetaso. Kolme sisarta ovat maissi, salkopapu ja kurpitsa, jotka tukevat toistensa kasvua ja suojaavat tuholaisilta. Peruna ja härkäpapu tukevat myös toistensa kasvua, Lehtonen neuvoo. Lavaviljelyyn hurahtaneen Suvi Lehtosen oma suosikkiviljelykasvi on basilika, jota hän kuvaa hienohelmaksi vaativuutensa puolesta, mutta sitä Lehtosen on ehdottomasti saatava tuoreena omasta puutarhasta. Yrteille ja salaateille riittää yksi tai kaksi katekerrosta kasvukauden aikana. Monet ovat kertoneet ennen jopa nyppineensä matoja pois viljelyksistään, koska pelkäävät niiden syövän sadon. Maahan sitoutuneet ravinteet vapautuvat lieron ruoansulatuksessa ja ovat heti kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Tomaatti ja basilika tai persilja korostavat puolestaan toistensa makuja
Voikukka on monipuolinen yrtti Voikukka sisältää lukuisia vitamiineja ja kivennäisaineita ja on siksi varsin arvokas villiyrtti. Vuohenputken lehti on niin kutsutusti kolmisorminen.. Erityisen suosittuja lehdet ovat yrttileivissä ja tomaattiruoissa. Liiallisesti nautittuna voikukka on myös laksatiivinen. Sen erottaa koiranputkesta lehtensä perusteella, sillä vuohenputken lehti on niin kutsutusti kolmisorminen. Nimi tulee Kreikan sanasta horta, joka tarkoittaa villiä ja kasviperäistä syötävää. Voikukasta käytetään kaikki sen osat ja se onkin monikäyttöisyytensä takia varsin suosittu yrtti keittiössä. Lehdet kannattaa kerätä varjoisan paikan voikukista, koska silloin niihin on kertynyt vähemmän karvaan makuisia aineita kuin auringossa kasvaneisiin lajitovereihinsa. Voikukkaa pidetään ruoansulatusta edistävänä kasvina, ja se myös kirkastaa ihoa hauteena käytettynä sekä virkistää maksan toimintaa. Vuohenputken yleisimmin käytetty syötävä osa ovat lehdet. Vuohenputkea pihalta pöytään Vuohenputki on miedon makuinen ja monikäyttöinen villiyrtti. Sillä on lievitetty jäsensärkyjä, niin reumaa kuin kihtiäkin. Kannattaa huomioida, että lapsille liiallinen maitiaisnesteen nauttiminen voi aiheuttaa pahoinvointia ja ripulia. Villiyrttien keräämisessä on monia hyviä puolia, kuten ulkona liikkuminen, metsän ja luonnon rauhoittava vaikutus sekä villiyrttien terveysvaikutukset. Niitä voi käyttää esimerkiksi salaatteihin tai hieman kiehautettuina piirakoihin. Villiyrttien keräämistä kutsutaan nimellä hortoilu. Historian saatossa ta ei villiyrttejä kannata kerätä, vaan etäisyyden lähimpään tiehen tulisi olla vähintään 50 metriä. Hortan kerääminen on siis luonnollisestikin – hortoilua. Osa kerää villiyrttejä satunnaisesti, osalle se on elämäntapa. Sen on sanottu Voikukka on rikas villiyrtti. Y leisimpiä villiyrttejä löytyy omalta kotipihalta. Vuohenputken lehtiosa jakautuu kolmeen osaan, jossa jokaisessa on kolme pientä lehteä. Kukista voi valmistaa viiniä, nuput marinoida ja lehdet silputa salaatteihin. 20 Ruokaa omalta pihalta Villiyrtit sopivat kulinaristin pöytään Villiyrttien käyttö on kasvava trendi niin ruokamaailmassa, omaan hyvinvointiin panostamisessa kuin harrastuksenakin. Perussääntöjä keräämiselle on vain muutama – kerää ainoastaan niitä kasveja, jotka tunnistat ja pelkästään hyväkuntoisia kasveja, puhtailta alueilta. Putkilokasveissa on myös myrkyllisiä, joten on syytä opetella tunnistamaan ne lehtiensä perusteella. Teiden varsilauttavan eturauhasongelmissa ja hoitavan virtsateitä. Vuohenputki sisältää runsaasti C-vitamiinia sekä lisäksi magnesiumia, rautaa ja karoteenia. Voikukka lisää ruokahalua, joten sitä voi käyttää myös aperitiivina. Niitä ovat muun muassa voikukka ja piharatamo
Vuohenputkea voi käyttää myös kasvojen kuorinnassa tai kasvonaamiona, sillä se vahvistaa ja kiinteyttää ihoa. Sami on kirjoittanut Villiyrttikeittokirjan, jossa esitellään 100 villikasvia resepteineen. Paista haukipalat pannulla voissa ruskeaksi, lisää joukkoon vuohenputket, vesi, sitruunamehun, merisuolaa ja pippuria ja anna kiehahtaa muutaman minuutin ajan, kunnes hauki ja vuohenputken varret ovat mehevän kypsiä. Piharatamon lehtiä käytetään haavojen parantamiseen ja niiden sanotaan lievittävän kipua sekä tyrehdyttävän verenvuotoa. Sekoita kaikki ainekset ja tarjoile puolikuivan tai makean valkoviinin kanssa. Paistettua haukea, vuohenputkea ja munaa Keltavahvero-ratamopaistos savustettua kotimaista Jalotofua ohueksi suikaloituna lehtivartta mukana Paista sieniä ja suikaloitua lihaa tai tofua pannulla muutaman minuutin ajan ja lisää joukkoon ratamo ja etikka. Muinoin lehtiä on käytetty punataudin parantamiseen ja erilaisiin kurkun hauteisiin. Vanhemmissa lehdissä on voimakas maku, ja niitä voi käyttää maustamaan esimerkiksi pataruokia, keittoja, leipää ja muhennoksia. Kulttuurin Suomi-palkinnon vuonna 2012 saanut Tallberg vetää villiruokakursseja ja -luentoja, järjestää keruuretkiä ja kehittää yritysten ruokaja juomatarjontaa villimmäksi ja kaudenmukaiseksi. Piharatamoa maustamiseen Piharatamon nuoria lehtiä voi käyttää pinaatin tavoin. Paahda pähkinöitä 180-asteisessa uunissa Murskaa pähkinät käsin tai veitsellä. Kuva: Tommi Anttonen Kuva: Tommi Anttonen. päivää ennen tarjoilua, jolloin hauen miedon makuinen liha imee suolan itseensä ja sen 8 minuuttia, jäähdytä, kuori ja hienonna veitsellä tai raastimella karkeaksi hakkelukseksi. Se myös lievittää tulehduksia. Allergikkojen on kuitenkin syytä kokeilla sitä pieninä määrinä kerrallaan, sillä yliherkkyys voi näkyä erilaisina allergiaoireina, kuten nokkosihottumana ja kutinana. Nämä kolme ohjetta ovat kyseisestä kirjasta. Tarjoile suoraan paistinpannusta munahakkeluksen kanssa. 21 sitä on käytetty myös lemmenrohtona. Piharatamon siemenissä on pähkinäinen maku ja ne käyvät esimerkiksi piiraisiin ja salaatteihin. Anna kiehahtaa, ja setti on valmis. Sekoita puolet sinihomejuustosta ja salaatinkastike joko haarukalla tai pallovatkaimella tasaiseksi kastikkeeksi, ja murskaa loput juustosta karkeaksi palaksi. Maukkaita ruokaohjeita Sami Tallberg on keittiömestari ja nykypäivän metsästäjä-keräilijä, intohimonaan villikasvit ja kotimaiset raaka-aineet. Piharatamo on diureetti eli se poistaa kehosta nesteitä. Ruokajuomana kylmä olut on tässä tapauksessa vastustamaton. l Teksti: Kati Wikström Ruokaohjeet ja Sami Tallbergin esittely: Villiyrttikeittokirja, Sami Tallberg, Readme.fi 2017 Voikukka-sinihomejuustosalaatti ½ dl kylmäpuristettua oliiviöljyä ½ sitruunan mehu 2 dl valkoviinietikkaa 150 g sinappia Kuva: Tommi Anttonen Sekoita ainekset kulhossa, anna maustua ainakin tunnin ajan, siivilöi pikkukauhalla painellen, jotta saat kaikki makuja aromiaineet talteen. Sekoita huolellisesti vielä ennen käyttöä
Vapaana elämisen taito-kirjassa on mielenkiintoisia näkökulmia, esimerkiksi ”itsen etiikan” analyysi. Päivi Kanniston mukaan ”paikallaan pysyjien” mielestä pallontallaus on epäilyttävää, jos matkaajalla ei ole vakinaista asuinpaikkaa. He jättivät elämänsä Suomessa ja lähtivät päättymättömälle matkalle. Santeri ja Päivi puolustelevat elämäntapaansa. Vegaanipariskunta elää säästeliäästi ja tekee töitä ylläpitoa vastaan. Nykyajan hobot voivat olla hyvin koulutettuja ja he osaavat hyödyntää verkostojaan, mutta he eivät kaipaa säännöllistä päivätyötä, eivätkä usein edes vakinaista asuntoa. Päivi ja Santeri Kanniston mukaan eriarvoistuminen on arkipäivää. Heillä ei ole kotimaassa vakinaista asuntoa. Halu kuulua tiettyyn ryhmään on myös luokitteluperuste. Liikkeenjohdon konsulttina toiminut Päivi ja it-yrityksen omistanut Santeri jättivät työnsä ja asuntonsa, pakkasivat rinkkansa ja lähtivät maailmalle. Kyseessä ei ollut kulkuri (tramp), joka työskenteli vain pakon edessä. Mm. näiden järjestöjen kautta Kannistotkin ovat löytäneet yösijoja. Santeri ja Päivi ovat viettäneet aikaa yli 80 maassa, joista useissa on oleskeltu kuukausia. Jo 1890-luvun Yhdysvalloissa sana oli vakiintunut tarkoittamaan tavarajunalla matkustavaa työläistä. Isäntäperhe puolestaan saa vastineeksi kuulla tarinoita Suomesta tai jostain muusta aiheesta. Eriarvoisuus ei tarkoita vain tuloja elintasoerojen kasvua. Työteliäiden silmissä joutilaat myös levittivät huonoa esimerkkiä. Päivi Kannisto kertoo kirjassaan Yhdysvaltojen vieraanvaraisuusjärjestöistä, joita ovat esimerkiksi Be Welcome, Hospitality Club ja Servas. Alkoi päämäärätön matka, joka on luonut rikkaita kokemuksia paikallisten ihmisten mutta myös muiden ”kulkijoiden” kanssa. Ei kulkuri eikä pummi Päivi Kannisto pitää itseään nykyajan nomadina. Jotkut nykyajan nomadit kutsuvat itseään leikkisästi hoboiksi. Heitä voi siis hyvin kutsua pallontallaajiksi. Lyhyillä vierailuillaan Suomessa yövytään sukulaisten ja tuttavien luona. Suomessa irtolaisuus loppui lakipykälissä vuonna 1986, mutta Kannistojen mukaan liikkuvaa elämäntapaa kohtaan on yhä ennakkoluuloja. Kannistoille on tärkeää olla kulkijoita, jotka pääsevät tutustumaan paikalliseen elämänmenoon ja saavat majoituksen. Liikkuva elämäntapa aiheuttaa närääkin. Erilaisuus pelottaa Irtolaisuus on kautta historian koettu uhkana. Kirjassa Kannistot analysoivat kovin sanoin nationalismia ja haluavat olla maailmankansalaisia.. Hobot saattoivat tehdä työtä esimerkiksi vastineeksi ruoasta ja makuusijasta, mutta osa heistä oli taitavia tarinankertojia, eräänlaisia aikansa viihdyttäjiä. 22 Suomeen jäi työ ja omaisuus Globaalit nomadit eivät kaipaa vakinaista asuntoa Tärkeää Päivi ja Santeri Kannistolle on vain se, mikä on tässä hetkessä. Oma esittely ja profiili kannattaa tehdä huolellisesti internetissä, neuvoo Päivi Kannisto. Kirjan mielenkiintoisinta antia on amerikkalaisen hobotermin avaaminen. Käytä rahaa mahdollisimman vähän Kannistot hyödyntävät vaelluksillaan myös tuttavaverkostoja. Vieraanvaraisuusjärjestön majoitukseen ei yleensä voi kävellä sisään etukäteen ilmoittamatta. Päivi Kanniston mukaan kulkuria on pelätty erilaisuuden vuoksi. Yksi hänen kirjoistaan onkin nimeltään Elämäni nomadina (Atena kustannus, 2013). He eivät käytä suomalaista sosiaaliturvaa, he tekevät pätkätöitä matkojensa lomassa ja pyrkivät herättämään keskustelua eriarvoisuudesta ja köyhyydestä. He eivät elä kenenkään siivellä. Vielä vähemmän hobo oli pummi (bum), joka ei tehnyt työtä edes pakon edessä. O li vuosi 2004, ja Päivi ja Santeri Kannisto tekivät rajun elämänmuutoksen
l Teksti: Klaus Susiluoto Nomadien koko omaisuus mahtuu rinkkaan ja kulkee mukana maailman ympäri. Elämäni nomadina on Päivi Kanniston käsialaa. Ilman täyteen buukattua kalenteria et Suomessa ole mitään. Vegaaneiksi he eivät siirtyneet pienempien hiilidioksidipäästöjen vuoksi, vaan koska eivät halunneet osaltaan epäsuorasti olla mukana eläinten tappamisessa. Ilman kalenteria päivät kuluvat kiireettä ja stressittä. Santeri ja Päivi ovat laskeneet, että heiltä itseltään kuluu rahaa keskimäärin 540 euroa kuukaudessa, alle 20 euroa päivässä, kun moni kehitysmaan ihminen elää parin euron summalla. Kulut olivat alhaisimmillaan 150 euroa kuussa, ruoat sisältäen. Käytännössä Kannistojen päivittäinen käyttöraha on pienempi kuin 20 euroa, sillä rahankäyttöön on laskettu mukaan lentoja laivamatkat. Nomadi luottaa intuitioon Ainoa suunniteltu asia nomadielämässä on, ettei suunnitelmia ole. Kannisto määritteleekin nomadisen matkan päämäärättömäksi kodittomaksi vaelteluksi ja rajaa pois reissut, joilta palataan suunnitellusti kotiin. Tärkeää on vain se, mikä on tässä hetkessä, hän toteaa. Päivi Kannisto pyrkii nomadielämässään selviytymään ilman kalenteria. Nomadimatkoihin voi liittyä jokin teema, vaikka Päivi ja Santeri antavat aina sattumille sijaa. Tuttava ei halunnut ottaa vuokraa, ja Kannistot maksoivat vain sähköstä ja kaasusta. Näistä kokemuksista syntyi uusi kirja, Superrikkaat ja rutiköyhät (Atena, 2016). Kulttuurisokki hänelle oli tilapäinen paluu Suomeen, jolloin pienetkin sosiaaliset kontaktit kotimaan kamaralla olivat suorituksia, eikä spontaaneille tapaamisille ollut sijaa. Parin viime vuoden aikana reissullaan he havainnoivat eriarvoisuutta viidessä eri maassa. Sen sijaan Vapaana elämisen taito (Atena kustannus, 2014) on tehty Santerin kanssa. Kannistot ovat yhteydessä noin 30 muuhun nomadiin, joukossa hyvin erilaisia persoonallisuuksia. Sekä Päivi että Santeri Kannisto tekevät matkoillaan myös pätkätöitä. Kannistot eivät kirjoissaan käsittele omaa hiilijalanjälkeä esimerkein, mutta pitkien matkojen vuoksi hekin kuluttavat paljon maapallon resursseja, vaikka vastapainoksi elävät kulloisessakin kohteessa vaatimattomasti. Suomalaiset ovat omaksuneet ”olet sitä, mitä teet ammatiksesi”asenteen liian fanaattisesti, kuvaa Päivi, joka näkee elämän toisin. Uusiin kohteisiin Päivi Kannisto kertoo usein lähteneensä intuition perusteella. Uusiin kohteisiin Päivi Kannisto kertoo usein lähteneensä intuition perusteella.. Superrikkaat ja rutiköyhät Vapaana elämisen taito -kirjassa on mielenkiintoisia näkökulmia, esimerkiksi ”itsen etiikan ” analyysi ja nomadina olon eroja. Santeri esimerkiksi toteutti Costa Ricassa hotellille websivut majoitusta vastaan. Hieman hurskastelulta kuulostaa kuitenkin Eämäni nomadina -kirjassa esitetty kommentti, jonka mukaan ”mitä vähemmän olen käyttänyt matkoillani rahaa, sitä paremmaksi olen oloni tuntenut”. Tällaisen vaeltajan täytyy osata sietää epävarmuutta. 23 Siivousta ja pientä korjaamista vastaan he kertovat saaneensa majapaikan esimerkiksi Borneolla. Päivillä on ollut kirjaprojekteja ja jopa väitöskirjan tekoa, joten laiskoiksi heitä ei voi luokitella
Ensimmäiset kansallispuistomme perustettiin vuonna 1938 ja tuorein on kesäkuussa avattava Hossa. Suomen kansallispuistojen esikuvat ovat Yhdysvalloista. Kansallispuistojen kävijämäärä on vuosi vuodelta kasvanut. Suomen 40 kansallispuistossa kävellään vuosittain noin 34 miljoonaa kilometriä, eli kahdeksan kertaa maapallon ympäri. Ne edustavat tyypillistä suomalaista luontoa, mutta ne ovat myös kansallisesti ja kansainvälisesti arvokkainta osaa luonnostamme. Metsähallitus hoitaa ja huoltaa kansallispuistoja, tekee luontokartoituksia ja tukee luonnonsuojelutyötä, kuten lajien ja luontoalueiden suojelua. – Kansallispuisto on yksi kategoria, ja se määrittelee, millä perusteella ja mille alueelle kansallispuiston voi perustaa. Yleisesti ottaen kansallispuistot ovat suuria, luonnontilaisia alueita. – Suomessa ja Yhdysvalloissa kansallispuistoissa ei saa olla asutusta, mutta esimerkiksi eteläisessä Euroopassa kansallispuistojen alueilla voi olla kyliä ja kartanoita, toteaa Päivi Rosqvist. S uomalaiset rakastavat maamme kansallispuistoja ja liikkuvat niissä luonnosta nauttien. Toisin kuin luonnonpuistot, kansallispuistot perustetaan aina myös ihmisille. Retkeilijät voivat nauttia patikoinnista ja monissa kansallispuistoissa on myös palveluja. Maisema-arvo niissä on aina merkittävä, Rosqvist kuvaa. – Luonnonsuojelulliset näkökohdat otetaan huomioon silloinkin, kun suunnitellaan virkistysja matkailukäyttöä. Kansallispuistoissa on useimmiten merkittyjä reittejä, luontopolkuja, grillipaikkoja ja kuivakäymälöitä. Tämä on perusteltua, sillä ihmiset tulevat kansallispuistoihin tutkitusti luontoarvojen ja maisemien vuoksi. Kävijöillä on mahdollisuus nauttia luonnosta, nähdä luonnontilaista metsää, maisemia ja nähtävyyksiä sekä harrastaa liikuntaa. Vaikutteita Yhdysvalloista Maailman ensimmäisenä kansallispuistona pidetään Yhdysvaltain Yellowstonea, joka perustettiin vuonna 1872. Se on esteetön kulkureitti myös liikuntavammaisille. Pallastunturin ja Kolin hotellit olivat olemassa jo ennen kansallispuiston perustamista, joten ne ovat jääneet kansallispuiston alueelle. Yöpyäkin voi telttailu alueella tai muulla majoittumiseen tarkoitetulla alueella. Luonnontilaisia virkistysalueita Rosqvist kertoo, että Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) on YK:n päätöksellä määritellyt kansainväliset suojelualueiden luokittelukriteerit. – Sysäyksen suomalaiselle kansallispuistoajatukselle antoi löytöretkeilijä A.E. Jo tuolloin oltiin huolissaan teollistumisesta ja luonnon katoamisesta, Rosqvist kertoo. Ensimmäisiä kansallispuistoja Suomeen perustettiin 1938. Toisen maailmansodan alueluovutusten jälkeen niistä olivat jäljellä Pallas-Ounastunturin ja PyhäSoljastensuo sijaitsee Seitsemisen kansallispuiston alueella. Kansallispuistot perustetaan lailla valtion maalle luonnon suojelemiseksi. 24 40 erilaista kohdetta Kansallispuistoissa yhdistyy luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö Suomen kansallispuistot turvaavat luonnon monimuotoisuutta ja samalla toimivat virkistysalueina vierailijoille. Nordenskiöld, joka teki vuonna 1880 aloitteen luonnonsuojelualueen perustamiseksi valtion maalle. Kuva: Anniina Mäensivu. Ilman luontoarvoja kävijöitäkään ei siis olisi, toteaa viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist Metsähallituksen luontopalveluista
Valtion taloustilanteen vuoksi myös luontopalveluja on jouduttu karsimaan. – Luonto on tärkeä perustamissyy viimeisimmissäkin kansallispuistoissa. (Lähde ja lisätietoja: metsa.fi/suomi-100, suomifinland100.fi) esimerkiksi luonnonsuojelubiologit ja erävalvojat. Joissakin kohteissa voivat vierailla liikuntarajoitteisetkin. Helmikuussa sukellettiin talveen yli 30 000 juhlijan voimin, toukokuussa villiinnytään keväästä, kesäkuussa rakastutaan kesäyöhön ja elokuussa liputetaan luonnolle ensimmäisenä maailmassa: Bioaika-tapahtumakiertue on metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja erityisesti Suomen nuorille. Tuoreimmasta päästä ovat Teijo, Sipoonkorpi, Etelä-Konnevesi, Selkämeri ja kesäkuun alusta alkaen Hossa. Vuonna 1956 kansallispuistot perustettiin Metsähallituksen maille ja hallintaan. Metsähallitus järjestää pönttötalkoita ja tarjoaa pöntöille ripustuspaikan valtion monikäyttömetsissä ja suojelualueilla. Uusia kohteita 1950-luvulla kansallispuistot olivat kaukana kansasta, joten niiden kehittäminen olikin iso työsarka, jota päästiin todenteolla edistämään vasta 1970–80-luvuilla. Hoidetaan keskitetysti Kansallispuistojamme hoidetaan yhtenä kokonaisuutena keskitetysti. Luontoon.fi on listannut verkkosivuillaan kaikki kansallispuistot sekä lukuisia muita luontoretkeilykohteita. Esimerkiksi Selkämeren kansallispuiston tarkoitus on erityisesti vedenalaisen meriluonnon suojelu. Heikinheimon kasken kunniaksi juhlakaski yhdessä Luonnonvarakeskuksen ja Metsähistorian seuran kanssa. Puistojen hoitajana toimi Metsäntutkimuslaitos, Metla. – Kansallispuistojen perustamisen toinen aalto oli vuonna 1956, jolloin perustettiin Liesjärven, Linnansaaren, Pyhä-Häkin, Petkeljärven, Rokuan, Oulangan ja Lemmenjoen kohteet. – Sipoonkorpi puolestaan on tarkoitettu palvelemaan Nuuksion lisäksi pääkaupunkiseudun väestöä, Rosqvist mainitsee. Myös rahanjako on kaikkia hyödyttävä. Ennen sitä meiltä puuttui merikansallispuisto. Kunnossapitoon käytetään myös ostopalveluja. Metsähallitus on myös mukana Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjassa. – Säästötoimenpiteitä tehdään esimerkiksi siten, että poistetaan ehkä tulisijoja kohteista, joissa on vain vähän kävijöitä ja parannetaan palveluja niissä, joissa on enemmän kävijöitä, Rosqvist kuvaa. – Kansallispuistoja kehitettäessä tarkastellaan niiden käyntimääriä ja sen perusteella päätetään, mihin on järkevää sijoittaa veronmaksajien rahoja ja miten luonto ja ihmiset parhaiten hyötyvät. Juhlavuonna muistetaan myös siivekkäitä ystäviämme Ylen Miljoona linnunpönttöä -kampanjassa. Metsähallituksen luontopalveluissa tehdään noin 300 henkilötyövuotta, mukaan luettuna Metsähallitus juhlistaa 100-vuotiasta Suomea Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Kuva: Tatiana Yakovleva. – Kolmas kansallispuistojen perustamisaalto oli 1980-luvulla, jolloin perustettiin 11 kansallispuistoa: Helvetinjärven, Hiidenportin, Isojärven, Itäisen Suomenlahden, Kauhanevan– Pohjankankaan, Lauhanvuoren, Patvinsuon, Riisitunturin, Salamajärven, Seitsemisen ja Tiilikkajärven kansallispuistot. Läpi Suomen ulottuvan tapahtumakiertueen ytimen muodostaa pyörillä kulkeva tiedekeskusnäyttely, Bioaika-rekka. Vahvat esteettömät pitkospuut ulottuvat suoalueelle esimerkiksi Seitsemisen kansallispuistossa. Padasjoella hypätään kesällä sata vuotta ajassa taaksepäin ja poltetaan vuonna 1917 poltetun ns. Metsähallitus on mukana järjestämässä tasavuosia täyttävälle maallemme juhlia! Luontoa juhlitaan neljänä Luonnon päivänä. 25 tunturin kansallispuistot sekä Mallan ja Pisavaaran luonnonpuistot. l Teksti: Merja Kiviluoma Oulangan kansallispuiston monet reittivaihtoehdot ja lukuisat riippusillat johtavat Suomen komeimpien könkäiden äärelle
26 Valmistaudu huolella Kesä houkuttelee retkeilemään Luonnossa retkeillessä mieli lepää, kun saa keskittyä vain elämän perusasioihin. Nykyisin lukeminen jää vähemmälle ja hän toteaakin, että parhaiten taidot kehittyvät retkeillessä. V anhemmat veivät Lari Karreista merelle ja metsään tämän ollessa lapsi. Taukotakki on tärkeä, sillä hikoilun jälkeen tulee helposti kylmä. Retkeen kannattaa valmistautua huolella, pakata mukaan kaikki tarpeellinen ja muistaa kartta. Aluksi Karreinen luki paljon retkeilyoppaita, joita löytyy myös monista kirjastoista. Useamman päivän retkelle pakataan myös tulitikut, puukko, vaihtovaatteet, makuupussi ja -alusta, teltta tai laavu, jos ei maastossa ole yöpymispaikkaa, ruoanlaittovälineet, sadevaatteet ja jonkinlaiset korjaustarvikkeet, kuten neula ja lankaa. Usein pakkaan mukaan myös kiikarit ja luonto-oppaan sekä pienen pussin siltä varalta, että löydän sieniä tai kasveja ruoanlaittoa varten. – Lisäksi pitää pohtia, mistä saa juomaveden. Yleisohje pakkaamista varten kuitenkin on, että mitä mukavampaa, sen epämukavampaa, Karreinen kertoo. Etukäteen pitää hankkia erilaisia kuiva-aineita ja miettiä koko retken ruoat. Itse juon puroista, mutta kaikkien vatsa ei pintavesiä kestä eikä sitä virallisesti suositellakaan, joten silloin pitää jostain saada täydennystä retken aikana, Karreinen sanoo. Pakkaa harkiten Eväät ovat tärkeä osa retkeä. Eli mitä enemmän pakkaat, sen painavampi ja epämukavampi rinkka on kantaa. Rakkolaastareista voi kaikesta huolimatta olla iloa matkan aikana ja myös hyvät sukat tekevät kävelystä miellyttävämpää. Valitse sopiva kohde Lari Karreinen on nykyisin vaativa retkikohteiden valinnassa. Lyhyelle päiväretkelle voi pakata huolettomammin ja vaikka valmiita voileipiä ja hedelmiä, joilla ei pitkällä vaelluksella kannata rinkkaansa täyttää. Hän tutkii ilmakuvia ja pyrkii Esimerkiksi nuotion tekemisen oppii retkeillessä. Sopiva retkikohde kannattaa valita omien retkeilytaitojen mukaan ja aloittaa lyhyistä retkistä. Luonnossa retkeillessä kuljetaan aina luonnon ehdoilla, luontoa kunnioittaen. Ensiaputarvikkeet kannattaa myös huolehtia mukaan. Lyhyemmille retkille lenkkaritkin kenties käyvät kohteesta riippuen. Jonkinlaisena ohjesääntönä voisi pitää sitä, ettei rinkka saisi painaa yli kolmasosaa kantajan painosta. Kenties tärkeimmäksi varusteeksi Karreinen nostaa kuitenkin hyvät kengät. Tulta ei kuitenkaan saa tehdä ilman maanomistajan lupaa.. Hän kuitenkin painottaa hyvää valmistautumista ja ennakointia retkelle lähtiessä. Uusilla kengillä ei kannata lähteä, hän huomauttaa. Valitse siis jalkaasi tutut hyvät vaelluskengät tai saappaat. Lukioikäisenä hän alkoi suunnata retkille kavereidensa kanssa, sillä huomasi retkeilyn tekevän hyvää, rentouttavan. Talviretkeilyssä taukovaatteet ovat erityisen oleelliset. Pidemmälle vaellukselle suunnatessa on tärkeää laskea ruoan riittävyys, jos täydennystä on mahdoton saada kesken retken. Villa-alusasut ovat talvella parhaita, Karreinen toteaa. Pidemmällä retkellä huomaan, että ensimmäisen päivän vielä pyörittelen työasioita mielessä, mutta sen jälkeen mieli rentoutuu, Karreinen kertoo. Nykyisin kahden lapsen isä retkeilee paljon myös perheen kanssa ja osaa antaa retkeilyvinkkejä niin pitkille erämaavaelluksille kuin pienten lasten kanssa lyhyitä retkiä tekeville. Tietysti pakkaan myös repun tai rinkan, hän kuvaa. – Itse siirrän mielen retkelle jo etukäteen ja suunnittelen reitin kartalle. – Kaupungissa on paljon virikkeitä, kuten liikenne, kännykkä ja tietokone, joten tekee hyvää päästä retkelle
Luonnosta nauttimiseen et tarvitse lupaa eikä siitä tarvitse maksaa, mutta häiriötä ei kuitenkaan saa aiheuttaa. Retkikohde kannattaakin valita omien taitojen mukaisesti. Kannattaa kuitenkin etsiä itseään läheltä kiva paikka, jossa voi käydä säännöllisesti, hän vinkkaa. Lisäksi Karreinen vinkkaa etsimään hyviä kohteita paikallisten luonnonsuojeluyhdistysten ja Luonnonperintösäätiön nettisivuilta. Hyvä on myös lyöttäytyä kokeneemman retkeilijän mukaan retkelle. Pienten lasten kanssa voi tehdä lyhyitä retkiä lähikohteeseen ja totuttaa heitä vähitellen pidempiin retkiin. Myös kiikareista voi olla iloa.. Omaksi suosikikseen hän nostaa Liinalamminnevan Seitsemisen kansallispuiston kupeessa Ylöjärvellä. Retkeillessä oppii vähitellen esimerkiksi miten tehdään nuotio märällä säällä tai miten teltta ja laavu saadaan pystyyn. Retkeilyalueet, kansallispuistot ja erilaiset virkistysalueet tarjoavat retkeilijöille lukuisia kohteita. Muutoinkin hän toteaa pitävänsä Etelä-Suomen metsistä, joissa puut ovat paksumpia kuin Lapissa. Karreiselle luontoretkeily antaa mahdollisuuden kokeilla myös omia rajoja, kun jännittäviä hetkiä tarjoavat esimerkiksi puron ylitys tai pimeässä suunnistaminen. l Teksti: Terhi Niinimäki Tunne jokamiehenoikeudet Jokainen Suomessa oleskeleva saa käyttää Suomen luontoa siitä riippumatta, kuka alueen omistaa. 27 löytämään mahdollisimman luonnontilaisia alueita. Luonnonsuojelualueet, muinaisjäännökset, erilaiset suot, järvien rannat, kalliojyrkänteet, harjut ja supat ovat usein hienoja, Karreinen luettelee. Saat maalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot ja istutukset) sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista) Et saa tai maa-ainesta ilman maanomistajan lupaa Tärkein varuste luontoretkelle ovat hyvät kengät. Kokematon retkeilijä voi opetella taitoja lähimetsissä ja hakeutua esimerkiksi luonnonsuojeluyhdistysten tai Suomen Ladun retkille ja kursseille. – Mitä vaikeakulkuisempi kohde on, sen luonnontilaisempi se yleensä on, Karreinen summaa. Useamman päivän retkille pitää varata mukaan teltta tai laavu, jos ei muuta majapaikkaa ole. Lasten kanssa ei tekeminen lopu luonnossa kesken, kun kävyt, kepit ja kivet riittävät ihmeteltäväksi ja koko perhe voi yhdessä intoutua majaa rakentamaan. Riippumatto on kätevä päiväunia varten, Karreinen hymyilee. Lasten kanssa pitää kuitenkin pakata enemmän mukaan, miettiä ruoat ja mahdolliset vaipanvaihdot ja päiväunet etukäteen. Nuuksio, Sipoonkorpi ja Helvetinjärvi ovat myöskin vierailun arvoisia
Työ Hossassa jatkuu, toteaa Pohjanmaan aluejohtaja Samuli Sillman Metsähallituksen Luontopalveluista. Avajaispäivän ohjelma ja Hossan kesän muut juhlatapahtumat löytyvät osoitteesta www.hossanjuhlat.com. kesäkuuta on tulossa ulkoilevien ihmisten kansanjuhla. Avajaisiin osallistuu myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Helppo liikkua Yli 11 0000 hehtaarin kokoinen kansallispuisto sijaitsee Suomussalmen, Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa. Kiitämme omalta osaltamme kaikkia asian eteen töitä tehneitä. H ossan kansallispuiston perustaminen on osa Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlavuotta. Yhden pönöttävän juhlatapahtuman sijasta tapahtumia on laajalla alueella ja ennen muuta luonnossa. Avajaisista 17. Erityistä Hossassa on myös se, että alueella on helppo liikkua. 28 Hossan avajaiset 17. Hossan aluetta on viime kesästä lähtien kunnostettu maan hallituksen myöntämällä 2,5 miljoonan euron määrärahalla. Kansallispuiston alueella on sellaisia teitä, joilla saa halutessaan liikkua myös henkilöautoilla. Muissakin yhteyksissä Suomen luonto ja laadukkaat kansallispuistot on maailmalla viime aikoina nostettu tärkeiksi matkailuvalteiksi. Tämä on Suomi 100 -vuoden teeman mukaisesti yhdessä tehty, monen tahon yhteistyön tulos. Hossasta voidaan hyvällä syyllä käyttää nimitystä ”Kaikkien kansallispuisto”. Värikallion nuotiopaikalle on noussut uusi tilava sadekatos, vaellusreittejä on kunnostettu ja Julma-Ölkyn kanjonijärven yli on rakennettu riippusilta. Perusteluina Suomen valinnalle kärkikohteiden joukkoon Lonely Planet oli nostanut erityisesti Hossan perustettavan kansallispuiston. Kansainvälisesti tunnettu matkailuoppaita julkaiseva Lonely Planet on valinnut Suomen kolmanneksi parhaaksi matkakohteeksi vuodelle 2017. Paljon tapahtumia Hossan avajaisten ohjelmassa on tapahtumia niin paljon, että niitä on mahdoton tiivistää muutamaan lauseeseen. kesäkuuta Kaikkien kansallispuistossa juhlitaan Eduskunta hyväksyi toukokuun alussa lain, jolla perustetaan kansallispuisto Suomussalmen Hossaan. – Otamme päätöksen ilolla vastaan. Hossan kansallispuiston perustaminen on lähtöisin Suomussalmen kunnan paikallisesta aloitteesta. l Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä Yhden pönöttävän juhlatapahtuman sijasta tapahtumia on laajalla alueella ja ennen muuta luonnossa. Kansallispuiston avajaisia vietetään 17. Esiintyjinä ovat esimerkiksi performanssitaiteilija Reijo Kela, muusikot Jukka Takalo ja Pekko Käppi, Jaakko Laitinen ja Väärä raha -yhtye, Tuuletaryhtye, suomussalmelainen trubaduuri Jani Kinnunen sekä vienalaisen joiun taitaja Maari Kallberg. Alue kuuluu lähes kokonaan EU:n Natura 2000 -verkostoon. Lain hyväksyminen oli viimeinen sinetti. Kirkasvetiset lammet harjujen keskellä kuuluvat Hossan hienoihin nähtävyyksiin.. Polut ovat helppokulkuisia ja myös liikuntaesteisille löytyy oma luontopolku. Hossan kansallispuistossa erityistä ovat harjut sekä kirkkaat ja karut vesistöt yhdessä kainuulaisen vaaraluonnon ja vanhojen metsien kanssa. Tutkijoita ohjelmassa ovat esimerkiksi emeritusprofessori Seppo Knuuttila, kulttuuriantropologi Satumaarit Myllyniemi, hyönteistutkija Reima Leinonen sekä runolaulaja-tutkija Pekka Huttu-Hiltunen. Laki hyväksyttiin ympäristövaliokunnan mietinnön mukaisena. kesäkuuta 2017
Pitäisikö esimerkiksi säädellä niiden elintarvikkeiden myyntiä, joissa on koukuttava sokerin ja rasvan yhdistelmä. Kuva: Martti Heikkilä. Mutta tarvitsemmeko korjausliikkeen myös yhteiskuntana eikä vähiten ekologisuuden vuoksi. R uokaan ja painoon liittyvät ajatukset hallitsivat elämääni.” ”OIen syönyt paetakseni ahdistusta, surua, jopa iloa, tai ihan vain elämän arkisuutta.” ”Kerta toisensa jälkeen olen aloittanut ’uuden elämän’ pystymättä pitämään sitä viikkoa pidempään.” ”Häpesin ja piilottelin syömistäni. Yleisesti ajatellaan, että ruokariippuvuus on vain yksilön ongelma. 29 Yhteisvoimin kohti ekologisempaa ruokakulttuuria Löydä hyvän syömisen vapaus! Mitä pahaa on herkuttelussa, kunhan ei jää koukkuun. Jatkuva syyllisyys vaivasi.” Yksilön syyllistämisen sijasta parhaat avaimet kohti ekologisempaa ruokakulttuuria löytyvät yhteisön tasolta
– Olemme Suomessa tulleet tilanteeseen, jossa normaalipainoiset ovat vähemmistö. Sanna Runsalan mukaan ruokariippuvuuden mekanismit ovat samat kuin missä tahansa riippuvuudessa. Koko väestön tasolla faktat kertovat, että suomalaiset syövät liikaa. Monella ruokariippuvuuteen yhdistyy ahmimisen lisäksi laihduttaminen. Ja koko maapallon väestöstä jo kolmannes ylittää normaalin painoindeksin ylärajan 0,25 kg/m 2 . Esimerkiksi kaksimetrisen ja satakiloisen painoindeksi on normaalipainon yläraja 0,25 kg/m 2 . Tupakointia yhteiskunnan rajoitukset ja asennemuutokset ovat vähentäneet murtoosaan muutamassa vuosikymmenessä. Terveyden lisäksi myös ekologisuus on syy myöntää ongelma ja etsiä siihen ratkaisuja. Yhteiskunta on kuitenkin keskittynyt tähän asti paljon enemmän alkoholin ja tupakoinnin haittoihin kuin ruokariippuvuuteen. Enemmistö ylipainoisia Kuinka paljon ruokariippuvaisia Suomessa on. – Iso-Britanniassa syntyi kuluttajaliike, joka vaati koukuttavat naposteltavat pois kassojen läheltä. – Liikunta ja raitis ilma luonnossa tukee muutenkin hyvää elämää, Runsala sanoo. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan pari vuotta sitten suomalaisista miehistä 60 prosenttia oli ylipainoisia ja naisista 43 prosenttia. Yhtä lukuun ottamatta kaikki isot kauppaketjut lähtivät tähän mukaan. – Laihdutuskuurit ovat vihonviimeinen juttu, sanoo projektipäällikkö Sanna Runsala Myllyhoitoyhdistyksen Ruoka ja riippuvuus -projektista. Sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille järjestetään koulutuksia ja tapahtumia. Tämä vastaisi samaa sääntelyä, joka kauppojen oluenmyyntiin otettiin muutama vuosi sitten. – Noin sadalla tuhannella arvioidaan olevan ahmintahäiriö, mutta ajoittainen ahmiminen on ongelma huomattavasti isommalle määrälle, Runsala vastaa. Vertaistukea Myllyhoitoyhdistys on valtakunnallinen järjestö, joka toimii riippuvuuksien ehkäisemiseksi sekä sairastuneiden ja heidän läheistensä auttamiseksi. – Aivan liikaa ajatellaan, että ruoka on yksilön valinta eikä siihen voida yhteiskuntana vaikuttaa, Runsala toteaa. 30 Myllyhoitoyhdistys ry on koonnut nettisivuilleen toipumistarinoita, joissa ihmiset kertovat elämänsä muuttumisesta. Yksilön syyllistämisen sijasta parhaat avaimet löytyvät yhteisön tasolta. Kun syöminen on muuttunut hallitsemattomaksi ja pakonomaiseksi, puhutaan ruokariippuvuudesta. Elämä vaihtelee laihduttamisen ja retkahtamisen jaksoissa. Painoyksikkönä on kilogramma ja pituusyksikkönä metri. Nykyisin tiedostetaan myös se, kuinka paljon tupakkateollisuus yritti jarruttaa rajoituksia ja vähätellä tupakoinnin haittoja. Ruokariippuvuus-projektissa pyritään tavoittamaan mahdollisimman monta henkilöä, joita ruokariippuvuus koskettaa joko omakohtaisesti tai läheisen kautta. Sama kilohinta Sisätautien erikoislääkäri, professori Pertti Mustajoki on ehdottanut, että tiettyjen ruokavalmisteiden kilohinnan pitäisi olla sama pakkauskoosta riippumatta. Kaikki ruoan ympärillä Useimmat meistä hakevat ruoasta silloin tällöin nautintoa. Painoindeksi ei ota huomioon yksilöllisiä eroja, mutta väestötasolla se mittaa hyvin suomalaisten ylipainoisuutta. Laihdutuskuurien sijasta luonnonmukainen tapa hyvään painonhallintaan löytyy ravinnon ja liikunnan tasapainosta. Kuva: Martti Heikkilä. Yksi toiminnan muoto ovat vertaisryhmät. – Sama kilohinta tekisi sen, että ostajaa ei enää houkuteltaisi ostamaan isompaa pakkausta hinnan vuoksi. Painoindeksi lasketaan ihmisen pituuden ja painon suhteeseen perustuvalla kaavalla, jossa paino jaetaan pituuden neliöllä. Sanna Runsalan mukaan tämä on yksi esimerkki siitä, mitä lainsäädännöllä voitaisiin tehdä. Poliitikkojen lisäksi valtaa on myös kuluttajilla, jos he käyttävät sitä yhteisrintamassa. Useimmilla ongelma ei ole syömisessä vaan liikkumattomuudessa. Ruoka on laihduttaessakin aina mielessä eräänlaisena kiellettynä hedelmänä. Silloin koko elämä pyörii ruoan ympärillä. Järjestö saa toimintaansa Raha-automaattiyhdistyksen tukea. Luonnonvarojen tuhlausta Liika syöminen on myös luonnonvarojen tuhlausta. Kasvavassa ylipaino-ongelmassa pitäisi tiedostaa myös elintarviketeollisuuden rooli. Lisätietoja: ruokariippuvuus.fi Keräilytaloudessa opittiin syömään kaikkea erilaista, mitä luonnossa kulloinkin oli tarjolla
31 – Suhde ruokaan on muuttunut täysin muutamassa vuosikymmenessä. Kaupoissa valikoima on valtavasti laajentunut, Sanna Runsala luettelee. – Kaloreita ei tarvitse ajatella ruokailun aikana vaan itsensä voi syödä sopivan kylläiseksi, kun pitää huolen, että pöydässä ei ole liikaa lihottavia ruokia. Ihmisen fysiologia ja ruuansulatus ovat kuitenkin pysyneet muuttumattomina. l Teksti: Martti Heikkilä Ruokailusta kannattaa tehdä mukava, sosiaalinen tapahtuma.. Pertti Mustajoki: Vähennä kaloreita ilman dieettiä, Duodecim 2016 Sanna Runsala viittaa päätelmiin siitä, että käyttäytymisessämme on edelleen jotain kivikaudelta periytyvää. Kaikki nämä voivat häiritä henkistä tasapainoa ja sellaista elämänhallintaa, jossa myös suhde ruokaan on kunnossa. Suorituskeskeisyys ja hifistely voivat näkyä myös esimerkiksi raakaruokaa ja villiruokaa valmistettaessa, kun luonnon antimia ei syödä sellaisenaan ja tuoreena vaan ihmisen kokkaamana. Samalla opittiin syömään kaikkea erilaista, mitä luonnossa kulloinkin oli tarjolla. Valtion ravitsemuslautakunnan suosituksen mukaan lisättyä sokeria saisi ravinnon energiamäärästä olla maksimissaan kymmenen prosenttia. – Kivikauden oloissa oli järkevää syödä liikaa, mutta hengenvaarallista saada ruokaa liian vähän. Nyt sitten joudumme helposti tilanteeseen, että syödään aina tilaisuuden tullen ja usein suolaista ja makeaa vuorotellen. Syödessä kalorit eivät hallitse ajatuksia. Elintarviketeollisuus tuo jatkuvasti markkinoille uusia välipaloja naposteltavaksi. Jatkuva syömiseen keskittyminen ei onnistu, koska se kuormittaa työmuistia ja estää meitä käyttämästä aivojamme tärkeämpään ajattelutyöhön. Tällöin kalorit vähenevät huomaamatta ilman jatkuvaa pinnistelyä, kiteyttää Mustajoki. – Luonnossa ja puutarhassa mieli rauhoittuneena aitoja makuja nautiskellen, sitä voi suositella kaikille. Ruokahalun säätely kehittyi torjumaan aliravitsemusta, mutta elimistöömme ei ole kehittynyt minkäänlaisia jarruja liikakaloreiden estämiseksi, Mustajoki selittää. Samalla ruoasta on tullut suorituskeskeistä. Kivikauden perintöä Ruoka ei kuitenkaan ole mikään irrallinen saareke elämässämme. – Kiireinen elämä, pitkät työmatkat, stressaava työ, huoli toimeentulosta. Ravitsemustutkimus on osoittanut ruokailun rajoittamisen huonoksi tavaksi laihtua pysyvästi. Ahmia voi yhtä hyvin raakasuklaata kuin tavallista suklaata, Sanna Runsala sanoo. – Näitä yksinkertaisia keinoja ei ole aikaisemmin koottu samaan kirjaan, toteaa Mustajoki. Tv:n kokkiohjelmat markkinoivat ruokaa, samoin tv-mainokset ja nyt myös some eli sosiaalinen media. Ruokaa on tarjolla kaikkialla ja koko ajan. – Tahdonvoima väsyy kuin lihas, kuvaa Mustajoki. Lisäksi tämän kirjan ohjeilla laihtuminen on terveellistä kilojen pudottamista, ja muuttaa ruokatottumuksia kokonaisuudessaan terveellisempään suuntaan, Mustajoki korostaa lopuksi. Dieetillä ihminen joutuu jatkuvasti pinnistelemään ja kontrolloimaan syömistään. Lihottavia ruokia on enemmän ja elintarvikkeiden pakkausja annoskoot ovat kasvaneet. – Kun ystäviä kutsutaan kotiin syömään, yhtenä tärkeänä motiivina on taidonnäyte, eräänlainen kolmen ruokalajin hifistely. – Keräilytaloudessa piti syödä aina, kun ruokaa oli saatavilla. Kirja opastaa pärjäämään kivikaudelta periytyneillä aivoilla ja mahalla nykyajan ruokamaailmassa. – Riippuvuuden muodostumisen kannalta ei sokerin alkuperällä ole juurikaan merkitystä. Kirja esittelee yhteensä 40 erilaista konkreettista ja helppoa keinoa vähentää kaloreita, joista jokainen voi valita itsellensä parhaiten sopivat. Kaikenlaisen naposteleminen olisi edelleenkin ihan paikallaan, jos se tarkoittaisi esimerkiksi kesän marjojen syömistä suoraan metsässä tai puutarhassa. Runsaasti kaloreita sisältäviä ruokia voidaan laimentaa tehokkaasti kasviksilla, hedelmillä ja marjoilla. Kirjan tavoite on auttaa lukijaa ymmärtämään, mistä kalorit tulevat ja miten niitä voidaan vähentää ilman syömisen jatkuvaa kontrollointia. Ruokaympäristömme ja ruokailukulttuuri ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä tavattomasti. Vähennä kaloreita ilman dieettiä -kirjassa sisätautien professori Pertti Mustajoki kertoo uusimpaan ravitsemustutkimukseen perustuen, mistä painonnousu johtuu ja kuinka siihen voi vaikuttaa. Kirjan kultainen sääntö kuuluu: kaloreita vastaan ei käydä jatkuvaa taistelua. Koti voidaan esimerkiksi ”ruokasisustaa” siten, että huomaamatta syöminen vähenee. Ketunleivistä tai vuohenputken versoista löytyy myös aivan ilmaisia makuelämyksiä. Julkisessa keskustelussa usein unohtuu, että tämä on maksimi eikä suosituksen keskiarvo, joka on viisi prosenttia. Syödään leppoisassa tunnelmassa, ajatellaan mukavia ja nautitaan toisten seurasta. Kaloreita voi vähentää ilman dieettiä Laihdutusdieetillä pudotetut kilot palaavat helposti takaisin ja uudet laihdutusyritykset johtavat painon jojoiluun. Kaikki makea voi koukuttaa Vaikka esimerkiksi hunajaa ja tai makeiden hedelmien omaa sokeria voidaan pitää ekologisempana kuin lisättyä sokeria, voi kaikkeen makeaan jäädä koukkuun. Rasva ja sokeri on se tehokkain yhdistelmä, joka on kaikkialla houkuttelevasti esillä
Jos rikkaissa maissa puolet lihan ja maitotuotteiden kulutuksesta korvattaisiin kasvisruoalla, maapallo pystyisi ruokkimaan selvästi isommankin väkimäärän. Vehnästä ja riisistä isompi osa käytetään ihmisravinnoksi, kun taas maissista ja soijasta valtaosa menee eläinrehuksi. 32 Kasvissyöjiä maapallo ruokkisi enemmänkin Ruokaa riittäisi kaikille Maapallolla riittäisi ruokaa ihan kaikille, kunhan se jaettaisiin tasan. WWF arvioi muutama vuosi sitten, että soijasta 85 prosenttia päätyy eläinrehuksi, 6 prosenttia ihmisravinnoksi ja loput teollisuuteen. Vehnä, maissi, soija, riisi Tärkeimpiin viljoihin vehnään, maissiin, soijaan ja riisiin verrattuna muiden viljojen viljely on pientä. 44 prosenttia käytetään eläinten rehuksi ja loput teollisuuskäyttöön, joka tarkoittaa esimerkiksi oluen valmistusta. Maailman viljaneuvoston tuoreimman arvion mukaan vehnää tuotetaan satokaudessa 749 miljoonaa tonnia, maissia 1 042 miljoonaa tonnia, soijaa 336 miljoonaa tonnia ja riisiä 485 miljoonaa tonnia. – Hyönteisillä, kuten sirkoilla, eläinproteiinin tuottaminen kasvisravinnosta olisi kaikkein tehokkainta, ja kananlihakin on selvästi tehokkaampaa kuin sianliha ja naudanliha, toteaa professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta. Maapallon väkimäärä puolestaan on tällä hetkellä yli seitsemän miljardia. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että viljasato on noin 350 kiloa jokaista maapallon ihmistä kohti vuodessa eli lähes kilon päivässä. V ilja on maailman ylivoimaisesti tärkein ravintovara, jota käytetään sekä suoraan ihmisravinnoksi että tuotantoeläinten rehuksi. Kiloiksi muutettuna määrä on yli kaksituhattakuusisataa miljardia kiloa. Sokeriruokoa kasvatetaan paljon enemmän kuin ravitsemuksellisesti olisi tarpeen. Kasvisruoka tehokkaampaa Viljan ”kierrättäminen” tuotantoeläinten kautta ei tietenkään ole kovin tehokasta. Arviot maailman viljasadosta vaihtelevat noin 2 miljardista tonnista yli 2,6 miljardiin tonniin riippuen arvioijasta ja siitä, lasketaanko riisi viljaksi. Maailman viljaneuvoston tuorein ennuste satokaudelle 2016–2017 on 2 612 miljoonaa tonnia, kun mukana ovat tärkeimmät viljat vehnä, maissi, soija ja riisi. Osalla pelloista kasvatetaan puuvillaa. YK:n arvion mukaan seitsemän miljardin raja ylittyi vuonna 2011. Maailman viljasadosta noin kolmasosa käytetään Maailman viljaneuvoston uusimman ar vion mukaan suoraan ihmisravinnoksi. Nautaeläinten rehuksi viljaa käytetään suhteessa vähemmän, Jos osa lihasta ja maitotaloustuotteista korvattaisiin kasviksilla, riittäisi ruokaa nykyistäkin suuremmalle ihmismäärälle.. Viljasta suuri osa syötetään nykyisin eläimille
Peltoa 1,6 miljardia hehtaaria Maapallon maapinta-ala on noin 13,5 miljardia hehtaaria, kun Grönlanti ja Etelämanner eivät ole mukana. Suurin osa maailman ruokatuotantoon käytettävästä maa-alasta on ennen ollut metsää. – Kysymys on rahasta ja maksukyvystä. Sadot moninkertaistuneet Maailman viljasadon kasvu on viime vuosikymmeninä ollut nopeaa. Raakasokeria tuotetaan eri lähteiden mukaan noin 130–150 miljoonaa tonnia vuodessa eli noin parikymmentä kiloa jokaista maailman asukasta kohti. FAO arvioi, että lihankulutus tulee maailmassa edelleen lisääntymään. Niistä huomattava osa on maidontuotannossa. Esimerkiksi viljan hinta määräytyy kaikkialla kulloisenkin maailmanmarkkinahinnan mukaan. Viljeltävien peltojen lisäksi on maailmassa myös suuret määrät sellaisia laitumia, joita ei luokitella varsinaiseksi maatalousmaaksi. Se on parisen prosenttia koko maapallon peltoalasta. Naudanlihan ja maitotuotteiden haittapuolena on ilmastonmuutoksen kannalta se, että nauta tuottaa märehtiessään metaania, joka on hiilidioksidia selvästi voimakkaampi kasvihuonekaasu. Ruokaa riittäisi maailman pelloilta vielä tuollekin väestömäärälle, kunhan pääpaino olisi kasvisruoassa ja hyönteisproteiinissa eikä sokeria, palmuöljyä ja puuvillaa tuotettaisi nykyisiä määriä. Mikä sitten on suurin syy siihen, että monessa maapallon köyhässä maassa aliravitsemus on edelleen ongelma. Ohrasta suurin osa käytetään eläinrehuksi sekä oluentuotantoon. Nautoja maailmassa arvioidaan olevan 1,4 miljardia. – On arvioitu, että kahdella dollarilla päivässä ihmisen nälkäongelma on ratkaistu. Ruoassa tulojen lisäyksestä seuraa esimerkiksi se, että syödään enemmän lihaa, Jyrki Niemi selvittää. l Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä Lähteitä: Maailman viljaneuvosto IGC (igc.int) YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO (fao.org) Puuvillantuottajien järjestö ICAC (icac.org) AMIS Market Database (statistics.amis-outlook.org) Risto Isomäki: Meat, Milk and Climate Suuri osa maailman viljasadosta menee eläinten rehuksi. Maailmassa on 1,6 miljardia hehtaaria varsinaista maatalousmaata. Kun tulot kasvavat, niin kymmenen dollaria päivässä on se raja, jolloin elintason nousu keskittyy ruokaan ja muihin perustarpeisiin. YK on arvioinut, että maapallon väestö kasvaa yhdeksään miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Suurin osa viljasadon kasvusta on tullut siitä, että hehtaarisadot ovat kasvaneet, Jyrki Niemi kertoo. Puuvillaa maapallolla kasvatetaan eri arvioiden mukaan 30–35 miljoonalla hehtaarilla vuodessa. Saksalainen Heinrich Böll -instituutti arvioi vuonna 2014, että maailmassa teurastetaan vuosittain 58 miljardia kanaa, 2,4 miljardia ankkaa, 1,4 miljardia sikaa, 650 miljoonaa kalkkunaa, 517 miljonaa lammasta, 430 miljonaa vuohta ja 296 miljoonaa nautaa. – Kasvihuoneissa tuotanto on hyvin intensiivistä ja ruokaa saadaan pieneltä alalta. Varsinaista maatalousmaata eli peltoa on noin 1,6 miljardia hehtaaria eli noin 12 prosenttia 13,5 miljardin hehtaarin kokonaisalasta. Suurimmat tuottajamaat ovat Brasilia ja Intia. Ja miksi myös rikkaissa maissa tarvitaan ruoka-apua. Ruokosokerin ja puuvillan viljely samoin kuin palmuöljyn tuotanto nykyisessä mittakaavassa edustavat kaikki eräänlaista maa-alan tuhlausta verrattuna siihen, että niiden sijasta tuotettaisiin perusruokaa tai jätettäisiin metsiä raivaamatta. Lisääntyykö lihankulutus. Sokeria, palmuöljyä, puuvillaa Ruokosokerin kasvatus on useille maille taloudellisesti tärkeää. Kuvassa suomalaista ohrapeltoa. Suurin osa maailman ruokatuotantoon käytettävästä maaalasta on ennen ollut metsää. 33 koska naudat saavat pääasiallisen ravintonsa nurmesta, säilörehusta ja heinästä. Vettä tarvitaan myös paljon ja sen käyttöä on jatkuvasti pyritty tehostamaan, Jyrki Niemi sanoo. Ruokamarkkinat ovat nykyisin globaalit. Kuva: Martti Heikkilä. Maailman ohrantuotanto on tällä vuosituhannella ollut keskimäärin noin 150 miljonaa tonnia vuodessa. YK:n maatalousjärjestö FAO:n mukaan maailman viljasato oli 2000-luvun alussa noin 1900 miljoonaa tonnia ja nyt se on ylittämässä 2 500 miljoonan tonnin rajan. Sen lisäksi on paljon laidunta. Ennuste perustuu siihen, että väestön vaurastuessa lihankulutus on kaikkialla maailmassa noussut. Kasvihuoneet tehokkaita Kasvihuoneiden plussana on se, että niissä tuotetaan kasvisravintoa ja tuotanto on tehokasta. Kun viljelijä köyhässä maassa myy satonsa, hän myy sen sinne, missä on maksukykyä, Jyrki Niemi vastaa. – 1960-lukuun verrattuna maailman viljasato on kolminkertaistunut ja lihantuotanto nelinkertaistunut
Otin sen aluksi omaan hoitoon ja ruokin tuttipullolla. – Kanoilla on mottona, että kaikki tiput hoidetaan. Kanalle ei ole merkitystä sillä, ovatko munat biologisesti omia vai muiden. Lisäksi on muutama ahvenanmaanlammas sekä risteytyksiä. Tila sijaitsee Kauhajoen Ikkeläjärvellä. Kuttu tuottaa sitä pitkään sen jälkeenkin, kun imetys on loppunut. Kaikki munivat beigenruskeita munia. Hautominen kestää kolme viikkoa. Ensi syksyksi myös ahvenanmaanlampaille saatetaan hankkia tai lainata oman rodun pässi. Kuttukilien imetys jatkuu laumassa siihen asti, kun ne haluavat imeä. Osa voi – Meillä lampaat, kanat, vuohet ja muut eläimet saavat elää lajinmukaista elämää. Kuva: Piia Honkilahti. Astutukset tehdään luomuna syksyisin. Poikimiset huhtikuulla Lampaiden ja vuohien poikimiset pyritään ajoittamaan huhtikuuhun. Näin vakuuttaa Vaskivuoren tilan eli Mimmin Tallin yrittäjä Mirva Hakamaa. Yksi karitsa on juuri syntymässä. Sitten se pääsi lemmikiksi muualle, Mirva kertoo. Ihminen toisella sijalla Vuohista neljä on tällä hetkellä lypsyssä eli niistä saadaan maitoa. Tällä hetkellä niitä on parikymmentä ja määrä kasvaa. – Ne ovat tyrnäväläistä kantaa. Silloin alkaa hautomapesä kiinnostaa ja sinne ilmestyy munia. Tämä tarkoittaa, että ihminen on vasta toisella sijalla saamaan kutulta maitoa. Vaskivuoren tilalla vuohien nimitykset ovat kuttu ja pukki sekä kuttukili ja pukkikili. – Siihen se yritetään “tämmätä” sopivasti ennen laidunkauden alkua. Emä hylkäsi pojan parin päivän päästä. Vuohesta sanotaan, että sen mahdollista kiima-aikaa on lokakuusta helmikuuhun. Poikimiset ovat menneet pääasiassa hyvin. Lisäksi on muutama “joutilaana” sekä yksi leikattu pukki. Kun kuttu poikii, se saa imettää pukkikiliä kahden ja puolen kuukauden ajan. Mirva seuraa, milloin kanalle tulee hautomavietti. Utareista pystyy tuntemaan, milloin on lypsyn aika. Jos perhesuunnittelua haluaa harjoittaa, niin pukki täytyy pitää erillään kaikkina muina aikoina paitsi syksyllä. Maatiaiskanat tyrnäväläistä kantaa Vaskivuoren kanat ovat pääosin suomalaisia maatiaiskanoja. Sen jälkeen kana huolehtii tipuista kuusi noin viikkoa. Jos esimerkiksi sirottelee leivänmuruja, niin kukko alkaa noukkia niitä ja vie tipuille. Värejä on koko kirjo valkoisesta monenlaisiin ruskeisiin ja harmaista mustiin. Kesällä lypsy voi olla kaksi kertaa päivässä mutta ei talvella. Kahden kuukauden kuluttua se oppi juomaan sangosta. – Otamme maitoa sen, mitä perushoidolla tulee. – Viime keväänä yksi vuohista sai kolmoset. 34 P uhelinhaastattelun aluksi Mirva Hakamaa kertoo olevansa lampolassa. – Siinä käy niin, että myös muiden kanojen siihen lähelle munimat munat alkavat kiinnostaa ja hautova kana koukkaa ja pyörittää munia päällään pesään. – Mutta siihen ei pidä luottaa. Tilan uuhet ovat pääosin suomenlampaita. Tänä keväänä ennen pääsiäistä Mirva Hakamaa ja Arto Vaskivuori eivät olleet uskoa silmiään, kun yksi vanhempi uuhi synnytti viitoset. Mimmin Tallissa lapset näkevät vuohet, lampaat, kanat ja muut eläimet aidossa maalaisympäristössä. Toisaalta risteytyksestä on se etu, että tällöin karitsat kasvavat nopeammin kuin perusrotu. Toimimme eläinten ehdoilla emmekä pelkästään ihmisen. Eläimet ovat pääosin alkuperäisrotuja. Vaskivuorella alkuperäisrotujen olot kuin lemmikeillä Eläinten ehdoilla mennä toukokuun alkuun ja osa voi poikia jo maaliskuun lopulla, Hakamaa kertoo. – Arto! Tuutko katsomaan sen aikaa, kun puhun puhelimeen, Mirva huikkaa isännälle. Jotta munia ei kerry liikaa, merkitsen tussilla kymmenisen munaa ja otan aina ylimääräiset pois, Mirva kuvaa. Myös kukko osallistuu hoitoon. Kaksi valkoista tyttöä ja yhden mustan pojan. Sen jälkeen pukkikilit erotetaan muusta laumasta
Paljon muutakin hän on ehtinyt, kuten ajaa kuormurilla ja toimia maatalouslomittajana. Neljästä lapsesta kolme on vielä peruskoulussa. 35 Palvelut kaukana Mirva Hakamaa on syntynyt Kaskisissa ja muuttanut kolmevuotiaana Kauhajoelle, josta isä oli kotoisin. Oman kylän koulu on lakkautettu. Ala-asteelle on matkaa 18 kilometriä. Kuva: Mimmin Talli. Mirvan ja Arton tiet kohtasivat jonkin aikaa sen jälkeen, kun Mirvan edellinen liitto oli päättynyt. Kaikki palvelut ovat siellä. Kauhajoen kirkolle on 25 kilometriä. Koulutus siivoojaksi ja laitoshuoltajaksi vei Mirvan töihin Kauhajoen kaupungille. Mimmin Tallin tarjontaan kuuluu eläinavusteinen toiminta, jolle Mirva Hakamaa on antanut nimeksi Villavirkistys. Arto Vaskivuori viljelee sukutilalla viljaa, hoitaa metsää ja tekee koneurakointia. Tämä pässikaritsa on Maalari
Muita siivekkäitä ovat viiriäiset ja ankat. Myös kilpikonna on asukkaana. – Talon vintiltä löytyi rukkeja. Kuva: Mimmin Talli. Mirva toivoo kuluttajien kotimaisuusherätystä, jossa nykyistä tarkemmin alettaisiin ottaa selvää ruoan ja muun tuotteen alkuperästä. Se on se ikä, jolloin ne luonnostaankin alkaisivat tappelussa surmaamaan toisiaan. Meidän munia hän voi syödä vaikka kymmenen päivässä ilman oireita, Mirva Hakamaa kertoo. On myös silkkikanoja, neljä kääpiö-kochkanaa ja -kukko sekä muutama jalostettu kana eli hybridi. Viime kesänä sana oli kiirinyt Tampereelle asti ja bussillinen eläkeläisiä saapui vieraaksi. – Kahvin kanssa oli tarjolla leipäjuustoa ja mansikkahilloa. Alkuperäisroduille arvostusta Mirva valmistaa vuohenmaidosta leipäjuustoa sekä juoksutejuustoa eli perinteistä kutunjuustoa. Kaksi islanninhevosta, yksi suomenhevonen ja yksi gotlanninrussponi eli russi. Muita eläimiä ovat kanit, marsut ja kissat. – Sellaista väitettä kuulee, että suomenlampaan nahka ei olisi yhtä kestävää, mutta siihen en usko ollenkaan. Tuon puoli vuotta ne saavat elää lajinmukaista elämää. Tarjontaan kuuluu myös eläinavusteinen toiminta, jolle Mirva on antanut nimeksi Villavirkistys. Kuva: Mimmin Talli koostumukseltaan luonnollisempaa kuin pitkälle jalostettujen. Lupasivat tulla taas ensi kesänä, Mirva nauraa. Ne saavat olla siellä, missä ne muutenkin ovat, kuten vuohet ja lampaat kesäisin laitumella. Se on myös Mimmin Talli ei ole kotieläinpiha, jossa eläimet ovat pienessä aitauksessa nähtävinä. Mirva Hakamaata ihmetyttää, miksi on niin vaikea löytää kotimaisen lampaan nahasta valmistettuja hansikkaita ja sormikkaita. Tilavierailuja ja villavirkistystä Ruoantuotannon rinnalle Mirva Hakamaan on pitänyt kehitellä muita tapoja saada työstään toimeentuloa. Eläinten katselu ja koskettelu on omiaan rauhoittamaan ja virkistämään esimerkiksi kehitysvammaisia tai muistisairaita vanhuksia. Mistä kotimaisia nahkahansikkaita. Tällöinkin teurastus voi tapahtua Vaskivuorella, jossa tehdään kotiteurastuksia, Mirva kertoo. Pojillakin elämää Eläinten kohtelussa Vaskivuoren tilalla yksi olennainen puoli on se, mitä tapahtuu syntymän jälkeen kukkotipuille ja pukkikileille. Vaskivuoren toiminta eroaa tehotuotannosta myös siinä, että kanojen munintaa ei kiihdytetä keinovalolla. Ne saavat olla siellä, missä ne muutenkin ovat kuten vuohet ja lampaat kesäisin laitumella. Eläinten ehdoilla tapahtuva tuotanto asettaa omat haasteensa, jos siitä haluaa saada elantoa muutenkin kuin oman perheen ravinnoksi. – Kaikki hevoset ovat kylmäverisiä ja alkuperäistä kantaa. Suomessa on muutama pienempi nahkahansikkaiden valmistaja, mutta myös niiden nahka on useimmiten ulkomaisen lampaan Suomeen tuotua raakanahkaa. Kukkotiput ja pukkikilit kasvatetaan omalla tilalla tai niitä voidaan antaa myös toiseen kotiin. Kasvatamme kukot noin puolivuotiaiksi, jolloin ne teurastetaan. Hevosia tilalla on neljä. Eläintuotannon eettisyydestä keskustellaan usein. Esimerkiksi meidän kananmunia toimitetaan säännöllisesti perheelle, jossa poika on ollut munille allerginen. Värejä on valkoisesta monenlaisiin ruskeisiin ja harmaista mustiin. – Meillä eläinten lajinmukaiset olot ovat vähintään yhtä hyvät kuin esimerkiksi koirilla tai kissoilla, joita pidetään lemmikkeinä, Mirva Hakamaa sanoo. Molemmat sataprosenttisesti kotimaisesta luonnonmateriaalista. – Mutta tämä ei ole kotieläinpiha, jossa eläimet ovat pienessä aitauksessa nähtävinä. – Samoin toivoisin, että alettaisiin laajemmin ymmärtää alkuperäisrotujen arvo. Lampaanvillasta Mirva on alkanut kehrätä lankaa. Vierailemaan pääsee neljän euron pääsymaksulla. Suurimman kotimaisen yrityksen Juhani Mutka Oy:n hansikkaat tehdään Kiinassa. Hän on alkanut markkinoida tilaa nimellä Mimmin Talli. Meidän alkuperäisrotujen geeniperimä sopii Suomen oloihin ja niiden tuottama ruoka sopii suomalaiselle. – Meillä myös ne saavat jatkaa elämää eivätkä pelkästään naaraat. Lisäksi hän tekee toffeeta. Villavirkistykseen voi tulla tilalle tai sitten Mirva ajaa esimerkiksi palvelukotiin parin vuohen kanssa. Etualalla kuttu Justiina. Tämä sekoitus keitetään niin, että neste haihtuu ja jäljelle jää ruskea massa. Lampaannahat Mirva teettää taljoiksi. Näin halutaan vain perustella asia kuluttajille, hän harmittelee. l Teksti: Martti Heikkilä Lisätietoja: facebook.com/mimmintalli Vaskivuoren kanat ovat pääosin suomalaisia maatiaiskanoja. Vierailuja tekevät esimerkiksi päiväkotija eskariryhmät. Kävin ystävän kehruukurssin ja nyt syntyy komeaa lankaa niin villasta kuin koirankarvoista. Välillä kesäisin on myös kalkkunoita. 36 Brahmoja, silkkikanoja, viiriäisiä Maatiaiskanojen lisäksi tilalla on Intiasta kotoisin olevan brahma-rodun kanoja. Pelkkä avainlippu kun ei siitä riitä todisteeksi. – Vaikka eläinten hyvinvoinnista paljon puhutaan, niin hinta vaikuttaa edelleen monen ostokäyttäytymiseen enemmän kuin eläinten hyvät olot, Mirva sanoo. Suomessa myytävät nahkahansikkaat teetetään melkein kokonaan ulkomailla. Silloin kun ihminen ei ole käymässä, kanojen ainoa valo sisälläkin on ikkunoista tuleva luonnonvalo. – Toffeen ainekset ovat vuohenmaito, voi, sokeri ja aito vanilja. Lapsille elämys on jo pelkästään se, että kanojen kieleen ei kuulu pelkästään “kot-kot” ja “kukkokiekuu”, vaan niillä on monia muitakin sanoja ja ääniä
Maitohappokäyminen vaatii tarkkuutta Maitohappokäymisessä on ratkaisevaa luoda käymiselle suotuisat olosuhteet eli hapeton tila, kasvisten jääminen nestepinnan alle, sopiva lämpötila ja suolapitoisuus. Hapattaminen säilöö kaikki kasvisten ravintoaineet. Hapattamisella saa säilytettyä kaikki villikasvisten sisältämät vitamiinit, mutta säilömismuotona se on melko työläs. Hapatukseen käytettävää astiaa liotetaan vuorokauden ajan ennen sen käyttöä. Ravintorikasta ja vatsaystävällistä Hapattaminen tarkoittaa happamuuden lisäämistä elintarvikkeisiin, jotta niiden säilyvyys, rakenne ja maku muuttuvat. Kuva: Lehman´s. Tämän jälkeen hapatusastia siirretään 10–14 päiväksi tilaan, jossa lämpötila on 14–18 astetta, ja lopuksi viedään vielä 0-8-asteiseen tilaan vähintään viikoksi, mieluummin kuitenkin muutamaksi kuukaudeksi. Se säilyttää vihannesten ravintoarvot paremmin kuin kuivaaminen tai pakastaminen. 37 M aitohappokäyminen on vanhimpia säilömismuotoja. Liottamisen jälkeen astia tiskataan kuumalla vedellä. Villikasvisten hapattamisesta järjestetään useita kursseja ympäri Suomea. Hapattamiseen sopii lukuisa joukko kasviksia, kuten voikukka, koiranputki, vuohenputki, horsma, ukonputki, ratamo, poimulehti, piparjuuri, liperi, tomaatti, erilaiset kaalit, pensaspavut ja muun muassa saksankirveli. Vaivannäkö kuitenkin palkitaan maukkailla kasvishapatteilla, joita voi käyttää aterialla lisukkeina tai pääruokana. Hapattamalla ruokaan syntyy suolistolle edullisia maitohappobakteereja, jotka lisäävät suoliston hyvien bakteerien määrää. Hapatekasvikset ovat pehmeitä ja helposti sulavia, joten ne vähentävät vatsakipuja ja ilmavaivoja. Epäonnistuessaan maitohappokäymisestä syntyy epämiellyttävää hajua. l Teksti: Kati Wikström Lähde: Villiyrttien hapatuskurssi 2008, Ossi Kakko Klassinen hapatevalmiste on hapankaali. Tuote on vasta tuolloin valmis purkitettavaksi pienempiin eriin. Maitohappokäymisen varmistamiseksi hapatusastia voidaan ensin jäähdyttää kylmässä tilassa ja tuoda sitten kahdeksi-kolmeksi vuorokaudeksi tilaan, jossa on lämpöasteita 18–22. Hapatusastiana käytännöllisin lienee lasitettu keraaminen hapatusruukku, jonka vesilukko varmistaa kannen tiiviin sulkemisen. Hapansäilykkeiden valmistus vaatii kuitenkin huolellisuutta ja asiaan paneutumista. Pilko tai suikaloi hapattamiseen käytettävät kasvikset ja täytä niillä hapattamisruukku survoen kasviksia siten, että pohjalla on kokoajan nestettä. On tärkeää, ettei lämpötila laske liian alas, mikä saa hapattamisprosessin keskeytymään. Hapattamisessa käytetään mineraalipitoista suolaa, esimerkiksi merisuolaa tai vuorisuolaa. Hapankaali lienee tunnetuin hapateruoka ja myös yksinkertaisinta tehdä. Työläs säilöntä palkitaan mauilla Hapattamalla vitamiinit talteen Hapattaminen on mainio tapa säilöä vihanneksia. Niihin myös syntyy B-vitamiineja ja omega-3-rasvahappoja. Huomioi, että purkitus tapahtuu piripintaan täytettynä. Netistä löydät itsellesi parhaiten sopivat kurssit ja niiden ajankohdat. Hapattamalla saa elävää ravintoa, joka on säilyttänyt kasvisten terveelliset ominaisuudet. Vesilukollinen hapatusruukku. Sitä mitataan 0,5-1,5 prosenttia hapatettavan massan painosta tai veteen lisättäessä 5-15 grammaa suolaa yhtä vesilitraa kohden
Kun toiminta on kaupallista, kuten tuotteita myytäessä, se kuuluu elintarvikelainsäädännön piiriin. Toimija voi vastuunsa puitteissa myös tarjota muita luonnonkasveja tai kasvinosia kuin mitä luettelossa on, jos toimijalla on varmuus riittävästä käyttöhistoriasta ja voi sen tarvittaessa osoittaa. Evira laati vuonna 2014 listan elintarvikekäytön kannalta tärkeimmistä suomalaisista luonnonvaraisista kasveista sekä näiden kasvien käyttöhistoriasta Myyjä vastaa villiruoan turvallisuudesta Eviran lista perustuu käyttöhistoriaan Syötäviä kasveja ei voi erottaa myrkyllisistä kasveista muuta kuin lajituntemuksen perusteella. Vastuu on silloin ruoan tarjoajalla. Kuva: Martti Heikkilä. Vuohenputken lehdet lehtiruoteineen ovat mukana Eviran luettelossa. Kun villiruokaa kerätään yksityiskäyttöön, jokainen vastaa itse sen turvallisuudesta. 38 K un villiruokaa käytetään esimerkiksi julkisissa ammattikeittiöissä ja ravintoloissa, asiakkaan on voitava luottaa sen turvallisuuteen. Kuva: Martti Heikkilä Maitohorsman versot löytyvät Eviran luettelosta
Uuselintarvikkeet puolestaan ovat vuoden 1997 jälkeen elintarvikemarkkinoille tulleita tai tulevia tuotteita. Eviran kasviluettelo kertoo luonnonvaraisten kasvien käyttöhistoriasta eli siitä, mitä kasveja ja kasvinosia on Suomessa tai muualla Euroopassa käytetty ravintona. Selvitystyö tehtiin maaja metsätalousministeriön rahoituksella. Tällaista aineistoa voivat olla esimerkiksi yrittäjien säilyttämät dokumentit. Kotimaisen aineiston lisäksi hyödynnettiin muiden maiden vastaavia kasvilistauksia. Tällöin ne voidaan luokitella ”ei-uuselintarvikkeiksi”, joista käytetään virallisesti lyhennettä NOT NF (not novelfood). Ennen sen voimaantuloa eli ennen 15.5.1997 EU-alueella käytetyt elintarvikkeet voidaan katsoa turvallisiksi käyttöhistoriansa perusteella. mustaherukan lehdet . Toimija voi vastuunsa puitteissa myös tarjota muita luonnonkasveja tai kasvinosia kuin mitä luettelossa on, jos toimijalla on varmuus riittävästä käyttöhistoriasta ja voi sen tarvittaessa osoittaa. Teksti: Martti Heikkilä – Kasvin puuttuminen luettelosta ei automaattisesti tarkoita, etteikö sillä voisi olla käyttöhistoriaa elintarvikkeena.. fi. Luonnonvaraisia kasveja on käytetty Suomessa perinteisesti myös lääkkeinä tai rohdoksina. ruiskaunokin kukat . Tullakseen hyväksytyksi uuselintarvikkeeksi kasvin tai kasvinosan turvallisuus pitää osoittaa riittävillä näytöillä. kuusenkerkät . maitohorsman versot . Uuselintarvikkeet hyväksyttävä EU:n uuselintarvikeasetus turvaa osaltaan kuluttajien terveyttä. elintarvikkeena. Asetus on alun perin vuodelta 1997. Tämän kaltaista kansanlääkinnällistä käyttöä ei tule huomioida elintarvikekäyttöhistoriaa arvioitaessa. Esimerkiksi mustikka ja puolukka ovat tällaisia perinteisiä luonnontuotteita. Luonnontuotealan uuselintarvikekysymykset -selvitystyöstä löytyy tietoa Lapin AMKi:n sivuilta www.lapinamk.fi. – Elintarvikealan toimija vastaa siitä, että ruoka on kuluttajalle turvallista. Siitä löytyvät esimerkiksi seuraavat luonnonkasvit: . Parhaillaan arvioitavana on esimerkiksi tammen kuoriuute, Mizrahi kertoo. niittysuolaheinän maanpäälliset osat . Eviran luettelossa mainitaan siankärsämön sopivan yrttiteeksi tai mausteeksi. nokkosen versot ja lehdet . pettu. l Dokumentti ”Suomalaisten luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäyttö” löytyy Eviran nettisivuilta www.evira. Listassa oli tuolloin vajaat 40 kasvia. Villiruoka on esimerkiksi osattava tarvittaessa käsitellä oikein. 25 uutta lajia luetteloon Uusi aineisto oli koottu Lapin ammattikorkeakoulussa. – Lääkinnällisessä käytössä myös tietyt haittavaikutukset voidaan sallia, jos saatava hyöty on suurempi, mutta sen sijaan elintarvikkeiden tulee olla turvallisia, joten haittavaikutuksia ei pitäisi niissä olla, Mizrahi muistuttaa. Taulukko ei ole siis kaikenkattava, joten jonkin luonnonvaraisen kasvin tai kasvinosan puuttuminen luettelosta ei automaattisesti tarkoita, etteikö sillä voisi olla käyttöhistoriaa elintarvikkeena, selventää ylitarkastaja Anna Mizrahi Evirasta. Suomalaisista luonnonvaraisista kasveista ei ole toistaiseksi tehty yhtään uuselintarvikehakemusta eikä siten hyväksyttykään. – Esimerkkejä luonnonvaraisista kasveista, joita EU:ssa on hyväksytty uuselintarvikkeina ovat apinan leipäpuun hedelmäliha sekä chian siemenet. Tiedon keräämisessä käytettiin tietoja kasvien käyttöhistoriasta Suomessa. Kasvin mukanaolo luettelossa ei kuitenkaan poista kaupallisen toiminnan harjoittajan vastuuta kasvin turvallisuuden varmistamisesta. Viime syksynä tätä kasviluetteloa täydennettiin, kun Evira oli saanut lisää tietoa useiden eri kasvien käyttöhistoriasta. Luetteloon lisättiin 25 uutta lajia sekä uusia käyttötapoja monelle kasville tai kasvinosalle. voikukkien kaikki osat . vuohenputken ja väinönputken lehdet lehtiruoteineen . 39 Poimulehti on suosittu villiyrtti, joka löytyy Eviran luettelosta. Tämän saamansa aineiston perusteella Evira täydensi kasviluetteloaan viime syksynä
Marjojen kypsyttyä niitä voi napostella kourallisen kerrallaan vaikka pitkin päivää. Oli osittain tuuria, että ne ensimmäiset pensaat kolmekymmentä vuotta sitten saivat puutarhan lämpimimmän, multavimman ja rinteen alaosassa sopivan kostean kasvupaikan. Martti Heikkilä kertoo niksinsä menestyksekkäisiin marjapensaisiin. Hiekkamultaa, joka pitää kosteuden. Ei liian kuiva eikä liian märkä. Monelle marjapensaat ovat uudella tontilla ensimmäisiä istutettavia, eikä ihme. Valoa ne kuitenkin tarvitsevat. syyskuuta 2015. Marjapensaille puutarhan paras paikka Herkuttele herukoilla! Tämä kuva punaherukoista on otettu 26. Hyvä puoli on myös se, että useimmat marjapensaat ovat helppohoitoisia, kunhan ne ovat paikalleen asettuneet. Uudella tontilla se oli ensimmäinen istutettava, kun paikka aikanaan tuli hankittua. Mitä olisi kotipuutarha ilman herukoita ja karviaisia. Kun vielä karjatilalta naapurista sai sontaa istutuskuoppaan lannoitteeksi, kasvoivat pensaat viidessä vuodessa täyteen kukoistukseensa. 40 J os pitäisi valita yksi puutarhamarja, josta en luovu, se olisi mustaherukka eli mustaviinimarja. Säilöttynä niistä saa terveellistä syötävää ja juotavaa ympäri vuoden. Marjat olivat pensaassa edelleen täysin syömäkelpoisia.
Kun niihin on kehittynyt riittävästi juuria, ne voi istuttaa maahan. Uusia pensaita en ole sen jälkeen ostanut, mutta olen lisännyt uusia pensaita kasvullisesti. Hyvä puoli paikassa on myös se, että se sijaitsee mäellä. Kaikki nämä pensaat ovat edelleen paikallaan satoa tuottamassa. Muuten osa sadosta menee hukkaan oksien taipuessa marjojen painosta maahan. Teroitetun tolpan päätä pyöritellään tulessa muutama minuutti, jolloin puun pinta hiiltyy. Varjossa sato ei kypsy ja pensaisiin sanotaan tulevan helposti sienitauteja. Ne ovat välttämättömiä heti, kun pensas on kasvanut isommaksi. Pohjoisen puolella marjapensaista oleva metsä on kuitenkin ollut hyvä tuulensuoja. 41 Herkuttele herukoilla! Höyrymehun keitto mehumaijalla on alkamassa. Mustia viinimarjoja ja mausteeksi vähän vadelmaa. Ne olivat hyväkuntoisia ja haaroja oli riittävästi. Tosin juuri silloin saa paljon taivukkaita, jos vähän lipsuu kehikoissa. Kuivat ja kuivumassa olevat oksat on poistettu. Tolppaa olen hiilestänyt siltä matkalta,. Se on alunperin pohjoisruotsalainen lajike. Aluksi tein kehikot painekyllästetyistä tolpista ja rimoista, mutta viimeiset kymmenen vuotta olen tehnyt ne kuusista, joita on nuoresta kuusikosta harvennettu. Pystytolppien hiilestys Eniten työtä mustaherukkapensaissa on niiden tukikehikoissa. Liika tuulisuus voisi keväällä häiritä hyönteisten pölyttämistä. Pystytolppien alaosan olen hiilestänyt, mikä on perinteinen keino hidastaa lahoamista. Pystytolpat on tehty keskimäärin 6–7 sentin vahvuisista rungoista ja sivutuet ovat olleet ohuempia. Ostamani lajike oli “Öjebyn”. Valoa, tilaa ja tuulensuojaa Pensaille tuli myös riittävästi väliä. Myös pistokkaista mustaherukkaa voi lisätä laittamalla keväällä leikattuja oksia veteen. Muutama lähimpänä metsänreunaa oleva pensas on kuitenkin jäänyt pieneksi ja heikkotuottoiseksi. Taimia ostin parikymmentä. Lämpötila on kesän hallaöinä usein sen pari ratkaisevaa astetta korkeampi kuin alhaalla laaksossa. Monen pensaan kylkeen on ilmaantunut maahan taipuneesta oksasta eli taivukkaasta uusi “poikapensas”, jonka on voinut lapiolla irrottaa ja viedä uuteen kasvupaikkaan. Se kertoo siitä, että herukkapensaat tarvitsevat valoa satoa tuottaakseen. Istutuskuopan keskikohdasta oli keskimäärin 2,5 metriä seuraavaan. Olen leikannut niitä vain heinäkuun lopussa ja elokuun alussa samaan aikaan, kun marjoja on poimittu
Marjat olisivat vielä herkullisempia kuin mustaherukan, mutta kun mehukin on taivaallista, on valtaosa saanut päätyä höyrymehuun. Sitä olen talvisin heitellyt muutaman litran jokaisen pensaan juurille. Vaatii paloturvallisen paikan, kuten ulkotilassa olevan kesäkeittiön puuhellan tulipesän. Viherherukka herkullisinta Herkullisinta mehua saa viherherukasta. Lajikkeeni on Vertti. Suuria eroja ei tosin siinäkään ole eri keväiden välillä ollut. Niitä meillä on vain yksi ja sen ainoa tehtävä on antaa tuoretta maisteltavaa heinäkuun lopusta lokakuulle. Marjapensaiden hoitaminen on niiden tuottamaan satoon nähden vähäistä. Jonkin verran olen repinyt myös käsin. Tuhkaa talvella Ainoa lannoite pensaille on istutuksen jälkeen ollut tuhka. Rikkaruohojakaan ei hyväkuntoisten marjapensaiden juurilta ole juuri tarvinnut kitkeä, lukuun ottamatta pitkäksi kasvaneita nokkosia, joita olen sieltä täältä joutunut nyppimään ennen poimimisen alkamista. Jos kokonainen rastasparvi pääsee marjapensaan kimppuun, tuho voi olla melkoinen. Olen käyttänyt viikatetta ja metsätyökaluksi tarkoitettua raivausveistä Raivaa. Tällaisina oikein kuivina jaksoina kasteleminen tuntuu olevan hyväksi, jotta marjojen koko ei kuivuuden vuoksi pienene. Osa antaa vihreitä ja osa punaisia marjoja. Valo ei ole paras mahdollinen eikä sontaakaan ollut niitä istutettaessa enää saatavilla. Sen kasvattamisessa on kuitenkin ollut omat vaikeutensa. Nuotiokin käy. Ne tuntuvat pärjäävän huonommassakin maassa ja huonommalla hoidolla. Mitään tuholaisia ei pensaisiin ole mainittavasti iskenyt, jos rastaita ei pidä tuholaisina. Kun mustaherukkapensaat tulivat täyteen mittaansa jo noin viidessä vuodessa, kesti punaherukkapensaiden kasvu nykyiseen kokoon toistakymmentä vuotta. Mutta paljon niitä myös syödään ja usein suoraan pensaasta. Puutarhaoppaissa neuvotaan, että parinkymmenen vuoden jälkeen herukkapensaat pitäisi rajulla leikkauksella nuorentaa ja yli kolmekymppiset pitäisi hävittää ja istuttaa uudet. Yhdestä isosta pensaasta punaherukoita on saanut normaalikesänä vähintään ämpärillisen, toisinaan melkein kaksi. Uusia ostotaimista kasvavia viherherukkapensaita on vankistumassa, mutta niiden kasvu tuntuu olevan tuskallisen hidasta. Ne ovat pitäneet linnut hyvin poissa marjoista eikä yksikään lintu ole takertunut kiinni. Halla ei täällä etelässä ole marjapensaiden satoa vähentänyt juuri koskaan. Ne ovat levittäneet herukkapensaita myös tontin metsäiselle puolelle. 42 mikä jää maan sisään, ja vähän ylempääkin. Onneksi rastasparvien kiinnostus on rajoittunut punaherukoihin ja karviaisiin. Viherherukka ei mustaherukan tavoin ole tehnyt uusia “poikapensaita” kylkeensä, kuten ei myöskään punaherukka. Sitäkin pidempään marjat säilyvät syömäkelpoisina valkoherukkapensaassa. Kesä 2014 oli oma lukunsa, kun elokuun alussa oli valtavasti ampiaisia. Kukkimisajan sää sen sijaan tuntuu jonkin verran vaikuttavan pölytyksen onnistumiseen. Hellejaksona kevyttä kastelua Hellekesien kuivina jaksoina, kuten heinäkuussa 2014, olen jonkin verran kastellut pensaita kaatamalla kerrallaan yhden ämpärillisen pensasta kohden. Saa nähdä, miten onnistuu. Viimeisiä punaisia syödään suoraan pensaasta usein vielä syyskuun lopulla. l Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä Tukikehikon pystytolppien hiilestys käynnissä. Joinakin aikoina olen suojannut niitä katiskaverkoilla. Niillä oli niin kova pula ravinnosta, että ne alkoivat syödä myös mustaherukoita imien marjat kuiviksi. Viherherukan sato on yleensä kaikkiaan ollut noin ämpärillisen. Toistaiseksi aion jättää hyvätuottoiset ystäväni rauhaan näin kovalta kohtelulta. Isoksi kasvanut punaherukan pensas pitää ruohon ympärillään hyvin kurissa eikä kehikkokaan ole täysin välttämätön. Niistä kolme antaa niin valtavan sadon, että enempää ei tarvitakaan. Kuivempi savipitoinen maakin käy. Muutama mustarastas ei haittaa. Pohjoisella sivulla metsä suojaa tuulelta, mikä parantaa pölytyksen onnistumista. eivät saaneet enää aivan parasta paikkaa. Isoin osa viinimarjoista höyrytetään meillä mehuksi perinteisellä mehumaijalla. Tänä keväänä leikkasin ensimmäistä kertaa oksia veteen juurtumaan tavoitteena saada myös näin uusia pensaita. Siksi punaista ei tarvita enempää. Silloin tuli kiire poimia sato turvaan. Kun viherherukkapensaiden istuttaminen aloitettiin vasta muutama vuosi mustien ja punaisten istutuksen jälkeen, ne Herukkapensaat viihtyvät tässä lounaaseen kallistuvassa rinteessä, jossa on paljon valoa. Punaherukat tarvitsevat vielä vähemmän hoitoa kuin mustaherukat. Tolppia kannattaa pyöritellä hiilestyksen aikana, jotta puu hiiltyy tasaisesti kaikilta sivuilta.. Punaherukka on hyvä marja höyrymehuun, mutta syötävänä marjana mustaherukka maistuu suussani paremmalta. Pensaiden ympäriltä olen niittänyt ruohon kesän aikana useampaan kertaan. Karviainen vaatimattomampi Herukoiden lisäksi minulla on tietysti myös karviaisia. Punaisissa vähiten hoitamista Punaherukkapensaita minulla on vain neljä. Monen pensaan kylkeen on ilmaantunut maahan taipuneesta oksasta eli taivukkaasta uusi “poikapensas”. Vaikka niistä ei marjoja juuri tulekaan, niistä voi talvella poimia silmuja villiruoaksi. Katkaistua ruohoa olen kerännyt pensaiden juurille maatumaan. Ensimmäisiä mustia voi alkaa syödä yleensä heinäkuun puolivälissä
Ensimmäisen viikon Ilman sokeria ja säilöntäaineita Säilö marjat lasipurkkeihin Useimmiten marjat säilötään joko pakastamalla tai hilloamalla runsaan sokerin kera. Menetelmä on jo suosittu ympäristöystävällisestä elämästä kiinnostuneiden parissa. Toisen viikon aikana kääntely tarvitsee tehdä joka toinen päivä, kolmannen viikon aikana joka kolmas päivä jne. – Marjoja tulee säilöttyä paljon, joten en halua käyttää siihen vain sähköä kuluttavia pakastimia. Vastaavasti koskemattomassa pullossa veden pinnalla syntyi pahanhajuinen kalvo. Lasse Nordlundin kehittämässä menetelmässä marjat kiehautetaan ja säilötään lasipurkkeihin, joita käännellään ylösalaisin säännöllisin väliajoin. Vaikka marjat silmämääräisesti ja makunsa perusteella vaikuttavat oikein säilytettyinä syötäviltä vielä monen vuoden päästä, ei ole tarkkaa tietoa siitä, onko niissä bakteerikasvustoa ja miten viralliset elintarvikesuositukset tällaiseen säilöntämenetelmään suhtautuisivat. Tätä oivallusta voikin käyttää marjasadon säilömiseen. Mustaherukka sopii hyvin säilöttäväksi kääntelemällä.. Niiden annetaan kiehahtaa noin minuutin ajan. Kiehautuksessa syntyneestä nesteestä voi osan jättää seuraavan marjaerän kiehautusvedeksi. Ei ole myöskään tutkittu sitä, miten tällä tavalla säilötyissä marjoissa säilyvät vitamiinit. Sitä paitsi pakastaminenkin tehdään yleensä muovirasioissa, joista irtoaa terveydelle haitallisia yhdisteitä, hän toteaa. Säilömiselle on kuitenkin vaihtoehto, joka on sekä ekologinen että terveellinen, ilman mitään lisättyä. 43 J os vierastat pakastinten sähkön kulutusta ja hillojen epäterveellistä sokeria, voi tässä olla sinulle oiva vaihtoehto marjojen säilömiseen. Hän opastaa menetelmään, joka sopii esimerkiksi mansikoille, vadelmille, herukoille ja mustikoille sekä miksei vaikka raparperilla ja mille tahansa muullekin. Kaikki saikin alkunsa Lasse Nordlundin lapsena tekemistä tutkimuksista, joissa hän huomasi, että lammikosta otettu vesi säilyi kirkkaana pullossa, jos sitä huljutteli säännöllisesti. Kattilassa kiehautetaan vettä, johon lisätään kokonaiset marjat. Purkit täytetään piripintaan. l Teksti: Terhi Niinimäki Lasipurkkeihin säilöminen on ekologista ja terveellistä. Omavarainen, tutkimaton menetelmä Omavaraisesta elämisestä kiinnostunut Mikko Sillanpää haluaa käyttää tätä säilöntäkeinoa sen ekologisuuden ja luonnollisuuden vuoksi. Vuoden vanhoja tarvitsee käännellä korkeintaan kerran kuukaudessa. Enkä myöskään halua syödä sokerisia hilloja. Purkit suljetaan kierrekansilla tiiviisti ja käännetään jäähtymisen ajaksi ylösalaisin. Tutkimustietoa siitä ei kuitenkaan ole. aikana ne käännetään joka päivä ympäri. Kiehautuksen jälkeen marjat nostellaan reikäkauhalla hyvin pestyihin lasipurkkeihin, jotka vielä lopuksi täytetään piripintaan kiehautusnesteellä. Tämä kiehautus lopettaa bakteeritoiminnan, minkä ansiosta marjat säilyvät purkeissa, Sillanpää kuvaa. – Kuulin tästä tavasta Lasse Nordlundilta ja olen itsekin säilönyt marjoja, lähinnä mansikoita, lasipurkeissa kääntelemällä jo useita vuosia, kertoo Mikko Sillanpää. Purkit säilytetään viileässä, esimerkiksi jääkaapissa tai kellarissa
He ovat myös tehneet siihen liittyen terveystutkimuksia ja markkinoivat mustikkaa ympäri maailmaa terveystuotteena. Mustikka auttaa myös vatsan toimintaa ja A-vitamiinin on todettu parantavat hämäränäköä. Mustikassa on A-, Bja C-vitamiineja sekä magnesiumia ja kalsiumia. Niiden markkinamäärät ovat aivan valtavia. Todelliset vitamiinipommit löytyvät Suomen metsistä Supermarjat mustikka ja puolukka Mustikka ja puolukka ovat kesäkauden herkkuja ja todellisia pohjoisia superfoodeja, jotka sisältävät runsaasti vitamiineja, antioksidantteja ja kuituja. Aasiaan. Mustikka sisältää runsaasti ravintoaineita, jotka ovat hyödyksi terveydelle. Mustikan kysyntä on kasvanut ja sitä viedään paljon mm. Lisäksi mustikassa on ruoansulatukselle tärkeitä kuituja. Poiminta-aika jatkuu kuitenkin lokakuulle saakka. Suomalainen luonnonmustikka on hyötynyt siinä siivellä ja esimerkiksi Aasiassa on ollut paljon kysyntää, Moisio kertoo. Tutkimusten mukaan antosyaanin määrä kasvaa, mitä pohjoisemmaksi mennään. – Mustikasta tekee terveellisen erityisesti sen antosyaanipitoisuus, joka on 3-4 -kertainen verrattuna pensasmustikkaan, toteaa Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio. – Mustikkaa viedään ulkomaille yhä enemmän kuluttajatuotteina, kuten kuivattuna ja marjajauheena. Tutkimuksissa on havaittu, että mustikan antosyaanit suojaavat sydäntä ja verisuonia sekä pienentävän syövän riskiä. Puolukkaa pidetään kuitenkin. Se on lisääntymässä. Osa kiitoksesta kuuluu amerikkalaisille. Pohjoisesta löytyvät siis terveellisimmät mustikat. Tullitilastoista näkee vain tuoreiden ja pakastettujen mustikkojen määrän, joten varmasti vientiin menee vielä enemmän kuin tuo 9 miljoonaa kiloa, hän sanoo. – Amerikkalaiset viljelevät pensasmustikkaa, jossa on valkoinen sisus. Suomessa on pitkät perinteet puolukan käytöstä esimerkiksi puuroissa ja leivonnaisissa. Antosyaanit ovat vahvoja antioksidantteja, jotka antavat marjalle sen ominaisen värin. Suosittu puolukka Puolukkaa on Suomessa kerätty iät ja ajat, mutta sillä ei ole samanlaista mainetta kuin mustikalla. Viime kesänä Suomessa poimittiin marjoja 17 miljoonaa kiloa ja siitä meni tullin tilastojen mukaan suoraan vientiin 9 miljoonaa kiloa. Moisio uskoo, että määrä on todellisuudessa jopa suurempi. 44 V ielä joudut hetken odottamaan kesän ensimmäisiä, tuoreita mustikoita, sillä marjat alkavat kypsyä heinäkuussa. Kaiken lisäksi ne ovat ilmaisia ja suosittuja jo kansainvälisestikin. Kysyntää ulkomailla Mustikan kysyntä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Odottelu kannattaa, sillä mustikat ovat todellisia terveyspommeja, pohjoisen alueen niin sanottua superfoodia
Puristekakku soveltuu myös ekstruusiotekniikalla valmistettaviin aamiaishiutaleisiin ja napostelutuotteisiin. Puolukan satokausi kestää elokuulta lokakuulle. Mutta myös hillojen ja mehujen raaka-aineena puolukkaa käytetään kansainvälisesti, Moisio kertoo. Meillä on perinteisesti osattu käyttää puolukkaa myös puurojen . Siellä tehdään hyviä puolukkaruokia. Mustikan ravintokuitu on pääosin liukenematonta, joten se parantaa myös suoliston toimintaa. Hyvän ravintokuitupitoisuuden syynä pidetään marjan pientä kokoa, jolloin kuoren ja siemenien osuus korostuu. – Puolukkaa käytetään muun muassa mehuissa ja hilloissa. Myös puolukkaa viedään jonkin verran ulkomaille. Teknologian tutkimuskeskus VTT ilmoitti viime vuonna, että he ovat kehittäneet menetelmiä, joilla välipalatuotteiden ravintosisältöä saadaan paremmaksi mustikan puristekakulla. – Etenkin saksankieliselle alueelle sitä viedään paljon. Sillä on myös tulehduksia ehkäiseviä vaikutuksia. Se on edullinen raaka-aine ja sillä voidaan korvata kokonaiset marjat osittain tai kokonaan terveyttä edistävissä elintarvikkeissa. Tuoreissa mustikoissa ravintokuitua on 3 prosenttia, pakkaskuivatuissa 24 prosenttia ja kuivatussa puristekakussa 59 prosenttia. Mustikka sisältää runsaasti vahvoja antioksidantteja. Mehuteollisuuden sivutuotteena syntyy suuri määrä puristekakkua, jolle ei tällä hetkellä löydy kunnollista käyttöä. Myös puolukassa on runsaasti kuituja. Puolukkaa käytetään siellä etenkin syyskaudella lihaja riistaruokien lisäkkeenä. Happamat puolukat edistävät vatsan, sapen ja maksan toimintaa sekä pitävät suolistoa terveenä. Tutkimusten mukaan antosyaanin määrä kasvaa, mitä pohjoisemmaksi mennään. l Teksti: Pauli Jokinen Suomen tärkeimpänä satomarjana, ja sitä kerätään vuosittain noin 11 miljoonaa kiloa. Lisäksi Suomessa osataan tehdä puolukasta hyviä jälkiruokia ja leivonnaisia. Puolukka ehkäisee tulehduksia ja sisältää runsaasti kuituja.. VTT:n mukaan mustikoita on mahdollista hyödyntää nykyistä paremmin ravintokuidun lähteenä, kun käyttöön otetaan juomateollisuuden sivutuotteena syntyvä marjapuriste. VTT on nyt kehittänyt valmistustavan, jonka avulla voidaan korvata mustikkamuffinssin marjat mustikan puristekakulla. Tutkimuksen mukaan mustikat sisälsivät runsaasti ravintokuitua. VTT selvitti kotimaisen mustikan ja mustikan puristekakun liukenemattoman ja liukenevan ravintokuidun määrän sekä hiilihydraattirakenteen. Pohjoisesta löytyvät siis terveellisimmät mustikat. Tutkimusten mukaan puolukka estää bakteereja kiinnittymästä suolen seinämiin, joten sillä on tulehduksia ehkäiseviä vaikutuksia. raaka-aineena. 45 Todelliset vitamiinipommit löytyvät Suomen metsistä Mustikkaa välipalatuotteisiin Puolukan terveysvaikutukset perustuvat muun muassa polyfenoliyhdisteisiin, flavonoideihin ja mangaaniin, joka vaikuttaa aineenvaihduntaan. Menetelmän ansiosta tuotteen 6 prosentin kuitupitoisuus saavutetaan helposti ilman, että tuotteen maku, tuoksu ja rakenne heikkenevät. . Tiettyjen ruokien, kuten poronkäristyksen, kanssa on ollut tapana syödä puolukkasurvosta, Moisio luettelee. VTT on myös patentoinut menetelmän. Happamat puolukat edistävät vatsan, sapen ja maksan toimintaa sekä pitävät suolistoa terveenä
46 Puuvilla on suosittu vaatemateriaali, mutta sen tuotanto ei ole ongelmatonta. Vaatetta ei pidä ostaa selvittämättä sen pesuvaatimuksia, joten lappuun pitää ehdottomasti kurkistaa ennen ostoa. Puuvillan poimintaan liittyy niin orja-, pakkokuin lapsityövoiman käyttöä. Myös muualla voidaan tuottaa puuvillaa eettisissä oloissa, mutta asia pitää selvittää erikseen. Kuluttajan kannattaa tutustua siihen, mitä vaatemerkit kertovat omista toimintatavoistaan. Materiaaleja ei ehditä testailla, eikä koko systeemi millään tapaa motivoi valmistajaa tekemään kestäviä vaatteita. Pesulapussa on merkitty valmistusmateriaali, ja virhemerkintä on todella harvinainen poikkeus. Koko järjestelmä on hiottu toimimaan nopeuden ja halpuuden ehdoilla, itse lopputuote eli vaate on valitettavasti sivuseikka. Ongelmina vedenkäyttö ja torjunta-aineet Puuvillan tuotannon kaksi merkittävintä ympäristövaikutusta maailmanlaajuisesti ovat runsas vedenkäyttö ja torjuntaTekstiilitehtailla on käytetty lapsityövoimaa.. Jos kuluttaja oikeasti haluaa vaikuttaa, kannattaa hänen olla suoraan yhteydessä vaatemerkkeihin ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan esimerkiksi järjestöjen kautta, sanoo Saramäki. Sen alkuperää pitää kysyä, jos ei ole sertifikaattia. P uuvillan tuotantoon liittyy ongelmia, mutta kuluttaja voi kuitenkin löytää eettistä puuvillaa ja ylipäätään eettisiä vaatteita. Suosittelen luettavaksi Gunilla Andersin kirjaa Puuvillan likainen tarina, jossa kerrotaan muun muassa tuotannon taustoista, toteaa Hyvän mielen vaatekaappi-teoksen kirjoittanut Rinna Saramäki . – Puuvillahan ei täällä kasva. Tästä seuraa, että valmistajat käyttävät mahdollisimman halpoja ja heppoisia materiaaleja sekä mahdollisimman nopeita valmistustekniikoita. Liian nopeasti hajonneesta vaatteesta voi ja pitää reklamoida, Saramäki kehottaa. Saramäen mukaan vaatteita ei valmisteta tarkoituksellisesti halpatyövoimalla kestämättömiksi, jotta kuluttajat ostaisivat uusia vaatteita. – Tuo ajatus ei suoranaisesti ole taustalla, vaan valmistajat pikemminkin haluavat painaa hintaa alas, mihin ihmiset ovat viime vuosikymmeninä tottuneet. Kuluttajalle vaatteen materiaali selviää valmistustiedoista. Ympäristön kannalta haitallista puolestaan on torjunta-aineiden käyttö ja erityisesti kuivilla alueilla tuhoisa runsas vedenkulutus. Koskaan ei myöskään haittaa olla suoraan sähköpostiyhteydessä vaatemerkkiin ja kysyä palkkauksesta, työoloista tai muista olosuhteista, jos vaatteet valmistetaan EU:n ulkopuolella. Saramäen mukaan helpoin ratkaisu on ostaa Suomessa tai lähialueella tuotettua. Eettisten vaatteiden löytäminen vaatii kuitenkin omaa työskentelyä. Joukossa on tietysti paljon markkinointipuhetta ja liirumlaarumia. Tietysti kauppoihin myös halutaan uutta Sertifikaatteihin ei kannata luottaa liikaa Puuvillan tuotannossa piilee eettisiä ja ekologisia ongelmia joka viikko. – Erilaisia sertifikaatteja, projekteja ja merkkejä on olemassa, esimerkiksi luomupuuvilla (gots) ja BCI (Better Cotton Initiative), joka ohjaa viljelijöitä kohtuullisempaan vedenkäyttöön ja turvallisempaan kasvinsuojeluaineiden käyttöön
Puuvillan viljely vaatii siis usein keinokastelua, mikä lisää kuivuutta entisestään, sanoo kampanjakoordinaattori Anna Härri Eettisen kaupan puolesta ry:stä. Kiina on johtava vaatteiden viejä myös globaalisti. Yrityksille voi jättää palautetta suoraan myymälässä, brändin verkkosivuilla tai sosiaalisessa mediassa, Härri toteaa. Puuvilla on taloudellisesti tärkeä viljelykasvi. Joka tapauksessa varsinkin kolmannen osapuolen valvoma sertifikaatti on yleensä parempi kuin täydellinen sertifikaatittomuus, Härri kuvaa. Suurin osa vaatetuotannosta on talouden globalisaation myötä siirtynyt halvan työvoiman maihin. Vielä 1970-luvulla 80 prosenttia Suomessa myytävistä vaatteista tehtiin Suomessa. Jos hinta nousisi, puuvillan viljelijät saisivat 2,3–8,8 prosenttia enemmän rahaa. – Yksittäiset ihmiset voivat vaikuttaa asioihin myös kertomalla yrityksille, millaisissa olosuhteissa tuotettuja tuotteita haluaisivat ostaa. Reilun Kaupan sertifikaatti keskittyy sosiaalisiin ongelmiin eli siihen, että viljelijät esimerkiksi saavat puuvillastaan kunnollisen hinnan. Härrin mukaan hyvä keino vaikuttaa asioihin on viestittää yrityksille, että kuluttajat ovat aidosti kiinnostuneita tuotteiden alkuperästä. Härri muistuttaa, ettei puuvillalle voida myöntää EU:n virallista luomusertiKuluttajan kannattaa viestittää yrityksille kiinnostuksesta vaatteen alkuperään. Tavallisen kuluttajan on vaikeaa ja työlästä päästä selville sertifikaattien taustoista. Puuvillan viljely vaikuttaa noin 100 miljoonaan kotitalouteen maailmassa ja 90 prosenttia näistä kotitalouksista sijaitsee kehitysmaissa. Puuvilla kerätään koneellisesti. Muutoin eettisten vaatteiden löytäminen vaatii kuluttajalta oma-aloitteisuutta. l Teksti: Juhani Karvonen Lähde: Puuvillan polut globaalissa kaupassa Eettisen kaupan puolesta ry aineet. Suurin osa sertifikaateista ei välttämättä takaa täysin eettisesti kestävää puuvillaa. Vuonna 2007 avustusjärjestö Oxfam arvioi, miten Yhdysvaltojen puuvillatukien poistaminen vaikuttaisi alueen elinoloihin ja päätteli, että se nostaisi puuvillan maailmanmarkkinahintaa 6–14 prosenttia. Puuvillaa viljellään yleisesti jo erityisen kuivilla seuduilla. Ylipäätään vaateteollisuuden sertifikaatit ovat hyvin kirjavat. Seuraavaksi suurimmat vaatteiden viejät ovat EU, Bangladesh, Vietnam, Hong Kong ja Intia. Oxfamin karkea arvio oli, että alueen tulojen nousulla voisi rahoittaa noin miljoonan ihmisen päivittäisen ravinnon. – Sertifikaatteja hallitsevat hyvin erilaiset tahot. Puuvilla muodostaa merkittävän osan Cotton 4 -maiden maatalouden vientituloista, ja siitä toimeentulonsa saavia ihmisiä on Länsija Keski-Afrikassa arviolta yli 10 miljoonaa. Metsää poltetaan maanviljelymaaksi.. – Eri arvioitsijoista riippuen kilo puuvillaa vaatii 7 000-29 000 litraa vettä. Sertikaatteihin ei pidä luottaa sokeasti juuri sen takia, että niiden taustoja on vaikea selvittää. Kirpputoreilta saa hyväkuntoisia käytettyjä vaatteita. Nykyään merkittävin osuus tehdään Kiinassa. Erityisessä asemassa se on Cotton 4 -maissa, eli Länsi-Afrikassa sijaitsevissa Beninissä, Burkina Fasossa, Tsadissa ja Malissa. Monet sertifikaatit tai tuotantoketjut ylipäänsä eivät ole läpinäkyviä. Myös Maailmanpankki on arvioinut, että tukien poistamisella olisi erittäin positiivisia vaikutuksia kehitysmaihin, erityisesti Afrikan maihin. Viljelijät ovat itse olleet mukana päättämässä sertifikaatin ehdoista, joten siinä mielessä Reilun Kaupan sertifikaatti on luotettava, Härri kertoo. Puuvillan tuottajamaat ovat isolta osin kehitysmaita. Puuvillan tuotannossa on kyse myös ihmisoikeuksista, sillä puuvillaa tuotetaan osin esimerkiksi lapsityövoimalla. – Osa sertifikaateista keskittyy sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin ja osa puolestaan ympäristöongelmiin, kuten torjunta-aineisiin. 47 fikaattia. Yrityksille asiakkaat ovat tärkeitä, ja asiakkaiden mielipiteitä kuunnellaan
Kirkasvetisten, niukkaravinteisten järvien kookkaissa ahvenissa on 1,5–1,9 kertaa enemmän ihmisen terveydelle välttämättömiä omega-3 -rasvahappoja kuin ruskeavetisten ja rehevöityneiden järvien ahvenissa. Välttämättömät rasvahapot vähentyneet Rehevöityminen heikentää kalansyönnin terveysvaikut uksia. Pienissä järvissä vaihtelut voivat olla dramaattisempia kuin suurissa järvissä. Kirkkaista vesistä terveellisempää kalaa – Tutkimus osoitti, että rehevöityminen lisää sinilevien ja viherlevien määrää, jotka eivät tuota EPAja DHA-rasvahappoja, kertoo tutkimusryhmässä mukana ollut, bioja ympäristötieteiden laitoksen dosentti Sami Taipale Jyväskylän yliopistosta. Ahvenia kannattaa aina syödä kirkkaista järvistä, sillä tummissa järvissä niissä saattaa olla korkeat määrät elohopeaa, joten välttäisin niitä, jatkaa Taipale. Tämä tekee haittaa järvien ravintoverkoille heikentäen erityisesti kasvija eläinplanktonin kautta kalojen ravitsemuksellista laatua. Tutkijaryhmä toteaa viime vuoden lopulla julkaistussa tiedotteessaan tämän olevan ensimmäinen kerta, kun kasviplanktonin rasvahappopitoisuuden osoitetaan vaikuttavan petokaloihin asti. Erityyppiset kasviplanktonit tuottavat laadultaan erilaisia rasvahappoja. 48 S oilta ja metsistä huuhtoutuu järviin orgaanista ainetta, laadultaan ravitsemuksellisesti heikkolaatuisia bakteereja ja hajoavaa kasviainesta. Rehevöitymisen on tiedetty vähentävän EPAja DHA-määriä järvissä jo 2000-luvun alussa, mutta tämä tutkimus osoitti petokalojen (ahventen) olevan riippuvaisia levän tuottamista EPA:sta ja DHA:sta. Järvien rehevöityminen ja veden tummuminen muuttavat leväyhteisön rakennetta, mikä vähentää omega-3 -rasvahappojen tuotantoa. – Tutkimus osoitti, että järvellä on väliä, ja rehevistä järvistä pitää syödä enemmän ahventa, jotta saa saman määrän EPA:a ja DHA:ta. Suomen ympäristökeskuksen vuosina 2000–2015 keräämässä tutkimusaineistossa yhdistettiin 40 levälajin kasvatus ja rasvahappokoostumus ympäristöhallinnon kasviplanktonaineistoon yli 700 järvestä, joista valittiin 14 rehevyydeltään ja väriltään erityyppistä järveä ahvennäytteiden keräämiseen ja määrittämiseen. Rehevöityminen on edelleen ongelma Suomen vesistöissä ja vesien tummumista on viime vuosikymmenten aikana havaittu koko pohjoisella pallonpuoliskolla. – Erityisen paineen alla ovat järvet, joilla on jo ennestään ollut ongelmia. Taipale toteaa, että rehevöitymisen vaikutuksia voi nähdä ympäri Suomea. Tämän seurauksena todettiin EPA ja DHA -pitoisuuksien vähenevän merkittävästi myös kookkaiden, kalaravintoa syövien ahventen lihaskudoksessa. Muiden kalojen osalta särjistä ja hauista on tehty yksittäisiä tutkimuksia, mutta ei näin laajamittaista, Taipale kertoo. Itä-Suomen, Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen sekä Suomen ympäristökeskuksen tutkijoista koostuva ryhmä havaitsi kasviplanktonbiomassan EPAja DHA -sisällön vähentyneen järvissä rehevöitymisen ja veden tummumisen myötä
Tutkimusten mukaan korkea pitoisuus EPA:a ja DHA:ta surviaissääskentoukissa parantaa hyönteissyöjälintujen poikasten selviytymismahdollisuuksia. Rehevien järvien kaloissa on vähemmän terveydelle välttämättömiä rasvahappoja.. Tämän lisäksi DHA on tärkeä rakennemolekyyli aivoissa, ihossa, spermassa, kiveksissä ja silmässä. Ilmastonmuutos lisää osaltaan sademääriä ja järvien rehevöitymistä, ja olisi tärkeää tutkia myös, miten se vaikuttaa EPA:n ja DHA:n määriin järvien ravintoketjussa, sillä levät tuottavat lähes kaiken EPA:n ja DHA:n maapallolla. Sami Taipale kertoo myös monien maalla elävien nisäkkäiden ja lintujen, esimerkiksi hyönteissyöjälintujen, olevan riippuvaisia rasvahapoista. l Teksti: Anu Ourila Rehevöityminen heikentää kalansyönnin terveysvaikut uksia Järviä kannattaa kunnostaa ja parantaa niiden ravintoketjuja. Niillä on edullinen vaikutus mm. diabetekseen ja astmaan, ja ne pienentävät aivohalvauksen riskiä. Monityydyttymättömistä omega-3 -rasvahapoista, AA:sta, (arakidonihappo), DHA:sta (dokosaheksaeenihappo) ja EPA:sta (eikosapentaeenihappo) muodostuu elimistössä eikosanoideja, kuten leukotrieenejä, trombosaania ja prostaglandiinia. Nämä eikosanoidit puolestaan osallistuvat tulehdusreaktioiden syntyyn joko hillitsemällä tai lisäämällä niitä. Järviä kunnostettava Tehty tutkimus viittaa myös siihen, että reheviä sinileväjärviä kannattaa kunnostaa, ja kunnostuksessa pitäisi huomioida, että ravintoketju paranee. Jokainen suomalainen voi osallistua työhön parempikuntoisten järvien ja terveellisemmän kalaravinnon puolesta. Ne alentavat verenpainetta ja vaikuttavat veren hyytymiseen ja siten pienentävät sydänja verisuonitautien riskiä. – Kuluttaja voi osallistua järviä hoitavien paikallisten säätiöiden toimintaan sekä vaikuttaa paikallisiin päättäjiin, jotta järviä tutkittaisiin ja kunnostettaisiin, Taipale toteaa. – Esimerkiksi surviaissäären toukat elävät vedessä ja sitten kuoriutuvat lentämään ja ovat pääskysten ruokaa. Lue lisää: www.uef.fi Tutkimus on osa Environment International –julkaisusarjaa ja nähtävissä osoitteessa: http://www.sciencedirect.com/ science/article/pii/S0160412016303063 Kirkasvetisten järvien ahvenet ovat terveellisempiä kuin tummavetisten. Ihmiset saavat kaloista välttämättömiä rasvahappoja. 49 Mitä ihmeen EPA ja DHA. Omega-3 -rasvahappojen saantisuositus on yleisten ravitsemussuositusten mukaan 1 % päivän kokonaisenergiasta
Laskuri ottaa huomioon fosforin ja typen, jotka ovat Itämerta rehevöittävät Omat ruokailuja liikkumistottumukset, mökkeily ja harrastukset vaikuttavat Itämeren tilaan. Itämeren kuormitus on vähentynyt ja tila menossa parempaan päin, mutta toipuminen on pitkä prosessi. Laskuri huomioi myös kuormittamista kompensoivat tekijät, kuten luonnonkalan kulutuksen ja kalastuksen. On myös huomioitava, että vaikka oma kulutus ei välttämättä aiheuta suoria vaikutuksia juuri Itämereen, sillä. 50 H uoli Itämeren tilanteesta on ollut ajankohtainen jo pitkään. Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, John Nurmisen Säätiön ja Helsingin Sanomien yhteishankkeena syntyi Itämeri-laskuri. Testaa oma Itämerijalanjälkesi laskurilla Paljonko sinä kuormitat Itämerta. Laskurin antama tulos on vain suuntaaantava, sillä kaikkia kuluttajan ravintotottumuksia ja niiden vaikutusta Itämeren kuormitukseen on mahdotonta selvittää täsmällisesti. Huonosti voiva Itämeri kaipaa pieniä ja suuria tekoja vesistön hyväksi. Siinä ovat mukana tärkeimmät kuormittavat tekijät – ravinnontuotanto, asumisen ja loma-asumisen jätevedet, energiantuotanto, liikkuminen ja muu kulutus. Helmikuussa 2017 julkaistulla laskurilla kuluttaja voi selvittää omien kulutustottumustensa vaikutuksia Itämeren ravinnekuormitukseen, eli oman Itämeri-jalanjälkensä. Kuva: Riku Lumiaro / YHA pääravinteet. Ravinnekuormituksensa, eli Itämerijalanjälkensä, voi laskea uudella laskurilla
– Siksikin on tärkeää kiinnittää entistä enemmän huomiota maatalouden kuormitukseen. Näin kuka tahansa kuluttaja voi vähentää ravinnepäästöjään Itämereen kompensaatiolla, hän vinkkaa. Muskeliveneilyyn liittyy kuitenkin muita ongelmia. Ruokavalion kuormittavuus oli verrokkiryhmää pienempi johtuen kalaja kasvissyönnistä. Sama koskee muitakin elintarvikkeita, Seppälä kuvaa. Vaikka yksittäinen kuluttaja ei yksinään voi tilannetta pelastaakaan, pienistä puroista syntyy iso meri ja jokaisen tekemillä kulutusvalinnoilla on merkitystä. Vähennä kuormitusta pienillä valinnoilla – Yksittäinen kuluttaja voi äänestää ostokäyttäytymisellään tai äänestämällä kuntansa valtuustoon henkilön, joka haluaa vaikuttaa myös Itämeren kuormitukseen, sanoo kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta. Kuluttaja voi myös suosia kasvatettua kalaa, jonka päästöjä on pystytty tekniikan tai Itämeren luonnonkalasta tehtyjen rehujen avulla vähentämään. Suomessa lihansyönnin lisäksi maitotuotteet ovat oleellisessa osassa, sillä täällä juodaan maitoa eniten henkeä kohti maailmassa. Samalla luonnonkalapainotteinen ruoka on myös terveydelle ja ilmastolle hyväksi. Hevosharrastus kuormittaa Jyri Seppälän mukaan harrastustoiminta voi näyttäytyä omassa Itämeri-jalanjäljessä melko suurena. – On hyvin tiedossa, että pienet ruoan kysynnän muutokset eivät näy välttämättä peltojemme kuormituksessa. – Luonnonkalan syömisen kautta vältetään kasvatetun kalan ravinnepäästöt ja luonnonkalan pyynti myös poistaa ravinteita vesistöstä. Suunta parempaan Asiantuntijoiden mukaan Itämeren tila on menossa hieman parempaan suuntaan, erityisesti aiemmin voimakkaasti kuormitetuilla rannikkovesillä. on vaikutusta ympäristöön jossain muualla. – Yksittäinen kuluttaja ei voi vaikuttaa kuntansa jätevesipuhdistamon tilaan muulla tavalla kuin hyvän ehdokkaan kautta. Testihenkilön lukemaa nostavat erityisesti tuotetut jätevedet asuinpaikan sijaitessa Itämeren tuntumassa. – Liharuoissakin on eroja. Ulkomaisiin ruokiin liittyy omat ympäristöongelmansa, eikä niiden suuruudesta ole tarjota tietoa kuluttajille. Jos lihan tai maidon kotimaan kulutus hiipuu, niin tuotannosta saattaa mennä yhä suurempi määrä vientiin. – Hevosharrastaja voi kuitenkin vaikuttaa välillisesti Itämeren tilaan lahjoittamalla rahaa toimintaan, joka edistää vesiensuojelutyötä. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila kertoo Itämeren pohjalta vapautuvan heikosta happitilanteesta johtuen fosforia. Eläinperäinen ruoka aiheuttaa välillisesti suurimman kuormituksen Itämereen. 51 Näin laskuri toimii Laskuriin syötetään mm. Pitkällä juoksulla uskon, että kuluttajien valinnoilla on kuitenkin merkitystä maataloutemme tuotantotapoihin ja –linjauksiin, Seppälä toteaa. l Teksti: Anu Ourila Itämeri-laskurin löydät osoitteesta www.syke.fi/itamerilaskuri Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila kertoo Itämeren pohjalta vapautuvan heikosta happitilanteesta johtuen fosforia.. Seppälä kertoo hevosharrastuksen merkityksen olevan selvästi suurempi. – Tämä näyttelee keskeistä roolia Itämeren rehevöitymiskehityksessä ja tekee meren toipumisen erittäin hitaaksi prosessiksi. Yksittäisillä valinnoilla on siis merkitystä. Jatkossa kuormituksen vähennysmahdollisuudet näiden osalta ovat enää varsin pieniä suhteessa jo toteutuneisiin vähennyksiin. Fosforikuormitus on jopa puolittunut. Sillä, millaista ja millä tavoin tuotettua ravintoa käytämme, on merkitystä Itämeren rehevöitymiskehityksen näkökulmasta, sanoo Seppo Knuuttila. Meren pitkä toipumisprosessi Itämeren tilaan pystytään vaikuttamaan vähentämällä ulkoista kuormitusta. Tämä tietenkin edellyttää kuluttajille uskottavaa viestintää tehtyjen toimien vaikuttavuudesta. Golfauksen merkityskin Suomen Itämeren ravinnekuormituksessa on alle puoli prosenttia, vaikka se golffarin Itämeri-jalanjäljessä näkyykin. Kiitos kuuluu vesiensuojelutoimille. Mitä punaisempi liha, sitä huonompi terveydelle, ilmastolle ja Itämerelle, kertoo Seppälä. – Myös ulappavesien osalta rehevöitymiskehitys on saatu pysähtymään. Jyri Seppälä ympäristökeskuksesta toteaa lopuksi, että jokaisella Itämeren maalla on oma velvollisuutensa ja mahdollisuutensa tehdä asioita paremmin – myös ravinnepäästöjen näkökulmasta. asuinpaikkakunta, ruokakunnan suuruus, jäteveden käsittelytapa, lämmitysmuoto, loma-asunto sekä harrastustietoja (golf, hevosurheilu, kalastus). Lisäksi vähäisessä määrin runsas yksityisautoilu, satunnaiset laivamatkat ja kesämökkeily Turun saaristossa. Mutta ei suurena. Eniten tähän on vaikuttanut tehostunut jätevedenpuhdistus yhdyskunnissa ja teollisuudessa. Kun ajatellaan puolestaan selkeitä kuluttajavalintoja, niin ruoka näyttelee keskeistä sijaa, toteaa Seppälä. Jyri Seppälä ei suosittele siirtymistä ulkomaiseen ruokaan Itämeren pelastamiseksi. Laskuri huomioi niin autolautoilla seilaamisen, kesämökkeilyn ja veneilyn, ruokavalion kuin oluenkulutuksenkin. Knuuttilan mukaan pääkaupunkiseudun merenlahtien oleellisesti parantunut tila on tästä hyvä esimerkki. Koko Itämeren ravinnekuormitus on alentunut merkittävästi huipputasoltaan 1980-luvun puolivälistä. Kotimaisen ruuan ympäristövaikutukset tunnetaan ja niiden vähentämiseksi tehdään töitä. – Tosin veneilyssä sitä ei saa kovinkaan suureksi, vaikka olisi intomielinen muskeliveneilijä. Vaikka Itämeren suojelukomission, HELCOMin, ravinnekuormituksen vähennystavoitteet saavutettaisiin täysimääräisesti, tulee kestämään merialueesta riippuen vuosikymmenestä jopa vuosisataan ennen kuin tavoitteeksi asetettu meren hyvä ekologinen tila saavutetaan, Knuuttila kuvaa
Ruuhka ja parkkipaikkaongelmat helpottavat ja kaupungeissa on mukavampi liikkua. Näin saadaan tehokasta terveysliikuntaa samalla, kun energian ja materiaalien kulutus sekä melu ja saasteet vähenevät. Ekologinen ja terveellinen tapa liikkua Pyörällä trendikkäästi paikasta toiseen. Ekologista ja terveellistä Pyörä ei kuluta uusiutumattomia luonnonvaroja, vaan kulkee ihmisenergialla. Tuntuukin usein siltä, että pyöräilijät ovat autoilijoita iloisempia ja virkeämpiä. – Eräs pyöräilyn keskeisimpiä asioita on se, että kyseessä on paitsi ekologinen, myös terveellinen liikkumismuoto. Jyväskylän pyöräilyseura edistää pyöräilyä jokapäiväisenä liikennemuotona ja rohkaisee fillaroimaan töihin, kouluun, kauppaan ja muille asioille. – Pyöräilyn isona hyötynä pidän myös liikkumismuodon sosiaalisuutta. Nivelet puolestaan rasittuvat pyöräillessä vähemmän kuin juostessa ja kävellessä. jäsen Timi Wahalahti (23), joka toimii JYPS ry:n liikenteenedistämisvastaavana ja hallituksen jäsenenä. Lihasvoimakin vahvistuu. Näin luonnehtii toimintaansa Jyväskylän pyöräilyseura, JYPS, ja sen aktiiviPyöräilyllä on lukuisia etuja verrattuna moottoriliikenteeseen. Kuva: Emmi Virtanen P yöräily on nopea ja tehokas liikennemuoto erityisesti lyhyillä ja keskipitkillä matkoilla. Kun et istu ”peltikotterossa”, olet lähempänä muita ihmisiä, kuulet, miten kaupunki ympärilläsi elää ja löydät ehkä uusia paikkoja helpommin, Wahalahti perustelee. Pyöräilyn liikunnallinen hyöty kohdistuu aerobisena lajina sydänja verenkiertoelimistöön. – Keväisin autojen renkaista tulee myös runsaasti hienojakoista kivipölyä, jota ei synny pyöräillessä. Yksi pyöräilyyn investoitu euro tuo takaisin 6-8 euroa pelkästään kansanterveyden hyötyjen kautta, Wahalahti kiteyttää. JYPS järjestää Jyväskylässä myös kaupunkilaisille tarkoitettuja pyöräilytapahtumia. Autoa minulla ei ole, eikä sitä toivottavasti koskaan tulekaan, Timi Wahalahti sanoo. 52 – Itselleni pyöräily on ennen kaikkea tapa liikkua paikasta toiseen ja tuulettaa ajatuksia pidemmillä lenkeillä. – Moni sanookin, että alettuaan pyöräillä yleiskunto on kohonnut ja pysyy arkipyöräilyn kautta yllä. Pyörän valmistus vaatii vain 1/70 auton valmistuksen kuluttamista luonnonvaroista. Pyöräilyn aloittaminen kannattaa tehdä mukavasti ja leppoisasti. Luonnonsuojeluliiton mukaan yhden bensalitran energialla polkee jopa 550 kilometriä. Pyöräilyllä on henkinenkin vaikutus. Se on ekologinen, terveellinen ja luontoa säästävä, ilman meluhaittoja
Helsingissä on rakennettu pyöräkaistoja sekä kolmitasoisia väyliä, jotta autot, pyöräilijät ja jalankulkijat kulkevat omilla väylillään. Hän asui Haagassa ja pyöräili töihin Lauttasaareen. Peruspyörä, jossa on muutama vaihde, usein riittää. – Ajoin Haagasta Lauttasaareen puolessa tunnissa. 53 Tiivistä rakentamista Kaupunkirakentamisen kannalta pyöräily on järkevä kulkumuoto. Pyöräilyintoa Helsingissä tukee myös kaupunkipyöräjärjestelmä, joka on toista kertaa käytössä tänä kesänä. Yksi pyöräilyyn investoitu euro tuo takaisin 6-8 euroa pelkästään kansanterveyden hyötyjen kautta. Myöhemmin voi haluta Pääkaupunkiseudun kunnat ja HSL edistävät pyöräilyä mm. – Helsingistä on lähtenyt käyntiin liikehdintä, joka on vaikuttanut koko Suomeen. Sen tarkoituksena on tehdä pyöräily helpommaksi, eikä tarvitse omistaa pyörää päästäkseen ajamaan. – Pyöräilyn tulisi olla miellyttävää eikä sitä tarvitse tehdä hampaat irvessä, satoi tai paistoi. Wahalahti muistuttaa, että pyörän säädöt tulee olla sopivat pyöräilijälle. – Jos pyöräilee lyhyitä matkoja tai ei ole pitkään aikaan pyöräillyt lainkaan, ei ehkä kannata ostaa kallista pyörää. Tärkeintä on se, että pyörä on oikean kokoinen, ja apua kannattaa pyytää pyöräliikkeen asiantuntijalta. Pyörä oli siis nopeampi ja myös edullisempi vaihtoehto. Jyväskylässä Wahalahden arkeen kuuluu myös harrastepyöräily. – Helsingin kaupungilla on jopa pyöräilytoimintaa organisoivaa henkilökuntaa, joka tekee yhteistyötä myös pyöräilyjärjestöjen kanssa, kertoo Wahalahti. Melko pian kunto kohoaa, mikäli pyöräilee säännöllisesti. – Kannattaa aloittaa lyhyistä kauppareissuista tai työmatkoista ja lisätä matkoja kunnon ja innostuneisuuden mukaan. Käytössä on 1 400 pyörää ja 140 pyöräasemaa alueella, joka ulottuu kantakaupungista Munkkiniemeen, Pasilaan ja Kumpulaan asti. Lisäksi pyöräilijät kulkevat liikenteessä useimmiten autotiellä, joten nopeuksiinkin on alettu kiinnittää huomiota. baanaverkkoa laajentamalla ja parantamalla pyöräpysäköintiä sekä kaupunkipyörillä, joiden keltainen väri on yhtenäisesti viestinnässä käytettävä pyöräilyn brändiväri. Wahalahti kokee, että pyöräilijöitä on alettu ottaa paremmin huomioon kaupungeissa, vaikka parantamisen varaakin on. – Yksi vaihtoehto on tehdä pyörätie autotien viereen erikseen tai rakentaa pyöräilijälle kokonaan oma verkosto. – Runkolukittava pyöräteline on huomattavasti turvallisempi tapa pysäköidä kuin esimerkiksi sellainen, johon kiinnitetään eturengas vaijerilukolla, Wahalahti kuvaa. Julkisilla kulkuneuvoilla matka olisi kestänyt 40–50 minuuttia. – Mikäli ajaa paljon kaupungissa, suosittelen panostamaan renkaisiin. Pyörät eivät tarvitse yhtä paljon tilaa pysäköintiin kuin autot. Muissakin kaupungeissa on suunnitelmia kulkutapaosuuden kasvattamisesta – Tämä vaatii myös rohkeutta kaupunkien päättäjiltä ja virkamiehiltä, hän toteaa. Tapahtuma oli eräänlainen mielenosoitus, sillä siinä pyöräiltiin autotiellä etenkin osuuksilla, joilla pyörätie puuttui tai oli kovin huonossa kunnossa. Sen vuoksi pyöräilijä soveltuu paremmin autoliikenteen rinnalle tai sekaan, Wahalahti sanoo. Hän on asunut vuoden verran Jyväskylässä, jonne muutti Helsingistä. Liikenteen nopeuksia sopeutetaan pyöräily-ystävällisiksi, mikä tekee liikenteestä kaikille turvallisempaa. – Osallistuin nuoruudessani Helsingissä usein tapahtumaan, jossa pyöräilijät valtasivat Helsingin katujen ajoradat. Jos fyysinen kunto on päässyt rapistumaan, kannattaa aloittaa pyöräily maltillisesti. Kaupungeissa saattaa olla järkevää hankkia pistosuojatut ulkokumit, jotta ei tule tien päällä yllätyksiä lasinsirujen tai muiden pienten terävien esineiden vuoksi, suosittaa Wahalahti. – Pyöräily on minulle ennen kaikkea tapa liikkua paikasta toiseen ja tuulettaa ajatuksia pidemmillä lenkeillä. Pyörää voi käyttää päivän, viikon tai vaikka koko pyöräilykauden. Wahalahti kertoo, että Jyväskylässä on tarkoitus kaksinkertaistaa pyöräilyn kulkutapaosuus 25 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. – Alun perin pyörätiet suunniteltiin kulkemaan jalankulkijoiden rinnalla. Sillä voi kokeilla, millä tavalla pyöräily edistyy. Autoa minulla ei ole, eikä sitä toivottavasti koskaan tulekaan, Wahalahti summaa. Pyöräilijät kaupungissa Kaupungeissa tärkeää pyöräilijälle on myös runkolukittava teline. Pyöräilyväylien lisäksi pyörän pysäköintiä on helpotettu. Tämä ei ole kuitenkaan järkevä tapa, sillä pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden nopeusero on huomattava. l Teksti: Merja Kiviluoma. Kevät kutsuu pyöräilemään Pyörän hankkiminen on keväällä monelle ajankohtaista. Millaisen pyörän hankkii, on henkilökohtainen asia. sporttisemman ajo-asennon tai erilaisen pyörän, Wahalahti neuvoo. Helsingissä asuessaan Timi Wahalahti ei juuri käyttänyt edes julkisia kulkuneuvoja. Tämä koskee erityisesti ohjaustangon etäisyyttä, satulan korkeutta ja ajoasentoa. Jos tuntuu siltä, että huonolla ilmalla haluaa mennä bussilla tai käyttää autoa, niin voi tehdä, Wahalahti kannustaa. Pyöräilyä läpi elämän Timi Wahalahti on pyöräillyt paljon lapsesta asti. Jollei pyörätietä ole, pyöräilijän kannattaa ajaa rohkeasti ajoradalla kaistan keskellä, mikä ohjaa autoilijoita ohittamaan turvallisemmin viereisen kaistan kautta. Pyöräilyä suosimalla saadaan rakennettua tiiviimpää kaupunkia
Puutarhatuotteiden suljettu kierto sopii kaiken kaikkiaan hyvin permakulttuurin periaatteisiin, perustelee puutarha-agronomi, Taina Laaksoharju Helsingistä. Puutarhurille oman pihan hoitaminen, kierrätys ja luonnonmukaisuus ovat itsestään selviä asioita. Kompostin voi tehdä itsekin Kompostoimalla ravinteikasta multaa Taina Laaksoharjun omassa on kaksi kompostoria. Hyvällä hoidolla omasta kompostista saa kuohkeaa, hyvälaatuista multaa. Se onnistuu puutarhakompostin tai talousjätekompostorin avulla. Sopivan kompostorin avulla puutarhaja kotitalousjäte voidaan hyötykäyttää tai hävittää ekologisesti. Kompostista saa erinomaista maanparannusainetta esimerkiksi kasvimaalle. Kaikki eivät kuitenkaan huomaa tai halua vieläkään käyttää puutarhajätettä hyödykseen. Laaksoharjun mukaan hyvä puutarhuri hoitaa aina ensin maata, mikä koituu kasvien ja ihmistenkin hyödyksi. Jokaisen pientalon pihalta löytyy yleensä sopiva paikka kompostille. Tarjolla on monenlaisia kaupallisia kompostoreita, mutta sellaisen voi halutessaan myös valmistaa itse. – Nykyisin kaupunkialueillakin kannustetaan puutarhaja biojätteiden kierrätykseen. – Ekologista kierrätystä edustaa se, että kaikki mitä puutarhasta tulee, päätyy puutarhaan. Mielestäni tämä on erittäin huono tapa, hän toteaa. Kevät kompostoinnin aikaa Kevät on erinomaisen hyvä aika aloittaa kompostointi. – Monet ihmiset rapsuttavat haravalla nurmikkonsa puhtaaksi ja laittavat lehdet jätesäkkeihin, jotka päätyvät sekajätteisiin. 54 K ompostin pitäminen on helppoa, ekologista, taloudellista ja järkevää. Kompostointia on harrastettu maaseudulla aina, mutta se sopii yhtä hyvin myös kaupunkilaiselle. Hyötykasvit ja koristekasvit ovat pihalla iloisesti sekaisin. Alue toki kannattaa pitää siistinä ja sitä voi myös maisemoida oma mielensä mukaan ympäristöön sopivaksi, Laaksoharju sanoo. Kompostointi on ravinteiden kierrätystä ja ekologista jätteen hävitystä. Kompostista syntyy loistavaa maanparannusainetta, se auttaa maaperää ja siinä kasvavia kasveja voimaan hyvin. Laaksonharju toimii Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtajana mutta on juuri nyt opintovapaalla. Näin ulkopuolelta ei puutarhaan tarvitse tuoda juuri mitään. Maatumiseen tarvitaan typpeä, jota kannattaa lisätä esimerkiksi vihreiden kasvinosien muodossa.
Mitä monipuolisempaa materiaali on, sitä parempi, puutarhuri selvittää. Taina Laaksoharju pitää parhaimpana kolmivaiheista järjestelmää, mutta kaksivaiheinenkin käy. Kaikki eloperäinen jäte on jonkun ravintoa, joten se kulkee monen eliön lävitse, kiteyttää Laaksoharju. Sinne kelpaa myös nurmikkosilppu. Mikäli kyseessä on umpinainen astia, siinä pitää olla ilmaventtiili. Jätteitä hajottavat pääasiassa bakteerit, sienet, sädesienet ja lierot. Kolme vaihetta Kompostissa tapahtuu lämpenemisvaihe, kuumavaihe ja jäähtymisvaihe. Näissä vaiheissa työskentelevät eri pieneliöt. 55 Ruoantähteistä saa kompostoimalla ravinteikasta multaa. – Pohjalle kannattaa laittaa risuja ja oksia, sillä ne luovat ilmavuutta. Kannelliseen talousjätekompostoriin kelpaavat kaikki biojätteet, kuten lihaja kalajätteet, ruoan tähteet, kahvin ja teen porot suodatinpusseineen, kosteat paperit, kananmunankuoret, lemmikkieläinten jätökset ja jopa luonnonkuidut pieninä paloina – ilmavalla aineella peitettynä. Erilainen materiaali laitetaan kerroksittain vuorotellen. Avoimessa kompostorissa jyrsijöiden pääsy kannattaa estää esimerkiksi verkolla. Isoimmat pieneliöt pilkkovat maata ja pienimmät hoitavat loput. – Avokompostiin en suosittele talousjätettä, koska se houkuttelee rottia. Puutarhakompostiin voi laittaa puun lehtiä, naatteja, ruohonleikkuujätteitä, silputtuja oksia, kukkavarsia, kuivattua rikkaruohoa, tuhkaa sekä talouden biojätteitä, joista jyrsijät eivät kiinnostu. materiaalit. Isoimmat pieneliöt pilkkovat maata ja pienimmät hoitavat loput. Talousjätteelle on syytä olla erillinen umpikompostori. Olennaisimman työn tekevät kuitenkin sienet ja bakteerit. Puutarhajätekompostin tulisi kestää myös sään vaihtelut ja pakkanen. – Kehikon voi tehdä itse laudoista tai ostaa kaupasta. Suurimmat ovat lieroja ja tuhatjalkaisia, jotka erottaa paljaillakin silmillä. Puutarhajätteen lisäksi kannattaa aluksi laittaa maatakin, koska siinä elävät tärkeät pieneliöt ja mikrobit. Ne käyttävät ravinteena paitsi jätteitä, myös toisiaan. – Tärkeätä on se, että vuorottelee typekkäät ainesosat, märät ja kuivat ainesosat sekä karkeat ja hienojakoiset – Yhdessä kourallisessa kompostoitua maata on valtava määrä mikrobeja. Satunnaisesti toki mukaan voi laittaa vaikkapa herneenpalkoja, kasvisten kuoria ja muita perkuujätteitä, Laaksoharju neuvoo. Tee itse kehikko Puutarhakomposti voi olla umpinainen, mutta myös jonkinlainen kehikko riittää. – Yhdessä kourallisessa kompostoitua maata on valtava määrä mikrobeja. Muutoin ne saattavat tehdä sinne pesän. Pieneliöitä ja mikrobeja Kompostoinnista hyötyvät pieneliöt, maaperä, kasvit ja ihmiset. Kuumavaiheessa komposti saattaa lämmetä jopa 70 asteeseen, mikä edistää laadukkaan mullan muodostumista.
Jos lieroja on vähän, ruokaakaan ei kannata yliannostella. Yleensä puutarhakompostori ei tarvitse kalkkia. Pieneliöiden työn tuloksena jätteistä vapautuu kosteutta, hiilidioksidia, ravinteita ja lämpöä. Keväällä sulanut kompostimateriaali kannattaa möyhiä. Seuraavaksi madot laitetaan niille uuteen kotiin ja tarjotaan evästä. Valmis multa on hyväntuoksuista ja tuoretta. Paras lämpötila matoviljelmälle on +20–25 astetta. Tällaista seosainetta voidaan käyttää myös jätteiden peittämiseen. Hajotustyö tapahtuu tunkiolierojen ruoansulatuksen kautta, jolloin liero tuottaa mustaa multaa. Jos niitä on paljon, ruoantarvekin lisääntyy. l Teksti: Merja Kiviluoma Lierokomposti on oiva tapa käsitellä biojäte. Oli kyse sitten kaksitai kolmivaiheisesta astiasta, valmis multa syntyy aina pohjalle tuoreen jäädessä päällimmäiseksi. Tunkioliero (Eisenia fetida) muistuttaa tavallista kastematoa, mutta on pienempi (5-8 cm), ohuempi ja väriltään tummempi. Perustamisessa on kaksi koulukuntaa. Sopivan kostea kasvualusta tihkuu muutaman pisaran vettä, kun sitä puristaa nyrkissä. – Metaanipäästöjä saattaa vapautua liikaa silloin, jos komposti on liian tiivis eikä saa riittävästi happea. Pääkaupunkiseudulla tunkiolieroja myydään muun muassa Kierrätyskeskuksen kaupassa Itäkeskuksessa. Tässä yhteydessä voi lisätä ilmavaa massaa joukkoon, mutta usein kääntelykin riittää, Laaksoharju kertoo. Matokomposti ei ole tavallinen lämpökompostori. Matokompostorin voi perustaa sisälle, esimerkiksi vanhaan akvaarioon tai muoviseen säilytyslaatikkoon. Näin ollen käymiseen tarvitaan riittävästi aerobisia olosuhteita, jotta lämpöä ei vapaudu liikaa, selvittää Laaksoharju. Madot syövät mielellään kaikenlaista pehmeää biojätettä: hedelmien ja vihannesten kuoria, ruoantähteitä ja märkiä ruokia sekä jopa märkää talouspaperia. 56 Lämpenemisvaiheessa komposti muuttuu happamaksi, mutta happamuus tasaantuu niin, että valmis komposti on melko neutraali (pH 7). Toiset taas kaivavat aloitusmateriaaliin kuopan ja laittavat madot sinne, jolloin ne peitetään seosaineella. Toiset laittavat aloitusmateriaalia vain vähän pohjalle ja biojätettä sen päälle, johon madot hakeutuvat. Oma tai lemmikkieläinten pissa siis kelpaa hyvin typpirikkaaksi ravinteeksi ja sitä voi sekoittaa veteen (1:10 osaa). Tunkioliero viihtyy myös kosteissa ja lämpimissä tiloissa, kun taas kastemato tarvitsee alle 15 asteen lämpötilan. Lierot kaihtavat valoa, joten niiden koti voi olla pimeässäkin paikassa, vaikkapa kaapissa. Astian pitää myös olla sopivan kokoinen, jossa jätteet maatuvat luonnollisesti. Madot hengittävät ihonsa kautta, joten mullan tulee olla kosteaa. Kannattaa myös muistaa pöyhiä seosta sekä käyttää riittävän ilmavia jätteitä. Seosaine voi koostua silputuista munakennoista, oljista, oksahakkeesta, turpeesta tai maatuneista puun lehdistä. Siinä voi olla oksankappaleitakin, mutta ne eivät haittaa. Typpirikas aines kannattaa sekoittaa kompostiin, neuvoo Laaksoharju. Luonnossa lierot viihtyvät lantakasojen alla. Kolmivaiheisen astian kakkososassa on pöyhimisvaiheessa olevaa materiaalia ja kolmannessa osassa valmista multaa, kertoo puutarhuri. Sekaan voi sekoittaa hieman hiekkaa tai savea, sillä ne edistävät lierojen ruoansulatusta. UV-säteily on tunkiolieroille vahingollista, joten suoraa auringonvaloa pitää välttää. Matokompostorilla biojätteet mullaksi. – Kaksivaiheisessa astiassa on ilmavan materiaalin lisäksi edellisen vuoden massa, joka ei ole vielä valmista. Kompostoriin, esimerkiksi saaviin, tehdään ensin lierolle kasvualusta. Näin muodostuu ravintorikasta humusta. Lierokompostoria täytyykin kastella tarpeen mukaan, yleensä noin kerran viikossa riippuen laatikon koosta ja muodosta. Madot tarvitsevat sopivat olosuhteet, jotta kompostori voi toimia kunnolla. Typen haju muistuttaa ammoniakkia. Hyvä typen lähde on myös urea. Kompostista saa erittäin ravinteikasta multaa, joka sopii hyvin lannoitteeksi tai maanparannusaineeksi. Kosteutta voi lisätä tarvittaessa vedellä. Tunkiolierot muuttavat ruoantähteet mullaksi hajuttomasti ja siististi. Tunkiolierojen viljely on melko helppoa. Alle 5 ja yli 30 asteen lämpötilassa ne kuolevat. Lieroja voi löytää myös tavallisen kompostin viileistä reunaosista. Sen ”kakkaama” multa on sille itselle myrkyllistä, joten mullan lisääntyessä se on hyvä poistaa astiasta tai perustaa uusi kompostori. Tunkiolierot viihtyvät huoneenlämmössä. Sen hoitaminen vaatii toki jonkin verran vaivannäköä. Ruokaa on tarjottava sopivasti, ei liian vähän eikä liian paljon. Tehokkaimmin ne toimivat 20–25 asteen lämpötilassa. Matokompostille sopivat olosuhteet. Ne viihtyvät varsin vaihtelevissa olosuhteissa, kunhan ympäristö pysyy kosteana. – Silloin kannattaa ottaa talikko käteen ja pöyhiä. Kosteuden pitää myös olla sopiva. Sopiva ilmanvaihto edistää kompostoitumista. Seosaine ja sopivasti ruokaa. Typpeä tarvitaan maatumisprosessissa, mutta sitäkään ei saa olla liikaa. Sisätiloissa se kuolisi, joten kastematoja ei kannata sisälle kerätä. Laatikko on hyvä peittää lopuksi paperilla, kartongilla, vanerilla tai muovilla. Pohjalle asetetaan noin 10 cm paksuinen kerros suhteellisen kosteata seosainetta. Tunkioliero on pienehkö, 0–55 mm pitkä mato. Liero – tunkion työläinen. Mitä vähemmän lieroja häiritään, sitä paremmin ne voivat. – Typpeä saa vihreistä, elävistä kasvinosista, joten vastaleikattu vihreä nurmikko on ihanteellinen aine. Talvella kompostori yleensä jäätyy, mikä tekee hyvääkin sen rakenteelle. Mikäli komposti haisee mädäntyneelle, massa voi olla liian tiivistä. Liian kosteaan munivat helposti kärpäset ja liian kuivissa olosuhteissa viihtyvät muurahaiset. Matokomposti on helppo tehdä sisätiloihin, komeroon, keittiöön tai vaikkapa kylpyhuoneeseen
Samaa tuotteistamista on nyt myös Suomessa, jossa uusia tuotteita on paljon muitakin kuin nyhtökaura. Ruotsissa sata miljoonaa kruunua viennin edistämiseen Pohjolan kaura on arvovilja Kaurasta on tullut trendikästä, ja suomalaisen kauran kysyntä kasvaa vauhdilla. Yksi kauran valtti on gluteenittomuus. Ruotsin kauraviennin lippulaivana ovat Oatlyn kaurajuomat. 57. Ruotsissa yhteiskunnan panostus alan kehittämiseen on kuitenkin toista luokkaa kuin meillä
Kaupan myötä Fazerin kaurakapasiteetti kaksinkertaistui. Moni kauratoimija on tähyämässä kotimaan lisäksi vientiin. Suurin osa rehuksi Kauran viljelyala oli Suomessa viime vuonna Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan 331 600 hehtaaria. Kansantalouden kannalta olisi kuitenkin parempi saada vientiin pidemmälle jalostettuja tuotteita kuin pelkkiä jyviä. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 8 prosenttia. Kauran leipäviljasadoksi on viime vuonna arvioitu 84 miljoonaa kiloa, mikä lähestyy jo ruista, jonka leipäviljasato oli 89 miljoonaa kiloa. Tähän ominaisuuteen liittyen on nousemassa yhä tärkeämmäksi, että tarjolla on myös niin sanottua puhdaskauraa. 58 P ohjolan kauran arvostuksesta kertoo esimerkiksi se, että suomalaisella luomukauralla on maailmalla niin paljon kysyntää, ettei siihen pystytä enää täysin vastaamaan. Siitä löytyy monia esimerkkejä, toteaa tutkija Veli Hietaniemi Luonnonvarakeskuksesta. Kuva: Katriina Hietaniemi ramustikkajuoma, joka kuuluu Tahto-tuoteperheeseen. Fazerilla on kauravientiä jo noin 30 maahan. Kasvavat markkinat ovat Aasiassa. Kauran rehuviljasadoksi on viime vuonna arvioitu miljardi kiloa eli valtaosa suomalaisesta kaurasta menee edelleen rehuviljaksi. Suomessa nyhtökauraa valmistetaan Järvenpään tehtaassa. Kauran terveysominaisuuksia tukevat kolesterolia alentavien kuitujen lisäksi hyvät rasvat sekä se, että kaura sisältää runsaasti hyvälaatuista kasviproteiinia. Pellon on oltava muista viljansiemenistä vapaa tai viimeistään ennen puintia niiden tähkät pitää yksitellen poistaa, kertoo Veli Hietaniemi. – Puhdaskauran viljelyssä pidetään kasvukauden aikana huolta siitä, että puintiin ei päädy mitään muuta viljaa kuin kauraa. Puhtikaura-tuoteperheeseen kuuluu useita eri tuotteita. Kauran jalostusarvoa voitaisiinkin nostaa huomattavasti nykyisestä. Etuina täällä ovat viileä ilmasto ja pitkä kasvukausi, joiden ansiosta suomalainen kaura on laadultaan erinomaista. – Viime aikoina kauratoimiala on kasvanut vauhdilla. Kauran tuotteistamista edustaa myös vuoden 2016 suomalaiseksi elintarvikkeeksi valittu puhtikaura, jota valmistavat Taivalkosken mylly ja Viipurilainen kotileipomo. Kaurajauhoa voi lisätä esimerkiksi smoothien sekaan.. Myöskään jalostuksessa ei samalla tuotantolinjalla saa olla muita viljoja, kun puhdaskauratuotteita valmistetaan. Maailmanvalloituksen aloittamiseksi Paulig on rakentamassa Ruotsiin nyhtökauratehdasta. Helsingin Mylly on suurin kotimainen luomuviljojen jalostaja. Maailmanvalloituksen aloittamiseksi Paulig on rakentamassa Ruotsiin nyhtökauratehdasta. Vuonna 2013 Fazer puolestaan rakensi Lahteen kauramyllyn, jonka kapasiteettia on myös nopeasti kasvatettu. EU hyväksynyt terveysväittämiä Riittävästi beetaglukaania sisältäviin kauratuotteisiin voidaan liittää terveysväittämiä, jotka EU:n elintarvikevirasto EFSA on hyväksynyt. Puhdaskaurassa viljelijä pääsee Hietaniemen mukaan ei-luomunakin samaan hintatasoon kuin luomussa. Viennissä luomun merkitys kasvaa koko ajan. Muita esimerkkejä ovat Bioferme Oy:n kasvipohjaiset jogurttivalmisteet ja muut Yosa-tuotteet sekä Kaslink Foods Oy:n kauTutkija Veli Hietaniemi on nähnyt kauran suosion kasvun myös perheen omassa nuorisossa ja heidän kavereissaan. Näiden vuonna 2013 hyväksyttyjen terveysväittämien mukaan kauran liukoinen ravintokuitu, beetaglukaani, auttaa kolesterolin hallinnassa ja tasaa verensokerin piikkejä. Näin kauratuotteita voidaan markkinoida terveellisenä superfoodina. Myös Helsingin Myllyn Vaasassa sijaitsevan kauramyllyn tuotteita viedään jo noin 30 maahan. Yli puolet kauran leipäviljasadosta on luomua. Kolme grammaa beetaglukaania päivittäisessä ruokavaliossa on määrä, jonka arvioidaan ehkäisevän sydänja verisuonitauteja. Fazer osti viime vuonna ruotsalaisen Frebaco-myllyn. Perinteisempää myllytoimintaa edustaa Fazerin kauraliiketoiminnan nopea laajeneminen. Esimerkiksi Aberry Oy:n mustikkakaurajuoma sisältää yrityksen mukaan kahdeksaa puurolusikallista vastaavan määrän täysjyväkauraa, kahdensadan mustikan kylmäpuristetun täysmehun ja luomuhunajaa suoraan kennosta. Kaurassa on muihin viljoihin nähden enemmän lysiini-nimistä aminohappoa. Suurimmat kauraviennin kasvumahdollisuudet ovat tällä hetkellä juuri Aasiassa, mutta markkinoita riittää myös lähempänä Euroopassa. Ruotsiin nyhtökauratehdas Viime syksynä Paulig osti nyhtökauraa kehittävän Gold & Green Foodsin osake-enemmistön. Gluteenitonta puhdaskauraa Kauran hyötyjä on myös sen gluteenittomuus
Myös meillä tarvittaisiin lisää rahoitusta tukemaan riskinottoa. Aikaisemmin kauraproteiinin tärkeimpänä kohKaurapuuro on terveellinen ja edullinen ateria. Yritys tekee kosmetiikassa yhteistyötä englantilaisen Oat Services Ltd:n kanssa. Suositaan terveellisiä välipalajuomia ja välipalapatukoita. l Teksti: Martti Heikkilä “Hienoksi jauhetulla kauralla on ihoa rauhoittavia, kosteuttavia ja puhdistavia ominaisuuksia.” Jälleenmyyjämme, messukalenterin ja verkkopuodin löydät osoitteesta www.riihipuoti.. – Suomalaisen kauran laatu ja sen vaalea väri ovat tunnettuja maailmalla eikä sitä brändiä saa vaarantaa, on tutkijan viesti. – Suomesta on jo mennyt eriä testaukseen kansainväliselle kosmetiikkateollisuudelle. Väitöstutkimus on nimeltään The Fusarium Mycotoxins in Finnish Cereal Grains: How to Control and Manage the Risk. Isompia avauksia vielä odotellaan. Ruotsista mallia Ruotsissa uutisoitiin alkuvuodesta yhteiskunnan sadan miljoonan kruunun panostuksesta ruotsalaisen kauran vienninedistämiseen. Väitöstutkimuksessaan hän osoitti, että kaura on viljoista herkin Fusarium -sienten tartunnalle ja korkeille toksiinipitoisuuksille. deryhmänä olivat vegaanit, nyt yhä enemmän myös sekasyöjät. Vertailukohtana voi pitää vaikkapa Nokian nousua 90-luvulla. – Se on iso satsaus. 59 Yli kaksikymmentä lajiketta Kauralajikkeissa on Suomessa laaja valikoima. Ja jos uudet kauratuotteet tuntuvat kalliilta tai niiden prosessointi epäilyttää, edullinen ja luonnollinen vaihtoehto on edelleen kaurapuuro. Kauran turvallisuusriskinä ovat hometoksiinit, ja siksi tulevien vuosien jalostustyössä painotetaan lajikekestävyyttä Fusarium -sienten tartuntaa ja toksiinien muodostusta vastaan. Kauran edistämistyössä on yhteiskunnan toimijoista Suomessa vahvasti mukana Luonnonvarakeskuksen ohella Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Tällä hetkellä viljelyssä on yli kaksikymmentä eri lajiketta. Näyttää siltä, että voileipä on saanut vakavasti otettavan kilpailijan suomalaisen välipalana. Myös siinä oli yhteiskunnan tuella osuutensa, Hietaniemi kertoo. 02 486 1475 Kotimaiset lisäaineettomat Luomuviljatuotteet. Korkea rasvapitoisuus on myös tärkeä ominaisuus. Pöytään ja puuteriin Kauran jalostuksessa yhtenä suuntana on kosmetiikka. Yrityksen mukaan hienoksi jauhetulla kauralla on ihoa rauhoittavia, kosteuttavia ja puhdistavia ominaisuuksia. Veli Hietaniemi kuvaa tätä sloganilla “Pellosta pöytään ja puuteriin”. Kauran pidemmälle jalostettuun käyttöön, kuten kosmetiikkakäyttöön, tähtäävän kehitystyön kärjessä on Suomessa Polar Glucan Oy. Jossain on jo puurobaarejakin, hän toteaa. Voileivälle kilpailija Tutkija Veli Hietaniemi on nähnyt kauran suosion kasvun myös perheen omassa nuorisossa ja heidän kavereissaan. Kauralajikkeiden jalostusta tekevät Suomessa Boreal Kasvinjalostus Oy sekä Kesko koetilallaan Hauholla. – Jalostuksessa haetaan tietysti hyvää satoa, mutta sen rinnalla erikoisominaisuudet ovat tulleet yhä tärkeämmiksi. – Smoothieen lisätään kaurajauhoa yhdessä muiden ainesten, kuten siemenien ja marjojen kanssa. Luonnonvarakeskus on asiantuntijana mukana jalostustyössä. Veli Hietaniemi väitteli viime vuoden lopulla Turun yliopistosta tohtoriksi aiheenaan viljojen hometoksiinit. Tällä hetkellä tavoiteltavia ominaisuuksia ovat korkea beetaglukaanija proteiinipitoisuus. p
Olemme sudelle velkaa kaikesta siitä, mitä se on meille koiran muodossa antanut, Harju toteaa. Taustana oli vahva yhteys koiriin, ja susihan antoi ihmiselle tämän parhaan ystävän, koiran, kesyyntymällä. 60 Kouluvierailijat kertovat nuorille väärinymmärretyn suden biologiasta Susiensuojelua suoraan sydämestä Luonto-Liiton susilähettilästoiminta sai vuoden luontoteko -palkinnon. Vierailuja on tehty eskareista ammattiopistoihin ja lukioihin, ja kuulemassa on ollut tuhansia lapsia ja nuoria. Metsä ilman petoja on vain hengetön puistikko. Sen sijaan erilaisia jälkiä ja merkkejä sudesta hän on nähnyt liikkuessaan metsissä. Sudet elävät ihmisten läheisyydessä. Palaute vierailuista on ollut positiivista. Susi on väärinymmärretty, vihattu ja parjattu luontokappale, jonka puolesta puhumisen tunnen velvollisuudekseni. Opettajien palautteissa näkyy, kuinka tärkeää on saada tietoa ihan suden perusbiologiasta, lajin elintavoista ja käyttäytymisestä. Arvokkaita hetkiä lasten parissa Kouluvierailuilla lapsille annetaan tiedon lisäksi mahdollisuus osallistua keskusteluun ja moraaliseen pohdintaan. Ja miksei olisi, sillä opettajat itse tilaavat meidät paikan päälle, emme mene väkisin, Nina kertoo. Eräälläkin Etelä-Suomen susireviirillä pisin asumaton välimatka asutusten välillä oli 1,3 kilometriä, joten susi liikkuu asutulla seudulla ja sen jälkiä nähdään yhä useammin. Susilähettiläät ovat kiertäneet kouluissa 2000-luvun alusta lähtien. Lapset suhtautuvat asioihin avoimen uteliaasti, Anna Swanljung kuvaa. Susi antoi ihmiselle koiran Nina Harju kertoo hurahtaneensa susiin jo lapsena. Harju itse on nähnyt susia eläintarhojen lisäksi piilokojusta Kuhmossa. Hän kertoo olevansa kokonaisvaltaisesti luontoihminen, jolle luonto eläimineen ja kasveineen on loputon innostuksen lähde. Vierailuja hän on ehtinyt tehdä niin Uudellamaalla, Hämeessä, Varsinais-Suomessa kuin Kymenlaaksossakin. Sekä opettajien että vierailijoiden palautteista päätellen tässä on onnistuttu erittäin hyvin. Nina tekee susilähettilään vierailuja kouluihin suurella sydämellä, mutta tunnustaa uskon ihmislajiin olevan välillä koetuksella. LuontoLiiton susilähettiläät kohtaavat lapsia ja nuoria sekä heidän opettajiaan ja kertovat niin suden biologiasta, paikasta ekosysteemissä kuin suden suojelusta. Pelkästään suden jälkien näkymisestä ei kuitenkaan ole syytä huolestua, eikä susi itsekään voi olla näkymätön. Yksi lähettiläistä on Nina Harju, jonka mielestä sudet ovat kiinnostavia, ekosysteemin kannalta merkittäviä ja väärinymmärrettyjä. Monet hänen kohtaamistaan lapsista ja nuorista ovat kertoneet nähneensä suden, mikä ei tiheästi asutussa Etelä-Suomessa ole ollenkaan tavatonta. Saman vahvistaa myös Luonto-Liiton koulukiertuevastaava Anna Swanljung. Vierailujen tärkein tavoite onkin lisätä tietoa sudesta ja samalla lieventää mahdollisia epärealistisia pelkoja, joita suteen liittyy. Susivierailut on varsinkin susialueiden koulujen taholta koettu erittäin hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi. Palaute on ollut pääasiassa erittäin myönteistä. Nina Harju on yksi lähettiläistä ja hän on kiertänyt kouluilla jo vuodesta 2011. Keväällä 2017 vierailuja tehdään aiempaa enempää, 110 kappaletta. – Susi kuuluu Suomen luontoon ja metsiin aivan, kuten muutkin eläimet. Vierailujen määrä on riippunut kulloinkin käytettävissä olevasta rahoituksesta, jota on saatu muun muassa säätiöistä sekä yksityisiltä ihmisiltä. Niin pelkoa, vihaa kuin kiinnostusta ja suojelunhalua. Lapsille ei vain tarjota oikeita vastauksia, vaan heille annetaan tietoa, jonSusi ei voi olla näkymätön, mutta pelkästään sen jälkien näkymisestä ei kannata huolestua, kertoo Nina Harju.. Susi on tehokas liikkuja ja kulkee kymmeniä kilometrejä vuorokaudessa, joten sitä myös havaitaan tiheästi asutussa EteläSuomessa, Harju kertoo. S usi herättää ristiriitaisia tunteita. Hänellä ei kuitenkaan ole pakkomiellettä nähdä sutta, muttei hän sitä myöskään pelkää, vaan liikkuu metsissä muun muassa marjastamassa ja sienestämässä
Perusteluissa todettiin, että nuorille jaettu tieto vaikuttaa asenteisiin ja edesauttaa tutkittuun tietoon perustuvaa vuoropuhelua kansalaisryhmien välillä. Se hoitaa saaliskantoja luontaisesti poistamalla sairaita ja heikkoja yksilöitä ja vaikuttaa siten saaliseläinten kautta myös puulajistoon. Lasten suhtautuminen suteen on yleensä hyvin mutkatonta. Minulla on ollut niin hyviä ja mieleenpainuvia kokemuksia lasten kanssa, he ovat tuntien jälkeen tulleet minua halaamaan, kysyneet, milloin tulen uudestaan, piirtäneet muistoja, tarinoineet ja kyselleet, Nina Harju tunnelmoi. Positiivinen palaute lasten ja nuorten sekä opettajien taholta onkin ollut tämän työn jaksamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Kuva: Lassi Rautiainen Nina Harju on kiertänyt kouluilla vuodesta 2011 kertomassa sudesta. Siitä opettajat ovatkin antaneet erityistä kiitosta. Lisäksi susilähettiläiden toiminnan tiedetään vähentäneen aiheetonta susipelkoa ja toisaalta vaatii rohkeutta lähettiläiltä itseltään. Suden jättämiä haaskoja hyödyntäisivät monet muutkin pienemmät lihansyöjät, kuten naali, joka onkin kadonnut tunturialueiltamme kokonaan poronhoitoalueen petopolitiikan ja ilmaston lämpenemisen seurauksena. Jokaisella elävällä olennolla on vain yksi elämä elettävänään. 61 ka pohjalta he voivat muodostaa omat perustellut mielipiteensä. Suomessa on edelleen valitettavan paljon salametsästystä, vaikka susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji, joka uhkaa hävitä Suomesta nykyisen petopolitiikan takia. Silti Virossa ei käydä samanlaista keskustelua susista ja niiden aiheuttamista vahingoista kuin Suomessa. Kuva: Hanna Heikkilä. Sitä tulisi arvostaa, Harju korostaa. He suhtautuvat elämään ja kuolemaankin paljon neutraalimmin ja kiihkottomammin kuin aikuiset. Meidän on syytä olla ylpeitä siitä, että Suomessa on vielä suurpetoja. Tässä tärkeä rooli on juuri kouluvierailuilla, Säynevirta toteaa. Se, että ulkopuolinen taho arvostaa tekemämme työn näin korkealle, saa minut tuntemaan syvää kiitollisuutta ja nöyryyttä, ja antaa uskoa ja toivoa jatkaa vierailuita edelleen, Harju toteaa. Nina Harju vertaa tilannetta Viroon, joka on pintaalaltaan seitsemäsosa Suomesta ja susia on saman verran. Myös Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta korostaa sudensuojelun ja kouluvierailujen tärkeyttä. Silti susien kaatamiseen myönnetään lupia. l Teksti: Terhi Niinimäki Sudella on petoeläimenä tärkeä asema ekosysteemissä. Pitkään sudensuojelutoiminnassa mukana olleena usko ihmisiin on ollut useasti koetuksella. Tällä hetkellä susia uhkaa sekä laillinen että laiton metsästys. Susia suojelee Euroopan luontodirektiivi, mutta paras suoja susille on ehdottomasti asenteiden muutos petomyönteiseksi. Tärkeä asema ekosysteemissä Tällä hetkellä Suomessa on noin 200 sutta ja laji on uhanalainen. – Maaseudulla susi saattaa herättää jonkinasteista levottomuutta, mutta harvemmin silloinkaan lapsissa tai nuorissa, kenties heidän vanhemmissaan. Suden elämällä on myös itseisarvo. Nina Harju koki palkinnon saamisen erityisen kannustavana. Susilähettilästoiminta on katsottu niin arvokkaaksi, että Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n Suomen kansallinen komitea valitsi sen vuoden luontoteoksi 2015–2016. Harjun mukaan sudella on merkittävä asema ekosysteemissä
Kaikki lattiat olivat raakalaudalla, seinät pahvin peitossa, listat ja kaapinovet puuttuivat. Åberg kertoo, että korvaamattomaksi avuksi osoittautuivat heti hankkeen alkumetreillä Facebookin kierrätysryhmät ja Tori-nettikirppari. – Olen koko elämäni ollut kirppari-ihminen ja hankkinut käytännössä kaiken omaisuuteni kierrätettynä. – Makuuhuoneen kattolevyjä lukuun ottamatta olemme saaneet ilmaiseksi käytännössä kaiken: Porin Matit, jääkaapit, pakastimet, kodinkoneet, kaapistot, laminaatit, seinälevyt, valaisimet, huonekalut, maalit – aivan kaiken! Saunaankin on saatu materiaalit Åberg naurahtaa, että edes ulkopuolisesta työvoimasta ei ole tarvinnut maksaa, sillä sekä Hirvelän että Åbergin pojat ovat autelleet tarvittaessa työmaalla. Oman haasteen alkavaan remonttiin toi kuitenkin rajallinen budjetti. Vilkkaassa kyläyhteisössä asui tuhat ihmistä ja kylä kukoisti aina vuoteen 1992 saakka, jolloin Outokummun toiminta loppui. Åbergin ja Hirvelän talo on rakennettu 1950-luvulla.. Lampisaari kuihtui, ihmiset muuttivat pois, talot ränsistyivät ja palvelut katosivat. Näimme talon kunnon kuitenkin mahdollisuutena: raakileesta oli helppo lähteä rakentamaan juuri oman näköistä kotia, Åberg kuvaa. Talven yli remontoitiin sitten alakertaa toppatakit päällä ja yöt levättiin yläkerrassa, Åberg muistelee. Muuten hommat ovat sujuneet pikkuhiljaa avopuolison kanssa askarrellen. Tuntui siis hyvin luontevalta alkaa etsiä remonttitarvikkeitakin käytettyinä. Kun löysimme tämän talon, se oli aika huonossa kunnossa. He olivat autelleet monen sukulaisen ja tuttavan mökin ja talon työmaalla ja pitävät kovasti käsillä tekemisestä. Talossa on yhteensä kolme makuuhuonetta, kaksi olohuonetta ja kaksi keittiötä sekä yksi tila, johon pariskunnan on tarkoitus remontoida sauna. N ykyään Lampisaaren idyllisiä taloja voi ostaa varsin edullisesti: talon saa omakseen 15 000–45 000 eurolla. Ilmaista tavaraa internetistä Remontoiminen ja nikkarointi olivat Åbergille ja Hirvelälle ennestään tuttuja puuhia. – Talon yläkerta oli ostettaessa asuttavassa kunnossa, mutta alakerta oli aivan laittamatta. Anita Åberg päätti sijoittaa lampisaarelaiseen 180-neliöiseen omakotitaloon yhdessä miesystävänsä Ari Hirvelän kanssa pari vuotta sitten. – Olemme molemmat pienituloisia sairaseläkeläisiä, joten hinta oli meille tärkeä kriteeri kotia etsiessä. 62 Porin Mateista kiukaaseen ja kristallilamppuihin kaikki on saatu ilmaiseksi Anita Åberg remontoi ja sisustaa kierrätysmateriaalilla Vihannin Lampisaareen rakennettiin 1950-luvulla kylä, jonka talot oli tarkoitettu Outokummun kaivoksen työntekijöille ja heidän perheilleen
Seuraava tärkeä hanke on saunan, kylpyhuoneen ja kodinhoitohuoneen rakentaminen, mutta kaikenlaista muutakin on suunnitteilla. Åberg myöntää, että välillä pienen budjetin remonttihommissa vaaditaan myös joustavuutta. Koskaan ei tule aika pitkäksi ja on vain hyvä, kun tekemistä riittää. Hän verhoili tuolit uudestaan ja mies korjasi niiden käsinojat. – Yhdestä rivitalosta purettiin patio pois ja me saimme kaikki tarpeet paksuja valokatelevyjä myöten käyttöömme. Talossa on jatkuvasti useampi projekti meneillään. – Ihmiset tietävät, että meillä tavarat tulevat varmasti käyttöön ja niitä arvostetaan. Kun silmä tottuu, niin ihan hyvä on näin, hän kertoo. Anitalla on oma askartelutila portaikon alla. Lisäksi kesäistä kasvihuoneprojektia odottelee iso pino kylätalosta pelastettuja ikkunaruutuja. Innokas kierrättäjä kertoo, että hänet tunnetaan internetin kierrätysryhmissä jo niin hyvin, että tuntemattomatkin saattavat viestitellä ja kysellä, olisiko jollekin tavaralle tarvetta. Aina riittää tekemistä Käsillä tekeminen ja jatkuva nikkarointi on Åbergille ja Hirvelälle mieluista puuhaa. Ja on minulla muutama antiikkinen ruokasalin tuolikin tuolla odottelemassa kunnostusta, Åberg luettelee. Patio lasikatteineen on sekin kierrätystavaraa. Kummempia kommelluksia ei remonttihommissa ole sattunut, joskin vanha talo kätkee aina sisäänsä odottamattomia yllätyksiä. Aika paljon saimme pähkäillä, miten meidän kannatti vetoja muokata, Åberg tuumaa. Toki laittaisin lattiat mieluummin samalle värille, mutta on pitänyt ajatella sen mukaan, mitä on ollut tarjolla. Moni haluaa eroon rikkinäisistä tavaroista eikä yritäkään korjata niitä. – Edellisen asukkaan oli tarkoitus remontoida toiseen keittiöön parturi-kampaamo, joten siellä oli vedetty vesiputkia tätä ajatellen. Kekseliäisyyttä ja luovuutta tarvitaan Åberg on iloinen siitä, kuinka hanakasti ihmiset ovat valmiita luopumaan tavarastaan – kierrätysryhmät ovat mainio vaihtoehto roskiin heittämiselle. – Mutta tämän kodin laittaminen on se rakkain harrastus. – Moni haluaa eroon rikkinäisistä tavaroista eikä yritäkään korjata niitä. Yhdessä miehensä kanssa hän ajelee joko moottoripyörillä tai vuosimallin 1982 asuntovaunulla, usein käydään myös kalassa. – Nyt meillä on osa laminaateista pähkinänruskeita ja osa koivunväristä. l Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Anita Åbergin kotialbumista Viihtyisä ja valoisa keittiö on kasattu lahjoitustavarasta: jopa kodinkoneet on pelastettu roskalavoilta. Åberg kertoo saaneensa ilmaiseksi muun muassa 1950-luvun nojatuolit, joiden kankaat olivat rikki ja käsinojat koiran kaluamat. – Tarvitaan kekseliäisyyttä ja luovuutta sekä kykyä nähdä esineet uudella tavalla. Myös 1800-luvulta peräisin oleva roskalavaryhmästä pelastettu posliinivalaisin on saanut heidän käsissään uuden ulkomuodon. Minusta taas on ihanaa korjata esineitä ja antaa niille uusi elämä. Minusta taas on ihanaa korjata esineitä ja antaa niille uusi elämä.. Vaikka vanhassa talossa riittää valtavasti puuhaa, Åberg vakuuttaa ehtivänsä myös viettämään vapaa-aikaa. Sermit on askarreltu sängynpäätyrimoista. Oman käsityönurkkaukseni sermin olen esimerkiksi askarrellut vanhoista sängynpäätyrimoista. 63 – Siihenkin ollaan jo saatu kiuas, lasiovet ja kaakelit, mutta eristeet pitää vielä hankkia, ennen kuin päästään töihin
Joskus tietysti esimerkiksi pönttöuuni voi olla sen verran Ikkunoiden kunto vaihtelee riippuen siitä, millaisia olosuhteita ne ovat rakennuksessa saaneet kokea.. Navettakauppaan ihmiset eivät tuo enää vanhaa rakennustarviketta samaan malliin kuin takavuosina. – Aikanaan museoihmiset vastustivat rakennusten purkamista ja siirtelyä, koska taloa pidettiin arvokkaana juuri alkuperäisellä tontillaan. tulisijoja, kattoja seinätiiliä, korvaushirsiä, lattialankkuja ja lautoja, pattereita, lamppuja, lukkoja, nauloja, valokatkaisimia sekä pesualtaita. Ulko-ovet sen sijaan saattavat olla huonossa kunnossa. Lisäksi harrastuksena alkanut pienimuotoinen navettakauppa on saanut seurakseen pari uusvanhan tavaran myymälää ja kahvilan, nettikaupan sekä erilaista välitystoimintaa ja yhteistyöverkostojen luomista. Kehikkojen kysyntä vaihtelee Kuurma tarjoaa ainoana Suomessa kokonaispalvelua, jossa hän käy purkutaloissa omistajan pyynnöstä tutkimassa, mitä talosta kannattaa laittaa kierrätykseen. Nykyisin tuo runsaat kymmenen vuotta sitten aloitettu vanhojen ovien ja ikkunoiden myynti on poikinut uusvanhojen käsityöläistuotteiden kauppaan erikoistuneen Domus Classican Metsäkylän kartanon pihapiiriin Hattulan Pekolassa. Kierrätystavaraa ei niissä tiloissa ole mahdollistakaan myydä, hän kertoo. – Olen välittänyt vuosien varrella noin 700 hirsikehikkoa, joiden joukossa on ollut esimerkiksi aittoja ja pieniä mökkejä, mutta myös muutama isokin talo. Ovien ja ikkunoiden lisäksi Metsänkylän Navetasta saa mm. Onneksi asenteet ovat lieventyneet. Siirrettyä taloa kohdellaan rakennusmääräyksissä kuten uutta kohdetta. Vaasassa on jo vuosikymmeniä ollut alue, jota saa rakentaa ainoastaan siirretyillä taloilla, Kuurma jatkaa. S attumien kautta Pia Kuurma aloitti 13 vuotta sitten myymään vanhoja sisustusja rakennustarvikkeita tilan vanhassa navetassa. – Ostamme vanhoja sisäovia esimerkiksi Helsingin vanhoista kiinteistöistä, kun niiden ullakkotiloja remontoidaan. Kaakelitai pönttöuunin voi aika usein kierrättää, mutta ainakin uunin metalliosat, kuten luukut, savuluukut ja horminräppänät kelpaavat hyvin kierrätykseen. Kuurma ostaa kierrätykseen sopivaksi katsomansa tavarat ja loppujen materiaalien kierrätys jää omistajan vastuulle. – Nyt pikkutavaraa myydään paljolti esimerkiksi facebookin ja tori.fin kautta, mikä sinänsä on hyvä asia, koska tavaroita ole järkevää kuljettaa kovin pitkiä matkoja, Kuurma toteaa. – Myymme siellä uusvanhaa tuotantoa. Esimerkiksi Helsingin Lauttasaaressa ei talolle saa välttämättä purkulupaa ennen kuin omistaja voi osoittaa, mihin se siirretään. Uusi ulkoovi maksaa kaupassa hyvinkin 1000 euroa, mutta meiltä hyväkuntoisen käytetyn oven saa satasella. Viimeksi Kuurma on perustanut liikkeen Helsingin Erottajalle. – Poikkeusluvalla talon voi jättää painovoimaisen ilmastoinnin varaan, mikä on hyvin järkevää esimerkiksi vanhojen hirsitalojen kohdalla. Ovet, ikkunat, helat, uunit ja hirsikehikot voivat kaikki olla kierrätysmarkkinoilla kysyttyä tavaraa, kertoo Pia Kuurma hattulalaisesta Metsänkylän Navettakaupasta. 64 Hirsikehikko puretaan heloihin saakka Vanhasta talosta monen rakentajan iloksi Vanha talo ei ole jätettä tai romua, vaan taiten purkamalla talosta voi saada paljon kierrätykseen kelpaavaa tavaraa. Kysyntä vaihtelee, sillä jotkut rakentajat saattavat odottaa sopivankokoista kehikkoa vuosikausia, hän kertoo. Vanhassa riittää valikoimaa Usein vanhasta talosta saa kierrätykseen ikkunat, helat, lasit ja väliovet
Myös vanhat tiilet saattavat joissakin rakennushankeissa olla arvokkaita. 65 ruosteinen, ettei siitä ole enää iloa kenellekään, kertoo Kuurma. – Rekisterissä on eri alojen ammattimiehiä, joita asiakas voi käyttää niihin töihin, joita ei itse kenties hallitse. Tiilet voidaan puhdistaa ja muutoinkin niiden laatu varmistaa, mutta prosessit vievät aikaa ja maksavat, minkä vuoksi vanhojen tiilien myynti ei ole kovin suurimittaista. Navettakaupassa on edelleen tavaraa, jotka Kuurma on ostanut runsaat kymmenen vuotta sitten. Niitä ei kuitenkaan kukaan ole säilyttänyt, sillä ne ovat melko uutta tuotantoa. Kannoista on kuitenkin pistettävä kaikki johdot uusiksi paloturvallisuusmääräysten takia. – Joskus minullekin tarjotaan ”purkutalosta vastaan osuneita ovia”. En aio heittää mitään poiskaan. Meillä on myös etsintärekisteri, jonka kautta asiakas voi etsiä haluamaansa kierrätysesinettä välityksellämme. – Esimerkiksi Ruotsissa on vielä yrityksiä, jotka valmistavat ikkunanheloja. Tilojen ansiosta voimme ostaa esimerkiksi lankkuja ja tiiliä. Vanhoille tiilille on kysyntää, mutta ongelmana on niiden puhdistus. – Ostamme aina tavaran, vaikka osa asiakkaista sanookin, että kunhan viette pois. Ostaja määrittää hinnan, mikä sitten voi sopia myyjälle, Kuurma kuvaa. l Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen Ikkunoiden kunto vaihtelee riippuen siitä, millaisia olosuhteita ne ovat rakennuksessa saaneet kokea. Jonakin päivänä joku saattaa kiinnostua niistä. Nykyisin olisi kysyntää eräillä 1970ja 1980-lukujen kattotiilillä, joiden valmistus on kuitenkin lopetettu. Kuurma muistuttaa, että autioja purkutalot ovat aina jonkun omaisuutta. Minusta on reilua ostaa ne, koska myymme ne kuitenkin eteenpäin, Kuurma toteaa. – Tavaralla ei ole hintaa, jollei sitä kukaan osta. Vaikkei uunia kannata pelastaa, luukut ovat yleensä käyttökelpoisia.. Vanhoista purkutaloista irtoaa jatkokäyttöön myös sähkötarvikkeita, kuten lampunkantoja. Uusvanhaa tuotantoa Kuurma ostaa paitsi Suomesta, myös Euroopasta. Hinta vaikea määritellä Kuurma on pitäytynyt vain ennen sotia rakennettujen talojen rakenteisiin. Kuurma on perustanut myös osaajarekisterin, jossa on 350 oman alansa taitajaa. En voi ostaa sellaista, jonka myynnistä omistaja ei tiedä mitään. Kaikki ei ole kuitenkaan käynyt kaupaksi. Vanhat leveät lattilankut ovat kysyttyjä esimerkiksi pöytälevyinä. Vastuu on aina myyjällä, jos jotakin vahinkoa aiheutuisi sähkötarvikkeesta. – Meillä on onneksi tilaa. Kattotiiliä kysytään esimerkiksi siinä tapauksessa, että muutaman kymmenen rikkoutuneen kattotiilen takia koko katon uusiminen tuntuu aika turhalle, Kuurma kuvaa. Suomessa ei niiden valmistajia ole. Muilla alan kauppiailla ei ole vastaavan kokoisia tiloja. Esimerkiksi 1940-luvun tiilet ja muutkin rakenteet osataan säilyttää paremmin. Taloon on menty, koska ulko-ovi on puuttunut. – Emme voi puhdistaa tiiliä omilla maillamme, koska se vaatisi jätteenkäsittelyluvan. Kierrätystavaran hinnan määrittely tuntuu silti usein miltei mahdottomalta
Normaali kotiruoka, myös ruoantähteet, sopivat mainiosti osaksi koiran ruokavaliota. Lisäksi teollisen valmisruoan ongelma on runsas pakkausjäte. Koira ei kuitenkaan pysty noin vain olemaan vegaani, sillä se on luonnostaan lihansyöjä. Tällöin vastuullisuus ekologisessa mielessä voi jäädä toissijaiseksi kriteeriksi. Koiran hiilijalanjälkeä nostaa ruoan valmistus ja jäte Koiranja kissanruokien osalta ekologiseen ruokailuun tuo haastetta lihapohjaisuus. Olisikin suotavaa valita vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja ja kierrättää kaikki pakkausjätteet. Syrjälä toteaa, että kuluttaja on usein ymmällään sen suhteen, mikä ihan oikeasti on ympäristön kannalta vastuullisin valinta. Sen elimistö tarvitsee eläinpitoisia proteiineja ja rasvoja, ja pelkästä kasvissyönnistä voi aiheutua vakavia puutostiloja. Koiran ruokkiminen purkkiruoalla on opinnäytetyön mukaan erittäin vähäistä. T utkijatohtori Henna Syrjälä pohtii lemmikinomistajien ajatusten ja käytännöntoiminnan ristiriitaisuutta. – Jossain vaiheessa on valittu joku tuotemerkki tai ruokintamuoto – raakaruoka, nappulat, puuro tms. Valmistusaineet valitaan luonnollisesti samoin ekologisin perustein kuin ihmistenkin ruokaan. Esimerkiksi lähiteurastamolta haettu ihmiselle kelpaamaton lihatuote vaiko pitkien matkojen päästä pakattuna kuljetettava, vähäproteiinisempi valmisruoka. Kuitenkin esimerkiksi ruokatarjous, lemmikin reagointi, kuten allergia tai vatsavaivat, tuttavan suositus tai vastaava asia voi saada aikaan muutoksen käyttäytymisessä. Suomalaiskoirat popsivat kuivamuonaa Katja Nortusen opinnäytetyön Koiranruokien ekologisuus ja koiranomistajien kulutuskäyttäytyminen mukaan suomalaisten koiranomistajien eniten käyttämä koiranruoka on kuivaruoka. Ihminen valitsee usein kasvissyönnin eettisistä syistä. Tutkimuksessa todetaan myös, että omistajan aatteellisuus omassa ruokavaliossaan näyttäisi ainakin osittain johtavan tarkempiin kriteereihin myös koiranruoan valinnassa. ja sitä sitten rutiininomaisesti toistetaan. Syrjälä itse on tutkinut aihetta väitöskirjassaan Lemmikinomistajan monet kasvot . Tuotantoeläimet ja niille syötettävä rehu kuluttavat paljon resursseja. YK:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO:n mukaan lihatuotanto aiheuttaa vuosittain hieman yli 7 gigatonnin kasvihuonekaasupäästöt. Voiko lemmikkinsä ruokkia eettisesti ja ekologisesti. Lihan tuottaminen vaatii moninkertaisesti enemmän maa-alaa kuin vastaavan kasvisruokamäärän tuottaminen. Koira on lihansyöjä ja tarvitsee laadukasta, proteiinipitoista ruokaa. Kissalle kasvisruoka sen sijaan ei riitä. Hän toteaa aiheesta tehtyjä tutkimuksia mukaillen kuluttajilla olevan pääsääntöisesti asennetasolla haluja ja arvostusta vastuullisia valintoja kohtaan, mutta nämä vastuulliset asenteet eivät useinkaan näy ostoskoreissa. Valkuaisainetarpeen täyttämiseksi kolmanneksen kotiruoasta tulisi olla eläinperäistä raaka-ainetta, lihaa, kalaa tai munaa. Esimerkiksi alumiiniset ruokapurkit kuormittavat ympäristöä merkittävästi ja ne on kierrätettävä asianmukaisesti. Vaikka koiran ruokkisikin liharuoalla, voi sen tehdä vastuullisesti. Toiseksi eniten käytettiin raakaruokaa ja kolmanneksi eniten kotiruokaa. Luonnostaan lihansyöjiä Koiran ruokkiminen kasvisruoalla vaatii onnistuakseen omistajalta erityistä paneutumista. Henna Syrjälä toteaa, että kuluttaja on usein ymmällään sen suhteen, mikä ihan oikeasti on ympäristön kannalta vastuullisin valinta. – Kuluttajien käyttäytymisessä painaa myös vastuullisuus lemmikkiä kohtaan. Näitä kaikkia on tarjolla luomuna ja ympäristöystävällisesti tuotettuna. Kuva: Kaisa Heikkerö. Kotiruoka voi sisältää lisäksi viljoja ja vihanneksia. Koiran ruokkiminen pelkällä kasvisruoalla edellyttääkin omistajalta huolellista perehtymistä ja paneutumista asiaan, mieluiten eläinlääkärin valvonnassa. Ruokintatavan valintaan vaikuttavat monet syyt aina kasvattajan suosituksesta ekologisuuden pohdintaan, Syrjälä jatkaa. Lemmikin hiilijalanjälkeä on jopa verrattu katumaasturiin. Ruokintapäätös on usein vain rutiininomainen osto, kertoo Syrjälä. Koiralle voi syöttää luomulihaa. Kasviperäinen raaka-aine on kuitenkin hyvä kypsentää ja vihannekset lisäksi hienontaa, jotta ne sulavat koiran ruoansulatuskanavassa. Koiran ruoansulatuselimistö on lihansyöjälle tyypillisesti kasvinsyöjiin verrattuna lyhyt. 66 Lemmikin ympäristöystävällinen ruokkiminen vaatii viitseliäisyyttä, mutta on mahdollista Rutiininomaisuus ohittaa ekologisuuden lemmikin ruokinnassa Eläinten ystävät ottavat mielellään lemmikin, mutta sen ruoan tuottaminen saattaa olla epäekologista ja epäeettistä
l Teksti: Anu Ourila Lue lisää: www.fao.org www.hankikoira.fi Tekes PETNETS-projektin blogi: http://blogs.helsinki.fi/petnets/petnets-blogi/ http://dagsmarkpetfood.fi/. Kaikki kuivaruoat on pakattu kompostoituviin pakkauksiin, jotka on tehty 100-prosenttisesti biohajoavista materiaaleista ja joissa on käytetty 100-prosenttisesti vesipohjaisia musteita. Ekologinen ruokavalio edellyttää siis kasviperäisten lisäksi vastuullisesti tuotettuja eläinperäisiä raaka-aineita. Kierrätä pakkausja ruokajätteet asianmukaisesti Käytä mahdollisimman vähän alumiinitölkkejä ja kierrätä käytetyt pumassa myös Edgar&Cooper -brändin ruokia: Mustin ja Mirrin valikoiman ensimmäinen luomukuivaruoka (valmistettu Espanjassa) sekä kaksi Itävallassa valmistettua märkäruokaa. Eläintarvikeliike Mustista ja Mirristä kerrotaan, että sekä koirille että kissoille on tarjolla luomuruokaa. Vuoden 2017 aikana tuotevalikoima koirille ja kissoille laajenee. Luomuvalmisruokaa Eettisesti valmistettuja lemmikkien valmisruokia on nykyisin saatavilla niin Suomessa kuin maailmallakin. Lisäksi esimerkiksi kotimaisella verkkokauppa Ryry´sillä on tarjolla luomuherkkupaloja koirille. Pieneläimille ja kaloille luomuruokia ei vielä löydy. Kotimaassa ympäristövaikutukset tunnetaan ja niiden vähentämiseksi tehdään töitä, eikä lihaa kuljeteta pitkiä matkoja. Brändi on palkittu vuosittain vuodesta 2009 lähtien eettisimpänä lemmikkiruokana The good shopping guiden toimesta. Perusteluina on ollut mm. se, että brändi ei käytä eläintestejä, he tarjoavat luomuvaihtoehtoja ja käyttävät kierrätettäviä pakkauksia. 67 Rutiininomaisuus ohittaa ekologisuuden lemmikin ruokinnassa Kissan ruoansulatuselimistölle vegaaninen ruokavalio ei sovi. Mustista ja Mirristä kerrotaan kuitenkin, että kasvava trendi ja kuluttajien kiinnostus aihetta kohtaan tiedostetaan, ja parhaillaan tutkitaan mahdollisuuksia lisätä valikoimia. Mustiin ja Mirriin on saaNäin onnistut: Ruoki vastuullisesti valmistetuista raaka-aineista valmistetulla kotiruoalla Suosi lähiruokaa ja luomua Selvitä, mistä ruoan sisältämä liha on peräisin. Valmistaja lahjoittaa lisäksi tuotoistaan 10 prosenttia hyväntekeväisyyteen. Vuonna 2016 perustettu pohjanmaalainen Dagsmark valmistaa puolestaan lemmikkieläinruokia suomalaisista raaka-aineista. Koiranruoka löytyy jo Mustin ja Mirrin verkkokaupasta ja myymälöistä, ja kissojen ruoka on saapumassa näinä päivinä myymälöihin ja verkkokauppaan. possua, kalaa, perunaa, kauraa ja pellavaa, eikä lainkaan vehnää, soijaa tai säilöntä-, aromi-, tai väriaineita. Brittiläisellä Lily´s Kitchen -merkillä on tarjolla neljä luomumärkäruokaa sekä koirille että kissoille. Sekä päivittäistavarakaupoista että erikoisliikkeistä saatava Häme-täysravinto sisältää mm. Touko–kesäkuun vaihteessa kauppoihin on tulossa kotimainen kuivaruoka koirille
Halusimme kuitenkin toteuttaa projektin ja päätimme vuokrata oman pellon, hän kertoo. Peltomme on idyllisessä paikassa lähellä metsää. Tiedustelimme Helsingin Viikistäkin peltoa, mutta sieltä ei löytynyt. He perustivat oman pellon, joka toimii kumppanuusmaatalous-mallilla. Ruokapiirit sen sijaan tilaavat tuotteita lähitiloilta, mutta Herttoniemessä mentiin vielä askel pidemmälle. Korsosta ei tule ensimmäisenä mieleen puutarhat ja pellot, vaan kerrostalolähiöt ja pientalot. Sijainti on loista. Pellolla on palkatut työntekijät ja tänä vuonna osuuskunta hankki oman traktorin. Helsinkiläinen ruokaosuuskunta viljelee omaa peltoa, josta yli 200 kaupunkilaista saa satoa. Halusimme siihen jonkun viljelijän, joka viljelisi meille ruuat, mutta emme löytäneet ketään sopivaa. Monet elintarvikkeet raahataan kauppoihin toiselta puolelta maailmaan. Innostuimme ajatuksesta tuottaa itse ruoat, mutta omaa peltoa ei ajateltu hankkia. Osuuskuntaan liittyneet saavat nauttia yli 40 lajikkeen sadosta ja tietävät, mistä ruoka tulee ja miten se on viljelty. 68 Ruokaosuuskunnat viljelevät ruokaa Kaupunkilaisten oma pelto Osuuskuntalaiset saavat pellosta satoa 40 eri viljelylajikkeestä. – Pohdimme ensin, että peltomme olisi osa jonkun suuremman tilan peltoja, mutta sitten olisimme joutuneet menemään sen viljelysuunnitelman mukaisesti ja siirtymään pellolta toiselle. – Korsossa huomaa, miten lähellä maaseutu on kaupunkia. Pelto naapurikaupungista Sopiva pelto löytyi naapurikaupungista Vantaan Korsosta. Hän muistelee innostuneesti aikaa seitsemän vuoden taakse, jolloin pelto perustettiin. Sitten kävimme Korsossa talvella katsomassa lumista peltoa ja päätimme, että tämä on meidän peltomme, Repo nauraa. K aupunkilaisten oma pelto on itähelsinkiläinen ruokaosuuskunta, jonka jäsenet haluavat tietää, mistä heidän ruokansa tulee. Olli Repo on yksi osuuskunnan perustajista ja toimii nykyään hallituksen puheenjohtajana
Sen jälkeen tulee maksaa vuosittain 450 euroa, jos haluaa mukaan jakamaan satoa. Pellolle tulee parina päivänä viikossa kuljetusfirma, joka kuljettaa sadon jakelupisteille. – Ensimmäisenä vuonna palkkasimme yhden puutarhurin, mutta se oli aivan liian vähän. Aikaisemmin traktoria on vuokrattu läheiseltä tilalta, mutta nyt osuuskunnalla on ikioma John Deere vuosimallia 1990. Satoviikko maksaa parikymppiä Liittymismaksu osuuskuntaan on 170 euroa. Nyt pellollamme työskentelee neljä henkeä, Repo kertoo. Jos jonain vuonna tulee paljon kesäkurpitsaa, niin varmasti jäsenet toivovat, että seuraavana kesänä viljellään sitä sitten vähemmän. Ruokaosuuskunnan pelto sijaitsee Vantaan Korsossa. Se on satoviikkoa kohden runsaat 22 euroa. Talkootöitä voi tehdä vaikka pellolla tai sadonjakopisteissä. – Marjoja, hedelmiä ja viljaa ei viljellä, mutta lähes kaikkea muuta, Repo kiteyttää. Jäsenet ovat myös velvoitettuja tekemään 7-14 tuntia talkootöitä. Monipuolisesti kasviksia Pellolla viljellään noin 40 eri lajia kasviksia. Se on sen verran iso, että selkeästi hahmottaa, missä viljellään mitäkin. Korson pellon lisäksi Helsingissä on viisi jakelupistettä. Pääpuutarhuri vastaa kokonaisuudesta ja tekee viljelysuunnitelmat. – Alussa se tuntui kovin isolta, mutta nyt se vaikuttaa mukavan kokoiselta. Osuuskunnan jäseniltä kysellään toiveita, mitä halutaan viljellä. Toinen henkilö vastaa laitteista ja koneista. Tänä vuonna osuuskunta hankki oman traktorin. CSA Suomessa Suomessa toimii useita Community Supported Agriculture (CSA) eli kumppanuusmaatalousprojekteja, joihin liittymällä voi osallistua ruokansa tuottamiseen. Jäsenet antoivat osuuskunnalle haluamansa summan rahaa lainaksi ja parissa viikossa olimme saaneet traktorin hinnan kasaan, Repo kertoo. Oma puutarhuri ja traktori Osuuskunta on palkannut pellolleen työntekijöitä. Vuodet ovat erilaisia ja satojen vaihtelu suurta. Pelto on vuokrattu yksityiseltä maanviljelijältä ja viljelyalaa siinä on 3,5 hehtaaria, Repo kuvaa. Satopöytään tulee muun muassa perunaa, porkkanaa, kurkkua, lanttua, kaalia, punajuurta, salaatteja ja palsternakkaa. Lisäksi voi auttaa markkinoinnissa tai kekrijuhlien järjestämisessä, Repo kertoo. l Teksti: Pauli Jokinen Kuvat: Kaupunkilaisten oma pelto -osuuskunta. Jäsenet rahoittivat sen itse. 69 Osuuskuntalaiset saavat pellosta satoa 40 eri viljelylajikkeestä. Jäsenet hakevat ruoat haluamastaan jakelupisteestä, Repo kuvaa prosessia. Ruokaosuuskunta lainasi traktoria ennen kuin osti oman. Jos sato-osuus on liian suuri omiin tarpeisiin nähden, myös puolikkaan osuuden voi hankkia 225 eurolla. Kaksi nuorimpaa tekee monipuolisesti kaikkia vastaantulevia töitä. Kaupunkilaisten oma pelto, Helsinki Livonsaari, Turku Muijaniityn ruokaosuuskunta, Mäntsälä Lahden Ruokaosuuskunta Luomuosuuskunta, Tuusula Juurikas, Jyväskylä Kirkkonummen ruokaosuuskunta va, sinne pääsee kätevästi bussilla, eikä juna-asemallekaan ole pitkä matka. – Traktori maksoi 15 000 euroa. Osuuskunnassa on noin 200 jäsentä, joiden kesken sato jaetaan. Vastaavia ruokaosuuskuntia on syntynyt viime vuosina myös muualle Suomeen ja ne toimivat pääpiirteittäin samalla tavalla kuin Kaupunkilaisten oma pelto –osuuskunta
Kasveja voi kuivata myös ulkona. Kuivata voi kasveja ja yrttejä mausteeksi ruokiin sekä juureksia, marjoja, hedelmiä ja sieniä. Kuivaus onnistuu ilman kuivuria, mutta jos satomäärät ovat suuret, kannattaa harkita sopivan kuivurin hankkimista. Silloin aamukaste on vielä tallella ja aromit parhaimmillaan. Kannattaa myös hyödyntää kotoa jo löytyviä lämmönlähteitä: jääkaapin ja pakastimen lämpimiä yläkaappeja, lämpöpattereiden yläpuolisia tiloja tai pesuhuoneen lattialämmitystä. Jopa lihaa ja kalaa voi kuivata vaikka retkievääksi. Aurinkoinen aamupäivä on keruuseen ihanteellisin ajankohta. Alhainen kuivauslämpötila säilyttää parhaiten aromiaineet ja kauniin värin. Kuivaamista varten voi myös tehdä kuivausalustan verkolla päällystetystä puukehikosta, kuivattaa hyttysverkossa tai kuitukankaalla vuoratussa lankakorissa. – Yleissääntönä voi pitää, että vain tuoreita, nuoria, kukkimattomia, terveitä ja virheettömiä kasveja kannattaa kuivata, kertoo kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitosta. Kuivaaminen onnistuu myös sähköuunissa, mieluiten kiertoilmauunissa, pellillä leivinpaperin päällä reilussa 30 asteessa, uuninluukku hieman raollaan. Luonnonyrtit ja villivihannekset kerätään vain puhtailta kasvupaikoilta, ei teiden läheltä. Puolukan lehdissä on 4-9 % arbutiinia (auttaa virtsatietulehduksen hoitoon), joten sitä on suotavaa käyttää hillitysti.. Kuivaus onnistuu ilman teknisiä apuvälineitä Lehdet ja varret voi kuivata erikseen tai nipuissa, 5-10 vartta per nippu, jotteivät ne homehdu. Pölyiset kasvit huuhdellaan ja kuivataan ensin pyyhkeen välissä. Oikein säilytettynä yrtit säilyvät ainakin vuoden ajan, jopa parikin vuotta. 70 Kokeile kasvikuivuria Kasvien aromit saa talteen kuivaamalla – Ennen suurempaa panostusta kannattaa opetella käyttämään kuivattuja yrttejä, monesti kun ne jäävät sitten kuitenkin käyttämättä, Arja HopsuNeuvonen sanoo. Niput voi ripustaa esimerkiksi pyykinkuivaustelineeseen tai katonrajaan. K uivaaminen on erinomainen säilöntätapa, sillä kuivatuissa tuotteissa maku ja ravintoaineet säilyvät, vain C-vitamiinit kärsivät jonkin verran. Kasvien ja yrttien kerääminen on ajankohtaista kesän korvalla. Siinä tapauksessa kanPuolukasta sopivat kuivattavaksi sekä marjat että lehdet. Niput kiinnitetään kuminauhalla ja kuivataan ilmavassa, varjoisassa ja kuivassa paikassa. Nipuissa kuivattaessa kasvit pitää tarkistaa muutaman päivän välein ja kiristää kuminauhaa sitä mukaa, kun varret kutistuvat. Kuivata kannattaa vain nuoria, tuoreita kasveja
Tehokkuutta kuivurilla – Ennen suurempaa panostusta kannattaa opetella käyttämään kuivattuja yrttejä, monesti kun ne jäävät sitten kuitenkin käyttämättä, Hopsu-Neuvonen sanoo. Tehokkaalle kuivurille on tarvetta, jos satoa tulee paljon. Pienitehoisimpia ovat 240–250 watin kuivurit, tosiharrastajalle on tarjolla jopa 1100-wattisia vempaimia. 71 Orakas 5521 1100W Hyötykasvikuivuri kotitalouksille reiluihin määrii, 495e. – Herkkutatti, punikkitatit, kangastatit ja haperot. Monet tutut sienet soveltuvat myös kuivattavaksi. Kuivaako neuvoja itse kasveja ja jos, niin mitä. Harrastelijakuivureiden hinnat liikkuvat muutamasta kympistä muutamaan sataan euroon. Hyötykasvikuivureiden kuivaustulos perustuu hyvään ilmankiertoon ja alhaiseen kuivauslämpötilaan. sähkötai aurinkokuivuri), eri kokoja ja myös harrastajamalleissa suuria hintaeroja. Antoisaa satokautta! l Teksti: Anu Ourila Kuivata voi esimerkiksi kasveja ja yrttejä mausteeksi ruokiin sekä juureksia, marjoja, hedelmiä ja sieniä. Kirjasta löytyvät myös Suomessa kasvavat myrkylliset lajit, esimerkiksi leinikit. Vadelman, mustikan, mansikan ja puolukan lehdet ja marjat. – Jos vaikkapa sienisato on suuri ja halutaan saada sato nopeasti talteen ennen kuin toukat pääsevät tekemään tuhojaan, sanoo Hopsu-Neuvonen. Nokkonen, apilankukat, jauhosavikka ja voikukanlehdet (leipiin) . Kuvassa Evermat 700W hyötykasvikuivuri, 239e, Veikon Kone. Eri kasvilajit on hyvä kuivata eri aikaan, jotteivät ne tartuta toisiinsa makuja tai hajuja. Paras tulos saavutetaan kuivurissa, jossa on ilmankiertojärjestelmä, ja lämpötilaa voi säädellä sekä tarvittaessa kääntää lämmön kokonaan pois päältä. Poimi vain yrttejä ja kasveja, jotka varmasti tunnet ja tiedät, sillä myös Suomessa elää myrkyllisiä lajeja.. Kasveja pitää myös pöyhiä välillä ja siirtää ne yöksi sisälle. On myös erillisellä lämpöpuhaltimella toimivia kuivaimia. HopsuNeuvonen mainitsee esimerkiksi perinteisimmät tatit. Lisätietoja saa oman piirinsä Martoilta, Hopsu-Neuvonen vinkkaa. – Kyllä, esimerkiksi nokkosta, jota käytän vaikkapa munakkaaseen, lettuihin, keittoon ja sämpylöihin. Ja korvasienet, jotka tosin myrkyllisinä täytyy keittää. Kuivaamisen jälkeen tuotteet säilytetään mahdollisimman kokonaisina tiiviissä astiassa, esimerkiksi tummissa purkeissa ja paperipusseissa. Simo Moision Luonnonyrttiopas –kirja on hyvä ja ajankohtainen, vinkkaa Hopsu-Neuvonen. Kuivurissa kasvit kuivuvat muutamassa tunnissa. Kuva: Orakas Tuotteet Oy Kuivureissa on eri toimintatapoja eri kokoja ja myös harrastajamalleissa suuria hintaeroja. Toisissa kuivureissa toimintaperiaate perustuu kuumennusvastuksen sekä puhaltimen avulla tapahtuvaan kuivaamiseen, toisissa infrapuna-lämpötekniikkaan. Oleellista on myös ritiläverkon tiheys. Kuivaan myös sieniä, ja olen kuivannut satunnaisesti esimerkiksi mansikoita. Joissain piireissä on hyötykasvikuivureita lainattavaksi, esimerkiksi Uudenmaan ja Keski-Suomen Martoilla. – Aloittelijalle sopivat esimerkiksi nokkonen, apilankukat, vadelman-, mansikanja mustikanlehdet, samoin maitohorsman lehdet. Kuivatut tuotteet säilyvät vuoden verran, parhaimmillaan oikein säilytettynä parikin vuotta. . Kuivaus on valmiita, kun kasvit katkeavat risahtaen. Persilja, tilli, nokkonen, piharatamo, mansikanja koivunlehdet ja maitohorsma (keittoihin ja patoihin) nattaa kuivata kehikon päällä ja levittää päälle ohut kangas, jotta kasvit pysyvät suojassa hyönteisiltä ja linnuilta, eivätkä karkaa tuulen mukana. Näin maku ja tuoksu säilyvät. Ylivuotiset yrtit voi käyttää esimerkiksi jalkakylpyihin! Vain tuttuja kasveja Poimi vain yrttejä ja kasveja, jotka varmasti tunnet ja tiedät, sillä myös Suomessa elää myrkyllisiä lajeja. – Kun huomaa, että tarvetta on, sitten kannattaa ostaa tai lainata kuivuri. Kuivureissa on eri toimintatapoja (esim. Alkuun pääsee vaikkapa lainaamalla kuivuria Martoilta. Huolellinen kuivaus on tärkeää, sillä jos tuotteisiin jää kosteutta, ne homehtuvat ja pilaantuvat pakattuina. Eviran ohjeen mukaan korvasienet on keitettävä kahteen kertaan runsaassa vedessä vähintään viisi minuuttia välillä vettä vaihtaen, ja huuhdeltava hyvin molempien keittokertojen jälkeen runsaassa vedessä, Hopsu-Neuvonen ohjeistaa. Kuivattuja makuja, kokeile näitä: . Lisäksi suppilovahverot. Poimulehti, maitohorsma, pihlajanja lehmuksenlehdet, omenaja päärynäpuun lehdet, koivunlehdet, kanervankukat (yrttiteesekoitukset) . Kuivattavat tuotteet levitetään ritilöille tasaisiksi, ohuiksi kerroksiksi niin, että ilma pääsee hyvin kiertämään kerrosten väleissä. Kuvassa Severin 250W hyötykasvikuivuri, 49,99e, Hongkong
Täysjyväjauho sisältää arvokasta valkuaista, helposti sulavia hiilihydraatteja, elintärkeitä kasvisrasvoja, useita vitamiineja, kuten B1-, B2-, B3-, B6ja E-vitamiineja, runsaasti kivennäisaineita, erityisesti kaliumia, magnesiumia ja rautaa, sekä hivenaineita. Käsikäyttöisen myllyn voi hommata esimerkiksi mökille tai muuhun sähköttömään tilaan. Myllyn säädöillä voidaan määritellä, kuinka karkeaa tai pölymäistä jauhettua viljaa halutaan. Kokojyvävehnällä ja muillakin viljoilla on useita terveysvaikutuksia. Vastajauhetun viljan etuina ovat kaupan versioita korkeampi vitamiinipitoisuus, terveellisyys ja maukkaus. Itsejauhetussa viljassa säilyvät kaikki viljalle ulkonäkö ja sen äänitasot. Ravintoaineiden lisäksi täysjyvätuotteet sisältävät tärkeitä kasvikuituja. Viljan monet terveysvaikutukset Kaupan jauhon ja kotona jauhetun viljan terveysvaikutukset eroavat huimasti toisistaan. Valkojauhothan ovat suurimpia elintasosairauksien aiheuttajia. Isompi mylly kattaa koko perheen tarpeet, pienempi mylly riittää esimerkiksi yksineläville. Viljoja voi ostaa suoraan maatiloilta varsin edulliseen hintaan verrattuna esimerkiksi valmiin leivän hintaan. Viljamyllyn valinnassa on hyvä huomioida myös perheen koko. Suurin osa viljan terveellisistä aineista sijaitsee sen kuoriosassa eli juuri siinä osassa, joka kaupan valmiista jauhoista on erotettu. Hän suosittelee sähkökäyttöistä myllyä, koska sen käyttö on käsikäyttöistä myllyä tehokkaampaa. Viljamylly ei revi jyvää, vaan säilyttää sen ehjänä. Kuitujen tiedetään ehkäisevän ummetusta, sydänja verisuonitauteja, liikalihavuutta ja osteoporoosia. Aito viljamylly ei revi viljaa, vaan säilyttää jyvän ehjänä. ominaiset kivennäisja hivenaineet, kuidut ja vitamiinit eli kyseessä on varsinainen superfood. Ikävä kyllä terveysja talouspuoli ovat ristiriidassa keskenään. Kotona käytettäviä viljamyllyjä on lukuisia ja omat käyttötarpeet ratkaisevat, mitä ominaisuuksia myllyltä vaaditaan. Energiansäästö Oy on tuonut viljamyllyjä maahan 30 vuotta. Pienimmilläkin sähkökäyttöisillä kivimyllyillä päästään 10 kilon tuntitehoon puolikarkeaa jauhoa jauhettaessa. J auhamalla itse jauhonsa jyvistä juuri ennen käyttöä saa viljasta reilusti enemmän esimerkiksi vitamiineja ja kivennäisaineita, jotka alkavat tuhoutua pian jauhamisen jälkeen. Tosin kotitalousmallien tarkoituksena on jauhaa vain yhdellä kerralla tarvittava määrä, sillä jyvinä vilja säilyttää vitaaliainepitoisuutensa. Viljamylly tarpeiden mukaan Energiansäästö Oy:n edustaja kertoo, että myllyn valintaan vaikuttavat tekijät ovat myllyn teho, säädön helppous ja varmatoimisuus, puhdistustarve, myllyn. Itsejauhetusta viljasta tehdään yleisimmin puuroa tai leivotaan leipää. Hän on huomannut monien käsikäyttöisten myllyjen ostajien haluavan myöhemmin vaihtaa sähköiseen myllyyn. Täysin hienoksi meneviä viljoja ovat vehnä, ruis ja kaura. Lisäksi kokojyvät tekevät hyvää ruoansulatukselle. Terveellisistä ja maistuvista ruoista kiinnostuneet ovat alkaneet jauhaa viljansa itse. Itse jauhettu vilja on kuitenkin käytettävä melko pian jauhamisen jälkeen, sillä sen vitamiinit ja hivenaiheet alkavat tuhoutua jauhamisen jälkeen. Energiansäästö Oy:n suosituin malli on Rondella. Sen sijaan erikoisviljat esimerkiksi speltti ja tattari vaativat rankemman kuorinnan niiden kovempien kuorien vuoksi. 20 kilon säkillä pärjää pitkään. Oulun verhoilutalo, www.myllyt.fi Energiansäästö Oy, www.viljamylly.fi Finn-German Oy, www.finngerman.fi, joka myy myllyjen lisäksi myös viljaa. Oma viljamylly kannattaa valita huolella vastaamaan käyttötarpeita. l Teksti: Kati Wikström Kuvat: Energiansäästö Oy Myllyjä myyvät mm. 72 Itse jauhamalla viljasta moninkertaiset terveyshyödyt Oma viljamylly Rondella on viljamyllyjen suosituin malli. Näistä jauhoista on itseasiassa poistettu jopa seitsemän kuorikerrosta. Heidän edustajansa kuvaa kaupoista saatavia jauhoja köyhdytteiksi, sillä niistä on kuorittu pois kaikki terveelliset ainesosat ja jäljelle on jätetty vain viljan ydin, jolla ei ole enää mitään tekemistä alkuperäisen viljan kanssa. Mikäli haluaa nauttia useammassa paikassa itsejauhettua puurotai leipäviljaa, olisi laitteen hyvä olla helposti liikuteltavissa ja siirrettävissä paikasta toiseen. Terveyden kannalta olisi järkevintä syödä niin kutsuttua kokonaista ruokaa eikä puolivalmisteita, saati täysvalmisteita
Kypsennä 175 asteessa 25–35 minuuttia, kunnes piirakan reunat ovat kullanruskeat. Leivo taikinasta jauhotetuin käsin sämpylöitä ja kohota liinan alla 20 min. Sekoita pehmeä rasva ja sokeri. . L et tu ja uh oi st a ke sä le iv on ta a Riihipuoti . . Tuotteita on myynnissä myllyn myymälässä ja sen lisäksi hyvin varustelluissa kaupoissa muuallakin Suomessa. Sekoita jauhot taikinaan. Lisätietoa: www.riihipuoti.fi. Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan (halkaisija noin 25 cm). Voit lisätä taikinaan rusinoiden tilalle esimerkiksi porkkanaraastetta, muita kuivattuja hedelmiä tai nokkosta. Ripottele kuuman piirakan päälle sokeria. Alusta taikina kiinteäksi ja lisää lopuksi öljy ja rusinat. . Lämmitä vesi reilusti kädenlämpöiseksi (+42 astetta), lisää nesteeseen suola, sokeri ja hiiva. Anna taikinan kohota puolisen tuntia. ?. Tuotteita on viljajalosteista spelttileseisiin. . Paista 225 asteessa 10–15 min. Riihipuodin kotisivuilla on runsaasti reseptejä, joissa voi hyödyntää myllyn viljoja. Riihipuodin mylly Pöytyällä on lisäaineettomien luomuviljatuotteiden valmistaja. Lisää kananmuna ja jauho-leivinjauheseos taikinaan. Ripottele pinnalle mustikoita. 73 Mustikkapiirakka Pohja: 100 g voita 1 dl sokeria 1 muna 2,5dl Äidin Unelma lettujauhoja Päälle: Noin 5 dl mustikoita Rusinasämpylät 0,5 l vettä 1 pussi (=11 g) kuivahiivaa 2 tl suolaa 2 tl sokeria tai tilkka siirappia 10 dl Äidin Unelma lettujauhoja 1,5 dl öljyä 1,5 dl rusinoita ?. . Riihipuodissa tarjotaan ryhmille maistiaisia
L iito-orava on tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella. Kuva: Marko Schrader Liito-orava viihtyy pääkaupunkiseudun taajamametsissä, kun samaan aikaan sen kanta heikkenee osassa talousmetsiä. Liito-orava on tavallista oravaa hieman pienempi ja sillä on nahkapoimut etuja takaraajojen välissä. Lajin levinneisyysalueen raja ulottuu juuri Kainuuseen ja Kuusamosta etelään PohjoisPohjanmaalla. Pääkaupunkiseudun kuntien toiminta on vahvistanut liitooravakantaa, mutta pohjoisen harvoissa metsissä se ei viihdy. Liito-orava tarvitsee pesimiseen täysi-ikäistä sekametsää. Sen lisääntymisja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Suomen luonnonsuojeluliiton SLL:n suojeluasiantuntija Paloma Hannonen on tutkinut liito-oravakannan turvaamista metsätalousalueilla. – Vaikka lajin taantuessa vauhdilla myös kaupunkiympäristöillä on merkitystä, tapahtuu lajin kannalta isompien elinympäristölaikkujen katoaminen nimenomaan metsätalousvaltaisilla alueilla, kuten Kainuussa. Suomen luonnonsuojeluliitto julkaisi syksyllä 2015 oman ohjeensa liito-oravan elinympäristöjen ja metsänkäsittelyn yhteensovittamiseksi. 74 Liito-orava kaupunkilaistuu Tapani Veistola kiittelee kaupunkien asennetta, sillä liito-oravan suojelutoimia pyritään tekemään proaktiivisesti. Niiden avulla suurisilmäinen yöeläin voi siirtyä puusta toiseen liitämällä. – Ohje soveltuu käytettäväksi eteläisessä Suomessa, mutta ei liito-oravan levinneisyysalueen pohjoisrajoilla. Siellä laji vaatii
Tulevaisuuden suojelualueet Helsingin kaupunkiin kaavaillaan myös uusia suojelualueita, joista osa voi hyödyttää liito-oravia. Yksi kartoitus osoitti liito-oravakannan kasvaneen nopeasti erityisesti Keskuspuistossa. Vastaavia kokonaisvaltaisia tarkasteluja ei aiemmin ollut tehty. Selvitystä laati Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. – Kaavoituksessa voidaan huomioida tulevakin tilanne kokonaisuutena. Tutkija Ilpo K. Tapani Veistola kiittelee kaupunkien asennetta. Veistolan mukaan liito-oravatilanne on paradoksaalinen. – Liito-oravia, jota on muuten kutsuttu myös siipioravaksi, on erityisen paljon esimerkiksi Pohjois-Espoossa, varsinkin Nuuksiossa, mutta viime vuosina niitä on havaittu myös useissa paikoissa suhteellisen tiheästi rakennetussa Etelä-Espoossa, kertoo Veistola. Metsän rakennepiirteet säilytettävä SLL:n metsänkäsittelyohjeessa todetaan, että suojelua ja erilaisia metsänhoitokäytäntöjä yhdistämällä voidaan turvata liito-oravan tarvitsemat metsän rakennepiirteet, jotka hyödyttävät myös lukuisia muita metsien lajeja, kuten uhanalaisia kääpiä, jäkäliä ja kovakuoriaisia. – Kyse ei ole vain rakentamisja kaavamääräyksistä ja poikkeusluvista. Myös Länsi-Vantaa ja LänsiHelsinki ovat saaneet uutta kantaa. Se tarvitsee kolopuikseen ja ruokalistaansa varten haapoja ja koivuja. Lisäksi reviirillä pitäisi olla suojaksi erikokoisia kuusia. Uudellamaalla on ollut viime vuosien aikana vain kymmenkunta poikkeuslupaa, Veistola toteaa. Kaupunkiympäristössä liito-oravien suojeluun kytkeytyy paitsi rakentamisen paine, myös tarve hoitaa taajamametsiä asukkaiden terveydelle hyödyllisenä virkistysmetsänä. laajempaa huomiota, huomauttaa Paloma Hannonen. – Uuden nisäkkäiden uhanalaisluettelon mukaan liitooravakanta väheni vuosien 2006-2015 välisenä aikana 22,7 prosenttia, kun uhanalaisluokituksen raja-arvo on 30 prosenttia. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus esimerkiksi tuotti kaupungin ympäristöhallinnon kanssa ensimmäisen kokonaisvaltaisen selvityksen liito-oravien elinympäristöistä kesällä 2014, Veistola kertoo. Taajamametsien monitavoitteinen hoito on jatkossakin mahdollista, kunhan liito-oravan tarpeet huomioidaan. Inventointi perustui liito-oravan elinpiirillään suosimien puiden tyvelle kertyviin papanoihin. – Tilanteeseen reagoidaan ennakoivasti. Asioita tehdään ennen niiden kriisiytymistä. Suojelutoimia pyritään tekemään proaktiivisesti. Konsulttiyhtiö Rambollin raportti tukee Espoossa ja Helsingissä tehtyjä selvityksiä liitooravien kyvystä vallata uusia alueita pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Kumpulan maauimalan viereisissä metsiköissä on liito-oravia, kuten myös Munkkivuori-Tali-Meilahti-akselilla. Espoon selvitys liito-oravien ja maankäytön yhteensovittamisesta on Suomessa uraauurtava. 75 Liito-orava pesii useimmiten haavassa, mutta tarvitsee suojakseen myös kuusia. Pohjoisessa metsät ovat usein liian harvoja, eivätkä vain harvennushakkuiden vuoksi, sanoo Tapani Veistola. l Teksti: Klaus Susiluoto. Hanskin viime vuonna julkaiseman liitooravakirjan uusimpien tietojen mukaan lajin väheneminen on kuitenkin yhä yli 30 prosenttia. Liito-orava ei viihdy yhden puulajin alueella. Proaktiivinen suojelu Veistola on SLL:n ja muiden ympäristötoimijoiden tiedonkeruuseen pohjautuen seurannut myös liito-oravakannan muutoksia pääkaupunkiseudulla. – Laji runsastuu esimerkiksi pääkaupunkiseudun taajamametsissä, mutta maaseudun laajoilla metsäalueilla se vähenee. – Liito-orava tuntuu viihtyvän kaupunkimetsässä paremmin kuin pohjoisen metsissä. Yleensä ottaen kaupunkien kaavoituksessa liito-oravan suojeluratkaisut ovat enimmäkseen hienosäätöä. Asiat esille kaavoitusvaiheessa Tapani Veistola korostaa, että liito-oravan huomiointi kaavoituksessa tehdään monipuolisesti. – Kaupunkimetsät ovat Helsingissä luontoarvoiltaan parempia kuin Etelä-Suomen talousmetsät. Harvapuustoinen metsä ei kiinnosta Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaaman selvityksen mukaan liito-oravakanta on vahvistunut ja levittäytynyt itään. Suojeluohjelman luonnoksessa on metsien lisäksi mukana myös muita arvokkaita luontotyyppejä, kuten niittyjä, sanoo Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen. Niinpä todellinen väheneminen kymmenessä vuodessa näyttää olevan lähes kolmannes kannasta, jolloin luokituksen tulisi olla vaarantunut. Suojeltujen alueiden määrä saattaa jopa tuplaantua nykyisestä. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa tekeillä oleva uusi luonnonsuojeluohjelma esittää jopa 50 uutta luonnonsuojelualuetta muun muassa Vanhankaupunginlahden läheisyyteen, Hallainvuorelle, Haltialaan, Uutelaan ja Taliin. SLL:n ja sen Uudenmaan piirin erityisasiantuntija Tapani Veistola on seurannut liito-oravakannan muutoksia
Se on harvinaisen perhoslajin pikkuapollon kannalta tärkeä kukka. Vastaus riippuu siitä, mitä lähtee hakemaan. Jos rinteitä alettaisiin koneellisesti muokata, eroosio kuluttaisi savimaata nopeasti. Luontopolun alueella laiduntaa kesäisin tällä hetkellä hiehoja. H äntälän notkot sijaitsevat alueella, jota ympäröi laajoja peltoaukeamia. Kiurunkannus ja pikkuapollo Mikä on paras ajankohta tehdä retki Häntälän notkojen luontopolulle. – Täällä kukan nimitys on Luontopolkua sivuavan puron toisella puolella voi onnekas oikeaan aikaan kesästä nähdä kulleroita kukkimassa, mutta koska puron yli ei ole siltaa, ne pysyvät siellä hyvin suojassa. Tämä on ollut yksi syy siihen, että notkojen ei ole annettu metsittyä eikä pusikoitua. Pystykiurunkannus on Suomessa hyvin harvinainen. Luontopolun alueella ei tällä hetkellä laidunna lampaita, mutta muualla ne sen sijaan hoitavat maisemaa. Mutta itse notkot soveltuvat huonosti peltoviljelyyn. Esimerkiksi Nokan luomulammastilan eläimet laiduntavat tavallisten laitumien lisäksi Häntälän notkojen luonnonlaitumilla. Laiduntaminen takaa sen, että jokitörmät luonnonniittyineen pysyvät avoimina. 76 Luonnonniittyjen kukkaloisto palkitsee Tee retki Häntälän notkoihin! Häntälän notkot Somerolla on ainutlaatuinen retkikohde toukokuulta lokakuulle. Alue on yksityisessä omistuksessa ja laidunkäytössä. Samalla alueen monipuolinen kasvija hyönteislajisto säilyy.. Häntälän notkoja on laajalla alueella Häntälän kylässä. Vierailuista ei peritä pääsymaksua. Retkikohteeksi kannattaa ottaa luontopolku, joka on noin kolmen kilometrin pituinen. Notkojen säilyminen on myös sen ansiota, että ne ovat tarjonneet kelvollisia laitumia karjalle ja lampaille. Hän vuokraa laitumet alueen usealta eri maanomistajalta. Jos etsii harvinaisia hyönteisja kasvilajeja, ajankohta voi olla eri kuin kukkaniityn kauneutta etsivällä. Yhteiskunnan kannalta on erityistä, että tämän monimuotoisen luontokohteen suojelu tapahtuu kokonaan ilman verovaroja. – Keväällä, kun kiurunkannus kukkii kaikkialla, se on näkemisen arvoista. Ne ovat yhden maatalousyrittäjän karjaa. Siksi myös kohteen markkinointi on vähäistä. Tosin kun sitä itse on nähnyt lapsesta asti, niin se on tuntunut ihan tavalliselta, nauraa Lounais-Someron Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Merivirta
Harvinaisista perhosista mainitaan Häntälän notkojen yhteydessä yleensä ensimmäisenä juuri pikkuapollo. Aivan jokipenkereen reunassa voi joutua kohtaamaan pehmeitä kohtia, vuodenajasta ja maan kosteudesta riippuen. Ryhmät voivat tiedustella opastuksia tai muuta erityisohjelmaa. Koska alueella on paljon luonnonkukkia, on hyönteisissä paljon mesipistiäisiä ja perhosia, jotka hyötyvät mesikukista. Harvinaisuuksista voisi mainita myös lehtohopeatäplän. Myös esimerkiksi vuokkoja on keväisin paljon, Merivirta kertoo. Luontopolku kulkee osan matkaa puronvartta. Koneellistumisen ja muun tehostamisen tuoma karjatalouden muutos on suurelta osin hävittänyt perinteiset kukkakedot ja laidunniityt. Reitti on helppokulkuinen ja se sopii kaikenikäisille. Pyörätuolin kanssa reittiä ei voi kulkea. Peuranpolulle voi mennä koirien kanssa.. elokuuta asti arkisin klo 17–21, lauantaisin klo 12–16 ja sunnuntaisin klo 12–20. Luontopolku kaikenikäisille Häntälän notkojen luontopolku kulkee notkossa, jonka pohjalla virtaa puro. Myös heinäsirkkoja on paljon. Reitin puolivälissä on mahdollisuus poiketa erilliselle kilometrin mittaiselle metsäiselle luontopolulle nimeltä Peuranpolku. Retkeen kannattaa varata aikaa vähintään pari tuntia. Hyönteisten ansiosta alueella viihtyvät monet hyönteissyöjälinnut, kuten pikkutikka, käpytikka ja käenpiika. Se on luonteeltaan erilainen kuin avoin notkojen luontopolku. Luontopolku on avoinna toukokuun alusta lokakuun puoleen väliin. Reitti alkaa kylätalolta, jossa pysäköintitilojen lisäksi palvelee myös kyläläisten ylläpitämä kioski ja kahvila. Peuranpolulle sen sijaan voi mennä koirien kanssa. Lisätietoja: www.hantala.fi/ luontopolku l Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä Häntälän alueella oleva savipatja on paksuimmillaan 77 metriä, eniten Suomessa. Maan muokkaaminen käsivoimin oli sen verran työlästä, että helpompi pitää karja laiduntamassa paikoissa, joita ei tarvinnut muokata. Jonkin verran on jyrkkiä nousuja. 77 Hiehoja Häntälän notkojen luonnonlaitumilla. Evästauolle ja vaikka piknikille löytyy taukopaikkoja ihan kaikkialta, jos ei tarvitse penkkiä. Yleisiä kukkia kesällä ovat esimerkiksi kellot, puna-apila, päivänkakkara, poimulehdet ja keto-orvokit. Laiduntamisen vuoksi luontopolulle ei voi mennä koirien kanssa, jotteivat koirat häiritse karjaa. Parin tunnin retki Kesän hehkeää kukkaloistoa Häntälän notkoissa voi ihailla etenkin kesä-heinäkuussa. Laidunnus alkoi kuitenkin vähentyä 1970-luvun alussa. Puro on sen verran leveä, että sitä ei tavallinen retkeilijä pysty ylittämään. Luontopolun alueella laidunnus jatkui myös 1970ja 80-luvuilla keskeytymättä. Se on ollut rauhoitettu vuodesta 1976. Luontopolku alkaa läheltä kylätaloa. Laiduntamisen vuoksi luontopolulle ei voi mennä koirien kanssa. Samalla alueen monipuolinen kasvija hyönteislajisto säilyy. Laidunnus takaa sen, että jokitörmät luonnonniittyineen pysyvät avoimina. Tätä luontopolkua ei ole soralla, pitkospuilla tai portailla paranneltu. Tällainen karjatalous myös edisti luonnonniittyjen syntymistä, mistä hyötyi moni kasvija hyönteislaji. Luontopolulle voi lähteä Häntälän kylätalolta. Luontopolku kulkee osan matkaa aivan puronvartta. Puron toisella puolella voi onnekas oikeaan aikaan kesästä nähdä kulleroita kukkimassa, mutta koska puron yli ei ole siltaa, ne pysyvät siellä hyvin suojassa. Tänä keväänä kukkiminen alkoi tavallista myöhemmin. Häntälän kylätalon kioskikahvila avattiin tänä vuonna toukokuun alussa. Myöskään maastopyöräilyyn polkua ei ole tarkoitettu. Vuodesta 1994 lähtien välillä heinittymään, pusikoitumaan ja metsittymään päässeitä alueita on alettu ottaa uudelleen laidunnukseen osin maatalouden erityisja ympäristötuen avulla. Vanhan ajan laidunniittyjä Ennen kuin koneet tulivat Suomen pelloille oli tavallista, että karja laidunsi luonnonniityillä. Se on avoinna 6. Aurinkoisella säällä on tavalliselle retkeilijälle monia etuja sadepäivään verrattuna. Häntälän notkoissa laiduntaminen on alkanut 1700-luvun lopulla. Purot ovat uurtaneet savikerrokseen syviä uomia ja notkoja. ollut kirskukka. Yksi kuivan sään hyödyistä on se, että savipohjaisessa maassa polku ei ole liukas. Harvinaisuuksia ovat kevään kukista pystykiurunkannuksen lisäksi myös mukulaleinikki ja sikoangervo
Yhden lapsen vaippakautena roskiin heitetään jopa 5000 kertakäyttövaippaa. Vaikka vaippajäte Suomessa pääosin poltetaan, ei se häviä kokonaan. Kestovaipat ovat käytännöllisiä, edullisia ja ekologisia. Se, minkälaisissa vaipoissa oma pienokainen taapertaa, ei ole ympäristön kannalta lainkaan samantekevää. – Meillä toimiva jätehuolto pelastaa tilanteesta osan. Luonnonvaroja kertakäyttövaipat kuluttavat kolminkertaisesti kestovaippoihin nähden. Jos nämä vaipat ovat kertakäyttövaippoja, muodostuu vaipoista valtava määrä jätettä. Vaikka poltossa saadaan öljypohjaisesta materiaalista valmistetun vaipan energia melko tehokkaasti talteen, vaipassa olevan orgaanisen ja nestemäisen jätteen hyötysuhde on poltossa sangen huono. Mikäli kaikki yhden ikäluokan vauvat, eli noin 60 000 vauvaa käyttäisivät kertakäyttövaippoja, syntyisi tästä noin 75 000 tonnia vaippajätettä vuodessa. 78 Yksi lapsi käyttää 2,5-vuoden aikana jopa 5000 kertakäyttövaippaa Kestovaipat säästävät luonnonvaroja Kestovaipat voidaan pestä ja käyttää uudelleen. Fiksumpaa olisi hyödyntää orgaanisen jätteen tuottama metaani biokaasuna. Nykyisin vaippajätettä ei viedä kaatopaikalle, vaan se kulkee usein muun sekajätteen mukana oman alueen jätteenpolttolaitokselle. Parasta on, jos vaipat ja edelleen materiaali voidaan käyttää lumppuna uudelleen, kuten kestovaipoissa tapahtuu, Stranius kuvaa. – Yksi lapsi käyttää vaippaikänsä aikana noin 5000 vaippaa. Jos kuitenkin ajatellaan kertakäyttövaippoja maailmanlaajuisesti,. Kertakäyttövaipat muodostavatkin kotitalouksien jätemääristä merkittävän siivun, Luonto-Liiton toiminnanjohtaja, kahden pienen lapsen isä Leo Stranius sanoo. Lapsi käyttää vaippoja noin 2,5 ikävuoteen saakka, ja tuona aikana vaippoja vaihdetaan päivittäin useita kertoja. Ne kiertävät lapselta toiselle ja suorastaan paranevat vanhetessaan. J okainen perhe, johon syntyy pienokainen, on valinnan edessä: Minkälaisia vaippoja vauvalla käytetään. Kertakäyttövaippojen käyttö johtuu pitkälti tottumuksista, joka saa siemenensä jo synnytyssairaaloissa. – Vaikka kertakäyttövaipat poltetaan sekajätteen ohessa, ei se ratkaise kertakäyttövaippojen ongelmaa. Kertakäyttövaipat muodostavat merkittävän osan kotitalouksien jätteistä. Poltossa syntyy kasvihuonekaasuja ja jää jäljelle tuhkaa, joka pitää käsitellä erikseen
Vaippojen pesulämpötila vaikuttaa myös energiankulutukseen. Hänen mielestään kertakäytLuonto-Liiton toiminnanjohtaja, kahden pienen lapsen isä Leo Stranius kannustaa käyttämään ympäristöystävällisiä ja käteviä kestovaippoja. Toki pyykinpesuaineinakin kannattaa suosia ekologisia vaihtoehtoja, Stranius opastaa. Niiden käyttö voi tuntua helpolta, vaipan voi heittää roskiin, jolloin se on poissa silmistä ja mielestä, Stranius toteaa. Kestovaippoja käyttävän lapsen perheessä, kun lasketaan kestovaippojen pesuun kuluva vesi ja energia, luonnonvaroja kuluu vaippoihin vain noin 353 kiloa vuodessa. Joskus vaippojen peseminen matkalla voi olla työlästä. tövaippojen helppous on pitkälti opittu mielikuva, ja kestovaipoissa on lukuisia hyviä, vauva-arkea helpottavia tekijöitä. Tavat ja tottumukset istuvat sitkeässä Kertakäyttövaippojen ympäristöhaitat verrattuna kestovaippoihin ovat merkittävät. Mökissä, jossa vietimme viikon, ei ollut pesukonetta, joten pesin lastemme kestovaipat käsin. Synnytyssairaaloilla on yhtä tärkeä kasvatuksellinen rooli kuin on neuvoloillakin. Myös vaippojen valmistaminen kuluttaa luonnonvaroja. Kestovaippojen pesutapa ja kuivaus vaikuttavat merkittävästi syntyneisiin säästöihin. Se lienee ainoita kertoja, jolloin pohdin, josko matkustaessa kertakäyttövaipat olisivat vaihtoehto. – Kertakäyttövaipat kuluttavat kestovaippoihin verrattuna 20-kertaisen määrän raaka-aineita, kolminkertaisen määrän energiaa ja kaksinkertaisen määrän vettä. miljardit kertakäyttövaipat päätyvät edelleen vuosittain kaatopaikoille tai suoraan ympäristöön, Stranius kertoo. Sairaaloista tulisi saada vaippaneuvontaa. Luonnonvarojen kulutuksessa on huima ero kertakäyttövaippojen ja kestovaippojen välillä. – Kestovaipat ovat halvempia kuin kertakäyttövaipat. Stranius myöntää, että reissussa kestovaipat tuovat joskus omat haasteensa. Miksi kertakäyttövaippoja sitten edelleen käytetään. Kestovaipat kuluttavat siten vain noin kolmanneksen luonnonvaroja verrattuna kertakäyttövaippoihin, Stranius kertoo. Voi olla ihan hyväksyttävä kompromissi käyttää reissussa kertakäyttövaippoja, jos kotona käytetään kestovaippoja, Stranius sanoo.. Vaippojen valmistaminen kuluttaa energiaa Straniuksen mukaan kertakäyttövaipoista puhuttaessa ei voida pohtia ainoastaan vaippojen elinkaaren loppupäätä, eli vaippajätettä. Tottumus saa monet käyttämään kertakäyttövaippoja. – Olimme perheeni kanssa reissussa Viron maaseudulla. Bakteeriuloste vaatii tietysti korkeamman pesulämpötilan, mutta pissavaipoille riittää hyvin 30-asteen pesu. Niitä ei tarvitse joka kerta kantaa uudestaan kaupasta, eikä käydä jatkuvasti viemässä roska-astialle. – Perhe, jonka lapsi käyttää kertakäyttövaippoja, kuluttaa vuodessa luonnonvaroja vaippoihin noin 1134 kiloa. Pesuaineista huolimatta kestovaippojen kemikaalikuorma jää kertakäyttövaippoja pienemmäksi. Moni varmasti käyttäisi kestovaippoja, jos sairaalassa olisi harsoja saatavilla. 79 Neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden rooli vanhempien ympäristökasvatuksessa on keskeinen. Jos sairaaloista saisi vaippaneuvontaa, useampi vanhempi varmasti valitsisi lapselleen edulliset ja ympäristöystävälliset kestovaipat. Itselläni on kaksi pientä lasta ja huomasin, että kestovaippojen käytön rutiinit oppii todella nopeasti, hän kuvaa. – Sillä on kulutuksen kannalta suuri merkitys, peseekö kestovaipat 30-, 60-, vai 90-asteessa. – Mikäli kestovaippoja kuivatetaan koneellisesti kuivausrummussa, kuluu sähköä runsaasti. – Nykyisten vauvojen vanhempien sukupolvi on oppinut siihen, että kertakäyttövaippoja on saatavilla. Koska kestovaippoja ei nakata roskiin, joutuu tien päällä käyttämään neuvokkuuttaan säilöä käytetyt vaipat. Tämä nostaa kestovaippojen luonnonvarojen vuotuisen kulutuksen 500-600 kiloon, mutta silti se on vain noin puolet kertakäyttövaippojen kulutuksesta
– Kertakäyttövaippa imee nestettä eri tavoin ja voi pysyä kuivempana kuin kestovaippa. Jo neuvoKestovaipat kannustavat lasta oppimaan kuivaksi aikaisemmin. Kolme ensimmäistä päivää, jotka vauva käyttää kertakäyttövaippoja, tuovat toki kuluja sairaaloille, mutta ennen kaikkea ne ohjaavat lapsen vaippasuuntautumista tulevaksi pariksi vuodeksi. Seuraamalla vauvan rytmiä, olemusta ja kehoa ja tulkitsemalla vauvan tarpeita, voidaan hätä ennakoida. – Suuret elämänmuutokset, kuten ensimmäisen lapsen saaminen, ovat herkkää aikaa, jolloin se, mitä neuvolassa sanotaan tai sairaalassa neuvotaan, otetaan hyvin avoimesti vastaan. Itse saimme noin puolet vessatarpeista pyttyyn ja lavuaariin, puolet kestovaippaan. Uskon, että tuoreet vanhemmat oppisivat heti käyttämän kestovaippoja, mikäli sairaaloissa tähän ohjattaisiin. Toisen lapsen kohdalla osasimme jo valita harsot heti alkuunsa. Äitiyspakkauksessa oli aikaisemmin yksi kestovaippa, mutta se on kustannussyistä jäänyt pois. – Ennen kuin lapsen puhetaito kehittyy, vauvan kanssa voidaan viittoa yhteisellä merkkikielellä. Jos kaikki yhden ikäluokan lapset käyttäisivät kertakäyttövaippoja, syntyisi vaippajätettä jopa 75 000 tonnia vuodessa. Nyt kun tietoa kertakäyttövaippojen ympäristökuormasta on, tulisi vanhempia tukea myös kestovaippojen käytössä, Stranius kehottaa. Vauvan elimistöhän toimii hyvin säännöllisesti. Tähän samaan herkkään kauteenhan mainostajatkin iskevät. Toisinaan sattui vahinkojakin, Stranius myöntää. Straniuksen mukaan keskustelu siitä, käytetäänkö esimerkiksi vanhuksilla kertakäyttövaippoja tai kestovaippoja on lähtökohtaisesti vinoutunut. Monien vauvojen iho sietää paremmin kestovaippoja, mutta on kuitenkin vauvoja, joilla kertakäyttövaippa voi olla ihon kannalta ainoa vaihtoehto. Synnytyssairaaloista kulkevat läpi likipitäen kaikki suomalaiset vauvat, eli vajaat 60 000 vauvaa vuosittain. Syynä tähän on tutkimustieto, jota on saatu rintamaidon hyödyllisyydestä. Hänen mukaansa synnytyssairaaloissa sosiaalistetaan liiaksi kertakäyttövaippoihin. – Yritimme Kestovaippayhdistyksen kanssa Luonto-Liitossa ja Suomen luonnonsuojeluliitossa vaikuttaa siihen, että kestovaippa säilyisi äitiyspakkauksessa, mutta valitettavasti emme siinä onnistuneet, Stranius harmittelee. – Muistan, kuinka ensimmäisen lapseni kohdalla pari päivää meni syntymän tohinassa ja kertakäyttövaipoissa, vaikka meillä oli mukana harsoja. Vaipattomuus vaihtoehtona Stranius kertoo, kuinka heidän perheen lapsilla toteutettiin kestovaippojen ohella vaipattomuutta ja vessahätäviestintää. Asiaa voisi verrata imetykseen, jota nykyisin tuetaan melko hyvin. Halusimme itse kokeilla vaipattomuutta ja huomasimme, että se toimi yllättävän hyvin, vaikkakaan ei täydellisesti. Tämä johtaa mielestäni siihen, että lapsi viihtyy likaisissa vaipoissa pidempään. lassa olisi hyvä opastaa nuoria vanhempia siihen, kuinka kestovaippoja käytetään, Stranius toivoo. – Mielestäni synnytyssairaaloilla on yhtä tärkeä kasvatuksellinen rooli kuin on neuvoloillakin. Lähtökohtana ei voi olla se, että vanhukset joutuvat makaamaan vaipoissa, vaan ikäihmisten tulee voida päästä vessaan tarpeilleen, Stranius toteaa. Esimerkiksi nälkää voidaan ilmaista viemällä käsi suun ylle, väsymystä viemällä käsi korvalle ja vessahätää viemällä käsi vatsalle. Kestovaippoja käyttävät lapset oppivat aikaisemmin kuivaksi, Stranius uskoo. Aikuisten käyttämät vaipat tuottavat suuren määrän jätettä. – Aikuisten kohdalla täytyy huomioida se, että virtsaja ulostemäärät ovat vauvoja huomattavasti suurempia. Synnytyssairaalalla tärkeä rooli Lasta odottavat vanhemmat, etenkin ensimmäisen lapsen kohdalla, luottavat neuvolasta ja sairaalasta saamiinsa ohjeisiin. Pienten lasten ohella vaippoja käytetään myös aikuisilla ja vanhuksilla. Etenkin kodin ulkopuolella ja öisin käytimme kuitenkin kestovaippoja, Stranius kertoo. Sairaaloista tulisi saada vaippaneuvontaa. – Pieni vauva pystyy olemaan ensimmäisistä päivistään lähtien myös ilman vaippaa. Vauva oppii itse ilmaisemaan hyvinkin varhaisessa vaiheessa tarpeensa, yhtälailla vessahätänsä. l Teksti: Tuula Kolehmainen Lisätietoja: www.leostranius.fi Kertakäyttövaipat kuluttavat kestovaippoihin verrattuna 20-kertaisen määrän raaka-aineita, kolminkertaisen määrän energiaa ja kaksinkertaisen määrän vettä.. – Ikääntyneen väestön kohdalla etsisin ratkaisuja hoitajaresurssien lisäämisestä. 80 Perhe, joka käyttää kestovaippoja, kuluttaa vaippoihin vuodessa luonnonvaroja kolmanneksen siitä, mitä kertakäyttövaippoja käyttävä perhe kuluttaa. Materiaalit toki ovat kehittyneet myös aikuisten kestovaipoissa. Siinä mielessä neuvolat ovat ympäristökasvatustyössä avainasemassa
Vihersormet, joille sijoittuu viljelypalstoja, erottavat korttelit toisistaan. – Kaupunki luovutti tontit rakentajille kilpailuttamalla ja edellytti, että kaikkiin toteutettuihin hankkeisiin tuli sisältyä ekologista koerakentamista. Kompostoinnin ja hulevesien hyödyntämisen ansiosta kasvillisuus kukoistaa ja kasvimaiden tuotto on runsasta. Melkein kaikki rakennukset ovat etelään päin, jolloin ne voivat hyödyntää parhaiten aurinkoenergiaa. Eko-Viikin avulla on hyvä mahdollisuus oppia ja ymmärtää isojen panostuksen vaikutuksia, Kuisma kiteyttää. 81 Ekologisuus ohjasi Eko-Viikin suunnittelua ja rakentamista Ainutlaatuinen, ekologinen kaupunginosa Eko-Viikin ”vihersormien” viljelyspalstat ovat suosittuja ja mahdollistavat hyötykasvien viljelyn kodin lähellä. Tutkimus käynnistynyt Viikin rakentamista johti Helsingin kaupungilla peräti 21 vuotta Heikki Rinne, joka on nyt eläkkeellä. Kaikki rakennuttajat ja rakentajat olivat sitoutuneita kehittämistyöhön. Nykyinen projektijohtaja Kimmo Kuisma kertoo, että Eko-Viikin pidempiaikaisia kehitystyön vaikutuksia selvitellään parasta aikaa. Eko-Viikki ja siihen liittyvät ekologisesti kestävän rakentamisen hankkeet ovat saaneet monia kansallisia ja kansainvälisiä palkintoja ja huomionosoituksia. Tämän jälkeen seurantatutkimuksia ei ole tehty, joten sillä on jälleen selvä tarve. Ne toimivat eräänlaisena puskurina sekä talvella että kesällä tehostaen sekä lämmitystä että viilennystä, Kuisma kuvaa. – Vuosien varrella asukkaita on varmasti vaihtunut monia kertoja. Tuollainen toimintatapa oli ihan uutta, toteaa Kuisma. Nimi viittaa kestävyyteen ja muutokseen. Se rakennettiin vuosina 1999–2004 ja alueella asuu pari tuhatta helsinkiläistä. – Aurinkoenergiaa käytetään sähköntuottoon ja veden lämmitykseen. Latokartanon alueella, johon Eko-Viikki kuuluu, on kerrostaloja, puutaloalueita, viljelypalstoja, kouluja, puukirkko sekä päiväkoteja. Nämäkin tekijät pyritään alkaneella tutkimushankkeella selvittämään. Tutkimushanke on juuri käynnistynyt ja tietoa saadaan ensi vuoden aikana. Joillakin perheillä on auto ja osalla kaksikin. Helsingin Eko-Viikki on ensimmäinen ekologisin tavoittein suunniteltu ja toteutettu asuinalue Suomessa. Passiiviset ratkaisut liittyvät talojen suuntaamiseen ja asuntojen parvekeja lasiverantavyöhykkeisiin. Alueen suunnittelun lähtökohtana on ollut kestävä, terveellinen ja muunneltava asuinympäristö, jonka ratkaisut säästävät energiaa ja vähentävät jätteen määrää. Kaikki alueella asuvat eivät välttämättä ole valinneet asuntoaan ekologisten arvojen takia. Tutkimuksella selvitetään, millaisia vaikutuksia on näin suurella projektilla, toteaa Kuisma. – Tällä hetkellä Helsingin kaupungilla, Helsingin yliopistolla ja Metropolialla on käynnissä yhteinen tutkimushanke, KEMUT. Eko-Viikissä hyödynnetään kiitettävästi aurinkoenergiaa. – Yhteiskunta on muuttunut, rakennusten energiatehokkuusmääräykset ovat kiristyneet, ilmastonmuutokseen liittyvät asiat ovat ajankohtaisia. On vaikea sanoa, ovatko kaikki asukkaat perehtyneet kaupunginosan ekologiseen luonteeseen. Säästöt olivat tuolloin 20 prosentin luokkaa. Alue on ollut ekologisesti kestävän rakentamisen elävä koelaboratorio ja siitä voidaan myös oppia paljon. Raitiotie on Viikkiin vielä tulossa Raide-Jokerin myötä. l Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Helsingin kaupungin aineistopankki. Eko-Viikin laajassa projektissa olivat aikoinaan mukana kaupunki, valtiovalta, tutkimuslaitoksia ja koko joukko rakennuttajia ja rakennusliikkeitä. Se on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettava pikaraitiolinja, joka kulkee Viikin kautta. 2004 ja 2008 Eko-Viikistä tehtiin seurantaraportit, joissa tarkasteltiin muun muassa energiankulutusta ja vedenkulutusta. Ekologinen kriteeristö Eko-Viikin rakentamista varten luotiin ekologisen rakentamisen kriteeristö, joka ohjasi kaikkien asuinrakennushankkeiden suunnittelua ja toteutusta. Aurinkopaneelit ja -keräimet olivat vielä rakennusprojektin alkuvaiheessa tuoreita ratkaisuja. Eko-Viikin asemakaava perustuu sormimaiseen rakenteeseen. Eko-Viikki kehityksessä Eko-Viikin ja Latokartanon alueella on asuttu parhaimmillaan jo 15 vuotta. Alustavan arvion mukaan radan rakentaminen alkaa alkuvuonna 2019. Osa aurinkoenergian hyödyntämisratkaisuista on passiivisia. E ko-Viikki on ekologisesti suunniteltu kaupunginosa, joka kattaa 23 hehtaarin suuruisen asuinalueen. Raitiotien puuttumistakin on harmiteltu. Kaiken kaikkiaan Eko-Viikki on maassamme ainutlaatuinen. Ensimmäisten asukkaiden kohdalla tilanne oli varmasti erilainen ja ihmiset olivat perillä asuinalueen ekologisista toteutusperiaatteista, toteaa Kimmo Kuisma. Alueen eteläreunaan on istutettu kasvillisuutta tuulensuojavyöhykkeeksi
Punaisessa savessa on esimerkiksi enemmän rautaa, Silva kuvaa. Erilaiset savityypit sopivat erilaiselle iholle. Puhtaassa luonnonsavessa on paljon iholle hyödyllisiä mineraaleja ja entsyymejä, ja se on ympäristöystävällinen tapa hoitaa ihoaan ilman turhia muovipurnukoita ja lisäaineita. Faaraoiden Egyptissä savea käytettiin sen lääkinnällisten eli antiseptisten ja tulehdusta vähentävien vaikutustensa vuoksi, ja itse Kleopatrakin käytti savea hipiänsä hoitoon. Kuva: Pauliina Silva. Vihreä savi puolestaan sopii rasvaiselle iholle ja punainen tai vaaleanpunainen savi väsyneelle, ikääntyvälle ja helposti punehtuvalle iholle. 82 Luonnonmukaista ihonhoitoa Savi parantaa ja syväpuhdistaa Savinaamio puhdistaa, parantaa ja rentouttaa. S avea on todennäköisesti käytetty ihonhoidossa ja erityisesti haavojen parantamisessa niin kauan, kuin ihmisiä on ollut olemassa. Terveysja luonnontuotekauppa Luontoemon yrittäjä Pauliina Silva kertoo, että savi on yksinkertainen käyttää ja erilaiset savityypit sopivat erilaisille ihotyypeille. – Valkoinen kaoliinisavi sopii normaalille, herkälle ja myös kuivalle iholle. Savea voi käyttää ihon, hiusten sekä hiuspohjan puhdistamiseen ja hoitoon. Savityypit eroavat toisistaan niiden mineraalikoostumuksen vuoksi
Jokainen voi itse tuunata savesta iholleen sopivan, ylimääräisiä säilöntäja muita lisäaineita sisältämättömän ihonhoitotuotteen. Puhtaassa luonnonsavessa on lisäksi paljon iholle hyödyllisiä mineraaleja ja entsyymejä. Eko Days Spa Turuntie 5 24100 Salo p. 02 731 5242 www.vitaplaza.. Se imee itseensä kehossa olevia myrkyllisiä aineita, kuumuutta ja tulehdusta, ja sen sisältämät mineraalit vaikuttavat toiseen suuntaan, Silva kertoo. – Me esimerkiksi myymme savea helposti hävitettävässä paperipakkauksessa, mikä vähentää ihonhoidosta kertyvien purkkien ja tuubien määrää. Pelkän veden sijaan seoksen voi tehdä myös luonnonyrteistä valmistettuun teehen. Saviseoksen voi tehdä kulhoon tai paremman astian puutteessa sekoitella sormella omalla kämmenpohjalla. 045 352 5752 Luontaishoitola Vita Casa Vilhonkatu 8 24100 Salo p. 83 Löydä lähin Suomen Ekokosmetologit ry:n jäsenhoitolasi Ekokosmetologien eettiset arvot: Kasvu Läsnäolo Korkea laatu Biosertifioitu luonnonkosmetiikka Sisäinen ja ulkoinen kauneus Rehellisyys Puhtaus Hoitohuone Amanka Pihlajatie 12-14 00270 Helsinki p. Noin 1-2 tl savea riittää kasvonaamioon. Savi syväpuhdistaa ihohuokoset, kirkastaa ihoa sekä vilkastuttaa verenkiertoa ja solujen uudistumista. – Käytän itse savea kuorintavoiteena ja kasvonaamiona, ja pakotan myös teini-ikäisen poikani hoitamaan näin akneihoaan. Monipuoliset käyttömahdollisuudet Savea voi käyttää niin ihon, hiusten kuin hiuspohjankin puhdistamiseen ja hoitoon. 019 455 755 www.kauneuskeskus sininenhetki.. 0400 567 336 www.kauneushuonetoivo.. l Teksti: Terhi Niinimäki Jokainen voi itse tuunata savesta iholleen sopivan, ylimääräisiä säilöntäja muita lisäaineita sisältämättömän ihonhoitotuotteen.. Savella on parantavia, puhdistavia ja rauhoittavia vaikutuksia. Naamion voi levittää kasvoille, kaulalle ja niskaan, hieroa päänahkaan tai muuhun hoitoa tarvitsevaan kohtaan. 019 733 663 www.kauneushuone.com Kauneuskammari Mahla Hämeenkatu 18 11100 Riihimäki p. Savi on muutoinkin ympäristöystävällinen valinta. 040 705 0979 www.hoitohuoneamanka.. Seokseen voi lisätä myös hoitavia ominaisuuksia sisältävää kasviöljyä, kuten manteli-, jojobatai oliiviöljyä, eteeristä öljyä, hunajaa tai marjajauhetta. Ekokauneusja jalkahoitola Ainon Elämänvireys Männistönkatu 5 70500 Kuopio ja Haapakoski p. Hemmotteluhuone Sinulle Sirkkalankatu 13 20500 Turku p. Kauneuskeskus Sininen Hetki Kauppalankatu 3 05800 Hyvinkää p. Hämeenkadun Kauneushuone Sirpa Martikainen Hämeenkatu 46 11100 Riihimäki p. Marlena Kauppakatu 48 70110 Kuopio 044 333 8917 www.marlena.. 044 357 0278 www.ainonelamanvireys.. Joskus laitan savihauteen saunassa esimerkiksi kipeään niskaan. Saveen sekoitetaan sekoitusastiassa vettä sopivan koostumuksen muodostamiseksi, jotta savi on helppo levittää iholle. Silva kertoo, että savea voi käyttää myös oman luonnonkosmetiikan teossa esimerkiksi saippuoihin, kuorintavoiteisiin ja jopa hammastahnaan. Hän ei ole itse testannut pihalta otettua savea ja arvelee sen käsittelyn ja säilyttämisen olevan haastavaa. Silva myös toteaa, että kosmeettiseen käyttöön tarkoitettu savi on tutkittu ja käsitelty niin, että se on turvallista käyttää iholle. Savipussukka on myös helppo ottaa mukaan reissuun tai mökille, Silva vinkkaa. Saviseos sekoitetaan veteen tai yrttiteehen kulhossa tai vaikka kämmenpohjalla. 044 235 5465 www.ekodays.. 040 847 4070 www.hemmotteluhuonesinulle.. www.ekokosmetologit.. Kauneushuone Toivo Isolinnankatu 5 28100 Pori p. Naamion annetaan vaikuttaa noin 10 minuutin ajan, minkä jälkeen se huuhdellaan haalealla vedellä
Pestessäni hiukset shampoolla aamulla, saattoivat ne olla jo illalla rasvaiset. Maria kuitenkin totesi, ettei itse pärjää täysin ilman sham. Kuulin, että moni oli päässyt ongelmasta shampoon jättämisellä, Nordin jatkaa. Silti ne aiheuttavat valtavasti päästöjä, kun valmistetaan muovia, kuljetaan shampoopulloja maasta toiseen ja lisäksi jotkin synteettiset aineet pääsevät vedenpuhdistamoista läpi vesistöihin, Nordin kertoo. Luonnollisempia vaihtoehtoja Hän halusi löytää vaihtoehtoja myös, koska halusi ratkaista oman hiusongelmansa. hiusten pesusta aiheudu haittaa ympäristölle. 84 Hyvästit shampoolle ja kemikalisoituville vesistöille PALASAIPPUAA hiustenpesusta siivoukseen Rasvoittuvista hiuksista kärsinyt Maria Nordin päätti etsiä ekologista ratkaisua hiustenpesuun. A rkkitehti ja rakennusterveysasiantuntija Maria Nordin kiinnostui kemikaalittomuudesta sairastuttuaan itse homeiden ja sisäilman kemikaalien vuoksi. Hiuspohjan ongelmat johtuvat usein juuri luonnottomasta mikrobikasvusta, joten mikrobien tappamisen sijaan pitäisi tukea niiden luonnollista tasapainoa, Nordin kuvaa. Hänelle on tärkeää niin terveys kuin ekologisuus, joten hän alkoi etsiä vaihtoehtoja myös hiustenpesuun. – Shampoot sisältävät pääosin vettä. – Shampoot sisältävät biosidejä, jotka estävät mikrobikasvua. Hiusongelmien lisäksi hän halusi vähentää hiustenpesun aiheuttamia päästöjä, joita syntyy muovisten shampoopullojen valmistamisesta ja kuljettamisesta. Ympäristön kuormituksesta huolestuneena hän halusi osaltaan vaikuttaa lisäksi siihen, ettei Palasaippuat sopivat hiustenpesusta kodin siivoukseen. Itse kärsin rasvoittuvista hiuksista
Ratkaisun hän löysi MeineBasesuolasta, joka sisältää suolan lisäksi ruokasoodaa ja mineraaleja. Ne ovat tulossa myyntiin verkkokauppaani, safkanet.fi –kauppaa ylläpitävä Nordin kertoo. Niistä mikään ei kuitenkaan toiminut hänellä. Nordin kertoo kuulleensa, että hiukset voisi pestä myös ruistai tattarijauholla, mutta ne hänellä on vielä kokeilematta. Se on siis hapanta, mikä saa hiussuonet supistumaan ja hiukset pysyvät siten hyväkuntoisina, Nordin mainostaa. Hän myös valitsee pahviin pakatun saippuan ympäristökuormituksen minimoimiseksi. Ympäristökuormitus vähenisi massiivisesti, jos kaikki suomalaiset siirtyisivät palashampoisiin, Nordin hehkuttaa. vat muutkin asiat kuin shampoon käyttö. Myöskään muut perheenjäsenet eivät käytä tavallista shampoota. Kaikille suomalaisille – Missioni on palashampoissa ja suosittelen sitä ehdottomasti kaikille suomalaisille. Nordin kertoo käyttävänsä tiskaamiseen samanlaista saippuaa kuin hiusten pesuun. Se toimii melkein mihin vain. – Olen kehittänyt itse kolme erilaista palashampoota, joista yksi on tuoksuton, yhdessä on puolukkaa ja yhdessä appelsiinia. Itse tykkään myös ottaa kylmän suihkun lopuksi, hän neuvoo. Hän kuitenkin jatkaa, että hiusten hyvinvointiin vaikutta. Kannattaa pestä hiukset MeineBasella kaksi kertaa ja vaahdottaa hyvin sekä huuhdella lämpimällä vedellä. Toisin sanoen saippua on tehty rasvasta eikä sisällä säilöntäaineita tai synteettisiä aineita. Mies pesee hiuksensa usein ainoastaan vedellä ja lasten hiukset pestään noin kerran kuukaudessa MeineBasella tai palashampoolla ja muutoin vedellä. Aitoa saippuaa, myös siivoukseen Nordin käyttää hiustenpesussa MeineBasen ohella palashampoota. Palasaippuan käyttöä ei tarvitse rajoittaa vain hiustenpesuun. Hoitoaineena käytän hiushuuhdetta, jossa on etikkaa. Nestemäisiä pesuaineita Nordin pitää turhina ja kuormittavina. Pesutapaa enemmän vaikuttavat erityisesti ruokavalio ja stressi sekä veden juominen. 85 Ympäristökuormitus vähenisi massiivisesti, kun kaikki suomalaiset siirtyisivät palashampoisiin. Hiukset voi pestä ekologisesti esimerkiksi palashampoolla. Hän kokeili mm. pelkkää suolaa, kananmunan keltuaista, savea ja leivinjauhe-kurkuma-timjami –sekoitusta. Tekemillään valinnoilla Nordin on kuitenkin saanut vähennettyä oman päivittäisen hiustenpesunsa kahteen kertaan viikossa. Hän on tarkka siitä, että se on aitoa saippuaa. Palasaippuat sopivat hiustenpesusta kodin siivoukseen. l Teksti: Terhi Niinimäki poota, pelkällä vesipesulla, joten internetin avulla hän etsi erilaisia keinoja pestä hiuksia. Sillä voi pestä myös koko vartalon, käyttää sheivaukseen, ikkunoiden pesuun, pyykin pesuun ja raastaa sitä vessanpönttöön liukenemaan hetkeksi ennen pöntön pesua
Fennovoima on jo vuoden myöhässä luvituspapereidensa kanssa, ja Säteilyturvakeskus on useaan otteeseen ilmaissut huolensa yhtiön turvallisuuskulttuurista. Uudet kouluruokailusuositukset kehottavat vähentämään punaisen lihan ja lihajalosteiden käyttöä ja lisäämään sesonginmukaisten kasvisten käyttöä. Mikromuovipäästöjä syntyy esimerkiksi kotitalouksissa ja liikenteessä. Sivun osoite oli väärässä muodossa. Se auttaa mm. Mikromuoveja kulkeutuu vesistöihin mm. Keskon lähdön jälkeen Fennovoiman kotimainen omistusaste on pienentynyt entisestään ja veronmaksajien omistamien kunnallisten energiayhtiöiden merkitys on kasvanut. Pyöriä tulee kauppoihin lisää kevään ja kesän mittaan. Liikenteestä syntyvien hiukkaspäästöjen joukossa on paljon kumia ja mikromuovia. Taloustutkimuksen tekemä Fennovoiman ydinvoimalahanke -kysely paljastaa, että Fennovoiman suosio on pudonnut entisestään. Kasvisten määrän lisääminen ruokailussa on perusteltua sekä terveyden että ympäristön kannalta. Ruokavalioita muuttamalla myös ruoan tuotannon ja kulutuksen ympäristökuormaa voidaan vähentää merkittävästi.. ehkäisemään sydänja verisuonitauteja sekä kakkostyypin diabetesta. Keskon irtautumisen jälkeen kunnilla on entistä suurempi merkitys Fennovoiman tulevaisuuden kannalta, sillä koko hanke voi kaatua, mikäli kunnat tekevät saman johtopäätöksen kuin Kesko. Lähtökohtana on kehittää uudenlaista yhteistyötä ja oppimista oppilaiden, koulun, ruokapalvelujen ja vanhempien kesken. Suomen ympäristökeskuksesta kerrotaan, että maailman merissä kelluvasta 250 000 tonnista muoviroskaa arviolta noin 10 prosenttia on mikromuovia. Vesistöjä uhkaavat kuitenkin mm. Pyörät on huollettu ja koeajattu. Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamossa tehtyjen tutkimusten mukaan jätevedestä saadaan puhdistettua 99 prosenttia mikromuoveista. Pyöriä on saatavilla niin Helsingin, Espoon kuin Vantaankin kierrätyskeskuksista sekä lisäksi verkkokaupasta. Vuonna 2015 muovia tuotettiin yli 322 miljoonaa tonnia ja tuotannon on arvioitu jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, joten helpotusta ei ole näköpiirissä. mikromuovit, ilmastonmuutos, maatalouden kuormitus ja haitalliset aineet. Jyväskylässä, Asikkalassa ja Liperissä toteutettavat kokeilut suunnitellaan yhdessä kuntien ruokapalveluiden ja koulujen kanssa. Enää vain 26% suomalaisista on sitä mieltä, että Fennovoimalle tulisi myöntää rakentamislupa. Pitkäikäisyytensä vuoksi ne voivat olla merkittävä ympäristöriski. Oikea osoite on www.keskuspuisto.info. Nappaa rakkauspyörä alle ja polje pois! Suomen vesistöjen tila on parantunut viime vuosikymmeninä tehokkailla vesiensuojelutoimilla. Yhdyskuntajätevesiin mikromuovia päätyy esimerkiksi kosmetiikkaja hygieniatuotteista sekä keinokuituvaatteiden pesusta. Kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista, 53%, vastustaa rakentamisluvan myöntämistä Fennovoiman ydinvoimalalle. Nämä mikromuovit jäävät kuitenkin jätevesilietteeseen ja vaikeuttavat sen jatkokäyttöä. Kierrätyskeskus mainostaa sivuillaan: Fillareita moneen makuun aikuisille, lapsille, kauppakassiksi, maastoon, työmatkoille, takatalveen ja kesäkaduille. Hiukkasia irtoaa erityisesti tiemerkintämassoista ja autonrenkaista. Maaliskuun lopussa myyntiin tuli kaikkiaan 1000 ammattilaisten polkupyöräverstaalla takuukorjaamaa pyörää. Kierrätyskeskus haluaa kannustaa pyöräilyyn, sillä se on ympäristöystävällinen liikkumismuoto ja tekee hyvää myös pyöräilijälle itselleen. Suomen ympäristökeskus on käynnistänyt hankkeen, jossa testataan ja tutkitaan tapoja kasvisruoan houkuttelevuuden lisäämiseksi kouluruokailussa. 86 Valtaosa suomalaisista vastustaa Fennovoiman rakennuslupaa Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus myy korjattuja pyöriä Mikromuovit uhka vesistöille Lisää kasvisruokaa kouluihin Keskuspuisto ry:n verkko-osoite Ekoelon numerossa 2/2017 kerrottiin sivulla 86 Helsingin Keskuspuiston puolustamisesta. Polkupyöränsä voi hankkia nyt myös kierrätettynä ja korjattuna pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksesta. Mikromuovit ovat alle 5 mm:n kokoisia muovihiukkasia. Valitsemalla käytetyn pyörän uuden sijaan säästät luonnonvaroja arviolta 250 kiloa. Useissa kunnissa on jo tehty aloite Fennovoimasta irtaantumiseksi. Fennovoiman kotimaisen omistusasteen pitää olla vähintään 60 prosenttia, joten esimerkiksi Vantaan Energian jääminen pois hankkeesta saattaisi vaarantaa koko Fennovoiman. Hulevesien kannalta yksi merkittävä mikromuovin lähde on liikenne. Jutussa mainittiin Helsingin Keskuspuiston puolesta ry:n historiikki, joka löytyy yhdistyksen verkkosivulta. yhdyskuntajätevesien ja hulevesien kautta. Suomen ympäristökeskuksen SYKEn ensimmäinen Ympäristön tila 2017 -tietopaketti ilmestyi Maailman vesipäivänä 22.3., ja se käsittelee Suomen vesistöjen tilaa ja tulevaisuutta
87 Lisää kasvisruokaa kouluihin 100 roskaa 100-vuotiaan Suomen kunniaksi Iisalmen kaupungin keksimä kampanja roskien keräämiseksi 100-vuotiaan Suomen kunniaksi on saanut myös muita kaupunkeja innostumaan talkoisiin. Hossan kansallispuiston perustaminen Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi on hallituksen kärkihanke. Hallitus kuitenkin esittää kansallispuistoon peräti kahdeksaa poikkeusta luonnonsuojelulain asettamista rauhoitussäännöksistä. Eduskunnan maaja metsätalousvaliokunta haluaa mennä vielä hallitustakin pidemmälle, sillä valiokunta esittää lausunnossaan pienriistan metsästyksen sallimista myös ulkopaikkakuntalaisille, mikä olisi kansallispuistoissamme ennenkuulumatonta. Kiinan kiristyneet säädökset ilmanlaadun parantamiseksi ovat pysäyttäneet myös suunnitteilla olevia hiilivoimaloita. Voit noutaa multaa myös itse. WWF:n, BirdLifen ja LuontoLiiton mukaan tämä olisi alueen luonnonsuojelutavoitteiden vastaista, vähentäisi kansallispuiston houkuttelevuutta ja saattaisi pienentää sen aluetaloudellisia hyötyjä. Greenpeacen, Sierra Clubin ja CoalSwarm-tutkimusverkoston kokoaman raportin mukaan ennen kaikkea Kiinan päätösten ansiosta myös suuri määrä suunnitelmia uusista hiilivoimaloista on hylätty koko maailmassa. Roska päivässä -liike on järjestänyt kevään aikana roskakävelyjä ja samantapaista on harrastettu ainakin Vantaalla Leppäkorven päiväkodissa. 09 156 11 (vaihde) Metsäpirtin kompostimullat ovat puutarhasi parhaita ystäviä. Myös Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on määritellyt yleisesti hyväksytyt kriteerit, joiden mukaan metsästys ei kuulu kansallispuistoihin. Suunnitteilla ja rakenteilla olevan hiilivoimakapasiteetin määrä väheni Kiinassa 40 prosenttia tammikuusta 2016 tammikuuhun 2017. Luonnonsuojelulain mukaan kansallispuistoissa on lähtökohtaisesti kielletty kaikki luontoa muuttava toiminta, kuten eläinten tappaminen ja hätyyttäminen. Uudet hiilivoimaprojektit ovat Kiinan lisäksi pysähtyneet toisessa hiilen suurkuluttajamaassa, Intiassa.. Ideaa on kopioitu mm. Myöhemmin idea hioutui haasteeksi kerätä sata roskaa juhlavuoden kunniaksi. Koe kasvun ihme! Mullan myynti: 050 337 9442 050 336 5703 www.metsapirtinmulta.fi Pekingin viimeinen hiilivoimala suljettiin maaliskuussa. Ei lisättyjä keinolannoitteita! Tilaa Metsäpirtin Nurmikkotai Puutarhamultaa perille toimitettuna. Tammikuussa 2016 rakenteilla ja suunnitteilla oli 1 428 gigawattia hiilivoimaa, tammikuussa 2017 enää 855 gigawattia. Greenpeace toteaakin tiedotteessaan, että voimme onnistua ilmastonmuutoksen rajoittamisessa 1,5 asteeseen, jos Kiina jatkaa hiilivoimaloiden sulkemista. Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä | PL 100 00066 HSY | Opastinsilta 6 A | 00520 Helsinki | puh. Siisti Iisalmi -kampanja haastaa kaupunkilaiset poimimaan sata roskaa toukokuussa juhlavuoden merkeissä. Iisalmessa idea sai alkunsa vasemmistoliiton valtuustoaloitteesta, jossa ehdotettiin, että kaupunki järjestäisi sadan minuutin siivoustalkoita eri kaupunginosissa. Hallitus esittää metsästyksen sallimista Hossan kansallispuistossa Peking sulki viimeisen ydinvoimalansa Hallitus esittää metsästyksen laajaa sallimista Hossaan perust ettavassa kansallispuistossa. pääkaupunkiseudulla. Katso noutopisteiden sijainnit ja aukioloajat täältä: www.metsapirtinmulta.
Rentoudu kesällä neuloen. *Neulo 1 krs, kavenna seuraavalla krs:lla kaikilla s:oilla 2 o yht.* ja vedä lanka S-koossa viimeisten 9 s:n läpi. Toista tällaiset lisäykset joka 4. Toista Mja L-koossa *-* vielä kerran ja vedä lanka viimeisten 8-9 s:n läpi. Päättele langat s:oiden sisään. krs:lla taas 9 s = 78-90-96. Neulo ainaoikeinneuletta 4 krs. krs vielä 2 kertaa ja jatka samalla raidoitusta näin: 2 krs valkoinen, 4 krs oliivinvihreä, 1 krs keltavihreä ja kuvioraita A. krs:lla 6 s tasaisin välein neulomalla 2 o yht. krs vielä 2 kertaa = 18-30-36. krs:lla taas 6 s = 96-108-114. Aloita sitten kavennukset näin: *3 o, 2 o yht., neulo kunnes jäljellä on 5 s ja kavenna 2 s kiertäen eli takareunoistaan o yht., 3 o*. krs: nurin. Neulo 4 krs pronssinruskealla ja kuvioraita B. Tiheys: 26 s ja 28 krs sileää neuletta = 10 cm Pipo: Luo oliivinvihreällä 102-114-120 s. = 102-114-120. Ainaoikeinneule suljettuna: 1. krs: oikein. krs:lla 10 s = 6880-86 s. Neulo loppuksi 9 krs joustinneuletta ruskealla langalla ja päätä s:t. Huom. krs:lla taas 10 s = 38-50-56. 6 cm pallotupsu ja kiinnitä se pipoon. krs:lla 9 s tasaisin välein = 87-99-105 s. Neulo vielä 1 krs sileää neuletta ja lisää samalla 6x 1 s tasaisin välein neulomalla sama s etuja takareunastaan oikein =108-120-126 s. Neulo 3 krs oliivinvihreällä ja kavenna raidan 2. 110 m) Puikot: rannekkeisiin sukkapuikot ja pipoon 40 cm pyöröpuikko nro 3. Rannekkeet: Luo keltaisella 54-54-60 s ja jaa ne 4:lle puikolle. Aloita kuvioraita E ja kavenna sen 10. Neulo pronssinruskealla 1 krs sileää neuletta. Neulo kuviraita C ja kavenna sen 2. Kirjoneule suljettuna: Neulo ohjeen ja ruutupiirroksen mukaan. Neulo antiikinvihrällä 1 krs, toista seuraavalla krs:lla kavennukset *-* ja neulo vielä 1 krs (= 3 krs). tee kavennukset aina edellisten väliin. Neulo 3 krs antiikinvihreällä ja kavenna raidan 2. ja 3. 110 m) sekä 50 g valkaisematonta (1012), 50 g pronssinruskeaa (2355), 50 g antiikinvihreää (7243), 50 g keltavihreää (2005) Sandnes Alpakka -lankaa (100 % alpakka, 50 g = n. 2. 88 Malli: Lankava Oy, Marja Rautiainen Koko: pipo S-M-L, rannekkeet S/M-L Lanka: 50 g indigonsinistä (6063), 50 g oliivinvihreää (9655), 50 g luumunpunaista (4855), 50 g vaaleanpunaista (4312) Siljelankaa (80 % alpakka, 50 g = n. Neulo kuvioraita F ja kavenna sen 9. Neulo kuvioraita B. krs:lla taas 10 s tasaisin välein = 58-70-76. Vaihda sininen lanka, neulo kuvioraita ruutupiirKirjoneulepipo ja -rannekkeet roksen A mukaan ja kavenna sen 10. Vaihda luumunpunainen lanka ja kavenna 10x 1 s joka 2. Neulo 4 krs ruskealla ja kavenna raidan 4. Neulo joustinneuletta 8-9-10 krs. Neulo 2 krs valkoisella. Neulo 3 krs antiikinvihreällä ja kavenna raidan 1. Viimeistely: Päättele langat. Vaihda sininen lanka ja neulo kuvioraita ruutupiirroksen A mukaan. Sulje krs ps:lla, virkkaa 6-6-7 kjs ja kiinnitä ketju vastakkaiseen reunaan. 4 krs) ja sitten kuvioraita B. krs:ia. Tee toinen ranneke samoin, mutta tee peukalohangan kjs-ketju peilikuvaksi. krs:lla *-* = 48-64 s. Tee loppulangoista n. Kiinnitä luumunpunainen lanka merkin kohdalle ja virkkaa rapuvirkkauskerros eli kiinteitä silmukoita vasemmalta oikealle. Toista 1.-2. Neulo ruskealla vielä 2 krs (= yht. Neulo 9 krs kuvioraitaa E ja aloita seuraavalla krs:lla lisäykset näin: 3 o, lisää 1 s (= neulo sama s etuja takareunastaan o), neulo kunnes jäljellä on 4 s ja lisää 1 s, 3 o. Jatka raidoittamalla näin: 2 krs valkoinen, 4 krs oliivinvihreä, 1 krs keltavihreä, kuvioraita D, 4 krs ruskea, kuvioraita B ja 3 krs antiikinvihreä. Viimeistely: Taita krs:n vaihtumiskohta ranteen sisäpuolen keskelle ja merkitse aloitusreunaan peukalonhangan paikka
Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Määräaikaistilaus 48€ www.lehtiluukku.. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Tykkää meistä. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy Eko elo Info EE So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I % Käytä palvelukorttia, kun r r r r r r Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat ekologista elämäntapaa. Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 42€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6
Mutkattomat annokset ovat helppoja valmistaa, mutta samalla ne tarjoavat uusia makukomboja eri kauden villiyrteillä höystettynä. Tallberg on kirjoittanut aiemmin muun muassa 7. Gluteeniton ja laktoositon! WellAware Luomu Ruusunmarjarouhe 200g svh 11,95€, 1kg 31€ WellAware® Ruusunmarjarouhe sisältää suuret määrät vitamiineja, mineraaleja ja muita ravinteita. Villistä kaupunkiluonnosta löytyneet ainekset viskataan pataan Härkiksen tai tofun ja kasvisten kanssa. Villi cityvegaani -kirjan vegaaniset ohjeet syntyvät yksinkertaisesti. Keittiömestari Sami Tallberg tunnetaan villiyrttien ystävänä. Chia on yksi trendikkäimmistä elintarvikkeiden ja terveystuotteiden suuntauksia ja on nyt vihdoin saatavilla herkullisena juomana! Chiasiemenet yhdistettynä hedelmämehuun tarjoaa ainutlaatuisen makuelämyksen! CHIA Humara on täysin luonnollinen ja vegaaninen välipala energianlähteeksi tai janojuomaksi. Mikä parasta, villiyrtit ovat nimenomaan urbaaneilla alueilla asuvien rikkaus sillä villiyrttien kirjo on monipuolisimmillaan juuri siellä missä asutusta piisaa. Villiyrtit ovat Suomen erikoisuus. Hänen intohimonsa on lähiruokaan ja puhtaisiin raaka-aineisiin keskittyvä uuden aallon kasvisruoka. Annokset ovat kauniita kokonaisuuksia ja silmänruoka välittyy myös kirjan näyttävissä kuvissa. Ruusunmarjarouhe sekä vahvistaa, että suojaa useita elintärkeitä kehon toimintoja. Se sisältää suuren määrän antioksidantteja, erityisesti polyfenolia ja flavonoideja. Kaiken muun lisäksi ruusunmarja suojaa soluja oksidatiiviselta stressiltä sekä lisää nivelten liikkuvuutta paitsi ihmisillä niin myös eläimillä. painokseen yltäneen Villiyrttikeittokirjan sekä teokset Villiä vegeä , Makuparit ja Villiä & valloittavaa. Ne ovat lähiruokaa, jossa yhdistyy ympäristöystävällisyys, korkeat ravintoarvot, luonteikkuus sekä makujen ja tekstuurien laaja skaala. WellAware Granaattiomenajauhe 200g svh 13€ Granaattiomenalla on monia positiivia vaikutuksia, monet kutsuvatkin granaattiomenaa antioksidanttien kuninkaaksi. Luontoa voi harrastaa myös kaupungissa ja taajamissa. Villi cityvegaani on jatkoa kirjalle Villi jouluvegaani (Into 2016). WellAware Luomu Tyrnirouhe 100g svh 9,90€ Tyrnirouheessa on erittäin paljon antioksidanttisia vitamiineja: C-vitamiinia, beetakaroteenia ja E-vitamiinia sekä välttämättömiä omega-6 rasvahappoja. 90 TUOTEUUTISET UUTUUSKIRJA Villi cityvegaani, Sami Tallberg Uusimmassa vegaanikeittokirjassaan Villi cityvegaani (Into Kustannus 2017) Sami Tallberg nostaa esille kaupunkiluonnon monenmoiset mahdollisuudet – erityisesti villiyrtit. 100% puhdas luonnontuote. Chia Humara 230ml maut Mansikka-granaattiomena ja Omena svh 2,35€. Hän on kansainvälisen uran tehnyt kokki, kirjailija ja kausiruuan kerääjä, joka houkuttelee sekaravintoakin syöviä ihmisiä kokeilemaan villiruokaa. Lisäksi granaattiomenajauhe sisältää C-vitamiinia, K-vitamiinia, magnesiumia, fosforia, kaliumia ja ison määrän B-vitamiineja
050-586 3122
Olemme olleet vahvasti mukana kehittämässä kotimaista luomutuotantoa alusta asti. Kulmalan puutarha, Salo. Lassen Luomua jo vuodesta 1996. Lassen Luomu -tuotemerkkimme takaa löydät raikkaat salaatit, kurkut, tomaatit ja yrtit. lassenluomu.. BAS2 Posti Oy Posti Green Lassen Luomussa maistuu menneisyys ja tuoksuu tulevaisuus Kotimaiset Lassen Luomu -tuotteet ovat puhtaita ja turvallisia