Ekoelo 3/2018 7,30 Ekotieto • Ekoilo • Ekovastuu KAUNISTA RUOKA-ANNOKSET Syö kukkasia PÖLYTTÄJÄT PUUTARHURIN APUREITA Tee ötökkähotelli Yrtit hoitavat • VOIKUKKA • NOKKONEN • SIANKÄRSÄMÖ Villivihanneksista voimaa EROON HIUSTEN VÄRJÄYSKIERTEESTÄ EKOKAMPAAJA AUTTAA Keittoja, leivonnaisia ja juomia
Kilpailun voittajakuva valitaan 10.8.2018 mennessä ja palkitaan Ekoelo-lehden vuosikerralla ja ekologisella tuotepaketilla. 31.7.2018. Kesä-heinäkuun ajan palkitsemme viikon parhaan kuvan Ekoelo-lehden uusimmalla numerolla. Kilpailuun osallistuvat kuvat voidaan julkaista Ekoelo-lehdessä, lehden internetsivuilla, Facebookissa ja Instagram-tilillä. Kilpailuaika 1.6. @ekoelolehti Ekoelo Kun kesän paras ekohetki osuu kohdalle, ota siitä kuva, jaa se Instagramissa tai Facebookissa hashtagilla tai suoraan Ekoelon Facebook-sivulla. www.ekoelo.. Lue kilpailun tarkemmat säännöt Ekoelon Facebook-sivulta @ekoelolehti Osallistu Ekoelon kesäkisaan! Kuvaa kesän paras ekohetki #luonto #puutarha #juhla #villiruoka #retki #ekoelokesä
– Jokainen suomalainen osaa saunoa. 18 Yrtit hoitavat: Mesiangervoa päänsärkyyn ...........................20 Suomessa on 15 ammattimaista vuohitilaa .......................... 76 Rakenna ötökkähotelli ........................................................... 67 Alexin auto kulkee etanolilla ..................................................68 Tiedetoimittaja Mikko Pelttari: Ilmasto muuttaa kaiken ........ 10 Kanat tulivat kaupunkeihin .................................................... 78 Zero waste -elämä inspiroi vähentämään jätteitä .................80 Luonto on mannaa aivoille ....................................................83 Saunaseurassa nautitaan löylyistä ........................................84 Ekouutiset ja tuoteposti .........................................................88 Suomessa on vuohia yli viisi tuhatta.Niistä huomattava osa on harrastajilla ja omavaraisessa tuotannossa. Saunomisen taito on meissä syvällä. 75 Hoida ihoa ekologisesti ......................................................... 12 Kaali vaatii runsaasti lannoitusta ........................................... 74 Puuropalsta ........................................................................... 12. 40 84 24 Kesäkanoja on mukava katsella pihamaalla, kanankakasta saa oivaa muhevuutta kompostiin eikä keittiöstä puutu aamiaistarvikkeita. 3 SISÄLTÖ 3/2018 Pääkirjoitus ..............................................................................5 Vesilahdessa toteututettiin unelma elävästä ekokylästä.........6 Torju puutarhan tuholaiset ensisijaisesti nyppimällä............. 24 Metsähallitus myy lupia villiruoan keräämiseen ....................26 Hoida hiuksiasi ekologisesti .................................................. 28 Ekovinkkejä............................................................................34 Suomessa on 37 eri kimalaislajia ..........................................36 Hallaharso suojaa kasvia ......................................................39 Kun ostat tilalta, tiedät mistä ruoka tulee .............................40 Erikoiskasveissa on tulevaisuus ............................................42 Vähennä ruoan hävikkiä ........................................................46 Luomu todistaa ruoan puhtauden .........................................48 Otso Kivekäs sähköpyöräilee 11 kilometriä päivässä ...........52 Ilona Paavilainen kasvoi luonnon kunnioittamiseen..............54 Kukkia voi myös syödä ..........................................................58 Villivihannekset ovat luonnon herkkua ..................................62 Savi kirkastaa hiukset ...........................................................64 Ihaile avoimia puutarhoja ...................................................... toiminnanjohtaja Mari Paavola pohtii Suomen Saunaseuran rannassa. 14 Biohiilestä apua kotikompostoijalle ....................................... 70 Ekovinkkejä............................................................................ Viljelijälle suoramyynti tarkoittaa parempaa korvausta kuin mitä kauppa tuottajalle maksaa
www.sielunpeili-lehti.?. www.luontaisterveys-lehti.. www.ekoelo.. Kesäpäivien parhaisiin lukuhetkiin Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa suoraan kotiisi! www.antiikkijataide.
Amen.. PUUTARHURIN RUKOUS Hyvä Jumala, anna armostasi sadetta joka päivä jos vain sopii, keskiyöstä kello kolmeen, ja kuten tiedät hyvin hienoa ja lämmintä, jotta se hyvin imeytyy maahan. Ja jos sopii, anna kerran viikossa sataa lannoiteliuosta. 09-413 97 354 kristiina.hattberg@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma-pe 9-15 Puh. Ja anna aina paljon kastetta ja vähän tuulta, runsaasti kastematoja, mutta ei etanoita eikä lehtitäitä eikä härmätauteja. Ja anna auringon paistaa koko päivän, vaikka ei tietenkään liikaa, eikä Astilben, Gentianan, Hostan eikä Rhododendronin päälle. 09-413 97 300 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Jaana Isosaari antiikki.eko@gmail.com Mediamyynti: Kristiina Hattberg, Puh. Ekoelon toimitus toivottaa hyvää kesää lukijoilleen tsekkiläisen lehtimies, kirjailija ja filosofi Karel ?apekin (1890-1938) runon sanoin. 5 3/2018 PÄÄKIRJOITUS Ekoelo Toimituksen osoite: Ekoelo Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 49 € Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 43 € Kustantaja ja paino: Karprint Oy, Huhmari Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 www.ekoelo.fi Seuraava numero ilmestyy elokuun lopussa. Mutta varjele sateelta Silene, Alysseum, Helianthemum, laventeli ja muut, jotka kuten äärettömässä viisaudessasi tiedät, pitävät kuivuudesta, ja joiden nimet voin kirjoittaa paperille, jos niin tahdot
Haaveena oli yhteisöllinen asuminen osana elävää maaseutua, lähellä ruoantuotantoa. – Etsintäalueena oli 40 kilometrin säde Tampereesta, sillä monet käyvät siellä töissä. Osa perheistä oli jo luovuttanut matkan varrella ja toki elämäntilanteetkin olivat muuttuneet. Nyt lähes 16 vuotta myöhemmin näistä perheistä on jäljellä kaksi ja lisäksi on joukko muita perheitä ja pariskuntia, jotka asuttavat Kurjentilaa Pirkanmaalla Vesilahdessa, 35 kilometrin päässä Tampereelta. Nykyiset rakennussäädökset asettavat maaseuturakentamiselle yleensä ehdoksi puolen hehtaarin tontin kullekin talolle. Saimme kuitenkin neljän perheen voimin hankittua 18 hehtaarin tilan, Hellsten huokaa. Kyseessä oli kuitenkin erilainen projekti, jossa toivottiin tiivistä, kylämäistä rakentamista ja rakennusoikeutta 10 talolle. – Kurjentila löytyi vuonna 2011 ja se tuntui aika epätodelliseltakin. Tällä hetkellä kylässä on asuttuna Maatilan ympärillä asuu 30 ihmistä Ekokyläprojekti vei vuosia, mutta nyt Vesilahdessa sijaitseva Kurjentila ilostuttaa niin asukkaita kuin naapureita.. Kävimme katsomassa kaikkiaan varmaankin kolmisenkymmentä tilaa, mutta useissa esteeksi nousi rakennusoikeuden puute, yksi Kurjentilan perustajista, Ira Hellsten kertoo. 6 Unelma elävästä ekokylästä toteutui K aikki sai alkunsa vuonna 2002, kun joukko nuoria, toisilleen tuntemattomia tamperelaisia perheenäitejä alkoi keskustella keskenään ruokapiirin tapaamisessa. Hän kiittelee, että Vesilahden kunta oli myötämielinen heidän projektilleen ja antoi rakennusluvan kahdeksalle talolle, kun ne rakennettaisiin katosten yhdistäminä paritaloina. Lisäksi toivoimme järvenrantaa, jotta saa kasteluvettä järvestä. Näin projekti oli taloudellisesti mahdollista. – Aloimme etsiä sopivaa paikkaa, mutta kriteerit olivat kovat, sillä halusimme, että keskiönä on elävä maatila. He pohtivat tulevaisuutta ja missä haluaisivat asua ja totesivat unelmiensa kohtaavan
Kylän asukkaista valtaosa käy töissä tilan ulkopuolella. erilaisissa tapahtumissa. – Yhteistalon remontoimme yhdessä heti alussa, mutta se on jäämässä meille hieman pieneksi. Kaikkiaan kokoustettavaakin riittää runsaasti, mutta sen lisäksi järjestetään yhteisiä talkoita ja juhlia.. Kylän kiinteistöyhtiö huolehtii asumiseen liittyvistä asioista, mutta lisäksi on perustettu ekokyläyhdistys, joka huolehtii sosiaalisesta ja kulttuurisesta puolesta sekä kylässä käyvistä vapaaehtoistyöntekijöistä. Joukosta löytyy mm. 7 . opettaja, diplomi-insinööri, joogaopettaja ja ympäristöalan konsultti. Kylän asukkaita yhdistävät niin käytännönasioiden hoitaminen kuin halu viettää vapaa-aikaa yhdessä. Kaiken ytimenä toimii biodynaaminen maatila, jonka mankelitupa on remontoitu kylän yhteistaloksi. Kahdeksassa eri taloudessa on 14 aikuista ja noin 20 lasta ja nuorta. kaksi vanhaa taloa sekä kuusi uutta, rakennettua taloa. Toki jokaisella on myös tarve omaan yksityiseen olemiseen ja se on omissa taloissa mahdollista, Hellsten pohtii. Siellä esimerkiksi kokoustamme kerran kuukaudessa ja vietämme yhteislounaita, Hellsten kuvaa. Hellsten pariskunta huolehtii maatilasta ja viljelee ja kasvattaa karjaa. Kaksi rakennuspaikkaa on vielä käyttämättä, mutta Hellsten kertoo, että nekin ovat näillä näkymin täyttymässä. Tilan tuotteita myydään mm. Vanhin asukkaista on yli 60-vuotias ja myös erään perheen isovanhemmat rakensivat alueelle. Lisäksi Ira Hellsten on yksi Kurjentilan perustajista. – Kaikki yhdistää kiinnostus terveelliseen asumiseen luonnonympäristössä ja myös halu nähdä vaivaa sen eteen. Kuva: Ari Hellsten haluamme elävöittää maaseutua eikä vain rakentaa omaa onnelaa. Eri-ikäisten yhteiseloa Kurjentilalla asuu kaikkiaan yli 30 henkeä. Lisäksi tilalla asuu seitsenlapsinen sijaisperhe
Kurjentilan kanat ulkoilevat kesäisin vapaana pihapiirissä. Biodynamiikan tavoitteena on myös mahdollisimman monipuolinen viljely. Meillä on pieni kasvihuone, josta saa lähinnä omaan käyttöön tomaatteja. – Paljon olisi jäänyt tekemättä ilman vapaaehtoisia. Kylän lapsista suuri osa kulkee kouluun Tampereen steinerkouluun ja siellä on töissä myös kylässä asuva opettaja. Yhteiskyydit toimivat siis sujuvasti ja yhteiskäyttöauton hankinta on harkinnassa. Eristys on totta kai mahdollisimman hyvä. Saimme juuri kuudennen puoltavan päätöksen EU-rahoitteisesta EVS-hankkeesta, joka maksaa vapaaehtoisten majoituksen, ylläpidon ja hieman taskurahaa heille. Lisäksi jokaisessa talossa on tulisija ja ekologinen jalanjälki pyritään pitämään mahdollisimman pienenä, Hellsten luettelee. Ekokylän yhtenä toimintaajatuksena onkin ollut maaseudun elävänä pitäminen. 8 – Aluksi talkoiltiin yhdessä enemmän, kun yhteistalo ja sauna remontoitiin. He haluavat jakaa hyvää myös muille ja ekokylän vapaaehtoiset ovatkin käyneet kunnan nuorisotiloissa tekemässä vapaaehtoistyötä. Elävä maaseutu Kurjentilan maita viljellään biodynaamisesti, eli kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä ja tilalla pyritään suljettuun ravinnekiertoon. Aina kuitenkin riittää jotain yhteistä ja tiistaista lauantaihin meillä on yhteislounaat, joilla tapaa muita, Hellsten kuvaa. Rakennustapaohje ei kiellä saunan rakentamista uudistaloihin, mutta sitä ei suositella. – Jokaisessa talossa on esimerkiksi kuivakäymälä. Kyläläiset ovat myös vasta perustaneet osuuskunta Uusruukin alaisuuteen Kurkikauppa-nimisen ruokaosuuskunnan, joka tilaa keskitetysti kyläläisten käyttöön sellaista luomuruokaa, jota oma tila ei tuota. – Olemme niin maalla, ettei tarvitse kuin nostaa käsi pystyyn tuossa meidän postilaatikolla, niin pääsee kyytiin, Hellsten nauraa. sähköntuotanto, mutta vielä ei ole päätetty, tuleeko se olemaan tuulivoimaa vai aurinkoenergiaa. Kulkemisen ja asumisen lisäksi ruoka on luonnollinen osa ekologisuutta, onhan kylän keskuksena biodynaaminen maatila. Kesäisin kylän elämää värittävät myös runsas joukko harjoittelijoita ja ulkomaalaisia vapaaehtoisia. Suuri osa tilan talkoista ja maatilan töistä saakin vauhtia tästä auttavien käsien joukosta. Tilan noin 30 asukkaan lisäksi töissä avustaa runsas joukko harjoittelijoita ja ulkomaisia vapaaehtoisia. Kyläläiset pyrkivät myös suosimaan yhteiskyytejä ja joukkoliikennettä ja Kurjentila sijaitseekin onnekkaasti Tampereelle kulkevan bussin reitin varressa. Sen sijaan kyläläisiä palvelee yhteissauna. Haaveena on myös oma Kurjentilan ekokylässä järjestetään asukkaiden yhteisiä talkoita ja juhlia sekä yhteislounaita ja kokouksia. – Muovin käyttö on minimoitu, kattotiilten tulee olla savisia ja maalien ekologisia. Niinpä kylään on hyväksytty omat rakennustapaohjeet, joita kunkin rakentajan on noudatettava. Teemamme ovat yhteisöllisyys, ekologisuus ja luonnonmukainen biodynaaminen viljely, Hellsten kertoo. Talot puolestaan lämpiävät yhteisellä hakevoimalalla ja myös siksi talot on haluttu rakentaa lähekkäin, jotta lämmönsiirtomatkat pysyvät lyhyinä ja tehokkaina. Ekologisia ratkaisuja Jo perustettaessa Kurjentilaa haluttiin varmistaa, että asuminen siellä olisi mahdollisimman ekologista. Muutoinkin kyläläiset pyrkivät olemaan aktiivisia ja ylläpitämään myös naapurussuhteita. Sen jälkeen talkoita on ollut vähemmän, kun kaikki ovat keskittyneet omien talojensa rakentamiseen
Kesätorilta mökkiläiset ja ohikulkijat voivat hakea luonnonmukaisesti viljeltyä tilan antia. Se kuuluu elämään. Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Ira Hellsten. Kyyttöjä eli itäsuomenkarjaa on kaikkiaan reilu 20, ja lisäksi kesäisin pihalla kuopsuttelee vapaana parisenkymmentä kotitarvekanaa. Tilakokonaisuus muodostaa oman ekosysteeminsä, joka lisää maaseutuluonnon monimuotoisuutta. Haasteista yli Kurjentilan historiaankin on toki mahtunut haasteita. . Tilalla on 20 lammasta ja karitsoineen pääluku on kesäisin jopa 80. Toistaiseksi kaikki on sujunut jotakuinkin hyvin ja kylällä riittää myös tulevaisuuden suunnitelmia. – Haluaisimme rakentaa yhdestä talosta tulevaisuuden hoivatalon, joka pohjaisi green care –tyyppiseen toimintaan ja voisi myös työllistää ihmisiä. Myös muita yleisölle avoimia tapahtumia järjestetään vuoden mittaan, mm. Maan hedelmällisyyttä vaalitaan kompostoinnin, viherlannoituksen, vuoroviljelyn ja biodynaamisten ruiskutteiden (preparaattien) avulla. Talvi on muutoin hieman hiljaiseloa eikä kaikkia muualla töissä käyviä juuri näy, mutta kevään tullen ekokylä herää taas eloon. Uudet potentiaaliset asukkaat tutustutetaankin asteittain paikkaan, käytäntöihin ja ihmisiin ennen kuin päätöstä muuttamisesta voi tehdä. Biodynaaminen viljely on pintaa syvemmältä tapahtuvaa sitoutumista luonnon ehdoilla toimimiseen. Eläimet elävöittävät myös naapureiden elämää maalla ja naapuri erityisesti toivoikin, että näkisi taas laiduntavia eläimiä. Työtä tilalla ja erityisesti viljelijäpariskunnalla riittää, mutta luonnon keskellä oleminen antaa palkkansa. On ollut avioeroa ja on lähtenyt ihmisiä. kesäkahvila ja –tori kesälauantaisin. Lisäksi on mahdollisimman monipuolisesti avomaan kasviksia ja kukkapeltoa. – Eläinpuoli on noussut itselle erityisen tärkeäksi tässä työssä. Kasviksia myydään oman kylän tarpeeseen, kesätorin asiakkaille, steinerkoululle ja REKO-rinkien kautta, Hellsten kuvaa. – Suomalaiset pankit eivät uskoneet meihin, joten lainamme tulee Tanskasta asti. – Kurjentila sai vuoden 2016 vesilahtelaisen maatilan tittelin, eli työmme täällä on kyllä huomattu, Hellsten hymyilee. Lisäksi seutua pitävät virkeänä eri tapahtumat ympäri vuoden. Biodynaamisessa viljelyssä korostetaan omavaraisen ja omaleimaisen tilakokonaisuuden merkitystä elintarvikkeiden tuotannon perusyksikkönä. Projektin aloittaneet neljä perhettä toki ottivatkin suuren riskin, mutta nyt aletaan olla selvillä vesillä. Biodynamiikassa henkilökohtainen yhteys tilan ja sitä ympäröivän luonnon tapahtumiin korostuu. – Onhan täälläkin kaikenlaista koettu. Lyhyesti sanottuna biodynaamisessa viljelyssä korostetaan monimuotoisen, ekologisen tilakokonaisuuden luomista, viljelijän ja kuluttajan vastuuta luonnosta ja kotieläimistä, keskinäistä yhteistyötä koko ketjussa pellolta pöytään ja korkealaatuisen ravinnon merkitystä ihmisen elämänlaadulle. Lisäksi tarkoitus on remontoida navetan ylisille isompi yhteinen tila, jossa olisi myös mahdollista järjestää suuremmille ryhmille kursseja ja lounaita. Eläinten riittävä liikkumavapaus on yhtä tärkeä kokonaisuuden osa kuin vaikkapa tilalla järjestettävät vuodenaikajuhlat, jotka kohottavat irti arjesta ja antavat voimaa tarttua jokapäiväisiin askareisiin. Kesäkahvila palvelee vierailijoita kesälauantaisin kesätorin yhteydessä, mutta lisäksi järjestetään yksittäisiä päivätapahtumia, kuten kursseja, nukketeatteria, joulutapahtumaa ja tulevan pääsiäisen aikoihin mahdollisesti karitsoihin tutustumista. Tosin nyt ne, jotka eivät silloin uskoneet, ovat työtämme seurattuaan alkaneet uskoa hankkeeseemme, Hellsten naureskelee. Lähde: Biodynaaminen yhdistys Kurjentilalla on myös lampaita, joiden karitsoihin voi kenties päästä tutustumaan tulevana keväänä. Toivon, että jatkossa saisimme Kurjen tilan maaomaisuuden säätiöidyksi, jotta sukupolvelta toiselle jatkuva maan myymisen ja ostamisen kierre katkeaisi ja maa vapautuisi sille asetettavan kauppa-arvon sijasta yhteiseksi hyödykkeeksi, Hellsten kuvaa. Tätä elämäntapaa täytyy kuitenkin tosiaan haluta, jos tänne tulee, koska talon myyminen ei ole helppoa, Hellsten pohtii. Se on mielekästä ja tärkeää, kertoo Hellsten, joka ennen Kurjentilaan muuttamista työskenteli Tampereen Ruohonjuuren myymäläpäällikkönä ja Luomulaatikko Oy:n yrittäjänä. Kurjentilan ytimenä pyörii biodynaaminen maatila, jolla on mm. Kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä eikä geenimanipuloituja kylvösiemeniä ja rehuja. 9 Biodynaaminen viljely BIODYNAAMINEN VILJELY perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön. Toisin kuin monien muiden ekoyhteisöjen, Kurjentilan väki ei ole vaihtunut yhtä sutjakasti, sillä rahan sijoittaminen ja oman talon rakentaminen sitovat paikalleen. ja kurkkuja. Ristiriitojakin tulee. Kokonaisuuteen kuuluvat tilan maitten, viljelykasvien ja kotieläinten lisäksi myös ihmiset ja koko tilaa ympäröivä luonto. Ensimmäinen oli sopivan paikan löytäminen ja seuraava lainan saaminen. parisenkymmentä kyyttöä
Torjunta on tarpeen vain silloin, kun kasvi on vaarassa tuhoutua, jos tilanteelle ei tee jotain, Luoto pohtii. Ne on kuitenkin todettu luonnolle haitallisiksi. – Leppäpirkkojen toukat syövät nopeasti kirvoja, mutta niillä on vain yksi sukupolvi vuodessa. Usein kyse on vain pienestä kosmeettisesta haitasta, joka ei ole kohtalokasta. – Sanon aina niin, että jos ei ruokahuolto ole kiinni sadosta, niin älä torju. Kumppanuuskasvilistassa sen sijaan on hänen mukaansa virheitä. Biologi Leena Luoto korostaa harkitsemaan, milloin on todellinen tarve tehdä puutarhassa torjuntatoimia. – Etikka on haitallinen maaperän pieneliöstölle. Sen tilalle on tullut pelargoniöljy, jonka vaikutuksia ei vielä tiedetä. Esimerkiksi kotiloita voi kuitenkin houkutella kasvimaalta muualle tarjoamalla niille ruoaksi nokkosta, pujoa ja lupiinia. Lisäksi niille voi tarjota ravintoa, josta ne pitävät vielä enemmän. Myös kirvoja voi listiä käsin. Jos ihminen puuttuu siihen, voi tehdä enemmän haittaa kuin hyötyä, Luoto painottaa. Jos sen tulee tuhonneeksi, on turha haikailla kesällä uusien leppäpirkkojen perään, Luoto toteaa. Jos ryhtyy torjumaan niitä, voi tulla tuhonneeksi samalla leppäpirkkojen kesän ainoan sukupolven.. – Ajantasaisen listan voi tarkistaa internetistä Eviran sivuilta, Luoto vinkkaa. Yleensä luonto on jo käynnistänyt omat torjuntakeinonsa tasapainon ylläpitämiseksi. Esimerkiksi keväällä viinimarjojen kirvoja torjuessa voi tuhota myös leppäpirkkojen toukat. 10 Älä torju, jollei ole välttämätöntä Nypi ja ruoki Biologi Leena Luoto kannustaa torjunta-aineiden asemesta nyppimään tuholaisia pois käsin tai tarjoamaan niille muuta ravintoa kuin viljelyskasvit. Jos suhde on 1:100, kehotan unohtamaan koko jutun. Yleensä luonto on jo käynnistänyt omat torjuntakeinonsa tasapainon ylläpitämiseksi. Luoto korostaakin, että ihminen sekoittaa pakkaa nykyisin liikaa ja siksi luonnon monimuotoisuus vähenee. Torjunta-aineiden ongelma on, että ne eivät valikoi kohdettaan, vaan vaikuttavat kaikkeen ympärillä. Varmista luonnonmukaisuus Läheskään kaikki, mitä ihmiset pitävät luonnonmukaisena, ei sitä ole, joten ennen torjuntatoimien tekemistä kannattaa asiaan perehtyä kunnolla. Kesällä kaaleihin voi ilmestyä toukan syömiä reikiä. Voi siis olla, että joutuu vain ojasta allikkoon, Luoto toteaa. Vuoroviljely on Leena Luodon mukaan a ja o. Esimerkiksi kaaleissa viihtyviä toukkia voi nyppiä käsin pois. – Pitäisi miettiä, miten tulisi toimia, jottei tarvitse myöhemmin tehdä torjuntatoimenpiteitä. Luonnonmukaisten torjuntakeinojen listoilla näkee usein kerrottavan mäntysuovan ja etikan käytöstä. K eväällä herukkapensaassa voi olla kirvan punertamia lehtiä. Listalta löytyy kaupallisia valmisteita, mutta nykyisin myös nokkoskäyte on virallisesti hyväksytty luomuviljelyyn. Biologi Leena Luoto kannustaa aina harkitsemaan tarkasti, onko torjuntatoimiin todella ryhdyttävä. Viinimarjapensaista voi laskea, moniko lehti on punertunut. Hän luottaa Eviran ylläpitämään luonnonmukaiseen viljelyyn hyväksyttyjen kasvinsuojeluaineiden listaan. Esimerkiksi peltoukonnauris on kaalikoin herkkua
Jos tuholaiset eivät todella uhkaa kasvia, ei Leena Luodon mukaan ole syytä huoleen. Silloin sairastunut kasvi on hävitettävä. – Kiinankaali on kaalikoiden suurta herkkua. Niille on siis tarjottava ruokaa, jos ne ovat olemassa, Luoto neuvoo. Porkkanakärpänen puolestaan munii eri aikaan kuin kemppi, joten selvittämällä muninta-ajankohdan ja kylvämällä eri aikaan, voi vähentää omaa tuholaistaan. Kotipuutarhoissa on Luodon mielestä varaa keventää torjuntatoimia. Ei ole olemassa torjuntakeinoa, joka tehoaisi vain tiettyyn eliöön. Kotimainen Biotus myy petopunkkeja, harsosääskiä ja sukkulamatoja. Tiedä, mitä torjut Ennen kuin torjuntatoimiin ryhtyy kannattaa selvittää tarkasti, mistä tuholaisesta on kyse. – Lehtokotiloa voi ohjailla hyvin nokkosella, pujolla ja lupiinilla, joita se syövät mielellään. Niinpä voi samalla tulla tuhonneeksi tasapainon kannalta hyödyllisiä eliöitä. Jos poistaa nämä kasvit pihaltaan, mutta kotilopopulaatio on olemassa, niin jotainhan ne nälkäänsä syövät.. Itselläni oli lehtikaalit täysin iskemättömiä, kun vieressä kasvoi peltoukonnaurista, jossa on pehmeämmät lehdet, Luoto sanoo. Moniin tuholaisiin tehoaa myös puhdas vesisuihku, joka vaikeuttaa kasvin vartta pitkin kiipeämistä. Kun on annettu luonnon itse hoitaa tasapaino, on tuholaisten määrä vähentynyt. – Porkkanakemppi munii tiettyyn aikaan, joten silloin voi kikkailla kylvöajankohdan kanssa ja kylvää porkkanat joko aiemmin tai myöhemmin. Nokkosvesi on erittäin typpipitoinen lannoite. Lehtokotiloa voi ohjailla hyvin nokkosella, pujolla ja lupiinilla, joita se syö mielellään. Kotipuutarhoissa olisi hänen mielestään varaa huomattavasti keventää torjuntaa. Uusi käsittely useita kertoja. Siivilöi ja sumuta kirvoja vastaan. Sen sijaan samettikukkaöljyllä on huomattu vaikutuksia. Jos poistaa nämä kasvit pihaltaan, mutta kotilopopulaatio on olemassa, niin jotainhan ne nälkäänsä syövät. Nypi pois Monia tuholaisia kannattaa nyppiä sormin pois. 90 prosentissa tapauksista ei tarvitse huolestua, vaan voi luottaa siihen, että luonto hoitaa itse tasapainon ylläpitämisen. Teksti: Terhi Niinimäki 11 Näin valmistuu nokkosvesi TARVITSET 1 kg tuoreita nokkosia tai 250 g kuivattua 5 l vettä . – Kannattaa valita härmää kestäviä. – Sukkulamato torjuu espanjansiruetanaa. – Omenatarhoilla ammattilaiset ovat huomanneet, että paras on, kun ei tehdä mitään. Esimerkiksi sypressikirva on ajautunut Suomeen kasvien mukana. Kumppanuuskasveja pohtiessa on tiedettävä, mikä eri kasvien vaikutusmekanismi on. Anna nokkosten seistä vedessä 1–2 vuorokautta. Ei torju. Luonnonmukaisten perusaineiden listalta puuttuu esimerkiksi leivinsooda, jota Luodon mielestä voi kotipuutarhassa käyttää maltillisesti, ja se tehoaa tehokkaasti härmään. Vuoroviljely on torjunnassa Luodon mukaan a ja o, mutta kumppanuuskasveista on harvoin hyötyä, ainakaan sen listan mukaisesti, joka esimerkiksi internetissä kiertää. Harrastelijat voivat ostaa kotimaisesti kasvatettuja biologisen torjunnan eliöitä, jotka sopivat esimerkiksi parvekkeelle ja kasvihuoneeseen. Siivilöi liuos ja laimenna vedellä 1:10. Silloin ne jättävät keräkaalit rauhaan. Jos haluat käyttää nokkosvettä lannoitteena, anna sen seistä ensin viikon tai kaksi. Syreenikeijukas lensi tänne, kun sitä oli Pietariin istutetuissa puissa. Joskus tauteja vain tulee, kuten viime kesänä tuli pahkahometta, kun oli sateista. Sama koskee raunioyrttija kortekäytettä, jotka myös toimivat kasvia vahvistavina, Luoto kertoo. Ulkomailta hankittujen taimien mukana voi saada ikäviä yllätyksiä, tauteja ja tuholaisia. – Sanotaan tillin torjuvan kirvoja. . Jos haluaa taata hyvän lehtikaalija keräkaalisadon, voi niiden viereen istuttaa kasveja, joista kaalikoit pitävät niitäkin enemmän. Houkuttelevatko ne tuholaisia vai karkottavat tai hämäävät. – Nokkoskäytteen vaikutusmekanismi on vielä enimmäkseen perimätiedon varassa ja siitä tarvitaan lisää tutkimustietoa. Kasvitaudit hankalia Kasvitautien luonnonmukaiseen torjuntaan on vähän keinoja. Kirvat liiskataan sormin ja toukat nypitään pois. Luoto suosittelee jo lajikkeita valitessa kiinnittämään huomiota niiden kestävyyteen. Samettikukkakaan ei poista kirvoja pelkällä hajullaan. Näin voi kohdistaa torjunnan juuri kyseiseen tuholaiseen
Silkkikana on vanha tiibetiläinen kanarotu. Kukot viihtyvät mainiosti kanalassa, mutta kananmuna on ikään kuin hedelmöittymätön munasolu, joten sen syntyyn ei tarvita kukkoa.. 12 Pihankopsuttajasta hyötyä monella tavalla Kana tuli kaupunkiin Kesäkanat ovat olleet viime vuosien hitti. Niitä on mukava katsella pihamaalla, kanankakasta saa oivaa muhevuutta kompostiin eikä keittiöstä puutu aamiaistarvikkeita. Maatiaiskanat ovat kuin luotu Suomen välillä kylmäänkin ilmastoon
Se sisältää lähes kaikkia ravintoaineita C-vitamiinia ja kuitua lukuun ottamatta. – Pääsääntöisesti esimerkiksi tyhjiksi jääneitä leikkimökkejä. Kananpidossa on vastassa myös aikamoinen byrokratia. 13 K anaharrastus villitsi suomalaiset muutama vuosi sitten. Seuraa kanojen ulkona pitoon liittyviä määräyksiä. Näppärä rakentaa kesäkanalan itse, jos valmiskanala-mallistot eivät kelpaa. Omakotitalon asujankin tarvitsee kysyä naapureilta lupa ennen kuin lähtee kanakaupoille. – Myönnämme toistaiseksi voimassa olevan luvan riippumatta siitä onko kysymys kesäkanojen pidosta tai ympärivuotisesta harrastuksesta, kerrotaan Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä. Maatiaiskanoja värit vaihtelevat mustasta ruskeaan ja punaiseen, harmaasta valkoiseen ja kirjavaan. Kana munii noin munan päivässä, joten ylimääräisiä munia kertyy herkästi. Kanoihin voi kiintyä siinä missä muihinkin lemmikkieläimiin, Leminen muistuttaa. Tutustu kanoja koskeviin eläinsuojelusäädöksiin. Rakennuksissa on otettava kuitenkin huomioon myös eläinsuojelumääräykset. Kaava-alueella tulee olla yhteydessä kunnan terveydensuojeluviranomaiseen ja rakennusvalvontaan. Kyllä edelleenkin kiinnostusta on, mutta huomattavasti vähemmän kuin aiemmin, kertoo maaseututoimenjohtaja Minna Leminen Orimattilan kaupungilta. Huolehdi salmonellan ja muiden tautien vastustamisesta. Kevään ulkoiluissa on kuitenkin omat rajoituksensa lintuinfluenssan vuoksi. Ulkona pitokielto on voimassa maaliskuun alusta toukokuun loppuun. Maatiaiskanat ovat elinvoimaisia sekä pitkäikäisiä ja kylmää kestävinä ne ovat sopeutuneet hyvin suomalaiseen, välillä kesäisinkin kylmään ilmastoon. Tarvittavat lomakkeet löytyvät Eviran nettisivuilta. Valkuainen sisältää pääosin proteiinia, vettä ja joitain kivennäisaineita. Kesäkanat eivät myöskään ole nirsoja asuntonsa suhteen. Rouhiainen painottaa, että päätöksessä otetaan huomioon, miten kanala sijoittuu piha-alueelle ja kuinka jätteenkäsittely sekä ruoan varastointi tullaan hoitamaan. Kesäkanojen pitäjäksi. Rakennukset, joihin kanalaa on oltu perustamassa, ovat olleet jopa luovia. Kanaharrastus kävi muutama vuosi sitten niin kuumana, että kanoja kyseltiin jopa kerrostaloasuntojen parvekkeille. Terveyspommi KANANMUNA on terveellistä syötävää. Kanala lupaprossien takana Kun paperit tuotantoeläinten pidosta on tehty, täytyy marssia terveydensuojeluviranomaisten pakeille. Kerrostaloon kanoja on kuitenkin turha haaveilla. . Hautomisviettisenä rotuna maatiaiskanat lisääntyvät nopeasti. Niille kelpaa ravinnoksi vaikka lasten puurolautasille jääneet tähteet ja palkaksi ne pitävät vielä perheen munissa. REKISTERÖIDY kanojen pitäjäksi kuntasi maaseututoimeen. Tuttaville ja sukulaisille munia saa lahjoittaa, mutta mikäli munia aikoo myydä, tulee salmonellatestien olla kunnossa. – Buumi on selkeästi tasaantunut muutaman vuoden takaisesta. Rohkeimmat teurastavat kanansa itse ja käyttävät ne ravintona. Se voi kuitenkin olla haaste, sillä kesäkanoihin kiintyy nopeasti. Kananmunan aminohappokoostumus on paras mahdollinen, sillä muna sisältää kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. Kanalan yhteyteen onkin syytä rakentaa verkkoaitaus, jossa kanat saavat ulkoilla siihen asti, kun ulkona pitokielto on voimassa. Selvitä, miten kuolleen tai lopetetun kanan voi hävittää. Teksti ja kuvat: Soili Kaivosoja Omakotitalon asujankin tarvitsee kysyä naapureilta lupa ennen kuin lähtee kanakaupoille.. Kanojen pito on helppoa ja hyödyllistä. Kanat tarvitsevat pesiä, joihin munia. Kanojen reviiri on suhteellisen pieni eivätkä ne yleensä karkaile vapaana ulkoillessaankaan, kunhan ympäristöstä löytyy ruokaa ja kanoille luontaista puuhaa kuten kuopsuttamista. Keltuaisessa on rasvaa, kaikkia rasvaliukoisia vitamiineja, kivennäisaineita ja proteiinia. Kotipihan kanalaksi kelpaa vanha työmaaparakki, talli, koirankoppi tai vaikkapa leikkimökki. – Ulostejätettä ja kuiviketta syntyy muutamastakin kanasta yllättävän paljon. Kananmuna on ravintosisällöltään monipuolisimpia ruoka-aineita. Oma asiansa on vanhojen kanojen poisto. Aluksi on ilmoittauduttava Eviran ylläpitämään kanarekisteriin kanojen pitäjäksi. – Uskon, että osasyynä voi olla sekin, että syksyllä kesäkanoista luopuminen on monelle vaikeaa. Vaikka oman kanalan kananmunat eivät olisikaan luomumunia, ovat ne kuitenkin eettisesti tuotettuja. Tutustu kanojen teurastusja lopetusohjeisiin. Ne vaativat kuitenkin säännöllistä, päivittäistä hoitoa. Tuntuu, että yhden jos toisenkin omakotitalon nurkalla kiekuu kukko ja kanat kopsuttavat iloisesti kukkapenkkejä. Lahden ympäristökuntien alueella riittää vapaamuotoinen ilmoitus, josta viranomaiskäsittelyn jälkeen saa maksullisen päätöksen. Eettisiä kananmunia Kesällä kanojen hoito on helppoa. Kaupunkikohtaisesti eri kaupunkien lupakäsittely on erilaista. Huolimattomasti varastoitu ruoka puolestaan saattaa tuoda kylkiäisenä rottapopulaation. Se tapahtuu paikallisen maataloustoimiston kautta. Muna sisältää kaikkia rasvaliukoisia vitamiineja, runsaasti B-ryhmän vitamiineja ja monipuolisesti eri kivennäisaineita. Useimmat omasta kanalasta kiinnostuneet säälivät tuotantokanoja
– Lehtikaali on varmaankin helpoin kaaleista ja sopii aloittelijalle. Kukkakaali sen sijaan on haastavin, kertoo kaaleja noin 30 vuoden ajan kasvimaallaan Kaali vaatii lannoitusta ja harsoa Haastava vihannes Kaalit tarvitsevat satoa tuottaakseen runsaasti lannoitusta sekä vettä. 14 K aalit sisältävät runsaasti mm. vitamiineja ja kuituja, mutta ne ovat kenties yksi haastavammista kasvimaan kasveista. Saadakseen runsaan kaalisadon on kiinnitettävä runsaasti huomiota erityisesti lannoitukseen ja tuholaistorjuntaan. Myös harson käyttö on välttämätöntä tuholaisten torjumiseksi.
Silloin myös annan kaaleille lisälannoitusta, Aspegren kertoo. Runsaasti kompostia Kaalit ovat yksi runsaimmin ravinteita tarvitsevista kasvimaan kasveista. Suurista kaaleista haaveilevan kannattaakin lannoittaa kaaleja tasaisin välein läpi kesän. – Harson on oltava todella tiiviisti, sillä tuholaiset pääsevät pienimmästäkin raosta harson alle. Parsakaali on makunsa ja monikäyttöisyytensä vuoksi Aspegrenin suosikki.. Kaksi hyvää keinoa ovat virtsan ja nokkosveden käyttö. Aspegren itse useimmiten vuorottelee niille. Huhtikuun puoliväli on hyvä kylvöajankohta. Kaalit on erityisen tärkeää peittää harsolla heti ulos istutettua. Itse laitan jokaiselle taimelle istutuskuoppaan puolisen litraa kompostia sekä lisäksi luomulannoitusrakeita puolisen desiä. Nokkoskäyte puolestaan valmistetaan antamalla nokkosten muhia vedessä parisen viikkoa ja myös se laimennetaan. Mitä vahvempia varret ja taimet ovat ulos siirrettäessä, sen helpommin ne kasvavat myös avomaalla ja tuottavat satoa. Harson hän on asettanut harjateräskaarien varaan, jottei se paina kaaleja niiden kasvaessa tai painu niitä vasten esimerkiksi sateessa. – Virtsa laimennetaan 10-prosenttiseksi. Hän vinkkaa, että kaalit on hyvä esikasvattaa huonelämpöä alhaisemmassa lämpötilassa, jos mahdollista. Vasta silloin kaalien tuholaiset ovat varmasti väistyneet. Vapaa-ajalla hän viihtyy myös kameran takana, ei niinkään edessä. – Taimia istuttaessa maa lannoitetaan hyvin. Haastava vihannes kasvattanut orivesiläinen Marjo Aspegren. Liian lämpimässä tai vähäisessä valossa taimista kasvaa helposti pitkiä ja honteloita. Harso on hyvä pitää paikallaan jopa elo-syyskuuhun asti, ensimmäisiin yöpakkasiin asti. Hänelle hyväksi väliksi on Suurista kaaleista haaveilevan kannattaa lannoittaa kaaleja tasaisin välein läpi kesän. – Harson alle kurkkailen keskimäärin puolentoista viikon välein ja tarkistan, miten kaalit kasvavat. Myös kasvilampun käyttö tekee taimista vahvoja. Kaalit tarvitsevat säännöllistä hoitoa lähes keväästä syksyyn, ja monet niksit on opeteltava kantapään kautta. Lisäksi olen ripotellut ohuen kerroksen tuhkaa, Aspegren muistelee. Typpilannoitusta kaaleille voi Aspegrenin kokemuksen mukaan lisätä maksimissaan kerran viikossa. Kokenut harrasteviljelijä antaa kuitenkin omat vinkkinsä runsaasta ja herkullisesta kaalisadosta haaveilevalle. 15 . Itse olen käyttänyt kiviä ja lautoja harson painona ja usein myös maata harson päälle käännettynä, Aspegren kuvaa. Kukkakaali on Aspegrenin mielestä haastavin kaali kasvattaa. Orivesiläinen Marjo Aspegren on kasvattanut kaaleja noin 30 vuotta ja osaa antaa niksejä onnistuneeseen viljelyyn. – Kaalintaimet kannattaa esikasvattaa. Kaksi hyvää keinoa ovat virtsan ja nokkosveden käyttö. Aspegren lannoittaa kaalejaan luonnonmukaisin keinoin ja kertoo useita mahdollisia vaihtoehtoja lannoittamiseen. Molemmissa on nopeasti liukenevaa typpeä, Aspegren toteaa. Taimet voi myös ostaa. Ne siirretään ulos yöpakkasten mentyä, noin touko-kesäkuun vaihteessa, sääennusteita seuraillen, Aspegren neuvoo
Runsas haraaminen puolestaan sekä suojaa tuholaisilta että antaa satokasveille tilaa kasvaa sekä ilmastaa maata. Itsekin hän saattaa laittaa kukkia kaalien ympärille, jos taimia jää yli muualta pihalta. Liian vähästä lannoituksesta merkkinä ovat puolestaan hennot ja vaaleanvihreät varret, Aspegren kuvaa. Ehkä se on juuri liian vähäisestä kastelusta kiinni, etten ole onnistunut kukkakaalin kasvatuksessa, Aspegren pohtii. osoittautunut 1,5-2 viikon välein. Lehtikaali sisältää runsaasti vitamiineja ja sen on kaalien kasvattamista aloittelevalle helpoin kaali opetella viljelytaitoja. Liian vähästä lannoituksesta merkkinä ovat puolestaan hennot ja vaaleanvihreät varret.. Lisäksi hyvä lannoituskeino on ruohosilppu. Paljon vettä Aspegrenin oma kasvimaa sijaitsee melko savisessa maassa, mutta kaalit ovat silti kasvaneet hyvin. Keräkaalitkin taittuvat moneksi. Sekä tuholaistorjunnan että lannoituksen vuoksi kasvimaalla kannattaa harrastaa vuoroviljelyä eli vaihtaa vuosittain viljelemiensä kasvien paikkaa. Yleensä kastelen ne aina, kun avaan harsoa. Aspegren on pohtinut myös hiekan ajamista kasvimaalle, mutta savimaassa on kaalin kannalta se hyvä puoli, että se pidättää vettä paremmin kuin hiekkamaa. Tuholaisista merkkinä ovat mm. Tuholaisia hän on torjunut harson lisäksi lähinnä kohtaamiensa toukkien ja etanoiden pois nyppimisellä. toukkien syömät reiät lehdissä. 16 Runsas kaalisato tarvitsee runsaasti lannoitusta, vettä sekä tuholaisten torjuntaa harsolla. Kasvimaata tosin on parannettu jo vuosia kompostin ja lannoituksen avulla. Jos on pitkään kuivaa, kaaleihin tulee kitkerä maku. Muutaman kerran kesässä hän lisää kaaleille myös ohuen kerroksen tuhkaa, sillä se sisältää tärkeitä hivenaineita, mutta osaltaan myös torjuu tuholaisia, kuten etanoita. Perinteisesti kaaleille hyviä rinnakkaiskasveja kerrotaan olevan esimerkiksi kehäkukat ja samettikukat, ja Aspegrenkin toteaa, että ei niistä ainakaan haittaa ole. Sitä varten keräävä ruohonleikkuri on kätevä ja silpun voi levittää kaalien juurelle. Tuholaisia torjuvia rinnakkaislajejakin hän on joskus kokeillut, muttei ole huomannut niistä merkittävää hyötyä. – Kaalia ei juuri pysty kastelemaan liikaa. – Jos kaalit saavat liikaa typpeä, ne muuttuvat voimakkaan tummanvihreiksi ja tekevät lehtiä ja vartta, mutta kukinnot eivät kasva. Useita lajikkeita Sadossa onnistumisessa voi auttaa erilaisten lajikkeiden vilJos kaalit saavat liikaa typpeä, ne muuttuvat voimakkaan tummanvihreiksi ja tekevät lehtiä ja vartta, mutta kukinnot eivät kasva
Kaalien lisäksi kasvimaalta ja kasvihuoneesta löytyy mm. – Toinen suosikki on kyssäkaali. Aspegrenin puutarhavinkkejä ja reseptejä löydät osoitteesta parastapuutarhasta.blogspot.fi. 17 Jälleenmyyjämme, messukalenterin ja verkkopuodin löydät osoitteesta www.riihipuoti.. 28 cm:n piirasvuokaan. p. Teksti: Terhi Niinimäki. Aspegrenilla on vuosittain esimerkiksi parsakaalista niin varhaisia lajikkeita kuin myöhäisempiäkin. . Tämä taikinamäärä riittää yhteen halkaisijaltaan n. Paistetaan 200 asteessa noin 30 minuuttia. Parsakaalin taimia kasvimaalta löytyy yleensä parisenkymmentä, ja parsakaali onkin kaaleista Aspegrenin suosikki sekä herkullisuutensa että monikäyttöisyytensä vuoksi. Lehtikaalia on myös eri väreissä, ja esimerkiksi ruusukaalia ja keräkaalia on vaihtelevasti eri vuosina, Aspegren kertoo. 02 486 1475 Kotimaiset lisäaineettomat Luomuviljatuotteet POHJA: 75 g margariinia 1/2 dl kaurahiutaleita (gluteeniton kaura) 2 1/2 dl gluteenittomia jauhoja (esim. Jos edellisenä kesänä joku on epäonnistunut, sitä odottaa seuraavana kesänä oikein innolla, Aspegren nauraa. juureksia, perunaa, maissia, tomaattia, yrttejä, kesäkurpitsaa, kurkkua sekä erilaisia kokeiluja, kuten melonia. Feta-parsakaalipiiras Kes äine n Kaalien ravintoarvot / 100g Parsakaali Kukkakaali Keräkaali Lehtikaali Energiaa 35 kcal 24 kcal 28 kcal 40 kcal Kuitua 14 g 18 g 14 g 10 g A-vitamiini 86 µg 0,9 µg 5,5 µg 765.8 µg C-vitamiini 120 mg 61,5 mg 37,4 mg 110 mg K-vitamiini 110 µg 20 µg 60 µg 618 µg Kalsium 48 mg 24 mg 42 mg 42 mg Magnesium 24 mg 15 mg 14 mg 14 mg Rauta 1,1 mg 0,6 mg 0,4 mg 0,4 mg jely. Sekoita kulhossa keskenään pehmeä rasva, kuivat aineet ja maito. Vuodet ovat erilaisia, joten on hyvä viljellä eri vihanneksia, sillä eri kesinä menestyvät eri lajit. Taikinaan voi halutessaan laittaa myös hiukan keitettyä perunaa hienonnettuna. Sitä voi myös pakastaa ja nauttia omasta sadosta ympäri vuoden. sekoitus erilaisista) 1,5 tl leivinjauhetta 1 dl maitoa TÄYTE: esikeitettyjä parsakaalin kukintoja fetajuustoa kuutioina kuullotettua sipulisilppua yhden keskikokoisen sipulin verran MUNAMAITO: 2 kananmunaa 2 dl kermamaitoa 1/2 -1 tl yrttisuolaa mustatai valkopippuria (yrttejä) . Taputtele taikina jauhotetuin käsin voidellun piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Niin ei pääse myöskään kyllästymään. Ensimmäiset oman kasvimaan kaalinsa hän on saanut nauttia yleensä heinäkuun alussa. – Vähitellen kantapään kautta on tullut kokeiltua kaikenlaista. Piiraspohjalle aseteltujen täytteiden päälle kaadetaan munamaito. Kaaleista voi valmistaa monipuolisesti erilaisia ruokia, esimerkiksi herkullisia piiraita
Hiilipitoisuuden lisäämiseksi on kehitetty myös uusia konsteja: – Laitosmaisessa biojätteen käsittelyssä biohiili on noussut yhdeksi mielenkiintoiseksi avaukseksi. Materiaalin kypsyessä kompostin lämpötila laskee ulkoilman lämpötilan tasalle. Kuumavaiheen aikana tuhoutuvat taudinaiheuttajat. Biohiili lisää ilmavuutta Laitosmainen biojätteen käsittely onkin aihe, jonka parissa tutkijat pakertavat tiiviisti. Kompostia kannattaa kääntää talikolla tai kompostiporalla ainakin pari kertaa kuukaudessa.. Maaperässä biohiili parantaa maan ominaisuuksia ja näin ollen edesauttaa kasvien Biohiilestä voi olla apua kotikompostoijallekin Typpipitoista biojätettä ja hiilipitoista kuiviketta tulisi lisätä kompostoriin aina saman verran, jotta komposti pysyy ilmavana ja toimivana. Ihminen voi nopeuttaa hajoamisprosessia sijoittamalla biojäte lämpökompostoriin, jossa pieneliöillä on ihanteelliset työskentelyolosuhteet. Kompostoitumisprosessia voi auttaa säätelemällä kompostoituvan jätteen typpi-hiili-suhdetta: runsastyppinen ruokajäte kaipaa kompostiin seosaineeksi hiilipitoista purua, haketta, kuorikatetta tai lehtiä. Kun komposti toimii hyvin, lahottajaeliöiden elintoiminnoissa muodostuva lämpö nostaa sen lämpötilan 50–70 asteeseen ja kompostimassa painuu kasaan. Kompostointi on tehokas ja ympäristöystävällinen tapa käsitellä keittiössä ja puutarhassa syntyvä biojäte. Se on biomassasta kuivatislaamalla hapettomissa tai vähähappisissa olosuhteissa valmistettua hiiltä, jolla on tutkimuksissa osoitettu olevan suotuisia vaikutuksia maanparannuksessa ja myös kompostoinnissa, kertoo ympäristöasiantuntija Maija Palomäki Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:stä. Kotikompostoija voi hyötyä laitoskompostoinnin tutkimuksesta ja onkin jo huomattu, että biohiilestä voi olla apua myös kotikompostille, jos kompostoituminen on hidasta eikä massa lämpene. 18 Hajoamista voi helpottaa K ompostoidessa biojäte hajoaa ja muuttuu lopulta mullaksi aivan samalla tavalla kuin sille tapahtuu luonnossakin. Biohiili käy hyvin sekä puutarhakompostiin että lämpökompostoriin tehostamaan kompostoitumista. Kompostissa biohiili nostaa kompostimassan lämpötilaa, aktivoi pieneliöstön toimintaa ja imee kosteutta ja lisää kompostimassan ilmavuutta
Bokashissa jäte tekeytyy hapettomassa tilassa kaksi viikkoa, minkä jälkeen se tulee siirtää suljettuun multatehtaaseen: sitä ei saa kaivaa kasvimaahan multautumaan, sillä se kiinnostaa haittaeläimiä siellä aivan yhtä paljon kuin avokompostiin nakattu ruokajäte. Hapettomassa tai vähähappisessa lämpökompostorissa syntyy herkästi metaania, joka on ilmakehälle haitallista kaasua. Bokashi vaatii tarkkuutta On myös tärkeää muistaa, että ruokajäte ei missään nimessä kuulu puutarhajätteelle tarkoitettuun avokompostoriin. Toimiva komposti on ilmava. Anna Sarkkinen muistuttaa, että myös bokashi-kompostoijien tulee muistaa, että biojätteen tulee olla täysin lahonnutta ja mullaksi muuttunutta ennen kuin sitä saa sijoittaa maahan. On myös tyypillistä, että avokompostori perustetaan kehikon sisään, jolloin jäte pysyy paremmin suojassa tuulelta, Anna Sarkkinen vinkkaa. Sen pitää olla lämpöeristetty, jos kompostointi on ympärivuotista. Puutarhajätteelle tarkoitettu avokompostori voi olla vaikka vain kasa tontin laidalla, mutta luonnonystävä suunnittelee avokompostorinkin perustamista tarkkaan. Asiantuntijat myös toteavat, että kehikossa jäte maatuu hieman nopeammin. – Kuivikkeen määrä on helpoin tapa kontrolloida päästöjä. Kompostin ja kompostorin sijoittelusta tontille määrätään kuntakohtaisissa jätehuoltomääräyksissä. Mieti sijoituspaikka Kotikompostoija pärjää silti varsin hyvin myös ilman biohiiltä. Modernimmissa lämpökompostoreissa voi olla kätevämmät tyhjennysmekanismit kuin vanhoissa kompostoreissa ja niiden lämpötilaa on helpompi tarkkailla integroitujen lämpömittareiden ansiosta. Kuva: HSY Toiminnanjohtaja Anna Sarkkinen Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:stä toteaa, että peruskompostointiin voi parhaiten vaikuttaa kompostorin sijoittelulla. – Moni sijoittaa lämpökompostorin ja avokompostorin lähekkäin, jotta puutarhajätettä voi helposti nostaa lämpökompostoriin kuivikkeeksi. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen Ympäristöasiantuntija Maija Palomäki Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:stä kertoo, että teolliseen käyttöön kehitetystä biohiilestä voi olla hyötyä kotikompostoijallekin. Ajoittainen pöyhiminen ja kääntäminen varmistavat, että myös keskiosiin pääsee happea, neuvoo Maija Palomäki. Missään nimessä jätettä ei kuitenkaan tule kaivaa maahan. – Jätteen hautaaminen on kiellettyä. . . Bokashi-kompostoinnista ei yleisesti mainita myöskään kuntakohtaisissa jätteenkäsittelyohjeistuksissa, mutta tilanteeseen on mahdollisesti tulossa muutos. – Jos kompostorissa syntyy multaa, niin se toimii. Kompostorin laatuvaatimuksiin tulee myös kiinnittää huomiota: ruuantähteille tarkoitetun lämpökompostorin tulee olla jyrsijäsuojattu. Se myös pidättää vettä sekä estää ravinteita huuhtoutumasta ja vähentää siten lannoitustarvetta. Esimerkiksi HSY selvittää, onko bokashi tarpeen huomioida jätehuoltomääräyksissä tai kompostointiohjeissa. Hapettomassa, kuten liian märässä ja tiiviissä massassa happea tarvitsevat lahottajaeliöt korvautuvat mädättäjillä. Ruokajäte houkuttaa herkästi paikalle jyrsijöitä. – Bokashin käytöstä ei tällä hetkellä ohjeisteta jätehuoltomääräyksissä, ja bokashin käyttäjät eivät aina ole perillä siitä, miten bokashi toimii. Mutta mikään ei estä nikkaroimasta kompostoria vaikkapa vanhasta pakastinarkusta, kunhan kylmälaitteisto ensin poistatetaan asianmukaisesti. Puutarhajätekompostia voi käyttää lämpökompostorin kuivikkeena.. Biohiili myös rikastuttaa ja aktivoi maaperäeliöstöä sekä sitoo hiiltä hyvin pysyvään muotoon ja toimii siten hiilinieluna ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jos biojätettä kaivaa maahan ja kasaa päälle maakerroksen, jäte joutuu hapettomiin oloihin, tiivistyy ja alkaa muuttua metaaniksi. KOMPOSTI on sijoitettava ja hoidettava niin, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. KEITTIÖBIOJÄTTEEN kompostointiin tarvitset haittaeläimiltä suojatun kompostisäiliön. Jos avokomposti on sijoitettu huonoon paikkaan, siitä voi valua ravinteita ojiin, maaperään ja vesistöön. Jos kuiviketta ei ole tarpeeksi, niin jäte painuu kasaan ja alkaa lahoamisen sijaan käydä. 19 Määräyksiä kompostoinnista . Kypsyvä kompostikasa kannattaa peittää esimerkiksi pressulla tai kannella. Toimivaa kompostoria ei ole syytä vaihtaa uudempaan malliin, ellei sitä ole onnistunut rikkomaan vaikkapa terävällä esineellä, Sarkkinen ohjeistaa. – Jätehuoltomääräykset vaikuttavat siihen, miten kompostorin voi tontille sijoittaa, mutta ympäristöolosuhteet kuten paikan varjoisuus vaikuttaa kompostorin lämpötiloihin. – Ravinteiden valumista tapahtuu, jos sadevesi huuhtelee kompostikasaa. Karkeat ainesosat ja laitteen riittävä ilmanvaihto takaavat ilmavuuden. kasvua. Lämpökompostorin iän tai teknisten ominaisuuksien sijaan kotikompostoija voi vaikuttaa kompostoinnissa syntyviin päästöihin oikealla kompostointitavalla. Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetun keittiöjätekompostorin tulee olla lämpöeristetty ja jyrsijäsuojattu. . Toiminnanjohtaja Anna Sarkkinen Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:stä toteaa, että peruskompostointiin voi parhaiten vaikuttaa kompostorin sijoittelulla. Bokashi perustuu hapattamiseen, ei hajoamiseen. Sarkkinen jatkaa, että kaupalliset kompostorit eivät ole muuttuneet kovin paljon viime vuosikymmeninä: tämä kertonee siitä, että muutokseen ei ole ollut tarvetta. Kompostia ei kannata sijoittaa ihan vesien vierelle, Palomäki neuvoo. PUUTARHAJÄTETTÄ voi kompostoida siistissä, hoidetussa avokompostissa, esimerkiksi kehikossa. Kuiviketta tulisi aina lisätä yhtä paljon kuin jätettäkin, Anna Sarkkinen täydentää
Kehäkukkaa iholle, mesiangervoa päänsärkyyn Yrtit hoitavat Suomen luonnosta löytyy runsaasti yrttejä ja kasveja, joilla voi hoitaa niin kipua, vatsavaivoja kuin ihoakin. Käytön kanssa on oltava varovainen, jos on allergista taipumusta tai lääkkeitä käytössä.. Se auttaa esimerkiksi kivun poistamisessa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. 20 Siankärsämö on monen vaivan yrtti
Apteekeissa myös valmistettiin kansanparantajien reseptien mukaisesti yrttilääkkeitä, kertoo fytoterapeutti Jaana Rissanen. Luonnonvaraisia ja viljeltyjä Kolmeksi tärkeimmäksi Suomen luonnosta löytyväksi yrtiksi Rissanen nostaa voikukan, nokkosen ja siankärsämön. Se on myös helpoin tapa aloittaa ja opetella yrttien käyttöä. Intian lääketiede kehittyi 5000 vuotta sitten ja Kiinan ensimmäiset kirjoitukset lääkekasveista ovat noin 2500 vuoden takaa. Rissasta itseään luonto on kiinnostanut aina ja käytyään ensin puutarhurin koulutuksen ja sen jälkeen luontoja ympäristöalan koulutuksen hän hakeutui opiskelemaan fytoterapiaa Frantsilan luomuyrttitilalle. Ne ovat myös helpot tunnistaa, joten niillä on helppo aloittaa yrttilääkinnän opettelu. Ne sopivat muiden vaivojen hoidon ohella esimerkiksi kehon puhdistamiseen. Kasvilääkintä on Intiassa ja Kiinassa edelleen vahvasti läsnä. Viljeltäviä rohdoskasveja puolestaan ovat mm. Ihon hoitamiseen sopivia yrttejä ovat puolestaan kehäkukka ja mäkikuisma. 21 . – Yksinkertaisimmillaan yrttejä voi käyttää mausteena. 1600-luvun lopussa apteekkarit velvoitettiin keräämään ja viljelemään kasveja. Kuisman vaikutukset yltävät syvemmälle, hermokudokseen Mesiangervossa on samoja ainesosia kuin aspiriinissa. Pääsääntöisesti voi ajatella, että ruohovartisia kasveja ja marjoja saa kerätä, mutta esimerkiksi varpujen oksia, havupuiden kerkkiä tai pajua ei saa ottaa ilman maanomistajan lupaa. Muita lääkintään sopivia yrttejä ja kasvinosia on pitkä lista. Monet yrtit sisältävät runsaasti vitamiineja, hivenaineita ja antioksidantteja ja ne ylläpitävät immuniteettia ja siten ennaltaehkäisevät sairauksia, Rissanen kuvaa. piparminttu, joka auttaa yskään ja nuhaan. Kuukautiskipuun voi käyttää esimerkiksi siankärsämön, mesiangervon ja rauhoittavan sitruunamelissan yhdistelmää joko teenä tai teehauteesta tehtyä pyyhekäärettä vatsalle. Luonnonvaraisista esimerkiksi kanervan kukat, apilat, ratamot, mesiangervo, koivun lehdet, kuusen ja männyn kerkät, mäkikuisma, pajun kuori sekä marjat ja niiden lehdet sopivat erilaisten vaivojen hoitamiseen. Yrtit hoitavat Y rttejä on käytetty erilaisten vaivojen hoitamisessa jo vuosituhansia. Yrttimehu puolestaan tehdään murskaamalla yrtit veden kanssa tehosekoittimella ja sitä riittää pari ruokalusikallista pari kertaa päivässä. – Itse käytän sitä päänsärkyyn teenä ja olen todennut sen auttavan 15 minuutissa. Yrttejä voidaan käyttää lääkinnässä sekä sisäisesti että ulkoisesti. Minua kiinnostaa se, miten itseään voi hoitaa sillä, mitä ympärillämme on, Rissanen pohtii. – Olin alkanut keräillä ja kokeilla yrttejä lääkinnässä ja huomasin tuloksiakin. Vastustuskyvyn parantamiseen Rissanen suosittelee siankärsämöä, auringonhattu-uutetta sekä kehäkukkaa. – Jo 6000 vuotta vanhoissa sumerien savitauluissa on merkintöjä kasvilääkinnästä. Luonnosta aineksia kerätessä kannattaa kuitenkin muistaa, etteivät kaikki kasvit ja kasvinosat kuulu jokamiehenoikeuksiin. Puhdistuskuuri voi kestää parin viikon ajan ja sitä voi halutessaan vielä tehostaa detox-yrttiuutetipoilla, Rissanen kertoo. Suomen luostareissa lääkeyrttejä on viljelty ainakin 1200-luvulta lähtien, ja myöhemmin pappilat ovat levittäneet tietoutta kasveista. Niistä voidaan valmistaa esimerkiksi teetä, uutteita, viherjauheita, kylpyjä, voiteita, salvoja, öljyjä ja kääreitä. Myös pajun kuori auttaa hyvin kipuun, samoin siankärsämö.. Suomen luonnosta löytyy useita luonnonvaraisia yrttejä ja kasveja, joilla voi esimerkiksi taltuttaa kipua tai parantaa tulehdusta. Hengitysteiden tulehduksiin hyvä on mm. Esimerkiksi mesiangervo auttaa tehokkaasti kipuun. Poskiontelotulehduksissa voi kokeilla höyryhengitystä niin, että on lisäännyt eteerisiä öljyjä, kuten eukalyptusta tai minttua, veteen, Rissanen vinkkaa. – Tulehdusta hoitavia puolestaan ovat viljeltävät kehäkukka ja kamomilla. – Keväällä voi pitää puhdistuskuurin ja tehdä nokkosesta, voikukasta ja siankärsämöstä joko yrttiteetä tai yrttimehua. Kivuista ihon hoitoon Monet yrtit ovat tehokkaita vaikutuksiltaan. kamomilla, rosmariini, piparminttu, kehäkukka ja auringonhattu. Teetä voi juoda litrasta pariin päivässä. Luonnonvaraisista kasveista piharatamo estää tulehduksia elimistössä, ja puna-apilan kukkia käytetään puolestaan limakalvojen tulehduksiin. Kuumeeseen Rissanen suosittelee sen sijaan mesiangervon lisäksi kamomillaa, lehmuksenkukkaa, mustaviininmarjaa ja auringonhattu-uutetta. Myös pajun kuori auttaa hyvin kipuun, samoin siankärsämö. Mesiangervossa on samoja ainesosia kuin aspiriinissa, Rissanen toteaa. Luonnonvaraisten kasvien lisäksi monet viljellyt yrtit sopivat lääkintään. Kehäkukkaa löytyykin monista valmiista yrttivoiteista, ja ne sopivat ihon pintakerroksen hoitoon
Esimerkiksi pujo kuuluu samaan kasviheimoon siankärsämön kanssa, joten Kolmeksi tärkeimmäksi Suomen luonnosta löytyväksi yrtiksi Rissanen nostaa voikukan, nokkosen ja siankärsämön. Tai sitten aivan pienellä sisäisellä määrällä esimerkiksi teenä, Rissanen neuvoo. Kuivia yrttejä voi hyödyntää ympäri vuoden. Mustikalla on myös verensokeria alentava vaikutus, joten se on hyvä diabeetikoille, Rissanen kertoo. Ne ovat myös helpot tunnistaa, joten niillä on helppo aloittaa yrttilääkinnän opettelu.. Fytoterapeutti Jaana Rissasta kiinnostaa se, miten itseään voi hoitaa ympärillä kasvavilla kasveilla. Pajua kerätessä on kuitenkin kysyttävä ensin maanomistajan lupa. 22 Pajun kuori sopii hyvin kivun hoitamiseen. Kuva: Jorma Ahola asti ja se korjaa tehokkaasti arpia. Kamomilla hoitaa tulehdusta, mutta sopii myös vatsan rauhoittamiseen. Yrttien vaikutus vaihtelee paljon myös yksilöittäin riippuen esimerkiksi maksan toiminnasta. Jos on allergista taipumusta, voi kokeilla esimerkiksi ranteen sisäpuolelle, jossa on herkkä ihon kohta, miten yrtti sopii itselle. Mäkikuisma on tunnettu myös tehokkaasta mielialaa parantavasta vaikutuksesta ja sitä on verrattu jopa masennuslääkkeisiin. Yhtä yrttiä voi käyttää päivittäin 2-3 viikkoa ja sen jälkeen olisi hyvä pitää viikon tauko. – Maltti on valttia, sillä yrtit vaikuttavat kokonaisvaltaisesti ja hitaasti, eikä vaikutus välttämättä tule heti ensimmäisen käyttökerran jälkeen, Rissanen pohtii. Öljy pitää kuitenkin laittaa vasta illalla auringolta suojassa, sillä kuisma voi herkistää ihoa auringonvalossa, Rissanen tietää. – Kuismaöljy korjaa ihoa myös, jos on palanut auringossa. Kamomillaa, ruiskaunokkia ja kehäkukkaa menossa kuivuriin. Unettomuuteen ja stressiin sopivat sen sijaan rauhoittavat yrtit, kuten kanervankukat, laventeli, kamomilla ja sitruunamelissa. Vatsavaivoihin Rissanen suosittelee ensisijaisesti kamomillaa, jota on hyvin saatavilla esimerkiksi teenä. – Yleinen ohje on, että yrttejä kannattaa vaihdella. Kokeile ensin varovasti Suomen luonnosta löytyvät yrtit ovat Rissasen mukaan vaikutuksiltaan melko mietoja, joten niiden tehoa voi joutua hieman odottelemaan. Rosmariini ja salvia puolestaan edistävät ruoansulatusta. Toisille yrttihoidosta ei välttämättä ole apua, toisille sen sijaan paljonkin. Jos yrttejä suunnittelee käyttävänsä pidemmän aikaa, useita viikkoja, suosittelee Rissanen tarkistamaan yrttikohtaiset ohjeet käytöstä. Aina kannattaa kuitenkin kokeilla hitaasti ja varovasti yrtin sopivuus itselle. – Kuivatut mustikat puolestaan auttavat ripuliin. Silloin on myös hyvä vaihtaa toiseen yrttiin, Rissanen kertoo. – Allergiat on tietysti huomioitava
Hän on myös alkanut viljellä yrttejä enemmän ja enemmän. – Suosittelen kaikkia ottamaan jalkakylpyjen lisäksi silloin tällöin myös puolikylpyjä yrttien kanssa, sillä ne lisäävät erityselimien toimintaa ja vilkastuttavat aineenvaihduntaa, Rissanen vinkkaa. Myöskään raskaana oleville mäkikuisma ei sovi, sillä se voi aiheuttaa kohdun supistelua. Fytoterapeutin työssään Rissanen tekee yrteillä erilaisia hoitoja, kuten yrttihierontaa, -kylpyjä ja –saunotuksia. Ruiskaunokin ja kehäkukan lisäksi viljelyssä on monipuolinen valikoima erilaisia yrttejä, mutta haaveena on viljellä vielä nykyistä suuremmalla maa-alalla. Kuvassa kasvavat kehäkukka, ruiskaunokki ja kamomilla sopivat esimerkiksi teehen. Aspiriinille allergisen ei puolestaan kannata käyttää mesiangervoa ja pajua, joissa on samoja vaikuttavia aineita. Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Jaana Rissanen. . Nyt hän käyttääkin jo laajasti erilaisia yrttejä sekä marjoja joka päivä. 23 Rauhoittava jalkakylpy 1 osa kamomillaa 1 osa sitruunamelissaa 1 osa laventelia Lääkintään sopivia kasveja voi viljellä esimerkiksi joutomaalla. Hän pitää sen mausta, mutta siihen liittyy myös nostalgiaa. Sekä viljeltyjä että luonnonvaraisia kasveja voi käyttää esimerkiksi jalkakylvyissä ja teenä. Lapsillekin yrttiuutoksia voi käyttää mutta hyvin pieninä määrinä ja alkoholi tulee haihduttaa pois. Sitä ei myöskään tule käyttää muiden masennuslääkkeiden kanssa, Rissanen korostaa. – Juon myös yrttiteetä ja jos sitä on tullut liikaa, kaadan sen illalla jalkakylvyn sekaan, Rissanen kertoo. pujolle allergiset voivat saada oireita myös siankärsämöstä. Ruoanlaittoon sopivat esimerkiksi nokkosen lehdet ja siemenet ja ihon hoitoon käy kehäkukka. Hoitoja ja yrttien viljelyä Rissasen oma suosikkiyrtti on siankärsämö. Hauduta yrttejä parissa litrassa lähes kiehuvaa vettä noin 20 minuuttia. Lämpötilan vaihtelu elvyttää verenkiertoa. Pienten lapsien kohdalla yrttien sopivuus täytyy aina tarkistaa. Tuoreita yrttejä tarvitaan yhteensä noin puoli litraa. – Esimerkiksi mäkikuisma voi joko voimistaa tai heikentää muiden lääkkeiden vaikutusta, sillä se pilkkoo lääkeaineita maksassa. Usvattaren Yrttikehdon hoidoista voi nauttia Nokialla ja Valkeakoskella. Flunssaisen jalkakylpy 1 osa siankärsämöä 1 osa mesiangervoa Jos käytät kylpyihin kuivattuja yrttejä, on sopiva kokonaismäärä kaksi ruokalusikallista. Kuvassa poimulehti. Jos kärsit kylmistä jaloista, ota viereen toinen, kylmä kylpyvesi ja vuorottele jalkoja lämpimässä ja kylmässä vedessä. Kaada sopivan lämpöisen kylpyveden sekaan. Moni luonnonvarainen kasvi sopii yrttilääkintään. Jos on lääkkeitä käytössä, neuvoo Rissanen olemaan erityisen varovainen kaikkien yrttien kanssa ja mieluusti keskustelemaan yrttien käytöstä ensin lääkärin kanssa. Halutessasi voi lisätä jalkakylpyyn 20–40 tippaa yrttiuutetta, esimerkiksi siankärsämöä, tai kaksi tippaa eukalyptuksen eteeristä öljyä. Se on hyvä monen vaivan yrtti, hän pohtii. – Siankärsämö oli ensimmäinen yrtti, jota aloin kerätä ja käyttää
Tuen ehtona on, että vuohen on lypsettävä vähintään 400 litraa vuodessa ja se on vähintään vuoden ikäinen. Maataloustukea maksettiin viime vuonna Maaseutuviraston mukaan 15 vuohitilalle. Helsingissä on lähes parikymmentä jälleenmyyjää. Tukeen hyväksyttyjä vuohia niissä oli 2 554,2. Eviran mukaan luomutukea maksettiin viime vuonna noin tuhannesta vuohesta, joten noin 40 prosenttia vuohenmaidon tuotannosta on luomua. 1970-luvulla vuohia oli Suomessa enää pari tuhatta. Laitilassa sijaitsevalla Saloniemen luomutilalla valmistetaan vuohenjuustoja ja vuohenjogurttia luomuna. Niistä huomattava osa on harrastajilla ja omavaraisessa tuotannossa.. Suomessa on vuohia yli viisi tuhatta. Suomessa 15 ammattimaista vuohitilaa Lisää kuttuja Vuohia Luonnonvarakeskuksen esittelypuistossa Elonkierrossa viime kesänä. Melkein kaikki suomalaiset vuohet ovat rodultaan suomenvuohia. Ammattimaista tuotantoa harjoittavien tilojen määrä on paljon pienempi. Maitotuotteita valmistetaan myös tilan alkuperäislehmien maidosta. Sastamalassa Peevon tilan päätuotteina ovat tuorejuustot eli alueen perinteiset kutunjuustot sekä salaattijuustot. Saloniemi ja Peevo Suurimmat vuohitilojen omat juustolat löytyvät Laitilasta ja Sastamalasta. Nyt niiden määrä on tasaisessa kasvussa. Niitä on yhteensä 145 tilalla. 24 L uonnonvarakeskuksen kotieläintilaston mukaan Suomessa on noin 5 300 vuohta. Tuotteita myydään suuressa osassa maata. Pienessä määrin pullotetaan pastöroitua vuohenmaitoa. Vuohet olivat lainassa Punkalaitumelta Miina Huittiselta. Tuotteita myydään lähialueen kaupoissa itäisessä Satakunnassa ja läntisellä Pirkanmaalla
Ammattimaiseksi vuohitilalliseksi ryhtyminen ei vaadi suuria investointeja verrattuna karjatalouteen. Tyrvää on saanut Suomen kuttupitäjän maineen ja 1950-luvulta lähtien kunnan vaakunassa oli pukki siihen asti, kun Tyrvää 1973 liitettiin Vammalaan eli nykyiseen Sastamalaan. Maito tuotetaan luomuna. Vuohi on ollut yleisin Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Viime vuonna määrä oli 50 000 litraa. Urosta kutsutaan pukiksi. Vuohitaloutta kehitetään Vuohenlihan syöminen on monessa maassa tavallista mutta Suomessa harvinaista. Vuohitalous elinkeinoksi -hankkeessa on mukana viisi pilottitilaa. 25 Kilistellyt vuohi on kuttu SUOMALAISET VUOHET ovat edelleen pääosin alkuperäistä rotua, josta käytetään nimitystä suomenvuohi. Teksti ja kuva: Martti Heikkilä Luomutukea maksettiin viime vuonna noin tuhannesta vuohesta.. Hanke keskittyy Etelä-Pohjanmaahan ja Pirkanmaalle. Tämän vuoden alussa käynnistynyt hanke kestää ensi vuoden kesäkuun loppuun. – Olisi monelta kannalta järkevää, että Suomessa syntyisi markkinat vuohenlihalle, sanoo Vuohitalous elinkeinoksi -hankkeen vetäjä Sanni Virtanen Etelä-Pohjanmaan ProAgriasta. Suurin osa päätyy juustonvalmistukseen Kurikan Jalasjärvellä sijaitsevalle Juustoportille ja osan määränpää on Kolatun juustola Somerolla. Suomen suurin vuohitila on Loviisassa sijaitseva Jokiniemen kartano. Kuttu lypsetään kaksi kertaa päivässä. Maitoa tulee noin 2–4 litraa, parhaimmillaan viisi. Myös Tyrvään naapuripitäjässä Kiikoisissa oli vaakunassa pukki 1950-luvulta aina vuoden 2012 loppuun, jolloin kunta liitettiin Sastamalaan. – Mutta kotimaista tutkimustietoa vuohitaloudesta on vähän ja osaamista hankitaan nykyisin eniten ulkomailta, vertaistuella ja kantapään kautta. Vuohinaaraasta tulee kuttu sen jälkeen, kun se on poikinut eli kilistellyt. Hanke jakautuu viiteen pääalueeseen: tuotosseuranta, jalostus, ruokinnan suunnittelu, maidon laatu ja talous. – Ja esimerkiksi säilörehun on oltava hyvälaatuista ja oikeaan aikaan korjattua, jos halutaan, että kutut tuottavat maitoa ja kilit kasvavat, Virtanen sanoo. Poikaset ovat kilejä. Yhteistyössä tilojen kanssa testataan tuoretta tietoa käytännössä. Väisänen arvioi, että noin puolet ammattimaisesti tuotetusta vuohenmaidosta toimitetaan nykyisin tilalta eteenpäin. Kastroitu pukki on rupukki. Vuohituotannossa on Sanni Virtasen mukaan paljon potentiaalia. Mutta jos tuotannosta haluaa pääelinkeinon tai kannattavan sivuelinkeinon, osaamista siinäkin tarvitaan. – Meidän juustolalla on luvat 75 000 vuohenmaitolitran valmistukselle. Lypsävien vuohien määrä on tänä vuonna jo lähellä tuhatta. Lypsäviä kuttuja meillä on tällä hetkellä noin 300, kertoo Peevon tilan yrittäjä Erkki Väisänen.
Metsähallituksen monikäyttömetsien sijainnin löytää Retkikartta.fi-sivustolta, Maukonen kertoo. Lupa laskutetaan puhelinlaskun yhteydessä. Metsähallitus aloitti myynnin Puiden villiruoka vaatii luvan Metsähallitus myy lupia sellaisen villiruoan keräämiseen, mihin tarvitaan maanomistajan lupa. Lupa kattaa valtion metsätalouskäytössä olevat monikäyttömetsät. Metsähallitus on nyt alkanut myydä lupia myös tällaisten luonnontuotteiden keräämiseen. 26 J okamiehenoikeudella saa kerätä luonnonmarjoja ja sieniä sekä ruohovartisia kasveja kuten esimerkiksi vuohenputkea ja nokkosta. Kolmen kuukauden lupa maksaa 24,95 euroa ja se oikeuttaa keräämään tuotteita maksimissaan 50 kiloa tai 200 litraa. Lupa hankitaan soittamalla puhelinnumeroon, joita on kaksi sen mukaan, valitseeko kolmen kuukauden vai vuoden luvan. Kansallispuistoista ja muista suojelumetsistä lupa ei oikeuta keräämään, ei myöskään tutkimuskäytössä olevista talousmetsistä. Ammattimaisen keruutoiminnan lisäksi lupa palvelee samoin ehdoin myös harrastajaa. Näille. Vuoden lupa maksaa 49,90 euroa ja määrät ovat isompia. Miksi ei. Soiton jälkeen asiakas saa tekstiviestinä lupaviestin ja lupa aktivoituu. – Siitä tämän suunnittelu lähti. Kuusenkerkkiä saa metsähallitukselta ostamallaan luvalla kerätä isompien kuusten alaoksilta. Kuva: Martti Heikkilä luonnontuotteille on kasvavaa kysyntää ja niitä jalostavilla yrityksillä on lupaavat näkymät erityisesti viennissä, toteaa maankäyttöpäällikkö Antti Maukonen Metsähallituksesta. Pihlajansilmut ja pihlajanoksat eivät ole luettelossa mukana. Näitä ovat esimerkiksi kuusenkerkät ja koivunlehdet. Sen sijaan puussa kasvavaa villiruokaa kuten kuusenkerkkiä, koivunlehtiä ja pihlajansilmuja ei saa kerätä vapaasti. – Asiakkaan on varmistuttava, että luonnontuotteiden keruuseen suunniteltu alue on metsätalouskäytössä olevaa monikäyttömetsää. – Yritysten puolelta ei niistä ole esitetty toivomuksia, mutta ei ole mitään estettä, etteikö nekin voida luetteloon lisätä, vastaa Antti Maukonen. Ammattilaisille ja harrastajille Uusi mobiililupa on Metsähallitukselta vastaus luonnontuotteita jalostavien yritysten tarpeeseen saada raaka-ainetta
Latvakasvaimia ei saa kerätä. Koko maata koskevan luonnontuoteluvan lisäksi Metsähallituksella on oma luonnontuotelupa Ylä-Lapin metsätalousalueelle. Kuva: Martti Heikkilä – Metsähallituksen monikäyttömetsien sijainnin löytää Retkikartta.fi-sivustolta, Antti Maukonen kertoo. . Puita ei saa vahingoittaa keruun yhteydessä, eikä niihin saa tehdä viiltoja tai vastaavia. Vakiintuneen käytännön mukaan puista ja pensaista saa kuitenkin ottaa marjoja. Metsähallituksen luontaistalousalueille Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa myydään mobiililuvilla eräitä muitakin luonnontuotteita. Teksti: Martti Heikkilä. Maahan pudonneita oksia ja käpyjä saa kerätä. Metsähallituksen luoma malli ohjeineen on Antti Maukosen mukaan vapaasti muiden metsänomistajien sovellettavissa, jos esimerkiksi kunnat, yritykset ja yhteisöt tai yksityiset metsänomistajat haluavat tulla vastaan luvan vaatiman villiruoan keräämisessä. – Laadimme ohjeet siten, että ne eivät ole liian vaikeita, mutta muutama olennainen ehto on mukana, jotta puita ei vaurioiteta, Maukonen kertoo. 27 Mitä saa kerätä vapaasti Jos hankkii vuoden luvan ja kerää pelkkiä koivunlehtiä, niitä saa kerätä 200 kiloa tai 800 litraa. Ohjeet kerääjille METSÄHALLITUS on laatinut luvan vaatimien luonnontuotteiden keräämiseen ohjeet, joilla turvataan se, ettei puustoa vahingoiteta. Myös joulukuusen voi hakea Pohjois-Suomen valtion mailta mobiililuvalla. Varpukasvit ovat rajatapauksia. Kasvatettavia puita ei saa kaataa. Ekoelo-lehden 5/17 haastattelussa viime syksynä erityisasiantuntija Miliza Malmelin ympäristöministeriöstä tulkitsi lakia siten, että mustikanlehtiä voi pieniä määriä kerätä omaan käyttöön, kunhan siitä ei jää luontoon pysyvää jälkeä. Koivunlehdet, saunavastat ja kerput on kerättävä ja tehtävä lehtipuuvesakosta tai kasvatettavien puiden alaoksista. Niitä ei saa kerätä istutuskoivikoista. JOKAMIEHENOIKEUDEN pääsääntönä on, että ruohovartisia kasveja ja kasvinosia saa kerätä, mutta puusta ei mitään saa ottaa ilman lupaa. Pihkaa saa kerätä vain pintavaluntana, sikäli kun sitä on luonnostaan valunut puiden rungoista. Kuusenkerkkiä ja havuja ei saa kerätä neljä metriä lyhyemmistä kuusentaimista. Siten esimerkiksi pihlajanmarjoja ja katajanmarjoja saa ottaa ilman maanomistajan lupaa muualta kuin pihapiireistä, kunhan puita ja pensaita ei vahingoiteta. Lupa maksaa 49,90 euroa. Mallia muille Luvan vaativien luonnontuotteiden keräämiseen Metsähallitus on laatinut lupaehdot, jotka löytyvät verkosta
Ekokampaamo Oranssissa luontoarvot ovat tärkeitä. Kampaamo on sisustettu kierrätystavaralla ja siellä käytetään ekosertifioitua sähköä. 28 Ekokampaaja Tiina Heinonen on yksi Pirkanmaan ensimmäisistä ekokampaajista. Kaikki mahdollinen kierrätetään ja käytettävät aineet ovat peräisin luonnosta.. ”Henkinen allergia” ajoi hänet opiskelemaan ekologista hiustenhoitoa
Monille uusista asiakkaista myös luontoarvot ja ekologiset periaatteet olivat tärkeitä. 29 . Ekokampaaja Tiina Heinonen kohtaa asiakkaansa aina yksilöinä ja sekoittaa muun muassa luonnonvärit itse yrttijauheista. Mukaan mahtui myös jonkin verran synteettisille kemikaaleille herkistyneitä ihmisiä, jotka etsivät hiustenhoitoon parempia ratkaisuja. – Mukaan tuli toki myös uusia asiakkaita, joista monet olivat kiinnostuneita siitä, millaisia raaka-aineita heidän käyttämänsä kosmetiikka ja hiusvärit sisältävät. Tiina Heinonen muokkasi kampaamonsa toimintaperiaatteet vastaamaan elämänarvojaan. Sitten löysin ekokampaajakoulutuksen, ja pian olinkin yksi Pirkanmaan ensimmäisistä ekokampaajista, Tiina Heinonen muistelee. Monenlaisia asiakkaita Tiina Heinonen kertoo, että suuri osa vanhoista asiakkaista seurasi mukana, kun Oranssi alkoi vuosikymmenen vaihteessa korostaa ekologisia arvoja. Kutsun sitä henkiseksi allergiaksi: synteettisten aineiden kanssa työskentely ei vastannut arvojani, joihin kuuluvat muun muassa luonnonsuojelu ja ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi. Ekokampaamo Oranssi mainostaa olevansa sataprosenttisesti aito ekokampaamo – ja sitä se on ollut jo pitkään. Tiina yhdisti työnsä ja rakkautensa luontoon Lepopaikka hälyn keskellä E kokampaamo Oranssissa käytetään vain puhtaita ja luonnollisia raaka-aineita, kierrätetään kaikki syntyvä jäte, suositaan sertifioitua ekosähköä ja huolehditaan paitsi asiakkaiden hiuksista, myös kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Luonnonvärien avulla oli muun muassa helpompi päästä eroon värjäyskierteestä.. – Aloitin toiminnan Ylöjärvellä tavallisena kampaamona, mutta jo muutaman toimintavuoden jälkeen tulin tilanteeseen, jossa olin valmis lopettamaan kampaajan työn, ellei työskentelyyn löytyisi luonnollisempaa lähestymistapaa
. Valmiissa sekoituksissa voi olla esimerkiksi pähkinää, jolle monet ovat allergisia. Olen järjestänyt Oranssissa myös villiyrttikursseja, joilla on opiskeltu luonnonkasvien käyttöä ravinnoksi ja kosmetiikaksi. Opiskelen tällä hetkellä Frantsilassa fytoterapiaa eli kasvilääkintää. Asiakkaat alkoivat hakea Oranssista myös kokonaisvaltaista hyvinvointia ja edelleen minulla käy paljon asiakkaita, jotka kaipaavat arkeen hemmotteluhetkiä. Heinonen haaveilee, että fytoterapeuttikoulutus tuo tulevaisuudessa mahdollisuuksia syventyä ihmisten luonnolliseen hoitoon yhä kokonaisvaltaisemmin. – Harrastan luonnossa retkeilyä ja tutkin paljon kasveja, lintuja ja puita. Hoitoja ja energialeikkauksia Oranssi tarjoaa muun muassa erilaisia yrteillä, savella, turpeella ja merilevällä tehtäviä hiusten ja päänahan hoitoja, kasvivärjäyksiä, intialaista päänhierontaa ja rentouttavia hiusten energialeikkauksia. Oranssi onkin eräänlainen lepopaikka kaupunkihälinän keskellä. Rauhallisuus ja tasapainoisuus on hyvinvoinnille tärkeää. Asiakkaat saattavat kysellä minusta luonnonsuojelusta ja mielelläni annan vinkkejä. Heinonen ei esimerkiksi käytä valmiita kasvivärisekoituksia, vaan sekoittaa värin erilaisista kasvija yrttijauheista aina itse. Luontolähtöisyys on Oranssin arvo numero yksi; se pohja, jonka päälle kaikki rakentuu. – Huomattiin, että luonnonvärien avulla oli muun muassa helpompi päästä eroon värjäyskierteestä. Hän valitsee yleensä hennapohjaisen, punasävyisen luonnonvärin. Heinonen jatkaa, että Oranssissa asiakas kohdataan aina yksilönä ja hänen tarpeitaan kuunnellaan monipuolisesti. Kampaamon maine kiiri puskaradiossa nopeasti. – Annan myös mielelläni vinkkejä siitä, miten kasveilla voi hoitaa itseään kotioloissa. – Hiustenhoidon lomassa teen myös reiki-energiahoitoja. Bergius kertoo heränneensä ravinnon, kosmetiikan ja pesuaineiden kemikaalikuormaan kymmenisen vuotta sitten, joten ekokampaamoasiakkuus tuntui luonnolliselta jatkumolta. Usein keskustelukin kääntyy kampaamon tuolissa luontoon ja luonnolliseen elämäntapaan. Bergius istahtaa Oranssin hoitotuoliin noin 6–7 viikon välein. – Monet päänahan ongelmat ovat suolistoperäisiä, joten on syytä pysähtyä pohtimaan, mistä ne voisivat johtua. Ekokampaaja Tiina Heinonen huomauttaa, että luonnonväreillä saa aikaiseksi muitakin kuin punaisia sävyjä. Bergius kertoo saaneensa Heinoselta paljon vinkkejä hiusten ja päänahan hoitoon. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Mia Bergius MIA BERGIUS on ollut Ekokampaamo Oranssin vakioasiakas sen perustamisesta lähtien. 30 Asiakkaan kokemus Mia Bergius on Ekokampaamo Oranssin vakioasiakas. Asiakkaat huomasivat, kuinka hyviltä hiukset tuntuvat luonnollisten käsittelyjen jälkeen. Kampaamo on kalustettu kierrätyskalusteilla ja kampaamon tiskiltä voi ostaa luonnollisten hiustenhoitotuotteiden lisäksi muun muassa ikimetsälahjakortteja. Hän haluaisi tehdä hiushoitojen lisäksi myös kehonhoitoja. Pitkän asiakkuussuhteen aikana hänen hiuksilleen on tehty monia erilaisia hoitoja. – Vuosien saatossa minun ja Tiinan välille on muodostunut henkilökohtainen ystävyyssuhde, joten kampaamokäynti on aina myös ihana tapaaminen.. Esimerkiksi yrttihiushuuhteita voi jokainen tehdä itsekin. Kampaamotyön ohessa ekokampaaja Heinonen antaa vinkkejä muun muassa siihen, miten ruokavalio voi vaikuttaa hiusten ja päänahan hyvinvointiin. – Tavallisesti leikkautan huonot latvat ja otan kasvivärin, mutta välillä on tehty muun muassa syväpuhdistavia savihoitoja ja intialaista päänhierontaa. Tiina vinkkasi lisäämään ruokavalioon piitä ja viherjauheita, ja ongelma alkoikin helpottaa. Luontolähtöisyys tärkein Luonnonmukaiset arvot heijastuvat kaikkeen Oranssin toimintaan. – Minulla on pieni vauva ja synnytyksen minulta irtosi paljon hiuksia. Bergius toteaa, että säännöllinen kampaamokäynti tarkoittaa paitsi hiusten kunnostus-, myös hemmotteluhetkeä ja mahdollisuutta rupatella luottokampaajan kanssa
31 31 Vihreä Aalto Kirkkotori 10 37800 Akaa 040 – 369 7442 Hius ja Kauneus Lähde Oy Lähderannantie 22 02720 Espoo 0400 – 585 272 www.hiusjakauneuslahde.fi Ekokampaamo AuRa Hämeentie 1 C 30100 Forssa 050 – 533 1592 www.ekokampaamoaura.fi Ekokampaamo Luonnonkaunis Hämeentie 1 A 30100 Forssa 044 – 231 2474 www.ekokampaamoforssa.fi Harmonie Vuorikatu 8 10900 Hanko 040 – 701 0613 Ekofrissan Tehtaankatu 25 00150 Helsinki Kukka 040 – 416 4669 Viivi 040 – 579 1759 Helena 0400 – 843 757 www.ekofrissan.fi EkoHius ekokampaamo Toinen linja 9 A 2 00530 Helsinki 044 – 799 2992 www.ekohius.com Ekosalonki Marja Sakarinkatu 3 00500 Helsinki 044 – 557 1248 www.ekosalonkimarja.fi Ekokampaamo Eko Cabello Pohjoinen Rautatiekatu 11 a 00100 Helsinki 0400 – 954 965 www.ekocabello Ekokampaamo Fa´Milja Kalkkihiekantie 9 00980 Helsinki 045 – 136 3726 www.ekokampaamo.net Ekokampaamo Ryytineito Lauttasaarentie 13 00200 Helsinki 09 – 684 7684 www.ryytineito.fi Hiusduetto Sörnäisten rantatie 4 00530 Helsinki 050 – 581 5311 www.hiusduetto.fi Hiusgalleria Snellmaninkatu 19-21 00170 Helsink i 09 – 660 022 www.hiusgalleria.fi Hiusja Kauneusmestarit Oy Purotie 3 00380 Helsinki 09 – 506 2932 www.hiusmestarit.fi Kampaamo Leena Selin Sammonkatu 12 00100 Helsinki 050 – 563 4940 https://kampaamoleenaselin.avoinna24.fi/company Lumo Helsinki Kasarmikatu 23 00130 Helsinki 0400 – 470 987 www.lumohelsinki.fi Löydä lähin ekokampaajasi! PEPPECO Ekokampaamo ja luontaishoitola Oulunkyläntie 7 00650 Helsinki 09 – 795 570 www.peppeco.fi Piparminttu Hietaniemenkatu 10 00100 Helsinki 045 – 151 7949 www.piparminttu.fi Vihreä Kampa Ilmarinkatu 10 b 00100 Helsinki 09 – 587 1996 www.kampa.fi Vallilan Heili Mäkelänkatu 34 00510 Helsinki 09 – 737 848 www.vallilanheili.fi EKOparturi-kampaamo Margit Hämeenkatu 3 Jussintori 05800 Hyvinkää 040 – 726 5458 www.ekokampaamomargit.com Eco Beauty Hair Suvantokatu 15 80100 Joensuu 050 – 327 0300 www.ecobeautyhair.fi Parturi – kampaamo SK UNIK Ekokampaajat Katja ja Noora Malminkatu 7 A 80100 Joensuu 0400 – 908 177 www.unik.fi Ekokampaamo ja Ekohoitola Hiushuone Korento Vapaudenkatu 57 40100 Jyväskylä 050 – 585 0439 www.hiushuonekorento.fi
Käydessään liuos alkaa haista pahalle. Kun liuos lakkaa noin kuukauden jälkeen kuplimasta, se on valmis käytettäväksi. Sijoita sanko ulos suojaiseen paikkaan pariksi viikoksi. Aseta nokkosten päälle paino, esimerkiksi tiili, joka pitää ne paikoillaan sangon pohjalla. Kaada sankoon vettä, mutta jätä sanko hieman vajaaksi käymisestä muodostuvaa vaahtoa varten. Laita piirakkapohjan päälle. Paista uunin keskitasolla 180 asteessa noin 30 minuuttia. Voit heittää sangon pohjalle jääneet nokkoset pois, tai lisätä päälle tuoreita nokkosia ja aloittaa alusta, jos haluat tehdä lisää nokkosvettä. Ota litra täysmaitoa kattilaan, kuumenna ja sekoita joukkoon vehnäjauhoseos. Kaada ravinnepitoinen liuos sangosta puhtaaseen astiaan siivilän läpi. Lisää kananmuna ja rahka tai vesi. Laimenna liuos säilytyspurkkeihin puhtaalla vedellä suhteessa 1:10. Pidä nokkoset hetken siivilässä ja juoksuta kylmää vettä päälle. Lisää nokkosmakusi mukaan kevyesti väljässä kiehuvassa vedessä lämmäytettyjä ja hienonnettuja kevään ensimmäisiä nokkosia. Luonnosta keräämistäsi nokkosista saat todella hyvänmakuisen ja kauniin keiton. Vahdi koko ajan, maito kiehuu nopeasti yli. Valmista nokkosvettä Poimi nuoria nokkosia sen verran, että ne peittävät hyvin sangon pohjan. Huuhtele vuohenputket ja pienennä niitä saksilla. Sekoita nokkosvettä välillä. Kerää tänä keväänä nokkosia puhtaalta paikalta. Saunominen vähentää riskejä Vuohenputkipiirakka POHJA: 2 dl vehnäjauhoja 2 dl grahamjauhoja (tai 1 dl grahamjauhoja ja 1 dl vehnänlesettä) 1 tl mineraalitai merisuolaa 1 tl leivinjauhetta 1 kananmuna 1 dl maitorahkaa tai vajaa 1/2 dl vettä TÄYTE: 3 kourallista vuohenputken lehtiä 1 kananmuna 2 dl maitoa 1/2 kesäkurpitsaa 2 rkl sulatejuustoa tai juustoraastetta ripaus mineraalitai merisuolaa KORISTELUUN: vuohenputken tai viinisuolaheinän lehtiä, krassin tai orvokin kukkia Sekoita kuivat aineet keskenään. Laimentamaton nokkosvesi haisee tymäkältä! Säilytä nokkosvettä viileässä ja pimeässä paikassa. Kaada vuohenputken lehtien päälle vuokaan. Vanhanajan nokkoskeitto Ota mukiin 3 rkl vehnäjauhoja ja puoli mukillista vettä. Lisää sitä kasvien kasteluveteen keväällä ja kesällä, myös huonekasvien. Painele taikina voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Ja tee niille sama temppu. Laita kesäkurpitsasiivujen päälle sulatejuustoa tai ripottele juustoraastetta. Pese ja lämmäytä ne nopeasti kuplivassa, kiehuvassa vedessä. Nokkosista saa kolme, neljä satoa. Pidä kattila ensin täydellä teholla ja vähennä lämpö ykköselle, kun liemi kiehuu. Noin 15 vuoden seurantatutkimuksen aikana selvisi, että 4–7 kertaa viikossa saunovilla henkilöillä on 61 prosenttia pienempi todennäköisyys saada aivoinfarkti kuin vain kerran viikossa saunovilla henkilöillä. Sekoita juoksevaksi. Lisää joukkoon myös ripaus sokeria. Koristele. Nokkonen on moninkertaisesti terveellisempää kuin pinaatti.. Tarjoile teen kanssa. Siivuta kesäkurpitsasta noin puolen sentin paksuisia siivuja piirakan päälle. Kääri taikina kelmuun ja laita jääkaappiin noin tunniksi jähmettymään. Rytistä ja revi nokkosten varsia ja lehtiä, paina ne tiiviisti sangon pohjalle. Mausta suolalla ja valkopippurilla. Ei tarvitse leikata silpuksi, sen voit tehdä vasta, kun otat ne pakkasesta. Jos nokkoset ovat jo kasvaneet isoiksi, niin kerää vain lehtiä. Sekoita maito, muna ja suola. Jos liemi on mielestäsi liian ohutta, voit tehdä vehnäjauhoseosta lisää ja sekoittaa joukkoon. Kaiken lisäksi nokkosista saat paljon rautaa ja kalkkia ja muita tärkeitä hivenaineita. 34 Koonnut: Reetta Ahola Ekovinkit Runsas saunominen on yhteydessä vähentyneeseen aivoinfarktin riskiin, osoitti kansainvälinen tutkimus, jossa Itä-Suomen yliopistolla oli keskeinen rooli. Litistä nokkoset litteiksi ja pane muovipussiin ja pakasta. Paista 180 asteessa, kunnes se on saanut hieman väriä. Tutkimus on ensimmäinen laajamittainen tutkimus aiheesta, ja sen tulokset julkaistiin Neurology-tiedelehdessä
TIESITKÖ. . 2. Taikinan kohottamiseen kannattaa varata riittävästi aikaa, noin tunti. Puutarhajäte kypsyy mullaksi 1–3 vuodessa. Lisää ruisjauhoja voimakkaasti sekoittaen. Lisää puutarhajätettä sitä mukaa, kun sitä puutarhasta kertyy. Kohota valmiita leipiä taas noin 30–45 minuuttia. Jos jäte on kuivaa, kastele. Kurkkuja viljellään 195 kauppapuutarhassa 53 kasvihuonehehtaarin alalla eri puolilla maata Etelärannikolta aina Lappiin asti. Lisää jauhoja niin kauan, kunnes taikina alkaa irrota astian reunoilta ja käsistä. Jokaisen 10–15 cm kerroksen väliin lisätään 5 cm kerros kuiviketta tai oksasilppua. Taikinasta ei kuitenkaan saa tulla liian paksua ja kovaa, koska silloin leivät on vaikea saada kohoamaan. Sadosta riittää noin hiukan alle puolikas kurkku viikkoa kohden jokaiselle Suomessa asuvalle. PÄIVÄNÄ 50 g kuivattua luomuleivänjuurta 2,5 dl lämmintä vettä 1 dl ruisjauhoja Murenna leivänjuuri lämpimän veden joukkoon ja sekoita voimakkaasti vispilällä. Kun painauma on kohonnut miltei näkymättömiin, on taikina valmista leivottavaksi. . 1,4 kg luomuruisjauhoja 1–2 rkl suolaa Hämmennä taikinaa ennen veden lisäystä. . Puutarhakompostin sisältö käännetään 1–2 kertaa vuodessa. Puutarhasta kompostiin kelpaavat esimerkiksi ruohosilppu, ennen siemenvaihetta olevat rikkakasvit, kasvien naatit, oksasilppu ja syksyn lehdet. Hävikkiä ei synny. Aloita puutarhakompostin kokoaminen ilmavalla pohjakerroksella. Tärkeimpiä tuotantoalueita ovat Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi. Taikina nousee vedottomassa ja lämpimässä paikassa. Kompostijätteen lahoamista voi nopeuttaa lisäämällä pieneliöiden ravinnoksi Biolanin Kompostiherätettä tai kanankakkarakeita. 35 Kompostoinnin ABC Ruisleipää juurella 130 miljoonaa kurkkua Suomalaiset ovat aina olleet kovia syömään kotimaisia kurkkuja, mutta nyt rikotaan uusia ennätyksiä. Lähde: Biolan Tunnetko maakuntaleivät?. Kaikista Suomessa syödyistä kurkuista noin 85 prosenttia on Suomessa viljeltyjä. 15 minuuttia myöhemmin voi lämpötilan laskea 225 asteeseen. 1. • Kiinanruusu tykkää teestä. . Pojalle laitetaan esimerkiksi 20 cm kerros pätkittyjä risuja tai oksia. Kuivat lehdet, oljet ja muu lehtivihreätön materiaali vaativat kompostoituakseen lisäravinteita. Lisää kerroksien väliin myös vanhaa kompostimultaa tai katekompostia lämpökompostorista. Viime vuoden kurkkusadon määrä tarkoittaa noin 130 miljoonaa kurkkua. Kotimaisen kurkun vahvuus on myös vähäinen, lähes olematon hävikki. Lisää jauhoja pikkuhiljaa puuhaarukalla sekoittaen. PÄIVÄNÄ 1,25 l lämmintä vettä n. Taikinakulho kannattaa pitää mahdollisimman lämpimässä paikassa tai vesihauteessa. Vuonna 2017 Suomessa viljeltiin 43 miljoonaa kiloa kasvihuonekurkkuja. . • Rhodot pitävät kahvinporoista. . Pistele niihin haarukalla reiät ja paista kuumalla pellillä (ilman leivinpaperia) 250 asteessa. Kaupoissa näkyvät kakkosluokan käyrät kurkut menevät nekin kokonaisuudessaan hanakasti sekä suurkeittiöihin että kuluttajille. . Jos ne laitettaisiin jonoon, yltäisi kurkkujono Helsingistä Utsjoelle ja takaisin (2 178 km) noin 20 kertaa (43 560 km). Jatka ”taikinavellin” vatkaamista noin puolen tunnin välein muutaman tunnin ajan, että leivänjuuri ”herää”. . Taikinajuuren pinnalle pitäisi muodostua kuplia, eli taikina alkaa käymään. Jätä taikinakulho yöksi liinan alle tekeytymään. Pirkanmaa – Rievä Etelä-Karjala – Lepuska Varsinais-Suomi – Varilimppu Satakunta – Kakko Lappi – Rieska Etelä-Pohjanmaa – Naurisleipä Lähde: Leipätiedotus ry . Siirry alustamaan käsin, kun puuhaarukalla sekoittaminen muuttuu raskaaksi. Kuivatun leivänjuuren täytyy liuota hyvin veden joukkoon. Tee pieni painauma kämmensyrjällä taikinan pintaan, että näet, milloin taikina on kohonnut riittävästi. • Sisäviherkasvit saavat voimaa Schindelen mineraalijauheesta, jota myydään luontaistuotekaupoissa – ihmisille. Leivo taikinasta joko paksuja limppuja tai ohuita reikäleipiä. Lisää vesi ja sekoita voimakkaasti. Kurkun voi syödä vaikka kantaa myöten, jolloin syöntisuhde on täydet sata prosenttia
Sille kimalainen on lähes välttämätön, sanoo Teräs. Suomessa 37 eri kimalaislajia Tärkein pölyttäjämme Kimalaisten määrissä voi olla suuria vuosittaisia vaihteluja sään mukaan. Puutarhatuotannossa kimalaisten väheneminen voidaan osittain korvata tarhamehiläisillä, mutta niiden käyttö on kuitenkin rajallista. Myös Luonnontieteellinen keskusmuseo olisi kimalaisseurannasta kiinnostunut. Herukoille, vadelmille ja hedelmäpuille kimalaiset ovat tärkeitä. Kolea ja sateinen alkukesä voi romahduttaa kimalaisen kannat. Osa kuningattarista on jo voinut ehtiä pesän perustaa. Meillä on 37 eri kimalaislajia. Seurannalle olisi kaksi vaihtoehtoa. Toisessa tarkkailtaisiin 10–20 neliömetrin koealaa, josta lasketaan kimalaiset kymmenen minuutin ajalta. Kimalaiskuningatar ruokailee huhtikuun lopun kukkivassa pajussa. Ensimmäinen perustuisi linjalaskentaan, jossa kuljetaan hidasta vauhtia noin kilometri yhteen suuntaan ja lasketaan nähtyjen kimalaisten määrä esimerkiksi kahden metrin etäisyydeltä reitin molemmin puolin. – Olemme pyrkineet käynnistämään Suomen ympäristökeskuksen kanssa pilottina vastaavaa seurantaa, mitä on ollut päiväperhosilla jo parinkymmenen vuoden ajan. Pajujen eri lajit kukkivat hieman eri aikoihin, mikä parantaa kimalaisten mahdollisuuksia löytää ravintoa aikana, jolloin luonnonkukkia on niukasti.. – Luonnonmarjoille kuten mustikalle ja puolukalle kimalainen on selvästi tärkein pölyttäjä. Kuvassa pensaskimalaisen koiras. 36 K imalaisten levinneisyys painottuu maailmassa pohjoiseen. Ensimmäinen vaihtoehto toimisi kimalaisten laskennassa varmemmin. Ja luonnossa muutenkin kimalainen on ykkönen. Mustikan ja puolukan kukat ovat myös esimerkkejä kukista, joista meden keräämisessä on pitkästä kielestä hyötyä. Kimalaisen liikkumissäde on enimmillään noin kaksi kilometriä pesästä. Kaikkein tärkein se on metsässä, jossa tarhamehiläisiä ei juuri ole ja myös muita pölyttäjiä vähän, sanoo eläintieteen dosentti Ilkka Teräs Helsingin yliopistosta. Pölyttäjinä kimalaisten merkitystä ei pysty rahassa mittaamaan. Euroopan kimalaislajeista noin puolet elää Suomessa. – Aikaisemmin puna-apila oli nykyistä yleisempi viljelykasvi. Rahoitusta ei kuitenkaan ole toistaiseksi saatu, Ilkka Teräs kertoo. Seurantaa tarvittaisiin Kimalaisten määrän seurantaa ei ole Suomessa toistaiseksi tehty. Tarhamehiläisten merkitys voi olla maanviljelyksen kannalta kimalaisia suurempi rypsija rapsipelloilla. Kimalaiset kiittävät, kun suosit pajukoita ja luonnonkukkia, unohdat ruohonleikkurin ja tuontikukat sekä syöt luomua. Siksi kimalaisten vähenemisestä on mahdollista saada luotettavia tietoja vasta pidemmässä seurannassa. Kimalainen pystyy pitkällä kielellään imemään mettä myös kukista, joilla on pitkä torvi. Työläisiä ja koiraita ei tähän aikaan vuodesta vielä kukissa näe
37 . Kannattaa suosia pihoja, joissa ruohonleikkuri ei estä voikukkien kukkimista.
Samalla tunturilajeihin kohdistuu maailmassa yhä suurempi uhka. Ilkka Teräksen mallipiha on sellainen, jossa vallitsee hallittu hoitamattomuus. – Luomu on kimalaiselle inhimillisempää. Niittojätteet kannattaa aina kerätä pois alueen rehevöitymisen estämiseksi. Jos niität, jätä osa aina myös kukkimaan. Keväällä se on isompi kuin uudet työkimalaiset, myöhemmin kesällä kokoero tasoittuu. Elokuun kanervankukassa pensaskimalainen. – Maahan voi tehdä kuopan, laittaa sammalta ja levy päälle sateensuojaksi. Juho Paukkunen on erityisesti myrkkypistiäisten tunnistamiseen ja elintapoihin perehtynyt biologi. Pönttöön se voi myös tehdä pesän. Hän työskentelee museomestarina Luonnontieteellisessä keskusmuseossa. Kuningatar kerää ravinnon ensimmäisille toukille. – Se on yleinen tuntuma. – Voikukat ovat myös tärkeitä. Nykyisin käytössä olevista peltojen suojavyöhykkeistä kimalaisille on hyötyä. Hallittu hoitamattomuus Kukkivat pajukot ovat kimalaiselle keväällä tärkein ravinnon lähde. Torjunta-aineista hyönteismyrkyt voivat tappaa kimalaisia suoraan ja rikkaruohomyrkyt välillisesti, kun kukkien määrä vähenee. Seppo Parkkinen on biologi, tietokirjailija, luontokuvaaja ja -toimittaja, joka on tehnyt hyönteisten maailmaa tunnetuksi lukuisissa lehtiartikkeleissa ja luonto-oppaiden sivuilla. Yksi syy kimalaisten vähenemiseen on niittyjen, ketojen, hakamaiden ja metsälaiUutuuskirja kertoo myös siitä, miten ilmaston lämmetessä eteläiset kimalaislajit leviävät kohti pohjoista. Vain kuningatar talvehtii Kimalaisyhteiskunnassa kuningatar on ainoa, joka elää talven yli. Kirja antaa myös ohjeet kimalaisten keinopesien rakentamiseen ja muihin tapoihin auttaa kimalaisia. Kirjan kustantaja on Docendo. Luomussa se ei altistu torjunta-aineille ja se pitää kukkivista rikkakasveista. Talven jäljiltä kuningatar on usein aika nuhruinen. Raidat ovat myös kimalaiselle pajukoiden veroisia. Vastaavia havaintoja on Ruotsista ja Keski-Euroopasta. – Maahan voi tehdä kuopan, laittaa sammalta ja levy päälle sateensuojaksi.. Vieraslajit kuten ulkomailta tuodut koristekukat ja perennat ovat siitä arveluttavia, että ne vievät pölyttäjiä Suomen luonnon alkuperäisiltä kukilta. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä On tärkeää, että kimalaisille riittää kukkia keväästä syksyyn. Metsien avohakkuut ovat vähentäneet mustikkakasvustojen määrää Suomessa. Salaojituksen myötä sarkaojien pientareiden häviämisellä on ollut iso merkitys kimalaisten jäädessä ilman sopivia pesäpaikkoja. Jättipalsami on pahimpia, samoin lupiini. Uutuuskirja kimalaisista UUTUUSKIRJA SUOMEN KIMALAISET (Seppo Parkkinen, Juho Paukkunen, Ilkka Teräs) on Suomen ensimmäinen kimalaisopas, joka esittelee kaikki maamme 37 kimalaislajia luontokuvin, lajien biologiasta kertovin esittelytekstein ja levinneisyyskartoin. Hyönteishotellista sille ei ole apua. Erityisesti näyttää siltä, että pitkäkieliset lajit tarhaja kirjokimalaiset ovat vähentyneet, mikä johtuu esimerkiksi puna-apilan viljelyn vähentymisestä. – Tilalle tulevat kyllä muutamassa vuodessa maitohorsma ja villivadelma, joten mesikasveja usein riittää edelleen. Myös viljellyn puna-apilan sadot ovat vähentyneet. Siksi kimalainen kiittää jokaista maata omistavaa, joka säästää pajukoita. Suomen kimalaislajeissa on myös uusia tulokkaita. Eli kannattaa suosia pihoja, joissa ruohonleikkuri ei estä voikukkien kukkimista. tumien huomattava väheneminen umpeenkasvun takia. Huhtikuussa niitä yleensä alkaa nähdä, ainakin eteläisessä Suomessa. Myös leskenlehdistä se saa ravintoa, mutta ne eivät pitkälle riitä. Kimalainen tekee pesänsä maahan. 38 Kimalaisia pitkään seuranneiden yleinen käsitys on Teräksen mukaan se, että ne ovat Suomessa vähentyneet. Heinäkuussa edellisen talven yli eläneet kuningattaret kuolevat. . – Suosi luonnonkukkia. Säästä ainakin nurkka, jossa luonnonkukat saavat kasvaa. Ilkka Teräs on eläintieteen dosentti, jonka väitöskirja käsitteli Etelä-Suomen kimalaisten kukkakäyntejä. Mustikka häviää avohakkuun jälkeen yleensä kymmeniksi vuosiksi. Kontukimalainen levisi luontoomme todennäköisesti sen seurauksena, että sitä alettiin 1980-luvulla käyttää kasvihuoneissa tomaattien pölytyksessä. Nykyään se on yleinen. Heinittyminen on kimalaisille avohakkuun jälkeen se huonoin vaihe, Teräs toteaa. Sen pesä voi myös olla myyränkolossa ja käytävässä. Hän on pitänyt pölytysbiologian luentoja ja opettanut mesija myrkkypistiäiskursseilla
Haurastuvat hallaharsot ovat usein niitä, jotka ovat kaikkein halvimpia. Ne suojaavat jonkin verran myös hallalta. Kysyntää varmasti olisi biopohjaiselle hallaharsolle, mutta Hallaharsot ovat muovia Tuholaisten torjuntaan voi hallaharsojen asemesta käyttä hyönteisverkkoja. Tämän pitäisi olla ympäristön kannalta haitatonta eikä siinä tietääkseni pitäisi vapautua mikromuovia, arvioi Tiilikkala. – Lämpimällä ilmalla ja erityisesti helteellä niissä tapahtuu kaasuuntumista. Muovikatteen vaihtoehdoksi löytyy jo biohajoavia katteita. Walki kuuluu Ahlström-konserniin. Jos harsoa käyttää vain muutaman viikon keväisin ja muun ajan säilyttää sen kuivana, harson käyttöikä voi olla kymmeniä vuosia. Biohajoavan hallaharson haasteena on, että harson pitäisi kestää ainakin kymmenen vuotta. Vaikka sekin on synteettistä kuitua, niin se on paljon kestävämpi kuin hallaharso, Tiilikkala sanoo. Hallaharsojen kestävyydessä on suuria eroja. Professorin suositus on, että vanhat harsot kannattaa vaihtaa uusiin kohtuullisen usein. Puutarhassa käytettävät hyönteisverkot ovat niin pienisilmäisiä, että ne suojaavat kasveja tuhohyönteisiltä. Tiilikkala on ollut Luonnonvarakeskuksessa avainhenkilöitä biohajoavan katteen kehitystyössä. – Hallaharsojen toimittajia ja valmistajia on monenlaisia. Ne ovat öljypohjaisia eli muovia samalla tavalla kuin kaikki synteettiset kuidut. Huonolaatuinen harso voi repeytyä palasiksi jo muutaman viikon käytön jälkeen. Selvää on, että mitä nopeammin hallaharso haurastuu ja alkaa repeillä, sitä huonompi se on myös ekologisuuden kannalta. Suomessa ei ole tehty yhtään tutkimusta siitä, minkä verran hallaharsoista irtoaa mikromuovia. Se on yleensä jonkin verran hallaharsoa kalliimpaa, mutta kestävyytensä ansiosta se tulee hallaharsoa edullisemmaksi tuhohyönteisten torjunnassa. – Myöskään vertailuja eri hallaharsojen muusta ekologisuudesta tai kestävyydestä ei ole tehty. Mikromuovi kerää ympäristömyrkkyjä ja ravintoketjussa sitä päätyy ihmisen lautaselle. Suomessa myytävät hallaharsot ovat tuontitavaraa. Kotimaista Walki-Agripap-viljelykatetta valmistetaan Valkeakoskella. Moni käyttää hallaharsoa pitkin kesää suojaamassa puutarhan kasveja tuhohyönteisiltä. Ne eivät kuitenkaan kestä vuosikausia vaan ne maatuvat yhden kasvukauden aikana. . Paloiksi repeytynyt ja käyttökelvoton hallaharso neuvotaan tällä hetkellä laittamaan sekajätteeseen, jolloin se päätyy poltettavaksi. Yksi ohje ekologisuutta tavoittelevalle harson käyttäjälle on se, että rajoittaa käytön vain pahimmalta kylmältä suojaamiseen. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä siinä on omat haasteensa, sanoo professori Kari Tiilikkala Luonnonvarakeskuksesta. 39 H allaharso nopeuttaa keväällä siementen itämistä ja taimien kasvua sekä suojaa hallanarkoja kasveja öiden kylmyydeltä. Osa harsosta. Vesistössä se päätyy ruotsalaisen tutkimuksen mukaan jopa kalojen aivoihin. silloin tavallaan haihtuu ilmaan. Mikromuovi on mikroskooppisen pieniksi palasiksi hajonnutta muovia. Puupohjainen materiaali hajoaa sitä nopeammin, mitä enemmän se on kiinni maassa ja kosteudessa. Niiden tuotekehityksessä on viime aikoina keskitytty lisäämään UV-säteilyn kestävyyttä. Pitkäaikaisessa käytössä hallaharsot ohenevat. Mutta moni viherpeukalo on alkanut huolestua viime aikojen uutisista, kuinka paljon luontoon ja vesistöön päätyy mikromuovia. Kari Tiilikkalalla ei myöskään ole tiedossaan yhtään ulkomaista tutkimusta. Tänä keväänä se suojasi ensimmäisiä lehtisalaatin ja villirucolan kylvöjä. Kesällä se suojaa tuholaisilta ja liialta paahteelta ehkäisten kuivumista. Hyönteisverkkoa saa hyvin varustetuista maatalouskaupoista. Kuvassa oleva hallaharso on ollut käytössä kymmenen vuotta. – Siihen tarkoitukseen hyönteisverkko on paljon järkevämpi. Vaikka tutkimukset puuttuvat, Kari Tiilikkalan mukaan on todennäköistä, että öljypohjaisista hallaharsoista liukenee mikromuovia maaperään ja sieltä sitä päätyy vesistöön. Myös syksyllä hallaharso suojaa hallalta ja yöpakkaselta, jos esimerkiksi lehtisalaattia haluaa saada mahdollisimman pitkään
Useimmat Suomessa toimivat lähiruokapiirit ovat Reko-lähiruokarenkaita. S yksyllä vietetään kolmannen kerran Osta tilalta! -päivää. Toinen mahdollisuus on etsiä tällaisia tiloja Facebookin keskusteluryhmissä tai muulla tavalla viidakkorumpua seuraten. Osa suoramyynnistä tapahtuu siten, että asiakas ei tule suoraan tilalle. dollisuuden löytää tiloja, jotka mielellään myyvät ruokaa myös suoraan tilalta. Suoramyyntitiloja löytyy myös aitojamakuja.fi-sivun hakupalvelusta. Facebookin kautta toimivissa lähiruokapiireissä asiakkaat tekevät tuottajille tilauksen ja viljelijä tuo tuotteet ruokapiirin jakeluihin. Perinteinen suoramyynnin kanava on torimyynti ja myynti kauppojen pihoilla. Ellei tätä ole, tilat yleensä toivovat, että tilalta suoraan ostava soittaa tai lähettää sähköpostin etukäteen ja varmistaa, että ollaan paikalla ja että haluttuja tuotteita on saatavilla. Osalla tiloista on oma verkkokauppa, jossa asiakas maksaa tilauksen ja se toimitetaan eri tavoin asiakkaalle. MTK:n verkkokaupassa ruokaasuomesta.fi on mukana toista sataa tuottajaa ja tuotenimikkeitä noin 600. Tila määrää itse hinnan, toimitusehdot ja toimitustavan. 40 Tiedä mistä ruoka tulee Osta suoraan tilalta Viljelijälle suoramyynti tarkoittaa parempaa korvausta kuin mitä kauppa tuottajalle maksaa. Päivämäärä on lauantaina 15. Viime vuonna päivässä oli mukana 205 tilaa ja asiakkaiden määräksi arvioitiin noin 10 000. Päivän järjestävät Maaja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n kanssa yhteistyössä Aitojamakuja.fi ja useat muut kumppanit. Jos esimerkiksi ruokapiirin tietty jakelupäivä ei asiakkaalle sovi, hän voi suunnata suoraan tilalle. Lähiruokapiirit tarjoavat myös mah. Verkko ja viidakkorumpu Maatilan omat verkkosivut ja facebook-sivut ovat yksi paikka, josta voi lähteä tutkimaan, mitkä tilat myyvät tuotteitaan suoramyyntinä. Lähiruokapiirit ovat nykyisessä laajuudessaan uusi ilmiö, jonka sosiaalinen media on mahdollistanut. Osalla tiloista on oma tilamyymälä, jolla on tietyt aukioloajat. syyskuuta. Eli vaikka kauppa on ruokaasuomesta.fi-palvelussa, se on täysin tilan hallinnassa.. Ruokaasuomesta.fi Verkkokauppa on laajeneva osa ruokakauppaa ja suoramyyntiä. – Reko-lähiruokarenkaat ovat mainio kanava lähiruoan ostamiseen, suoramyyntiä parhaimmillaan, sanoo MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi
Yleensä ne ovat tuontituotteita Euroopasta. – Aina kannattaa ruokakaupassa kysyä, mikä on esimerkiksi kaupassa paistetun leivän raaka-aineiden alkuperä. Esimerkiksi Osuuskunta Tuusulan Oma Maa on alunperin paikallisten viljelijöiden 2009 perustama tuottajaosuuskunta. Monissa maissa on tuottajien ja kuluttajien järjestäytynyttä yhteistyötä, usein osuuskunnan muodossa. – Lähiruoka ei todellakaan tarkoita vain fyysistä etäisyyttä. Jos reitti on pitkä kasvupaikalta välivarastoon ja kaupan kautta suuhun, lämpötila ja kosteus voivat eri reitin vaiheissa olla kaikkea muuta kuin ihanteellisia. Ruoan tuoreus ja siihen liittyvä maku on yksi hyvä syy hakea esimerkiksi vihanneksia, juureksia ja omenoita suoraan tilalta. Ympäri vuoden on myynnissä marjamehuja sekä jauhoja, ryynejä ja leseitä. Nykyisin on yleistymässä termi paikallinen ruoka. Tyypillisiä omalla tilalla jalostettavia ovat myös jauhot ja hiutaleet. Etenkin, jos syö juureksia raakana, makuero voi olla huomattava paitsi kasvukaudella myös talvella ja keväällä, kun juurekset on tilalla säilytettu hyvässä kellarissa. Pidemmälle jalostettuja tuotteita ovat esimerkiksi pitkään säilyvät marjamehut ja kuivatut yrtit tai vaikkapa hapankaali. Joillekin lähitila tarkoittaa tilaa vapaa-ajan asunnon lähellä. Kuvassa kokonaisia öljyhampunsiemeniä. Ali-Alhan luomutilalla Karjalohjalla on satokaudella suoramyynnissä marjoja, uutta perunaa ja herneenpalkoja. Tuotteita myydään satokaudella useilla toreilla Hangosta Loimaalle. fi-palvelussa. LÄHILEIPOMOKSI ITSEÄÄN kutsuvan yrityksen jauhot ovat toisinaan ulkomaisesta viljasta. Tila voi sijaita myös sen reitin varrella, jota mökkimatkat ajetaan. Kumppanuusmaatalous Myös kumppanuusmaataloudessa asiakas saa ruoan suoraan tuottajalta. Kaksi kiloa palsternakkaa ja kilo lanttua ovat molemmat luomua. Tilojen luettelo löytyy tapahtuman verkkosivulta ostatilalta.fi. Ääriesimerkkinä leipä on paistettu ulkomaisesta pakastetaikinasta. MTK:n ruokakulttuuriasiamiehen Anni-Mari Syväniemen mukaan lähiruoan viherpesu on yleistä. Suomessa toimii jo useita ruokaosuuskuntia. Lähiruoka voi tarkoittaa myös sitä, että ruoka on henkisesti läheltä. Vuonna 2014 se muuttui kumppanuusmaataloutta harjoittavaksi osuuskunnaksi, joka on keskittynyt luomuun. Moni aikuisena kauemmaksi muuttanut palaa ajoittain kotiseudulleen esimerkiksi sukulaisia tapaamaan. Jos lähtee ostamaan suoraan tilalta, pyydetään varmistamaan etukäteen, että ollaan paikalla. . Osuuskunnalla on Helsingin Kalliossa oma lähiluomuravintola. Esimerkiksi Knehtilän luomutilalla Hyvinkäällä on oma tilapuoti ja tilan luomujauhojaja hiutaleita myydään myös ruokaasuomesta. Osta suoraan tilalta Oman maan antimien jalostaminen tilalla on alkanut lisääntyä. Minusta se on melko kuvaava, Anni-Mari Syväniemi sanoo. Tällaisella matkalla voi poiketa hakemaan ruokaa suoraan kotiseudun tilalta. Rinteen luomutilalla Suomusjärvellä viljellään luomutomaatteja ja muita luomuvihanneksia sekä luomujuureksia. Tällä hetkellä sillä on 10 tuottajajäsentä ja 115 ruokajäsentä. Antti Tomminen noutamassa juurestilaustaan Teuvo Virtaselta ja Leena Aaltoselta Nokian rekopiirin jakelussa kesällä 2015. Osa on palkannut oman puutarhurin ja vuokrannut oman pellon. Verkkosivulla on puhelinnumero, josta parhaiten tavoittaa sesonkiaikana. Lisätietoja ostatilalta.fi ruokaasuomesta.fi aitojamakuja.fi luomuliitto.fi omamaa.fi Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä ?. Kaikki vilja on omilta viljelyksiltä ja jauhetaan läheisessä Mustion myllyssä. 41 Mistä leivät ja jauhot. Sastamalalaisen Impolan kasvitilan öljyhampputuotteita voi ostaa ruokaasuomesta.fi -palvelun kautta. Melko pitkälti on kyse juuri toimitusketjun lyhyydestä eli suoraan tuottajalta kuluttajalle
42 Kvinoan, tattarin ja öljyhampun kysyntää ovat lisänneet kasviproteiinien suosiminen ja gluteenittomuus. Viljelyalat moninkertaistuneet lyhyessä ajassa Erikoiskasveissa tulevaisuus. Etualalla härkäpapua ja sen takana hamppua. Kuva on otettu 10.7.2017 Luonnonvarakeskuksen Elonkierto-puistossa Jokioisilla
Sitä käytetään myös luonnonkosmetiikassa. Lisäksi pellavaöljyä käytetään esimerkiksi luonnonmaaleihin. Härkäpapu on merkittävä omavarainen rehu monella luomueläintilalla. Tämä ala kattaa sekä elintarvikkeeksi että rehuksi päätyvän härkäpavun viljelyn.. Tällainen on esimerkiksi tattari, jota viime vuonna viljeltiin jo 2000 hehtaarilla. Luomuspeltin viljelyssä johtava tila on Birkkalan tila Salon Suomusjärvellä ja luomukvinoan viljelyssä Rainingon tila Liedossa. Suomessa 1990-luvulla ravinnoksi jalostettua Finola-öljyhamppua on viljelty ammattimaisesti vajaat kymmenen vuotta. Öljyhampun siemeniä käytetään kokonaisina ja rouhittuina ravinnoksi. Kokonaisala on vielä alle 200 hehtaarin. Öljyhamppu on usean muun erikoiskasvin ohella myös hyvin proteiinipitoista. Hamppuöljyä käytetään myös ravintolisänä. Sitä käytetään myös luonnonkosmetiikassa. Öljypellavaa viljeltiin noin 1200 hehtaarilla. Uusi tulokas on kvinoa, jonka viljely on muutamassa vuodessa päässyt muutamilla Etelä-Suomen tiloilla hyvään vauhtiin. Spelttiä eli alkuvehnää viljeltiin Suomessa viime kesänä yli 500 hehtaarilla. Välillä viljely on voinut hiipua ja nyt se on elpynyt uudestaan. Erikoiskasveja luomuna ERIKOISKASVIEN VILJELYSTÄ merkittävä osa on luomua. Luomuhärkäpavun viljelyala on joitakin tuhansia hehtaareja. Viime kesänä sen viljelyala oli yli 500 hehtaaria. Suomessa on myös useita luomutattaria viljeleviä tiloja samoin kuin luomuöljypellavan viljelijöitä. Hamppuöljyä käytetään myös ravintolisänä. Kuituhamppua viljeltiin muutamalla sadalla hehtaarilla. Tämä ala kattaa sekä elintarvikkeeksi että rehuksi päätyvän härkäpavun viljelyn. Suurin osa Suomessa viljeltävästä kuminasta päätyy vientiin. Sama koskee myös kauraa, joka on yleisimmistä viljoistamme ainoa gluteeniton. Härkäpapua viljeltiin viime vuonna 22 100 hehtaarilla. Öljyhampun siemeniä käytetään kokonaisina ja rouhittuina ravinnoksi. Kuitupellavaa viljeltiin vain muutamalla hehtaarilla. Gluteenittomuus edellyttää sitä, että pellolla ei saa puitaessa olla gluteenittoman kasvin seassa yksittäisiä ohran, vehnän tai rukiin tähkiä. Gluteenittomilla kysyntää Tattarin, kvinoan ja öljyhampun kysyntää on lisännyt erityisesti se, että kuluttajat ovat etsineet gluteenittomia vaihtoehtoja. Härkäpapua viljeltiin viime vuonna 22 100 hehtaarilla. Kumina ja härkäpapu Tattarin, kvinoan, hampun, pellavan ja speltin viljely on vielä pientä verrattuna härkäpavun ja kuminan viljelyyn. 43 S uomessa viljeltävistä erikoiskasveista useimmat ovat sellaisia, että niitä on viljelty täällä ennenkin. Kun tuotetaan gluteenitonta puhdaskauraa, on myös huolehdittava siitä, että ketjun missään vaiheessa mukaan ei pääse pientäkään määrää gluteenia sisältäviä viljoja. Viljelyssä on sekä syysspelttiä että kevätspelttiä. Kvinoa on uusi tulokas. Kuminaa viljeltiin viime vuonna 24 100 hehtaarilla. Hamppua ja pellavaa viljeltiin Suomessa aikanaan lähinnä kuiduksi eikä ravinnoksi. Suomessa viljeltävästä öljypellavasta jalostetaan pellavaöljyä elintarvikkeeksi ja ravintolisäksi.
Öljyhamppua viljeltiin Suomessa viime vuonna yli 500 hehtaarilla. Tattari oli Suomessa yleinen viljelykasvi 1700ja 1800-luvuilla, kunnes sen viljely hiipui ja loppui lähes kokonaan. Suomessa on myös useita luomutattaria viljeleviä tiloja. 2000 ha Öljypellava ...................... 200 ha. Erikoiskasvien viljelyä Suomessa 2017 Kumina .........................24 100 ha Härkäpapu ................... Kuva on otettu 10.7.2017 Luonnonvarakeskuksen Elonkiertopuistossa Jokioisilla. Nyt viljely on taas elpynyt. 44 Tattaria viljeltiin Suomessa viime vuonna 2000 hehtaarilla. 22 100 ha Herne ............................11 300 ha Tattari ............................. 1200 ha Öljyhamppu ..................yli 500 ha Speltti ...........................yli 500 ha Kuituhamppu ..............alle 500 ha Kvinoa alle ........................ Kuva on otettu Impolan kasvitilan hamppupellolla Sastamalassa 30.8.2017
Suomessa on peltoa 2,3 miljoonaa hehtaaria. Kvinoa on tuhansia vuosia vanha eteläamerikkalainen inkaintiaanien viljelemä kasvi. Hän muistuttaa kuitenkin, että uudet kasvilajit eivät yksinään paranna maatalouden kannattavuutta, vaan pitää olla valmiutta ja halua myös viljelytekniikoiden kehittelyyn ja markkinointiin. Sinilupiinia ei pidä sekoittaa luontoon vieraslajina levinneeseen myrkylliseen lupiiniin. Sinilupiinia viljellään Suomessa jo pieniä määriä. – Tarkoitus ei ole tyrkyttää vaan rakentavasti kartoittaa kiinnostusta uusiin vaihtoehtoihin ja löytää erityyppisille tiloille parhaiten soveltuvat, Keskitalo sanoo. Keskitalon visioissa Suomessa voitaisiin uusina kasveina viljellä esimerkiksi amaranttia eli meksikonrevonhäntää ja viljahirssiä. Kvinoan nykyinen viljelyala Suomessa on lähtöisin muutamasta grammasta siemeniä. Future Crops -hankkeessa ovat mukana Luken lisäksi Ammattiopisto Livia, Maaja kotitalousnaisten keskus sekä Forssan seudulla toimiva Kulttuuriyhdistys Kuvio. Nyt sitä on alettu viljellä myös Suomessa. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä Suomessa voitaisiin uusina kasveina viljellä esimerkiksi amaranttia eli meksikonrevonhäntää ja viljahirssiä.. Kysely viljelijöille Keskitalo vetää Lukessa Future Crops -hanketta, jossa edistetään erikoiskasvien viljelyä ja kartoitetaan uusia vaihtoehtoja. Tiloja neuvottiin keskittymään vain tiettyyn tuotantosuuntaan ja viljanviljelyssä vaikkapa vehnään tai kauraan, toteaa erikoistutkija Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta. Ensimmäisiä kokeita on myös soijasta, jota jo jonkin verran viljellään Etelä-Ruotsissa. Uusia ja vanhoja Useimmat erikoiskasvimme eivät siis ole uusia vaan niitä on viljelty ennenkin. Kvinoa on tuhansia vuosia vanha eteläamerikkalainen inkaintiaanien viljelemä kasvi. 45 Speltti eli alkuvehnä on ikivanha viljelykasvi. Hirssiä on Suomessa viljelty aikanaan ja nyt sitä taas kasvaa joillakin koealoilla. Vuonna 2009 härkäpavun viljelyala oli 2 300 hehtaaria eli ala on siitä lähes kymmenkertaistunut. Pitkään oli vallalla ajattelu, että muutama laji riittää. – Hiljaisinta vaihetta kesti aina 2000-luvun alkuun. Sinilupiini ja hirssi Myös herneen viljely on selvässä kasvussa. Tässä jutussa lueteltuja erikoiskasveja viljeltiin viime vuonna yli 62 000 hehtaarilla, mikä on vajaat kolme prosenttia koko viljelyalasta. . Hän toi idean tuliaisena Suomeen ja muutaman gramman siemenerät kylvettiin kasvatusastioihin kesällä 1997. Osana hanketta Lukesta lähti äsken kysely suomalaisille viljelijöille siitä, mitä nämä haluaisivat jatkossa viljellä. Hanke käynnistyi vuonna 2014 ja se jatkuu vuoteen 2019 asti. Vuonna 2013 hernettä viljeltiin 4 200 hehtaarilla ja viime vuonna ala oli jo 11 300 hehtaaria. Proteiinipitoista lupiinijauhoa käytetään esimerkiksi leivonnaisissa. Kasviproteiinin lisääntyneen kysynnän ohella yksi syy tähän kasvuun on ollut se, että härkäpapua käytetään yhä yleisemmin viljelykierrossa antamaan typpeä ja parantamaan muutenkin maan kasvukuntoa. Kun Marjo Keskitalo joitakin vuosia myöhemmin piti kotikunnassaan Liedossa esitelmän, lietolaiset Kari ja Juha Raininko olivat kuulemassa. Keskitalo tutustui kvinoaan USA:ssa opiskellessaan 90-luvulla puolivälissä. Viime vuonna sitä viljeltiin Suomessa yli 500 hehtaarilla, mistä huomattava osa luomuna. Seuraavana vuonna siementä oli jo riittävästi silloisen MTT:n kenttätutkimuksiin. Niin alkoi yhteistyö ja nykyisin Rainingon Luomutila on Suomen johtava tila luomukvinoan viljelyssä
Moni ajattelee, että parasta ennen -päiväyksen mentyä umpeen tuote ei ole enää turvallinen. Kuva: Fiksu Ruoka Oy. Parasta ennen –päiväys ei tee ruuasta syömäkelvotonta Vähennä ruoan hävikkiä Ruokapaketteja lähdössä asiakkaille. Suuri osa opiskelukavereistakin on alan töissä jo ennen valmistumista. Verkkokauppaa pilotoitiin ensin puoli vuotta ja maaliskuussa 2017 toiminta käynnistyi täydessä laajuudessa. Tällaisia poistoja loppueriä on myyty alennuksella esimerkiksi itsenäisille ruokakaupoille ja pienille ketjuille. Kuluttajien mielissä nämä kaksi rajaa menevät yleisesti sekaisin. 46 Suomessa päätyy vuosittain 400–500 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa jätteeksi ruokaketjusta. Nykyään varastoinnin hoitaa Warasto Finland Oy Turussa. Elintarvikeyritykset, tukkukaupat ja maahantuojat ovat olleet tilanteessa, jossa isot kauppaketjut eivät ole olleet halukkaita ostamaan tiettyjä eriä. Parasta ennen -päiväys on aivan eri kuin viimeinen käyttöpäivä. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että päivämäärän mentyä umpeen tuotetta ei saa enää syödä. P arasta ennen -päiväyksen ohittaneiden tuotteiden myynti on täysin laillista. Varasto Turussa Fiksu Ruoka Oy perustettiin kesällä 2016. Yleisin toimitustapa on johonkin noutopisteeseen. Kuva: Fiksu Ruoka Oy Juhani Järvensivu opiskelee tuotantotaloutta Aalto-yliopistossa ja saa työssään käytännön oppia juuri siitä, mitä opiskelee. Parasta ennen -päiväys pitää olla paremmin säilyvissä elintarvikkeissa kuten kuivatuissa ruoissa ja säilykkeissä. Fiksu Ruoka Oy:n verkkokaupasta tilatut tuotteet toimitetaan DB Schenkerin tai Matkahuollon välityksellä. Tämän mahdollisti osaltaan varaston ulkoistaminen. Vuonna 1996 säädetyn EU-direktiivin mukaan viimeinen käyttöpäivä on merkittävä helposti pilaantuvaan ruokaan
Niissä syntyy melkein 30 prosenttia kaikesta hävikistä Suomessa. Samoin hyvä menekki on tietyillä kuivaruokatuotteilla kuten pastoilla, riisillä, mys– Noin 40 prosenttia kotitalouksissa pois heitetystä ruoasta olisi ollut täysin syömäkelpoista.. Kolmas suosittu ryhmä ovat kaikenlaiset naposteltavat. lillä ja muroilla. Katajajuuren mukaan ruokaa haaskataan tällä hetkellä eniten niissä talouksissa, joissa sitä eniten ostetaan. – Uudet toimintamallit ja innovaatiot ovat tervetulleita, sanoo Katajajuuri. Monta syytä poistoeriin Parasta ennen -päiväystä lähestyvät tai sen jo ohittaneet tuotteet eivät ole ainoa ryhmä tai edes hallitseva osa Fiksu Ruoka Oy:n myyntiin tulevasta ruoasta. Kun yksikköhinta ei laskisi pakkauskoon kasvaessa, se ei houkuttelisi kuluttajia ostamaan enempää kuin mitä oikeasti tarvitsee. Yritys työllistää tällä hetkellä toimitusjohtaja Juhani Järvensivun, markkinointijohtaja Riku Poutasen, yrityksen perustajan Richard Lindroosin sekä osa-aikaisia työntekijöitä. Yritys ei kerro tarkkoja myyntilukuja. Hyväntekeväisyyteen voitaisiin ruokaa jakaa nykyistä enemmän, mutta koko ongelmaa sillä ei ratkaista. Yleisin syy on se, että ruoka ehtii kuluttajan mielestä pilaantua, kun on ostanut kerralla niin paljon, että kaikkea ei ole ehtinyt syödä. EU on asettanut tavoitteeksi ruokahävikin puolittamisen vuoteen 2030 mennessä. Ne sopivat hyvin asiakkaidemme ideologiaan. Myös markkinat on saatava toimimaan nykyistä paremmin. Tuotantotaloutta käytännössä Juhani Järvensivu opiskelee tuotantotaloutta Aalto-yliopistossa. Kotitaloudet ovat suurin ruokahävikin lähde. – Mukana on esimerkiksi elintarvikeyrityksen tuotannosta poistuvia eriä tai sellaisia, joiden pakkauskoko muuttuu. Kuva: Martti Heikkilä Paljousalennus hämää SISÄTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI, professori Pertti Mustajoki on ehdottanut, että tiettyjen ruokavalmisteiden kilohinnan pitäisi olla sama pakkauskoosta riippumatta. Fiksu Ruoka Oy:n omassa toiminnassa ei Järvensivun mukaan ruokahävikkiä käytännössä synny. Teksti: Martti Heikkilä Kotitalouksissa lähes kolmannes SUOMALAISISSA kotitalouksissa syntyy Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan vuosittain 120–160 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Eniten heitetään hedelmiä, vihanneksia ja leipää. – Me tarjoamme nyt uuden kanavan toimittajille. Osa on ylivarastoa sen vuoksi, että uuden tuotteen lanseeraus ei ole onnistunut eikä kysyntää ole kaupoissa ollut riittävästi. – Perheen tulotasolla ei näytä olevan sinänsä merkitystä paitsi hyvin niukkatuloisilla. 47 Fiksu Ruoka Oy:n tiimi vasemmalta: Riku Poutanen (markkinointijohtaja), Juhani Järvensivu (toimitusjohtaja), Niko Korpela (Master data Manager) ja Richard Lindroos (perustaja). – Myymme hyvin säilyvää ruokaa ja kierto on nopeaa. – Kuitenkin ainakin noin 40 prosenttia pois heitetystä ruoasta olisi ollut täysin syömäkelpoista, arvioi erikoistutkija Juha-Matti KatajajuuriLuonnonvarakeskuksesta. Suuri osa on oman alan töissä jo ennen valmistumista. Usein voimme ostaa isompiakin eriä kerralla, kertoo Fiksu Ruoka Oy:n toimitusjohtaja Juhani Järvensivu. Kuva: Fiksu Ruoka Oy Parasta ennen -päiväys ei ole sama kuin viimeinen käyttöpäivä. . Vaikka opiskelu on juuri nyt hitaampaa, saa hän työssään käytännön oppia juuri siitä, mitä opiskelee. Henkeä kohti heitetään kotona pois alunperin syömäkelpoista ruokaa 20–25 kiloa vuodessa. – Monilla opiskelukavereilla on sama tilanne. – Luomutuotteet ovat myös kysyttyjä. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri pitää ehdotusta tutkimisen arvoisena. Lisää ollaan mahdollisesti palkkaamassa pian. – Saamme tuhansia tilauksia kuussa, samoin yksittäisiä asiakkaita on jo tuhansia, toimitusjohtaja kertoo. Eniten myydään perussäilykkeitä kuten lastenruokaa, hernekeittoa ja tonnikalaa. – Usein kuluttaja kuvittelee tekevänsä järkevämpiä ostoksia kuin mitä todellisuudessa tekee. Ravintoloiden ja ravitsemuspalveluiden osuuden arvioidaan olevan 20 prosenttia, kaupan ja tukun vajaat 20 prosenttia ja maatalouden runsaat 10 prosenttia. Asiakkaan keskimääräinen tilaus on noin kymmenen kiloa, joskin määrissä on isoja vaihteluja ja suurimmat tilaukset ovat huomattavasti tätäkin isompia
– On myös lisääntyvää yhteistyötä luomutilojen välillä. Hallituksen olisi järkevää linjata, että Suomi pidetään gmo-vapaana. Koulutusta lisää Luomuliitto pyrkii vaikuttamaan myös siihen, että alan koulutusta ja tutkimusta saadaan Suomeen lisää. – Se olisi tärkeää myös Suomessa kasvatetun ruoan maineen vuoksi, Elisa Niemi sanoo. Mistä ero voi johtua. Kuvan taustana Kampin kappelin tervaleppäseinää Helsingin Narinkkatorin laidalla. – On havahduttu siihen, että luomu on yleensä kannattavampaa kuin tavanomainen tuotanto ja toimii myös isoilla tiloilla, Niemi toteaa. Samoin tarvitaan lisää resursseja viljelijöiden luomuneuvontaan eikä niin, että luomuneuvonnasta leikataan, kuten nyt on tehty. Ministeriön esityksen mukaan GMO-lajikkeita voitaisiin kieltää Suomessa yksi kerrallaan. – Hintaero on tasoittunut Suomessa viime vuosina jonkin verran sen ansioista, että ketjukaupat ovat ottaneet valikoimiinsa alempihintaisia tuotteita. Aiemmin oli enemmän luomutuotteita, jotka olivat premiumluokan luksustuotteita, Niemi sanoo. Coop mainostaa luomua näkyvästi esimerkiksi tv:ssä ja sillä on paljon luomutuotteiden erikoistarjouksia. Luomuala olisi toivonut, että kiellon taakse olisi jo saatu riittävä määrä jäsenmaita. Toiminnanjohtaja Elisa Niemi: Luomu todistaa puhtauden voi saada eläintilalta lantaa, jota eläintila ei pysty itse kokonaisuudessaan hyödyntämään. – Luomuliiton kanta on se, että näihin päätöksiin täytyy voida vaikuttaa. Suomessa haasteena on se, että kauppaketjut haluavat isoja eriä ennen kuin uuden luomutuotteen myyntiä aloitetaan, Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi vastaa. Osalla kuluttajia on edelleen mielikuva luomun kalleudesta. Suomen viljelyalasta vuonna 2017 luomua oli 11,4 prosenttia. – Luomu on antanut viljelijälle ammattiylpeyden uudelleen, sanoo Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi. Niistä ei saa tulla pelkkiä viranomaispäätöksiä. Luomuviljelyssä kehitys on Suomessa vienyt siihen, että myös yhä useammat isot kasvija eläintilat ovat alkaneet siirtyä luomuun. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2020 luomun osuus viljelyssä olisi 20 prosenttia. – Maatalousoppilaitoksiin ja yliopistoihin tarvitaan lisää laadukasta tietoa luomutuotannosta. EU:n antoi äsken glyfosaatille viiden vuoden jatkoluvan. Luomuviljeltyä peltoa noin 260 000 hehtaaria. Suomessa luomun tarjoushinnat ovat vielä harvinaisia. – Syitä on varmasti monia. Yksi luomuviljelijöiden huoli on se, että gm-aines pääsisi sekoittumaan luomutuotantoketjuun. Pidämme tärkeänä, että yhdenkään GMO-lajikkeen viljelyä ei Suomessa sallita. Gmo-esitys lausuntokierroksella Äskettäin oli lausuntokierroksella maaja metsätalousministeriön esitys laiksi muuntogeenisen organismin viljelyn rajoittamisesta. 48 R uotsissa luomun osuus kaupan elintarvikemyynnistä on lähes kymmenen prosenttia ja Suomessa se oli viime vuonna 2,3 prosenttia. – Kauppaketjut haluavat isoja eriä ennen kuin uuden luomutuotteen myynti aloitetaan.. Monissa maissa gmo-viljely on kielletty. Vuonna 2010 luomulla oli 170 000 hehtaaria eli ala on kasvanut siitä yli puolella. Yksi selitys löytyy siitä, että Ruotsissa etenkin Coop-kauppaketju on aktiivisesti ottanut pieniäkin luomueriä myyntiin. Esimerkiksi puutarhatila Joka yhdeksäs peltohehtaari Suomessa oli viime kesänä luomuviljelty. Myös useamman yrittäjän maatalousyhtymät ovat tulleet osaksi suomalaista luomuviljelyä
Birkkalan tilan luomuspelttipelto kesäkuun auringossa. Tila sijaitsee Suomusjärvellä Varsinais-Suomessa.. 49
Ammattiylpeys palannut Elisa Niemellä on oma puutarhapalsta, jolla hän on voinut kehittää omia harrasteviljelijän taitojaan. Kuva Topin maatilamyymälästä.. Trooppisilla alueilla on tärkeää viljelyvarmuus, Elisa Niemi vastaa. – Ja luomu on hyvä valinta myös maapallon ruokaturvan kannalta. Myös ilmastonmuutoksen riskien vähentämiseksi näissä maissa on tärkeää tietty varmuus ja monimuotoisuus. Yhden tuoteryhmän sisällä luomun osuus on suurin kananmunissa. – Ensimmäisiä avauksia on jo siitä, voisiko viljelijöitä myös taloudellisesti kannustaa pellon hiilivaraston kasvattamiseen. Isoimpien kauppaketjujen valikoimista löytyy noin 3 000 luomutuotetta. – Jos tuollainen yksinkertaistus pitäisi paikkansa, miksi YK:n ruokajärjestö FAO edistäisi luomuviljelyä erityisesti köyhissä maissa. Sekään ei pidä paikkaansa, että luomussa olisi aina pienemmät sadot. Niemi korostaa, että ruoka pitäisi tuottaa siellä, missä sitä tarvitaan. Pellon merkitys hiilinieluna on noussut viime aikoina yhä enemmän keskusteluun. – Viljelyn iso tuotantopanos keinolannoitteineen ja torjunta-aineineen edellyttää investointia, joka jää viljelijän tappioksi siinä tilanteessa, että sato säiden vuoksi tuhoutuu. Esimerkiksi kierrätysravinteiden ansiosta luomuviljely voi olla hyvinkin tehokasta. Arviolta 55 prosenttia on kotimaisten valmistajien tuotteita. Viime vuonna osuus oli noussut 17 prosenttiin. Hän haluaisi kehittyä edelleen Talvikurpitsaa luomuna Heila lähiruokatorilla Heinolassa. Luomu tuo ruokaturvaa Mitä Luomuliiton toiminnanjohtaja vastaa siihen väitteeseen, että ruoka ei riittäisi maapallon väestölle, jos kaikki viljely olisi luomua. Samoin tulisi kaikissa päätöksissä ottaa huomioon kemikaalien vaikutus luontoon ja ekosysteemiin. 50 Elisa Niemi muistuttaa, että nykyistä enemmän pitäisi kiinnittää huomiota siihen, mikä on eri kemikaalien yhteisvaikutus ihmisen terveyteen
– On ollut kiinnostavaa huomata, miten luomuviljelijät ovat innostuneet perehtymään esimerkiksi viljelymaan kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksien ymmärtämiseen. Suurin luomutuoteryhmä Suomessa on hedelmät ja vihannekset. Lastenruoissa luomun osuus on 15 prosenttia. Näin hän tekee maan kasvukunnon parantamiseksi pienessä sitä, mitä ammattiviljelijät tekevät isossa mittakaavassa. Toiseksi suurin on maidot ja kolmanneksi suurin kananmunat. Vienti on tärkeä osa suomalaisten luomuviljelijöiden tuloista. Luomu on se, mikä puhtauden todistaa, Luomuliiton toiminnanjohtaja muistuttaa. Isoimpien kauppaketjujen valikoimista löytyy noin 3 000 luomutuotetta. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä Luomumyynti kasvoi 13 prosenttia PRO LUOMU RY:N viime syksynä teettämän kuluttajakyselyn mukaan luomutuotteita ostaa viikoittain yli miljoona suomalaista. Uutta perunaa myydään satokaudella suoramyyntinä. Ensin halutaan iholle mahdollisimman puhdasta ja sitten puhtautta aletaan haluta myös ravinnolta. Kuva Topin maatilamyymälästä Muuruvedeltä. Luomun osuus oli Pro Luomun arvion mukaan viime vuonna 2,3 prosenttia vähittäiskaupan elintarvikemyynnistä. Lähde: proluomu.fi Hedelmien ja vihannesten osuus on myynnin arvolla laskettuna lähes viidennes kaikesta luomumyynnistä. Elisa Niemen mukaan luomulla näyttää olevan suuri kasvupotentiaali myös kosmetiikan puolella. Kasvua oli 13 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. . Arviolta 55 prosenttia on kotimaisten valmistajien tuotteita. – Luomu on hyvä valinta myös maapallon ruokaturvan kannalta.. 51 esimerkiksi kompostoinnissa. Luomuperunaa viljellään esimerkiksi Ali-Alhan tilalla Karjalohjalla LänsiUudellamaalla. Luomu on antanut viljelijälle ammattiylpeyden uudelleen, kun tarvitaan omaa osaamista eikä vain lueta ohjeista, millaisia määriä torjunta-aineita ja lannoitteita kulloinkin levitetään. Tuoteryhmän sisällä korkein markkinaosuus luomulla on kananmunien tuoteryhmässä, jossa 17 prosenttia myynnin arvosta tulee luomumunista. – Viennissä ei riitä väite kaiken suomalaisen ruoan puhtaudesta. – Usein tie luomuun vie nykyisin kosmetiikan kautta. Ruotsissa luomun osuus oli vuonna 2017 ennakkotietojen mukaan 9,7 prosenttia
Kuopiossa on tavoitteena ottaa ne käyttöön ensi vuonna. Monella kaupunkipyörän käyttäjällä on myös oma pyörä, ja tilanteen mukaan valitaan jompikumpi. – Oikeastaan suurimmat esteet ovat pään sisällä. Turku sai omat kaupunkipyöränsä toukokuun alussa. – Helsingissä talvella pyöräilevien määrä on noussut 20 prosenttiin kaikista pyöräilijöistä. – Joensuussa luku on 40 prosenttia ja Kööpenhaminassa 80 prosenttia. 52 M aailmassa on enemmän polkupyöriä kuin autoja. Kaupunkipyörien käyttöä hallinnoi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL. Autoliitto perustettiin Suomeen 1919. Pään sisällä olevista esteistä yksi on Kivekkään mukaan se ajatus, että pyöräillä voi vain kesäkeleillä. Otso Kivekäs pyöräilee 11 kilometriä päivässä Sähköpyörällä kevyesti Pyöräilyaktiivi Otso Kivekäs on mukana myös politiikassa. – Suuntaa antavien tulosten mukaan Suomessa pyörällä tehtyjen matkojen vuoden keskiarvo on 6 prosenttia kaikista matkoista. Baana avattiin 2012 Helsingin keskustassa avattiin vuonna 2012 kevyen liikenteen väylä Baana. Yhden päivän perushinta on 5 euroa, viikon perushinta 10 euroa. Siihen verrattuna vuonna 2014 perustettu Pyöräliitto on nuori. Eräiden arvioiden mukaan pyöriä on noin kaksi miljardia ja henkilöautoja noin miljardi. Liitolla on noin kolme tuhatta jäsentä, suurin osa paikallisyhdistysten kautta. Tottumus on toinen luonto ja se ajaa osan käyttämään aina autoa. ToiPyöräliiton aktiivi Otso Kivekäs pyöräilee työmatkat talvellakin. Kaupunkipyörät yleistyvät HELSINGISSÄ OTETTIIN keväällä 2016 käyttöön kaupunkipyörät. Kun pyöräilyn aloittaa, useimpien mielestä se on kivaa. – Kaupunkipyörät ovat loistavia. Pyöräliiton tavoite kaikista matkoista Suomessa on 25 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi kymmenissä muissakin Suomen kunnissa harkitaan kaupunkipyöriä.. Liiton puheenjohtajana on toiminut alusta lähtien helsinkiläinen Otso Kivekäs. Osa niistä olisi sähköavusteisia. Myös Oulussa valmistellaan kaupunkipyörien hankintaa. Maksamallaan perushinnalla pyörillä voi tehdä kyseisenä aikana rajattomasti maksimissaan 30 minuutin pituisia matkoja. Merkittyjä pyöräilijöiden väyliä on Helsingin keskusta-alueella nykyisin melko paljon. Helsingissä keskiarvo on kaikista matkoista 11 prosenttia ja työmatkoista 15 prosenttia. toiminnanjohtaja Otso Kivekäs. Mechelininkadun remontti tuo pyöräilijöille omat väylänsä. Mutta edelleen pyöräily voi olla Helsingin keskustassa myös jatkuvaa autoliikenteen seassa sukkulointia. Jos pyörää käyttää yli puoli tuntia palauttamatta sitä telineeseen, veloitetaan euron lisämaksu jokaisesta puolituntisesta. Hän on Helsingissä Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja. Katsot puhelimesta lähimmän aseman, jossa on vapaa pyörä ja palautat pyörän sille asemalla, joka on lähinnä päämäärääsi, sanoo Pyöräliiton vt. Koko kaudeksi eli lokakuun loppuun asti käyttöoikeuden saa 30 euron perushinnalla. Osassa Suomen kaupunkeja pyöräteillä ei ole kattavaa talvikunnossapitoa. Tottumus on toinen luonto Mahdollisuudet pyöräilyyn ovat Otso Kivekkään mukaan Suomessa melko hyvät. Nyt kaupunkipyöräasemia on Helsingissä jo 150. Pyöräilyn osuutta kaikesta liikkumisesta on vaikea mitata. Perheen sähköavusteisella kuormapyörällä viedään myös nuorin lapsi tarhaan. Toukokuussa kaupunkipyörät tulivat myös Espooseen, jossa asemia on aluksi 70 ja myöhemmin määrä nousee yli sadan ja kaupunkipyörien kokonaismäärä yli 2 500:n. Kuva Martti Heikkilä minnanjohtaja Matti Koistisen ollessa vanhempainvapaalla, Kivekäs toimii elokuun loppuun Koistisen sijaisena
Jos mukaan lasketaan se, miten suuren osan pysäköintipaikat vievät kaupunkien keskusta-alueiden pinta-alasta, pysäköinnin maksuja voitaisiin reilusti korottaa. Viimeiset kymmenen vuotta hän on pyöräillyt työmatkat talvellakin. Pyöräliitto kannattaa tukea ja Otso Kivekäs toivoo, että seuraava hallitus sen toteuttaa. Kivekkään perheen sähköavusteisesta kuormapyörästä voi lukea lisää hänen sivultaan otsokivekas.fi. Autojen pysäköinti edullista Autoilun suosio perustuu Suomessa osittain siihen ajatteluun, että kun auto on talouteen hankittu, sen käyttämistä pidetään luonnollisena. Työmatkan pituus Otso Kivekkäällä on tällä hetkellä 4,3 kilometriä. Välillä pyöräily voi jäädä väliin kauemmaksi suuntautuvan työmatkan vuoksi. Otso Kivekäs oppi taidon 4-vuotiaana. Kivekkään perheeen sähköavusteinen kuormapyörä ladataan kotona sähkösopimuksen mukaisella tuulisähköllä. Pyöräliiton toiminnasta löytyy lisätietoa sivulta pyoraliitto.fi. Pyöräliitto järjestää muun toiminnan ohella myös katuajokoulutusta. Otso Kivekäs huomauttaa, että isoissa kaupungeissa pysäköintipaikat ovat tällä hetkellä varsin edullisia suhteessa niiden aiheuttamiin kustannuksiin. Suomessa ja muualla tehtyjen tutkimusten mukaan sähköpyörän käyttäjien enemmistölle se on auton korvike. Kivekkään perheen sähköavusteisella kuormapyörällä on ajettu jo tuhansia kilometrejä. – Euroopassa hankintatuki on yleinen. Ranskassa on myyty jo 200 000 tuettua sähköpyörää. Joulukuussa 2015 perhe hankki kaksipyöräisen laatikkopyörän, jolla jompikumpi vanhemmista vie nykyisin perheen pienimmän lapsen aamulla tarhaan. Kuva: Anna Kivekäs – Tilastojen mukaan kaduilla pyöräily ei kuitenkaan ole sen vaarallisempaa kuin erillisillä pyöräteillä. Otso Kivekäs käyttää sujuvasti sekä omaa pyörää että kaupunkipyörää. – Kaikessa on oma säätämisensä kuten se, että lapsen vie toinen vanhemmista ja toinen hakee. Hän arvioi pyöräilevänsä tavallisena arkipäivänä keskimäärin 11 kilometriä. Sitä ennen hän pyöräili työmatkat keväästä syksyyn ja joitakin vuosia pitkiäkin työmatkoja. . Teksti: Martti Heikkilä. Suomessa tilanne on siitä hyvä, että melkein kaikki oppivat jo lapsena ajamaan pyörällä. Juha Sipilän hallitus luopui äskettäin liikenneministeriön kaavailemasta sähköpyörien hankintatuesta. Suomessa on noin 22.000 sähköpyörää. Pyörä on sähköavusteinen. Sen jälkeen samaa pyörää voi käyttää työmatkaan. Nykyisin Kivekkään lapsiperheessä yhdistetään sujuvasti omien pyörien, kaupunkipyörien ja joukkoliikenteen käyttäminen. Kuva Martti Heikkilä. 53 Kaupunkipyörät on tarkoitettu käytettäviksi eikä seisotettaviksi. Varovaisuutta ja sääntöjen noudattamista tarvitaan molemmissa, Kivekäs toteaa
54 – Tämä on enemmän elämäntapa kuin työ, sanoo Ilona Paavilainen. Kuva Sirkka Paavilainen
Veljeni lisäksi siellä asuu toistaiseksi myös isosiskoni Liisa. Ilona Paavilainen kertoo, että hänen suvussaan on sekä isän että äidin puolelta pitkä perinne luonnon kanssa sopusoinnussa elämisestä. – Me Paavilaiset olemme yksi perhe, neljässä sukupolvessa. Paavilaiset ovat yksi perhe neljässä polvessa Ilona jatkaa hyvää polkua. Liisalla ja Ristomatilla on molemmilla myös omat eri alojen työt, mutta sen ohella he hoitavat puutarhaa ja mehiläisiä, marjastavat, säilövät ja keräävät kotipihasta esimerkiksi villiyrttejä. Tämä kotitila eli Ilonan lapsuudenkoti sijaitsee Pirilän Koirankorvessa Harjavallan ja Nakkilan rajalla. Suku yhdistää Tarkkaan ottaen kyse ei ole yhdestä puutarhasta vaan useasta. Suku yhdistää meitä niin, että olemme periaatteessa yksi pienmaatila ja hyötypuutarha, vaikka kaikki ei olekaan fyysisesti samassa paikassa. Eikä perhekään asu saman katon alla vaan useassa eri osoitteessa. Lähiruokaa ja muita tuotteita käydään myymässä Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla enimmillään kymmenen kertaa kuukaudessa. – Me kuusi sisarusta asumme kaikki omissa kodeissamme ja meistä nuorin, pikkuveljeni Ristomatti asustaa kotitilaa. P aavilaisen perheellä on oma Facebook-ryhmä Metsäkukka. Satunnaisesti käydään pohjoisemmassakin ja erilaisissa tapahtumissa. – Meillä on siellä muun muassa mehiläistarha, Oiva-tarkastettu elintarvikehuoneisto ja hyötypuutarha sekä myös perennoja. Ryhmässä Paavilaiset kauppaavat muun muassa hunajaa, marjoja, juureksia, mehuja, marmeladeja, hilloja, siirappeja, kuivattua sipulia ja yrttejä. 55 . Myös muut sisarukset osallistuvat töihin ehtimisensä mukaan. Kaikki tuotteet ovat itse valmistettuja Paavilaisten oman puutarhan sadosta tai pihasta, metsästä ja suolta poimituista marjoista. Ilona Paavilainen kasvoi luonnon kunnioittamiseen ja suvun perinteiden jatkamiseen jo lapsena
Satunnaisesti meillä voi olla jokunen jälleenmyyntipaikka kerrallaan. Sodan jälkeen Ilonan pappa Niilo avioitui ja nuoripari alkoi rakentaa toista taloa, jossa Ilonan isä nyt asuu. – Myös näissä molemmissa taloissa on puutarhat. 86-vuotias mummoni hoitaa itsekin yhä edelleen puutarhaa; perennoja, yrttejä, perunaa, porkkanaa, kurkkua ja vaikka mitä. Vanhemmat valmistivat survoksia ja säilöivät. Aune kävi myöhemmin myös Harjavallassa sairaalassa töissä. Jussin kanssa meillä on puolen hehtaarin alue pihaa ja puutarhaa. – Tilan ”vanha” nimi on papereiden mukaan Tuulensuun Tila. Hoidettavaa maata ja puutarhaa heillä on yhteensä noin viisi hehtaaria. – Valitettavasti vanha päärakennus aikoinaan purettiin. 56 – Talon läheltä alkavat mainiot marja -ja sienimetsät. Sirkka Paavilainen asuu nykyisin Turussa ja työskentelee Tyksissä psykiatrisena sairaanhoitajana. Tuotteitamme on kyselty paljon jälleenmyyntiin eri liikkeisiin, kauppahalleihin ja muihin, mutta pääsääntöisesti pyrimme itse myymään omat tuotteemme. Ihmiset olivat kiinnostuneita tuotteistamme. Luonto ja esivanhemmat Ilona Paavilainen korostaa luonnon ja esivanhempien kunnioittamisen tärkeyttä. Ilonan ja Jussin koti on rakennettu 1970-luvun alussa. Lähiruokapiirit tärkeitä Lähiruokapiireissä Paavilaiset ovat olleet mukana nyt noin kolme vuotta. Innostuksen mehiläistarhaamiseen saimme äidiltäni Sirkka Paavilaiselta. – Etsimme myös uusia kasveja kuten camelina-kitupellavaa peltoon, jota voi hyödyntää muun muassa öljynä. Hän on jo yli kuudenkymmenen ja käy paljon äitinsä luona hoitamassa mehiläisiä ja puutarhaa, marjastaa, mehustaa, säilöö, hilloaa ja kuivattaa. – Juureksia, marjoja ja muita kuljetettiin lähikouluihin, päiväkoteihin ja laitoksiin. Kuva Ilona Paavilainen Molemmissa taloissa on vanhoja omenapuita ja marjapensaita sekä ruusuja, joista saadaan ruusunmarjaa. – Me nuorempi polvi olemme erityisesti kiinnostuneita yrteistä, myös luonnonyrteistä, monenlaisista hyötykasveista sekä metsän antimista. Isovanhempani Aune ja Arvo ostivat sen nuorena. – Kaikki väliajat oltiin metsällä, suolla, kasvimaalla. – Hyödynnämme sekä omaa puutarhan tuotantoa että luonnontuotteita. Ilonan lapsuudessa hänen vanhemmillaan oli jonkin aikaa yhteinen yritys. Marjoja myymme tuoreena ja pakasteena sekä jalosteina kuten mehuna, hillona ja kuivattuna rouheena. Ilona Paavilainen sanoo, että hänelle ja puolisolleen Jussille kaikki tämä on enemmän elämäntapa kuin työ. Rikkaruohoja nyppiessä muistan pienenä lapsena miettineeni, että en tule ikinä tekemään työtä mikä liittyy kasveihin ja rikkaruohoihin! Ja tässä sitä ollaan, aamulla neljältä herätys ja kasvihuoneeseen. Olimme pitkään vakitorimyyjiä lähitoreilla esimerkiksi Eurajoella ja Reposaaressa. – Se antaa voimia ja iloa, jaksamista työhön. Mitään ei heitetä menemään, kaikki hyödynnetään. – Mehiläiset tuottavat hunajaa ja saamme Ilona korostaa luonnon ja esivanhempien kunnioittamisen tärkeyttä.. Täällä sitä nyt ollaan! Ilonan nykyisen kodin ja lapsuudenkodin välissä on Hiirijärvi, jossa hänen äitinsä äiti Aune Ala-Kleemola asustaa. Lapsista keskimmäinen, äitini sai vahvan naisen mallin ja oppi maatilan töihin. – Olemme molemmat luontoihmisiä ja viihdymme luonnon rauhassa. – Ensimmäinen rekomme oli Turun reko. Täällä vallitsee ihana yhteisöllisyys ja talkoohenki, ja on auttavaisia naapureita. Ilona tuli mukaan jo odotusaikana. Torien lapsuusmuistot Sirkka Paavilainen aloitti torimyynnin 1980luvulla. Ilonan lapsuuden muistot liittyvät vahvasti toreihin ja aikaisiin aamuihin. He viljelivät, hoitivat puutarhaa ja kasvattivat lapsensa. Ilonan avopuoliso Jussi. Tuotteet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Siellä käymme myös, mutta emme säännöllisesti. Isäni remontoi navetan muutama vuosi sitten. Me nuorempi polvi autamme äitiä ja isoäitiä parhaamme mukaan. Niin liityin Facebookiin ja rekopiireihin. Pyrimme suunnittelemaan pidemmät ajot niin, että samalla viemme mahdollisia muitakin tilauksia kuten käsityöt tai muut kuin rekon kautta tulleet tilaukset esimerkiksi pitopalveluihin. Karpalosuolle on noin 10 kilometriä. – Niistä on tullut meille todella tärkeitä. Yläneläisen Rintalan luomulammastilan Anne Rintala ehdotti meille kerran Säkylän kesätorilla, että tulkaa mukaan rekoihin. Ilonan mukaan perheelle on ensisijaisen tärkeää asiakkaiden henkilökohtainen kohtaaminen. Myöhemmin meidät kutsuttiin muun muassa pääkaupunkiseudun rekoihin. Vastaanotto oli lämmin. Tilan omistaa Ilonan isä, joka asuu melkein naapuritalossa. – Se on minulle kaiken a ja o. Pappani Niilon vanhemmat Juho ja Helmi monine lapsineen muuttivat tänne Räisälästä Karjalasta sotaa pakoon. Olin 4-vuotias, kun piirsin keltaisen talon, omenapuut ja kirjoitin ensimmäisen sanan ”EURA”. Isän naapurina Ilona Paavilainen muutti vuonna 2011 kotoa Koirankorvesta Euraan, Inkimäkeen noin 25 kilometrin päähän asuttamaan suvun vanhaa tilaa yhdessä puolisonsa Jussi Blomqvistin kanssa
Ilonan edesmennyt Niilo-pappa oli Karjalan miehiä ja innokas metsästäjä ja marjastaja. – Meillä on nyt kolme tarhaa ja tänä vuonna tulossa saaristohunajaa Merimaskun mökiltä. – Hän piti sahaa Euran Inkimäessä, kun olin lapsi. Pappa sanoi, että meillä ei ole mitään hätää, kunhan pakastin on täynnä marjoja. Kuningatarta etsimässä. – Tämä on minun elämääni, tätä olen tehnyt koko ikäni, pian 28 vuotta. Mehiläisiä saamme kiittää osaltaan myös pölytyksistä. – Äiti on opettanut minut tekemään myös olkipukkeja, himmeleitä, kraakkuluutia ja Martta-nukkekopioita, sodan ajan sahapurutäytettyjä nukkeja. Kuva: Ilona Paavilainen Ilonan äidinäiti eli mummo Aune Emilia Ala-Kleemola täytti toukokuussa 87 vuotta. Ne vaatimattomammat omenat pappalla oli tapana noukkia metsän eläimille. Luonnonmateriaaleista Käsityöt tehdään luonnonmateriaaleista kuten sammalesta, jäkälästä, varvuista, juurista, lampaanvillasta, pajusta ja kävyistä. Niistä tehdään esimerkiksi ulos tarkoitettuja monivuotisia pihakoristeita. – Muutama vuosi sitten Niilo-pappa teki kuolemaa, ja olimme puolisoni Jussin kanssa viimeistä kertaa pappaa katsomassa vuoteen äärellä. Sirkka Paavilaisen tekemä kettu, kestävä ulkokoriste, jossa on hitsattu pohja ja kaikki muu luonnonmateriaalia. Mieheni kanssa olemme olleet yhdessä 9 vuotta, ja hän on tuonut uutta tietoutta ja näkökantaa minulle muun muassa kasvien, kalastuksen ja luonnon suhteen. Myytävistä taimista osa kasvatetaan avomaalla. Edelleen hän hoitaa innolla puutarhan kukkia ja hyötykasveja. Kuva: Ilona Paavilainen. Paavilaisten päätuote on Willihunaja. 57 Ilonan äiti Sirkka Paavilainen on tehnyt torimyyntiä lähes koko ikänsä. Teksti: Martti Heikkilä Marjat myydään tuoreena ja pakasteena sekä jalosteina kuten mehuna, hillona ja kuivattuna rouheena. Sidontatyössä on käytetty sammalta ja variksenmarjanjuurta eli samaa, mistä luutia tehdään. – Tunnen pappan läsnäolon aina metsällä ja omenapuiden alla. – Meillä on vain pienet kasvihuoneet, haluamme minimoida kulutusta. Luonnonmateriaalitöiden taiteilun hän aloitti jo lapsena. myös vahaa moniin tarkoituksiin sekä siitepölyä. Tallella on paljon hyviä elämänoppeja. Niilo-papan viimeinen toive oli, kun kerran vielä puolukkaan pääsisi. Ilona Paavilainen tuntee kulkevansa hyvää polkua.
58 Ketunleivän kauniit valkoiset kukat sopivat syötäväksi ja ruoka-annosten koristeluun. Lisäksi on toki erotettava myrkylliset syötävistä. Orvokit, karassit, kehäkukka, ruiskukka ovat syötäviä Kaunista ruoka kukkasin. Syötäviä kukkia on erikokoisia ja monissa eri väreissä. Ne voi kasvattaa itse, mutta jos ostaa valmiita kukkia, on tiedettävä, miten ne on kasvatettu
Silloin ne eivät käy syötäväksi, vaikka kasvi itsessään ei olisikaan myrkyllinen. Sen sijaan monia syötäviä kukkia voi viljellä itse tai kerätä luonnosta. – Orvokit, krassinkukat, kehäkukka, ruiskukka, pelargoni, samettikukat, malvat, kurkkuyrtti, omenapuut ja yrttien kukat, luettelee Minna Tengvall Ahlbergin puutarhalta. 59 . M onet tutut puutarhan kukkivat kasvit sopivat syötäviksi. Syötävien kukkien käyttäminen annoksissa on nyt trendikästä ja ravintoloissa käytetään paljon esimerkiksi minisamettikukkaa. – Esimerkiksi keto-orvokki kasvaa villinä. – Ruohosipulin sipulisen maun varmasti kaikki ymmärtävät ja se ei oikein sovi kakun Ruohosipuli kasvaa myös villinä. Eri käyttötarkoituksia Perinteisimmin syötäviä kukkia käytetään annosten koristeluun. Tengvall kuitenkin muistuttaa, että jos haluaa syödä kukkia, tulee niiden alkuperä tietää. Jos kasvattamisessa on käytetty kasvunsäätelyaineita ja torjunta-aineita, ne eivät käy syötäväksi, vaikka kasvi itsessään ei olisikaan myrkyllinen.. – Jos ostaa kukkia puutarhalta tai kaupasta, on niiden kasvattamisessa voitu käyttää esimerkiksi kasvunsäätelyaineita ja torjunta-aineita. Kalliomaksaruohokin käy syötäväksi, mutta se tulee todella tunnistaa. Kaikki kukat eivät kuitenkaan sovi yhteen kaikkien makujen kanssa, joten annoksia koostaessa on hyvä olla hieman perillä syötävien kukkien makumaailmasta. Myös ketunleivällä on nätti valkoinen, syötävä kukka. Esimerkiksi puutarhalta ostettuja orvokkeja ei siis kannata syödä. Kasvien myrkyllisyyden voi tarkistaa myrkyllisten kasvien luettelosta, Tengvall korostaa. Leinikin kukat sen sijaan ovat myrkyllisiä, Tengvall kertoo. Myös horsman, apilan ja mesiangervon kukat ovat syötäviä. Tärkeintä on tietää, ettei kasvi itsessään ole myrkyllinen, silloin sen kukkiakin voi syödä. Ruohosipuli kasvaa myös luonnossa. Sen sipulin makuiset kukat sopivat suolaisten ruokien koristeeksi
Esimerkiksi orvokeissa on hunajainen tuoksu, mutta maku vaihtelee hieman lajeittain. Samettikukan kukissa on karvasta makua, mutta lehdissä puolestaan appelsiinimäinen maku, Tengvall toteaa. Kukkia, kuten kehäkukkaa ja ruiskukkaa, voi myös kuivata ja käyttää talven mittaan, Tengvall vinkkaa. Samoin omenapuun kukkia. Krassissa puolestaan on sekä kirpeyttä että makeutta. Kasvata itse eriväriset kukat Annoksiaan voi koristella monenvärisillä ja erikokoisilla kukilla. – Kuulin vasta orvokkijäätelöstä. Myös auringonkukasta ja ruusuista käytetään terälehtiä. Samettikukkia voidaan uuttaa öljyyn ja öljy puolestaan antaa sitten makua eri annoksiin. Siinä myös lehdet käytetään. – Sämpylöissä voi käyttää vaikka kehäkukkaa. Syreenin kukkiakin voi syödä, mutta ne eivät ole erityisen hyvänmakuisia, Tengvall kertoo. Ne täytetään ja friteerataan. 60 päälle. Ruiskukassa on sen verran kova kanta, että siitä yleensä revitään terälehdet irti ja koristellaan niillä. Maut voivat vaihdella myös lajeittain. – Esimerkiksi orvokki on kätevä, sillä siinä on niin laaja väriskaala. Kukkia käytetään enenevässä määrin ja esimerkiksi ravintolat ovat kehitelleet niille uudenlaisia käyttömuotoja. Voikukkaa puolestaan käytetään esimerkiksi voin, tuorejuuston ja viinin valmistuksessa. Orvokeissa on hunajainen tuoksu, mutta maku vaihtelee hieman lajeittain.. Sitä meillä Kesäkurpitsan kukkien käyttö on suosittu erityisesti Italiassa. Ahlbergin puutarhalta myydään paljon pieniä versoja, kuten vesikrassia, jota voidaan käyttää esimerkiksi smoothien valmistuksessa. Lisäksi kukkia voidaan pakastaa jääpaloihin, joita käytetään eri juomissa, Tengvall kuvaa. Samettikukat sopivat syötäväksi, mutta puutarhalta ostettuja ei kannata syödä, jollei ole varma, ettei niiden kasvattamisessa ole käytetty kasvunsäätelyaineita tai torjunta-aineita. Täytetyt ja friteeratut kesäkurpitsan kukat puolestaan ovat suurta herkkua Italiassa. – Mansikanlehtiä ja kukkiakin voi syödä
Myös malvaa on eri väreissä. Joukossa on niin yksivuotisia kuin monivuotisia, ja monia voi kasvattaa niin ruukuissa parvekkeella kuin pellolla tai niityllä. Tuttujen kasvien pelargonin ja päivänliljan kukatkin ovat syötäviä. 61 Krassinkukkaa viljellään paljon syötäväksi ja siinä on sekä kirpeyttä että makeutta. Syötävien kukkien lisäksi puutarhan valikoimasta löytyy mm. Orvokin kukkien maku vaihtelee hieman lajeittain. Ravintolat ovat käyttäneet kukkia pidempään, mutta viime aikoina myös yksityisten ihmisten syötävien kukkien käyttö on lisääntynyt. Joillakin syötävillä kukilla, kuten kehäkukalla, on lääkinnällisiä vaikutuksia, mutta Tengvall ei usko, että niistä kannattaa olla huolissaan. . – Monilla yrteillä, kuten basilikalla ja oreganollakin, on muuten hienot kukat, Tengvall päättää. – Kukaan tuskin syö kukkia niin paljon, että siitä olisi haittaa, hän miettii. – Suosittelen kasvattamaan luomumullassa ja käyttämään vain luonnonlannoitteita. – Myymme sekä ravintoloille että yksityisille ihmisille. Meillä on myös verkkokauppa ja toimitamme syötäviä ruukkuorvokkeja esimerkiksi Reko-jakeluihin, Tengvall kertoo. Orvokkeja on lukuisissa väreissä, joten annoksiaan voi koristella eri väreillä. Orvokki sen sijaan menestyy myös puolivarjossa. Ahlbergin puutarhalla syötäviä kukkia on viljelty 15 vuotta ja sinä aikana kukkien käyttö on lisääntynyt. Kehäkukissakin on eri sävyjä, Tengvall pohtii. Torjunta-aineita sen sijaan ei kannata käyttää ollenkaan, Tengvall neuvoo. Kukka on maultaan mieto. kasvatetaan paljon. Ruiskukka eli ruiskaunokki on yksivuotinen. yrttejä, roomansalaattia ja kesällä vihanneksia. Luonnonvaraiset kukat tulee kerätä mahdollisimman puhtaista paikoista, ei teiden varsista. – Pelargoni on kuitenkin hankala kasvattaa itse siemenestä ja puutarhalta ostetun kukkia ei kannata syödä. Suurin osa kasveista, joiden kukat ovat syötäviä, on aurinkoisessa paikassa viihtyviä. Jos on vanha mummon peruja oleva pelargoni, niin sitten sen kukkia voi syödä, Tengvall toteaa. Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Ahlbergin puutarha
Tuunaa villivihanneksilla omia ruokiasi tai kokeile oheisia reseptejä! . Villivihannesten etu ei ole pelkästään se, että ne ovat ilmaisia, vaan myös se, että ne sisältävät runsaasti tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita. Muista kerätä villivihannekset puhtaasta paikasta, melko kaukaa teistä. Keittoja, leivonnaisia ja juomia Nokkosessa on runsaasti vitamiineja, ravintokuitua sekä seitsemänkertaisesti rautaa pinaattiin verrattuna.. A-, Bja Cvitamiineja. Myös se sisältää proteiinia ja kalsiumia sekä mm. Esimerkiksi nokkonen sisältää paljon piitä, rautaa ja C-vitamiinia. Voikukka puolestaan on nokkosen jälkeen villivihanneksista ravintoarvoiltaan paras. Niistä voi valmistaa monipuolisesti erilaisia ruokia, sillä monet niistä sopivat niin salaatteihin, keittoihin, muhennoksiin kuin leivonnaisiinkin. Teksti: Terhi Niinimäki Villivihannesten aika 62 Monet villivihanneksista sopivat niin salaatteihin, keittoihin, muhennoksiin kuin leivonnaisiinkin. Lisäksi niistä valmistuvat erilaiset juomat ja yrttiteet. Nokkosessa on esimerkiksi pinaattiin verrattuna seitsenkertaisesti rautaa sekä runsaammin proteiinia ja ravintokuitua. K evät ja alkukesä ovat hyvää villivihannesaikaa. Silti pinaatti on viljelyn myötä syrjäyttänyt nokkosen. Lisäksi siinä on tärkeitä A-, B-, Eja K-vitamiineja
Kuivaa ne hyvin salaattilingossa tai pyyhkeen välissä. Reseptien lähde: Martat Voikukan lehdet sopivat nuorina salaatteihin ja kukista voi valmistaa juomaa. Voikukan lisäksi koristeeksi sopivat esimerkiksi aho-orvokin, apilan ja krassin kukat sekä kehäkukat. Laita kuoret ja viipaleet juoman joukkoon. Valuta hyvin lävikössä käsin painellen ja leikkele vähän pienemmiksi. Lisää joukkoon raastettu juusto. Kastikkeen voi tehdä jo edellisenä päivänä. Hienonna pinjansiemenet (tai mantelit) ja valkosipulinkynnet monitoimikoneessa. Lisää päälle viipaloidut tomaatit tai kurpitsa. Sekoita kastike joukkoon. Voikukkajuoma 5 l voikukan keltaisia kukkia 10 l vettä 600 g sokeria 100 g fariinisokeria 3 sitruunaa ¼ tl hiivaa . Valmista kastike: Pane kuoritut ja lohkotut sipulit ja ananas teholeikkuriin. Anna juoman jäähtyä huoneenlämmössä seuraavaan päivään. Huuhtele hyvin. Tarjoa keitetyn pastan kanssa. Kotipihan kevätsalaatti 1 tammenlehväsalaatti nuoria poimulehtiä nuoria voikukan lehtiä nuoria vuohenputken lehtiä nuoria piharatamon lehtiä 2-3 keltaista tomaattia tai 1/2 kesäkurpitsa voikukan terälehtiä tai muita syötäviä kukkia KASTIKE: 11 salottisipuli 1 valkosipulin kynsi 1 ananasrengas 1/2 tuoretta tai kuivattua chiliä 1 dl rypsiöljyä 1 1/2 rkl omenaviinietikkaa 1 rkl voikukan terälehtiä 1 rkl hunajaa 3/4 tl suolaa 1/2 tl rouhittua mustapippuria . Siivilöi kukat pois. Keitä nokkosia vähässä vedessä pari minuuttia. Lisää tilkka vettä, jos seos näyttää kuivuvan. Nokkosesta syntyy herkullinen pastakastike. Tarjoa kastike pastan kanssa tai käytä sitä mausteena kastikkeisiin. Revi salaatti ja villivihannekset tarjoilukulhoon. Tarkista maku. Keitä puhdistettuja voikukkia puolessa vesimäärässä muutaman minuutin ajan. Siivilöi, pullota ja säilytä viileässä.. Poista sitruunoista valkoinen kuori ja leikkaa sitruunat viipaleiksi. Jos haluat ohuemman kastikkeen, lisää oliiviöljyä. Jauha tasaiseksi kastikkeeksi. Lisää vähitellen mustapippuri, suola, basilika ja vuohenputken lehdet. Lisää lopuksi kermaa. Ripottele pinnalle yrttejä ja murustettua fetaa. Kuori keltainen kuori talteen perunankuorimaveitsellä. Lisää loppu vesi ja sokerit. Anna maustua viileässä jonkin aikaa. Pastakastike nokkosista 7-8 dl tuoretta nokkosta 2 rkl öljyä 2-3 valkosipulinkynttä 1 dl auringonkukansiemeniä 1 dl ruokakermaa 1/2 tl suolaa mustapippuria PINNALLE: ruohosipulia persiljaa fetajuustoa . Villivihannesten aika 63 Vuohenputkipesto 1/2 dl pinjansiemeniä tai kuorittuja manteleita 2 valkosipulinkynttä mustapippuria, suolaa 1 ruukku tuoretta basilikaa 1 dl kiehautettuja, hienonnettuja vuohenputken lehtiä 50 g parmesaanijuustoa 1 dl oliiviöljyä . Kuumenna öljy kasarissa. Lisää joukkoon hienonnetut valkosipulinkynnet, auringonkukansiemenet ja nokkoset. Lisää lopuksi oliiviöljy ja sekoita tasaiseksi. Huuhtele salaatti ja villivihannekset. Anna muhia hiljakseen muutama minuutti. Pese sitruunat harjalla, astianpesuaineella ja lämpimällä vedellä. Lisää paloiteltu chili, josta on poistettu siemenet ja muut kastikeainekset. Lisää hiiva kädenlämpöiseen liemeen. Mausta juuri ennen ruokailua suolalla ja pippurilla
– Savikirkastus toimii parhaiten kasviväripigmenttiä eli luonnon väriä pilkkovana. Tai jos haluaa valoisuutta hiuksiin. Ekokampaajaksi hän valmistui vuonna 2015. Se soveltuu riippuen, kajaanilainen ekokampaaja Linda Rautiainensanoo. Hän on toiminut kampaamoalalla yli 20 vuotta. Mutta olisihan tosi mahtavaa, jos jossakin vaiheessa pääsisi käyttämään myös suomalaista savea. Ja kun resepti oli vihdoin valmis, suoritettiin turvallisuustarkistus, jonka teki täkäläinen kosmetiikkalainsäädännön vaatimia tarkistuksia suorittava turvallisuustarkistaja. Kaoliini on koostumukseltaan ihanteellista. Olen kouluttanut jo sata ekokampaajaa. Luonnonmukaisuudelle on olemassa selkeä tilaus, ja ekokampaajat ovat yhä suositumpia. Kouluttamiani kampaajia on muun muassa Porissa, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Helsingissä, Raahessa ja Oulussa. – Koulutuksessa käsitellään muun muassa kasvivärjättyjä hiuksia, miten ne toimivat. – Sitä ennen olin ensin ehtinyt kokeilla saven vaikutuksia liikkeeni lattialle pudonneisiin hiuksiin. Kokeilin, mitä näin saatu uute tekee hiuksille. Tutustuin perin pohjin kilpailevaankin tuotteeseen. Maa Earth made tuotekekehitys ja valmistus tapahtuu Kajaanissa käsityönä. Savikirkastuksella ei saa tehdyksi mustasta valkoista. Teksti: Timo Elo käynyt sen aikana läpi erilaisia vaihtoehtoja alkaen raparperin juuren keittämisestä valkoviinissä. Se toimii ennemminkin ekokampaajan työkaluna, jos vaikka kasvivärit lähtevät kertymään liikaa hiuksiin, jolloin niitä saa himmennetyksi. Olen K äytän luonnonmukaisesta Maa Earth made -tuotteestani Savikirkastus-nimeä erottuakseni markkinoilla jo olevista vaalennusvalmisteista, joissa mukana on myös synteettisiä ainesosia. Tehot eivät riitä. – Käytämme hiusten värjäyksessä kasvivärejä, hoidoissa yrttiuutteita ja puhdistuksissa savea ja merilevää. Se on hyvin lähellä hiusten ja ihon pH:ta. Kokeilin myös sitruunaa ja hunajaa sekä kaikkea muuta mahdollista. He eivät käytä synteettisiä väripigmenttejä tai haitallisia kemiallisia yhdisteitä. – Hiusten vaalentamisja kirkastamisvalmisteeni kehittelyprosessi on ollut pitkä. Biohajoava savikirkaste poistaa hiusten epäpuhtauksia Biohajoava, hiusten vaalentamiseen tarkoitetun MAA Earth made – savikirkaste toimii myös tummissa hiuksissa antaen niille eloa. 64 Luonnollista vaaleutta Tyylikäs ja pelkistetty tuotepakkaus huokuu ekologisuutta. Sellaista löytyy täältä Kainuustakin, mutta kotimaisen saven puhtaus ei vastaa kosmetiikkalainsäädännön vaatimuksia. Savikirkastus luo hiuksiin virkeyttä, pirteyttä ja valoisuutta muistuttaen auringon aikaansaamaa raikasta fiilistä. Haluan varmistaa, että hiusten kirkastaminen tapahtuu oikeaoppisesti. Vuoden 2018 alussa Rautiainen rekisteröi savikirkasteensa Tukesin viralliseen tietokantaan. Näin ollen valmisteeni raaka-aine tulee Espanjasta. Kyllä tämä on ollut ihan mieletön juttu, jonka vasta nyt rupean itsekin tajuamaan. Etenkin hiusten kirkastaminen ja vaalentaminen on iso haaste. Voi sanoa, että kaikki se, mitä laskemme viemäristä alas, voidaan jätteenkäsittelylaitoksissa puhdistaa ilman kemikaaleja, Rautiainen sanoo. Pitkä prosessi oli saavuttanut välietapin. Savikirkastuksella voi vaalentaa hiusta yksi-kolme astetta hiuksen aikaisemmasta käsittelystä. Koulutusta tarvitaan Rautiainen järjsetää hiusten kirkastamisesta koulutuksia eri puolilla Suomea toimiville ekokampaajille. Tämän jälkeen tutkimukset ulotettiin koehenkilöiden päänahkaan. – Jo ekokampaajaopiskelujeni alkutaipaleella huomasin alamme kampaajien tarvitsevan ammatissaan enemmän apuvälineitä. – Savikirkastuksessa käyttämäni savi on kaoliinia. Se on mielettömän hyvä tasapainottaja ja sen hienojakoinen koostumus mahdollistaa tuotteen todella hienon rakenteen. Ja kun olin mielestäni löytänyt hyvän reseptin, testasin valmisteen vaikutuksia sukulaisteni hiuksiin, joihin tehtiin raitoja. En myöskään tavoittele niiden kanssa samanlaisia tehoja. Sen sijaan synteettistä pigmenttiä eli niin sanottua normiväriä, jota tavallisissa kampaamoissa käytetään, se ei pysty pilkkomaan. Halusin kuitenkin aikaansaada vieläkin paremman ja hienojakoisemman tuotteen
Luonnollista vaaleutta – Intohimoni on auttaa asiakkaita saamaan hyvinvoivat, kauniit ja luonnolliset hiukset, kajaanilainen ekokampaaja Linda Rautiainen sanoo. Savikirkastus aikaansaa pehmeän, kauniinsävyisen ja hyvin luonnollisen lopputuloksen.. 65 . Ekokampaaja Linda Rautiainen, Maa Earth madesavikirkastustuotteen kehittäjä haluaa viedä ekokampaamoalaa eteenpäin
Voimakkaasti vaalennetut hiukset eivät kestä normaaliakaan vaalennusainetta. Headpoint-kampaamon hoitoja: . Se myös kirkastaa sampoon ja veden aikaansaamat epäpuhtaudet, Linda Rautiainen sanoo. On myös tuoksuttomia kampaamoja, joissa ei käytetä parfyymejä. – Ei voi, koska tämä on ammattilaisen työkalu. Tai jos hiuksissa on monta päällekkäistä kasviväriä ja haluaa aikaansaada hieman vaaleamman vaikutelman. . Esimerkiksi kookosöljy sisältää lauriinihappoa, joka muistuttaa hiuksen omaa proteiinia. Antiseptinen savi rauhoittaa ärtynyttä hiuspohjaa ja poistaa hiuksista ja hiuspohjasta muotoilutuotejäämiä sekä muita epäpuhtauksia. – Savikirkastuksen voi myös tehdä tummiin hiuksiin, mikä tuo niihin lisää elävyyttä. On ilmaantunut muun muassa herkistysreaktioita synteettisille aineille. Pitää myös tietää, miten hiuksia voi suojata operaation aikana, jos kysymyksessä on tavallista hauraampi hiuslaatu. Tekee hiuksista syväpuhtaat, pehmeän kiiltävät ja eloisat. Savikirkastus toimii monipuolisena työkaluna. SAVIKIRKASTUS – kirkastaa hiusten väriä. . INTIALAINEN PÄÄNHIERONTA – rentouttaa ja rauhoittaa kiireistä mieltä. . – Toimenpiteessä ongelmaksi saattaa muodostua hiuksissa jo oleva kemiallinen synteettinen käsittely. KASVIVÄRJÄYS – hoitaa hiuksia ja päänahkaa. Oma valmistus Rautiainen valmistaa itse Savikirkastus-tuotteensa. ?. Linda Rautiainen, Pohjolankatu 33, 87100 Kajaani, puh. Voisiko valmistetta käyttää kotioloissa omin päin. – Luonnonmukaisen valmisteen etuja tukee joukko tutkimuksia pitkältä aikavälillä. Edistää myös hiustenkasvua. . Leikkaus on ”tuulenkestävä” ja hiukset pysyvät hyvin mallissaan pidentyessäänkin. – Kampaajien oma terveyskin on vaarassa heidän joutuessaan päivät pitkät haistelemaan huoneilmassa olevaa kemikaalihöyryä. Mikäli on oikein vahvat ja paljon pigmenttiä sisältävät hiukset, vaikutus voi kestää 50 minuuttia, kun taas kevyille hennoille hiuksille saattaa riittää varttitunnin käsittely. Aikaa sen tekemiseen kuluu hiuksista riippuen 10 50 minuuttia. Olen saanut runsaasti positiivista palautetta eri puolilta Suomea, hän sanoo. . Muita kasveja tai yrttejä käytetään tehostamaan haluttuja värejä. ENERGIALEIKKAUS – suoritetaan teknisesti niin, että kaikki hiukset yhdistyvät toisiinsa harmonisesti. Hoidon jälkeen hiukset pysyvät puhtaina ja kiiltävinä. Savikirkastus aikaansaa pehmeän, kauniinsävyisen ja hyvin luonnollisen lopputuloksen. Hiusten kirkastaminen on siis aina ammattilaisen panosta vaativa toimenpide. Teen kaiken alusta loppuun itse. Monessa kampaamossa alkaakin jo olla asiakkaan pään yläpuolella kohdeilmapoistolaitteita, joita pitkin nämä höyryt sitten poistuvat. Menetelmällä ei kuitenkaan aikaansaada ihan vitivalkoista blondia, kuten synteettisillä vaalennusaineilla. Käyttäjän pitää tehdä pohjatyötä ja hänellä tulee olla tietämys käsiteltävien hiusten pigmenttien koostumuksesta. – Minulla on tuotantotila liiketilani alakerrassa, jossa sekoitan eri ainesosat, vakumoin ja pakkaan tuotteet sekä liimaan tuotteisiin tarralaput. TURVE – erikoishieno hiusturve soveltuu kutiavalle ja ärtyneelle tai hilseilevälle päänahalle. Uskoisin jokaisen ekokampaajan kohtaavan lähes viikoittain tilanteita, joissa asiakas kertoo esimerkiksi synteettisten väriaineiden aikaansaamasta päänahan kihelmöinnistä tai rikki menneestä ihosta. Sopii erityisesti rasvoittuville hiuksille sekä tukkoiselle ja ärtyneelle hilseilevälle päänahalle. 040 723 2100 Viihtyisä ja rauhallinen Ekokampaamo Headpoint antaa asiakkaalle mahdollisuuden rauhoittumiseen arjen kiireessä. Värien pohjana käytetään kasvatettujen pensaiden jauhettuja lehtiä, hennaa, cassiaa tai indigoa. Tuloksena on joustava ja hyvin kosteutettu päänahka. 66 myös miesten hiuksille. MERILEVÄPUHDISTUSHOITO – syväpuhdistaa hiuksista tehokkaasti kosmetiikasta ja jopa ilmasta kertyneitä raskasmetalleja, kuten rautaa ja kuparia. Toisaalta hiusten kasvaessa tyvialueelta näkyviin tuleviin tuoreisiin hiuksiin voi kyllä suorittaa savikirkastuksen, ja on paljon naisia, jotka haluavat päästä blondatusta fiiliksestä eroon. Jos hiuksille on tehty permanentteja ja muita voimakkaita synteettisiä käsittelyjä, en lähtisi suosittelemaan savikirkastusta, vaan ohjaisin asiakkaan synteettiselle puolelle, jos hän vaalennusta välttämättä haluaa
Moni julkinen puutarha, kuten erilaiset puistot sekä kaupalliset kohteet, järjestävät myös ohjelmaa teemapävänä. Viime vuonna mukana oli yli 500 erilaista kohdetta.. – Enemmistö kohteista on omakotitalojen puutarhoja, mutta mukaan haetaan myös mökkija kerrostalopihoja. Vain mielikuvitus on rajana. Tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa puutarhoista ja kasveista kiinnostuneiden harrastajien ja puutarhoissa vierailijoiden keskuudessa. – Kohteet ovat hyvin erilaisia, mikä tekee tästä tapahtumasta niin mielenkiintoisen. Ilmoittautumisen voi myös tarvittaessa perua. Pääasia on, että haluat jakaa kokemuksiasi muiden harrastajien kanssa. Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Puutarhaliitto ry Yhteistä avoimille puutarhoille on innostus jakaa puutarhakokemuksia muiden kanssa. Viime vuonna mukana oli yli 500 puutarhaa ja tänä vuonna tavoitellaan samoja lukemia. – Jos kovin myöhään peruu, niin joku on tietysti saattanut jo bongata kohteen ja saapuu paikalle, Wirtanen toteaa. Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa luoda puutarha. . S eitsemännen kerran järjestettävä kaikille avointen puutarhojen teemapäivä Avoimet puutarhat on tänä vuonna heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. Viime vuonna vierailin itse siirtolapuutarhassa, jossa osa puutarhoista osallistui teemapäivään ja samassa kohteessa pystyi siis käymään monessa hyvin erilaisessa pienessä puutarhassa, Wirtanen kuvaa. 67 Pihamaan suunnittelussa vain mielikuvitus on rajana Ihaile Avoimia puutarhoja Avoimet puutarhat -tapahtuma houkuttelee vierailemaan muiden puutarhaharrastajien pihoissa. Pihat ja puutarhat ovat hyvin erilaisia. Yhteistä pihoille on vain omistajien aito innostus ja halu jakaa kokemuksiaan toisten kanssa, kertoo Heidi Wirtanen Puutarhaliitosta. Avoimet puutarhat -teemapäivän ovat järjestäneet Puutarhaliitto ja Svenska Trädgårdsförbundet vuodesta 2012 lähtien. Pihan tai puutarhan ei tarvitse olla huippuhieno tai –siisti, jotta mukaan voi ilmoittautua. Se luo omalta osaltaan lisähauskuutta tapahtumaan. Avoimia yksityisiä ja julkisia puutarhoja löytyy ympäri Suomea, mutta painopiste on silti eteläisellä Suomessa.. Tapahtuman nettisivuilta vieraat voivat myös valita kartalta kohteet, joissa haluavat vierailla ja lukea niistä lisätietoja. Tapahtumaan voi ilmoittautua mukaan 27.5 saakka avoimetpuutarhat.fi -nettisivuilla. Avoimen puutarhan yhteyteen voi järjestää myös muuta ohjelmaa, kuten kahvilaa, kirpputoria, taidenäyttelyä, kotieläinpihaa tai vaikka traktorinäyttelyä. Avoimet puutarhat -tapahtumaan voi osallistua kuka tahansa puutarhansa rakentamisesta ja hoitamisesta innostunut. Voit olla kasvikeräilijä tai aivan tavallinen pihanomistaja, joka nauttii puutarhan rakentamisesta ja hoitamisesta
Jos keskikulutus bensalla olisi 10 litraa sadalla ja etanolilla 12 litraa sadalla, maksaa sata kilometriä bensalla ajettuna 14 euroa ja etanolilla ajettuna 12 euroa. 95E10 maksaa noin 1,40 euroa litra, E85 noin euron litra. – Bensaa tällä autolla kuluu kaupunkiajossa 10–11 litraa satasella, etanolia noin 13 litraa. Sarpola laskee jo hyötyneensä polttoaineen vaihtamisesta. Osa tankkaa pakkasilla joukkoon jonkin verran bensiiniä, mikä on poistanut ongelmat. Asennuksen teettäminen maksaa asennuspaikasta ja autosta riippuen noin 100 euroa. Asennuksen jälkeen hänelle kertyi vuoden ensimmäisinä kuukausina runsaat 10 000 kilometriä pääasiassa työajoa. Laitteen hinnan lisäksi muutoskatsastus maksoi 58 euroa. Erot kulutuksessa ovat kuitenkin autokohtaisia. – 20 tammikuuta oli kylmä yö eikä auto – Rahassa säästää ja samalla tulee hyvä mieli siitä, että hiilidioksidia päätyy ilmakehään vain vähän bensaan verrattuna, sanoo Alex Sarpola etanoliin vaihtamisesta. Oljynvaihto ja kylmäkäynnistys Etanolilla kulkeville autoille suositellaan öljynvaihtoa 10 000 kilometrin välein, mikä on tiheämmin kuin yleinen bensa-autojen öljynvaihdon väli. Sarpolalla nettokustannus oli 207 euroa. Valtio alkoi maksaa muuntotukea tämän vuoden alussa. E85-polttoainetta saa Suomessa lähes 150 asemalla. Laite on tähän mennessä asennettu Suomessa yli kahteen tuhanteen autoon. Niitä on Suomessa noin miljoona. Sarpola teki asennuksen itse. Ulkomaisten asennussarjojen määrä on vähäinen. Etanolin kylmäkäynnistys ei aina ole yhtä sujuvaa kuin bensalla. Säästöä ja hyvää mieltä Alex Sarpolan auto on Subaru Impreza vuosimallia 1997. S uomalainen energiayhtiö ST1 valmistaa RE85-polttoainetta suomalaisesta biojätteestä ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista. Laite maksoi 349 euroa. ABC-huoltoasemilla myytävä Eko E85 on pääosin bioetanolia, joka valmistetaan S-ryhmän kauppojen hävikkileivästä. Nyrkkisääntönä voi pitää, että E85-etanolia kuluu noin 20 prosenttia enemmän 95E10:een verrattuna, ja jälkimmäinen on noin 40 prosenttia kalliimpaa. Sen E85-etanolia, jota pääkaupunkiseudulla on hyvin saatavilla. – Öljyt kannattaa kyllä bensa-autollakin vaihtaa useammin kuin mitä nykyisin yleisesti tehdään, Sarpola sanoo. valmistamisen sivutuotteena syntyy rehua maatalouteen. Muuntotukea 200 euroa Vantaalainen Alex Sarpola asensi autoonsa eFlexFuel-laitteen tämän vuoden alussa. 68 Nettokustannus 207 euroa Alex vaihtoi etanoliin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi hyväksyy asennukset vain vuonna 2007 ja sitä ennen rekisteröidyille autoille. – Katsastusasemalla kuulin iloisena yllätyksenä, että saan valtiolta 200 euroa muuntotukea, Sarpola kertoo. Kyseinen eFlexFuel-laite on ainoa Suomessa valmistettava etanolin muuntolaite, jonka on kehittänyt StepOne Tech Oy. Polttoaineena hän on tankannut ainoastaan. Sarpola on tankannut vain etanolia
Etanolin mahdollistavassa muuntoasennuksessa turvallisuus ei tietenkään millään tavalla heikkene. Biojätteen ja elintarviketeollisuuden sivuvirtojen lisäksi etanolia valmistetaan Suomessa yhä enemmän myös puunjalostusteollisuuden sivuvirroista kuten sahanpurusta ja sahausjätteistä. Isokivijärven hallintotieteiden opiskelussa hankkimalle osaamiselle oli pian tarvetta teknisen kehitystyön rinnalla. Nopein tapa vähentää fossiilista energiaa liikenteessä on lisätä biopolttoaineen käyttöä nykyisissä autoissa. ollut lohkolämmityksessä. – Ideamme ympärille syntyi yritys, ja aloimme tehdä tuotekehitystä yhteistyössä ST1:n kanssa. Ranskassa pian uudempiin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi hyväksyy etanolin käytön mahdollistavien muuntolaitteiden asennukset tällä hetkellä vain vuosimallin 2007 ja sitä vanhempiin autoihin. Isokivijärven mukaan Trafi voisi muuttaa tulkintaa nykyisenkin lainsäädännön puitteissa. Trafin nykyinen tulkinta perustuu lainsäädännön kohtaan, joka liittyy autojen virittämiseen ja turboasennuksiin. StepOne Tech Oy:n omassa lähipiirissä on kuuden vuoden ajan ollut käytössä 15 autoa, joihin muuntolaite on asennettu. – Maailmassa on yli miljardi fossiilista polttoainetta käyttävää autoa. Valmistajan mukaan starttausaika voi kovalla pakkasella olla pidempi mutta lohkolämmitin tai bensan lisääminen pakkasella ei ole välttämätöntä. Kuvaavaa on se, että tällä hetkellä Suomessa myydään uusia sähköautoja noin 35 kuukaudessa, Isokivijärvi sanoo. – Mitään teknistä estettä ei olisi sille, että laitteen saisi laillisesti asentaa myös uudempiin autoihin. Sekoitevelvoitteen nostaminen 30 prosenttiin on Suomessa ollut keskustelussa, mutta poliittisia päätöksiä tästä ei vielä ole. Sähköautoihin siirtyminen on hidasta ja monen yksittäisen autoilijan kukkarolle kallista. Myös tavallisessa bensiinissä on nykyisin etanolia joukossa. Laite on varustettu ulkoisella lämpötila-anturilla, joka ohjaa laitteen toimintaa lämpötilan mukaan. Siitä lähtien aloin kovimmilla pakkasilla käyttää lohkolämmitintä eikä mitään ongelmaa ollut. . 69 Idea syntyi kaveripiirissä IDEA KOTIMAISESTA muuntolaitteesta etanoliin siirtymiseksi syntyi Tampereen seudulla kaveripiirissä vuonna 2012. Mukana oli autoharrastajia ja aloimme kehittää prototyyppiä, jolla bensa-auton muuntaminen etanolikäyttöiseksi olisi mahdollista, kertoo StepOne Tech Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Isokivijärvi. 95E10-bensassa sitä on 10 prosenttia ja 98E5-bensassa 5 prosenttia. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä Kooltaan pieni eFlexFuellaite on ainoa Suomessa valmistettava etanolin muuntolaite.. – Osa meistä opiskeli Tampereen teknillisessä yliopistossa ja itse opiskelin hallintotieteitä Tampereen yliopistossa. Ensimmäisellä kerralla auto ei käynnistynyt, mutta uudestaan startatessa se lähti heti. – Mitään teknisiä ongelmia ja tai vikoja etanolin käyttö ei ole aiheuttanut, Isokivijärvi sanoo. Ranskassa on tulossa muutos, joka sallii asennuksen kaikkiin autoihin. Laitteessa on ulkoisen lämpötila-anturin lisäksi Suomen oloihin suunniteltu oppiva kylmärikastustoiminto. Lakia aikanaan laadittaessa liikenteen vaikutukset ympäristöön eivät ole olleet etusijalla vaan turvallisuus. StepOne Tech Oy:n toimitusjohtajan Tuomo Isokivijärven mukaan on tietysti hyvä, että edes tämä sallitaan. E85-polttoaineen hinta vaihtelee euron molemmin puolin. Autoilla on ajettu yhteensä yli miljoona kilometriä ja asiakkaiden autoilla yli 50 miljonaa kilometriä. E85-polttoaineessa on noin 85 prosenttia etanolia ja sen käytön on arvioitu laskevan auton hiilidioksidipäästöjä enimmillään 80 prosenttia. Vaikuttamisen kautta päästiin siihen, että muuntokatsastuksella tämä on nyt noin miljoonassa autossa laillista. Mutta haasteena oli, että muuntolaitteen asentamista pidettiin Suomessa laittomana
Tiede ei ole koskaan valmista. Filosofiaa Tampereen yliopistossa opiskelleen miehen tie vei sinne sattumien kautta ja nyt hän kirjoittaa laajasti eri tieteenaloista. Ilmastonmuutos on tärkeä näkökulma hyvin monessa eriaiheisessa uutisessa, Pelttari toteaa. Ympäristöja ilmastoasiat ovat kuitenkin aina kiinnostaneet häntä ja viime vuosina kirjoittamisen pääpaino on ollut niissä. ?. Tiedetoimittaja Mikko Pelttari: Ilmasto muuttaa kaiken T änä vuonna on tapahtunut jotain. – Ei ole helppoa tehdä lehtijuttua asiasta, joka ei vielä ole aivan varma. Syitä on varmasti monia, kuten Trumpin valinta ja kehittynyt ilmastojournalismi. Hän jatkaa, että ilmastonmuutos on läsnä kaikkialla, joten vaikka se on noussut paremmin esille ja journalismi on kehittynyt, ei vieläkään olla riittävällä tasolla. Ihmisille on kerrottava, mitä tiede tietää ja miten tiede tietää, hän perustelee. 70 Tiedetoimittaja Mikko Pelttari on toiveikas, mutta pelokas maailman tilanteesta ja kaipaa tiukkaa ilmastopolitiikkaa, joka on myös hyvää rauhantyötä. Keskustelusarjan innoittamana Pelttari perusti blogin nimeltä Ilmasto muuttaa kaiken. Pelttari pyrkii kirjoittamaan tutkimuksista niin, että tieteen tekeminen ja sen epävarmuus näkyy. Tällaisen havainnon on tehnyt itsekin ilmastoasioita työssään käsittelevä tiedetoimittaja Mikko Pelttari. Haluan kuitenkin tehdä tiedettä ymmärrettäväksi ja tuoda sitä ihmisten tasolle. – On mukavaa, kun saa työssään keskustella itseään fiksumpien ihmisten kanssa ja pyrkiä ymmärtämään kokonaisuuksia ja löytämään yhteyksiä, Pelttari kuvaa. Myös hänen kaveripiiristään löytyy paljon samoista aiheista kiinnostuneita tutkijoita ja toimittajia, jotka linkkaavat hänelle kiinnostavia juttuja. – Jos perustaisin sen nyt, sen nimi olisi vielä raflaavampi. Kuten Ihminen muuttaa kaiken, sillä ihminenhän se on, joka näiden monien muutosten takana on. Biodiversiteetin köyhtyminen, kemikalisoituminen, merten happamoituminen, metsäkadot, hän luettelee. Hän on itse työskennellyt vuodesta 2011 Yliopisto-lehdessä. Ilmastonmuutokseen liittyvät uutiset ovat lyöneet läpi mediassa paremmin kuin ennen. Mittasuhteet ovat edelleen oudot. – En tiedä, miksi näin on tapahtunut, mutta jotain on muuttunut. Sekä Helsingin yliopiston tutkimuksia että kansainvälisiä tutkimuksia aktiivisesti seuraava Pelttari tuntuu olevan hyvin perillä siitä, mistä ilmastonmuutoskentällä puhutaan ja mikä on maapallomme tilanne. Vuonna 2015 Pelttari järjesti Helsingin yliopistolla keskustelusarjan, jossa eri tieteenalojen edustajat kokoontuivat keskustelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista omalla alallaan. Monissa valtamedioissa ne näkyvät luetuimpien uutisten joukossa
Lentämisen vähentäminen olisi Mikko Pelttarin mielestä melko helppo keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. 71 Tiedetoimittaja Mikko Pelttari kirjoittaa työssään erityisesti ympäristökysymyksistä. Kaiken kuulemansa jälkeen hän on edelleen toiveikas tulevaisuuden suhteen, mutta samalla myös pelokas. Ilmastonmuutokseen liittyvät uutiset ovat lyöneet läpi mediassa paremmin kuin ennen.
Tämä on ihmiskunnalle aivan uusi tilanne, hän kertoo. llaan Muutoksia elämäntapoihin Pelttari ei usko, että tarvittavien muutosten tekeminen johtaisi yksiselitteisesti kurjempaan elämään, vaikka joistain asioista olisikin luovuttava. Pelttarin esiin nostamat seikat kuulostavat epäilemättä sangen huolestuttavilta, mutta miten tiedetoimittaja itse suhtautuu asiaan. Ihmisen suhteen olen optimisti ja kehityskulun suhteen realisti. Tällä hetkellä elämä Suomessa on verrattain helppoa. 72 – Ilmastonmuutos tulee liittää oleellisena osana muihin tärkeisiin kysymyksiin, kuten ruokaturvaan, talouteen ja siirtolaisuuteen, sillä ne ovat kytköksissä, Pelttari toteaa. Puolittaminen 10 vuoden välein on kova juttu ja silti ilmasto lämpenee tuolla turvallisena pidetylle rajalle, Pelttaria toteaa. Pelttarin mukaan muutokset on tehtävä nyt, jos haluaa vaikuttaa siihen, millaisessa maailmassa jatkossa eletään. Pariisin ilmastosopimuksessa sovittiin sellaisista päästöjen vähennystavoitteista, jotka tarkoittaisivat kasvihuonekaasupäästöjen puolittamista kymmenen vuoden välein ja lisäksi tarvittaisiin vielä hiilidioksidin talteenottoa ilmakehästä. Ruokaa on yllin kyllin ja lentokoneella pääsee mukavasti ja helposti lomamatkalle.. alumiinia, muovia ja kananluita. Tavallaan koskematonta luontoa ei ole enää missään, sillä ilmastonmuutos on vaikuttanut kaikkialla. Merijään sulaessa tumma vesi imee kaikki auringonsäteet sen sijaan, että heijastaisivat niitä takaisin avaruuteen. – Lisäksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on korkeampi kuin kertaakaan Homo sapiensin olemassaolon aikana. Silti maapallon keskilämpötila kohoaisi kaksi astetta. Vaikka ilmastonmuutos saataisiinkin hillittyä, on nykyajasta Pelttarin mukaan silti tulevaisuudessa nähtävissä ympäristömuutoksia. Tulevaisuuden geologiset löytäisivät maaperän kerrostumista mm. Huolestuttavia uutisia Hyönteisten määrä maailmassa on romahtanut. – En ole maailmanloppua odottava kyynikko. NASA on todennut satelliiteillaan, että trooppiset sademetsät ovat alkaneet ilmastonmuutoksen vuoksi vapauttaa hiilidioksidia. Olen toiveikas, mutta kieltämättä myös pelokas kaiken kuulemani jälkeen, hän pohtii. Muun muassa tällaisia esimerkkejä Pelttari luettelee huolestuttavista muutoksista elinplaneetallamme. – Se on todella hurja tavoite
– En ajattele, että elämä muuttuu valtavasti tai kaikki tuhoutuu. Suhtaudun myös tieteeseen toivoa herättävänä. Aika vähän saan palautetta. Ilmastojournalismille hänellä on toive. Joskus tulee hyvinkin kriittistä, mutta yleisesti saisi tulla kyllä enemmänkin, hän kuvaa. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on korkeampi kuin kertaakaan Homo sapiensin olemassaolon aikana. On mahtavaa, että on viisaita ihmisiä, jotka tutkivat asioita ja tekevät niille jotain, hän kiittelee. – Vaikka on se kyllä mukavaa ja mahtavaa nähdä eri paikkoja, hän toteaa. Tiedettä kaikelle kansalle Vaikka Pelttari on ollut kiinnostunut ympäristöasioista pitkään, ei hän silti ole toiminut esimerkiksi järjestöaktiivina. Esimerkiksi Syyriassa poikkeuksellinen kuivuus oli yksi tekijä kriisissä, mutta Syyrian kriisi ei silti ole puhtaasti ilmastonmuutoksen aiheuttama, Pelttari kertoo. Hyvää rauhantyötä Vaikka Pelttari myöntää, että välillä tulee toivoton olo, kuultaa hänen puheistaan siitä huolimatta usko ja toivo. Tämä on ihmiskunnalle aivan uusi tilanne. Blogissaan Pelttari onkin käsitellyt monien muiden ilmastoteemojen ohella myös ilmastopakolaisuutta, jonka olemassaolosta on pitkään kiistelty. Pelttari toivoo kuitenkin, että muutoksesta voi olla seurauksena puhtaampi ja parempi maailma, jossa aikaa käytetään enemmän mielekkäisiin asioihin. Tulevaisuudessa todennäköisesti erilaiset ilmastotekijät, kuten sään ääri-ilmiöt ja kuivuus, tulevat olemaan pakolaisuuteen johtavia tekijöitä alueilla, joissa ei ole hyvää hallintoa eikä keinoja käsitellä katovuosia. Se on tärkeä osa hyvää rauhantyötä, hyvää pakolaispolitiikkaa ja taistelua nälänhätää vastaan. Vaikka ilmastonmuutoksesta puhutaan ja kirjoitetaan nykyisin paljon, pitäisi kertoa selkeämmin, mitä se konkreettisesti tarkoittaa ihmiselle ja yhteiskunnalle. Samoin lentämisen vähentäminen. . Nyt kiista on menossa ohi ja on todettu, että ilmastonmuutos aletaan ottaa yhtenä pakolaisuuteen liittyvänä tekijänä huomioon. Tiukka ilmastopolitiikka on hänen mukaansa samalla paljon muutakin kuin ympäristön hyväksi tehtyä työtä. Tunteita ei saa väheksyä ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat asiat aiheuttavat varmasti tunteita, hän päättää. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen vaatisi päästöjen puolittamista kymmenen vuoden välein ja lisäksi hiilidioksidin talteenottoa ilmakehästä. Sen sijaan hän on seurannut teemoja tiiviisti ja pyrkii nyt nostamaan niitä työssään esille, ihmisten tietoisuuteen ja ymmärrykseen. Karjatuotanto aiheuttaa kuitenkin valtavat metaanipäästöt, joten se olisi helppo keino vähentää päästöjä. Kuivuus ja muut ilmastonmuutoksen aiheuttaman sääolot voivat tulevaisuudessa olla yksi merkittävä syy pakolaisuuteen. Mikko Pelttarin blogi: http://blogs.helsinki. Muutosvaihe voi silti olla hankala. – Ei kuitenkaan pelkkää tunnejournalismia, vaikka kyllä tunteetkin pitää huomioida. 73 – Tietysti, jos kovasti pitää esimerkiksi lihasta, sen syömisen lopettaminen voi tuntua kurjalta. fi/ilmastomuuttaakaiken/ Teksti: Terhi Niinimäki. – Jos saarivaltio jää merenpinnan alle, niin silloin kyse on ehkä puhtaasti ilmastopakolaisuudesta
Tarkista makeus ja kaada korkeisiin laseihin. Ukkosella viilin valmistaminen ei onnistu. Sekoita, kunnes juoma on tasaista. Kun syö kaksi desilitraa mansikoita on päivän C-vitamiiniannos koossa. Paista 200 asteessa noin 25 minuuttia. Vinkin lähetti Irma Rissanen Jyväskylästä. Yhdistä leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää seos varovasti taikinaan. 74 KUORRUTUS: 1 1/2 dl sokeria 4–5 tl vaniljasokeria 3 rkl perunajauhoja 2 1/2 dl maitoa 2 dl kermaa 4 rkl voita . Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan säännöllinen mansikansyönti pitää muistisairaudet loitolla tai ainakin siirtää niitä useammalla vuodella. Mummin raparperipiiras POHJA: 3 munaa 3 dl sokeria 1 dl maitoa 1/2 dl kermaa 1 dl voisulaa 4 1/2 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta iso nippu raparperinvarsia NOI N 25 PAL AA Omatekoinen viili Lusikoi viilinsiemen kaupan punaisesta viilistä, heti kermakerroksen alta. Anna olla huoneenlämmössä yön yli. Myös seksuaalisen halukkuuden uskotaan parantuvan mansikoiden avulla. Määrästä tulee kaksi annosta.. Lisää kylmä maito ja kerma voimakkaasti sekoittaen. Kaada joukkoon maito ja hunaja. Kuori ja paloittele raparperit, levitä palat taikinan päälle. Nauti heti paksulla pillillä. MANSIKKA sopii laihduttajalle Harva tietää, että makoisassa mansikassa on enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa. Ruokalusikallinen viilinsiementä yhtä annosta kohden. Mansikassa on myös runsaasti antioksidantteja, joiden tiedetään suojaavan aivoja ja muistia. Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi ja jäykäksi vaahdoksi. Mansikkamaito 200 g mansikoita 2 dl maitoa 1 tl hunajaa . Mansikansyönnin sanotaan päihittävän stressiä, ja lisäksi se pitää virkeämpänä. Mansikat parantavat niin ikään veriarvoja ja immuunipuolustusta sekä poistavat nestettä ja puhdistavat suolistoa. Levitä taikina uunipellille leivinpaperin päälle. Tee kuorrutus. Yhdistä kuivat aineet kattilassa. Siirrä sitten vielä vuorokaudeksi jääkaappiin jäähtymään. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Laita keraamisen tai lasisen viilikupin pohjalle. Kumoa marjat tehosekoittimeen tai monitoimikoneeseen. Kaada viilinsiemen päälle maitoa. miel etön Koonnut: Reetta Ahola Ekovinkit VINKKI: Vanhanajan nokkoskeitto -ohjeet sivulla 34. Mansikka kuuluu myös laihduttajien herkuttelulistalle: sadassa grammassa eli noin kahdessa desilitrassa mansikoita on vain 43 kaloria. Lisää voi. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes seos saostuu kiisseliksi. Lisää maito, kerma ja voisula. Viilin kanssa maistuvat kaneli, sokeri ja talkkuna sekä kotimaiset marjat ja marjajauheet. Kaada nopeasti hieman jäähtyneen piirakan päälle. Jos käytät pakastemarjoja, sulata niitä ensin mikrossa muutama minuutti
Te rv ee lli st ä no kk os es ta 75 Riihipuoti . Nokkosohukaiset maistuvat esimerkiksi puolukkahillon ja raejuuston kera. Kerää nokkoset puhtaasta luonnosta. Lisää sitten loput maidosta, nokkoset, suola ja öljy. Tuotteita on myynnissä myllyn myymälässä ja sen lisäksi hyvin varustelluissa kaupoissa muuallakin Suomessa. Vatkaa munien rakenne rikki. VINKKI: . 5 minuuttia. Kiehauta nokkosen lehtiä suolalla maustetussa vedessä n. Nokkoset polttavat vain tuoreina, ei enää keitettynä tai kuivattuna. Lisätietoa: www.riihipuoti.fi Nokkosletut AINEET: 2 munaa 5 dl maitoa 2 1/2 dl Riihipuodin lettuja vohvelijauhoja 2 dl kiehautettuja, hienonnenttuja nokkosia 1/2 tl suolaa 1 rkl öljyä VALMISTUSOHJE: . . Lisäksi kanisterissa taikinan voi ottaa mukaan, jos haluat paistaa lettuja vaikkapa luontoretkellä.. . Valuta vesi pois ja hienonna nokkoset aivan pieniksi. Paista taikinasta paistinpannulla lettuja. Tuotteita on viljajalosteista spelttileseisiin. Riihipuodissa tarjotaan ryhmille maistiaisia. Lisää joukkoon puolet maidosta ja sitten jauhot. . Jos panet taikinan mehukanisteriin, voit sekoittaa taikinaa helposti ravistelemalla kanisteria. Käytä nokkosia käsitellessäsi käsineitä ja saksia. Kanisterista taikinan annostelu pannulle on helppoa ja siistiä. . Anna taikinan turvota puolisen tuntia. Leikkaa nokkosesta latvalehtiä. . Riihipuodin mylly Pöytyällä on lisäaineettomien luomuviljatuotteiden valmistaja. Riihipuodin kotisivuilla on runsaasti reseptejä, joissa voi hyödyntää myllyn viljoja
Sanna Kaskinen on työskennellyt kosmetologina yli 20 vuotta. Sanna Kaskinen helliin kasvohoitoasiakkaitaan tuotteilla, joissa ei ole synteettisiä hajusteita, raaka-aineita tai säilöntäaineita. Hoitohuone Sinulle vaihtoi kaikki tuotteensa ja hoitonsa luonnonmukaisiin kymmenen vuotta sitten. Kaskinen on Suomen Ekokosmetologit ry:n jäsen. 76 Allergisoituminen ohjasi Sanna Kaskisen hoitolan suunnan Luomu vai lopetus. Monet tuotteista ovat myös vegaanisia
77 Hemmotteluhuoneen yhteydessä toimii myös ekokampaamo. Iho alkoi voida paremmin ja sain vinkkejä myös ihon kotihoitoon. Olen myös käynyt kasvoakupunktiokoulutuksen ja opiskellut eri maahantuojien koulutuksissa ihonhoitotuotteiden raaka-aineista, hoitometodeista ja erilaisten hoitotuotteiden käytöstä. – Tarjosin pitkään hoitolassani perinteisten hoitojen rinnalla myös kasvipohjaisia luomuhoitoja, mutta asiakaskunta ei niille oikein lämmennyt. – Sillä sitten aloittelin ja vähitellen opiskelin lisää luontaishoitoja sekä hierontaettä yrttipuolelta. Käytössä on korkeatasoista ja tiukasti sertifioitua luontaiskosmetiikkaa. – Sanna on niin läsnäoleva ja luotettava, että hänen uskaltaa antaa pistellä neuloja kasvoihin! Olen löytänyt Hemmotteluhuoneesta monipuolista hyvinvointia ja viisautta. Nykyään käyn hoitolassa noin kerran kuukaudessa. Kaskinen kertoo vastustavansa turhaa kuluttamista ja muistuttavansa mielellään myös asiakkaita siitä, kuinka järjetöntä on hankkia tuotteita, joita ei lopulta käytä. Kaskinen kertoo, että asiakaskuntaan kuuluu hyvin erityyppisiä ihmisiä. Hän myös kannustaa asiakkaita pitkäjänteisyyteen tuotteiden kanssa: parin viikon kuuri ei yleensä riitä korjaamaan iho-ongelmia, vaan purkit ja purnukat on syytä käyttää sinnikkäästi loppuun ennen kuin tuotesarjaa vaihdetaan. Mukaan mahtuu niin kemikaaliyliherkkiä, markettikosmetiikan käyttäjiä kuin luonnonystäviäkin. Elina Autio on Hemmotteluhuoneen vakioasiakas, joka käy säännöllisesti muun muassa kasvoakupunktiossa. Hemmotteluhuoneessa käykin asiakkaita Raumaa ja Tamperetta myöten ja vakioasiakkaita on paljon: uusille ei aina tahdo edes löytyä nopeasti kalenterista tilaa. L uomulaatu ja luonnonkosmetiikka on kiinnostanut ekokosmetologi Sanna Kaskista jo pitkään. Minulla on yli 20 vuoden kokemus kosmetologin työstä, joten olen oppinut tunnistamaan erilaisia tarpeita hyvin. Säännöllisillä käynneillä Autio ottaa yleensä kasvohoidon, mutta hän on kokeillut myös Hemmotteluhuoneen jalkahoitoja ja sokerointeja. Hän oli etsinyt herkälle iholleen sopivia tuotteita pitkään ja löytänytkin apua luontaisista voiteista. Helpotusta herkkäihoiselle ELINA AUTIO on ollut Hemmotteluhuone Sinullen vakioasiakas jo yhdeksän vuoden ajan. Matkat Saksaan ja Ranskaan valmistajien tehtaille ja puutarhoihin ovat avartaneet kuvaa holistisesta ihmisen hoitamisesta ja luomutuotetun luonnonkosmetiikan tärkeydestä. Hauschka -kosmetiikkasarjan tuotteilla ja päätti vaihtaa Hemmotteluhuone Sinullen sarjan siihen. Uuden asiakasryhmän muodostavat vegaanit, joille myös löytyy sopivia tuotteita Hemmotteluhuoneen valikoimasta. Kaskinen sai oman ihonsa kuntoon luonnonmukaisen Dr. Kaskinen arvioi hoidon tarpeen asiakkaan ihotyypin ja elämäntilanteen mukaan. Vastustan myös kaikenlaisia kosmetiikan kuukausitilauksia, joiden mukana tulee itselle sopimattomia jokerituotteita, jotka jäävät käyttämättä tai ovat jopa aiheuttaneet asiakkailleni ihoreaktioita, kun käytetään kaikenlaisia tuotteita sekaisin. – Jos on ostanut huonon kasvovoiteen, ei sitä saa heittää roskiin vaan se käytetään sitten vaikka jalkavoiteena. – Tykkään käyttää tiukasti sertifioituja tuotteita, joiden raaka-ainetuotannossa on tarkat kriteerit. Turkulainen Hemmotteluhuone Sinulle kohtaa asiakkaat aina yksilöllisesti. Valitaan mieluummin vähemmän, mutta parempaa! . Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Suvi-Tuuli Kankaanpää. Oman hyvinvoinnin lisäksi minulle on tärkeää myös maapallon hyvinvointi, siksi valitsen mieluiten luomuhoidot ja -tuotteet. Yksilöllistä ihonhoitoa erilaisille asiakkaille Hemmotteluhuone Sinulle on paikka, jossa jokainen asiakas kohdataan aina yksilönä. – Löysin Sannan esitteen Ruohonjuuresta, menin hänen hoitolaansa ja kaikki loksahti paikoilleen. Vähemmän, mutta parempaa Hemmotteluhuoneessa luonnonmukaisia valintoja ohjaavat terveyssyiden lisäksi luonnon arvostamiseen liittyvät seikat. Haussa oli kuitenkin ammattilainen, joka osaisi hoitaa ihoa vielä paremmin. Hoitolassa on nyt pääsarjana on korkeatasoinen italialainen holistinen ja kokonisvaltainen Argital, minkä lisäksi käytän ylellisiä ranskalaisia Phyt’s-hoitolahoitoja. Myös rentouttava kasvoakupunktio kuuluu paitsi Elinan, myös hänen puolisonsa rutiineihin. – Hoitolaan voi varata eri mittaisia aikoja, mutta tarvittavat tuotteet ja hoidot päätetään vasta, kun asiakas astuu ovesta sisään. – Yritän saada ihmiset ajattelemaan, että tuotteita ei ostettaisi vain kuluttamisen vuoksi, vaan oikeasti tarpeeseen. Kaskinen kannattaa tuotteita, jotka sopivat koko perheelle: hellävaraisia ja monikäyttöisiä kukkavesiä ja kasviöljyjä. Kymmenen vuotta sitten allergisoiduin itse vakavasti synteettisille raaka-aineille ja oli tehtävä valinta, lopetanko kosmetologin työn vai siirrynkö kokonaan luomutuotettuun luonnonkosmetiikkaan, Kaskinen muistelee
Esimerkiksi myrkkypistiäiset ovat tärkeitä puutarhamarjojen ja –kukkien pölyttäjiä. Hän neuvoo ohjeen, jolla teet metallipurkeista ötököille kodin. 78 M aatalouden ja rakentamisen muutos on ajanut monet ötökät ahtaalle. Toisaalta rakentamisessa betoni ja metalli ovat korvanneet puuta, johon monet pistiäiset tekevät koloihin pesiään. Avaa purkit molemmista päistä ja tee kylkiin reiät varovasti joko porakoneella tai naulalla niin, ettei purkki litisty. Voit tehdä pesän joko vain yhdestä purkista tai ns. Purkkeihin tehdään varovasti reiät ja pujotetaan läpi rautalanka, jonka voi lukita paikalleen prikalla. Sisään voi asettaa naulauksen ajaksi puunpalasen tueksi. kerrostalon useammasta. Sijoita ötökkähotelli lähelle kasvillisuutta ja puolivarjoon, jotta hyönteiset löytävät sen. Kolopesijät kaipaavat asumuksia Tee ötökkähotelli Ötökkähotelli syntyy melko pienellä vaivalla metallipurkista, rautalangasta ja oksanpätkistä. Useat hyönteiset viihtyvät kotieläinten läheisyydessä, joten kotitarve-eläinten väheneminen näkyy myös hyönteismäärissä. Purkit täytetään sopivanmittaisilla oksilla, mieluusti jo valmiiksi kuivilla. Pesä voi olla pieni tai suurempi, tehty uusista tai kierrätysmateriaaleista ja olla joko yksitai moniosainen. Myös erilaiset korret, putkikasvien varret ja tuohi käyvät täytteeksi. Yksinkertainen metallipurkeista Pesien tekoon soveltuvat esimerkiksi kierrätettävät metallipurkit. Ötökkähotelli syntyy esimerkiksi tyhjistä metallipurkeista. Hyönteisille voi itse rakentaa erilaisia asumuksia, joita kutsutaan niin hyönteiskuin ötökkähotelleiksi tai virallisemmin keinopesiksi. Iisalmelainen Teija Linnovaara pitää puuhailusta ja on tehnyt puutarhaansa useamman erilaisen ötökkähotellin vuosien varrella. Ötökkähotellin tekeminen on melkoisen pieni vaiva, mutta tarjoaa koteja niitä kaipaaville hyönteisille ja voi turvata myös puutarhan marjojen pölytyksen.
Kuivat oksat ovat Linnovaaran mukaan parempia kuin tuoreet, sillä ötökät viihtyvät niissä paremmin ja tuoreita oksia käyttäessä asukkeja joutuukin odottelemaan jonkin aikaa. Korkealla sijaitsevaan ja kasvillisuudesta kaukana olevaan pesään ötökät tuskin löytävät. Linnovaarakin on aiempien kokemustensa myötä oppinut sijoittelemaan hotellin riittävän alas ja hieman varjoisampaan paikkaan. Rautalanka hankaa helposti omenapuun oksan kuoren rikki, Linnovaara kertoo. Purkkihotelli puutarhan apuna Jos metallipurkeista rakentaa useamman purkin kerrostalon, voi se ötököiden asumuksen lisäksi palvella puutarhassa muitakin tarkoituksia. Verkko pitää linnut loitolla. 79 Purkkeja voi laittaa monta päällekkäin, jolloin saa kerrostalon. Tuoreet oksat myös kuivuvat niin, että purkkiin pitää lisätä oksia niiden kuivuessa ja tiivistyessä. Ötökkähotellin suojaaminen verkolla auttaa myös, jotteivät linnut pääse nokkimaan oksia ja korsia pois. . Sen jälkeen hotelleihin on alkanut ilmestyä asukkaita, joiden hän uskoo olevan pistiäisiä. Valitse paikka huolella Jos halajaa saada nikkaroimaansa pesään todella myös asukkeja, on sen sijoittelupaikka valittava huolella. Rautalangan pään pujotin viimeisen purkin ympärille ja kieputin sen vielä kiinni purkkien väliseen rautalankaan, Linnovaara kuvaa. Hyvä paikka löytyy usein hieman kasvillisuuden yläpuolelta ja puolivarjosta. Se saa ne taipumaan kauniisti samalla, kun tarjoaa hyönteisille asuntoja. Vastikään tekemiinsä pesiin Linnovaara käytti kuitenkin tuoreita, omenapuun leikkuusta kertyneitä oksia. – Sitten pujotetaan rautalanka purkin läpi, ja itse lukitsin purkin paikoilleen prikalla. Iisalmelainen Teija Linnovaara on tehnyt aiemmin myös lautarakenteisen ötökkähotellin, jonka täytteeksi sopivat esimerkiksi kävyt. – Toivottavasti b & b on kesällä leppoisasti kärhön varjostama ja kenties myös ruosteen kauniisti patinoima, Linnovaara tuumii. Näihin pesiin hän toivoo asukeiksi erityisesti leppäkerttuja, joiden on lukenut viihtyvän ahtaassa keppimiljöössä. – Tällaisella itse tekemälläni kolmen purkin versiolla on jo painoa aikalailla ja se sopii esimerkiksi painoksi omenapuun oksille. Tällaisen pienen ötökkähotellin tekeminen on melkoisen pieni vaiva, mutta tarjoaa koteja niitä kaipaaville hyönteisille ja voi turvata myös puutarhan marjojen pölytyksen. Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Teija Linnovaara. Teija Linnovaara on koristellut ötökkähotelliaan myös lasihelmillä ja toivoo, että niiden välke pitää lintuja loitolla. Sitä voi käyttää esimerkiksi omenapuun oksan painona. Tai oikeammin hän kutsuu purkkihotelliansa ötököiden b & b:ksi eli bed & breakfastiksi. Se vain pitää muistaa kiinnittää huolella oksiin. Metallipurkit täytetään oksanpätkillä niin tiiviisti, etteivät oksat pääse liikkumaan ja putoamaan. Myös ampiaiset ovat olleet kiinnostuneita lautarakenteisten ötökkähotellien seinistä etsiessään pesänrakennusaineita, mutta keinopesiin ne eivät ole asettuneet. – Purkin voi täyttää myös tuohella, putkikasvin varsilla tai korsilla, Linnovaara vinkkaa. Purkkien koristeluun Linnovaara käytti lasihelmiä, joiden välkkeen toivoo karkottavan lintuja, jotka niin ikään ovat kiinnostuneita ötökkähotelleista ja niiden asukeista. Hän itse toivoo ötökkähotellinsa toimivan myös köynnöstukena
– En ollut koskaan ennen edes miettinyt tällaista. Lisäksi – Zero waste on elämäntapa, jonka päämääränä on tuottaa mahdollisimman vähän roskaa. 80 Ranskassa asuva Paula Sundell on saanut perheensä kanssa vähennettyä roskien määrää merkittävästi. Yksi keino pyrkiä omalta osaltaan vaikuttamaan ympäristön tilaan on vähentää tuottamiensa jätteiden määrä. Ei ole kovinkaan kauan siitä, kun kaikki ihmiset elivät lähes roskattomasti. Ennen kaikkea, haluaisiko hän kasvattaa lapsensa niin, että tämä oppisi, että on ihan jees tuottaa lisää roskaa samaan aikaan, kun media pursuaa tietoa maapallon huolestuttavasta tilasta. Pidin itseäni ihan ekologisena ih. misenä, kun minulla ei ole autoa enkä syö paljoa lihaa. Hän vinkkaa aloittamaan valintojen tekemisen kylpyhuoneesta sekä elintarvikeostoksista. Sundell oli muuttanut Ranskaan vuonna 2016 ja pohti, mitä alkaisi uudessa asuinmaassaan tehdä. Aiemmin Sundell ei ollut tullut edes ajatelleeksi roskatonta elämäntapaa, kunnes törmäsi yhdysvaltalaisen Bea Johnsonin Zero waste –kirjaan. Tämä on kokonaisvaltainen elämäntapa, jossa pyritään eettisempään, ekologisempaan ja terveellisempään elämään niin asuminen, liikkumisen kuin kulutuskäyttäytymisen myötä, Sundell kuvaa. Kun hän oli lukenut Johnsonin kirjan, perusti hän saman tien blogin, – Voisin sanoa, että zero waste – elämäntyylin avulla löysin myös ammatillisen suunnan ja olen vasta perustanut ekologisia tekstiilituotteita myyvän yrityksen. Zero waste -elämäntapa on siis enemmänkin pyrkimystä kohti jätteetöntä elämää. Täysin roskaton elämä ei luonnollisesti ole mahdollista. Sundell mietti myös sitä, millaisen esimerkin antaisi lapselleen. Näkisikö lapsi äitinsä heittävän säkkitolkulla roskia roskalaatikkoon ja olisiko talo täynnä erilaista tavaraa. Zero waste -elämä inspiroi vähentämään jätteitä Roskaa vähemmän J ätteiden valtava määrä on saanut useat ihmiset heräämään ja ajattelemaan kulutustottumuksiaan. Ranskassa asuva Paula Sundell, 35, aloitti roskien vähentämisen kesällä 2017 zero waste –aatteen mukaisesti. Sundell toteaa, että zero waste –liike on syntynyt vastapainoksi ylikuluttamiselle ja yltäkylläisyydelle. Mutta kysehän on myös paljon muustakin kuin autottomuudesta ja lihattomuudesta, Sundell pohtii
Liian tiukkapipoisesti ei kannata lähteä tähän haasteeseen mukaan. ?. Sundell pohtiikin, että he ovat vielä kaukana Bea Johnsonin litran roskapurkista vuodessa, mutta suunta on oikea. Ne tulevat myös edullisemmaksi, Sundell rohkaisee. Pesuaineet ja siivousaineet on helppo joko jättää kokonaan pois tai tehdä itse. Ennen perheessä kertyi roskaa pussillinen päivässä, mikä sisälsi vauvan vaipat. Jos olen väsynyt ja kiireinen tai vaikkapa kipeä, niin silloin noutopizzoja tulee ostettua helpommin. Myös tavaroiden vuokraaminen kiinnostaa, Sundell pohtii. Paljon on siis tekoja, joihin ei tarvitse panostaa runsaasti aikaa tai vaivaa, Sundell kertoo. Perhe on lisäksi muuttamassa pian ja uudessa kodissa tehdään pientä remonttia. Tavaroista kieltäytyminen ja ostamattomuus säästävät sekä kukkaroa että luontoa. Roskiin päätyvät myös hammastahnatuubit, voikääreet, kermapurkit, juustopaketit ja suklaakääreet. – En enää osta esimerkiksi vanulappuja, vanupuikkoja tai shampoopulloja. – Tekstiiliteollisuus on maailman toiseksi saastuttavin teollisuudenala heti öljyntuotannon jälkeen. Toisaalta ruokaostosten pitää olla myös taloudellisia, joten joitain tuotteita ostan paketissa, Sundell toteaa. 81 Paula Sundell innostui roskattomasta elämästä luettuaan Bea Johnsonin Zero waste –kirjan ja on onnistunut perheensä kanssa vähentämään jätemäärää merkittävästi. – Käytämme vauvalla öisin tavallisia vaippoja ja ostan tiettyjä paketeissa olevia elintarvikkeita. Sundellin perheellä on pienet tulot ja zero waste –elämäntavalla he saavat silti rahaa säästöön. Oman kauppakassin mukana pitäminen on helpoin ekologinen tapa opetella. Se, että emme voi tehdä kaikkea, ei tarkoita, että emme voisi tehdä jotain. Määrään voi vaikuttaa Roskaton elämä on omassa kodissa ja lähiympäristössä Sundellin mielestä helpompaa kuin vieraassa ympäristössä. Haluatko kasvattaa lapsen niin, että tämä oppii, että on oikein tuottaa lisää roskaa samaan aikaan, kun media pursuaa tietoa maapallon huolestuttavasta tilasta. Hänen mielestään se on kuitenkin edullisempaa. – Kun vauvamme ei enää käytä vaippoja, voisin oikeastaan sanoa roskikselle, että hei hei, hän miettii. Ei-mainoksia kyltin laittaminen postiluukkuun vie aikaa pari sekuntia. Pitää olla kuitenkin itselle armollinen, kun ei jaksa tai ehdi, niin silloin pitää vain keskittyä siihen, että saa levättyä tarpeeksi, Sundell kuvaa. – Ilmaiskynistä ja kaikenlaisesta sälästä kieltäytyminen on niin ikään helppoa. Sundell suositteleekin roskatonta elämäntapaa kaikille. Kesästä 2017 asti Sundell on myös ollut vaatteiden ja kosmetiikan ostolakossa paria pientä poikkeusta lukuun ottamatta. Olen ajatellut tutustua vaatteiden vuokraamiseen. Vähennä ja tee itse Zero waste –elämää aloitteleville Sundell suosittelee aloittamaan kylpyhuoneesta. Nyt roskaa tulee pussillinen viikossa tai kahdessa. Kuva: Paula Sundell olen löytänyt zeroweistaamisen myötä uusia tuttavia, Sundell kertoo. – Toki omien mahdollisuuksien mukaan. Ravintolassa tai muilla kyläillessä hän ei luonnollisestikaan pysty vaikuttamaan roskien määrään. Jokainen tyylillään, muita tuomitsematta. Oikeastaan kaiken saa täällä irtona. Silloin tietää, mistä mitäkin elintarviketta saa ostettua ja rutiinit rytmittävät arkea. Tällaisessa tilanteessa tai elämän yllätysten keskellä Sundell ei roskien määrää juuri ajattele. Saatuihin lahjoihin tai vieraiden tuomisiin hän ei myöskään puutu. Lisäksi torilla voi tehdä ostoksia roskattomasti. Ruokakaupassa voi käyttää esimerkiksi kestopusseja ostaessaan hedelmiä ja vihanneksia. Se on jo riittävän hyvä tavoite, Sundell kannustaa. Vaatii viitseliäisyyttä Sundell on kuullut usein väitettävän, että ekologinen elämä on kallista. Tarkoituksenani on löytää kestävämpiä ratkaisuja vaatelakkoni jälkeen. Kuva: Paula Sundell Sundellin vinkkejä roskattomaan elämään voi lukea Trashless –blogista sekä hänen instagrammistaan. Kaiken kaikkiaan Sundell pitää itseään jonain minimalistin ja hamstraajan välimuotona. Vauvan mukana perheeseen on tullut paljon tavaraa, josta suuri on kuitenkin käytettyä. – Palashampoo, Marseille-saippua, bambuinen hammasharja, oriculi (puinen kestokorvapuikko), kasviöljy ja mineraalikivideodorantti ovat roskattomia ja pitkäkestoisia
Teksti: Terhi Niinimäki Sundellin perheessä jätettä syntyi ennen pussillinen päivässä, nyt pussillinen viikossa tai kahdessa. Tämän vuoksi ei kannata kertarysäyksellä vaihtaa kaikkia tapoja ja luopua roskakorista, Sundell suosittelee. Ikävöin paljon suomalaisia kirppareita ja second hand –kauppoja, Sundell harmittelee. net ja instagrammista www.instagram.com/ trashlessblog/. Pesuaineet ja siivousaineet on helppo joko jättää kokonaan pois tai tehdä itse. Leipä ostetaan leipomoista ja siellä voi antaa oman pussukan, Sundell luettelee. Monet ihmiset ostavat ne omiin pussukoihinsa, joten tavallaan tältä osin zeroweistaaminen on hyvin luonnollista. Sundell kokee, että toistaiseksi roskaton elämä on monin tavoin helpompaa Ranskassa kuin Suomessa. Ekologisten vaihtoehtojen kehittämisen lisäksi hän toivoo yltäkylläisyyden hillitsemistä. Ranskassa asuva Paula Sundell suosittelee aloittamaan roskien vähentämisen elintarvikeostoksista sekä kylpyhuoneen tuotteista. Aivoilla menee aikaa tottua uusiin tapoihin. Suurista supermarketista voi ostaa pastat, riisit ja linssit bulkkina. 82 Zero waste –elämää aloitteleville Paula Sundell suosittelee aloittamaan kylpyhuoneesta. . Lisäksi tarvitaan suunnitelmallisuutta ja asioiden ennakointia. Sundell toivoo, että kaikille tuotteille löydettäisiin ideaalein ja ekologisin vaihtoehto ja turhista pakkauksista luovuttaisiin. – Lisäksi Ranskassa käytettyjen vaatteiden ostoa katsotaan usein kieroon, jos vaatteet eivät ole vauvoille tai jotain erityisempää vintagea. Lisäksi voi ostaa käytettyä ja suosia esimerkiksi kirjaston palveluita. Täällä monet pitävät käytettyjä vaatteita likaisina. – Kannattaa olla kärsivällinen ja aloittaa rauhallisesti. Ranskassa saa paikallisia kasviksia ja hedelmiä ympäri vuoden torilta. Sen sijaan tarkoitus on vähentää ja tehdä itse. Kaikilla on mukanaan joko vedettävä ostoskassi tai sellainen ihana olkikassi. Sen sijaan Ranskassa on Suomea selvästi huonompi kierrätysjärjestelmä. Kuva: Paula Sundell Hän muistuttaa, että jotkut ekologiset tuotteet ja palvelut voivat olla kalliita, mutta zeroweistaamisessa ei ole kyse niiden ostamisesta. Paula Sundellin vinkkejä ja ajatuksia roskattomuudesta voit lukea blogista www.trashless. Silti Sundell kokee vielä olevansa matkalla kohti roskattomuutta ja opittavaa on paljon. Osa on innostunut itsekin vähentämään roskan määrää, osa puolestaan ei ymmärrä. Itsekin Sundell kokee olevansa vielä matkalla eikä ole onnistunut kaikessa. – Täällä on paljon zero waste -kauppoja, toreja, ruokapiirejä ja erilaisia yhdistyksiä. Yksi helppo tapa vähentää jätteen määrää on ottaa omat kestokassit kauppaan mukaan ja ostaa lisäksi pakkauksettomia tuotteita.. Hän opettelee uusia asioita ja toteaa, että roskattomuuteen pyrkiminen vaatii ehdottomasti uteliaisuutta ja viitseliäisyyttä. Lähipiirissä monet ovat kyselleet, mistä on kyse ja miksi hän näin toimii. Bloginsa kautta Sundell on saanut paljon hyvää palautetta ja inspiroinut monia vähentämään roskia
Tunnistat varmasti tilanteen, jossa olet synkkien ajatustesi kanssa kuin turbulenssissa. Jo viidessä minuutissa haastavat ajatuksesi alkavat keventyä ja tilanne alkaa tuntua valoisammalta. Eli jos kaipaat mielenrauhaa, lähde puistoon, lähimetsään, veden ääreen tai muuhun vehreään ympäristöön elpymään. Ja jos näet kotisi ikkunasta puita, olet onnekas. Nopeaa apua Jo pelkästään sillä, että katsot luontokuvaa 5–7 minuuttia tai kuuntelet saman ajan lintujen laulua, vähennät kehosi stressihormonien määrää mitattavasti. Arkisten murheiden sijaan aivot virittyvät luonnossa seuraamaan tuulessa heiluvia oksia, linnunlaulua tai vaikka palokärkeä, joka hakkaa puuta. Ahdistaa ja päässä on kuin kuminauha. Myös sykkeesi ja verenpaineesi laskevat. Tutkimusten mukaan ihmiset, joiden ikkunoista avautuu maisema, jossa on puita, ovat terveempiä. Luonto merkitsee meille syvällä geenitasolla turvapaikkaa ja syliä, jossa meidän ei tarvitse olla huolissaan. Aivot saavat kerätä lepotauon aikana energiaa uusille ajatuksille. Syli ja turvapaikka Luonto on ihana ja armollinen hoitaja. Se pakottaa rauhoittumaan lempeällä kädellä. Vaikka elämme 2010-luvun lopulla ja monin tavoin rakennetussa kaupunkimiljöössä, meillä on yhä edelleen 95-prosenttisesti keräilijä-metsästäjän geenit. Et pääse eteenpäin, vaikka kuinka haluaisit. T yöpaikan yt-neuvottelut, taloudelliset huolet tai vaikkapa hankaluudet selvitä perheen ja työn puristuksissa tekevät elämästä haastavaa ja saavat aivot ylikuumenemaan. . Haasteet, joiden kanssa olet painiskellut töissä tai kotona, voivat ratketa kuin itsestään. Luonto on paras paikka jäähdytellä stressistä ja huolista ylikuumentuneita aivojaan ja päästää ne alfa-aaltojen autuaaseen tilaan. Raijan Kivimetsän verkkosivut: www.hortoilu.fi ja www.autuuttaaivoille.fi Luonto on mannaa aivoille. Aivot eivät rasitu silloin, kun ärsykkeet ovat spontaaneja. Nosta katse puun latvukseen ja katso taivasta. Teksti: Raija Kivimetsä Ei ole mikään ihme, että luonnossa ollessamme stressihormonien määrä kehossa romahtaa jo muutamassa minuutissa. Hengitä syvään ja pidä käsilläsi kiinni puun rungosta. Lisäksi kun aivot rekisteröivät luonnon yllättäviä virikkeitä, mieli virittyy tietoisen läsnäolon tilaan. 83 Ihana harjoitus stressaavaan tilanteeseen OTA AVUKSI PUUN HOITAVAA VOIMAA. Ei siis ole mikään ihme, että luonnossa ollessamme stressihormonien määrä kehossa romahtaa jo muutamassa minuutissa. Olo on vähemmän ahdistunut. Piinaavaan tilanteeseen ensiapua löytyy nopeasti luonnosta. Etsi lähellä oleva puu ja mene sen juurelle. Yllättävät ja arjesta poikkeavat ärsykkeet saavat kehon rentoutumaan, ja stressaavat ajatukset haihtuvat pois mielestä
Hän pulahtaa veteen myös talvella. Kelloa ei tule katsottua. Lauttasaaressa asuva Neuvonen on ollut Suomen Saunaseuran jäsen kymmenisen vuotta. Näkymä merelle on silmiä hivelevä Lauttasaaren kärjessä. Vesi on jo + 8 –asteista, ja siksi Neuvosesta lähes lämmintä talviseen nolla-asteiseen verrattuna. Alkoholin nauttiminen on saunoissa kielletty. Niissä on hyvä ilmapiiri ja tuoksu, paljon kuutioita ja pehmeä löyly, Neuvonen kertoo. Saunojen terassilla vilvoittelee pitkällä rahilla hyväkuntoisen näköisiä, raavaita miehiä kuin ”kanat orrella”. Hän liittyi ystävien pyynnöstä. – Saunon perjantaisin, ja joskus keskiviikkoisin kello yhdestä neljään tai viiteen. Kuuluu tasainen puheensorina, kun miehet porukoissaan keskustelevat pöytien ympärillä. Jokainen saunoo omalla tavallaan. Pöydillä on vichy-pulloja. Vaimo. Jari Neuvonen on juuri lähdössä pulahtamaan meriveteen. Liittymiseen tarvitaan kahden seuran jäsenen suositus. Alkoi yleisestä saunasta Neuvonen asuu 50 –luvulla rakennetussa kerrostalossa, jossa ei ole saunaa. Savusaunoja on neljä. Aurinko paistaa perjantaisena toukokuun iltana. Turha hömpötys häviää. 84 Saunaseurassa saunotaan kaikessa rauhassa LÖYLY hoitaa mieltä Suomen Saunaseuran Lauttasaaren Vaskiniemen seitsemästä saunasta löytyy jokaiselle jäsenelle suosikkisauna. Laiturillakin on hyvällä säällä mukava istuskella. Käyn etupäässä kolmessa savusaunassa. Saunominen Saunaseuran saunoissa tuo Neuvoselle mielihyvää ja rauhoittavaa kiireettömyyttä. Suomen kevät antaa parastaan. Tunnelma on auvoisa. S uomen Saunaseuran takkahuoneen takassa palaa hiljainen tuli. Saunaseurassa on seitsemän saunaa, joista kuusi on puulämmitteisiä
toiminnanjohtaja Mari Paavola iloitsee. Samalla kun saunotaan, pidetään yllä aineetonta kulttuuriperintöä, toiminnanjohtaja Mari Paavola pohtii Suomen Saunaseuran rannassa. Saunaseuran löylyissä hän käy kuudesta seitsemään kertaan illassa 10-15 minuuttia kerrallaan, ja peseytyy vasta lopussa. – Sauna-aate yhdistää yhteiskunnan laidasta laitaan. – Miehellä ei voi olla liian monta ystävää. Samalla nau– Jokainen suomalainen osaa saunoa, ja oppii sen jo lapsena. Seura on juuri päivittänyt ohjeensa hyvään saunomiseen. Hän tapaa vanhoja tuttuja. Se on lähes kielletty eikä sitä suositella. Hän tuo usein minut tänne, ja lähtee hoitamaan omia asioitaan, ja tulee taas hakemaan, pitkään aviossa ollut Neuvonen naurahtaa. Lehtonen muistuttaa Sauna -jäsenlehdessä 1/18 hyvistä käytöstavoista Saunaseurassa saunottaessa. Myös politiikasta puhutaan vähän. – Työasioista ei puhuta. Löylyvettä hän tykkää liruttaa kauhasta pikku hiljaa kahdesta kolmeen kuupallista riippuen siitä, minkä ikäistä porukkaa lauteilla istuu. käy usein samaan aikaan Yrjönkadun uimahallissa saunassa, kun hän itse suuntaa Saunaseuralle. Kanttiinissa takan äärellä kuullaan viikon kuulumiset ja luetaan lehdet. Se tekee Saunaseurassa saunomisesta tosi mukavaa ja mielenkiintoista, Suomen Saunaseuran vt. Saunoissa kävi vuonna 2017 noin 168 saunojaa päivässä. Himosaunojat voivat käydä saunassa vaikka joka kerta joka viikko. Yhdistää yhteiskuntaa Suomen Saunaseuran tarkoituksena on vaalia suomalaista saunakulttuuria ja hyviä saunatapoja. Isossa porukassa aina joku unohtaa yhteiset pelisäännöt. Neuvonen pitää seurassa saunomisesta ja sen sosiaalisesta kanssakäymisestä. Hän pitää lempeistä löylyistä. – Aktiivisin käyttäjäkunta eli noin kymmenen prosenttia käy viikoittain, monelle se on osa viikoittaista rutiinia. Hän on saanut seurassa myös paljon uusia ystäviä, joita tapaa myös Facebookisssa ja seuran ulkopuolellakin. Saunomistapoja on tosi monenlaisia, Paavola toteaa. Saunomisen taito on meissä syvällä. Ympäristöystävällisyys toteutuu Saunaseuran saunoilla monella tavalla, kuten uusimalla kiukaita ja lämmittämällä kuivilla puilla. Viime vuonna 80 vuotta täyttäneessä seurassa on noin 4 500 jäsentä eri yhteiskuntaluokista. Jäsenistä suurin osa on miehiä. Tänäänkin Neuvonen vei vaimon Yrjönkadulle ja tuli itse Saunaseuraan. Jäsenmäärä on jo niin iso, että olympiavuonna 1952 valmistunut saunarakennus alkaa olla kapasiteettinsa äärirajoilla. Tuohon aikaan Helsingissä oli vielä paljon isoja, yleisiä saunoja. titaan kanttiinin herkkuja, kuten lohikeittoa ja lasagnea sekä karjalanpiirakoita. Jokaisella jäsenellä on mahdollisuus osallistua yhdistyksen toimintaan ja olla päättämässä asioista, mutta monelle myös saunominen ja sitä kautta suomalaisen saunomiskulttuurin ylläpito on Paavolan mukaan tärkeintä.. Neuvosen saunominen alkoi kun isä vei hänen pienenä yleiseen saunaan Toukolassa. – Vaimo sanoo monesti, että lähde nyt Saunaseuraan. 90 – 100 astetta riittää, kun tila on ilmava ja hyvä hengittää. Puhutaan muista asioista, kuten harrastuksista, kotioloista, matkustamisesta, ruuasta, kesämökistä ja konserteista, Neuvonen luettelee. 85 . Nyt kun on lämmin, on kiva istua ulkona kundien kanssa, Neuvonen iloitsee. Miehille on varattu neljä ja naisille kaksi saunapäivää viikossa. Suomen Saunaseuran puheenjohtaja Tuomas M.S
Jotkut saunovat parissakymmenessä minuutissa. Saunojen yhteydessä on kiva terassi, jossa voi viilentyä, Paavola esittelee. Suomalaiseen saunomistapaan liittyy kylmä-kuuma altistuksen vaihtelu. Kun on monta erilaista saunaa, jokaiselle löytyy oma lempisauna. Neljän tunnin pysäköintirajoitus parkkipaikalla saattaa kiirehdittää koviakin saunojia. Kesällä on tulossa isojen kiukaiden kiuasremontti. Siinä saunayhteisöt eri puolilla Suomea ovat yh. Se on tärkeä osa-alue meille, Paavola korostaa. Eniten hän pitää leutolöylyisestä saunasta, jossa voi viettää enemmän aikaa. – Koska saunat ovat kovalla käytöllä, niiden kuluminen on käyttöä vastaavaa. Hän käy lauteilla lähes viikoittain, ja pulahtaa mereen myös talvella säännöllisesti. Mari Paavola pääsi hänkin saunomisen makuun tullessaan töihin Saunaseuraan. Teemme saunoissa vuosikorjauksia, jotta saunat pysyvät mahdollisimman hyvässä kunnossa ja palvelevat mahdollisimman hyvin, Paavola toteaa. Toiminta on mahdollisimman ympäristöystävällistä. 86 Saunojia vilvoittelemassa terassilla sulassa sovussa kuin ”kanat orrella”. Suomen Saunaseuralla on Vaskiniemessä seitsemän saunaa, joista kuusi on puulämmitteisiä ja yksi sähkösauna. Vilvoittavassa merivedessä on mukava pulahtaa saunomisen välillä. Monet käyvät pulahtamassa meressä. Saunaseura pyrkii edistämään aktiivisesti saunatutkimusta muun muassa jakamalla tutkimukseen apurahoja kaksi kertaa vuodessa. Jokaisella oma tapa Saunoissa saa viipyä niin kauan kuin haluaa. Savusaunoja on neljä. Jotkut saunovat tunteja. – Jokaisella on omat tavat saunoa. – Seuran saunoissa poltetaan kuivaa puuta, ja saunat lämmittää lämmittäjämestari Ari-Pekka Paavola. Ajankohtainen on tämän vuoden alussa aloitettu Sauna Unescoon –hanke
Kolehmainen käy useissa saunoissa, jotka on lämmitetty eri lämpöisiksi. Ulko-ovella tulee vastaan kolmen nuoren kaveruksen saunojaporukka. . Kolehmainen ehti kevään aikana opetella avantouinnin. Mukavampi on olla mukana sosiaalisessa tapahtumassa, kuunnella juttuja, ja välillä osallistua itsekin. – Sama sauna saattaa joskus olla kuumempi, joskus viileämpi, mutta pääsääntö on itse saunomisesta nauttiminen. Täällä ei alkoholia kaipaakaan. Tämä on hieno ja loistava paikka, merituuli ja maisema, jota katselee mielellään. Saunojien kirjo on laaja eri ikäisiä ja –taustaisia ihmisiä. Täällä tulee uudenlaista tapatottumusta saunomiseen liittyen, Kolehmainen päättää. Hän käy löylyissä pari-kolme kertaa, ja välillä pulahtamassa. Se voisi vaikka pilata kokemusta. Päätös Suomen kohteen valinnasta tehdään toukokuun aikana ja hakemus Unescolle jätettäisiin keväällä 2019, Paavola kertoo. – Löylyissä juttu lähtee käyntiin. Säännöt ovat hyvä, ja se, että kaikki noudattavat niitä, kuten että halutaanko lisää löylyä vai ei. Mieliala on selvästi korkealla ennen viikonlopun rientoja, kun ”pohjiksi” saa saunoa kunnolla. Mukavampi on olla mukana sosiaalisessa tapahtumassa, kuunnella juttuja, ja välillä osallistua itsekin, Antti Kolehmainen pohtii. distäneet voimiaan, jotta saunominen saataisiin Unescon kansainvälisille aineettoman kulttuuriperinnön listoille. Sitä voisi jatkaa vaikka koko illan. – Käyn kerran kaksi viikossa. Yksi saunominen olisi aika tylsää. Tunnelman luomisessa keskeinen tekijä on tyylikäs takka tulineen. Täällä on erittäin hyvä palvelu, ja emännät tekevät hyviä naposteltavia. – Vesilinjalla mennään. Takkahuoneessa tunnelma on rauhallinen ja seesteinen. – Yksi saunominen olisi aika tylsää. Teksti ja kuvat: Jouni Suolanen. Saunojen löylyt ovat erinomaiset verrattuna perussaunoihin, Kolehmainen hehkuttaa. – Työasioista ei juuri puhuta eikä politiikasta vaan muista asioista, hän toteaa. Palataan vielä saunojen yhteiselle terassille, missä Antti Kolehmainen istuu vilvoittelemassa. Löylyissä juttu käyntiin Ilta on kaunis. Avanto ja kylmä-kuuma vaihtelu tekee hänelle äärettömän hyvän ja raukean olon. Heiltä kuulee monipuolista tarinaa arkisista aiheista. 87 Jari Neuvonen saunoo yleensä perjantaisin nelisen tuntia kerrallaan. Kanttiinista saa hyvää purtavaa saunomisen lomassa. Suomesta listattuna ei ole toistaiseksi yhtään aineettoman perinnön kohdetta, joten saunominen sopisi päänavaajaksi erittäin hyvin. Saunoissa keskustellaan Kolehmaisen mukaan saunomiseen liittyvistä asioista, kuten kiuaskivistä ja kiukaiden lämmittämisestä. Kolehmainen on tuore tämän vuoden Saunaseuran jäsen
Kotipuutarhurit innostuneet tyrnin viljelystä SUOMALAISET ovat innostuneet tyrnin viljelemisestä. Liota liivatelehdet, purista vesi niistä pois. Yksi poika riittää neljälle tyttöpensaalle. Anna sokerin sulaa mehuun. Jäähdytä. Marjojen ihoa hoitavat ominaisuudet perustuvat siemenöljyjen rasvahappoihin. Pakkaset parantavat marjan laatua. Koristele pinta marjoilla ja kermavaahtoruusulla. Tyrniöljy on tutkimusten mukaan myös hyödyllistä sydänja verenkiertoelimistölle. Kotimaiset marjat kaunistavat. Tyylikäs tyrnihyytelö 0,5 dl tyrnimehua (raakamehua, makeuttamatonta) 0,5 dl vettä 4 tl sokeria 1,5 liivatelehteä . Marja kypsyy elo-syyskuun vaihteessa, mutta tarvitsee jatkokypsymistä. Kaada annosmaljoihin tai jälkiruokakulhoon. 88 Koonnut: Reetta Ahola Ekovinkit IHONHOITOTUOTTEISSA käytetään jo valtaosaa kotimaisista metsämarjoista, kuten puolukkaa, hillaa, mansikkaa, viinimarjaa, vadelmaa, mustikkaa, tyrniä, ruusunmarjaa ja karpaloa. Sekoita liivateliuos tyrnimehuun. Tyrni pystyy sitomaan ilman typpeä juurinystyröissään elävien bakteerien avulla. Se tulee toimeen hyvinkin karussa maaperässä. Tyrni on kaksikotinen, tuulipölytteinen kasvi, joka tarvitsee marjoja tuottaakseen sekä tyttöettä poikapensaan. Erinomaista ihonhoitoa on paitsi käyttää marjoista tehtyjä ihonhoitotuotteita, ennen kaikkea syödä joka päivä kotimaisia marjoja. Marjojen siemenöljyt ravitsevat ja kosteuttavat ihoa sekä hidastavat ihon ikääntymistä. Tyrniöljy sisältää omega-3, omega-6, omega-9 ja omega-7 -rasvahappoja. Limakalvoja suojelevan ominaisuuden ansiosta siitä on apua muun muassa suun, nenän, silmien, hengitysteiden sekä intiimialueiden limakalvojen ja ihon uudistumiseen. Tyrni kukkii jo toukokuussa ennen lehtien puhkeamista. Sulata liivatelehdet nopeasti kiehuvassa, pienessä vesitilkassa. Tyrni myös muokkaa maaperää muille kasveille sopivammaksi. Marjojen sisältämillä rasvaliukoisilla vitamiineilla on myös voimakkaita antioksidanttivaikutuksia. Hyydytä nelisen tuntia tai yön yli
”Metsäkylvyt muun muassa alentavat verenpainetta, tehostavat aineenvaihduntaa, lievittävät masennusta ja parantavat immuunijärjestelmän toimintaa. Metsäkylvyssä ei ole kyse vain luonnosta tai liikunnasta, vaan sen ideana on rauhoittaa mieli ja ruumis vastaanottamaan nykyhetki stimuloiden kaikkia viittä aistia. Kaupungeissa elämä on stressaavaa ja stressi sairastuttaa. . Samalla kaupunkilaisten luontokosketus on vähentynyt. Japanissa lääkärit voivat jopa määrätä potilaita metsään lukuisten terveysvaikutusten vuoksi. ”Metsässä voidaan nähdä, haistaa, koskettaa, maistaa ja kuulla ympärillä oleva kauneus. Esimerkiksi eurooppalainen työssäkäyvä ihminen viettää peräti 90 prosenttia päivästään sisätiloissa ja enimmäkseen ruutujen ääressä. Yhdysvalloissa vastaava luku on vielä suurempi. Katso noutopisteiden sijainnit ja aukioloajat täältä: www.metsapirtinmulta.. 89 Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä | PL 100 00066 HSY | Ilmalantori 1 | 00240 Helsinki | puh. Hän on havainnut metsäkylvyillä eli terapeuttisilla kävelyretkillä luonnossa olevan monenlaisia positiivisia terveysvaikutuksia. – Metsäkylvyt muun muassa alentavat verenpainetta, tehostavat aineenvaihduntaa, lievittävät masennusta ja parantavat immuunijärjestelmän toimintaa. Koe kasvun ihme! Mullan myynti: 050 336 5703 050 337 9442 www.metsapirtinmulta.fi S hinrin-Yoku – Japanilaisen metsäkylvyn salaisuudet -kirjassa opastetaan stressaantuneita kaupunkilaisia virkistäytymään metsässä ja imemään itseensä luonnon terapeuttisia vaikutuksia. Kotimaiset marjat kaunistavat. Lisäksi metsäkylvyn on todettu alentavan verensokeria, parantavan keskittymiskykyä ja muistia, nostavan Japanilaisen metsäkylvyn salaisuudet –kirjan on kustantanut Readme.fi Metsä vähentää stressiä kipukynnystä sekä auttavan painonhallinnassa”, hän sanoo. Metsähetki palauttaa ihmisen nykyhetkeen”, Li vakuuttaa. Voit noutaa multaa myös itse. Ihmiset kärsivät yhä enemmän sydänkohtauksista, aivohalvauksista, syövistä ja masennuksesta. ”Jo lyhyt hetki metsässä edistää hyvinvointia ja tekee hyvää, mutta kahden tunnin metsäkylpy auttaa jo hyvin irtautumaan teknologiasta ja hidastamaan tahtia. 09 156 11 (vaihde) Metsäpirtin kompostimullat ovat puutarhasi parhaita ystäviä. Metsäkylpy on aistien kehittämistä niin, että metsässä oleskelu auttaa elimistöä parantamaan itsensä.” Metsäkylpyjä on harjoitettu Japanissa pitkään, mutta ne ovat tarpeellisia myös muualla. Ei lisättyjä keinolannoitteita! Tilaa Metsäpirtin Nurmikkotai Puutarhamultaa perille toimitettuna. Metsäkylpykirjan kirjoittanut japanilainen tohtori Qing Li on tutkinut metsälääketieteen vaikutuksia japanilaisiin jo kolmenkymmenen vuoden ajan
Maailman myydyin hapankorppu Finn Crisp on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista elintarvikemerkeistä. Suomessa leivotut hapankorput saavat vastustamattoman makunsa aidosta taikinajuuresta ja täysjyvärukiista. Finn Chrisp –hapankorppuja myydään 30 eri maassa. Virossa käsivalmistettua Nurme-hamppuöljyshampoopalaa hierotaan kosteisiin hiuksiin runsaaksi vaahdoksi. Puut ja pensaat: 1-2 litraa / kasvi.. 90 Tuoteuutiset Matokakka parantaa maata Carita Cosmetiikalta 100-PROSENTTISESTI luonnollisista raaka-aineista tehty shampoopala, jossa laadukkaat kasviöljyt: oliiviöljy, kookosöljy, risiiniöljy, hamppuöljy sekä luomusheavoi. . Huuhdellaan huolellisesti vedellä ja käytetään tarvittaessa hoitoainetta. Ohuen ohuissa hapankorpuissa on tasapainoinen, rukiinen hapanjuuren maku. KASTEMATOJEN valmistama maanparannuskomposti on maan herkku. Tulossa myös täysin tuoksuton versio. Uutuus HAMPPUÖLJY rauhoittaa ärtynyttä päänahkaa ja suojaa hiuksia ympäristötekijöiltä. Käyttöohje: . Shamppoopaloista löytyy kaksi eri versiota erilaisille hiustyypeille. Luomuviljelyyn soveltuva. Hajuton, pienrakeinen koostumus. Shampoopaloista on kaksi varianttia: Valkosavi normaaleille ja kuiville hiuksille sekä Vihreä Savi normaaleille ja rasvoittuville hiuksille. Vuoden 1952 olympialaisiin lanseerattu kotimainen vientituote on saatavilla kauppojen hyllyiltä toukokuun 2018 alusta lähtien. Runsaasti kuituja sisältävät hapankorput maistuvat maukkaille ja rapeille sellaisenaan tai eri täytteillä. Matokakkaa saa kuuden litran pakkauksissa. Kasvualusta: 2 rkl /1 l multaa, 4 dl / m 2 , 4l / 10m 2 . Hamppuöljyllä puhtaat hiukset Hamppuöljysaippuapala valmistetaan käsityönä Virossa ja se on ekologinen. Olympianäkkärin paluu MAAILMAN myydyin hapankorppu Finn Crisp -hapankorppu tekee paluun Suomeen 66 vuoden jälkeen. Aloittaessasi tuotteen käytön, anna hiustesi tottua shampoopalaan muutama viikko. 66 vuoden tauon jälkeen maailmanmatkaaja palaa kotimaahansa. Sisältää hiuksia ja päänahkaa hoitavaa valkosavea tai vihreää savea ja olutta sekä eteerisiä öljyjä. Ikonen hapankorppumerkki syntyi vuonna 1952 vientituotteeksi olympialaisiin, ja tänä päivänä sitä myydään maailmanlaajuisesti noin 30 eri maassa. Kompostuneesta lehmänlannasta viljeltyjen kastematojen avulla lannoitteeksi valmistettua Matokakkaa käytetään muun lannoituksen lisänä edistämään kasvin kasvua ja kehitystä, lisämään maaperän hyödyllisten pieneliöiden toimintaa, tuottamaan maaperään ravinteita ja parantamaan kasvien vastustuskykyä
050-586 3122
Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2018-28 300194-1803