Ekoelo 5,90 4/2016 6,90 Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen Kaupunkilaispariskunta siirtyi luomuviljelijöiksi Kasviväreillä hiukset kauniiksi Päiväkodit panostavat ympäristökasvatukseen Jo kymmenesosa peltoalasta luomua – tuplasti vuonna 2020 Tunne maasto, löydä sienet Multaa kynsien alle Superfoodia Suomesta Nyhtökauralla kova kysyntä Uusi vientituote tulossa Suot kasvavat ruskeaa kultaa
4/20 16 7,30 ravin to terap iat lääk etied e hyvä mieli Läskiha mpurila inen vaihtui hyvinvo intiin Ratsast usonne ttomuu s muutti elämän Henkise n tien neulea rtesaan i maado ittuu pihalla an Grillata an kasvik sia Hiiva n hillits ijät ayurve da kurkum a kirkast ettu voi Keittiö mesta ri Sami Tallber gin suosiki t voikuk ka keto-o rvokki suolah einä ketunle ipä litulau kka Hurm aavia herkku ja villiyrte istä Torju nta-a ineet saatta vat heike ntää lisään tymis kykyä Hapa ttam inen lisää rukiin terve ysvaiku tuksia Tositar inoita: Valta osa naisis ta käytt ää väärä nkok oisia rintali ivejä rohto kasvia terve ydeks i 12 Lehti Sinun hyvinvointiisi! www.luontaisterveys.. tilaukset@karprint.. puh. 09-413 97 300 Hemmottele itseäsi tilaa lehti!
Helli itseäsi sopusoinnussa luonnon kanssa ja tunne lempeä tuulahdus Italiaa ihollasi! Italiassa keskellä villiä Sisilian luontoa valmistetut Argital tuotteet sisältävät pehmeitä, aitoja kasviöljyjä ja hoitavia kasviuutteita sekä ihoa ja hiuksia elvyttävää vihreää savea. Kauneutta ja hyvinvointia luontoäidin helmasta jo vuodesta 1979. Maahantuoja: Dell’Eco www.delleco-shop.com. Argital hoitotuotteet eivät sisällä synteettisiä aineosia ja ne ovat hyvin siedettyjä myös herkällä iholla
Nyhtökauran kysyntä on ollut niin suurta, että kaupoissa joudutaan jatkuvasti myymään ei-oota. 48 Suomeen syntyy uusi maataloudenala: biopajuteollisuus. 26 Keuruun Ekokylässä eletään maaseutuyhteisössä ja tehdään talkootöitä. Tuotteen suosio yllätti heti, kun se saatiin markkinoille. Nyhtökaura on todellista superfoodia Suomesta. Entiset ekokyläläiset viihtyvät kylässä vieraina ja talkooapuna. 84 Raakaravinto pursuaa elinvoimaa. 82 Rikkaruohomyrkky glyfosaatti sai kesäkuun lopussa EU-komissiolta lyhyen jatkoajan. He aloittivat pitkän tutkimusja kehitystyön, jotta tuotteen rakenteesta ja mausta saatiin halutunlaista. Pariisin ilmastosopimuksessa Suomikin on sitoutunut huomattaviin vähennyksiin päästöissä. Sillä on myös erinomaiset vientimahdollisuudet, sillä lihankorvikkeet ovat tulevaisuutta joka puolella maailmaa. 38 EkoHiuksessa hiukset saavat uutta väriä ja sävyä kasviväreistä, jotka valmistetaan ainoastaan luonnon raaka-aineista. Jotta vähennyksiä voidaan saada aikaan, lihan syöntiä on kyettävä vähentämään. Kirjailija Risto Isomäen mukaan eläintuotanto saattaa olla suurin yksittäinen päästölähde, joka aiheuttaa jopa yli puolet kaikista päästöistä. Kirsi Laulainen asui Ekokylässä kahdeksan vuotta ennen kuin muutti Tampereelle.. 32 Vedia Taxi -mobiilisovellus auttaa kimppakyytien sopimisessa ja maksamisessa 35 Vuoden Lähiruokateko -palkinto myönnettiin Sodankylän kunnalle. Kehitystyön tuloksena kaupoissa on nyt nyhtökaura-niminen tuote. Valmistus on kuitenkin mekaaninen prosessi, jossa kemikaaleja ei käytetä. 4 Pääkirjoitus Sisältö 6 Luonnonmukaisesti ja luomusti viljelevät Jasmin Paananen ja Miika Virpiö odottavat mielenkiinnolla ensimmäistä kunnon vihannesja juuressatoaan Haimoossa 10 Onnelan päiväkoti Raumalla on Vihreä lippu -päiväkoti, joka tekee menestyksekästä ympäristökasvatusta. Tuotteessa on säilytetty kauran ja pavun makuprofiili, mutta se sopii erinomaisesti ruokiin, joihin on tähän saakka käytetty vaikkapa jauhelihaa. 30 Miksei kaupoissa, toreilla tai lähiruokapiireissä myydä luomukalaa. Mutta maailmanlaajuisesti kysymys ei ole vain ihmisten ruokavalion terveellisyydestä tai epäterveellisyydestä, vaan myös siitä, että lihan tuotanto aiheuttaa merkittävän määrän maailman kasvihuonepäästöistä. 68 Sertifiointi nostaa luonnontuotteiden arvoa. On syytä toivoa, että tuotantoa saadaan lähitulevaisuudessa lisättyä, jotta kysyntä voidaan tyydyttää. 17 Vuonna 2017 juhlitaan satavuotista itsenäisyyttä keskellä luontoa. Nyhtökauraa valmistaa Gold & Green Foods -yhtiö. 66 Tiedostava kuluttaminen on noussut tärkeäksi periaatteeksi ja tavaran määrän sijaan arvostetaan hankintojen laatua ja ekologisuutta. Suomalaisten ykkössuosikki taitaa olla makaronilaatikko nyhtökaurasta. 58 Suomen soilla kasvaa ruskeaa kultaa, josta myös ulkomainen pääoma saattaa kohta kiinnostua. Nyhtökaura sai alkunsa, kun elintarvikekemisti Reetta Kivelä ja sarjayrittäjä Maija Itkonen rupesivat ihmettelemään, miksi lihankorvikkeet usein maistuvat kanalle. 60 Padasjoen 4H-yhdistys avaa hävikkiruokakaupan. Nyhtökaurasta ovat kiinnostuneet monet kuluttajat, jotka syystä tai toisesta eivät halua käyttää lihaa: jotkut välttelevät lihaa terveyssyistä, joillekin eläinten oikeudet ovat tärkeitä, ja osa on huolissaan ilmastosta. 24 KonMarin avulla pääsee iloisesti eroon turhasta roinasta. Suomi voi olla eturintamassa näitä vaihtoehtoja luomassa. 65 Kaupan maidon ja raakamaidon eroa tutkitaan. 18 Nyhtökauraa kysytään enemmän kuin ehditään valmistaa. Ravintoloille nyhtökauraa ei ole vielä voitu toimittaa lainkaan kiinnostuksesta huolimatta. 42 Espoon Nihtisillassa sijaitsee Suomen suurin kierrätystavaratalo, josta löytyy kaikkea kodin tavaraa. Maapallo ei kestä lihantuotantoa siinä laajuudessa kuin sitä nykyisin harjoitetaan, ja kasvavan väestön ruokkimiseen tarvitaan kestäviä, ekologisia vaihtoehtoja. Lihankorvikkeiden kysyntä on maailmalla kasvussa, mutta hyviä vaihtoehtoja ei vielä välttämättä ole ollut liiaksi tarjolla. 54 Luomulla on jo lähes kymmenesosa Suomen pelloista ja tiloista. 14 Sienien metsästyksessä tarvitaan välillä tuuriakin, mutta kokenut sienestäjä osaa myös lukea maastoa. 78 Luomuja lähiliha menee lohjalaisesta Lähimarketista saman tien kuin on saapunut kauppaan. Nyhtökaura koostuu kaurasta ja palkokasveista, kuten härkäpavusta. 81 Siivoaminen usein ja hyvillä välineillä säästää pesuaineiden tarpeen lähes minimiin. 20 Kirjailija Risto Isomäen mukaan eläintuotanto saattaa aiheuttaa todellisuudessa yli puolet kaikista kasvihuonepäästöistä. 72 Naturelli Verstas luottaa villaan ja pellavaan. Vaihtoehto lihansyönnille S uomalaiset syövät lihaa kolminkertaisen määrän ravintosuosituksiin nähden, 79 kiloa vuodessa henkeä kohden. 36 Maailman metsien kasvu on keskeisin keino sitoa hiilidioksidia pois ilmakehästä. 53 Suomalaiset kuluttavat vettä sadasta jopa kolmeensataan litraa vuorokaudessa asukasta kohti. 74 Vegaanilla on valtavasti valinnanvaraa, sillä maailmassa on yli 20 000 syötävää kasvilajia. Se on patentoitu tuote, jonka reseptiä ja valmistustapaa ei paljasteta. Siinä se eroaa esimerkiksi tofun valmistuksesta, jossa käytetään paljon kemikaaleja. 87 Luonnonmateriaalit sulautuvat ihoille. Suomessa kehitetty nyhtökaura on loistava vastaus tähän tarpeeseen. 46 Kuukuppi on kuukautissuojien tulevaisuus. 62 Perinteinen linja-automalli ei enää toimi syrjäseuduilla
Biketaksin perusti porvoolainen talousja tilintarkastusalan yrittäjä Timo Helle. Määrät ovat kuitenkin sen verran pieniä, ettei vaunuista aiheudu välitöntä terveyshaittaa. Lastenvaunuissa myrkkyjä Suomessa myytävistä lastenvaunuista löytyi Kuluttaja-lehden testissä kemikaaleja, jotka ovat terveydelle haitallisia ja usein EU:ssa rajoitettuja. Emmaljungaja Stokke-merkkiset vaunut selvisivät kemikaaliosioista erinomaisin arvosanoin, mutta muista testin vaunuista löytyi runsaasti muun muassa terveydelle haitallisia PAH-yhdisteitä ja flataatteja. 09-413 97 370 kristiina.hattberg@karprint.fi Vuonna 2016 ilmestyy 6 numeroa. Lenkkareissa käytetyt kalaverkot eivät ole mitä tahansa kalaverkkoja, vaan ne ovat laitonta kalastamista harjoittavien salametsästäjien verkkoja, jotka on kerätty merestä. Seppälään kasseja puusta Vaatekauppaketju Seppälä korvaa osan myymälöidensä muovisista ostoskasseista puusta valmisteluilla kasseilla, jotka on valmistanut suomalainen Paptic. Ympäristöystävällisten ostoskassien kokeilemista Seppälä perustelee vastuullisuudella ja asiakkaiden kasvavalla ympäristötietoisuudella. Päällimmäiset osat on tehty merestä löytyneestä muovijätteestä ja kalastusverkoista. Aineita löytyi Kuluttajan mukaan yhdistelmävaunujen työntökahvoista, istuinosista ja kopista. Adidaksen ekolenkkarit on tehty muovija kalastusverkkojätteestä. Lenkkareiden pohjaan ja perustaan on käytetty vain ympäristöä säästäviä materiaaleja. Kesätöihin on palkattu kahdeksan nuorta kussakin kaupungissa. Pyörätakseilla on vakioreitit ja -pysäkit jokaisessa kolmessa kaupungissa, mutta tilauksesta ne poljetaan muuallekin.. Tämän lisäksi lehti testasi vaunujen turvallisuutta ja kemikaaleja. Seppälä kertoo tiedotteessaan olevansa ensimmäinen yhtiö, joka ottaa 80-prosenttisesti uusiutuvista raaka-aineista valmistetut kassit käyttöön. Riksataksit liikkeelle Helsingissä, Porvoossa ja Kuopiossa pyrähtivät pyörätaksit vauhtiin kesäkuun alussa. Lenkkarit merijätteestä Adidas on tehnyt ekologiset lenkkarit, joiden valmistusmateriaaleina on käytetty merestä löytynyttä muovijätettä ja laittomia kalastusverkkoja. Kustantaja ja paino: Karprint Oy Ekoelo Kannen kuvassa: Jasmin Paananen ja Miika Virpiö Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 Lastenvaunuista löytyi runsaasti haitallisia aineita. Euroopan parlamentti hyväksyi vuonna 2015 direktiivin, jonka tavoitteena on vähentää muovikasseja 80 prosentilla viiden vuoden aikana. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 41 €. 09-413 97 300 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Tarja Pitkänen tarja.pitkanen@karprint.fi Ilmoituspäällikkö: Kristiina Hattberg, puh. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puh. Lenkkarit ovat yrityksen kannanotto ympäristön puolesta: Ne on tehty yhteistyössä Parley For The Oceans -organisaation kanssa. Esimerkiksi Ranskassa kertakäyttöisten, ohuiden muovikassien käyttö kiellettiin heinäkuun alussa kokonaan. Kiinasta hankitut pyörät ovat maksaneet noin 2 500 euroa kappale ja niitä on yhdeksän, kolme jokaiseen kaupunkiin. 09–413 97 300, www.ekoelo.fi Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 47 €. Greenpeace on aiemmin syyttänyt Adidasta ympäristön saastuttamisesta ja kuormittamisesta, minkä vuoksi yritys on alkanut ottamaan vähitellen askelia kohti ympäristöystävällisempää tuotantoa. Seppälän tiedotteen mukaan Euroopassa käytetään vuosittain 100 miljardia muovikassia, joka vastaa 180 kassin kulutusta henkilöä kohden. Aktivistiryhmä The Sea Shepards on tarjonnut Adidaksen käyttöön verkot, jotka he ovat itse nostaneet merestä ylös. Kuluttaja-lehti tutki kuudet Suomessa myytävät yhdistelmävaunut. Testissä arvioitiin käyttömukavuutta, ergonomiaa, tavarakorin toimivuutta sekä vaunujen kuntoa testin jälkeen. Seuraava numero ilmestyy lokakuussa. Hakemuksia tuli moninkertainen määrä. 5 Toimituksen osoite: Ekoelo Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Kaupunkikeskustojen alueella kulkee päivittäin kolme kaksipaikkaista polkukonetta
Miika Virpiön ja Jasmin Paanasen pellolla näkyy talvi-, myskija kesäkurpitsaa, maissia ja salkopapuja.. Sitä on myyty asiakkaille etukäteen sato-osuuksina, ja tasattu siten viljelyn kustannuksia. 6 Luomuvihannesviljelijät Jasmin Paananen ja Miika Virpiö toivovat alalle enemmän kokeilevia maatalousyrittäjiä Suunnittelua sadan vuoden perspektiivillä Luonnonmukaisesti ja luomusti viljelevät Jasmin Paananen ja Miika Virpiö odottavat mielenkiinnolla ensimmäistä kunnon vihannesja juuressatoaan
Miika Virpiö on rakentanut tietokoneen tuulettimesta ilmastointisysteemin kasvihuoneeseen, joka on vanhan navetan vieressä. Alunperin ajatuksissa oli vain omavaraisuus. Vuoden 2014 keväällä löytyi pitkän etsinnän jälkeen 2,5 hehtaarin tila Vihdin Haimoon kylältä: – Meillä oli kriteerinä sadan kilometrin etäisyys Helsingistä ja tontin sijainnille asetimme myös kriteereitä: Emme tahtoneet pohjoista ilmansuuntaa ja kylmää laaksoa, emmekä sellaista paikkaa, missä kylä olisi kuollut. Tontilta kaadettujen puiden paikalle nuoret suunnittelevat puistomaista aluetta, josta ei tarvitsisi tulla talousmetsää. Tilan talo on rakennettu arviolta vuonna 1888, joten se on tasan sata vuotta pariskuntaa vanhempi. – Talo oli muuten hyvä ja ehjä, mutta aluksi elimme pelkän ulkosaunan varassa, kun meillä ei ollut kylpyhuonetta. – Setäni viljelee Pusulassa, ja olen ollut paljon auttamassa maatilalla. Sopiva tila viljelyyn Ekologisuus, luonnonmukaisuus ja luomuviljely olivat alusta asti nuoren pariskunnan mielessä. Haimoo onkin todella elinvoimainen ja muuttovoittoinen kylä; kyläyhdistyksessä olemme jo aktiiveina mukana, Jasmin ja Miika kertovat. Muutenkin, kun ollaan luonnon kanssa tekemisissä, suunnitTontilla kasvaa paljon villivihanneksia, joista erityisesti Jasmin Paananen on kiinnostunut. Sen paksusta seinästä se varaa ja jakaa lämpöä kasvihuoneeseen kylmiksi öiksi.. Vuonna 2011 kävin setäni suosituksesta myös permakulttuurikurssin Virossa, Miika Virpiö kertoo. Permakulttuurin ja sedän opeissa Miika Virpiöllä ei ollut varsinaista maaseututaustaa, mutta hänellä oli ITja liiketalousalan ohella vahva kiinnostus luontoa ja ekosysteemejä kohtaan. Talo lämpiää suureksi osaksi puilla, ja tontilla on sen verran metsää, että saamme itse polttopuut, Miika Virpiö kertoo. Tuleville sukupolville Pariskunta on rauhassa katsellut, mitä heille uuden tontin kätköistä löytyy ja puskee maasta. Sitä sainkin kokeilla työskennellessäni myynnin ja markkinoinnin parissa, merkonomiksi ja kieliä opiskellut Jasmin Paananen kertoo. – Minä olen maalla kasvanut. Sinne on istutettu myös ravinteita maahan tuovia kasveja, kuten rohtoraunioyrtti. 7 Luomuvihannesviljelijät Jasmin Paananen ja Miika Virpiö toivovat alalle enemmän kokeilevia maatalousyrittäjiä Suunnittelua sadan vuoden perspektiivillä H elsingin Kruunuhaassa asuessaan Jasmin Paananen, 28, ja Miika Virpiö, 28, elättelivät haavetta löytää pieni tila, jossa olisi peltoa tai niittyä, josta saisi kasvimaan. Ensin ajattelin, että tahdon siistin toimistotyön, jossa sammutan valot viideltä
Tilaa siinä on vain kuusi neliötä. Jasmin Paanasella ja Miika Virpiöllä on pieni 60-luvun traktori tilan töihin. Viljelyssä kiehtoo myös se, että voisimme joskus itsekin tehdä jotain uusia innovaatioita, Miika Virpiö kertoo. Syksyllä järjestämme myös sadonkorjuutapahtuman. Muutoin lainataan naapurin, eläkkeelle jääneen kaalinviljelijän koneita. 50 puun tarha on tulevaisuuden suunnitelmissa. Jasmin vapautuu pian viimeisestä puutarhaharjoittelustaan, sillä hän on opiskellut kaksi vuotta luomupuutarhuksi Saaren puutarhalla Mänstälässä. Monipuolisella kasvivalikoimalla he yrittävät taistella mahdollisimman hyvin tuhohyönteisiä vastaan. 8 telun perspektiivi on usein tulevaisuudessa – jopa tulevissa sadassa vuodessa ja tulevissa sukupolvissa. – Tämä on yhdenlainen kumppanuusmaatalouden malli, jossa kannetaan yhdessä viljelyn kustannuksia jo etukäteen.. Meille voi tulla, mutta ei tarvitse välttämättä tulla peltotöihin. Jasmin ja Miika ovat kokeeksi ympänneet leppäpölkkyihin siitakesientä. Enemmänkin soisi olevan sellaista maatalouden kokeilua. – Käytämme kaalimaalla harsoa ja hyödynnämme kaikkia niitä kikkoja, mitkä vain tunnemme. Sitä edellisellä kasvukaudella he taas saivat harjoitella Miikan sedän maatilalla. Satoa voi odottaa muutaman vuoden kuluttua. Pölkyt pidetään tiheän metsän kätkössä suojassa auringonpaisteelta. Maan parannusta kasveilla Talon ympärillä kasvaa paljon villivihanneksia, joita myös syödään. – Moni kasveista on maan parantajakasvi, mutta olemme myös istuttaneet sellaisia itse, kuten rohtoraunioyrttiä, erilaisia apiloita, hunajakukkaa, minttuja ja kehäja auringonkukkaa. – Olemme valinneet kasvatettaviksi sellaisia kasveja, jotka eivät vaadi pitkää esikasvatusaikaa, kuten kaaleja, maissia, papuja ja erilaisia kurpitsoita, Jasmin Paananen kertoo. Kumppanuusmaatalouden sovellus Vihanneksia ja juureksia on voinut varata satokausikorttiin jo etukäteen ennen kasvukautta. Jasmin ja Miika ovat käyneet mehiläisenhoitajakurssin, ja suunnittelevat mehiläisten hankkimista pölyttäjiksi. Tämä satokausi on ensimmäinen varsinainen, sillä edellisvuonna Jasmin ja Miika viljelivät vain omaan tarpeeseensa. Myös tulevan hedelmätarhan alueelle on istutettu euroopanpähkinäpensasta, siperianhernepensasta ja tervaleppää, joista saadaan maahan typpeä luontaisesti. Nerokas ilmastointisysteemi kierrätyskasvihuoneeseen Tällä kasvukaudella Jasminilla ja Miikalla on vasta ollut omatekoinen kierrätyskasvihuone käytössään. Monipuolinen valikoima Omista mehiläisistä tulisi ehkä sen verran hunajaa, jotta tulevaisuudessa ehkä avattavan tilapuodin valikoima voisi olla monipuolinen. Miika Virpiö rakennellut kierrätyskasvihuoneeseen tietokoneen tuulettimilla ilmastoinnin, joka kierrättää myös ilmaa: varaa ja luovuttaa sitä navetan paksusta kiviseinästä. – Tämä on yhdenlainen kumppanuusmaatalouden malli, jossa kannetaan yhdessä viljelyn kustannuksia jo etukäteen. Varmasti viljelijät mielellään vuokraisivat maa-alaansa ja koneitaan kokeilijoille, Miika Virpiö sanoo. Jasminia kiinnostaisi villiyrttineuvojan työ ja yrttien jalostaminen ruuaksi paremmin. Tälläkin hetkellä Jasminin ja Miikan vihannesja juurespellon valikoima on monipuolinen. – Silloin saatiin loistava sato, myimme kiertävällä vihannesbussilla lähes koko sadon
Siellä ja päiväkodissa voisin opastaa viljelemisessä ja rakentaa vaikka kasvulavoja yhdessä lasten kanssa, Jasmin visioi. Säilöttyä kasvisruokaa Välillä pariskunnan kaupunkilaisystävät tulevat maalle vierailulle. Miika Virpiö tekee IT-alan projekteja etätyönä edelleen talvisin ja silloin kuin tilan töiltä ehtii. Puutarhalla on omia hyviä vahvuuksiaan, joiden ansiosta he ovat jo ensimmäisen varsinaisen satokauden alla löytäneet asiakaskuntaa. Jasmin osaa kirjoitusja markkinoitihommat sen verran hyvin, Miika Virpiö kehaisee. Jasmin Paananen on asunut Espanjassa, joten hän osaa arvostaa tomaatteja. – Kaverit ihmettelevät joskus, kuinka kaukana meillä on kauppa. Joskus hekin saavat käteensä kuokan, mutta koko ajan heitä ei viitsi työllistää, jotta he saapuisivat toistekin. Sienet on ympätty vasta tänä keväänä, joten satoa voi vielä joutua odottamaan muutamia vuosia. Ruoho on saanut kylvötöiden tuoksinassa kasvaa pitkäksi: On pieneliötoiminnan ja monimuotoisuuden kannalta hyväksi, että ruoho venähtää pitkäksi.. Mikäli tulee pitkä päivä, joskus voidaan vastaavasti nukkua pitkään. 9 Ripaus espanjalaista elämäntapaa Omiksi tarpeiksi kasvatetaan kuitenkin tomaatteja, joille vapautuu tilaa kasvihuoneesta, kun muut taimet on istutettu ulos. – Täällä on uusi ja vireä koulu. Jasmin Paanasen ja Miika Virpiön kodin edustalla on muutamia vanhoja omenapuita ja perennoja. Se ei meille kuitenkaan ole ongelma, sillä meillä on kuivattua ja pakasteruokaa useiden päivien, ellei viikkojen tarpeiksi kotona ja talvella maakellarissa. Syömme kasvispainotteisesti, mutta Jasmin on tilannut sukulaistensa kautta Pohjanmaalta hirven, josta olemme joutuneet antamaan osan muille, sillä se ei olisi edes mahtunut pakastimeemme, Miika Virpiö kertoo. Asiakkaita valmiina Ainoassa kunnon metsikössä, jonka pariskunta omistaa, on kokeeksi kasvamassa leppäpölkyillä siitakeymppejä. Sieniviljely kuitenkin kiehtoo Jasminia ja Miikaa. Teksti ja kuvat: Mira Piispa Jasmin Paananen ensimmäisen vuoden parsapellon vieressä. – Asiakkaita on tullut kavereidemme kautta, paikallislehtijutun kautta ja sosiaalisesta mediasta. Taustalla on vanha kanala, johon on tarkoitus rakentaa joskus tilapuoti ja harjoittelijoiden majoitustilaa yläkertaan. Jasmin Paananen toivoo voivansa olla yhteistyössä ympäröivän kylän kanssa entistä enemmän. Jos kylvöaamuina noustaan kuudeksi pelloille, voidaan pitää pitkä siesta ja ottaa päiväunet. Joskus eletään myös espanjalaisen elämäntavan mukaan
– Kaikki sai alkunsa siitä, että meillä Onnelassa oli työporukka, joka oli hyvin kiinnostunut ympäristöasioista. 10 Onnelan päiväkoti ympäristökasvatuksen edelläkävijänä Vihreä lippu -toiminta näkyy päiväkodin arjessa Onnelan päiväkoti Raumalla on Vihreä lippu -päiväkoti, joka on tehnyt menestyksekästä ympäristökasvatusta jo 1990-luvun lopulta lähtien. Vihreä lippu -toiminnassa lapsilla itsellään on tärkeä rooli ympäristöraadissa. Jo. V uonna 1990 toimintansa aloittanut Onnelan päiväkoti sijaitsee Raumalla, Kortelassa. Jo vuodesta 1999 lähtien Onnela on toteuttanut Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran järjestämää Vihreä lippu -toimintaa. Ympäristöasiat näkyvät päiväkodin kaikessa tekemisessä, arjen pieninä valintoina ja opettavaisina retkinä lähiympäristöön
Raati pohtii tulevan kauden tekemistä hyvin konkreettisesti, Aho kertoo. Ympäristöteema vaihtuu vuosittain Vihreä lippu -ohjelmassa mukana olevat päiväkodit toteuttavat ympäristökasvatusta suunnitelmallisesti, joka vuosi vaihtuvan teeman puitteissa. Halusimme itsekin tuoda ympäristökasvatusta päiväkotiimme, ja löysimme Suomeenkin jo rantautuneen Virhreä-lippuohjelman kuin tilauksesta, lastentarhanopettaja, ympäristökasvattaja Eeva Aho kertoo. 11 ennen kuin tiesimme Vihreästä lipusta, keskustelimme ympäristökysymyksistä Rauman silloisen paikallis-Agendan vetäjän kanssa. Kun sitten yksi lastentarhanopettajistamme ja yksi lastenhoitajamme pääsi kurssille Ruotsiin, ympäristöpäiväkotiin, he toivat kotiin tuomisina tietoa kansainvälisestä Eco-Schools -ohjelmasta. Lapset ovat aktiivisesti mukana toiminnassa, projektien suunnittelussa, toteutuksessa ja tulosten arvioinnissa. – Puheenjohtajien kuvia on sijoiteltu eri puolille päiväkotia, esimerkiksi laitteiden tai valokatkaisijoiden viereen muistuttamaan sähkön säästöstä ja valojen sammuttamisesta, Aho kertoo. Teemoja ovat vesi, energia, jätteiden vähentäminen, lähiympäristö, kestävä kulutus, yhteinen maapallo tai terve elämä. Vihreä lippu -toimintaan kuuluu lapsienemmistöinen ympäristöraati. Ympäristöraatien puheenjohtajina toimivat käsinuket, vedenkulutusta valvova Vesi Valtteri, sähkön käyttöä seuraava Possu Töpseli, jäteasiantuntija Elmeri Ekosiili, sekä metsäretkien taitaja, Metsämörri. Kun olimme kolmena perättäisenä vuonna toteuttaneet hyväksytysti kestävän kehityksen teemaa, pääsimme kestävälle tasolle. Syksyisin laaditaan toimintasuunnitelma, johon kirjataan, mitä kaikkea teeman mukaista päiväkodissa kuukausittain tehdään. Ympäristöraadin lisäksi Vihreään lippuun kuuluu aikuisten tiimi, joka pohtii ympäristökasvatuksen suurempia linjoja. Meillä Onnelassa raati vaihtuu joka kuukausi niin, että jokainen lapsi 3-vuotiaasta esikouluikäiseen pääsee vuoden kuluessa mukaan raatiin. Kukin teema voi jatkua toki useammankin vuoden. Onnelan päiväkodin pihamaalla on pieni puutarha, jota lasten kanssa yhdessä viljellään. Onnelassa käytännössä koko työporukka on mukana ympäristötiimissä. Lisäksi välillä olemme toteuttaneet joitakin itse ideoituja teemoja. – Oleellinen osa Vihreä lippu -toimintaa on lapsienemmistöinen ympäristöraati, joka kokoontuu vähintään kerran kuussa, noin puolen tunnin ajan. Tällä hetkellä meillä on jo kertynyt 17 Vihreää lippua, Aho kertoo. Kasvimaalle levitetään kompostoimalla valmistunutta multaa.. – Meillä on Vihreään lippuun liittyen työpaikkakokouksia kuukausittain, joissa pohdimme ympäristöasioita. Tosin, meillä ympäristökysymykset ovat muodostuneet niin keskeiseksi osaksi arkea, että ne ovat esillä kokousten ulkopuolellakin, Aho sanoo. Onnelassa raati vaihtuu joka kuukausi niin, että jokainen lapsi pääsee vuoden kuluessa mukaan raatiin ja vaikuttamaan päiväkodin ympäristötoimintaan. – Toukokuussa 2000 päättyi ensimmäinen toimintakautemme teemalla jätteiden vähentäminen, josta saimme Vihreän lipun. – Onnelassa miltei jokainen teema on ennätetty käymään läpi useaan kertaan. Vuonna 2003 Onnelalle myönnettiin ympäristökasvatustoiminnastaan Vihreä lippu -sertifikaatti
Lähiympäristöön suuntautuneilla retkillä maastosta löytyneet roskat on tietysti kerätty. Luonnossa leikkiminen, liikkuminen ja tutkiminen ovat mitä parhainta ympäristökasvatusta.. Retkiä on tehty vuosien varrella myös jäteasemalle ja metallikierrättämöön. Omat salapoliisimme tarkistavat, että roskat ovat päätyneet päiväkodissa oikeisiin astioihin. Lasten kanssa on tehty jätteillä myös maatumiskokeita. Muun muassa jätteiden lajittelu ja kierrätys on helpottunut, kun jätejakeet saatiin kaikkiin niihin päiväkoteihin, joiden lähellä ei ollut kierrätyspistettä. Lapsille on kerrottu siitä, mitä erilaisille, lajitelluille jätteille tapahtuu. – Hautasimme syksyllä maahan lasipurkin, jugurttipurkin kannen, paprikaa ja muovia. Hautaamisen yhteydessä lapset tekivät omia hypoteesejaan siitä, mitä jätteille vuoden mittaan tulee tapahtumaan. Onnelan eskarilaiset poseeraavat hymyssä suin päiväkodin pihamaalla. Pääsääntöisesti henkilöstö kuljettaa lajitellut jätteet keräyspisteelle, mutta välillä ne viedään yhdessä lasten kanssa. – Olemme tutustuneet eri huoneissa sijaitseviin, eri jätejakeille tarkoitettuihin roska-astioihin. – Eskarilaiset innostuivat itse käsikirjoittamaan jätenäytelmän, jossa roskaavat rosvot joutuivat vankilaan, mutta vapautuivat lakattuaan roskaamasta, Aho kertoo. – Paljon voi tehdä, vaikka ei olisi Vihreä lippu -toiminnassa mukanakaan, Aho muistuttaa. 12 Kuluneena vuonna opittu jätteistä Onnelassa on kuluneen vuoden aikana ollut teemana jätteiden vähentäminen ja vesi. Teemat ovat näkyneet monin tavoin päiväkodin arjessa. Kun maata myöhemmin tutkittiin, lapset saattoivat itse nähdä, ettei suurin osa jätteistä ollut maatunut, Aho kertoo. Puutarhajätteet viedään pihan perällä sijaitsevaan kompostoriin. Ympäristöpäiväkodissa tehdään runsaasti retkiä lähiympäristöön. Lasi ja metallit viedään keit tiöön aikuisten lajiteltaviksi, mutta muuton lapset osaavat hienosti jo lajitella erilaiset roskat, kuten pahvin, paperin, energia-, bioja sekajätteen. Nykyisin kaikki Rauman päiväkodit toteuttavat monipuolisesti kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Osa lapsista puuttuu kuvasta, yhteensä ryhmässä on ollut 19 lasta
Vihreän Lipun kriteereihinhän kuuluu lasten osallistamisen lisäksi ympäristökuormituksen vähentäminen, joka pitää olla mitattavissa. – Kun muualla vietetään Halloweeniä, me juhlistamme Pyhäin päivää hiljaisuuden huoneessa. – Lapset ovat todella innoissaan oppimaan uutta ympäristöstä ja vastuullisesta kuluttamisesta. Henkilökunta nauttii Reilun kaupan kahvia ja pyrkii suosimaan omissa hankinnoissaan lähellä tuotettuja, luomuraaka-aineita. Kenties ensi vuonna valitsemme ympäristökasvatuksen teemaksi yhteisen maapallon, jossa oma kulttuuriperintömme näyttäytyy vahvana, onhan tuleva vuosi maamme juhlavuosi, Aho pohtii. Syksyisin ja keväisin omalla pihalla pidetään siivoustalkoot, jolloin piha haravoidaan ja ulkovarasto ja leikkimökki siivotaan yhteistuumin. Lapset innolla mukana Eeva Ahon mukaan Onnelan päiväkotiin tullaan, ei niinkään Vihreä lippu -toiminnan vuoksi, vaan ennen kaikkea siksi, että Onnela on monille lähipäiväkoti. 13 Vastuullista kuluttamista Paitsi, että Onnelassa on perehdytty jätteiden lajitteluun, yhtä tärkeää on välttää turhaa jätettä ja kuluttamista ja saada kosketus luontoon. Viisivuotiaat pääsevät jo mukaan päiväkodin viljelyksille ja saavat itse kokea, kuinka vesi ja aurinko saavat siemenet kasvamaan.. – Lapset näkevät omin silmin, kuinka kasvimaalle levitetään kompostoimalla valmistunutta multaa. – Ympäristökasvatuksen puitteissa on käyty muun muassa vesilaitoksella, vanhalla vesimyllyllä, energialaitoksella ja tuulivoimaakin on vuosien saatossa käyty ihmettelemässä. Onnelassa lapset ovat toivoneet itse erilaisia ympäristöretkiä. – Vihreä lippu tarkoittaakin sitä, että teemme paljon asioita yhdessä ja kunnioitamme toisiamme. Alkuvuodesta vietämme Nuuttipukin päivää paikallista perinnettä vaalien. Olemme myös käyneet tutkimassa lähivesiä, poikenneet esimerkiksi järven rannalle tai ojan pientareelle tutkimaan, miltä vesi näyttää, ja mitä pikkueläimiä siellä asuu. Lintutornilla on tarkkailtu kiikareilla siivekkäiden elämää. Onnelan päiväkoti Raumalla on ollut mukana Vihreä lippu -toiminnassa jo vuodesta 1999 lähtien. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Onnelan päiväkoti Lisätietoja: www.vihrealippu. Vaikka vanhemmat ovat olleet mukana sponsoroimassa Vihreä lippu -toimintaa, eivät kaikki vanhemmat hoitopaikkaa hakies saan edes tiedä, että Onnela on ympäristöpäiväkoti. – Pyrimme valitsemaan kestäviä, korjattavia, mieluiten lähellä tuotettuja leluja. Onnelan pihamaalla on pieni puutarha, jota lasten kanssa yhdessä viljellään. Lapset voivat esimerkiksi askarrella lahjakortin seuraavan viikon musiikkitapahtumaan, taidenäyttelyyn, taikuriesitykseen tai vaikkapa yhteiselle metsäretkelle. Luonnossa leikkiminen, liikkuminen ja tutkiminen ovat mitä parhainta ympäristökasvatusta, Aho sanoo. Näille roskille lapset saavat loihtia askartelemalla uuden elämän. Keväällä kasvimaa käännetään ja kylvetään. Kodin rooli ja tuki ovat kuitenkin hyvin tärkeitä siinä, että ympäristökasvatus lopulta kantaa hedelmää, ympäristötietouden siemen kylvetäänkin jo varhaisessa lapsuudessa, Aho sanoo. Etenkin eskarilaisilta tulee paljon retkitoiveita muun muassa merimuseoon, kirjastoon tai lähiluontoon. Syksyllä nautitaan oman maan satoa kuten perunaa, herneitä, Aho kertoo. Retkiä ympäristöteemalla Jätteiden ohella Onnelassa on viimevuoden teemana ollut vesi. Alkuvuodesta Onnelassa vietetään aineettoman ilahduttamisen päivää, jolloin vaikka isovanhemmat tai muu lapselle tärkeä henkilö kutsutaan kyläilemään ja ohikulkijatkin saavat iloa esimerkiksi jäälyhtyjen loisteesta. Entisestä kahvihuoneesta on tehty lapsille kuvataidehuone, jonka hyllyt ovat täynnä tavaraa munakennoista rikkinäisiin leluihin. Onnelassa paikallinen kulttuuriperintö on sisällytetty Vihreä lippu -toimintaan. Lapset oppivat hyvin nopeasti, kuinka päiväkodissa toimitaan, vaikka kotona toimittaisiinkin toisin. – Olemme esimerkiksi seuranneet Onnelan vesimittarista omaa kulutustamme. – Kaikki lahjamme vanhemmille ovat aineettomia. Metsäretkillä mukana on luupit, joilla voi tarkkailla lähietäisyydeltä esimerkiksi kasveja ja ötököitä. Sosiaalinen kestävä kehitys ja toisista huolehtiminen ovat yhtä tärkeitä asioita kuin ympäristöstä välittäminen, Aho pohtii. Viisivuotiaat pääsevät jo mukaan viljelyshommiin ja näkemään itse veden ja auringon merkityksen kasvulle ja elämälle. Myös vanhemmat kokevat ympäristökasvatuksen tärkeäksi, vaikka kotioloissa ei aivan yhtä systemaattisesti toimittaisikaan
Sienien metsästyksessä tarvitaan välillä tuuriakin, mutta kokenut sienestäjä osaa myös lukea maastoa. Missä viihtyvät haperot. Mistä löytää kantarelleja. Missä piileksii mustatorvisieni. Monesta sienioppaasta löytyy lyhyitä ohjeita kasvupaikasta, mutta mitä tarkoittaa kuiva kangas tai millainen on hakamaa. Jotkut aloittavat tutkimalla alueen karttaa.. Mistä saa korin täyteen herkkutatteja. 14 Opi lukemaan metsää ja katso vakiopaikat Missä sienet luuraa
Maanpinnan rikkoutuminen hyödyttää monia sieniä, joten nekin tykkää, että metsissä liikutaan, sanoo HopsuNeuvonen. Lahottajasienelle käy mikä tahansa puulaji. Mustatorvisieni on niistä selvästi harvinaisin ja usein se myös erottuu huonosti ruohon ja varpujen seasta. Jos polulla kuljetaan harvoin, niitä voi olla myös keskellä polkua. 15 S ienestämisen yksi viehätys on siinä, että täysin varmaa saalista on harvoin. Kantarelleja on helpompi löytää, mutta seuraavaa vuotta varten voi niidenkin paikkoja merkitä vaikka omaan sienikarttaan. Eli vaikka välillä on taukoa, niitä voi säistä riippuen nousta taas uudestaan. Myöhemmin kesällä sieniä löytää todennäköisimmin kuusivaltaisesta sekametsästä. Kantarellille tyypillinen kasvupaikka on polun reunassa. Ihan pienikin koivu riittää, kunhan maassa on juurta. Lahottajasienelle käy mikä tahansa puulaji. Esimerkiksi herkkutatti ja kantarelli tulevat tyypillisesti aaltoina. – Mykorritsasienille kuten kantarellille puulaji on tärkeä. Satoon vaikuttaa myös edellinen syksy ja talvi, ei pelkästään viimeisten viikkojen sää, toteaa Marttaliiton sienineuvoja, kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen. Jotkut laittavat maastoon pari risua poikittain merkiksi, että siitä kohtaa kantarelleja on löytynyt. Joitakin sieniä löytää melko säännöllisesti samoilta paikoilta. Uudella uralla sieniä ei vielä ole, mutta vanhalle uralle niitä on noussut.. Jotkut ovat löytäneet runsaasti kantarelleja paikoista, joihin enduroa ajaneet nuoret ovat tehneet uria. Kantarellit viihtyvät polkujen reunoilla. – Voi tulla toinen aalto ja kolmas aalto. Jos paikka on sopivalla etäisyydellä kotoa, siellä voi käydä jatkossa loppukesästä vaikka viikon välein katsomassa, joko torvisieniä on noussut. Näillä sienillä löytöpaikat kannattaa laittaa muistiin ja suunnata samaan kohtaan joka vuosi aina uudestaan. – Paikkauskollisimpia ovat mustatorvisieni, kantarelli ja suppilovahvero. Kesän ensimmäiset sienet ovat yleensä koivunjuurisieniä, kantarellin lisäksi esimerkiksi koivunpunikkitatti ja koivuhapero. Usein sieniä tulee kesän ja syksyn aikana aaltoina. Kantarellin lisäksi esimerkiksi herkkutatti. Valoisat koivuvaltaiset metsät ovat hyviä kesän ensimmäisiä sienipaikkoja. Sitä löydettyään kannattaa tarkka paikka laittaa muistiin. Esimerkiksi lampaankääpä on sekä juuriettä lahottajasieni. Myös metsäkoneiden tekemille ajourille kantarelleja voi ilmestyä, samoin peurojen tekemille poluille. – Monet muutkin sienet tulevat usein polkujen varsille. Eli näillä sienillä ”metsästyspaikka” pysyy aina samana. – Sato on aina vähän mysteeri, joskus sieniä tulee kaikkialle, joskus taas ei. Tässä uria ovat tehneet enduron harrastajat. Vanhoilla ajourilla ja peuranpoluilla niitä on myös. Jos polkua käytetään vähän, sieniä voi ilmestyä myös keskelle polkua. Toisen pääryhmän muodostavat lahottajasienet. Puulaji voi olla tärkeä Ruokasienet jakautuvat kahteen pääryhmään. Maanpinnan rikkoutuminen lisää kantarelleja kuten monia muitakin sieniä. Mykorritsasienet elävät symbioosissa puun kanssa. Usein se kasvaa kallion rinteessä. – Mykorritsasienille kuten kantarellille puulaji on tärkeä. Korvasieni taas on sekä lahottajasieni että juurisieni, Arja Hopsu-Neuvonen opastaa
on havupuiden lisäksi myös koivuja. Mustikanvarvut sen sijaan ovat hyvä merkki, parempi kuin puolukanvarvut, koska puolukat kasvavat usein kuivemmilla paikoilla tai rämeillä. Metsänhoidon käsittein mustikkatyypin metsä on yleensä parempi kuin puolukkatyypin metsä. Seuraavassa lyhyesti referoituna muutamia kirjasta poimittuja esimerkkejä. Tilanne vain paranee, jos on puustoa, joka suojaa haihtumiselta, Hopsu-Neuvonen opastaa. Korvasieni taas pitää avohakkuista. 16 Saimi Hoyerin ja Petri Salmelan kirja Sieniä & Ihmisiä on mainio perustiedon ja inspiraation lähde sienestäjälle. – Paikkauskollisimpia ovat mustatorvisieni, kantarelli ja suppilovahvero. Mutta annos seikkailumieltä kannattaa myös ottaa mukaan. Metsähallituksen ylläpitämä palvelu retkikartta.fi tarjoaa verkossa kaikille ilmaiset kartat sekä ilmakuvat myös. Eli jos kasvaa käenkaalia ja muita lehtokasveja, se on hyvä merkki, Hopsu-Neuvonen vinkkaa. Jos seutu ei ole ennestään tuttu, kartasta voi ihan ensimmäiseksi katsoa, missä on metsiä ja missä pelkästään asutusta ja peltoja. Ne ovat yleensä hyviä sienimaastoja, joskaan eivät aina kuivina kesinä. – Lehtomainen metsä myös hyvä. – Kuivana kesänä hyviä paikkoja voivat olla soiden reunat. – Aina kannattaa tehdä tunnusteluretkiä. Suppilovahverolle tyypillinen paikka on sammaleinen ja kuusivaltainen metsä. Esimerkiksi karvarousku voi löytyä vanhasta ja tiheästä sekametsästä, jossa on kosteampi paikka. Sateisena kesänä taas kalliot. Millainen sitten on hakamaa tai vanha laidunmaa. – Se on paikka, jota on aikaisemmin laidunnettu. Suolle sienestäjän ei yleensä kannata ensimmäiseksi suunnata. Paikkaa on siis käytetty laitumena, vaikka sitä ei olekaan raivattu pelloksi. Metsän kohdalle on karttaan paikoin merkitty myös, onko pääpuulajina havupuu vai lehtipuu. rassa. Esimerkiksi mummolani takana on tällainen entinen laidunmaa, Hopsu-Neuvonen kertoo. Tällainen kasvupaikka esiintyy monissa sienioppaissa. Ilmakuvat ovat satelliittikuvia ja niistä voi nähdä esimerkiksi hakkuuaukot ja taimikot sekä metsän tiheyden ja havupuuvaltaisuuden. Kallioalueilla on usein hyviä kosteita paikkoja rinteissä ja notkelmissa, joihin sadevesi valuu. – Tuoksuvalmuska on tällä hetkellä ihan ykköshitti. Kankaat ja hakamaat Kangasmaastot ja harjut ovat yleensä mäntyvaltaisia. Avohakkuun myötä se häviää. Myös aluskasvillisuutta kannattaa tarkkailla. havumetsässä. Moni kokenut sienestäjä hakee kevään ja alkukesän korvasienet paikoista, joihin on muutama vuosi sitten tehty avohakkuu. Metsä voi yllättää kokeneenkin sienestäjän. Vuodesta toiseen samoilla kasvupaikoilla. sekametsissä. moreenipohjaisia kangasmetsiä. Tarkkaile metsää ja aluskasveja Sienet eivät kasvaakseen tarvitse valoa, joten synkästäkin metsästä niitä voi löytyä. Kolme vuotta avohakkuusta on joidenkin mielestä paras aika. Korvasieniä ilmestyy myös kulotuksen ja metsäpalon jälkeen. Samoin on merkitty kalliot ja suot sekä korkeuskäyrät, joiden avulla löytyvät esimerkiksi rinteet ja notkot. Kirjasta löytyy runsaasti vinkkejä myös siitä, millaisilta paikoilta eri sieniä kannattaa etsiä. Usein se on koivuvaltainen ja valoisa metsäalue, osittain vielä niittymäinen, jolloin siellä voi olla myös katajia sekä muuta pensaskasvillisuutta ja ruohoa. Mustatorvisieniä.. – Missä on paljon heinämäistä ruohoa, siellä ruokasieniä on vähemmän. Ja aina kannattaa pitää kori mukana, kertaa Arja Hopsu-Neuvonen jokaisen sieniihmisen perusohjeen. Karvarouskukin on pääasiassa koivunjuurisieni. Se viihtyy mäntykankailla, mistä kertoo myös sen aikaisempi nimi männyntuoksuvalmuska. Kartat ja satelliittikuvat Myös kartan voi ottaa avuksi sienimetsästyksen valmisteluihin. Joskus tulee vain ensimmäinen aalto ja toinen aalto jää kokonaan tulematta esimerkiksi kuivuudesta johtuen. Karvarouskukin on pääasiassa koivunjuurisieni
elokuuta. Kutsumme kaikki mukaan, kertoo hankkeen koordinaattori Eveliina Nygren Metsähallituksen luontopalveluista. Teksti: Martti Heikkilä Luontoon voi lähteä lähimetsään tai vaikka johonkin Suomen kymmenistä kansallispuistoista. Hossan tulevassa kansallispuistossa esiintyy Kaukametsän kamarikuoro. Hanketta koordinoi Metsähallituksen luontopalvelut. Varaslähtö satavuotisjuhlintaan otetaan Suomen luonnon päivänä 27.8.2016. Talviluonnon päivä on 4. – Luvassa on yhdessä tekemisen vuosi. Pidempiä reittejä vaeltamiseen, pyöräilyyn ja melontaan voi etsiä esimerkiksi retkeilyportaalista outdoorsfinland.fi. Kuoroja etsitään kevään ja kesän aikana Sulasolin eli Suomen Laulajain ja Soittajain Liiton kautta. Osa kansallispuistoista etsii vielä kuoroa. Kaikkien kansallisomaisuutta ”Suomalaisen mielenmaisemassa näkyy havumetsä, siinä näkyy koivikko, jonka takana siintää järvi ja seesteinen auringonlasku. Huipennuksena kuorot kansallispuistoissa Talviluonnonpäivänä 4.2.2017 suomalaisia kutsutaan nauttimaan lumisesta luonnosta retkeillen, hiihtäen tai talvitulien ääressä. Mukaan voi lähteä myös vaikkapa osallistumalla viestintään ja eri tavoin houkuttelemalla ihmisiä luontoon yhdessä. helmikuuta, Keväinen luonnon päivä 20. Hankkeessa muistutetaan, että luonto on sielunmaisemamme, mielipaikkamme sekä onnellisuuden, inspiraation ja outojen perinteiden lähteemme. – Kumppaniksi hankkeeseen lähteminen voi tarkoittaa yksinkertaisimmillaan tapahtuman järjestämistä. Kansallispuistoissa esiintyneitä kuoroja pääsee kuulemaan myöhemmin myös Helsingin Musiikkitalossa. Houkuttele muutkin mukaan! Luonnon päivät 2017 -hanketta on valmisteltu vuodesta 2015 lähtien sekä valtakunnallisella että maakunnallisella tasolla. Luonto on myös ilmainen ja läheltä löytyvä liikuntaympäristö ja terveyttä edistävä hyvinvointipalvelu. Juhlia voi Nygrenin mukaan monella tapaa kuten menemällä kaverin tai perheen kanssa luontoon yhdessä, osallistumalla tapahtumiin tai järjestämällä itse tapahtuman. Luonto on ikiaikainen ja moderni hyvinvoinnin ympäristö – ja ainutlaatuisten jokamiehenoikeuksien ansiosta kaikkien suomalaisten kansallisomaisuutta.” Ote Luonnon päivät 2017 -hankkeen tiedotteesta. Jokainen, joka järjestää tapahtuman, voi ilmoittaa sen tapahtumakartalle. Sulasol julkaisee myös syksyllä 2016 lauluvihon, johon on koottu luontoon liittyvää ohjelmistoa, jota kuorot voivat halutessaan hyödyntää konsertin ohjelmassa. Karttapalvelu aukeaa elokuussa 2016, Nygren selvittää. Huipennuksena on 26.8.2017 Suomen luonnon päivä, jolloin laulu kajahtaa kallioilla ja kukkuloilla ympäri maata. Lisätietoja saa osoitteesta www.luonnonpaivat.fi. Liikumme, kalastamme ja rentoudumme luonnossa. Suomalaisen mieli lepää merellä, rantakallioiden lämmössä ja hankien valkoisessa rauhassa. Mukaan kutsutaan edelleen uusia kiinnostuneita järjestöjä ja muita tahoja rakentamaan uudenlaista yhdessä tekemisen tapaa ja vuotta. kesäkuuta ja Suomen luonnon päivä 26. Kyseistä päivää juhlitaan elokuun viimeisenä lauantaina neljättä kertaa. Keväthuuman päivänä 20.5.2017 maistetaan kevät ja nautitaan kaikilla aisteilla. toukokuuta, Luonnonyön päivä 17. Mukaan voi hakea 15. Nuuksion kansallispuistossa esiintyvä Ylioppilaskunnan Laulajat on kansallispuistojen kuorolauluidean isä. L uonnon päivät 2017 -hankkeessa on mukana jo yli viisikymmentä toimijaa kuten Birdlife Suomi, ELO-Säätiö, Kirkkohallitus, Luonnonsuojeluliitto, Marttaliitto, Mielenterveysseura, Suomen Latu, SULASOL, Suomen Partiolaiset, Suomen ympäristökeskus, Yleisradio ja Ympäristöministeriö. 17 Luonnon päivät 2017 kutsuu luontoon yhdessä Juhli luonnossa Suomen synttäreitä! Vuonna 2017 juhlitaan satavuotista itsenäisyyttä keskellä luontoa. kansallispuiston avajaisia Hossassa. Suomen luonnon päivä on alunperin Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen luontopalvelujen sekä Biologian ja maantieteen opettajien liiton yhteishanke. Luonnonyön päivänä 17.6.2017 rakastutaan kesäyöhön. Kuva: Outdoors Finland Etelä.. syyskuuta 2016 asti. Lisätietoja www.luonnonpaivat.fi. Ensi vuonna järjestetään neljä Luonnon päivää, yksi kunakin vuodenaikana. Innostumme villiruoasta ja virkistäydymme puhtaassa vedessä. Silloin vietetään myös Luonnonkukkien päivää ja juhlitaan Suomen 40
Lopulta tuotekehityksen tuloksena syntyi nyhtökaura. Nyhtökauraa valmistaa Gold & Green Foods -yhtiö. Siinä se eroaa esimerkiksi tofun valmistuksesta, jossa käytetään paljon kemikaaleja, Kivelä sanoo. Nyhtökaura on patentoitu tuote, jonka reseptiä ja valmistustapaa ei paljasteta. Onnistuminen ei ollut Kivelän mukaan mitenkään itsestään selvää. Se koostuu kaurasta ja palkokasveista, kuten härkäpavuista. – Sen verran voin paljastaa, että valmistus on mekaaninen prosessi ja kemikaaleja ei käytetä. Yliopiston kanssa yhteistyössä oivalsimme, että myös palkokasveja voi käyttää hyväksi. Aika pitkää veivasimme, että saimme tuotteesta syömäkelpoista ja rakenteesta halutunlaista, Kivelä muistelee. Halusimme säilyttää kauran ja pavun makuprofiilin, eikä makua ole lähdetty peittelemään glutamaateilla tai arominvahventeilla. Kivelä harmittelee, että nyhtökauran kaikkia ainesosia ei ole mahdollista saada Suomesta. – Olemme lähteneet pienestä liikkeelle. Olemme molemmat kaurafanaatikkoja ja ryhdyimme pohtimaan mitä kaurasta voisi saada aikaan, Kivelä kertaa. – Maija myi edellisen yrityksensä Jenkkeihin ja paluulennolla hän luki lehteä, jossa kerrottiin, miten lihankorvikkeiden kysyntä ovat kasvussa. Yhdet välttelevät lihaa terveyssyistä, toisille eläinten oikeudet ovat tärkeitä, kolmas on huolissaan ilmastosta. Siellä työskentelee noin kymmenen hengen tuotantotiimi. Hän ihmetteli, että miksi lihankorvikkeiden pitää maistua kanalle, eikö muka ole mitään muuta vaihtoehtoa. Nyhtökauralla on niin kova kysyntä, että kaupat joutuvat myymään jatkuvasti eioota. Salainen resepti Kivelän mukaan nyhtökaura on suunnattu kuluttajille, joille lihansyönti on jostain syystä vastenmielistä. Siitä alkoi pitkä kehitysja tutkimustyö, jossa tähtäimenä oli uusi kaurasta valmistettu elintarvike. Haluamme saada tuotteen maun ja laadun säilymään korkeatasoisena, joten valmistukseen kuuluu paljon käsityötä. N yhtökaura sai alkunsa, kun elintarvikekemisti Reetta Kivelä ja sarjayrittäjä Maija Itkonen löivät kekseliäät päänsä yhteen. Hod dogit. 18 Nyhtökauraa kysytään enemmän kuin ehditään valmistaa Superfoodia Suomesta Suomessa kehitetty nyhtökaura on kovassa huudossa nyt, kun ihmiset etsivät vaihtoehtoja lihansyönnille. Gold & Green Foodsin tuotanto on Järvenpäässä. Lehdessä ylistettiin sitä, että ne maistuvat kanalle. – Siinä mielessä nyhtökaura ei ole lihan korvike, että emme ole halunneet tehdä siitä lihaa muistuttavaa tuotetta. Kaura on kotimaista, mutta härkäpavut tulevat toistaiseksi Ruotsista ja herneet Keski-Euroopasta. Nyhtökaura sopii monenlaiseen ruuanlaittoon.. – Ryhdyimme etsimään erilaisia konsepteja ja huomasimme, että erilaisia vaihtoehtoja on paljon. Testailin kotona, mitä kaikkea kaurasta voi saada aikaan
– Halusimme kehittää nyhtökaurasta pääruuan. Papaijasalaatti. – Omasta mielestäni nyhtökaura on parasta, kun sitä paistaa ja maustaa sopivasti. 6. 8. Se on hyvä proteiinin lähde, ja siinä on lisäksi hiilihydraatteja ja kuituja. Kaada ainekset uunivuokaan ja sekoita. 4. – Tietojeni mukaan pystymme tällä hetkellä tyydyttämään vain noin 10 prosenttia kysynnästä. Tuote sopii monenlaiseen ruuanlaittoon. 2. Nyhtökaurasta voi tehdä vaikka makaronitai kaalilaatikoita. Pauli Jokinen Käristys nyhtökaurasta. Lähteet: Gold & Green Food, Vegepaiva.fi Nyhtökauraa markkinoidaan Pohjolan superfoodina. Nyhtökauraa myydään Kja S-ketjujen kaupoissa, mutta usein hyllyt ammottavat tyhjyyttä. 5. Keitä makaronit. Myös ravintoloista on tullut kyselyjä, mutta niihin Gold & Green Foods ei ole vielä pystynyt nyhtökauraa toimittamaan. Se täyttää hyvin, eikä jätä edes raavaita miehiä nälkäiseksi, Kivelä vakuuttaa. Kaada munamaito vuokaan. Ruskista nyhtökaura öljyssä ja mausta. Päälle korppujauhoa. Sitä voi käyttää vaikkapa salaateissa tai tortilloissa. 19 Monenlaiseen ruuanlaittoon Gold & Green Foodsin kotisivuilla on paljon erilaisia nyhtökaurareseptejä esiteltynä. 7. Lisää paahdettu sipuli. 3. – Olemme itsekin hämmästelleet, mitä kaikkea siitä voi tehdä. Pienennä nyhtökaura. Kypsennä 200-asteisessa uunissa 30 minuuttia. Nyhtis-makaroonilaatikko Ainekset: 250 g Nude-nyhtökauraa 5 dl makaronia 2 dl paahdettua sipulia 1 tl jauhelihamaustetta Munamaito: 2 munaa 5 dl kevytmaitoa tai 1dl ruokakermaa ja 4 dl vettä ½ tl suolaa 2 rkl korppujauhoa Valmistusohje: 1. Salaatti nyhtökaurasta.. Sitä voi käyttää lähes kaikessa, missä normaalisti käytetään jauhelihaa, Kivelä sanoo. Tee munamaito
20 Kirjailija Risto Isomäki heittää palloja tutkijoille Eläinruoka suurin päästölähde. Kirjailija Risto Isomäen mukaan tämä on mahdollista. Aiheuttaako eläintuotanto todellisuudessa yli puolet kaikista kasvihuonepäästöistä. – Eläintuotannon maataloustuet pitää lopettaa. Suomen matalat järvet kuplivat metaania ja valtamerien rannoilla kasvatetaan jättikatkarapuja entisten mangrovemetsien tilalla. Liha on tällä hetkellä järkyttävän halpaa, sanoo Risto Isomäki.. Isomäki listaa eläintuotannon ilmastovaikutuksia uudessa kirjassaan Meat, Milk and Climate. Laskentaan pitäisi hänen mukaansa lisätä esimerkiksi kaikki vaikutukset vesistöön
Virallisessa laskennassa vesistämme vapautuvaa metaania pidetään kuitenkin luonnollisena päästönä eikä ihmisen aiheuttamana. Jos pellon tilalla olisi metsä tai suo, se voisi olla peltoa paljon isompi hiilivarasto. FAO:n ja Worldwatchin lukujen erot johtuvat ennen muuta laskutavasta eli siitä, mitkä kaikki eläintuotannon vaikutukset otetaan laskennassa mukaan. Liha, juusto, jättikatkaravut ... Yksi iso kysymysmerkki on, mitä merissä tällä hetkellä tapahtuu. Worldwatch laskee mukaan monet sellaiset välilliset vaikutukset, jotka FAO:lta puuttuvat. Raivatusta maaperästä vapautuu hiilidioksidia ja viljeltäessä maatalous rehevöittää vesistöjä. FAO on ruokaan ja maatalouteen keskittyvä järjestö. Sitä syntyy muun muassa tuotantoeläinten lannasta ja typpilannoitteista. Sen sijaan hän heittää tutkijoille palloja siitä, mitä eläintuotannon vaikutuksia pitäisi tutkia paljon aikaisempaa enemmän. Siellä missä on eniten maataloutta, siellä on myös tätä kuplimista eniten. Eri kasvihuonekaasut lämmittävät ilmastoa eri nopeudella. Mutta Worldwatch-instituutti on raportissaan vuonna 2009 arvioinut, että eläinmaatalouden päästöt olisivat peräti 51 prosenttia kaikista kasvihuonekaasuista. Lisää tutkimuksia! Risto Isomäki ei uudessa kirjassaan anna vastausta siihen, mikä on oikea prosenttiluku. Perimmältään kaikessa on kyse maapallon ekosysteemeistä. Isomäki kuvaa kirjassaan, miten kuollut plankton eli merilumi valuu syvälle merien pohjaan ja jää sinne hiilivarastoksi. Valitettavasti ihminen on toiminnallaan sekoittanut tätäkin kiertokulkua. Kirjansa nimessä Meat, Milk and Climate Risto Isomäki viittaa siihen, että lihan lisäksi myös maitotuotteet ovat suuri päästöjen aiheuttaja. Lisää tutkimuksia tarvitaan esimerkiksi peltojen raivaamisesta. Koska eläimet muuttavat nykyään myös suuren määrän ihmisille kelpaavaa kasvisruokaa paljon pienemmäksi määräksi eläinperäistä ruokaa, voidaan sanoa, että suurin osa ruoantuotannosta on eläintuotantoa. Suomen matalista järvistä tuloksen voi nähdä omin silmin. Risto Isomäki asuu Helsingin Malmilla vanhassa usean perheen omakotitalossa, jonka katolla on aurinkopaneelit.. Maatalouden vesistöpäästöt syntyvät eläinten lannasta sekä keinolannoitteista. Juuri ruoantuotannolla ihminen on eniten puuttunut luonnon kiertokulkuun. Y K:n elintarvikeja maatalousjärjestö FAO on vuonna 2006 arvioinut, että eläintuotanto on vastuussa 18 prosentista maailman kasvihuonepäästöistä. Eikä pidä kuvitella, että jättikatkaravut olisivat ekologista ravintoa. Worldwatch on ympäristöjärjestö, joka edistää luonnonvaroihin ja ympäristöongelmiin liittyvää tutkimusta ja tiedon jakelua. Sama koskee kananmunia. 21 Eläinruoka suurin päästölähde. Typpioksiduuli puolestaan on pitkäikäinen ja noin kolme sataa kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Sekin olisi jo enemmän kuin koko maailman liikenteestä aiheutuvat päästöt yhteensä. – Metaani on lähes sata kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. – Kun näet rantaveden kesäaikaan kuplivan, sieltä vapautuu ilmakehään hiilidioksidin lisäksi myös vaihtelevia määriä metaania. Eli lihan ohella myös juuston kulutusta pitää vähentää. Metaanipäästöjen nopea vähentäminen auttaisi siis akuutissa tilanteessamme selvästi nopeammin kuin hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Merien ja planktonin merkitys maailman hiilitaseelle on todennäköisesti paljon suurempi kuin on ymmärrretty. Raivaaminen lisää päästöjä sekä välittömästi että välillisesti. Niiden kasvattaminen on tuhonnut maailmasta suuren määrän merenrantojen mangrovemetsiä, mikä on vapauttanut valtavan määrän hiiltä ilmakehään. Toisaalta se myös hajoaa paljon nopeammin kuin hiilidioksidi, Isomäki muistuttaa
Tästä iso osa on todennäköisesti eläintuotannon aiheuttamaa. Tiedot ja arviot Risto Isomäen kirjasta Meat, Milk and Climate. Typpioksiduuli on noin 300 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Söin lihaa vähän, mutta söin kuitenkin. Mitä enemmän ne rehevöityvät ja mitä enemmän on happikatoa, sitä suuremmiksi tulevat metaanipäästöt. – Se muutti myös omaa asennoitumistani. Olin myös tullut tietoiseksi siitä, miten teolliseksi karjankasvatus on USA:ssa muuttunut ja millaiseen eläinrääkkäykseen muutos on johtanut. – Silloin maailmassa alettiin ensimmäisen kerran puhua siitä, että nautaeläimet tuottavat metaania märehtiessään. Metaanipäästöjen vähentäminen auttaisi akuutissa tilanteessamme selvästi nopeammin kuin hiilidioksidipäästöjen.. Into 2016. – Arvio alkoi vakiintua vajaan Jääkausi on jättänyt jälkensä kallioon Risto Isomäen kotipihalla – Dinosauruksien aikaan maapallon keskilämpötila oli 16 astetta nykyistä korkeampi. Keskustelu eläintuotannon haitoista keskittyi aluksi eläintensuojeluun. Suurin osa oli karjankasvatuksen syytä. Maailmassa on noin miljardi sikaa. – Nopeimmin tuhoutuivat 1980-luvulla Amazonin sademetsät. 1990-luvun alusta lähtien Isomäen tietoisuutta lisäsi eläinsuojeluliike, joka uuden sukupolven myötä nosti päätään. Vaikka rehevöityneiden vesistöjen päästöjä ei huomioitaisi, nautojen voidaan laskea tuottavan vuosittain yli 100 miljoonaa tonnia metaania, kun ilmaan röyhtäilty metaani ja karjanlannan päästöt lasketaan yhteen. Sama koskee maailman kaikkia järviä, jokia, lampia, tekoaltaita ja märkiä soita Maailman valtamerien matalat rantavedet tuottavat ilmakehään suuria määriä typpioksiduulia. Kuinka norsut esimerkiksi käyvät katsomassa vanhempiensa luita. Mutta jos täällä olisi 30 astetta nykyistä lämpimämpää, meret haihtuisivat vesihöyryksi ilmakehään. Herääminen 80-luvulla Risto Isomäen oma herääminen eläintuotannon haittoihin alkoi 1980-luvun puolivälissä. Maailmassa on noin 1,4 miljardia nautaa. Isomäki lopetti lihan ja kanan syömisen kokonaan. Soiden raivaaminen ja kuivattaminen pelloiksi on ollut valtava päästöjen aiheuttaja. Samaan aikaan tuli tieteellisiä tutkimuksia siitä, että nisäkkäät ovat lähempänä ihmistä kuin olemme ymmärtäneet. Viljelytavasta riippuen pellot voivat olla suuria hiilinieluja tai suuria päästöjen aiheuttajia. Suomen järvien metaanipäästöt ovat suuria. 22 Syitä vähentää eläintuotteita Maailman ja Suomen pelloista valtaosa tarvitaan tuotantoeläinten ruokkimiseen. Nyt mietin, pitäisikö sekin lopettaa. Samoin alettiin puhua trooppisten sademetsien raivaamisesta karjankasvatusta varten. Ilmastovaikutukset nousivat keskusteluun 1990-luvun lopulla. Pelloilla ja laitumilla sen päästölähteitä ovat eläinten lanta ja typpilannoitteet. – Edelleen syön hiukan kalaa. Valtamerien ekosysteemi on hyvin monimutkainen ja meillä on liian vähän tietoa, miten kalastus vaikuttaa merenpohjan ja erilaisten meriekosysteemien hiilivarastoihin
Matalien vesien happamoituminen on lisännyt meriruohikoita. Näin kaskelottien lisääntyminen lisää planktonia ja samalla hiilivarastoa, kun kuollut planktoni sataa merilumena pohjaan. Eli näkymät olisivat valoisat, ellei taivaalla olisi eläintuotannon iso ja musta pilvi. Siitä lähtien olen ollut sitä mieltä, että osuus on epäilemättä suurempi kuin vajaa viidennes. Liha on tällä hetkellä järkyttävän halpaa. – Jouduin toteamaan, että oikeampien lukujen esiintuloon ei ole pikatietä. Korjaako luonto itse. Soijaa, sientä, vehnää, nyhtökauraa. Välitön uhka ihmisten terveydelle on tullut siitä, miten paljon eläintuotannossa käytetään antibiootteja. Tutkijat puhuvat usein tarpeettoman monimutkaista kieltä esittäen asiat niin, että vain alan ihmiset ymmärtävät. Uhka myös terveydelle Ilmastonmuutoksen lisäksi monet muutkin ekosysteemin ongelmat liittyvät eläintuotantoon. Syynä tähän on koveneva kilpailu tutkimuksen alueella. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä. – Jos täällä olisi 30 astetta nykyistä lämpimämpää, maapallosta tulisi Venus, kun meret haihtuisivat vesihöyryksi ilmakehään. Isomäki sanoo, että fossiilisen energian tappio on tapahtunut häkellyttävällä vauhdilla. Tai monta termostaattia kuten se, että lämpeneminen lisää lehtipuita ja ne heijastavat auringon lämpösäteilyä enemmän kuin havupuut. – Eläintuotannon maataloustuet pitää lopettaa. Kaskelotti elää lämpimissä vesissä. Missä on toivo. – Ihmisten omat valinnat. Ja vaikka kovin tarkkaa lukua ei voida laskea, on mahdollista listata päästölähteet. – Mutta sitä tehdään liian vähän. Ovatko luvut oikeat. Myös eläinsuojelujärjestöt viittasivat edelleen FAO:n lukuun 18 prosenttia. – Vaikka sanotaan, että Suomessa niitä käytetään järkevästi, niin silti tilanne on sama kuin apteekista vietäisiin kouluihin valtavia purkkeja sairastumisen varalle. Merien ja planktonin merkitys maailman hiilitaseelle on todennäköisesti paljon suurempi kuin on ymmärrretty. Kesien lämpeneminen voi Suomessa johtaa siihen, että kaarnakuoriaiset tuottavat kolmekin sukupolvea kesässä. Luonnontieteen popularisointi on Isomäen mukaan tärkeää. Suomen Ympäristökeskuksen laatimassa Ilmastodieetti-laskurissa naudanlihan hiilijalanjälki on 15 kiloa yhtä lihakiloa kohden. Energiassa on tekniikka tullut apuun. Dinosauruksien aikaan keskilämpötila oli 16 astetta korkeampi kuin tällä hetkellä, ja siitäkin luonto selvisi. Osa lopettaa kaiken eläinperäisen. Sen uloste on sen verran vetelää, että se liukenee pintavesiin, jolloin syntyy ravinteita ja planktoni lisääntyy. Yksi näkymä on keinoliha. Isomäki ei itse ole tutkija, mutta toivoo, että hänen analyysinsa päätyvät sopiville tutkijoille, jotta jonkin ajan päästä voidaan saada lähempänä totuutta oleva prosenttiluku. Yksi toivo on siinä, että maapallo itse pystyy korjaamaan ihmisen auheuttamia vaurioita. Eläinlääkäri ei lähde tilalle joka kerta erikseen vaan jättää varaston antibiootteja kerralla. Toivoa on Isomäen mukaan myös siinä, että elintarvikeyhtiöt tuottavat yhä enemmän kasvisvalmisteita, jotka jäljittelevät lihaa. Energia-ala on nopeassa murroksessa, mutta maataloudessa alalla ei ole juuri mitään suunnitelmaa ilmastopäästöjen vähentämiseksi. – Merien kasviplanktonit kasvavat pintakerroksessa. Ja tietyt eläintuotannon tähänastiset ilmastovaikutukset ovat sellaisia, että niiden vaikutus vain etenee kumulatiivisesti. Suunnilleen vuodesta 2005 lähtien aloin vakuuttua, että laskennasta puuttuu päästölähteitä, joiden täytyy olla karjankasvatuksen ja muun eläintuotannon aiheuttamaa. Ainoa tapa on dokumentoida faktoja perusteellisemmin. Että näin ei ole missään vaiheessa käynyt, viittaa siihen, että jokin termostaatti olemassa. Viime aikoina Isomäki on alkanut pohtia, voisivatko maapallon pelastaa kaskelotit. Näin on jo käynyt joillakin alueilla USA:ssa. Antibioottien määrääminen eläimille on pakosta paljon teollisempaa kuin ihmisillä. Osa ihmisistä tiedostaa ja alkaa syödä vähemmän lihaa. – Ulkomailta tuotu kasvis on ekologisempi. – Silloin kanta räjähtää ja kaikki havupuut tuhoutuvat. Hallitusten pitää myös muuttaa politiikkansa. Yksi niistä on ehtyvä pohjavesi sekä pula makeasta vedestä. – Jo 18 prosenttia olisi vakava luku, koska eläintuotanto on nykyisestä vain kasvamassa. Mitä edessä. – Lihan ja maidon luvut pitäisi todennäköisesti ainakin tuplata, kuuluu Isomäen veikkaus. Jos vuotuisten investointien kasvu jatkuisi nykyisellä vauhdilla, niin kymmenessä vuodessa saataisiin kaikki sähkö nykyisellä kulutustasolla auringosta. Isomäki esitti kantansa isommasta osuudesta myös haastatteluissa, mutta kukaan ei tuntunut ottavan sitä vakavasti. Jos oikea luku on vaikkapa 40 prosenttia, eikä maailmassa ole suunnitelmaa sen vähentämiseksi, mitä meillä on edessä. 23 viidenneksen paikkeille. Termostaattina voivat olla myös meriruohikot, jotka ovat tehokas hiilinielu. Juustokilolla se hiilijalanjälki on 13 kiloa. – Viime vuonna yli 90 prosenttia sähköenergian investoinneista kohdistui uusiutuvaan energiaan ja aurinkosähkö ylitti yhden prosentin rajapyykin. Isomäki ei epäröi, jos pitää tehdä valinta lähilihan ja ulkomailta tuodun kasvisravinnon välillä
”Marittamisen” myötä suhde omistamiseen ja tavaraan muuttuu: kuinka paljon piironginlaatikoissamme, siivouskomeroissamme ja varastokopeissamme onkaan täysin tarpeetonta roinaa, joka vain vie arvokasta tilaa. Kaikki tuntuvat karsivan kaappejaan ja rutistelevan omaisuuttaan kysellen ”tuottaako tämä minulle iloa?” KonMarista kirjoitellaan lehdissä ja keskustellaan netissä: esimerkiksi aktiivisessa Facebookin KonMari Suomi -ryhmässä on jo yli 8500 jäsentä. Marie Kondo kysyy kirjassa. Ei ole. Mutta miten ihmeessä siivousmetodi on voinut nousta trendiksi. On tärkeää nostaa kaikki saman tuoteryhmän esineet kerralla samaan paikkaan, jotta todellisen kertymätilanteen voi konkreettisesti havaita.. KonMarin avulla iloisesti eroon turhasta roinasta Koko Suomi marittaa Kun kodin irtaimiston käy kerran läpi tavara tavaralta ja vie kierrätykseen kaiken tarpeettoman, ei enää koskaan tarvitse siivota yhtä perusteellisesti. Ilon tuominen ei välttämättä ole mikään sydäntä pakahduttava riemuntunne, vaan kyse voi olla myös käytännöllisestä ilosta: tarpeelliset ja hyvin toimivat esineet ilahduttavat käyttäjäänsä. Prosessi pitää käydä läpi yhtäMuovipurkkeja ja -astioita kertyy kaappeihin helposti hirvittävä määrä. KonMarin avulla moni on löytänyt paitsi kotiinsa, myös koko elämäänsä uuden järjestyksen. – Ei ole tuhlaavaista eikä häpeällistä heittää pois tavaroita, joita ei enää tarvitse. Säilytettävät tavarat erottaa joukosta yksinkertaisen kysymyksen avulla: ”Tuottaako tämä minulle iloa?” J apanilaisen järjestelyguru Marie Kondon kehittämä KonMari-siivousmetodi on saanut Suomen villiksi. Ryhmässä keskustellaan Kondon kirjan KonMari – siivouksen elämänmullistava taika opeista ja vertaillaan kuvia kodeista ennen ja jälkeen ”marituksen” eli Kondon opeilla siivoamisen. Marie Kondo uskoo, että meillä jokaisella tulisi olla kodissamme vain esineitä, jotka tuovat meille iloa. KonMari on innostanut ihmiset kierrättämään ja kyseenalaistamaan kulutustottumuksiaan. Kodin siivoaminen KonMarioppien mukaan tehdään kahdessa vaiheessa: ensin karsitaan kodista kaikki turha roina pois ja sitten järjestellään jäljelle jääneet, iloa tuottavat tavarat paikoilleen. Marittamisen jälkeen jäljelle voi jäädä vain muutama iloa tuottava kippo. Kysehän on kuitenkin vain jostain niin arkipäiväisestä ja tympeästä kuin tavaroiden järjestelystä! Vai onko. Voitko vilpittömästi väittää rakkaaksi esinettä, jonka olet työntänyt niin syvälle kaapin hyllylle tai vetolaatikon pohjalle, että olet unohtanut sen olemassaolon. Onpa muutama marittaja jopa vaihtanut asuntonsakin pienempään hankkiuduttuaan eroon tavararöykkiöistään: ja se jos mikä on todellinen ekoteko! Aloita karsimalla turha Mistä tässä mullistavassa opissa sitten on kyse. Lyhyesti voisi vastata: ilosta
Ihan joka ikinen kodin esine otetaan vuorollaan käteen ja tunnustellaan, tuoko se iloa. ”Tätä voi vielä joskus tarvita” tai vaikkapa ”tämä oli lahja, ei tätä voi hävittää” eivät ole kelvollisia argumentteja minkään säilyttämiseen: vain intuitiivista ilon tunnetta tulee kuunnella. Kun järjestämisprosessin myötä karsit tavaroitasi, tulet vaiheeseen, jossa yhtäkkiä tiedät, mikä on oikea määrä juuri sinulle.” astiat, cd-levyt, pesuaineet, sähköjohdot, askartelutarvikkeet ja meikit tavararyhmä kerrallaan. Kuva: Wikipedia. Tavoitteena vetoava elämäntyyli Kun kaikki kodin tavarat on näin käsitelty, jäljelle on jäänyt vain iloa tuottavia esineitä. On aika järjestää ne paikoilleen. Sanoisin, että suurin osa ihmisistä ei tiedä. Kun koti on kerran karsittu yhtäjaksoisesti ja tarkasti ylimääräisestä tavarasta, siivoaminen muuttuu helpommaksi. Kun levitämme tavaroita sinne tänne eri puolille asuntoa ja siivoamme yhden paikan kerrallaan, emme hahmota, kuinka paljon meillä on tiettyjä tavaroita. Marie Kondo ei usko ”käteviin” säilytysratkaisuihin, vaan kehottaa pitämään kaiken yksinkertaisena. Tavaraa on liikaa, koska emme edes oikein tiedä, mitä kaikkea meillä on. Ajatuksena on tuoda kaikki omistamansa vaatteet yhteen läjään, joka käydään läpi vaate kerrallaan. Siksi monien on vaikea kuvitella, minkä verran he tarvitsevat elääkseen mukavasti. Muutos on niin perusteellinen että tuntuu kuin asuisi täysin uudessa maailmassa. – Siistiminen on pelkkä väline, ei lopullinen päämäärä. Jos on asunut koko ikänsä Japanissa, tavaraa on melko varmasti enemmän kuin tarpeeksi. Koti kuntoon tavara kerrallaan Ehkä kaikkein mullistavin ajatus KonMarissa on se, että kotia ei muutenkaan siivota huone tai komero kerrallaan, vaan tavararyhmä kerrallaan. Varsinaisena tavoitteena tulisi olla sellainen elämäntyyli, joka vetoaa sinuun, kunhan olet saanut elämäsi järjestykseen, Marie Kondo kiteyttää. Se johtaa syvälliseen muutokseen, joka vaikuttaa jopa tunne-elämääsi ja muokkaa väistämättä ajattelutapojasi ja elämäntyyliäsi.” ”Kun olet laittanut paikat järjestykseen, siivoaminen on helppoa, sillä se on vain tavaroiden panemista takaisin oikeille paikoilleen.” ”Kun järjestät tilasi täydellisesti, muutat samalla ympäristöäsi. Kaikki samanlaiset tavarat siis säilytetään samassa paikassa tai ainakin lähekkäin. Vuorenvarmasti. Tavarat säilytetään tavararyhmittäin: jos hiuspinnejä löytyy vessasta, saunan kaapista, lääkekaapista, käsilaukusta, meikkipussista ja takintaskusta, niitä ei todellisuudessa löydy mistään eikä voi tietää, kuinka paljon niitä taloudessa oikeasti ajelehtii. Kondo vakuuttaa, että kun jokaiselle tavaralle on olemassa oma säilytyspaikka, turhan etsiskelyn ja etenkin turhan ostelun määrä vähenee. – Yksi tärkeä syy siihen, että monet meistä eivät ikinä onnistu luomaan kunnollista järjestystä, on tavaran määrä. Vapautuu aikaa itsensä toteuttamiselle, minkä lisäksi kodissa on raikas ja hyvä olla. Tämä on paitsi yksinkertaisin myös tarkin mittapuu, jolla karsia tavaroita.” ”Mikä on ihanteellinen tavaramäärä. Metodin mukaan kertarytinä on parempi kuin ainainen kitinä: jos kotia järjestää aina vain vähän kerrallaan, kaapin silloin ja laatikon tuolloin, valmista ei oikeasti tule koskaan. Menestyksen salaisuus on tämä: jos järjestät paikat yhtäjaksoisesti etkä vähä vähältä, mullistat ajatteluasi. Jokaisen paidan, huivin ja sukkaparin kohdalla kysytään ”tuoko tämä minulle iloa?” ja jos vastaus on kyllä, vaate säilytetään ja jos se on ei, se heitetään pois, eli myydään, lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen tai kierrätetään asiaan kuuluvalla tavalla. Kun vaatteet on näin käsitelty, käydään seuraavaksi läpi kirjat, sitten paperit ja sen jälkeen kaikki muu kodin irtain kuten Otteita Marie Kondon teoksesta KonMari – siivouksen elämänmullistava taika: ”Järjestäminen johtaa silmin nähtäviin tuloksiin. Paluu aiempaan epäjärjestykseen inhottaisi.” ”Paras tapa päättää, mitä säilyttää ja mistä luopua, on ottaa yksitellen esine käteen ja kysyä: ”Tuottaako tämä iloa?” Jos se tuottaa, pidä se. Jokaiselle tavaralle tulee löytyä kodista oma paikka, johon se myös käytön jälkeen palautetaan. 25 jaksoisesti ja mahdollisimman nopeasti; Marie Kondon mukaan useimmat selviytyvät urakasta noin puolessa vuodessa. Tavaran karsiminen aloitetaan vaatteista. Japanilainen järjestelyguru Marie Kondo kehottaa säilyttämään kotona vain esineitä, jotka tuovat iloa. Elämä kevenee kun tietää tarkkaan, mitä omistaa ja mistä tarvittu tavara löytyy. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen Marie Kondon siivousopas KonMari – siivouksen elämänmullistava taika (Bazar, 2015) on saanut suomalaiset karsimaan kotejaan turhasta roinasta. Jos se ei tuota, heitä se pois. Siksi työ ei valmistu koskaan, Marie Kondo sanoo. Se vaikuttaa syvästi psyykeen
– Olen sanonut, että kerran ekokyläläinen, aina ekokyläläinen. K euruun Ekokylässä on toukokuun lopulla talkooviikko. Kylä pyörii asukkaiden talkoopanoksella. Kasvimaata ropsutellaan innokkaasti, omenapuut saavat kiviä painoiksi oksilleen ja rakennusten kattoja uusitaan. Paikalla on rutkasti väkeä: kylän 35 asukkaan lisäksi paikalla häärää talkoolaisia, joista valtaosa on entisiä Ekokylän asukkaita. ”Älä kännää, älä kähinöi, älä käännytä” Ekokylässä eletään maaseutuyhteisössä Uskonnollisesti, poliittisesti ja ideologisesti sitoutumassa Keuruun ekokylässä pyritään mahdollisimman omavaraiseen elämään. Monelle tästä paikasta Ekokylän asukas Seija-Riitta Virnes-Rytkönen istuttaa kasvimaalle persiljaa.
Varsinaista työnjohtajaa meillä ei ole, vaan tiimit sopivat työnjaosta keskenään ja jokaisen työpanos perustuu luottamukseen, Elo selventää. Asukkaita laidasta laitaan Ekokylässä asuu tällä hetkellä 30 aikuista ja viisi lasta. Ohjelma sai aikaan pienen ideologisen kansanliikkeen: tv-kanavalle tulvi puheluita paitsi asumismuodosta kiinnostuneilta ihmisiltä, myös kunnilta, jotka halusivat tarjota yhteisöasumiskäyttöön tyhjiä kiinteistöjään. Periaatteet muotoutuivat varhain – Ensimmäinen vuosi oli varsinaista kuherruskautta. Myös tuuliturbiini on ollut pienimuotoisessa käytössä. Ikähaitari on lavea aina 3-vuotiaasta yli 70-vuotiaisiin ja kaikkien ikäryhmien edustajia on joukossa tasaisesti. Kaikki kylän asukkaat ovat sitoutuneet tekemään työtä yhteiseksi hyväksi keskimäärin noin puolen työpäivän verran vuorokaudessa aina paikalla ollessaan. Hyvin nopeasti muotouivat suuntaviivat, jotka edelleen ovat Keuruun Ekokylän johtavia periaatteita, Ritva Elo muistelee. Lukuun ottamatta pakollisia töitä, elämä Ekokylässä on varsin vapaata. Joku viihtyy kasvimaalla, toinen keittiössä ja kolmas remonttipuuhissa. Sittemmin muutettiin yksi sähkölämmitteinen omakotitalo puilla lämmitettäväksi ja otettiin pelletit, aurinkokeräimet ja aurinkopaneelit käyttöön suuremmissa rakennuksissa. – Kaikki keskeiset rakennukset olivat aluksi öljylämmitteisiä ja muutimme ne välittömästi hakkeelle. Ritva Elo oli mukana eräällä pääkaupunkiseudulta järjestetyllä bussimatkalla, jonka aikana käytiin tutustumassa potentiaalisiin kiinteistöihin Ähtärissä ja Keuruulla. Ensimmäiset kuukaudet Keuruun Ekokylä ry. Teemme pitkäjänteisiä ja kauaskantoisia suunnitelmia kylän kehittämiseksi, Elo summaa. Jotta omavarainen elämä yhteisössä sujuisi jouhevasti, tarvitaan jokaisen panosta. On vain kolme sääntöä, joita jokaisen pitää ehdottomasti noudattaa: älä kännää, älä kähiKeuruun Ekokylä on ennen kaikkea asukkaidensa koti, mutta toisinaan tilalla järjestetään myös kursseja ja muita tapahtumia. Kolme tärkeintä periaatetta olivat ja ovat omavaraisuuteen pyrkiminen, vanhojen rakennusten saneeraaminen ja uusiutuvan energian käyttäminen. 27 muodostuu henkinen koti, ja entiset asukkaat otetaan täällä aina vastaan ja heitä kohdellaan kuin täysivaltaisia asukkaita, toteaa Ekokylän pitkäaikainen asukas, perustajajäsen Ritva Elo. Idea lähti televisioohjelmasta Idea kestävän kehityksen varaan rakentuvasta yhteisöasumisen muodosta esiteltiin keväällä 1997 Jari Sarasvuon juontamassa televisio-ohjelmassa. Kaikki sujui mallikkaasti keskustellen ja meillä oli sopiva porukka erilaisia asiantuntijoita hallinnon, energian ja sosiaalisen puolen aloilta – olipa joukossa yksi puutarhurikin. – Työt jakautuvat sen mukaan, mitä kukakin haluaa ja osaa tehdä. Luomukasvimaalla harjoitetaan kateviljelyä. vuokrasi 53 hehtaarin maita rakennuksineen Keuruun kaupungilta, mutta jo yhdeksän kuukauden jälkeen yhdistys osti tilan itselleen. Meitä olikin sitten riittävän monta, jotka kiinnostuivat paikasta ja muutimme tänne hyvin pian päätöksen jälkeen. Muheva maaperä tarjoaa runsaasti juureksia ja yrttejä Ekokylän tarpeisiin.. – Sanoin silloin, että jos tämä paikka valitaan, tulen mukaan
Ekokylässä on erikokoisia huoneita ja huoneistoja erilaisiin tarpeisiin. Kirsi Laulainen asui Ekokylässä kahdeksan vuotta ennen kuin muutti Tampereelle. Ritva Elo asuu nyt yhden huoneen asunnossa Kivitalossa. Neljäs, kirjoittamaton sääntö on ”älä kähmi”, jolla halutaan turvata jokaisen asukkaan koskemattomuus ja oikeus omaan tilaan. – Usein luullaan, että toimimme Entiset ekokyläläiset viihtyvät kylässä vieraina ja talkooapuna. Myös vedestä, ruoasta ja sähköstä jokainen asukas maksaa sovitusti. Ekokylässä ei ole yhteisiä eläimiä, mutta asukkailla on omia vuohia, hevosia, kanoja, kissoja ja koiria.. – Me muodostamme uskonnollisesti, poliittisesti ja ideologisesti sitoutumattoman yhteisön, jonka yhdistäviä tekijöitä on vain kaksi: me kaikki haluamme elää maalla ja yhteisössä. Lisäksi ekologinen elämäntapa ja kestävä kehitys kiinnostavat kyläläisiä, mutta meillä ei ole mitään varsinaista vaatimustasoa sen suhteen. Toiminta pyörii vapaaehtoisvoimin Ekokylän asukkaat maksavat asumisestaan vuokraa Keuruun Ekokylä ry:lle. 28 nöi, älä käännytä. Vuosien varrella hän on vaihtanut asuntoa usein uusien asukkaiden tilantarpeen mukaan
Nyt hän on suorittanut armeijan ja opiskelee tekniikkaa. – Yhteisöasuminen ei sovi kaikille ja tilan töiden raskaus saattaa yllättää. Kaikki asukkaat maksavat elämisensä omista tuloistaan ja tekevät lisäksi vapaaehtoistyötä tämän paikan hyväksi. Vakituisten asukkaiden vaihtuvuus ei kuitenkaan ole kovin suurta, vaikka toki meiltä muutetaan opiskelemaan, töihin ja perustamaan perheitä. Meillä on ollut paljon tutustujia, mutta kovinkaan moni ei lopulta halua jäädä pysyvästi asumaan. – Me kaikki haluamme elää maalla ja yhteisössä. Jos kiinnostus ei tutustumisen jälkeen laannu, ehdokas otetaan kahden viikon koeajalle asumaan. Asukasseula on tiukka Ekokylään ei pääse asukkaaksi ihan helposti. Tämän jälkeen on mahdollisuus solmia puolen vuoden vuokrasopimus ja jos kaikki menee hyvin, kokelaalla on mahdollisuus päästä Keuruun Ekokylä ry:n jäseneksi ja vakituiseksi asukkaaksi. Ekokylässä on useita kulttuurihistoriallisestikin merkittäviä rakennuksia. Kiinnostuneille järjestetään ensin tutustumisviikonloppu, jonka aikana kerrotaan kylän elämästä ja säännöistä. Taustalla näkyvää 1820luvulla rakennettua Väentupaa on vuosikaudet lämmitetty aurinkopaneeleilla. Uudet asukkaat hyväksytään tai hylätään ja muista yhteisistä asioista päätetään Maanantaikokouksessa, joka on Ekokylän päättävä elin. Toisaalta myös Ekokylässä on syntynyt paljon romansseja ja löydetty uusia ystäviä ja luotu muitakin suhteita, Elo hymyilee. 29 apurahojen voimin, mutta emme koskaan ole saaneet penniäkään mitään tukia toimintamme pyörittämiseen. Osa asukkaista käy kuitenkin palkkatöissä tai opiskelee kylän ulkopuolella, Elo kertoo. 20-vuotias Antti Luhtala on asunut Ekokylässä puolet elämästään. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen. Maksut eivät kuitenkaan ole kovin suuria: meillä pystyy elämään pelkän työttömyyskorvauksenkin turvin. Talkoohommat katonkorjauksen parissa sujuvat näppärästi
Toisin on Tanskassa, jossa kasvatetaan luomukalaa etenkin Saksan suurille luomumarkkinoille. Joitakin luomukalan tuontikokeiluja Suomessa on ollut, asiakkaina yksittäiset ravintolat ja kaupat. Vuosituhannen alussa maassa lähdettiin kehit. Se on ollut tärkein ja melkein ainoa sääntelyn peruste. Tanska vie luomukalaa Saksaan, milloin Suomi. Lisätietoa löytyy Suomen Kalankasvattajaliitto ry:n sivulta kalankasvatus.fi. Aluksi kotimainen lohi pärjäsi hyvin, kunnes kaupan esteiden vapautuessa Norjan lohi valtasi markkinat. Esimerkiksi koe-eläinsäädöksiin kala tuli mukaan paljon myöhemmin kuin nisäkkäät. Vastuullisuus laajenemassa Vastuullinen ajattelu on jo pitkään vaikuttanut suomalaisen kuluttajan lihavalintoihin. Muitakin syitä on. Maataloudessa luomusta on tullut vastuullinen valinta, koska kemikaalien ja keinolannoitteiden käyttö on alkanut huolestuttaa yhä useampaa. – Jokaisessa vähintään 50 000 asukkaan kaupungissa näkyy olevan ainakin yksi iso luomuelintarvikemyymälä. Suomalaisen kalanviljelyn säätelyssä on vesiensuojelu ollut tähän asti etusijalla. Eli Suomesta puuttuu toistaiseksi luomukalan sertifiointijärjestelmä, Eskelinen kertoo. Yksi selitys on se, ettei Suomessa ole edes järjestelmää luomukalan sertifiointiin. Ruokakalaa tuottavia laitoksia on tällä hetkellä vajaat parisataa, niistä noin kaksi kolmasosaa merialueilla ja kolmasosa sisävesialueilla. – Kuormitusta vesistöihin on rajoitettu. Tanskassa luomukalan viljelyä on vauhdittanut juuri Saksan läheisyys. Vähitellen ovat lisääntymässä myös kiertovesilaitokset, joissa sama vesi kiertää sisätiloissa suljetussa kierrossa. Ylivoimaisesti eniten Suomessa kasvatetaan kirjolohta ja toiseksi eniten siikaa. – Luomu on ollut maataloudessa vastaus tarpeeseen peruuttaa takaisin, Eskelinen toteaa. Unto Eskelinen toteaa, että kalassa eläinsuojelun etiikka on tullut myöhemmin keskusteluun kuin nisäkkäillä ja linnuilla. Eettisyys ja ekologisuus on tähän asti keskittynyt pyydetyn kalan riittävyyteen eli lajien uhanalaisuuteen luonnossa, sanoo erityisasiantuntija Unto Eskelinen Luonnonvarakeskuksesta, joka on työssään paneutunut vesiviljelyn kehittämiseen. Evira suosittelee, että lasten, nuorten ja hedelmällisyysiässä olevien tulisi syödä tiettyjä Itämerestä pyydettyjä kaloja vain 1–2 kertaa kuussa. 30 Unto Eskelinen arvioi, että Itämeren ravinteiden kierrätyksessä kalastus on ainoa toimiva tapa saada ravinteita pois merestä. Sama rajoitus koskee järvestä pyydettyä haukea. M oni suomalainen söisi enemmän kotimaista kalaa, mutta usein vaihtoehdot ovat vähissä. Myös Suomessa luomukala olisi vastuullisuutta lisäävä vaihtoehto niin vientiin kuin kotimaahan. Jos järvikalaa syö päivittäin, ei petokaloista pitäisi kenenkään jatkuvasti syödä haukea eikä isokokoisia ahvenia, kuhia ja mateita. – Kalassa vastuullisen tuotannon ajattelu on nuorta. – Mutta kalan luomutuotantoon en ole Suomessa törmännyt, eikä myöskään Eviralla ole sääntöjä. – Sellainen kala, joka ei kelpaa syötäväksi, olisi järkevää käyttää kasvatuskalojen rehuksi. Missä luomukala luuraa. Kotimainen kasvatettu kala arveluttaa vastuullista kuluttajaa. Ympäristönsuojelu on tähän asti voinut tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaloja on pitänyt kasvattaa ahtaasti pienemmän vesistökuormituksen vuoksi, vaikka eläinsuojelu olisi puoltanut suurempaa väljyyttä. Lisäksi viljellään kuhaa, taimenta ja nieriää. Vesiensuojelu etusijalla Kalanviljely sai meillä alkunsa, kun lohet vähenivät joista ja sitä kuitenkin haluttiin. – Näyttää siltä, että mitä kauempana lajisyntyhistoriassa ollaan ihmisestä, sitä vähemmän ihmisellä on ollut psyykkistä tunnetta lajia kohtaan. Eläinsuojelu kuten suurempi kasvatusväljyys on painanut paljon vähemmän. – Tanskassa on kolme kertaa enemmän kalanviljelyä kuin Suomessa. Miksei kaupoissa, toreilla tai lähiruokapiireissä myydä luomukalaa. Luonnonkalassa monia mietityttää niiden mahdollinen raskasmetallipitoisuus. Kasvatettavalla kalalla ei vastaavia ongelmia ole, koska rehuruokinnalla niiden raskasmetallipitoisuuksien on mitattu pysyvän selvästi turvallisemmissa rajoissa. Kananmunissa yhä useampi on jo siirtynyt ostamaan luomumunia, ulkokanojen munia tai vähintään vapaiden kanojen munia. Raskaana olevien ja imettävien naisten ei pitäisi syödä haukea lainkaan. Tanskassa useita syitä Saksassa luomun kysyntä on aivan toista luokkaa kuin mitä se vielä on Suomessa. Eskelinen on tämän itsekin Saksassa käydessään huomannut
Vanhoilla kalanviljelylaitoksilla tämä johti usein siihen, että niillä siirryttiin luomuviljelyyn, Eskelinen kertoo. Ruokinta teollisilla rehuilla Jos Suomessa alettaisiin kasvattaa luomukalaa, sen täytyisi aluksi perustua tuontirehuun. – Sinänsä iso eläinperäisten ainesten määrä on lohikalojen kasvatuksessa luonnollista, koska ne luonnossakin syövät eläinravintoa, Eskelinen vastaa. Siitä syystä suomalaiset kalayrittäjät omistavat useita kalanviljelylaitoksia Ruotsissa. Myös Irlannissa luomukalaa viljellään jo jonkin verran. Koko maailman vuotuisesta kalansaaliista noin viidennes ei kelpaa ihmisravinnoksi. – Sellainen kala, joka ei kelpaa syötäväksi, olisi järkevää käyttää kasvatuskalojen rehuksi. Sen valkoinen liha on maukasta, kehuu Eskelinen puhuen omasta kokemuksesta. Nelma lohen vaihtoehdoksi Tällä hetkellä kasvatuskalan ostajat suosivat punaista lihaa. – Myrskyjen rikkoessa verkkoaltaita kalat pääsevät karkuun ja ovat uhka luonnonlohille. Sellainen oli kuitenkin kallis investointi. Miksi eläinpitoista pitää luomussa olla enemmän. Suolampien lahnojen syrjäyttäjäksi nelmasta ei kyllä ole. Kuva Eetu Ahanen/ Luken arkisto.. Luomukalan osuus kaikesta kalanviljelystä ei vielä ole suurta Tanskassakaan mutta ala on hyvässä myötätuulessa. 31 tämään laitosmallia, joka säästää ravinteita ja vettä. – Nelma on iso kala, jonka alkuperä on Siperian isoissa joissa. Unto Eskelinen arvioi, että Itämeren ravinteiden kierrätyksessä kalastus on ainoa toimiva tapa saada ravinteita pois merestä. Nykyisin kalanviljelyn tuotantolupia Suomessa rajoitetaan. Tätä kokeillaan parhaillaan Luonnonvarakeskuksen Laukaan laitoksella, kalaa esittelemässä Juha Hänninen. Tuotantoteknologia hajaantui silloin kahtia. Vielä se ei ole tulossa markkinoille, sillä ensin on tehtävä huolellinen riskiarvio kalan luontoon pääsemisestä. Luonnonvarakeskus testaa parhaillaan suurikokoista valkoisen lihan kalaa, joka voisi olla vaihtoehto ruokapöytään. Siellä, missä luomukalaa sertifioidaan, yhtenä määräyksenä on, että kasviperäisten rehuraaka-aineiden määrää rajoitetaan. Kala tuottaa samalla rehumäärällä paljon enemmän syötävää kuin kotieläimet. Silakkaa ja silakan perkuutähteitä on Suomessa aikaisemmin käytetty kalanruokinnassa. Se voisi olla vaativan kuluttajan erityisherkku. Teksti Martti Heikkilä Olisiko nelma uusi kalalaji, jota Suomessa voitaisiin kasvattaa. Lohi on ylivoimainen ykkönen. – Kokeilut ovat käynnissä Laukaalla koelaitoksellamme. Eikä kalalla ole haittaa siitä, jos se maistuu kalalle. – Sen käyttö nimenomaan kalanrehuihin on järkevää, kunhan pyynti on kestävää. Vanhoilla poikaslaitoksilla on ollut ravinnepäästöissä paikallisia ongelmia. Moskovan tietyissä ravintoloissa nelma on kallein kalalaji. Tämä loppui kaupallisten kuivarehujen myötä. Vaihtoehtoja kotimaiselle kirjolohelle sekä Norjan lohelle kaivataan, myös luomuna. Hinta on maailmanmarkkinoiden armoilla. Jokaisen veteen pudotetun suupalan on sisällettävä kaikki tarpeellinen ja oltava syöjälle sopivan kokoinen. Norjan lohen suurin ympäristöongelma on Eskelisen mukaan karkulaisuus. Uusista viljeltävistä kalalajeista se on lupaavin ja mielenkiintoisin. – Kalanruokinta on muihin eläimiin verrattuna rakettitiedettä. Ruotsissa lupien saanti on helpompaa. Siksi ruokinta tapahtuu tällä hetkellä yksinomaan teollisilla täysrehuilla, Eskelinen toteaa
– Olemme kehittäneet iPhonesovellusta ja odotamme sen julkistusta kesän aikana, Lankinen sanoo. Vedia Taxi yhdistää matkustajat Taksi saapuu kauppakeskuksen taksitolpalle melko nopeasti. Tehdään kaikenlaisia pilottihankkeita, mutta ei lopulta kuitenkaan tuoda niitä kuluttajan kokeiltavaksi, Lankinen puhuu. Hän on yksi Vediafi Oy:n perustajista ja kehittäjistä. Lähes kuka tahansa voi ryhtyä Uber-kuskiksi, jolta asiakkaat voivat tilata mobiilisovelluksen kautta kyytejä. – Olen ollut mukana seuraamassa, miten suuret yritykset kehittävät älykkään liikenteen ratkaisuja. Olin ladannut Vedia Taxi -sovelluksen omaan puhelimeeni jo etukäteen Google Play -kaupasta. Monet taksia käyttäneet tunnistavat tämän ongelman, ja siihen apua pyrkii tarjoamaan suomalainen Vediafi Oy. Vedia Taxi on toistaiseksi saatavilla vain Android -laitteille. Sovelluksen lataaminen on ilmaista. 32 Järkeä taksimatkailuun Taksimatkailu on kovassa murroksessa. Lauri Lankinen seisoo taksitolpalla kauppakeskus Kaaren pihalla Helsingin Kannelmäessä. Älykkäästä liikenteestä puhutaan paljon, mutta kaikki tuntuvat pelkäävän kuluttajan reaktiota. Alkuvuodesta he lanseerasivat palvelun. Hyppäämme Lankisen kanssa kyytiin ja tehdään pieni koeajo, jolla testataan Vedia Taxin toimivuutta. Y hdysvalloista lähtöisin oleva Uber on mullistanut taksibisneksen monessa maassa. Olemme pieni neljän hengen start up -yritys ja halusimme kokeilla, pystymmekö muuttamaan maailmaa, Lankinen sanoo. Jos sovelluksen lataaminen ei maksa mitään, niin mistä Vediafi sitten saa rahaa. 29-vuotias Lankinen on parin kaverinsa kanssa kehittänyt Vedia Taxi -sovellusta parin vuoden ajan. Yhtä käytännönläheistä asiaa Uberkään ei ole kyennyt ratkaisemaan: Miten samaan suuntaan matkaavat löytäisivät toisensa ja miten kimppakyytiläiset maksavat matkat tasapuolisesti ja vaivattomasti. Oman mausteensa soppaan tuo suomalainen Vediafi Oy, jonka Vedia Taxi -mobiilisovellus auttaa kimppakyytien sopimisessa ja maksamisessa. – Halusimme Vedia Taxin -sovelluksen kanssa tehdä jotain konkreettista kuluttajalle. Mikä on Vediafi Oy:n bisnesidea. Lauri Lankinen esittelee Vedian toimintaa.
33 – Otamme pienen palvelumaksun. Kun sovellus on Google Playsta ladattu kännykkään, seuraavaksi sovellukseen pitää kirjautua joko Facebooktai Google-tunnuksilla. Aiemmin pois jääneiden maksut tulevat hänen tililleen. Tehdään matkahaku ja luodaan kimppa. Kun tiedot on syötetty, haetaan sopivaa kyytiä. Sovellus arvioi matkan hinnaksi 16,47 euroa ja kertoo vielä, että molemmille tulee maksettavaksi runsaat 8 euroa ja 20 senttiä. Kymmenen kilometrin matkalla Vediafi:lle tulee noin 1–2 euron palvelumaksu jolla katetaan palvelun pyörittämisestä syntyvät kulut. Tämän jälkeen voimme sovelluksen kautta soittaa toisillemme ja sopia yhteisestä matkasta. Jos löytyy samaan suuntaan matkaavia, tilataan taksi ja lähdetään liikkeelle. Sovellus huomaa, että meillä on riittävän sama suunta ja matka-aika jotta kumpikin säästää rahaa. Vedia ehdottaa myös parhaan mahdollisen reitin. Näin Vedia Taxi -sovellus toimii: Vediafin sivuilta (www.vedia.fi) löytyy linkki Google Play -kauppaan. Hinta perustuu kummankin todelliseen osuuteen kuljetusta matkasta. Sovimme, että Lankinen luo testiksi matkan, jossa lähtöpaikkana on Kauppakeskus Kaari ja päätepistenä Espoon puolella Kauppakeskus Sello. Lisäksi sovellus vaatii luottokortin tiedot, tilinumeron ja PIN-koodin. Ensiksi poisjäävien luottokorteilta veloitetaan summa. Kun minä etsin omasta kännykästäni samansuuntaista matkaa, sovellus löytää Lankisen luoman kimppamatkan ja yhdistää meidät. Toimii toistaiseksi vain Androidille. Lauri Lankinen odottelee taksia Helsingin Kannelmäessä.. Sovellus luo optimaalisen reitin, jonka varrelle kyytiläiset ovat menossa. Lopussa viimeinen matkustaja (eli kimpan omistaja) maksaa taksille koko matkan. Sovellus laskee matkan hinnan matkustajien kesken. Tämän jälkeen syötetään sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Google Playsta ladataan sovellus puhelimeen. Sovellukseen kirjaudutaan sisään Facebooktai Googletunnuksilla Syötetään sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Kimpan omistaja on se, joka matkustaa pisimmälle. Kuvakaappaus Vedia-sovelluksesta. Kuvakaappaus sovelluksesta. Syötetään luottokortin tiedot ja tilinumero sekä PIN-koodi. Jokaisesta kyydistä tulee Vediafi:lle pieni siivu
Taksin tilaaminen on monille vaikeaa, koska se maksaa paljon. Annan hänelle täydet viisi tähteä. Lankinen ottaa toiseksi esimerkiksi Länsisataman, jonne saapuu Viron laivoja. – Halusimme matkustaa taksilla helpommin, tehokkaammin, parempaan hintaan ja lisäksi vähemmillä päästöillä.. Vedia Taxi -sovellus on lähtenyt liikkeelle Suomesta ja käyttäjiä tällä hetkellä on noin 500–1000. Halusimme matkustaa taksilla helpommin, tehokkaammin, parempaan hintaan ja lisäksi vähemmillä päästöillä. Tämän jälkeen minulla on mahdollisuus arvostella Lankinen. – Hyvä, jos mahtuu ratikkaan ja taksijonot ovat hirvittävän pitkät. Vedia Taxilla tuodaan järkeä ja tehokkuutta siihen matkustamiseen, Lankinen tiivistää. Matkalla Selloon Lankinen jää kuvitteellisesti pois taksista kesken matkan. Siksi olemme joutuneet kehittämään ratkaisun, jossa veloitamme rahat luottokortilta, mutta tilitämme ne tilille. Lankinen näkee, että Vedia Taxilla on potentiaalia laajentua muuallekin Eurooppaan, kuten Saksaan. Nyt Vedia Taxi toimii siten, että taksista ensiksi pois jäävien matka veloitetaan heidän luottokorteiltaan. Tämän osalta Vediafi Oy tekee jatkuvasti kehitystyötä sujuvamman kimppamatkan luomiseksi. Summat tilitetään viimeisenä kyydistä pois jäävän matkustajan pankkitilille. Tavoitteena on kuluvan vuoden loppuun mennessä saada 10 000 käyttäjää. – Kaveriporukalla käydään keskustassa syömässä. Jos alat jonossa huutelemaan, niin saat pahoja katseita. – Valmiudet ovat pitkälti olemassa, mutta haluamme ensin katsoa rauhassa oman maan markkinat. Taksin jakaminen on myös hankalaa, koska kaveriporukassa on usein vaivautunut fiilis pyytää muiden osuutta matkasta myöhemmin takaisin. – Pankit eivät halunneet lähteä maksutoimintaan mukaan, koska olemme vielä pieni toimija ja kuluttajien välisessä maksuliikenteessä nähdään riskejä. Lauri Lankinen odottaa, että Vedialla on vuoden lopussa noin 10 000 käyttäjää. Jäädään odottamaan. Lankinen kertoo, että idea Vedia Taxi -sovelluksen kehittämiseen lähti ihan konkreettisesta tarpeesta. Taksit ovat sinänsä luotettavia ja löytävät hyvin perille. Sovellus kertoo, että hänen osuutensa on 8 euroa ja 23 senttiä. Vedia Taxilla poistetaan tämä ongelma ja luodaan ryhmä samaan suuntaan kulkeville matkustajille. On pakko olla jokin keino saada taksit täyteen. Suurin osa ajasta meni siihen, että maksujärjestelmästä saatiin luotettava ja matkakokemuksesta sujuva. Tähdityksen avulla muut käyttäjät näkevät, miten luotettavia Vedia Taxin käyttäjät ovat. Tavoitteet korkealla Lankinen kavereineen kehitti Vedia Taxi -sovellusta parisen vuotta. Pauli Jokinen Taksibisnes on kovassa murroksessa. 34 Kaveriporukalla kehitetty palvelu Taksi ajaa Kehä I:stä kohti Selloa. Minä maksan lopulta koko taksikyydin ja Lankisen osuus tulee tililleni myöhemmin. Eikä EU:ssa ole vielä mahdollista kuluttajan luottokortilta siirtää rahaa toisen kuluttajan luottokortille
Tänä vuonna mukana oli muun muassa yksityisiä maatiloja, ravintoloita ja kahviloita, muutama kunta ruokapalveluineen sekä lähiruoka-asioihin median kautta vaikuttaneita toimijoita. 35 Kokonaisvaltaista panostamista lähituotantoon Vuoden Lähiruokateko -palkinto myönnettiin Sodankylän kunnalle Sodankylän kunta on voittanut Vuoden lähiruokateko -palkinnon vuonna 2016. Sodankylän kunta toimii tässä valtavirtaa vastaan. Hankkeen onnistuminen on vaatinut valtavasti ylimääräistä työtä ja itsensä likoon laittamista. – Vaikka Sodankylä on yksi maailman arktisimpia kuntia ja alkutuotanto on siellä haastavaa, siitä huolimatta halutaan tehdä hyvää työtä ja pitää kiinni omien kalastajien ja viljelijöiden toiminnan mahdollisuuksista. Tyypillisesti kunnissa hankinnat tehdään suurten hankintarenkaiden kautta, sanoo Viljanen. Raadin mukaan Sodankylän kunta on järjestelmällisesti, pitkäjänteisesti ja ansiokkaasti kasvattanut lähiruoan osuutta kunnan ruokapalveluissa ja edistänyt näin lappilaisten ruoantuottajien tuotteiden pääsyä kunnan ruokahankintoihin. P alkintoraadin puheenjohtaja, lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen maaja metsätalousministeriöstä kertoo, että Lähiruoka-kilpailun taso oli tänä vuonna kova: – Ehdokkaita oli tänä vuonna vähemmän kuin viime vuonna, mutta taso nousee vuosi vuodelta. Ensi vuoden kisaan ilmoittautuminen alkaa alkuvuodesta 2017. Vuoden lähiruokateko -palkinto jaettiin huhtikuussa neljännen kerran. Viime vuosina kiivaana käyneen ruuan hintakeskustelun ansiosta osa kuluttajista perää myös tuottajille reilumpaa osuutta tuotantoketjun tuloista. Periaatteessa kuka tahansa ehdokkaista olisi voinut saada palkinnon. Lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen toimi palkintoraadin puheenjohtajana. Viljanen nostaa kuitenkin yhden nimen ylitse muiden: – Kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola on tehnyt valtavan suuren työn. Palkinto on arvoltaan 2000 euroa. Viljanen myös huomauttaa, että koko Sodankylän kunta on sitoutunut strategisesti lähiruokaja biotaloussektorin kehittämiseen. Lähiruokakulttuuri kasvaa ja kehittyy Kirsi Viljanen pitää Suomen ja koko maailmankin lähiruokakulttuurin nousua enemmän kuin trendinä: kyseessä alkaa jo olla vakiintunut tapa. Kuva: Messukeskus. Kokonaisvaltaisuus, joka Sodankylän kunnan lähiruokahankkeisiin liittyy, ei olisi ollut mahdollista ilman kunnan poliittisen johdon sitoutumista. Aikaisemmat voittajat ovat Reko-lähiruokarenkaiden ”isä” Thomas Snellman, Heikki Ahopelto ja LähiPuoti Remes. Systemaattista työtä koko kunnalta Sodankylän kunta erottui edukseen hakijoiden keskuudesta pitkäjänteisen ja systemaattisen lähiruokatyönsä ansiosta. Viljanen toteaa, että arvostelukriteeristö on aika lavea, sillä raati ei ole halunnut teemoittaa kilpailua esimerkiksi yksityisille ja yleisille toimijoille. – Sodankylän systemaattinen työ lähiruoan eteen, kunnan irrottautuminen suuresta hankintarenkaasta ja elintarvikehankintojen kilpailuttaminen itse on lähiruokateko-palkinnon arvoinen asia. – Osa kuluttajista on todella sitoutunut miettimään ruuan alkuperää ja lähiruuan saamiseksi ollaan valmiita näkemään vaivaa: jonotetaan vaikka räntäsateessa parkkipaikalla, jos tarve on. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Vuoden lähiruokateko -palkinnon vastaanotti Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola Lähiruoka & Luomu -messuilla. – Kirjo oli ilahduttavan laaja, Viljanen summaa
– Joulukuussa 2015 olin mukana neuvottelemassa Pariisin sopimusta ja todistamassa käännettä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. New Yorkissa oli hienoa huomata, että Pariisin henki kantaa yhä ja näin monella maalla on vahva tahto sopimuksen toimeenpanemiseksi, ministeri. Pääsihteeri Ban Ki-moonin järjestämässä, korkean tason seremoniassa historiallisena pidetyn sopimuksen allekirjoitti 170 maata. Suomen metsäosaaminen kiinnostaakin maailmalla nyt laajalti. Koskaan aiemmin YK:n historiassa yhtä monta maata ei ole allekirjoittanut kansainvälistä sopimusta yhden päivän aikana. M aatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen allekirjoitti huhtikuussa Suomen puolesta Pariisin ilmastosopimuksen YK:n päämajassa New Yorkissa. 36 Suomi allekirjoitti Pariisin ilmastosopimuksen Metsien kasvu tehokkain keino sitoa hiilidioksidia Pariisin ilmastosopimus edellyttää, että vuosisadan jälkipuoliskolla kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilinielujen tulee olla tasapainossa. Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoitusta varten New Yorkiin oli saapunut eri puolilta maailmaa kymmeniä valtionpäämiehiä, pääministereitä, ministereitä ja muita vaikuttajia, jotka antoivat vahvan tukensa sopimuksen kiireelliselle toimeenpanolle. Maailman metsien kasvu on keskeisin keino sitoa hiilidioksidia pois ilmakehästä
Tämä tarjoaa vientimahdollisuuksia suomalaiselle metsäosaamiselle, ministeri Tiilikainen sanoo. Pariisin ilmastosopimusta ei ole käytännössä kuitenkaan vielä hyväksytty. Suomen malli, jossa kansalaiset, yritykset ja muut toimijat ovat laajasti osallisina kestävän kehityksen työssä, herättää kansainvälisesti paljon mielenkiintoa, ministeri Tiilikainen sanoo. Biotalous ja ilmastopolitiikka on tärkeää saada tukemaan toisiaan, ministeri Tiilikainen painottaa. Myös EU:n kannattaa edetä ratifioinnin kanssa ripeästi. Kokouksen yhteydessä ministeri tapasi YK:n ympäristöohjelman UNEPin pääsihteerin Achim Steinerin. Me emme voi muutoin väittää olevamme ilmastopolitiikan edelläkävijöitä. Se edellyttää kuitenkin selvyyttä EU:n oman, vuoteen 2030 ulottuvan ilmastopaketin päälinjoista, jotta jäsenmaat tietävät, mitä ratifioivat, Tiilikainen sanoo. Ministeri Tiilikaisella oli New Yorkissa monia kahdenvälisiä neuvotteluja myös eri EU-maiden ympäristöministerien ja EU:n ilmastoja energiakomissaarin Miguel Arias Cañeten kanssa. Suomen esittämä, uudenlainen laskentatapa maankäytön muutosten ja metsien huomioimisesta ilmastopolitiikassa oli tapaamisissa esillä. Suomen kestävän kehityksen malli kiinnostaa Maatalousja ympäristöministeri osallistui huhtikuisella, kaksipäiväisellä New Yorkin vierailullaan myös korkean tason kokoukseen, jossa käsiteltiin kestävän kehityksen globaaleja tavoitteita. New Yorkin allekirjoitustilaisuuden yhteydessä 13 lähinnä pienistä saarivaltioista koostuvaa maata ratifioi sopimuksen ja korosti samalla toimeenpanon kiireellisyyttä. New Yorkissa käymissäni kahdenvälisissä keskusteluissa Brasilian ja Kolumbian ministereiden kanssa molemmat nostivat metsät esille. – On tärkeää, että Yhdysvallat ja Kiina ratifioisivat sopimuksen etujoukoissa ja jo ennen Yhdysvaltain tulevia presidentinvaaleja. – Kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen torjunnan kytkös on ilmeinen. Pariisin ilmastosopimusta ei olla käytännössä vielä hyväksytty. – EU:n pitää rakentaa luonnontieteeseen perustuva hiilinielujen laskentamalli ja kehittää niin maaperän kuin metsienkin nielujen arviointia. Pariisin sopimus edellyttää, että vuosisadan jälkipuoliskolla kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilinielujen tulee olla tasapainossa. Suomen tavoitteena on, että ilmastopolitiikan avulla voidaan tukea hyvää metsänhoitoa kaikkialla ja metsittämistä niissä maissa, joissa metsät on aiemmin hävitetty. Maailman metsien kasvu onkin merkittävin keino sitoa hiilidioksidia pois ilmakehästä. Maailmalla ollaan kiinnostuneita Suomen mallista, jossa kansalaiset, yritykset ja muut toimijat osallistuvat ruohonjuuritasolla kestävän kehityksen työhön.. Pariisin sopimus astuu voimaan, kun sen on ratifioinut vähintään 55 maata, joiden osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on vähintään 55 prosenttia. – Hyvä metsänhoito tarjoaa mahdollisuuden käyttää puuta myös teollisuuden ja energiantuotannon raaka-aineena nykyistä enemmän. Pariisin sopimus astuu voimaan, kun sen on ratifioinut vähintään 55 maata, joiden osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on vähintään 55 prosenttia. Metsien merkitys kasvaa Metsien merkitys ilmastopolitiikan toimeenpanossa kasvaa tulevaisuudessa. Metsien hyvä hoito tekee mahdolliseksi käyttää puuta myös teollisuuden ja energiantuotannon raakaaineena nykyistä enemmän. Suomi toimii tässä aktiivisesti komission ja muiden jäsenmaiden suuntaan ja toivottavasti työ tuottaa tulosta, ministeri Tiilikainen sanoo. 37 Tiilikainen toteaa. Aikaa on vuoteen 2020 saakka. – Maailmalla tunnustetaan metsin merkitys ja myös Suomen erityisosaaminen metsäasioissa. Suomelta toivottiin yhteistyötä esimerkiksi metsävarojen inventointiin ja metsänhoitoon liittyen
Näihin perusväreihin sekoitetaan halutun lopputuloksen mukaan kasveja ja yrttejä ja marjoja, esimerkiksi kamomillaa, kurkumaa, marja-aroniaa tai saksanpähkinää. – Toki kasveille voi olla allerginen, mutta lähtökohtaisesti kasvivärit ovat hellavaraisia ja turvallisia, eivätkä vaurioita hiuksia voimakkaiden, synteettisten värien tavoin, Mira kertoo. Ekokampaamo ja kasvivärit ovat yhä useamman valitsema vaihtoehto hiusten kaunistamiseen, Mira sanoo. Kasveista kauniita sävyjä hiuksiin Kasviväreillä voi loihtia hiuksiin monenlaisia sävyjä. K alliossa, Toisella linjalla sijaitsee hyväntuulen kampaamo EkoHius. Luonnonmukaisuuden nousu on tuonut hiusalallekin monenlaista tekijää. Homeopatia, luonto ja kierrättäminen ovat olleet Miralle aina tärkeitä asioita, siksi valinta ryhtyä ekokampaajaksi oli luonteva reitti. – Kasvivärit sisältävät ainoastaan luonnon raaka-aineita. 38 Aina värjäystä ei tarvita, hyvä leikkaus voi riittää Kasviväreillä hoitavaa kauneutta hiuksille Helsingin Kalliossa sijaitsevassa kampaamo EkoHiuksessa ei käytetä lainkaan synteettisiä väriaineita. – Kysyntä luonnonmukaiselle hiustenhoidolle kasvaa koko ajan. – Perusvärit ovat punaisen sävyjä loihtiva henna, eli lawsonia inermis, sinertäviä sävyjä tuova indigofera tinctoria, sekä neutraali cassia obovata. Voimakkaat vaalennukset eivät kuitenkaan luonnon väreillä onnistu, vaikkakin hiuksien paksuudesta ja huokoisuudesta riippuen kutreihin voidaan kasvienkin avulla saada vaaleankultaista sävyä. Erilaisia sävyvivahteita syntyy, kun seokseen lisätään kasveja, yrttejä, marjoja ja esimerkiksi kurkumaa. Väriaineet valmistetaan kasvien lehdistä, juurista tai esimerkiksi pähkinän kuorista jauhamalla, ekokampaaja Mira Vitali kertoo. Hiukset saavat uutta väriä ja sävyä kasviväreistä, jotka valmistetaan ainoastaan luonnon raaka-aineista. – Kasvivärit tekeytyvät hapen kanssa päivästä viikkoonkin, Kasvivärit jauhetaan kasvien lehdistä, juurista ja pähkinän kuorista ja sekoitetaan veteen. Harmaantuneille, eli todellisuudessa pigmentittömille, valkoisille hiuksille kasvivärit sopivat erittäin hyvin. Kasvivärit tekeytyvät ilman hapen kanssa kietoutuen kestoväreiksi hiuksen pintaan, kun taas synteettiset hiusvärit toimivat hapetteen kanssa, tunkeutuen hiuksen sisään ja purkaen hiuksen rakenteen. Kasvivärit ovat prosessi, johon vaikuttaa ihminen kokonaisuutena. Kallion sydämessä, hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitseva hyväntuuleen ekokampaamo EkoHius käsittelee hiuksia ainoastaan kasviväreillä. harmaantuneista hiuksista saadaan ilmaiseksi upeat raidat. Mustalla hennalla ei ole mitään tekemistä aitojen kasvivärien kanssa, vaan siinä hennaan on sekoitettu synteettistä väriä, Mira sanoo. Kasvivärit eivät vaurioita hiuksia, eivätkä aiheuta ympäristöönsä voimakkaita tuoksuja. Lopputulos on luonnollinen ja moni-ilmeinen, ei niin, että lopullisen värisävyn voisi valmiina valita värikartasta. Mira itse valmistui ekokampaajaksi vuona 2013. Valitse hiuksillesi aina koulutettu ekokampaaja.. Toisin kuin tavanomaisissa parturi-kampaamoissa, ekokampaamossa käsitellään hiuksia yksinomaan kasviväreillä
– Hiuksiin jätettävä proteiinispray ja kosteuttava laventelihoitoaine hellivät kesän rasittamaa tukkaa. Oma väri hiuksiin Miran mukaan hiuksia ei aina tarvitsisi edes värjätä. Kesän jäljiltä kuivuneet hiukset saavat kosteuttavaa hoivaa proteiinisuihkeesta ja laventelihoitoaineesta.. 39 jolloin hiukset saavuttavat vähitellen lopullisen lopputuloksen. – En siedä voimakkaita hajuja, joita tavallinen kampaamo on pullollaan. Nyt olen huomannut, että ikioma värini onkin oikeastaan tosi kiva, Kati sanoo. Usein oma kaunis väri saadaan esiin hyvällä leikkauksella. Kasvivärit eivät aiheuttaneet minulle oireita, päinvastoin, hiukseni vahvistuivat. Kasvivärien myötä Katin sävymieltymykset muuttuivat. Kasveilla värjääminen on siten myös omanlaisensa seikkailu, enkä kampaajanakaan näe lopputulosta ennen kuin asiakas tulee kampaamoon seuraavan kerran. Energialeikkaus sai hiukset näyttämään elinvoimaiselta, Kati kertoo. – Sain synteettisistä väreistä iho-oireita ja ihottumaa, minkä vuoksi päätin luopua niistä täysin. Kesän, auringon ja meriveden kuivattama tukka virkistyy luonnonmukaisilla hoidoilla. Oikein kuivaksi kärvistyneet hiukset tarvitsevat saksia kaunistuakseen, mutta arganöljyä voi käyttää kosteuttamaan ihon ohella myös hiuslatvoja. Kasvivärejä kokeilleet ovat kuitenkin olleet tyytyväisiä, ja palanneet ekokampaamoon kerta toisensa jälkeen, Mira kertoo. Tajusin nimittäin, etten oikeasti enää tiennyt, minkä väriset omat hiukseni olivat. Ekokampaamossa voi hengittää helpommin, Kati kiittelee. Yksi omaan väriinsä palanneista on Miran pitkäaikainen asiakas Kati Riikonen. Teksti ja kuvat: Tuula Kolehmainen Kati Riikonen vaihtoi ekokampaamoon synteettisistä hiusväreistä saamiensa allergisten oireiden vuoksi. Kati on viihtynyt ekokampaamossa luonnonmukaisten värien, mutta myös kampaamotilan miellyttävyyden ansiosta. – Karrageeni, eli merilevähoito puhdistaa päänahkaa ja poistaa hiuksista kemikaalijäämiä. Se on kuitenkin tärkeää muistaa, että vaikka ulkoisesti käytettävillä tuotteilla voidaankin hiusta kosteuttaa ja hoitaa, ei parhainkaan hoitotuote pysty aidosti korjaamaan hiuksen rakennetta ulkoapäin, siksi hiuksen rakennetta kannattaa suojella käyttämällä hellavaraisia kasvivärejä, Mira toteaa. Hiukset nauttivat, kun niitä värjätään ja hoidetaan puhtailla luonnon tuotteilla. Ajan kuluessa katin hiuksien oma, luonnollinen väri palautui, eikä Kati tarvitse värjäystä lainkaan. Kun hän synteettisten värien aikaan oli viihtynyt superblondeissa ja jopa liloissa hiuksissa, huomasi hän, että mahdollisimman luonnollinen sävy istui hänelle lopulta parhaiten. Niinikään puhdistava savihoito sopii rasvoittuvalle päänahalle. – Vuosi sitten luovuin jopa kasveilla värjäämisestä kokonaan. Hiukset näyttävät upeilta energialeikkauksen ansiosta
40 Tukkatalo Oy Keilaranta 15-19 02150 Espoo 050 – 551 2512 www.tukkatalo.fi Hius ja Kauneus Lähde Oy Lähderannantie 22 02720 Espoo 0400 – 585 272 www.hiusjakauneuslahde.fi Ekokampaamo AuRa Lyseokatu 1 as 2 30100 Forssa 050 – 533 1592 www.ekokampaamoaura.fi Harmonie Vuorikatu 8 10900 Hanko 040 – 701 0613 EkoHius ekokampaamo Toinen linja 9 A 2 00530 Helsinki 044 – 799 2992 www.ekohius.com Hiushuone Stage Pohjoinen Rautatiekatu 31 00100 Helsinki 09 – 428 90633 www.hiushuonestage.fi Lumo Helsinki Kasarmikatu 23 00130 Helsinki 0400 – 470 987 www.lumohelsinki.fi Ekokampaamo Ryytineito Lauttasaarentie 13 00200 Helsinki 09 – 684 7684 www.ryytineito.fi Hiushuone Stage Pohjoinen Rautatiekatu 31 00100 Helsinki 09 – 428 90633 www.hiushuonestage.fi Kampaamo Leena Selin Sammonkatu 1 00100 Helsinki 050 – 563 4940 kampaamoleenaselin.avoinna24.fi/ company Pinkki Paplari Hämeentie 28, Kallio 00530 Helsinki 040 – 580 8237 www.pinkkipaplari.fi Vihreä Kampa Ilmarinkatu 10 B 00100 Helsinki 09 – 587 1996 www.kampa.fi Eco Beauty Wellness Iso Robertinkatu 48 00120 Helsinki 044 – 989 7777 www.ecobeautywellness.com Tukkatalo Oy Raumantie 1 00350 Helsinki 09 – 553 555 www.tukkatalo.fi Ekokampaamo Fa`Milja Pohjoinen Rautatienkatu 11 A B 5 00100 Helsinki 045 – 136 3726 www.ekokampaamo.net T:mi Anna Rislakki Kauppalantie 44 00320 Helsinki 09 – 4361 882, 050 – 561 6522 www.pkdaamitjaherrat.fi Ekokampaamo Huvila Päivöläntie 40 00730 Helsinki 040 – 960 1103 www.kampaamohuvila.com Hiushuone Kaipaamo Viipurinkatu 16 A 00510 Helsinki 044 – 522 2054 www.kaipaamo.fi PEPPECO Ekokampaamo ja luontaishoitola Oulunkyläntie 7 00650 Helsinki 09 – 795 570 www.peppeco.fi Ekokampaamo Santeli Sammonkatu 4 40100 Jyväskylä 050 – 408 0330 www.santeli.fi Hiusstudio Live – ekokampaaja Hanna Jalkanen Väinönkatu 5 40100 Jyväskylä 050 – 331 6715 www.hiusstudiolive.fi Hiushuone Korento Kauppakatu 28, 2. krs 40100 Jyväskylä 050 – 5850439 www.hiushuonekorento.fi Hiusateljé Valtakatu 11 69100 Kannus 06 – 873778 www.hiusateljekannus.fi Pa-Ka Pieni Hiushuone Meripuistokatu 14 L 2 94100 Kemi 050 – 575 5770 www.pienihiushuone.net Spa Balance Ky Asemakatu 26 LT1 70100 Kuopio 044 – 766 9933 www.spabalance.fi Hiushuone Vihreä Tähti ky Niiralankatu 19 C LT1 70600 Kuopio 050 – 511 4100 www.vihreatahti.fi Ekokampaamo Piparminttu Rautatienkatu 16 15110 Lahti 045 – 104 9959 www.piparminttu.info
– Tämä on aiempi leipomon kuivavarasto ja sitä ennen akkutehdas. E spoossa, Nihtisillassa, sijaitsee Suomen suurin kierrätystavaratalo, josta löytyy kaikkea kodin tavaraa. Toukokuisena aamuna kuhinaa on heti avaamisen jälkeen kukkasipulija kukkakimppukärryllä. Kuhinaa syntyy muutenkin, sillä Nihtisillan pisteessä on 250 ihmisen työpaikka, tilaa on yhteensä 7 000 neliötä, josta myymälätilaa 3 000 neliötä. Suurin osa työntekijöistä on työllistettyjä. Tilat ovat hyvät, sillä olemme voineet rakentaa kiviväliseinien vuoksi myös tulityötilat, myymäläpäällikkö Pirjo Sorjonen kertoo.. 42 Suomen suurin kierrätystavaratalo Espoossa Kierrätystä, uusiotuotantoa ja ympäristöhankkeita Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen kierrätystavaratalossa myydään kaikkea kodin tavaraa, lajitellaan ja kunnostetaan vanhaa uusiokäyttöön sekä ommellaan uusiotuotteita Plan B -ompelimossa. Lahjoituksena saatuja kukkia myydään hyvin edulliseen hintaan tai jaetaan ilmaiseksi
Yhden kolmasosan laitamme kuitenkin ilmaisosastolle, jos tuotteissa on pieniä tahroja tai ne ovat vähän rikki. – Vaatteiden tuunauksesta eli yhdistelystä olemme siirtyneet uusiotuotantoon Plan B -ompelimossa, joka toimii tavaratalon yhteydessä. Loppu menee paperinkeräykseen. Plan B tekee värikkäitä ja erilaisia mekkoja, hameita, lastenvaatteita, laukkuja ja esimerkiksi pieniä tavarakoreja. Käytämme kierrätettyjä kankaita, verhoja ja pöytäliinoja, Pirjo Sorjonen kertoo. Asiakkaalle tuotteet ovat siitä mukavampia, että vaatteet eivät ainakaan kutistu vääristä kohdista pesussa eivätkä värit sekaannu, kun ommellaan yhdestä kierrätyskankaasta kaavojen mukaan. Ripustuslenkit vanhoista vöistä vain puuttuvat.. Luotamme siihen, että ihmiset itse korjaavat tuotteet, Sorjonen kertoo. Pirjo Sorjonen ja Olli Aikio verstaalla, jossa on juuri valmistunut lastenkirjatauluja. Tavara on seulottua Näprä taas on askartelutarvikkeiden kierrätystä. Kierrätyskeskus on Helsingin kaupungin voittoa tavoittelematon tytäryhtiö. – Muutenkin kaikki tavara lajitellaan, niin että myyntiin tulee hyväkuntoista tavaraa. Taustalla myös kuormalavakalusteita. Plan B puuverstas käyttää vanhoja kirjan kansia tuotannossaan. Verhoomossa ja puutyöpajassa kunnostetaan huonekaluja. Tuunauksesta vaatteiden uusiotuotantoon Kierrätystavaratalossa pyritään siihen, että sieltäkin syntyisi mahdollisimman vähän jätettä. 43 Toiminta on Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen alaista ja alunperin yritys on perustettu Pääkaupunkisedun jätteen määrän vähentämiseksi. Esimerkiksi sellaiset kirjat poistetaan myynnistä, jotka eivät mene kaupaksi ja jaetaan ilmaiseksi. Näprän työntekijät lajittelevat erilaista askarteluun sopivaa materiaalia niin, että niistä luodaan kaupaksi meneviä, valmiita askartelupaketteja. Verhoomon uudelleen verhoamia tuoleja ja verstaan sarjakuvilla päällystämä pöytä
Me olemme mukana VTT:n hankkeessa, jossa selluloosan liuotusmenetelmällä on tarkoitus tehdä puuvillavaatteista uutta kuitua, Pirjo Sorjonen kertoo. Yhteistyötä, vapaaehtoisuutta ja pajoja Muutakin yhteistyötä Kierrätyskeskus tarjoaa. Kierrätyskeskuksella on ilmainen noutopalvelu, jossa huonekalut tarkistetaan päällisin puolin. Lisäksi Näprällä toimii kuukausittain iltaisin avoimia pajoja, joihin voi tulla askartelemaan. Sen menekki on kasvussa – varsinkin lamput kiinnostavat, Pirjo Sorjonen kertoo. Periaatteena on, että vapaaehtoiset tekevät muuta kuin työntekijät eli esimerkiksi osallistuvat erityistapahtumiin, kuten messuille. Tekemisen puutteessa Kierrätystavaratalolle voi tulla myös vapaaehtoiseksi. Heitä onkin mukana noin sata vuosittain. Vaatteet ja asiat on jaoteltu väreittäin. – Meillä on yrityksille kierrätyskampanja, jossa tuomme kierrätysastioita tai säkkejä yritykseen tietyksi aikaa ja viemme kertyneet tavarat pois. Emme ota niin huonoja, mistä emme voi tehdä mitään, koska kierrättäminen tuottaa meille paljon kuluja, kun eri osat pitää purkaa eri jätejakeisiin, Sorjonen selvittää. – Toivomme, että ihmiset toisivat mahdollisimman hyvää tavaraa, niin voimme myydäkin hyvää. Plan B -mekot, -hameet ja lastenvaatteet on aina värikkäistä kankaista tehty.. Kaikki yritetään kierrättää Kierrätystavaratalo on elekroniikan CER-vastaanottopiste. – Meillä on jäteja energiajätepuristimet ja teemme yhteistyötä Lassila&Tikanojan kanssa. Koulujen ja päiväkotien kanssa teemme ympäristökasvatustyötä ja tempauksia sekä järjestämme lasten kesäkerhoja. Nihtisillassa on asiakkaille HSY:n jätteidenkeräyspiste, myös muovin kierrätyspiste. Myös kädentaitopajoja tehdään tilaustöinä. Kierrätystavaratalossa on panostettu somistukseen. Yhteistyökumppanina on myös Paperinkeräys. – Välillä on hyväntekeväisyyspajoja eli pajan jälkeen järjestetään Facebook-äänestys, minne vaikkapa kertyneet keppihevoset pitäisi lahjoittaa. Välillä jätämme hiomatta, maalaamatta tai lakkaamatta käytetyn näköisiksi, sillä sellaisia krouvimman näköisiä huonekalujakin kysytään, verhoomon osastovastaava Marika Tähkänen kertoo. Työntekijämme saavat oman Ekopassi-koulutuksemme. Pajoja tarjotaan myös polttariporukoille ja TYHY-tapahtumiin. – Verhoomossa verhoillaan niitä lähinnä beigejä ja ruskeita huonekaluja värikkäiksi, joita verstaalla puuosiltaan korjataan. 44 Värikkäitä huonekaluja Verstaita on useita – polkupyörille, elektroniikalle ja lampuille sekä puutyöverstas. Tekstiilit ovat suurin jäte-erä, kun vaatemateriaali on usein niin huonoa nykyään, ettei sitä voi hyödyntää eteenpäin. Plan B -ompeluverstaan osastovastaava Tuuli Ekholm silittämässä Marimekon uusista kankaista tehtyä mekkoa. Huonekaluissa voimme paremmin tehdä tarkastusta noudettaessa. – Kaikki elekroniikka testataan toimivaksi ja huolletaan. Hyvästä tavarasta hyvää myyntitavaraa Tavara saadaan lahjoituksina
Koivukylässä on niin ikään tavaratalo – muut liikkeet ovat pienempiä kauppoja. – Vuosittain voimme palkata suoraan muutaman henkilön omalla rahalla. Jos ylimääräistä jää, se käytetään toimipisteiden uusimiseen tai uusien perustamiseen ja autojen ostamiseen. Henkilökunnalle on saatavissa myös työvalmennusta. Lisäksi pidetään pop up -myyntipäiviä, kuten Forumissa ja Sellossa keväällä ja syyskuun toisella viikolla Habitare-messuilla. Myymälöitä on kuudessa eri paikassa. – Viime elokuussa aukesi verkkokauppa, jonne on pikku hiljaa tullut enemmän myytävää. Espoon Nihtisillassa työntekijöitä on siis 250, mutta koko Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen työntekijämäärä on noin 500. Palkkatuellisia työllistettyjä Työntekijöinä Kierrätystavaratalossa ovat pääasiassa palkkatuella työllistetyt. Kauppa.kierratyskeskus.fi Teksti ja kuvat: Mira Piispa Tauluja on verstaassa tehty vanhoista mainoksista tai kirjankansista puulevyille. 45 Verkkokauppa ja pop up -myyntiä Myyntikanaviaan Kierrätystavaratalo on pyrkinyt laajentamaan. – Habitaressa myymme huonekaluja ja sisustustavaraa, Pirjo Sorjonen kertoo. Nuorempia asiakkaiksi Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus on tehnyt asiakastutkimusta. – Me emme tavoittele voittoa. Raija Brännaren kädessä verkkokaupan design-osastolle myyntiin menevä Piiroisen taidelasi-kynttilänjalka Tarjottimia tehdään samalla periaatteella kuin tauluja. Vanhoista ompelukoneen laatikoista tehty rahi ja säilytyslaatikoita. Toisaalta meille voi lahjoittaa ja myynnistä voi löytää sesonkitavaraa myös hieman sesongin ulkopuolella, kuten urheiluvälineissä. Se vaatii parempaa verkostoitumista. Esimerkiksi Kyläsaaren toimipiste on nyt remontissa. Arvokkaampia design ja vintage -tavaroita päätyy myös verkkokauppaan; meiltä voi löytää vaikkapa suomalaista taidelasia. – Vielä enemmän asiakkaiksi pitäisi saada nuoria, sillä yli 40-vuotiaat ovat löytäneet meidät aika hyvin. Sinne ostamme käytettyjä myymäläkalusteita. Lisäksi aloitimme yhteistyön Soukan työkeskuksen kuntouttavan työtoiminnan kanssa, joilla aiemmin ei ole ollut mitään jatkotyöllistymisen väylää. Yritämme myös panostaa sesonkimyyntiin. Jokainen polkupyörä kunnostetaan ennen myyntiin laittamista.
Lunette ei lopu kesken eikä jätä ikinä pulaan. – Vaatimaton tavoitteemme on valloittaa maailma ja kertoa naisille mukavammista kuukautisista.. Lunette-kuukuppi on yhtä helppokäyttöinen kuin tamponi ilman asetinta. Uudelleenkäytettävän kupin ansiosta voi säästää niin rahaa kuin ympäristöäkin. Kuukuppi tarjoaa naisille turvallisen ja tehokkaan ratkaisun kuukautisten ajaksi. Vaikka Lunette on pieni, se on tilava ja kerää enemmän vuotoa kuin tamponi. 46 Lunette – kuukautissuojien tulevaisuus Kuukuppi ei jätä pulaan Hiostavat siteet ja hankalat tamponit voivat jäädä historiaan. Se on mukava, turvallinen ja tehokas vaihtoehto siteille ja tamponeille. Se kulkee matkalla mukana säilytyspussissaan tai sisälläsi kuukautistesi aikana. Se tarvitsee tyhjentää yleensä vain 2-4 kertaa vuorokaudessa. P erinteiset kuukautissuojat, tamponit ja siteet voivat ärsyttää ja kuivattaa limakalvoja, hiostaa ja edesauttaa hiivojen ja bakteerien kasvua. Tehokas ja turvallinen kuukautissuoja Lunette eli kuukuppi on kuukautissuojien tulevaisuus. Riittää kun taittaa kupin, asettaa sen sisään tamponin tapaan ja antaa kupin tehdä taikojaan. Mikä pahinta, vanhanaikaiset suojat pettävät usein käyttäjänsä luottamuksen. Kun kuppi tyhjennetään, sitä ei heitetä pois, vaan kuppi pestään ja käytetään uudelleen. Lunette-kuukautiskuppi ei käy intiimialueiden herkän kosteustasapainon kimppuun eikä sekaannu kehon luonnolliseen tapaan poistaa kuukautisvuotoa ja sen mukana kuolleita soluja ja bakteereja. Juupajoelta kotoisin oleva Heli Kurjanen on kehittänyt nyt jo maailmanmaineeseen nousseen Lunette-kuukautiskupin. Vuosien myötä kuukautiskupin ympärille on rakentunut Lunettenaisten tiimi. Lunette kerää vuodon, sen sijaan että se imisi kosteuden tai hiostaisi olon nihkeäksi
Kun kuppi tyhjennetään, sitä ei heitetä pois, vaan kuppi pestään ja käytetään uudelleen. Vuosien varrella kuukautiskupin ympärille on rakentunut Lunette-naisten tiimi. Toisin kuin menneinä aikoina, Lunette-kuukautiskupin ansiosta voi kuukautisten aikana tehdä kaikkea sitä, mitä muutenkin tekisi. Se ylsi heti vahvoihin myyntilukuihin ja saman vuoden lopulla Lunette lähti nettimyyntiin ja kansainvälisille markkinoille. – Juupajoella edelleen pääkonttoriaan pitävä Lune Group Oy Ltd myy Lunettea nykyisin naisille ympäri maailmaa, yli 40:ssa maassa ja laajeneminen jatkuu, jopa 85 prosenttia kupeista meneekin ulkomaille, Heli kertoo. Jo vuosisatoja kuukautisia on pidetty kirouksena, naiselon riesana. Ajatus kuukautisista muuttunut Lunette ei ole hippimäinen erikoistuote, vaan se on tarkoitettu kaikille naisille, joilla on kuukautiset. Me muutamme maailmaa, koska se on mahdollista, Heli sanoo. – Meille tullaan yleensä töihin palosta tuotetta kohtaan, ja koko meidän tiimille on tärkeätä, että viemme yhdessä kuukuppien ilosanomaa eteenpäin. Lähdin tekemään tätä intohimosta ja edelleen jokainen päivä olen onnellinen, että saan tehdä näin mielenkiintoista ja vaikuttavaa työtä, Heli toteaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Australiassa paikalliset viranomaiset ovat hyväksyneet sen myyntiin. Tärkein tehtävämme onkin kertoa tästä mahdollisuudesta kaikille maailman naisille, Heli sanoo. Naiset luovat uutta elämää ja kuukautiset kuuluvat tähän kehomme ainutlaatuiseen koneistoon. Kirkkaalla visiolla ja käytännöllisellä muotoilulla Heli suunnitteli Lunetten. – Yrityksen alkuvaiheista saakka palaset ovat loksahdelleet paikoilleen melko helposti. Toki kuukautiset saattavat aiheuttaa joskus epämukavaa oloa, mutta Lunette-naiset kokevat kuukautiset kirouksen sijaan ihmeeksi. – Lähdin tekemään tätä intohimosta ja edelleen jokainen päivä olen onnellinen, että saan tehdä näin mielenkiintoista ja vaikuttavaa työtä.. Helillä heräsi miehensä kannustamana ajatus kehittää itse täydellisen toimiva kuukautiskuppi. Helin tavoitteena onkin muuttaa käsityksemme kuukautistuotteista – yksi kuppi kerrallaan. Suomessa Lunette on saanut Avainlippu-merkin sekä Design from Finland -merkin. Ilman meidän kaikkien panosta, emme pääsisi näin hienosti eteenpäin. – Kuukautisten ei tarvitse enää nykypäivänä rajoittaa tai hankaloittaa elämää. Helin yrityksen liikevaihto oli viime vuonna yli 1,6 miljoonaa. – Vaikka pidin kuukautiskupin ideasta, sen suomasta vapaudesta, joustavuudesta ja ekologisuudesta, tilaamani kuppi ei kuitenkaan toiminut riittävän hyvin, kuppi tuntui ikävästi ja oli hankala puhdistaa, Heli kertoo. 47 Kuukuppi ei jätä pulaan Kuinka Lunette syntyi Vuonna 2004, juupajokelainen Heli Kurjanen halusi löytää vaihtoehdon perinteisille kuukautissuojille ja kiinnostui tilamaan netistä silikonista valmistetun kuukautiskupin. Kuukuppi valloittaa maailmaa Tänä päivänä Lunette on kivunnut maailman suosituimmaksi kuukupiksi, Heli on reilun kymmenen vuoden kuluessa kasvanut kahden lapsen kotiäidistä kansainvälisesti menestyneen yrityksen toimitusjohtajaksi. Lunette lanseerattiin Suomen markkinoille syksyllä 2005. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Lune Group Lunette kerää vuodon, sen sijaan että se imisi kosteuden kuten tamponi tai hiostaisi olon nihkeäksi kuten siteet. Se, että olen saanut olla luomassa jotain näin ainutlaatuista on ollut mahtavaa. Pitkäaikaisin työntekijä on ollut mukana jo vuodesta 2006 saakka. – Tavoitteenamme on vaatimattomasti valloittaa maailma, mutta haluamme tehdä sen hyvällä omalla tunnolla ja muita kunnioittaen. Toisaalta olen myös vuosien varrella oppinut, että jos jokin ei onnistu suhteellisen helposti, sen aika ei ole vielä, eikä asiaa kannata väkisin viedä eteenpäin. Useiden maiden kansalliset terveysviranomaiset luokittelevat Lunetten lääketieteelliseksi laitteeksi
Biomassa jalostetaan funktionaalisiksi biohiiliksi. 48 Pajupojat kehittää sopimusketjua pajun kasvatuksesta biohiileksi Pajusta uusi bioteollisuus Suomeen syntyy uusi maataloudenala: biopajuteollisuus. Erikoisviljelyssä Pajupoikien GreenTech-tuotteille riittää kysyntää kansainvälisestikin.. Pajupojat rakentaa tuotantoketjun, joka kasvattaa pajubiomassaa hyödyntämättömillä kasvualustoilla, käyttäen lannoitteina ravinnepitoisia sivuvirtoja
Kun haet tietoa maailmalta eri alueista, et koskaan tiedä, mitä tulee vastaan. – Ilkka Herlin ja Soilfood tekevät vahvaa työtä tällä sektorilla, Suutari kiittää. Veli Pohjonen on myös todennut, että paju on Suomen nopeimmin kasvava ja huokoisin puulaji. Ei energiaksi vaan biohiileksi Pajua on Suomessa tutkittu energiantuotannon näkökulmasta. – Näiden jatkojalostus funktionaalisiksi hiiliksi on osa yrityksen tutkimustoimintaa, tavoitteena luoda korkean jalostusasteen GreenTech -biohiilituotteita ja kansainvälisiä konsepteja, kertoo toimitusjohtaja Markku Suutari. Suutarin ja Pohjosen pohdinnoissa päädyttiin selvittämään biohiilestä saatavat lisäarvot ja liiketoimintamahdollisuudet. Maaperän mikrobit tarvitsevat biohiiltä Maaperän kunto on perusedellytys kestävälle kasvintuotannolle ja viljelylle. Juuristosta kasvaa uusi sato 2–3 vuoden välein, 40–50 kuutiota hehtaarilta.. – Luonnonvarakeskus Luken professori Kari Tiilikkala vahvisti käsitykseni, että itse asiassa suurempi kysymys biohiilessä on mikrobikasvun edistäminen kuin ravinteiden sitominen. Lisäksi yrityksellä on Ympäristöministeriön kanssa RAKI, ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva hanke Pajureaktorit . – Yhtenä tavoitteenamme on rakentaa luomupohjaiseksi sertifioitu tuotantoketju. – Ekokemia voi tuottaa ihan uusia innovaatioita. Pajupoikien liiketoimintaalueet Kasvattamo–Growery , Puhdistamo–Cleanery ja Biohiilet– Biochar perustuvat pajujen voimakkaan kasvun ja huokoisuuden hyödyntämiseen ravinteiden sidonnassa, hyötykäytössä ja kierrätyksessä. Malli, jossa yritys kaupallistaa käytännössä ideaansa, hakee tietoa kansainvälisesti, rakentaa verkostoja eri toimijoiden kanssa mutta tekee tutkimusyhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa on kaikkein tehokkain. – Me etsimme niistä parhaat lajikkeet biohiilituotantoon. Sille riittää markkinoita erikoisviljelyn GreenTechinä . Yhdistämällä erilaista tietoa ja asettamalla ne kokonaan uuteen toimintaympäristöön saadaan uusia juttuja aikaiseksi. – Tekes-hanke ja nyt RAKIhanke mahdollistavat nopean etenemisen, tutkimuksien teettämistä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. – Tämä on kiehtovaa. – Kehitämme asioita Notes From Future -menetelmän avulla. Hankeaikana toukokuusta 2015 joulukuuhun 2016 tutkitaan ja pilotoidaan kaksi Pajupoikien liiketoimintasuunnitelman konseptia: aktiivireaktori eli Kasvattamo ja passiivireaktori eli Puhdistamo . Olemme yhdistäneet erilaisia näkökulmia, mielipiteitä ja tietoja selkeäksi ”tulevaisuudenkuvaksi”, jonne olemme konsepteillamme luomassa ilmastoja ravinnekierrätysratkaisuja. Mikroeliöstön avulla biohiili parantaa pellon hiilitasetta. Pajupojilla on vireillä jo patenttihakemuksia. Kompostointiin paju voidaan korjata myös lehtineen. – Neljässä kansainvälisessä tutkimusraportissa pajut ja poppelit on todettu parhaiksi biohiilen raaka-aineiksi nimenomaan huokoisuutensa ansiosta, Suutari kertoo. Hoidolla on merkitystä myös hulevesien hallinnan kannalta. Siinä hyödynnetään ylimääräisiä ravinteita, vajaatuottoisia maapohjia ja paikallisia henkilöja koneresursseja. – Kasvussa ravinteiden hyödyntämisessä olennaista on oikeanlainen mikrobija bakteerikanta – kuten ihmisenkin aineenvaihdunnassa. Toiminta on hyvin resurssitehokasta. Biohiili sitoo ravinteita, puhdistaa vettä ja tehostaa kompostointia. Biohiili toimii mikrobien kasvualustana. Maaperähiilen eli Biocharin merkitys nousi siinä esiin. Molemmat ovat tärkeitä. Omalla rahalla on tehty paljon ja otettu riskiä. – Tukholman kaupunki on 10 vuoden ajan testannut katupuiden hoitoa sepelillä ja biohiilellä ja todennut, että puut voivat merkittävästi paremmin, kun juurelle tulee huokoinen materiaali. Tutkimus, testaus ja bisnes yhdistettynä saadaan nopeasti tuloksia. 49 K ouvolalainen Pajupojat Oy on tänä kesänä käynnistänyt pajutuotannon noin 100 hehtaarilla ja pajupohjaisten biohiilien kaupallisen tuotannon. Yhdistely kiehtovaa, riski omalla rahalla – Meillä oli monta lähtökulmaa kysymykseen, mihin tarpeisiin ja ongelmiin paju olisi ratkaisu, Suutari kertoo. Pajupojat on yritys, joka yhdistää usean kotimaisen ja kansainvälisen yliopiston ja tutkimuslaitosten tutkimustuloksia verkostomalliksi, jossa jokainen toimija ansaitsee osansa niin, että ympäristölle, ilmastolle ja etiikalle koituu positiivisia asioita. Korkea pajukko korjataan koneellisesti, tässä lehtien varistua jalostustarkoitukseen. Pajupojilla oli vuonna 2015 Tekes-rahoitteinen hanke Biopajutalouden kehitys , jossa selvitettiin hyvin laajasti pajuihin liittyvät liiketoimintamahdollisuudet
Näitä ovat turvetuotannosta vapautuneet alueet ja kosteat ja tulvaherkät pellot. Käymissäni keskusteluissa yksityisiä turvetuottajia sekä isoja energiayhtiöitä pajuidea kiinnostaa, Suutari kertoo. Kasvattamo -konseptissa kehitetään malli, jossa kasvatetaan aktiivisesti pajubiomassaa ylimääräisillä ravinteilla nykyisin heikkotuottoisilla maapohjilla, kuten turvetuotannosta vapautuvilla alueilla. – Pajuviljely ja biohiilituotanto ovat ravinnekierrätykseen yksinkertainen, alueellinen, paikallinen ja tilakohtainen ratkaisu. – Maataloudessa, teollisuudessa ja biokaasulaitoksilla on paljon ylimääräisiä ravinteita. Liiat ravinteet täsmäkäyttöön Paju kuluttaa aktiivisessa kasvussa runsaasti ravinteita, kaksin–kolminkertaisen määrän viljakasveihin verrattuna. Viljelemällä pajua pystytään hyödyntämään niitäkin ravinnevirtoja, joita ei voida käyttää syötävien kasvien viljelyssä. Missä kasvatetaan pajubiomassa. Paju kasvaa vuosittain 40–50 kuutiometriä hehtaarilla ja sitoo jopa 14 tonnia hehtaarilta hiilidioksidia kasvun aikana. Hallitulla pajuviljelyllä saadaan ainakin osa näistä hyödynnettyä ja kierrätettyä ne takaisin maaperään, lisättynä kasvin sisältämällä hiilellä, Suutari kuvaa. Pajua kasvatetaan sellaisilla maapohjilla, jotka eivät sovellu hyvin ruokatuotantoon. – Turvesoille ei ole keksitty taloudellista jälkikäyttöä. 50 Raussin retortilla hiileksi ja tisleeksi – Kun lähes naapurikylässä Sippolassa toimiva Taisto Raussi kehittää yhdessä VTT:n kanssa siirrettävää hiilimiilua eli retorttia, niin kuvio alkaakin olla valmis, Suutari kuvaa. Raussin retortti jalostaa pajubiomassasta biohiiltä ja tislettä ja sopii erinomaisesti hajautettuun sopimustuotantoon. Paju on todettu nopeimmaksi maaperän hiilen sitojaksi; se käyttää aurinkoa, vettä ja ravinteita kaikkein tehokkaimman hiilensidontaan.. Ravinnerikas, hiilipitoinen biomassa voidaan kierrättää takaisin maahan tai jatkojalostetaan biohiileksi. Paju on non food -kasvi. Pajun kasvua voidaan säätää optimaalisesti ja funktionaalisesti kasvupaikan mukaan. EsimerPajun ydinominaisuudet johtivat Markku Suutarin tarkastelemaan fotosynteesiä, yhteyttämistä ja siihen liittyviä perusasioita: ravinteet – vesi – hiilidioksidi – säteily
51 kiksi lajikkeella, istutustiheydellä ym. – Pajukenttä saa oikeanlaisen mikrobikannan biohiilestä ja ravinteet tulevat hyödynnetyiksi paikalla. Löytyy vaihtoehto ns. Maatalouden kaikki ravinteet voidaan hyödyntää. – Ravinnevalumia voidaan vähentää, ei täysin poistaa käyttämällä kasveja ja biofilttereitä yhdessä. – Pajun kasvuun voidaan vaikuttaa säätämällä olosuhteita, esimerkiksi suolla vesipintoja. Vuoteen 2025 mennessä Suutari pitää realistisena saada kasvuala nousemaan 10 000 hehtaariin. voidaan säätää ravinteiden käyttöä. Kun maatalouden suojakaistat istutetaan pajukasvattamoiksi, saadaan nopeasti konkreettisesti vähennetyksi ravinnevalumia. Kahdeksan eri pajulajin kasvua tutkitaan kuivalla tienvarsipellolla lähellä Uttia.. Ensimmäinen alasleikkaus on 2–3 vuoden kuluttua, ja tili kertyy 2–3 vuoden välein vuosittain, joko lehtineen kompostiaumaustarkoitukseen tai lehtien pudottua biohiiliym. jalostukseen. Paskalaille vaihtoehto, myös puhdistamoille Puhdistamo-konseptissa pajun huokoisuuteen perustuvat hakeja biohiilifiltteri yhdessä aktiivisen pajukasvuston kanssa muokkaa, sitoo ja hyödyntää vedessä olevia ravinteita. Pajupojilla on tavoitteena saada 500 hehtaaria pajunviljelysopimuksia ensi kevääksi. Pajuviljelmät sopimuksin Maanomistaja joko vuokraa Pajupojille pinta-alaa tai alkaa itse viljellä pajubiomassaa viljelysopimuksella. Pajupojat pyrkii tekemään viljelysopimuksia vähintään 200 hehtaarin alueellisista tuotantokokonaisuuksista, jotta logistiikkaym.-kustannukset saadaan pidettyä järkevinä. Pajupeltojen kasvua ohjataan lannoituksella. – Kestävä ratkaisu ongelmaan ei ole kone tai laite pellon reunalla, heinällä oleva suojakaista, lannoituksen vähentäminen tai laki, Suutari huomauttaa. – Luomupalkittu Juuso Joona Tyynelän tilalta on havainnut, että isoilla peltolohkoilla pajusuoja-aidat katkaisevat tuulen ja siten kohottavat lämpötiloja. – Sadonkorjuukierto on nopea vesakkokasvilla. – Saostuskaivon jäte vain sepelikenttään biohiilen kanssa ja paju kasvamaan! Suutari kehottaa. – Esikerkiksi turvepohjalle viedään puutuhkaa isoista lämpökattiloista lisäämään kaliumia ja säätämään pH:ta. pajun kasvatuksella, jossa pohjakosteutta nostetaan sopivasti. Tällainen kasvattamo toimii noin 20 vuotta. Niiden ongelmia saadaan vähennettyä mm. paskalain edellyttämille puhdistamoille. Neljä, jopa viisi metriä vuodessa kasvava paju on tehokkaampi aurinkokeräin kuin yksikään aurinkopaneeli, Markku Suutari toteaa koeviljelmillään. Rinnepellon ja järven välissä viisimetrinen pajukko myös muuttaa maisemaa, mitä ei aina hyväksytä. Suutari ottaa esimerkiksi Pohjanmaan ”tappavat” sulfiittimaat. Kaikki työvaiheet tehdään koneellisesti. Pajuisilla suojakaistoilla voidaan jopa muokata ilmastoa, viljelymaiseman lisäksi. – Me tutkimme kasvualustan, myymme taimet ja hoidamme istutuksen erikoiskoneella, jopa rikkaruohot, lannoitukset sopimuksen mukaan, Suutari kertoo yrityksen palvelusta maanomistajille
– Samoilla ehdoilla ja tukikustannuksilla saataisiin kannattavaa tuotantotoimintaa. Biohiilen lisäys bulkkina peltoon on nykyään vielä liian korkea kustannus viljelijälle, Markku Suutari kertoo. Me panostamme kuitenkin erityisviljelyalueisiin, koska biohiilestä saa sieltä riittävän hinnan. Paju on myös hyvin merkittävä ilmastoteeman kannalta. 52 Ruusutarhoista biopajuteollistajaksi Kauppaneuvoksen arvonimen saanut kauppapuutarhuri Arvo Suutari, 88, kehitti Valkealaan Pohjoismaiden suurimman ruusukasvattamon, Ruusutarhat, jonka tuotolla hänestä kehkeytyi myös suuri metsänomistaja. Markkinat erikoisviljelyssä – Konseptimme toimii niin maataloudessa kuin metsissä. Pajupojat tuo maanomistajalle paitsi osaamisen myös paljon konepalvelua, tässä istutus. Vuoden 2015 lopussa nimi muutettiin Pajupojat Oy – WillowPartnersiksi. Sama pätee muihinkin heinäpeltoihin, joiden biomassaa ei hyödynnetä. Ruotsin maatalousyliopiston SLU:n mukaan paju on hiilinegatiivinen jo peltettunakin. – Eihän ole mitään järkeä tappaa jätevedenpuhdistamoilla fosforit ferrosulfaatilla, kun ne ja typpi voidaan hyödyntää pajun kasvatuksessa! Tukia muutettava ilmastoperusteisiksi Pajun viljelyyn ei Suomessa saa ympäristötukea, vain energiantuotantoon perustuen 180 euroa hehtaarilta. Mikä olisi sellainen kasvi, minkä ympärille olisi isossa mittakaavassa kehitettävissä kasapäin lisäarvoja. Perustettu pajupelto toimii 20 vuotta.. Teksti: Terttu Iiskola Kuvat: Pajupojat Oy ja Terttu Iiskola Biopajuteollisuuden tuotannollisena käytännön ratkaisuna täytyy kiinnostaa Ilmastopaneeliakin. – Lisätehoa ravinteiden sidontaan saadaan käsitellyillä biohiilillä. Biohiileksi jalostettuna se on erittäin hiilinegatiivinen. Etsimisestä ja syntyneistä yhteyksistä kehkeytyi kuitenkin mielenkiintoisia uusia kehitysnäkymiä. Suutari kysyy. Vuoden 2014 alussa perustetun smartupin Blue Rose Trading Oy:n osakkaiksi ja hallitukseen tulivat puheenjohtajaksi Metsäkeskus Tapiossa ja Metsähallituksessa toiminut metsänhoitaja Ilmo Kolehmainen sekä jäseniksi Ekovillan entinen toimitusjohtaja Reijo Louko ja juristi Vesa Hiltunen. Maailmantaloudessa on aikansa kutakin, eli 1950-luvulla alkunsa saaneen suomalaisen hitti-idean kannattavuuden kaatoi hiljalleen ulkomaantuonti. Pajujen kasvatuksessa voidaan hyötykäyttää myös isoilta jätevedenpuhdistamoilta saatavia ravinteita. Hän pohti, mikä olisi seuraava terveyden ja ilmaston näkökulmasta iso luonnonmukainen juttu, joka hyödyntäisi puhtaita suomalaisia maapohjia ja vesiä sekä pitkää päivää. Suutaria ei kuitenkaan kiinnostanut niinkään salisiinin terveysvaikutteisuus (aspiriini) kuin tieto, että salisiini siirtyy pyrolyysissä tisleeseen, jolloin syntyy hyvä biotorjunta-aine. – En silloin tiennyt, että salisiini haihtuu 120 asteessa, hän nyt kommentoi. Miksei helpin tilalle voitaisi valita paju, jolloin maaperä saataisiin tuottavaan käyttöön. – Esiin putkahti paju, jota on Suomessa tutkittu jo 20 vuotta. Oli perustettava firma, jotta voi lähteä etsiytymään kehityshankkeisiin ja hakea rahoituksia. – Tämä asia kiinnostaa Ilmastopaneeliakin! – Ilmaston tukemiseksi tavoitteenamme on, että paju ilmastovuonna 2020, uuden maataloustukikauden alkaessa, hyväksytään kasviksi, jolle saadaan ympäristötuki myös peltojen suojakaistoille. – Paju sitoo kasvaessaan hiilidioksidia 12–16 tonnia hehtaarilta vuodessa. Biohiileksi jalostettu biomassa on lopullisesti pois hiilen kierrosta, joten pajunjalostaminen hiileksi on merkittävä ilmastoteko, Suutari painottaa. Arvon poika, noin 30 vuotta maailmalla kulkenut ja paljon nähnyt, ennakkoluuloton tuotantotalouden diplomi-insinööri Markku Suutari, 51, ei jäänyt tuhkaan makaamaan. Minua kiinnosti erityisesti pajun korkea salisiinipitoisuus, jonka Itä-Suomen yliopiston professori Riitta JulkunenTiitto oli todistanut, Suutari kertoo. – Eurooppalaisille markkinoille pääsemme, kun puhtaus ja luonnonmukaisuus on toteen näytetty. – Suomessa aiomme tuottaa biohiiltä ammattikäyttöön kaupunkipuille, golfkentille, marjaviljelmille ja kasvihuoneiden kasvualustoille. Seurasi konkurssi 2013. – Kun olen maakuntia kiertänyt, olen tavannut aika paljon ruokohelpipaaleja, joilla ei ole mitään käyttöä, mutta silti niille on saatu täydet tuet. Pajupojat Oy on verkostoitunut useisiin pajututkimuksiin Suomessa ja kansainvälisesti ja toimii Salix Energy AB:n edustajana Suomessa. Itä-Suomen yliopiston tutkimusten mukaan käsitellyillä biohiilillä saadaan sidottua 80–95 prosenttia veden typestä ja fosforista
– Piilovedenvuotoja ovat esimerkiksi tiputtavat hanat tai kuluneen mekanismin vuoksi jatkuvasti valuttava wc-pönttö. – Pese täysiä koneellisia ja käytä erilaisia säästöja vajaatäyttöohjelmia. Pyykinpesuakin voidaan saada taloudellisemmaksi ja saavuttaa säästöjä vedenkulutukseen. – Kotitalouksien käyttöveden lämmitykseen kuluu useimmiten noin 900–1300 kWh/asukas vuodessa, mikä tarkoittaa noin viidennestä kunkin asukkaan henkilökohtaisesta energiankulutuksesta, Motivan asiantuntija Sami Seuna kertoo. Lämpötilan tiputtaminen 80-asteesta 60 asteeseen pienentää varaajan lämpöhäviötä jopa 30 prosenttia, Seuna sanoo. Yleensä suihkuun kuluu paljon kauemmin, kuin arvellaankaan. Helppo keino saavuttaa säästöjä onkin säätää käyttövesivaraaja oikein. – Veden kuumentaminen öljyllä tai suoralla sähkölämmityksellä suihkulämpöiseksi kaksinkertaistaa ostetun veden hinnan. Vedenkulutuksen tavoitetaso olisi noin 100–120 litraa vuorokaudessa asukasta kohden, jota vesimittareilla ja uusilla vesikalusteilla varustetuissa uudisrakennuksissa lähestytään. Suihkuhanan virtaamaksi riittää 12 l/min, käsipesuhanassa 6 l/min. Nykyaikaisissa yksiotehanoissa veden täysi virtaama voidaan rajoittaa neljään litraan minuutissa.. Suihkussa veden virtaama on näet kodin vesipisteistä suurin. Koska noin 30 prosenttia rakennuksen vuotuisesta lämmitysenergian kulutuksesta menee käyttöveden lämmitykseen. 53 Käyttötottumusten muutoksella ja laitteiden säädöllä säästöä Suihkutteluun kuluu eniten vettä Suomalaiset kuluttavat vettä sadasta jopa kolmeensataan litraa vuorokaudessa asukasta kohti. Vesikalusteissa kannattaakin satsata uusimpaan tekniikkaan. Pienestä norosta kertyy jopa satoja kuutioita vettä vuodessa, mikä voi tarkoittaa vesilaskuun vuodessa jopa 1000 euron lisää, Seuna kertoo. Suihkun hinta riippuu myös siitä, miten käyttövesi lämmitetään. Normaalilämpöinen, tunnin mittainen suihku vastaa noin 30 kWh:n lämmitysenergiamäärää. – Hyvin usein käyttövesivaraajan lämpötila on säädetty turhan korkeaksi. Ylivoimaisesti eniten vettä kotona kuluu suihkussa käyntiin. – Nykyaikaisissa yksiotehanoissa veden täysi virtaama voidaan rajoittaa neljään litraan minuutissa. Suihkuttelu kuluttaa vettä Käyttötottumukset vaikuttavat oleellisesti vedenkulutukseen. Vedensäästöä voidaan saavuttaa myös huoneistokohtaisilla vesimittareilla. Omien käyttötottumusten tarkastamisella, hankkimalla kotiin nykyaikaiset vesikalusteet ja säätämällä hanat ja lämminvesivaraajat oikein, voi saavuttaa merkittäviä säästöjä vedenkulutukseen. – On hyvä tarkkailla, ja vaikka mitata kellolla, kuinka kauan suihkussa viettää aikaa. Vesirosvot kuriin Kodista saattaa löytyä piileviä vesisyöppöjä, jotka kannattaa eliminoida. Vettä kuluu suihkussa tunnin aikana 700– 1100 litraa, toisin sanoen 12–18 litraa minuutissa. Jos kotitalouden vedenkulutus on suurta, kannattaa epäilykset suunnata ensiksi suihkussa vietettyihin minuutteihin. – Ympäristöministeriön tutkimuksen mukaan vesimittareiden asennuksen ja huoneistokohtaisen laskutuksen myötä vedenkulutus pienenee 15–20 prosenttia henkilöä kohden, Seuna sanoo. Hanojen virtaamat kannattaa kotona säätää sopiviksi. Säädä pesulämpötila 40 °C:een tai sen alapuolelle, jos vaatteiden pesuohje sen suinkin sallii. Pyykinpesun osuus suomalaisten tyypillisestä vuorokausikulutuksesta on noin 13 prosentin luokkaa. Suihkussa käynti onkin merkittävin syy kasvaneeseen vedenkulutukseen. Keskimäärin jokainen suomalainen käyttää vettä 150 litraa vuorokaudessa. Teksti: Tuula Kolehmainen Säästöjä syntyy, kun hanojen virtaamat säätää sopiviksi. Lämpimän käyttöveden osuus asuinrakennuksen energiankulutuksesta on merkittävä. On siten suuri merkitys sillä, käykö pari kertaa päivässä muutaman minuutin tai puolen tunnin mittaisessa suihkussa, Seuna muistuttaa. S uomalaisten tyypillinen vedenkulutus on 90–270 litraa vuorokaudessa asukasta kohti. Uudet 2-painikkeella varustetut WC-istuimet toimivat 1,5–2/4 litran kertahuuhtelulla (pieni/iso huuhtelu) tai niiden huuhtelumäärän voi valita tarpeen mukaan. Vesimäärän lämmittäminen sähköllä maksaa siten nelisen euroa kylmän veden hinnan lisäksi, Seuna kertoo
Luomutilojen keskikoko oli 52,8 hehtaaria. Hallituksen luomuohjelman tavoitteena on, että luomulla olisi 20 prosenttia maamme peltoalasta vuonna 2020. Se oli noin 8 prosenttia kaikista tiloista. Yli puolet luomuviljasadosta oli kauraa, jota tuotettiin 45,4 miljoonaa kiloa. Luomuviljoja tuotettiin Suomessa viime vuonna yhteensä 83 miljoonaa kiloa. 54 Luomulla on jo lähes kymmenesosa pelloista ja tiloista Kauraa, porkkanaa, tomaattia... Kuvassa luomuruista. Vuonna 2015 Suomen luomupeltoala oli 224 615 hehtaaria. Lampaanlihasta neljännes on luomua. Vaikka peltoalasta jo kymmenesosa on luomua, oli luomuviljan osuus viime vuonna vain 2,3 prosenttia maan koko viljasadosta. Luomutiloja yli neljä tuhatta Suomessa oli vuonna 2015 yhteensä 4 251 luomutilaa. Luomumarjoja viljellään Suomessa yli 500 hehtaarilla. Suomen koko peltoalasta luomulla oli 9,9 prosenttia. Luomutila oli keskimäärin 8,8 hehtaaria suurempi kuin luomuton suomalaistila. Suomen pelloista kymmenesosa on luomulla. Kuvassa punaherukkaa.. Yli puolet luomuviljasta on kauraa. Luku sisältää myös siirtymävaiheessa olleet pellot. Puutarhakasvien luomutilastoa johtaa porkkana. Luomutilat ovat keskimäärin suurempia kuin ei-luomutilat. M aaja metsätalousministeriön sekä Pro Luomu ry:n kokoamat tiedot viime vuodelta kertovat, että Suomen peltojen luomuala kasvoi viime vuonna 6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myös luomutilojen osuus kaikista tiloista on lähes yhtä suuri. Luomulihan tuotanto kasvaa nopeasti. Suomen maakunnista eniten luomupeltoalaa on Pohjoisja Etelä-Pohjanmaalla sekä Pirkanmaalla
Porkkanaan ja tomaattiin verrattuna kurkun ja omenoiden luomutuotanto on siis vielä pientä. Luomuporkkanaa tuotettiin yhteensä 2,2 miljoonaa kiloa eli lähes puoli kiloa jokaista suomalaista kohden. Aktiivisissa luomukuluttajissa on paljon lapsiperheitä sekä eriHallituksen luomuohjelman tavoitteena on, että luomulla olisi 20 prosenttia maamme peltoalasta vuonna 2020.. Luomuomenoita tuotettiin 53 hehtaarilla. Luomun myynnissä iso kasvu Luomun myynti ruokakaupoissa lisääntyi viime vuonna lähes 7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2015 avomaan luomuvihanneksia viljeli 160 yritystä yhteensä 255 hehtaarilla. Suomen luomumarkkinat olivat arviolta 240 miljoonan euron suuruiset vuonna 2015. Porkkana ja tomaatti Suomalaisen luomupuutarhatuotannon tärkeimmät kasvit ovat porkkana, tomaatti, sipuli ja kaali. Kasvihuonetomaattia ja -kurkkua viljeli luomuna 22 yritystä, joiden tuotantoala oli yhteensä viisi hehtaaria. Luomuviljojen korjuuala oli yhteensä 38 800 hehtaaria eli vajaa viidennes kaikesta luomupeltoalasta. Luomun markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupassa on kuitenkin edelleen pieni, noin 1,8 prosenttia. Kaupan asiantuntijat arvioivat, että luomun myynti nousee yli 410 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Luomua suosivia kuluttajia on eniten pääkaupunkiseudulla. Eniten luomuviljakiloja korjattiin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Kaakkois-Suomessa. Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa luomun osuus on jo monta kertaa suurempi. Niiden sadosta kaksi kolmasosaa oli mansikkaa. Toiseksi eniten tuotettiin luomutomaattia, yhteensä 1,1 miljoonaa kiloa. Porkkana oli kiloina mitattuna selvä ykkönen. Luomukurkkua tuotettiin 131 000 kiloa ja luomuomenoita 70 000 kiloa. Luomuviljoja tuotettiin Suomessa vuonna 2015 yhteensä 83 miljoonaa kiloa. 55 Tämän selittää ennen muuta se, että luomualasta huomattavan suuri osa on laitumena. Luomumarjoja viljeltiin 557 hehtaarilla. Yli puolet luomuviljasadosta oli kauraa, jota tuotettiin 45,4 miljoonaa kiloa
ikäisiä lapsettomia pariskuntia. Vientiin eniten luomukauraa Suomesta viedään luomutuotteita arviolta kymmenellä miljoonalla eurolla vuosittain. Suomessa oli viime vuonna 899 luomukotieläintilaa. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä Luomuporkkanaa tuotetaan Suomessa puolisen kiloa jokaista suomalaista kohden. Viennin kasvua rajoittaa pula raaka-aineesta. Tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Ranska, Tanska ja Ruotsi, mutta pieniä määriä suomalaisia luomutuotteita viedään kaikkialle maailmaan. Suomalaisten tärkeimmät syyt ostaa luomua ovat tuotteiden puhtaus, hyvä maku sekä ekologisuus ja terveellisyys. Niistä suurin osa tuottaa naudanlihaa tai maitoa. Suomessa tuotetusta maidosta luomumaidon osuus on 2,3 prosenttia ja luomukananmunien osuus 4,7 prosenttia. Sianlihassa osuus on 0,4 prosenttia ja siipikarjan lihassa 0,2 prosenttia. www.saloniemenjuustola.. Kasvu jatkuu Myös vuodesta 2016 on kerätty jo alustavia tietoja. p. Kaikista Suomessa valmistetuista luomukauratuotteista valtaosa menee vientiin eli vain pieni osa myydään kotimaassa. Muita tärkeitä luomuvientituotteita ovat luomuleipä, luomuperunajauho, luomuluonnonmarjat ja luomulakritsa. Ne perustuvat Pro Luomun kesäkuussa ELYkeskuksiin tekemään kyselyyn. Kaikesta luomulihasta lähes kolme neljäsosaa oli nautaa. Luomusikatiloja oli 14 ja luomubroileritiloja neljä. Tarkemmat tiedot vuodesta 2015 löytyvät Maaja metsätalousministeriön sekä Pro Luomu ry:n esitteestä Luomu Suomessa 2015. Kyselyn perusteella luomun osuus koko maan peltoalasta on noussut 10,4 prosenttiin ja luomutilojen määrä selvästi yli 4 400 tilaan. Myös luomumaidonja -kananmunien tuotanto lisääntyi. Niitä tuotti 48 tilaa. Käsintehdyt lisäaineettomat Suomen alkuperäiskarjaeläimistä valmistetut luomutuotteet Jälleenmyyjämme, messukalenterin ja verkkopuodin löydät osoitteesta www.riihipuoti.. Etenkin luomunaudanlihan tuotanto lisääntyi paljon, koska useita lihakarjatiloja siirtyi luomuun. Tietojen kokoamisessa on käytetty useita eri lähteitä kuten Luonnonvarakeskuksen maataloustilastot sekä TNS Gallup Elintarviketieto Oy/ Luomun kuluttajabarometri 2015. 56 Luomulihaa kolmannes enemmän Luomulihaa tuotettiin Suomessa viime vuonna 4,14 miljoonaa kiloa. Luomuviennin tärkein tuote on kaura. Sitä viedään paljon erilaisiksi tuotteiksi jalostettuna kuten luomuhiutaleina ja luomujauhoina. Lampaanlihasta luomun osuus on korkein, 23 prosenttia. 02 486 1475 Kotimaiset lisäaineettomat Luomuviljatuotteet. Sen sijaan luomusikaa ja luomubroileria tuotetaan vielä kovin vähän. Luomukananmunien tuottajia oli selvästi enemmän. Tuotanto kasvoi kolmanneksen edellisvuodesta. Eri maakunnista luomukotieläintiloja on eniten Pirkanmaalla, Pohjanmaan maakunnissa, Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Kotimaassa tuotetusta naudanlihasta luomun osuus on viime vuoden lukujen perusteella 3,4 prosenttia. Saloniemen Juustola Salorannantie 166, 23800 Laitila Riitta Saloniemi 040 5573 544 rj.saloniemi@lailanet.
Keitä kunnes vesi on imeytynyt suurimoihin. Kaada kattilaan noin litra vettä ja 1 tl suolaa, anna kiehua välillä sekoittaen noin 50 minuuttia. Tuotteita on viljajalosteista spelttileseisiin. 57 Kasvishöystö Ainekset: 2 dl ohrasuurimoita Uusia porkkanoita Parsakaalia Herneitä Kantarelleja Yrttejä, esimerkiksi timjamia Suolaa, mustapippuria maun mukaan Laita kattilan pohjalle 2 dl ohrasuurimoita ja 2 dl vettä. 57 . Riihipuodin kotisivuilla on runsaasti reseptejä, joissa voi hyödyntää myllyn viljoja. Pidä huolta, ettei vesi pääse loppumaan. Lisää suurimoiden joukkoon kauden kasviksia ja sienet. Tuotteita on myynnissä myllyn myymälässä ja sen lisäksi hyvin varustelluissa kaupoissa muuallakin Suomessa. Lisätietoa: www.riihipuoti.fi. Riihipuodissa tarjotaan ryhmille maistiaisia. Anna hetki tekeytyä ja mausta, runsaasti yrttejä maun mukaan. Su ur im oi ta ja sa to a Riihipuoti Riihipuodin mylly Pöytyällä on lisäaineettomien luomuviljatuotteiden valmistaja
Kasvualustamarkkinoiden arvo on 1,3 miljardia euroa vuodessa. Suomen pinta-alasta kolmannes on suota ja meillä on kolmannes koko Euroopan turvevaroista. Tiilikkala johtaa työryhmää Monella Suomen suolla turvekerroksen paksuutta voi vain arvailla. Vähäisten soiden käyttö halutaan lopettaa kokonaan maissa, joista melkein kaikki koskemattomat suot on hävitetty. Osa soista on raivattu pelloiksi ja osa on ojitettuna nopeakasvuista metsää. Suomessa tätä arvokasta luonnonvaraa poltetaan savuna ilmaan. Osaltaan toki myös ilmaston lämpeneminen lisää meillä soistumista, sanoo professori Kari Tiilikkala Luonnonvarakeskuksesta. – Euroopan puutarhatuotannossa käytetään 30 miljoonaa kuutiota turvetta vuosittain. – Turvekerroksen paksuus on toistaiseksi arvailujen varassa. 58 Euroopassa kova pula puutarhamullasta Suot kasvavat ruskeaa kultaa Suomen soilla kasvaa ruskeaa kultaa, josta myös ulkomainen pääoma saattaa kohta kiinnostua. – Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa turvevarat koko ajan kasvavat. Puutarha-ala seuraa Tiilikkalan mukaan Euroopassa tilannetta kauhuissaan, kun koko elinkeinon tulevaisuus on uhattuna. Hollannissa ja muualla Euroopassa alkaa olla huutava pula puutarhojen kasvuturpeesta. Olisiko multa Suomelle uusi vientivaltti. Kari Tiilikkala osallistui keväällä muiden Euroopan biohiilitutkijoiden kanssa kokoukseen, jossa pohdittiin mahdollisuutta korvata osa kasvuturpeesta biohiilellä ja muilla materiaaleilla. Jos Euroopassa paksuus on keskimäärin puolitoista metriä, niin suoturvetta on Euroopassa 800 biljonaa kuutiometriä, Tiilikkala laskee. Tämä on luonnollista muutosta. Toisten mielestä meillä riittää suota sekä suojeltavaksi että hyödynnettäväksi. Miljardibisnestä Turpeen loppuminen Keski-Euroopasta on nostanut monenlaista huolta. Suomessa vuosittain nostetusta suoturpeesta 90 prosenttia poltetaan ja vain viisi prosenttia päätyy kasvualustaksi. Meren rannoille tulee maan noustessa uusia suoalueita ja monet pikkujärvet soistuvat ja kasvavat vähitellen umpeen. Maailmassa on neljä miljoonaa neliökilometriä suota, mikä on kolme prosenttia maapallon maa-alasta. Euroopan puutarhatuotteiden arvo on 45 miljardia euroa vuodessa. Tarkoittaisiko se vientituloja luonnon kustannuksella. M oni luonnonsuojelija jättäisi suot kokonaan koskematta. Kansallisesti Suomessa lähdetään siitä, että turve on uusiutuvaa energiaa. Osa ojituksista on ollut hyödyttömiä eikä ole lisännyt metsän kasvua. Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa turvevarat koko ajan kasvavat.. Hollantilaiset ja saksalaiset ovat jo alkaneet ostaa suoalueita Virosta. – Joka tapauksessa olisi järkevämpää käyttää turve kasvualustana kuin polttaa sitä, vastaa Tiilikkala
Kasvualustojen kehittämisessä ja myynnissä on talouden näkökulmasta myös suuri mahdollisuus. Luonto ennallistaa soita myös itsekseen, kun ojat kasvavat umpeen vähitellen. – Viidenkymmenen vuoden päästä arvojen suhde voi olla aivan toinen, Tiilikkala ennustaa. Monet pikkujärvet soistuvat ja kasvavat vähitellen umpeen. Eli ei kasva puuta mutta ei turvekaan. Vaposta valtio omistaa 48,5 prosenttia, lopun omistavat yksityiset. Ulkomainen pääoma on ne jo löytänyt. Tällä hetkellä rämeen tai avosuon arvo metsämaana on murto-osan siitä, mikä on nopeakasvuisen metsämaan arvo. – Niitä ei ole saatu kasvamaan puuta kunnolla, mutta ne eivät nyt kasva myöskään turvevarastona. Menetelmä on periaatteiltaan sama kuin grillihiilen ja tervan valmistuksessa. Tiilikkala muistuttaa, miten tärkeäksi maailmassa on noussut elintarvikkeiden huoltovarmuus. – Hollannissa puutarhatalous on iso osa kansantaloutta. 59 nimeltä COST1107 Peat Replacement, jossa tätä vaihtoehtoa tutkitaan. Vapo Oy omistaa soita jonkin verran. – Riski kuitenkin on, että ulkomaiset pääomasijoittajat huomaavat soidemme arvon. Suomessa ei vielä. Vain me voimme turvata laadukkaiden kasvualustojen saannin koko Euroopassa ja siten koko Euroopan omavaraisuuden erikoiskasvien tuotannossa, Tiilikkala arvioi. Mutta sitä täytyy vielä odottaa. – Puutarha-alan katseet ovat kääntyneet Suomeen ja Baltian maihin sekä Ruotsiin. – Esimerkiksi Teerinevajärvi on omia aikojaan alkanut taas ennallistua ja pienellä ihmisen avulla se saataisiin kokonaan takaisin ennalleen. Meillä on Kekkilä ja Biolan sekä paljon pienempiä toimijoita. Suomessa vuosittain nostetusta suoturpeesta 90 prosenttia poltetaan ja vain viisi prosenttia päätyy kasvualustaksi.. – Virossa on suoalueita, joiden omistajat ovat Hollannista ja Saksasta. Arvokkaan ja ainutlaatuisen resurssin polttamisesta pitää päästä eroon sitä mukaa, kun energiatehokkuuden lisääminen vähentää energiatarvetta ja biopolttoaineisiin perustuva hajautettu energiahuolto saadaan kuntoon. – Tulva vei lietteet Lestijärveen kohtalokkain seurauksin. – Kasvualustana turpeen eurooppalaista ja globaalia merkitystä ei ole tajuttu. Tuotanto voitaisiin silti tehdä kestävästi. Mutta tuskin menee kauan, kun meidänkin soille tähyillään nurkanvaltausmielessä. – Kun ajattelee, miten tärkeitä pohjavedet ovat esimerkiksi Pohjanmaan maidontuotannolle ja juomia valmistavalle teollisudelle, ei ole pikkuasia, mitä soille tapahtuu, Kari Tiilikkala muistuttaa. Tosin ilmaston lämpeneminen vauhdittaa sitä. Tällaiset turhaan ojitetut suot pitäisi ennallistaa nopeasti. Turpeen nostajille pitää saada myös lakisääteinen velvoite käytöstä poistettujen alueiden ennallistamisesta muun Euroopan tapaan. – Se on vastuuton näkymä, kun tuodaan orgaanista ainesta pois sieltä, missä sitä tarvittaisiin omaan viljelyyn. Yksi avainryhmä ovat kaupunkilaiset metsänomistajat. Suomen suot toimivat vesivarastona joille ja vesistöille mutta myös pohjavesille. Ja siinä voi käydä kuten fosforipääomalle kävi, Tiilikkala sanoo viitaten kauppaan, jossa valtio myi Kemira Growhow:n ja samalla Suomen fosforikaivosvarat norjalaiselle Yaralle. Luonto ennallistaa soita myös itse, kun ojat kasvavat umpeen. Tiilikkala on Tekesin nimeämä Suomen edustaja. Kasvuturpeen nostossa ei Tiilikkalan mukaan saa tehdä samoja virheitä kuin esimerkiksi Vapo Oy:n raivatessa Teerinevalla suota paikassa, jonka keskellä kulkee joki. Kyseessä on asiantuntijaryhmä, joka saa toimintaansa EU:n verkostorahaa. Ympäristövaikutusten arviointia tarvitaan siten myös kasvuturpeen hankinnasta päätettäessä. Näin turvesuot saataisiin taas tehokkaasti hiiltä sitomaan ja toiminaan vesivarastoina. Hiilija vesivarasto Kari Tiilikkalan mukaan tulevaisuuden visiot edellyttävät kansallista keskustelua soidemme ja turvevarojen ainutlaatuisuudesta sekä kestävän kehityksen edellyttämiä päätöksiä. Turpeen korvaaminen biohiilellä ei kuitenkaan näyttäisi olevan ihan lähivuosien ratkaisu. Tulevaisuudessa biohiilen tuotannolla ja viljelykäytöllä voi olla iso merkitys ilmastonmuutoksen torjumisessa. – Suot ovat suurin hiilija vesivarastomme sekä luonnon monimuotoisuuden perusta. Tiilikkala valittaa sitä, että suomalaisessa politiikassa turve on toistaiseksi mielletty vain energianlähteeksi. Monin paikoin oja voi olla lähes ummessa jo 20–30 vuodessa. Tämä on luonnollista muutosta. Akuuttiin multapulaan haetaan muita ratkaisuja. – Suomi voisi olla Euroopan ja jopa koko maailman johtava kasvualustojen tuottaja ja viejä. Siinä puuta tai muuta biomassaa lämmitetään hitaasti hapettomassa tilassa. Biohiili syntyy keinotekoisesti hidaspyrolyysissä. Afrikasta tuodaan Eurooppaan kasvualustoja jo jonkin verran. Siksi myös huoli on iso koko toiminnan luhistumisesta turpeen vähenemisen myötä. – Suomi ei ole öljyvaltio vaan puuvaltio, mutta voisi olla myös suovaltio. Meillä on Tiilikkalan mukaan myös paljon soita, joita on turhaan ojitettu. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä. Baltiasta viedään tällä hetkellä paljon turvetta Eurooppaan kasvualustaksi. Turhia ojituksia Turvesoiden ennallistamista pitäisi Tiilikkalan mukaan nopeuttaa. Eikä myöskään sitä, millainen puskuri meillä on soissa vesitaloudelle. Samalla se taas toimisi täydellä kapasiteetillaan vesivarastona
– Ymmärrämme, että tuottajille tulee aina kustannuksia ruuan tuottamisesta, mutta täyttä hin. Padasjoen 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Kati Liikonen kertoo, että idea hävikkiruokakauppaan sai alkunsa Eurooppaan perustetuista social supermarketeista, joissa myydään hävikkiruokaa edullisesti vähävaraisille ihmisille. Haluamme saada hävikkiruuan pois kaatopaikoilta. Myytäviä tuotteita ei ole tarkoitus hankkia lahjoituksina, vaan Padasjoen 4H maksaa niistä sovitun hinnan. 60 Padasjoen 4H-yhdistys avaa hävikkiruokakaupan Käyrät kurkut ja rumat tomaatit myyntiin! P adasjoen 4H-yhdistys on käynyt tositoimiin ruokahävikkiä vastaan. Paikallisilta ruuantuottajilta voidaan hankkia vaikkapa myyntiin kelpaamattomia rumia tomaatteja, isoja pottuja ja käyriä kurkkuja. Kaupoista myyntiin voidaan saada päiväys vanhoja kuiva-aineita ja keskuskeittiöiltä valmiiksi pakattuja hävikkiruoka-annoksia. – Meidän tarkoituksemme on ennen kaikkea ekologisuus. Ensi syksynä Padasjoen kierrätyskeskuksen yhteyteen on määrä avata Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa, jossa myydään edullisesti suoraan tuottajilta, kaupoista ja keskuskeittiöistä hankittuja elintarvikkeita. Toki on hienoa, jos tällä liikeidealla voidaan helpottaa vähävaraistenkin osaa, mutta meillä ei tulla kyselemään yhdenkään asiakkaan tuloja tai muita motiiveja asioida hävikkiruokakaupassa! Ruokaa kaupoista, tuottajilta ja keittiöistä Hävikkiruoka Padasjoen myymälään tullaan hankkimaan monesta eri lähteestä
Eniten ruokaa menee hukkaan kotitalouksissa, noin puolet enemmän kuin esimerkiksi kaupoissa. Myyntivoitot on tarkoitus käyttää liiketoiminnan pyörittämiseen. Suomessa heitetään ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa eli 20–30 kiloa henkeä kohti. Haluamme saada hävikkiruuan pois kaatopaikoilta.. Hävikkiruokakauppaa tullaan pyörittämään Padasjoen 4H-yhdistyksen palkattujen työntekijöiden voimin. Tavoitteenamme on kehittää toimintamalli, joka jää pysyväksi osaksi Padasjoen 4H:n toimintaa, Liikonen summaa. Pilottihanketta seurataan innokkaasti Padasjoen pilottihankkeen toteutumista odotetaan innokkaasti. Liikonen on tyytyväinen siihen, että ruuan myymistä koskevaa lainsäädäntöä on viime vuosina kevennetty. – Ensimmäinen kokous terveystarkastajien kanssa pidettiin jo viime syksynä, kun idea oli vasta saatu. Roskiin heitetty ruoka verottaa myös lompakoitamme 500 miljoonalla eurolla vuosittain. Kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa peräti 10–15 prosenttia. Viimeisin kokous on pidetty nyt toukokuun lopussa ja hankkeen toteutumiselle ei näyttäisi olevan mitään estettä. Paikalliset ovat olleet hävikkiruokakaupasta kiinnostuneita ja muut 4H-yhdistykset ovat väläytelleet mahdollisuutta ryhtyä samankaltaiseen hankkeeseen: – Meidän onnistumistamme seurataan nyt silmä kovana. Kuva: Kati Liikonen Epämuotoisetkin vihannekset kelpaavat erinomaisesti syötäväksi. 61 Ruokaa roskiin 160 miljoonaa kiloa vuodessa Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka syystä tai toisesta päätyy roskiin tai biojätteeksi. Ruuan käsittelyä koskevat lait ovat kuitenkin todella tiukkoja, minkä vuoksi hävikkiruokakaupassa tuotteita ei tulla millään tavalla käsittelemään; paketteja ei auota, tuotteita ei jaeta pienempiin osiin ja niin edelleen. – Meidän tarkoituksemme on ennen kaikkea ekologisuus. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Padasjoen 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Kati Liikonen uskoo, että hävikkiruualle riittää kysyntää pikkupaikkakunnallakin. Ruokahävikin määrät vaihtelevat paljon eri kotitalouksien välillä. Jos valmis ruoka päätyy roskiin, ovat päästöt syntyneet turhaan. Tuottajatkin ymmärtävät tämän sekä hävikkiruokakaupan mahdollistaman synergiaedun: tuottajan ei tarvitse maksaa jätemaksuja syömäkelpoisesta tavarasta, kun me ostamme sen edullisesti myyntiin, Liikonen selventää. Ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat huomattavasti päästöjä. Lähde: www.saasyoda.fi taa emme hävikkituotteista voi kuitenkaan maksaa. – Terveystarkastajan sanoin: ”jos perunaan tehdään yksikin viilto, tilanne muuttuu dramaattisesti.” Mutta meidän toimintatapamme tulee muiltakin osin olemaan erilaista kuin kaupan alalla yleensä. Yhteistyötä terveysviranomaisten kanssa Hävikkiruokakauppaa on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa
Vanhat liikkumisen mallit kunniaan Pääkaupunkiseudulla on erinomaiset ja monipuoliset julkisen liikenteen kulkuyhteydet ja lyhyet vuorovälit. – Liikkumiskokonaisuus on nostettava seuraavalle tasolle. Liikennetilaukset tulisikin Mötön mukaan fiksusti keskittää ja kehittää kokonaan uusia, joustavia ratkaisuja liikkumiseen. Linjaauton edessä oli lumiaura ja auto kuljetti postia siinä missä ihmisiäkin. Teknologian avulla jo olemassa olevien liikennereittien löytäminen, hintojen vertaileminen ja lippujen ostaminen onnistuu jatkossa yhdellä mobiilisovelluksella, napin painalluksella. On toki muistettava, että raideliikenne on linja-autoliikennettä monimutkaisempi maailma. OnniBusin perustaja kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa liikkumisen vallankumousta, joka lopulta voi ratkaista nykyiset julkisen liikenteen haasteet. Taksiliitto ja autoilijat ovat kuitenkin valmiita uudistumaan, sillä nykyisellään autojen käyttöaste on Taksit olisi hyvä ottaa osaksi julkisen liikenteen verkostoa. Vaikeaa on myös päästä Helsingistä edullisella hinnalla vaikkapa Lievestuoreelle, tai Siuntiosta Kirkkonummelle. Oma ukkini aloitti linjaautoliikennöitsijänä 1920-luvulla silloisessa Sortavalassa. Linja-autoliikenne oli menettänyt kilpailukykynsä. Miljoona uutta ihmistä vuodessa valitsi linja-auton kulkuvälineekseen kaukomatkoilla. 62 Julkiseen liikenteeseen kaavaillaan suuria uudistuksia Perinteinen linja-automalli ei enää toimi syrjäseuduilla Pääkaupunkiseudulla on hyvät julkisen liikenteen verkostot, mutta sopivimman reitin löytäminen ei silti ole aina yksinkertaista. Perinteinen linja-automalli ei enää yksinkertaisesti toimi, ja taksi on toisaalta kallis. Mötön mukaan julkisen liikenteen järjestelmään tarvitaan myös kokonaan uusia palikoita. Möttö onkin hypännyt OnniBusin ratista ja siirtynyt toimitusjohtajana luomaan uudenlaisen liikkumisen malleja startup-yritys Tuup Oy:ssä. – Vaikka OnniBus ravisteli pölyttyneitä, julkisen liikenteen malleja, valtavasti on vielä tehtävänä. Mötön mukaan on Suomessa on sikäli erikoinen tilanne, että monopoliasemassa oleva rautatieyhtiö joutuu kilpailemaan bussiyhtiöiden kanssa. Nykyisellään eri viranomaiset, kuten kunnat, Ely-keskukset ja Kela tilaavat ihmisille erillisiä kyytejä, jotka menevät samaan suuntaan ja autot ajavat sitten usein jopa peräkkäin. – Nykyisellään esimerkiksi yhdistelmä joukkoliikenne-taksi puuttuu julkisen liikenteen reittivaihtoehdoista kokonaan. V aikka joukkoliikenteessä on tapahtunut viime vuosina paljon kehitystä, on nykyinen liikennejärjestelmä vanhanaikainen, toteaa OnniBusin perustaja Pekka Möttö. Vaihtoehtoa ei kuitenkaan ollut. Mitä kauemmaksi pääkaupungista edetään, sitä harvemmaksi julkisen liikenteen suomat mahdollisuudet muuttuvat. Hintojen muutos raidepuolellakin on ollut väistämätöntä. Liikkumiskokonaisuus asiakkaan haltuun Möttö kokee, että on tullut aika viedä julkinen liikenne aivan uudelle tasolle, teknologian suomin keinoin. – VR on tehnyt hienoa työtä ja saanutkin käännettyä matkustajamäärät nousuun. OnniBus onnistui edullisella hinnoittelulla ja laadukkaalla palvelulla saamaan linja-autojensa penkit täyteen. Nykyisellään moni matka etenkin syrjäseuduilla edellyttää ainakin osin omaa autoa.. Nyt on aika ympyrän sulkeutua, Möttö toteaa. Olihan se kova homma lähteä minimipääomalla haastamaan suljettuja markkinoita. – OnniBus muutti jo osaltaan julkista liikennettä Suomessa. – Samaan suuntaan menevät matkustajat kannattaisi ottaa samaan autoon. – Tunnen syrjäseutujen tilanteen, sillä olen yhdessä roolissani kiteeläinen linja-autoliikennöitsijä. Tavarat ja ihmiset voisivat aivan hyvin liikkua samoilla kyydeillä, kuten ennen oli tapana. Jos yksityisautoilu on julkista liikennettä halvempaa, jossain on vika, tämän epäkohdan halusimme korjata, Möttö kertoo
Uudessa liikennepalvelussa erilaiset ja uudenlaiset liikenteen toimijat muodostavat matkustajia parhaiten palvelevan kokonaisuuden. Poliittinen tahto kehittää julkista liikennettä löytyy, nyt tarvitaan lihaa luiden ympärille ja eri toimijoiden yhteistyötä. Suomen julkinen liikenne ei enää toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Teksti: Tuula Kolehmainen Lisätietoja: www.tuup. Uudistuksia tarvitaan. Suomi edelläkävijänä Möttö uskoo, että ennemmin tai myöhemmin jossain päin maailmaa kehitetään ne palvelut, jotka helpottavat ihmisten liikkumista. Mobiilisovellus Tuupin avulla jo olemassa olevien liikennereittien löytäminen, hintojen vertaileminen ja lippujen ostaminen onnistuu jatkossa napin painalluksella.. Uskon, että Suomi voi ripeästi reagoidessaan toimia tässä edelläkävijänä, tehdäänhän maassamme julkista liikennettä hyödyntäen kaksi miljardia matkaa vuodessa, Helsingissä neljä miljoonaa matkaa vuodessa. Nykyisellään esimerkiksi yhdistelmä joukkoliikenne– taksi puuttuu julkisen liikenteen reittivaihtoehdoista kokonaan. 63 liian pieni. – Yksin en pysy ihmeitä tekemään, mutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Suomen julkinen liikenne saadaan seuraavan puolentoista vuoden aikana vietyä uudelle aikakaudelle, Möttö toteaa
Robottibussi kuljetti messujen Suomalainen syö vuodessa 79 kiloa lihaa Suomalaisten lihankulutus on kasvoi viime vuonna, kertoo Luonnonvarakeskuksen ravintotase. Jo viime vuonna Vantaan asuntomessujen yhteydessä tehtiin kokeilu, jossa messuvieraita oli kuljettamassa robottibussi. Siipikarjan kulutus lisääntyi eniten. Kissanruuat eivät saa sisältää ainetta lainkaan. Testin taustalla on ammattikorkeakoulu Metropolian kokeiluhanke. Robottien ohjaamia busseja testataan kolmessa eri kaupungissa Suomessa eli Helsingissä, Espoossa ja myöhemmin syksyllä Tampereella. Kananmunien kulutuksen kasvu jatkui. USA:ssa propyleenglykolia sisältävän koiranruuan on epäilty aiheuttaneen ainakin 4000 koiran kuoleman. Yksityisten talouksien kulutuksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia koskien kolme isoa kokonaisuutta ovat asuminen, liikkuminen ja syöminen. Suomessa Ruotsin mallia ei ole harkittu. Kyydin tarjoaja voi itse määrittää, haluaako ottaa kyydistä rahaa vai ei. Koiranruuissa propyleeniglykolia Koiranruoka voi sisältää merkittäviä määriä propyleeniglykolia, kertoo Kemikaalitutkasivusto. Jonkin verran ryhmästä löytyy myös ulkomaalaisia, lähinnä vaihto-oppilaita ja lomailijoita, jotka etsivät yksittäistä kyytiä. Robottibusseja testataan aikana yli 20 000 ihmistä. Propyleeniglykoli on raakaöljystä tuotettava yhdiste. Vesivarojen käytöstä maailmanlaajuisesti 70 prosenttia kulutetaan maataloudessa, mikä tekee ruokavalinnasta keskeisen luonnonvarakysymyksissä. Kyydissä on aina mukana myös ”operaattori” eli bussin toimintaa valvova ihminen. Hävikkiruoka kiinnosti Lähes 500 henkeä nautti perjantai-iltana toukokuun lopulla Oulussa hävikkiruuasta. Tuoreita hedelmiä suomalaiset popsivat viime vuonna keskimäärin noin 58 kiloa. Kokonaisuudessaan lihankulutus kasvoi kolme prosenttia. Kaikki ateriat oli valmistettu kauppojen ja tukkujen hävikkituotteista. Ihmisruuassa propyleeniglykolia saa käyttää lisäaineiden kantaja-aineena. Maatalouspinta-alasta yli 70 prosenttia käytetään eläinperäisten tuotteiden tuottamiseen. Aineen tiedetään olevan erittäin haitallista kissoille. Ruokatarjoilu oli ilmainen. Jotkut kunnat Ruotsissa ovat päättäneet, että niiden alueella roska-astioissa on käytettävä läpinäkyviä jätesäkkejä mustien sijaan. Esimerkiksi teknologiayritys Google kehittää itseohjautuvaa autoa. Propyleeniglykolia käytetään myös lentokentillä jäänestoaineena. Kyytejä ei yleensä tarjota rahastusmielessä. Suomessa testattavana on pienbusseja, jotka voivat kuljettaa kahdeksaa matkustajaa. Keskivertosuomalainen joi viime vuonna 123 litraa maitoa. 64 Ruoka keskeinen luonnonvarojen kulutuksessa Mustat jätesäkit kiellettiin Ruotsissa Tällä hetkellä Suomessa luonnonvarojen kulutus on noin kolminkertaista siihen nähden, mikä olisi kestävää. Viljan kokonaiskulutus laski hieman edellisvuodesta. Ilman kuljettajaa liikkuvista autoista onkin ennustettu seuraavaa suurta liikenteen mullistavaa keksintöä. Suomalaiset kuitenkin syövät lihaa keskimäärin puolitoista kiloa viikossa. Hävikkiruokatapahtuma sai kävijöiltä runsaasti positiivista palautetta ja siitä toivotaan jokavuotista perinnettä. Kimppakyyti pitää matkustuskustannukset kohtuullisina, ja kuski saa seuraa pitkän matkan ajaksi. Sianlihaa syötiin 35 kiloa, siipikarjanlihaa 21,6 kiloa ja naudanlihaa syötiin reilut 19 kiloa. Suurin osa käyttäjistä on ihan tavallisia reissaavia ihmisiä. Eläinten ruuassa aine on sallittu, vaikka tietoa aineen pitkäaikaisvaikutuksista ja jatkuvasta altistuksesta on vähän. Nyt siinä on jo lähes 12 000 jäsentä. Jätteiden yöksi nimetyssä tapahtumassa tarjolla oli tomaattipossupataa, makkarapannua tai papu-kasvispataa paistetun riisin kera. Ainetta käytetään liuottimena kosmetiikassa ja rakennustarvikkeissa. Joskus ihmisen sijasta kyytiä voi tarvita myös lemmikkieläin tai tavara. Yleisin toimintatapa on jakaa bensakulut matkustajien kesken, mutta myös ennalta ilmoitettu summa on mahdollinen vaihtoehto.. Ravitsemussuositusten mukaan lihaa tulisi syödä enintään 500 grammaa viikossa. Ilmoituksessa kerrotaan lähtöpäivämäärä ja kuinka monta kyytiin mahtuu, tai kyytiä tarvittaes sa matkustajien määrä. Joillakin eteläisemmän Suomen paikkakunnilla erivärisiä jätepusseja käytetään, jotta jäteaseman optinen lajittelija tunnistaisi ne. Humektanttina aine toimii myös koirien ja kissojen kuivaruuissa. Värillisiä pusseja käytetään Suomessa lajittelun vuoksi Suomen jätelainsäädännössä ei suoraan ota kantaa esimerkiksi siihen, minkä värinen jätesäkin pitäisi olla. Vuoden 2014 raportti osoittaa, että jos kaikki ihmiset kuluttaisivat suomalaisten tapaan, maapallon luonnonvaroja kuluisi enemmän kuin kolme maapallollista joka vuosi. Homma toimii siten, että sivustolle laitetaan ilmoitus, jossa kerrotaan, tarjotaanko vai tarvitaanko kyytiä. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä syötiin yhteensä seitsemän kiloa. Suomalainen söi viime vuonna keskimäärin 79,4 kiloa lihaa. WWF:n joka toinen vuosi ilmestyvässä Living Planet -raportissa tarkastellaan ekologista jalanjälkeä ja sillä mitattua ylikulutusta. Juustoa syötiin viime vuonna 27 kiloa henkeä kohden. Kimppakyyti on edullinen ratkaisu Oulu-Helsinki-Oulu kimppakyytiryhmä perustettiin Facebookiin viisi vuotta sitten. Propyleeniglykolia käytetään tupakassa ja nuuskassa humektanttina eli kosteutta sitovana aineena, jolloin se estää savuketta kuivumasta. Tällä ajatellaan lajittelun ja jätteenkerääjien turvallisuuden parantuvan. Kommenttikentässä kyydistä kiinnostuneet ilmoittautuvat ja sopivat tarkemmat tiedot yksityisviestein. Rekkamiesten ja työmatkaliikenteen kyytitarjoukset näkyvät myös vahvasti ryhmässä. Kasviperäinen ruoka on huomattavasti tehokkaampaa paitsi ilmaston kannalta myös muiden luonnonvarojen käytön kannalta. Oulun jätehuollon järjestämässä ruokatapahtumassa tehtiin ”tähteistä täyttävää”, kun ravintola Tuban kokit valmistivat hävikkiruuasta illallisbuffetin 500 ensimmäiselle kävijälle Ruskon jätekeskuksessa. Tuoreiden vihannesten kulutus oli noin 62 kiloa henkilöä kohden. Suomalaiset syövät lihaa jopa kolminkertaisesti suosituksiin nähden
Raakamaitoa ei prosessoida Raakamaito tarkoittaa käsittelemätöntä maitoa, joka nautitaan mahdollisimman pian lypsämisen jälkeen. Tahvonen toteaa, että sopivia koehenkilöitä oli vaikea löytää: – Rekrytoimme koehenkilöiksi sellaisia ihmisiä, jotka mielestään pystyvät juomaan raakamaitoa, mutta prosessoitu maito ei heille sovi. Kaupoissa myytävälle raakamaidolle on asetettu monia eri vaatimuksia bakteerien tarkkailusta lämpötilan kontrollointiin ja pakkausvaatimuksiin. Tarkoituksena on tutkia, aiheuttaako prosessoitu maito enemmän vatsaoireita kuin käsittelemätön raakamaito. Muut tutkimusryhmän jäsenet ovat Kaisa Linderborg, Heikki Kallio ja Baoru Yang Turun yliopistosta sekä Matti Viitanen ja Petri Mäkelä Turun kaupunginsairaalasta. Luonnonvarakeskusesta tutkimukseen osallistuvat Tahvosen lisäksi Tuomo Tupasela, Susanna Rokka ja Tuija Peltomäki. Raakamaito sisältää enemmän liukoista kalsiumia, fosforia, tiamiinia, B12-vitamiinia ja C-vitamiinia kuin pastöroitu maito ja moni kokee saavansa raakamaidosta vähemmän vatsaoireita kuin käsitellystä maidosta. Väitöskirja valmisteilla Tutkimukseen osallistui yhteensä 12 koehenkilöä. Maitoa tutkimusnavetasta Luken professori Raija Tahvonen kertoo, että kaikki tutkimuksessa käytetty maito on peräisin Luken tutkimusnavetasta, jotta maidon tasalaatuisuus ja turvallisuus on voitu taata: – Halusimme eliminoida tutkimuksessa karjasta johtuvat erot, sillä muun muassa lehmien syömä rehu vaikuttaa maidon koostumukseen ja voi olla mahdollista, että maidosta saatavat vatsaoireet johtuvat maidon käsittelyn sijaan karjan ravinnosta. Tutkimusnavetasta saadun maidon tasalaatuisuutta on tarkkailtu mikrobiologisilla kontrolleilla. Lisäksi koehenkilöiden ruuansulatuskanavassa mitattiin painetta, lämpötilaa ja happamuutta niin sanotun Smartpill-kapselin avulla. Moni kieltäytyi juomasta prosessoitua maitoa tutkimusta varten vatsaoireiden vuoksi. Pastörointi ja homogenisointi on suoritettu pilottimeijerilaitteella. T utkimuksessa koehenkilöille juotettiin erillisinä päivinä raakamaitoa ja prosessoitua maitoa, minkä jälkeen heitä pyydettiin kirjaamaan tuntemuksiaan muistiin. Tutkimusaineiston analysointi on vielä kesken. Raakamaito tunnetaan myös nimillä käsittelemätön maito, tilamaito, tinkimaito ja aito maito. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Moni kokee saavansa raakamaidosta vähemmän vatsaoireita kuin käsitellystä maidosta.. Tutkimusta tehtiin kahtena päivänä kuuden tunnin ajan ja sitä varten piti paastota ja ottaa verikokeita. Raakamaidon myymisen laillisuus vaihtelee maittain. Koehenkilöiden löytymistä vaikeutti myös tutkimuksen kesto. Suomessa tilamaidon pienimuotoinen myynti on sallittua ilman erillisiä toimenpiteitä, mutta myynnin ylittäessä 2500 litraa vuodessa on myyntipaikan täytettävä elintarvikehuoneiston vaatimukset. Väitöskirjaa valmistelee tohtorikoulutettava FM Anu Nuora. Tutkimuksen tuloksista on tekeillä väitöskirja Turun yliopiston biokemian laitoksella. Pastöroimaton maito voi kuitenkin sisältää useita lehmän elinympäristössä esiintyviä taudinaiheuttajia, joista listeriaja ehec-bakteerit voivat olla hengenvaarallisia. 65 Tavoitteena selvittää, aiheuttaako maidon käsittely vatsaoireita Kaupan maidon ja raakamaidon eroa tutkitaan Luonnonvarakeskus (Luke), Turun yliopisto ja Turun kaupunginsairaala vertailevat raakamaidon ja kaupan maidon tapaan prosessoidun maidon vaikutuksia koehenkilöihin
66 Ekologisuus kuluttajille tärkeä periaate Nuorilla ei ole tarvetta hamstrata tavaraa Nykypäivän kuluttajat eivät haali tavaraa sotien jälkeisten sukupolvien tavoin osoittaakseen sosiaalista asemaansa. Nuoret eivät koe pelkoa siitä, ettei heillä olisi varaa ostaa jotakin, onhan heidän vanhemmillaankin enemmän rahaa kuin aikaisemmilla sukupolvilla, huolimatta väestön varallisuuseroista. N ykypäivän kolmikymppiset ja sitä nuoremmat ovat eläneet koko elämänsä yltäkylläisyydessä. Tiedostava kuluttaminen on noussut monilla tärkeäksi periaatteeksi ja tavaran määrän sijaan arvostetaan hankintojen laatua ja ekologisuutta. Nuorempi sukupovi ei välttämättä enää hanki televisiota, ellei hän sitten seuraa aktiivisesti esimerkiksi urheilua. – Nuorilla ei ole entisaikojen tapaan tarvetta hamstrata tavaraa tai päteä kuluttamisen kautta. – Ekologisuus, kierrätys, turhan tavaran välttäminen ja tavaran laatu pikemminkin kuin määrä ovat nousseet tärkeiksi asioiksi kuluttamisessa, Wilska kertoo.. Kun vielä 40–50-vuotiaille auto on statussymboli, se ei ole sitä enää nuorille kaupunkilaisille, sosiologian professori, TerhiAnna Wilska Jyväskylän yliopistosta sanoo. Kotiin halutaan nykyisin mahdollisimman vähän tavaraa ja monia asioita hankitaan kierrätettyinä
Vaikka trendinä on pyrkimys vähempään tavaraan ja kuluttamiseen, tavaran määrä on tästä huolimatta lisääntynyt.. Monilla on taloudellisesti hyvin tiukkaa, ja myös keskiluokka arvostaa edullista tavaraa, minkä vuoksi halpahallit menestyvät. Ikääntyvät unohtuvat markkinoinnissa Wilska tutkii parhaillaan ikääntyvien, eli yli 50-vuotiaiden ihmisten kuluttamista. Teksti: Tuula Kolehmainen Vaikka tavaran suurta määrää ei enää arvosteta, välttämättömiksi tavaroiksi miellettyjen asioiden määrä on kasvanut. – Esteettisyys ja keräily kiinnostavat monia. Keski-ikäiset, yli 50-vuotiaat ovat ekologisimpia. Nykypäivän digiympäristöt puhuttelevat lähinnä nuoria, jolloin yli 50-vuotiaiden valtava markkinointipotentiaali jää nykyisellään käyttämättä, Wilska toteaa. Kierrättäminen on noussut kunniaan kaupunkilaisten keskuudessa. Toki on mahdollista, että digitalisoitumisen eteneminen lopulta karsii tavaraa. – Digitalisaatio voi näyttäytyä hyvinkin erilaisena eri ikäisille kuluttajille ja luoda juopaa eri ikäluokkien väliin. – Muutoin saatetaan elää ekologisesti ja säästäväisesti, mutta johonkin harrastukseen tarvittava väline voi maksaa tuhansia euroja, Wilska kertoo. Naiset päihittävät ekologisuudessaan miehet. Nuoret aikuiset keskittävät kulutustaan voimakkaasti intressiensä mukaan. Teknologia on kasvattanut teknologisen tavaran määrää. – Ekologinen ajattelu heijastaa hyvin suoraan henkilön koulutustasoa. Ylioppilasja korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat kulutustottumuksissaan ekologisempia kuin alemman koulutuksen omaavat henkilöt. Kaiken kaikkiaan se, minkä mielletään välttämättömäksi, on lisääntynyt, Wilska sanoo. Koulutus vaikuttaa Wilskan mukaan kuluttamisessa näkyy voimakkaasti yhteiskunnan sosioekonominen jako. Urbaani ekologisuus näyttäytyy etenkin korkeammin koulutettujen ihmisten parissa. 67 Välttämättömät asiat lisääntyneet Vaikka trendinä on pyrkimys vähempään tavaraan ja kuluttamiseen, tavaran määrä on tästä huolimatta Wilskan mukaan lisääntynyt, ikään kuin huomaamatta. – Pääkaupunkiseudulla urbaani, tiedostava ekologisuus näyttäytyy voimallisesti, mutta toisaalta maaseudulla, jossa eletään kuten on aina eletty, ollaan usein hyvinkin ekologisia. Nuori ammattikoulussa opiskeleva mies on tutkimusten mukaan vähiten ekologinen. Vaihtuvat muodit lisäävät nekin shoppailua. Erilaisiin harrastuksiin tarvitaan omia varusteitaan, muodin vaihtelut kiihdyttävät shoppailua, kodeissa on parveketta ja terassia kalusteineen, jota ei välttämättä huolita enää käytettyinä. Muinaiset mummot olivat ekologisen ajattelun huipulla, Wilska muistuttaa
Myöskään alueella olevan metsätien pintareita vesakkoineen ei saa torjua kemiallisesti esimerkiksi glyfosaatilla. Muualla Suomessa on tällä hetkellä yhteensä vasta muutamia tuhansia hehtaareita luomukeruualueita. Sen metsistä on jo sertifioitu 99,99 prosenttia. Käytännössä kaikki luomukelpoinen on mukana. Kielletyistä toimista yleisin on juurikäävän torjunta urealla. Suomen metsät luomuun! S ertifioituja luomukeruualueita on Suomessa tällä hetkellä 12,2 miljoonaa hehtaaria. Melkein koko Lappi on jo luomussa. Siksi Suomen metsät kannattaa sertifioida. Kiellettyjä ovat myös kemialliset lannoitteet ja kemiallinen heinäntorjunta. Vain noin kaksi prosenttia metsistämme ei tällä hetkellä täytä luomuehtoja. Lappi on ollut edelläkävijä. Luomukeruualueiden selvittäjä kerää vuosittain tietoja alueen luomukelpoisuudesta. Talvihakkuissa näin ei tehdä. Tärkein asiakirja on Neuvoston asetus EY N:o 834/2007. Esimerkiksi mustikkajogurtissa luomumerkkiä ei voi käyttää, elleivät myös mustikat ole valvottua luomua. Sallittuja ovat luomukasvintuotantoon hyväksytyt tuotantopanokset, jotka ovat Eviran listalla. Niissä on tehty viimeisen kolmen vuoden aikana jotain sellaista, mitä luomussa ei sallita. Evira ja ELYkeskukset valvovat Luomumetsiä säätelevät sama EU:n lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset kuin muuta luomua. Näitä ovat esimerkiksi tuhkalannoitus, juurikäävän torjunta harmaaorvakalla sekä hirvituhojen torjuntaan käytettävä lampaanrasvasta valmistettu Trico. Suomi on jo nyt maailman ylivoimainen ykkönen tilastoiduissa luomukeruuhehtaareissa. Kemialliset käsittelyt este Luomukeruualueiden sertifiointi ei rajoita millään tavalla metsänomistajan toimia metsässään. Kuva on Koillismaalta Kuusamosta.. Tämä on noin neljäkymmentä prosenttia Suomen maapinta-alasta. Käsitellyt alueet erotetaan luomualueesta kolmen vuoden ajaksi, minkä jälkeen ne palautuvat luomukelpoiseksi. Myös kotimaassa luomumerkin tärkeys kasvaa koko ajan. Ylin valvova ja ohjaava viranomainen on Suomessa Evira. Suomi on jo nyt maailman ylivoimainen ykkönen tilastoiduissa luomukeruuhehtaareissa. 68 Sertifiointi nostaa luonnontuotteiden arvoa Kun suomalaisia marjoja ja muita luonnontuotteita myydään ulkomailla, tieto niiden puhtaudesta on helpointa osoittaa luomumerkillä. Lapissa melkein kaikki metsät on sertifioitu. Tätä tehdään kesähakkuissa yleensä siten, että monitoimikone kuusen katkaistuaan ruiskuttaa kannolle ureaa
Paikallisesti luomukeruualueiden perustamista ja selvitystoimintaa valvoo kunkin alueen ELYkeskus. Jokainen metsänomistaja voi halutessaan käynnistää omien metsiensä sertifioinnin. Koko ketjua valvotaan. Kehitystyötä ja selvityksiä tehtiin eri puolilla Suomea ja Lapissa toiminnasta tuli jatkuvaa, kertoo Eija Vuorela, joka on ollut toiminnassa mukana hanketyöntekijänä ja luomukeruutuotannon asiantuntijana koko kuudentoista vuoden ajan. Hankkeen kohderyhmänä ovat eteläsavolaiset metsänomistajat sekä luonnontuotteiden jalostajat sekä luonto-, matkailuja hyvinvointialan yrittäjät, joilla on mahdollisuus hyödyntää luomusertifiointia. Kustannusten ja työmäärän säästämiseksi käytännöllisintä on kuitenkin, että isompi alue sertifioidaan kerralla. Aikaisemmin luomumarjat piti hankkia muualta, mutta nyt oman alueen kerääjät voivat poimia ne läheltä. – Vuosituhannen vaihteessa Suomen 4H-liitto kehitti yhteistyössä luomuvalvontaviranomaisten kanssa EU:n luomuasetuksiin pohjautuvan suomalaisen luomukeruualueiden sertifiointitavan. Ostajina ovat ennen muuta pohjoisen marjayritykset. Ilman sertifiointiakin tämä on todennäköistä, sillä vain noin kaksi prosenttia metsistämme ei tällä hetkellä täytä luomuehtoja. Lapin luomukeruualueiden laajennus tehtiin muutama vuosi sitten. Sertifioitujen alueiden kartat ovat selvitystyön tehneen tahon omaisuutta. Yksi selvitystyötä helpottava asia oli se, että Lapin ELY-keskus saa tiedot Suomen Metsäkeskukselta, joka valvoo metsän lannoitukseen tai torjunta-aineiden käyttöön myönnettäviä julkisia tukia. Marjayritykset siirtyisivät mielellään kokonaan luomumarjaan. Tämä säästäisi kustannuksia, kun ei tarvitsisi pitää keruussa ja tuotannossa kahta eri linjaa. Hankkeen toimialue on Etelä-Savo ja sen toteuttaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti 4.8.2015–31.12.2016 yhteistyössä Suomen Metsäkeskuksen kanssa. Tätä varten perustyön tekee yleensä jokin taho, joka ottaa luomualueen selvittäjän roolin. – Näin saadaan katettua selvitystyön kustannuksia ja jos joku euro jää yli, se käytetään 4H:n nuorisotyöhön, Vuorela kertoo. Se toteutettiin yhteistyössä Eviran kanssa ja Lapissa tehtiin ensimmäinen pilotti uudella menetelmällä. Aiemmin käytetyn sertifiointijärjestelmän hankaluutena oli ollut kaikkien metsänomistajien tavoittaminen, Vuorela kertoo. 4H-liitto luovuttaa karttoja maksua vastaan keruutoimintaan. Kesällä 2015 Kangasniemellä sertifoitiin Vavesaaren tilan toimesta Kangasniemen seurakunnan metsiä. Koska sadot maan eri osissa vaihtelevat, olisi tärkeä saada koko maa kattavammin luomuun, ennen kuin marjayritykset voivat siirtyä pelkkään luomuun. Luomumetsistä moneksi -hankkeen tavoitteena on saada Etelä-Savoon pysyviä luomukeruualueita ja moninkertaistaa nykyinen luomukeruuala. 4H-liitto pioneerina Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa Suomen 4H-liitto on ollut aloitteellinen luomualueiden selvittäjä. Hankevastaava Birgitta Partanen Ruralia-instituutista kertoo, että tällä hetkellä Etelä-Savossa on sertifioituja keruualueita 1433 hehtaaria. 69 lannoitusta ja torjuntaa. Alueen perustaja on ELY-keskuksen luomuvalvonnassa ja ensimmäinen ostaja sekä mahdollinen jalostaja ovat Eviran luomuvalvonnassa. – Metsäluomu sopii maakuntaamme hyvin myös sen vuoksi, että Etelä-Savo on Suomen metsäisin maakunta, Partanen perustelee. Kehitystyön mahdollisti EU asetuksen sallima mahdollisuus, jossa kolmas osapuoli voi selvittää luomuehtojen toteutumisen alueella. Laajennuksen mahdollisti LuomuLappi-selvityshankkeessa tehty valtakunnallisen sertifiointijärjestelmän kehittämistyö. – Kuntien ja seurakuntien metsät ovatkin yksi potentiaalinen mahdollisuus saada luomualaa lisää, Birgitta Partanen sanoo. Vavesaaren tila valmistaa luomuelintarvikkeita kuten luomumysliä. Etelä-Savoon lisää luomumetsiä Etelä-Savo tunnetaan luomumaakuntana ja tätä imagoa halutaan nyt vahvistaa myös luomumetsillä. Projektin aikana lisäystä on jo tullut useita satoja hehtaareja ja lisää on tulossa. Sallittuja ovat esimerkiksi tuhkalannoitus, juurikäävän torjunta harmaaorvakalla sekä hirvituhojen torjunta Trico-lampaanrasvavalmisteella.. – Meillä oli tiedossa, että Lapissa on hyvin vähän kemiallista Kun ostaa luomukantarelleja tai poimii niitä sertifioidulta luomukeruualueelta, tietää varmasti, että sienien kasvupaikalla ei ole ainakaan kolmeen vuoteen käytetty kemiallisia torjunta-aineita tai lannoitteita
Karunan luomumetsä on kolmen luomutilan omistuksessa. – Pohjolan valoisassa kesässä kasvaneilla puhtailla tuotteilla on maailmalla hurjasti kysyntää. Luomustatusta hyödynnetään myös tilapuodissa. Metsänomistaja voi edelleen hoitaa metsäänsä kuten parhaaksi katsoo. – Varsinkin kesäaikaan tilapuodissa käy paljon asiakkaita. Luomusertifiointi ei vaikuta jokamiehenoikeuksiin. Sijaitsemme sopivasti rengastien varrella muutama kilometri Karunan kirkolta Kemiön suuntaan, Elo kertoo. ORAKAS on suomalainen ja sitä on valmistettu vuodesta 1979 alkaen. Nyt kun biotaloudesta käydään laajaa keskustelua, myös muun kuin puuntuotannon arvo huomataan laajemmin. Me luonnontuoteihmiset olemme Rekopiiriin luomumustikkaa Varsinais-Suomen ensimmäiset luomumetsät ovat Sauvossa, Karunan kylässä. Luomuvalvontaan voi hakeutua metsänomistaja itse tai selvitysmiehen avulla joukko metsäomistajia. Jos valtaosa Suomen metsistä olisi valvotussa luomussa, se lisäisi myös herkkutattiemme kysyntää ulkomailla entisestään. Sertifiointi ja metsänomistaja Luomulla voi osoittaa raaka-aineen puhtauden ja aitouden. Ja mikä parasta: metsiä ei voi viedä täältä pois. Toistaiseksi omia nettisivuja ei ole, sillä puskaradio on hoitanut mainonnan tienvarressa olevien kylttien lisäksi. – Se on ihan huippua. Valmistamme myös ISO ORAKAS kuivureita. Selvitysmiehen avulla vaikkapa kokonaisen kunnan tai maakunnan metsät voi hakea yhdellä kertaa, mikä merkitsee säästöä kustannuksissa. Puh. Koko ajan tulee myös uusia tutkimuksia niiden terveysvaikutuksista. Luomukeruualueista kertovat kartat eivät ole vapaasti saatavilla. Hyötyä olisi myös matkailulle. Luomu ohjeistaa kestävään keruuseen; keruu ei vahingoita luonnollisen elinympäristön vakautta eikä lajien pysyvyyttä keruualueella. 0400-272 128, martti.hakala@marlemi.inet.?, www.marlemi.. Heti ensimmäisenä syksynä tilapuodissa myytiin oman alueen luomumustikkaa ja kantarelleja. heissä on mökkiläisiä lähialueelta ja myös niitä, jotka pysähtyvät matkalla. HYÖTYKASVIKUIVURI ORAKAS HYÖTYKASVIKUIVURI ORAKAS. Tilan mailla viljellään perunoita ja juureksia, rypsiä ja viljaa. Tarkoitus on hyödyntää luomumetsää myös muissa sienissä, koivunlehdissä ja mahlassa, kanervissa ja villiyrteissä, Elo kertoo. Lisätietoja: www.evira.fi http://www.proluomu.fi/ wp-content/uploads/sites/3/2016/02/Vuorela_LF.pdf Luomumetsistä moneksi -hanke: Birgitta Partanen, Ruraliainstituutti, birgitta.partanen@ helsinki.fi Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa, LUMOA -hanke: Eija Vuorela, Suomen 4H-liitto, eija.vuorela@4h.fi Luomuliiton mentorointihanke: Jaana Elo, Luomuliitto, jaana. Tilapuodin nimi on Kaikumäen parhaat. Tämä hyöty koskisi sekä elintarvikkeita, terveysvaikutteisia tuotteita sekä luontaiskosmetiikkaa. Selvitysmiehenä voi toimia joku metsänomistajista tai ulkopuolinen selvittäjä. Tämän hetken biotalousbuumia Eija Vuorela pitää hyvänä. Luomumaatiloilla metsät voidaan liittää luomuun kasvintuotannon tarkastuksen yhteydessä ilman erillistä liittymismaksua. Yhteensä 150 hehtaaria sertifioitiin kesällä 2015. kyllä aina tienneet metsiemme monipuoliset mahdollisuudet. Keruutuotteita oli myynnissä myös Paimion rekopiirissä. Hinta 480€ + postimaksu. 70 Mahtava imagohyöty Jos valtaosa Suomen metsistä olisi valvotussa luomussa, siitä tulisi Eija Vuorelan mukaan mahtava imagohyöty suomalaisille luonnontuotteille ja niistä jalostetuille tuotteille. Erikoiskeruutuotteet, kuten mahla, pakuri, pihka eivät kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin, vaan keruuseen on aina saatava maanomistajan lupa. – Rekopiirissä myytiin myös meidän luomujoulukuusia. Metsät voi hakea luomukeruualueiksi, vaikka maatila ei olisikaan liittynyt luomuvalvontaan. elo@luomuliitto.fi Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä. Mutta näiden tuotteiden asiakaskunnasta ulkomailla suuri osa haluaa ennen muuta luomua. Tehokas ja tutkittu ORAKAS lämminilmakuivuri kuivaa luonnonmukaisesti kasvikset, hedelmät, marjat, sienet ja jopa kalaa, lihaa, soseita sekä retkieväät. Selvittäjänä toimi Jaana Elo, joka omistaa puolisonsa kanssa yhden kolmesta tilasta
Pienestä puusta Puueko-elementti on helposti muunneltava, ja Pähtilän tavoitteena on yrityskaupoilla tehdä siitä vientituote, joka sopii eri maiden rakennusmääräyksiin. Elementissä 72 mm vahvuus riittää yksitai kaksikerroksiseen kantavaksi seinärakenteeksi. Sisäpinta tulee myös tehdä hengittävillä materiaaleilla. U usi, täysin ekologinen puutaloelementti on valmis tuotantoon. Vaikka puuelementistä tulee tiivis, kosteus kulkee sen läpi molempiin suuntiin, kuten hirsitalossa. Kosteuden kanssa oikein toimiva Kaiken lisäksi edullinen Hyvä äänieristys. Liimaamalla ja koko seinän mittaisilla pulteilla voidaan kiinnittää koko seinä yhteen, ja syntyy pystypuinen elementtikerros. Myös sisällä pitää käyttää hengittäviä pinnoitteita eli paperitapetteja tai öljymaaleja, Pähtilä muistuttaa. Ulkoseinän kantava runkorakenne on 70 mm. Myös passiivitaloja voidaan rakentaa. Puuekon keksijä Pauli Pähtilä kertoo: – Elementti on täyspuuta ja kaikki rakenneosat ovat kierrätettäviä. Liimaustakaan ei välttämättä puuosien toisiinsa kiinnittämisessä tarvita. 71 Ekologisessa puutaloelementissä ei tule ilmavuotoja, mutta rakenne on hengittävä Puueko tehdään pienestä puutavarasta Ekologinen ja hengittävä puutaloelementti sisältää kiinteän, puisen ulkoverhouksen, tuuletusraon ja puukuituisen eristeen. Sisäpinta voi olla puulevyä, hengittävää tapettia tai maalia. Näin ollen kerros on tiivis. Ulkoverhous on elementissä kiinni ja 25 mm:n tuuletusväli siinä on kiinteä. Rakenteesta saadaan jäykkä. – Hirsitalo vuotaa helposti nurkistaan. Puukuituvillainen eristekerros on yhtenäinen, eikä se ole koolausten välissä. Kaikki puupohjaista Kaikki Puuekon rakenneosat ovat ekologisia, puupohjaisia eli orgaanisia ja maatuvia. – Etuna on myös, että kaksikerrostalossa seinäelementtien välinen liitos on ehyt, eikä sinnekään tule vuotokohtia, kun saumaa ei ole. – Etuna on, että puutavaraksi käy pieni puu, joten tukkihakkuita ei tarvitse tehdä: 75 mm x 50 mm:n vahvuinen riittää. Molemmat pinnat tehdään tehtaalla valmiiksi tai sisäpinta voidaan tehdä rakennuspaikalla. – Eristeenä on puukuituvilla, ilmasulkuna on paperi ja höyrynsulkua ei ole ollenkaan. Ei ilmavuotoa Pähtilän Jykevä Koti -yritys on rakentanut lamellija liimahirsitaloja pitkään. Puuekossa vuotoa ei tule, koska elementin sisällä käytetään kaksinkertaista tiiviyspahvia. Niissä ovat tulleet vastaan liialliset ilmavuodot. Eristekerros voi olla eri vahvuinen, 120–160 mm tai lämpimissä maissa sitä ei tarvita ollenkaan. Eriste kiinnitetään sisällä olevaan koolauslautaan ja ruuvilla läpi koko puukerroksen. Teksti: Mira Piispa Kuva: Jykevä koti Oy Yhtenäinen puukuitueriste Ilmansulkupaperi U-arvo valinnan mukaisesti 0,12–0,15 Parhaat mahdolliset materiaalit Ekologinen ja tiivis Etuna on myös, että kaksikerrostalossa seinäelementtien välinen liitos on ehyt, eikä sinnekään tule vuotokohtia, kun saumaa ei ole
Tunikoiden, paitojen, mekkojen ja jakkujen mallit Saila luo nekin itse. – Minulle on alusta asti ollut vista trendeistä. Saila ei valmista vaatteita mittatilauksena, juhlapukuja tai hääpukuja lukuun ottamatta, mutta vaatteiden muokkausta hän tekee, sillä aina vaate ei oikeasta kokolapusta huolimatta istu sellaisenaan täydellisesti kantajalleen. 72 Naturelli Verstas luottaa villaan ja pellavaan Luonnonmateriaalit kestävät käytössä Riihimäellä sijaitseva Naturelli Verstas haluaa luoda miellyttäviä ja ajattomia vaatteita aidoista luonnonmateriaaleista, pellavasta ja villasta. Ajattomia malleja Naturelli Verstaassa Saila ompelee erilaisia yläosia naisille ja miehille. Luonnonmateriaalit Naturelli Verstaan vaatteisiin tulevat Euroopasta. – Muotivirtauksia en seuraa lainkaan, vaan pohdin pikemminkin sitä, kuinka materiaali jossakin vaatteessa laskeutuu. Vaatteeni ovat ajattomia, ne eivät muutu vanhanaikaisiksi trendien vaihtuessa. – Hyvälaatuinen, entsyymipesty pellava, joka ei rypisty, eikä päästä väriä, tulee Saksasta, eri paksuiset villat, jotka ovat joko pintahuovutettuja tai täysin huovutettuja, ovat kotoisin Saksasta ja Italiasta. Vaatteiden materiaaleina ovat villa ja pellava. Kesällä kietoudutaan pellavaan, syksyn saapuessa villa lämmittää suloisesti. Värit, mallit ja materiaalit vaihtelevat kuitenkin kausittain. N aturelli Verstaan Saila Riihimäkisuunnittelee ja valmistaa kauniita, ajattomia vaatteita omassa kotiverstaassaan, Riihimäellä. Villa taipuu Sailan käsissä päähineiksi, lapasiksi ja huiveiksi. selvää, että haluan tehdä vaatteita ekologisista luonnonmateriaaleista, jotka kestävät käytössä ja ovat päällä hengittäviä ja miellyttäviä. Saila Riihimäki suunnittelee ja valmistaa ihanat vaatteet kotiverstaassaan. Ideat vaatteisiin tulevat materiaalien ominaisuuksista, eivät suinkaan hetkittäin vallalla oleNaturelli Verstaalla ei ole myymälää, vaan Sailan vaatteisiin voi tutustua messuilla ja kädentaitotapahtumissa.
– Syitä valita luonnonmateriaaleista valmistettuja vaatteita on moniakin. Tästä syystä suosin hengittäviä vaatteita, jotka eivät hiosta, vaan ovat mukavia yllä. Ehkä keskeisin on kuitenkin se, etten halua olla tukemassa kulutusyhteiskuntaa, jossa halpatuotantona, keinomateriaaleista valmistettuja vaatteita ostetaan ja heitetään pois, nopealla syklillä. – Keinomateriaali eivät esimerkiksi neuleissa kestä aidon villan tavoin, vaan hyvin pian olisi ostettava uusi vaate nyppyyntyneen puseron tilalle, Nea pohtii. 2. Mikään ei ole hirveämpää kuin nihkeä kesäpusero, tai hiostava, mutta silti kylmä neule, Nea sanoo. 3. Luonnonmateriaalivaatteet ovat hivenen kalliimpia kuin keinokuituvaatteet, mutta ne kestävät pitkään. – Työverstaassani voi sovitusti tulla tutustumaan valikoimaan. 6. Luonnonmateriaaleista valmistetut tunikat ovat miellyttäviä päällä. Saila Riihimäki suunnittelee ja valmistaa luonnonmateriaaleista valmistettuja vaatteita kotiverstaassaan. Naturelli Verstaalla on monipuolinen valikoima erilaisia mekkoja. – Itse olen niin sanotusti kuumaverinen, mutta haluan silti välttää vahvoja alumiinia sisältäviä deodorantteja. Kesäaikaan Naturelli Verstaan vaatteisiin voi tutustua erilaisissa käsityöläistapahtumissa. 73 Sailalla ei ole myymälää, vaan hän kiertää kädentaitomessuja syyskuusta huhtikuulle. Entsyymipesty pellava ei rypisty, eikä päästä väriä. 5. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Saila Riihimäki 1. 11 2 3 4 5 6 Kesällä kietoudutaan pellavaan, syksyn saapuessa villa lämmittää suloisesti.. Vaikka Naturelli Verstaassa ei kuljeta pintamuodin mukana, värit ja mallit ja materiaalit vaihtelevat kausittain. Luonnonmateriaalit eivät hiosta Helsinkiläinen Nea Mäkinen suosii omissa vaatevalinnoissaan luonnonmateriaaleja. 4. Naturelli Verstaaseen voi tutustua myös facebookissa, Saila kertoo. Luonnonmateriaaleista valmistetut vaatteet ovat Nean mukaan myös mukavia päällä. Riihimäellä sijaitseva Naturelli Verstas valmistaa miellyttäviä ja ajattomia vaatteita pellavasta ja villasta
Vegaanilla on kuitenkin valtavasti valinnanvaraa, sillä maailmassa on yli 20 000 syötävää kasvilajia. 74 Vegaaniruokavalion taustalla terveydellisiä ja eettisiä syitä Vegaaniruoka sopii kaikille Maailmasta löytyy yli 20 000 syötävää kasvilajia. Vegaani ei siten syö lihaa, kalaa, äyriäisiä tai munia, mutta ei myöskään hunajaa, maitotuotteita ja niiden johdannaisia. Vegaaninen ruokavalio edistää oikein koostettuna terveyttä ja sopii kenelle tahansa. Vegaaniin ruokavalioon eivät myöskään kuulu ruoat, joissa on liha-, kala-, tai kanalientä, liivatetta tai eläinrasvoja. Vegaania ruokavaliota noudattava hyödyntäkin ruokavaliossaan monipuolisesti näitä lukuisia kasvikunnan raaka-aineita. – Vegaaniruokavalio koostuu täysjyväviljatuotteista, palkokasveista, kasviksista, hedelmistä, marjoista, sienistä, pähkinöistä, siemenistä, kasviöljyistä ja näistä raaka-aineista valmistetuista elintarvikkeista. V egaaninen ruokavalio tarkoittaa kasvisruokavaliota, joka ei sisällä mitään eläinkunnasta peräisin olevaa. Vegaanille sopivat myös erilaiset kasvimaitopohjaiset tuotteet kuten esimerkiksi soija-, kaura-, rii
Välttämättömiä rasvahappoja vegaaniseen ruokavalioon saadaan helposti käyttämällä ruoan laitossa ja leivällä rypsiöljyä sekä rypsiöljypohjaista levitettä, lisäksi myös pähkinät ja siemenet toimivat pehmeiden rasvojen lähteinä. – Vegaani saa proteiinia esimerkiksi palkokasveista, siemenistä, pähkinöistä ja täysjyväviljasta. Joku voi ryhtyä kasvissyöjäksi tai vegaaniksi myös puhtaasti kokeilunhalusta, syyt kasvissyönnille ovatkin hyvin moninaiset ja henkilökohtaiset, Pelkonen sanoo. Muutama poikkeus Pelkosen mukaan kuitenkin on. Kuinka vegaaninen ruokavalio kootaan Kuten sekaruokavalion, myös vegaaniruokavalion voi koostaa monella eri tavalla. – Vegaaniruokavalion taustalla voivat vaikuttaa eettiset tekijät, kuten huoli tuotantoeläinten kohtelusta ja tappamisesta ihmisravinnoksi. B12-vitamiinia on lisätty joihinkin vegaanisiin elintarvikkeisiin, kuten maidon ja jogurtin tavoin käytettäviin tuotteisiin. – On tosin muistettava, että harva sekasyöjäkään saa D-vitamiinia riittävästi ravinnosta, minkä vuoksi koko väestölle on laadittu suositus D-vitamiinin käytöstä ravintolisänä. – Vegaaniruokavaliossa jodin parhaimpia lähteitä ovat etupäässä merilevät ja jodioitu ruokasuola. Merilevien jodipitoisuudet vaihtelevat kuitenkin – Vegaani saa proteiinia esimerkiksi palkokasveista, siemenistä, pähkinöistä ja täysjyväviljasta.. – Hyvinä kalsiumin lähteitä ovat esimerkiksi kalsiumtäydennetyt kasvimaidot ja -jogurtit, tummanvihreät lehtivihannekset, seesaminsiemenet ja mantelit, Pelkonen opastaa. Vegaanien on tärkeää huomioida myös jodin riittävä saanti. Terveyttä edistävässä vegaaniruokavaliossa käytetään monipuolisesti erilaisia kasvikunnan raaka-aineita. – Monet siirtyvät vegaaniseen ruokavalioon terveyssyistä. Pelkosen mukaan eläinperäisistä tuotteista luopumiseen ei löydy vain yhtä syytä. 75 sitai pähkinäpohjaiset maidot, kermat, jäätelöt ja jogurtit sekä erilaiset kasviperäisistä aineista valmistetut juustot, Vegaaniliiton ravitsemusvastaava Lotta Pelkonen kertoo. – Useimmiten vegaanit välttelevät myös vaatetuksessaan ja muissa valinnoissaan eläinperäisiä tuotteita, Pelkonen huomauttaa. Viime vuosina on saatu yhä enemmän tietoa kasvissyönnin ja veganismin terveysvaikutuksista. Taustalla voivat olla myös ympäristösyyt, sillä eläinperäisen ruoan tuottaminen kuormittaa ympäristöä huomattavasti enemmän kuin kasvisravinnon tuottaminen. Saadakseen tarvitsemansa proteiinit, vegaanien ei tarvitse syödä jotakin yksittäistä elintarviketta. Esimerkiksi kikherneissä, valkoisissa pavuissa, kidneypavuissa, pistaasipähkinöissä ja kurpitsansiemenissä on soijan tavoin kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Veganismi ulottuu ruokavalion ohella usein myös muille elämän osa-alueille. – B12-vitamiinia saadaan luontaisesti ainoastaan eläinkunnan tuotteista, joten vegaanin täytyy hankkia sitä muista lähteistä. Paras tapa varmistaa B12-vitamiinin riittävä saanti on ottaa sitä säännöllisesti ravintolisänä, Pelkonen sanoo. Riittävästä jodin saannista kannetaan Suomessa huolta myös muun väestön ravitsemuksessa, ei suinkaan pelkästään vegaanien kohdalla. Myös D-vitamiinin ottamista ravintolisänä suositellaan vegaaneille. Turvaa ravintoaineiden saanti Kun ruokavalio on koottu terveyttä edistävän vegaaniruokavalion periaatteiden mukaisesti monipuoliseksi ja täysipainoiseksi, yksittäisten ravintoaineiden saantiin ei juurikaan tarvitse kiinnittää huomiota. Nämä ruoka-aineet toimivat myös esimerkiksi Bryhmän vitamiinien ja monien kivennäisaineiden mainioina lähteinä, Pelkonen sanoo
76 merkittävästi. Tällöin kannattaa hakeutua ravitsemusterapeutin vastaanotolle, jossa ruokavalion koostamista voidaan miettiä ammattilaisen kanssa. Mausta suolalla. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Matton Lisätietoja: www.vegaaniliitto Ainekset: Valmistus: kunnes se saa väriä mausteista. Vegaaninen monivitamiinikivennäisainevalmiste sisältää jodin lisäksi myös muut ravintolisänä tarvittavat ravintoaineet, Pelkonen kertoo. Myös Vegaaniliiton kautta saa runsaasti ravitsemukseen liittyvää tietoutta ja vegaaniruokavalion koostamiseen liittyviä ohjeita ja neuvoja, Pelkonen kertoo. Lisää pannulle porkkananpalat sekä tilkka vettä. Kuumenna öljy pannulla ja lisää garam mausteinen tuoksu alkaa irrota. – Jos henkilöllä on useita ruoka-ainerajoitteita tai allergioita yhdistettynä tiettyihin sairauksiin, voi vegaaninen ruokavalio muodostua turhankin yksipuoliseksi. Tällä hetkellä Suomessa ei valitettavasti ole markkinoilla vegaanista äidinmaidonkorviketta, mutta maailmalla tilanne on toinen, Pelkonen sanoo. Joissain tapauksissa vegaaniruokavaliolle siirtymistä kannattaa kuitenkin harkita. Hauduttele miedolla lämmöllä, kunnes suurin osa nesteestä on haihtunut. Hauduta, kunnes porkkanat ovat pehmenneet ja vesi haihtunut. Lisää pannulle mustapavut, sipuli ja kookosmaito. Siirtyminen vegaaniseen ruokavalioon on myös terveysteko. Pilko jalapenot pieniksi ja lisää ne kastikkeeseen. Oikein koostettuna se kuitenkin sopii kenelle tahansa eri tarpeisiin ja elämänvaiheisiin. Vegaaninen ruokavalio sopii valtaosalle Vegaanisen ruokavalion on todettu olevan terveellinen ja turvallinen vaihtoehto. Lisää pilkotut tomaatit ja hämmennä pari minuuttia. Yksinkertaisin tapa varmistaa riittävä jodin saanti on nauttia sitä ravintolisänä. Mausta suolalla. Lisää pakastepinaattia pussillinen kerrallaan, jotta pinaattikuutiot mahtuvat sulamaan. Tarjoile naanleivän tai keitetyn ohran tai riisin kanssa. Paista vuokaa 200-asteisen uunin keskitasolla, kunnes pinta on saanut hiukan väriä. Silppua sipuli sekä valkosipuli ja paloittele porkkana ohuehkoiksi paloiksi. Jatka paistamista, kunnes tomaatit ovat hajonneet ja kastike on tasaista ja lämmintä. – On kuitenkin hyvä muistaa, että vegaaninen ruokavalio voi olla aivan yhtä yksipuolinen tai monipuolinen kuin mikä tahansa muukin ruokavalio. Jos merilevää haluaa käyttää jodin lähteenä, on tärkeää käyttää sellaista valmistetta, jonka jodipitoisuus on tarkasti tiedossa. Kaada mustapapuseos uunivuoan pohpinta ja ripottele päälle vielä 2 rkl korppujauhoja. Lähde: mukaillen Mustapapu-bataattivuoka Pinaattitofucurry:. Lähde: Vegaaniliitto/ Hanna-Leena Ylinen Ainekset: Mustapapuseos Valmistus: yhdessä kookosmaidon ja margariinin kanssa
Marko Parpala uskoo portugalilaiseen maastatyöskentelyyn EP MÄKINEN VOITTI amatöörilisenssillä Vermon valmentajaliigan Hyvin näyttelyyn valmisteltu hevonen kertoo omistajan kunnioituksesta RA VIK ESÄ 201 6 täy nnä tap aht um ia Ekoelo 5,50 3/2016 6,90 Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen Safkatutka – vaihtoehto ruokatiedon valtakulttuurille Kylvä koko kesä! Tukka puhtaaksi ilman shampoota Vihreä kulta on muutakin kuin puuta Viherkatto on kaupungin keidas Mitä metsästä saa kerätä. Tilaushinnat: Kestotilaus 39€, määräaikainen tilaus 45€ Tilaa lehti www.kissafani.?, tilaukset@karprint.. Tilaushinnat: Kestotilaus 41€, määräaikainen tilaus 47€ Tilaa lehti www.ekoelo.?, tilaukset@karprint.. Hevosmaailma kertoo kuulumisia raviradoilta, ratsastuskisoista ja hevostaloudesta. 09-413 97 300 Hevosmaailma Hevosmaailma on hevosen omistajille ja kasvattajille suunnattu harrastelehti, jossa aina on runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa kaikille hevosista kiinnostuneille. varusteiden hankinnasta ja talliturvallisuudesta. 09-413 97 300 KOIRA Meidän RO TU ESIT TELYSSÄ ILOIN EN MO PS I 2/2016 6,50 4,90 ERIKOISHINTA Koulukoira Leevi rauhoittaa ja antaa lohtua Rekikoira juoksee 240 km päivässä Colliet osaavat sirkustemppuja Tuolta tulee karhu! Koirat petotestissä Venäjänbolonka – pieni ja vikkelä Agilityn leikkikoulussa lupa myös riehua Huskyajelulla Lapissa Ekoelo Uutuuslehti Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat elämäntapaa: Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti. Rakkaus kissaan on monen kohdalla sammumaton, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta omaan kissaan. tai puh. Sähköauton suosio kasvaa Hapankaali – hyvää, edullista ja terveellistä 3/2016 6,60 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 5,90 ERIKOISHINTA Kissa puussa! Eläinpelastajat tulevat apuun Kisan voittaja: VIIRU Suomen söpöin kissa Homeopatiaa, suolahoitoja ja magneettiterapiaa Rotuesittelyssä harvinainen egyptinmau Kissa vuoden maatiaiseläin Helli, elä ja harrasta! Tilaa ja nauti!. Meidän Koira Meidän Koira on erinomainen asiaja viihdelehti koko perheelle. Kissafani ilmestyy 6 kertaa vuodessa aina yhtä odotettuna lukijoidensa iloksi. Lehti esittelee myös erilaisia kissoja ja kissarotuja ja on mukana kissanäyttelyissä. tai puh. tai puh. Meidän Koiraa lukevat mielellään kaikki korista pitävät! Lehti on laaja-alainen, täysin nelivärinen ja lähes satasivuinen aikakauslehti, joka ilmestyy 6 kertaa vuodessa! Meidän Koira ilmestyy kolmatta vuottaan. 09-413 97 300 Kissafani Kissafani on kissan ystävien ikioma lehti. Tilaushinnat: Kestotilaus 39€, määräaikainen tilaus 49€ Tilaa lehti www.hevosmaailma.?, tilaukset@karprint.. Ihmisen läheisimmästä ystävästä koirasta esittelemme jokaisessa numerossa rotuja, kasvatusta ja hoitoa. Lisäksi lehti antaa neuvoja mm. 09-413 97 300 3/16 6,40 5,90 ERIKOISHINTA Kakkulamäen Virgil-poni sai Ruotsissa ennätyspisteet Hevonen ei osaa karttaa tappavan myrkyllistä MYRKKYKEISOA Tappoiko rikkaruohomyrkky hevoset varsinais-Suomessa. Kissafani on kissanomistajien äänenkannattaja. Hevosten ruokinta ja terveydenhoito ovat keskeisiä teemoja ja ne kiinnostavat aina lukijoita. Ekoelo jalkautuu harrastus-, kurssija koulutustoiminnan pariin sekä kertoo ekologisista ja luontoa lähellä olevista vapaa-ajanviettomahdollisuuksista. Hevosmaailma ilmestyy 6 kertaa vuodessa tuhtina lukupakettina. Kissafani välittää tietoa kissan hyvästä hoidosta monipuolisesti ja kattavasti. Tilaushinnat: Kestotilaus 38€, määräaikainen tilaus 40€ Tilaa lehti www.meidankoira.?, tilaukset@karprint.. Keskiössä ovat kotoilu ja kotona toteutettavat arvovalinnat ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. tai puh. Meidän Koira on niin kotikuin harrastuskoiriensa hyvinvoinnista huolehtivien omistajien lehti. Kissafani on siihen pieni korvike
E nnen Lähimarket Seija Virolaisen perustamista Lohjan keskustaan kolme vuotta sitten Seija Virolainen, 63, mietti tekemistä, koska hän ei tuntenut eläkeiän vielä tulleen: – 23 ensimmäistä vuottani olin elintarvikealalla LSO:lla ja Ruokakeitaassa Turussa, sitten postissa muutamia vuosia, kunnes ostin Lohjalta Lauttaravintola Kaljaasin. – Iltaisin lähden sitten lautalle. Oman marketin valikoima rakentui samantapaiseksi. Omasta mieltymyksestä lähiruokaan Lohjalla oli suoramyynti, josta sai lähellä tuotettua ruokaa, joka oli Seija Virolaisen mieleen. Ajattelin, että oma kauppa olisi ollut helpompi kuin postityö, jossa piti nostella paljon painavaa. Nyt suoramyynti on loppunut, mutta Seija Virolaisen market porskuttaa eteenpäin ilman minkään ketjun taustatukea. Sitä pidän vieläkin kesäisin. Kaupassa on tällä hetkellä yksi päivätyöntekijä. Supistin perjantain aukioloa klo 20:stä 18:ta. Joka viikko on tarjolla jotain erikoista; luomuja lähiliha menee saman tien kuin on saapunut kauppaan. 78 Lähija luomuruokakauppa Seija Virolainen on toiminut jo kolme vuotta Lohjalla Luomuruokaa arvostetaan nykyisin jo riittävästi Lähimarket Seija Virolainen Lohjalla tarjoaa luomuja lähiruokaa sekä on auki lounaspaikkana ja kahvilana. Kesäisin myös ravintolatyötä Kesällä aika menee vieläkin enemmän kortille, koska Virolainen perheineen pitää edelleen Lauttaravintola Kaljaasia Lohjanjärvellä. Myös veneettömillä on mahSalonimen juustolan tuotteet tulevat lähimarket Virolaiseen kerran viikossa, ja ennen toimituspäivää tuotteita ei ole enää montaa jäljellä.. Hänen selkänsä meni välillä niin huonoon kuntoon, että piti opetella uudestaan kävelemään. Avaan lautan 20.5., ja se on auki perjantaista sunnuntaihin juhannukseen asti ja sen jälkeen täyspäiväisesti suunnilleen elokuun puoliväliin. – Olen harkinnut toisen ottamista, jotta minulle jäisi enemmän aikaa paperitöihin, sillä teen kirjanpidon itse, Seija Virolainen sanoo
Se ja muutkin lihat menevät yleensä saman tien kuin tulevat ja niistä tulee eniten hyvää palautetta. Joka viikko vetonaula Joka viikko Virolaisella on jokin ”päätähti” eli tuote, josta hän ilmoittelee. Haen tuotteet itse tukusta. – Kaarlo Impolan hampputuotteilla olisi isot markkinat ulkomailla, koska siementen ja rouheiden omega3ja omega6-rasvahappokoostumus on niin hyvä. Hyviä suomalaistuotteita Seija Virolaisen mielestä Suomessa on hyviä ruokatuotteita ja omavaraisuus olisi tärkeää: – Minusta suomalaisten täytyy pitää ruokahuolto Suomessa. Hän pitää tiettyjä tuotteita erittäin hyvinä jopa vietiin – jos sellaista kunnolla osattaisiin Suomesta tehdä. Siemenessä tuoreuskin varmasti säilyy pidempään, Virolainen arvelee. – On harvinaisempaa, että saamme luomulihaa. Sitä ei pidetä kalliina. – Ensimmäinen kerta on aina vähän kynnys, koska ihmiset ovat niin tottuneita bonuskortteihin. Varsinkin paikallinen katoaa saman tien.. Seija Virolainen toivoo, että tuotteet lähtisivät valloittamaan maailmaa, koska niiden omega-3ja omega-6-rasvahappokoostumus on niin hyvä. Hinnoista tai tuotteista ei tule juuri koskaan kielteistä palautetta. Tuoretta on myös leipä. Kaarlo Impolan hamunsiemenillä, -rouheella ja hamppusuklaalla on hyvä menekki. Kaupan periaatteena on, että kaikkea erikoisempaakin ruuan tekoon saa meiltä. Kuvauspäivänä he söivät makkarakeitot ja leivät sekä joivat kahvit luomusuklaan kera. Luomua arvostetaan nykyään paljon entistä enemmän. Luomutuotteet pitää sen sijaan hakea itse tuottajilta, mikä tuottaa ajallista ongelmaa. 79 dollisuus päästä ravintolaan soittamalla kymmenen euron hintainen kyyti. Ei siksi, etteikö muualla tehtäisi hyvää, mutta omavaraisuus olisi hyväksi, Virolainen sanoo. Muut tuotteet ovat kalliimpia, koska minulla ei ole keskusliikettä, jonka logistiikkaan ja varastoon voisin tukeutua. Tukkupäivä Virolaisella on aina sunnuntaisin, joten koko viikko menee kaupanpidossa. Luomulihaa toimittaa Kiven säästöpossu ja Perniöstä saamme välillä kuumaa, kokonaista porsasta, josta myymme paloja, Virolainen kertoo. – Kaupan periaatteena on, että kaikkea erikoisempaakin ruuan tekoon saa meiltä pestosHeli Ahjoniemi (vas.) ja Marjo Rajaharju ovat lähimarket Seija Virolaisen vakiolounasasiakkaita. Meillä ei ole yhtäkään. Luomua ei pidetä kalliina Kaupassaan Seija Virolainen viihtyy itse todella paljon ja asiakkaatkin poikkeavat uudestaan, kun ovat ensimmäisen kerran sisään uskaltautuneet. Täältä täytyy saada suomalaista maitoa ja juustoa. Pääsiäisen aikaan päätähtenä on lammas ja lähempänä kevättä Sjundbyn jäätelö Siuntiosta. Kaikkea ruuanlaittoon Hampputuotteilla on Virolaisella suuri menekki samoin Atlantin merisuola menee kuivatuotteista hyvin
Päivittäin voi myös ostaa punnittavaa thai-valmisruokaa, jota valmistetaan Lohjalla. Honoré. Niin ja Someron palvikinkut, jouluisin kalkkuna. Ne, joilla niitä vielä on, myyvät ne itse. Fiskarsin Ruukilta tulee valkosipulinkynsiä, salatinkastikkeita ja sinappeja. Varsinkin paikallinen katoaa saman tien. Se mainostus toimii hyvin. Joskus saadaan ternimaitoa. Lihaa tai makkaraa on usein myös keitossa, sillä Virolainen tekee päivittäin 10–15 litraa lounaskeittoa. Sinne päivitän myös päivän keiton. Muut leipätuottajat ovat: Hennolan tila Vihdistä, Pyymäki Tampereelta, lohjalainen Virtasen leipomo, tammisaarelainen Backers ja välillä paikallinen kahvila-konditoria St. – Tiistai ja loppuviikko ovat vilkkaimmat kauppapäivät. 80 ta, sinapista, mausteista alkaen papumixiin, linsseihin ja luomuketsuppiin. Paikallinen Tuukkasen leipomo Hyönölästä tekee ”keonlimppua” eli entisen paikallisen osuuskaupan reseptillä tehtyä, makeaa anislimppua. Lihaja palvelutiski on muutenkin monipuolinen ja kehuttu. Teksti ja kuvat: Mira Piispa Monelle on tärkeää myös jutella kauppiaan kanssa – saapa osa asiakkaista halitkin.. Lounasja kahvimyynti suurta Lähimakkaraa tulee Westcharkilta Tammisaaresta ja riistaa inkoolaiselta Wiltgårdenilta: – Sieltä saadaan jauhelihaa, hirvenpaistia, fasaaninrintaa, sorsaa, valkohäntäpeuran sisäja ulkofilettä. Lehtimainoksen lisäksi minulla on ikkunaja katumainoksia, ja noin 2 000 tykkääjää Facebookissa. Varsinkin peuranliha on kysyttyä. Tykkääjät mainostavat Lohjalla on kaksi kahvipaahtimoa, joista tulee luomukahvia ja -teetä. Tuoreutta tuovat läheisen Hortiherttuan salaatit, yritit ja pian myös vihannekset. Monelle on tärkeää myös jutella kauppiaan kanssa – saapa osa asiakkaista halitkin. Juureksia on ollut vaikeaa saada tänä vuonna. Tuoretta on myös leipä. Kahvia menee ainakin sata litraa päivässä kahvilassa ja noutokahvina. Seija Virolainen pitää Gårdskullan angus-pihvikarjan lihasta. Salonimen juustolasta tulee raakamaitoa ja juustoa
Ikkunankuivain on oiva keksintö.. K odeissa käytetään yleisesti ottaen liian voimakkaita puhdistusaineita. Mitä topakampi ote, sitä puhtaampaa saadaan. Keittiöpyyhkeenä riippuu käytöstä, mutta itse vaihtaisin liinan noin kerran viikossa. Jos haluaa huolehtia siitä, että kodin pintamateriaalit ja erityisesti kylpyhuone pysyvät lähes uutta vastaavassa kunnossa, pintoja pitää pyyhkiä ja kuivata säännöllisesti. Lattiamikropyyhkeen ja -mopin pesisin myös yhden käyttökerran jälkeen. Hän myöntää, että desinfiointiaineita tarvittiin kodeissa aiemmin, kun siellä oli syöpäläisiä, kuten luteita, kirppuja ja torakoita, mutta että sen jälkeen niitä ei ole tarvittu. – Toisaalta aineita on markkinoilla, kun niille on ostajia. Hyvä kuivaus kruunaa lopputuloksen, niin ettei edes käsidesiä tarvita kotioloissa, Suontamo sanoo. Yleensä puhdistusainetta ei tarvita paljon; purkeissa on aika hyvät ohjeistukset. – Saostumat kylpyhuoneessa ja voimakkaasti happamien pesuaineiden aiheuttama saumojen syöpyminen voidaan estää sillä, että käytetään lattiatai ikkunankuivainta. Vessanpönttöön ainetta käytettäessä on noudatettava käyttöohjeita. Aine pienentää veden pintajännitystä, millä ei tosin enää mikrokuituliinan tehokkaan rakenteen vuoksi ole niin paljon merkitystä. Mikrokuituliina ja kuivain parhaita Mikrokuituliinat ovat tulleet nykysiivojan avuksi, niin ettei enää tarvitse lotrata väljän veden kanssa. Vesi kannattaa kuivata heti Kuivainta kannattaa käyttää myös saunassa ja kylpyhuoneessa. Osa mikrobeista nimittäin on hyödyllisiä ja estää taudinaiheuttajien kasvun, Suontamo sanoo. Yhden jos toisen siivouskaapeissa on monta purkkia ja purnukkaa, mutta aivan turhaan, Suontamo toteaa. – Suosittelen käyttämään ikkunankuivainta saunan lauteille sekä suihkukaapin ja suihkun seinille. Siivoaminen usein ja hyvillä välineillä säästää pesuaineiden tarpeen lähes minimiin. Toisaalta Suontamo korostaa muidenkin hyvien välineiden merkitystä: kuivain eli kansanomaisesti lasta on hyvä keksintö. Kotimainen yleispuhdistusaine paras Pesuaineeksi siivoukseen voi Suontamon mukaan käyttää myös astianpesuainetta tai heikosti emäksistä yleispuhdistusainetta. Puhtailla työvälineillä Myös työvälineiden puhtaus on tärkeä asia lopputuloksen kannalta. Monet pinnat eivät kestäkään märkään pyyhintää. Pinnoilla kauan seisova lika kuluttaa materiaaleja, kun taas puhtaana ne kestävät kauemmin. Myös lattiakuivaimen kumiosa täytyy irrottaa sekä pestä ja kuivata jokaisen käytön jälkeen. Suontamo suosisi kotimaisia puhdistusaineita siksi, että niillä on tiukat seulonnat ympäristömerkin saamiseksi. Suontamon mukaan nykyiset liinat eivät enää poista rasvaa käsistä: – Suojakäsineiden käyttö on silti aina parempi kuin ilman siivoaminen. Vaikutusaika tärkeä Jos siivotaan taajaan, eikä tarvita puhdistusaineita, kalkkisaostumat vessanpöntössä ovat kuitenkin paikka, jossa pesuainetta tarvitaan. – Mikrokuituliinat vaativat pyykinpesua ja ne omat pesuaineensa. – Jos vettä käyttää enemmän, pinnat pitää lopuksi vielä kuivata, mutta mikrokuituliinalla pärjää lähes ilman vettä. Teksti: Mira Piispa Kuva: Matton Suihkukaappi tai -seinä ei vaadi välttämättä edes pesuainetta, jos sen kuivaamisesta jokaisen käytön jälkeen huolehditaan hyvin. – Kotihygieniaksikin riittää huolellinen käsienpesu lämpimällä vedellä – ja haluttaessa saippualla. Imurilla kaikki pöly ja rasva eivät lähde pinnoilta. – Lika ei vielä viikossa pääse pinttymään pinnoille. Hyvät, varrelliset välineet auttavat siinä, ettei tarvitse kontata eikä jynssätä. – Siivous on kontaktilaji. – Jos siivoustaajuus on kohdallaan, pelkkä vesikin riittää. Desinfiointiaineita ei tarvita enää Voimakkaista puhdistusaineista haitallisimpia sekä ihmisen terveydelle että ympäristölle ovat desinfiointiaineet: – Ne tuhoavat iholta ensimmäiseksi hyvät mikrobit ja antavat tilaa taudinaiheuttajamikrobeille. Ensin huuhdellaan pinnat ja sitten vedetään vesi pois kuivaimella, Suontamo neuvoo. Vaikutusajalla on merkitystä, Suontamo kertoo. 81 Desinfiointiaineet turhia hyvien mikrobien tuhoajia Siivoa useasti ja hyvillä välineillä! Desinfiointiaineet voivat olla jopa terveydelle vaarallisia puhumattakaan ympäristöstä. Säästöä pintamateriaaleille Kodin puhtaanapidossa Suontamo muistuttaa unohtumaan päässeestä viikkosiivouksesta. Kuivaimen, kuten muidenkin työvälineiden käytössä Suontamo kehottaa edelleen käyttämään hieman voimaa. Pelkällä kemialla ei pärjätä, vaan lika pitää saada tarttumaan välineeseen. Siivouskemiasta väitellyt tohtori, siivousalan kouluttaja Tuula Suontamo arvelee, että se johtuu siitä, että vaihtoehtoja ei niin hyvin tunneta
E U-komissio päätti 29. Komissio pyrki koko alkuvuoden ajan saamaan taakseen jäsenvaltioiden selvän määräenemmistön, mutta ei onnistunut siinä. Puistoissa tyypillinen käyttö on kohdissa, joihin ei pääse ruokonleikkurilla.. Komiteassa ei saatu määräenemmistöä komission ehdotuksen taakse, joten komissiolla oli mahdollisuus tehdä päätös ilman jäsenmaita. 82 Luomussa ei Rounduppia tai muita glyfosaattivalmisteita käytetä Glyfosaatille lyhyt jatkolupa Rikkaruohomyrkky glyfosaatti sai kesäkuun lopussa EU-komissiolta jatkoaikaa, joka kestää enimmillään vuoden 2017 loppuun. glyfosaatin hyväksymisen jatkamista. Komissio oli alunperin esittänyt viidentoista vuoden jatkolupaa. äänestyskäyttäytymiseen, sanoo ryhmäpäällikkö Kaija KallioMannila Tukesista. – Poliittinen peli on valitettavasti ajanut tässä tapauksessa riskinarvioinnin yli ja saanut suhteettomat mittasuhteet, jotka ovat vaikuttaneet jäsenvaltioiden Maanviljelyn lisäksi glyfosaattia käytetään Suomessa yleisesti kotipuutarhoissa sekä pihoilla ja puistoalueilla. Hän ei myöskään käytä glyfosaattia omassa harrastajapuutarhassaan. Luomuviljelyn asiantuntijat vakuuttavat, että Suomen pelloilla viljely onnistuu mainiosti myös ilman glyfosaattia. Testiin osallistuneet Sirpa Pietikäinen (kok) ja Heidi Hautala (vihr.) kuuluivat niihin, joilla glyfosaattia oli elimistössä vähiten, mutta heilläkin pitoisuus ylitti juomavedessä sallitun määrän. kesäkuuta, että glyfosaatin hyväksymisestä päätetään heti, kun Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) luokitusehdotus on saatavilla. Nykyinen glyfosaatin hyväksyminen olisi päättynyt 30.6.2016. Asia tulee EU:ssa käsittelyyn seuraavan kerran todennäköisesti ensi keväänä. On tavallista, että puutarhoissa ja puistoissa sitä käytetään myös kasvukauden aikana. MTV:n haastattelussa Sirpa Pietikäinen kertoi suosivansa luomukasviksia. EU:n muutoksenhakukomitea käsitteli 23.6. Mepeillä jäämiä EU-parlamentin vihreiden ryhmä järjesti keväällä testin, jossa testattiin glyfosaattijäämät 48 mepin elimistöstä. Kaikkien testattujen meppien virtsasta löytyi jäämiä glyfosaatista. Suomi on EU:ssa puoltanut glyfosaatin hyväksymisen jatkamista perustuen siihen, että Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes pitää glyfosaattia turvallisena. EUparlamentin äänestyksessä voitti kompromissiesitys, jonka mukaan glyfosaatin käytölle olisi heti tullut huomattavia rajoituksia samalla, kun lupaa olisi jatkettu seitsemän vuotta. Päätös aineen käytöstä kasvinsuojelutehoaineena pitää kuitenkin tehdä ennen 31.12.2017. Siitä huolimatta hänen näytteestään löytyi Asia oli esillä EU:n eri elimissä koko viime kevään
Suomessa on todettu, että pohjoisissa oloissamme glyfosaatti säilyy maaperässä huomattavasti pidempään kuin aiemmin on kuviteltu. Saman kasvin kasvattaminen pellolla vuodesta toiseen sen sijaan lisää rikkakasveja. Luomuun kuuluu olennaisena viljelykierto. Keskimääräinen mepeillä mitattu määrä oli 1,7 mikrogrammaa litrassa. Glyfosaattia ei käytetä samaan aikaan viljelykasvien kanssa, koska se tappaa kaiken vihreän, myös viljelykasvit. Mekaanisia menetelmiä luomupellon rikantorjunnassa ovat niittäminen ja pellon muokkaus kultivaattorilla, joka nostaa rikkakasvin juuret ylös. Ainetta myydään muun muassa kauppanimillä Roundup, Rambo ja Keeper. Myös kyntäminen on luomussa yksi tärkeimmistä keinoista torjua juolavehnää. – Tuotepakkausten mukaan glyfosaatin varoaika on kaksi Pelloilla, pihoilla, puistoissa... – Samoin seosviljely on yleensä kilpailukykyisempi kuin yhden lajin viljely, sillä seos tuo pellolle peittävyyttä ja estää rikkoja kasvamasta, Vihonen tarkentaa. Glyfosaatista oli laajempi juttu Ekoelon numerossa 5/15. Myös aluskasvit auttavat. Maaperä on täynnä sieniä ja bakteereja, jotka pitävät huolta maan rakenteesta. Niillä on tärkeä rooli sekä ihmisen että ympäristön hyvinvoinnin ylläpitäjinä. Ainetta käytetään myös hautausmailla. Luomuviljelyn myrkyttömiä menetelmiä voi hyvin soveltaa myös tavanomaiseen tuotantoon. Luomupelloilla rikkoja torjutaan pitämällä huolta pellon kasvukunnosta sekä käyttämällä mekaanisia menetelmiä. Myös ihmisten ja eläinten iholla ja suolistossa elää lukemattomia hyödyllisiä mikrobeja. Hyväkuntoinen peltomaa on kuohkeaa ja hapekasta, sen vesitalous on hyvä ja kasvien saatavilla on riittävästi ravinteita, kertoo luomukasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen Luomuliitosta. Monilla bakteereilla ja sienillä se kuitenkin on, Saikkonen taustoittaa. Suurin osa valmistajien testauksista on kuitenkin tehty laboratoriossa tai ihan eri ympäristöoloissa kuin Suomessa, Kari Saikkonen sanoo. Glyfosaatin käyttö on entisestään yleistynyt, kun osalla peltoja on siirrytty suorakylvöön. Glyfosaatilla torjutaan Suomessa ensisijaisesti juolavehnää. Vuonna 2014 glyfosaattia myytiin Suomessa Tukesin keräämien tietojen mukaan noin 700 tonnia. Luonnonvarakeskuksen professori korostaa, että glyfosaatin terveysja ympäristövaikutuksia olisi tutkittava enemmän, jotta mahdolliset riskit tunnistettaisiin paremmin. Sitä käytetään myös viljan pakkotuleennuttamiseen vähän ennen puintia, jos vilja menee viljelijän omaan käyttöön eläinten rehuksi. Viime vuosien aikana monilla pelloilla USA:ssa ja muuallakin on tosin törmätty uuteen ongelmaan. Lisäksi sitä käytetään kesantopelloilla. Sikimaatti-kierto liittyy kasvien proteiinisynteesiin. Vaikutukset mikrobeihin Professori Kari Saikkonen Luonnonvarakeskuksesta sanoo, että aineen terveysvaikutusten lisäksi myös sen ympäristöriskit pitäisi tutkia nykyistä tarkemmin. Se edistää pellon kasvukuntoa ja auttaa pitämään rikat kurissa. Useat rikkaruohot ovat kehittyneet vastustuskykyisiksi glyfosaatille. viikkoa, minkä jälkeen sen pitäisi hajota itsestään. Eräissä tutkimuksissa on myös saatu viitteitä siitä, että glyfosaatti olisi osasyyllinen mehiläisten vähenemiseen. Suomen pelloilla glyfosaattia käytetään keväällä ennen kylvösten taimettumista sekä syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Maanviljelyn lisäksi glyfosaattia käytetään niin Suomessa kuin muualla yleisesti kotipuutarhoissa sekä pihoilla ja puistoalueilla. GMO-lajikkeisiin kertyy sitä enemmän glyfosaattijäämiä, mitä useammin ruiskutuksia tehdään ja mitä lähempänä sadonkorjuuta. – Glyfosaatin vaikutusmekanismi perustuu siihen, että se katkaisee kasvien sikimaattikierron.. Kyntö on yksi mekaanisista keinoista torjua rikkaruohoja. Suomalaiset luomun asiantuntijat vakuuttavat, että viljantuotanto ei Suomessa ole tiensä päässä, vaikka EU kieltäisi glyfosaatin käytön rikkakasvien torjunta-aineena. Esimerkiksi Argentiinassa ainetta levitetään lentoruiskutuksina lähellä asuttuja kyliä. Esimerkiksi italianraiheinä kilpailee Vihosen mukaan samoista kasvupaikoista juolavehnän kanssa. Luomu pärjää ilman WHO:n alainen syöpäjärjestö IARC julkaisi kesällä 2015 arvion siitä, että glyfosaatti olisi todennäköisesti ihmiselle syöpää aiheuttava aine. Ainetta on pidetty turvallisena selkärankaisille sillä perusteella, että meillä tätä kiertoa ei ole. 83 glyfosaattia 0,6 mikrogrammaa litrassa, mikä on kuusi kertaa yli vesijohtovedessä sallitun 0,1 mikrogrammaa. Puutarhoissa glyfosaattia käytetään esimerkiksi omenapuiden ja marjapensaiden juurella, josta se tappaa rikkaruohot ja kaiken muun ruohon. MTT:n eli nykyisen Luken tutkimuksissa on osoitettu, että aineen jäämiä voi löytyä maaperästä vielä vuosien jälkeenkin ruiskutuksesta. Tutkijoita arveluttavat erityisesti glyfosaatin vaikutukset elinympäristömme mikrobistoon. USA:ssa ja Etelä-Amerikassa glyfosaattia käytetään pelloilla yleisesti ja suuria määriä myös kasvukauden aikana viljeltäessä geenimuunneltuja lajikkeita, jotka on muokattu kestämään glyfosaattia. On tavallista, että puutarhoissa ja puistoissa sitä käytetään myös kasvukauden aikana. – Pellon hyvä kasvukunto on luomuviljelyn perusta: se antaa viljelykasveille vahvat eväät myös kilpailuun rikkoja vastaan. Glyfosaatin käyttö on Suomessa entisestään yleistynyt, kun osalla peltoja on siirrytty suorakylvöön. Aineen jäämiä voi löytyä maaperästä vielä vuosien jälkeenkin ruiskutuksesta. Kasvit tuottavat aromaattisia aminohappoja sekä muita välttämättömiä yhdisteitä sikimaatti-reitin kautta. – Glyfosaatin vaikutusmekanismi perustuu siihen, että se katkaisee kasvien sikimaatti-kierron. Tällä hetkellä Turun yliopistossa tutkitaan glyfosaatin epäsuoria vaikutuksia maaperään ja erilaisiin eliöihin, ja Luke selvittää aineen kulkeutumista ja säilymistä maaperässä. Puistoissa sitä käytetään esimerkiksi kukkapenkkien reunoilla ja koristepensaiden alla. Lisätietoja: luomuliitto.fi, luke.fi, tukes.fi Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä. Glyfosaatti on rikkakasvien kemialliseen torjuntaan tarkoitettu aine, joka tuhoaa kaikki vihreät kasvinosat sekä myös juuria
Fytokemikaaleja, antioksidantteja ja flavonoideja Raa’at kasvikset sisältävät yleensä huomattavasti enemmän hyödyllisiä aineita kuin kypsennetyt kasvikset. Lounaaksi hän nauttii vihersmoothien, välipalaksi hedelmän ja illalliseksi kypsentämättömistä vihanneksista tehosekoittimessa blendatun keiton, jonka kylkiäiseksi hän haukkaa kuivurissa valmistettua raakaleipää. E lävän raakaravinnon syöjä on lähes aina vegaani, joka uskoo kypsentämättömän, keittämättömän ja luomulaatuisen kasvisruokavalion voimaan. Aamunsa elävän raakaravinnon ystävä aloittaa esimerkiksi pähkinöistä, siemenistä ja marjoista valmistetulla tuorepuurolla. – Elävän ravinnon yhteydessä puhutaan aina entsyymeistä. Siemenistä ja pähkinöistä saatu terveellinen rasva on yleensä omega-6-painotteista. Moni täydentää ruokavaliotaan erilaisilla proteiinijauheilla. Hän jättää purkitetut, pullotetut ja esipakatut elintarvikkeet kaupan hyllylle ja pyrkii nauttimaan ravintonsa mahdollisimman luonnonmukaisessa muodossa ilman lisä-, säilöntätai väriaineita, suolaa ja sokeria. ”Fytokemikaalit” olisi kuitenkin parempi sana, sillä elimistöhän valmistaa entsyyminsä itse, kunhan syömme proteiiElävä ravinto on kuumentamatonta kasvisruokaa. Tärkeiden omega-3-rasvahappojen lähteitä ovat pellavansiemenet, hampunsiemenet ja saksanpähkinät. 84 Elävä raakaravinto koostuu käytännössä kokonaan raaoista ja kevyesti käsitellyistä kasviksista. Fytokemikaalien tiedetään ehkäisevän ja jopa parantavan joitain sairauksia, kuten sydänja verisuonitauteja ja syöpää. Fytokemikaalit eli luonnollisesti esiintyvät, biologisesti aktiiviset kemialliset yhdisteet toimivat kasvien luonnollisena puolustusjärjestelmänä ja antavat samalla niille myös värin, aromin ja maun. Vegaanin kannattaa nauttia D-, B12ja K2-vitamiinia lisäravinteina ja varmistaa riittävä jodin saanti syömällä merilevää, toteaa Lasse Rehn Elävä raakaravinto ry:stä.. Kypsentämisen sijaan raaka-aineet muutetaan elimistölle helpommin hyödynnettävään muotoon liottamalla, idättämällä, versottamalla, tehosekoittamalla, mehustamalla, raastamalla ja hapattamalla. – Proteiinin saanti taataan syömällä runsaasti siemeniä, ituja ja liotettuja pähkinöitä. Fytokemikaalit ehkäisevät sairauksia Raakaravinto pursuaa elinvoimaa Perustana kasvikset eri muodoissa Elävän raakaravinnon perustan muodostavat hedelmät, marjat, vihannekset, salaatit, raasteet, hapatetut kasvikset, idut, versot, pähkinät, siemenet, tuorepuristetut mehut ja smoothiet
Kasviksissa olevat vitamiinit, entsyymit ja fytokemikaalit alkavat tuhoutua jo suhteellisen matalissa lämpötiloissa. tyypin diabetekseen ja MS-tautiin. – Vatsalle pitää antaa aikaa sopeutua ruokavalion muutokseen, jotta suolistomikrobit tottuvat uuteen tilanteeseen.. – On aika hassua, että ruokaa kuumennetaan kiehuvaksi ja sitten odotetaan, että se jäähtyy syömäkelpoiseksi. Näistä asioista tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimustietoa, Rehn toteaa. Jo tuolloin elävän raakaravinnon pohja perustui ituihin ja kypsentämättömiin kasviksiin, mutta vuosien saatossa suuntaus on täsmentynyt ja toisaalta monipuolistunut. Jotkut elävän raakaravinnon nimeen vannovat kertovat ruokavalion vaikuttaneen 2. 85 nia. Papujen ja siementen idättäminen on edelleen tärkeää: idätys auttaa ravinteiden imeytymistä elimistöön. Elävä raakaravinto on omiaan pitämään ihmisen hoikkana. Elävän raakaravinnon ihmevaikutus tulee sen sisältämistä fytokemikaaleista, antioksidanteista ja vitamiineista, Rehn täsmentää. Pavut ja linssit kannattaa ennen idätystä pastöroida kuumalla vedellä. Valmistetaan kylmänä, lämmitetään tarvittaessa Kevyt kypsennys tarkoittaa elävän raakaravinnon oppien mukaan ruuan kuumentamista korkeintaan noin 47 asteeseen. Täytetyt avokadot sisältävät hurjasti hyviä rasvoja ja maistuvat herkullisilta! Täyttämisessä vain mielikuvitus on rajana. Tietysti on myös tärkeää tunnistaa syömänsä kasvit, erityisesti sienien ja villivihannesten kanssa tulee olla tarkkana. Ruokavaliomuutos tehdään vähitellen Elävän raakaravinnon uskotaan sopivan useimmille, ainoastaan allergiat voivat rajoittaa täysipäiväiseksi raakaravinnon syöjäksi ryhtymistä. Lasse kertoo, että puhtaissa, luomulaatuisissa kasviksissa ei juurikaan ole riskejä. Ihmisen elimistö ei pysty sulattamaan selluloosakuituja, joten ruohoista puristetaankin aina mehua. Esimerkiksi listeriabakteerin pelossa raakaravintoa ei kannata jättää nauttimatta. Lasse Rehn myös muistuttaa, että runsas happamien marjojen ja hedelmien sekä varsinkin hapankaalin nauttiminen voi olla hampaille kuluttavaa. Villivihanneksia ja tuorepuristettuja mehuja Elävä raakaravinto löysi tiensä ihmisten lautasille 1970-luvulla, kun suuntauksen äitinä pidetyn Ann Wigmoren opit rantautuivat Suomeen. Me toimimme toisinpäin: valmistamme ruuan kylmänä ja tarvittaessa lämmitämme sitä vähän. Toisaalta ajatellaan, että nykyisin jalostetuissa hedelmissä on niin paljon sokeria, että niitä ei tulisi syödä ylenmäärin. Hammaskiilteen vuoksi ruokailun jälkeen suu kannattaa aina huuhdella vedellä. Jotkut ruuat myös sulavat paremmin suolistoissa, kun niitä on kevyesti kypsennetty tai muuten hellävaraisesti prosessoitu. Ruuanvalmistuksessa käytetään aina puhtaita astioita ja välineitä. – Uusi trendi on, että syödään vielä enemmän vihreää: villivihanneksia ja vihreitä lehtiä. Yritänkin torjua alipainoani mieluummin lisäämällä itujen määrää kuin syömällä ylettömästi hedelmiä ja pähkinöitä, Lasse Rehn kertoo. Kuva: ERY. – Pureskeleminen on todella tärkeää! Esimerkiksi raaka kaali, varsiselleri ja porkkana sulavat todella huonosti, ellei niitä hienonneta suussa tarkasti tai nautita mehustettuina. – Moni kertoo kuukautiskipujen kadonneen tai heinänuhan ja allergioiden hävinneen. Rehnin mukaan kovin moni ei noudata elävän raakaravinnon oppeja aivan orjallisesti, vaan nauttii toisinaan myös kypsennettyä ruokaa. Lasse Rehn myös muistuttaa, että raakaravintoon siirtyminen voi olla elimistölle melkoinen koetus. Ruokavalioon kannattaa siirtyä asteittain: aluksi voi vaikka syödä aamuisin raakapuuroa. Kiehuvaksi kuumennettu keitto on menettänyt jo valtaosan hyvistä aineksistaan, kuten vesiliukoisesta C-vitamiinista. – Vatsalle pitää antaa aikaa sopeutua ruokavalion muutokseen, jotta suolistomikrobit tottuvat uuteen tilanteeseen. – Hygieniasta huolehtiminen on tietysti tärkeää. Lisää tietoa ja reseptejä osoitteesta elavaravinto.fi Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Kotimaiset kasvikset ry. Oraita ja ruohoa ei saa syödä sellaisenaan
Alkuaikoina luonnonmateriaaleista valmistettuja vaatteita kyseltiin lähinnä vauvoille ja pikkulapsille. Luomuviljely suojelee ympäristöä ja viljelijöitä.. – Jo silloin, kun luonnonmukaisuutta ei laajemmin pohdittu, haluttiin pienille lapsille puhtaita, myrkyttömiä vaatteita, taljoja ja ekologisia kestovaippoja. Nykyisin vauvojen ja lasten vaatteet ovat edelleen suosittuja, mutta myös aikuiset haluavat suosia aitoja luonnonmateriaaleja pukeutumisessaan, Alanampa kertoo. Kun perustamisvuonna 1982 ei luomusta vielä puhuttu lainkaan, nykyisin ympäristöystävällisyys ja luonnonmukaisuus ovat arkipäivää ruoan ja kosmetiikan lisäksi myös vaatteissa. – Meillä on ollut ensimmäisenä Suomessa tarjolla Ruskovillan kotimaisia, villasta ja silkistä valmistettuja vaatteita sekä muun muassa luomupuuvillaisia Living Crafts-vaatteita, Kirjokannan Juha Alanampa kertoo. 86 Myrkyttömiä vaatteita vauvasta vaariin Luonnonmateriaalit sulautuvat iholle H elsinkiläisyritys Kirjokannan ideo logiana on alkuajoistaan lähtien ollut tarjota hyväntahtoisia, ekologisia, myrkyttömiä tuotteita. Luomupuuvilla kasvatetaan ilman kemiallisia lannoitteita tai hyönteismyrkkyjä. Maailma on muuttunut yrityksen ympärillä valtavasti
Kirjokannan myymät Ruskovillan vaatteet vauvoille ja lapsille sekä aikuisten aluskerrastot on valmistettu joko puhtaasta merinovillasta, silkistä tai silkkivillasta, jossa on merinovillan seassa 30 prosenttia silkkiä. Ruskovillan käyttämä merinovilla on puhdasta ja luonnollista, siinä ei ole koinsuojausta eikä vanumattomuuskäsittelyä. Merinovillaa voivat usein käyttää myös ne, jotka luulevat olevansa villalle allergisia – Aidoissa, luomuvillasta valmistetuissa vaatteissa on villan luontainen lanoliini jäljellä, minkä ansiosta villa on pehmeää ja hengittävää. Pienen lapsen lämmönsäätely on vasta kehittymässä, minkä vuoksi erityisesti lapset tarvitsevat avukseen vaatteita,. ei ole kemiaalijäämiä tai muita haitta-aineita, voidaankin ottaa heti käyttöön, Alanampa sanoo. Vaatteet, joissa Lämpimät, hengittävät alusasut luovat hyvinvointia koko perheelle. Ruskovillan vaatteiden silkki saadaan puolestaan Kiinasta. Luonnonkuidut hengittävät ihon tahtiin Puhdas, hieno villa on ihoa vasten erittäin miellyttävä materiaali. 87 Puhtaita luonnon materiaaleja Alanamman mukaan moni, joka astuu ensimmäistä kertaa Kirjokannan liikkeeseen Helsingin Kalevankadulla ja alkaa tutkia vaatteita, ihmettelee, mistä materiaaleista ne on valmistettu. Käytetty silkkilanka on saanut turvallisen tekstiilin Öko-Tex Standard 100 -sertifikaatin. Kenties villa mielletään paksuksi ja karkeaksi, vaikka todellisuudessa puhtaasta villasta saa hienon hienoa neulosta, Alanampa selittää. Vaatteet pitävät ihon kuivana ja lämpimänä. – Ihmiset eivät ensin tunnista tekstiilejä, eivätkä kerrottaessa ole uskoa, että ohuet ja pehmeät vaatteet on valmistettu sataprosenttisesta villasta. Luomulaatuinen merinovilla on joustavaa ja miellyttävää, silkki ja silkkivilla tuntuvat iholla ylellisen pehmeiltä. Luonnonmateriaalit eivät hiosta, vaan ovat kehoa vasten miellyttävän tuntuisia ja hengittäviä, joka säällä. – Vaatteiden eettisesti tuotettu luomumerinovilla on peräisin Etelä-Amerikasta Argentiinasta ja Uruguaysta. Märkänäkään villa ei muutu kylmäksi ihoa vasten, kuten keinokuituiset vaatteet tekevät. Ruskovillan silkkituotteisiin ei valmistusvaiheessa tehdä myöskään mitään kemiallisia käsittelyjä
Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Kirjokanta, Ruskovilla Puhdas villa pysyy raikkaana pitkään. Ekologista pitkäikäisyyttä Luonnonmateriaaleista valmistetut vaatteet ovat ekologisia paitsi materiaaleiltaan, myös siksi, että ne on tehty kestämään käytössä. – Kun asiakas lähtee kotiin ostamiensa vaatteiden kanssa, tiedän, että hän on varmasti tyytyväinen tuotteisiin. Kirjokannalta löytyy luomupuuvillaisia vaatteita perheen pienimmille. – Silkki hengittää villan tavoin ihon tahtiin ja mukautuu ihon lämpöön tasaten olon sopivan lämpöiseksi ja miellyttäväksi. Silkkivilla-asut sopivat parhaiten arkivaatetuksen alle sekä verkkaiseen hyötyliikuntaan, Alanampa sanoo. Toki esimerkiksi puhtaasta villasta valmistetut sukat kuluvat nopeammin kuin sukat, joissa on puolet muovista materiaalia. 88 jotka ylläpitävät kehon tasaista lämpöä. Villa puhdistaa itse itseään ja neutraloi epämiellyttäviä tuoksuja.. Silkki on viisi kertaa lämpimämpi materiaali kuin puuvilla. Luonnonmateriaaleista valmistettujen vaatteiden myymisestä tulee Alanamman mukaan hyvä mieli. Moni tulee ostamaan uuden kerraston edellisen tilalle vasta vuosien päästä. Siitä, kun Kirjokanta aloitti toimintansa, maailma on ottanut ison harppauksen; luonnonmukaisuus on nykyisin arkinen valinta oman itsen ja elinympäristön hyväksi, Alanampa pohtii. – Silkkivillainen, ohut kerrasto sulautuu osaksi ihoa, niin, ettei sitä oikeastaan edes huomaa vaatteiden alla. Silkki ei ärsytä herkintäkään ihoa. Silkkikuitu on hieno ja kevyt, minkä vuoksi silkki tuntuu villaa viileämmältä ja soveltuu näin hyvin myös kesäkäyttöön. Silkillä on myös kyky neutralisoida hajuja sekä imeä tehokkaasti kosteutta. Kun myös ympäristö on otettu huomioon, voin olla hyvillä mielillä työstäni. Silkkivilla on ohut ja miellyttävä materiaali, jossa villan ja silkin hyvät ominaisuudet kertautuvat. Silkkivaatteet tuntuvat iholla äärimmäisen pehmeiltä ja jopa ylellisiltä. – Luonnonmateriaaleista valmistettuja vaatteita ei ole tehty kertakäyttötuotteiksi, päinvastoin. Silkkivilla sopii herkällekin iholle ja usein myös niille henkilöille, jotka eivät siedä villaa. Saksalaiset Living Crafts -vaatteet ovat myrkyttömiä ja kestävän kehityksenmukaisia vaatteita lapsille. Eräskin mies tarvitsi uudet alusasut vasta kymmenen vuoden kuluttua ensimmäisen hankkimisesta. Aikuisillekin luonnonmateriaalit luovat aivan uudenlaista mukavuutta, Alanampa kertoo. Se ei kuitenkaan ihmisiä haittaa, aito villa on käytössä omaa luokkaansa, Alanampa sanoo. – Myrkyttömästi viljelty luomupuuvilla on ympäristön kannalta ekologinen ratkaisu, joka mahdollistaa myös viljelijöille turvallisen ja kannattavan työn
09-413 97 300 Tykkää meistä. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). tilaukset@karprint.. Sähköauton suosio kasvaa Hapankaali – hyvää, edullista ja terveellistä esittelee vaihtoehtoja, miten ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat ekologista elämäntapaa. Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 41€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy Eko elo Info EE So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I Ekoelo 5,90 4/2016 6,90 Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen Kaupunkilaispariskunta siirtyi luomuviljelijöiksi Kasviväreillä hiukset kauniiksi Päiväkodit panostavat ympäristökasvatukseen Jo kymmenesosa peltoalasta luomua – tuplasti vuonna 2020 Tunne maasto, löydä sienet Multaa kynsien alle Superfoodia Suomesta Nyhtökauralla kova kysyntä Uusi vientituote tulossa Suot kasvavat ruskeaa kultaa Käytä palvelukorttia, kun Ekoelo Ekoelo 5,50 3/2016 6,90 Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen Safkatutka – vaihtoehto ruokatiedon valtakulttuurille Kylvä koko kesä! Tukka puhtaaksi ilman shampoota Vihreä kulta on muutakin kuin puuta Viherkatto on kaupungin keidas Mitä metsästä saa kerätä. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. www.ekoelo.. tai p. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Määräaikaistilaus 47€ www.lehtiluukku.
Hollanti ja Norja aikovat kieltää perinteiset bensiinija dieselautot vuosina 2025– 2030. Tutkijat varoittivat korallien laajoista vaalenemisista jo maaliskuussa, ja niitä on tutkittu siitä lähtien. Ocean Cleanup -projektin laskelmien mukaan laite kykenisi korjaamaan talteen noin puolet jätepyörteessä vellovasta roskasta kymmenen vuoden aikana. Iso valliriutta vaurioitunut pahoin Koillis-Australian rannikolla sijaitseva Iso valliriutta on kärsinyt pahoja vaurioita. Autot olisivat siten täysin hiilineutraaleja tulevaisuudessa. Laite perustuu pitkiin kelluviin puomeihin, jotka toimivat keinotekoisena rantaviivana ja joita myöten merivirtojen kuljettamat roskat kerääntyvät kokoon. Tutkijoiden mukaan vaaleneminen vaikuttaa kuitenkin vähitellen myös riutan eteläosaan ja hidastaa korallien kasvamista. Hiilidioksidipäästöjä on vähennetty korvaamalla sementtiä seosaineilla ja käyttämällä poltossa aiempaa energiatehokkaampia laitteita sekä bioja uusiutuvia polttoaineita. Tuhoutumista aiheuttaa korallien vaalenemiseksi kutsuttu ilmiö. Silti kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää lisäämällä esimerkiksi rautaja terästeollisuudesta ylijäävän masuunikuonan käyttöä sementin seosaineena. Kun ympäröivä vesi on liian lämmintä, korallit kalkkeutuvat ja muuttuvat valkoisiksi. Suomessa sementtiteollisuus on pystynyt vähentämään päästöjä 27 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon. Laite on tarkoitus sijoittaa Havaijin ja Kalifornian väliselle alueelle vuoteen 2020 mennessä. LVM:n ehdotuksessa sähköautoja olisi vuonna 2030 neljännesmiljoona, kun nyt Suomessa on runsaat 600 sähköautoa ja runsaat 15 000 hybridiautoa. Sitä on tarkoitus testata vuoden ajan Pohjanmeren kovissa tuulissa ja aallokossa. Hollannissa ja Norjassa aiotaan luopua kokonaan bensaja dieselautoista noin kymmenessä vuodessa. Suomellakin on edessä sama tie, kun EU-komissio latasi Suomelle kovat kasvihuonekaasujen päästötavoitteet päästökaupan ulkopuolella. Uudet myytävät autot ovat tuolloin sähkö-, kaasuja vetyautoja. Sillä tulee olemaan huomattava merkitys päästötavoitteen saavuttamisessa. Noin 90 prosenttia betoninvalmistuksen hiilidioksidipäästöistä tulee betonin sideaineen sementin valmistuksesta. Komission ehdottamat kolme toimenpidekokonaisuutta ovat vähäpäästöiset käyttövoimat, vähäpäästöiset ja päästöttömät liikennevälineet sekä liikennejärjestelmän optimointi ja tehokkuus. Henkilöautoliikenteellä on liikenteen päästöistä suurin osuus. Betoniteollisuuden ympäristöhaittoja on Suomessa pystytty leikkaamaan keskimääräistä tehokkaammin. Vuoden 2005 tasosta kasvihuonekaasuja pitää vähentää 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vaaleneminen on tuhonnut etenkin riutan pohjoisja keskiosien koralleita, sillä etelässä veden lämpötila on lähellä normaalia kesälämpötilaa. Merten muoviroskaa kerätään Hollannissa on esitelty prototyyppi merten muoviroskan keräämiseen tarkoitetusta keksinnöstä. Ison valliriutan upeista koralleista on menetetty jo kolmasosa. Korallimeressä Queenslandin rannikolla sijaitseva Iso valliriutta on maailman suurin koralliriutta ja Unescon maailmanperintökohde. Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan valliriutalla elää muun muassa yli 400 koralli-, 1 500 kalaja 30 merinisäkäslajia.. Lisää sähköautoja Suomeenkin Betoni vaihtuu Suomessa vihreäksi Suomessa on nyt vain reilut 600 sähköautoa. Suomessa betoninvalmistuksesta syntyy hieman yli yksi prosentti kaikista hiilidioksidipäästöistä. Tyynellemerelle suunnitellun varsinaisen laitteen puomien on määrä olla peräti sadan kilometrin pituisia. Liikenteen osuus kansallisista päästöistä on liikenneja viestintäministeriön (LVM) mukaan suuri, peräti 40 prosenttia. Maailmassa vastaava luku on noin viisi prosenttia. Tutkijoiden mukaan ainakin 35 prosenttia riutan pohjoisja keskiosien koralleista on kuollut tai kuolemassa. Suomalaisen betoniteollisuuden tavoitteena on pienentää sen tuottamia ympäristöhaittoja entisestään. 21-vuotiaan hollantilaisen Boyan Slatin alkuperäisideaan perustuva koeversio on pituudeltaan noin sata metriä
Kulmalan puutarha, Salo. Lassen Luomu -tuotemerkkimme takaa löydät raikkaat salaatit, kurkut, tomaatit ja yrtit. Lassen Luomua jo vuodesta 1996. Olemme olleet vahvasti mukana kehittämässä kotimaista luomutuotantoa alusta asti. lassenluomu.. BAS2 Posti Oy Posti Green Lassen Luomussa maistuu menneisyys ja tuoksuu tulevaisuus Kotimaiset Lassen Luomu -tuotteet ovat puhtaita ja turvallisia