Ekoelo 4/2017 7,10 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen 5,90 Löydä herkullinen mustatorvisieni Tuulispäässä asuu onnellisia eläimiä BAMBUSTA kestävä ja lämmin lattia SUPERFOODIA METSÄSTÄ Koivusta ekologinen polkupyörä Pentti Linkola: ”Kulutus vain kiihtyy” Liika hygienia sairastuttaa Tee testamentti luonnon hyväksi Madot tekevät biomassasta lannoitetta
050-586 3122
Alpakoita käytetään myös terapiaeläiminä, sillä monet niistä tykkäävät paijaamisesta 48 16 SISÄLTÖ Kerää maukkaat mahtimarjat metsästä itse. 68 Terveellinen raakamaito ........................................70 Korteniemessä voi tehdä aikamatkan vuosisadan alkuun ................................................74 Askartele rakentelulaukku .....................................78 Ekouutisia ............................................................. 48 Luonnonkukilla saa kotipihaan monimuotoisuutta .................................................52 Mommilan kyläpuoti on sosiaalisen elämän keskipiste ................................................. 60 Kivikoissa ja kallioilla elää uhanalaisia lajeja ........ 32 Suomenkarjan lehmiä on vain 4000 yksilöä ......... 86 Tuulispäässä on hylättyjen eläinten hoitokoti ...... 54 Herkullinen mustatorvisieni on taitava piiloutuja .. 58 Pentti Linkola elää niin kuin opettaa .................... 20 Mommilan kyläpuoti on sosiaalisen elämän keskipiste 54 60 Pentti Linkola elää niin kuin opettaa. Suvi Haimi Laura Kyllönen käyttävät biomateriaaliosaamistaan ratkaisemaan valtavaa muovijäteongelmaa. 64 Sadonkorjuureseptit ............................................. 84 Tee viimeinen tahto luonnon hyväksi ................... 3 Alpakka on perulainen kamelieläin. 88. 38 Hevonen korvaa traktorin ......................................42 Permakulttuuri jäljittelee luontoa .......................... 44 Iloa ja hyötyä Alpakoista ...................................... Samalla saat aimo annoksen liikuntaa, happea ja stressitasot kuriin. 6 Remontoi vähäpäästöisillä materiaaleilla .............10 Bambusta valmistuu kestävä ja lämmin lattia .......12 Tehotuotanto syrjäytti maatiaislajit ........................14 Suomalaisnaiset kehittivät ekologisen kosmetiikkapurkin .................................................16 Kasvata omat proteiinit .........................................18 Mustikka on superfoodia ......................................20 Eroon turhasta tavarasta ......................................24 Kirsi Ali-Alha viljelee luonnon ehdoilla ..................26 Madot ahertavat biomassan kimpussa ................ 30 Luonnonvarakeskuksen puistossa selviää, mistä ruoka tulee .................................................. Joka toinen kärsii allergioista ................................ Pääkirjoitus ..................................................................5 S uomalaiset ovat maailman herkin kansa. 36 Poljetaan puupolkupyörillä ................................... 80 Sukkahousut käteen ja jumppaamaan ................
ravinto . lääketie de . terapia t . www.luontaisterveys-lehti.. hyvä mieli 6/2017 7,50 OTA TALTE EN Syksy n kurssi t ja tapah tuma t 6,90 NYT Lymfahier onta auttaa rintojen nestekiert oa Kasvikset loiventava t vaihdevuo sioireita Mehiläista rhaajan työkaverit : Emo, työläiset ja kuhnurit Hiljaisuus elvyttää jos sitä osaa käyttää Lääkinnä llisissä sienissä tulehduk sia hillitseviä yhdisteitä Luonnollin en jodi tukee kilpirauha sen toimintaa Sukkahou sut käteen ja jumppaam aan Kukat rakkauden kuvina Kukat rakkauden kuvina Lehti Sinulle Hemmottele itseäsi tilaa lehti! tilaukset@karprint.. 09-413 97 300. Puh
Elimistön puolustusjärjestelmä eli immuunijärjestelmä torjuu vieraita taudinaiheuttajia, esimerkiksi viruksia ja bakteereja. 5 J ulkinen keskustelu on sivuuttanut meille suomalaisille yhden tärkeän aiheen: allergiat. Mitä yksipuolisemmassa ympäristössä asuu ja viettää aikaansa, sitä vähemmän limakalvoille saadaan hyviä mikrobeja. Siihen kuuluvat imusuonisto, imusolmukkeet, kateenkorva, perna, ohutsuolessa olevien sykkyräsuolien alueet, kitarisat, umpisuoli ja punainen luuydin. Allergia ja ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen kehottaa meitä työntämään kädet multaan ja suuntaamaan askeleemme metsään immuunijärjestelmän vahvistamiseksi. Keliakia, diabetes, Alzheimer, MS-tauti, masennus ja jotkut syövät. 09–413 97 300, www.ekoelo.fi Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 48 €. Kustantaja ja paino: Karprint Oy Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 4/2017 Ekoelo PÄÄKIRJOITUS Luonnottomuus sairastuttaa. 09-413 97 370 kristiina.hattberg@karprint.fi Vuonna 2017 ilmestyy 6 numeroa. Me suomalaiset olemme maailman kansoista eniten allergioita sairastavia. Altistuminen luonnolle tulisi olla osa elämää syntymisestä kuolemaan. Tiedon lisääntyminen onneksi on muuttanut myös ohjeistusta. Allergioiden runsaaseen esiintymiseen vaikuttaa meidän immuniteettijärjestelmämme. Merkittävä vaikutus allergioihin on, mitä toinen sietää, niin toinen ei voi sietää. Odottavan äidin on syytä puuhailla pihamaalla ja oleilla luonnossa vahvistaakseen vauvankin vastustuskykyä. Allergioiden lisääntymisten syyt ovat huonosti tiedossa. Ensimmäisillä elinvuosilla ja jo raskausajalla on ratkaiseva rooli immuunijärjestelmän kehittymisessä. Olemme vieraantuneet luonnosta. Perimällä on suuri osuus allergioissa, mutta ihmisen elinaikana kehittyneellä immuunijärjestelmällä lienee suurin. Ylihygieeninen koti, ruoka, vesi ja ilma ennemminkin lisäävät allergioita, kuin ehkäisevät niinä, asiantuntijamme toteaa. Maaseudun ihmisten allergiat ovat vähäisempiä kuin kaupunkilaisten. Asiantuntijoiden mukaan syy on hyvin yksinkertainen. Luonnottomuus sairastuttaa! Toimituksen osoite: Ekoelo, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Oleellista on, että elävä, monimuotoinen ympäristö tekee ihmisestä sietokyisemmän. Suomen itäpuolella, kymmenen kilometriä rajalta itään allergioita on vain murto-osa, vaikka luonnon ympäristö on samanlainen, rajalla on monimuotoisuuskuilu, Kimmo Saarinen sanoo. Kaupungistuminen voi muuttaa suunnan. Tiedetään kuitenkin, että luonnoton puhtaus ei ole hyväksi. Ihmisten elinympäristö Suomessa on muuttunut perin pohjin: Tehdään toimistotyötä ja istutaan autossa ym. Betonilähiöissäkin kasvaa terve lapsi, mutta maaseudulla se on todennäköisempää. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 42 €. Meistä yhä useamman tulisi käydä muun muassa mato-ongella, kuten on ollut aiemmin tapana. Niiden puuttuessa keho ei osaa enää lukea luontoa. Nämä kaikki johtuvat suurelta osin samoista syistä kuin allergiat. 09-413 97 300 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Jaana Isosaari athene@kolumbus.fi Ilmoituspäällikkö: Kristiina Hattberg, puh. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa. Oma immuunijärjestelmä ei valmistu koskaan, vaikka sitä olisi vahvistanut koko elämänsä ajan. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puh. Me olemme saaneet kuulla viime vuosien aikana mitä erilaisimpia ohjeita, muun muassa helposti allergisoivia ruoka-aineita on kehotettu välttämään
6 Joka toinen suomalainen kärsii allergioista Maailman herkin kansa
7 M eistä on tullut sietämättömiä. Esimerkiksi siitepöly on luonnollista ja ihmiselle harmitonta. 1,2 miljoonaa suomalaista kärsii siitepölyallergiasta ja kaksi miljoonaa suomalaista jostain allergiasta. Jos tarkastellaan pelkästään lapsia ja nuoria, heistä melkein enemmistö on allergisia. Teksti: Terhi Niinimäki Kimmo Saarinen kertoo, että ihmisen immuunijärjestelmä on riippuvainen luonnosta ja se tarvitsee ”hyvksiä” eli hyviä mikrobeja toimiakseen luonnollisesti. Luonnoton ruoka, vesi ja ilma heikentävät vastustuskykyä. Olemme maailman herkimpiä kansoja. Kuva: Juha Jantunen. Allergiaja ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen kehottaa työntämään kädet multaan ja suuntaamaan metsään, jotta immuunijärjestelmä saisi oikeaa oppia. Silti 1,2 miljoonaa suomalaista pitää sitä vaarallisena ja on siitepölylle allergisia. Kaikkiaan erilaisista allergioista kärsii noin kaksi miljoonaa suomalaista eli melkein joka toinen. Yhä useamman ihmisen elimistö ei osaa enää käsitellä ja ymmärtää luontoa
– Immuunijärjestelmä on alati valppaana mahdollisia riskejä varten, ja jos sellaisia ei ole, se saattaa reagoida luonnollisia ja harmittomia altisteita vastaan, Saarinen kuvaa. Ihmisen elinympäristö on muuttunut perinpohjin vuosikymmenien saatossa: toimistotyötä, autossa istumista, kauppakeskuksissa oleilua. 8 – Allergiat ovat yleistyneet sotien jälkeen, yhtä jalkaa kehityksen ja hyvinvoinnin lisääntymisen kanssa. Luontolukutaidottomuus sairastuttaa, Saarinen toteaa. 1980-luvulla alettiinkin puhua hygieniahypoteesista. Ennen Mitä yksipuolisemmassa ympäristössä asuu ja oleilee, sitä vähemmän limakalvoille saadaan ”hyviksiä” eli hyviä mikrobeja.. Kaiken välttäminen ja varmuuden vuoksi välttäminen ei ole hyväksi, Saarinen neuvoo. Niiden puuttuessa keho ei enää osaakaan lukea luontoa. Vaikka sitä olisi vahvistanut ja kouluttanut koko elämänsä ajan, kaupungistuminen voi muuttaa suunnan. Puhdas koti, ruoka, vesi ja ilma ennemmin lisäävät allergioita kuin ehkäisevät niitä. Olemme kuitenkin kaikki erilaisia. Sen sijaan monimuotoinen ympäristö on hyväksi. Kädet multaan Esimerkiksi vauvojen kiinteiden ruokien aloittamisessa on vuosien varrella ollut kovin erilaisia ohjeistuksia, ja erilaisia helposti allergisoivia ruoka-aineita neuvottiin ennen välttämään. Luonnossa oleilu ja käsien multaan työntäminen vahvistaa immuunijärjestelmää. Hän jatkaa, että olisi rikas, jos osaisi kertoa täsmälliset syyt allergioiden lisääntymiselle ja varsinkin suoraviivaiset ratkaisut niihin. Kädet kannattaa työntää multaan ja oleilla paljon metsässä ja eläinten seurassa. Sitä, mitä toinen sietää, toinen ei siedä yhtään. – Maatilalla asuminen ja eläinten seurassa lapsesta asti oleminen antaa jo aika hyvän suojan allergioita vastaan, Saarinen kertoo. Toki betonilähiöissäkin voi syntyä ja kasvaa terve lapsi, mutta maaseudulla se on todennäköisempää. Muun muassa nämä Saarinen mainitsee sattumiksi sopassa. Hygieniahypoteesi on laajentunut 2010-luvulla biodiversiteettihypoteesiksi. Perimällä on suuri rooli allergiassa, mutta ehkä isomman osan siihen antaa elinaikana kehittynyt immuunijärjestelmä. Toisin altistuminen luonnolle tulisi olla osa elämää syntymästä kuolemaan. Tiedon lisääntymisen myötä ohjeet ovat muuttuneet. Melkein mille tahansa voi olla allerginen, kertoo Etelä-Karjalan Allergiaja Ympäristöinstituutin johtaja Kimmo Saarinen. – Mitä yksipuolisemmassa ympäristössä asuu ja viettää aikaansa, sitä vähemmän limakalvoille saadaan ”hyviksiä” eli hyviä mikrobeja. Tiedetään kuitenkin, että luonnoton puhtaus ei ole hyväksi. Tärkeä lapsuus Ensimmäisillä elinvuosilla ja jo raskausajalla on melkoisen ratkaiseva rooli immuunijärjestelmän kehittymisessä. Oma immuunijärjestelmä ei myöskään ole koskaan valmis. Elävä ja monimuotoinen ympäristö tekee ihmisistä sietokykyisempiä
Rajalla on monimuotoisuuskuilu, Saarinen kuvaa. Sen sijaan venäläinen huonepöly on superpölyä, joka kipittää karkuun. Pitäisikin keskustella siitä, miksi ihmiset eivät enää siedä homeita, Saarinen mainitsee. 9 Siitepöly on luonnollista ja harmitonta, mutta silti se aiheuttaa monille allergiaoireita immuunijärjestelmän ohjautuessa väärin. Hän kertoo, että esimerkiksi lemmikkieläinten mukana sisätiloihin tulee kaikkea mukavaa. Lähtökohtaisesti allergia on siis parantumaton sairaus, jossa keho reagoi valkuaisaineisiin. l Maatilalla asuminen ja kosketus eläimiin suojaa melko hyvin allergioilta. Se sisältää vain vähän elämää, vaan on lähinnä ihmisperäistä. Ihminen voi erottautua luonnosta henkisesti, mutta immuunijärjestelmä ei siihen pysty, se on riippuvainen luonnosta. Kaupunkialueiden metsiä ei saisi hoitaa, kuten talousmetsiä, vaan ne ovat psyykkisten vaikutusten lisäksi tärkeitä ihmisten immuunijärjestelmälle, Saarinen summaa. Miten niin vaarallisia. – Antibiootit tekevät peruuttamatonta tuhoa mikrobistolle, ja paraneminen kestää vuosikausia tai ei ehkä tapahdu ollenkaan, Saarinen toteaa. Suomen ja Venäjän allergiamääriä vertailtaessa on tutkittu muun muassa juomavesiä ja huoneilmaa. Saarinen päättää haastattelun ajatukseen, että luontoa tulisi vaalia, sillä ihmisen hyvinvointi nojaa luonnon monimuotoisuuteen. Keisarinleikkauksella syntyneille on jo kouluikään mennessä kehittynyt huomattavasti enemmän allergioita kuin alateitse syntyneille. Tulevat vuodet tuovat paljon mielenkiintoista tutkimuksen näkökulmasta, kun tietomäärä lisääntyy. Suurin osa niistä on kuitenkin hallittavissa allergialääkkeillä, eikä suuremmin rajoita elämää. – Peli ei silti ole menetetty. Ensimmäisten elinviikkojen ja -kuukausien elinympäristöaltistus on myös tärkeässä roolissa. Luonnosta vieraantumisella ja immuunijärjestelmän väärinohjautumisella on kuitenkin vakavampiakin seurauksia, joista puhutaan liian vähän. Puhutaan suurista asioista. luultiin, että sikiö kasvaa steriilissä ympäristössä, mutta tosiasiassa jo raskausaika määrittelee tulevaa. Hän jatkaa, että ei ole olemassa rajapintaa sille, mihin ihminen päättyy ja mistä alkaa luonto. Nämä kaikki johtuvat suurelta osin samoista syistä kuin allergiat. – Onhan sekin huvittavaa, että kaadetaan vaarallisia puita. Me elämme liian kliinisesti ja ehkäpä siksi myös sietokyky homeille on alentunut. Niinpä odottavan äidin kannattaa puuhailla pihamaalla ja oleilla luonnossa vahvistaakseen vauvankin vastustuskykyä. – Keliakia, diabetes, Alzheimer, MS-tauti, masennus, jotkut syövät. Yleensä oireilu lievenee, mutta se ei kuitenkaan poista kehon muistijälkiä allergiasta. – Esi-isämme olivat varmasti tekemisissä homeiden kanssa, ja ulkoilmakin on kyllästetty home-itiöillä. Luonnottomuus sairastuttaa Pelkästään allergiat aiheuttavat suuria kustannuksia. Monimuotoisessa ympäristössä immuunijärjestelmäänsä voi vahvistaa ja kouluttaa itsekin, Saarinen kannustaa. Lisäksi lapsuudessa sairastetut infektiot ja erityisesti niihin syödyt antibiootit voivat herkistää allergioille, sillä antibiootit häiritsevät mikrobien kautta immuunijärjestelmää. Myös synnytyksen kulku vaikuttaa merkittävästi mahdollisiin allergioihin. – DNA-analyysien halpeneminen on tuonut paljon uusia mahdollisuuksia tutkimukseen. Suomalainen pöly nössöä Allergioiden hoidossa käytetään siedätyshoitoja, jotka ovat täsmäohjattu yhtä asiaa kohti. Sittenhän kaikki puut pitäisi kaataa. Ihminen yrittää erottautua luonnosta henkisesti, mutta immuunijärjestelmä ei siihen pysty, se on riippuvainen luonnosta.. Joka kodin tutuin lemmikki, eli sohvien ja sänkyjen alla majaileva villakoira, on kuitenkin Suomessa Saarisen mukaan nössöä. – Kymmenen kilometriä itään Imatralta, rajan toisella puolella, allergioita on vain murto-osa, vaikka luonnonympäristö onkin sama kuin Suomen puolella. Ihminen on viimeistä soluaan myöden sidoksissa luontoon. Luonnottomuus sairastuttaa, Saarinen kertoo
Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Matton Images Katse puhtauteen. Vähäpäästöinen M-luokitus Rakennusmateriaaleissa puhutaan M1luokituksesta, jota ylläpitää Rakennustietosäätiö. Koneellistamisen mahdollisuudet tilojen puhtaanapidossa hupenevat. Tutkimuksin selvitetään materiaalista haihtuvat orgaaniset yhdisteet eli VOC-yhdisteet sekä formaldehydi, ammoniakki, karsinogeeniset aineet ja haju. Ekologiset rakennusmateriaalit ovat usein turvallisimpia, mutta eivät nekään päästöttömiä. Syyt ja seuraukset ovat Lausjärven mukaan hyvin helppo nähdä. – Ammattimaisesti toteutettu rakennusten suunnittelu puhtauden ylläpidossa pidentää terveellisen rakennuskannan elinkaarta. Rakennusmateriaalien on hyvä olla mahdollisimman vähäpäästöisiä ja samalla helppohoitoisia. Hinnaltaan M1-luokituksen tuotteet eivät ole sen kalliimpia kuin muutkaan. – Melkeinpä koko kodin tai muun tilan voi rakentaa tai remontoida jo M1 luokituksen omaavista materiaaleista, toteaa sisäilma-asiantuntija. – Suoja-aineella käsittelemätön kivi/betonilattia imee itseensä pysyvästi kaiken lian. Samalla pienenevät ylläpidon kustannukset ja rakennusterveyskin paranee, jolloin varsinainen toiminta tiloissa paranee, toteaa Puhtaustieto Oy:n toimitusjohtaja Marjatta Lausjärvi. Materiaalien kirjo ja tekstiilipintojen lisääntyminen on vaikeuttanut puhtaanapitoa. – Materiaaleista mitataan haihtuvien eli kaasumaisten yhdisteiden määrä. Samalla se on kuluttajien etu. Ympyrän muotoinen M1 logo löytyy Rakennustietosäätiön verkkosivuilta. 10 R emontointi ja rakentaminen saattavat aiheuttaa erilaisia oireita kenelle tahansa, sillä kaikissa materiaaleissa on jonkinlaisia päästöjä. Kannattaa siis vaikkapa maalikaupassa valita M1-luokituksen saaneita maaleja, Syrjänen sanoo. Suuriksi haasteiksi koetaan huonon sisäilman lisäksi tilojen ahtaus, kalusteiden suuri määrä, hoidettavuuden ja ylläpidon kannalta riittämätön ja epäkäytännöllinen tilasuunnittelu ja vaikea aikatauluttaminen tilojen hoidon näkökulmasta. Kysely paljasti, että suurin epäkohta tilojen hoidettavuuden näkökulmasta ovat ylivoimaisesti huonokuntoiset tai tarkoitukseensa sopimattomat pinnat. Sisäilmaherkälle, astmaatikolle ja allergiselle altistus voi olla jopa vaarallista. Siksi puhutaan vähäpäästöisyydestä. Myös erikoiset kalustevalinnat ja pinnat lisäävät kustannuksia, listaa Lausjärvi. Haihtuvat yhdisteet M1 merkitsee käytännössä sitä, että materiaalin tuottaja vie materiaalinsa laboratorioon testattavaksi. M1-luokitus kattaa monia rakennusmateriaaleja muovimatoista laminaatteihin ja parketteihin, tapeteista maaleihin ja jopa tiivistysmassoihin. Myös keittiökalusteille on olemassa M1-luokitus. Materiaalivalinnat, suunnitteluratkaisut ja siivousja huoltokeskustilojen suunnittelussa ja riittämättömyydessään vaikuttavat ylläpitopalvelujen toimintaan ja kustannuksiin, hän sanoo. Tämä tulee ilmi uusimmassa Puhtaustiedon tekemässä tutkimuksessa, joka koskee erityisesti yritysten kiinteistöjä. Tarkkana pintamateriaaleissa Kiinteistöjen rakentamisen nykyiset suunnitteluratkaisut eivät useinkaan ota riittävästi huomioon hyvän ylläpidon edellytyksiä ja ratkaisuja myöskään puhtauden kannalta. Yhdisteille on asetettu tietty yläraja, jonka Remontoi vähäpäästöisin materiaalein Kaikki tilat, joissa elämme ja työskentelemme edellyttävät tilojen terveellisyyttä ja puhtautta. – On merkillisen lyhytnäköistä, ettei rakennusten suunnittelussa oteta vieläkään riittävästi huomioon rakennuksen käytönaikaista hoidettavuutta ja ylläpitoa. Helsinkiläinen Tuula Syrjänen, DI, on sisäilma-asiantuntija, joka kertoo, että päästötöntä materiaalia ei oikeastaan ole. – Luokitus määräytyy laboratoriotutkimusten perusteella. Hyvinä asioina tai melko hyvinä asioina puhtaanapidon ammattilaiset sen sijaan kokevat palveluun liittyvät työohjeistukset, työhön perehdyttämisen ja ammatillisen johtamisen/ osaamisen. Paljaat ilmastointiputket keräävät yläpölyjä ja vuosiksi vaihtamatta jääneet ilmanvaihtolaitteiden suodattimet ja -kanavat syytävät tehokkaasti epäpuhtauksia sisäilmaan. Yhä useimmat ihmiset kärsivät jonkinasteisista sisäilmaongelmista. M1-luokitus on rohkaissut myös valmistajia kehittämään entistä vähäpäästöisempiä materiaaleja
Pesuaineiden kirjo on valtaisia ja monet aineista saattavat aiheuttaa allergisia reaktioita. Näin ei kuitenkaan ole. päästöjä. – Aika vähentää päästöjä, mutta toisaalta materiaalit myös imevät itseensä Katse puhtauteen Hyvä ilman laatu sisällä on terveyttä edistävä tekijä. – Havaittiin haihtuvat yhdisteet hajuaistilla tai ei, niitä on silti ilmassa eikä siis haju aina varoita epäpuhtauksista, toteaa Syrjänen. – Kun hajukynnyksemme ylittyy, sanomme että jokin haisee. Minulla on kädessäni kuulakärkikynä – jos veisin sen laboratorioon, siinäkin todettaisiin ilmaan haihtuvia yhdisteitä. Merkitystä on jälleen yksilöllisisillä altisteilla; joku voi olla todella tyytyväinen hirsitaloonsa, toinen taas ei. Joskus kierrätysmateriaalit voivat olla hyvä vaihtoehto. Yhteydenottoja tuli lääkäreiltä, insinööreiltä sekä ihan tavallisilta ihmisiltä, jotka etsivät vastauksia herkistyneisyyteensä. Haju ei luotettava Hajuttomuuskaan ei merkitse päästöttömyyttä. Periaatteessa uudet materiaalit aina tuoksahtavat enemmän ja omaavat enemmän päästöjäkin. Kannattaa siis miettiä tarvitseeko näitä tuoksuja, sanoo sisäilma-asiantuntija Tuula Syrjänen. Nykyään imureiden imuteho mitataan suuttimen päästä. Kuten todettu, mikään materiaali ei ole päästötön, joten oireita voi herkkä henkilö saada myös M1 luokituksen tuotteista. Jos kotiin tuodaan vaikkapa sohva, joka on altistunut homeille, se voi aiheuttaa kovasti oireita. Materiaalien ehdoilla Siivousmateriaalit ja -välineet määräytyvät puhdistettavien pintojen mukaan. Ekologisten puhdistusaineiden suosio on lisääntymään päin, sillä ne ovat useimmiten hajuttomia sekä ympäristöystävällisiä. – Maailmassamme haihtuvia yhdisteitä on tuhansia. Sisäilman puolesta Tuula Syrjänen toimi pitkään Allergiaja astmaliitossa korjausneuvonnan päällikkönä. – Imurissa on yleensä kaksikin suodatinta; toinen suojaa moottoria ja toinen suodattaa ulostulevan ilman. Merkitystä on sillä, mille kukin henkilö on yksilönä herkkä, Syrjänen toteaa. Imurin pintaakin kannattaa välillä pyyhkiä, vinkkaa Syrjänen. Toivonkin, että kaiken työn tuloksena nämä ongelmat olisivat vähentymään päin, Tuula Syrjänen sanoo. Ajan vaikutus päästöihin Aikakin tekee tehtävänsä siinä, että haihtuvat yhdisteet vähenevät. Kaupassa voi näin vertailla eri imureiden imutehoa, jos haluaa vaikkapa tehokkaamman imurin. Sitä voi käyttää kuivana ja kosteana eikä aina tarvita pesuaineitakaan. 11 Remontoi vähäpäästöisin materiaalein Vältä hajusteita Siivous ja pyykin peseminen ovat joka kodin jatkuvia arjen toimenpiteitä. Syrjänen työskentelee nykyisin kiinteistöpalveluyritys Newsec Asset Management Oy:ssä. Niitä on jopa paperinpalassa yhtä hyvin kuin puumateriaaleissakin. Imuria kannattaa huoltaa, ettei siitä koidu enemmän haittaa kuin hyötyä. Esimerkiksi maali voi jonkun nenään haista, mutta toinen ei hajua huomaa. Ne antavat vain tuoksua. Sisäilma-asiat koskettavat meistä useimpia. Monet ihmiset ovat hajuherkkiä ja saavat mitä erilaisimmista hajuista oireita eriasteisesti. Koiralla voisi olla tosin eri mielipide siitä, mikä haisee ja mikä ei. Neuvontatoimessaan hän edusti samalla myös Hengitysliittoa osana viiden hengen tiimiä. On silloinkin tiedettävä mistä materiaalit ovat kotoisin ja mille ne ovat altistuneet. Vaatehuolto kuuluu itsestään selvästi jokaiseen talouteen. Jos taas se ei ylity, toteamme että jokin ei haise. Hirsirakentamista usein suositaan, mutta hirsikään ei ole päästötöntä. – Valitettavasti sisätiloissa meillä on nykyisin aina jonkinasteinen kemikaalikeitos. Entistä helpompi tiedon saanti on toki tehnyt ihmiset tietoisemmiksi niistä. – Mielestäni siivousliinoista paras on mikrokuituliina. Ne pitäisi vaihtaa säännöllisesti. Tehokkaan ilmanvaihdon tehtävä on poistaa kaikkia edellä mainittuja yhdisteitä ja samalla tuoda raikasta korvausilmaa hengitettäväksemme.. – On muistettava, että aikojenkaan kuluessa materiaalit eivät tule koskaan kokonaan päästöttömiksi. – Pelkästään hajustamistarkoituksiin käytettävät aineet ovat ylimääräisiä haihtuvia kemikaaleja, jotka eivät liity puhdistukseen. Normaalien pesuaineiden perusraakaaineet ovat usein tuoksuvia ja niitä pyritään poistamaan eri tavoin. Kemikaalien välttämisessä tärkein asia on varmastikin välttää pesuaineiden hajuja, jolloin kannattaa valita jälleen hajuton vaihtoehto. Pölypussin vaihtaminen on hyvä tehdä heti kun se alkaa täyttyä. l materiaalin pitää alittaa, jotta tuotteelle voi antaa M1-luokituksen. Kuukausien kuluessa ne vähenevät, mitä voi edistää puhdistamalla ja tuulettamalla. – Jossain vaiheessa vallalla oli oletus, että kun rakentaa hirrestä, ei altistu päästöille. Koska yhdisteitä on ilmassa aina, hyvä ilmanvaihto nousee arvoon arvaamattomaan. Vaatteita pestään, kuivataan ja silitetään. – En sanoisi, että sisäilmaongelmat olisivat erityisesti lisääntyneet viime vuosina. Nihkeäpyyhintä ottaa varmimmin pölyä pois, mikäli sitä voi pinnan puolesta tehdä
Nykyisin arvostetaan kestävyyttä ja sitä, että lattia näyttää hyvältä vielä vuosienkin kuluttua. Lisäksi bambulattiamme ovat vastuullinen sekä vähäpäästöinen valinta, Kallio sanoo. Kodin tai julkisen tilan lattia on ennen kaikkea pidemmän ajan investointi. Näin kertoo yrittäjä Jukka-Pekka Kallio, joka perusti Nordic Bamboon vuonna 2016. Bambu ei naarmuunnu herkästi Kestävä ja lämmin lattia Bambun nopea kasvu on ekologinen vaihtoehto perinteisille puulajikkeille lattiamateriaalina. – Toimintamme perusta on laadukkaiden, ekologisten ja tyylikkäiden lattiamateriaalien toimittaminen skandinaavisin ja luonnollisin värein kotitalouksille ja yrityksille, hän luonnehtii yritystään. FloorScore® -sertifiointi takaa puolestaan sen, että bambulattiat läpäiseKu va : M att on sto ck. Bambulattia on 2,5 kertaa kovempi kuin tammiparketti. 12 L uonnonmukaisuus ja luontoystävällisyys ovat nykyrakentamisen avainsanoja ja bambusta on tullut erinomainen vaihtoehto materiaali puulattiarakentamisen saralla. Bambu on sekä lämmin että kestävä. Bambu on nopeasti kasvava ruohokasvi, jota esiintyy luonnonvaraisesti Kiinassa. Bambu on ympäristön kannalta kestävämpi ja vähemmän kuormittava vaihtoehto perinteisiin puulajikkeisiin verrattuna. – Bambulattioissamme käytettävä bambu on 2,5 kertaa kovempaa kuin esimerkiksi tammiparketti. FSC® -sertifiointi takaa, että tehtaan käyttämä bambu on ekologista ja peräisin vastuullisesti hoidetuista, FSC-sertifioiduista bambumetsistä. Yleensä markkinoilla on kylmiä ja kovia laminaatteja tai toisaalta lämpimiä jaloille, mutta huonosti kolhuja kestäviä materiaaleja. Bambua voidaan hyödyntää erityisen kestävänä ja samalla ekologisena lattiamateriaalina
– Säiekudottujen bambulattioiden valmistus aloitetaan poistamalla bambun kuori sekä bambun versot rungosta. Tämän jälkeen runko leikataan suikaleiksi ja puhdistetaan kuumassa vedessä, jotta siitä saadaan pois kaikki hyönteiset, sokerit, tärkkelykset sekä muut epäpuhtaudet. Nordic Bamboo Oy myöntää ainoastaan 1-laatuiselle bambulattialle kymmenen vuoden takuun kotitalouksille ja kolmen vuoden rakennetakuun kevyisiin julkisiin tiloihin. – Bambulattia on myös hyvä valinta koiraperheille. Lattialämmityksessä bambulattian pintalämpötila ei saa ylittää +26 °C. Tämä prosessi mahdollistaa ennennäkemättömän kovuuden ja kestävyyden sekä uniikin, eksoottisen ulkonäön Painetiivistykseen perustuva valmistustapa tekee bambulattioista kauniit ja pitkäikäiset sekä paljon kestävämmät kuin perinteiset puuja parkettilattiat. Bambulattia voidaan asentaa lattialämmitysjärjestelmän päälle, joissa lämpöelementit – kuumavesikierto tai sähkö – on upotettu lattiaan. – Sisustukselta halusimme modernia, skandinaavista tyyliä ja luonnollisia värejä. Jukka-Pekka Kallion perheessä kotia remontoitiin ja lattimateriaalin valinta mietitytti pitkään. 13 ja jotta vain täyden kasvun saavuttaneet bambut leikataan. Lattiamateriaalin valinta Lattiamateriaalin valinta tulee useimmiten esille silloin, kun uutta kotia tehdään tai kotia remontoidaan. Se saavuttaa täyden iän ja koon noin viidessä vuodessa. Vastaavasti yleisimmät lattioihin käytettävät puulajit kasvavat muutamia kymmeniä vuosia. Sato korjataan käsin Bambu kasvaa nopeasti. Bambumies kertoo, että lattia on lämmin jalalle sekä ihanteellinen alusta muun muassa lapsiperheille, joilla leikki-ikäiset touhuavat lattialla paljon. – Bambu ei tarvitse kastelujärjestelmiä tai lannoitteita. – Sertifikaatilla varmistetaan, että puuraaka-aineen alkuperä tunnetaan koko Kestävä ja lämmin lattia Bambulattia on varteenotettava, ekologinen vaihtoehto vihreitä arvoja suosiville rakentajille ja remontoijille. Sertifiointijärjestelmät ulkopuoliset auditoijat suorittavat tasaisin välein tarkastuksia varmistaakseen, että FSC:n periaatteita ja kriteereitä myös ylläpidetään. Käytyämme läpi alueen rautakaupat ja vertaillessamme laminaatti-, vinyylilankkuja parkettilattioiden hintoja ja kestävyyttä, päädyimme etsimään lisää vaihtoehtoja ulkomailta. Tuotteelle myönnetty FSC-alkuperäketjun sertifikaatti tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki yritykset, jotka ovat osallisena tuotantoketjussa ovat sitoutuneet ylläpitämään FSC:n periaatteita ja kriteereitä. Takuu on voimassa silloin, kun tuote on asennettu ja sitä on hoidettu Nordic Bamboo Oy:n asennusja hoito-ohjeiden mukaisesti. – Halusimme hinta-laatu -suhteeltaan hyvän ja kestävän lattian, joka kestää vedessä viihtyvän noutajakoiramme sisälle tuomaa hiekkaa ja turkin kosteutta. Vastuullisia tahoja FSC-sertifikaatilla voidaan varmistaa, että tuote on peräisin luotettavista ja vastuullisista lähteistä ja huomioidaan tuotannon ympäristövaikutukset ja sosiaaliset oikeudet. Bambuun ihastuneena Kallio halusi antaa myös muille mahdollisuuden kauniiseen ja kestävään vaihtoehtoon, jota voitaisiin hyvällä omallatunnolla myydä ekologisena ja tyylikkäänä. Bambua ei tarvitse istuttaa uudelleen sadonkorjuun jälkeen. Asennetaan uivaksi Nordic Bamboolla on tällä hetkellä mallistossa skandinaaviset värimallit Kaisla, Kaarna ja Kelo. Lattiamateriaalina bambussa on muita materiaaleja suurempi vetolujuus sekä pienempi lämpölaajenemiskerroin. l Lisätietoja: nordicbamboo.fi Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Nordic Bambo vät vaativimmat ja uusimmat standardit ilmanlaadun suhteen. Bambumetsien satoa ei myöskään korjata kerralla, vaan osissa – tällöin metsä jatkaa normaalia kasvuaan vuodesta toiseen. Bambumetsien sato korjataan käsin, jolloin ympäröivää luontoa ei vahingoiteta, Kallio selvittää. – Tämän varmistamiseksi bambut merkitään eri väreillä, jotta niiden kasvuvaiheita pystytään seuraamaan paremmin Bambu on ekologinen, ilmastoystävällinen ja kestävä materiaali.. – FSC (Forest Stewardship Council) on kansainvälinen järjestö, joka kannustaa metsien kestävään ja vastuulliseen talouskäyttöön. Bambulattia on hiukan erinäköinen kuin puulattia, mutta sen valmistusprosessi mahdollistaa laajemman valikoiman vaihtoehtoja ulkonäölle kuin puulattia. Se kestää hyvin koirankynnet eikä naarmuunnu helposti. – Seuraavaksi bambun kuitusäikeet revitään irti toisistaan ja tiivistetään toisiinsa kovassa paineessa ja lämmössä. – FSC pyrkii metsien ekologisen tilan ja sosiaalisten oikeuksien parantamiseen metsäsertifioinnin avulla. tuotantoketjun läpi ja että tuotteen raakaaineet ovat peräisin vastuullisista FSCsertifioiduista ja kontrolloiduista lähteistä. Esimerkiksi koivu tarvitsee kasvuaikaa sadonkorjuuseen asti 80 vuotta, tiikki 70 vuotta, pyökki 60 vuotta ja eukalyptuskin 15 vuotta. Lattiamateriaalina bambu toimii kuten parketti. Näitä tahoja ovat metsänomistajat, viljelijät, valmistajat ja myyjät. Asennuksessa noudatetaan lattiajärjestelmän valmistajan erillisiä asennusohjeita. Tästä lähti myös ajatus yrityksen perustamisesta. Se on siis vähemmän altis lämpötilan ja kosteuden vaikutuksille kuin puulattia. FSC perustettiin vuonna 1994, ja sen tavoitteena on pysäyttää metsäkato ja laittomat hakkuut. Nordic Bamboon bambulattia on säiekudottua eli tiivistettyä bambua
Hamppukuidusta saatiin hyviä käyttötekstiilejä, mutta valistuksen aikana ulkomaankaupan kasvaessa pellavan suosio vaatekuituna kasvoi. – 1900-luvun alussa keksitty viljojen akateeminen jalostus on yksinkertaistanut perinnöllisyyttä niin, että usein kasvit ovat käytännössä toistensa klooneja. Noin 4000 vuotta vanhat maatiaislehmäja -lammaskannat ovat nekin muuntuneet viime aikoina paljon. Kuitu-, öljyja ravintokasvina tunnettu hamppu on ollut Suomen vanhin yhtämittaisesti viljelty kasvi, jota siitepölyanalyysien perusteella on viljelty jo noin 4000 vuotta sitten. Suomenhevosta on sitäkin aikojen saatossa risteytetty kookkaampien rotujen kanssa ja tehokkuusvaatimusten puristuksessa suomenlammas on menettänyt sarviensa lisäksi joitakin villan laatuominaisuuksia. Kuva: Keijo Kukkola nykyään lähes täysin nupoa eli sarvetonta. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Ahomansikka on vuoden 2017 maatiaiskasvi. Vaatimusten kasvaessa karjankasvattajat ja maanviljelijät ovat ilman muuta halunneet valita tuotteliaampia, yhtenäisempiä ja satoisampia lajikkeita. Ahomansikka oli Suomessa merkittävä talousmarja vielä 1800–1900-lukujen vaihteessa. Esimerkiksi alkuperäinen suomensika ja sen kaksi erillistä maantieteellistä kantaa ovat kuolleet sukupuuttoon. Tehokkuus syrjäytti Toisaalta on hyvin ymmärrettävää, että maatiaiset ovat hävinneet kysynnän ja tarjonnan lakien määrittelemän tehokkuuskilpailun. Vanhimmat maatiaiset ovat syntyneet maailmanlaajuisesti noin 10 000 vuotta sitten maanviljelyksen alkuaikoina. Nykyään maatiaiskannat ovat kuitenkin harvinaisia, sillä ne ovat joutuneet väistymään muualta tuotujen, tehokkaampien ja satoisampien lajikkeiden tieltä. – Kaikkien hyvälypsyisinä mainostettujen kyyttöjen sukupuusta löytyy muutaman polven takaa ayrshire-sonni, Rantakaulio toteaa. Hamppu hävisi Suoranainen katastrofiesimerkki maatiaislajin kohtalosta on hamppu. Sitä paitsi maatiaisilla on suuri taloudellis-biologinen ja tieteellinen merkitys. Lisäksi Suomeen on tuotu muun muassa mustavalkokirjavia friisiläislehmiä 1960-luvulla. 14 S uomestakin löytyy muutamia ikivanhoja maatiaiskantoja ja – eläinrotuja. Luonnon monimuotoisuuden kannalta asia ei kuitenkaan ole ongelmaton. Esimerkiksi tattaria väitetään Suomessa viljellyn jo 7000 vuotta sitten ja vuoden 2017 maatiaiseläimeksi valittu poro on auttanut maamme asutuksen leviämisessä myöhäisrautakaudelta lähtien. Vielä sata vuotta sitten Suomessa vallitsi lähes täysi monimuotoisuus, mutta kaupungistumisen, tuontilajien ja tehokkuuden vaatimusSurullisia tarinoita ja vähän voittokulkuja Tehotuotanto syrjäytti maatiaiset Maatiaisiksi sanotaan sellaisia viljeltäviä ja kasvatettavia kasvija eläinkantoja, jotka ovat vuosisatojen tai jopa vuosituhansien aikana sopeutuneet vallitseviin ympäristöolosuhteisiin. Maatiaishamppu sopeutui Suomen olosuhteisiin niin hyvin, että sitä tiedetään viljellyn napapiirin yläpuolellakin. – Viimeiset siemennäytteet maatiaishampusta kerättiin 1970-luvulla, mutta ne eivät ole säilyneet käyttökelpoisina. Hän sanoo, että Suomeen tuotiin jo toista sataa vuotta sitten ayrshire-karjaa, jota käytettiin astuttamaan paikallisia maatiaislehmiä. Lyhyessä ajassa siis onnistuttiin vetämään 4000 vuotta suomalaisen maanviljelyn historiaa vessasta alas, Rantakaulio kuvailee. – Jalostuksen myötä suomenkarja on. Maatiaiskantoja on myös risteytetty muualta tuotujen lajien kanssa, Rantakaulio kertoo. Vähitellen hamppu jäi paitsioon ja 1960-luvulla sen viljely oli jo käytännössä loppunut. Suomensika kuoli Hyötyeläinkantojen puolella maatiaisten kurimus on ollut yhtä rankka. – Maatiaislajikkeita on hävinnyt ja hävitetty noin 80–90 vuoden ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että jos tauti tai tuholainen iskee, lähes koko sato meneten myötä monet maatiaislajikkeet ovat käytännössä kadonneet, toteaa maatiaiskasvien asiantuntija Timo Rantakaulio Maatiainen ry:stä
Kultapallo on vanhimpia Suomessa kasvatettuja perennoja. Yhdistys myös järjestää tapahtumia Suomessa ja kerran vuodessa maatiaismatkan ulkomaille. – Maatiainen ry:n toive on, että maatiaislajikkeita nimenomaan käytettäisiin ja hyödynnettäisiin, ei vain säilytettäisi ja tutkittaisi. Maatiaiset ovat geeniainekseltaan sekalaisempia ja siten myös kestävämpiä, aina joku selviää, vaikka tauti iskisikin, Rantakaulio selventää. Maatiainen ry tahtoo myös ylläpitää omavaraisen elämänmuodon arvostusta ja sen edellyttämien taitojen osaamista. Alkuperäisiä suomenvuohia arvellaan olevan maassamme noin 7000 yksilöä. Vaikka monet vanhat maatiaislajikkeet ovat kadonneet tai sukupuuton partaalla, onnellisiakin kertomuksia löytyy. Jäsenilleen yhdistys tarjoaa neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden sekä vuosittaisen siemenluettelon. l. Eläimistä muun muassa suomalainen maatiaiskissa on edelleen melko yleinen, joskaan sekään on geeniperimältään enää harvoin aivan esivanhempiensa kaltainen. Kuva: Jarmo Manninen tetään. Hän jatkaa, että varsinkin omavaraiseen tuotantoon maatiaislajikkeet sopivat mainiosti. Se valittiin vuoden maatiaiskasviksi vuonna 2011. . Kuva: Jarmo Manninen . Jonkin verran maatiaisia nykyään näkeekin paitsi omavaraistuotannossa, myös myytävinä gourmet-tuotteina. Rotujen geeniainesta säilytetään pakastamalla sukusoluja ja alkioita geenipankkiin. Rantakaulio mainitsee esimerkiksi suomalaisen maatiaisrukiin, joka on pitänyt melko hyvin pintansa tuontilajien paineessakin. Eläimiä on myös maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa, koulutiloilla ja yksityisillä omistajilla. Yhdistys on perustettu vuonna 1989 ja siihen kuuluu noin 2000 jäsentä. 15 Maatiainen – Det lantliga kulturarvet ry on aatteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on säilyttää vanhat viljelyja koristekasvit, alkuperäiset kotieläinrodut sekä kulttuurimaisemat ja luonnon monimuotoisuus. Suomalaisia alkuperäiseläinrotuja ylläpidetään nykyään erityisissä säilytyskarjoissa, joina toimivat Pelson ja Sukevan vankiloiden maatilat. Suomenvuohi on sukua muille alkuperäisille pohjoismaisille vuohiroduille. Rantakaulio toteaa, että maatiaislajien suosiminen on nykyään aika pitkälti asialle omistautuneiden harrastajien asia. – Viljeltävät maatiaislajikkeet eivät ehkä ole kaikkein runsassatoisimpia, mutta ne ovat tuotannoltaan tasaisen vakaita eivätkä säikähdä suomalaisia ilmasto-olosuhteita. Kuva: Olavi Niemi Kaksi kolmasosaa nykyisistä suomenlammasuuhistamme on emoina sellaisissa katraissa, joissa käytetään muitakin kuin suomenlammaspässejä
Suomalaisnaisten tavoitteena biovallankumous Uusi materiaali haastaa muovin Suvi Haimi ja Laura Kyllönen toteuttavat omaa visiotaan yhteiskunnassa. Materiaalille on luotu muovin kaltaisen ominaisuudet, mutta se ei sisällä lainkaan muovia. Yhteinen materiaaliosaaminen synnytti lopulta Sulapac-innovaation. – Kovan pakkauksen tuotekehitys on valmis. Ongelmina on ollut, että pakkaukset ovat olleet usein vuotavia tai jopa rumia. Ruiskuvalukoneet, jotka on tehty muovin valmistukseen, voidaan valjastaa tekemään Sulapac-pakkauksia. – Tunsin Antti Pärssisen ja Petro Lahtisen yliopistoajoilta. B iokemistit, tohtorit, Suvi Haimi ja Laura Kyllönen tutkivat yliopistossa useita vuosia biomateriaaleja. Siitä alkoivat yrittäjäkaksikon haasteet kohti ympäristöystävällisempää maailmaa. Koimme molemmat, että yrittäjinä voimme soveltaa biomateriaaliosaamistamme ratkaisemaan valtavaa muovijäteongelmaa, kertoo Suvi Haimi, toinen Sulapacin perustajista. Tuotekehityksessä ovat tällä hetkellä parhaillaan pullot ja tuubit. Yhteistyö ensimmäisen asiakkaan, Niki Newd -luksuskosmetiikkabrändin kanssa on solmittu keväällä. Materiaalista valmistetut pakkaukset ovat täysin biohajoavia, ne kestävät sekä vettä että öljyä, eivätkä läpäise happea. – On myös ekologisempaa tuottaa pakkauksia mahdollisimman lähellä asiakasta ja näin minimoida turhat kuljetukset. Yritys harkitsee pakkausten valmistuksessa eurooppalaisia alihankkijoita, kun markkinat kasvavat. – Paradoksi, minkä ratkaisimme, on biohajoava, mutta kestää käyttötarkoituksen verran pakattavaa tuotetta, esimerkiksi kosmetiikkarasvaa. – Biohajoavia pakkauksia on ollut markkinoilla jo vuosikymmeniä kuten biohajoavia raaka-aineitakin. – Pakkauksia voidaan valmistaa täysin samalla menetelmällä kuin muovia. – Jossain vaiheessa tuli olo, että omaa visioitamme pitäisi toteuttaa paremmin yhteiskunnassa. Naisten kehittämä biohajoava materiaali haastaa pakkausmarkkinoilla muovin. Ekologista kosmetiikkaa käyttävät Haimi ja Kyllönen pysähtyivät katsomaan kylpyhuoneidensa kaappeja uusin silmin. Kilpailukykyinen hinta Sulapacin tulevaa menestystarinaa voi arvioida myös sillä, että suurissa määrissä pakkaukset pystyvät kilpailemaan kustannuksissa muovin kanssa. – Alkoi harmittaa, että kaikki tuotteet pakataan edelleen muoviin. Tuotekehitys tulee kuitenkin pysymään Suomessa, Haimi lupaa. Omia tehtaita ei tarvitse näin ollen perustaa, Suvi Haimi kertoo. Pakkaukset valmistetaan puusta ja luonnonperäisistä sidosaineista. – Haluamme olla edelläkävijöitä siinä, minkälainen toimija olemme. Ensimmäisiä asiakastilauksia ryhdytään valmistamaan loppuvuodesta. Olemme asiakkaiden tarpeiden mukaan koko arvoketjussa mukana pakkauksen tai pakkauskonseptin suunnittelusta lopputestaukseen eli teemme matkan asiakkaan kanssa yhdessä kaupan hylylle saakka. Me olemme ratkaisseet nämä kaksi isoa ongelmaa, ja saaneet kustannuksia alas käyttämällä yhtenä pääraaka-aineena puuta. Sulapacin tekee uniikiksi maailmalla se, että pakkauksissa yhdistetään luksus, ekologisuus sekä rajaton muotoiltavuus. Pakkaukset valmistetaan toistaiseksi Suomessa. Sparraajia tarvitaan Sulapacilla on oma design-verkosto, josta asiakas pystyy valitsemaan tuotteelleen sopivan suunnittelijan, esimerkiksi vaikkapa nimekkään tai vaihtoehtoisesti kustannustehokkaan.. He ovat kehittäneet Woodcast-materiaalin, joka on biohajoavasta puukomposiitista tehtyä kipsimateriaalia. Purkki täysin biohajoava Haimi ja Kyllönen yhdistivät biomateriaaliosaamisensa suomalaiseen puuteknologiaan. 16 Sulapac keskittyy aloitusvaiheessa kosmetiikkaan sekä luksuspakkauksiin. Tällä hetkellä Sulapac on pystyttämässä tuotantoaan
Lisäksi muovin käytöstä kulutustavaroissa ja pakkauksissa pitäisi rangaista esimerkiksi verotuksen keinoin. Ratkaisu jätevuoriin Sulapacin tiimiin kuuluu kaikkiaan kuusi henkeä. Omat haasteensa on asettanut myös se, että prosessoinnissa saadaan pidettyä tasainen laatu. Suvi Haimi onkin huolissaan greenwashista, jota esiintyy hänen mielestään liikaa. Sen vuoksi haluamme viedä konseptia eteenpäin askel kerrallaan ilman, että kaappaamme heti liian ison kakun. Kun ruiskuvalu löytyi, ratkaisi se paljon ongelmia. – Yksi isoista haasteista on ollut barrier-pinnoitteen kehittäminen, että pakkauksissa pystytään säilyttämään nesteitä tai rasvoja. l Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Sulapac – Sen jälkeen konvertoimme sulavan materiaalin pakkaukseksi ja varmistamme sen tuoteturvallisuuden. Nyt voimme aidosti massatuottaa pakkauksia. – Mikäli katsoo liian monta reittiä yhtä aikaa, saattaa homma helposti hajota käsiin. Stabiiliustesteillä testaamme, kuinka pitkän säilyvyysajan voimme taata. Toistaiseksi Sulapac keskittyy kosmetiikkaan sekä luksuspakkauksiin. – Mielestämme ainoa ratkaisu on käyttää biohajoavia materiaaleja uusiutuvista luonnonvaroista. Kuudes rekrytoitu aloittaa myös pian, Suvi Haimi kertoo tiimistään. Vain viisi prosenttia niistä käytetään enemmän kuin kerran. Uhka Muovipakkauksia valmistetaan vuosittain 80 miljoonaa tonnia. Se on eripituinen eri tuotteilla. Sen vuoksi yritys on mukana Hermanni Kaartokallion johtamassa Merikeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa, jossa testataan kenttätut17 Suvi Haimi (vasemmalla) ja Laura Kyllönen käyttävät biomateriaaliosaamistaan ratkaisemaan valtavaa muovijäteongelmaa. Biomuovithan tehdään uusiutuvista luonnonvaroista, mutta niistä tehdään samanlaisia muoveja kuin öljypohjaisista materiaaleista. Myyntijohtajana toimii Perttu Sorsa, joka on tehnyt uraa pakkausten myynnissä aiemmin Metsä Boardilla. Perustajakaksikon Haimin ja Kyllösen lisäksi mukaan on rekrytoitu myynnin ja tuotekehityksen ammattilaisia. – Hallituksen puheenjohtaja Petro Lahtinen on tärkeässä roolissa henkisen kestämisen kanssa. Uusi materiaali haastaa muovin tavat ruokahyväksynnät vaativat pitkän prosessin etenkin, jos käytämme näitä meidän omia barrier-pinnoitteitamme. Nykymenolla on laskettu, että vuoteen 2050 mennessä merissä on enemmän muovia kuin kaloja.. Kosmetiikkapakkauskonsepti kehitetään huolella loppuun, ja vasta sen jälkeen siirrytään uusille segmenteille. Ne ovat ainoita ratkaisuja valtaviin jäteongelmiin, Suvi Haimi korostaa. Sulapac haluaa kantaa vastuunsa. Ensin meillä oli käytössä pelkästään lämpömuovaus, joka olisi soveltunut vain pienille markkinoille. Niihin tarvitTäydellisesti biohajoavat Sulapacpakkaukset valmistetaan puusta ja luonnonperäisistä sidosaineista. – Suurin haasteemme tähän mennessä oli löytää massavalmistusmenetelmä. R & D managerina tuotekehityksessä aloittaa elokuussa Taneli Väisänen, joka on väitellyt puukomposiittien ruiskuvalutekniikoista. – Meitä kiinnostaa aidosti, miten Sulapac-pakkausmateriaalit hajoavat mereen. Se on ollut iso työ, mutta yhteistyökumppaniemme kanssa kehittämällämme barrierilla pääsemme parempiin vedenpitävyysominaisuuksiin, mitä kaupalliset biohajoavat vastaavat tuotteet yleensä ovat. – Hänen tiimiinsä kuuluu teknisestä myynnistä vastaava Heidi Koljonen, jolla on pitkä kokemus kansainvälisistä teknologiaja palveluyrityksistä. – Jatkossa tullaan harkitsemaan myös ruokaja juomapakkauksia. Yhtiön rahoittajia ovat muun muassa pääomasijoitusyhtiö Lifeline Ventures, Ilkka Herlin, Saara Kankaanrinta sekä Eerik Paasikivi. Ne eivät hajoa luontoon, vaan kertyvät luontoon ja mereen. Yksin haasteita ei kannata lähteä ratkomaan. Mutta tulevaisuuden mahdollisuuksia on monia. Sijoittajat ovat uskoneet Haimin ja Kyllösen innovaatioon rohkaisevasti. Seuraavaksi kokeilemme puhallusmuovaustekniikoita pullopuolella. – Biohajoava ja biomuovista valmistettu sekoitetaan vielä liiaksi. kimuksena materiaalien hajoamisnopeutta ja haittoja Itämeren meriympäristössä. Meille on tosi tärkeää, että verkostossamme on sparraajia, joiden kanssa voimme käydä läpi vaikeita asioita ja haasteita
18 Kaupan hyllyltä vai viljelemällä. Proteiinit omasta maasta Silpoydinhernettä voi Etelä-Suomessa kylvää ulos huhtikuusta heinäkuun puoliväliin asti, jolloin normaalikesänä saa tuoreita palkoja juhannuksesta lokakuun alkuun. Esikasvattamalla sisällä tai kasvihuoneessa kauden saa vieläkin pidemmäksi.
Samoin syksyllä olen suojannut harsolla viimeiset kasvustot hallalta ja yöpakkaselta. Olen idättänyt parsakaalit sisällä, mutta sitten olen jo aika pian siirtänyt ne ikkunalaudalta kasvihuoneeseen ennen siirtoa avomaalle. Myös tattari ja kvinoa ovat hyviä kasviproteiinin lähteitä. Omaa ruista olen syönyt lähinnä tuoreena. 19 Proteiinipitoisia kasviksia ovat muun muassa palkokasvit, täysjyvävilja, parsakaali, siemenet ja pähkinät. Ensi keväänä aion lisätä esikasvatettavan herneen määrää. Nyt olen oppinut, että sekin on hyvä proteiinin lähde. Myös hasselpähkinän samoin kuin monenlaisten siemenien viljely on Suomen kotipuutarhoissa täysin mahdollista. Kun kevät ja alkukesä oli tavallista viileämpi, sain esikasvatettuna sentään joitakin palkoja juhannukseen mennessä. Parsakaali vaatii voimakkaan maan ja runsaasti kastelua. Monissa kotipuutarhoissa viljellään erilaisia pensaspapuja, joita ovat taite-, vahaja leikkopavut. Tänä keväänä kylvin kokeeksi hiukan öljyhamppua kaupasta ostetuista siemenistä. Sen sisällä voi tapahtua lajikkeiden sekoittumista. Ja vaikka kasviproteiinit kaupasta saisikin helpommalla, omassa viljelyssä säästää ja uusien lajikkeiden kokeilu on aina myös oma seikkailunsa. Myös rukiissa on jonkin verran proteiinia. Yleisin säilömistapa on ollut tuoreena pakastaminen. Ruis, hamppu, tattari ... Härkäpapu on yksi maailman vanhimmista viljelykasveista ja myös Suomessa sen viljelyllä on pitkät perinteet. Härkäpapu on helppo viljeltävä myös kotipuutarhoissa. Kaupasta ostamiani öljyhampun kuorellisia siemeniä olen syönyt parin vuoden ajan sen jälkeen, kun opin tuntemaan sen ravintoarvot ja proteiinipitoisuuden. Ne yleistyivät myös kotipuutarhoissa ja erityisesti silpoydinherneen tuoreita palkoja alettiin myydä toreilla ja kauppojen pihoilla sekä isommissa kaupoissa myös sisällä. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä P eltoherne oli aikanaan tavallinen näky suomalaisilla pelloilla. Parsakaalia olen viljellyt jo pitkään, joskin välillä on ollut taukoja. Ruista olen viljellyt muutaman neliön alalla kohta kolmekymmentä vuotta. Sosiaalisen median keskustelujen perusteella näyttää siltä, että kiinnostus öljyhampun, tattarin ja kvinoan kasvattamiseen on kotipuutarhoissa hyvää vauhtia yleistymässä. Öljyhamppukokeilu ja hernekylvö heinäkuun alussa. Ulkona ensimmäisten palkojen kehittyminen kesti tänä vuonna pitkälle heinäkuulle. Tämä jakso on alkanut keskimäärin heinäkuun alkupuolella ja päättynyt elokuun loppupuolella. Satokaudella herneitä on syöty tuoreena sekä jonkin verran säilötty. Idätin parikymmentä siementä sisällä ja siirsin myöhemmin astian kasvihuoneeseen sekä toukokuun puolivälissä ulos maahan. Omassa puutarhassani muut kuin härkäpavut ovat jääneet satunnaisiksi kokeiluiksi. Viimeiset kylvöt voi tehdä heinäkuun puolivälissä, jolloin palkoja yleensä ehtii valmistua syyskuun puoliväliin mennessä. Etelä-Suomessa kylvöt voi aloittaa huhtikuussa, jolloin ensimmäisiä palkoja saa yleensä viimeistään juhannuksena. Kotiviljelyssä on tavallisinta ollut, että silpoydinhernettä on kylvetty yhden kerran keväällä. Omassa viljelyssäni olen vuosi vuodelta lisännyt tällaista silpoydinherneen satokauden pidentämistä. Pidennä satokautta Yksi keino lisätä suoraan omasta maasta saatavan kasviproteiinin määrää on silpoydinherneen satokauden pidentäminen. Toistaiseksi ei lähellä kukaan muu ole viljellyt toista härkäpapulajiketta. Moni varttuneempi muistaa lapsuudestaan maalla, kuinka kesäisin syötiin tuoreita peltoherneen palkoja. Lajikkeeni on ollut Early Onward. Kokemukseni mukaan parsakaali kannattaa istuttaa ulos jo toukokuun alussa. Olen puinut syksyllä härkäpavut käsin, mikä on ollut yllättävän helppoa. Se ei tarvitse lannoitusta ja viihtyy monenlaisessa maaperässä. Kylmätkään yöt eivät etelässä haittaa, kun taimi on harson suojissa. Kolmensadan metrin matkaa pidetään turvarajana. Tänä kesänä härkäpavun ala kasvoi jo noin 30 neliöön. Ostettuani ensimmäiset Aunus-siemenet olen sen jälkeen kylvänyt omista siemenistä. Aluksi tuin varsia kaatumisesta, mutta sitten opin kylvämään riittävän tiheään eli noin viiden sentin välein ja kymmenen sentin rivivälein, jolloin kasvusto pysyy hyvin pystyssä. Ennen perunan ja vihreän herneen tuloa se oli suosittu viljelykasvi ihmisravinnoksi, jota viljeltiin etenkin Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Sopivaan tiheyteen kylvettynä se voittaa rikkaruohot. Se kasvattaa isokokoisia ja hyvänmakuisia papuja ja lajike on helppo viljeltävä. Onneksi löysin heti Maatiaisen valikoimissa olleen Aunus-lajikkeen. Vielä 1950-luvulla se oli viljelykierrossa olennainen osa typpilannoitusta. Puitua ja kuivattua hernettä syötiin pitkin vuotta hernekeitossa. Härkäpapu ja parsakaali Härkäpapua olen viljellyt muutaman vuoden ajan. Näiltä alueilta ovat peräisin myös maatiaislajikkeina suositut Savitaipale ja Aunus. Se lannoittaa itse maata sitomalla typpeä, minkä ansiosta se sopii hyvin kiertoviljelyyn.. Itämistä olen keväällä ja alkukesällä edistänyt harsoilla. Mitä vahvempia taimet ovat ulos istutettaessa, sitä parempi. l Myös parsakaalissa on proteiinia. Keinolannoitteiden myötä viljelykierto väheni. Tämän vuoden keväällä esikasvatin ensimmäistä kertaa silpoydinhernettä. Peltoherneen viljelyn vähentyessä alkoivat silpoydinherne, sokeriherne ja muut tarhaherneet kasvattaa suosiotaan
20 Mustikalla lukuisia terveysvaikutuksia Superfoodia metsästä
21 Tutkija Otto Mykkänen valmistelee Itä-Suomen yliopistolle väitöskirjaa mustikan vaikutuksista metaboliseen oireyhtymään. Tutkimuksissaan Mykkänen on muun muassa osoittanut, että metsämustikka torjuu kohonnutta verenpainetta, vähentää painonnousua ja hillitsee elimistön tulehdustiloja. Kun kerää maukkaat mahtimarjat metsästä itse, saa myös aimo annoksen liikuntaa, happea ja stressitasot kuriin. Tutkimuksessa osa hiiristä sai normaalia vähärasvaista jyrsijäruokaa, osa rasvaista ruokaa ja osa rasvaista ruokaa täydennettynä kylmäkuivatuilla mustikoilla. Mykkänen työskentelee tällä hetkellä Savogrowkehitysyhtiön elintarvikekehitysyksikössä tutkijana ja kehittäjänä. Terveysvaikutukset korostuvat, kun marjoja syödään yhtä aikaa rasvaisen ruuan kanssa. – Tutkimuksen yksi lähtökohta oli tehdä hiirille syöttökoe sellaisella rasvarehumallilla, jonka seurauksena kehittyy lihavuuteen liittyviä oireita. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen T utkija Otto Mykkänen on perehtynyt laaja-alaisesti mustikan terveysvaikutuksiin. Tarkoituksena oli siis tutkia lihavuuden kehittymiseen liittyviä vaikutuksia. Tuloksista ilmeni, että mustikoilla ravittuihin hiiriin kertyi vähemmän rasvaa ja ne lihoivat vähemmän kuin verrokkiryhmien eläimet.. Samalla halusin tutkia sitä, voisiko mustikalla mahdollisesti vaikuttaa lihavuuden kehittymiseen, Mykkänen muistelee muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen lähtökohtia
– Uskon, että mustikan vaikutusta silmien terveyteen tutkitaan jatkossa tarkemmin, sillä silmissä on valtavasti hiussuonia ja niiden aineenvaihdunta on muihin kudoksiin verrattuna hurjaa. Itsekin olen julkaissut yhden artikkelin liittyen mustikan vaikutuksesta silmän verkkokalvon geeneihin. 22 Silmien terveys kiinnostaa Tutkimuksessa ei tarkkaan selvinnyt, mistä lopputulos johtui. Tutkija myös huomauttaa, että pohjoismaista metsämustikkaa on tutkittu toistaiseksi varsin vähän. Tieteellisiä terveysväittämiä ei siis voida antaa ennen kuin näyttöä on aivan valtavasti. Aina kun syödään jotain rasvapitoista, elimistölle aiheutuu postprandiaalinen stressitila, jolloin tulehdusarvot ja verenpaine kohoavat. Mykkänen neuvoo syömään marjat mieluummin mahdollisimman vähän prosessoituina. Terveysvaikutuksia ei kuitenkaan voi verrata keskenään: metsämustikka sisältää muun muassa 2–3 kertaa enemmän antosyaaneita kuin pensasmustikka. Otto Mykkänen kuitenkin huomauttaa, että kaikkia uskomuksia ei ainakaan toistaiseksi ole pystytty tieteellisesti todistamaan: – Mustikkaan liittyy myös hauskoja taustahuomioita. l Mustikoita on olemassa yli 20 eri lajia MARJAPUSKAT pullollaan tutkittuja terveysvaikutuksia Vadelma: Koe-eläimillä tehtyjen tutkimusten perusteella on näyttöä siitä, että vadelma voisi auttaa ehkäisemään kroonisia sairauksia kuten sydänja verisuonitauteja, kakkostyypin diabetesta, ylipainoa ja Alzheimerin tautia, mutta ihmisillä tehtyjä tutkimuksia aiheesta ei vielä ole. Myös epidemologisissa tutkimuksissa on huomattu, että mansikka voi vaikuttaa joidenkin sairauksien riskitekijöihin. Mansikan vaikutusta muistisairauksiin on tutkittu eläimillä, ja näistä kokeista on saatu hyviä tuloksia. Esimerkiksi väite siitä, että mustikka parantaisi hämäränäkökykyä, liittyy pitkälti amerikkalaiseen sotapropagandaan: kun armeijan uudet tutkaprojektit haluttiin salata, väitettiin sotilaiden hämäränäön parantuneen mustikalla. Kun samalla syödään jotain, joka suojaa elimistöä stressaavalta tilalta, terveysvaikutuksia voi huomata. Säännöllisesti ja käsittelemättä Mustikoiden parhaat terveysvaikutukset saadakseen marjoja tulisi nauttia säännöllisesti ainakin pari desiä muutaman kerran viikossa. Kypsentäminen hajottaa marjojen sisältämiä vitamiineja ja antosyaaneja. Mansikka: Kliinisiä tutkimuksissa on havaittu mansikan vaikuttavan lähinnä sydänja verisuonitautien ja kakkostyypin diabeteksen riskitekijöihin. – Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkiminen on aina hankalaa, sillä ne ovat seoksia, joissa lukuisat ainesosat vaikuttavat toinen toisiinsa. Mustikoita on olemassa yli 20 eri lajia ja kaikilla niillä on puolensa. Mustikoilla on eroja Kansan parissa mustikan terveysvaikutuksista on tiedetty kansanperinteissä jo pitkään; jopa satoja vuosia. Ja jos itse poimii, saa samalla muitakin metsän tarjoamia terveyshyötyjä kuten liikuntaa ja stressitason alenemista. Oletus on, että terveysvaikutukset johtuvat muun muassa mustikan sisältämistä antioksidanteista ja etenkin sinisistä väriaineista, antosyaaneista. – Pensasmustikka kattaa mustikan kaupallisesta puolesta yli 90 prosenttia ja sitä myös markkinoidaan metsämustikan terveysvaikutuksilla. – Mutta mitä tuoreempaa, sen parempaa. Mustaherukka: Tutkimuksissa mustaherukan on huomattu vaikuttavan muun muassa sokeriaineenvaihduntaan, verisuonten toimintaan, oksidatiiviseen stressiin, näyttöpäätetyöskentelyn aiheuttamaan näön tarkkuuden huononemiseen ja jopa glaukooman kehittymiseen. Hän jatkaa, että mustikan on kliinisissä kokeissa havaittu myös vaikuttavan verenpaineeseen sekä kroonisesti että akuutisti ja vähentävän muun muassa oksidatiivista stressiä eli elimistön hapetustilan epätasapainoa. Virallisissa ravitsemussuosituksissa marjojen tarkkaa määrää ei mainita, mutta kasviksia, marjoja ja hedelmiä neuvotaan syömään yhteensä viisi kourallista päivässä. Marjojen terveysvaikutuksista puhuttaessa painottaisin kuitenkin, että niiden vaikutukset välittyvät ennen kaikkea verisuonien ja etenkin hiussuonien kautta, sillä marjojen tulehdusta vähentävät ainesosat pääsevät vaikuttamaan verenkierron kautta, Mykkänen toteaa. – Tutkitusti parhaita terveysvaikutuksia on saatu silloin, kun mustikoita syödään muun aterian yhteydessä. Mustaherukan on myös havaittu vähentävän näppäimistötyöskentelyn aiheuttamaa hartioiden lihasjäykkyyttä parantamalla ääreisverenkiertoa ja hapensaantia.. Mustikan säilömiseen pakastaminen ja kylmäkuivaaminen ovat parhaita keinoja
Puolukkamehu on parantanut verisuonten toimintaa ja alentanut verenpainetta rotilla. Pensasmustikan on havaittu parantavan muistia, metsämustikalla kliinisiä muistikokeita ei ole tehty. A siantuntijat neuvovat pakkaamaan vaellukselle evääksi runsaasti kaloreita sisältäviä, pitkäkestoisesti energiaa antavia ruoka-aineita. Metsämustikan on havaittu muun muassa alentavan matala-asteista tulehdusta, alentavan painoa, lieventävän metaboliseen oireyhtymään liittyvää tulehdustilaa, vähentävän aterian jälkeistä insuliinintarvetta sekä alentavan glukoosija insuliinivastetta. Valkosipuli on oivallinen virusten ja bakteerien nujertaja. Suolavesitankkauksesta on ollut apua esimerkiksi suonenvetojen ennaltaehkäisyssä. Erinomaisia ovat esimerkiksi siankärsämö, piharatamo ja horsma ulkoisesti haavan tai ruhjeen päälle käytettyinä. Tutkimuksen voi ladata kokonaisuudessaan osoitteesta www.savogrow.fi. Myös mieliala laskee energiatason mukana. Ne myös säilyvät hyvin. Gheetä ja kookosta Moni suosii nykyään luonnollisia rasvoja ja ottaa niitä mukaan myös vaellukselle, kuten esimerkiksi kirkastettua voita eli gheetä ja kookosöljyä. Mikäli kärsii virtsatievaivoista, vaellusreitin varrelta voi nappaista muutaman koivunlehden ja hauduttaa niistä laimeaa teetä ja juoda sitä päivittäin mukillisen. Esimerkiksi Intiassa perinteisesti suosittu kirkastettu voi, ghee, kestää sikäläisessä huoneenlämmössä vähintään vuoden. l. pullollaan tutkittuja terveysvaikutuksia Puolukka: Puolukan terveysvaikutuksia on toistaiseksi tutkittu pääasiassa koeeläimillä. 23 Mustikka: Valtaosa mustikan terveysvaikutustutkimuksista liittyy pensasmustikkaan, metsämustikkaa on tutkittu huomattavasti vähemmän. Suola pitää suonenvedot pois Moni vaeltaja on hyötynyt ennen vaellukselle lähtöä tekemästään viikon verran kestävästä suolavesitankkauksesta. Haavojen hoitajana luontotietoisilla vaeltajilla on nykyään mukana nestemäistä propolisvalmistetta, se helpottaa myös hammasja korvasärkyä. Vesi paras vaellusjuoma Ruokaakin tärkeämpää on riittävä nesteen turvaaminen. Kun kehosta loppuu energia, riski eksyä kasvaa, samoin huolimattomuus leiritouhuissa. Dosentti Riitta Törrönen Itä-Suomen yliopiston Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä on koonnut Hyvinvointia elintarvikkeista -hankkeelle kirjallisuusselvityksen, jossa esitellään tuoreinta tutkimustietoa mansikan, vadelman, mustaherukan ja puolukan terveysvaikutuksista. Joissain tutkimuksissa on myös osoitettu, että mustikasta on hyötyä näkökyvylle ja silmien väsymisestä johtuville oireille. Kun energia loppuu, eksymisen riski kasvaa Pidä verensokerin tasaisena Vaeltaessa ruokarytmi on hyvä pitää säännöllisenä, jotta verensokeri ei pääse liian alas. Vesi on vaeltajan paras juoma. Virtsatieongelmista kärsivän on hyvä ottaa mukaansa kuivattua karpaloa. Oluthiiva on erinomainen tuote, se korjaa B-vitamiinin puutoksesta johtuvan huulen halkeamisen. Kookosöljy sopii sekä ravinnoksi että kesävaelluksilla aurinkovoiteeksi ja myös ruhjeiden ja hiertymien hoitoon. Suolaksi sopivat kaikki käsittelemättömät suolat, esimerkiksi meri-, vuoritai jokisuola. Suomessa luonnon vesistöissä on pääasiassa juomakelpoista vettä, mutta tarvittaessa vesi pitää puhdistaa esimerkiksi keittämällä. Merialueilla merivesi ei sovellu juotavaksi ja esimerkiksi melontavaellukselle joutuu ottamaan juomaja ruuanlaittovedet mukaan. Piharatamoa laastariksi Ruhjeiden ja haavojen hoitoon lääkkeitä löytyy myös vaellusreitin varrelta. Ihmisillä on tutkittu puolukan vaikutuksia aterianjälkeisen sokeriaineenvaihdunnan säätelyyn liittyen: puolukalla on havaittu olevan suotuisa vaikutus insuliinivasteeseen, mutta ei selvää vaikutusta verensokeriin. Hyppysellinen suolaa lasilliseen vettä ja näitä vesilasillisia vaikkapa viitisen päivässä. Hiirillä puolukka on ehkäissyt runsasrasvaisen rehun aiheuttamaa lihomista, rasvan kertymistä maksaan, verensokerin, insuliinin ja kolesterolin nousua ja matala-asteista tulehdusta. Kahvi ja tee eivät riitä turvaamaan nesteen saantia, sillä ne vain lisäävät nesteen poistumista kehosta
– Mies tosin osallistui prosessiini luopumalla parisängystämme. En kuitenkaan saanut niillä näkyvää tulosta lapsiperheemme arkeen. – Innostuin ensin minimalismista ja kokeilin useampaa metodia tavaran vähentämiseen. KonMarimenetelmän tarkoitus on päästä eroon kaikesta turhasta. Kiesiläinen on KonMarin opein laittanut vaatekaappiaan järjestykseen. Nyt keräämme päivisin patjat pois tieltä ja levitämme ne uudestaan taas illalla. Myös mies. Jos tavara ei tuota iloa, siitä pitää luopua. – Ensin hieman vierastin kirjassa esiteltyä pystyviikkausta, mutta kun huomasin sen helpottavan tekstiilien paikalleen laittamista, niin siitä tuli pysyvä osa vaatekaappejamme. Pauli Jokinen K onmarituksesta on tullut maailmanlaajuinen hitti. 24 Eroon turhasta tavarasta Riina Kiesiläinen jätti jäljelle esineitä, joihin on tunneside. Kiesiläisen mies ei ole ollut yhtä innostunut konmarituksesta, mutta hän on antanut perheenäidille vapaat kädet toteuttaa sitä. Vaikka KonMari-metodi ei olekaan varsinaisesti minimalismiin pyrkivä, niin se on ollut tehokkain väline näkyvän tuloksen aikaansaamiseen. Yksi heistä on kotiäiti Riina Kiesiläinen. Monet suomalaisetkin ovat kokeilleet konmaritusta. Noin puolitoista vuotta sitten näin lehtijutun konmarituksesta ja varasin siltä istumalta kirjastosta vaaleanpunaisen kirjan. Siihen menee varmaan sama aika kuin ennen sängyn petaamiseen aamuisin
Kiesiläinen uskoo, että konmaritus sopii lähes kaikille. Jostain syystä lapset eivät ole käyneet kellarissa kuitenkaan vielä kertaakaan. antoi pystyviikata vaatteensa, vaikkei muuten metodin mukaista karsimista omille tavaroillensa tehnytkään. Jotta lastenhuoneen tavaramäärä pysyisi kohtuudessa ja huone olisi helppo siivota, niin päädyin viemään osan leluista kellariin. Se on väline, jonka tehtävä on tehdä arjesta helpompaa ja nautinnollisempaa. 25 Kirjahyllystä Kiesiläinen karsi kaiken turhan. p. Voikukanjuurista voi syksyllä saada inuliiniprebioottia ja makuvivahteita ravintoon. Cd-levytkin tajusin lopulta turhiksi, sillä kuuntelen suurimman osan musiikista koneelta. Lastenvaatteisiin Kiesiläinen käytti KonMari-metodia suoraviivaisemmin. Kiesiläisen perheen lasten oli vaikea luopua tavaroistaan. – Kokeiluja on ollut, kertoo yrttiviljelyn ansiokkaasta edistämistyöstään eläkkeelle jäänyt tutkija Bertalan Galambosi.. – Luin Marie Kondon toisen kirjan, jossa hän puhui loksahduspisteen löytämisestä. – Metodi on äärimmäisen lempeä tapa selvittää, mikä on juuri sinulle tärkeää. Lainaan kuitenkin joka tapauksessa paljon kirjoja kirjastosta, joten tuntui hullulta pitää valtavaa kirjamäärää omassa hyllyssä. – Olen pyrkinyt ostamaan vain sellaisia vaatteita, joista tiedän lasten pitävän. Karsimalla turhaa tulee tilaa ja aikaa tärkeille asioille. – Vielä tärkeämpänä koen tuoda Voikukkakirjan avulla esiin ne lukemattomat mahdollisuudet, joita voikukkien suojelu ja viljely tuovat mukanaan, Kouvo sanoo. Voikukkaa ei viljellä Suomessa kaupallisella tasolla, toisin kuin eteläisemmässä Euroopassa. Ylimääräiset tavarat Kiesiläinen on vienyt esimerkiksi taloyhtiön kierrätyspisteeseen. En usko, että mitään metodia kannattaa ottaa kuitenkaan liian vakavasti. Parhaimmillaan voikukanjuuret kasvavat melkein porkkanan kokoisiksi, ja kitkeryyttä niissä on vähiten myöhäissyksyllä, kertoo kasvibiologi Matti Kouvo. l Voikukan juuret talteen Jälleenmyyjämme, messukalenterin ja verkkopuodin löydät osoitteesta www.riihipuoti.. Tietokirjailija Kouvolta ilmestyi keväällä Voikukkakirja tehtävänään oikaista yksipuolinen ja vieläkin varsin yleinen käsitys voikukan vaarallisesta rikkaruohoudesta. Lapset saavat halutessaan hakea kellarista leluja, kunhan vievät jotain sinne. Vaikka konmarittaminen tulisi tehdä yhtäjaksoisesti, niin toisilla se tarkoittaa sitä, että viimeiseen tavararyhmään päästään vasta puolen vuoden päästä. – Taloyhtiössämme on oma kierrätyshuone, jonka kautta tavarat ovat saaneet uudet omistajat melko nopeasti. Lapset ovat olleet vaatekaappinsa sisältöön oikein tyytyväisiä. Kirjojen ja cd-levyjen kohdalla Kiesiläinen mietti pitkään mitä säästää ja mitä heittää pois. Silloin päätin, että jätän vain 30 iloa tuottavinta kirjaa. 02 486 1475 Kotimaiset lisäaineettomat Luomuviljatuotteet Aurinkoiset voikukkapellot ovat tältä vuodelta takanapäin, mutta simat ja salaatinlehdet eivät suinkaan ole ainoat voikukasta saatavat hyödyt. Voikukkien juuret nostetaan maasta kuin porkkanat. Osan tavaroista olen vienyt myös Pelastusarmeijalle. Pyrin myös siihen, että kaikki yläosat sopisivat minkä tahansa alaosan kanssa, jolloin vaatemäärän saa pidettyä sopivan pienenä. – Jotain yksittäisiä leluja lähti, mutta miltei kaikki lelut tuottivat heille iloa. Jokainen perhe ja koti ovat erilaisia ja työkaluja on hyvä käyttää oman fiiliksen mukaan, ilman turhia paineita
Eniten Ali-Alhan luomutilalla on satokaudella suoramyynnissä marjoja, uutta perunaa ja herneenpalkoja. Viljelykierto on olennainen osa luonnonmukaisuutta ja myös mansikkamaat ovat siinä mukana. Kuva on otettu Ali-Alhalla 26. 26 Kirsi Ali-Alhan luomutilalla on kaksi päätuotantosuuntaa: marjat ja viljat. Kirsi Ali-Alha viljelee luonnon ehdoilla Viljelykiertoa viljasta marjoihin A ina heinäkuussa karjalohjalaisen Ali-Alhan tilalla on vilskettä, kun luomumansikoita pääsee poimimaan. Yksi syy on se, että mansikan sesonki osuu parhaaseen loma-aikaan. Ympäri vuoden on myynnissä marjamehuja sekä jauhoja, ryynejä ja leseitä. Moni tulee myös varta vasten Helsingin suunnalta, sillä luomumansikoiden itsepoimintaa tarjoavia tiloja on Uudellamaalla vain joitakin. Lähialueen poimijoissa on paljon pääkaupunkiseudun mökkiläisiä. kesäkuuta. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä. Myös vadelmia ja herukoita voi käydä itse poimimassa, mutta mansikka on suosiossa ylivoimainen niihin verrattuna. Tänä vuonna mansikankukkia oli paljon. Mansikat kypsyivät tavallista myöhempään, mutta sato oli hyvä
Vaikka Ali-Alha tunnetaan parhaiten marjatilana, on se hehtaareina laskien ennen muuta viljatila. . Ali-Alhalta voi käydä ostamassa mansikoita ja muita marjoja myös valmiiksi poimittuina tekemällä tilauksen etukäteen. Jo 90-luvulla Kirsi alkoi suosia luomua myös omassa ruokataloudessa, mihin osaltaan vaikutti esikoisen syntymä 1996. Kirsin ostaessa tilan peltoa oli 32 hehtaaria eli hän on ostoilla huomattavasti kasvattanut peltoalaa. Silloin päätin, että omassa viljelyssä en myrkkyjä käytä. Kirsi Ali-Alha viljelee kolmannessa polvessa isovanhempiensa ostamaa tilaa. – Opiskeluaikana ei luomusta puhuttu, joten aloittaessani yrittäjänä piti tieto kerätä muualta. vaikuttaa kuitenkin se, että mansikka on monen mielessä se herkullisin marja. Kirsi Ali-Alha viljelee kolmannessa polvessa isovanhempiensa ostamaa tilaa. – Olin opiskellut maataloutta ja puutarha-alaa. Vaikka Ali-Alha tunnetaan parhaiten marjatilana, on se hehtaareina laskien ennen muuta viljatila. Vanhempien aikana tilalla oli vielä karjaa. Kirsi osti tilan vuonna 1995. Mutta se ei ole makea niin kuin mansikka, Kirsi AliAlha toteaa. Luomuviljelyn oppeja Kirsi ei saanut koulunpenkiltä. Omaa peltoa on tällä hetkellä noin sata hehtaaria ja lisäksi jonkin verran vuokrapeltoa. Kolmas polvi viljelijänä Ensimmäiset mansikat Kirsi Ali-Alha istutti vuonna 1992. – Viljasta noin 70 prosenttia on kauraa, loput lähinnä ruista ja vehnää. Vilja menee pääosin leipäviljaksi myllyteollisuudelle. Heti alusta asti hän viljeli luomuna. 27 Jo 90-luvulla Kirsi alkoi suosia luomua myös omassa ruokataloudessa. – Vitamiineilla laskien mustaherukan pitäisi olla selvä ykkönen. Ollessani tiloilla harjoittelemassa jouduin tekemään ruiskutuksia. Rastaita torjuu tuhat euroa maksanut elektroninen laite, johon Ali-Alhalla on ladattu haukan kirkuvaa huutoa. Yli 80-vuotias isä on edelleen mukana tilan töissä ja sesonkeina myös Kirsin kaksi poikaa. Luomua puolsi tuolloin myös häämöttävä EU-jäsenyys, joka ei luvannut hyvää maatalouden valtavirralle. Tällä hetkellä etenkin luomukaurasta on hyvä kysyntä. Kierrossa myös mansikka Koska viljelykierto on luomun perusta, on huomattava osa pelloista viljan lisäksi nurmella ja osa härkäpavulla. . – Meillä kierto menee niin, että yhdellä lohkolla on apilanurmea kaksi vuotta, sitten vuosi viljaa, sen jälkeen vuosi härkä
Yksi syy on se, että harsot lisäävät homeriskiä ja rikkaruohoja. Ali-Alhalla tämä ääni on haukan ääntelyä, joka on kimeää kirkumista. Mansikkaa on tänä vuonna 2,5 hehtaarilla. Rikkaruohoja torjutaan kiertoviljelyllä sekä marjatuotannossa suojamuoveilla. Mansikat kiinnostavat niitä jo lähes raakoina ja eniten persoja ne ovat saskatoonille. Leveät rivivälit Luomuviljelijän ylivoimaisesti suurin haaste on pitää rikkaruohot kurissa. – Eroa on myös siinä, että viljanviljelyssä maataloustuet ovat merkittävä osa Myös mansikkamaat ovat mukana kiertoviljelyssä. Haittana peurat ja linnut Tuhohyönteisten sijasta Ali-Alhan marjasatoa uhkaavat isommat “haittaeläimet”. Ruoho pidetään matalana päältäajettavalla leikkurilla. Suhteessa pinta-alaan marjat ovat viljelijän mukaan selvästi kannattavampia kuin vilja. Mustaherukoiden lisäksi on jonkin verran vihreää ja punaista. Marjanviljely myös työllistää sesonkina muutaman kesätyöntekijän oman perheen lisäksi. Mansikoilla nurmikaistan leveys on noin metri ja taimiväli penkissä on 35 senttiä. – Tuhohyönteisiä tai kasvitauteja on vähän. Vinkkejä kotipuutarhaan Ali-Alhan mansikkalajikkeet ovat Jonsok, Bounty ja Polka. Lisäksi on karviaista, saskatoonia ja luumupuita. Herukka ja vadelmat ovat olleet pysyvästi samoilla paikoilla. Tällainen ilmavuus vähentää olennaisesti harmaahometta. Penkit ovat myös tavallista korkeampia. Mansikat ja marjapensaat kasvavat riveissä niin, että välissä oleva nurmikaista on leveä. Kirsi Ali-Alhan isä Risto Ali-Alha on kehittänyt erityisen laitteen, jolla tehdään sekä tavallista korkeammat mansikkapenkit että samalla muovitus penkin päälle. Herukkapensaita on noin 800. tuloista. Uutena monivuotisten kasvien kokeiluna ovat tänä keväänä istutetut parsat. Mansikkapenkkien välissä olevan nurmikaistan leveys on noin metri ja taimiväli penkissä on 35 senttiä. – Mansikkapenkkimme ovat myös korkeampia kuin yleensä. Meillä kasvaa rannassa aika paljon leppää ja niiden on sanottu auttavan mansikkapunkkitorjunnassa. Nyt kokeilemme pienellä alalla, mahtaisiko reikien teippaaminen auttaa. 28 papua ja viidentenä vuotena kasvaa vilja, jonka suojissa itää nurmi. Kirvatkaan eivät ole ongelma. Siivekkäistä hankalimpia ovat räkättirastaat. Mustaherukan lajikkeet. – Peurat ja kauriit puhkovat sorkillaan reikiä suojamuoviin, jolloin reiästä alkaa työntyä rikkaruohoja. Se tepsii niin hyvin, että laitetta siirretään mansikkamaiden ja saskatoonipensaiden välillä sen mukaan, missä eniten on karkotettavia. Muiden marjojen alat ovat pienemmät. Sen sijaan puutarhatuotannossa tuet ovat niin pieniä, ettei niillä juuri ole merkitystä kannattavuuteen. Ei-luomussa harmaahometta ja rikkaruohoja torjutaan ruiskutuksilla, mikä tekee harsojen käytön mahdolliseksi. Rastaita torjuu tuhat euroa maksanut elektroninen laite, johon saa ladattua haluamansa äänen. Myös mansikkamaat ovat mukana kiertoviljelyssä siten, että yhdellä lohkolla mansikoita on keskimäärin viisi vuotta, minkä jälkeen se lohko kylvetään nurmelle ja nurmen jälkeen viljalle ja niin edelleen. Harsoja emme käytä sadon aikaistamiseksi
Traktori kulkee vielä toistaiseksi fossiilisella. Myös saskatoonia Ali-Alhalta löytyy. Marjan koon kasvaessa maku ei enää ole niin hyvä, Kirsi AliAlha perustelee. Kesäaikaan sitä vuokrataan viikoksi kerrallaan. Leikattujen tilalle kasvaa uusia ja pystympiä. Nämä kevättyöt hän tekee yksin. Mitä opittavaa kotipuutarhurilla olisi marjanviljelyn ammattilaiselta. Mehut valmistetaan pakastetuista marjoista kylmäpuristamalla ja sen jälkeen kuumentamalla ja tyhjiöpakattuina. Syksy on kiireiden tauottua levon aikaa. Suurin osa on Muskokaa. – Keväällä on taas hirveä into päästä töihin. – Vaikka joissakin vadelmalajikkeissa ovat isommat marjat, niin Muskoka on minusta paras. . Lämmitys hakkeella Tilan rakennukset lämpiävät omasta metsästä saatavalla hakkeella. Tilalla on myös hirsimökki rauhallisella paikalla pienen lammen rannalla. Vaikka ravinteista tilan mailla huolehditaan ennen muuta kiertoviljelyllä, niin jonkin verran käytetään myös kompostoitua karjanlantaa ja hevosenlantaa, joita saadaan lähitiloilta. Lisätietoja: www.ali-alhantila.fi Syksy on kiireiden tauottua levon aikaa. Perunan lajike on Timo ja herneen Early onward. Enkä tiedä miksi. Kaikkeen ei ammattilainenkaan tiedä selitystä. Mehuissa on hiukan lisättyä sokeria. Mansikoita, vadelmia ja herukoita kastellaan maansisäisillä letkuilla, jotka annostelevat juuristolle tipan kerrallaan. . Ali-Alhan luomutilalla on satokaudella suoramyynnissä myös uutta perunaa. Vaikka mehiläispesiä onkin pölytystä auttamassa, niin jos hallayö tulee kesken herukoiden kukinnan, se vie osansa. Kirsi tekee leikkaukset ja muut kunnostukset aina keväisin maaliskuulta alkaen. Keväällä on taas kova into päästä töihin.. Ympärivuotisia ovat myös herukkavadelmaja mansikkamehut, jotka valmistetaan Pöytyän mehuasemalla. Samoin marjapensaat kannattaa pitää leikkaamalla ilmavina, viljelijä vastaa. – Varmaan yksi on se, että istuttaa mansikat riittävän harvaan, jolloin homeherkkyys vähenee. – Ja mansikankukkia tuli nyt kaksi kertaa enemmän kuin viime vuonna. Vesi otetaan Lohjanjärvestä. Ympäri vuoden on myynnissä jauhoja, ryynejä ja leseitä oman tilan viljasta, joka jauhetaan Mustion myllyssä parin kuukauden välein. Esimerkiksi Öjebyn alimpia oksia leikkaan silloin juuresta poikki, se lajike kun tahtoo taivuttaa alaoksiaan maahan. Satokaudella tilan tuotteita myydään myös Karjalohjan torilla. Ali-Alhan luomutilalla on marjojen lisäksi satokaudella suoramyynnissä uutta perunaa ja herneenpalkoja. Aurinkokennot ovat hankintalistalla. Vadelman lajikkeet ovat Muskoka ja Clen Ample. 29 ovat Öjeby ja Mortti. Satovaihtelut ovat kuitenkin tavallisia myös ammattilaisella
Suomalaiset ovat sydämellisiä ja ihania ihmisiä, vaikka tutustuminen tosin vie aluksi jonkin aikaa, sosiaalinen Fontana kertoo kokemuksestaan pienestä maalaiskylästä. Nyt olen vasta alussa, Fontana kertoo. Madot ahertavat biomassan kimpussa Lierot tekevät lannoitetta Olivier Fontana on huolissaan, että hyödyllistä biomassaa raahataan kalliilla kuljetuksilla kaatopaikalle. Sveitsistä kolme vuotta sitten suomalaisen vaimonsa kanssa Suomeen muuttanut Olivier Fontana halusi Suomeen juuri luonnon vuoksi. Kotiutuessaan uudelle paikkakunnalle Fontana alkoi miettiä eri vaihtoehtoja toimeentulon hankkimiseksi. – Ei tämä ole mitään uutta. – Olen miettinyt tätä monta vuotta, lueskellut ja tehnyt laskelmia. – Kun madot syövät biomassan ja tuottavat siitä rikasta sekä orgaanista lannoitetta, ei biomassaa tarvitse kuljettaa kaatopaikoille. Euroopassa ja muualla maailmassa matoviljely on todella yleistä. Fontanan yritys Nordic Worming, matokäyttöinen biomassan kierrätyslaitoskin, on vasta kehitysvaiheessa. Ne syövät myös näitä säkkejä, hän esittelee ylpeänä. Niin ylpeänä, kuin vain ylpeä matoyhteisön isäntä voi esitellä. Se säästää myös rahaa, Olivier Fontana järkeilee. Autamme toinen toisiamme ja vietämme paljon aikaa naapureiden kanssa. Vaikka rahaa tarvitaan, ei se ollut Fontanalle tärkein asia. 30 O livier Fontana raottaa varovasti muovilaatikon päällä olevaa juuttisäkkiä. Huoli ympäristöstä Palataan ajassa muutama vuosi taaksepäin. – Olen huolissani ympäristöstä ja sen hyvinvoinnista. Puolen vuoden päästä niitä pitäisi olla jo miljoona.. Se on minulle rahaakin tärkeämpi. Matoviljely tuntui hyvältä ratkaisulta siksi, että joka päivä hyödyllistä biomassaa päätyy kaatopaikoille mielettömiä määriä. – Katso, näille kelpaa lähes kaikki materiaali. Suomessa tosin vastaavia matoviljelylaitoksia ei juurikaan ole. Teksti ja kuvat: Soili Kaivosoja Fontanan matopopulaatio on tällä hetkellä 30 000 lieroa. Orimattilan Heinämaalta löytyi koti ja rauhallinen maalaismaisema. Esimerkiksi Italiassa alalla on suuria tehtaita, Fontana täsmentää, ettei matoviljely ole hänen oma ideansa. – Yhteishenki täällä Heinämaalla on loistava. Siksi hän kasvattaa nyt Orimattilan Heinämaalla matoyhdyskuntaa, jonka aikoo valjastaa tuottamaan rikasta ja orgaanista lannoitetta
Toukokuun alusta lähtien tunkiolierot ovat lisääntyneet niin, että seitsemässä muovisessa säilytyslaatikossa matelee jo 30 000 lieroa. – Kasvit versovat nopeammin ja ravinnon nousun lisäksi matolannoite pitää enemmän vettä kuin normaali maaperä. – Kemialliset lannoitteet huuhtoutuvat helposti sateen mukana vesistöihin, aiheuttaen siellä tuhoja, hän muistuttaa. Minimoida kemikaalien käytön vaikutuksia maataloudessa . Kun Fontanan matokanta on riittävän suuri, hän haluaa myydä niitä yksityisille käyttäjille. – Ihmiset ovat kuitenkin luvanneet odottaa, Fontana hymyilee. – Madot ovat ahkeria työläisiä, ne syövät joka päivä oman painonsa verran jätettä. Olivier Fontana pitää tarkkaa kirjanpitoa matojen määrästä. Lisäetuna on, että noin 97 prosenttia kaikista ravinteista on heti kasvien saatavilla. l Biomassa-atlas Biomassojen hyötykäyttö on nostettu puheenaiheeksi myös hallitusohjelman myötä. Fontana näkee tunkiolierojen mahdollisuuden esimerkiksi kesämökeillä, jonne matokompostit on helppo sijoittaa. Ravinteikasta lannoitetta Tunkiolierojen tuottama multa on tasalaatuista, kuohkeaa ja ravinteikasta. Toimia ja kannustaa kestävään kehitykseen . Jos verrataan keskitason pintamaahan, ravintoarvot heittelevät kaksinkertaisesta kalsium-pitoisuudesta yksitoistakertaiseen määrään. Parantaa maaperien keskimääräistä laatua ja biodiversiteettiä Lierot tekevät lannoitetta Matolannoitteen ominaisuudet Madon lanta ja sen johdannaiset ovat tunnetusti rikkaimpia orgaanisia lannoitteita sekä harrastelijapuutarhureille että ammattilaisille. Tutkimukset todistavat madonlannan ravintoarvon sekä sen maaperää parantavat vaikutukset. Toistaiseksi matoja ei kuitenkaan ole vielä riittävästi myyntiin asti. Nestemäisen matolannoitteen käyttö suojaa satoa bakteerimyrkyn ja homeenestoaineen tavalla. Ahkerat popsijat Tuotantotilat Nordic Wormingille löytyivät naapurista, vanhasta, tyhjillään olleesta navettarakennuksesta. Haluaisinkin, että paikalliset maanviljelijät ja kesäasukkaat voisivat kierrättää itse oman biojätteensä matojen avulla, Olivier Fontana visioi tulevaisuutta. Mahdollistaa terveellisemmän ruuan saatavuus kuluttajille . Tällä hetkellä Fontana kasvattaa matokantaa. Luonnonvarakeskus on julkaissut kesän alussa Biomassa-atlaksen, josta voi käydä tarkastamassa oman alueensa biomassat. Matolannoitetta voi lisätä kasvien ja kukkien maaperään 10 – 20 prosenttia. Fontana pitää orgaanisia lannoitteita luonnon kannalta tärkeinä. Voimaannuttaa maanviljelijöitä ja yhteisöjä vähentämään ympäristövaikutuksiaan . 31 Nordic Wormingin tavoitteet . Kaikki Suomen metsä-, pelto-, lantaja jätebiomassoja löytyvät yhdestä osoitteesta www.luke.fi/biomassa-atlas/. – Meillä on paikallisia resursseja, joita voimme käyttää hyväksemme niin, ettei arvokasta biojätettä tarvitse kuljettaa pois Orimattilasta. – Madot lisääntyvät kerran kolmessa viikossa ja saavat kerralla 4 – 10 vauvamatoa. Fontanan startup-yritys on herättänyt laajasti kiinnostusta. Suomeen muutama vuosi sitten muuttaneella Olivier Fontanalla on visio vähentää biojätemassaa. Erityisesti niiden herkkua ovat hevosen ja lehmän lanta. Puolen vuoden päästä niitä pitäisi olla jo miljoona, Fontana kertoo. Nordic Wormingin tilat sijaitsevat Heinämaalla vanhassa navetassa. Biomassa-jätteen vähentäminen . Myös puut ja pensaat hyötyvät matolannoitteesta, Fontana kertoo. Ja niille kelpaa miltei mikä tahansa, ravintolajäte, keittiöjäte, jopa pahvi ja paperi. Tunkioliero syö päivässä painonsa verran jätettä ja lisääntyy kolmen viikon välein
Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä. Nykyisin tuodaan maataloutta esiin monipuolisemmin, muun muassa teemakierroksilla aiheina ovat myös metsä, riista ja kala, näin kertoo tutkimusassistentti Anneli Nuoranne, joka aloitti Elonkierrossa 2000-luvun alussa, ensin harjoittelijana ja vuodesta 2003 päätoimisesti. Polun alussa esittäytyy vanhempi maatalous 1600-luvulta lähtien. Parin kilometrin kierros Elonkierrossa suomalaisen ruoan alkutuotantoon pääsee tutustumaan kahden kilometrin pituisella kierroksella. – Päätarkoitus perustamisessa oli tutkimuksen havainnollistaminen. Polun vasemmalla puolella kulkee pitkämäinen Loimijokeen rajoittuva hakalaidun, jossa tänä kesänä on laiduntanut kolme suomenkarjan hiehoa. MTT tuli osaksi Luonnonvarakeskusta (Luke) vuoden 2015 alusta, kun MTT, Metsäntutkimuslaitos (Metla) ja Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) yhdistyivät. Haluttiin kertoa, mitä silloisessa Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) tehdään. Hiehot tuodaan kesäksi Elonkiertoon Ahlmanin koulutilalta Tampereelta. Polun alussa kasvaa myös monia kansanlääkinnässä käytettyjä rohdoskasveja. Viljelylajikkeet ovat vanhoja ja rukiin seassa kasvaa paljon ruiskaunokkia, joka aikanaan oli tavallinen rikkaruoho ruispelloilla. Pukki Peijooni. 32 M aaseutuja kotieläinpuisto Elonkierto perustettiin vuonna 1998. Vuohet tuodaan kesäksi Punkalaitumelta Miina Huittiselta. Luonnonvarakeskuksen esittelypuistossa selviää, miten tieteen ja tutkimuksen avulla kehitetään suomalaista maataloutta. Esillä on myös vanhoja koneita. Hiehot edustavat kolmea alkuperäisrotuamme eli ryhmässä on yksi lapinlehmä, yksi kyyttö ja yksi länskäri. Lannoituksessa käytetään karjanlantaa ja rikkaruohoja torjutaan kesannoimalla. Esimerkiksi raunioyrttiä osoittavassa taulussa kerrotaan, kuinka sen juurista tehtyä keitettä käytettiin keuhkosairauksien, mahahaavan ja muiden vatsasairauksien sekä ripulin hoitoon
Elonkierron henkilökunta tekee eläimien luona kierroksen aamuin ja illoin Elonkierron henkilökunta tekee eläimien luona kierroksen aamuin ja illoin. Osa laitumista vaihtelee kesän mittaan. Yhdessä kohteessa pääsee testaamaan, miten hyvin tuntee Suomessa viljeltävät kasvit. Ne ovat Luken omaa Jokioisten karjaa. Ruokapöytä pellolla Koska Elonkierrossa käy paljon lapsiperheitä, kohdistuu vierailijoiden kiinnostus usein eniten eläimiin. Myös pieni kasvimaa löytyy ruokapöydästä sekä mansikkamaa, hedelmäpuu ja pari marjapensasta. Siitä näkyy, mitä pelloillamme viljellään ja kuinka paljon peltoa tarvitaan eri elintarvikkeiden raaka-aineiden tuottamiseen yhtä suomalaista kohti. Maataloutta ja ilmastonmuutosta sekä siihen liittyvää tutkimusta sekä ratkaisumalleja esitellään Elonkierron pienoiskasvihuoneessa ja sen vieressä olevassa rinteessä.. Kaikilla eläimillä on omat laitumet, kanat joskus vierailevat porsaiden aitauksessa ja välillä rantalaitumellakin. Uusien viljelylajikkeiden siemenet hankitaan kylvöihin Jokioisilla toimivasta Boreal Kasvinjalostus Oy:stä. Maatiaislajikkeista korjataan siemenet syksyllä talteen käsin. Kerrotaan myös, mihin muuhun peltoalaa käytetään, Anneli Nuoranne selvittää. Viljat kylvetään pienellä ruutukylvökoneella, jonka kylvöleveys on 1,25 metriä. Ruokapöydän laajuus on 0,42 hehtaaria. Maaperänäytteet kertovat havainnollisesti, millaista on esimerkiksi hietasavi tai saraturve. Myöhemmin polun loppupäässä on ayshire-hiehojen laidun. Viljeltävien kasvien lisäksi myös rikkakasveilla on oma esittelykohteensa. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä Uusien viljalajikkeiden lisäksi polun varrelta löytyy suuri määrä maatiaislajikkeita. – Puiston helmi on suomalainen ruokapöytä, joka on katettu pellolle. Muissa kohteissa esitellään esimerkiksi viljelyyn liittyvää maaperätutkimusta sekä typpikiertoa ja vesiensuojelua. Kaikki viljat ovat mukana, myös niiden eri lajikkeita, öljykasveista myös öljyhamppu, samoin kuitukasvit, herneet ja pavut sekä tattari. Se on ala, jolla yksi suomalainen ruokitaan kotimaisilla elintarvikkeilla. Voiko käydä niin, että kierroksen aikana hiehot ovat näkymättömissä. tarkastamassa, että kaikki on kunnossa sekä antamassa tarvittaessa lisärehua. 33 Suomalaisen ruoan alkutuotantoon pääsee tutustumaan Elonkierron kahden kilometrin pituisella kierroksella. Mutta suomalainen kasvintuotanto on puistossa vähintään yhtä tärkeällä sijalla ja kasvikohteita on määrällisesti selvästi enemmän. Tauluista voi lukea, että suurin osa peltoalasta tuottaa ravintoa tuotantoeläimille ja vasta niiden kautta ihmisille. – Vuohet ovat suomenvuohia Punkalaitumelta Miina Huittiselta. Parin suomenhevosen lisäksi Elonkiertoon tuotiin tänä kesänä lämminverihevonen ja sen varsa. Niistä kiinnostunut voi tutkia, millainen on esimerkiksi Kökarin saarelta peräisin oleva maatiaissyysvehnä. Elonkierto toimii Luken omistamien Jokioisten kartanoiden mailla osana vihreä teknologia -yksikköä ja maatilapalveluiden tiimiä. Vuohista kanoihin Muita eläimiä polun varrella ovat hevoset, vuohet, lampaat, porsaat ja kanat. – Se on mahdollista, mutta suomenkarja on niin sosiaalista ja uteliasta, että yleensä ne tulevat tervehtimään. – Päätarkoitus perustamisessa oli tutkimuksen havainnollistaminen, kertoo tutkimusassistentti Anneli Nuoranne. Lampaat ovat suomenlampaita Vekkilän museotilalta Tammelasta, Nuoranne kertoo. Elonkierron hakalaidun on noin kilometrin pituinen ja leveys on keskimäärin muutamia kymmeniä metrejä
Joukossa on muutama harvinainen laji. Erillistä villivihannesten kohdetta ei ole, mutta niitä kasvaa pitkin polun vartta ja villiruoka on ollut aiheena teemakierroksilla. Anneli Nuoranne aloitti Elonkierrossa 2000-luvun alussa. Kierroksen aikana avautuvat myös Luonnonvarakeskuksen koekentät, joita on nykyisin noin sadan hehtaarin alalla. Polun varrella kasvaa muun muassa ketoorvokkeja, mäkitervakoita, ketoneilikoita, ahdekaunokkeja ja erilaisia kellokasveja. Kesällä 2016 oli yhtenä teemana kasviproteiinien tuotanto ja tänä kesänä on puhuttu lehmistä, lampaista ja erikoiskasveista. Oppilaat ovat opettajan johdolla tutustuneet aiheeseen jo etukäteen. Maksullisia opastuksia on ryhmille tilattavissa koko kesän ajan. Syksyn alussa koululaisia Lapsille ja koululaisille on Elonkierrossa monenlaista tietopainotteista tarjontaa. Loma-aikana meillä on tänä kesänä ollut koululaisille tiedeluontokoulu. – Koulujen sesonki on syksyllä. Teemakierrokset ovat maksuttomia. 34 Lapinlehmä Noaidi, länsisuomalainen Neea ja kyyttö Nessu. Elonkierron luontokerho puolestaan on tarkoitettu 5–6-vuotiaille, Nuoranne kertoo. Mukana esittelemässä on silloin eri alojen asiantuntijoita. l Elonkierto sijaitsee Jokioisilla Turku–Hämeenlinna-tien (valtatie 10) läheisyydessä noin 10 kilometriä Forssasta. Joukossa on muutama harvinainen laji.. Maksuttomia kierroksia Ketokasvien näytealueelta löytyy lähes 100 eri lajia. Polun varrella kasvaa muun muassa keto-orvokkeja, mäkitervakoita, ketoneilikoita, ahdekaunokkeja ja erilaisia kellokasveja. Ruokaan ja tutkimukseen liittyviä teemakierroksia järjestetään useita joka kesä. Heti koulujen alkamisen jälkeen meillä on opastettuja kierroksia koululuokille. Koekentät ovat olleet osa Jokioisten kartanoiden peltomaisemaa jo 1930-luvulta lähtien. Myös vanhoja lääkeja yrttikasveja esitellään. Hiehot tuodaan kesäksi Elonkiertoon Ahlmanin koulutilalta Tampereelta. Puiston osoite: Elonkierto, Ojaistentie 44, 31600 Jokioinen
35 Yksi tämän kevään vetonauloista on ollut lämminverivarsa Janecky. Suomalainen ruokapöytä -kohteessa kerrotaan myös non-food-tuotannosta, josta suurin osa on hevosrehujen viljelyä. 1800-luvulla alettiin käyttää enemmän ostotupakkaa, mutta vuosina 1918 ja 1941–44 kessu taas yleistyi, kun tuontitupakasta oli pulaa. Yleensä tupakanviljely rajoittui talon oman väen käyttöön. Tämäkin tieto selviää Elonkierron esittelytauluista. Vuohenherne on yksi esimerkki typensitojakasveista, joita käytetään biologisessa typensidonassa. Vanhasta maataloudesta kertovassa kohteessa esitellään monia vanhoja rohtokasveja kuten raunioyrtti. Kessun kukoistusaikaa Suomessa oli 1700-luku. Erilaisia maalajeja esittelevässä kohteessa voi tutkia, millaista on esimerkiksi hietasavi tai saraturve.
Hankkeesta käytetään myös lyhyempää nimeä “Lappari”. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä L apin yliopiston Arktisessa keskuksessa käynnistyi keväällä hanke, joka on saanut nimekseen “Pohjoissuomenkarjan maidon omaleimaisuuden hyödyntäminen”. Yhdistää tuotteeseen kiehtova tarina, joka leviää mediassa ja somessa. Legendan mukaan ensimmäisten ihmisten saapuessa Lappiin tapahtui sellainen ihme, että suonhetteestä nousi valkea lehmä. Sama koskee itäsuomenkarjaa ja länsisuomenkarjaa, Juha Kantanen arvioi. Tähän voisi liittyä lapinlehmän tarina. – Selkeä potentiaali on olemassa lapinlehmän tuotantovolyymien kasvattamiselle. Onko tällainen markkinalähtöisyys ristiriidassa sen ekohenkisen arvomaailman kanssa, joka liittyy alkuperäisrotuihin ja omavaraistalouteen. maantieteellistä jakautumista. Rodun häviäminen pystyttiin estämään vain muutaman kymmenen säilyneen yksilön ansiosta. Arktisen keskuksen yhteistyökumppanina Lappari-hankkeessa on Luonnonvarakeskuk. Erikoistuotanto voisi samalla lisätä maaseudun elinvoimaisuutta yhdessä jatkojalostuksen kanssa. Tämän alkulehmän jälkeläisiä ovat kaikki nykyiset lapinlehmät. Tuotteistamisella voitaisiin päästä siihen, että alkuperäiskarjaan keskittyneitä maitotiloja tulisi nykyiseen verrattuna selvästi lisää. Hankkeessa kartoitetaan lapinlehmän maidon tuotannon potentiaalia, määrää ja sen Jokioisten yksikkö, jossa tutkimusprofessori Juha Kantasen yhtenä vastuualueena ovat alkuperäisrodut ja kansallinen eläingeenivaraohjelma. Tavoitteena on koota toimijaverkosto ja kartoittaa toimintamallia, joka tukee lapinlehmän maidon tuotantoa, jatkojalostusta ja käyttöä. Merkittävä osa tuotteista voisi päätyä vientiin. Yksi näkymä on, että Lapin matkailun kehittämisessä voitaisiin hyödyntää lapinlehmän maitoa ja siitä tehtyjä jalosteita. 36 Suomenkarjan lehmiä vain neljä tuhatta Maatiaismaidolle tarina Mitä tehdä, jos tuote on hyvä, mutta menekki vaatimaton. Faktaan perustuvaa tietoa on se, että sotien ja evakkomatkojen aikana lapinlehmäkanta romahti
Nyt yhä useampi niistäkin on lopettanut kokonaan.. Saloniemen juustoja, jogurttia ja raakamaitoa myydään luomuna melkein kaikkialla Suomessa. – Onnistumisen taustalla on yleensä kiehtova tarina yhdistettynä osaamiseen sekä toimivaan verkostoon. Länskärin vajaat 7000. Yleinen käsitys on, että kyyttö ja lapinlehmä ovat kolmesta rodustamme uhatuimmat, mutta kohta uhanalaisin onkin länskäri. Sukevan vankila Sonkajärvellä toimii edelleen, mutta lehmiä ei sielläkään enää ole. 37 Suomenkarjan hiehoja Loimijokeen rajoittuvalla hakalaitumella Luonnonvarakeskuksen Elonkierto-puistossa. Ulkoisena peruserona on se, että tuontirodut ovat isompia ja niillä on suuremmat utareet. Tuontiroduilla tuottoa Tuontirodut ovat maatalouden rakennemuutoksessa syrjäyttäneet suomenkarjan, koska valtarotujen jalostus on suurilla volyymeilla ollut tehokasta. Yhteisnimitys näille kolmelle rodulle on suomenkarja, vaikka kyse on kolmesta eri rodusta. Tilakohtaisesti tuotteistamisesta on rohkaisevia esimerkkejä. Tällä viitataan siihen, että maidon yksi proteiini, beta-kaseiini on A2-tyyppiä. Samat hyvät ominaisuudet löytyvät myös kyytön ja länskärin maidosta. – Säilytysvastuu suomenkarjasta on nyt Pelsolla, Ahlmanilla ja Seppälällä, Juha Kantanen kertoo. – Lappari-hankkeessa nähdään yhtenä valttina se, että lapinlehmän maito on erittäin valkuaisja rasvapitoista ja se juustoutuu helposti. Tarvitaan yhtenäinen ketju Yksi pullonkaula suomenkarjan tuotteistamisessa on tällä se, että maidon kuljetuksessa ja meijereissä ei ole erillistä linjaa maatiaisrotujen maidolle, vaan maito sekoittuu muuhun maitoon. 1970-luvulla länsisuomenkarjaa oli vielä yli satatuhatta. Jos poikimattomat hiehot otetaan mukaan, määrät ovat isompia. Alkuperäisroduilla beta-kaseiinin geneettinen A2-muoto on yleisempää kuin valtaroduilla. Tässä on yksi syy siihen, miksi julkisuudessa esiintyy monenlaisia lukuja. – Tarvitaan ketju, jossa on riittävä volyymi, jotta maitoa voidaan hyödyntää. Yksi lapinlehmän maidon valkuainen on betakaseiini, jonka yhtenä ainesosana on A2, Juha Kantanen kertoo. Suomenkarjalle on EU-aikana maksettu erityistä ympäristötukea, jonka suuruus on ollut muutama sata euroa vuodessa lehmää kohden. Luonnonvarakeskuksen tehtävänä on ollut muun muassa koota pakastettuun geenipankkiin sekä siittiösoluja että alkioita. Valtaosa jälleenmyyntipaikoista on isommissa asutuskeskuksissa. Pelson vankilatila Vaalassa toimii edelleen lapinlehmien säilyttäjänä. l Lisätietoja: Lappari-hankkeen nettisivu: arcticcentre.org/lappari Suomen alkuperäiskarja ry:n nettisivu: kolumbus.fi/suomenalkuperaiskarja/ Karjanjalostusyritysten nettisivut: faba.fi vikinggenetics.fi Facebook: ”Lapinlehmän maidon hyödyntäminen LAPPARI-hanke” – Omavaraistalous ei sulje pois sitä, että voi olla myös taloudellisesti kannattavaa maataloutta. Tuontirotujen maidon rasvaprosentti on keskimäärin alhaisempi kuin suomenkarjalla, koska alhaista rasvaprosenttia on maailmalla pidetty jalostuksen toisena tavoitteena tuotantomäärien lisäksi. Joidenkin maidonjuojien mielestä A2-maidolla on terveyttä edistäviä vaikutuksia, mutta tulokset tästä ovat olleet osittain ristiriitaisia. Eli suomenkarjan lehmiä on yhteensä noin neljä tuhatta. Toivottavasti saamme tulevaisuudessa yhden tilan karjoja ja niihin liittyen oma meijerilinja, Kantanen sanoo. Vasemmalla lapinlehmä, keskellä länskäri ja oikealla kyyttö. Kymmenen vuotta myöhemmin säilytysvastuu siirtyi vankilatiloille Pelsoon, Sukevalle ja Konnunsuolle. Kolme säilytysmaatilaa Kun suomenkarjan uhanalaisuuteen 80-luvun puolivälissä havahduttiin, nimettiin viisi koulutilaa suomenkarjan säilyttämiseksi. Alkuperäislehmien maitotuotteiden vienti myös tasapainottaisi maitoviennin suhdanneherkkyyttä, mitä poliittinen epävakaus voi vielä lisätä. Lappari-hankkeen ohjausryhmässä ovat mukana maitotilallisten, maatalouden neuvontajärjestön, lapinlehmän geenipankin ja maidon jatkojalostuksen edustajat. Tuottajan tulisi saada maidosta korkeampi hinta. Minimeijerin muita maitotuotteita ovat juustoherajuoma, jogurtit, rahkatuotteet, juustokakut ja jäätelöt. Esimerkiksi Britanniassa on kaupan niin sanottua A2-maitoa. Yleisimmät tuontirodut Suomessa ovat ayshire ja holstein. Pitkään länskäreitä oli 10–20 lehmän karjoissa perinteisillä maitotiloilla. Vuoden 2014 tilastoissa niitä oli noin 4000, joten siitäkin määrä on nyt vähentynyt lähes kolmasosaan. Eli toiveena olisi keskittymiä ja suurempia suomenkarjatiloja, joiden lehmien maito menee jatkojalostukseen. Maatiaislehmien maidon rasvahappokoostumusta on tutkittu ja sen on todettu olevan jonkin verran koostumukseltaan nykyrotuja edullisempi ihmisen terveyden kannalta. – Lapinlehmä tuottaa maitoa keskimäärin runsaat 5000 kiloa vuodessa. Mukaan lasketaan kaikki vähintään kerran poikineet. Maatiaismaidolle tarina – Lapinlehmiä on tällä hetkellä noin 800, kyyttöjä noin 1600 ja länskäreitä noin 1500. Kyytöllä määrä on alle 4000. Vankilatilalla on viljeltyä peltoa noin 400 hehtaaria. Paltamossa toimiva Minimeijeri on puolestaan tuotteistanut onnistuneesti kyyttöjuuston, joka valmistetaan Seppälän koulutilan kyyttöjen maidosta. Hollantilaista alkuperää olevan holstein-rodun keskituotos on lähes 10.000 kiloa vuodessa. Saloniemen juustola Laitilassa on noussut arvostetuksi brändiksi vuohien ohella myös alkuperäislehmillä. Konnunsuon vankila Lappeenrannassa lakkautettiin muutama vuosi sitten. Lapinlehmiä 800 Suomessa on kolme maitoa tuottavaa maatiaisrotua eli alkuperäisrotua: länsisuomenkarja eli länskäri (LSK), itäsuomenkarja (ISK)eli kyyttö ja pohjoissuomenkarja eli lapinlehmä (PSK). Rotujen uhanalaisuudessa on lyhyessä ajassa tapahtunut muutoksia.. Tila on nykyisin luomutila ja säilyttää lapinlehmien lisäksi suomenlampaita ja suomenhevosia. Tulokset vaativat vielä kuitenkin lisäselvityksiä. Kun populaatio on pieni, geenipankilla on tärkeä rooli moninaisuuden ylläpitäjänä
Ennakkotilauksia on tullut parinkymmenen pyörän verran, mutta kunnianhimoisten puupolkupyörien kehittäjien toiveessa olisi saada myytyä sata pyörää vielä tämän vuoden aikana – Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi tietysti. Mutta puupolkupyörässä on jo innovaatiota kerrakseen. Opiskeluaika meni kauppakorkeakoulussa tuotantotalouden parissa, työelämä vei Alarukan jälleen metsiin. Niistä viisi vuotta UPM:llä Venäjällä ja Ukrainassa. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Wiilubike Wiilubiken raaka-aineena on suomalainen rauduskoivu. – Laavut teen haavasta, että saisin ne käytettyä, kun haavalle ei ole kunnolla teollista käyttökohdetta. Siihen asti olen sivutoimisesti tehnyt kaikenlaista puusta niin itselleni kuin kavereillenikin, Alaruka kertoo. – Valmistumisen jälkeen olin noin 10 vuotta metsäalalla muualla töissä. – Ajattelin, että koivusta pitäisi tehdä jotain sellaista, mistä jäisi jotain itsellekin sekä maailmalle vietäväksi. Siellä kasataan ensimmäisiä puupolkupyöriä myyntiin. Etteivät kaikki koivut haihtuisi ainoastaan savuna ilmaan. 38 Kun on pikkupojasta lähtien puuhaillut klapien kanssa ja jo taaperoikäisenä vuollut ensimmäiset kaarnaveneet ja leikkipyssyt, ei ole ihme, että isompana haluaa väkertää kaikkea mahdollista puusta. Metsämies nuoresta lähtien Ilari Alaruka on pikkupojasta lähtien kävellyt taatansa kanssa metsissä, väkertänyt puusta milloin mitäkin ja pyörittänyt jo nuorena klapibisnestä veljensä kanssa. Viisi vuotta ulkomailla saivat Alarukan havahtumaan, kuinka ainutlaatuinen, puhdas ja koskematon Suomen luonto on.. Alaruka tekee edelleen klapeja, edustaa Sami Autochopper -klapikonetta Suomessa ja valmistaa tilauksesta hirsilaavuja. K okemäeltä, Satakunnasta, kuuluu kummia. Reilu vuosi sitten ryhdyin kokopäiväiseksi metsätalousyrittäjäksi. Idea puupolkupyörästä lähti siitä, että Satakunnassa on vain vähän koivupuuta käyttäviä yrityksiä
– Jossain vaiheessa tajusin, että tässähän yhdistyy historia, jos kokeilisikin yhdistää nämä kaksi harrastusta, puun ja pyöräilyn. Yhden muotin tekeminen maksaa kuitenkin tonneja, sillä ne joudutaan tekemään mittatarkasti, jotta standardipyörän osat sopivat niihin. Pyöriä ovat tilanneet yksityishenkilöiden lisäksi myös yritykset. 39 Kunnianosoitus 100-vuotiaalle Suomelle ja suomalaiselle koivulle Poljetaan puupolkupyörillä w w w .m att on sto ck .co m – Ei sellaista näe joka paikassa. Alarukan ohella Wiilubiken kehitysprosessissa on ollut mukana viisi muutakin innokasta puuja polkupyöräosaajaa, joiden taidoilla uutuustuotteesta on saatu laadukas ja helposti toistettavissa oleva. Pyöräily onkin ollut metsän lisäksi Alarukan toinen tärkeä harrastus. Kesäkuussa valmistui 0-sarjassa kaksi pyörää, jotka ovat myös lopullisia tuotantoversioita. Ensimmäiset 20 valmistuvat Wiilubikesta on tähän kesään mennessä tehty kymmenkunta protoversiota. Aika pian selvisi kuitenkin, että on taloudellisempaa tehdä useampia pyöriä. Monelta keskusta-alueeltakin on vain muutaman minuutin pyörämatka lähimpään metsään. Muotoilusta voidaan tietysti olla montaa mieltä, mutta mielestäni pyörässä tulee olla vähän muotojakin. Alarukaa harmitti, että maailmalla myynnissä olevia puupyöriä markkinoidaan puisina, vaikka esimerkiksi tanskalaisvalmisteisten rungossa kiertää hiilikuitu puun välissä. – Hollannissa on kaksi vanerisuikaletta vastakkain ja he mainostavat kuitenkin kovasti designiaan. Mielestäni se on loistava idea nyt, kun puhutaan sähköja kaasuautoista sekä Ilari Alaruka toivoisi Wiilubiken tuovan metsän kaupunkiin ja innostavan pyörän selkään sellaisetkin, jotka normaalisti eivät pyöräile. – Yksi ennakkomyydyistä pyöristä menee autoliikkeelle huollon sijaispyöräksi. – Elokuun alussa valmistuu isompi sarja pyöriä. Wiilubike on yksivaihteinen ja jalkajarrullinen.. Puuosat niihin on työstetty ja osat hankittu. Osa osista on vielä maalauksessa, Alaruka kertoo ensimmäisten 20 puupolkupyörän valmistumisesta. Pyöräbisnes alkoi jo viidennellä luokalla, kun Alaruka naarasi kaverinsa kanssa Kokemäenjoesta polkupyörän ja kunnosti sen myyntiin. – Ihan aluksi pyörä piti tehdä vain itselle
Tilauksen polkupyörästä voi jättää nettisivujen www.wiilubike.fi kautta. – Tämä voisi olla tuote, joka esimerkiksi kaupunkiin tuotuna innostaisi sellaisia henkilöitä polkupyörän selkään, jotka eivät yleensä pyöräile. – Emme halua pelkästään saada maata täyteen koivupyöriä, vaan haluamme luoda uusia pyöräilytapoja sekä tavoittaa ne, jotka eivät muuten paljon pyöräile. Totta kai meillä on haave, että pystyisimme työllistämään ja joskus jopa saamaan jotain itsellemmekin, Ilari Alaruka toivoo. Metsä kaupunkiin Alarukalla on ollut toki muitakin puusta valmistettavia ideoita, mutta pyörät veivät mennessään. Viedään ajattelu vielä pidemmälle eikä tarjotakaan huollon ajaksi toista autoa vaan sijaispyörä. – Jos olisimme tehneet tämän ainoastaan rahan takia, niin tekemättä olisi jäänyt. Entä kestääkö puupolkupyörä käytössä. Itse tuskin olen enää tekemässä polkupyöriä niistä puista, joiden hyvinvoinnista tällä hetkellä huolehdin, Ilari Alaruka pohtii. – Keski-Euroopassa asuvat suomalaiset ovat jo kyselleet pyörää ja saattaa olla, että jo tästä ensimmäisestä erästä lähtee muutama pyörä länsinaapuriin. Tekniset tiedot 1-vaihteinen Musta ja valkoinen One size Suomalainen rauduskoivu (Betula Bendula) Käsitelty teräs Continental eco carbon -hihnaveto Shimano jalkajaruu Brooks B17 Shimano 24’’ Continental/Deli Sinkitys ja pulverimaalatut 50 mm teräslokasuojat 14,1 kg 1 390 euroa Wiilubikea saa valkoisena sekä mustana. – Tehdään nyt ensin tämä kunnolla ja katsotaan sitten. Kolmas yhteistyötaho on Salon Polkupyörätehdas, jonka kanssa valmistetaan isot sarjat. Kun pyöräkauppa alkoi kasvaa, innostuimme panostamaan nyt enemmän siihen. – Mikäli saisimme tänä vuonna myytyä sata pyörää, pystyisimme panostamaan jatkossa myös ulkomaille. Wiilubikella ei ole tarkoituksella toistaiseksi englanninkielisiä nettisivuja, sillä ensin on tarkoitus valloittaa kotimaan markkinat. – Tämä on pitkäjänteistä tämä pyöränteko. Tai mikseipä toimistotyöntekijät voisi käyttää ruokatunnistaan 15 minuuttia Emme halua pelkästään saada maata täyteen koivupyöriä, vaan haluamme luoda uusia pyöräilytapoja Koivupolkupyörän kaari Wiilubiken koivupolkupyörään tarvittavat koivutukit toimitetaan Lahden lähelle Järvelään, Koskisen Oy:lle, joka jalostaa tukit sorvaamalla viiluiksi. Viilut ladotaan lahtelaisella LK-Taivutteella ja puristetaan muotoonsa muotissa. Voi jopa olla, että metalli ruostuu enemmin puhki. 40 biodieseleistä. Wiilubikelaisille tärkeä visio puupolkupyörän ohella onkin edistää ja innostaa ihmisiä liikkumaan. – Tietysti pyörä vaatii säännöllisen peruspuhdistuksen ja vahauksen muutaman vuoden välein samoin kuin puuveneetkin. polkemiseen. Wiilubiken tiimi on kuitenkin toistaiseksi realistinen. Niin kuin Alarukan taatakin oli vuosikymmeniä tehnyt. Ehkä meiltä tulee jatkossa eri mallejakin. – Ei tämä vielä aikoihin elätä kuutta ihmistä täyspäiväisesti. Mutta jos saisimme ihmiset tämän projektin avulla metsään tai saisimme tuotua metsän kaupunkiin, saisimme ihmiset ymmärtämään metsiemme ja koivujemme todellisen arvon, Ilari Alaruka pohtii. l. Kaikki pyörän selkään Alaruka toivookin Wiilubiken avaavan uusia innovatiivisia ajatuksia polkupyörän käytöstä. Alaruka visioikin jo pyöräretkiä metsään, jossa istutetaan uusia taimia, harvennetaan puustoa tai leikataan koivun oksia tyvestä niin, että jatkossa niistä kasvaa laadukkaampia tukkeja. Normipyörään ei siis suurta eroa ole. Näitä voisi olla hotellien auloissa tarjolla lainaksi
Ilari Alaruka haluaa periyttää pojalleen Lennille rakkauden metsään.. Tykkään olla metsässä moottorisahankin kanssa ja kahvitauoilla keskittyä metsän rauhaan. – Käymme myös perheen kanssa marjastamassa. Juuri muutama viikko sitten kierrettiin viikonloppuna Kullaan Joutsjärvi ja nukuttiin autiotuvassa. – 1,5-vuotias poikamme kulki rinkassa eikä kitissyt koko viikonlopun aikana kertaakaan. – Metsä pitää mielen tasapainossa, sieltä saa voimaa ja energiaa takaisin. Välillä pysähdyimme katsomaan lintuja ja kuuntelemaan metsän ääniä, Ilari Alaruka kertoo. 41 Metsä. Lennistä on kasvamassa selvästi jo neljännen polven metsämies. Wiilubiken kaikki osat laadukkaita ja kestäviä
Kuva: Matti Huttunen Kiinnostus hevostöihin kasvussa Hevonen korvaa traktorin. 42 Vaikka työhevostaitojen ylläpito on harvoissa käsissä, on kiinnostus jälleen kasvanut. Leikas teki parikymmentä vuotta talvet metsätöitä hevosella. Hevosella on etunsa, sillä se jättää jälkeensä vähemmän vaurioita
Yksi suurimmasta hevostyön eduista onkin siisti jälki. Vaikka Suomessa on kymmeniä tuhansia hevosia, ei työhevosia ole kenties kuin parisen sataa. Hän jatkaa, että työkelpoisia hevosia on olemassa vähän, sillä koulutus vaatii pitkäjänteistä työtä. Leikkaalla onkin ollut myös hevonen, jolla on voinut kyntää ilman ohjaksia. Suurin osa Suomen työhevosista on suomenhevosia, mutta muitakin rotuja löytyy. –En tunnekaan kaikkia rotuja. Ennen traktoreiden aikaa hevoset oppivat pienestä pitäen töihin seuratessaan vanhemmat hevosen rinnalla. Myös koulutuksella on tärkeä rooli siinä, miten hevonen toimii. Tilastoja ei kuitenkaan ole, joten luvut ovat arvioita. 43 J o ennen rippikouluikää Eino Leikas kulki peltotöissä hevosten kanssa. –Muutaman kierroksen jälkeen ohjat saattoi heittää pois ja se oppi käskystä, mitä tehdä, ymmärsi puhetta, Leikas kuvaa. Tamma saattaa näyttää takamusta, jos sitä yrittää uudestaan hakea hommiin ja se näkee työhaalarin, Leikas kuvaa. –Hyvin opetettu työhevonen on arvokkaampi kuin huono ravihevonen, Leikas kertoo. l Myös työhevoskisoissa käynyt Leikas tietää ruunan olevan varmin hevonen. Monet ikääntyneet miehet eivät halunneet isoja metsäkoneita metsiinsä, joten töitä oli niin paljon kuin kerkesi tehdä, mikkeliläinen Leikas kertoo. Hän kuitenkin jatkaa, että hyväluontoinen suomenhevonen on paras. Vähitellen traktorit korvasivat hevoset ja hevostyövälineetkin jäivät pihoihin lojumaan, lahoamaan ja ruostumaan. 1960-luvulla äestin parihevosilla. Työhevosharrastajat ry:n puheenjohtajana toimiva Eino Leikas onkin kokenut hevosmies, joka on työskennellyt koko elämänsä hevosten kanssa ja muun muassa kokenut 25 varsan syntymän. Yhdistyksen kursseilla opetetaan joka vuosi niin uusia kuin vanhojakin hevostyön taitoihin. – Kiinnostus on kuitenkin selvässä kasvussa. Nuoret ostavat autioituvia, pieniä muutaman hehtaarin maatiloja ja tekevät hevosilla siellä töitä, kuten hoitavat kasvimaata. Kuva: Tanja Lundsten Teksti: Terhi Niinimäki. Ruunan lisäksi Leikkaalla asustaa toinen hevonen, vuoden 2016 työhevosmestari Isäntä, jota Leikas valmentaa. Vuoteen 2003 asti tilalla oli myös lypsykarjaa, ja silloin peltotöitä tehtiin myös traktorilla. Lumettomat talvet asettavat haasteensa myös hevosella tehtäviin rekitöihin. Vaikka tekisi monta kertaa päivässä, niin se on tallissa valmiina lähtöön joka kerta. – Ori lähtee aina mieluusti mukaan. On sitä lämminverisilläkin töitä tehty ja on sitä kaikenlaisia karvajalkoja, Leikas kuvaa nauraen ulkomailta tuotuja suuria työhevosrotuja. Leikas kehuu, että ensiharvennuksessa metsään jää paljon enemmän puuta, kun ei tarvitse tehdä viisi metriä leveää väylää koneelle. Enimmäkseen kiinnostuneet ovat naisia. Kiimainen tamma saattaa nimittäin sekoittaa oriit, kuten tämänvuotisissa työhevosmestaruuskisoissa kävi. Hän peri työhevostaidot vanhemmiltaan ja edelleen hänellä on samaa sukua oleva suomenhevonen. –30 vuoden ajan olen kulkenut talvet metsässä hevosen kanssa. Keväisin opetellaan peltotöitä ja talvisin metsätöitä. Kuva: Anu Laine Eino Leikas on kokenut työhevosten valmentaja ja kouluttanut useita varsoja. Kuva: Tanja Lundsten kiinnostuneille, kunhan pitää silmänsä auki ja kyselee. Nyt tallissa on 10-vuotias ruuna, jonka kantaemä tuli perheellemme vuonna 1941, Leikas muistelee. Hevonen korvaa Työhevosille järjestetään omia kisoja. Vuosien varrella kokemusta on karttunut myös eriluontoisista hevosista. Pitkäjänteistä koulutusta Leikas on ajanut joka vuosi puita hevosella, mutta taitaa myös muut hevostyöt. Leikas voitti vuonna 2016 vetokisat Uuras-hevosen kanssa. –Vähäistähän tämä on, Leikas summaa sekä yhdistyksen jäsenmäärän että työhevosten määrän ja kuulostaa iloiselta, että uusia innokkaita nuoria on jatkajiksi. Työhevosharrastajilla on jäseniä kuitenkin vain parisen sataa, joten kasvavasta kiinnostuksesta huolimatta on työhevostaitojen ylläpito harvoissa käsissä. Välineitäkin löytyy Työhevosharrastajat järjestävät niin kevätkuin talvityökursseja ja pitävät työnäytöksiä. – Kyllä nukutti rippikoulussa, kun oli päivän kävellyt hevosen kanssa pellolla. Onhan hevonen myös kevyempi eikä tiivistä maata, eikä öljyäkään kulu. Parisataa harrastajaa Ennen sotia hevosia oli kutakuinkin joka talossa maaseudulla. Hevostyössä ei myöskään synny juuristovaurioita, vaikkei maa olisi jäässä. Monilla on ennestään ratsuja ja vähitellen viriää kiinnostus tehdä hevosella muutakin
Metsäisen mäen päälle päättyvän pihatien päässä ei ole vastassa aivan tavallinen puutarha. Lisäksi hän järjestää permakulttuurin Permaculture design certificate PDC-kurssia yhdessä englantilaisen kouluttajan George Sobolin kanssa. Voimme todellakin kulkea kohti riippumattomuutta paikallisesti ja valtakunnallisesti. Puutarhasuunnittelulla monimuotoinen, kestävä kokonaisuus Teksti: Terhi Niinimäki. Luontoa jäljittelemällä voidaan saada runsaat sadot ja upeat maisemakokonaisuudet. Yhdessä puolisonsa kanssa hän toimii aktiivina Elontilan Ystävät ry:ssä, joka edistää kestävää elämäntapaa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Entinen Nikko Park Lahden Nastolassa sai muutama vuosi sitten uudet asukkaat, Ilkka Aulan ja Kaija Jolkkosen, jotka ovat rakentaneet pihapiiriin kauniin permakulttuurisen puutarhan. Viime vuosina Aula on luonut permakulttuurin periaatteisiin pohjautuvaa puutarhaa Kolilla ja viimeiset kaksi vuotta Lahdessa. Rohkaisevia kokemuksia – Omat alun viljelykokemukset olivat myös rohkaisevia. Ilkka Aula innostui permakulttuurista vuonna 1995, jolloin hän osallistui kaksi viikkoa kestäneelle permakulttuurikurssille – Se kokosi yhteen kestävää elämäntapaa ja kulttuuria hienoksi kokonaisuudeksi. 44 Permakulttuuri jäljittelee luontoa P ermakulttuurin tavoitteena on monimuotoinen luonto ja kestävä elämäntapa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen! Ja miten hienoa on huomata, miten luonto itse tarjoaa resursseja viljelyn aloittamiseen ja toteuttamiseen. Kohopenkit, mandalat ja yrttispiraalit tuottavat maukasta satoa, mutta tarjoavat myös iloa silmälle
Erilaisilla luontoa jäljittelevillä rakenteilla pyritään luomaan tuottavia kokonaisuuksia.. – Virallisesti permakulttuuri määritellään suunnitteluun pohjautuvaksi kokonaisuudeksi, jonka tavoitteena on Mandala-muotoinen puutarha rakennetaan sijoittamalla monta (4-10) avaimenperäpenkkiä rinnakkain. Mandalassa yhdistyy esteettisyys, tehokkuus ja reunojen käyttö. Erilaisilla luontoa jäljittelevillä rakenteilla pyritään luomaan tuottavia kokonaisuuksia. 45 Ilkka Aula kiinnostui permakulttuurista 1990-luvulla ja toimii nyt permakulttuurikouluttajana ja ylläpitää permakulttuurista puutarhaa Lahdessa. Esimerkiksi yrttispiraalin on tarkoitus varata lämpöä ja tarjota eri kohdassa spiraalia erilaisissa olosuhteissa viihtyville yrteille sopivat kasvuolot. Kuva: Ilkka Aula Permakulttuurioppaasta saa vinkit permakulttuuriseen viljelyyn ja puutarhan suunnitteluun. Permakulttuurista puutarhaa suunnitellaankin huolella ja tutustutaan vallitsevaan ympäristöön ja sen ominaisuuksiin. Kuva: Matti Idea 70-luvulta Permakulttuuri on viime vuosina ponnahtanut yhdeksi suosituimmista viljelymenetelmistä omaa puutarhaa pitävien keskuudessa. Juurensa se juontaa kuitenkin 1970-luvulle, jolloin australialaiset luonnontieteilijät Bill Mollison ja David Holmgren esittelivät näkemyksensä uudenlaisesta kokonaisvaltaisesta suunnittelumenetelmästä kestävien elinympäristöjen luomiseksi. Kuva: Ilkka Aula kehittää tarkoituksenmukaisia luonnon toimintaa ja muotoja jäljitteleviä maisemakokonaisuuksia, jotka tuottavat runsaasti ruokaa, kuituja ja energiaa paikallisiin tarpeisiin, Aula kertoo
Kurssilaisilla on mahdollisuus myös esitellä omia permakulttuuriprojektejaan. Koulutuspaikka on rakennettu ja sisustettu soveltaen feng shui -periaatteita, joka luo paikalle harmonisen tunnelman ja missä virittäytyminen läsnä olevaan hetkeen käy kuin itsestään. Permakulttuurissa kaikki nivoutuu yhteen, koko elämän kirjo. Permakulttuurisuunnittelijan tehtävänä on nähdä, kuinka nämä osa-alueet ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja sijoitella ne siten, että kaikki osaset toimivat järjestelmän tavoin, Aula kuvaa suunnitteluprosessia. Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna se luo paikallisesti kestävää kulttuuria. Laajempi filosofia Permakulttuuri ei kuitenkaan ole pelkkä viljelytapa. l Avaimenperäpenkin ensimmäisen vuoden kasviksi sopii esimerkiksi kesäkurpitsa. Viljelystä nauttii toki myös puoliso Kaijakin, mutta permakulttuuristen suunnitelmien ja rakenteiden tekeminen tuntuu olevan enemmän miehen heiniä. Aula on myös kirjoittanut permakulttuurista kirjan, yhdessä Vihreän sivistysliiton kanssa julkaistun Permakulttuurioppaan. Koulutukset toteutetaan Elontilalla, Lahdessa. Työtavat ovat monimuotoiset – luentoja, keskusteluja, ryhmätöitä, käytännön maastoharjoituksia, videoja DVD-esityksiä sekä vierailukäyntejä. Seuraava englanninkielinen permakulttuurin suunnittelukurssi järjestetään 26.8.–7.9.2017. Kuva: Ilkka Aula Yrttispiraalista voi saada suuren yrttisadon. – Kurssit auttavat osallistujia määrittelemään askeleet kohti positiivista muutosta sekä yksilön, perheen että yhteisön tasolla, Aula mainostaa. 46 Elontilan ystävät Elontilan Ystävät ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kokonaisvaltaista ympäristökasvatusta ja -suunnittelua sekä ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. – Arkkitehtiä kiinnostaa talo, putkimiestä vesi ja sähkömiestä energia. Kuten itse termikin viittaa, kyse on kokonaisvaltaisesta kulttuurisesta ajattelusta. Se tuottaa kasveille lämpöä ja tuottaa paremmin satoa.. Syksyllä on jälleen luvassa kaksiviikkoisen, kansainvälisesti arvostetun kurssin vetäminen Lahdessa. Kuva: Terhi Niinimäki Kohopenkki rakennetaan risuista tai oksista, eloperäisestä aineksesta, kompostista tai lannasta ja mullasta. Permakulttuurin yksi tavoite on myös riippumattomuus fossiilisista polttoaineista. Suunnittelun avulla permakulttuurissa pyritään löytämään asioiden välille yhteyksiä, jolloin kaikki järjestelmän osaset liittyvät toisiinsa. Permakulttuuri pitää sisällään muun muassa maan ja luonnon hoidon, ruoantuotannon, kulttuurin ja kasvatuksen, terveyden ja henkisen hyvinvoinnin, talouden, yhteisöllisyyden, maanomistuksen ja teknologian. – Kurssilla käydään läpi niitä tekniikoita ja työkaluja, joilla kohennamme maaperän ja veden elinvoimaisuutta ja lisäämme ympäristön monimuotoisuutta, Aula kertoo. – Viljelyssä puutarhasta muodostuu luontoa jäljittelevä vuorovaikutuksiin pohjautuva kokonaisuus, jossa pitkällä aikavälillä muodostuu jopa monimuotoisempi elinympäristö kuin itse luonto samalla paikalla loisi, Aula toteaa. Ensin henkilökohtaisella ja paikallisella tasolla, edeten siitä globaalille tasolle. Ympäristökasvattajana pitkän työuran tehnyt Aula on itse silmin nähden innostunut puutarhan suunnittelusta ja hoidosta ja viettää paljon aikaa puutarhansa parissa. Toiminta painottuu koulutusten ja kurssien järjestämiseen ja yhdistyksen tarkoitusta edistävien julkaisujen tuottamiseen
Auringossa yrtteihin kerääntyy aromiaineita huomattavasti enemmän kuin varjoisemmassa paikassa. Laita risujen päälle ainakin 30 cm eloperäistä materiaalia. Auringonpaistetta tulisi olla vähintään 5–6 tuntia päivässä. basilikat, meirami ja oregano. Yrttispiraalissa voi pienellä alalla kasvattaa suuren määrän yrttejä ja sitä yltää helposti hoitamaan spiraalin joka puolelta. Kuva: Terhi Niinimäki. siemenetön heinäsilppu tai olki. Istuta spiraalin korkeimmille ja lämpimimmille paikoille yrttejä, jotka viihtyvät kuivassa maaperässä ja auringonpuolella kuten timjami, rosmariini ja salvia. . . Istuta taimet ja kylvä siemenet raottamalla katekerrosta istutusja kylvökohdista. vesikrassia. rakuuna, korianteri ja kesäkynteli ja kosteammalla puolella ruohosipuli, tilli ja sitruunamelissa. Kastele sanomalehti/pahvikerros huolellisesti. 1–1,5 metriä. Valitse spiraaliin niitä yrttejä, joita myös tarvitset. Laita spiraalin pohjalle n. . Kastele lopuksi yrttispiraali huolellisesti ja peitä katteella. . . Yrttien paikkoja suunniteltaessa kannattaa ottaa huomioon yrttien erityisvaatimukset valon ja kosteuden suhteen. pajuista kauniin aidanpätkän – kuitenkin niin, ettei se varjosta spiraalia. Se laskeutuu loivasti alaspäin pohjois-eteläsuuntaisesti ja näin spiraaliin muodostuu erilaisia kasvuolosuhteita, jotka tarjoavat kullekin yrtille mahdollisimman sopivan kasvupaikan. Laita tämän kerroksen päälle hevosenlantaa/kompostia ja muutama senttimetri multaa. Jatka laittamalla kiviä tukevasti limittäin ja kasvata kivikerroksia halutun korkuiseksi spiraaliksi. Lähes kaikki mausteyrtit ovat kotoisin välimeren maista ja ne rakastavat lämmintä, suojaisaa ja aurinkoista kasvupaikkaa. . Voit halutessasi perustaa spiraalin alaosaan pienimuotoisen lammen. Alaspäin mentäessä spiraalin kuivemmalla puolella viihtyvät esim. . Spiraali on halkaisijaltaan noin 1,5 metriä ja korkeimmasta kohdastaan n. . Kasaa ensimmäinen kerros kiviä spiraalin muotoon. Sen ympärillä voi hyvissä olosuhteissa kasvattaa esim. 47 Y rttispiraali on spiraalinmuotoinen kohopenkki, jota kivet kiertävät. . Yrttispiraalin ohje kirjasta Aula, Ilkka 2015. fi tai tilauslomakkeella osoitteessa www.elontila.fi Näin syntyy yrttispiraali Permakulttuurinen puutarha suunnitellaan huolella ja se on kaunis täydessä kukoistuksessaan. Leikkaa merkattu alue kasvillisuudesta ja peitä se sitten joko sanomalehdillä tai ruskealla pahvilla rikkakasvien kasvun tukahduttamiseksi. Puolivarjossa viihtyvät esim. Muutamia vinkkejä yrttispiraalia perustettaessa: . . 20 cm kerros oksan pätkiä ja risuja tuomaan ilmavuutta penkkiin. . Vihreä sivistysliitto ry ja Elontila (ET) Ay. Kivien tehtävä spiraalissa on tukea sen muotoa ja varata lämpöä. Tilaukset https://holvi.com/shop/Elontila, et@elontila. Yrttispiraali kannattaa rakentaa aurinkoiseen paikkaan mahdollisimman lähelle keittiötä, niin että satoa on tarvittaessa helppo hakea. Huolehdi, ettei multakerros valu spiraalista pois laittamalla kiviä spiraalin alkupään ympärille. Kasvien ei tarvitse tietenkään olla yrttejä, vaan sinne voi kylvää salaattia, tilliä, monivuotisia kukkivia kasveja ym. Katteeksi käy esim. Persilja ja kirveli viihtyvät puolivarjossa spiraalin alarinteillä. Helposti leviävät yrtit, kuten mintut ja lipstikka kannattaa istuttaa muualle, paikkaan jossa ne voivat vapaasti levitä. Jos tontilla ei ole suojaisaa paikkaa, sellaisen voi rakentaa istuttamalla spiraalin suojaksi korkeita kasveja tai rakentamalla esim. Kastele yrttispiraali huolellisesti. Permakulttuuriopas. Valitse yrttispiraalille sopiva paikka, ympyränmuotoinen alue, joka on halkaisijaltaan noin 1,5 m
Ihastuttavat pitkäkaulat ihmetyttävät Iloa ja hyötyä alpakoista. 48 Anu Vanhala kipaisee mielellään kotitilansa luona pitkäkaulaisia eläimiä hämmästelevien luokse ja kertoo heille alpakoista, joita asustelee Uuraisissa sijaitsevalla tilalla parikymmentä. Lähivuosina Vanhala toivoo laumakoon tuplaantuvan
Olivia heittäytyy paijaamaan ystäväänsä, joka pötkähtää niitylle makaamaan nauttiakseen rapsutuksista kokonaisvaltaisesti. Suomessa on jo noin 1300 alpakkaa, mutta laji on monelle vielä varsin vieras. Erityisen kivaa alpakasta on, kun sitä paijataan mahasta ja kyljistä, päähän tai kaulaan koskeminen ei ole yhtä mukavaa. Anu Vanhalakin on nimennyt kaikki alpakkansa ja tuntee jokaisen yksilön luonteenpiirteet tarkasti. Iloa ja hyötyä alpakoista Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen. Muutkin ovat hyvin uteliaita ja tulevat mielellään tervehtimään, mutta Celestia on suorastaan hellyydenkipeä, Olivian äiti, alpakankasvattaja Anu Vanhala kertoo. 49 P rinsessa Celestia juoksee 8-vuotiasta Oliviaa vastaan laitumella ja kurottelee pitkää kaulaansa jo kaukaa. Kuva: Anu Vanhalan kotialbumi Suurisilmäisiä ja pitkäkaulaisia alpakoita on olemassa 22 eri väriä. Vaikka alpakat ovat tuotantoeläimiä, useimmat omistajat suhtautuvat niihin enemmän kuin lemmikkeihin. – Prinsessa Celestia on alpakoistamme ainoa, joka selvästi tykkää silityksistä
8-vuotias Olivia Vanhala ja 1-vuotias Prinsessa Celestia ovat hyviä ystäviä. – Alpakat hyppäävät esteiden yli ja kipuavat silloilla. Alpakoita on uuraislaisella tilalla toistakymmentä: 8,5 ikiomaa, lisäksi hoitoja kasvatuskäytössä olevia eläimiä vaihtelevia määriä. Eläimet ovat varsin fiksuja ja oppivaisia, ja tykkäävät muun muassa touhuta temppuradoilla. Vanhala kertoo havainneensa, että alpakat viihtyvät sitä paremmin, mitä enemmän laumassa on väkeä. – Kun neljä vuotta sitten hankin ensimmäiset kolme alpakkaa, ne eivät uskaltaneet edes mennä laitumen toiseen laitaan. Mitä enemmän porukka on kasvanut, sitä rohkeammiksi eläimet ovat käyneet. Olivia harrastaa alpakoiden kanssa agilitya. Oppii agilitytemppuja Alpakka on Perusta kotoisin oleva kamelieläin, joka on tottunut toimimaan laumassa. 50 Vaikka alpakat ovat yleensä lauhkeita ja lempeitä, niistä löytyy myös tahtoa ja voimaa. Anu Vanhala lisää, että alpakat pystyvät hyppäämään jopa 180-senttisten esteiden yli. Jotkut ovat oppivaisempia ja innokkaampia kuin toiset: yksikin uros menee aina sillan yli väärästä päästä, vaikka kuinka yritän opettaa, Olivia naurahtaa. – Tänä keväänä hankittiin kaksi uutta eläintä. Kuin todisteeksi muut alpakkalauman jäsenet hipsuttelevat vuoronperään Vanhalan viereen ja haistelevat, mutta jatkavat sitten omiin touhuihinsa. Toivon, että lähivuosina alpakoiden määrää voitaisiin entisestään lisätä. Rohkeus näkyy myös siinä, että alpakoiden kanssa voi puuhata kaikenlaista. – Silti kevyt aitarakenne riittää pitämään ne aitauksissaan. Joskus ne ovat saaneet tepastella vapaanakin pihassamme, mutta valkosipuli-istutukseni kärsivät touhusta liikaa.. Nelisenkymmentä olisi sopiva määrä, Vanhala pohtii. Leikkitappelut ovat nuorille uroksille tärkeä tapa opetella laumataitoja. Celestia rakastaa rapsutuksia
Alpakat ovat märehtijöitä, jotka syövät noin 2 kiloa heinää päivässä. Alpakat tuottavat vuodessa keskimäärin 2-4 kilogrammaa pehmeää, lämmintä ja kestävää villaa, joka on viime vuosina kasvattanut suosiotaan käsityöharrastajien keskuudessa. . Vanhala haaveilee kasvattavansa alpakkalaumaansa lähivuosina kaksinkertaiseksi ja laajentavansa alpakoiden kasvatustoimintaa. . Siksi alpakan villa on hyvin siedettyä. Lähteet: Suomen Alpakkayhdistys ry. Alpakka on maailman vanhin jalostettu kotieläin. Nyt Suomessa elää noin 1300 alpakkaa. Alpakkaa on jalostettu etenkin sen villaominaisuuksien vuoksi. . ja Suomen alpakankasvattajat ry. Suomeen ensimmäiset alpakat saapuivat vuonna 2002. Osaisin kyllä heti nimetä ne eläimet, jotka sopisivat hyvin terapiakäyttöön: vaikka alpakka on laumaeläin, yksilöiden väliset luonne-erot ovat huomattavia, Vanhala toteaa. Tapahtumia ja terapiaa Alpakoita käytetään myös maatilamatkailun vetonauloina ja niin sanottuina terapiaeläiminä. Alpakoita on olemassa kahta alalajia: pörröisiä huacayoja ja sileäkarvaisia sureja, jotka ovat melko harvinaisia. Aurinkoisista oloista tulleena alpakoilla on kova D-vitamiinin tarve. Alpakoiden jalostaminen aloitettiin noin 5000 vuotta sitten Perussa. 51 Perulainen kamelieläin . Anu Vanhala ryhtyi alpakkatilalliseksi nelisen vuotta sitten, kun hänen vanhalla kotitilallaan tehtiin sukupolven vaihdos. Alpakoita on maailmassa noin neljä miljoonaa ja niistä 80 prosenttia elää Perussa. – Itse vierailen alpakoideni kanssa erilaisissa tapahtumissa, mutta varsinaisessa terapiakäytössä niitä ei ole kokeiltu. . Itsenäiset mutta uteliaat terapia-alpakat vierailevat muun muassa vanhainkodeissa, vammaisten hoitolaitoksissa ja erilaisissa tapahtumissa ilahduttamassa eläinten ystäviä. Alpakoita käytetään myös terapiaeläiminä, sillä monet niistä tykkäävät paijaamisesta Alpakan villa on pehmeää ja useimmille villa-allergikoillekin sopivaa. . Niiden tiineys kestää 11,5 kuukautta ja ne synnyttävät yhden poikasen kerrallaan. Se on myös pehmeämpää kuin lampaan villa, Anu Vanhala kertoo. . Alpakat ääntelevät ynisemällä ja saattavat puolustautuessaan sylkeä, joskus myös potkaista. Alpakan väritys vaihtelee mustasta valkoiseen ja ruskeaan. Alpakat elävät noin 20-vuotiaiksi. . Alpakat painavat 50—80 kilogrammaa ja niiden säkäkorkeus on 80—100 cm. Lisäksi ne tarvitsevat puhdasta vettä, kivennäisiä ja vitamiineja. Alpakoilla ei voi ratsastaa, mutta monet niistä tykkäävät taluttamisesta ja paijailusta. Villan lisäksi alpakan lihaa voidaan hyödyntää ravinnoksi, mutta omistajilleen alpakat ovat yleensä paitsi tärkeitä tuotantoeläimiä, myös rakkaita lemmikkejä, joita ei haluta syödä. . Villa sopii allergikoille Uuraislaisen Tourulan tilan alpakat ovat suloisia seuraeläimiä, mutta niistä on myös valtavasti hyötyä. Tutustu Tourulan tilan alpakoihin ja tuotteisiin osoitteessa tourulantila.fi, Facebookissa ja Instagramissa. l. Ulkotarhan lisäksi alpakalle riittää vaatimaton talli tai muu sääsuoja, sillä tiivis turkki suojaa eläintä kylmältä, kostealta ja hyönteisiltä. Anu Vanhala myy Tourulan tila -puodissaan alpakan villaa, alpakkalankoja ja valmiita alpakanvillatuotteita. Tourulan tilalta alpakan villaa voi ostaa paitsi valmiina lankatuotteina, myös raakavillana ja huopalevyinä. Alpakka on kamelieläin, jonka läheisiä sukulaisia ovat vikunja, guananko ja laama. . – Alpakan villasta puuttuu lanoliini eli villarasva, joka aiheuttaa monille villaallergikolle kutinaa
52 Luonnonkukilla saat helposti tontille monimuotoisuutta Siirrä kasvit juurineen Luonnonkukkien siirto onnistuu varmimmin, kun kaivaa juuriston mukaan myös jonkin verran maata. Kurjenkello on sitkeä pärjäämään tiheänkin ruohikon keskellä ja melko kuivassakin paikassa.. Muista kuitenkin kysyä siirtoon maanomistajan lupa
Niityltä monet rikkakasvit häviävät muutamassa vuodessa. Kotiin päästyä olen yleensä heti perään istuttanut kasvin haluamaani paikkaan. Jos päivä on ollut helteinen, olen tehnyt näitä siirtoja vasta illlalla. Muuten niittykasvit eivät useinkaan pärjää rikkaruohoille. Jos kasvi on iso, pitää tietysti ruukunkin olla iso ja hyvin kasteltu kuljetuksen aikana. Huopaohdake pärjää hyvin rehevässä maassa toisin kuin monet köyhän ja kuivan maaperän lajit. Mansikkamaan reunalle on istutettu puutarhakaupasta ostettu laventeli. Kaikkein helpoin keino on siirtää kasveja omalle tontille suoraan luonnosta tai toisilta tonteilta. Perusohje on, että nopeakasvuiset niittykukat voi esikasvattaa, mutta hidaskasvuiset kannattaa kylvää suoraan ulos. Pohjatyöhön kuuluu usein myös se, että maasta saadaan riittävän köyhää samalla tavoin kuin luonnossakin. Kasvi on yleinen metsäteiden reunoilla ja ajouran keskellä Se kestää melko hyvin tallaamista. Eli jos haluat tontillesi lisää nokkosta, voikukkaa, jauhosavikkaa tai mitä tahansa villiruokana hyödynnettävää, voit kylvää siemeniä muokattuun maahan ja pian alkaa rikkaruohoja nousta. Olen aina ottanut jonkin verran maata mukaan, kun olen irrottanut kasvin alkuperäiseltä kasvupaikalta. Ahomansikat on kerätty muualta tontilta. Itäminen voi kestää vuosia. Esikasvatusaika on normaalisti vähintään 2-3 kuukautta. Tosin luonnonkukkien joukossa on myös sitkeitä taistelijoita. Helposti siemenestä Rikkakasvien lisääminen siemenestä on helppoa. Tämä on hyvä vaihtoehto etenkin silloin, jos omalla tontillasi jo on tietty määrä haluamiasi luonnonkasveja, mutta haluat eri lajeja lisää. Niittykasvien siemenestä kylvämisessä on hitaan itämisen lisäksi se haaste, että jos kylvettävä kohta on muokattua maata, siinä ei saisi olla rikkaruohon siemeniä. Kasvi varmistaa, että kasvu alkaa hyvissä olosuhteissa. Etenkin monet kauniina pitämämme kukat viihtyvät ravinneköyhässä maassa. Juurineen siirtäminen on kätevää myös silloin, jos oman tontin sisällä haluat siirtää tai lisätä kasveja. Onko valoa vai varjoa, kosteaa vai kuivaa, mitä muita kasveja, tallataanko sitä kohtaa, onko esimerkiksi tien reuna tai isoon kiveen rajoittuva paikka, onko kallio. Kasvin lehdet varastoivat kosteuden kuivallakin säällä ja niitä voi pitkin kesää käyttää villiruokana salaatissa. Esimerkiksi siirtämäni kurjenkellot ovat tiheänkin ruohikon keskeltä aina heinäkuussa nousseet niiltä paikoilta, joille niitä 90-luvun lopulla istutin. Oman kokemukseni mukaan kasveja voi siirtää juurineen milloin tahansa sulan maan aikaan. Lopullinen onnistuminen ei yhden vuoden jälkeen kuitenkaan ole varma. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä. Muokatussa maassa viihtyvät rikkaruohot, jotka itävät nopeasti ja tuottavat paljon siemeniä. Siirto on aina onnistunut niin hyvin, että vielä seuraavanakin kesänä on kasvi noussut maasta uudessa ympäristössään. Joillakin kasveilla on vahva itämislepo. Samoin kannattaa estää vuohenputken leviäminen. Luonnonniityllä viihtyvät eri kasvit kuin pelloilla ja kasvimailla. Siemenet voi kylvää suoraan kasvupaikalle tai esikasvattaa. Parhaiten onnistuu, kun on oppinut, millaisilla paikoilla mitkäkin kasvit luonnossa viihtyvät. Siemenestä kasvattaminen vaatii kärsivällisyyttä, koska monet suomalaiset niittykasvit itävät hitaasti. Jos taas kohta on muokkaamaton, siinä oleva alkuperäinen kasvillisuus voi estää niittykasvien pärjäämisen. Siemenet voi ostaa tai kerätä itse. Rätvänä sopii sorapihalle piharatamon seuraksi, sillä myös rätvänä kestää hyvin tallaamista. l Tänä kesänä perustettu ahomansikkamaa. Kun luonnonniityn perustamisessa on onnistunut, kannattaa pitää huolta, ettei esimerkiksi puna-apila valtaa sitä ja samalla lisää maan typpipitoisuutta ja rehevyyttä. Neliön alalta on humuspitoinen pintamaa ja kasvit juurinen poistettu, tilalle on tuotu soraa, jossa ei ole juuri lainkaan humusta. Siementen päällä olevan suojakerroksen häviämiseen voi kulua useita vuosia. Juurineen ja kasteltuna Esikasvatus tekee kukkaniityn ja villiyrttitarhan perustamisesta kylvämistä helpompaa. Luonnonniityn perustaminen siemenestä kylvämällä vaatii yleensä kunnollisen pohjatyön, jossa niittykasvien siemenille saadaan otollinen kasvualusta. 53 J os on aikaa ja viitseliäisyyttä, kukkaniityn ja villiyrttitarhan voi perustaa siemenistä kylvämällä. Näin on käynyt esimerkiksi osalle mesiangervoista, jotka joutuivat liian kuivaan kasvupaikkaan ruohikon keskelle. Niittyhumala matkalla uuteen paikkaan. Vastaava kasvupaikka tontilla takaa onnistuneimman tuloksen. Heti irrottamisen jälkeen olen laittanut kasvuston purkkiin ja kastellut, jotta kasvi ei kuljetuksen aikana pääse kuivumaan. Jos olen istuttanut kasvin sille huonoon kasvupaikkaan, sen kohtalona on voinut olla muutaman vuoden kituminen ja vähittäinen häviäminen. Ja huolehtinut kosteudesta kastelemalla tarvittaessa myös istutuksen jälkeen. Isomaksaruoho viihtyy ison kiven päällä
Innostusta keräilyyn riitti kymmenisen vuotta vuosituhannen alusta. – Oma kaupparekvisiitan keräilyni sai alkunsa muistaakseni vanhoista peltisistä kahvipurkeista. – Vanhan säilyttäminen vaikkapa museoinnin kautta voi puolestaan olla hyödyllistäkin. – Kaikki myytävänä oleva tavara on aidosti vanhaa, meillä ei myydä uusvinSamppa Hartikaiselle puodin pito on kesäinen harrastus. Alkuperäisestä kyläkaupasta museopuotiin jäi oikeastaan vain Lammin Osuusliikkeen tiski. Teksti: Juhani Karvonen tagea. 54 M ommilan puoti jakaantuu kolmeen osaan. – Tämä on hauska kesäinen harrastus. Ympärivuotinen aukiolo olisi lähes mahdottomuus kylän vähäisen vakituisen asutuksen vuoksi. – Sellainen vanha tavara, joka ei itseäni enää hyödytyä tai ole muuten tarpeen on hyvä laittaa kiertämään. Muutama vuosi sitten Hartikainen perusti puodin uudelleen palvelemaan kesäaikaan. Olin ostanut parikin isompaa erää vanhaa sekatavarakauppatavaraa muun muassa Juvan läheltä ja toisen Kittilästä. Mommilan puoti on sosiaalisen elämän keskipiste Pala kyläkaupan historiaa Hausjärven Mommilan kyläpuoti elää paljolti historialla, vaikka toki päivittäistavaraakin on saatavilla. Kyläkauppamuseosta ei myydä mitään, mutta katsella ja muistella saa. Tavarat olivat olleet pääosin varastoissa, joten pitihän ne saada jonnekin esille. Kokoelmat näytille Mommilan kyläkauppa laittoi ovensa kiinni vuonna 2005 yli sadan vuoden olemassaolonsa jälkeen. Puodin vanhan tavaran myymälästä löytää kaikkea vanhaa lapsuuden leluista, peltipurkkeihin, lehtiin, työkaluihin, astioihin ja retroon sen kaikissa väreissä. Pidimme Hauholla muutaman kesän pop-up -tyyppistä kesäkahvilaa ja samoihin aikoihin löysimme tämän tyhjillään olevan Hietoisten kylän entisen kauppakiinteistön. Olin keräillyt jo vuosia entisten kauppojen irtaimistoja ja esineistöä. Lisäksi nostalginen kahvila-baari ja päivittäistavarakauppa palvelevat paitsi matkailijoita myös kyläläisiä, sanoo kauppias Samppa Hartikainen
Kaukaisimmat asiakkaat on tulleet Aasiasta. Pyrin ostamaan tuotteita mahdollisimman läheltä, mutta kaikkea ei tunnu saavan aivan omilta nurkilta. 55 Mommilan kyläkauppa laittoi ovensa kiinni vuonna 2005 yli sadan vuoden olemassaolonsa jälkeen. Hietoinen on pieni kylä, mutta asukkaillehan on tärkeää olla jokin keskuspaikka, joka on ikään kuin sosiaalinen väylä kanssakäymiselle. Nostalgiaa kaipaavat voivat ostaa esimerkiksi vanhan ajan irtokarkkeja ja Laitilan Wirvoitusjuomia. – Suosimme luomutuotteita, mutta myös tuotteita jotka menevät kaupaksi ja ovat kysyttyjä. Kyläpuoti on kesäkauppa ja sellaisena pysyykin.. – Mommilan kartanoympäristökin kiinnostaa sekä paikallishistoria joka on samalla myös merkittävää Suomen historiaa. Siinä ajassa ehti varastoon kertyä vanhoja kahvipurkkeja, pakkauksia sekä muuta sekatavarakaupan myyntiartikkeleita aika mittavat määrät. Toisen romu on toisen aarre vanhan tavaran kaupassa. Suositaan paikallista Tälle kesälle Hartikainen lisäsi asiakkaiden toivomuksesta peruselintarvikkeita kuten maitoa, voita ja juustoja. Esimerkiksi varhaisperunan ostin Lopelta, koska tällä seudulla ei perunanviljelyä taida olla. – Kesäasukkaiden lisäksi muun muassa karavaanarit ja moottoripyöräilijät ovat löytäneet meidät. Muutama vuosi sitten puoti avautui uudelleen kesäksi. Kyläpuoti on kesäkauppa ja sellaisena pysyykin. Pala kyläkaupan historiaa Tätä tavaraa ei enää monessa kaupassa ole myynnissä. Aikanaan melko monen baarin kalustukseen kuului keilapeli. Hartikaisen mukaan kesäasukkaat ja satunnaiset matkailijat ovat löytäneet kaupan ja saapuvat Mommilaan joka puolelta maata. lukien
Hyvinkääläisen Mäntymäen luomukanalassa on noin 5700 kanaa, jotka munivat päivässä viitisentuhatta munaa. Nyt ne tulevat Hyvinkäältä, minne ei sinnekään ole aivan mahdoton matka. Kun vielä jostakin löytyisi luomukanala, saisin hankituksi munat lähempää. – Harvaan asutulla seudulla yhteen paikkaan tuotu euro on koko lähiseudun etu, varsinkin jos myyntipaikat tai tuottajat linkittyvät hyvin toisiinsa. Se on helsinkiläisen pienyrityksen kotijäätelöä joka on suorastaan villinnyt kansan. Millainen on Hartikaisen oman kokemuksen mukaan lähija luomuruualla on paikkansa. Näitä karkkeja voi vain ihailla museon puolella. Virva Latostenmaa pakkaa munat käsin. Kana pitää viileästä säästä ja viihtyy ulkona vielä kymmenessäkin pakkasasteessa, jollei viima puhalla kovin kylmästi. Sen sijaan lihaja makkaratuotteita saa lähiseudulta. Kanat elävät auringonkierron mukaan, ne hakeutuvat sisätiloihin illan hämärtyessä. Luomukanat syövät matoja ja viljaa O lemme halunneet tehdä asiat paremmin kuin luomutuotannon kriteerit edes edellyttävät, sanoo Virva Latostenmaa. Kolmen kesän ehdoton hitti kyläpuodissa on on Kolmen Kaverin Jäätelö. Oikein kovilla pakkasilla pidämme luukut kiinni. Ekologisuutta ei ole se, että ostetaan myyntiin pieniä eriä marginaalituotteita, jotka eivät ihmisiä kiinnosta ja jäävät hävikiksi. Toisaalta esimerkiksi suurin osa matkailijoista hakee enemmän elämyksiä ja erilaisuutta kuin sitä ovatko esimerkiksi elintarvikkeet tuotettu lähellä myyntipaikkaa. Niityltä kanat löytävät muun muassa kastematoja, jotka ovat niin suurta herkkua. – Kanoilla on myös oma talvitarha, jossa ne saavat ulkoilla aina kun haluavat. 56 Ulkotarhassa on tilaa riittävästi. Kesäkahvilalla ei ole mahdollisuuksia ottaa keskusliikkeiden tapaan isoja eriä. l Näitä pakkauksia voi vain muistella. Ovet ulkotarhoihin aukeavat yleensä kello 11, koska aamupäivä on varattava häiriöttömään munintaan. Hartikaisen mielestä tärkeää on että raha kiertää, mikä pitää myös maaseudun elinvoimaisena. Kanat voivat olla mielensä mukaan ulkona kahdessa noin hehtaarin suuruisessa aidatussa tarhassa, jotka ovat pääosin niittyä. Tuoreus on monelle tärkein asia, osa arvostaa lähiseudun tuotteita. – Myös biokaasulla toimiva jakeluauto on suunnitelmissa. Kanan lanta käytetään peltojen lannoitteeksi. Luomukanalan munan maku on Virva Latostenmaan mukaan kehuttu moneen kertaan. – Kanat ruokitaan oman tilan viljalla. Tulevaisuudessa Latostenmaa haaveilee vielä aurinkopaneeleista, joilla tilalle voitaisiin tuottaa käyttösähköä
Kanala lämpenee omalla hakevoimalalla, jonka polttoaine saadaan osittain omista metsistä ja omien peltojen tuottamana rehuviljan laatu ja alkuperä tunnetaan, sanoo Latostenmaa. Kananmunia on neljässä eri koossa.. Laatu on määrää tärkeämpi Mäntymäen tilan luomumunia on myytävänä lähinnä pääkaupunkiseudun K-supermarketeissa, Citymarketeissa ja Stockmannin Herkuissa sekä Rekolähiruokarenkaissa. Luomukanalassa laatu on määrää tärkeämpää. Lattiakanalassa kanoilla ei ole ulkoilumahdollisuutta. Esimerkiksi vapaan kanan munat tai maalaiskananmunat eivät ole luomua, vaan ne ovat markkinointinimiä lattiaja virikehäkkikanaloiden munille. Virike voi tarkoittaa kasaa olkia häkin nurkassa. Nollaluokka on puhdas luomukanala, ykkösluokka ulkokanala, kakkosluokka lattiakanala ja kolmosluokka virikehäkkikanala. Vuosi sitten hankittiin toinen samansuuruinen parvi. Luomukanala tarkastetaan vähintään kerran vuodessa, jolloin tarkastaja käy olosuhteet lävitse. Päivän työ alkaa olla tehty ainakin kanan näkökulmasta. Periaatteenamme on, ettei munia kuljeteta 60 kilometriä pitemmälle. – Nuoren kanan muna on pieni ja toisaalta vanhat kanat saattavat joskus munia XL-kokoluokan munia. – Ulkokanalassa on ulkotarha, mutta rehu ei ole luomua. Näin ne ovat varmasti tuoreita kuluttajalle ja ympäristörasitus jää pienemmäksi. Pakkaamme munat käsin, eikä tämän suurempaa munamäärää kyetä enää käsittelemään. Kanalatyyppien koukerot Kanalatyyppejä on neljä 0-,1,-2,ja 3-luokan kanalat. Luomukanalassa munatuotanto ei ole sen suurempi kuin muissakaan kanaloissa. Tilalla on myös kerran viikossa suoramyyntiä ja jotkut pienet kauppiaat esimerkiksi Mommilan Kyläpuodin kauppias on itse hakenut munia tilalta. – Virikehäkkikanala on komeasta nimestään huolimatta paikka, jossa kanat ovat pienissä häkeissä keinovalossa vailla ulkoilumahdollisuutta. – Viisi prosenttia Suomessa syötävistä kananmunista on luomua. Latostenmaat ostivat ensimmäisen 2700 kanan parvensa puolitoista vuotta sitten. – Sen sijaan makua kehutaan jatkuvasti. – Toisaalta luomukanalan perustamiskustannukset ovat hieman korkeammat, koska tilaa tarvitaan enemmän kuin muissa kanalatyypeissä. Kysyntää olisi suuremmalle määrälle mutta tällä tilalla kanamäärä on maksimissaan. Lattiakanalassa on yhdeksän kanaa neliöllä, kun luomukanalassa määrä on kuusi. Kananmunia on neljää kokoluokkaa, joista kaksi keskimmäistä ovat normaalisti saatavissa päivittäistavarakaupoista. 57 Luomukanat syövät matoja ja viljaa Luomumunan hinta on hivenen korkeampi, mihin on suurelta osin syynä ravinnoksi syötettävän luomuviljan korkea hinta. Mäntymäen Luomu+ on tilan oma määritelmä, jolla osoitetaan, että viranomaisten edellyttämiin luomutuotannon ehtoihin nähden Mäntymäellä pannaan ehtojakin paremmaksi. Näitä kahta munakokoa saa lähinnä vain suoramyynnistä. – Ulkoilua on ympäri vuoden, kuljetusmatkat ovat lyhyet, tilalla on omavaraisuus eli kokonaisvaltainen luonnonmukainen kierto kanalaan ja takaisin peltoon
Verrattuna suppilovahveroon Kun mustatorvisienen kasvupaikan on kerran löytänyt, samalle paikalle kannattaa palata aina uudestaan.. Sieni on kantarellien sukua ja sen “torvi” on samalla tavalla suppilomainen kuin suppilovahverolla. 58 Mustatorvisieni on taitava piiloutuja Teksti ja kuva: Martti Heikkilä K un mustatorvisienen oppii tuntemaan, ei sen jälkeen tarvitse enää miettiä sen tuntomerkkejä. Tällainen erehtyminen on harmitonta, sillä myös ruskotorvisieni on hyvä ruokasieni. Sienioppaissa neuvotaan, että mustatorvisienen voi sekoittaa ruskotorvisieneen. Mustatorvisienen tärkein tuntomerkki on sen torvimainen muoto. Jos olet ensikertalainen ja luulet sen löytäneesi, voit vielä varmistaa kokeneemmalta, että kyse on juuri mustatorvisienestä
Nimestään huolimatta mustatorvisienen väri ei kuitenkaan aina ole musta tai mustanharmaan. Sienen levinneisyys rajoittuu maassamme lähinnä Etelä-Suomeen, KeskiSuomeen ja Itä-Suomeen. MARSI:n luvuista puuttuu osa yksityisestä suoramyynnistä esimerkiksi ravintoloille, samoin osa torimyynnistä. Sienen ulkopintaa voi luonnehtia mustanharmaaksi ja sinertäväksi. Koska sienen esiintymisaika on syksy, ruoho voi olla kuihtunutta ja sieni voi olla osittain myös pudonneiden lehtien suojassa. Yksi yleinen kasvupaikka on polun varrella, jolloin sienirihmasto voi hävitä myös metsäkoneen kulkureitiltä. Toki kasvuolosuhteet voivat muuttua ja sieni voi hävitä. Vuonna 2003 myyntiin päätyi 2 300 kiloa. Netistä hyvää perustietoa sienistä ja niiden kasvupaikoista löytyy esimerkiksi Arktiset Aromit ry:n sivulta arctic-flavours.fi kohdasta Luonnonsienet. Huonoina vuosina sitä ei päädy myyntiin käytännössä lainkaan. Ehkä mustatorvisieni on sen vuoksi hävinnyt siitä kokonaan. Lisäksi se on usein ruohon ja varpujen peitossa ainakin osittain. Paikkauskollinen sieni Mustatorvisieni on paikkauskollinen, joten kannattaa joka vuonna palata tarkistamaan ne paikat, josta sientä on aikaisemmin löytänyt. Herkkutattia päätyi vuonna 2016 myyntiin lähes 400 000 kiloa ja keltavahveroita lähes 40 000 kiloa. Mustatorvisieni on herkullisuudessaan sienien aatelia. Usein se voi näyttää silmään enemmän tummanruskealta kuin mustalta. Väri vaihtelee. Monen sienestäjän arkihavainto on, että sen täytyy olla harvinainen, kun sitä ei mistään löydä. Sitä voi käyttää sellaisenaan ja ryöppäämättä. Myyntiin sitä tulee eniten Itä-Suomesta. Huippuvuotta pitää etsiä aika kaukaa. Yleensä kasvupaikalla pitää olla jonkin verran valoisuutta eli aivan synkästä metsästä sitä ei kannata etsiä. Piiloutuu ensikertalaiselta Mustatorvisienen yleisyydestä esiintyy monenlaisia tietoja. Sienen tuoksu on miellyttävä. Oma kokemukseni on, että kun mustatorvisienen kuumentaa paistinpannulla, siitä irtoaa nestettä selvästi vähemmän kuin esimerkiksi keltavahverosta. l. Myös jonkin verran kosteutta sieni tarvitsee. Sitä suositellaan esimerkiksi kastikkeisiin, muhennoksiin, pastoihin, risottoihin ja keittoihin. Tästä paikasta sientä ei kuitenkaan ole löytynyt enää moneen vuoteen. Paikkauskollisuudessa mustatorvisieni muistuttaa sukulaisiaan keltavahveroa ja suppilovahveroa. Vuoden 2015 tilastossa mustatorvisienen kohdalla on pyöreä nolla. Mustatorvisienen luvut ovat hyvinäkin vuosina vaatimattomia yleisimpiin kauppasieniin verrattuna. Vähän parempia olivat vuodet 2011, jolloin myyntiin tuli 221 kiloa ja vuosi 2009, jolloin määrä oli 326 kiloa. Mutta sieni ei ole niin harvinainen kuin moni luulee. Tummimmat kohdat mustatorvisienessä ovat sen torven sisus sekä jalan tyvi. Sitä vain on vaikea löytää, koska se väritykseltään maastoutuu yleensä hyvin ympäristöön. Samalle kasvupaikalle voi ilmaantua uusia sieniä useiden viikkojen ajan. Kuivaaminen vielä vahvistaa sen makua. Kun tämä sieni osuus silmään, koko paikka kannattaa tutkia tarkkaan. Vuonna 2013 myyntiin päätyi 45 kiloa, vuonna 2012 määrä oli 121 kiloa. Toinen paikka on ollut tuoreessa kangasmetsässä, jossa on kasvanut nuorta sekametsää. Vuonna 2016 sato oli kohtuullinen, kun mustatorvisientä poimittiin Suomessa myyntiin 478 kiloa. Hyvänä vuonna niitä voi taas sieltä löytyä. Sitä voi luonnehtia omenaiseksi. Yleensä mustatorvisieni kasvaa tiheinä ryhminä. Sienikirjoista suosikkini on Saimi Hoyerin ja Petri Salmelan kirja Sieniä & Ihmisiä. Vuosina 2014 ja 2010 ei myöskään ollut tilastoitua myyntiä. Märkänä sieni näyttää mustemmalta kuin kuivana. Metsähakkuut voivat hävittää hyvän mustatorvisienipaikan. Koska satovaihtelut vuosien välillä ovat suuria, ei kannata lannistua, vaikka useampikin vuosi jäisi jollain paikalla väliin. Valoa ja kosteutta Mustatorvisienen yleisiä kasvupaikkoja ovat kangasmetsät ja lehtomaiset alueet. Sienen paras satoaika ajoittuu yleensä elo-lokakuulle. 59 Vain vähän myyntiin Vuosittaiset luonnonmarjojen ja sienien kauppaantulomäärät julkaistaan Maaseutuviraston MARSI-tilastossa. Mustatorvisienen malto eli neste on väriltään harmaanmustaa. Sienen alapinnalla voi olla myös valkoista härmää. samoin kuin ruskotorvisieneen on mustatorvisienen torvi tasaisemmin pyöreä. Mutta käsitys sienen yleisyydestä vaihtelee myös sen vuoksi, että sen vuosittaiset satovaihtelut ovat todella suuria. Valoisuuden yhtenä tunnusmerkkinä voi olla ruoho tai sammal. Puiden kasvaessa paikan valoisuus on olennaisesti vähentynyt. Kuivatus lisää aromeja Lähimetsissäni on vuosien varrella ollut pari varmaa mustatorvisienen esiintymispaikkaa. Toinen on kalliolle vievässä rinteessä polun varrella paikassa, jossa on valoa ja maaperässä kosteutta
Tällä hetkellä hän on menossa vuodessa 1973. Linkolan nuoruudessa eivät avohakkuut olleet sallittuja, mutta sotien jälkeen metsistä ruvettiin ottamaan enemmän puita ja paperinkulutus lähti nousuun. Läheiseen talon viereiseen metsäänkin pääsee enää varovasti kepin kanssa. Siellä asiat olivat hänen mukaansa paremmin. Suomalaiset kuluttavat siis paljon enemmän kuin Suomen pinta-ala antaisi myöden. Helsingissä kasvanut Linkola on asunut nykyisessä mökissään 39 vuotta. Maailmallakin matkannut Linkola viettää nyt paljon aikaa kirjojen parissa. Suomessa on nyt enemmän puuyksilöitä kuin koskaan, Linkola toteaa ironisesti pienen hymynkin vilahtaessa muuten totisilla kasvoilla. Kenties koko kansalle tuttu kalastaja-filosofi Pentti Linkola on ehtinyt jo 84 vuoden ikään, mutta jaksaa ottaa toimittajan vastaan kotiinsa Valkeakoskelle. Linkola on tunnettu syväekologista ajatuksistaan ja Suomen ja maailman luonnon puolesta puhumisesta. Suomen puut vaaka-asennossa Linkola teki 1980-luvulla pyörällä pakomatkoja Eurooppaan. Väitetään, että Suomen metsät kasvavat tällä hetkellä enemmän kuin niitä hakataan. Silti Linkola nostaa edelleen vetensä ämpärillä kaivosta, lämmittää puilla ja pihan liiterin vieressä kasvavat komeat tomaatit. Koko ihmiskunta pitäisi vaihtaa tilanteen pelastamiseksi. – Sanonkin, että Euroopassa puun asento on pysty, kun Suomessa se on vaaka, hän kuvaa. 60 L ämmin kädenpuristus ja tervetulotervehdys ottavat vastaan metsän siimeksessä, keltaisen pienen mökin tuvassa. Vaikka 68 asiantuntijaa yliopistoista ja muista instituutioista antoi lausuntonsa uudesta politiikasta, ei sillä ollut vaikutusta. Talvi tuntuikin kummalliselta, kun ei tarvinnut jännittää järven jäätymistä ja jäiden kantavuutta. – Kun ottaa vielä huomioon, että karkeasti sanoen Suomesta kolmasosa on tundraa, kolmasosa nevaa ja kallioita ja kolmasosa jotain tuottavaa, kuten viljaa, marjaa ja puuta, Linkola mainitsee. Täällä raiskataan armottomammin kuin missään. Kalastaja-filosofi Pentti Linkola: Ihminen ei opi Pentti Linkolan mukaan kulutus on muuttunut entistä törkeämmäksi. Hän on liikkunut ikänsä luonnossa ja toiminut ammattikalastajana. Suomalaiset ovat kulutuksen pahimmassa päässä. – Nyt tehdään enemmän noita, hän sanoo ja osoittaa pahvilaatikoita ja jatkaa, että ihmiset haluavat ruokaostoksensakin pahvilaatikoissa. Metsää ei raiskattu yhtä pahasti kuin Suomessa. Vähän voi siis yksittäinen kansalainenkaan tehdä. Hän kertoo kirjoittaneensa puhtaaksi näitä havaintojaan hieman ennen toimittajan tuloa. Teksti ja kuvat: Terhi Niinimäki. Uusi metsäpolitiikka haluaa vain lisätä hakkuita. Omaksi ilokseen hän on pitänyt kirjaa muun muassa lintuhavainnoista aina vuodesta 1945 asti. Toivoa hän ei juuri näe nykyisenlaisessa menossa. – Havahduin asioiden tilaan viimeistään 1960-luvulla, kun tuttuja metsiä hakattiin. Suojella voi enää vain pieniä pirstaleita ja yrittää siten pitkittää jäljellä olevaa aikaa. Kulutusta hamaan loppuun asti Nykyisen kulutuksen vuoksi paljon kasveja, eläimiä ja sieniä on ajautunut sukupuuttoon. – Liian vähänhän sitä jokainen ehtii lukea. Linkola onkin kirjoituksissaan Linkola ei usko ihmisen oppivan, päinvastoin kulutus vain kiihtyy ja metsiä hakataan yhä enemmän. Olin kyllä nähnyt tilanteen jo 50-luvulla, kun kuljin ympäri Suomea, Linkola kertoo. Kyllä minä silti yritän muutaman tunnin lukea joka päivä, hän toteaa. Sekä tupa että kamari on täynnä kirjahyllyjä ja –pinoja. Linkola kuvaa Suomen metsäpolitiikkaa tylyin sanoin. Tästä Linkola on eri mieltä. – Valhetta alusta loppuun. Yhdessä asiassa Metsäntutkimuslaitos on ollut rehellinen. Koko ajan törsätään vain enemmän. Iän myötä kunto on heikentynyt niin, että viime talvi oli ensimmäinen, kun vanha ammattikalastaja ei päässyt kalaan ollenkaan
Kalastaja-filosofi Pentti Linkola:. 61 Pentti Linkolan mukaan kyse on enää jäljellä olevan ajan pitkittämisestä
Mikäli tätä tunnettua filosofia on uskominen, kulutus muuttuu oivallusten myötä vain hurjemmaksi, kun kynsin hampain pidetään kiinni saavutetusta elintasosta. todennut, että Suomi on maailman tiheimmin asuttuja paikkoja, jos väestön suhteuttaa pohjoisten leveyksien tuottokykyyn. . Linkolan näkemys ihmiskunnasta on varsin lohduton ja mitäpä siihen on vastaansanomista tänä metsienhakkuun ja ilmastonmuutoksen kiihtymisen aikakautena. Samoin jäljellä olevan ajan pitkittäminen. Silti hän kuvaa, että näitä yksilöitä, jotka yrittävät säästää luonnonvaroja ja pitkittää jäljellä olevaa aikaa, on vain prosentin murto-osa. Kysymykseen kestävästä väestömäärästä hän vastaa tuumien. Pieniä sirpaleita voi toki pelastaa ja sitä työtä Linkolakin on tehnyt uutterasti jo vuosikymmeniä. Entinen ammattikalastaja lukee joka päivä monta tuntia ja myös kirjoittaa.. Suomalaisten matkailu kuormittaa paljon enemmän kuin monien muiden maiden, sillä täältä pohjoisesta etelään lentäessä kuluu paljon enemmän lentokerosiinia. – Tämä porukka ei kerta kaikkiaan näe eikä opi. Entisenä ammattikalastajana hän toteaa, että kalat ovat ainoa luonnonvara, jota ei ole vielä otettu täysimittaisesti käyttöön. Romahdus ja maailmanloppu ovat tulossa, sukupuutot ovat käynnissä. Kun kirjoitin ylioppilaaksi, Suomessa oli neljä miljoonaa ihmistä, hän jatkaa. Ihmiset kuluttavat surutta eikä maailmantilaan herääminenkään saa muuttamaan tapojaan. Pallo kestäisi kenties noin miljoona ihmistä. Montaa lasta hän siis ei kehota hankkimaan, vaikka kuinka yrittäisi kasvattaa lapsista vastuunkantavia luonnonsuojelijoita. Hän karsastaa syvästi myös suomalaisten kesämökkeilyä. 62 . Linkola näkee, että nykyisenlainen maailma voi säilyä enää korkeintaan muutamia vuosikymmeniä ja kyse on vain pienestä ajan pitkittämisestä. Pienillä teoilla voi pelata vain vähän lisää aikaa. Homo sapiens on sellainen, hän toteaa uupuneesti. Ei missään tapauksessa miljardeja. – Lisäksi täältä lennetään vielä pitkiä matkoja etelään. Linkolaa kuunnellessa tulee sellainen olo, ettei paljon toivoa ole jäljellä. Erityisesti sen jälkeen, kun on saatu maailmanlopun oivallukset, niin ajatusmaailma muuttuu, että ”niin kauan kuin on mahdollista”, hän kuvaa. Onhan suomalaisten kuormitus niin huipussaan ja sen vähentämisen lisäksi tulisi vähentää myös ihmismäärää. l Kun on saatu maailmanlopun oivallukset, niin ajatusmaailma muuttuu, että ”niin kauan kuin on mahdollista”. – Onhan sitä erilaisia laskelmia ja arvioita tehty. Pitäisi vaihtaa koko ihmiskunta. He ottavat pieniä askelia, esimerkiksi suojelevat pieniä metsäsirpaleita toistaiseksi. Vaikka kunto on iän myötä huonontunut, Linkola nostaa edelleen veden kaivosta ja kasvattaa tomaatteja. Pieniä sirpaleita Filosofi Linkola on vuosikymmeniä arvostellut maailman ja Suomenkin väkimäärää. Sana toistaiseksi vilahtaakin puheessa usein. Silti on päästävä Malediiveille ja Kuubaan
Säätiö sai alkunsa, kun Linkola totesi, että jotain oli tehtävä. Metsän on oltava luonnontilaista tai sitä muistuttavaa eikä ihmisen rakennelmia saa olla. 84-vuotias Pentti Linkola ei enää pääse metsäretkille, mutta on vuosikymmenien saatossa ympäri Suomea liikkuessaan nähnyt metsien surullisen tilan. Säätiö ostaa metsää ja suota pysyvään suojeluun. Suurin suojeltu alue löytyy Kuusamosta, jossa Aarnivalkea-Kivisuon alueella on kokoa 160 hehtaaria. Nyt yksittäisiä lahjoitusten antajia on satoja, jopa tuhat. Ensimmäisten sopivien suojelualueiden löytyminen ostettavaksi kesti kuitenkin useamman vuoden. Nykyisin valtaosa ostettavista alueista löytyy metsänomistajien tekemien tarjousten perusteella. Toiseksi suurin on Nurmeksessa seurakunnalta ostettu 45 hehtaarin alue, Tervavaara. Ensisijaisesti säätiö pyrkii kuitenkin ostamaan alueita Etelä-Suomesta, jossa metsä on kuitenkin myös kalliimpaa. Oli kokeiltava, toimisiko tällainen ja löytyisikö lahjoittajia. Jopa linnunpöntöt on poistettava, kertoo perustaja Linkola, joka toteaa itsellään olevan 800 linnunpönttöä. Tällä hetkellä säätiön omistuksessa on yli 60 aluetta eri puolilta Suomea, yhteensä reilu 1300 hehtaaria. Lisäksi jostain pimennosta löytyy aina alueita, joita tilojen emännät ja isännät eivät ole halunneet hakata metsänhoitoyhdistysten suositusten mukaisesti. Ensin perustajat käyttivät suojeluun omat rahansa ja vähitellen alkoi löytyä myös muita lahjoittajia. Näitä yksilöitä, jotka yrittävät säästää luonnonvaroja ja pitkittää jäljellä olevaa aikaa, on vain prosentin murto-osa.. Luonnonperintösäätiöllä on tiukat kriteerit aluehankinnoilleen. Joukossa on paljon sellaisia, jotka eivät täytä kriteereitä, mutta myös sopivia löytyy. 63 Pentti Linkola ystävineen perusti Luonnonperintösäätiön vuonna 1995. Metsien hakkuu synnytti kauhua. Aluelahjoituksia on saatu hyvin vähän, testamentteja jonkin verran, mutta ne ovat olleet rahaa, joka toki on muutettu maa-alueeksi. Tällä hetkellä säätiöllä on tiedossa muutama ensiluokkaisen hieno metsä ostettavaksi, mutta varat puuttuvat. Suojeltua aluetta on saatu laajennettua useampaan kertaan. Metsän ostamiseen voi kuka tahansa lahjoittaa sopivaksi katsomansa summan osoitteessa www.luonnonperintosaatio.fi Luonnonperintösäätiö suojelee metsää Luonnonperintösäätiön omistama ja rauhoittama Harjavan luonnonsuojelualue Hämeenlinnan Kalvolassa
Teksti Martti Heikkilä Kivikoissa ja kallioilla esiintyy uhanalaisia lajeja Suojellaan kallioita. 64 Kallioiden suojelusta puhutaan vähemmän kuin soiden tai perinnemaisemien tai vanhojen metsien suojelusta – Syynä on varmaan mielikuva kallioista kestävinä luontokohteina
Puut kasvavat kalliomaastossa hitaasti ja niitä on harvas. Uhanalaisista lajeistamme noin kahdeksan prosenttia esiintyy ensisijaisesti tai ainoastaan kallioilla ja kivikoissa. Kasvillisuus muuttuu, kun avoimina ja paahteisina olleet alueet häviävät. Suoraan kallioiden kivipintaan kiinnittyneenä elää monilajinen sammalien ja jäkälien joukko. Avonaisten kallioiden osuus on siis melko pieni. Näillä samoilla alueilla on eniten kalliojyrkänteitä. Tällaisia lajeja on laskettu olevan yhteensä 125. Kallioiden raoissa ja kivikoissa kasvaa monia juuri näihin oloihin sopeutuneita kasveja. Kivikoita on Suomen maapinta-alasta noin 0,5 prosenttia. Kalkkikallioille tyypilliset kielikellosammal ja kalkkikiertosammal. Kuva Tytti Kontula. Kallioiden osuus maapinta-alasta on suurin etelärannikolla, paikoin JärviSuomessa sekä Lapin tunturialueilla. 65 . Umpeenkasvaminen uhkaa monia kallioita. Tiheät taimikot haitallisia Metsänomistajille kalliot ovat olleet taloudellisesti vähäarvoisia. Kuva Martti Heikkilä K alliopaljastumia on noin kaksi prosenttia Suomen maapinta-alasta. Pirunvuori on Sastamalan Karkussa. Kuva Pirunvuoren näköalapaikalta, jossa tallaaminen osaltaan vähentää havupuun taimia ja niiden varisevien neulasten aiheuttamaa rehevöitymistä. Kuitenkin Suomen eliölajeista noin kuusi prosenttia elää kallioilla
Serpentiinikallioiden uhkana on myös niiden sijaitseminen malmirikkailla alueilla. Varjojyrkänteiden tilaa parantaisivat leveämmät suojavyöhykkeet jyrkänteiden edustoilla, Tytti Kontula luettelee keinoista muutamia. Suomen kansantalous ei siihen kaatuisi, vaikka kaikki avokalliot, kivikot ja jyrkänteet suojeltaisiin. Serpentiinikalliot Uhanalaisista lajeistamme noin kahdeksan prosenttia esiintyy ensisijaisesti tai ainoastaan kallioilla ja kivikoissa. Myös typpilaskeumien arvioidaan lisäävän kallioiden rehevöitymistä. Umpeenkasvamisen estämiseksi tarvittaisiin aktiivista hoitoa kuten puuston ja pensaston poistoa. Keinot käyttöön. Yksi uhka kallioille on se, että metsänomistaja haluaa myös näille hehtaareille parempaa tuottoa. Kuva Martti Heikkilä Yksi kallioiden ryhmä ovat niin sanotut serpentiinikalliot.Ne ovat ultraemäksisistä kivilajeista muodostuneita kallioita. – Ensinnäkin uhanalaisten kallioluontotyyppien esiintymät olisi selvitettävä ja tieto niiden sijainnista välitettävä kaikille toimijoille. Umpeenkasvamisen estämiseksi tarvittaisiin aktiivista hoitoa kuten puuston ja pensaston poistoa.. Myös luonnontaimia tulee jäljelle jätetyistä siemenpuista enemmän, kun jo pelkkä korjuukin rikkoo pintamaata. Serpentiinikallioiden ja -kivikoiden kasvillisuus on usein hyvin niukkaa. Kasvillisuus muuttuu, kun avoimina ja paahteisina olleet alueet häviävät, tutkija Tytti Kontula selittää. Näin kallioille tai niiden viereen syntyy tiheämpi taimikko kuin ilman ihmisen toimintaa. 66 sa. Eräät kasvit kuten serpentiinipikkutervakko ja tunturihärkin serpentiinirodut ovat erikoistuneet kasvamaan serpentiinikallioilla, etenkin niiden raoissa. – Kun havupuun taimia on paljon, niiden varisevat neulaset lisäävät kariketta ja edistävät vähitellen kallioiden kasvamista umpeen. Hakkuiden jälkeen tehdään istutuksia tai kylvöjä ja koneellista maanmuokkausta kallioiden lähiympäristössä. Lopulta kyse on tahdosta. Oma uhkansa on myös kallioisten metsien lannoittaminen tuoton parantamiseksi. Siksi kallioisen metsän hehtaarihinta on murto-osan metsästä, jossa on puun kasvulle hyvä maaperä. Serpentiinikallioita on tuhoutunut vähemmän kuin kalkkikallioita, mutta louhintaa on lisännyt vuolukiven käyttö. Kallioiden suojelemiseksi on monia keinoja, jotka vain pitäisi ottaa käyttöön
Suomen isoista kalkkikallioista suuri osa on louhittu. Kalkkikallioiden kasvipeitteestä huomattavan osan muodostavat niin sanotut kalkinvaatijaja kalkinsuosijalajit. Metsätaloudessa kalliot luokitellaan kituja joutomaaksi. Vaateliaampia kasveja edustavat esimerkiksi kalkkitummaraunioinen, sikoangervo, verikurjenpolvi, aho-, pellavaja ketokäenminttu. – Laki muuttui jopa huonompaan suuntaan, kun erikseen määriteltiin, että kohteiden on oltava pienialaisia ja taloudellisesti vähämerkityksellisiä. Kalkkikallion tunnistaa parhaiten kasvillisuudesta, kunhan tuntee kyseiset kasvit. Avoimet ja laakeat kalkkikalliot ovat Kontulan mukaan Suomessa äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi. – Ja pieniä, vaikka vain muutaman neliön paljastumia voi kadota ihan vahingossa, kun esimerkiksi mökillä juuri siihen kohtaan tehdään istutukset, oikaistaan tie tai rakennetaan vaja. Luontoarvot etusijalle Monelle metsänomistajalle myös luontoarvot ovat tärkeitä. Rakentaminen ja valtatiet Etenkin kasvukeskuksissa kallioita katoaa rakentamisen alle. – Nehän ovat mitä upeimpia alueita luontaisesti avoimina tai harvapuustoisina, Kontula hehkuttaa. On oletettavaa, että nyt jää vielä aikaisempaa enemmän suojelun ulkopuolelle, Kontula sanoo. Lisääntyvä uhka on myös kallioiden louhinta murskeeksi, kun soravarojen ehtyessä on siirrytty murskeeseen. Myöhemmin kalkki alettiin kaivaa maan alta. Aikaisemmin kallioiden avoimina säilymisessä auttoivat osaltaan laidunnus ja metsäpalot. Kalkkikallioiden tavallisia lajeja ovat keltamaksaruoho, mäkiarho, mäkirikko, haisukurjenpolvi sekä keväthanhikki. Kalkkikalliot ovat harvinaisia, sillä näiden kivilajien osuus Suomen kallioperästä on vain 0,1 prosenttia. Uusi metsälaki ei kallioiden eikä etenkään jyrkänteiden tilannetta parantanut. Ja kun ennen tiet kiersivät kalliot, uudet valtatiet on monin paikoin puhkottu kallioiden läpi. Laidunnus ja metsäpalot Kallioiden umpeenkasvamiseen on myös muita syitä kuin metsätaloudesta tai typpilaskeumista johtuvat. Hakkuu kuivattaa ilmaston, tasainen kosteus häviää, mikä samalla hävittää varjossa ja kosteudessa viihtyvät kasvit jyrkänteiltä ja niiden alapuolelta. Siksi olisi tärkeää, että myös yleinen suuntaus kallioiden metsänhoidossa muuttuisi. Luontoarvoilla mittarit ovat toiset. Kuva Tytti Kontula Pientalojen ja mökkien tonteilla arvokasta kalliota voi kadota pelkästään tietämättömyyden vuoksi, kun maallikon on vaikea tunnistaa, että paikalla on kalkkikalliota. Kalkkikalliot edustavat yhtä elinympäristöistä, joita METSO-ohjelmalla pyritään Etelä-Suomessa säilyttämään. Nyt metsäpalot pyritään sammuttamaan heti alkuunsa ja metsälaidunnus on käytännössä loppunut. 67 Tunnista kalkkikallio Varjoisat kalkkikalliojyrkänteet ovat harvinaisia. Suomen suurimmat kalkkikaivokset ovat olleet Lohjan alueella, jossa kallioja maaperä on poikkeuksellisen kalkkipitoista. Suomen isoista kalkkikallioista suuri osa on louhittu. Perinnebiotooppien suojelussa raivaus, laidunnus ja niittotalkoot ovat tulleet avuksi. Metsänomistajat, joiden maalla on kalkkikallio, voivat halutessaan ottaa yhteyttä alueensa METSO-yhdyshenkilöön metsäkeskuksessa tai ELY-keskuksessa. l Muutaman neliön kalkkikallio voi mökkitontilla jäädä tietämättömyyden vuoksi vajan alle.. Pitkään kaivokset olivat avolouhoksia. Kun jyrkänteen viereen tehdään avohakkuu, alueen pienilmasto muuttuu täysin. Lisää tietoa suojeluvaihtoehdoista ja luonnonhoidosta löytyy sivuilta www.metsonpolku.fi. Kalkkikalliot ovat lähinnä dolomiitin tai kalsiittisen kalkkikiven muodostamia kalliopaljastumia. Kasvillisuus on siten hyvin omanlaistaan. Nyt näitä suojelutoimia alettaisiin tarvita myös kallioilla. Vaatii kuitenkin erityistä valveutuneisuutta toimia toisin kuin valtavirran mukana. Runsaimpia sammalia kalkkikallioilla ovat muun muassa kielikelloja kalkkikiertosammal. Metsäpalojen hyötyjä voitaisiin palauttaa kulotuksilla
Kun keväästä asti on tehty töitä sadon kasvattamiseksi ja ihailtu kasvien kasvua, on ilo suuri, kun aineksia saa kerätä omasta maasta tai vaikka ruukusta. Teksti: Terhi Niinimäki. 68 Sadonkorjuu kruunaa kesän työn Oman maan herkut Loppukesä ja alkusyksy ovat pienenkin viljelmän pitäjälle herkullista aikaa
Täytetyt kesäkurpitsat n. Levitä esipaistetun pohjan päälle ensin tomaattiviipaleet ja sitten kypsennetty kesäkurpitsa-sipuliseos. Lisää kerma, mausteet ja voi tai öljy. Nypi pehmeä rasva, jauhot ja leseet muruiksi. Paista rypsiöljyssä lettupannussa pieniä lettuja. Nauti raikkaan salaatin kanssa. Piirakka on parhaimmillaan lämpimänä. Vaikka kekrin vietto on vähentynyt, voi omasta sadosta nauttia iloisin mielin ja herkullisesta ruoasta perheen tai ystävien kanssa nauttien. Soseuta. Kun pavut ovat kiehuneet noin tunnin, lisää sekaan lohkotut punajuuret. Taputtele taikina suureen, voideltuun paistosvuokaan tai leivinpaperoidulle pellille. Tuoreista pavuista valmistettaessa ei tarvitse liottaa ja papujen keittoaika on noin puoli tuntia. Paista pannulla tilkassa öljyä. 69 Sadonkorjuu kruunaa kesän työn Oman maan herkut E ntisaikaan sadonkorjuuta juhlittiin kekreillä, joihin kutsuttiin vieraita ja juhlittiin satokauden päättymistä. puolikkaan sitruunan mehu suolaa oliiviöljyä juustokuminaa Liota kuivia härkäpapuja vedessä vähintään 12 tuntia ja paista runsaassa vedessä noin kaksi tuntia. Lusikoi täyte kesäkurpitsoihin ja lisää halutessasi päälle juustoraastetta. Lisää mustapippuria, suolaa sekä halutessasi muita mausteita. Viipaloi tomaatit ja paloittele fetajuusto. Lisää sitruunan mehu, suolaa, juustokuminaa ja oliiviöljyä makusi mukaan. Paista kesäkurpitsapiirakkaa uunissa noin 20 minuuttia, kunnes maitoseos on hyytynyt. Lehtikaalin ja kaurahiutaleiden silppuamiseksi ja tasaisen koostumuksen saamiseksi voit sekoittaa taikinan lopuksi sauvasekoittimella. Kuullota vihannekset pannulla voissa ja mausta ne suolalla ja ripauksella pippuria. Levitä juustot pinnalle ja kaada viimeiseksi päälle munamaitoseos. Keitä noin 20 minuuttia. 20 cm pitkiä kesäkurpitsoita sieniä, esim. Paista grillissä tai uunissa 200 asteessa noin 20 minuuttia. Tarjoile lämpimänä esimerkiksi puolukoiden kera.. Sekoita munamaidon kaikki aineet keskenään. Näillä herkullisilla resepteillä voit nauttia loppukesän ja alkusyksyn mauista on anti sitten omalta maalta, ruokaosuuskunnasta tai vaikka lähitilalta. Punajuuri-härkäpapuhummus 5 dl kuivattuja härkäpapuja 4 punajuurta n. Kekri oli ilon ja työn juhla, jota juhlittiin vielä 1800-luvullakin aktiivisesti. Kun kesä on aherrettu, kitketty ja kasteltu, on työnjuhla paikallaan satokauden päätteeksi. Tarjoile tuoreiden yrttien kanssa. Lehtikaalikeitto 8 isoa lehtikaalin lehteä 6 perunaa 1 iso sipuli 10 dl vettä 2 dl kermaa suolaa mustapippuria nokare voita tai loraus öljyä Kuori ja pilko perunat kattilaan ja silppua lehtikaalit ja sipuli sekaan. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi. Soseuta aineet ja tarjoile lisäkkeenä tai leivän päällä. Silppua se, sienet sekä sipuli ja raasta porkkana. Paista pohjaa noin 15 minuuttia. Paloittele kesäkurpitsa ja sipulit. Lehtikaalin voi korvata myös pinaatilla ja nokkosella. Lehtikaaliletut 1 dl lehtikaalisilppua 1 dl kaurahiutaleita 1 dl kaurajauhoa 2 kananmunaa 5 dl maitoa, vettä tai kauramaitoa ripaus suolaa ja mustapippuria öljyä paistamiseen Sekoita aineet kulhossa. suppilovahveroita ja kantarelleja sipuli keskikokoinen porkkana öljyä mustapippuria suolaa (juustoraastetta) Halkaise kesäkurpitsat pituussuunnassa ja koverra pehmeä sisus lusikalla pois. Kesäkurpitsapiirakka Taikina 200 g leivontamargariinia 4 dl hiivaleipäjauhoja 1 1/2 dl kauraleseitä 3/4 dl vettä Täyte 450 g kesäkurpitsaa 2 kpl sipulia 1/2 tl pippurisekoitusta 6 kpl tomaattia 200 g fetajuustoa (rasvaa 18 %) 200 g juustoa (raastettuna) Munamaito 4 kpl munaa 2 dl ruokakermaa 2 dl kevytmaitoa 1 tl suolaa 1 tl pippurisekoitusta 2 tl yrttimaustesekoitusta (suolaton) Kuumenna uuni 225 asteeseen. Koska härkäpavun keittoaika on pitkä, kannattaa hummusta valmistaa suuri annos kerralla ja pakastaa osa. Jokaisella on ollut omat valintansa viljelykasveiksi, on kyse sitten pienestä parvekeviljelmästä tai suuresta kasvimaasta. Kun sekä pavut että punajuuret ovat kypsiä, valuta neste pois jättäen hieman pohjalle
Käsittelemätön raakamaito sopii monille, joille käsitelty maito aiheuttaa vatsavaivoja. 70 Maidossa on luonnostaan hyviä bakteereita, laktoosia pilkkovia entsyymejä sekä D-vitamiinia. Hygienian kanssa pitää olla tarkkana Terveellinen raakamaito. Saloniemen tilalla maito myydään hygieniasyistä valmiissa hanapakkauksissa. Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Riitta Saloniemi Jotkut raakamaitoa myyvät tilat pakkaavat maidon asiakkaan omiin astioihin
Ajattelimme aluksi, että toiminta on pienimuotoista ja pakkasimme maidon käsin litramitalla, Saloniemi kertoo. Kunnon maitoa Pastörointi tuhoaa maidon haitalliset bakteerit, mutta myös hyödylliset. –– Ihmiset hakivat maitoa ensin omiin pulloihinsa ja perunaämpäreihinsä. Raakamaitoon liitetään paljon myös terveyshyötyjä, mutta jos maito säilytetään väärin, kasvaa huonojen bakteerien aiheuttama sairastumisriski. Sitä ei ole pastöroitu eli kuumennettu bakteerien tappamiseksi eikä sitä ole homogenoitu. Siksi raakamaidon myyntiä säädellään tarkasti. Maidon sopivuuteen vaikuttavat kuitenkin myös muut seikat, kuten lehmän syömä ravinto ja jopa lehmärotu. Saloniemen tilalla Laitilassa tiedetään, että sen jälkeen raakamaitoa on haluttu buumeittain. Se on maitoa sellaisena, kuin se lehmästä lypsetään. Yksi raakamaidon kysynnän kasvun syy onkin, että ihmiset haluavat kunnon maitoa, jossa on tallella myös hyvät bakteerit. Vuohenmaito on myös lähimpänä äidinmaitoa aasinmaidon jälkeen, joten se sopii monille lehmänmaitoa paremmin. Pastöroinnissa maito kuumennetaan vähintään +72 °C lämpötilaan 15 sekunnin ajaksi. 71 V uosia sitten televisiosta tullut dokumentti raakamaidosta räjäytti sen kysynnän. Monet kuitenkin vieroksuvat aluksi sen erilaista makua, Saloniemi kertoo. Lisäksi on vaihtuvia asiakkaita. Raakamaitoa tilalta on myyty yli seitsemän vuotta. Saloniemen tilalla on suomenkarjaa, josta valtaosa on länsisuomenkarjaa, mutta joukossa on myös lapinlehmiä ja itäsuomenkarjaa eli kyyttöjä. kamaito sopiikin monille laktoosi-intolerantikoille, sillä maidossa on luonnostaan entsyymejä, jotka auttavat laktoosin pilkkomisessa. –– Nyt säädökset ovat ihan järkevällä, inhimillisellä tasolla. Moni asiakas hakee raakamaitoa, koska ei voi juoda kaupan käsiteltyä maitoa. Suomenkarjan maito on proteiinityypiltään useimmiten A2-tyyppiä, joka sopii ihmisen suolistolle paremmin kuin esimerkiksi ayshireja friisiläisrotujen A1-tyypin maito, jota kaupoissa enimmäkseen myydään. Siksi Evira suosittelee kuumentamaan maidon. –– Meille ihmiset löysivät puskaradion kautta. Oli kuitenkin aikoja, jolloin meillä otettiin jopa bakteerinäytteitä lehmien suolistosta, Saloniemi kuvaa. On kuitenkin meidän tuottajien vastuulla, jos joku sairastuu, vaikka syy olisikin ollut asiakkaan omassa astiassa, Saloniemi kertoo. Koska raakamaitoa ei ole kuumennettu, se voi sisältää esimerkiksi listeriaa, kampylobakteereita, yersiniaa tai EHEC-bakteereita. Maitoa menee pakattuna myös esimerkiksi Ruohonjuuriketjulle, kertoo luomutilan emäntä Riitta Saloniemi. Ne eivät yleensä aiheuta pieninä pitoisuuksina perusterveille sairastumisia, mutta riskiryhmille, kuten pienille lapsille, raskaana oleville, vanhuksille ja henkilöille, joilla on vastustuskykyä alentava sairaus, bakteerit voivat olla kohtalokkaita. –– Meillä on tietyt uskolliset asiakkaat, jotka hakevat maitonsa viikoittain. Myös vuohenmaito on A2-tyyppistä. Lypsyhygienia vaikuttaa maidon laatuun. Raakamaidolla tarkoitetaan käsittelemätöntä maitoa. Suomalaisillekin lypsylehmille syötetään usein soijaa, rypsiä ja rapsia, jotka. RaaSaloniemessä valmistetaan maidosta itse juustoja myyntiin. –– Vuohenmaidossa kerma ei nouse pintaan, vaan on maidon seassa. Varta vasten teetetty pakkaus toki nostaa myös maidon hintaa, mutta pitää riskit kurissa. Edes kaupan luomumaito ei sovi. Saloniemen tilalta myydään sekä lehmänettä vuohenmaitoa. Kysynnän kasvun myötä toiminta on kehittynyt ja nykyisin tilan maito pakataan puolentoista litran hanapakkauksiin
Pieni kattilallinen maitoa lämmitetään 50 asteeseen ja siihen lisätään noin ruokalusikallinen haluttua jogurttilaatua. Kovaa juustoa, kuten edamia, saa kilon 10 litrasta maitoa. Omatekoinen leipäjuusto. Näin hera irtoaa juustomassasta parhaiten. Kun massa on tarpeeksi kiinteää, voi sitä alkaa painella kattilan pohjaa vasten, jotta viimeisetkin herat irtoavat. Riitta Saloniemi kertoo, että ihmiset eivät täysin ymmärrä, mitä maito on ja miten sitä käsitellään. Hera kaadetaan pois, ja juustomassan kuutioita puristellaan toisistaan irti hyvin pestyllä kädellä. Juusto leikataan kattilassa ruudukoksi ja lisäksi veitsi kallellaan, jotta saadaan mahdollisimman pieniä kuutioita eli mahdollisimman paljon leikkauspintaa. Siksi muihin kuin luomumaitoihin lisätään D-vitamiinia vastaamaan raakamaidon pitoisuuksia. Maito myös sisältää luonnostaan D-vitamiinia, joka kuitenkin rasvaliukoisena poistuu maidosta poistettavan rasvan mukana. Annetaan seistä noin puoli tuntia, jonka jälkeen juuston pitäisi olla hyytynyt niin, että se leikkautuu puhtaasti lohkeilematta. Kymmeneen litraan lypsylämmintä (38–40°C) maitoa sekoitetaan hyvin ruokalusikallinen juustonjuoksutetta, jota saa useimmista ruokakaupoista. l Jos haluaa hyödyntää kaikki maidon mahdolliset terveysvaikutukset ja saa hankittua raakamaitoa, voi siitä valmistaa itse muun muassa juustot, jogurtit ja piimän. Jos leikkaaminen ei vielä onnistu, annetaan seistä vielä hetki. Niinpä meillä syötetään rehuna apila-timoteisekoitusta ja lisänä kauraa ja hernettä. Helppo jogurtti. Maustamaton luonnonjogurtti maistuu erinomaiselta esimerkiksi marjojen ja myslin kera. Saloniemen tilalla on parikymmentä lehmää ja 130 vuohta. Jos itsellä ei ennestään ole itse valmistettua jogurttia täksi ”siemeneksi”, toimivat esimerkiksi kaupasta ostettu turkkilainen ja bulgarianjogurtti hyvin. Leipäjuustossa sen sijaan on jonkin verran nestettä, joten sitä tulee samasta maitomäärästä painossa mitattuna enemmän. Heraa kaadetaan pois aina, kun sitä on irronnut. Rasvapitoisuus on viiden prosentin luokkaa. Koska raakamaidossa voi olla myös huonoja bakteereita, jotka lisääntyvät helposti, ei maitoa voi pitää tuntia pöydällä lämpimässä tai juoda vielä reilun viikon päästä. Herkulliset juustot ja jogurtit Vuohenmaito sopii monille lehmänmaitoa paremmin, mutta se on maultaan erilaista.. Loppu hera irtoaa parhaiten noin 40 asteessa. Painellessa juusto kiinteytyy kattilan pohjalle leipäjuustoksi. Juuston valmistaminen vaatii melko paljon maitoa, joten sitä kannattaa varata ainakin viisi litraa. Juuston ja jogurtin valmistaminen itse on yllättävän helppoa. –– Minulle soitti eräs tutkija ja kehotti panostamaan siihen, mitä lehmät syövät. Lisäksi tilalle ostetaan lampaanmaitoa, josta tehdään juustoa. Raakamaidolla on kaikkiaan monia etuja käsiteltyyn maitoon verrattuna, mutta hygienian ja maidon säilyttämisen kanssa tulee olla tarkkana. Avotuli myös kuivattaa juuston säilöntäkelpoiseksi viimeistenkin herojen irrotessa. Erityinen ruoanlaiton mestarikaan ei tarvitse olla, eivätkä prosessit ole erityisen työläitä. Viimeisen parin kuukauden aikana maitoa on mennyt myös meijeriin, jotta perhe saa hieman hengähtää sitovasta työstä. Leikkaamisen jälkeen juuston annetaan taas seistä noin 15 minuuttia, minkä jälkeen kattilan voi siirtää liedelle. Jogurtin siemen sekoitetaan maitoon hyvin ja kattila laitetaan esimerkiksi kylmälaukkuun sanomalehdillä vuorattuna, jotta lämpö säilyy mahdollisimman tasaisena. Kaikki on luomua. Ennen juustoa saatiin tehtyä vain kesäisin lehmien saadessa riittävästi ravintoa lypsääkseen, ja tällöin kuiva juusto säilöttiin talvea varten jyvälaareissa jyvien seassa ja käytettiin esimerkiksi paloittelemalla kahvin sekaan tai muulla tavoin lämmitettynä, jolloin juusto pehmenee. Näillä ohjeilla kokeilet itse, millaista on aito ja alkuperäinen leipäjuusto ja maustamaton jogurtti. 72 voivat aiheuttaa maidonjuojan suolistossa vaivoja. Paitsi että maidon säilyvyyttä ei tunneta, tuskin moni tietää enää muutenkaan paljoa siitä, millaista on käsittelemätön lehmänmaito. Raakamaidon on ehdottomasti pysyttävä koko ajan kylmänä. Valmis leipäjuusto on herkullista esimerkiksi salaatin seassa tai jälkiruokana hillojen kera. Oman, terveellisen jogurtin valmistaminen on yllättävän helppoa. Hyytymisaste ja happamuus kannattaa tarkistaa välillä ja siirtää kattila viileään, kun on tyytyväinen niihin. Jogurtti tekeytyy siellä itsestään, ja valmistuminen kestää 2-6 tuntia. Mikäli juuston pintaan haluaa väriä, voi sitä paistaa pariloilla tai juustolaudalla avotulella
Minkä värisiä kasveja ympärillä on. V iime vuosina on tehty lukuisia tutkimuksia luonnon hyvinvointivaikutuksista ja tulokset ovat kiistattomat. Huomaa pieniä yksityiskohtia, joihin et yleensä kiinnitä huomiota. Erilaisilla mielentaitoharjoitteilla voi kuitenkin opetella lisää läsnäolon taitoja ja lisätä hyvinvointia entisestään. Puun halaus Puiden halaaminen ei ole pelkkää huuhaata. Se voi olla kivi, kanto, mätäs tai mikä vain mukava kohta. Seuraavaksi keskity tuntoaistiin. Luontokolo Vlitse luonnossa mukava kohta, johon voit istahtaa. Tunne, kuinka puu antaa sinulle voimaa. Näe, kuinka luonto toimii kokonaisuutena, jossa jokaisella on oma paikkansa. Maistele esimerkiksi villiyrttejä, puiden lehtiä ja kuusenkerkkiä. Ole aloillasi hiljaa vähintään viisi minuuttia, ja kun jatkat matkaa, tee se rauhallisesti, säilyttäen sisäinen hiljaisuus ja yhteys luontoon. Kokeile esimerkiksi puiden runkoja, kiviä, sammalmättäitä, käpyjä, neulasia ja maaperää. Puista voi saada itselleen voimaa. 73 Aistit auki Luonnossa kulkiessasi keskity yhteen aistiin kerrallaan. Luonnosta löytyy kovaa ja pehmeää, karkeaa ja sileää, pyöreää ja kulmikasta. 5-10 minuutissa syke ja hengitystiheys laskevat kortisolin vähetessä. Tunnin kuluttua tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky ovat lisääntyneet. Mikäli tunnet kasveja, joita voi syödä, keskity seuraavaksi makuaistiin. Miltä luonnossa tuoksuu. Teksti: Terhi Niinimäki Luontoretkeily on mukava harrastus, mutta siitä on hyötyä myös fyysiselle ja henkiselle terveydelle. Nämä joogaohjaajan helpot harjoittet, voit toteuttaa milloin vain. Nauti luonnosta kaikin aistein! Hyvinvointia luonnosta. Ensin keskity siihen, mitä näet. Tärkeintä luonnossa on vain pysähtyä ja oleilla, ihmetellä. Kuuntele ääniä, haistele, nauti luonnosta ja tunne itsesi osana sitä. Voit laittaa silmät kiinni tai tarkkailla rauhallisesti ympäristöä. Vanhat puut antavat viisautta ja jykevyyttä, nuoremmat iloa ja elämän ihmetystä. Hiljenny hetkeksi. Näetkö pilviä lipumassa taivaalla tai muurahaisia ahertamassa työssään. Onkin aika haistella ympäristöä. Ole aivan hiljaa, paikallasi, sulje silmäsi ja kuuntele tuulenhuminaa, eläinten ääniä ja mahdollisia ihmisten aikaansaamia häiriötekijöitä. 20 minuutissa positiiviset tunteet lisääntyvät mielihyvähormonien erittymisen myötä. Kenties pääset näkemään lintuja tai muita eläimiä läheltä, kun hiljennyt osaksi maisemaa. Mitään repimättä haistele eri kasveja, maata ja ilmaa. Minkä kokoisia ne ovat ja millaisissa paikoissa ne kasvavat. Erilaiset yhdistelmät maistuvat ja tuoksuvat mielenkiintoisilta. Katselemisen jälkeen on vuoro keskittyä siihen, mitä kuuluu. Valitse sinua miellyttävä puu ja halaa sitä hetken aikaa tiukasti
Tilaan kuuluu noin viisi hehtaaria maata sekä useita rakennuksia. Asuinrakennusta asukkaat olivat ehtineet jonkin verran nykyaikaistaa laittamalla esimerkiksi sähköt, vesijohdot, tiskialtaan Aikamatka 1910-luvulle Korteniemen pitkäaikainen työntekijä Outileena Uotila on oppinut perinnetaitoja myös tilalla käyviltä vierailta. Tässä tuvassa on jaettu tarina jos toinenkin. Aika tuntuu pysähtyneen. Teksti ja kuvat: Terhi Niinimäki Vanhat työtavat elävät Korteniemen perinnetilalla Tilalla kesäisin asustavat eläimet ovat maatiaisrotuja. Se on ollut Metsähallituksen omistuksessa jo vuodesta 1878. Kalle Löngren oli tilan ensimmäinen metsänvartija, joka rakensi talon vuonna 1880. Työt tehdään vanhoilla välineillä ja talkoovoimin. Asuinrakennuksen lisäksi pihapiirissä on mm. Täällä ei ole mihinkään kiire. Monet muistelevat isovanhempiaan ja omia juuriaan, Uotila kertoo. Hänen poikansa Aukusti rakensi talon uudemman pään vuonna 1901. Vanha metsänvartijan tila Korteniemen tila sijaitsee Liesjärven kansallispuistossa, Tammelassa. Silloin tällöin lentokoneen ääni tosin katkaisee idyllin. Istun Tammelassa, Korteniemen perinnetilan tuvassa yhdessä tilan pitkäaikaisen työntekijän Outileena Uotilan kanssa. Naapureihin on kuitenkin matkaa. Pihapiirissä käyskentelevät lampaat, lehmät, kanat ja hevoset. Kuten Uotilakin toteaa, on Metsähallituksessa oltu viisaita, kun tämä kaikki on osattu suojella. Metsänvartijan työ kulki perinteisesti isältä pojalle, ja Korteniemessä asuikin sama perhe aina vuoteen 1996 asti, jolloin Metsähallitus ei enää jatkanut vuokrasopimusta saadakseen tilan yleisölle avoimeksi perinnetilaksi. Ulkona ainoat äänet ovat määkivät lampaat, kiekuva kukko ja ohikulkevien retkeilijöiden puheensorina. savusauna, riihi, puuvaja, kanala ja paja. Lampaat ovat harvinaista jaalalaista kantaa.. 74 V anhassa tuvassa surraa rukki ja pihalla määkivien lampaiden villasta syntyy pehmoista lankaa. Puuhellalla on kahvipannu kuumana ja vieraat maistelevat tilan riihikuivatusta rukiista leivottua kovaa varrasleipää. Liesjärven kansallispuistossa sijaitsevalla perinnetilalla aika pysähtyy. – Täällä muistellaan paljon menneitä ja erilaisia elämänkohtaloita
Korteniemi kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Ne kaikki poistettiin, kun tila ennallistettiin vuonna 1997. Muuta palkkaa he saivat vain nimeksi: vähän rukiin siementä ja jokusen markan. Myös suomenhevoset kuuluvat oleellisena osana maisemaan ja myös tilan töihin. – Täällä halutaan säilyttää perinteisiä työvälineitä ja työtapoja, jotta tavat pysyVuoden perinnemaisema Maatiainen ry valitsi Korteniemen perinnetilan vuoden 2017 perinnemaisemaksi. Valinnan perusteena olivat Liesjärven kansallispuistoon kuuluvan Korteniemen perinnetilan merkittävät kulttuurihistorialliset ja maisema-arvot sekä tilan toimiminen nähtävyysja opetuskohteena. Tila ei ole vain museoituja rakennuksia, joita pääsee ihastelemaan, vaan tilalla todella eletään kuin reilu 100 vuotta sitten. Läheinen Ahonnokka on suojeltu jo 1920-luvulla ja Liesjärven kansallispuisto vuonna 1956. Viimeinen isäntäpari luomuviljeli maita, ja suoramyyntiin riitti esimerkiksi perunaa, mansikkaa ja mehuja, Outileena Uotila kertoo. Sen sijaan talon uudemmassa päässä olevat noin 100 vuotta vanhat tapetit ovat yhä paikoillaan. Maatiaislajien suojelua Perinnetila on suojeltu suurelta osin kulttuuriympäristön vuoksi, mutta sen ylläpito suunniteltiin tarkasti jo ennen yleisölle avaamista. Vanhat työtavat elävät Korteniemen perinnetilalla ja hellan. Tein erilaisia huoltohommia metsässä, kuten tulipaikkojen ylläpitoa, huussien tyhjäystä, reittien merkkaamista, niittyjen niittämistä ja muuta kovin vaihtelevaa työtä. Aiempina vuosina vuoden perinnemaisemaksi on valittu mm. Vakituista asukasta tosin ei enää ole. – Itse aloitin Liesjärvellä töissä vuonna 1992. He elivätkin melko omavaraisesti loppuun asti. Pihapiiri on kuitenkin täynnä elämää ja toimintaa. Hollolan keskiaikainen kirkko ympäristöineen, Riuttalan talonpoikaismuseo Kuopion Karttulassa, Lohjansaari sekä Harjun tila Hartolassa.. – Löngrenin perhe sai asua tässä ja viljellä maata metsänvartijan työtä vastaan. 75 Aikamatka 1910-luvulle Korteniemessä pyritään säilyttämään vanhoja työtapoja ja –välineitä. Kun Korteniemi aukesi yleisölle vuonna 1998, tulin tähän töihin, Uotila taustoittaa. – Sen verran kaipaan omaa rauhaa, etten voisi tässä vakituisesti asua, Uotila nauraa. Laitumella märehtivät kesäisin lampaat ja lehmät ja pihalla kulkevat vapaana kanat ja kukko. Siinä sivussa säilyi Korteniemen tila, jossa toki riitti kävijöitä jo ennen sen virallista aukeamista yleisölle. Peltoja hoidetaan suureksi osaksi hevosvoimin. Korteniemi on ainoa Etelä-Suomessa sijaitseva entinen metsänvartijatila, jossa pihapiiri rakennuksineen ja viljelyksineen on säilynyt lähes muuttumattomana yli sata vuotta. 1990-luvun puoliväliin perhe piti tilalla muun muassa kesäkahvilaa
Joka vuosi järjestetään lukuisa joukko talkoita, kuten niittyjen niittämistä, ruisleivän leipomista, rukiin puintia, lyhteiden sitomista ja heinätalkoita. – Tänne voi tulla ihmettelemään, millaista elämä Suomessa on ollut ja nauttimaan luonnon hiljaisuudesta, Uotila summaa. Auki 1.10. Korteniemi on myös kivikautinen asuinpaikka ja sen historia on koottu omaan historiikkiin. – Korteniemi yhdessä Seitsemisen kansallispuistossa sijaitsevan Koveron tilan kanssa on Metsähallituksen kruunun jalokivi, joten vierailijat ovat meille tärkeitä, Uotila kiteyttää. Kaikille avoimena leivontapäivänä leivotaan ruisleipää orsille kuivumaan. Korteniemen perinnetilalle on vapaa pääsy. asti keskiviikosta sunnuntaihin klo 11–17. Talkoiden lisäksi tilalla järjestetään erilaisia tapahtumapäiviä, kuten perinnepäivä ja lasten perinnepäivä, joissa pääsee kokeilemaan erilaisia vanhoja työmenetelmiä, kuten kehräämistä, saippuan valmistusta, pellavan loukutusta ja kasviväreillä värjäämistä. Savusaunan lämmitämme turvallisuussyistä valmiiksi, sitä ei saa itse lämmittää, Uotila mainitsee. Monet palaavatkin talkoisiin ja muuten vain oleilemaan monta kertaa kesässä, vuodesta toiseen. vät yllä ja ihmiset voivat kokeilla ja nähdä vanhoja välineitä käytössä. Lehmät ovat kyyttöjä eli itäsuomenkarjaa, lampaat Jaalanlampaita ja kanat Savitaipaleelta lähtöisin olevaa Alhon maatiaiskantaa. Tilalla vietetään kulttuuriympäristöpäivää 10.9. Kesällä 2017 kävijöitä onkin ollut reilusti, mm. l – Korteniemi on myös kivikautinen asuinpaikka ja sen historia on koottu omaan historiikkiin.. – Esimerkiksi koululaisryhmiä tulee myös mukaan töihin, kuten perunan nostoon ja sillä he kuittaavat pienen opastusmaksun. Tärkeää on myös maatiaislajien suojelu, Uotila kertoo. Saunat puolestaan ovat kenen tahansa vuokrattavissa. – Täältä löytyy hyviä ystäviä, kun tekemisen lomassa aletaan jutustella, Uotila kertoo. Kasvimaalla kasvaakin maatiaislajeja. 76 Talon vanha pää on rakennettu vuonna 1880 ja se toimi metsänvartijan asuntona. Korteniemessä onkin yksi Suomen vanhimmista savusaunoista ja sieltä pääsee pulahtamaan Liesjärven raikkaaseen veteen. Ryhmille on tarjolla opastuksia ja tapahtumapäivinä vanha savusauna on yleisölle lämpimänä. Vanha tupa on palautettu ennalleen, 1910-luvulle. Aktiivinen kesä Vaikka kyse on perinnetilasta, on senkin markkinoitava itseään nykyaikaisesti kävijöiden saamiseksi. sosiaalisessa mediassa aktiivisen mainostamisen ansiosta. Eivätkä tilan eläimetkään ole sattumanvaraisesti sinne päätyneet. Perunalajikkeita ovat mm. Kesäkaudella 2016 Korteniemessä vierailtiin noin 8000 kertaa, kun toukokuussa 2017 opastettuja käyntejä oli 1350 ja päälle omatoimiset vierailijat. Niittotalkoita ja saippuaa Korteniemessä ei tarvitse seisoskella tumput suorina, vaan mukaan tekemään pääsee joko talkoopäivinä tai sitten muuten vain. läpimusta, koijari, Lopen musta ja Lemin punainen. Maatiaissipulit on saatu yliopistolta ja Aunus-ruis erään viljelijän kautta
Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Ne maistuvat taivaallisilta. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Ne ovat kuitupitoisia ja sisältävät hyvälaatuista rasvaa, kasvikunnan proteiineja sekä runsaasti kehoa suojaavia ja tulehdusta sammuttavia antioksidantteja, polyfenoleja ja vitamiineja. Salaisuus piilee laaVilliinny villikakuista dukkaissa raaka-aineissa, jotka rakentavat ja suojaavat elimistöä rikkomisen sijaan. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Marjoista mukana on mm. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy Eko elo Info EE So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I % Käytä palvelukorttia, kun r r r r r r. Siihen tarvitset: punajuurimehua seljanmarjamehua tai tummia marjoja: mustaherukoita, marja-aronioita tai variksenmarjoja mansikkaa kiiviä nokkosta tai pinaattia minttua maustamatonta jogurttia (hunajaa). Kirjan villit raakakakut kuuluvat hoitavan herkuttelun kategoriaan. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Laadukkaat raaka-aineet ovat mahdollisimman luonnollisia. antioksidanttipommit mustikka, tyrni, aronia, vadelma ja karpalo. Kirjan ovat kirjoittaneet raw chef Taina Salonen ja tietokirjailija, villiyrttien asiantuntija, terveystoimittaja ja autuuttaaivoille.fi ja hortoilu.fi -sivustojen ylläpitäjä Raija Kivimetsä. Mukana on villiyrttien aatelia aina mesiangervosta voikukkaan ja nokkosen siemeniin unohtamatta myös aromikkaita puiden antimia. Kirjan ihastuttavat reseptit ovat maidottomia, gluteenittomia ja ilman valkoista sokeria. Raaka-aineet tekevät hyvää niin aivoille, sydämelle kuin suolistolle. Punajuuresta pyöräytät tehosekoittimessa taivaallisen makuisen pirtelön. 77 Syyskuun alkupuolella ilmestyvä Villikakut – Hyvän olon raakakakkukirja (Readme) sisältää 33 herkullista reseptiä ja innostavaa tietoa resepteissä käytettyjen villiyrttien tai marjojen terveysvaikutuksista. Jo pieni pala villikakkua tyynnyttää makean kaipuun, sillä jokainen kakku sisältää niin paljon ravinteita, että vähemmän on enemmän. Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 42€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Villikakut tuovat herkullisuutta ja hyvinvointia arkeen sekä juhlaan. Määräaikaistilaus 48€ www.lehtiluukku.. Harjaa verisuonia Voimajuures punajuuri tunnetaan ”verisuoniharjana”. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin
Käytännössä rakentelulaukku on iso laatikko, jossa on vedettävä vanerinen kansi. Lisäksi laukkuja käytetään Lastentarhamuseossa osana museopedagogista työtä.. Laukun suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa taiteilija Alexander Reichstein. Pohjalla on luonnollisesti puu, pysyvänä luonnonmateriaalina, joka kestää pitkään. Perusmateriaalina puu Suomalainen lastentarhatyö pohjautuu pitkälti saksalaisen kasvatusfilosofin Friedrich Fröbelin (1782–1852) ajatuksiin ja hänen kehittämäänsä leikkivälinesarjaan. 78 Kekseliäisyyttä ja luovuutta lapsille Rakentelulaukku on Fröbelin pedagogiikkaan perustuva sovellus, jossa yhdistyvät ekologisuus sekä kotien ja päiväkotien välinen yhteistyö. Toiminnassa on siis mukana vahva ekologinen kierrätysperiaate. Krääsä hyötykäyttöön Ekologisen ulottuvuutensa lisäksi rakentelulaukku edistää kotien ja päiväkotien välistä yhteistyötä. Rakentelulaukunkin idean taustalla ovat Friedrich Fröbelin palikat ja siinä toteutuu myös samat kolme perusmuotoa, toteaa Ebeneser-säätiön toiminnanjohtaja Taina Sillanpää. Hän on työssään jo pitkään keskittynyt lastenkulttuuriin ja toteuttanut uransa aikana monta interaktiivista taideprojektia, joissa lapsilla on aktiivinen rooli. Puiset laukut on valmistanut puuseppä Martin Hackenberg. Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: Alexander Reichstein V iime syksynä julkistettiin uusi Fröbelin sovellus, ekologinen rakentelulaukku. Perusmuodot ovat siis puisia ja niihin on upotettu magneetteja. Rakentelulaukku sisältää Fröbelin geometrisiä perusmuotoja sekä vanhoja rikkimenneiden lelujen osia, joista lapsi pääsee rakentelemaan uusia kokonaisuuksia. Rakentelulaukku on jatkoa Reichsteinin syksyllä 2015 Lastentarhamuseoon kehittämille Fröbelin jättipalikoille. Rakentelulaukkuja lainataan päiväkoteihin, jolloin lapset voivat laukkuihin tutustumisen jälkeen valmistaa vanhempiensa ja päiväkodin henkilökunnan avustuksella omista rikkinäisistä leluistaan uusia leluja osaksi laukkua. Rakentelulaukku on kokonaisuus, johon liittyy parikin ekologista näkökohtaa. Fröbel kehitti Fröbelin palikat, jotka perustuvat geometrisiin perusmuotoihin: kuutioon, palloon ja lieriöön. Hän halusi tukea erityisesti lasten luovuutta ja antaa mahdollisuuden lapsille kehittää leikkiä tarjoamalla leikkivälineitä, jotka eivät olleet liian valmiita. – Fröbel loi leikkivälineistön 1800-luvulla
– Leikki rakentuu rikkimenneiden lelujen osien avulla. Jos siis vanhalle tavaralle pystyy antamaan uuden elämän taiteen avulla, se on aina hyödyllistä. – Laukku on ollut päiväkodeissa noin kuukauden verran ja niistä on tullut pelkästään hyvää palautetta. – Lapset ovat heti mukana ja ymmärtävät mistä on kyse. Näin lapset voivat itse suunnitella millaisia osia tarvitaan. Rakentelulaukun idea on kekseliäs ja huumoripitoinenkin. Osiin nakutetaan ruuvi tai metalliosa, joka puolestaan tarttuvat puisten perusosien magneetteihin, selvittää Taina Sillanpää. Magneetit tekevät rakentelupalikoista muuntuvia, joten rakentelumateriaali muuttuu ja vaihtelee leikkijöiden mukaan. – Materiaalina olen käyttänyt auton romuja, vanhoja huonekaluja ja mitä tahansa muuta. l Rakentelulaatikkosovellus tukee lapsen luovuutta ja tarjoaa kaikkein pienimmillekin lapsille mahdollisuuden luoda uusia leluja vanhoista osista. Tästä myös leikki syntyy ja tämä on toteutunut rakentelulaukussakin. – Olemme suunnitelleet esimerkiksi talkoita, joihin vanhemmat voisivat osallistua nakuttelemalla metalliosia lelujen osiin. Lapset voivat tuoda kotoa lelujen rikkinäisiä osia. Laukut päiväkodeissa Rakentelulaukku lanseerattiin viime syksynä ja toistaiseksi laukkuja on ollut pääkaupunkiseudun muutamassa päiväkodeissa. Hän on lastenkulttuuriin erikoistunut taiteilija, joka tekee mielellään taidetta lapsille, lastenmielisille ja lasten parissa. – Jos esimerkiksi rakentelulaatikko menee vaikkapa päiväkotiin, osat voivat lisääntyä lasten ideoimana. Sen sijaan työkalujen pitää olla parasta laatua, taiteilija naurahtaa. Sen sijaan valmis lelu rajoittaa lapsen luovuutta enemmän, sillä leikin muodot ovat yleensä silloin lelun valmistajan antamia, sanoo Reichstein. Mutta paljon taiteilija pystyy käyttämään hyväkseen hylättyjä, käytettyjä ja poistettuja tavaroita. Lasten vieraillessa Lastentarhamuseossa Taina Sillanpää on rohkaissut lapsiryhmiä tumaan kotoa osia, jotta rakentelulaukku laajenisi. Kooltaan lelujen osat eivät kuitenkaan voi olla kovin isoja. Leikkiin erikoistunut Helsingissä asuva installaatiotaiteilija, kuvanveistäjä, kuvataiteilija Alexander Reichsteinin on suunnitellut rakentelulaukun. Reichsteinin mukaan mielenkiintoisia teoksia syntyy, kun tuttuja osia yhdistetään uudella tavalla – oman maun mukaan enemmän kuin toisen tekemien ohjeiden mukaan. Tarkoitus on siis vielä asiaa astetta pidemmälle tulevaisuudessa. – Itselleni taiteen tekemiseen sopivat kaikenlaiset ’roskat’ ja rojut, jotka muuten menisivät kaatopaikalle. Rikkinäisistä leluista uutta Monet nykypäivän lelut menevät helposti rikki ja kestävät yhä lyhyemmän ajan. Käytetyt tavarat inspiroivat Taiteilijalle ylipäänsä materiaaliksi kelpaavat parhaiten jo elämää nähneet esineet ja tavarat. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että aikuisetkin leikkivät, hän sanoo. 79 Ryhmä eteläkorealaisia varhaiskasvatuksen ammattilaisia tutustumassa rakentelulaatikkoon. Suunnitteilla on ollut myös antaa lasten perheille tilaisuus osallistua. Poistuneista kirjoista olen tehnyt suuria installaatioita, samoin rikki menneistä vaatteista ja leluista. Välillä tuntuu, että mitä vähempiarvoinen materiaali on, sen arvokkaampi se on taiteilijan luovuuden inspiroimiseksi. Muutoin jäykät ihmiset heittäytyivät täysillä leikkiin. Näitä rikkimenneitä osia voidaan liittää rakentelulaukun palikoihin, jolloin ne saavat uuden elämän. Taiteilijan projekteissa ei siis ole mitään ”lapsellista”, vaan mukana on useimmiten idea leikistä, joka on jokaisen lapsen ja aikuisen oikeus ja rikkaus. – En oikein usko, että taiteella pystyy ratkaisemaan oikein suuria ekologisia ongelmia. Toinen kertoo omistavansa rikkimenneen barbin, jonka pää voisi sopia osaksi. Leikki-idea tarjoaa luomisen mahdollisuuksia. Laukun idea on kekseliäs ja huumoripitoinenkin. Magneetti ja magneetin ominaisuudet kiehtovat lapsia.. – Voisin sanoa, että olen erikoistunut leikkiin, jossa lapset ovat ammattilaisia ja leikki käynnistyy lasten avulla. Joku saattaa muistaa, että hänellä on pikkuauto, josta puuttuu pari pyörää. Magneetti ja magneetin ominaisuudet kiehtovat lapsia jo sinänsä, Sillanpää toteaa
Tämänkaltaisiin taikoihin sitä on käytetty ainakin Saksassa, Galliassa, Britanniassa ja Irlannissa. Pyhät on pihlajat pihalla pyhä on kukka pihlajassa marjaset sitäi pyhemmät Pyhä on kuusikon käkönen pyhä on suvinen ilta pyhempi juhannusjuhla Pyhät on immen huulten marjat pyhät on ruusut neien posken pyhin puhtaus sydämen Puukko lyötiin pihlapuun suvi-iltaman sulossa kevätlinnun kukkuessa Poika julma neion nuoren miellytti metisin kielin alla pihlajan pyhäisen äiti vanhan nukkuessa. Pihlajaa ja sen marjoja on käytetty runsaasti taioissa. teltta, rinkka, makuupussi ja makuualusta . Pihlajanmarjat sisältävät paljon C-vitamiinia, saman verran kuin suomarja lakka. Pihlajan luonteen pyhänä puuna on tulkittu juontuvan sen marjoista, jotka ovat olleet tärkeä ravintoaine. otsatai taskulamppu 80 Vaeltajan varustelista Metsä maustaa sorsapaistin Katajanmarjat sekä sienet sorsapaistin sisällä antavat paistille mukavan pikantin metsäisen maun. Marjoja voi säilöä pakastamalla, kuivaamalla ja mehuna tai hilloksi keittämällä. Pari laakerinlehteä vie pois kirpeää riistan makua. keitin, esimerkiksi trangia . Jalofoods on lanseerannut Suomen 100-vuotisjuhlavuotena herkullisen, Luomu Jalotofu Vegeströmpunajuuripihvin, joka on valmistettu Tammisaaren maaseudulla perinteisin menetelmin parhaista luomuraaka-aineista – ilman uppopaistoa, gluteenia tai lisäaineita. Yleensä pihlajaan liittyi vartoiva tai suojeleva voima. ruokailuvälineet: muki, lautanen, lusikka, juomapullo suunnistusvälineet: kartta ja kompassi . Kokeile myös paistettuna hampurilaisen väliin tai kuutioina salaatin joukkoon.. ensiapuvarusteet . Alunperin se oli ukkoselle pyhitetty. Näin pystymme tarjoamaan mahdollisimman vähän ja hellävaraisesti prosessoituja raikkaita tuotteita, Jalofoodsin toimitusjohtaja Stig Vesterlund sanoo.” Vegeström on maultaan mehevä luomu punajuuripihvi, joka soveltuu hyvin klassisesti perunoiden, haudutetun sipulin ja kauden vihannesten kera. Pihlajanmarjaa voi käyttää hillojen, hyytelöiden ja jälkiruokien valmistuksessa. -Eino LeinoPihlaja oli pyhitetty ukkoselle Pihlajanmarja on C-vitamiinin lähde Pihlajanmarja on runsaskuituinen. Sitä käytettiin hyviin tarkoituksiin, mutta puussa uskottiin olevan myös vahingoittavia voimia. Ristiriitaisuudet pihlaja-käsityksissä juontunevat siitä, että pihlaja-nimi on aikaisemmin tarkoittanut myös tammea. Punajuurta ja tofua . Jalotofu Vegeströmiin on käytetty pakastekuivattua luomupunajuurta, jotta siihen on saatu punajuuren luonnollisen runsas ja raikas maku sekä samalla säilytettyä punajuuren erinomainen ravintosisältö. riittävästi lämmintä vaatetta . Marjassa on myös E-vitamiinia. Jalotofu Vegeström on hyvin säilyvä tuote ja vain kuumennusta vaille valmis “Vain parhaat luomu raaka-aineet kelpaavat. Emme halua kyseenalaisia uppopaistorasvoja tuotteisiimme, joten jätämme paistamisen asiakkaalle. Pihlajaa on pidetty harkitsevaisuuden ja järkevyyden vertauskuvana. riittävästi ruokaa ja juomista . Marjan voimakas maku pehmenee, jos sitä yhdistetään hilloissa makeampiin marjoihin tai hedelmiin. sadetta pitävät varusteet, pipo, hanskat, vaihtosukkia, villasukat, fleecetai villapaita . Matkoille on varustauduttu pihlajasta veistetyillä piiskoilla ja kepeillä. Eräiden käsitysten mukaan pihlaja ei olisi ollut lainkaan pyhä puu suomalaisessa kansanuskossa, taikapuu kylläkin. tulentekovälineet, puukko ja mahdollisesti kirves . vaelluskengät tai muut soveltuvat jalkineet . Kun kristinuskon vaikutuksesta ukkonen luokiteltiin pakanalliseksi jumaluudeksi, pihlajasta tuli paholaisen puu. Koonnut Reetta Ahola Pihlajaa on pidetty sekä pyhänä että paholaisen puuna. Antiikin aikana pihlajametsiköt olivat erityisesti linnustajien suosikkipaikkoja. Pyhyyteen lienee vaikuttanut myös marjojen punainen väri
Kuuma vesi kaadetaan pilkottujen oksien päälle. Kehäkukka on kotoisin Etelä-Euroopasta. Mitä tummempi, sitä enemmän epäpuhtauksia kehosta on irronnut. Piristykseksi voit laittaa muutaman salmiakin. Herätessä irrota laastari. Keskiaikana kehäkukan mykerön kuivatut ja jauhetut terälehdet palvelivat sahramin korvikkeena. Kaada mukeihin ja nauti lämmittävä juoma. Laita laastari jalkapohjaan. Ämpäreihin lasketaan niin kuumaa vettä kuin iho sietää. Annetaan seistä huoneenlämmössä kannen alla 2 vrk. Pane sukat jalkaan ja mene nukkumaan. Resepti kirjasta: Sinikka Piippo, Elinvoimaa puista, Minerva 2017. Kukkii kuukauden ensimmäisenä päivänä. Tarvitset kaksi sipulia ja kaksi valkosipulia, 2 dl vettä, laastaria ja sukat. Kaada vähän vettä laastarin keskiosaan, vältä osumista liimaosaan. Siirretään jääkaappiin viikoksi. Kaadetaan kuumana pienempiin kannellisiin purkkeihin. Sekoita tasaiseksi. Hoito auttaa aukaisemaan tukkoisen nenän ja jopa poskiontelot. Energiapussi Voit tehdä vaellukselle mukaan energiapussin, ja koota sinne erilaisia pähkinöitä, rusinoita ja muita kuivattuja hedelmiä, esimerkiksi taateleita. Lisää ghee ja hunaja. Sinappijauheesta muodostuvaa vaahtoa ei kuorita pois. Jäähdytetään. Sekoita joukkoon rooibos, anna hautua 5–6 minuuttia. 81 Puhdista keho sipulilla Sipuli-valkosipuli detox imee epäpuhtauksia jalkapohjien kautta. Resepti kirjasta: Sinikka Piippo, Elinvoimaa puista, Minerva 2017. Kahteen mukilliseen tarvitset: 6 dl vettä 1 kanelitanko 1 tl kardemummaa 4 kokonaista maustepippuria 6 neilikkaa 4 kokonaista mustapippuria 3 cm pala tuoretta inkivääriä 2 tl rooibos-teetä (irtoteetä) 2 rkl gheetä hunajaa maun mukaan Laita inkivääri ja kaikki mausteet veden kanssa kattilaan. Kiehauta ja anna hautua 5–7 minuuttia. Jo antiikin aikana kehäkukkaa arvostettiin sen monien lääkevaikutusten takia. Leikkaa sipulit ja valkosipuli viipaleiksi, laita kiehuvaan veteen ja keitä 10 minuuttia. Siivilöidään, pullotetaan ja säilytetään kylmässä. Chai sisältää gheetä ja rooibosta Keppisoppa 25 cm katajanoksa 25 cm kuusenoksa 25 cm männynoksa 5 rkl lähdevettä 1 rkl puhdistamatonta merisuolaa Oksat huuhdellaan ja pilkotaan noin 10 cm:n pätkiksi. Kukka on saanut nimensä sitä, että luontaisella levinneisyysalueellaan se voi kukkia jokaisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, siis läpi vuoden. Kehäkukan sukunimi Calendula juontuu latinan sanasta kalendae , joka tarkoittaa kuukauden ensimmäistä päivää. Pihkalaastari 5 osaa kuusenpihkaa 1 osa suolatonta voita 1 osa mehiläisvahaa Ainekset sulatetaan keskenään ja sekoitetaan tasaiseksi. Jalkoja kylvetetään 7–20 minuuttia. Kuumennetaan kiehuvaksi samalla sekoittaen. Pähkinöistä saa hyviä rasvahappoja, kuivatuissa hedelmissä on runsaasti kivennäisaineita. Molempiin ämpäreihin sekoitetaan kourallinen sinappijauhetta. Pähkinöissä ja kuivatuissa hedelmissä on paljon energiaa, tämä auttaa jaksamaan pitkäkestoisissa suorituksissa. Laita juoma tehosekoittimeen. Siivilöi. Jäähdytä keitetty vesi. Levitetään haavalle melko paksu kerros, joka suojataan esimerkiksi isolla laastarilla. Vesi ja suola keitetään. Nautitaan tarvittaessa 2 dl päivässä. Sinappijalkakylpyyn tarvitaan kaksi ämpäriä, molemmille jaloille omat. Nuhanenät auki Mikäli tuntee, että flunssa on tulossa, yksi toimiva konsti on upottaa jalat kuumaan sinappikylpyyn
Se on valmistettu papaijasta, chilistä ja limetistä, mausteena on sitruunaruohoa. Verryttele vielä kotona kevyesti poimintasession jälkeen. Pidä yläselkä suorana, hartiat takana ja niska pitkänä. Kunnostasi riippuen, aloita minuutista ja lisää siitä aikaa aina vähitellen. 82 Ekoelon vinkkejä: * Otsonoitu manteliöljy pidentää rusketusta Sairaanhoitaja,otsoniterapeutti Alla Honkanen Tampereen Otsoniterapiasta kertoo, että otsonointi tehostaa vitamiinirikkaan manteliöljyn hoitavien aineiden vaikutusta. Saat ihanan raikasta pyykkiä. Säilytä alaselässä luonnollinen notko. Papaijasalaatti ei ole makea hedelmäsalaatti, vaan tulinen ateriasalaatti. Annetaan vaikuttaa noin puoli tuntia. * Helppo appelsiinin tuoksuinen hierontaöljy Laita rypsiöljyyn muutama tippa appelsiinin tuoksuista eteeristä öljyä. Laitetaan se tulehtuneen alueen päälle. * Nuoruuden lähteitä: Iso mukillinen hyvälaatuista, haudutettua vihreää teetä, 1 tl kanelia ja vähän hunajaa. Ryhti pysyy näin luonnostaan parempana, ja samalla vältät niskaa ja selkää kuormittavia kiertoliikkeitä. . . Saat hienostuneen tuoksuisen hierontaja vartaloöljyn. Sopii erinomaisesti meille kaikille. Lasilliseen vettä teelusikallinen omenaviinietikkaa ja hunajaa. Sydämen työtaakka voi keventyä puolestaan yli 25 prosenttia. Poimi suoraan eteenpäin. Kädet ovat sivulla, hartiat alhaalla. Laiskan kuntolenkille ehtii aina Laiskan kuntolenkki on tarkoitettu eritysesti heille, jotka eivät voi mennä jostain syystä ulos sateella, pakkasilla, tuulilla tai siitepölyaikana. Voit helpottaa juoksua tukemalla käsin polven alapuolelta. * Merisuolakääre taltuttaa tulehduksen Litraan noin 22-asteista vettä lisätään pieni määrä kuumaa vettä, johon on sulatettu 3 ruokalusikallista merisuolaa. Ihonhoidossa otsonoitua manteliöljyä Honkanen suosittelee kuuriluonteisesti: kaksi kertaa vuodessa 10–12 päivän kuuri ja ylläpitohoitona parin kolmen päivän hoitokuuri kerran kuukaudessa. Nouse ylös venyttelemään ja ojentamaan selkääsi kymmenen minuutin välein tai ennen kuin raajat puutuvat. 044-273 4094 * Sitruksen tuoksua pyykkiin Laita pyykkikoneessa huuhteluaineen joukkoon muutama tippa sitruunan tuoksuista eteeristä öljyä. Lisäksi tulehtunutta kohtaa voi hoitaa 10 minuutin kylmäkääreellä tunnin välein. * Poimi marjat toispolvikyykyssä Asetu toispolvikyykkyyn. Tästä pitävät huolta muun muassa monet mausteet, kuten chili ja inkivääri. Nautitaan kaksi kertaa päivässä. Muista vaihtaa kyykkyasentoa toiselle polvelle usein, esimerkiksi kun siirryt uuteen paikkaan poimimaan. Yöllä hoitavat aineet imeytyvät tehokkaasti ja aamulla iho on sametinpehmeä, Honkanen lupaa. Raikastukseksi viipale sitruunaa ja mintunlehti. Polvet ovat nyrkin verran erillään. * Papaijasalaatilla potkua ruoansulatukseen Thaimaalaisessa keittiössä ateriakokonaisuudet on suunniteltu siten, että ruoansulatus lähtee vauhdikkaasti käyntiin heti suussa. Kun laitat öljyn suihkepulloon, sitä on helppo annostella suoraan iholle. Manteliöljyssä on hennon ruskehtava väri, samalla iho saa siitä terveen värin ja rusketuskin pysyy pidempään. Vinkin selkäystävälliseen marjanpoimintaan antoi Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola * Kevennä sydämen työtaakkaa: MEDITOI Eri puolilla maailmaa tehdyissä tutkimuksissa on selvinnyt, että meditaation aikana aineenvaihdunta voi laskea noin 15–20 prosenttia ja hengitystiheys jopa 50 prosenttia. Otsonoitua manteliöljyä voi tiedustella Alla Honkaselta, puh. Voit ottaa vapaalla kädellä tukea koukkupolvesta. Nosta jalat ylös polvet koukussa siten, että lonkan kohdalla pysyy suorakulma. Otsonoitua manteliöljyä levitetään iltaisin kasvoille ja silmänympärysalueen iholle, myös alaja yläluomelle sekä kaulalle, decoltelle ja rinnoille. Heiluta jalkoja polvesta edestakaisin. Sitten kastellaan puuvillatai pellavapyyhe tähän merisuolaveteen. Asetu selinmakuulle. Toistetaan 2–3 kertaa päivässä. Laiskan kuntolenkki hengästyttää mukavasti.. Nautitaan iltateenä. * Kaalinlehtikääre helpottaa kipeää polvea Laita viikon ajan kaalilehtikääre polvesi ympärille, vähintään kerran päivässä puolen tunnin ajaksi
Kiehauta liemi ja lisää sokeri sekä suurimot ja keitä Unelmallisesti hiljalleen liedellä noin 10 min. Siivilöi liemi ja hiero lusikalla loput marja-tai hedelmälihat siivilästä liemen joukkoon. Kaada täyte pohjan päälle ja laita piirakka uuniin 20-30 minuutiksi +175200 asteeseen M au ka st a m an na a Riihipuoti . Riihipuodissa tarjotaan ryhmille maistiaisia. . Valmista marjoista esim. Tuotteita on myynnissä myllyn myymälässä ja sen lisäksi hyvin varustelluissa kaupoissa muuallakin Suomessa. vadelma, puolukka, karviainen, tai hedelmistä liemikiehauttamalla ne vedessä. Lisää suola. Riihipuodin mylly Pöytyällä on lisäaineettomien luomuviljatuotteiden valmistaja. 15 min uunissa. . Täyte: Sekoita täytteen aineet keskenään ja lisää siihen vadelmia hellästi sekoittaen. Pohja: Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita ne sulatettuun voihin ja kananmunaan. . Tuotteita on viljajalosteista spelttileseisiin. ?. ?. Muovaa valmis muropohjamassa foliokakkupohjaan ja paista n. . 83 Kuohkea Unelmapuuro 1 l vettä 1-2 dl hedelmiä-tai marjoja 1,5 dl Unelma mannasuurimoita hyppysellinen suolaa Marjapiirakka ruismannapohjalla Pohja: 150 g voita 1,5 dl sokeria 3 dl ruismannaa 1,5 dl vehnäjauhoja 1 kpl muna 3 tl leivinjauhetta Täyte: 1 dl maitorahkaa 1 dl ruokakermaa 0,5 dl sokeria 1 kpl muna 1 tl vaniljasokeria vadelmia oman maun mukaan ?. . Riihipuodin kotisivuilla on runsaasti reseptejä, joissa voi hyödyntää myllyn viljoja. Jäähdytä Unelmapuuro ja vispaa sen jälkeen kuohkeaksi niin unelmasi toteutuu. Lisätietoa: www.riihipuoti.fi
Ne lisäävät liikkuvuutta. Sen lakkauttamisen jälkeen vuonna 2001 hän siirtyi Kaunialaan. – Sukkahousujumppaa voi tehdä tuolilla istuen tai seisten, jumpan kesto voi halutessaan olla vain 10–15 minuuttia. l. – Kannattaa suosia mahdollisimman pitkiä sukkahousuja, jotta saa välineestä riittävän pitkän. – Vanhemmille henkilöille sukkahousujumppa soveltuu liikkumisja toimintakykyä ylläpitäväksi kotijumpaksi. Toisaalta sukkahousujumppaväline toimii samalla kuten jumppakuminauha lisäten liikkeen vastusta ja lihasvoimaa, Marju kertoo. Sukkahousujumppa sai vuonna 2009 Tule ry:n järjestämässä ”Ranka ja raajat” kilpailussa kunniamaininnan Marju Huuhtasen kehittämän keinutuolijumpan ohella. Väline on helppo kantaa mukana. Koko työuransa Marju on työskennellyt sotiemme veteraanien parissa. Samalla se elvyttää verenkiertoa ja lämmittää kehoa, hän kertoo jumpan hyödyistä. Marju asuu perheineen Kirkkonummella. Työura sotiemme veteraanien parissa Kotkassa syntynyt, 49-vuotias Marju Huuhtanen opiskeli ylioppilaaksi pääsyn jälkeen ensin mielisairaanhoitajaksi ja sitten fysioterapeutiksi. – Jumppaa voi toteuttaa kotona tuolilla istuen tai vaikka jumpata bussipysäkillä bussia odottaessa. Sukkahousujumpan on kehittänyt fysioterapeutti Marju Huuhtanen. Perheessä on avomies ja neljä 15–20-vuotiasta lasta. 84 Sukkahousut käteen ja jumppaamaan Marju Huuhtanen on suunnitellut sukkahousujumpan tuolilla istuen tehtäväksi, mutta hänen mukaansa sen voi hyvin tehdä myös seisten. Sopii kaikenikäisille Marju Huuhtanen korostaa, että sukkahousujumppa soveltuu kaikille, niin vanhemmille kuin nuoremmillekin. Marju painottaa, että liikunnan harrastamisen tulisi olla hauskaa ja kynnys harjoitteluun mahdollisimman matala. Hän aloitti vuonna 1993 Kaskisaaren kuntoutumislaitoksessa. Sukkahousujumppa toteutetaan omatekoisella välineellä, jossa kolme sukkahousun jalkaosaa on leikattu sukkahousuista irti, palmikoitu ja laitettu molempiin päihin solmut. – Sukkahousujumppa lisää liikkuvuutta ja lihasvoimaa sekä rentouttaa hartiaseudun lihaksia. Nopeasti hyötyä Sukkahousujumpan hyödyn huomaa Marjun mukaan heti parempana vointina, pirteämpänä olona sekä hartiaseudun lihasten rentoutumisena. Nuoremmille taukojumpaksi hartiaseudun lihaksia rentouttamaan. S ukkahousujumpan kehittäjän, Kaunialan sairaalaan fysioterapeutti Marju Huuhtasen mukaan vanhat ja käytetyt sekä pestyt sukkahousut sopivat mainiosti sukkahousujumppavälineen tekoon. – Sukkahousut toimivat kuten jumppakeppi
Vie käsi vuorotellen sivulle ja venytä kylki. Pyöräytä sukkahousut yhden kerran molempien käsiesi ympärille. Nosta kädet edestä ylös niin korkealle, kuin pystyt ja laske samaa kautta alas. Nosta kannat ja vapauta sukkahousut. Tee liike 5 kertaa molempiin suuntiin. Laita sukkahousut poikittain reisien päälle ja pidä sukkahousujen päistä kiinni. Koukista jalka uudelleen ja tuo alas. Sukkahousujumpasta voi tiedustella Marjulta, puh. Liikkeet on suunnitellut fysioterapeutti Marju Huuhtanen. Laita sukkahousut oikean jalan alle ja ota sukkahousuista vasemmalla kädellä kiinni. 3. Ojenna polvi suoraksi, koukista nilkka ja jännitä etureisi. 2. Pidä välillä tauko ja tee liike uudelleen. Tuo kyynärpää koukussa taakse ja kierrä samalla kyynärpäätä selkärankaa kohti. Tee sama liike pyöräyttäen kädet ympäri ”helikopterimaisesti”. Pyöristä selkä ja tuo sukkahousut lattialle. Tämän jälkeen vie molemmat kädet eteen, pyöristä yläselkä ja ”sukella”. Pyöräytä sukkahousut yhden kerran molempien käsiesi ympärille. Taita sukkahousut kaksinkerroin ja pidä sukkahousujen päistä kiinni. Tee liike 8 kertaa. Tee sama liike toisinpäin. 8. Kierrä vartaloa vuorotellen puolelta toiselle. Palauta liike ja tuo kädet hetkeksi reisien päälle. Tee liike 5 kertaa, 2 sarjaa yhteensä. 7. Tee sama liike vasemmalla jalalla 8 kertaa. Laskiessasi kädet alas, puhalla suun kautta ulos. 5. Tee liike 8 kertaa molempiin suuntiin. Pidä kädet alhaalla ja lähellä vartaloa. Koukista kädet ja vie kyynärpäät taakse, samalla kun nostat jalan irti lattiasta. Tee sama liike oikealla kädellä. Nosta kädet rinnan korkeudelle, ojenna kädet suoraksi eteen, koukista uudelleen rinnalle ja palauta reisien päälle. 6. Tee pieniä kiertoliikkeitä puolelta toiselle. 050-387 1459 tai marju.huuhtanen@kauniala.fi Sukkahousujumppa tuolilla istuen sujuu näin 1. Pyöräytä sukkahousut yhden kerran molempien käsiesi ympärille. Ota katse mukaan liikkeeseen. Nosta kädet rinnan korkeudelle, tuo kyynärpäät taakse ja avaa rintakehä. Vie sukkahousut hartioiden päälle ja pidä sukkahousujen päistä kiinni. 4. Nosta varpaat ylös ja pujota sukkahousut jalkapohjien alle. Nostaessasi kädet ylös, hengitä nenän kautta sisään. Tee liike 8 kertaa. Laita sukkahousut poikittain reisien päälle ja pidä sukkahousujen päistä kiinni. Pyöräytä kädet edestä ympäri alakautta. Tee sama liike toiseen suuntaan. 9. Laita sukkahousut oikean jalan alle. Laita sukkahousut poikittain reisien päälle, pidä sukkahousujen päistä kiinni. Tee liike yhteensä 5 kertaa. Ojenna selkä. 10. 85 l. Voit liittää liikkeeseen myös tuolilta ylösnousun. Tee molemmat liikkeet 8 kertaa. Tee liike 8 kertaa. Tee sama liike, mutta nosta kädet suoriksi ylös. Kierrä vartaloa sivulle. Tee liike yhteensä 10 kertaa.
– Jokaisen mielestä oma paikka on varmasti arvokas, mutta tähän paikkaan liittyy myös vuosikymmenten taistelu sen luonnontilaisena pitämiseksi, Valoaalto kertoo. Kampanjan tarkoituksena on herätellä ajattelemaan, mitä haluaisi omaisuudelleen tapahtuvan, kun ei ole enää itse siitä päättämässä. Teksti: Terhi Niinimäki K irjailija Kaarina Valoaalto ei epäröinyt, kun halusi testamentata Toivakassa sijaitsevan luonnonkauniin tilansa olla ja kaatua ja ötököiden saada lahopuuta. Paikka on niin hieno, että aivan haukkoo henkeään, Valoaalto kuvaa. – Täällä on 1700-luvulla rakennettu vesiratasmylly neljälle kiviparille. 86 Kampanja rohkaisee testamenttaamaan hyväntekeväisyyteen Viimeinen tahto luonnon hyväksi Hyvä testamentti –kampanja käynnistyi vuonna 2015 ja mukana on 26 eri järjestöä. Valoaallon omistamat kolme hehtaaria ovat saaneet elää omaa elämäänsä parisenkymmentä vuotta. Ainutlaatuinen kohde sai säilyä luonnontilaisena. Hän ei ole kaatanut pihalta puita, mutta on antanut niiden. Hän kävi taistelun muun muassa kalastajia vastaan, jopa vesioikeudessa asti, ja kovan työn ja tiedonkeruun myötä voitti. Kolmen hehtaarin alalle mahtuu niin kosteikkoa, niittyä, ryteikköä kuin lähdekin. Luonto lainassa Helsingistä kotoisin olevalle kirjailijalle luonto on aina ollut Päijänteen Luonnonperintösäätiölle
Tilalla ei myöskään ollut kaivoa eikä siten juomavettäkään. Päijänteen Luonnonperintösäätiö etsii suojeltavaksi erityisesti rakentamattomia ranta-alueita. – Päätin lopuksi sukeltaa vielä veteen uimaan ja silloin tein päätöksen, että tämä on ostettava, Valoaalto tunnelmoi. Kuisma kertoo, että he näkivät mainokset kampanjasta ja päättivät hakea mukaan. tärkeä ja tilansa testamenttaaminen oli hänen elämänkäsityksensä johdonmukainen päätös. Siitä on hankala puhua, sillä se koetaan kuolemaan liittyväksi asiaksi. Kaikki ovat Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n jäseniä, kertoo kampanjan koordinaattori Pia Tornikoski. Päijänteen Luonnonperintösäätiön PLUPSin perusti vuonna 2008 sysmäläisistä vapaa– ajan asukkaista koostuva Päijätsalon Osuuskunta, joka oli itse suojellut omistamansa Päijätsalon metsäalueen. Toki on myös testamentteja, joissa jätetään vain jokin tietty osa omaisuudesta, kuten taulu. Hyvä testamentti –kampanjan lakimies tekee testamentteja vaihtelevasti. Järjestöt ovat silti saaneet testamenttilahjoituksia jo vuosikymmeniä, ja ovat voineet niiden turvin tehdä tärkeää työtään. 87 Testamenteilla ja suojelulla pyritään turvaamaan monimuotoista luontoa tuleville sukupolville. Joskus testamentataan myös osakkeita ja rahaa. Testamentti vaiettu asia Testamentin teko ei ole Suomessa kovin yleistä. Etsimme luonnonarvoiltaan merkittäviä saari-, metsäja suokohteita, jotka sijaitsevat nykyisten suojelualueiden läheisyydessä, tarkoituksena suojeluverkostojen laajentaminen. Ja jatkaa samaan hengenvetoon, että kyllä päätös oli ilmeinen. Hyvä testamentti –kampanjassa on mukana 26 yleishyödyllistä tahoa. Testamentin teko on edelleen tabu eikä omaa loppua uskalleta ajatella. Hän haluaa tulla haudatuksi omalle tilalleen, kun aika koittaa. – Emme oikeasti omista mitään, korkeintaan juridisesti. Monissa muissa maissa on vastaavia kampanjoita, Tornikoski sanoo. Toisille testamentti on ainoa kohteen tukemisen muoto. Säätiön tavoitteena on säilyttää Päijänteen seudun monimuotoista luontoa tuleville sukupolville, ja keskeisin tehtävä on hankkia suojeluun sopivia maa-alueita ja hakea niille lain mukainen rauhoitus. Hän lähti käymään tilalla, mutta kumppani ei innostunut Keski-Suomeen muutosta. – Testamentit saattavat sisältää myös toiveita. Irtaimistoja järjestöt voivat esimerkiksi huutokaupata varojen keräämiseksi. Etsimme etenkin rakentamattomia ja luonnontilaisia rantaalueita, kertoo säätiön asiamies Marjo Kuisma. Luontoa tuleville sukupolville Päijänteen Luonnonperintösäätiölle on tiedettävästi tehty ainakin yksi testamentti Valoaallon testamentin lisäksi. Itse ajattelen, että se on uusi alku, luontoa rakastava kirjailija toteaa viisaasti. Toisinaan kyselyjä tulee jopa kolme päivässä. – Hyvä testamentti –kampanjassa oli alussa mukana 13 yleishyödyllistä tahoa, ja nyt jo 26. Perintönä saatetaan jättää koko omaisuus, kuten asunto, kesämökki ja irtaimisto. Tila päätyi Kaarina Valoaallon omistukseen parikymmentä vuotta sitten yhden pienen lehtiilmoituksen perusteella. Luonto on meillä vain lainassa. – Ostamme alueita lahjoitusvaroin ja saamme alueita lahjoituksina. – Toivottavasti suuret ikäpolvet ymmärtävät olla viisaampia kuin vanhempamme. – Monet testamentin tekijät tuntevat järjestön entuudestaan ja ovat lahjoittaneet sille ennenkin. – Yhteisen kampanjan kautta pyrimme tuomaan testamentista ja testamenttilahjoittamisesta elämän suunnittelun työkalun, jolla turvataan läheisiä ja itselle tärkeitä asioita. l. Testamentteja laaditaan erilaisissa elämäntilanteissa, kuten perhettä perustettaessa, lasten muuttaessa kotoa tai eläkkeelle jäätäessä. Nyt säätiö on yksi 26 tahosta, jotka kuuluvat Hyvä testamentti –kampanjaan. Niinpä tarkkoja tietoja esimerkiksi eri järjestöille tehdyistä testamenteista ei ole olemassa. Neuvoja testamentin tekemiseksi kampanjassa mukana oleville tahoille voi kysyä hyvatestamentti.fi –sivuston kautta ja lakimies auttaa myös testamentin laatimisessa. Suomessa ei ole olemassa testamenttirekisteriä, joten voi olla, että testamentista tietää vain sen tekijä itse. Keskimäärin testamentteja tehdään yksi viikossa. Joskus esimerkiksi lastensuojelujärjestöille jätetyissä testamenteissa on toiveena, että mökkiä käytettäisiin vaikkapa lasten lomanviettoon tai asuntoa opiskelijoille, Tornikoski kertoo. Olisi toki ollut vaihtoehtona testamentata tämä sukulaisille, joilla on jo kaikkea, tai laittaa kaikki rahaksi ja lähteä Karibian risteilylle, Valoaalto nauraa. Moni myös jättää omaisuuttaan useammalle kuin yhdelle järjestölle, Tornikoski kuvaa. Hän on kuitenkin asettanut ehdon testamentille. Samalla voi pohtia, haluaisiko osan omaisuudestaan lahjoittaa hyväntekeväisyyteen
Kuva: Jo-Anne McArthur/ We Animals. Joukossa on niin tuotanto-oloista pelastettuja kuin kodittomaksi jääneitä. Eläinsuojelukeskus Tuulispää sai alkunsa, kun Piia Anttonen alkoi pelastaa omalle kotitilalleen hyvää kotia vailla olevia eläimiä. 88 Tuulispäässä asuu onnell isia eläimiä Hylättyjen ja huonokuntoisten loppuelämän koti Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä Somerolla asuu suuri joukko erilaisia elämänkohtaloita kokeneita eläimiä
Sen jälkeen ne päätyivät Tuulispäähän. Kaikkiaan illan aikana kävijöitä riittää satoja ja parkkipaikat ovat tupaten täynnä. Tuulispäähän tarjotaan paljon kukkoja, sillä niitä syntyy yhtä paljon kuin kanoja, mutta niillä ei ole tuotannollista arvoa. Kullakin eläinyksilöllä on oma tarinansa ja jokainen niistä on Tuulispäässä saatuaan uuden mahdollisuuden elämään. Hakureissulla paljastui, että Aprilli on tiineenä ja sitten syntyi pieni Anslemi-kili. – Esimerkiksi Jennifer-lehmä oli menossa teuraaksi, koska se oli maidontuotantoon liian pienikokoinen. Silloin toipuminen vie aikaa tai se ei enää ole mahdollista. Toisaalta eläimiä tulee myös yksityishenkilöiltä suoraan, kun eläimistä joudutaan pitovaikeuksien vuoksi luopumaan. Kyse ei olekaan mistä tahansa pienestä maatilasta, vaan muutaman hehtaarin alalla asustaa 65 asukasta marsuista hevosiin. Anttonen muistelee, että kenties huonokuntoisimpina Tuulispäähän saapui muutama vuosi sitten seitsemän kanan parvi. Kaltoinkohdeltuja Lähes kaikkia Tuulispään eläimiä yhdistää se, että niiden henki on ollut uhattuna, vaikka ne ovat olleet täysin terveitä. Viiden vuoden aikana Tuulispäähän on asettunut melkoinen joukko eläimiä: nautoja, lampaita, hevosia, sikoja, vuohia, sinikettuja, kanoja, kukkoja, kissoja, koiria, kaneja, marsuja, hanhia, myskisorsia sekä juoksuankka. Ensimmäiselle opastuskierrokselle lähtee nelisenkymmentä henkeä ja seuraavallakin samankokoinen porukka. Kukkoja tarjotaan Tuulispäähän todella paljon, koska kukkoja kuoriutuu yhtä paljon kuin kanoja, mutta vain harvalle kukolle löytyy koti, Anttonen kuvaa. Niiden elämä alkoi häkkikanalassa, josta ne myytiin kesäkanoiksi. Ensimmäisen tilalle muuttivat suomenpienhevonen Jimi sekä vuohet Aprilli ja Anselmi. Sen jälkeen eläkekotiin saapui eestinhevonen Tommi ja neljä entistä tuotantokanaa, jotka olivat olleet kesäkanoina ja syksyn tullen niille ei ollut tiloja, perustaja Piia Anttonen kertoo. Kesän ensimmäisenä avointen ovien päivänä eläinsuojelukeskus Tuulispään piha täyttyy kiinnostuneista kävijöistä. Osa Tuulispään asukkaista puolestaan on löytöeläimiä. Erityisesti vanhoille ja sairaille eläimille on vaikeaa löytää uutta kotia. Late, Jekku ja Lennu-härät olivat puolestaan menossa teuraaksi siksi, että ne ovat poikia eli eivät tuota maitoa. Anttonen kertoo, että vaikka monta kukkoa on samassa tilassa, ne eivät tappele keskenään, kun joukossa ei ole kanoja.. Kaikki Tuulispään hevoset ovatkin tulleet näistä syistä. Eläinsuojelukeskus Tuulispää perustettiin vuonna 2012, kun Piia Anttosen tilalle muutti eläimiä, joilla ei ollut paikkaa, jonne mennä. Hevosilla on vahva käyttöarvo ja niistä luovutaan herkästi juuri käyttöiän loppuessa, Anttonen toteaa. Esimerkiksi villisika Osku, siniketut Otto ja Unelma sekä hanhet Gunnar ja Ingrid tulivat Tuulispäähän, koska niiden omistaja ei ollut tiedossa. Ne alkoivat pikkuhiljaa kuntoutua kanamaiseen elämään eli etsimään ruokaa maata kuopsuttamalla, ottamaan aurinkokylpyjä ja lopulta myös hyppäämään yöksi orrelle. Teksti ja kuvat: Terhi Niinimäki Sikalasta Tuulispäähän päässeet emakot nauttivat rapsutuksista ja ulkoilusta. –Hevosia tarjotaan Tuulispäähän erityisen paljon. Konsti ja Vippa muuttivat Tuulispäähän kesäkuun lopussa, kun niiden kotitilan karja määrättiin eläinsuojelullisista syistä teuraaksi. – Aprillille etsittiin edellisen omistajan toimesta uutta kotia, koska oli kuulemma liian hankala. Valitettavasti ne kaikki menehtyivät vain muutaman vuoden ikäisinä, sillä niiden keho ei kestänyt sitä, että ne on jalostettu munimaan niin paljon. Joskus eläimillä on ollut takanaan erityisen hankalat olosuhteet ja ne saapuvat Tuulispäähän huonokuntoisina. –Alkuun kanat olivat hyvin arkoja, niiltä puuttui paljon höyheniä eikä niillä ollut voimaa hypätä orrelle nukkumaan. 89 S omerolaisella tilalla käy vilske
Agda ei ole kiinnostunut muista kanoista, ja kukkoja tavatessaan se haastaa ne tappeluun. Yksittäiset ihmiset ovat tärkeitä myös tilan rahoituksen kannalta. Lopettaneesta sikalasta Tuulispäähän saapuneet emakot nauttivat silminnähden olostaan. Turkistarhoilta karanneet siniketut Otto ja Unelma saavat ulkoilla isossa tarhassa ja vilahtavat välillä vierailijoiden ihailtavana. Vähitellen Agda alkoi saada kukkomaisia piirteitä, kasvatti kannuskynnet ja pitkät pyrstösulat. Työ ei tilalta lopu, ja esimerkiksi kesäkuun lopulla naudat ja lampaat odottelivat uuden laitumen aidan valmistumista, jotta pääsevät laiduntamaan uusille alueille. Siat saavat vuoden ympäri päättää, ovatko ne sisällä vai ulkona. – Olisi kiva, kun niillä olisi vielä paremmat olosuhteet, tuumiskelee Anttonen katsellen aitausta mietteliäästi. Tällöin Agdan omistajan kämppikset toivoivat, että Agdalle etsittäisiin uusi koti, ja niin Agda muutti Tuulispäähän. Ketut tutustutettiin toisiinsa pikkuhiljaa eli ensin ne saivat tutustua toistensa hajuihin, sitten tavata verkkoaidan läpi ja lopulta ilman aitaa. Tuulispäässä käy myös eläintenhoitajaopiskelijoita suorittamassa harjoitteluaan, Anttonen toteaa. Eräänä aamuna se alkoi myös kiekua. Ne leikkivät paljon yhdessä esimerkiksi vetämällä samaa lelua molemmista päistä, hyppivät myyrähyppyjä ja ottavat juoksukisoja, Anttonen kertoo. – Hevoset on jaettu kahteen laumaan, joilla on näköja kosketusyhteys toisiinsa. Ulkotarhalla on kokoa useita satoja neliöitä. l Julkkikseksi noussut Agda syntyi kanana erään museon kanalaan. Sioilla on oma possula, jonne hevoset eivät pääse. 90 Sulassa sovussa Tuulispäässä osa eläinlajeista elelee omissa aitauksissaan ja osa nauttii muiden lajien seurasta. Tuulispää ei olekaan mikä tahansa kotieläinpiha, vaan eläinten hyvinvointiin ja lajityypillisen käyttäytymisen turvaamiseen panostetaan. – Vapaaehtoiset viettävät Tuulispäässä yleensä noin viikon. Lehmät ja lampaat märehtivät yhteisellä metsäpalstalla ja niillä on käytössä myös yhteinen pihatto. Tilan yhteydessä on maata pari hehtaaria ja lisäksi viime vuonna saatiin ostettua viisi hehtaaria lisää laidunmaata parin kilometrin päästä. Ne kerjäävät rapsutuksia ja kulkevat pitkin laajaa aitausta. Lisäksi on käytössä vuokramaata hevosten kesälaitumeksi. Yleisöstä jatketaan, että onhan niillä nytkin todella hyvät oltavat turkistarhoihin verrattuna. Esimerkiksi Osku-villisika kulkee yleensä omia menojaan, mutta röhkii tuttavallisen tervehdyksen hevosia tavatessaan. jäsenja kummimaksuja ja yksittäisiä lahjoituksia. Marsuillekin on tarkoitus rakentaa pian oma kesäasunto Tuulispään puutarhaan, Anttonen kertoo. – Talvisin Otto ja Unelma voivat ottaa vaikka nokoset lumihangella, vaikka pakkasta olisi kolmekymmentä astetta, Anttonen sanoo. Tonkiakin toki pitää. Vuohet ovat toisten ja siat toisten hevosten kanssa. Osa viipyy muutaman päivän ja osa useita kuukausia – suurin osa heistä tulee myös uudelleen ja moni on jäänyt vakituisiksi vapaaehtoisiksi. Se muutti Tuulispäähän alettuaan kiekua edellisessä kodissa. Joskus Agda on hautonut Minnin munimaa munaa, ja Agda ja Minni nukkuvat yöt vierekkäin samalla orrella. Kanit ovat kahdessa ryhmässä omassa erillisessä söpössä rakennuksessaan, ja niillä on pääsy ulkotarhaan. Ne käyttävät sitä erityisesti keväisin, kun ulkona on kuuma paksussa turkissa. Toiminta onkin pitkälti riippuvainen vapaaehtoisista ja talkoolaisista, jotka käyvät auttamassa niin päivittäisissä hoitorutiineissa kuin rakennusja siivousurakoissa. Kun aikansa odottaa, niin ketut tulevatkin sisätiloista jaloittelemaan ulkotarhaan ja esittäytymään yleisölle. Siniketut Otto ja Unelma asustavat omassa aitauksessaan, jossa on niin ikään erillinen sisätila. – Ketut tutustutettiin toisiinsa pikkuhiljaa eli ensin ne saivat tutustua toistensa hajuihin, sitten tavata verkkoaidan läpi ja lopulta ilman aitaa.. Hevosilla puolestaan on käytössään pihatot. Välillä Oton ja Unelman toisiinsa tutustuminen otti aikansa, sillä Otto tuli Tuulispäähän ennen Unelmaa. Marsuilla on tallirakennuksessa oma ruusutapettinen marsula. Vuohet viettävät talvisin yöt tallissa, Anttonen kuvaa eläinten asumuksia. Tuulispäässä työskentelee tällä hetkellä vain yksi osa-aikaisesti palkattu henkilö. Keskusta pyörittää Eläinsuojeluyhdistys Tuulispää ry, joka saa mm. Agda on kana, joka on saanut kukkomaisia piirteitä. Vapaaehtoisvoimin Tila on Anttosen omistuksessa, mutta se on luovutettu yhdistyksen käyttöön. Vaikka urosnaalit ja -ketut voivat luonnossa elää myös yksikseen, oli Otto selvästi mielissään uudesta kaverista. – Turkistarhakarkuri Otto-sinikettu eleli Tuulispäässä vuoden yksikseen ennen kuin toinen karkuri, Unelma, saapui tänne. Ne saavat kulkea vuoden ympäri vapaasti sisään ja ulos. Kuva: Piia Anttonen Agda – kukkomainen kana on nokosten aika puun juurella tai auringonpaisteessa. Lisäksi rahoitusta saadaan Animalialta, Oikeutta eläimille -yhdistykseltä sekä erilaisista yritysyhteistyökampanjoista ja tapahtumista. Koska emo hyljeksi sitä, ottivat ihmiset Agdan hoitoonsa, ja se kasvoi ihmisten ja koirien seurassa. Yksin se ei kuitenkaan joudu elämään, sillä sen kaverina ovat lajitovereiden hyljeksimä Minni-myskisorsa sekä yksi Tuulispään uusimmista asukkaista Raita-juoksuankka. Eläimillä on virikkeitä ja tilaa liikkua. Uusien lajitoveruuksien lisäksi Tuulispäässä syntyy toveruussuhteita myös erilajisten eläinten kesken
UUTUUS! KÄTEVÄ TUPLAPAKKAUS 2 X 125 G jalotofu.fi. Vegeström on maultaan mehevä luomu punajuuripihvi, joka soveltuu hyvin klassisesti perunoiden, haudutetun sipulin ja kauden vihannesten kera. (gluteeniton, vegaaninen, luomu) Kaupoissa toukokuussa, vegetai juustohyllystä. Kokeile myös paistettuna hampurilaisen välissä tai kuutioina salaatin joukossa. BAS2 Posti Oy Posti Green LUOMU PUNAJUURIPIHVI Jalotofut valmistetaan Suomessa, Tammisaaren maaseudulla Reilun kaupan luomusoijapavuista