Ekoelo 5/2017 7,10 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen 6,90 Härkäpapu on ravintopommi Metsäjooga virkistää Villiruokaa syksystä kevääseen Älä turhaan vältä viljaa Hormonihäiritsijät uhka terveydelle Ekohautaus kunnioittaa luontoa
050-586 3122
.............20 Terveelliset smoothiet ..........................................................22 Savivaalennus on ekologista ................................................24 Ekouutisia .............................................................................26 Villiruokaa saa syksystä kevääseen .....................................28 Mistä villiruokaa saa kerätä. Hän muutti maalle nauttiakseen kiireettömästä arjesta ja yhteydestä luontoon. Savivaalennus on ainoa ekologinen tapa vaalentaa hiuksia 24 Yhdistämällä joogan ja metsäretken nautit läsnäolevasta hetkestä, saat hengityksesi syvenemään, tasapainosi paranemaan ja mielesi lepäämään. ................................................32 Myös viimeiselle matkalle voi lähteä ekologisesti ................36 REKOsta saa eettistä lähiruokaa .........................................38 Jouni Tapiovaara on tallentanut luonnonmuistomerkkejä ...42 Kaarina Davis hiljensi elämäntahtia......................................48 Metsätuhojen uhkat kasvussa .............................................52 Karttakerttu on yhteisöllinen nettipalvelu ...........................54 Ravinteikas härkäpapu .........................................................56 Salaatti on vuoden nimikkokasvis ........................................60 Vielä ennättää sienimetsään ................................................64 Rakenna luontoa kunnioittaen .............................................68 Vältä desinfioivia ja antibakteerisia pesuaineita ..................72 Speltti on sienien suosikki....................................................75 Michale Pax toi ekologisen viljelyn Suomeen ......................76 Metsäjooga virkistää ............................................................80 Ekouutisia .............................................................................83 Luontokoulu tekee arvokasta työtä ......................................88 88 Luontokoulutoiminnan tavoitteena on tarjota lapsille mahdollisuus päästä luontoon, ymmärtää ja oppia luonnosta sekä luoda yhteyttä luontoon. 3 SISÄLTÖ 5/2017 Pääkirjoitus .............................................................................5 Älä turhaan hylkää kotimaista viljaa .......................................6 Jätelaki kiristyy .....................................................................10 Muovia huoneilmassa ja juomavedessä ..............................12 Kansanedustaja Emma Kari elää niin kuin saarnaa .............16 Voiko kahvipaahtimoiden sertifikaatteihin luottaa. 64. 80 Uupuminen sairaanhoitajan työssä sai Kaarina Davisin vaihtamaan elämänsä suunnan. 48 Vielä loppusyksystä metsistä voi löytää useita ruokasieniä.Ne tunnistaa helposti ja valmistuvat ilman esikäsittelyä herkulliseksi ruoaksi, joka on täynnä kuituja ja vitamiineja
Kokonaisvaltaista terveyttä yrttien voimalla: Marja Jokela, fytoterapeutti, Frantsilan luomuyrttitila Tule ja tilaa Luontaisterveys -lehti messuhintaan, joka päivä teemaan liittyvä tilaajalahja! Tarkennettu ohjelma tulossa! Seuraa & osallistu Facebook -sivulla @luontaisterveys. Kauneutta ja hyvinvointia vanhan kansan luonnon aarteilla: Riikka Levonen, yrittäjä Luonnon Aarreaitta Su 22.10. Sielunpeili mukana I love me -messuilla Luontaisterveys -lehden osastolla Messukeskuksessa 20. Terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoita tavattavissa osastollamme kaikkina messupäivinä. Terveyttä & ravintoa villivihanneksista: Raija Kivimetsä villiyrttikouluttaja ja tietokirjailija, hortoilu.fi-sivuston perustaja La 21.10. Pe 20.10. – 22.10
Jätelaki tulee velvoittamaan meitä kansalaisia kierrättämään jätteitä mahdollisimman runsaasti – jätteitä käsitellään erilaisin keinoin ja niistä saadaan uutta energiaa ja jopa uutta materiaalia erilaisiin käyttötarkoituksiin. Yhdyskuntajätteiksi luetaan myös monet palvelualojen piirissä syntyvät jätteet. Tänään jätehuolto on edennyt jo pitkälle, mutta muutaman vuoden kuluttua voimme onnitella, että olemme siihen ryhtyneet – ympäristömme säilyy siistinä ja saamme jätteemme hyötykäyttöön oikealla kierrätyksellä. Sitä voi jäädä joko kotona tai käytettäessä yhteiskunnan palveluja, kuten koulutusta, terveydenhoitoa, kauppaa tai ravitsemuspalveluja. 5 J ätteiden kierrätys on tänään yhä ajankohtaisempi ihmisiä velvoittava toimi. Euroopan unionin jäsenmaiden tulisi vuoteen 2020 mennessä kierrättää puolet kertyneestä yhdyskuntajätteestä. Näitä ovat muun muassa toimistojen ja työpaikkaruokaloiden sekalaiset jätteet, jotka ovat syntyneet samaan tapaan kuin kodissa syntyvät jätteet. Seuraava numero ilmestyy marraskuussa . EU:n kierrätysvaatimus kasvaa – se tulee olemaan vuonna 2025 60 prosenttia ja vuonna 2030 jo 65 prosenttia. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 42 €. Jätekäsittely vaatii työtä ja vaivannäköä. Kun jätteet saadaan uusiokäyttöön, työ ei ole turhaa. 09–413 97 300, www.ekoelo.fi Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 48 €. 09-413 97 370 kristiina.hattberg@karprint.fi Vuonna 2017 ilmestyy 6 numeroa. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puh. Jätteitä on montaa lajia: on yhdyskunta-, teollisuusja biojätettä. 09-413 97 300 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Jaana Isosaari athene@kolumbus.fi Ilmoituspäällikkö: Kristiina Hattberg, puh. Kaupunkiolosuhteissa jätekierrätys lienee jo suhteellisen pitkälle organisoitu, sen sijaan maaseutukunnissa sen hyväksi joudutaan vielä ponnistelemaan. Toimituksen osoite: Ekoelo, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Se edellyttää lajittelua ja kaikkinaisen jätteen niin kotitalouksissa kuin yritysmaailmassakin toimittamista lajiteltuina kierrätykseen, jonka järjestelyistä kunnat ovat velvolliset vastaamaan. Yhdyskuntajätteiksi lasketaan myös tuotantotoiminnan lähinnä tavaroiden teollisen valmistamisen aputoimintojen yhteydessä syntyviä jätteitä. Siihen tulee suhtautua myönteisesti ja se urautuu meidän ihmisten arkeen samaan tapaan, kuin kodin hoito, peseytyminen ja ympäristön siistinä pitäminen. Kunnat ovat kiitettävän hyvin järjestelleet lain edellyttämää yhdyskuntajätteen käsittelyä ja hyödyntämistä. Mitä jätelaki merkitsee meidän arkiseen elämäämme. Yhdyskuntajäte eli sekajäte lienee se yleisin jätelaatu, jota tilastoinnissa käytetään. Kustantaja ja paino: Karprint Oy Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 5/2017 Ekoelo Ekoelo 5/2017 7,10 Luonnonmukaise sti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen 6,90 Härkäpapu on ravintopommi Metsäjooga virkistää Villiruokaa syksystä kevääseen Älä turhaan vältä viljaa Hormonihäiritsijät uhka terveydelle Ekohautaus kunnioittaa luontoa PÄÄKIRJOITUS Ihminen on viisas – maailma ei huku jätteisiin. Se mielletään lähinnä niiksi materiaaleiksi ja tavaroiksi, jotka jäävät ihmisen kulutuksessa ylimääräisiksi
Älä turhaan vältä viljaa! Ruokatrendit tulevat ja menevät Vilja on satoja vuosia ollut suomalaisen ruokavalion kulmakiviä. Eikö kotimainen vilja ole ekologisempaa kuin tuontiruoka. Teksti: Mertti Heikkilä. Lapsena ja nuorena tavallisia välipaloja olivat näkkileipä ja talkkuna sekä kaurahiutaleet maidon kanssa. Löytyykö viljan yleiselle vähentämiselle perusteita ravitsemustieteestä. Nykyisin syön lähileipomon aitoon juureen leivottua ruisleipää, jonka ruis on lähitilalla luonnon ehdoilla viljeltyä. Kesäisin syön tuoreita rukiinjyviä omasta muutaman neliön ruismaasta. 6 O len aina syönyt paljon viljaa. Nyt monet karttavat sitä halutessaan gluteenitonta ruokaa ja vähemmän hiilihydraatteja. Viljaa syön päivittäin myös osana myslejä
7 Älä turhaan vältä viljaa! Ruokatrendit tulevat ja menevät Leena Putkonen on perehtynyt FODMAPruokavalioon, jolla voidaan hoitaa ärtyvän suolen oireyhtymää. Suomessa sen kasvualue ulottuu selvästi vehnää pohjoisemmaksi.. Laajan juuristonsa avulla ruis hyödyntää tehokkaasti pellon luonnollisia ravinteita. Ruis sopii hyvin luomuviljelyyn. “Kannattaako vähentää rasvaa vai hiilareita?”, kysyi Ilta-Sanomat otsikossaan . Leena erikoistui vatsaja suolistovaivoihin, koska ei saanut olemassa olevista neuvoista apua omiin vaivoihinsa. Syksyllä kylvetyn rukiin talvehtineet versot lähtevät jo aikaisin keväällä kasvuun ennen useimpia rikkaruohoja. Rasvoja haitallisempia. Ja erityisesti pitäisi välttää gluteenia ja syödä kotimaisista perusviljoista vain puhdaskauraa. Speltin jyvää peittää kova ja tiivis kuori. Hän on ammatiltaan laillistettu ravitsemusterapeutti (terveystieteiden maisteri). Kuorimattomia speltin jyviä puinnin ja kuivauksen jälkeen. Leena ratkoo ravitsemuspulmia vastaanotoillaan Helsingissä sekä kirjoittamissaan kirjoissa ”Superhyvää suolistolle!” sekä ”Ruokamysteerit”. Se pärjää ilman lannoitusta karuillakin mailla. Nyt hän auttaa muita vastaavista vaivoista kärsiviä työssään. Kuva Henna Aaltonen Ravitsemusalan sekatyöläinen n Leena Putkonen kutsuu itseään ravitsemusalan sekatyöläiseksi. Lisätietoja: leenaputkonen.fi Viljan syöminen on aina tuntunut hyvältä. Siksi on alkanut hämmentää, kun kaikkialla törmää neuvoihin, että sitä pitäisi välttää. Speltti sopii hyvin luonnonmukaiseen viljelyyn
Hänestä tuli tämän ruokavalion asiantuntija oman kokemuksensa kautta. Viime vuosina sen käyttö ja viljely Suomessa on yleistynyt. Jos ei ole syytä vähentää viljan käyttöä, älä tee sitä trendin vuoksi. – Diagnosoituja on noin 1,5 prosentilla. Keittäessäni höyrymehua lisään siihen sokeria. Ongelmat ovat piilevinä odottamassa. Myös kotimaista hamppua on hyvin tarjolla. Olkaa tekin äänessä Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen on perehtynyt ruoan terveysvaikutusten lisäksi myös sen eettisyyteen ja ekologisuuteen. Ja mitä kaikkea siinä tarvitaankaan, että syntyy ilmavan höttöinen sekaleipä. Gluteenittomien viljojen listaan Putkosella on lisätä teff, jota viljellään erityisesti Etiopiassa ja Eritreassa. Keliakia parilla prosentilla Suomalaisista noin kahdella prosentilla on keliakia. Hirssiä on aikaisemmin viljelty Karjalan kannaksella ja tänä vuonna hirssiä on kokeiltu Luonnonvarakeskuksen FutureCrops -hankkeessa. – Ärtyvä suoli on miehistä noin 10 prosentilla ja naisista 15 prosentilla. Speltti eli alkuvehnä on perinteinen viljalaji, joka pari tuhatta vuotta sitten oli yksi tärkeimmistä viljakasveista Keski-Euroopassa. Tattari on Suomen vanhimpia viljelykasveja ja nyt meillä viljellään myös kvinoaa. Tulosten mukaan ihmisiä pitäisi entistä enemmän opastaa vähentämään hiilihydraattien määrää. Saan vastauksen, että oireettomuus ei todista kehoni voivan hyvin. Viljan lisäksi syön edelleen paljon muitakin hiilihydraatteja kuten marjoja ja hedelmiä. Myös suuret määrät vehnää, ruista ja ohraa sisältävä ruokavalio voi aiheuttaa oireita. Ystäväni ja kollegani Jenni Lappi tutustutti minut FODMAP-ruokavalioon ja elämänlaatuni muuttui ihan toisenlaiseksi. FODMAP-ruokavaliossa vältetään tiettyjä huonosti imeytyviä hiilihydraattien yhdisteitä. Kerron kommentista, että oireettomuus ei todista viljan haitattomuudesta. Leena Putkonen liputtaa aidon ja perinteisen puolesta. Onko aitoon hapanjuureen tehty ruisleipä ratkaisevasti parempaa kuin teollisesti hiivalla tai pikajuurella nostatettu. Voisiko oireettomuuteni yksi syy olla se, etten syö teollista leipää enkä juurikaan valkoista eli kuorittua vehnää. – Jos ruis, vehnä ja ohra sopivat, ei ole mitään järkeä turhaan turvautua maissiin ja riisiin. Kerron, etten ole koskaan saanut runsaasta viljan syömisestä oireita. Luvussa ovat Putkosen mukaan myös ne, joita ei ole diagnosoitu. – Voisitteko te ongelmattomat olla useammin äänessä, Putkonen kehottaa. Sen vähentäminen olisi tärkeämpää kuin rasvan vähentäminen. Ärtyvään suoleen voi olla perinnöllisiä, psykologisia, hermostollisia, ruokavalioon liittyviä ja suoliston mikrobeista johtuvia syitä. Saan huojentavan vastauksen: – On toki totta, että kolesteroliarvoja ei tunne. Sukupuolten välisen eron taustalla yksi syy on se, että naishormoni eli estrogeeni altistaa tuntemaan herkemmin kipua. Facebookin keskusteluryhmissä käydään usein vilkasta keskustelua viljan haitallisuudesta ja hiilihydraattien vähentämisestä. Mukana tutkimuksessa oli ollut 135 000 ihmistä 18:sta eri maasta. Älä vähennä trendin vuoksi Viljan käytön yleinen väheneminen on ekologisuuden kannalta huono suunta, jos esimerkiksi kotimainen ohra vaihtuu ulkomaiseen riisiin. Ärtyvä suoli Keliakiaa paljon yleisempi Suomessa on ärtyvän suolen oireyhtymä, joka on 10–15 prosentilla väestöstä. Tälle kahdelle prosentille on riisin ja maissin sijasta tai rinnalla monia vaihtoehtoja kuten tattari, hirssi, kvinoa ja puhdaskaura. – Minulla oli ärtyvän suolen oireyhtymä, jota en saanut asettumaan. Kotimaista tattaria ja kvinoaa on molempia tarjolla myös luomuna. 8 Viljaa on syöty tuhansia vuosia. Jutussa kerrottiin tuoreesta kanadalaistutkimuksesta, jonka tulokset oli juuri julkistettu lääketieteen aikakauslehdessä Lancetissa. Keliakiatestiin pääsee helposti, joten epäilijälle suosittelen sitä. Leena Putkonen on perehtynyt FODMAP-ruokavalioon, jolla ärtyvän suolen oireyhtymää voidaan hoitaa. – Se muistuttaa ohraa ja siinä on paljon hyviä kuituja. Tarkkaan ottaen hamppu ei ole viljaa vaan kuuluu siemeniin, joskin puhekielessä myös sitä voi aivan pitää viljana samoin kuin kokonaisia rukiinjyviä siemeninä. Kerron aina syöneeni paljon viljaa ilman ongelmia. Trendijutulla ei läheskään aina ole mitään tekemistä järkevyyden kanssa, Putkonen sanoo. Mutta jos tuntee, että viljan syönnistä ei saa mitään oireita, niin kyllä voi turvallisesti viljaa syödä. – Jos kuluttaja haluaa parempaa leipää, kyllä leipäteollisuus on kiinnostunut siihen vastaamaan. Pelkästään riisin kasvattamisella on iso hiilijalanjälki ja päälle tulevat kuljetukset. – Tällaisia hiilihydraatteja on paljon sipuleissa, palkokasveissa sellaisenaan ja kivellisissä hedelmissä. Hän ei kuitenkaan nimeä nykymenon pääsyylliseksi leipäteollisuutta. 31.8.2017. Myös
Sama öljy salaattinkastikkeena ei aiheuta ongelmia. Ja palkokasvit ovat kuiduiltaan lähellä viljoja. Ärhäkästä ja terveellistä Leena Putkosen mukaan on paradoksaalista, että viljat samoin kuin palkokasvit ovat terveellisiä, mutta joillakin ne voivat aiheuttaa ongelmia. Usein hyväksi on se, mikä hyvältä tuntuu. Jos oma kokemusmaailmasi ei tue sitä, että rukiista olisi mitään haittaa, jatka syömistä hyvin mielin. Ei mikään älykäs vaihtokauppa, Leena Putkonen toteaa. On ihan älytöntä, jos kenelle tahansa tulee huono omatunto ruisleivän syömisestä. – Tein aikanaan gradua Tansaniassa. Mikä hyvältä tuntuu Myös hapankaali ja jugurtti ruokkivat hyvää bakteerikantaa. Siellä vauvat saivat velliä, johon jauho jauhettiin idätetystä viljojen sekoituksesta. Hän tietää, että raakana syödyssä viljassa tietyt antiravintoaineet voivat haitata sinkin ja raudan imeytymistä. – Näin nälkä pysyy poissa. Sosiaalisen median mustavalkoisuus on Putkosen mukaan harvoin järkevää. Potilaistani löytyy esimerkiksi niitä, jotka voivat hyvin syödä yhden ruisleipäpalan päivässä. Jos taas oma kokemus kertoo, että munkin tai sipsipussin jälkeen on huono olo, jätä ne. Yksi tapa hyödyntää viljaa on idätys. l. Mutta pienenäkin se heijastuu laajalle. Yhteistä niille on se, että juuri sitä yhtä autuaaksi tekevää ruokavaliota suositellaan jokaiselle. Sekään ei ole tarkoitettu koko kansan villitykseksi vaan ainoastaan niille, joilla on ärtyvä suolen oireyhtymä. – Niin käy luonnostaan, kun ihminen toimii omaa biologiaansa vastaan. Jätä gluteeni pois ja ajatuksesi muuttuvat kirkkaammiksi! Näin neuvomalla harvoin hoidetaan oikeaa ongelmaa, sanoo ravitsemusterapeutti Leena Putkonen. Palkokasvien proteiini on yleisesti tunnettua, mutta Putkonen muistuttaa, että myös viljassa on proteiinia enemmän kuin yleisesti ajatellaan. Putkonen on haastattelupäivänä juuri ostanut erikoiskaupasta hapatettua porkkanamehua. – Ne ovat ärhäkästä ja terveellistä ruokaa. Puhelun lopuksi kerron Leena Putkoselle tuoreiden rukiinjyvien syömisestäni. Se ei ole sitä ravitsemuksellisesti eikä ekologisesti eikä muutenkaan. Hyvät bakteerit käyttävät viljan kuituja ravinnoksi ja vievät tilaa huonoilta bakteereilta. Paradoksi on siinä, että juuri näistä hyviksistä joillakin suoli ärtyy. Sen hän soisi yleistyvän kauppojen hyllyillä tai itse tehtynä. Tällainen ’’passiivisen toimistotyöntekijän ruokavalio” voi olla lähellä järkevää vain sellaiselle, joka ei juuri lainkaan liiku. Tulemme kuitenkin siihen päätelmään, että jos muutaman viikon kesässä syö pari kourallista tuoreita rukiinjyviä päivässä, sitä voin huolettaa jatkaa. – Alussa on rauhoittamisen vaihe, mutta sitten taas voidaan lisätä viljaa ja muuta, mitä on jätetty pois. Siksi Suomessa kaurahiutaleet on tapana kypsentää höyryttämällä. maidon sokeri eli laktoosi on FODMAPyhdiste. Raakana syödyssä viljassa tietyt antiravintoaineet voivat haitata sinkin ja raudan imeytymistä. Toistaiseksi on tutkimuksenkin valossa mystistä, mikä rasvan käristämisestä esimerkiksi uppopaistamalla tekee ongelmallisen. FODMAP-ruokavalio ei tarkoita sitä, että ruis, ohra ja vehnä pitäisi loppuiäksi jättää. Karppaaminen eli hiilihydraattien yleinen välttäminen on Leena Putkosen mukaan täysin turhaa. Some vääristää keskusteluja ja synnyttää turhia pelkoja. Levittäjinä ovat media ja some sekä erilaiset ravitsemuksen guruina esiintyvät henkilöt. – Todellisuudessa somemaailma on hyvin pieni. Idätettyjä jyviä voi myös jauhaa. – Tuleeko niistä kenellekään hyvä olo. Viljojen kuidut ovat suoliston bakteeristolle todella hyviä. Mutta jos hyvältä tuntuu, jonkin verran viljaa kuten “käsinpuitua” ruista voi kesän aikana huoletta syödä myös tuoreina jyvinä. Viljan tärkkelyksestä elimistö pilkkoo glugoosi-sokeria, joka on elimistön suosima energiayksikkö. Ruokatrendeihin liittyvät kulloinkin muodissa olevat erityisruokavaliot. Yksi hölmöys syntyy siitä, että vältetään viljaa ja saadaan tilalle makeanhimo. Nerokasta käyttää viljaa raaka-aineena tällä tavalla. Leena Putkonen korostaa, että myös FODMAP-ruokavalio on sellainen, ettei kaikkien pitäisi siirtyä siihen. Muualla maailmassa ne litistetään ja kypsennetään vasta ruoanvalmistuksen aikana. – Usein näillä erityisruokavalioilla hoidetaan myös pääkoppaan ja elämänhallintaan liittyviä ongelmia kuten stressiä, parisuhdetta ja työssä uupumista. – Jos ruis, vehnä ja ohra sopivat, ei ole mitään järkeä turhaan turvautua maissiin ja riisiin. Sokerin ja rasvan yhdistelmä voi kyllä houkuttaa makuaistia. Mutta kun vilja jää pois, on elimistön luonnollinen reaktio, että pitää saada nopeasti makeaa, suklaata, irtokarkkeja. Kuiturikkaista ja täysijyväisistä viljoista glukoosi pilkkoutuu vähitellen, jolloin verensokerikin nousee vähitellen ja pysyy koholla pitkään. 9 Ruokavaliot ja pääkoppa n Ruokaan liittyvät koko kansan villitykset leviävät nykyisin nopeasti
Noin 20 prosenttia väestöstä kierrättää hyvin tunnollisesti ja toiset 20 prosenttia ei lainkaan. 10 K un jätelainsäädäntöä uudistettiin vuonna 2011, yhdyskuntajätteelle asetettiin kierrätystavoite. Loput sijoittuvat ääripäiden välimaastoon. Sténin mukaan kotitalouksien lisäksi yrityssektorilla etenkin ravintolat ja ruoYksi kolmasosa sekajätteen painosta muodostuu biojätteestä. Viimeisimmän tilaston mukaan yhdyskuntajätteen kierrätys olisi lisääntynyt vajaa 10 prosenttia, mutta tämä johtuu vain laskentatavan muutoksesta. Stén toteaa, että biojätteen keräysmahdollisuuksia on pyritty lisäämään viime vuosina mahdollisimman paljon. Suomi on vielä kaukana tavoitteesta. Tähän voi mennä vielä vuosikin, jätehuollon erityisasiantuntija Sirje Stén Ympäristöministeriöstä toteaa. Biojätteen kierrätys tärkeintä Sténin mukaan kaikista tärkeintä olisi saada biojäte kokonaan pois sekajätteen joukosta. Yhdyskuntajätteen kierrätystavoite tulee tiukentumaan entisestään: – Komission ehdotus on ollut, että vuonna 2025 kierrätysaste olisi 60 prosenttia ja vuonna 2030 jo 65 prosenttia. Biojäte sotkee kaiken muun jätteen ja tekee siitä kierrätyskelvotonta. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan jopa tämänhetkiseen 50 prosentin kierrätystavoitteeseen pääseminen on ison työn takana. – Kaikenlaista on yritetty tehdä, että kierrätysinto lisääntyisi, mutta todellisuudessa keräysaste ei ole juuri noussut. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Tilastot: Ympäristöministeriö Stén kertoo, että suomalaisten kierrätystavat vaihtelevat melkoisesti. Vuoteen 2020 mennessä EU:n jäsenmaiden tulisi kierrättää puolet yhdyskuntajätteestä. Neuvosto taas tavoittelee nostoa 55 prosenttiin. Jätedirektiiviin on tulossa lähiaikoina uusia muutoksia. – Suomessa kierrätysprosentti on tällä hetkellä noin 40, eikä se ole viimeiseen kymmeneen vuoteen juuri muuttunut. Lakiuudistuksessa nostettiin myös entistä tärkeämpään asemaan jätehuollon etusijajärjestys, joka pyrkii syntyvän jätteen määrän vähentämiseen, uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja energiahyödyntämiseen ennen jätteen loppusijoitusta. Nyt jätedirektiiviä päivitetään ja kierrätystavoitetta kasvatetaan. Suomalaiset kierrättävät yhä liian laiskasti Jätelaki kiristyy Euroopan unionin jäsenmaiden tulisi jätedirektiivin mukaan kierrättää puolet yhdyskuntajätteistään vuoteen 2020 mennessä. – On ilmeisesti tehtävä tarkennuksia lakiin, jotta jätteen erilliskeräystä voitaisiin säädellä voimakkaammin. Kun yhteisymmärrys löytyy, päästään direktiivien säätämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lakiin tulisi tehdä määräys tai asetus siitä, miten kunnissa ja työpaikoilla kierrätys tulee hoitaa. Biojäte sotkee kaiken muun jätteen ja tekee siitä kierrätyskelvotonta.. Jokaisen pitäisi kierrättää niin kotonaan kuin työpaikallaankin ja olisi tärkeää luoda sellainen infra, että kierrätys onnistuisi vaivattomasti. Loppupeleissä kunnat kuitenkin laativat jätehuoltomääräyksensä itse, ja Suomesta löytyy yhä myös kuntia, joissa ei ole järjestetty biojätteen keräystä. Parlamentti on ehdottanut kierrätysasteen nostoa 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Jos biojätettä ei olisi muun jätteen joukossa, pystyttäisiin koneellisesti erottelemaan kierrätyskelpoinen tavara loppujakeen joukosta ennen polttoa. – Yksi kolmasosa sekajätteen painosta muodostuu biojätteestä. Tavoitteisiin hankala yltää Sirje Stén jatkaa, että tavoitteet ovat kovia
Suomen jätelainsäädäntö seuraa Euroopan unionin jätelainsäädännön kehitystä. Lähde: Ympäristöministeriö Biohajoavan yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitus vuosina 1994-2015 sekä vuosille 2009 ja 2016 asetetut enimmäistavoitetasot (Lähde: Tilastokeskus, SYKE ja Ympäristöministeriö; Kuva: SYKE) Yhdyskuntajätteen määrä vuosina 1997-2015 ja vuodelle 2016 VALTSUssa asetettu tavoitetaso (Lähde: Tilastokeskus, SYKE ja Ympäristöministeriö; Kuva: SYKE). Vaikka jätteenkäsittelytekniikka ja -käytännöt kehittyvät koko ajan, sitkeät huhut kierrätyksen tarpeettomuudesta kiertävät edelleen harmillisen sitkaina: – Jätettä ei todellakaan kipata lajitteluastioista samaan paikkaan, vaan kierrätetty jäte kyllä hyödynnetään hyvin tarkkaan, Stén päättää. Jätelaki ja jätealan keskeiset asetukset on uudistettu vuosina 2011–2016. Biojätteen lajittelun lisäksi muussakin lajittelussa on vielä paljon petrattavaa. Kaatopaikat kehittyvät vauhdilla Kiitostakin alati tiukentuvan jätelain noudattaminen kuitenkin Sténiltä saa. Viime vuonna voimaan astunut orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on otettu tosissaan, eikä kaatopaikoille käytännössä enää mene muuta kuin polttolaitosten tuhkaa ja tiettyjä mineraaleja. Joiltain osin Suomen lainsäädäntö on kuitenkin EU-säädöksiä laajaalaisempi ja tiukempi. – Kaatopaikkakehitys on Suomessa ollut viimeisten kymmenen vuoden ajan ihan huimaa. Kaatopaikkakielto on johtanut siihen, että valtaosa kierrättämättömästä jätteestä poltetaan ja hyödynnetään näin lämmöksi ja energiaksi. 11 kalat pitäisi saada lajittelemaan hyvin. Jätelainsäädännössä säädetään kaikesta jätteestä, ei kuitenkaan eräistä erityisjätteistä, esimerkiksi ydinjätteistä. l Jätelainsäädännön tavoitteena on ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä varmistaa toimiva jätehuolto sekä ehkäistä roskaantumista
Teksti: Terhi Niinimäki Rasvainen ja kostea ruoka kontaminoituu helpommin muovin yhdisteistä, joten ne kannattaa valita pakkaamattomina tuoretiskistä, jos mahdollista.. 12 Muovia huoneilmassa ja juomavedessä Hormonihäiritsijät uhkaavat terveyttä Muovi sisältää lukuisia terveydelle haitallisia yhdisteitä, jotka voivat esimerkiksi vaikuttaa kehitykseen. Muovia on löydetty myös juomavedestä
Siittiöiden määrä on tipahtanut puoleen 20 vuodessa, eikä tarkkaa syytä tiedetä. Kemikaalicocktail –blogin perustaja ja kirjoittaja, perheenäiti Noora Shingler kertoo kokemuksiaan muovista. Ne kuitenkin sisältävät esimerkiksi muoveja ja formaldehydejä, joista jotkut ihmiset voivat saada allergisia oireita, Shingler kuvaa. On kummallista, että kielletään jostain, mutta muussa yhteydessä sallitaan, Shingler kummastelee. Hän itse kiinnostui kemikaaleista työskennellessään Kuningaskuluttajaohjelmassa juontajana ja toimittajana. Esimerkiksi kosmetiikassa on käytössä 514 erilaista muoviyhdistettä. Vaikuttavat kehitykseen Ensimmäisenä terveydelle haitallisesta bisfenoli-A:sta luovuttiin Yhdysvalloissa joidenkin kauppaketjujen toimesta, kun ne oma-aloitteisesti poistivat valikoimistaan yhdistettä sisältäviä tuttipulloja. Osa niistä on niin sanottuja hormonihäiritsijöitä, mutta osaa ei tunneta kunnolla, jotta tiedettäisiin, miten ne vaikuttavat, Shingler kertoo. 13 E lämme muovin keskellä. – Sitä on kuitenkin esimerkiksi elintarvikepakkauksissa ja kauppakuiteissa. Nyt bisfenoli-A on kielletty esimerkiksi tuttipulloista, sillä sen tiedetään toimivan estrogeenia jäljittelevänä hormonihäiritsijänä, jolla voi olla merkittäviä vaikutuksia kehitykseen. Ensimmäisen juttukeikkansa ohjelman toimittajana hän teki terveyssiteiden ja tamponien ainesosista, katsojapalautteen siivittämänä. Lisäksi kemikaalien arvellaan olevan yksi merkittävimmistä syistä länsimaissa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tapahtuneeseen sperman laadun romahdukseen. Muovin käyttöä voi vähentää esimerkiksi välttämällä muoviastioita. Muovi sisältää useita terveydelle haitallisia yhdisteitä, kuten erilaisia hormonihäiritsijöitä. Kuva: Dorit Salutskij – Suomen lainsäädännössä on valtava aukko intiimihygienian osalta, sillä esimerkiksi terveyssiteiden osalta ei tarvitse ilmoittaa niiden sisältämiä aineita. Sikiöajan ja varhaislapsuuden lisäksi teini-ikä on tärkeää kehityksen kannalta ja myös silloin hormonihäiritsijät voivat vaikuttaa haitallisesti. Tällöin Suomen viranomaiset vielä pitivät sitä turvallisena yhdisteenä, mutta pyörsivät sittemmin puheensa. Bisfenolit lienevät tunnetuimpia muovin yhdisteistä, mutta niitä on valtavasti muitakin. Muovi helpottaa esimerkiksi elintarvikkeiden säilömistä ja saa tuotteet myös säilymään pidempään. Aiemmin puhuttiin valtamerien Hormonihäiritsijät uhkaavat terveyttä Shingler kehottaa miettimään erityisesti sitä, mitä laittaa suuhunsa ja ihoaan vasten. Se vaikuttaa erityisesti poikalapsiin, Shingler kertoo. Hän jatkaa, että tällaiset hormonihäiritsijät voivat esimerkiksi aikaistaa pojilla äänenmurroksen alkamista ja tytöillä rintojen kasvua. Teini-iässä käytetään usein esimerkiksi kaikkein halvimpia ja kirkkaimmanvärisiä huulipunia. Elintarvikkeet on useimmiten pakattu muoviin säilyvyyden parantamiseksi. Hän on kirjoittanut kemikaaleista myös kirjan ja pohtii blogissaan aktiivisesti erilaisia kemikaaleihin ja arkiseen elämään liittyviä ongelmatilanteita. Yhdeksi syyksi arvellaan äidin raskauden aikana käyttämää kosmetiikkaa. Muovia on niin astioissa, leluissa, elintarvikepakkauksissa kuin jopa vaatteissa ja kosmetiikassa. Suomen lainsäädännössä on valtava aukko intiimihygienian osalta, sillä esimerkiksi terveyssiteiden osalta ei tarvitse ilmoittaa niiden sisältämiä aineita. mikromuoviongelmasta, mutta vastikään julkaistiin tutkimus, jonka mukaan juomavesissäkin on mikromuovia, eikä sitä saada mitenkään nykyisillä menetelmillä poistettua. Se sisältää kuitenkin runsaasti terveydelle haitallisia yhdisteitä, joiden vaikutuksia ei vielä kunnolla tunneta. Päättäjien olisi viimein kiinnostuttava aiheesta ja jotain olisi tehtävä, Shingler toivoo. Nehän päätyvät huulista suoraan suolistoon ruoan mukana,
kemikaalien haitoista Kemikaalicocktail-blogissaan. – Sitä on mahdotonta välttää, mutta itse en säilytä ruokaa muovissa ja kuorin Noora Shingler kirjoittaa mm. Me olemme vaihtaneet vaahtomuovipatjat ja täkit villaisiin ja lapset saivat pieninä oleilla lampaantaljojen päällä, jolloin saivat myös eläinperäisiä hyviä bakteereita. Jos jotain kielletään, niin tilalle tulee jotain uutta, jonka vaikutuksia ei tunneta sitäkään vähää. Äitien pitäisi mielestäni valvoa tiukasti teinien kosmetiikan käyttöä, sillä se voi vaikuttaa kehitykseen, Shingler korostaa. Muovia on kaikkialla, niin vaatteissa, elektroniikassa, leluissa kuin jopa lastenvaunuissa ja patjoissa. Kuva: Dorit Salutskij esimerkiksi muovissa olleen kurkun. Ruoassa ja vaatteissa Kosmetiikan lisäksi muovia tulee yleensä jokaiseen kotiin runsaasti elintarvikkeiden mukana. Heillä myös vältetään eineksiä ja ostetaan pakkaamattomana se, mikä pystytään. Ruokaa ei esimerkiksi kannata kuumentaa muoviastiassa, sillä silloin haitalliset yhdisteet irtoavat herkemmin. Enemmän olisin kuitenkin huolissani rasvaisista ja kosteista tuotteista, jotka on pakattu muoviin, sillä ne kontaminoituvat herkemmin. l Lue lisää: http://www.kemikaalicocktail.fi/ Bisfenoli-A on kielletty esimerkiksi tuttipulloista, sillä sen tiedetään toimivan estrogeenia jäljittelevänä hormonihäiritsijänä, jolla voi olla merkittäviä vaikutuksia kehitykseen. Hän suosittelee, että erityisesti lapsiperheissä imuroitaisiin usein, sillä erityisesti ftalaattia päätyy huonepölyyn runsaasti ja lapset konttailevat pitkin lattiaa muoviyhdisteiden seassa. Vastikään julkaistiin tutkimus, jonka mukaan juomavesissäkin on mikromuovia, eikä sitä saada mitenkään nykyisillä menetelmillä poistettua.. Ellei kasvata kaikkea ruokaansa itse, elintarvikemuovilta onkin vaikea välttyä. Hän kertoo, että jotkut saattavat pitää tällaista hysteerisenä, mutta usein kuluttajat vaistoavat ennen viranomaisia, mikä on asian laita. 14 ja kaikkien tavanomaisten huulipunien on todettu sisältävän muovia. Esimerkiksi juustot. Kodin elektroniikkaa ei myöskään kannata säilyttää samassa huoneessa, jossa nukkuu. Kannattaa siis valita tuoretiskistä pakkaamattomia, jos vain mahdollista, Shingler kehottaa. Ihan maunkin vuoksi. Kotona voi myös luopua muoviastioista ja miettiä, miten muovisia astioita käyttää. Lainsäädäntö muuttuu kovin hitaasti, hän huokaa. Shingler kertoo myös, ettei ruoka ole suinkaan ainoa asia, josta muoviyhdisteitä tulee ja johon voi omilla valinnoillaan vaikuttaa. Sen sijaan CosmEthics ei ole havainnut muovia luonnonkosmetiikkatuotteissaan. Mikroilmastolla on merkittävä vaikutus terveyteemme ja esimerkiksi pieni lapsi viettää melko paljon aikaa vaunuissa nukkumassa, mutta hengittääkin vaarallisia yhdisteitä. Muoviongelmaan pitäisi herätä todenteolla, Shingler toivoo. Bisfenoli-A:n kanssakin kuluttajat olivat huolissaan jo etukäteen. Ne vaikuttavat niin ikään hyvään vastustuskykyyn, Shingler toteaa. Erityisesti einespakkaukset ovat joko kokonaan muovia tai muovilla pinnoitettuja. Kannattaa miettiä erityisesti sitä, mitä laittaa suuhunsa ja ihoaan vasten, sillä monien synteettisten kemikaalien vaikutuksia ihmiseen ei vielä tarkasti tunneta. Meillä on kyllä lapsilla käytössä melamiiniastioita, mutta käytimme lasituttipulloja, sillä maito pitää kuitenkin lämmittää, Shingler kertoo
Kaunis Elämä Kuninkaistentie 27 B 4 02610 Espoo 050 355 2600 www.kauniselama.. Löydä lähin Suomen Ekokosmetologit ry:n Ekokosmetologisi . Kauneuskeskus Sininen Hetki Kauppalankatu 3 05800 Hyvinkää 019 455 755 www. Keidas By Lumo Aleksanterinkatu 28 33100 Tampere 044 514 0018 www.keidasbylumo.. Rosmarilla Kivenhakkaajantie 3 04230 Kerava 045 631 5671 www.rosmarilla.. Ekokosmetologi Marlena Kauppakatu 48 70110 Kuopio 044 333 8917 www.marlena.. Käsityömäisyyttä ja läsnäoloa ihmistä ja luontoa kunnioittaen. Kauneushuone Ametisti Hämeentie 14 24100 Salo 045 116 5833 www.kauneushuoneametisti.. NatuMer Shop Kotakennääntie 6 44100 Äänekoski 040 166 2575 www.natumer.. Vastuullista ja kokonaisvaltaista kauneudenhoitoa biosertifioidulla luonnonkosmetiikalla. Matee Ecosalon Tampereentie 2 37500 Lempäälä 040 038 8886 www.matee.. Luontaishoitola Vita Casa Vilhonkatu 8 24100 Salo 02 731 5242 www.vitaplaza.. Hämeenkadun Kauneushuone Sirpa Martikainen Hämeenkatu 46 11100 Riihimäki 019 733 663 www.kauneushuone.com Eko Days Spa Turuntie 5 24100 Salo 044 235 5465 www.ekodays.. Ekokauneushoitola Katja Räsänen Kaivopuistontie 19 26100 Rauma 0400 482 398 www.katjarasanen.. Hoitohuone Lampi Ahertajantie 3, 2. Kauneushuone Toivo Isolinnankatu 5 28100 Pori 0400 567 336 www.kauneushuonetoivo.?. Vihreä Kissa Kauneushuone Museokatu 44 00100 Helsinki 045 221 8141 www.vihreakissa.. Lähellä Revontie 5 90830 Haukipudas 041 536 5541 www.lahella.net Hoitohuone Amanka Pihlajatie 12-14 00270 Helsinki 040 705 0979 www.hoitohuoneamanka.. Tupalanmäen Puoti/Ekohoitola Hanhipolku 2 L 1 21420 Lieto 0400 828 242 www.tupalanmaenpuoti.com/ hyvinvointipalvelut Auringonsade Heinätorinkatu 11-13 A 17 90100 Oulu 045 8759 123 www.kosmetologi-oulu.. Hemmotteluhuone Sinulle Sirkkalankatu 13 20500 Turku 040 847 4070 www.hemmotteluhuonesinulle.. Ekohoitola Norah Ihoden kylätie 8 627320 Ihode (Pyhäranta) 050 505 9779 www.ekohoitolanorah.. Ainon Elämänvireys Ekokauneusja Jalkahoitola Männistönkatu 5 70500 Kuopio 044 357 0278 www.ainonelamanvireys.. 15 www.ekokosmetologit.. kauneuskeskussininenhetki.. krs 02100 Espoo 050 083 9326 www.hoitohuonelampi.
Perheessä ei tarvitse juuri miettiä ympäristöystävällisiä elämäntapoja tai erityisesti opettaa niitä lapsille, sillä monet valinnat tulevat automaattisesti. Hän jatkaa, että kirjoja perheelle on kertynyt melkoinen määrä ja kaikki ovat melkoisia lukutoukkia. Myös lapset osaavat kierrättää, ja tyhjien pullojen kauppaan vieminen korvaa myös pojan viikkorahat. Ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen Kari myöntää halunneensa tehdä kaiken oikein ja asettaneensa itselle paineita elämäntavoista ja lapsen kasvattamisesta. Luontoretket tarjoavat perheelle yhteistä laatuaikaa ja lapset opetetaan arvostamaan luontoa. – Meille on kuitenkin ollut alusta asti selvää, ettei lapsille haluta siirtää maailmantuskaa. Lisäksi minulle on tärkeää tukea suomalaisia yrittäjiä, jotka tekevät vaatteita kierrätysmateriaaleista ja luomupuuvillasta. Yleisesti vastuullista kulutuskäyttäytymistä. Lelujen määrää pyrittiin ensimmäisen lapsen kohdalla rajaamaan, mutta tavaraa kertyi, vaikkei sitä itse ostanutkaan. Karin perheessä lapset opetetaan arvostamaan luontoa ja se tulee luonnollisesti myös vanhempien työn myötä. Kari haluaa tukea suomalaista lastenkirjallisuutta, mutta perhe käyttää ahkerasti myös kirjaston palveluita. kiksi kaikki mahdolliset jätteet kierrätetään. Iltasatuhetket ovat tärkeitä yhteisiä hetkiä ja olen hankkinut kovakantisina itselleni lapsuudessa tärkeitä satuja, kuten Muumipeikko ja pyrstötähti, sillä haluan, että ne kestävät myös lasteni lapsille. Elintason nousua ei tulisi käyttää lisää ostamiseen, Kari kuvaa. Useina päivinä viikossa kuljemme päiväkodista kotiin kirjaston kautta. Tietoisia valintoja Nelihenkinen perhe on muuttanut puoli vuotta sitten 80-neliöiseen. EsimerKansanedustaja Emma Karin perheessä ympäristöä pyritään suojelemaan niin ruoan, kulutuksen kuin liikkumisen osalta. Sen kanssa ei ole ikinä ollut ongelmia, koska asumme lähellä luomukauppaa ja kauppahallia, Kari pohtii. 16 I sä hoitaa jääkarhuja ja äiti puhuu puhelimessa. Keittiössä on rivissä kierrätysastiat muun muassa lasille, metallille, pulloille ja tölkeille. Siksi emme juuri puhu työasioita lasten kuullen, Kari toteaa. Sitä tuovat isovanhemmat, kummit ja tuttavat, vaikkei itse haluaisikaan. Kun ostetaan, ostetaan laadukasta, joka ei heti hajoa. Näin oli todennut kansanedustaja Emma Karin poika nuorempana päiväkodissa. Koska meillä on siihen nyt mahdollisuus, niin tuen mieluusti eettistä ja kestävää tuotantoa. Kierrätystä ja laatua Nelihenkisessä perheessä kulutusta määrittää vastuu. Ensimmäisen lapsen kanssa se vielä pysyi aisoissa, mutta toisen lapsen myötä on tullut serkkujen vanhat lelut sun muut. – Sen myötä poika on oppinut keräilemään tölkkejä ja pulloja muualtakin, Kari nauraa. Jo ennen kierrätystä perheessä tärkeää on jätteen määrän minimoiminen. Varmasti jokainen, jolla on lapsia, tunnistaa sen, että kamaa vain kertyy. Lastenkirjallisuutta tulee ostettua sekä uutena että käytettynä. Olemme ahkeria tukemaan kirjastoa myös myöhästymismaksujen kautta, Kari nauraa. Ei haalita krääsää tai shoppailla shoppailun vuoksi. Teksti ja kuvat: Terhi Niinimäki Kansanedustaja Emma Karin perheessä arvostetaan luontoa Pyöräilyä ja luomuruokaa Kun ostetaan, ostetaan laadukasta, joka ei heti hajoa. Itse luin aikanaan pokkarit puhki, Kari hymyilee. Oikeastaan olemme niin etuoikeutettuja, ettei luomun ostamista edes tarvitse miettiä. Olemme kaikki kasvissyöjiä ja ostamme luomua. Nyt, kun perheessä on kaksi lasta, 8-vuotias poika ja 4-vuotias tyttö, osaa Kari olla jo armollisempi ja perhe-elämäkin on sen myötä onnellisempaa. Kaveripiirissämme toimii myös hyvin lasten vaatteiden kierrättäminen muille eteenpäin. Emme kuitenkaan saarnaa lapsille tavaran määrästä, Kari kertoo
17 Emma Karin perhe pyöräilee kesäisin paljon, sillä pitävät pyörällä liikkumisesta paljon. Aktiivista vaikuttamistyötä Emma Kari haluaa opettaa lapsilleen luonnon kunnioittamista, mutta positiivista kautta, ei maailmantuskaa siirtämällä. Suuri syy tähän on perheen osakseen saamat uhkaukset. Karin perheeseen kuuluu 8ja 4-vuotiaat lapset. Poliittisessa vaikuttamistyössä Karille tärkeitä arvoja ovat muun muassa ympäristönsuojelu, yhdenvertaisuus ja heikompien puolustaminen.. Vaikka Kari kertoo lapsistaan julkisuudessa melko avoimesti, hän ei halua tuoda lapsia itseään julkisuuteen. Puoliso Tapio Laakso työskentelee Greenpeacen Arktis-vastaavana. n Emma Kari, 34, on yksi Vihreiden johtavista hahmoista. Hän on toiminut niin Helsingin kaupunginhallituksen jäsenenä kuin Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajana sekä ympäristöministeri Ville Niinistön erityisavustajana vuonna 2014. Kari valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon ensimmäisen kerran vuonna 2008 ja eduskuntaan vuonna 2015
Sähkönsääs. Tosin sekin tulee pitkälti niin automaattisesti, ettei valoja ja laitteita tarvitse kovin tietoisesti sammutella. Yhteiskäyttöautot ovat mahtava juttu. Kesällä saatamme pyöräillä kymmeniä kilometrejä päivässä, koska se on vain niin kivaa. Metsässä ei tarvitse pohtia luonnon monimuotoisuuden hupenemista tai surra avohakkuita, vaan luonnossa riittää puuhaa ja siellä on hyvä olla, läsnä tässä hetkessä. Myös kaupunkipyörät ovat ihan mahtava juttu. Meillä aikuisilla on paljon opittavaa siitä, miten lapset ovat läsnä ja nauttivat metsän ihmeistä. Yhdessä nimetään puita, tunnistetaan kasveja ja lintuja. Perheellä ei myöskään ole autoa eikä se ole millään tavalla tarpeen, sillä raitiovaunuja metropysäkki ovat aivan kodin lähellä. Se käy hyötyliikunnastakin, Kari toteaa. Tilan käytön ja autottomuuden lisäksi perheessä kiinnitetään huomiota sähkön käyttöön. Kaiken ei tarvitse aina olla omaa. Tyttö puolestaan otti metsästä mukaan kiven, joka on nyt hänen taikakivensä ja sitä pitää kantaa kaikkialle mukana, Kari hymyilee. Perheen lähtiessä yhteisille luontoretkille kauemmaksi käytetään joko joukkoliikennettä tai vuokrataan ystävien kanssa yhdessä auto. On tärkeää luoda ihmisille yhteisiä tiloja, jottei tarvita isoja asuntoja. Muutoinkin perheessä kulutetaan harkiten. – Ei meillä olisi ollut astioitakaan niin paljon, että olisi voinut ottaa vieraita vastaan. tö pitäisi yleisestikin tehdä näin helpoksi, Kari toivoo. Pyöräilemme paljon. Yhteisiä tiloja, joissa esimerkiksi leikkiä tai tehdä etätöitä, Kari kuvaa. Itse asiassa kummallakaan perheen vanhemmista ei ole edes ajokorttia. 18 Kansanedustajan työssään Emma Kari haluaa edistää ympäristönsuojelua ja puolustaa heikompia. Yhtälailla aikuiselle on suurempi haaste jättää ruudun asuntoon ja lapset saivat viimein lastenhuoneen, yhteisen sellaisen. Lisäksi itse kävelen paljon. Oli minulla se vastareaktio korvessa asumisen jälkeen, enkä halunnut välillä käydä metsässä. Piirrämme myös yhdessä lintuja, joita olemme nähneet ja poika piirtää myös luonnonhenkiä. Hän jatkaa, että he ovat sikäli onnekkaassa asemassa, että kaikki isovanhemmat asuvat pääkaupunkiseudulla, joten myös heidän luokseen pääsee vierailemaan julkisilla liikennevälineillä. – Haluamme siirtää lapsille rakkautta ja kiinnostusta luontoon. Ostamme vain sen, mitä tarvitsemme, ja tyttö on sanonut, että isä on paras biojäteastia, Kari naurahtaa. Ruokajätettä toki syntyy lapsiperheessä, mutta melko vähän. Asuinalueet pitäisi suunnitella ja rakentaa niin, että lapsiperhekään ei tarvitse autoa, Kari hehkuttaa. Hän on itse kotoisin Nuuksiosta, metsän keskeltä, ja on perheellistymisen myötä alkanut nauttia taas uudelleen metsässä olemisesta. Nyt ymmärrän, miten hyvää se tekee, ja välillä esimerkiksi pitkän neuvottelupäivän jälkeen on päästävä metsään hengittämään ja rauhoittumaan, Kari kertoo. Yhteistä aikaa luonnossa Kansanedustajan arki on kiireistä, mutta perheen yhteisille hetkille löytyy silti aikaa. Luontosuhde luodaan kuitenkin positiivista kautta. Pitkään perhe asui vain 40-neliöisessä asunnossa. Kari toteaa, että lapsille luonto on niin upeaa ja ihmeellistä. Ruokaakaan ei haaskata ja hamstrata. Myös lastenkutsuja on järjestetty leikkipuistoissa, joissa on edullisia vuokrattavia tiloja. Ympäristön arvostuksen ei tarvitse tulla hädän kautta. Autoa ei tarvita, kun joukkoliikenne toimii ja sillä pääsee myös isovanhempien luo kylään. Yleensä viikoittain pyritään käymään yhteisellä metsäretkellä ja säännöllisesti suunnataan myös pidemmille parin yön metsäreissuille useimmiten johonkin kansallispuistoon. Aivan kotimme lähellä on City Car Clubin autoja, jotka saa kännykällä auki ja avaimet ovat autossa sisällä. Tärkeää onkin ollut, että lapsille on löytynyt leikkipaikkoja myös kodin ulkopuolelta. Meillä on sellainen järjestelmä, että kun poistuu asunnosta, kaikki muut sähköt paitsi jääkaappi sammuvat. Hän haluaa opettaa lapsilleen, että luonnosta pidetään hyvää huolta eikä metsään jätetä roskia
– Ei maapallo tuhoudu siihen, jos esimerkiksi yövaippa on kertakäyttövaippa ja muuten käyttää kestovaippoja. 19 Emma luottaa siihen, että lapsista kasvaa viisaita ja hyviä ihmisiä, jotka osaavat tehdä järkeviä valintoja. Katso matkaohjelma: www.autuuttaaivoille.fi Lisätietoja: jouko.kivimetsa@gmail.com, puh. Lapsillamme on paljon erilaisia kavereita, erilaisista kulttuureista. Lapset saavat elää hyvää elämää, Kari päättää. Niin ympäristön hyväksi kuin muutenkin. Kun ollaan yhdessä, todella ollaan yhdessä. Lisäksi tutustumme paikallisiin ihmisiin ja herkuttelemme antaumuksella ihastuttavissa tavernoissa. Ihanalla matkalla majoitumme Spilin kylässä keskellä Kreetan kukkaylänköjä, patikoimme upeissa maisemissa, tutustumme kasveihin, nautimme luonnosta ja teemme voimaannuttavia harjoitteita. Esimerkiksi hassu matikkamato on opettanut laskemaan ja poika alkoi opetella itse englantia erään lataamansa pelin avulla, Kari kertoo. Eivät ruudut ja pelitkään yksiselitteisesti ole pahasta. Vanhemmilla pitäisi olla hieman armollisuutta itselleen. Pikkuseikkoihin takertumisen sijaan pitää mielestäni muuttaa isoja asioita ja rakenteita, Kari painottaa. Perheessä onkin selvä sääntö, että kotona ei pelata padeilla, vaikka lapset niitä rakastavat. Matkanjohtajina ovat aivojen hyvinvoinnin ja villiyrttien asiantuntijat Raija ja Jouko Kivimetsä, jotka ovat vetäneet näitä erittäin pidettyjä matkoja jo yli 16 vuoden ajan. Eivät he tarvitse turhia sääntöjä. Niin jaksoi olla myös paremmin äiti lapsilleen. Lapset ovat fiksuja ja osaavat kyllä valita itse parhaan tavan tehdä asioita. Aluksi hän yritti olla täydellinen, mutta totesi niin parisuhteen kuin perheen voivan paremmin, kun antoi hieman periksi. Hän luottaa siihen, että lapsista kasvaa viisaita ja hyviä ihmisiä, jotka osaavat tehdä järkeviä valintoja. tuijottaminen ja somettaminen kuin se, että lapsi suostuu laittamaan padin sivuun, Kari huokaa. Silloin lapset saavat uppoutua ruutuihinsa. 040 5568880. Luottamus lapsiin Lasten myötä Emma Kari on oppinut luopumaan joistain ehdottomuuksista. Lapset eivät myöskään lokeroi toisiaan. l www.autuuttaaivoille.fi Kreetan yrttikevät! Luontaisterveyden lukijamatka 29.4.-6.5.2018 Patikointia, mindfulnessia ja herkuttelua villivihanneksilla Hyvästele kiire, stressi ja suorittaminen ja lähde mukaan Luontaisterveys-lehden ainutlaatuiselle lukijamatkalle Kreetan villiyrteiltä tuoksuvaan kevääseen. Välillä taas on tilanteita, jolloin perhe istuu esimerkiksi kahvilassa ja äidin on tehtävä töitä. En myöskään pyri toteuttamaan lasten kautta mitään omaa eettistä koodistoa
Teimme tutkimuksen yhdessä paikallisten kumppanien kanssa. Alhaisen tulotason on osoitettu johtavan myös pienviljelijöiden sekä kahvitilojen työntekijöiden puutteelliseen ruokaturvaan. Puutteellisia työoloja Tutkituista maista ongelmat olivat kärjistyneimmät köyhässä Hondurasissa. Lisäksi palkka muodostuu sen perusteella, paljonko kahvia saa päivän aikana kerättyä. Niinpä kattavia tilastoja esimerkiksi lapsityövoiman määrästä ei ole, sillä tutkimus perustuu työntekijöiden kertomuksiin, Kultalahti kuvaa. Teksti: Terhi Niinimäki. Finnwatchin tutkimukseen valittiin kahvitiloja, joilta tulee raakakahvia suomalaisille paahtimoille. Ongelmat koskivat muun muassa lapsityövoiman käyttöä ja alhaisia palkkoja. Hondurasissa kahvitilojen sadonkorjuuajan työntekijöiden palkka oli alimmillaan puolet minimipalkasta. Syy lapsityövoimaan on yleensä huono palkka, joka saa vanhemmat ottamaan lapsensa mukaan töihin ansaitsemaan rahaa. Tulokset ovat karut. Siellä jokaisella tutkitulla tilalla työskenteli lapsia, joista nuorimmat olivat vain 5-6-vuotiaita. Todellisuudessa suomalaiset paahtimot harvoin tietävät, mistä heidän kahvinsa todella tulee, sillä raakakahvi ostetaan useimmiten välikäsiltä, suurilta firmoilta, eikä kahvin alkuperä välttämättä ole jäljitettävissä. Tutkimushaastatteluja tehtiin Brasiliassa, Intiassa ja Hondurasissa, Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti kertoo. Haastattelut pyrittiin suorittamaan kahvitilojen ulkopuolella satokauden aikana. Suomalainen kansalaisjärjestö Finnwatch halusi selvittää, mistä suomalaisten merkkien käyttämä kahvi on peräisin ja millaisissa oloissa se tuotetaan. 20 S uomalaiset juovat kahvia eniten maailmassa. Silti tiloilla työskenteli lapsia myös ilman vanhempiaan. Sen sijaan sertifioidun kahvin osalta jäljitettävyys on yleensä hyvä ja valvonta parempi. Kahvimme tuotetaan köyhissä kehitysmaissa, joissa raakakahvi on tärkeä tulonlähde. – Kysyimme suomalaisilta paahtimoilta, mistä heidän kahvinsa tulee ja sen jälkeen valitsimme tutkittavat tilat satunnaisesti. Kaikilta tiloilta löytyi epäkohtia, myös sertifioiduilta. Sadonkorjuun aikana työntekijöille pystytään maksamaan paremmin, kuin mitä ympärivuotisille työntekijöille maksetaan satokauden ulkopuolella. Kahviplantaaseilla lapsityövoimaa ja kyseenalaisia työoloja Suomalainen kansalais-järjestö Finnwatch julkaisi viime vuonna tutkimuksen suomalaisten kahvipaahtimoiden käyttämiltä kahvintuotantotiloilta. Voiko sertifikaattiin luottaa
veroparatiiseja, palmuöljyplantaaseja sekä erilaisia teollisuuden aloja. Kahvitiloilta löytyi ongelmia myös työoloista. Järjestön taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ayja ympäristöjärjestöjä. Myös Pirkka-kahvit ovat sertifioituja, Kultalahti sanoo. Mikä ihmeen Finnwatch. Ongelmat johtuvat pitkälti raakakahvin alhaisesta maailmanmarkkinahinnasta. Kuluttaja voi myös vaatia sertifioitua kahvia niin paahtimoilta kuin suoraan omalta kaupaltaan, Anu Kultalahti päättää. Niihin kuitenkin puututtiin valvovien tahojen toimesta ongelmien tultua ilmi. Suomalaisista kahvimerkeistä Meiran kahvista häviävän pieni osuus, vain 1,3 prosenttia, oli vuonna 2016 sertifioitua. Koska kahvista saa elantonsa 25 miljoonaa ihmistä, on työolojen parantaminen tärkeää. – Se tarkoittaisi 15 sentin korotusta kuluttajan ostaman kahvipaketin hintaan. 21 Intiassa suuremmaksi ongelmaksi nousee työntekijöiden rekrytointi. Sen pitäisi päätyä työntekijöiden palkkaan asti, Kultalahti kuvaa. Suurin osa kahvista tulee pientiloilta, joilla tilallisten omakin toimeentulo on usein epävarmaa. Finnwatch on vuosien varrella tutkinut mm. Tutkimuksemme jälkeen näihin luvattiin kuitenkin parannusta, Kultalahti toteaa. Työntekijöiden järjestäytymisaste oli kaikissa tutkimusmaissa alhainen, eikä heillä ole juuri mahdollisuutta neuvotella asemastaan ja palkastaan. Finnwatch onkin tehnyt omia laskelmiaan siitä, miten Hondurasissa saataisiin kahvintuotannon työntekijöiden palkat nostettua minimipalkan tasolle. Lisäys on siis pieni, mutta toki vaikuttaa se, miten nuo sentit todellisuudessa jakautuisivat kahvintuotantoketjussa. Sadonkorjuuajan palkka muodostuu siitä, paljonko kahvia työntekijä kerää päivän aikana.. Myös puhtaasta juomavedestä ja käymälöistä oli puutetta. Kultalahti ei kuitenkaan kehota lopettamaan kahvinjuontia epäkohtien vuoksi, mutta sertifikaatteja ja valvontaa pitää edelleen parantaa. Hän kuitenkin jatkaa, että kolmannen osapuolen riippumaton valvonta on aina paras ja yritysten omat vastuullisuusohjelmat eivät kaikki täytä tätä kriteeriä. Maailmanmarkkinahinnan tulisi olla vastuullisempi. Jossain määrin sertifikaatteihin voi siis luottaa. Arvid Nordqvistin kahvista 100 prosenttia on ollut sertifioitua jo vuodesta 2014. l Tutkija Anu Kultalahti kehottaa kuluttajia vaatimaan sertifioitua kahvia. Kahvitiloilla työskentelee paljon maansisäisiä siirtolaisia, jotka joutuvat maksamaan suuren osan palkastaan työnvälittäjille. Paulig on ilmoittanut tavoitteekseen, että vuoden 2018 loppuun mennessä 100 prosenttia sen kahvista on jonkin sertifikaatin tai vastuullisuusohjelman piirissä ja tavoite on toteutumassa. Torjunta-aineet aiheuttavat päänsärkyä ja huimausta, ja osalla tiloista oli puutetta puhtaasta juomavedestä ja käymälöistä. Finnwatch ei suosittele ryhtymään boikottiin, vaan vaatimaan vastuullista, jäljitettävissä olevaa, valvottua kahvintuotantoa. Myös sertifikaatteja on vertailtu keskenään ja Reilu kauppa on voittanut vertailun, sillä sen valvonta ja kriteerit ovat tiukimmat. Tutkimuksessa yhdestä Reilun kaupan osuuskunnasta löytyi lapsityövoimaa ja tila menettikin myöhemmin sertifikaattinsa, Kultalahti kertoo. Alhainen maailmanmarkkinahinta Anu Kultalahti kertoo, että ongelmat johtuvat pitkälti raakakahvin alhaisesta maailmanmarkkinahinnasta. n Finnwatch on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö, joka pyrkii edistämään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullista liiketoimintaa vaikuttamalla yrityksiin, talouden sääntelyyn ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lisäksi löytyi puutteita työsuojavarusteista ja monet työntekijät kertoivat kärsivänsä torjunta-aineiden aiheuttamasta päänsärystä ja huimauksesta. Finnwatch tarkkailee Suomeen sidoksissa olevien yritysten toiminnan ihmisoikeusvaikutuksia ja verovastuullisuutta. Sertifikaatti takaa valvonnan Myös tutkimuksessa mukana olleilta sertifioiduilta tiloilta löytyi ongelmia. – Riippumattoman kolmannen osapuolen valvonta takaa jäljitettävyyden ja sen, että esiin nouseviin epäkohtiin vaaditaan parannusta
Valmistukseen tarvitaan vain tehosekoitin tai muu vastaava keittiöväline. Malttia raaka-aineisiin HYKS:in ravitsemusterapeutti Raisa Harjula toteaa smoothien olevan monipuolinen välipalavaihtoehto. Terveellisyytensä puolesta hyviä aineksia ovat muun muassa mustikka, tyrni, lakka, puolukka, karpalo, mustaviinimarja, kiwi ja mango. Vaihtelua saa suosimalla kausituotteita ja kotimaisuutta. Tulisten makujen ystävä lisää juomaansa chiliä tai tabascoa. Kuumentamattomina hedelmissä, marjoissa ja kasviksissa säilyvät kaikki tärkeät ravintoaineet. Avokado käy sekä makeaan, että suolaiseen. Annokset voi koristella hyvää tekevillä yrteillä, joita ovat esimerkiksi ruohosipuli, basilika, minttu ja sitruunamelissa. Niiden saama laaja suosio liittynee laajempaan ”terveysbuumiin”, kuluttajien mieltymyksiin ja vaatimuksiin mahdolSuosi kausituotteita ja kotimaisuutta Terveelliset smoothiet Smoothiet ovat erittäin suosittuja, niiden terveellisyyden, herkullisuuden ja helppouden takia. Personal trainer Janne Koskisen mukaan liikkujan smoothien tulisi koostua vähintäänkin proteiineista, hyvistä hiilihydraateista ja kuiduista.. – Smoothiet ovat pirteää vaihtelua esimerkiksi pelkän hedelmän syömiselle välipalana ja ne ovat helposti muunneltavissa. Smoothiesta saa monipuolisen, ravitsemuksellisesti täysipainoisen ja helposti nautittavan välipalavaihtoehdon. 22 N esteen määrällä voi vaikuttaa smoothien koostumukseen eli siihen, kuinka paksua tai juoksevaa valmis smoothie on. Kati Wikström HYKS:in ravitsemusterapeutti Raisa Harjula toteaa smoothien olevan monipuolinen välipalavaihtoehto. Tuote säilyy muutaman päivän ajan jääkaapissa. Vihersmoothiessa terveyttä puolustavat muun muassa pinaatti, maustamattomat pähkinät, inkivääri, parsakaali, paprika, porkkana ja herneet
– Vaikka smoothien raaka-aineet olisivat lähtökohtaisesti terveellisiä, voi smoothiesta saada helposti hyvinkin energiapitoisen. Hedelmät menevät tehosekoittimisessa pieneen tilavuuteen ja yhteen lasilliseen mahtuu helposti useampikin hedelmä, jolloin huomaamatta voi tulla juotua enemmän, kuin samaista ainesosaa sellaisenaan syötynä. Mukaan puolikas banaani makeuttamaan seos, lisäksi noin puolikas purkki maitorahkaa ja loraus maitoa, joista saa proteiinia. – Liikkujan terveellinen smoothie tulisi rakentaa siten, että se koostuu vähintään kolmesta ainesosasta, joita ovat proteiinit, hiilihydraatit ja kuidut. Smoothie ei kuitenkaan kaipaa lisättyä sokeria, vaan makeutukseen sopii vaikkapa puolikas banaani. Banaanista saa muun muassa kaliumia, joka ehkäisee väsymystä ja lihasheikkoutta. Myös pähkinät sisältävät runsaasti energiaa ja erilaiset superfoodit ja jauheet voivat helposti ja salakavalasti tuplata välipalan energiapitoisuuden. Mangon A-vitamiini myös parantaa näkökykyä. Lisäksi avokado sopii myös loistavasti kaikille liikkujille. Liikkujan arkeen Personal trainer Janne Koskinen kertoo smoothien sopivan liikkujan arkeen, niin aamiaiseksi kuin välipalaksikin. 23 Suosi kausituotteita ja kotimaisuutta Terveelliset smoothiet lisimman lisäaineettomasta ruoasta, jota smoothiet yleensä ovatkin. Harjulan mukaan smoothie ei kaipaa lisättyä sokeria, lisäksi tiettyjen ainesosien määrien suhteen tulisi pysyä maltillisena. Kuva: Kati Wikström. – Antamassani reseptissä proteiineja edustavat chian siemenet ja kuituja päärynä, joka on hedelmistä kuitupitoisin. Siitä saa nopeasti ja maittavasti muuten niin helposti ruokavaliosta unohtuvat kuidut ja vitamiinit. – Parhaiten smoothie toimii terveellisenä ja energiaa antavana välipalana, osana terveellistä ja monipuolista ruokavaliota. Kuva: Pexels Ravitsemusterapeutin smoothie Kaksi annosta 1 dl maitorahkaa + 1 dl maustamatonta jogurttia 0,5 banaania 1-2 rkl maustamattomia pähkinöitä 1 -2 dl mustikoita Vihersmoothie Kaksi annosta 1,5-2 dl mantelimaitoa kourallinen pinaattia 1 porkkana kourallinen rucolaa 0,5 tai 1 pieni avokado muutaman sentin palanen inkivääriä chiliä tai Tabascoa oman maun mukaan, jos haluaa tulisuutta suolaheinää koristeluun Personal trainerin smoothie Kaksi annosta 1-1,5 dl vettä tai appelsiinituoremehua noin 1/3 mangoa 1 päärynä 1 banaani 1 rkl chian siemeniä sitruunamelissaa tai mintun lehtiä koristeluun Keltainen on personal trainerin smoothie, lila on ravitsemusterapeutin smoothie ja vihreä on vihersmoothie. Koskisen mukaan hyviä rasvoja ei kannata karsastaa. Mukaan voi laittaa 1-2 ruokalusikallista pähkinöitä tai siemeniä, jotta seokseen saa vielä pehmeää rasvaa sekä myös lisää kuitua. – Hyvien rasvojen käyttökin on mahdollista smoothiessa, varsinkin kestävyysurheilijat voivat huoletta lisätä juomaansa esimerkiksi extra-neitsytoliiviöljyä. – Esimerkiksi sen raaka-aineina olisi 2 desilitran verran joko marjoja tai hedelmää, joista saadaan hyvälaatuista hiilihydraattia. – Smoothie voi olla mieltymysten mukaan pelkkä kasvis-, hedelmätai marjasmoothie. Kuitupitoisuutta voi lisätä halutessaan vielä leseitä lisäämällä. Oma näkemykseni terveellisestä ja täysipainoisesta smoothiesta sisältää hyvälaatuisia hiilihydraatteja, proteiinia ja pehmeää rasvaa. – Smoothiessa kannattaa välttää turhia sokereita ja käyttää nesteenä mieluummin vettä kuin mehua. Tuoreissa raaka-aineissa vitamiinija hivenainepitoisuudet ovat parhaimmillaan ja maku tuorein, mutta myös pakastetut hedelmälohkot tai marjat ovat hyviä raaka-aineita. – Juomaan on hyvä jättää hieman pureskelua vaativia sattumia, jolloin niiden tuoma kylläisyysvaikutus voi olla pykälää parempi. Mangosta saa Aja C-vitamiineja, jotka auttavat parantamaan muun muassa vastustuskykyä, ja joista saa energiaa päivään niiden sisältämien hyvien hiilihydraattien ansiosta. l Terveellisten raaka-aineiden valikoima on todella runsas ja smoothien valmistaminen onnistuu ilman lisättyä sokeria
Ennen La Cordierin markkinoille tuomaa savivaalennushoitotuotetta ei hiusten ekologinen vaalentaminen ollut mahdollista. Hän haluaakin tehdä ekokampaajan työtään rauhassa, yksi asiakas kerrallaan. Hän korostaa, että kyse on ammattilaisten työkalusta ja käyttääkseen La Cordierin vaalennusainetta kaikkien kampaajien on käytävä koulutus, jossa opetellaan tuotteen käyttö. Holistinen hoitaminen oli Luukalle ennestään tuttua, sillä hän oli pienestä asti käynyt homeopatiassa ja vyöhyketerapiassa. Siitä alkoi kipinä kohti ekokampaajan työtä. Materiaalivalinnat, hävikin minimointi ja kierrätys ovat tulleet luontaiseksi osaksi ekokampaajan työtä, Luukka kuvaa. Permanenttien teon olin lopettanut jo aiemmin ja aloin tehdä itse vain kasviväreillä, mutta herkistyin niin pahasti synteettisten aineiden hajuille, etten sietänyt niitä kollegankaan tekemänä. Kampaajana vuodesta 2004 asti toiminut Luukka valmistui ekokampaajaksi vuonna 2012. Onneksi olin tehnyt tämän valinnat. – Tämä on oikeastaan ainoa ympäristöystävällinen keino. Yhteistä tällä hoitotuotteella perinteisten vaalennusaineiden kanssa on vain vetyperoksidi, jota käytetään myös desinfiointiaineena. Ennen vaalennusta hiuksille tehdään esikäsittelyjä, kuten puhdistamista ja suojaamista, Luukka kertoo. Sen sijaan tuote ei sisällä esimerkiksi säilöntäaineita tai emulgaattoreita. Kuva: Studio Pieni / Lotta Åberg. Kun vanhemmilla lapsilla vielä todettiin allergioita, piti aloittaa niin ruoan kuin kosmetiikan ja pesuaineiden sisältöjen läpikäyminen. Hiljaa hyvä tulee. Se on hyvä vaihtoehto, muttei ainoa vaihtoehto, hän toteaa. Luonnonkosmetiikka on kuitenkin kosmetiikkaa siinä missä muukin. Se sisältää savea, soodaa ja vetyperoksidia. Ekokampaaja Kaisa Luukka: Savivaalennus on ekologista 24 Lasten saaminen ja synteettisille aineille herkistyminen sai porvoolaisen Kaisa Luukan siirtymään perinteisestä kampaajan työstä ekokampaajaksi. Teksti: Terhi Niinimäki L asten syntymä sai kampaaja Kaisa Luukan pohtimaan, minkälaisia aineita hän käsittelee töissä ja miten ne vaikuttavat raskauden ja imetyksen aikana lapsiin. Työssään Luukka ei käytä synteettisiä aineita eikä myöskään myy niitä. Vaikka kaikkia raakaaineita voi saada itse, en rohkaise kokeilemaan vaalennusta itse, sillä aineiden sekoitussuhde on tarkka, Luukka kuvaa. Arvot ovat muutenkin pehmenneet ja mietin laajemmin asioita. Niinpä perustin oman yrityksen Eco Salon Amlan vuonna 2015, kertoo Porvoossa toimiva Luukka. Kaikki ainesosat ovat vesiliukoisia eivätkä aiheuta haittaa vesistöön päätyessään. Luukka tekee työssään pääasiallisesti kasvivärjäyksiä, mutta myös intialaista päähierontaa, sekä savivaalennusta, johon tarvittavaa vaalennusainetta hän myös tuo maahan ja kouluttaa muita ekokampaajia sen käyttöön. Luukka on ainoa koulutusta Suomessa järjestävä Ekokampaaja Kaisa Luukka kouluttaa muita ekokampaajia tekemään savivaalennuksia
25 Terva-Pihka salva Wanhanajan tehokas apu Ojan Isännän Linimentti • halkeilevaan, kuivaan ihoon • koville kantapäille • känsiin • hyönteisten pistoihin • ihotulehduksiin Suosittelemme! • lihasjännityksiin • kolotuksiin • selkäalueen rentouttamiseen • verenkierron elvyttämiseen • imeytyy hyvin eikä tahraa Toimii! Luontaistuote kaupoista ja -osastoilta www.frantsila.com henkilö ja on kouluttanut viimeisten parin vuoden aikana noin 150 suomalaista ekokampaajaa eri puolilta Suomea. Kuva: Kaisa Luukka. Savivaalennus on silti ainoa ekologinen vaalennus. Luukka on sittemmin suorittanut myös estenomin AMKkoulutuksen, jossa kosmetiikan raaka-aineita käsiteltiin perinteisestä näkökulmasta, mutta koulutus antoi silti paljon näkemystä myös luonnonkosmetiikan puolella. Jo senkin jälkeen, kun itse valmistuin ekokampaajaksi. Luonnonkosmetiikan tuotevalikoima on laajentunut viime vuosina valtavasti. Kasviväreillä ei pysty vaalentamaan, ainoastaan muuttamaan sävyjä, Luukka toteaa. Niin tämän tuotteen kuin kasvivärienkin kehittyminen saa Luukalta kiitosta. En voisi enää kuvitella toista tapaa tehdä töitä, Luukka nauraa. l Savivaalennus on ainoa ekologinen keino vaalentaa hiuksiaan
Marjojen siementen kuorissa on runsaasti antimikrobisia yhdisteitä, joilla voidaan tukea terveen ihon luonnollista mikrobitasapainoa hillitsemällä haittamikrobien kasvua ja tukemalla ihon hyvien mikrobien kasvua. hydrotermaalisella uuttoteknologialla. Siemenkuorifraktiosta aktiiviaineet otetaan talteen kosmetiikkateollisuuteen sopiviksi ingredienteiksi ns. Menetelmässä ei käytetä lainkaan myrkyllisiä reagensseja tai liuottimia. haittamikrobien kasvua estävät yhdisteet saadaan talteen. Valtion tekninen tutkimuslaitos, VTT, kehitti menetelmän, jolla siementen kuoriosan aktiiviaineet saadaan talteen. Tähän mennessä puristekakuista otetaan teollisuudessa talteen lähinnä siemenöljy. l E lintarviketeollisuudessa syntyy mehunvalmistuksessa huomattavia määriä puristekakkuja, jotka sisältävät useita ihon kannalta hyödyllisiä yhdisteitä, kuten antimikrobisilta ja antioksidatiivisilta ominaisuuksiltaan tunnettuja polyfenoleita. Kyseessä on luonnon oma keino suojata siementä esimerkiksi homeelta, VTT:n johtava tutkija Riitta Puupponen-Pimiä kertoo. Suomalaisista marjoista erityisesti lakan ja mesimarjan siemenkuoriuutteet estävät haitallisten mikrobien kasvua tehokkaimmin. Myös tyrnin siemenkuoriuute on todettu hyvin tehokkaaksi. Hionnan jälkeen voidaan jäljelle jäävistä hiotuista siemenistä vielä puristaa siemenöljy.Hiontamenetelmä sopii suurisiemenisille marjoille ja myös erilaisille hedelmille. Näissä Rubus-suvun marjoissa on runsaasti antimikrobisista vaikutuksistaan tunnettuja ellagitanniini-nimisiä polyfenoleita. Tyrnin siemenkuoressa on runsaasti myös tanniineihin kuuluvia prosyanidiini-nimisiä polyfenoleita.VTT on tutkinut lähes 20 vuotta suomalaisten marjojen antimikrobisia yhdisteitä. – Kosmetiikassa trendejä ovat terveen ihon kunnon ylläpito ja säilöntäaineiden korvaaminen luonnon yhdisteillä. – Olemme tutkineet, miten ihmisen iholle tyypilliset mikrobit sekä kosmetiikkatuotteita usein pilaavat mikrobit reagoivat marjojen sisältämiin polyfenoleihin. Esimerkiksi lakan siemenen painosta voidaan hiontamenetelmän avulla ottaa talteen 20 prosenttia. Siemenöljyn lisäksi puristekakuista ei juurikaan valmisteta muita korkean jalostusasteen tuotteita, vaikka potentiaalia olisi uusille tuotekonsepteille. 26 Koonnut: Reetta Ahola Ekouutiset Marjansiemeniä kosmetiikassa Marjansiementen kuorilla on ominaisuuksia, jotka voi hyödyntää kosmetiikassa estämään haittamikrobien kasvua. Pienisiemenisten marjojen, kuten mustikoiden, hyödylliset yhdisteet voidaan ottaa talteen VTT:n kehittämällä märkäjauhatuksella. VTT on optimoinut prosessin erilaisia marjansiemeniä varten. VTT kehitti siementen hiontamenetelmän, jolla marjojen siemenkuoren Kuvassa on idätettyjen mung-papujen lisäksi vasemmalta lukien härkäpapua, punaista, vihreää ja valkoista tarhapapua.. Hyvin yleistettynä voidaan sanoa, että siemenkuorijauhe ja siitä tehdyt uutteet estävät iholla olevien haitallisten mikrobien kasvua, mutta ne eivät estä hyvien mikrobien kasvua, kertoo PuupponenPimiä. VTT on patentoinut hiontamenetelmän ja jättänyt lisäksi kaksi muuta prosessiin liittyvää patenttihakemusta sekä selvittänyt marjojen luonnollisten antimikrobisten yhdisteiden kaupallistamismahdollisuuksia juuri päättyneessä Tekesin TUTL-projektissa. Lopputuotteena saadaan usein vaalea, puuterimainen, vesiliukoinen ja elintarvikekelpoinen jauhe
Molemmat paputyypit voidaan syödä palkoineen, kun niitä ensin on keitetty noin kuusi minuuttia kiehuvassa vedessä. Papujen viljelyala on varsin pieni ja keskittyy lounaisimpaan Suomeen. Tuorepapujen osalta käyttö on hyvin vähäistä, sillä papuja syödään useinmiten pakasteina ja säilykkeinä. Nimi johtuu siitä, että sen siemen muistuttaa kahvinpavun tavoin muodoltaan papua. Ruusupapu (Phaseolus coccineus ) on tuttu köynnöskasvi, joka voi hyvissä oloissa kasvaa useampimetriseksi koristeeksi punaisin kukin. Kasvihuoneissa papujen viljely onnistuu hyvin myös ympäri vuoden tomaattien tapaan lisävalon avulla. Myös Limanpapu (P. ) ryhmä koostuu noin 80 köynnöstävästä lajista ja ne kuuluvat hernekasveihin. lunatus ) on monelle tuttu ja sen viljely onnistuu meillä.Papuja käytetään myös kuivattuina ja idätettyinä. Idätykseen sopii parhaiten mung-papu, jota saa valmiiksi idätettyinä. Tämä hyvin vanha eurooppalainen ravintokasvi on virna ja ei siten kuulu papujen sukuun. Papuja tuotetaan noin 87 tonnia vajaan 50 hehtaarin alueella. Härkäpavuista suurin osa käytetään rehuteollisuuden raaka-aineena. Hernekasveihin kuuluvalla härkäpavulla on samoja hyviä ominaisuuksia kuin varsinaisilla pavuilla, joten sen viljelyä ja menekkiä on hyvä edistää papujen vuonna 2018. Tuoremyynnissä papuja on ollut viime vuosina enemmän kuin aikaisemmin, mutta pääosin tuoreet pavut ovat olleet tuontituotteita. Kaikki hernekasvit parantavat maaperää, ja ne ovat hyviä vuorottelukasveja muun muassa viljalle, muille vihanneksille ja perunalle.Paras satoaika on eloja syyskuussa. Tarkkaa tietoa suomalaisten papujen käytöstä ei ole saatavilla muun muassa ryhmän vaikean luokiteltavuuden vuoksi. Suomalaiset syövät papuja selvästi vähemmän kuin monessa muussa maassa. Idätetyt pavut voi halutessaan kevyesti keittää, jolloin niiden sulavuus ja ravitsevuus paranevat entisestään. l. Härkäpapu onkin virna Härkäpavusta (Vicia faba ) on kehitetty viime vuosina hittituotteita. Kuivatut pavut on aina liotettava ja/tai keitettävä ennen syöntiä. Vastaavasti esimerkiksi härkäpavun viljelyala on nousemassa jo yli 30 000 hehtaarin ja on siten isompi kuin koko perunanviljelyala (22 000 ha). 27 PAPU on vuoden 2018 vihannes V uoden 2018 vihannekseksi on nimetty herkulliset pavut. Papujen (Phaseolus sp. Kasvua toivotaan Papujen käytön soisi kasvavan reilusti nykyisestä. Palkoineen syötävät pavut ovat parhaimmillaan nuorina, mutta jos halutaan viljellä palon sisällä olevia papuja, tarvitaan pitempi kasvuaika. Papuja voi viljellä itse myös parvekkeilla, jolloin ne toimivat samalla parvekkeen vihreyttäjinä. Tästä suuri osa siitä menee pakasteteollisuudelle. Suomeen pavut tulivat 1600-luvulla muun Euroopan kautta Välija Etelä-Amerikasta, jossa niitä kasvaa luonnonvaraisina. Viljely onnistuu sekä harrastajilta että ammattilaisilta. Valinnan ovat tehneet Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry. Myös tämän kasvin pavut ovat syötäviäkeittämisen jälkeen tai kuivattuina. Tämä aiheuttaa keittämättömänä vatsaongelmia. Molemmat kuuluvat tarhapapuihin, jotka luokitellaan vielä pyöreisiin taittopapuihin ja litteisiin leikkopapuihin. Pensasja salkopavut Tuoreena käytettävät tarhapavut ovat yleisimmin kasvutapansa mukaan joko pensastai salkopapuja (Phaseolus vulgaris ). Pavut pitävät lämpimästä ja suojaisesta kasvupaikasta ja niitä voidaan viljellä avomaalla Keskija EteläSuomessa. Keittäminen poistaa papujen haittoja ruoansulatuksessamme, koska kaikki pavut sisältävät tuoreena muun muassa lektiiniä. Pavut ovat ruokaisia ja sisältävät moniin muihin kasviksiin verrattuna enemmän kuituja, foolihappoa ja valkuaisaineita, mikä tekee niistä arvokkaita erityisesti osana kasvispainotteista ruokavaliota. Tyypillistä näille kasveille on se, että ne sisältävät valkuaisaineita ja pystyvät sitomaan myös maaperän typpeä parantaen samalla maan kasvukuntoa. Perusteena on ollut erityisesti se, että tämän monipuolisen kasvisryhmän käytön ja viljelyn toivotaan lisääntyvän niin ammattiviljelmillä kuin kotipuutarhoissa. Pavut keventävät sekaruokailijankin annoksia, sillä niissä on vain vähän kaloreita suhteessa niiden sisältämiin ravintoaineisiin. Niiden palot voivat olla korjuuvaiheessa vihreitä, valkoisia, keltaisia tai hyvinkin tummia
Periaatteessa voi kerätä mitä tahansa vihreää, mikä käy syötäväksi, kuten voikukan lisäksi vuohenputkea, toteaa Raija Kivimetsä, joka miehensä Jouko Kivimetsän kanssa on järjestänyt hortoilukursseja 2000-luvun alusta lähtien. Varsinkin Etelä-Suomessa käy nykyisin usein niin, että kylmien kausien jälkeen tulee taas leutoja jaksoja. Neulasia voi kuivata ja jauhaa viherjauhetta sekoitettavaksi muuhun ruokaan. Jos ei ole kesällä tai syksyllä tehnyt viherjauhetta varastoon, niin kyllä sitä voi tehdä vielä talvellakin. Kuva: Martti Heikkilä Mitä villiruokaa löytyy ulkoa lokakuusta huhtikuulle. Pakkasen paukkuessakin löytyy vihreitä havunneulasia jauhettavaksi. Myös silloin, kun maassa on paksulti lunta ja pakkanen paukkuu, tarjoavat kuuset ja männyt vihreää. Katajanmarjat sopivat hyvin mausteeksi. Puiden talvella tarjoamaa ruokaa osattiin Suomessa ennen käyttää varsin yleisesti. Villiruokaa syksystä kevääseen 28. Juuria löytyy aina kun pystyy kaivamaan. E nsilumi ei tarkoita sitä, että hortoilijan kausi olisi ohi edes villivihannesten keruussa. Etelässä voi tammikuussakin löytyä paljaasta maasta voikukan ja vuohenputken vihreitä lehtiä. – Niiden havuista voi hauduttaa juomaa. – Tänäkin vuonna keräsin voikukan lehtiä vielä tammikuussa. Teksti: Martti Heikkilä Juuria, silmuja, neulasia, lumen alta vihreää ... Pisimpään perinne jatkui Karjalassa, jossa myös Raija Kivimetsän juuret ovat. Pihlajanmarjoja riittää usein pitkään ja herukansilmuja voi syödä pitkin talvea
Kuva Saimatext Oy Villiruokaa syksystä kevääseen . Marraskuun lopussa Uudellamaalla kerättyä villisalaattia: vuohenputkea, siankärsämöä ja voikukkaa. Hortoilijan kannattaa kokeilla erilaisia makuyhdistelmiä. Kuva: Martti Heikkilä . 29 Ensilumen sulamisen jälkeen voi taas tehdä kierroksen. Voikukan ja juolavehnän juuria pestyinä. Tässä välipalaksi voikukanjuuren suikaleita yhdessä maapähkinöiden kanssa. Kuva: Martti Heikkilä – Isoisä on kertonut, kuinka myös ohuita koivunoksia ja haavanoksia kerättiin ja ne jauhettiin, kertoo Raija Kivimetsä. Kuva: Martti Heikkilä. Voikukanjuuria voi valmistaa vaikka palsternakan tapaan. Juolavehnän juuria voi esimerkiksi kuivata, jauhaa ja sekoittaa muuhun ruokaan
Juurissa vaihtoehtoja Kasvien juuret tarjoavat ravintoa aina, kun maa ei ole liian roudassa. On hyviä antioksidantteja kuten C-vitamiinin lisäksi Evitamiinia ja flavonoideja, jotka toimivat kehon ruostesuojana, Kivimetsä luettelee. Sen sijaan kallioimarre puuttuu Raija Kivimetsän listalta. Entä jos syö talvella mustaherukan silmuja, joita toisilla riittää myös metsän puolelle levinneissä villipensaissa, jos ei halua puutarhan pensaita kovin paljon verottaa. Raija Kivimetsän erityinen suosikki on voikukanjuuri. Myös mustikanvarvut sopivat hyvin maljakkoon lehtiä antamaan. Huoneilmassa juuriin tulee helposti hometta. Jos haluaa runsaasti kasviproteiinia, sitä on erityisesti maitohorsmanjuurissa. Myös silloin, kun maassa on paksulti lunta ja pakkanen paukkuu, tarjoavat kuuset ja männyt vihreää. Koivunlehtien paras puoli on Kivimetsän mukaan niiden korkea C-vitamiinipitoisuus. Lehdissä on muutenkin samoja ravintoaineita kuin herukoiden marjoissa. Myös siihen herukoiden oksat ovat hyviä. – Talvi on Suomessa keholle raskasta aikaa, kun valoa ja tuoretta ruokaa on vähän. Kivimetsä suosittelee 50 asteen lämpötilaa ja ilmavirtausta luukun kautta. Pesemisen jälkeen juolavehnän juuria voi kuivata ja jauhaa. Herukoiden silmut ovat kevättalvella ensimmäisiä, joihin alkaa tulla eloa, kun aurinko alkaa edes jonkin verran lämmittää. Neulasia voi kuivata ja jauhaa viherjauhetta sekoitettavaksi muuhun ruokaan. Kiertoilmauunissa riittää 35 asteen lämpötila. Kaikki tällaiset keinot kannattaa ottaa käyttöön. Muita ovat esimerkiksi koivu, pihlaja ja vaahtera. Maku on parhaimmillaan, kun silmut ovat jo hiukan puhjenneet mutta eivät vielä täysikokoisiksi lehdiksi. – Se on etelässä monin paikoin jo kerätty paljaaksi. Muitakin vaihtoehtoja juurissa riittää, kuten ohdakkeiden, osmankäämin ja nokkosen juuret. – Siinä on muun muassa ruoansulatusta edistäviä ja maksaa hoitavia aineita ja myös esimerkiksi juuren sisältämä inuliini on suolistolle hyväksi. Makujen rikkautta Pihlajansilmujen yksi hienous on niiden maku, joka muistuttaa karvasmantelia. 30 Voikukanlehtiä voi kasvattaa ikkunalaudalla pitkin kevättä. – Toinen hyvä vaihtoehto on juolavehnä, jonka juuret antavat ravintoa ja pitävät myös suolistoa kunnossa. Kevään tuloa voi myös nopeuttaa tuomalla oksia maljakkoon silmuja ja lehtiä kasvattamaan. – Se on viisautta. Voikukan juuren voi talvella myös laittaa ruukkuun ja kasvattaa sisällä uusia lehtiä. Ja vaikka siinä on makean lakritsimainen maku, ei se ravintoarvoltaan kuulu parhaisiin juuriin. Kuva: Martti Heikkilä – Isoisä on kertonut, kuinka myös ohuita koivunoksia ja haavanoksia kerättiin ja ne jauhettiin. Herukoiden lehdissä on valtavasti C-vitamiinia, punaisissa vielä enemmän kuin mustissa. – Sitä on aikanaan Suomessa syöty paljonkin. Kuva: Martti Heikkilä Maaliskuussa voi etelässä löytää aurinkorinteestä uusia ahomansikan versoja ja hiukan jo pullistuneita herukansilmuja. Jos maku tuntuu tottumattomasta kitkerältä, koivunlehtiä voi laittaa veteen. Juurien kuivauksessa voi käyttää uunia, jos taloudessa ei ole kotikuivuria. – Niiden havuista voi hauduttaa juomaa
Esimerkiksi ulkoa kerättyjä herukansilmuja ja ikkunalaudalla kasvatettuja pihlajansilmuja ja koivunlehtiä voi maaliskuussa yhdistää salaattiin, jossa on mukana vaikka kotimaisia omenoita ja juureksia. l Tässä jutussa mainituista luonnon antimista osa on sellaisia, että niitä saa jokamiehenoikeuden perusteella kerätä ilman maanomistajan lupaa. Siinä oli hyvä kohta valokuvalle. Entä jos maku tuntuu karvaalta. Raja on toisinaan liukuva. Pakkanen myös makeuttaa pihlajanmarjaa, niin ulkona puussa kuin pakastimessa. Pitää vain juoda pian valuttamisen jälkeen, sillä mahla ei säily kauan. – Aikanaan pihlajanmarja oli suomalaisille tärkeä C-vitamiinin lähde. Osa taas edellyttää maanomistajan luvan. Katajanmarjat sopivat hyvin mausteeksi. Kaikessa villiruoassa on maltti valttia siinä, että mitä tahansa ei ole syytä syödä kilokaupalla. Lisätietoja hortoilusta: hortoilu.fi.. Kivimetsä antaa suuren arvon myös niille. Ne ihan pikkuruisetkin kannattaa poimia varsinkin, kun vuohenputki lykkää kyllä uutta tilalle. Nämä säilyvät hyvin niin pakastettaessa kuin kuivattaessa. Villejä makuja voi tietysti vapaasti yhdistää mihin tahansa kasvatettuun ruokaan, eikä pelkästään mausteena vaan olennaisena osana ruokaa. Aivan pieniä vuohenputkia voi löytää aurinkoiselta paikalta jopa lumihangen alta. Totuttele rauhassa Yhtä useampi on viime vuosina oppinut syömään pihlajanmarjoja. – Maassa oli lumi, mutta yhdessä kohtaa oli sen verran paljastunut, että näkyi vihreitä ahomansikan lehtiä. Kuva: Martti Heikkilä 31 ja veden voi juoda sellaisenaan tai muuhun juomaan sekoitettuna. Kannattaa kuitenkin valita vain kypsiä katajanmarjoja eli ei kesällä vihreitä. – Koivunmahlaa lasillinen päivässä saa kehon nesteet virtaamaan. Pari vuotta sitten Raija Kivimetsä antoi kevättalvella haastattelun ranskalaiselle toimittajalle. Pienikin määrä pihlajanmarjoja antaa hyvän määrän C-, Eja K-vitamiinia sekä folaattia, karotenoideja ja rautaa. Keväällä ahomansikan ja vuohenputken uudet versot ovat ensimmäisten joukossa. Yksittäisen katajanmarjan voi myös pureskella suussa. Myrkylliset pitää tietysti osata erottaa. Esimerkiksi puolukanlehti oli aikanaan yleinen rohto, mutta päivittäiseksi ravinnoksi se ei käy, Raija Kivimetsä opastaa. Kuva: Martti Heikkilä Ensimmäisiä vuohenputken versoja alkaa etelässä nousta lämpimimmillä paikoilla usein jo helmi-maaliskuussa. Kun kevät ehtii pidemmälle, alkavat koivut, vaahterat ja haavat virrata mahlaa. Yleensä ihmiset tietää ja totuttelee siihen, mitä voi syödä ja millaisia määriä. Kuivatuista marjoista voi jauhaa jauhetta ja sekoittaa muuhun ruokaan. Lisätietoja jokamiehenoikeusta löytyy esimerkiksi ympäristöministeriön sivulta ympäristo.fi/ jokamiehenoikeudet. – Kannattaa kokeilla viereistä pihlajaa, sillä makeus vaihtelee. Vaikka talvehtivan vihreän lehden maku ja ravinteikkuus ei ole samaa luokkaa kuin uusien versojen, niin keskellä talvea sitäkään ei hortoilijan kannata hyljeksiä. – Pieni on alkukeväällä kaunista. Pihlajansilmuja ikkunalaudalla huhtikuun alussa. Aivan pieniä voi löytää myös lumen alta
Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä Mistä ja mitä villiruokaa saa kerätä Pihlajat ovat yhteisiä. Pihlajanmarjoja ja katajanmarjoja saa muualta kuin toisen pihasta poimia ilman maanomistajan lupaa. Myös mustikanlehtiä saa kerätä ainakin pieniä määriä ympäristöministeriön tulkinnan mukaan. 32 Jokamiehenoikeuksista liikkuu paljon sellaista tietoa, joka saa villiruoan kerääjän pään pyörälle
Pihlajanmarjoja ja katajanmarjoja saa poimia siinä kuin puolukoitakin.. 33 Pensaissa ja puissa kaikkea muuta pidetään maanomistajan omaisuutena paitsi marjoja
Kun tiedustelimme asiaa ympäristöministeriöstä, vastaus oli selkeä ei. Puiden ja pensaiden lisäksi puuvartisia ovat varvut. Jos ruohovartisissa ja puuvartisissa olisi tällainen ero, se tarkoittaisi, että ahomansikan lehtiä ja myös lakan eli hillan lehtiä saisi kerätä mutta mustikanlehtiä ei. Kun laissa lukee, että maahan pudonneita risuja ja käpyjä saa kerätä, tästä voi käänteisesti päätellä, että puiden oksia ja puussa olevia käpyjä ei saa kerätä. Tällainen periaate olisi nykykäytännön vastainen, kun jokainen tietää, kuinka paljon mustikanlehtiä ja myös katkenneita varpuja tulee mukana, kun mustikoita kerätään poimureilla. Rikoslain 28 luvun 14 §:n perusteella tähän kysymykseen ei kuitenkaan löydy suoraa vastausta. Puista ja pensaista saa ympäristöministeriön mukaan ottaa marjoja. Kiellettyä on esimerkiksi ”ottaa sammalta, jäkälää, puuta, varpuja tai turvetta toisen maalta.” Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Moisio sanoo, että yhdistys pyrkii laatimaan ohjeensa ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisiksi. – Myös näiden osalta tulee siis kysyä maanomistajalta tai raivaajalta, voiko lehtiä ja silmuja kerätä. Vastaus on varovainen, mutta liputtaa kuitenkin selvästi sen puolesta, että mustikanvarvuista voi lehtiä villiruoaksi kerätä. Myös kaadetut vesakot ovat Malmelinin mukaan maanomistajan omaisuutta, jota tänä päivänä voidaan käyttää bioenergian raaka-aineena. – Rikoslain lähtökohta on, että puu ja kaikki sen osat, marjoja lukuun ottamatta, ovat maanomistajan omaisuutta. – Rikoslain lähtökohta on, että puu ja kaikki sen osat, marjoja lukuunottamatta, ovat maanomistajan omaisuutta. Siten esimerkiksi pihlajanmarjoja ja katajanmarjoja saa ottaa. Tästä tekisin sen tulkinnan, että lehtiä voi poimia pienissä määrin sieltä täältä, Ympäristöviraston erityisasiantuntija Miliza Malmelin,sanoo. Mutta varvut kokonaisuutena ovat kiellettyjen listalla. – Joitakin vuosia sitten saimme kyselyn, voiko jokamiehenoikeudella kerätä ja toimittaa Saksaan tuorepainona puoli miljoonaa kiloa mustikanlehtiä. Kumpaakaan sanaa ”ruohovartinen” ja ”puuvartinen” ei lakitekstistä löydy: Tämän luvun säännökset eivät koske maassa olevien kuivien risujen, maahan pudonneiden käpyjen tai pähkinöiden taikka luonnonvaraisten marjojen, sienten, kukkien tai jäkälää ja sammalta lukuun ottamatta, muiden sellaisten luonnontuotteiden keräämistä toisen maalta.’’ (Rikoslaki 28 luku 14 §) Laissa lukee selvästi, että kukkia saa kerätä. Kiellettyä ottaa varpuja Arktiset Aromit ry:n ohjeissa ei oteta suoraan kantaa siihen, saako mustikan varvusta poimia lehtiä. Pienissä määrin – Rikoslaissa on säädetty oikeudesta hyödyntää luonnonvaraisia kasveja ja muita vastaavia luonnontuotteita. Puissa kasvavia marjoja voi vakiintuneen käytännön mukaan poimia puuta vahingoittamatta. Jokamiehenoikeuksien käyttäminen lähtee aina siitä, että toiminta ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle eikä toiminta saa jättää pysyvää jälkeä luontoon. Lakitekstissä ei tehdä mitään suoraa tai ehdotonta jakoa ruohovartisiin ja puuvartisiin kasveihin. Puissa olevia lehtiä tai neulasia kuten kuusenkerkkiä ei siis myöskään saa kerätä, sanoo Malmelin.. Puissa olevia lehtiä tai neulasia kuten kuusenkerkkiä ei siis myöskään saa kerätä, Malmelin sanoo. Kaikkein tehokkaimpia ovat haravapoimurit, joita ammattimaiset poimijat usein käyttävät. Moni luulee, että niistä saa kerätä vain marjoja. 34 U sein törmää neuvoon, että ruohovartisia saa kerätä, mutta puuvartisia ei. Samoin on Moision mukaan ollut selvää, että esimerkiksi saunavihtoihin ei saa katkoa koivunoksia toisen puista. Yleisesti tulkitaan, että kukka tarkoittaa myös esimerkiksi nuorta vuohenputkea tai nokkosta, vaikka se ei vielä olekaan kukassa. Ministeriön sivulla ohjeistetaan: – Laissa ei ole tarkemmin määritelty luonnonmarjoja tai sitä missä ne kasvavat (puussa, pensaassa vai muunlaisessa kasvissa)
Jos tietää kiinteistötunnuksen, voi kiinteistön omistajan selvittää Maanmittauslaitoksesta. l Puissa kasvavia marjoja voi vakiintuneen käytännön mukaan poimia, kun ei vahingoita puuta.. Esimerkiksi reiän poraamista ja mahlan valuttamista ilman lupaa ei pidä tehdä. Suomessa näitä on kuitenkin ollut hyvin vähän. Maanomistaja ei tietenkään saa käydä kerääjään käsiksi tai estää häntä liikkumasta metsässä. Samoin viraston ohjeissa todetaan, että kivet mainitaan Ruotsin laissa sellaisena, mitä ei saa ottaa ilman maanomistajan lupaa. Myös Suomen lainsäädännön perusteella yksittäisten kivien poimiminen on sallittua. Maanomistajan mahdollisuutta puuttua keräämiseen vaikeuttaa myös se, että usein on vaikea tietää saati todistaa, kenen omistamalla maalla kerääminen on tarkalleen tapahtunut. Kuka tahansa ei voi tehdä poliisille ilmoitusta. Tämä varovaisuus johtuu siitä, että kaikki se, mitä laissa ei suoraan sanota, jää tulkinnan varaan. 35 Asianomistajarikos Mustikanlehtiä saa kerätä villiruoaksi ainakin pieniä määriä ympäristöministeriön tulkinnan mukaan. Näin saataisiin lainvoimaisista tuomioista ennakkotapauksia. Ei ihme, että luonnontuotteiden kerääjällä voi nykyisin mennä sormi suuhun, jos luottaa netissä leviäviin uutisiin, joiden faktoja ei ole tarkistettu. Jossain menee joka tapauksessa raja, milloin toiminnasta aiheutuu pysyvää vahinkoa. Tästä ohjeesta poiketen Facebookissa levisi elokuun lopussa uutinen, jonka julkaisi nettimedia Newsner. Uutisessa varoitettiin: “Muista, että pihlajanmarjat eivät kuulu jokamiehenoikeuksiin, joten kysy lupaa maanomistajalta tai poimi niitä omalta pihaltasi.” Uutinen löytyy netistä esimerkiksi haulla “Syö vain kolme pihlajanmarjaa päivässä”. n Poliisi tai mikään muu viranomainen ei valvo jokamiehenoikeuksien rajoissa pysymistä. Mahdollinen rikos on asianomistajarikos. Hankalampaa se on, jos maanomistajaa ja yhteystietoja on vaikea selvittää. Enintään kymmenen kiinteistön omistajatiedot voi puhelimitse pyytää maksutta. Jos riita päätyisi oikeuteen, on vaikea ennustaa lopullista tuomiota. – Virasto toteaa myös, että sammalta ja jäkälää ei mainita lakitekstissä, mutta oletettavasti niitä saa poimia. Puiden osien keräilyä koskeva kohta on rikoslaissa vuodelta 1990. Maanomistajan on siis ryhdyttävä toimiin ennen kuin ketään voidaan rangaista mahdollisesta luvattomasta keräämisestä. Mutta silti muutaman yksittäisen kiven ottamista tuskin voidaan pitää rikollisena. Tuskin rikollista Miten jokamiehenoikeuksia tulkitaan naapurimaassa. Kysymällä selviää Jos tietää maanomistajan, keräämisen luvallisuuden voi helposti varmistaa kysymällä häneltä luvan. Toimiin ryhdytään vasta, jos asianomistaja ilmoittaa poliisille tai syyttäjälle vaativansa rangaistusta sille, joka asianomistajan mielestä on syyllistynyt hänen omaisuuttaan koskevaan rikokseen. Voidaan käyttää esimerkiksi konditionaalia “on katsottu, että olisi sallittua ...” tai arvellaan “voi tuskin pitää rikollisena”. Viraston ohjeissa annetaan lupa terveen järjen käyttämiseen, koska lakiteksti on vanhanaikainen. Katajanmarjat määritellään biologisesti kävyiksi, mutta käytännössä ne mielletään marjoiksi ja onkin katsottu, että niiden kerääminen jokamiehenoikeudella olisi sallittua rikoslain 28 luvun 14 §:n tarkoittamina muina sellaisina luonnontuotteina. Naturvårdsverket (luonnonhoitovirasto) on Ruotsissa se yhteiskunnan elin, joka antaa ohjeita lain soveltamisesta. Kaivoslain 2 luvun 7§:n mukaan “Jokaisella on toisenkin alueella oikeus kaivosmineraalien löytämiseksi tehdä geologisia mittauksia ja havaintoja sekä ottaa vähäisiä näytteitä, jos toimenpiteistä ei aiheudu vahinkoa eikä vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä.” – Esimerkiksi muutaman kiven, joka taskuun mahtuu, voi hyvin ottaa matkamuistoksi, Malmelin toteaa. Maksua vastaan tiedot saa sähköpostilla. Ei kuitenkaan suuria määriä eikä myyntiin. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa säädetyt jokamiehenoikeudet ovat muutenkin niin hieno ja ainutlaatuinen järjestelmä, että niiden toimivuutta ja säilymistä on hyvä eri tavoin vaalia. Maanomistaja saattaisi joutua maksamaan myös kerääjän oikeudenkäyntikulut. Jos omistajana on valtio, kunta tai seurakunta, joutuu kysymään, kuka organisaatiossa voi luvan antaa. Koska tämä tapahtui ennen villiruokabuumia, ei tähän puoleen keskustelussa ja lainvalmistelussa kiinnitetty silloin huomiota. Jos oikeus katsoisi, että esimerkiksi muutaman kuusenkerkän tai koivunlehden ottamisesta ei ole ollut puulle minkäänlaista mainittavaa haittaa, voisi tuomio olla vapauttava. Jos maanomistaja ja kerääjä kohtaavat metsässä, kerääjän ei tarvitse ilmoittaa henkilöllisyyttään. Varmempia tulkintoja saataisiin, jos jokamiehenoikeuksia koskevia riitoja käsiteltäisiin oikeudessa. Rikoksen todistaminen on käytännössä vaikeaa. Kansalaisesta voi tuntua kummalliselta, että viranomainen ei useinkaan anna selvää vastausta, mitä saa kerätä ilman lupaa ja mitä ei
Uurnat koristellaan vesija mehiläisvahaväreillä ja niille voi saada vanhasta kalaverkosta valmistetun lasKestävä kehitys on noussut yhä tärkeämmäksi arvoksi hautaustoiminnassa. Arkkuihin käytettävät puulajit uusiutuvat nopeasti ja niin pintaverhoilu kuin sisutuskin valmistetaan luonnonmateriaaleista kuten puuvillasta ja pellavasta. – Taivaankappaleet ovat uniikkeja, patentoituja pallouurnia, jotka on valmistettu paperista ja polttamattomasta savesta. Tekokuituja sisältävien arkkujen ongelmia ovat huono maatuvuus ja syttymisherkkyys krematorio-olosuhteissa. Maatuvat nopeasti Erilaisten ekoarkkujen lisäksi Taivaanrannan tuotevalikoimaan kuuluu puusta, kartongista ja turpeesta tehtyjä, nopeasti maatuvia ekouurnia. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen. Mahdollisuuksien mukaan käytämme myös kierrätysmateriaaleja kuten vanhoja, kauniita lakanoita, hautauspalveluyrittäjä Ulla Korpela jyväskyläläisestä Ekohautauspalvelu Taivaanrannasta jatkaa. Patjan ja tyynyn täytteenä voidaan käyttää vuodenajan mukaan saatavilla olevaa luonnonmateriaalia, kuten esimerkiksi heiniä, olkea, puulastua tai paperisilppua. Sisäverhoilu, peittolakana, tyynyliina ja kasvoliina ovat puuvillaa. Ekoarkkujen mahdolliset pintakäsittelyt kuten maalaus, petsaus lakkaus tai ootraus tehdään M1-ympäristöpäästöluokituksen saaneilla tuotteilla. – Kosteussulkuna käytämme maatuvaa biokalvoa. Taivaanrannan erikoisuus ovat savesta käsityönä valmistetut pyöreät Taivaankappaleet-pallouurnat, joita voi käyttää myös tuhkien veteen hautaamiseen. 36 Viimeiselle matkalle luontoa kunnioittaen Ekohautauspalvelut yleistyvät vauhdilla E kologiset ruumisarkut valmistetaan luonnollisista, nopeasti maatuvista materiaaleista
Kun aika koittaa, puusepän valmistama elinkaarikaluste mukautuu viimeiseksi leposijaksi. Usein arkkuun myös halutaan laittaa mukaan vainajalle tärkeitä tavaroita. Muutakin kuin materiaaleja Ekologisuuteen erikoistuneita hautaustoimistoja on Suomessa muutamia; tarkkaa lukemaa on hankala sanoa, sillä yrityksistä ei ole olemassa varsinaista rekisteriä. Korpela kertoo, että arkkuja on mahdollista myös muokata ja koristella vainajalle sopivammiksi. l Monet asiakkaat kertovat vainajan olleen vaatimaton luonnonihminen, jonka hautajaisissakaan ei haluttaisi näkyvän ylimääräistä rimpsunramspua.. Itselläni on elinkaarikaluste täällä toimistossa kirjahyllynä. Tällä konseptilla ei saa isoja ja näyttäviä krumeluurihautajaisia, mutta tyylikästä ja kaunista kyllä. Taivaanrannan yrittäjä Ulla Korpela on koulutukseltaan teatterimaskeeraaja ja -artesaani. Pinta käsitellään luonnonmukaisilla aineilla tai verhotaan luonnonkuitukankailla. Ekohautauspalvelu Taivaanranta sijaitsee Jyväskylän keskustassa. – Näitäkin on myyty muutamia. – Olen tehnyt esimerkiksi merikartoilla päällystettyjä arkkuja entisille merimiehille. – Teatteri symboloi jatkuvasti elämää ja kuolemaa, ja kulisseissa rakennetaan kekseliäästi kaunista tyhjästä, joten siirtymä ekohautausalalle tuntui varsin luontevalta. Uniikit Taivaankappalepallouurnat valmistetaan käsityönä. Myös perinteisemmät hautaustoimistot ovat viime vuosina ottaneet valikoimiinsa ekologisempiakin vaihtoehtoja. – Itse näen ekologisuuden pelkkiä materiaaleja isompana asiana. Näen kuoleman osana elämän kiertokulkua ja haluan sen näkyvän yrityksen koko toiminnan arvoissa. Tämä omaisten koristelema kaunis arkku päätyi nuorena menehtyneen naisen viimeiseksi leposijaksi. – Minulla ei ole myytävänä mitään yli 1000 euron arvoista. Omaisille arkun koristelu voi olla merkittävä osa surutyötä. 37 Ekohautauspalvelut yleistyvät vauhdilla hautajaisissakaan ei haluttaisi näkyvän ylimääräistä rimpsunramspua. Monet asiakkaat kertovat vainajan olleen vaatimaton luonnonihminen, jonka Taivaanrannassa omaisilla on mahdollisuus muokata arkkua vainajan tyyliin sopivaksi. Yrittäjä suosii paikallisuutta, joten valtaosa hautaustarvikkeista on myös valmistettu Keski-Suomessa. Koko ala on vähitellen muuttumassa entistä ekologisemmaksi. Taivaanrannassa omaiset voivat tuunata arkkua itse, mutta tarvittaessa myös yrittäjä koristelee arkun halutun laiseksi. – Hautaustoimilakia on hiljattain muutettu niin, että arkuissa ei saisi olla keinokuitumateriaaleja sisällä eikä päällä, sillä helposti leimahtavat materiaalit ovat aiheuttaneet vaaratilanteita krematorioissa. Korpela toteaa, että vaikka suurten toimijoiden alalle tuleminen vähentäisikin pienten ekohautauspalveluiden markkinaetuja, voi alalla silti erottua muista: kuverkkopussin tai kahvisäkeistä tehdyn kuljetuspussin, Korpela jatkaa. Kuva: Ulla Korpela Ekologiset ruumisarkut valmistetaan nopeasti uusiutuvista puulajeista. Taivaanrannassa on saatavilla myös niin sanottuja elinkaarikalusteita; tukevia arkkuja, joita voi käyttää säilytyskalusteina. Tyylikästä ja kaunist Korpelan mukaan ekologisista hautaustuotteista ovat kiinnostuneita sellaiset ihmiset, joille luonnonmukaiset arvot ovat tärkeitä. Patentoidun tekniikan ansiosta uurnat maatuvat nopeasti niin maassa kuin vedessäkin. Tarjoan luontoja ihmisläheistä palvelua, jonka perusajatus on, että me kaikki olemme yhtä ja samaa tämän maapallon kanssa. Koristelu voi olla tärkeä osa surutyötä. Saven ja paperin lisäksi uurnissa käytetään muun muassa kiviä ja luonnonkuitunarua. Myös ekohautauspalveluiden edullinen hinta kiinnostaa ihmisiä
Tarjolla on ruokaa laajalla kirjolla muun muassa hilloja, lihaa, kalaa, makeisia, leipää ja mausteseoksia. Kati Wikström. 38 REKO:ssa kuluttajat tilaavat ruokaa suoraan lähiruokatuottajilta Eettistä lähiruokaa REKO-myynneissä lähituottajat myyvät omia tuotteitaan suoraan kuluttajille
39 REKO tulee sanoista Rejäl konsumtion, eli suomennettuna se tarkoittaa reilua kuluttamista. Erityistä huomiota kiinnitetään eläinten mahdollisuuteen käyttäytyä laji. Moni ”rekoilija” kannattaa paikallisia ja ekologisia tuotteita, haluaa tukea lähiyhteisöä ja aluetaloutta sekä kokeilee herkemmin myös uusia tuotteita. REKO mahdollistaa vuodenajan ja sesongin mukaiset tuotteet, jotka korjataan niiden ollessa parhaimmillaan. REKOrenkaat toimivat Facebookin kautta suljettuina ryhminään, joissa tilaukset ja toimitukset sovitaan. Maaja metsätalousministeriössä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa valmisteltu Lähiruokaohjelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 16.5.2013. REKOssa käyminen on myös sosiaalinen tapahtuma. REKOn asiakkailla on mahdollisuus vierailla kaikilla mukana olevien tuottajien tiloilla sopimuksen mukaan. Wähkilän maun suosituin tuote on Yrttimix, johon kuuluu neljää yrttiä, valkosipulia, mustapippuria ja merisuolaa. Ruoka on lähellä tuotettua, joten sen alkuperä on tiedossa ja kuluttaja todellakin tietää mitä syö. Hän kehitti mallin Ranskassa tutkimiensa kumppanuusmaatalous-toimintojen pohjalta, ja hioi mallin ja toimintatavan Suomeen sopiviksi. Makeita herkkuja. Siellä voi keskustella myyjien eli ruokien tuottajien kanssa, saada enemmän tuotetietoutta, vaihtaa ruokaohjeita ja vinkkejä. REKO-renkaiden eläintuotantoon liittyvien eettisten linjausten mukaan perinteistä tehotuotantoa ei sallita REKO-lähiruokarenkaissa, vaan mahdollisuuksien mukaan suositaan Free Rangeja luomutuotantoa. Maksettua mainontaa eikä turhia pakkauksia tarvita. Tuottajan tulee pyrkiä kertomaan omasta tuotannostaan mahdollisimman läpinäkyvästi ja avoimesti. Periaatteena on se, että ruoka on mahdollisimman läheltä eikä jälleenmyyntiä tehdä. Toiminnan tulee olla avointa ja läpinäkyvää. Eettistä lähiruokaa Luomu Lohenojan suosituimpia tuotteita ovat salaatti ja porkkanat. Lähiruokaohjelmassa korostetaan myös lyhyitä jakeluketjuja. Monia herkullisia etuja REKO-renkaissa kuluttajat haluavat ostaa tuoretta ruokaa edullisesti, ilman välikäsiä. Yhdistävänä tekijänä tapahtumissa ovat samat ruokaan liittyvät arvot ja kiinnostuksen kohteet – yhteishenki on todella vahva. REKO-mallin eli lähiruoan myyntija jakelumallin on kehittänyt pedesöreläinen luomuviljelijä Thomas Snellman. Turhia lisäaineita ei tällaiseen lähiruokaan tietenkään käytetä. Toiminta alkoi vuonna 2013 ja nykyään lähiruokaan keskittyneitä REKO-renkaita on erittäin paljon. Lähiruokaohjelman toimenpiteet kattavat lisäksi elintarvikealan erikoistuotteet, joiden merkittävimmät markkinat ovat lähialueella, mutta joita myydään eri kanavissa muuallakin Suomessa. Ruokaa, joka on tuotettu ja jalostettu oman alueen raaka-aineista ja joka markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Eettistä toimintaa REKO-tuotannon tulee olla eettistä, mielellään luomua. Maaja metsätalousministeriön mukaan lähiruoka on yksi maamme ruokapolitiikan kärjistä. Siinä lähiruualla tarkoitetaan erityisesti paikallisruokaa, joka edistää oman alueen paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Tuotteiden hinnat pysyvät alhaisina, koska niiden myyntiin ei käytetä välikäsiä, eivätkä tuotteiden kuljetusmatkat ole pitkiä. Omalla alueella tarkoitetaan maakuntaa tai sitä vastaavaa tai pienempää aluetta. Lähiruoka ja ruuan paikallisuus liittyvät erityisesti lyhyisiin jakeluketjuihin, joita määrittää taloudellisten toimijoiden määrän väheneminen ketjussa, toimijoiden yhteistyö, paikallinen talouskasvu sekä tuottajien ja kuluttajien maantieteelliset ja sosiaaliset yhteydet. Näitä tuotteita on lähinnä pienempien yritysten valikoimassa
Leipureiden ja muiden jalostajien oletetaan käyttävän mahdollisimman paljon lähituotteita leipomuksissaan. Renkaissa myydään vain läheltä pyydettyä ja eettistä kalaa. Sillä tiellä olen edelleenkin. Sivuston ylläpitäjä tekee jokaiselle tapahtumalle oman päivityksen, jossa ilmenee sen aika ja paikka. Esimerkiksi norjalaisen lohen savustus sisämaassa ei täytä lähiruuan vaatimuksia. Tuotteella voidaan sanoa olevan kasvot. Tunsin ryhmän muita ylläpitäjiä ja lupauduin kyselemään tuottajilta luomu-joulukinkkuja myyntiin. REKOssa myytävien jalosteiden tulee olla mahdollisimman lähiruokapitoisia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi eettisten lähellä tuotettujen jauhojen, marjojen, lihan, sienien, hedelmien ja munien käyttämistä, sekä kotimaista maitoa ja voita. Jalostetun kalan osalta vaatimus on sama. Suomen REKO-renkaat on listattu Facebookryhmään: REKO Lähiruokarengas. Timo Kolin luomupossunlihasta talvella suosituimpia tuotteita ovat nakit, jauheliha on ympärivuotinen kestosuosikki.. Kasvanut reippaasti Käpylän REKO-ryhmän yksi ylläpitäjistä Janne Lappi kertoo liittyneensä lähiruokarenkaan ylläpitotiimiin hieman vahingossa. Tuottaja ei saa myydä esimerkiksi toisen tilan tuottamia kasviksia omiensa ohella. Eläinten rehuna pyritään käyttämään mahdollisimman paljon kotimaisia ja GMO-vapaita tuotteita. Maksutapa vaihtelee, joissakin tapauksissa tuotteet maksetaan etukäteen, joissakin paikan päällä käteisellä ja usein myös pankkikorttimaksu on mahdollista. Merkittäviä seikkoja ovat mahdollisimman jatkuva ulkoilumahdollisuus sekä eläintä kohden käytettävissä oleva tila. Sen sijaan yhteiskuljetukset ovat mahdollisia ja suotavia, jos kukin tuottaja kuitenkin hoitaa itse omien tuotteidensa avaukset Facebookissa. Esimerkiksi parsinavetoihin, virikehäkkikanaloihin ja sianlihan ”normaaliin” tuotantoon suhtaudutaan kriittisesti. Joskus maksu onnistuu myös laskulla eli jälkikäteen maksaen. Kuluttajat merkkaavat kyseisen päivityksen kohdalle, mitä tuotetta tilaavat ja kuinka paljon. Tuotteisiin ja tuotantoon liitetään usein positiivisia mielikuvia, jotka johtuvat tuotannon läheisyydestä ja tuoreudesta. 40 tyypillisesti. Heidän mukaansa elintarvikealan pienyritysten ja niiden tuotteiden vahvuuksia ovat paikallisuus ja omaleimaiset korkealaatuiset tuotteet. Aitoja makuja www.aitojamakuja.fi -sivusto on valtakunnallinen elintarvikeyritysten hakupalvelu, joka auttaa kuluttajia löytämään paikalliset elintarvikepalvelut. Pienillä yrityksillä on merkittävä asema suomalaisen ruokakulttuurin ylläpitäjinä ja kehittäjinä. Käpylän REKO-tapahtuma on lyhyt, mutta sosiaalinen ja varsin nälkäiseksi tekevä tilanne. Yleensä myyntitapahtumia on kerran kuukaudessa, sellaisella paikkakunnan alueella, jonne mahtuu riittävästi ihmisiä esimerkiksi parkkipaikalla tai koulun pihassa. Tuottaja lisää kyseiseen tapahtumaan siellä myymänsä tuotteet, ilmoittaa niiden hinnat, myyntierät ja maksutavat. Toiminta käytännössä Jokaisella REKO-renkaalla on oma sivustonsa Facebookissa. Pienet yritykset myös palvelevat asiakkaitaan joustavasti olipa kyseessä ammattilaisostaja tai yksityinen kuluttaja. Yleisimmät pienyritysten toimialat ovat leipomotoiminta, vihannesten, marjojen ja hedelmien jalostus sekä lihajalostus. Jälleenmyynti on kaikissa renkaissa ehdottomasti kielletty. Ryhmät toimivat ympäri Suomea vapaaehtoisvoimin eli ryhmien ylläpitäjät eivät saa työstään palkkiota. Tapahtuman kesto on yleensä melko lyhyt, noin puoli tuntia. – Minua kysyttiin Käpylän REKOon auttamaan siinä, että renkaaseen saataisiin lisää tuottajia mukaan. Eettisenä pohjana sallituille kalalajeille käytetään WWF:n kalaopasta
– Asiakkaina on kuluttajia, jotka tukevat lähituotantoa ja haluavat tietää ruokansa alkuperän. Olli, Uuna ja Tiina rekoretkellä. Norrbron tilatuimmat tuotteet vaihtelevat sesongin mukaan, nyt suosittuja olivat savustetut lampaan karee ja kyljykset. REKOn alueella on lähes mahdotonta liikkua tulematta nälkäiseksi, mutta tilaukset kannattaa aina tehdä etukäteen, koska harvalla tuottajalla on ylimääräisiä tuotteita mukanaan. Tiina, Olli ja Uuna ovat käyneet REKOssa vuosia sitten, mutta aktivoituivat nyt uudestaan pitkähkön tauon jälkeen. Miska ja Taisto ovat rekoilleet kahden vuoden ajan ja tällä kertaa he ostivat hunajaa, kalaa, kananmunia ja paljon kehumiaan tuoremakkaroita, joita tulee aina syötyä hieman liikaakin. Pienpaahtimo toimii oman myymälänsä yhteydessä ja myy siellä myös muiden rekolaisten tuotteita. He löysivät oman alueensa ryhmän Facebookista ja nyt mukaan oli tarttunut kahvia, kananmunia, ahvenfileitä, ohraa, mannaa ja spelttilakua. Yleisimpiä myydyimpiä tuotteita ovat kananmunat ja sesongin kasvikset. 27.8. – Toiminta on pysynyt samanmuotoisena alusta alkaen, mutta ainakin Käpylän renkaassa muun muassa prosessi uuden tuottajan hyväksymisessä renkaaseen on helpottunut. 41 Taisto ja Miska jonottavat tilaamaansa kalaa. Kuhina on kova ja ilmapiiri todella lämmin, kaikki ovat yhteisellä lähiruoan asialla. Six Pot:in kahvintuottaja Hannu Mastosalo. Monia myyjiä yhdistää intohimo lähellä tuotettuun, eettisesti kestävään ja hyvään ruokaan. Olemme jo toiseen kertaan löytäneet isomman jakopaikan, jotta kaikki innokkaat mahtuisivat kunnolla mukaan. Käpylän REKOssa hän ajeli paikalle metkan näköisellä pienellä pakettiautolla, jonka takaluukusta tulvahti huumaava kahvin tuoksu. – REKOn toiminta on kasvanut todella paljon. Jonoa autolle ilmestyi heti. Ensimmäisten jakojen aikana ryhmässä oli muutama sata jäsentä, nyt niitä on yli 2000. Ensimmäistä kertaa REKOssa asioivat Paula ja Tapio. Tämä oli heidän toinen REKOnsa kuluvan syksyn aikana ja ainakin tuoreita juuri munittuja kananmunia he odottivat innolla. Myös tuottajien määrä on kasvanut reippaasti ja se on luonut hieman haasteita tilankäytölle. – Yleisimpiä myydyimpiä tuotteita ovat kananmunat ja sesongin kasvikset. Noin puolituntinen riittää kaupankäyntiin, kun jokainen on tehnyt tilauksensa etukäteen ja tällöin ne löytyvät omalla nimellä myyjän autosta. l. Yhteisellä asialla Six Pot pienpaahtimon tuottaja Hannu Mastosalo kertoo kahvisuosikkeja olevan kahdenlaisia: pehmeä keskipaahto luomupavuista tai erittäin tumma espressotyyppinen kahvi. Paula ja Tapio aikovat herkutella spelttilakulla
Se seisoo edelleen tanakkana pystyssä ja on entisestään vankistunut. Kuva: Martti Heikkilä. 42 Lahnajärven Rotomänty suojeltiin 1959
Vuosien varrella on voinut käydä niin, että tietoa jonkin puun rauhoituksesta ei löydy enää mistään. – Luettelossani on yhteensä 4 232 kohdetta, jotka saattavat olla sekä rauhoitettuja että edelleen olemassa. Ympäristoministeriö kokosi tietoa kattavasti vielä 80-luvulla vuosittain ja se julkaistiin ministeriön tilastokirjassa. Puiden lisäksi mukana on esimerkiksi siirtolohkareita. M aanviljelijä Reino Tähtinen Suomusjärven kunnan Lahnajärven kylästä teki 25. – Esimerkiksi Lahdessa tiedettiin 11 rauhoitettua kohdetta. Osa tiedoista on voinut myös kadota. 3 175 varmaa kohdetta Jouni Tapiovaara on kerännyt tietoja monin eri tavoin. Tarinat tärkeitä Kun yksittäiselle puulle tai kivelle on haettu rauhoitusta, on hakemukseen usein sisältynyt tämän luonnonmuistomerkin tarina. Siitä lähtien olen käyttänyt aikaani muun ohessa tämän tiedon keräämiseen, Tapiovaara kertoo. Kun päätösvalta 90-luvulla siirtyi kunnille, ei kattavaa rekisteriä ole enää ylläpidetty. Monta tällaista kulttuurihistorial. Rauhoitetun luonnonmuistomerkin paikka löytyy myös peruskartasta. Rekisterin julkaisijaksi on tulossa Metsähallitus. Työn aikana Jouni Tapiovaara on saanut varsin tarkan kuvan, kuinka monta rauhoitettua luonnonmuistomerkkiä Suomessa on. 43 Jouni Tapiovaara on tallentanut luonnonmuistomerkkejä Tuhansia rauhoitettuja puita Jouni Tapiovaara on kerännyt tietoja luonnonmuistomerkeistä. Tähän mennessä olen pystynyt varmistamaan 3 175 rauhoitettua kohdetta. Kun ei löytynyt, hän päätti ryhtyä sellaista kokoamaan. Sitten päätösvalta siirtyi kunnille. Kerroin, että omalla listallani niitä on 20. Kunnissa ei läheskään aina ole ollut tietoa sen omista luonnonmuistomerkeistä. Lahnajärven Rotomänty seisoo edelleen tanakkana pystyssä ja on kuudessakymmenessä vuodessa entisestään vankistunut. Sen iän on arveltu olevan yli 200 vuotta. Ne ovat siis varmuudella edelleen rauhoitettuja ja olemassa. Salapoliisityötä Espoolaista Jouni Tapiovaaraa alkoi joitakin vuosia sitten askarruttaa, eikö luonnonmuistomerkeistä löydy kattavaa luetteloa. Hän on käynyt läpi suuren määrän kirjallista aineistoa eri arkistoissa ja muissa paikoissa, vieraillut kunnissa ja lääninhallituksissa sekä kuvannut paikan päällä noin 1 500 luonnonmuistomerkkiä. Lopullisesti tämä tapahtui vuonna 1996. – 90-luvulle asti päätöksen rauhoittamisesta tekivät lääninhallitukset. Turunja Porin lääninhallitus teki päätöksen männyn rauhoittamisesta 14. Tietojen kerääminen on ollut melkoista salapoliisityötä, niin hajallaan ne ovat olleet. Teksti: Martti Heikkilä Jouni Tapiovaara ja Myrskylän kirkonkylässä sijaiseva Myrskylän mänty. Ympärillä kasvaa nuorempaa mäntymetsää. Rauhoitus on myös saatettu lakkauttaa, mutta tieto voi silti olla peruskartassa. helmikuuta 1959. Tämä loppui 80-luvun lopussa. – Viisi vuotta sitten siirryin it-alan johtotehtävistä yrittäjäksi. Myrsky on voinut kaataa puun, mutta muodollisesti rauhoitusta ei ole lakkautettu. elokuuta 1958 hakemuksen, että tilan mailla sijaitseva Rotomänty julistettaisiin luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi. Mänty oli tuolloin 23 metriä pitkä ja ympärysmitaltaan 280 senttiä paksu
Kuva: Martti Heikkilä Lahnajärven Rotomänty on merkitty peruskarttaan ja paikalla on opastekyltti. Jos kunta haluaa hakemuksesta purkaa jonkin kohteen rauhoituspäätöksen, siihen on pyydettävä lausunto alueen Elykeskukselta.. Yksittäisen puun suojelu ei tarkoita sitä, että alue sen ympärillä olisi suojeltu. Luonnonsuojelulain 29 §:n suojeltuihin luontotyyppeihin kuuluvat avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut tai enintään viiden puun puuryhmät, jotka ovat järeärunkoisia, iäkkäitä, usein monihaaraisia ja laajalatvuksisia. Näinkin on käynyt, joskin useimmat metsänomistajat arvostavat Tapiovaaran kokemuksen mukaan itsekin suojeltua puutaan ja ovat voineet olla rauhoituksen hakijoita. Kuva: Martti Heikkilä lisesti arvokasta tarinaa on pölyttyneenä lääninhallitusten arkistoissa. Kuka tahansa voi tehdä kunnalle hakemuksen luonnonmuistomerkiksi rauhoittamisesta. 44 Kaksi suojelutapaa Yksittäisen maisemallisesti arvokkaan puun suojelumahdollisuuksia ovat luonnonmuistomerkiksi rauhoittaminen tai luonnonsuojelulain luontotyyppisuojelun perusteella. Metsänomistaja voi halutessaan teettää ympärillä avohakkuun, jolloin suojeltu puu joutuu alttiimmaksi myrskylle tai keloontumiselle. – Nyt on huolena, miten niille käy soteen liittyvän maakuntauudistuksen yhteydessä, Tapiovaara kertoo. Lähde: Ympäristöministeriö Kilpikaarnainen Rotomänty sijaitsee lähellä Helsinki-Turku-moottoritietä. Toinen mahdollinen keino yksittäisen maisemallisesti arvokkaan ison puun suojelemiseksi tulee luonnonsuojelulain luontotyyppisuojelun kautta. Hakemukseen tarvitaan kuitenkin alueen omistajan suostumus. Luonnonmuistomerkkiasioissa kannattaa kääntyä kunnassa ympäristöasioita hoitavan henkilön puoleen. Mänty sijaitsee muutama kymmenen metriä soratiestä. – Tarinoiden säilyminen on tärkeää myös siltä kannalta, että jos metsän omistus on siirtynyt monta sukupolvea eteenpäin, nykypolvi saa tietää, mitä kyseinen puu on esimerkiksi äidin vaarille merkinnyt. Vanha ykköstie on vielä lähempänä
Yhdistyksen puheenjohtaja on Kristin Lauharo. l. Luettelo julkiseksi Jouni Tapiovaara on nyt tehnyt Metsähallituksen kanssa sopimuksen tähän mennessä keräämänsä aineiston hyödyntämisestä. – Näin on käynyt Paavolan tammelle Lohjalla. Toinen iso ryhmä ovat lajilleen epätyypilliset ja harvinaiset erikoismuodot. Aihki ry on julkaisemassa loppuvuonna 100 luonnonmuistomerkkiä -teoksen, jossa mukana on 100 kiinnostavinta kohdetta. Tapiovaara on tällä hetkellä yhdistyksen rekisterija tilastovastaava. Paljon enemmän on kuntia, jotka eivät vielä ole tätä tehneet. Jotkut Suomen kunnista ovat osanneet hyödyntää luonnonmuistomerkkejä ja niiden tarinoita matkailukohteena. Suomen Luonnonmuistomerkkiseura Aihki ry perustettiin 28.2.2016. Kohteita ja niiden tarinoita on kartoitettu kesän ajan. Lahnajärven Rotomännyn ympärillä on rauhallista, vaikka paikka sijaitsee alle kilometrin päässä Helsinki-Turku moottoritiestä. Kilpikaarnainen Rotomänty lienee saanut erikoisen nimensä kasvupaikkansa Rotonmäen mukaan. Maanviljelijä Reino Tähtinen Suomusjärven kunnan Lahnajärven kylästä teki hakemuksen Rotomännyn rauhoittamiseksi vuonna 1958. Tasainen suosio paras Jos jostakin puusta tulee erityisen suosittu kohde, sen lähiympäristö voi myös joutua kovalle kulutukselle. 45 Jouni Tapiovaara on hankkinut kopiot lukuisista rauhoituspäätöksistä. Jouni Tapiovaara on myös mukana yhdistyksessä, joka kerää ja jakaa tietoa luonnonmuistomerkeistä. Suurin osa rauhoitetuista puista on poikkeuksellisen kookkaita tai muuten maisemaa hallitsevia yksilöitä. Roto-sana on inarinsaamea ja tarkoittaa lehtoa. Hyvä olisikin, että ihmisillä olisi laajemmin tietoa kaikista hienoista puista, jotta suosio jakautuisi tasaisemmin, Jouni Tapiovaara sanoo. Yksi tavoite on, että yhdistys on osaltaan valtakunnallista rekisteriä ylläpitämässä ja jakamassa. Luonnonmuistomerkkien rauhoitus tuli mahdolliseksi vuoden 1923 luonnonsuojelulain astuttua voimaan. Tarkoitus on, että rekisteri tulee ensin sisäiseen ympäristötoimijoiden ja tutkijoiden käyttöön ja noin parin vuoden kuluttua tiedot voidaan ladata julkisiksi verkkoon kaikkien saataville. Puiden ja siirtolohkareiden lisäksi luonnonmuistomerkkien joukossa on esimerkiksi hiidenkirnuja
46 Lö yd ä lä hin eko ka mp aa ja si! Su om en Eko yrit tä jä t ry / Eko ka mp aa ja t Eko fris öre r ww w.e ko ka mp aa ja t.f i Fa ce bo ok: Eko lo gin en hiu ste nh oito Ekok amp aaja t Ekof ris örer Ekokampaamo Vihreä Aalto Kirkkotori 10 2.krs 37800 Akaa (Toijala) 040 – 369 7442 Hius ja Kauneus Lähde Oy Lähderannantie 22 02720 Espoo 0400 – 585 272 www.hiusjakauneuslahde.fi Tukkatalo Oy Keilaranta 19 02150 Espoo 050 – 551 2512 www.tukkatalo.fi Ekokampaamo AuRa Lyseokatu 1 as 2 30100 Forssa 050 – 533 1592 www.ekokampaamoaura.fi Luonnonkaunis Hämeentie 1A 30100 Forssa 044 – 231 2474 www.ekokampaamoforssa.fi Harmonie Vuorikatu 8 10900 Hanko 040 – 701 0613 EkoHius ekokampaamo Toinen linja 9 A 2 00530 Helsinki 044 – 799 2992 www.ekohius.com Ekokampaamo EcoCabello Pohjoinen Rautatiekatu 11 A 00100 Helsinki 0400 – 954 965 www.ekocabello.fi Ekokampaamo Fa`Milja Fallpakantie 4 00970 Helsinki 045 – 136 3726 www.ekokampaamo.net Ekosalonki Marja Sakarinkatu 3 00500 Helsinki 044 – 557 1248 www.ekosalonkimarja.fi Hiusduetto Sörnäisten rantatie 4 00530 Helsinki 050 – 581 5311 www.hiusduetto.fi Hiusgalleria Snellmaninkatu 19 – 21 00170 Helsinki 09 – 660 022 www.hiusgalleria.fi Hiusja Kauneusmestarit Oy Purotie 3 00380 Helsinki 09 – 506 2932 www.hairandbeautymasters.fi Kampaamo Leena Selin Sammonkatu 1 00100 Helsinki 050 – 563 4940 kampaamoleenaselin.avoinna24.fi/ company Lumo Helsinki Kasarmikatu 23 00130 Helsinki 0400 – 470 987 www.lumohelsinki.fi PEPPECO Ekokampaamo ja luontaishoitola Oulunkyläntie 7 00650 Helsinki 09 – 795 570 www.peppeco.fi Ekokampaamo Ryytineito Lauttasaarentie 13 00200 Helsinki 09 – 684 7684 www.ryytineito.fi Tukkatalo Oy Raumantie 1 00350 Helsinki 09 – 553 555 www.tukkatalo.fi Vallilan Heili Sturenkatu 33 00550 Helsinki 09 – 737 848 www.vallilanheili.fi Vihreä Kampa Ilmarinkatu 10 B 00100 Helsinki 09 – 587 1996 www.kampa.fi EKOparturi-kampaamo Margit Hämeenkatu 3, Jussintori 05800 Hyvinkää 040 – 726 5458 www.ekokampaamomargit.com Eco Beauty Hair Suvantokatu 15 80100 Joensuu 050 – 327 0300 www.ecobeautyhair.fi Kauneushuone-ekokampaamo Nätimpi Päivärinteenkuja 6 04400 Järvenpää 050 – 465 5534 www.kauneushuone-natimpi.net m.i.o look ekostudio Thurmaninaukio 10 LT 2 02700 Kauniainen 010 – 279 3944 www.miolook.fi/eko Pa-Ka Pieni Hiushuone Valtakatu 16 LH 1 94100 Kemi 050 – 575 5770 www.pienihiushuone.net Hiustupa Ekokampaamo-parturi Kauppakaari 15 04200 Kerava 040 – 848 5022 Beaty Designers Room/ Ella Kuusisto Rautatienkatu 12 15110 Lahti 050 – 591 1595 www.bdroom.fi Löydä tästä ekokampaajasi!
48 Arkeen kuuluu myös aktiivinen osallistuminen luonnonsuojelutyöhön.
Davis on kirjoittanut omista koettelemuksistaan ja elämänvalinnoistaan kolme kirjaa, jotka myyvät edelleen ja ovat ajankohtaisia. Hän muutti maalle nauttiakseen kiireettömästä arjesta ja yhteydestä luontoon. Mummo sairastui ja lopulta Davis joutui lastenkotiin. Luonto tarjoaa oikeastaan sen kaiken. Jos haluaa hifistellä, niin myös rakkautta ja ystäviä, mutta oikeastaan luonto tarjoaa niitäkin, Davis mietiskelee. Elämässä on kaikki hyvin, tässä ja nyt. Rappiotilan rauhaan Ymmärrettyään, ettei voinut enää jatkaa sairaanhoitajan työtään ja elämää kaupungissa, Davis päätyi lopulta sukutilalle Hämeenkyröön, paikkaan, jota kutsutaan Alhonlahdeksi. Hän kuvaa elämäänsä osana oravanpyörää ja ulospääsyään sieltä. Elämä ei ole ollut helppoa, mutta silti Davisista huokuu nyt sisäinen rauha ja ilo, jota harvasta ihmisestä aistii. Kaarina Davisilla on ympärillään luontoa ja aikaa ajatella Onni syntyy vähästä Uupuminen sairaanhoitajan työssä sai Kaarina Davisin vaihtamaan elämänsä suunnan. 49 I hminen tarvitsee aika vähän ollakseen onnellinen. Davisilla on takanaan raskas elämä. Teksti ja kuvat: Terhi Niinimäki. Hän on syntynyt Yhdysvalloissa ja muuttanut lapsena Suomeen. Äiti oli alkoholisti, joten hän muutti mummonsa luo. Aikaa ajatella. Näin ajattelee Kaarina Davis, joka luopui kiireisestä kaupunkielämästään ja sairaanhoitajan työstä yli kymmenen vuotta sitten ja muutti pieneen mummonmökkiin maaseudulle. Tie tähän hetkeen ei kuitenkaan ollut helppo. Hän lunasti perikunnalta mökin ja muutti sinne, vaikka monet kauhistelivat valintaa. – Luonnon lisäksi tarvitsee aikaa
Minulla oli vasta lompakko hukassa ja jouduin miettimään viikon taaksepäin, milloin olen viimeksi käyttänyt sitä, Davis nauraa. Lopulta Davis kuitenkin teki suuren muutoksen, jotta voisi olla sinut itsensä kanssa. On enemmän pätkäja freelancer-töitä. Luonto on suuri osa Davisin elämää, ja kirjoissaan hän kuvaa muun muassa metsäretkiä, lintujen tarkkailua ja ruokkimista sekä erilaisia ihmeellisiä hetkiä luonnossa. Suhtaudun talouteen aivan eri tavalla. Onni syntyy pienestä siemenistä.. Jos en jaksa, niin sitten ostan enemmän, Davis toteaa. Loi sellaisen elämäntavan, että pärjää. Niitä pitäisi osata kuunnella. Masennuskin on yleensä oire siitä, että murehtii liikaa mennyttä tai tulevaa, vaikka tässä hetkessä kaikki on hyvin, Davis toteaa. Vaativa yhteiskunta Kaarina Davis yritti jo sairaanhoitajatyönsä loppuaikoina muuttaa jotain. Jotain vain oli tehtävä. Jos olisin ollut jotenkin järkevämmässä olotilassa, en ehkä olisi tehnyt sitä, sillä talolle oli tehtävä valtavasti ennen talvea. Elämä oli silloin paljon sellaista, että mietti, että olisi kiva tehdä jotain, mutta aina tuli se ”mutta kun” -selitys, Davis tuumaa. Entinen sairaanhoitaja saa uudessa elämässään uppoutua rauhassa tarkkailemaan luontoa, hoitamaan kasvimaata tai kirjoittamaan kolumnia. Monet tarvitsevat rohkaisua tai tukea pieniinkin valintoihin. Aluksi Davis päästi kotiinsa, mutta totesi sitten, kuinka kuormittavalta kaikki tuntui valokuvauksineen ja kodista saatuine kommentteineen. Nyt on onneksi menossa jonkinlainen murrosvaihe. Hän päätti rauhoittaa kotinsa ja tavata toimittajat muualla. Elämä ei tuntunut mielekkäältä ja oli jatkuvaa väsymystä, Davis muistelee mietteliäänä. Alhonlahteen muutettuaan hän myös opiskeli luontoalaa ja on haaveillut keruutuotteiden myymisestä, mutta todennut, ettei se yksin käsin tehtynä ole kannattavaa. Olisihan sieltäkin voinut lähteä luontoretkille, mutta ei tullut lähdettyä. Monenlaisia ihmisten tarinoita kuulleena Davis toteaa myös, että mustavalkoisuus on yksi keino pysyä kiinni oravanpyörässä. Nyt menot ovat pienet ja tuloni koostuvat monista pienistä lähteistä. Hän toivoo, että koko tapakulttuuri olisi erilainen ja kannustettaisiin enemmän luovaan tapaan tehdä asioita. Uusia on kuitenkin löytynyt paljon, enimmäkseen luonnonsuojeluyhdistyksistä. Hän jatkaa tarinaa kertomalla, miten tässä taannoin oli lähdössä autolla johonkin. Minulta kysytään ihan mitä vain, ratkaisuja erilaisiin ongelmiin ja esimerkiksi erilaisia kädentaitovinkkejä ja neuvoja puutarhaan. Hän kertoo pitäneensä aina luonnosta ja viettäneensä lapsuutensa kesät Alhonlahdessa, mutta nuorempana luontorakkaus suuntautui enemmän lemmikkeihin. Silloin, kun itse olin sairaanhoitaja, ainoa oikea tapa oli vain se vakituinen kokoaikatyö, Davis hymähtää. Kansalaispalkka olisi minulle kova juttu, koska silloin viesteihin vastaaminen ei olisi pois ansiotyöltä, vaan voisin keskittyä auttamaan ihmisiä. Tästä Davisilla on henkilökohtaista kokemusta, sillä hän saa satoja, jopa tuhansia yhteydenottoja ihmisiltä, joista monet toivovat jonkinlaisia neuvoja. Nyt en mitenkään pysty vastaamaan kaikille, Davis huokaa. Yhdessä luonnon kanssa Davisin kanssa keskustellessa huomaa hänen tietävän luonnosta paljon. Ihmisten on kuitenkin vaikea tarttua tarjolla oleviin vaihtoehtoihin ja soveltaa niitä omaan elämäänsä. Kaarina Davis tarvitsee paljon aikaa olla yksin ja levätä. Minulla pitäisi olla täyspäiväinen sihteeri vastaamassa viesteihin. Auton oven eteen oli kasvanut valtava hämähäkinseitti. Niinpä tämäkin haastattelu tehtiin Hämeenkyrössä, kahvila Kehäkukan idyllisessä ympäristössä. Vuosien saatossa myös Davisin suhde rahaan on muuttunut. Hän toteaa, että nykyisessä yhteiskunnassa on tehtävä paljon töitä pitääkseen itsensä tasapainossa. Ne kertovat, ettei kaikki ole kohdallaan. Davisin saadessa kirjojen myötä julkisuutta alkoi Alhonlahdessa ravata toimittajia. Jos on ehdoton sen suhteen, millainen vaihtoehdon olisi oltava, jää se usein toteuttamatta. Jotkut ovat sittemmin leimanneet hänet hörhöksi tai piipertäjäksi ja oikeastaan kaikki vanhat ystävät jäivät taakse. Niin eläimistä, luontotyypeistä kuin puutarhan kasveista. Hän myös marjastaa, mutta kertoo olevansa edelleen varsin vähävoimainen ja helposti väsyvä, joten joutuu pohtimaan, paljonko jaksaa kerätä marjoja, mehustaa ja hillota. 50 – Se oli melkoinen rappiotila ja muutin sinne kesällä. – Nyt mietin, miten olen joskus voinut asua Tampereella Kalevan kirkon vieressä. Hän olisi halunnut tehdä vähemmän, mutta sitä pidettiin ihmeellisenä. Tili oli aina tyhjänä, kun uusi palkka tuli. Aluksi minulla oli paljon visioita ekologisista elämäntavoista, mutta ymmärsin, että meinasin tehdä niistä itselleni toisen oravanpyörän, Davis kertoo. – On paljon päänsärkyjä, väsymystä, masennusta. En kuitenkaan pystynyt ajattelemaan järkevästi. Myös osa elannosta syntyy luonnosta. Arki on vapaata ja vain harvoin on sovittuja, aikataulutettuja menoja. Saatan kerätä korillisen kantarelleja tai mustatorvisieniä ja ne joko vähentävät ostettavan ruoan määrää tai sitten myyn ne itse, Davis kuvaa. Minäkin olen tavoitteellinen luonteeltani. Elin ennen tilipäivästä toiseen
Teos kuvaa Davisin elämää viiden vuoden ajalta ja luonnon tarkkailun lisäksi halua puolustaa sitä. Kaarina Davis tarvitsee paljon aikaa olla yksin ja levätä.. Päivät ovat siis aikatauluttomia ja vapaita. Haluaisin kuitenkin hoitaa ne niin hyvin, Davis kertoo. Olen nähnyt kuolemaa niin paljon elämäni aikana, Davis tuumaa. Sitä, että ihmiset olisivat aktiivisia ja ajaisivat luonnon asiaa. Sen näkee kyllä kartasta, missä asuu valveutunut, paljon luonnossa liikkuva ihminen, sillä sille alueelle syntyy paljon suojelualueita, Davis hymyilee. Myös luonnonsuojelutyössä Davis on aktiivisesti mukana ja osallistuu esimerkiksi lausuntojen tekemiseen. 51 Oma aika tärkeää Eläessään maalla Kaarina Davis on todennut, että moni asia hoituisi joukkovoimalla paremmin. On silti kova työ opetella ajattelemaan positiivisesti, sillä yhteiskunta opettaa toisin, Davis pohtii. Tuloksena on vähemmän rahaa, mutta enemmän aikaa ja onnea. Kiireettömyys on Kaarina Davisille tärkeää. Aluksi haaveilin vuohien ottamisesta, mutta onneksi ymmärsin, että väsyttäisin itseni siinä. – En tiedä, asunko Alhonlahdessa loppuelämäni. Ihminen tarvitsee loppujen lopuksi todella vähän ja luonto antaa oikeastaan sen kaiken. Palelen helposti ja Suomessa on niin kylmä. Ennen Davis pyöräili ja liftasi paljon paikasta toiseen, jopa hampaat irvessä, mutta kun ymmärsi sen aiheuttavan liikaa stressiä, päätyi hän hankkimaan auton. Parikymmentä vuotta hoitajan työtä tehnyt Davis näki, miten alipalkatut hoitajat uupuivat työtaakkansa alle. Elämänlaatua ja tasoa ei voi mitata rahassa. Se on luonnollista ja olen sen kanssa sinut. Nauttiessaan omasta rauhasta arki koostuu muun muassa luonnon tarkkailusta, lukemisesta, puutarhatöistä ja kolumnien kirjoittamisesta. Yksilö voi vaikuttaa Tulevaa Davis ei pohdi liikaa, sillä tässä hetkessä on hyvä olla. Seuraavassa teoksessaan Irti Oravanpyörästä Davis kuvaa omaa matkaansa kerrostaloasunnosta mummonmökkiin, kiireisestä kaupunkielämästä rauhalliseen ja hiljaiseen maalaiseloon. Maalle muuttaessaan hän mietti lisäksi eläinten ottamista. – Jos olisin yhteisöllisempi, muuttaisin toki johonkin kimppakämppään tai yhteisöön. Toisinnäkijän päiväkirjassa Davis kirjoittaa tarkemmin elämästään luonnon keskellä, vanhalla sukutilalla Alhonlahdessa. Nykyisin monen asian joutuu ostamaan tai olemaan ilman, sillä kaikkea ei pysty yksin tekemään. Olen myös haaveillut joukolla tehtävästä yrttien kasvatuksesta, keruusta ja myynnistä. Hän toivoo silti, että maaseudulla asuisi enemmän sen henkistä väkeä, että esimerkiksi omaa autoa ei tarvitsisi omistaa, vaan voisi pitää yhteistä naapureiden kanssa. l Elämäntarina kirjoiksi Kaarina Davis tuli tunnetuksi vuonna 2007 julkaistusta kirjastaan Rankka kutsumus – Sairaanhoitajan päiväkirja, jossa hän kuvaa sairaanhoitajan raskasta työtä ja alituista kiirettä. Ennen oli tukena suuret perheet ja yhteisöt, ja töitä tehtiin yhdessä. Tarvitsen kuitenkin niin paljon omaa aikaa, että yksin asuminen sopii minulle, Davis kuvaa. Valtavan kallistahan se on. Hän uskookin, että yksilö voi vaikuttaa paljon ja tietää myös omilla valinnoillaan olleen vaikutusta niin monien eläinten elämään kuin monen ihmisen elämään. Maaseudulla ei kuitenkaan useimmiten ole vaihtoehtoa, hän huokaa. En myöskään mieti kuolemaa. Teos valittiin Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi ja se sai Mielenterveysseuran palkinnon. Jotain hän kuitenkin toivoo tulevalta. Siihen nähden, paljonko minäkin sitä todellisuudessa käytän
Pahimmillaan kokonainen puulaji voi tuhoutua laajalta alueelta. Avohakkuu lisää myrskytuhon riskiä myös viereisellä palstalla, jossa kasvaa eri-ikäinen metsä.. Kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntijakyselyn tulokset antoivat viitteitä siitä, että eri-ikäisessä kasvatuksessa riskit ovat pienemmät. Merkittävin poikkeus tästä säännöstä oli se, että eri-ikäisissä kuusikoissa, joissa käytettiin pienaukkotai poimintahakkuuta ja hyödynnettiin alikasvosta, oli suurempi korjuuvauriotai juurikääpäriski, Nevalainen kertoo. Jos ilmasto Suomessa lämpenee niin paljon, että kaarnakuoriainen pystyy tekemään jatkuvasti kaksi tai kolmekin sukupolvea kesän aikana, tällaiset laajat kuusikoiden tuhot uhkaavat meilläkin. Samoin esimerkiksi kirjanpainajien jäljiltä kuusia kuivuu pystyyn. Myrskyn kaataessa puita lisääntyy lahopuun määrä varsinkin, jos kaikkea kaatunutta ei korjata pois. 52 L uonnonsuojelun näkökulmasta metsätuhot voivat lisätä luonnon monimuotoisuutta. Myös luonnonsuojelun näkökulmasta metsätuhot voivat olla riski. Kyselyssä oli eritelty kaksikymmentäyksi tuhonaiheuttajaa. Metsätalouden näkökulmasta metsätuhojen lisääntyminen aiheuttaa metsänomistajalle rahassa mitattavia tappioita. Yleinen tuhojen lisääntyminen tuo kuitenkin vakuutusyhtiöille paineita vakuutusmaksujen nostamiselle. Männyn yksi yleinen tuhoaja on tervaroso, joka on sienitauti. Tutkimuksen kirjallisuuskatsaus perustui pääasiassa suomalaisiin ja pohjoismaalaisiin lähteisiin. Mutta taudin iskiessä puun tyviosaan vihreän latvuksen alapuolelle voi koko puu kuolla. Vertailtavina olivat tasaikäiskasvatus ja eri-ikäiskasvatus. Kesällä 2010 sukupolvia oli ensimmäistä kertaa muutamilla alueilla kaksi ja sen jälkeen suuntaus on jatkunut. Hänen erityisalueinaan ovat metsien terveydentila, sienitaudit ja metsätuhot. Mutta kun anomme rahaa tärkeänä pitämäämme tutkimukseen, sitä ei löydykään tutkija Seppo Nevalainen Luonnonvarakeskuksesta sanoo. – Tuhoriskit olivat keskimäärin suuremmat tasakuin eri ikäismetsätaloudessa. Vaihtelu yksittäisten tuhonaiheuttajien ja yksittäisten toimenpideketjujen välillä oli kuitenkin suurta etenkin asiantuntijakyselyssä. Useimmiten tervaroso tappaa puun latvan. Avohakkuu vai jatkuva kasvatus. Näin ei kuitenkaan näytä olevan aina. Jos tuhot ovat isoja, on niihin yleensä mahdollista saada korvausta metsävakuutuksesta. – Pitäisi tutkia esimerkiksi sitä, voiko lehtipuiden lisääminen pienentää tiettyjen tuhonaiheuttajien riskiä havumetsissä. Asiantuntijakysely tehtiin kahdeksalle suomalaiselle tutkijalle. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä Suomen kansantaloudessa metsää on kutsuttu vihreäksi kullaksi. Parikymmentä tuhoriskiä Nevalaisen johdolla Lukessa tehtiin äskettäin tutkimus, jossa tuhoriskejä arvioitiin kirjallisuustarkastelun ja tutkijoille tehdyn kyselyn perusteella. Heitä pyydettiin vertaamaan erilaisia toimenpideketjuja erilaisilla maaperillä tasaikäisessä ja eriikäisessä metsätaloudessa. – Juhlapuheissa kyllä puhutaan metsäntutkimuksen tärkeydestä. Suomessa kirjanpainaja teki aikaisemmin yhden sukupolven kesässä. Pohjois-Amerikassa sellaisia on jo ollut laajoilla alueilla, aiheuttajina kirjanpainaja ja muut kaarnakuoriaiset. Mukana vertailussa olivat kunkin ketjun eri vaiheet kuten kaikki se, mitä tasaikäisissä metsissä tapahtuu avohakkuun jälkeen seuraavaan avohakkuuseen asti. Voisi luulla, että nyt jos koskaan valtio lisää metsäntutkimuksen resursseja sillä evästyksellä, että etenkin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on pystyttävä varautumaan nykyistä paremmin. Tarvitaan paljon nykyistä enemmän resursseja sen tutkimiseen, miten eri hoitotavat vaikuttavat riskeihin. Metsätuhojen uhka kasvaa Ilmastonmuutoksen myötä metsätuhojen riskit kasvavat. Metsänkäsittelytapojen vertailun lisäksi olisi tutkittava esimerkiksi yhden puulajin metsien ja sekametsien eroja
53 Vaikka kirjallisuustarkastelu ja asiantuntijakyselyn tulokset tukivat Nevalaisen mukaan toisiaan pääosin hyvin, olivat ne joissakin kohdin ristiriidassa. Nimi tulee siitä, että tauti etenee koivussa alhaalta ylös ja usein vain latvus jää lopulta vihreäksi, kun alempaa lehdet kellastuvat ja varisevat ennen aikojaan.. Tasaikäisen metsätalouden yksi riski on istutettavien taimien mukana tulevissa sienitaudeissa. Yksi tärkeä lisätutkimuksen alue olisi myös se, mikä ero riskeissä on sekametsien ja yhden puulajin metsien välillä. l Seppo Nevalaisen kirjoittama tutkimusseloste nyt tehdystä tutkimuksesta löytyy netistä englanninkielisenä: Nevalainen Seppo. Kysely pitäisi suunnata myös ulkomaisille tutkijoille ja ilmaston lämpeneminen pitäisi ottaa entistä enemmän huomioon. Ja eri-ikäiskasvatuksen suosion kasvaessa pitäisi voida paremmin tutkia, mitä riskejä siihen sisältyy. Eri-ikäismetsätaloudessa pienaukkohakkuuja poimintahakkuuketjuissa oli myös suuri tuhoriski, Nevalainen tiivistää. https://doi.org/10.14214/sf.1741 Kuusensuopursuruoste on yleinen kuusien sienitauti Suomessa. 28 p. Seppo Nevalainen kertoo, että asiantuntijakysely laadittiin tarkoituksella niin pitkälle eriteltynä, että kukaan asiantuntija ei pääse yleisesti vastaamaan jommankumman metsätalouden menetelmän olevan pääsääntöisesti toista parempi. Niitä ei periaatteessa pitäisi olla, jos kaikki tehtäisiin oikein, mutta virheiden mahdollisuus on olemassa. Koivunruskolaikkutauti on ollut viime vuosina yleinen koko maassa. Silva Fennica vol. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi erilaiset tuhonaiheuttajat, toimenpiteet, hakkuumenetelmät ja kasvupaikat. – Kuusikoissa suurimmat riskiarvot olivat suojus-, kaistaleja avohakkuuketjuissa. 3 article id 1741. – Suurimmat poikkeukset olivat männiköissä, joissa juurikääpäriskit arvioitiin suuremmaksi eri-ikäismetsätaloudessa, mutta tätä eroa ei asiantuntijoiden mukaan kuitenkaan ollut kuusikoissa, Nevalainen kertoo. Olennaista kahden menetelmän vertailussa on myös se, että tasaikäinen ja eri-ikäinen kasvatus eivät Suomessa ole kokonaan toisistaan erillisiä saarekkeita. – Kuusikoissa yhdenkään aiheuttajakohtaisen riskin ei katsottu olevan suurempi eri-ikäismetsätaloudessa, Nevalainen summaa. Puustojen erot Männiköissä tasaikäisyyden suurempia riskejä olivat kyselyn perusteella esimerkiksi useat sienitaudit, ravinnehäiriöt sekä tuulija myyrätuhot. Esimerkiksi avohakkuu lisää myrskytuhon riskiä myös viereisellä palstalla, jossa kasvaa eri-ikäinen metsä. Eri-ikäismetsätaloudessa tuhoriski arvioitiin asiantuntijakyselyssä suuremmaksi neljän männiköiden tuhonaiheuttajan osalta. Comparison of damage risks in evenand uneven-aged forestry in Finland. Hyvä alku Nyt tehty tutkimus oli Seppo Nevalaisen mukaan hyvä alku. – Mutta nyt pitäisi saada resursseja laajemmille tutkimuksille. Tasaikäinen metsätalous on järjestelmänä sellainen, että se mahdollistaa tietyt riskit. – Pitäisi tutkia esimerkiksi sitä, voiko lehtipuiden lisääminen pienentää tiettyjen tuhonaiheuttajien riskiä havumetsissä. 51 no. Sitä esiintyy eniten Itäja Kaakkois-Suomessa ja pohjoisessa, missä suopursua kasvaa runsaasti myös kangasmailla. Yhdistettäessä eri tekijät nousi selvästi esiin muutamia erityisiä riskikohteita: Suuria riskiarvioita saivat männiköissä avohakkuuta ja äestystä sisältävät ketjut Pohjois-Suomessa sekä avohakkuut tuoreilla kankailla Etelä-Suomessa. 2017. – Tärkeää näissä on säilyttää tutkijan viileä ote ilman asenteellista yleistämistä. Tällainen keskimääräinen tulos saatiin, kun kaikki toimenpideketjut yhdistettiin. Tasaikäisissä kuusikoissa suurempia riskejä oli ravinnehäiriöissä, tuulija myyrätuhoissa, sekä aluskasvillisuuden ja tukkimiehentäin aiheuttamissa tuhoissa. Sienitaudista käytetään myös nimeä hattutauti. Hän huomauttaa kuitenkin, että eri tekijöiden yhdistelmät johtavat hyvin erilaisiin tuhoriskiarvoihin. Kirjallisuuskatsauksesta poiketen yksi näistä neljästä oli juurikääpätuhoissa
Siksi niitä on vaikea kartoittaa kaukokartoituksen menetelmin. 54 Jotkut polut on merkitty karttoihin, mutta moni hyvä polku myös puuttuu. Metsäpolut eivät yleensä näy ilmakuvissa, koska puut peittävät ne. Kuva Martti Heikkilä
– Toivomme, että yhä useampi innostuu rekisteröitymään ja tietoja lisäämään. Tarkempia ohjeita löytyy esimerkiksi Suomen Ladun nettisivulla suomenlatu. Pilotti vuoden loppuun Maanmittaushallituksen maastotietokannalla ei ole suoraa yhteyttä suunnistusseurojen laatimiin suunnistuskarttoihin. Jokamiehenoikeuksien mukaan pitää maastossa toimia. Se hyödyttää kaikkia, koska palvelu on kaikille avoin. – Myös tällaisia tietoja Karttakerttuun voi lisätä valitsemalla kohdan “Muu” ja kertomalla sen kuvauksessa vaikka sen, että tässä kohdassa metsätietä on paikka, johon auton voi sujuvasti jättää, vaikka kyseessä ei olekaan virallinen parkkipaikka Laakso kertoo. Karttakerttu-palveluun voi syöttää kartasta puuttuvia tietoja Tieto Karttakertussa ei automaattisesti tarkoita lupaa tulentekoon ilman maanomistajan lupaa. Karttakerttuun on merkitty polkuyhteys Sinikaaren sillalta Pitkäniityn päähän. Rekisteröityneitä käyttäjiä oli syyskuuhun mennessä yli 300 ja tuotuja kohteita lähes 900. Kuva Maanmittauslaitos Monelle luonnossa liikkujalle voi olla tärkeää tietoa, mihin voi pysäköidä, jos käyttää omaa autoa matkalla marjatai sienimetsään. Osa tiedoista päätyy vähitellen Maanmittauslaitoksen ylläpitämiin karttoihin. Palvelun nimi tulee Hannu ja Kerttu -sadusta. Karttakertussa tällä hetkellä olevien tietojen määrä vaihtelee alueittain melko paljon. Palvelu on vapaasti kaikkien käytettävissä. Polut eivät näy ilmakuvissa Maanmittauslaitos päivittää karttoja pääasiassa ilmakuvien perusteella. Karttakerttu on tämän vuoden loppuun asti jatkuva pilotti, jonka jatko päätetään Maanmittauslaitoksessa saatujen kokemusten perusteella. Paikka sijaitsee Espoon Gumbölessä. – On kyllä mietitty, miten niitä voitaisiin hyödyntää. Eli tästä on meille huomattavasti apua, Karttakertun kehittämistä johtanut vanhempi tutkija Mari Laakso Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta kertoo. Metsäpolut eivät yleensä näy ilmakuvissa, koska puut peittävät ne. Esimerkiksi polkujen kulkeminen kävellen, juosten tai pyörällä on jokamiehenoikeuden perusteella sallittua. Myös maanmittauslaitoksen kartat ovat nykyisin verkossa kaikkien vapaasti saatavilla. fi. – Ajantasaistustiimimme käy läpi palveluun lisättyjä tietoja ja tarkastuksen jälkeen niitä siirretään maastotietokantaamme. Polkujen lisäksi Karttakerttuun voi lisätä monenlaisia maastokartalta puuttuvia kohteita kuten tulentekopaikan, veneenlaskupaikan, lähteen tai pysäköintipaikan. Maastopyöräilystä sivulla ohjeistetaan, että se on sallittua ilman maanomistajan lupaa, mutta siitä ei kuitenkaan saa aiheutua vähäistä suurempaa haittaa tai vahinkoa maankäytölle. Maanmittauslaitos on avannut netissä toimivan yhteisöllisen karttapalvelun, johon kuka tahansa voi lisätä kartoista puuttuvia tietoja. Kohteet voi lisätä merkitsemällä ne suoraan karttapohjan tai ilmakuvan päälle tai Karttakerttuun voi ladata esimerkiksi älypuhelimella tallentamansa tiedot reitistä. 55 K arttakerttu avattiin maaliskuun lopussa. Teksti: Martti Heikkilä. Myös taajama-alueilla puuttuu kartoista polkuja, joita pitkin pääsee kätevästi paikasta toiseen. Tietoja voi lisätä, jos erikseen rekisteröityy. Tavoitteena on, että sadusta poiketen retkeläisten paluureitti ei ole leivänmurujen varassa. Palveluun syötetyt tiedot toimivat vihjeen kaltaisesti ja ne voidaan usein melko pienellä työmäärällä varmistaa. – Tiimimme käy läpi palveluun lisättyjä tietoja ja tarkastuksen jälkeen niitä siirretään maastotietokantaamme. Jokamiehenoikeudet Jonkin kohteen ja tiedon päätyminen Karttakerttuun ei kuitenkaan tarkoita, että siitä seuraisi automaattisesti oikeus esimerkiksi tulentekoon ilman maanomistajan lupaa. Samalla tavalla voi merkitä myös esimerkiksi hyvät uintipaikat ja periaatteessa mitä tahansa, mistä voi olla muille luonnossa liikkujille hyötyä. Siksi niitä on vaikea kartoittaa kaukokartoituksen menetelmin. Tietoja on eniten siellä, missä ovat olleet aktiivisimmat niiden lisääjät. Niistä voi myös kuka tahansa ilman maksua valmistaa omia karttoja. Tosin niitä on melko hajanaisesti siellä täällä, Laakso toteaa. Maastokartasta löytää kyllä esimerkiksi metsätiet, mutta usein ne ovat niin kapeita, ettei mihin tahansa voi autoa jättää. l Reitit reilaan Suomessa on paljon polkuja ja vaellusreittejä, jotka puuttuvat kokonaan tai osittain kartoista
– Meiltä saa vihreää isopalkoista härkäpapua, joka menee tuoreena myyntiin. Puutarhahärkäpapu on ollut aikoinaan Suomessakin suosittu viljelyskasvi, mutta jostakin syystä se on jäänyt vuosien varrella unohduksiin. Siinä on kasviproteiinia, jota saa harvemmin muista kuin palkokasveista. – Lajikkeen pavut ovat jopa kuusi kertaa suurempia, Miika kertoo. – Härkäpapu on tosi suosittua nykyään, ja sen suosio tuntuu yhä vain lisääntyvän. Teksti: Timo Elo Sisältää runsaasti luonnollista proteiinia Ravinteikas härkäpapu. Härkäpapu on hyvin ravinteikas kasvi. Ja netissä ovat reseptit ja viljelyvinkit, Jasmin kertoo. Se ei ole meillä normivihannes, eikä sitä pystytä kovinkaan paljon varastoimaan. Mutta nyt on se tullut takaisin. Mutta on asiakkaita, jotka ovat todella innostuneita härkäpavusta. Se on tämän takia myös kausituote, Jasmin sanoo. Niitä on jälleen alettu arvostaa. Näin on käynyt monille kotimaisille juureksillekin. Tuoretta ja maittavaa – Peltoaloilla viljellään yleensä pienempää härkäpapua, joka sitten menee ruokaHärkäpavun kasviproteiini soveltuu monenlaiseen ruoanlaittoon muun muassa lihan tai soijarouheen korvikkeena. Tätä kirjoitettaessa puutarhasta on juuri lähtenyt asiakkaille ensimmäiset verkkokaupan välityksellä tilatut tuotteet. Härkäpapu muodostaa vain pienen osan puutarhan 30 kasvin valikoimista, ja sitä saadaan tuoreena 200 kiloa vuodessa. Kyllähän se on ollut etenkin isoäitiemme suosiossa. Tärkeimpiä tuotteitamme ovat perunat, porkkanat ja salaatit. 56 V ihdissä sijaitsevan Mainio Puutarha -yrityksen perustajat Jasmin Paananen ja Miika Virpiö viljelevät Green Hangdown -härkäpapulajiketta, joka kokonsa puolesta poikkeaa pelloilla kasvatettavasta. Eron on huomannut jo vuoden sisällä. – Emme siis ole pelkästään härkäpavun kasvattajia, vaan monipuolisia vihannesviljelijöitä
Se sopii myös vokkiruokiin. Lisäksi palkokasvien ravintokuitu ylläpitää kylläisyyttä, mikä auttaa painonhallinnassa. Makaronilaatikossa härkäpapurouhe korvaa jauhelihan. Kuvat: Mainio Puutarha. Viime vuosina härkäpapu on noussut uudelleen kaupalliseen viljelyyn hyvän ravintoarvonsa ja monipuolisten käyttöominaisuuksiensa ansiosta. Härkäeli peltopapua on Pohjolassa viljelty jo 1200-luvulla, mutta sen käyttö unohtui perunan yleistymisen myötä. Lähde: Maaja kotitalousnaiset: Superruokaa Pohjolasta Härkäpapu Härkäpapua on helppo viljellä, ja se kasvaa nopeasti. Tuore, höyrytetty härkäpapu on mainio kalaruokien lisäke. Pavut täytyy kuitenkin kypsentää ennen syömistä, jotta niiden sisältämät mahavaivoja aiheuttavat aineet tuhoutuvat. Kesällä härkäpapua voi käyttää tuoreena. Härkäpapujauhoa voi lisätä myös lettu-, pannukakkutai sämpylätaikinaan, jolloin ruokien proteiinimäärä kasvaa. Kaupallisesti viljellyt pavut kuivataan sadonkorjuun jälkeen, ja niistä tuotetaan myös kätevää papurouhetta sekä jauhoa. Kuivattuja kokonaisia papuja liotetaan yön yli ennen käyttöä, vesi vaihdetaan ja pavut keitetään kypsiksi, noin puoli tuntia. 57 n Härkäpavut, herneet ja muut palkokasvit sisältävät hyvälaatuisia proteiineja, joita tarvitaan elimistössä kasvuun ja elintoimintojen säätelyyn. Joka aterialla ei tarvita välttämättä kalaa tai lihaa, sillä palkokasveja sisältävästä kasvisruuasta saa proteiineja riittävästi. Itse viljeltyjä papuja voi kuivattaa tai keittää ja pakastaa talven varalle. Palkokasveista saa myös useita B-ryhmän vitamiineja, kuten folaattia, sekä tärkeitä kivennäisaineita, kuten kaliumia ja magnesiumia. Kun pavut ovat pikkusormen kokoisia, ne voi kypsentää palkoineen, isommista käytetään vain pavut. Kuivatuotteita voi lisätä esimerkiksi mureketaikinaan, josta saa maistuvia papupihvejä
Harvemmin sitä ihan sellaisenaan syödään. Siinä tulevat mukana hyödylliset maitohappobakteerit. Tämän takia mekin lähdimme alun perin tähän hommaan. Pellolla viljellyn ja puutarhassa kasvatetun härkäpavun ero on myös maussa. Hyötykasviyhdistyksestä saa ohjeet ja myös siemeniä, jos haluaa suosia suomalaisia lajikkeita. – Paras härkäpapuruoka on mielestäni hapatetut härkäpavut. Keväällä sitä voi istuttaa aikaisin maahan. Tavarat toimitetaan postin välityksellä. Emme ole tehneet myyntiin jatkojalosteita, mutta omaan tarpeeseen olemme hapattaneet kellariin härkäpapuja. Hapattaminen on hyvä ja terveyttä edistävä tapa säilöä kasviksia. Laita pavut puhtaaseen purkkiin. Kuva: Mainio Puutarha teollisuuteen ja kuivattuna kauppoihin. Vatsalle ystävällistä – Härkäpapu on virnojen sukuun kuuluva hernekasvilaji. Mustaherukanja tammenlehti sopivat maitohappobakteerien starttereiksi. – Niiden käytössäkin on eroja. – Satokaudella härkäpapuaterian voi valmistaa vaikkapa ensin nopeasti höyryttämällä ja sitten voissa paistamalla. Joka tapauksessa härkäpavusta. Ekologinen ja proteiinipitoinen säilyke. – Verkkokauppa mahdollistaa sen, että pääkaupunkilaisetkin pääsevät ”ostoksille”. Se myös korostaa niiden makua. Meidän härkäpapuamme ei puida eikä kuivata. Me keräämme pavut käsin tuoreina syötäviksi, Jasmin kertoo. Ja vaikka täällä Vihdissäkin monilla on omat puutarhat ja mummojen kasvimaat, on paljon kyläläisiä, jotka käyvät meillä joka viikko, Jasmin kertoo. Sitä pysytään koneellisesti kuivaamaan, ja sitä saa näin ollen ympäri vuoden. kastikkeisiin, tortilloihin, pilkottuna ruokaisiin salaatteihin, ruokaan kuin ruokaan. Se on ruskean näköistä. Hyvis-maitohappobakteerit säilyvät parhaiten, jos papuja ei kuumenna, mutta maku ei ole ihan niin voimakas papujen kuumentamisen jälkeen. Hapatettua härkäpapua lisätään ruokiin. 58 Hapatetut härkäpavut n Keitä tuoreita härkäpapuja 2-5 minuuttia. Vahva maku, joka saattaa vaatia hieman totuttelua. Postituspäivän aamuna maasta nostetut tuotteet ovat pääsääntöisesti seuraavana päivänä asiakkailla. Se ei myöskään pelkää kuten pavut yleensä – kylmää ja märkää maata. – Syömme ihan kaikkea. Härkäpapu on myös maanparannuskasvi, joka toimii hyvin viljelykierrossa. Täytä 2-3-prosenttisella suolavesiseoksella siten, että pavut peittyvät. l Jasmin Paananen ja Miika Virpiö komeaa auringonkukkaa ihastelemassa. Pientä kuivattua peltohärkäpapua täytyy ensin liottaa ja vasta sitten ryhtyä laittamaan siitä ruokaa. Meille on tärkeää tietää, miten ruokateollisuus toimii. Mausteena voi käyttää suolaa ja pippuria, Miika opastaa. Resepti: Jasmin Paananen saa hyvää luonnollista proteiinia, olivatpa lajikkeet sitten käsin poimittuja tai koneellisesti puitavia, Miika sanoo. Jasmin kertoo. Tärkeintä kuitenkin on tuntea ruoan alkuperä. Oma lempparini hapankaalin ohella. Jasmin ja Miika eivät vastoin olettamuksia ole vegaaneja. Meillä on vajaan hehtaarin viljelyala, jossa on myös viherlannoituskaistat, koska harjoitamme luomuviljelyä. Haluankin kannustaa kaikkia kotipuutarhureita rohkeasti kokeilemaan sitä. Uusille nuorille ”puutarhureille” Mainio Puutarhan yrittäjät haluavat viestittää: Kun aloittaa pienestä, ei tarvita isoja investointeja ja voi etsiä oman tapansa toimia. Pidä purkki huoneenlämmössä ensin 1-2 viikkoa ja päästele kaasuja (kyllä, kaasuja) raottamalla purkkia päivittäin. On hyvä tietää, että se saattaa sopia monelle, jonka vatsa ei muuten kestä papuja. – Me haluamme jatkossakin pysyä pienenä puutarhana. Emme ole peltohärkäpavun suhteen ammattilaisia, mutta joskus olemme tuumineet, mitä teollinen kypsentäminen vaikuttaa esimerkiksi vitamiineihin, joita tuoreessa härkäpavussa on. Pääsääntöisesti se on helppo ja terve kasvi viljellä. kellarissa tai jääkaapissa
Jäseneksi hyväksytty kosmetologi voi käyttää ekokosmetologi-nimitystä sekä yhdistyksen logoa, mikä osoittaa hänen täyttävän ekoeettisesti ja käyttämiensä tuotteiden osalta jäsenyyden kriteerit. Haluamme edistää ekokosmetologien yhteenkuuluvuutta ja kehittymistä omassa työssään. Niitä emme tee, hän sanoo. – Lyhyesti sanottuna raja kulkee ainakin rakennekynsien ja ripsien pidennysten kohdalla. – Mottona voisi olla: vähempi on parempi, hän sanoo. Yli 30-vuotisen työuransa aikana hän on huomannut kemikaalikuorman lisääntyneen yhteiskunnassamme. l Luonnonmukaista kauneudenhoitoa Säästä keho kuormitukselta Kemikalisaation lisääntyminen yhteiskunnassa on saanut kuluttajat etsimään vaihtoehtoja, joista ekokosmetologia tarjoaa hyvän esimerkin. Elimistön kemikaalikuormaa kasvattavat myös tatuoinnit. – Kehitämme ja ylläpidämme vastuullista, luonnonmukaista ja kokonaisvaltaista hoitoa kestävän kehityksen periaattein. Tavoitteisiimme kuuluvat myös ihmisen kehon, mielen ja sielun hyvinvoinnin edistäminen, Kristiina Haavisto-Lampi sanoo. Jäseneksi pääsy edellyttää kosmetologitutkinnon suorittamista. Yhdistykseen kuuluu 50 ammattilaista, jotka työskentelevät eri puolilla Suomea. l Kauneudenhoitoa ihmistä ja luontoa kunnioittaen l Hoitolasarjat täyttävät biosertifioidulle luonnonkosmetiikalle asetetut vaatimukset l Tuoteja raaka-ainetuntemuksen jatkuva opiskelu l Käsityömäisyys ja läsnäolon taito l Ihmistä ja ympäristöä kuormittavien kemikaalien välttäminen l Rehellinen ja avoin toiminta. 59 S uomen Ekokosmetologit ry:n espoolainen puheenjohtaja Kristiina Haavisto-Lampi kertoo yhdistyksen kamppailevan kemikalisaatiota vastaan eettisin periaattein ja toimintatavoin. Haavisto-Lampi kertoo työskentelevänsä alalla jo toisessa polvessa. Yhdistys on julkaissut listan raaka-aineista, joita hoitolassa käytettävät tuotteet eivät saa sisältää. Pääsääntöisesti hän suosii työssään biosertifioitua luonnonkosmetiikkaa ja täydentää jatkuvasti ammattitaitoaan luonnonkosmetiikan koulutuksien avulla. Laatutekijät: Kasvu Läsnäolo Korkea laatu Biosertifioitu Luonnonkosmetiikka Sisäinen kauneus Ulkoinen kauneus Rehellisyys Puhtaus. Suomen Ekokosmetologit ry:n jäsenet eivät tee ripsien pidennyksiä, rakennekynsiä eivätkä geelilakkausta. Ekologisuus, luonnonmukaiset raaka-aineet, luomulaatu ja ympäristöystävällisyys ovat tuotteiltamme vaadittuja ominaisuuksia. Näitä ovat: kasvu, läsnäolo, korkea laatu, biosertifioitu luonnonkosmetiikka, sisäinen ja ulkoinen kauneus sekä rehellisyys ja puhtaus. Teksti: Timo Elo Mitä ekokosmetologia on. Suomen Ekokosmetologit ry on vuonna 2010 perustettu ihonhoidon ammattilaisten rekisteröimä yhdistys, joka vaalii ekokosmetologin ammattiin liittyviä laatutekijöitä
Näitä ovat esimerkiksi paksoi, tatsoi ja mizuna. Tavoitteena on vihannesten käytön monipuolistaminen ja tuotetietouden levittäminen. Vuoden yrtti on kuusenkerkkä, marja variksenmarja ja sieneksi valittiin lampaankääpä. Salaattiryhmään kuuluu eri lajeja kaalikasvien suvusta perinteisiin lehtisalaatteihin ja pinaatteihin. SaTänä vuonna vuoden nimikkokasvikseksi valittiin salaatti ja muut samaiseen ryhmään kuuluvat kasvikset. Salaatit sopivat päivittäiseen ruokavalioon tuomaan keveyttä, raikkautta ja väriä, joten niiden käytön toivotaan vielä lisääntyvän nykyisestä. salaatti Vuoden nimikkokasvis Monipuolinen. Myös perilla ja viinisuolaheinä ovat uudehkoja tulokkaita suomalaisten salaatteihin. Salaattien suosio on kasvanut koko ajan samalla, kun valikoima on monipuolistunut, mutta Suomessa on vielä kasvunvaraa verrattuna esimerkiksi Eteläja Keski-Euroopan maihin tai Aasian kulttuureihin. Salaattiryhmän tekee mielenkiintoiseksi se, että ne ovat maultaan ja väreiltään toisiaan täydentäviä. 60 V uoden vihanneksen valitsevat puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry. Määritelmänä salaatti tarkoittaa tuoreena syötäviä pehmeitä ja rapeita lehtiä, joita voi käyttää sellaisenaan tai osana muuta salaattisekoitusta. Salaatteihin luetaan nykyisin myös tuoreena käytettävä babyleaf -pinaatti, joka on tunnetusti hyvin terveellinen samoin kuin kaalien sukuun kuuluvat salaatit, joista moni on peräisin idän ruokakulttuureista. Kirpeät ja maukkaat rucolat, endiivit ja sikurit tuovat salaatteihin ja muihin ruokiin lisämakua, kun puolestaan lehtisalaatit pehmentävät makumaailmaa ja ovat mehukkaita. Salaatit valittiin kuluvan vuoden vihanneksiksi. Kotimaiset Kasvikset ry:n mukaan salaattien monipuolinen valikoima on lähes ylivertainen
Mitä vihreämpi tai punaisempi salaatti on, sitä ravitsevampi se on. Siitä tehdään yleisimmin mehuja, hilloja, jopa viinejä. Kuusenkerkät sisältävät paljon hivenaineita, Aja C-vitamiineja ja antioksidantteja. Antosyaaneja variksenmarjassa on mustikkaakin enemmän. Kuusenkerkkien maku on makea ja mieto, niitä käytetäänkin yleensä keittoihin, siirappiin ja erilaisiin juomiin, kuten mehuun ja teehen. Kuva: Pexels. Sienen voi kuivata tai keittää ja sen jälkeen pakastaa. 61 salaatti laattien väri kertoo paljon ravitsemuksesta, mitä vihreämpi tai punaisempi salaatti on, sitä ravitsevampi se on. Lampaankääpä on mainio ruokasieni, mutta se sekoitetaan usein kitkerään typäskääpään. Kuva: Elvi Rista . Salaateissa on lisäksi K-vitamiinia ja foolihappoa. Variksenmarja on Suomen kolmanneksi runsain marja heti mustikan ja puolukan jälkeen. . Kuusenkerkkien poimimiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa, sillä niiden kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Kotimaiset villivihannekset Arktiset Aromit ry valitsee vuosittain kyseisen vuoden villivihannekset, jotka tänä vuonna ovat kuusenkerkkä, lampaankääpä ja variksenmarja. Eron huomaa haistamalla sientä, sillä lammaskääpä ei tuoksu juurikaan, kun taas typäskääpä on voimakastuoksuinen. Yleisimmin niitä käytetään muhennoksiin, risottoihin ja piiraisiin. Salaattiryhmän tekee mielenkiintoiseksi se, että ne ovat maultaan ja väreiltään toisiaan täydentäviä. Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja Lea Sairanen suosittelee yrttiteetä, johon maitohorsma sopii mainiosti. Salaatit sisältävät paljon mineraalipitoista nestettä ja erityisesti tummalehtiset lajikkeet sisältävät antioksidantteja, jotka vahvistavat elimistön puolustuskykyä sairauksia vastaan
Anna hautua 5-10 minuuttia.. Tällä tavoin jokaiselle löytyy ihan varmasti se oma suosikki, jota käyttää. Pane teeainekset kannuun ja kaada päälle kiehuva vesi. Kerää ainekset lajeittain ja yhdistä niitä makusi mukaan. Teenjuojana en malta olla mainitsematta yrttiteetä, johon maitohorsma sopii mainiosti. n Valmista yrttitee tuoreista tai kuivatuista yrteistä. – Mielestäni on ollut hienoa, että viime vuosina valinta on kohdistunut kasvisryhmiin. Mausteena voi käyttää myös mesiangervoa, siankärsämöä, valkoja puna-apilan kukkia, sitruunamelissaa tai mustaherukan lehtiä. Ehdotus yrttiteesekoitukseksi: 3 osaa mansikanlehtiä 1 osa pihlajanlehtiä 1 osa mesiangervon kukkia tai 1 osa horsmanlehtiä 1 osa kanervankukkia 1 osa minttua Käytä kuivattuja yrttejä 1/2-1tl / 1 1/2dl vettä. Pavuista haluaisin nostaa härkäpavun, joka tuottaa hyvin satoa ja on ravintoarvoltaan erittäin hyvä. Vuonna 2016 nimikkokasviksena olivat kukkivat kaalit, tänä vuonna salaatit ja ensi vuonna pavut. Nuoren maitohorsman versot ovat meikämartan parsaa. – Marjat ovat kaikkineen aivan ihania, mutta haluan nostaa esiin erityisesti . Kuusenkerkästä saa herkullista siirappia. Kerää teeaineksiksi esimerkiksi vadelman, mustikan, mansikan, maitohorsman, koivun tai pihlajan lehtiä. 62 Marttojen yrttitee: Suoraan luonnosta Marttaliiton hallituksen puheenjohtaja Lea Sairanen kertoo vuoden nimikkokasvisten nousevan esiin marttojen toiminnassa. Herkullista suoraan Suomen luonnosta. Lehti menee kaikille martoille, moniin kirjastoihin, terveyskeskuksiin ja niin edelleen. Kuva: Marttaliitto – Mustikka on mielestäni parhaimmillaan mustikkakukossa, jossa mustikan herkullisuus yhdistyy rukiin makuun. Ja kyllähän maitohorsma on sellaisenaan esteettinen, on se sitten tienposkessa, kukkamaljakossa tai vaikka täytekakun koristeena. Sen saatavuus on helppoa ja käyttömahdollisuudet monipuoliset. – Toivoisin myös maitohorsman päätyvän valituksi. Vuoden kasvit nousevat myös esille kursseillamme ja neuvontatapahtumissamme. – Nimikkokasvit nostetaan esille Martat-lehdessä
Kuva: Marttaliitto mustikan. – Variksenmarjaa ei ole ollut ruokapöydässä, kuin koristeena maljakossa. Tämä on oman mammani eli äidinäitini opettama herkku. Marttaliiton hallituksen puheenjohtajan Lea Sairasen mielestä mustikkaa voisi nostaa enemmän esiin. Kuusenkerkkäsiirappia olen saanut lahjaksi ja lampaankääpää syödään kyllä, jos satun sitä sieniretkeltä löytämään. Viikonloppuisin herkuttelen tekemällä monipuolisimpia salaatteja esimerkiksi lisäämällä perussalaattiin erilaisia salaattilajikkeita, herneenversoja, juustoja, avokadoa, kanaa ja niin edelleen. – Tämän vuoden nimikkokasviksista salaatit näkyvät meillä joka päivä ruokapöydässä. Toinen mustikkaherkku on räätti, etelä-karjalainen perinneruoka. Mustikka on mielestäni parhaimmillaan mustikkakukossa, jossa mustikan herkullisuus yhdistyy rukiin makuun. l Kati Wikström Lisätietoja ja ruokaohjeita www.martat.?. Parhaimmillaan mustikka on hänen mielestään mustikkakukossa. 050 374 2743, myynti@luonnonaarreaitta.. Olen kotoisin Imatralta, joten herkku on varsin tuttu, siinä mustikat survotaan kevyesti, lisätään maitoa, sokeria ja vaaleita leipäkuutioita ja annetaan vetäytyä vähän aikaa. Miehenikin, joka yhteiselomme alkuaikoina sanoi salaattien olevan jäniksenruokaa, kysyy nykyisin, että missä salaatti on. LUONNON AARREAITTA Puh. Kuva: Marttaliitto . Tosin senkin voi toteuttaa toisin esimerkiksi korvaamalla vaalean leivän ruisleivällä ja sokerin ripauksella suolaa. Olen aika perinteinen salaatintekijä eli arkena laitan vihreää salaattia, tomaattia ja kurkkua. Lampaankääpää voi lisätä salaattiin. 63 Myymme vanhan kansan viisauksien mukaisia luonnontuotteita pihkasta, tervasta, turpeesta ja mehiläisvahasta sekä luonnon saippuoita ja shampoita. www.luonnonaarreaitta.fi Suomen luonnon mustaa kultaa – ikiaikainen, luonnollinen suomalainen tapa hoitaa itseään HOITOTURVE
Marttaliiton kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen sienestää itsekin ja kertoo sienten olevan mitä parhainta pikaruokaa ja samalla lähiruokaa sekä terveellistä. Suppilovahvero viihtyy rahkasammalen seassa ja sitä kasvaa samoissa paikoissa yleensä runsaasti. Terveellistä pikaruokaa parhaimmillaan Vielä ehdit sienimetsään. Ne tunnistaa helposti ja valmistuvat ilman esikäsittelyä herkulliseksi ruoaksi, joka on täynnä kuituja ja vitamiineja. 64 Vielä loppusyksystä metsistä voi löytää useita ruokasieniä. Teksti: Terhi Niinimäki . . Siitä käytetään vain lakit. Kuusilahokka kasvaa nimensä mukaisesti lahoavissa havupuiden kannoissa.
Sienestämisellä voi olla myös taloudellista merkitystä, mutta ensikertalaisen ei kannata suunnata sienestämään eurot silmissä, Hopsu-Neuvonen nauraa. Kantarelli ja suppilovahvero ovat kuitenkin helpot tunnistaa ja mainioina ruokasieninä sopivat niin aloittelijan kuin kokeneenkin sienestäjän kerättäväksi. Kantarelli ja suppilovahvero ovat helpot tunnistaa ja mainioina ruokasieninä sopivat niin aloittelijan kuin kokeneenkin sienestäjän kerättäväksi. – Jos lokakuulle osuu lämmin jakso, voi tulla myös yllättäen esimerkiksi uusi herkkutattisato. Vielä ehdit sienimetsään. Lokakuu on erityisesti suppilovahverolle pääsatokautta, mutta sen lisäksi myös kantarelli, kosteikkovahvero, härmämalikka ja kuusilahokka ilostuttavat sienestäjää sadollaan. Suomalaiset syövät melko vähän luonnonsieniä, keskimäärin vain puolisen kiloa henkeä kohti vuodessa. Samalla mielen ja kehon terveys paranee. Sienestäminen tarjoaa kuitenkin mukavaa liikuntaa luonnossa liikkuen, joten aloittelijankin kannattaa vielä suunnata syksyllä metsään sienikorin kanssa. 65 V aikka syksy on saapunut, löytyy metsästä vielä useita eri ruokasieniä. Rouskut ja haperot ovat sen sijaan yleensä jo ohi, kertoo Marttaliiton kehittämispäällikkö Arja HopsuNeuvonen. Tunnista sienet Syksyn ruokasieniä ei voi juurikaan sekoittaa myrkyllisiin sieniin, mutta kuvat Kantarellin löytää koivujen lähistöltä ja se on helppo tunnistaa
Kuusilahokkaan voi sekoittaa punatai kitkerälahokkaaseen, mutta ne ovat selkeästi pahanmakuisiaja kasvupaikkana on yleensä lehtipuun kanto. Sienet sisältävät myös runsaasti kuitua, joka saa suoliston toimimaan hyvin ja tasapainottaa verensokerin vaihteluita. Rustonupikka ja kultaheltta ovat hieman samankaltaisia, mutta kultaheltallakin on selkeät heltat, joista sen erottaa, Hopsu-Neuvonen kuvaa. – Suppilovahveroa ei voi juurikaan sekoittaa mihinkään. Tutkimukset ovat viime vuosina todenneet D-vitamiinin puutoksen altistavan monille vakaville sairauksille. Sienet ovat ruokaa parhaimmillaan ja ne sisältävät lukuisia hyviä ravintoaineita. Eniten säteilyä kertyy rouskuihin, mutta sekään määrä ei ole suuren suuri. Niin kantarellit, suppilovahverot ja kuusilahokat kuin syksylle harvinaisemmat tatit maistuvat mainiosti paistettuna. Suppilovahvero sen sijaan suosii sopivasti valoisaa sammaleisia, tuoreita havumetsiä. Kantarellia tapaa koivujen läheisyydessä, mutta sitä on joskus löydetty jopa mäntykankailta. Mainiota pikaruokaa Myöhäissyksyn sienet ovat lähes kaikki sellaisia, jotka voi laittaa suoraan pannulle paistumaan. Niitä ei tarvitse keittää. D-vitamiinin saanti on tärkeää niin luuston hyvinvoinnille kuin immuunijärjestelmän ylläpidolle. Jos kuusilahokkaan lakin reunasta maistaa palasen, maku on mieto ja hieman hernemäinen. Sienillä on hyvä proteiinikoostumus, ja esimerkiksi herkkutattia verrataan jopa lihaproteiineihin sen hyvän aminohappokoostumuksen vuoksi. Terveelliset sienet l. Lähiruokaa, edullista ja terveellistä, Hopsu-Neuvonen mainostaa. – Sienet ovat pikaruokaa parhaimmillaan. Sitä on jopa suomaisissa oloissa. 66 kannattaa silti katsoa tarkasti ennen sienten keräämistä. D-vitamiinin saantisuositus on 10 µg vuorokaudessa, joten syömällä sata grammaa sieniä päivässä voi kattaa hyvin D-vitamiinin tarpeen. Sen sijaan sienistä saa paljon kuituja, proteiineja ja vitamiineja, joten syksyinen sieniretki todella kannattaa. Usein vähitellen oppii Suppilovahveron pääsatokausi on lokakuussa. tuntemaan ja aistimaan sen, minkä tyyppisissä paikoissa voisi olla sieniä, HopsuNeuvonen toteaa. Suppilovahverossa on D2-vitamiinia 25 µg / 100g ja kantarellissa 13 µg / 100g. Kuidun määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi sienilajeittain, ollen keskimäärin 2-6 prosenttia. Silloin tällöin puhutaan sienten itseensä keräämästä radioaktiivisesta säteilystä, mutta siitä ei Hopsu-Neuvosen mukaan tarvitse olla huolissaan. Se kasvaa nimensä mukaisesti lahoissa havupuiden kannoissa tuppoina. kuituja ja D2-vitamiinia. Vähemmän tunnettu kuusilahokka on myöhäisen syksyn sieni, josta käytetään vain lakit. Siellä, missä on rahkasammalta, voi olla suppilovahveroita. Sienestämään suunnatessaan voi ennalta selvittää, millaisissa ympäristöissä eri sienet viihtyvät. Sen heltat ovat harmahtavat, jalka pitkä ja hoikka sekä vaaleanruskea sekä kauniin silkinkiiltoinen, tyvestä tummantai punaruskea. Määrät ovat sen verran pieniä. Sieniruoat myös valmistuvat nopeasti. Rouskuja keitettäessä pääosa (yli 80 %) cesiumista poistuu keitinveden mukana. Kitkerälahokas on lievästi myrkyllinen ja voi aiheuttaa vatsavaivoja, mutta pahan makunsa vuoksi sitä tuskin syö, HopsuNeuvonen kertoo. Yksi sienten merkittävimmistä ravintoarvoista on niiden sisältämä D2-vitamiini. Se on erityisen terveellinen sieni ja sisältää runsaasti mm. l Sienistä saa paljon kuituja, proteiineja ja vitamiineja, joten syksyinen sieniretki todella kannattaa.
Juustoinen sienikeitto 1 annos 1 sipuli 2 dl esikäsiteltyjä, mietoja sieniä, esim. Reseptit: www.martat.fi 67 Sienipaistos 2-3 dl pakastettuja tai tuoreita, kypsennettyjä tatteja, suppilovahveroita, haperoita tai muita mietoja sieniä 8 viipaletta grahamleipää 3-4 valkosipulinkynttä 150 g juustoa 3-4 munaa 4 dl maitoa suolaa mustapippuria myös reunat. Lisää riisit ja sekoittele niitä kattilassa parin minuutin ajan, kunnes ne muuttuvat läpikuultaviksi. Sekoita risottoon parmesaaniraaste ja mausta suolalla ja pippurilla. Anna paistoksen seistä ja nesteen imeytyä ainakin pari tuntia, 200°C:ssa puolisen tuntia tai kunnes paistos on noussut ja kauniin ruskea. Kuumenna kasvisliemi kattilassa ja pidä se kuumana. Lisää öljy ja sipulit ja kuullota miedolla lämmöllä muutama minuutti. Mausta seos ja kaada se vuokaan. haperoita 1 rkl öljyä 2 rkl vehnäjauhoja 8 dl maitoa 100 g sulatejuustoa 1 kasvisliemikuutio rakuunaa paprikajauhetta hienonnettua persiljaa öljytilkassa. Sekoita munat ja maito. Sienipaistokseen sopivat mitkä vain metsästä löytyneet sienet. Kuumenna ja tarkista maku. Maista ja varmista, ettei riisi pääse ylikypsymään. Kantarellirisotto 23 dl kantarelleja tai muita sieniä 1-2 pientä sipulia 1-2 valkosipulinkynttä 3 rkl öljyä 3 dl risottoriisiä 2 dl kuivaa valkoviiniä n. Levitä sienet leipien päälle, sitten puserretut valkosipulinkynnet ja juusto ohuina viipaleina. Lisää juusto ja liemikuutio, anna keiton kiehua hiljalleen välillä sekoittaen, kunnes juusto sulaa. Ripottele pinnalle vehnäjauhot ja sekoita maito joukkoon. Sienet sopivat mainiosti risottoihin. 7-8 dl kasvislientä 1/2 tl suolaa 1/4 tl mustapippuria 1 dl parmesaanijuustoa ja silppua sipulit. Lisää joukkoon viini, ja kun se on haihtunut, aloita kasvisliemen lisääminen kauhallinen kerrallaan. Herkullinen sienikeitto valmistuu helposti syksyn antimista. Kypsennysaika on noin 15 minuuttia. Mausta keitto, ripottele pinnalle hienonnettua persiljaa.. Kuumenna sieniä miedolla lämmöllä paksupohjaisessa kattilassa, kunnes ylimääräinen neste on haihtunut
Suurimmassa osassa pihoista on nurmikon sijasta istutettu kunttaa, puustoa on säilytetty huomattavan paljon ja alue on suunniteltu jo kaavoitusvaiheessa liitooravan ja viitasammakon elinolosuhteet huomioonottaen. Tontit on rakennettu väljästi paikallinen kuntta ja luonnonkivi on säilytetty mahdollisimman hyvin, sanoo projektipäällikkö Heikki Manninen. Viitasammakolle on varattu rannalta elinalue, eikä alueelle ole esimerkiksi rakennettu uimarantaa. Osalla tonteista on oma ranta ja rantarakentamisessa huomioitiin viitasammakon. Talojen tieltä poistettu Laki määrää, että liito-oravalle on sen esiintymisalueilla jätettävä viherkäytäviä. Tämä pykälä täytettiin jättämällä puita pystyyn ainakin 20 metrin välein. 68 Uuden kaupunginosan tai asuinalueen rakentamisessa voidaan yhdistää luonnonmukaisuus, ekologisuus ja asumisviihtyvyys. Luontoarvot huomioitiin jo kaavavaiheessa – Kaavan tärkeimpinä tavoitteina olivat luonnonvarojen säästeliäs käyttö ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Toinen silmiinpistävä pihojen elementti on kuntta, joka korvaa perinteisen nurmikon hyvin monella pihalla lähes kokonaan. Tämä on otettu huomioon kaavan tonttien sijoittelussa sekä energiamuotomääräyksissä. Mikkelin asuntomessuilla oli huomioitu liito-oravat ja viitasammakot Rakenna luontoa kunnioittaen A sutomessualueella asukkaat ovat säästäneet poikkeuksellisen paljon puustoa. Puiden säilyttämisellä luodaan myös asuinviihtyvyyttä Jos puu kaadetaan, sen kasvaminen nykyiseen mittaansa kasvaminen kestäisi yli 50 vuotta. Laki määrää, että liito-oravalle on sen esiintymisalueilla jätettävä viherkäytäviä. Muutama vuosikymmen kuluisi siihen, että puut edes alkavat näyttää hyvältä, Manninen sanoo. – Messualueella on noin 30 tonttia, joista ehkä viidellä on merkittävästi nurmikkoa. Noin puolet asuntomessualueesta sijaitsee pohjavesialueella. Kuva: Asuntomessut Liito-oravalle on järjestetty vaihtoehtoisia reittejä jättämällä puustoa pystyyn. Pohjavesialueella ei saa olla sellaista toimintaa mikä vaarantaisi pohjaveden laadun.. Liito-oravan on päästävä liikkumaan puusta. Juhani Karvonen Rantaa on säilytetty luonnontilaisena muun muassa viitasammakon elionolosuhteiden turvaamiseksi. – Yhtenä tarkoituksena oli liito-oravalle reitistön takaaminen alueen halki, mikä tarkoitti tietyn kokoisen puuston säästämistä. – Rakentajat täyttivät määräykset enemmän kuin vain minimitasolla jättämistä, mutta asukkaat säilyttivät omaehtoisesti aika paljon puustoa. Monilla paikkakunnilla eri rakennushankkeissa liito-oravan läsnäolo on aiheuttanut kärhämää viivästyksiä ja lisätyötä. Lähes joka tontille on jätetty vähintään muutama mänty tai koivu pystyyn. Alueen toinen harvinaisuus on viitasammakko. Puistoilla ja tonttien puustolla on liito-oraville varattu useita vaihtoehtoisia reittejä ja viime aikoina on havaittu, että liito-oravat myös reittejä käyttävät, tiedottaja Piia Mäkilä sanoo. kuntta säilöttiin ja levitettiin uudestaan vanhan tiestön peiteeksi. Mikkelissä tätä ongelmaa ei ole ollut. Liito-oravan on päästä liikkumaan puusta
Kunttaa on pihoilla enemmän kuin nurmea.. 69 Helppohoitoisuutta suositaan monella pihalla. Pihaan voi mahtua luonnonkiveä ja kunttaa. – Vaikka suositukset olivat vapaaehtoisia niitä, noudatettiin erittäin hyvin, Manninen sanoo. Sisäpihalle ei tarvitse tehdä kukkapenkkiä, mutta mustikoita siinä voi kasvaa. Projektipäällikkö Heikki Mannisen mukaan muun muassa puustoa on säilytetty alueella huomattavan runsasti. Kuva:Asuntomessut Rakenna luontoa kunnioittaen Raja-aidat puuttuvat Silmiinpistävää tonteissa on myös rajaaitojen miltei täydellinen puuttuminen. – Aitoja rakentamista ei ole mitenkään kielletty, mutta asukkaat eivät ole niitä edes ehdottaneet, Mäkilä sanoo. Kaupunki antoi alueen rakentajille 60-sivuisen rakentamisoppaan, jossa olisi suosituksia ympäristön huomioimiselle
Ekologisuus on kierrätystä, sillä alueen puisten puistokalusteiden raaka-aine on alueelta kaadettua puustoa. Puistoja on asuntoalueella poikkeuksellisen paljon kaikkiaan viisi, Puistoissa viihtyy myös monipuolinen linnusto, kuten muu muassa mustapääkerttu, peukaloinen, pikkusieppo ja pyy. Puistoilla on tarkoitus luoda yhteisöllisyyttä. Pikkuharvinaisuuksia Alueella on viisi puistoa, Nordenstrenginpuisto, Huldanranta, Heinzenpuisto, Antellinranta ja Antellinpuisto. Sen säilymisen edistämiseksi tie on muutettu kaavassa kevyen liikenteen väyläksi, Mäkilä sanoo. Antellinrannassa on älykäs valaistus. Porrassalmen museotie kulkee kaava-alueen läntistä reunaa. Messujen ajan kalliolle tehtiin tilapäinen putous. Antellinpuiston suppa on geologisesti arvokas. – Asukkaiden iloksi alueelle istutettiin myös erilaisia hedelmäpuita – ja pensaita, kuten luumupuita sekä mustaherukkaa, Mäkilä sanoo. Ne ovat asukkaiden kohtaamispaikkoja. l Vaikka rantatonteilla jouduttiin räjäyttämään kalliota, on luonnonkiveä säästetty mahdollisuuksien mukaan. Puisto on tarkoitettu pienille lapsille ja toisaalta ulkoliikuntalaitteet sopivat vanhemmille, joten puisto on nimenomaan perheiden paikka, sanoo Mäkilä. Osa pihoista nivoituu suoraan puistoalueisiin ilman selvää rajaa. Alueelle istutetut kasvit on nekin varustettu kaikki nimikylteillä. 70 Alueen rakentajat ovat saaneet ilmaisten neuvontaa viherja ympäristörakentamiseen Mikkelin kaupungin entiseltä puutarhurilta Viljo Muuroselta, jonka kaupunki palkkasi konsultiksi. – Rantareitillä käyttöön ensimmäistä kertaa Mikkelissä otettava älykäs liiketunnistusohjaus reagoi kulkijan liikkumiseen kirkastumalla tai himmenemällä valaisin kerrallaan kulkusuunnan mukaisesti, Manninen sanoo. – Kaava-alueen länsija eteläosa kuuluu Porrassalmen historialliseen maisemaan. Niitä on osin jätetty miltei luonnontilaan. – Esimerkiksi Heinzenpuiston ulkoliikuntalaitteet on suunniteltu siten, että niissä riittää haasteita eri-ikäisille. Ulkoilmabaari on tehty luonnonmukaisesti pölkyistä. Koristekasveiksi valikoitui esimerkiksi metsätammi, kääpiöpunapaju sekä suomenpihlaja. Heinzenpuistossa on kiipeilytelineitä jopa 40 metriin saakka Kuva:Asuntomessut. Maisemaa on säilytetty monin tavoin. Mikkelissä messualueen puistot on rakennettu yhteisöllisyyden parantamiseksi
A urinkopaneeleiden tuottamaa sähköä voidaan varastoida kotiakustoon ja luovuttaa sähköä talon käyttöön, kun talon sähkönkulutus kasvaa aurinkopaneelien tuotantoa suuremmaksi. Energialuokka A voidaan toteuttaa pientalossakin ja samalla pientaloon voidaan tuoda nykyaikaista tekniikkaa. Muut lämmitysjärjestelmät ovat tukena lähinnä talvisin ja kiertoilmatakka on lähinnä tunnelman luoja. Messualueen Fortum-talo on esimerkki energiatehokkuudesta. Tämä järjestelmä on täysin uutta Suomessa ja ensimmäistä kertaa esillä messukohteessa. Yhteistuotanto on makAsumisesta tehty miltei omavaraista Fortumin talossa tuotetaan käyttösähkö itse Itse asumissa ekologisuus näkyy monin tavoin. Talo on laajennettavissa asukkaan tarpeiden mukaan. Sen sijaan entistä useampi rakentaa talon, joka on käytännöllinen, ilman ylimääräisiä. Lämmityksestä ja energiatuotannosta vastaavat ilma-vesilämpöpumppu, vesikiertoinen lattialämmitys, kiertoilmatakka, aurinkopaneelit ja kuuden kilowatin akku. Sähköauton voi ladata ’’omalla” aurinkovoimalla. Talossa on myös energiaseuranta, joka on sähköverkon tasapainoa tarkkaileva palvelu, jonka avulla yösähköllä lämmitetyt vesivaraajat voidaan lämmittää öisin hiukan eri aikoihin siten, että sähkön kulutuspiikit eivät osu kaikilla samaan aikaan. l Messuilla taloa esitellyt Saara Lassila piti automaatiokeskusta helppokäyttöisenä. Ikkunat ovat argonkaasulla täytettyjä kolmilasisia ikkunoita, joiden U-arvo on 0,79. Esimerkiksi astianpesukone menee automaattisesti päälle, kun sähkön hinta on alimmillaan. Suomessa on käytössä tällä hetkellä alle kymmenen akkua, kun Saksassa niitä on jo noin 10 000. Siinä on 62 neliötä sekä 34 neliön terassi Rakennuksen suunnittelu ja rakentaminen on Ahopelto Group Oy:n käsialaa samoin kuin pihansuunnittelu. – Ajatuksena on, että järjestelmä säätelee sähkön kulutusta vastaamaan paremmin tuotannon määrää, joka mahdollistaa uusiutuvan energian tuotannon kasvuun. Akun kustannus on uudessa saksalaisessa Sonnen-järjestelmässä 8000 euroa. – Tähän saakka aurinkosähkön varastointi pientaloissa ei ole toiminut kalliiden kustannusten takia. 71. simissaan 5,04 kilowattia ja vuosituotto on 4100 kilowattituntia. Talo on rakennettu kahdesta tilaelementistä huomioiden sisätiloissa rakentamisen kuivaketju. Energiaa voidaan myös myydä sähköverkkoon. Talon vuosikulutukseksi on laskettu vuodessa 6000 kilowattituntia, ja kaksi kolmasosaa energiatarpeesta saadaan paneeleilla. – Aurinkoenergian tuottaminen ja sähköauton omistaminen sopivat yhteen, koska aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö voidaan varastoida suoraan auton akkuihin. Talon 18 aurinkopaneelia tuottavat 280 wattia per paneeli. – Energiatehokkuusluokassa A ei ole vastaavaa pientaloa tähän mennessä Suomessa rakennettu, toimitusjohtaja Voitto Ahopelto sanoo. Akun pitäisi kestää 20 000 latauskertaa ja akun iäksi lasketaan 15 vuotta. Nykysuuntauksen mukaan isot omakotitalot ovat pois huudosta. Tosin määrä riippuu asukkaasta, sillä laskelmassa ei ole huomioitu poreallasta tai sähkökiuasta. Asunnon käyttösähkö tuotetaan itse. Toimitusjohtaja Voitto Ahopellon mukaan energiatehokkuusluokassa A ei ole tähän mennessä vastaavaa pientaloa Suomessa rakennettu. Omavaraisuuteen on pyrittävä ja tässä talossa siinä on onnistuttu pitkälle, Ahopelto sanoo. Järjestelmään on sijoitettu kahdeksan kodinkonetta
Anja Nystén on kemiantekniikan diplomi-insinööri ja suositun Kemikaalikimara-blogin kirjoittaja.. Tiedostavilta kuluttajilta saatetaan myös pyytää parempaa hintaa. Jos mukavuudenhalu ja tottumukset ajavat kuitenkin edelle, ei tarvitse huolestua: – Ei nyt kannata paniikissa juosta siivouskaapille tutkimaan etikettejä ja varsinkaan heittää avattuja tuotteita pois! Viemäriinhän ne joutuisivat silloin yhtä lailla. – Vessa tarvitsee oman happaman tuotteensa, kalkinpoistoon ehkä myös omansa ja lattianpesuaineiden sopivuus materiaalille kannattaa valmistaa, muuten pärjää yleispesuaineella. Jos haluaa panostaa ekologisuuden lisäksi tuotteen eettisyyteen, voi valita kotimaisia ympäristömerkittyjä tuotteita. Käytä tuote loppuun Mahdollisimman halvalla ja ekologisesti siivouksesta selviää, kun vaihtaa kaikki pesuaineet etikkaan, soodaan ja sitruunaan. Nystén toteaa, että kyseisten ympäristömerkkien vaatimuksia myös päivitetään ja tiukennetaan säännöllisesti. – Varsinkin kosmetiikan puolella esiintyy runsaasti näennäisiä ekologisuuteen viittaavia leimoja ja väittämiä ja myös pesuainemarkkinoilla harrastetaan näennäisviherrystä. Joutsenmerkki ja EU:n ympäristömerkki ovat hyvä tae siitä, että tuote ei sisällä ainakaan kaikkein haitallisimpia aineita. Mainospuheessa saatetaan mainita, että aine on ekologinen ja sisältää ties mitä probiootteja, mutta etiketistä selviääkin, että tuotteesta löytyy se pahin säilöntäaine eli MI. Järkevintä on käyttää tuote loppuun, välttää tarvittaessa ihokosketusta ja satsata seuraavalla kerralla parempaan aineeseen, Nystén rauhoittelee. Niiden hinta vain on usein melko korkea. Kuva: Ida Pimenoff. Pesuaineissa käytetään myös kosmetiikassa jo kiellettyä metyyli-isotiatsolinonia (MI), joka on aiheuttanut varsinaisen allergiaepidemian, kemiantekniikan diplomi-insinööri, Kemikaalikimara-blogin kirjoittaja Anja Nystén toteaa. Joutsenmerkki auttaa Kemikaalien seulominen tuoteselosteesta on tavan tallaajalle melko mahdottomalta tuntuva tehtävä. – Erikoistuotteissa on ehkä käytetty laadukkaampia raakaaineita ja pienempien tuote-erien valmistaminen on suhteessa kalliimpaa, mutta kannattaa muistaa, että ekologisten tuotteiden myynti on bisnestä siinä missä muidenkin tuotteiden. 72 Vältä desinfioivia ja antibakteerisia pesuaineita Säästä ympäristöä Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen J os kodin puhdistuksesta haluaa selvitä kuormittamatta ympäristöä ja lisäämättä terveydelle haitallista kemikaalikuormaa, pesuainehyllyllä menee helposti sormi suuhun. Yleispesuaine riittää Nystén kehottaa pohtimaan myös sitä, kuinka monta eri tuotetta kodin siivoamiseen tarvitaan. Muihin ekomerkintöihin hän ei yhtä herkästi luota. l Mahdollisimman halvalla ja ekologisesti siivouksesta selviää, kun vaihtaa kaikki pesuaineet etikkaan, soodaan ja sitruunaan. Kaikista näistä löytyy ympäristömerkittyjä tuotteita. Jos kaikkia herkistäviä, ärsyttäviä ja ympäristöä kuormittavia ainesosia ei halua opetella ulkoa, kannattaa painaa muistiin ainakin pari tärkeintä: – Jos pakkauksessa lukee antibakteerinen tai desinfioiva, se kannattaa jättää hyllyyn. – Varsinkin antibakteeriset aineet ovat ympäristölle kuormittavia ja lisäksi kotioloissa yleensä aivan tarpeettomia
73
Ryhmäpäällikkö Annette Ekman Tukesin kemikaaliyksiköstä kertoo, että pesuaineasetuksen tavoitteena on varmistaa ihmisten terveyden suojelun ja ympäristönsuojelun korkea taso. Herkistävien ja ärsyttävien ainesosien lisäksi pakkausmerkinnöissä tulee mainita jos pesuaine on CLP-asetuksen perusteella luokiteltu vaaralliseksi sekä se, miten tuotetta käytettäessä pitää suojautua. l. Pesuaineasetuksessa säädetään muun muassa pesuaineiden sisältäminen pinta-aktiivisten aineiden biohajoavuudesta, testitulosten tietojen pitämisestä toimivaltaisen viranomaisen saatavilla, pesuaineiden pakkausmerkinnöistä ja pesuaineiden ainesosaluetteloista lääkintähenkilöstölle ja verkkosivuille. Tietääkseni poikkeuslupia ei ole EU:ssa paljon haettu. Ekman toteaa, että valvonta ei ole sataprosenttisen kattavaa eivätkä esimerkiksi markkinoille tuotavat tuotteet käy läpi minkäänlaista lupamenettelyä poikkeuksena kuitenkin pesuaineiden pinta-aktiiviset aineet siltä osin kuin ne eivät ole biohajoavat. Etiketit ohjaavat Ekman pitää lähtökohtana sitä, että markkinoilla olevat pesuaineet ovat turvallisia. happija klooripohjaiset valkaisuaineet, . aromaattiset, alifaattiset ja halogenoidut hiilivedyt, . Yleisimmät kosketusallergiaa aiheuttavat hajusteainesosat merkitään pakkauksiin erikseen INCI-nimillä (International Nomenclature on Cosmetic Ingredients), jos niitä on tuotteessa yli 0,01 painoprosenttia. Merkitään pitoisuudesta riippumatta, jos pesuaine sisältää entsyymejä, desinfiointiaineita, optisia kirkasteita ja hajusteita (esim. Jos ei ole niin pesuaineen markkinoille saattamiseen on haettava poikkeuslupa. Tuotteiden koostumuksesta vastaa niitä valmistavat yritykset. Näitä ovat pyykin, kankaiden, astioiden ja muiden kovien pintojen puhdistukseen tarkoitetut aineet ja seokset sekä vaatteiden huuhteluja valkaisuaineet, kodin yleispuhdistusaineet sekä koneiden ja kulkuneuvojen pesuun käytettävät seokset. Ekman toteaa, että pesuaineita valvotaan pistokoemaisesti. saippua, zeoliitit ja polykarboksylaatit, käyttäen seuraavia painoprosenttialueita: < 5%, . – Pakkausmerkintöjen, etikettien lukeminen ja käyttöohjeiden noudattaminen on ainoa tapa varmistua tuotteen turvallisesta käytöstä , Ekman painottaa. Pesuaineiden turvallisuutta valvotaan pääasiallisesti kahdella eri lainsäädännöllä, joita ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston pesuaineasetus ((EY) N:o 648/2004) sekä kemikaalien luokitusta, merkintää ja pakkaamista koskeva CLP-asetus. Tietyt ainesosat pitää mainita pakkausmerkinnöissä, jos niiden pitoisuusraja ylittää 0,2 prosenttia sisällöstä kun taas hajusteet pitää mainita pitoisuudesta riippumatta. – Jotkut ihmiset reagoivat kuitenkin herkemmin tiettyihin ainesosiin. . 15% mutta < 30 %, . Pesuaineasetuksen toimivaltainen viranomainen on Suomessa Tukes. . 74 Lue tuoteseloste! Pesuaineasetus: Sisältöä koskevat tiedot pesuainepakkauksessa ilmoitetaan pesuaineasetuksen liitteessä VII kohdassa A luetellut ainesosat, kun ainesosan pitoisuus on yli 0,2 painoprosenttia, kuten . fenolit ja halogenoidut fenolit, . 30 % . – Tavoite turvataan niin, että pesuaineille edellytetään kattavammat pakkausmerkinnät ml allergisoivat hajusteet ja että pesuaineiden tensidit ovat biohajoavia. 5% mutta < 15 %, . "Sisältää entsyymejä ja hajusteita"). EDTA ja nitriloetikkahappo (NTA) ja niiden suolat, . Tavoitteena turvallisuus Pesuaineasetusta sovelletaan sellaisenaan kaikissa EU-maissa. nitriloetikkahappo (NTA) ja sen suolat, . – Tukes ei valvo itse tuotteiden sisältöä vaan sitä, että niiden tiedot ovat esillä pesuaineasetuksen mukaisesti. Lisäksi säädetään fosfaattien ja muiden fosforiyhdisteiden pitoisuudesta kuluttajille tarkoitetuissa pyykinpesuaineissa ja konetiskiaineissa. Säilöntäaineet ilmoitetaan pitoisuudesta huolimatta INCI-nimillä. anioniset, kationiset ja amfoteeriset pinta-aktiiviset aineet, . Pääasiallisena tarkastelun kohteena ovat pakkausmerkinnät ja muu tiedonanto tuotteista. Lähde: www.tukes.fi P esuun ja puhdistukseen tarkoitetut saippuat ja muut pinta-aktiivisia aineita sisältävät aineet ja seokset ovat pesuaineita. Yleisimmät kosketusallergiaa aiheuttavat hajusteet on ilmoitettava jos niitä on tuotteessa yli 0.01 painoprosenttia. paradiklooribentseeni, . fosfaatit ja fosfonaatit,
Riihipuodissa tarjotaan ryhmille maistiaisia. . Lisää sekaan mascarpone ja parmesaaniraaste sekä persiljasilppu.. 3. 7. Kuullota kattilassa öljyssä sipulisilppuja ja sieniä. Lisää valkoviini ja anna sen imeytyä suurimoihin. 4. 5. . . Lisätietoa: www.riihipuoti.fi 4 reilua annosta 1. Kiehauta kasvistai kanaliemi ja tattien liotusliemi, jos olet käyttänyt kuivattuja tatteja. Tee tätä toimenpidettä noin 20 minuuttia tai kunnes suurimot tuntuvat sopivan pehmeiltä. Tuotteita on viljajalosteista spelttileseisiin. 6. Riihipuodin mylly Pöytyällä on lisäaineettomien luomuviljatuotteiden valmistaja. Lisää spelttihelmisuurimot ja kuullota niitäkin hetken aikaa. . Lisää vähitellen kauhallinen kuumaa lientä kerrallaan suurimoiden joukkoon, sekoita ja anna nesteen imeytyä ennen kuin lisäät nestettä. Mausta suolalla ja pippurilla. Riihipuodin kotisivuilla on runsaasti reseptejä, joissa voi hyödyntää myllyn viljoja. 2. . Speltti-tattirisotto Sp el tti ra ka st aa sie ni ä 8 dl kasvistai kanalientä (osa liemestä voi olla myös kuivattujen tattien liotuslientä) 1 iso sipuli hienonnettuna 3 valkosipulin kynttä hienonnettuna 4 dl pakastettuja tatteja tai 50 g kuivattuja tatteja oliiviöljyä 4 dl spelttihelmisuurimoita suolaa vastajauhettua mustapippuria 1 dl valkoviiniä 150 g mascarponejuustoa 1 dl parmesaania raasteena 1,5 dl persiljaa hienonnettuna 75 Riihipuoti . Tuotteita on myynnissä myllyn myymälässä ja sen lisäksi hyvin varustelluissa kaupoissa muuallakin Suomessa
Kovan työn takana se raha kuitenkin oli. Ja kyllähän oli suuri ilo, kun ensimmäisenä päivänä sain omaa rahaa kotiin vietäväksi. Ja sitten tulin linja-autolla kotiin Söderkullaan”. Onneksi ne eivät kuitenkaan kastelleet minua, vaan jättivät kuivan saarekkeen ympärilleni. Pääosa tuotteista meni Söderkullaan, osa myytiin Helsingin kauppatorilla”. Biodynaaminen maatalous on myös sosiaalisuutta. Kun vesivaunut sitten tulivat ruiskuineen, ymmärsin vasta, että nyt piti lähteä kotiin. Laskin hinnat saksaksi, sitten käänsi ne ruotsiksi, ja kun asiakas puhui suomea, ainoa pelastus oli puristaa puntaria niin lujasti, että kaikki salaatinkerät näyttivät samanpainoisilta – ja samanhintaisilta, jotta osasin sanoa hinnan oikein. Olin vaikeuksissa torilla, kun ihmiset puhuivat vain suomea. tuolloin Saksassa 250 hehtaarin suuruisen maatilan hoitajana”, Michael Pax kertoi 1980-luvulla haastattelijalle biodynaamisen viljelyn alkuajoista Suomessa. Ja kun toriaika loppui, poliisi tuli sanomaan, että pitäisi lopettaa myynti, mutta minä en ymmärtänyt, vaan myin täyttä häkää. 76 Michael Pax toi biodynaamisen viljelyn Suomeen Vuonna 1954 Michael Pax saapui maahamme. ”Muistan vieläkin elävästi, kun ensi kertaa myin kauppatorilla biodynaamisia vihanneksia. Mutta rohkeasti seisoin siellä puntari kädessä ja tavarat pakattuina ruskeisiin pahvilaatikoihin. Biodynaamiseen yhdistykseen kuului tusinan verran ihmisiä, joiden keski-ikä oli korkea, yli 60 vuotta. Eikä Pax ulkomaalaisena voinut alussa olla edes yhdistyksen jäsen. Olin derkullan terveyskodin puutarhan, jota hoidin kolme vuotta. Näin biodynaaminen viljely valtasi jalansijaa maassamme. Hänet oli pyydetty Suomeen käynnistämään biodynaamista viljelyä. ”Myöhemmin vuokrasin Sö. Osasin vähän ruotsia ja tietenkin saksaa. Kurjen biodynaamisen tilan kesätori ja -kahvila on naapuruston kokoontumispaikka. Tuohon aikaan Paxin lisäksi ainoastaan yksi viljelijä jossakin Sisä-Suomessa oli kiinnostunut biodynaamisesta viljelystä ja harrasti sitä. Teksti: Timo Elo ” Kun sain Suomesta kirjeen, jossa tarjottiin työtä biodynaamisen viljelyn käynnistäjänä, myin moottoripyöräni ja selloni ja ostin matkalipun Suomeen
tuottavuuden ja satomäärien lisäämistä parantamalla maan viljavuutta . Rudolf Steiner tunnetaan myös Suomessa kulttipersoonana. Se on . Kuva: Raportti Steinerin virikkeistä Suomessa –kirjasta. vastustuskykyisten, ravitsevien ja hyvin säilyvien kasvien tuottamista terveellä tavalla . elävän luonnon toimintojen ja voimien hyväksikäyttämistä viljelyssä . Kuva Raportti biodynaamisesta viljelystä Suomessa –kirjasta, Magnus Löfving Biodynaaminen viljely muodostaa luonnonmukaisen kokonaisuuden. viljelmän omavaraisuuden ja monipuolisuuden nostamista . 77 Michael Pax toi biodynaamisen viljelyn Suomeen. ympäristön elävyyden edistämistä
Biodynaaminen viljelijä kiinnittää huomionsa . kasvinhoitoon, jossa kasvua ohjataan erilaisilla luonnosta saatavilla hoitoaineilla . Lehmänlannasta valmistettu humuspreparaatti edistää kasvin juuriston muodostusta ja rehevöittää kasvua. Oikein toteutettuna satomäärät ovat tutkimusten mukaan kilpailukykyisiä kemiallis-teknisen viljelymenetelmän kanssa. Ottamalla huomioon näiden erilaatuiset voimavaikutukset voidaan kasveille valita suotuisat kylvö-, hoitoja korjuuajat. Steiner halusi elämäntyöllään antaa koko kulttuurille uuden kehityssuunnan. Viljelijät pyysivät Steineria pitämään aiheesta esitelmiä. 78 Biodynaaminen viljely lyhyesti Biodynaamisen viljelyn tehtävä on tuottaa elintarvikkeita, jotka ovat laadultaan ja ravitsevuudeltaan mahdollisimman hyviä. Steiner ei ensi alkuun ollut innostunut, mutta sittemmin hän. Heillä oli isoja maatiloja, joiden koot olivat jopa tuhansia hehtaareja. Hän opiskeli aluksi luonnontieteitä teknillisessä korkeakoulussa, mutta väitteli tohtoriksi filosofian alalta. lannoitukseen, jossa käytetään eloperäisiä lannoitteita . karjatalouteen, joskin puutarhaja vihannesviljelyssä voidaan tarvittava lantamäärä hankkia tilan ulkopuolelta . Lähde: Raportti biodynaamisesta viljelystä Suomessa, Biodynaaminen yhdistys, Terveyden Maailma Oy, 1982 Biodynaamiset tuotteet tunnistaa Demeter-merkistä. Siinä on tuotu esiin aina käytännön viljelyyn asti ulottuva näkemys maatalouden tehtävistä sekä kaiken viljelyn perustana olevasta luonnon ja maailmankaikkeuden voimien toiminnasta. Näin ovat syntyneet Rudolf Steinerin alkuun saattamana ”ihmisviisauden”, antroposofian, pohjalta kehittyneet uudistusliikkeet kasvatustieteen, hoitopedagogiikan, taiteiden ja eri tieteiden aloilla. vuoroviljelyyn, joka muodostaa kaiken viljelyn perustan . Saksassa vahvat perinteet Biodynaamisella viljelyllä on Saksassa vahvat perinteet. Tuholaisja rikkakasvimyrkkyjä ei biodynaamisessa viljelyssä käytetä. Maanviljelijät ottivat ennakkoluulottomasti yhteyttä itävaltalaiseen ajattelijaan ja sosiaaliseen uudistajaan Rudolf Steineriin kysyen, missä vika. Biodynaaminen viljely on kehitetty sovellutuksena tiedoista, jotka Rudolf Steiner antoi 1920-luvun alkupuolella maanviljelijöille ja tutkijoille. Kasvien kasvuun vaikuttavat myös kuun ja muiden planeettojen taustalla olevat eläinradan tähdistöt. hoitokeinoihin, kuten kompostipreparaatteihin, joita valmistetaan eri lääkekasveista: siankärsämöstä, kamomillasauniosta, nokkosesta, tammen kuoresta, voikukasta ja rohtovirmajuuresta. Piipreparaatti on valmistettu hienoksi jauhetusta kvartsista. Useiden henkilöiden pyynnöstä Steiner piti vuonna 1924 maanviljelyskurssin, jonka osanottajiksi oli kutsuttu joukko maanviljelijöitä ja alan tutkijoita. Jotakin piti tehdä. Opiskeluaikanaan hän perehtyi Goethen luonnontieteellisiin teoksiin, joista sai tukea sisäisen, henkisen todellisuuden tutkimiselleen. Kurjen biodynamisen maatilan tuotteita toripöydässä. Millaisia olisivat maatalouden kehitysnäkymät. Niinpä eräät viljelijät, jotka olivat antroposofeja, päättivät toimia. Tämän suhdetta ulkoisiin aistihavaintoihin perustuvaan tietoon hän hahmotteli filosofisissa tutkielmissaan ja otti lopulta päätehtäväkseen ajanmukaisen, henkiseen kokemiseensa perustuvan tiedon tuomisen käytännön elämään. Jo 1920-luvulla siellä oli huomattu kemiallisen lannoituksen haittavaikutuksia, ongelmia navetassa, utaretulehduksia, sekä kasvitauteja, joita ei ollut aikaisemmin esiintynyt. Se edistää kypsymistä ja fotosynteesiä
Siinä oli yhdistettynä biologinen puoli sekä dynaamiset tapahtumat. On hyvä tietää, että biodynaaminen viljely poikkeaa menetelmiensä puolesta sekä nykyään niin suositusta luomusta että biologisesta viljelystä. Lehmät ovat elintärkeä osa Kurjen biodynaamisen tilan elämää. Hän puhui kosmoksesta kokonaisuutena. Tänään Biodynaamisen yhdistyksen jäsenmäärä on 255, ja biodynaamisia maatiloja on pääosin Eteläja Länsi-Suomessa. Tuolloin Kirkkonummella biodynaamisena viljelijänä toiminut Pax oli myös yhdistyksen puheenjohtaja. Viljelymuotoa hän nimitti biodynaamiseksi. Mukaan asiantuntijamatkoille kutsuttiin virkamiehiä, professoreita, tiedemiehiä ja ammattiviljelijöitä. Biodynaamiseksi viljelijäksi ei kuitenkaan voinut siirtyä hetkessä. Niistä vanhimpiin lukeutuu Rekolan tila Kangasalan Heponiemessä. maailmankatsomus, jossa koko kosmos otetaan huomioon. p. Ja maatiloille alettiin tehdä valistusretkiä. Yhdistys alkoi järjestää alan kursseja. Tilalla on viljelty biodynaamisesti 1970-luvun alusta lähtien. Tästä lähtökohdasta käsin hän antoi viitteet siitä, miten maataloutta olisi kehitettävä. Niinpä 1980-luvulle tultaessa Suomessa oli sata tilaa, jotka olivat ilmoittaneet haluavansa viljellä biodynaamisesti. Taustalla on Harjoittelijoita ja vapaaehtoisia nauttimassa kitkentätyössä Kurjen biodynaamisella tilalla. 02 486 1475 Kotimaiset lisäaineettomat Luomuviljatuotteet. Vuonna 1924 hän piti viikon aikana kahdeksan esitelmää, joissa kuvasi luontoa ekologisena kokonaisuutena. 79 päätti ottaa haasteen vastaan. Etenkin ruotsinkielisillä seuduilla tunnettiin kiinnostusta biodynaamista viljelyä kohtaan. Käytiin myös Ruotsissa tutustumassa sikäläisiin maatiloihin. Suomessa alkaa tapahtua 1980-luvulla helsinkiläiset tapasivat vuosien varrella usein hyväntuulisen Paxin kauppaamassa tuotteitaan kauppatorilla Keisarinnan kiven juurella. Myös monet kunnat olivat ottaneet yhteyttä. Ja pian oli Biodynaamisessa yhdistyksessäkin jäseniä 450. Tilat olivat kooltaan 5-30 hehtaarin suuruisia. Viikonloppuseminaareja pidettiin eri puolilla Suomea. Muun muassa Ahvenanmaan maakuntahallitus oli asettanut komitean tutkimaan luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymistä. Hänen valloittavan persoonallisuutensa ansiosta myös media kiinnostui uudesta viljelymuodosta. Tilalla järjestetään myös monenlaista yhteisöllistä toimintaa, kuten vuodenaikajuhlia sekä sadonkorjuutalkoita. l Jälleenmyyjämme, messukalenterin ja verkkopuodin löydät osoitteesta www.riihipuoti.. Hän käsitteli esitelmissään mineraaleja, piitä, kalkkia, savea, suhdettamme aurinkoon ja kuun tehtäviä. Yhdistykseen oli myös palkattu puolipäivätoiminen konsulentti, jonka tarkoituksena oli vierailla neuvomassa viljelijöitä. Paxin mukaan kaksi vuotta on minimisiirtymisaika lohkoa kohti, jos tilan karja on kunnossa ja on harrastettu kunnollista vuoroviljelyä
Metsän rauha, hiljaisuus ja raikas ilma auttavat rentoutumaan ja syventämään hengitystä. Joogataksesi metsässä sinun ei kuitenkaan tarvitse olla kokenut joogan harrastaja. Teksti ja kuvat: Terhi Niinimäki J oogalla ja metsällä on monia samankaltaisia vaikutuksia ihmiseen. Pitkospuu ojentaa kehon suoraksi ja kehittää tasapainoa. Siirrä sitten paino oikealle jalalle ja nosta vähitellen vasenta jalkaa ylöspäin, kohti vaakatasoa. Metsäjooga virkistää n Tämä joogassa Soturi III:na tunnettu asento on ilman tukea tehtynä haastava tasapainoasento, mutta metsässä voit käyttää apuna puuta. Mikäli et ota mukaan mattoa, harjoitus painottuu todennäköisesti seisten tehtäviin liikkeisiin. Voit nauttia luonnon ja liikunnan yhdistelmästä myös sinulle tutuilla liikuntaharjoituksilla tai venytellä puita apuna käyttäen. Herkistämällä kaikki aistit pystyt olemaan tietoisemmin läsnä sekä omassa kehossasi ja mielessäsi. Loppujen lopuksi joogassakin on kyse asenteesta – läsnäolosta, hyväksynnästä ja syvään hengittämisestä. 80 Yhdistämällä joogan ja metsäretken nautit läsnä olevasta hetkestä, saat hengityksesi syvenemään, tasapainosi paranemaan ja mielesi lepäämään. Joogaharjoitustaan voi syventää tekemällä sen metsässä. Laske vasen jalka hitaasti alas ja tee hitaaseen tahtiin toinen puoli. Hetken aikaa keskity selän pidentämiseen. Kenties sinun metsäjoogasi tarkoittaa kannolle istahtamista ja metsän hiljaisuudesta nauttimisesta syvään hengittäen. Näin stressi vähenee, verenpaine ja leposyke laskevat ja mielihyvähormonit erittyvät paremmin. Luonto auttaa keskittymään harjoitukseen. Luonnossa olemiseen sekä joogaan liittyvät oleellisesti myös kaikki aistit. Puita voi käyttää apuna tasapainoillessa sekä käsien jatkona venytyksissä. Tässä muutama yksinkertainen harjoitus, joiden avulla voit joogata metsässä ja pitää huolta itsestäsi. Aivan kuten joogakin. Kävelyn aikana keskity syvään hengitykseen, kehon tuntemuksiin ja tee kävelystä kaikin aistein koettu meditaatio. Asetu sopivan puun luo ja hae tasainen kohta jalkojen alle yläkehon ja käsien etäisyyden päästä puusta. Jooga-asanat hoitavat niveliä ja parantavat tasapainoa lihasten vahvistuessa, mutta samoin vaikuttaa metsän epätasaisessa maastossa kävely. Metsäjooga voi kuitenkin poiketa rakenteeltaan sisällä tehtävästä harjoituksesta. Metsäjooga ei olekaan sidottu yhteen paikkaan, vaan asanoiden välissä voit vaihtaa paikkaa hitaasti kävellen. Niin luontoretki kuin joogaharjoitus auttaa pysymään tässä hetkellä, unohtamaan menneet ja tulevan. Mukaan voi ottaa joogamaton ja asettaa sen mukavan tasaiselle sammalmatolle ja tehdä samanlaisen joogaharjoituksen kuin sisätiloissa. Ota käsillä kiinni puusta, pidä selkä ja kädet pitkänä ja suorana vaakatasossa lantiosta alkaen. Pidä lantio suorassa ja ajattele olevasi kuin suora pitkospuu, suorana linjana käsistä vasempaan jalkaan. Pitkospuu Nauti syksystä. Pidä tasapainojalan polvi tarvittaessa hieman koukussa, kuten pitkospuukin joustaa suolla
Luo mieleesi tuulen kaatama puu, jonka juurakko on edelleen maassa kiinni. Sulje silmät, nauti ja anna puun energian virrata sinuun. Kääntyykö katse nyt pidemmälle kuin ensimmäisellä kerralla, kenties yhtä pitkälle kuin mielikuvaharjoituksessa. Pöllön pää n Seiso tukevasti selkä suorana. Harjoituksen jälkeen palaa metsästä voimistuneena, miellyttävän raukeana ja yritä säilyttää leppoisa mieli ja jakaa hyvää oloa myös muille.. Puun halaus on rauhoittava tapa päättää harjoitus. Sulje sen jälkeen silmät, rentoudu ja tee sama mielikuvaharjoituksena. Voit ottaa kädellä kiinni puusta liikettä tehostaaksesi ja tasapainon parantamiseksi. Palaa asennosta hitaasti sisäänhengityksellä ja toista toinen puoli. Puun halaus n Kun päätät joogaharjoituksen metsässä, loppurentoutukseksi ja harjoituksen sulkemiseksi sopii esimerkiksi puun halaus. Luo mieleesi kuva uljaasta kurjesta pitkine jalkoineen ja kauloineen ja kiinnitä katseesi liikkumattomaan kohtaan metsässä. Harjoituksen päätteeksi sulje silmät hetkeksi ja kuulostele olotilaasi. Tuulenkaato-asennolla avaat kyljen tehokkaasti. Puu pysyy juurtensa avulla voimakkaana ja vakaana, mutta sen ranka venyy pituutta. Jatka syvän hengityksen tahdissa muutaman minuutin ajan. Uloshengityksellä katso vasemmalle ja palaa sisäänhengityksellä taas keskelle. Uloshengityksellä kierrä katse oikealle niin pitkälle kuin saat pään kääntymään. Anna hiljaisuuden ja rentouden vallata kehosi ja mielesi. Kuvittele kääntävästi katsetta oikealle. Vie oikea polvi koukkuun niin, että polvi ja nilkka ovat päällekkäin. Tee mielikuvaharjoitus myös vasemmalle. Sisäänhengityksellä palaute katse eteenpäin. Sisäänhengityksellä nosta vasen jalka ja oikea käsi, uloshengityksellä laske hitaasti alas. 81 Kurkikävely n Hae metsästä tasainen kohta tasapainoharjoitusta varten. Avaa koko kylki pitkäksi jalkaterästä käteen asti avaten samalla rintakehää. Kiitä puuta ja metsää harjoituksesta ja niiden sinulle antamasta voimasta. Käännä oikea jalkaterä kohti puuta, vasen jalkaterä on eteenpäin. Tuulenkaato n Perinteiseltä nimeltään sivukulmasento auttaa avaamaan kylkiä. Vie sitten oikea kyynärpää polvelle ja vasen käsi vasemman kyljen jatkoksi, kurkottaen kylkeen pituutta. Sisäänhengityksellä nosta oikea jalka 90 asteen kulmaan ja vasen käsi kohti taivasta. Kävele sen luo ja halaa sitä lempeästi. Jatka seuraavaan harjoitukseen vasta, kun olet siihen valmis. Uloshengityksellä laske jalka ja käsi alas. Lantio pysyy koko ajan eteenpäin. Avaa sitten hitaasti silmät ja toista harjoitus taas oikeasti. Pitkospuu Kurkikävely rauhoittaa ja syventää hengitystä ja tuo sinut tähän hetkeen. Kuinka pitkälle taakse näet mielessäsi. Ota leveähkö haara-asento puun läheisyydessä, puu oikealla puolellasi. Kenties pidemmälle kuin äsken tehdessäsi harjoituksen oikeasti. Valitse mieleisesi puu, joka tuntuu kutsuvan juuri sinua
Pihlavamäki kertoo, että Mutjutin syntyi vähän niin kuin vahingossa. Näin juttelee jyväskyläläinen koulutettu hieroja ja jäsenkorjaaja Jarmo Pihlavamäki, joka toi viime syksynä markkinoille suunnittelemansa ja kehittämänsä Mutjuttimen. Moni suonenvedoista ja levottomista jaloista kärsivä on saanut Mutjuttimesta apua. Mutjuttimen muodot ja mallit alkoivat piirtyä paperille. – Mutjuttimen mukana tulee selkokielinen käyttöohjevihko, joka sisältää ohjeet yleisimpien lihasten ja kehon alueiden, esimerkiksi jalkapohjien ja kämmenten hoitoon.Mutjuttimen reunojen eri muodot on suunniteltu kullekin käyttötarkoitukselle ja hoidettavalla lihakselle. – Tapasin Kanarialla pohjalaisen kansanparantajan, joka pohjalaisella ehdottomuudella vakuutti, että sinusta Jarmo tulee hyvä jäsenkorjaaja. Kaksitoista vuotta sitten hän oli huonossa kunnossa: hänellä diagnostisoitiin kakkostyypin diabetes, myös selkä vaivasi. Värivaihtoehtoja on useita. Kipeitä lihaksia mutjutellessa aika kuluu mukavasti ja samalla olo helpottuu. – Mutjutin on kalvohierontaväline, jolla saa lihaskalvot irtoamaan lihaksesta, ja näin ihonalainen nestekudos saadaan liikkeelle. Mutjuttimessa on myös kampaosa, jolla voi hieroa päänahkaa ja vapauttaa verenkiertoa pään ja niska-hartiaseudun alueelta. – Hän asuu kahdestaan vaimonsa kanssa. Ohjeet Mutjuttimen mukana Pihlavamäki sanoo, että Mutjutinta voi käyttää lähes kaikkien lihasten hoitoon. Mutjuttimet valmistetaan Ylistarossa. Mutjuttimen pienellä sisäkaarella voi käsitellä sormen lihakset ja jänteet. Mutjuttimen voi pestä käsin 30-asteisessa vedessä. Mallikappaleilta paranneltiin sinnikkäästi, jotta saatiin kaikkiin käsiin ja käyttötarkoituksiin soveltuva itsehoitoväline. Lihaskalvojen hieronta apuvälineellä on ollut suosittua etenkin kiinalaisessa lääketieteessä jo tuhansia vuosia sitten. Jarmo on opiskellut perinteiseksi jäsenkorjaajaksi, hänellä on myös vyöhyketerapeutin ja hermoratahierojan tutkinnot. Mutjuttimen käyttö helpottaa lihasten toimintaa, se vähentää kipua ja parantaa verenkiertoa lihaksiin, Pihlavamäki kertoo. Jarmolla on edellisestä liitosta kolme aikuista lasta. Mutjuttimeen voi tutustua myös netissä www.mutjutin.fi Sinusta tulee hyvä jäsenkorjaaja Ennen hoitoalalle ryhtymistä metallimieheksi nuorena kouluttautunut Jarmo Pihlavamäki, 61, työskenteli metallialalla. Mutjutin on suomalainen avainlipputuote. – Toistakymmentä vuotta olen nyt tehnyt kansanparantajan työtä, hän kertoo. 82 Koonnut: Reetta Ahola Ekouutiset K aikkien lihasten ympärillä on lihaskalvot. Jarmo ottaa vastaan kotinsa yhteydessä Jyväskylässä Laikuttajantiellä. – Esimerkiksi Mutjuttimen tappiosalla voi hoitaa jalkapohjan lihaksia. l. – Yksinäisille vanhuksille Mutjutin on mukava, hyvää oloa tuottava kaveri. Kulkee vaikka taskussa Mutjuttimen materiaali on muovia. Kooltaan se on 8x7x0,4 senttiä, eli Mutjutin kulkee vaikka taskussa mukana. Mutjuttele jumit pois Jarmo Pihlavamäen mukaan Mutjuttimesta hyötyvät eniten ihmiset, jotka tekevät käsillään työtä, käyttävät paljon tietokonetta tai harrastavat yksipuolista liikuntaa. – Mutjutin on vallan erinomainen esimerkiksi urheilijoilla penikkataudin hoitoon. Usein nämä lihaskalvot ovat hyvin kireät, ja sitä myötä koko aineenvaihdunta, verenkierto ja nestekierto, jumittuvat: lihakset kipeytyvät ja kuonainen neste aiheuttaa turvotusta, kun se ei pääse normaalisti liikkeelle. – Monet fibromyalgiapotilaat kertovat saavansa apua Mutjuttimella jänneja nivelkipuihin sekä turvotukseen. Hyvää oloa tuottava kaveri Pihlavamäen mukaan Mutjuttimesta hyötyvät eniten ihmiset, jotka tekevät käsillään työtä, käyttävät paljon tietokonetta tai harrastavat yksipuolista liikuntaa. – Kihnuttelin muovinpalasella jumissa olevia omia lihaskalvojani, ja siinä minulle heräsi ajatus, että lihaskalvoja voisi vapauttaa itse hoitovälineen avulla
Jos keitinvedessä on ollut suolaa, niin suolaa ei tarvita. Uutta ja vanhaa yhdistämällä löytää usein parhaan ratkaisun. Auringonnousu on kaunis. Näin kertooSecond Hand Shop Anninan yrittäjä Helena Piiroinen. Lisätään voita. Mausteeksi voi puristaa valkosipulia sekä lisätä tuoreita tai kuivattuja yrttejä. – Piiroinen hankkii huonekaluja ja sisustusesineitä huutokaupoista sekä suoraan asiakkailta. Survotaan. Massiiviset huonekalut eivät ole niin kiinnostaviakuin helposti siirrettävät. – Eeva Tikka. Heitä pari raakaa, viipaloitua perunaa keittoon. Peruna imee ylimääräisen suolan. Piiroinen luonnehtii Anninaa vanhan tavaran sisustusmyymäläksi. Hiilaritietoinen lusikoi paistin lisukkeeksi kukkakaalimuusia Liikaa suolaa sopassa. Auringonlasku on kaunis. 83 Uutta ja vanhaa Sisustus merkitsee ihmisille aiempaa enemmän. Kaikki ainekset tehosekoittimeen ja sileäksi. Maailma ei vielä loppunutkaan, aurinko on kaunis. Tämä on myös laktoositon. Lisätään keitinvettä. Tarjolla voi olla uudempiakin tuotteita, jos ne erottuvat edukseen valtavirrasta. Kukkakaalimuusi valmistuu seuraavasti: Kukkakaalit keitetään ja loput keitinvedestä otetaan talteen. Tarkistetaan suolaisuus. Tehdään itse leipälevite Kovetettuja kasvirasvoja sisältäviä margariineja välttelevät tekevät voileipälevitteen itse. – Valikoimiin otan esineitä, jotka eivät ole tusinatavaraa ja joiden tiedän kiinnostavan asiakkaita. Siihen tarvitaan 1 osa kylmäpuristettua öljyä, 1 osa voita ja 1 osa vettä. Anninasta löytyy eri aikakausien ja tyylisuuntien huonekaluja ja pienesineitä. – Second Hand Shop Anninassa myydään monenlaisia vanhoja esineitä ja myös uudempia, sisustuksellisesti kiinnostavia tuotteita, kertoo yrittäjä Helena Piiroinen. Sitten otetaan kasvisliemijauhetta ja lisätään sitä hiukan survoksen joukkoon. Siinä koko homma
Poron elinikä voi olla jopa 20 vuotta. Poroista Tähti on vaadin ja Salama hirvas. – Sitten odotamme innokkaasti vasoja, Heidi sanoo. Siellä puhtaiden pahnojen päällä on mukava loikoilla. kaksi senttiä ja saada painoa vuorokaudessa puoli kiloa.Poron turkki eristää hyvin lämpöä, minkä ansiosta poro kestää pohjoisen kylmät talvet. Talvisin poro muistuttaa ykPuolitoistavuotias Sakari ruokkii äitinsä Heidi Huupposen kanssa Salama-poroa. 84 Koonnut: Reetta Ahola Ekouutiset R akkaus Lappiin. Porot ovat nyt puolitoistavuotiaita. Sadetta ja tuulta porot pääsevät suojaan katettuun, yhdeltä seinältä avonaiseen suojaan. Marraskuussa 2016 islanninhevosten lisäksi Huupposille tuli kaksi poroa: Tähti ja Salama. Poron ruoansulatus yksinkertaistuu talvella, ja silloin pötsin merkitys on vähäinen. Tähti ja Salama asuvat omassa aitauksessa Huupposten omakotitalon läheisyydessä. Hossan poropuistossa poroerotuksesta otetut Tähti ja Salama olivat puolivuotiaita uuteen kotiin muuttaessaan. Naarasporo on jonkin verran pienempi. Salaman sarvet ”kuoriutuvat” parhaillaan.. Talvella hevosia on noin puolet vähemmän.Kotitalli Hersiriä Huupposet ovat isännöineet vuodesta 2012. Turkissa on peitinkarvat, joissa on eristeenä ilmalokeroita. Se saattaa kasvaa pituutta vuorokaudessa Pihlajakerput ovat porojen mieleen Porot Tähti ja Salama muuttivat marraskuussa 2016 puolivuotiaina Hossan poropuistosta Suomussalmelta Selin kylään Vihdin ja Nurmijärven rajalle läntiselle Uudellemaalle. Molemmilla sukupuolilla on sarvet, jotka vaihtuvat vuosittain. Heidillä ja miehellään Timolla on Kotitalli Hersir, joka järjestää muun muassa islanninhevosvaelluksia: sekä päivävaelluksia että pidempiä kahden päivän vaelluksia. Kolmevuotiaina ne ovat sukukypsiä. – Aluksi porojen ruokinnan kanssa oli vähän ongelmia. Islanninhevosia heillä on kesäaikaan viitisentoista, mukana on myös hoitohevosia. Poron pituus hännästä turvan kärkeen on 150–210 senttiä. Porot saapuivat etelään uuden isäntäpariskuntansa, Heidi ja Timo Huupposen pakettiauton kyydissä. Erityisesti niiden vatsalle sopivan heinän löytäminen teetti työtä sekä sen sisäistäminen käytäntöön, että talvella poro elää säästöliekillä, ja ruokinta on olennaisesti erilaista kesällä ja talvella, Heidi kertoo. Poronsarvi on maailman nopeimmin kasvavaa luuta. Märehtijöihin kuuluvalla porolla on neljä mahaa. Siinäpä syy, miksi halusimme poroja, Heidi Huupponen kertoo. Täysikasvuinen urosporo painaa 70–100 kiloa, sen lapakorkeus on noin 120 senttiä
Heidi ja Timo sekä lapset ovat ahkeria Lapin kävijöitä. Rohkeammasta ja juoksemista rakastavasta Salamasta on selvästi tulossa hyvä rekiporo eli oiva joulupukin apulainen! Heidi toteaa. Jäkälää Tähti ja Salama syövät talvella viikon aikana yhteensä jätesäkillisen. – Talven varalle olemme tehneet yli 200 kerppua eri lehtipuista, kuten pihlajasta, koivusta, haavasta ja lepästä, Heidi kertoo. Kaulitaan itse hapankaalia Markkinahumussa on rahaa, mutta kirsikkapuun alla on rauhaa. Rekiharjoittelu on tarkoitus aloittaa tänä syksynä. Talveksi yli 200 kerppua Heinäksi Huupposet ovat kuivanneet poroille aikaisin korjattua, lehtevää heinää, joka sulaa hyvin porojen vatsassa. Toisesta saavista Tähti ja Salama juovat, toisessa ne uittavat jalkojaan. Kivasti olemme saaneet tästä läheltämme keruupaikkoja, kiitos maanomistajien, Heidi ja Timo iloitsevat. l Tähti ja Salama löytävät paljon ruokaa omasta aitauksesta. Tähti on selkeästi Salamaa arempi. Olennaista on edetä hitaasti, yksi askel kerrallaan. Kesällä lisäheinää ei ole tarvittu. Heinää on talven varalle reilusti. – Nyt jo on tullut selkeästi esille Tähden ja Salaman luonteiden erilaisuudet. – Vuosittain olemme useita viikkoja Lapissa, ja perhokalastusta harrastava Timo vielä minua ja lapsia enemmän, Heidi kertoo. Lehtikerput ja erityisesti pihlajanlehtikerput ovat porojen herkkua. – Viime talvena jo kokeilimme pulkan vetämistä. Olennaista kouluttamisessa on palkitseminen. Rakkaudesta Lappiin kertovat kotipihassa käyskentelevät porot, Tähti ja Salama. Samoin raikasta vettä poroille on jatkuvasti juotavaksi. Nyt ruokinta sujuu Huupposilta jo hyvin. Valmista hapankaali on viikossa, parissa. Riimuharjoittelussa olemme edenneet yksi riimu kerrallaan. Anna kaalin seistä huoneenlämmössä 1–2 päivää ja vie kylmään. Halutessasi voit käyttää myös porkkanaa ja maustaa kaalin tillillä ja/tai kuminalla. – Jäkälän kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan sen keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. – Skotlantilainen sananlasku Älä koskaan luovu siitä, että kohdattuaan sinut ihminen on onnellisempi kuin ennen sitä. – Japanilainen sananlasku. Heidi ja Timo Huupponen ovat kotoisin pääkaupunkiseudulta, 38-vuotias Heidi Espoosta ja 34-vuotias Timo Helsingistä. Hupposet ovat varustautuneet talveen keräämällä ja kuivaamalla poroille jäkälää. Päivittäin porot saavat myös porojen täysrehua, poropellettiä, joka sisältää vitamiinia, kivennäisaineita ja rasvahappoja. Laita säilykepurkin pohjalle muutama suikale ruisleivänkuorta. Heinää poroilla on tarjolla talvella koko ajan. – Kesällä annamme poropellettiä kolme litraa päivässä molemmille, talvisin puolitoista litraa päivässä poroa kohti, Heidi kertoo. Käsillä tekeminen on onnellista, koneeksi muuttuminen ei. – Käytän palkitsemisessa kesällä yleensä pihlajan lehtiä, talvella jäkälää. – Daniel Marston Hymy maksaa vähemmän kuin sähkö ja valaisee paremmin. Luonnossa elävien porojen talven pääravintoa on jäkälä. – Meillä on kaksi saavillista vettä koko ajan aitauksessa. Ripottele väliin suolaa. Lado kaalia purkkiin. Perheessä on kolme lasta: 12-vuotias poika, 10-vuotias tyttö ja puolitoistavuotias poika. Koulutus porojen ehdoilla Heidi ja Timo ovat rauhallisessa tahdissa aloittaneet porojen kouluttamisen. Nostavat jalan saaviin ja uittavat siellä! Talvella vesisaavit pidetään sulina. Poro pystyy haistamaan jäkälän metrin paksuisen hangen läpi. He ovat saaneet hyviä neuvoja porojen ruokintaan Korkeasaaren eläintenhoitajalta. Nuiji kaalisuikaleita kulhossa niin kauan että ne mehustuvat. Poropelletit toimivat myös palkitsemisessa. 85 Pihlajakerput ovat porojen mieleen simahaista eläintä. – Äiti Teresa Hapankaalin valmistuksessa tarvitaan: Kaalia Suolaa Ruisleivän kuorta Porkkanaa Tilliä Kuminaa Leikkaa kaali ohuiksi suikaleiksi. Luonnoneläimen kouluttaminen on tehtävä eläimen ehdoilla, Heidi korostaa. Aitauksessa poroilla on suolojen lähteeksi riistakivi, kalkkia on koko ajan saatavilla. Kesäaikaan Tähti ja Salama löytävät ravinnon aitauksestaan, siellä kasvavasta ruohosta sekä lehtipuiden lehdistä ja silmuista. Luonnonolosuhteissa poro menettää talvella noin viidenneksen painostaan
– Se on kaikkea kallioisista luodoista luonnontilaisiin metsiin. Suomalais-ruotsalaisen tutkijaryhmän Nature Communications -lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että laiduntajat lisäävät valon määrää syömällä korkeita, leveälehtisiä kasveja, minkä seurauksena useammat kasvilajit voivat kasvaa yhdessä. Lähde: Oulun yliopisto Laidunnus suojaa tundrakasveja Luomutiloilla vietettiin Luonnon päivää Lauantaina 26.8. – Tulevina vuosina työskentelemme yhdessä kunnianhimoisesti Helsingin monimuotoisen luonnon, metsiemme ja saartemme eteen. Se on yhtä aikaa arkista ja henkeäsalpaavaa. – Nämä tutkimustulokset osoittavat, että kasveja syövät nisäkkäät voivat yleisesti auttaa suojaamaan kasviston monimuotoisuutta lämpenevässä ilmastossa estämällä pienten ja hitaasti kasvavien kasvilajien häviämisen, sanoo tutkijaryhmään kuuluva Oulun yliopiston akatemiatutkija Anu Eskelinen. Mutta kun porojen, myyrien ja sopulien pääsy koealoille estettiin, kasvillisuudesta tuli tiheämpää ja valon määrä väheni, minkä seurauksena useat pienet ja hitaasti kasvavat kasvit hävisivät. Luomutilat ovat tutkitusti monimuotoisempia muun muassa siksi, että kemiallisia torjuntaaineita ei käytetä, kertoo Luomuliiton puheenjohtaja Pirjo Siiskonen liiton tiedotteessa. Metsäisillä alueilla luonnon monimuotoisuutta lisätään suunnitelmallisesti. Helsingin upea luonto on kaupunkilaisten rakastamaa, ja se tuo iloa ja hyvinvointia, sanoo Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.). Lähde: Helsingin kaupunki. Juuri julkaistussa esityksessä Helsingin tulevien neljän vuoden strategiaksi linjataan, että Helsinki vaalii arvokasta luontoaan ja edistää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Helsingin luonnonsuojeluohjelmaa toteutetaan ja metsäverkkoa vahvistetaan. Helsingin vahvuus on luonto, joka on läsnä vähän joka paikassa. Oulun yliopiston ja ruotsalaisen Uumajan yliopiston tutkijat selvittivät ilmaston lämpenemisen vaikutuksia kokeessa, jossa he lämmittivät tundraniityn kasvillisuutta porojen ja myyrien läsnä ollessa sekä niiden puuttuessa. Tiloilla pääsi tutustumaan monenkarvaisiin eläimiin ja erilaisiin kasveihin. Aikaisempien tutkimusten mukaan tundrakasvien monimuotoisuus vähenee lämpenevän ilmaston seurauksena. – Luomutuottajat ovat ylpeitä esitellessään työtä, jota ovat tehneet luonnon monimuotoisuuden eteen. Sinnemäki: Työtä Helsingin luonnon hyväksi Helsingissä työskennellään tulevina vuosina ahkerasti monimuotoisempien metsien ja puistojen eteen. On kuitenkin tärkeää tietää, kuinka lämpenemisen vaikutus riippuu laiduntavista eläimistä, kuten poroista ja myyristä, jotka ovat yleisiä tundran ekosysteemissä. Kolmannes Suomen uhanalaisista lajeista on maatalousympäristön lajeja. Viherkattoja ja muuta viherpinta-alaa lisätään kaupungissa, ja myös puistojen monimuotoisuutta lisätään. Monilla luomutiloillakin on lisäksi esimerkiksi luonnonlaitumia, joissa viihtyvät uhanalaisetkin kasvija hyönteislajit. – Helsinki on Euroopan kallioisin pääkaupunki, jonka luonto on monimuotoista ja ainutlaatuista. Luonnon päivän tapahtumissa oli mukana ympäri Suomea jopa 35 luomutilaa, joilta sai myös ostaa luomuherkkuja. Kuva: Anu Eskelinen Ilmaston lämpeneminen vähentää tundran kasvilajien lukumäärää, mutta kasveja syövät eläimet kuten porot ja myyrät voivat muuttaa lämpenemisen negatiivisen vaikutuksen positiiviseksi. Lisäksi tavoitteena on, että yhä useampi pääsisi nauttimaan kaupungin upeista saarista. Tutkimuksessa havaittiin, että lämmitys lisäsi kasvilajien lukumäärää laidunnetuilla koealoilla, sillä laiduntaminen mahdollisti pienten tundrakasvien menestymisen. Strategiaesityksessä kiinnitetään erityistä huomiota Helsingin merellisyyteen, saaristoluonnon arvokkuuteen ja sen virkistyskäytön parempaan mahdollistamiseen. 86 Ekouutiset Porot voivat vaikuttaa ilmaston lämpenemisen seurauksiin. Kansallinen kaupunkipuisto -hankkeesta tehdään päätös tämän valtuustokauden aikana, Sinnemäki kertoo. Luomutilojen avoimet ovat -tapahtumaa koordinoivat yhteistyössä maaja metsätalousministeriö, Pro luomu ry, Luomuliitto, MTK ja SLC. Myös linnut hyötyvät monimuotoisesta ympäristöstä. eri puolilla Suomea vietettiin luomutiloilla Suomen Luonnon päivää
Tampere-talon laajennusosan katolle rakennettiin kesä-heinäkuussa 48,76 KWP:n aurinkoenergiavoimala. Tampere-talon katolle asennettiin yhteensä 184 aurinkopaneelia. – Pakkauksella halutaan yhä enemmän erottautua muista tuotteista. Tampere-talolle aurinkovoimala Luomutiloilla vietettiin Luonnon päivää Elohopean käyttöä rajoitettiin Muutokset näkyvät pakkauksissa Yhtiön tuoreen kalan pakkaamiseen ja kuljetukseen tarkoitettu EcoFishBox palkittiin Düsseldorfin pakkausmessuilla toukokuun alussa maailman parhaana kestävän kehityksen mukaisena pakkausratkaisuna. Se voi vaurioittaa mm. Lähde: Tampere-talo. Kun aaltopahvin teollinen tuotanto Suomessa käynnistyi 106 vuotta sitten, tuskin arvattiin, miten pitkäikäinen tuote tuolloin kehitettiin. Kahvi sisältää paljon antioksidantteja, jotka taistelevat vapaita radikaaleja vastaan ja ehkäisevät näin ihon ennenaikaista ikääntymistä. Aurinkovoimalan rakentaminen on tärkeä askel tällä jatkumolla – haluamme tehdä tulevaisuudesta vihreämpää ja liiketoiminnasta kestävämpää, kertoo Tamperetalon toimitusjohtaja Paulina Ahokas. Kahvin sisältämä kofeiini kiihdyttää ihon verenkiertoa ja auttaa sellaisissa ihoongelmissa kuin akne, ekseema, selluliitti ja raskausarvet. Tampere-talo hyödyntää nyt aurinkosähköä ensimmäisten eurooppalaisten kulttuurija kongressitalojen joukossa. 87 Aktiivihiiltä hampaille Georganics –tuotesarja on saapunut Nordic Helth Systemsin valikoimiin Sarja pitää sisällään kolme hammastahnaa, kolme oil pulling kookosöljyä ja aktiivihiilijauheen. aivoja, keuhkoja, munuaisia ja immuunijärjestelmää. – Meidän tuotteessa korostettiin sosiaalista näkökulmaa, koska tuotteella voidaan vähentää ruokahävikkiä, se parantaa tuoteturvallisuutta ja lisää tuotteen informatiivisuutta. Minamatan sopimus, joka rajoittaa elohopean käyttöä. Tampere-talo onkin lähes puolittanut lämmitysenergian kulutuksensa alkuvuosistaan, vaikka talon lämmitettävät kokonaiskuutiot ovat vuosien aikana lisääntyneet. Samalla tuoretuotteissa siirrytään yhä enemmän pellolta pöytään-pakkaamiseen, mikä lisää tuoretuotteiden hyllyikää kaupassa, vähentävät hävikkiä ja parantavat ruokaturvallisuutta, kuvailee Stora Enso Packagingin tuotepäällikkö Timo Anonen yhtiön tiedotteessa. Kestävään kehitykseen liittyvät arvot ovat vahva globaali trendi, joka pakkausteollisuudenkin on otettava tuotekehityksessään huomioon. Kiinnostus puupohjaisen, uusiutuvan ja kierrättävän aaltopahvin mahdollisuuksiin pakkausmateriaalina kasvaa uusien kuluttajatrendien myötä. Sopimus rajoittaa elohopean kaivamista ja estää elohopeaa sisältävien tuotteiden myyntiä ja käyttöä. Elohopea myös kertyy kaloihin ja rikastuu ravintoketjuissa petokaloihin, minkä vuoksi kalojen syöntiä on sen muista terveyshyödyistä huolimatta rajoitettava. Heinä-elokuun vaihteessa käyttöön otettava aurinkovoimala tuottaa arviolta 40 000 kWh – 42 000 kWh vuodessa. Elohopean käytön rajoittaminen on tärkeää, sillä elohopea on monin tavoin haitallista terveydelle. Aurinkosähkön hyödyntäminen on luonteva lisäys ympäristövastuullisuudestaan tunnetun Tamperetalon kestävän kehityksen ratkaisuihin. Minamatan sopimus on ensimmäinen uusi monenkeskinen ympäristösopimus yli kymmeneen vuoteen. Tuotesarjan aktiivihiilijauhe sisältää aktiivihiiltä ja ruokasoodaa valkaisemaan hampaita sekä ripauksen appelsiinia ja piparminttua estämään tulehduksia ja raikastamaan hengitystä. – Tampere-talo on sitoutunut toimimaan vastuullisena edelläkävijänä ympäristöasioissa. Kahvin lisäksi Optiattuotteissa käytetään vain korkealaatuisimpia kasvipohjaisia ainesosia. Lisäksi se pyrkii rajoittamaan elohopean kauppaa ja varmistamaan elohopeaa sisältävien tuotteiden asianmukaisen hävittämisen ja elohopeasta saastuneiden alueiden puhdistamisen. Kahvi toimii luonnollisena kuorinta-aineena, joten tuotteisiin ei ole lisätty vesistöjä saastuttavia mikromuovihelmiä. – Tämä trendi lähtee kuluttajasta, jonka arvostukset heijastuvat kauppaan ja valmistavaan teollisuuteen, huomauttaa Anonen. Sopimuksen toimeenpano jää hallitusten tehtäväksi. Hyvät pakkaukset vähentävät hävikkiä, sanoo Stora Enso Packagingin tuotepäällikkö Timo Anonen. Kaikki paneelit sijoitettiin viime vuonna käyttöön otetun laajennusosan katolle, jonka pinta-ala on 1180 m?. Kilpailussa oli ehdolla lähes kolme sataa ehdokasta eri kategorioissa. Optiat kuorinta-aineisiin on hyödynnetty käytettyjä, korkealaatuisia kahvinporoja lontoolaisista kahviloista. Elohopeaa on käytetty erilaisissa teollisuuden prosesseissa sekä esimerkiksi paristoissa, lämpömittareissa ja energiansäästölampuissa. Sopimuksen myötä riski elohopealle altistumisesta vähenee kaikkialla maailmassa, kun tarjolle tulee uusia teknisiä ja taloudellisia keinoja ongelmaan puuttumiseksi. Vertailun vuoksi tällä energiamäärällä yksi 9W led-lamppu palaisi 1218 vuoden ajan ja kannettavaan tietokoneeseen riittäisi virtaa 3652 vuodeksi. Lähde: Stora Enso Elokuussa astui voimaan ns. Mukana muun muassa aktiivihiilihammastahna sekä oil pulling kookosöljy johon on yhdistetty aktiivihiili. Kahvikuorintaa Pelkästään Iso-Britanniassa viedään yli 500 000 tonnia kahvinporoja kaatopaikalle
Se merkitsee melkoista hässäkkää pienen luontokoulun tiloihin, kun monta luokkaa saapuu paikalle. Syyskaudella maastoon lähtee useimmiten vain kaksi ryhmää, mutta toukokuussa ryhmiä on maastossa usein kolme, joskus jopa neljä. Lopulta päästään matkaan ja kukin ohjaaja löytää oman ryhmänsä. Luontokoulua ylläpitää Suomen Luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistys ry. Koululaisista osa suuntaa suoretkelle läheiseen Sipoonkorven kansallispuistoon, toinen ryhmä saattaa jatkaa matkaansa bussilla Kallvikin rannoille Helsingin puolella. Kävijöitä on ollut vuosittain noin 4000. Toisten oppilaiden on vielä ennen metsään lähtöä käytävä vessassa, toiset lainaavat saappaita omien unohduttua kotiin. Luontokoulu toiminta onkin haluttua, sillä se on ilmaista vantaalaisille lapsille ja nuorille. Toiminta on ollut erityisen pidettyä, mutta sen rahoituksesta on myös taisteltu monta kertaa. Luontokoulupäivinä jokaiselle ryhmälle on sovittu tietty kohde. Yksi mahdollinen kohde on myös Sipoonkorven Kalkkiruukin polku mahtavine kallioineen. Mitäpä olisi retki ilman eväitä. Kurssit ovat avoimia kaikille yli kuntarajojen, Katja Lembidakis kuvaa. Ensimmäiset kaksi vuotta se toimi kiertävänä luontokouluna, ja nykyisissä toimitiloissaan Vantaan Sotungissa, vanhassa kansakoulussa, on oltu vuodesta 1993. Tavoitteena on viimekädessä luontosuhteen vahvistaminen ja sitä kautta tukea kasvua ympäristövastuulliseksi kansalaiseksi. Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Terhi Niinimäki, Henriikka Arhonmaa. Ohjenuorana on ”opitaan luonnosta luonnossa”. Luontokoulupäivät sisältävät aina myös evästauon luonnon helmassa, ja jos metsäpalovaroitus ei ole voimassa, saadaan yleensä nauttia nuotion tunnelmasta ja lämmittää oppilaiden mukanaan tuomat eväät avotulella. Tämän lisäksi yksi toimintamuoto on kummiluokkatoiminta, joka on kysyttyä ja vain osa haluavista ryhmistä valitaan mukaan. Toiset juoksevat pikaisesti yli, toiset jäävät tunnustelemaan tarkasti jalansijojaan. Nykyiset työntekijät Olli Viding ja Katja Lembidakis ovat hekin olleet mukana pitkään, Olli jo 18 vuotta ja Katjakin 15 vuotta. Vantaan luontokoulu on toiminut vuodesta 1991. Rahoitus tulee kuitenkin Vantaan kaupungilta, Olli Viding kertoo. Osa oppilaista miettii pitkän tovin ennen kuin uskaltautuu ylittämään vetistä suota. Ainutlaatuisia elämyksiä Luontokoulupäiviin sisältyy aina opetusta, mutta parasta on toki päivien mukanaan tuoma jännitys ja erilaiset elämykset. 88 R etkikaudella aamut ovat kiireisiä Vantaan luontokoululla Vantaan Sotungissa. Tähän tarvitaan paitsi tietoa, niin ennen kaikkea omakohtaisia kokemuksia ja elämyksiä luonnossa, kertovat Olli Viding ja Katja Lembidakis. Vaikka suon ylitys on tuntunut hurjalta, on se selvästi päivän kohokohta ja sitä muistellaan vielä pitkään. Kiljahduksilta ja naurunremakalta ei vältytä ja tunnelma on melkoinen, kun yhden ja välillä useammankin oppilaan saapasta kaivetaan suosta ylös. Yksittäisiä luontokoulupäiviä järjestetään vuosittain keskimäärin 60–70, välillä enemmänkin. Päiväkotilaiset jäävät luontokoulun viereiseen lähimetsään tutustumaan metsän ihmeisiin satuhahmojen johdattamana. Tarjoamme retkiä vantaalaisille luokille ja päiväkotiryhmille, mutta myös kursseja päiväkodin kasvattajille ja koulujen opettajille. Vaikka elämykset ovat varmasti retkien parasta antia ja mieleenpainuvin osuus, on luontokoulutoiminnalla myös kunnianhimoisia tavoitteita. Otamme kummiluokiksi 16–17 ryhmää vuosittain, mutta hakemuksia tulee Ainutlaatuisia luontoelämyksiä Vantaan luontokoulussa Suon ylitystä ja nuotiohetkiä Luontokoulutoiminnan tavoitteena on tarjota lapsille mahdollisuus päästä luontoon, ymmärtää ja oppia luonnosta sekä luoda yhteyttä luontoon
89 Luontokoulupäivät sisältävät hauskoja opetushetkiä. Luontokoulu tarjoaa ryhmille opetusta ja elämyksiä, joita opettaja ei välttämättä pystyisi lapsille muutoin järjestämään. Ryhmän yhteishenki vahvistuu hauskojen, yhteisten luontokoulupäivien myötä.
Luontoon tutustutaan kaikkina vuodenaikoina ja teemat vaihtelevat joka kerta. Luontokoulupäivinä opetellaan ekologiaa ja tutustutaan mm. ötököihin. Taistelua rahoituksesta Toiminnan laajuuteen nähden luontokoulun rahoitus on aina ollut niukka ja siksi esimerkiksi tarvikehankinnat tehdään harkiten ja usein niistä säästetään, jotta voitaisiin ottaa vastaan enemmän ryhmiä. Tavoitteena on, että lopulta jokainen päiväkoti ja koulu saisi tukea luontoja ympäristökasvatuksessa sekä kasvatuksessa kestävään elämäntapaan. Neljän tunnin mittaiset opetuspäivät pidetään pääasiassa kokonaan ulkona. Valtakunnallista ympäristökasvatustyötä n Eri puolella Suomea toimii liki 60 luontoja ympäristökoulua, nuorisokeskusta, luontokeskusta, leirikoulukeskusta ja muuta toimijaa, jotka kaikki tarjoavat luontoja ympäristökasvatusohjelmia kouluille ja päivähoidolle. Riemun keskellä harva lapsista tuskin tulee miettineeksi oppivansa juuri esimerkiksi ravintoketjujen toiminnasta juostessaan innoissaan leikin mukana. Toiminnan tarkoituksena on tukea varhaiskasvatusta ja perusopetusta luontoja ympäristökasvatuksessa sekä kestävän elämäntavan kysymyksissä. 90 Luontoretkillä saadaan uusia elämyksiä luonnossa. Kummiluokan kanssa päästään tutustumaan luontoon hieman intensiivisemmin ja opetus on vieläkin tavoitteellisempaa, sillä kokoontumisia on useita. Verkostoa koordinoi Suomen luontoja ympäristökoulujen liitto. sertifioinnin, vertaisauditoinnin ja koulutustapaamisten kautta. Kummiluokat saavat neljä opetuspäivää, joista kaksi on syksyllä, yksi talvella ja yksi keväällä. ekologian perusasioihin sekä eläinten ja ihmisen selviytymiseen. Luontoja ympäristökasvatuksen tukiverkosto LYKE on rakentunut näiden toimijoiden ympärille ja kehittää toimintaa koko ajan mm. Koska rahoitus tulee kaupungilta, on luontokoulutoiminta joutunut osaksi Vantaan. LYKE-toimijat tarjoavat luontoja ympäristökoulupäiviä sekä -tuokioita lapsille ja nuorille sekä koulutuksia kasvattajille ja opettajille. Menetelmät ovat osallistavia eikä leikkiä ole unohdettu. Vesiötökät, kuten hyttysenja vesiperhosentoukat, otetaan lautaselle lähempää tarkastelua varten. keskimäärin 50–60, toteaa Katja Lembidakis. Vuosittain LYKE-verkoston jäsenet ottavat ryhmiä vastaan noin 7 500 ja käyntejä kertyy jopa 190 000. Joka kerralla tutustutaan myös johonkin suomalaiseen lajiryhmään, kuten ötököihin tai lintuihin, Olli Viding kuvaa. Vaikka luontokoulupäivien on tarkoitus olla opettavaisia, on lapsilla silmin nähden hauskaa. Päivien aikana tutustutaan mm
91 Luontokouluopettajat Olli Viding ja Katja Lembidakis ovat tehneet arvokasta ympäristökasvatustyötä pitkään. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Asia on aina varmasti päätetty vasta siinä vaiheessa, kun nimet ovat paperissa, Viding jatkaa. Yllättäen kuitenkin luontokoulun rahoitus lakkautettiin kokonaan vuonna 2012 osana Vantaan velkaohjelmaa. Viding ja Lembidakis kertovat, miten lakkautusuhan ollessa päällä luontokoululla vierailleet opettajat ja oppilaat puolustivat luontokoulun toimintaa tarmokkaasti ja monin tavoin. Läheskään kaikilla luokilla ei enää ole varaa tai mahdollisuutta vierailla kalliissa retkikohteessa, joten monet luokat suuntaavat kevätretkellään luontokoululle. Luontokoululta kerrotaan, että toimintaa kiitellään siitä, että kaikille lapsille tarjotaan mahdollisuus päästä luontoon. Usein opettajat myös oppivat metsässä oppilaistaan uusia asioista, yleensä positiivisia sellaisia. Metsässä luokan häirikkö saattaa loistaa tietämyksensä ja kiinnostuksen osalta. Tavoitteena on viimekädessä luontosuhteen vahvistaminen ja sitä kautta tukea kasvua ympäristövastuulliseksi kansalaiseksi. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Nykyajan maailmassa ihminen on yhä vieraantuneempi luonnosta ja käsitys meidän ihmisten ja ympäröivän luonnon välisestä vuorovaikutuksesta on hämärtynyt. Voimakkaan taustavaikuttamisen myötä rahoitus saatiin onneksi palautettua, Olli Viding kertoo. Luontokoulutoiminta on paitsi ainutlaatuista ja sisällöltään tärkeää, monille luokille tärkeää myös luokkaretkikohteena. Jotta voi toimia kestävästi, täytyy olla myös omakohtaisia kokemuksia ja tunneside toiminnan kohdetta eli luontoa kohtaan, luontokouluopettajat päättävät. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy Eko elo Info EE So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I % Käytä palvelukorttia, kun. lukuisia säästöohjelmia ja rahoituksesta on jouduttu jopa taistelemaan. Rahoituksesta lisäksi Sotungissa, metsän laidalla, onkin jouduttu aktiivisesti kamppailemaan myös bussilinjojen puolesta, jotta luokat pääsevät mahdollisimman vaivattomasti paikalle julkisilla kulkuneuvoilla. Määräaikaistilaus 48€ www.lehtiluukku.. Luontokouluopetuksen myötä sellaisetkin lapset ovat saaneet onnistumisen kokemuksia, jotka eivät niitä välttämättä kouluympäristössä ole saaneet, Lembidakis kertoo. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Tukea saatiin myös monilta muilta tahoilta, kuten kansalaisjärjestöiltä, yliopiston väeltä, kyläyhdistykseltä ja poliittisilta ryhmiltä. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Vantaan talous on aina ollut turbulenttia suuresta velkamäärästä johtuen. – Toiminnan alkuaikoina rahoitus oli jatkuvasti epävarmaa ja joskus oltiin jo menossa huhtikuulla ennen kuin kuluvan vuoden rahoitus varmistus. l Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 42€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. – Erityisesti kummiluokkatoiminnan kautta uudet retkeilyja opiskelutavat ovat muodostuneet rutiineiksi ja niitä on voitu jatkaa vuoden jälkeen myös omassa koulussa. Hyvä yhteishenki 26-vuotisen historiansa aikana Vantaan luontokoulun toiminta on ollut pidettyä. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Jatkossa Vantaan kaupungilta saatiin viisivuotisia sopimuksia ja toiminta on ollut huomattavasti vakaampaa ja yhteistyö on sujunut. Lisäksi voidaan tarjota sellaisia mahdollisuuksia, joita luokan oma opettaja ei välttämättä pystyisi tai osaisi järjestää. Luontokoulupäivät tarjoavat myös mahdollisuuden parantaa luokan yhteishenkeä