Ekoelo 5/2018 7,30 Ekotieto • Ekoilo • Ekovastuu Markku tekee talon kierrätystavarasta Hoida hiuksia ja ihoa luonnon keinoin Toimittaja Hanna Sumari: ”Ekoilu on kompromisseja” • Voiteita • Öljyä • Salvaa tarina suomalaisista metsistä Härkäpapujäätelö vie kielen RETKEILY LUJITTAA perhesuhteita Säästö tiilissä 60 000 euroa Sielunmetsä Kosmetiikkaa luonnosta
Tinkimätöntä Suomen laatua luonnosta Kotimaiset Frantsilan tuotteet Syksyyn SIANKÄRSÄMÖ-yrttiuute • yrttiuute vastustuskykyyn • edistämään ruoansulatusta • kehon puhdstuskuureihin LASTEN LUONNON HAMMASTAHNA • Lakritsinmakuinen luonnon hammastahna pitää suun terveenä ja puhtaana JALKAVOIDE 100 ml • virkistää väsyneet jalat • poistaa turvotusta KIINTEYTTÄVÄ TURVE&RUUSU -SEERUMI • kosteuttaa, kiinteyttää ja siloittaa ihoa L H •• l p jj UUTUUS! KARITEVOI 55 ml • kuivan ja herkän ihon hoitaja • kosteuttaa, uudistaa ja suojaa ihoa Terveyskaupoista ja -osastoilta kautta maan! FLYT2018ekoelo218x295mainos.indd 1 18.9.2018 12.48
75 Väheneekö lihan syönti.......................................................... .80 Pohjoisen kasveista saatavat raaka-aineet voisivat korvata kemikaalit, joita lisätään tekstiileihin homeenestoksi, UV-suojaksi tai hyönteiskarkotteeksi. 14 Ekokampaamossa hoidetaan hiuksia luonnontuotteilla .......20 Ekovinkkejä............................................................................ 28 Katja Turunen on Metsän Emäntä .........................................30 Onko muovikassi kuitenkin mainettaan parempi. 25 Ekokosmetologi käyttää hoidoissa luonnon omia tuotteita ..26 Variksenmarja on luonnon tehopakkaus ............................... Uljaana, puhtaana ja rauhallisena. 30 Lähiömutsi Hanne Valtarin perheessä kasvissyönti oli automaattinen valinta. 76 Onko meillä keinoja turvata hyvinvointi ja pelastaa luonto. Markku Pitkänen rakentaa Hämeenlinnaan taloa perheelleen kierrätysmateriaaleista ja on säästänyt pelkissä tiilissä 60 000 euroa. 44 Dokumentti Sielunmetsä kuvaa Suomen luontoa kauneimmillaan. 72 Puuropalsta ........................................................................... 10 Elisa Juntunen palasi kotiseudulleen Suomussalmelle......... 50 36. 6 Ekokampaamossa taiotaan hiuksiin väri luonnosta saaduilla tuotteilla. 3 SISÄLTÖ 5/2018 Pääkirjoitus ..............................................................................5 Markku Pitkänen rakentaa taloa kierrätysmateriaaleista .......6 Toimittaja Hanna Sumari pakkaa härkiksen kestokassiin ..... 20 Katja Turunen asuuperheineen pienellä tilalla ja valmistaa luonnon raakaaineista yrttituotteita ja kosmetiikkaa. 12 Kurkelan tilalta saa kosmetiikkaa luonnosta ......................... ................34 Älytekstiileille luonnollisia, myrkyttömämpiä vaihtoehtoja ....36 Ekoelon jouluherkku -kilpailu ................................................39 Ilmapäästöt puntarissa ..........................................................40 Lähiömutsi Hanne Valtarin perheessä kasvissyönti oli automaattinen valinta .......................................................44 Vietä lihaton lokakuu .............................................................48 Metsän menetys luo surua ja vihaa ......................................50 Härkäpapujäätelöstä tuli menestys vahingossa ...................54 Ekologisia lahjavinkkejä .........................................................56 Kauneutta luonnosta .............................................................60 Luontoretkeily lujittaa perhesuhteita .....................................62 Ekovinkit ................................................................................65 Kaurajauhosta voi loihtia lihapullat ........................................66 Suopelloista vapautuva ilokaasu on noin 300 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi ................68 Tilauskortti .............................................................................69 Tee itse oma saippuasi.........................................................
4 Ekoelo 6/2018 TALVEN LUONTOLIIKUNNAN JA -MATKAILUN TEEMANUMERO ILMESTYY MARRASKUUSSA VIIKOLLA 47 Seuraavassa numerossa mukana mm: Ekologinen juhlapöytä Talven luontoretket Luontoliikunta talvella Talven ekoherkut Ekoyritysesittelyt Ilmoitusvaraukset 31.10.2018 mennessä Kristiina Hattberg 09 413 97 354 kristiina.hattberg@karprint.fi www.ekoelo.fi @ekoelolehti.fi Kuva: Ottilia Orenius @ottiatavola
Suomalaisilla ihotautiklinikoilla tutkituista potilaista 15 prosentilla on metyyli-isotiatsolinoniallergia. Yksi niistä on parafenyleenidiamiini PPD, joka imeytyy ihon läpi verenkiertoon ja voi aiheuttaa allergiaa, jolloin värjäyksen jälkeen päänahka voi kutista, turvota ja pahimmillaan aiheuttaa jopa hengenahdistusta. Noin 500 suomalaista herkistyy vuosittain ihovoiteissa ja hiuskosmetiikassa käytettävälle säilöntäaineelle, metyyli-isotiatsolinonille. Valtaosa Suomessa käytetyistä hiusväreistä on hapetevärejä, joissa hiuskalvo avataan ja väriaine tunkeutuu hiuksen sisälle. H iukset ovat naisen kruunu ja siksi sen näyttävyyteen satsataan. Hiusvärien vakavat vaarat. Kannattaisiko kokeilla jo seuraavan hiushuollon yhteydessä omaa kehoa ja luontoa säästävää ekologista värjäystä. Suomen Ekoyrittäjien nettisivulta löytyy yhteystiedot kampaamoihin, joissa työskentelee liiton hyväksymä ekokampaaja. 09-413 97 300 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Jaana Isosaari antiikki.eko@gmail.com Mediamyynti: Kristiina Hattberg, Puh. Olisiko aika vaihtaa riskittömämpään värikäsittelyyn. 09-413 97 354 kristiina.hattberg@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma-pe 9-15 Puh. 5 5/2018 PÄÄKIRJOITUS Ekoelo Toimituksen osoite: Ekoelo Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Ekokampaajia on koulutettu Suomessa jo kymmenen vuoden ajan ja kursseilta on valmistunut runsaat 200 ekokampaajaa. Hiusten värjääminen on arjen hemmottelua, mutta vaarana on vakavan allergian puhkeaminen. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 49 € Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 43 € Kustantaja ja paino: Karprint Oy, Huhmari ISSN 2323-5160 (painettu) ISSN 2489-866X (verkkojulkaisu) www.ekoelo.fi Seuraava numero ilmestyy marraskuun puolivälissä. Perinteisissä hiusväreissä on 20–30 eri kemikaalia, joista osa on erittäin herkistäviä ja allergisoivia. Hiusten kauneudesta huolehtimisessa on kuitenkin vakava varjopuoli. Allergia aiheuttaa kutisevaa ja punaista ihottumaa pääosin niillä alueilla, joissa on käytetty säilöntäainetta sisältävää kosmetiikkaa. Euroopan unioni on kieltämässä aineen käytön osittain, mutta useat ihotautilääkärit pitävät EU:n toimenpidettä riittämättömänä, sillä yliherkille ihmisille pienikin määrä aiheuttaa ärsytystä. Suomalaiset ovat ahkerimpia hiusten värjääjiä Euroopassa ja käyttävät hiusväreihin vuosittain rahaa 100 miljoonaa euroa. Väriaine reagoi hapeteaineeseen ja jää hiukseen väriksi
Alkuperäinen noin 60 000 tiilen varasto on huvennut noin 10 000 tiileen. 6. Rakentaminen on hurjan mielenkiintoista hommaa, jossa oppii koko ajan uutta itsestään
Urakka alkoi kun Pitkänen osti tontin, jolla oli vanha viljankuivaamon perustus vuonna 2006. Romahtaneen katon alla oli kolme tonnia mädäntyvää viljaa. Voisin väittää, että tämä talon hiilijalanjälki jää aika pieneksi ja samalla saa sitä hyödyllistä liikuntaa, Pitkänen sanoo. Romukasojen ja purkujätteiden kohdalla kannattaa aina kysellä. Suurilla purkutyömailla jää paljon käyttökelpoista materiaalia. . Uutena tiili maksaa noin euron kappaleelta ja vanha tiili jopa neljä euroa kappaleelta. Laastia on tietysti kulunut 40–50 tonninpainoista säkkiä noin 3000 euron edestä. Kyse on viitseliäisyydestä ja halusta rakentaa ekologisesti. Ne tuotiin rakennukselle kuljetettuna satasella per lasti. Joka tapauksessa perustukset ovat taatusti omakotitalolle riittävät. Talon ulkoseinä on paikoin laajennettu alkuperäisen betonirungon ulkopuolelle. Purkutyömailta aarteita Ennen varsinaisen asuintalon rakentamista Pitkänen teki 96 neliön talousrakennuksen, joka on toiminut muun muassa rakennustarvikkeiden säilytyspaikkana ja taukotupana. Jollei kukaan kehtaa tai uskalla niitä kysyä, ne päätyvät jätteeksi tai romuksi. – Olen tähän mennessä joutunut ostamaan uutena oikeastaan vain muurauslaastin, betonin, sähköjohtoja ja kattopellit. Haju oli aika paha ja romahtanut katto teki perustuksesta ankean oloisen. Pitkäsen kokemuksen mukaan rakennustyömailta ylijääneet rakennustarvikkeet ja muu materiaali kannattaa pienrakentajan hyödyntää. Ehdin kuljettaa pakettiautolla ja peräkärryllä puolet villoista, kaikkiaan kymmenkunta lastia, sateen tieltä suojaan. Kun Hämeenlinnasta purettiin Vanajantiellä halli, sain ilmaiseksi kaiken villan. Tiilten ostohinnassa olen säästänyt noin 60 000 euroa. Nykyisin on suosittua kunnostaa teollisuustiloihin asuntoja, joita kutsutaan loft-asunnoiksi. Koska villat olivat kuivia olivat ne edelleen aivan käyttökelpoista materiaalia. Kuivaamon betonirungon korkeus on 4,5 metriä, joten tähän saa rakennettua ajan hengen mukaisen asunnon, naurahtaa Pitkänen. Tällä hetkellä talon sisälle on varastoitu 40–50 kuutiota käytettyä lämpöeristettä. Katsojia oli paljon, mutta ilmeisesti haju karkotti monet kaupanteosta. – Esimerkiksi Hämeenlinnan uimahallin edellisen remontin jäljiltä sain liimapuupalkkeja, joista sahasin 44 metrin verran kattokannatuspalkkeja. Itse tekemällä olen säästänyt toiset noin 60 000 euroa. – Yläosa oli purettu pois. Alaosan suojaksi oli rakennettu tilapäinen katto, joka oli romahtanut. Esimerkiksi tiilet, villat ja puutavara ovat kierrätystavaraa. Muurarin työ ja tiilen hinta per tiili on 2-3 euroa. Tein kaupat, mutta romahtaneen katon raivaaminen oli mahdollista vasta seuraavana keväänä lumen ja jään sulettua. Kuorma-auto toi tiiliä tontille kolmisenkymmentä kertaa, mikä maksoi 3 000 euroa. Kerran Pitkänen ajoi lapsenlapsensa kanssa rakennustyömaan ohitse. Massiivinen betonirunko toimii talon runkona. Kuivaamo oli aikoinaan perustettu kalliolle ja konehuone oli louhittu kallioon, jonne tulee talon tekninen tila. – Perustuksia ei tarvinnut tehdä kuin niiden laajennusten osalta. Lisäksi joutuisin joka tapauksessa tekemään laastin ja juoksuttamaan tiiliä muurarille. Kävimme kysymässä 7 Omakotitalon voi rakentaa edullisesti kun on aikaa käytettävissä ja työkalut pysyvät kädessä. – Poika huomasi roskalavalta pilkottavan rakennusterästä. Kun olen muurannut itse, en ole tarvinnut muuraria. – Sain noin 60 000 tiiltä eräästä puretusta teollisuusnavetasta kuljetuksen hinnalla. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen Markku Pitkänen on säästänyt pelkissä tiilissä 60 000 euroa Koti kierrätetystä materiaalista. H ämeenlinnalainen Markku Pitkänen on rakentanut 220 neliön tiililinnaansa kymmenkunta vuotta paljolti kierrätystarvikkeilla ja hartiapankilla
Nyt varastossa taitaa olla ja kolmen keittiön kalusteet. Kolminkertaiset ikkunaelementit ostan valmiina, koska kaasulla eristettyjä ikkunoita ei voi itse valmistaa. Muurausta jää ensi kesälle koska talvella sitä hommaa ei voi tehdä. Lasitiilit on hyödynnetty seinässä lisävaloa tuovana elementtinä. Vanhoista ei oikein tahdo saada asiallisia. Ilmastointija lattialämmitysputkia on myös kertynyt eri paikoista jonkin verran varastoon. Aina kannattaa tinkiä Rakennustarvikkeiden kierrätyksestä saa pääosin käytettyjä tarvikkeita, mutta joskus myös uutta tavaraa. Aloitin rakentamisen, kun olin vielä työelämässä, jolloin rakentaminen oli mahdollista vain iltaisin Sain ilmaiseksi vajaan tuhannen kilon edestä ensiluokkaista rakennusterästä, jonka kilohinta on pitkälle toista tuhatta euroa. – Olen käynyt purkamassa keittiöitä ja saanut niistä kaapistoja. Käytettynä olen ostanut sellaisia tarvikkeita, jotka jäävät näkymättömiin. Talossa on jonkin verran esimerkiksi 45 asteen kulmia, joita pitää rakentaa palasista. Joskus henkilökunta tietää, mitä on tulossa, mutta aika usein valikoima on yllätys. Pitkänen on myös hankkinut materiaaleja tuttujen kautta monesta eri paikasta: – Lasiliikkeen lopetuksen yhteydessä sain noin 50 ikkunaelementtiä, jotka asiakkaat olivat jättäneet noutamatta. Lapion pitää olla kotimainen, joskin niitä saa harvoin tarjoushinnalla. Aikanaan lämpökaivojen poraamiseen ja järjestelmän asennukseen täytyy tietysti pyytää ulkopuoliset tekijät. – Esimerkiksi lautoja voi käyttää moneen kertaan. Helsingistä hain pakettiautolla satakunta harkkoa. Voi olla, ettei vastaavia ole enää pitkään aikaan edes tarjolla. Olen nyt käyttänyt katon ruoteisiin lautoja, jotka tätä ennen naapurin käytti omaa taloaan rakentaessaan anturan valulautoina. Jotkut antavat ilmaiseksi, joku pyytää muutaman kympin. – Työkaluja saa joiltakin kirpputoreilta suurimmista kaupungeista, mutta olen ostanut työkalut pääosin uutena, Niitä saa edullisesti poistoja kampanjamyynneistä. Laastia olen kantanut ämpäri kerrallaan. Hän antoi ilmaiseksi vajaan tuhannen kilon edestä ensiluokkaista rakennusterästä, jonka kilohinta kaupassa oli tuolloin pitkälle toista tuhatta euroa. Uutena ne maksaisivat 4-10 euroa kappaleelta Puutavaraa Pitkänen on koonnut useista paikoista ja hyödyntänyt muun muassa myrskyn kaatamia puita, joista sahattiin naapurin kanssa tarvittavat lankut ja laudat. – Putkimies teki putkityöt perustamisvaiheessa ja sen jälkeen olen vetänyt putkia sitä mukaan kuin rakentaminen on edistynyt. Esimerkiksi 650 euron keittiöhanan voi saada 100 eurolla. Karistelin laudoista betonin muruset pois ja ne ovat taas käyttökelpoiset ruodelaudat. Tiiltä 200 tonnia Suuri ja aikaavievin urakka on muuraus. 8 työmaanpäälliköltä, voisimme saada niitä jollakin hinnalla. Pitkänen myöntää, että joskus urakka on rakentaa itseäänkin hieman hirvittänyt. Kun jokainen tiili painaa noin neljä kiloa ja olen tähän mennessä käyttänyt noin 50 000 tiiltä, se tekee tuon 200 tonnia. Muurauslapioitakin on uusittava joka toinen vuosi, eivätkä halpamallit oikein kestä. Talvella rakennan muun muassa ikkunanpokia ja käyn korjaamassa ihmisten vanhoja tulisijoja tai mitä vaan. Vanhan viljakuivaamo perusrakenteiden varaan on tukevaa rakentaa. Villaa on saatavilla silloin tällöin, samoin esimerkiksi erilaisia lämpöelementtejä olen varmaan hankkinut sitä kautta sadan neliön edestä. Periaatteessa en koskaan osta mitään normaalihinnalla, ainakin yritän tinkiä. Jykevimmät naulat voi ainakin suoristaa. Vuosien varrella olen antanut tavaraa myös eteenpäin, koska itse en kaikkea voi käyttää. Jos on aikaa, kannattaa etsiä liikkeiden poistomyynneistä. Puutavaraa olen hakenut muun muassa muilta rakentajilta. – Siihen summan pitää lisätä vielä muurauslaasti, jota menee yhteen tiileen 1-1,5 kiloa. Tällä hetkellä talon sisälle on varastoitu 40-50 kuutiota käytettyä lämpöeristettä. – Käytän jokaisen tiilen jollain tavoin. Tuotannossa jää pois heitettäväksi uretaanilevyn suikaleita, joista olen tehnyt ikkunaelementteihin puitteet eli pokat. Toinen tuttava on tekemisissä lämpövaunujen kanssa. Lämmitysputkistot sisällä on vedetty seinään saakka. Pitkänen on rakentanut tähän saakka miltei täysin yksin. Nauloja kertyy rakentajalle väistämättä, eikä niitä kannata hukata. Perustusharkot olen saanut muun muassa tuttavilta. Yleensä ostan tarvikkeita saman tien, vaikkei niillä olisi sillä hetkellä käyttöä. Kattopellit ostan uutena, vaikka niitä saisi käytettyinäkin. Laudat moneen kertaan Kun ihmiset ovat vuosien varrella kuulleet Pitkäsen urakasta, on aika moni tarjonnut erilaisia ylimääräisiä kappaleita hänelle. Yksin tehdessä ei huonojen työkalujen takia kannata menettää aikaa. – Tällä hetkellä laitan vesikattoa. Minä sain laudat naapurilta ja käytin ne saamaan tarkoitukseen Ne ovat olleet pressun alla suojassa vuosia. – Käyn kierrätyskeskuksessa 2-3 viikon välein. Alkuperäisestä niin 60 000 tiilen varastosta on jäljellä noin 10 000 tiiltä. Pitkänen laskee kantaneensa noin 200 000 kiloa eli 200 tonnia tiiliä. – Aina ei ole voinut välttyä ajatukselta, tuleeko tästä mitään. Rakennusprojektin aikataulu on vielä paljolti arvailua. Katon ruoteisiin Pitkänen käyttää laudat, jotka ovat tätä ennen olleet kahdesti anturoiden valulautoina.. Laastia saa 1000 kilon säkeissä maksaa alle 70 euroa. Tiiliä pitää kuitenkin lohkoa joten pienetkin palat ovat tarpeen
– Kierrätyksen ulkopuolelle jäivät tuolloin jotkin muovit. – Maaseudulla mitään ei heitetty pois, vaan kaikki hyödynnettiin. ja viikonloppuisin. Ympäristölautakunta ei uskonut niin vähäistä määrää. Nyt olen voinut käyttää aikaa täyspäiväisesti taloon. Jäteauto kurvasi säännöllisesti tarkastamassa miltei tyhjän roskasäiliön. 9 Vuodessa vain 10 kiloa jätettä kaatopaikalle . Opinpa ainakin sen, että jonkun on hyvä tarkistaa, että lajittelu on oikein tehty, Pitkänen naurahtaa. Lähes kaiken voi kierrättää Kivilinnan lopullinen valmistumisaikataulu on vielä hämärän peitossa. . Kierrätys on lapsuudessa opittu tapa. Huonekalut voi purkaa ja erotella puun ja metallin. Myöhemmin sain järjestetyksi niin, että kerran vuodessa vien jätesäkin tuttavan roskikseen ja maksan hänelle sopivan summan. – Takka oli pakko purkaa, mutta sen tiilet olen hyödyntänyt uudisrakennuksella toisessa takassa. – Meidän nelihenkiseltä perheeltämme tuo määrä oli kymmenisen kiloa vuodessa. Kaiken muun jätteeksi lähtevän ja ylimääräisen voi kierrättää tai hyödyntää. Kerran roskien joukossa paperipussissa oli pieni avaamaton ananassäilykepurkki. Rakentaminen on hurjan mielenkiintoista hommaa, jossa oppii koko ajan uutta itsestään ja rakentamisesta. Hän esitti ympäristölautakunnalle, ettei heidän perheensä tarvitsisi lainkaan kunnallista jätehuoltoa. Kotioloissa kaiken voi käytännössä kierrättää tai polttaa luvalliset materiaalit takassa. Voisin viedä tuon kymmenen kilon säkin kerran vuodessa itsekin kaatopaikalle. Kun lapset olivat pieniä, yritin kovasti valistaa heitä jätteiden lajitteluun. Tytöt kuuntelivat silmät kirkkaina, mutta sana ei välttämättä uponnut aivan perille asti. Muuraamiseen opin sain 1950–60 luvuilla, jolloin kuljimme serkkuni kanssa neljän puoliammattilaisten setien ja enojen apupoikina ja samalla opimme muurauksen perusteet. Jätteiden lajittelussa on kyse lähinnä vain viitseliäisyydestä, sanoo Pitkänen. – Luotin siihen, että pussissa oli ohjeiden mukaan vain sellaista jätettä, jonka voi polttaa. Muurausurakka alkaa vähitellen valmistua. – Verhoilumateriaalit ja superlonit voi myös kierrättää tai viedä kaatopaikalle. Jokainen tiili tulee käytetyksi. Ensi kesäksi jää vielä muurattavaa jonkin verran. Tiiliä pitää lohkoa, joten pienetkin palat ovat tarpeen.. Pitkänen punnitsi ja laski 2000-luvun alussa, millainen määrä nelihenkisen perheen jätteistä päätyy kaatopaikalle. Tätä oppimista olen harjoitellut jo 1980-luvun alusta. Pyyntöön ei suostuttu, ehkä tähän ei lautakunnassa oikein uskottu, eikä se ollut ”pykälien” mukaankaan mahdollista. Pitkänen laskee kantaneensa noin 200 000 kiloa eli 200 tonnia tiiliä. Takanluukkukin siirtyi viisi senttiä ulos ja tiilet osin sortuivat. – Purkki räjähti takassa sillä seurauksella, että koko takka hajosi ja itse lensin selälleni lattialle
Työmatkoja ei pysty tekemään polkupyörällä ja tv-kuvausten meikit on valittava niiden kestävyyden eikä ekologisuuden kannalta. 10 Hanna Sumari pakkaa kestokassiin härkispihvejä Ekoilu on komprosmisseja Toimittaja Hanna Sumari joutuu tekemään työnsä puolesta kompromisseja. – Vasta hiljattain olen alkanut miettiä, että mikromuovia sisältävät meikit imeytyvät oikeasti minuun, kertoo Hanna Sumari.
Se on erittäin tarpeellista. Las Vegas on kaiken älyttömyyden ylivoimainen huipentuma. Mutta kaiken minkä saan ostettua, ostan luomuna. Se on kuin pudotat kiven veteen, niin ne renkaat toivottavasti kasvavat matkalla. 11 Kuka. Mutta en voi tehdä työmatkoja polkupyörällä. . – Kestävät. Siitähän ollaan kahta mieltä, mitä puiden polttaminen tekee luonnolle, mutta näin me kuitenkin tehdään. Muovivai kestokassi. Kirjat: Pienet suuret reseptit, Readme.fi 2014, Välipalat – Virtaa superfoodeista yhdessä Aino Mäkelän, Marjo Kauppilan ja Mona Pursiaisen kanssa, Readme.fi 2015, Keittiöpuutarha siemenestä lautaselle yhdessä Kati Jukaraisen ja Maria Kesäsen kanssa, Readme.fi 2016. Mikä erityisesti ilahduttaa Sinua sisustuksessa. En ole ajatellut asiaa, sillä saan hammastahnan hammaslääkäriltäni, koska mulla on kylmänarat hampaat. . – Kerroksellisuus, persoonallisuus, omaperäisyys, kodikkuus ja toimivuus. Matkustan työni puolesta sekä ulkomailla että Suomessa. Olen myös ostanut kestopusseja hedelmäja vihannesostoksia varten. Se on mulla jotenkin dna:ssa. Kuinka monta kertaa vuodessa matkustat lentokoneella. – Enhän mä voi vastata tähän, että en ole mennyt vielä sinne Australiaan, koska kaikki arvaa, että enhän mä sinne soutaisi. Auto vai fillari. Eli sillä on merkitystä paitsi itseni kannalta myös tulevaisuuden kannalta. – Meillä kierrätetään kaikki. Etsit jo viidettä kautta Suomen kauneinta kotia. Jos asuisin keskustassa ja voisin valita, niin käyttäisin polkupyörää. Voisin elää pelkillä kasviksilla ihan helposti, kuten miehenikin, mutta syömme kyllä välillä lihaa ja kalaa ja olemme kaikkiruokaisia ihmisiä muutenkin. . Käytän meikkiä eniten, kun tehdään tv-ohjelmia. Minkälaisena pidät omaa ekologista jalanjälkeäsi. Mutta myös on sellaisia, jotka eivät ole, koska kuvauksissa täytyy ajatella sitä, että meikki kestää kuvan. Sitä on onneksi paljon tarjolla nykyään. Olin juuri Amsterdamissa, jossa vuokrasin pyörän. – Me emme valuta vettä turhaan, se on ollut minulla lapsuudesta lähtien. – Rakastan polkupyöräilyä. Mitä on vielä tekemättä. Oletko muuttanut lomatottumuksiasi. Kun olin lapsi niin meillä oli lähdekaivo, josta vesi loppui, jos sitä lorotettiin, miten sattui. Naudanlihavai härkispihvi. Kyllähän se kauhea on. Ja nyt puhun siis jopa 10 -15 vuodesta. Ekologisia oivalluksia ruoanlaitossa. Teksti: Soili Kaivosoja. Tv-ohjelmia vuodesta 1993 sisustuksen parissa. Jos on vaikka rivitalo tai asuu nykyaikaisessa omakotitaloyhteisössä, niin on aika helppoa lainata vaikka ruohonleikkuria. – Karmeana. – Härkis. Hanna Sumari . Mulla on kaksi blogia, joista toinen on Topi-Keittiöiden nettisivuilla. Kumpi vain on kuitenkin parempi kuin hiilitai atomivoimalla tuotettu energia. Kun lapset muuttavat kotoa pois, niin heiltähän jää tavaroita. Edestakaisia matkoja tulee varmaan helposti kymmenen. – En tiedä kumpi on niistä parempi. Itse olen pikkuhiljaa alkanut siirtyä luonnonkosmetiikkaan. Tavarat menevät paikkoihin, joista tiedän niiden menevän niitä tarvitseville ihmisille. Lämpimän veden käyttö vaikuttaa myös lämmityskuluihin. – En ekologisuuden takia. Minulla on todella vanhoja vaatteita, käytän samoja vaatteita tosi kauan. Televisiossa vaihtuvat vaatteet ovat lainavaatteita ja mallikappaleita, joilla tuotteita myydään. – Tosi monta. – Lihansyönti on vähentynyt huomattavasti. – Ajan bensa-autolla. Sinne matkustetaan laivalla ja autolla. – En tiedä, voin tarkastaa. Minkälainen kierrättäjä olet. Ja kun vanhemmat kuolevat, tulee lisää tavaroita. Minkälaisella autolla ajat. Sama, kun ostaa luomukasviksia, niiden menekki lisääntyy ja niitä halutaan tuottaa lisää. Mitään ehjää ei heitetä roskikseen. Asenne ehkä vaikuttaa ja se, miten näyttää esimerkkiä muille. Sen käyttö on kuitenkin pyrkimys. Aluksi uskoin, että ne eivät voi olla hyviä. Osaatko lainata tavaroita. Pystytkö siinä ajattelemaan ekologisuutta. – On varmasti. Kun lapset ovat muuttaneet kotoa pois, pidetään heidän entiset huoneensa kylmänä. Käymme paljon Saarenmaalla, missä meillä on talo. – Ei. Siinä mielessä tilanne ei ole niin paha kuin miltä se saattaa näyttää. Mutta en osaa tehdä karjalanpiirakoita, niin haluaisin mennä karjalanpiirakka-kurssille. – Voi, kotimainen! Ahdistaako koskaan keskustelu ekologisuudesta tai hiilijalanjäljistä. Jos pesen hampaita enkä valuta vettä, niin en tiedä vaikuttaako se yhtään mitään tähän maailman menoon. Ensi sijaisesti ajattelen, että sattuuko mua koko ajan. – Kaikki lamput ovat energiaystävällisiä ja lämpötilaa talossa on laskettu. Sen lisäksi käyttökelpoiset tavarat menevät kaikki hyväntekeväisyyteen ja niitä menee tosi paljon. Ne ovat vain sen hetken päälläni. Ajan autoa joka päivä, lämmitän taloni öljyllä, lennän useita kertoja vuodessa. Ekotekosi asumisessa. . Se on tavallaan sitä jaloilla vaikuttamista. Kauppaan joko kävelen tai pysähdyn kotimatkalla autolla kaupassa. Tämä ei näyttäisi olevan luonnonvalmiste. – Kestokassi, mutta unohdan sen usein kotiin. Lisäksi tällä alalla tavaroita tulee itse edestään muutenkin. – En. Hammastahnasta saattaa löytyä mikromuovia, mutta keskustelu ekologisesta elämäntavasta on tärkeää. Toimittaja, juontaja, luennoitsija, somevaikuttaja . Suihkussakin sammutan veden siksi aikaa, kun hieron shampoota hiuksiin. Asumme kuitenkin aika yksinäisellä paikalla ja epäsäännöllisten työaikojen takia teemme asioita niin epäsäännöllisinä aikoina, että lainaaminen on senkin vuoksi vaikeaa. Blogit Topi-Keittiöiden ja Apu-lehden sivuilla. Kylmillä ilmoilla lämmitetään takkaa. Parhaillaan Suomen kaunein koti MTV3:lla. Siinä kirjoitan ja teen ruokaa ja toinen on Apu-lehden sivuilla, jossa kirjoitan elämääni ja jaan ideoitani ihmisille. Lataukset eivät riittäisi. – En osaa. – Käytän paljon vaatteita, mutta ostan tosi vähän. Onko hammastahnassasi mikromuovia. Mitä tulevaan syksyysi kuuluu työrintamalla. Kestävätkö kodinkoneesi energiavertailun. Entä meikeissä. Sen lisäksi teen paljon luentoja juontokeikkoja ja parhaillaan järjestän yhtä pr-tilaisuutta. Nyt olen todennut, että ne ovat hyviä ja olen myös ymmärtänyt sen, että ne myös imeytyvät minuun. Ne ovat hienoja, niissä on oikein paikka hintalapun liimaamista varten. Maskeeraajilla on tosi paljon tuotteita, jotka ovat luonnonkosmetiikkaa. – Yrtit ja omenat. Uskotko, että omat ekologiset valintasi ja ympäristöä säästävä elämäntapa auttaa ympäristömme tilaan. Olet työsi puolesta vaatteiden suurkuluttaja. Siihen on siinä syynä se, että tällä hetkellä sähköautoilla ei voi ajaa niin pitkiä matkoja, mitä joudun työni puolesta ajamaan. Olin juuri hammaskiven poistossa ja sain tämän tahnan. Espanjalainen vai kotimainen tomaatti. Kesät kuvataan ohjelmia, niin emme valitettavasti pysty hoitamaan ja kastelemaan kotipuutarhaa. Kotipuutarhan herkut. – Kirjoitan blogeja. Tuulivai aurinkoenergia. Metallit, muovit, pahvit ja paperit menevät oikeisiin paikkoihin
Periaatteeni oli silloin – Kerään esimerkiksi kehäkukkaa ja ruusunlehtiä, joita hyödynnän kylpyvesissä, Elisa Juntunen kertoo. – Olihan siinä tiettyä hullunrohkeutta, mutta luotin kyllä siihen, että olen oikealla tiellä. Toinen yrityksistä oli Luontaishoitoja koulutuskeskus NEO – eheä olo ja toinen Vihreä Huone. – Alkoi esimerkiksi tulla hyviä uusia tuotesarjoja, joihin perehdyin. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä E lisa Juntunen opiskeli kosmetologiksi 2000-luvun alussa. Elisalla oli myös hierojan ja maskeeraajan koulutus ja hän suuntautui kokonaisvaltaisiin hyvinvointipalveluihin. – Olin aina ollut luonnonmukaisuudesta kiinnostunut ja tunsin, että tässä olen omalla alallani. 12 Elisa Juntunen palasi kotiseudulleen Suomussalmelle Täällä on luonto läsnä Ekokosmetologi Elisa Juntusen periaate on, että ihonhoidossa käytettävät tuotteet ovat niin pitkälle luonnosta kuin mahdollista. Ehkä vielä silloin viisi vuotta sitten joillakin oli täällä ennakkoluuloja näihin ekologisempiin vaihtoehtoihin.. Samalla löytyi oma asiakaskunta. Luonnonmukaisempi kosmetiikka kiinnosti häntä jo tuolloin ja myöhemmin hän työskenteli toiminimellä yrittäjänä kahdessa oululaisessa luontaisalan yrityksessä. Elisa muistelee, kuinka luonnonmukaisuus ja ekologisuus alkoi silloin muutenkin tulla yhä enemmän mukaan kosmetiikkaan. Samalla aloin hankkia tietoa luonnonkosmetiikasta ja innostuin siitä aina vain enemmän
Paluu oli samalla vastaus siihen kotiseutukaipuuseen, joka monelle tulee jossain vaiheessa elämää. – Toiseksi nimekseni oli silloin yhtenä – Melkein kaikki ovat jo kiinnostuneita luonnonmukaisuudesta myös kauneudenhoidossa. – Olihan siinä tiettyä hullunrohkeutta, mutta luotin kyllä siihen, että olen oikealla tiellä. Elisa Juntusen yritys on nimeltään Ekologinen kauneushoitola & Parturi-kampaamo Kastehelmi. Elisa kasvoi Suomussalmen Pesiön kylässä maatilalla, jossa oli lypsylehmiä ja muita eläimiä. Viitostien varteen Elisa Juntusen asuttua Oulussa viisitoista vuotta hän päätti ottaa rohkean askeleen ja palata kotiseudulle. Yrittäjäksi pienelle paikkakunnalle palaamisesta harva uskaltaa edes unelmoida. Omaa keruutakin on. Saveen Elisa Juntunen sekoittaa luonnon raaka-aineita kuten mustikkaa, tyrniä ja puolukkaa. – Luonnonläheisyys ja se, että vanhemmat ovat täällä ja muuta lähisukua, Elisa vastaa kysymykseen, mikä veti takaisin synnyinseudulle ja lisää, että “täällä se luonto on niin läsnä”. Ja jos yrityksen toimiala liittyy luonnonmukaisuuteen, eikö asiakaskunta silloin varmimmin löydy isommista taajamista. 13 ja on edelleen, että käytettävät aineet ovat niin pitkälle luonnosta kuin mahdollista. Aina syötiin kotileipää. Vielä Oulun aikana kiinnostus luonnonkosmetiikkaan oli rajallisempaa ja keskittyi enemmän allergiaherkkiin ja odottaviin äiteihin. Tarjonnasta löytyvät kasvohoito, meikki, aromahieronta, kuumakivihieronta, klassinen hieronta ja korvakynttilähoito. – Kerään esimerkiksi kehäkukkaa ja ruusunlehtiä, joita hyödynnän kylpyvesissä. Oulusta tulevista asiakkaista osa kävi hoidoissani jo siellä. Osa jättää kuitenkin palaamatta sen vuoksi, ettei kotiseudulla tunnu enää olevan riittäviä elämisen edellytyksiä kuten turvallisia työpaikkoja. Myös hän suosii luonnonmukaisia hiustenhoitosarjoja. Työviikot pitkiä Viidessä vuodessa on tultu siihen, että työtä riittää arkipäivät usein iltakuuteen asti ja moni työviikko vielä lauantain aamupäiviin. Elämäntapa oli melko omavarainen. Yrityksensä nimen Kastehelmi Elisa Juntunen löysi lapsuudesta. Kampaajana Kastehelmessä on Heini Kemppainen, joka työskentelee vuokratuolilla. Vierestä lähtevät esimerkiksi Kiantalaivan risteilyt kesäisin Ilmari Kiannon Turjanlinnaan. Sen päätin ottaa käyttöön nyt. – Myös miehiä on paljon asiakkaina ja erityisesti nuoria miehiä. Aromaterapiassa Elisa alkoi suosia öljyjä, joiden raaka-aineet ovat luonnonmukaisesti viljeltyjä. Paljon miesasiakkaita Elisa Juntunen arvioi, että luonnonkosmetiikka kiinnostaa jo melkein kaikkia, jotka kauneudenhoidon palveluja käyttävät ja tuotteita ostavat. – Välillisesti se on lisännyt asiakkaita, kun meillä on tässä tietynlainen naisyrittäjien verkosto, johon kuuluu esimerkiksi Hossan Lumon Maija Daly. Elisa Juntunen palasi kotiseudulle viidentoista Oulun vuoden jälkeen. Luonto yhdistää meitä ja sana kiirii tarjoamistamme palveluista. – Asiakkaita on lähiseudulta mutta myös etelässä asuvia, jotka käyvät hoidoissa matkalla esimerkiksi Hossaan tai Kuusamoon. Sijainti oli liikenteellisesti hyvä ja samalla lähellä kaunista luontoa tontin sijaitessa Kiantajärven rannalla. Ehkä vielä silloin viisi vuotta sitten joillakin oli täällä ennakkoluuloja näihin ekologisempiin vaihtoehtoihin, mutta muutamassa vuodessa ne ovat karisseet ja melkein kaikki ovat jo kiinnostuneita luonnonmukaisuudesta myös kauneudenhoidossa. Hossan retkeilyalueen muuttuminen kansallispuistoksi viime vuonna näkyy myös tietynlaisena vilkastumisena. Elisan mottona kuitenkin oli, että myös tiettyä jännitystä pitää elämässä olla. – Kaikkea saamaani oppia ja tietoa pyrin sitten jalostamaan esimerkiksi omassa työssä saatujen kokemusten avulla. Lisätietoja: www.ekologinenkauneushoitola.fi ?. Saveen hän sekoittaa itse luonnon raaka-aineita kuten mustikkaa, tyrniä ja puolukkaa. Myös kasvohoidoissa hän käyttää öljyjä, joiden raaka-aineet ovat mahdollisimman pitkälti luomuviljeltyjä. Aromaterapia on kehon hellävaraista käsittelyä eteeristen tuoksuöljyjen ja pohjaöljyn sekoituksella. vaihtoehtona Kastehelmi. Luonnonkosmetiikassa hän on hakenut lisäoppia myös Suomen Ekokosmetologit ry:n kautta ja yhdistyksen kursseilla. Vanhemmat myös kalastivat muikkua myyntiin. Työpaikalta on parin minuutin kävelymatka Kiantajärven rantaan. – Äiti teki paljon itse ja tekee edelleen. Viitostien varteen Suomussalmen keskustaajamaan Ämmänsaareen oli valmistunut Jalonniemen liiketalo, joka tarjosi vuokratiloja yrittäjille. – Luonto yhdistää meitä ja sana kiirii tarjoamistamme palveluista. Nyt kiinnostus on laajaa kaikissa ryhmissä. Käyttämistään tuotesarjoista Elisa mainitsee kotimaisen Flow:n sekä aromahieronnassa Primaveran luomulaatuiset öljyt
Voiteita, öljyjä ja salvoja Kosmetiikkaa luonnosta. Nokkosta ei tarvitse erikseen viljellä sillä sitä kasvaa villinä riittävästi. 14 Kurkelan yrttitilalla valmistetun luonnonkosmetiikan yksi myyntikanava on verkkokauppa. Teksti: Martti Heikkilä Kuvat: Jan Nyman S iikajoella Revonlahden kylässä sijaitsevan Kurkelan yrttitilan Soila Nyman hyödyntää luonnonkosmetiikan tuotekehittelyssä koulutustaan ja kokemustaan fytoterapeuttina. – Villinä kerään myös esimerkiksi mesiangervoa, siankärsämöä ja kultapiiskua. Tilalla on kokoa kuusi hehtaaria. Pienellä alalla kasvatetaan esimerkiksi kehäkukkaa ja aarnikkaa
15 . Kurkelan yrttitilalla kasvaa villinä esimerkiksi mesiangervoa ja horsmaa.
Tilalla on myös kissoja ja kanoja. Tavoitteena Soilalla on myöhemmin tulevaisuudessa päätoiminen yrittäjyys. Aila Kurikan Villivoima valmistaa Yrttiajan kuusenkerkkäsiirapit ja marjamarmeladit. Kotimaisia ovat esimerkiksi rypsiöljy ja terva. Tilan ulkopuolelta hankittavat raaka-aineet Soila Nyman pyrkii hankkimaan Suomesta ja luomuna aina, kun se on mahdollista. Kehäkukka on tunnettu ihonhoitoyrtti. 16 Soila Nyman valmistaa luonnon raaka-aineista osuuskunta Yrttiajan tuoteperheeseen voiteita, salvoja ja hoitoöljyjä. Fytoterapia eli kasvilääkintä on ihmisten ja eläinten hoitamista kasveilla ja niistä tehdyillä valmistella. Soilan kainalossa Kurkelan koirat Unna ja Freija. Viljeltävistä kasveista kehäkukka on tunnettu ihonhoitoyrtti. Suomessa farmakognosiaa opetetaan Helsingin yliopistossa ja myös muutamassa muussa ylipistossa on fytoterapiaan liittyvää koulutusta. Fytoterapiaa käytetään sekä sisäisesti että ulkoisesti. Kansanperinne yhdistää Luonnonkosmetiikassa monet tuotteet on kehitetty ihonhoitoon. Ulkoisesti fytoterapiaa käytetään esimerkiksi kylpyinä, hauteina ja luonnonkosmetiikkana sekä hieronnassa kasvien eteerisiä öljyjä. Mesiangervoa on kansanlääkinnässä käytetty esimerkiksi ihottumien ja tulehdusten hoitoon sekä myös kivun lievitykseen. Hän myös järjestää tilauksesta erilaisia luonnonkosmetiikan valmistuskursseja. Mehiläisiltä propolisuute Kasvatettujen yrttien ja villiyrttien lisäksi Soila Nyman saa tuotteisiinsa omalta tilalta mehiläispesistä propolisuutteen, joka kansanlääkinnässä tunnetaan tulehduksia hoitavana ja ehkäisevänä luonnon antibioottina. Soila Nymanin tavoin kaikilla Yrttiajan osuuskunnan yrittäjillä on yhdistävänä teemana kansanperinnetieto. Tuotteiden ainesosaluettelossa kerrotaan, mitkä raaka-aineet on viljelty luomuna. Tällä hetkellä hänen päätyönsä on maaseudun kehitystyössä Leader-ryhmässä. Fytoterapiaa ulkoisesti Tietyillä kasveilla on jo kansanlääkinnässä tiedetty olevan terveyttä edistäviä ja myös parantavia vaikutuksia. Kati Haipus valmistaa Calendan tilan yrteistä Yrttiajan mausteseokset ja yrttiteet sekä Lea Keränen merisuolapohjaiset jalkakylpysuolat ja saippuat sekä kylpykuohut. Eija Marjomaan Ryytiranta. – Tuotteiden kehittelyssä haetaan kasveja, joissa on ihoa hoitavia ominaisuuksia. Fytoterapian koulutusta on myös Mesiangervoa on kansanlääkinnässä käytetty esimerkiksi ihottumien ja tulehdusten hoitoon sekä myös kivun lievitykseen. jatkojalostaa Yrttiajan viherjauheet, yrttisuolat ja siirapit. Fytoterapiaan liittyvä tieteenhaara on farmakognosia eli rohdosoppi, joka tutkii kasvien ainesosia ja niiden vaikutuksia. Oma Soila Nymanin tavoin kaikilla Yrttiajan osuuskunnan yrittäjillä on yhdistävänä teemana kansanperinnetieto. esimerkiksi useissa kansanopistoissa sekä Frantsilan Koulutuskeskuksessa
17 Tuotteiden ainesosaluettelossa kerrotaan, mitkä raaka-aineet on viljelty luomuna. Varainhankinta Kaurilan saunan varainhankinnan verkkokauppa on kätevä keino kerätä rahaa koululuokille ja urheiluseuroille. Luonnon voima MH tarjoaa räätälöityjä luontoretkiä pienille ryhmille, kurssittaa ja luennoi luontoaiheista, myy luonnontuotteita sekä tekee turvehoitoja. Verkkokauppa osoitteessa villiyrttipuoti.fi. Yrityksen verkkokauppa löytyy osoitteesta ekorentoutus.fi. Lisätietoja www.yrttiaika.fi . Osoite on forestfoody.fi. Tuoteperheeseen kuuluu yli 100 tuotetta! Ota yhteyttä, niin valitaan juuri sinun kauppaasi sopivat tuotteet ja aloitetaan yhteistyö. Yrttipaja jatkojalostaa suomalaisia yrttejä tuotteiksi. Verkkokaupan osoite on luonnonvoima.com. Luonnontuotteita verkkokaupoista Yrttiaika on viiden Pohjois-Pohjanmaalla asuvan yrittäjän osuuskunta, jonka tuotteita myydään muun muassa omassa verkkokaupassa. Verkkokauppa on osoitteessa yrttipaja.fi. Forest Foodyn markkinapaikassa on tarjolla useiden pientuottajien tuotteita kuten luonnonkosmetiikkaa, superfoodeja, villikasveja tai niistä valmistettuja tuotteita. Ekologista Kaurilan saunan luonnonkosmetiikkaa on ihana myydä. Hyvämieli luonnontuotteet myy verkkokaupassaan hyvamieli.fi ravinnoksi tarkoitettuja jalosteita kuten kuivattuja yrttejä ja marjajauheita. Ihania lahjoja, jotka eivät jää käyttämättä. Arktiset Aromit ry:n sivulta arktisetaromit.fi löytyy kymmeniä luonnontuotealan yrityksiä, joista osalla on oma verkkokauppa.. Nordic Gusto on suomalainen luonnontuotealan yritys, jonka verkkokaupan osoite on nordicgusto.fi. Haluatko jälleenmyyjäksi. Kehäkukka-tervavoide sopii myös hevosille, koirille ja kissoille. Suomessa on kasvava määrä verkkokauppoja, joissa myydään luonnonkosmetiikkaa, luonnontuotteista jalostettuja elintarvikkeita sekä muita vastaavia tuotteita. Osoite on yrttiaika.fi. Nuokkuhelmikkä Ekorentoutus myy käsintehtyjä luonnontuotevoiteita. Ekologista, eettistä ja käsityönä valmistettua. Kurkelan tilan luonnonkosmetiikasta löytyvät esimerkiksi hoitoöljyt, ihovoiteet, huulirasvat ja voidemaiset deodorantit. Villiyrttipuoti valmistaa käsintehtyjä ihonhoitotuotteita suomalaisista villiyrteistä ja marjoista, luonnonmukaisesti viljellyistä kasveista ja korkealuokkaisista kasviöljyistä. www.kaurilansauna.. Viiden yrittäjän perustama Yrttiaika on yksi niistä. Verkkokauppa Metsän Emännän puoti on osoitteessa metsanemanta.fi. Metsän Emäntä valmistaa yrttituotteita ja luonnonkosmetiikkaa. tila ei toistaiseksi ole luomuvalvonnassa, mutta toiminnan laajentuessa olisi mahdollista viljelyn lisäksi sertifioida myös omat metsät villiyrttien luomukeruualueeksi
Kotimaisuus, luonto ja maaseutu ovat meille tärkeitä, joten hyödynnämme tuotteissamme puhtaita, kotimaisia raaka-aineita. +358 40 254 5060 EKOYRITYKSET – ILMOITUS Ek o yr ity ks et e sit tä yt yv ä t S u o m e st a lö yt yy lu ku is ia e ko lo g is e st i to im iv ia p ie ny rit yk si ä ja n iid e n ta u st a lta ta rin o ita h yv in e ril a is is ta yr itt ä jis tä , jo tk a o va t p ä ä ty n e et to te u tt a m a a n o m a n a rv o m a a ilm a n sa m u ka is ta yr ity st o im in ta a . Yrttien lisäksi meiltä löytyy mm. Ek o ka m p a a ja t ja e ko ko sm e to lo g it lö yt yv ä t tä st ä ki n le h d e st ä o m is ta ilm o itu ks is ta a n . Tunne ihollasi suomalaisen luonnon puhtaus! YRITYKSESTÄ: FiiniNaturally syntyi intohimosta ja halusta valmistaa laadukkaita, herkällekin iholle sopivia luonnonkosmetiikkatuotteita ilman mitään lisättyjä kemikaaleja. 18 Hyvinvointia ja makua Suomen puhtaasta luonnosta yrttipaja.fi TUOTTEET: Valikoimamme koostuu pääosin suomalaisista yrteistä ja niistä valmistetuista tee-, mausteja kylpysekoituksista. Kaikki käyttämämme raaka-aine on joko villinä kasvanutta tai luonnonmukaisesti viljeltyä. tattaria sekä hampputuotteita ja tulevaisuudessa tarjontaamme on tarkoitus kasvattaa muillakin ekologisilla, kotimaisilla tuotteilla, kuten sienija marjavalmisteilla. Emme käytä mitään lisättyjä kemikaaleja, tämän ansiosta tuotteemme sopivat myös erittäin herkälle iholle. Koulutetut sopimusviljelijät ja kerääjät taasen takaavat tuotteidemme tasaisen ja korkean laadun. Lisäksi valikoimaamme kuuluu ekologisia kodinhoitotuotteita. Hyvinvointia ja makua Suomen puhtaasta luonnosta yrttipaja.fi TUTUSTU TUOTTEISIIMME: TUOTTEET: FiiniNaturally on rehellistä artesaaniluonnonkosmetiikka puhtaista, laadukkaista raaka-aineista, joita suomen luonto meille tarjoaa. Haluamme, että kaikilla on mahdollisuus tuntea ihollaan Suomen luonnon puhtaus. puh. Yrttien keruun ja jatkojalostuksen lisäksi järjestämmekin erilaisia asiakasiltoja, koulutuksia ja workshoppeja aiheeseen liittyen. Li sä tie to ja n ä ky vy yd e st ä e ko yr it ys te n ilm o itu sl iit te e ss ä : kr is tii n a .h a tt b e rg @ ka rp rin t.f i p u h . Teemme työtämme suurella sydämellä ja tavoitteenamme on, paitsi olla maailman paras työpaikka, myös edistää kiinnostusta ja kunnioitusta upeaa ja moninaista luontoamme kohtaan. Ek o e lo -le h d e n u u d e st a ilm o itu sl iit te e ss ä lö yd ä t va ih to e ht o ja e ko lo g is iin tu o tt e is iin ja p a lv e lu ih in se kä ta rin a t n iit ä tu o tt a vi st a yr itt ä jis tä . Jokainen tuote valmistetaan suurella rakkaudella Pohjanmaan lakeuksilla Isossakyrössä käsityönä. Tä m ä n a u ke a m a n u u d e ss a e ko yr ity ks iä e si tt e le vä ss ä ilm o itu sl iit te e ssä e si lle p ä ä se vä t m u u tk in p ie n et e ko yr itt ä jä t. Emme myöskään testaa eläimillä. www.?ininaturally.. YRITYKSESTÄ: Yrttipaja on pieni perheyritys, jonka kantavana voimana toimii intohimo puhdasta ja luonnonmukaista hyvinvointia kohtaan. 09 41 3 97 35 4. Valitsemme tuotteisiimme vähän raaka-aineita, mutta sitäkin laadukkaampia. Ek o lo g is te n yr ity st e n ta rjo a m ie n tu o tt e id e n ja p a lv e lu id e n ki rjo o n m yö s er itt ä in la a ja ; ek o lo g in en va ih to eh to lö yt yy n iin lo m a m a tk a a n ku in ko d in a rk e e n , a in a ru o ka p ö yd ä st ä si iv o u ks e e n
Erinomainen sijainti Saariselällä Urho Kekkosen kansallispuiston rajalla tarjoaa huippumahdollisuudet ulkoiluun vuoden ympäri. Ympäristöystävällisyyden ?loso?a toteutuu sekä ekologisten materiaalien että tuotteiden kestävyyden ja pitkäikäisyyden kautta. Adeliinan tuotteet ovat korkealaatuisia, biohajoavia ja vegaanisia. Tutustukaa ja ihastukaa. Marraskuussa tuoteperhe laajenee myös ihonhoitotuotteisiin. www.ecoil.. EKOYRITYKSET – ILMOITUS. Ecoil öljyt valmistetaan Lohjalla ja kuulumme Suomen ekoyrittäjät ry:hyn. Isäntinä lomalla toimivat Minna ja Aarno, jotka elävät Suomen Lapin luonnosta ja suosivat hidasta elämäntahtia. Tuotteiden ekologisuus merkitsee meille myös kotimaisuutta ja samalla voimme luoda työpaikkoja suomalaisille. Majoitukseen kuuluu aina aamiainen ja valinnainen luontoaktiviteetti. Tarjoamme matkailijoille hyvinvointiretriittejä ja majoitusta sisältäen luontoaktiviteetteja ja paikallisruokaa. • www.kierti.. YRITYKSESTÄ: Omista tarpeista lähti tarve kehittää aidosti puhdas ja myrkytön pyykkietikka. Ne ovat erittäin riittoisia, imeytyy hyvin ja sopii kaikille. He tekevät kaikkensa tarjotakseen myös sinulle ainutlaatuisen kokemuksen lappilaisesta hyvinvoinnista koskemattoman luonnon keskellä! Tutustu retriitteihimme tai suunnittele oma lomasi! Kaunista arkea pehmeillä arvoilla Kiertin tuotteissa pyrkimys tuoda kauneutta ja toimivuutta arkeen yhdistyy haluun luoda hyvää ihmisille ja ympäristölle. Marjastus, sienestys, villiyrttien keruu, kalastus ja Lapin hiljaisessa luonnossa liikkuminen ovat heille elämäntapa. milja@kierti.. 19 TUOTTEET: Tuoteperheeseen kuuluvat tällä hetkellä pyykkietikat sekä muut kodin päivittäiseen puhdistukseen liittyvät tuotteet. Olethan yhdessä kanssamme varmistamassa puhdasta tulevaisuutta! TUOTTEET: Ecoil, serti?oidut ja Avainlippu-merkin saaneet luonnonkosmetiikkaöljyt, kosteuttaa ja pehmentää ihoa. • 040-2181020 Vanilja Valencienne Oy Ecoil luonnonkosmetiikka tuotesarja YRITYKSESTÄ: Etsin poikamme atopiaan apuja. Metsäjooga, metsäkylvyt, lumikenkäretket, hiihtoretket, päivävaellukset, luonnontuotetyöpajat ja hyvinvointi-illat sekä yin-, hathaja tuolijooga ovat palveluita, joita räätälöimme toiveidenne mukaan. Sain mahtavan yhteydenoton ja sillä tiellä ollaan. TUTUSTUMISTARJOUS: http://bit.ly/ecoil-in-weecos verkkokaupassa saat -20% vuoden loppuun asti koodilla EKOELO1018 Arctic Sky Resort on suunniteltu luonnosta voimaantumista varten
Kiinnostuneita oli, mutta ennakkoluulot olivat sitkeitä: luultiin, että hoidot ovat kalliita, väriaineet eivät kestä ja lopputulokset voivat olla mitä sattuu. Työ on ihanaa Bulevardi 10:ssä työskentelee tällä hetkellä Taina Koistinen ainoana ekokampaajana, minkä lisäksi remmiin kuuluu yksi sopimusyrittäjä ja kaksi palkallista työntekijää. M eillä käytössä olevat hiusväriaineet ovat ammoniakittomia, tuoksuttomia ja mahdollisemman hellävaraisia iholle. Kemikaalit ovat tuntuneet minusta pelottavilta, mutta kuin ihmeen kaupalla olen säästynyt herkistymiseltä, vaikka vietin paljon aikaa äitini kampaamossa jo lapsena. Pian Bulevardin tiimiin ilmoittautuikin mukaan ekokampaaja-Jenni ja matka kohti ekokampaamouraa saattoi alkaa. – Ennakkoluulot hälvenevät koko ajan ja kiinnostus ekokampaamoja kohtaan kasvaa selvästi. Suosimme mahdollisimman luonnonmukaisia vaihtoehtoja ja noin 60–70 prosenttia Hiushuoneenkin puolella tehtävistä värjäyksistä tehdään jo kasviväreillä, täsmentää Bulevardi 10:n yrittäjä, ekokampaaja Taina Koistinen. – Olen aina ollut luontoihminen ja rakastanut eläimiä ja luomuruokaa. Kiinnitämme tuotevalinnoissa huomiomme tekniseen laadukkuuteen ja hellävaraisuuteen. Ylipäätään koko Lapin maakunnassa ekokampaamotoimintaa on vielä melko vähän: Koistinen tietää, että Kemissä, Kemijärvellä ja Ivalossa on ekokampaajayrittäjät. Syy tilanteeseen tuskin on siinä, etteikö asiakkaita piisaisi, vaan siinä, että alalle ryhtyminen on tehty turhan vaikeaksi. Lisäksi on nurinkurista, että edelleen ekokampaajan täytyy ensin opiskella perinteiseksi kampaajaksi ennen kuin voi erikoistua ekokampaajaksi, Koistinen harmittelee. Vaikea ala Koistinen toteaa, että lappilaiset lämpenivät melko hitaasti ekokampaamoajatukselle. Yksi ekokampaaja käy satunnaisesti myös töissä. 20 Bulevardi 10 liukuu vähitellen täysin ekokampaamoksi Lapissa ekokampaamoja vähän Kun astuu sisään Bulevardi 10:een Rovaniemellä, voi valita kahdesta vaihtoehdosta: Ekohuoneen puolella tehdään hoitoja täysin ja ainoastaan luonnontuotteilla, Hiushuoneessa käytetään vielä synteettisiäkin väriaineita, mutta vähitellen niistä ollaan luopumassa. Hän valmistui kampaajaksi 1990-luvun puolivälissä ja ryhtyi heti vuokratuoliyrittäjäksi. Perättömät väitteet on sittemmin kumottu, kun työn jälki puhuu puolestaan. Nykyään Rovaniemellä on jo kolme ekokampaamoa! Toisaalta perinteisiä kampaajia on noin 150, Koistinen naurahtaa. – Aluksi Jenni opasti minua ekokampaamotekniikoiden saloihin, mutta myöhemmin hankin myös virallisen ekokampaajakoulutuksen ja -pätevyyden.. Koistinen ryhtyi kampaajaksi äitinsä jalanjäljissä. Koistinen päätti etsiä Bulevardi 10:een ekokampaajan, joka voisi tehdä ekologisia hoitoja ja värjäyksiä ja saatella yrittäjän samalla ammatin saloihin. Kuutisen vuotta sitten Koistinen päätti perustaa Rovaniemen ensimmäisen ekokampaamon. – Opiskelua varten pitää lähteä Kuopioon tai Helsinkiin, eikä tukirahastoa löydy, jos vaikkapa työnantaja haluaisi kouluttaa työntekijän ekokampaajaksi
Viime vuosina hän on muokannut rovaniemeläistä Bulevardi 10 -yritystään yhä ekologisempaan suuntaan. Koistinen kertoo, että hänen oma työhyvinvointinsa on lisääntynyt merkittävästi sen jälkeen, kun Bulevardi 10:stä tuli ekokampaamo. Se on ollut itselle iso ja kokonaisvaltainen muutos. Ekokampaamojen hoidot myös tukevat ihmisten terveyttä. – Lapin yrttejä kuten koivua, nokkosta, maitohorsmaa, kultapiiskuja, havuja ja marjoja voi kaikkia hyödyntää hiustenhoidossa ja joitain myös värjäyksissä. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Bulevardi 10 / Taina Koistinen. – Asiakkaat haluavat mielellään välttää kaikkea ylimääräistä kemikaalikuormaa ja ajattelevat muutenkin omaa ja luonnon hyvinvointia. Meikkiartistin palvelut tehdään myös ekosti, ja jatkossa hoitolan palveluja on tarkoitus laajentaa. 21 Bulevardi 10 Rovaniemellä on monimuotoinen ekokauneusyritys, joka laajentaa palvelutarjontaansa jatkuvasti. Myös keski-ikäiset asiakkaat ovat kiinnostuneet luonnonmukaisista hoidoista, mutta tarvitsevat yleensä vähän lämmittelyä kokeillakseen niitä. . Jos työskentely aikaisemmin oli hieman liukuhihnamaista, nyt se on nautinnollista ja rauhallista. Koistinen kuuluu kahdeksan muun paikallisen yrittäjän kanssa Lapin luonnontuotteet -osuuskuntaan, jonka tavoitteena on tuoda puhtaan luontomme antimia kaikkien saataville. – Ekokampaajat tukevat kestävää kehitystä ja vähentävät omalla työllään ympäristön kemikaalikuormaa. Osuuskunta kerää luonnontuotteita elintarviketeollisuuden ja kauneudenhoidon toimijoille sekä muille luonnontuotteista kiinnostuneille. Sen riveissä myös valmistetaan itse erilaisia elintarvikkeita ja luonnonkosmetiikkaa. Kaikki kampaajat tekevät kasvivärjäyksiä yrittäjän johdolla. – Ekokampaajan työ on hoitotyötä! Kynttilät, rauhoittava musiikki, rento ilmapiiri ja stressittömyys vaikuttavat siihen, että työtä tekee syvemmin ajatuksella ja tunteella. Ekokampaaja Taina Koistinen on viettänyt koko ikänsä kampaamoissa ja työskennellyt kampaamoyrittäjänä jo yli 20 vuotta. Bulevardin asiakkaat ovat pääsääntöisesti nuoria ja iäkkäämpiä ihmisiä. Bulevardi 10 on Suomen koulutetut ekokampaamot ry:n jäsen. Kun kampaaja osaa kertoa luonnollisista palveluista seikkaperäisesti, niitä mielellään kokeillaan. Lisäksi tiloista löytyy ekomyymälä ja ekohoitola, jossa kosmetologi tekee luonnonkosmetiikalla kasvoja vartalohoitoja. Yhteisissä illoissa asiakkaat ovat päässeet valmistamaan näistä yrteistä kotikosmetiikkaa. Käytämme Lapin yrttejä myös ekokampaamossa hiusten värjäyksen sekä savija merilevähoitojen apuaineina. Bulevardi 10:ssä valtaosa värjäyksistä tehdään jo kasviväreillä, jatkossa niihin on tarkoitus siirtyä täysin. Koistinen näkee ekokampaajien roolin tärkeänä tulevaisuudessa ja jo tänä päivänä. Kauneusiltoja Bulevardi 10:n toimialaa ovat kampaamotoiminnan lisäksi erilaiset hyvinvointiteemapäivät, joissa opiskellaan muun muassa Lapin yrttien hyödyntämistä kauneudenhoidossa. Koistinen kertoo, että yrityksen tavoitteena on vähitellen luopua kokonaan synteettisistä tuotteista, tehdä siis Hiushuoneen puolestakin täysin Ekohuone
fi/company Lumo Helsinki Kasarmikatu 23 00130 Helsinki 0400 – 470 987 www.lumohelsinki.fi PEPPECO Ekokampaamo ja luontaishoitola Oulunkyläntie 7 00600 Helsinki 09 – 795 570 www.peppeco.fi Piparminttu Hietaniemenkatu 10 00100 Helsinki 045 – 151 7949 www.piparminttu.fi Tukkatalo Munkkivuoren ostoskeskus Raumantie 1 00350 Helsinki 09 – 553 555, 09 – 553 454 www.tukkatalo.fi Vihreä Kampa Ilmarinkatu 10 b 00100 Helsinki 09 – 587 1996 www.kampa.fi Vallilan Heili Mäkelänkatu 34 00510 Helsinki 09 – 737 848 www.vallilanheili.fi HYVINKÄÄ EKOparturi-kampaamo Margit Hämeenkatu 3 Jussintori 05800 Hyvinkää 040 – 726 5458 www.ekokampaamomargit.com JOENSUU Parturi – kampaamo SK UNIK Ekokampaajat Katja ja Noora Malminkatu 7 A 80100 Joensuu 0400 – 908 177 www.unik.fi JYVÄSKYLÄ Hiushuone Korento Ekokampaamo ja Ekohoitola Vapaudenkatu 57 40100 Jyväskylä 050 – 585 0439 www.hiushuonekorento.fi Hiusja kauneusstudio Chill Schaumanin Puistotie 10 40100 Jyväskylä 045 – 340 8570 www.studiochill.fi. 22 22 22 Löydä lähin ekokampaajasi! ESPOO Hius ja Kauneus Lähde Oy Lähderannantie 22 02720 Espoo 0400 – 585 272 www.hiusjakauneuslahde.fi Tukkatalo HTC Keilaranta Keilaranta 19 02150 Espoo 050 – 551 2512 www.tukkatalo.fi FORSSA Ekokampaamo AuRa Lyseokatu 1 30100 Forssa 050 – 533 1592 www.ekokampaamoaura.fi Ekokampaamo Luonnonkaunis Hämeentie 1 A 30100 Forssa 044 – 231 2474 www.ekokampaamoforssa.fi HANKO Harmonie Vuorikatu 8 10900 Hanko 040 – 701 0613 HELSINKI Ekofrissan Tehtaankatu 25 00150 Helsinki Kukka 040 – 416 4669 Viivi 040 – 579 1759 Helena 0400 – 843 757 www.ekofrissan.fi EkoHius ekokampaamo Toinen linja 9 A 2 00530 Helsinki 044 – 799 2992 www.ekohius.com Ekosalonki Marja Sakarinkatu 3 00500 Helsinki 044 – 557 1248 www.ekosalonkimarja.fi Ekokampaamo Ryytineito Lauttasaarentie 13 00200 Helsinki 09 – 684 7684 www.ryytineito.fi Hiusduetto Sörnäisten rantatie 4 00530 Helsinki 050 – 581 5311 www.hiusduetto.fi Hiusgalleria Snellmaninkatu 19-21 00170 Helsink i 09 – 660 022 www.hiusgalleria.fi Hiusja Kauneusmestarit Oy Purotie 3 00380 Helsinki 09 – 506 2932 www.hiusmestarit.fi Kampaamo Leena Selin Sammonkatu 12 00100 Helsinki 050 – 563 4940 https://kampaamoleenaselin.avoinna24
Sipulin rikkiyhdisteet vahvistavat hiuksia Päänahkaa voidaan hieroa oliivi-, jojoba-, mantelitai seesamiöljyllä, johon vanhan tavan mukaan uutetaan nokkosta ja sipulirenkaita, jotka annetaan liota lämpimässä, noin 40 asteisessa öljyssä päivän verran. Suolapesun tai -kylvyn jälkeen voi käyttää iholle kylmäpuristettua öljyä, kuten oliivitai kurpitsansiemenöljyä, Airi Rekilä neuvoo. – Jopa psoriasispotilaat hoidattavat itseään Kuolleellamerellä, joten suolasta ei ole ollenkaan haittaa. – Suolavedellä valellaan ihoa ja hiuksia. Rikki muodostaa entsyymejä, jolloin ihon hengitys lisääntyy, ja se muuttuu elastiseksi ja kimmoisammaksi, Airi Rekilä selvittää. Muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset uhrasivat suolaa jumalilleen. Hiukset tosin haisevat hoidon jälkeen niin, että harva kyseistä reseptiä edes kokeilee. Sipulin rikkiyhdisteet vahvistavat hiuksia. 25 Ekovinkit Koonnut: Reetta Ahola Suolalla voi pestä hiukset 100% EKOKAMPAAMO, JOSSA KÄYTÄMME VAIN KASVIVÄREJÄ SEKÄ TUOTTEITA, JOTKA OVAT LUOMU TAI SERTIFIOITUA LUONNONKOSMETIIKKAA. Hyvin varustelluista luontaistuotekaupoista on saatavissa myös mustaa suolaa eli rikkipitoista suolaa. Täytyy vain muistaa, että pesuvedet eivät saa olla kuumia, ettei muna kokkaroidu.. Käytämme ihon ja hiusten puhdistukseen vain meritai rikkisuolaa, homeopaatti-naturopaatti Airi Rekilä kertoo. Pesuja ja kimmoisampi iho Suolaa voi käyttää kauneudenhoitoon myös ulkoisesti. Hiukset eivät käsittelyn jälkeen myöskään tarvitse mitään kampausnesteitä. Palkka suolana Suola mainitaan Raamatussa kymmeniä kertoja. – Iho imee itseensä kemikaaleja myös shampoosta. Vanha kansa käytti myös kananmunan keltuaista hiusten hellävaraiseen pesuun ja samalla hoitoon. Suola pantiin verolle ensimmäisen kerran 2200 vuotta ennen ajanlaskun alkua Kiinassa. Roomalaissotilaille maksettiin osa palkasta suolana, jota kutsuttiin termillä salarium argentum eli suolaraha. Suola vaikuttaa hapen hyväksikäyttöön ja puhdistaa luonnollisella tavalla, kuten merivesi. Sillä on erilaisia vaikutuksia. Toinen linja 9 A 2, 00530 Helsinki 044 7992 992 www.ekohius.com Hirvensalmen Perinnepirtissä järjestetään puhdistuskuureja, jolloin ihon tai hiusten pesussa ei käytetä mitään kemikaaleja. – Me teemme savusaunan yhteydessä suolapesuja. Karkeaa merisuolaa eli heinäsuolaa liotetaan veteen desi kymmeneen litraan vettä. Öljyä suolapesun jälkeen Suolan käyttöä ei kannata arastella edes silloin, jos iho on rikkonainen tai sillä on ihottumaa. Tästä juontaa englannin termi ”salary”
Kaikki tuotteet eivät ole sataprosenttisesti luonnonmukaisia, mutta valtaosa on. R iihimäellä sijaitsevan Hämeenkadun kauneushuoneen palveluvalikoima on runsas ja monipuolinen: on kalevalaista jäsenkorjausta, erilaisia hierontoja, kasvohoitoja, suolahengitystä, mikroneulausta ja ihon ultraäänipuhdistusta, jopa luonnonmukaista suihkurusketusta! Hoitajiakin on useita, ammattilaisjoukkoon kuuluu yrittäjä, SKY-kosmetologi Sirpa Martikaisen lisäksi muun muassa koulutettuja hierojia, jalkahoitajia, vyöhyketerapeutti ja muita ekokosmetologeja. – Sertifioinnit helpottavat elämää tässä muuttuvassa kemikaalimaailmassa. Eteeriset öljyt apuna Martikainen valitsee hoitolansa tuotteet laadukkaiden luomuraaka-aineiden ja sertifikaattien perusteella. Päätökseen ovat vaikuttaneet terveyssyyt ja luontoarvot. Käytössä on esimerkiksi kotimaiset Eko Pharmaja BTB13-sarjat sekä eurooppalaiset Cattier Paris, Nurme ja Lavera. 26 Sirpa Martikainen hoitaa asiakkaitaan kokonaisvaltaisesti Virkeyttä jaloille Hämeenkadun kauneushuoneella Riihimäellä tehdään erilaisten kasvohoitojen lisäksi muitakin hoitoja, muun muassa hierontoja ja kalevalaista jäsenkorjausta. – Olen saanut lievän anafylaktisen shokin hiusväreistä enkä siedä myöskään voimakkaita hajusteita. Olen kiitollinen siitä, että voin hoitaa asiakkaitani luonnonmukaisilla aineilla, joiden tuottajat kantavat myös vastuunsa hiilijalanjäljen pienentämisestä. Kun Martikainen huomasi, että lapsia voi hoitaa luonnollisesti, alkoi hän haluta samaa hyvää oloa myös asiakkailleen. Nykyään on olemassa monipuolisesti luonnonmukaisia hoitosarjoja, joista löytyy hajusteettomia ja luonnollisesti hajustettuja tuotteita hiuksille, kasvoille ja vartalolle – miksi siis tarjoaisin asiakkailleni yhtään sen vähempää. Martikainen on toiminut kauneusalan yrittäjänä pian 30 vuotta ja viime vuosina hän on muokannut hoitolansa toimintaa yhä luonnonmukaisempaan suuntaan. SKY-kosmetologi Sirpa Martikainen kiinnostui ekologisesta kosmetiikasta lapsensa allergioiden myötä. Meidän tuotesarjoissamme sertifioijana on eurooppalainen sertifiointielin Na True, jonka tavoitteena on kansainvälisen standardin luominen ekokosmetiikan raaka-aineille, tuotannolle ja ympäristövaikutuksille. Myös suomalai
Eteeriset öljyt ovat yleensä varma tuoksuvalinta: – Eteerisillä öljyillä on myös psyykkisesti ja fyysisesti hoitavia ominaisuuksia. . nen FI-Natura-sertifiointi on luotettava, se takaa, että tuotemerkillä varustetut tuotteet on valmistettu vähintään 95-prosenttisesti luonnollisista raaka-aineista. Jalkahoitojen lisäksi erikoiskasvohoidot, erilaiset hieronnat ja kalevalainen jäsenkorjaus ovat tällä hetkellä kysytyimpiä palveluja. – Toivon löytäväni tiimiin yrittäjähenkisen ekokosmetologin, jonka avulla voisin suoda enemmän aikaa itselleni ja kuopukselleni. 27 Hämeenkadun kauneushoitolassa luotetaan sertifioituun luonnonkosmetiikkaan. Lopuksi hieron jalat polviin saakka, Martikainen kuvailee kaikille sopivaa hoitomuotoa. Laitehoidoista löystynyttä ihoa kohottava HIFU-ultraäänihoito kiinnostaa ihmisiä. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Sirpa Martikainen / Hämeenkadun kauneushuone. Sarjavalintoihin vaikuttaa myös se, mitä aineita hajusteyliherkkä yrittäjä itse sietää. – Teen paljon stressiniskahierontoja ja intialaisia päähierontoja, ja minulla alkaakin olla ongelmia sormien kanssa. Mutta asiakkaat ovat lähtökohta, ja muutumme sen mukaan, miten asiakkaiden tarpeet muuttuvat, tinkimättä periaatteistamme. Martikainen haaveileekin, että vaikka hän itse joskus astuisi vähän enemmän taka-alalle, hoitohuone saisi jatkaa elämäänsä aktiivisena ja innostavana paikkana. Ne esimerkiksi hillitsevät tulehduksia, vahvistavat immuniteettia, edistävät nestekiertoa ja lievittävät kipuja. Martikainen toteaakin, että Kauneushuoneella asiakas saa henkilökohtaisesti räätälöityä hoitoa, sillä osaajia ja hoitomuotoja on käytössä paljon. Hoito kestää noin 1,5 tuntia ja sen hinta on 63 euroa. Hämeenkadun monipuolinen kauneushoitola Kauneushuone sijaitsee Riihimäellä. Jalkojen hemmottelua Hämeenkadun kauneushuoneen asiakaskunta koostuu terveydestään ja hyvinvoinnistaan kiinnostuneista ihmisistä, jotka kaipaavat monipuolista ja ammattimaista hoitoa. Lähtökohta on, että asiakkaan on hyvä astua hoitolaan ja olla oma itsensä siinä hetkessä, Martikainen summaa. Yleensä käytän kuorintaan emäksistä suolaa ja luomulaatuista kookosöljyä tai Nurmen valmiita luonnonmukaisia kuorintatuotteita. Hoitoja tarpeiden mukaan Martikainen kertoo nauttivansa työstään kauneuden ja hyvinvoinnin parissa valtavasti, mutta pitkäaikainen käsillä työskentely on tuonut mukanaan myös haasteita. Olen kiitollinen siitä, että voin hoitaa asiakkaitani luonnonmukaisilla aineilla, joiden tuottajat kantavat myös vastuunsa hiilijalanjäljen pienentämisestä. Martikainen jatkaa, että sertifioitu luonnonkosmetiikka on yleisesti hyvin siedettyä. – Aloitan jalkojen kuorinnalla, joka vilkastuttaa verenkiertoa ja poistaa kuollutta solukkoa. Hoito tehdään ilman muoveja ja muita ympäristöä kuormittavia aineita. Yrittäjä Sirpa Martikainen on työskennellyt kauneusalan yrittäjänä lähes 30 vuotta. Kuorinnan jälkeen lyhennetään ja tarvittaessa ohennetaan kynnet, siistitään kynsinauhat ja kynsien aluset, poistetaan kovettumat ja lakataan kynnet kynsilakalla, jossa ei ole ftlataatteja, formaldehydiä, tolueenia tai kamferia. Yksi tämän hetken suosituimmista hoidoista on ekologinen jalkahoito, johon kuuluu jalkojen kuorinta, kovettumien poisto, kynsien ja kynsinauhojen hoitaminen, lakkaus ja jalkojen pitkä hieronta. Hoitotarjontaani täytyy jossain vaiheessa keventää, mutta toivoisin toki, että jaksan porskuttaa aina eläkeikään saakka! Martikainen toteaa, että asiakkaiden toiveet ja tarpeet ovat ohjailleet hoitolan kehittämistä. Viime vuosina hoitolaa on kehitetty yhä luonnonmukaisempaan suuntaan. Ympärille muodostunut työyhteisö on tärkeä tukiverkko, jossa jokaisella on hyvä olla
Islannissa ja Norjassa variksenmarjamehua käytetään kansan keskuudessa flunssalääkkeenä ja sillä uskotaan olevan syöpää ehkäiseviä ominaisuuksia. Lisää chia-siemenet ja kardemumma. Tuoreeltaan marjan maku saattaa oudoksuttaa, se ei vedä vertoja mustikalle. Sekoita variksenmarjat ja kookosmaito tehosekoittimessa. Saamelaiset ovat pitäneet kaarnikkaa parantavana ja poronmaidosta on valmistettu jopa kaarnikkajäätelöä. Sekoita ja kaada laseihin. Sekoita chia-siemenet veteen ja anna seoksen geeliytyä vähintään 15 minuuttia. Variksenmarjan sato on lähes yhtä suuri kuin mustikalla, noin 120 miljoonaa kiloa vuosittain. Variksenmarjaa voi kerätä pitkälle syksyyn. Variksenmarja on superruokaa aivoille Kerää tehoruoka talteen Väheksytty ja syömäkelvottomana pidetty variksenmarja on antioksidanttipommi, jossa on enemmän C-vitamiinia kuin supermarjana pidetyssä mustikassa.. 28 K otoinen variksenmarja, joka yleensä jää poimimatta, on terveyspommi, jolla on myös lääkinnällisiä vaikutuksia. Kaarnikaksi ja sianpuolukaksikin kutsutun marjan antioksidanttipitoisuus on korkea, sillä se sisältää runsaasti antosyaaneja ja proantosyanidiineja. Kaarnikoita on myös kasattu lakkaämpäreiden päälle estämään homehtumista ja sillä on saatu kaunis väri lampaasta kehrättyihin lankoihin. Anna vanukkaan jähmettyä jääkaapissa vähintään puoli tuntia Kaarnikkakiisseli 1 dl chia-siemeniä 3 rkl luomuhunajaa 5 dl variksenmarjoja 4 dl vettä Valmistus: . Antioksidantit ehkäisevät vapaiden happiradikaalien hyökkäyksiä elimistössä. Marjalla olisi hyvät edellytykset tulla mustikan veroiseksi hittimarjaksi myös terveellisten ominaisuuksiensa puolesta – kuitupitoisessa ja paljon flavonoideja sisältävässä kaarnikassa on elimistöä suojaavia antioksidantteja jopa enemmän kuin muissa luonnonmarjoissa. Marjan satokausi on pitkä sillä se jatkuu heinäkuusta aina lumentuloon saakka. Mutta mehuna ja hillona maku on erinomainen, jopa täydellinen. Sekoita tehosekottimessa. Variksenmarjavanukas 4 dl kookosmaitoa 1 dl chia-siemeniä 2-3 dl variksenmarjoja kaardemummaa .
Hauschka-hoitola So?a Kuvernöörintie 14 00840 Helsinki 041 534 8078 Hoitohuone Amanka Pihlajatie 12-14 00270 Helsinki 040 705 0979 www.hoitohuoneamanka.. Pillin putiikki Päijänteenkatu 3 15140 Lahti 044 970 8988 www.pillinputiikki.com Ekokauneushoitola & Shop karoliina K Kuntoilijanlenkki 2 21420 Lieto 0400 828 242 www.karoliinak.. Lähellä Ekoskosmetologi Henna Niskala Revontie 5 90830 Haukipudas 041 536 5541 www.lahella.net Dr. Kauneuskeskus Sininen Hetki Kauppalankatu 3 05800 Hyvinkää 019 455 755 www. Löydä lähin Suomen Ekokosmetologit ry:n Ekokosmetologisi . Hemmotteluhuone Sinulle Sirkkalankatu 13 20500 Turku 040 847 4070 www.hemmotteluhuonesinulle.?. Ekokauneushoitola Katja Räsänen Kaivopuistontie 19 26100 Rauma 0400 482 398 www.katjarasanen.. Vihreä Kissa Kauneushuone Museokatu 44 00100 Helsinki 045 221 8141 www.vihreakissa.. Ekohoitola Norah Ihoden kylätie 86 27320 Ihode (Pyhäranta) 050 505 9779 www.ekohoitolanorah.. 29 www.ekokosmetologit.. Eko Days Spa Tuureporinkatu 19 A 5 krs 20100 Turku 044 235 5465 www.ekodays.. Käsityömäisyyttä ja läsnäoloa ihmistä ja luontoa kunnioittaen. Hämeenkadun Kauneushuone Sirpa Martikainen Hämeenkatu 46 11100 Riihimäki 019 733 663 www.kauneushuone.com Natural Beauty Rovakatu 26 A 14 96300 Rovaniemi 040 132 7116 www.natural-beauty.. kauneuskeskussininenhetki.. karoliinak.. AITO hyvän olon hoitola Vilhonkatu 8 24100 Salo 02 731 5242 salo.aitokauppa.. Ainon Elämänvireys Ekokosmetologi ja Jalkojenhoitaja Aino Koponen Männistönkatu 5 70500 Kuopio 044 357 0278 www.ainonelamanvireys.. Auringonsade Heinätorinkatu 11-13 A 17 90100 Oulu 045 8759 123 www.kosmetologi-oulu.. Vastuullista ja kokonaisvaltaista kauneudenhoitoa biosertifioidulla luonnonkosmetiikalla. Kauneushuone Ametisti Asemankatu 12 24100 Salo 045 116 5833 www.kauneushuoneametisti.. Kauneushoitola Hilla Hietalahdenkatu 4 00180 Helsinki 045 132 0883 www.kauneushilla.. Kauneushuone Toivo Isolinnankatu 5 28100 Pori 0400 567 336 www.kauneushuonetoivo.. Kauneusja terveyshoitola Helena Hyttinen Kaivokatu 3 LH7 49400 Hamina 044 543 3202 www.kauneus-terveyshh.. Ekokauneushoitola karoliina K Studio Kupittaankatu 122 20810 Turku 0400 828 242 www. Kaunis Elämä Kuninkaistentie 27 B 4 02610 Espoo 050 355 2600 www.kauniselama.
Leirintäalueilla pääsi uimaan luonnonvesiin ja retkiä tehtiin luontokohteisiin kuten Kolin kansallispuistoon. – Silloin alue oli rauhallinen ja lähistöllä oli puistoja ja metsiä, joissa oli mukava leikkiä ja touhuta. Ensikosketus Lappiin Vuonna 2010 Katja kävi ensimmäisen kerran Lapissa, kun lomamatka suuntautui Saariselälle. Nykyään Laukkavuoren kupeessa on iso kauppakeskus, metsiä on raivattu isoksi asuinalueeksi ja ohikulkeva liikenne on vilkasta. Kesälomilla kiersimme perheen kanssa ympäri Suomea asuntovaunulla. – Kiire ja hälinä tuntuu jo pelkästään vanhempien ikkunoista ulos katsoessa. 30 Lapin luonnon kauneus, kiireettömyys ja tila hengittää puhuttelevat Metsän Emäntä Katja Turunen asuu perheineen pienellä tilalla ja valmistaa luonnon raakaaineista yrttituotteita ja kosmetiikkaa. – Asuin pienessä yksiössä Turun keskus. Lapin luonnon kauneus, kiireettömyys ja tila hengittää puhuttelivat. K atja Turunen,30, vietti lapsuutensa Laukkavuoren kerrostaloalueella noin kuusi kilometriä Turun keskustasta
Väinönputki on monipuolinen yrtti. Isommat kaupat ovat Kemissä ja 80 kilometrin päässä Rovaniemellä, jossa tulee yleensä kerran viikossa käytyä tekemässä viikon ruokaostokset. Myös kehäkukan Katja Turunen saa pian omalta tilalta. Hän haki siirtoa Kemijärvelle silloiseen Itä-Lapin ammattiopistoon ja valmistui luonto-alan perustutkinnosta luonnonvaratuottajaksi jouluna 2015. Takapihalla on marjapensaita, mansikkamaa, kasvimaa ja yrttipenkkejä. Katja päätti hakea Inarin Kaamaseen Saamelaisalueen Koulutuskeskukseen opiskelemaan luonto-ohjaajaksi. Aarni-poika syntyi keväällä 2016. 31 . Tilan ympärillä on omaa metsää ja pihapiirissä useita vuosia viljelemättöminä olleet pellot. – Halusimme keskelle metsää ja niinpä täältä onkin 17 kilometriä Tervolan kylälle, jossa on lähimmät palvelut. Perhe ja ystävät kauhistelivat valintaa, mutta Katja kuunteli sydäntään. Tähän mennessä Katjalla oli jo perhe, johon kuului avopuoliso Mikael Gauriloff. – Toiveissa on ainakin muutama vuohi, joista saisi maitoa ja juustoa omiin tarpeisiin. – Kasvikurssilla opettelin kasveja aivan innoissani. Navetassa olisi tilaa muillekin eläimille. Pihapiirissä on myös vanha navetta, jonne on nyt rakennettu muutamalle kanille tilat. Kotitalon remontit alkavat olla loppusuo. Saamelaisalueen Koulutuskeskuksen luonto-ohjaajaopinnoissa Katja sai perustiedot luonnossa toimimisesta ja kasveista. Aloin myös omatoimisesti tutkia villiyrttien käyttöä ja etsin netistä koulutusta niihin. Omista tyrnipensaista vielä haaveilen. Kanala rakennetaan viereen talven aikana. Sopiva tila löytyi Katja ja Mikael olivat alkaneet etsiä sopivaa tilaa koko Lapin alueelta. Kuvassa Metsän Emännän kehäkukkasalvaa. Lapin luonnon kauneus, kiireettömyys ja tila hengittää puhuttelevat Metsän Emäntä – Kerään itse suurimman osan yrteistä, kertoo Katja Turunen, jonka valmistamilla tuotteilla on yli kuusikymmentä jälleenmyyjää eri puolilla Suomea. Otettuaan koulutuspaikan vastaan hän puhkui intoa ja jännitystä uudesta mahdollisuudesta toisella puolella Suomea. Kanien lisäksi meillä on tällä hetkellä kolme mehiläispesää ja Eino-kissa. Uusi koulutus kiinnosti, sillä ammattini nuorisoja vapaa-ajanohjaajana ei tuntunut aivan omalta. Sellainen löytyi Lapin maakunnan lounaisosasta Tervolan Tikasta kesällä 2015. Katja huomasi perustutkinnossaan olevan mahdollista suuntautua luonnonvaratuottajaksi, jolloin saisi opetusta juuri luonnon raaka-aineista ja niiden hyödyntämisestä. Työsopimukseni oli päättymässä kevääseen ja mietin, mitä seuraavaksi tekisin. tassa ja luontoon pääseminen tuntui hankalalta, kun aina olisi pitänyt lähteä autolla tai bussilla pidemmälle. – Olemme tehneet pihaistutuksia ja ruusuista voi muutaman vuoden päästä kerätä terälehdet hyötykäyttöön. Kuusenkerkkiä Havusaippuan raakaaineeksi
Metsässä raikuu innostunut huuto, jos hän huomaa pihkaa tai pakuria. Monet raaka-aineet löytyvät läheltä. Yrtteinä on käytetty siankärsämöä, kehäkukkaa ja kanervaa. – Kerään itse suurimman osan yrteistä, sillä tontillamme kasvaa monipuolisesti eri kasveja. Aarnikin osaa jo nimetä muutamia villiyrttejä ja pyytää hunajaa jos yskittää. Oma yritys pystyyn Metsän keskelle muuttaessa oli Katjalle oli selvää, ettei töitä ole helppo löytää, ei ainakaan läheltä. ralla. Molemmilla on myös luontomatkailun opintoja, joten ehkä sekin tulee vielä mukaan. – Ja jos tulee pipi, hän osaa jo pyytää pihkasalvaa tai hakea laastarin eli piharatamon lehden pihalta. Hän oli suunnitellut omaa yritystä jo Kaamasesta lähtien ja Kemijärven kouluaikana tiesi jo varmasti haluavansa tehdä työtä luonnonyrttien parissa. Tuotteideni yrtit olen myös valinnut sillä perusteella, että niitä on helposti. 32 Aarni tutkii pihkaa. Tietysti myös saippuat, shampoot ja muut ihonhoitotuotteet valmistan perheellenikin itse. Yrttiöljyjä tuotekokeiluihin uuttumassa. Kehäkukan, ruusun ja kamomillan olen toistaiseksi joutunut ostamaan, mutta tulevaisuudessa tulen nekin saamaan omilta pelloilta. Läheltä ja kotimaasta Metsän Emännän päätuotteet ovat luonnonherkkuja ja luonnonkosmetiikkaa. Metsän Emännän yrttisaippuat valmistetaan käsityönä pienissä erissä. Ensimmäisenä talvena hän kävi Kemin Lumilinnassa töissä, mutta työmatkoineen päivät venyivät helposti yli kymmentuntisiksi. Siankärsämö löytyy omasta pihapiiristä. – Perustin Metsän Emännän keväällä 2017 vielä äitiyslomalla ollessani. Mahdollisuuksien mukaan käytetään kierrätysmateriaaleja. Tällä hetkellä saan itselleni toimeentulon yrityksestäni, mutta tarkoitus olisi saada toimintaa kasvatettua niin, että miehenikin voisi jäädä pois päivätöistä ja keskittyä näiden tuotteiden valmistukseen ja tilan toimintaan. – Omavaraisja vaihdantatalous elämäntapana kiinnostavat kovasti. Esimerkiksi marjojen, sienten, villiyrttien ja hunajan suhteen olemmet olleet omavaraisia jo useamman vuoden
Katja pitää myös kursseja villiyrteistä ja kosmetiikan valmistamisesta lähialueen kansalaisopistoissa ja omalla tilalla. Teksti: Martti Heikkilä Kuvat: Katja Turunen. Sydäntään kuunnellut Katja Turunen elää nyt perheineen Tikan kylässä 2000-luvun Metsän Emäntänä. – Myös pakkausmateriaaleissa on tärkeää ekologisuus kuten muovin välttäminen ja kierrätettävyys. Suurin osa Metsän Emännän tuotteista menee yli kuudellekymmenelle jälleenmyyjälle ympäri Suomea. Hän keitteli luonnonyrteistä rohtojaan ja hoivasi niillä rohkeita, apua vaivoihinsa hakemaan tulleita kyläläisiä. Naista kutsuttiin Metsän Emännäksi. Metsän Emännän tuotevalikoimaan kuuluu luonnonkosmetiikkaa, kuivattuja yrttejä, mehiläisvahakynttilöitä ja hunajaa. Lisätietoja: metsanemanta.fi. Omassa verkkokaupassa on myynnissä myös muiden kotimaisten valmistajien tuotteita. – Tarinan mukaan tämä noidaksi väitetty nainen eleli omassa metsäpirtissään. Tiettyjä kosmetiikan raaka-aineita Katja tilaa niitä myyvistä verkkokaupoista. Pihkaa, pakuria ja kuusenkerkkää Katja on kerännyt omilta ja tuttavien mailta. . Sen he huomasivat kuullessaan kylän perällä 1800-luvulla asuneesta kansanparantajasta. – Jos tulevaisuudessa joudun niitä ostamaan, olen ajatellut hyödyntää esimerkiksi paikallista 4H-yhdistystä keruuapuna. Nämä kaikki edellyttävät maanomistajan luvan. Ihmeellinen sattuma Jos oli pelkkää sattumaa, että Katja ja Mikael löysivät etsimänsä tilan juuri Tervolan Tikan kylästä, niin se sattuma oli ihmeellinen. 33 Nokkosta käytetään myös omassa ravinnossa teenä ja jogurtin seassa lähes päivittäin, samoin muussa ruoanlaitossa. Lempi-ruususaippuaa kypsymässä. Kypsyminen kestää neljä viikkoa. Esimerkiksi Mesiangervo-kamomillasalvan hamppuöljy tulee kotimaiselta tuottajalta Huittisista. Hänen kerrottiin puhuvan metsän ja eläinten kielellä ja siten saavan luonnon taikavoimat vangittua rohtoihinsa. saatavilla Suomesta. Katja valmistaa tuotteet käsityönä pienissä erissä
Teksti: Timo Elo Muovikassi on mainettaan parempi ostoskassi. Tutkimuksessa huomioitiin kassien koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset aina raaka-ainevalmistuksesta loppukäyttöön saakka. Se toimii myös roskapussina, jolloin erillisiä roskapusseja ei tarvitse ostaa. Mukana tutkimuksessa oli tavallisen LDPE-muovikassin lisäksi paperikassi, biomuovikassi sekä erilaisia kestokasseja, kuten puuvillakassi. Mainettaan parempi muovikassi Muovikassien käyttöä on pyritty monin tavoin rajoittamaan. Paperikassin ympäristövaikutukset. Biomuovikassin ympäristövaikutukset olivat samalla tasolla paperikassin kanssa. Tutkimuksessa verrattiin eri kassivaihtoehtojen ympäristövaikutuksia elinkaari-arvioinnilla. Tutkimuksessa tuotiin Paperinen, biomuovinen vai puuvillainen. 34 olivat 43-kertaiset ja erilaisten muovisten kestokassien 35–84 -kertaiset tavalliseen muovikassiin verrattuna. T anskan ympäristöministeriön maaliskuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan muovikassi on ympäristöystävällisin ostoskassivaihtoehto. Huonosta maineestaan huolimatta muovikassin ilmastovaikutukset jäävät melko pieniksi. Tutkimuksen mukaan tavallisesta puuvillasta valmistettua kassia pitää käyttää 7 100 kertaa ennen kuin sen ympäristövaikutukset ostoskertaa kohden ovat yhtä pienet kuin muovikassilla. Luonnonmukaisesta puuvillasta (organic cotton) valmistettua kassia pitää käyttää 20 000 kertaa, jotta se olisi muovikassia ympäristöystävällisempi. Tutkimuksen lähtökohtana oli, että kaikki kassityypit hyödynnetään varsinaisen käytön jälkeen ensisijaisesti roskapusseina tai kierrätetään, ja toissijaisesti hyödynnetään energiana, jos uusiokäyttö tai kierrätys ei ole mahdollinen. Kuva: Amerplast Oy. Onko se sittenkin mainettaan parempi ostoskassivaihtoehto
– Roskaantumisen välttäminen on ollut alun perin tämän hankkeen ajurina. Jos muovisia kauppakasseja ei ole, sekajätteitä varten joudutaan ostamaan erillisiä jätepusseja. – Kokonaisuuden kannalta tilanne on älytön. . Tilanne heijastuu myös koko alan työllisyyteen. 35 Muovikasseja suurempi ongelma ovat hedelmäpussit, joille jatkossa ei ole käyttöä. Jokainen jäsenmaa voi kuitenkin itse päättää, miten tämä tapahtuu. Ilmastovaikutusten minimoimiseksi muovikassit olisi järkevää kierrättää uusiomateriaaliksi tai niillä tulisi korvata jätepusseja mahdollisimman tehokkaasti. Tutkimuksessa muovikassien etuna pidettiin sitä, että niitä voidaan käyttää useita kertoja ja lopulta hyödyntää jätepusseina. Huonosta maineestaan huolimatta muovikassin ilmastovaikutukset jäävät melko pieniksi. Internetin Kassi-infon vinkkien perusteella muovikassia voi jatkossa hyödyntää roskapussikäytön lisäksi monin eri tavoin, muun muassa pyörän satulan suojana sateella, matonkuteiksi, festareilla sadetakkina, istuinsuojana ulkotapahtumissa, pyyhkeiden ja uimapuvun rantakassina sekä sienten keräilyyn. Muovikassien käytön rajoittaminen on myös aikaansaa sen, että erillisten roskapussien myynti kasvaa koko ajan. Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä toteaa muovikassikeskustelun olevan meillä lähinnä symbolista. 02 486 1475 Kotimaiset lisäaineettomat Luomuviljatuotteet. Suomen suurimman muovikassien valmistajan, tamperelaisen Amerplast Oy:n myynnistä ja tuotekehittelystä vastaava Ari-Pekka Pietilä toteaa muovikassien käytön rajoittamisen vähittäiskaupassa painottuvan vaateja erikoiskaupan sektorille. Nostattaa tunteita Muovikassi on viime aikoina noussut kiivaan keskustelun kohteeksi Suomessa. Siellä muovikasseja suurempana ongelmana ovat hedelmäpussit, joille jatkossa ei ole käyttöä. – Päivittäistavarakauppaan tällä ei juuri ole ollut vaikutusta. Pääasia on, ettei muovikassi joudu luontoon! Maksullisia muovikasseja käytetään useamman kerran, jonka jälkeen ne palvelevat vielä roskapusseina. Tämä näkyy muovikasseja valmistavassa Amerplastin Tampereen tehtaassakin. Eräät maat ovat kieltäneet niiden käytön tai määränneet kasseille haittaveroja. Ne tulevat pääosin Saksasta ja Ruotsista, Pietilä sanoo. esiin, että kaikkien kassien osalta on hyvä pyrkiä käyttämään ne mahdollisimman monta kertaa alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Tutkimustulokset kokonaisuudessaan on julkaistu lahtelaisen muovien ja muovituotteiden tuotekehitysja testauspalveluja tarjoavan Muovipoli Oy:n sivustolla. Muovikassien maksullisuus on vähentänyt niiden käyttöä. Muovikassit eivät Suomessa aiheuta roskaamisongelmaa, kun taas hedelmäpussit, joilla ei ole mitään jatkokäyttöä, ovat roskaavia. – Sitä paitsi harva taitaa tietää, että muovikasseja paremmaksi vaihtoehdoksi yleisesti miellettyjä paperikasseja ei edes tehdä Suomessa. Jälleenmyyjämme, messukalenterin ja verkkopuodin löydät osoitteesta www.riihipuoti.. p. Suomen ympäristökeskuksen eri kassivaihtoehtojen ympäristövaikutuksia vertailleessa Optikassi-tutkimuksessa kierrätysmuovisten kassien hiili-, vesija maaperäjalanjäljet olivat vertailun pienimmät. ”Kun lähes kaikki muovikassit alkavat olla maksullisia, ihmiset miettivät kaupassa tarkemmin, tarvitaanko muovikassia. Asioita kannattaisi tarkastella kokonaisuuksina eikä sortua muovikasseja tuomitsevaan populismiin. Kyllähän tämä on vaikuttanut muovikassien kysyntään”, Ari-Pekka Pietilä sanoo. Monikäyttöinen EU-komissio haluaa merkittävästi vähentää kertakäyttöisten muovikassien käyttöä EU:ssa, ja se on lainsäädännöllä velvoittanut jäsenmaita vähentämään niiden käyttöä. Muovikassien maksullisuus on vähentänyt niiden käyttöä. Siihen vaikutetaan jätehuollon kehityksellä ja asenteiden muokkauksella, hän toteaa
Kemikaaleille etsitään myrkyttömiä vaihtoehtoja Älytekstiilejä luonnosta Pohjoisen kasveista saatavat raaka-aineet voisivat korvata kemikaalit, joita lisätään tekstiileihin homeenestoksi, UV-suojaksi tai hyönteiskarkotteeksi. Osa tekstiileistä sisältää ominaisuuksia, joiden vuoksi niitä kutsutaan älytekstiileiksi. Älytekstiili voi myös olla vaate, johon on lisätty tuoksu hyttysten ja muiden ihmistä kiusaavien hyönteisten karkottamiseksi. Nämä tekstiilit reagoivat jollakin tavalla ympäristöön ja ovat sen kanssa vuorovaikutteisia. UV-käsittelyssä voidaan suojata myös tekstiilin käyttäjää siten, että UV-säteily ei pääse tekstiilin läpi. T ekstiilikankaiden valmistuksessa käytetään tuhansia kemikaaleja, joista suuri osa on haitallisia sekä ihmiselle että luonnolle. Kyse voi olla myös antistaattisuuskäsittelystä eli sähköisyyden vähentämisestä. Älytekstiilejä ovat esimerkiksi kankaat, joihin on tehty käsittelyjä veden hylkimiseksi, homeen torjumiseksi tai syttymisherkkyyden pienentämiseksi. Kemiallinen homeenesto on tällä hetkellä esimerkiksi terassikankaissa kuten 36
– Hyttyselle tuoksu on tärkeä ja kun ihmisen tuoksu sekoitetaan esimerkiksi suopursun tuoksulla, se voi hämätä hyttystä. Hankkeen tavoitteena on löytää luonnosta, etenkin kasveista ja puista myrkyttömiä yhdisteitä ja kuituja, jotka voisivat korvata nykyisin käytetyt älytekstiilien kemikaalit esimerkiksi homeenestossa ja UV-suojauksessa sekä hyönteiskarkotuksessa. Vaatteet teetetään alihankintana halvan tuotannon maissa. Jos Lapin älytekstiilihankkeessa onnistutaan, se voi osaltaan lisätä myös kotimaisten kuitujen kysyntää. markiisikankaissa ja auringonvarjoissa. Kuituhamppua meillä viljellään jo sadoilla hehtaareilla, mutta sitä ei vielä hyödynnetä suomalaisen tekstiilinvalmistuksen raaka-aineena. Uusien puupohjaisten tekstiilikuitujen teollinen valmistus on Suomessa käynnistymässä. – Kuluttajia tekstiilien alkuperä ja tuotantoketju kiinnostaa. Pisimmällä on jyväskyläinen Spinnova Oy. Lapissa pyritään nyt vastaamaan tähän kysyntään. – Vanha kansa on kokemuksen kautta tiennyt, mikä tehoaa. Tutkimuksen avulla perinteeseen voidaan liittää uusin tutkimustieto. Kotimaista lampaanvillaa käytetään jonkin verran mutta esimerkiksi kuitupellavaa ei tällä hetkellä viljellä ammattimaisesti. Myrkyttömiä vaihtoehtoja Kuluttajien toivomuksesta tekstiilien valmistajat ovat alkaneet etsiä myrkyttömiä vaihtoehtoja, joilla näitä ominaisuuksia saadaan tekstiileihin. Usein homeeneston lisäksi monissa ulkokäyttöön tarkoitetuissa tekstiileissä käytetään materiaaleja, jotka on kemiallisella käsittelyllä tehty vettä hylkiväksi. Näiden kasvien kemialliset yhdisteet voivat toimia myös hyttysten ja muiden hyönteisten karkottajina. Silloin voisi olla nykyistä helpompaa löytää lähivaate, joka on Suomessa valmistettu ja jonka kaikki raaka-aineet ovat kotimaisia. Jacquard on sellaisten kuviollisten kankaiden yleisnimi, jotka on valmistettu Jacquard-koneilla. Kuluttajan näkökulma Vaikka tämä hanke keskittyy Lappiin, voi siitä hyötyä koko Suomi, sillä osa kokeiltavista Kemiallinen homeenesto on esimerkiksi terassikankaissa kuten markiisikankaissa ja auringonvarjoissa. UV-suojausta käytetään esimerkiksi uima-asuissa, joita myös suomalainen lastenvaatemerkki Reima on ottanut valikoimiinsa. Homesuojausta käytetään myös armeijan vaatteissa. Samalla yritykset tutustuvat Lapin yliopistossa ja K&H Annala Oy:n tiloissa jacquard-kudontatekniikkaan, joka mahdollistaa monikerroksellisiin tekstiileihin liittyvän materiaalitutkimuksen ja tuotekehityksen. Tavoitteena on kehittää luonnonmukaisia älytekstiilejä. Lisää lähikuitua! KOTIMAINEN RAAKA-AINE on Suomessa myytävissä tekstiileissä tällä hetkellä hyvin harvinainen. Suopursusta pietaryrttiin Luonnonmukaisen homeeneston kehittämisessä kiinnostavia ovat kasvit, joissa on fenolisia yhdisteitä ja antimikrobisia ominaisuuksia. Nokkosen viljely on toistaiseksi pienimuotoista ja keskittyy nokkosen käyttöön ravintona. Lappilaiset käsija taideteollisuusalan yritykset tuovat projektiin testattavaksi ja kudottavaksi omia materiaalejaan, joista tehdään älytekstiilien prototyyppien mallikappaleet. 37 . Myös teltat ovat nykyisin usein sekä homesuojattuja että palosuojattuja. Samoja yrttejä on käytetty myös vaatteiden säilytyksessä suojaamassa hyönteistuhoilta. Vuoden 2017 aikana ideaa jalostettiin eteenpäin Luonnonvarakeskuksen, Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteisissä työpajoissa ja palavereissa, ja poikkitieteellinen tutkimuskokonaisuus sai nimen Future Bio-Arctic Design (F.BAD). Yritykset mukana Tavoitteena on myös kehittää pohjoisen tekstiilija vaatetusalalle uusia materiaalija tuoteaihioita. Siksi suopursu onkin yksi niistä kasveista, joita kansanperinteessä on käytetty tähän tarkoitukseen, kertoo tutkija Susan Kunnas Luonnonvarakeskuksesta. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi suopursu, suomyrtti ja pietaryrtti. Idea syntyi Arctic Smartness Excellence (ASE) -hankkeen puitteissa Lapin yliopistolla innovaatioleirillä marraskuussa 2016. Luonnonmukaisen homeeneston kehittämisessä kiinnostavia ovat esimerkiksi suopursu, suomyrtti ja kuvassa näkyvä pietaryrtti.
Myös positiivinen mielikuva arktisesta luonnosta yhdistyy ulkomailla usein koko Suomeen eikä vain Lappiin. – Pitäisi tehdä näkymätön näkyväksi. 38 kasveista löytyy koko maasta. Samaa moni kuluttaja toivoisi myös tekstiileiltä. Hankkeen tärkeänä osana on kuluttajakokemusten saaminen. Kuluttajia tekstiilien alkuperä ja tuotantoketju kiinnostaa, mutta sen eri vaiheita voi olla todella hankalaa ja välillä mahdotonta löytää, sanoo Pietarinen. Monia kiinnostaa myös oman yritystoiminnan aloittaminen. – Esimerkiksi sohvien verhoilussa käytetyistä kankaista osa saa nykyisin allergisia reaktioita, jotka voivat liittyä tuoksuun tai ihokosketukseen. Tällä luomutilalla Tervolassa hyödynnetään suomenlampaiden tuottamat villat ja taljat erilaisiksi käsityötuotteiksi. Suopursu on yksi kasveista, joita kansanperinteessä on käytetty hyönteiskarkotteena. Yksi hankkeessa mukana oleva lappilainen yritys on Vanhalan Lammastila. Näkymätön näkyväksi Lähiruoan suosio perustuu siihen, että kuluttajat tietävät, mistä ruoka on peräisin. Lapin yliopiston tekstiilialan opiskelijat ovat professorin mukaan hyvin kiinnostuneita vastaamaan siihen haasteeseen, että tekstiilituotannossa näkymätön saataisiin näkyväksi. – Myös kemikaaliyliherkkien kokemuksista kerätään tietoa. Eli hankkeessa on vahvasti mukana kuluttajan moniaistinen näkökulma ja myös kemikaaliyliherkkien kokemuksista kerätään tietoa, kertoo tekstiilialan professori Heidi Pietarinen Lapin yliopistosta. www.kierti.fi Rauhankatu 16, Porvoo Kestävät ja pestävät Suomessa valmistetut keittiötekstiilit Kaunista arkea pehmeillä arvoilla.. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä.
31.10.2018 Kilpailuun osallistuneista kuvista/resepteistä valitaan kolme voittajaa 5.11.2018 mennessä ja kaikki palkitaan Ekoelo-lehden vuosikerralla sekä Riihipuodin myllyn luomuviljatuotepaketilla (arvo n. Kilpailuaika 15. Jaa kuva Ekoelon Facebook-sivulla tai Instagramissa #ekoelojoulu ja kerro kommenteissa valmistusohje. www.ekoelo.fi @ekoelolehti @ekoelolehti Osallistu Ekoelon joulukilpailuun! #ekoelojoulu #ekoelojoulu Haussa paras ekologinen jouluherkku. 39 Kuva: Mariella Paganus mariellaew.photography Löytyykö reseptivihostasi ohje suussasulavalle jouluiselle herkulle ja kuva tästä ihanuudesta. Lue kilpailun tarkemmat säännöt Ekoelon Facebook-sivulta @ekoelolehti. 70€) Kilpailuun osallistuvat kuvat voidaan julkaista Ekoelo-lehdessä, lehden internet-sivuilla, Facebookissa ja Istagramissa
Näitä kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n arvioimia lukuja käytetään eri kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutusta laskettaessa. Päästöjen vaikutus saadaan kätevästi yhteismitalliseksi, kun ne vertautetaan lämmitysvaikutukseltaan samaksi kuin jos päästö olisi hiilidioksidia. Tässä laskennassa huomioidaan kaasun ilmastoa lämmittävä vaikutus seuraavan sadan vuoden aikana. Näin on päädytty siihen, että metaani on vaikutukseltaan 28 kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidi samanpainoiselle päästömäärälle kaasua. Ilokaasu puolestaan on 265 kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidi. Tarkastelujaksona on silloin seuraavat sata vuotta. Kolme merkittävintä kasvihuonekaasua ovat hiilidioksidi, metaani ja ilokaasu. Puhutaan hiilidioksidiekvivalenttipäästöstä, jonka yksikkö on kilogrammaa hiilidioksidiekvivalenttia. 40 Kasvihuonekaasuissa isoja eroja ILMAPÄÄSTÖT puntarissa E ri kasvihuonekaasut lämmittävät ilmastoa eri voimakkuuksilla, koska ne imevät lämpösäteilyä ilmakehässä eri aallonpituuksilla. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä. Niillä on huomattavia eroja
Suomme ovat syntyneet jääkauden jälkeen, joka päättyi Suomessa yli 10 000 vuotta sitten. Kuvassa näkyvän aamu-usvan vesihöyry on luonnollista kasvihuoneilmiötä aiheuttavista kaasuista tärkein, mutta ihmiskunnan tuottamilla vesihöyrypäästöillä ei ole käytännössä vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus on kasvanut vuodesta 1990 lähtien 40 prosenttia. Ilokaasun muita nimityksiä ovat typpioksiduuli ja dityppioksidi. Turvetta tai hiiltä tai puuta poltettaessa sen hiili muuttuu hiilidioksidiksi kokonaisuudessaan lämmittäen ilmakehää. Sadan seuraavan vuoden aikana tällä hetkellä vapautuvalla ilokaasulla on siten huomattava ilmastoa lämmittävä vaikutus. Ilokaasun llähteet Ilokaasun hajoamisajaksi arvioidaan noin 120 vuotta. Siksi on pyritty korostetusti metaanin päästövähennyksiin, koska vaste lämmittävään vaikutukseen on nopeampi kuin muilla kaasuilla. Ilokaasua vapautuu ilmakehään esimerkiksi silloin, kun soita ja turvemaita ojitetaan ja muutetaan pelloksi ja paremmin tuottavaksi talousmetsäksi. Suomessa ilokaasun osuus maaja metsätalouden päästöistä on huomattava. Myös kemiallisten typpilannoitteiden hajotessa syntyy ilokaasua. Suo jäähdyttää ja lämmittää Suomen soiden ikä lasketaan tuhansissa vuosissa. Metaania syntyy, kun eloperäistä ainesta hajoaa hapettomissa oloissa kuten riisipelloilla, märehtijöiden suolistossa ja kaatopaikoilla. Edellä mainittu suhde, ominaislämmitysvaikutus, kertoo siis lämmitysvaikutuksen kaasun painoyksikköä kohden verrattuna hiilidioksidiin. Tästä kasvusta 80 prosenttia on aiheutunut hiilidioksidipitoisuuksien kasvusta. – Tuhansien vuosien aikana soiden ilmastoa jäähdyttävä vaikutus on huomattava siinä, että turvekerroksen kasvaessa niihin varastoituu paljon hiiltä. Laurila toteaa. Vaikka hiilidioksidin ominaislämmitys on mieto, niin sen päästöt ovat kuitenkin pääsyy ilmaston lämpiämiseen, koska sen päästöt ovat niin valtavat. Luonnossa metaania syntyy soiden lisäksi esimerkiksi vesistöjen pohjakerroksissa. – Toisaalta lyhyellä aikavälillä, esimerkiksi kymmenen vuoden aikajänteellä, soiden metaanipäästö lämmittää enemmän kuin hiilidioksidin pidättyminen turpeeseen jäähdyttää ilmakehää. – Sata vuotta on sellainen ihmiselle vielä jotenkin käsitettävä aika, ja hiilidioksidin ja ilokaasun eliniät ilmakehässä ovat myös samaa luokkaa, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija ja kasvihuonekaasujen tutkimusryhmän päällikkö Tuomas Laurila. Metaania hapettomissa oloissa Koska metaani vaikuttaa ilmakehässä ainoastaan noin kymmenen vuotta, sen päästöjen muutokset vaikuttavat nopeatempoisesti kasvihuoneilmiöön. Metaani on 28 kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidi ja ilokaasu 265 kertaa voimakkaampi.. 41 . Myös öljyn ja kivihiilen tuotannossa vapautuu metaania
Tasapainoinen tilanne luonnossa olisi se, että hiilidioksidia vapautuisi saman verran kuin kasvit sitä hyödyntävät. Metaani hajoaa ilmakehässä kymmenessä vuodessa ja ilokaasu runsaan sadan vuoden jälkeen. Ophelia-myrsky aiheutti lokakuussa 2017 Irlannissa kolmen ihmisen kuoleman. Myös peltojen hiilitaseen kehitys on olennaista. Erityisesti trooppisten metsien hakkuissa voidaan pysyvästi menettää isoja hiilinieluja. 42 Hiilidioksidi kiertää Hiilidioksidi ei ilmakehässä hajoa. Noin puolet ihmiskunnan tuottamista hiilidioksidipäästöistä jää tällä hetkellä ilmakehään. Lisätietoa kasvihuonekaasuista: www.ilmatieteenlaitos.fi Noin puolet ihmiskunnan tuottamista hiilidioksidipäästöistä jää tällä hetkellä ilmakehään. Myrskyn jälkimainingeissa aurinko näytti 17.10.2017 Suomessakin aavemaiselta. Hiilidioksidin määrää ilmakehässä kasvattaa nopeasti etenkin fossiilisten polttoaineinen palaminen. Ilmakehään oli kulkeutunut metsäpaloista syntynyttä tuhkaa ja savua sekä Saharan hiekkaa. . Sitä vapautuu ilmakehään jatkuvasti mutta samaan aikaan kasvien käyttämä hiilidioksidi poistuu ilmakehästä. Loppuosa sitoutuu kasvillisuuteen ja meriin, Laurila kuvaa kehitystä. Se kiertää luonnossa ja sen määrä ilmakehässä kasvaa ihmisen toiminnan vuoksi kiihtyvällä vauhdilla.. Hiilidioksidi ei hajoa. Tällä hetkellä tilanne on se, että hiilidioksidin määrä ilmakehässä koko ajan kasvaa, jolloin sitä vapautuu enemmän, pääosin energiantuotannosta, kuin mitä hiilinielut sitä sitovat. Portugalissa ja Espanjassa myrsky kiihdytti siellä raivonneiden metsäpalojen leviämistä. – Hiilidioksidin kohdalla tarkastellaan sadan vuoden jaksolla nettopoikkeamaa. Hiilinielujen kannalta on iso merkitys sillä, miten metsiä käytetään
Vuonna 2017 luku oli jo tasolla 405,1 ppm. Sen jälkeen pitoisuuksien nousu oli maltillisempaa kunnes vuonna 2007 ilmakehän metaanipitoisuus nytkähti huomattavaan nousuun ja lisääntyminen on sen jälkeen jatkunut. Niitä kutsutaan kammio-, vuoja pitoisuusmittauksiksi. Toimintaa rahoittavat ICOS:in jäsenmaat, joista Suomi on yksi vahvasti mukana oleva. Kolmas kasvihuonekaasujen taseiden määrittämisessä käytetty menetelmä perustuu tarkkoihin pitoisuusmittauksiin yhdistettynä meteorologisiin kulkeutumismalleihin sekä parhaisiin saatavilla oleviin arvioihin erilaisista luontoperäisistä ja ihmisen aiheuttamista päästöistä. Heidän joukossaan on myös poliitikkoja ja eri maiden johtajia. – Lisääntymisen vauhti on kiihtyvä. Metaanin määrä kasvoi huomattavasti 70ja 80-luvuilla. . Tästä kasvusta 80 prosenttia on aiheutunut hiilidioksidipitoisuuksien kasvusta. Sen arvioidaan olevan korkein 800 000 vuoteen. Hiilinielujen kannalta on iso merkitys metsien ja peltojen hiilitaseella.. Kun pitoisuudet lisääntyvät kiihtyvällä vauhdilla, ollaan vielä kaukana siitä, että ilmastonmuutosta olisi onnistuttu edes hillitsemään. ICOS:in pääkonttori sijaitsee Helsingin Kumpulassa. ICOS on myös osa maailmanlaajuista mittausverkostoa. Mikrometeorologiset vuomittaukset soveltuvat ekosysteemitason mittauksiin, jotka ovat kooltaan luokkaa 10 hehtaaria, kuten suo tai metsikkö. Lisätietoa: https://ilmatieteenlaitos.fi/ kasvihuonekaasujen-mittaus https://ilmatieteenlaitos.fi/ kasvihuonekaasujen-pitoisuudet www.icos-finland.fi Pitoisuudet lisääntyvät kiihtyvällä vauhdilla Kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus on kasvanut vuodesta 1990 lähtien 40 prosenttia. 80-luvulla lisäys oli tasolla 1,6 ppm vuotta kohden ja vielä 90-luvulla pysyttiin alle 2:n. – Kasvihuonekaasujen pitoisuuksien nousu ja maapallon keskilämpötilan nousu kertovat yhdessä, että tapahtuu perusfysiikan lakien mukaisesti juuri se, mitä ilmastotieteen mallit ovat ennustaneet. 43 Suomen Ilmatieteen laitos on osana Euroopan laajuista tutkimusverkostoa nimeltään ICOS (Integrated Carbon Observation System). Useita menetelmiä Päästöjen ja nielujen kokonaisuutta kutsutaan kasvihuonekaasujen taseeksi ja sen tutkimiseen käytetään useita eri kokoluokissa toimivia menetelmiä. ICOS tuottaa tieteellistä ja standardoitua dataa kasvihuonekaasujen esiintymisestä ilmakehässä, sekä kasvihuonekaasujen vaihdosta ilmakehän, maan ja merien välillä. Mittauksissa ei ole vielä saatu mitään viitteitä siitä, että ilmastonmuutos oltaisiin saamassa hallintaan. Mittauksia tehdään Suomessa tällä hetkellä yli kymmenessä paikassa, esimerkiksi Inarin Kaamasessa, Sodankylässä, Kuopion Puijolla, Siikanevan suoalueella Ruovedellä ja Utön saarella sekä Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella. ICOSilla on yhteensä yli 140 tutkimusasemaa 12 Euroopan maassa. Kammiomittauksella voidaan esimerkiksi puun oksasta tutkia, miten paljon kyseinen oksa tuottaa tai kuluttaa hiilidioksidia eri vuodenaikoina, erilaisissa valaistusolosuhteissa ja erilaisissa lämpötiloissa oksan lehtien pinta-alaa kohden. – Kaikkien olennaisimpien kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat vakaassa nousussa, Laurila toteaa. Esiteollisella ajalla eli ennen ihmisen vaikutusta ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus oli 280 ppm:n suuruinen eli hiilidioksidia oli 280 miljoonasosaa koko tilavuudesta. Kaukana hillitsemisestä Hiilidioksidin määrä ilmakehässä ilmaistaan yksiköllä ppm, joka tarkoittaa miljoonasosaa kokonaistilavuudessa. Pitoisuusmittauksissa apuna voidaan käyttää esimerkiksi satelliitti-, kammioja vuomenetelmillä saatuja tietoja. Se ylitettiin 2000-luvun alussa ja tällä vuosikymmenellä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut keskimäärin 2,4 ppm vuodessa. Myös ilokaasun pitoisuudet ovat edelleen nousussa. – Pyrimme saamaan mahdollisimman täsmällistä tietoa ilmastotutkimuksen käyttöön, kertoo ryhmäpäällikkö Tuomas Laurila kasvihuonekaasujen tutkimusryhmästä Ilmatieteen laitokselta. Tuomas Laurila ei tunne yhtään ilmastotutkijaa, joka kieltäisi ihmisen osuuden ilmastonmuutoksessa. Jotkut eivät silti vieläkään usko ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Kammiomittaukset kuvaavat vain yksittäistä, korkeintaan muutamaa kymmentä senttiä halkaisijaltaan olevaa kohdetta
Valtari tarjosi heille sormiruokana samoja aineksia, joista valmisti muun perheen ruoan. Perheen lapset ovat tottuneet kasvisruokaan siitä asti, kun ovat alkaneet syödä kiinteitä. Kasvisruokaa on hyvin tarjolla jo päiväkodeissakin. Lähiömutsi-blogin kirjoittaja Hanne Valtarin perheessä lapsetkin ovat kasvissyöjiä eikä kasvissyöntiin ole liittynyt haasteita. 44
Silloin vaihtoehtoja oli paljon vähemmän. Lihansyönti on valinta siinä missä kasvissyöntikin, pohtii Lähiömutsi-blogin kirjoittaja Hanne Valtari. En niinkään ajatellut tehotuotantoa, mutta päätin kokeilla kasvissyöntiä ja jäin sille tiellä, Valtari kuvaa. Hänen siskonsa oli ollut kasvissyöjä jo aiemmin, joten Hannekin oli asiaa pohtinut. B12ja D-vitamiineja syömme purkista. Kasvisruoka maistuu lapsille hyvin ja päiväkodissakin on sitä tarjolla. – Kahdella synnytyksellä ja runsailla kuukautisilla on kuitenkin osuutensa asiaan. Kun nyt 6ja 3-vuotiaat lapset syntyivät, oli automaattinen valinta, että heistäkin tulisi kasvissyöjiä eikä ruokavalion koostamista tarvinnut suuremmin miettiä. Muutoin en ole juuri pohtinut kasvissyönnin ravintoarvoja, mutta lasten opetellessa kiinteään ruokaan luin kyllä aiheesta paljon, Valtari kertoo. – Ihmettelin kuitenkin, mitä sitten voisin laittaa esimerkiksi leivän päälle. Neuvolassa pitäisi kiinnittää asiaan enem. Nyt 35-vuotias Valtari on itse ollut kasvissyöjä 18-vuotiaasta asti. Kun he siirtyvät kiinteään ruokaan, voi heille tarjota sormiruokana samaa ruokaa kuin muulle perheelle. Lapset voivat olla kasvissyöjiä siinä missä aikuisetkin, ja yhä useampi perhe valitsee kokonaisuudessaan kasvisruokailun. Hänellä itsellään todettiin vasta alhaiset rautavarastot, vaikka hemoglobiini olikin hyvä. Lähiömutsi Hanne Valtarin perheessä kasvissyönti oli automaattinen valinta Lapset kannattaa totuttaa erilaisiin kasviksiin pienestä asti. Koko poppoo nauttii kasviksia Lähiömutsi Hanne Valtarin perheessä kasvissyönti on ollut automaattinen valinta eikä haasteita ole syntynyt. Onnistuu päiväkodissakin Koska kasvisperäinen rauta imeytyy heikommin kuin eläinperäinen, on Valtari harkinnut lastensa rautavarastojen mittauttamista. Se tuntui kamalalta, kun ajattelin Ruskaa. – Se ei ole mikään ihmeellinen juttu eikä sitä tarvitse erikseen alleviivata. L apset voivat olla kasvissyöjiä siinä missä aikuisetkin, ja yhä useampi perhe valitsee kokonaisuudessaan kasvisruokailun. Valtari vinkkaa tottumaan lapset kasvisruokaan sormiruokailun kautta. Kokeilin kasvissyöntiä kuitenkin vasta, kun meillä oli ranskanluppakorvakani Ruska ja tajusin syöneeni sukulaisen metsästämää jänistä. 45 . – Proteiinia ei tarvitse saada joka aterialla ja suomalaiset saavat sitä muutoinkin nykyisin liikaa. Joka päivä syömme myös jotain rautapitoista kasvisruokaa
– Kun siskoni alkoi vegaaniksi 20 vuotta sitten, maistoin soijajäätelöä ja se oli ihan hirveää. Nykyisin kasvisruokailu on helppo toteuttaa, sillä kauppojen hyllyillä on runsaasti erilaisia vaihtoehtoja esimerkiksi kasvisperäisiksi proteiininlähteiksi. Neuvolassa terveydenhoitaja tosin totesi vuosia sitten, että kasvissyöjälapset jäävät lyhyemmiksi. Valtari kuitenkin muistuttaa, ettei proteiininsaannista tarvitse juuri huolehtia, sillä suomalaiset saavat liikaakin proteiinia. Hemoglobiini laskee vasta, kun rautavarastot ovat ehtyneet, Valtari korostaa. Toista näitä kerroksia muutaman kerran. Sadonkorjaajan kesäkurpitsavuoka • Yksi pienehkö vihreä kesäkurpitsa • Yksi pienehkö keltainen kesäkurpitsa (tai yksi kunnon jötkäle vain toista väriä) • Yksi keskikokoinen munakoiso • Oliiviöljyä • Mustapippuria • Suolaa • Oreganoa • Viisi tomaattia • Tuoretta chiliä syöjien mukaan (itse laitoin kolme mietoa chiliä) • Viisi valkosipulikynttä • Kaksi loppukesän kesäsipulia varsineen (eli sipuliosat ovat jo isoja) • Kaksi mozzarellan mötikkää (a 125 g) • Fetaa 200 grammaa • Hunajaa • Tuorebasilikaa Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Ravintoneuvojalla kävi kuitenkin nopeasti selväksi, että tiedän itse aiheesta enemmän kuin hän, Valtari muistelee. Levitä uunivuon pohjalle kerros uunissa paahtuneita kasviksia, joiden päälle lorottele reilulla kädellä hunajaa. Levitä ne uunipellille, roiskota reilusti oliiviöljyä päälle ja rouhi vielä mustapippuria ja suolaa sekä oreganoa kyytiin. män huomiota. – Totta kai otin mahdollisuuden vastaan, kun sellainen tarjottiin. Nyt siellä saa myös kauramaitoa, jota nuorempi lapseni tykkää juoda, Valtari kehuu. Maistuvia kasvisruokia koko perheelle Kesäkurpitsavuoka maistuu koko perheelle. Leikkaa kesäkurpitsat ja munakoiso keskeltä pitkittäissuunnassa halki ja siivuta puolikkaat lohkoiksi. Hän myös tarjosi Valtarin perheelle mahdollisuutta käydä kaupungin ravintoneuvojalla. – Päiväkodissa on tarjolla kasvisruokaa ja siellä on myös muita kasvissyöjälapsia, samoin kuin henkilökuntaa. 46. Sittemmin terveydenhoitaja on vaihtunut eikä lasten kasvissyönti ole aiheuttanut vaikeuksia. Kuutioi mozzarella ja hienonna feta. Kypsennä kesäkurpitsaa ja munakoisoa uunissa sen ajan, kun esivalmistelet loput ainekset. Kypsennä kesäkurpitsavuokaa 225 asteessa noin 25 minuuttia ja anna vetäytyä tovi ennen tarjoilua. Lapsille tarjotaan proteiininlähteinä esimerkiksi linssejä, tofua, papuja, pähkinöitä ja siemeniä. Hänellä ei kuitenkaan ollut esittää lähdettä väitteensä tueksi. Pilko tomaatit ja hienonna sipulit sekä chili. Lätkäise keskelle pöytää paistoksen lisäksi basilikapuska, josta ruokailijat voivat lisätä muutamat lehdet omille annoksilleen. Voitele iso laakea uunivuoka. Nauti! Ja muista nuolla lautaset sekä uunivuoka vielä lopuksi. Nykyisin on, mistä valita, Valtari nauraa. Helsingissä perheensä kanssa asuva Valtari ei ole juuri kokenut haasteita perheensä kasvissyönnissä. Sitten lado päälle tomaatteja, sipuleita, chiliä ja juustoja
6-vuotiaan kanssa asiasta voi keskustella tarkemmin, mutta 3-vuotiaankin kanssa esimerkiksi maidontuotantoa on pohdittu oman lajin maidon kautta. Koko perheelle laitetaan aina samaa ruokaa, jonka vanhemmat voivat halutessaan maustaa omalla lautasellaan voimakkaammin esimerkiksi chilillä. Reseptien lähde: https://lahiomutsi.fi/ Pääkaupunkiseudun ravintoloissakaan kasvisruokailu ei tuota ongelmia. – Omaa ruokaa valmistaessa voi ennen suolaamista ja maustamista ottaa sormiruokailijalle keitettyjä aineksia sivuun. – Suosimme myös kausiruokailua, sillä on edullisempaakin valmistaa ruoka kunkin kauden aineksista, Valtari kertoo. Perheessä syödään myös kananmunia ja maitotuotteita, vaikka niiden määrää onkin hieman vähennetty. Hunajaa tai esimerkiksi kirvoista tulevaa punaista väriainetta perheessä ei juuri syynätä, vaan niitä voidaan käyttää. Esikoisen myötä hän kuitenkin oppi pitämään siitä ja myös ymmärsi, että sen voi valmistaa herkulliseksi, rapeaksi ja maistuvaksi. Lapset rakastavat myös sushia, mutta sitä tehdään harvoin kotona, Valtari luettelee. Kannattaa pienestä asti totuttaa kasviksiin, Valtari rohkaisee. A l l e v u o d e n vanhoille lapsille kasviperäisenä proteiininlähteenä tarjottiin mm. Liivatetta sen sijaan jonkin verran vältellään. Peruskotiruokaa Valtari kuvailee heidän syömäänsä ruokaa ihan perusruoaksi, vaikka se joidenkin hänen bloginsa lukijoiden mielestä saattaakin olla erikoista. Yhdistä pasta ja kastike kulhoon ja sekoita. Lisää voi ja 47 lopuksi vielä luumutomaatit. Silppua keltasipuli, chili ja valkosipuli. Irrota lehtikaalista paksu keskiruoti ja revi lehtikaali ronskisti pieneksi silpuksi. valkosipulia, korianteria, garam masalaa ja tuoretta inkivääriä. Teksti: Terhi Niinimäki Valtarin perheessä lasten suosikkiruokia ovat esimerkiksi tortillat.. Vaikutteita on haettu esimerkiksi itämaista ja Ranskasta. Hän nauraa, että esikoinen rakasti parsakaalia jo sormiruokaillessaan, mutta Valtari itse ei ollut parsakaalista aiemmin pitänyt. Kun vesi kiehuu, lisää pasta. Halkaise luumutomaatit. kotimaista hernettä ja linssejä. – Itse tykkään valmistaa wokkityyppisiä ruokia, Valtari mainitsee. Blogissaan Hanne Valtari kertoo muiden asioiden ohella perheensä ruokailusta ja esittelee heidän suosimiaan reseptejä. Lisää silputut lehtikaalit ja mausta limellä ja suolalla. Lisää kulhoon tai vasta annosten päälle auringonkukan siemeniä, mustapippuria rouhittuna, tuorebasilikaa sekä parmesaania. Valtari tarjosi heille sormiruokana samoja aineksia, joista valmisti muun perheen ruoan. Kuullota sipulit ja chili reilussa määrässä oliiviöljyä. Kahdelle lapselle tilataan usein aikuisen kasvisruoka-annos puoliksi tai sitten tilataan puolikas annos aikuisen ruoasta. Proteiininlähteenä heidän suosikkinsa on tofu, mutta lisäksi käytetään pähkinöitä, siemeniä, linssejä ja papuja. Muutoin mausteena käytetään mm. Purista limestä mehu. Valtari kertoo myös keskustelevansa tuotantoeläinten oloista lastensa kanssa. Hän haluaa ennen kaikkea näyttää positiivista esimerkkiä koko perheen ruokailusta. Lehtikaalista valmistuu esimerkiksi herkullinen pastakastike. Pizza on koko perheen suosikki ja mieheni tekee hyvää soijanakkikastiketta. Lehtikaalipasta (neljälle) • Tuorepastaa • Viisi lehtikaalin isoa lehteä tai kymmenen pientä • Puolikas keltasipuli • Yksi kokoinainen mieto chili • 5 valkosipulin kynttä • Yhden limen mehu • Suolaa • 50 grammaa voita • 8 luumutomaattia • Oliiviöljyä paistamiseen • Päälle: • 0,5 dl kuorittuja auringonkukansiemeniä • Mustapippuria rouhittuna • Tuorebasilikaa maun mukaan • Parmesaania raastettuna pari ruokalusikallista per annos Laita pastavesi kiehumaan ja lisää sinne suola. . – Lasten suosikkiruokia ovat esimerkiksi tortillat ja erilaiset pastat. Totuta pienestä asti Perheen lapset ovat tottuneet kasvisruokaan siitä asti, kun ovat alkaneet syödä kiinteitä
Ihmiset jakavat herkullisia ruokareseptejä muun muassa Kasvisruokaa <3-, Vegaaniset kasvisruuat-, Vegaaninen Helsinkisekä Sipsikaljavegaanit-ryhmissä. Kuori ja suikaloi porkkanat ja kaali. Tee ekoteko luonnolle ja helli myös kehoasi Vietä lihaton lokakuu Tofu-nuudelikeitto: Lihatonta lokakuuta vietetään nyt viidettä kertaa. 48 • 1 pkt chilillä maustettua tofua • 1 rkl seesamiöljyä • 1 rkl rypsiöljyä • 1 rkl makeaa soijakastiketta • 2 porkkanaa • 200 g kaalia • pala tuoretta inkivääriä • 3 valkosipulinkynttä • 1 l kasvislientä • 400 g kookosmaitoa • 2 levyä pikanuudeleita Päälle • tuoretta korianteria Pikapaista kuutioidut tofut pannulla öljyssä kauniin ruskeiksi. Viimeistele tuoreella korianterilla.. Murenna nuudelilevyt kiehuvan liemen joukkoon ja lisää tofut. Haasta sinäkin joku lihansyöjäystäväsi kokeilemaan, miltä elämä ilman eläinrasvaa maistuu. Lisää kasvikset ja keitä 5 minuuttia. Vegeruokavalio voi aluksi aiheuttaa päänvaivaa, kun ei tiedä, mitä kokkaisi. Lukuisat näppärät ryhmät esimerkiksi Facebookissa auttavat kyseiseen ongelmaan. Kuori ja hienonna inkivääri ja valkosipulinkynnet. Kiehauta kattilassa kasvisliemi ja kookosmaito. Anna keiton vielä kiehahtaa ja nuudeleiden pehmentyä. Jos lihasta luopuminen kokonaan tuntuu liian haastavalta, voi myös aloittaa vähentämällä lihansyöntiä ja syödä esimerkiksi joko lounaaksi tai illalliseksi kasvisruokaa. Meillä on siis todellakin varaa lisätä kasvisten syöntiä. Nyt Lihaton lokakuu on kasvanut ilmiöksi, johon monet ottavat osaa. L ihaton lokakuu sai alkunsa, kun Leo Stranius haastoi Riku Rantalan Docventures-televiso-ohjelmassa kuukauden kestävään lihattomaan ruokavalioon. Lisää soijakastike, sekoita hyvin ja anna jäähtyä. Lihan suunnattomalla syömisellä on haittavaikutuksensa sekä ihmiselle, ilmastolle sekä tehotuotannossa kärvistelevälle eläimelle.Kuukauden kasvisruokavaliolla eläminen saa monet jättämään lihan lopullisesti tai ainakin vähentämään pihvien ja lihapatojen mutustelua. Tämä on hyvä asia, sillä keskivertosuomalainen syö 220 grammaa lihaa päivässä, kun syöpäjärjestöjen viikkosuositus on 300 grammaa
Puolita avocado, poista siemen ja koverra sisältö leikkuulaudalle. 49 Kasvislasagne Punajuuririsotto Artisokkamuffinit Suppilovahveroleivät Kasvispitsa • n. Kypsennä kasvislasagnea 175-asteisessa uunissa keskitasolla noin 45 minuuttia. 7 min. Jaa puolelle leivistä reilusti sieni-raastesalaattia ja nosta loput leivät kansiksi. Lisää päälle murustettua vuohenjuustoa ja raastettua parmesaania. Yhdistä toisessa kulhossa hunaja, sitruunanmehu ja omenaviinietikka. Yhdistä kulhoon sienet, punakaalisuikaleet, porkkanasuikaleet ja hienonnettu sipuli. Viipaloi. • 1 (280 g) • Apetit Kasvisjauhispizza • avocado • babypinaattia • paahdettu seesamin siemen • Sitruuna-basilika rypsiöljyä Poista pizza muovikääreestä ja nosta se leivinpaperin päälle uunipellille. Annostele lautasille. Imeytä aina edellinen liemi riisiin ennen kuin lisäät seuraavan erän. Sekoita kulhossa kuivat aineet keskenään, kaada päälle huoneenlämpöinen maito, öljy ja munat, sekoita huolimattomasti ja jätä jauhosattumia. Lisää punajuuriraaste ja kaksi desiä kasvislientä. Kuullota kasviksia öljyssä juustokuminan kanssa 5 minuuttia. Lisää riisi ja hämmennä muutama minuutti. Lisää joukkoon huuhdellut linssit, tomaattimurska ja -sose, chilitahna, sokeri ja vesi. Kuori ja raasta raa’at punajuuret raasteeksi. Mausta makusi mukaan suolalla. Sipaise pizzan reunat sitruuna-basilikaöljyllä.. Artisokan asemesta voi käyttää myös punajuuritai porkkanasosetta. Sekoita kevyesti jauhot, artisokkasose, suola ja 3/4 rouhituista pähkinöistä sekaan. Linssimuhennos • 1 iso sipuli • 2 porkkanaa • 2-3 varsisellerin vartta • 2 rkl öljyä • 1 tl juustokuminaa • 2 valkosipulinkynttä • 2 dl punaisia linssejä • 1 prk (400 g) tomaattimurskaa • 3 rkl tomaattisosetta • 1 rkl sambal oelek -chilitahnaa • 1 rkl sokeria • 2 dl vettä • 1 prk (250 g) ricottajuustoa • 4 dl maitoa • 1 ps (125 g) mozzarellajuustoa Hienonna sipuli. Raasta joukkoon valkosipulinkynnet. Öljyä kevyesti suorakulmainen uunivuoka. Jatka kunnes kaikki liemi on imeytetty. Anna sulaa huoneenlämmössä, kunnes uuni kuumenee 250-asteiseksi. Lisää voi, suola ja pippuri risottoon. Lisää seos kaali-sieniseokseen. Kuumenna öljy ja voi pannulla. Taikina • 2 1/2 dl maitoa • 1 dl öljyä • 2 munaa • 3 dl vehnäjauhoja • 2 1/2 tl leivinjauhetta Lisää: • 1,5 dl vehnäjauhoa • noin 4 dl artisokkasosetta • 1 tl suolaa • 2 dl hasselpähkinöitä Tee taikina:. Toista kaksi samanlaista kerrosta, mutta jätä pinnalle hieman juustokastiketta. Koristele pähkinöillä. 1l tuoreita suppilovahveroita • (suolaa) • 4dl punakaalia ohuina suikaleina • 4dl porkkanaa ohuina suikaleina • 1/2 sipulia • 3rkl juoksevaa hunajaa • 2rklsitruunanmehua • 2rkl omenaviinietikka Lisäksi • 1rs ruohosipulituorejuustoa • Perunalimppua tai juurespaahtoleipää • (öljyä paistamiseen) Paista siivotut sienet kuivalla pannulla, kunnes neste on haihtunut. Anna kastikkeen kiehua 7-8 minuuttia. Paista 200 asteessa keskitasolla 15–20 • 1 sipuli • 1 valkosipulinkynsi • 3 pientä punajuurta raasteena (noin 4 dl) • 2 rkl oliivitai rypsiöljyä • 2 rkl voita • 2 dl risottoriisiä • 1 1/2 dl valkoviiniä • 6 dl kasvislientä • 2 rkl voita • 1/4–1/2 tl suolaa • mustapippuria myllystä Lisäksi: • 100 g vuohenjuustoa • 4 rkl parmesaanijuustoa raasteena tilliä Hienonna sipuli ja valkosipuli. Paloittele varsisellerit. Peitä lasagnelevyillä. Paista uunin keskitasolla n. Voitele leipäviipaleet tuorejuustolla. Paista leivät pannulla öljyssä molemmin puolin kauniin kullanruskeiksi. Viipaloi mozzarella. HUOM! Juuressose tekee muffineista kosteita, joten ne vaativat tavallista pidemmän paistoajan. Viimeistele kuuma pizza avocadoviipaleilla, pinaatilla ja seesaminsiemenillä. Jaa taikina vuokiin. Kaada valkoviini riisille ja imeytä. Levitä päälle mozzarellaviipaleet ja kuorruta pinta juustokastikkeella. Anna lasagnen vetäytyä folion alla hetki ennen tarjoamista. Notkista ricotta maidon kanssa. Kuullota sipulit. Nauti heti. minuuttia tai kunnes muffinit ovat kypsiä. Tee porkkanoista ohuita pitkiä siivuja. Levitä vuokaan kerros linssikastiketta ja nosta päälle kerros juustokastiketta
Sielunmetsä – tarina suomalaisista metsistä Metsän menetys luo surua ja vihaa. 50 Kuivalaisen mielestä metsiä pitäisi turvata virkistykselle ihan kansanterveydellisistä syistä
Puheenvuoron saivat lukuisat suomalaiset, joilla jokaisella on metsään omanlaisensa suhde. Dokumenttiohjaaja ymmärsi surun keskellä, että voi tarttua aiheeseen ja tehdä siitä elokuvan. He näkevät puut ja talousarvot.. Osansa saavat kuitenkin myös muunlaiset näkökulmat, kuten metsästäjän ja metsän raivaajan suhde luontoon. Se kokoaa lukuisia suomalaisia tarinoita ja näyttää videopätkiä sodanjälkeisestä metsien käytöstä. Dokumenttia voisi kuvata jonkinlaisena läpileikkauksena metsien kansaksi kutsuttujen suomalaisten metsistä. Vuonna 2012 tuli sen aika, että viimeinenkin kaistale, tuo Kuivalaisen mökin viereinen vanha metsä sai lähteä. Dokumentin teko auttoi käsittelemään tunteita. Se tuntuu luonnolliselta, mutta myös jonkinlaiselta velvollisuudelta. Suomalaisten metsätarinoita Sielunmetsä ei ole pelkkä luonnonsuojelun puheenvuoro. Lähimetsän menetys aiheutti Anu Kuivalaisessa paitsi paljon surua, myös vihaa. – Ymmärsin, että ihmiset eivät kaada metsiä pahuuttaan. Uljaana, puhtaana, rauhallisena. Dokumentin teko aiheesta auttoi. Dokumenttiin on valittu kauniiden luontokuvien lisäksi joukko suomalaisten metsätarinoita. Kuivalainen sai tiedon tulevista hakkuista jo etukäteen ja kuvaa dokumentissa voimattomuuttaan hakkuiden alla ja sitä, kun ei voi tehdä muuta kuin odottaa ja pelätä. Liperissä sijaitsevan mökin lähimetsiä oli vuosi vuodelta nakerrettu pienemmiksi. – Yritin myös ostaa metsän ja olisin varmasti maksanut saman, mitä omistaja sai puista, mutta hänen mielestään metsä piti kaataa, Kuivalainen kertoo. Tuo mökin vieressä sijaitseva metsä oli ollut hänelle tärkeä lapsesta asti ja siihen liittyi paljon muistoja ja tunteita. Dokumentissa nähdään, kuinka metsäkoneet kaatavat suuret puut. Anu Kuivalaisen dokumentti Sielunmetsä kuvaa Suomen luontoa kauneimmillaan. Sielunmetsä-dokumentissa näytetään, kuinka suuret puut kaadetaan. Sain kulkea kilometrikaupalla metsissä jo 4-vuotiaana, Kuivalainen kuvaa. 51 . – Vietin kaikki lapsuuden kesät siellä ja metsäsuhteeni muodostui silloin. Heillä on vain erilainen näkökulma. Lapsuudesta asti tärkeän mökin lähimetsän menetys sai dokumenttiohjaaja Anu Kuivalaisen tuntemaan surua ja vihaa. Puheenvuoronsa saavat myös sukunsa linjaa jatkavat metsänomistajat, joille metsän hoitaminen on kunnia-asia. Niin sai alkunsa projekti Sielunmetsä. Näemme niin Pentti Linkolan kuin monta muutakin metsässä hiljentymässä. H iljainen metsä, tyyni lammenpinta. Dokumentissa myös Pentti Linkola saa puheenvuoron ja kertoo, että tappaisi mieluummin itsensä kuin kaataisi vanhan puun. Dokumentti sai alkunsa ohjaaja Anu Kuivalaisen menettäessä itselleen tärkeän lähimetsän
Seuraavaksi on taas aika palata ihmisten pariin ja työn alla onkin elokuva ikäihmisten rakkauselämästä. Hän menetti jotain, mitä ei voisi enää koskaan saada takaisin. Kuivalaiselle metsät ovat tärkeitä yksinkertaisesti siksi, että metsässä on hyvä ja turvallinen olo. Surun keskellä hän tunsi vihaa, mutta elokuva auttoi siitä eroon ja toimi terapiana. Herätti keskustelua Sielunmetsää kuvattiin ympäri Suomea, Lapista Nuuksioon ja Kainuusta ja Savonlinnasta Köyliöön. Metsänomistajatkin tulivat kertomaan minulle rakastavansa metsää, Kuivalainen toteaa. Teksti: Terhi Niinimäki Dokumenttiohjaaja Anu Kuivalainen menetti metsän, jossa oli viettänyt aikaa lapsesta asti. 52 Kenties maaseudulla metsä on liian lähellä, jotta sitä näkisi jotenkin ainutlaatuisena, Kuivalainen kuvaa. Elokuvan teon myötä hänelle kuitenkin aukesi myös toinen puoli metsistä ja niiden käytöstä. Kuivalainen toivoi herättävänsä maltillista keskustelua ja kokee myös onnistuneensa siinä. Enää metsänhoito ja metsätalous eivät kuitenkaan ole hänelle samanlaisia mörköjä kuin ennen dokumentin tekoa. Metsäteollisuuden vastapainoksi Pentti Linkola kertoo dokumentissa, että tappaisi mieluummin itsensä kuin kaataisi vanhan puun. Pyrin tekemään siitä neutraalin. Suomalainen metsäpolitiikka on silti Kuivalaisen mielestään tuhoon tuomittu, sillä se näkyy metsissä valtavina avohakkuina. Muut metsät siellä ovat talousmetsiä, Kuivalainen harmittelee. Uutta mielimetsää ei mökin lähistöltä ole löytynyt, ei ainakaan kävelyetäisyydeltä. Halusin myös antaa ihmisille tilan puhua ja kertoa omasta metsäsuhteestaan. Metsät ovat hänelle jonkinlainen henkireikä. – Sen huomaa, kun lähtee kävelylle lähimetsään, että hengitys tasaantuu ja ajatukset selkeytyvät. Pitäisi ajatella ihan kansanterveydellisistä syistä metsien merkitystä. Tarvitsemme puuta. Dokumenttia voisi kuvata läpileikkauksena metsien kansaksi kutsuttujen suomalaisten metsistä.. Sielunmetsää edeltävän dokumenttinsa Arandan Kuivalainen teki suomalaisesta merentutkimuksesta. Silti lähimetsän menettäminen oli jonkinlainen kuolema. ”Metsässä ei ole aikaa, kelloa. En ole niinkään bongailija ja lajien tuntija, vaan minulle tärkeää ovat tunnelmat, hajut, tuoksut, varjot, elämykset, hän kuvaa. – Täällä Helsingin Laajasalossa, jossa asun, meni juuri valtavan hienoja metsiä rakennusmaaksi. Metsää pitää voida käyttää ja rakentaa esimerkiksi hirsitaloja. Kävelyt rajoittuvat enää tielle, jonka varressa on hakkuita. Tunteiden käsittelyä Elokuvan teolla Kuivalainen käsitteli omia menetyksen tunteitaan. Metsässä ajasta voi astua ulkopuolelle.” . En kuitenkaan ymmärrä avohakkuita ja maanmuokkausta, Kuivalainen hymähtää. Kuivalainen toivoisi, että metsiä turvattaisiin virkistyskäyttöön. Sitä odotellessa Sielunmetsää saa jo DVD:nä ja se esitetään syksyn aikana myös televisiossa. Ne ovat myös lapsille tärkeitä leikkipaikkoja. Myös marjamaastot menivät, vaikka toki vadelmaa saa nyt jokusen vuoden hakkuiden jälkeen. Nyt, kun vietetään paljon aikaa kaiken maailman padien kanssa, on lapsille valtavan tärkeää päästä pusikkoon leikkimään, Kuivalainen korostaa. – Toki ymmärrän, että metsä uudistuu ja kasvaa uudelleen, mutta ei siihen paikkaan enää minun elinaikanani. Toki hän myös itki monta yötä. Hän kertoo reviirinsä pienentyneen huomattavasti hakkuiden jälkeen. Ehkä neljän vuoden päästä se on kasvanut puuksi. – En kiellä sitä, että metsä olisi tärkeää taloudelle ja tärkeä vientituote. Kuivalainen itse kertoo käyvänsä joka päivä lähimetsässä ja nuorempana harrastaneensa myös vaellusta. Toki joku on loukkaantunut ja syyttänyt dokumenttia liian suojeluhenkiseksi, mutta on sitä sanottu myös liian vähän suojeluhenkiseksi. Halatessaan kunnon kokoista puuta hän toteaa, että kyseessä on vielä taimi, sillä hänen kätensä ylettävät halaamaan sitä. – Halusin, etten syyllistä ketään
Mehiläisvahakynttilöiden polttamisen kerrotaankin auttavan esimerkiksi flunssiin ja nielutulehduksiin. Suku tunnetaan Beta vulgaris -nimellä ja on vanha suosittu Välimeren viljelykasvi. Karpalo hillitsee hiivaa Runsaasti C-vitamiinia sisältävä antioksidanttirikas karpalo tunnetaan paremmin virtsatietulehdusten hoitajana, mutta siitä on hyötyä myös hiivan hillinnässä, onhan se vanhastaankin tunnettu apu suusammaksen taltuttamiseen. 53 Helpota flunssaa Mehiläisvaha on perinteinen kynttilämateriaali, joka palaa pitkään, puhtaasti ja miedosti hunajaiselta tuoksuen. Jo vuosisatoja on tiedetty, että kaali auttaa keuhkosairauksissa. Punajuurikkaan väriaineita, betalaiineja, käytetään myös luonnollisina elintarvikeväreinä, jotka tunnetaan koodista E162. Kaalinlehden voi laittaa suoraan iholle esimerkiksi turvonneen polven päälle. Soodan voima perustuu emäksisyyteen. Karpaloa syömällä saa myös luontaista salisylaattia, jolla tiedetään olevan kuumetta, tulehdusta ja kipua lievittävää vaikutusta. Kaalit sisältävät sekä liukenevaa että liukenematonta kuitua, jotka alentavat veren kolesterolitasoa ja ehkäisevät suolistosairauksia. Muiden juurikkaiden viljely on toistaiseksi vähäistä, mutta myös muiden Beta-suvun juurikkaiden käytön toivotaan lisääntyvän. Sooda puhdistaa vauvan tuttipullot ja muut muoviset juomapullot myös mahdollisista saippuajäämistä. Kaali tunnetaan myös imettävien äitien keskuudessa: viilennetyt kaalinlehdet helpottavat kuumottavia rintoja. Myös puolukkaa käytetään virtsatietulehdusten ennaltaehkäisyssä. Mehiläisvahaa käytetään raaka-aineena paitsi kynttilöissä, myös muun muassa kosmetiikassa ja lääketeollisuudessa. Siihen kuuluvat tutun punajuuren lisäksi kelta-, raitaja valkojuurikas sekä näiden muunnokset. Parhaan hyödyn saa, kun lehteä hierotaan rikki, jolloin sen nesteet lähtevät liikkeelle. Mehiläisvaha sisältää propolista, luonnon omaa antibioottia. Kaaleissa on myös luteiini-nimistä flavonoidia, joka on hyväksi silmien terveydelle. Juurikkaat vuoden vihanneksia Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ry valitsivat Vuoden 2019 vihannekseksi juurikkaiden suvun. Suomessa viljellään juurikkaita yli 400 hehtaarin alalla, mistä suurin osa päätyy teollisuuden käyttöön. Kaalinlehdist ä tehdy t kääreet auttavat kipuihin, turvotuksiin ja venähdyksiin. Mehiläisvaha koostuu pääosin estereistä, alkoholeista ja hapoista. Ekovinkit Koonnut: Reetta Ahola Apua särkyyn ja turvotukseen Kaalimaa on aina antanut parastaan kansanparantajille. Ruokasoodasta ja vedestä voi valmistaa tahnan, joka desinfioi, puhdistaa ja raikastaa työtasoja. Ikävästi tuoksahteleva jääkaappi pestään ensiksi huolellisesti. Vessanpönttö puhdistuu sekin ruokasoodalla. Samoin kattilat ja liedet. Erityisesti kaalin uloimpia vihreitä lehtiä pidetään tehokkaimpina turvotuksenlaskijoina tai kivunvähentäjinä. Sitten avonaiseen kuppiin pannan hiukan ruokasoodaa, soodakuppi laitetaan jääkaapin hyllylle yöksi, ja ikävät hajut ovat tiessään. Suomeen juurikkaat rantautuivat 1800-luvulla. Sooda nitistää ikävät hajut Ruokasooda on taloudellisen ja ekologisen kodinhoitajan unelmatuote. Astianpesukoneellekin kannattaa antaa soodaa. Viime vuosina suosiota ovat lisänneet valmiiksi keitetyt tai soseutetut puolivalmisteet.. Soodalla voi korvata esimerkiksi puolet konetiskiaineesta, jolloin säästää rahaa ja vähentää kemikaalien käyttöä. Valtaosa punajuurista syödään säilykkeinä ja valmisruoissa
Se karsiutui kuitenkin myöhemmässä vaiheessa. Totesimme, että jatkamme suosikkimauilla sekä -pohjilla, Niskakoski kertoo. – Halusimme kokeilla tuotteen kysyntää ja teimme Ravintolapäivää varten koulun tiloissa 35 kiloa jäätelöä. Päädyimme kuitenkin härkäpapujäätelöön, kertoo tuotteen kehittelyryhmässä mukana ollut Anni Niskakoski. Ensimmäinen julkinen ulostulo Härtelöksi nimetyn tuotteen kanssa tapahtui toukokuun puolivälissä Ravintolapäivä-tapahtumassa. 54 Härkäpapujäätelöstä tuli trendituote vahingossa Härtelö vie kielen Seitsemänhenkinen opiskelijaporukka kehitti härkäpavusta jäätelön, joka ei todellakaan maistu hernekeitolle. Kermaista ja täyteläistä – Oli ihana nähdä ihmisten reaktiot. – Testasimme kolme erilaista pohjaa ja yllätykseksemme kaikki onnistuivat. – Meille annettiin tehtäväksi kehittää viljasta tai palkokasveista tuote, joka sopisi erityisruokavalioille. – Markkinoilla ei ole vastaavaa tuotetta, eikä aiheesta löytynyt minkäänlaisia tutkimuksiakaan, joten jouduimme aloittamaan työn täysin tyhjästä. Nykyisten pohjien lisäksi kokeilimme myös jugurttipohjaa, joka sekin onnistui hyvin. Ensin ajattelimme tehdä härkäpapumämmiä tai jugurttia härkäpavuista. Vegaanisen, gluteenittoman ja soijattoman jäätelöuutuuden kehitystyö alkoi ihan tyhjästä. Olimme ihan hämmästyneitä, kun kaikki kävi kaupaksi ja tuote sai ylistäviä kehuja. A nni Niskakoski, Hilma Koskinen, Mirva Sorsila, Francesca Åström, Annika Ikonen, Roosa Kukkonen ja Kaisa Andersson eivät osanneet aavistaa, mitä opintokurssilla annettu tehtävänanto vielä toisi tullessaan. Härkäpavuista tehty jäätelö ei maistunutkaan. Maaliskuussa aloitettu kehitystyö alkoi kokeiluilla ja testaamisella
– Taitaa tulla useammalle välivuosi tai opiskelut venyvät muuten. Meiltä löytyy intoa sekä motivaatiota saada tämä bisnes vieläkin pidemmälle. Anni Niskakoski myöntää, että heidän innovaationsa on herättänyt kiinnostusta ja kyselyitä. Vuokraamme jatkossakin jäätelötehtaan tiloja aina tarvittaessa. Meillä on kuitenkin nyt käsissä trendituote, jolla haluamme markkinoille. Helsinki Design Week oli yhtä suuri menestys kuin Ravintolapäiväkin. Kysyntä ja palaute innostivat nuoria naisia perustamaan Härtelölle oman yrityksen, Lipasu Oy:n. – Toiveemme on päästä jossain vaiheessa tuotteillamme jonkun kauppaketjun valikoimiin sekä saada jäätelöämme myyntiin kahviloihin, Niskakoski kertoo. Yhteydenotot antavat lisäkannustusta jatkaa tätä. – Olemme kaikki tosi nuoria, 20 – 26-vuotiaita, joten tämä koko prosessi on ollut meille kaikille täydellinen oppimuskokemus, Anni Niskakoski toteaa. Jatkossa Helsingin Yliopistossa elintarviketiedettä opiskelevat naiset aikovat pitää Härtelön valmistuksen omissa hyppysissään. Suurin osa yrittäjistä on kolmannen vuosikurssin opiskelijoita. – On ollut ilo huomata, että ihmiset ovat kiinnostuneita tuotteestamme. Yrittäjät vuokrasivat tässä vaiheessa tilat jäätelön valmistukseen pienestä, suomalaisesta jäätelötehtaasta. Sitä paitsi tätä on kivaa tehdä, vaikka päivät tahtovatkin välillä venyä. – Tarkoitus on valmistaa jäätelöä alusta loppuun asti itse. Teksti: Soili Kaivosoja Tuoreiden yrittäjien toiveena on, ettei Härtelö jäisi vain hetkelliseksi tähdenlennoksi.. Lipasun yrittäjät saivat kutsun Helsinki Design Weekille, joka järjestettiin syyskuun toisena viikonloppuna. hernekeitolle, vaan kermaiselle ja täyteläiselle jäätelölle. Kotimainen maku Nykyään jäätelöä valmistetaan vadelma-rosmariinija passion-lime-makuina. Yrittäjien toiveena on kuitenkin, ettei Härtelö jäisi vain hetkelliseksi tähdenlennoksi. Vegaanijäätelöthän eivät ole kovin kermaisia, mutta meidän jäätelömme on. Härtelön kehittäjät vasemmalta oikealle Anni Niskakoski, Francesca Åström, Mirva Sorsila, Kaisa Andersson, Hilma Koskinen, Roosa Kukkonen, Annika Ikonen. – Koska käytämme valmistuksessa kotimaista härkäpapua, olisi tarkoituksemme kehittää myös todella kotimainenkin makuyhdistelmä. Oman tehtaan perustamiseen ja laitteisiin tarvitaan isot investoinnit. . 55 Härtelön koostumus on kermainen ja täyteläinen. Härkäpapujäätelöä saa toistaiseksi kahtena eri makuyhdistelmänä. – Kolmantena makuna on mokka-suklaa, mutta mielestämme se ei ollut vielä niin hyvä, että olisimme halunneet tuoda sen markkinoille. Jäätelöitä saa toistaiseksi ainoastaan kahdesta kahvilasta, Helsingistä ja Janakkalasta. Niskakoski arvelee, että jäätelöbisnes vaikuttaa aika monen mukana olevan opiskeluun. Loistava oppimiskokemus Markkinoilta löytyy kauraja soijapohjaisia vegaanijäätelöitä, mutta ei ole muita härkäpapupohjaisia
Villiyrttiretkelle! Saarennon pihapiirissä Iissä järjestetään joka kesä ihania villiyrttikursseja. fi. Samalla voit napsauttaa ostoskoriin ihania luonnonantimista valmistettuja elintarvikkeita – miltä maistuisi puolukka-kuusenkerkkäglögi. Jos haluat lahjoittaa jotain käsinkoskettavaa, nappaa vinkit talteen näistä kotimaisista ja luonnonmukaisista tuotteista.. Elokuvaliput ja lahjakortit hoitoihin ovat ihana lahjaidea. 56 Anna ystävälle aineettomia tai vastuullisesti tuotettuja esineitä Lahjoja luonnonystävälle! Yrttiaitan puolukkakuusenkerkkäglögi juhlistaa joulunaikaa. Kurssit täyttyvät nopeasti, joten ei ole lainkaan huono idea alkaa suunnitella mukavaa viikonloppuretkeä Pohjois-Pohjanmaalle jo joululomalla! Kurkista Yrttiaitan nettisivuille ja varaa oma villiyrttielämyksesi sivulta yrttiaitta. Anna tänä vuonna rahalahjoitus luonnonsuojeluun tai hankki ystävällesi villiyrttiretki ensi kesäksi. Yrttiaitan pientuottajatuotteita ja kursseja hintoineen voi tiedustella Yrttiaitan nettisivuilta osoitteessa yrttiaitta.fi
Herkkä pitsikynttilä luo tunnelmaa Käsityönä valmistettu pitsikynttilä palaa tasaisella ja suurella liekillä noin puoli senttiä tunnissa, muodostaen herkän ja hauraan pitsireunuksen. Puusta ja maasta -käsityöyritys on löytänyt pulmaan kauniin ja käytännöllisen ratkaisun: keraamisen lankakulhon, jossa lankakerä pysyy helposti paikallaan. Kulhossa on paksu pohja, jonka ansiosta se ei liiku lankakerää vetäessä, vaan kerä pyörii kulhon sisällä vapaasti. Kipot sopivat vaikka smoothiekulhoiksi tai tuorepuurokipoiksi – miksei niillä voisi kippistää kaverin kanssa glögiäkin?. Jokainen kulho on käsin dreijattu uniikkituote. Osta yksi tai vaikka koko kattaus! Kippojen hinnat alkavat noin kymmenestä eurosta. Kulhossa on kolme reikää, joita voi käyttää useamman värin neulomiseen tai puikkojen säilyttämiseen. 57 . Kulhot maksavat koosta riippuen 32–55 euroa. Kaurilan saunan herkät pitsikynttilät luovat jouluista tunnelmaa. Kippistä kookoskipolla! Kookoksen kuoret hävitetään normaalisti polttamalla, mutta Kookoskippo-yritys on keksinyt hyödyntää kuoret ja muuntaa ne kauniiksi astioiksi! Kookoskipot syntyvät siis sivutuotteena kookosöljyjen, -maitojen ja -vesien tuotannosta. Puusta ja maasta -yrityksen valmistamat lankakulhot pitävät neulojan tarvikkeet kauniisti järjestyksessä. Lankakulho käsityön ystävälle Jokainen käsityön ystävä tietää, kuinka rasittavaa on, kun lattialla lankakerät pyörivät lattioilla ja vyyhdet sotkeutuvat toisiinsa. Pitsikynttilät maksavat koosta riippuen 7,90€15,90€. Ekologinen kookoskippo syntyy kookosöljyjen ja -maitojen sivutuotteena. Hyvin hoidettuna kookoskipot ovat erittäin pitkäikäisiä. Yritys valmistaa myös mehiläisvahakynttilöitä, luonnonkosmetiikkaa ja tarjoaa muun muassa elämyksellisiä saunailtoja illanviettoihin aidossa 1800-luvulla rakennetussa saunassa. Kipot tehdään kokonaan käsin ja niiden viimeistelyyn käytetään vain kookosöljyä. Kynttilä on valmistettu kasvipohjaisesta steariinista käsityönä Helsingissä Kaurilan Sauna -yrityksessä
Kuplikan verkkokaupassa kupit maksavat noin 10–20 euroa ja laadukkaan puukon saa omakseen 69–85 eurolla. Korvakorut kukkasin Forestfoodyn uniikkikorut ovat oululaista käsityötä. Kupilkat voi pestä käsin luonnossa tai astianpesukoneessa kotona. Kuplikan verkkokaupassa on iso valikoima astioita ruokailuvälineistä kuppeihin ja puukkoihin. Forestfoodyn korvakoruissa on aitoja kasvinosia.. 58 Ekokattaus retkipöytään Luonnonystävä osaa arvostaa kauniita ja ekologisia astioita paitsi kotona, myös retkeillessä. Ekologiset retkija eräkupit, kulhot, lautaset sekä aterimet kestävät sekä -30°C pakkasta että kiehuvaa vettä. Jos verkkokaupan valikoimasta ei löydy sopivia helyjä, koruja valmistetaan myös toiveiden mukaan tilauksesta! Korvikset maksavat 30 € / pari. Kauniista kierrätyspahvisista lahjapakkauksista on helppo valita juuri sopiva omalle rakkaalle retkeilijälle. Korut tehdään muun muassa Fimo-massasta ja niissä käytetään aitoja, käsinpoimittuja ja itse kuivattuja kasveja. Kuplikan laadukkaat retkiastiat tekevät laavuhetkestä entistäkin erityisemmän. Kotimaisen Kuplikan tuotteet on valmistettu luontoa kunnioittaen ja uutta teknologiaa hyödyntäen
We Love The Planet Kookos on nykypäivänä erittäin suosittu raaka-aine esimerkiksi kosmetiikassa ja ruoassa. Ekottimen tuotevalikoima sopii koko perheelle: valikoimassa on muun muassa lasten leluja, koulutarvikkeita ja vuodevaatteita, tarvikkeita kauniiseen kattaukseen, luonnonkosmetiikkaa ja kierrätysvaatteita ja -asusteita. Liimaa laudat karmien sisälle kuumaliimalla. Näihin pähkinänkuoriin valetaan We Love The Planetin soijavahakynttilät eikä näin ollen kynttilän valmistusta varten tarvitse kerätä kookospähkinöitä erikseen – miten ekologista! Kynttilöissä käytetään Pohjois-Amerikasta saatavaa soijavahaa, jolloin tuote on sademetsäystävällinen. Vain mielikuvitus on rajana, kun perustat tontulle asumuksen kotisi nurkkaan! Joko teille on muuttanut tonttu. Tuoksuina on ainoastaan luonnontuoksuja ja saatavana on 5 erilaista tuoksua, joilla saat pehmeästi tuoksua tunnelmalliseen iltaan! Soijavahakynttilä luo tunnelmaa hämärtyviin iltoihin. Ehkä tonttu myös koristelee pihaansa, kuivaa silloin tällöin pyykkiä, hankkii lemmikkipupun ja vilahtaa silloin tällöin pihamaalla. Verkkokaupasta napsauttelet kätevästi lahjat kaikille läheisillesi! Ekottimen myymä Hape Rapido -peli sopii koko perheelle. Postilaatikko: Maalaa pahvirasia tai vastaava haluamallasi sävyllä. Tarvikkeet: – vanha valokuvakehys – jäätelötikkuja tai muita pieniä, tasalaitaisia keppejä – kalkkimaaleja tms. Peli maksaa 23,50 euroa. Luuta: Asettele heiniä kepin ympärille ja kiinnitä ne rautalangalla. Ekottimesta jokaiselle jotakin Ekotavaratalo Ekotin pursuaa kaikkea kivaa ekologisesti tuotettujen lahjatavaroiden ystäville. – kuumaliimaa – pieni kivi – keppi – heinää – pahvirasia – rautalankaa – nauhoja ja muita koristeita – piipunrasseja – pala huopaa Ovi: Mittaa ja katkaise jäätelötikut sen kokoisiksi, että ne mahtuvat valokuvakehyksen sisään. Maalaa kivi haluamallasi sävyllä ja liimaa se vetimeksi oveen. Tästä syystä tyhjistä kookospähkinän kuorista syntyy reilusti ylijäämää. Tuoteuutiset. Koristele rasia nauhalla ja kirjoita kylkeen tontun nimi. Taivuta piipunrassista kranssi oveen. Aseta pieni huopapala kynnysmatoksi oven eteen. 59 Askartele tontun ovi Tontunovi syntyy kätevästi kierrätysmateriaaleista. Kehyksestä tulee ovelle karmit ja tikuista ovilaudat. Ideana on kerätä väripalloja pöydältä bambuputkella niin nopeasti kuin mahdollista. Maalaa karmit ja laudat haluamallasi sävyllä. Vielä ehdit askarrella viime joulun hittituotteen, tontun oven! Lapset voivat jättää tontulle kirjeitä ja tonttu voi jopa vastailla niihin. Tontun ovi -projektissa vain mielikuvitus on rajana! Nappaa tästä vinkki tontun oven askartelemiseen tai näperrä vapaasti juuri teidän kotiinne sopiva tontun kolo. Kuvan nimi on painettu leimasinkirjaimilla
Karpalonsiemenöljyä kasvoille Lohjalaisen Ecoilin tuotteet perustuvat karpalonsiemenöljyyn ja sisältävän vain luonnon omia marja-, kasvija hedelmäöljyjä. Ecoil-tuotteilla on FI-Naturan Luonnonkosmetiikan sertifikaatti ja tuotteet ovat eläinkokeettomia ja vegaanisia. Kaurilan saunan palashampoot myydään kauniissa metallirasioissa. Ne eivät sisällä säilöntäaineita, väriaineita, synteettisiä tuoksuja, alkoholia tai vettä. Tuoteuutiset. Saaren Taika -tuotteita saa verkkokaupasta ja useilta jälleenmyyjiltä ympäri Suomen. Saaren Taika käyttää vain 100 % luonnolisia raaka-aineita, eivätkä tuotteet sisällä mitään keinotekoisia ainesosia, väriaineita, hajusteita tai lisäaineita. 50 ml pullo kasvoöljyä maksaa noin 20 euroa. Tuotteet eivät sisällä alkoholia, alumiinia tai väriaineita. Kaurilan saunan deovoiteissa on 12 erilaista tuoksuvaihtoehtoa. 50 ml deovoidepurkki maksaa 13,90 euroa ja 90 ml täyttöpussi 19,90 euroa. Nämä voidedeodorantit ovat alumiinittomia ja soodattomia tai lähes soodattomia. Deovoiteet saavat tuoksunsa luomulaatuisista eteerisistä öljyistä ja valittavissa on 12 eri tuoksuvaihtoehtoa. Tuoksun voimakkuus kerrotaan pakkauksessa. Luonnonmukaisten kauneustuotteiden valikoimasta löytyy jokaiselle löytyy sopivia tuotteita. Ecoil-kasvoöljy on tarkoitettu kasvojen ihon päivittäiseen hoitoon estämään ja korjaamaan ihon kuivuutta ja siitä johtuvia oireita. Kasvoöljy sopii kaikille ihotyypeille. Hiukset puhtaiksi Kaurilan Saunan hajusteettomat palashampoot valmistetaan korkealaatuisista kasviöljyistä, jotka sisältävät runsaasti vitamiineja, ravinteita, antioksidantteja ja rasvahappoja, joita hiukset tarvitsevat voidakseen hyvin. Deovoiteita on saatavilla myös ympäristöystävällisissä täyttöpakkauksissa, jotka voi tilata edullisesti kirjeenä suoraan kotiovelle. Pitkäkestoinen palashampoo maksaa 14,90 euroa. Saatavilla on yhdeksän erilaista tuotetta, joista kahdeksan on hajustettu eteerisin öljyin ja yksi on tuoksuton. Alumiiniton voidededorantti maksaa tuoksusta riippuen noin 15–20 euroa. Vegaanista voidedeodoranttia Salosta Saaren Taika -tuotteet valmistetaan käsityönä Salossa. Saaren Taika -voidedeodorantit ovat tuorekosmetiikkaa, jota valmistetaan vain jälleenmyyjien tilauksesta. Koska tuotteet liikkuvat hyllyistä nopeasti, niihin ei tarvitse käyttää säilöntäaineita. 60 Kauniina kohti talvea Syysiho ja -hiukset kaipaavat hellyyttä ja huomiota. Tuotteet ovat vegaanisia ja 60–70-prosenttisesti luomua. 12 deodoranttituoksua Helsinkiläisen Kaurilan saunan valmistamat deovoiteet valmistetaan kahdella eri reseptillä korkealaatuisista raaka-aineista. Luonnon öljyt sopivat hyvin herkällekin iholle. Saatavilla on sekä mehiläisvahapohjaista että vegaanista mantelivahaan tehtyä deodoranttia. Karpalonsiemenöljyä sisältävä Ecoilin kasvoöljy ravitsee kuivaa ihoa, mutta sopii kaikille muillekin ihotyypeille. Deodoranteissa käytetyt ainesosat tukevat ihon terveyttä, neutraloivat ihon bakteereja ja kosteuttavat ihoa
Valikoimassa on muun muassa tuotteita hiuksille, käsille, jaloille, vartalolle ja saunahetkiin. • Tiputa joukkoon myös eteerinen öljy ja väriaine. Tutustu Vihreä ilo -sivuston vinkkeihin ja ohjeisiin ja ilmoittaudu ihanille kursseille, joilla opit valmistamaan luonnonkosmetiikkaa. Työpajoja järjestetään Turun seudulla. Tundra Naturalin käsintehdyt saippuat kosteuttavat ihoa ja sisältävät kuivatettuja yrttejä ja marjarouheita. Katso lisää osoitteesta www.vihreailo.fi ja kokeile kurssia odotellessa tätä sivustolta löytyvää hoitavien voidepalojen ohjetta. Tuotteiden modot ja tuoksut tulevat luonnosta ja käytetyt ainesosat saavat erityistä voimaa pohjoisen kesäyön auringosta. Ne säilyvät yhtä kauan kuin niihin käytetyt öljyt ja rasvat säilyvät hyvänä. Sekoita huolellisesti. Peseydy luonnonsaippualla Tundra Naturalin saippuoissa yhdisyy pohjoisen uniikit luonnontuotteet, suomalainen käsityö ja design. Luonnokkaita saunaelämyksiä. Valmista hoitavia voidepaloja Luonnokas on saunaelämyksiä ja -hoitoja Oulun seudulla tarjoava yritys. Valittavina on kaksi makua: hamppubalsami sisältää luomulaatuista hamppuöljyä, joka sisältää paljon Omega-rasvahappoja. 61 Haluaisitko kokeilla kosmetiikan tekemistä kotona. • Koska voidepaloihin ei lisätä vettä, niihin ei tarvitse myöskään käyttää säilöntäainetta. Esimerkiksi riittoisat, merisuola-hamppuöljy-pohjaiset jalkasuolat maksavat Luonnokkaan verkkokaupassa 15,90 euroa / 120 ml. oliiviöljy, manteliöljy tai jojobaöljy) Lisäksi: väriainetta (esim. Valkosuklaabalsami maistuu ihanan suklaiselle ja suojaa huulia auringolta, tuulelta ja viimalta. Tundra Naturalin saippuoissa tuoksuvat muun muassa laventeli, sitruuna, mänty, rosmariini, eukalyptus ja patsuli. kasviväriä kuten ruusu, punajuurijauhetta tai nestemäistä väriainetta) eteeristä öljyä noin 15–20 tippaa silikoninen muotti, kuppi, sulatusastia, vispilä ja lusikka Valmistus: • Laita kiinteät voiteet mikron kestävään astiaan. Tuotteissa käytetyt villiyrtit on poimittu Pohjoisen luonnosta ja kaikki ainesosat on huolella valittu ja testattu. Voit laittaa muotin esimerkiksi viileälle terassille, ullakolle tai kylmään vesihauteeseen nopeuttaaksesi jähmettymistä. Sekoita lusikalla. • Viileässä paikassa palat jähmettyvät nopeammin kuin huoneenlämmössä. Syystuulessa rohtuneita huulia hellivät Yrttiajan huulibalsamit. Jauhemainen väriaine kannattaa vatkata seokseen. Huulibalsamissa on myös eteeristä fenkoliöljyä. Varaa aikasi lempeään saunahoitoon tai hemmottele itseäsi Luonnokkaan tuotteilla kotisaunassa. Hemmottele huuliasi Yrttiaika on Pohjois-Pohjanmaalla toimiva viiden yrittäjän osuuskunta, joka valmistaa puhtaista raaka-aineista turvallista luonnonkosmetiikkaa päivittäiseen käyttöön. • Anna jähmettyä muutama tunti. Kannattaa siis tarkastaa raaka-aineiden parasta ennen -päiväykset. Neljän kappaleen saippuasetti maksaa 38 euroa ja sisältää neljä eri tuoksuista palasaippuaa. Tuoksuina on käytetty vain luonnon eteerisiä öljyjä. Se myös valmistaa kasviperäistä luonnonmukaista Luonnokas-saunahoitosarjaa, johon kuuluu muun muassa kehoa hemmottelevia saippuoita, shampoopaloja ja suolakuorintatuotteita. • Kaada joukkoon öljy. • Kaada seos muotteihin. Vinkkejä! • Mehiläisvahan sijaan voit käyttää myös hampputai soijavahaa. Huulibalsamit ovat Yrttiajan verkkokaupassa tarjouksessa hintaan 6 euroa 14 gramman rasia. Yrttiajan hamppubalsamihuulirasva hoitaa rohtuneita huulia. Ainesosat: 2/3 kuppia sheavoita 2/3 mehiläisvahaa 1 kuppi öljyä (esim. • Lämmitä aina 1/2 minuuttia kerrallaan ja tarkasta milloin voiteet ovat täysin nesteenä
Usein sellainen hetki tulee ihan luonnostaan, ja jokaisella on lupa vain olla ja kulkea, Blomqvist pohtii. – On myös tärkeää, ettei kannata pelätä sitä, jos ei ole mitään puhuttavaa. Perheille se on parasta yhdessäoloaikaa ja perheen kesken tulee hieman erilaiset roolit kuin muussa arjessa, kuvaa Suomen Ladun hankesuunnittelija Susanne Blomqvist. Lisäksi se vahvistaa perheen sisäistä dynamiikkaa ja vuorovaikutussuhteita. Hän toteaa, että luontoretkeily on yhteiskunnallisestikin arvokas asia ja se vahvistaa niin lasten kuin aikuisten luontosuhdetta. – Luonnossa liikkuessa tulee rupateltua sellaisista asioista, joista ei välttämättä kotona tule puhuttua, Blomqvist tuumii. Aikaa oleilulle Kun suunnittelee luontoretkeä, kannattaa Blomqvistin mukaan ensin suunnitella riit. – Luonnossa liikkuminen on parhaita tapoja päästää irti arjesta, ja luonnon keskellä monet asiat saavat oikeat mittasuhteet. Samalla luonnon ihmeet tulevat tutuksi, saa raitista ilmaa ja voi sekä psyykkisesti että fyysisesti paremmin. L uonnossa voi retkeillä omaan tahtiin, omilla ehdoilla. Luontoretkeilyssä kilometrien nielemisen sijaan oleellista on ihmettely, oleilu ja heittäytyminen. 62 Retkeily sopii kaikille Luontoretkeily lujittaa perhesuhteita Pienten lasten kanssa luonnossa liikkuessa kannattaa reitti valita niin, että aikuinen jaksaa tarvittaessa kantaa lapsen. Lapset löytävät luonnossa paljon tutkittavaa, ja yhdessä retkeily tukee perheen sisäistä dynamiikkaa. Esimerkiksi omalta teini-ikäiseltään Blomqvist on kuullut kommentin, että luonnossa voi olla oma itsensä. Retkellä voi myös sopia, että ollaan vain hiljaa ja kuunnellaan
Retkikohdetta valitessa on hyvä pohtia, tarvitseeko jotain muuta huomioida ja mahdollisia muita varusteita. Esimerkiksi muurahaispesät ja lammenrannat ovat kivoja pysähtymispaikkoja. – Lasten kanssa pieni ylimääräinen herkku, kuten ”voimarusinat”, on aina paikallaan. Sateisella säällä purot ja lätäköt ovat lasten mielestä mitä mainioimpia pomppimispaikkoja. – Kilometrien nieleminen ei saa olla päätavoite, Blomqvist korostaa. Riittävästi evästä On retkelle suuntaamassa sitten lapsiperhe tai aikuisporukka, ovat säänmukaiset ja sopivat varusteet aina tärkeät. Retken kohokohtia on yleensä myös eväiden syöminen, ja joskus se voi riittää koko retken teemaksi. – Isompien lasten kanssa voi jo keskustella siitä, millainen retki olisi kaikille mieluinen. Perheretkille hyviksi kohteiksi hän mainitsee erilaiset lyhyet rengasreitit tai siirtymiset tulipaikalle ja takaisin. Perheille se on parasta yhdessäoloaikaa ja perheen kesken tulee hieman erilaiset roolit kuin muussa arjessa.. Tahti kannattaa olla leppoisa ja reitti jaksamiseen suhteutettu. Se tekee ihmeitä, kun väsymys tai kiukku meinaa tulla. Usein luonnossa tulee puhuttua myös sellaisista asioista, joista ei välttämättä arjessa muuten tulisi puhuttua. – Luonnossa voi harrastaa myös luontoparkouria eli hyppiä kivellä ja tasapainoilla rungolla. Lisäksi hän muistuttaa pakkaamaan mukaan riittävästi ruokaa ja juomaa, mutta kuitenkin sellaisen määrän, jonka myös jaksaa kantaa. Kuva: Suomen Latu / Sampsa Sulonen tävän väljä aikataulu, jossa on aikaa oleilulle, ihailulle ja tauoille. Isompien lasten kanssa on lapsikohtaista, miten lapsi jaksaa ja innostuu retkeilemään. – Jos jollakulla on hiertävät kengät, ei kenelläkään ole kivaa, Blomqvist toteaa. Toki luonnossa voi halutessaan retkeillä myös rivakkaan tahtiin, mutta erityisesti lasten kanssa retkeillessä tavoitteet on syytä unohtaa. Lapselle on erityisen mieleen jäävää, jos aikuinen tekee mukana ja heittäytyy enemmän kuin kotona. Lapset ovat avoimia kaikelle ja aikuisten kannattaa heittäytyä mukaan. Yli 10-vuotiaiden kanssa voi Blomqvistin mielestä retkeillä jo ”isojen kesken” eli valita haastavampia kohteita. Yhdessä eväiden syöminen on retken kohokohtia ja jättää varmasti hyviä muistoja. – Lapsen kanssa kohdataan uusia asioita ja ihmetellään. Yhdessä ruokailu ulkona jättää varmasti hyviä muistoja. Pieni laastaripaketti Luonnossa liikkuminen on parhaita tapoja päästää irti arjesta, ja luonnon keskellä monet asiat saavat oikeat mittasuhteet. Suomen Ladun Susanne Blomqvist kannustaa retkeilemään luonnossa, sillä se vahvistaa luontosuhdetta. Toimii se tosin aikuisten kanssakin, Blomqvist hymyilee. Varusteet pitää toki olla asianmukaiset. 63 . Aikuiset turhan usein sortuvat kaatamaan tietoa lapsille, mutta retkeillessä ei niinkään ole oleellista se, tunnistaako jonkun linnun, Blomqvist kannustaa. Seuraamalla lasta löytyy yleensä paljon ihmeteltävää ja lapsi näyttää, mitä haluaa. Pienempien kanssa kannattaa valita sellaisia reittejä, että aikuinen jaksaa tarvittaessa kantaa lapsen rinkassa tai rintarepussa, Blomqvist neuvoo. Uuden ihmettelyä Luontoretkelle lähtiessä ei välttämättä tarvitse olla suunniteltuna tarkemmin, mitä luonnossa sitten tehdään. Voi heitellä kiviä veteen tai tehdä ja uittaa kaarnavenettä, Blomqvist vinkkaa
Retkeilyvinkkejä voi etsiä internetistä ja yhdistyksistä. Lisäksi internet on pullollaan retkeilyvinkkejä. Tietoa internetistä Jos ei ole ennen retkeillyt eikä lähipiiristä löydy luontoretkeilijää ja retkelle lähtö jännittää tai suorastaan pelottaa, on vinkkejä ja tukea saatavissa monista paikoista. Erityisesti lasten kanssa kannattaa varata aikaa pysähtymisille ja ihmettelylle ja seurata, mitä lapset itse haluavat. . – Retkeily tuntuu olevan lisääntymään päin. Teksti: Terhi Niinimäki Lapsen kanssa kohdataan uusia asioita ja ihmetellään. Retkillä kohtaa usein myös samanhenkisiä ihmisiä, jotka voivat jakaa omia kokemuksiaan ja vinkkejään retkeilystä ja hienoista kohteista. Myös Suomen Ladun jäsenyhdistykset järjestävät erilaisia retkiä, joista osa sopii lapsiperheillekin, mutta on myös pidempiä vaelluksia. 64 Luontoretkellä ei tarvitse olla suunniteltua ohjelmaa. Luontoon.fi –sivustolla hakukriteerinä voi käyttää esimerkiksi lastenrattaille ja aloitteleville retkeilijöille soveltuvuutta. Esimerkiksi Suomen Ladun jäsenyhdistykset järjestävät erilaisia retkiä. Hän harmittelee, että erityisesti kaupunkilaiset tuntevat luontoa yllättävän vähän ja metsään voi liittyä pelkoja. Jos suunnistamisen kanssa on epävarma, kannattaa kohde valita niin, että siellä on selkeät opasteet tai ns. Kuva: Suomen Latu / Sampsa Sulonen ja side eivät paina paljon matkassa, mutta ovat aina tärkeä varuste luontoretkillä. turvarajat, joista tietää, missä on. Karttaa ja kompassia pitää toki osata ensin käyttää. Useat sellaiset kohteet sopivat hyvin myös lapsiperheille ja voivat sisältää myös esteettömiä reittejä ja palveluita. Kiinnostus on silti kasvussa. Aloittelevan retkeilijän kannattaa muutoinkin valita retkeilykohteita, joissa on helppo liikkua ja valmiita merkittyä reittejä. Esimerkiksi muurahaispesät ja lammenrannat ovat kivoja pysähtymispaikkoja.. Blomqvist kannustaa kaikkia retkeilemään ja toteaa, että koskaan ei voi retkeillä liikaa. Erityisesti nuoret aikuiset ja perheet tuntuvat olevan kiinnostuneempia retkeilystä kuin 15–20 vuotta sitten, Blomqvist pohtii. – Aloitteleva retkeilijä voi suunnata esimerkiksi kaupunkien järjestämille opastetuille retkille. – Blogeissa on paljon vinkkejä. – Kartta ja kompassi ja puhelin, jonka akku on täynnä, ovat myös tärkeitä ja usein kuin henkivakuutus, Blomqvist korostaa. Hyviä sivustoja ovat myös luontoon.fi ja retkipaikka.fi, jotka ovat kattavia valtakunnallisia retkisivustoja, Blomqvist neuvoo. Sivustoilta voi etsiä sopivaa kohdetta esimerkiksi sijainnin, retken tarkoituksen, luontotyypin ja keston mukaisesti. Myös monet muut toimijat järjestävät retkiä, Blomqvist kertoo. Hän kannustaa, että jokaiselle löytyy oma tapa retkeillä ja retkelle kannattaa suunnata oman mielenkiinnon kohteiden mukaan
Laita yön yli kahvimukillinen tavallista etikkaa autoon sisälle. Aamulla hajut ovat pois. Nosta siitä vuorotellen kumpaakin jalkaa ylös ja takaisin polven korkeudelle. Anna vaikuttaa noin 15 minuuttia ja huuhtele. Nautitaan kerran päivässä. Naamio kirkastaa ja kiinteyttää ihoa. Etnisistä kaupoista saa myös raakaa papaijaa. 65 Ekovinkit Koonnut: Reetta Ahola Puhdistava hunajanaamio rasvaiselle iholle • 2 rkl maustamatonta jogurttia • 1 rkl hunajaa • 1 tl appelsiinitai sitruunamehua Sekoita kaikki ainekset keskenään. Etikka raikastaa auton sisätilat Tuoksahtaako autossa tunkkaiselta. Se on valmistettu raa´asta papaijasta, chilistä ja limetistä, mukana on myös porkkanaa, tomaattia ja cashew-pähkinöitä. Huoneilman puhdistajia ovat esimerkiksi: • Kultapalmu • Kumiviikuna ei huonekumipuu • Supputraakkipuu • Muratti • Fiikus • Viirivehka • Kultaköynnös • Sulkasaniainen • Krysanteemi • Kirjovehka • Limoviikuna • Anopinkieli Kokeile omenaviinietikkaa kasvovetenä Omenaviinietikka säätelee ihon pH-tasapainoa, ehkäisee bakteereja ja tulehduksia ja lievittää esimerkiksi aknea. Huuhtele pois kylmällä vedellä. Potkua aineenvaihduntaan Perinteinen thaimaalainen salaatti, papaijasalaatti SOM TAMei ole makea hedelmäsalaatti, vaan tulinen ateriasalaatti. Voit tehdä saman hoidon myös jaloille, hiuksille, hiuspohjalle tai koko vartalolle. Levitä kasvoille vanulapulla joko iltapuhdistuksen jälkeen tai aamulla ennen kosteusvoiteita. Nuoruuden lähde Helppo keino pitää elimistö norjana ja nuorekkaana: Kaksi teelusikallista omenaviinietikkaa, kaksi teelusikallista hunajaa, lasillinen raikasta lähdevettä. Viherkasvit parantavat huoneilmaa Suljetussa tilassa voidaan ylläpitää raikasta ja terveellistä ilmaa huonekasvien avulla. Levitä seos kasvoille ja kaulalle ja anna vaikuttaa 10 minuuttia. Suikalemuotoon papaijan saa etnisistä kaupoista saatavalla raastimella. Laimenna omenaviinietikka suhteessa 2 osaa vettä ja 1 osa etikkaa. Vähintään sata nostoa molemmille jaloille.. NASA:n tutkimuksissa huonekasvit ovat osoittautuneet ehdottomasti tehokkaimmiksi ilmanpuhdistajiksi. Laiskan kuntolenkillä sää ei ole esteenä Asetu selinmakuulle polvet 90 asteen kulmassa. Mausteena on muun muassa sitruunaruohoa, kastikkeessa on soijaa ja kalakastiketta. Kädet pehmeäksi jogurtilla Tarvitset: • 2 dl luonnonjogurttia • 1 rkl hunajaa Sekoita ainekset keskenään ja levitä massa käsiisi ja käsivarsiisi
Muru Kaurajauhis sisältää 41 prosenttia kauraa ja siinä on mukana neljä muuta raaka-ainetta: herneja perunaproteiinia sekä suolaa ja vettä. Kuitua on runsaasti sekä proteiinia yhtä paljon kuin jauhelihassa. Teksti: Timo Elo K asviproteiini on hyvä vaihtoehto vegaaneille sekä ruuanlaittoon vaihtelua hakeville. Tarjolla on vaihtoehto myös ”mummon lihapullille”. Kuva: Raisio-konserni. – Muru on neutraalin makuinen ja käytettävyydeltään lähellä jauhelihaa, joten se sopii kaikille, jotka haluavat lisätä kasvisruuan osuutta ruokavaliossaan. – Kaurajauhis on jauhelihan tapaan käytettävä kasviproteiini, ruokavisionääri ja ravintoloitsija Richard McCormick sanoo. Se on todellinen koko kansan kasviproteiini, Raision brändija markkinointijohtaja HanKuuluisat ”mummon lihapullat” voi valmistaa myös kasvipohjaisina. Sillä voi esimerkiksi korvata osan reseptin jauhelihasta. 66 Kaurasta voi loihtia vaikka mummon lihapullat Runsaasti kasvisproteiinia Kasvipohjainen ruoka kiinnostaa ja lihaa korvaavien tuotteiden kysyntä kasvaa
?. – Olemme seuranneet kasviproteiinituotteiden markkinan kehitystä jo pidempään ja halusimme lanseerata oman tuotteemme nyt, kun meillä oli tarjota tuoteryhmään selkeästi uudenlainen tuote. Kuva: Raisio-konserni Kaurabuumi jatkuu Suomessa vahvana. Lisää veden joukkoon mausteet, Muru Kaurajauhis ja korppujauhot. Muru • kotimainen, kasvipohjainen ja helppokäyttöinen kasviproteiini • voi käyttää ruoanlaitossa esimerkiksi jauhelihan tapaan • ei tarvitse kypsentää, mutta kannattaa paistaa pannulla rapeaksi öljyssä ennen lisäämistä ruokaan. Kaurajauhis sopii arkisten jauheliharuokien lisäksi myös vaativampaan ruuanlaittoon. Kuullota sipuli öljyssä pannulla. Noin 25 kpl. On myös nähtävillä, että kasviproteiinituotteet eivät ole vain ohimenevä trendi, vaan jatkuvasti kiinnostusta kasvattava tuoteryhmä, Hanna Tähkäaho sanoo. Uusien reseptien kehittäminen on ollut minulle seikkailu. McCormickin ruokafilosofia perustuu ajatukseen, että syöminen voi samanaikaisesti olla rentoa, eettisesti kestävää ja terveellistä – tinkimättä makumaailmasta. Pyörittele taikinasta tasakokoisia pyöryköitä. 67 Kaurajauhispyörykät Nämä herkulliset ja ruokaisat pyörykät ovat moderni versio mummon kuuluisista lihapullista. Sekoita ja anna imeytyä vähintään 10 minuuttia. Ja koska tuote on neutraalin makuinen, sitä on helppo yhdistää erilaisiin raaka-aineisiin ja mausteisiin, McGormick kertoo. Paistoaika yhteensä noin 10 minuuttia. Suomessa innostus kasvipohjaiseen ruokaan on ollut vahvassa nousussa. Lisää sipulit ja sekoita massa hyvin. Vuonna 2017 kasviproteiinituotteiden myynti Suomessa oli noin 17 miljoonaa euroa. Kuluttajatutkimuksen mukaan yleisesti halutaan lisätä kasvisruoan osuutta ruokavaliossa. Yli puolet kotitalouksista onkin jo ostanut lihattomia proteiinituotteita. Kuva: Raisio-konserni na Tähkäaho hehkuttaa. (Ohje: Raisio-konserni). Sen sijaan jauhelihaa myydään vuosittain noin 200 miljoonalla eurolla. Paista pyöryköitä ensin toiselta puolelta niin, että ne saavat väriä. Käännä pyörykät ja jatka paistamista muutaman minuutin ajan. Kasvisruoistaan tunnettu McCormick on kehittänyt tuotteesta maittavia reseptejä. Ainekset: 1 sipuli 2 dl vettä 2 tl kasvistai lihafondia 1 rkl soijaa 1 tl paprikajauhetta 1 tl sipulijauhetta 1 tl kuivattua tilliä ½ tl maustepippuria ¼ tl mustatai valkopippuria 225 g Muru Kaurajauhista 1 dl korppujauhoja Paistamiseen: 2 rkl rypsiöljyä Valmistus: Kuori ja hienonna sipuli. Kuumenna paistinpannulla öljy kuumaksi. – Innostuin yhteistyöstä, koska siinä yhdistyvät perinteikäs Elovena-brändi, kauraosaaminen ja uudenlainen kasviproteiini. t – Uusien reseptien kehittäminen on minulle seikkailu, ruokavisionääri Richard McCormick sanoo. Esimerkiksi Elovena-tuotteiden myynti on kolminkertaistunut kymmenen vuoden aikana. Sen jälkeen vähennä lämpöä ja anna pyöryköiden kuumeta sisältä. Kostuta kädet vedellä
Siitä käytetään myös nimitystä dityppioksidi. Myös entisiä turvetuotantoalueita on muutettu pelloiksi. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä. Ilmakehään vapautunut ilokaasu vaikuttaa siellä noin sadan vuoden ajan. Suomessa Suopeltojen päästöt kuriin Soita raivataan 2000 hehtaaria vuodessa Suopelloista vapautuva ilokaasu on noin 300 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Niiden lisäksi on viime aikoina alettu yhä enemmän kiinnittää huomiota myös ilokaasuun eli typpioksiduuliin. 68 Y leisimmin tunnetut kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi ja metaani. Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan se on noin 300 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Suomen maaperästä vapautuvasta ilokaasusta iso osa on peräisin pelloista, jotka on raivattu suosta tai suometsästä, jossa on vahva turvekerros
Korjuun jälkeen kasvipeite Noin puolet peltomaan tuottamasta ilokaasusta vapautuu pelloista sadonkorjuun ja kylvön välisenä aikana ja tilanne on erityisen huono – Suomessa maatalouden kasvihuonekaasupäästöinä raportoiduista päästöistä yli puolet on ilokaasua. Ihminen kiihdyttää Ojittamattomalla ja luonnontilaisella suolla märkä turve tarjoaa niukasti happea hajottajien tarpeisiin, jolloin kasviaines jää hajoamatta. 69 . Turvetta muodostavat suokasvit, erityisesti rahkasammal, joka kasvaa yläosastaan ja kuolee alaosastaan muodostaen turvetta. on suosta ja turvemaasta raivattuja peltoja noin 260 000 hehtaaria. Eniten niitä. Näin suot toimivat hyvinä hiilinieluina, kunhan niitä ei ojiteta talousmetsäksi eikä raivata pelloksi. Olennaisinta on lihantuotannon yhteys rehuntuotantoon. Kuivina kesinä myös luonnontilaisilta soilta vapautuu tavallista enemmän kasvihuonekaasuja, kun paksumpi osa pintakerrosta kuivuu hapelliseksi ja erilaiset mikrobit alkavat hajottaa turvetta. Samalla turvekerros kasvaa ja suohon sitoutuu hiiltä ja typpeä. Luomuviljelyssä ilokaasun vapautumista lisää se, että rikkaruohojen torjumiseksi muokkausta tehdään usein enemmän kuin ei-luomussa. Ojitetuilla soilla veden pinta laskee ihmisen toiminnan vuoksi, jolloin ihminen kiihdyttää kasvihuonekaasujen vapautumista. – Se voi olla esimerkiksi raiheinää, joka kylvetään keväällä viljan kanssa ja joka puinnin jälkeen lähtee kunnolla kasvuun. Uusia suopeltoja raivataan Suomessa vuosittain noin 2 000 hehtaaria. Tietyt mikrobit tuottavat kasveilta käyttämättä jääneestä typestä ilokaasua, joka vapautuu ilmakehään, Regina kuvaa typen kiertoa ojituksen ja pelloksi raivaamisen jälkeen. Kesannointi soveltuu ilokaasun vapautumisen kannalta huonommin turvemaille kuin kivennäismaille, koska turpeen hajoaminen jatkuu kesannoinninkin aikana. Lihansyönnin vähentäminen Ilmastonmuutoksen yksi syy on siinä, että vauraissa maissa syödään nykyisin liikaa lihaa. Uusia suopeltoja raivataan 2 000 hehtaaria vuodessa. Jos lihantuotanto vähenee, pienenee samalla rehuntuotannossa olevan viljelymaan tarve. Sama vaikutus on myös maidontuotannon vähentämisellä. Toisaalta keinolannoitteet ovat osaltaan ilokaasun lähteitä. Samalla turvekerros kasvaa ja suohon sitoutuu hiiltä ja typpeä. – Kun turve joutuu mikrobien hajottamaksi, typpi vapautuu kasvien ja toisten mikrobien käyttöön. – Suomessa kaikkein suurin vaikutus olisi sillä, jos rehuntuotannon vähentyessä viljelystä poistuisi suopeltoja, Kristiina Regina toteaa. Kun suo raivataan viljelymaaksi, vaikutus on hehtaaria kohden vielä suurempi kuin metsätalouden vuoksi tehdyissä ojituksissa. Tärkeää olisi, että sadonkorjuun jälkeenkin pellolla olisi kasvipeite. Ojittamattomalla suolla turvetta muodostaa etenkin rahkasammal, joka kasvaa yläosasta ja kuolee alaosasta. Ilokaasun vapautumisen kannalta kevätkynnöt olisivat syyskyntöjä parempi vaihtoehto, mutta turvemaille kevätkynnöt soveltuvat huonosti. silloin, kun maa on ilman kasvipeitettä. – Suomessa maatalouden kasvihuonekaasupäästöinä raportoiduista päästöistä yli puolet on ilokaasua, sanoo tutkimusprofessori Kristiina Regina Luonnonvarakeskuksesta. Ilokaasupäästöjä voidaan vähentää myös siten, että sadonkorjuun jälkeen vedenpintaa nostetaan
Suomen silloinen hallitus kannatti esitystä, joka kuitenkin kaatui parin vuoden käsittelyn jälkeen, kun riittävää yksimielisyyttä ei saavutettu. Suopeltojen kokonaismäärän vähentämisen ohella on siten myös kehitettävä viljelymenetelmiä, joilla päästöjä käytössä olevista suopelloista vähennetään. Pitäisikö myös suopeltoja alkaa ennallistaa. ennallistamalla on saatu kokonaispäästöt vähenemään ilman erityisen suuria metaanipäästöjä korkean vedenpinnan vallitessa, Regina vastaa. Lisäpellon tarvetta lisää usein se, että lantaa voi levittää hehtaaria kohden vain tietyn määrän. Tutkijan mukaan on olemassa myös se vaihtoehto, että viljelyä jatketaan mutta uusilla lajikkeilla. ?. Osa maataloustuesta maksetaan viljelyssä olevien hehtaarien perusteella. 70 raivataan vahvoilla maidontuotantoalueilla Keskija Pohjois-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Savossa. Karjatalouteen ja maidontuotantoon keskittyneillä alueilla maataloustuet ovat suurempia kuin etelässä. Raivauskielto koko EU:n alueelle. Tutkimusprofessori Kristiina Regina Luonnonvarakeskuksesta liputtaa raivauskiellon puolesta vaikka myöntääkin, että tämä olisi jo varsin järeä keino eikä sen välttämättä tarvitsisi koskea koko Suomea. Nämä rajoitukset on säädetty ennen muuta vesistöjen suojelemiseksi. Suomessa vihreiden puoluevaltuusto hyväksyi syyskuussa uuden maatalouspolittisen ohjelman, jonka mukaan uusien suopeltojen raivauskielto pitäisi saattaa voimaan koko EU:ssa. Esimerkiksi Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta hylkäsi äänestyksessä esityksen. Suopeltojen raivaamiseen voi kannustaa osaltaan myös maataloustuki. Uusi suopelto ei tosin välttämättä vapauta ilokaasua sen enempää kuin vanhakaan. Siinä viljeltäisiin marjoja ja yrttejä sekä ekorakentamisen tarpeisiin ruokohelpeä ja järviruokoa. Nyt suopeltojen raivauskielto on nousemassa uudestaan poliittiseen keskusteluun. – Välimuotona voisi olla kosteikkoviljely, jossa vedenpinta olisi 20 senttiä maanpinnan alapuolella. Jos karjatilallinen haluaa lisätä nautojen määrää, se voi tuoda tarpeen lisäpellon raivaamiselle. Puolueen sisäisessä keskustelussa kiellolla on ollut myös vastustajia. Osa pelloiksi raivatuista soista voitaisiin ennallistaa tai niillä voitaisiin aloittaa kosteikkoviljely. Myös kokoomuksen uuden ympäristöohjelman luonnoksessa esitetään turvemaiden raivauskieltoa. Hyvät lakkasuot ovat Etelä-Suomessa nykyisin harvinaisia. EU:n komissio esitti uusien suopeltojen raivauskieltoa vuonna 2011. Tutkimustieto uuden ja vanhan pellon eroista vielä puuttuu. Ennallistaminen mahdollista Suometsiä on Suomessa jo jonkin verran ennallistettu ja soistumista tapahtuu myös itsestään, kun ojat kasvavat umpeen. Ilokaasupäästöjä voidaan vähentää myös salaojituksen säädöillä siten, että sadonkorjuun jälkeen vedenpintaa nostetaan seuraavaan kylvöön asti. Ohjelmassa esitetään myös muita toimia turvemaiden päästöjen vähentämiseksi ja hiilitaseen parantamiseksi. – Vielä muutama vuosi sitten en olisi sitä rohjennut suositella, mutta nyt Keski-Euroopassa on jo esimerkkejä, miten suopeltoa – Kosteikkoviljelyssä tuotettaisiin marjoja ja yrttejä sekä ekorakentamisen tarpeisiin ruokohelpeä ja järviruokoa. Sama viljelymenetelmien kehittämisen tärkeys koskee tietysti myös muitakin peltoja kuin suopeltoja. – Paljon päästövähennyksiä saavutettaisiin jo sillä, ettei eteläisessä Suomessa raivattaisi uutta turvepeltoa ja vanhoistakin luovuttaisiin asteittain. Reginan mukaan sitä voi aluksi vapautua uudesta pellosta jopa vähemmän, kun typen hajoaminen ei ole vielä täydessä vauhdissa
• Tilaat lehden itsellesi tai lahjaksi • Muutat tilauksesi kestotilaukseksi Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. tilaukset@karprint.. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. • Luonnonmukaisesti • Ekologisesti • Puhtaasti • Aidosti Tykkää meistä. (09) 413 97 300 Tilaa netissä tai sähköpostilla Tilaushinnat www.ekoelo.. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Tilaajapalvelu Puh. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 43€ • ulkomaisiin tilauksiin postituslisä • postituskulut ulkomaille tilattaessa 18 € / vuosi Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Määräaikaistilaus 12 kk (6nroa) 49€ Voit tilata lehden digitaalisena osoitteesta www.lehtiluukku.. TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy Eko elo Info EE So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I Tilaaja tai lahjalehden saaja Lahjatilauksen maksaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin % Ka rp rin t m ak sa a p os tim ak su n Käytä palvelukorttia, kun r Tilaan Ekoelo -lehden ___/___ 20___ alkaen r itselleni r lahjaksi r Kestotilaus r Määräaikaistilaus 12 kk r Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat ekologista elämäntapaa. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua
Kun tajusin, että monet aivan tavalliset kotikemikaalit kuten viemärinavausrakeet ovat käytännössä pelkkää lipeää, tajusin, että ei lipeä itsessään ole pelottavaa, sen kanssa vain täytyy osata toimia oikein. – Aluksi jännitin lipeän käyttöä, vaikka olen koulutukseltani biologi ja laboratoriotyöskentely on minulle tuttua. Saippuan sisälle tai sen pintaan voi askarrella monenlaisia kuvioita sekoittamalla väriaineen mukaan öljytilkan kanssa ja sotkemalla esimerkiksi jäätelötikulla. Saippuanvalmistukseen myydään kaikenlaisia härpäkkeitä, glittereitä ja synteettisiä. – Kookosöljy, juokseva kasviöljy kuten kotimainen rypsiöljy ja lipeä ovat hyvät perusraaka-aineet, joilla pääsee jo pitkälle. Lisäväriä saippuaan saa luonnollisesti esimerkiksi vaniljasta, kurkumasta, kahvista tai oksidijauheista ja tuoksuksi käyvät eteeriset öljyt, Lily Laine listaa. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen ja Lily Laine S aippuan valmistamiseen ei tarvita kuin muutamia materiaaleja. Ideoita löytyy paljon esimerkiksi Pinterestistä ja Youtubesta! Luonnon aineita Laineelle on tärkeää, että saippuassa käytetyt aineet ovat luonnollisia. Jo aikaisemmin hän on valmistanut muuta kosmetiikkaa kuten ihovoiteita, huulirasvoja ja shampoita. Sen jälkeen seos kaadetaan muottiin ja annetaan tekeytyä pari päivää. Laine on harrastanut saippuan tekemistä noin kahdeksan vuotta. Perusohje on siis varsin yksinkertainen ja reseptejä tarvituista lipeäja rasvamääristä on netti pullollaan. Niiden tekeminen on vielä helpompaa kuin palasaippuan, sillä prosessiin ei tarvita mitään, mitä kotikeittiöstä ei löydy. Kun saippua on kovettunut tarpeeksi, se leikataan paloiksi terävällä veitsellä ja jätetään tekeytymään muutamaksi viikoksi, jotta nesteet ja loputkin lipeät ehtivät haihtua. Tarkempi ohje perussaippuan tekemiseen löytyy jutun lopusta. Palasaippuassa olennainen ainesosa on vahvasti emäksinen lipeä, joka yhdessä veden kanssa muodostaa kiehumisreaktion: väärin käytettynä lipeä voi aiheuttaa vakavia palovammoja. Yksinkertainen resepti Saippuan valmistamiseen tarvitaan kylmää vettä, lipeää ja rasvoja, jotka sekoitetaan tietyssä järjestyksessä keskenään. Kätevä tekijä keittelee saippuaa kotikeittiössä tuossa tuokiossa. Myös alan kirjallisuutta löytyy paljon. 72 Lily Laine käyttää kasviöljyjä ja -värejä Tee oma saippua Teollinen saippua voi sisältää monenlaisia epäekologisia säilöntäja väriaineita, mikromuoveja ja turhia pakkausmateriaaleja. – Vaikka itse olen tehnyt saippuaa jo pitkään, käytän usein paria hyväksi havaittua perusohjetta, joita on helppo varioida eri väriaineilla ja tuoksuilla
Muuta kotikosmetiikkaa hän on valmistanut vielä pitempään.. 73 . Tee oma saippua Tämän sitruunasaippuan päälle on pursotettu kaunis vaahtokerros ja kokonaisuus on kruunattu saksanpähkinärouheella. Lopputulos on kaunis kuin leivos! Biologi, JAPA ry:n projektityöntekijä Lily Laine on harrastanut saippuan tekemistä jo kahdeksan vuotta
Lähde: Saara Kuha: Saippuakirja Resepti: Saippuoiden värija tuoksumaailmaa voi varioida loputtomiin. Esimerkiksi kaakaovoi on ihana saippuaraaka-aine, mutta elintarvikehyllyssä sillä on moninkertaisesti hintaa saippuakauppaan Perussaippua 150 g kookosrasvaa 350 g oliiviöljyä 150 g kylmää vettä 71 g lipeää (NaOH) • Sulata kovat rasvat, sekoita joukkoon öljyt. Tekeminen on hauskinta porukalla. • Sekoita lipeä veteen. Saippuanvalmistusprosessissa syntyy sivutuotteena ihoa hoitavaa glyserolia, joka yleensä on poistettu teollisista saippuoista muuta käyttöä varten, jotta tuotantokustannukset pysyisivät mahdollisimman alhaisina. • Ota saippua muotista 12–48 tunnin kuluttua, paloittele ja laita ilmavaan paikkaan kypsymään kuukaudeksi. • Anna öljyseoksen jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Vielä ehtii keitellä joululahjasaippuaa! . Kurssilta innoststa Joskus saippuakokkailut toki epäonnistuvatkin. Saippuanvalmistuskursseja järjestävät myös kansalaisopistot ja eri järjestyt ympäri Suomen. Mittasuhteet menevät väärin tai keitos kiehahtaa liian kuumaksi. – Samat ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita esimerkiksi lähiruuasta ja villiyrteistä, hakeutuvat myös kotikosmetiikkakursseille. • Kun seos on kiisselimäistä, kaada se muottiin. Etualan sinisävyisessä suolasaippuassa tuoksuu mänty ja laventeli, takaosan ruskeaan saippuaan on käytetty muun muassa kahvinpuruja. • Sekoita lipeäliuos ja rasvaseos sauvasekoittimella. Kuva: Lily Laine kauniiseen lopputulokseen. Kauniit marmorikuviot syntyvät sekoittamalla kasvivärejä saippuamassan joukkoon. Kuva: Lily Laine Saippuan valmistamiseen ei tarvita kovin kummallisia tarveaineita. Ilmiö liittyy varmaan siihen, että monet ovat heränneet ympäristön kemikaalikuormaan ja haluavat tehdä osansa sitä välttääkseen. Valmistus luovaa Ekologisuuden ja terveellisyyden lisäksi Lilyä kiehtoo saippuanvalmistuksessa mukava näpertely. Saippuaa kannattaa valmistaa kerralla isompi satsi. Laine jatkaa, että itsetehdyt saippuat ovat ihoystävällisiä. Saippua voi jämähtää muottiin tai halkeilla leikatessa ikävästi, mutta Lainetta moiset pikkuviat eivät haittaa. On mukavaa käyttää vain aineita, jotka ovat hyväksi sekä luonnolle että iholle. Hän on muutenkin käsityöihminen, jota kaikenlainen askartelu kiehtoo. Kotona voi ihan hyvin käyttää vähän rumempiakin palasaippuoita. Silloin voi vertailla tekniikoita, raaka-aineita ja tuoksuja ja tehdä kaikenlaisia kokeiluja. – Joskus ostin kokeilumielessä jotain glitteriä, mutta se on jäänyt käyttämättä, kun tiedän, että se vain joutuisi viemärin kautta vesistöön. – Olen valmistanut saippuoita paljon myös ystävilleni ja silloin pyrin tietysti. 74 tuoksuja, jotka eivät sovi Laineen arvomaailmaan. Kurssit ovat olleet suosittuja ja niillä pääsee hyvin harrastuksen alkuun. Kun ei tee saippuaa kaupalliseen käyttöön, voi hullutella ja tehdä niistä vaikka leivoksen näköisiä! Laine myös vetää saippuanvalmistuskursseja Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:n kautta. Itse olen kokeillut käyttää muun muassa mehiläisvahaa, vuohenmaitoa ja jopa lähiluomutilan naudanrasvaa! Laine vinkkaa, että materiaalihankinnoissa kannattaa suunnatta ruokakaupan lisäksi esimerkiksi etnisiin kauppoihin ja kosmetiikan valmistukseen keskittyneisiin verkkokauppoihin, joista monia tuotteita saa edullisemmin. – Saippuan tekeminen on tosi hauskaa! Mukavinta se on porukassa, kun kokoonnutaan yhteen ja jokainen valmistaa oman saippuaeränsä. verrattuna, koska laatuvaatimuksetkin ovat erilaiset. Kuva: Lily Laine Saippuan valmistuksessa vain mielikuvitus on rajana! Kotimaiset saippuatarvikekaupat myyvät erilaisia värejä ja muita tarvikkeita saippuaharrastajien käyttöön
Tarjoa sienitäytteiset kaalikääryleet keitettyjen perunoiden ja puolukoiden kanssa. Tuotteita on myynnissä myllyn myymälässä ja sen lisäksi hyvin varustelluissa kaupoissa muuallakin Suomessa. Kuumenna voi tai öljy ja anna pilkottujen sienien, hienonnettujen sipulien ja purjon hautua hitaasti vähässä rasvassa. Tuotteita on viljajalosteista spelttileseisiin. Riihipuodin mylly Pöytyällä on lisäaineettomien luomuviljatuotteiden valmistaja. H er ku ll is ta ka al is ta Sienitäytteiset kaalikääryleet AINEET: Noin 1,5-2 kg kurttutai keräkaalia Noin 1 kg sekasieniä (esimerkiksi rouskuja) pilkottuna 1 iso purjo 3 sipulia voita tai öljyä ruskistamiseen Noin 3 dl rikottuja ohrasuurimoita 2 dl kermaa/kaurakermaa/ smetanaa timjamia, valkopippuria, suolaa fariinisokeria, soijakastiketta NÄIN VALMISTAT: . . . . . Sekoita ainekset keskenään ja mausta kermalla tai smetanalla, timjamilla, valkopippurilla ja suolalla. Riihipuodin kotisivuilla on runsaasti reseptejä, joissa voi hyödyntää myllyn viljoja. 75 Riihipuoti . Riihipuodissa tarjotaan ryhmille maistiaisia. . Paista kaalikääryleitä ensin 200 asteessa ja kääntele varovasti paistamisen aikana. Höyrytä kaalinlehdet taipuisiksi. Ripottele kaalikääryleiden pinnalle fariinisokeria ja vähän soijakastiketta. . Laita jokaiselle kaalinlehdelle täytettä noin ruokalusikallinen, kiedo lehti nyytiksi ja lado kääryleet uunipellille, jossa on vähän sulatettua voita. . Hienonna ryöpätyt sienet, sipulit ja purjo. Kun kääryleiden pinnassa on väriä, peitä foliolla ja anna kypsyä 150 asteessa. Lisätietoa: www.riihipuoti.fi. Keitä rikottuja ohrasuurimoita noin 20-30 minuuttia
Maitotuotteissa suunta on Suomessakin jo laskeva. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä. Viime vuodesta on olemassa vasta ennakkotieto, joka on suunnilleen samaa tasoa. Juuston ja jugurtin kulutus kääntynyt laskuun Ruotsissa lihankulutus kääntyi laskuun. 76 2 000-luvun alkuvuosina lihaa kulutettiin Suomessa henkeä kohti noin 70 kiloa vuodessa. Väheneekö lihansyönti. Siitä kulutus on noussut nykyiselle noin 80 kilon tasolle. Entä onko lihankulutuksen huippu jo saavutettu. Vuoden 2016 luku oli 81,1 kiloa
Vuonna. Kulutus lasketaan siten, että kotimaisesta ruoan tuotannosta vähennetään vienti ja lukuihin lisätään tuonti. Ruotsissa lihankulutus pysyi melko tasaisena vuodet 2013–2016, jolloin se oli noin 87,5 kiloa henkeä kohden vuodessa. Rukiin osuus suomalaisten ravinnon kasviproteiinista on suurempi kuin kauran. Ruotsin perässä. Lihan kulutus lasketaan ruholihana, jossa ovat luut mukana. Ilmastonmuutoksen kannalta myös lemmikkieläimille tai ruokahävikiksi päätyvä liha synnyttää tuotannossa samat päästöt kuin ihmisten ravinnoksi päätyvä. Juustonkulutuksen kasvu on pysähtynyt. Vuotuiset ruoan kulutuksen tilastot kokoaa Suomessa Luonnonvarakeskus. 77 . Ruotsissa lihankulutuksen lasku oli suurin sitten lamavuoden 1990. Kun kaikki tämä vähennetään kokonaiskulutuksesta, on suomalaisen keskimäärin syömä kypsennetyn lihan määrä todennäköisesti alle 40 kiloa vuodessa. Suomalaiset syövät noin 80 kiloa lihaa vuodessa per henkilö. Kokonaisluku sisältää myös ruokahävikin ja lemmikkieläimille syötetyn lihan sekä sen osan painosta, joka häviää kypsentämisessä
Viime vuosien tilanne on todennäköisesti ollut se, että tietty osa kansasta on vähentänyt lihansyöntiä tai lopettanut sen kokonaan, mutta vastaavasti toiset ovat edelleen lisänneet lihansyöntiään. Toisaalta me olemme olleet lihankulutuksessa EU:n keskiarvon alapuolella, joten sitä taustaa vasten on voinut odottaa, että kasvu johonkin asti edelleen jatkuisi. – Olemme olleet lihankulutuksessa EU:n keskiarvon alapuolella. Kuvassa lapinlehmähieho Elonkierron esittelypuistossa Jokioisilla. Vuosituhannen alussa suoSmoothiet ovat terveellistä proteeiinipitoista ruokaa.. Ruotsissa lasku oli edelliseen vuoteen verrattuna suhteellisesti suurin sitten lamavuoden 1990. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta on varovainen Suomen lähivuosien kehityksen ennustamisessa. Juuston huippu 2015 Juustonkulutuksesta tilastot osoittavat jo melko luotettavasti, että kulutuksen kasvu on pysähtynyt. Lampaanlihaa Suomessa syötiin vuonna 2017 henkeä kohti luullisena ruholihana 700 grammaa. – Valtaosan kasviproteiineista saamme viljasta. Laskua oli 2,2 kiloa eli 2,6 prosenttia. Mutta on hyvinkin mahdollista, että nyt ollaan saavutettu tai saavuttamassa huippu eli ollaan saturaatiopisteessä. Maitotuotteista myös jogurtin ja juuston kokonaiskulutus on Suomessa kääntynyt laskuun. – Keskustelussa ovat nyt yhä enemmän esillä lihattomat päivät sekä koulujen ja puolustusvoimien kasvisruokapäivät. 78 2017 tapahtui selvä lasku, kun määrä oli 85,3 kiloa. – Pitkänä linjana on ollut lihankulutuksen jatkuva kasvu ja mitään pysyvää muutosta ei tilastoista vielä ole nähtävissä
Jatkuuko lihankulutuksen kasvu Kiinassa vielä pitkään. Luonnonvarakeskuksen ravintotaseen ennakkotiedot vuodelta 2017 löytyvät osoitteesta stat.luke.fi. Pullonkaula kotimaisissa jalosteissa näkyy esimerkiksi siinä, että Nyhtökaurassa oleva härkäpapuproteiini on Ruotsissa viljellyistä härkäpavuista ja herneproteiini Ranskassa viljellyistä herneistä. Syke arvioi esimerkiksi, että kilo naudanlihaa tuottaa 15 kilon hiilijalanjäljen ja kilo juustoa 13 kilon hiilijalanjäljen. Jogurtin kulutuksen huippu oli vuonna 2011, jolloin se oli 23,9 kiloa henkeä kohti. Lihantuotanto on tänä aikana viisinkertaistunut. Kiinalaiset syövät puolet maailman sianlihasta. Kasviproteiinia kolmannes Suomalaisten ravinnostaan saamasta proteiinista suurin osa on tällä hetkellä eläinperäistä. Koko maailmassa syödään tällä hetkellä lihaa 300 miljardia kiloa vuodessa. Viljelyssä kyllä pystytään tarvittaessa nopeastikin kasvattamaan sellaisen kasvin alaa, jonka kysyntä kasvaa, professori arvioi. Kiinalaiset syövät puolet maailman sianlihasta. malainen söi juustoa keskimäärin 16,5 kiloa vuodessa. Valtaosan kasviproteiineista saamme viljasta, jonka osuus kokonaissaannista on 23–24 prosenttia. Kiinan oma lihantuotanto on suuresti riippuvainen tuontisoijasta. Kiina on myös kasvattanut omia soijavarastojaan, jotta maalla olisi kriisitilanteessa soijarehua omaan lihantuotantoon. Sen sijaan nestemäisten maitotuotteiden kulutus on Intiassa suhteellisesti suurempaa ja määrä on henkeä kohden noin kolmanneksen Suomeen verrattuna. Huippu saavutettiin vuonna 2015, jolloin luku oli 26,6 kiloa. Siitä määrästä kiinalaiset syövät 80 miljardia kiloa, mikä on noin 27 prosenttia koko maailman lihankulutuksesta. Kiinalainen syö lihaa 60 kiloa vuodessa Koko maailman mittakaavassa lihankulutuksen huipun saavuttamisesta ei vielä ole mitään merkkejä. – Eläinvalkuaista on noin 70 prosenttia ja kasviproteiinia 30 prosenttia. Sen jälkeen suunta on ollut laskeva ja viimeisimmät luvut ovat noin 20 kiloa. Suomi on maitotuotteiden kulutuksessa maailman kärkimaita. Viime vuonna se oli 22 000 hehtaaria. Se on puolisen prosenttia kaikesta suomalaisten syömästä lihasta. 79 Härkäpavun viljelyala on viidessä vuodessa kolminkertaistunut. Kotimaisesta härkäpavusta osa menee tuotantoeläinten ravinnoksi ja osa ihmisravinnoksi. Kilo sianlihaa antaa hiilijalanjäljeksi 5 kiloa. ?. Juustoa Intiassa kulutetaan hyvin vähän Suomeen verrattuna. Tämä tuontirehu on pääosin geenimuunneltua soijaa Etelä-Amerikasta. Oxfordin yliopiston tutkijoiden äskettäin Science-lehdessä julkaistun katsauksen mukaan maailmassa kulutettiin lihaa vuonna 1961 keskimäärin 23 kiloa henkeä kohti ja nyt lihaa kuluu 43 kiloa henkeä kohti vuodessa. Maidon kokonaiskulutus on ollut selvässä laskussa koko 2000-luvun. Kaura ja rypsiöljy ovat suomalaisessa Nyhtökaurassa kotimaista alkuperää. Kiinassa maitotuotteet eivät ole kuuluneet perinteiseen ruokavalioon, mutta viime vuosina niiden kulutus on lihan ohella ollut selvässä kasvussa. – Vehnästä tulee kasviproteiinistamme noin puolet ja rukiistakin enemmän kuin kaurasta. Joillekin saattaa olla yllättävä tieto se, että kaura ei ole viljoista suomalaisten merkittävin kasviproteiinin lähde. Muuta kasviproteiinia on siis vain 6–7 prosenttia, Niemi kertoo tutkijoiden arvioista. – Pullonkaulana voi ainakin jonkin aikaa olla se, että meillä ei ole riittävästi jalostusta silloin, kun tarvitaan jalosteita kerralla isoja määriä. Poronlihaa Suomessa syötiin vuonna 2017 henkeä kohti luullisena ruholihana 400 grammaa. Ilmastonmuutoksen kannalta maidontuotannon ja lihantuotannon päästöillä ei Suomen ympäristökeskuksen mukaan ole merkittävää eroa. Pullonkaulana jalostus Viime aikoina on alettu pohtia, riittääkö kotimainen tuotanto vastaamaan kasviproteiinin lisääntyneeseen kysyntään. Vuonna 2017 luku oli 26,4 kiloa ja viime vuonna ennakkotietojen mukaan 25,8 kiloa. Henkeä kohti lihan kulutus on Kiinassa noin 60 kiloa vuodessa. Niemi mainitsee esimerkkinä härkäpavun, jonka viljelyala on viidessä vuodessa kolminkertaistunut. – Lihan kulutuksen kasvu jatkuu lähivuosina, mutta väestön tulotason rivakan nousun taittuminen johtaa kasvun hidastumiseen, ennakoi professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta. Kulttuurien väliset erot näkyvät siinä, että Intiassa lihan kulutus on pientä eikä se viime vuosikymmeninä ole juurikaan kasvanut vaikka intialaisten keskimääräinen elintaso on selvästi noussut
Onko meillä keinoja turvata hyvinvointi ja pelastaa luonto. Talouskasvun ajatellaan turvaavan hyvinvointia. Luonnon kantokyky uhkaa kuitenkin romahtaa jatkuvan kasvun vuoksi. Teksti: Terhi Niinimäki. 80 Rahalla ei ole merkitystä enää siinä vaiheessa, jos ei ole, mitä sillä ostaa. Talouden vankila uhkaa luontoa Voiko talouskasvua jatkaa
Tästä seuraa se, ettei luonnon tuhoamista voida lopettaa, sillä talous kasvaa aina helpommin luontoa tuhoamalla kuin lopettamalla luonnon tuhoaminen. Silloin eräs vanhempi tutkija antoi luettavaksi artikkelin, jossa tarkasteltiin taloutta kulttuurisesta kritiikistä käsin, ei niinkään ekologisesta, Järvensivu kertoo. Tarkoitus on nimenomaan vain pohtia kriittisesti talouskasvua ja miettiä sille vaihtoehtoja. ?. Siitä alkoi Järvensivun työ degrowthin parissa. Taloushan on vain väline eikä todellinen tavoite. On kuitenkin noussut esille myös vaihtoehtoisia näkökulmia. Degrowthin juuret ovat muun muassa Ranskassa ja Isossa-Britanniassa, joissa alettiin kritisoida talouskasvua niin sosiaalisista kuin ekologisista näkökohdista. 81 U seimmiten talouskasvusta ja hyvinvoinnista puhutaan käsi kädessä. – Pitäisi päästää irti ajatuksesta, että talouden on pakko kasvaa. Poliittisia päätöksiä tehdään aina talous edellä. Hän määrittelee itsensä akateemiseksi aktivistiksi, joka halusi haastaa ja edistää todellisuuteen perustuvaa kriittistä ajattelua. Suoraan käännettynä se tarkoittaisi ei-kasvua, jopa talouden laskua. – Mietin, menisinkö jollekin yritykselle töihin vain tekemään tulosta. Niiden pohjana on luonnon rajallinen kantokyky ja se, ettei luonto kestä loputonta, nykyisenlaista talouskasvua. Järvensivu on yksi niistä henkilöistä, jotka vuosina 2009–2010 herättelivät Suomessa keskustelua degrowthista. Jos luonnon kantokyky romahtaa, samalla romahtaa myös ihmisten hyvinvointi. Talouden vankila Järvensivu nostaa puheissaan useaan kertaan esille, että elämme talouden vankilassa. Suomessa keskustelua käytiin Suomen degrowth-verkoston edistämänä ja myös Timo Järvensivun ja hänen veljensä Paavon perustaman degrowth.fi –blogin innoittamana joitakin vuosia sitten. Halusin tarkastella maailmanmenoa kriittisesti. Ei talouden laskussakaan ole sen paremmin järkeä tavoitteena. Tuolloin hän toimi vielä tutkijana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa ja alkoi pohtia omaa tulevaa päämääräänsä. Talouden sijaan lähtökohtana ovat ihmisen ja luonnon hyvinvointi ja sosiaaliset näkökulmat, ja vasta niiden jälkeen tulee talous, Järvensivu kuvailee. Mitä tuo termi degrowth sitten tarkoittaa. Hän jatkaa, että degrowth ei tarkoita myöskään lamaa, sillä niinkin on väitetty. Talouden kasvun ajatellaan takaavan hyvinvointia sekä nykyisenlaisia niin kutsuttuja hyvinvointipalveluita. Timo Järvensivu toivoo, että ihmiset pyrkisivät olemaan hyviä ihmisiä ja säilyttämään yhteyden luontoon. – Siitä ei missään nimessä ole kyse. – Mitä tehokkaampia ollaan, sitä tehokkaammin myös tuhotaan luontoa, hän toteaa. Oikeasti tavoitteet ovat jotain ihan muuta, kuten se hyvinvointi, kuvaa nykyisin yrittäjänä toimiva Timo Järvensivu
Jos on elämässä siihen varaa, se kenties kannattaa ja todennäköisesti voi itsekin sen myötä paremmin. Voi tehdä omasta elämästään poliittista ja edistää asioita. Todennäköisesti tarvittaisiin rajoitteita niin uusien kuin vanhojenkin teknologioiden hyödyntämiseen. – Ei puhuta edes kovin pitkistä aikaväleistä, kun luonto alkaa romahtaa. BKT:n kasvu liitetään usein hyvinvoinnin kasvuun, vaikkei se ole yksiselitteistä. Esimerkkeinä Järvensivu mainitsee hiiliveron ja mielikuvamainonnan vähentämisen. Pitää kuitenkin muis. . Paitsi että pysähdy. Eivät eläimet ja luonto välitä siitä, eivät talousasiat ole niille samanarvoisia kuin ekologiset. Puhutaan ympäristöasioista, mutta lennetään Brysseliin. Järvensivu puhuukin paljon luonnon kantokyvystä. – Se on aika hälyttävää. Järvensivun mielestä yksilökin voi osallistua. Usein vaikutukset yllättävät meidät, Järvensivu tuumaa. – Esimerkiksi downshiftaus on yksilön valinta. Ei helppoja ratkaisuja Järvensivullakaan ei ole tarjota yksiselitteisiä ratkaisuja. Kokonaisuus on kuitenkin melkoista tasapainoilua, sillä ei ole myöskään oikein, että nykyiset ihmiset kärsisivät, jotta tulevat voisivat paremmin. – Kaiken kaikkiaan monia asioita varmaankin pitäisi lopettaa. Se ei kuitenkaan tarkoita henkisesti köyhempää, ainoastaan materiaalisesti vähäisempää, hän toteaa. Jos se romahtaa, niin se romahtaa. Yksilöllisiä valintoja Helppoja ratkaisuja ei ole, mutta jotain olisi tehtävä. Degrowth-termi sen sijaan on Järvensivun mukaan ehkä jo tehnyt tehtävänsä. Ei ole olemassa helppoja vastauksia. Se ei tarkoita vain puoluepolitiikkaa, vaan monipuolisesti eri tavoilla, on se sitten keskustelun avaamista tai boikotteja, Järvensivu kehottaa. Degrowthin perusajatuksissa onkin paljon samaa kuin jo 1970-luvulla ensimmäisen kerran julkaistussa Kasvun rajat –raportissa. Kestävän kehityksen ajatuksiin liittyy, että taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset asiat ovat tasapainossa ja niillä on win – win – win –tilanne, jossa kaikki hyötyvät. Vaikka se tupakointi tai lentäminen. Silti jotain voi ja pitää yrittää tehdä. Hän pohtii mietteliäästi, onko ihminen menettänyt yhteytensä luontoon täysin ja onko sitä enää mahdollista palauttaa. Vaalitaan sivistystä ja demokratiaa. On meillä silti jo olemassa monia keinoja, joilla ongelmiin voitaisiin puuttua. Degrowthiin liittyykin myös kestävän kehityksen kritiikki. Niinpä omien elämänvalintojen lisäksi pitäisi osallistua vaikuttamaan yhteiskunnallisesti. Pysähdy hetkeksi, lopeta rutiininomainen tekeminen ja mieti, onko tässä järkeä, Järvensivu päättää. Talouskasvua pitäisi voida myös kritisoida, mutta Timo Järvensivun mielestä keskustelu kiertää kehää eikä uskalleta edes hypoteettisesti pohtia vaihtoehtoja. Voisi kokeilla, mitä tapahtuu hyvinvoinnille ja luonnolle, jos lopettaa vuodeksi. Asioista pitäisi uskaltaa keskustella eikä laittaa päätä pensaaseen, Järvensivu painottaa. Koska taustalla kuitenkin vaikuttaa talouskasvun ihannointi, ei keinoja todella oteta käyttöön. Jos 20 prosenttia suomalaisista downshiftaisi, palvelumme rapautuisivat. taloudellisista näkökulmista ottaa huomioon myös ekologisia rajoitteita. Pyritään olemaan järjen, sydämen ja emootioiden tasolla hyviä ihmisiä, Järvensivu toteaa korkealentoisesti. Eikä sen kanssa neuvotella. Vaatimalla parempaa sivistystä voitaisiin päästä eteenpäin. Miten ilmastonmuutos pysähtyy ja monimuotoisuuden köyhtyminen lakkaa. – Meillä on taloudellinen vankila niin kauan, kunnes meillä on järkeä ja sydäntä päästä siitä ulos. Keskustelu kiertää yleensä kehää eikä uskalleta ja haluta kysyä edes hypoteettisesti, voiko taloutta enää kasvattaa. Pitäisi tehdä toisinpäin. Sydämen yhteys luontoon Sivistys on kaiken a ja o. Siinä ei auta laskelmat ja kasvutavoitteet, hän toteaa. Aivan kuin kuolemasta puhuminen tarkoittaisi sitä, että itse kuolee. Osaammeko olla tuhoamatta luontoa ja mistä löytyisi voimavara luontoon samaistumiselle. Järvensivun mukaan teknologinen kehitys ei itsessään ratkaisu eikä ongelma. Jos uskallusta olisi. Vaikka olisi paljon rahaa, jotta voi ostaa ruokaa, ei se auta siinä vaiheessa, kun ei ole ruokaa, jota ostaa, Järvensivu jatkaa. – Joko luonnon kantokyky romahtaa tai sitten meidän pitäisi elää huomattavasti köyhemmin per henkilö, jos emme kehity tästä kulttuurisesti. 82 Järvensivun mukaan tarvitsemme sydäntä ja järkeä, jotta pääsemme ulos talouden vankilasta ja asetamme tavoitteeksi hyvinvoinnin talouskasvun sijaan. Timo Järvensivun mukaan ongelma on myös, että usein on paljon poliittista puhetta, mutta omat elämänvalinnat jäävät tekemättä. Ensin pitäisi pohtia, millaista elämää haluamme ja miten se toteutuu. Eihän se niin mene. Tapamme käyttää teknologiaa sen sijaan on ongelma. Vasta ekologisten ja sosiaalisten pohdintojen jälkeen aletaan tehdä investointeja ja muita taloudellisia päätöksiä, Järvensivu kuvaa. – Nyt tehdään ensin taloudelliset laskelmat ja vasta lopuksi mietitään, voidaanko taa, että sen myötä verotulot vähenevät. – Pitäisi muistaa, että rahakin on vain virtuaalinen yksikkö. Lähtökohdat pitäisi kuitenkin muuttaa. Keskustelua käytiin aktiivisesti muutama vuosi ja pyrittiin saamaan aikaan kritiikkiä ja vaihtoehtoisia näkökulmia. Kun työ ei etene, on löydettävä muita teitä. – Kyllä poliittisissa piireissä ihmiset yleensä tietävät suuntaa-antavasti, mistä termissä on kyse, vaikka se usein ymmärretään tiedostamatta tai jopa tietoisesti väärin, Järvensivu kertoo. Hän myös toteaa, ettei yhtä oikeaa vastausta edes ole olemassa ja tuskin 30–50 vuoteen löytyy helppoja ratkaisuja. Onhan kestävä kehityskin vain ihmisen toimintaa, taloudellista sellaista
Henkinen hyvinvointi Luontaisterveys & Sielunpeili Klo 15-17 laulaja, lauluntekijä ja kirjailija Hanna Ekola tavattavissa osastollamme, klo 15 ja 16 ohjelmassa akustinen esitys Hannan uudelta levyltä Päivän aikana 30 ensimmäistä lehden tilaajaa saa tilaajalahjaksi Hanna Ekolan levyn tai muistikirjan. LAUANTAI 20.10. – 21.10.2018 Terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoita ja tarjouksia messuosastollamme (7m134) koko messujen ajan. LEHTITI LAUKSE T TARJOU SHINTA AN ALK. Päivän aikana 40 ensimmäistä lehden tilaajaa saa tilaajalahjaksi Kaurilan Saunan palashampoon. Liikkeelle kevyin askelin Luontaisterveys & Senioriterveys Päivän aikana 30 ensimmäistä lehden tilaajaa saa tilajaalahjaksi Footner kuorintasukat. EKOELO I LOVE ME -MESSUILLA 19. Luonnonmukainen kauneudenhoito Luontaisterveys & Ekoelo Klo 14-17 Ekokampaaja Mira Vitali, Ekokampaamo EkoHius, tekee intialaista päähierontaa osastollamme vieraileville asiakkaille. SUNNUNTAI 21.10. Katso tarkemmat ohjelmatiedot @ekoelo PERJANTAI 19.10. 25 € VUOSI Ekoelo
Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti PAL.VKO 2018-47 300194-1805 Su om al ais et ha m pp ut uo tte et hy vin va ru ste tu ist a ru ok aja ek o-k au po ist a ym pä ri m aa n. W W W .H AM PP UF AR M I.F I in fo @ ha m pp uf ar m i.?. Se ur aa m eit ä m yö s so m es sa