Ekoelo 6/2017 7,10 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen Lahjoita aineeton joululahja Pellavaöljyssä runsaasti omegaa Hyönteiset valloittavat makunystyrät Valitse luontoa säästävä auto Karpalo, Myrsky, Halla, Niitty Anna lapselle luontonimi Olkiseinä hengittää Rakennusmateriaali luonnosta Luonnon pyhät paikat Uhripuut, seitat ja lähteet Askartele jätemateriaaleista
5 Lajittelussa kannattaa käyttää maalaisjärkeä ......................... 50 Pellavaöljyssä on runsaasti omegaa ..................................... Maria Österåkerin viisihenkinen perhe pyrkii kohti omavaraisuutta ja kasvattaa suurimman osan ruoasta itse ja myös valmistavat pesuaineet ja shampoot. 60 Anni Kravin ruokakuvat valloittivat maailman ....................... 44 Ekovinkkejä............................................................................ 46 Ahlmanin koulutila vaalii suomenkarjaa ................................ Pääkirjoitus .............................................................................. 62 Hukkalämpö talteen .............................................................. 22 Turve on suomalainen luonnonvara .......................................24 Torjunta-aineet hajoavat hitaasti ............................................28 Hyönteisfarmeista uusi elintarviketeollisuuden haara ........... 78 10 30 Toimitusjohtaja Heikki Kultanen kipusi Päijät-Hämeen Tekstiilihuollon katolle esittelemään Calefa Oy:n suunnittelemia lämmöntalteenottimia, jotka ottavat tekstiilikuivureista syntyvän hukkalämmön talteen. 86 Ekovinkkejä............................................................................ 82 Askartele ylijäävistä materiaaleista ....................................... 3 SISÄLTÖ 6/2017 Makujen ja talouden ohella ekotehokkuus on pontimena, kun hyönteiskasvatus ryöpsähtää käyntiin Suomessa ensi vuonna. 30 Iissä tehdään pitkäjänteistä ilmastotyötä .............................. 6 Talouskasvu uhraa ihmisen ja luonnon ..................................10 Autojen päästöjä rajoitetaan uudella teknologialla ................14 Anna lapsellesi luontoa kuvaava nimi ....................................18 Tavaralahjoille on aineettomia vaihtoehtoja .......................... 54 Pudasjärvellä satsataan hirsirakentamiseen ......................... 56 Orimattilassa digitalisaatio palvelee asukkaita ..................... 90 Elämänsuojelija Göran Ekström ihmettelee, miksi ihmiset antavat uhrata itsensä ja luonnon talouskasvulle. 66. 40 Läsnäolo muuttaa ruokailua .................................................. 34 Henrik ja Ingemo Fröberg pyörittävät maatilapuotia ............. 68 Puuropalsta: ohra-punajuuripaistos .......................................73 Vaasan biokaasubusseista mittavia säästöjä ........................76 Hyvän mielen jouluherkut .......................................................76 Maria Österåkerin perhe kasvattaa osan ruuastaan itse .......78 Olkiseinät ovat trendikäs ja terve vaihtoehto ........................ 36 Tunneterapeutti Elina Jaatisen sisäinen polku luontoon ....... 84 Luonto opettaa empatiaa ja kärsivällisyyttä ......................... 66 Kiviröykkiöt, uhripuut, seitat ja lähteet ovat pyhiä paikkoja .
Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 42€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. 040 5568880. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy Eko elo Info EE So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I % Käytä palvelukorttia, kun r r r r r r www.autuuttaaivoille.fi Voimaannu Kreetan yrttikeväässä 29.4.-6.5.2018! Patikointia, luontoharjoitteita ja välimerellistä herkuttelua Hyvästele kiire, stressi ja suorittaminen ja lähde mukaan Luontaisterveys-lehden ainutlaatuiselle lukijamatkalle Kreetan villiyrteiltä tuoksuvaan kevääseen. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Matkanjohtajina ovat aivojen hyvinvoinnin ja villiyrttien asiantuntijat Raija ja Jouko Kivimetsä, jotka ovat vetäneet näitä erittäin pidettyjä matkoja jo yli 16 vuoden ajan. Lisäksi tutustumme paikallisiin ihmisiin ja herkuttelemme antaumuksella ihastuttavissa tavernoissa. Määräaikaistilaus 48€ www.lehtiluukku.. Katso matkaohjelma: www.autuuttaaivoille.fi Lisätietoja: jouko.kivimetsa@gmail.com, puh. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Ihanalla matkalla majoitumme Spilin kylässä keskellä Kreetan kukkaylänköjä, patikoimme upeissa maisemissa, tutustumme kasveihin, nautimme luonnosta ja teemme voimaannuttavia harjoitteita
Aihetta on käsitelty aktiivisesti jo kaksi—kolme vuosikymmentä ja vihdoin voidaan nähdä saavutetun jossain määrin käytännön toimenpiteitä. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 49 €. Me EU-kansalaiset olemme läntisen maailman eturivissä kulkijoita ja meidän tulee pyrkiä ottamaan huomioon ja ohjaamaan ensimmäisinä ihmiskunnan tulevaisuuden myönteistä kehitystä. Sitä voimme tervehtiä ilolla. Me voimme tehdä sitä jokainen omalta kohdaltamme, mutta tavoitteisiin pääseminen on pääasiassa päättäjien hallussa. Toimituksen osoite: Ekoelo Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. 09-413 97 300 Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Jaana Isosaari athene@kolumbus.fi Ilmoitusmyynti: Kristiina Hattberg, Puh. Nykyinen elämisen muotoon tulee mitä ilmeisimmin puuttua runsaiden hiilidioksidipäästöjen vuoksi. Kustantaja ja paino: Karprint Oy, Huhmari Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 www.ekoelo.fi 6/2017 Ekoelo PÄÄKIRJOITUS Hiilidioksidipäästöjä vähennetään vahvoin toimin Seuraava numero ilmestyy tammikuun lopussa 2018.. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 43 €. Se lienee aivan oikein, mutta onko sillä maailmanlaajuiset ja historiaan pohjaavat perusteet. Onko meillä luotettavasti selvitetty, miten jääkauden jälkeinen lämpötila planeetallamme kehittyi ja onko tiedossa, miten keskiajan jälkeen elettiin pitkään nykyistä korkeampien lämpötilojen aikaa. 5 L iikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on tänään entistä ajankohtaisempi tavoite. Tuskin elämä planeetallamme on nykymenolla kovin suuressa vaarassa, mutta meidän tulee kunnioittaa luontoa siinä määrin, ettemme muuta sen tasapainoa. Euroopassa uudet ohjeet ovat Euroopan Unionin antamia ja kysymme, kyetäänkö niitä noudattamaan siten, että ohjeet toteutuvat. Me maallikot joudumme odottamaan tieteen tämän päivän luotettavia näkemyksiä lähitulevaisuudesta ja odotamme niistä tietoja, joista saamme uusia arkiseen elämäämme vaikuttavia rajoituksia ja ohjauksia. Eri valtiot ovat oikeutettuja ohjaamaan päästöjen vähentämistä lähinnä verotuksella. Perinteisen vuoriöljyn jalosteet, bensiini ja dieselöljy, sivutetaan ja tämän päivän näkemyksen mukaan sähkö syrjäyttää ne. EU asettaa meille tänään vaatimuksia ohjata polttoaineiden käyttöä ilmaston muutoksia vähentävästi. Se lienee toistaiseksi todistamatta. Tämän päivän tavoitteet maailmassa pyrkivät vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Tuskin Aasissa on päästöihin kiinnitetty vastaavaa huomiota kuin meillä Euroopassa ja läntinen maailma, siis Amerikka, tuskin toimii eturivissä päästöjen vähimmäistavoitteita asetettaessaan. Näin on jo eri maissa vahvasti tehtykin, mutta me Euroopan Unioniin kuuluvat maat olemme maailman kansoista vain pieni osa. Jotta siinä onnistumme, meidän tulee pyrkiä kaikin mahdollisin keinoin vakuuttamaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen arkisessa elämässämme. Tänään siihen ollaan puuttumassa entistä vahvemmin toimenpitein. Tämä päivän käytäntö osoittaa, että erityisesti me länsimaissa pyrimme vaikuttamaan elämisen olosuhteissamme säilyttämään luonnon tasapainoisena. Meidän tulee löytää sellaisia asumisenja elämisenmuotoja, jotka eivät järkytä luonnon tasapainoa. Oletettavaa on, että sähköenergialla liikkuvat autot tulevat seuraavan kymmenen vuoden kuluttua olemaan yleisimpiä kulkuvälineitä. 09-413 97 354 kristiina.hattberg@karprint.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi ma-pe 9-15 Puh
– Omaan kaappiini mahtuu vain kaksi jäteastiaa, mikä on tämän päivän keittiöissä hyvin yleistä. Muovit menevät omaan tynnyriinsä. Malinen lajittelee sekaja biojätteen keittiössä. Ryppyotsaisuus on lajittelussa turhaa: kaikki ei aina päädy ihan oikeaan paikkaan, mutta kokonaisuuden kannalta sillä ei ole juurikaan merkitystä, kunhan yritystä riittää, Anne Malinen naurahtaa Malinen. Juhani Karvonen K ierrättäminen on oikeastaan elämäntapa. Lapsilta lajittelu joskus lipsuu, mutten viitsi ryhtyä kaivelemaan jäteastioita ja ”järjestelemään” jätteitä uudelleen. Lajittelu on paljolti asennekysymys, ideanahan on vain laittaa jätteet kädestään oikeaan astiaan. 6 Riihimäkeläisen Anne Malisen kolmen lapsen ja kolmen kissan taloudessa 360 litran jäteastia vaatii tyhjennyksen vain kerran kuukaudessa. Siltikään astia ei joka kuukausi tule täyteen. Lajittelu olisi Anne Malinen kierrättää kaiken paitsi kissanhiekan Jäteastia tyhjennetään kerran kuukaudessa Anne Malinen huuhtelee muovin, mutta muovijätteen peseminen on turhaa.
7 Jäteastia tyhjennetään kerran kuukaudessa Yli 1 850 Rinki-ekopisteessä kerätään kartonkija lasipakkauksia sekä metallia, ja niistä yli 500 pisteessä on lisäksi muovipakkausten keräys.
Tarkimmat kierrättäjät pesevät muovit jopa astianpesukoneessa, mikä kuluttaa turhaan energiaa. Malinen muistuttaa, että navat tulisikin säilytyksen yhteydessä teipata. 8 helpompaa, jos kaapissa olisi tilaa useammalle astialle. Suurimmat oksat poltan, koska talomme on osin puulämmitteinen. Keväällä nurmi on hetken aikaa hieman ankean näköinen, mutta niin se on toisaalta kaikilla muillakin. Sielläkin sen lajittelu eri paikkoihin säästää kukkaroa. Kodinkoneita myyvät liikkeet ovat myös velvollisia vastaanottamaan rikkinäiset pienkoneet, vaikkeivät liikkeet tuota mahdollisuutta kovasti mainostakaan. Kaikesta ei tarvitse maksaa Isot jätteet, kuten kodinkoneet ja raskaat metalliesineet, voi viedä veloituksetta jätteiden vastaanottokeskuksiin. Tämä ongelma poistuu vasta keittiöitä uudistamalla, mihin tietysti kuluu vielä kenties vuosikymmeniä. Lehtijäte jää lannoitteeksi maahan. Pienet oksat haketan. Se vie aikaa ja on aika puuduttavaa touhua. Jos muovissa on esimerkiksi paljon rasvaista marinadia, se suositellaan laitettavaksi sekajätteeseen. – Lajittelussa kannattaa käyttää puhdasta maalaisjärkeä. Tyhjäksi luullut paristot ovat aiheuttaneet tulipaloja, kun niiden navat ovat osuneet säilytyslaatikossa vastakkain. Kissanhiekalle en ole keksinyt mitään kierrätyksen Pakkausasetuksen mukaan koko Suomessa on oltava 1850 kartonkija lasipakkausten sekä metallin vastaanottopaikkaa.. – Rikkinäisiä vaatteita olen joskus vienyt vaateliikkeisiin, jotka tarvitsevat niitä kierrätystesteihin. – Paristot vien kaupan paristonkeräyspisteeseen ja pyrin niistä eroon nopeasti. Esimerkiksi muovijätettä ei tarvitse pestä, vaan huuhtaisu kylmällä vedellä riittää. Riski on pieni, mutta se on olemassa ja todellinen. Lapsiperheessä jää vuosittain paljon vaatetta pieniksi. Jos kuormassa on paljon erilaista jätettä, esimerkiksi sekajätettä metalliromun joukossa, kannattaa tehdä välipunnitus. – Tietyt jätteet otetaan ilmaiseksi. – Jos joku tekisi vaatteiden lajittelun puolestani ja veisi vaatteet kirpputorille, luopuisin ilomielin tuosta osasta kierrätystä. Vaateshown Malinen voisi antaa jonkun muunkin tehtäväksi. Yleensä raskaimmat esineet ovat ilmaisia ja jätteen tuoja säästää selvää rahaa välipunnituksella. Vaatteiden tuonnista olen saanut ostokupongin liikkeeseen. – Vanhat lakanat, peitot ja tyynyt ovat hankalia kierrättää, mutta ehjiä vastaanottavat seurakuntien diakoniatyö ja rikkinäisiä vaikkapa kissahoitolat. Malisella on suuri piha, mutta pihalta ei lehtitai oksajätettä käytännössä kerry lainkaan. – Syksyllä murskaamme lehdet maahan päältäajettavalla ruohonleikkurilla. Jäteyhtiö Kiertokapulan alueella Riihimäellä se joka tapauksessa päätyy poltettavaksi jätevoimalassa ja tulee hyödynnetyksi energiana. Lasin ja metallin sekä paperin ja kartongin Malinen vie lähimpään kierrätyspisteeseen, samoin muovin. Paristoissa on ollut kuitenkin hieman virtaa ja navat ovat synnyttäneet kipinän. Joitakin jätteitä ei voi kierrättää – Remonttijätteen päätepiste on yleensä kaatopaikka
– Samoin muut kuin pakkausjätteet, kuten muoviesineet ja lasiastiat, on lajiteltava kunnan ohjeistamalla tavalla. Pakkaukset on hyvä myös litistää mahdollisuuksien mukaan. 7–21 ja la 9–18) ja sähköpostitse osoitteeseen asiakaspalvelu@rinkiin.fi. Palautetta voi antaa Ringin maksuttomaan asiakaspalveluun numeroon 0800 133 888 (ark. Toisinaan ekopisteille ikävä kyllä jätetään kokonaisia muuttokuormia. Kuljetuksia myös tarvitaan harvemmin, mikä on ympäristölle hyvä asia. Kiertokapulan alueella biojätteet voi laittaa muovipussiin, kun taas jossain muualla ne kehotetaan laittamaan biohajoavaan pussiin. fi/rinki-ekopisteet. – Mitä tiiviimmin pakkaukset ovat säiliössä, sitä enemmän niitä sinne mahtuu. Kaikkien Rinki-ekopisteiden sijainnit Suomessa on julkaistu osoitteessa Rinkiin. Yli 1 850 Rinki-ekopisteessä kerätään kartonkija lasipakkauksia sekä metallia, ja niistä yli 500 pisteessä on lisäksi muovipakkausten keräys. Ohjeistuksen vaihtelevuus sekoittaa ihmisiä ja alentaa motivaatiota kierrätykseen. Ekopisteille eivät siis kuulu myöskään huonekalut eivätkä sähkölaitteet. Esimerkiksi lajitellusta muovijätteestä jopa 90 prosenttia pystytään hyödyntämään, sekajätteen seasta sitä saadaan paljon vähemmän talteen. Tavallista kuluttajaa saattavat sekoittaa myös samoista jätejakeista eri alueilla käytettävät eri nimet. l 9. Lisäksi Rinki-ekopisteiden toiminta rahoitetaan tuotteita pakkaavien yritysten maksamilla kierrätysmaksuilla. Suomen lainsäädännön muutos siirsi kuluttajapakkausten keräyksen kunnilta pakkauksia markkinoille toimittaville tuottajille. Ringille kannattaa ilmoittaa heti, jos pakkausjätteen keräyssäiliö on täynnä. – Jos Rinki-ekopisteisiin tuotaisiin muita kuin pakkauksia, kierrätyskustannukset nousisivat kohtuuttomasti väärin perustein. Ohjeet on julkaistu osoitteessa Rinkiin.fi/lajitteluohjeet. Jätteitä ei tule jättää maahan Rinki-ekopisteisiin tuotu pakkausjäte kuljetetaan vastaanottoterminaaleihin, jotka toimivat välivarastoina. Rinki-ekopisteverkosto on rakennettu jätelain ja pakkausasetuksen määräysten mukaisesti. Ne ovat myös keräyssäiliöihin kiinnitetyissä tarroissa. Kotitalouksissa tapahtuva lajittelu on kuitenkin edelleen tärkeää, koska tuolloin myös jätteenkäsittelylaitoksella käsittely on helpompaa. –Pakkausasetuksen mukaan koko Suomessa on oltava 1850 kartonkija lasipakkausten sekä metallin vastaanottopaikkaa siten, että kaikissa yli 500 asukkaan taajamissa niitä on vähintään yksi. Esimerkiksi pahvilaatikot vievät paljon tilaa keräyssäiliössä, jos niitä ei litistetä. Esimerkisi Kiertokapulan ja HSY:n alueilla lajitteluohjeet ovat osin erilaiset, joten ohjeet tulee katsoa aina esimerkiksi oman jäteyhtiön sivuilta. Palautetta voi antaa myös verkossa osoitteessa Rinkiin.fi/ekopistepalaute. Lajitteluohjeet vaihtelevat Malinen on ollut töissä sekä Ekokemillä että Kiertokapulassa, joka on Etelä-Hämeessä ja osin Uudellamaalla ja Pirkanmaalla toimiva jätehuoltoyhtiö. Muovipakkausten keräyspistettä tulee olla 500 siten, että niitä on vähintään yksi kaikissa yli 10 000 asukkaan taajamissa, sanoo viestinnän asiantuntija Tiia Talvitie Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:stä. Huolellisuus ei ole pahitteeksi Kotitaloudet voivat tuoda Rinki-ekopisteeseen Ringin valtakunnallisten ohjeiden mukaan lajiteltua pakkausjätettä. Rinki-verkosto kattaa koko maan Rinki-ekopisteet on tarkoitettu kotitalouksien pakkausjätteelle. Sieltä ne kuljetetaan edelleen paikkausjätteitä hyödyntäviin laitoksiin, joissa niistä valmistetaan uusioraaka-ainetta tai uusia tuotteita. Paikallisten asukkaiden palaute pisteiden toiminnasta on tärkeää Ringille, jotta pisteet pysyvät siisteinä. – Esimerkiksi sekaja energiajäte voivat olla sama asia, mutta niistä käytetään eri nimeä eri paikkakunnilla. Motivaatio lajitteluun hiipuu, koska kaikki jäte näyttää päätyvän kippauksessa yhdeksi mössöksi, vaikka ne olisi kotitaloudessa lajiteltu huolella. Autot ovat lokeroituja ja pussit menevät eri lokeroihin. Vaaralliset aineet tai niiden jäämiä sisältävät pakkaukset, esimerkiksi öljykanisterit, eivät kuulu pakkausjätteen keräykseen. Ekopisteet on keskitetty päivittäistavarakauppojen yhteyteen ja asiointireittien varrelle, jotta asiointi on mahdollisimman vaivatonta. Joillakin pisteillä voi olla myös yhteistyökumppanien järjestämä keräys paperille ja vaatteille. Jos lajittelua ei aina tule tehtyä kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, on siitä turha kantaa huonoa omatuntoa. Biojätepussit vain liiskantuvat prosessissa ja tukkivat laitteistoja. – Toistuessaan tämä saattaa johtaa siihen, että ekopiste on parempi sulkea kokonaan. Jos se kompostoidaan, biojätepussi on hyvä pakkausvaihto. Näin voidaan kuljettaa enemmän pakkauksia kerralla, eikä kuljeteta niin sanotusti ilmaa. Kierrätetystä raaka-aineesta tehty uusi tuote säästää energiaa ja ympäristöä. – Lajitteluohjeet vaihtelevat alueittain, mikä johtuu puolestaan siitä, millä tekniikalla kullakin seudulla jätteet hyödynnetään. Jos biojäte hyödynnetään bioetanolin tai biokaasun tuotannossa, pussit revitään joka tapauksessa laitoksessa auki. – Roskaaminen vähentää kaikkien viihtyvyyttä, ja asiattomien sotkujen siivoaminen on myös kallista. – Jätteitä ei pidä jättää maahan, sillä usein muut pisteellä kävijät seuraavat esimerkkiä ja alue roskaantuu nopeasti. Pakkausten tulee olla tyhjiä, puhtaita ja kuivia. mahdollisuutta, vaan se menee sekajätteen mukana jätevoimalaan. Kyse on siitä, miten biojäte kullakin alueella hyödynnetään. Hyvä yritys riittää. – Joskus ihmisiä hämmentää se, että jäteauto kippaa mukaansa kaikki jätepussit. Silloin myös keräyssäiliöt täyttyvät hyvin nopeasti. Pakkaukset voi palauttaa kauppareissulla samaan paikkaan, mistä ne alun perin on ostettu. n Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy vastaa lainsäädännön mukaisen kotitalouksien pakkausjätteiden keräysverkoston ylläpidosta koko Suomen alueella. – Niin kutsuttu tuottajavastuu on yrityksillä, jotka pakkaavat Suomessa tai maahantuovat pakattuja tuotteita Suomeen ja joiden liikevaihto on miljoona euroa tai enemmän. Lasiastiat on tehty erilaatuisesta lasimateriaalista kuin lasipakkaukset: niillä voi olla esimerkiksi erilaisia sulamispisteitä tai muita ominaisuuksia, jotka ovat haitaksi pakkauslasin kierrätysprosessissa
Hän ei kuitenkaan osannut silloin ajatella asiaa pidemmälle. Sen sijaan pitäisi kysyä, mitä ihminen tarvitsee ollakseen onnellinen ja kääntää sekä talous että kulutus laskuun. Ihmettelin, kuinka joku on voinut tiivistää kaiken oleellisen noihin kahdeksaan teesiin. Yhdistys oli perustettu vain joitain vuosia aiemmin. Ekströmin omat lapset kiipeilivät samaisessa puussa jo 30 vuotta sitten. Vaikkei Ekström silloin osannut ajatella asiaa syvemmin, tuntui tapahtunut hyvin pahalta. Muistan lapsuudesta myös yhden tapahtuman varsin selvästi. Osan ruoastaan voi kasvattaa itse. – Kun 1980–90-lukujen taitteessa olin kuuntelemassa Tampereen yliopiston lehtorin Lasse Rautniemen esitelmää tämän kirjasta ja luontosuhteesta, kuulin ensimmäisen kerran syväekologian teesit. Siitä huolimatta hän teki työnsä niin hyvin kuin osasi, vaikka mieli oli muualla. Göran Ekström kävelee usein kotinsa lähistöllä olevan suuren männyn luokse. Silloin tiesin, kuka olen, kertoo itse 1940-luvulla syntynyt Ekström. – Tavallinen arkipäivä, jolloin ei tapahdu mitään ihmeellistä tai yllättävää, on parasta, mitä tiedän, hän kuvaa. Hän on kirjoittanut mm. – Myös eläimet olivat minulle tärkeitä. Isä ei puhunut mitään, käveli vain. seitsemän vuotta yhdistyksen puheenjohtajana sekä vuosikausia hallituksen rivijäsenenä. Nyt hän nauttii tavallisesta arjesta. heinätöihin. Intohimona elämänsuojelu Intohimo luonnon ja elämän suojeluun sai Göran Ekströmin lähtemään mukaan Vihreään Elämänsuojeluliittoon 1980–90-lukujen vaihteessa. Sen jälkeen tuli Vaasan kaupungin rakentaminen. Ekströmin oma luontosuhde syntyi jo lapsena. Vaasan esikaupunkialueella vanhassa hirsitalossa vaimonsa kanssa asuva Göran Ekström teki koko työelämänsä telekommunikaation alalla, mutta luonnonsuojelu ja syväekologia kulki vahvasti rinnalla. pari kirjaa, runoja ja satoja artikkeleita eri lehtiin. – Viimeiset kymmenen vuotta työelämässä olivat todella turhauttavia ja raskaita. Seuraavaksi tehtiin töitä, jotta yritys menestyisi. – Se oli ensimmäinen kerta, jolloin tunsin olevani erilainen, vaikken siitä silloin puhunut, hän toteaa. Omilla valinnoillaan voi vaikuttaa ja suosia esimerkiksi lähija kasvisruokaa. Hän muistaa, kuinka kulki metsässä isänsä perässä. Nyt, kun hän palaa ajatuksissaan ajassa taaksepäin, kokee hän olevansa synnynnäinen syväekologi. Kuva: Göran Ekström Göran Ekström toivoo muutosta kulutustottumuksiin. Kuva: Göran Ekström Syväekologiksi tunnustautuva Ekström asuu Vaasan esikaupunkialueella vanhassa hirsitalossa vaimonsa kanssa. Silti hän vielä palasi yksin paikalle katsomaan verisiä poikasia, vaikka se järkytti niin, ettei hän saanut näkymää mielestään. Viimeisinä vuosina ei puhuttu muusta kuin osinkojen tekemisestä osakkeenomistajille, nyt eläkkeestä nauttiva Ekström toteaa. Ekström onkin toiminut sittemmin mm. Kuva: Göran Ekström V aasalainen Göran Ekström ihmetteli lapsena, miksi muut toimivat, niin kuin toimivat. Odotin, kuinka myyrät tulevat ulos koloistaan ja pidin kissoista ja koirista. Kun aloitin työurani, puhuttiin Suomen rakentamisesta. Teksti: Terhi Niinimäki Göran Ekström toivoo, että kulutusta laskettaisiin merkittävästi. Vaasassa asunut perhe vietti kesiä maaseudulla äidin ja isän kotipaikoilla ja nuori Ekström pääsi mukaan mm. Hän on antanut sille nimen Vanhempi Veljeni Mänty. Olin Vaasassa pikkumetsäksi kutsumassamme paikassa leikkimässä kavereideni kanssa, kun isommat pojat ottivat linnunpesistä poikasia, laittoivat ne lasipurkkeihin ja ampuivat niitä ritsoilla, Ekström muistelee. 10 Talouskasvu uhraa ihmisen ja luonnon Synnynnäinen elämänsuojelija Göran Ekström ihmettelee, miksi ihmiset antavat uhrata itsensä ja luonnon talouskasvulle. Vuosien varrella tapahtuneet muutokset veivät Ekströmiltä työmotivaation
11 Talouskasvu uhraa ihmisen ja luonnon Vaasalainen Göran Ekström toivoo, että kysyttäisiin, mitä ihminen tarvitsee. sekä tarjoaa luentoja ja esitelmiä oppilaitoksiin ja erilaisiin tilaisuuksiin. Se järjestää erilaisia yleisötilaisuuksia, kuten seminaareja ja luentoja, ja osallistuu muiden tapahtumiin, kuten Sosiaalifoorumiin ja Mahdollisuuksien toreihin yms. Samoilla toimilla niin ihminen kuin luontokin voisi hyvin. Yhdistyksen tärkein toimintamuoto on valistus. Lisäksi yhdistys julkaisee kirjoja sekä syväekologista kulttuurilehteä Elonkehää. Sittemmin VESL on määritellyt itsensä syväekologiseksi yhdistykseksi, kun käsite rantautui Suomeen. Vihreä Elämänsuojeluliitto ry on myös syväpasifistinen yhdistys, mikä tarkoittaa, että se haluaa edistää niin ihmisten välistä kuin ihmisen ja muun luonnon välistä rauhanomaista yhteiseloa ja symbioosia.. Kuva: Nadia Jandr Vihreä Elämänsuojeluliitto ry n Yhdistys on perustettu vuonna 1987 edistämään holistista maailmanymmärrystä, elämää suojelevaa kulttuuria ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa ja elämänmuotoa
On menossa monta pitkää prosessia, kuten ilmastonmuutos ja monimuotoisuuden köyhtyminen. Itsekäs ihminen Ihmisen tuhoisaan toimintaan on muutama perimmäinen syy. Ekström on toiminut vuosia Vihreässä Elämänsuojeluliitossa ja myös sen puheen-johtajana. – Maapallo on kriittisessä tilassa. – Talouskasvusta on tullut itseisarvo, jolle uhrataan niin luonto kuin ihminenkin. Sillä on suuri ero, Ekström pohtii. Kuoleeko lajeista 50 vai 90 prosenttia sukupuuttoon. Suuri osa niistä on hyönteisiä, mutta muitakin lajeja häviää ja kaikki ovat osa elämää ylläpitävää kokonaisuutta. Ilmastonmuutoksesta puhutaan Ekströmin mielestä jo jokseenkin riittävästi. – Joka tunti kuolee useita lajeja sukupuuttoon. Mutta tuo kone on kuin hirviö tai piru, joka vaatii meiltä aina vain lisää, Ekström manaa. Niitä ei voida pysäyttää nopeasti ja ne tulevat jatkumaan vielä kauan, mutta voimme vaikuttaa siihen, kuinka pahaksi tilanne pääsee. Ihminen on osa luontoa ja tällä toimella hän ymmärtämättömyydessään toimii itseäänkin vastaan, Ekström toteaa. Kun lukee päivän uutisia tai avaa television tai radion, koskevat pääuutiset talouskasvua. Tosiasiassa kehityksestä ja talouskasvusta on tullut tuhokoneisto. ”Kehitys kehittyy”, sanotaan ja nauretaan päälle. Nyt kuvitellaan, että talouskasvu on jokin elämää ylläpitävä kone, ja kun se yskii, ryntäävät poliitikot ja ekonomit säätämään konetta. – Luullaan, että ollaan niin viisaita, että voidaan järjestellä luonto oman mielemme mukaan. Niitä ovat Ekströmin mielestä ihmisen itsekeskeisyys, itseriittoisuus ja ylimielisyys. Se jatkuu väistämättä jossain muodossa, mutta ihmisen kannaltakin on oleellista, millainen muutos tulee olemaan. – Monet puhuvat ekokatastrofista asiana, joka tulee joskus tulevaisuudessa kuin yhtenä pamauksena. Tosiasiassa elämme nyt sen keskellä ja sen tulisi olla politiikassakin pääkysymys, jota pohditaan ja sen tulisi olla kaikkien päätösten lähtökohta, Ekström korostaa. 12 Göran Ekström on rakentanut mökkisaareensa tunnelmallisen saunan, jossa on ruokokatto. Hän ei usko, että elämä kokonaisuudessaan tulee tuhoutumaan. Myös luontotyypit ja luonnontilaisen luonnon ala vähenee koko ajan. Hän on kirjoittanut myös kirjoja, runoja ja satoja artikkeleita. Sen sijaan Ekström toivoo, että kysyttäisiin, mitä ihminen tarvitsee. Sen sijaan ihmisen aiheuttama sukupuuttoaalto saa edelleen liian vähän huomiota. Vastaus Talouskasvusta on tullut itseisarvo, jolle uhrataan niin luonto kuin ihminenkin.. Mutta kun arvopohja on väärä, tuloskin on väärä. Kuva: Nadia Jandr Ekström on huolissaan maapallon nykyisestä tilasta ja tulevaisuudesta ja toivoo, että tapahtuisi muutosta, sillä se on välttämätöntä. Kyse ei siis ole vain muun luonnon tulevaisuudesta, vaan myös ihmisestä. Kaiken ajatellaan olevan tarjottimella ihmistä varten
Hän toivoo, että talous käännettäisiin laskuun hallitusti, jottei edessä ole hallitsematon romahdus. Päätöksenteon osalta hän korostaa, että tulee hoitaa syitä eikä seurauksia. Ihmisillä ei ole oikeutta vähentää tätä rikkautta ja monimuotoisuutta muuten kuin tyydyttääkseen välttämättömät tarpeensa. 8. Kuva: Göran Ekström on kodin, lämpöä, ruokaa, vettä, ystäviä, rakkautta ja mielenrauhaa. Ei uskalleta myöskään kyseenalaistaa. Laadun ja määrän ero tiedostetaan syvällisesti. Kohtuus ja tasaus. kolmeen seikkaan. Siksi ihmisten toiminnan ja sen perusteiden on muututtava. Hän pakkaa eväät mukaan ja sanoo vaimolleen ”lähtevänsä ulos syömään”. Uskotaan, että kun minulla on tätä ja tätä, niin muut ajattelevat, että minulla menee hyvin. Sosiaalisten erojen liian suureksi kasvamiseen, resurssien ylikäyttöön sekä vallitsevien hallitsijoiden jääräpäiseen vallasta kiinni pitämiseen ja vallitsevan jatkamiseen, ongelmista huolimatta. Kulutusta vähennettävä Luonnon ja ihmisen suojelemiseksi tarvitaan siis kiireisiä toimia, joiden on oltava varsin mittavia. 6. Ekström muistelee, kuinka hänen nuoruudessaan 1960-luvulla elettiin varsin hyvin, vaikka viisihenkisessä työläisperheessä vain isä kävi töissä. – Tuosta ajasta kulutus henkeä kohti on nelinkertaistunut. 2. – Jokainen voi tehdä jotain, mutta kukaan ei voi tehdä kaikkea. Monet puhuvat ekokatastrofista asiana, joka tulee joskus tulevaisuudessa kuin yhtenä pamauksena. Kokonaismäärä ja tuloerot on saatava pienemmiksi, Ekström korostaa. Humanismissa ja luonnonsuojelussa on itse asiassa kyse samoista asioista. Teesit rakentuvat toistensa päälle ja ne on aina esitettävä yhdessä ja samassa järjestyksessä. Kannattaa kävellä, pyöräillä, käyttää bussia ja junaa, suosia lähiruokaa ja syödä kasvispainotteisesti, käydä kirppareilla, tehdä vaihtokauppaa ja elää vaatimattomasti, Ekström listaa. – En ymmärrä, miten valtaosa ihmisistä on niin sokeita. Sen sijaan, että pohdittaisiin, mitä itse haluaa ja mikä tekee itsen onnelliseksi, Ekström harmittelee. Voikin sanoa, että ihminen ei opi historiasta mitään muuta kuin sen, että ihminen ei opi historiasta, Ekström toteaa. Muutos vaikuttaa talouselämän, teknologian ja ideologian perusrakenteisiin. Sekä maaseudulla että kaupungissa voi elää ekologisesti tai epäekologisesti. Omaa mökkisaartaan Ekström pitää mahdollisimman luonnontilaisena. Kai se on psykologista torjumista. Ekström painottaa, että sillä on valtava merkitys, kuoleeko lajeista 50 vai 90 prosenttia. 7. Puhutaan biotaloudesta ja ekologisista vaihtoehdoista, mutta tehdään vain toimenpiteitä, joilla talous voisi kasvaa entisestään, mikä jatkaa tuhonkierrettä edelleen. Tätä kaikkea edellä mainittua voi tehdä kaikkialla. – Nyt on aivan samasta kysymys. Kuva: Norah Nelson Tätä on syväekologia n Ekologian ja moraalifilosofian yhdistelmä ja toisaalta humanismin periaatteiden laajentamista koskemaan myös ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Nykyinen ihmisen aiheuttama häiriö ei-inhimilliselle elämälle on kohtuuton, ja tilanne on huononemassa nopeasti. Myös elämänmuotojen rikkaus ja monimuotoisuus ovat arvoja itsessään, ja ne myötävaikuttavat inhimillisen ja ei-inhimillisen elämän kukoistamiseen maapallolla. Ei-inhimillisen elämän arvo ei riipu sen hyödyllisyydestä ihmisen tarkoituksiin. Syväekologian 8 teesiä (Arne Naess / George Sessions) 1. 3. l Luonnontilaisen metsän pinta-ala vähenee koko ajan ja lajeja kuolee sukupuuttoon useita joka tunti. Hän jatkaa, että historian aikana korkeakulttuurit ovat kaatuneet mm. – Sekä sosiaalisille että ekologisille ongelmille on samat syyt ja samat toimenpiteet auttavat. 13 Ekström hiihtää ja kävelee mielellään luonnossa tuntikausia. Tiivistetty ohje ihmisen toiminnalle on, ettei ihmisellä ole oikeutta tyydyttää toissijaisia tarpeitaan toisten lajien ensisijaisten tarpeiden ja elonkehän kukoistuksen jatkumisen kustannuksella. Tosiasiassa elämme nyt sen keskellä.. Kaikilla, jotka hyväksyvät edellä luetellut kohdat, on velvollisuus osallistua suoraan tai välillisesti tämän välttämättömän muutoksen aikaansaamiseen. Pyrkimys ihmiselämän ja kulttuurien kukoistamiseen sekä pyrkimys ihmisten väkiluvun pienenemiseen ovat sopusoinnussa keskenään. Keskitytään siis näihin, hän ehdottaa. Kaikesta huolimatta Ekström uskoo, että pohjimmiltaan kaikki ihmiset ovat hyvin samanlaisia, syvällä sisimmässään, ja että enemmistöllä orastaa jo siellä syvällä ymmärrys tästä kaikesta – maapallon tilasta ja siitä, millaisen henkisen pahoinvoinnin talouskasvun perässä juokseminen aiheuttaa myös ihmiselle. Tämän hetkinen politiikka tarttuu vain yksittäisiin oireisiin, ei syihin. Ollaan lyhytnäköisesti kiinni työpaikassa ja pelätään työttömyyttä ja sitä, mitä muut ajattelee. Kulutusta on vähennettävä, 75 prosentin vähennys olisi mahdollinen ilman kurjuutta, mutta puolittaminenkin olisi hyvä, Ekström miettii. Silloin luontokin elpyy. 4. Ei-inhimillisen elämä kukoistaminen edellyttää ihmisten väkiluvun pienenemisen. Ideologinen muutos on pääasiassa muutosta kohti elämän laadun ja itseisarvon kunnioittamista, ei pitämistä kiinni elintason kohoamisesta. Perusta on elämäkeskeinen arvopohja, elämän itseisarvo. Hän ei usko, että kulutuksen vähentäminen tarkoittaisi suuria uhrauksia, jos se tehdään viisasti. Saavutettaisiin kriittinen massa ja laput putoaisivat silmiltä, hän päättää. Inhimillisen ja ei-inhimillisen elämän hyvinvointi ja kukoistaminen maapallolla on itseisarvo. 5. – Josko tuo pato murtuisi
Päästöjä rajoitetaan uudella teknologialla Autoilun avoin tulevaisuus Y ksi asia on varmaa. Kukaan ei täsmälleen tiedä, millaista autoilu on 20–30 vuoden päästä. Ilmastonmuutosta vastaan taisteleminen on pakottanut vähentämään päästöjä. 14 VTT:n robottiauto Martti on suunniteltu pohjoisiin oloihin. Autoilun päästöjä on rajoitettu lainsäädännöllä, tukien ohjauksella ja uudella teknologialla. Autoilu ei tule pysymään ennallaan. Pauli Jokinen. Autoilun tulevaisuuteen vaikuttavat energialähteet, robottiautot ja yhteiskäyttöpalvelut. Autoilu on suurten murrosten edessä
EU on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen, jonka mukaan vuonna 2050 liikenteen hiilidioksidipäästöjen pitäisi olla 60 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. En usko, että lähitulevaisuudessa tullaan näkemään jotain suuria yllätyksiä, kuten aurinkosähköä, jotka ohittaisivat nykyiset näköpiirissä olevat voimanlähteet. Autoilun avoin tulevaisuus Autojen jakamis-palvelujen ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevaisuudessa. Hänellekin autoilun tulevaisuus on vain pelkkää arvailua. Rissa arvelee, että sähkömoottoreilla varustetut autot valtaavat alaa, kun lähestytään vuotta 2030.. – Tekniikkaneutraalius pitäisi olla vallalla, sillä me ei tiedetä, mikä tekniikka tulee ottamaan pisimmät harppaukset. Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa katselee näköalapaikalta autoalan muutosta. 15 Robottiauto Marilyniä kehitetään kaupunkiolosuhteisiin. Suomen liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat noin 15 miljoonaa tonnia
– Vanhat dieselit ovat todella saastuttavia. Hanke on nelivuotinen ja sitä johtaa Volkswagen AG. Tämä on kuitenkin vasta ensimmäinen askel, mutta VTT:ssä uskotaan, että vuoteen 2020 mennessä liikutaan jo vaativammissa olosuhteissa soraja lumipeitteisillä teillä. – Autojen liikkuminen pohjautuu GPS-signaaliin, ja olemme tehneet itse kartat joka paikkaan, missä autoja testaamme. Ministeriön julkilausuman mukaan sähköautojen lisääntymisen haasteena on ajoneuvojen korkean hankintahinnan ja lyhyen toimintasäteen lisäksi puutteellinen latausinfrastruktuuri. Automaattiajaminen testissä. – Niiden arvot romahtavat, eikä se houkuttele kuluttajia hankkimaan niitä, Rissa sanoo. Jos jossain kohtaa löydetään bioAutot automaatilla n Robottiautoja on visioitu tieliikenteeseen jo vuosikymmeniä, mutta jonain päivänä sekin on todellisuutta. Kyselyn mukaan kolmannes yrityksistä uskoo hankkivansa lähivuosina täyssähköautoja ja vielä useampi ladattavia hybridejä. Hiilidioksidipäästöjen vähentymisen lisäksi sähköautojen lisääntyminen alentaisi merkittävästi erityisesti kaupunkien lähipäästöjä sekä parantaisi liikennesektorin energiatehokkuutta. Uskon, että jo vuoteen 2030 mennessä sähkömoottorit tulevat olemaan vallitseva voimanlähde. L3Pilot-hankkeessa selvitetään myös käyttäjien näkökulmaa automaattiajamiseen, ajomukavuutta ja ajotapaa. Mutta VTT keskittyy testaamisen sijaan enemmänkin robottiautojen kehittelytyöhön. VTT vastaa hankkeessa tutkimusmenetelmän kehittämisestä ja osallistuu datahallinnan ja evaluoinnin osaprojekteihin. Työ ja elinkeinoministeriössä nähdään sähköautojen lisääntymisessä myös hidasteita ja esteitä. – Sähkömoottoriautojen hinta on vielä kallista, niiden hintojen pitää tulla reippaasti alaspäin. Martti on suunniteltu pohjoisen vaikeimpiin olosuhteisiin, kuten lumisille ja soraisille teille, kertoo VTT:n projektipäällikkö Matti Kutila. Kattavammalla latausverkostolla voidaan parantaa sähköautoilun edellytyksiä, jolloin käyttöasteet nousevat ja tulevaisuudessa infrastruktuuri voidaan rakentaa pääsääntöisesti markkinaehtoisesti. Sähköautot yleistyvät Sähköautojen yleistymistä ennustaa moni taho ja monet asiat puhuvat sen puolesta. Mutta uskon, että jo vuoteen 2030 mennessä sähkömoottorit tulevat olemaan vallitseva voimanlähde. Projektissa testataan ja arvioidaan henkilöautojen automaattiajamista todellisessa liikenteessä 11 kohteessa Euroopassa. – Marilyn on kaupunkialueelle suunniteltu robottiauto, joka tulevaisuudessa muun muassa kommunikoi liikennevalojen kanssa. 16 – Sähkömoottoria ei saada markkinoille tehokkaasti vielä esimerkiksi vuoteen 2025 mennessä. – Eniten kehitettävää on Martissa. Biokaasuautoille tukea Työja elinkeinoministeriö linjasi alkuvuodesta tukensa energiateknologialle. Toisaalta tavoitetta on pidetty vaatimattomana sikäli, että Suomessa on noin 2,5 miljoonaa autoa. Ne ovat saaneet tänä vuonna kokeiluluvan liikenteeseen. Lisäksi niiden jälleenmyyntiarvot laskevat nopeasti. Se on paljon siihen nähden, että nykyään sähköautoja on vain muutamia tuhansia. VTT on mukana L3Pilot-hankkeessa, joka alkoi syyskuussa. Yritämme kehittää sitä niin, että se selviää 30 asteen pakkasessa ja olosuhteissa, jossa lumi peittää tiemerkinnät, Kutila toteaa. Testiajoneuvoissa käytettävien uusien tekniikoiden tutkimisella valmistaudutaan myös laajamittaisiin ajoneuvojen kenttäkokeisiin tutkimuksen päätyttyä. Kuluvalle vuodelle myönnettiin 39,7. Testattavat teknologiat tuovat automaatiota erilaisiin ajotilanteisiin, kuten pysäköintiin, moottoritieajoon, ruuhkassa ajamiseen tai risteysajoon kaupungeissa. Ne kykenevät seuraamaan ohjelmoitua reittiä ja välttämään yllättäviin esteisiin törmäämistä ilman kuljettajan apua. Sähköautojen vähäisen määrän takia latausjärjestelmien käyttöasteet ovat alhaisia, minkä seurauksena yrityksillä ei ole riittäviä kannustimia investoida kattavaan latausverkostoon. dieselvaihtoehtoja, niin dieseliä ei pidä unohtaa vielä. Siksi pitää antaa mahdollisuus kaikille vaihtoehdoille, olivatpa ne sitten biokaasua, biopolttoaineita, biodieseliä tai sähköä. Ja se päivä lähenee hetki hetkeltä. Kolme vuotta vanhan sähköauton teknologia alkaa jo olla vanhaa. Ja varmaan niiden käyttö kiihtyy siitä eteenpäin, Rissa sanoo. Robottiautot kuulevat, näkevät ja aistivat, ja niissä hyrisee kotimainen äly. Tämä on vähän kuin F1-autojen testaamista. Esimerkiksi autoleasingyhtiö Secto Automotive toteutti alkuvuodesta tutkimuksen, joka koski yritysautopäättäjiä ja -käyttäjiä. Mutta nykyiset dieselit ovat erittäin puhtaita. Rissa ei suostu vielä kuoppaamaan dieselautoja. – Automaattisten ajoneuvojärjestelmien toimivuus varmistetaan monissa eri liikennetilanteissa, kun noin tuhat kuljettajaa pääsee ajamaan testiajoneuvoja normaalissa liikenteessä, hanketta luonnehtii johtava tutkija Satu Innamaa VTT:ltä. Toistaiseksi autot vaativat, että kaistaviivat tai tien reunat näkyvät. Teknologian tutkimuslaitos VTT on lanseerannut robottiautot Marilynin ja Martin. Testit tuottavat tietoa teknisten näkökohtien ja automaattiajamisen liikenteellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten arvioimiseen. Suomen hallituksen tavoitteena on, että maassamme on 250 000 sähköautoa vuonna 2030. Pienillä lenkkeillä autoista kerätään dataa ja sen jälkeen kehitetään autoa uudestaan
Vuonna 2020 nähdään varmaankin automaattisia vasemmalle kääntymisiä. MaaS-termin lanseerasi Suomalainen MaaS Global -yhtiö. Hyvin pian autot pystyvät suoriutumaan moottoritiellä ajamisesta ilman kuskia. – Robottiautot tulevat varmasti jonain päivänä olemaan osa arkea. Tuotantoa lisäämällä ja tankkausasemaverkostoa laajentamalla voidaan kaasuautoilun edellytyksiä parantaa. Autojen jakamispalvelut ovat rantautuneet jo Suomeenkin. Robottiautoja todennäköisesti tullaan alussa näkemään rajatuilla alueilla. Nyt tuetuissa hankkeissa uutta teknologiaa edustivat biokaasun nesteytys, hiilidioksidin metanointi sekä biokaasuja biodieseltuotannon yhdistäminen. Ministeriön tuki liikennesektorille painottui uusien ratkaisujen lisäksi uuden energiateknologian kaupallistamiselle. Suurimmissa kaupungeissa autottomien kotitalouksien määrä laskee koko ajan. – Vuonna 2025 varmaan tulee sellaisia alueita, joissa sallitaan pelkästään robottiautoilla ajaminen. Auton voi myös vuokrata yhteiskäyttöpalvelusta silloin kun sitä tarvitsee. Robottiautot liikenteeseen Robottiautoja tullaan varmasti näkemään liikenteessä tulevaisuudessa. Navigaattorit etsivät parhaat mahdolliset reitit. MaaSpalvelun ydinajatus on, että ihmiset voisivat yhdellä kuukausimaksulla käyttää vaikkapa vuokra-autoa, bussia, taksia, junaa ja kenties lentokonettakin. Suomalaisen Energiaosuuskunnan (SEO) tänä vuonna teettämän tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista haluaa tulevaisuudessakin ajaa omalla autolla. Ministeriön mukaan nesteytettyä biokaasua voidaan kätevästi käyttää myös raskaassa maantieliikenteessä ja kuljettaa kustannustehokkaasti muihin tankkauspisteisiin. Palvelut nostavat päätään n Autojen jakaminen voi olla tulevaisuudessa vähintään yhtä merkittävä autoilua muuttava trendi kuin päästöjen vähentäminen. Kaikilla ei tarvitse jatkossa olla omaa autoa. Älyteknologia kehittyy ja autot osaavat jo nyt tehdä monia asioita ilman kuljettajaa. Yhteiskäyttöön tarkoitettuja palveluita on Helsingissä tarjolla esimerkiksi City Car Club, Gonow, Drivenow, Ekorent ja Shareit Blox Car. Palveluiden avulla voi vuokrata oman parkkipaikkansa muiden autoilijoiden käyttöön silloin, kun ei sitä itse tarvitse. 2030 robottiautoilla ajoa voidaan viedä jo maaseudulle, Kutila uskoo. – Biokaasuautot eivät ole vielä lyöneet kunnolla läpi, vaikea sanoa mistä se johtuu. l. Jakamispalveluiden yleistyminen tosin vaatii asennemuutosta. Tutkimuksen mukaan suomalaisista miehistä 83 prosenttia uskoo ajavansa omalla autolla vuonna 2022. 17 Pekka Rissa haluaa pitää kaikki vaihtoehdot avoinna autojen tulevaisuuden suunnittelussa. Ensimmäisenä ilman kuljettajaa tulevat kulkemaan junat ja bussit, mutta robottiteknologiaa kehitetään myös henkilöautoihin. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n projektipäällikkö Matti Kutila näkee, että tekniikka kehittyy pikkuhiljaa ja uudistukset tulevat askel kerrallaan. Helsingissä parkkipaikkojen jakamispalveluita tarjoavat muun muassa Rent-a-Park ja Barking. Automaattisia ohituksia on jo tänä päivänä olemassa. Biokaasulaitoksiin liittyvät innovaatiot ja uuden teknologian ratkaisut parantavat hankkeiden kannattavuutta tulevaisuudessa. En tiedä, johtuuko se niiden markkinoinnista vai jakelusta, Rissa pyörittelee. Spotify, Uber ja Airbnb ovat muuttaneet maailmaa omilla sektoreillaan. Ajatus on, että autojen on turha seistä käyttämättömänä tien poskessa suurinta osaa päivästä, vaan ne voidaan valjastaa muiden käyttöön. Niitä tulee markkinoille ja niitä kehitetään skenaario kerrallaan. Autoilun jakamispalveluiden lisäksi markkinoita tullee mullistamaan parkkipaikkojen jakamispalvelut. Autojen sukupolvet uusiutuvat hiljalleen, mutta kukaan ei tiedä mikä energiavaihtoehto nousee ylivoimaiseksi vuonna 2030. Jakamistalous on tuttua muun muassa viihdemaailmasta ja matkailusta. Kenenkään yksityishenkilön ei tarvitse omistaa kulkuvälinettä. Autojen ja parkkipaikkojen jakamispalvelut liittyvät laajemmin MaaS-ilmiöön (Mobility as a Service), joka tarkoittaa koko liikenteen muuttumista palveluiksi. Esimerkiksi vakionopeudensäädin on ollut autoissa jo vuosikymmeniä. Painotukseen vaikutti ennen kaikkea paineet vähentää liikenteen päästöjä. Biokaasun liikennekäytön odotetaan olevan tärkeä osa tulevaisuuden liikenteen energiaratkaisuja. Tukia saivat muun muassa BioSairila Oy ja Gasum Oy. miljoonan euron tukipotti, josta iso osa keskitettiin biokaasun liikennekäyttöön
Nimistä näkyy edelleen tietty rooliajattelu. Mukaan otettiin yli kaksisataa omakielistä etunimeä, joukossa useita luontonimiä kuten naistennimet Kanerva, Kielo, Kukka, Orvokki, Raita, Ritva, Terttu, Vanamo, Varpu ja Vuokko sekä miestennimet Touko, Valo ja Vesa. Suomen kielestä johdetut luontonimet alkoivat yleistyä 1800-luvulla osana kansallisen identiteetin vahvistumista. Poikien nimistä löytyvät esimerkiksi Havu, Myrsky ja Kuura. Tilhi Karpalo, Myrsky, Halla, Lounatuuli, Kivi, Niitty, Kuu ... Luonnosta lapsen nimi M oni pitkään yleisessä käytössä ollut etunimi on alunperin luontonimi. Luontoaiheiset etunimet ovat tulleet yhä suositummiksi. Sirkka ja Otso Vuoden 1908 nimipäiväuudistuksessa kalenteriin otettiin 73 uutta suomalaisnimeä. Harvinaisen nimen lisäksi voidaan etsiä uniikkia nimeä. Teksti ja luontokuvat: Martti Heikkilä. NimiLumi tuli harvinaisena käyttöön yli puoli vuosisataa sitten mutta laajempaan suosioon se on tullut vasta 2000-luvulla. – Uusia etunimiä ehdotettiin tuolloin sanomalehtikirjoituksissa ja erilaisissa kirjasissa ja kalentereissa. Yksilölliset luontonimet 2000-luvun uusi ilmiö on ollut yksilöllisten etunimien antaminen. Puolukka . Vuonna 1995 kalenteriin otettiin Minttu sekä miestennimi Pyry. – Tytöille on annettu esimerkiksi nimiä Karpalo, Vadelma ja Ruska. Luontoaiheisia naistennimiä oli muutama, niiden joukossa Sirkka, Taimi ja Tuulikki. Luontonimistä puhuttaessa ei aina ole selvää, mitkä niitä tarkkaan ottaen ovat. Tällä vuosikymmenellä nimen Lumi on saanut 2 182 tyttöä ja nimen Kaisla 611 tyttöä. Vuoden 1929 nimipäiväuudistusta voidaan Saarelma-Paukkalan mukaan pitää suomalaisnimien lopullisena voittona nimipäiväkalenterissa. Kaisla oli ollut käytössä jo 1900-luvun alussa, mutta se pysyi harvinaisena 1990-luvulle asti. Vuonna 2010 nimipäiväkalenteriin otettiin Kaisla ja Lumi, jotka olivat alkaneet nopeasti yleistyä. 18 Tähkä . – Jo lähes viisi prosenttia lapsista saa nykyisin etunimen, jota ei ole kenelläkään muulla samana vuonna syntyneellä, Minna Saarelma-Paukkala kertoo. Sopimatonta ei hyväksytä Lapselle annettavan nimen on Suomessa aina voinut valita melko vapaasti. Kaisla ja Lumi kalenteriin 2010 Uudemmista luontoaiheisista etunimistä ensimmäisenä kalenteriin päätyi vuonna 1984 Hilla ja Pilvi. Seuraava nimipäiväuudistus vuonna 1950 toi esimerkiksi naistennimet Kastehelmi, Kukka-Maaria ja Virpi sekä miestennimet Kuisma ja Visa. Harvinaisten nimien joukosta löytyy yhä enemmän suomalaisia luontonimiä. Esimerkiksi Pekka on perua raamatullisesta nimestä Pietari, jonka hepreankielinen esikuva tarkoittaa kalliota. Marja esimerkiksi löytyy luonnosta mutta nimi liittyy myös raamatulliseen Maria-nimeen. Lumi tuli harvinaisena käyttöön yli puoli vuosisataa sitten mutta laajempaan suosioon se on tullut vasta 2000-luvulla. Luontoon viittasivat myös miestennimet Ilmari, Otso ja Väinö. Vuonna 2005 kalenteriin otettu Pihla on lyhenne pihlajasta. Tietyt nimet voivat pohjautua suomen kielen luontoaiheiseen sanaan mutta myös kansainväliseen esikuvaan. Väinön ja sen esikuvan Väinämöisen juuret ovat sanassa “väinä”, joka tarkoittaa joessa olevaa tyventä kohtaa. Pihka . Esimerkiksi Isak Erik Sjöman teki useita luontoaiheisia nimiehdotuksia, joista osa päätyi myöhemmin almanakkaan kuten Kielo ja Terho, kertoo nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala Helsingin yliopistosta
Yleensä päästään yksimielisyyteen. Palvelusta ei harvinaisimpien nimien kohdalta löydy kuitenkaan tietosuojasyistä aivan tarkkaa tietoa vaan ainoastaan, onko nimiä annettu vähemmän kuin viisi. Etunimien luettelo löytyy alasivulta Etunimihaku. Viisi poikaa on tällä vuosikymmenellä saanut nimen Kallio. – Vanhemmat voivat silloin ottaa yhteyttä maistraattiin, joka voi pyyttää lausunnon oikeusministeriön nimilautakunnalta. Lopullisen päätöksen tekee maistraatti, Saarelma-Paukkala vastaa. Mutta mitä tehdään, jos vanhempien ehdotus nimeksi on vaikkapa Rankkasade ja pappi pitää sitä sopimattomana. 19 Sinivuokko . Esimerkiksi jos nimi on annettu vain yhdelle, molempien sukupuolien sarakkeessa lukee alle viisi. Pojalle ei saa antaa nimeä, joka on selvästi jo vakiintunut naisennimeksi eikä tytölle vastaavasti miehennimeä. Maistraatilla päätösvalta Jos lapsi kuuluu seurakuntaan, vanhemmat keskustelevat nimestä ennen ristiäisiä sen papin kanssa, joka on tulossa kastamaan. Yhdysnimi lasketaan aina yhdeksi nimeksi. Nimen Kuunsäde on saanut kuusi tyttöä. Pätevillä perusteilla myös nimilain tietyistä periaatteista voidaan joustaa. lakia on viimeksi uudistettu vuonna 2005. Sieltä voi tarkistaa, onko nimi ollut aikaisemmin käytössä ja kuinka monelle se on Suomessa annettu eri vuosikymmeninä. – Uusien luontonimien suosio kertoo siitä, että luonto on suomalaisille tärkeä, sanoo nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala. Se löytyy osoitteesta verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu. Pouta Kuu, Kiuru ja Kesä Jos haluaa antaa lapselleen uuden ja harvinaisen tai vaikka aivan uniikin etunimen, kannattaa hakea tietoja netissä olevasta Väestörekisterin nimipalvelusta. Ja käytännössä nimilaki jättää muutenkin tilaa tulkinnoille. Saarni . Lapselle annettavia etunimiä saa olla enintään kolme. Nimi ei myöskään saa olla muodoltaan tai kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön vastainen. Kuva: Hanna Erpestad Tällä vuosikymmenellä on nimi Kuu annettu kahdeksalle tytölle ja kahdeksalle pojalle. Tähti . Koska palvelussa on vain hyväksyttyjä nimiä, kaikille niille saa lähtökohtaisesti jatkossakin hyväksynnän. Myöskään sukupuolta ei pienimmissä määrissä paljasteta. Nimilain mukaan etunimeksi ei hyväksytä nimeä, joka on sopimaton ja jonka käyttö muutoin voi aiheuttaa ilmeistä haittaa. On myös tavallista, että pappi kysyy maistraatin mielipidettä, jos ei ole varma nimen sopivaisuudesta.
Se alkoi yleistyä 1980-luvulla ja otettiin kalenteriin 1984. Kehrä Jos lasta ei kasteta seurakunnan jäseneksi, vanhemmat hakevat nimelle hyväksynnän suoraan maistraatista. Nietos . Jos lapsen huoltajuudesta vastaa yksi aikuinen, menettely on tietysti kaikissa tilanteissa sama kuin jos vanhempia on kaksi. Tuisku käy tytölle ja pojalle Sukupuolten osalta periaatteena on tällä hetkellä, että jos jokin nimi on aikaisemmin hyväksytty sekä tytölle että pojalle, sen voi antaa kummalle tahansa. Uudet ja harvinaiset etunimet eivät puolestaan ole ehtineet vakiintua vielä kummallekaan suKaisla tuli kalenteriin vuonna 2010. 20 Revontuli . Joutsen-nimen sai viime vuosisadalla pari suomalaista mutta 2000-luvulla ei vielä kukaan. Suurin osa Pajuista on tyttöjä mutta myös jotkut pojat ovat nimen saaneet. Myös tällöin maistraatti voi ongelmatapauksissa pyytää oikeusministeriön nimilautakunnan lausunnon. Hilla on ollut harvinainen naisennimi viime vuosisadan lopulle asti. Nimen Kaarna on 2000-luvulla saanut parikymmentä tyttöä ja pari poikaa. Nimen on saanut jo yli 1600 naista. Pilvi-nimi on ollut melko yleinen jo muutamia vuosikymmeniä. Sulo oli aikaisemmin käytössä myös naisilla ja Lahja miehillä. Tällä vuosikymmenellä on seitsemän tyttöä saanut nimen Niitty ja kuusi tyttöä nimen Leinikki. Nimen on saanut noin 150 suomalaista. Marjoihin viittaavia nimiä ovat myös Karpalo, Vadelma, Mansikka, Mustikka ja Puolukka. Kuura . – Vieno, Kaino ja Rauni ovat vanhoja suomalaisia nimiä, joita on annettu naisille ja miehille. Pari suomalaista on viime vuosikymmenien aikana saanut etunimen Kataja.
Vain esimerkiksi henkilötodistuksessa ja muissa virallisissa yhteyksissä on käytettävä kaikkia rekisteröityjä etunimiä ja niiden oikeassa järjestyksessä. Nimiä, joita 2010-luvulla on annettu eniten tytöille, mutta joitakin myös pojille: Kaarna (tyttöjä 6, poikia alle 5), Silmu (tyttöjä 22, poikia alle 5), Tähti (tyttöjä 26, poikia alle 5), Paju (tyttöjä 39, poikia 10), Vadelma (tyttöjä 117, poikia alle 5). Nimen Kuu on tällä vuosikymmenellä saanut kahdeksan tyttöä ja kahdeksan poikaa. Nimiä, joita 2010 luvulla on annettu vähintään yhdelle tytölle tai pojalle. l kupuolelle. Mahdollisesti uusia luontonimiä antavat eniten isommissa – Jo lähes viisi prosenttia lapsista saa nykyisin etunimen, jota ei ole kenelläkään muulla samana vuonna syntyneellä. fi/julkaisut/yliopiston-nimipaivaalmanakka.html. Nimipalvelusta ei tietosuojasyistä selviä sukupuoli: Kehrä, Puro, Sinivuokko, Ensilumi, Naava, Heinä ja Kesä. Nimen voi vaihtaa kerran Jokaisella suomalaisella on kerran elämässään oikeus muuttaa joko yksi tai useampi etunimensä. Tämän jutun tilastot perustuvat Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun tietoihin lokakuun lopussa 2017. kaupungeissa asuvat, kun taas maaseudulla annetaan enemmän perinteisiä nimiä esimerkiksi suvun traditioiden mukaan, Saarelma-Paukkala aprikoi. Kesä, Kesätuuli ja Heinä löytyvät myös annetuista nimistä.. Apila on lisäämässä suosiotaan ja Sinikellojakin on muutama. Vain tytöille annettuja luontonimiä 2010-luvulla (suluissa lukumäärä): Kiuru (5), Leinikki (6), Niitty (7), Tähkä (7), Puolukka (9), Mansikka (10), Mustikka (11), Karpalo (11), Pihka (11), Lounatuuli (11), Tilhi (12), Aallotar (73), Halla (90), Usva (196), Selja (233), Aava (1 805). Toistaiseksi ei ole tutkittu, keitä ovat ne vanhemmat, jotka ovat alkaneet antaa lapsilleen uusia ja usein harvinaisia luontonimiä. Vain pojille annettuja luontonimiä 2010-luvulla: Kallio (5), Kivi (13), Saarni (19). Vanhoja nimiä ei Saarelma-Paukkalan mukaan mielellään poisteta vaikka ne olisivat käyneet harvinaisiksi. Ensilumi . Tällöinkin maistraatti voi olla hyväksymättä nimeä, jos se ei ole nimilain mukainen. Nimeä Täysikuu ei ole saanut kukaan. – Tällä hetkellä nimipäiväkalenterissa on 873 nimeä. 21 Tähkä, Kivi, Silmu ja Puro Sini . Siten esimerkiksi nimeä Tuisku annetaan tällä hetkellä niin tytöille kuin pojille, Saarelma-Paukkala toteaa. Ketkä antavat luontonimiä. Kukka-nimen suosio on 2000-luvulla vähentynyt. Nimiä, joita 2010-luvulla on annettu eniten pojille, mutta joitakin myös tytöille: Pouta (poikia 8, tyttöjä alle 5), Revontuli (poikia 10, tyttöjä alle 5), Nietos (poikia 21, tyttöjä alle 5), Kuura (poikia 41, tyttöjä 27), Havu (poikia 49, tyttöjä alle 5), Tuisku (poikia 63, tyttöjä 26), Myrsky (poikia 138, tyttöjä 9). – Ilmiö kertoo joka tapauksessa siitä, että luonto on suomalaisille tärkeä. Kun lapsille on alettu antaa harvinaisia ja uniikkeja nimiä, seurauksena on tietysti, että nimi ei ennen riittävää yleistymistä löydy nimipäiväkalenterista. Muutos ilmoitetaan väestörekisterin pitäjälle. Naava Seuraavassa esimerkkejä luontonimistä, joita suomalaislapsille on annettu tällä vuosituhannella. Nimen Helle on tällä vuosikymmenellä saanut 35 tyttöä. Syynä voi olla se, että nimeä ei ole hyväksytty. Usva . Määrä lisääntyy sitä mukaa, kun uusia valitaan mukaan. Sen saa jokainen päättää vapaasti, mikä on niin sanottu kutsumanimi. Minna Saarelma-Paukkalan muutaman vuoden takainen artikkeli “Suomalaisen nimipäiväkalenterin luontoaiheiset etunimet” löytyy Helsingin yliopiston Nimipäiväalmanakasta vuodelta 2011. Se löytyy verkosta osoitteesta https://almanakka.helsinki
Aineeton lahja sopii kenelle tahansa. Tavara on perinteinen lahja, jota ehkä ajatellaan vastaanottajan arvostavan enemmän kuin aineetonta lahjaa. Osa puolestaan voi ajatella pääsevänsä helpommalla ostaessaan tavaraa. Kun tavaraa pitää tuottaa vähemmän, kuluu tuotantoprosesseissa vähemmän energiaa ja kuljetettavaa tavaraakin on vähemmän. Tavaralahjoille on kuitenkin aineettomia vaihtoehtoja – palveluja, elämyksiä ja yhteistä aikaa. Tarvainen kertoo, että jätteen määrän vähentäminen on osa ilmastonmuutoksen hillintää. Samalla kuormitus pienenee ja syntyy mieluisia muistoja. KonMarin ja muiden raivausmetodien menestys tukee osaltaan aineettomien lahjojen suosion kasvua. Pahvia ja kartonkia syntyy puolestaan 9 prosenttia kokonaisjätemäärästä ja muovia 8 prosenttia. Tavaraa voi joku pitää arvokkaampana kuin lahjakorttia palveluun tai elämykseen. Lisäksi lahjan antaja voi myös haluta, että lahjasta jää konkreettinen, aineellinen muisto. Brunssi on aineeton lahja, joka tuo mukavan, rentouttavan hetken.. Aineeton lahja on ratkaisu näihin lahjapulmiin. Toiseksi suurin jäte-erä oli paperi, 24 prosenttia koko määrästä. Joulun aikaan jätteen synty on todennäköisesti suurempaa kuin muina aikoina, vaikkei sitä ole erikseen tutkittu. On tärkeää muistaa, että ostoksemme ei tuota roskaa pelkästään kotona, sillä tuotteiden valmistus, kuljetus ja varastointi tuottavat myös jätettä ja päästöjä, Tarvainen muistuttaa. P ääkaupunkiseudulla syntyy kotitalousjätettä noin 315 kiloa henkeä kohti vuodessa. .Antamalla lahjaksi palveluja, elämyksiä, aikaa tai hyvää mieltä, eli aineettomia lahjoja, voi konkreettisesti vähentää syntyvän jätteen määrää. 22 Vähemmän jätettä ja päästöjä Anna lahjaksi aineetonta Joulu on kulutuksen aikaa ja seurauksena on jätettä ja päästöjä. Ja vaikka aineeton lahja jäisi käyttämättä, ei siitä aiheudu jätettä, mahdollista kirjekuorta ja paperia lukuun ottamatta, Tarvainen toteaa. Antamalla lahjaksi palveluja, elämyksiä, aikaa tai hyvää mieltä, eli aineettomia lahjoja, voi konkreettisesti vähentää syntyvän jätteen määrää. Silti Tarvainen toivoo, että aineettomien lahjojen suosio olisi kasvussa. Jätteen määrän vähentäminen kulkee yhdessä kohtuullisen kulutuksen kanssa – mitä vähemmän tavaraa ostamme, sitä vähemmän sitä päätyy jätteeksi kotien roskiksiin ja tuotannon eri vaiheissa. – Moni kokee ahdistusta kippoa ja kuppoa pursuilevien kaappiensa ääressä, ja välillä voi myös olla vaikea keksiä tavaralahjaa ”hänelle, jolla on jo kaikkea”. Vuonna 2015 syntyneestä jätteestä suurin osa oli bioja puutarhajätettä, 26 prosenttia kokonaisjätemäärästä. Pienimmät lapset eivät välttämättä innostu kirjekuorista pukinkontissa, mutta toisaalta parhaat muistot syntyvät yhteisistä hetkistä eivätkä tavarasta. HSY:n ympäristöasiantuntija Mia Tarvainen arvioi, että joulun aikaan syntyy normaalia enemmän erityisesti biojätettä ja pakkausjätettä, kuten kartonkia ja pahvia. Tarkka lajittelu auttaa myös, esimerkiksi metallin lajittelu erilleen vähentää tarvetta kaivaa maaperästä uutta metallia. Tarvainen arvelee, että tavaralahjojen suosioon on muutamia syitä
Lahjan ei tarvitse olla kallis ollakseen arvokas ja toisaalta kalliskin lahja voi olla ympäristöä säästävä, Tarvainen huomauttaa. Videovuokraamon lahjakortti Usein parhaat muistot syntyvät yhteisestä ajasta, eivätkä saaduista tavaroista. Tietokoneen huolto . E-kirja tai digilehti . Lahjoitus hyväntekeväisyyteen . Joulu tilastoina . Remonttiapu . 6-7 miljoonaa kiloa kinkkua . Kotityötai lastenhoitoapu . Liikuntalahjakortti . 2,5 miljoonaa litraa punaviiniä Lähde: Tilastokeskus 23. Aamiainen kahvilassa: menee hiukan enemmän rahaa. Itse kerätyt tai valmistetut lahjat kertovat lahjan eteen nähdystä vaivasta. Saunailta . HSY:n annajotainmuuta.fi -sivuilta löytyy lahjaideoita kaikenpaksuisille kukkaroille, kaikenlaisiin juhliin ja kaikenikäisille. 800 000 lauluvihkosta . HSY:n Anna jotain muuta –sivustolle on koottu aineettomia lahjaideoita kaikenpaksuisille kukkaroille, kaikenlaisiin juhliin ja kaikenikäisille. Ratsastusvaellus . Monet annajotainmuuta. Brunssi: maksaa jo enemmän. Resiinaretki . Aamupala vuoteeseen: rahaa kuluu hiukan aamupalatarvikkeisiin. Peli-ilta . Hemmotteluhetki . Itse leivottu leipä tai leivonnainen . Luontoretki . Opastettu kaupunkitai museokierros . HSY:n ympäristöasiantuntija Mia Tarvainen kertoo, että suosimalla aineettomia lahjoja saadaan vähennettyä niin jätteen kuin päästöjen määrää. 1,8 miljoonaa joulutähteä . 212 euroa muihin hankintoihin per asukas . Julkisen liikenteen lippu . fi -palvelun vinkeistä voi joko toteuttaa itse tai ostaa palveluna, kuten hieronta tai viikkosiivous. Yli 30 miljoonaa joulukorttia . 1,5 miljoonaa joulukuusta . 630 000 vapaa-ajan matkaa ulkomaille . l Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: HSY Vinkkejä aineettomiksi joululahjoiksi . 2,2 miljoonaa vapaa-ajan matkaa kotimaahan . Esimerkiksi leffailta on hyvä aineeton lahja minkäikäiselle vain. 305 euroa lahjoihin per asukas . – Mikä tahansa aineeton lahja olisi ihana! Ihan kaikista mieluisin olisi kyllä brunssi tai jokin hemmotteluhoito, hän huokaa. Hän luettelee joitain esimerkkejä, joita on koottu myös HSY:n Anna jotain muuta -sivustolle. Tarvainen itsekin olisi kovin tyytyväinen aineettomaan lahjaan. Jalkahoito . – Itse muistan lapsuudestani, sitä yhtä tärkeää pehmokoiraa lukuun ottamatta, vain yhdessäolon hetket rakkaimpien kanssa, en saamiani leluja
Kuva: Timo Elo Turpeen käyttö energiatuotannossa on jo väistymässä, mutta turve on erittäin hyvä kasvualusta ja kuivike sekä terveellinen materiaali hyvinvoinnin vaalimisessa. Teksti: Timo Elo Turve on suomalaiskansallinen luonnonvara Turpeesta terveyttä ja kauneutta. 24 Maamme pintaalasta on suota yli 9 miljoonaa hehtaaria
Bioenergia ry:n julkaisemalla Turveinfo-sivustolla esitellään tupasvillan käyttöä tekstiileihin. Totesin vastaavanlaisia soita olevan Suomessakin ja päättelin myös meillä olevan varmasti ainakin yhtä hyvää kylpyraaka-ainetta. Turve Soiden tulevaisuus Suomessa turvataan vastuullisella soiden käytöllä ja suojelulla. – Turvekerrostumissa säilyneet tupasvillan kuidut soveltuvat tekstiilien raakaaineeksi. – Itse pääsin perusteellisesti tutustumaan suon eri käyttömuotoihin vuonna 1981 ollessani kuukauden opintomatkalla DDR:ssä. Suolla on aina ollut tärkeä merkitys suomalaisten elämässä, ja soita on tutkittu jo yli sadan vuoden ajan. Turvesaunalla on todettu olevan samanlainen vaikutus kuin turvekylvyllä. Uudempia tuulia edustavat suomatkailu, suourheilu, turvetekstiilit, turvehoitotuotteet ja turveterapiat erilaisine elämyksineen. S uomi tunnetaan ”suomaana”, jonka maapinta-alasta lähes kolmannes on soita ja turvemaita. Kuva: Riitta Korhosen albumi Pääosa turvetuotannostamme on keskittynyt energiaja kasvuturpeeseen. Maataloutta harjoitetaan turvemailla ja suometsillä, ja niiden tutkimuksella on tärkeä merkitys metsätaloudessa. Monimuotoiset suot Suot ovat muun muassa hyviä marjamaita ja porolaitumia. -– Turvetekstiileissä käytettävä tupasvilla on noin 50 prosenttia lämpimämpää kuin villa ja se on myös hieman kevyempää. Mutaa on myös helpompi käsitellä, koska se on tasalaatuista. Turvetta tutkitaan Korhonen on tutkinut kylpyturpeeksi soveltuvien suomalaisten turvelajien fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia ja tehnyt aiheesta lisensiaattitutkimuksen. Tupasvilla ei ärsytä ihoa, joten se sopii herkkäihoiselle. Kotiin tultuani aloin tehdä työtä suomalaisen hoitoturpeen puolesta, ja vuonna 1989 pystyin saamani apurahan turvin käynnistämään sitä koskevat tutkimukset yhdessä Turun yliopiston professorin Kalevi Pihlajan kanssa. 25 – Tutkimustulokset osoittavat, että Suomen soissa on runsaasti hyvänlaatuisia turvehoitoaineita, Riitta Korhonen sanoo. Vain erittäin pieni osa käytetään hoitoturpeena. Tupasvilla on materiaalina myös hengittävä. – Meille myös näytettiin suo, josta kylpyihin käytetty muta oli nostettu. – Tutkimustulokset osoittavat, että Suomen soissa on runsaasti hyvänlaatuisia turvehoitoaineita, Korhonen sanoo. Käytetty turve kuljetetaan takaisin luontoon mahdollisimman suomaisiin olosuhteisiin, jossa mikrobiologisin kokein seurataan sen puhdistumista ja turve käytetään uudelleen, kun se on puhdistunut riittävästi.. Turpeen käyttö energiana, kasvualustana ja ympäristön hoidossa on myös kansantaloudellisesti merkittävää. Keski-Euroopassa käytetään enimmäkseen turvekylpyjä, joihin tarvitaan paljon turvetta kerrallaan. Turvekuidun lämpimyys auttaa kylmää vastaan ja siitä uskotaan olevan apua myös reumaattisiin särkyihin, Turveinfo valistaa. Soilla on vahva merkitys myös suomalaisessa sielunmaisemassa, taiteessa ja kansanperinteessä. Turvegeologi Riitta Korhonen erikoistui työaikanaan Geologisessa tutkimuslaitoksessa turpeen terveydelliseen käyttöön, suotiedon popularisointiin sekä suomatkailun ja suoelämysten edistämiseen. Kuituja voidaan kerätä käsin turvetuotantosoilta tai seuloa teollisesti kasvuturvelaitoksissa. Kuidut puhdistetaan, karstataan ja sekoitetaan lampaan villaan tai luonnonsilkkiin ja kehrätään langoiksi tai huovutetaan huovaksi. – Soiden tulevaisuus Suomessa turvataan vastuullisella soiden käytöllä ja suojelulla, Korhonen sanoo. Mudan ja turpeen ero on siinä, että muta on hyvin mineraalipitoista, kun taas turve sisältää enemmänkin humusaineita. Tuolloin pääsin myös kokeilemaan sikäläisiä mutakylpyjä ja totesin mudan olevan turvetta. Imukykyisyytensä vuoksi tupasvilla sitoo kosteutta, hajua ja suoloja sekä neutraloi ihon eritteitä. Turvetuotannon jälkeen suonpohjilla on monenlaisia jatkokäyttömahdollisuuksia. Suomalainen erikoisuus n Turpeen käyttö saunomisen yhteydessä on muodostunut suomalaiseksi erikoisuudeksi, eli saunotaan turpeeseen naamioituneena. – Virossa suosittujen mutakylpyjen materiaali on meren pohjasta nostettua mutaa tai savea. Osallistuin siellä kansainväliseen turvelääketieteelliseen symposiumiin, jossa tarkasteltiin turpeen eri käyttömuotoja terveyden edistämisessä. Hän on toiminut pitkään Suoseuran puheenjohtajana ja ollut mukana toimittamassa ”Suomi – Suomaa” –kirjaa (Maahenki 2008), jossa 42 suoja turveasiantuntijaa kertoo Suomen soiden kehityksestä, määrästä, tutkimustuloksista sekä soiden ja turpeen monista käyttömuodoista
Turve säilyttää lämpötilan tasaisena koko hoidon ajan kun taas muta alkaa jäähtyä heti hoidon alettua. Sauna ei saa olla liian kuuma, ja löylyä heitetään säästellen, jottei turve valu hien mukana pois iholta. Lämmössä ollaan 15 20 minuuttia. Turvehoidon tehokkuus perustuu turpeen biologisesti aktiivisten ainesosien ja korkean lämpötilan yhteisvaikutuksiin. Saunomisen jälkeen turve pestään pois vedellä ilman saippuaa, jolloin turpeen bioaktiiviset ainesosat vaikuttavat iholla saunomisen jälkeenkin. Seos lämmitetään 39 42 -asteiseksi. Rasitusvammoihin käytetään jääkaappikylmää turvetta vastaavalla tavalla. 26 Turvetta paikallisesti n Paikallishoitona käytetään jauhettua, 44-asteiseksi lämmitettyä turvetta sellaisenaan. Kylvyssä hikoillaan, kuten saunassa, ja hikoilu jatkuu kylvyn jälkeisen lepotauon aikana. Turve hoitaa myös hiuksia ja hiuspohjaa, joten sitä kannattaa levittää saunassa hiuksiinkin. Turvekylpy tuntuu iholla miellyttävän pehmeältä ja 42-asteisenakin sopivan lämpöiseltä. Kylvyssä ollaan 20 minuuttia, jonka jälkeen levätään 20 minuuttia. Näin tehdään turvekylpy n Turvekylpyyn käytetään yleensä 2/3 jauhettua luonnontilaista turvetta ja 1/3 vettä. Huom! Turvekylpy rasittaa sydäntä, joten se ei sovellu sydänsairaille eikä verenpainetautia sairastaville. Kuva: Riitta Korhonen Turvesaunan ohjesääntö n Käydään ensin löylyssä, jotta ihohuokoset aukeavat ja sitten levitetään turve puhtaalle iholle koko vartalolle. Kuva: Riitta Korhonen Liekopuusta (suon sisään hautautuneista puista, jotka nousevat esiin turvetuotannon yhteydessä) tehdyt korut ovat monen mieleen. Kokovartalohoidon jälkeen on syytä levätä 20 30 minuuttia. Turve levitetään iholle hoidettavaan kohtaan, joka peitetään muovilla ja lämpimällä peitolla. Paikallishoidon voi antaa myös koko keholle. Ennen saunomista ja saunassakin on hyvä juoda vettä. Myös kasvonaamioon on syytä laittaa turvetta riittävän paksu kerros, jottei se pääse kuivumaan liikaa iholla, jolloin sen poistaminen on vaikeaa. Saunomisen jälkeen on syytä levätä 20 minuuttia ja nauttia yrttiteetä tai vettä. Lauteet kannattaa suojata joko kankaalla tai muovilla
Uusia soita ei saada käyttöön ja joudutaan turvautumaan turpeen uusiokäyttöön. Hoitoturpeessa humushappoja on oltava yli 20 prosenttia turpeen kuiva-aineesta. 24 prosenttia on luonnontilassa . Hoitoihin soveltuvat vain hyvin maatuneet turpeet. Hän näkee hoitoturpeen tuotannon Suomen vahvuutena, sillä meillä turpeet ovat muodostuneet puhtaaseen ympäristöön, eikä haitta-aineita, kuten raskasmetalleja, niissä tavata. 0,6 prosenttia on turvetuotannossa Suoseuran täyttäessä 60 vuotta nähtiin Vihdin Soidinsuolla vauhdikas suoperformanssi. Viime vuosina suon arvostus on noussut varsinkin luontoja elämysmatkailussa. 56 prosenttia on ojitettu metsätaloutta varten . Suosählyssä ja suolentiksessä on kilpailuja ja suojuoksun kuntoa kohentava vaikutus tunnetaan laajalti. l täytyy hienontaa ennen käyttöä. Saksalla, jolla on turvehoidoissa yli 200-vuotiset perinteet, on ongelmia, koska maan turvevarat ovat rajalliset. – Biologisesti aktiivisista ainesosista merkittävimpiä ovat humusja fulvohapot, jotka pystyvät tunkeutumaan ihon lävitse. Kuva: Timo Elo Suomessa soita riittää n Suomen pinta-alasta kolmasosa, 9,2 miljoonaa hehtaaria, on suota, josta . Maatuneisuus, samoin kuin eri turvelajit, määritetään kenttätutkimusten yhteydessä. Valtakunnallinen suostrategia varmistaa, ettei luonnontilaisia soita enää ojiteta eikä oteta turvetuotantoon. Oleellinen ero turpeen ja mudan välillä on myös se, että turve säilyttää lämpötilan tasaisena koko hoidon ajan kun taas muta alkaa jäähtyä heti hoidon alettua. Myös turpeen sisältämillä hivenaineilla on oma merkityksensä. – Näytteistä määritetään turpeen happamuus, tuhkaja vesipitoisuus, lämmönsitomiskyky sekä tilavuuspaino. Lisäksi. Sen tehokkuus perustuu turpeen biologisesti aktiivisten ainesosien ja korkean lämpötilan yhteisvaikutuksiin. Suo edustaa uusiutuvia luonnonvaroja, sillä uutta turvetta syntyy koko ajan. Hyrynsalmen suopotkupallon maailmanmestaruuskilpailut on maailmankuulu tapahtuma. Kuva: Riitta Korhonen suoritetaan turpeen kemiallinen karakterisointi ja määritetään 34 alkuainetta, jolla varmistetaan, ettei turpeessa ole ihmiselle haitallisia ainesosia. Turvetuotannon loppuessa alkaa uusi elämä. 7 prosenttia on maatalouskäytössä . Ne vaikuttavat tervehdyttävästi elimistön toimintaan. 11 prosenttia on suojeltu . – Tärkein lähtökohta etsittäessä sopivaa kylpyturvetta on sen maatuneisuus. Myös suourheilu on saavuttanut suuren suosion. 27 Suot ovat myös porojen laidunaluetta. Riittävän hyvän turve-esiintymän löytyessä siitä otetaan näytteet tarkempaa analyysiä varten. Turvetuotannossa suo on keskimäärin 30 vuotta, joten kysymyksessä on varsin pitkäaikainen ”sadonkorjuu”. Suomessa turvetta riittää. 1,4 prosenttia on voimalaitosaltaiden alla . Suon arvostus nousussa Turvehoito vaatii onnistuakseen melko pitkän kuurin. Maatumisasteen on oltava von Postin 10-asteikolla mitattuna vähintään 6, mutta mieluummin 7 8. Usein suolle syntyy lintujärvi jo ojien tukkimisella. Jokin osa suosta voidaan varata peltoviljelyyn ja kovemmalle maapohjalle sopii metsitys, Riitta Korhonen sanoo. Viime vuosina myös Virossa on alettu markkinoida hoitoturvetta, Korhonen kertoo
Pohjavesialueelle rakennettava reaktiivinen seinä toimisi siten, että pohjavesi kulkisi sen läpi ja vedestä puhdistuisi haitta-aineita. Tulokset ovat tutkijan mukaan lupaavia, vaikka vaativatkin vielä lisää tutkimusta ennen käytäntöön soveltamista. – Koska koepullojen sedimenteistä ei juuri saatu uutettua torjunta-aineita, pitoisuuden lasku vedessä johtui todennäköisesti kemiallisesta hajoamisesta tai uuttamattomissa olevien jäämien muodostumisesta, kirjoittaa Kerminen väitöstyössään. Suomessa ja EU:ssa kiellettyä atratsiinia käytetään muualla maailmassa edelleen runsaasti. Tämä motivoi tutkimaan torjunta-aineiden hajoamista ja kehittämään puhdistusmenetelmiä. Väitöstyössä todetaan, että torjuntaaineiden runsas käyttö on johtanut pintamaiden, syvempien kerroksien, vesistöjen ja pohjavesien pilaantumiseen. Samoin 60-luvulla yleistyi torjunta-aineiden käyttö puistoissa, yksityispihoilla ja kotipuutarhoissa. Teksti ja kuva: Martti Heikkilä 50-luvulta lähtien n Torjunta-aineita on käytetty Suomessa 1950-luvun alusta lähtien, aluksi maaja metsätaloudessa. Kun pohjavettä käytetään kasteluvetenä, atratsiini voi pieninä määrinä päätyä veden mukana taas uudestaan pellolle tai kasvihuoneeseen. Myös kaupallinen valmisteella torjunta-ainepitoisuuksia pohjavedessä saatiin laskemaan, mutta vaikutus kesti vain noin kuukauden. Tutkimuksessa luetellaan yhdeltä pilaantuneelta ja jo käytöstä poistetulta pohjavesialueelta löytyneet torjunta-aineet: atratsiini, desetyyliatratsiini (DEA), simatsiini ja 2,6-diklorobenzamidi (BAM). Kerminen selvitti torjunta-aineiden hajoamista pintamaissa sekä syvemmällä maaperässä. Samalla hän tutki puhdistusmenetelmien kehittämistä. Eniten sitä käytetään maapallolla sokeriruokoa ja maissia viljeltäessä, sillä atratsiini vaikuttaa ainoastaan leveälehtisin kasveihin. 1960-luvulta lähtien niiden käyttö on ollut yleistä myös kauppapuutarhoissa ja taimistoissa. Käytännön sovelluksia voisivat olla reaktiivisen seinän rakentaminen tai jonkinlainen reaktori tai pylväs, jossa vettä voisi puhdistaa. T utkija Kaisa Kerminen analysoi väitöstyössään Lahden alueelta otettuja maanäytteitä. Atratsiinin myynti kiellettiin Suomessa 1991, sen jälkeen sai varastot vielä myydä loppuun. Sedimentti tarkoittaa kerrostunutta maa-ainesta, joka on siirtynyt paikalle esimerkiksi veden vaikutuksesta. Esimerkiksi atratsiiniä löytyy luonnosta yhä, vaikka se kiellettiin jo 90-luvun alussa. Atratsiinin vaikutus perustuu siihen, että se vaikuttaa kasvin fotosynteesiin eli yhteyttämiseen. Kun atratsiini kiellettiin, simatsiinin myynti kasvoi. Kasvi ei pysty enää tuottamaan energiaa auringonvalon avulla ja kasvi nääntyy hengiltä.. Tutkimuksessaan Kerminen havaitsi, että turpeen ja mustan mullan lisääminen pilaantuneisiin kohteisiin laski torjuntaainepitoisuuksia huomattavasti. 28 Pintamaat, vesistöt ja pohjavedet pilaantuvat Torjunta-aineet hajoavat hitaasti Rikkaruohomyrkyt säilyvät maaperässä ja pohjavesissä jopa vuosikymmeniä. Atratsiinin hajoaminen on viljelymaassa nopeampaa, mutta jos atratsiini joutuu pohjavesivyöhykkeelle, jossa olosuhteet hajotukseen eivät ole suotuisat, hajoaminen saattaa jopa pysähtyä
meidankoira.. Kaisa Kerminen väitteli eli torjuntaaineiden hajoamisesta ja saastuneiden vesien puhdistuksesta Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksella Lahdessa elokuussa. Yleensä ajatellaan, että pienet pitoisuudet eivätkä aiheuta vaaraa. kissafani.. Väitöstyön englanninkielinen nimi on Dissipation of herbicides in surface soils and subsurface sediment slurries and development of treatment methods. Mutta esimerkiksi atratsiini voi käyttäytyä hormonihäirikön tavoin, jolloin jo pienet pitoisuudet voivat vaikuttaa. l Torjunta-aineen hajoaminen on viljelymaassa nopeampaa kuin aine joutuessa pohjavesivyöhykkeelle. 29 Torjunta-aineet hajoavat hitaasti Simatsiini kiellettiin vuonna 2004. hevosmaailma.. tilaus alkaa vuoden 2018 alusta ja sisältää valitsemasi lehden 3 numeroa. senioriterveys.. ekoelo.. Pelloille, puistoihin, hautausmaille ja rautateiden ratapenkoille vuosien saatossa levitetyt rikkaruohomyrkyt ovat jättäneet jälkensä myös Suomen ympäristökeskuksen tänä vuonna julkaiseman raportin mukaan. Reaktiivinen seinä toimisi siten, että pohjavesi kulkisi sen läpi ja vedestä puhdistuisi haitta-aineita. asejaera-lehti.. kiinteistojaenergia.. Säännöt ja tilaaminen: lahjan saat kun olet ollut Ekoelon kestotilaaja vähintään 2 vuotta. Ekoelo toivottaa lukijoilleen Hyvää joulua ja ilahduttavia lukuhetkiä! Joululahja sinulle kestotilaaja! Jouluiloa uudesta lukupaketista! Saat valitsemastasi lehdestä 3 numeroa lahjaksi! Voit tilata lahjalehdet itsellesi tai ilahduttaa ystävääsi mukavilla lukuhetkillä. Raportissa kerrotaan, että 43 prosentissa tutkituista pohjavesialueista on löytynyt torjunta-aineista jäämiä. Sen molekyylien rakenne on jonkin verran toisenlainen, mutta vaikutusmekanismi sama kuin atratsiinilla. tilaus tulee tehdä 18.12.2017 mennessä. 15 prosentissa niitä oli yli ympäristönormit edellyttämien rajojen. talomestari-lehti.?. sielunpeili-lehti.. Tutkittavana oli yli 200 pohjavesialuetta. luontaisterveys-lehti.. Näin teet lahjatilauksen: valitse haluamasi lehti ja tarkista asiakasnumerosi (löytyy lehden osoitetarrasta) tee tilaus valitsemasi lehden verkkosivujen tilauspalvelusta -> valitse kampanjatilaus ja käytä koodia JOULU2017 antiikkijataide.
Tänne nousee nopeasti uusi elintarviketeollisuusala, sillä puolet suomalaisista on kiinnostunut hyönteisravinnosta ja monet uudenlaisesta yrittämisestä. Teksti: Terttu Iiskola Kuvat: Topi Kairenius ja Terttu Iiskola Sirkat valloittavat makunystyrät S anttu Vekkeli, 30, oli buumiin valmiina, kun marraskuun alussa valmistuivat Eviran ohjeet, joka mahdollistavat hyönteisten kasvattamisen ja jalostamisen ihmisravinnoksi Suomessa. Mielikuva on aivan väärä tulevaisuuden valossa. Nyt NIE:n hyönteisfarmit ovat valmiita valloittamaan hylättyjä tuotantoja varastotiloja jälleen elinkeinokäyttöön. Farmit voivat kasvaa sadoista neliöstä aina ison marketin kokoiseksi. Tehokkaan farmin perustaminen maksaa satoja tuhansia euroja. Vekkeli perusti vuonna 2013 Pohjolan Hyönteistalous Oy:n (Nordic Insect Economy Ltd., NIE) kehittämään hyönteiskasvatusteknologian, joka täyttää hygieniavaatimukset ja kestää kilpailun Suomessa ja maailmalla. Uusi elintarviketeollisuus Suomessa hyönteisten kasvatuksesta on toistaiseksi kerrottu uutena harrastuksena, outona kuin kannabiksen kotikasvatus. Kun NIE:n 600 neliön hyönteisfarmi pyörii – Toimitamme toukat tai sirkat, jotka farmiin halutaan istuttaa lisääntymään ja kasvamaan.. – Kahden vuoden sisällä Suomessa on 20–40 teollista kasvattamoa, hyönteisfarmia, Santtu Vekkeli arvioi. – Ensi vuonna vasta pari, mutta mittakaavan kehitys on iso mysteeri. – Se on kuitenkin vain murto-osa lihasaati maitokarjatilan perustamisesta, Vekkeli toteaa. Heistä hyönteiset maistuvat hyvältä. 30 Hyönteisfarmeista syntyy uusi elintarviketeollisuuden haara Maailmassa yli kaksi miljardia ihmistä syö ravinnokseen hyönteisiä, pääasiassa luonnosta kerättyinä. Makujen ja talouden ohella ekotehokkuus on pontimena, kun hyönteiskasvatus ryöpsähtää käyntiin Suomessa ensi vuonna
– Hyönteisten tuotanto ja myynti elintarvikekäyttöön edellyttää sen varmistamista, että lopputuotteet ovat kuluttajille turvallisia. Tuotannossa on esimerkiksi huolehdittava hyvästä hygieniasta ja pakkausmerkintöihin tarvitaan tiedot allergian aiheuttajista eli allergeeneista, totesi MMM:n ja Eviran syyskuun tiedotteessa elintarviketurvallisuusosaston johtaja Leena Räsänen Evirasta. – Hygieniasta huolehtivan laatujärjestelmän on toimittava jokaisessa kasvatusvaiheessa: hyönteisten latauksessa farmiin kasvamaan, ruokinnassa, vedessä, syömättömän ruoan ja lannoitepölyn erottamisessa ulosteesta ja oikean lämpötilan ja kosteuden säädössä, Vekkeli kuvaa. – Joku voi ryhtyä kasvattamaan esimerkiksi jalostuslinjoja. NIE:llä on esittelyfarmit Malesiassa ja Yhdysvalloissa, pian myös Suomessa. – Jos farmi on 600 neliötä pienempi, se kannattaa vain erikoistumalla harvinaisiin hyönteisiin tai vaikkapa mausteisiin makuihin, Vekkeli sanoo. Robotiikka itse kehitettävä Hyönteiskasvatus ei tarvitse paljon ihmistyötä, sillä Vekkelin tiimi on kehittänyt farmeihin automatiikan laitteineen ja ohjelmineen. – Hyönteiskasvatuksessa ei kuitenkaan ole arvioitu yhtä isoja hygieniaongelmia kuin esimerkiksi kanankasvatuksessa, hän vertaa. Alamme pikaisesti laatia toiminnalle pelisääntöjä yhdessä alan yrittäjien kanssa. Hygienia edellä Vekkelin vahvuutena hyönteisfarmin kehittämisessä on koulutus. Eviran tehtävänä on laatia tätä koskeva ohjeistus sekä tuottajille että valvontaviranomaisille. Hyönteiskasvatuksesta tulee luvanvaraista ja siten valvottua. Viiden vuoden kuluttua me varmasti nauretaan nykylaitteille, Vekkeli tuumii.. Vuosi sitten minulla ei ollut käsitystä siitä, mitä nyt on. – Tavoitteena on koko kasvatuskierron automatisointi. Hän on Helsingin yliopiston maaja metsätieteellisen kouluttama elintarviketieteilijä, jonka aiempi kokemus on elintarvikeja vesiturvallisuudesta (mikrobiologiasta). Eikä minulla ole mitään hajua siitä, missä ollaan kymmenen vuoden kuluttua. 31 Sirkat valloittavat makunystyrät yhden päätoimisen ja osa-aikaisten työllä, 6000 neliön farmi korkeintaan viidellä päätoimisella
Hän toteaa, että menee jonkin verran aikaa, ennen kuin alkaa valmistua hyönteisten ravintoarvosta kertovia väitöskirjoja. – Tilat piti saada halvalla, Kotkan keskussairaalan piti olla lähellä vaimon töiden vuoksi ja paikan piti olla lyhyen matkan päässä Helsingistä. Farmarin alkupanostusta pitää helpottaa ja tuotteiden markkinat taata, Vekkeli sanoo. Samalla kasvatus on hyvin ekologista. Hyönteisfarmeja varten ei tarvitse rakentaa uutta tilaa, vaan voidaan hyödyntää käyttämättömiksi jääneitä tiloja. Osa järjestelmistä patentoidaan, ja kehityksessä pyritään olemaan kilpailijoiden edellä. Tehokkaita farmeja NIE:n päätuote on hyönteisfarmi, suljetun kierron tehdas, jossa kasvaa sellaisia hyönteisiä kuin halutaan. Etanat ovat maailmalla marginaalinen herkutteluruoka, mutta sen markkinat ovat arviolta yhdeksän miljardin euron bisnes. Tuotekehitys on tapahtunut esimerkiksi jauhopukeilla ja kotisirkoilla. – Puoli vuotta kasvattelin toukkia ja sirkkoja omakotitalon kellarissa ja kehittelin erottelukoneita ja robotiikkaa, kunnes rahat loppuivat 2015. 32 Hän löysi maaseututaajamasta optimaalisen paikan farmiensa kehittelylle 2014. – Vaikka hyönteisruokaa löytyy jo kaupoista ja ravintoloista, paperilla se on edelleen laitonta apetta, Hyönteiskokki eli NIE:n yhteistyökumppani Topi Kairenius kirjoittaa sivuillaan (Koiramies.fi) – Jauhelihakansasta jauhomatokansaksi! hän innostaa suomalaisia. – Sain robotiikkanäkymilläni vakuutetuksi aasialaisia sekä suomalaisia sijoittajia niin, että vuoden 2014 lopulla voin palkata neljä ihmistä yrityksen ydintiimiksi. Väitöskirjan teko ei viehätä Vekkeliä itseään. – Oli rakennettava koko kasvatusja markkinaketju kerralla, koska ei ole vaihtoehtoa. Jauhopukki aikuinen Jauhopukki kotelo Jauhopukki toukka – Hyönteisille tarvitaan paljon hienommat ”häkit” kuin kanoille, ja näiden kasvuastioiden kehittäminen on ollutkin vaikeaa.. Santtu Vekkeli juttelee hyönteistalouden kehitystyöstään innostuneesti, eloisasti ja valoisasti rapsuttaen välillä weimerinseisoja Justiinan kaulaa. – Hyönteisille tarvitaan paljon hienommat ”häkit” kuin kanoille, ja näiden kasvuastioiden kehittäminen on ollutkin vaikeaa. – B12-vitamiinia on, hyönteislajista riippuen, vähintään nelinkertaisesti ja usein paljon enemmän verrattuna sianlihaan, Santtu Vekkeli luettelee. Pitää taata muun muassa tuotteiden laatu, hygienia ja prosessointitulos eli kuivatus sekä jauhatus, hän luettelee. Kun Suomessakin ihmiset huomaavat maun ja kriittinen massa omaksuu hyönteisruoan, kysynnän kasvu on valtava. Toimitamme eri hyönteisille optimoidun ravinnon, joka on viljapölyn ja erilaisten rehujen seoksia. Ja kaiken kukkuraksi NIE lupaa myydä asiakasfarmiensa tuotteet. Nokia-taustainen Arttu Hirvikorpi ryhtyi vastaamaan byrokratiasta sekä sopimuksista, ja neljäs tuli avustajaksi. Esimerkiksi Thaimaassa hyönteiset eivät suinkaan ole halvinta ruokaa, Vekkeli kertoo. – Vesikierrosta ei synny ympäristöhaittoja. Hyönteisiä ostavat esimerkiksi ravintolat sekä kuluttajat kaikkialla maailmassa. Hän haluaa toimia ja tehdä asioita, jotka muuttavat maailmaa. Sivutoimipiste on Tampereella. – Jotkin hyönteislajit eivät tarvitse juomavettä, joten yhden hyönteisruokakilon tuottamiseen tarvitaan parhaimmillaan vain yksi litra vettä. – Hyönteisruoassa on se etu, että se on hyvän makuista. – Olemme rakentaneet sellaisen hankintaverkoston, missä automatisoidut ja hygieniset farmit ja prosessointilaitokset voidaan valmistuttaa. Toisaalta hyönteisistä saadaan myös öljyjä. – Tutkimuksessa on vasta raaputettu pintaa. Jokaiselle ravintoketjun sivuvirralle löytyy hyönteistuotannossa tehtävää, Vekkeli luettelee. Vettä kuluu hyvin vähän, parhaassa tapauksessa vain pesemiseen, ja ihan kaikki pitää säännöllisesti pestä, jotta hygienia ja terveys säilyvät, Vekkeli kertoo. – Toimitussopimuksia on enemmän kuin pystymme toimittamaan. Suomeen ei tulisi paria kasvattamoa enempää, jos emme olisi kehittäneet teollista tuotantoketjua. Proteiinia ja B12-vitamiinia n Hyönteisruoassa on poikkeuksellisen paljon proteiinia eli valkuaisainetta, jolla voidaan korvata lihaa ravinnossa. Itse farmiin ei pääse kuvaamaan, koska kyse on liikesalaisuuksista. – Isoveljeni Sami ryhtyi myynnistä vastaavaksi ja toimitusjohtajaksi ja tuttu yliopistolta Jouni Saukkonen tuotekehittelijäksi. – Rautaa ja kalsiumia, mutta vähän rasvaa. – Meidän pitää miettiä koko ajan, mitä on tulevaisuudessa. Meillä on useita eri kasvatusastiajärjestelmiä, Vekkeli kertoo. Lämpö omasta takaa Hyönteisfarmi on tiiviisti suljettu järjestelmä, jossa on tärkeää säilyttää tasainen kosteusja lämpötila. Thaimaassa käytetään isoja betoniammeita. Toimitamme toukat tai sirkat, jotka farmiin halutaan ”ladata” eli istuttaa lisääntymään ja kasvamaan. – Otin hatun käteen ja menin niiden luo, jotka olivat aikanaan rahoittaneet tutkimustyötäni. Suomessa tutkitaan jo hygieniaan, rehuun, kasvatuskiertoon liittyviä asioita Itä-Suomen yliopistossa Seinäjoella ja Luonnonvarakeskuksessa
Lannoiteosa ulosteesta voidaan toimittaa esimerkiksi kuluttaja-asiakkaille. Silti farmirakennus pitää muokata sellaiseksi, että sen sisällä voidaan hallita lämpö ja kosteus oikeina. Sirkoista pyörähtää pyöryköitä ja kypsyy makkaraa. Kulkusirkka on saanut suklaahunnun.. – Naudalla vastaava määrä on 15 000 litraa. Jatko on jo nyt suomalaisen elintarviketeollisuuden historiaa. Ja taloudellinen tuloskin on parempi. – Hyönteisten uloste on kuivaa ”hiekkaa”, jonka käsittelyyn ei tarvita nestevirtoja, vain erottelukoneisto. Ideaansa mies kehitteli työn ohessa kierrellen tutustumassa hyönteisruoka-alaan Hollannissa, Ranskassa, Aasiassa. Etelä-Koreassa hyönteiset ovat olleet lasten ja vanhusten ruokaa. Investointi on kuitenkin kohtuullinen. – Ja selvisi myös, että nykyaikaista teknologiaa ei tarkoitukseen ole olemassa missään. Aasiassa ihmistyövoima on halpaa, joten ei ollut intressiä kehittää robotiikkaa. Jauhopukin toukasta valmistettu zucchini. – Osa hyönteisistä lämmittää kotifarminsa hämmentävän tehokkaasti. Tiesin, että Suomessa on kehitystyöhön suuret maaedut: hygieniaja laatujärjestelmät ovat maailman parhaita, ja yhteiskunnan tuki yliopistoyhteistyönä sekä hallinto myös maailman parasta, hän listaa. Tuolloin vuonna 2012 huomasimme, että Thaimaassa on paikallinen professori alkanut kokeilla hyönteisten kasvatusta ihmisruoaksi mutta vain kotivaramittakaavassa, kunnes pian Thaimaassa oli yli 20 000 farmia, jotka kasvattivat yli oman tarpeen. Vekkeli lopetti laboratoriotyöt Karoliinisessa ja tuli kotikaupunkiinsa Helsinkiin 2013 opetustyöhön. Tuli esille, että pluspuolelle tulee pölyttämisen lisäksi ruoka, Vekkeli kertoo. l Jauhomatoja Bataattisosekeitossa on käytetty kekomuurahaisia. – Ymmärsin myös, että Suomessa ei muilla maatalouden aloilla ole mainittavia kasvun mahdollisuuksia, mutta tällä alalla on. Se on ollut positiivinen yllätys täällä kylmässä ilmanalassa. 33 Näkemys syntyi maailmaa kiertäessä n Santtu Vekkeli oivalsi hyönteiskasvatuksen merkityksen kierrettyään maailmaa laboratoriotöissä Singaporessa, Cornellin yliopistossa USA:ssa ja Tukholman Karoliinisessa instituutissa. – Hyönteisiä on aina syöty esimerkiksi Meksikossa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa, mutta perustuen keräilyyn. Kiinassa on aivan valtavia kasvattamoja, mutta kukaan ei tiedä, millaisia, sillä niiden halleihin pääsee tutustumaan vain ulkopuolelta. – Toisen teknikon vaimo teki väitöskirjaa hyönteisiin liittyvistä taloudellisista merkityksistä, ja asiasta juteltiin ensin toimistossa ja sitten baarissa
Haluamme käyttää voiton ansiosta saamamme näkyvyyden ilmastotyön edistämiseen ja suomalaisen osaamisen esille tuomiseen, Iin Micropoliksen toimitusjohtaja Leena Vuotovesi kertoo. Palkitun Innovatiiviset vähähiiliset palvelut -projektin toteuttavat yhteistyössä Iin Micropolis Oy sekä PROTO, PohjoisSuomen muotoilijat ry. Edustamme kokomme puolesta valtaosaa Euroopan kunnista. Iin hanke valittiin voittajaksi kilpailun EU:n energiaunioni-hankkeen tavoitteita edistävänä ja ilmastonmuutosta hillitsevänä toimintana. – Olemme onnistuneet edistämään toimintakulttuurin muutosta. Pärjäsimme kilpailussa luultavasti osittain myös siksi, PROTO – Pohjois-Suomen muotoilijat ry:n toiminnanjohtaja Johannes Helama pohtii.. 34 I iläinen projekti voitti lokakuussa Euroopan komission RegioStars 2017 -kilpailun ilmastonmuutos-kategorian. EU:n RegioStars-kilpailussa nostettiin esiin innovatiivisia aluekehittämisen hankkeita, joista voitaisiin saada inspiraatiota myös muualla EU:ssa. Viime vuonna käynnistettyjä kumppanuuden muotoja voidaan pitää innovatiivisena avauksena. Yhtenä kehittämiskohteena on haluttu aktivoida kuntalaisia palveluiden suunnitteluun. Kunnallinen, alueen elinkeinoelämän tarpeita edustava kehitysyhtiö ja muotoilun asiantuntijaorganisaatio yhdistireiksi. Iiläiset ovat innostuneet toimintamalleista ja pilotteja tullaan jatkamaan edelleenkin, kuvailee Helama. Iin kunnan ilmastotavoite on jopa 30 vuotta EU:n tavoitetta ripeämpi. Uudistustyöhön on saatu hankerahoitusta Pohjois-Pohjanmaan liiton myöntämästä Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Hankkeessa poikkeuksellista on luovien alojen ja elinkeinoelämän yhteistyö. EU:ta ripeämpää toimintaa Iin kunnassa on tehty jo kauan pitkäjänteistä ilmastotyötä. – Eurooppalaiset kilpakumppanimme kutsuivat kisaa hankemaailman OscaPalkintoa vastaanottamassa projektipäällikkö Kristiina Nurmenniemi (toinen vasemmalta), aluekehitysasiantuntija Heikki Laukkanen Pohjois-Pohjanmaan liitosta sekä toiminnanjohtaja Johannes Helama PROTO – Pohjois-Suomen muotoilijat ry. Kuva: European Union Pienessä kunnassa tehdään pitkäjänteistä ilmastotyötä Euroopan mestaruus Iihin Euroopan komissio myönsi vuoden 2017 energiaja ilmastopalkinnon Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevalle vajaan 10 000 asukkaan Iin kunnalle. – Ratkomme Iissä globaalia ongelmaa tavalla, joka voidaan monistaa mihin tahansa pieneen kuntaan
Tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ei ole unohdettu ihmisiä. Naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja aktiivinen osallistuminen, 4. Iiläiset ovat innostuneet uusista toimintamalleista. Tässä hankkeessa yhdistyivät ajankohtainen ja tärkeä aihe sekä osaavat ja motivoituneet tekijät, aluekehitysasiantuntija Heikki Laukkanen PohjoisPohjanmaan liitosta toteaa. Pienessä kunnassa tehdään pitkäjänteistä ilmastotyötä Muun muassa kuntakeskuksen suunnittelua tehdään yhdessä kuntalaisten kanssa. – Vastasimme haasteeseen yhdistää elinkeinoelämän tarpeet luovien alojen toimintamalleihin. Iin kunta palkittiin kategoriassa 2. CityStar: digitaalistuvat kaupungit. Koulutus sekä 5. Iin Olhavassa ja Vatungissa tuotetaan tuulienergiaa vuositasolla noin 250 GWh, joka vastaa 12 500 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista sähkönkulutusta. Energiaunioni: ilmastonmuutos, 3. Kun kaikki palaset saadaan kohdalleen, alkaa asia edetä, Nurmenniemi kertoo. Kuntalaiset ovat kehittäneet muun muassa sähköisiä asiointipalveluita, joukkoliikennettä, kuntakeskuksen kaavoitusta sekä yritysten Paikallista-ympäristölupauksen käyttöönottoa erilaisten kokeilujen, kilpailujen ja työpajojen avulla. Isot tavoitteemme Iin kestävästä kehityksestä ovat kulkeneet taustalla, mutta olemme toiminnassamme saaneet asettaa ihmiset etusijalle, Leena Vuotovesi kertoo. Energiaunioni, ilmastonmuutos. – Olemme onnistuneet edistämään toimintakulttuurin muutosta. Eri näkökulmat täydentävät aina toisiaan. Vuonna 2017 riippumaton tuomaristo valitsi 103 hankkeen joukosta 24 finalistihanketta painottaen neljää kriteeriä: innovointi, vaikutus, kestävyys ja kumppanuus. RegioStars 2017 -kilpailussa valittiin viisi voittajaa seuraavissa kategorioissa: 1. Älykäs erikoistuminen pk-yritysten innovoinnissa, 2. Heidän kanssaan vuorovaikutus on avointa ja koemme tavoitteemme yhteiseksi. – Hankehakemus oli perusteellisesti ja laadukkaasti valmisteltu ja on hienoa, että myös kuntalaiset on saatu mukaan kehitystyöhön. Kuntalaiset mukana Hankkeen projektipäällikkö Kristiina Nurmenniemen mukaan kehittämistyössä on hyödynnetty luovien alojen osaamista ja palvelumuotoilun menetelmiä ihmisten kokemusten, arjen ja käyttäjätiedon keräämisessä. 35 RegioStars Vuosittain jaettavilla RegioStars-palkinnoilla annetaan tunnustusta Euroopan merkittävimmille ja innovatiivisimmille, EU:n koheesiopolitiikan rahoitusta saaville alueellisille hankkeille. Kilpailun järjestää Euroopan komissio. Pohjois-Pohjanmaan. Taka-alalla on muutosmalli, joka koostuu kolmesta osatekijästä, visiosta, ihmisistä ja vertailukohteista. – Näimme kilpailutusvaiheessa vaivaa löytääksemme palveluntuottajasta aidon kumppanin ja sen löysimme Palvelumuotoilu Palosta. l vät resurssinsa yhteishankkeessa, johon hankittiin palvelumuotoilun osaaja ostopalveluna. liitossa oli rohkeutta mahdollistaa toimiminen tarve edellä. Hankkeessa on kuultukin eri toimijoita sekä sovitettu yhteen eri intressejä
36 Kirkkonummella peltojen keskellä sijaitsee pieni Maatilapuoti, jossa myydään paikallisten tuottajien herkkuja ja käsitöitä. Henrik ja Ingemo Fröberg pyörittävät maatilapuotia Lähiruokaa ja käsitöitä. Pihalla voi hyvällä tuurilla nähdä vilauksen myös Kärrasin tontusta. Leivät ja pullat leivotaan tilan omassa leipomossa. Teksti: Pauli Jokinen Henrik ja Ingemo Fröberg pyörittävät Maatilapuotia
Sotien jälkeen suku joutui jättämään kotitilansa. Satupolku on noin 450 metriä pitkä polku, joka lähtee Maatilapuodin takaa. – Tämä on vielä pientä. Alue oli Neuvostoliitolla 1950-luvun puoliväliin saakka, jolloin se palautui Suomelle ja asukkaat saivat palata koteihinsa. Totean hänelle, että väkeä näyttää piisaava, vaikka on perjantai-iltapäivä. Vanhan riihen betoniperustukset ovat jäljellä metsässä. Paikalla on nykyään Maatilapuoti.. Tonttu on satoja vuosia vanha, tiettävästi Kirkkonummen vanhin tonttu. Henrik ja Ingemo Fröberg pyörittävät maatilapuotia sin tilan tontusta, joka asusteli luhtiaitassa. Fräsars on puolestaan isoisäni kotitila, Ingemo selittää. Maatilapuodin paikalla, vanhan maakellarin päällä, oli rakennus, joka oli hävitetty vuokra-aikana. Henrik pyörittää Maatilapuotia vaimonsa Ingemo Fröbergin kanssa. Satupolku on hauska hyppäys mystiikan ja luonnon maailmaan. Jäljelle jäi vanha maakellari. Nainen tarkastelee leipomon tuotteita, perhe käsitöitä ja vanha mies siemailee ikkunapöydässä kahvia ja syö leivosta. Se on yhteydessä Fräsarsin tilaan, joka on noin kilometrin päässä. Pellon laidassa on parhaat päivänsä nähnyt riukuaita. Maatilapuoti on Kärrasin tilalla. Varastot oli tyhjennettävä ja karja vietävä pois. – Isoäitini on kotoisin täältä Kärrasin tilalta ja isäni on syntynyt täällä. Maatilapuodin ulkopuolelle on aseteltu kurpitsoja. Vaikka ollaan keskellä maaseutua ja Kirkkonummen keskustaan on matkaa noin viisi kilometriä, Maatilapuodin pihalla on jo ruuhkaa. Harva on nähnyt. 37 M aatilapuoti sijaitsee punaisessa talossa keskellä Eestinkylän kulttuurimaisemaa. Polkua reunustaa korkeat ja vanhat koivut. Polku tekee pienen lenkin, jonka varrella on kylteillä kerrottu lisää tarinoita tontusta ja alueen historiasta. – Olen asunut täällä käytännössä koko elämäni opiskeluita lukuun ottamatta, Ingemo sanoo. Tilalle venäläiset olivat rakentaneet pienemmän hökkelin, jota purettiin myöhemmin. Kotitilan kasvatti Ingemo on syntynyt Kärrasin tilalla. Kotimaisia totta kai. Polku seuraa vanhaa kylätietä, joka kiersi aikanaan talosta toiseen. Ingemo asuu perheineen nykyään siellä. Nyt viereen on rakennettu asfalttitie. Hyvällä tuurilla polulla voi nähdä vaikka jäniksen tai mäyrän. Mutta mennään katsomaan, joko Ingemo olisi saapunut paikalle. Rakennuksen seinällä on tekstejä, joissa historiaa on valotettu. Osa rakennuksista oli neuvostovallan aikana päässyt huonoon kuntoon. Tonttu on tarinan mukaan pieni ja harmaa. Kellaria piti suojata sadevedeltä, ja siitä sitten syntyi ajatus rakentaa tilakauppa. Satupolku kertoo KärraMaatilapuoti sijaitsee Kirkkonummella Eestinkylässä. Eteisessä asiakkaita ilahduttaa laatikkokaupalla punaisia omenia. Paikka on Ingemon kotitila. Luhtiaitan vierestä lähtee nuolin opastettu Satupolku. Satupolku luonnonhelmaan Pihapiirissä on luhtiaitta, jossa kerrotaan tilan historiasta viimeisen sadan vuoden ajalta. Usein on paljon enemmänkin porukkaa, Henrik sanoo. Henrik Fröberg hinnoittelee kovalla tohinalla hirvenlihaa myyntiin. Sekin liittyy osaltaan Maatilapuodin syntyyn. Pihapiirin ympäristössä avautuu aavat peltomaisemat pienine kukkuloineen. Hän seuraa kaikkea mitä ympäristössä tapahtuu, mutta niin salaa, että ihmisten on vaikea tonttua nähdä. Vuonna 1944 tuli käsky, että koko Porkkala on vuokrattu Neuvostoliitolle ja asukkailla oli kymmenen päivää aikaa poistua kotitiloiltaan. Parkkipaikat ovat täynnä ja asiakkaita virtaa ovesta sisään solkenaan. Hänellä on tapana kulkea sama polku joka päivä. Tien toisella puolella on metsää. Maa on jo peittynyt lumeen, mutta pihlaja kantaa vielä viimeisiä marjojaan
Tänä talvena riittää varmasti hyvin, tuli hyvä perunasato, Ingemo tuumaa. Kahvin Myymme jouluna itse tehtyä imellettyä perunalaatikkoa ja pääsiäisenä mämmiä. Maatilapuodin leipomossa valmistettua limppua. Ympäri Suomea on kantautunut uutisia heikosta satokaudesta. Viljat jauhetaan Vekkosken-Anttilan myllyssä Porvoossa. – 25 vuotta sitten perheeseen oli syntynyt ensimmäinen lapsi, ja mietimme tapaa työllistää itseämme kotona. Maatilapuotiin voi tulla vaikka pelkästään nauttimaan kupin kahvia. Puodissa on myynnissä käsitöitä. On soijakynttilöitä, puisia leluja ja huopatossuja. Viljan ladun kanssa oli enemmän ongelmia kuin määrän, Ingemo toteaa. Alkujaan Ingemo teki leivät ja pullat itse, mutta nyt leipomoon on palkattu leipuri helpottamaan pariskunnan arkea. Kauppa kävi hyvin ja rakennusta laajennettiin myöhemmin ja sen pinta-ala lähes tuplaantui. – Perunalimppu tehdään todella perinteisen ohjeen mukaan. Talon päätyyn rakensimme leipomon 21 vuotta sitten,, Ingemo kertoo. Fröbergit pähkäilivät toimeentulonsa kanssa ja perustivat puodin, josta voivat myydä tuotteitaan suoraan asiakkaille. Lisäksi tarjolla on kirkkonummelaista omenatuoremehua, Vavesaaren tilan luomumehua ja Heidi Holopaisen suppilohilloketta. Maatilapuodissa suositaan lähiruokaa. Osa tuotteista tehdään paikanpäällä. Perusmaatalouden tuottavuus oli jo silloin kääntymässä alaspäin, ja alamäki on valitettavasti jatkunut tähän päivään asti. Elintarvikkeiden lisäksi myynnissä on käsitöitä. – Viljelemme muun muassa kauraa, vehnää, ruista, ohraa ja vähän hernettä. Ensimmäiset vuodet Ingemo leipoi kotona, mutta tilanahtaus alkoi pian vaivata ja pariskunta päätti rakentaa leipomon. Kaikki tehdään omasta viljasta. Käsityöt tosin ovat Maatilapuodille pienoinen murheenkryyni. Leipomo piharakennuksessa Fröbergit pyörittävät myös piharakennuksessa omaa leipomoa, jonka tuotteet ovat myynnissä Maatilapuodissa. – Myymme esimerkiksi jouluna itse tehtyä imellettyä perunalaatikkoa. Leipomon uunista tulee muun muassa kardemummapullaa, puolukkapiirakkaa, mallaslimppua, ruisvuokaa ja pellavasämpylää. Joulun aikana niitä myydään, mutta hyvin vähän muuten. Vuoden kiertokulku määrittelee tarjontaa. Se on purettu, vain portaat ovat enää jäljellä, Ingemo kertoo. Perunaa viljellään niin paljon, että saadaan puotiin myyntiin. – Mietimme koko ajan, mitä sille osastolle tekisimme. 38 – Pihalla oleva luhtiaitta säilyi kunnossa, mutta sen takana ollut tilan entinen päärakennus 1700-luvulta oli tuhoutunut. Kylmässä on Mäkelän tilajuustolan kotijuustoa Iitistä, Sepon Elämän Lähteen erikoismansikkahilloa, Sini-Pellavan luomupellavaöljyä, West Charkin makkaroita ja sinappia sekä Siuntiossa jalostettua sillikaviaaria ja savustettua kalaa. Jos on hyvä tuote, niin voi olla hieman kauempaakin. – Ensin tulee Runebergin tortut ja laskiaispullat, pääsiäisenä mämmit, vappuna tippaleivät, alkukesällä varhaisperunat, syksyllä marjat, loppuvuodesta riistaa ja karitsaa ja joulukuussa puoti muuttuu joulupuodiksi, josta voi ostaa kaikkea hyvää joulupöytään, Ingemo luettelee. Jos katsoo koko Suomea, niin meillä oli varmaan parhaasta päästä. Ne liikkuvat elintarvikkeita hitaammin, mutta ovat kuitenkin tärkeä osa kokonaisuutta. Mahdollinen liittyminen Euroopan unioniin tuntui myös pieneltä uhkalta maatilan kannattavuudelle. Puoti on avoinna perjantaista sunnuntaihin. – Tärkein kriteeri on, että tuotteet ovat kotimaisia. Maatilapuoti täyttää ensi kesänä 25 vuotta. Alkuviikolla pidetään vapaata, tehdään paperitöitä, hoidetaan Maatilapuodin tilauksia ja hoidetaan viljatilaa. Käsityötuotteita on mukava pitää valikoimassa, mutta ne vievät paljon tilaa, pähkäilee Henrik Fröberg. – Talo oli alun perin saunarakennus, joka myöhemmin muutettiin asuinrakennukseksi. Talvella myydään perunaa sen verran, mitä varastoa riittää. – Satomäärä oli meillä melko hyvä ja olemme iloisia, että saimme kaiken sadon korjattua. Ja paljon muuta. Maatilapuodissa riittää vilinää heti, kun ovet ovat avattu.. Pääsiäisen tienoilla valmistamme mämmiä. Mutta mitä lähempää, sen parempi, Ingemo sanoo. Oman tilan viljaa Ingemo ja Henrik Fröberg viljelevät tilalla maata ja pyörittävät samalla Maatilapuotia
Tänne tulee myös satunnaisia kävijöitä, jotka käyvät sienimetsässä ja yllättyvät, kun keskellä maaseutua löytyy tällainen paikka. 39 Tuoreita vihanneksia on tarjolla mahdollisuuksien mukaan. Ingemo hoitaa Maatilapuodin kahvilaa. kera voi maistaa chilisuklaakakkua tai hunajakakkua. Lahjaksi voi ostaa erilaisia keramiikkatuotteita. Jos tämä ei vielä riitä, niin sitten voi käväistä naapurissa Rehndahlin kotieläinpuistossa. Kaiken muun lisäksi Maatilapuodissa järjestetään erilaisia tapahtumia. l Maatilapuoti, Eestinkyläntie 316, Kirkkonummi www.maatilapuoti.fi. Maatilapuodin asiakkaat tulevat pääasiassa lähialueelta. Noin puoli kilometriä pitkä Satupolku lähtee Maatilapuodin takaa. – Jotkut asiakkaat voivat käydä useamman kerran saman viikonlopun aikana. Joulun alla on joulutapahtumaa, kesällä pihalla nähtiin jenkkiautoja. Paljon enemmän tullaan Helsingin ja Espoon suunnalta, vähemmän Länsi-Uudeltamaalta. Kesäaikana kuuluu paljon myös ulkomaan kieliä
Isä oli lopettanut juomisen jo ollessani teini-iässä. – Pakenin tunteitani ja annoin järjen höynäyttää itseni. Äidin työhön liittyneissä tilaisuuksissa Suomessa ja Neuvostoliitossa Elina tutustui jo pienenä maailmaan, jossa asema, valta ja menestys olivat tärkeitä ja tämä ohjasi pitkälti myös Elinan opinahjon valintaa. Pian tämän jälkeen osallistuin kurssille Virossa. – Saamme tuntea suuttumusta ja pahan olon läikkymistä siitä, mitä on tapahtunut. Kolmen tunnin matka Matkamenetelmässä ei lähdetä fyysiselle matkalle. Nämä juurisyyt löytyvät usein omasta lapsuudesta ja nuoruudesta. Lukiossa tosin diagnosoitiin masennus, minkä nyt näen täysin seuraukseksi hyvin vaikeista ja käsittelemättömistä lapsuudenkokemuksista. Tuntui, että tarvittiin matka jonnekin syvemmälle. – Koska isän kuoleman aikaan olin poissa, en alkanut vielä silloinkaan käsitellä asioita, jotka sitä kipeästi tarvitsivat. Hän ymmärsi, ettei suorittamisen polku ollut hänen polkunsa. Siitä voi seurata ymmärtäminen ja syvä anteeksianto. Elinan suomalainen äiti on ammatiltaan venäjänkielen kääntäjä ja tulkki. Elin vahvasti vain mielen ja järjen kautta. Ensimmäinen pidempiaikainen työpaikka oli johdon assistettina sijoitusalalla. Niin Elina Jaatisesta tuli kansainvälisen The Journeyn sertifioima tunneterapeutti ja tunnevalmentaja. – Tutustuin virolaiseen tunneterapeuttiin ja hän kertoi The Journey -menetelmästä eli matkamenetelmästä. Mennään muistoihin, tunteisiin ja juurisyihin. – Siitä kurssista kaikki alkoi. Oma lapsi ja äitiys laittoivat myös arvoja uuteen järjestykseen pian tämän jälkeen. Menetelmän kehittäjä on yhdysvaltalainen Brandon Bays. Suhteemme oli ollut vaikea lapsuudesta – Kun aloin tehdä matkoja sisimpääni, keho alkoi kertoa, mitä minun kannattaa syödä ja miten minun kannattaa elää, kertoo Elina Jaatinen. 40 Matka sisäiseen maailmaan ja piilotettuihin tunteisiin auttaa kuuntelemaan omaa itseään ja kehoaan. Edelleen on paljon niitä, joilta se löytyy lapsuusmuistoista. Vastaan voi tulla myös fyysinen väkivalta. – Kun siitä asiakkaan kanssa keskustellaan, kutsutaan mielikuvissa paikalle kaikki muistoon liittyvät henkilöt, usein kuin he olisivat siinä, kertoo tunneterapeutti Elina Jaatinen. Suhteemme oli vihdoin alkanut paranemaan kuolemaa edeltävinä vuosina. Mutta vaikka uusi polku oli oikea, sen suunnassa oli vielä korjattavaa. Kehokin alkaa silloin kertoa, mikä on hyvää sinulle ja samalla luonnolle. Olin hukassa siinä, mitä oikeasti haluan, Elina sanoo nyt. Prosessi saattaa kestää kahden tunnin molemmin puolin. Omat askeleet Vuonna 2010 Elina otti ensimmäisen askeleen uuteen elämään. Elina suuntautui henkiseen valmennukseen. Eli alkoholi ei liittynyt hänen kuolemaansa ja kuolema oli todella yllättävä. Kävin polkua lähes kaksi vuotta saadakseni sertifioinnin. Luottamus on tärkeää ja ihmisen oma halu kohdata kukin tilanne. Myöhemmin hän suoritti myös mentaalivalmennuksen NLP-sertifikaatin sekä opiskeli reikihoitajaksi monen muun kurssin lisäksi. Lasten ruumiillinen kuritus kiellettiin Suomessa vuonna 1984. Sieltä valmistuttuaan hän palasi Suomeen. Ammatillisen täydennyskoulutuksen kautta hänestä tuli sertifioitu Life Coach eli elämäntaidonvalmentaja. – Siinä tehdään lähimatka omaan sisäiseen maailmaan. Mikä ei tarkoita teon hyväksymistä. lähtien. Asiakkaan oma tehtävä on avautua.. – Usein matkalla tulee vastaan traumaattisia asioita, ja silloin keskustelun on hyvä olla interaktiivista ja terapeutti kannustaa ja ohjaa, jotta traumaattisen muiston tai kokemuksen voi kohdata hyvin syvästi. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä Tunneterapeutti Elina Jaatinen löysi oman polun Matka sisimpään vie myös luontoon E lina Jaatinen, 34, lähti lukion jälkeen Englantiin Oxfordin yliopistoon lukemaan kansainvälistä politiikkaa ja sosiologiaa. Kesällä 2015 Elina osallistui Uudenkaupungin alueella pidettävälle Natural High Healing -festivaalille. Kun asiakas ja terapeutti kohtaavat, aikaa matkalle varataan kolme tuntia. – Isä kuoli opintojeni aikana. Isä ja äiti paikalle n Matkalla sisäiseen maailmaan ja lapsuuden muistoihin voi tulla vastaan sellaista, mikä aiheuttaa vihaa omia vanhempia kohtaan
41
Elinalla yksi tällainen muistikuva liittyy äidin isään. – Jos töissä on joka päivä huono olo, mieli järkeilee, että työn kuuluukin olla tylsää. Elinan mukaan meillä on taipumus sepittää tunteelle tarina, joka ei ole tunteen todellinen perussyy. Aamulenkillä laitat kädet maahan, että pääsen maadoittumaan. – Suomalaisen järki-ihmisen maailma on erityisen kapea. Elina Jaatinen sanoo, että masennus ei ole lähtökohdaltaan sairaus eikä mielenterveyden häiriö. Niillä on symboliarvoa järjen ja egon ehdoilla. Kun mennään lapsuuden juurisyihin, ja ne saadaan purettua ja käsiteltyä, masennus alkaa hälvetä. Meillä on alitajunnassa kerrostumia täynnä uskomuksia siitä, mitä pitää tehdä ja mikä on sallittua. – Kun me tällä tavalla teemme mielen kautta lappuja ja tarinoita, samalla tunteet jumiutuvat kehoon. Ja kun työn tarkoitus on raha, voidaan uhrata kaksi tuntia päivässä työmatkoihin ja pitää sitä luonnollisena osana arkielämää. Niitä tarjoavat esimerkiksi vaatteet, asunto, auto ja kalliit lomamatkat. Myös ilomme on typistynyttä. Myös ilo typistyy Monella meistä löytyy lapsuudesta ja nuoruudesta tunteita, jotka on opittu tukahduttamaan. Saatat haluta myös vuorata ympäristön symboleilla. Suomalaisessa perinteessä työn ei kuulu olla kivaa. Mutta pitkittyneenä. Järkevyys on myös säädellyt suhtautumistamme työhön. Hyvinvointi on esimerkiksi sitä, että voi kuluttaa ja ostaa. Tunteiden jumiutumia ja traumoja meillä voi olla myös edellisten sukupolvien perintönä. – Persoonamme on aikuisena silloin rakentunut sen mukaisesti, ettei pidä tuntea eikä varsinkaan näyttää tunteitaan esimerkiksi itkemällä. Samalla myös vaihsiitä voi seurata fyysisiä sairauksia tai mielenterveyden häiriöitä. 42 Järki tarjoaa suojelua n Järki tarjoaa tunneterapeutti Elina Jaatisen mukaan eräänlaista suojelumekanismia. Se on hyvä muisto, mutta jotenkin televien tunteiden skaala on kaventunut. – Olen 3-vuotiaana vaarin kanssa kalassa. – Alat kaivata yhteyttä johonkin aitoon. Sen tarkoitus on tuottaa rahaa. Kun jokin on järkevää, se käy perusteeksi valinnoille, vaikka sisimmässään tietäisit, ettet ole oikealla tiellä. Samalla sen tarkoitus on tuoda maailmaan sitä, mitä hyvinvoinniksi kutsutaan. Tällaisesta tukahduttamisesta saattaa seurata masennus. Tarina voi olla esimerkiksi, että “tuo tietty tyyppi” on syynä pahaan olooni. Lapsuusmuistojen sävyt Usein hyviinkin lapsuusmuistoihin voi liittyä tummempia sävyjä
Vanhempi ihminen, joka on lapselle tärkeä, ei ole välttämättä mitenkään tarkoittanut satuttaa lasta, mutta nuori mieli on herkkä. Aamulenkillä laitat kädet maahan, että pääsen maadoittumaan. Järjen ylivalta on tuonut ympärillemme myös monenlaisia fyysisiä rakenteita, jotka kahlitsevat. Elinan ja hänen poikansa ravinto on yhä enemmän luomua. Tunteiden kieltäminen johtaa helposti ketjureaktioon: tunnelukko estää kehoa kertomasta, millaista ravintoa ja elämäntapaa se haluaa. – Sokeri on paketoitu nättiin muotoon. Yhteys luontoon on tullut Elina Jaatiselle yhä tärkeämmäksi. Samalla huomaat, miten paljon elämässä on omassa vallassasi. Paradoksaalisesti matka sisäiseen maailmaan tuo myös luonnon lähemmäksi. Keho alkoi kertoa, mitä minun kannattaa syödä ja miten minun kannattaa elää. Saatat haluta puisen leikkuulaudan etkä muovista. Sitten muuttuvat myös materiaalivalinnat. Tilanteeseen sisältyy Elinan muistikuvassa myös ahdistavaa ristiriitaisuutta. Lapsi tuntee helposti olevansa syyllinen silloinkin, vaikka kukaan aikuinen ei millään tavalla syyttäisi. Mutta jotain on muuttumassa. Tarvittaessa apuna on ollut Skype. – Alat kaivata yhteyttä johonkin aitoon. – Tunteiden ja ekologisuuden välillä on selvät linkit. Sokeria on nykyisin kaikkialla. Elinan yhtenä unelmana on sellainen ihmisten yhteisöllisyys, että tuntematontakin voidaan halata ilman pelkoreaktiota. On ihana syödä sydämensä kyllyydestä vaikka mansikoita, kun tietää, että ne ovat vapaita haitallisista kemikaaleista! Elinan oma matkaa itseensä jatkuu myös edelleen eri tavoin ja tulee varmaankin jatkumaan läpi elämän. Jos et kohtaa itseäsi etkä tunteitasi, sinulla ei myöskään ole voimavaroja eikä motivaatiota tehdä valintoja sen mukaan, mikä on ympäristölle parasta. Näitä samoja tunteita Elina on tunnistanut ja prosessoinut sen jälkeen, kun hän alkoi tehdä omia sisäisiä matkojaan. Luonnostaan keho haluaa usein luonnonmukaisempaa elämäntapaa kuin mitä nykyään yleisesti eletään. – Kesällä olimme muutaman päivän ystäväni vanhempien ihanalla Metsälän luomutilalla. Hän käy esimerkiksi säännöllisesti The Journeyn kansainvälisillä kursseilla ja seminaareissa, viimeksi Hollannissa loka-marraskuun vaihteessa. Keho kertoo, mikä ei sovi, kun sen viesteihin luottaa ja ikäänkuin virittäytyy sisäisen työskentelyn kautta paremmin kuulemaan sen viestejä. – Kun aloin tehdä matkoja sisimpääni, aloin kuunnella kehoani paremmin kuin ennen. Vastuun mukana valta Kun ihminen alkaa tehdä sitä, mitä oikeasti haluaa, löytyy uudenlainen yhteys omaan itseen, ystäviin ja luontoon. Välillä ollaan muutaman päivän syömättä sokeria ja valkoista vehnää, sitten taas romahdetaan. Syvempi yhteys itseen ohjaa usein myös eettisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Siitä tuli hetkellinen hyvän olon ryöppy ja alitajuisesti opin yhdistämään, että sokeri oli turva. – Kun isä oli ukrainalainen ja vaari karjalainen ja evakko, niin minun alitajuntani oli poiminut teidostamattani uskomuksia siitä mitä vaarin kanssa tunsin, että olen vääränlainen, että edustan väärää puolta, vaikka ikinä hän ei sellaista olisi sanonut ääneen tai mahdollisesti edes tietoisesti ajatellut. – Yhteisöllisyyden puute johtuu pelosta, kun ihmiset eivät uskalla olla oma itsensä. olen silloin myös vaistonnut ne vaarin pelot, jotka ovat liittyneet sota-aikaan. – Haluat puhdasta ja kemikaalitonta ruokaa, koska tunnet sen itsessäni. l Lisätietoja: The Journey Finland www.thejourney.fi.. – Kun otat vastuun omista jutuistasi, uskomuksistasi ja kokemuksistasi, tunnustat samalla oman osuutesi elämääsi. Aitous ja yhteisöllisyys on löytynyt ja samalla luottamus ja uudenlainen luovuus. Suomen kaltaisessa tunnevammaisessa kulttuurissa makea myy, vaikka sokeri on omanlaisensa myrkky ja turruttaja. Jokainen solu alkaa elää osana luontoa. – Ravitsemusasiantuntija Jaakko Halmetojan sanoin: Me ei tiedetä, kuinka hyvin me voidaan voida. Tajusin tämän kunnolla vasta muutama vuosi sitten. Hän ei niistä puhunut, enkä niistä muista kuulleeni, mutta prosessin aikana tiedostin tunteneeni hyvin selvästi paljon sellaista mitä hän ei sanoittanut. Kun et enää ajattele, että elämäsi on pelkästään jonkin ulkopuolisen varassa, otat samalla vallan omiin käsiin. Juokset paljain jaloin järvenrantaan ja uimaan. – Yksinasumisen sijasta voi olla neljä perhettä jakamassa kuuden huoneen asunnon. 43 Sokerista turvaa n Valkoisen vehnäjauhon ja sokerin kulutus osoittaa, mitä tapahtuu, kun tunteet tukahdutetaan. Niitä hän on tehnyt The Journeyn kursseilla ja muulla tavoin suomalaisten ja ulkomaisten kollegoiden kanssa. – Mummin ihanat aamupuurot maustettiin sokerilla. Elina ymmärsi, ettei suorittamisen polku ollut hänen polkunsa. Tunteiden kautta ja itsearvostuksen kohotessa ihminen hiljentyy kuuntelemaan kehoaan ja esimerkiksi ruoan lisätyt kemikaalit alkavat herättää torjuntareaktion. Kesällä menet nurmikolle makuulle. Isän alkoholismista ja holtittomuudesta seurasi se, että sain syödä tikkareita aamupalalla ollessani hänen luonaan. Tarvittaessa rikotaan seiniä. Lapsi tuntee helposti olevansa syyllinen silloinkin, vaikka kukaan aikuinen ei millään tavalla syyttäisi. Matka jatkuu Tunneterapeuttina toimisen ohella Elina Jaatinen vetää nyt The Journey Finlandia. – Makeutta on myös keinotekoisesti makeutettua, mikä ei ole yhtään parempi. Näin sanoo tunneterapeutti Elina Jaatinen, joka itsekin kasvoi sokeririippuvuuteen. Kehon kuunteleminen johtaa näin myös ekologisempiin valintoihin. – Nyt olen alkanut myös laulaa, vaikka olen saanut aiemmin elämässäni oppia, etten osaa laulaa. Keho on siihen erinomainen mittari, kun sitä vain kuuntelee. Usein muistot ovat juuri tällaisia
– Tietoiselle syömiselle ei ehkä ole virallista määritelmää, mutta se on sitä, että on läsnä siinä hetkessä ja lähestyy. Tietoinen syöminen voi auttaa tunnistamaan kehon ja mielen tuntemuksia, joita syömiseen liittyy. Kun ei kiinnitä huomiota syömiseensä, maistaa makuja vähemmän ja syö helpommin enemmän, laillistettu ravitsemusterapeutti Anette Palssa toteaa. Huonot ruokailutavat eivät yleensä ratkea yhdellä keinolla, mutta yksi tapa kiinnittää huomiota omaan syömiseensä on tehdä se tietoisesti. 44 Tietoisella syömisellä enemmän nautintoa Läsnäolo muuttaa ruokailua Ravitsemusterapeutti Anette Palssa kertoo, että tietoinen syöminen on sitä, että on läsnä siinä hetkessä ja lähestyy ruokaa kaikkien aistien avulla. Ruokaympäristö on muuttunut ja samalla ruokaan kiinnitettävä huomio vähentynyt. – Lehteä lukiessa saattaa yhtäkkiä ihmetellä, mihin ne leivät katosi. Yhä useampi syö ruokansa tehden samalla jotain muuta – lukien, televisiota katsellen, internettiä selaillen tai kiireessä seisten ja hotkien. Syödään paljon, huomaamatta ja tunteeseen. Yltäkylläisyys ja kiire ovat muuttaneet monen ruokailutottumuksia. Y ltäkylläisyys ja erilaisten makujen maailma on luonut länsimaiselle mielelle ja keholle uudenlaisen haasteen
Täysi kieltäminen ei useinkaan ole ratkaisu eikä ruokailutapojen muutos ole yksinkertaista. – Esimerkiksi erilaiset hajut ja tunteet vaikuttavat syömiseen. Tunneperäisille syöjille, jotta nämä tunnistaisivat, kuinka syövät iloon tai suruun. Oikeastaan kenelle tahansa. Hän on iloinen siitä, että entinen rajoittamisen kulttuuri on väistymässä, sillä se ei johda kovin hyviin tuloksiin, kun tavoitteena on muuttaa suhtautumista ruokaan. – Joskus voi tulla jokin oivallus. Havainnoi, onko sinulla nälkä ja miltä syöminen tuntuu. 45 Valitse jokin helppo ruoka tai juoma, kuten omena tai teekupillinen. Niille, jotka lukevat, katsovat televisiota, selaavat nettiä samalla syöden. Ja myös lapsiperheille, että istuttaisiin yhdessä rauhassa ruokapöytään ja tutkittaisiin ruokaa kaikin aistein. Läsnäololla hyvinvointia Tietoinen syöminen on mindfulnessia siinä missä monet muutkin harjoitukset. Ravitsemusterapeuttina minua kiinnostaa erityisesti ne vastareaktiot, joita hidastamisesta syntyy ja niiden taustasyyt, Palssa nauraa. l Teksti: Terhi Niinimäki. Voi tulla myös vitutus, kun pitää hidastaa. Palssa kuitenkin painottaa, että muutosta ei tapahdu helposti ja harjoittelussa tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Haista, maista, tunnustele. Jouluna herkutellessa voi kuitenkin kokeilla syödä myös herkkunsa tietoisemmin ja ehkä todeta, että vähemmän on enemmän. Syö hitaasti, tietoisesti, kaikin aistein. Tunne kehossa ja mielessäsi, mitä syödessä tapahtuu, pureskele tavallista hitaammin ja tunnista nälkä ja kylläisyys. Suklaa on monimutkaisempi harjoiteltava ja herättää erilaisia tuntemuksia kuin esimerkiksi omena. Nämä keinot ovat joskus varsin avaavia erityisesti ylipainoisille, Palssa kertoo. Yksi merkittävimmistä on Palssan mukaan se, että oppii tunnistamaan oikean nälän ja kylläisyyden ja oivaltaa, mikä kaikki vaikuttaa omaan syömiseen. – Vähitellen huomaa, että nukkuu paremmin ja sitä myötä saattaa alkaa liikkuakin enemmän, Palssa kannustaa. Lapsista kulinaristeihin Palssa suosittelee tietoista syömistä varsin laajalle joukolle. Ja syö välipalan, jotta jaksaa sen jälkeen paremmin, Palssa kuvaa. Suklaan syöminen tietoisesti aiheuttaa mielessä ja kehossa monimutkaisempia reaktioita kuin jonkun neutraalimman, kuten omenan, syöminen. Hän jatkaa, ettei ehkä kannata aloittaa tietoisen syömisen harjoittelua heti jokaisella aterialla, vaan valita esimerkiksi aamiaiset harjoitteluksi. Hän korostaa vielä, että tietoisella syömisellä ei tule pyrkiä mihinkään. Taustalla voi silti olla jotain muuta. He voivat syödä vaikkapa suruun tai tylsyyteen, Palssa kuvaa. Pureskele tavallista hitaammin ja kysy keholta, mitä solut sanovat tästä. Tässäkään vaiheessa kyse ei vielä ole rutiinista, mutta vaikutuksia alkaa huomata ja syntyy ahaa-elämyksiä, hän kertoo. Ei murehtia menneitä tai tulevia. Tunnistaa erilaisia makuja ja hajuja. Vähitellen asennetta kannattaa laajentaa koko elämään ja opetella olemaan mahdollisimman läsnä tässä hetkessä, tekemään muitakin asioita tietoisemmin. On ruoka mikä hyvänsä, se pyritään syömään tietoisesti. Kokeile tietoista syömistä Tietoista syömistä voi harjoitella vähitellen ja valita esimerkiksi aamiaisen päivittäiseksi harjoitteluksi. Kun syö tietoisesti, ruoan nautittavuus lisääntyy ja huomaa kenties, että vähempikin riittää. Toisaalta sitä voi ajatella myös laajemmin, että syö ja toimii omien arvojensa mukaisesti. Vain ihmetellen, tutkaillen ja hidastaen tarkkailee syömistään ja sen aiheuttamia reaktioita kehossa ja mielessä. Tietoisella syömisellä on lukuisia hyötyjä. – Niille, jotka sanovat, että ”kyllä mä tiedän, mitä syön, mutta…”. ruokaa kaikkien aistien avulla. Opetetaan lapsille pienestä asti tietoista syömistä, sillä myös lapsilla on tunnesyömistä. Tarkkaile, kuinka kehon nälkä tyydyttyy ja miten mieli on läsnä tässä hetkessä. – Tutkimuksissa on todettu, että kahdeksassa viikossa syntyy tuloksia, kun harjoittelee päivittäin. Myös kulinaristit voivat Palssan mukaan hyötyä tietoisesta syömisestä, vaikka syöminen heidän mukaansa olisi jo kaikkein tärkeintä
Siihen tarvitset: punajuurimehua seljanmarjamehua tai tummia marjoja: mustaherukoita, marja-aronioita tai variksenmarjoja mansikkaa kiiviä nokkosta tai pinaattia minttua maustamatonta jogurttia (hunajaa). Suomen terveyskirjat Oy. Lisää joukkoon luumut ja pähkinät tai auringonkukansiemenet. 1 kulhollinen luomuhedelmiä 1 kourallinen pähkinöitä tai auringonkukan siemeniä 3-4 liuotettua luumua tai kourallinen rikittömiä rusinoita 3 rkl raejuustoa 1 rkl vehnänalkioita 3 rkl maustamatonta jogurttia 2 tl hunajaa 1 tl sitruunanmehua Pese ja kuivaa hedelmät. Kuutiot ja viipaloi hedelmät, jätä viinirypäleet ja marjat kokonaisiksi. Kauniit värit tekevät salaatista juhlavan ja silmää miellyttävän. Kokonaisvaltaisen hoitosuunnan käsikirja OSA I Kauneus ja terveys. Koonnut: Reetta Ahola Ekouutiset. Pane kasvikset maljaan ja lisää seuraavat mausteet: merisuolaa, cayennepippuria tai chiliä, paprikajauhetta, limettitai sitruunamehua. Älä kuori kurkkua tai artisokkaa. Punajuuresta pyöräytät tehosekoittimessa taivaallisen makuisen pirtelön. Perusaineksia ovat tomaatti, kurkku, vihreä paprika, selleri ja punasipuli. Kokonaisvaltaisen hoitosuunnan käsikirja OSA I Kauneus ja terveys. 1990. Sekoita eri astiassa raejuusto, jogurtti ja teelusikallinen hunajaa tasaiseksi. Resepti kirjasta Paavo Airola: Joka naisen kirja. Käytä mitä tahansa saatavilla olevia hedelmiä ja marjoja, mutta koeta saada vähintään kolmea, neljää lajia. Persikat, viinirypäleet, päärynät, papaija, banaanit, mansikat ja tuoreet ananakset muodostavat erittäin herkullisen ja makuhermoja hivelevän yhdistelmän. Paloittele kasvikset. Sekoita kastikkeeksi teelusikallinen sitruunamehua ja kaksi teelusikallista vettä. Suomen terveyskirjat Oy. Sekoita kaikki hedelmät suureen maljaan. Jos kaikkia ei ole saatavilla, käytä mitä saat. 46 Ravitseva hedelmäsalaatti Värikkäät herkut pimeän ajan piristys Verisuoniharja Voimajuures punajuuri tunnetaan ”verisuoniharjana”. Sekoita. Resepti kirjasta Paavo Airola: Joka naisen kirja. Tarjoa välittömästi. Airolan lämmittävä salaatti Käytä seuraavia tuoreita kasviksia: avokadoa, porkkanaa, tomaattia, vihreää paprikaa, kurkkua, punasipulia, sellerinvarsia, retiisiä ja artisokkaa. Ripottele pinnalle pähkinärouhetta tai auringonkukan siemeniä. Kaada kastike hedelmien joukkoon, lisää vehnänalkiot. Viipaloi porkkanat ohuiksi viipaleiksi. 1990. Kaada seos salaatin päälle
Helppo keino pitää elimistö norjana ja nuorekkaana: Kaksi teelusikallista omenaviinietikkaa, kaksi teelusikallista hunajaa, lasillinen raikasta lähdevettä. Tähän sopivat erittäin hyvin naurismaan harvennuksen yhteydessä saatavat pienet nauriit. * Lisukenauriit Keitä pieniä nauriita kuorineen suolalla maustetussa vedessä. Halutessa makua voi piristää sitruunalla tai limellä. Sellerimehu syntyy mehupuristimessa juuriselleristä, varsiselleristä sekä omenasta. p. Paista 150-asteisessa uunissa tunnin verran. Laita ne vuokaan tai uunipellille. Kokeile tikulla kypsyyttä. Nautitaan kerran päivässä.. * Naurisraaste saa mukavaa makua herukoista ja marjajauheista, lisämakeutta hunajasta. Tarjoile lisukkeena. 02 486 1475 Kotimaiset lisäaineettomat Luomuviljatuotteet Nauriista on moneksi Kokeile viikon ateriakiertoa Maanantai: kasvispäivä Tiistai: rautapäivä, ruokana esimerkiksi verilettuja, maksalaatikkoa tai mustaa makkaraa Keskiviikko: kalapäivä Torstai: kasvisproteiinipäivä, ruokana papuruokaa tai hernekeittoa Perjantai: sienipäivä Lauantai: kalapäivä Sunnuntai: lihapäivä Nuoruuden lähde Vauhtia nesteille Vitamiinija kivennäisainerikas sellerimehu pistää vipinää nestekiertoon. * Naurissurvos syntyy perunamuusin tavoin. Halkaise ja tarjoile voisulan kanssa. * Kaikkiin keittoja pataruokiin nauris sopii erittäin hyvin, joko kuutioina tai raasteena. Naurishaudikkaat maistuvat erinomaisen hyvältä tomaattisipulisalaatin kanssa. 47 Jälleenmyyjämme, messukalenterin ja verkkopuodin löydät osoitteesta www.riihipuoti.. * Naurishaudikkaat Kääri pestyt, kookkaat nauriit folioon
Notkista taikina perunoiden keitinliemellä ja lisää vettä tarvittaessa. Sekoita massaan kaikki muut ainekset ja mausteet. Granadan kaupunki löytyy niin Espanjasta, Nicaraguasta kuin Kolumbiastakin. Riistamakkaralle väri punajuuresta Jauha lihat, silava ja kamara karkeaksi ”jauhelihaksi”. 1 kg hirven tai peuran lihaa, karkeaksi jauhettuna 200 g silavaa vähän kamaraa ja nahkaa 1 dl survottua perunaa 1 dl raastettua punajuurta 1 sipuli hienonnettuna 2 tl valkopippuria, maustepippuria tms. Granaattiomenahedelmä sisältää hyvin laajan kirjon erilaisia vitamiineja, hivenaineita ja suojaaineita. Granaattiomena hellii sydäntä ja verisuonia, sillä sen on todettu alentavan veren LDLkolesterolipitoisuutta ja hillitsevän kolesterolin hapettumista. Nykyään granaattiomenaa viljellään maailmanlaajuisesti: Välimeren alueen maissa, VäliAmerikassa, Kaliforniassa sekä useissa Keski-Aasian maissa. Maurit toivat arabikulttuurin ja sen mukana myös granaattiomenan Espanjaan, josta se myöhemmin levisi espanjalaisten valloittajien mukana latinalaiseen Amerikkaan. Granaattiomenan tärkeys Iranin historiassa näkyy myös nykyisen valtion lipussa, jota tyylitelty hedelmä koristaa. Tällä hetkellä suurin mielenkiinto granaattiomenan terveyttä edistävistä vaikutuksista kohdistuu eturauhasen hyvinvoinnin tukemiseen.. Myös Karibianmerellä sijaitseva Pursota makkaramassa suoleen ja sido sopivan kokoisiksi makkaroiksi. Vaikka hedelmän siementen lukumäärä todellisuudessa vaihtelee, juutalaisten pyhässä kirjassa Toorassa sanotaan olevan yhtä monta mitsvaa, käskyä kuin granaattiomenassa siemeniä: 613. Juutalaisen kulttuurin piirissä granaattiomenan runsaat siemenet symboloivat rikkautta sekä hedelmällisyyttä. Paista leivinuunissa tai tavallisessa uunissa tai keitä 80-asteisessa vedessä niin kauan, että makkaran sisälämpötila on 70–80 astetta. Granaattiomena esiintyy myös useissa maantieteelisissä paikannimissä. 48 Koonnut: Reetta Ahola Ekouutiset Granaattiomena on pyhä hedelmä Granaattiomena on kotoisin muinaisista Persian maista, eli nykyisen Iranin ja Afganistanin seudulta. Vaivaa taikinaa huolellisesti. Sekä juutalaiset että muinaiset egyptiläiset ovat pitäneet granaattiomenaa pyhänä kasvina. pippureita maun mukaan ripaus chiliä noin 1 rkl kristallisuolaa suolamakusi mukaan 1 dl perunoiden keitinlientä vettä (tarvittaessa) Granadan saarivaltio on nimetty hedelmän mukaan. Etnisistä kaupoista löytää nykyään suolta. Erään tiedon mukaan granaattiomenalle tunnusomaiset kuivuneet hedelehdet olivat mallina ensimmäiselle kuningas Salomonin kruunulle
Kynttilöissä on kuusi eri tuoksuvaihtoehtoa. Riittoisa raikastaja Soijavahakynttilöistä tunnelmaa Käsintehty soijavahakynttilä palaa 30-50 prosenttia pidempään ja 90 prosenttia puhtaammin kuin parafiinikynttilä. Lykopeeni auttaa tehostamaan kehon vastustuskykyä, joten se voi auttaa taistelussa flunssaa vastaan. Luonnollinen ja tehokas teepuuöljy raikastaa ilmaa pesun yhteydessä. Merkittävä on punajuuren sisältämä folaatti, joka Juuresvalinta: vaikuttaa punasolujen uusiutumiseen ja aineenvaihduntaan sekä verisuonten hyvinvointiin. Lilly’s Eco Clean WC:n puhdistusaineessa on kätevä viistossa oleva korkki, joka auttaa saamaan ainetta helposti WCpöntön reunan alle ilman ankannokkakorkkia – näin ollen valmistukseen tarvitaan entistä vähemmän muovia. Purkissa on kätevä korkki. 49 Kesä talven keskellä Raikas vesimeloni tuo kesän tuulahduksen talveen. Luonnollinen kynttilä ei sisällä väriaineita. Vesimelonilla on myös runsaasti terveyshyötyjä. Vesimeloni sisältää lykopeenia, joka antaa hedelmälle sen kauniin punaisen värin. Paloaika on noin 30-40 tuntia. Punasoluille punajuurta Punajuuri sisältää monipuolisesti kivennäisaineita: kaliumia, kalsiumia, mangaania, natriumia, kuparia, rautaa ja sinkkiä. Kynttilöillä luodaan tunnelmaa pimeisiin iltoihin. Lykopeenipitoisten ruokien syöminen saattaa pienentää aivoinfarktin riskiä jopa 20 prosentilla. Erään tutkimuksen mukaan eniten lykopeenia syöneillä henkilöillä oli jopa 55 prosenttia pienempi aivoinfarktin riski. Tuote on vegaani. Hienoksi raastettu, suikaloitu tai ohueksi viipaloitu punajuuri sopii salaattiin yhdessä omenan tai appelsiinin kanssa.. Punajuuressa on reippaasti E-, Cja B-ryhmän vitamiineja. Punajuuri on tuttu keitettynä ja paistettuna, mutta maistuu mainiolta raakanakin. NURMEkynttilät sisältävät vain luonnon eteerisiä öljyjä, eivätkä vahingoita hengityselimiä
Vuoden aikana myydään noin 20 000 litraa, Harri Ala-Kapee kertoo. Länskärit päärotuna Ahlmanilla on tällä hetkellä 43 lehmää. Maatilamestari perustelee linjaustaan sillä, että soijan käyttäminen ei olisi eettisesti oikein esimerkiksi sen vuoksi, että sen kasvattamiseksi hakataan sademetsiä. – Opiston ympärillä on kahdeksan hehtaaria omaa peltoa ja se on laitumena. Raakamaitoa maitobaarista Ahlmanin lehmien keskituotos on 7 000 kiloa vuodessa. Meidän rehussa käytetään rypsiä, ohraa, vehnää ja melassileikettä, Ala-Kapee kertoo. Ahlmanilla on oma leipomo, jossa leivät leivotaan luomujauhoista. Litrahinta on tällä hetkellä 1,50 euroa. Koulutilan omassa meijerissä jalostetaan maitoa noin 60 000 litraa vuodessa. Vantaalainen Suomen Jäätelö käyttää valmistuksessaan ainoastaan suomenkarjan maitoa. Maidosta osa myydään raakamaitona omassa Ahlmanin maitobaarissa. Ahlmanin tilapuodissa myydään tuotteita oman meijerin lisäksi myös muilta lähialueen tuottajilta. Yritys perustelee tätä sillä, että suomenkarjan maito on muihin rotuihin verrattuna luontaisesti rasvaisempaa ja valkuaispitoisempaa ja soveltuu siksi erinomaisesti jäätelön tekoon. Monet ravintolan asiakkaat käyvät myös tilapuodissa. Karjalle syötetään lisäksi Suomen Rehun valmistamaa täysrehua. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä Raakamaitoa myydään 20 000 litraa vuodessa Ahlman vaalii suomenkarjaa ole ainoita eläimiä. – Länsisuomenkarja on päärotuna ja se on meillä myös geenipankkina, kertoo maatilamestari. Lisäksi olemme vuokranneet kaupungilta tästä läheltä kahdeksan hehtaaria, joka on nurmella ja niistä tuotetaan säilörehua, Ala-Kapee kertoo. Kun nuori karja lasketaan mukaan, eläimiä on yhteensä 80. Mukana on niin länsisuomen-, itäsuomenkuin pohjoissuomenkarjaa. Eniten tehdään juustoja. Naudat eivät kuitenkaan Ahlmanin koulutilan maatilamestari Harri Ala-Kapee on tarkkana, että lehmille annettavassa lisärehussa ei saa olla mukana soijaa eikä maissia. Maitobaari on avoinna viitenä iltana viikossa. Juustojen lisäksi tehdään piimää, viiliä, rahkaa, jogurttia ja pastöroitua maitoa. – USA:ssa naudoille syötetään paljon maissia ja samalla syötetään paljon antibiootteja, kun karja ei pysy terveenä. – Se tehdään meidän omalla reseptillä räätälöidysti meille, sillä en halua syöttää soijaa ja maissia. Valikoima vaihtelee kausittain. 50 A hlmanin maatilamestari Harri Ala-Kapeen työviikosta suurin osa kuluu navetassa. Pieneläintilalla on muun muassa kaneja, marsuja ja undulaatteja. Ahlmanin tilameijerin tuotteita myyVantaalainen Suomen Jäätelö käyttää valmistuksessaan Ahlmanin suomenkarjan maitoa.. Maissi taas voi aiheuttaa ongelmia naudan pötsille. Tämä 65 hehtaarin ala on vuokrattu ja vuokralaisen kanssa on rehuntuotantosopimus. Tilapuodin tyypillisiä asiakkaita ovat opiskelijat, opiston henkilökunta, kokousvieraat ja lähialueen asukkaat. Vuokraaja tuottaa opiston karjalle säilörehua ja muuta korsirehua. Yritys hankkii maidon Ahlmanilta. Ahlmanin omistuksessa on peltoa myös Pälkäneellä. Kaikki naudat ovat rodultaan suomenkarjaa. Muita tuotantoeläimiä Ahlmanilla ei tällä hetkellä ole. Ahlmanin koulutilan eläintenhoitajan tutkinnossa voi tuotantoeläinten sijasta suuntautua myös pieneläimiin. Niistä tunnetuin on Ahlmanin sinihomejuusto Seliinin sininen. – Se tapahtuu maitohuonemyyntinä niin, että asiakkailla on mukana omat astiat
Koulutiloja voi etsiä netistä osoitteesta www.virtuaali. Juustoista tunnetuin on Ahlmanin sinihomejuusto Seliinin sininen. 51 Länsisuomenkarjan ulkonäkö vaihtelee. Viikin opetusja tutkimustila Helsingissä on Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan maataloustieteiden laitoksen alainen yksikkö. Eläintenhoitoa voi Ahlmanin lisäksi opiskella esimerkiksi Hyvinkään koulutilalla, joka on osa Hyriaa. Suomenkarjan maito on erittäin valkuaisja rasvapitoista ja maidon juustoutumisominaisuus on parempi. Suomessa kymmeniä koulutiloja n Suomessa on kymmeniä opetusmaatiloja eli koulutiloja, jotka palvelevat käytännön opetusta maatalouteen ja luontoon liittyvillä aloilla. dään oman puodin lisäksi lähinnä Tampereen alueen kaupoissa. – Haaveena on, että jokin meijeri alkaisi jalostaa erikseen suomenkarjan maitoa. Määrä on noin 150 000 litraa vuodessa. Ne tietyt hyvät ominaisuudet löytyvät kaikista. – Niiden maidossa ei ole suurta eroa. Jalava on vaalea ja sillä on myös sarvet. Tila on perustoiminnoiltaan normaali maidontuotantotila. Sieltä löytyy myös luettelo mallitiloista, jotka toimivat harjoittelupaikkoina maatalousalan opiskelijoille. Maatilamestarille riittäisi yksi yhteinen linja suomenkarjan kolmelle eri rodulle. Aikanaan kun Valio aloitti luomumaidon keräyksen, niin onnistuihan sekin omana linjanaan vaikka määrät olivat alussa pieniä, Ala-Kapee visioi. Juustojen lisäksi omassa tilameijerissä tehdään piimää, viiliä, rahkaa, jogurttia ja pastöroitua maitoa.. Maatilamestari Harri Ala-Kapee on pitänyt huolta, että Ahlmanin karjalle ei syötetä soijaa eikä maissia. Isoin osa Ahlmanin koulutilan maidosta menee tällä hetkellä Valiolle ja sekoittuu muuhun maitoon
Yksi Seppälän maatilan päärakennuksista on edelleen yksi koulun rakennuksista. Suuren osan ajastaan nauta luontaisesti keskittyy syömiseen ja makuulla märehtimiseen. Myös sijaintimme viisi kilometriä Tampereen keskustasta on hankala luomun kannalta, kun tästä läheltä on mahdoton saada enempää peltoa. Nykyisin sitä käytetään opetustilana. Näitä ovat esimerkiksi naudanliha, luomujauhot ja kananmunat, kertoo Ahlmanin ravintolapäällikkö Leena Pekkanen. Ja kaikki pihatoissa olevat lehmät eivät myöskään pääse kesäksi laitumelle kuten meidän lehmät. Lihaa myydään tilapuodissa ja siitä valmistetaan ruokaa opiskelijaravintola Kapustassa sekä Ahlmanin ravintola Annassa. Lopulta on varsin ratkaisevaa, millä tavoin eläimiä hoidetaan. Meille valmistui uusi parsinavetta 2008 ja olisi haastavaa muuttaa se pihatoksi, mikä olisi luomussa vaatimuksena. Maidontuotannon kylkiäisenä Ahlmanilla on jonkin verran myös lihantuotantoa. Tunnin ulkoilu täyttää jo hyvin liikkumistarpeen. Tekemällä oppimista Ahlmanin koulutilaa käytetään opiston eläintenhoidon osaamisalan opetuksessa. parsinavetoille ei enää myönnettäisi investointitukia. Ahlmanin koulutila on Ahlmanin koulun Säätiön omistama. Tekemällä oppiminen on keskeinen osa Ahlmanin eläintenhoidon koulutusta.. – Myynti tapahtuu maitohuonemyyntinä niin, että asiakkailla on mukana omat astiat, kertoo maatilamestari Harri Ala-Kapee. Pihatossa lehmien välillä voi olla myös tietynlainen ”nokkimisjärjestys”. Maaja metsätalousministeriössä on meneillään eläinsuojelulain kokonaisuudistus. 52 – Maidossa on kappakaseiini B:n osuus suurempi ja se juustoutuu helposti sekä juustomassan saanti on 10–15 prosenttia isompi. Muuna aikana karja pääsee joka päivä tunniksi ulkotarhaan liikkumaan. Luomu saa odottaa Ahlmanin koulutila ei ole luomussa eikä Ala-Kapee pidä siihen siirtymistä tällä hetkellä mahdollisena. Lakiluonnoksen mukaan uusille – Perustutkintoon otetaan parikymmentä opiskelijaa vuodessa, tänä syksynä aloitti 20. On myös viitteitä siitä, että maatiaislehmien maidon rasvahappokoostumus saattaa olla nykyrotuja edullisempi ihmisen terveyden kannalta. Myös maatilamestarin työstä merkittävä osa on opiskelijoiden ohjausta suomenkarjan hoitamisessa. – Ravintolan keittiö ja leipomo hankkivat osan raakaaineista suoraan omalta tilalta tai tilapuodista. Opiston koulutuksessa luomutuotteiden tuottaminen on yhtenä osana mukana. Ahlmanin maitobaarissa myydään tilan oman suomenkarjan raakamaitoa viitenä iltana viikossa. – Meillä eläimet pääsevät talvellakin kerran päivässä tunniksi ulkotarhaan liikkumaan. Harri Ala-Kapee pitää tätä hyvänä muutoksena, vaikkakaan pihatto ei automaattisesti ole parsinavettaa parempi. Ahlmanin karja on kesät laitumella. – Suurin este on talous
Ammattitutkinnon aloitti 22. Ahlmanilla on nykyisin monenlaista koulutusta. Perustutkintoon otetaan parikymmentä opiskelijaa vuodessa, tänä syksynä aloitti 20. Luontoa lähellä on eläintenhoidon lisäksi esimerkiksi puutarha-alan koulutus. Koru on länsisuomenkarjaa eli se on puhekielellä länskäri. Niiden kanssa on helppo lähteä opettelemaan, miten lehmiä, vasikoita ja hiehoja on käsiteltävä. Ahlmanin tilapuodissa myydään tuotteita oman meijerin lisäksi myös muilta lähialueen tuottajilta. Vuonna 1908 Säätiö osti Seppälän Maatilan, jossa koulu edelleen sijaitsee Tampereen Veisussa. Tutkinnot jakautuvat perustutkintoon ja ammattitutkintoon. Se on lapinlehmä eli lappari. l. Nappi on länsisuomenkarjan nuori sonni, joka on jo päässyt tekemään ensimmäiset luomuastutukset. Loimu on itäsuomenkarjaa eli se on kyyttö. Ahlmanin maamiesja emäntäkoulu aloitti Tampereen Messukylässä vuonna 1904. Ammattitutkintona on tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto. Ne voi suorittaa myös näyttötutkintona, jos pohjalla on työskentely maatalousalalla. Länsisuomenkarjan vasikoita karsinassa: Onni, Orapihlaja, Oregano ja Opaali. – Se on luonteeltaan sosiaalinen ja helposti lähestyttävä. Kukas on pohjoissuomenkarjaa. Mukana on myös tuotantoeläinyrittäjän tutkinto. Maatilamestarin mukaan suomenkarja sopii koulutilalle erityisen hyvin. 53 Pitkä historia n Ahlmanin ammattija aikuisopisto on Ahlmanin Koulun Säätiön omistama yksityinen oppilaitos, jolla on yli sadan vuoden historia. Orivedellä voi suorittaa luontoja ympäristöalan perustutkinnon sekä eräja luonto-oppaan ammattitutkinnon. Vaatimuksena on nykyisin ylioppilastutkinto, Harri Ala-Kapee kertoo. Ahlmanin yhteydessä toimii nykyisin myös Oriveden opisto. Perustutkintona on eläintenhoitajan tutkinto. Orivedellä on pitkä historia kirjoittajakoulutuksessa. – Meillä on ollut viime vuosina hyvin hakijoita. Selän väritys kertoo, mistä nimitys kyyttö tulee
Asiantuntijoihin viitaten Kauppinen toteaa, että omega 3:n suhteellista osuutta omega 6:een verrattuna olisi yleisesti hyvä lisätä ja sen voi tehdä jo yhdellä tai kahdella lusikallisella pellavaöljyä päivässä. Sitä on nyt noin sata hehtaaria meidän sopimusalastamme, joka kokonaisuudessaan on vajaat 600 hehtaaria, Kauppinen kertoo. – Sopimusviljelystämme jo vajaa viidennes on luomua ja sen osuus on viime Pellavaöljy edistää terveyttä Runsaasti omegaa Elintarvikkeeksi tarkoitettua öljypellavaa viljellään Suomessa nykyisin vajaalla parilla tuhannella hehtaarilla vuodessa. Yrityksen perustaja Seppo Hongisto toimi Suomen Sokerin sokerijuurikaskonsulenttina saadessaan idean öljypellavan jalostamisesta. Yritys perustettiin vuonna 1993. 54 P ellavaöljyä voitaisiin käyttää elintarvikkeena myös huomattavasti nykyistä enemmän esimerkiksi rypsiöljyn ja oliiviöljyn sijasta. vuosina lisääntynyt. Pellava on myös kaunis koristekasvi.. Sijoittuminen Somerolle oli kunnan myönteisyyden ansiota. Kuitupellavaa ei viljellä Suomessa käytännössä lainkaan. Hän alkoi testata Pellava voidaan puida, kun sylky helisee eli siemenet ovat ruskeita. Hyvä kasvi viljelykiertoon Elixi Oy on Suomen johtava pellavaa jalostava yritys. Ja vaikka kalan syöminen on terveellistä, niin mieluummin kylmäpuristettua pellavansiemenöljyä kuin raffinoituja kalaöljyvalmisteita, somerolaisen Elixi Oy:n toimitusjohtaja Ville Kauppinen väittää. Luomupellavan osuus on hyvässä kasvussa. Se käyttää siemenöljyn kylmäpuristuksessa patentoimaansa Oxysafe-menetelmää, jossa lämpötila pysyy puristuksen aikana alle 37 asteessa. – Omega 3 puuttuu kokonaan oliiviöljystä ja rypsiöljyssäkin sitä on vain murto-osa pellavaöljyyn verrattuna
Pellavan siemen irtoaa silloin sitä suojaavan pallon sisältä. Sillä on myös kuitupellavaa haaraisempi kukinto ja sen siemenet ovat suurempia. Maailmalla on edelleen viljelyssä myös yhdistelmälajeja. Elixi Oy:n toiminnassa olennainen osa on viljelijöiden neuvonta. Kasvupaikan pH:n tulisi olla yli 5,0 ja mielellään lähes 6,0. Sen jälkeen hän alkoi etsiä sopivaa kuntaa yrityksen sijoituspaikaksi ja Someron kunnassa innostuttiin. Öljypellava menestyy parhaiten hietaja savimailla. Viljelijän kannalta yksi motiivi viljelyyn on se, että pellava on hyvä viljelykierrossa. Helmistä on myöhemmin jatkojalostettu Heljä. Ohjeena on, että kasvi voidaan puida, kun “sylkky helisee” ja siemenet ovat ruskeita. – Se parantaa seuraavan kasvin satoa. Sertifiointi tapahtui samaan aikaan, kun Elixi Oy aloitti toimintansa. Hevosen karva kiiltämään Pellavasiemenöljyä käytetään myös maaleihin ja puunsuojiin. Luomulisänä maksetaan 400 euroa tonnilta. Kuohkeuttaessaan varsinkin pintamaata pellava parantaa sen vesitaloutta, mikä on usein tarpeen etenkin savimailla. Elixin sopimusviljelystä valtaosa on nykyisin englantilaisia lajikkeita. Se ei sovi eloperäisille maille. 55 lykasviin verrattuna. – Kanadassa öljypellavan kuitua hyödynnetään erikoispaperilaatuihin, Ville Kauppinen tietää. Muita merkittäviä alueita ovat Etelä-Amerikka, Kiina ja Intia. Varsinais-Suomi on öljypellavan pääviljelyalue Suomessa. Hankkeita ammattimaisesta viljelystä on ollut, mutta ne eivät ole johtaneet pysyvän viljelyn käynnistymiseen. Jalostuksen myötä öljypellavassa on lyhyempi kuitu kuin kuitupellavassa. Pellava kukkii pitkään ja kauniisti, joten se sopii hyvin myös viherpeukalon kasvimaalle ainakin silmäniloksi ja maan kuohkeuttajaksi. Se kiinnostaa hevosenomistajia myös sen vuoksi, että se saa hevosen karvan paremmin kiiltämään. Vaikka se viileässä maassa lähtee hitaasti kasvuun, se kasvaa samalla tasaisesti. Pellava kestää hyvin myös hallaa. Aikanaan Suomessa käytettiin pellavasta sekä kuitu että siemenet. – Paljon tehdään tilakäyntejä. Elintarvikkeeksi soveltumatonta pellavasatoa käytetään myös rehutuotantoon. Pellavan keskisato on Suomessa nykytasolla 1500 kiloa hehtaarilla. Öljypellava on kuitupellavaa matalampi ja korreltaan hennompi. Öljypellavan pääviljelyalue maailmassa on Kanada, jossa sen viljelyala on enimmillään miljoonan hehtaaria vuodessa. Pyrimme siihen, että saamme pellavan läheltä, Kauppinen kertoo. Se kuohkeuttaa pintamaata ja katkaisee tautikierrettä. Suomessa käytettävä kuitupellava on nykyisin ulkomailta pienimuotoista harrastusviljelyä lukuun ottamatta. l Lisätietoja: elixi.fi, pellavakeskus.fi kylmäpuristamista kotonaan Salossa autotallissa. Kuivattuna pellavaa käytetään myös kukkaasetelmissa.. Suomessa Boreal ja MTT sertifioivat 90-luvun alussa Helmi-lajikkeen, joka on Suomen vanhimpia kasvijalosteita. Pellava kestää hyvin myös hallaa. Kuitupitoisuutensa ansiosta pellava parantaa vatsan toimintaa niin ihmisillä kuin esimerkiksi hevosilla. Pellava puidaan tavallisesti syys-lokakuussa. Pellavalle on tärkeää, että maassa säilyy kosteus, sillä pellava on matalajuurinen kasvi. Kannattavuutta parantaa se, että viljelypanokset ovat melko pieniä moneen muuhun viljePellavalle on tärkeää, että maassa säilyy kosteus, sillä pellava on matalajuurinen kasvi. Elixi toimittaa öljyä vernissan valmistukseen, mutta omasta puunsuojatuotteiden valmistuksesta on luovuttu. Pitkä kasvukausi Pellava voidaan kylvää melko aikaisin. Luomussa käytettävät lajikkeet ovat pääosin samoja kuin ei-luomussa sillä erolla, että peittävä lajike on luomussa parempi koska se voittaa rikkaruohot paremmin. Kylvösyvyydeksi suositellaan 2–4 senttiä. Puinti on mahdollista myös pakkasella
Suunnitteilla on vielä hirsinen monitoimitalo ja -halli. – Pudasjärvellä kärsittiin pitkään koulujen homeja sisäilmaongelmista, jotka eivät miljoonien eurojen arvoisten remonttien ja peruskorjaustenkaan myötä Pudasjärven hirsikampus otettiin käyttöön syksyllä 2016. 9800-neliöisen kampuksen rakentamiseen on käytetty 28 kilometriä pohjoissuomalaista massiivipuuhirttä. Tehdään hirrestä Pudasjärvellä satsataan puhtaaseen sisäilmaan Pudasjärvelle nousi ensiksi hirsinen päiväkoti, sitten maailman suurin hirsikoulu ja viimeisimpänä hirrestä rakennettu vanhusten palvelutalo. Tilastot: Matti Alasaarela: Pudasjärven koulukampus – hirsirakenteen vaikutus koulukeskuksen hiilijalanjälkeen ja elinkaaren aikaiseen energiankulutukseen. Yhtenäiskoulun, lukion ja kansalaisopiston muodostama kompleksi on maailman suurin hirsikoulu, jota käyttää päivittäin noin 800 lasta ja aikuista. 56 P udasjärven koulukeskuksessa tuoksuu havumetsältä. Niin oppilaiden kuin työntekijöidenkin sairastelut ovat vähentyneet uudessa rakennuksessa merkittävästi
57 Oppilaat ovat olleet tyytyväisiä hirsikampuksen viihtyisyyteen ja hyvään ilmaan. Tultiin siihen tulokseen, että hirsi voisi rakennusmateriaalina olla sellainen, joka auttaisi, Pudasjärven hirsikampuksen rehtori Mikko Lumme kertoo. hoituneet. Terveelliset ympäristöt Hirsikampushanke käynnistyi vuonna 2012. Projektiin löytyi rahoitus, kaavaprosessi saatiin vietyä läpi, oikeat tekijät. Kaupunki päätti yksimielisesti löytää tilanteeseen sellaisen ratkaisun, että ongelma saataisiin kerralla ratkaistua
– Akustiikka on paitsi käyttäjien, myös asiantuntijoiden mukaan erinomainen. Myös rakennuksen energiatehokkuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Hirsikampuksen yhtenäiskoulua, lukioa ja kansalaisopistoa käyttää päivittäin noin 800 ihmistä. löytyivät ja peruskivi päästiin muuraamaan marraskuussa 2014. – Viime vuosi oli rakennuksen sisäänajovuosi, jolloin säädettiin ilmanvaihdon ja lämmityksen arvoja ja parametrejä optimaalisiksi. Hirsikampus otettiin käyttöön syksyllä 2016 ja toinen lukuvuosi mahtavassa miljöössä on alkanut elokuussa. Rakennuksessa työskentelee yhteensä noin 110 ihmistä, joista noin joka kymmenennellä oli aikaisemmin sisäilmasta johtuvia oireita. – Sisäilmasta johtuvat sairastelut ovat käytännössä loppuneet. Rakennus on myös hyvin mukautuva: suunnittelun lähtökohta on ollut tehdä avoimia oppimisympäristöjä, joten luokkatiloja voi helposti yhdistää ja myös aulaja käytävätiloja voi käyttää oppimistiloina. Tällä pyritään paitsi energiatehokkuuteen, myös hiilijalanjäljen pienentämiseen. 58 Jos ilmaston lämpenemisestä halutaan huolehtia, niin mitään muuta ei saisi rakentaakaan kuin hirsirakennuksia. Myös oppilaat ovat olleet selvästi terveempiä. Nykyaikaisella teknologialla valmistettu hirsirakennus on tiivis ja energiatehokas muun muassa siksi, että hirrellä on hyvä lämmönvarauskyky. Lumme kertoo, että kouluterveydenhoitajan mukaan yhtään oireilmoitusta ei ole tehty. Hirsikampus on rakennettu pohjoissuomalaisesta hirrestä, jonka toimittajana ja hirsirakentamisen asiantuntijana on toiminut Kontio Oy. Paljon muutakin silti tarvitaan. Näiden asioiden. Lumme pitääkin oppilaiden viihtymistä tärkeänä kriteerinä hyvälle koulurakennukselle. Se muun muassa tunnistaa ilmassa olevan hiilidioksidin määrän ja säätää tehoja tarpeen mukaan. Seinät eivät tee koulua Terveellisyyden lisäksi hirsikoulu on osoittautunut monella muullakin tavalla oivalliseksi ratkaisuksi. Hirsiseinä myös toimii hiilinieluna: seinään sitoutuu kymmenkertaisesti se hiilimäärä, joka valmistuksen yhteydessä vapautuu. Huomio hiilijalanjälkeen Hirsikampuksen rakentamisen lähtökohtana on ollut mahdollisimman puhdas sisäilma, joka on varmistettu hengittävän rakennusmateriaalin lisäksi automatisoidulla ilmanvaihtojärjestelmällä. Lisäksi hirsiseinän valmistus kuluttaa erittäin vähän energiaa, minkä johdosta myös hiilidioksidipäästöt ovat alhaiset. Uudella kampuksella vain yksi työntekijä on saanut oireita, joiden epäiltiin johtuvan synteettiyhteisvaikutuksena olen saanut tärkeimmältä sidosryhmältämme eli oppilailta palautetta, että oppiminen on mukavaa. Niillä saadaan aikaiseksi turvallinen fyysinen oppimisympäristö, mutta itse koulun tekee sen toiminta, henkilökunta, työssä jaksaminen, viihtyminen, oppimisen ilo ja halu sekä hyvä yhteistyö oppilaiden vanhempien kanssa. Hirsikampukselle hirret toimittaneen Kontio hirsitalot ja huvilat Oy:n sestä liikuntasalin lattiasta, mutta tästä ei ole saatu varmaa näyttöä. – Pelkistetysti olen sitä mieltä, että seinät eivät tee koulua
Sisältää materiaalivalmistuksen ja lämmityksen aiheuttamat päästöt. Keskimääräinen kaukolämmöntuotannon päästökerroin Suomessa on 161 kgCO 2 /MWh. Sisälämpötilaksi on oletettu 20 °C ja vuoden keskimääräiseksi ulkolämpötilaksi 5,3 °C. Kuva 8. 59 5 Kuva 4 Rakennusosien sisältämän bioenergian määrä. l – Täältä poistuu lähinnä aika sanattomia ja onnellisia ihmisiä, jotka jäävät pitkäksi aikaa prosessoimaan näkemäänsä ja kokemaansa, rehtori Mikko Lumme toteaa.. Koulukeskuksen lämmitysenergia tulee Pudasjärven kaukolämpökeskukselta. lämpöenergiana Kuva 3 Rakennusosien valmistamiseen käytetyn energian kulutus verrattuna valmistuksen sivutuotteena syntyvään energiajakeeseen. Taulukko sisältää myös päästölaskelmat. Tavoitteena on minimoida jätteentuotanto, vähentää vedenkulutusta ja optimoida energiankäyttöä. Hirsikampus on mukana myös Liikkuva koulu -hankkeessa, jonka tiimoilta koululaiset retkeilevät paljon lähiympäristön luonnossa. Hiilijalanjälki 50 vuoden aikana, kun hiilinieluvaikutus on otettu huomioon PAS 2050 periaatteen mukaan. – Jos ilmaston lämpenemisestä halutaan huolehtia, niin mitään muuta ei saisi rakentaakaan kuin hirsirakennuksia. Hiilijalanjälki 50 vuoden aikana, kun hiilinieluvaikutusta ei ole huomioitu. 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Hirsirakenteinen Betonirakenteinen Runkorakenteinen tiiliverhottu En er gi as is äl tö /M W h RAKENTEIDEN ENERGIASISÄLTÖ 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Lamellihirsi 275 Betonisandwich Puurunko, tiiliverhous M W h MATERIAALIVALMISTUKSEN ENERGIANKULUTUS /SIVUTUOTTEENA SYNTYVÄ ENERGIAJAE Materiaalivalmistus MWh Sivutuote-energia MWh Materiaalivalmistuksen energiankulutus / sivutuotteena syntyvä energiajäte Hirsirakennuksen sivutuotteena syntyy valtavasti hyödynnettävää energiaa. Kuva 7. Vaikka meillä on huipputekniikkaa käytössä, oppikirjat ovat yhä tärkeä osa opetusta. Tällä hetkellä meillä on neljä luokkaa, joissa ensisijainen oppimisväline kirjojen sijaan ovat tablettitietokoneet. tuota nnon s i vutuotteena purkujä tteen va i kutus l a tti a pi nta -a l a 9100 m² Puda s jä rven ra kennus ma ter. – Suomen eteläisin tunturi Syöte on meille tärkeä paikalliskohde, ja panostamme paljon metsäja luontokasvatukseen, Lumme summaa. Taulukko 4 Taulukkoon on laskettu lämmitysenergiankulutus hirsirakenteisten ulkoseinien osalta sekä vastaavat arvot vaihtoehtorakenteiden osalta. s i toutunut muka i nen energi a n s yntyvä energi a E-l ukuun* u-a rvo US l ä mpöhukka US l ä mpöhukka ka ukol ä mmös tä va l mi s tuks es ta hi i l i hyvi tys kul utus energi a ja e s i s ä l tö w/(m²K) MWh/a MWh/50a tn/50a tn/CO 2 tn/ CO 2 tn/ CO 2 MWh MWh MWh kWh/m² a Lamellihirsi 275 0,40 188 9396 1203 135 -1283 -641 1306 -1532 -4850 14 Betonisandwich 0,17 80 3993 511 503 1411 -31 Puurunko, tiiliverhous 0,17 80 3993 511 221 -135 -67 1064 -160 -420 1 *) Materiaalivalmistuksen sivutuotteena syntyvän energiajakeen ja rakennuksen purkujätteen energiasisällön vaikutus jaettuna 50 vuoden ajalle. Keskimääräinen kaukolämmöntuotannon päästökerroin Suomessa on 161 kgCO 2 /MWh. Hiilijalanjälki 50 vuoden aikana, kun hiilinieluvaikutus on otettu huomioon PAS 2050 periaatteen mukaan. Energia on hyödynnettävissä rakennuksen elinkaaren lopussa esim. Rakennusosien valmistamiseen käytetyn energian osuus on pienempi kuin sivutuotteena syntyvä energiajae. Taulukko 4 Taulukkoon on laskettu lämmitysenergiankulutus hirsirakenteisten ulkoseinien osalta sekä vastaavat arvot vaihtoehtorakenteiden osalta. 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 Lamellihirsi 275 Betonisandwich Puurunko, tiiliverhous C O 2 -e q v /t n HIILIJALANJÄLKI 50V AIKANA 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 1,60 Lamellihirsi 275 Betonisandwich Puurunko, tiiliverhous C O 2 -e q v /t n HIILIJALANJÄLKI 50V AIKANA 6 50 vuoden elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset Hirsirakenteisia ulkoseinä kohteessa on 2120 m². Ul kos ei ni en pi nta -a l a 2120 m² CO 2 -eqv pä ä s töt ra kentei s i i n PAS 2050 muk. Koulukeskuksen lämmitysenergia tulee Pudasjärven kaukolämpökeskukselta. Tässä laskelmassa on käytetty Pudasjärven kaukolämmön päästökerrointa. 4 Taulukko 3 Kuva 2 Rakennusosien tuotannossa syntyneet kasvihuonekaasupäästöt ja rakennusosiin sitoutunut hiili (hiilidioksidiksi laskettuna) Kuva 1 Rakennusosien valmistamiseen käytettyjen raaka-aineiden kulutus jaettuna uusiutuviin ja uusiutumattomiin. Kuva 8. Hirsikampuksen tilat mukautuvat erilaisiin tarpeisiin. Kaukolämmön päästökerroin on 128 kgCO 2 /MWh. tuota nnon s i vutuotteena purkujä tteen va i kutus l a tti a pi nta -a l a 9100 m² Puda s jä rven ra kennus ma ter. Ul kos ei ni en pi nta -a l a 2120 m² CO 2 -eqv pä ä s töt ra kentei s i i n PAS 2050 muk. 6 50 vuoden elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset Hirsirakenteisia ulkoseinä kohteessa on 2120 m². Taulukko sisältää myös päästölaskelmat. Sisältää materiaalivalmistuksen ja lämmityksen aiheuttamat päästöt. – Ruokajätettä olemme vähentäneet huomattavasti ja saaneet siitä hyvästä kouluruokadiplomin. Koululla on käytössä 40 Jopopolkupyörää, joita oppilaat saavat lainata. Kampus tavoittelee kansainvälistä kasvatusalan ympäristömerkkiä, Vihreää lippua, ja on jo ryhtynyt moniin toimenpiteisiin asian tiimoilta. 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 Lamellihirsi 275 Betonisandwich Puurunko, tiiliverhous C O 2 -e q v /t n HIILIJALANJÄLKI 50V AIKANA 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 1,60 Lamellihirsi 275 Betonisandwich Puurunko, tiiliverhous C O 2 -e q v /t n HIILIJALANJÄLKI 50V AIKANA Hiililajanjälki 50 vuoden aikana, kun hiilinieluvaikutusta ei ole huomioitu. Sisältää materiaalivalmistuksen ja lämmityksen aiheuttamat päästöt. Hiilijalanjälki 50 v aikana Valoisissa ja hengittävissä, mukautuvissa tiloissa on mukava opiskella. Hiilijalanjälki 50 vuoden aikana, kun hiilinieluvaikutusta ei ole huomioitu. Sisälämpötilaksi on oletettu 20 °C ja vuoden keskimääräiseksi ulkolämpötilaksi 5,3 °C. Käytön aikainen energian kulutus on hirsirakennuksessa suurempi, mutta kun kokonaisenergiamäärä suhteutetaan rakennuksen valmistamiseen ja elinkaareen, niin luku on hyvin pieni verrattuna muista materiaalista tehtyihin rakennuksiin, Lumme toteaa. Hiilijalanjälki 50 vuoden aikana, kun hiilinieluvaikutusta on otettu huomioon PAS 2050 periaatteen mukaan. Tavoitteena on myös paperiton koulu, mutta tämä hanke etenee näin rehtorin näkökulmasta tuskastuttavan hitaasti. Tässä laskelmassa on käytetty Pudasjärven kaukolämmön päästökerrointa. Kaukolämmön päästökerroin on 128 kgCO 2 /MWh. s i toutunut muka i nen energi a n s yntyvä energi a E-l ukuun* u-a rvo US l ä mpöhukka US l ä mpöhukka ka ukol ä mmös tä va l mi s tuks es ta hi i l i hyvi tys kul utus energi a ja e s i s ä l tö w/(m²K) MWh/a MWh/50a tn/50a tn/CO 2 tn/ CO 2 tn/ CO 2 MWh MWh MWh kWh/m² a Lamellihirsi 275 0,40 188 9396 1203 135 -1283 -641 1306 -1532 -4850 14 Betonisandwich 0,17 80 3993 511 503 1411 -31 Puurunko, tiiliverhous 0,17 80 3993 511 221 -135 -67 1064 -160 -420 1 *) Materiaalivalmistuksen sivutuotteena syntyvän energiajakeen ja rakennuksen purkujätteen energiasisällön vaikutus jaettuna 50 vuoden ajalle. 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Hirsirakenteinen Betonirakenteinen Runkorakenteinen tiiliverhottu R aa ka -a in ee t / tn RAAKA-AINEIDEN KÄYTTÖ Uusiutumaton Uusiutuva -1400 -1200 -1000 -800 -600 -400 -200 200 400 600 Hirsirakenteinen Betonirakenteinen Runkorakenteinen tiiliverhottu C O 2 /t n CO2-PÄÄSTÖT JA SITOUTUNUT HIILIDIOKSIDI CO2-eqv-päästö Sitoutunut hiilidioksidi Raaka-aineiden käyttö Rakennusosien valmistamiseen käytettyjen raaka-aineiden kulutus jaettuna uusiutuviin ja uusiutumattomiin. Tavoitteena Vihreä lippu Pudasjärven hirsikampuksen ympäristöystävällisyys ei rajoitu vain rakenteisiin. Kuva 7. mukaan hirsiseinän valmistuksen yhteydessä syntyy sivutuotteena enemmän puhdasta energiaa kuin mitä hirren valmistukseen kuluu. Luokkahuoneiden isot ikkunat tuovat ilmavuutta oppimisympäristöön
Fiksu Henna -hankkeessa on hahmotettu asiantuntijaja sidosryhmäyhteistyön digitalisaatio on uusi normaali Hennan elinkaarella. Orimattilaan on käynnistetty uuden sukupolven Smart City – tai tässä yhteydessä kannattaisi ehkä paremminkin puhua Smart Contrysidesta. Lahti – Helsinki -junaradan varrelle, vajaan tunnin junamatkan päähän Helsingistä ollaan rakentamassa Hennaa, älykästä kaupunginosaa, jossa hyödynnetään niin Henna n laan luomassa uutta tavoitellaan noin 15 000 asukasta. Niihin valitaan ekologisesti kestäviä ratkaisuja sekä kiinnitetään huomiota ihmisten elämänlaadun parantamiseen. Kaupungin virkamiehet on patistettu pohtimaan, miten maailma tulee muuttumaan seuraavien vuosien aikana ja miten näitä visioita voidaan hyödyntää uuden asuinalueen rakentamisessa. O rimattilassa, eteläisessä Päijät-Hämeessä, kurkistellaan parhaillaan rohkeasti pidemmälle tulevaisuuteen. Vuoden 2017 aisuus ja digitalisaatio Hennassa voisivat tarkoittaa.. Uutena alueena se tarjoaa mahdollisuuden luoda uudenlaisia palveluita ja toimintatuinen kokeilualusta. Hennan rakentaminen on juuri käynnistynyt ja juna alkaa pysähtyä Hennan asemalla 10.12.2017. 60 Viestintäsuunnittelija Saara Paajanen (vas.), hankepäällikkö Riikka Uusikulku sekä elinkeinojohtaja Kimmo Kuparinen ovat mielenkiintoisten asioiden äärellä Henna-projektin parissa. Älykaupungissa huomioidaan energia, liikkuminen, palvelut ja ympäristö Digitalisaatio palvelee asukkaita Smart City -käsitteellä kuvataan kaupunkien innovatiivista kehitystä muun muassa digitalisaatiota hyväksikäyttäen
– Kerrostalojen tilat tulisi olla muunneltavissa, ja älylukituksen ansiosta yhteisötaloissa voisi olla työhuoneita lyhytaikaisempaa käyttöä varten. Projektin parissa työskennelleet ovat huomanneet, että yritys tehdä vähähiilisempää ja ekologisempaa asuinaluetta, vaatii aktiivisempaa työtä. Suunnitelmiin on kirjattu, että vuoteen 2021 mennessä Hennassa asuisi 100 – 200 asukasta. – Tekniikkaa on kuitenkin olemassa jo todella paljon, kun uskalletaan ja osataan vain ottaa ne käyttöön. Tavoitteeseen on matkaa, mutta mahdollisuudet ovat valtavat. – Kimppakyydit sekä jaetut taksit ja autot tulevat lisääntymään, Kuparinen uskoo. Sen lisäksi Minttukujalle on tehty kolme tonttivarausta. – Ei ole kovin helppoa tehdä uudella tavalla. Hennasta on tänä syksynä myyty ensimmäinen omakotitalotontti. Yhteisöllisyys lisääntyy Orimattilan elinkeinojohtaja Kimmo Kuparinen esittelee jo olemassa olevia asioita, joita Hennassa voidaan hyödyntää. Tämä mahdollistaa sen, ettei omaa autoa tarvita. Neuvottelut Sitran kanssa ovat vielä kesken. Hankerahoitusta on saatu niin Hämeen ELY-keskukselta kuin Päijät-Hämeen Liitolta. Henna on toistaiseksi asema, jossa Helsinki – Lahti -väliä liikennöivät junat alkavat pysähtyä 10.12. Rakentamisessa tullaan huomioimaan sähköautojen, robottibussien sekä itseajavien autojen vaatimukset kaavoitukselle. 61 Tulevaisuuden asuminen n Kodit ja infra n Palvelut n Liikkuminen Heidi Hennalaisen elämänlaatu paranee älykkäässä kaupunginosassa uuden digitalisaation avulla. Henna-projektin työryhmä haluaa kaupunginosasta kehittämisja kokeilualustan, missä voi kehittää ja testata erilaisia tulevaisuuden ratkaisuja liittyen niin asumiseen, energiaan, liikkumiseen, ympäristöön, palveluihin tai yhteisöllisyyteen. Yksinasuvien määrän lisääntyminen kannattaa myös huomioida rakentamisessa.. Asuinalueen infra valmistuu vielä tämän syksyn aikana. l Älykaupungissa huomioidaan energia, liikkuminen, palvelut ja ympäristö digitalisaatiota, ympäristöystävällisyyttä kuin ekologisuutta. Hennan kohdalla korostuu liikkuminen. Henna on mahdollisuus Hennan parissa on työskennelty jo vuosia eri projektien nimissä. Asuinalue rakentuu tulevien vuosikymmenien aikana vain alle kahden kilometrin päähän asemasta. Se vaatii paljon niin päättäjiltä, kumppaneilta kuin asukkailtakin, Hennan hankepäällikkö Riikka Uusikulku on huomannut. – Aurinkopaneelit tuovat edullista energiaa, jäteastioihin asennettavat anturit optimoivat sopivat tyhjennysvälit ja automaattikauppa palvelee aluetta niin kauan, kunnes sinne saadaan kaupan palvelut, Kuparinen visioi
Hänen ruokakuvillaan on Instagramissa yli 50 000 seuraajaa. Alkuvuodesta päivän valon näki kirja Porridge : Oats + Seeds +Grains + Rice (Kaura, siemenet, jyvät riisi). Hän sommittelee ruoka-annokset kauniisti ja ottaa niistä kuvia. Kravin Instagram-kuvat keräävät runsaasti seuraajia ja tykkäyksiä.. Hänen ruokakuvansa ovat keränneet ihastusta sosiaalisessa mediassa. 62 Anni Kravi julkaisi ruokakirjan kansainvälisille markkinoille ja perusti Helsinkiin kasvisravintolan. Instagramissa hänellä on kymmeniä tuhansia seuraajia ja kuvat keräävät satoja tykkäyksiä.Kravin kuvat eivät jääneet huomaamatta englantilaiselta Quadrille-kustantamolta, joka otti Helsingissä asuvaan naiseen yhteyttä ja ehdotti kirjan tekemistä. Kravi teki sen, mistä monet Anni Kravin ruokakuvat valloittivat maailman Puhtaita ja helppoja herkkuja Turussa syntynyt Anni Kravi asuu nykyään Helsingissä. Pauli Jokinen V isuaalisuus on yrittäjä Anni Kraville, 24, tärkeää
Kirjan punainen lanka on erilaiset puuroreseptit. – Kustantaja kysyi, olisinko kiinnostunut tekemään kirjan. Kiva, että oli noin iso kustantaja, jolla on paljon resursseja. – Reseptit ovat helppoja, mutta kuitenkin niissä on uudenlaista twistiä, Kravi luonnehtii. Olin aikaisemmin ollut mukana monissa kirjoissa stylistinä ja haamukirjoittanut ruokakirjoja, mutta omaa kirjaa en ollut julkaissut. Kirjaa kuvattiin Helsingissä ja he lähettivät kuvaustiiminsä tänne. Kirja on myynnissä ympäri maailmaa. Kustantaja halusi puurokirjan Yhteistyö brittikustantajan kanssa sujui Kravin mukaan hyvin. He olivat somesta löytäneet minut. Englantilainen kustantaja halusi kirjan, joka käsittelee nimenomaisesti puuroja. Keväällä siitä otettiin jo uusintapainos. En ollut ajatellut tehdä kirjaa, mutta tykkään uusista haasteista ja olin heti valmis lähtemään yhteistyöhön kustantajan kanssa. Kustantajan yhteydenotto ei ollut sometähdelle edes varsinainen yllätys. Kävin myös Lontoossa tapaamassa markkinoinnista vastaavia ihmisiä ja muuta kustantamon väkeä. – Kuvani ovat somessa saaneet niin suurta huomiota, että kaikenlaisia yhteydenottoja tulee. Reseptit pitävät sisällään puhtaita ja käsittelemättömiä raaka-aineita. Puurojen lisäksi esiteltynä on muita terveellisiä ruokia, kuten smoothiekulhoja ja välipalapatukoita.. Tunsin entuudestaan prosessin, miten kirjat syntyvät. En ollut suunnitellut kirjan tekemistä. Kustannustoimittajan kanssa tulin hyvin toimeen ja hänen kanssaan ystävystyimme. – Suurin osa yhteydenpidosta tapahtui sähköpostitse tai Skypen välityksellä. Kirja käännettiin alkuvuodesta myös suomeksi ja se sai nimen Hyvää kaunista. 63 suomalaiset kirjailijat vain haaveilevat: hän julkaisi ensimmäisen kirjansa suoraan kansainvälisille markkinoille
Hän ryhtyi julkaisemaan siellä sitten ruokakuviaan ja nykyään hänen Instagram-tiliään seuraa yli 50 000 henkeä. – En ole täysin vegaani. Olin samaan aikaan töissä hyvin epäluovassa firmassa. On tärkeää, että ruoka on kaunista. Mutta pidän isona arvona sitä, että ruoka on helppo tehdä. Itse en kokkaa kalaa, mutta joskus voin ulkona sitä syödä. Punaista lihaa en syö, mutta kananmunia ja kalaa syön silloin tällöin. Tähti Instagramissa Kravia voidaan pitää kansainvälisenä julkkiksena, mutta se ei ole niinkään kirjan ansiota, vaan sosiaalisen median. Siitä oli apua yrityksen perustamisessa. Kravin kirja julkaistiin ensin kansainvälisille markkinoille, vasta sitten se suomennettiin. Kravi haluaa, että hänen reseptinsä ovat helppoja. En halua, että ruokaillessa hotkin kaiken parissa sekunnissa samalla kun räplään kännykkää tai läppäriä. – Minua ei kiinnostanut kertoa Instagramissa kuulumisia. Olen aina tykännyt tehdä visuaalisia juttuja, kuten valokuvata ja piirtää. Kravi on valmistunut kauppakorkeakoulusta. Silloin ryhdyn miettimään tarkemmin, mitä raaka-aineita haluan ostaa ja syödä. – Muutin yksin asumaan ja aloin tehdä itse ruokaa. 64 – Minulle oli tärkeää, että kirjan sisältö vastaa omia arvojani, jotka liittyvät terveelliseen, lisäaineettomaan ja puhtaaseen ruokaan. – En tee annoksista kauniita vain kuvien takia, vaan ruokahetki on minulle rauhoittumisen paikka. – Se oli hyvä koulu, mutta hyvin epäluovaa. Kasvisravintola Kamppiin Viime vuoden lopulla Anna Kravi perusti kasvisruokaa tarjoavan ravintolan aivan Helsingin ydinkeskustaan, Kampin kes. – Kirja on tosi kiva ja laajasti myynnissä, mutta Instagram tavoittaa silti paljon enemmän yleisöä. Kravi koki jonkinlaisen herätyksen ruuan suhteen lukioaikana. Joukossa voi olla esimerkiksi lehtikaalia, kvinoaa, avokadoa, linssejä ja juureksia. Lisäaineetonta ruokaa Kun katsoo kirjasta tai Instagramista Kravin ruokakuvia, ne näyttävät kauniilta – mutta myös hankalilta valmistaa. Halusin näille vastapainoa. Kravin omat lounaat ja päivälliset koostuvat useimmiten puhtaista raakaaineista. En ole halunnut sitoutua mihinkään äärigenreen. – Monet luulevat kuvien perusteella, että vinkkaamani ruuat ovat hyvin monimutkaisia. Kravi alkoi julkaista kuvia Instagramissa samaan aikaan kun hän opiskeli kauppakorkeakoulussa. Minulle on tärkeeä, että ruoka jota syön, on terveellistä. Suhtauduin ruokakuviin enemmänkin taideprojektina. Kravi kuitenkin kumoaa tämän harhan. Näin somessa ihmisten ruokakuvia ja mietin, että miksi en itsekin ryhtyisi ottamaan ruokakuvia. Tykkäsin kokata ja halusin tehdä annoksista kauniita. Kravin innostus ruuan visuaalisuuteen ei rajoitu pelkästään sosiaaliseen mediaan ja kirjaan, vaan hän sommittelee myös jokapäiväiset lounasannoksensa kauniiksi. Tasapainoa täytyy pitää yllä, sillä ei ole hyvä, jos ruokavalio on liian kapea. Kravi kertoo olleensa kaveriporukassaan viimeisten joukossa, jotka liittyivät Instagramiin. Jo kotona asuessani minä näpersin ruokaannokset kauniin näköisiksi
– Alusta saakka oli selvää, että kun saan ravintolan pyörimään, niin voin jättäytyä sivummalle. Halusin työympäristöön, jossa voin saada uusia haasteita ja oppia muilta ihmisiltä. Silloin säilyy myös intohimo ravintolatoimintaan. Hänen yhtiökumppaninsa on Richard McCormick, joka on pyörittänyt Helsingissä lukuisia ravintoloita vuosien mittaan. – Minulle kaikki oli uutta ja olen oppinut tosi paljon. Kauppakorkeakoulun opinnoista oli Kraville hyötyä, vaikka ei hän yrittäjyyttä ollutkaan pääasiassa opiskellut. Date + Kale avasi ovensa viime vuoden joulukuussa. McCormick ehdotti Kraville, että he voisivat pystyttää sinne ravintolan. Perusasiat olivat tuttuja. Lisäksi Kravi pyörittää omaa yritystä, jonka kautta hän tekee muun muassa stailauksia, järjestää workshopeja ja käy puhumassa tilaisuuksissa. Ravintolan perustaminen oli Kraville suuri haaste, jossa monet asiat oppi kantapään kautta. Ravintola-alalla on hyvin raskasta olla yrittäjänä. Ravintolasta sivutyö Kun Date + Kale -ravintola oli pyörinyt puolisen vuotta, Kravi jättäytyi jokapäiväisestä työstä pois. Esimerkiksi perustaa verkkokaupan. Matkustan paljon ja tuntui, että Helsingistä ei saanut sen tyyppistä ruokaa kuin itse halusin. Alkujaan kaksikolla ei ollut tarkoitusta perustaa ravintolaa, vaan he halusivat tehdä jotain yhdessä. Hän aloitti palkkatyössä firmassa, joka tekee luovan alan strategiakonsultointia. – Opintojen kautta yritysten bisneslogiikka oli tuttua ja ymmärsin miten tuloslaskelmaa luetaan ja mistä yrityksen tulos muodostuu. Kaksi firmaa ja palkkatyö pitävät nuoren naisen kiireisenä. Ravintolaa hän pyörittää edelleen sivutyönään. Mutta aika monet asiat menivät ohi tietämättömyyttäni, esimerkiksi starttirahaa en edes ymmärtänyt hakea. Kravi on ollut alusta saakka ravintolan pääomistaja. 65 Kravi haluaa työskennellä yhteisössä, jossa voi oppia. Siellä joutuu tekemään todella paljon työtä melko pienen potentiaalisen rahamäärän saavuttamiseksi. En halua polttaa itseäni loppuun, vaan hoidan sitä sivutoimisesti. Date + Kale tarjoaa sellaista ruokaa, jota haluan itsekin syödä. Aina voi parantaa. – Olin tehnyt hänen kanssaan aikaisemmin yhteistyötä, jotka liittyivät kirjoihin ja markkinointiin. Ravintolan nimi on Date + Kale. Olen nuori ja pohdin, että mitä opin siitä, että teen kaiken itse. – Tarjoamme kaunista ja terveellistä kasvisruokaa. l. McCormick on keskittynyt muihin ravintolabisneksiinsä. kukseen. Kampin keskus uusiutui ja sinne avattiin paikkoja uusille ravintoloille. – Ravintolayrittäjänä on ihanaa olla, mutta siinä tekee kaiken hyvin yksin. Minulla on siellä töissä hyvät tyypit ja homma toimii. Missään ensimmäisessä yrityksessä kaikki ei voi olla täydellistä. Lähes sataprosenttista luomua
– Sen jälkeen laitteita on hankittu kahdeksan, joista viimeiset asennettiin viime vuoden lopulla, kertoo Päijät-Hämeen – Päijät-Hämeen Tekstiilihuollossa huolletaan päivässä yli 8 000 kiloa, joka on vuodessa noin kaksi miljoonaa kiloa, kertoo toimitusjohtaja Heikki Kultanen. Kuivaukseen käytettävä energiamäärä on tippunut selkeästi ja ympäristö kiittää yrityksen vastuullisuudesta. Teksti ja kuvat: Soili Kaivosoja. Energiahukka on suuri ja aiheuttaa tarpeettomia lisäkustannuksia tuotannolle. – Jo ensimmäisen lämmöntalteenottosiirtimen asentamisen jälkeen totesimme, että se toimii paremmin kuin osasimme odottaakaan. Lämmöntalteenotolla merkittävä vaikutus kannattavuuden lisäämiseen Hukkalämpö hyödyksi Pesulateollisuudessa yleensä kaikki kuivurin tuottama lämpöenergia puhalletaan taivaan tuuliin ja tuloilma otetaan raakana ulkoilmasta. Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto alkoi muutama vuosi sitten kehittää yhdessä hollolaisen Calefa Oy:n kanssa lämmöntalteenottoa, joka ottaa talteen tekstiilikuivureista ulos menevän lämmön. 66 H ollolan kunnan osittain omistamassa Päijät-Hämeen Tekstiilihuollossa napataan nykyisin kaikki tekstiilikuivureista katolle menevä energia talteen
den, terveyskeskusten velun yksiköiden teks tiilihuoltoon. Ilman energiapuolelle tehtyjä toimenpiteitä ne olisivat olleet vaikea toteuttaa. Samalla olemme pystyneet parantamaan kilpailukykyämme palvelussa. – Huolehdimme, että tekstiilit kestävät käytössä mahdollisimman pitkään ja pyrimme hävittämään ne myös vastuullisesti, Heikki Kultanen kertoo. Talteenottojärjestelmä tuottaa ulkoilman lämpötilasta riippumatta aina lämmintä ilmaa. – Olemme tehneet yrityksessä muitakin energiansäästötoimenpiteitä. – Nyt tehdyt investoinnit eivät ole ainoastaan rahallisesti merkittäviä, vaan sillä on myös merkitys, että huolehdimme ympäristön hyvinvoinnista omalta osaltamme, Kultanen korostaa. Sairaalapesuloissa kemikaalit eivät ole kemikaaleiksi kovin vaarallisia, mutta meillä on iso vastuu pitää ympäristöstä huolta kuluttamalla mahdollisimman vähän vettä ja mahdollisimman vähän energiaa. Takaisinmaksuajat ovat Kultasen mukaan tällaisiin energiansäästöprojekteihin tehdyissä investoineissa lyhyet. Koska tuloilma voi vaihdella yli +25 asteesta aina -25 -asteeseen, kuivausprosessi kulutti huolestuttavan paljon energiaa. Toimenpiteen ansiosta tekstiilien kuivaukseen käytettävä energiamäärä tippui huomattavasti. He tekevät muun muassa käytöstä poistetuista sairaalalakanoista uusiovaatteita. – Puhutaan vain muutamista vuosista. n joka on vuodessa noin kaksi miljoonaa kiloa.. Koko kiinteistön osalta on siirrytty myös led-valaistukseen. Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto on hankkinut reilu vuosi sitten VTT:n sertifioiman ympäristöjärjestelmän ISO 14001:n. l 67 Calefan kehittämän Calmari-lämmönsiirrinratkaisun ansiosta takaisin tekstiilikuivureihin palautuva ilma on ulkolämpötilasta huolimatta aina noin 50-asteista. Meillä saavutettu kustannussäästö on pystytty siirtämään siihen, että olemme hankkineet parempia tekstiilejä hyvinvointikuntayhtymän sekä Päijätja Kanta-Hämeen kuntien käyttöön. Calefan kehittämän Calmari-lämmönsiirrinratkaisun ansiosta takaisin tekstiilikuivureihin palautuva ilma on ulkolämpötilasta huolimatta aina noin 50-asteista. Kansanedustaja Li Anderssonin viime vuoden Linnan juhlien juhlapuku oli esimerkiksi valmistettu kierrätystekstiileistä. – Sitä kautta voimme viedä säästötoimia pidemmälle. Kultanen odottaa alalle uutta teknologiaa sekä uusia ideoita. naa euroa. Uutta innovaatiota on myös käytöstä poistettujen tekstiilien jälkikäytössä. Esimerkiksi viemäriin menevästä vedestä otetaan kaikki lämpö talteen lämmöntalteenottimella. – Nykyisin kuivausprosessia on helpompi hallita valmiiksi lämpimällä ilmalla. Kaikkien tehtyjen toimenpiteiden ansiosta olemme saavuttaneet vuositasolla noin 150 000 euron säästön, joka on jo todella merkittävä raha yrityksen tuloksessa, Kultanen korostaa. PäijätHämeen Tekstiilihuolto meen alueella toimiva tekstiilihuollon yritys. – Teemme yhteistyötä helsinkiläisen Tauko-Designin kanssa. Tekstiilihuollon toimitusjohtaja Heikki Kultanen. Jotain ajatuksia on jo vireilläkin, Heikki Kultanen paljastaa. – Aiemmin tekstiilikuivurit puhalsivat kaiken poistoilman, joka oli +80 +130 -asteista, taivaan tuuliin ja otti korvausilman raakana ulkoilmasta. – Tämän kokoluokan pesulalla on merkittävät ympäristövaikutukset, koska käytämme paljon vettä ja energiaa
Teksti: Martti Heikkilä. Niitä ovat esimerkiksi kalliomaalauskohteet, hiidet ja pyhät lehdot, pyhät vuoret, pyhät ja parantavat lähteet, pyhät puut, lappalaisten seitakivet ja -kalliot sekä kuppikivet ja kuppikalliot. Kohteita on eri puolilla maata ja kirja toimii kuin matkaoppaana kaikille, joita kiinnostaa vanha metsäuskonto, sen pyhät paikat ja niiden merkityksen muuttuminen aikojen kuluessa. T ietokirjailija ja toimittaja Tuomo Kesäläinen ja kansanperinteentallentaja, geologi Aimo Kejonen ovat kirjoittaneet ja toimittaneet kirjan Suomen luonnon pyhät paikat . – Eli vieläkin tästä on joidenkin mahdollista haastatella vanhempia ja isovanhempia, toinen kirjan kirjoittajista Tuomo Kesäläinen kertoo. Edes kristinusko ei kitkenyt tätä perinnettä kokonaan. – Vieläkin elää ihmisiä, jotka ovat vieneet 40ja 50-luvuilla uhreja pyhiin paikkoihin. 68 Kiviröykkiöt, uhripuut, seitat ja lähteet Pyhän paikan tenho elää Suomesta löytyy edelleen suuri määrä paikkoja, joita esivanhempamme ovat pitäneet pyhinä. Tällaiseen pyhään paikkaan tullessaan myös moni nykyihminen voi aistia yhteyden luontoon ja johonkin, mitä voidaan kutsua pyhäksi. Sinne on viety kolikoita ja muita pieniä uhreja. Kirjassa esitellään Suomen satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi sata luontokohdetta, joita eri aikoina ja eri tilanteissa on pidetty pyhinä. Uhrilahjoja vielä 50-luvulla Pyhiin paikkoihin on usein liittynyt uhrilahjojen vieminen. Pyhät paikat on kirjassa jaettu kahteenkymmeneen alaryhmään
Haudan nimen on arveltu tulevan sen isosta koosta. Kirjan kustantaja on Salakirjat. Kansi: M. Se on halkaisijaltaan lähes neljäkymmentä metriä ja paikoin yli neljä metriä korkea. Sen rakentamiseen on arvioitu käytetyn satojatuhansia kiviä. Perkiökangas Kiukaisten Kuninkaanhauta Eurassa tunnetaan Suomen suurimpana hiidenkiukaana. Kopauta puuta n. Kuva Tuomo Kesäläinen – Vieläkin elää ihmisiä, jotka ovat vieneet 40ja 50-luvuilla uhreja pyhiin paikkoihin. “Luonnonkansan edustajalle ei ollut olemassakaan niin arkisia asioita, ettei niihin olisi kytkeytynyt jotakin tuonpuoleista. 69 “Suomen luonnon pyhät paikat” -kirjan tavoite on pitää yllä tietoa siitä, mikä aikanaan oli pyhää ja miten pyhän kanssa elettiin. K. Kuninkaanhautaa ei ole koskaan avattu tai tarkemmin tutkittu. Aimo Kejosen ja Tuomo Kesäläisen teos esittelee sata suomalaista pyhää paikkaa. Vaikkapa puuta kaataessa tuli muistaa kopauttaa kaadettavaa puuta kirveen hamaralla, jotta puun ‘henki’ ymmärtäisi poistua ennen sen kaatamista.” Suomen luonnon pyhät paikat -kirjan alkusanoissa Juha Pentikäinen ja Risto Pulkkinen.
Usein sekin on alunperin ollut metsäuskonnon pyhä paikka. Hiidestä luotiin pelottava pahuuden ilmentymä, kyttyräselkäinen ja iljettävä otus, Tuomo Kesäläinen kuvailee. Yksi niistä on tarina hopeamaljasta, jonka uljas ritari on käynyt hakemassa ja lahjoittanut kirkolle. Kuva Tuomo Kesäläinen Kankaanpäässä sijaitsevan Kuninkaanlähteen virtaama on niin suuri, että se riittäisi arviolta 50 000 ihmisen tarpeisiin. 70 Taivaannaula ry on viime vuosien ajan kerännyt tätä perinnetietoa. – Perinnetietoa on olemassa muutaman sadan vuoden ajalta. Hiljalleen myös vainajien palvonta muuttui mielikuvissa pahan palvomiseksi. – Luolissa asuvista piruista on alkanut liikkua omia tarinoitaan. Kuninkaanlähde Kankaanpäässä oli merkittävä pysähdyspaikka jo muinaisen eräkulttuurin aikana. – Tärkeä osa kirjaa on pyhiin paikkoihin liittyvä perinnetieto. Tietoa löytyy myös erilaisista kirjallisista lähteistä. Lähde tunnetaan myös parantavana lähteenä, jonka vesi auttoi kaikkiin kipuihin ja etenkin silmävaivoihin. Se on samalla Suomen luonnon ja historian ominta perimätietoa, joka kertoo myös tavoista ennen kristinuskoa ja kirkkoa, Kesäläinen luonnehtii. Hiisi alunperin pyhä paikka Monelle on yllättävä tieto, että hiisi ei alunperin tarkoittanut pahuuden ilmentymää. Suomessa on monta vuorta, jonka nimenä on Pirunvuori. Eli kristinuskon vaikutuksesta hiisi alkoi paikkana tarkoitMonelle on yllättävä tieto, että hiisi ei alunperin tarkoittanut pahuuden ilmentymää. – Hiidessä käymisen uskotaan kuitenkin jatkuneen pitkään kirkossa käymisen rinnalla. taa helvetin kaltaista pahaa paikkaa ja siellä asuvia pahoja henkiä alettiin kutsua hiidenväeksi ja hiisiksi. Kun kristinuskoa alettiin tuoda Suomeen, ensimmäisiä kirkkoja rakennettiin hiiden lähelle, jotta ihmiset eivät kävisi enää hiidessä. Samoin hiisissä pidettiin yhteisön kokouksia. Kuva Tuomo Kesäläinen Hiisi tarkoitti Itämeren alueen suomalais-ugrilaisilla kansoilla paikkaa, jossa oli yhteisön hautausmaa tai jossa muuten palvottiin vainajia, haltioita ja luonnonjumalia. Näin on pidetty yllä kristillisen ajan tarinaperinnettä, jonka mukaan luonnossa on pahoja henkiä. Tuomo Kesäläinen toteaa, että pohjoisemman Suomen nimistö kertoo, kuinka. Lähteestä on perimätietona säilynyt monia kiehtovia tarinoita. Hiisissä pidettiin myös juhlia, jotka liittyivät vuodenkiertoon ja joissa usein annettiin uhrilahjoja. Nykyään myös monet hiisi-sanaa nimessään kantavat paikat ovat kallioisia ja louhikkoisia takamaita. Hiidestä tuli näin yhdeltä merkitykseltään suunnilleen sama kuin piru. Lähde on tarkkaan ottaen laaja hetteikkö eikä vain se, mikä tässä kuvassa näkyy. Se ei ole kuitenkaan osunut kirkkoon, vaikka on yrittänyt. Tarinat hiidenkivistä Kristinuskon vaikutuksesta syntyi yleinen tarina, että hiisi on heittänyt hiidenkiven lähelle kirkkoa
Ihminen oli yhtä luonnon kanssa.. Rauhoitettujen luonnonmuistomerkkien joukossa on myös paljon vanhoja pyhiä paikkoja. Alunperin luonnon henget olivat samanhenkisiä kuin ihmiset. Näistä ei ole mitään listausta olemassa, mutta tietoja löytyy esimerkiksi museoviraston tiedoista. – Pronssikautisia hautaröykkiöitä on dokumentoitu yli kymmenen tuhatta, muita röykkiöitä, kuten lapinraunioita ja uhriröykkiöitä on varmasti useita tuhansia, rautakauden kalmistoja tunnetaan valtavat määrät, kuppikiviä on arvioitu olevan tiedossa noin viisi sataa, kalliomaalauspaikkoja tunnetaan noin sataviisikymmentä, pyhiä vuoria ja mäkiä löytyy lähes joka pitäjästä, pyhiä puita ja lähteitä tiedetään useita satoja kuten myös uhrija pyhiäkiviä, Kesäläinen luettelee. Jokaisella voi olla luonnossa oma pyhä paikka, Kesäläinen sanoo. Ihminen oli yhtä luonnon kanssa. 71 paha on tarkoittanut vaikeakulkuista ja rumaa eikä niinkään uskonnon tarkoittamaa pahaa. Paikkoja lukematon määrä n Pyhien paikkojen tarkkaa määrää ei tietokirjailija Tuomo Kesäläisen mukaan tiedä kukaan. Saamelaisten pyhiä paikkoja kuten seitakiviä, seitajärviä, seitatuntureita ja muita uhripaikkoja on myös satoja ja taas satoja. Yksi esimerkki on Hossan kansallispuiston tuntumassa sijaitseva louhikkoinen, kivikkoinen ja vaikeakulkuinen Pahamaa. – Pyhiä paikkoja on hieman määritelmästä riippuen Suomen luonnossa siis tuhansia ja taas tuhansia. Ihminen yhtä luonnon kanssa Kirjassa kuvataan eri tavoin sitä, millainen oli Suomessa asuneiden suhde luontoon ennen kristinuskoa. Osa uhanalaisia Pyhien paikkojen säilymisessä on eroja sen mukaan, onko kyse esimerkiksi kivestä vai elävästä puusta. Alunperin luonnon henget olivat samanhenkisiä kuin ihmiset. – Mikään ei estä ajattelemasta niin myös tänään
Sinä aikana hänellä oli mahdollisuus käydä monessa Lapin pyhässä paikassa. “Hiidenkiukaiden rakentamisperinteen katsotaan alkaneen Suomessa Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomessa 1500–1400 eaa. Rannikkoseutujen kiviröykkiöitä on luetteloitu yli 10 000, joten se muodostaa Suomen suurimman muinaisjäännösryhmän.” “Hiidenkiukaiden rakenne ja hautaustavat ovat muuttuneet merkittävästi pronssikauden kuluessa. 33 Joka kunnassa voisi kartoittaa pyhät paikat sekä tallentaa tietoa ja tarinoita paikallisilta ihmisiltä. Uhrilähteet olivat usein hiidessä eli pyhässä lehdossa. Kirja Suomen luonnon pyhät paikat , Aimo Kejonen, Tuomo Kesäläinen on julkaistu vuonna 2017 kustantajana Salakirjat. 35 n. Tai eivät nekään, esimerkiksi Lapin monien pyhien tunturien yhteydessä toimii nykyään laskettelukeskus, Kesäläinen toteaa. Useat hiidenkiukaat ovat joutuneet aarteenetsijöiden penkomiksi – tänä päivänä muinaismuistolaki suojelee kaikkia tunnettuja ja muinaismuistoiksi määriteltyjä röykkiöitä.” Suomen luonnon pyhät paikat s. Osa on ollut näiden yhdistelmiä. kolikosta vuollen, neuloja, nauloja, suolaa, viinaa ja joskus lähteen luo puuhun voitiin sitoa esimerkiksi huivi.” Suomen luonnon pyhät paikat s. mennessä. nettiin autoliike ja kuppikivi siirrettiin sen tieltä toiseen ympäristöön. Länsi-Suomessa rakennettiin pronssikaudella hiidenkiukaita. – Mutta kivet ovat tietysti yleensä puita pitkäikäisempiä ja parhaiten ovat turvassa vuoret. Siinä se on laimea versio entisestä. 72 Yksi kirjan sadasta kohteesta on Markkinan kylässä Enontekiöllä sijaitseva uhrimänty. “Lähteessä asuvalle pyhälle haltialle uhrattiin yleensä rahaa, hopeaa esim. l. Pelkästään arkeologian kannalta Suomessa menetetään jatkuvasti arvokkaita kohteita. Pyhiä lähteitä on ollut useanlaisia. Perinteisen uhrilähteen piti olla sellainen, että sen pohjassa oli eräänlainen kiehuva paikka. Esimerkiksi pellonraivaus ja asutus voivat kuivattaa ne osittain tai kokonaan. Osa on ollut uhrilähteitä ja osa parantavia lähteitä. Kesäläinen sanoo, että ne pitäisi nopeasti inventoida, jotta ne voitaisiin suojella. Sille paikalle rakenVärikallio on Hossan kansallispuiston tunnetuin nähtävyys. Varsinais-Suomen kasvatti Tuomo Kesäläinen asui yhdessä vaiheessa kaksi vuotta Sodankylässä. Tämä vanhan kalmistoalueen reunalla sijaitseva aihkimänty ja seitapuu saattaa olla yhtä vanha kuin Lapin vanhimmat puut eli hyvinkin 800 vuotta. Hiidenkiukaita on myös pidetty aarnihautoina eli aarrekätköinä, joihin alueen aikaisempien asukkaiden on uskottu kätkeneen arvoesineitä ennen vetäytymistään alueelta. Matkailua edistämään Pyhiä paikkoja voisi paljon nykyistä enemmän käyttää hyväksi myös matkailussa. Tapa levisi Satakuntaan noin 1200 eaa. “Suomen luonnon pyhät paikat” -kirjassa esiteltävien sadan kohteen joukkoon on valittu kymmenen kalliomaalauskohdetta eri puolilta Suomea. Kesäläinen on itse käynyt useissa sadoissa pyhissä paikoissa ja ottanut niistä valokuvia, joita on runsaasti myös uudessa kirjassa. – Hämeenlinnassa oli kuppikivi, jossa oli 140 uhrikuppia. – Samalla voisi kerätä tietoa paikallisilta ihmisiltä, että saadaan tallennettua niihin liittyviä tarinoita. Kuva: Martti Heikkilä Tuhansia röykkiöitä Uhrilähteet usein hiidessä n. Myös monet lähteet ovat uhanalaisia etenkin, jos vain pieni alue niiden ympärillä on rauhoitettu. Ne olivat hautaröykkiöitä, joihin oli kasattu suuri määrä kivenmurikoita. – Joka kunnassa voisi kartoittaa oman kunnan pyhät paikat. Perinteisen luonnonsuojelun pitäisikin Kesäläisen mukaan saada kulttuurihistoriallinen näkökulma paremmin mukaan. Lisätietoja kustantajan verkkosivulta www.salakirjat.net, josta löytyy myös kirjaan valittujen sadan pyhän paikan luettelo
Lisää joukkoon runsaasti hienonnettua persiljaa. Riihipuoti . Lisää nestettä tarvittaessa. 3. . . Ainekset (4 annosta) Ohraryyni-punajuuripaistos on hyvää sellaisenaan tai lisukkeena esimerkiksi paistetun broilerin kanssa. Riihipuodin kotisivuilla on runsaasti reseptejä, joissa voi hyödyntää myllyn viljoja. Lisää ruokakerma ja sinihomejuusto. Tuotteita on viljajalosteista spelttileseisiin. . Mausta pippurilla. Paista niitä öljyssä, kunnes punajuuri on sopivan kypsää. . Yhdistä seos kattilassa ohran joukkoon. Lisätietoa: www.riihipuoti.fi. Riihipuodissa tarjotaan ryhmille maistiaisia. Hienonna sipuli ja raasta karkealla terällä tai kuutioi pieneksi kuoritut punajuuret. Tarkista maku ja mausta tarvittaessa suolalla. 2. Riihipuodin mylly Pöytyällä on lisäaineettomien luomuviljatuotteiden valmistaja. Pane ohrasuurimot kiehuvaan kasvisliemeen ja anna niiden kiehua hiljalleen kannen alla kunnes ne ovat kypsiä. Tuotteita on myynnissä myllyn myymälässä ja sen lisäksi hyvin varustelluissa kaupoissa muuallakin Suomessa. M au ka st a pu na ju ur ta 73 Ohraja punajuuripaistos 2 dl ohrasuurimoita (rikottuja) 6 dl kasvislientä 1 sipuli 4 punajuurta 1 rkl rypsiöljyä 2 dl ruokakermaa 125 g sinihomejuustoa (muruna) 1/4 tl mustapippuria 4 rkl persiljaa 1.
Siitä lähtien nesteytettyä maakaasua on käytetty ainoastaan varajärjestelmänä silloin, jos mädättämön bakteerikanta on jostain syystä heikentynyt tai mädättämöllä tullaan suorittamaan huoltotöitä. Biokaasubussien kilpailutuksessa keskeistä oli kaluston hankinnan lisäksi toimitettavien bussien 10 vuoden täyshuoltosopimus. Hällilä näkee järkevänä sen, että kunta hankkisi lisääkin biokaasubusseja, varsinkin jos vastuut seutuliikenteestä kasvavat. Myös talviliikenteessä lauantaille on saatu lisävuoroja, Hällilä kertoo. Ja vähän ylikin. toukokuuta. Yllätyksenä tulleet huomattavat säästöt bussien kaasunkulutuksessa ovat lisänneet lisäksi kaupungin liikennepalveluja. Hällilä pitää huomattavan merkittävänä asiana säästöjä, joita biokaasun käyttöön siirtyminen toi tullessaan. Säästöillä lisää liikennepalveluja Vaasassa matkustetaan biokaasubusseilla Vaasassa on tyytyväisiä kaupunkilaisia. Liikennöintihinnat putosivat Palataanpa tämän vuoden helmikuuhun, jolloin 12 Vaasan kaupungin leasingrahoituksella ostamaa linja-autoa aloittivat täysliikennöinnin. Jatkuvassa ajossa olevilla 12 kaasubussilla ajetaan noin 700 000 kilometriä vuodessa. Vaasan kaupunki hankki biokaasubussit ulkopuolisena palveluna Kuntaliiton rahoitusleasing-sopimuksella. Toisaalta Vaasan kaupunki on jo nyt saanut toteutettua voimassaolevat joukkoliikenteen kilpailutukseen liittyvät palvelutasovaatimukset. 74 V aasassa on huomattu se, mistä ei juuri ole edes paljon missään puhuttu. Eihän se nyt vielä maailmaa pelasta, mutta on kuitenkin rikkana rokassa. Ja jollain laillahan yhdyskuntajätteet pitää kuitenkin käsitellä, Vaasan kaupungin suunnittelupäällikkö Pertti Hällilä alustaa. Se on 65 000 kilometriä per bussi, joka on Hällilän mukaan Vaasan kokoiselle kaupungille paljon. Ei sitä saa ainakaan ilmakehään päästää, sillä se on 25 kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Polttoainesäästöillä on saatu hankittua kuntalaisille lisää liikennepalveluja. – Vähennämme hiilidioksidipäästöjä vähintään 900 tonnia edellä mainittujen perusteella verrattuna aikaisempaan dieselpolttoaineen käyttöön. Seuraava haltija on bussien käyttäjä VPL Oy, josta tuli kilpailutuksen kautta busseja käyttävä operaattori. – Onnistuimme aika hyvin autojen valinnassa. Käytössä olevat Scaniat kuluttavat vähemmän, kuin mitä yhtiö meille hankintavaiheessa ilmoitti. – Mikäli kaikki tekisivät saman verran, olisi se jo jonkinlainen alku. Rahoituslaitos omistaa bussit, ja kaupunki on kaluston ensimmäinen haltija. Hinnat putosivat Liikennöitsijällä on käytössä vielä 12 dieselbussia, mutta niillä ajetaan ainoastaan 200 000 kilometriä vuodessa. Vaasan biokaasubussien osuus on noin 0,04 prosenttia ministeri Anne Bernerin asettamasta liikenteen kahden miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä vuositasolla. – Sen myötä liikennöintihinnat putosivat 42 prosenttia, jolla pääasiassa rahoitettiin syntyneet kustannukset. Vaasan kaupungin suunnittelupäällikkö Pertti Hällilä on tyytyväinen biokaasubusseista saatuihin kokemuksiin.. – Arkipäivisin bussit ovat täydessä käytössä, mutta meille tulleen polttoaineen edullisuuden innoittamana ostimme säästöillä kesäksi yhden ylimääräisen linjan. Me olemme täällä Vaasassa avanneet pään ja tehneet koko ketjun jalostuksesta liikennöintiin asti ihan kuin oppikirjasta, Hällilä toteaa. Koska kunta hankki kaluston, niiden huollon ja kaasun, ei liikennöitsijälle synny investointikuluja omasta kalustosta. Vaasassa jätteenkäsittelylaitoksen kaasut käsitellään niin, että niistä saadaan ympäristöystävällistä, öljyä korvaavaa polttoainetta. 12 uutta biokaasubussia kuljettavat puhtaasti paikasta toiseen. Liikennöinti aloitettiin maakaasulla, sillä biokaasulaitoksen jalostusyksikkö otettiin käyttöön vasta 5. Säästö polttoainekuluissa on peräti 22 prosenttia, joka on merkittävä seikka aluksi arvioituun polttoainekulutukseen nähden. – Siellä missä on mädättämö, sieltä tulee kaasua, joka pitää polttaa aina jollakin tavalla
Suunnittelupäällikkö Pertti Hällilä on esikuntineen laskenut, että Vaasan 12 biokaasubussia korvaavat vuositasolla reilusti yli 280 000 diesellitraa. Tärkeätä on myös vähentää turhia kuljetuksia, jolloin raskaan liikenteen määrää voidaan vähentää tieliikenteessä, mikä seikka jää usein sektoritaloudesta päättäviltä huomaamatta. Kaasumoottoreilla syntyvät säästöt vapautuvat näin muun liikenteen hiilidioksidipäästöjen kattamiseen. – Otimme olemassa olevasta, Botnia-hallia lämmittävästä kaasuputkesta, ulostulon tankkausasemalle. Hidastankkausvarikon toteutuksesta ei ole syntynyt kaupungille suuria investointeja, sillä investointi katetaan bussien biokaasun myyntituloilla. – Vaikka käyttäisimme maakaasua, tulee siitä silti noin 20 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä. 75 Vaasassa matkustetaan biokaasubusseilla Se, miten ympäristöystävällinen biokaasulla kulkeva linja-auto on fossiilisia polttoaineita käyttävään, riippuu tarkastelun näkökulmasta. Biokaasu on olemassa oleva, jätteestä syntyvä kaasu. – Todellisuudessa luku voi olla vielä suurempikin, mutta ilmoitamme tuon, ettei meitä ainakaan syytetä liioittelusta. Se on käytännössä liikennöintiaika 6.00-23.00, jonka linja-auto on koko ajan liikenteessä, suunnittelupäällikkö Pertti Hällilä kertoo. – Täydellä säiliöllä yksi bussi pystyy ajamaan 450 kilometrin matkan. Kaikki 12 bussia on tankattu alle kuudessa tunnissa. Scanian Euro 6 uuteen päästötekniikkaan perustuvat moottorit vähentävät päästöjä jopa siinä määrin, että päästöjä tulee vain nimeksi. l Vaasan kaupunki on saanut Motivan kunniamaininnan rohkeasta cleantechhankinnasta.. Tarvittaessa tankkausaseman läheisyydessä on pikatankkauspuoli, jossa yhden bussin tankkaus kestää noin viisi minuuttia. Yön aikana autot käyvät tankkausasemalla vuorotellen. Meidän tapauksessa esimerkiksi kaasun siirto hidastankkausasemalle tapahtuu kaasuputkiston kautta. Soihtuna sitä ei kannata missään tapauksessa polttaa ja mikäli se käytetään lämmityskattiloissa tai kaasumoottoreissa, muodostuu niissä kuitenkin metaania, joka pitää polttaa. Tankilla 450 kilometriä Biokaasubussien hidastankkausasema on aivan jätteenkäsittelylaitoksen läheisyydessä
76 WWF:n suojeluasiantuntija Annukka Valkeapää kertoo, että syömällä kannattaa vaikuttaa, sillä jokainen tekee päivittäin monta ruokaan liittyvää valintaa ja ruoan aiheuttama kuormitus on noin viidennes hiilijalanjäljestä. Ruoka muodostaa yksityisen kulutuksen hiilijalanjäljestä viidenneksen, saman verran kuin liikenne. Ekologinen on ruoka on paitsi maukasta, usein myös terveellistä. Kestävät ruokavalinnat ovatkin helppo yksittäinen tapa vaikuttaa omaan ympäristökuormitukseensa. Suosi kasvisruokaa sekä vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita. Lue lisää: vaikutasyomalla.fi Ruokavalinnoilla voi vaikuttaa Hyvän mielen jouluherkut Joulupöytäänkin voi valita ympäristön kannalta vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja. S yöminen on paitsi välttämätöntä, myös useimmille ihmisille nautinto. Teksti: Terhi Niinimäki. Se, mitä suuhusi laitat, ei kuitenkaan ole ympäristön kannalta merkityksetöntä. Kasvisten suosimisen lisäksi voit mahdollisuuksien mukaan suosia myös luomua. Syömällä kannattaa vaikuttaa, sillä jokainen meistä tekee monta ruokaan liittyvää valintaa päivittäin. WWF:n suojeluasiantuntija Annukka Valkeapää kertoo, että syömällä voi vaikuttaa ympäristöön tilaan ja omaan henkilökohtaiseen kuormitukseensa. Suomalaiset syövät liikaa lihaa terveyssuosituksiin nähden, joten kasviperäisten ruoka-ainesten osuuden lisääminen ruokavaliossa on paitsi ekoteko, myös satsaus omaan terveyteen. Pääasiassa kasviksista koostuva ruokavalio on myös terveellinen. – Omaa kuormitusta voi välttää suosimalla kasvispainotteista ruokavaliota, huolehtimalla siitä, ettei ruokaa mene roskiin ja suosimalla vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita. Valkeapää toteaa, että hyvin tehtynä ekologinen ruoka on erittäin maukasta. Oheiset reseptit on julkaistu sivustolla, jota ylläpitää WWF:n nuorista vapaaehtoisista koostuva Vaikuta syömällä -tiimi. Vinkkejä valintoihin saa esimerkiksi WWF:n Kalaoppaasta ja Lihaoppaasta, Valkeapää mainitsee. Jouluruokia valitessaankin voi kinkun ja muiden perinteisten ruokien sijaan valita ympäristön kannalta vähemmän kuormittavia herkkuja. Muista ympäristövaikutuksista ruoan osuus puolestaan on huomattavasti suurempi
Sekoita jäähtyneet munakoisosuikaleet kastikkeeseen. Suikaloi sitten porkkanat esimerkiksi juustohöylällä. Sekoita marinadin ainekset keskenään ja uita siinä porkkanasuikaleita. Kaada seos muotteihin ja lisää halutessasi goji-marjoja tai rouhittuja pähkinöitä. Sitruunanmehu, tilli sekä pippuri antavat ihanaa lisämakua! 4 annosta, valmistusaika 1 h 45 min + marinoituminen 1–2 vuorokautta 1 dl kaakaovoita 1dl kookosöljyä 1dl raakakaakaojauhetta 1/2 dl riisiproteiinijauhetta n. Kun palat ovat jäähtyneet, lisää niihin vielä suolaa. Kun saat voidemaisen koostumuksen, ota pois Pipari-suklaamousse 1 prk Alpron vaahtoutuvaa soijakermaa 1 prk Oatly maustamatonta tuorejuustoa 150 g tummaa suklaata sulatettuna tarvittaessa ripaus sokeria 6 piparia murusteltuna (vegaaniseen versioon esim. Lisää mausteita oman maun mukaan. Rapsuta turhat suolat varovaisesti pois. Laita viipaleet tiiviisti suljettuun rasiaan jääkaappiin ja Tarjoile ”porkkala” vegaanisen tuorejuuston sekä saaristolaisleivän päällä. Tee kastike muista aineksista. Noin 5 minuuttia riittää. kovettumaan. noin 6–8 henkilölle lisukkeeksi Noin 15 raakasuklaasydäntä. Sekoita voi ja öljy tasaiseksi ja lisää joukkoon agavesiirappia. Odottaessasi kaakaovoin ja kookosöljyn sulamista sekoita raakakaakaoja riisiproteiinijauhe (lucumajauhe toimii myös!) yhteen. Ole tässä tarkkana (kuin porkkana). Anna kaakaovoin ja kookosöljyn jäähtyä kylmässä vesihauteessa. Kuori porkkanat. Nosta palat jäähtymään ja kuivumaan. Voit syödä moussen heti tai jos jaksat odottaa, entistä herkullisemmaksi se muuttuu, kun annat sen olla muutaman tunnin tai vaikka yön yli jääkaapissa! hauteesta. Sekoita kuivat aineet sulaneen voin ja öljyn sekaan. Pese porkkanat, mutta älä kuori niitä vielä. Pistä hetkeksi kylmään hauteeseen, jos koostumus on edelleen liian löysä. Helpoiten tämä hoituu, kun teet porkkanaan pitkittäisviillon ja kuorit sitä pyöritellen. ”Porkkala” 4 isoa porkkanaa 1 paketti karkeaa merisuolaa Marinadi: 2 tl nestemäistä savuaromia 1 tl valkoviinietikkaa 1 rkl rypsiöljyä Lisäksi: sitruunanmehua tuoretta tilliä Täytä uunivuoan pohja merisuolalla. Anna maustua jääkaapissa ja tarjoile. 3 rkl lakritsijuurijauhetta hyppysellinen laadukasta suolaa 1-2 rkl agavesiirappia goji-marjoja kookosöljy vesihauteeseen. Kypsennä pois uunista ja riko suolakuori. 77 Goji-raakasuklaa Vegesilli munakoisosta 1 munakoiso 1 pkt kaurakermaa 3 rkl majoneesia 3 rkl sinappia etikkaa tuoretta tilliä tuoretta ruohosipulia valkopippuria suolaa nakoisopaloja suolavedessä. Asettele porkkanat riviin uunivuoan päälle, ja peitä ne kokonaan suolalla. Varo, ettet keitä liian kauan, jottei paloista tule liian löysiä. Anna’s pepparkakor) Vatkaa kerma ja lisää muut ainekset. Lisää kuivien aineiden joukkoon lakritsijuurijauhetta ja laadukasta suolaa
78 Porkkanoiden kasvattaminen tuo hyvinvointia Pienin askelin kohti omavaraisuutta Alun perin kokeiluna alkanut omavaraisuuden lisääminen sai Österåkerin perheen muuttamaan tapojaan pysyvämmin. Nyt perhe kasvattaa suuren osan ruoastaan itse, lämmittää puilla ja kasvattaa kanoja. Lisäksi he haluavat toimia inspiraationa muille, jotta ympäristö ja ihmiset voisivat paremmin.
Olemme kuitenkin liian laiskoja, jotta tulisimme ikinä olemaan 100-prosenttisesti omavaraisia, Maria Österåker kertoo. Sekä Maria että hänen miehensä olivat kasvaneet maaseudulla ja halusivat takaisin sinne, kun saivat opintonsa Vaasassa päätökseen. Perheen päiväbudjetiksi asetettiin viisi euroa, jolla voitaisiin ostaa esimerkiksi maitoa ja kaurahiutaleita. – Koska tuotamme osan ruoasta itse, pystymme säästämään siinä ja kun ostamme jotain, ostamme laadukasta, lähellä tuotettua ja luomua. Viisihenkinen Mustasaaressa asuva Österåkerin perhe aloitti omavaraisuuskokeilun vuonna 2010. 79 Puutarhassa kasvaa niin hyötykuin koristekasveja. Maria työskenteli taloustieteen tohtorina ja miehellä oli rakennusalan yritys. Sopivan vanhan talon he löysivät Mustasaaresta. Täyden omavaraisuuden sijaan he tavoittelevat ennemminkin mukavaa elämää ja terveyttä. Kasvimaan hoitaminen tuo Maria Österåkerin mukaan myös henkistä hyvinvointia. – Olemme aina olleet nuukia ja yritämme säästää rahaa, jos se on mahdollista. Kun unelma omavaraisuudesta ja vapaammasta elämästä syntyi, päätti perhe kokeilla sitä ensin kuukauden ajan. Elettiin vuotta 2010. Tuntuu hyvältä pystyä huolehtimaan siten perheen terveydestä ja valitsemaan, mitä itseemme laitamme, Österåker toteaa. Kokeilu tuntui mukavalta ja seuraavina kahtena vuonna he toistivat samalla tavalla kuukauden jakson, kunnes totesivat, että voisivat elää niin ympäri vuoden. K un Maria Österåkerin viisihenkinen perhe muutti maalle, ei heillä vielä ollut ajatusta ryhtyä omavaraisemmiksi. Vapauden tunne Pian ensimmäisen omavaraisuuskokeilun jälkeen Maria irtisanoutui työstään ja Jenk kieltäytyi työtarjouksista. Loppujen lopuksi emme välttämättä säästä kovinkaan paljon, mutta saamme korkealaatuista ruokaa. Samalla perhe päätti ottaa viisi kanaa. Sekä metsästä poimittuja marjoja ja sieniä. Joudumme toki edelleen ostamaan paljon kaikenlaista, mutta ruoasta kasvatamme suuren osan ja myös pesuaineita ja shampoita teemme itse ja korjaamme ja rakennamme itse mahdollisuuksien mukaan. Hän ymmärtää, että täydessä omavaraisuudessa on kyse isoista asioista – ruoasta, polttopuista vedestä ja rakentamisesta. Muutoin pyrittiin syömään vain itse kasvatettuja vihanneksia ja sitä, mitä omasta puutarhasta löytyi. Maria
Ovathan he teini-ikäisiä, Österåker toteaa. Kasvatamme itse koko vuodeksi perunat, porkkanat, sipulit ja valkosipulit. – Elämäntapamme ei ole ainoa oikea. Se muodosti Österåkerin mukaan haasteen, sillä lapset olivat tottuneet toisenlaiseen elämäntapaan ja esimerkiksi siihen, että jääkaappi oli täynnä niitä ruokia, joita he halusivat. Haluamme kasvattaa heistä itse ajattelevia yksilöitä, hän korostaa.. perusti pian oman yrityksen ja on tehnyt töitä vaihtelevasti. Olemme kuitenkin olleet varovaisia, emmekä halua pakottaa heitä valitsemaan omaa elämäntapaamme. Tällä hetkellä kanat ja mehiläiset ovat heidän ainoat eläimensä. – Kasvimaata meillä on noin 200 neliötä eli kaksi aaria. Lapset myös pelkäsivät muiden ajattelevan, että perhe on köyhä. Österåker kokee heidän onnistuneen siitä huolimatta melko hyvin, vaikkeivät lapset aina haluakaan toimia, kuten vanhempansa. Oman ruoan kasvattaminen on mielekästä vapaa-aikaa ja porkkanoiden peseminen käy mindfulnessista. Lisäksi on 50-neliöinen kasvihuone. Lisäksi pitkään riittävät palsternakat, punajuuret, kaalit, parsakaalit, kurkut, tomaatit, salaatit ja pavut. Nyt lasten ollessa isompia töitä on tullut taas tehtyä enemmän kuin joitain vuosia sitten, hän kuvaa. 80 Maria Österåker on taloustieteen tohtori, joka irtisanoutui pian omavaraisuuskokeilun alettua, perusti oman yrityksen ja alkoi työskennellä aiempaa vähemmän viettääkseen mielekkäämpää elämää. Perheen lapset saavatkin halutessaan syödä McDonald’sissa tai ostaa Levikset. – Olemme kaivaneet myös oman kaivomme. Heidän ei tarvitse silti kokea olevansa erilaisia kuin muut. tomaattia, kurkkua, paprikaa, ananaskirsikkaa ja salkopapua. Lapsilla vapaa tahto Viisihenkisen perheen lapset ovat nyt jo 18-, 15ja 12-vuotiaat ja olivat jo omavaraisuuskokeilun alkaessa isoja. Kun he vielä söivät lihaa, heillä oli myös lampaita, kalkkunoita ja lihakaneja. Kasvihuoneessa kasvaa mm. – Kun alkaa elää tietoisemmin ja todella ajattelee, mitä ostaa, tulee halu ostaa vähemmän. Myös hirvenlihaa syötiin. Me vanhemmat kerromme heille omat näkemyksemme ja toiveemme, mutta heillä on vapaa tahto ja kunnioitamme heidän valintojaan. Sato säilötään maakellariin ja kahteen pakastimeen, Österåker kuvailee. Nykyisin perhe syökin pääasiassa kasvisruokaa. Hän kertoo, että omavaraisuuden tilanne ylipäätään riippuu paljon siitä, mikä on jaksamisen taso ja elämäntilanne kulloinkin. Maria on kirjoittanut elämäntapansa innoittamana useita kirjoja, joista on suomennettu Unelma omavaraisuudesta (alkuteos Självhushållning i praktiken). – Välillä pidän vapaata esimerkiksi viisi kuukautta vuodesta, ja olen pyrkinyt tekemään vain viisituntisia työpäiviä. Elämäntapansa eduiksi hän kertoo turvallisuudentunteen, kun tietää, että pystyy tarvittaessa selviämään hyvinkin vähällä, sekä sen vapauden tunteen, joka syntyy, kun voi tehdä työkseen sitä, mitä haluaa. Vaatteita perhe ostaa paljon kirpputorilta, mutta tavaroita ostetaan vähemmän kuin aiemmin eikä intoa shoppailla ylipäätään ole. Kun rauhoittaa olemistaan ja sieluaan ja löytää aikaa muille asioille, kuten ystävien kanssa olemiselle, ei ole enää tarvetta ostella, Österåker kiteyttää. Österkerin perhe saa nauttia omien kanojen munista. Vaihtelee paljon vuosittain, mitä milloinkin on. – Silloin puhuimme heidän kanssaan siitä, mikä on elämässä arvokasta. Käsin!, hän nauraa. Aloittaessaan omavaraisuuskokeilun Österåkerin perhe hankki kanoja, jotka saavat elää vapaana pihamaalla. Vanha talo ja kasvimaa Österåkerin perhe asuu 1800-luvulla rakennetussa talossa, jota ympäröi noin hehtaarin tontti piharakennuksineen. Heilläkin toki lämmitetään talo ja vesi metsästä tehdyillä polttopuilla ja myös piharakennuksia on tehty oman metsän puista. Tällä hetkellä perheellä ei olekaan muita eläimiä kuin kanoja ja mehiläisiä, sillä ne ovat helppohoitoisia ja antavat perheelle myös vapautta. – Omavaraisuus ei saisi olla liian suuri asia ja liian raskasta. Maria Österåker painottaa, että nykypäivän ihmiselle omavaraisuus ei tarkoita 100-prosenttista omavaraisuutta. Jos pyrkii 100-prosenttisuuteen, ei välttämättä koskaan pääse siihen ja ehtii lopettaa, ennen kuin on perillä tavoitteessaan, hän toteaa. Tilalta löytyy kuitenkin traktori ja myös useampia autoja, sillä Österåkerin mukaan autot ovat maaseudulla asuessa lähes välttämättömyys
– En tunne jääväni paitsi mistään tärkeästä, hän päättää. – Voimme hyvin olla pari päivää lomamatkalla, kun jätämme ruokaa ja vettä. Ei kaipuuta entiseen Joka vuosi Maria Österåker tuntee, että satoa olisi voinut säilöä vielä enemmän. . Kun heillä vielä oli eläimiä, hän saattoi valvoa yöllä miettien, miten eläimet voivat. Nyt, kun heillä on enää kanoja, vapauttaa se elämää hieman. Kesällä, jos olemme pidempään pois, naapuri voi käydä auttamassa kastelussa samalla tavalla, kuin me autamme puolestaan naapuria hänen poissa ollessaan, Österåker kuvaa. Jos omavaraisuus viehättää, voi vinkrin kirjasta Unelma omavaraisuudesta, mutta myös lukuisista muista kirjoista ja blogeista. – On tärkeää ympäristön kannalta, että mahdollisimman moni kuluttaisi vähemmän. Valmistuotteiden ja säilykkeiden ostamisen sijaan tee niitä itse. l. Säilö satoa: mehusta, hilloa, soseuta, pakasta, kuivaa, hapata ja umpioi. Mutta sellaisella tasolla, joka on mahdollista nykyajan ihmisille, hän rohkaisee. Kirjassaan hän antaa paljon vinkkejä siitä, miten se käytännössä tapahtuu, mutta ennen kaikkea hän haluaa inspiroida henkisesti. Pienin askelin kohti omavaraisuutta . . Omalla tavallamme. Inspiraationa muille Omavaraisempaa elämää Österåker suosittelee muillekin. – Oman ruoan kasvattaminen on mielekästä vapaa-aikaa ja porkkanoiden peseminen käy mindfulnessista. Ensin kannattaa aloittaa pienistä asioista, kuten leivän leipomisesta tai tomaattien kasvattamisesta. Oma hunaja on Österåkereille yksi omavaraisuuden muoto ja Maria Österåker kannustaa muitakin hankkimaan mehiläisiä. Sitä haluan rohkaista myös kirjoillani ja sellaista palautetta olen myös saanut, Österåker kiittelee. desta: Olemme luoneet itsellemme omavaraisuusparatiisin. Kun pääsee tekemään jotain merkityksekästä ja näkee työnsä tuloksen, voi paremmin. Sinun ei tarvitse etsiä unelmataloa, -tonttia tai –hetkeä. Anna unelmiesi kasvaa vähitellen. Siihen on kulunut aikaa, ja se on vaatinut hikeä, verta ja kyyneleitä. Juurettomuuden tunne katoaa, kun kaivelee maata, hän toteaa. kaista multaa. – Ehkä seuraavaksi kasvatat itse sieniä tai hyönteisiä proteiinijauhoksi. Käytännön tekeminen tuo Österåkerin mukaan myös hyvinvointia. Tässä kuitenkin joitain vinkkejä, joista voit aloittaa. . Jos mahdollista, perusta parveketai lavaviljelmä tai kasvimaa. Jos harkitsee askelta omavaraisempaan suuntaan, kehottaa Österåker hakemaan vinkkejä esimerkiksi internetistä tai kirjoista. Tietysti se on niellyt jonkin verran rahaa, mutta itse asiassa hämmästyttävän vähän. . Se on kuitenkin omamme, ja useimmissa tapauksissa meillä on ollut sitä tehdessämme todella hauskaa. – On tärkeää, että moni tekee vähän, sillä harva voi tehdä kaikkea. Vaikka hän kannustaa kasvattamaan ruokaa itse ja kokeilemaan omavaraisempaa elämää, hän silti toteaa, että se on tehtävä oikeista syistä. Perheen kasvattamat kurkut riittävät useiksi kuukausiksi ja niitä myös säilötään. Voit luoda ne itse! Vinkkejä omavaraisempaan elämään voi etsiä esimerkiksi Maria Österåkerin kirjasta Unelma omavaraisuudesta. . Yhtäkkiä huomaat, että olet tehnyt enemmän kuin ajattelitkaan eikä se ollutkaan hankalaa tai vienyt paljoa aikaa, hän kannustaa. Viljele ikkunalaudalla esimerkiksi yrttejä, salaattia, kurkkua ja tomaattia. Erityisesti, jos joku eläimistä oli sairaana. Leivo leipää itse. Kanat saavat elää vapaana ja pärjäävät jopa pari päivää itsekseen, kun niille on jättänyt ruokaa ja vettä. Jos on mahdollisuus, voisi kasvattaa ruokansa itse. . ei tarvitse olla alusta asti valmiina. Lasten ollessa pienempiä he saattoivat todeta, että vaikka tulisi katastrofi, niin heidän perheensä selviäisi, sillä heillä olisi ruokaa, vettä ja lämpöä. Täytyy olla ylpeä siitä, mitä tekee, mutta toisaalta omavaraisempi elämä ei saa olla vain suorittamista ja itsetunnon pönkittämistä. Oma vapaus ja hyvinvointi ovat Österåkerille tärkeitä, eikä hän kaipaa entisestä elämästä mitään. Kun tuntee hallitsevansa omaa elämäänsä, on rauhallisempi olo ja kasvaa ihmisenä. . Ota talteen kasvattamiesi kasvien siemeniä. . 81 Hän kuitenkin lisää vielä huomanneensa, että elämäntapa tuo myös lapsille tietynlaista turvallisuudentunnetta. Kun yksi asia sujuu hyvin, voi siirtyä seuraavaan ja huomaat olevasi automaattisesti utelias ottamaan seuraavia askeleita
Irlantilaislähtöinen ja suomalaisen kanssa naimisissa oleva, nyt 15 vuotta Suomessa asunut Lynch tapasi pian arkkitehti Kati Juola-Alasen ja houkutteli Luonnolliset materiaalit nousussa Olkiseinät ovat trendikäs ja terve vaihtoehto Viimeisten vuosien aikana luonnonmateriaalien käyttö rakentamisessa on lisääntynyt huimasti, ja samalla myös kysyntä ja tietoisuus ovat kasvaneet. – Oljen eristysarvo on kolminkertainen hirteen verrattuna. The Natural Building Companysta kerrotaan, että viimeisen parin vuoden aikana on ollut nähtävissä selkeä kysynnän kasvu. Luonnolliselle rakentamiselle tuntuukin Lynchin mukaan olevan kysyntää nyt myös julkisella puolella sekä yritystiloissa. Ihmiset ovat heränneet sisäilmaongelmiin ja hakevat ratkaisuja luonnollisista materiaaleista. The Natural Building Company on luonut luonnonmukaisen version vaihtoehdoksi tavallisen pakettitalotarjonnan rinnalle. tämän mukaan yrityksen ekoarkkitehdiksi. Materiaalit luonnosta The Natural Building Companyn ajatus on, että hyödynnetään terveitä, hengittäviä materiaaleja. Lisäksi se on raakaaineena halpa. Käytännössä luonnolliset materiaalit tarkoittavat esimerkiksi puuta, olkea ja savea. Teemme suunnittelun ja mallin, insinöörintyöt, eristyksen sekä varsinaisen rakentamisen. Lopulta prosessi johti oman, luonnollisia materiaaleja käyttävän yrityksen perustamiseen. – Toteutamme taloja alusta loppuun. Suurin osa rakennuksista on koteja, mutta olemme tehneet paljon muutakin, Lynch toteaa. Taloudellinen taantumakaan ei näkynyt yrityksen toiminnassa. Yksi yrityksen perustajista, Paul Lynch, kertoo, että ihmisten tietoisuus sisäilmaongelmista ja materiaalivalinnoista on kasvanut valtavasti ja yrityksen tulevaisuus näyttää lupaavalta. 82 L uonnonmukaiset valinnat ja luonnolliset materiaalit ovat tulleet rakentamisessa viime vuosina trendikkäiksi. Sittemmin mukaan on tullut insinööri ja paljon muuta henkilökuntaa. – Halusin rakentaa luonnollisen talon ja käytin paljon aikaa materiaalien ja urakoitsijoiden etsimiseen, mutta oli todella vaikeaa löytää mitään, kertoo yksi yrityksen perustajista, Paul Lynch. Siitä on tulossa moderni vaihtoehto, Lynch kertoo.. Toisin oli vielä vuonna 2008, jolloin yritys sai alkunsa. – Rakastamme luonnonmateriaaleja. Pari vuotta sitten markkinoille tuli olkielementit, jotka helpottivat olkitalojen rakentamista entisestään. – En tiedä, mitä tapahtui pari-kolme vuotta sitten, mutta silloin kysyntä lisääntyi valtavasti, Lynch nauraa. Niillä on kykyä kuivua ja pysyä terveenä missä tahansa ilmastossa. Vältämme esimerkiksi muovin käyttöä ja minimoimme kaiken ei-luonnollisen, Lynch kuvaa
– Materiaalivalinnoissamme on terveellisyyden lisäksi myös ympäristöarvot. Ulkopinnoitusvaihtoehtoja on erilaisia, mutta suosituin on normaali puuverhous. Lattiasta poistettiin muovimatto ja rakenteita ja tilalle laitettiin kolmen senttimetrin kerros savea. Olki puristetaan tiukasti kasaan ja kantavan puurunkoisen elementin sisään. Jos haluaa The Natural Building Companyn rakentaman luonnonmateriaalikodin, pääsee sen suunnitteluun mukaan alusta asti. Lynch kertoo, että myös koulut ovat olleet kiinnostuneita muunneltavista malleista. muunneltavan talomallin, joka toimii pohjana ja apuna kunkin henkilökohtaisille suunnitelmille. Siellä remontoitiin luokkahuone. Ihmiset ovat heränneet sisäilmaongelmiin ja hakevat ratkaisuja luonnollisista materiaaleista. Palon sattuessa luonnonmateriaalit eivät vapauta ilmaan myrkkyjä, kuten moni muoveja ja kemikaaleja sisältävä materiaali. Oma asuinalue Yrityksellä on hyvät tulevaisuuden näkymät ja myös suurempia suunnitelmia. Materiaalivalinnoissa on huomioitu myös se, että ne voi tarvittaessa kierrättää helposti. Osa niistä on tehty elementeistä, osa käsityönä. Aluksi yrityksen asiakaskuntaa olivat erityisesti allergiset ja herkistyneet ihmiset, mutta nyt kiinnostus on laajempaa. Pinnassa käytetään yleensä kosteutta säätelevää savea. Esimerkiksi Tammisaaressa pankin tiloihin tehtiin lattiaremontti, sillä vanha lattiarakenne päästi kosteutta sisään ja tilalle tarvittiin hengittävä lattia. Se on toiminut jopa paremmin kuin osasimme ajatella, Lynch kuvaa. The Natural Building Company rakentaa taloja olkielementeistä. – Halusimme näyttää, että on muitakin tapoja tehdä asioita, hän toteaa. Muunneltava talomalli Luonnonmukaisiin materiaaleihin erikoistunut yritys on tehnyt myös hirsikehikoiden siirtoja. 83 The Natural Building Company toteutti Mikaelskolan Steinerkoulun teollisuuskeittiön Tammisaaressa. Pinnassa oleva savi puolestaan säätelee ilmankosteutta, ja tarpeen mukaan joko imee tai luovuttaa kosteutta. Energiatehokkuuskin on toki yksi yrityksen arvoista. Luonnollisen rakentamisen asiantuntija Lynch kiteyttää, että enää heitä ei pidetä hulluina hippeinä, vaan kiinnostus asioihin on laajempaa ja työn laatu uskottavaa. Olemme tehneet niin kauppoja, toimistoja, ravintoloita kuin kotejakin, Lynch luettelee. Se rakentaa Inkoon Länsirinteeseen omaa, energiatehokasta asuinaluetta, jolle nousee 12 olkielementtitaloa. – Teemme uniikkia ja trendikästä. – Suunnittelimme mahdollisimman hyvin pohjan, josta ihmiset voivat työstää oman versionsa. Rakenteesta tulee sellainen, ettei se myöskään pala helposti, sillä palamiselle ei ole riittävästi happea eikä lisättyjä palonestoaineita tarvita. – Yksi haasteemme on, ettemme halua keskittyä vain nopeuteen. Olkea on helposti saatavilla, sillä sitä jää valtavia määriä peltoihin hyödyntämättä, Lynch mainitsee. Olkitaloja puolestaan on noussut Suomeen vuosien varrella lähemmän 30. Myös seinät käsiteltiin savella. Ilmanlaatuun herätty Lynch kertoo, että Suomessa on tapahtunut selvä herääminen terveen ilmanlaadun tärkeyteen. Yritys on kuitenkin tuonut markkinoille ns. Alusta loppuun rakentamisen lisäksi yritys tekee siis paljon korjausrakentamista. Koska haluamme tehdä rauhassa laadukasta, voi se jonkun mielestä kestää liian kauan, Lynch toteaa. Alue on suunniteltu yhdessä Inkoon kaupungin kanssa, ja The Natural Building Company huolehtii talojen suunnittelusta ja rakentamisesta. l. Sen yritys toteutti savesta. Yleensä sisäpinta rapataan savirappauksella. Oljen eristysarvo on puuhun verrattuna kolminkertainen eikä tiukasti puristettu olki pala helposti, sillä palamiselle ei ole riittävästi happea. EcoCoconin olkielementeistä tehty 140-neliöinen rakennus valmistui vuonna 2016. – Eräässä koulussa puolestaan opettaja sairasteli koko ajan sisäilmaongelmien takia. Ilmanlaatu parani valtavasti ja nyt tuo tila on ainoa, jossa opettaja pystyy olemaan, Lynch kertoo. Toiminnassa on keskeistä myös laatu, jonka tavoittelu voi tuoda mukanaan ajallisen ongelman
Vuodesta 2010 toiminta on kulkenut nimellä Kädentaitopalvelu Näprä. Samalla tuetaan ympäristökasvatusta, kehitetään luovuutta ja vähennetään jätettä. A skarteluun soveltuu moni muukin materiaali kuin varta vasten kaupasta ostetut tarvikkeet. Kierrätyskeskuksen Kädentaitopalvelu Näprässä kierrätetään muiden ylijäämämateriaaleja edelleen askartelutarkoitukseen. Rajana on vain mielikuvitus. Kastanjetti on yksinkertainen valmistaa vain pahvista ja metallisista pullonkorkeista. Osastovastaava Marja Peltola kertoo, että materiaalien uusiokäyttämisen myötä luonnonvaroja säästyy ja jätettä syntyy vähemmän. Näprän vinkeillä onnistut itsekin. 84 Mikä tahansa vaaraton materiaali soveltuu kädentaitoihin. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksessa alettiin jo 26 vuotta sitten kierrättää yritysten ja yksittäisten ihmisten ylijääneitä materiaaleja esimerkiksi päiväkodeille ja kouluille kädentaitoja varten. Vähemmän jätettä, enemmän luovuutta Askartele ylijääneistä materiaaleista Kierrätetyistä materiaaleista voi askarrella esimerkiksi lapsille leluja, kuten kalapelin.
Kun olet vasaroinut tarpeeksi monta kuppia ”lehdeksi”, vasaroi sen jälkeen naulan avulla kapeisiin päihin reiät. Suosittuja ovat myös viinija shampanjapullonkorkit, kristallikruunujen kristallit ja nauhat, Peltola toteaa. Voit lisätä väliin vaikka kauniita lasihelmiä. Hänen mukaansa askartelussa voi käyttää oikeastaan mitä vain, mikä ei ole terveydelle haitallista. Muotoile köynnös haluamaasi muotoon. Luovuus lisääntyy Tällä hetkellä Näprän myytävien tuotteiden listalta löytyy kaikkiaan 170 erilaista tuotetta, joiden lisäksi tulee päivittäin yksittäisiä, erilaisia tuotteita. Helsingin Wanhan Sataman Kädentaitomessuilla Näprän osasto oli useita vuosia yksi suosituimmista osastoista. pienempi kala. Mm. Vuonna 2016 Näprästä haki askartelumateriaaleja yli 2000 henkeä. Tyhjistä tuikkukupeista syntyy kaunis kranssi.. Askartelun iloa! Kädentaitopalvelu Näprän osastovastaava Marja Peltola kertoo, että edullisille ja ekologisille askartelumateriaaleille on kysyntää. Ilmaistukusta puolestaan on saatavissa niin ikään monia materiaaleja, kuten kangastilkkuja, lankoja, nahkaa, palapelejä, olkatoppauksia, tuunattavia vaatteita, vanhoja kirjoja, vöitä, kirjekuoria, matonkuteita ja nappeja sekä paljon muuta. Lisäksi Näprä järjestää tilauksesta kädentaitopajoja yrityksille ja yksityishenkilöille sekä tuottaa ideoita, ohjeita ja videoita mm. verkkosivuilleen ja Pinterestiin, Peltola kuvaa toimintaa. Pyöristä päät ja taita pituussuunnassa kahtia. Kierrätysaskartelua varten voi inventoida omat kaapit ja laatikot, ja vain luovuus ja mielikuvitus ovat rajana sille, mitä erilaisista materiaaleista voi saada aikaan. korkeareunaisista kupeista saat siisteimmät lehdet! Poista ensin kupin pohjalta loput steariinit. 30 cm:n pituinen naru kalan suun sisäpuolelle kiinni. Askartele ylijääneistä materiaaleista Kranssi tuikkukupeista l Onko syksyn pimeinä hetkinä poltetuista tuikuista jäänyt tyhjiä tuikkukuppeja. Nido tai liimaa leikatut reunat yhteen. Liimaa n. Pelin tarkoitus on saada isoa kalaa kädessä pitämällä ja heilauttamalla pienempi kala ison kalan suuhun. Leikkaa sitten kalan suun muoto. Tällä hetkellä Näprällä on vain kolme vakituista yrityslahjoittajaa ja valtaosa lahjoituksista tulee yksityisiltä ihmisiltä. Askartele itselle tai lahjaksi Joulunalus on hyvää aikaa askarrella ja nauttia pimenevistä illoista kädentaitojen parissa. Kierrätysmateriaalien käyttö on myös yksi työkalu kasvavien ja kasvattajien ympäristökasvatustyössä, Peltola mainitsee. Näprän hyllyistä voi edelleen löytää sellaisia laadukkaita lankamerkkejä, joita ei kaupoista enää edes saa, Peltola kuvaa. Lukuisten ideoiden joukosta löydät oheisten ohjeiden lisäksi vinkkejä siitä, mitä syntyy esimerkiksi metalliromusta, paperista, kartongista, vanhoista vaatteista tai kirjoista. Osa materiaaleista jaetaan maksutta koulujen ja päiväkotien ja muiden ns. Maalaa kala askartelumaalilla ja anna kuivua. Liimaa pahvin molempiin pyöristettyihin päihin metalliset pullonkorkit tai isot napit halkaisijaltaan noin 2,5 cm. Vinkkejä kierrätysaskarteluun voit etsiä myös Kierrätyskeskuksen sivuilta löytyvästä Oiva-askarteluoppaasta, josta saatat löytää vaikkapa lahjaidean perheenjäsenelle tai ystävällä. Huom. Kiinnitä narun toiseen päähän esim. Pääosa heistä oli pääkaupunkiseudulta, mutta paljon käytiin myös kehyskunnista ja kaukaisimmat asiakkaat löytyvät Ivalosta asti. Venytä sitten kuppia peukaloilla reunoista niin, että reunat painuvat toisiaan vasten ja kupista tulee hieman lehden muotoinen. Kastanjetti l Leikkaa pahvista 20 cm x 4cm kokoinen pala. Niistä voit tehdä itsellesi tai vaikkapa lahjaksi kranssin. Esimerkiksi videonauhojen raskasmetallien epäillään olevan terveydelle haitallista, mutta toisaalta monet työstävät niitäkin edelleen, Peltola kertoo. retkipatjan palasen päällä kupin reunat tasaiseksi. Jos käytät liimaa, laita liimauskohta vähäksi aikaa jonkun painon alle kuivumaan tai käytä apuna pyykkipoikia. yleishyödyllisten toimijoiden käyttöön ja osa materiaaleista myydään edullisesti myymälöiden ja verkkokaupan kautta kuluttajille. 85 Näprän tuotteet ovat olleet yksi Kierrätyskeskuksen nopeimmin kasvavista tuoteryhmistä. Määrärahojen kiristyessä koulujen ja päiväkotien on ollut vaikeaa saada hankittua tarpeeksi materiaalia askarteluun ja kädentaitoihin. Toisaalta kierrätysmateriaalien käyttö herättää lasten luovuuden ihan uudelle tasolle kuin kaupasta ostettu materiaali. Aiemmin toiminnan ollessa nimellä Askartelupörssi materiaaleja sai hakea ilmaiseksi, mutta vuodesta 2010 asti niitä on myös myyty. Koristele mieleiseksesi. Edulliselle ja ekologiselle materiaalille on todella kysyntää. Ota sitten vasara ja vasaroi jonkin pehmeän, esim. Ilmaiselle materiaalille on ollut kysyntää alusta saakka. Piirrä kalalle silmät. Ota pitkä pätkä rautalankaa ja pujottele lehden toisiinsa kiinni. Kartonkia voisi tulla enemmänkin. Kalapeli l Tarvikkeet: Tyhjä talouspaperirulla, nitoja, sakset, askartelumaalia, musta tussi, narua, pieni eläinhahmo, jonka voi kiinnittää narulla Litistä rullan toinen pää ja leikkaa se kalan pyrstön muotoiseksi. korut, vyöt, kranssit ja lelut syntyvät melko pienellä vaivalla kierrätetyistä materiaaleista
– Aikuinen on usein tekevän mielensä vanki ja luontosuhteen muodostaminen voi olla vaikeaa. Silloin avuksi voi ottaa Puutarha-agronomi Taina Laaksoharju tutki väitöskirjassaan lasten luontosuhteen kehittymistä ja totesi vahvan paikkasidonnaisen luontosuhteen syntyvän jo kahdessa viikossa.. Hän on päässyt havaitsemaan lasten ja luonnon välistä suhdetta ja myös oman äitiyden innoittamana teki väitöskirjan lasten luontosuhteesta. Se voi olla suoraa kosketusta luontoon, mutta nykyisin se voi tarkoittaa myös välillistä suhdetta, esimerkiksi television kautta. Joka sukupolvi on tietysti aina huolestunut tulevasta sukupolvesta, joten äitinä aihe kosketti ja päätin tutkia sitä tarkemmin, Laaksoharju kuvaa. – Hyvä luontosuhde tukee lapsen normaalia hyvää kehitystä ja antaa eväitä koko elämään. Ihmisillä on kuitenkin erilaisia suhteita luontoon, ja nykyisin kaupungissa asuvilla lapsilla voi olla kaventunut mahdollisuus muodostaa henkilökohtainen suhde luontoon. Luontosuhde tarkoittaa ihmisen suhdetta ympäristöön. Luonto opettaa heille empatiaa ja kehittää mielikuvitusta. Kaikille luonto ei välttämättä olekaan mieluinen paikka. Puutarhuri-agronomi Taina Laaksoharju on työskennellyt pari vuosikymmentä lasten ja luonnon parissa. Hän toimi Kumpulan koulukasvitarhan johtajana ja myöhemmin Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtajana. Luonnossa olemisesta on kuitenkin lukuisia hyötyjä ja lapsuudessa hyvän luontosuhteen muodostaminen on usein helpompaa kuin aikuisena. 86 Taina Laaksoharju teki väitöskirjan lasten luontosuhteesta ja kertoo, että lapset pitävät erityisesti monimuotoisista ympäristöistä ja oppivat luontosuhteen helposti. Teksti ja kuvat: Terhi Niinimäki Luonto opettaa empatiaa ja kärsivällisyyttä Lapsi oppii luontosuhteen helposti V aikka ihminen asuisi urbaanissa ympäristössä, on hän silti osa luontoa
Kun oli aikaa ja vapautta oleilla metsässä, muodostui luontoon sellainen suhde, joka on auttanut elämän varrella erilaisissa tilanteissa.. 87 Hyvä luontosuhde tukee lapsen normaalia hyvää kehitystä ja antaa eväitä koko elämään. – Kun lähtee kävelylle, niin huomaa 20 minuutin päästä, että mieli on virkeämpi, Laaksoharju toteaa. – Luontosuhteen luominen on helppoa, eikä Suomessa voi sanoa, etteikö luontoa löytyisi. Hän pääsi näkemään, miten lasten suhde paikkaan kehittyi parissa viikossa huomattavasti. Suhde syntyy nopeasti Väitöskirjansa aineistona Laaksoharju käytti koulukasvitarhalla keräämäänsä materiaalia. Luonnossa oleminen auttaa lasta oppimaan myös empatiaa ja kärsivällisyyttä. Hoitamattomat sekametsät ovat lasten lempiympäristöjä ja ruokkivat mielikuvitusta. Kaikki ei tapahdu heti, vaan kaikella on aikansa. Jatkuvat kontaktit luonnonelementtejä sisältävään paikkaan kehittävät yhteyttä luontoon. esimerkiksi meditaation tai mindfulnessharjoituksia. Sitä on myös Helsingin lähiöissä, Laaksoharju kertoo. – Lapsille kaksi viikkoakin riittää tiiviimmän paikkakohtaisen luontosuhteen muodostamiseen. Hän on itsekin kasvanut Helsingin lähiöissä ja kiittelee niissä olevia mahdollisuuksia luonnossa olemiseen ja oman vahvan luontosuhteensa syntymiseen
Vastaavasti aikuisen positiivinen käytös tarttuu lapsiin. Kaikki luonnonelementit on usein poistettu ja jätetty sileä, aidattu piha. Lapsena opittu empatia vaikuttaa siihen, miten aikuisena suhtautuu esimerkiksi ympäristön suojelemiseen ja millaisia päätöksiä silloin tekee. Hän kuvaa, kuinka lasten luontosuhteen kehittymisen huomasi koulukasvitarhalla, jossa lapset kävivät viitenä päivänä viikossa parin viikon ajan. Positiivisuus tärkeää Kun luontoon sitten lähdetään lasten kanssa, kannattaa muistaa positiivinen, avoin asenne. Laaksoharju toivoo, että myös varhaiskasvatuksessa ja kouluissa huomioitaisiin entistä enemmän luonnon merkitystä, eikä lasten luontosuhteen luominen olisi vain vanhempien vastuulla. Halutessaan voi ottaa kirjan mukaan ja tutkia sieltä lajeja yhdessä lasten kanssa. Parin päivän päästä tuli etsikkovaihe, jolloin alettiin tutkia ja kysellä. Lapset rakastavat esimerkiksi juosta etsimään annettua puulajia, kuten ”etsi maisemasta pihlaja”, Laaksoharju nauraa. Onkin hyvä olla omassa lähiympäristössä sellaisia tuttuja paikkoja, joissa voi käydä säännöllisesti ja olla siellä ajan kanssa, ilman kiirettä. Kaikki ympäristöt, joista löytyy luonnonelementtejä, ovat hyviä suhteen muodostamiseen. Jos lapset saavat tutkia ympäristöään, he löytävät yleensä itse sopivat, mieluiset luonnonympäristöt leikkimistä varten. Luonnossa oleilu lisää ihmisen empatiakykyä. – Tärkeää on se, ettei tartuta mahdollisia omia pelkojaan lapsiin. Jos lapsi pitää vaikkapa matoa ällöttävänä, voi aikuinen kertoa, kuinka tärkeitä madot ovat maaperässä.. Silti hän rohkaisee aikuisia, että lajeja ei tarvitse välttämättä tunnistaa, vaan tärkeintä on, että menee luontoon. Metsässä voidaan siis nimetä yhdessä asioita, joita nähdään. Sen sijaan pitäisi olla luonnollista ympäristöä ja luonnonmateriaaleja, Laaksoharju pohtii. Puistossa ei ole niin paljon tilaa mielikuvituksella. Lähdetään pois viihdelaitteiden parista ja uteliain, avoimin mielin tarkkaillaan luontoa. 88 Puut ovat lapsille tärkeitä ja auttavat heitä rauhoittumaan. Mitä monimuotoisempi ympäristö on, sen parempi, Laaksoharju kuvailee. Tässä vaiheessa on tärkeää, että on aikuinen apuna ja tukena tutkimassa ja vastaamassa. – On suorastaan rikollista, mitä päiväkotien pihoille on tehty turvallisuuden nimissä. Aineistossanikin oli ikäviä esimerkkejä siitä, kuinka esimerkiksi leiriohjaaja pelkäsi hiirtä ja johdatti lapset pois sen luota. Hän toivoo, että uusi oppimissuunnitelma tuo mukanaan aiempaa enemmän luonnossa oppimista ja toteaa, että luonnonympäristöt ovat ideaaleja oppimisympäristöjä kaikkiin kouluaineisiin. Sen sijaan oltaisiin voitu yhdessä tarkkailla hiirtä ja jutella siitä, millaista elämää hiiri elää, Laaksoharju kehottaa. Parissa viikossa syntyi luontainen tiivis suhde luontoon. – Lasten lempiympäristöä ovat kuitenkin sekametsät, joita ei ole hoidettu. – Lapset tutkivat metsässä paljon itsekin, mutta siellä voidaan tehdä myös jotain aktivoivaa, kuten seikkailuja etsintäleikkejä. – Ensin oltiin luonnossa kuin ulkopuolisia. Vanhempia hän muistuttaakin siitä, ettei luontokokemusten tarvitse olla Kuusamoon lähtemistä tai huippuelämysten hakemista, vaan arkista olemista ulkona
Myönteisiä vaikutuksia Luonnon hyvinvointivaikutuksista on puhuttu viime vuosina paljon valtamediassakin. Silloin oppii kärsivällisemmäksi. Hän kertoo, että luonnon avulla lapsi voi myös oppia sen, että kaikki ei tapahdu heti, vaan kaikella on aikansa. Myymme vanhan kansan viisauksien mukaisia luonnontuotteita pihkasta, tervasta, turpeesta ja mehiläisvahasta sekä luonnon saippuoita ja shampoita. l. Laaksoharju jatkaa, että luonnossa olemisesta on lapsille valtavan paljon hyötyä. tai Tuomaan Markkinoilta Senaatintorilta 2.-22.12. Levottomatkin lapset hakeutuvat puiden läheisyyteen rauhoittumaan. Myös mielikuvitus ja luovuus kehittyvät, Laaksoharju toteaa. – Luonnossa oleminen kehittää myös itsetuntoa. Yksi asiakkaiden suosikeista! LUONNON AARREAITAN TUOTTEET PUKINKONTTIIN kätevästi joko verkkokaupasta www.luonnonaarreaitta.. Saa kokeilla rajojaan ja taitojaan. Hänen väitöskirjansa on tällä hetkellä tarkastettavana ja väitöstilaisuus näillä näkymin tammikuussa 2018. www.luonnonaarreaitta.fi KAUNEUTTA JA HYVINVOINTIA VANHAN KANSAN LUONNON AARTEISTA HOIToTURVE kasvohoitoihin, hartia-, selkäja muihin kipuihin & rentouttavaan turvesaunaan KUUSENPIHKAVOIDE ihottumiin, hiertymiin, rohtumiin, kovettumiin ja muihin iho-ongelmiin MEHILÄISVAHAVOIDE Lisäaineeton kosteusvoide kasvoille ja koko vartalolle. 89 Luonnossa voidaan vain olla yhdessä tai keksiä esimerkiksi seikkailuja etsintäleikkejä ja nimetä asioita yhdessä. LUONNON AARREAITTA Puh. 050 374 2743, myynti@luonnonaarreaitta.. – Lapset tutkivat metsässä paljon itsekin, mutta siellä voidaan tehdä myös jotain aktivoivaa, kuten seikkailuja etsintäleikkejä. Hänenkin tutkimuksissaan on noussut esille, että erityisesti puut ovat tärkeitä lapsille ja heidän luontosuhteensa kehittymiselle. Luonnossa oleilu lisää myös ihmisen empatiakykyä. Samalla omat taidot karttuvat ja oppii, missä on hyvä. Yhdeksi syyksi tälle Laaksoharju näkee sen, että on alettu huomata esimerkiksi keskittymiskyvyn muutokset, ja apua haetaan luonnosta. – Silloin lapsikin ihastuu matoon ja saattaa alkaa kohdella sitä kuin lemmikkiä, nimeää ja silittelee, Laaksoharju hymyilee. – Olen itse ollut mukana näissä asioissa parikymmentä vuotta ja luontosuhteesta on toki puhuttu koko sen ajan, mutta ehkä se on nyt noussut enemmän esille julkisuudessakin, hän toteaa. Helsingissä asuvan Taina Laaksoharjun on itsensäkin päästävä luontoon vähintään tunniksi päivittäin. Lapsena opittu empatia vaikuttaa siihen, miten aikuisena suhtautuu esimerkiksi ympäristön suojelemiseen ja millaisia päätöksiä silloin tekee. Onneksi siinä ovat apuna koira ja oma puutarha
Kuukautiskipujen lisäksi Uni Magnesiumista ovat Minnan mukaan hyötyneet vaihdevuosi-ikäiset naiset, joilla menopaussissa kuukautisten alkaessa loppua ilmenee usein kovien kuukautiskipujen tapaisia kramppeja vatsan ja suoliston alueella. – Levottomiin jalkoihin tämä on aivan erinomainen apu; ja takuulla nukahtaa nopeasti ja nukkuu hyvin! Minna kertoo, että Iso-Britanniassa, esimerkiksi Cardiffin yliopistossa, Uni Magnesium -suihketta on kokeiltu monissa tutkimuksissa teini-ikäisten tyttöjen päänsärkyyn. Kevennyspäivinä niitä voi juoda aterioiksi. Ne tehostavat magnesiumin imeytymistä. – Uni Magnesium -valmisteessa on lisäksi luonnollisia eteerisiä öljyjä: kamomillaa, bergamonttia ja myskisalviaa. – Tulokset ovat olleet erinomaisia. Hyvän unen lähteeksi Minna neuvoo suihkauttamaan yhteensä 10 suihkaisua Uni Magnesiumia illalla ranteiden sisäsivuille, dekolteelle ja säärten etuosiin. U ni Magnesium -suihke vatsan ja suoliston alueelle aamuin illoin suihkautettuna on tuonut uskomattoman nopeasti helpotusta – parissa minuutissa – pahoista kuukautiskivuista ja kuukautisten aikaisista kipukrampeista kärsiville nuorille tytöille, iloitsee Uni Magnesiumia sekä muita vitamiinisuihkeita ja magnesiumvalmisteita markkinoivan Nordic Health Spraysin toimitusjohtaja Minna Bister. – Ravinnosta on hyvä vähentää nopeita hiilihydraatteja, ennen kaikkea vehnää, Minna toteaa. Kalkkia suomalaiset yleensä saavat liikaakin, Minna kertoo. – Tämä pumppausliike– ikään kuin nyrkin avaaminen – vaatii magnesiumia, josta suomalaisilla on yleensä puutetta; ja siten suonenvetoja ja lihaskramppeja päästä varpaisiin. Keitinliemiä voi myös pakastaa. – Ystävättärieni kanssa kutsumme tuotetta salanukahduttajaksi! hän naurahtaa. l Älä heitä kasvisten, perunoiden ja juuresten keitinliemiä pois. Luonnon apu kuukautiskipuihin Uni Magnesium -valmisteessa on magnesiumin lisäksi luonnollisia eteerisiä öljyjä: kamomillaa, bergamonttia ja myskisalviaa. Kullankeltainen kurkuma antaa liemille syvän keltaisen värin. Keitinliemet ovat maukas neste keittoihin, kastikkeisiin ja sämpylöihin. – Samalla monet tytöt ovat voineet jättää heille kuukautiskipuihin määrätyt vahvat synteettiset kipulääkkeet ja hormonilääkkeet pois, hän sanoo. Lisäpontta liemiin saa kasvisliemijauheella. Suolaa on syytä käyttää aika niukasti, että kasvisten oma maku pääsee esille. – Magnesiumin vastavaikuttaja, kalkki puolestaan supistaa hermo-, lihasja ihosolun. Pieni ripaus sokeria on aina paikallaan pyöristämässä makuja. Niska-hartiaseudulle käytettynä myös päänsärky helpottaa. Luonnon magnesiumia Toimitusjohtaja Minna Bister kertoo, että kaikkien Nordic Health Spraysin magnesiumvalmisteiden, suihkeiden ja voiteiden, magnesium on magnesiumkloridimuotoista luonnon magnesiumia, joka louhitaan 1,5 kilometrin syvyydestä mineraalikerrostumista. Moni on saanut avun vatsan alueelle suihkautettavista magnesiumista. l Li em es sä ol la an !. Minna neuvoo kuukautiskivuista kärsiviä käyttämään Uni Magnesium -suihketta päivittäin vatsan ja suoliston alueelle kymmenisen suihketta, ja kuukautisten aikana aamuin illoin kymmenisen suihketta. Kuivattuja yrttejä voi niitäkin kokeilla rohkeasti keitinliemen maustajaksi. Erityisesti kamomilla on tunnettu kansanlääkinnässä hyvänä rauhoittajana, Minna kertoo.Nordic Health Spraysin markkinoimat tuotteet valmistetaan Englannissa. Hermo-, lihasja ihosolujen pitäisi toimia pumppaavasti: supistusta purkaen ja kramppeja laukaisten sekä samalla kuonaa solusta poistaen. 90 Ekouutiset Nuoret tytöt kärsivät usein kovista kuukautiskivuista. Moni teini-ikäinen kärsii päänsäryistä, yhtenä syynä niissä on monesti magnesiumin puute. Erityisesti kamomilla on tunnettu kansanlääkinnässä hyvänä rauhoittajana. Ravinnossa magnesiumin on runsaasti esimerkiksi vehnäleseissä, auringonkukanja seesaminsiemenissä sekä pähkinöissä ja manteleissa. Palanen punajuurta tuo liemiin kaunista punaista. Vatsa kramppaa niin, että meinaa taju lähteä. Kasvisten keitinliemiin saa vahvoja makuja ja upeita värejä rohkeasti maustamalla ja kokeilemalla erilaisia juuresyhdistelmiä.Sipulit ja valkosipuli sopivat aina maun antajiksi. Salanukahduttaja Kokonaisuudessaan Uni Magnesium on erinomainen koko perheen tuote, Minna sanoo. Vapauttaa lihaksen Mihin perustuu magnesiumin kyky laukaista lihaskramppeja ja rauhoittaa. – Magnesiumin tehtävä on laukaista hermo-, lihasja ihosolun supistus sekä samalla puhdistaa soluja eli työntää solun sisälle kertyneet kuona-aineet solun ulkopuolelle aineenvaihdunnan poistettavaksi, Minna vastaa. Ne tehostavat magnesiumin imeytymistä
050-586 3122
· SU OM EN LUOTETUIN LUO NT AI ST U O T E M E R K K I · 2009 2012 2017 Molkosan ® Maitohappokäytetty heratiiviste Vatsa kunnossa kaikki kunnossa molkos_ekoelo_218x268.indd 1 8.11.2017 13.19 Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti