Ekoelo 2/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Ekoelo 2/2014 6,70 Matkaillaan ekosti! Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Suomessa rakennettu 50 vuotta väärin Kotoillen Ekoherkut kevään juhliin Biodynaamiset viinit Luomukarkkeja ja ekomehua SAVI& RUOKO Varttamalla uusia makuja Istuta maatiaisomenapuu ekomökin seiniin ja kattoon Ihminen on sitä, mitä hän syö Nyt keitetään PUNAMULTAA 3,90 Aidosti Talotohtori Panu Kaila: Tuoreruoasta terveyttä ja elämäniloa KARITA TYKKÄ: Nyt! Extrahinta Meppiehdokkaat ilmastotentissä Kanat ja lampaat kotieläiminä
Ekologisesti paras. 15% ALENNUS EKOELON LUKIJOILLE Tutustu, ihastu ja osta osoitteessa - www.facebook.com/biofarben
Kaupan liikevaihto laski Suomessa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2009. Jos kävelyhetki asiakkaan kanssa tai eläimen läsnäolo tuottaa hyvinvointia, niin miksei näitä keinoja otettaisi käyttöön, Yli-Viikari kannustaa. Enni-taimenen ja sen sukulaisten vaellusta tutkitaan Metsähallituksen vetämässä Oulangan taimen -hankkeessa. Useimmat sen lajitovereista palasivat Venäjän avariin vesiin heti syksyisen kutunsa jälkeen, mutta Enni-taimen katsoi parhaaksi jäädä viettämään talvea kotiseudulleen Kuusamoon, Oulankajoen jään alle. Autokaupan liikevaihto laski miltei 15 prosenttia edellisvuodesta. Tämän talven Enni-taimen on viettänyt Oulankajoen Savilammessa. Lisätietoja: mtt.fi/greencare +PT FU WJFMÊ UVOOJTUB UBLBQJIBTJ TVQFSGPPEFKB LBOOBUUBB UVUVTUVB 3BJKB KB +PVLP ,JWJNFUTÊO )VMMVOB )PSUBBO WJMMJWJIBOOFTUFO LFSVVPQQBBTFFO ,JSKBTUB PQJU IPSUPJMVO FMJ WJMMJWJIBOOFTUFO LFSVVO TBMBU KB IFSLVMMJTUFO WJMMJLBTWJFO WJMMJWJIBOOFT UVOOJTUVT LFSÊZT KB TÊJMÚNJTWJOLJU 4BBU NZÚT SVPLBPIKFJUB KB JOTQJSBBUJPUB BSLJSVVBO SJLBTUBNJTFFO PMJUQB TJUUFO UBWBMMJOFO TFLBTZÚKÊ LBTWJTTZÚKÊ LBSQQBBKB UBJ SBBLBJMJKB -VPOOPTTB LBTWBWJFO WJMMJWJIBOOFTUFO FMJ IPSUBO LFSÊÊNJOFO LÊTJUUFMZ KB OJJTUÊ LPLLBBNJOFO PO FMÊNÊOUBQB KPTUB KPLBJOFO WPJ PNBLTVB JUTFMMFFO TPQJWBO TJJWVO -VPOUP UBSKPBB WBSIBJTFTUB LFWÊÊTUÊ QJULÊMMF TZLTZZO IPSUBB KPMMB IFSLVUUFMV FEJTUÊÊ IZWJO WPJOUJB KB MJTÊÊ FOFSHJBB 7JMMJWJIBOOFLTJB FJ LBOOBUB KÊUUÊÊ LFSÊÊNÊUUÊ /F PWBU JMNBJTUB FLPMPHJTUB MÊIJSVPLBB KPLB KP QJFOJOÊ BOOPLTJOB OPTUBB SVVBO UFSWFFMMJTZZEFO KB NBVO LPMNBOUFFO QPUFOTTJJO 4BBUBWBOB -VPOUBJTUVPUF KB LJSKBLBVQPJTUB Kirsti Hassisen maatiaiskanoista kerrotaan sivuilla 74-77. Liikevaihto supistui 3,1 prosenttia vuonna 2013. Enni-taimen odottaa kevättulvaa Luonnonystävänä tunnettu olympiamitalisti Enni Rukajärvi on saanut Kuusamon kaupungilta ja Metsähallitukselta nimikkotaimenen, jonka vaiheisiin voi tutustua netissä sivuilla Oulangantaimen.fi. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on yhteistyökumppaneineen kehittänyt suomalaista Green Care -konseptia. Green Care voi auttaa myös säilyttämään uhanalaisia alkuperäisiä kotieläinrotuja. Ekoelo | 3. Näiden rotujen käyttöä hoivatoiminnassa puoltaa muun muassa niiden pieni koko ja persoonalliset luonteen piirteet. Kulutus väheni viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan koko kaupan liikevaihto pieneni viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna. Tukkukaupassakin myynti supistui 2,2 prosenttia, mutta vähittäiskaupassa myynnin kasvu jäi nollan tuntumaan. Hänen mielestään kuntouttavaa työtoimintaa voisi tarjota myös alan koulutuksen saanut lähimaatila tai hevostalli. Se odottaa kevättulvaa, jonka mukana se voi lasketella alavirtaan Venäjälle palautumaan kutuvaelluksen rasituksista muikkutankkauksen avulla. Se lasketteli Oulankajoen kuohuvat kosket ensimmäisen kerran kolmivuotiaana vaeltaessaan itärajan yli Venäjän Pääjärveen. MTT:n vanhempi tutkija Anja Yli-Viikari näkee luontoon perustuvat hyvinvointipalvelut tulevaisuuden kasvualana. – Tarvitaan rohkeaa uutta ajattelua, jossa asiakkaan tarpeet ovat tiukasti keskiössä. Autokaupassa myyntiä vähensi edelleen autoveromuutoksen aiheuttama kysynnän lasku. Enni-taimen kuoriutui mätimunasta Oulankajoen yläjuoksulla loppukeväästä 2003. Enni-taimenen kutuvaellusta Venäjältä Suomeen on seurattu viime kesästä lähtien kuuntelemalla sen lähettämää radiosignaalia. 7JMMJWJIBOOFTLBVTJ PO QJBO UBBT UÊÊMMÊ PMFULP WBMNJT Maatiaisrodut hoivatyöhön Green Care tarkoittaa luonnon tietoista, ammatillista ja vastuullista käyttöä hyvinvointipalveluissa kuten esimerkiksi vanhus- ja mielenterveyspalveluissa. Sekä Enni Rukajärvi että hänen nimikkotaimenensa ovat syntyjään kuusamolaisia
Mirva Takkisella on jo kolme Punnitse ja Säästä -kauppaa. Maakunnista löytyy mainioita reittejä lomaa suunnittelevalle. Kirsti Hassinen ja Reetta Ahola kertovat kokemuksistaan. 4 | Ekoelo 34 Pusulanjärvi ympäristöineen on arvomaisema, jossa joutsenetkin levähtävät. RUOKATALOUS 24 Luomu-Suomi tänään Haastattelussa Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi. Sitä saa nykyisin monenvärisenä. 12 Punnitse ja napostele Hirvensalmen taimistosta löydät vanhoja hyviä lajikkeita, jotka ovat omiaan luomuviljelyssä ja monet pohjoisempanakin. 50 Keittomaali 69 Kotoilulomalle Aito punamulta päästää kosteuden sisään ja ulos. Lähiluonnon suojelija Pentti Sairasalo ei voinut mitään sille, että alueen sydämeen rakennettiin voimalinja.. Wanhan Vartiamäen tilalla lomailija pääsee luontoon ja kotoilemaan. WWF ja Metsähallitus järjestävät yhdessä talkooleirejä taas tulevana kesänä. EKOHERKUT 6 Karita Tykkä ja tuoreruoka Terveellinen ja ekologinen ruokavalio voi olla myös herkuttelua. ENERGIA 40 EU:n ilmastotavoitteet Mihin kuusi meppiehdokastamme lupaa sitoutua. Pysähdyimme Lahdelman tilalla Pertunmaalla. KOLUMNI 93 Timo Heinonen 94 Irman ekoherkut 88 Rakenna kasvihuone vanhoista ikkunanpokista. Ekoelo Luonnonmukaisesti TÄSSÄ NUMEROSSA 2/2014 Ekologisesti Puhtaasti 30 Reilua lähiluomua Tuusulan Oma Maa toimii kumppanuudessa kalliolaisten kanssa. EKOLOGINEN RAKENTAMINEN 44 Talotohtori Panu Kaila EKOMATKAILU 65 Maakuntien parhaat Emeritusprofessori on puolustanut luonnonmukaista rakentamista jo vuosikymmeniä. PUUTARHA 84 Maatiaisomenat 74 Kanat ja lampaat ovat verrattomia kotieläimiä. SANITAATIO 61 Hyvä huussi! Kuivakäymälät ovat ekologisuutensa vuoksi yhä suositumpia. 16 Biodynaamiset viinit parhaita Viiniyrittäjä Henri Bäckman sen tietää. 54 Savi ja ruoko 71 Ekotalkoisiin Siuntioon rakennetaan ekologisia puutarhamökkejä luonnonmateriaaleista. 20 Luomukarkkeja ja omppumehua Mia ja Vesa Aitokari muuttivat maalle luomuviljelijöiksi. Aidosti Kotoillen 58 Kerrostalo nollaenergialla Asuntola Puuseppä Kuopiossa tuottaa energiaa saman verran minkä kuluttaa
Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Perhe uusii kotinsa sisustusta. Aikatauluihin on sisällytettävä rakennusmateriaalien kuivumisaika. Toimituksen osoite: Ekoelo Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. 09-413 97 300 Vuonna 2014 ilmestyy 6 numeroa. Valitettavan monella työmaalla eristeiden annetaan kastua työmaavarastoissa. Hengittävässä talossa on tuuletusrako ulkovuorauksen alla. Rakennusfysiikka noudattaa fysiikan lakeja, eli rakenteiden tulee aina saada kuivua riittävästi. Tässä, kädessäsi olevassa Ekoelo-lehdessä perinteisen rakentamisen puolestapuhuja, emeritusprofessori, arkkitehti Panu Kaila toteaa, että Suomessa on rakennettu puolivuosisataa väärin. Niitä ei ole. Ystäväperheeni syksyllä 2012 edesmenneen isännän, rakennusmestari ja opetusneuvos Raimo Rissasen kanssa monesti pohdimme, miksi Kortesuon puutalokaupunginosan talot eivät tarvitse suurisuuntaisia remontteja eivätkä niissä asuvat ihmiset valita sisäilmaongelmia. Tässä Vantaan kohteessa yhdistetään puuta ja kantavissa rakenteissa betonia, aivan kuten emeritusprofessori Panu Kaila näkee puukerrostalojen rakentamisen kohdalla järkevänä toimintamallina. Alkuperäiset, vuonna 1948 asennetut, talon viehättävät väliovet seisovat kauniisti kurssissaan, niille ei tarvitse pintaremontissa tehdä siistimisen ja muutaman kahvan vaihdon lisäksi mitään. Ulkona pistää silmään talon pitkät räystäät. Tuulettuvan alapohjan ansiosta esimerkiksi myrkylliset radonkaasut eivät päässeet huonetiloihin. Harmi vain, että monessa kunnassa ne seisovat käyttämättöminä, ja lapset joutuvat käymään koulua nykyajan koneellisen ilmanvaihdon koulurakennuksissa tai ovat siirrettyinä kosteus- ja homeongelmien vuoksi väistötiloihin – kun maalaisjärjen käyttöä on väistelty rakentamisessa viimeiset 50 vuotta. Kun tällaiset sateen liottamat eristeet pääsevät talon seiniin, niin eipä kauaakaan kulu, kun home aloittaa seinissä riemukulkunsa. Tosiasioiden tunnustamisessa lienee rakentamiskulttuurinkin kohdalla uuden alku. Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Päätoimittaja: Reetta Ahola reetta.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Martti Heikkilä martti.heikkila@karprint.fi Toimitusjohtaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Karprint Oy julkaisee 15 erikoisalan aikakauslehteä, 3 tilauspohjaista paikallislehteä ja 3 kaupunkilehteä. Vanhan ajan hengittävissä taloissa oli myös tuulettuva alapohja, ja ilma kiersi aidosti, ilman koneita. ARA-rahoitteiseen puukerrostaloon tulee 186 asuntoa, joista 79 on asumisoikeusasuntoja ja 107 vuokra-asuntoja. Kosteus- ja homeongelmien kanssa heidän ei tarvitse painiskella. 09-413 97 370 Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 REETTA AHOLA Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puh. Ekoelo | 5. 09-413 97 333 Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 45 €. PÄÄKIRJOITUS Rakennuskulttuuri kukoistamaan vanhoja oppeja hyödyntäen M aaliskuun alussa sain olla varsinaisella ekomatkalla. Kailan mielestä suurimmat syylliset väärinrakentamiseen ovat hyörynsulkumuovi, mineraalivilla, muovimaalit ja betonielementit sekä koneellinen ilmanvaihto. Myös huolimattomuus, työmoraalin löystyminen ja valvonnan puute ovat olleet omiaan lisäämään talojen termospulloefektiä. Tällaisen tuulettuvan alapohjan voimme nähdä esimerkiksi vanhoissa koulurakennuksissa. Kävin myös tervehtimässä muutaman askeleen päässä ystäväperheeni talosta olevaa 1948 rakennetussa hirsitalossa asuvaa tuttavaperhettä. Ilmoituspäällikkö: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi, puh. Kannen kuvassa: Karita Tykkä. Aivan ystäväperheeni orapihlaja-aidan kupeessa naapuritontilla seisoo suorana ja ryhdikkäänä 1930 rakennettu, keltaiseksi maalattu kaksikerroksinen puutalo. Olin Jyväskylässä työmatkalla kolme päivää ja asuin ystäväperheeni luona heidän Kortesuon puutalokaupunginosassa olevassa, 1944 rakennetussa rossipohjaisessa, puurunkoisessa ja puuverhoillussa omakotitalossaan, joka lämpenee nykyään maalämmöllä. Tulisi myöntää tehdyt virheet ja ottaa oppia vanhan ajan rakentamisesta. Kuva: Ulla-Maija Lähteenmäki. Kaikki nämä Amerikasta aikoinaan tulleita, bisnestä palvelevia muoti-ilmiöitä, joihin teollisuus hanakasti tarttui. Yritys on perustettu 1962. Miellyttävän ja vieraanvaraisen kohtelun lisäksi sain nauttia miellyttävästä sisäilmasta. Perinteisissä suomalaisissa puutaloissa on ollut oleellisin- Ekoelo ta, että ne ovat hengittäneet. Rissanen korosti, että näissä puutaloissa alapohja hengittää eikä niitä ole muovitettu kosteussuluilla termospulloiksi, eikä lisätty allergiariskiä koneellisella ilmanvaihdolla. Talon hengittäminen tarkoittaa sitä, että ilma pääsee liikkumaan seinien kautta ulos ja sisään. Iloinen trendiuutinen puurakentamisen saralla on Vantaalle vuoden 2015 asuntomessualueelle nouseva Euroopan suurin puukerrostalo. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 40 €. Seuraava numero Ekoelo 3-2014 ilmestyy kesäkuun alussa. Rakennustyömaille – kuten kaikkialle muillekin Suomen työmaille – tulisi peräänkuuluttaa myös mestarikisälli -asennetta, ja tämä olisi ammattiyhdistysliikkeenkin hyväksyttävä
Yksi asia Karitan jääkaapissa on varma. Proteiinin lähteenä ovat muun muassa luomukananmunat tai laadukkaat kalat. – Luca-pojallemme tarjoan myös siksi liharuokia, että hän kasvavana lapsena saa proteiinia mahdollisimman laajalla skaalalla. Ennen hän stressasi vatsallaan, tätä nykyä myös vatsavaivat ovat väistyneet. Haaveissaan hän välillä elää perheensä kanssa pienessä italialaisessa kalastajakylässä, jossa aamuisin käy ostamassa torilta tuoreet vihannekset ja hedelmät sekä poimii kalastajien kojuista vastapyydetyt kalat. Lapselle annettava mahdollisuus tutustua laajasti ruokailuun Karita Tykän ruokavalio koostuu pääsääntöisesti kasvikunnan tuotteista. – Kyseenalaistin myös sen, tarvitaanko proteiinia niin paljon kuin sali-treenaajat ajattelivat tarvitsevansa, hän kertoo. Karita Tykkä (Tuomola) valittiin Miss Suomeksi 1997. EKOHERKUT KARITA TYKKÄ VALITSEE t SELKEÄSTI t PUHTAASTI t LUOMUSTI t LÄHELTÄ Tyyni, mutta energinen Viitisen vuotta sitten Karita Tykkä mietti, onko ihminen todella sitä, mitä syö. Nyt, kun. Siellä ei ole eineksiä eikä muita kaupasta puolivalmiina ostettuja ruokia. Tuoreruokaa jokaiseen päivään reilusti lisättyään hän on vakuuttunut, että on. Viitisen vuotta sitten hän ryhtyi tietoisesti lisäämään ruokavalioonsa tuoreruokaa ja karsi muun muassa light-tuotteet sekä proteiinipatukat, joita hän ahkerana kuntosalitreenaajana oli tottunut pitkin päivää napsimaan. Lisäksi hänellä on mielestäni oikeus tutustua kaikkiin ruoka-aineisiin ja sitten itse aikuisena päättää, mitä valitsee omaan ruokavalioonsa. Mallintöitä hän on tehnyt reilut parikymmentä vuotta. T yyni, mutta energinen ja elinvoimainen – aivan ihana kombinaatio! Näin luonnehtii Karita Tykkä, 37, nykyistä olotilaansa. Tuoreruoan – raakaruoan – äärelle Karitan vei myös hänen luontainen kiinnostuksensa terveelliseen ravitsemukseen, vauvatoiveet sekä iän myötä kehossa ja mielessä tulevat muutokset. – Ne eivät sovi elimistölleni, vaan tekevät tukkoisen ja ummettavan olon, hän perustelee. – Sataprosenttisesti en raakaile, mutta pyrin mahdollisuuksien mukaan rakentamaan ruokavalioni lähellä ja luomusti, ekologiset ja myös eettiset arvot kasvatuksessaan ja tuotannossaan täyttävistä ruoka-aineista. 6 | Ekoelo Minun on pidettävä parempaa huolta temppelistäni Nykyisen tyynen, mutta energisen ja elinvoimaisen olotilan Karita Tykkä on syönyt itselleen. Miehelleen ja 3-vuotiaalle pojalleen hän valmistaa silloin tällöin liharuokia luomulihasta tai riistasta. Itse hän ei juurikaan syö punaista lihaa eikä kanaa. Toki kaikkea ei saa lähituotantona, esimerkkeinä vaikkapa kookoskerma ja -öljy, tietyt superfoodit sekä raakakaakaovoi, Karita kertoo. Hän kertoo nukkuvansa erittäin hyvin. – Aloin yhä tietoisemmin miettiä sitä, että mikäli aion voida hyvin nyt ja tulevaisuudessa, minun on pidettävä yhä parempaa huolta temppelistäni eli kehostani. Puhdas keho näkyy kirkkaana ihona, hymynä huulilla ja tuntuu seesteisenä mielenä. Hän on juontanut useita tapahtumia sekä televisio-ohjelmia, viimeisimpänä niistä Elixir
Hänen mielestään raakasuklaa hellii, energisoi sekä ennen kaikkea maistuu hyvältä. Karita Tykkä rakastaa raakasuklaata. Ekoelo | 7
Leivät, pullat, perunat, valkoiset riisit ja makaronit eivät kuulu Karitan valintoihin. Päästin irti ehdottomuuksista, kehoni alkoi voida paremmin Terveellinen syöminen, monipuolinen hyötyliikunta arjessa, jooga sekä päivittäiset lenkit perheen 15-vuotiaan koiran kanssa pitävät 173-senttisen Karitan aineenvaihdunnan vilkkaana ja painon hallinnassa ilman sen kummempia dieettejä. Liikuntani ei ole enää puurtamista! hän naurahtaa. – Olen aina urheillut, mutta viimeiset viisi vuotta lempeämmin. Esimerkiksi keskivartalolihavuus ja korkea kortisolitaso. Karita kertoo kohtaamastaan elämän paradoksista. Kilojensa kanssa kamppailevia Karita muistuttaa ”hampaat irvessä ” laihduttamisen sudenkuopista. minä teen ruokavalinnat hänen puolestaan, velvollisuuteni on tutustuttaa hänet monipuoliseen ruokamaailmaan, Karita pohtii. Elimistölle välttämättömiä rasvahappoja hän saa muun muassa kookosöljystä, pähkinöistä, manteleista, avokadoista ja luomuvoista. Smoothieihin Karita pyöräyttää joskus lisäproteiiniksi miehensä Petrin maahantuomaa proteiinijauhetta. Siemenistä hän käyttää esimerkiksi chia- ja hampunsiemeniä. – Se vain nostaa elimistön stressihormoni kortisolin tasoa, ja mitä enemmän veressä on kortisolia, sitä vaikeampaa painonhallinta on. Hän treenaa kotona joogaten ja kehonpainoa apuna käyttäen. – Kun päästin irti tavoitteistani ja vaatimuksistani olla tietynlainen ja tietyissä mitoissa, kehoni alkoi toimia paremmin. Rasvoissa hän kertoo panostavansa ennen kaikkea laatuun. – Tummanvihreissä kasviksissa, kuten palkokasveissa ja lehtivihreässä on myös runsaasti proteiinia, hän muistuttaa. Myös tummanvihreissä kasviksissa runsaasti proteiinia Proteiininsa Karita itse saa pääsääntöisesti pähkinöistä, siemenistä, spirulinasta, kananmunista ja kalasta. Kasvikset, vihannekset ja yrtit monipuolisesti sekä marjat ja hedelmät muodostavat hänen hiilihydraattien saantinsa perustan. – Kun päästin irti tavoitteistani ja vaatimuksistani olla tietynlainen ja tietyissä mitoissa, kehoni alkoi toimia paremmin. Kuntosalilla Karita ei enää käy. – Minulla on esimerkiksi kolmeheppainen blenderi, mandoliini, erilaisia huippuraastimia, keraamisia veitsiä ja tehokas monitoimikone, mutta raakaruokailun maailmaan pääsee ja siellä selviää aivan hyvin veitsellä, lusikalla ja käsiraastimella, hän korostaa. 8 | Ekoelo Karita Tykkä kertoo itse olevansa melkoinen hifistelijä keittiöhommissa
En vertaile itseäni muihin ja muita itseeni ja toisiin. Perhe: Aviomies ja 3-vuotias poika. Herkullisimmat raakajälkiruokansa Karita Tykkä on koonnut Sanna AlaSeppälän ja Ulla-Maija Lähteenmäen kanssa tekemäänsä kirjaan Raakaa ja makeaa – Herkullisimmat raakajälkiruoat (Tammi, 2014). Mallille keho on työväline, hän sanoo. Ammatti: hyvinvointialan yrittäjä, kolumnisti, malli, juontaja. Lisäksi käytän kehoni tarpeita kuunnellen magnesiumia, seleeniä, sinkkiä, ”nuoruusantioksidantti” astaksantiinia, suolistolle probiotteja sekä piitä ihon ja hiusten hyvinvoinnille. Haaveissani olisi taas aloittaa ohjatut joogatunnit, Karita kertoilee. Raakaruokailuun siirtymisen jälkeen ihoni voi hyvin eikä tarvitse niin paljon hoitoa kuin aikaisemmin. Puhdas ravinto helpottaa ihon hoitoa Karita Tykkä kertoo, että tätä nykyä hänellä on hyvin rento suhtautuminen kauneuteen. Jooga on ollut ja on Karitalle tärkeä matkakumppani tiellä parempaan kehotietoisuuteen ja myös armollisuuteen. Karita Tykkä Ikä: 37 v. – Raakaruokailun maailmaan pääsee ja siellä selviää aivan hyvin veitsellä, lusikalla ja käsiraastimella. Asuinpaikka: Espoo. Sellaisen Karita tarjoaa myös perheen 3-vuotiaalle Luca-pojalle ennen päiväkotiin menoa. Mitä siitä, jos joskus turvottaa, laitetaan sinä päivänä väljemmät vaatteet! hän naurahtaa. Omaa ja miehensä ruokavaliota Karita täydentää myös ravintolisillä. Ennen kävin usein jossain ihonhoidossa. – Minusta on tullut elämästä nautiskelija ja elämää kiittävä elämänmatkailija. – Minulla on esimerkiksi kolmeheppainen blenderi, mandoliini, erilaisia huippuraastimia, keraamisia veitsiä ja tehokas monitoimikone, mutta raakaruokailun maailmaan pääsee ja siellä selviää aivan hyvin veitsellä, lusikalla ja käsiraastimella, hän korostaa. Se maistuu taivaalliselta ja tuo hyvän mielen! Paitsi että ruoka on nautinto, on se Karitan mielestä myös aihe kiittää. Rasvahappoja viherpirtelöön tuovat vaihdellen kookosöljy, siemenet ja pähkinämaito. – Aikaisemmin kävin ohjatuilla joogatunneilla, vielä Lucan syntymän jälkeenkin. Kuka. Karita noudattaa herkuttelussakin ruokavalionsa pääperiaatteita: puhdasta, selkeää, hyvin sulavaa, aitoa, oikeaa ruokaa. – Elämässä pitää olla nautintoja. Pyykinpesuaineissa Karita on vaihtanut ekologisiin ja tuoksuttomiin pesuaineisiin. Karita Tykkä sanoo herkuttelun olevan myös mielenhoitoa. – Terveellinen syöminen ei todellakaan ole kaikesta luopumista – päin vastoin, eikä herkuttelu rasvaisten ja sokeristen lisäainepommien syömistä. Pyrin olemaan lempeä sekä itseäni että muita kohtaan. Peili, vaatteet sekä omat tuntemukset kehossa ja mielessä ovat hänelle tärkeimmät viestittäjät painoasioissa. Avokadoista ja raakasuklaasta tehty suklaamousse on aivan ihanaa. – Nykyään olen oppinut olemaan armollisempi itselleni. Valkohomejuusto on erinomainen K2-vitamiinin lähde, joskus turvaudun K2:n saannin varmistamiseksi myös purkkiin. Karita korostaa, että kauneus on ennen kaikkea sisäinen asia. Hän puhdistaa välillä meikin kookosöljyllä sekä kosteuttaa sillä vartalonsa ihoa ja hiuksiaan. Veitsellä, lusikalla ja käsiraastimella pääsee pitkälle raakaruokailussa Karita Tykkä kertoo itse olevansa melkoinen hifistelijä keittiöhommissa. Ekoelo | 9. – Kasvohoidossa käyn silloin tällöin, kaikki kosketuksella hoitavat hemmotteluhoidot tuovat luxusta elämään. Herkuttelu hoitaa kehoa ja mieltä Karita Tykän mielestä ihminen tarvitsee herkuttelua. Vaa’alla Karita ei juurikaan kerro käyvänsä. Syntymäpaikka: Kuopio. – Koska en syö punaista lihaa, otan B-ryhmän vitamiineja, erityisesti B12vitamiinia purkista. Karita käyttää luomulaatuisia ja ekologisia Comfort Zonen kauneudenhoitotuotteita, mutta myös niin sanotun ”kovan” kosmetiikan tuotteita. on tutkimuksissa yhdistetty toisiinsa. Annan siis myös ”pinnallisen” puoleni itsessäni nousta esiin! Karita naurahtaa. Tykän perheessä aamu alkaa aina viherpirtelöllä. Ehkäpä tässä myös avaimet kauneuteen. – Viherpirtelössä on jotain lehtivihreää, yleensä Superlemonin spirulinaa ja klorellaa, tammenlehtisalaattia, pinaattia sekä hedelmiä, aina banaania sekä vaihdellen appelsiinia, ananasta, kiiviä ja omenaa sekä runsaasti kotimaisia marjoja. Nyt olen pitkään joogannut ainoastaan kotona. Nesteenä pirtelössä on yleensä raikas vesi. Sisäinen asia sekä abstraktisesti että konkreettisesti. Kookosöljyä hän kiittää monitoimituotteeksi sekä keittiössä että kylpyhuoneessa. – Puhdas ravinto näkyy selkeästi myös ihon kunnossa. – Esimerkiksi inkiväärin kuorimisessa lusikka on loistava apuväline! hän naurahtaa. Kirjan raakajälkiruoissa käytetään esimerkiksi raakakaakaovoita, raakasuklaata, kookosöljyä, pähkinöitä, manteleita ja siemeniä sekä marjoja, avokadoja ja muita hedelmiä. – Ilman muuta myös 22 vuotta mallina ovat opettaneet tietämään, mitä keholleni milloinkin kuuluu
Kaikkien kivijalkana elämää ihmettelevä ja fiilistelevä, Kuopiossa 1976 syntynyt, lapsuudenkodissaan vahvaksi rakastettu, omien valintojensa takana pystypäin seisova Karita. Suklaa saa seurakseen esimerkiksi gojimarjoja, taateleita ja saksanpähkinöitä, kuivattua laventeliakin. yhdistyy Karitan ja Petrin Luca-poikaan, korusetin muotoilu äidin ja lapsen rakkauteen. – Verkkokaupan ilmeen eteen olemme tehneet valtavasti töitä. Pienemmässä, lapsen renkaassa on timantti. – Pyykinpesuaineiden ja huuhteluaineiden tuoksut käyvät tätä nykyä todella häiritsevästi nenääni, hän kertoo. Mahdollisuuksistamme, osaamisistamme, mutta myös heikkouksistamme on keskusteltu realistisesti, Karita kertoo. Hänen korumallistoissaan korostuvat hänen muutoinkin, muun muassa sisustuksessa ihailemansa selkeät ja yksinkertaiset muodot. – Ilman maalaisjärkeä, hyvää itsetuntoa ja realistista minäkuvaa olisin voinut eksyä vaikka minne, hän sanoo. Hän kirjoittaa sivuilla blogia, jakaa reseptejä sekä tulevaisuudessa muutaman minuutin mittaista joogavideota. – Kaikki elämäni eväät olen saanut lapsuudenkodistani, hän kiittää. – Tosin juuri nyt sisustuksessa minua viehättävät myös romanttiset kuviot, sekä rouheiset pinnat, hän toteaa. Karita tahtoo takaisin televisioon! Helmikuussa 2014 Karita avasi miehensä kanssa verkkokaupan, superlemon.fi. – Hetki sitten hirvi tuijoitteli terassin ikkunasta ja hellyttävät metsäkauriit, ”bambit” juoksentelevat pihallamme tämän tästä. Hän asuu perheineen Espoon saaristossa ja ihastelee, miten luonto suorastaan astelee heidän kotiinsa. Kaiken kaikkiaan häntä pohdituttaa ja ilahduttaa, miten monta roolia hänessä yhdistyvät elämänkirjavaksi matoksi: työminä, kotiminä, harrastusminä, vaimominä, äitiminä, ystäväminä. Viimeisimmän korun hän on suunnitellut joulukuussa 2013. Kotona rakennettu terve itsetunto oli Karitan mukaan myös erinomainen maadoittaja, kun hän Miss Suomeksi valintansa jälkeen lähti Helsinkiin ja maailmalle mallintöihin. – Meillä on aivan mahtava perhe. Kaiken elämässäni olen saanut lapsuudenkodistani Karita Tykkä on kotoisin Kuopiosta, omien sanojensa mukaan perusduunariperheestä. – Puhdas pyykki ei tuoksu muulta kuin puhtaalta, hän muistuttaa. TEKSTI: REETTA AHOLA KUVAT: ULLA-MAIJA LÄHTEENMÄKI. Karita on ollut pitkään pois televisiosta. – Äidilleni olen tehnyt lahjaksi sellaisen korun, jossa on kaksi timanttia. Karitan haaveissa on luoda Superlemonista hyvän mielen ja kehon hemmottelun olohuone. Nimi 10 | Ekoelo Karita Tykällä on lukuisia raakasuklaareseptejä. Verkkokaupassamme on myynnissä muun muassa superfoodeja, proteiinijauheita, urheiluvaatteita ja keittiövälineitä. Ne symboloivat äidilleni hänen tyttäriään, minua ja Katja-sisartani, Karita kertoo. Korussa on kaksi rengasta, iso ja pieni, äiti ja lapsi ikuisessa rakkauden liitossa keskenään. Selkeät ja yksinkertaiset muodot myös korusuunnittelun runkona Karita Tykkä on tunnettu myös Tillanderille suunnittelemistaan koruista. Häntä kiinnostaisi palata taas ruutuun. Mutta mikään ”totaalikieltäytyjä” tai ”totaalivalitsija” Karita ei halua olla missään asiassa. Rakkain suunnittelemistaan korumallistoista Karitalle on Luca-setti. Äiti ja isä ovat aina kannustaneet minua ja sisartani, rakastaneet ja pitäneet hyvänä, mutta toisaalta, koskaan meitä ei ole nostettu erityisesti jalustalle
Pyörittele taikinasta palloja käsin ja kierittele ne kookosrouheessa, raakakaakaojauheessa tai kookospalmusokerissa. Ekoelo | 11. Laita täytteen raaka-aineet kookosöljyä lukuunottamatta tehosekoittimeen. Jos säilytät tryffeleitä pakastimessa, ota ne huoneenlämpöön 15–20 minuuttia ennen tarjoilua. Lisää joukkoon kookosöljy ja sekoita vielä hetki. Jos käytät kuivattuja taateleita, voit tarvittaessa lisätä mukaan hieman taateleiden liotusvettä. Kahvitryffelit 10 kpl 2 dl pekaanipähkinöitä 8–10 tuoretta tai pienessä vesimäärässä liotettua kuivattua taatelia (kivetöntä) 4–5 rkl raakakaakaojauhetta 1/2 tl vaniljauutetta tai -jauhetta 2–3 rkl hunajaa ripaus suolaa (ei välttämätön) yhden Nespresso Rosabaya-kahvikapselin kahvijauhe (voit laittaa myös vähemmän) Kuorrutukseen kookosrouhetta (luomu), raakakaakaojauhetta tai kookospalmusokeria Reseptit kirjasta Karita Tykkä, Sanna Ala-Seppälä, UllaMaija Lähteenmäki: Raakaa ja makeaa. Sekoita, kunnes massasta tulee tasainen. Kaada täyte pohjien päälle ja laita kakkuset jääkaappiin tai pakastimeen vetäytymään. Rouhi pekaanipähkinät monitoimikoneessa. Tammi, 2014. Lisää joukkoon taatelit ja sekoita. Tarkista maku ja muokkaa tarvittaessa. Jos haluat, että leivokset eivät pehmene huoneenlämmössä, voit korvata kookosöljyn sulatetulla kaakaovoilla. Koristele marjoilla, suklaarouheella tai raastetulla sitruunankuorella. Täyte 5 dl cashewpähkinöitä (liotettuina 30–60 minuuttia) 1 dl hunajaa 2–4 tl inkiväärijauhetta 2 dl tuorepuristettua sitruunamehua 2 tl raastettua sitruunankuorta (luomu) ripaus suolaa 6–7 rkl sulatettua kookosöljyä Koristeluun marjoja, suklaarouhetta tai raastettua sitruunankuorta (luomu) Laita pohjan raaka-aineet monitoimikoneeseen ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Nauti suklaamousse heti tai laita se kannellisessa astiassa viilenemään jääkaappiin. Sekoita, kunnes saat samettisen kuohkean moussen. Painele taikina silikonisten kuppikakkuvuokien tai tuorekelmulla vuorattujen metallisten vuokien pohjalle. Voit lisätä tarvittaessa teelusikallisen vettä. Herkuttelu hellii mieltä ja kehoa! Raikkaat inkiväärikakkuset 8–10 leivosta Pohja 2 1/2 dl saksanpähkinöitä 2 dl (noin 30 kpl) tuoreita tai pienessä vesimäärässä liotettuja kuivattuja taateleita (kivettömiä) ripaus suolaa Suklaamousse Neljälle 2 kypsää avokadoa 1 dl raakakaakaojauhetta 1–2 dl kookos-, manteli- tai cashew-maitoa tai vettä 1 tl vaniljauutetta tai 2 tl vaniljajauhetta 2–4 rkl hunajaa (määrä riippuu avokadojen makeudesta ja mausta sekä siitä, kuinka makeaa moussesta haluat) Koristeluun kaakaopavun paloja, raakasuklaaraastetta tai marjoja Paloittele avokado monitoimikoneeseen tai tehosekoittimeen muiden raaka-aineiden kera. Koristele mousse ennen tarjoilua. Laita tryffelit laakealle astialle ja jääkaappiin tekeytymään. Lisää loput raaka-aineet ja sekoita hyvin
Takkisella on kaksi kauppaa Jyväskylässä ja yksi Mikkelissä. Yrittäjä Mirva Takkinen toimii kauppiaana kolmessa Punnitse ja Säästä -ketjun myymälässä. MIRVA TAKKISELLA JO KOLME MYYMÄLÄÄ Punnitse! Säästä! Napostele! 12 | Ekoelo. Yhteensä ketjulla on Suomessa noin 50 myymälää
Maistiaisia tarjolla Jyväskylän Punnitse ja Säästä avasi ovensa joulukuussa 2009. Liike toimi ensimmäiset vuotensa melko pienessä tilassa Kauppakadulla. Tuotevalikoima oli alkuaikoina noin puolet pienempi kuin nykyään: nyt Tawastinkulmassa sijaitsevaan 120-neliöiseen liikkeeseen mahtuu lähes 2500 erilaista myyntiartikkelia. Nyt ketjulla on jo yli 50 myymälää eri puolella Suomea. Pöntöissä Ekoelo | 13. Jyväskylän Punnitse ja Säästä -myymälän ovelta kantautuu kauppakeskukseen pähkinäinen tuoksu. Kaupan käytävillä parveilee mietteliästä väkeä kauhoineen – tekisikö enemmän mieli suolaista vai makeaa, pitäisikö ostaa vähän papuja ja hei, jauhotkin taitavat olla lopussa! -T ämä on kuin terveellinen irtokarkkikauppa, naurahtaa kauppias Mirva Takkinen. Ketjun ensimmäinen myymälä avattiin Tampereelle vuonna 1995. Puodin seinustoilla nököttää kymmeniä muovipönttöjä, joiden sisuksista houkuttelevat mitä moninaisimmat herkut
on tilaa noin 350 irtotuotteelle: pähkinöille, lakritseille, kuivatuille hedelmille, jauhoille, hiutaleille, superfoodeille, pavuille ja siemenille. Punnitse ja Säästä -myymälöiden perustuotevalikoimaan kuuluu: ja maustamattomia pähkinöitä t Maustettuja Makeutettuja ja makeuttamattomia kuivahedelmiä t Luomuhedelmiä, -pähkinöitä ja -siemeniä t Jugurtti- ja suklaapäällysteisiä pähkinöitä, marjoja ja hedelmiä t Kasvisruoka-aineksia t Erilaisia teelaatuja ja kofeiinittomia haudukkeita t Erikoiskahveja sekä jauhettuna että papuina t Juomia: muun muassa luomulimsaa, Club Mate -energiajuomaa ja inkivääriolutta t Terveellisiä välipaloja kuten sokerittomia patukoita t Maidottomia suklaita t Gluteenittomia vaihtoehtoja ruuanlaittoon ja naposteluun t Superfoodeja ja raakaruokaa t tuotteet myydään kilohinnoilla. Jyväskylän keskustan myymälästä kysellään herkkujen lisäksi muun muassa luomuviljoja ja gluteenittomia tuotteita. Lisäksi tarjolla on pakattuja kuivaelintarvikkeita kahveista välipalapatukoihin ja mausteisiin. Kaikista tuotteista on myös saatavilla tarkat tuotetiedot alkuperämaasta ainesosaluetteloon, Takkinen kertoo. Useimmista tuotteista on saatavilla sekä luomu- että ei luomu -vaihtoehdot – tosin tilanpuutteen vuoksi Takkinen on panostanut erityisesti laadukkaiden luomutuotteiden saatavuuteen. Kaikista tuotteista on myös saatavilla tarkat tuotetiedot alkuperämaasta ainesosaluetteloon. 14 | Ekoelo. – Henkilökuntamme antaa mielellään maistaa tuotteita ennen ostopäätöstä. Punnitse ja Säästä -konseptin ajatus on, että asiakas saa itse valita pussiinsa niitä tuotteita kuin haluaa niin paljon kuin haluaa. Irto- Henkilökuntamme antaa mielellään maistaa tuotteita ennen ostopäätöstä. Lisäksi tuotteista on saatavilla maistiaisia. Takkisen kolme kauppaa Jyväskylän keskustassa sijaitsevan myymälän lisäksi Mirva Takkinen toimii Punnitse ja Säästä -ketjun myymäläkohtaisissa tuotevalikoimissa on eroja. Oman osansa myymälätilasta vievät myös luonnonkosmetiikkatuotteet. Punnittavat irtotuotteet ovat myymälän tärkeintä antia
Ketjun liikkeissä myytävät pähkinät ovat peräisin muun muassa Intiasta, Vietnamista ja Yhdysvalloista. Mirva Takkinen kertoo, että medianäkyvyys lisää tiettyjen tuotteiden kysyntää: jos lehdessä on juttu raakasuklaasta, kaakaojauheet ja -voit viedään käsistä. Jyväskylän kakkoskaupassa Keljon kauppakeskuksessa asioi esimerkiksi lapsiperheitä, joissa noudatetaan erikoisruokavaliota. Tämä on kuin terveellinen irtokarkkikauppa! Jalkaterapeutin uranvaihdos Jyväskylän myymälässä on tarjolla myös maistiaisia suosikkituotteista. Tampereella asuessaan hän ihastui paikallisen myymälän tuotevalikoimaan ja myymäläkonseptin ideaan. Täyskäännös työelämässä ei harmita tippaakaan, vaikka vanhoja työkavereita onkin joskus ikävä. Kun tuotteet pakataan itse paperipusseihin, ei synny turhaa pakkausjätettä eikä ruokaa pääse pilaantumaan turhan kookkaiden pakkausten pohjalle. Kaikissa Suomen Punnitse ja Säästä -myymälöissä on samankaltainen tuotevalikoima, mutta vaihteluakin on: joistakin myymälöistä saa esimerkiksi paikallisten pientuottajien erikoisuuksia. Työn kautta hän on perehtynyt syvemmin ruuan terveysvaikutuksiin ja ihastunut etenkin luomutuotteisiin: – Minulla on 2-vuotias poika ja haluan tietää, mitä hänelle syötän. Kaikista tuotteista on saatavilla tarkat alkuperätiedot ja luomutuotteet on merkitty erikseen. Takkinen on kotoisin Pieksämäen maalaiskunnasta; paikasta, josta lähimmän katuvalon alle kertyi matkaa 24 kilometriä. Takkinen kertoo, että kaikki hänen myymälänsä ovat profiloituneet asiakaskunnaltaan hieman eri tavoin. kauppiaana kahdessa muussakin Punnitse ja Säästä -ketjun myymälässä. Säästä rahaa ja luontoa Punnitse ja Säästä -ketju on saanut nimensä liikkeen ideasta: asiakkaat saavat ostaa irtotuotteita juuri sen verran kuin haluavat tai tarvitsevat. Myös Mikkelin kauppakeskus Stellan Punnitse ja Säästä -myymälä on hänen omistuksessaan. Kuivahedelmät tulevat Lähi-Idästä ja Aasiasta. Ennen pähkinäyrittäjäksi ryhtymistään Takkinen työskenteli ortopedisten jalkineiden ja pohjallisten parissa. Kaikki tuotteet kuljetetaan Suomeen meriteitse. Ekoelo | 15. Kun vakioasiakas kuuli, että ketju haluaisi laajentaa Jyväskylään, hän tarttui heti vinkkiin: – Mietin yön yli, ja kahden kuukauden päästä kauppa jo avattiin, Takkinen muistelee. Kotimaisten tuotteiden valikoimaan kuuluu muun muassa luomuviljoja, härkäpapuja, marjajauheita ja -mehuja, hunajaa ja kausituotteita. Maalaistyttönä hän arvostaa puhdasta ruokaa, jonka alkuperä on jäljitettävissä. Mikkelin myymälässä kaupaksi käyvät suolaiset ja makeat herkut. Mirva Takkisen tie Punnitse ja Säästä -yrittäjäksi käynnistyi tiskin toiselta puolelta. Takkinen kuitenkin korostaa, että kaikenlaiset asiakkaat ovat tervetulleita ostoksille. Joulukuussa Takkinen avasi Jyväskylän Keljoon pienen sisarmyymälän. Kaukomailta saapuvien tuotteiden ekologisuuteen on kiinnitetty huomiota siten, että pähkinät ja hedelmät kuivataan jo lähtömaassa, jotta ne veisivät mahdollisimman vähän tilaa konteissa. Myös muita tuotteita saa mahdollisuuksien mukaan maistaa myyjän luvalla. Jyväskylän keskustassa on vaihtelevin asiakaskunta: myymälästä tiedustellaan peruspähkinöiden lisäksi paljon muun muassa kasvisruokatarvikkeita ja gluteenittomia tuotteita. TEKSTI JA KUVAT: KAISA-LIISA IKONEN Raakaruoka ja -herkut ovat tämän hetken suosikkiartikkeleita. Asiakkaita myös kuunnellaan tarkasti: – Kirjoitamme vihkoon asiakkaiden toiveita ja pyrimme toteuttamaan niitä mahdollisuuksien mukaan, Takkinen toteaa. Samalla säästyy myös rahaa. Uskon, että ihmisten kiinnostus luomuravintoon kasvaa tulevaisuudessa, Takkinen miettii
Kuva: Ekowine. 16 | Ekoelo. ”TULEVAISUUDESSA KAIKKI LUOMUA” Parhaat viinit tehdään biodynaamisesti 15 vuotta sitten luomuviiniä ei tunnettu juuri lainkaan. Nyt luomusta on tullut myyntivaltti, eikä luonnonmukainen viininviljely tarkoita aina, että valmis viini olisi lisäaineetonta. Parhaat viinit tehdään ajan kanssa, viinin verkkaista kypsymistä kunnioittaen. Ekowinen yrittäjän Henri Bäckmanin mukaan luonnonmukaisesti viljellyt rypäleet ovat hyvän viinin lähtökohta, mutta eivät yksinään tae hyvästä viinistä. EKOYRITYS Luonnonmukaisessa viininviljelyssä viljelijä ja maaperä ovat suojassa keinotekoisilta lannoitteilta ja torjunta-aineilta
Bioviini tuo edelleen viinejä maahan ravintoloiden tarpeisiin. Ilmassa oli aikanaan epäilyjä siitä, olisiko luomuviini viiniä laisinkaan. Bäckmanit perustivat vuonna 2007 Ekowine-nettikaupan selkeyttääkseen toimintaa, erillisenä Bioviinistä. Tehoviljelyssä maa ja kasvit kuitenkin surkastuvat, eivätkä lopulta pysty tuottamaan laadukkaita rypäleitä. – Perheen yritys Bioviini toimitti viinejä Alkolle ja ravintoloille. – Moni yllättyy siitä, että luomuviinissäkin voi olla muun muassa keinotekoisia hiivoja, joilla edistetään käymistä, makua sääteleviä tanniinia ja happoja, jälkikäymistä estävää sulfiittia ja jopa kirkastukseen käytettyjä, eläinperäisiä tuotteita, kuten gelatiinia tai kalalimaa. – Kasvien kautta torjunta-ainejäämiä saattaa myös kulkeutua rypäleisiin ja viiniinkin. Yhdysvalloissa luomuviinin määräykset ovat paljon tiukemmat. Valitsemalla luomuviinin, voi suojella maaperää, viljelijää ja välttyä tehoviljelyn haitta-aineilta. Tätä prosessia estetään sulfiiteilla. Viininviljelyssä ei käytetä kemiallisia lannoitteita, eikä torjunta-aineita, joista koituisi haittaa viljelijälle ja maaperälle. Siksi uskon, että tulevaisuudessa kaikki viini viljellään luonnonmukaisesti. – Tehoviinitiloilla rypäleet kerätään koneellisesti, jolloin ne rikkoutuvat ja alkavat käymään liian aikaisin. Nykyään luomun suosio on räjähtänyt niin, että viinintuottajat ovat nähneet siinä erityisen taloudellisen mahdollisuuden. Vanhat köynnökset, joiden juuret ovat syvällä tuottavat määrällisesti pienempää, mutta maukkaampaa satoa kuin nuoret kasvit, Henri sanoo. Alkossa luomuviinejä ei merkitty erikseen millään tavalla. Sakka painuu ajan saatossa itsekseen pohjalle ja viini saavuttaa kypsyessään tilan, jossa se ei enää ala käydä pulloissa. Valmiissa luomuviineissä on kuitenkin suuria eroja. Ekowinen yrittäjän Henri Bäckmanin mielestä maaperä maistuu viinissä. Mikäli lisäaineita on viinissä käytetty, niistä kerrotaan tarkoin tuoteselostuksessa. Luomu kasvanut suureksi liiketoiminnaksi Kun Henri Bäckmanin äiti Eva Bäckman aloitti viitisentoista vuotta sitten luomuviinien ja biodynaamisten viinien maahantuonnin Suomeen, ei luomua tunnettu käsitteenä miltei lainkaan. L uonnonmukainen viini tarkoittaa luonnonmukaisesti viljellyistä rypäleistä valmistettua viiniä. Trendit ja tietoisuus ympäristöstä muuttuivat vuosien saatossa ja luonnonmukaisten viinien ystävät saivat tilata eri maiden luomuviinejä Bioviinin viinikerhon kautta. EU:n luomudirektiivi sallii jopa 60 lisäaineen käyttämisen viiniin sen valmistuksen aikana. Tässä kuluttajien valinnoilla on suuri merkitys. – Laadukkaimmat rypäleet kasvavat ilman teholannoitteita. Tehoviljelyssä juuret jäävät pintaan. Tämä johtuu siitä, että viiniköynnös tuottaa sitä maukkaampia rypäleitä, mitä syvemmälle maaperään kasvin juuret tunkeutuvat. Käymisprosessia puolestaan joudutetaan hiivoilla, sakka poistetaan kirkasteilla, Ekoelo | 17. Myös viiniköynnöksen ikä vaikuttaa rypäleiden makuun. maansa puhtaita viinejä, joissa on mahdollisimman vähän lisäaineita tai ei lisäaineita lainkaan. Henri muistuttaakin, etteivät syyt luomuviljelyn takana ole enää automaattisesti ideologiset, eikä luomu yksistään tee viinistä hyvää. Ilman keinotekoisia hiivoja käymiseen kuluu kuitenkin aikaa kuukausista jopa vuoteen. Viinin lisäaineet voivat aiheuttaa erilaisia vaivoja migreenistä iho-oireisiin. Tämän jälkeen viini siirretään tynnyreihin, joissa viini kypsyy hitaasti valmiiksi. – Luonnonmukainen viininviljely antaa kuitenkin hyvälle viinille perustan. Viinirypäleiden kuoriosassa on luonnollisia hiivoja, jotka käyttävät viinin. – Alkuun viinejä tilattiin maailman viinitiloilta tarpeen mukaan, mutta nyt meillä on Tallinnassa varasto, josta kuluttajat saavat viinejä lyhyelläkin varoitusajalla, Henri Bäckman kertoo. Nykypäivän markkinoilla viinille ei anneta aikaa, päinvastoin. – Kun ajatellaan alkuperäistä viiniä, ei siinä käytetty mitään lisäaineita. – Uskon, että tulevaisuudessa kaikki viini viljellään luonnonmukaisesti. Bioviinin ja Ekowinen alkuvuosina luonnonmukaisuus ei ollut kilpailuetu, vaan ennen kaikkea viljelijän ideologinen valinta. Tuholaistorjunta-aineita tai homeenestoaineita ei saa tavallisessakaan viljelyssä ruiskuttaa pelloille rypäleiden kasvaessa. Lisäaineeton viini kypsyy hitaasti Luonnonmukainen viini ei tarkoita viiniä, jossa ei olisi lisäaineita. Ekowine pyrkii löytämään valikoi- Henri Bäckman uskoo, että vielä jonain päivänä oma kivijalkaviinimyymälä on mahdollinen
– Biodynaamisessa viljelyssä ja tuotannossa on kyse luomuakin syvemmästä, kokonaisvaltaisesta viljelyfilosofiasta, jossa maa pyritään säilyttämään tasapainossa ja elinvoimaisena. Eva Bäckmanilla on etunaan 15 vuoden kokemus luomuviineistä ja 18 | Ekoelo laajat verkostot maailmalla. TEKSTI JA KUVAT: TUULA KOLEHMAINEN. – Toistaiseksi tämä ei ole tietenkään lainsäädännön vuoksi mahdollista, mutta uskon, että ajat muuttuvat, ja jonain päivänä haave ekologisesta viiniliikkeestä voi muuttua todeksi. Kenties tähän on syynä se, että olen itse käynyt steinerkoulua, jonka myötä ystäväpiirini on ollut luonnonmukaisuuden suhteen hyvin valveutunutta. Biodynaamisten viinien osuus onkin Ekowinellä jatkuvasti kasvussa. viinin aromia rakennetaan makuaineilla ja säilöntäaineet auttavat nopeasti valmistettua viiniä pysymään hyvänä pulloissa, Henri Bäckman selittää. – Mielestäni maailman parhaat viinit tehdään biodynaamisesti. Tulevaisuuden haaveena Henrillä olisi saada perustettua pieni, laadukkaita luomuviinejä myyvä kivijalkakauppa Helsinkiin. Erityisesti hän välttää käyttökelpoisen ruoan heittämistä hukkaan. Ekologisuus elämäntapana Henri Bäckman kertoo kasvaneensa luonnonmukaiseen elämäntapaan lapsesta saakka. Uusia viinejä löytyy esimerkiksi kansainvälisiltä viinimessuilta. Henri on itse työskennellyt biodynaamista ja lisäaineetonta Les Quarterons Sancerre- viiniä tuottavan Sebastien Riffaultin viinitilalla Ranskassa. – Toisinaan käymme tiloilla paikan päällä tutustumassa viinien valmistukseen. Koska luomutuottajia on nykyään paljon, on myös valinnanvaraa runsaasti. Ekowine valitsee myymänsä viinit tarkoin. – Perheeni ja tuttavieni arvomaailmaan on koko elämäni ajan kuulunut luonnon kunnioittaminen ja turhan kulutuksen vastustaminen. Luomuviineissä on hänen mukaansa hyviä, mutta myös huonompia viinejä. Toisaalta tavanomaiset, mutta arvokkaammat viinit tehdään usein laadukkaasti ja pitkään kypsyttäen. Esimerkiksi Demeter-sertifioiduissa viineissä lisäaineita on luomua huomattavasti vähemmän. – Olen ollut kasvisyöjä jo 15 vuoden ajan, kotioloissa en nauti edes maitotaloustuotteita. Henri pyrkii hankkimaan elämässään tarvitsemansa tavarat kierrätettyinä. Itse vietin aikaa ja työskentelin biodynaamista ja lisäaineetonta Les Quarterons Sancerre- viiniä tuottavan Sebastien Riffaultin viinitilalla, jossa hevoset tekevät työtä pelloilla, rypäleet kerätään käsin ja leikattuja viiniköynnöksiä huolletaan luonnon uuttein. – Toisinaan käymme tiloilla paikan päällä tutustumassa viinien valmistukseen
Biodynaamisessa viljelyssä kunnioitetaan luonnon omaa kiertokulkua ja elinvoimaisuutta. Ekoelo | 19. Giol Pinot Grigio (vas.) on vaalea oljenkeltainen luomuviini, Antarès 2010 Domaine Duseigneur on biodynaaminen punaviini Etelä-Rhonen Liracista, Riesling Brut on saksalaisen luonnonmukaisen viiniviljelyn pioneerin Sanderin samppanjamenetelmällä valmistettu hienostunut 100% riesling-kuohuviini. Kuva: Ekowine
Lillen suku, joka asettui Isnäsiin 1500-luvulla, aateloitiin 1600-luvulla, jolloin tila sai säterikartanon oikeudet ja nykyisen nimensä Wildemansgård aateloidun suvun Wildemanien mukaan. Oman maan sadosta syntyy herkullisia luomumehuja, ja tilan karamellitehtaassa keitellään intiaanisalmiakkia. Hyvin pian kuitenkin huomasimme, ettemme viihtyneet kaupungissa enää lainkaan, Mia kertoo. W ildemansgårdin luomutilan isäntä ja emäntä Vesa Aitokari sekä Mia Aitokari ovat molemmat alkuaan kaupunkilaisia. Pukkilan talo ja kasvimaa jäivät pian pieneksi kasvavalle perheelle, jolloin Mia ja Vesa hankkivat lehti-ilmoituksen perusteella itselleen Wildemansgårdin kantatilan vuonna 1998. Tilaa pitävät Helsingistä maalle muuttaneet Vesa ja Mia Aitokari. 1300-luvulla tila tunnettiin nimellä Gammelby tai Gammelgård. Wildemansgårdilla on pitkä historia, sillä jo 1200-luvulla tilan paikalla on ollut asutusta. – Lähdimme maalle, Pukkilaan Helsingin Sörnäisistä vuonna 1995. – Kun ostimme Wildemansgårdin, tilalla sijaitsi vuonna 1917 rakennettu 20 | Ekoelo Mustaherukat pyörähtävät mehuasemalla maukkaaksi juomaksi.. LUOMUTILA Wildemansgårdilta monenlaisia ekoherkkuja Kaupunkilaisista Wildemansgård on luomutila Loviisan Isnäsin kylässä. Alkuun ajatuksenamme oli viettää metsän keskellä, lammen rannalla sijainneessa loma-asunnossamme lähinnä kesiä ja viikonloppuja
Pariskunta lähti kehittämään tilaa miltei tyhjästä. Nyt tila on noin 17 hehtaarin suuruinen, josta omenatarhaa on noin 2,5 hehtaaria ja loput maat ovat peltoa ja metsää. Kun Mia ja Vesa aloittivat Wildemansgårdissa, tila oli nykyistä pienempi. – Olemme ostaneet takaisin tilan vanhoja maita aina kun siihen on tarjoutunut mahdollisuus. Ekoelo | 21. Myös Mian työ maaseudun kehittämisen parissa tukee viljelytoimintaa, Vesa pohtii. Vesan ammatti rahtilaivojen konemestarina, sekä Pukkilan vuosina tehty maataloustyö antoivat kuitenkin hyvän pohjan koneiden käsittelyyn. Oman maatilan myötä Mialla ja Vesalla heräsi ajatus elannon rakentamisesta tilan ympärille, muun työn ohella. Hukkaan mennyt sato innosti omaan mehuun Mia Aitokari hyppää traktorin rattiin, kun isäntä Vesa on maailman merillä. Mia tekee puolestaan työtä maaseudun kehittämisen parissa sekä toimii kanttorina. Vuosien saatossa Mia ja Vesa hankkivat lisämaata pariinkin otteeseen. Mialle ja Vesalle oli alusta asti selvää, että he jollain tapaa hyödyntäisivät tilan omenapuita. Selvää oli myös se, että viljely tapahtuisi luonnonmukaisesti. – Tilanpidon ja merenkulkualan yhdistämisellä on maamme rannikkoseuduilla pitkät perinteet. Pariskunta lähti kehittämään tilaa miltei tyhjästä. luomuviljelijöiksi päärakennus, useita ulkorakennuksia sekä tuulimylly vuodelta 1896, Mia kertoo
Koska omenia ei kuitenkaan saatu varhaisen kypsymisen vuoksi vietyä mehuasemille, menivät omenat vuosi toisensa jälkeen hukkaan. Slow Food Festival Fiskars Bruk Fiskarsin Ruukki Jääteessä on valkoista luomuteetä, joka on maustettu luomupiparmintulla, luomusitruunalla ja luomulimetillä. – Halusimme omenamehun rinnalle jonkin luomutuotteen, joka ei olisi sesonkisidonnainen. Omenamehun pohjalta syntyy myös Wildemansgårdin jouluglögi. – Emme halunneet haaskata hyviä hedelmiä ja päätimmekin hankkia ihan oman mehuaseman, jossa puristetaan omat ja muiden omenat. 4.–5.10.2014 – Emme nähneet mitään syytä käyttää viljelyssä tai tuotteissa myrkkyjä ja keinotekoisia lisäaineita, sillä luonnon omat ainekset tarjoavat upeita makuelämyksiä ja terveyttä, Mia sanoo. Hyvää Puhdasta Reilusti tuotettu www.slowfood vastnyland.org 22 | Ekoelo senkymmentä omenapuuta, jotka tuottivat joka syksy valtavat, varhain kypsyneet sadot. Uusimpana tuotteena on syntynyt Wildemansgårdin jäätee. Luomuomenoistamme syntyy täyteläisen herkullinen mehu, Vesa kehuu. – Jääteetämme on tilattu alkoholittomaksi ateriajuomaksi huippuravintoloihin, jotka satsaavat lähiruokaan ja luonnonmukaisiin raaka-. Mehuasemalla tehdään mehuja muista hedelmistä ja marjoista, mutta oma tuotteemme on Wildemansgårdin luomuomenatäysmehu. Nykyään mehua varten tilalla on omenapuita jo 800, useita eri lajikkeita. Idea jääteestä hautui pitkään, mutta kun lähdimme toteuttamaan juomaa käytännössä, oli resepti hetkessä valmis. Wildemansgårdin tilan mailla oli jo alkuaan viiti- Wildemansgårdin ykköstuote on täyteläinen luomuomenatäysmehu. Tee sisältää luomusokeria ja tilkan sitruunahappoa, joka nostaa maut esille. Jääteessä on valkoista luomuteetä, joka on maustettu luomupiparmintulla, luomusitruunalla ja luomulimetillä
– Kun emme löytäneet karamelleissä tarvittavaa luomuvaniljasokeria, kehitimme sellaisen itse. Luomua ruokapöydässä Vesa ja Mia kertovat, kuinka he pyrkivät suosimaan luonnonmukaista ja kotimaista kaikissa käytännön elämän valinnoissaan. Kun Mia ja Vesa hankkivat Wildemansgårdin tilan, komeili vanha tuulimylly vuodelta 1896 edelleen paikoillaan. – Elämme monilta osin omavaraisesti. Kun emme löytäneet karamelleissä tarvittavaa luomuvaniljasokeria, kehitimme sellaisen itse. Intiaanisalmiakki suorastaan valtasi karkkitehtaan. Esimerkkinä tästä on entisen navetan tiloihin toteutettu karkkitehdas, joka on tuottanut luomuherkkuja jo kymmenen vuoden ajan. Jatkossa viljelemme varmasti enemmänkin erikoiskasveja, kuten esimerkiksi hamppua, Vesa kertoo. – Ensimmäinen makeisemme oli kermakaramelli, jossa oli luomukermaa. Karkki on sopivan suolainen ja makea ja sisältää intiaanisokeria, joka antaa sille oman ominaisen maun. Oma karamellitehdas entisessä navetassa Vesan ja Mian tilan ja tuotteiden kehitys on ollut luovaa ja idearikasta. Savipellossamme ei kuitenkaan esimerkiksi peruna kasva, Mia sanoo. Kitupellavaa kokeiltiin tilan mailla viime satokaudella. Ruokapöydässä hyödynnetään oman kasvimaan antimia, vihanneksia ja yrttejä. Luomukarkkien kohdalla tilanne on sikäli hyvä, ettei kilpailua edelleenkään ole, Mia ja Vesa kertovat. Itse voin pahoin joka kerta, jos näen pelloilla rikkakasviruiskutuksen, en voisi omalta osaltani tuottaa ruokaa siten, Vesa sanoo. Vesa ja Mia hankkivat karkkien tekoon tarvittavat laitteet, etsivät ihanteellisia luonnon raaka-aineita ja kehittivät itse erilaisia karkkireseptejä silloisen Suomen Sokerin kanssa. Karkkia on myynnissä pääkaupunkiseudun ohella jonkin verran Turussa ja Tampereellakin. Isnäsin kylässä on Mian ja Vesan mukaan kuitenkin paljon luomuviljelijöitä ja tuottajia, joilta saa suoraan ostaa vihanneksia, lihaa, munia ja TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN KUVAT: MIA AITOKARI Ekoelo | 23. Ensiksi mieleemme tulivat erilaiset hillot, mutta sitten keksimme luomukarkit. hunajaa. – Pohdimme, mitä kaikkea hedelmistä ja marjoista voisi jatkojalostaa. Mitä ei omasta pihasta löydy, hankitaan toisaalta, jos suinkin mahdollista luomuna. Vesa ja Mia aikovat tulevaisuudessa keskittyä karkkibisneksen sijaan enemmän peltoviljelyyn. – Intiaanisalmiakin suosio on myös sen kirous, sillä olemme todenneet, ettei meidän aika enää riitä pyörittämään karkkitehdasta. Wildemansgårdin karkeista intiaanisalmiakki teki niin hyvin kauppansa, ettei muille karkeille jäänyt enää aikaa. Viime satokaudella kokeilimme myös Camelina sativaa, eli kitupellavaa. – Olemme luoneet suosikkituotteen, mutta aika on kypsä vahdinvaihtoon, mikäli joku haluaa valmiin, toimivan karkkikonseptin. aineisiin. Kovissa keittomakeisissa, appelsiini- ja sitruunakarkeissa käytettiin luonnollisia aromeja ranskalaisilta tiloilta, Mia kertoo. – Naapuritiloille olemmekin jo toimittaneet tuorerehua. Olemme olleet mukana myös Design Helsinki -tapahtumassa, johon loimme tomaattipohjaisen välipalajuoman, Vesa kertoo. – Uskomme vahvasti, että olet sitä, mitä syöt. Piparminttukaramellin yrttiainekset tulivat Pohjois-Karjalasta. Tulevaisuudessa Mia ja Vesa keskittyvät entistäkin enemmän peltoviljelyyn. Myöskään 17-, 15-, ja 9-vuotiaista lapsistamme ei vielä ole karkkitehtailijoiksi
RUOKATALOUS 24 | Ekoelo
Tämän on koita 50-lukua. Jo ennen liittoa oli perustettu joitakin yhdistyksiä. 1960luvulla maailma muuttui. Luomuliitto on yhdistysten liitto. Luomupellossa madot ja pieneliöt viihtyvät pitäen maan kuohkeana. Kun viljelijä tänä päivänä – Luomu tuo siirtyy luomuun, se ei tarruokaa sinne, missä sitä tarvitaan. Luomueläimet voivat hyvin. Luomuviljely ei kuluta hupenevia fosforivaroja eikä kiihdytä ilmastonmuutosta. Kehittyvien maiden luomuviljelijät ovat vapaampia säiden ja suuryritysten oikutteluista. Luomuliiton toiminnanjohtajalla Elisa Niemellä on unelmatyö paremman maailman puolustajana. on kehitetty ja edelleen kehitetään, Niemi sanoo. Liiton nimi oli aluksi Luonnonmukaisen viljelyn liitto. ELISA NIEMI LEVITTÄÄ LUOMUN SANOMAA Luomupelto elää ja hengittää Terveellisyyden ohella yhä useampi valitsee luomun muista syistä. Liitto perustettiin 1985 ja Elisa Niemi syntyi 1983. Vielä 1950-luvulla melkein kaikki Suomen pellot olivat luomuja. Aivan kaikki eivät menneet muiden mukana, minkä ansiosta meillä on joitakin tiloja, joiden pelloille kemialliset lannoitteet ja ruiskutukset eivät ole koskaan päässeet. myös YK:n ruokajärjestö – Uusi luomuviljely FAO oivaltanut, perustuu tutkimukseen, sanoo Luomuliiton toiminnanjohtaja jolla viljelymenetelmiä Elisa Niemi. L uomuliitto ja sen toiminnanjohtaja ovat melkein samanikäiset. Ekoelo | 25
– Luomu tuo ruokaa sinne, missä sitä tarvitaan. Poronliha ei tällä hetkellä voi olla luomua, koska sen laiduntamista ei voida rajoittaa pelkästään puhtaille alueille. Luomupelto on kuohkea Luomupelto kestää kuohkeutensa ansiosta myös sään ääri-ilmiöt paremmin. Tehoviljelyssä pelto happamoituu ja siksi monia tehopeltoja pitää kalkita. Luomuliitolla on sitä täydentämään myös oma, vielä tiukempi sertifikaatti. Sitä lisäävät osaltaan myös raskaat koneet. Monella alueella ja erityisesti pohjoisessa vesakkomyrkytykset ja metsien lannoitukset estävät näiltä alueilta luomusertifikaatin. – Sadot voivat luomuviljelyssä olla jopa parempia. Globaalisti tarkasteltuna luomuviljely antaa monelle viljelijälle varmemman sadon, etenkin mitä lähempänä ollaan tropiikkia, jossa suurin riski on aurinko ja kuivuus. Luomupelto kestää kuohkeutensa ansiosta myös sään ääri-ilmiöt paremmin. Myös rikkakasvien voittamisessa on tärkeää, että kylvö tapahtuu sillä hetkellä, jolloin kasvi saa niihin luonnollisella tavalla kilpailuedun. Tämän on myös YK:n ruokajärjestö FAO oivaltanut. Tähän Leppäkerttumerkkiin on mahdollista merkitä myös maakunta 26 | Ekoelo kertomaan, että kyse on lähiluomusta. – Luomuviljelyssä ajoitus on tärkeä. Luomukalaa ei meillä kasvateta Kala voi olla luomua vain kasvatettuna. Tehoviljelyn yksi iso ongelma on juuri pellon tiivistyminen. Kuva: Marjo Koivumäki. Lannoituksia tehdään edelleen. Tässä tuleentunutta luomuvehnää. Luomupellon nämä lierot ja muut ötökät pitävät kuohkeana. Tulvavesi ja runsaan sateen tuoma vesi imeytyy eikä jää seisomaan. Luomupeltoja tarvitsee kalkita harvemmin, koska keinolannoitteet eivät happamoita sitä. Minimissään siirtymäaika on kaksi vuotta. MTT ja 4H ovat luoneet malleja, joilla sertifiointi voidaan tehdä. Siitä pitävät huolen kastemadot ja muut pieneliöt. Se ei viihdy tehopellossa. Kun pelto on tehoviljelyllä tiivistetty, tarvitaan pitkä siirtymäaika ennen kuin se kelpaa luomutuotantoon. Sertifioituja metsiä on edelleen tulossa lisää. Luomupelto elää ja hengittää. Metsiä voidaan sertifioida luomukeruualueeksi, jolloin sieltä poimitut marjat ja sienet ovat sertifioitua luomua. Vielä 1970-luvulla oli yleistä, että Suomen metsiin levitettiin vesakkomyrkkyjä jopa lentokoneilla. – Keinolannoite ei ole madon ruokaa. Villikalaa ei sertifioida. Luomuliitto on. Pellolle mennään oikeana hetkenä eikä liian raskailla koneilla. Kaikki Suomessa myytävä luomukala tuodaan ulkomailta. Elisa Niemi korostaa, että luomupellon sato ei välttämättä ole sen huonompi kuin tehoviljellyn. Suomessa tällaisia metsiä on lähes 10 miljoonaa hehtaaria ja olemme maailman ykkönen. Keruualueissa Suomi maailman ykkönen Suomalainen luomu perustuu sertifikaattiin, jonka Evira myöntää ja jota se valvoo
– Tämä aika on onneksi sillä tavalla hieno, että ruoka on tärkeää: olet sitä mitä syöt. Toisaalta, kun jossain tuoteryhmässä aluksi on tarjolla vain ulkomaista luomua, sen kysynnän kasvaminen voi herättää jalostajat ja kaupan tarjoamaan myös kotimaista luomua. Vuonna 2011 se oli peräti 46 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. – Härkäpapua, erimakuisia lajikkeita. Tehoviljelyssä myrkyt, fosfori, typpi ... Siemen sai itää, ja lukion jälkeen Elisa lähti Viikkiin opiskelemaan maa- ja metsätaloustiedettä. Se tuo mukanaan muun hyvän lisäksi talkoita ja yhteisöllisyyttä. Matka taittuu soutuveneellä, mikä tietysti jonkin verran rajoittaa käyntejä ja viljeltäviä lajeja. Väheneminen johtaa Kaupunkilaistytöstä tuli eko-agronomi Elisa Niemi, 30, on kotoisin Kouvolasta – siitä vanhasta ennen kuntaliitoksia. Saksassa luomumarketteja Tällä hetkellä jugurttien ja juustojen luomuvalikoimia hallitsevat saksalaiset tuotteet. Maatiloja on meillä noin 55 000 ja niistä noin 4 300 on luomutiloja. Elisa oli kiinnostunut luomusta, vaikka yleensä tietoa siitä piti kysellä erikseen. Myös osa hallituksen kokouksista pidetään etänä – jäseniä on Tuusulasta Kainuuseen. Saksassa on vähittäiskaupassa tapahtunut jo eriytymistä niin, että siellä on paljon luomumarketteja. – Tällä hetkellä erityisen innostavaa on se, että kaupunkilaiset ja maaseudun tuottajat löytävät toisensa kumppanuusmaataloudessa. Helsingin Tärkeä osa liiton työtä on mentor-toiminta, jossa kokeneet Arabiassa. kana siksi, että haluaa tukea luomua ja monipuolista ruokakesKuva on otettu kustelua. – Kuluttajajäseniä on tullut paljon lisää. Ekoelo | 27. Kesäkurpitsaa, perunaa, yrttejä. – Moni ei tiedä, millaiset ongelmat nykyisessä kalankasvatuksessa on. – Fosfori on kaivannainen. Elisa Niemi on vakuuttunut siitä, että jos ihmiset vain tietäisivät, saataisiin selvä muutos kohti parempaa. Sitä on syntynyt ja syntymässä eri puolille Suomea. Suomen peltoalasta luomua on noin kymmenen prosenttia. Tehoviljelyssä rikkaruohoja ja hyönteisiä torjutaan ruiskutuksilla, joita kaunistellen kutsutaan kasvinsuojeluaineiksi. Pro gradu -työn aiheena oli muun muassa härkäpapu. Niemi näkee ulkomaisen luomun roolin kaupan hyllyssä toisaalta riskinä, että ajaudutaan pois lähituotannon suosimisesta. Kuluttajan jäsenmaksu on 25 euroa. Sitä ennen hän työskenteli Gmo-vapaa-Suomi -kampanjassa ja RuraliaInstituutissa. Euroopassa myös luomutuotannon volyymit ovat toista luokkaa kuin meillä ja hinta voi olla sen vuoksi edullisempi. Tämän tilan pellot ovat nykyisin luomussa. Agronomiksi hän valmistui 2008. Luomuliitolla ei ole omaa toimistoa, joten toiminnanjohtaja tekee etätyötä kuten koko muukin liiton henkilöstö ja luottamushenkilöt. Kokonaismyynnin kasvu on ollut kymmeniä prosentteja vuodessa. Missä luomutiloja on eniten. Luomumyynnistä arviolta puolet kotimaista On arvioitu, että Suomessa myytävästä luomusta on karkeasti puolet kotimaista. Luomuliiton toiminnanjohtajana Elisa Niemi aloitti vuonna 2010. Kyllä maaseudullakin on paljon luomua arvostavia, mutta pulmana on usein, että luomua on niukasti valikoimissa. – Tällainen vastakkainasettelu on paljolti harhaa. Tällä hetkellä luomun puolestapuhujalla on oma aarin palsta Helsingin edustalla Vartiosaaren siirtolapuutarhassa. Sitä ei kauan enää riitä. pyrkinyt herättelemään Kalatalouden Keskusliittoa, että olisi aika tehdä kotimainen sovellus säädöksistä. Kaupunkilaistyttö sai kesäisin viettää aikaa ystävän vanhempien maatilalla Jaalassa. Keinolannoitteista käytetyimpiä ovat fosfori ja typpi. Luomulehti on erikseen tilattava, tilaushinta 44 euroa/vuosi. – Siinä tarvitaan nyt kuluttajien herätystä. Eikö maalla ja kirkonkylissä edelleen ole vallalla se, että luomussa maksaa ihan turhasta. Esimerkiksi että tavanomaisen tuotannon tiheä kasvatus lisää tauteja myös kaloilla. luomuviljelijät opastavat uusia. Luomujärjestöt pyrkivät parhaillaan kehittämään tilastointia tarkemmaksi. Vapaaehtoistyötä liitossa ja sen jäsenyhdistyksissä on paljon. Tai kaupunkilaisten. Moni heistä on muElisa Niemi tekee etätyötä. – Vaala Kainuussa on oikea luomukeskittymä – 40 prosenttia! Maakunnista Ahvenanmaa, Pohjois-Karjala ja Pirkanmaa ovat kärjessä, Elisa Niemi vastaa. Entä onko luomu eniten helsinkiläisten herkkua
Siihen tarvitaan valtava määrä energiaa. – Kukon, kalkkunan ja broilerin tuotantoa on aloiteltu. Luomun myynti kasvaa kymmeniä prosentteja vuodessa. Energiankulutuksen kautta typpilannoitteiden käyttö tuottaa suuren määrän kasvihuonekaasuja. Kuva: Marjo Koivumäki. Eläintuotannossa luomun suosio on viime vuosina kasvanut ennen muuta sen myötä, että eettiset arvot eli eläinten. Sianlihan ja siipikarjalihan tuotanto vaatii toisenlaista rehua. Melkein kaikki sianlihantuottajat ovat tällä hetkellä pulassa eikä helppoa ole luomullakaan. siihen, että hinta nousee. 28 | Ekoelo Kotimaisesta luomulihan tuotannosta parhaiten pärjäävät tällä hetkellä nautaja lammastilat. – Typpi sidotaan ilmasta. Näillä eläimillä ravinto saadaan melkein kokonaan oman luomutilan laitumilta ja nurmesta. Nauta, lammas, puutarhatuotteet ... Siihen liittyvät myös samat haitat kuin muuhunkin kaivosteollisuuteen. Suuri osa tehdään maakaasulla. – Apila kasvaa iloisesti ilman lannoitteitakin, Niemi selittää
Kansalaisten enemmistö suhtautuu gm-viljelyyn kielteisesti tai ainakin vahvasti epäillen. – Jos Eurooppa antaa geenimuuntelulle pikkusormen, se tuntuu heti myös meillä. Esimerkiksi luomumansikat löytävät usein ostajansa jo maatilalla. Hänelle on päivänselvää, että tällaista saastuttamista gm-lajikkeiden viljelyssä tapahtuu. – Kun lakia ei ole, kukaan tehoviljelijä ei tällä hetkellä uskalla ottaa riskiä, kun ei tiedä mitä seuraa esimerkiksi siitä, jos gm-kasvi saastuttaa myös naapuripellon, sanoo Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi. TEKSTI JA KUVAT: MARTTI HEIKKILÄ Elisa Niemi on vakuuttunut siitä, että kuluttajat ovat valmiita maksamaan eettisyydestä. Elisa Niemen mukaan monet globaalit elintarvikeyritykset eivät enää ole geenimuuntelusta yhtä innoissaan kuin aikaisemmin. – Carlo Leifert on instituutin uusi mahtava professori, räväkkä, sanoo suoraan asioita, Elisa Niemi kehuu. Suomen pellot ovat vielä gm-lajikkeista puhtaita. Vaikka Suomen pelloilla ei viljellä geenimuunneltuja lajikkeita, Suomeen tuodaan rehuksi suuret määrät geenisoijaa, jota syötetään lihaeläinten ja kanojen rehuksi. Elisa Niemen pro gradu -työssä oli yhtenä aiheena härkäpapu. Luomun yleistymistä koko kansan ruokapöydissä jarruttaa Niemen mukaan se yleinen asenne, että ollaan niin varovaisia tekemään selvää eroa luomun ja ei-luomun välillä. – Valitettavasti maataloudessakin tutkimusta tehdään yhä enemmän suuryritysten rahoituksella. Ruotsissa myös fosforin verotus on vaikuttanut tuottajien luomuun siirtymiseen. Kerran laki oli jo eduskunnan käsittelyssä, mutta vastustuksen ansiosta se ei edennyt. Kuva: Marjo Koivumäki. Siinä pitäisi myös valtamedian herätä. Muutosta kuitenkin tulee. Ranska on vastaan, siellä on jopa poltettu geenipeltoja. Monsanto käärii voitot. Viime toukokuussa yritystä vastaan marssi Suomessakin jo viisi sataa ihmistä. Paljon hyvää luomun hyväksi tapahtuu. – Kumppanuusmaataloudessa kuluttajat ja tuottajat etsivät uudenlaisia yhteistyön keinoja ja sen avulla puutarhatuotantoa on saatu nousemaan. – Pysyvämpiä onnistumisia ei ole saavutettu ja riskit ovat valtavat. Suoramyynti on suosittua, koska siinä tuottaja saa reilun hinnan eikä voitto valu välikäsille. Heidän pitää vain saada tietoa. Kun yhdistyvät tarmo, visio ja paikallinen tuottajalähtöisyys, siitä voi syntyä uusia menestystarinoita. Ekoelo | 29. Gm-viljelyn valloituskampanja käynnissä Keinolannoitteiden ja ruiskutusten jälkeen maailman tehopelloilla on otettu nyt seuraavaa askelta: geenien keinotekoista muuntelua. Suuryritykset rahoittavat tutkimusta Geeniruoasta keskustelu kääntyy helposti asiantuntijoiden väittelyksi. Räväkkyyttä varovaisuuden tilalle Keskusteluissa nousee aina välillä esiin luomun kalleus. – Kannattaa miettiä, mistä voi johtua, jos esimerkiksi kananmunia myydään halvalla ja rinnalla luomukananmunien hinta on 2,5-kertainen. Se on saanut myös politiikot varovaisiksi. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan eettisyydestä. Ja kun nämä vähät asiantuntijat puhuvat geenimuuntelun puolesta, sillä on vaikutuksensa. Kuluttaja on se, joka päättää, mistä on valmis maksamaan. Varovaisuus rasittaa Suomessa myös poliitikkoja. Luomutiloilla geenirehua ei sallita. Puutarhaviljelyssä luomun tuki on mahdollisesti nousemassa ja kysyntä on jo erittäin hyvää niin kasviksissa kuin juureksissakin. Esimerkiksi Espanjassa viranomaisetkin yllättyivät siitä, kuinka paljon sekoittumista tapahtuu. Myös maatalousalan lehdissä luomumenetelmiä tuodaan enemmän esiin, koska niiden oivallukset hyödyttävät myös tavanomaista tuotantoa. – Luomulaatikko Tampereella on kiinnostava esimerkki kaupan puolella. Vuonna 2011 perustettu Luomuinstituutti on merkittävä askel eteenpäin niin tutkimusten tekijänä kuin tutkitun tiedon levittäjänä. – Mutta virkamiehet ovat pääosin hyvin gm-myönteisiä. hyvinvointi on tullut yhä tärkeämmäksi kuluttajan valinnoissa. – Maataloustukien suuntaaminen vaikuttaa paljon tuottajien tilanteeseen. Kasvinjalostusta on aina tehty luonnonmukaisessakin viljelyssä, mutta geenimuuntelu on jotain aivan muuta. Suurilla elintarvikeyrityksillä ei kuitenkaan ole mielenkiintoa maailman ruokahuollon turvaamiseen vaan katse on länsimaissa, missä on varaa maksaa siemenistä, Elisa Niemi sanoo. Hollanti on vahvimmin sen puolesta. – Etelä-Amerikassa on menossa suuri gm-lajikkeiden valloituskampanja
REILUA Osuuskunnan lähiluomukauppa löytyy läheltä Brahen kenttää. Kuva: Martti Heikkilä. 30 | Ekoelo
– Päättelimme osuuskuntaa perustaessamme, että se olisi hyvä tapa saattaa tarjolle luomu- ja lähiruokaa kuluttajille kohtuulliseen hintaan niin, että siihen olisi varaa muillakin kuin hyvätuloisella. RUOKATALOUS Lassilan tilalta viljoja saa monessa muodossa: kokonaisina, jyvinä, hiutaleina, leseinä ja jauhona. Toimintaa ohjaavat ihmistä ja ympäristöä kunnioittavat arvot. Osuuskunnan tarkoitus oli alun perin tuoda myös vaihtoehto markettien myyEkoelo | 31. Viisi vuotta sitten luomu ei ollut vielä saanut nykyistä suosiota. Tuusulassa ja Kalliossa LÄHILUOMUA Tuusulan Oma Maa -osuuskunnan päämäärä on myydä ja toimittaa pääosin Uudellamaalla tuotettua luomu- ja lähiruokaa lähialueen ihmisille. Kokeilussa on ollut myös Luomukassi. Jukka Lassila esittelee. Samalla tuottajakin saisi tuotteista kohtuullisen hinnan, kertoo Lassilan tilan nuori isäntä, Jukka Lassila. Niiden vaikutus Vaihtoehtoja tarjoamaan Perustamisvuonna Oma Maa -osuuskunnassa oli mukana muutama viljelijä. Oma Maan tavoitteena on omien tuotteiden tukkumyynnin lisäksi tarjota Kalliossa ja Tuusulassa terveellistä, tuoretta, ekologista ja lähellä tuotettua ruokaa. näkyy tuotevalikoiman sisällössä, mutta myös yksittäisten tuotteiden laadussa. Paikallisessa ruokaketjussa laatu on parempi kuin supermarketeissa. Lisää tuottajia halutaan mukaan. Lyhyt tuotantoketju mahdollistaa myös nopean reagoinnin asiakaspalautteeseen. Ideana on, että malli takaa tuottajille varmuutta sadon markkinoinnista ja siitä saatavasta tuotosta, kuluttajat taas pääsevät nauttimaan monipuolisemmin tuoreesta, maukkaasta ja terveellisestä lähiruoasta. Viiden vuoden aikana toiminta on muokkautunut niin, että toimintavastuu on jäänyt Lassilan luomutilalle ja tuotteetkin koostuvat lähinnä Lassilan tilan ruokatuotteista. Kumppanuusmaatalouden malli Tuusulan Oma Maa -osuuskunta noudattaa kumppanuusmaatalouden mukaista lähiruokamallia, jossa kuluttajat sitoutuvat ostamaan etukäteen tietyn osan sadosta ennalta sovittuun hintaan. Päämäärää edistääkseen osuuskunta myös jatkojalostaa omia elintarvikkeita. Hinta voi olla alhaisempi kuin kaupoissa, koska tuottoa ei valu välikäsille. Tuottaja saa reilun korvauksen työlleen ja pystyy investoimaan etukäteismaksujen ansiosta. Tuotteet ovat pääosin luomua tai kuluttajat pyytävät tuottajia siirtymään luomuun. T uusulan Oma Maa on paikallisten viljelijöiden vuonna 2009 perustama osuuskunta
Tällä hetkellä on jäljellä enää perunaa. Vihanneksia ja juureksia on valikoimissa kesällä ja syksyllä – siihen asti kun varastossa niitä riittää. Proteiinirikkaita tuotteita ovat härkäpapu, härkäpapurouhe, herne, hernerouhe, kasvispihvijauhe, hampunsiemenet ja -rouheet. Jotta työtä pystytään tekemään pitkällä tähtäimellä, yhteistyön pitää perustua sekä kuluttajan että tuottajan yhteistyöhön ja kumppanuuteen. – Toivomme yhteistyökumppaneita, jotka ymmärtävät kokonaisvaltaisen ruoantuottamisen vaikutuksen. – Lähiruoka-ajattelun idea on, että kuluttaja tietää missä, miten ja mistä ruoka on tuotettu ja mikä taho tuotteen ostamisesta hyötyy. Kalliosta ja Tuusulasta viljoja saa monessa muodossa: kokonaisina, jyvinä, hiutaleina, leseinä ja jauhona. Tilaa sitoutuneille yrittäjille Osuuskunnan toiminnassa olisi vielä kehittämisen varaa ja tilausta olisi myös muille sitoutuneille yrittäjille. Välimeren maissa bulgaria tehdään durum-vehnästä. Saatavana on myös bulgar ja spelttituotteet, seitan, pastat sekä leipää. Lassila sanoo, että osuuskunnan tar-. Erilaisia tuotteitakin mahtuu valikoimiin enemmän. – Samalla pystytään tasaamaan riskejä ja suunnittelemaan ruokakassin hinta niin, että ihmisillä on siihen varaa ja toiminta on kannattavaa myös tuottajalle. Tuusulassa tällä hetkellä myynti tapahtuu suoramyyntinä Lassilan tilalta. Öljyistä tarjolla on kylmäpuristettu rypsiöljy. mille luomutuotteille, jotka tulevat osin ulkomailta. Viljatuotteita luomuna Kallion kauppa on auki keskiviikosta lauantaihin, arkisin 12-19 ja lauantaisin 10-16 ja sitä pidetään vapaaehtoisvoimin. – Lähiruoka-ajattelun idea on kuitenkin se, että kuluttaja tietää missä, miten ja mistä ruoka on tuotettu ja mikä taho tuotteen ostamisesta hyötyy. Jukka Lassila toivoo kevään aikana syntyvän kumppanuussuhteita lisää. Mikä on bulgar. Me teemme sitä tavallisesta vehnänjyvästä, vastaa Lassila. Esikäsiteltynä se myös valmistuu nopeam32 | Ekoelo min. Näin aktivoidun jyvän ravinto on paremmin saatavilla. Lähialueen hunajaakin on ollut myynnissä koko ajan. – Bulgar on liotettu, höyrytetty ja kuivattu vehnänjyvä
Kaikkea ei ole saatavilla ympäri vuoden. Kasseja oli kolme vaihtoehtoa: kasvis, laktoovovegetaristinen, lihavaihtoehto sekä valmistuotteita, kuten leipää. – Harva pystyy kassia käyttämään niin, että muuta ruokaa ei tarvitsisi hankkia, mutta sekin on mahdollista. Silloin kun olen kotona, pyrin toki suurimman osan ruoasta tekemään itse omista aineksista, nuori isäntä kertoo. Viljelykin on kehittynyt ja ihmiset välittävät siitä, mitä syövät. Kaupoille helpoin tie on ostaa ulkomaista tavaraa tukusta. – Hajauttaminen on ympäristölle tuhoisaa, mutta uhkaa myös ihmisen turvallisuutta ja itsemääräämisoikeutta, sanoo Jukka Lassila. Tähän liittyy toki myös veden ja muiden resurssien käyttö. Tuusulan Oma Maan puitteissa toiminnan kehittyessä jäsenmäärä voisi hallitusti kasvaa noin viiteensataan, tällöin kassin sisältö olisi etukäteen määritelty. Tänään vuorossa on Sampsa Kiianmaa. – Kassin toimituspäivänä esimerkiksi leivät ovat tuoreita, mutta raaka-aineilla voi myös itse leipoa kun tuore leipä on syöty. Lisätietoja: omamaa.fi, lassilantila.fi TEKSTI JA KUVAT: MERJA KIVILUOMA Ekoelo | 33. Tahot, joiden hallinnassa ruoka on, hallitsevat eittämättä myös monella tavalla yksilöihmisten elämää. Kallion kauppaa pidetään vapaaehtoisvoimin. Krooninen ajan puute tuntuu olevan minullakin liian usein viemässä tilaa ruoanvalmistukselta. – Käynnistimme Luomukassin helmikuussa 2013 ja se oli viime vuoden kokeilussa. Kun resurssit ovat lähellä, mennään kohti kestävää kehitystä. Kohti omavaraisuutta Omavaraisuus saattaa vielä maailmassamme nousta arvoon arvaamattomaan. Luomukassi kokeilussa Luomukassi on ollut tauolla viime viikot. Vaikka trendi on selkeä, asialla on myös toinen puoli. Jukka Lassila on Luomuliiton hallituksen puheenjohtaja, Luomulehden päätoimittaja ja työskentelee erityisesti edunvalvonnan parissa. kehittämään siitä vähän pidemmälle viedyn mallin, Lassila kertoo. Pyrimmekin Luomukassi on periaatteessa erinomainen tapa suosia lähiruokaa. joamat ruokatuotteet sopivat parhaiten niille kuluttajille, joille ruoan hankinta ei perustu pelkästään nopeisiin ostopäätöksiin, vaan suunnitelmallisuuteen. – Luomun asema on huomattavasti parantunut. Suosi lähellä tuotettua Luomuyrittäjällä itsellään on suhteellisen omavaraiset olosuhteet. Meidän pitäisi muuttaa ruoantuotanto yhä enemmän alueelliseen suuntaan, jotta se olisi hallittavissa. Tilalla talvisaikaan aika kuluu jatkojalostuksen parissa. Luomu on toki hyvää ulkomaillakin, mutta ekologisin vaihtoehto olisi syödä luomu paikan päällä, siellä missä se tuotetaan, toteaa Jukka Lassila. Kuvassa härkäpapu. Se sai hieman tuulta alleen, ja kiinnostusta asiaa kohtaan ilmeni iloksemme paljon. – Jotta ihminen voisi tulevaisuudessakin elää, meidän pitäisi muuttaa ruoantuotanto yhä enemmän alueelliseen suuntaan, jotta se olisi hallittavissa. – Koska luomua halutaan, sitä myös tuodaan paljon ulkomailta sen sijaan, että suosittaisiin paikallista tuotantoa. Viikon ruokakassi Tuusulan Oma Maa tarjoaa myös vaihtoehdon markettien myymille luomutuotteille, jotka usein tulevat ulkomailta. Valmisteilla on sääntömuutos, joka mahdollistaa tällaisen jäsentyypin. Luomukassin saattoi noutaa kahdesta noutopisteestä: Kalliosta tai Lassilan tilalta. – Omilla sapuskoilla varmasti pärjäisimme. Viimeisen viiden vuoden aikana markkinoille on tullut yhä enemmän luomua ja sitä ostetaan koko ajan enemmän. Sen sisältöä voi hyödyntää koko viikon – myös ravitsemuksellisesti tasapainoisesti. Kassin sisältöä on mahdoton räätälöidä jokaiselle erilaista. Esimerkiksi kahden hengen taloudesta jokin osa ruoasta voidaan hankkia kaupasta, Jukka Lassila sanoo. Osuuskunnassa ruokajäsenyys halutaan suunnata kohti kumppanuusmaataloutta, jossa ruokajäsenet ovat myös osuuskunnan äänivaltaisia jäseniä. – Mitä omavaraisempi ihminen pystyy olemaan, sitä parempi. Kaikki osa-alueet ei ole kuitenkaan toimineet niin kuin olemme tarkoittaneet. Kuva: Martti Heikkilä. Nykyisessä globaalissa järjestelmässä ruoantuotanto pyritään hajauttamaan ympäri maail- man, jolloin sitä myös kuskataan ympäri maailman
Hän on asunut aina samassa maisemassa. Mutta raskaskin tappio voi joskus olla voitto. 34 | Ekoelo. Usein lähiluonnon puolustaja on ollut voimaton, kun talous ja sen määrittämä yleinen etu on ollut liian kova vastustaja. EKOTAISTELIJA Joutsenet saapuivat tänä keväänä aikaisin. Pentti Sairasalolle etuvartion tappio voi olla pääjoukon voitto LÄHILUONNON PUOLELLA Pentti Sairasalo, 68, on puolustanut lähiympäristöä nuoruudesta saakka. Tämä maisema Länsi-Uudellamaalla on kappale kauneinta Suomea. Kuva on otettu Pusulanjärven lintutornista aamulla 10.3.2014
Yksityistä valvotaan tiukemmin kuin yhteiskunta valvoo itseään. Milloinkahan sivistys tulee näille leveysasteille, kysyy Pentti Sairasalo. Ekoelo | 35
Pari lisää on ehdolla, kun valtioneuvosto tekee päätöksen uusista alueista vuonna 2015. Ympäristön suojeleminen on tällä alueella ollut samanlaista kuin varmaan monessa muussakin paikassa Suomessa. Joitakin voittojakin saavutettu. Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietintö II vuodelta 1992 sanoo siitä muun muassa näin: “Pusulanjoen jokilaakso on loivasti kumpuilevaa savikkoa, jota reunustavat jyrkkäpiirteiset, ympäristöstään jopa 80 metriä kohoavat kalliokot ja luoteisosassa jyhkeät harjumuodostumat.” “Pusulanjoen suurin järviallas on rehevä, rannoiltaan luhtainen ja linnustollisesti arvokas Pusulanjärvi.” “Kasvillisuudeltaan edustavia pähkinälehtoja ovat Pähkinänmäki, Mettula ja Lintukiimanvuori – Kudenmäki.” Uudellamaalla on tällä hetkellä kymmenen valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta. N ummenjoen – Pusulanjoen viljelylaakso on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemaalueeksi. Kuin tiedustelupartio Pusulanjärvi on rannoiltaan luhtainen ja linnustollisesti arvokas. – Parhaat voitot ovat varmaankin ne, että tappioon on sisältynyt jotain hyvää. Voisi luulla, että näin merkittävää maisemaa eivät ainakaan ulkopuoliset ole saaneet tulla vaurioittamaan vastoin paikallisten asukkaiden tahtoa. 36 | Ekoelo Pentti Sairasalon taistelu lähiympäristön puolesta on tuottanut paljon raskaita tappioita. Kaikki entiset alueet Uudellamaalla säilyttävät asemansa. On oltu kuin tiedustelupartio sodassa:. Valtakunnallisesti arvokas maisema: Pusulanjoen jokilaakso on loivasti kumpuilevaa savikkoa, jota reunustavat jyrkkäpiirteiset, ympäristöstään jopa 80 metriä kohoavat kalliokot. Voisi siis luulla, että näin arvokas viljelymaisema on ollut yhteiskunnan erityisessä suojeluksessa. Kuva otettu lintutornista 10.3.2014
Lisäksi perustettiin suojavyöhykealueita järveen laskeviin jokiin. Laajamittainen Pusulanjärven kunnostus alkoi suunnitteluvaiheen jälkeen 1997. Pusulassa putki johdettiin keskelle järveä sen syvimpään kohtaan. Kunnostuksen osana järvestä niitettiin hehtaareittain vesikasveja käsin ja niittokoneella. 1990-luvun alussa järvessä oli kalakuolemia, leväkukintoja, happikatoa, hajuhaittoja ja liikaa kasvillisuutta. – Kuhanpoikaset olivat järvestä hävinneet kokonaan, mutta syksyllä 2007 saatiin yhdellä nuotanvedolla jo sata kiloa kuhanpoikaa. Pusulan kirkonkylä sijaitsee Pusulanjärven pohjoispuolella järven tuntumassa. Taajaman jätevedet johdettiin puhdistamattomina Pusulanjärveen vuodesta 1975 vuoteen 1987. Talkoilla järvi puhtaammaksi Pusulanjärven suojeluyhdistys aloitti toimintansa vuonna 1995. Talkootunteja tehtiin valtava määrä. Talkoot ja järven puhdistaminen ovat jatkuneet myös varsinaisen projektivaiheen jälkeen ja jatkuvat edelleen. itse on jouduttu ammutuksi, mutta se on voinut tuoda voiton pääjoukoille, Pentti arvioi. Samalla suruttomalla tavalla tehtiin melkein kaikissa Suomen taajamissa, jotka sijaitsivat vesistöjen äärellä. Asukkaiden mielestä järvi on kohentunut enemmän kuin mitä tietyt mittaukset ovat osoittaneet. Pentti Sairasalo laskee niitä olleen yli kymmenen tuhatta eikä vähiten hänellä itsellään. Vuosina 1997–2002 järvestä poistettiin roskakalaa 53,5 tonnia eli 280 kiloa hehtaarilta. Rannassa on yleinen uimaranta. Vesikasvit nostettiin niiton jälkeen maalle ja kompostoitiin. – Pusulanjärven syvänteeseen johtanut putki jätettiin kuitenkin paikoilleen varalaskuviemäriksi. Seurasi viikkojen sähkökatkoja myös NummiPusulassa. Järven syvänteeseen asetettiin hapetin 1999. Tässä tilanteessa Pusulan jätevedet laskettiin Pusulanjokeen Pusulanjärven Ekoelo | 37. Veden laatu järvessä parantui ja kuhakannat elpyivät. Pentti Sairasalo on aina asunut Pusulanjoen viljelylaaksossa, jonka kevätöinä täyttävät joutsenten, kiurujen, satakielten ja muiden lintujen äänet. Sinne alettiin johtaa myös pusulalaisten jätevedet putkea myöten. – Ei vesien puhdistaminen vaikeaa ole verrattuna siihen, miten vaikea on saada viranomaiset ymmärtämään asioiden suuruusluokat. Järveä on kuormittanut myös maatalous. Tapani-myrskyn jälkeen jätteet jokeen Tapaninpäivänä 2011 Suomessa riehui Tapani-myrsky, joka kaatoi puita enemmän kuin miesmuistiin. Nummen ja Pusulan kunta yhdistyivät Nummi-Pusulaksi vuoden 1981 alusta. Vuonna 1987 valmistui jätevedenpuhdistamo Pusulasta parinkymmenen kilometrin päähän Saukkolan taajamaan
Valituskierroksen päätteeksi KHO hylkäsi valitukset ja valtionyhtiö sai aloittaa maiseman pilaamisen. Keväisin ja syksyisin aurat ovat jatkuva näky ja suistosta kuuluvat äänet kiirivät koko laaksoon.. Vaikka hän oli se, joka usein otti lehtiin kontaktin, hän jäi usein tarkoituksella jutuista syrjään ja päähuomion saivat talkoolaiset ja haastatellut asiantuntijat. Voimalinja arvomaiseman sydämeen 1980-luvulla Pentti Sairasalo hävisi pitkän taistelun energiayhtiö Imatran Voimaa vastaan. alapuolella. Tänä päivänä tuntuu käsittämättömältä, että yhtiö lopulta kaikkien valituskierrosten jälkeen pääsi rakentamaan voimalinjan juuri siihen, missä on alueen suurimmat luonto- ja maisema-arvot: keskelle joutsenten levähdyspaikkaa Pusulanjärven suistoa viistäen. Tämä tapahtui kohdassa, jossa Heijalan välipumppaamon paineenkorotus ei sähkökatkoksen vuoksi toiminut eikä vara-agregaattia ollut. Monta lintua niihin ehti törmätä ja kuolla ja näitä kuolemia tapahtuu edelleen palloista huolimatta. Valtioneuvosto hyväksyi maiden pakkolunastuksen voimalinjaa varten 25.6.1987. IVO halusi rakentaa voimalinjan tähän valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaan. – Jätevesiä laskettiin laskuojaa pitkin Pusulanjokeen yhteensä ainakin 280 kuutiota. Pentti Sairasalo kysyy, miten on mahdollista, että vielä nytkin kunnilla on oikeus poikkeustilanteessa laskea puhdistamattomia jätteitä vesistöön. Talkoilla rakennetun lintutornin vihki ympäristöministeri Kaj Bärlund kesäkuussa 1989. Vuoden vesiensuojelija ihmeissään Sairasalo sai vuonna 2003 tunnustuksen vuoden vesiensuojelija. – Näyttää siltä, että yhteiskuntaa on mahdoton saada kantamaan omaa vastuutaan. nen, uutisointi ja sosiaalinen pääoma, kirjoittajina Pia Rotko ja Jari Lyytimäki. – Ei vesien puhdistaminen vaikeaa ole verrattuna siihen, miten vaikea on saada viranomaiset ymmärtämään asioiden suuruusluokat. Pusulanjärven kunnostus on yhtenä esimerkkinä mukana Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa Viestintä vesistöjen kunnostuksessa – Innostami38 | Ekoelo Lintutornin kohdalla Pusulanjokeen laskevassa Pusulanjärven suistossa joutsenet saavat levähtää muuttomatkallaan. Linjan rakentamisen jälkeen seurasi vielä taistelu siitä, että voimalinjaan on asetettava pallot varoittamaan lintuja törmäyksestä. Valituskierroksen päätteeksi KHO hylkäsi valitukset ja valtionyhtiö sai aloittaa maiseman pilaamisen. Hänellä on kopio sähköpostista, jossa silloisesta Nummi-Pusulan kunnasta vahvistetaan Pusulan kirkonkylän ja Töllin osuuskunnan jätevesien laskeminen Heijalassa jokeen parin päivän ajan sähkökatkoksen vuoksi. – Jos yksityinen yritys tekisi näin, siitä seuraisi tuomioita ja vahingonkorvausvelvollisuus. Mummojen pissoista on tarkat määräykset, mutta mitä ne ovat tällaisen rinnalla. Sairasalo on laskenut, että Pusulanjärven kunnostuksesta tehtiin kaksisataa lehtijuttua. Pusulanjärven suisto on merkittävimpiä joutsenten levähdyspaikkoja eteläisimmässä Suomessa. 10.3.2014 on tultu etelästä ja kohta jatketaan pohjoiseen. Selvitys julkaistiin vuonna 2004. – Jätevesiä laskettiin laskuojaa pitkin Pusulanjokeen yhteensä ainakin 280 kuutiota ja ainakin 50 tuntia, Pentti Sairasalo tietää. Tunnustuksen myönsi Länsi-Uudenmaan Vesi- ja Ympäristö ry
Valtionyhtiö rakensi voimalinjan linnustollisesti arvokkaaseen luhtamaisemaan paikallisten vastustuksesta piittaamatta. Pihaltaan Pentti Sairasalon kotoa katsottuna jokilaakson toisella puolella metsän kätkössä oli vuosien ajan kivimurskaamo, joka louskutti omaa rummutustaan alueen asukkaille. Sairasalo asuu Heijalan kylässä kilometrin päässä lintutornista. Keräkankareen harjualue on Uudenmaan upein harjualue. Syyskuussa 2010 Sairasalo vetäytyi aktiivisimmasta toiminnasta Pusulanjärven hyväksi. – Ja jostain syystä yksityistä valvotaan tiukemmin kuin yhteiskunta valvoo itseään. Yhtenä ratkaisuna elannon hankkimiseen on ollut erikoispuiden taimien kasvattaminen, jota Seija ja Pentti Sairassalo ovat tehneet vuodesta 1992 lähtien. Sen taistelun häviämisen jälkeen voittona oli, että kunta vuokrasi kiinteistön kyläläisille. 2012 pidettiin epämuodolliset läksiäiset, joissa olivat mukana myös Uudenmaan Ely-keskuksen johtaja Marketta Virta sekä Uudenmaan Liiton toiminnanjohtaja Riitta Murto-Laitinen. – Talous yli kaiken. – Ilman perhettä en olisi selvinnyt, kun yhteiskunta jätti tyhjän päälle, hän sanoo. – Talouden etu jyrää aina ympäristön edun. TEKSTI JA KUVAT: MARTTI HEIKKILÄ Ekoelo | 39. Se on juuri saanut kaatotuomion, kun naapurin äsken rakennettuun halliin halutaan leveämpi tie. Kuntien talous ja valtion talous. Kyläkoulusta kylätalo Pentti Sairasalo oli puolustamassa myös Jättölän kyläkoulua, jonka ovat käyneet hänen isänsä, Pentti itse ja hänen kolme lastaan. Keräkankareelta saadaan myös Pusulan ja Nummen taajamien juomavesi. Talous yli kaiken. Nyt yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen tietä reunustaa komea koivukuja. Miten on mahdollista, että poikkeustilanteessa jätevesiä voidaan laskea jokeen keskelle arvomaisemaa. Talous, talous, talous Miten on mahdollista, että vielä vuonna 2014 Pusulan taajamasta on varalaskuviemäri Pusulanjärven keskelle. – Jotenkin vain haluan yhä uskoa laillisuuteen. Valitusprosessi on tätä kirjoitettaessa vielä kesken. Kuntien talous ja valtion talous, Sairasalo vastaa. Tämä talkootyö toi mukanaan osittaisen työkyvyttömyyden. Kaukana Pentin kotoa ei ole myöskään Mykämäen harju, jonka kylkeen tehty ammottava sora-arpi alkaa vähitellen umpeutua. Tämä tapahtui 30.6.1989. Miten on mahdollista, että lähiluonto voi edelleen olla häviäjänä. Kivimurskaamo, tynnyripesula ... hän näkee niin lintutornin kuin voimalinjankin. Lintutorni on sen jälkeen seissyt jykevästi pystyssä. Talous ja työpaikat. Myös pohjavesialueiden suojeluun Pentti Sairasalo on osallistunut ja välillä tehnyt ilmoituksen, kun soraa on selvästi kaivettu liian syvältä. Lopulta saatiin edes pallot vähentämään joutsenkuolemia. Lähellä sitä oli jonkin aikaa myös tynnyripesula. – Käytiin läpi niin hyvät kuin huonot tapaukset ympäristöasioissa alueellamme, Pentti muistelee. Taas kertyi talkootunteja. Ja sekin on jarruttanut, että on lapsia ja lapsenlapsia. Rakennuspuut ja muu materiaali saatiin lahjoituksina. Koivukujan vuoro Pentti Sairasalo joutui väkivallan uhriksi vuonna 1992 ollessaan järjestysmiehenä. Kaksi eri kertaa pesula meni konkurssiin ja sen maahan valuttamista myrkyistä suuri osa on edelleen siivoamatta. Tie on vanha tie, joka on aikanaan johtanut lähellä virtaavan Myllyojan koskessa olleelle myllylle. Onko lähiympäristöaktivistille tullut mieleen, että pitäisi käyttää järeämpiä keinoja Greenpeacen tapaan. Talous ja työpaikat. Hän antoi itselleen luvan jäädä siitä “eläkkeelle”. Milloinkahan päästään siihen, että sivistys tulee näille leveysasteille. Sairasalon kutsumana Jättölän kylätalon vihki Opetusministeriön eläkkeellä oleva kansliapäällikkö, ministeri Jaakko Numminen 1999. Kun taisto voimalinjasta oli hävitty, alueen asukkaat päättivät yhdessä lintuharrastajien kanssa rakentaa paikalle lintutornin. Muutamin paikoin otetaan soraa edelleen. Paikka löytyy, kun ajaa Helsingistä vanhaa ykköstietä 50 kilometriä Turun suuntaan ja kääntyy Somerolle, minkä jälkeen Somerontietä kymmenen kilometriä. Ympäristöministeri Kaj Bärlund (rkp) vastasi myöntävästi Pentti Sairasalon kutsuun tulla vihkimään lintutorni. Taimikasvatuksen alettua Sairasalot istuttivat yli sata koivua kasvamaan kujaksi tielle, joka johtaa Oilaantieltä heidän kotiinsa
Mitä mieltä on kuusi suomalaista meppiehdokasta. Oikeisto (EPP) ja konservatiiviryhmät (EFD) äänestivät Euroopan kansanpuolueen johdolla linjausta vastaan. Miten suureen energiatehokkuuden parantamiseen sitoudutaan. Parlamentti puolestaan asettui helmikuun alussa äänin 341–263 kannattamaan uusiutuvan energian lisäyksen nostamista 30 prosenttiin ja jakamista sitoviin, maakohtaisiin tavoitteisiin. Sirpa Pietikäisen (kok.), Li Anderssonin (vas.), Anneli Jäätteenmäen (kesk.), Nasima Razmyarin (sd.), Johanna Sumuvuoren (vihr.) ja Pirkko Ruohonen-Lernerin (ps.) vastaukset ovat vastausjärjestyksessä. Nykyisen parlamentin äänestyksessä enemmistön linjauksen takana ovat vasemmistoryhmät Euroopan sosialistit ja demokraatit (S&D) sekä Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä, vihreät (Greens) ja Euroopan liberaalidemokraatit (ALDE). Tämän ratkaisevat toukokuussa valittavat parlamentin jäsenet. Suomen mepeistä parlamentin enemmistössä äänestivät Tarja Cronberg ja Satu Hassi (Greens), SDP:n Liisa Jaakonsaari ja Mitro Repo (S&D), Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen (EPP) ja RKP:n Nils Torvalds (ALDE). Sekä EU:n komissio että parlamentti kannattavat lakiin sidottua kasvihuonekaasupäästöjen alennusta 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030.. Komissio ei suostunut maakohtaiseen sitovuuteen ja tinki prosenteista. 40 | Ekoelo Jakolinjat näkyvissä Nykyinen komissio ja parlamentti ovat yhtä mieltä kasvihuonekaasujen vähentämisestä 40 prosentilla. maaliskuuta painotettiin, että yhteinen näkemys EU:n tavoitteesta on saavutettava mahdollisimman pian, jotta EU voi tämän vuoden aikana aktiivisesti edistää uuden kansainvälisen ilmastosopimuksen syntyä Pariisissa vuoden 2015 lopussa. MITÄ MIELTÄ KUUSI SUOMEN MEPPIEHDOKASTA. Sen mielestä myös energiatehokkuutta pitäisi parantaa 40 eikä 20 prosenttia. EU:n ilmastotavoitteita tiukennetaan – mutta miten. 2030-paketista kättä maiden välillä ja komissiossa vääntänyt tanskalainen ilmastokomissaari Connie Hedegaard joutui kuitenkin antamaan periksi uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteista. Kysyimme siksi kuudelta suomalaiselta EU-vaaliehdokkaalta sitoutumista EU:n ilmasto- ja energiatavoitteisiin. maaliskuuta, mutta EU:n 28 jäsenmaalla on nyt ollut Ukraina-kriisi mietittävänään, joten useimmat kaipaavat lisäaikaa päästäkseen yhteisymmärrykseen. Tuleeko Eurooppaan sitovat maakohtaiset 30 prosentin tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiseksi. Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) toivoo Eurooppa-neuvoston pääsevän maaliskuun lopulla sopuun EU:n tavoitteiden yleispiirteistä. EU:n huippukokouksen oli määrä keskustella asiasta 20. 2030-paketti on kuitenkin vielä niin levällään, että lopulliset ilmasto ja energiatavoitteet vuodelle 2030 muokkaa toukokuussa valittava uusi parlamentti. Ympäristöministerien keskusteluissa 3. N ykyiset EU-komissio ja -parlamentti ovat eri mieltä ilmastopolitiikan tiukentamisen yksityiskohdista vuoteen 2030 mennessä
Vain yhteen sitovaan tavoitteeseen perustuva paketti on elinkeinoelämän mieleen, myös Suomen Elinkeinoelämän keskusliiton. Vapaus saattaa luistattaa vastuusta Energiatehokkuuden 20 prosentin parantamistavoitteissa ei ole onnistuttu. Keskustan Riikka Pakarinen (ALDE) sekä kristillisdemokraattien Sari Essayah (EPP) eivät osallistuneet äänestykseen. Maataloustuottajain MTK arvostelee myös komission esitystä: – Annetaan yleinen tavoite ja katsotaan tekevätkö jäsenmaat jotain sen hyväksi. Tilalle asetettaisiin yhteinen koko EU:n kattava 27 prosentin tavoite. Uusiutuvia ja energiatehokkuutta hän pitää osana keinoista päästä päästötavoitteeseen, joten niiden pitäisi olla valinnaisia. Tarvitaan jäsenvaltiokohtaisia sitoumuksia. Riittääkö päästötavoite. Kuka on enää kiinnostunut vuoden 2020 tavoitteiden toteuttamisesta. Tavoitteena onkin parantaa rakennusten energiatehokkuutta edelleen. Valtioiden sitomisesta maakohtaisiin tavoitteisiin uusiutuvan energian lisäämisessä ovat komissio ja parlamentti eri mieltä, vaikka näillä näkymin tähänastiset sitovat 20 prosentin uusiutuvan energian tavoitteet vuodelle 2020 saavutetaan. Komissio esitti tammikuussa, että jäsenvaltiokohtaisista tavoitteista uusiutuvan energian osuudeksi luovuttaisiin. Tähän on olemassa laskentakaavat. Uusiutuva energia – kenen etu. Parlamentin enemmistö taas vaatii maakohtaista sitovuutta ja 30 prosenttia. Neste Oilin näkemyksen mukaan liikenteen päästöjen vähentäminen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, sillä liikenteessä ei ole käytössä päästöttömiä ratkaisuja kuten muilla sektoreilla. – EU:n ilmastopolitiikassa pitäisi jatkossa olla yksi ainoa tavoite, kasvihuo- nekaasupäästöjen vähentäminen, EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström painotti ennen tammikuista komission ratkaisua Maaseudun Tulevaisuudessa. aikoina, valittaa, ettei ehdotuksessa ole erikseen huomioitu päästöjen vähentämistä liikenteessä. Kokemus on osoittanut, etteivät tällaiset ohjeelliset tavoitteet toimi. Ympäristöjärjestöt kokevat uhkana sen, että yhteisen tavoitteen saavuttaminen kaatuu muutamien jäsenmaiden niskaan, jos maakohtaisia tavoitteita ei ole. Markkinaehdoin liikenteen biopolttoaineiden tuotanto ei valitettavasti vielä ole kannattavaa. Myös Neste Oil, jonka kehittämän uusiutuvan NExBTL-dieselin vienti on ollut ainoita viennin ilonaiheita viime Energiatehokkuus – se vaikein TEKSTI: TERTTU IISKOLA Ekoelo | 41. Vastaan äänestivät keskustan Hannu Takkula (ALDE), kokoomuksen Petri Sarvamaa ja Eija-Riitta Korhola (EPP) sekä perussuomalaisten Sampo Terho (EFD). Direktiivin mukainen kansallinen energiatehokkuustavoite koskee kaikkia, ja energiaa säästävät ja käyttöä tehostavat toimet hyödyttävät tavoitteen saavuttamista. Ohlström kuitenkin tähdensi, että maailmanlaajuisen, kaikkia maita sitovan ilmastosopimuksen syntyminen Pariisin ilmastokokouksessa ensi vuonna on välttämätöntä, jotta Euroopan teollisuuden kilpailukyky säilyy. – Lisäksi sitovan tavoitteen poistuminen liikenteen biopolttoaineilta vetää suomalaisilta biotalouden kehittäjiltä maton alta, MTK sanoo. Komissio haluaisikin jatkossa edistää energiatehokkuutta pelkillä suosituksilla ja vain entiseen 20 prosentin tahtiin. Tarpeet pyritään tyydyttämään tavanomaista pienemmällä energiamäärällä tai samalla energiamäärällä toteutetaan tavanomaista enemmän tarpeellisia toimintoja. EU-alueen päästöistä noin viidennes syntyy liikenteestä, ja määrän uskotaan kasvavan tulevaisuudessa. Seitsemän vuotta sitten tehty päätös 20 prosentin vähennyksestä vuoteen 2020 mennessä on osoittautunutkin helpoksi saavuttaa. Lämpiminä kesinä energiatehokkaat ratkaisut vähentävät jäähdytyksen tarvetta. – Nykyinen 10 prosentin tavoite on voimassa vuoteen 2020. Olisi kuitenkin sisämarkkinoiden yhtenäisyyden kannalta parempi, että tavoitteista sovittaisiin EU-tasolla, Neste Oilin yhteiskuntasuhdejohtaja Ilkka Räsänen sanoo. Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen kommentoi Ylelle, että 40 prosentin tavoite ei riitä: – Laskelmieni mukaan tavoitteen pitäisi olla lähempänä 50 prosenttia, jotta päästöoikeuksien hinta nousisi nykyisestä, liian alhaisesta tasostaan. Lisäksi jos ajattelemme EU:n päästövähennystavoitetta vuodelle 2050, mikä on 80–90 prosenttia, tämä päätös ei ole linjassa. EU:n 4.12.2012 voimaan tullut energiatehokkuusdirektiivi kattaa energian tuotannon ja käytön sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. MTK:n mukaan satojen miljoonien eurojen investointeja uhkaa jäädä toteutumatta, kun velvoitetta ei enää ole. – Uskomme, että kansallisia liikenteen uusiutuvien polttoaineiden tavoitteita ylläpidetään vuoden 2020 jälkeenkin, sillä liikenteen päästöjen vähentäminen on keskeisessä asemassa kasvihuonekaasupäästötavoitteen ja uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamisessa. Suomessa lämmitysenergia edustaa noin neljännestä energian loppukulutuksessa. Energiatehokkuus tarkoittaa energiankäytön hyötysuhdetta. Yle Uutisten saamien tietojen mukaan 40 prosentin sitova päästövähennystavoitekin on saatu aikaan kädenojennuksella ydinvoimateollisuudelle ja liuskekaasun hyödyntämistä tavoitteleville. Nykyisen parlamentin enemmistö taas haluaa maat sitouttavan 40 prosentin tavoitteen vuoteen 2030. Keskustan Anneli Jäätteenmäki (ALDE) ei äänestänyt. Löysäämällä uusiutuvan energian tavoite sitovasta suositukseksi ostettiin Ranskan ja Ison-Britannian ydinvoimateollisuus mukaan, Puola taas saatiin taivuteltua samassa paketissa annettavilla, melko kevyillä ohjeilla liuskekaasutuotannon sääntelemiseksi. Sekä komissio että parlamentti kannattavat lakiin sidottua kasvihuonekaasupäästöjen alennusta 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030
On erittäin tärkeää, että EU-tasolla säädetään sitovia tavoitteita. Jotta ilmaston lämpeneminen saadaan pidettyä alle kriittisen rajan – kaksi astetta esiteollisesta ajasta – tulisi päästövähennystavoite olla vähintään 60 %. Andersson: Kannatan sitovaa tavoitetta uusiutuvan energian osalta. Jos kaupan jauhoilla pääset yhtä hyvään lopputulokseen, voit palauttaa myllyn. EU:n energiaomavaraisuutta on parannettava. Andersson: Sitoutuisin ilmastotieteen edellyttämiin päästövähennystavoitteisiin. Jäätteenmäki: Hiilidioksidipäästövähennykset 40 prosenttia maita sitovasti ok. Olen valmis kannattamaan myös korkeampia GHG-leikkauksia (45-50 %). Kotimainen energiantuotanto tuo työtä Suomeen. Razmyar: Olen parlamentin asettamien tavoitteiden kannalla. Päästörajat tulee asettaa siten, että teollisuutemme toimintaedellytykset ja työpaikat samanaikaisesti turvataan. Se on vähäpäästöistä, monipuolista ja toimitusvarmaa. Suomesta on puolestaan tehtävä energiaomavarainen. Vilja säilyy vain jyvinä, ei jauhoina. Jäätteenmäki: Uusiutuville 30 prosentin sitova tavoite sekä kunnianhimoinen tavoite biopolttoaineille. Päästökauppa pitäisi laajentaa koskemaan muitakin sektoreita, joiden toiminta aiheuttaa mittavia päästöjä. Viime vuosista on jo näyttöä siitä, että sitovat tavoitteet on ollut toimiva poliittinen linjaus unionin tasolla. r -VPOOPOLJWJTFU KBVIJOLJWFU r ,BSLFVEFO QPSUBBUPO TÅÅUÕ IFMQQP LÅZUUÅÅ r ,PWBBO LÅZUUÕÕO UBSLPJUFUUV MÅNQÕTVPKBUUV UFPMMJTVVTNPPUUPSJ r )JFOPTUJ WJJNFJTUFMUZ QVVLVPSJOFO SBLFOOF r +PQB WVPEFO UBLVV Huom! MYÖS AMMATTIMALLIT Tutustu lähemmin: www.energian.net tai www.viljamylly.fi ENERGIANSÄÄSTÖ OY Jantoniementie 167, -PIKB puh. Sumuvuori: Sitoutuisin uusiutuvan energian osuuden nostamiseen vähintään 40 prosenttiin vuoteen 2030. Päästöjen vähentäminen 40 prosentilla ei riitä, jos halutaan saavuttaa vuosisadan puoliväliin asetettu tavoite 85-90 % päästövähennyksistä. Ruohonen-Lerner: Hiilidioksidipäästöt on saatava niin pieniksi kuin mahdollista, mutta mielestäni EU:n ei pidä asettaa itselleen liian kunnianhimoisia tavoitteita etenkin, jos sellaiset maat kuin USA, Venäjä, Intia ja Kiina eivät ole kansainvälisissä sopimuksissa mukana. Ilmaston lämpeneminen pitäisi rajoittaa kahteen asteeseen. Hiilellä tuotetun energian hinta on epäonnistuneen päästökauppajärjestelmän seurauksena pysynyt niin matalana, että yrityksillä ja valtioilla ei ole kannusteita vähentää päästöjä. Tarvitaan vahvaa tahtoa ja panostuksia uusiutuvaan energiatuotantoon sekä cleantech-teknologian kehittämiseen. (019) 338 164, aro@energian.net 42 | Ekoelo Ajo-ohje: moottoritien Roution rampilta OVNFSP NFUSJÅ -PIKBO suuntaan, ja siitä vielä oikealle Jantoniemen suuntaan 3 km Kasvihuonepäästöt Pietikäinen: Vähintään 40 % kasvihuonekaasupäästöjen leikkauksia maakohtaisesti sitovasti. Sumuvuori: Kannatan vähintään 55 % päästövähennystavoitetta. Uusiutuva energia Pietikäinen: 30 % uusiutuvien energialähteiden sitova tavoite ok. Razmyar: Olen parlamentin asettamien tavoitteiden kannalla. Erityisesti kotimaisen bioenergian ja muiden uusiutuvien energianlähteiden käyttöä on lisättävä. Mihin 2030-tavoitteisiin viljamyllyt www.energian.net Estät härskiintymisen, kun jauhat vain kerralla tarvitsemasi määrän. Ilmaisista päästökiintiöistä pitäisi luopua. Saat vuoden jokaisena päivänä lisäaineetonta uutisjauhoa, jossa luonnolliset vitamiinit, kivennäisaineet, hivenaineet ja entsyymit ovat tallella, ja siksi maku ja jauhon ravintovaikutus on vertaansa vailla. Tavoitteisiin pääsemiseksi on akuutti tarve hiilen hinnan nostamiselle
Ruohonen-Lerner: Näen EU:ssa positiivisena, että se on mahdollistanut eurooppalaista yhteistyötä ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Jäätteenmäki: Energiatehokkuutta pitää parantaa erityisesti Keski-Euroopassa, eli sitovat tavoitteet. Ostan ja kulutan mahdollisimman vähän. Ruohonen-Lerner: Ei vastausta. Andersson: Kannatan sitovaa tavoitetta. Johanna Sumuvuori. ehdokkaat sitoutuisivat meppinä. Ekoelo | 43. Puhdas, kasvispainotteinen kotimainen ruoka ja erityisesti lähiruoka ovat minulle tärkeitä. Itse haluan jättää tuleville sukupolville mahdollisimman puhtaan luonnon, siksi säästän sähköä ja vettä, lajittelen, kierrätän ja kompostoin. Energiatehokkuus Pietikäinen: Sitova 40 % energiatehokkuustavoite vuoteen 2030. Li Andersson. mennessä. Kuva: Nico Backström. Jos kukaan ei tee mitään tai ole aloitteellinen, tulevaisuus näyttää paljon synkemmältä. Tavoitteiden pitää olla sitovia ja EU:n on otettava edelläkävijän rooli. Yksilövastuun esille tuominen on myös tärkeää ympäristöasioissa. Anneli Jäätteenmäki. Pirkko Ruohonen-Lerner. Erittäin ongelmallista on, että komissio luopui energiatehokkuuden lisäämisen sitovasta tavoitteesta, joka energiapoliittisesti on yksi tärkeimpiä osa-alueita. Razmyar: Olen parlamentin asettamien tavoitteiden kannalla. Nasima Razmyar. Sirpa Pietikäinen. Energiatehokkuuden 40 prosentin parannustavoite on järkevä maassa, jossa vaihtelevat sääolosuhteet lisäävät kulutusta ja jossa oma energiatuotanto on suhteellisen vähäistä. Sumuvuori: Sitoutuisin energiatehokkuuden parantamiseen sitovasti vähintään 40 prosentilla. Kuva: Tero Leponiemi
Hän sai tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon vuonna 2010. Näin karu on totuus, kun kuuntelee perinteisen rakentamisen puolestapuhujaa Panu Kailaa. Yhä useampi on alkanut ottaa tätä tietoa vastaan. 44 | Ekoelo. RAKENTAMINEN EMERITUSPROFESSORI PANU KAILA: Suomi on väärän rakentamisen kärkimaita Muovia sinne ja muovia tänne, koneellinen ilmastointi ja home... Suomessa on puoli vuosisataa rakennettu väärin
– Edelleen Italiassa tehdään seinät tiilistä ja vain pilarit ja laatat betonista, muistuttaa Panu Kaila, joka on puhunut viisaan rakentamisen puolesta vuosikymmeniä. Ekoelo | 45
Suomessa mentiin amerikkalaisten kyydissä paljon vauhdikkaammin kuin etelämpänä Euroopassa. Panu Kailalta miinukset: t t t t t t t t Koneellinen ilmanvaihto Höyrynsulkumuovit Lateksimaalit Lastulevyt Muovimatot Lyhyet räystäät Maavarainen perustus Seinä betonielementistä 46 | Ekoelo Panu Kailalta plussat: t Painovoimainen ilmanvaihto t Hengittävät eristeet (pellava, puukuituvilla, hirsi) t Keittomaali, maitomaali, öljymaali t Pitkät räystäät t Rossipohja eli tuulettuva alapohja t Seinä puusta, tiilestä, savesta tai oljen ja saven sekoituksesta – Muovikelmu estää jostakin syystä kastunutta rakennetta kuivumasta. Samalla meistä tuli virheellisen rakentamisen kärkimaita maailmassa. S uomalaiset rakensivat viisaasti vielä 1950-luvulla. Panu Kaila aloitti arkkitehtiopiskelut vuonna 1959 ja valmistui 1967. Konetuuletus toi muovin Höyrynsulkumuovit tulivat Yhdysvalloista koneellisen ilmastoinnin kylkiäisenä. – Luin myöhemmin kuinka Oulun yliopiston professori Erkki Koiso-Kanttila jo vuonna 1964 kiinnitti huomiota koneellisen ilmastoinnin ja höyrynsulkumuovin vaaroihin artikkelissaan “Haluammeko asua pullotaloissa?”. Toimiva ratkaisu on ilmansulkupaperi. Ne kestävät ja niissä on hyvä hengittää – edellyttäen, että niitä ei ole pilattu remontilla. Panu Kailan mukaan energian säästämisessä tuijotetaan lämmön läpäisevyyteen ja unohdetaan lämmön varastoituminen, mitä tapahtuu raskaissa rakenteissa. Hän opiskeli Helsingissä ja Otaniemessä. Panu Kailan mukaan tyhmyys tuli bisneksen mukana Amerikasta. – Edelleen Italiassa tehdään seinät tiilistä ja vain pilarit ja laatat betonista. – 1960-luvulle tultaessa rakentaminen muuttui käsityövaltaisesta teolliseksi. Sen vuoksi taloista piti tehdä ilmatiiviitä pulloja, sillä hengittävässä talossa koneellinen ilmanvaihto ei toiminut. Hirsi, tiili ja kivikin ovat tässä hyviä. – Konetuuletuksesta tuli siellä iso bisnes. Tulivat mineraalivilla, muovihöyrynsulku, muovimaalit ja betonielementit. Suomen pientaloissa on viimeinen ryhmä, joka edelleen edustaa huippulaatua: rintamamiestalot
Höyrynsulku on ilmansulkua eikä se liity hengittämiseen. Hirsi, tiili ja kivikin ovat tässä hyviä. Haitallista märkyyttä syntyy vasta, kun vesihöyry tiivistyy vedeksi. Kun ilma tulee ulkoa sisään alhaalta ja poistuu takaisin ulos ylhäältä, syntyy paine-ero, joka kuljettaa ilmaa luonnollisella tavalla. Mineraalivillan ongelma on se, että se säilyttää eristävyytensä vain, jos kosteus on korkeintaan 0,5 prosenttia, kun puukuitueristeessä vastaava luku on 12 prosenttia. Onneksi sentään hirsirakentaminen on tullut takaisin. Sahanpuruun verrattuna puukuitueristeen kyky eristää on kaksinkertainen. Panu Kailan mukaan aivan turhaa huolta kannetaan myös siitä, miten sauna suojataan kosteudelta. Ja rintamamiestalohan kuivaa muutenkin itse itsensä. Taas mentiin teollisuuden ehdoilla: sahanpurua oli löytynyt läheltä, mutta lasivillaa tehtiin tehtaissa. Sahanpurua käytettiin eristeenä 1960luvulle asti, mutta sitten tulivat mineraalivillat. – Seinissä niin paksu eriste olisi riski ennen kuin asia on koerakentamisella tutkittu. 1970-luvulla Suomessa ei rakennettu juuri yhtäkään hirsitaloa. – Kyllä se jälkilämmössä kuivuu riittävästi. Hirsiseinä hengittää, kunhan sitä ei ole lisäeristetty tai maalattu hengittämättömäksi. – Tämä on oikein, mutta muovikelmu estää jostakin syystä kastunutta rakennetta kuivumasta. – Energian säästämisessä tuijotetaan lämmön läpäisevyyteen ja unohdetaan lämmön varastoituminen, mitä tapahtuu raskaissa rakenteissa. Perinteinen 60-sentin tiiliseinä on matalaenergiarunko, vaikka laskelmat näyttäisivät toista. Höyrynsulkumuovilla vuoratussa talossa se ei pääse kuivumaan. Eristettä riittävästi Talon lämpimänä pitämiseen ja energian säästämiseen emeritusprofessorilla on yksinkertainen konsti: riittävän paksut eristeet. Vettä voi päästä rakenteeseen myös putkivuodon, lattianpesun tai vastaavan seurauksena. Painovoimainen ilmanvaihto voidaan toteuttaa monella eri tavalla. 1980-luvulla hirsirakentaminen tuli takaisin, kun sen hyvät puolet olivat niin ilmeiset. Mineraalivilla korvasi sahanpurun Hirren ohella myös sahanpurulla eristetyt puutalot ovat hengittäneet hyvin. Ekoelo | 47. Lehmät ovat tarjenneet kivinavetoissa hyvin itse tuottamallaan lämmöllä, jota on varastoitunut seiniin. – Mineraalivillan ongelma on se, että se säilyttää eristävyytensä vain, jos kosteus on korkeintaan 0,5 prosenttia. Toimiva ratkaisu on ilmansulkupaperi. Yläpohjassa käy vaikka 60 senttiä. – Hengittävä rakenne tarkoittaa nestemäistä vettä läpäisevää, siis kuivumiskykyistä rakennetta. Panu Kailan mukaan paras eriste on pellava tai puukuitueristeet kuten selluvilla. Nyt pellavaeristeitä valmistaa Isolina Oy Parikkalassa. Pohjan kunnassa toiminut uudella taloudellisella menetelmällä pellavaeristeitä valmistanut tehdas jouduttiin sulkemaan 2000-luvun alussa. Alapohjassa esimerkiksi pellavaeristettä voi olla jopa 40 senttiä. 1960-luvulta lähtien on rakentajien ohjeena ollut, että seiniin ja kattoon on laitettava muovi eristeen sisäpuolelle. Perusteena on käytetty sitä, että näin estetään kosteuden työntymistä huoneilmasta vesihöyrynä eristeisiin ja seinärakenteisiin. – Liiallisesta eristämisestä seuraa, että mikä lämmittämisessä kylmällä säällä säästetään, se sama menetetään, kun lämpimällä säällä täytyy jäähdyttää. Tämä tarkoittaa, että puukuitueristeessä kosteus ei helposti Keittomaali kuten punamulta on luonnonmukainen puuseinän kaunistus
– Mummonmökissä on hyvä hengittää. Voiko väärinrakennetussa asua. – Mutta siinä tilanteessa, kun jotain täytyy korjata, kannattaa samalla miettiä, voiko siinä yhteydessä huonon materiaalin vaihtaa uuteen. Puu, savi ja olki ovat hyviä Panu Kailan mukaan puu on todella hyvä rakennusmateriaali. Maksajina ovat valtio, kunnat, perheet ja ihmiset. Hän luennoi ja osallistuu seminaareihin sekä pitää omaa talotohtori-palstaa eri sanomalehdissä kuten Keski-Pohjanmaalehdessä. Ulkokatoksi hänelle käy niin tiili, huopa kuin peltikin. – Se on vanha hyvä tapa. Maavaraista en tekisi. TEKSTI JA KUVAT: MARTTI HEIKKILÄ 48 | Ekoelo. Lapsista kannattaa aloittaa. Ovat varoneet nostamasta meteliä laajempaan keskusteluun. Panu Kaila on arkkitehti jo toisessa polvessa. Se on yleensä samaa luonnollista hometta, jota on ulkona kasvillisuudessa. Myös hänen äitinsä oli arkkitehti. Raportin nimi on Painovoimaisella ilmanvaihdolla toimiva pientalo 2012 määräyksissä. Sen uuden siiven eristeet ovat tietenkin pellavasta. Painovoimainen ilmastointi voidaan evätä Suomalainen rakentamisen sääntely ei saa Panu Kailalta edes välttävää arvosanaa. Samaan aikaan, kun bisnes on ollut kannattavaa, pitää jonkun maksaa lasku väärästä rakentamisesta ja terveyshaitoista. – Kaikki hometalot ovat saaneet rakennusluvan. Raportti liittyy Suomen Kulttuurirahaston pientalohankkeeseen K3-talot, josta löytyy tietoa hankkeen sivulta k3-talot.fi. Muun hyvän lisäksi se estää radonin. – Mieluimmin ne, joihin kalikka on kalahtanut, ovat olleet hiljaa. Myös savi, olki, ruoko ja kaisla ovat Kailan mukaan hyviä materiaaleja, käteviä ja luonnonmukaisia. Suomessa 5–10 prosenttia väestöstä kärsii siitä. Muutoksen voivat Kailan mukaan saada aikaan vain ihmiset. Katon tärkein tehtävä on pitää vettä. Puun home ei ole lainkaan niin paha. Rossipohja on ylivoimainen Panu Kailalle rossipohja on ylivoimainen pientalon perustamistapa. Kantavat pilarirakenteet, lattian äänieristeet ja tietyt palosuojat voivat olla betonia. Entä mikä neuvoksi, jos asuu väärinrakennetussa talossa. – Jos kukaan ei kärsi, ei välttämättä tarvitse tehdä mitään. – Nykyhuopa on minulle ykkönen. Yleensä se tehdään pilareille. Kaiken taustalla on bisnes. Panu Kaila jakaa edelleen innolla tietoa hyvästä rakentamisesta. Homealtistuksen lisäksi WHO on ottanut luokituksiinsa jo monikemikaalisyndrooman. Jos mikään ei ole rikki, ei välttämättä tarvitse korjata. Se kertoo rakentamismääräysten tason. Mutta määräykset sallivat myös epäterveellisen. Sammaloitunut huopakatto on kaunein. Sananvapaus on ollut Panu Kaila on vuosikymmenien ajan kritisoinut nykyrakentamista. Jälkimmäisen täydennysosa on nimeltään Kesällä töitä teki maalari: Perinteinen ulkomaalaus tänään: Täydennystä Kevät toi maalarin -kirjaan sekä kehitys 1950-luvulta 2000-luvulle. Puun home ei ole lainkaan niin paha. Toki kaiken ei tarvitse olla puuta. Alapohjassa eristeen paksuus on 40 senttiä. Rakennustarkastajasta ja rakennuslautakunnasta riippuen lain sallima lupa painovoimaiseen ilmanvaihtoon Pahimmat myrkkyhomeet syntyvät betonista ja solumuovista. Kaila asuu nykyisin Helsingin Kruunuhaassa kivitalossa, joka on rakennettu 1890.Vapaa-ajan asuntona on 1906 rakennettu uunilämmitteinen puutalo Kestilässä. Tietoa painovoimaisesta ilmanvaihdosta Painovoimaisesta ilmanvaihdosta löytyy erinomainen kolmen asiantuntijan laatima raportti vuodelta 2010. Voiko esimerkiksi mineraalivillan korvata paremmalla eristeellä. He pystyvät joukkovoimalla kääntämään poliitikkojen päät. Vaikka viesti on monessa paikassa kaikunut kuuroille korville, on hänellä aina ollut sananvapaus. Jos koskaan ei tapahdu vesivahinkoja tai haitallista kondensoitumista, tilanne voi jatkua vuosikymmeniä ongelmitta. – Kaksi tuhatta koulua ja päiväkotia pitäisi kiireesti purkaa. Tunnetuimmat Panu Kailan kirjat ovat Talotohtori: Rakentajan pikkujättiläinen sekä Kevät toi maalarin: Perinteinen ulkomaalaus. Vapaa-ajan mökeissä se on nykyisin tavallinen, mutta omakotitaloissa harvinaisempi. tiivisty vedeksi. Myös väärinrakennettu voi kestää tietyissä olosuhteissa. Sama koskee hirttä ja pellavaa. – Puukerrostalot ovat hyviä. Myrkkyhomeet betonista ja solumuovista Pahimmat myrkkyhomeet syntyvät Kailan mukaan betonista ja solumuovista. Sen jälkeen on virkamiesten ja tutkijoiden vuoro. Kirjoittajina Kimmo Lylykangas, Jukka Sainio ja Mika Vuolle. voidaan myös evätä ja näin pakottaa koneelliseen ilmastointiin. Voiko kupruilleen latekstin raaputtaa pois ja maalata öljymaalin
Töiden etenemistä voi seurata fb-sivulla Hietsun paviljonki. Aihe oli kaikkea muuta kuin trendikäs tuohon aikaan. Oppini sain Museoviraston työmailla keskustelemalla vanhojen mestareiden kanssa. Valitettavan usein vanhaa kuitenkin korjataan väärin, kun käytetään viime vuosikymmeninä liian tutuiksi tulleita huonoja materiaaleja ja menetelmiä. Maan tunnetuimman uimarannan paviljonki pelastui, kun Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta viime joulukuussa päätti myydä Hietarannan vanhan kahvila- ja pukuhuonerakennuksen Kiinteistöosakeyhtiö Töölön Kylätalo Hietsulle. Myyntihinta oli nimellinen ja vuokra edullinen. Paviljonki kunnostetaan tämän ja ensi vuoden aikana. Kiinteistöosakeyhtiö on voittoa tavoittelematon. Hietsun paviljoki pelastui Tällä hetkellä Panu Kaila on asiantuntijana Hietsun paviljongin pelastamisessa. Hietaniemen uimarannan paviljonki remontoidaan perinteitä kunnioittaen. Kaila ryhtyi opettamaan korjaamista ja perinnerakentamista Tampereella vuonna 1978 ja vuotta myöhemmin Otaniemessä. PANU KAILA t Syntynyt 1939 t Valmistui arkkitehdiksi 1967 yliopiston arkkitehtuurin t Oulun professori emeritus vanhoihin rakennuksiin ja t Perehtynyt työmenetelmiin yliopistojen ja t Toiminut korkeakoulujen lisäksi Museoviraston t tutkijana Ohjasi vuonna 2000 avatun Kärsämäen paanukirkon rakentamista palaneen tilalle 1700-luvun menetelmin tiedonjulkistamispalkinto t Valtion 1979 t Taiteen valtionpalkinto 2003 t Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto 2010 Ekoelo | 49. Myös hänen äitinsä oli arkkitehti. – Korjausrakentamista ja perinteisiä menetelmiä ei koulutuksessa ollut lainkaan. Sen ovat yhdessä perustaneet Töölön kaupunginosat Töölö ry sekä paikallislehteä julkaiseva Töölöläinen Oy. säilyttämään. Korjaamista perinteitä kunnioittaen Valmistuessaan arkkitehdiksi 1967 Panu Kaila teki diplomityönsä vanhoista pappiloista. Tänä päivänä vanhaa jo pyritään Panu Kaila on arkkitehti jo toisessa polvessa
Punamullassa voi olla mukana pellavaöljyä eli vernissaa mutta se voidaan tehdä myös ilman sitä. Keittomaalit, öljymaalit, lateksi Muovimaalit eli lateksit rynnivät 1960luvulla Yhdysvalloista Suomeen. Panu Kailan. Edullisin ja helpoin maali on keittomaali eli perinteinen punamulta. 50 | Ekoelo Erilaisia öljymaaleja on nykyisin tarjolla runsaasti ja osa niistäkin on keinotekoisia. A rkkitehti Panu Kaila siteeraa Arto Uunilaa, perinnemaaleja valmistavan Uulatuote Oy:n perustajaa. Siksi maalaamaton puuseinä kestää paremmin kuin väärin maalattu. RAKENTAMINEN PUNAMULTAA ON JO MONTA ERI VÄRIÄ Keittomaali antaa puun kastua ja kuivua Maalaamisesta on puuseinälle pelkkää haittaa, jos pintaan syntyvä kalvo estää kosteuden haihtumisen puusta ulos. Siihen asti oli käytetty vuosisatojen kokemukseen perustuvia luonnonmaaleja. Perinteiset maalit päästävät kosteuden sisään ja ulos. – Puunsuoja on usein puunsyöjä. Maalata kannattaa ennen muuta näön vuoksi. Mutta kun maaleja alettiin kehittää teollisen automaation ehdoilla, ei luonnonmaali enää käynytkään, kun tuotteista piti tehdä suurteollisuuden ehdoilla toimivia ja tasalaatuisia. – Maalaamaton puu kestää paremmin kuin väärin maalattu. Myös erilaiset värittömät puunsuojaaineet eivät saa Kailalta luottoa. – 1960-luvulla oli kovat mainoskam- panjat, kun teollinen maalinvalmistus syrjäytti käsityövaltaisen. Arto Uunila rakensi talon, jonka sisälle hän pystytti yhden seinän 1800-luvun talosta. Virhe tuplaantuu, kun hirsi saa hengittämättömän kalvon sekä sisältä että ulkoa maalattaessa. Panu Kaila on koonnut maaleja koskevan tietonsa ja tutkimustulokset neljään kirjaansa Kevät toi maalarin – Perinteinen ulkomaalaus, Kesällä töitä teki maalari: Perinteinen ulkomaalaus tänään, Maalari maalasi taloa – julkisivujen värihistoria sekä Talotohtorin värikirja – värin valinta ja perinteiset pigmentit. Punamulta vernissalla tai ilman Jos keittää punamullan itse, tarvikkeet voi halutessaan tilata yhtenä pakettina. Luonnonmukaisia ja monen mielestä parhaita ovat perinteiset pellavaöljymaalit. Siinä oli havaintoesimerkki siitä, kuinka maalaamaton kestää. Se on monen mielestä ominaisuuksiltaan ulkomaalien kuningas. Väärin maalattu puuseinä voi Kailan mukaan lahota muutamassa vuodessa. Pahin virhe, minkä uudelle hirsitalolle voi tehdä, on tuhota sen hengittävyys väärällä maalilla. Syntyi väärä käsitys hengittävyydestä. Mainostettiin, että uudella kumimaalilla eli lateksilla voit suojata puun kosteudelta. Nykyisin keittomaaleissa on runsaasti värivaihtoehtoja. Hän on sitä mieltä, että perinteinen luonnonmaali on aina parempi kuin uusi keinotekoinen. Tunnetuin keittomaali on punamulta. Panu Kaila ei edelleenkään luota lateksiin, vaikka se nykyisin ei olekaan samaa kuin 1960-luvulla. Kuva: Pajutex
Kun keittomaalin ostaa, kannattaa olla tarkkana, että se on aitoa perinteistä luonnonmaalia. Myös ostettuna punamulta – ja sen erilaiset värimuunnokset – on selvästi edullisin ja vähätöisin tapa maalata puuseinä. Suomessa sitä on käytetty 1500-luvulta lähtien. Ohjeet löytyvät vaikkapa Wikipediasta. Sidosaineena perinteisessä punamullassa on ruisjauhon tärkkelys. Nykyisin tarjolla on myös monia muita väripigmenteillä tehtyjä luonnonmukaisia värejä vaaleanvihreästä harmaaseen ja mustaan. Se muodostaa ainoastaan heikon, kosteutta läpäisevän kalvon. 1700-luvulla kehittyi nykyisinkin käytössä oleva valmistustapa: ruisjauhoa, punamultaa, rautavihtrilliä ja vettä. Punamullan nimeä ei pidä pelätä, jos värin vuoksi näkee punaista. Vanhetessaan maali pölyää eikä hilseile pois ja sen päälle voidaan maalata punamullalla uudestaan ilman pohjatöitä. Näiden perusainesten joukkoon voi kotivalmistajakin halutessaan lisätä pellavaöljyä eli vernissaa ja säilöntäaineeksi suolaa. Kuva: Uulatuote. Joitakin kemiallisissa prosesseissa valmistettua markkinoidaan myös punamaalina tai jollain muulla perinteiseen maaliin viittaavalla Falunpunainen on perinteinen punamultaväri. Myös ostettuna punamulta – ja sen erilaiset värimuunnokset – on selvästi edullisin ja vähätöisin tapa maalata puuseinä. Ekoelo | 51. Keitä itse tai osta Punamulta on kaikkien edullisinta itse keitettynä. Kun seinään sataa, maali ei estä puuta kastumasta, mutta sateen jälkeen puu kuivuu. Ruotsissa punamultaa alettiin tehdä keskiajalla. Vastaavaa maalia on perinteisesti saanut myös keltamultana. Se on melkein yhtä helppoa kuin marjamehujen valmistaminen mehumaijalla. mielestä vernissan lisääminen on useissa maalauskohteissa turhaa. Hankitaan vain tarvittavat aineet ja ohjeet ja ryhdytään hommiin. Mutta ei siitä toki muuta haittaakaan ole kuin että voi maksaa turhasta
Pölyt ja sahanpurut voi harjata pois, mutta edes se ei ole useinkaan välttämätöntä. Tähän eivät muut pysty! Entistä paremman UV-suojauksen ansiosta pastasävytteisetkin Virtasen 4 Öljyn Laatumaalit säilyttävät värinsä kauniina vuodesta toiseen. Kaiken se kestää. Niiden ansiosta seinä pysyy kuivempana, kun se on paremmin suojassa viistosateelta. Uusi maali vain vanhan päälle. Pariinkymmeneen vuoteen tuskin tarvitsee tehdä mitään yhdellekään seinälle. ISO-standardoiduissa testeissä Virtasen 4 Öljyn Laatumaali säilytti värinsä ankarasta UV-rasituksesta huolimatta! Työkuja 5, 21600 Parainen Puh. Vanhoissa taloissa täytyy pitää huolta, ettei maa seinän vierustoilla vuosien aikana “kohoa”, jos ympärillä on rehevää kasvillisuutta. Uusi maali vanhan päälle Kauanko punamullalla maalattu seinä pysyy kauniina. Tumpeloltakin onnistuu Punamullan maalausjälki on luonnollinen ja riittävän tasainen, vaikka asialla olisi minkälainen tumpelo. Mitään raaputteluja ei tarvita, kun haalistunut punamultaseinä maalataan uudestaan. Kuva: Pajutex. Tähän auttaa tuulettuva alapohja eli rossipohja, joka voidaan tehdä pilareiden varaan. Sen jälkeen voi malaata sen seinän, jonka sade on pessyt. Tärkeää on tietysti myös, että puisen ulkoseinän alapinta on riittävän korkealla maasta ja kasvillisuudesta. nimellä vaikka kyseessä on alkydimaali tai lateksi. Punamulta on edullista senkin vuoksi, että yksi maalauskerta riittää eikä maalin alle tarvita erilaisia pohjustustöitä. 010 32 31 600 Jälleenmyyjien yhteystiedot: www.virtasenmaalitehdas.fi 52 | Ekoelo PERINTEISET MAALIT JA MUUT TARVIKKEET PERINTEISEEN JA EKOLOGISEEN RAKENTAMISEEN WWW.ROSEBORG.FI. Sateen pesemät sivut menettävät maalinsa vähitellen. Tämä seinä on maalattu yli kaksikymmentä vuotta sitten. Riittää kun maalia on joka kohdassa tarpeeksi. Silmä sen kertoo, milloin pitää tehdä uusintamaalaus. Virtasen 4 Öljyn Laatumaali Se kirkkaasti parempi öljymaali! Virtasen 4 Öljyn Laatumaali lisää etumatkaansa muihin öljymaaleihin. Pitkät räystäät suojana Hyvä suoja puuseinälle saadaan pitkillä räystäillä. Kuva: Martti Heikkilä. Maalausvälineet saa puhtaiksi pelkällä vedellä. Värinä italianpunainen. Kaikki maali kyllä tarttuu puuhun, joten “liika” on ainoastaan tarpeetonta. Muut seinät saattavat hyvin säilyttää värinsä vielä toiset kaksikymmentä vuotta. Pitkän tuotekehitystyön tuloksena pastasävytteisille öljymaaleille tyypillinen haalistumisilmiö on saatu minimoitua. Samoin kädet, jos työn on tehnyt paljain käsin. Perinteisen punamullan värisävyt: falunpunainen vasemmalla ja italianpunainen oikealla
Männyssä sydänpuu on lahoa kestävämpää ja kovempaa kuin pinnasta sahattu. Sanonnan Karjalainen kuuli, kun hänen lauluntekopaikkaansa Keltaista taloa remontointiin. Niiden valikoimista löytyy niin keittomaaleja, pellavaöljymaaleja kuin muitakin luonnonmukaisia vaihtoehtoja. Perinteisiin maaleihin keskittyneitä yrityksiä Suomessa ovat esimerkiksi Uulatuote, Pajutex, Virtasen maalit, Roseborg ja Hangon väri. Kuusessa ei ole näkyvää eikä säätä kestävää sydänpuuta mutta sen solurakenteen huokoset ovat suljetut, toisin kuin männyllä. Toisella maalauskerralla tämäkään ei ole enää niin tarkkaa. Sydänpuoli säätä vasten Panu Kailalla on vielä yksi vinkki, jos puuseinä on lautaa. Maalaamaton lautaseinä saa huoletta tottua sään vaihteluihin vähintään toista vuotta. Täytyy siis katsoa laudan päästä vuosirenkaista, kumpi pinta on sydänpuolella eli ollut puussa sisempänä. laudat ovat kapeimmillaan, ei seinään tule kuivilla jaksoilla maalaamattomia pystyviiruja. Tästä on se etu, että kun päällimmäisen kerroksen Tämä mökki on käsitelty suomalaisesta koivusta tehdyllä luonnonmaalilla. Jos seinä on tehty lomalaudasta, se kannattaa maalata loppukeväästä tai kesällä kuivan jakson aikana, jolloin puu on kuivimmillaan. Hirsiseinää ei missään tapauksessa kannata maalata pystytysvuonna mutta ei seuraavanakaan, neuvovat perinnerakentajat. Kuva: Charcoal Finland. Talotehtaat mielellään tarjoavat valmiiksi pohjamaalattuja. Maalaamisella ei ole hoppu Koska puuseinä kestää pitkän räystään alla ja tuulettuvassa paikassa aivan hyvin myös maalaamattomana, ei perinnemaalaajalla ole mitään kiirettä. – Kuusi on ulkoseinässä parempaa kuin mänty. TEKSTI: MARTTI HEIKKILÄ Ekoelo | 53. Mutta vaikka ihan näin tarkasti lautoja ei valitsisikaan, niin se pitää tietysti muistaa, että sydänpuu täytyy laittaa ulospäin. Jos keittomaalia haluaa laittaa jo kerran maalatun päälle, pitää ottaa selvää, milloin se on mahdollista. Ensimmäiseksi kannattaa tietysti pitää huolta siitä, että seinät verhoillaan maalaamattomilla laudoilla. Antaa sen ensin rauhassa halkeilla luonnolliseen olotilaansa. “Sydänpuoli säätä vasten”, laulaa Kari Tapio Jukka Karjalaisen laulussa. Etenkin höylähirren maalauksen siirtäminen kannattaa
Kumpuileva maalaismaisema järvineen löytyy linnuntietä 35 kilometrin päästä Helsingin keskustasta. Kaksi mallimökkiä on jo pystyssä. Hankkeen isä Seppo Mannermaa varusti pilvenpiirtäjiä Honkongissa, kunnes sai ekokärpäsen pureman.. Seppo Mannermaa pilvenpiirtäjiltä ekokylää rakentamaan RUOKO & SAVI luomumökkien materiaalina TEKSTI JA KUVAT: MARTTI HEIKKILÄ 54 | Ekoelo Siuntioon on rakenteilla neljänkymmenen puutarhamökin ryhmäpuutarha osana ekokylää. Mökeissä on ruokokatto ja seinissä eristeenä järviruoko sekä pinnoitteena savi. Kaksi mallimökkiä on valmiina
Mökkejä rakennetaan neljää eri kokoa. Olkipaalit ovat 2,5 metriä pitkiä, 1,2 metriä leveitä ja 70 senttiä paksuja. Halli pystyyn ensimmäisenä Jo ennen kuin ryhmäpuutarhan kaava valmistui, Mannermaa rakensi hallin paikkaan, jossa ennen on ollut tilan navetta. Malmgårdin tila Siuntiossa myy suuria olkipaaleja muun muassa sienitehtaille kasvualustoiksi. Olkipaalit on ulkopuolelta ja sisäpuolelta päällystetty savella, joka sekin on omalta tilalta. Kaksi mallimökkiä on viimeistelyä vaille valmiina. Yhdessä savirappauksen kanssa seinän paksuus on 80 senttiä ja halli on pysynyt lämpöasteissa koko talven vain 1,6 kW:n teholla pyörivällä ilmalämpöpumpulla. Vaikka hallin runko on omasta metsästä ja olkipaalit edullinen materiaali – 30 euroa + alv/paali – nosti hallin kustannuksia se, että tarvittiin järeät nosturit. Kaavoitus kesti kolme vuotta. Hallilla on tilavuutta 2000 m3 ja pinta-alaa 480 neliömetriä. Hallin kattona on pelti. Olemassaoleva rakennusoikeus muutettiin neljällekymmenelle mökille, yhteisrakennukselle, kuudelle omakotitalolle ja lisäksi kahdelle ekopajalle paalihalliin. Mökit rakennetaan lähes täysin luonnonmateriaaleista. – Päätin sitten kuitenkin lähteä omille poluille. Pari vuotta etsittyään Mannermaa löysi ja osti Siuntiosta 25 hehtaarin tilan, jonka rakennukset olivat maan tasalla. Sillä on hallinnassaan kolmen hehtaarin alue, jolla mökit palstoineen sijaitsevat. RAKENTAMINEN S eppo Mannermaa on aikaisemmin ollut mukana parissa ekohenkisessä hankkeessa: Osuuskunta Kotikylä ja Volsin kartano. Jälkimmäinen kaatui kunnallispoliittiseen vääntöön. – Kiitokset Siuntion virkamiehille ja politiikoille, jotka ymmärsivät, että tällainen on tänne omiaan. Ulkoseinä on pinnoitettu keltaiseksi kalkkilaastilla. – On jopa hiukan sen alle. – Terve talo on siis kuiva ja siirtää kosteuden ulos luonnollisesti ennen kuin mikrobit ottavat ylivallan, sanoo Seppo Mannermaa. Seinät on tehty olkipaaleista, jotka on saatu läheltä. Yhden mökin hallintaan oikeuttavien osakkeiden hinnaksi tulee rakennusoikeudesta riippuen noin 79 000–155 000 euroa. Yksi paali painaa 250 kiloa eikä kokonainen honkatukki ole aivan kevyt sekään. Seinät rapataan ulkoa savella, johon on sekoitettu hiekkaa ja hamppukuitua. Korkeutta katonharjaan on yli kymmenen metriä. Kiinteistö Oy Limpanpuun nimi tulee lähellä olevasta korkeasta vuoresta Limpan. Hallin oviaukossa on näyte siitä, että eristeenä ovat olkipaalit. Mannermaan mukaan hinta vastaa puutarhamökkien keskimääräistä hintatasoa vastaavalla sijainnilla. Hallin kantava runko on tilan metsästä. Kolmen hehtaarin ryhmäpuutarha Ryhmäpuutarha toimii kiinteistöosakeyhtiönä. Mietinnän jälkeen hän päätyi siihen, että paikalle sopii parhaiten ekohenkinen ryhmäpuutarha. Ekoelo | 55. Lisäksi sillä on oikeus läheisen Karhujärven rantaan. Järeät mänty- ja kuusitukit ovat kuorittuina näkyvissä rakennuksen sisäpuolella. Siitä tuli hänen elämänsä ensimmäinen itse pystytetty rakennus. Hallissa on kaksi parvea, joissa on tilat toimistolle ja parvekkeelta hulppeat näkymät järvelle
Virosta on myös mökkien ulkokaton materiaali. Mökeissä on sähköt. Runko on puusta. Kuva Seppo Mannermaa. Lisäksi tämä on hyvän sitkeää, jolloin laastiin riittää yksi osa savea ja viisi osaa hiekkaa. Järvi ja sen yhteisranta on muutaman sadan merin päässä. Ruokokatto kestää jopa yli 50 vuotta. Alapohjassa eristeenä on kutterinpuru. Mannermaa ihmettelee, miksi Suomessa jatkuvasti rakennetaan väärin. Mökkien rakennusmateriaalin valttina on sellainen ekologisuus ja luonnonmukaisuus, jonka Mannermaa arvioi viehättävän sekä ekohenkisiä että yliallergisia puutarhamökistä kiinnostuneita. Parrut ja pilarit ovat kuin yhtä puuta eli ilman jatkoksia ja liimauksia. Suomessa tällaista valmistusta ei toistaiseksi ole. Mökkien valmistuksessa käytetään hyväksi hallin sisätiloja, joissa on mahdollista jopa pystyttää koko mökki ja 56 | Ekoelo kuljettaa se sen jälkeen perustusten päälle kokonaisena. Pakkaskaudella ei ole juoksevaa vettä eikä aurausta. Limpanpuun mökeissä harjalle asennetaan lasikatto ja myrkyttömästä mäntyöljykäsitellystä männystä valmistetut suojat, mikä tekee katosta pitkäikäisen. Ruokokatto kestää, jopa yli 50 vuotta, kun harjat on suojattu. Halutessaan mökkiin voi itse hankkia puulämmityksen. Jos kosteutta ja lämpöä riittää mutta ravinto loppuu, silloin mikrobit alkavat syödä toisiaan. – Tähän päädyttiin sen vuoksi, että se korostaa yhteisöllisyyttä, Mannermaa kertoo. Terveessä talossa mikrobit rauhoittuvat Seppo Mannermaan mukaan hänessä on asunut luonnonsuojelija jo lapsesta. Työ vei hänet yhdeksitoista vuodeksi Honkongin pilvenpiirtäjien rakennusprojekteihin. Sitä hän käytti myös hallin seinissä. – Savea saa myös pussitavarana, mutta tämä on lähellä. Järviruokolevyt on valmistettu Virossa. Hän toimitti yrittäjänä norjalaisia puulattioita ja suomalaisia Messuilla Mannermaa tutustui arkkitehtiin ja TKK:n tutkijaan Mikael Westermarckiin ja alkoi saada häneltä oppia luonnonmukaisesta rakentamisesta. Parrut ja pilarit ovat kuin yhtä puuta eli ilman jatkoksia ja liimauksia. – Jos rakennusmateriaali on lahoavaa,. Limpanpuussa toimitaan keväästä syksyyn, kuten siirtolapuutarhoissa yleensäkin. Ensimmäisenä alueelle nousi olkipaalihalli. design-kalusteita ja toimitti kestävästä metsätaloudesta tuotettua kovapuuta parkettitehtaille Savi- ja olkirakentaminen alkoi kiehtoa Seppo Mannermaata, kun hän osallistui lanseeraamalla lämpökäsiteltyä puuta luonnonmukaisen rakentamisen messuilla Helsingin Jollaksessa vuonna 2000. Keväästä syksyyn Mökkejä tullaan jatkossa valmistamaan siihen tahtiin, mitä osakkeita myydään. Puutarha-alueelle rakennetaan kaikkien käyttöön tekolampi ja sen rantaan yhteissauna. – Mutta lasivillassa ja kivivillassa kasvualusta säilyy eikä lahoa. Puolustaakseen mikrobit erittävät toksiineja ja vahvimmat jäljelle jäävät lajit päästelevät niin vahvoja toksiineja, että niistä on haittaa ihmisille. Nämä kaikki mikrobit ovat läsnä myös luonnossa mutta siellä harva voi pahoin. Seinissä eristeenä on järviruokolevy. Ne on naulattu toisiinsa tamminauloilla. Luonnossa mikrobit saavat aikaan sen, että niiden kasvualusta lahoaa, muuttuu maaksi. Ruoko on kerätty Suomenlahden rannoilta Virossa. Saven Mannermaa on löytänyt omalta tilalta. Vaikka mökkejä on erihintaisia, kaikilla kiinteistöyhtiön osakkailla on yhtäläinen äänioikeus. Tontin koko ei vaikuta hintaan. Katon arin kohta on harja, jonka ruoko perinteisesti uusitaan noin kahdeksan vuoden välein. Seinät rapataan ulkoa savella, johon on sekoitettu hiekkaa ja hamppukuitua. Ei ymmärretä mikä on terve talo ja mikä sairas talo. – Itsellänikin kolahti vasta pari vuotta sitten, että täytyy tarkastella mikrobeita ja ekosysteemiä. Kun ruoko kerätään, parhaat osat valitaan kattomateriaaliksi ja loput seinälevyihin. Runko on puusta. Ne on naulattu toisiinsa tamminauloilla. Mökin ympärillä olevan oman palstan koko vaihtelee sadasta neliöstä kahdeksaansataan. – Ikkunoiden kiinnityksessä käytetään ihan hiukan polyuretaania, Mannermaa kertoo. Sekin on ruokoa. Siellä hän tutustui muun muassa Snellman korkeakoulun ekoateljeehen, joka on Suomen ensimmäisiä olkipaalitaloja. Hamppukuitua laastiin laitetaan 1,5 osaa
Terve talo on siis kuiva ja siirtää kosteuden ulos luonnollisesti ennen kuin mikrobit ottavat ylivallan. Seppo Mannermaa sopii hyvin sen yhdeksi lähettilääksi jo nimestään lähtien. ruokoMannermaa muistuttaa, että hometta on niput kaikkialla luonnossa ja myös rakennuskattoon. Sama mannermainen tyyli sopii myös Suomeen. Lisätietoja Limpanpuun ekokylästä: mannermaa.net Ekoelo | 57. Seppo Mannermaa pyrkii edistämään ekologista rakentamista myös siten, että hän on Saviyhdistys ry:ssä neuvonantajana. materiaaleissa. Lisää olki-, savi- ja ruokomateriaaleihin perustuvasta ekologisesta rakentamisesta: t 4BWJSBLFOUBNJTFO FEJTUÊNJTFLTJ SZ TBWJSZ GJ t -VPOOPONVLBJTFO SBLFOUBNJTFO keskus Luomura ry, luomura.com Ekoelo 3/2013, Tuula Kolehmaisen juttu olki- ja savirakentamisesta. – Savi, ruoko ja olki ovat perinteisiä rakennusmateriaaleja Euroopassa. Näin tätä seiniin ja voidaan kuvata. Järvisiinä käynnistyy sen kastuessa luonnollinen ruokolahoaminen, mikä pysähtyy, kun materiaali levyt kuivuu ja mikrobit rauhoittuvat. Sivut 12-17
– Talossa on asukaskäytössä myös hyvinvointikeskus, jossa on kuntosalin lisäksi höyrysaunakapseli ja infrapunasauna. KUOPION NOLLAENERGIATALO Asuntola Puuseppä pärjää omillaan Kuopion Kuopas Oy:n nollaenergiatalo valmistui maaliskuussa 2011. Se on myös rakennettu esteettömäksi vammaisopiskelijoiden tarpeeseen. Kohde valmistui muuttokuntoon helmikuussa 2011. Aurinkopaneelit on sijoitettu julkisivulle eteläpuolelle siten, että ne estävät suoraa auringon valon pääsyä asuntoihin.. Talo on tarkoitettu opiskelijoille ja se on ensimmäinen Suomessa valmistunut nollaenergiakerrostalo. Heidän talonsa valmistui puoli vuotta myöhemmin, toteaa Kuopaksen toimitusjohtaja, rakennusalan ekonomi Tuula Vartiainen, jonka työura on paljolti ollut innovatiivisten hankkeiden parissa. RAKENTAMINEN Nollaenergiatalossa tuotetun uusiutuvan energian määrä on yhtä paljon kuin se kuluttaa uusiutumatonta energiaa vuodessa. Hän vastaa Kuopas Oy:n uusista hankkeista sekä peruskorjaushankkeista. Energiaa kiinteistöön tuotetaan pääasiassa aurinkopaneeleilla ja aurinkokeräimillä sekä kahdella maalämpökaivolla. Hyödynnämme kiinteistössä syntyvän lämpöenergian ottamalla sen talteen. Jopa talon hissistä otetaan talteen jarrutusenergia. 58 | Ekoelo K uopion opiskelija-asunnot Oy:n rakennuttama asuntola Puuseppä on useiden yhteistyökumppanien kanssa kehitetty nollaenergiatalo. Energianlähteenä aurinko ja maalämpö Kuopion talon nettoenergiankulutus on vuositasolla 0 kWh/m2 eli talo tuottaa itse saman verran energiaa kuin kuluttaakin. Tämän osuus energiantuotannossa on todella merkittävä, kertoo Vartiainen. – Kyseessä on yhteistyöhanke Järvenpään Mestariasuntojen kanssa
Energiaa yli oman tarpeen – Esittelimme asiasta kiinnostuneelle Aralle kehityshankkeen, joka oli alunperin passiivitalon tasoinen, mutta se muuttui myöhemmin nollaenergiatasoiseksi. Haimme myös kehitysosiota rahoittamaan muita yhteistyökumppaneita, joita ovat olleet Tekes ja Sitra. Mutta kyse on lopulta vain rakentamisen laadusta. – Esimerkillisestä verkottumisesta kertoo tiivis yhteistyö lähes samanaikaisesti toteutettavan ja energiatehokkuudeltaan yhtä kunnianhimoisen Järvenpään Mestariasuntojen hankkeen kanssa, Salmi toteaa. Ja tämä sopi Kuopakselle hyvin. Viilennystä tuotetaan kesällä maalämpökaivoilla. Tästä johtuen ulkoseinä ei johda syksyllä kylmää eikä kesähelteillä lämpöä, kuten usein tavallisissa taloissa tapahtuu. Viilennystä pystytään niillä tuottamaan parin asteen verran. Kuopaksella on kiinteistön kokoinen autohalli, joka ei ole energiataseessa mukana. Laatua rakentamiseen Tuula Vartiainen kertoo että rakennusteknisesti nollaenergiatalon toteutus ei ole millään tavalla hankalaa. – Ikkunoihinkin on laitettu kalvot, jotta viilennyksen tarve asunnossa olisi mahdollisimman pieni. – Alun perin ajatuksena oli tehdä Puusepästä sekakiinteistö. – Nollaenergiarakentaminen edellyttää oikeastaan sen, että samalla tontilla on toinen oma kiinteistö, jossa ylimääräinen energia hyödynnetään. Eristeet ovat 300 mm paksuja. Kun energiatehokasta kiinteistöä tehdään, rakenteiden tulee kuitenkin olla tiiviitä. Asukkaan näkökulmasta nollaenergiakiinteistön luonne ei näy mitenkään. – Tämä automaattisesti edellyttää sitä, että rakentamisen pitää olla huolellista, jolloin nollaenergiatalo tuo myös laatua rakentamiseen, Vartiainen toteaa. – Nollaenergiatason rakentaminen ei ole Suomessa järkevää, ellei sitä pystytä itse hyödyntämään. Tästä johtuen ulkoseinä ei johda syksyllä kylmää eikä kesähelteillä lämpöä, kuten usein normaaleissa taloissa tapahtuu. – Kuopion opiskelija-asuntojen nollaenergiahanke on ollut monella tapaa uraauurtava. Se osoittaa, että ekotehokkaan rakennuksen tekeminen ei ole kovinkaan vaikeaa, kunhan löytyy tahtoa, uskallusta ja yhteistyökykyä. Asuntoja opiskelijoille Toisinaan tuotetaan energiaa yli oman tarpeen. Uraauurtava hanke Suomen Asuntotietokeskuksen toimitusjohtaja Juha Salmi pitää Kuopaksen hanketta erittäin suurena ekotekona. Eristeet ovat 300 mm paksuja. Esimerkiksi Järvenpäässä seinärakenteisiin on asennettu anturit, joiden avulla VTT seuraa, miten rakenne toimii. Nollaenergiatalon seinärakenne on erittäin paksu. Ekoelo | 59. – Mahdollisia ongelmia saattaisi tulla juuri siitä, jos rakenteisiin jäisi ilmavuotoja, jotka voisivat aiheuttaa kosteusongelmia. Aralta tukea Puusepän nollaenergiakiinteistösuunnitelma sai pontta myös Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskukselta Aralta, joka etsi kehitysmäärärahoilla toteutettavaa, sopivaa hanketta. – Meillä takuutarkastuksissa ja vastaanottotarkastuksissa oli kaikista vähiten puutteita tai virheitä rakennusteknisissä asioissa. Asuntola Puusepän asuttavat siis Kuopion kaupungin vammaispalveluyksikön valitsemat opiskelijat, rakennuksessa on 47 esteetöntä opiskelija-asuntoa. Ennen kuin kiinteistö valmistui, vammaispalveluyksikkö otti yhteyttä ja kysyi olisiko heidän mahdollista päästä kiinteistöön toimijaksi, kertoo Vartiainen. Jos energiaa tuotetaan yli ja esimerkiksi syötetään sähköä verkkoon, siitä saatava korvaus on murto-osa siitä, mitä ostettu sähkö tänä päivänä maksaa. Kiinteistössä asuminen on ihan normaalia. – Nykyisin puhutaankin usein siitä, pystytäänkö näin huolellista rakentamista tekemään. – Monia liittymädetaljeja toki jouduttiin miettimään asiantuntijoiden avustuksella. Invamitoitetut asunnot vastaavat Kuopion sosiaalitoimen tarpeeseen ja palvelujen keskitetyn järjestämisen kustannustehokkuuteen. – Käytämme energian autohallin lämmitykseen ja sähköön sekä ajoluiskan lämmitykseen. – Asukkaan näkökulmasta eräs hyvä puoli on se, että seinärakenne on erittäin paksu. Vain pieni määrä syötetään kesällä verkkoon
040 707 4753. Ne edellyttivät koko rakennustontin seinämien tukemista, Vartiainen sanoo. Kuopion opiskelija-asunnot Oy Kuopas yhteistyökumppaneineen sai myös tunnustuspalkinnon energia- tehokkuuden edistämisestä asuntomarkkinoilla. Myös paljon löytöjä sisustukseen! 60 | Ekoelo Porvoon vanha rautatieasema Vanha Hämeenlinnantie 5 puh. Teknisiä haasteita Varsinainen rakentaminen ei siis ole Kuopaksessa ollut ongelma. – Nollaenergiatalossa tarvitaan monenlaista tekniikkaa ja tekniikan yhteensovittaminen ja optimaaliset säädöt vaativat huoltohenkilökunnalta osaamista, jotta niistä saataisiin paras mahdollinen hyöty käyttöönoton jälkeen. Suurimmat haasteet ovat olleet muualla. Energiatunnustuksen valinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota muun muassa edellä kävijyyteen ja konkreettisiin tuloksiin ekotehokkuuden edistämisessä. lkovaipan lämpöhäviöiden minimoinnilla ja rakennuksen t Usimppelillä muodolla I lmanvaihdon hallinnalla ja poistoilman erittäin tehokkaalla t lämmön talteenotolla isäisten ja ulkoisten lämpökuormien tehokkaalla hyödyntät Smisellä t Vedenkulutuksen hallinnalla aitteilla, joiden ominaiskulutus on vähäinen ja energiaa t Lsäästävä t Rakennuksen tiiveydellä ämmityksen ja ilmanvaihdon käytöllä ja ohjauksella t L(asukkaat keskeisessä roolissa) Uusiutuvilla energialähteillä t Wanhan talon varaosat Tulisijatuotteet, ovet ja ikkunat, eristystarvikkeet, helat, vanhat työkalut, ruuvit ja naulat. Tunnustuspalkinto luovutettiin ryhmälle ASMAmessuilla Helsingin Messukeskuksessa. – Meillä Puuseppä-asuntolan haasteena oli myös maan sisäisen kellarin purku ja uuden maansisäisen autohallin rakentaminen. TEKSTI: MERJA KIVILUOMA KUVAT: MEDIADEE OY Nollaenergiaa tavoitellaan mm. Energiaa kiinteistöön tuotetaan pääasiassa aurinkopaneeleilla ja aurinkokeräimillä sekä kahdella maalämpökaivolla. Suomen Messusäätiön myöntämä stipendi oli suuruudeltaan 5000 euroa
Kuivakäymälöissä ei tapahdu Ekoelo | 61. Valtaosa käymälöistä tehdään edelleen mökeille, mutta myös omakotitaloihin monet ovat päätyneet vaihtamaan vesivessan tilalle kuivakäymälän. SANITAATIO KUIVAKÄYMÄLÄT YHÄ SUOSITUMPIA MYÖS OMAKOTITALOISSA Hyvä HUUSSI on ravinteiden keruupiste Ekologinen sanitaatio on toteutettu viisaasti ja turvallisesti. – Kiinteistökohtaisen kuivakäymälän jäteveden puhdistus on huomattavasti helpompaa ja tehokkaampaa kuin vesivessoissa. Kuva: Matton Images. TEKSTI: MERJA KIVILUOMA K uivakäymälöiden kysyntä on kasvanut johtavien laitevalmistajien mukaan viime vuosina jopa 20 prosentin vuosivauhtia. – Hyvin varustelluissa kesämökeissä on nykyisin vesivessoja, mutta kuivakäymälöiden suosio lisääntyy koko ajan. Vakituisissa asunnoissa haja-asutusalueella kuivakäymälät eivät ole vielä löytäneet suurta suosiota, mutta sinnekin niitä tehdään, sanoo projektikoordinaattori Susanna Pakula Huussi ry:stä. Syy kuivakäymälöiden kasvuun on myös jätevesiasetus, sillä se edellyttää monella lisäinvestointeja ja entisten järjestelmien saneerauksia. Yhdistykseen tuleekin jatkuvasti kyselyjä kuivakäymälöiden käytöstä, eri käymälämalleista ja tuotteiden käsittelyistä. Kuivakäymälöiden lisääntymiseen ollaan tyytyväisiä Käymäläseura Huussissa, sillä kyseessä on eittämättä ekoteko. Käymälästä ei päädy mitään vesistöön vaan kaikki kompostoidaan takaisin maanparannusaineeksi tai lannoitteeksi. Tavallisin syy kuivakäymälöihin on lähivesistön sekä erityisesti oman kaivon vedenlaadun turvaaminen. Veden puhdistus helpottuu Luontoystävällinen ja ekologinen kuivakäymälä on yhä suositumpi. Yhä useampi valitsee kuivakäymälän myös omakotitaloonsa
Ekologista kuivikepurua valmistaa ja markkinoi esimerkiksi Epira Oy, joka tekee tuotekehitystä puunjalostuksessa syntyvien sivutotteiden jatkokäytöksi. Jos jätevesi menee umpisäiliöön, jätehuolto tulee kalliiksi siksikin, että säiliö pitää tyhjentää ja kuljettaa pois säännöllisesti. Varsinainen jätevesiongelma syntyy kuitenkin käymälän jätevesistä. Ravinteiden kierrätystä Virtsan kerääminen, käsittely ja hyödyntäminen tehostavat ravinteiden kierrätystä. Typpi ja fosfori ovat kasveille käyttökelpoisessa muodossa. 62 | Ekoelo Kuva: Matton Images. Se vaatii vanhentamista, mikä tarkoittaa, että virtsaa pidetään kanisterissa jonkin aikaa, jolloin mah- Kuivakäymälä säästää vettä, energiaa ja rahaa sekä pienentää kiinteistökohtaisia investointeja. – Tietoa kuivakäymälästä tarvitaan huomattavasti enemmän kuin vesivessasta, toteaa Pakula. Laite toimii kompressorilla. – Fosforia louhitaan maaperästä ja se on rajallinen luonnonvara. Nestettä voidaan käyttää vain alkukesällä, loppuaika on varastointiaikaa. Tutkimukseen vastasi 1304 pientaloasujaa. Ulostekin saadaan helposti käyttökelpoiseksi maanparannusaineeksi. Pakastetut tuotokset tyhjennetään kompostoitumaan erilliseen kompostoriin ja lisätään samalla kuiviketta. koisia ja eri tavoin toimivia. Jäte pakastuu välittömästi, bakteerikasvu pysähtyy ja hajua ei muodostu. Harmaissa vesissä on rasvaa ja ruoan jäämiä sekä hieman pesuainejäämistä jäänyttä fosforia. Kuivakäymälän nesteet kierrätetään eivätkä ne sekoitu pesuvesiin, joita tulee tiskaamisesta, pyykinpesusta ja peseytymisestä. Pakkanen pysyy astian alaosassa ja laite lämmittää samalla huoneilmaa. Biolan Oy:n myyntijohtaja Timo Huhtamäki sanoo suhtautumisen kuivakäymälöihin muuttuneen viime vuosina. Huomioon otettavia asioita on toki kuivakäymälänkin asentamisessa ja käytössä. Huoltotoimenpiteet kokee helpoksi vastaajista yli neljännes. Kuivakäymälöitä voidaan käyttää hyväksi juuri siksi, että suurin osa virtsan ravinteista on fosforia ja typpeä. Harmaan veden puhdistaminen on silloin teknisesti paljon helpompaa ja varmempaa. Se ei vaadi viemärijärjestelmää ja on luonteeltaan ekologinen. 43 prosentilla vastaajista on mökki. Käymälä ei tarvitse erillistä tuuletusputkea ja voidaan siksi siirtää helposti tarvittaessa. Kuivakäymälöistä löytyy nykyään useita erilaisia vaihtoehtoja polttavista haihduttaviin versioihin. DT-keskuksen valikoimista löytyy kuivakäymälöiden lisäksi yöastioita, jotka voidaan asentaa helposti vaikka sängyn viereen. – Kiinteä jäte eli ulosteet, paperit ja mahdolliset kuivikkeet, kompostoidaan. Säästää vettä, energiaa ja rahaa Mietittäväksi tulee sekin, miten kompostoitunut jäte käsitellään ja mihin se käytetään. Vastaajista 38 prosenttia on sitä mieltä, että kuivakäymälä on yhtä hajuton kuin vesivessakin. Laitteita on monenlaisia, toiset mahdollistavat juuri tuotosten erottelun jo istuimessa. Ilmanvaihtoakin tarvitaan. Toisissa laitteissa kaikki menevät samaan säiliöön, minkä jälkeen toteutetaan jälkierottelu. Virtsaa tulee seisottaa jonkin aikaa kanisterissa, ennen kuin se voidaan käyttää esimerkiksi puutarhassa ja nurmikoilla turvallisesti. Ulostetta pitää kompostoida vähintään vuosi, ja suotonestekin voidaan käyttää lannoitteena vasta, kun sitä on pidetty kanisterissa riittävän pitkään. – Nestettä ihmiset tuottavat huomat-. PikkuVihreällä pakastava käymälä on Privetti. – Säästöistä on tehty paljonkin erilaisia laskelmia, mutta pitkällä aikavälillä kuivakäymälä on aina huokeampi vaihtoehto. dolliset taudin aiheuttajat kuolevat. Nestesäiliöt pitää asentaa oikeaan paikkaan, jotta ne on helppo tyhjentää tai huoltaa. Hyvä huussi on siis ravinteiden keruupiste eikä jätelaitos. – Käytännössä virtsa, joka on ollut ulosteen seurassa eli suotoneste, sisältää enemmän ulostebakteereita, joten se vaatii samanlaisen käsittelyn kuin kompostointi. jätevesien sekoittumista. – Jo istuimessa voidaan tuotokset erotella siten, että virtsa ja uloste päätyvät eri säilöihin. Esimerkiksi PikkuVihreän valikoimissa on tarjolla hajuttomia ja ekologisia kuivakäymälöitä. – Vielä ei olla ihmisten mielikuvissa valmiita luopumaan vesivessasta, mutta uskomme, että tähän suuntaan ollaan pitkällä tähtäimellä menossa. Se toimii käytännössä kuten tavallinen kotipakastin. Tekniset innovaatiot tekevät sekä päivittäisestä käytöstä että huoltotoimista vaivatonta ja suorastaan miellyttävää. – Suurin osa ravinteista, mutta myös ulosteperäisistä bakteereista (esim. – Kuivakäymälöiden tuotekehitys on ollut huimaa. Jossain vaiheessa tulee eteen se tosiasia, että käymälätuotokset on kierrätettävä, jotta ruokakin kasvaa. Se on siis hajaasutusalueen paras vaihtoehto, sanoo Susanna Pakula. koli), ovat juuri käymälän jätevesissä. Tästä saadaan maanparannusainetta. Jäteastiassa käytetään kompostoituvaa ekopussia. Nyt jo vapaa-ajanasuntoihin rakennetaan kuivakäymälöitä sisätiloihin ulkohuussien sijaan. Tämä on eräs tärkeimmistä syistä kuivakäymälälle. Puhdasta virtsaa voidaan käyttää typpilannoitteen tavoin. Lämpötilaa ylläpitää säädettävä termostaatti. Laitteet ovat erilaisia, eri ko- Lannoitetta ja maanparannusainetta Kuivakäymälästä vesivessan korvaaja Biolan Oy:n Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset pientaloasukkaat kertovat nykyaikaisen kuivakäymälän käyttämisen olevan siistiä ja hajutonta puuhaa. Hyvä kuivakäymälä on mukava ja viihtyisä
Yleisin nykyisin käytössä oleva jäteveden sisältämän fosforin talteenottomenetelmä on kemiallinen saostus, jolla voidaan optimioloissa kerätä lähes 100 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista. Fosforia kuivakäymälöistä Fosfori on rajallinen luonnonvara ja sitä louhitaan maaperästä. Louhittava fosfori on jopa nopeammin loppuva luonnonvara kuin öljy. Tällä hetkellä ihmiskunta ei kierrätä riittävästi ravinteita ruokkiakseen kasvavaa väestömäärää. tavan paljon enemmän kuin kiinteää tavaraa, mutta kiinteä jäte vähenee kompostoituna parhaimmassa tapauksessa kolmasosaan. Ekolet Oy:n kehittämä “Happy-Loo” (onnen-käymälä) on esimerkki kuivakäymälästä, joka on tarkoitettu moneen käyttöön. Lähde: Käymäläseura Huussi ry:n huomiot ja kannanotto EU-komission tiedonantoon fosforin kestävästä käytöstä. Käymäläjätteen sekoittaminen suureen määrään vettä, sen kuljettaminen kauas syntypaikasta ja jäteveden puhdistaminen aiheuttaa paljon kustannuksia. Sen seurauksena fosfori kuitenkin muuttuu muotoon, joka on huonosti kasvien saatavilla ja lannoitekäytön yhteydessä fosforia huuhtoutuukin paljon vesistöihin. – Tyhjennys on helppoa, laite kallistuu taaksepäin, saranoitu kansi käännetään sivuun, reiällinen suodatinlevy vedetään ulos ja kiinteä jäte lapioidaan esimerkiksi kottikärryyn, Ylösjoki jatkaa. – Suodatinlevy työnnetään paikalleen ja suodatusainetta, olkea tai turvetta, laitetaan levyn päälle. – Lähdimme siitä, että veden käytön intiimiin hygieniaan tulee olla mahdollista, miesten pitää voida asioida seisten ja säiliön tulee olla niin suuri, ettei isonkaan perheen tarvitse tyhjentää sitä kesken kesäloman. Lisäksi prosessista aiheutuu useimmiten päästöjä ilmakehään ja vesistöihin. Fosforin talteenotto ja käyttö on tehokkaampaa kuivakäymälästä kuin jätevedenpuhdistamon prosessista, jossa se ei ole parhaassa mahdollisessa muodossa lannoitekäyttöä ajatellen. Tuuletusputki ja nesteen poistoputki irtoavat ja uudelleen kytkeytyvät automaattisesti, kun laitetta huolletaan. Kiinteä jäte tarvitsee jälkikompostointia ja suotonestettä tulee vanhentaa säiliössä ennen maaimeytystä tai käyttöä lannoitteena.Laite on valmistettu kierrätettävistä materiaaleista: polyeteenimuovi ja ruostumaton teräs ja sen vetoisuus on yli 350 litraa. Projekteissa rakennetaan käymälöitä ja annetaan hygieniakasvatusta paikallisille asukkaille. Ruotsissa tehtyjen tutkimusten mukaan nelihenkisellä perheellä pitäisi olla noin 500-600 neliötä nurmikkoa tai kasvimaata, jotta neste tulisi käytettyä, kertoo Susanna Pakula. Huussi ry:n näkemyksen mukaan fosforin kestävää kiertoa käymäläjätteestä hyötykäyttöön ei tulla saavuttamaan Euroopassa pelkästään jätevedenpuhdistuslaitosten kautta. Tunnetut fosforivarannot ovat keskittyneet pääosin Euroopan ulkopuolelle, kuten Kiinaan, Yhdysvaltoihin ja Marokkoon, eikä näillä mailla ole välttämättä intressiä miettiä Euroopan asukkaiden ruoantuotantoa, Huussi ry toteaa tiedotteessa. Halvimpien käymälämallien rakentaminen maksaa 100–200 euroa. Lisäksi kaikki hoitoon tarvittavat aineet tulee saada paikallisesti, Ylösjoki kertoo. Käymäläprojekteja ulkomailla Kuivakäymälöiden käyttöä edistävällä Käymäläseura Huussilla on projekteja muun muassa Sambiassa ja Swazimaassa. Ekoelo | 63. Käymäläseuran projekteissa käymälöitä on rakennettu yhteensä parisataa. Biokaasuprosessin avulla energiaa voidaan kerätä myös kuivakäymälöiden yhteydessä. Kerättävän fosforin käytön tehokkuutta voidaan parantaa ottamalla myös energiaa talteen käymäläjätteestä. Tuotteen kehittäjän, diplomiinsinööri Matti Ylösjoen mukaan se sopii mökille, leirintäalueelle, luontopolun varteen ja kehitysmaissa melkein mihin tahansa. – Haja-asutusalueella viheralueita on omakotitaloissa usein riittävästi, jotta virtsan määrä voitaisiin hyödyntää. Kuivakäymälöiden käyttö on kansantaloudellisesti edullisempaa kuin viemäriverkostojen rakentaminen, ylläpitäminen sekä puhdistusprosessien ylläpitäminen ja tehokkaiden puhdistamoiden rakentaminen. Moneen käyttöön Piirros Seppo Leinonen
Tilaa kätevästi netistä suoraan kotiin Huussissa käynti miellyttäväksi hajuttomalla ja tehokkaasti kompostoivalla Biolanin käymälällä. www.dt-keskus.fi info@dt-keskus.fi 050-5722257 050-4938145 äymäläseura Huussi ry on vuonna 2002 perustettu kansalaisjärjestö, jonka toimipaikka on Tampere. ISTA STETU ISTA VARU O IN P V U Y A H SK ALOU MAAT. Toimialueena on koko maailma. 64 | Ekoelo Erittäin imukykyiset eläinkuivikkeet helposti käsiteltävissä ja säänkestävissä paaleissa. Yhdistys antaa tietoa ja neuvoja kuivakäymälöihin ja sanitaatioon liittyvissä kysymyksissä sekä järjestää koulutusta. Yhdistys jakaa vuosittain Kultainen talikko -palkinnon vuoden huussiteosta eli merkittävästä kuivakäymäläasioiden edistämisestä. Käymäläseura Huussi ry järjestää joka kolmas vuosi Dry Toilet -konferenssin. Lisätietoja: huussi.net ULKO Hinnat alkaen 490 € RUTI-Mix turvekutteri Ostamalla Biolanin tuotteita tuet samalla Lastenklinikoiden Kummien toimintaa. Yhdistyksellä on jäseniä noin 400. Huussi ry haluaa kestävän sanitaation K Onnellisten istuntojen tavaratalo! Kuivakäymälät Yöastiat Alipainekäymälät Kompostorit Jätevesilaitteet Suunnitelmat neuvot ja asennukset. Kotimaassa ja kehittyvissä maissa tehtävän työn lisäksi yhdistys on edistänyt Karjalan tasavallan kylien sanitaatiota. Tavoitteena on, että sanitaatio kaikkialla toteutetaan ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurillisesti kestävästi ja että ravinnekierto toteutuu. Seuraava on vuorossa 2015. Yhdistyksen visio on tehdä kuivakäymälöistä kestävän kehityksen keskeinen osa, jotta myös tulevat sukupolvet voisivat nauttia puhtaasta vedestä ja terveellisestä ympäristöstä
Lehmät ovat kesäisin laitumella, mikä ihastuttaa varsinkin lapsiperhematkailijoita, joista suurin osa haluaa näyttää perheen pienimmillekin elävän maaseudun. Hyvää ekomatkaa! Ekologinen matkailija etsii lomakohteensa läheltä – omasta maakunnasta tai ainakin omasta kotimaasta. TEKSTI: MIRA PIISPA KUVAT: MATKAILUYRITTÄJÄT Ekoelo | 65. LÖYTYISIKÖ LOMAKOHDE LÄHELTÄ TAI LINJA-AUTOLLA. EKOMATKAILU Lahdelman emolehmällä on vasikka. Hevonen kuoli 30 vuotta elettyään. Lähdimme katsomaan, mitä maakunnista löytyy. Muita eläimiä ovat lammastilalta kasvamaan tuodut kesälampaat, koirat, kissat ja kanit
Ajatuksena on ollut tarjota matkailijalle laatua läheltä. Miksi lähellä olevaa hyvää ei saa tarjota kuin vasta sitten, kun se kiertää satoja kilometrejä, Pertti Lahdelma kysyy. Tilausravintola toimii 450 neliön kokoisessa maatilan päärakennuksessa, mutta ruokapalvelut saa myös luksusmökille, Keitaaseen. Riemurahi on 10 hengen mökki, jonka rannassa voi uida, veneillä ja ruokailla ulkona. Matkailu on aloitettu tilalla vuonna 1988 yhtenä syynä juuri matkailulle sopivat puitteet. Sen ja oman kehittämisen myötä tilalla on siirrytty sähkölämmityksestä hakelämmitykseen omalla puulla, liitytty kylän vesiosuuskuntaan ja kiinnitetty huomiota veden säästöön. – Meille itsellemme olisi tärkeää, että raaka-aineet saadaan mahdollisimman läheltä. Hyvät kulkumahdollisuudet Etelä-Savon reitin varrelta löytyy myös Matkailutila Lahdelma. Saapua voi myös junalla Mäntyharjulle, jolloin Pertunmaan Lihavanpään kylään tulee matkaa 25 km. Maakuntien Parhaat -laatumerkin myöntää ProAgria Keskusten Liitto. Merkin käyttöoikeutta voivat hakea pienyritykset, jotka ovat joko elintarvikeyrityksiä, käsi- ja taideteollisuusyrityksiä tai maaseutumatkailu- ja palveluyrityksiä. Siellä pidetäänkin paljon perhejuhlatilaisuuksia sekä erilaisten yritysten sekä muiden muassa työmarkkinajärjestöjen kokouksia. Seitsemän vuokramökkiä vaativat saneerausta vähintään kymmenen vuoden. Keitaan tarjoilut valmistaa kylän oma huippukokki. – Tänne pääsee myös linja-autolla neljän kilometrin päähän. Ruokaa läheltä Kasviksia Pertti ja Ritva Lahdelma hankkivat oman kylän viljelijöiltä sekä kyläkaupasta, mutta vaikka tilalla tuote- Petri ja Ritva Lahdelma toivottavat vieraat tervetulleeksi luomulomalle Lahdelmaan Pertunmaalle. Niistä tärkeimmät ovat puhdasvetisen järven rantaviiva sekä sopiva, joutuisa matka pääkaupunkiseudulta; Helsingistä matkaa tulee 190 kilometriä, lähes koko ajan moottoritietä. M aakuntien parhaat -matkailureittejä on koottu Suomen useasta eri maakunnasta: Etelä-Savo, Häme ja Pohjanmaa, Satakunta ja laajemmin Itä-Suomi. Harrasteita löytyy läheltä: Kilpahiihtoa harrastava isäntä järjestää lumitilanteen salliessa hyvät hiihtoladut ja saatavissa on niin ikään kunnon vuokravälineet. Kauden mukaan tilausruokailijoille voidaan tarjota erilaisia, oman järven kaloja. Investointikohteita vajaat kolmekymmentä rakennusta sisältävällä tilalla on yllin kyllin ja lähes joka vuodeksi, kuten isäntä toteaa: – Seinät maksavat ihan liikaa kannattavuuteen nähden. – Jos ei saada haukea, niin tarjolla on siikaa tai madetta, Pertti Lahdelma lupaa. Peruvedestä on kolme vuotta sitten nostettu Suomen ennätyshauki, yli 18 kiloa, ja asiakkaammekin on saanut 15-kiloisen hauen, Pertti Lahdelma kertoo. Vielä sujuvampi yhteys on viitostieltä, josta Mäntymotellin kohdalta tulemme joko hakemaan tai voi saapua taksilla, Lahdelman tilan isäntä Pertti Lahdelma kertoo. Tilanne on hullunkurinen, kun silloin tällöin karjaa joudutaan teurastamaan itse jonkin eläimen ulkonaisen vamman vuoksi: Ateriana tarjottava liha pitää ostaa muualta. 66 | Ekoelo – Kesäisin kalastus onnistuu järvellä tai läheisillä kalastuslammilla hyvin. Ympäristöasiat kiinnostaneet Lahdelman matkailutila lähti heti mielellään mukaan Lomarenkaan pyytämänä takavuosien Ympäristöä säästävän matkailun edistämis- ja kehittämishankkeeseen. Matkailutila Lahdelman uudemmat mökit on varustettu käyttövettä säästävillä vesikalusteilla. Lomaan Lahdelmassa – rantamökeissä kirkasvetisen Peruveden rannalla tai perinteikkään maalaistalon pihapiirissä – voi kuulua myös lähiluonnon antimista nauttiminen: Tilalla on aamiaismajoitusta sekä tilausruokailua ryhmille. Luomuun on pelloilla siirrytty jo aikoja sitten, eikä lihan tuottaminen luomuna vaatisi kuin muutaman pikku muutoksen. taan nautakarjan lihaa ja naapuritilalla maitoa, näitä tuotteita ei voida säädösten vuoksi tarjota asiakkaille
Tällaisia ovat Pohjoismainen ympäristömerkki ja Maakuntien Parhaat -laatumerkki. – Johtotähtenämme oli: Otetaan ennakkoluuloton idea, lisätään kotimaisia raakaaineita, sopivasti tinkimätöntä työtä ja nokare intohimoa. – Olisi hyvä ajatella, kuinka kauas matkustetaan. Matkailijan valinnoissa iso ja painava asia on matkustustapa ja matkan pituus. Alkoholitarjoiluista on luovuttu. Kannattaisi nähdä myös lähellä olevat hyvät asiat. Suuri hakelämpölaitosinvestointi on heti pienentänyt huomattavasti energiankulutusta. Puu käytössä, energia mietinnässä Osaa matkailijoista kiinnostaa matkansa ekologisuus, ja he saattavat löytää tilalle Suomen luomumatkailuyhdistyksen ECEAT-verkoston kautta. – Liittyminen vesiosuuskuntaan ja keskitetty jätevesien puhdistus on ehdottoman hyvä asia ja suojelee järveä paremmin kuin suodatusjärjestelmät. Monen toimintatavat maaseudulla ovat jo perinteisesti, valmiiksi ympäristön huomioon ottavia. Kauempana tilalta sijaitsee luksusmökki Keidas, jossa vettä kuluu kylpyläaltaissa ja viidessä saunassa. Oman käyttösähkön tuotantoakin Lahdelmat ovat miettineet, mutta laitteistot eivät toistaiseksi ole riittävän varmatoimisia. Vaalitaan hellyydellä ja lisätään merkki laadusta, Kirsi Mutka-Paintola selvittää. Niistä suurin osa on täysillä mukavuuksilla varustettuja, talvilämpimiä mökkejä. EKOMATKAILU välein. Se huomioi ympäristön suojelun ja säilyttämisen lisäksi myös paikallisten asukkaiden hyvinvoinnin sekä kasvattaa ympäristö- ja kulttuuritietoisuutta. Ekoelo | 67. – Olemme saneeranneet aamiaismajoitusaitat pihapiirissä vanhaa, jopa 1800-lukua kunnioittaen, vuonna 1984 tilanpidon aloittanut, suvun kolmanteen polveen kuuluva Pertti Lahdelma kertoo. Maaseutumatkailuyrittäjiä on opastettu ottamaan ekologiset tekijät huomioon yrityksiä rakentaessaan ja markkinoidessaan. Sen sijaan ruuan osalta kuluttajat ovat jo laajasti kiinnostuneita alkuperästä ja tuotannosta. Usein kotiseutu tai sen lähialueet voivat olla meille heikosti tunnettuja. Se on Pertti Lahdelman mukaan yrittäjän ainoa mahdollisuus päästä hyvään käyttöasteeseen, joka viime vuonna oli keskimääräistä parempi, 64 prosenttia, mikä merkitsee 32–34 täyttä vuokraviikkoa vuodessa. Kirsi Mutka-Paintolan mukaan tärkeimpiä huomioitavia asioita ovat jätteiden muodostuminen ja lajittelu, hankintojen kestävyys ja kierrätettävyys, paikallisten tuotteiden ja palvelujen käyttö sekä luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Näin kertoo yritys- ja elintarvikeasiantuntija Kirsi Mutka-Paintola ProAgriasta: – Suomalaisen maaseutumatkailun osalta käyttäisin mieluummin kestävän matkailun termiä, joka huomioi ekologisuuden ohella myös matkailun taloudelliseen ja kulttuurissosiaalisen ulottuvuuden. Ekologisuus ja maaseutu kuuluvat yhteen Kestävässä matkailussa suuntaudutaan lähialueille niin matkailijan kuin tuotteita ja palveluita tuottavan maaseutumatkailuyrittäjän näkökulmasta. Isäntä on käyttänyt saneerauksissaan paljolti oman metsän puutavaraa. Veden säästöä monin tavoin Veden säästöön mökeissä on päästy säätämällä vesivessojen veden kulutus mahdollisimman pieneksi, kun taas uudemmissa mökeissä vesikalusteet ovat jo valmiiksi paremmin säästäviä laadultaan. Suunnitelmissa tosin on, että 1970-luvulla rakennetut rantamökit tullaan saneeraamaan siten, että asiakkaille jää puuceen käytön valintamahdollisuus. Kivoja lomaelämyksiä voi löytyä odottamattoman läheltä, itse olen sen konkreettisesti havainnut kiertäessäni työssäni omaa maakuntaani, Etelä-Savoa. Paikallisuus keskeistä Moni maaseutumatkailuyrittäjä on pieni tekijä, jolle isot investoinnit eivät välttämättä ole mahdollisia. Erilaiset merkit huomioivat Mutka-Paintolan mukaan jo osaltaan ympäristöön ja kestävyyteen liittyviä asioita myös matkailun osalta. Moni matkailija silti hakee lomaltaan luksusta, joten tällaisiakin matkailijoita tahdotaan palvella. Ekologiset näkökohdat lomamatkan valinnassa eivät vielä ole suuria tekijöitä alati kasvavien matkailijamassojen joukossa. Päärakennuksen hirsinen tupa toimii Lahdelmassa aamiaistarjoilun ja tilausruokailijoiden palveluksessa. Maustetaan mielikuvituksella. Sitä käytetään niin ikään rakennusten ja käyttöveden lämmityksessä. – Tosin osa saunoista on rannalla, joten kesällä nekään eivät kuluta niin paljon, tarkasti etäluettavaa vedenkulutusmittaria seuraava Pertti Lahdelma tietää. Merkin alla toimii yrittäjiä elintarvike-, käsityö- ja maaseutumatkailualoilla. Maakuntien parhaat syntyi 20 vuotta sitten ProAgria Keskusten Liiton aloittaessa laatutyön pienten yrittäjien kanssa. Merkit huomioivat ympäristöä Ekologiselle matkailulle ei ole olemassa mitään standardia, mutta Suomen luomumatkailuyhdistys - ECEAT Suomi ry:llä on mukana oleville yrityksille oma tunnus ja määritellyt toimintatavat. Suihkuihin on asetettu säästösuihkupäät
– Tarjoaa sinulle paikallisia makuja ja uniikkeja kokemuksia! Ekoelo Luonnonmukaisesti Laadulla ja sydämellä kotimaista luomu- ja lähiruokaa. 11 ha alueella. HILI M AN PUOTI Keskustie 22, 51200 Kangasniemi, puh. ylämaannauta, emu, laama. Lämpimästi tervetuloa kansallismaisemaan! Jänisvaarantie 4, 83960 Koli | email:iris.mustonen@maatilamatkailu.fi www.maatilamatkailu.fi | P. herkkuja POIKKEA KAHVILLE Tarjoamme päivittäin makeita leivonnaisia, sekä pientä suolaista. Ryhmät ovat tervetulleita, varaathan esittelyn hyvissä ajoin. Lomamökimme sijaitsevat maaseutumaisemassa sekä Pielisen rannalla. Tarjoamme myös herkullista maalaisaamiaista 12€/henkilö. 040-5862863 www.pikkukili.net TULE, TUTUSTU & IHASTU HILIMAN TUOTTEISIIN! Meiltä löydät laajan valikoiman luomutuotteita: mm. mehuja, marmeladeja, myslejä, näkkileipää ym. 050 5053127 68 | Ekoelo. Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen Eläinpuisto vaaramaisemissa Pohjois-Karjalassa! Meillä voit katsella eläimiä laajalla n. Kesäisin eläimiä on jopa yli 200. Vietä hauska kesäpäivä nauttien alueemme tarjonnasta. ave w w w.v -kioski -näköalatorni -lohenkalastusta - grillipaikat -uimaranta PikkuKili Elämyspiha Salonkyläntie 90, 81570 Kelvä gsm. Kysy myös kurssejamme. 010 321 2221 hilima@vavesaarentila.fi & www.hilimanpuoti.fi arkisin 10-17, lauantaisin 10-14, sunnuntaisin suljettu Mielenkiintoinen vierailukohde Varsinais-Suomessa Oivallinen perhelomaja leirikoulupaikka Kotimaan matka on edullinen ekoteko Kanniston ruokapöytä tarjoaa maistuvaa lähiruokaa maatilamatkailu JÄNISVAARA Tarjoamme lomamajoitusta ympärivuoden Kolin kansallispuiston kupeessa. DEN ILOI A U S V U H O K R tila.fi VU s aa re n Nähtävillä mm
Mökit on suunniteltu mahdollisimman ekologisiksi ja asiakas pääsee itsekin leipomaan ruisleipää lähimyllyn jauhoista. – Muutimme Leivonmäen Vartiamäkeen vuonna 1994 jatkamaan sukutilaa, jossa maaseutumatkailua oli harjoitettu jo yli 40 vuotta, Marianne Kosonen kertoo. 1. Silloin rakennettiin uusi, iso, talvilämmin vuokramökki. Myös Wanha Vartiamäki on liittynyt luomumatkailuyhdistykseen, ECEAT:iin omien periaatteidensa vuoksi. 2. TEKSTI: MIRA PIISPA K eski-Suomessa ei ole varsinaista Maakuntien parhaat -matkailureittiä, mutta sieltä löytyy myös hyvien yhteyksien päästä useita ekohenkisiä maaseutumatkailutiloja. Ekoelo | 69. Leipomaan opettelee australialainen vaihto-oppilas Kate Jarvie. EKOMATKAILU 1. Wanhan Vartiamäen sydämen asiana on tarjota tuoretta ruisleipää ja opetella tekemään niitä. Wanhan Vartiamäen lomamökkien kehittämiseen Marianne ja Matti Kosonen lähtivät, kun muutaman kilometrin päästä heidän maatilaltaan avattiin Leivonmäen kansallispuisto. 2. Kotoilua lapsiperheille ja lemmikeille Wanhan Vartiamäen tilalla eletään lähellä luontoa, josta halutaan omilla toimenpiteillä myös huolehtia. Wanhan Vartiamäen vuokramökki Haukiranta pienen Vähä-Harjujärven ääressä on perinteinen, hirsirakenteinen kesämökki, jossa voi käydä komeassa huussissa
Olemme tehneet paljon töitä laittaaksemme vesistönsuojelutoimenpiteet ajanmukaiseen kuntoon, Marianne Kosonen kertoo. Vuokramökkien rakentamisessa ja varustelussa ekologisia ratkaisuja on pidetty etusijalla. Aitoa ruisleipää Liikeideana Kososilla on alusta alkaen ollut tarjota tasokasta, ekologisesti kestävän kehityksen periaatteitten mukaista mökkimajoitusta kansallispuiston välittömässä yhteydessä erityisesti huomioiden lapsiperheet ja lemmikkien omistajat. Sähkövalot aurinkopaneelin avulla edustavat mukavuuksia, mutta muuten mökki on oikea vanhan ajan kesämökki pihakaivoineen ja ulkohuusseineen. Maatilalomailija pääsee tutustumaan myös eläimiin, sillä tilalla on kaksi suomenhevostammaa, Hilla ja Kaisla, sekä yksi shetlanninponi, Pippuri. Rustiikkisuutta keittiöön tuovat vanhat tammikalusteet. Ekologisuus oma ajattelutapa Vaikka Kososet tuottavat turvetta voidakseen elättää itsensä ja kahdeksan lastaan maatilallaan, ekologinen ajattelutapa on heille aina ollut tuttua. Vesistön suojelua Wanhan Vartiamäen tilan päätoimeentulo tulee turpeen tuotannosta ja liharotuisten vasikoiden kasvattamisesta, joita isäntäväki on valmis esittelemään vieraillekin. Emäntä on suunnitellut sen omaan, ekologiseen makuunsa sopivaksi ja isäntä rakentanut. Mökki on maalattu itse keitetyllä punamultakeittomaalilla, muussakin pintakäsittelyssä on suosittu öljyvahaa. – Olen ollut innostunut jätteiden lajitteluun, kierrätykseen, kirpputoreilla kiertämiseen, itse tekemiseen, luomuruoan ja Reilun kaupan tuotteiden suosimiseen, Marianne Kosonen selvittää. Grillikatos ja puuvaja on käsitelty tervalla. Pellot ovat kokonaan luomutuotannossa. Pihalla on biojätteitä varten pikakompostori. Rutajärven rannalla sijaitsee Wanhan Vartiamäen tilan iso, kaikilla mukavuuksilla varustettu, talviasuttava Tähtitalvikki-huvila vaativaan makuun. Hyvinä lumitalvina kansallispuiston latu lähtee aivan Wanhan Vartiamäen toisen mökin kulmilta. Myös puiston poluille on lyhyt matka.. Myös keittiökalusteet on vanhasta mäntykalusteesta petsaamalla kunnostetut. Kokeneemmat voivat myös ratsastaa. Kotoilu ja slowlife sopivat mielestäni oivallisesti ekohenkiseen elämäntapaamme, jota tahdomme tarjota vieraillemmekin, Marianne Kosonen kertoo. – Tähtitalvikilla on maalämpö. Emännän yksi rakas harrastus kun on leipominen, asiakkaatkin pääsevät maistamaan tuoretta ruisleipää, jopa opettelemaan sen tekoa. Suoluonto kiinnostaa Leivonmäen turvesoita esittelevässä kansallispuistossa kirjattiin viime vuonna 14 000 kävijää. – Turvetuotantoa ei voida pitää ekologisena, mutta se on kuitenkin kotimainen vaihtoehto energiantuotannossa, mielestämme ydinvoimaa, kivihiiltä ja öljyä parempi vaihtoehto. – Siinä on todellista lähiruokaa, sillä leivomme läheisen Rutalahden myllyn lisäaineettomista ruisjauhoista. Mökillä on kiinnitetty erityistä huomiota jätteiden lajittelun helppouteen. Materiaalit ovat pitkälti luonnosta: huovutettua villaa, puuvillaa, puuta, vuolukiveä, Marianneemäntä luettelee. Sisustuksessa on käytetty paljon kierrätettyjä huonekaluja. 70 | Ekoelo – Haukirannan sähköttömällä mökillä ekologisuutta on ollut helppo toteuttaa
WWF ja Metsähallitus järjestävät yhteistyönä talkooleirejä, joissa perinneympäristöjä hoidetaan talkoovoimin. Takaisin töihin. Kahvitauolle kello 15. Saunaan ja leirinuotiolle kuun- telemaan kitaransoittoa ja kertoilemaan juttuja. Kuva: Kalle Erkkilä/ WWF Suomi. – Kolin kansallispuistossa on luonnontilaisia alueita, kuten lehtoja, joiden hoitotoimenpiteet tähtäävät siihen, että lehtoja palautetaan metsätalouden harjoittamisen jälkeen niiden luonnonmukaiseen tilaan, Karjalainen kertoo. Yksi leirikohteista tulevanakin kesänä on Kolin kansallispuisto. Tältä kuulostaa Kolin kansallispuistossa järjestettävän talkooleiripäivän kulku. Haluatko viettää viikon kesästäsi tekemällä ekotekoja. Ekoelo | 71. Viikon pituisella leirillä hoidetaan kansallispuiston kaunista kulttuurimaisemaa kunnostamalla umpeen kasvaneita niittyjä, ahoja ja lehtoja. – Ennen kansallispuistoksi muodostumista alueelle istutettiin esimerkiksi kuusta. Nyt kun alue on luonnonsuojelukohde, leirillä poistamme sieltä kuusia ja näin vapautamme tilaa lehtojen tunnusomaisille puulajeille. KESÄ KUTSUU EKOTEKOIHIN Kiinnostaako WWF:n talkooleiri. Työt loppuvat kello 17. – Leirillä toimitaan ruokapalkalla talkooperiaatteella ja tehdään luonnonhoitotöitä Metsähallituksen opastamana ja isännöimänä, toteaa Kolin talkooleirin vetäjänä useampana vuonna toiminut Harri Karjalainen Metsähallituksesta. Leirit tarjoavat joka kesä yli 150 täysi-ikäiselle vapaaehtoiselle mahdollisuuden konkreettiseen luonnonsuojelutyöhön. EKOMATKAILU Kolin talkooleiriläiset kasaamassa raivaustähdettä myöhemmin poltettaviin kasoihin. Kolin kansallispuistossa järjestetään talkooleiri myös tulevana kesänä. Kahdeksalta töihin niittämään heinää, kasaamaan havuja tai raivaamaan lepikkoa. A amuherätys kello seitsemän. Tunnin lounastauolle kello 11. WWF on järjestänyt talkooleirejä vuodesta 1977 lähtien eri puolilla Suomea ja muutaman kerran lähialueilla ulkomailla. Aika kömpiä teltasta ulos ja aamiaiselle
– Työni on muutoin pitkälti toimistotyötä, ja joku voisi luonnehtia sitä papereiden pyöritykseksi ja byrokratiaksi, Karjalainen naurahtaa. – Leirillä tehtävät työt ovat sellaisia, joita ei voi mitenkään koneistaa. Suuren suosion saavuttaneita talkoita järjestetään taas ensi kesänä Kolin lisäksi muuallakin päin Suomea. Talkooleiriläiset auttavat siis luontoa arvokkaalla työpanoksellaan kunnostamalla näitä uhanalaisia perinneympäristöjä. – Niiden raivaamisten tuloksena alueella kasvaa taas luonnonmukaista aho- ja niittykasvillisuutta. WWF järjestää osallistujille tapaturmavakuutuksen leirin ajaksi ja huolehtii kuljetuksista leirin aikana. Ilmoittautuminen päättyy leirien täytyttyä, ja ne täyttyvätkin yleensä jo ensimmäisen ilmoittautumispäivän aikana, toteaa WWF:n kenttäkoordinaattori Teemu Niinimäki. Muonituksesta vastaa WWF:n leirikokki. Ilahduttavaa on myös, että harvinaistuneet kasvit ja Näin voit ilmoittautua leirille! WWF organisoi suosittujen talkooleirien käytännön järjestelyt. 72 | Ekoelo perhoset ovat palanneet sinne, Karjalainen toteaa. Ruokaa tehdään usein hankalissa maasto-olosuhteissa suurelle joukolle kerrallaan. Leiriläisen tulee olla myös täysi-ikäinen. Työ leirillä on Karjalaisen mukaan fyysisesti raskasta, mutta palkitsevaa. Leirillä valmistellaan myös perinteistä kaskea, joka on osa kulttuuriperinnön elvyttämistyötä. WWF panostaa vuosittain paljon talkooleiritoimintaan ja odottaa leiriläisiltä maastokelpoisuutta ja reipasta talkoomeininkiä. Talkooleiriläiset ovat kasanneet niitetyn heinän seipäille vanhan ajan malliin. Millainen ekoteko talkooleirille osallistuminen hänen mielestään sitten on. – Talkooleirejä järjestetään taas ensi kesänä eri puolilla Suomea. Pitkään käytössä olleesta WWF:n puolijoukkueteltasta on päätetty vähäisen käytön takia luopua majoituskäytössä. Tilaa kasveille ja perhosille WWF:n talkooleiri on kovaa työtä, mukavaa seuraa ja upeita maisemia. Vaikka Karjalainen itse osallistuu leireille työnsä puolesta, kokemus on hänelle aina yhtä rikastuttava. Lisäksi siirtymät leiripaikalle ja työkohteisiin voivat olla pitkiä, joten leiriläisten tulee pystyä liikkumaan maastossa vähintään muutaman kilometrin taipaleita. Leiriläiset maksavat itse edestakaiset matkansa leirikirjeessä ilmoitettavaan kokoontumispaikkaan leiripaikan läheisyydessä. – Monet talkootöistä ovat fyysisesti raskaita ja osallistujilta edellytetäänkin hyvää kuntoa. Mikäli kiinnostut osallistumisesta, voit ilmoittautua leirille WWF:n nettisivujen kautta. Kolin talkooleirillä tehtävään hoitotyöhön kuuluu myös kulttuurimaiseman niittämistä ja lepikoiden raivaamista. rinteisin keinoin eli niin kuin ihmiset ovat aina ennenkin tehneet. On hienoa saada omien kätten työn avulla aikaan jotakin näkyvää. – Se on todella tärkeä ekoteko, koska perinnemaisemat ja lehdot ovat Suomen lajirikkaimpia ympäristöjä, joissa elää koko maan mittakaavassa eniten kaikkein uhatuimpia ja häviämisvaarassa olevia lajeja, Karjalainen vastaa. Näin ollen työt on tehtävä pelkästään pe- – On hienoa saada omien kätten työn avulla aikaan jotakin näkyvää. Kuva: Reita Waara/ WWF Suomi.. Sen päätyttyä muutamia vuosikymmeniä sitten on nyt herätty siihen, että se pitää pelastaa. Vuoden henkireikä Harri Karjalainen on Kolin talkooleirin vetäjänä jo konkari. Allergiat ja kasvisruokavalio pystytään toki huomioimaan, mutta jos osallistujalla on jokin erityisen haastava ruokavalio, hänen on varauduttava leirille myös omin eväin. – Kolin kansallispuistossa on paljon merkkejä entisestä erämaa-asutuksesta, jossa on harjoitettu aho- ja niittytaloutta. Leirien aikana asutaan yleensä omissa teltoissa. Hänelle itselle leiriviikko on tärkeä henkireikä vuoden työkierrossa. WWF:llä on myös muutamia telttoja, joita voidaan pyydettäessä ottaa leireille leiriläisten majoituskäyttöön. – Minulle on tärkeää irrottaa viikko vuodesta ja vetäytyä mukavan porukan kanssa keskelle luontoa
Viikon kuluttua, kun on aika lähteä kotiin, meinaa itku tulla. Lopulta meistä tulee kuin yksi iso perhe. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: WWF SUOMI sMAJOITUSPALVELUT . Leirille osallistuu hyvin erilaisia ihmisiä. Mukana on opiskelijoita, työssä käyviä aikuisia, perheellisiä ja sinkkuja. Viime vuosina mukaan on saatu myös ulkomaalaisia. – Odotan taas innolla ensi kesän leiriä. Jos talkooleiri jää jonakin kesänä väliin, tuntuu, että kesästä puuttuu jotakin, Harri Karjalainen toteaa. Kuva: WWF Suomi. Mukana on usein myös muutama eläkeläinen, joka haluaa olla mukana tekemässä työtä luonnon hyväksi. tutustuu pikkuhiljaa toisiinsa. – On kiinnostavaa huomata, miten ennestään toisilleen tuntematon porukka Kolin talkooleirin leirin vetäjä Harri Karjalainen niittohommissa
Ensi kesän talkooleirikohteet ja leirien ajankohdat: t Vallisaari Helsingissä 24.–25.5. Ilmoittautuminen WWF:n ensi kesän talkooleireille alkaa keskiviikkona 26.3.2014 kello 9. Kuva: Kalle Erkkilä/ WWF Suomi. t Jungfruskär Houtskarissa 3.–7.9. t Jurmo Saaristomerellä 2.–9.8. Luontoa, lepoa ja leipomista, kotisivuillemme kurkista: www.wanhavartiamaki.fi Mökkivuokrausta ja ruisleipäkursseja Marianne ja Matti Kosonen Aurinko laskee telttakylässä Kolin kansallispuiston kauniissa maisemissa. 040 5958 260 Luomulomalle Leivonmäelle Loistojuttu lemmikeille ja pikkuväelle. t Nothamn Tammisaaren saaristossa 19.–26.7. JA HENGENMÚKIT sKOULUTUS JATYÚHYVINVOINTIPËIVËT sSAUNAILLATsASUNTOAUTOVUOKRAUSsVENEIDENTALVISËILYTYS Mervi ja Hannu Lahtinen Keuruu, p. t Vehmaanniemi Vammalassa 27.–29.6. 010 239 2399 Avoinna joka päivä! Ekoelo | 73. t Kolin kansallispuisto 5.–12.7. Lisätietoja sekä ilmoittautumisohjeet löytyvät WWF:n nettisivuilta osoitteesta wwf.fi/talkooleirit Heila tekee hyvää! Lähiruokaa yli 200 pientuottajalta: – Palveleva Lihatiski – Viinitila, pienpanimo-oluita – Cafe Heila www.heilan.fi Työmiehentie 35, 18200 Heinola Heinolan pohjoinen liittymä 24 p
Kirsti Hassinen elää unelmaansa todeksi punaisessa tuvassaan. Kahvihetki kodin portailla on ekoelämää aidoimmillaan. 74 | Ekoelo Kirstin maatiaiskanat ovat harvinaista Hornion kantaa.
Eikä hänellä ole edes autoa. – Hornionkana on olemukseltaan ja käytökseltään hyvin alkuperäisen maatiaiskanan oloinen. – Hyvin minä täällä silti elukoitteni kanssa pärjään, vaikka näin talvisaikaan on ruoan hankinta välillä haastavaa, kun pitää noille kavereille saada rehua. Tämä paikka oli hyvä löytö, sillä missä tahansa maaseudulla tällainen yksineläjä ei tulisi toimeen ilman autoa. Tämä vaatiikin järjestelyä, mikä on minulle luontaista ja mieluisaa puuhaa. Täällä Loma-Kolilla meillä on käytössä kimppataksi, jonka toiminta on tosin vähentynyt viime aikoina, Kirsti toteaa. Kortelahden pientilan emäntä Kirsti Hassinen, 65, on melkoinen ekosissi. – Tämä paikka oli hyvä löytö, sillä missä tahansa maaseudulla tällainen yksineläjä ei tulisi toimeen ilman autoa. Hän samoilee luonnossa ja matkustaa Lappiin erämaavaelluksille. Kirsti on hullaantunut maatiaiseläimiin. Olin itse ex-mieheni kanssa 90-luvun lopulla löytämässä tätä kantaa. Puhumattakaan ajokortista. Eläkkeellä oleva matikanope asustelee pientilaansa yksin ja elää juurevan rehevää ja työntäyteistä ekoelämää. Hänellä on oma pihakanala, jossa elelee lauma maatiaiskanoja. Hän hoitaa taloa, kanoja, kissoja, koiria ja kesäisin myös lampaita. Vanhalla eläinrakkaalla koukkuselkämummolla oli Karkun Hornion kylän perällä viimeisiä näitä eläväisiä kanoja, joiden kantaa MTT:n alkuperäisrotujen geenityöryhmä lähti elvyttämään. Ne ovat lajiltaan harvinaista hornionkantaa, jota myös suomalaiseksi viidakkokanaksi kutsutaan. K olin Käränkävaaran juurella Käränkälammen rannalla seisoo punainen tupa ja nainen, joka elää varsinaista maatiaiselämää. Ekoelo | 75. Hän valokuvaa ja kirjoittaa. Tämä on Kirstin suakkuna. KANAT Kirsti Hassinen viihtyy Kolin maisemissa MAATIAISIA JA KIRJAILEVA KANAEMO Kirsti Hassisen pohjoiskarjalaisella isoisällä oli tapana istua tuvan penkin päähän ja kertoa suakkunoita eli karjalaksi tarinoita. – Autottomuus on minulle tietoinen valinta
Myös maatiaiskotieläimissä minua viehättää se, että niissä ei ole mitään turhaa eikä niitä ole tehojalostettu yhteen suuntaan vaan ne ovat monipuolisia ja terveitä eläimiä, Kirsti kuvaa. – Kanat ovat hyvin seurallisia ja ne kulkevat pihalla perässäni. Jos vieras koira vaikka tulee pihaan, saan ohjattua kanani helposti häkkiin, Kirsti kehuskelee kanasiaan. Kirstin kanat saavatkin säpistä aitoa maatiaiselämää. Oma kana, omat munat Liinu-kissa osallistuu Hertta-kanan hoitoon omalla kissamaisella tavallaan. Tosin ei hänellä niitä mitään vastaankaan ole. 76 | Ekoelo Kirsti on asiaansa perehtynyt kanaemo. – Oman kanalan munat ovat parasta lähiruokaa. – Kanat ovat lisäksi hyvin kauniita ja valokuvauksellisia. – Omaa elämäntapaani kuvaisin paremminkin sanalla maatiaisuus, joka tarkoittaa kohtuutta kaikessa. Olenkin aina sanonut, että jos on kotona jauhoja, maitoa tai maitojauhetta sekä kananmunia, niillä kyllä pärjää, Kirsti naurahtaa.. Niitä on hauska seurata, kun ne liikkuvat touhottaen ja nykivästi. Niiden ympärillä näyttää koko ajan tapahtuvan. Kirstin maatiaislampaat kirmailevat kesäpäivän onneaan pitkin pihoja. Kanoissa on elämää ja säpinää. Kustantajan mainoslauseen mukaan pihakanailu on kotoilun kasvava trendi. Itse kirjailija ei trendisanoista niin perusta. Kirjan kustantaja on Tammi. Kesäisin Kirsti avaa kanalan oven ja päästää kanat tepsuttelemaan vapaasti tilan pihapiiriin. Hän on kirjoittanut ja valokuvannut kirjan Omat kanat, omat munat, joka on valaiseva ja värikäs opaskirja pihakanalan perustamiseen
Ja lampaita. – Ystävälampuri antaa minulle aina loppukeväällä pienen lammaskatraan, joka tulee meille kesänviettoon. Rakas rakkaampi lammas Kirsti odottaa kovasti kesää. Kirstin elämäntapa on hyvä esimerkki siitä, miten virtaa löytyy lähes rajattomasti silloin, kun ihminen tekee sitä, mikä tulee sydämestä. – Rakennutin viime kesänä lampailleni aidat, joiden sisäpuolella lampaat saivat syödä maisemaa auki ja näin hoitaa perinnemaisemaa. Kohtuutta ja hidasta elämää Eläinrakkaalla pientilan emännällä on ilonaan myös talossa eleleviä karvaisia kakaroita. – Meidän koirat osallistuvat jopa kotieläinten hoitamiseen ja ovat kavereita niin tipujen kuin kissanpentujenkin kanssa. Mitä arvoja hän haluaa elämässään toteuttaa. – Maatiaisista lammas on minulle kaikkein rakkain eläin. Hilla on jo pyöräyttänyt kolmet pennut, mutta nyt se on leikattu. Ne ovat suomenlampaita, jotka viihtyvät mainiosti täällä, Kirsti kertoo. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: KIRSTI HASSINEN Kirstin Maatiaismuori-blogia voi lukea osoitteessa suakkuna.blogspot.fi Ekoelo | 77. Kirsti on ollut monessa mukana. Ennen vuotta 2009 ja muuttoa nykyiselle kotitilalleen hän ehti hoitaa perheensä ja lastensa kanssa niin kyyttöjä, suomenhevosia kuin mehiläisiäkin. – Kolin kansallispuistoon kymmenisen kilometrin päähän kotoani tuodaan kesäisin suomenkarjaa hoitamaan perinnemaisemia. Hänen seuraava nyt jo Eläkkeellä olevan matikan opettajan päivät ovat työntäyteistä arjen juhlaa. – Minulla on kova hinku kirjoittaa maatiaisista, koska koen sen missiokseni. Myöhemmin Kontiolahdella meillä oli myös kehräämö, jossa karstasimme huovutusvillaa. Tulevana kesänä sama meno jatkuu, Kirsti kertoo. Liinulle on vielä tiedossa yhdet pennut. Haluan myös kokea asiat oman elämän kautta, jotta lopputuloksesta tulee elävämpi, Kirsti kuvaa. Käyn siellä niitä tervehtimässä ja valokuvaamassa. Kanat ja kissat touhuavat sulassa sovussa. Maatiaiset ovat usein olleet uhanalaisia, joten on tärkeä kertoa niistä ihmisille. – Ne ovat arvoja, jotka sopivat hyvin nykyiseen elämäntilanteeseeni, sillä onhan minulla ympärilläni maatiaiseläimiä, jotka ovat parhaita opettajiani juuri noissa asioissa. Ja jottei Kirstin maatiaistarina tähän loppuisi, täytyy kertoa vielä, että hänellä on kesäisin vielä yksi harrastus. Kirstin suakkunaa kuunnellessa herää vielä yksi kysymys. Olimme aikoinaan Valamon luostarin alueella luomuvuokraviljelijöitä ja meillä oli kesällä 200 lammasta. Kokemus maatiaiseläimistä kertoo hänen rakkaudestaan niihin. – Maatiaiset ovat usein olleet uhanalaisia, joten on tärkeä kertoa niistä ihmisille. Löysin paimensukuisen lapinporokoiran aikoinani, kun etsiskelin kotimaista alkuperäistä koirarotua, joka ei olisi metsästyskoira, Kirsti kertoo. 9-vuotias lapinporokoira Pipari ja sen 2-vuotias Mansi-tytär sekä 5-vuotias Hilla-kissa ja sen 2-vuotias Liinu-tyttö elävät punaisessa tuvassa sopuisasti yhdessä emäntänsä kanssa. työn alla oleva kirja antaakin ohjeita niille, jotka haluavat ottaa muutaman lampaan ilokseen ja kasvattaa niitä. Kirsti halusi saada käytännön näppituntumaa siihen, miten lammashaka rakennetaan. Kirstin maatiaiseläimet saavat elää vapaata elämää. – Aloitin jo 90-luvulla Pilvipolun kennelin, jossa kasvatan porokoirasukuisia maatiaiskantaisia koiria. Hänellä on ollut jo useampana kesänä hoitolampaita, jotka on taas tilattu Kortelahteen. – Kohtuutta, hidasta elämää ja suvaitsevaisuutta, Kirsti vastaa
Katso netistä: koivutisle poistaa pahaa hajua. Tai miten hauskaa olisi ruokkia omaa kanalaumaa, joka tervehtii sinua jo kaukaa iloisella kotkotuksella. Jos kanoja pidetään ympäri vuoden, niille pitää tietenkin järjestää lämmitetty koppi. – Me olemme Suomessa tässä tosin vähän jälkijunassa, sillä muualla Euroopassa pihakanalaharrastus on ollut suosittua jo pitkään. www.tyylitipu.fi Ecokoivu hajuste: Jäteastiat: Ei hajuja eikä kärpäsiä Kompostit: Sokereita käyttävät mikrobit pääsevät voitolle, mädän hajua tuottavat jäävät tappiolle, miellyttävämpi tuoksu, kompostoituminen nopeutuu. Lassilan luomutila Tuusulassa on auttanut jo vuosia kanaharrastuksesta kiinnostuneita toteuttamaan haaveensa oman pikkukanalan perustamisesta. – Kahden viime vuoden aikana harrastekanaloiden laitto kodin tai kesämökin pihalle on lisääntynyt ihan trendiksi saakka. HENTASTIC-tuotteet. Heiltä löytyy koko paketti harrastuskanalan perustamiseen. Tuotteita kanoille ja kanaihmisille! Munakennoja, automaatteja, ruokia, herkkuja, koppeja sekä kana/kukkokoristeita ja leluja. Koska harrastekanaloiden laitto on lisääntynyt, kesäkanalan tai pihakanalan perustamiseen löytyy paljon ohjeita netistä ja lehdistä. Karjasuojien hygineataso nousee, eläinten ja hoitajan elämänlaatu paranee. Kanat ovat pienkotieläinten joukossa suosikkeja, joita yhä useampi suomalainen ottaa kesäksi hoidettavakseen. – Meiltä voi vuokrata tai ostaa kanoja ja kukkoja. Suihkuta karsinoiden pohjat, loorit, karsinoiden seinänvieret, lantapaikat ja hajujen lähteet. Suositeltavaa on myös tutustua juuri ilmestyneeseen Kirsti Hassisen teokseen Omat kanat, omat munat. – Kesäkanala on tietenkin helpompi valmistaa, sillä silloin kanat eivät tarvitse muuta kuin ulkoilutarhan ja kopin, johon ne voivat mennä munimaan ja orrelle nukkumaan. Kuva: Merja Kiviluoma. Myymme asiakkaille myös kanan hoitoon liittyviä tarvikkeita kuten rehuja, ruokinta- ja juoma-automaatteja sekä olkea ja heinää, Lassila toteaa. Meiltä on jo helmikuussa kyselty kanoja ensi kesäksi, toteaa Lassilan luomutilan vanha isäntä Markku Lassila. Pihakanalan perustaminen (Tammi, 2014). Pihakanalan perustaminen on nyt ekotrendikästä. Kanoja myyvät lukuisat maatilat eri puolilla Suomea.. Ulko wct: Ei haise ulosteet, miellyttävä käydä ja tyhjentää. KOTIELÄIMET Kot-kot-kotiin Kesäkanoja hankkimaan! Jos haluat kesäksi mukavaa puuhaa, kotkottavia terapeutteja omasta takaa ja tuoreita lähikananmunia, hanki itsellesi kanoja. www.nuvisal.com www.charcoalfinland.fi 78 | Ekoelo ietipä hetkisen, miltä tuntuisi herätä aikaisin kesäaamuna ja tallustella pihan poikki noutamaan tuoreita kananmunia. (voi vähentää kasvihuonekaasujen määrää). Lassila vastaa, että ensin täytyy tietenkin laittaa kanojen tarha ja koppi kuntoon. – On kahdenlaista harrastuskanan pitoa eli ihmisiä, jotka pitävät kanoja kesän ajan ja sitten niitä, jotka pitävät kanoja ympäri vuoden. M Markku ja Arja Lassila ja yksi lemmikeistä. Navetat , tallit, karsinat: Lannan tuoksu laimenee. – Annamme tarvittaessa myös neuvoja pienkanalan perustamiseen. Mitä harrastajalta sitten vaaditaan, jotta hänelle voidaan myydä tai vuokrata kanoja
Tuleepa se jopa polvelle, kun se oikein kesyyntyy, vastaa kanojen kanssa pitkään ja iloisesti puuhastellut isäntä Markku Lassila. Oletko kiinnostunut ottamaan kesäkanoja, kesäkukon, kesälampaita tai hoitamaan kesävuohia. – Verrattuna moneen muuhun lemmikkiharrastukseen harrastekanala ei ole sieltä kalleimmasta päästä. Kana on selkeästi helpoin pienkotieläin, mikäli haluaa ruveta itse kasvattamaan niitä. Pihakanalan perustaminen vaatii aina pitoilmoituksen jättämisen Eviralle. Se ei ole mikään tyhmä ”kana-aivo”, vaikka yleisesti niin luullaankin. Bonuksena siinä ovat omien lähikananmunien saannin lisäksi myös se, että kanojen hoitaminen on tavattoman terapeuttista puuhaa, Lassila kuvaa. Mikä kanasta sitten tekee niin viehkon otuksen, että moni on valmis sitoutumaan niiden hoitoon koko kesäkauden ajaksi. Kana oppii myös kommunikoimaan ihmisen kanssa, jos sen kanssa viettää aikaa. Kanojen seuraksi myös vuohia ja lampaita. Juoma- ja ruoka-automaatit maksavat muutaman kympin ja kesäkauden rehut saa reilulla satasella. Innokkaimmat kotieläinharrastajat ottavat hoitaakseen myös kesävuohia ja -lampaita, jotka viihtyvät kesäaikaan parhaiten ulkona, mikäli niille on järjestetty tarvittava suoja. Kaukana ”kana-aivosta” Pihakanalan laittaminen ja kanojen hankkiminen eivät ole kustannuksiltaan päätä huimaavan kallis harrastus. Lisätietoja Lassilan tilan myytävistä ja vuokrattavista kanoista ja kukoista: lassilantila.fi TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI Ekoelo | 79. – Kana on linnuksi aika välkky ja seurallinen. – Tarjoamme kanojen vuokraamismahdollisuuden sen vuoksi, että halutessaan ihmiset voivat syksyn tullen palauttaa kanat meille. Lampaat ja vuohet ovat jo huomattavasti työläämpiä. – Kanan koppi ja ulkotarha tietenkin maksavat jonkin verran riippuen siitä, miten sen toteuttaa. – Meillä on periaate, että myymme tai vuokraamme kanoja vähintään kolme, sillä kana on laumaeläin eikä sitä saa laittaa yksin elelemään, Lassila kertoo. Voit aloittaa etsimällä tietoa ja pienkotieläinten myyntipaikkoja ainakin näistä seuraavista OFUUJPTPJUUFJTUB t NVOBOFUUJ OFU t WVPIFU OFU t MBNQPMB PSH ,VSLLBB NZÚT JMPJTFFO ,BOBCMPHJJO KPTTB TFJLLBJMFWBU LPUJNBJTFU NBBUJBJTLBOBU t NBBMBJTTZEBO CMPHTQPU GJ Facebookista löytyy myös asiaan vihkiytynyt ryhmä nimeltään Eläköön maatiaiskana! Kanala kotipihaan ja muna-asiat kerralla kuntoon! – On helppo aloittaa kanoista, mikäli on kiinnostunut muidenkin pienkotieläinten hoidosta. Lassilan tilalta ruskean Hy-Line Brown -kanan saa 25–30 euron hintaan
Kahtena kevättalvena uuhet myös karitsoivat. Normaalisti kasvavan heinän ja ruohon lisäksi on runsaasti vielä pajupensaikkoja sekä muita pensaita, jotka pitää syödä pois. Viime kesänä tosin pajuja paremmin maistuivat pihakoivut ja kuusentaimet. Lammasäiti Reetta kirjoitti tapahtumia ja tuntemuksia ylös molemmilla karitsointikerroilla. Kaksi valkoista lammasta ovat nimeltään Vellamo ja Venla. Gunnar Vierasmaalainen on suomenlammas, ruskea-harmaa.. Syyskuun 2011 puolivälistä lokakuun 2011 puoliväliin emolampaiden ilona oli pässi, kutsumanimeltään Gunnar Vierasmaalainen. Lampaat ovat kaikki suomenlampaita, paitsi yksi on niin sanottu lihalammas, vankempi kooltaan. Marjatta ja Magdaleena ovat mustat lampaat. Ensikaritsointi kirvoitti ensikertalaisen lammasäidin huomattavasti pidempään päiväkirjatarinointiin! 80 | Ekoelo N eljä emolammasta vietti viime kesän eli kesän 2011 Haimoossa maatilalla maisemointitöissä. Jooseppi päätti vappuaattona 2013 lähteä vappumarssille! Lammasäidin päiväkirjasta Ekoelo-lehden päätoimittaja Reetta Aholan perheessä oli kolmena kesänä lampaita maisemointitöissä. Venla on niin sanottu lihalammas. Työt jatkuvat tulevana kesänä
Aamulla varhain 14.2.2012 Marjatta sai ensimmäisenä karitsat. Eero aitaa maaliskuun 2012 lopulla niille hevostallin yhteydessä olevasta varastotilasta lisätilaa, jossa saavat juosta ja hyppiä. Lisäksi ne saavat Farmarin rypsisiementä sekä Lammashertta-kivennäisrehua sekä vähäsen rakeista merisuolaa. Emot saavat myös porkkanoita, punajuuria ja lanttuja. Ne ovat kaikki pässejä. Marjatan neljästä karitsasta yksi menehtyi Onkohan Magdaleena edes kantava. Simeonin sisarella, uuhikaritsa Lumikukalla on päälaellaan valkoinen ”kukka”, muutoin Lumikukka on musta. Ne eivät voi kesällä olla tyttölampaiden kanssa. Simeoni Ahola, Aadolf sekä Vihtori ja Mariantähti eivät halua tuttipulloa, emon maito riittää. Simeoni Ahola on kokonaan musta. Karitsojen kanssa kävi lopulta niin, että laitoimme paikalEkoelo | 81. Lampolassa näki nyt päivänvalon taas kaksi karitsaa. Heiveröinen pikku karitsa nukkui keittiössä pahvilaatikossa pyyhkeiden alla, ja pitkin yötä sitä syötettiin tuttipullolla. Iso se ainakin on, mutta niin se on ollut koko ajan. Pässipoika-Aadolf sekä sisarensa Kuunlilja ovat molemmat pikimustia. Ankara kilpailu imemisjärjestyksestä Emojen maidon lisäksi lisäruokaa eli punaista luomumaitoa ja vauvojen D-vitamiinitippaa tuttipullosta ovat saaneet Ville, Jalmari, Nestori, Lumikukka ja Kuunlilja. Kaura onkin niiden varsinaista herkkua. Toukokuun puolivälin paikkeilla lampaat muuttavat maatilalle. Emon maidon lisäksi ne rakastavat tuttipullomaitoa! Kaikki emolampaat selviytyivät synnytyksistä erinomaisesti ja äidillisesti hoivaavat karitsojaan. Magdaleenalle syntyi kaksi, kaunista mustaa karitsaa, pässipoika Vihtori ja uuhityttö Mariantähti. Ne myös usein nukkuvat emolampaiden päällä. Pässikaritsa Simeoni Ahola on selvästi lihalammas. Marjatan kolme muuta karitsaa ovat pirteitä. Pässipoikien kohtalo vielä epäselvä. heräilevään Pakastimesta sulatetaan Eeron kesällä kasvattapuutarhaan. Mutta voi surkeus, uuhiporukan isoin, johtajalammas Magdaleena ei vain saa vauvoja. Neljä karitsaa, joista yksi syntyi tosi heikkona. Onnen päivä! Aamulla varhain 24.2.2012 synnytti myös Magdaleena. Simeoni Aholalla on tapana käydä hörppimässä kaikilta emoilta maitoa, se on myös mielellään sylissä. Aamulla neljän aikoihin se kuitenkin kuoli. Se valitettavasti menehtyi, vaikka se tuotiin sisälle ja yritettiin elvyttää yhden yön ajan. Ystävänpäivänä 2012 toinenkin synnytys Illalla myöhään 14.2.2012 lihalammas Venla synnytti kaksi karitsaa. Aitajuoksu emojen yli lempiharrastus Karitsojen yksi harrastus on aitajuoksu emojen yli. Magdaleena selvästi suree, kun sillä ei ole omia karitsoja. maa kurpitsaa, jota on paloiteltu pakastinpusseihin lampaita varten. Kaikki pojat ovat väriltään ruskeita. Kurpitsa maistuu myös karitsoille Maaliskuun 2012 alussa kaikki karitsat osaavat jo syödä heinää ja omaa maitoaan, jota sekoitetaan Villavauva Ville laajentaa Reetan maatalouskaupasta ostetusta karitsojen maitojauohjaamana heesta ja vedestä. Raikas vesi mielijuomaa. maailmankuvaansa Kauraakin karitsat osaavat jo vähän syödä ja huhtikuun lopulla 2012 lampolasta kevääseen kurpitsaa, jota annetaan pääsääntöisesti emoille. Onkohan Magdaleena edes kantava. Nimiksiin Marjatan pässit saivat Ville, Jalmari ja Nestori. Kantavat ja imettävät uuhet sekä kasvavat karitsat saavat myös kauraa. Illalla myöhään 17.2.2012 oli Vellamon vuoro synnyttää. Kerrallaan tuttipullokaritsat syövät yhteensä kolme tuttipullollista. Emojen pääravintoa talvella on kuivaheinä, sitä kuluu talven aikana 5–6 paalia. Syöttöhetkellä karitsoilla on ankara kilpailu imemisjärjestyksestä
Johtajalampaan karitsoissakin johtaja-ainesta 13.4.2013 aamuyöllä tai edellisen päivän iltayöllä syntyi isolle mustalle uuhille, johtajalammas Magdaleenalle kaksi mustaa karitsaa, molemmat uuhia. Nämä isoimman Magdaleena-uuhen karitsat olivat selvästi suurempikokoisia kuin tähän mennessä syntyneet neljä muuta karitsaa. Vain hetki sitten ennen kuvanottoa 8.4.2013 syntynyt Ilmatar osasi heti imeä Venla-emoltaan maitoa. Esikoinen, valkoinen pässipoika ristittiin Pellervoksi. Vaalea pässi sai nimen Jooseppi ja musta uuhi nimen Helinäkeiju. Gunnar tuli taas kylälle! Kesän 2012 emolampaat toimivat taas Haimoon maatilalla maisemanhoitohommissa. Vaalea suomenlammas Vellamo synnytti viimeisenä kevään 2013 karitsat, kaksi kappaletta, toinen musta ja toinen valkoinen. Kun Eero meni aamulla kahdeksan jälkeen lampolaan, hän sai nähdä Magdaleenan onnellisena hyväkuntoisten ja reippaiden karitsojensa kanssa. Lampaat olivat jo kotiutuneet syksyllä kesätöistään omakotitalomme lampolaan, kun ne saivat pariksi viikoksi pässin ilokseen. Nimekseen ne saivat Ulriikka ja Kultalilja. Sama pässi kuin kesällä 2011 eli Gunnar Vierasmaalainen saapui 7.11.2012. Musta uuhityttö sai nimen Ilmatar. 10.4.2013 syntynyt Jooseppi-pässi on melkoinen sylivauva. Lihalammas Venla synnytti silloin kaksi karitsaa. Pellervolla on ongelmia oikean etujalkansa kanssa. Ensimmäinen syntymän ihme koettiin 8.4.2013 iltamyöhällä. lislehteen ilmoituksen ekologisista ruohonleikkuukoneista sekä hauskoista seuralaisista. Soilikki prinsessa, Pellervolla jalkavaiva Kaikkien synnytykset ovat menneet erinomaisen hyvin. Pellervo on ensimmäinen karitsa, joka syntyi kevään 2013 pesueeseen. Tällä kertaa karitsat eivät ole saaneet lisäravintoa tuttipullosta, emojen maito on riittänyt. Iltayöstä 10.4.2013 syntyi pienemmälle mustalle uuhille eli Marjatalle kaksi karitsaa. Toisaalta karitsoilla ei ole ollut halukkuuttakaan tuttipulloruokaan. Ne syntyivät maanantaina 15.4.2013 iltayöstä tai tiistaina 16.4.2014 aamuyöstä. 82 | Ekoelo. Kaikki karitsat menivät lähialueille eläinrakkaiden ja ekologisten ihmisten koteihin. Pässi sai nimen Sampo ja uuhi Soilikki
Lammasäitinä koin kauhunhetkiä toukokuun alussa 2012, kun juuri tällä kohtaa, missä toukokuun 2012 alun maanantaiaamuna istun, istui edellisenä iltana isokokoinen urosilves. Se loukkaantui noin 20–22.4.2013. Nopeasti juoksin sulkemaan oven ja nappasin nurmikolla kirmaavan kissamme Mörri-Tiikerin syliin ja sisälle. Lampaat asustivat omakotitalon takana olevassa lampolassa. Nyt 19.4.2013 pitää alkaa antaa karitsoille lisäravintoa sekä samalla opettaa niitä syömään niitä varten rakennetussa karitsakammarissa, jossa ne eivät kuitenkaan juurikaan viihdy. Soilikin imetys tosin jatkui koko kesän 2013 syksyyn saakka myös Haimoon maatilalla. Syyskuun lopulla koko porukka lähti talvikoteihinsa. Parin viikon päästä Pellervo ja Ilmatar haettiin uusiin koteihin. Aika passattu prinsessa! Terveysongelmitta keväällä 2013 ei ole karitsojen kanssa päästy. Aina kun Eero meni lampaita katsomaan, hänen piti ensi töikseen antaa Soilikille tuttipullollinen maitoa. On paljon mukavampaa aitajuosta emojen yli ja ali! Mutta onpas yksi! Vaalean suomenlampaan, siis viimeksi synnyttäneen eli Vellamon toinen musta karitsa on saanut lisäravintoa tuttipullosta – noin viikon ajan huhtikuun puolella. Ensimmäisenä syntyneestä pesueesta Pellervopässillä on oikea etujalka loukkaanunut. Toivottavasti näemme kesällä 2014 ihanat lampaamme taas maisemointitöissä! Tuokaa ruokaa! vaatii Sampo toukokuun alussa 2013. Ilveksen vieraillessa pihassamme lampolan ovi oli auki paremman ilmanvaihdon vuoksi. Siinä on ollut side, mutta se ei tahdo pysyä. Toukokuun 2013 puolivälissä emolampaat karitsoineen matkasivat kesätöihin Haimoon maatilalle. Pitää taas laittaa 2.5.2013 aamulla uusi kääre. Reetta Ahola Ekoelo | 83
Suosi Lobon sijasta vanhoja suomalaisia maatiaislajikkeita. Ne täällä ovat ennenkin pärjänneet ja antaneet maukkaan sadon ilman myrkkyjä. Kestävillä periaatteilla kannattaa valita myös kirsikat, luumut, päärynäpuut ja marjapensaat. KUVA: MARTTI HEIKKILÄ. Miten olisi suomalaisten luomulajikkeiden äiti Särsö. Hirvensalmen Taimistosta perinteisiä lajikkeita löytyy satoja. 84 | Ekoelo. MAATIAISLAJIKKEET OVAT OSA SUOMEN HISTORIAA Kun istutat omenapuun, älä ota mallia ammattipuutarhurilta. PUUTARHA Yksikin omenapuu puutarhassa riittää, kunhan siinä on ristiinpölyttämässä useampi lajike
Myös kotimaiset uutuuslajikkeet ovat mukana. Huvitus, Pohjolan ruusu, Tsaarin kilpi ... – Omenapuiden jalostus keskittyi kartanoihin. Hirvensalmen Taimisto sijaitsee EteläSavossa Hirvensalmen kirkonkylässä noin 30 kilometriä Mikkelistä. Niitä tutkiessa törmää moniin merkittäviin henkilöihin ja paikkoihin, kertoo Hirvensalmen Taimiston yrittäjä ja puutarhuri Teppo Kaarniemi, 44. Osa näistä on paikallisia maatiaiskantoja. Viime vuosina mukaan on tullut myös laaja valikoima kestäviä venäläisiä lajikkeita. Taimiston tarjonnasta voi noukkia esimerkkejä vaikka kiinnostavan nimen perusteella: herkkuomenoita Huvitus, Lohjan kirkas, Pertunmaan kesä, Pohjolan ruusu, Sortavalan imelä ja Vaasan talvi. Vanhat suomalaiset hedelmäpuulajikkeet ovat Hirvensalmen Taimiston valikoiman perusta. Vanhat lajikkeet olivat Anssi Krannilan pitkäaikainen harrastus. Suuri osa lajikkeista on Suomessa syntyneitä ja 1900-luvun alkupuolella yleisesti viljelyssä olleita. Taimiston perustivat Anssi ja Sisko Krannila 1980-luvun alussa. Mukana on myös meidän oloihimme sopivia venäläisiä lajikkeita. Paikalla oli silloin pusikoitunutta peltoa ja ränsistynyt kanala. Pusikoituneen pellon tilalle Vanhat lajikkeet olivat Anssi Krannilan pitkäaikainen harrastus. Se on ruvenkestävä ja muutoinkin hyvin terve. Hedelmäpuiden lisäksi valikoimissa on marjapensaita. Se on parhaita talviomeniamme lokajoulukuun käyttöön. Jo sitä ennen hän oli ollut taimistolla töissä. Tuotannossa on tällä hetkellä 230 omenapuulajiketta, 20 koristeomenalajiketta, 40 päärynä-lajiketta, 30 luumulajiketta ja 15 kirsikkalajiketta. Kunta on edelleen itsenäinen. Tavallaan se ei ole uutta, sillä myös monet vanhat omenalajikkeemme ovat alunperin lähtöisin idästä. Teppo Kaarniemi on ollut Hirvensalmen Taimiston yrittäjänä vuodesta 2007 lähtien. N ämä vanhat lajikkeet ovat osa Suomen historiaa. Hienoja lajikkeita hyvin lämpimille paikoille Amorosa ja Louhisaaren ananas. Hän mainitsee esimerkkeinä Kirkniemen ja Louhisaaren kartanot ja Mannerheimin suvun. Sen keskusta on kauniissa Puulaveden vesistöön työntyvässä niemessä. Eppulainen on suomalainen maatiaislajike, lähtöisin Kerppolan kartanosta Kangasalta. 1980-luvulla Kaarniemi opiskeli Ekoelo | 85. Tässä on selvä ero ammattilaisten käyttämiin lajikkeisiin. Suurin osa ammattipuutarhoista sijaitsee eteläisimmässä Suomessa. Sopii luomuviljelyyn. Talouskäyttöön sopivia Kangasalan talvi, Linnan omena, Tsaarin kilpi ja Mustialan iso venäläinen. Omenaahan ei kasvateta siemenestä vaan varttamalla eli liittämällä versoja runkopuuhun. Se oli herrojen huvia. Jos siemenen kylvää, siitä toki kasvaa puu, mutta lajike voi olla ihan mitä sattuu, harvemmin mitään syötävää. – Tavallisia ja hyviä peruslajikkeita ovat Punakaneli, Pirja ja Valkea kuulas, Kaarniemi opastaa. Taimiston perustamisvaiheessa versoja kerättiin yksityisiltä ihmisiltä sekä Piikkiön Puutarhatutkimuslaitokselta. Useimmat taimiston omenalajikkeet soveltuvat suureen osaan Suomea, osa Särsö on parhaita luomulajikkeitamme. aina Pohjois-Suomea myöten
Se on ilmeisesti ollut Kanelin siementaimi tai pohjoiseen sopeutunut kanelikanta. 09-413 97 300 86 | Ekoelo Railamo on Kempeleen seudulta kotoisin oleva lajike, joten se menestyy pohjoisemmassakin.. puutarhuriksi ja puutarhateknikoksi. Valtaosa ammattitarhoista on Salpausselän eteläpuolella mutta pohjoisempanakin niitä löytyy. Yksi Hirvensalmen Taimiston erikoisuus on, että sinne voi myös postittaa oman oksan, josta siellä kasvatetaan taimi. Usein tapahtuu, että kun suvun paikka myydään, niin rakkaista puista lähetetään meille versot ja omenapuut jatkavat elämäänsä suvun mukana, Kaarniemi kertoo. Perinteiset omenapuulajikkeemme jäivät vuosikymmeniksi sivuun, kun kotipuutarhurit yrittivät matkia ammattitarhureita. Kysy lisää tai lähetä heti tiedot itsestäsi osoitteella marja.naukkarinen@karprint.fi Karprint Oy - Vanha Turuntie 371 - Puh. – Ammattiviljelijät katsovat muita seikkoja. Lajikkeiden valintaan vaikuttaa kasvualueen lisäksi myös ammattiviljelijöiden viljelymenetemät, jotka poikkeavat huomattavasti kotipuutarhureiden menetelmistä etupäässä kasvinsuojelun osalta, Kaarniemi toteaa. Onneksi kanta säilyi vanhoissa omenapuissa ja vanhat lajikkeet on pääosin saatu pelastettua. Haluatko lisäansioita. Taimistolla on myös tunnistuspalvelu. Saat työstäsi hyvän provision. Näytteessä tulee olla mukana hedelmiä ja muutama vuosiverson keskivaiheilta otettu lehti. Lapsuuden omenapuut mukaan Vahva ja tukevakasvuinen omenapuu on nimensä mukaisesti löydetty Raatteen tien varresta. – Meillä voi kasvatuttaa vaikkapa lapsuuden lempipuusta uusia täsmälleen samanlaisia taimia. Se on altis monenlaisille sairauksille, joita kasvinsuojeluaineilla torjutaan. Tilauskasvatus kestää vuoden. Ryhdy laadukkaiden aikakauslehtiemme TILAUSMYYJÄKSI Voit tehdä työtä kotonasi, liikkeessäsi tai missä haluat ja milloin haluat. Otavan Puutarhaoppilaitoksessa yksi opettajista oli juuri Anssi Krannila. Ellet tunne pihassasi kasvavaa hedelmälajiketta, voit lähettää näytteen tunnistusta ja arvonmäärittelyä varten. Ammattitarhoissa yleisin lajike on nykyisin Lobo. Moni postittaa useammankin oksan kerralla
Moni tekee sen virheen, että laittaa kyllä verkon, mutta sellaisen katiskaverkon, jossa silmäkoko on 19–20 milliä eli pari senttiä. Maltti on kuitenkin valttia, kun tehdään varttamalla monen lajikkeen puu eli perhepuu. Hirvensalmen Taimiston Teppo Kaarniemi. Taimistolla on myös vähittäismyymälä, joka on auki toukokuun alusta syyskuun loppuun. Yhteen liitettävien kohtien pitää osua yhteen liitoksen alapäässä sekä ainakin toiselta reunaltaan. – Suomalaisten luomulajikkeiden äiti on Särsö, joka on alkuperältään ruotsalainen. Hyvä paksuus on 8 milliä. Taimia toimitetaan postin välityksellä koko maahan. Hus, hus myyrät! Miten omenapuun istuttaja t suojautuu myyrätuhoilta. Maamyyrä eli kontiainen ei syö kasveja eli se jättää omenapuun koskematta. Sitä selvästi paksumpaan emopuun oksaan voi verson liittää upottamalla. Lajike vastustaa myös pihlajanmarjakoita, Kaarniemi kertoo. Hillityn kasvun menetelmä Hedelmäpuiden taimet kasvatetaan hillityn kasvun menetelmällä. Emopuun oksaan liitettävässä versossa on oltava vähintään kaksi tai kolme silmua. Tällainen villiintynyt omenapuu voi olla tulosta vaikka myyrien ja jänisten tihutöistä, kun alkuperäiset jaloversot on järsitty jo taimivaiheessa. Mutta omillakin välineillä ja perusosaamisella siis pärjää. Sen marjat kypsyvät jo elokuun lopussa. Taimiston asiakkaina ovat hedelmänviljelijät, taimimyymälät ja yksittäiset puutarhaharrastajat ympäri maata. Kotipuutarhurin kannattaa selvittää esimerkiksi lajikkeen ruvenkestävyys. Sekin voi kuitenkin myllätä maan omenapuun juuristossa niin pehmeäksi, että puu kärsii siitä. Hyvään runkoon voi varttaa vaikka mitä herkkuja. Sitomiseen käytetään yleensä kuminauhaa tai varttamisfilmiä mutta kotitarvevarttamisessa teippikin yleensä toimii. 50–60 sentin suoja riittää yleensä. Yhdessä omenapuussa voi olla vaikka kymmenenkin eri lajiketta. – Sellaisen läpi vesimyyrä tulee niin, että vauhti vain kiihtyy. – Myyriä on monenlaisia, joten suojautumiskeino riippuu siitä, mitä myyrälajeja sillä paikalla on. – Vesimyyrän pysäyttämiseksi täytyy istutuskuoppaan laittaa metalliverkko ennen istutusta. Jos oksa ja verso liitetään suoraan yhteen, kummankin paksuuden on oltava vähintään 5 milliä. Otollisin aika varttamiselle on äitienpäivän aikoihin, kun neste emopuussa jo virtaa. Mutta jos tilaa on vähän, yhdelläkin parjää, kunhan siinä on eri lajikkeita ja ne kukkiessaan ristiinpölyttävät toisiaan. Jos verso on katkaistu molemmista päistä, pitää yläpää vahata, jotta siitä ei haihdu nestettä. Se tapahtuu sitomalla vanhaan puuhun uusien lajikkeiden versoja. – Peltomyyrän ja metsämyyrän torjumiseksi käytetään rungonsuojaa. Erityisen suuren ilon saa, kun varttaa uuteen uskoon sellaisen omenapuun, joka on tuottanut vain pahanmakuisia kiitiäisiä. Myös sen pääsyn voi estää verkolla. Sen on oltava vähintään 70–80 senttiä halkaisijaltaan. Se jo pysäyttää vesimyyrän, Kaarniemi neuvoo. Ekoelo | 87. Kysytään Hirvensalmen Taimiston Teppo Kaarniemeltä. Liitos pitää sitoa ilmatiiviisti esimerkiksi ilmastointiteipillä. Periaatteessa niin monta kuin on oksia. Vaikka myyrä näyttää isommalta, niin helposti se tuosta tulee läpi. Pitää myös ottaa huomioon, että ristiinpölytys toimii eli lajikkeet kukkivat riittävän samaan aikaan, jos muita puita ei ole pölyttämässä. Varttamalla uusia makuja Kokeneet omenaharrastajat tietävät, t että uusia lajikkeita saa myös vartta- malla eli ymppäämällä. – Jos puuta ei hoida, yksi lajike voi varjostaa muut. Kokemattoman ymppääjän perusvirhe on se, että liitettävät kohdat istuvat kyllä toisiinsa keskeltä, mutta eivät jälsikerroksesta. TEKSTI: MARTTI HEIKKILÄ KUVAT: HIRVENSALMEN TAIMISTO Hirvensalmen taimisto viljelee vanhaa suomalaista karhunvatukkakantaa, joka on nimetty lajikkeeksi Sonja. Ohjeet seuraavat mukana. Tämän seurauksena taimien latvusosa on kiinteäkasvuinen ja pienikokoinen. Sen pitää ulottua maksimaalisen lumirajan yläpuolelle. Jälsikerros on heti kuoren alla. tietää yhden vanhan omenapuun, jossa on 23 eri lajiketta. Hirvensalmen Taimistolla on myynnissä erityisiä varttamispaketteja. Hillitysti kasvatettu taimi on myös luontaisesti rehevää tainta aikaisemmin satoa antava. Sen sijaan juuriston koko ja kasvupotentiaali on suuri. Jos tilaa on, suosittelen mieluummin useampia omenapuita kuin vain yksi, Kaarniemi sanoo. Tällä varmistetaan taimen hyvä juurtuminen ja kasvuunlähtö sekä varmistetaan alkuvuosiksi hyvä pakkasenkestävyys. Maksimi silmäkoko verkolla on 15 milliä
KIERRÄTYSNIKKAROIJA SAA AIKAAN KAUNISTA JA HYÖDYLLISTÄ Kasvihuone ikkunoista lähtien Eri lähteistä hankitut raaka-aineet määräävät sen, millaiseksi ja miten helposti kierrätyskasvihuone rakennetaan. NIKKAROINTI Tiina Metsäpuro tahtoi kierrätyskasvihuoneestaan myös esteettisesti hienon. Somistuksella ja sisustuksella viimeistellään näyttävä ulkonäkö.. Kaikkiaan ikkunoita on 24. Paitsi roskislavat silmäiltäviä kohteita ovat myös vanhat talot, pihat sekä teollisuuslaitokset. Parhaimmillaan kierrätystavaran lisäksi tarvitsee vain työkaluja, maalia ja kiinnitysvälineitä. Eikä välttämättä maksa kuin neuvottelun vaivan. Tuuletusikkuna toimii automaattisella avaajalla. 88 | Ekoelo T arkkasilmäisellä silmäilijällä on parhaat mahdollisuudet löytää ja keksiä vanhaa, hyödynnettävää materiaalia, jolla voi ehostaa kotiaan ja kesämökkiään kesäkuntoon. Huolella tehty ja viimeistelty kasvihuone voi olla myös silmänilo ja viihtymispaikka. Niiltä voi löytää jopa säänkestävää rakennusmateriaalia. Huoneen harjakorkeus on 3,5 metriä ja seinien korkeus 2,1 metriä. Jopa ovenkahvaan on kiinnitetty huomiota. Kesän auringossa lopputulos todella näyttää siltä
Vanha maali on hiottu hiomalaikalla, kolot kitattu sekä laitettu uusi maali päälle. Kaikki paikat kolutaan ensin Ensimmäinen asia vanhasta uutta tekevälle on kiertely, katselu ja kerääminen. Päätykolmiot hahmottuvat kattoruoteja tehdessä. Esimerkiksi Porvoon vanhan rautakaupan verkkosivuilta löytyy ikkunoita. Jollei löydä tarpeeksi vanhoja ikkunoita pokineen kasvihuonetta varten kirppareilta eikä nettipalstoilta, voi täydentää raaka-ainevarastoaan vaikkapa rakennusapteekeista. Päädyn tuuletusikkuna on itse suunniteltu ja tehty, lasi siihen on tilattu lasiliikkeestä. Paikka on hyvä valita läheltä kompostia, vesipistettä ja sähköä. Kasvattaminen tarvitsee myös tuulensuojan. Kiertely ei kuitenkaan välttämättä tarkoita kaupoissa ja kierrätyskeskuksissa pyörimistä, vaan nikkaroinnissa ja sisustamisessa tarvittavaa tavaraa löytyy paljon myös nettimarkkinapalstoilta, kuten tori.fi ja huuto.net. – Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, Tiina vakuuttaa. Esimerkiksi mummolan vanhojen tiilien koputtelu naulalla kertoo jo, onko se huokoista ja murenevaa, Tiina Metsäpuro kertoo. Lasit ja niiden peitepuut paikoillaan. Seinärakenteen ylijäämälautojen kirjoa. Vasta sen jälkeen seuraa suunnittelu, sommittelu, tekeminen ja viimeistely, jolla vanhasta saa upean näköistä uutta. Suunnittele paikka ja koko Kierrätyskasvihuonetta varten tarvitaan runsaasti ikkunoita sekä lisäksi puutavaraa, vanhoja tiiliä, ovi, harkkoja, kennolevyä sekä sisustusmateriaalia sisustamiseen. Hiekkapohja tasoitetaan ja peitetään suodatinkankaalla ennen laatoitusta. Vaikka omat suunnitelmat viime kesäksi valmistuneeseen kasvihuoneeseen olivat hyvät, materiaalia puuttuikin, joten rakentaminen venyi Metsäpuron perheellä kahdeksi vuodeksi. Nettihuutokaupasta löytynyt, vanha ovi uuden elämänsä alussa. Yhdessäkin rakennuksen saisi aikaan ihan omina vapaa-aikoinaan. – Jos on notkoinen tai tasainen paikka, tarvitaan enemmän hiekkaa nostamaan rakennuksen paikkaa seisovalta vedeltä suojaan, Tiina Metsäpuro neuvoo. – Ehdottomasti kannattaa huudella omassa tuttavapiirissään ja Facebookissa, löytyisikö kavereilta pois heitettävää tavaraa, kierrätyskasvihuoneen rakentanut Tiina Metsäpuro neuvoo. Ekoelo | 89. – Kannattaa tietenkin valita hyvää tavaraa. Hän antaa myös vinkin, että paitsi paikasta, kasvihuoneen koon suunnittelu lähtee juuri ikkunoista. Kasvihuone tarvitsee hyvin valoisan paikan ilman metsän tai rakennuk- sen varjoa
Paljon enemmän aikaa vei katon maalaaminen hankalassa asennossa. Suunnittelussa vaikuttaa haluttu koko. Silloin kuoritaan humus, poistetaan multa ja levitetään hiekkapatja. Sitten päästään latomaan harkot seinien kohdalle. 90 | Ekoelo – Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, Tiina Metsäpuro nauraa, kun hänen miehensä on levittänyt pohjahiekan päälle suodatinkankaan ja hän itse on latonut ja kiinnittänyt lattialaatat hyvin. Pohjan saa tehtyä lapiovoiminkin. Metsäpurojen kasvihuoneesta tehtiin joka puolelta viimeistellyn näköinen, joten ikkunoiden saumoihin laitettiin peitelaudat sekä paneloitiin ikkunoiden ja harkkojen välinen osa vaakana. – Hiekkapatjan pitää tulla vähintään puoli metriä joka puolelta suunniteltujen seinien yli ja sen on oltava noin 50 cm paksu. Väliin löytyi roskislavalta valkoinen muovilista, joka kiinnitettiin pitkillä kateruuveilla. Se tiivistää katon sateelta. Katon kennolevyt saatiin käytettyinä. – Kattolevyillä katettavat räystäät pa- Katon tiiviys huolehdittava Kiinnitettävät kattolevyt tarvitsevat myös pitävät saumakohdat. Ikkunat ruuvataan kiinni aukkoihinsa. Kunnon pohjatyöt Metsäpuroilla rakentamisen lähtökohta oli oman talon rakennustyömaan ylijäämätavaran sekä saatujen ikkunoiden ja mummolan tiilien hyödyntäminen, mutta samalla viimeistellyn ja kauniin lopputuloksen aikaansaaminen. Jos tilassa halutaan oleskella, suurempi paikka on hyvä, samoin kuin kasvupaikkojen siirreltävyys. Ne nostetaan paikoilleen ja kiinnitetään alaosastaan aikaisemmin laitettuihin, kestopuisiin pattinkeihin sekä kulmistaan viereisiin seinäelementteihin. Kiinnitys tehtiin 50 mm pitkillä kateruuveilla. Jos halutaan sisään kottikärryillä, oven täytyy olla suurempi. – Meillä kahden automaattisilla luukunavaajilla toimivan päätyikkunan tuuletusteho ei ihan riitä tuulettamaan huonetta kunnolla, joten olemme joutuneet helteillä availemaan myös ovea. – Katon harjalle teetimme paikallisessa peltiliikkeessä harjapellin estämään. – Hiekkapatjan pitää tulla vähintään puoli metriä joka puolelta suunniteltujen seinien yli ja sen on oltava noin 50 cm paksu. Seuraavaksi tehdään laudoista seinäelementit, joissa on sopivat aukot ikkunoille. Muutenkin tässä vaiheessa on maalaamisen aika. Tiina Metsäpuro kehottaa siihen, ettei rakenna liian pientä. Lecaharkot ostettiin. Styrox-levyllä 30-40 cm:n syvyydessä estetään niin routiminen kuin nopeutetaan keväisen maan lämpenemistä. Näin ikkunat ovat kauttaaltaan puuverhouksen alla. Harjalla on lisäksi pelti. Tärkeä välirakenne Metsäpurot kiinnittivät seuraavaksi naulatulpilla kestopuisen pattingin (kakkosnelonen 45 x 95 mm) harkkojen päälle. rantavat ulkonäköä, ja ovat myös hyvät kourujen kanssa veden keräämiseen. Ikkunat ja ovi määräävät myös kokoa. – Kattotuolien jako pitää miettiä niin, että kattolevyjen reunat osuvat kattotuolin päälle, Tiina Metsäpuro neuvoo. Suunnitteluvaiheessa kannattaa siis tarkkaan miettiä, montako ikkunaa tarvitaan. – Me laitoimme harkon ja kestopuun väliin harkon levyisen sokkelihuopakaistan, joka estää veden kapillaarista nousua rakenteissa, Tiina Metsäpuro selvittää. Se pitää harkot paikoillaan ja siihen on helppo kiinnittää tulevat seinäelementit. Metsäpurot käyttivät roskislavalta dyykkaamaansa muovilistaa. Tuuletus olennaista Kattotuolien rakentaminen ei Tiina Metsäpuron taitavalle miehelle ollut iso urakka, kun mitat oli hyvin suunniteltu. Tiina Metsäpuro tietää neuvoa myös, että tuuletukseen panostaminen kannattaa, jos tahtoo lähteä esimerkiksi viikon kesälomalle. Paneloitavat laudat kannattaa maalata kertaalleen jo ennen kiinnittämistä
Suuria tynnyreitä sadeveden keräykseen on etsinyt moni. Sadeveden kerääminen rakennuksen räystäiltä on erittäin kätevä ajatus. Tiina Metsäpuron viime vuoden viljely painottui perheen suosikkeihin, chileihin, joita on koko talven syöty pakasteesta, kuivattuina ja mausteiksi jauhettuina. Ekoelo | 91. Maanviljelijöiltä saattaa löytyä rehutynnyreitä. Kastelu ja lannoitus helposti Metsäpurot tekivät kasvukauden aikaisesta hoitamisesta mahdollisimman helppoa, joten he valitsivat 40 litralla täytettäviä Biolan-kastelualtaita, joissa vesi nousee kapillaarisesti kasvien käyttöön. Tärkeä neuvo on myös, että reunoihin, harkkojen viereen, vedettiin kepillä urat, jotta hiekka ei jää siitä kohdin kantamaan lattiaa. – Tasoitetun hiekkapatjan päälle laitoimme suodatinkankaan. Joku on löytänyt pesulasta 100 litran pesuainetynnyreitä. veden valumista kasvihuoneen sisään. Kun kattokin on valmis, voidaan siirtyä sisätöihin. Naputtelin laatat paikoilleen kumivasaralla, harjasin väleihin hiekkaa ja tärytin ne hyppimällä paikoilleen, Tiina Metsäpuro kertoo. – Kannattaa ottaa selville, mitä tynnyreissä on säilytetty. Satoa saatiin heti ensimmäisenä kesänä. Muuten Tiina Metsäpuro tahtoi kasvihuoneeseen vain helposti siirreltäviä elementtejä: ruukkuja, laatikoita ja Biolanin kastelualtaita. Sitä ennen kuitenkin tehtiin kaikki maalaukset roiskeiden välttämiseksi. Kasvihuoneesta tulee kaunis ja viihtyisä siistillä maalauksella ja somisteilla sisustuksessa. Toisen puolen on vallannut tomaatti. Koska kiinteä kasvupaikka tehtiin vain viinirypäleelle, joka tarvitsee syvyyttä juurilleen, hiekkapatjaa tehtäessä oli kaivettu sille pesä. Vanha lipasto ja puulaatikot tekevät kasvihuoneesta kauniin rosoisen. Pesuaineet eivät ainakaan kuulosta hyvältä, Tiina Metsäpuro epäilee. . Etsimisessä pitää käyttääkin kekseliäisyyttä siinä, mikä yritys omalla seudulla tarvitsisi suuria astioita tuotannossaan. Kohtaan jää nimittäin helposti pohjan tasoittamisen jälkeen pieni hiekkavalli. Näin ollen lattiastakin tahdottiin siisti, joten se laatoitettiin. Metsäpurot käyttävät kasvihuonetta loppukesän rapujuhliin ja tahtovat ehkä pidentää kasvukautta – siksi heillä on huoneessa myös sähköt valaisimia ja lämmitintä varten. Syväjuuristen viiniköynnösten ’Supaga’ ja ’Eddy’s Blue Wonder’ pesät kaivettiin lattiatason läpi sekä tehtiin niille vesivanerista suojukset (pohjaton kehys, 50 x 50 cm, korkeus 60 cm). Kasvien katteisiin voi panostaa tai vaikkapa verhoilla vedenkeräystynnyrin laudoilla ja narulla. TEKSTI: MIRA PIISPA KUVAT: TIINA METSÄPURO JA TUULA KAAKINEN Lisää kasvihuoneasioita sivustolla: http://www.biolanclub.fi/. Nettipalstoilla on näkynyt ideoita säilykkeiden valmistajista ja siivousliikkeistä
Vaatesuunnitteluopinnoissa pyrittiin käyttämään kierrätysmateriaaleja myös niin paljon kuin mahdollista. Koe kasvun ihme! www.metsapirtinmulta.fi Maalia, ruuveja, rimoja Hyvistä, puisista lavoista Tuula Kaakinen teki Asuntomessuja varten kauniin betoniselle tai puiselle parvekkeelle tai terassille sopivan yhdistelmän: divaanin, apupöydän ja seinälle nätin viljelyhyllyn. Paitsi helppo siirreltävyys, varsinkin divaanin idea on sen kaunis sisustaminen: Alimmaiseksi laitetaan patja ja paljon erilaisia irtotyynyjä, jotta löhöäjälle muodostuisi mukava kolo. Hän käsitteli puuosat kuultomaalilla. Divaanin selkänoja, joka on tehty vajaasta lavasta, voidaan kiinnittää vinompaankin kuin mitä hän teki – silloin on hyvä käyttää kulmarautoja. Maali pitää puisessa Aikuisena Tuula Kaakinen viehättyi kierrätysdesigniin erityisesti 2000-luvun alun puodeissa Madridissa, kun tuunausblogien pankkia ei vielä oltu räjäytetty Suomessa. Suhteellisen vaivattomia nikkaroitavia kuormalavat kuitenkin ovat. 09 156 11 (vaihde) 92 | Ekoelo. Silloin kuultomaali ei imeydy pintaan. Tuula Kaakinen nosti lavan pystyasentoon ja poisti välipuita, joista hän teki kasvit paikallaan pitäviä hyllyjä. – Rautakaupassa on hyvin monenlaisia pyöriä – isommat ovat paljon kalliimpia kuin pienet. Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 | 00066 HSY | Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki | puh. Viljelyhylly lautoja asetellen Mullan myynti: 050 336 5703 050 337 9442 Tuula Kaakinen teki kalusteista siirreltävät pyörillä. Täyspuisista lavoista saa parhaiten koko kesäterassin kalusteet, jotka somistetaan kauniilla tekstiileillä. – Tasot eivät ole syviä, jotta kasvit saavat valoa. Niinpä hän tietää, millainen on hyvää materiaalia: – Hyvä kehikko on täyspuuta, mutta nykyään lavoja valmistetaan myös puupuristeesta. Tämä sopii pienille kasveille ja erityisen hyvin roikkuville, Tuula Kaakinen lisää. Muuten tarvitaan vain ruuveja. – Pöytälevystä tulee suoraan lavasta tehtynä aika harva, joten aukkoja voi tilkitä kapeilla rimoilla, tai sitten kiinnittää kauniin lasilevyn pinnaksi, Kaakinen neuvoo. Niin vaatesuunnittelija ja tällä hetkellä enemmän graafinen suunnittelija kuin Tuula Kaakinen onkin, myös kuormalavoihin hän oli tutustunut jo aiemmin. Kuormalavasta kalusteiksi terassille Kuormalavat ovat helppoja nikkaroitavia. Suosittelen käyttämään kulmarautoja, Asuntomessujen 2012 Sisustusideoita kierrätysmateriaalista -kilpailun voittaja Tuula Kaakinen kertoo. – Divaanin selän voisi kiinnittää toiseenkin asentoon kuin minä tein. Viljelyhyllykään ei vaatinut suurempia ponnisteluja. Joskus joku lauta on irronnut, joten silloin nikkarointia voi tulla enemmän. S uunnittelija Tuula Kaakisen ekonikkarointi-designiin antoi innoituksensa vuoden 2012 Asuntomessujen Sisustusideoita kierrätysmateriaalista -kilpailu, mutta pois heitettyä materiaalia hän on katsonut jo lapsuudenkodistaan ”sillä silmällä”: – Kotonani kierrätettiin, joten minäkin tein hirmuisesti rekvisiittaa barbeille lapsena kierrätysmateriaalista. Pystyyn asennetuista kuormalavoista syntyi Tuula Kaakisen käsissä kaunis viljelyhylly joidenkin lautojen paikkoja muuttamalla. Käyttökierrosta poistettuja kuormalavoja Kaakinen on haalinut lastauslaitureilta. Lavoja on monen muotoisia – joskus välipuita joutuu poistamaan, joskus lisäämään
Suosituksilla, mainonnalla ja tuotteen tai pakkauksen ulkonäölläkin on väliä. TIMO HEINONEN Ekoelon kolumnisti Timo Heinonen, KM, on kokoomuksen kansanedustaja Lopelta. Ja valitettavasti vielä tänäkin päivänä törmää tapauksiin, jossa ulkomaista ruokaa ”pestään” suomalaiseksi harhaanjohtavalla mainonnalla tai pakkauksen kuvituksella sekä selosteella. Selkeillä alkuperämerkinnöillä helpottaisimme kotimaisten elintarvikkeiden ja niiden tuottajien tilannetta. Valmistajien johtaessa harhaan kuluttajia erilaisilla mainoslauseilla sekä pakkausten kuvituksilla asettaa se myös suomalaiset tuottajat hankalaan asemaan. Valintojamme ohjaavat mielikuvat, normit ja odotukset. Kuluttajilla olisi ensimmäistä kertaa todella mahdollisuus vertailla ostamiaan tuotteita rehellisesti ilmoitettujen tietojen varassa. Tämä on vaikuttanut kotimaisten kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Pakko koskien siipikarjan, sian, lampaan ja vuohen alkuperän ilmoittamista astuu voimaan vasta tämän vuoden joulukuussa. Selkeillä alkuperämerkinnöillä parantaisimme myös kotimaisen elintarvikeketjun läpinäkyvyyttä. Säädös jättää paljon tulkinnanvaraa ja mahdollisuuden tahallisesti puutteellisiin alkuperämerkintöihin. Valta palautuisi tällöin kuluttajalle. Nykyään lihatuotteista vain naudanlihan alkuperän ilmoittaminen on pakollista. Kuluttajina teemme valintamme parhaan mahdollisen tiedon varassa. Ei ole itsestäänselvyys, että ruoka on turvallista. Globaali ruokaturvallisuus on noussut esiin viime vuosien aikana. Tänäkin päivänä törmää tapauksiin, jossa ulkomaista ruokaa ”pestään” suomalaiseksi. Valinnan vapaus luo kuluttajalle valtaa, mutta myös vastuuta, sillä valinnoilla on merkitystä. Siihen eivät ole maailmanlaajuiset ruokakriisit iskeneet. Pakollistamalla alkuperämerkinnät kaikkiin elintarvikkeisiin loisimme tilanteen, jossa kuluttaja voi täyden tiedon vallitessa tehdä ratkaisunsa. Suomalaisten elintarvikkeiden suosijana kiinnitän paljon huomiota kaupassa tekemiini ostopäätöksiin. Erilaisia, erikokoisia, lyhyt- ja pitkäkestoisia. Ekoelo | 93. KOLUMNI Ruuan alkuperämerkinnät mahdollistavat todellisen valinnanvapauden T eemme päivittäin valintoja. Suomalainen ruoka koetaan turvalliseksi valinnaksi ja raaka-aineiltaan sekä tuotannoltaan puhtaaksi. Tällöin markkinat ovat samat suomalaiselle maatalousyrittäjälle sekä ulkomailla toimivalle kilpailijalle, jolla säännökset esimerkiksi eläinsuojelukysymyksissä ovat huomattavasti väljemmät. Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) sivuilta käy ilmi, että tuotteen alkuperästä on ilmoitettava tarkemmat tiedot, jos sen ilmoittamatta jättäminen voi johtaa ostajaa harhaan elintarvikkeiden todellisen alkuperän suhteen. Kuluttaja tietäisi mitä ostaa. Ne vaikuttavat päätökseen, joka yleensä syntyy muutamissa sekunneissa. Nämä vaikuttavat suoraan tuotantokustannuksiin. Yhä useampi suomalainen haluaa ostaa kotimaista ruokaa, osa periaatteesta, osa maun ja laadun takia. Suomalainen ruoka tarvitsee kuluttajiaan ja päätöstä kotimaisen ruuan ostamisesta kaupassa on tuettava. Tietoa on lisättävä. Toisilla valinnoilla on vaikutusta pitkälle tulevaisuuteen, kun taas toiset vaikuttavat vain siihen vallitsevaan hetkeen. Suomalaisten elintarvikeyritysten ja kauppojen on tunnettava vastuunsa
Kuivattuja yrttejä voi niitäkin kokeilla rohkeasti keitinliemen maustajaksi. Ruokaisa samettinen sieniliemi on tyylikäs alkukeitto tai maukas lounas esimerkiksi alkukesän voikukkasalaatin ja juuressämpylöiden kanssa. Suolaa on syytä käyttää aika niukasti, että kasvisten oma maku pääsee esille. Kun tattipalat ovat jäähtyneet, ne pannaan pieniin purkkeihin tai pusseihin, nimi päälle ja pakkaseen. Tattiliemen joukkoon voit lisätä myös hiukan suppilovahveroita tai mustia torvisieniä tai kanttarelleja. Keitinliemiä voi myös pakastaa. Pieni ripaus sokeria on aina paikallaan pyöristämässä makuja. 94 | Ekoelo KESÄLLÄ TATTEJA PAKKASEEN TAI KUIVURIIN Kuivattuja tatteja voit tehdä itse kesällä, samoin pakastetatteja. MAKUA JA VÄRIÄ KEITINLIEMIIN Kasvisten keitinliemiin saa vahvoja makuja ja upeita värejä rohkeasti maustamalla ja kokeilemalla erilaisia juuresyhdistelmiä. Näistä sienistä tekemäsi sieniliemi vaatii kyllä enemmän mausteita, koska kaupan sienet ovat melko mauttomia. Pakastetatteja varten tatit siivotaan ja paloitellaan ja paistetaan voissa paistinpannulla, kunnes liika neste niistä on poistunut. Joukkoon lisätään hiukan R-kristallisuolaa ja tuoretta sipulia palasina. Kaupasta voit ostaa myös herkkusieniä tai osterivinokkaita tai siitakesieniä. IRMAN EKOHERKUT Ekoelo-lehden Irman ekoherkut-palstallaan harrastajakokki, jyväskyläläinen Irma Rissanen, 59, tarjoilee ateriavinkkejä luonnon antimista. Lisäpontta liemiin saat R-kasvisliemijauheella tai ripauksella Mummon ja vaarin lihalientä. Ne kasvoivat entisaikaan kaskimailla.. Liemessä ollaan! Älä heitä kasvisten, perunoiden ja juuresten keitinliemiä pois. Palanen punajuurta tuo liemiin kaunista punaista. Aivan upeanmakuisen sieniliemen saat tekemällä sen kuivatuista huhtasienistä, jos vain satut keväällä löytämään huhtasieniä. Keitinliemet ovat maukas neste keittoihin, kastikkeisiin ja sämpylöihin. Kevennyspäivinä niitä voi juoda aterioiksi. Kullankeltainen kurkuma antaa liemille syvän keltaisen värin. Tatit voi kuivattaa siivottuina ja palasina esim. saunan lauteilla tai kuivurissa (Orakas) tai pienellä lämmöllä uunissa tai pujottelemalla naruun ja antamalla narun roikkua tatteineen huoneenlämmössä. Mausteina hän käyttää resepteissä äitinsä, Pirkko Rahkila-Rissasen 1980luvun alussa perustaman Ryytihyppysen lisä- ja säilöntäaineettomia mausteita. Sipulit ja valkosipuli sopivat aina maun antajiksi
Samettinen sieniliemi Pehmeä ja maukas sieniliemi valmistuu kuivatuista tai pakastetuista tateista. Veriarvot nousevat ja väsymys lähtee! Nokkonen on vahva yrtti, kahden viikon tehokuurin jälkeen suosittelen pitämään kahden viikon tauon. Ripottele esimerkiksi salaatin päälle, jogurtin tai viilin joukkoon tai pyöräytä viherpirtelöihin. Jääkaapissa dippi muuttuu hieman pehmeämmäksi. Käytä salaatissa esimerkiksi puolet nuoria voikukanlehtiä ja puolet salaatinlehtiä. Lisää muserretut, kuivatut tattipalaset. Tarjoile luomuvoin kanssa. Kevätillan-istujaisissa dipataan Pirteä dippikastike pyörähtää näistä: 2 dl kermaviiliä 2 reilua rkl R-sipuliraetta n. Kastikkeeksi kevyt öljy-sitruunakastike tai aavistuksen verran balsamiviinietikkaa. Salaatissa parhaita voikukanlehtiä ovat pienet, kapeat ja rosoiset lehdet. Anna vetäytyä hetkisen jääkaapissa. Keitä sopivan kypsäksi kevyesti suolalla maustetussa vedessä. Lisää sitten vesi tasaisena nauhana mukaan koko ajan vatkaten. Tarjoile tuoreiden juuressämpylöiden kanssa. KEVÄÄN ENSI VOIKUKANNUPUT KEITETÄÄN KEVYESTI RUUSUKAALIKSI Meidän perheessämme kesä aina alkoi, kuin saimme toukokuun alussa keittää voikukannupuista ensimmäiset ”ruusukaalit”. Mausta levite makusi mukaan kuivatuilla yrteillä tai paprikarouheella. Nokkonen auttaa. Vahdi koko ajan, ettei keitto pala pohjaan eikä kiehu yli. 1 dl ihan pieniksi kourassasi muserrettuja tattipalasia tai pieniksi pilpottuja pakastetatteja 2 dl kuohukermaa Reilu puoli pakettia Koskenlaskijajuustoa (tavallista tai voimakasta) tai Maizena-suurustetta paketin ohjeen mukaan 2 rkl R-sipuliraetta 1 tl R-kristallisuolaa 4 tl Sucanat-sokeria 5–7 murua R-valkosipulirouhetta Kerää ennen keitonteon alkua mausteet teevadille. Lisää Koskenlaskijakuutiot nesteeseen ja hämmennä. Ekoelo | 95. Aloita pienellä määrällä ja lisää vähin erin hämmentäen, niin näet, minkä väristä siitä tulee. Sekoita muutama minuutti. Lisäksi kurkkua, tomaattia ja paprikaa. Voikukkaruusukaalit valmistuvat helposti. R-kurkumalla saat myös maustettua lientä, mutta samalla saat liemen miellyttävän väriseksi. Jotta saat hyvänmakuisen tattiliemen, lisää joukkoon muitakin mausteita oman mieltymyksesi mukaisesti, esim. Ripottele mausteet (ei kurkumaa) keittoon. kukkakaalin keitinlientä 3 rkl R-kasvisliemijauhetta n. Huuhtaise niitä vähän. Samalla myös voi keventyy kevääksi. Aivan superkonsti on, kun survot joka päivä itsellesi kahvikupillisen pakastimessa vielä olevia mustaherukoita. Lämpö saa olla vähän alle puolen välin heti, kun keitto on alkanut kiehua. Hämmennä. Nauti kahden viikon ajan kaksi teelusikallista kuivattua ja jauhettua nokkosta joka päivä. Juuressämpylät 1/2 l juuresten keitinlientä 50 g hiivaa 1 rkl R-Sucanat sokeria 2 tl R-kristallisuolaa 1 dl juuresmössöä 2 rkl kaurakuitua 2 rkl kurpitsansiemeniä Täysjyväsämpyläjauhoja sen verran, että taikina irtoaa kulhon reunoista, kun alustat sitä 1 dl ruokaöljyä Voiteluun Sucanat-sokeria ja vettä, koristeeksi kurpitsansiemeniä Sekoita kädenlämpöiseen juuresliemeen täysruokosokeri ja hiiva. Kermaviilin sijasta voit dipin tehdä myös kreikkalaiseen jugurttiin. Vatkaa tehosekoittimessa ensin voi ja öljy. Leivo taikinasta sämpylöitä ja anna kohota 15 minuuttia. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla 10–15 minuuttia. R-sitruunapippuria, R-perunamaustetta ja R-yleisyrttiseosta. Dipata voi kurkun palasia, kukkakaalia, keräkaalia, porkkanaa, retikkaa, suolakurkkuja, kesäkurpitsaa ja vaikka Väinämöisen pompan nappeja! Jälkiuunileipäkin ja reikäleivän reikiäkin on hauska dipata. 10 rouhepalasta R-Valkosipulirouhetta 5 tl Ryytihyppysen Mummin ja vaarin lihaliemijauhetta tai R-kasvisliemijauhetta hiukan R-Kristallisuolaa Sekoita mausteet kermaviilin joukkoon ja laita noin kahdeksi tunniksi jääkaappiin. Voitele sämpylät täysruokosokeri-vesiseoksella ja ripottele pinnalle kurpitsansiemeniä. Lisää suola, juuresmössö, kaurakuitu, kurpitsansiemenet ja muutama desi jauhoja. Keiton valmistuminen kestää noin 20 minuuttia. Alusta taikinaksi. Jos haluat syödä sen heti, niin se on silloin rouheinen. KEVÄTVÄSYMYSTÄ. Raudan lisäksi saat rautaisannoksen C-vitamiinia ja kalsiumia. Dipata voi kurkun palasia, kukkakaalia, keräkaalia, porkkanaa, retikkaa, suolakurkkuja, kesäkurpitsaa ja vaikkapa Väinämöisen pompan nappeja. Tarvitset: 1 l vettä tai kasvisten esim. Ripottele kuivattu nokkonen mustaherukkasurvoksen päälle ja syö. Lisää kerma ja hämmennä pikkuhiljaa koko ajan keittoa, että juusto sulaa keittoon eikä pala pohjaan. Kerää kauniita voikukannuppuja. Anna kohota lämpimässä noin 45 minuuttia. Yrttiseen kevytlevitteeseen tarvitset desin luomuvoita, desin kylmäpuristettua öljyä, joko rypsi- tai oliiviöljyä sekä desin vettä. KEVÄT KEVENTÄÄ VOIN Juuresliemestä leivottujen sämpylöiden kanssa maistuu raikas yrttinen kevytlevite. Hyvä lopputulos on kananpojankeltainen. Pilpo tai muserra tatit ja kuutioi juusto sokeripalankokoisiksi. Voikukannuppuruusukaalit luomuvoisilmän kanssa maistuvat aivan taivaallisilta ja ovat erittäin kivennäisainerikas ruoka. Mikäli käytät sulatejuuston sijaan suurustajana Maizenaa, käytä reippaammin mausteita. Kuumenna neste ja lisää kasvisliemijauhe. Anna seistä 10 minuuttia. Lisää loput jauhot ja öljy. Voit lisätä liemeen juustokuutioita, jos mielestäsi liemi tuntuu liian löysältä
Omistajanvaihdokset eivät ole Harjun Paperissa koskaan menneet suvussa. Tapasin eläkkeelle jäämässä olevan edellisen omistajan. Korttien 1950-luvun kukkamekkotunnelmiin johdattelevat paperimekot ovat Toikkasen tyttären taittelemia. Harjun Paperissa suositaan kierrätysmateriaaleja ostoksien pakkaamisessa. – Harjun Paperissa on tuhansia kortteja. Hän kysyi, olisinko kiinnostunut ryhtymään kauppiaaksi. Kokonaisuudessaan tilaa on kuutisenkymmentä neliötä. Nykyään eriteemaiset kortit muodostavat päävalikoiman. Toikkanen kerää itse leppäkerttuaiheisia kortteja. Esimerkiksi moni, joka on opiskellut Jyväskylässä, palaa kaukaakin Suomesta korttikauppaamme, Toikkanen iloitsee. Teemoiltaan ilosta suruun; vuodenaikateemoja, ajatelmia ja huumoria unohtamatta, Anne Toikkanen esittelee. – Leppäkerttu on niin symppis otus, hän perustelee valintaansa.. Kiinnostusta oli. Varaston lisäksi siellä toimii Harjun Paperin omistajan, Anne Toikkasen, 53, korttipaja. Hän sanoo Harjun Paperin olevan postcrossaajien taivas. – Se oli sattuman kauppaa. – Harjun Paperin asiakaskunta on laaja ja laajasti ympäri Suomen. 96 | Ekoelo Anne Toikkanen viimeistelee kevään kukkamekkoaiheista onnittelukorttia. – Ja asiakas saa haluamansa kortin vaikka odotellessaan, korttimestari lupaa. Lisäksi hyllyillä on runsaasti lahjapakkausmateriaaleja, kirjetarvikkeita, paperinukkeja, julisteita, pääasiassa paperisia askartelumateriaaleja sekä monenkuvioisia teippejä. TUOTEUUTISET Retrot kukkamekot koristavat kevään onnittelukortteja K orttikauppa Harjun Paperin takahuone on tilaihme. Toiminta on ollut taukoamatonta vuodesta 1954 saakka, ja korttikauppa on palvellut asiakkaitaan koko ajan samassa paikassa, Yliopistonkatu 6 B:ssä. Aluksi paperikauppa erikoistui toimistotarvikkeisiin ja koulutarvikkeisiin, mutta kortit ovat aina olleet hyvin tärkeä osa valikoimaa. Lastentarhanopettaja Anne Toikkanen oli jo vuonna 1998 irtisanoutunut virastaan ja ryhtynyt yksityisyrittäjäksi. Pakkausmateriaalina korttien suojaksi suosimme vanhoja korttikuvastoja, Toikkanen kertoo. Toikkasen kahdesta aikuisesta tyttärestä vanhempi on myös työskennellyt korttikaupassa, ja hän auttaa äitiään korttien teossa sekä myymälän visuaalisen ilmeen ylläpidossa. – Tämän kevään onnittelukorteissa korostuu mekkoteema, Toikkanen kertoilee suunnittelemiaan kortteja viimeistellessään. Postcrossing on kansainvälinen korttirinki, jonka perusideana on lähettää ja vastaanottaa kortteja. Yliopistonkadulla Jyväskylässä sijaitseva Harjun Paperi on perustettu 1954. – Valmistin kortteja myyntiin lahjatavaraliikkeisiin, ja sitten vuonna 2006 minulle tarjoutui mahdollisuus jatkaa perinteikkään Harjun Paperin toimintaa, hän kertoo. Anne Toikkasen omistukseen Harjun Paperi siirtyi 2006. Hän myös suunnittelee ja toteuttaa Harjun Paperin näyteikkunan visuaalisen ilmeen. Harjun Paperi on kutsunut asiakkaitaan samalla kyltillä vuodesta 1954 saakka. Omistajan lisäksi kaupassa on yksi työntekijä, joulun alla useampi kiireapulainen. Myynnissä on myös runsas valikoima omistaja Anne Toikkasen tekemiä kortteja. – Pusseja emme koskaan osta uusia, vaan asiakkaiden ostamat kortit sujahtavat jo käytössä olleisiin kirjekuoriin
Jokaisen Saunan7salaisuutta -tuotteen etiketistä löytyy jokin saunaperinteeseen liittyvä kasku tai ajatelma. ,BUSJJOB "IPTFO Kyllä vanha nainenkin voi olla kaunis -pakinakokoelma on koottu hänen Petäjävesi-lehdessä vuosina 20072012 julkaisemistaan pakinoista. Ihon talituotanto normalisoituu ja tasapainottuu, ja rasvainen kiilto häviää. Saunan7salaisuutta -tuotesarjaan kuuluu muun muassa shampoita, saippuoita, hoitoturvetta sekä aineenvaihduntaa vilkastuttava, suomalaisista yrteistä valmistettu yrttitee. Kiilto kuriin kasvoilla ilman kemiaa Ihohuokosia supistava ja talineritystä tasapainottava, ihoa kosteuttava SeboControl -emulsio jättää iholle raikkaan mattapinnan. Kirjaa voi tiedustella Katriina Ahoselta, puh. 40 grammaa, 19,60 euroa, www.elonatura.com VAUHTIA aineenvaihduntaan * inkiväärillä * kanelilla * cayennepippurilla * kurkumalla t "OUJPLTJEBOUUJSJLBT JOLJWÊÊSJ voi nostaa aineenvaihduntaa 20 prosenttia kolmen tunnin ajaksi. Elämänmakuisten pakinoiden lisäksi Kyllä vanha nainenkin voi olla kaunis -kirjassa on myös koskettavia runoja. Vaikutus johtuu inkiväärin sisältämistä gingeroleista ja kapsaisiinista. Kaikki raaka-aineet luontaisista lähteistä, 13 prosenttia raaka-aineista luomutuotannosta. Hampaat puhtaaksi luonnon aineilla Argital-hammastahnat ovat 100-prosenttisesti luonnollisia ja fluorittomia. t ,BOFMJ helpottaa ruoansulatusta ja voi auttaa tasoittamaan verensokerin arvoja kakkostyypin diabetestä sairastavilla. Kahdentoista eteerisen öljyn ravitseva cocktail auttaa ihoa säilyttämään sen luontaisen kosteuden poistaen samanaikaisesti ihon pintakerrosten liiallista rasvaisuutta ja epäpuhtauksia. Sen sanotaan nostavan kehon lämpötilaa. Argital-sarjassa on myös hammastahna, joka soveltuu käytettäväksi homeopaattisen lääkityksen rinnalla, www.greentoday.fi Kyllä vanha nainenkin voi olla kaunis Terva ja suo tuoksuvat Saunan7Salaisuudessa Turkulaisen Forum Saunan vetäjä, saunaterapeutti ja saunaterapia-koulutuksen kehittäjä Mervi Hongisto on suunnitellut ja kehittänyt saunan nautintoja ja hoitovaikutuksia tehostavan tuotesarjan Saunan7salaisuutta. t ,VSLVNBO TJTÊMUÊNÊO LVSLVNJJOJO kerrotaan olevan anti-inflammatorinen eli tulehduksia hillitsevä aine, jossa on runsaasti antioksidantteja. Ekoelo | 97. Aktiiviaineina esimerkiksi argan- ja hasselpähkinäöljy sekä timjamin, sitruunan ja rosmariinin eteeriset öljyt. Ahonen pakinoi Petäjävesi-lehdessä nimimerkillä Eloveena. t $BZFOOFQJQQVSJ on osa kiinalaista ja ayervedaan perustuvaa terveydenhoitoa. Ne sisältävät muun muassa aurinkokuivattua vihreäsavigeeliä sekä biodynaamisesti viljeltyjä kasviaineita ja eteerisiä öljyjä, joilla on puhdistava ja hoitava vaikutus hampaisiin, ikeniin ja suun limakalvoihin. 040-773 7807
Esittelemme käteviä säilöntäkonsteja ekologisille säilöjille. Teemoina: Säilöntä: puutarhakasvit, marjat ja hedelmät Kotitalousviljamyllyt ja -kuivurit Matalaenergiset pakastimet ja jääkaapit Kompostointi ja puutarhajätteen hyödyntäminen Ekoelo 3/14 ilmestyy toukokuun lopulla. luokan postimerkki Karprint Oy Ekoelo www.ekoelo.fi tilaukset@karprint.fi &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ Tilaan Ekoelo-lehden ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___. SEURAAVASSA NUMEROSSA MAISTUVAT SUOMEN KESÄN AIDOT MAUT Seuraavassa Ekoelo-lehdessä korjataan kesän sato talteen. Pakastimien ja jääkaappien energiasyöpöt mallit korvataan energiapiheillä vaihtoehdoilla. Seuraavan kasvukauden sadon varmistaminen on sekin jo ajankohtaista, tutustumme kompostointiin ja puutarhajätteen hyödyntämiseen. 09-413 97 370 Tilaushinnat Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 40€ t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Anniina Nurmen kotimaiset Aidosti Kotoillen RAIKKAASTI UUDISTUNUT LEHTI! hamppufarkut ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO Ryijyt Kehrää vaikka UBIBOTB NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO koirankarvat MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Tuunaamalla uusi asu Puusta ekologisempaa kangasta Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 45€ Puhtaasti Eettiset ekovaatteet PALVELUKORTTI 1/2014 6,70 Taimia kylvämään Made on talviherkkua JÄÄTELÖÄ pientuottajalta Lehtikuusesta pihakalusteet Käytä palvelukorttia, kun t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ 5JMBVLTFU QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 1. Juttuvinkit toimitukseen, osoitteisiin martti.heikkila@karprint.fi, reetta.ahola@karprint.fi Ilmoitusasioissa sinua palvelee Ilmoituspäällikkö Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi, puh
Ole ajan hermolla! Tilaa Ekoelo t Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat ekologista elämäntapaa. (norm. Tarjous uusille tilaajille Vuoden kestotilaus, 6 numeroa 24€ Sähköpostilla tai internetissä tilatessasi muista mainita kampanjakoodi: EE2014X Tilauslomake Luonnonm ukaisesti Talotohto ri Panu Ka Suomes rakenn sa 50 vuotettu väärin ta Varttamalla Ekologis ila: esti Puhtaasti uusia mak uja Istuta maatiai omenapsuu 2/2014 6,70 EKOHERKUT KEVÄÄN JUHLIIN Aidosti Kotoillen Biodyna viinit amiset Luomukark ja ekomeh keja ua SAVI& RUO KO ekomök in se iin ja kattin oon Tuore oa st terveyru ttä a KARITA ja elämäniloa TYKKÄ: Ihmin mitä heänn on sitä, syö Nyt keit PUNAMUetään LTAA Meppiehdokkaa ilmasto-t tentissä Kanat ja lampa at koti eläiminä Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Satasivuinen Ekoelo on tilauspohjainen lehti ja lisäksi irtonumeromyynnissä lehtipisteissä ympäri Suomen. luokan postimerkki Tilaaja tai lehden saaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti Tilauksen maksaja, jos eri kuin tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sähköposti Karprint Oy Ekoelo Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI. Lisäksi lehdessä esitellään runsaasti erityylisiä suomalaisia lähipalveluiden tuottajia ja heidän toimintaansa. Ekoelo Matkaillaa ekosti! n Tilaa Ekoelo kätevästi: Sähköpostilla tilaukset@karprint.fi Internetissä www.ekoelo.fi Puhelimitse tai 09-2569 108/24 h EKOELON TARJOUSHINNAT: Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 24€ (norm 40€) Määräaikainen tilaus: 6 numeroa vuodessa 27€ (norm 45€) Kestotilaus 24€/vuosi Määräaikainen 27€/6 nroa 1. t Luonnonmukaisesti, ekologisesti, puhtaasti, aidosti – olisiko siinä Suomen uusi menestysbrändi. t Keskiössä lehden aihevalinnoissa ovat kotona toteutettavat arvovalinnat ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. Myös visionäärinen yhteiskunnallinen pohdinta saa lehdessä palstatilaa. Ekologisuus on 2010-luvun merkittävin trendi. 40€) voimassa 15.5.2014 saakka. Ekoelo-lehti ilmestyy vuonna 2014 kuusi kertaa
Uula-maalit ovat ympäristöystävällisiä, hengittäviä ja kestäviä, eivätkä ne sisällä muovisideaineita. ???????????????????. ?????. ????????. 3BLFOOVTNBBJMNB Uulatuote Oy valmistaa perinteisiä luonnonmaaleja yli 35 vuoden kokemuksella. BAS2 - Itella Posti Oy Itella Green ?????. Valikoimastamme löydät perinnemaaleja ulko- ja sisäpinnoille, uuden sukupolven vesiohenteisia ja muovittomia maaleja sisäpinnoille, kuultavia käsittelyaineita sekä aitoja väripigmenttejä. Lähimmät jälleenmyyjäsi sekä maalausohjeet löydät osoitteesta www.uula.fi Uulatuote Oy 32920 Kauvatsa 010 820 0020 uula@uula.fi. 5&45*70*55"+" 5