Ekoelo 3/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen 3/2015 6,70 Eettinen kuluttaminen vaatii paljon tietoa Luontomatkailusta ekoelämyksiä Auringonkukka parantaa maan Siirrä villivihanneksia juurakkoina Kevät kutsuu hortoilemaan Herkkuja pöytään omasta maasta Aina ei tarvitse ostaa – vaatteitakin voi lainata Ekokaupat kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän Lauluntekijä ANSSI KELA: Kaikilla on vastuu! Extrahinta 3,90
Hankkeessa kartoitetaan myös erilaisten museoiden, kuten kotiseutumuseoiden, ulkomuseoiden ja kartanomuseoiden, pihojen ja puutarhojen vanhoja hyötykasveja. Löytyykö pihapiiristäsi vanhoja nimeltä tiedettyjä omenan paikallislajikkeita?. Kerättyjä tietoja käytetään kasvigeenivarojen säilytyksen suunnitteluun. Tiedot tallennetaan tutkimuskäyttöön. Vastaaminen vie noin 10 minuutia kasvikantaa kohti. Näistä tehdään DNA-analyysilla kantavertailuja. Jokaisesta kasvikannasta ilmoitetaan erikseen. Suomen maaja metsätalouden kasvigeenivaraohjelma käynnistyi vuonna 2003. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhat syreenit, ukkomansikka, narsissit, humala, pionit, vanhat Suomessa ennen 1940-lukua viljellyt raparperit ovat mukana etsintäkuulutettujen joukossa. Havainnot Pohjanmaalta ja Sisä-Suomesta ovat kiinnostavia. Ilmoittaminen ei sido vastaajaa mitenkään. Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on vastannut maaja puutarhatalouden kasvigeenivarojen säilytystyöstä ja ohjelmakoordinaatiosta. Lisätietoa löytyy Suomen kansallisen kasvigeenivaraohjelman kotisivuilta, jonne löytää helpoiten hakusanoilla luke/kasvigeenivarat. Suomessa ennen 1940-lukua viljeltyjä vanhoja raparpereja. Tietoja aitaorapihlajan erittäin vanhoista kasvustoista Lounaisen Suomen alueella. Hämeen kartanoiden vanhaa kasvillisuutta, kuten vanhoja koristepensaita, perennoja ja sipulija mukulakasveja, hedelmäja marjakasveja, yrttejä ja rohdoksia. Metsäpuiden geenivarojen vastuuorganisaationa on toiminut Metsäntutkimuslaitos Metla. Perinteisiä koristekasveja ympäri Suomen, kuten sipulikasveja pioneja, daalioita ja myös muita perennoja, joita tiedetään kasvatetun Suomessa jo 1940-luvulla tai sitä ennen. Hankkeessa etsitään esimerkiksi seuraavia Nimeltä tiedettyjä omenan ja päärynän paikallislajikkeita sekä vanhoja koristekasveja. päärynäpuut ja hämäläiset omenalajikkeet. Vuoden 2015 alusta lähtien vastuuorganisaatio on Luonnonvarakeskus Luke. Palkoviljojen maatiaisia ja vanhoja kauppalajikkeita. Kasvin historia ja perimän ominaisuudet kulkevat kasvin mukana. Vanhoja yhä viljeltäviä viljakantoja rukiista, kaurasta, ohrasta ja vehnästä. Toiminnan tavoitteena on turvata tuleville sukupolville arvokas suomalainen kasviperimä osana biologista monimuotoisuutta. Kasvi ei välttämättä kasva enää alkuperäisellä kasvupaikallaan, mutta sitä on voitu lisätä ja siirtää uuteenkin puutarhaan tai pihaan. Lisäksi etsitään vanhoja makeita, vähähappoisia raparpereja. Vanhoja viljelykasvikantoja voi löytää kartano-, huvila-, kirkkotai siirtolapuutarhasta tai torpan pihasta. Näistä tutkitaan DNA-analyysilla, periytyykö aitaorapihlajamme 1700-luvun puolivälissä PohjoisAmerikasta tuoduista siemenistä. Ku v a M a rt ti H ei k k il ä . Vanhoja, pitkään viljeltyjä ryvässipuleita. Luonnonvarakeskukseen voit ilmoittaa tiedossasi olevasta vanhasta viljelykasvista, jota tiedetään viljellyn tai joka on kasvanut paikallaan useiden vuosikymmenien ajan, mielellään jo 1940-luvulla tai sitä ennen. Raparpereja, ryvässipuleita, perennoja, omenapuita, orapihlajaa Vanhoja lajikkeita etsitään Luonnonvarakeskuksen kasvigeenivaraohjelmassa on jo yli kymmenen vuotta etsitty vanhoja suomalaisia lajikkeita puutarhoista, pelloilta, pihoilta ja kasvimailta. Etsinnässä ovat esimerkiksi viljelijät ja harrastajat, jotka viljelevät ja kasvattavat vanhoja hyötykasveja. Kyselyjä ja etsintäkuulutuksia Tietoa kerätään kyselyin, haastatteluin ja etsintäkuulutuksin. Erityisesti tietoa kaivataan punaja valkomaltoisista tai lajikenimellä kutsutuista vanhoista raparpereista
7 Kasvissyönti on eläinten kannalta eettisin vaihtoehto – Animalian tavoite on puhua eläinten puolesta yhteiskunnassa, joka hyväksikäyttää suurta määrää eläimiä, sanoo Eläinsuojeluliitto Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara. 27 Kaikilla on vastuu! Lauluntekijä Anssi Kela on ollut vegetaristi lähes kaksikymmentä vuotta. 9 Eettinen kuluttaminen vaatii tietoa – Reilulla kaupalla tavoitellaan maailmaa, jossa kehitysmaiden tuottajilla on mahdollisuus turvattuun ja kestävään toimeentuloon, sanoo Reilu kauppa ry:n toimitusjohtaja Janne Sivonen. Järvenpään Vaatepuu toimii naisten desingvaatelainaamona. 6 Kymmenen kysymystä avaintoimijoille Mitä on ekologinen elämäntapa käytännössä. Lähikaupassa koriin päätyy usein luomua. Kosken kartanon luomukarjalla on 80 hehtaaria luonnonlaitumia Kiskonjoen perinnemaisemassa. Juurikas JKL on jyväskyläläinen viljelijäyhteisö, joka toteuttaa kumppanuusviljelyn periaatteita. Tässä numerossa 3/2015 Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen 18 Luontomatkailusta ekoelämyksiä Luonto tarjoaa valtaisan määrän elämyksiä. 4 27 Laulaja Anssi Kela on pyrkinyt elämään ekologisesti jo kymmeniä vuosia. 21 Seikkailumatkalle maailman ääriin Suomalaiset matkanjärjestävät tarjoavat runsaasti erilaisia seikkailumatkoja, jotka suuntautuvat eksoottisempana pidettyihin kohteisiin Aasiassa, Afrikassa, Eteläja Keski-Amerikassa, mutta myös Euroopassa. 38 Auringonkukka parantaa maan Auringonkukka on kotipuutarhurille kätevä ja edullinen maanparantaja. 22 Niittylihalle suunnitellaan sertifikaattia Lihan tuottaminen voi olla ympäristöteko. Talvitien mukaan suomalaiset ovat huonoja luomun kuluttajia. Niitä haetaan nyt kasvavan luontomatkailun kautta. 74 Hääparilla on yllään Willattaren puvut, jotka on valmistettu malagalaisesta antiikkiliikkeestä ostetusta upeasti kirjaillusta 100-vuotiaasta häälakanasta.. Matkat taittuvat fillarilla aina kun mahdollista, ruoka on kasvisruokaa, ja uusia vaatteita hän hankkii harvoin. 30 Kumppanuusviljelypellolla satoa vaalitaan yhdessä Yhteisöllisyys, mukava puuhastelu sekä terveellinen ja puhdas lähiruoka houkuttavat jyväskyläläisiä kumppanuusviljelyn pariin. 34 Naisten yhteinen desing-vaatekaappi Aina ei tarvitse ostaa, sillä vaatteita voi myös lainata. Ammattitaitoinen luonto-opas tarjoaa asiakkaalleen aina ekologisia palveluja. 14 Lapsiperhe elää ekologisesti Vantaalaisen Paula Malleuksen perheessä ei uusia vaatteita ole ostettu aikoihin, sillä kierrätettyjä, hyvälaatuisia vaatteita on saatavana yllin kyllin niin aikuisille kuin lapsillekin. Fillarointi ja julkisilla liikkuminen on ollut hänen arkeaan kymmenen vuotta. Hyödyllisyytensä lisäksi se on ilo silmälle. 11 Suomalaiset ovat huonoja luomun kuluttajia – Luomuliiton tehtävä on edistää luomualaa kaikilla mahdollisilla tavoilla, toteaa Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie
09-413 97 370 Toimituksen osoite: Ekoelo Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Sen sijaan kierrättämättä jäävät usein tekstiilit, lelut, lasi, metalli ja biojäte. Samanlaista on huopa, materiaali, jota Elina muovaa mieleisekseen. Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puh. 78 Herkkuja pöytään omasta maasta Ritva Tuomi innostui hyötykasvien viljelystä vanhempiensa Vihtijärvellä sijaitsevan kesäpaikan myötä. Tilastojen valossa totuus on kuitenkin toinen. Valtaosa suomalaisista kylläkin lajittelee jätteensä, mutta jätteenpoltto ei ole kierrätystä, koska jäte ei päädy uusiokäyttöön, vaan muunnetaan energiaksi. 60 Ilmastopakolaisuus riski – Tulevaisuudessa yksi suuri riski voisivat olla kymmenet tai sadat miljoonat ilmastopakolaiset, jotka joutuisivat muuttamaan kotiseuduiltaan, sanoo johtaja Mari Pantsar Sitrasta. 5 Ekoelo Vuonna 2015 ilmestyy 6 numeroa. PÄÄKIRJOITUS 41 Kevät kutsuu hortoilemaan! Maukkaita ja terveellisiä villiyrttejä voi kerätä, syödä ja säilöä pitkin kesää. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste Suomessa on tällä hetkellä reilut 30 prosenttia. 44 Oma maa mansikka! Oman mansikkamaan suurin ilo on se, että marjat saa syödä aivan tuoreina. Maailmanlaajuisesti vaatteita tuotetaan yhdeksänkertainen määrä tarpeeseen verrattuna, lisäksi usein vielä epäinhimillisessä oloissa. Monet valveuteneet ihmiset kierrättävätkin todella aktiivisesti ja keksivät uusiokäytön lähes kaikelle – äärimmäisenä esimerkkinä vaikkapa kierrättäjä, jonka vuosittainen sekajätemäärä oli niin pieni, ettei järjestettyä jätehuoltoa tarvita, vaan pikku nyssäkät voi tarvittaessa viedä kaatopaikalle itsekin – kerran vuodessa. 86 Kierrätyksellä apua tarvitseville Kierrätys ja hyvän tekeminen ovat osoittautuneet toimivaksi yhdistelmäksi SPR:n Konttikierrätystavaratalossa. Ja jos kaappiin on kertynyt tarpeetonta hyvää tavaraa, ottajia niille on – vaatii vain pientä vaivannäköä selvittää, mihin mitäkin kannattaa viedä. 68 Ekologinen puutarha Eijan elämä Eija Parviainen on vuodesta 1994 harrastanut puutarhanhoitoa ja keväästä 2000 harjoittanut perennataimistoa omakotitontillaan. Yritys on perustettu 1962. Vaatteiden lainaaminen ei ole Suomessa vielä yleistynyt. 78 Ritva Tuomen hyötypuutarhasta löytyy muun muassa Indigo Rose -tomaatteja. Ja jos käden taitoja löytyy, vanhasta voi myös tuunata uutta. 09-413 97 333 Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 45 €. Kulmalan mukaan aikaa pienentää ennakoimattoman ympäristökatastro n riskiä on muutama vuosikymmen. 82 Huopa-ammattilaisen jokainen työ on uniikki Elina Saari on puheissaan värikäs, liikkeissään laaja, arvomaailmaltaan pehmeä, jossa on hiven vaadittavaa kovuuttakin. Tarja Pitkänen. 74 Hylätyt tekstiilit saavat uuden tarinan Ekoyritys Willatar on omistajansa Outi Karikiven näköinen: se valmistaa lempeällä otteella ekodesignja redesign-tuotteita kierrätystekstiileistä. Moni pieni ekoyritys hyödyntää erinomaisesti käytetyt tekstiilit ja luo niille täysin uuden ilmeen. Ekoelo 4/2015 ilmestyy elokuussa Kannen kuvassa: Soile-Maria Linnemäki Vaatelainaamo Vaatepuusta. Paperia, pulloja, tölkkiä ja palautuspakkauksia suomalaiset kierrättävät kiitettävästi. Vaatteet ovat suuri hukkaan heitettävän tavaran ryhmä. 56 Sieniviljelyä metsässä, puutarhassa ja parvekkeella Turun Koroisilla saatiin ensimmäiset oman viljelmän koivunkantosienet viime syyskuussa. Päätoimittaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Tarja Pitkänen tarja.pitkanen@karprint.fi Ilmoituspäällikkö: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi, puh. 09-413 97 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Toimitusjohtaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Karprint Oy julkaisee 15 erikoisalan aikakauslehteä, 3 tilauspohjaista paikallislehteä ja 3 kaupunkilehteä. 46 Anna ja Jukka elävät todeksi elämänarvojaan Anna Pajari ja Jukka Ilmonen löysivät viisi vuotta sitten luomuelämäänsa sopivan tilan Orimattilasta. 64 Ekokaupat kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän Ruohonjuuressa eivät taantuman tuulet tuiverra vaan luomuja terveystuotteisiin erikoistunut vähittäiskauppaketju kasvaa kovaa vauhtia. Tässä tarvitaan Suomessakin tehostusta reippaasti: ei kannata ostaa muutoin kuin todelliseen tarpeeseen. 51 Siirrä villivihanneksia juurakkoina! Nyt moni haluaa tontilleen vuohenputkea, siankärsämöä, nokkosta, horsmaa ja muita villivihanneksia. Kuva Marjo-Kaisu Niinikoski Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttääsuoramarkkinoinnissa. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 40 €. Kierrätä, korjaa ja lainaa! Suomalaisilla tuntuu olevan se käsitys, että meillä kierrätys on hyvässä mallissa. 62 Ennakoimattoman mullistuksen riski kasvaa koko ajan Akatemiaprofessori Markku Kulmala kehottaa istuttamaan puita. Omppu Tontun luomutilalla Orimattilassa eletään oikeasti luomusti. Mutta järkevämpää olisi lainata vaate, jota tietää tarvitsevansa todennäköisesti vain kerran
Ku v a : T ep p o L a h ti. Näin vastasivat Luomuliiton, Reilun kaupan ja Animalian edustajat. Esitimme avaintoimijoille kymmenen kysymystä. Miten asiaan sitoutuneet näkevät eettisen kuluttamisen mahdollisuudet. 6 Kohtuutta ja eettisyyttä kuluttamiseen Kymmenen kysymystä ekoelämäntavasta Mitä tarkoittaa ekologinen elämäntapa käytännössä
Suurimpia vaateketjuja on myös mukana. Millaisia eettisesti läpinäkyviä kulutusvalintoja suomalainen kuluttaja voi käytännössä tehdä. 7 Salla Tuomivaara, toiminnanjohtaja, Eläinsuojeluliitto Animalia: ”Kasvissyönti eläinten kannalta eettisintä” tä paremmin lainsäädännössä, koulutuksessa ja jokapäiväisissä suhteissamme eläimiin. – Eettinen kuluttaja valitsee sellaisia kodinpuhdistusaineita ja kosmetiikkaa, joiden valmistajat ovat valvotusti eläinkokeettomia. – Eettinen kuluttaja ei myöskään vieraile eläimiä käyttävissä sirkuksissa tai muissa viihdelaitoksissa. Mahdollisuuksien mukaan toimimme myös muiden eläinten käyttöön liittyvien kysymysten, kuten eläinten viihdekäytön parissa. – Ruoka on suurimpia kulutusvalintojamme, joten edistämme ihmisten siirtymistä yhä kasvisvoittoisempaan ruokavalioon. Näitä pupulogoomme oikeutettuja tuotteita on yhä enemmän saatavilla. – Eläin voi harvoin hyvin, jos sitä käytetään taloudellisen voitontavoittelun välineenä. – Toisaalta seuraamme kansainvälistä eläinsuojelukehitystä ja pyrimme vaikuttamaan päätöksentekijöihin ja lainsäädäntöön niin, että eläinsuojelulakimme parantuisi ja esimerkiksi eläinkokeista siirryttäisiin nykyaikaisempiin tutkimusmenetelmiin. Eläimet eivät itse voi puhua omasta puolestaan, joten ne tarvitsevat äänitorvekseen eläinten hyvinvoinnista välittäviä ihmisiä. – Jaamme tietoa eläinten kohtelun ongelmista ja jokaisen mahdollisuuksista tehdä eläinystävällisiä valintoja ruokakaupassa, kodin kemikaaleja ja kosmetiikkaa ostaessa, vaateostoksilla ja myös esimerkiksi vapaa-ajan viettotapoja valitessa. Millä tavalla Animalia kykenee käytännössä tukemaan eläinten oikeuksia ja parantamaan eläinten olosuhteita Suomessa. Lista näistä tuotteista löytyy täältä: www.animalia.fi/ kosmetiikkalista – Turkittomuuteen sitoutuneet vaateliikkeet osoittavat sitoutumista eläinten hyvinvoinnin edistämiseen. – Eettinen kuluttaja ei osta turkissomisteisia vaatteita ja asioi mielellään liikkeissä, jotka ovat sitoutuneet turkittomuuteen. – Olennaisimmat toimintakeinomme ovat eläinten asemasta tiedottaminen aivan tavallisille ihmisille ja toisaalta vaikuttamistyö poliittisten vaikuttajien suuntaan sekä työ erilaisissa työryhmissä ja neuvottelukunnissa. Kosmetiikan ja kodinkemikaalien suhteen on olemassa yksi globaali merkintä, joka takaa, että yritysten eläinkokeettomuus on varmistettu ulkopuolisen auditointiyrityksen toimesta. Millaista on kuluttajan näkökulmasta niin kutsuttu eettinen kuluttaminen, joka ei polje eläinten oikeuksia. – Animalia vastustaa sellaista eläinten kohtelua, joka aiheuttaa eläimille kärsimystä tai estää olennaisesti niiden lajityypillistä käyttäytymistä. fi/retailer_list.html – Lomalla kannattaa suunnata sirkuksiin, jotka eivät käytä eläinesiintyjiä ja suunnata eläintarhan sijaan vaikka Suomen ensimmäiseen tuotantoeläinten turvakotiin, Mikä on Eläinsuojeluliitto Animalian pääasiallinen ja tärkein tehtävä. Näitä liikkeitä on jo todella paljon. Jos hän haluaa lemmikkieläimen, hän ottaa yhteyttä eläinsuojeluyhdistyksiin tarjotakseen kodin kodittomalle eläimelle. – Eläinten hyvinvoinnin kannalta kasvisperäinen ruoka on aina varma valinta. Niistä löytyy lista täältä: http://turkittomatliikkeet. Kuvassa Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara (vas.) yhdessä hollantilaisen Bont voor Dieren -eläinsuojelujärjestön kollegan kanssa Helsingissä kampanjoimassa turkiseläintuotannon lopettamisen puolesta.. Animalia vaatii, että eläinten hyvinvointi ja oikeudet huomioidaan nykyisEläinsuojelutyö on kansainvälistä toimintaa. Niinpä kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää sellaisten tuotteiden ja palveluiden ostamista, joissa on hyödynnetty eläimiä. – Toimimme tiedottamalla, kampanjoimalla ja vaikuttamalla lainsäädäntöön. – Animalian tavoite on puhua eläinten puolesta yhteiskunnassa, joka hyväksikäyttää suurta määrää eläimiä. Animalian päätoimintakohteita ovat tuotantoeläimet, turkiseläimet ja koe-eläimet
– Suomalaisten on vaikea ymmärtää, että maassamme sallitaan sellaisia eläinten kohtelun muotoja, jotka moni muu maa on jo lopettanut: esimerkiksi turkistarhaus ja erityisesti supikoiran ja kettujen tarhaus, delfinaariot ja merileijonien käyttö sirkuksessa. Kuvassa menossa Animalian keräys Helsingin Lasipalatsin maisemissa. Ku v a : T ep p o L a h ti. Mitkä ovat yleisimmät syyt ja selitykset, miksi ihmiset eivät halua siirtyä kasvissyöntiin, puhumattakaan veganismista. Olette laatineet nettisivuillenne eläinkokeettoman kosmetiikan listan. Näitä ovat esimerkiksi Sebamed ja Dermalogica. Eläinsuojelullisesti ongelmallisia toimintatapoja sallitaan myös luomussa. Meillä asuu koira, mutta se muutti meille aikuisena, kun se tarvitsi uuden kodin. Lisätietoja osoitteesta: www.tuulispaa.org/vierailut/ – Niin kotimaassa kuin ulkomailla kannattaa boikotoida delfinaarioita ja muita villieläimiä ihmisten viihdykkeeksi vanginneita turistipalveluja. Kotimaisista merkeistä standardiin on sitoutunut Lifehair, jonka Lactolinetuotteet ovat varmasti tuttuja monille. Huomattavasti vähemmän puhutaan kasvisruokavalion terveydellisistä eduista. Tämän vuoksi varminta on yleensä valita tuote, jonka valmistukseen ei ole käytetty eläimiä lainkaan. – Kananmunapakkauksissa on numero 0, 1, 2 tai 3. – Haasteena on myös harhaanjohtava markkinointi eli niin kutsuttua vihertai etiikkapesua harjoittavat yritykset. tarkoittaa luomutuotettua kananmunaa ja 1 tarkoittaa tuotantoa, jossa kanat pääsevät ulkoilemaan ympäri vuoden. Eläinsuojeluliitto Animalia on eläinten asianajaja. – Vaateliikkeissä suosin turkittomuuteen sitoutuneita ketjuja, liikkeitä ja suunnittelijoita. Ostan myös vain sellaista kosmetiikkaa ja puhdistusaineita, jotka ovat sitoutuneet eläinkokeettomaan standardiin. – Näitä kolmea yhdistää esimerkiksi eläinten häkkikasvatus. Esimerkiksi Body Shop ja sen eläinkokeettomuus ovat hyvin tunnettua. – Varmaan eettiseen kuluttamiseen tähtäävä ihminen törmää kaikilla sektoreilla näihin samoihin haasteisiin: Kuinka paljon on valmis rajoittamaan omaa kulutustaan, sekä sen määrää että kohteita. – Lisäksi liikkeellä on paljon virheellisiä uskomuksia siitä, että kasvisruokavalio ei olisi ravitsemuksellisesti täysipainoinen tai että se ei sopisi tietyille ihmisryhmille, kuten lapsille tai urheilijoille. Millainen on rehellisesti sanottuna maamme poliittinen ilmapiiri suhteessa eläinten suojeluun. Valikoimaa on jatkuvasti enemmän sekä kaupoissa että ravintoloissa. – Tottumuksia on hankala muuttaa eli monet ihmiset kokevat, että olisi liian vaikeaa siirtyä kasvissyöjäksi, vaikka tosiasiassa lakto-ovovegetarismi on nykyisin jo äärettömän helppoa, ja veganismikin vaatii vain tietyn alkuopettelun. Mitkä ovat tällä hetkellä suurimmat ongelmat koeeläinten, tuotantoeläinten ja turkiseläinten kohdalla Suomessa. – Tällä hetkellä ainoat eläinten hyvinvoinnista kertovat standardit Suomessa ruokaan liittyen ovat luomutuotanto ja kananmunien merkinnät. – Eläinkokeettoman kosmetiikan lista kuitenkin kiinnostaa ihmisiä paljon, ja se on jatkuvasti vierailluimpia kohteita esimerkiksi nettisivuillamme. Eläinten itseisarvoa ei tunnusteta, vaan eläintä käytetään vain ihmisen taloudellisten päämäärien välineenä. Yritetään esimerkiksi luoda mielikuva eläinystävällisestä tuotteesta kuvien, tuotenimien tai epäselvien myönteiseltä kuulostavien lupausten avulla. – Toiset eläinkokeettomista merkeistä ovat tunnetumpia kuin toiset. – Eläinkokeettomien merkkien standardiin kuuluu tietenkin myös monia pieniä ja vähemmän tunnettuja yrityksiä. – Suomessa on tuudittauduttu ajatukseen, että olemme moderni eläinsuojelullisesti kehittynyt maa. Samaan aikaan maamme eläinsuojelulainsäädäntö on jäänyt jälkeen eurooppalaisesta kehityksestä. Häkissä pitäminen estää suuren osan eläinten keskeisten lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttamisesta. Millainen eettinen kuluttaja itse olet eli millaisia valintoja itse teet tukeaksesi eläinten oikeuksia. – Tällä hetkellä yritämme nostaa yhä enemmän ihmisten tietoisuuteen sitä, että erilaisissa kodinkemikaaleissa ja puhdistusaineissa voi myös valita eläinkokeettoman vaihtoehdon. Luomutuotanto sisältää parannuksia eläinten hyvinvointiin normaalituotantoon nähden, mutta luomukaan ei ole eläinten kannalta ongelmaton valinta. – Olen vegaani sekä ruokavalioltani että muilta elämäntavoiltani, eli en hyödynnä kulutuksessani eläimiä tai eläimistä saatuja tuotteita. On mukavaa voida tukea yrittäjiä ja yrityksiä, jotka ottavat eläinten hyvinvoinnin tosissaan ja pyrkivät näin omalta osaltaan rakentamaan meille parempaa maailmaa. 8 Eläinsuojelukeskus Tuulispäähän Somerolle. Miten hyvin tietoiset kuluttajat tuntevat näitä yrityksiä ja tuotteita. Sitten on joitain eläinkokeettomia merkkejä, jotka monet tuntuvat, mutta eivät tiedä niiden olevan eläinkokeettomia. En enää ostaisi eläintä. – Olen ollut jo 20 vuotta vegaani ja on mahtavaa, miten helppoa se nykyisin on. Millaisiin haasteisiin eettisesti kuluttava ihminen voi törmätä. – Erilaisten tapahtumien avulla yritämmekin itse tuoda esiin kasvisruuan maukkautta ja erilaisten kasviperäisten vaihtoehtojen runsautta
9 Mitä on Reilu kauppa. Millaista on kuluttajan näkökulmasta niin kutsuttu reilu kuluttaminen. Tuotteiden matkaa seurataan läpi koko tuotantoketjun esimerkiksi tuotekoodin perusteella, ja siten yksittäisen tuotteen matka pystytään jäljittämään tuottajalta kuluttajavalmiiseen pakkaukseen. Millaisiin haasteisiin eettisesti kuluttava ihminen voi törmätä. – Kuluttajan näkökulmasta haasteena on usein se, ettei tuotteiden taustoista ole tarjolla tietoa: miten voin varmistua siitä, ettei tarvitsemani tuotteen ostaminen tue epäeettistä toimintaa tuotantoketjun toisessa päässä. – Reilun kaupan tuotteita löytyy suomalaisista kauppaketjuista varsin hyvin, ja suurimmat kauppaketjut myyvät Reilun kaupan tuotteita myös omilla tuotemerkeillään. Siten Reilu kauppa on myös viljelijöiden ja pohjoisen kuluttajien yhteinen kansanliike. Ku v a : R ei lu k au p p a – Eettinen kuluttaminen ei ole kuitenkaan mitään taikasauvan isku, jolla ratkaistaisiin yhdellä kertaa kaikki maailman ongelmat.. – Jos puutteita ei korjata, viljelijäyhteisön sertifiointi jäädytetään, eivätkä he voi myydä tuotteitaan reiluina. Järjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. – Tiedon puute on varmasti yksi suurimmista haasteista. – Myös kotimaisissa yrityksissä valvotaan kuitenkin sitä, että – Kun tarpeeksi moni ihminen tekee samoja valintoja, kulutuspäätöksillä voi olla suuria vaikutuksia, toteaa Reilun kaupan toimitusjohtaja Janne Sivonen. Miten Reilu kauppa ry voi taata suomalaisille kuluttajille, että kaikki tuotteet ovat eettisesti läpinäkyviä ja reilun kaupan etiikan mukaisesti tuotettuja alusta loppuun saakka. – Ostostensa vaikutuksia pohtivat ihmiset pyrkivät usein vaikuttamaan useisiin eri asioihin, eivätkä valinnat ole yleensä toisensa poissulkevia. Millä tavalla se toteutuu suomalaisessa vähittäiskaupassa. – Kuluttajalle haaste on vielä suurempi, sillä kaupan lattialla on vaikea tarjota kattavaa taustatietoa kaikista tarjolla olevista tuotteista. Joku vaikuttaa vähentämällä kaikkea kuluttamistaan, toinen ostaa lähiruokaa, kolmas suosii suomalaista, neljäs ympäristöystävällisiä tuotteita ja viides kieltäytyy lihasta. – Reilulla kaupalla tavoitellaan maailmaa, jossa kehitysmaiden tuottajilla on mahdollisuus turvattuun ja kestävään toimeentuloon sekä mahdollisuus päättää itse omasta tulevaisuudestaan. Millaisia eettisiä kulutusvalintoja suomalainen kuluttaja voi tehdä. Tuotantoketjut ovat pitkiä, ja yhdessä kauppaketjussa voi olla tarjolla kymmeniä tuhansia tuotteita maailman joka kolkasta. Jos tuotannosta löytyy vakavia rikkeitä, sertifiointi jäädytetään välittömästi siihen saakka, kun epäkohdat on valvotusti korjattu. – Kuluttajan kannalta Reilun kaupan vahvuus on eettisen kuluttamisen helppoudessa: on yksi merkki, jossa on huomioitu alkutuotannon taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu. Useimmat suomalaiset tuntevat merkin, joten reilun tuotteen löytäminen on myös helppoa, kunhan yritykset vain tarjoavat Reilun kaupan tuotteita ja pitävät niitä hyvin esillä. – Kaikkien Reilun kaupan tuotteiden tuotantoa valvotaan, ja valvojana on riippumaton kolmas osapuoli eli valvontayhtiö FLO-CERT. He eivät halua ostoskasseihinsa esimerkiksi sellaisia tuotteita, joiden Janne Sivonen, toimitusjohtaja, Reilu kauppa ry: ”Eettinen kuluttaminen vaatii tietoa” taustalla on lapsityövoiman hyväksikäyttöä tai työntekijöiden oikeuksien polkemista. – Kuluttaja voi vaikuttaa omilla valinnoillaan moniin asioihin. – On kuitenkin syytä muistaa, että Reilu kauppa on saanut alkunsa kehitysmaiden viljelijöiden aloitteesta, ja sen tarkoituksena on vähentää nimenomaan heidän köyhyyttään. – FLO-CERT tarkastaa viljelijäyhteisöt säännöllisesti. Siksi tuotteiden taustojen riittävä tunteminen on haaste myös niitä myyville yrityksille. Moni suosii esimerkiksi trooppisissa tuotteissa Reilua kauppaa ja pohjoisessa kasvavissa tuotteissa kotimaisuutta ja lähiruokaa. Siten Reilu kauppa ei valvo esimerkiksi suomalaisen kahvipaahtimon työoloja, vaikka siellä paahdettaisiinkin Reilun kaupan kahvia. Vaatimukset liittyvät tuottajien toimeentuloon, sosiaaliseen kehitykseen ja viljelyn ympäristöystävällisyyteen. – Reilun kaupan merkkijärjestelmä sai alkunsa meksikolaisten kahvinviljelijöiden aloitteesta, ja se on puoliksi viljelijöiden ja puoliksi pohjoisen kansalaisjärjestöjen omistuksessa. – Teettämiemme kuluttajatutkimusten mukaan suomalaiset ovat kiinnostuneita ostamiensa tuotteiden alkuperästä. – Jos valvoja löytää esimerkiksi viljelijäosuuskunnan toiminnasta vaatimusten vastaisia puutteita tai rikkeitä, viljelijöille annetaan mahdollisuus korjata toimintaansa valvojan antamassa määräajassa. – Reilun kaupan merkki tuotteessa tarkoittaa sitä, että se valmistettu Reilun kaupan asettamien vaatimusten mukaisesti
Mukana on Reilun kaupan kahvia viljeleviä osuuskuntia Nicaraguassa, Hondurasissa ja Guatemalassa. tietysti vähenee. – Toiminnan tarkoituksena on kehittää kahvintuottajajärjestöistä tehokkaampia ja tuottavampia. – Kuluttamalla vaikuttaminen ja politiikan kautta vaikuttaminen eivät ole toisensa vaihtoehtoja, vaan toisiaan täydentäviä vaikuttamistapoja. Kuvassa Reilu kaupan osuuskunnan kauppaa Dominikaanisessa Tasavallassa. Lisäksi tuemme Latinalaisen Amerikan Reilun kaupan tuottajien alueellista kattojärjestöä, jotta sillä olisi vahvempi kapasiteetti tukea omia viljelijöitään itse. Paraneeko maailma oikeasti Reilun kaupan kautta ja jos paranee, miten. – Ostohinnan päälle maksettavalla Reilun kaupan lisällä kohennetaan koko viljelijäyhteisön elinoloja esimerkiksi rakentamalla kaivoja sekä parantamalla terveydenhuoltoa ja koulutusmahdollisuuksia. Tällä hetkellä Reilusta kaupasta hyötyy noin 1,5 miljoonaa kehitysmaiden tuottajaa, joista noin 1,3 miljoonaa on perheviljelijöitä ja loput suurtilojen työntekijöitä. – Jäätelössä tyypillisiä sertiBanaani on tunnetuin Reilun kaupan tuote. Millaisissa kehitysyhteistyöprojekteissa Suomen Reilu kauppa on tällä hetkellä mukana. – Reilu kauppa on yksi tutkituimmista sertifioinneista, ja valtaosa tutkijoista raportoi Reilun kaupan parantaneen muun muassa viljelijöiden tulotasoa, tulojen vakautta, markkinoillepääsyä ja mahdollisuutta ennakkorahoitukseen. Ku v a : M a rv in D el C id / R ei lu k au p p a. – Reilu kauppa ry:n kehitysyhteistyöohjelmalla tuetaan kahvinviljelijöitä kestävän toimeentulon hankkimisessa. Reilun kaupan banaanien suosio on kasvanut vuosien saatossa. 10 niiden käyttämät reilut raakaaineet ovat oikeasti reiluja. Tämä parantaa heidän mahdollisuuksiaan hyötyä Reilusta kaupasta, jolloin avuntarve fioituja raaka-aineita ovat kaakao, sokeri ja vanilja. – Reilussa kaupassa on tärkeää myös se, että viljelijöiden on mukaan päästäkseen järjestäydyttävä ja toimittava yhdessä. – Reilulla kaupalla ei voi yksin poistaa köyhyyttä, sillä kaikki köyhät eivät viljele tuotteita meidän kauppakasseihimme. Kaikki tuntevat reilun kaupan banaanit, mutta mitkä ovat tällä hetkellä kuluttajien top 3 reilun kaupan tuotetta. Yhdessä viljelijöillä on paljon parempi mahdollisuus ottaa kohtalonsa ja kehityksensä omiin käsiinsä. – Ostan tuotteet reiluina aina, kun se on mahdollista ja poimin ostoskassiini myös paljon lähiruokaa ja kotimaisia tuotteita. Viljelymenetelmien ympäristöystävällisyys on tärkeää paitsi luonnon, myös viljelijöiden pitkän aikavälin toimeentulon kannalta. Reilun kaupan vahvuutena pidän sitä, että siinä pyritään vaikuttamaan kulutuspäätöksin juuri sellaisiin asioihin, joissa kuluttamalla vaikuttaminen on tehokasta. – Myynnin arvossa mitattuna suosituimpia tuotteita ovat Suomessa kahvi, kukat, yhdistelmätuotteet ja banaani. Luomua suosin erityisesti eläinperäisissä tuotteissa, sillä luomutuotannossa tuotantoeläinten olot on huomioitu paremmin kuin eiluomussa. Maitoa ei ole saatavilla Reilu kauppasertifioituna eikä sen tuominen kehitysmaista olisi kannattavaa, joten sertifioidussa jäätelössä voi käyttää raaka-aineena vaikkapa kotimaista maitoa. – Kun tarpeeksi moni ihminen tekee samoja valintoja, kulutuspäätöksillä voi olla suuria vaikutuksia. – Eettinen kuluttaminen ei ole kuitenkaan mitään taikasauvan isku, jolla ratkaistaisiin yhdellä kertaa kaikki maailman ongelmat. Mitä enemmän tuotteita myydään, sitä suurempi on hyötyjen ja hyötyjien määrä. Yhdistelmätuotteilla tarkoitetaan tuotteita, joissa on myös muita kuin Reilun kaupan raaka-aineita, esimerkkinä vaikkapa jäätelö. Millaisia reiluja, eettisiä ja ekologisia kulutusvalintoja itse suosit ja toteutat omassa elämässäsi. On myös asioita, joihin kuluttamalla on vaikea vaikuttaa, joten lompakolla äänestäminen ei korvaa äänestyskopissa äänestämistä. Reilulla kaupalla voidaan kuitenkin vähentää köyhyyttä niissä yhteisöissä, jotka viljelevät kaupoissamme myytäviä tuotteita. Samasta syystä käytän mahdollisuuksien mukaan myös riistalihaa
Pelastuuko maaplaneetta luomun avulla. Muita johtavia luomun kuluttajia ovat Saksa, Ranska, Iso-Britannia ja Italia. Piti käydä pitkä henkinen prosessi, ennen kuin uskalsi siirtyä luomuun. – Myös julkisen vallan järjestämä luomuvalvonta on tärkeää luomun luotettavuuden takia. Silloin on helppo järjestää ravinteiden kierrätys, viljelykierrot ja niin edespäin. Suomalainen keskivertokuluttaja kokee luomun edelleenkin kalliiksi. – Tällä hetkellä toivon, että myös uuteen hallitusohjelmaan saadaan kirjaus luomun strategisesta merkityksestä Suomen maataloudelle. Mitkä ovat tällä hetkellä suurimmat ongelmat ja haasteet luomutuottajien näkökulmasta. Millä tavalla luomutuottajia ja luomutuotantoa tuetaan EU-Suomessa. Se on taatusti suuri valtti markkinoilla tulevaisuudessa. Neljä vuotta siten näin tapahtui ensimmäistä kertaa. Luomuviljelijöillä ja kuluttajilla on tässä yhteinen näkemys. – Tämän edunvalvonta tehtävän lisäksi Luomuliitto toimii yleisenä luomun edistäjänä ja lisää kuluttajien tietoisuutta luomusta, sen terveellisyydestä ja ympäristövaikutuksista. – Vaikka jo edellä mainitsin, että valvonta on tärkeää luomun uskottavuuden kannalta, niin sääntelyn jatkuva kasvaminen on ehdottomasti suurin uhka luomun kasvulle. Pauli Talvitie, puheenjohtaja, Luomuliitto: ”Suomalaiset ovat huonoja luomun kuluttajia!” – Huonoja! Luomun markkinaosuus Suomessa on alle kaksi prosenttia. Millaista on kuluttajan näkökulmasta niin sanottu ekologinen kuluttaminen, joka tukee luomufilosofiaa. Tämä asia kyllä korjaantuu kaiken aikaa, kun luomu kysyntä kasvaa tasaisen varmasti. Kaikkea luomutuotantoa ei siis myydä luomuna. Monet jalostajat ja kauppa panttaavat luomulinjojen ja myynnin käynnistämistä pienten määrien takia. Ensisijaisesti toimimme luomun etujärjestönä. Miten siihen nivoutuu GMO. K u v a : L u om u li it to – GMO ei kuulu luomuun. – Luomu on kallista pienestä volyymistä johtuen. Pieni uhka tulee siitä, että aika monet nuoret välttelevät lihan syömistä. He ovat ne ”markkinat”. Suomen tulisi ehdottomasti pitäytyä GMO-vapaana. Millainen on rehellisesti sanottuna maamme poliittinen ilmapiiri suhteessa luomuun. Kaupungeissa luomun terveellisyys ja ympäristövaikutukset ymmärretään ehkä maaseutua paremmin. Viimein siirtyminen luomuun omalla kohdallani on luomukahvi. – Pakko tunnustaa, etten täysin. – Luomua tuetaan normaalin maatalouspolitiikan keinoin. Pieni uhka tulee siitä, että aika monet nuoret välttelevät lihan syömistä, toteaa Pauli Talvitie. Mikä on luomun osuus taistelussa ilmastonmuutosta ja globaalia lämpenemistä vastaan. 11 Mikä on Luomuliiton tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tähän pitää saada helpotusta, sillä muuten luomuala ei pysty täyttämään kasvavaa kysyntää. Silloin, kun itse siirryin luomuun, minun piti tehdä noin viisi vuotta töitä oman itseni kanssa. – Luomu ja karja kuuluvat yhteen, ja luomukarjankasvatuksen näkymät ovat hyvät. Kuluttajien on silloin helppo luottaa siihen, että luomutuotteet ovat aidosti luomua. Toki se kasvaa kaiken aikaa, ja sen eteen tehdään kaiken aikaa töitä. Ollaan siis samassa veneessä. Aika harvan olen kuullut haluavan geenimuunneltua ruokaa. – Suomen peltoalasta on luomuviljelyssä lähes kymmenen prosenttia. – Nykyään kansainvälinen edunvalvonta luomualan kattojärjestön IFOAM:n kautta on entistä tärkeämpää. Millaisia luomun kuluttajia suomalaiset ovat kansainvälisesti verrattuna. Sen lisäksi maksetaan luomutukia luomusta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi sekä sen positiivisten ympäristövaikutusten takia. – Luomulla on paljon hyviä ympäristövaikutuksia, mutta ei maailma pelastu yksin luomun avulla.. – Hyvää tuossa asiassa on se, että kasvupotentiaalia on paljon, koska on oletettavaa, että sama trendi jatkuu meilläkin, mitä on jo muualla koettu. Merkittävä osa luomuun vaikuttavista säädöksistä tulee Euroopan Unionin toimesta. Toinen haaste on tuo vielä alle kahden prosentin markkinaosuus. – Luomuliiton tehtävä on edistää luomualaa kaikilla mahdollisilla tavoilla. – Siinä on tapahtunut merkittävää kehitystä. Nyt sitä saa jo hyvin. – Monet kuluttajat haluavat tukea omilla valinnoillaan ympäristön säilymistä ja helpottaa luonnon kuormittumista. – Toki pyrin aina valitsemaan luomua, jos se on mahdollista. – Varmin tapa vaikuttaa luomun edullisempaan hintaan on lisätä sen käyttöä. Niin kova negatiivinen paine maaseutuyhteisössä aiemmin oli luomua kohtaan. Lisäksi edistämme luomua erilaisten kehittämishankkeiden kautta. – Pienimuotoinen jalostus ja myynti ovat jatkuvissa vaikeuksissa tiukkenevan elintarvikevalvonnan takia. Pyrimme vaikuttamaan lainsäädäntöön, asetuksiin ja niiden soveltamisohjeisiin niin, että luomuviljely lisääntyisi ja kuluttajat saisivat entistä enemmän luomua. On ainakin vähän, mutta usein kuluttaja haluaa maksaa laadusta ja siitä, että saa mitä haluaa. Tämä on minulle tärkeää, koska olen aina ollut kova kahvi-ihminen. Miten itse elät eli elääkö Luomuliiton puheenjohtaja niin kuin ”opettaa”. Miksi näin on ja mitä asialle voisi tehdä. Tanskassa luomulla on jopa yli kahdeksan prosentin markkinaosuus. Siksi luomukarjankasvatuksen näkymät ovat hyvät. – Onko luomu kallista. Luomua ei ole joka paikassa saatavilla, eikä kaikkia tuotteita saa mistään luomuna. Se on kovin vähän, kun monissa Euroopan maissa ollaan paljon suuremmissa luvuissa. Millaisia ovat luomuviljelyn ja luomukarjankasvatuksen tulevaisuuden näkymät. Valvonta lisää siis luotettavuutta. Ihmiset ohjaavat kumminkin omilla valinnoillaan tuotantoa. – Luomu ja karja kuuluvat yhteen. – Nykyään on jo aivan toisin
EU:n ja Suomen toimien ja ilmastopolitiikan merkitys arvioidaan huomattavasti vähäisemmäksi, vaikka myös niiltä toivotaan aktiivista politiikkaa. Tarkastelussa oli kahdeksan lähiruokatuotteen kestävyys. Kansalaiset pitävät tärkeänä, että Suomi on edelläkävijä päästöjä vähentävien teknologioiden käyttöönotossa ja uskovat, että uuden osaamisen ja teknisten ratkaisujen kehittäminen voi parantaa Suomen kilpailukykyä ja luoda työpaikkoja. Suomen oltava edelläkävijä Suomalaiset haluaisivat, että hallitus toimisi aktiivisemmin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suomalaiset haluavat lisätä uusiutuvan energian, kuten aurinkoja tuulivoiman sekä biopolttoaineiden käyttöä. 12 Suomalaisten enemmistö: Suomalaiset toivovat päättäjiltä aktiivisempaa ilmastopolitiikkaa. Tieto voitiin ottaa välittömästi käyttöön. Suomalaiset haluaisivat, että hallitus toimisi aktiivisemmin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hankkeen toteuttivat Savon koulutuskuntayhtymä EkoCentria ja Luonnonvarakeskus. Sen sijaan suomalaisten enemmistö ei ole muuttanut omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tuotteita tuotettiin alueilla, jossa niiden tuotanto on edullista. Kiina, Intia ja USA avainasemassa Yli 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kansainvälisissä neuvotteluissa on solmittava pikaisesti uusi ilmastosopimus, jolla päästöjä vähennetään maailmanlaajuisesti. Suomalaiset eivät kuitenkaan ole muuttaneet omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi: kaksi kolmasosaa vastaajista koki, että väittämä ”olen muuttanut liikkumistani, ruokailutottumuksiani tai asumisratkaisujani ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi” kuvaa heitä huonosti tai melko huonosti. Tarkastellut lähiruokaketjut saivat ympäristövaikutusten arvioinnissa paremman tuloksen kuin verrokkituotteet. Hankkeessa esimerkkeinä olleet lähiruokaketjut sijoittuivat eri puolelle Suomea Espoosta Kemi-Tornioon asti. Ku v a M a rt ti H ei k k il ä . Lisätietoja: Ympäristöministeriö, ymparisto.fi. Esimerkiksi viljat tuottivat Etelä-Karjalassa suuria satoja, perunan viljely oli resurssitehokasta ja luomuviljan sato ruotsinkielisellä Pohjanmaalla hyvä. Kahdeksan lähiruokaketjua arvioitiin Luonnonvarakeskuksessa on arvioitu julkisten laitosten lähiruokaketjuja. Päättäjät vastuussa päästöistä. Mansikkasose oli Espoosta, ahvenpihvi Varsinais-Suomesta, täysjyväruisleipä ja ohrarieska Etelä-Karjalasta. Valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen tulisi vähentää päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät. Jokaiselta paikkakunnalta oli otettu mukaan yksi esimerkinomainen lähiruokaketju, mutta kaikkien kokemukset koottiin yhteen. Vastaajista vajaa puolet katsoo, että rikkaiden maiden, kuten Suomen, tulisi tukea kehitysmaita ja köyhimpiä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Tiedot käyvät ilmi valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän TNS Gallupilla teettämästä kyselytutkimuksesta. Ilmastovaikutusten huomiointi vaikuttaa ostopäätöksiin vain runsaalla kolmanneksella vastanneista. Rahoittajana oli maaja metsätalousministeriön Ruokaketjun toiminnan edistämishanke. Suomalaisten mielestä tärkeimpiä ilmastonmuutoksen hillintään vaikuttavia ratkaisuja tekevät suuret kehittyvät maat, kuten Kiina ja Intia, sekä Yhdysvallat. Myös yrityksiltä toivotaan uusia ratkaisuja. Lähiruokaketjun paremmuus johtui siitä, että tuotteita ja hankintaketjua kehitettiin yhtä aikaa kuin niiden ympäristövaikutuksia arvioitiin. Vajaa kolmannes vastaajista kertoi äänestävänsä vaaleissa ihmistä, joka toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Uusiutuvan energian, kuten aurinkoja tuulivoiman sekä biopolttoaineiden käyttöä Suomessa halutaan myös lisätä, vaikka se tekisi energiasta kalliimpaa. Ilmastobarometri 2015 -tutkimuksella selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta vaalien alla. Lisäksi mansikan viljely oli tutkituilla tiloilla resurssitehokasta ja ahvenen kalastus LounaisSuomen rannikolla hyvin suunniteltua. Suomen kehitysavun suuntaamista enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi kannatti noin puolet vastaajista. Myös kansainvälisten suuryritysten toimia pidetään keskeisinä. Toisaalta kuluttajille tarjottaville uusille vähäpäästöisille palveluille nähtiin suuri tarve: yli 80 prosenttia piti niiden merkitystä erittäin tai melko tärkeinä ilmastokysymyksen ratkaisussa. Arvioitavina olivat tuotteiden koko tuotantoketjun ilmastovaikutukset ja rehevöittävä vaikutus sekä sosiaalinen kestävyys. Vajaa kolmannes vastaajista kertoi tutkimuksessa ennen vaaleja äänestävänsä ihmistä, joka toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Mukana olivat myös kuoripäällinen peruna ruotsinkieliseltä Keski-Pohjanmaalta, mansikkapirtelö PohjoisSavosta ja luomukaurapuuro Pohjanmaalta, kuorettomasta ohrasta tehty karjalanpiirakka Pohjois-Karjalasta ja pororouhe Kemi-Tornio-alueelta
Slovenialaisessa tutkimuksessa selvitettiin lämpökäsittelyjen vaikutuksia mustikoiden polyfenolipitoisuuteen valmistettaessa mustikkatahnaa ja mustikkalevitettä. Kotona keittämällä valmistetuissa tahnoissa antosyaaneja tuhoutui huomattavasti enemmän kuin teollisten valmistusprosessien aikana. Kokonaismäärä oli 239 000 tonnia, mikä oli suurempi kuin koskaan. Sekä puupellettien vienti että tuonti supistuivat selvästi.. – Tavoitteenamme on kehittää jatkuvasti esimerkiksi tilojen työntekijöiden järjestäytymisoikeuksia ja palkkakehitystä, sanoo Fairtrade Internationalin johtaja Harriet Lamb. Reilu kauppa kasvaa Reilu kauppa jatkoi maailmanlaajuista kasvuaan sekä viljelijöiden ja tilojen työntekijöiden määrässä että myynnin arvossa mitattuna vuonna 2013. Mustikan antosyaanit kestivät hyvin teolliset mustikkatahnan valmistusmenetelmät etenkin kun tahna valmistettiin kokonaisista mustikoista. Kotimaiseen pellettituotantoon perustuva puupellettien kulutus kasvoi edellisvuodesta seitsemän prosenttia. Reilun kaupan myynnit kasvoivat maailmanlaajuisesti kolme prosenttia ja Reilun kaupan lisää maksettiin kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kotimaisten puupellettien kulutus lisääntyi kymmenen prosenttia lämpöja voimalaitoksissa. 51 prosenttia Reilun kaupan tiloista on myös luomusertifioituja. Lisätietoja: reilukauppa.fi Pellettien kulutus kasvoi Puupellettejä tuotettiin Suomessa viime vuonna 324 000 tonnia, mikä oli viidennes enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisätietoja: Arktiset aromit, arktisetaromit.fi Mustikan terveellisyyteen vaikuttavat polyfenolit säilyvät slovenialaisen tutkimuksen mukaan teollisessa kuumennuksessa paremmin kuin kotona keittämällä. Tiedot käyvät ilmi Fairtrade Internationalin eli Reilun kaupan kansainvälisen kattojärjestön laatimasta raportista. Antosyaanien tiedetään olevan helposti hajoavia molekyylejä. 13 Mustikan polyfenolit kestävät teollisen kuumennuksen Mustikoissa on runsaasti bioaktiivisia yhdisteitä ja erityisesti polyfenoleja. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että antosyaanit hajoavat mustikkahillon valmistuksessa ja näin ollen hillojen antosyaanipitoisuus on pienempi kuin tuoreissa mustikoissa. Mustikat kerättiin täysin kypsinä ja pakastettiin välittömästi –20 asteeseen. Valtaosa mustikoiden polyfenoleista on antosyaaneja. 80 prosentttia Reilun kaupan viljelijöistä on pienviljelijöitä ja heidän tilojensa koko on keskimäärin 1,5 hehtaaria. Viljelijöiden ja tilojen työntekijöiden määrässä mitattuna viisi Reilun kaupan suurinta tuotetta ovat kahvi, tee, kaakao, ruokosokeri ja puuvilla. Tahnat valmistettiin noin kuukauden päästä mustikoiden keräämisestä. 49 prosenttia kaikista Reilun kaupan viljelijöistä viljelee kahvia. Kotija maatalouksissa käyttö pysyi ennallaan
Trendikästä käytettynä Kouluikäisiä lapsia pidetään usein hyvin trenditietoisina, mutta tämän perheen lapset ovat sopeutuneet erinomaisesti ekologisiin vaihtoehtoihin. Edellisten lasten kanssa käytin maissivaippoja, jotka ovat tavanomaisia maatuvampia. Lasten kohdalla ympäristörasitusta kertyy myös vaippojen ja pyykkikuorman osalta. Ompelijan käsissä myös vaatteita syntyy itse tehtynä ja päätyy edelleen kierrätykseen. Tekstiilien kohdalla Paula Malleus pitää käytettyä myös uutta turvallisempana. Uusia sukkia ostan joskus, mutta mielestäni nykypäivän keinokuituiset sukat ovat huonoja. Hyviä kierrätysvaatteita saa ja pyykit pestään ekopalloilla perheineen. Lastenvaatteita onkin saatavilla hyvin, sillä lapset kasvavat nopeasti ja pieneksi jääviä vaatteita kertyy paljon. Peppu puhtaaksi rasvalla Neljän lapsen äiti on joutunut paljon myös vaihtamaan vaippoja ja Lapsiperhe elää ekologisesti Lapsiperheessä kierrätettävää materiaalia kertyy paljon leluista vaatteisiin. – Itse uskon, että lasten suhtautuminen riippuu paljolti vanhempien asenteesta. Perhe asuu omakotitalossa, joten muilta osin peruskierrätyksen eteen on nähtävä jonkin verran vaivaa. Tarkoitukseni oli testata kestovaippoja, mutta siihen en vielä ole ryhtynyt. Pari viikkoa sitten Malleus teki poikkeuksen ja tilasi pari imetyspaitaa, koska niitä on hankala saada kierrätettyinä. – Meillä ei ole lajittelusysteemiä, joten keräämme kierrätystavaran laatikoihin ja toimitamme ne kierrätyspisteisiin sopivin väliajoin. Niitä onkin helppo kierrättää. Harsi, parsi, korjaa ja kierrätä -periaate on vienyt Paula Malleuksen pitkälle. Lapsista kaksi nuorinta ovat pariskunnan yhteisiä ja muut aikaisemmista liitoista. Ilahduttava esimerkki ekologisista elämäntavoista on vantaalainen Paula Malleus (34) enkä siedä tekokuituja jaloissani. – Tämän vauvan kanssa vaippoja kuluu melkein tuplamäärä, koska 2,5 kiloisena syntynyt vauva syö nyt tiheästi. – Olin jo ommellut uudelle tulokkaallemme yhden imetyspaidan ja läjän muita vaatteita leikkuujäänteistä, mutta yhtä enempää imetyspaitoja en enää jaksanut synnytyksen jälkeen alkaa tehdä, hän sanoo. Biojätekomposti on omalla takapihallamme. – Kengät ovat lähes poikkeuksetta kierrätettyjä. Usein trendikkäämmät vaihtoehdot löytyvätkin parhaiten käytettyinä. – Muutama vuosi sitten ostin itselleni vielä alusvaatteita, mutta niitäkään en ole enää neljään vuoteen ostanut, sillä alusvaatteita saa käyttämättöminä kierrätyksestä. Vaippojen suhteen jokainen äiti joutuu tekemään valintansa. Lastenvaatteet kierrätyksessä Lastenvaatteita Malleus osti uutena vuosia sitten kahdelle ensimmäiselle lapselleen. Esimerkiksi vanhin tyttäreni ei voi sietää pillifarkkuja, vaan viihtyy parhaiten college-housuissa. Kierrätetystä vaatteesta on lähtenyt ylimääräiset säilöntä-, homeenestoja muut suoja-aineet. Muiden lasten kohdalla kirpputorit ja itse tehdyt vaatteet ovat riittäneet mainiosti. Näin ollen turhia kemikaaleja niissä ei enää tarvitse pelätä. Perheessä lapset eivät juuri hingu teknistenkään vempaimien perään; kun niihin ei lähdetä mukaan, asiasta ei ole tullut ongelmaa. Ei uutta vaatekaappiin Paula Malleuksen perheeseen kuuluvat mies, Janne Lemettinen, sekä viisi lasta. Lapsiperheessä ei uusia vaatteita ole ostettu aikoihin, sillä kierrätettyjä, hyvälaatuisia vaatteita on saatavana yllin kyllin niin aikuisille kuin lapsillekin. Jos uusia leluja perheeseen tulee, ne tulevat lahjana. Perheessä on 5ja 10-vuotiasta, kaksi 9-vuotiasta sekä kuukauden ikäinen vauva. Kierrätystä arjessa Lapsille laadukkaita lelujakin saa yllin kyllin kirpputoreilta. – Viime vuosina ihmisiä on puhuttanut uusien vaatteiden kemikaalit. Yksityisetkin ihmiset ovat ymmärtäneet vastuunsa kierrätyksen toteuttamisessa. 14 Kierrätykseen rohkaistaan suomalaisia yhä enemmän ja tarve siihen tulee vain lisääntymään. Valtaosa ystävistä ja sukulaisista ovat itsekin käytetyn tavaran perään, joten lahjaksi saattaa tulla yhtä hyvin myös kierrätetty tuote. Niiden suhteen ekologiset valinnat ovat haastavampia. Paula on perheenäiti, ompelijamestari ja yrittäjä, joka on tällä hetkellä äitiyslomalla Remake-yrityksestään. Jos jotakin ostan uutena, pyrin suosimaan pientuottajan tuotteita, jotka kestävät pitkään, Malleus luonnehtii. Uusia vaatteita ei tarvitse ostaa juuri lainkaan
15 Lapset tuottavat runsaasti yhdyskuntajätettä. Lasten vaatteita, leluja ja käyttötavaroita on helppo kierrättää kirpputorien kautta.
– 2007 ymmärsin, että uusiotuottamisesta kannattaa tehdä toimintamalli, jonka idea on tuottaa vanhasta uutta. Yhden lapsen kertakäyttövaippoihin kuluu koko vaippa-aikana keskimäärin 1000-1700€. – Toki, jos vauva on yltäpäältä kakassa, niin hanan alle pitää mennä, hän lisää. Tehokas ja tutkittu ORAKAS lämminilmakuivuri kuivaa luonnonmukaisesti kasvikset, hedelmät, marjat, sienet ja jopa kalaa, lihaa, soseita sekä retkieväät. Paula Malleus ei kuitenkaan pidä itseään mitenkään fanaattisena ekoihmisenä. – Mummi korjasi, harsi, parsi ja uusiokäytti kaiken mahdollisen. Lisäksi vesipesuun kuluu paljon vettä vielä pyykinpesun lisäksi. Remaken eko-ompelimo korjaa, muuttaa ja tuottaa mittatilauksena yksittäisiä tuotteita ja piensarjoja. Testasin palloa ja olin erinomaisen tyytyväinen pesutulokseen enkä vaihda sitä enää mihinkään. Yhteiskunnassa itsestään selvästi oletetaan, että vauvan peppu on pestävä vedellä. Nykyisin työtehtävät keskittyvät eniten hallinnointiin ja kehittämistyöhön. HYÖTYKASVIKUIVURI ORAKAS HYÖTYKASVIKUIVURI ORAKAS www.marlemi.?. – Ekopallo muuntaa pyykin pH-arvoa ja avaa kankaan huokoisen kuidun niin, että lika lähtee paremmin. Muovipussitkin hän käytti kynnysmatoiksi. – Ensin siirryin pesupähkinöihin, mutta yrityksessämme oli alivuokralaisena ekotavaratalo, joka otti myyntiin ekopalloja. Päivittäinen toimenpide yleensä on myös jatkuva pyllyn pesu. ORAKAS on suomalainen ja sitä on valmistettu vuodesta 1979 alkaen. Myöhemmin hyödynsin tekstiilejä monella muullakin tavalla. Ekopallo kestää tuhatkunta pesua. Paula Malleus on yrityksen ompelijamestari ja pääomistaja. – Monet allergiset ihmiset saavat oireita siitä, että vaatteisiin on pesun tuloksena jäänyt väärä pHarvo, joka ei ole ihoystävällinen, selvittää Malleus. – Muutamia vuosia sitten minua saatettiin pitää vielä ekohippinä, mutta nykyisin asia on jo toisin. Huuhteluainettakaan ei tarvita, sillä pH jää ihon kannalta ihanteelliseksi. Kestovaipat voi halvimmillaan saada 120 eurolla ja kalliimmillaankin vain noin 500 eurolla. Ku v a : N ad i H a m m ou d a pesemään pyykkiä. Hinta 460€ + postimaksu. Valmistamme myös ISO ORAKAS kuivureita. Pyykinpesua ilman pesuaineita Iloisena asiana Paula Malleus pitää sitä, ettei perhe ole käyttänyt pyykinpesussa pesuaineita tai huuhteluaineita enää pariin vuoteen. Mummi asui Paulan lapsuudenkodissa ja jo 9-vuotiaana nuori tyttö kaappasi mummin ompelukoneen huoneeseensa. Näin siksi, että jatkuva pepun peseminen muuttaa ihon pH-arvoa ja se ärsyttää vauvan ihoa. Ainesosat tekevät pesuliuoksesta emäksisen. (Lisätietoja: remake.fi) Teksti: Merja Kiviluoma Kuvat: SXC, Matton Images Perheenäiti Paula Malleus on luova ompelija, jonka käsissä vanha saa uuden ilmeen. Paula Malleus on kokenut sen tarpeettomaksi. Kodin perintöä Ekologiset arvot ovat Malleukselle tulleet ”äidinmaidossa”. Voirasiat käytettiin uudelleen ja mummi teki jopa itse maidosta voita. – Surkuhupaisin esimerkki on ehkä käytössäni olleet vaaleanpunaiset puuvillakankaiset toppahousuni, joista mummi vielä sai korjattua vielä kelpo vaatteen pikkuveljelleni. martti.hakala@marlemi.inet.. Ompelemisesta kehittyi myöhemmin ammatti. Näin syntyi Remake-yritys. Talkoot maapallon hyväksi koetaan kuuluvaksi kaikille. On melkeinpä niin, että ellet tee jotakin ekologishenkistä toimintaa, sinua pidetään jo hieman vastuuttomana ihmisenä. Uusiotuottaminen arjessa Uusiotuottaminen on siis ollut Paula Malleukselle läsnä koko elämän ajan, vaikkei hän aina ole tehnyt sitä niin tietoisesti ekologiseen aatteeseen perustuen. Se on puhdistanut valkoisista housuista suklaatahratkin moitteettomasti. – Olen käyttänyt vesipesun sijasta pyllyrasvaa, esimerkiksi kookosöljyä tai manteliöljyä ja vanulapulla pyyhkinyt sotkut pois. Ekopallot sisältävät kalsiumja natriumkarbonaattia sekä natriummetasilikaattia. Ehkäpä sukumme ekologinen elämäntapa on perua sota-ajan niukkuudesta, sanoo Malleus ja viittaa eritoten isoäidin vaikutukseen. 16 – Toisille ekologinen herätys saattaa tulla jossain elämänvaiheessa, mutta itseni kohdalla tällaista ei ole ollut. Ekopalloista irtoaa pesussa kemikaaleja vähemmän kuin käytettäessä tavallista pesuainetta. Aineet ovat myös hajoavia. – Tuossa iässä tein barbeille vaatteita ja erilaisia pussukoita lakanoista ja verhoista. Omaa mallistoa hän tekee osaaikaisena
Ammatillinen järjestäytyminen on vaikeaa, joskus hengenvaarallista.. Lähteet ja lisätietoja: Marttaliitto ry, Suomen ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK / Katri Blomster, Eurostat sekä nuukuusviikko.fi. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste Suomessa on tällä hetkellä reilut 30%. Tekstiiliteollisuuden työntekijöistä suurin osa on naisia. Esimerkiksi Suomessa noudatetaan hyvin tiukkaa määrittelyä. Katse vaateostoksiin Suomalaiset hankkivat uusia vaatteita ja kodintekstiilejä vajaa 20 kg henkilöä kohti vuodessa. Esimerkiksi Kierrätysliike on kansalaisjärjestöjen yhteinen liike, joka edistää luonnonvarojen säästäväistä käyttöä, jätteiden synnyn ehkäisemistä, kierrätystä ja kompostointia. Ihmisoikeuksien kunnioittamisen toteutumisesta vastaa yritys. Ympäristönormit kiristyvät Euroopassa olennaisesti vuonna 2016. Tehtyjen selvitysten mukaan yhdyskuntajätteen kierrätystä voidaan lisätä muun muassa ohjaamalla kierrätysmateriaaleja energiajätteen sijasta erilliskerättynä materiaalikierrätykseen. Raaka-aine saatetaan tuottaa yhdessä maassa, kangas kutoa toisessa, leikkaus ja ompelu tehdään kolmannessa tai neljännessä maassa. Monissa taloyhtiöissä niiden keruu on keskitetty, mutta niitä ei välttämättä käytetä hyväksi. Nuukuusviikolle on valittu vaihtuva teema, jonka puitteissa edistetään luonnonvarojen säästäväistä käyttöä ja jätteiden synnyn ehkäisyä. Jopa 96% suomalaisista kyllä lajittelee jätteensä, mutta jätteenpoltto ei ole kierrätystä, koska jäte ei päädy uusiokäyttöön, vaan muunnetaan energiaksi. Sen sijaan kierrättämättä jäävät usein tekstiilit, lelut, lasi, metalli ja biojäte. Vastuu ihmisoikeuksien toteutumisesta onkin suurimmaksi osaksi valtioilla ja yrityksillä, mutta kuluttajana meistä jokainen voi toimia vastuullisesti. Tekstiiliteollisuuden epäkohtia Tekstiiliteollisuudessa työskentelevän työntekijän päivä on usein erittäin raskas. Suurin osa Suomen markkinoilla tarjolla olevista vaatteista tulee Aasiasta. Tapahtumissa tuunataan ja korjataan vanha kuntoon. Kierrätys tehostuksen tarpeessa Martat ovat järjestäneet Garderobi-tapahtumia, joiden teemana ovat olleet muun muassa Vaatevallankumous ja Vaatteidenvaihtopäivä. Vaatteet ovat suhteellisen edullisia, joten niitä tulee usein ostettua enemmän kuin tarvitsisi. Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Eurostat julkaisi hiljattain Euroopan Unionin 28 jäsenmaan yhdyskuntajätetilaston vuoden 2013 tietojen perusteella. Vaatekaappi saattaa olla täynnä vaatetta, mutta sieltä ei tunnu löytyvän mitään päälle pantavaa. Omakotitaloissa vaivaa tulee nähdä vähän enemmän ja kierrätykseen tulee itse investoida jonkun verran esimerkiksi jäteastioiden ja kompostoreiden muodossa. Tuolloin voimaan astuu eloperäisen jätteen kaatopaikkakielto ja kaatopaikoille saa päätyä jätteistä enää 20 prosenttia. Kuluttaja voi vaikuttaa valintoihin ja vaatia yritykseltä, että ihmisoikeudet toteutuvat. Kirpputoreiltakin löytyy vaatteita, joita ei ole koskaan käytetty. Suomessa syntyy miljoonia kiloja tekstiilijätettä vuodessa, noin 10 kg henkeä kohden. Tietyn tuotemerkin boikotoiminen ei ole niin tehokasta kuin sen taustalla olevan yrityksen painostaminen kohti oikeudenmukaista tuotantoa. Työolojen parantamista yrittävät työntekijät joutuvat usein vaikeuksiin ja heidät voidaan erottaa. Vaatteiden ja asusteiden tuotantoketju raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi on pitkä ja sitä on vaikea seurata. Myös monet kansalaisjärjestöt ovat halunneet rohkaista kierrätykseen. Kierrätysliike jakaa tietoa yleisölle, vaikuttaa päättäjiin ja päätöksentekoon hallinnossa, yrityksissä ja muissa yhteisöissä. Ilmiö vaikuttaa erityisesti naisten ja nuorten asemaan työelämässä. Paperia, pulloja, tölkkiä ja palautuspakkauksia suomalaiset kierrättävät kiitettävästi. Suomen kaupoissa myytävät vaatteet on usein tuotu pitkien matkojen päästä. Palkat ovat pieniä ja työsuhteet epävarmoja. Valvontavastuu on valtioilla. Ihminen voi myös muistuttaa poliittisia päättäjiä siitä, että valvontavastuu on heillä. Euroopan jätetilasto julkaistaan aina yli vuosi jälkikäteen. Vuonna 2030 EU:n kierrätystavoitteet uudistuvat edelleen. Kierrätysliikke järjestää aina huhtikuussa Nuukuusviikon, joka tuottaa materiaalia, tietoa ja toimintaideoita kaikkien niiden käyttöön, jotka haluavat toimia luonnonvarojen säästävän käytön puolesta. Vuonna 2016 tekstiilijätettä ei saa enää sijoittaa kaatopaikoille. Ensi vuonna voimaan astuva orgaanisen jätteen kaatopaikkarajoite tulee ohjaamaan lähes kaiken yhdyskuntajätteen kierrätykseen ja energiana hyödyntämiseen. Keväinen Nuukuusviikko Yrityksien kannattaa yhä enemmän profiloitua eettiseen ja ekologiseen suuntaan. Jätelaitosyhdistyksen (JLY) laskelmien mukaan Suomi saavutti vuonna 2014 jo 80 prosentin tason. Suomen yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste vuonna 2013 oli tilaston mukaan 75 prosenttia. Kahden vuoden kuluttua poltettavan jätteen osuus saa olla 30 prosenttia ja kierrätettävän jätteen osuus yhdyskuntajätteestä nousee 50 prosenttiin. Tuontivaatteiden haasteet Hyvä asia on, että yhä useammat meistä suhtautuvat jo myönteisesti eettisiä vaatteita kohtaan, mutta niiden ostaminen on vaikeaa. Lähivuosina päästään yli 90 prosenttiin. Osa tekstiilijätteestä on huonolaatuista, mutta kaatopaikoille päätyy paljon myös kierrätyskelpoista vaatetta. Ei ole helppoa selvittää vaatteiden alkuperämaata tai valmistusolosuhteita. Suomi ohitti vuonna 2012 edellä olleen Ranskan, mutta Viro kiri ohi lisättyään merkittävästi energiahyödyntämistä. EU:n komission uudessa kiertotalouspaketin valmistelussa tähdätään muun muassa yhtenäiseen jätetilastointiin ja laskentatapoihin. EU-maiden välillä on merkittäviä eroja siinä, mitä tulkitaan yhdyskuntajätteen kierrätykseksi. Maailmanlaajuisesti katsottuna vaatteita tuotetaan yhdeksän kertaa enemmän kuin niitä kulutetaan. Energiajätteeksi ja materiaalikierrätykseen Viimeiset reilu 20 vuotta on siis ollut suuren muutoksen aikaa ja muutokset jatkuvat, kun kuntien jäteyhtiöt tavoittelevat kiertotaloutta. 17 Suomalaiset eivät ole ihan niin innokkaita kierrättäjiä, kuin yleisesti uskotaan. Tällöin yhdyskuntajätteiden kierrätysaste nousee jopa 70 prosenttiin. Työntekijät tekevät jopa 18-tuntisia työpäiviä 7 päivää viikossa. Kierrätysliike toimii pääasiassa 20 jäsenjärjestöjensä kautta. Kaatopaikkasijoitusprosentin pienuudella mitattuna Suomi on yhdeksännellä sijalla. Työntekijöiden oikeuksia rikotaan
18 Suomen Luontomatkailuliiton puheenjohtaja ja Hymyilevä Punakettu Luontoja Ohjelmapalvelujen yrittäjä Stefan Blomqvist on toiminut luontomatkailualalla jo 20 vuoden ajan. Melonta on myös hänen rakas harrastuksensa.
Blomqvist toteaa, että osatekijä tässä ovat selviytymisformaattiin rakennettujen tosiVaelluksia, melontaa ja extremeä Luontomatkailusta ekoelämyksiä Luonto tarjoaa valtaisan määrän elämyksiä. – Luonto-, eräja ekomatkailu ovat aika laaja käsite Suomessa. 19 Veri vetää suomalaisia luontoon. Luontomatkailu on trendikästä. Meillähän on viety ihmisiä luonnon helmaan jo iät ja ajat, mutta nykyinen luontomatkailuun liittyvä ohjelmapalvelu on ammatillisessa mielessä lähtenyt liikkeelle vasta 90-luvun alussa, toteaa Suomen Luontomatkailuliiton puheenjohtaja ja Hymyilevä Punakettu Luontoja Ohjelmapalvelujen yrittäjä Stefan ”Eppu” Blomqvist. Ne vievät asiakkaitaan kokemaan luontoelämyksiä asiantuntevasti ja ekologisesti. Osa meistä suomalaisista on kuitenkin vieraantunut sen verran luonnosta, että meille on tullut avuksi yhä kasvava ryhmä luontomatkailuja ohjelmapalveluja tarjoavia yrityksiä. Niitä haetaan nyt kasvavan luontomatkailun kautta. – Tänä päivänä luontomatkailu on paljon muutakin kuin nokipannukahvien juontia ja tikkupullan paistamista nuotiolla. Ammattitaitoinen luonto-opas tarjoaa asiakkaalleen aina ekologisia palveluja.. Tosin tämäkin kuuluu edelleen osana aitoa luontoelämystä
Luontoon teeman kera Stefan Blomqvist toteaa, että kotimaassa harrastettava luontomatkailu on muuttunut yhä selkeämmin pidempikestoisista retkistä lyhempikestoisiin luontoon siirtymisiin. Muita aktiviteetteja voivat olla moottorikelkkailu, lumiluolavaellukset, luonnossa kävely, luontovalokuvaus, marjojen poiminen, sienestys, soutaminen, veneily ja kalastus. – Sitten on myös ulkomaille eksoottisiin kohteisiin, kuten vaikkapa Borneon viidakkoon suunnattua matkailua. – Tässä tilanteessa luontomatkailuyrittäjät tulevat apuun. Uutena luontomatkailutrendinä on myös villivihannesten keräily eli hortoilu. hyvin suosittuja. Nokipannukahvit ovat tämän päivän kiireiselle ihmiselle varsinainen luontoelämys. K u v a : T u om a s Uol a . Luontomatkailu jakaantuu useisiin osa-alueisiin: on maaseutumatkailua, ohjelmapalveluja, käyntikohteita, ekomatkailua, lintubongausmatkailua ja välinevuokrausta. Elävän tulen ääressä paistettu tikkupulla maistuu taatusti. – Erilaiset lyhyemmät ja pidemmät vaellukset kansallispuistoissa, luonnonpuistoissa tai ulkoilualueilla ovat edelleen Avokanoottimelonta on suosittu harrastus, joka päästää ihmisen hyvin lähelle luontokokemuksia. Koskenlaskusta kalliokiipeilyyn Luontomatkailualalla on tarjolla monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja. Kaupunkikeskittymien ulkopuolella luontosuhde on varmasti paljon paremmalla tolalla kuin itse kaupungeissa, Blomqvist vastaa. Entäpä millainen suomalaisen luontosuhde sitten on kaiken kaikkiaan. Luontomatkailu kiteytyy ajatukseen siitä, että maisemanvaihdos voi merkitä matkailijalle paluuta luontoon, eristäytymistä, hakeutumista luonnonrauhaan ja myös mahdollisuuksia vaihtaa turvallisuuden tunne jonkinasteisiin riskeihin. Toki paljon halutaan myös vaikkapa luonnonpuistoihin puoleksi päiväksi tai koko päiväksi, Blomqvist täsmentää. Myös melonta on monen luontomatkailijan mieluisa harrastus, Blomqvist sanoo. Tämä kuitenkin vaatii matkalle osallistujalta jo paljon taitoja, jotta hän selviää matkasta. Luontomatkailijat toteavat usein, että onpa ihanaa kulkea täällä luonnossa, kun ei tarvitse osata kulkea yksinään. Blomqvist kehottaakin jokais. Extreme-lajeina voivat olla muun muassa koskenlasku, eräsafari ja kalliokiipeily. Näitä teemoja voivat olla vaikkapa sienet, marjat tai linnut. City-ympäristössä jo muutamassa vuodessa ihmisen luontosuhde hiipuu, mikäli siitä ei pidetä huolta. Kuka tahansa metsässä tallustaja ei voi lähteä suin päin viidakkoon. 20 tv-ohjelmien tuomat mielikuvat, joissa haetaan rankkoja luontokokemuksia ja viedään ihmisiä fyysisiä ja psyykkisiä äärirajoja testaaviin olosuhteisiin. Tärkeä osa luontomatkailua ovat aidot tunnelmat. – Suosittuja ovat luontoretket, jotka kestävät tunnista kolmeen tuntiin. Halutaan toki luontoon, mutta ei enää uskalleta liikkua maastossa omin neuvoin, kun pelätään eksymistä, Blomqvist kuvaa. – Se vaihtelee täysin ihmisen asuinseudusta riippuen. – Trendinä on se, että halutaan ammattiopas johtamaan retkeä, jolla on jokin teema. Ku v a : M a ri Ja n n el a . Tämän päivän ihmisten luontokontakti on heikentynyt. – Käytännössä ihmiset kuitenkin haluavat helpompia elämyksiä. K u v a : T om m i H ei n on en . – Valitettavasti Suomessa vallalla pitkään ollut muuttoliike maalta kaupunkiin on ollut edesauttamassa luontosuhteen huononemista
Onnistunut seikkailumatka alkaa usein siitä, että pohtii realistisesti, mitä oikeasti matkalta odottaa ja miten extreme-seikkailuihin on valmis. Ekomatkailussa luonto itsessään on matkailun keskiössä. -50% DaySpa Hemmottele hetki hyvässä hoidossa. Matkailija kohtaa ja kokee luonnon sen omilla ehdoilla, ja ekoturisti käyttää lähipalveluja, matkailee pienissä ryhmissä, ilman moottoriajoneuvoja ja paikallisin oppain. 020 757 5200 anttolanhovi. Seikkailumatkalle maailman ääriin Suomalaiset matkanjärjestävät tarjoavat rohkeille asiakkailleen runsaasti erilaisia matkoja, joita kutsutaan yleisesti seikkailumatkoiksi. Kaupunkielämyksiä sen sijaan voi saada vaikkapa melontamatkalla Pietariin, Venetsiaan tai New Yorkiin. Näin hän tukee kestävän kehityksen ajattelua, jolla voidaan pyrkiä turvaamaan myös tuleville sukupolville mahdollisuus nauttia puhtaista vesistä ja ympäristöstä. (alv 24 %) KESKIVIIKK OISIN 17-20 SAVUSAU NA 21.6.-9.8. Kuvan harmoninen maisema on Nuuksion Siikajärveltä. blogspot.. www.punakettu.blogspot.. KESÄN MAUKAS KATTAUS! LÄHIALUEEN PIENTUO TTAJIEN PUHTAISTA RAAKA-AINEISTA SYNTYY. Suosittuja seikkailumatkakohteita ovat muun muassa Thaimaa, Burma, Nepal, Intia, Etelä-Afrikka, Brasilia, Chile, Argentiina, Naurusaaret, Galápagossaaret ja Mongolia. Seikkailumatkan tarjoajia löydät netistä googlettamalla sanalla ”seikkailumatkat”. Yrittäjät tekevät aina yhteistyösopimuksen metK u v a : T om m i H ei n on en . K u v a : S te fa n B lom q v is t. Palvelemme koko kesän! Tekemisen iloa koko perheelle Kesäyöt rantahotellissa alk. sähallituksen kanssa, mikä jo sinänsä velvoittaa ekologiseen vastuuseen. 21 K u v a : T u om a s Uol a . aikuiset 27 € / hlö lapset 4-12 v. 54 € Ylellistä oloa myös Art&Design huviloissa! Lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Lähipuistossa piipahtaminen ei vie paljon aikaa, mutta antaa sitäkin enemmän. Paluu luontoon edes hetkiseksi hoitaa ihmistä kokonaisvaltaisesti. Trendinä ekoturismi Tänä päivänä puhutaan myös ekomatkailusta eli ekoturismista. Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski Kuvat: Tommi Heinonen, Tuomas Uola, Stefan Blomqvist ja Mari Jannela LISÄTIETOJA: Suomen luontoja ohjelmapalvelutyrittäjät ry/ www.sulo.info Suomen Luontomatkailuliiton uusi blogi/ luontomatkailuliitto. MENU GRILLIHOVIN TERASSILLA myyntipalvelu@anttolanhovi. Joka päivä klo 12-16 Saimaan sapuskapöytä 20.6.-2.8. ta tarkkailemaan luontoa siellä, missä kulkee. – Meidän tehtävänämme luontomatkailuyrittäjinä on toteuttaa palvelumme niin, että ne ovat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia. MYÖS VUOKRAVÄLINEITÄ TEE VIERAILU PIENTUO TTAJATILALLE joka päivä klo 16 alkaen 20.6.-2.8. Ne suuntautuvat useimmiten eksoottisempana pidettyihin kohteisiin Aasiassa, Afrikassa, Eteläja Keski-Amerikassa, mutta myös Euroopassa. Sillä tarkoitetaan kestävän kehityksen mukaisesti tapahtuvaa matkailua luonnossa, jossa matkailijalle annetaan samalla ympäristökasvatusta
Opiskellessaan biologiksi Helsingin yliopistossa hän teki gradunsa lantakuoriaisista. Fredrik von Limburg Stirum, 40, on tilalla kuudetta sukupolvea. Samalla opin arvostamaan sellaista ympäristöä, jossa kaikki lajit voivat selvitä. Niistä suuri osa jatkaa kasvuaan yli vuoden, jolloin kesäkaudella laitumilla on saman kevään vasikoita sekä nuorta karjaa edelliseltä vuodelta. Ruotsissa niittylihalle on oma sertifikaatti, ja vastaavaa suunnitellaan Suomeen. Ensimmäiset herefordit hankki vuonna 1967 silloinen tilanhoitaja Bengt Silén. Koulutukseltaan hän on maatalousja metsätieteiden maisteri suuntauksena riistaeläintiede. Kaikki pellot ja laitumet ovat luomussa ja kaikki karjan syömä rehu on luomua. Metsien ja peltojen välissä on vaihettumisvyöhykkeitä, jotka tarjoavat suojaisia ruokailupaikkoja riistaeläimille ja linnuille. Nyt rautatie kulkee kauempana, kylä on hiljentynyt eikä asemarakennusta enää ole. Herefordien kasvatuksessa siirryttiin luomuun vuonna 2005. Kosken kylällä on pitkä historia. – Englannissa jalostettu lihakarjarotu on luonteeltaan säyseä. Sata emolehmää Tilalla on noin sata emolehmää. Karja laiduntaa Kiskonjoen laaksossa toukokuusta lokakuulle. Tila siirtyi hänelle vuonna 2007. Kartanon naapurina olevassa Kosken ruukissa valmistettiin rautaa vuoteen 1890 asti. Perniön kirkonkylään matkaa on 11 kilometriä. Suuri osa laitumista on sellaisia niittyjä ja hakamaita, joilla peltoviljely ei olisi mahdollista. Pellot ovat olleet luomussa 2002 alkaen. Kosken kartanossa elämä jatkuu. Tätä mieltä on WWF Suomi, joka viime vuonna jakoi palkinnon Kosken kartanolle. Helsinki– Turku -rautatie kulki kylän kautta. Luonnonlaitumia on 80 hehtaaria, peltoa 200 hehtaaria ja metsää yli tuhat hehtaaria. Rehu tuotetaan pääosin itse. Lihan tuottaminen voi olla ympäristöteko. Enimmillään eläimiä on 250–300. Pihattoja ja laitumia asuttaa Suomen vanhin hereford-karja. Lähin kaupunki on Salo, jonne on matkaa 35 kilometriä. Tilan luomukarjalla on 80 hehtaaria luonnonlaitumia Kiskonjoen perinnemaisemassa. Lähiluonnon ja Itämeren suojelua WWF jakoi vuonna 2014 Kosken kartanolle Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinnon. Luonnonlaitumien lisäksi tilalla suojellaan luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjä kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden avulla. Vasikat syntyvät helmikuun alusta huhtikuun loppuun. Se mahdollistaa helpon käsittelyn, jossa raakaa voimaa ei tarvita, kertovat tilan yrittäjät Fredrik ja Helena von Limburg Stirum. – Jo pikkupoikana innostuin metsästyksestä. Suomen vanhin hereford-tila Hereford-karjan kasvattajana Kosken kartano on Suomen vanhin. 22 Niittylihalle suunnitellaan sertifikaattia Luomukarja hoitaa luontoa Kosken kartano sijaitsee Kiskonjoen laaksossa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajalla. Helena von Limburg Stirum, 32, on syntynyt ja kasvanut Helsingissä. Naudanlihan lisäksi Kosken kartanon mailta myydään hirveä ja peuraa.. Työtä jatkoi Fredrikin äiti Mariana von Limburg Stirum, joka alan suomalaisena uranuurtajana oli esimerkiksi perustamassa Pihvikarjaliittoa. Ravinnevalumia lähivesistöön ja Itämereen torjutaan suojavyöhykkeiden ja luomuviljelyn lisäksi nurmiviljelyllä, talviaikaisella kasvipeitteisyydellä, eläinten asfaltoiduilla talviajan jaloittelualueilla sekä levittämällä lantaa vain kasvukauden aikana
23 Luomun reilu lisääminen olisi Kosken kartanon yrittäjien mukaan kansantaloudelle hyväksi.
– Vastaamme, että lihankulutusta pitää kyllä maailmassa reippaasti vähentää. Heinäkuussa on hiljaisempaa, kun monet asiakkaat lomailevat. Korsirehulla niittylihaa Hereford on rotu, joka on hyvä korsirehun hyödyntäjä. Kolmen muun sonnin kanssa se huolehtii siitä, että tilalle syntyy uusia vasikoita. – Ruotsissa näin tehdään, ja varmaan tulevaisuudessa meilläkin. Mutta lihasta luopumisen vaihtoehtona voi parantaa laatua. Perinteinen 15 kilon valikoima on kestosuosikki, jonka hinta on tällä hetkellä 260 euroa. Pelkästään korsiruokinta olisi mahdollista, jos sonneilta poistettaisiin kivekset, jolloin niistä tulisi härkiä. Sonnivasikat ruokitaan laidunkauden jälkeen säilörehun lisäksi luomuviljalla, luomuhärkäpavulla tai rypsirouheella. Silloin riittää pelkästään korsiruoka. Tulossa on myös toimitus Itellan kylmäkuljetuksella. – Suoramyynti ei ole helpointa mutta se on ansainnan kannalta parasta, Fredrik ja Helena kertovat. Lihan myynnistä melkein kaikki on suoramyyntiä. Jonkin verran teurastusta tehdään ympäri vuoden. Osa yksityisasiakkaista hakee pakettinsa tällä hetkellä Sörnäisistä ja osa suoraan tilalta. Usein kuulee väitettävän, että jos kaikki ruoka tuotettaisiin luomuna, sitä ei riittäisi kaikille. 24 Ensimmäiset kuukautensa vasikat ovat emojensa kanssa. Eli ne syövät vain korsirehua, laitumella ruohoa ja sisällä säilörehua, Fredrik von Limburg Stirum kertoo. Suvunjatkamisesta tilalla vastaa neljä siitossonnia. Voi syödä lihaa harvemmin, ja silloin sellaista, jossa etusijalla ovat maku, eläinten hyvinvointi sekä ilmastopäästöjen ja vesistöpäästöjen minimointi. – Tänä kesänä yksi ryhmä hiehoja laiduntaa ainoastaan luonnonlaitumella, jolloin siitä saadaan niin sanottua grassfedlihaa eli niittylihaa. Yrittäjäperheen lisäksi tila työllistää kaksi vakituista työntekijää sekä yhden harjoittelijan. – Syys–lokakuun vaihteessa ne vieroitetaan ja tuodaan sisälle. Sen jälkeen lehmät laiduntavat vielä lokakuun loppuun tai marraskuun alkuun. Tai ainakin silloin pitäisi lihansyönti lopettaa. Helena on mukana suunnittelemassa Inkooseen uutta teurastamoa ja paloittelemoa, mikä lyhentäisi myös Kosken kartanon luomulihan toimitusketjua. Teurastusta tasaiseen tahtiin Nautoja teurastetaan melko tasaiseen tahtiin. Jos ruoho kasvaa alueella, joka ei kelpaa pelloksi kasvintuotantoon, hereford-lihaa voi pitää myös eettisenä valintana – kunhan se on luomua. – Korsirehulla ja luonnonlaitumilla tuotettua luomulihaa voi syödä hyvällä omallatunnolla, Helena ja Fredrik von Limburg Stirum sanovat.. – Kaksi teurasruhoa joka toinen viikko on tavallinen määrä keväällä ja alkukesällä. Jos ne sukukypsiksi tultuaan pääsisivät laitumelle, mitkään aidat eivät pitäisi niitä poissa kiimassa olevien lehmien luota. – Korsirehulla ja luonnonlaitumilla tuotettua luomulihaa voi syödä hyvällä omallatunnolla, Helena ja Fredrik sanovat. Luonnonlaitumia on 80 hehtaaria, peltoa 200 hehtaaria ja metsää yli tuhat hehtaaria. Sonnit tarvitsevat kasvaakseen proteiinipitoisempaa ravintoa kuin hiehot. Tähän lihaan laitamme myös etiketit, joista selviää eläimen rotu, teurastusikä ja Helena von Limburg Stirum ja X-Con, jolla on painoa 1200 kiloa. Lähiaikoina ollaan perustamassa myös omaa tilamyymälää, joka tulee olemaan auki kerran viikossa. Mitä tähän sanovat luomulihayrittäjät. Luomuliha myydään pääasiassa 5–15 kilon lajitelmina. Noin kolme neljännestä myydään suoraan yksityisasiakkaille ja loput ravintoloille. Jauhelihaa saa 10 kiloa 140 eurolla. Kun ravintona on pelkästään korsirehua, tulee lihastakin maukasta ja mureaa. Tällä hetkellä Kosken kartanon nautojen teurastus tapahtuu Paimiossa mutta paloittelu ja pakkaus Sörnäisissä Helsingissä. Myös omat luomunakit, chorizo-luomumakkara Koskis Hot ja Koskis Meetwursti löytyvät valikoimista, joskin niiden saatavuus vaihtelee. Kosken kartanossa ollaan yhä enemmän hyödyntämässä luonnonlaitumia ja korsiruokaa. Sonnivasikat laiduntavat muun karjan mukana ensimmäisen kesän, mutta toisen kesäkauden ne ovat sisällä. Minimalistin 5 kilon valikoima maksaa 120 euroa. Hiehovasikat saavat vain säilörehua
– Tällä hetkellä tuodaan ulkomailta valtava määrä tuotantopanoksia maatalouteen. Lintujärveen rajoittuu kaksi tilaa, meidän ja naapurin. Kaikkialla muualla lihaa riiputetaan pitkään, mutta Suomessa sitä saa tehdä maksimissaan kolmetoista vuorokautta. 25 Ympäristön puolesta byrokratian puristuksessa Kosken kartanon luomuviljelijät tekevät työtä ympäristön hyväksi myös tilan ulkopuolella. Ei tarvitse mennä kuin Ruotsiin, niin siellä saa riiputtaa paljon kauemmin. Meidän luomukarja ei nyt ehkä saakaan laiduntaa naapurin suojavyöhykkeellä. Hereford on niin säyseä rotu, että toimittajakin pääsee kaikessa rauhassa lähelle kuvaamaan. – Myös pienteurastamoilla on Ruotsissa paljon sujuvampaa. Mutta viranomaisten kanta on ainakin jossain vaiheessa ollut, että luomutilan lantaa saa luovuttaa vain toisen luomutilan pellolle mutta ei tavanomaiselle tilalle, Fredrik huokailee. Luomun reilu lisääminen olisi Kosken kartanon yrittäjien mukaan kansantaloudelle hyväksi. muuta tietoa, Helena von Limburg Stirum kertoo. Myös Suomessa pohdittiin vastaavan sertifikaatin luomista WWF:n seminaarissa kesällä 2014. Suomi on eksoottinen arktinen maa, jossa poronlihan lisäksi myös luomulihan viennille olisi paljon mahdollisuuksia. Edessä hakamaata ja sen takana luonnonniittyä Kiskonjoen laaksossa odottamassa karjaa kesälaitumelle.. Tämä rajoittaa olennaisesti suomalaisen lihan vientimahdollisuuksia sillä ulkomaiset huippuravintolat eivät käytä riiputtamatonta lihaa. Vuosittain kaadetaan oman tilan mailta ja vuokramailta 10–15 hirveä ja 60–70 laukonpeuraa. Oman tilan hoitamisessa ja luottamustoimissa on byrokratia tullut vastaan joka kulman takaa. Meidän tila on luomussa, mutta naapurin ei. bsag.. Varsinais-Suomen ELY-keskus on sen viisi vuotta hyväksynyt, mutta Evira saattaa nyt kieltää sen. Fredrik von Limburg Stirum on Luonnonvarakeskuksen johtokunnan jäsen, Elävä Itämeri -säätiön hallituksen jäsen sekä Luonnonja riistanhoitosäätiön hallituksen jäsen. Paljon hyvää rehua jää käyttämättä, jos luomutilan ja tavanomaisen tilan yhteistyö kielletään, Fredrik von Limburg Stirum harmittelee. – Ja vientiin päätyvät elintarvikkeet pitäisi jalostaa meillä pidemmälle. – Suomella olisi hyvät mahdollisuudet kehittää ruokabrändejä vientiin, mutta byrokratia on este. Suunnitelmien muuttumista teoiksi vielä odotellaan. Ongelmana on kasvitilojen ja lihatilojen eriytyminen. Viime syksynä peurojen määrä tosin jäi pienemmäksi, kun kantaa oli luontaisesti verotettu. LISÄTIETOA: jarki.. Meillä kertyy lantaa yli oman tarpeen sen vuoksi, että joidenkin peltojemme viljelyhistoriassa on käytetty runsaasti fosforia, mikä rajoittaa karjanlannan käyttöä niillä. – Yhtenä esimerkkinä voi mainita tässä erään lintujärven ympärillä olevat suojavyöhykkeet. Paljon rahaa jäisi kotimaahan, jos esimerkiksi lanta saataisiin paremmin kiertämään. Maatalouden uudella ohjelmakaudella byrokratian olisi EU:ssa ja Suomessa pitänyt vähentyä, mutta Fredrikin ja Helenan mukaan on käynyt toisin. Sielläkin oli turhia määräyksiä, mutta muutamat tuottajat veivät viranomaisten avainhenkilöt Itävaltaan ja näyttivät, miten asiat siellä tehdään. – Luomutilojen lannan luovuttaminen tavanomaiselle tilalle on myös tehty hankalaksi. Muutama vuosi sitten hän oli perustamassa Järki-hankkeen, joka pyrkii edistämään luonnon monimuotoisuutta järkevällä tavalla esimerkiksi maatalouden vesiensuojelussa. Sillä on naapurimaassa myös viralliset kriteerit. Luomun yleistyminen lisäisi lannan hyötykäyttöä huomattavasti. Helena von Limburg Stirum kertoo toisen esimerkin. Riistaa omilta mailta Kosken kartanon laitumilla ja pihatoissa tuotetun luomulihan lisäksi myyntiin saadaan myös riistaa. Ruotsissa on käytössä nimitys naturbetesskött eli luonnonlaidunliha
Nyt sen ympärille on suunnitteilla monenlaista aktiviteettia. Kosken kartano tarjoaa vierailuja myös ryhmille kuten koululuokille, yrityksille, työporukoille ja yhdistyksille. Kummi pääsee mukaan kolme kertaa vuodessa järjestettäville lehmätreffeille ja niiden välissä hän saa tietoa kummilehmänsä kuulumisista. – Teurastustilat täällä eivät kelvanneet. TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ SUOMEN MONIPUOLISIN TILAMYYMÄLÄ YLI 2000 LUOMUJA EKOTUOTETTA TERVETULOA KESÄRETKELLE SAVOON! TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ TOPIN HALLI LUOMU ON HYVÄÄ JO 15 VUOTTA LUOMUKAUPPAA! Saloniemen Juustola Salorannantie 166, 23800 Laitila Riitta Saloniemi 040 5573 544 rj.saloniemi@lailanet.. Mutta niin täällä kuin muualla Suomessa metsästys on aiheuttanut sukupuolijakauman vinoutumista, kun uroksia on kaadettu eniten. Lehmäkummi saa myös osallistua nimikkolehmänsä vasikan nimen valintaan. Myös yritysjahteja järjestetään. Käsintehdyt lisäaineettomat Suomen alkuperäiskarjaeläimistä valmistetut luomutuotteet. Uutta on myös se, että Kosken kartanolta voi 23 euron kuukausimaksua vastaan hankkia oman kummilehmän. – Läntisellä Uudellamaalla on Suomen tiheimmät hirvikannat. Samoin alamme järjestää gastronomisia kävelyitä piknik-eväiden kanssa, Helena von Limburg Stirum kertoo. Teksti ja kuvat Martti Heikkilä Lisätietoja: koskis.fi hereford.fi pihvikarjaliitto.fi wwf.fi naturbete.se Opiskellessaan biologiksi Helsingin yliopistossa Helena von Limburg Stirum teki gradunsa lantakuoriaisista. Nämä lehmätreffit suunnitellaan yhdessä tilaajien kanssa. – Tulossa on esimerkiksi lantakuoriaissafareita, joilla annetaan havainnollista tietoa luomulihatilan toiminnasta. Riistalihan toimitusketjussa on omat haasteensa. Aikuinen voi olla kummi yhdessä lapsen kanssa. 26 Tila hakee kaatoluvat kuten metsästysseurat. Safareita ja lehmätreffejä Kosken kartanolle on muutamassa vuodessa syntynyt uskollisten kuluttajien perusryhmä. Tällä hetkellä käytämme Fiskarsissa olevaa riistateurastamoa. Tästä on seurannut, että osa naaraista ei tule tiineiksi tai tulee niin myöhään, että vasa syntyy pienenä. Lehmäkummin tulee olla yli 18-vuotias. Metsästys tapahtuu Uudenmaan puolella Kiskonjokea. Tilanteen korjaamiseksi olemme käynnistäneet Sorkka 2020 -hankkeen, jonka ansiosta tällä alueella on sukupuolijakauma jo lähes tasan, Fredrik kertoo. www.saloniemenjuustola.. Riistaa ei myöskään saa teurastaa samassa paikassa kuin nautoja
Uusia vaatteita hän ostaa harvoin ja lähikaupassa koriin päätyy luomu, jos sellainen vaihtoehto löytyy.. 27 Lauluntekijä Anssi Kela on vegetaristi, fillaroi ja pukeutuu eettisesti – Aina välillä koen taiteilijana ja artistina, että pystyn antamaan ääneni jollekin, mitä pidän tärkeänä, sanoo Anssi Kela. Kaikilla on vastuu! Anssi Kela on ollut vegetaristi lähes kaksikymmentä vuotta. Fillarointi ja julkisilla liikkuminen on ollut hänen arkeaan kymmenen vuotta
On tullut tilanteita, jotka ovat ravistelleet. En syö lihaa enkä kalaa, mutta maitotuotteet ja kananmuna ovat mahdollisia. Autokin pihalla on ja sitä on välillä käytettävä, kun pitää esimerkiksi kuljettaa soittokamoja. Tehotuotettu liha ja eläinten hyvinvointi sopivat huonosti yhteen. – Näin se on mennyt. Esimerkiksi autolla keskustaan lähteminen alkaa tuntua vastenmieliseltä ajatukselta. – Olen huono muistamaan, mutta merkkini on Martin, jonka kitarat täyttävät ne tarkat kriteerit, joita kitaroiden raaka-aineissa nykyisin on. Miten liikut. – Olen vegetaristi mutta en vegaani. Olen skeptinen sen suhteen, että todellinen muutos tapahtuu muuta kuin ison herätyksen kautta. Nokkoset ovat toistaiseksi olleet ainoat villivihannekset, joista taloudessamme on ruokaa laitettu. – Lähiruoka on yksi valintakriteeri, kun lähikaupassa hyllyjä tutkin. Mutta oman auton käynnistäminen on aina se viimeinen vaihtoehto. Mitä mieltä olet väitteestä: “Ilmastonmuutoksen torjumisessa pahin este on talouskasvu!” – Samaa mieltä. – Helsingissä ja lähiympäristössä fillarilla ja julkisilla kuten lähijunalla. Keikkamatkoilla ja muilla pidemmillä matkoilla mahdollisuuksien mukaan junalla. Hänen blogeillaan ja facebook-sivuillaan on paljon lukijoita. Sen herätyksen jälkeen kriteerinä on ollut eettisyys, ekologisuus ja reilu kauppa. Joko auto on sähköauto. Talo on kaukolämpöverkossa. Kaikki alkoi siitä, että joskus 90-luvun lopulla päätin tehdä parin viikon kokeilun kasvisravinnolla. Kierrätys ei kuitenkaan vaikkapa elektroniikassa ole se ensimmäinen vaihtoehto. Kenellä on suurin vastuu ilmastonmuutoksesta, poliitikoilla, yksittäisillä kansalaisilla vai voittoa tuottavilla yrityksillä. Miten asut. Painetaan kaasu pohjassa eikä jalkaa edes oteta kaasulta pois, saati että alettaisiin jarruttaa. Millaisesta puusta ovat kitarasi. – Kaikilla. – Mahdollisimman paljon luomua, jos sellainen vaihtoehto löytyy. Mutta mikään ei voi jatkuvasti vain kasvaa, pitää ottaa askeleita myös taaksepäin. Isojen massatapahtumien puolustukseksi voi sanoa sen, että aika monella festarilla kiinnitetään nykyisin paljon huomiota vihreisiin juttuihin. Millaisia arvovalintoja teet ruokakaupassa. Mistä lämpö ja sähkö. Esimerkiksi leivän pystyn valitsemaan sillä perusteella. Talvisin kuljen pyörän sijasta kuitenkin edelleen julkisilla. Ja se herätys voi olla jotain, mitä emme todellakaan toivoisi. Ovatko tällaiset herätykset olleet usein syy elämäntapojesi muutoksiin. – Ostan hyvin vähän uusia vaatteita, voi mennä vuosikin ilman. Ja koko ajan on vahvemmaksi kypsynyt ajatus siitä, että jokainen pystyy yksittäisillä ostopäätöksillä vaikuttamaan. Jostain pitää tulla sysäys, joka saa tekemään muutoksia arjessa. Kävimme kysymässä tarkemmin, miten puheet ja teot käyvät yksiin taiteilijan omassa elämässä. Juuri nyt tuntuu vielä liian kalliilta. Nyt . – Huonekalut ovat vanhaa kierrätyskamaa. Anssi Kela on aktiivinen netissä ja somessa. Sähkö on vihreää sähköä. Nyt ollaan tiellä, joka ei johda hyvään lopputulokseen. Tämä tarkoittaa sitä, että myös yksilön pitää muistaa vastuunsa eikä sitä voi sysätä muille. – Pikkupoikana ja nuorena paljon. Ihminen on mukavuudenhaluinen ja saavutetuista eduista tinkiminen on vaikeaa. – Totta kai se on tietynlainen unelma, sitä en voi kieltää. En ole tarkemmin selvillä siitä, millaisella energialla Helsingin kaukolämpö tällä hetkellä tuotetaan. Tietysti elämäntilanteen mukaan, joskus kiireisinä aikoina huomaan, että pitää taas skarpata. Onko kotonasi jotain kierrätettyä. Kirpputoreilla en käy. Kotisivulta löytyy monia ilmastonmuutoksesta kertovia blogeja, joista osa on videoblogeja. Sitten tuli tauko, kunnes kymmenen vuotta sitten heräsin siihen Helsingissä. 28 Vuonna 2007 Anssi Kela luki Pasi Toiviaisen kirjan Ilmastonmuutos. Voisiko stadionkonserttisi olla sellainen, johon kaikki tulevat. – Viimeiset viisi vuotta omakotitalossa Helsingin Käpylässä. Osoitteesta anssikela.com/tag/ ilmastonmuutos löytyy esimerkiksi videoblogi “Kohti aurinkotaloutta”. Jatkuva kasvu on tämän hetken uskonto. Iso yritys ei tällaisessa voisi ottaa riskejä. Kiinnostaa kyllä kovasti, voi puhua jonkinlaisesta sähköautokuumeesta. Ja kun viime rundilla oli fanipaitoja myynnissä, niissäkin oli eettisyyden takeena sertifikaatti. Jotkut periaatteet – kuten kasvissyönti – on sellaisia, joista en lipsu. Onko pukeutumisesi eettistä ja ekologista. Pihalla on istutuslaatikko, josta kesäaikaan löytyy salaattia ja yrttejä. Olen pyrkinyt siihen, että esimerkiksi kännykkä ja läppäri eivät vaihdu vuosittain, vaan ostan aina sillä hetkellä itselleni parhaan ja tavoite on käyttää sitä pidempään. Se oli yksi niistä herätyksistä, jotka ovat saaneet taiteilijan muuttamaan omia valintoja sekä käyttämään ääntään julkisuudessa paremman tulevaisuuden puolesta. Entä lähiruoka, omavaraisuus tai villiruoka. Onko stadionkonsertti unelmasi laulaja-lauluntekijänä. Vielä jokunen vuosi sitten ostin useamman t-paidan ja myöhemmin huomasin, että kaikissa luki “Made in Bangladesh”. Sitten yllättyy, kuinka hauskaa ja vaivatonta on vaikkapa fillarointi tai julkisilla kulkeminen. Samaan aikaan oli uutisia tehtaan romahtamisesta ja työntekijöiden oloista. Mutta kyllä sitä tapahtuu, että huomaan ostaneeni jotain, missä kaikki ei ollut niin kuin pitäisi. Kauanko olet pyöräillyt. – Ei vielä. Tähän ovat ohjanneet ennen muuta eettiset syyt. Nyt sitä on kestänyt kohta parikymmentä vuotta. Resurssien käytöllä on rajat ja jossain tulee se iso raja vastaan. Millainen on ruokavaliosi. Sitten saatan ostaa kerralla pidemmäksi ajaksi
Tänä keväänä on radioaalloilla soinut tiuhaan uuden albumin nimikappale Nostalgiaa. 29 fillarilla. Mikä juttu luonnossa sinulle on tärkein, jos pitää valita yksi. Uuden levyn myötä hän keikkailee yhtyeensä kanssa lähikuukaudet ahkerasti eri puolilla Suomea. Keikat löytyvät osoitteesta anssikela.com/keikat/kalenteri/. Voiko lauluilla muuttaa maailmaa. Onko ekologisuus sinulle ennen muuta ilmastonmuutoksen torjumista. myydyin Suomessa. Kelan ensimmäinen soololevy, vuonna 2001 ilmestynyt Nummela on kaikkien aikojen 13. – Viime aikoina en ole julkaissut kantaaottavia lauluja. Teksti: Martti Heikkilä Kuvat: AJ Savolainen ANSSI KELA, 42, on 2000-luvun suosituimpia laulaja-lauluntekijöitä Suomessa. Etukäteen laadittu agenda ei palvele musiikkia, mutta jos se tulee luonnostaan, niin antaa tulla vaan. KU KA . Ennen siirtymistä soolouralle, hän esiintyi ja julkaisi lauluja Pekka ja Susi -yhtyeessä. – Vaikka niin. Onko taiteilijoilla erityisvastuu ihmisten ja päättäjien herättäjänä. Aina välillä koen taiteilijana ja artistina, että pystyn antamaan ääneni jollekin, mitä pidän tärkeänä. Anssi Kela säveltää, sanoittaa ja sovittaa laulunsa itse. Pyrkimys kestävämpään kuluttamiseen lähtee nimenomaan ilmastosta. – Lauluntekijän pitää seurata omaa visiotaan. Mutta ei se Olympiastadion tällä hetkellä ole millään lailla näköpiirissä. – Ei isompi vastuu kuin muilla, mutta erityismahdollisuus. En ole mikään puidenhalaajatyyppi. Se on itseohjautuva prosessi eikä siinä voi etukäteen päättää, että seuraava levy käsittelee ilmastonmuutosta. Linnut, kukat, kuu, metsä, puutarha, puistot, meri. – Auringonlasku. – On. Viime vuosien isoin hitti on ollut Levoton tyttö, joka oli Teoston esitystietojen mukaan kaupallisilla radiokanavilla vuoden 2013 soitetuin. Lauluntekijän pitää seurata omaa visiotaan. Jos on yleisö, joka on kiinnostunut ajatuksistasi, voit nostaa esiin asioita. Diggaan kyllä kauniita maisemia ja metsäkävelyt ovat kaikille suositeltavia. Se on itseohjautuva prosessi eikä siinä voi etukäteen päättää, että seuraava levy käsittelee ilmastonmuutosta.
30 Yhdessä puuhastelu samanhenkisessä porukassa on ihana tapa viettää kesäpäivää! Kuva: Seppo Pennanen Yhdessä touhuaminen on mukavaa! Peltotalkoot voivat kestää joskus 4–5 tuntia, mutta päivittäiseen hoitotyöhön aikaa kuluu huomattavasti vähemmän. Juurikas JKL:n peltoa viljellään luomusti ja siellä hyödynnetään mahdollisimman paljon ympäristön tarjoamia raakaaineita. Vesa Kaakkuriniemi kantaa risuja kompostiin.
– Hyvinhän nämä voivat, talkoolaiset hihkuvat ja alkavat kuopia aarteita ylös kuohkeasta hiesumaasta. Peltoa viljellään täysin luomuna: lannoitteeksi ovat riittäneet kalkki ja kanankakka.. Aivan pian mukulat saa taas kylvää pellolle, noin neljänkymmenen muun kasvin kanssa. Neljäkymmentä eri kasvilajia Viljelijäyhteisön puuhanainen Mari Antjärvi kertoo, että Juurikas JKL:n pellolla viljeltävien kasvilajien määrä on lisääntynyt joka vuosi, vaikka kymmenen aarin maa-ala on pysynyt koko ajan samana. Tänä vuonna yhteisöön kuuluu kymmenkunta osakasta, eli vuotuisen satomaksun maksanutta jäsentä. – Toimimme täysin talkoopohjalta: kukaan ei saa viljelystä palkkaa, ainoastaan maanomistaja saa tilankäytöstä vuokran. Innokkaimmat vain moikkaavat nopeasti muita ja suuntaavat sitten pellon perälle tutkimaan, mitä penkissä talvehtineille maaartisokille kuuluu. Satomaksun maksaneiden talkoovastuu On alkamassa Juurikas JKL:n kolmas kylvövuosi. Jäsenmäärä on vaihdellut vuosittain kymmenen ja kahdenkymmenen välillä, mutta porukkaa on aina riittänyt hyvin pellon kunnossa pitämiseen. Kaikki sadan euron suuruisen satomaksun maksaneet osakkaat sitoutuvat hoitamaan peltoa vähintään yhden vastuuviikon ajan kasvukauden aikana. Ihmiset ovat olleet halukkaita jakamaan talkoovastuuta: omalla työpanoksella voi vaikuttaa siihen, mitä pelto antaa, Kaakkuriniemi kertoo. Pellolla on kasvatettu muun muassa yrttejä, punajuurta, porkkanaa, lanttua, kurpitsoita, papuja, sipuleita ja Yhteisöllisyys, mukava puuhastelu sekä terveellinen ja puhdas lähiruoka houkuttavat jyväskyläläisiä kumppanuusviljelyn pariin. – Todellisuudessa yksittäisiä jäseniä on paljon enemmän kuin osakkaita. Aikaisemmin pariskunta on kokeillut pienimuotoista yhteisöviljelyä Kankaan puutarhassa Jyväskylässä. Juurikas JKL on jyväskyläläinen viljelijäyhteisö, joka toteuttaa kumppanuusviljelyn periaatteita. Elina Koskenalho ja Miko Multamäki ovat ensimmäistä kertaa mukana kumppanuusviljelyhankkeessa. Kumpparit litskuvat märässä maassa ja sormia palelee, mutta porukkaa hymyilyttää. 31 Keväinen sadekuuro laantuu juuri sopivasti, kun Juurikas JKL:n talkooväki saapuu kumppanuusviljelmäpellolle Harjulan tilalle Oravasaareen. Oravasaarelainen pelto on vuokrattu sitoutumattoman, kaikille avoimen yhteisön käyttöön. Osakkaat voivat muoJuurikas JKL toimii talkoovoimin Kumppanuuspellolla satoa vaalitaan yhdessä dostua pariskunnista, perheistä tai vaikka kaveriporukoista, selventää Juurikas JKL:n aktiivijäsen Vesa Kaakuriniemi
Sitä parempi, mitä vähemmän välikäsiä matkan varrelle mahtuu, viljelijä napauttaa. – Kastelun kanssa on ollut ongelmia vain kerran, kun läheisesMari Antjärvi iloitsee muiden osakkaiden kanssa hyvin talvehtineista maa-artisokista. Viime vuonna oli vähän riesaa kaalitoukista, joten kaalisato jäi pienemmäksi, viljelijät muistelevat. – On mielenkiintoista katsoa, miten ihmiset pääsevät maahan Maanomistaja-viljelijä Mikko Ilmoniemi on tyytyväinen yhteistyöhön Juurikas JKL:n kanssa. Antjärvi kertoo, että maanomistaja-viljelijä Mikko Ilmoniemen tieto-taidosta on ollut korvaamaton apu kumppanuusviljelyhankkeelle: – Mikko kääntää pellon koneilla ja neuvoo aina tarvittaessa. – Tänä vuonna lanttu vaihtuu kaskinauriiseen ja uutuutena kokeillaan munakoisoa, Antjärvi toteaa. Hän on muun muassa auttanut rakentamaan pellolle kastelujärjestelmän ja valitsemaan sopivat katemateriaalit. Maanviljelijä auttaa käytännön asioissa Maanviljelijä itse on kokenut yhteistyön kumppanuusviljelijäyhteisön kanssa antoisaksi ja innostavaksi. Tilalla on myös kasvihuone.. avomaakurkkuja. Suurta taloudellista merkitystä hankkeella ei minulle ole, mutta koko systeemi on periaatteiltaan kannatettava: elintarviketuotannon kuviot ovat välillä älyttömiä. Aloittelijaystävällinen hiesumaa, vuoroviljelyperiaate, hyvä kastelujärjestelmä ja innokkaat talkoolaiset ovat Ilmoniemen asiantuntemuksen lisäksi taanneet sen, että isompia mokia ei ole sattunut. 32 käsiksi. Juurikas JKL:n vuokrapelto Jyväskylän Oravasaaressa on noin kymmenen aarin kokoinen. – On tässä itsekin oppinut kaikenlaista, Ilmoniemi myhäilee vaatimattomasti. Viime vuonna pellon laidalle rakennettiin myös kasvihuone, jossa saatiin kasvatettua tomaatteja ja kasvihuonekurkkuja. Lähes kaikki Juurikkaan jäsenet ovat olleet enemmän tai vähemmän noviiseja maanviljelyn saralla. Peltoa viljellään täysin luomuna: lannoitteeksi ovat riittäneet kalkki ja kanankakka. – Perunoita emme ole ensimmäisen vuoden jälkeen kasvattaneet, kun ne maistuivat pikkujyrsijöille turhan hyvin. Luomuruokaa lähipellolta Antjärvi ja Kaakkuriniemi kertovat, että viljelmät ovat vuodesta toiseen onnistuneet Oravasaaressa hyvin
Päämäärä ei niinkään ole sato, vaan itse tekeminen, harrastaminen. Luonto siis pelasti tuolla kertaa, Kaakkuriniemi jatkaa. Kumppanuusviljelyn perusajatuksena on läheinen yhteistyö kuluttajayhteisön ja ruoan tuottajien välillä. Juuri kun olimme tilaamassa lisävettä, alkoi sataa. Jos joskus aiomme viljellä enemmän ja järjestelmällisemmin, tämä kokemus opettaa arvioimaan, kuinka paljon maata tarvitaan ja millainen työmäärä on edessä, Multamäki tiivistää. Harrastajaviljelijät kertovat, että maanviljely on aina kiinnostanut heitä. Pelto tuottaa satoa pitkin kesää. 33 Mitä kumppanuusviljely tarkoittaa. Suomessa on suosittu enimmäkseen mallia, jossa kuluttajien muodostama osuuskunta vuokraa pellon ja palkkaa ulkopuolisen viljelijän sitä hoitamaan. Hänen ei tarvitse enää luottaa sertifikaatteihin etsiessään puhdasta ruokaa, vaan hän voi käydä nostamassa porkkanansa tutusta pellosta vaikka omin käsin. Kuluttajat ottavat kantaakseen osan ruoan tuotantoon liittyvistä riskeistä ja pääsevät vastapainoksi vaikuttamaan siihen, mitä pellolla tuotetaan ja millä menetelmillä. Yksinkertaisimmillaan joukko kuluttajia sitoutuu kasvukauden alussa ostamaan viljelijältä tietyn peltoalan koko sadon. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen ja Seppo Pennanen Viime kesänä tilalle saatiin myös pari mehiläispesää. Suomessa kumppanuusviljelyä harjoitetaan Jyväskylän lisäksi ainakin Helsingissä, Vantaalla, Tuusulassa, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Kumppanuusviljely säästää tuottajalta myös tuotteiden markkinoinnin ja myyntiin saattamisen vaivan sekä vähentää kilpailupaineita. Viljelymuoto vähentää tuottajan epävarmuutta: koska kasvukauden kulut on katettu jo etukäteen, tuottaja ei menetä koko investointiaan mikäli sato jostain syystä epäonnistuu. Hunajasato oli runsas ja maittava! Kuva: Seppo Pennanen Viime kesänä tilalle saatiin myös pari mehiläispesää. Maailmalla se tunnetaan parhaiten nimellä Community Supported Agriculture (CSA), eli yhteisötuettu maatalous. Juuresaikaan satoa saadaan kilomääräisesti eniten, mutta lehtikasvit ja yrtit ilahduttavat jo alkukesästä. Kuva: Seppo Pennanen tä joesta loppui kuuman jakson aikana vesi. Kuluttaja saa kumppanuusviljelyn avulla suoran yhteyden ruuantuotantoprosessiin. Hunajasato oli runsas ja maittava! Kuva: Seppo Pennanen. Talkooväestä on myös konkreettista hyötyä viljelmien hoidossa. Lähde: www.juurikas.. Samalla kuluttajalla on mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti siihen, että hänen ruokansa tuotetaan ympäristöä kunnioittavalla tavalla. – On mielenkiintoista oppia, miten eri kasvien viljely oikein tapahtuu ja onnistuu. Kuluttaja ja tuottaja hyötyvät Kumppanuusviljelystä hyötyvät kaikki tahot. Toisessa ääripäässä kuluttajayhteisö omistaa itse viljeltävän pellon ja on päävastuussa sen tuotannollisen toiminnan pyörittämisestä. Vaikka suuri osa kesästä kulunee Juurikkaan pellolla, pariskunta aikoo myös lomailla: – Vastuuviikkoperiaate helpottaa lomareissujen suunnittelua. Viljelytavat ja -maksut vaihtelevat Kumppanuusviljelyä harjoitetaan eri tavoin. Kumppanuusviljelyllä tuotetut vihannekset ovat usein myös edullisempia kuin kaupassa myytävät tuotteet. Halutessaan kuluttajat voivat myös osallistua tuotantoprosessiin konkreettisesti tekemällä talkootöitä. Samalla systeemi takaa sen, ettei kenenkään tarvitse yksin tehdä liian paljon, Koskenalho pohtii. Ensikertalaiset saavat sormensa multaan Jyväskyläläiset Elina Koskenalho ja Miko Multamäki kokeilevat kumppanuusviljelyä tänä kesänä ensimmäistä kertaa. Yhdessä tekeminen ja yhteisöllinen toiminta kiinnostaa kuitenkin kovasti, joten mukava kesä on varmasti luvassa. Pariskunta kertoo, että aikaisemmin he ovat osallistuneet kaupunkiviljelyhankkeeseen pienellä palstalla Kankaan puutarhassa Jyväskylässä, mutta näin ison maapalan möyriminen on molemmille lähes uusi kokemus lapsuuden mummolakesiä lukuun ottamatta: – Saa nähdä, kuinka romanttinen käsitys viljelemisestä meillä on. Kumppanuusviljely on suosittua ympäri maailmaa: Yhdysvalloissa tiedetään olevan noin 10000 kumppanuusviljelytilaa. Kumppanuusviljely on yhteisöllinen tapa tuottaa ruokaa. Kumppanuusviljelytoimintaa rahoitetaan pääasiassa vuoden alkupuolella maksettavilla osuuskuntakohtaisilla satomaksuilla, joiden suuruus on Suomessa vaihdellut 150 eurosta 550 euroon. He myös miettivät, että tekemisen myötä ruuan arvostus kasvaa. Kumppanuusviljely tarjoaa myös oivan mahdollisuuden harjoitella eri lajien oikeita kasvatusmetodeja ammattilaisen opastuksella ja viettää mukavaa aikaa hyödyllisen harrastuksen parissa
J. Sitä vasten hän saa lainaksi kaksi vaatetta kahdeksi viikoksi kerrallaan. – Jäin keväällä 2013 äitiyslomalle päivätyöstäni. – Olemme profiloituneet keskiuusimaalaisten naisten yhteiseksi designvaatekaapiksi, vaikka meille ovat tervetulleita kaikenikäiset ja -kokoiset naiset kaikkialta. Vaatteet eivät sinänsä kuitenkaan olleet aiemmin minun juttuni, Linneäki kertoo. Vihertävä maailmanparantaja Soile-Maria Linnemäessä on ollut aina hivenen verran maailmanparannusidealistia, mutta ekologiset muotiin ja vaatteisiin liittyvät ajatukset eivät olleet hänen kiinnostuksensa kohteina. Vihreisiin arvoihin ja kestävään kehitykseen uskova nuori nainen sai kuitenkin idean oman vaatelainaamon perustamisesta muutama vuosi sitten. 34 ärvenpään kävelykadun kauppakujan alakerrassa on varsin mielenkiintoinen paikka. Siinä juuri ennen lapsen syntymää minulle tuli se tyypillinen pesänrakenVaatteiden lainaaminen on ekoteko. Vaatelainaamon kokoelma koostuu suomalaisten suunnittelijoiden vaatteista, kengistä, laukuista ja koruista, ja se on jäsentensä käytössä puolen vuoden jäsenmaksua vastaan. Sen kautta tuet myös suomalaista työtä ja designia. – Meillä jäsen sitoutuu puoleksi vuodeksi maksamalla 130 euroa. – Olen aina tykännyt kauneudesta, ja kauniit asiat ovat tehneet minut iloiseksi. Aina ei tarvitse ostaa, sillä vaatteita voi myös lainata. Vaatepuu on monenkirjava ja laadukas sukellus suomalaiseen design-maailmaan. Haluaisitko piristystä pukeutumiseesi. Nuorin asiakkaamme onkin 17-vuotias ja iäkkäämmät seitsemänkymppisiä. – Haluamme tarjota naisille mahdollisuuden lainata meiltä upeita vaatteita ja asusteita joko juhlatilaisuuksiin tai ihan arjen piristykseksi, toteaa Vaatepuun nuori, innokas ja tietoinen yrittäjä Soile-Maria Linnemäki. Se on Vaatelainaamo Vaatepuu tai virallisemmin Järvenpään Vaatepuu, joka toimii naisten desingvaatelainaamona. Ja kun hän palauttanut vaatteet, hän voi halutessaan ottaa taas kaksi uutta vaatetta toiIhastuttava Vaatelainaamo Vaatepuu Naisten yhteinen desing-vaatekaappi seksi kahdeksi viikoksi ja niin edespäin, Linnemäki kuvaa. – Meillä jäsen sitoutuu puoleksi vuodeksi maksamalla 130 euroa. Sitä vastaan hän saa lainaksi kaksi vaatetta kahdeksi viikoksi kerrallaan
Kuvassa Juljan kaunis mekko.. 35 Yrittäjä Soile-Maria Linnemäki kertoo ilahtuvansa siitä, kun saa tuottaa asiakkailleen pukeutumisen iloa
Ivana Helsinkiä ja Minna Parikkaa Vaatepuun avajaisia juhlittiin tammikuussa 2014. Siivotessani vaatekomeroa tuli ahdistus: kaikki paikat pursuilivat halpaa trikoorytkyä, jolla ei ollut mitään käyttöarvoa eikä edes kirpputoriarvoa. Tarvitseeko kaikkea ostaa omaksi. Linnemäki rupesi pohtimaan, mitä näille kaikille vaatteille voisi tehdä. Ekologisempi ja taloudellisempi vaihtoehto on lainata vaatteita tai kenkiä. pääsee kokeilemaan sellaista, kaupasta Kuinka monta kotimaista merkkiä tunnet vaatekaapin sisältöön säästäen Lainaamansa vaatteen voi Moni nainen tekee vaateja kenkäkaupassa niin kutsuttuja hutiostoksia. 36 nusvimma ja halusin laittaa kotia kuntoon. kusanalla ”ekologiset vaatteet” ja päätyi Helsingin Vaatelainaamon sivuille. Puolentoista vuoden ajan Vaatepuun kokoelma on elänyt: se on kasvanut ja Burleskitanssijana tunnetun Mimmi Siirapin banaanihousut löytyvät myös Järvenpään Vaatepuun kokoelmista.. – Siitä tuli minun inspiraationi perustaa oma vaatelainaamo tänne Järvenpäähän, Linnemäki kuvaa. Hän meni nettiin googlettamaan haVaatelainaamon jäsenyys tarjoaa mahdollisuuden: periaatteella
Olemme hyvin iloisia siitä, että voimme tätä kautta olla mukana tekemässä parempaa maailmaa, toteaa yrittäjä Linnemäki. Vaatepuun yrittäjä Soile-Maria Linnemäki mallailee ylleen Anne-Mari Pahkalan merenneitomekkoa, joka oli viime vuonna ehdolla myös itsenäisyyspäivän Linnanjuhliin.. Teksti ja kuvat: Marjo-Kaisu Niinikoski Järvenpään Vaatepuu Sibeliuksenkatu 8 04400 Järvenpää Avoinna: joka torstai klo 16–19 (voit varata myös ajan omalle likkaporukalle) www.jarvenpaanvaatepuu.. Vaatepuusta löytyy hyvin kattava valikoima suomalaisia design-merkkejä. On ulkoilua, matkailua, musiikkia, tee itse -osio, mukaisesti vaikka mitä. Vaatelainaamossa kertalainaus maksaa 60 euroa. – Yllätyin itse aikoinani, miten paljon Suomessa tuotetaan laadukkaita design-vaatteita ja asusteita. Tällä hetkellä Vaatepuun vaaterekeistä ja hyllyiltä löytyy kattava kokoelma suomalaisten tunnettujen ja vähemmän tunnettujen suunnittelijoiden tuotteita. Kaikki naiset ovat tervetulleita tekemään omia löytöjään. – Myös jäsenet voivat tuoda omia designtai vintage-helmiään yhteiseen kokoelmaan ja saada vastineeksi itselleen lisää jäsenetuja, Linnemäki sanoo. – Käytännössä he antavat Melkein kuin oma alta. merkkinsä alla olevia vaatteita ja asusteita meille lainaksi. 37 muuttunut suunnittelijoiden ja henkilökunnan toimesta. misen kautta, sinun osoitteesi netissä on Kuin oma. Vaatteita lainanneet jäsenet voivat myös halutessaan lunastaa vaatteen itselleen. Suurella osalla suunnittelijoista on taustalla myös ekologinen, läpinäkyvä ja kestävän kehityksen ajattelutapa, Linnemäki kuvaa. Vaatepuuhun voi tulla myös ostoksille, sillä lähes kaikki tuotteet ovat myös myynnissä. Vastineeksi he saavat tuotteilleen ja merkilleen näyttävyyttä. – Osa merkeistä on selkeästi ekomerkkejä, kuten esimerkiksi Globe Hope. Mukana on myös maamme kärkimerkkejä, kuten Ivana Helsinki, Lumi Accessories, Globe Hope ja Minna Parikka. Suunnittelijat helposti mukaan Suunnittelijat ovatkin lähteneet Linnemäen mukaan hyvin mielellään mukaan tällaiseen ekologiseen vaatelainaamokonseptiin
Sen avulla saa myös juolavehnän valtaaman ja turvettuneen maan takaisin viljelykuntoon.. 38 Kesantokasvi ja turpeentuhoaja Auringonkukka parantaa maan Auringonkukka on kotipuutarhurille kätevä ja edullinen maanparantaja. Se sopii mainiosti kesantokasviksi eikä se tarvitse muuta hoitoa kuin kylvämisen. Hyödyllisyytensä lisäksi se on ilo silmälle
Pari kourallista neliömetrille käy nyrkkisäännöksi. Siemenet kannattaa heitellä mieluummin tiheään kuin harvaan. Esimerkiksi Honkong-tavarataloista on kevään aikana saanut 20 kilon säkin hintaan 19,99 euroa. Jos auringonkukat kylvää vasta myöhemmin kesäkuussa, ne ehtivät silloinkin loppukesästä tai alkusyksystä kukkaan asti. Jos viherpeukalolla on iso ala viljeltävänä, auringonkukka sopii mainiosti peittämään jonkin osan alasta vuorotellen joka kesä. Muutama sentti riittää eikä haittaa, vaikka multaa olisi jossain enemmän ja jossain vähemmän. Tiheästä kylvöksestä osa selviytyy voittajina, jolloin toisista tulee isoja auringonkukkia ja toisista kitukasvuisempia. Määrä riittää kotiviljelijän tarpeisiin useiksi vuosiksi. Koska esimerkiksi kesäkurpitsat, kurpitsat, kurkut, maissit ja useat muut lajikkeet on usein parasta kylvää vasta kesäkuussa, on kätevää, jos niitä voi kylvää paikkaan, jossa kylvöön asti on edelliseltä kesältä auringonkukan varsia. Maan pintaan tai lähelle pintaa jääneet siemenet saattaa käydä lintuparvi nokkimassa. Turvettunut maa viljelyyn Jos maata on ollut poissa viljelyksestä ja se on muuttunut sitkeäksi turvematoksi juolavehnien ja Kun auringokukkaa käyttää kesantokasvina ja maanparantajana, voi siemenet huoletta heitellä tiheään. Kevät on Suomessa usein kuiva, minkä vuoksi maa on kesäkuun alussa usein menettänyt kosteutensa, ellei sitä ole kasteltu tai peitetty harsolla. Kylvä heittelemällä Kun auringonkukkaa kylvää isomman alan, siemenet voi heitellä käsin. Kylvön jälkeen nop ei n kei no saada siemenet mullan sisään on viskellä lapiolla kylvetyn alan vierestä multaa päälle. Erityisen kuivaksi ovat voineet tulla sellaiset kohdat, joihin ennen kylvöä on ehtinyt nousta rikkaruohoja imemään maan kosteuden. Auringonkukka pitää rikkaruohot kurissa ja parantaa maan ravinteisuutta ja huokoisuutta. Peittäminen ja harso varmistaa, että linnut eivät tule apajille ennen aikojaan.. Ongelmaksi voi myöhemmässä kylvössä tulla kuivuus, jos on kuumia ja vähäsateisia jaksoja. Harso myös nopeuttaa itämistä keväisin ja torjuu hallaa, joka vielä toukokuussa voi EteläSuomessakin nujertaa versoja. Kun siemenet ovat itäneet ja kasvu lähtenyt käyntiin, ei loppukesästä enää yleensä tarvitse tehdä yhtään mitään. Juolavehnäturpeesta tehty kasa on syksyksi ehtinyt kukkaan. Maa kannattaa muokata sen verran, että enimmät rikkaruohot on poistettu. Kylvön onnistumisen voi turvata peittämällä sen harsolla siihen asti, kun siemenet ovat itäneet. Vajan nurkkaan tai ullakolle niitä ei ilman suojaa voi talveksi jättää tai muuten löytää keväällä pussista pelkkää silppua. Voittaa rikkaruohot Auringonkukan parhaita puoli on se, että se voittaa kilpailussa melkein kaikki rikkaruohot. Ei haittaa, vaikka siemeniä olisi maassa muutaman sentin välein, vaikka se jonkun mielestä voi tuntua tuhlaukselta. Useimmat ostavat niitä lintujen ruokintaan, mutta samat siemenet kelpaavat myös kylvettäviksi. Auringonkukan voi heitellä suoraan nurmikollekin, kunhan siihenkin lapioi muutaman sentin kerroksen multaa päälle. Siemenet vaativat itääkseen, että maa on noin kymmenen asteen lämpöistä. Kun auringonkukan siemeniä varastoi, kannattaa muistaa, että ne ovat paitsi lintujen myös hiirien herkkua. Kun varret ennen uutta muokkausta kerätään talteen, niiltä vapautuva maa on nopeasti kylvökunnossa. Varret talveksi paikoilleen Auringonkukkien varret voi aivan hyvin jättää talveksi paikoilleen ja kerätä ne kompostiin vasta sitten, kun seuraavana keväänä kylvää sille paikalle jotain hyötykasvia. Silloin tiheästi kylvetyistä auringonkukista saattaa suuri osa kuihtua ennen aikojaan, ellei paikkaa kastele. Jos siemenissä haluaa säästää, voi väliksi jättää keskimäärin kymmenen senttiä. Ne estävät tehokkaasti rikkaruohoja kasvamasta vielä kuihtuneina tynkinäkin. 39 Talvella ja keväällä auringonkukan siemeniä saa edullisesti melkein mistä tahansa marketista
Sen jälkeen ei muuta kuin ihastelemaan loppukesän kukkaloistoa ja tarvittaessa kastelemaan, jos varret alkavat hellejaksolla nuukahtaa. 40 Pitkään viljelemättömänä olleen kohdan saa möyheäksi kasaamalla turpeet keoiksi, lapioimalla päälle multaa ja kylvämällä auringonkukkaa. Kun tiheässä kasvaneet varret jättää talveksi paikoilleen, ne estävät vielä seuraavana keväänä rikkaruohojen kasvamisen ja maan kuivumisen. Kun silloin poistaa varret, maa on lähes rikkaruohoton ja heti kylvökunnossa. Sen jälkeen siihen heitetään tiheästi auringonkukan siemeniä, joiden päälle lapioidaan muutama sentti multaa. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä. Talveksi jätetään varret paikoilleen. Esimerkiksi peruna on hyvä ensimmäinen kasvi auringonkukan parantamaan maahan. Kasan päälle voi ensin lapioida multaa sen verran, että ruoho ja juolavehnän juuret peittyvät ja päällimmäisenä on multa. Raivattavan alan suuruudesta riippuen kasoja voi tehdä yhden tai useampia. Sen ansiosta paikalle on helppo kylvää hyötykasveja vaikka vasta kesäkuun puolivälissä. Seuraavana keväänä otetaan varret pois ja turvettunut maa on muuttunut möyheäksi. Mahdolliset juolavehnien juuret on kuitenkin poistettava, jos niitä on alunperin ollut kylvökohdassa. Jos varsiin on ehtinyt kehittyä siemeniä, linnut käyvät ne talven aikana syömässä. muiden sitkeiden rikkaruohojen valtaamana, auringonkukka on oiva apu. Turpeet voi kuoria lapiolla tai tähän tarkoitukseen sopivalla piikkivartisella jussinkuokalla tai talikolla yhteen kasaan. Kasa voi olla keskeltä lähes metrin korkuinen ja tasaisesti viettävä kumpu, suunnilleen ison muurahaiskeon kokoinen. Auringonkukka on viherpeukalon parhaita ystäviä heti auringon jälkeen. Seuraavana kesänä paikalle voi tehdä vaikka perunamaan. Sitten tämä kohta on valmis viljeltäväksi. Harso keon päällä parin viikon ajan varmistaa kylvön onnistumisen. Vielä pitää kerätä kasasta juolavehnän juuret ja muut isommat juuret
Partanen huomauttaa, että monia kasveja on hankala tunnistaa nuorina, sillä selvät tuntomerkit saattavat tulla näkyviin vasta kukintavaiheessa. – Esimerkiksi herkullisen vuohenputken voi sekoittaa tappavaan myrkylliseen myrkkykeisoon. Hän muistuttaa, että Suomessa kasvaa noin 20 myrkyllistä villikasvia, joista osa muistuttaa ulkonäöltään syötäviä villiyrttejä. Sen jälkeen voi opetella vaikkapa 1–2 syötävää villiyrttiä kesässä, neuvoo keruutuotetarkastaja Annukka Partanen. Maukkaita ja terveellisiä villiyrttejä voikin Suomen luonnosta kerätä, syödä ja säilöä pitkin kesää. Harrastus kannattaa aloittaa opettelemalla tunnistamaan kaikkein myrkyllisimmät kasvit, jottei vahingossakaan syö niitä. 41 Villiyrtit hurmaavat maullaan ja monipuolisuudellaan Kevät kutsuu hortoilemaan! Heti kun lumi sulaa, kasvit alkavat venytellä talven yli levänneitä ruotojaan kohti aurinkoa. Kasvit voivat myös näyttää erilaisilta kasvupaikasta riippuen:. Myös näsiä, lehtokuusama, terttuselja, sudenmarja ja punakoiso ovat yleisiä ja kasvavat usein samoilla paikoilla syötävien villiyrttien kanssa. Kasveissa on myös paljon vaihtelua ja eri ihmiset kiinnittävät huomionsa eri asioihin kasveja tunnistaessaan. Trendikkään hortoiluharrastuksen pariin kannattaa kuitenkin hakeutua hissukseen: vaikka tekisi mieli nyhtää lautaselle kaikki rikkaruohot kerralla, kasveihin kannattaa tutustua kaikessa rauhassa
Parhaiten syötäväksi sopivat pyöreäpäiset ja vähemmän sahalaitaiset nuoret lehdet. Jokamiehenoikeuksien nojalla Suomen luonnosta saa vapaasti kerätä heinämäisiä kasveja ja marjoja. Kasvit kannattaa opetella tunnistamaan kokeneen villiyrttiasiantuntijan opastuksella. Se on pohjalla myös hortonomi-sanassa. Liikenteen lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota alueen maaperään: esimerkiksi peltojen reunoilla voi olla torjunta-aineita ja navetan takana maa voi olla hyvin typpipitoista. Villiyrttikursseilla kerrataan myös turvalliset poimimiskäytännöt ja jokamiehenoikeudet. Villivihannesten keruu eli hortoilu tarkoittaa luonnossa villinä kasvavien syötävien kasvien keräämistä, kokkaamista, säilömistä ja syömistä. – Virallisten ohjeiden mukaan villiyrttejä voi kerätä 50 metrin päästä valtatiestä, mutta itse kyllä menisin vähän kauemmas. Kasvin piirteissä on kuitenkin vaihtelua: usein lehdyköitä onkin vain kaksi, kuten vasemmanpuoleisessa yksilössä. Ruohikon seassa kasvaa lähes aina poimulehtiä, apiloita, piharatamoa ja siankärsämöitä, Partanen evästää. Tehdasalueilta ei myöskään kannata poimia, Partanen neuvoo. Villiyrttejä voi nimittäin paitsi syödä, myös käyttää kauneudenja terveydenhoitoon. Hyviä keruupaikkoja löytyy niin metsistä kuin niittymäisiltäkin paikoilta. Kokeneemman avulla opettelemaan Villiyrtteihin kannattaa tutustua kokeneemman harrastajan tai alan ammattilaisen johdolla. Varjossa kasvavat voikukat voivat olla maultaan vähemmän kitkeriä kuin suorassa auringonpaisteessa viihtyvät. Lähde: www.hortoilu.fi Keruutuotetarkastaja Annukka Partanen jyväskyläläisestä Villikatajayrityksestä toivoo, että kaikki suomalaiset lähtisivät villiyrttiretkelle edes muutaman kerran kesässä. – Paitsi mahtavia makuja, retki tarjoaa myös liikuntaa ja mielenrauhaa! Syötävää löytyy omalta pihalta Keruutuotetarkastajan mukaan paras alue villiyrttien keräämiseen riippuu siitä, mit ä kerää. Ympäri Suomea järjestetään varsinkin keväisin ja alkukesän aikana villiyrttikursseja, joilla opitaan paitsi tunnistamaan kasveja, myös hyödyntämään niitä eri tavoin. – Esimerkiksi mesiangervon lehtiruoti on usein punasävyinen, mutta varjopaikoilla kasvavissa kasveissa vihreä, keruutuotetarkastaja toteaa. Useinkaan ei ole syytä lähteä hortoilemaan kauas pihapiiristä: – Omalta pihalta löytyy yllättävän paljon syötävää kun oppii katsomaan tarkemmin. Vuohenputken tunnistaa kolmilehdykkäisestä, vuohensorkkamaisesta muodosta. Niitä vuohenputkikasvusto parin viikon välein, niin uusia versoja kasvaa koko ajan lisää!. Horta on kreikkaa ja tarkoittaa kaikkea villiä, kasviperäistä syötävää. Sen sijaan rikoslaki kieltää taittamasta oksia kasvavasta Haluatko nauttia meheviä vuohenputkenversoja koko kesän. 42 Tämä voikukka saattaisi maistua kitkerältä
Lisää sitten vuohenputkisose pannulle vähitellen koko ajan sekoittaen. Kaupungilta sen voi pyytää usein sähköpostitse, keruutuotetarkastaja vinkkaa. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen Mesiangervon lehdet sopivat oivallisesti erilaisiin juomiin. Lisää sienten ja sipuleiden joukkoon vehnäjauho ja ruskista hetki. Märät kasvit keräävät helposti hometta ja hiivoja, joten niitä ei kannata säilöä. 5. Keruutuotetarkastaja kertoo itse suosivansa villiyrttien säilömisessä kuivaamista. Mausta suolalla ja pippurilla. Yrtit voi kuivata esimerkiksi hyötykasvikuivurissa. 4. Kuivattuja yrttejä voi käyttää jauhettuina ruuanlaittoon, leivontaan ja maustamiseen tai vaikka kylpyihin ja kasvovesiin. tai tuulen maahan kaatamasta tuoreesta puusta. Paista niitä ja korvasieniä kuivalla pannulla niin kauan, että korvasienistä ei irtoa nestettä. Soseuta vuohenputket ja keitinvesi sauvasekoittimella. Ahomansikoiden kypsymistä odotellessa kannattaa kerätä niiden lehtiä ja tehdä niistä makeita juomia!. 6. Varsinkin nuorina kasvit on helppo sekoittaa keskenään. Puista ei myöskään saa ilman maanomistajan lupaa ottaa varpuja, juuria, tuohia, kuoria, lehtiä, niiniä, pihkaa, terhoja, käpyjä eikä pähkinöitä. Eikö tätä rönsyleinikkiä voisikin erehtyä luulemaan nuoreksi putkikasviksi. – Luvan esimerkiksi kuusenkerkkien keräämiseen saa maanomistajalta yleensä helposti. Happaman raikas ketunleipä eli käenkaali sopii vaikka dippien tai tuorejuustojen mausteeksi. Huuhtele sienet huolellisesti kylmällä vedellä, vaihda keitinvesi ja toista toimenpide. Huolehdi riittävästä ilmanvaihdosta, silä keitinvedestä nouseva höyry on myrkyllistä! 2. Lisää joukkoon voi ja paista sipuleita ja sieniä vielä hetki. Pilko sipuli ja valkosipuli. Tuoreena, kuivattuna tai pakastettuna Partanen kertoo, että paras aika villiyrttien keräämiseen on puolipilvinen aamupäivä: – Vesisateessa tai sen jälkeen ei kannata yrttejä poimia kuin korkeintaan suoraan suuhun. 1,5 dl). Kiehauta huuhdellut vuohenputket pienessä vesimäärässä (n. Villiyrtit ovatkin parhaimmillaan ja terveellisimmillään tuoreina. Jotkut villikasvit kuten nokkonen säilyttävät makunsa ja rakenteensa paremmin pakastettuina: ryöpätyistä nokkosenlehdistä pyöritellään palloja, joita pakastettuina voi käyttää samaan tapaan kuin pinaattia. Esikäsittele korvasienet keittämällä niitä runsaassa vedessä viiden minuutin ajan. Kaunis ja huumaavan tuoksuinen näsiä on tappavan myrkyllinen: jo kymmenen marjaa riittää surmaamaan aikuisen ihmisen ja pelkästä tuoksusta voi tulla pahoinvointia. 43 Korvasienivuohenputkimuhennos 200 grammaa korvasieniä (muutkin sienet käyvät) 0,5 litraa nuoria vuohenputkia 1 pieni sipuli 2 valkosipulinkynttä 1 rkl vehnäjauhoja (tai muita suurustamiseen kelpaavia jauhoja) 25 grammaa voita suolaa pippuria 1. Anna muhennoksen hautua 10–15 minuuttia. Oksaalihappoa sisältävän kasvin kanssa kannattaa kuitenkin olla maltillinen, sillä liiallinen nauttiminen saattaa ärsyttää suolen seinämää. 3
Tässä voi tosin olla myös tarkoitushakuista liioittelua mukana. Yhdenkin juuren avulla juolavehnä levittäytyy nopeasti ja mansikoiden välistä sitä on tuskallista yrittää poistaa. Omat mansikat ovat myös taatusti myrkyttömiä. Mutta toki taimet voi hankkia jonkun tutun mansikkamaalta rönsyistä. Paras on kuohkea ja multava hiekkamaa, mutta savipohjaisessakin maassa viljely onnistuu. Mansikkapuskan voi milloin tahansa siirtää juurineen ruukkuun ja viedä vaikka ystävän mökille tuliaisina.. Mansikkamaan perustaminen on helppoa, mutta hoitamisessa on omat niksinsä. Mikään muu kuin juolavehnä ei kuitenkaan ole niin salakavala, etteikö sen myöhemminkin saisi mansikoiden väleistä kitkettyä. Uusi maa neuvotaan perustamaan mahdollisimman kauas edellisestä, jotta maahan pesiytyneet taudit saadaan jäämään sinne. Kun mansikkamaan perustaa, kaikkein tärkeintä on huolehtia, että maahan ei jää yhtään pätkää juolavehnän juuria. 44 Mansikkamaan paikka on lämmin ja valoisa. Eniten työtä tulee siitä, että poistaa rönsyt ja pitää rikkaruohot kurissa sekä uusii kasvustot muutaman vuoden välein. Ja samasta syystä toistetaan usein sama neuvo viljelyn aloittamisessa: osta uudet taimet puutarhakaupasta. Mutta paljon on sellaisiakin mansikkamaita, jotka ovat olleet jo vuosikymmeniä samalla paikalla ja joka kesä satoa tuottamassa. Jokainen mansikankasvattaja voi valita sen tyylin, joka tuntuu parhaalta omaan tilanteeseen. Maku on silloin ylivertainen torilta tai kaupasta ostettuihin verrattuna. Kukin hoitaa tyylillään Oma maa mansikka! sikat yleensä hiukan koholle ympäröivästä maasta esimerkiksi pieniin kymmenen senttiä korkeisiin harjuihin. Taimien pitäisi tietysti olla terveitä ja siinä on syy, miksi ostotaimia suositellaan. Uusi mansikkamaa neuvotaan yleensä perustamaan ostotaimista. Mansikkamaan uudistaminen Puutarhaoppaissa neuvotaan, että mansikkamaa pitää uusia 4–6 vuoden välein. Jos kasvimaan pystyy perustamaan rinteeseen, siitä on se etu, että maa kuivuu sateen jälkeen nopeammin kuin tasamaa. Tuhkaa voi maahan levittää, mutta varovasti, sillä mansikka viihtyy melko happamassa maassa. Jos rinnettä ei ole, istutetaan manOman mansikkamaan suurin ilo on se, että marjat saa syödä aivan tuoreina. Myös kaikki muut rikkaruohojen juuret kannattaa kerätä pois. Yleensä neuvotaan, että maassa ei saa olla liikaa typpeä, koska se rehevöittää turhaan mansikan kasvustoa. Mansikka ei ole kovin vaativa maaperän suhteen. Se tarkoittaa Suomen kesässä sitä, että idän, etelän ja lännen puolella ei saa kovin paljon olla esteitä auringolle. Yksi hankalimpia poistettavia voi olla voikukka, jos se pääsee työntymään aivan mansikan juureen. Esimerkiksi Maatiainen ry:stä voi kysellä suomalaisia maatiaiskantoja, jotka ovat taudinkestäviä
Ensimmäistä rönsyä emomansikkaan yhdistävä nauha on katkaistava siten, että emomansikkaa ei vahingoiteta. Kun irrottaa tämän juurtuneen rönsyn ja katkaisee rönsyjä toisiin yhdistävän nauhan, lähtee uusi mansikantaimi helposti kasvamaan paikassa, johon sen siirrät. Omat niittojätteet ovat nekin mahdollisia. Mansikoista pitävät myös linnut, erityisesti rastaat. Jos mansikat istuttaa riveihin, kaksi riviä voi olla toistensa vieressä ja välissä kulkukäytävät, kuten ammattiviljelmillä yleensä. Ilmavassa mansikkamaassa home pysyy parhaiten kurissa. Siihen mennessä emomansikat ovat kasvattaneet ympärilleen suuren määrän rönsyjä, joista ainakin emomansikkaa lähinnä olevat rönsyt ovat ehtineet jo jonkin verran juurtua. Myös elokuussa kannattaa huolehtia siitä, että mansikkamaa pysyy sopivan kosteana, sillä seuraavan kesän mansikoiden kukka-aiheet syntyvät jo edellisen kesän elokuussa. Jos uudistamisen tekee oman maan rönsyistä, se onnistuu helpoimmin elokuussa. Parhaiten oman tapansa löytää yrityksen ja erehdyksen menetelmällä. Hoitoniksejä Mansikkamaan hoitamisessa tärkeintä on pitää maa sopivan vapaana rikkaruohoista. Oikein kostealla ja lämpimällä säällä voi tehdä niin, että poimii marjoja jo puoliraakoina ennen homevaurioita ja antaa niiden kypsyä sisällä kuivassa. Yksi keino vähentää työtä on pitää sen verran isoa mansikkamaata, että se tuottaa sadon omiin tarpeisiin, vaikka hoito ei kaikkien suositusten mukaista olekaan. Se viihtyy kosteassa. Perunoita viljeltäessä maata on voitu lannoittaa esimerkiksi kompostimullalla, ja näin saadut lisäravinteet riittävät mansikoille moneksi vuodeksi. Pahimpia mansikoiden vihollisia on harmaahome. Mansikat tarvitsevat riittävästi vettä, joten kuivassa hiekkamaassa ne voivat pitkinä kuivina jaksoina kärsiä niin pahoin, että sato jää melkein olemattomaksi. Kun raakileet alkavat kasvaa, kastelua on syytä tehdä varovammin eli siten, että valuttaa vettä suoraan maahan kasvustojen väleihin, mutta ei raakileille eikä lehdille. Nauhaa ei tarvitse katkaista emomansikan läheltä vaan sen voi tehdä vaikka puolivälistä. Hyvä etäisyys mansikoille on puolisen metriä. Tämän jälkeen ruukun voi vaikkapa pitää terassilla tai parvekkeella, jolloin se on suojassa sateelta ja kosteudelta, mikä ehkäisee hometta. Sitkeimpiä ovat voikukat ja syväjuuriset kärrikkeet. Mansikkakasvustojen uusiminen on kuitenkin lähestulkoon välttämätöntä. Jos mansikkamaan paikkaa vaihtelee esimerkiksi viiden vuoden välein, suositellaan vuoroviljelyksi usein sitä, että uusi mansikkamaa tulee paikalle, jossa sitä ennen on ollut perunamaa. Jos haluaa välttää turhan rehkimisen, voi etsiä oman optimaalisen työmäärän suhteessa saatuun satoon. On monenlaisia mielipiteitä siitä, pitääkö mansikkamaalla olla kate kasvustojen ympärillä. Rönsyt neuvotaan poistamaan satokauden jälkeen elokuussa. Lopuksi vinkki, joka yksinkertaisuudessaan ei aina tule mieleen: Jopa keskellä satokautta Mansikkapuskan voi nostaa lapiolla juurineen ja siirtää isoon ruukkuun. Nämä mansikat ovat saaneet villiintyä samalla paikalla kymmenen vuotta. Silloin välit on helpompi kitkeä ja ilma pääsee kiertämään. Jotkut torjuvat niitä mitä nerokkaimmilla linnunpelättimillä, jotkut harsolla ja jotkut verkolla. Kun mansikkakasvustot ovat riittävän etäällä toisistaan, näitä kutsumattomia vieraita voi väleistä poistaa lapiollakin. Hyvin juurtuneita rönsyjä voi istuttaa vielä seuraavana keväänäkin, jos ne ovat saaneet jäädä talven yli paikalleen emomansikan kylkeen vaikkapa mansikkamaan reunaan. Ruukun voi myös viedä mukanaan vaikkapa erämökille tai ystävälle. Toinen tyyli voi olla se, että ostaa uudet taimet, mutta perustaa maan samalle paikalle. Myös kukinnan aikana harsolla voi öisin suojata mansikat hallalta. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä Yksi keskitien tyyli voi olla se, että vaihtaa mansikkamaan paikan, mutta säästää taimissa ja käyttää omia rönsyjä. Viidessä vuodessa mansikasta kehittyy yleensä sellainen väsynyt pehko, joka ei enää satoa tuota. Vaikka elokuu on paras aika istuttaa uusia mansikoita omista rönsyistä, sitä voi tehdä muulloinkin, jos maassa on juurtuneita rönsyjä. Home ei mansikalla varsinaisesti tarkoita sitä, että marjan pinnassa olisi hometta, vaan sitä, että marja tummuu ja mätänee. Homeen vuoksi mansikat kannattaa muutenkin kerätä sateisella säällä aikaisemmin kuin hellejaksoina, jolloin ne säilyvät kypsinä paikoillaan pidempään. Sato on pieni mutta sitäkin maukkaampi.. Ahkera mansikanviljelijä huolehtii kuolleiden ja vioittuneiden lehtien poistamisesta. Silloin niistä voi osan istuttaa uuteen paikkaan. Tärkeää on myös poistaa mansikoiden väleistä uudet rönsyt. Karulla paikalla jotkut ovat onnistuneet saamaan satoa kymmenen vuotta ja pidempäänkin tekemättä mitään muuta kuin vuosittaisen niittämisen, jolla on estetty mansikoita hautautumasta heinikkoon. Yhden lajikkeen satokausi on kolmisen viikkoa. Tämä on helpointa tehdä saksilla. Olki tai kuorikate on suosittua. Kastelu on kuivalla jaksolla syytä uusia. Uudistamisen voi halutessaan tehdä niin, että samalla mansikkamaalla ottaa elokuussa pahimmat pehkot pois ja istuttaa niidet tilalle uudet rönsyt. Kaikki käyvät, kunhan verkko ei ole sellainen, johon lintu voi tarttua kiinni. Jos mansikoita haluaa omalta maalta mahdollisimman pitkän ajan, kannattaa istuttaa monia eri lajikkeita, jotka tuottavat satonsa eri aikaan. Uusia taimia saa ilmaiseksi omista rönsyistä. Alkukesän satoa voi aikaistaa myös siten, että pitää heti lumen sulamisen jälkeen harsoa mansikkamaan päällä ainakin siihen asti, kun kukinta alkaa. Maku voi vielä parempi kuin hoidetuilla mailla. Yleensä kastelua suositellaan alkukesän kuivina jaksoina. Yrityksen ja erehdyksen kautta Jokainen kotipuutarhuri voi hoitaa mansikkamaataan haluamallaan tavalla. Jotkut käyttävät mansikkakangasta tai mustaa muovia, mutta kotipuutarhurille niistä on monen mielestä enemmän haittaa kuin hyötyä. Jokainen tekee tyylillään, joten osa jättää mansikkamaansa ilman katetta. Hellejaksoina home ei yleensä ole ongelma, mutta sateisina päivinä se ilmaantuu ja voi pahimmillaan tuhota suuren osan sadosta. Jos haluat saada heti seuraavana kesänä enemmän satoa, voit istuttaa yhteen ryhmään useampiakin rönsyjä. Tällainen villiintynyt mansikkamaakin voi hyvällä tuurilla tuottaa jonkinlaista satoa. Niittykukkia ja männyntaimia on tullut seuraksi, mutta joka kesä mansikoita edelleen saadaan. Kaikki sellaiset rikkaruohot, jotka uhkaavat jättää mansikat varjoonsa, pitää kitkeä ajoissa. 45 Istutuksen jälkeen taimet pitää kastella hyvin. Parhaimmillaan kausi voi usealla eri lajikkeella ulottua kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin, toki asuinpaikasta riippuen. Jos näin ei tee, mansikkamaa on muutamassa vuodessa melko varmasti entinen. Elokuussa rönsyt pois Kun satokausi päättyy, on kaikki mansikoiden väleihin ilmestyneet rönsyt revittävä pois
Omppu Tontun luomutilalla Orimattilassa eletään oikeasti luomusti.. 46 Talon pikkupässitkin tekevät luonnonsuojelutyötä Anna ja Jukka elävät todeksi elämänarvojaan Omppu Tontun luomuviljelijät Anna Pajari ja Jukka Ilmonen tervehtimässä Uljas-pässiä. Viereisessä karsinassa emän nisissä on kiinni kolme muutamaa päivää vanhempaa lampaan lasta. Edellisenä yönä on syntynyt pikkuruinen, mutta tomera karitsa. Lampolassa nautitaan kevään ensimmäisistä auringonsäteistä
Pariskunta arvostaa vanhaa maata, jossa he nyt saavat kasvattaa ruokaansa oman ideologiansa mukaisesti. – Osuuskunta rahoittaa toiminnan satomaksuilla, joilla maksetaan muun muassa puutarhurin palkka. – Toimintamme on toistaiseksi vielä niin pienimuotoista. Kummikumppanuutta Omenapuilla kuten perheen lampaillakin on omat kumminsa. hoitaa kummilastaan ja myöhemmin nauttia sen sadosta tai lihasta. Parasta osuuskunnassa on kuitenkin yhteisöllisyys sekä kumppanuus, Jukka kertoo.. Lihaa myymme vain ihmisille, joilla on samanlaiset arvot elämässään kuin meillä. – Mottomme on, että älä syö mitään, mitä et henkilökohtaisesti tunne. Ei kuulosta kovin taloudelliselta ajattelutavalta, mutta Jukka ei ole siitä huolissaan. 47 Anna Pajari muistelee olleensa 17-vuotias lettipää, kun Rooman Klubin tilaama Kasvun rajat –raportti julkaistiin. – Maanviljelys on oikeasti sitä, miten maata kasvatetaan niin, että se toimii viljelyksessä. Jukka Ilmonen puolestaan perusti 13-vuotiaana kaverinsa kanssa oman puolueen. – On siinä EU-tarkastajalla laskemista, Anna ja Jukka nauravat. Kummilla on oikeus halutessaan Myös kaikki kasvit ovat maatiaislajikkeita. Niistä syntyivät vahvat juuret elämänarvoille, jotka tänä päivänä vaikuttavat kaikkiin Annan ja Jukan valintoihin ja tekoihin. Satomaksua vastaan jäsenet saavat oman osuutensa pellon ja kasvihuoneen sadosta. Jukka työskentelee asianViisi vuotta sitten pariskunnan elämä harppasi pitkän askeleen, kun he onnistuivat löytämään Orimattilasta luomuelämäänsä sopivan tilan. Omilla pelloilla on kasvamassa yli 200 omenapuuta. Ruokaosuuskunnasta apetta Vielä Anna ja Jukka eivät saa kaikkea ravintoa omilta pelloiltaan, mutta suunta on oikea. Eilen söimmekin sitten vuohenputkisalaattia, jossa oli mukana voikukkaa ja poimulehtiä. Maaperän hyvinvointi on tärkeää, koska se tuottaa ruokamme, Anna selventää. Zacharias Topelius -pässillä on kesällä tärkeä tehtävä merenrantaniityn kunnostajana. Silmää miellyttääkseen puut eivät ole suorissa riveissä. Parhaimmillaan neljän jäsenen puolueen tärkein tehtävä oli suojella norppia. Omppu Tontun luomuviljelijät sanovatkin myyvänsä ainoastaan lampaiden sieluja. – Jatkossa meillä vietetään Omenankukkajuhlia, Anna suunnittelee ja näkee jo silmissään omenapuupellon juhla-asussaan. Päärakennus on rakennettu vuonna 1901 ja tilan historia kantaa 1600-luvulle saakka. Muutaman kuukauden kuluttua lisäravintoa on luvassa Lahden Ruokaosuuskunnasta, jossa Anna ja Jukka ovat jäseninä. EU on määritellyt, että aarilla saa olla neljä puuta. – Tänä keväänä päätin, että en osta kaupasta salaattia, vaan hyödynnän villiyrttejä. – Lampailla on nimet ja pääsiäispöydässä syödään sitten vaikkapa Matteusta. Tunnetuimpiin ympäristönsuojeluun liittyvän kirjan kaikki ennusteet eivät toteutuneet sellaisinaan, mutta se herätti Annassa pienen luonnonsuojelijan
Omia elämänarvojaan todeksi elävät Anna ja Jukka toivovat pystyvänsä jatkossa olemaan entistä omavaraisempia. Anna opettaa Lahden Ammattikorkeakoulun liiketalouden alalla muun muassa yritysten ympäristöjohtamista. Vaihtoehtoja on vähän, taso huonoa ja hinta pilvissä. – Toistaiseksi vaatii paljon ponnisteluja löytää tasokasta luomuruokaa. Myös omenapuut ja tomaatintaimetkin ovat maatiaislajikkeita. Ahvenanmaanlampaiden lisäksi tilalla on maatiaiskanoja sekä lapinkoirat Viljo ja Voitto. – Harmittaa, että joudun käymään töissä autolla, mutta heti kun on mahdollista, hankimme sähköauton, Anna suunnittelee. Teksti ja kuvat: Soili Kaivosoja. Maatiaiskanat pitävät huolen, että tilalla riittää kananmunia omasta takaa. tuntijana osuuskunnassa, jonka jäsenien tarkoitus on vahvistaa yritysten ja yhteiskunnan tulevaisuusvastuullisuutta sekä eettistä ympäristötoimintaa. Pikkupässit osallistuvat isäntiensä tavoin ympäristön kunnioittamiseen sekä maalaiskulttuurin vaalimiseen omalla osuudellaan. Esimerkiksi luomuruoan hankkiminen isojen kauppaketjujen monopoliaseman vuoksi on Suomessa vielä lapsenkengissä. Perinnemaiseman kunnossapitoa Omppu Tontun luomutilalla kaikki eläimet ovat maatiaisrotuja. 48 Anna on kutonut Jukalle villapaidat omien lampaiden villoista. karitsatVain muutaman päivän ikäiset karitsat saavat aikanaan kummit, jotka pääsevät myöhemmin nauttimaan aidosti luomusta lampaanlihasta. Hinta ei ole kuitenkaan ratkaisevin tekijä, kunhan tarjonta olisi monipuolisempaa, Anna Pajari ja Jukka Ilmonen toivovat lähtiessään tarkastamaan, että lampolassa on kaikki hyvin. – Kaikki pikkupässimme lähtevät kesäksi merenrantaniitylle, jossa ne huolehtivat valkoselkätikan sekä istutetun harvinaisen perhoslajin, pikkuapollon elinoloista pitämällä niiden elinalueet avoimina, Anna kertoo
Iän myötä olen pysähtynyt miettimään entistä tarkemmin ostotapojani. Käsityöihmiseltä löytyy villasukkia joka jalkoihin. Hannele tekee paljon käsitöitä ja tuunaa mielellään vaatteita. Nykyisinkin ruokalautaselta löytyy useimmiten kasviksia, vaikka hän ei kaihda enää lihaakaan. Täydellisyyteen on vaikea päästä Nuorempana Hannele oli kasvissyöjä. Teksti ja kuvat: Soili Kaivosoja Ilmastonmuutos on pysäyttänyt Hannele Merikallion miettimään, minkälaisen maailman me jätämme hänen 1,4-vuotiaalle lapsenlapselleen sekä muille jälkeläisillemme. Hannele ei suostu omasta elämäntavastaan huolimatta heristämään sormea toisille tai ryhtyä saarnaajaksi. Hannelen toiveet Haluaisin, että meillä käytettäisiin aurinkoja tuulivoimaa, vähennettäisiin tavaran hankkimista, hankittaisiin laatua ja kotimaisuutta, ostettaisiin lähiruokaa ja kaikkia eläimiä kohdeltaisiin säällisesti. Joku voi opettaa lankojen värjäämistä ja toinen taideterapiaa. Yritän parhaani, mutta en ole itselleni ankara, vaikka en onnistu aina täydellisesti. – Iän myötä olen oppinut olemaan itselleni armollinen. – Auto on pienikulutuksinen, mutta toivoisin pystyväni kulkemaan mahdollisimman paljon kimppakyydeillä. Kaikki, mitä koen tekeväni oikein, on maailmaa ja elämää kunnioittavaa, Hannele Merikallio toteaa. – Jos ostan lihaa, niin suosin luomua tai vaihtoehtoisesti kerään kaupasta viimeisellä myyntipäiväyksellä myytäviä tuotteita. Minulle ekologinen elämäntapa on suunta, pyrkimys ja ilo. Käyn paljon kirpputoreilla, josta teen usein hyviä löytöjä, Hannele kertoo ja esittelee päällä olevaansa merkki-tunikaa, jonka on löytänyt kirpputorikierroksella. Se on tapani estää ruokaa joutumasta roskikseen. Taito ja tieto kiertämään Hannele on naapureiden ja ystäviensä kanssa parhaillaan perustamassa ryhmää, jossa on tarkoitus vaihtotalouden keinoin vaihtaa omaa osaamista. Työmatkojen vuoksi Hannele joutuu esimerkiksi käyttämään omaa autoa. 49 Ilmastonmuutos on ohjannut kulutustottumuksia Hannelen valinnat kunnioittavat elämää Myrskyläläisen Hannele Merikallion kodista löytää kerrostumia eri vuosikymmeniltä. – Olen minäkin nuorempana mennyt kulutushysteriassa ja kärsinyt kulutuskrapulaa. – Olen aina pitänyt vanhan ajan huonekaluista siksi nämä suurelta osin kotoa ja isoäidiltä perityt huonekalut tuntuvat hyviltä käytössä, Hannele kertoo ja silittää vanhan ruokapöydän puista pintaa, johon eletyt vuodet ovat tehneet omat jälkensä. – Luin juuri professori Markku Kulmalan näkemyksestä, että meillä on 40 vuotta aikaa tehdä selkeä muutos ympäristökulutuksen osalta. Hannele on onnekas, että hänen vanhempansa olivat viisaita ja säästivät vanhat huonekalut perheen savusaunassa. Olohuoneen muhkea nahkasohva on ostettu kirpputorilta. Uudessa sijoitetaan laatuun Verhoilijakoulutuksen aikoinaan saanut Hannele on myös entisöinyt huonekaluja. Kehitämme myös tavaroiden lainaamista, ettei jokaisen tarvitse omistaa kaikkia tavaroita, Hannele kertoo voimanaisten käsityökerhon ideologiasta. Se on lyhyt aika, Merikallio päivittelee. Hyvä ja laadukas vaate kestää jopa kymmenen vuotta, Hannele muistuttaa. Etualan muhkea tuoli on Hannelen valmistama. Ilmastonmuutos on ohjannut Hannele Merikallion kulutustottumuksia viime vuosina huomattavasti. Seinällä oleva raanu on itse tehty ja suunniteltu. – Jos jotain haluaa tai täytyy ostaa uutena, kannattaa sijoittaa laatuun. – Jokainen saa herätä omaan tahtiinsa. Kirpputorilta löydetty mekko on saanut koristeita vanhoista pitseistä. – Meitä on kourallinen voimaannuttavia naisia ja tarkoituksenamme on kasvattaa yhteisöllisyyttä. Kysymys ei ole viimeisimmästä sisustustrendistä, vaan Hannelen tietoisesta valinnasta kulutusähkyä vastaan. Valkoinen paimenkoira Indy on Hannele Merikallion silmäterä.. Hannele on huomannut, että mikäli haluaisi käyttää ainoastaan puhtaita luomutuotteita, niiden hankkiminen olisi kokopäivätyötä. – 1960-luku oli varsinainen kauhistus, kun kaikki antiikkihuonekalut hävitettiin
– Kyllähän se tietysti harmittaa, mutta valintojen on lähdettävä jokaisen kohdalla oivaltamisesta ja ymmärtämisestä. – Päätös on ollut aivan loistava. Lapsilla järkevät näkökulmat Vaikka toisten ihmisten kulutustottumukset ja –tavat pistävätkin joskus silmään, ei Karoliinalla ole tarvetta nousta taistelemaan barrikadeille tai ryhtyä moittimaan muita. – Ravinnon suhteen haluaisin myös olla omavaraisempi, Karoliina kertoo ja paljastaa, että valkosipulit on jo istutettu maahan ja tomaatintaimetkin kasvavat ikkunalaudalla suunnitellusti. Teksti ja kuvat: Soili Kaivosoja Valinnat lähdettävä oivaltamisesta ja ymmärtämisestä. Toivoisin saavani ostaa tuotteet vähemmän pakattuina. Kotona on kaksi teini-ikäistä. – Mietin, voiko pakkauksen hävittää esimerkiksi polttamalla. Keskustellessa he osaavat kritisoida tapaani toimia ja esittää järkevämpiä näkökulmia ekologiselle elämäntavalle. Vanhaa autoanikin korjaan mieluummin kuin ostaisin uuden. Karoliinan neljästä lapsesta kaksi asuu jo omillaan. Olen alkanut katsoa vaatehankintojani uusin silmin. – Minulla on tunne että lapseni, jo aikuiset sekä nämä kotona asuvat teinit, ovat huomattavasti valveutuneempia kestävän kehityksen toimijoita. Karoliina vierastaa puhtaan veden tietoista tuhlausta. 50 Ekologisuus on oman elämän arkitiedettä Karoliina Bojers pyrkii omalla toiminnallaan rasittamaan mahdollisimman vähän ympäristömme suhteita. Myös kierrätysmateriaalin käyttö pakkauksissa on hieno asia ja niitä onneksi jo näkeekin jonkin verran. Jos mahdollista, kävelen kauppaan kuin ajan autolla. – Ehkäpä ekologia on minulle sitä arkitiedettä, jossa pyrin omilla valinnoillani ylläpitämään ympäristön tasapainoa tutkitun tiedon pohjalta, hän pohtii. Omavaraisuus kiinnostaisi Karoliinan ostopäätöksiin vaikuttaa muun muassa pakkausmateriaali. Karoliina Bojersin istuttamat valkosipulit ovat jo hyvällä alulla. Ja seuraan kotimaisia vaatesuunnittelijoita, jotka hyödyntävät suunnittelemissaan vaatteissa kierrätysmateriaaleja, hän kertoo oman haasteensa puolessa välissä. Itse kerään valutetun veden kannuun ja kastelen sillä myöhemmin kukat tai käytän vaikkapa perunoiden keitinvetenä. – En pidä lauseesta ”mutta minähän maksan vedestä”. Karoliina Bojersille ekologisuus on oman elämän arkitiedettä, jossa hän pyrkii omilla valinnoillaan ylläpitämään ympäristön tasapainoa tutkitun tiedon pohjalta. – Pyrin mahdollisimman vähän kuormittamaan ympäristöä valinoillani. Kulutusähkyn vastapainoksi Karoliina on luvannut olla ostamatta uusia vaatteita vuoteen. Ostaessani uutta, maksan mielelläni enemmän, jos tiedän tuotteen kestävän pidempään. Heille on ehkä luonnollista elää hyvässä vuorovaikutuksessa elinympäristönsä kanssa, Karoliina Bojers on huomannut
Enää ei kannata puhua rikkaruohoista vaan rikkausruohoista. Hortaa omalle tontille Kevään parhaita hetkiä on monelle retki lähiluontoon villivihanneksia keräämään. Näin sanovat Raija ja Jouko Kivimetsä, jotka ovat monta. Vinkkejä antavat hortoilun asiantuntijat Raija ja Jouko Kivimetsä. Ennen rehkittiin rikkaruohojen hävittämiseksi. Sellainen piha on jotain muuta kuin kivilaattoja ja nurmimattoa. 51 Siirrä villivihanneksia juurakkoina! Vuohenputkea voi ottaa maasta lapiollisen vaaka-asennossa työntäen sellaisena kerroksena, että juuret tulevat mukaan. Käveltyä tulee vähemmän, mutta esimerkiksi aamiaisleivälle saa työpäivän aamunakin versot tuoreina. Oman tontin villivihanneksissa on myös se hyvä puoli, että niitä voi helposti niittää tai saksia pitkin kesää, jolloin esimerkiksi vuohenputkesta nousee aina uusia versoja. Jokamiehenoikeuden perusteella vain vähäisen määrän saa ottaa ilman lupaa. Useimpia villejä lajeja voi tontille siirtää muualta pieninä juurakkoina. Nyt moni haluaa tontilleen vuohenputkea, siankärsämöä, nokkosta, horsmaa ja muita villivihanneksia. Myös parvekkeelle voi tuoda palasen aitoa luontoa. – Voiko lähiruoka olla lähempänä kuin omalla pihalla. Kasvuston voi sen jälkeen siirtää vaikka oman kasvimaan reunalle. Toiset taas nyppivät suurimman osan villeistä herkuista omalta tontiltaan. Osalle hortoilijoista nämä keruuretket ovat yhtä tärkeitä kuin saalis, joka koriin löytyy
Avoimella pihalla se joutuu vaikeuksiin kilpailussa muiden kasvien kuten voikukan ja rönsyleinikin kanssa. – Ensimmäinen askel kohti villivihannestarhaa on se, ettei rehki turhaan. Jos yrittää pakkomielteisesti pitää kaiken “steriilinä”, se käy raskaaksi niin fyysisesti kuin henkisesti. Useimpiin puutarhoihin tulee luonnostaan villivihanneksia, kunhan joka ainoaa neliötä ei hoida samalla tavalla. Poimulehdelle tyypillinen kasvupaikka on polun varressa. 52 Käenkaali viihtyy varjoisassa ja sammalpeitteisessä havumetsikössä. Vaikka moni villivihannes viihtyy monenlaisessa maaperässä, ne eivät aina pysty kilpailemaan sellaisten lajien kanssa, jotka eivät ole syötäviä. Sana horta tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa kaikkea villiä, kasviperäistä syötävää. Jätä kasvimaasta osa välillä lepäämään! Kasvimaassa kannattaa harjoittaa tietynlaista vuoroviljelyä niin, että jotkut kohdat voi välillä jät. Sitä on helppo siirrellä paikasta toiseen kasvamaan. Ensimmäinen askel kohti villivihannestarhaa on se, ettei rehki turhaan. Tosin tästäkään ei tarvitse ottaa turhia paineita. Eri lajit viihtyvät luonnossakin erilaisilla kasvupaikoilla. Pensaiden alle ja ympärille kotiutuu yleensä sellaisia villivihanneksia, jotka eivät heinikossa pärjäisi. Kivimetsät keksivät yhdistää hortan ja hortoilun. Villissä ympäristössä myös mieli vapautuu ja voi unohtaa kalliit puutarhakoneet ja torjunta-aineet. Usein käy niin, että piha ja puutarha alkavat villiintyä pelkästään sillä, ettei rehki turhaan. Tontin rajalle sopii mainiosti kuusiaita. Aikaisemmin se tarkoitti huoletonta kuljeskelua, nykyisin sen toinen merkitys on villivihannesten harrastaminen. He ovat myös antaneet uuden merkityksen sanalle hortoilu. raivausta, muokkausta tai tallaamista. helppoja viljeltäviä, Raija Kivimetsä sanoo. Kaikkein tärkeintä on, että pyrkii saamaan tontista monimuotoisen. Herukoista saa marjojen lisäksi myös lehtiä ja kuusiaidasta on kätevä kerätä kerkkiä. Se on yleinen näky esimerkiksi kuusiaidan lähellä ja pehkokasoissa. Anna luonnon tehdä työ! Jos olen juuri hankkinut tontin, jossa ei kasva ensimmäistäkään villivihannesta, mitä kannattaa tehdä. – Monet villivihannekset ovat sellaisia, että ne puskevät läpi monenlaisesta maasta, ne kasvattavat juuret syvälle ja löytävät aina jostain ravinteet. Jossain paikoissa voi esimerkiksi olla vahvaa ja pitkää heinikkoa, jonka kanssa villivihannekset eivät pärjää ilman jonkinlaista vuotta kurssittaneet suomalaisia villivihannesten maailmaan. Yksi mahdollisuus on tutkia luonnossa, millaisilla paikoilla esimerkiksi vuohenputkea ja nokkosta kasvaa, ja sitten pyrkiä samanlaisiin kasvupaikkoihin omalla tontilla. Monimuotoisuutta lisää myös se, että tontilla on vahvan mullan lisäksi muita maalajeja kuten hiekkaa, soraa ja savea. Jouko Kivimetsä jatkaa neuvomalla, mitä ei pidä tehdä: – Varmin tapa pitää villivihannekset poissa on se, jos kaikkialla kuljetaan laattakivillä, ympärillä on leikattavaa nurmikenttää, pensaat ympäröidään hakkeella ja kasvimaan joka ainoa kolkka muokataan ja kitketään viimeisen päälle. Mutta halutessaan villiintymistä voi myös vauhdittaa. Ne ovat hyvin Nokkonen on sitkeä kasvi, joka viihtyy vahvassa maassa. Jos tontti on kokonaan tai osittain entistä peltoa, siellä on hyvä olla kasvimaan lisäksi herukkapensaita sekä muita hyötytai koristepensaita
Makua parantaa myös se, jos voikukka ei kasva täydessä valossa vaan puolivarjoisassa paikassa, Jouko Kivimetsä neuvoo. Ja vuohenputki on helppo saada leviämään sen edetessä maarönsyillä. Mutta pihan on oltava sellainen, että jalat tallaavat sitä tasaisesti laajemmalta alueelta, joten piharatamo ja tarkkaan rajatut kulkuväylät tai kiveykset sopivat huonosti yhteen. 53 tää useaksi vuodeksi kääntämättä ja viljelemättä, jolloin siihen voi juurtua muitakin lajeja kuin pelkästään juolavehnää – jonka senkin juuret ovat syötäviä. Lähiluontoon voi myös lähteä lapion ja kottikärryjen kanssa, jolloin esimerkiksi vuohenputkea, nokkosta tai siankärsämöä voi ottaa maasta lapiollisen vaaka-asennossa työntäen sellaisena kerroksena, että juuret tulevat mukaan. Jokamiehenoikeus sallii yksittäisten ruohomaisten kasvien ottamisen juurineen ja siirtämisen omaan pihapiiriin, kunhan ei ota rauhoitettuja kasveja. Esimerkiksi isomaksaruoho on hieno horta, mutta yhdestä paikasta sitä voi ottaa vain sen verran, että sitä jää reilusti myös jäljelle, Jouko Kivimetsä muistuttaa. Siksi hortalajisto Kun kasvimaasta kitkee rikkaruohoja, vastaan voi tulla siankärsämöitä juurineen. Tämä rikkausruoho viihtyy etenkin möyheässä ja voimakkaassa maassa, juuri sellaisessa mitä pidetään hyvänä viljelymaana. Usein vuohenputkea näkee mattoina pensaiden ympärillä, rakennusten vierustoilla ja ojien rinteillä. Voikukka, piharatamo ja ahomansikka Voikukka on villivihanneksista se, jota taatusti ilmestyy kaikille tonteille, vaikka sen hyväksi ei tekisi mitään. Melkein kaikki villivihannekset ovat monivuotisia eli ne leviävät sekä juurien että siementen avulla. Siitä saa syödessä seleeniä ja se lisää maaperään seleeniä. Ja lempeä maku, Raija Kivimetsä hehkuttaa. Ravinteikasta multaa ei pihapiiriin yleensä erikseen tuotu ja siksi maa oli usein ravinneköyhää. Kannattaa keskittyä sileälaitaisiin lehtiin, sillä sahalaitaiset ovat kitkerämpiä. Ne voi kerätä yhteen paikkaan kasvamaan pieneksi yrttitarhaksi. Se hoitaa suolistoa ja vahvistaa immuniteettia. – Etenkin harvinaisempia lajeja pitää harventaa varoen. Juuria voi siirtää pitkin kesää mutta paras aika on kevät, jolloin myös sadosta pääsee heti nauttimaan. Juurakoita luonnosta Nopein tapa saada tontille uusia lajeja on tuoda niitä juurineen muualta. Samaa perinteistä maalaispihaa jäljittelemällä saa juuri esimerkiksi piharatamon ja ahomansikan viihtymään. Tärkeä periaate on myös se, että ottaa luonnosta yhdeltä kasvupaikalta vain osan eikä missään tapauksessa vie paikalta koko kasvustoa. Ensimmäisen kesän niiden voi antaa kasvaa siinä vaikka parvekkeellakin, Jouko Kivimetsä opastaa. Se auttaa lihasten palautumista ja siinä on hyvät vitamiinit. – Sitä on yleensä myös leikattavilla nurmikoilla. Metsä lisää lajistoa Osa hortasta vaatii kasvupaikakseen metsän. Auton jatkuvaa painoa kasvi ei kestä. Ja kun kasvimaata keväällä muokatessa ja peratessa vastaan tulee siankärsämön juuria, ne voi kerätä yhteen paikkaan kasvamaan ja tehdä vaikka pienen “siankärsämötarhan”. Nokkonen on tavallinen vieras esimerkiksi lehtikompostissa sekä muissa kasoissa ja pehkoissa. Hyvä kasvupaikka piharatamolle on soratai hiekkapiha, jossa liikutaan kävellen. Kasvimaalla voi myös kasata neliön tai parin suuruisia pehkokasoja, jollaisissa esimerkiksi siankärsämö alkaa viihtyä, kun sen jättää muutamaksi vuodeksi koskematta. – Yksi tapa on ottaa auton tavaratilaan muovisäkki luomumultaa, tehdä siihen viiltoja ja siirtää villivihanneksia juurineen suoraan luonnosta multaan kasvamaan. Raija ja Jouko Kivimetsä ovat monta vuotta kurssittaneet suomalaisia villivihannesten maailmaan.. Moni äskettäin hortoiluun hurahtanut viherpeukalo on aikaisemmin tuskaillut kasvimaallaan pihatähtimön kitkemisessä. Kenenkään toisen pihapiiristä niitä ei pidä ottaa. Piharatamo viihtyy nimensä mukaisesti pihoilla. Maalaistalojen pihapiirissä oli vielä 1960-luvulla paljon tallausta, laiduntamista ja valoa. Vaatimattomassakin maassa se viihtyy kuten savessa ja hiekassa, Raija Kivimetsä kertoo. Se viihtyy pihan laitamilla ja seinustoilla eli paikoissa, jossa kuljetaan vähemmän ja maaperä on köyhää ja usein kuivaa, jolloin ahomansikka pärjää kilpailussa. – Pihatähtimö eli vesiheinä on todellista superruokaa. Nokkosella on sitkeät juuret, jotka on helppo siirtää vaikka parvekkeelle ruukkuun. Valoa se tarvitsee vähintään kohtalaisesti. – Siankärsämö on hyödyllistä monella tavalla. Ahomansikka ei kestä tallaamista niin hyvin kuin piharatamo. Sieltä voi hyvät yksilöt käydä keräämässä aina ennen ruohonleikkuuta
54 lisääntyy, jos tontilla on edes pieni ala puustoa. Mitä pienempi taimi on, sitä helpommin se siirtäminen onnistuu vaikka paljasjuurisena, kunhan juuren pitää kosteana ennen uuteen paikkaan istuttamista. Liikaa tallaamista se ei kestä.. Lajeja voi vaihtaa naapurin kanssa. Lakitekstissä mainitaan siis erikseen kukat. Jokamiehenoikeuksista säädetään rikoslain 28 luvun 14 §:ssä. Lisätietoa jokamiehenoikeuksista löytyy ympäristöministeriön sivulta ympäristö.fi/jokamiehenoikeudet Sivulla on linkki ministeriön 140-sivuiseen vuonna 2012 julkaistuun esitteeseen Jokamiehenoikeudet. Puun tai puumaisten pensaiden taimia ei saa ottaa. Kaadetun puun oksat eli hakkuujätteet ovat maanomistajan omaisuutta. Melkein kaikissa metsissä on kohtia, joista voi aivan hyvin ottaa pienen puuntaimen juurineen ilman, että siitä on metsälle mitään haittaa. Aikaisemmassa laissa niittäminen kiellettiin erikseen ja tämän periaatteen katsotaan olevan voimassa edelleen. Vaikka tontilla ei varsinaista metsää olisikaan, sinne voi silti lisätä puuntaimia, joista niiden kasvaessa riittää syötävää. Tämän vuoden uutuutena ovat verkkokurssit. Jokamiehenoikeuksissa mahdolliset rikokset ovat asianomistajarikoksia. Tyypillinen tällainen paikka on esimerkiksi metsäteiden reunoissa ja ojissa, josta vesakko joka tapauksessa tultaisiin raivaamaan. Pihlajanmarjoja saa kerätä, koska ne ovat marjoja. Siinäkin yksi apu on yhteisöllisyys niiden kanssa, jotka ovat harrastuksessa jo pidemmällä. Jos omalla tontilla tekee pienen “avohakkuun” tai “kulotuksen”, se on yksi tapa saada lähelleen tätä herkullista pohjoisen parsaa. Mutta useimmat metsänomistajat antavat mielellään pysyvän keruuluvan tunteMistä hortoilija saa kerätä. Metsästä saa myös katkoa mukaansa myös jonkin määrän kokonaisia mustikanvarpuja ja nyppiä siitä vasta kotona mustikat suuhunsa. Jokamiehenoikeus rajaa hortoilijan vapauksia siinä, että toisen metsässä kasvavasta puusta ei saa ottaa mitään. Yksittäisiä kasveja voi ottaa juurineen ja siirtää vaikka omaan pihapiiriin, kunhan ei ota rahoitettuja kasveja. Kaikki alkaa tunnistamisesta Ennen kuin tontistaan voi tehdä hortoilijan paratiisin, pitää tietysti tuntea ainakin yleisimmät syötävät lajit. Pääsääntö jokamiehenoikeuksissa on, että mitään puussa kasvavaa ei saa ottaa. Se tarkoittaa, että poliisi tai mikään muu viranomainen ei valvo lain noudattamista. malleen hortoilijalle, joka osaa kerätä haluamansa ilman, että aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Kun puuntaimia siirtää metsästä omalle tontille, se kannattaa tehdä keväällä tai syksyllä. Poikkeuksena luonnonvaraisista kasveista ovat jäkälät ja sammaleet, joita ei saa kerätä ilman lupaa. Ei tuohta, kuorta, oksia, lehtiä, pihkaa, mahlaa, käpyjä, terhoja tai vaahterankukkia. Mitään metrimääräistä rajaa ei ole. Kerätä saa myös kaikkea, mitä puusta on pudonnut maahan kuten käpyjä ja risuja. Puun vahingoittaminen mahlan tai pihkan keräämiseksi voi aiheuttaa maanomistajalle jo selvää taloudellista vahinkoa. – Ensimmäinen verkkokurssi starttasi 9. Käytännöksi on tullut, että myös katajanmarjoja saa kerätä, vaikka ne tarkkaan ottaen ovat käpyjä. huhtikuuta ja se sai todella hyvän vastaanoton, Jouko Kivimetsä kertoo Ahomansikka leviää köyhässä maassa kuten hiekalla ja soralla. Jokamiehenoikeuteen kuuluvat maassa olevat kuivat risut, maahan pudonneet kävyt ja pähkinät sekä luonnonvaraiset marjat, sienet, kukat ja muut vastaavat luonnontuotteet. Hehtaarin tontille mahtuu jo vaikka varjoisa sammalkuusikko, jossa viihtyy käenkaali sekä valoisampi männikkö, jossa on mustikkaa ja kuivemmilla paikoilla puolukkaa. Myös alan kurssitarjontaa on jo runsaasti. Rikoslain 28 luvun 11 § kieltää kaivamasta toisen maata niin, että siitä aiheutuu vähäistä suurempaa haittaa. Ja jos kaupunkilaisella on mökki maalla, hortaharrastus on hyvä syy tutustua alueen maanviljelijöihin ja metsänomistajiin. Se valtaa alueita, joissa on vähän muita kilpailijoita. Kanervia tai muita varpuja ei saa kerätä isolta alalta, ei varsinkaan juurineen. Hakkuuaukkojen lisäksi horsmaa nousee pian paikoille, joissa on ollut metsäpalo. Pihapiirin täytyy olla sellainen, että sen selvästi ymmärtää pihapiiriksi. Suomessa ei ole ollut yhtään oikeustapausta 1920-luvun jälkeen. Vaikka marjoja ei pieneltä alalta monta litraa kerrykään, saa mustikan lehtiä läheltä. Toimiin ryhdytään vasta, jos asianomistaja ilmoittaa poliisille tai syyttäjälle vaativansa rangaistusta sille, joka asianomistajan mielestä on syyllistynyt hänen omaisuuttaan koskevaan rikokseen. Villivihanneksia saa kerätä käsin tai saksilla. Kasveja saa kerätä muualta paitsi pihapiiristä. Vaihdantaa yhteisössä Hortan lisäämistä palvelee mainiosti myös yhteisöllisyys. Koivusta hortaa ovat nuoret lehdet, pihlajasta nuoret silmut, kuusesta kerkät ja vaahterasta kukat. Luonnonsuojelualueilla voi olla poimimista koskevia rajoituksia. Espoolaiset Raija ja Jouko Kivimetsä ovat järjestäneet hortakursseja vuodesta 2003 lähtien. Ne kattavat myös villivihannekset. Niille se leviää tuulessa lentävien siemenhahtuvien avulla. Istutettua taimea on kuivana aikana syytä omalla tontilla jokin aikaa kastella. Villivihanneksia ei saa kerätä viikatteella. Mukaan kannattaa ottaa lapiolla myös maata juurien ympäriltä. Horsma on pioneerikasvi, joka ensimmäisenä valtaa esimerkiksi metsään syntyneet aukot
– Siinä on 1,5 hehtaaria tonttia ympärillä, suureksi osaksi koivikkoa. Kurssittamisen ja hortoilun lisäksi Kivimetsillä riittää puuhaa myös Rääkkylässä, jossa heitä odottaa Raijan tädin Siirin 1940-luvulla rakennuttama hirsitalo tontteineen aivan Raijan isoisän, kansanparantaja Antti Makkosen talon läheisyydessä. Samalla koko tonttia on alettu lempeästi villiinnyttää ja hoitaa permakulttuurin periaatteiden mukaisesti. Kivimetsien toinen verkkokurssi käynnistyy toukokuun jälkipuoliskolla. Teksti ja kuvat: Martti Heikkilä. Kuusentaimen siirtäminen onnistuu helpoimmin keväällä ennen uusien kerkkien puhkeamista tai syksyllä kasvukauden päätyttyä. Puita on nyt varovasti kaadettu ja vanhoja hedelmäpuita ja marjapensaita raivattu esiin. Mitä pienempänä taimen ottaa, sitä varmemmin siirto onnistuu. Huhtikuun jälkipuoliskolla Raija ja Jouko Kivimetsä veivät perinteeksi muodostuneeseen tapaan suomalaisia hortoilijoita Kreetalle, jossa he vetivät viikon mittaisen kurssin kahtena peräkkäisenä viikkona. 55 Vesiheinä eli pihatähtimö on monen hortoilijan rikkausruoho. Sitä voi antaa mansikkamaallakin kasvaa sen verran, että koko kesän riittää tuoretta syötävää. Näin Raija ja Jouko Kivimetsä saavat taas lisää käytännön kokemusta siitä, miten tontista saa hortoilijan paratiisin
glukspilze.com). 56 Sieniviljelyä metsässä, puutarhassa ja parvekkeella Alkuun pääsee tilamaalla valmiita ymppejä Siitaketta kasvava sienipölkky itävaltalaiselta sieniymppien valmistajalta Tyroler Glückspilzeltä, josta voi tilata monien eri sienien valmiita ymppejä Suomeenkin (www. Kuva: Tyroler Glückspilze.
Toistaiseksi satoa on saatu vain koivunkantosienestä. Tuomelan mielestä tietoa kaivataan lisää. Turun Koroisilla saatiin ensimmäiset oman viljelmän koivunkantosienet viime syyskuussa. Koroisilla on kokeilussa erilaisia sieniviljelytapoja. Turun sieniseuran puheenjohtajanakin toimiva Jouni Issakainen ihastelee Koroisten koivunkantosienisatoa. Satoa tuli mukavasti kuivasta kesästä huolimatta. Korhosta kiinnosti puu sieniviljelyalustana ja hän kokeili Australiassa sienirihmaston kasvattamista esimerkiksi pahvin välissä ja harjoitteli puuhakkeen ja pölkkyjen ymppäystä. Kotitarvesieniviljely on saanut uranuurtajansa täälläkin. – Siellä käytettiin helppoja tee-se-itse tekniikoita, eikä stressattu liikoja, kehuu Korhonen. Koroisilla pidettiin sieniviljelykurssi, jossa permakulturisti Mari Korhonen toi sieniviljelyoppeja Australiasta ja biologiJouni Issakainen välitti sieniviljelyn uusinta tietoa suomalaisesta hankkeesta Herkkuruokaa puusta– syo?ta?vien lahottajasienien viljely maatalouden sivuelinkeinona. Nyt kiinnostus matalan teknologian sieniviljelyyn on herännyt meilläkin. Koroisten tilaa ylläpitää Elävän kulttuurin Koroinen -yhdistys, jonka perustaja Outi Tuomela iloitsee: – Siellä oli mattona koivunkantosieniä, niitä oli satoja. Sieniviljelmä kylppärissä Ympäristöinsinööri Mari Korhonen innostui syötävien sienten viljelystä olleessaan Australiassatöissä tryffelitilalla muutama vuosi sitten. Varsinkin Kiinassa ja Japanissa sillä on jopa vuosituhantiset perinteet, joista ammentaa käytäntöjä. Kuva Outi Tuomela.. Petrimaljalla kasvatettua rihmastonalkua kasvatetaan lisäävielä steriilissä, viljanjyvistä tai sahanpurusta koostuvassa, kasvualustassa muovisessa sieniviljelypussissa. Sieniviljelylle on Suomessa oivat mahdollisuudet – täällä on enimmäkseen kosteaa, hämärää ja kylmää. Hän odotteleekin kovasti keväälläilmestyvää Herkkuruokaa puusta -projektin loppuraporttia. Sieniä voi kasvattaa näin vaikka muoviämpärissä tai pyykkikorissa keittiön nurkassa. Ne ovat lahottajasieniä, joille kelpaa ravinnoksi kuolleet puut tai erilaiset selluloosaja ligniinipitoiset kasvualustat kuten olki,puuhake, ruohosilppu tai viljanjyvät. Tämä vaatii jo steriiliä kasvualustaa ja välineistöä, mutta onnistuu harrastelijaltakin suhteellisen yksinkertaisin välinein. Kurssilla aloitettiin aivan alusta, eli opeteltiin kasvattamaan sienirihmastoa sienestä otetusta palasesta. Innostus jatkui hänen Suomeen palattuaankin, mutta välineistön puuttuminen sterilointia varten rajoittaa kokeiluja. Puutarhassa puiden juurella oleva viljelmä perustettiin edellisenä syksynä. Toisin kuin suuri osa omien metsiemme ruokasienistä perinteiset viljeltävät sienet, esimerkiksi siitake ja osterivinokas, eivät elä symbioosissa puiden kanssa. Muutamassa viikossa satoa saa kuumalla vedellä pastöroiduista oljista tai vastaavasta materiaalista koostuvasta kasvualustasta. Lähistöllä järjestettiin sieniviljelykurssi, jossa hän oppi perusmenetelmiä. Näin on saatu niin sanottu siirre eli ymppi, jota voidaan istuttaa tuottamaan satoa erilaisiin kasvualustoihin. 57 Sienten viljely on Suomessa vielä vähäistä ver rattuna esimerkiksi Aasian maihin ja Yhdysvaltoihin
6. Varsinkin kaupunkiviljelyn yhtenä muotona sieniviljely on saamassa vauhtia. Yksinkertaisimmillaan kasvatus onnistuu tuoreessa puupölkyssä, joka on noin kymmenestä kahteenkymmeneen senttimetriä läpimitaltaan. Paakku on pohjana monille erilaisille kasvatussysteemeille. Kokeiltavana oli koivunkantosieni ja kuusilahokka. Tärkeänä tuloksena projektissa Issakainen pitää koivunkantosienen jatkoymppäyksen tekniikan kehittämistä kotitalousvälineillä toteutettavaksi. Anaerobisia taas vähenee, kun vesi valutetaan pois. Täytä kuoppa noin puolilleen puuhakkeella, joka on ollut likoamassa vesiastiassa noin viikon. Ohjeen lähde: www.pohjoinenpermakulttuuri.fi Korhosen mukaan alkuun pääsee kevyesti, kun tilaa valmiita ymppejä niiden kaupallisilta valmistajilta. Valitse sienimön paikaksi varjoisa ja kostea paikka vaikkapa lepän juurelta. Sen aikana hakkeesta vähenee aerobisia bakteereja. 3. Vesiliotuksen tarkoituksena on muokata haketta sienille suotuisaksi. Issakaisen mukaan Oululaiselle Mari Korhoselle on löytynyt sieniviljelystä kiinnostunutta kuulijakuntaa ainakin Turussa ja Helsingissä sekä Kolilla pidetyllä permakulttuurikurssilla. 58 – Minulla on yhden kaverin lakkakääpäpurkit kylppärissä ja ulkona on pölkyissä jotain, mutta ei muuta mainittavan arvoista tällä hetkellä, kommentoi Korhonen harrastustaan ja jatkaa: – Huomasin, että muillakin on kiinnostusta ruokasienten kotitarveviljelyyn ja mielelläni jaan tietoa. Kaiva paikalle laakea ja matala kuoppa ja peitä sen pohja pahvilla. Hän kutsuukin toimintaa ”kevytviljelyksi”. 5. Saattaahan kaupungista olla pitkä matka sienimetsään. Tässä auttoi Mari Korhosen vinkki järviruokokatteesta, kiittelee Issakainen. Tavallisesti koivunkantosienet kasvavat kannoissa, kun Koroisten viljelmässä ne nousevat maahan haudatusta sahanpurusta ruokokatteen alta. Kotimaisia sieniä viljelyyn Korhosen sieniviljelykokemuksista Australiassa oli hyötyä juuri päättyneessä Turun ammattikorkeakoulun ja kahden paikallisen Leader-toimintaryhmän hankkeessa, jossa biologi Jouni Issakainen toimi projektipäällikkönä. Hakepaakku-tekniikka osoittautui Issakaisen mukaan hyväksi. Lisäksi tarvitset riittävästi tuoretta lehtipuuhaketta sienen ravinnoksi ja järviruokoa tai olkea kateaineeksi. Sen on pysyttävä tarpeeksi kosteana myös helteillä. Siinä muovipussiin laitetaan pastöroitua hake-puruseosta, joka ympätään koivunkantosienellä. Helpointa on haudata paakku maahan, koska maa tasoittaa olosuhteita kuten kosteutta ja lämpötilaa. Kahdessa kuukaudessa rihmasto kasvaa muodostaen massasta tiiviin paakun. Sopiva aika tehdä sienipenkki on loppukesä tai aikainen syksy, jolloin sienirihmasto lähtee hyvin kasvuun kosteuden turvin. 4. Valuta hakkeesta ensin vedet pois. Kuva Outi Tuomela.. Tämän jälkeen sieniymppipussin sisältö murustellaan joka paikkaan hakkeen päälle. Kuva George Sobol. Peitä ympit hakkeella niin, että kuoppa tulee täyteen. Nyt sienten kasvattaja voi tuottaa lisää omaa kantaa ilman kallista sterilointilaitteistoa. – Sellainen seikka opittiin loppupuolella hanketta, että maahan haudattujen sienten kanssa maanpinnan ja ilman välinen rajapinta on tärkeä. Korhonen on kiertänyt eri puolilla Suomea opastamassa aiheeseen innostunutta väkeä. Suomessa siitakkeen ymppejä myy Polar Shiitake. Paras tapa taata riittävä kosteus on kattaa alue järviruo’olla tai oljella. Projektissa haettiin sopivia matalan teknologian sieniviljelymenetelmiä kotimaisten sienten viljelyyn. Sienipenkki puutarhaan Koroisten malliin Tähän tarvitset sieniymppiä koivunkantosienestä tai osterivinokkaasta. 1. 2. Sienirihmasto tarvitsee kosteutta kasvaakseen, joten sitä on hyvä kastella kuivalla säällä
1. Pituussuunnassa reikien väli voi olla 15 senttimetriä ja tukin poikittaissuunnassa vähemmän. 2. Marja Nuora Turun Koroisilla saatiin ensimmäiset oman viljelmän koivunkantosienet viime syyskuussa. Sienten vaatimukset elinolosuhteille ovat aivan toiset kuin kasvien, mikä onkin hyväasia. Sen voi viedä myös parvekkeelle varjoisaan kohtaan, jolloin riittävä kosteus taataan hautaamalla siitä toinen pää yhden kolmasosan syvyydeltä suureen multalaatikkoon, jossa voi kasvattaa myös kasveja! Muista, että sienirihmasto kasvaa parhaiten alle 20°C, hämärässä ja kosteassa. Tähän kasvatukseen sopii hyvin koivunkantosieni ja osterivinokas. – Stamets on ollut tärkeä vaikuttaja ja alan popularisoija, kehuu Issakainen. Luonnon kierron hajoitusosan voi myös kanavoida ja hyödyntää monilla merkittävillä tavoilla. Nyt koivunkantosienen ja kuusilahokan ymppejä tekee tilauksesta rääkkyläläinen Polar Shiitake. Kova puulaji, kuten tammi, on pitkäikäisin, mutta myös koivu, leppä ja raita kelpaavat hyvin. 5. Silloin se on helposti siirreltävissä ja kuitenkin riittävän suuri tuottamaan satoa. Nyt maailmalta löytyy sieniguruja, kuten Paul Stamets. Kasvatukseen ei siis käy parveke, joka on aurinkoinen, kuiva ja kuuma. Issakaisen äänestä voi kuulla syvällistä pohdintaa, kun hän kuvaa Stametsin ydinsanomaa. Hämärä ja kostea sienipuutarha Jos haluaa puutarhaansa varman koivunkantosienipaikan, ensin kannattaa miettiä sienelle sopivia olosuhteita. Issakainen toivoo julkisen rahoituksen suuntaamista kotimaisten sienikantojen keräämiSienipölkky metsään, pihamalle tai parvekkeelle Kasvatettavan pölkyn tulee olla lehtipuuta. 59 oli myös ennestään tiedossa, että koivunkantosieni hyötyy maakontaktista, saa sieltä ravinteita. Ohjeen lähde: www.iso-orvokkiniitty.fi, parvekeviljelyn ohje Sepp Holzerin kirjasta Sepp Holzer’s Permaculture seen luonnosta. Kuusilahokka tarvitsee ”viileävirityksen”, eli itiöemät kasvavat vasta ilmojen viilennyttyä syksyllä. Kuumenna mehiläisvaha kattilassa täysin juoksevaksi ja penslaa sillä reiät umpeen. Voit halutessasi kokeilla lakkakääpää tai erikoisempia sieniä, joita saa sieniymppejä myyvistä yrityksistä ulkomailta. Satoa yhdestäpölkystä voi odottaa reilun kilon verran kolmen neljän vuoden kuluessa. Pussiviljelyssä lisäravinteiden saanti on hoidettava muulla tavoin, mitä on vielä kehitettävä. Vahakuori estää muita sieniä ja bakteereita sekä pidättää kosteutta. Tämän mukaan puutarhanhoidossa on keskitytty kasvuun ja jätetty sellainen tärkeä prosessi kuin hajoaminen omilleen. Jo viitisen vuotta Issakaisen visiona on ollut hyödyntää sienten suuria mahdollisuuksia esimerkiksi maaseudun työllistäjänä. Aikoinaan hänen opettajansa sienikirjailija Mauri Korhonen vihjasi, ettäsienibiologia on vähemmän tutkittu ala, jossa tarvitaan uutta tietoa. Täytä reiät sieniympillä. Systemaattisella työllä sadoista eri kannoista valittaisiin parhaat jatkoon ja niitäylläpidettäisiin ja kehitettäisiin. Poraa pölkkyyn noin neljä senttimetriä syviä reikiä salmiakkikuvion muotoon koko tukin leveydelle, joka puolelle. Tukin voi sijoittaa maata vasten kosteaan ja varjoisaan paikkaan metsään tai puutarhaan. Se on myös siinä kiitollisempi, ettätuottaa satoa pitkin kesää jopa useampaan otteeseen. Koivunkantosienen tuntemus on pidemmällä kuin kuusilahokan. – Sienet sopivat nokkospöheikköön aitan takana tai varjoisalle seinänvierustalle, kuvailee Issakainen ja listaa: – Hämärä, kostea ja vilpoisa on hyvä kasvupaikka. Noin vuoden kuluttua, kun sienirihmasto on vallannut pölkyn ja sieniä alkaa putkahdella, voi pölkyn nostaa puuta vasten pystyyn, jolloin sadon kerääminen on helpompaa. Siitaketta voi myös kasvattaa, mutta silloin pölkky pidetään irti maasta. 4. Sieniä voi kasvattaa pölkyssä.. Oppia sienten viljelyyn Issakainen pääsee jakamaan Tuorlan maatalousoppilaitoksessa keväälläalkaneella sieniviljelykurssilla, joka on suunnattu puurhuriopiskelijoille. Lisäksi tarvitset porakoneen ja 12 millimetrin terän sekä kuumaa mehiläisvahaa. Satoa tuli mukavasti kuivasta kesästä huolimatta, kertoo Outi Tuomela Elävän kulttuurin Koroinen -yhdistyksestä. Reiän päälle kannattaa jättää noin yhden millimetrin korkuinen syvennys seuraavaa työvaihetta varten. Nehän viihtyvät silloin paikoissa, joissa muuten ei kasvaisi kunnolla mitään. – Ollaan tässä ihan alussa, ihmisten on tehtävä erilaisia kokeiluja, kannustaa Issakainen. Pölkyn sopiva paksuus on kymmenestä kahteenkymmeneen senttimetriä läpimitaltaan ja pituus noin metrin. 3. Suunnitteilla on kursseja myös laajemmalle yleisölle
Viime vuonna Perun ilmastokokouksessa kaikki olivat yhtä mieltä ilmastomuutoksen todellisuudesta ja toimenpiteiden kiireellisyydestä sen torjumiseksi. Kehittyneet maat ovat valmiita tinkimään ja tekemään muutoksia, jos kaikki lähtevät mukaan talkoisiin. Ilmastonmuutoksen torjunnasta ovat kaikki yksimielisiä 60 Ilmastomuutos on sen mittakaavan ongelma, että vauraiden teollisuusmaiden on muutokseen reagoitava. Keinoista vaikeampi päästä sopuun, omasta ei tingittäisi Johtaja Mari Pantsar Sitrasta korostaa, että ilmastomuutos on sen mittakaavan ongelma, että vauraiden teollisuusmaiden on muutokseen reagoitava.. – Kolmas tahot ovat öljyntuottajamaat, jotka haluavat pitää öljyntuotannon käynnissä mahdollisimman pitkään, eivätkä ole talkoissa mukana ehkä aivan Ilmastonmuutos saattaa näytellä suurta osa maapallon eri puolilla, jolleivat valtiot pääse yksimielisyyteen torjuntakeinoista. Tulevaisuudessa yksi suuri riski voisivat olla kymmenet tai sadat miljoonat ilmastopakolaiset, jotka joutuisivat muuttamaan kotiseuduiltaan. Kehitysmaat sen sijaan katsovat, etteivät keinot kuulu heille, koska kehittyneet maat ovat itse aiheuttaneet muutoksen. Pantsar johtaa Sitran Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teema-aluetta. Tämä on koko maapallon ja jokaisen valtion asia, sanoo johtaja Mari Pantsar Sitrasta. – Keinojen suhteen mielipiteet sitten vaihtelevatkin. Alueen työn tavoitteena on tukea Suomen muutosta kohti ekologisesti kestävää, kilpailukykyistä yhteiskuntaa
Juhani Karvonen. Suunta on kuitenkin hyvä. Kaiken muun jätteeksi lähtevän ja ylimääräisen voi kierrättää tai hyödyntää. Toinen aika mielenkiintoinen kehitystyö koskee geotermistä syvälämpöä, jota porataan jopa kuuden kilometrin syvyydestä. Huonekalut voi purkaa ja erotella puun ja metallin. Kiinassa ilmastonmuutoksen ehkäisyn taustalla ovat enemmän terveyshaitat kuin halu kulutuksen vähentämiseen. – Olen vuosien varrella hankkinut materiaaleja tuttujen kautta monesta eri paikasta. Rakennusmateriaalit ovat hyvin suurelta osin kierrätyksestä peräisin. Se on tasa-arvokysymys, mutta koulutuksen kautta luonnonvarat saataisiin paikallisten ihmisten olosuhteita hyödyntämään. Pekingissä on tarkoitus sulkea kaikki suurimmat kivihiilivoimalat ja korvata niiden tuottama energia aurinkoenergialla. Hyviä villoja hän sai hankituksi uimahallin purkutyömaalta. – Voisin viedä tuon kymmenen kilon säkin kerran vuodessa itsekin kaatopaikalle. Jätteiden lajittelussa on kyse lähinnä vain viitseliäisyydestä, Pitkänen sanoo. – Eurooppa näyttää jopa jääneen jälkijunaa, mitä tulee uusien teknologioiden kehittämiselle fossiilisten polttoaineiden sijaan. Hän esitti ympäristölautakunnalle, ettei heidän perheensä tarvitsisi lainkaan kunnallista jätehuoltoa. – Myöhemmin sain järjestetyksi niin, että kerran vuodessa vien jätesäkin tuttavan roskikseen ja maksan hänelle sopivan summan. Lasiliikkeen lopetuksen yhteydessä sain monta kuormaa ikkunalasia, jonka asiakkaat olivat jättäneet noutamatta. Rakennusmateriaaleja saa kysymällä Kotioloissa kaikin voi käytännössä kierrättää tai polttaa luvalliset materiaalit takassa. Toinen keino on koulutus, ja etenkin tyttöjen ja naisten koulutus. – Kiinassa bruttokansantuotteen on laskettu putoavan jopa 12 prosenttia sen takia, että ilmansaasteet aiheuttavat ihmisille terveysongelmia. – Sain aikanaan 70-80 000 tiiltä eräästä puretusta teollisuusnavetasta kuljetuksen hinnalla. 61 Meidän perheeltämme tuo määrä oli kymmenisen kiloa vuodessa. Kiinan lisäksi Yhdysvalloissa on herätty etsimään vaihtoehtoisia energiamuotoja. – Kierrätyksen ulkopuolelle jäävät jotkin muovit ja esimerkiksi käyttöön kelpaamattomat styroxpalat. täydestä sydämestä. Yksi esimerkki tästä on maailmalla paljon suosiota saanut järjestelmä, jossa autottomat kansalaiset voivat netin kautta tilata kimppakyytejä. Aurinkoenergialle povataan loistavaa tulevaisuutta Maailman energiantuotannosta on tällä hetkellä prosentti peräisin auringosta. Asenne on kuitenkin jossain määrin muuttumassa muun muassa Kiinassa. Hämeenlinnalainen opettaja Markku Pitkänen punnitsi ja laski 2000-luvun alussa, millainen määrä nelihenkisen perheen jätteistä päätyy kaatopaikalle. – Maaseudulla mitään ei heitetty pois, vaan kaikki hyödynnettiin. Tulevaisuudessa aurinkoenergia voi olla jopa se käytetyin energiamuoto. Näiden maiden talous perustuu öljyyn. Pantsarin mukaan maailma tarvitsee talouskasvua, jotta köyhimmätkin maat pääsisivät hyötymään hyvästä elintasosta. Seuraavien 20 vuoden aikana viljelysmaata tarvitaan jopa 250 prosenttia enemmän kuin viimeisten 20 vuoden aikana on tarvittu. Käyttökelpoisen viljelysmaan määrä kuitenkin vähenee. Verotuksellisilla ratkaisuilla voitaisiin tietysti edistää kestävää kehitystä. Tässäkin mielessä ilmastomuutosta ehkäisevät toimenpiteet ovat tarpeen, sanoo Pantsar. Pyyntöön ei suostuttu, ehkä tähän ei lautakunnassa oikein uskottu, eikä se ollut ”pykälien” mukaankaan mahdollista. Aurinkosähkövarastointiin liittyviä konsepteja kehitellään koko ajan maailmalla. Säkki vuodessa riittää kaatopaikalle Markku Pitkänen kierrättää miltei kaiken Markku Pitkänen rakentaa kierrätysmateraaleilla. Kierrätys on lapsuudessa opittu tapa. Jollei kukaan kehtaa tai uskalla niitä kysyä, ne päätyvät jätteeksi. Pitkänen on rakentanut kahdeksan vuotta vapaa-aikoinaan vanhaan viljasiilon runkoon omakotitaloa. Puutavarankin olen koonnut useista paikoista ja hyödyntänyt muun muassa myrskyn kaatamia puita. Verhoilumateriaalit ja superlonit voi myös kierrättää tai viedä kaatopaikalle. Jäteauto kurvasi säännöllisesti tarkastamassa miltei tyhjän roskasäiliön. – Suurilla purkutyömailla jää paljon käyttökelpoista materiaalia. – Talouskasvun ei tarvitsisi perustua luonnonvarojen kulutukseen vaan esimerkiksi palveluihin. Fossiilisten polttoaineiden poltosta syntyy pienhiukkasia. Hiljattain sain runsaasti huippulaatuista terästä, joka oli laitettu rakennustyömaan roskikseen, josta sain ne luvan kysyttyäni ottaa käyttöön. – Hämeenlinnan uimahallin remontin jäljiltä sain 30 kuutiota eristettä ja kuormaautollisen liimapuupalkkeja
Näkemykseni on, että meillä on vielä hyvät mahdollisuudet, mutta selvä muutos ympäristökulutuksen osalta on saatava aikaiseksi. Jonkin tietyn rajan ylittyminen voi laukaista jonkin maapallon elämää mullistavan ilmiön, mutta me emme tunne tuota rajaa. Ympäristömuutos on ennakoimaton juuri sen vuoksi, ettemme voi tietää missä Akatemiaprofessori Markku Kulmala kehottaa kulutuksen hillitsemiseen Ennakoimattoman mullistuksen riski kasvaa Akatemiaprofessori Markku Kulmala kehottaa istuttamaan puita. 62 Meillä on noin 40 vuotta aikaa tehdä suuri muutos. Kulmalan mukaan aikaa pienentää ennakoimattoman ympäristökatastrofin riskiä on muutama vuosikymmen. Ongelma on tietynlainen epäjatkuvuus. muodossa, missä laajuudessa tai millä aikataululla jotain tapahtuu, toteaa professori Markku Kulmala. Kulmalan mukaan riski kuitenkin kasvaa koko ajan. Helsingin yliopistossa työskentelevä Kulmala on tieteenalansa viitatuin tutkija vuodesta 2011 alkaen. Akatemiaprofessori Markku Kulmala näkee ennakoimattoman riskin todennäköisyyden kasvavan merkittävästi, jollei ilmastonmuutosta ryhdytä tosissaan torjumaan.
– Meillä on pieni perunamaa. Vanhimmat palstanomistajat ovat hankkineet mökkinsä jo 1940-luvulla. Syötävän ruuan heittäminen pois on silkkaa tuhlausta. – Osa nuoremmasta polvesta käyttää mökkiä enemmän vapaa-ajanviettoon kuin itse viljelyyn. Kun sinänsä pieniä indikaattoreita on riittävästi, ja ne kaikki osoittavat samaan suuntaan, asia pitää ottaa vakavasti. Jos onnistumme vähentämään jonkin aineen päästöjä, voi sen seurauksena syntyä ongelma jonkin toisen aineen kanssa. – Ilmastonmuutos voi tuoda tulevaisuudessa ennakoimattomia mullistuksia, mutta emme voi jäädä odottelemaan maailmanloppua. – Meillä on se etu, että samaa asiaa tutkitaan hyvin eri kanteilta useiden eri alojen tieteentekijöiden voimin, kun muualla maailmassa jokainen ala tutkii asiaa omanaan. Ilmasto on muuttumassa, mutta miten se muuttaa elinolosuhteitamme, emme tiedä. Siirtopuutarhan antimilla eletään vuosi Vuosikymmeniä sitten monet kaupunkilaiset hankkivat siirtolapuutarhasta oman ryytimaan. Esimerkiksi säätilan ääri-ilmiöt ovat yleistyneet ja jäämeren loppukesän jääpeite sulaa. Yksi ratkaisu on metsissä Kulmalan mukaan yksi ratkaisu on metsissä. Se ei kuitenkaan ole paras ratkaisu. Sitä riskiä, että elinolosuhteemme käyvät huonoiksi jopa elinkelvottomiksi, ei kannata ottaa. – Fyysisten mittausasemien verkoston luominen esimerkiksi Venäjälle olisi hyvin tärkeää. Puut, pensaat ja maaperä imevät hiiltä, tuottavat uusia aerosolihiukkasia ja siten antavat meille lisäaikaa. Kulmalan mukaan viime vuosikymmenien aikana eri indikaattorit osoittavat samaan suuntaan. Pienimmillään halkaisijaltaan millimetrin miljoonasosan kokoisilla aerosoleilla on kuitenkin ratkaiseva merkitys ilmakehässä. Yksinkertaisin ratkaisu olisi olla tekemättä mitään. Juhani Karvonen Jukka Lähdemäki viettää siirtopuutarhapalstallaan puoli vuotta vuodesta Maapallon tila ei ikään kuin huonone tasaisen hitaasti, vaan tila voi äkkiä tietyn kynnyksen ylittyessä muuttua hyvinkin radikaalisti. Ennakoimatonta ei voi ennakoida Kulmala ei lähde ennakoimaan mikä tuo mahdollinen suuri muutos voisi olla. Ilmansaasteita on länsimaissa kyetty monelta osin viime vuosikymmeninä vähentämään. Siirtolapuutarhat ovat edelleen suosiossa, mutta viljelyn periaate on jäämässä hieman sivummalle.. – Jokainen puu on arvokas. Tämä on hidasta tutkimusta ja tiedämme edelleen liian vähän monista asioista ja monilta maantieteellisiltä alueilta. Jos esimerkiksi pesukone ladataan pesemään aina täysiä koneellisia ja perhe kuluttaa kaiken ostamansa ruuan, on perhe jo silloin varjelemassa maata. Yksi asia, jota itse pyrin välttämään on ylimääräinen lentomatkailu. Yksittäisen ihmisen paras keino pienentää riskiä on elää tuhlailematta. Puutarhan viinimarjoista saamme talven mehut ja omenapuiden sadosta riittää ystävillekin. Meidän kuuluu tehdä parannusta ja tässä asiassa parannuksen teko merkitsee kulutuksen kohtuullistamista, sanoo Kulmala. Kulmala tutkimusryhmineen perusti Juupajoen Hyytiälään SMEAR II -mittausaseman vuonna 1995. Siihen tulee saada muutos. Tähänastiset tutkimukset osoittavat, että ainakin puolet kaikista aerosolihiukkasista on syntynyt luonnossa. Toisaalta maapallon väestömäärä kasvaa ja esimerkiksi Kiinassa kuolee vuosittain 2,5 miljoonaa ihmistä ilmansaasteisiin. – En sano, että jotain pitäisi kokonaan lopettaa, mutta pienillä asioilla voidaan riskiä pienentää aika paljon. Samalla teemme parannusta käytännössä tuhlaavaisuudesta. –Se saattaisi jollakin tavoin liittyä maailmanlaajuiseen puhtaan veden, ruuan ja energian puutteeseen. Viljely on harrastusta, mutta asumme siirtolapuutarhassa käytännössä puoli vuotta. Emme esimerkiksi voi ennustaa, mitkä kaikki asiat muuttuvat, kun jäätiköt ja ikirouta sulavat. Lisäksi jokaisella tontille tulisi olla pari hedelmäpuuta, yleensä omenaa. –Tätä muutosta ei tarvitse kenenkään edes yrittää ymmärtää sataprosenttisesti, jotta sille voitaisiin jotain tehdä. Suomi on ilmastonmuutostutkimuksen kärjessä Suomessa ilmakehän tutkimuksessa ollaan maailmanlaajuisestikin hyvin pitkällä. Havupuut ovat erittäin suositeltavia vaihtoehtoja Kulmalan mukaan muutoksen riskiä eivät täysin ymmärrä sen enempää tiedeyhteisö kuin päättäjätkään. Talouskasvu ja epäpuhtauksien päästöt kulkevat käsikädessä. – Luonto on hyvin monimutkainen kokonaisuus. 63 Akatemiaprofessori Markku Kulmala kehottaa kulutuksen hillitsemiseen Ennakoimattoman mullistuksen riski kasvaa TIETYSSÄ MÄÄRIN siirtolapuutarhurit ovat omavaraisia, vaikka viljely onkin pienimuotoista. Yhdistyksen säännöissä on edelleen pykälä, jonka mukaan jokaiselle tontille on istutettava toiselle puolelle vadelmapensaita, toiselle puolelle viinimarjapensaita. Satelliitit antavat paljon tietoja, mutta mikään ei korvaa mittausasemien antamaa kuvaa, sanoo Kulmala. Maailmanlaajuisten ilmastonmuutosta, ilmanlaatua ja koko maailman laajuisten ratkaisujen tekemisessä mittausasemalla on tärkeä rooli. Jos sen joskus täysin ymmärtäisimmekin, on asian korjaaminen todennäköisesti myöhäistä. Heille pieni kotitarveviljely on edelleen tärkeä asia, sanoo hämeenlinnalaisen Kantalonniemen siirtolapuutarhahyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Lähdemäki
Uutta Kampissa on nyt myös kauneushoitola ja fytonomiaosasto.. 64 Vaihtoehtoja kaupunkilaisille Ekokaupat kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän Ruohonjuuri on Suomessa ekokaupan brändi, joka laajentaa palveluvalikoimaansa rohkeasti
Heille lisäaineettomuus on tärkeä tekijä ja he tietävät mitä suuhunsa laittavat. Hän ostaa pastoja, jotka ovat tehty esimerkiksi kokojyväriisistä, bataatista, tattarista ja mustasta pavusta. – Lohas-kuluttajat kiinnittävät huomiota tuotteiden alkuperään: eettisyyteen ja terveellisyyteen. Kampin Ruohonjuuresta löytyy myös terveyttä ja vitaalisuutta uhkuva delipiste, josta mukaansa voi napata gluteenittomat ja vegaaniset luomuannokset aina ravinteikkaista salaateista virvoittaviin smoothieisiin ja trendikkäisiin chia-siemenvanukkaisiin saakka. Toiseksi suurinpana kohderyhmänä ovat sitä vanhemmat kaupunkilaisnaiset, hän sanoo. Myymälän kahvinurkkaukseen voi myös jäädä nautiskelemaan deliherkkujaan tai muuten vaan lepuuttamaan väsyneitä jalkojaan. Helsingin Kampissa sijaitseva Ruohonjuuri-myymälä laajensi alkuvuonna viereiseen liiketilaan. Myös seuraavina vuosina tarkoituksena on avata uusia myymälöitä vähintään yhden Ruohonjuuren verran vuodessa. Luomu ja reilunkaupan tuotteet ovat tavallisia vaihtoehtoja ravinnon osalta. Kulutuspäätöksiä ohjaavat arvot ja kokonaisvaltainen maailmankuva. Lohas merkitsee kuluttajaa, joka etsii terveyttä, hyvää oloa ja mieltä. Ekologisuuden perusasiat otetaan huomioon. Ilmeeltään ja toiminnoiltaan freesattu myymälä sisältää luomukauneushoitolan, terveellisten herkkujen delipisteen ja asiantuntevan fytonomiosaston. – Ekologisuus näkyy verkkotoimituksen pakkauksissa, Maria Haaja noudattaa gluteenitonta ruokavaliota. Nykyisin liikkeen palveluja käyttävät hyvin erilaiset ihmiset. Kampin Ruohonjuuressa tehdään myös kehonkoostumusja HCA-mittauksia, joiden kyytipojaksi asiakkaalle annetaan tavoitteitaan edistäviä vinkkejä. Tiedostavat Lohas-kuluttajat (lifestyles of health and sustainaEkokauppa Ruohonjuuri tarjoaa asiakkaileen monipuolisen valikoiman terveys-, luomuja reilun kaupan tuotteita sekä lähiruokaa.. Kaikki kosmetiikkatuotteet ovat sertifioitua luonnonkosmetiikkaa ja kaikki pesuaineet ekopesuaineita. 65 Lohas merkitsee kuluttajaa, joka etsii terveyttä, hyvää oloa ja mieltä. Joukkoliikenteen solmukohdassa sijaitsevan liikkeen myymälä on nykyaikainen, toimiva ja viihtyisä. – Ruohonjuuren perustamisen aikoihin 30 vuotta sitten asiakkaita olivat lähinnä luomuorientoituneet kuluttajat. – Pääasiakasryhmämme ovat nykyisin 25-45-vuotiaat kaupunkilaisnaiset. Hoitolan ideana on kokonaisvaltaisuus: kasvohoidon kyytipojaksi asiakas saa niin halutessaan osaavalta henkilökunnalta ravitsemusneuvoja oman ihonsa terveyttä ja kauneutta edistämään. – Pyrimme siihen, että tuotteet ovat laadukkaita ja kestäviä. Kampin Ruohonjuuren hengitysilmaa puhdistaa nyt moderni kasviseinä. Terveystietoisia kaupunkilaisia Markkinointija ostopäällikkö Johanna Koskisen mukaan Ruohonjuuren asiakaskunta on laajentunut olennaisesti viime vuosina. Kauneutta ja ravitsemusneuvoja Kampin Ruohonjuuresta helpotusta kiireiseen arkeen saa myös rentouttavan hieronnan muodossa. lisäravinteiden käytössä. Myymäläpinta-alakin on kasvanut huomattavasti kaupan laajennuttua viereiseen liiketilaan. Asiakkaiden toiveiden tuloksena Ruohonjuuri on juuri avaamassa liikkeen myös Oulun keskustaan Rotuaarille ja marraskuussa Raisioon, kauppakeskus Myllyyn. Ekologisuus mukana Ekologisuus näkyy eniten Ruohonjuuressa tuotevalikoimassa. Uutta Kampin Ruohonjuuressa on myös edustava terveystuoteosasto, jossa fytoterapeutti neuvoo asiakkaita henkilökohtaisesti yrttien, superfoodien ja bility) ovat luonnollisesti tyypillinen Ruohonjuuren asiakasjoukko. Ruohonjuuressa eivät taantuman tuulet tuiverra vaan luomuja terveystuotteisiin erikoistunut vähittäiskauppaketju kasvaa kovaa vauhtia. Uudistunut Kamppi Noin 500:n neliön kokoinen Kampin Ruohonjuuri on avautunut kokonaan uudistettuna. – Tavoitteenamme oli luoda elämyksellinen, ajan hermolla oleva ja raikas myymälä, jossa tapahtuu koko ajan, Ruohonjuuren toimitusjohtaja Arto Rantaaho kiteyttää
Muun muassa Maria Haaja kertoo käyvänsä Ruohonjuuressa paljon, sillä hän noudattaa gluteenitonta ruokavaliota ja täältä löytyy sopivia tuotteita. Täyttöpalveluilla ehkäistään myös pakkausjätteen syntymistä. Vuoden myymäläksi valittiin City-käytävän Ruohonjuuri. – Pyrin syömään mahdollisimman laaduikkaita ruoka-aineita, monipuolisesti kasviksia ja hyviä hiilihydraatteja. – Nykyisin Helsingin kaupunki Ruohonjuuressa on mahdollista ostaa ihmisten pesuaineita (shampoot, hoitoaineet) omaan täyttöpulloon. Lisäravinteina hän käyttää sinkkiä ja runsaasti D-vitamiinia. Nykyisin yritykset välttävät esimerkiksi paperitulosteita, mikä on mielestäni hyvä asia. Gluteiinittomia tuotteita Haastattelupäivänä Ruohonjuuressa asiakkaita käy tasaiseen tahtiin. – En välitä syödä käsiteltyjä vehnätuotteita. Raadin perustelut liittyivät muun muassa raikkaaseen, uudenlaiseen myymäläkonseptiin, joka on tuonut perinteisen ekokaupan nykyaikaan. Olemme juuri suunnitelleet, mitä siellä kesällä kasvatamme. Haajalla on kumppaninsa kanssa oma kaupunkipalsta Keskuspuistossa (Pasilan palstaviljelijät). Ympäristötietoisuus on selvästi lisääntynyt ja Koskinen arvelee, että nykyisin ekologisuutta pidetään jopa sivistyksen merkkinä. Asun Helsingin Hermannissa ja harrastan kaupunkiviljelyä. Johanna Koskiselle itselleen ekologiset valinnat ovat olleet elämäntapoihin niin juurtuneita, ettei niitä tarvitse erikseen ajatella. – Kävelen tai juoksen töihin. Normaali jätteen lajittelu ja kierrätys ovat arkipäivää. Sen sijaan ostan pastoja, jotka ovat tehty esimerkiksi kokojyväriisistä, bataatista, tattarista ja mustasta pavusta. Ruokavalion perusta on ravinnetiheys. Ekologisuus näkyy myös verkkotoimitusten pakkauksissa.. Jos sitä syö, on hyvä välttää syömästä enemmän kuin 500 grammaa viikossa, Haaja sanoo. Nina von Gruenewaldt käy Ruohonjuuressa ostamassa pääsääntöisesti ekologisia pesuaineita sekä luomu elintarvikkeita. Kaupunkiviljelyä ja arjen valintoja Ekologiset arvot ovat Haajalle tärkeitä, mutta hän ei suhtaudu niihin fanaattisesti. – Odotimme palstan saamista peräti neljä vuotta ennen kuin sen saimme. Siellä tulee olemaan ainakin yrttejä, salaattia, perunaa, porkkanaa, mustajuurta ja marjoja. Ne maistuvat hyvältä eikä niitä tarvitse syödä ylenmäärin, Haaja esittelee ostoskoriaan. Moni ei ehkä tule ajatelleeksi että Helsingin kaupungissakin voi itse kasvattaa ruokaa. Kasvisyöjä olen ollut ollut yli 20 vuotta, hän summaa. Punaista lihaa vältän, sillä tutkimusten mukaan punainen liha altistaa syövälle. – Jos ruoka-aineet, kuten hedelmät, ovat kaukaa tuotuja, en jätä niitä sen vuoksi ostamatta. Ajattelen kuitenkin kokonaisvaltaista hyvinvointia, joten teen moniakin perusasioita ympäristön hyväksi kierrätyksestä alkaen. Hyvä sijainti ja raikkaat esillepanot houkuttelevat uusiakin ihmisiä. Konsepti on myös madaltanut tavallisen kuluttajan kynnystä tutustua ekokauppaan ja ekologiseen elämäntyyliin. Sen sijaan ekopesuaineiden täyttöpalvelu on nykyisin kielletty Tukesin määräyksen vuoksi. – Työni puolestakin olen pohtinut ilmastopolitiikkaa ja sitä, miten päästöjä voitaisiin vähentää. Haaja kuitenkin sanoo välttävänsä äärimmäisiä valintoja ja ravitsemustiedettä opiskelleena pitää hyödyllisinä virallisia ravitsemissuosituksia. 66 joissa käytetään täytteenä sanomalehtipaperia ja uusiokäytettyjä pahvilaatikoita. Pienillä asioilla on merkitystä, oli kyse matkustuksen tai vaikkapa vain hissin käytön vähentämisestä. Palkittu city-käytävän myymälä City-käytävän Ruohonjuuri voitti Retail Awards:n Vuoden myymälä 2015 –palkinnon Kaupan Maailma -lehti ja messujärjestäjä easyFairs jakoivat suomalaisen vähittäiskaupan Retail Awards -palkinnot kuudennen kerran
Hän asuu Töölössä ja panostaa paljon laadukkaaseen ruokaan. Lihaa syön vain vähän, senkin luomuna. – Siihen aikaan kun lapset olivat vaippaikäisiä, ei vielä ollut kovin paljon kestovaippoja eivätkä ne olleet niin hyviä kuin nykyisin. Teksti ja kuvat: Merja Kiviluoma Vappu Korhonen on Ruohonjuuressa ostamassa tuotteita, jotka hän tietää olevan emäksisyyttä vahvistavia. Pesuaineetkin hankin ekologisena, samoin luonnonkosmetiikan, Bruenewaldt sanoo. – Lähes kaikki ruoka mitä syömme kahvista maitotuotteisiin sekä lihasta kalaan ja sokeriin ovat elimistöä happamoittavia. Curryssä on perusaineina muun muassa kurkumaa, mustapippuria ja korianteria. Niitä voi vuokrata pieneen hintaan, Haaja muistuttaa. Mikään fanaattinen ei Salo ole ekologisissa asioissa. Pesuaineita ja elintarvikkeita Nina von Gruenewaldt käy Ruohonjuuressa ostamassa pääsääntöisesti ekologisia pesuaineita sekä luomu elintarvikkeita. Käytin niitä kuitenkin jonkin verran kotioloissa. Aikuistuminen on tuonut nuorelle naiselle myös tarpeen ottaa selvää asioista. Tärkeä harrastus on jooga, josta hän saa voimaa ja vireyttä arkeen. Korhonen ei ole vakiasiakas Ruohonjuuressa, sillä hän pitää hintoja kalliina. Autoa minulla ei edes ole, sanoo Pauliina Salo. Perheenäidillä on 9ja 11-vuotiaat lapset. Hän hyväksyi sairauteensa kirurgisen toimenpiteen, mutta ei kemoterapiaa. Käytän paljon nettikirppistä. 67 tarjoaa myös ns. Hän löysi kirjan Ruokavalio ja syöpä etsiessään tietoa syövästä. Kierrän paljon kirpputoreja, ostan ja myyn lasten vaatteita niitä kautta. Käytän silti joukkoliikennettä, pyöräilen ja kävelen paljon. Luonto ja terveys tärkeitä 24-vuotiaan Pauliina Salon kainalossa on neitsytkookosöljy ja punajuuriherkkua. – Monista arkeen kuuluvista luonnollisista asioista on turhaan tullut muoti-ilmiöitä, trendejä, turhan modernia ja ylihinnoiteltua. Minulle eivät sovi tavanomaiset viljatuotteet, joten epäviljat tulee haettua Ruohonjuuresta, hän sanoo. – Yleensä valintojeni taustalla on jokin tietoinen periaate. Arjen valinnat tulevat luonnostaan näiden arvojen pohjalta. – Intiassa on vain vähän syöpää, koska he syövät currya paljon. Hyvä ruoka ei ollut tuolloin hifistelyä, vaan elämään kuuluva tavallinen asia, hän sanoo ja muistelee aikaa, jolloin ekokauppa oli vielä VR:n makasiineilla. Tämä johtuu myös siitä, että olen kemikaalija hajusteherkkä. Emäksisiä vaihtoehtoja Vappu Korhonen on Ruohonjuuressa ostamassa tuotteita, jotka hän tietää olevan emäksisyyttä vahvistavia. – Itse olen käyttänyt kestositeitä jo 10 vuotta. – Syön oikeata ruokaa, en mitään prosessoituja eineksiä. Erityisesti Korhonen kehuu kurkumaa. – Syön sekaruokaa kasvispainotteisesti ja luomu on tärkeä kriteeri ruoassa. kontteja, joissa voi kasvattaa ruokaa. Vaikka kyse on tutkitusta tiedosta, olen harmissani, ettei suomalaisia lääkäreitä kiinnosta juurikaan tällaiset syövän ehkäisyja parannuskeinot, Korhonen sanoo. Luonto ja terveys onkin keskeisiä arvojani. Itse syön kurkumaa joka päivä niin, että keittiö on välillä keltaisena, hän naurahtaa. Olen ollut itse aikoinaan renkinä luomutilalla ja tutustunut biodynaamiseen viljelyyn. Ruohonjuuri palvelee asiakkaitaan elämyksellisessä ja innostavassa myymälämiljöössä asiantuntevasti ja henkilökohtaisesti. Syöpää ehkäiseviä ravintoaineita Korhonen on itse selviytynyt rintasyövästä muutamia vuosia sitten. – Kirjassa selvitetään lääketieteellisiin tutkimuksiin perustuen, miten tietyt ruoka-aineet (kaalit, sipuli, tomaatti, kurkuma, vihreä tee) vaikuttavat syöpäsoluja tuhoavasti. – On ollut jokseenkin luontaista panostaa hyvään ja terveelliseen ruokaan. Gruenewaldt pyrkii tiedostamaan vaintojensa taustat ja ajattelemaan ekologisesti. Siksi käytän speltiä ja kvinoaa, jotka ovat vähiten happamoittavia kasveja ja niiden proteiinipitoisuuskin on ihanteellinen, hän perustelee ostoksiaan esitellen. – Minulla ei ole tällä hetkellä taloudellisia mahdollisuuksia ostaa kaikkea ekologisena, esimerkiksi pesuaineita. Liikkeessä uskotaan tuoreuteen, merkityksellisyyteen ja elinvoimaan.. Superfoodejakin harrastan, vaikken oikein siihen sanana siihen luotakaan
Puuhamaassa kukkivat huhtikuussa vasta kasvien nimilaput... Matka Eijan maailmaan on mieltä ylentävä elämys, ei suinkaan vain käynti taimikaupassa. Ja miksi hän ruokkii variksia. 68 Ekologinen puutarha on Miksi Eija Parviainen on kääntänyt kaupungin kotiloita kuhisseen ohdakepellon kaikkien nautittaviksi kukkapenkeiksi. EIJAN ELÄMÄ. ... mutta kesällä siellä on ihana nautiskella aamuauringosta sekä kukista
– Halusin kasvattaa kukkia! Taustalla lienee intuitio, sillä työttömyys ahdistaa, tekee mielen levottomaksi, – kukkien kanssa eläminen sen sijaan maadoittaa: tasapainottaa ja rauhoittaa mieltä. Toissa talvi oli kova. Hän myös valokuvaa niitä, ja se syventää terapeuttista vaikutusta. Syrjäkadun puutarhurista huokuu ilo. – Tämä on kutkuttavinta aikaa, Eija sanoo. Eija on antanut sille nimen Puuhamaa. – Joka päivä saa odottaa, mitä mullan alta nousee. Omenankukkien aikaan Syrjäkadun sisääntulossa näyttää ihanalta. Jouduin heittämään satoja taimipurkkeja pois. – Kun jäin työttömäksi, kysyin itseltäni, mitä oikein tehdä, Eija kertoo elämäntilanteestaan. Kevätlinnunsilmä kiirehtii ensimmäisten kasvien joukossa kukkimaan.. Miten talvi on kohdellut taimia. Se rehotti ohdakkeita ja kuhisi kotiloita, jotka levisivät naapureihin. ”Halusin kasvattaa kukkia!” Nuorena Eija työskenteli asiakaspalveluammateissa, sitten vuonna 1997 Otsolassa Piispan puutarhalla. Tarhakylmäkukkaa kannattaa odottaa. – Tämä etelärannikko ei suinkaan ole parasta seutua taimille, kun 20 astetta pakkasta pamahtaa märkään maahan, kuten on kahtena syksynä käynyt. – Aamupäivisin käyn välissä työssä henkilökohtaisena avustajana, hän lisää. Eija ei ainoastaan kasvata kukkia. Eijan puutarhatyö kestää käytännössä varhaisaamusta hämärään iltaan silloin, kun säät sallivat. – Ja puutarhatyö pitää minut fyysisesti kunnossa, erityisesti selkälihakset. Kaariportin takaa Kotkan Rauhalassa tulee vastaan Eija Parviainen, 55, joka on vuodesta 1994 harrastanut puutarhanhoitoa ja keväästä 2000 harjoittanut perennataimistoa omakotitontillaan. Itse asiassa Kainuussa paksun lumen alla kasvit talvehtivat paremmin kuin täällä, Eija juttelee. Aloin jo keväällä tehdä vatsalihasliikkeitä. Kylähullu tarttui lapioon Eijan tonttiin rajautuva kaupungin tontti Laitakadun puolen omakotitalojen välissä on erikoinen lukunsa. – Olen aamuvirkku, eikä niin huonoa oloa olekaan, etten aurinkoisena aamuna neljän, viiden aikaan menisi kissan kanssa tuonne Puuhamaalle nyppäsemään sieltä sun täältä ja nautiskelemaan kahveja pikku paviljongissa! – Kaikki elämä on tässä ja nyt, rauhallista ja täyteläistä, hän kuvaa. Näin, aamun avautumisesta illan umpeutumiseen, Eija aikoo elää niin kauan kuin se on kivaa. 69 Syrjäkadun Kukka ja Kurpitsa – houkuttava nimi
– Naapurit ihmettelivät, kun syötin myös variksia. – Mahdottomasti olen saanut kotiloita vähenemään Ferramolilla. Eija Parviaisen omakotitalo punaisine kattoineen sijaitsee ylempänä kuin etualan Puuhamaa. Pensasaidassa ne elelevät suojassa sirkuttamassa. – Levitin alle vanhoja sanomalehtiä ja puuvillalakanoita ja rakensin niiden päälle kukkapenkistöt. – Tänään oli muuten hihassa ensimmäinen punkki, Eija lisäsi huhtikuun lopulla. – Vielä sellaisen rappioromantiikkapatsaan kun sinne saisin... Viime kesänä tapasin itsessänikin niitä useita. Se ei ole myrkyllistä mutta kuivattaa etanan, joka tarvitsee kosteutta; parittelee kevään ensimmäisten sateiden jälkeen ja munii toisen sateen jälkeen. Joka ainoan lapiollisen olen itse roudannut. Kotilot kuriin, punkit seurantaan Kotiloita vastaan Eijalta tulee heti vinkki. – Varpusia syötän ympäri vuoden, koska ne ovat työmiehiäni: ne syövät kirvat tontiltani. Varpuset ja varikset Eijan työmiehinä Sujuvasti siirrytään muuhun tuholaistorjuntaan. Ne nimittäin hätyyttivät reviiriltään harakat ja naakat, joita on ilmaantunut tänne valtavia parvia. – Kaupunki antoi minulle elokuussa 2011 luvan tarttua haasteeseen pyytämättä vuokraa maasta. – Ei, naapureistakin näkee valvova silmä Puuhamaahan koko ajan. Naapurit katto, että mikä kylähullu... Omakotitalon uusituilla rappusilla tervehtivät huhtikuun kylmää kestävät orvokit.. Kun ihmiset käyvät siellä nauttimassa kukista, se on minulle palkinto. 70 Ensimmäiset imikänkukat olivat auenneet Puuhamaalla Eija Parviaisen iloksi. Rikkaruohot eivät kasva lakanan läpi, mutta vuohenputki siihenkin pystyy, hän juttelee. – Nyt siellä on aina jotakin kukassa. Kaupunki vei maakasansa sieltä pois ja minä tuotin tilalle viisi kuormaa multaa. – Kyllä, ne tulevat puutarhoihinkin. – Huolehdin siileistä, koska ne antavat kyytiä monille tuholaisille. Kotilot ovat nyt talvehtineet hirveän hyvin. Harakat kaivavat ja repivät kaiken, mistä voivat kuvitella itselleen syötävää. Sitä kannattaa hankkia 10 kilon säkki yhdessä naapureiden kanssa, sillä pienissä erissä ostettuna se on kallista. Onko käynyt taimivarkaita. Kuva aamulla 6.6.2014. Pitää vain tarkastaa ihonsa joka ilta. – Etanasirote Ferramolilla saa kotilot kuriin
– Lisään kasveja sekä siemenistä, pistokkaista että jakamalla. Syksy kuluukin säilöessä. – Kalkki taas estää penkkien ja nurmikoiden sammaloitumista. -– Ja madot kompostissa ovat tietysti hyvin tärkeitä. Talvehtineita taimia hyvin juurin Syrjäkadun Kukka ja Kurpitsa -yrityksen Eija perusti keväällä 2000. Ei koskaan lisättyä sokeria! Raikastamon luomupillimehut löydät Valintataloista ja parhaista Kja S-Kaupoista! KESÄN HAUSKIN JUOMAUUTUUS! Muista myös RAIKA STAMON muut tuotteet!. Kukatkin tarvitsevat mullanlisäystä Eija lannoittaa puutarhaansa keväällä vain omalla kompostilla, kanankakalla ja kalkilla. Minulla pitäisi olla aina joku uusi juttu. – Yksin asun, ja kolme pakastinta on täynnä! – Samalla kun laittaa ruokaa, laittaa enempi. Kierrätys ja kaiken hyödyntäminen on niin vahva juttu, että kuulostan varmaan ihan mummolta, Eija nauraa. – Kaikki kukat tarvitsevat kyllä ravinteita, mutta ei tietysti liikaa. – Kävin Mikkelissä tutustumassa seitsenhehtaariseen Anjanpuistoon ja ajattelin, että hitsi, jos saisi aikaan jotakin sellaista itsekin! Hiljalleen lisäten Syrjäja Laitakadun väli on rikastunut noin 800 erilaisella koristekasvilla. – Joka päivä pitää tehdä jokin mukava juttu: leipomista, käsityötä, hopeakoruja, rasvoja, saippuoita... Ahkerat keräilijät taas kiertävät kaikki Suomen taimistot. Helpoista aloitetaan – Paljon tänne tulee sellaisia ihmisiä, jotka sanovat, etteivät tiedä puutarhan hoidosta yhtään mitään. Teksti: Terttu Iiskola Kevätkuvat Terttu Iiskola, kesäkuvat Eija Parviainen ”Lipeää, kookosrasvaa ja oliiviöljyä. Myyn siis vain näissä oloissa talvehtineita taimia, joiden juuri täyttää koko potin niin, että kasvi juurtuu hyvin uuteen paikkaan. Kun kiireimpään aikaa elämä on puutarhaa ja nukkumista, ruoanlaitto ei häiritse töitä, vaikka päivässä on syötävä kolme lämmintä ateriaa ja välipalat päälle. Sadeveden Eija kerää 5000 litran säiliöihin. Marraskuussa 1993 ostetulla tontilla kasvoi vain päivänlilja ja neilikkaruusu – omenapuiden ja hopeakuusien lisäksi. 71 Naakat ovat muuten harvoja kotiloiden syöjiä, joten naakkojen populaatio heijastaa kotiloiden määrää. – Pakko saada taimistoonkin nettiystäviltä ja muualta joka vuosi 50 uutta kasvia ja yrittää saada ne talvehtimaan. Taitojen kehittyessä ja onnistumisen myötä lisätään sitten kasveja, Eija kertoo tavastaan ”kulkea rinnalla”. Ruisleipää 200vuotiaasta juuresta – Ekohenkisyys ja kädentaidot ovat meidän puutarhanystävien aate, ja nettiystäviä minulla on ympäri maan. Eija neuvoo mielellään kaikki tontillaan kävijöitä niin ruokaja puutarhakompostoinnin taidoissa kuin eri kasvien sopivuudesta erilaisiin kasvupaikkoihin. Näillä minä pesen omat hiukseni, eikä muuta tarvita.” RAIKASTAMON KOTIMAISET LUOMUPILLIMEHUT! RAIKASTAMON luomupillimehuissa on kolme hullunkurista makua, joista jokainen löytää oman suosikkinsa: omena-päärynä, appelsiini-porkkana ja rypäle-karpalo. Kylmäkäsittelen siemenet, koulin ja kasvatan taimet talven yli ennen myyntiä. – Muutamia perusperennoja kannattaa olla, kuten kurjenpolvi, komea maksaruoho, kuunliljat. Kasvit käyttävät mullan, joten sitä pitää lisätä. – Sain yhdeltä nettikaverilta 200 vuotta vanhan ruisleivän juuren, josta leivon itse. – Yritän koota heille ensin helppoja peruskasveja, etteivät he kokisi puutarhaansa työleiriksi ja kyllästyisi
Ensimmäiset luomubroilerit Varsinainen luomusiipikarjanlihan tuotanto käynnistyi vuonna 2014 edellisen vuoden kokeiluvaiheiden jälkeen. Kotimaisella luomubroilerilla on eniten kirittävää. Sianlihassa notkahdus Luomusianlihaa tuotettiin viime vuonna 670 000 kiloa, mikä oli viisi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Luomubroilerintuotantoa ollaan vasta rakentamassa Suomeen, ja viime vuoden koko tuotantomäärästä vastasi kolme syksyllä aloittanutta luomubroilerikasvattamoa. Kotimaan naudanlihantuotannosta 2,6 prosenttia oli luomua. Kaikesta lihantuotannosta Suomessa luomun osuus on yhä alle prosentin. Luomulihaa tuotettiin viime vuonna yhteensä 3,1 miljoonaa kiloa, kun edellisvuoden määrä oli 2,86 miljoonaa kiloa. Viidennes kaikesta kotimaisesta luomulihasta myydään suoraan tilalta. Viime vuonna luomulampaanlihaa tuotettiin Suomessa 220 000 kg, mikä oli yli viidennes kaikesta kotimaisesta lampaanlihasta. Luomulihasta viidesosa myydään suoraan tiloilta. Luomusiipikarjanlihaa tuotettiin 80 000 kg, mikä oli yli kaksinkertainen määrä vuoteen 2013 verrattuna. Pro Luomun asiantuntijaryhmä arvioi, että etenkin tavanomaisesti tuotetun lihan edullinen hintataso vähittäiskaupassa hidastaa luomulihan menekin kasvua. Kotimaisesta lampaanlihasta jo yli viidennes on luomua. Lammas ja nauta kärjessä Kotimaisen luomulampaanlihan tuotanto on kaksinkertaistunut parissa vuodessa. Tiedot käyvät ilmi Pro Luomun teettämästä kyselystä, jonka TNS Gallup toteutti alkuvuodesta. Kyselyyn vastasi 22 teurastamoa, ja sitä rahoitti maaja metsätalousministeriö. Tuoretta luomulihaa myytiin noin 8,6 miljoonalla eurolla, mikä oli yli seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän. Vähittäiskaupassa luomulihaa myytiin yhteensä 12,1 miljoonalla eurolla. Sen sijaan jalostettujen luomulihavalmisteiden myynti laski hieman ja oli noin 3,5 miljoonaa euroa. Lisätietoja Pro Luomu, proluomu.fi Nämä lampaat viettivät viime kesän maisemanhoitajina Metsähallituksen luontopalvelujen kohteessa Näränkävaaralla Kuusamossa. Arvio perustuu kaupparyhmiltä kerättyihin tietoihin ja Pro Luomun kokoaman liha-alan asiantuntijaryhmän näkemyksiin. Luomulihan markkinoiden arvioidaan kuitenkin kasvavan jatkossakin hitaasti mutta varmasti. Siipikarjanlihan tuotannosta vain 0,1 prosenttia oli luomua. Luomulihavalmisteiden myynnin laskua selittänee se, että muutaman tuotteen valmistus lopetettiin, mikä laski heti melko pienen tuotesegmentin kokonaismyyntiä. Luomunaudanlihaa tuotettiin 2,13 miljoonaa kiloa; tuotanto lisääntyi vuodesta 2013 yhdeksän prosenttia. Tuotannon notkahtamisen taustalla on muun muassa luomusikojen kasvatuksessa todetut tuotantotekniset ongelmat esimerkiksi emakkojen rehustuksessa. Kaiken kaikkiaan luomun osuus kotimaisesta sianlihantuotannosta oli 0,4 prosenttia. Suoramyynnin osuus on suurin luomulampaanlihalla, josta tuottajat markkinoivat itse lähes 40 prosenttia. 72 Ku v a M a rt ti H ei k k il ä . Luomujoulukinkkujen tuotanto kuitenkin tuplaantui. Suomalaiset syövät yhä enemmän kotimaista luomulihaa. Kotimaisia luomujoulukinkkuja tuli kuitenkin markkinoille viime vuonna noin kaksi kertaa edellisvuotta enemmän, yhteensä noin 120 000 kiloa, ja niiden menekki oli hyvä. Luomunaudanlihasta viidennes ja luomusianlihasta 15 prosenttia menee suoramyyntiin. Yhtä useampi ostaa kotimaista luomulihaa Luomulihaa tuotettiin Suomessa vuonna 2014 kahdeksan prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Viidennes suoraan tilalta Luomulihan markkinat kasvoivat viime vuonna maltillisesti. Lampaasta viidennes luomua. Sekä naudan-, lampaanettä siipikarjanlihan tuotanto luomuna kasvoi, kun taas luomusianlihan tuotanto väheni hieman. Teurastamoille tehdyn kyselyn perusteella keskimäärin viidesosa kaikesta tuotetusta luomulihasta myydään suoraan tilalta esimerkiksi kuluttajille, lähikauppoihin tai ravintoloille
Toinen syntyi apukinokseen, toinen luonnonkinokseen. Tilat olivat saksalaisia kasvinviljelytai maitotiloja. Kolovedeltä löydettiin pesälaskennoissa kaksi kuuttia. Kutupaikkoja on tehty myös kaivinkonetyönä Hiiskoskella ja Räväkkäkoskella. Koskikunnostukset aloitettiin viime keväänä, jolloin helikopterilla levitettiin soraa Kuusamonkoskelle, Pamilonkoskelle ja Saarikoskelle. Suomen oma tuotanto on supistunut ja osa suomalaisista yrityksistä tuottaa kotimarkkinoille tarkoitettua kirjolohta Ruotsissa. – Suomen on kannettava vastuu siitä, että ei siirrä ilmastoa rasittavia toimiaan kehitysmaihin suosimalla halpatuotantoa omia kestämättömiä kulutustottumuksia tyydyttääkseen, painottaa Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön ohjelmajohtaja Petra Kouvonen. Luonnonvarakeskuksen hankkeessa tutkitaan erityisesti Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän ruokapalveluita. Kuusamonkoskelle ja Räväkänkoskelle levitetään helikopterilla soraa, jota järvilohi tarvitsee kutuja poikasalueilla. – Hiiltä sitovan humuksen lisääntymistä edistää apilan ja muiden nurmipalkokasvien viljely, liian intensiivisen maan käytön välttäminen ja eloperäisten lannoitteiden käyttö, kertoo professori Rahmann Thuenen Instituutista. Lisätietoja metsa.fi. Viime vuonna arvioitiin syntyneen 64 kuuttia ja myös kahtena edellisenä vuonna päästiin yli 60 kuuttiin. Lisätietoja luke.fi Saimaan lohelle kutupaikkoja Pohjois-Karjalassa jatketaan Ala-Koitajoen uoman kunnostuksia äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen palauttamiseksi. Parhaita keinoja ovat tiloilla tuotetut rehut sekä typen hyväksikäyttö kasvinviljelyssä. Ala-Koitajoki oli aikoinaan yksi tärkeimmistä Saimaan järvilohen kutujoista. Lastensuojelun Keskusliitto, Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö ITLA, Pelastakaa Lapset ry, Plan Suomi, Suomen UNICEF ry, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy ja Ilmastovanhemmat ry painottavat yhteisessä kannanotossaan, että Suomeen tarvitaan yhteiskuntasitoumus, jossa ilmastonmuutoksen hillintä ja muuttuvaan ilmastoon sopeutuminen ohjaavat kaikkea toimintaa. Kunnostustyöt käynnistyivät huhtikuun toisella viikolla. Varma saatavuus takaa sen, että jalostus, jakelu ja markkinointi voidaan suunnitella hyvissä ajoin. Järvilohen poikasten tarvitsemat ranta-alueet ovat joen säännöstelyn takia olleet kuivilla 1950-luvulta saakka. – Epänormaalien pesintäolojen ja sen vuoksi puutteelliseksi jääneen laskennan takia uutta arviota norppakannan koosta ei pystytä tekemään, harmittelee Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela. Lampaasta viidennes luomua Norjan lohi syödyin kala Suomessa 1980-luvun alussa lähes kaikki tuorekala oli kotimaista. – Sieltä löydettiinkin lähes normaali määrä kuutteja, toteaa WWF Suomen osalta Etelä-Saimaan pesälaskennoista vastaava Ismo Marttinen. Yhtä useampi ostaa kotimaista luomulihaa Jokilaaksoon lähiruokaverkko Oulun eteläpuoliselle alueelle ollaan luomassa lähiruokaverkoston rakentamisen toimintamalli, jota voidaan soveltaa kaikkialla Suomessa. Kotimainen kalankasvatus ei ole tiukkojen ympäristövaatimusten vuoksi pystynyt vastaamaan kansainväliseen kilpailuun. Tähän mennessä lähiruoan tarvetta ja kysyntää on selvitetty keittiöille tehtyjen kyselyiden ja haastattelujen avulla sekä opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnatun kyselyn avulla. Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä iloitsee Koloveden pesimätuloksen paranemisesta – Viime vuonna Kolovedellä syntyi yksi kuutti, kun kahtena edellisenä vuonna ei havaittu yhtään syntynyttä. Suomalaiset söivät silloin vuodessa yli 30 miljoonaa kiloa silakkaa, nykyisin vain kymmenesosan tästä. Ruokaketjun alueellinen verkostomalli -hanke käynnistyi viime syksynä. Lisätietoja luke.fi Luomusta viidennes vähemmän päästöjä Luomutilat tuottavat kasvihuonekaasuja viidenneksen vähemmän tuoteyksikköä kohti kuin tavanomaiset tilat. Uudella vesiviljelystrategialla edistetään tehokasta ja ympäristöystävällistä kalankasvatusta. Koska järvilohen kutujoet on padottu ja rakennettu, ei järvilohella ole enää vuosikymmeniin ollut luontaista kutumahdollisuutta. Koska luomutilat käyttävät tilalla tuotettuja rehuja tuontisoijan asemesta tavanomaisia tiloja enemmän, tämä on selvä etu päästöjen kannalta. Parhaillaan hankkeessa selvitetään alueen elintarviketuottajien ja yrittäjien kiinnostusta verkostomallin kehittämiseen sähköisen kyselyn kautta. Vajaasti hyödynnetyissä runsaissa luonnonkalavaroissa on myös uusia mahdollisuuksia, jos koko tarjontaketju saadaan toimimaan kannattavasti, Luonnonvarakeskuksen tutkija Jari Setälä kommentoi. Norjan lohi on tänä päivänä syödyin kala Suomessa. – Poliitikkojen on nyt aiempaa rohkeammin osattava tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä kestävämmän kulttuurin turvaamiseksi investoimalla lapsiin ja tulevaisuuteen, sanoo pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta Pelastakaa Lapset ry:stä. Kaivinkoneella tehdään kunnostuksia myös tänä vuonna muun muassa Mäntykoskella. Lohi sopii nykyaikaisen kauppaketjun vaatimuksiin. Puumalan eteläpuolella laskennat pystyttiin tekemään melko kattavasti. Muilla luonnonkaloilla kuten siialla, kuhalla ja ahvenella olisi kysyntää, mutta niiden tarjonta on kausiluonteista Kasvatettu kala ja tuontikala ovat vuosien mittaan korvanneet kotimaista luonnonkalaa. Lisäksi tuotekehitys yhteistyössä tuottajan tai yrityksen kanssa nähtiin mahdollisuutena, jonka kautta laadukkaita tuotteita voitaisiin saada markkinoille kilpailukykyiseen hintaan, kertoo tutkija Kirsi Korhonen Lukesta. Norjan lohituotanto on kasvanut noin yhdeksän prosenttia vuodessa, ja tuoreen lohen tuonti Suomeen on lisääntynyt samaa tahtia. – Kotimaiselle laadukkaalle lähikalalle olisi kysyntää. Metsähallituksen luontopalvelujen johtamat pesälaskennat tehtiin vaikeissa olosuhteissa. Saksassa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin 40 luomutilan ja 40 tavanomaisen maatilan kasvihuonekaasujen päästöt. Toimijat muistuttavat, että YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksessa määritellyt lasten oikeudet eivät ole pelkästään tämän päivän vaan myös tulevien sukupolvien lasten oikeuksia. Typpilannoitteiden valmistus kuluttaa paljon energiaa ja aiheuttaa siksi paljon päästöjä. Yksittäisillä tiloilla on siten suuria mahdollisuuksia vähentää päästöjä. 73 Lapsitoimijat vetoavat päättäjiin Suomen lapsitoimijat ovat huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista lapsiin ja vaativat kestävää ilmastopolitiikkaa. Laskentoihin osallistui noin sata henkilöä, joista suurin osa oli paikallisia vapaaehtoisia. Lisätietoja: Luomu-Instituutti Saimaannorpan kuutteja syntyi vähintään 48 Saimaannorpan pesälaskennoissa on havaittu 48 saimaannorpan kuuttia, joista kuusi oli kuolleita. Kunnostukset ovat osa vesivoimayhtiö Vattenfall Oy:n, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja paikallisten kalastusalueiden yhteistyöhanketta, jossa selvitetään järvilohen palauttamista Ala-Koitajokeen. – Keittiöt ilmoittivat olevansa erittäin kiinnostuneita tekemään esimerkiksi tutustumiskäyntejä tuottajien ja jalostajien luokse. Laskentojen lopputulos on alempi kuin aiempien vuosien tulokset. Luomutilojen välillä on suuria vaihteluja. – Luomutilat tuottavat noin 200 grammaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä maitokiloja kohti kuin tavanomaiset tilat samalla tuotoksella, kertoo tutkimusta johtanut Münchenin yliopiston professori Huelsenberger
74 Myös sulhanen voi herkistyä luonnon helmassa herkkiin ekologisiin tunnelmiin.
Willatar avaa Porvoon putiikkinsa eli Willatar Shopin ovet toukokuussa, mutta ekosuunnittelija Karikivi on toiminut jo pitkään ja luonut persoonallisia ekotuotteitaan. Ekoyrittäjä Outi Karikivi elää unelmaansa. Willatar Vanhan Porvoon sydämessä Hylätyt tekstiilit saavat uuden tarinan Ekoyritys Willatar on omistajansa näköinen: se valmistaa lempeällä otteella ekodesignja redesign-tuotteita kierrätystekstiileistä. – Jos Willatarta ja työskentelytapaani pitäisi kuvailla parilla sanalla, sanoisin, että se on modernin naisellista. – Kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista hankituista villaneuleista, silkkipaidoista, pitsiliinoista ja pellavalakanoista risainatut (resign) eli uudelleen suunnitellut asusteet ja vaatteet tehdään käsin pieninä sarjoina. – Willattaren ekodesignja redesign-tuotteissa vanhat ja hylätyt tekstiilit heräävät unestaan ja saavat mahdollisuuden uuteen tarinaan, Karikivi tiivistää Willattaren filosofiaa. Se on ekoyrittäjä Outi Karikiven keidas, jossa suunnittelun lähtökohtana ovat kierrätystekstiilit, naisellisuus, aistikkuus sekä herkulliset yksityiskohdat. 75 Jokikadun kauppiaskadulla, keskellä Vanhan Porvoon idylliä, vanhat villapaidat taipuvat kierrätysvillarannekkeiksi, trikoopaidat ja miesten kauluspaidat yhdistyvät ekomekoiksi ja vanhoista pitsilakanoista loihditaan upeita ekohääpukuja tai muita juhlapukuja. – Ekodesign tarkoittaa myös uusien luonnonmukaisten materiaalien käyttöä. Käsissäni mummon kammarin pitsiverhot tai vanhat pitsilakanat saavat jatkoaikaa ekologisesti ja perinteisiä kädentaitoja kunnioittaen, Karikivi kuvaa. – Willatar on kyllä vahvasti henkilöitynyt minun persoonani ympärille. Willatar-tuotteet valmistuvat kaikki käsityönä Porvoon historiaa henkivässä Karikiven tunnelmallisessa työhuoneessa. Kaikki tehdään käsityönä Willattaren mallistoissa käytetään kierrätysvillan lisäksi muun muassa kierrätystrikoota, pitsiä ja pellavaa. – Kantavana ajatuksena on antaa käytetylle ja hylätylle tekstiilille uusi mahdollisuus laadukkaana ja viimeisteltynä tuotteena. Minulla on muun muassa suomalaisessa kutomosssa kudotusta merinovillasta valmistettuja pipoja ja kaulureita. Toukokuussa hän avaa oman Willatar Shoppinsa Vanhan Porvoon Jokikadulla. Itse ekoyrittäjä Outi Karikivelle tärkeintä on tarjota asiakkailleen elämyksiä kierrätyksen rajattoman monipuolisessa maailmassa. Näissä Arjen luksushihoissa/rannekkeissa on käytetty vanutettua ja värjättyä neulepaitaa, johon on käsin virkattu reunukset ja jotka on somistettu lasihelmillä.. Jokikadulla pitää tunnelmallista kotiaan Willatar. Minulle on myös sanottu, että olen itse Willattaren näköinen, mistä olen tietenkin iloinen, Karikivi toteaa
– Vaatteiden tuunaus on hyvin suosittua tänä päivänä, ja se jos jokin on myös ekologista pukeutumista, Karikivi muistuttaa. Kurssin suosiosta ja kierrätyksen tärkeydestä kertoo erään kurssilaisen kommentti: ”Kurssi avasi käsitystäni tuunauksesta ja antoi uusia ideoita kirpputorilöytöjen hyödyntämiseksi. Hääparilla yllään puvut, jotka on valmistettu malagalaisesta antiikkiliikkeestä ostetusta upeasti kirjaillusta 100-vuotiaasta häälakanasta. – Voit olla mestaritasoa tai aloittelija: ei väliä, kunhan palat halusta luoda käsilläsi jotakin uutta ja ennennäkemätöntä. Mahtavaa, ettei vanhoja vaatteita ja neuleita tarvitse heittää pois!” – Tosi moni asiakkaistani toteaa iloisena, miten tärkeää on, että kaikki tuotteeni on valmistettu kierrätyksen ja ekologisten arvojen mukaisesti, Karikivi sanoo. – Olen matkustellut Euroopassa, ja minulla on sellainen näppituntuma, että me suomalaiset olemme kierrätyksen suhteen aika edistyksellisiä. – Vanhoista neuleista syntyy vanuttamalla tiivis ja pehmeä neulos, josta valmistuu muun muassa pantoja, säärystimiä, rannekkeita, meikkipusseja, laukkuja ja boleroita, Karikivi luettelee. Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski Kuvat: Willatar www.willatar.. Villa kierrätysmateriaalina haastava Kierrätettävän materiaalin saatavuus on myös vaikuttanut Willattaren mallistoihin. Se syntyi ajatuksesta, että useimmille naisille on kerääntynyt kaapin nurkkaan vaatteita, jotka eivät syystä tai toisesta enää innosta, mutta joita ei raaski myöskään heittää pois. Käytännössä Karikivi käsittelee itse villan huovuttamalla ja värjäämällä sitä luonnonmukaisin menetelmin. Karikivi muistuttaa, että kaapin kätköihin unohtunut virheostos saa uuden elämän risainattuna eli uudelleen suunniteltuna juuri asiakkaan toiveiden mukaan. Yläosan turkoosi toppi on mukautettu pöksyjen silkillä yhteensopivaksi kokonaisuudeksi. Yksi tuunauskursseista kulkee nimellä ”Viipaloi villapaita ja tuunaa tunika”. – Nyt olen ottanut ohjelmaani myös villakangastakit, naisten ulsterit ja miesten puvuntakit, joista saa työstettyä kivoja ja persoonallisia laukkumalleja. Mukaan uusia kierrätysmateriaaleja Trikoo on kierrätysmateriaalina sen sijaan toimiva. – Kierrän tosi aktiivisesti kirppiksiä ja olen huomannut, että puhdasta villaa on hirmu vaikea enää löytää. Sitä on runsaasti saatavilla, eikä sen hinta ole noussut, kuten villan hinta on. Tämä johtuu osittain vallalla olevasta akryyliteollisuudesta eli suuri osa kaupoissa myytävistä neuleista on valmistettu sekoitteista, joissa on yhä vähemmän mukana villaa, Karikivi toteaa. Käsityökurssit järjestetään pääosin yrityksille ja pienryhmille, Karikivi lisää. Kummallista, miten ihania ideoita kurssilla sai ja miten helppo niitä oli toteuttaa. Willattaressa saa apua myös niin kutsuttuihin virheostoksiin. – Kierrätystrikoosta löysin myös kevyemmän ja kesäisemmän materiaalin, jota on helppo löytää ja myös mukava työstää. tojen hinta on noussut jopa kierrätyksessä sellaisiin sfääreihin, että minun yritykselläni ei ole enää mielekästä työstää niitä ja muuttaa niitä ekotuotteiksi. Vaatekaapin tai kirpputorin kätköistä löytyneet trikoovaatteet ja t-paidat saavat uuden olomuodon printillä, pistoilla ja applikoinnilla piristettyinä, Karikivi kuvaa. Tuunauskursseja ja workshopeja Willatar järjestää myös kierrätyksen hengessä monenmoisia kursseja ja workshop-työpajoja. Kurssilla sain täydellistä rohkaisua ja irrottautumista totutusta. Olemmeko kierrätyskansaa. www.facebook.com/willatar. Karikivi kertoo, että tänä päivänä etenkin aitojen villapaitojen ja muiden villavaatteiden löytäminen kirpputoreilta tai kierrätyksestä on tosi haastavaa. – Päivän tai viikonlopun kestävä workshop innostaa risainaamaan vaatteen uusiksi kuoseja yhdistellen, kirjaillen, nappeja Tuunattua arjen luksusta. 76 Morsian ja sulhanen ekologisesti kuvattuna Sipoonkorven suolla. Karikivi korostaa, että ei tarvitse omata aiempaa käsityökokemusta tai erityisiä käsityötaitoja osallistuakseen Willattaren käsityökurssille. – Villa on myös materiaalina kalliimpaa, ja puhtaiden villapaivaihtaen tai virkaten, kurssin vetäjä tiivistää. – Esimerkiksi Ranskassa, Irlannissa ja jopa Berliinissä kierrättämin on kyllä aika huteralla pohjalla. Voimme olla itseemme tässä suhteessa tyytyväisiä, ekoyrittäjä Outi Karikivi lisää. Kuvassa Hietaniemen kirpputorilta hankitusta silkkihameesta tuunatut pöksyt
www.kiinteistojaisannointi.. Kaikkea koirasta, 100 sivua/nro www.meidankoira.. www.antiikkijataide.. Sisustamisen extranumerot kahdesti vuodessa. 10 nroa vuodessa 68€ Voit tilata lehdet: Internetissä, sähköpostilla tilaukset@karprint. Lehdessä esitellään erilaisia saunoja ympäri maata ja maailmaa. www.senioriterveys.. 6 nroa vuodessa 37€ 2/15 6,20 Erikoishinta 5,90 Hevonen on kotieläimistä paras synnyttäjä Keinoemovälityksen sesonkiaika alkamassa Äidittömyys näkyy varsana Työn raskaus katkaisi ravivalmentaja Kari Lähdekorven uran Ravikuningas Patrik Liian kortinen heinä aiheuttaa terveysongelmia Hevosmaailma Hevonen on on isäntänsä parhain kumppani ratsailla, raviradalla metsässä. www.sielunpeili-lehti.. 6 nroa vuodessa 38€ ERIKOISLEHTI kuntosalit painonhallinta kehonhuolto terveys kauneus harjoittelulla varma hiki vartissa HIITRULLAUS Yksilöllisellä fustralla lihaksisto tasapainoon Painonnosto ei ole vain äijälaji PARIJOOGA – haastavaa ja hauskaa Aktiivisuusranneke Kuntopiirissä karistetaan kilot ja murheet Massan kasvattamiseen ei ole oikopolkuja Extrahinta 5,90 Bodytreeni Kuntosalikävijöiden ja kehonrakentajien peruslehti enemmänkin tietopaketti. Uutuuslehti esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi luoda uutta elämäntapaa. Maamme suurimman kansallisomaisuuden avoin ja riippumaton tiedonvälittäjä. www.bodytreeni.. 6 nroa vuodessa 35€ Nro 5/2015 6,50 ja isännöinti Kiinteistö Kauppakeskuksia rakennetaan taantumassakin Puu ja jäte tuottavat yhä enemmän lämpöenergiaa Vain kymmenesosa suomalaisista kilpailuttaa sähkön Suojelukohteen saneerauksessa ei euroja lasketa Isännöitsijän on muuntauduttava moneksi Kiinteistö ja Isännöinti Kiinteistöalan monipuolinen ammattilehti vuodesta 1975. www.asejaera-lehti.. 7 nroa vuodessa 43€ Meidän Sauna Lehti keskittyy nimensä mukaisesti meille suomalaisille tärkeään saunaan. www.ekoelo.. Lämpöä ja läheisyyttä! www.kissafani.. 8 nroa vuodessa 49€ 3 – 2015 7,20 Teräshaulipaukut yhtä tehokkaita kuin lyijyhaulit Ahma syö poromiesten elantoa Pistooleissa jo 30 patruunan lippaita Ylä-Lapissa paras riekkovuosi aikoihin Uusissa haulikoissa Ase&Erä Ase&Erä metsästää aktiivisten lukijoittensa mukana eri puolilla maata, testaa teknisiä välineitä sekä esittelee aseuutuudet ja patruunat. 4 nroa vuodessa 19€. 6 nroa vuodessa 40€ HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 2/2015 6,40 Meille tulee pentu! Hoito Ravinto Tarvikkeet Kissaagilityssä riittää vauhtia! Kalle pelasti isäntänsä tulipalosta Cornish rexit Onni ja Bonus todellisia mammanpoikia Maatiaiskissojen asialla: Geenit saatava talteen TARJOUSHINTA 5,90 Kissafani Kuinka rakas se kissa onkaan kotieläimenä! Kissafani on monelle kissan korvike. Lisäksi runsaasti palstatilaa saavat suomalaiset taideaarteet. Näyttänyt tietä alalle tuleville ja meneville vuodesta 1983. Lehdestä löytää tietoa kasvaa ihmisenä kohti tasapainoa. 8 nroa vuodessa 58€ SUKELTAJAN maailma 2-2015 6,40 Suolapulssi näkyy jo Itämeren syvänteissä Sukellusharrastus apuna: 8-vuotias Sisu-poika pelasti kaverinsa jäistä Harva aloittaa sukeltamisen vasta yli 50-vuotiaana Sukelluskursseilla opitaan ensiapua Salaperäiset merenneidot – tarua vai totta. 6 nroa vuodessa 34€ Antiikki ja taide ravinto terapiat lääketiede hyvä mieli 3/2015 7,10 MASENNUS KURIIN Nirsk narsk! Luontaishoidoista apua lasten hampaiden narskutteluun Kauneus luo hyvinvointia Luonnonkosmetiikkaan luottava Helena Lindgren: AIVOAUTUUTTAJA RAIJA KIVIMETSÄ: Stressi on aivomyrkkyä Hortoilu on parasta aivojumppaa Fibromyalgia kuriin luontaisin keinoin: Luontaisterveys Luonto on parhain parantaja! Sen tietää Suomen kansa vuosisataisella kokemuksella. 6 nroa vuodessa 38€ Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen Extrahinta 4,90 2/2015 6,70 Paradise Oskar on nyt lauluntekijä Axel Ehnström Eläköön sarvellinen pässi! Tuhkaa luomumaahan! Hengittävä ekotalo EU jarruna koivutisleelle Majoitu maalla! Eviran säännöt suosivat eineksiä ja kiusaavat lähituottajia Ekoelo Luonnonmukaisesti, ekologisesti, puhtaasti ja aidosti. 6 nroa vuodessa 38€ Uusi saunakeidas keskelle Helsinkiä Julkkikset rakennuttajina: Yhdistys Muuramen saunamuseota pelastamaan sauna Meidän 1/2015 Hinta 6,60 ¤ 5,90 ERIKOISHINTA SAUNAPÄIVÄ vanhustentalon viikon kohokohta Holvisauna 3/2015 7,10 Sielun Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti Kevät antaa tilaa uuden luomiselle peili Päivi Ilonen: Olemme kaikki lähtöisin valosta Arjen askareet erinomaisia mindfullnessharjoituksia UUSIA PALSTOJA: Kurkistus mielenmaisemaan Kirkkokäynnillä Oman elämän luominen Uupumus auttoi muuttamaan toimintatapoja Rakastamisen ja rakastelun meditaatiota Ilo, rauha ja rakkaus sielun luonnolliset olotilat Sielunpeili Lehti tarjoaa työkaluja sisäisen kasvun tueksi, se avaa polun sisäiseen maailmaasi. Ilpo Salmi tapasi Jacques Cousteaun Monte Carlossa Sukeltajan Maailma Sukeltajan Maailma on harrastajan tietolähde, tekniikan salat avaava, extreme kokemuksista kertova monipuolinen alan lehti. 8 nroa vuodessa 56€ PIENTALOASUJAN PIENTALOASUJAN HYÖTYLEHTI NRO 3/2015 IRTONUMERO 6,60 ¤ 3,90 ERIKOISHINTA kkuna Hanskat käteen ja pihalle! Hyvä suunnittelu takaa kukkaloiston keväästä syksyyn VILLIYRTIT kesän uutuus viherpeukalon pihamaalla Helppohoitoisuus tavoite puutarhassa Talomestari Lehti on vakiinnuttanut asemansa pientalorakentajien, talossaan asuvien ja sitä korjaavien keskuudessa. tai puhelimitse 09-2569 108 ja taide TAITEEN PYHIINVAELTAJAT Gallen-Kallelan museon juhlanäyttelyssä Holmin talossa Porvoossa Schillmarkin muotokuvia Kultaketju kulkee suvussa seitsemännessä polvessa NYT 5,50 Antiikki koko laajaalaisuudessaan on lehden sisällössä keskiössä. www.sukeltajanmaailma.. www.talomestari-lehti.. Tilaa lahjaksi tai omaksi iloksesi korkeatasoinen aikakauslehti! KOIRA Meidän 3/2015 6,30 LAP SIPERHEIDEN STA FF I Jekku haistaa putkivuodot Turkki pysyy hyvänä viikoittaisella pesulla Bostoninterrieri Orvokki opettaa Rokka ja Kippari lähtevät Tansaniaan pelastamaan norsuja Sokea mopsi pärjää oman emännän avulla Pentutreffeillä ilo ylimmillään! 4,90 ERIKOISHINTA Meidän Koira Mitä enemmän opit tuntemaan ihmistä, sitä enemmän opit rakastamaan koiraa. 8 nroa vuodessa 55€ Seniori TERVEYS 3/2015 6,50 5,50 EXTRAHINTA Elämänlaatu koheni kerrasta kuulokojeella BB-Tuulikki elää unelmista Ekokampaaja loihtii turvallisempaa kauneutta Liikunta paras apu nivelrikkoon Sairaus esti Kauniit sanat pitävät Turha pelko ja häpeä pois: Kesäteatterit kutsuvat Senioriterveys Lehden keskeisiä aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laajaa alue: suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. Yli 100 sivua/nro. www.luontaisterveys-lehti.. Luontaiset hoidot, luonnon vitamiinit. www.hevosmaailma.. www.meidansauna.
– Taimien kasvattaminen kannattaa aloittaa rohkeasti, helpoilla lajikkeilla onnistuu, Ritva kannustaa.. 78 Ritva Tuomi on intohimoinen hyötykasviharrastaja
79 Espoolaispihan vihermajassa paprikat, chilit, basilikat ja tomaatit kurottelevat varsiaan. Se oli mukavaa puuhaa. Taimilaatikossa viheriöi maukas pikkupaprika Ritva Tuomi valitsee kasvimaalleen huolettomia hyötykasveja Herkkuja pöytään omasta maasta Ritva Tuomi innostui hyötykasvien viljelystä vanhempiensa Vihtijärvellä sijaitsevan kesäpaikan myötä. Nyt Ritvan hyötypuutarhasta löytyy valtava kirjo herkullisia yrttejä, tomaatteja, vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmäpuita. Hyötykasviharrastaja Ritva Tuomi sai kipinän viljelyyn vanhemmiltaan, joilla on kesäpaikka kasvimaineen ja omenapuineen Vihtijärvellä. Ruukuissani kasvavat keltainen Aji Fantasy, tummanpuhuva, hedelmäinen Chocolate Fatalii sekä köynnösmäinen, hivenen sitruunainen Lemon Drop. Ritvan mielestä hyötykasvien viljelyssä on koukuttavaa kasvattamisen ja hoitamisen ilo, mutta ennen kaikkea se, että saa syödäkseen itse viljelemiään, maukkaita vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Itse olen valinnut viljeltäviksi hieman miedompia chilejä. – Chilit ja paprikat ovat helppoja ja siten kiitollisia kasvatettavia. – Kun omat lapseni olivat pieniä, kasvatin heidän kanssaan yhdessä erimuotoisia kurpitsoita. – Olen syönyt kasvisruokaa kalalla toisinaan höystettynä jo Paprikan taimet ovat kasvaneet jo isoiksi. Lajikkeita, joita kasvatan siemenestä asti, on tullut joka vuosi lisää. Vihannesvalikoimaa marketeissa on nykyään jo todella runsaasti, mutta oman maan kasvikset maistuvat paljon maukkaammilta kuin kaupasta ostetut, ahkerasti kokkaava Ritva toteaa. Kasviharrastus on tuonut Ritvalle myös uusia ystäviä. Äitini viljelee Vihtijärvellä edelleen purjoa, mutta muutoin vanhempien kasvimaa on ollut minun hoidossa jo vuodesta 2007 lähtien, Ritva kertoo. pitkään. Kurpitsoista alkanut harrastus laajeni vuosien mittaan. Vielä on liian viileää, jotta taimet voisivat jäädä yöksi ulkosalle, mutta hetkeksi ne ovat päässeet näytille kevätilmaan. Chiliä, paprikaa ja yrttejä Tänä vuonna Ritvan taimiruukuissa varttuu chiliä, kolmea eri lajiketta, paprikaa sekä tuoksuvia yrttejä. – Olen jo vuosia ollut aktiivisesti mukana Espoon puutarhayhdistyksen toiminnassa ja saanut sitä kautta saanut paljon mielenkiintoista oppia ja mukavia kavereita, Ritva kertoo. Chilien rinnalla laatikossa kasvaa tänä vuonna maukas pikkupaprika Hamik F1.. Vuosien mittaan innostus kasvoi suorastaan kasvihulluudeksi
Pohdin jopa kasvilamppujen hankkimista, jotta saisin isompia taimia. Tomaatteja joka sorttia Ritva vannoi, ettei hän tänä vuonna istuttaisi tomaatteja, sillä ne vaativat hoitoa ja säännöllistä kastelua. Taustalla kasvaa punalehtistä maustebasilikaa. Itsekin jätän chilit ja paprikat kasvamaan kaupunkioloihin. Ritvan ikkunalla on esikasvamassa liuta herkullisia yrttejä kuten persiljaa, erilaisia basilikoita. Muutama ruukku riittää hyvin koko kesäksi, Ritva kertoo. Kenties tänä vuonna yritän talvehdittaa jokusen chilin, sillä ne tekevät satoa melko myöhään, Ritva sanoo. Kyllä hieman hontelommatkin taimet lähtevät kasvuun, kun ne pääsevät ulos, Ritva tietää. Myös tillin hän kylvää suoraan penkkiin. Valtaosan kasviksista Ritva istuttaa kesäkuun alussa avomaalle. – Tänä vuonna esikasvatettavien yrttien siementen itäminen on ollut hidasta. Kun persiljan taimet ovat kasvaneet, Ritva siirtää ne kasvamaan avomaalle. Kevät oli pimeä ja taimetkin jurottivat siksi pitkään. – Hoidoksi riittää kastelu ja lannoitus. Kaupunkipihassa kasvaa monivuotisena mäkimeiramia ja erilaisia minttuja, piparminttua, väriminttua ja suklaaminttua, joita Ritva käyttää kakkuihin, ja joista hänen tyttärensä valmistaa yrttiteetä. – Istutan monta tainta samaan ruukkuun, jolloin basilikasta kasvaa runsas ja pallomainen. Sitruunatimjami varttuu paprikan ja tomaatin seuralaisena. Vaikka basilikaa käyttää ahkerasti, kreikkalainen basilika tekee uutta versoa runsaasti. Vaikka ei omistaisi puutarhaa, chilejä ja paprikaa voi helposti viljellä isoissa ruukuissa. Luonnonmukaisesti viljeltyjä timjameja Ritva ostaa taimina Annalan puutarhalta, ja istuttaa ne kaupunkipihalleen ruukkuihin. Siemenet on hankittu jo valmiiksi. En kuitenkaan halua tehdä esikasvattamisesta liian hankalaa, vaan pyrin viljelemään kasveja rennolla otteella. 80 Pikkuruiset kanelibasilikat sinnittelivät alkuun pimeästä keväästä huolimatta. Yrteistä Ritvan ehdoton suosikki on kreikkalainen, pienilehtinen basilika, jonka aromi on perinteistä basilikaa vahvempi. Toisin kävi, lajikkeita on tänä kesänä kasvamassa viisi erilaista: violetin sävyinen Indigo Rose, vihreäjuovainen Green Zebra, kullankeltaisten juovien värittämä Tigrella, miniluumutomaatti Green Envy sekä Ritvan oma suosikki, runsassatoinen, maukas päärynätomaatti Yellow Pearshape.
Talvivalkosipuli Aleksandrahan istutetaan maahan jo syksyllä ennen maan jäätymistä. Pavut Ritva pakastaa talven varalle, mutta valtaosa vihanneksista päätyy ruokapöytään kypsyttyään. Kun liemi on kypsynyt, laimennan sitä yhden suhde kymmeneen ja kastelee kasvit lannoitteella. Taimien vaihdon yleistyttyä, kotilot ilmestyivät jopa kaupunkikodin kuivahkolle kalliotontille. Jänikset ovat puolestaan käyneet herkuttelemassa kaaleillani. Kanankakan ohella Ritva lannoittaa viljelyksiään kompostilla, kalkilla ja toisinaan hän on hakenut viljelyksille tallilta kompostoitunutta hevosenlantaa. – Pavut ja herneet ovat tärkeä osa kasvisruokavaliotani. Istutinkin järven puoleiselle tontin sivulle syreenipensaita, ettei viljelyksille tuulisi järveltä käsin, Ritva kertoo. Ritva rakastaa marjoja ja on istuttanut viljelyksilleen pensasmustikoita. – Laitan vesiastiaan iso kasa nokkosia, joiden annan liota vedessä muutaman viikon ajan. – En viljele vihanneksia säilöttäväksi esimerkiksi juureskellarissa, vaan valmistan niistä herkkuja pitkin kasvukautta. Pihasta on vuosien varrella kuollut pari päärynäpuuta hallan vuoksi. Mehukkaat mustikat maistuvat aamiaisjogurtin kera. Erikoisuutena Ritvan puutarhassa kasvaa viiniköynnös. Lehtikaalin nappaan juurineen kaupunkiin tuotavaksi, sillä se, säilyy ruukussa pikkupakkasellakin. – Viime vuonna mustikat antoivat ihanan ison sadon. Jo seitsemän vuotta vanhoja mustikkapensaita ovat Aino ja Alvar sekä kookkaita marjoja tekevä North Blue. Pavut tulee istuttaa lämpöiseen maahan ja ennen istuttamista niitä on herneiden tavoin tärkeää liottaa vedessä muutaman tunnin ajan, Ritva neuvoo. Istutankin viljelyksille useita erilaisia papuja, kuten pensaspapua, salkopapua ja leikkopapua. Satoa tarjoavat useat lajikkeet kuten Lobo, Kaneli, Valkeakuulas, Huvitus, Lumin oma omppu sekä Antonovka. Kun kasvu pyrähtää vauhtiin, kasvit kukoistavat ilman jatkuvaa hoivaakin. Lehdistä valmistan pestoa ja kukat käytän salaatteihin, Ritva kertoo. Maukasta satoa tuottavat lisäksi Huvimaja-kirsikka, sekä suklaakirsikka, jonka maukkaat hedelmät nautin sellaisenaan. – Karhunlaukka kasvaa nykyisin jo villinä Vihtijärven puutarhassa. Ritvan omat omenasuosikit ovat aromaattinen Åkerö sekö Bergius, josta saa vaaleanpunaista hilloa. Lemon Drop on keltainen sitruunainen chilipaprika. – Tomaatin taimet matkaavat kesäkuun alussa Vihtijärvelle, jossa minulla on niille heinähangoista ja raudoitusverkosta rakennettu kasvupaikka. Nytkin haaveilen uudesta kirsikkaluumupuusta, joka olisi tarkoitus hankkia venäläisen kirsikkaluumun kaveriksi. Vieraita kasvimaalla Ritva käy kesäaikaan viikoittain hoitamassa viljelyksiään Vihtijärvellä. Uudet kotimaiset lajikkeet Arto ja Jorma, jotka istutin puutarhaani pari vuotta sitten, vaikuttavat kestäneen talven rasitukset hienosti, Ritva sanoo. Ne nauttivat herkkuateriasta ja jopa loikoilevat kaalimaalla. – Tänä vuonna saatan valmistaa tomaateista keittoa pakastettavaksi, Ritva pohtii. 81 Chiliä on helppo kasvattaa. – Vettä, jota saan läheisestä järvestä, pitää antaa kasvimaalle kerran viikossa, etenkin, jos kesä on kovin kuiva. Näin voin välttää kotiloiden leviämisen viljelyksilleni. Nykyisin teenkin niin, että pesen Vihtijärvelle vietävistä kasveista kaiken mullan pois ja istutan kasvit puhtaaseen multaan. hedelmä oli oikein herkullinen, vaikkakin hivenen jauhoinen. Muutaman kerran kasvimaalla on käynyt Ritvan poissa ollessa kutsumattomia vieraita. Kasvisten runsautta avomaalla Vihtijärven kasvimaalla Ritvalla on ollut joka vuosi kasvamassa runsas valikoima erilaisia kasviksia ja juureksia, mieluiten melko helppohoitoisia lajikkeita. Nyt kaalit onkin aidattu huolellisesti, Ritva kertoo. Erityistä taistoa Ritva käy inhoamiaan lehtokotiloita vastaan. Salaatit, porkkanat, punajuuret, erilaiset kurpitsat , lehtikaalin, mangoldin, herneet ja pavut Ritva istuttaa suoraan avomaalle kesäkuussa. –Mielessäni eivät ole niinkään mehevät rypäleet, vaan kasvatan viiniköynnöstä sen lehtien vuoksi, joista valmistan ystävän reseptin mukaan viinilehtikääryleitä. Teksti ja kuvat: Tuula Kolehmainen Vaikka ei omistaisi puutarhaa, chilejä ja paprikaa voi helposti viljellä isoissa ruukuissa.. Varkaat pitää tietysti poistaa, ja kun tomaateissa on kuusi terttua, napsaisen kasvien kärjet poikki, Ritva kertoo. Jäljellä oli harmikseni vain mustaa multaa. Tänä keväänä pensaat näyttävät hieman kärsineiltä. Ritva ei viljele yhtä lajiketta suurta määrää, sen sijaan erilaisia kasveja on runsaasti. Pihapiirissä kasvaa omenapuiden ja kirsikkapuiden lisäksi kriikunapuu sekä pari päärynäpuuta, Jukka sekä Keltainen tohtorinpäärynä, joka teki viime vuonna hedelmää ensimmäisen kerran. – Joka vuosi pihamaalle tulee jotain uutta. Peitän tomaatit hallaharsolla, kastelen niitä kerran viikossa ja lannoitan luonnonmukaisesti kanankakalla. – Odotin päärynäsatoa jopa seitsemän vuotta, lopulta odotukseni palkittiin. – Aikaisemmin lehtokotiloita ei tavannut lainkaan. Tänä vuonna kokeilussa on muun muassa pensasvahapapu Golden Teepee. Täsmäiskuna Ritva tarjoaa kasveille nokkoskäytettä. Pekka on varttunut tontilla parin vuoden ajan, ja Moskovan päärynäomenan Ritva istutti viime vuonna. Onneksi maaperä on osittain savea, eikä siksi kuivu herkästi. Tomaatit hupenevat kypsyttyään tuoreeltaan parempiin suihin. Ilmeisen tehokasta tämä eliksiiri on, sillä esimerkiksi talvivalkosipulit, joita kasvaa siellä täällä viljelyksilläni, ovat muhkeita kooltaan. Kaupungissa kerään kotilot pois pihamaalta, puutarhamajaan nämä kiusankappaleet eivät onneksi pesiydy, Ritva sanoo. Uusia hedelmäpuita Ritvan Vihtijärven puutarhassa kasvaa vanhempien istuttamia, vanhoja omenapuita. – Viime vuonna sammakko oli päässyt harson alle ja pistänyt punajuurentaimet poskeensa
82 Huopa-ammattilaisen jokainen työ on uniikki Värimaailma on Elinan sormenpäissä Elina Saari on yhtä värikäs persoonana kuin hänen värikkäät huopatyönsäkin. Ku v a O u ti S u ih ko .
Kumipyörä on toiminut tämän hatun innoittajana. löytyisivät muualta kuin kotimaasta. Kotipaikkakunnalle Orimattilaan on tänä kesänä jo kymmenen kesän aikana saapunut innokkaita huovuttajia ympäri maailmaa. 83 Elina Saarelta saa monipolvisen vastauksen kysymykseen mitä titteliä hänestä voisi käyttää. Jos siihen lisää käsityö-yrittäjä, niin ihmisillä tulee heti mielikuva virkkaamisesta tai neulomisesta, sellaisesta pienimuotoisesta tekemisestä. Kuollut puu sai uuden elämän huovutettuna. Oppilaita ympäri maailmaa Elina Saari tunnetaan töistään myös maailmalla. Kesät menevät lähes kokonaan viikon huovutuskurssien valmistelussa. Elina kyllä osaa. Jopa niin, mihin eivät muut pysty. Hän esiintyy ainoana suomalaisena huovuttajana Japanissa ilmestyneessä, eurooppalaista huovutusta käsittelevässä kirjassa. Saari näkeekin käsityöläisten ainoan mahdollisuuden halpatuontia vastaan olevan laatu sekä riittävä omaperäisyys. Saarta on aivan mahdotonta lokeroida mihinkään erityiseen. – Halpakauppojen huopatabletit eivät ole nähneetkään villaa. Erityisen kiinnostuneita ovat tanskalaiset, hollantilaiset, itävaltalaiset, eestiläiset ja espanjalaiset. Ku v a O u ti S u ih ko . Ei kukaan ymmärrä, että postituskulut voivat nostaa materiaalin hinnan jopa kaksinkertaiseksi. Itse suhtaudun materiaaliin ja työhöni nöyryydellä, mutta itsetuntoni on kyllä kunnossa. – Meillä suomalaisilla tahtoo olla vain itsetunto-ongelma, emmekä uskalla esitellä tekemisiämme riittävän ylpeinä. Koska ihmiset eivät voi, eivätkä osaa nähdä tuotteiden eroa, hämärtyy myös hintataso. Hän uskaltaa laittaa itsensä, mutta myös perheensä, likoon esitellessään tuotantoaan. Elina saa usein inspiraationsa jostain esineestä. Huovutetut seinäruukut palvelevat kukkatelineinä kesäisin.. Totta on joka tapauksessa se, että Elina Saari tuntee huovan. Samanlaista on materiaali, jota Elina muovaa mieleisekseen. Elina Saari on puheissaan värikäs, liikkeissään laaja, arvomaailmaltaan pehmeä, jossa on hiven vaadittavaa kovuuttakin. Elinan toimeentulo koostuu materiaalimyynnin lisäksi opetustyöstä. – Yksinkertaisinta olisi vastata yrittäjä. Asiakkaatkin Ku v a O u ti S u ih ko . Ku v a O u ti S u ih ko . Paremmin kuin moni muu. Itsetunto kohdillaan Kun Elina Saari puhuu huovasta, huovuttamisesta, hän puhuu luonnon aidoista materiaaleista. Kaikissa tapauksissa ihmiset kuitenkin laittavat heti johonkin määrättyyn laatikkoon. – Vaikka huovutuksella on pitkät perinteet, niin sitä ei ole muissa maissa kuin meillä ja Venäjällä, Elina kertoo. Se on logistiikkakysymys, joka on hyväksyttävä, Elina pohtii purnatessaan korkeita postimaksuja. Puoliso Aki Leppänen on yhtä tuttu näky muotikuvissa kuin lapset Saaga ja Solmukin. Jos se vain kannattaisi. – Materiaalien toimittaminen Eurooppaan, saati Amerikkaan, on taloudellisesti aivan mahdotonta. Joskus olen ilmoittanut olevani torikauppias, mutta nykyisin en oikeastaan ehdi olla sitäkään. Jos siinä onnistuisikin, keksisi nainen varmasti jotain aivan uutta ja ennen tekemätöntä vain rikkoakseen rajoja
– Itse en opeta koskaan samaa asiaa toista kertaa, vaan hankin jokaiselle kurssille uuden aiheen. – Erityisen ihastunut olen polkupyörien pyöreisiin kissansilmiin, joita olen liittänyt usein huopahattuihini. 84 Kursseilla aina uusi aihe Elina kulkee opetuksessaankin vastavi r taa n muiden ammattilaisten kanssa. Kokeilukokoelmissa on myös hattu, joka on valmistettu pyörän renkaasta tai kolmiulotteinen huovutettu eläinhattu, jollaista moni muu ei osaa edes valmistaa. Seuraavaksi valmistamme muun muassa säädettävän hatun, jota en ollut itsekään aiemmin valmistanut, Elina kertoo. Niitä syntyy vaikkapa hassujen esineiden ympärille. Hatut ovatkin Elinalle vahva tavaramerkki. Silloin kiehuvan kuumat väriliemet ja vahva etikan tuoksukaan eivät tunnu niin pahoilta. Huovutuksessa tarvittava lämpö tulee saunasta, joka lämpenee joka päivä. – Kevät on parasta aikaa, kun luonto ja sen värit heräävät kukoistukseensa. Materiaalit Elina värjää nuotion päällä ulkopadassa. Paitsi että sitä yksitoikkoisuutta on jaksettava vuodesta toiseen, he eivät myöskään voi opettaa sitä muille, koska söisivät siinä omaa leipäänsä. Kylppärin lattia työpöytänä Elina Saaren työpöydät poikkeavat perinteisistä. Kesällä työskentelypiste inspiroi huomattavasti enemmän kuin talvipakkasella. – Suurin osa käsityöläisistä tekee sarjatuotantoa, joka pitää pysyä samanlaisena eikä saa muuttua. Elina Saari kuuluu Suomen merkittävimpiin huovuttajiin.. Huovutuksen hän tekee nelinkontin kylpyhuoneen lattialla
Ohentamalla se sopii vaatetushuovaksi. Ja tarvittaessa ne jatkavat jossain vaiheessa matkaansa, Elina kertoo samalla, kun esittelee lopetetusta hattutehtaasta pelastettuja puisia hattutukkeja. Huovuttamisessa tarvitaan poweria ja mitä nopeammin ja tehokkaammin haluaa tehdä, niin sen enemmän poweria tarvitaan, Elina nauraa. Ainutlaatuinen Nokkoskarhu Vauhdikkuus ylipäätäänkin sopii Elinalle. huopa, jonka Elina on kehittänyt toistaiseksi ainoana maailmassa. Saunan lämpö auttaa huovutuksessa ja lämpimässä saunassa kuivuvat myös valmiit tuotteet. Samaa haluan toteuttaa omissa töissäni, värikäs Elina Saari kertoo. – Meillä kerätäänkin surutta rojua ja romua. – Ennen mitään ei heitetty hukkaan, vaan kaikki käyttökelpoinen materiaali uusiokäytettiin. Sauna on Elinan työssä välttämätön. Aarreaittojani ovat paikallinen Orimattilan Romu sekä hyvät kirpputorit, joista kärkeen voisi nostaa Hietaniemen kirpputorin Helsingissä. – Joku personal trainer vertasi jossain haastattelussa, että treenaaminen on ihan eri juttu kuin joku hattujen huovutus. Sen vuoksi esimerkiksi opettaminen antaa mukavaa vastapainoa yksinäisiin päiviin. Uusimpia innovaatioita on Nokkoskarhu, merinovillasta ja nokkoskuidusta valmistettu esiKylpyhuoneen lattia on Elinan työpöytä. – Sitä voi käyttää sellaisenaan sisustustekstiileihin, tossuihin tai laukkuihin. Erityisesti kaikki ruosteinen on mun juttujani, Elina kertoo. Jos ne pääsevät meidän kotiin, niin ne eivät ole meille romua vaan tuottavat iloa. – Uudet materiaalit löytyvät usein sitä kautta, että mietin, miten helpommin saisin toteutettua jonkin uuden idean. Työssä on paljon yksinäisiä hetkiä. Kierrätys kunniaasiana Ekologisuutta ja kierrätystä arvosta Elina näkee lähes kaikissa tavaroissa mahdollisuuden. – Perheessämme kierrätetään lähes kaikki. Uusien materiaalien löytyminen helpottaa yleensä työvaiheita. K u v a T om i K a ll io . Sen ajan olen täysin yksin. Työhön kuuluu myös materiaalin kehittäminen. Teksti: Soili Kaivosoja Ku v a O u ti S u ih ko .. Huovutuskaverina Vikke. Siinä uskallan olla kyllä eri mieltä. – Saatan rakentaa hattua päivän ja huovuttaa toisen. 85 Elina kertoo, että huovan kanssa työskentely vaatii luovuuden lisäksi hyvää fyysistä kuntoa
Konttia Espoon Muuralassa hyvien liikenneyhteyksien äärellä maaliskuusta lähtien. Kontit ovat samalla myös liiketoiminnan periaattein toimivia sosiaalisia yrityksiä, koska ne työllistävät vaikeasti työllistyviä niin sanotuilla välityömarkkinoilla. Lisäksi voimme kuljettaa tavaraa ja hakea sitä, mikäli on kysymys suuresta lahjoitusmäärästä tai kuolinpesästä, Pauliina Jalola kertoo. 86 Hyvää ja raikasta kodintavaraa sekä selkeä ja kaunis somistus ovat osoittautuneet kokonaisuudeksi, joka on kasvattanut Suomen Punaisen Ristin Konttikierrätystavaratalojen liikevaihtoa tasaisesti usean vuoden ajan. Kierrätys ja hyvän tekeminen ovat osoittautuneet toimivaksi yhdistelmäksi SPR:n Konttikierrätystavaratalossa. tulee hyötykäyttöön ja parhaimmillaan saa uuden kodin Suomessa tai maailman kriisipisteissä. Myös kuormalavoja voi ostaa Kontista. Helppoa kierrätystä Ihmisten halu päästä nopeasti eroon tavaroistaan juuri esimerkiksi kuolemantapauksen tai muuton yhteydessä on Kontissa tuttua: – Silloin kuljettajamme tulevat. Samalla SPR saa varoja kaikkeen muuhunkin toimintaansa: 50 prosenttia käytetään SPR:n piirien paikallistyöhön, 25 prosenttia katastrofirahaston ja 25 prosenttia Kontti-ketjun kehittämiseen. Pauliina Jalola asettelee tuunatun kuormalavan päälle naisten vaatteita ja asusteita. – Meille pääsee ostoksille ja lahjoittamaan tavaraa useilla eri Espoossa ja Helsinkiin kulkevilla busseilla, Ikean ilmaisbussilla sekä junalla Espoon keskuksen asemalle kilometrin päähän. Espoossa on uusin Suomen 11 tavaratalosta. Kierrätyksestä saa Konttipäällikkö Pauliina Jalolan mukaan samalla hyvän mielen, kun tietää, että oma vanha tavara Kontti on tärkeä SPR:n hyväntekeväisyyden tulonlähde Kierrätyksellä apua tarvitseville Somistus, selkeä ja kaunis esillepano ovat Konteissa tärkeitä. Hyvin julkisilla Jalola on luotsannut 11
Kokonaisvaltaista kierrätystä Kun jätteen määrää pystytään vähentämään tiedotuksella, kierrättämällä tavaraa uusille omistajille ja erottelemalla esimerkiksi metalli puusta, värillinen ja väritön lasi sekä posliini erikseen, tehdään ekoloigsta hyvää. Muutenkin Kontti haluaa olla nettiä helpompi ja vaivattomampi paikka kierrättää. Ötököitä ei Espoon Kontissa ole tavattukaan. Pienet kodinkoneet ja valaisimet testataan pistorasiassa ja maadoittamaton johto irrotetaan turvallisuuden vuoksi. Pauliina Jalolan mukaan Konttien idea on alunperin ollut asetella kodintavarat värien mukaan. Työntekijät eivät kuitenkaan pese tai korjaa mitään lukuunottamatta joidenkin astioiden pesemistä astianpesukoneessa tai nappien irrottelua vaatteista tuunaukseen innostavaan irtomyyntiin. Niinpä astiat tulisi vähintään laittaa laatikkoon, kietoa vaatteisiin tai suojata vaikkapa paperilla, jotta ne ovat turvallisia kuljettaa, Jalola kertoo. Espoossa on hääja juhlateema, kesäkuussa taas retrokampanja, jossa on myynnissä 50–80-lukujen tavaraa. Varattu tavara pitää hakea viimeistään pois kaksi päivää myyntipäivästä. Tässä kylmänväriseen sisustukseen sopivaa. Sillä on Espoon tavaratalon pihan lisäksi lahjoituskontit myös Kirkkonummen Prismalla, Munkkivuoren ostoskeskuksella ja Helsingin Tehtaankatu 1:ssä. Ei jätteeksi Konttiin Konttiin voi siis lahjoittaa vain ehjiä ja puhtaita vaatteita, asusAntiikkisemman tavaran osastolla pidetään teemaviikkoja: 20.5. Kontti ei voi vastaanottaa myyntikelvottomia tai tavaratalon valikoimaan kuulumattomia tavaroita, kuten esimerkiksi suurikokoisia kodinkoneita tai atk-laitteita. – Sinä aikana tahdomme olla hyvä työpaikka työntekijöille, joita myös koulutamme esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuuden suorittaa erilaisia kortteja, kuten hygyeniapassi tai työturvallisuuskortti. Aluksi Konttia luultiin lumpun vastaanottajaksi, joten puolet vaatteista meni jätteisiin. Sen sijaan kaikki tekstiilit höyrytetään sata-asteisella silitysraudalla, jolloin kaikki bakteerit kuolevat. Lajittelua, testausta ja silitystä Espoon Kontin 62 – ehkä tulevaisuudessa 72 työntekijää opetetaan kaikkiin Kontin työtehtäviin tavaran vastaanotosta ja lajittelusta asiakaspalveluun ja jätteiden kierrätykseen. Jo kolmessa kuukaudessa on kuitenkin tapahtunut edistystä asiakaspalvelulla ja tiedotuksella. Huonekaluista vaikkapa Lundian kirjahyllyn kaltaisia tuttuja huonekaluja ei koota näytteille. Jouni Koskinen lajittelemassa ja erottelemassa käyttökelpoisiin saapuneita vaatteita.. Kontilla on omat energiajäteja pahvipuristimet ja paljon roskaa kuljetetaan itse kaatopaikalle: – Myös luonnonvaroja sääspaikalle ilmaiseksi 20 kilometrin säteellä Kontista, Jalola selvittää. Monen tason hyväntekeväisyyttä Lahjoitukset ja Kontti-autokeräykset ovat kanavia, joista Kontit saavat myytävää ja SPR:n paikallistyöhön ja kansainväliseen vaateapuun lahjoitettavaa tavaraa. – Vain hyväkuntoiset lahjoitukset voidaan myydä tai toimittaa avustuskohteisiin. Niihin mahtuu vaatetta ja asusteita; isommat lahjoitukset ja muun kodintavaran voi lahjoittaa myymälän aukioloaikoina. Pääsääntöisesti vuoden määräaikaisiin työsopimuksin työllistettävien työntekijöiden palkkaamisen kustantavat ELYkeskuksen projekti, Euroopan sosiaalirahasto ja kunnat. 87 teita, astioita, kodintarvikkeita, kirjoja, leluja, urheiluvälineitä ja huonekaluja. Tavoitteena on, että pitkään kotona ja työttöminä olleille syntyy niin hyvää kokemusta, että he pääsevät etenemään harjoittelun kautta aivan oikeisiin töihin, Jalola vakuuttaa. Likaisista tai rikkinäisistä lahjoitustavaroista aiheutuu Kontille jätekustannuksia, jotka taas vähentävät avustustyöhön ohjattavaa tuottoa
Teksti ja kuvat: Mira Piispa ESPOON KONTTI Nimismiehenpelto 6, avoinna arkisin klo 9–20, la 10–17, su 12–16. Kontin yhteistyökumppaneina DIY:ssä ovat olleet Lahden muotoiluinstitutti ja Turun ammattikorkeakoulu. Myös tori. Teemoja ja ideoita Käytetyn tavaran imagoa parannetaan Konteissa myös, kun satsataan hyvään ja selkeään esillepanoon, annetaan ideoita ja luodaan Do It by Yourself -muotia. fi:tä tai huuto.netiä edullisempia olemme. Kirkkonummella ja Vihdin Nummelassa. Muoti vaikuttaa kaikkeen Kontissa seurataan tarkoin netin ja muiden Second hand -liikkeiden tarjontaa ja hintoja. Tiedotamme niistä lehti-ilmoituksin ja Facebook-sivuillamme. Varastotiloja on kerroksissa. Kalliimpaa arvotavaraa on vitriineissä kassan vieressä, mutta muuten hinnat ovat edulliset. Kansainvälisen vaateavun vaatteet pakataan pusseihin ja yhdeksän pussin lava voidaan pudottaa tarvittaessa lentokoneesta maahan, jollei paikalle voida laskeutua. – Meillä on myös teemaviikkoja. Heti torstaiaamun kello 9:n avaamisen jälkeen ovat saapuneet ensimmäiset kassilliset. Pakkauspisteen seinältä näkee, mihin lähetyksiä on viimeksi mennyt. Osa odottaa sisartavarataloon kuljettamista, jos siellä ei ole tarpeeksi tietyn tavararyhmän tavaraa. alkaa hääja juhlaviikko ja kesäkuussa on retrokampanja, jossa on erityisesti 50–80-lukujen tavaraa. – Samoin nyt keväällä laitamme esille kesävaatteita, joten tähän aikaan talvivaatteet pakataan meillä lähetettäviksi maailman kriisipisteisiin, Jalola kertoo. Vaatteita kriisialueille Uusi ja erittäin hyväkuntoinen tavara löytävät helposti uuden kodin, mutta hyväkuntoisia ja siistejä vaatteita lähetetään Espoosta myös maailmalle. Jos on keksinyt jonkun hyvän idean hyödyntää vaikkapa vanhaa vaatetta, otamme vinkkejä ja kuvia mielellämme vastaan Fb-sivuillemme, Jalola sanoo. – Nepalissa tarvitaan nyt rahaa, mutta kun kiireisempiä asioita on saatu siellä kuntoon, voi tulla vaatteidenkin lahjoittamisen aika, Jalola kertoo. ”Sinunkin vintilläsi asuu hengenpelastaja” -slogan rohkaiseen lahjoittamaan itselle käyttökelvotonta, mutta toiselle käytettävää tavaraa, muttei rikkinäistä tai likaista. Kontin lajittelu tapahtuu lastauslaiturin läheisyydessä. Sovitus kannattaa, sillä vaihtoja palautusoikeutta ei kierrätystavaralla ole.. tetään, kun yritetään välttää kertakäyttökulttuuria kokonaisvaltaista kierrätystä toteuttaen, Jalola sanoo. 88 Espoon Muuralan myymälän Kontti-päällikkö Pauliina Jalola (vas.) kassalla Mira Tuomisen asiakkaana. Muoti ja buumit vaikuttavat myös myyntihintoihin, eikä esimerkiksi 1970-luvun kirjahyllyä tai 70–90-lukujen tietosanakirjoja oteta tavarataloon maleksimaan: – Silti meiltä saa edullisemmin samaa ja yhtä hyväkuntoista tavaraa kuin läheisestä Ikeasta, mutta jonottamatta. Sovituskopit ovat kauniita. Vapun aikaan oli Mökille lukemista, 20.5. Myös paikallisista keräyksistä tiedotetaan paikallislehdissä: niitä on ollut mm. Mutta kai se totta on, että himoshoppailijatkin ovat löytäneet Kontin, kun merkkivaatteita ja -asusteita tulee jopa alkuperäisine hintalappuineen myyntiin. Ikä ja kunto määräävät hinnat, Jalola luettelee
Poikkeuksen teki herkkutatti, jota ehdittiin lyhyen, mutta runsaan sadon aikana kerätä myyntiin lähes 370 000 kiloa. Talkoiden konkarijärjestäjä WWF Suomi talkoilee myös jälleen usealla suojelualueella kesällä 2015. Lisätietoja: luontoon.fi wwf.fi sll.fi pidalappisiistina.fi hyvakasvaa.fi Vantaalla reilua kauppaa Vantaasta on tullut kahdestoista Reilun kaupan kaupunki Suomessa. Kemianteollisuus on haastanut EU:n oikeuteen ja vaatii kiellon kumoamista. Aktiivisena talkoojärjestäjänä toimivat myös Suomen luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset Pidä Lappi Siistinä ry.n rinnalla. Sienten osalta eniten poimintatuloja saatiin Itä-Suomessa, joka keräsi 63 prosenttia tuloista. Myös useat kunnat, kuten Helsingin kaupunki, järjestävät puistokummitoimintaa, jonka kanssa Metsähallituksen luontopalvelut tekee yhteistyötä. Lisätietoja: Maaseutuvirasto, Arktiset Aromit ry Herkkutattia kasvoi runsaasti myös eteläisessä Suomessa, mutta siellä järjestäytynyttä myyntikeräilyä on vähän. Tutkimuksen toimeksiantaja on Maaseutuvirasto. Kimalaisyhdyskunta menestyi olennaisesti huonommin käsitellyillä pelloilla kuin ei-käsitellyillä. Herkkutatti viime kesän kerätyin Metsäsienisato jäi viime vuonna useiden sienten osalta heikoksi. Lisätietoja reilukauppa.fi Ku v a M a rt ti H ei k k il ä . Liity mukaan osoitteessa luontoon.fi/vapaaehtoistoiminta. Villimehiläiset eivät onnistuneet lisääntymään käsitellyillä pelloilla lainkaan. Kesymehiläisten osalta vaikutusta lievensi yhdyskuntien suuri koko. Ku v a M a rt ti H ei k k il ä .. Voide on 100 % luonnollinen, siinä on yli 90 % luomuraaka-ainetta. kuiville huulille, kynsinauhoille, kantapäille, ulkoiluun, rauhoittamaan ihoa auringonoton jälkeen sekä rentouttavaan hierontaan. Asiasta kertoi Suomessa ensimmäisenä Yle-Uutiset. Ruiskutukset tuhoavat pölyttäjiä Ruotsissa tehty tutkimus vahvistaa, että maatalouden torjunta-aineet tuhoavat tärkeitä pölyttäjähyönteisiä. Valittavana on 4 tuoksua: kirsikka, vanilja, monoi tai vihreä tee, hinta 11 €. – Näiden kemikaalien vaikutus oli katastrofaalinen, sanoo tutkimukseen osallistunut Ingemar Fries Ruotsin televisiolle SVT:lle. Maailmalla Reilun kaupan kaupunkeja on jo yli 1 500. Lisäksi kaupunki kutsuu eri tahojen toimijoita hankkeeseen mukaan rakentamaan yhdessä Reilun kaupan kaupunkia. Metsäsienien poimintatulot olivat yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Herkkutattia kasvoi runsaasti myös eteläisessä Suomessa, mutta siellä järjestäytynyttä myyntikeräilyä on vähän. Viime vuonna suojelualueilla järjestettiin jo 77 talkoot järjestöiltä saatavan avun turvin. Tehoviljelyn kemikaalit uhkaavat kimalaisia ja muita pölyttäjiä. Metsähallituksen luontopalvelujen vapaaehtoisrekisterin kautta saat tietoa reaaliajassa erilaisista talkoomahdollisuuksista. Timo Väisänen niittämässä Korteniemen perinnetilan oppaana viime kesänä. 89 Luonto kutsuu talkoisiin Metsähallituksen ja järjestöjen luonnonhoitotalkoot ovat mahdollisuus viettää kesäpäivä, viikonloppu tai viikko hienossa maisemassa rentoutuen tehden työtä luonnon hyväksi. Myynnissä: luontaistuotekaupat, Ruohonjuuri ja Naturellement verkkokauppa. EU on tehnyt väliaikaisen päätöksen, jonka mukaan neonikotinoidien käyttö kielletään. Sheavoipohjaiset voiteet sopivat koko perheelle ja niitä voi käyttää mm. Ku v a M a rt ti H ei k k il ä . Tämän vuoden talkoista jotkut ovat jo täynnä, mutta useimpiin ehtii vielä mukaan. Toiset pellot olivat myrkyttömiä ja toisia oli käsitelty neonikotinoidi-torjunta-aineilla. Herkkutatti on myös hyvä vientisieni, jota arvostetaan Eteläja Keski-Euroopassa. Suurin osa sadosta kerättiin Itä-Suomessa. Tämän vuoden talkookesä käynnistyi huhtikuun lopussa leirillä, joka pidettiin Jungfruskärin saaressa Saaristomeren kansallispuistossa. Jos yhdyskunnan koko on vaikkapa 20 000 yksilöä, muutaman tuhannen kuoleminen ei vielä hävitä yhdyskuntaa. Talkoot tulivat jälleen täyteen ennätysajassa maaliskuun lopussa. Helsinki ja Espoo haastoivat Vantaan kesällä 2014 tavoittelemaan Reilun kaupan kaupungin arvonimeä. Lundin yliopiston tutkijat asettivat mehiläisiä ja kimalaisia kahdenlaisille pelloille. Tutkimus on julkaistu englanniksi Nature-tiedelehdessä. Vantaa on sitoutunut Reilun kaupan kaupungin kriteerien mukaisesti tarjoamaan kaupungintalolla ja omissa tilaisuuksissaan vähintään kolmea Reilun kaupan tuotetta. Kotitalouspoimijat saivat kerätä herkkutattia runsaasti omiin tarpeisiin. Trendikäs luomukaritevoi koko perheelle Ranskalainen, eettinen ja Reilua Kauppaa käyvä Terre d’OC on tuonut markkinoille uudet pikku butterit eli hoitovoit. Ruotsin maataloudessa käytetyistä torjunta-aineista noin 30 prosenttia on ollut neonikotinoideja. Tiedot on kerännyt Suomen Gallup Elintarviketieto Oy alan kauppaa harjoittavilta yrityksiltä
Materiaalina puu rauhoittaa ja parantaa keskittymiskykyä. Suomännystä on löytynyt lupaavia lääkeaihioita. Nämä männyt kasvavat Hossan alueella Suomussalmella. Hankkeessa esimerkkeinä olleet lähiruokaketjut sijoittuivat eri puolelle Suomea Espoosta Kemi-Tornioon asti. Tutkimuksessa on selvitetty myös, miten puu voi helpottaa ihmisen stressiä. Raikastamolta kotimaiset luomupillimehut Raikastamo on pieni ja pirteä juomatalo, jonka luomumehut ja -limut ovat vakiinnuttaneet paikkansa kahviloiden, ravintoloiden ja vähittäiskauppojen hyllyissä. Tuotteita tuotettiin alueilla, jossa niiden tuotanto on edullista. Lähiruokaketjun paremmuus johtui siitä, että tuotteita ja hankintaketjua kehitettiin yhtä aikaa kuin niiden ympäristövaikutuksia arvioitiin. Tutkimustulosten mukaan kaikkein merkittävimmät ympäristövaikutukset nurmikon perustamisessa ja hoidossa tulevat kasvualustan tuotannosta ja ominaisuuksista, koska nurmikon perustaminen edellyttää paksua kasvualustaa. Kun kasvualustan paksuus on 20 senttiä, hehtaarin alueelle tarvitaan 2000 kuutiometriä alustaa. Tieto voitiin ottaa välittömästi käyttöön. Tarkastellut lähiruokaketjut saivat ympäristövaikutusten arvioinnissa paremman tuloksen kuin verrokkituotteet. Männystä terveyttä Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston lääketieteen tutkijat ovat yhteistyössä löytäneet lupaavia lääkeaihioita suomännyn juurisienistä ja rungon sisäoksista. Parkanossa äsken pidetyssä seminaarissa esiteltiin tuloksina muun muassa endofyyttisientä, josta voi löytyä apu silmänpohjan ikärappeuman hoitoon. Esimerkiksi viljat tuottivat Etelä-Karjalassa suuria satoja, perunan viljely oli resurssitehokasta ja luomuviljan sato ruotsinkielisellä Pohjanmaalla hyvä. Nurmimatot tuottavat päästöjä Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia selvitettiin Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa hankkeessa, jossa yhteistyökumppaneina olivat Hämeen Ammattikorkeakoulu, Viherrakenne Jaakkola Oy ja Viherympäristöliitto ry. Raikastamon pillimehut ovat ensimmäisiä täysin kotimaisia luomupillimehuja Suomen markkinoilla. Tuotteet on pakattu 200 millilitran tetra-pak pakkauksiin, joten ne mahtuvat oivasti menoon mukaan ja pysyvät tukevasti pienemmissäkin kätösissä. Tarkastelussa oli kahdeksan lähiruokatuotteen kestävyys. Lisäksi mansikan viljely oli tutkituilla tiloilla resurssitehokasta ja ahvenen kalastus Lounais-Suomen rannikolla hyvin suunniteltua. Kompostin tuotantoketju kuluttaa myös vähemmän energiaa kuin turpeen, joten kompostin käyttö säästää myös sitä kautta luonnonvaroja. Kasvualustan sisältämän turpeen hajoaminen hiilidioksidiksi aiheuttaa viherrakentamisen suurimmat ilmastovaikutukset, sillä turve lasketaan uusiutumattomaksi raaka-aineeksi – Tulos puoltaa ratkaisuja, joissa turve korvataan kasvualustan tuotannossa biojätteestä tai mädätetystä jätevesilietteestä tehdyllä kompostilla, toteaa erikoistutkija Oiva Niemeläinen Lukesta. Huhtikuun alusta asti saatavilla olleet pillimehut ovat juomakauden varmin janonsammuttaja. Jokaiselta paikkakunnalta oli otettu mukaan yksi esimerkinomainen lähiruokaketju, mutta kaikkien kokemukset koottiin yhteen. Pillimehut eivät myöskään sisällä lisättyä sokeria tai muita makeutusaineita, eikä niissä käytetä lainkaan säilöntäaineita. Raikkaan maun ja korkean laadun takaamiseksi tuotteet valmistetaan herkullisilta luomutäysmehuista. 90 Kahdeksan lähiruokaketjua arvioitiin Luonnonvarakeskuksessa on arvioitu julkisten laitosten lähiruokaketjuja. Tuoteryhmään kuuluu kolme iloista mehumakua: omena-päärynä, appelsiini-porkkana ja rypäle-karpalo. Hullunkurisista pakkauksista on helppo valita oma suosikkinsa. Kompostin käyttö kasvualustana kuitenkin kierrättää ravinteita ja näin ollen vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä. Nyt Raikastamo tuo markkinoille kesän 2015 hauskimman uutuuden: luomupillimehut. Rahoittajana oli maaja metsätalousministeriön Ruokaketjun toiminnan edistämishanke. Hankkeen toteuttivat Savon koulutuskuntayhtymä EkoCentria ja Luonnonvarakeskus. Arvioitavina olivat tuotteiden koko tuotantoketjun ilmastovaikutukset ja rehevöittävä vaikutus sekä sosiaalinen kestävyys. Ne ovat kompostipitoisilla kasvualustoilla suuremmat kuin turvepohjaisilla kompostin suuremman ravinnepitoisuuden vuoksi. Ku v a M a rt ti H ei k k il ä . Mukana olivat myös kuoripäällinen peruna ruotsinkieliseltä KeskiPohjanmaalta, mansikkapirtelö Pohjois-Savosta ja luomukaurapuuro Pohjanmaalta, kuorettomasta ohrasta tehty karjalanpiirakka PohjoisKarjalasta ja pororouhe Kemi-Tornio-alueelta. Mansikkasose oli Espoosta, ahvenpihvi Varsinais-Suomesta, täysjyväruisleipä ja ohrarieska Etelä-Karjalasta. – Massiivipuusta tehdyt seinät ja kalusteetkin laskevat ihmisen systolista verenpainetta, kertoo tutkija Riina Muilu-Mäkelä Luonnonvarakeskuksesta.. Kyseisestä sieniuutteesta voi olla apua myös tulehdusperäisen nivelrikon ja nivelreuman hoidossa. Oleellinen osa viherrakentamisen ympäristövaikutuksia ovat myös nurmikoilta tapahtuvat ravinnehuuhtoumat
Tilaushinnat: Kestotilaus 38€, määräaikainen tilaus 43€ Tilaa lehti www.kissafani.?, tilaukset@karprint.. 09-2569 108 Kissafani Kissafani on kissan ystävien ikioma lehti. 09-2569 108 KOIRA Meidän 3/2015 6,30 LAP SIPERHEIDEN STA FF I Jekku haistaa putkivuodot Turkki pysyy hyvänä viikoittaisella pesulla Bostoninterrieri Orvokki opettaa hampaidenpesua Rokka ja Kippari lähtevät Tansaniaan pelastamaan norsuja Sokea mopsi pärjää oman emännän avulla Pentutreffeillä ilo ylimmillään! KIKE ELOMAAN nallemaiset akitat 4,90 ERIKOISHINTA Ekoelo Uutuuslehti Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat elämäntapaa: Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti. 09-2569 108 2 2/15 6,20 Erikoishinta 5,90 Hevonen on kotieläimistä paras synnyttäjä Keinoemovälityksen sesonkiaika alkamassa Varsan kanssa tuloksiin naksutinkoulutuksella Äidittömyys näkyy varsana orvoksi jääneessä hevosessa Työn raskaus katkaisi ravivalmentaja Kari Lähdekorven uran Ravikuningas Patrik Seppo Suurosen mielessä usein vieläkin Liian kortinen heinä aiheuttaa terveysongelmia Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen Extrahinta 4,90 2/2015 6,70 FREDU SIRVIÖ: Järkeä ruoan valvontaan! Paradise Oskar on nyt lauluntekijä Axel Ehnström Eläköön sarvellinen pässi! Tuhkaa luomumaahan! Hengittävä ekotalo EU jarruna koivutisleelle Majoitu maalla! Eviran säännöt suosivat eineksiä ja kiusaavat lähituottajia HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 2/2015 6,40 Silkkiturkkinen Kerttuli vuoden 2014 kotikissa Meille tulee pentu! Hoito Ravinto Tarvikkeet Kissaagilityssä riittää vauhtia! Kalle pelasti isäntänsä tulipalosta Cornish rexit Onni ja Bonus todellisia mammanpoikia Maatiaiskissojen asialla: Geenit saatava talteen TARJOUSHINTA 5,90. Tilaushinnat: Kestotilaus 40€, määräaikainen tilaus 45€ Tilaa lehti www.ekoelo.?, tilaukset@karprint.. Hevosmaailma kertoo kuulumisia raviradoilta, ratsastuskisoista ja hevostaloudesta. tai puh. Hevosmaailma ilmestyy 6 kertaa vuodessa tuhtina lukupakettina. luokan postimerkki Tilaan Ekoelo -lehden ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Paperilehti kestotilaus Paperilehti määräaikaistilaus 12 kk Digilehti kestotilaus Digilehti määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ ___/___ 20___ Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Ekoelo Helli, elä ja harrasta! Meidän Koira Meidän Koira on erinomainen asiaja viihdelehti koko perheelle. Kissafani ilmestyy 6 kertaa vuodessa aina yhtä odotettuna lukijoidensa iloksi. Ihmisen läheisimmästä ystävästä koirasta esittelemme jokaisessa numerossa rotuja, kasvatusta ja hoitoa. Lehti on laaja-alainen, täysin nelivärinen ja lähes satasivuinen aikakauslehti, joka ilmestyy 6 kertaa vuodessa! Meidän Koira ilmestyy kolmatta vuottaan. Tilaushinnat: Kestotilaus 37€, määräaikainen tilaus 39€ Tilaa lehti www.meidankoira.?, tilaukset@karprint.. tai puh. Tilaushinnat: Kestotilaus 38€, määräaikainen tilaus 47€ Tilaa lehti www.hevosmaailma.?, tilaukset@karprint.. 90 Paperilehti kestotilaus laskutusjakso 12 kk 40€ Paperilehti määräaikaistilaus 45€ Digilehti kestotilaus laskutusjakso 12 kk 32€ Digilehti määräaikaistilaus 36€ Tilaushinnat Käytä palvelukorttia, kun PALVELUKORTTI Karprint Oy Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen Extrahinta 4,90 2/2015 6,70 FREDU SIRVIÖ: Järkeä ruoan valvontaan! Paradise Oskar on nyt lauluntekijä Axel Ehnström Eläköön sarvellinen pässi! Tuhkaa luomumaahan! Hengittävä ekotalo EU jarruna koivutisleelle Majoitu maalla! Eviran säännöt suosivat eineksiä ja kiusaavat lähituottajia 1. 09-2569 108 Hevosmaailma Hevosmaailma on hevosen omistajille ja kasvattajille suunnattu harrastelehti, jossa aina on runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa kaikille hevosista kiinnostuneille. Kissafani on siihen pieni korvike. Rakkaus kissaan on monen kohdalla sammumaton, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta omaan kissaan. Lehti esittelee myös erilaisia kissoja ja kissarotuja ja on mukana kissanäyttelyissä. Ekoelo jalkautuu harrastus-, kurssija koulutustoiminnan pariin sekä kertoo ekologisista ja luontoa lähellä olevista vapaa-ajanviettomahdollisuuksista. tai puh. tai puh
HAVUPUUUUTEJUOMA Tuote johon Sinun ei tarvitse uskoa se toimii sittenkin! Turun yliopistossa tutkittu luonnontuote länsirannikon männystä Saatavana luotaistuotekaupoista kautta maan. www.ravintorengas.. Kari Herttua Havupuu-uutejuoman kehittäjä BAS2 Itella Posti Oy Itella Green. Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan..