Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Sieniihminen SAIMI HOYER: Anna lapselle luonto! Löydä uudet sienimaut Säilö sienet! Ekokosmetologin kukat, marjat ja yrtit Lähde luomumatkalle! Puhtaasti Hotelliaamiaisella lähiruokaa ja luomua Aidosti 4/2014 6,70 Kotoillen Muuruveden luomukauppa on ekoilijan paratiisi Räsymatto on kierrätyksen äiti Helsingin Villasukkatehdas sukittaa suomalaiset Timlinin perheen ekokoti
Kokonaisvaltainen, kestävä suunnittetuote jää helposti yksittäisten teknisten ratkaisujen varjoon. EKO-BOXIssa painotetaan rakennusten ja yhdyskuntien suunnitteluvaiheen merkitystä ekologisesti kestävän kokonaisuuden saavuttamiseksi. Sivustolla käsitellään muun muassa kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntasuunnittelua, ekologisesti kestävää rakennussuunnittelua ja korjausrakentamista, hiilidioksidipäästöjen vähentämispotentiaalia, luonnonvarojen riittävyyttä ja luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamista. Luomuraportti 2013 löytyy Eviran sivulta evira.fi. Tuotteen myyminen luomutuotteena jouduttiin kieltämään vain harvoin. EKO-BOXI toimii myös eräänlaisena ekologisen suunnittelutiedon porttina kattavan linkkilistansa ansiosta. AJANKOHTAISTA Luomu on luomua Luomuun voi edelleen luottaa, kertoo Evira. Jokaisella luomutoimijalla on oltava oma luomusuunnitelma, jota toteuttamalla luomutuotannon vaatimukset täyttyvät. Kyseessä on tietopaketti kestävästä rakentamisesta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta rakentamiseen. – Vain alle neljälle prosentille kaikista luomutuottajista annettiin kielto myydä tuotettaan luomutuotteena, toteaa ylitarkastaja Sampsa Heinonen Evirasta. – Sivuston tavoitteena on helpottaa suunnittelijoiden työtä sekä tarjota taustatietoa myös esimerkiksi omakotitalon rakentajalle tai taloyhtiön asukkaille, verkkosivuston suunnittelusta ja kokoamisesta vastannut Pekka Hänninen EKO-SAFAsta sanoo. Viranomaiset tarkastavat jokaisen suomalaisen luomutilan ja -yrityksen vähintään kerran vuodessa.Luomuna saa markkinoida vain valvottua tuotantoa. Lisätietoja: safa.fi Ekoelo | 3. Suomen luomutuotannossa oli vuonna 2013 lähes viisituhatta toimijaa. Ekologinen kestävyys suunnittelussa ja rakentamisessa on monen osatekijän summa ja kattaa paljon muutakin kuin energiatehokkuuden. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira valitsee luomuvalvonnan painopisteet vuosittain. Toimijoiden määrä ei ole juuri kasvanut edellisvuodesta. Vuonna 2013 luomutiloilla tarkastettiin erityisesti tuotteiden varastointimääriä, jotta tuotteiden alkuperäväärennöksiä voitaisiin ehkäistä ennalta. Kestävän suunnittelun EKO-BOXI verkossa Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on julkaissut kestävän suunnittelun verkkosivuston, EKO-BOXIn. Ekologisesti kestävän suunnittelun linkkilistaan on koottu muun muassa erilaisia laskureita ja työkaluja, alan järjestöjen ja viranomaisten yhteystietoja sekä kestävän rakentamisen linkkejä. Luomutuotannon valvonnassa vuonna 2013 useimmiten pelkkä huomautus toimijoille riitti. Jokainen tuote-erä on voitava jäljittää maatilan peltolohkoihin ja tuotantovuosiin. Luomuvalvontaan osallistuvat Eviran lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kunnat, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ja Tulli. Yhtä laajaa ekologisen rakentamisen linkkilistaa ei löydy muualta
94 Irman ekoherkut 50 Kahden neliön ruismaan onnellinen viljelijä kertoo kokemuksistaan. Vuoden kokki Heikki Liekola neuvoo. LUONNONKOSMETIIKKA 54 Aamumaan saippuat Kristiina Nevakivi yhdisti eläinsuojelun ja luomuraaka-aineista valmistetut saippuat. 84 ECEAT Suomi ry KÄDENTAIDOT 36 Räsymatto Eila Ahonen Huittisista ja Marianne Hongisto Jalasjärveltä tekevät perinteisiä räsymattoja. Sieni-ihmiset ry:n puheenjohtaja on ollut Saimi Hoyerin sienikaveri 20 vuotta. 90 Fairyfactory Vaatteita ekologisesti. 62 Luonnon hoitavat ainekset RUOKATALOUS 22 Luomun tienraivaaja 26 Luomua hotelliaamiaisella. Äsken julkaistiin heidän yhteinen kirjansa. 67 Puuvene on vakaampi soutaa eikä se ole niin tuuliherkkä kuin lasikuituvene. Ekoelo Luonnonmukaisesti TÄSSÄ NUMEROSSA 4/2014 Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen 74 Helsingin Villasukkatehdas Viime vuonna aloittanut yritys haluaa pitää suomalaiset sukissa. Viime vuonna mökillä vierähti 135 päivää. 30 Ruoan elinkaari Luomun maaperävaikutuksia ei ole juurikaan tutkittu Suomessa. EKOELÄMÄ 74 Timlinin perheen lintukoto Hyvinkääläisperhe kerää sadevettä ja polttaa jätepuuta. 58 Kauneuden luonnolliset lähteet Liisa Seppälä-Cohen on luonnonkosmetiikan uranuurtaja Suomessa. 92 Lilly’s Eco Clean Ekopuuhanaisemme Irlannissa kehittivät ekologisen siivoustuotesarjan. Ekomatkailua edistävän yhdistyksen 32 jäsenkohdetta esittelyssä. Selvitimme, löytyykö kolmen suurimman hotelliketjun aamiaiselta luomua ja lähiruokaa. 4 | Ekoelo EKOYRITYS 42 Lopen Rakennuspuu Hitaasti kasvaneiden mäntyjen tyvitukit saavat arvoisensa kohtelun. Tehoviljelyn mittarit soveltuvat siihen huonosti. SIENET 6 Saimi Hoyer, sienet ja metsä 14 Säilö sienet 10 Petri Salmela ja sieni-ihmiset Topin Maatilamyymälä Muuruvedellä tarjoaa luomun ystävälle ällistyttävän laajat valikoimat. Metsähallituksen kansallispuistokummi on käynyt metsässä ja sienessä lapsesta asti. KOLUMNI 48 Timo Heinonen. 18 Hittisanoittaja Lasse Wikman tekee luovaa free lance -työtä yhtä hyvin mökillä Mäntyharjulla kuin kotona Helsingissä. Kuteet saadaan vanhoista vaatteista, pöytäliinoista ja lakanoista. EKOMATKAILU 80 Kanniston Kotieläintila Matkailutila Alastarolla kasvattaa luomuelämään myös jälkipolvia
Yritys on perustettu 1962. Maan muokkausta kuvaavassa kuvatekstissä hän kirjoittaa: ”Tästä se alkaa elo-syyskuun vaihteessa. Samalla aamiaispöytään saataisiin sekä kehon että mielen nautintoja, kuten myös syvää kosketuspintaa ja tunteen siirtoa suomalaisuuden ytimeen. Suomalaishotellin aamiaispöydässä luomu- ja lähiruokavalintojen oheen olisi oivallinen tilaisuus liittää tietoa, miten ja missä luomu- ja lähiaamiasantimet ovat kasvaneet sekä informaatioita tuotteiden valmistajista. Suomalaisuuden ytimessä, niin pellonmuokkaajan arjessa kuin kulttuurisessa sunnuntaissa, kulkee tässä lehdessä toimitussihteeri Martti Heikkilä artikkelissaan Kahden neliön ruismaa. 09-413 97 370 Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 REETTA AHOLA Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puh. Kannen kuvassa: Saimi Hoyer Kuva: Petri Salmela Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. PÄÄKIRJOITUS Suomen luonnon arki ja sunnuntai kukoistamaan hotellien aamiaispöytien markkinavalttina S uomalaisissa hotelleissa aamupalaansa nauttivilla on mahdollisuus luomu- ja lähiruokavalintoihin, kuten tässä lehdessä kerrotaan. Ongelmana kotimaisen kalan kanssa on sen huono saatavuus. Ekoelo | 5. Ekoelo 5/2014 ilmestyy lokakuun alussa. Tuuli leyhyttelee Ekoelo tuleentuvaa ruista. Aamiaispöytään voisi myös kirjoittaa aamuluettavaksi kiehtovia, ruoan alkulähteille vieviä tarinoita. Taustalla sinikelloja ja päivänkakkaroita. Peltojen alla on niittu, apilaäyräinen, halkileikkaama monipolvisen ojan;” Suomen luonnossa kasvaneissa ja luonnon kasvattamissa luomu- ja lähiruoka-antimissa on mahdollisuuksia loistaviin brändäyksiin. –– Ja to...os...ta se alkaa.” Ruispellon kuvaukset puolestaan kuljettavat ajatukset Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin syvästi tunteita liikahduttavaan alkuun: ”Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Ilmoituspäällikkö: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi, puh. Brändityöryhmät tervemenoa Suomen luontoon ja suomalaisen kulttuurin suurten kertomusten äärelle! Niiden rinnalla kalliit, ulkomaiset konsultit kalpenevat! Vesistörikkaassa Suomessamme kotimainen kala on myös asia, joka tarvitsee oman brändäyksensä. Keski-Euroopassa ja Aasiassa, Aasian maista eri toten Japanissa, kun suuresti arvostetaan suomalaisen luonnon antimia, joihin keskiyön aurinko on rikastanut runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja mystistäkin Pohjolan aurinkoenergiaa; sanotaanhan uuden, henkisemmän ajan valon tulevan Pohjolasta. Ja useat hienosti pärjäävätkin yhteiskunnan monenlaisesta, toimintaa hankaloittavasta valvonnasta ja säätelystä sekä korkeasta arvonlisäverosta huolimatta. Tarinoita Suomen luonnon mystisestä väestä sekä intertekstuaalisia viittauksia suomalaiseen, kirjoittamattomaan ja kirjoitettuun kulttuuriin: kansan suussa kulkeviin, vuotuista ajankulkua kuvaaviin viisauksiin, kansanrunouteen sekä muuhun kirjallisuuteen. Meillä upeiden vesistöjen maassa ammattikalastajat ovat lähestulkoon kadonnut luonnonvara, ja kalapöytiin niin kotona kuin ravintoloissa päätyy kasvatettua kirjolohta tai pakastealtaan kalapullia. Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Päätoimittaja: Reetta Ahola reetta.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Martti Heikkilä martti.heikkila@karprint.fi Toimitusjohtaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Karprint Oy julkaisee 15 erikoisalan aikakauslehteä, 3 tilauspohjaista paikallislehteä ja 3 kaupunkilehteä. Taustalla horsmankukat kutsuvat kimalaisia sadonkorjuuseen. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 40 €. Kasvimaasta osa on päätynyt luonnonniityksi. Enemmällekin olisi tilausta ja tilaa hotellien aamiaistarjonnassa. 09-413 97 300 Vuonna 2014 ilmestyy 6 numeroa. Ilahduttavasti muutamat sitkeät, yksityiset matkailu- ja ravintolayrittäjät tosin sinnittelevät luottaen laatuun, kotimaiseen villikalaan sekä muihinkin suomalaisiin raaka-aineisiin ja omin käsin tekemiseen. Maa muokataan jussinkuokalla, maahan hierotaan tähkistä jyviä ja päälle heitetään lapiolla muutaman sentin kerros multaa.” Ruispeltoa hän kuvailee: ”Ruis heilimöi juhannusaaton kunniaksi. Jokainen menestystarina tarvitsee sekä juuret että siivet! Toimituksen osoite: Ekoelo Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Luomu- ja lähiruoka-aamupalasta tulisi kehittää brändi ja markkinoida sitä suomalaisten, ekologisesti ajattelevien matkailijoiden lisäksi vahvasti keskieurooppalaisille ja aasialaisille turisteille. Kotimaisten luontoherkkujen pohjalta on hyvä lähteä kehittämään turisteja maailmanlaajuisesti kiinnostavia moderneja brändejä. 09-413 97 333 Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 45 €. Ottakaamme oppi vanhan kansan taidoista jalostaa Suomen luonnon antimet maukkaiksi herkuiksi. Ne ovat konkreettista itsenäisyytemme evästä. ” Ihanasti ajatukset lentävät Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla romaanitrilogian suomalaisen sisun ruumiillistumaan, Koskelan Jussiin: ”Alussa olivat suo, kuokka – ja Jussi. Sen läheinen ympäristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa ennenkuin talo oli häviöön mennyt, aaltoili teräinen vilja
Saimin äiti keräsi haperoita. S aimi Hoyerille, 40, nousee vahvimpana lapsuuden tuoksuista mummin kellarin pikkelssisienituoksu. – Vanhempien suvuissa on aina ollut vahvaa luontotuntemusta ja se varmaan myös vaikutti. Muistan hyvin, kuinka istuin sienimetsällä mättäällä ja söin ketunleipiä.. Kesäksi helsinkiläisperhe muutti mökille Punkaharjulle lähelle Kerimäkeä. Isänäiti IltaAnnikki asui Kerimäellä. 6 | Ekoelo – Haperoiden lisäksi kehnäsientä ja ukonsientä, mikä nosti omankin mielenkiintoni myös näihin sieniin. – Harmi, ettei mummi ehtinyt nähdä kirjaa. Joillekin hän oli Annikki-mummi, Saimille lyhyesti mummi. Nyt hän asuu perheineen metsän keskellä Punkaharjulla ja sienikavereita on pitkin Suomea. Sienikaveri Petri Salmelaan hän tutustui parikymmentä vuotta sitten, ja äsken toteutui heidän yhteinen haaveensa, Tammen kustantama kirja Sieniä ja ihmisiä. SIENET SAIMI HOYER ON METSÄN LAPSI JA KUMMI Sienestäjän löytöretket Jo lapsena metsä ja sienet tulivat Saimi Hoyerin kavereiksi. Hän nukkui pois vuosi sitten, Saimi Hoyer kertoo. Kerimäen kangasmaastoissa on paljon rouskuja, mistä seurasi, että Saimi teki lapsena mummin opastuksella tuttavuutta juuri rouskujen kanssa. Hän oli aikaansa edellä, sillä tuohon aikaan haperoiden kerääjälle naureskeltiin. Niitä hän maisteli suoraan luonnosta ja perheessä niitä käytettiin myös salaatissa. Sieniä, ketunleipiä, mustikkaa Makumuistona lapsuudesta Saimilla ovat myös ketunleivät, suolaheinät ja voikukat. Saimin vanhemmilla Soila Komilla ja Jyrki Nousiaisella oli näyttelijöinä pitkät kesälomat, 2,5 kuukautta
Ekoelo | 7. Vuodesta 2012 lähtien hän on ollut Metsähallituksen kansallispuistokummi. Suuret petäjät ovat ne tärkeimmät puut. Saimi Hoyer asuu perheineen Punkaharjulla. Metsä on ollut Saimi Hoyerin elämässä alusta asti
– Revin tervaskantoja maasta ja toin pulkalla kotiin harjuilta. Metsästä löytyi myös muuta kerättävää, kivaa ja hyödyllistä. Tätä kaveruutta edistää myös Petrin ja Saimin aloitteesta viime vuonna perustettu Sieni-ihmiset ry. Saimi Hoyer korostaa, miten tärkeää on, että on sienikaveri. – Se on aina ollut kivaa. Me olemme sinne muualta tulleet ja metsän eläimet pelkäävät meitä. Ja kun tulin ulkomailta Suomeen lomalle, tulin aina tänne. Perheessä on kaksi poikaa, 8-vuotias Kaspar ja 6-vuotias Hektor. – Ei metsää pidä pelätä. Varvikossa ja sammaleella pulkka liukui hyvin kesälläkin. Ei koskaan katkosta Saimilla ei koskaan tullut katkosta sienestykseen ja muuhun metsäkaveruuteen. Näin meistä tuli tutkimuskavereita. Kun sai ekat vuodet syödä suoraan suuhun, niin ei tullut torjuntareaktiota. – Petrin kanssa ryhdyttiin yhdessä sienestämään. Yhteys Italiaan johti myös opiskeluihin Italiassa ja siellä hänet keksittiin valokuvamalliksi, kun tuntematon valokuvaaja ja stylisti tulivat juttelemaan Tina Turnerin konsertissa ja pyysivät koekuvauksiin. Sitten aloimme järjestää sienimaistajaisia. Petri ei ollut aikaisemmin paljoakaan sienestänyt. Petri Salmela on kotoisin Vetelistä. – He olivat sellaisia kylän ukkoja, jotka eivät olleet syöneet sieniä paitsi ehkä jouluna sienisalaattia. Silloin alkoi tämä yhteinen juttu. Mitä olivat herkkutatteja metsätöissä potkiskelleet, Saimi Hoyer kertoo. Ei määrätty, että ei saa syödä ennen kuin on astia täynnä. Vuonna 2006 hän avioitui yritysjohtaja Thomas Hoyerin kanssa. Saimin kanssa löytyi yhteinen harrastus ja kiinnostuksen kohde. – 19-vuotiaana tutustuin Petriin. Yksiin sienimaistajaisiin Saimi ja Petri kutsuivat Punkaharjulla paikallisia miehiä. Myös marjassa käytiin ahkerasti. Huomattiin, että vain taivas on rajana. Lapsesta asti luonto ja varsinkin linnut olivat tärkein harrastus. Saimi Hoyer muistaa, että sienestäminen ja marjastaminen ei koskaan tuntunut pakolta. – Mustikat olivat lapsena parhaaseen mustikka-aikaan suorastaan toinen ravinto, aina oli suu sininen. Hän oli tullut Helsinkiin taideteolliseen opiskelemaan. – Sitten aloin olla myös yksin maalla. Lukion jälkeen Saimi Hoyer, tuolloin Nousiainen, opiskeli ensin Oriveden opistossa kirjoittamista ja sitten Jyväs- kylän yliopistossa italiaa, unkaria ja kirjallisuutta. Aluksi perhepiirissä, sitten ystäville ja muillekin. Menestynyt kansainvälisen uran luonut malli palasi Suomeen 2003 ja alkoi tehdä töitä toimittajana, tv-juontajana ja kolumnistina. Olenko hakenut vääristä paikoista. Myös murrosiässä hän oli kesät isän ja äidin kanssa maalla, mitä muut samanikäiset Helsingissä ihmettelivät. Tutkimusreissut ja sienimaistajaiset Saimi Hoyerin ja Petri Salmelan sienikaveruus on kestänyt jo yli kaksikymmentä vuotta. – Oli tosi paljon puolukkaa. Punkaharjulle omaan taloon metsän keskelle perhe asettui kolme vuotta sitten. 8 | Ekoelo. Nyt välillä ihmettelen, mihin metsämansikat ovat kadonneet. Siihen oli osuutensa viisailla aikuisilla. – Aluksi olivat nämä yhteiset tutkimusreissut. Alettiin löytää uusia sieniä. Omilta mailta ja luvalla myös kaverien mailta. Myös mustikkaa ja metsämansikoita
Me olemme sinne muualta tulleet ja metsän eläimet pelkäävät meitä. Aarniometsä. – On uskomatonta, että vain pari prosenttia metsiemme sienistä kerätään. – Päätimme, ettemme tee sienten tunnistusopasta vaan kirjan, jolla saataisiin yhä useamman innostus sieniin heräämään. Keväällä 2012 Saimi Hoyer sairastui diagnoosina perinnöllinen immuunipuutostauti hypogammaglobulinemia. Kysymykseen metsän merkityksestä itselleen hän vastaa naurua hersyvällä varoituksella: – Nyt tulee saarna. Ja niin ikkunat tehtiin lattiaan asti. He neuvovat kirjassaan, että helppoon ja yksinkertaiseen sieniruokaan ei tarvita kovin kummoisia raakaaineita. Huomaamaan, että wau, – Päätimme, ettemme tee sienten tunnistusopasta vaan kirjan, jolla saataisiin yhä useamman innostus sieniin heräämään. – Metsä on paikka, josta saa voimaa. Ne ovat minulle NE puut. Jotkut sitten ihmettelivätkin, kun olin tähän suostunut. Tehtiin snack-paloja. Oli lopultakin aikaa keskittyä. Tässä ympärillä niitä on paljon. Kaappiin kannattaa kuitenkin varata smetanaa, vehnäjauhoja, valkosipulia, sipulia, purjoa, perunaa, juustoa, persiljaa, suolaa, voita ja öljyä. Myös kaupungissa on luontoa, puistot ja rannat, ei roskia sinnekään. Jopa tuttuja, jopa kantarelleja ja suppilovahveroita jää valtavasti metsiin. Entä mitkä ovat metsän ystävälle tärkeimmät puut. “Olisi ihanaa tehdä kirja” Ajatus yhteisestä kirjasta iti vuosia. – Olin pitkään miettinyt hyväntekeväisyyskohdetta ja monesta ehtinyt kieltäytyä. Saimi Hoyer pitää tärkeänä, että lapsi saa hyvän luontosuhteen jo pienenä. – Lapseni järkyttyvät, jos löytävät roskan metsästä. – Suuret petäjät. Näin saatiin heistäkin sienikavereita. Saimi ja Petri tutkivat sieniretken saalista. – Vahvana trendinä nyt on, että hakeudutaan luontoon. Ei metsää pidä pelätä. Myös yksi iso kuusi, josta tulevat mieleen lapsuuden seikkailupaikat. Saimi Hoyer innostaa myös kaupungissa asuvat perheet lähitienoon takapihalle ostosparatiisien ja huvipuistojen sijaan. Siinä alkoi kertyä kuvapankkia eri sienistä. Tämä on lapsuuden ja van- hempien kautta jotain, minkä tunnen. Niitä pitää kunnioittaa mutta ei pelätä. mitkä aarteet meillä on tuolla metsässä. Kansallispuistokummi Saimi Hoyer on vuodesta 2012 lähtien ollut yksi Metsähallituksen kansallispuistokummeista. Saimi Hoyer näkee merkkejä siitä, että sienet saavat uusia hullaantujia samalla tavalla kuin villivihannekset. Siitä voi sitten lähteä miettimään varsinaisempaa ruoanlaittoa. Sitten vain sanottiin ääneen, että olisi ihanaa tehdä sienikirja. Siitä saa eväät elämään. Ihan vain paistettiin öljyssä ja lisättiin suolaa. Tauti ilmenee useimmiten vasta aikuisiässä. – Kauhea sanoa, mutta se oli kirjan kannalta hyvä juttu. Tähän taloomme halusin ehdottomasti, että metsä on tauluna. Saimin ja Petrin sienimaistajaisissa ei siis varsinaisesti valmisteta ruokaa vaan sieniä maistellaan siten, että kunkin sienen oma maku on esillä. – Metsä on ollut elämässäni alusta asti. – Petrillä oli tapana ottaa kuvia sieniretkillä. – Sienissähän on loppumaton makujen ja aromien kirjo. – Ihan suoraan siitä lähdimme tekemään ja jakamaan muille tätä yhteistä innostusta. Suunnistus, geokätkeily, sienet, villiyrtit, maut. TEKSTI: MARTTI HEIKKILÄ KUVAT: PETRI SALMELA Ekoelo | 9. – Omaan arvomaailmaani se on antanut mielettömät lähdöt. – Ajattelin, että tähän minulla on myös annettavaa. Jotkut ovat kysyneet, kuinka uskallan olla täällä lasten kanssa yksin mieheni ollessa työmatkoilla. Monella on kuitenkin opittavaa. – Petri sitä ehdotti sairaalassa käydessään, että olisiko nyt sen aika. Kouluihin lisää roskapäiviä. – Ja paitsi että sienet ovat ravintoa, niissä on myös lääkinnällinen puoli. Ja samalla oli hyväkin uppoutua johonkin. – Teimme heille kahdeksaa lajia
Lähileppien sahanpurusta ja lähitilojen luomuviljasta tehdään massaa, josta valmistetaan kasvualustoja. KeskiPohjanmaalla ei hänen nuoruudessaan ollut samanlaista sieniperinnettä kuin Itä-Suomessa. Jotta kotimaiset sienet olisivat kaupoissa ja ravintoloissa vakiona, tarvitaan lisääntyvän keruun lisäksi myös viljelyä. – Kaikki ovat tervetulleita mukaan. Keräämisen tehostamisen. Myös sienitietoutta pitää lisätä: moniko tietää, että suppilovahverossa on viisi kertaa enemmän D-vitamiinia kuin kirjolohessa. Toiminnassamme korostuvat yhteisöllisyys kuten erilaiset tapahtumat, retket ja muu sosiaalinen toiminta. SIENET PETRI SALMELA JA SIENI-IHMISET RY JAKAVAT INTOHIMOAAN Lisää sieniä kaikkialle! Sieni-ihmiset ry ja sen puheenjohtaja, Petri Salmela innostavat suomalaisia keräämään, syömään ja ostamaan sieniä. Mutta hänen ja Sieniihmiset ry:n visiossa sienissä on myös talouden potentiaalia. Yhdistyksen tavoitteena on innostaa ja opastaa suomalaisia käyttämään enemmän luonnonvaraisia ja viljeltyjä sieniä. Harrastajat keräävät sieniä omaan ruokapöytään, mutta elinkeinona ne voisivat olla nykyistä paljon merkittävämpi osa elintarvikeketjua. Yhdistyksen yksi tavoite on tehdä Nuotiolla Saimin kanssa Juhani Ruotsalainen, joka tuntee haperot niin hyvin, että hänet vihittiin ansioistaan filosofian kunniatohtoriksi vuonna 2010. Kirjassa haperotohtori kertoo, että Suomessa kasvaa 150 tunnistettua haperolajia ja niiden lisäksi suuri määrä vielä tuntemattomia, joten tutkittavaa riittää. työtä, jotta kauppoihin ja ravintoloihin saataisiin enemmän lajeja Eviran suosittelemien sienten lisäksi. – Suomalaiset ruokasienet pitäisi saada vakioksi kaupan valikoimiin ja ravintoloihin. Toukokuussa 2013 AD Petri Salmela, Saimi Hoyer ja ravintoloitsija Antto Melasniemi pitivät Sieni-ihmiset ry:n perustavan kokouksen. Harrastus ja elinkeino Rääkkylässä toimiva Polar Shiitake tuottaa luomusiitaketta. Ravintoloihin sopisi esimerkiksi yleinen, vahvan makuinen ja herkullinen sikurirousku. P etri Salmela, 42, on lähtöisin Vetelistä. 10 | Ekoelo Petri Salmelalle sienet ovat intohimoinen harrastus. Markku Leppänen esittelee Saimi Hoyerille
Petri Salmela ja nuijakuukunen. Ekoelo | 11. Kuva Saimi Hoyer
Pilko sienet haluamasi kokoisiksi paloiksi. Kuitua, seleeniä, vitamiineja Saimi Hoyer ja Petri Salmela ovat haastatelleet kirjaan myös MTT:n erikoistutkija Pirjo Mattilaa. Siellä marketeissa sieniosastot ovat kuin meillä vihannesosastot, on viljeltyjä ja luonnonvaraisia sieniä eri tavoin pakattuna. Pilko sipulit ja kuullota niitä voissa kattilassa. Japanissa sillä on mystisen herkun maine ja 1500-luvulta 1800-luvun puoliväliin sen syöminen oli sallittua vain keisarille ja sotilasjohtajille. Kirjassa Sieniä ja ihmisiä on esitelty kaksi Rääkkylässä toimivaa yritystä: Mervi ja Markku Leppäsen Polar Shiitake, joka tuottaa luomusiitaketta sekä Esko Hokkasen tila, joka tuottaa osterivinokasta. Lisää kuutioitu särä tai muu paistiliha. Markku Leppänen kertoo kirjassa, että muualla Euroopassa sieniviljelymarkkinoilla liikkuu yli 900 miljoonaa kiloa sientä vuodessa. Jatka keittämistä 5 minuuttia. 12 | Ekoelo. Esimerkiksi herkkutatit ovat hyviä kuidun lähteitä, niissä on runsaasti proteiinia, ja seleeniä on kaksi kertaa enemmän kuin vehnäjauhossa. Tuoksuvalmuska eli matsutake on niin hieno sieni, että sille on omistettu Sieniä ja ihmisiä -kirjassa kokonainen luku. Pirjo Mattilalta kirjaan on saatu tutkimusfaktaa myös sienten ravintoarvoista. Lisää sienet ja maito (kuivattuja sieniä käytettäessä koko liotusneste). Hänen mukaansa Suomen metsät tuottavat vuodessa 2-5 miljoonaa kiloa ruokasientä. lisäksi se varmaankin edellyttää myös metsäsienien viljelyä. Japanissa sienten käyttö on vielä pidemmällä kuin Keski-Euroopassa. Herkkusieniä Suomessa on viljelty jo pidempään ja uutena on viljelyyn tullut siitake. Tarkista suolaisuus, mausta tarvittaessa ja koristele persiljasilpulla. Suppilovahverossa on D-vitamiinia viisi kertaa enemmän kuin kirjolohessa. Lisää lopuksi kerma ja nokare voita. Huuhtele ohrasuurimot ja lisää kattilaan. Herkkutatissa on myös paljon B3-vitamiinia samoin kuin kantarellissa, kangasrouskussa ja korvasienessä. Lisää kasvisliemikuutio, laakerinlehti ja mausta musta- tai valkopippurilla. Ruokapöytiin siitä päätyy vain muutama prosentti. Sienet sisältävät merkittäviä määriä folaattia ja jotkut lajit C- ja E-vitamiineja sekä A-vitamiinin esiastetta kartenoideja. Myös kolestoria alentavaa beetaglukaania löytyy. TEKSTI: MARTTI HEIKKILÄ KUVAT: PETRI SALMELA MARTIN TATTISÄRÄSOPPA 100 g kuivattuja tai 1 kg tuoreita tatteja 1 l maitoa 2 sipulia voita 0,75 dl ohrasuurimoita 1 kasvisliemikuutio 1 laakerinlehti 100g kypsää särää tai muuta paistilihaa 2 dl kermaa musta- tai valkopippuria suolaa persiljasilppua Liota kuivattuja tatteja maidossa 2 tuntia. Keitä miedolla lämmöllä 30 minuuttia. Resepti kirjasta Sieniä ja Ihmisiä Sienineuvoja, Orakas-kuivurin kehittäjä ja Etelä-Karjalan Sieniseuran puheenjohtaja Martti Hakala on oppaana tattimetsässä ja esittelee Saimi Hoyerille sieniveistä, jonka harja on sivussa
Sienten lääkinnällisestä käytöstä esitellään pakurikääpä asiantuntijoina MTT:n tutkija Pertti Marnila, tamperelainen baarimikko Jaakko Halmetoja sekä kirjoittajien sienikaveri Päivi Leinonen. Haperotohtorista korvasienen puoliviljelijään S aimi Hoyerin ja Petri Salmelan kirja Sieniä ja ihmisiä antaa elämyksellistä tietoa suomalaisista ruokasienistä, niin tutuista kuin harvemmin käytetyistä. Elämyksellisiä vinkkejä antavat myös kokit Antto Melasniemi ja Jaakko Selin. Saimi Hoyer, Petri Salmela: Sieniä ja ihmisiä. Hänet otetaan mukaan myös rouskuretkelle biologi Tea von Bonsdorffin kanssa. TEKSTI: MARTTI HEIKKILÄ Ekoelo | 13. Haperotohtoriksi tituleerattu vehmersalmelainen Juhani Ruotsalainen puolestaan tuntee haperot niin hyvin, että hänet vihittiin ansioistaan filosofian kunniatohtoriksi vuonna 2010. Kaikesta huokuu se into ja parinkymmenen vuoden yhteinen kokemus, joka kirjoittajilla sienistä on. Kirjan ihmisistä osa on ystäviä ja tuttuja. Tammi 2014. Sienikirjoihin on hurahtanut helsinkiläinen Wanha Waltteri -kirja-antikvariaatin omistaja Jouni Sietaranta. Mukana on myös sieniruokien valmistusohjeita. Hänellä on Suomen ehkä arvokkain sienikirjakokoelma, jossa on tarkkaan valikoidut kolme sataa kirjaa. Sienikavereiden kanssa käydään myös yhteisillä sieniretkillä. Mustatorvisienen ja mustavahakkaan makuihin ohjaa kokki Pipsa Hurmerinta. Olennainen osa kirjaa ovat intohimoisten sieniihmisten esittelyt ja haastattelut. Sienien ja villivihannesten yhteiseen makumaailmaan opastaa villiyrttikokki Sami Tallberg. Rouskujen valmistamisessa oppaana on punkaharjulainen perinneruokataitaja Seija Malinen. Yksi kirjan henkilöistä on sienineuvoja, Orakaskuivurin kehittäjä ja Etelä-Karjalan Sieniseuran puheenjohtaja Martti Hakala, joka on oppaana tattimetsässä. Esimerkiksi korvasienien puoliviljelyä mökkitontillaan harrastavan Teuvo Riipisen Petri Salmela tapasi sattumalta junassa. Omat sienitarinansa kertovat myös esimerkiksi sieniharrastajat Tero Taipale ja Lilia Rönkkö, runouden tutkija Miika Pölkki sekä ohjaaja Pirjo Honkasalo, joka vie Saimin ja Petrin sukulaisperheensä Olli ja Hannele Rinteen mukana Oulun lähimetsiin etsimään tuoksuvalmuskoita eli matsutakeja, jotka ovat japanilaisten suurta herkkua. Keskustelu johti sieniin ja miehet huomasivat, että heillä on yhteinen intohimo. Lähtökohtana on ollut se, että kirjassa ihmiset kertovat ihmiselle. Marttaliiton sienineuvoja Arja Hopsu-Neuvonen käy Laila Snellmanin keittiössä herkkutattitoasteja maistamassa
Kantarellissa on myös A-vitamiinin esiasteita, karotenoideja. 14 | Ekoelo L uonnossa kasvaa satoja syötäväksi kelpaavia sienilajeja. Sieniä metsät pullollaan Helsinkiläinen Vuoden kokki Heikki Liekola, 29, valmistaa mielellään sieni-. SIENET VUODEN KOKKI HEIKKI LIEKOLA NEUVOO Säilö sienet talven herkuiksi Sienet sopivat erinomaisesti pääruokiin, alkuruokiin ja keittoruokiin. Sienet sisältävät etenkin kaliumia, rautaa, sinkkiä ja seleeniä, mutta vain vähän natriumia. Sienet ovat hyvien kuitujen lähteitä ja ne sisältävät kohtalaisia määriä A-, B- ja D-vitamiineja. Syksyisin ruokapöytään kuuluvat varsinkin tatit, kantarelli, rouskut, suppilovahvero, vaaleaorakas ja lampaankääpä. Syötävien sienien vuosittaiseksi kokonaissadoksi arvioidaan noin 1000 miljoonaa kiloa. Sienet säilyvät suolaamalla, kuivaamalla, pakastamalla tai marinoimalla. kehnäsieni, mustatorvisieni, mustavahakas ja haperot. Ruokasieniksi soveltuvia ovat myös mm. Etenkin kantarellissa ja suppilovahverossa sekä rouskuissa on runsaasti D2-vitamiinia. Sienissä on runsaasti kivennäis- ja hivenaineita – enemmän kuin viljoissa ja puutarhakasveissa
Nesteen voi ottaa talteen valuttamalla sieniä sihdin läpi. ruokia. Liemi sopii käytettäväksi vaikka risoton keitinvedessä tai keitoissa. Liekola kertoo tehneensä syksyn Sienet sopivat monipuolisesti ruoanlaittoon. Monta muutakin ruokaa sienistä saa. – Mikäli käyttää pakasteesta otettuja sieniä, kannattaa käyttää myös niistä sulava vesi ruoanlaitossa. – Paljon sieniä jää meillä suomalaisilla keräämättä ja niitä voitaisiin käyttää paljon enemmän ruoanlaitossa. Ensimmäisille sienestysretkille kannattaa lähteä kokeneen sienestäjän mukana ja sienestäessä on hyvä muistaa perussääntö: poimi syötäväksi vain niitä sieniä, jotka varmasti tunnistat syötäviksi lajeiksi. Metsissä olisi paljon käyttökelpoista raaka-ainetta myös teollisuudellekin hyödynnettäväksi, toteaa Liekola. Metsissä olisi paljon käyttökelpoista raaka-ainetta myös teollisuudellekin hyödynnettäväksi, toteaa Heikki Liekola. Monet sienet maistuvat kokille tatista kantarelliin. Kokki itse ei ole ahkera sienestäjä, mutta esimerkiksi isän poimimista sienistä valmistuu erilaisia sieniherkkuja. Sienten poimijan on hyvä myös osallistua sienikursseille, jolloin varmuus sienten tunnistamisesta lisääntyy. Sienet sopivat salaatteihinkin. Lähes jokainen suomalainen on syönyt perinteistä sienisalaattia. Ne maistuvat myös lisäkkeenä muun ruoan kanssa. – Usein parhaan makuelämyksen sienistä saa paistamalla niitä, sienet sopivat esimerkiksi munakkaaseen. – Paljon sieniä jää meillä suomalaisilla keräämättä ja niitä voitaisiin käyttää paljon enemmän ruoanlaitossa. Monipuolinen ruoanlaitossa Sienet sopivat monipuolisesti ruoanlaittoon. Sienistä saa maittavan alkukeiton tai muun keittoruoan. Liottaminen ja keittäminen hävittävät sienten kivennäisaineita ja vitamiineja. – Tuoretta tattia tai kantarellia voi laittaa salaatteihin sellaisenaan. Se valmistuu esimerkiksi pilkotuista suolasienistä, sipulista, purjosta, omenasta, sitruunamehusta, sokerista, kermaviilistä ja kuohukermasta. Sieniruokaa valmistettaessa on muistettava, että valmistustavalla voi vaikuttaa hyvin paljon lopulliseen ravintoarvoon. Ekoelo | 15. Salaattiin sopivat myös kuivatut, suolatut ja pikkelöidyt sienet
Mausteeksi liemeen voivat sopia suolan ja pippurin lisäksi sinapinsiemenet, valkopippuri, laakerinlehdet, neilikka ja inkivääri, selvittää Liekola. Mukana on kotimaisia omenoita, jotka sopivat hyvin yhteen sekä tatin että jäätelön kanssa. Pienet voidaan säilöä kokonaisina. – Mausteita voi lisätä oman maun mukaan. Keitinvettä ei kuitenkaan saa käyttää muuhun ruoanlaittoon, selvittää Liekola. Säilöntää varten kannattaa valita nuoria, hyväkuntoisia sieniä. Suolaamiseen kannattaa varata esimerkiksi litra vettä ja 150 g karkeaa suolaa yhtä keitettyä ja jäähdytettyä sienikiloa kohden. – Kun suolatut sienet otetaan käyttöön, ne on hyvä huuhdella kylmällä vedellä, jotta niistä lähtee ylimääräinen suola pois, neuvoo Liekola. Keittämisen jälkeen sienet huuhdellaan runsaalla vedellä huolellisesti, Liekola neuvoo ja painottaa huuhteluvaiheen tärkeyttä, jotta myös hiekka sienistä puhdistuisi. Sienet laitetaan kylmään veteen liedelle. Moni suosii suolattavaksi kirpeitä rouskuja, sen sijaan limaisia tatteja ei kannata suolata. Monet sienet, kuten rouskut, pitää keittää eli ryöpätä ennen kuin niitä käytetään ruoanlaittoon. Keittäminen toistetaan uudelleen kolme kertaa. 16 | Ekoelo Etikkaliemi säilöö hyvin kovamaltoisia sieniä, kuten haperoita, rouskuja, herkkutatteja ja lampaankääpiä. Monia sieniä voi ryöpätä, kuivata, suolata tai säilöä etikkaliemeen. Kaikista sienistä kannattaa aina ensin poistaa ylimääräinen luonnosta tullut maa-aines. – Ensin korvasienet puhdistetaan mullasta. Esikäsittely ja ryöppäys Monet sienet voidaan laittaa sellaisenaan paistinpannulle. Tavanomaisien sienien kohdalla, kuten kantarellit ja tatit, pesua kannattaa välttää. – Suolattaessa lasipurkkiin ladotaan kerroksittain sieniä ja karkeata merisuolaa. – Veitsen tai sudin avulla sienistä on hyvä poistaa kannat, mullat ja roskat. – Kyseessä on jäätelö, jonka pohja valmistetaan tattikermasta. Suolatut sienet voidaan myös kiehauttaa nopeasti. Marinoituja sieniä Metsäsienistä kantarelli ja suppilovahvero sisältävät runsaasti D2-vitamiinia. Purkkiin voi lisätä myös kasviksia, kuten porkkanaa tai sipulia.. Myrkylliset korvasienet täytyy aina Etikkaliemi säilöö hyvin kovamaltoisia sieniä, kuten haperoita, rouskuja, herkkutatteja ja lampaankääpiä. keittää, jotta ne puhdistuvat myrkystä (gyromitriini). Sienistä tulee pestessä vetisiä, sillä ne imevät itseensä lisää vettä, mikä häiritsee paistettaessa. Säilö suolaamalla Suolaaminen on eräs tapa säilöä sieniä. Sen jälkeen korvasieni on herkullinen käytettäväksi. Kiehautettaessa kitkeriä makuja liukenee niistä pois ja sienten entsyymitoiminta loppuu ja säilyvyys paranee. – Keittokertoja on hyvä olla vähintään kolme. tuotteista jopa jälkiruokaa. Esimerkiksi yhtä litraa sieniä kohden perusliemeen voi varata yksi osa etikkaa, kaksi osaa sokeria ja kolme osaa vettä. Vesi kuumennetaan kiehuvaksi ja sieniä keitetään muutama minuutti
Sienet levitetään pellille ja niiden annetaan kuivua yön yli. Sen jälkeen kun ne ovat jäätyneet, ne voidaan siirtää rasiaan tai pussiin. Etikkaliemi säilöö sieniä syksystä seuraavan vuoden kesään asti. Kuivattu mustatorvisieni sopii voimakkaan arominsa ansiosta käytettäväksi rouheena tai jauheena esim. Annosten raaka-aineina Vuoden Kokki -kisassa olivat alkuruoassa nahaton haukifilee ja kananmuna. – Vaikka Vuoden kokki -finaalin raakaaineet tulivatkin yllätyksenä, olen koko talven treenannut tätä kisaa varten. Arktiset Aromit ry:n mukaan kuivattavaksi sopivia sieniä ovat herkku- ja punikkitatti, kelta- ja suppilovahvero, lampaankääpä, vaalea orakas ja mustatorvisieni. Heikki Liekola – Vuoden kokki Vuoden kokki 2014 Heikki Liekola työskentelee nykyisin Ravintola Olossa. Arktiset Aromit ry:n mukaan kovamaltoisia lajeja voidaan pakastaa myös raakana (pienet tatit, kantarelli, lampaankääpä), mutta raakapakastuksessa esim. Menu voitti kisan paitsi maullaan ja pääraaka-aineensa kypsyydellä, myös ennakkoluulottomalla otteellaan. – Liemiainekset kiehautetaan kattilassa. Pääruoan rakennusaineina olivat karitsan kokonainen satula ja kateenkorva, jälkiruoka tuli mestaroida puolukkaa, kaurahiutaleita ja crème fraîchea hyödyntäen. Sienet ovat kuivia, kun ne murenevat käsin puristettaessa. Kuivurissa on yleensä sama kuivausaika, neuvoo kokki Liekola. Liemi kaadetaan lasipurkkiin ladottujen sienten päälle niin että ne peittyvät kunnolla. Pieniä kuivattuja palasia ja pulveria voi lisätä esimerkiksi perunamuusiin tuomaan makua, kertoo kokki Liekola. Menin sinne ja jäin täysin koukkuun kokkaukseen, hän kertoo. Sienten tulee olla kuitenkin nesteen alla, jotta ne eivät saa happea. Tämä mahdollistaa sen, että sieniä voidaan ottaa pakastimesta kerrallaan juuri haluttu määrä sulamaan, neuvoo Heikki Liekola. Monet kiehauttavat sieniä omassa liemessään ennen pakastusta, jotta sienten entsyymitoiminta loppuu. Heikki Liekola valmistaa mielellään sieniruokia. Paras kuivaustapa on tarkoitukseen valmistetut kuivurit, joiden lämpötilaa voidaan helposti säätää. – Kuivattuja sieniä voidaan käyttää sellaisenaan esimerkiksi keittoihin, pyreeseen tai kastikkeisiin. polyfenolioksidaasi-entsyymi säilyy, joten sienet saattavat tummua sulatettaessa. Sienten tulee olla myös hyvin jäähtyneitä ennen pakastamista. Jollei kuivuria ole, kuivaamiseen riittää uuni. Voittajan salainen ase oli raaka-aineiden monipuolinen ja luova käyttö. Pakastus on syytä tapahtua mahdollisimman nopeasti, sillä hitaassa pakastuksessa muodostuu jääkiteitä, jotka rikkovat sienen solurakennetta. Suuret sienet viipaloidaan ja pienet sienet voidaan kuivata kokonaisina. Jälleen kannattaa hyödyntää myös liotusvesi. – Jos käytössä on suuri arkkupakastin, sienet voi pakastaa ensin irrallaan. kasviskeittojen mausteena. – Kyseessä on jäätelö, jonka pohja valmistetaan tattikermasta. – Sopiva kuivauslämpötila uunissa on 50 °C. Pakastamalla seuraavaan satokauteen Pakastaminen on helppo tapa säilöä sieniä seuraavaan satokauteen asti. Kuivatut sienet säilytetään ilmatiiviissä, kannellisissa lasipurkeissa valolta suojattuna. – Lukio ei kiinnostanut, mutta ravintolakoulu oli kodin lähellä. Kaikki natsasi vihdoinkin ja lopputuloksena syntyi yksinkertaisesti parasta ruokaa, kertoo aiemmin myös Vuoden kokki -kisan hopeaja pronssimitalistina palkittu Heikki Liekola. Pakastettavien sienten esivalmistelussa ei kannata käyttää rasvaa, sillä se lyhentää säilyvyysaikaa 3-4 kuukauteen. Purkkeja säilytetään viileässä kansi tiiviisti päällä. Lisää sienitietoa Arktiset Aromit ry, arctic-flavours.fi TEKSTI: MERJA KIVILUOMA LIEKOLAN KUVAT: ELO-SÄÄTIÖ/ VUODENKOKKI.FI MUUT KUVAT: MATTON IMAGES Ekoelo | 17. Mukana on kotimaisia omenoita, jotka sopivat hyvin yhteen sekä tatin että jäätelön kanssa. Pakastettaessakin sienet käsitellään ja säilötään välittömästi poimimisen jälkeen. Kuivaa kuivurilla tai uunissa Sienet säilyvät hyvin kuivaamallakin. Liekolan mestarillinen menu voitti tiukan Vuoden kokki -kisan maaliskuun lopulla. Kuivattavaksi tarkoitetut sienet puhdistetaan normaaliin tapaan, mutta ei huuhdella. Kokin ura ei ollut Liekolan lapsuuden haave. – Ennen ruoanlaittoa kuivattuja sieniä voi liottaa lajista riippuen sopivan ajan
Etelän suunnasta muuttavat kesän kynnyksellä Mäntyharjun Pyhäveden maisemiin myös Topi ja Elviira. EKOTYÖ Lasse Wikmanilla on monta ammattia: sanoittaja, käsikirjoittaja, toimittaja, tiedottaja, tuottaja, kouluttaja. Ja sielunmaisemaa. SANOITTAJA LASSE WIKMANIN OSA-AIKATYÖPAIKKA ON MÖKILLÄ Wärssymies ja muuttolintu Uskokaa tai älkää: onni syntyy pienistä asioista. Emme me ole edes varmoja,. – Kylän kaupassa törmäsin huhtikuussa paikalliseen naiseen, joka totesi minut nähdessään, että kato, muuttolin- nut ovat palanneet, Wikman kertoilee. – Joka kesä kaksi kuikkaa tulee ja menee. Mikä sen mukavampaa, kun bongailla oman mökin rantavedessä lipuvia lintuja, joiden ääntely on eittämätön osa suomalaista kesää. – Mopon selässä pääsee kätevästi paikasta toiseen, ja sieltä käsin aistii asiat ihan eri tavalla kuin auton ratissa. Luovaa free lance -työtä voi tehdä yhtä hyvin Mäntyharjulla kuin Helsingissä. K un stadilainen sanoittaja ja käsikirjoittaja Lasse Wikman päräyttää kevään tullen mökkipihallaan keltaisen italialaisen skootterimopon käyntiin ja ajelee sillä 45 18 | Ekoelo kilometrin tuntivauhdilla Mäntyharjun kylille, paikalliset tietävät, että kesä on ovella. Ne ovat kuikkapariskunta, joka on tullut Wikmanille kovin rakkaaksi vuosien mittaan. Näin sen tekee sanoittaja Lasse Wikman. Kuten vaikkapa siitä, että saa poimia rusinat kahden pullan päältä
– Niiden ääni kun kiirii tyynenä kesäiltana veden päällä, ja taustalla iltarusko värjää taivaanrannan kaikilla väreillä, sitä vaan miettii, että miten jokin voikin olla niin täydellistä ja kaunista. Kai se niin on, että kun osaa olla yksin, osaa olla myös toisten kanssa. Wikman lunasti perheen hirsimökin 12 vuotta sitten vanhemmiltaan, jotka rakensivat paikan 60-luvun lopulla. – Näin kesällä aamupäivisin lähden mopolla Mäntyharjun torille, jossa – Emme me ole edes varmoja, ovatko ne samat linnut, mutta olemme perheen kanssa antaneet niille nimetkin. Juttelemme keskenämme ihan yleisesti, että hei, mä näin Topin ja Elviiran. ovatko ne samat linnut, mutta olemme perheen kanssa antaneet niille nimetkin. Kaipaan välillä ihmisten ilmoille, ja sitten taas huomaan, miten mukavaa onkaan olla yksin. Kyläreissun aikana tarinankertoja tarkkailee aistit avoinna luontoa ja ihmisiä. Ekoelo | 19. Kolmasosa-aikamökkiläinen Lasse Wikman on osa-aikamökkiläinen. Pyrin aina siihen, että voin olla pidempiä jaksoja, pelkäksi viikonlopuksi en tule tänne koskaan. Nyt tähtään siihen, että tällä rupeamalla tulee oltua täällä putkeen kaksi ja puoli kuukautta. Tai paremminkin kolmasosa-aikamökkiläinen. Skootterimopolla pääsee kätevästi kylillä käymään. – Tykkään olla täällä myös yksin. Hän nimittäin elää, asuu ja työskentelee jopa yli 100 päivää vuo- desta mäntyharjulaisella kesämökillään. – Tarkkaan laskien viime vuonna olin täällä 135 vuorokautta. Tal- viasuttavassa mökissä viihtyvät hänen seuranaan aika ajoin myös vaimo ja lapset. Wikman on lukenut jostakin, että kuikat ovat paikkauskollisia lintuja, jotka palaavat vuodesta toiseen pesimään samoille vesille. Eiköhän näin ole Topin ja Elviirankin laita. Juttelemme keskenämme ihan yleisesti, että hei, mä näin Topin ja Elviiran
Siihen pyrin työssäni. – Otan rusinat molemmista pullista. Voi vaan istua laiturilla ja tuijotella järvelle. Luovasta työstä sanoittajana, palkittuna käsikirjoittajana, tuottajana, toimittajana, tiedottajana, kouluttajana ja yrittäjänä itsensä 15 vuotta elättänyt moniluovuusmies uskoo tarinan voimaan. – Tykkään olla täällä myös yksin. Mies sanoo liikkuvansa vaivattomasti kahden kodin väliä, lähestulkoon ympäri vuoden. Viihdyn sekä kaupungissa että maalla, Wikman tiivistää. Kesän lopulla täytyy olla wärssykansiossa ainakin 20 valmista laulua.. – Hiljattain yksi pikkutyttö totesi äidilleen, että mennään katsomaan, onko Lassen mopo paikalla. Tarinan kertominen on tunteen siirtoa. Luonto ja maalla asuminen ovat eittämättä vaikuttaneet Wikmanin työhön. Semmoisesta on kertakaikkisen kiva irrottautua kokonaan. Useimmiten aloitan kirjoitushommat vasta iltapäivällä tai illan suussa. Torin laidalle parkkeerattu keltainen mopo on kyläläisille tuttu näky. Täällä metsän keskellä järven rannalla aikakäsitys on erilainen kuin kaupungissa. Lasse Wikmanin työnä on tehdä kesän aikana mökillä 20 laulutekstiä. Silloin ajatukset voivat tulla pakottamatta. Hän luotsaa omaa yritystään, joka on saanut sanoittajalta sopivasti nimen Wärssy. – Kaupungin vilinässä ja aikatauluttamisessa on paljon jotakin keinotekoista. Yön aikana saattaa parhaimmillaan syntyä useampikin laulu. Kaupunkimiljööstä maalle ja takaisin matkustaminen on hänelle elämäntapa. – Tarinan on kosketettava jollakin tavalla katsojaa, kuulijaa tai lukijaa. tapaan paikallisia ihmisiä. Tai ilta- ja yökausia. Luovan työn tulokset jaellaan nykyisin suureksi osaksi digitaalisesti. Wikman osaa laskeutua luonnon keskelle ja antaa luonnolle mahdollisuuden 20 | Ekoelo jutella. Siihen olen luottanut ja luotan edelleen. Wikman kuvaa sitä, miten yksinkertaista mutta antoisaa maalla olo voi parhaimmillaan olla. – Siinä tekee asioille tilaa luonnollisella tavalla. – Kirjoitusprosessi tarvitsee aina sen, että irrottautuu jostakin ja ottaa itselle aikaa. – Kyse on yksinkertaisesta asiasta. Tuntuu, että me ihmiset teemme itse itsellemme kiireen. – Koen olevani etuoikeutettu, että saan elää näin. Entinen nuori Suloisen joutilaisuuden päälle ymmärtävällä taiteilijalla on kuitenkin aina myös tavoite. Tuottelias yötyöläinen Wikman on sen sortin tekijä, että jos jokin tarina ja sen ympärille syntymässä oleva laulu ovat työn alla, ajatukset saattavat pyöriä miehen mielessä jopa päiväkausia. Sillä, mikä koskettaa itseä, on mahdollisuus koskettaa myös muita. Pitkän mökkikesärupeaman jälkeen olo on kuin muuttolinnulla, jonka tekee mieli taas syksyn tullen vaihtaa maisemaa ja muuttaa kaupunkiin toiselle kotiseudulle. Paikalliset ovat oppineet tunnistamaan Wikmanin liikkeet mopon sijainnin perusteella. Wärssyn wäsääjä Wikmanin kaupunkikoti on Helsingin Haagassa. – Vaikka kaivo aina välillä tyhjentyy, sen täytyy myös täyttyä omalla ajallaan. Ja antaa luovien virtojen pulputa mieleen. Mies sanoo, että ihminen tarvitsee aika ajoin irtautumista jostakin, olipa se jokin sitten mitä tahansa. Sen aistii heti, kun tulee tänne. Sen jälkeen takki onkin aika lailla tyhjä. On hienoa kertoilla toisille, miten kiireinen sitä onkaan. Istun heidän kanssaan kahvipöydässä, juttelen niitä näitä ja elän kesää. – Joskus valvon yöllä ja lipsahdan sellaiseen flow-tilaan, että ei siinä malta millään mennä nukkumaan. Kai se niin on, että kun osaa olla yksin, osaa olla myös toisten kanssa
Niin kuin esimerkiksi silloin, kun Wikman istuu aamutuimaan mökkinsä ikkunan ääressä ja tarkkailee, kun pihapiiriin kotiutunut Eppu- rusakko loikkii sinne tänne. Yllään hänellä on ruskea t-paita, jossa lukee ”entinen nuori”. Tai silloin, kun Wikman tuijottelee taivaalla vaeltavia mahdottoman hienoja kumpupilviä. Lasse Wikman on sanoittanut yli 400 laulua levyttäjinä mm. Petri Somer) ja muista hittiteksteistä sekä tuotannosta voit lukea Lassen sivuilta warssy.fi. Silloin sitä vaan on. Lasse Wikman uskaltaa tunnustaa olevansa onnellinen mies. – Myönnän, että olen pettynyt, jos näin ei ole, Wikman sanoo. – Muistan kuulleeni kouluaikoina historian opeltani tarinan, joka kertoi, että ensimmäiset merkinnät suomalaisista olivat kaukana metsien keskellä asustavasta kansasta nimeltä finnit. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: ISA WIKMAN Ekoelo | 21. Miehen puheesta kuuluu, että näin taitaa olla. Silloin sitä ei tosiaankaan kaipaa mitään. Facebooksivuille hän on postannut itsestään profiilikuvan, jossa istuu hirsimökin pöydän ääressä valoisan naaman omistava aidosti positiivinen suomalainen mies. Joskus itsellänikin on sellainen olo, että kaikki on hyvin ja täydellistä juuri tässä hetkessä. 53-vuotias Wikman on löytänyt onnensa salaisuuden. Lasse Wikmanin Suvi Teräsniskalle sanoittamasta Hento kuiskaus (säv. Suvi Teräsniska, Charles Plogman, Neljänsuora, Jukka Hallikainen ja Juha Metsäperä. – Se oli kansa, joka oli saavuttanut elämässään kaikkein tärkeimmän eli sen, että he eivät kaivanneet mitään. Ilman huolen häivää
Jo 15 vuoden ajan Topin Maatilamyymälästä on saanut hakea lähiruokaa, luomutuotteita ja Topin Maatilan luomupensasmustikoita. 1990-luvun Suomessa niin pensasmustikka kuin luomukin olivat uutta, mutta ennakkoluuloton heittäytyminen kannatti: nyt Topin Maatilamyymälään saavutaan ostoksille pitkienkin matkojen takaa ja yritys on Suomen merkittävimpiä luomukauppoja. Vuosien varrella viljelijä-, tavarantoimittaja- ja tukkuverkostomme on kasvanut suureksi, ja nykyään meiltä saa melkein mitä vain: asiakkaat vitsailevat, että vain vessapaperi täytyy hakea marketista, Laitinen naurahtaa. Lehmiä tilalla ei ole nähty sitten 1960-luvun, mutta rakennuksessa käy silti kova kuhina. RUOKATALOUS MUURUVEDELLÄ 2000 TUOTTEEN VALIKOIMA Luomukaupan edelläkävijä Kauppias Topi Laitinen teki täyskäännöksen 1990-luvun alussa. Luomumarjojen kysyntä kasvaa Topin Maatilamyymälä, viralliselta nimeltään Topin Halli Oy, on perhe22 | Ekoelo – Pienen ja kaukana keskuksista sijaitsevan luomukaupan on jatkuvasti etsittävä uusia tuotteita. Laitinen muistelee, että jo kaupan alkuaikoina asiakkailla oli paljon toiveita ja kehitysideoita: – Myimme aluksi vain omia luomumansikoita ja -pensasmustikoita, mutta tarve muillekin tuotteille oli kova – haluttiin hunajaa, viljoja ja juureksia. – Vuonna 2011 teimme navettaan ison remontin ja saimme sata neliömetriä lisää myymälätilaa. On oltava tienavaajana. Kaupan lisäksi navetassa on viihtyisä kahvila, josta saa reilun kaupan luomukahvia ja lähiseudun pienleipomoiden leivonnaisia, kertoo Niina Laitinen, Topin Maatilamyymälän nykyinen toimitusjohtaja. Kun kysyntä ja menekki kasvaa, moni asiakas alkaa löytää saman tuotteen lähempääkin, kertoo Niina Laitinen.. Alkuaikoina valikoimaan kuului noin 200 tuotetta, nykyään tarjonta on kymmenkertaistunut kahteen tuhanteen. M uuruvedellä, Tahkon vesireitin varrella sijaitsee vanha kivinavetta. Hän osti maatilan Muuruvedeltä Kuopion kupeesta ja päätti perheineen ryhtyä viljelemään luomupensasmustikkaa
Maatila ja myymälä toimivat pääasiassa perheen omin voimin, mutta kesäisin tilalle palkataan useita nuoria kesätöihin. Laitisten maatila on noin 20 hehtaarin kokoinen, ja omassa luomumarjojen viljelyksessä siitä on 3,5 hehtaaria. Irja Laitinen kassalla heinäkuisena hellepäivänä 2014. 3. Tuoteselosteiden on oltava sellaisia, että jokainen ymmärtää, mitä niissä on. Yhteistyö toimii toiseenkin suuntaan: Laitisten pellot saavat navetasta luomulannoitteet maillensa. yritys, joka on syntynyt rakkaudesta puhtaaseen, terveeseen luontoon ja ympäristöön. 90 prosenttia tuotevalikoimasta on luomutuotteita. Tavoitteena on, että kaikki kaupan tuotteet ovat ilman turhia lisäaineita. 1 2 4 3 1. Topi ja vaimonsa Irja Laitinen ovat jo osittain siirtyneet liikkeen pyörittämisestä eläkkeelle, mutta perheen tyttäret Niina ja Minna Laitinen ovat jatkaneet vanhempien raivaa- malla tiellä. Keinotekoiset väriaineet ja aromiaineet on luomutuotteissa kielletty. Topin Maatilamyymälä valittiin vuoden luomuyritykseksi vuonna 2012. Luomulihatuotteissa ja säilykkeissä on muutamia sallittuja säilöntäaineita. Lisäksi Kuopion kauppahallin kaupassa on työntekijä. Topin Maatilamyymälä perustettiin 4.6.1999. 2. 4. Ekoelo | 23. Kuvausta varten saatiin vilskeeseen hetken tauko. Valtaosa tilan maista on läheisen maatalousoppilaitoksen käytössä: koulu viljelee pelloilla rehua luomunavettaansa varten. Luomuvalikoimat lyövät ällikällä sen, joka tulee kauppaan ensimmäistä kertaa. Topin Maatilamyymälässä Muuruvedellä on noin 2000 myyntiartikkelia
Seuraavana kriteerinä on paikallisuus. Myös luomumansikoille on kaupassa kova kysyntä, ja niitä Topin Maatilamyymälään hankitaan oman viljelyn lisäksi viideltä sopimustilalta. Niiden tuottamisen paine kasvaa, kun metsämarjojen sato on nykyisin usein epävarmaa. Topin Maatilalla viljellään edelleen luomupensasmustikkaa, jota tullaan hakemaan aina Tampereelta, Helsingistä ja Pohjois-Suomesta saakka. Seuraavana kriteerinä on paikallisuus. Äsken Saksan matkalla Niina Laitinen huomasi, että siellä luomukau- – Paikallinen leipomo paistaa Topin täysjyväruisleivän Luomutäysjyväruisjauhot tulevat läheltä Liperin myllystä kertoo Minna Laitinen. Tärkein kriteeri on luomu poissa tuotehyllyn laidassa tuotteella on luomumerkintä ja sen lisäksi myös merkintä paikallisuudesta – kuka tuotteen on viljellyt, jos tuote on lähiruokaa. Niina Laitinen vinkkaa, että luomumarjojen tarve kasvaa alati koko Suomessa, ja uusille tavarantoimittajille on markkinoilla tilaa: – Yhä useammat haluavat torjuntaaineettomia, puhtaita marjoja. Ja jos joku tuote ei ole luomua, se merkitään isolla, sillä lähtökohtana siellä luomukaupassa on, että kaikki tuotteet ovat luomua ja ei-luomutuote on poikkeustapaus kuten luonnosta peräisin oleva suola. Muuruvesi on nykyisin osa Juankosken kuntaa. Avoinna: 31.8. saakka ma–pe 10–18, la 10–15, su 12–15 1.9. Tärkeimpänä kriteerinä tuotteelle on, että se on luomua. Tilan pelloille johtaa myös Mustikkatie, joka sai kymmenkunta vuotta sitten nimensä Laitisten kunnalle tekemästä aloitteesta. Keskeinen sijainti ison kaupungin ytimessä on tuonut asiakaskuntaan uutta väriä, ja asiantunteva asiakaspal- Topin Maatilamyymälässä tärkeimpänä kriteerinä tuotteen valikoimiin ottamiselle on, että tuote on luomua. 24 | Ekoelo Topin Maatilamyymälä Topin Maatilamyymälän osoite on Kaartotie 8. alkaen ma–pe 10–17, la 10–15 Topin Halli Kuopion kauppahallissa palvelee ma–pe 10–17, la 9–15 lisätietoja: topinmaatilamyymala.fi Topin tuotteita saa myös Kuopiosta Vuonna 2013 Topin Maatilamyymälä avasi sivuliikkeen Kuopion kauppahalliin. Karhumäen luomukananmunat ovat osa kaupan lähiruokatarjontaa.
Laitinen kuitenkin muistuttaa, että luomutuotteita on saatavilla myös edullisesti; varsinkin tuoreet vihannekset myydään huokeasti, jotta tuotteet saataisiin kuluttajille mahdollisimman tuoreina ja raikkaina. Pienen erikoisliikkeen pyörittäminen ei kuitenkaan aina ole helppoa: – Luomuyrittäjien haaste on nykyään pärjätä kilpailussa markettien tuotevalikoimien kanssa. Kuva: Topin Halli Oy. Maatilamyymälä osallistuu myös alueen ruokapiiritoimintaan. Aikaisemmin Laitinen toimi ruokakauppiaana Kuopiossa. Lisäksi tilalla viljellään pienimuotoisesti luomumansikkaa ja -tyrniä. Kesällä tilamyymälä löytämään aikaa myös itselleen ja harrastuksilleen: – Missäpä muualla sitä luomuyrittäjä virkistyisi kuin luonnossa retkeillen, Laitinen naurahtaa. Se kukkii juhannuksen aikoihin. Pensasmustikan viljely aloitettiin 1992. Viime vuodet ovat olleet vilkkaita ja nyt Topin Maatilalla on aika keskittyä perustoiminnan vakiinnuttamiseen ja ylläpitämiseen sekä asiakkaiden toiveiden täyttämiseen. Luomulaatuinen pensasmustikka on maatilan tärkein oma myyntiartikkeli. Tilalla viljeltiin alusta pitäen luomuna ja tilan tuotanto on ollut virallista luomua vuodesta 1994 alkaen siirtymävaiheen jälkeen. Topi Laitinen perusti marjatilan Muuruvedelle vuonna 1991, ja vuodesta 1992 lähtien tila on ollut luomussa. Niina Laitinen kertoo, että yrityksellä ei lähitulevaisuudessa ole luvassa suuria investointeja – vaikka ainahan maatilalla piisaa korjattavaa. Vaikka kiirettä piisaa, toimitusjohtaja pyrkii TEKSTI: KAISA-LIISA IKONEN KUVAT: MARTTI HEIKKILÄ JA TOPIN HALLI OY Topin Maatilamyymälän luomu- ja lähiruokatuotevalikoimaa: Marjat, hedelmät, vihannekset sekä satokauden ja sesongin parhaat kasvikset Hiutaleet, jauhot, ryynit, pastat, Jorma-ohra, spelt-tuotteet ja riisit Juustot, voi, maidot, jogurtit ja ternimaitopakaste Ruisleipä ja sesongin kahvileivät Lihajalosteet, tuore liha, pakasteliha, liha- ja kalasäilykkeet ja joulukinkut Kahvit, kaakaot, teet, limonadit, mehut, smoothiet ja alkoholittomat juhlajuomat Makeutusaineet, suolat, ruokaöljyt, kuivatut yrtit sekä muut keittiömausteet Pähkinät, kuivahedelmät, makeiset, keksit, hillot ja jälkiruokakastikkeet Gojimarjat, raakakaakao, maca, mulperimarja, lucuma, merilevät, siitepöly, viherjauheet, kuivatut sienet, marjat ja marjajauheet sekä siemenet Hivenaineet, vitamiinit, yrttivalmisteet ja rohdokset Gluteenittomat luomutuotteet Lisäksi muun muassa lahjatavaroita, tekstiilejä, ekopesuaineita ja -kosmetiikkaa. Niille kelpaavat usein jo raakileetkin. Lisäksi Topin Maatilamyymälässä hävikki pyritään minimoimaan, ja tuotteita myydään paljon ennakkotilauksella. Pensasmustikka kypsyy noin kuukautta myöhemmin kuin metsämustikka. Kuva: Topin Halli Oy. Muuruvedellä saa uuden katon ja vanha varttikatto poistetaan. Luomuun kohdistuu paljon hintapainetta: luomutuotteet ovat niin kuluttajille kuin kaupoillekin kalliimpia, ja taantuman vuoksi ihmiset ovat varovaisia rahankäyttäjiä, Niina Laitinen toteaa. Jo raakilevaiheessa pensaat peitetään harsoilla, etteivät rastaat ehdi ensin. Ekoelo | 25. velu saa Kuopiossakin paljon kiitosta
Scandic tutkii mahdollisuuksia lisätä luomun määrää edelleen. Restelillä esimerkiksi Rantasipi Aulangolla on tarjonnassaan paikallisen Heikkilän juustolan Hämäläinen pitojuusto, joka on valmistettu oman tilan lehmänmaidosta. Restelin mukaan sen hotelleissa tullaan lisäämään luomu- ja lähiruoan valikoimaa, jos tuote on aamaispöytään sopiva ja hinta on kilpailukykyinen. 26 | Ekoelo. RUOKATALOUS Scandic-hotelleissa tarjotaan Reilun kaupan luomukahvia. Kolmen suurimman hotelliketjun tarjonnassa on eroja. Kuvassa Kajaanin Original Sokos Hotel. Sokos-hotellien aamiaisella tarjotaan kotimaista luomupuuroa. Kuva Kajaanin Scandic Kajanuksesta. Lähiluomua löytyy esimerkiksi Sokos Hotel Vuokatin aamiaisella, jossa on lihatuotteita Vattukorven luomutilalta. Kuvassa Holiday Inn Helsingin keskustassa. Onko ruoka eettisesti tuotettua. SCANDICILLA ISOISTA KETJUISTA ENITEN LUOMUA Ekoa hotelliaamiaiseksi. Löydätkö Suomessa hotelliaamiaisella luomua ja lähiruokaa. Kyselymme Scandicille, Sokokselle ja Restelille (Cumulus ym.) antoi tulokseksi, että luomua löytyy eniten Scandic-hotelleista. Ongelmana ovat suuret volyymit ja jatkuva saatavuus. Kuvassa Scandic Kajanus Kajaanissa
S candic-ketjun hotelliaamiaisella kananmunat ovat kotimaisia vapaan kanan munia, kahvi Reilun kaupan luomukahvia. Sokos-hotelleissa tarjotaan myös luomuteetä ja Restelin kansainvälisissä hotelleissa ulkomaisena luomuna on Ruisaurinkoleipää (Crowne Plaza ja Holiday Inn). Onko hotellienne aamiaisella kotimaista luomua. Lähiruoan tarjonta on vielä paljolti riippuvainen yksittäisten hotellien päätöksistä. Kaikissa kyselyssä mukana olleiden kolmen ketjun hotelleissa luomua on puuro. Scandic: Kotimaista luomumaitoa ja luomupuuroa. Sokos: Kotimaista luomupuuroa. Scandic Kajanus tarjoaa aamiaisella kajaanilaisen Pekka Heikkisen leipomon ruisleipää. Seuraavassa esittämämme kysymykset sekä tiivistetty- nä vastaukset. Leipomo täytti juuri sata vuotta. Scandic-ketjun puolesta vastaukset antoi markkinointi- ja viestintäpäällikkö Kati Puukko, Sokoshotelleilta konseptipäällikkö Janina Nurmela ja Resteliltä ruokatuotepäällikkö Petri Seppänen sekä brand manager Timo Vehmas. Ekoelo | 27. Restel Oy harjoittaa hotellitoimintaa kansainvälisten Crowne Plaza- ja Holiday Inn -ketjujen lisäksi kotimaisissa Cumulus- ja Rantasipi- ketjuissa sekä parissa yksittäisessä hotellissa. luomupuurohiutaleita, 4-viljan luomuhiutale, ruishiutale. Restel: Mm. Esimerkkejä löytyy jo kuten Iisalmen Sokos Hotel Koljonvirran aamiaisella Väisäsen kotilihan leikkelekinkku. Leivistä löytyy luomutäysjyväleipää ja maidoista luomumaitoa. Sokos-ketju kertoo tavoitteena olevan, että konsepti jatkossa määrittäisi paikallisen tuotteen sellaiseksi, joka täyttää myös lähiruoan kriteerit
Scandic: Kananmunamme ovat vapaan kanan munia. Kaikki paikalliset tuotteet eivät tällä hetkellä ole lähiruoan kriteerit täyttäviä, mutta tavoitteemme on, että konsepti jatkossa määrittäisi paikallisen tuotteen sellaiseksi, joka täyttää myös lähiruoan kriteerit. Sokos: Vieraamme toivovat tällä hetkellä maitotuotteiden osalta erityisesti laktoosittomia vaihtoehtoja. Emme kuitenkaan ole määritelleet konseptissa tällä hetkellä pakollisiksi. Luomua tai vapaan kanan munia ei ole vaihtoehtona. Restel: Esimerkiksi Tampereella mustamakkara ja Hämeenlinnassa Rantasipi Aulanko Heikkilän juustolan Hämäläinen pitojuusto oman tilan lehmänmaidosta. Sokos: Löytyy. Sokos: Paikallista ruokaa kaikissa hotelleissa. Samoin lihatuotteet Vattukorven luomutilalta. Vavesaaren tilan luomu Tyrnimysli on uusittu entistä terveellisemmäksi ja maukkaammaksi! Tuote sisältää kaurahiutaletta, ruishiutaletta, ohrahiutaletta, raakaruokosokeria, pellavarouhetta, tyrnirouhetta, hunajaa, rypsiöljyä, porkkanarouhetta. Scandic: Hotelleilla mahdollisuus nostaa oma paikallinen erikoisuus aamiaiselle ja tästä esimerkkeinä Kuopion muikut ja Tampereen hotellien musta makkara. Restel: Ei ole luomuvaihtoehtoja, mutta osa suomalaisia, mm. Restel: Tällaisesta tuotteesta esimerkkejä: Atrian leikkeleet kinkkuleike ja kalkkunaleike ja pikkunakki sekä Heikkilän juustolan Hämäläinen pitojuusto Aulangolla. Paikallisen tarjonnan jokainen hotelli suunnittelee itse. raejuusto ja Valio Aura sinihomejuusto. Sokos: Clipperin luomuteetä. Jo nyt osassa hotellejamme paikallinen tuote on paikallisten ruokatuottajien tuottamaa ja täyttää lähiruokakriteerit. Eettisesti tuotettua eläinperäistä ravintoa. Restel: Käytämme suomalaisia kanamunia. Esimerkiksi: Original Sokos Hotel Koljonvirta Onko kananmunissa vaihtoehtoja (luomu, vapaan kanan). Lähiruokaa, joka on viljelty, poimittu, kasvatettu, tuotettu samassa maakunnassa tai enintään sadan kilometrin säteellä hotellista. Restel: Ruisaurinkoleipää. Esimerkiksi Break Sokos Hotel Vuokatti, josta löytyy paikallisen Huuskolan tilan omista lehmistä tuotettua jäätelöä (lehmät laiduntavat kesällä tilan omilla laitumilla). Scandic: Reilun kaupan luomukahvia, pellavansiemeniä, ruokosokeria, luomutäysjyväleipää. Ulkomaista luomua. Scandic: Maito on kotimaista luomumaitoa. Sokos: Käytämme munatuotteena sekä kokonaisia (ruskeita kananmunia Munalux) sekä kokomunamassaa, joka tulee osaan hotelleista Munaluxilta ja osaan Laitilalta. Scandic: Kotimaisia vapaan kanan munia. Iisalmi: Väisäsen kotiliha (leikkelekinkku). Brie juusto on ranskalainen President ja viipale Gouda tulee tällä hetkellä Hollannista. Onko tuotteissa kuten maito, juusto ja jugurtti luomuvaihtoehtoja. Ovatko kananmunat kotimaisia vai ulkomaisia. - VEHNÄTÖN -Mukana talkoissa-uusi lastensairaala 2017.fi www.vavesaarentila.fi https://www.facebook.com/pages/Hiliman-Puoti/273393356075151?ref=hl 28 | Ekoelo. Ovatko kotimaisia vai ulkomaisia. Kesäaikaan käytössä on kotimaista marjasekoitusta sekä vihanneksia (toimitukset Kespron logistiikan kautta). Kaikki maitotuotteemme tulevat Suomesta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta juustoissa. Pähkinöitä, kuivahedelmiä ja luomumysliä Scandic Kajanuksen aamiaisella
Kotimaisia esimerkiksi Vaasan rouheinen reikäleipä ja hapankorppu (Rantasipit ja Cumulukset) sekä Vaasan rievä ja karjalanpiirakka kaikilla hotelleilla. Ruisaurinkoleipä on luomua EU:sta ja sitä on tarjolla kansainvälisillä hotelleilla. Näemme asian tärkeänä S-ryhmän matkailu- ja ravitsemistoimialalla. Luomumerkintöjä Scandic Kajanuksen aamiaisella. TEKSTI JA KUVAT: MARTTI HEIKKILÄ Onko aamiaisen tarjonta sama kaikissa ketjun hotelleissa vai onko paikallisesti mahdollisuus suosia lähiruokaa ja paikallisia erikoisuuksia. Osalla Cumuluksista ja Holiday Inn -hotelleista on myös paikallisia raaka-aineita käytössä. Mistä tulevat leivät. Mistä puuro. rieska) on kuitenkin usein sellainen tuote, jonka hotelli valitsee paikalliseksi tuotteekseen. mustamakkara. Pidämme kuitenkin koko ajan ”silmämme avoinna” myös luomuruoan osalta. Restel: Osa on luomua, suomalaista viljaa, mm. paulig.fi/yhteiskuntavastuu. Myös aamiaisen palvelumalli on kansainväliseen tapaan kohderyhmän huomioivaa. Sokos: Tällä hetkellä Pauligin tuotteet. Holiday Inn- ja Crowne Plaza –hotelleissa aamiaistuotteet ovat paljolti kansainvälisten standardien ohjaamia ja määrittämiä. Tulevaisuudessa mahdollisesti jopa lähiruoalla. Onko tarjolla Reilun kaupan kahvia. Restel: Kyllä, hotelleissa on kaikissa vähän erilainen aamiainen. Scandic: Kotimaista luomupuuroa. Scandic: Pari Suomesta ja muut Keski-Euroopasta. Sokos: Tavoitteemme lähitulevaisuudessa on edelleen jatkaa muutamalla luomutuotteella ja mahdollisesti kiristää vaadetta Saloniemen Juustola Salorannantie 166, 23800 Laitila Riitta Saloniemi 040 5573 544 rj.saloniemi@lailanet.fi www.saloniemenjuustola.fi Ekoelo | 29. Leipä tai johdannaiset leivästä (esim. Restel: Ei. Käsintehdyt lisäaineettomat Suomen alkuperäiskarjaeläimistä valmistetut luomutuotteet Onko suunnitelmissanne lisätä luomun ja lähiruoan tarjontaa. Restel: Kyllä, valikoimaamme uudistetaan säännöllisesti ja jos tuote on aamaispöytään sopiva ja hinta on kilpailukykyinen, tulemme lisäämään luomu ja lähiruoan valikoimaa. Onko luomua. Scandic: Tutkimme mahdollisuuksia nostaa luomutuotteiden määrää, mutta ongelmana tällä hetkellä ovat tarvitsemamme suuret volyymit sekä tuotteiden jatkuva saatavuus. Molemmissa ketjuissa voi esimerkiksi halutessaan tilata munakkaan tai vastapaistetut letut. paikallisen tuotteen osalta siten, että se täyttäisi myös lähiruoan kriteerit. Esimerkiksi Tampereella mm. Restel: Leivät tulevat Suomesta, Ruotsista ja EU:sta. Sokos: Leivät tulevat pääasiassa Suomesta, mutta joitakin tuotteita myös Liettuasta. Sokos: Puuro on luomua Suomesta. Scandic: Kyllä. Sokos: Jokaisella yksittäisellä hotellilla on velvollisuus täydentää sovittua valikoimaa paikallisilla tuotteilla. Crowne Plaza -hotelleissa kahvi tarjoillaan pöytiin. Jokaisella Rantasipillä on muutama oma omaleimainen tuote. Ne ovat pääosin UTZ-sertifioituja, kts. 4-viljan luomuhiutale, ruishiutale 700g luomu, Elovena Plus kuituinen kaurahiutale ja Sydänystävän kaura-ruislese. Rantasipeissä paikallisuus on vahvemmin esillä. Scandic: Jokaisella hotellilla on mahdollisuus nostaa jokin paikallinen tuote tarjontaan
MTT:n kehittämä ruoan elinkaari/terveellisyysindeksi (E/N) todistaa sen viiden tutkijan 30 | Ekoelo 3,5 vuoden työllä. RUOKATALOUS Luomun kestävyysmittareita kaivataan RAVITSEMUS JA MAAPERÄVAIKUTUKSET RUOAN ELINKAARIARVIOINNISSA Luomun maaperävaikutuksia ei ole juurikaan tutkittu Suomessa, eikä ulkomaisia tutkimuksia pidetä täällä pätevinä. – Useilla ekologisen kestävyyden. Ja aika kuluu. Onko järkevääkään yrittää jotenkin yhteismitoittaa niin eri maailmoita kuin luomuviljely ja tehoviljely. Mittareiden kehittäminen vasta aloitettiin Tutkija Merja Saarisen johtama Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n SustFoodChoice-hanke pyrki rakentamaan tietopohjaa kuluttajien kestäville ruokavalinnoille. Luomun arvioinnissa indeksinrakentajat joutuivat nostamaan kätensä pätevien lähtötietojen puutteessa. – E/N-indeksit pystyvät korjaamaan kestävien ruokavalintojen kannalta karkeimpia virheitä, joita elinkaariarvioinnin nykykäytäntö tuottaa, tutkijat sanovat 1.7. Luomuruoan elinkaaren terveellisyysvaikutusten indeksiä ei saada luotettavaksi ilman näitä puuttuvia lähtötietoja. julkistetussa raportissaan. Syntyi tuoteryhmäkohtaisia E/N-indeksejä, jotka mittaavat ruoan elinkaaren ympäristövaikutuksia sekä terveysvaikutuksia. E koihminen tietää tutkimattakin, että liha lihana on terveellisempi ja ekokestävämpi ruoka kuin grillimakkara
Pylväät tuntuvat luotettavilta, mutta maatalouden todellisuutta kuvaisivat paremmin ns. – Tuloksiin en siis hirveästi tuijottaisi, koska vasta on opeteltu menetelmän tekemistä. Asenne: Vain Suomessa tutkittu tutkittua Jukka Rajala esittelee kommentissaan maailmalla tehtyjä luomututkimuksia, joiden tulokset muuttavat MTT:n hankkeen tuottamia indeksejä. Hankkeessa tehtiin 13 esimerkkituotteen elinkaariarvioinnit ilmastovaikutuksen ja rehevöittävän vaikutuksen vaikutusluokissa, tarkoituksena tukea menetelmäkehitystä. haulikkotaulukot. Biologiseen elämään perustuva maatalous on paljon monimutkaisempi maailma, sanoo Jukka Rajala. – Paremman kuvan saamiseksi tarvitaan parempiin lähtötietoihin perustuvaa jatkotutkimusta, Merja Saarinen sanoo. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin erikoistutkija Jukka Rajala sekä SYKEn erikoistutkija ja luomuviljelijä Tuomas Mattila arvelevat, että menee ”ikuisuus” ennen kuin luomun ravitsemus- ja ympäristövaikutuksista syntyy MTT:n tutkijoiden toivoma luotettava kokonaisindeksi kuluttajien valintoja helpottamaan. maustamaton luomujogurtti, rypsiöljy ja luomurypsiöljy. – Meillä on sellainen kulttuuri, että pyritään esittämään eksakteja tuloksia. Eikö pitäisi keskittää voimavarat sellaisten luomutilojen tutkimiseen ja mallintamiseen, jotka ovat edelläkävijöitä ja kansantaloudellisesti esimerkillisiä malleja. Kierrosta riippuen luomun ympäristövaikutuksissa oli aika suuria eroja. – Ruotsissa on verrattu erilaisia luomuviljelykiertoja tavanomaiseen viljelyyn. Onko mielekästäkään käyttää voimavarat joidenkin tuoteryhmäkohtaisten indeksien rakenteluun, kun luomutilat ovat kaikki yksilöitä. Esimerkkituotteet olivat makaroni, tumma makaroni, kaurapuuro, luomukaurapuuro, luomuruisvuokaleipä, luomugrahamvuokaleipä, hapatettu luomukauravalmiste, luomuhapankaali, rasvaton maito, rasvaton luomumaito, – MTT:n hankkeen käyttämä menetelmä on tarkoitettu teollisuuden toiminnan laadun parantamiseen. – Vaikka MTT:n indeksitutkimus on kovin yleistävä, siitä – kuten tutkimuksesta aina – opitaan ja viisastutaan, kunhan ollaan valmiita avoimuuteen, Rajala sanoo. Esimerkiksi ruotsalainen luomun elinkaarianalyysi antaa hyvin erilaisia tuloksia kuin Saarisen ryhmän käyttämät perustiedot. Kuva Martti Heikkilä. – Vesistöjä rehevöittävän rasitteen yleismittarissa on ongelmia, joista pienin ei suinkaan ole se tosiasia, että luomutila voi sijaita mereen johtavan joen varrella tai matkojen päässä vesistöstä. Jokainen luomutila on näet erilainen sijainniltaan, maaperältään ja toimintatavoiltaan, ja biologisten viljely- ja karjankasvatusprosessien mittaamiseen luotettavasti tarvitaan vähintään 5–8 vuotta. Teollisuustutkimus ei sovi eloperäiseen alueilla ja kaikilla sosiaalis-taloudellisen kestävyyden alueilla tarvitaan kuitenkin mittareiden kehittämistä ennen kuin tuotekohtaisesti voidaan puhua kokonaiskestävyyden arvioimisesta. SustFoodChoice-tutkimuksessa jouduttiin kalliisti halkomaan hiuksia, jotta saatiin epävarmoja tuoteryhmäkohtaisia indeksejä. Suuresta vaihtelusta johtuvat epävarmuustekijät toistuvat tutkijoiden puheissa. – Monet kansainväliset tutkijaryhmät ovat luomun tutkimuksessa vuosia edellä Suomea, hän toteaa. Kun esimerkiksi viherlannoituksessa, jota Suomen luomuviljatiloista käyttää enemmistö, viljelykierto on 4–5 vuotta, ei ympäristörasitetta pitäisi mitata kahden vuoden kierrolla ja kohdistaa yhden vuoden kaurasadolle, kuten MTT:n indeksoinnissa tehtiin. – JOS rahaa tarvittavaan laaja-alaiseen perustutkimukseen saadaan koskaan kokoon, painottaa Tuomas Mattila, joka väitteli viime syksynä systeemi- ja operaatiotutkimuksen tohtoriksi elinkaariarvioinnin menetelmäkehityksestä. Kun vaihtelut eri tilojen ja vuosien välillä ovat suuret, Rajala ei pidä pylväsgraafeja parhaina kuvaajina. Typpilannoiteteollisuus on merkittävä typpipäästöjen lähde alkutuotannon ohella. Saarisen ryhmän tutkimuksessa tämä vaihe on pelkistetty liian yksinkertaiseksi. Tilakohtaiset tiedot selkeitä mutta... Härkäapua käytetään luomuviljelyssä yleisesti typensidontaan keinolannoitteiden sijasta. Tärkeää olisi verrata myös hehtaaria kohden. Dityppioksidi eli N2O on 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Ekoelo | 31. Luomun vastaukset ikuisuuskysymys Saarisen ryhmän testilaskennat antoivat viitteitä eroista luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon välillä, mutta ne eivät olleet systemaattisia jommankumman eduksi. Tämä hanke tuki tuota mittarien kehittämistä. – En pidä itsestään selvänä sitäkään, että tulokset kerrotaan tuotekiloa kohden
Kuva Martti Heikkilä. Suomi ei olisi entisensä, mutta vaikeutena on arvioida, millä kaikilla tavoin talouden rakenne voisi muuttua.. Niitä ei voida jatkuvasti mitata, kun elävään kasvustoon ei voida kiinnittää mittausantureita kuten esimerkiksi rakennuksiin, Rajala sanoo. Alan mallinnukseen perehtynyt Mattila on joutunut tyytymään haaveiluun. Kansantaloudellista vaikutusta olisi laajasti aina vaihtotaseen paranemisesta teollisen rakenteen, työllisyyden ja ruokailutottumusten muuttumiseen. – Esimerkiksi itävaltalaisen elintarvikeketjun Hoferin sadalle luomutuotteelle on kehitetty ympäristömerkinnät, jotka ovat olleet käytössä useita vuosia. Jotta tutkija voi jatkaa ammattiaan, on sovellettava, vaikka perusdata puuttuisi. Mutta rahoitusta saa lähinnä soveltavaan, heti politiikkatoimiin sovellettavaan tutkimukseen. Kansantalouden jouduttua murrokseen on alettu ymmärtää energia- ja ilmastoasioiden mahdollisuudet parantaa kauppatasetta ja bruttokansantuotetta. – Saksan Luomuliitto on mukana saksalaisessa biologisen viljelyn tutkimus- ja kehittämishankkeessa, jossa nimenomaan ollaan menossa yksittäisten tilojen tutkimiseen ja kehitetään neuvontaan työkaluja, Rajala kertoo. – Soijan syöttäminen Suomen karjalle merkitsee kotimaassa työttömiä ja Etelä-Amerikassa sademetsien kaatoa. Tilakohtaisten merkintöjen kehittäminen tuntuisi yksinkertaiselta ja selkeältä viestiltä suomalaisellekin kuluttajalle. Poliittiset päätökset tarvitsevat skenaarioita Rajala suosittaa tutkimukseen epävarmuustarkastelua, jota Tuomas Mattila käyttää mallinnuksissaan. Tämä todetaan elinkaariarvioinnin ohjeistuksessa selvästi. Kotimaisia luomuporkkanoita. Tätä menneisyyden tilastoihin perustuvaa ”haitanjaollista” tapaa ei saa käyttää politiikan toimenpiteiden suositteluun. – On kaksi tapaa tehdä elinkaariarvi- TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ LUOMU ON HYVÄÄ JO 15 VUOTTA LUOMUKAUPPAA! r 5PQJO .BBUJMBNZZNÅMÅ PO 4VPNFO NPOJQVPMJTJO UJMBNZZNÅMÅ r :MJ MVPNV KB FLPUVPUFUUB r 1VIUBBU PNBO UJMBO MVPNV QFOTBTNVTUJLBU r &OOBLLPUJMBVLTFTUB MVPNV NBSKBU KB KPVMVLJOLVU TERVETULOA! TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ ,BBSUPUJF
.66367&4* ,"611" ,")7*-" /&55*,"611" TOPIN HALLI ,601*0/ ,"611")"--* 5PJOFO MVPNVLBVQQBNNF NZÕT ,VPQJPTTB 32 | Ekoelo ointitutkimusta, valistaa Tuomas Mattila: – Tutkimuspohjana voidaan käyttää jonkin historiallisen vuoden dataa, tilastoja, ja todeta tosiasiat. Seurausvaikutusten arviointi vaatii paljon aikaa ja tuottaa yhden eksaktin luvun sijasta skenaarioparven, josta voi syntyä hedelmällistä keskustelua poliittisten ratkaisujen pohjaksi. Onko kansantalouden osatekijöiden, kuten kauppataseen ja bioenergiavaatimusten, kannalta viisasta vertailla menneen ajan tilastoja, kun pitää keksiä tulevaisuuden ratkaisuja. Niissä kuluttajalle kerrotaan tuotteen vaikutus ilmastoon, vesistöön ja luonnon monimuotoisuuteen. Tuomas Mattila on hyvin kriittinen suomalaisen tutkimuksen tilasta: – Jotta saadaan indeksien laskentaan tarvittavaa dataa, tarvitaan vuosikausia luonnontieteellistä perustutkimusta. Tutkijoiden elätystä vai tärkeitä selvityksiä. – Olen haaveillut, että olisi kiva tehdä luomu-Suomi-skenaariot siitä, miltä Suomi näyttäisi, jos suurin osa maataloudesta olisi luomua. – Vaihtoehtoisesti voidaan yrittää arvioida, miten nykyhetken toimet vaikuttavat tulevaisuuteen. – Se on kuitenkin hyvin haasteellinen tehtävä, koska biologista vaihtelua yhdellä tilallakin on vuosittain paljon
Jokainen tuontisoijakilo lisää Suomen ilmastopäästöjä, koska ympäristörasitteet kohdistetaan käyttäjälle. On monia näkökohtia, minkä takia luomu- ja tavanomaisesti viljeltyjä ruoka-aineita ei voida verrata tavanomaisen viljelyn mittarein. – Yhteistyössä stressi-indeksikin pienenee ja tyytyväisyys lisääntyy. Lisätietoja: MTT-raportti 146: Ravitsemus ja maaperävaikutukset ruoan elinkaariarvioinnissa, SustFoodChoise-hankkeen loppuraportti, Merja Saarinen, Taija Sinkko, Katri Joensuu, Frans Silvenius, Anna Ratilainen Kommenttipuheenvuoro SustFoodChoise-hanke-loppuseminaari 5.5.2014, Jukka Rajala TEKSTI: TERTTU IISKOLA Lassen Luomussa maistuu menneisyys ja tuoksuu tulevaisuus Tammenlehti-, jää- ja ruukkusalaatit, tilli, persilja, basilika, sitruunamelissa, villirucola, maukas luomukurkku ja makeat kirsikkatomaatit Kulmalan Puutarha 0400 535858 www.lassenluomu.fi Ekoelo | 33. Monipuolinen tuotanto hyödyntää luomutilayrityksessä luomuviljelyn edut paremmin kuin viljaan erikoistuminen. – Luomussa voi olla pienemmät sadot mutta on myös vähäisempi uusiutumattoman energian käyttö. Saarisen ryhmän tutkimuksen pohjatiedoissa oli viljanviljelyvertailuja, jotka eivät tukeneet luomua pienempien satotasojen vuoksi. – Kovasti olen miettimässä, miten saisin yhdistetyksi tähän karjaa, niin tuotannon tehokkuus paranisi, hän kertoo. Soijan syöttäminen Suomen karjalle merkitsee kotimaassa työttömiä ja Etelä-Amerikassa sademetsien kaatoa. – Myös öljy ja fosfori ovat rajallisia luonnonvaroja, joten meidän pitää kehittää tehokkaita uusiutuvaa energiaa tuottavia ja itsensä lannoittavia luomutiloja. Myös öljy ja fosfori ovat rajallisia luonnonvaroja, joten meidän pitää kehittää tehokkaita uusiutuvaa energiaa tuottavia ja itsensä lannoittavia luomutiloja. Tuonti lisää Suomen ilmastorasitusta Rajala ottaa esimerkiksi kansantaloudellisista vaikutuksista soijan tuonnin eläinrehuksi Suomeen: – Valkuainen kannattaa kasvattaa luomutiloilla kotimaassa paitsi kauppataseen vuoksi myös hiilidioksiditaseen vuoksi. – Luomukarja pitäisi jakaa tasaisemmin koko Suomeen, näkee Jukka Rajala ratkaisuksi monipuolistumistarpeeseen, joka tukee myös internetyhteiskunnan markkinointitapoja. Kuva Jukka Rajala. Tuomas Mattilan luomutilalla LänsiUudenmaan Pusulassa viljellään viljaa ja viherlannoitusnurmi murskataan maahan. – Muutaman perheen yhteistyö tuottaa hyvin monipuolisia mahdollisuuksia, jossa tuotantopanokset voidaan jakaa yhteiseksi hyväksi, kustannuksia säästää ja erilaisia erikoisosaamisia hyödyntää. Luomuyhteisöt suurenevat ja monipuolistuvat Jokainen tuontisoijakilo lisää Suomen ilmastopäästöjä, koska ympäristörasitteet kohdistetaan käyttäjälle, sanoo Jukka Rajala
Suuruusluokaltaan kivennäismailla hiilivaraston muutoksen vaikutus on noin kahdeksankertainen kaikkeen maatiloilla poltettuun polttoaineeseen. Ongelman ratkaisukeinoissa MTT:n selvitys ei mainitse sanallakaan luomua. – Hiilivaraston muutos on merkittävin tekijä hiilijalanjäljen kannalta, mutta se jätetään usein elinkaariarvioinnissa huomiotta, koska muutos on epävarma. Kalvot Jukka Rajala. Syytä epäedulliseen kehitykseen ei tiedetä. Merja Saarisen ryhmän tutkimuksen ympäristömittareissa on jätetty kokonaan huomiotta maaperän hiilivarastojen kehitysero luomu- ja tavanomaisessa viljelyssä. 34 | Ekoelo. Näiden asioiden selvitykseen tarvittaviin perustutkimuksiin menisi 5–8 vuotta, mutta rahoitusta ei näytä olevan saatavissa. Hiilen eli eloperäisen aineksen kato heikentää sekä viljelymaiden kuntoa että ympäristön tilaa. Jos tämä jätetään TILAA VILLAHUOPAPOHJALLISET Maan multavuuden muutoksia ja ravinnevaikutus Tehoviljellyn maaperän tervehdyttäminen on vuosikymmenten työ. Skenaarioita siitä, mitä eri kehityslinjat suomalaiselle kansantaloudelle merkitsevät, ei ole tutkittu. Kalvot Jukka Rajala. Maan hiilen muutoksia Jalat kiittävät kuivasta ja lämpimästä www.rintalantila.fi 0500-448552 Suomen peltojen hiilivarastot hupenevat jatkuvasti tehoviljelyssä, mutta muuttamalla luomuun kehitystä voidaan muuttaa. MAAPERÄN HIILIVARASTOA TUTKIMATTA NOLLATULOKSIA S uomen peltojen hiilivarastot pienenevät jatkuvasti, havaittiin MTT:n 35-vuotisessa seurannassa
Vaihtelu ja epävarmuus lakaistaan maton alle, ja luomuviljelyn kasvihuonekaasuja vähentävä vaikutus ohitetaan, luomuviljelijä-tekniikan tohtori harmittelee. – Luomun maaperävaikutukset vaatisivat suomalaista perustutkimusta, mutta siihen on tosi vaikea saada rahoitusta. Ja Viro on mennyt tässä asiassa täysin Suomen ohitse. – Tämä tuo kuluttajalle tärkeää lisätietoa aiheesta, josta on ollut tähän saakka hämmentävää ja osittain ristiriitaistakin informaatiota saatavilla. huomiotta, mitä jää jäljelle. – Luomuinstituutin tavoitteena on tiivis kansainvälistyminen, Jukka Rajala painottaa. Elintarviketuotannon osana typpilannoiteteollisuus on merkittävä typpipäästöjen lähde alkutuotannon ohella. – Jenkeissä tutkitaan. Ilman näitä tietoja pitää hyväksyä tosiasiaksi se, että luomun ja tavanomaisen viljelyn vertailuun liittyy merkittäviä epävarmuuksia, jotka johtuvat maaperän hiilivarastomuutoksen ja hiilijalanjälki- arvojen huomioonottamattomuudesta. Tuomas Mattila huomauttaa. – Dityppioksidi (N2O, joka on 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu) on toiseksi merkittävin hiilijalanjäljen lähde peltoviljelyssä, heti hiilivarastojen jälkeen. Instituutin johtoryhmässä MTT:tä edustava professori Raija Tahvonen oli mukana monen tutkimuslaitoksen yhteisessä luomun elinkaaritutkimuksessa, joka julkaisi heinäkuun puolivälissä laajan meta-analyysin luomukasvien ylivoimaisista antioksidanttipitoisuuksista. Iso Eurooppa-analyysi: luomu on superruokaa Vuoden 2013 alusta toiminut Luomuinstituutti on Helsingin yliopiston ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n yhteinen asiantuntijaverkosto, joka tukee toiminnallaan kotimaisen luomutuotannon vahvistumista koko ruokaketjussa. Slow Food Festival &ISKARSIN2UUKKIs&ISKARS"RUK 4.–5.10.2014 www.slowfoodvastnyland.org Ekoelo | 35 tu Hyvää Puhdasta Reilusti tuotet. – Valitsemalla luomustandardin mukaisesti tuotettua ruokaa saa enemmän ravitsemuksellisesti edullisia antioksidantteja ja altistuu pienemmälle määrälle myrkyllisiä raskasmetalleja, totesi tutkimuksen johtaja, Newcastlen yliopiston ekologisen maatalouden professori Carlo Leifert. Kun useammat tilat alkavat mitata asioita itse, vähitellen saadaan aineistoa myös tutkimuksen käyttöön. Tutkimusryhmä havaitsi, että siirtymällä käyttämään luomuhedelmiä, -marjoja, -kasviksia ja -viljoja ja niistä valmistettua ruokaa, voi saada yhtä paljon lisää antioksidantteja kuin 1–2 lisäannosta kasviksia päivässä sisältää. Mattila kertoo, että Suomessa ei edes mitata maaperän hiilivarastoa viljavuusanalyysien yhteydessä. Paremman tiedon puutteessa elinkaariarvioinnissa käytetään IPCC:n oletuskertoimia, vaikka tiedetään, että ne eivät kuvaa viherlannoitusnurmen hajoamisen aiheuttamia N2O:n päästöjä. Siellä hiilivarastotutkimus on pakollinen ja se maksaa vain 5 euroa/ näyte, joten taidan alkaa käyttää niitä. Newcastlen yliopiston laajassa yhteiseurooppalaisessa analyysissä vedettiin yhteen 343 aiempaa tutkimusta
KÄDENTAIDOT – Räsymatto sopii minne tahansa, esimerkiksi kaupunkikeittiöön tiskipöydän eteen, makuuhuoneeseen, kesämökille tai parvekkeelle. Mökeille räsymattoja menee luultavasti eniten, sanoo Eila Ahonen. KESTÄÄ ÄIDILTÄ TYTTÄRELLE Räsymatto – kierrätyksen äiti Räsymatto eli riepumatto on suomalainen, kierrätysmateriaaleista käsin tehty matto. Uniikki räsymatto kestää vaikka koko ihmiselämän ja siirtyy vieläpä usein äidiltä tyttärelle. Pirteydessään se somistaa kotia, on ekologinen ja kestävä käyttää. Räsymattokudetta on harvoin saatavilla niin, että siitä voisi kutoa monta samanlaista mattoa.. 36 | Ekoelo R äsymatto on työläs ja hidas valmistaa, mutta räsymaton kutojalle hauska tehdä. – Räsymatto on uskomaton kierrätyksen taidonnäyte
Minäkin kokeilin niitä ja jäin saman tien koukkuun. Ekoelo | 37. Elämäntapa ja intohimo Eila Ahonen on eläkkeellä ja elää miehensä kanssa maalaistalossa. Räsymattojen ideoiminenkin on mukavaa puuhaa. Sen seurauksena jouduin jäämään eläkkeelle. Eläkeläispariskunnan seurana on koira, lapset ovat jo maailmalla. – Yleensä laitan lattialle ison kasan kuteita ja työ lähtee luonnostaan liikkeelle. Kotona on paljon räsymattoja ja suvussa on kulkenut esimerkiksi Sokeripala-niminen matto toistasataa vuotta. Meni pari kolme vuotta, etten pystynyt lainkaan kutomaan. Jos tulee sellainen pätkä, josta en pidä, teen siitä vaikka kynnysmaton. Sitten alkoi taas kutominen maistua, kutoja kertoo. Ahosella oli aikoinaan koulussa käsityönumero 5, joten lapsena hän ei olisi koskaan uskonut vielä kutovansa mattoja, vaikka isoäiti niitä kutoikin. Se antaa kodin tuntua, perustelee Ahonen. Räsymatto pukee erinomaisesti vanhojen, entisöityjen talojen lattiat. Harrastuksesta ammatti Niinpä räsymatot ovatkin useimmiten yksittäisiä uniikkikappaleita, perustelee Eila Ahonen Mattopuodista Huittisista. Loimenkin kireys on helppo säätää sopivaksi. Uuden maton valmistuminen on aina hieno tunne ja niiden tekemisessä vain mielikuvitus on rajana. Automatisoitu luhan liike mahdollistaa luhan lyönnin kutojaa rasittamatta ja tasaa kuteen sitoutumista. Lisälaitteen avulla luhan liike ja loimen kiristys tapahtuvat paineilmalla kytkintä painamalla. – Kun tulin aikoinaan miniäksi nykyiseen taloomme, muorilla oli täällä kangaspuut. – Se sopii esimerkiksi kaupunkikeittiöön tiskipöydän eteen, kesämökille, lasitetulle parvekkeelle. Paineenalennusventtiilin avulla myös luhan lyöntivoimaa voidaan säädellä. Myös silloin, jos on entisöity vaikkapa mummon vanha piironki, on vaikea kuvitella mitään muuta sen eteen kuin vanha kunnon räsymatto. Toki räsymatosta pitää tykätä, jotta sellaisen haluaa hankkia. Räsymatto luo kodin hengen Räsymatto sopii Ahosen mukaan melkein mihin vain. Jos on vain kaksi polkusta, niillä saa aikaan vain tasaista ja sileätä jälkeä, selvittää Ahonen. – Perinteisillä kangaspuilla voidaan kuitenkin tehdä paremmin kuviot. – Olen edelleen täysin koukussa vanhanaikaisiin räsymattoihin. Se kestää myös minkä tahansa pesutavan ja värit eivät haalistu pesussa. Mitä enemmän polkusia on, sitä kauniimpia kuvioita saa tehtyä. – Mummo opetti minua kutomaan, mutta se ei oikein lapsena vielä innostanut. – Paineilmalla toimivia kangaspuita ei kovin paljon Suomessa ole. – Räsymatto on kestävä, kevyt ja silti napakka; se pysyy paikoillaan liukkaallakin lattialla. Ahosen kangaspuut ovat Toikan valmistamia. Ahosella kutomassa käyvät työharjoittelijatkin ovat innostuneet räsymaton tekemisestä, sillä jokainen voi kutoessaan toteuttaa itseään ja tehdä oman mielikuvituksensa mukaisen lopputuotteen. Sähkökäyttöisiä löytyy, mutta yleensä niillä saa pelkkää palttinaa (kankaan perussidos). Nykyisin Ahonen pitää verkkokauppaa, josta ihmiset saavat tilattua räsymattoja. Raitaa ja ruusukasta Teollisista jäämistä Eila Ahonen ei räsymattoja valmista, vaan hän hakee raakaaineet SPR:ltä ja muilta kirpputoreilta. – Kävi kuitenkin niin ikävästi, että sairastuin reumaan ollessani 55-vuotias. – Avuksi tulivat onneksi paineilmalaitteet, jotka helpottivat työtä. Mallisto on esillä mattopuoti.fi-osoitteessa. Eila kokee mattojen kutomisen elämäntavakseen ja intohimokseen, räsymaton tekemisen liekki ei ole vuosien varrella sammunut, vaan sitä on kestänyt jo ainakin 25 vuotta. Aito räsymatto on tavattoman kaunis ja sitä on hauska kutoa. – Isoon tupaan sopii vaikkapa rauhallinen, kaunis, harmoninen Hirsiaittamatto. Mökeille räsymattoja menee luultavasti eniten. Räsymatto tuo tunnelmaa tupaan ja lämpöä jalkojen alle, Ahonen lisää. Samassa yhteydessä toimi mattopesula. Ahosen avioiduttua pariskunta muutti maalle miehen vanhaan kotitaloon. Ekologista arvoa lisää juuri kestävyys: se kestää todella pitkään ja jopa paranee vanhetessaan hyvän viinin tavoin. Kutomakärpäsen purtua kunnolla Eila Ahonen perusti kutomon, jossa oli neljä naista töissä. Paineilmalaitteet eivät rasita Eila Ahonen kykenee kutomaan paineilmalaitteiden ansiosta
Kiikkalainen sekoitusmatto on erittäin työläs ja hidas valmistaa, mutta lopputulos on erittäin. – Isoihin tupiin ja huviloille kauniin harmoniset, pitkät ruusukasraitamatot antavat vanhanajan arvokkaan tunnelman. Eila Ahonen on eläkkeellä ja elää miehensä kanssa maalaistalossa. – Sitä on tehty Huittisissa niin kauan kuin muistan ja se on kotoisin naapuripitäjästä, Kiikasta, jossa aikoinaan toimi Aaltosen mattokutomo. Erilaisilla poljennoilla mattoihin saadaan kauniita kuvioraitoja. 38 | Ekoelo Ahonen on kehittänyt esimerkiksi Hirsiaitta-sarjan, joka on hänen omakin suosikkinsa. – Kannan kirpputoreilta ja kierrätyksistä huonoksi menneitä lakanoita ja pussilakanoita ja revin ne itse matonkuteiksi. Ruusukaskuviointi on ollut suosittu. Ruusukasta voi tehdä monella eri tavalla ja se on lähes kaikkien suosikki. Kiikkalainen sekoitusmatto Naapuripitäjästä peräisin oleva mattomalli on kiikkalainen sekoitusmatto. Alun perin siinä ei ollut ruusukaskuviota, mutta se on lisätty sinne myöhemmin. – Myös koko maton voi kutoa kuviolliseksi, kuteina voi käyttää melkein mitä vain, räsystä villaan ja kaikkea siltä väliltä. Kotona on paljon räsymattoja ja suvussa on kulkenut räsymattoja yli sata vuotta
Sävypallon muodostuksen jälkeen laitetaan kude sukkulalle, ja aloitetaan kudonta. Lisälaitteen avulla luhan liike ja loimen kiristys tapahtuvat paineilmalla kytkintä painamalla. – Puuvillan kanssa on oltava pesun suhteen tarkka pesuaineesta. Tuloksena olikin erittäin kauniita mattoja, Ahonen kertoo. Räsymatto puuvillatrikoosta Räsymatto on vanhanajan innovaatio. Kude on sileäpintaista ja tasaista sekä väreiltään että muodoltaan. Vyyhti jää jäljelle kun kangaspakasta leikataan hulpioreuna pois. Lopputulos on aina vanhanajan harmoninen. Valmistus aloitetaan keräämällä jonoon sopivat värisävyt. Ahonen on kehittänyt esimerkiksi Hirsiaittasarjan, joka on hänen omakin suosikkinsa. Puuvillatrikookin sopii räsymaton tekemiseen. Matot kudotaan perinteitä kunnioittaen, mutta nykyajan materiaaleista. Se ei pölise ja siksi käy myös allergiseen kotiin. Vanhanajan räsymatto, sokerinpala, on ollut Eila Ahosen suvussa pitkälti yli 100 vuotta. Ekoelo | 39. 3. Ahkera kutoja saattaa valmistaa mattoa jopa 1,5 metriä päivässä. Räsymattojen arvostus on Ahosen mukaan noussut. Kivan yhdistelmän saa kuitenkin laittamalla kaksi räsykudetta ja yhden puuvillakuteen, sanoo Eila Ahonen. Myös koko maton voi kutoa kuviolliseksi, kuteina voi käyttää melkein mitä vain, räsystä villaan ja kaikkea siltä väliltä. Puuvillatrikoomatto sopii niin kaupunkikotiin kuin maalaistaloonkin. 1. Jos perheessä on kotieläimiä, siitä saa helposti imuroitua karvat pois. Alun perin siinä ei ollut ruusukaskuviota, mutta se on lisätty sinne myöhemmin. Puuvillatrikoosta tehtyä mattoa voi huoletta pestä mattopesulassa. 20 sentin pätkään mattoa tarvitaan noin 50 ohutta,eriväristä kudetta. Erilaisilla poljennoilla mattoihin saadaan kauniita kuvioraitoja. 2. Muita räsymattoja voi pestä mäntysuovallakin. – Ennen vanhaan ihmisillä oli kovasti kaikista materiaaleista pulaa. kaunis, toteaa Ahonen. Vanhanajan innovaatio TEKSTI: MERJA KIVILUOMA KUVAT: MATTOPUOTI Eila Ahonen kykenee reumastaan huolimatta kutomaan paineilmalaitteiden ansiosta. Keski-Euroopassakaan ei ole sellaista räsymattokulttuuria kuin Suomessa, hän toteaa. – Hieman liukas puuvillatrikoo on tekstiiliteollisuuden kangasjätettä. Kekseliäät ja mielikuvitukselliset naiset leikkelivät matonkuteiksi esimerkiksi vanhoja navettatakkeja ja ukkojen sarkahousuja. – Tänä kesänä on meille tulossa japanilaisia turisteja, jotka ovat todella kiinnostuneita suomalaisista, käsintehdyistä räsymatoista. – Jos matto tehdään kokonaan puuvillasta, siitä tulee aika raskas räsymatoksi. Hän muistaa omankin mummolansa pirtin, jossa kudottiin kaiket talvet. Siitä kertoo sekin, että asiakkaat ovat tänä päivänä yllättävän usein nuoria. Jos pesee itse, mäntysuopaa ei kannata käyttää, sillä se veteen liukenemattomana huuhtoutuu huonosti pois ja saattaa jättää maton sameaksi. 1 2 3 – Yleensä laitan lattialle ison kasan kuteita ja työ lähtee luonnostaan liikkeelle. – Ne leikataan 1,5 m pituisiksi nauhoiksi, jotka sitten solmitaan yhteen
Hongisto opiskeli tekstiilialalla ensin kudonnan artesaaniksi, sitten tekstiilisuunnitelijaksi (1996). – Joskus asiaa hiotaan viikkoja, jopa 40 | Ekoelo. Niistä tulee pehmeitä, hyvin muotoutuvia kuteita, jotka sopivat räsymaton tekoon erinomaisen hyvin. Loruloimi on toiminut 12 vuotta maa- laisympäristössä Etelä-Pohjanmaalla, Jalasjärvellä. – Itse koen aidoksi räsymatoksi maton, joka on leikattu vaatteista, pöytäliinoista, lakanoista yms. Loruloimen kutomossa valmistuu käsityönä valmistettuja räsymattoja, puuvillatrikoomattoja ja muita mattoja. KÄDENTAIDOT Jäljittelemätön, aito ja oikea Räsymatto on usein kuin muisto mummolan tuvasta tai kesämökin kuistilta. – Joku asiakas saattaa antaa hyvinkin vapaat kädet, toinen taas kertoo raitojen leveydetkin. Tilaustöitä Valtaosa Hongiston töistä on tilaustöitä. – Ne ovat tekstiiliteollisuuden ylijäämätuotteita. Aito, jäljittelemätön, räsyistä kudottu matto ei ole Hongiston mukaan kuitenkaan suuren yleisön suosiossa. Monet mieltävät niistäkin valmistetun maton räsymatoksi. Räsymatto on aina uusi, erilainen ja ekologinen. Vanhasta syntyy uutta ja muodikastakin, toteaa tekstiilisuunnittelija Marianne Hongisto Loruloimelta. Suurin osa niistä on todennäköisesti kotoisin ulkomailta. – Toki räsymatot tulivat tutuiksi jo lapsuuteni kodissa, niitä teki eniten tätini, Hongisto kertoo. Hongisto valmistaa mattoja myös valmiskuteista, joita voi ostaa käsityötarvikemyyjiltä ja -maahantuojilta. R yppy siellä ja poimu täällä on vain muistutuksena eletystä elämästä. Ja sitä se onkin: se on tehty tekstiilijätteestä ja myös kierrätetty tuote. Perheeseen kuuluu mies ja kolme lasta. Loppuun kulutettu kude paras Suomessa on jonkin verran räsymattoharrastajia, jotka tekevät niitä esimerkiksi työväenopiston kursseilla. Asiakas päätyy useimmiten valmiskuteesta valmistettuun puuvillatrikoomattoon alhaisemman hinnan vuoksi. Räsymatot veivät mukanaan ja tällä hetkellä olen keskittynyt lähinnä niihin. Yritän kysellä asiakkaalta riittävästi siitä, mihin matto on tarkoitettu ja minkä kokoinen sen tulisi olla. Hän on ollut Helsingissä työssä myös ryijyjen parissa. – Perustaessani oman yrityksen kudoin monenlaista. Perusmatto leikittelee väreillä ja raidoilla, siinä ei ole mitään kikkailua – yksinkertainen on kaunista. Parhaat kuteet syntyvät vaatteista, jotka on loppuun kulutettu
valmiskuteista tai niitä yhdistämällä. Suunnitteluun ja kuteiden hankintaan on varattava riittävästi aikaa. Kuteiden hinnat ja laatu vaihtelevat myös eri toimittajilla. Silloin hinta lasketaan tapauskohtaisesti erikseen. Varastovalmiitakin mattoja löytyy jonkin verran, niitä voi katsella osoitteessa loruloimi.com. Matto valmistuu yhden työpäivän aikana, mutta suunnitteluun ja kuteiden hankintaan menee usein viikkoja. Työntekijöitä minulla ei ole, joskin joskus on ollut harjoittelijoita. Olen myös viritellyt hieman alihankintaa, joitakin tilauksia hoidetaan toisen yrittäjän kanssa yhteistyössä. Kuvia lähetellään puolin ja toisin suunnitteluprosessissa. Sekä valmiskuteita että räsykuteita voidaan käyttää myös yhdistellen samaankin mattoon. Palttinasidoksella kudottu perusmatto on tavallisin tuote, joskin mattoja tilauksesta tehdään joskus muillakin tavoin. Hongiston kutomossa on useita kangaspuita, kolmet ovat aktiivikäytössä. Parhaat kuteet syntyvät vaatteista, jotka on loppuun kulutettu. Käsinleikatuista räsykuteista kudottuna maton hinta on 135 euroa/neliömetri. – Aikani menee kuitenkin lähinnä räsymattojen tekoon. Maton lopulliseen hintaan vaikuttavat valitut materiaalit ja kuviointi (raidoitus tms.). – Joskus asiakkaat ihmettelevät korkeampaa hintaa silloin, kun matto tehdään asiakkaan omista räsykuteista. – Tarkasti heidän perhesuhteitaan en tiedä, mutta oletan heidän olevan perheellisiä. Matto voidaan kutoa juuri asiakkaan lempiväreillä joko käsin leikatuista räsykuteista, ns. Näin ollen aikaakin menee enemmän, perustelee Hongisto. Asiakkaan toiveista Hongisto tekee ensin mallipiirroksen oikeine väreineen. Palttinasidoksella kudottu Tekstiilisuunnittelija Marianne Hongisto kutoo maton asiakkaan lempiväreillä. Tämä johtuu siitä, että materiaalin käsittelyyn menee enemmän aikaa. Tekstiilisuunnittelija tekee myös jonkin verran kierrätyskankaista kasseja, patalappuja, sohvatyynyjä, pehmoeläimiä. Räsymaton hinta kuukausia. Tilaustyönä valmistettavien mattojen hinnat ovat Loruloimen valmiskuteista kudottuna 110–120 euroa/neliömetri. – Perusmatto leikittelee väreillä ja raidoilla, siinä ei ole mitään kikkailua – yksinkertainen on kaunista. Esimerkiksi 80 cm leveä käytävämatto puuvillatrikookuteesta eli valmiskuteesta valmistettuna maksaa 88 euroa/ metri. On myös muita asiakkaita: kaukaisimmat matot ovat menneet Espanjaan. – Tekoprosessiin aikaa tarvitaan useita viikkoja, vaikka pienehko matto valmistuukin yhden työpäivän aikana. Tyypillisin asiakas tulee Etelä-Suomesta, usein pääkaupunkiseudulta ja on iältään yli 30-ikävuoden. TEKSTI: MERJA KIVILUOMA KUVAT: LORULOIMI Ekoelo | 41. Vaikka saisin valmiiksi leikattua räsykudetta, sitä pitää käsitellä kutoessa
Tämän verran männyssä täytyy olla niin täysin oksatonta puuta, ettei rungon sisältäkään löydy jälkiä vanhoista oksista.. Vain oksattomat tyvet kelpaavat Lopen Rakennuspuu sahasi viime syyskuun ja juhannuksen välisenä aikana noin 5800 kuutiota mäntytukkia. Minimipituus on 3,1 metriä ja maksimipituus 5,5 metriä. Luonnossa petäjät tulisivat lopulta elinkaarensa päähän, mutta sahattuina ja höylättyinä ne saavat uuden alun. Tehoistutettujen taimien siemenet ovat voineet olla peräisin aivan eri olosuhteista kuin istutuspaikka. Kuusi on vienyt männyn alaa karuilla mailla. Puut on hakattu liian aikaisin. Vastuksena ovat ne metsäyhtiöt, joiden työmailla mäntyvanhukset eivät saa arvoistaan kohtelua. Hyvässä metsänhoidossa ajoitus on kaikkein tärkeintä. S uomen metsissä on menty sellun ehdoilla. Lopen Rakennuspuu on erikoistunut oksattomiin mäntypaneeleihin, listoihin ja lattialautoihin. Kemiallinen metsäteollisuus on ollut tärkeämpi kuin mekaaninen. Lannoittamalla on saatu höttöä. Oikeanlainen harventaminen, riittävän pitkä kasvuaika, mieluummin sekapuustoa ja monenikäistä puuta. Yritys ostaa ainoastaan tyvirunkoja. Ja kun on oikea hetki kaatamiselle, annettakoon laatupuulle sille kuuluva arvo. 42 | Ekoelo Näin luettelee Lopen Rakennuspuu Oy:n toimitusjohtaja Tommi Kurki, jonka mukaan metsätalouttamme on hallinnut bisnesajattelu ja pörssimäisyys. Metsiä on harvennettu liikaa kasvun nopeuttamiseksi, jolloin laatu on kärsinyt. – Puu ei ole saanut arvoistaan kohtelua. EKOYRITYS TYVITUKEISTA OKSATONTA PANEELIA JA LATTIALAUTAA Petäjien uusi elämä Kun mänty kasvaa yli sata vuotta karulla paikalla ja tyvirungoltaan oksattomana, siitä tulee lujaa ja kestävää laatupuuta
Ekoelo | 43. – Annetaan näille tyvitukeille niiden ansaitsema arvokas kohtelu, sanoo Lopen Rakennuspuu Oy:n toimitusjohtaja Tommi Kurki
Useimmiten tyvitukeista tehdään kuitenkin pystykauppa, jolloin kuljetus- ja korjuukustannukset laskevat kuutiohintaa. Ensin oksat kuivuvat ja sitten niiden tyngätkin karisevat maahan. Ihanteellisin aika tukkipuiden kaatamiselle olisi kevättalvi, mutta tämän päivän teollisessa yritystoiminnassa tuotannon rajaaminen pariin kuukauteen ei tietenkään ole mahdollista. Puu on tarkoitettu elämään lattiassakin. Minimipaksuus on 28 senttiä. Tästä johtuu se, että Lopen Rakennuspuulla on krooninen pula sahattavista tukeista. Usein näiden mäntyjen ikä on 150–200 vuotta. Isot yhtiöt haaskaavat laatutukkeja Koska Lopen Rakennuspuu ostaa vain tyvitukit, muu osa männystä jää metsänomistajalle muualle myytäväksi. Luonnossa oksat karsiutuvat männyn alaosasta vuosien kuluessa itsestään, kun ympärillä on riittävän tiheää. Suuntaus leveämpiin lautoihin Lautalattiaa suunnittelevia Tommi Kurki muistuttaa, että pienet raot kuuluvat suomalaiseen perinteiseen lautalattiaan. Lopen Rakennuspuun myymälä on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Tyvitukista metsänomistaja saa perille toimitettuna noin 100 euroa kuutiolta, kun keskihinta mäntytukille tien var44 | Ekoelo ressa pyörii Etelä-Suomessa 60 euron kieppeillä. Mäntypaneelit asiakkaan huonepituudet huomioiden Kun tukit on sahattu, laudat ja lankut viedään yrityksen kuivaamoon. Se tarkoittaa, että puun on tarvinnut paksuuntua tyvirungoltaan vähintään vuosikymmeniä oksattomana. Vahapohjaisia maaleja ei käytetä. TEKSTI JA KUVAT: MARTTI HEIKKILÄ Lautalattia ei ole laminaatti. Paikka löytyy Riihimäen ja Forssan väliseltä kantatieltä 54. – Jotain kertoo se, että jos pintakäsittelyssä käytettäisiin vahoja, pitäisi maalikoneen puhdistusvedet toimittaa Ekokemille. Laatua edustaa myös se, että kaikki laudat ovat yhtä puuta eivätkä sormijatkettuja, mikä on tehotuotannon tapa hyödyntää tukkipuun kaikki osat. Lautalattia ei ole laminaatti. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että vielä tyvirungosta seuraavankin tukin täytyy olla pinnaltaan oksaton. Tukit halutaan metsurin kaatamana. – Vaikka metsänomistaja haluaisi myydä meidän haluamat meille ja muun osan leimikosta metsäyhtiölle, niin sepä ei useinkaan metsäyhtiölle käy, vaan se suostuu ostamaan leimikon vain kokonaisena. Tukkeja Lopen Rakennuspuu sahaa vuodessa 10 000–15 000, joten yhden tyvitukin keskikoko on puoli kuutiota. mukaan osittain pelkkää mielikuvaa. Kasvun on täytynyt olla sen verran hidasta, että vuosirenkaan eli luston maksimileveys on 2,5 milliä. Sieltä suurin osa päätyy höylättäviksi. Minimikaupan koko on 100 tukkia. Asiakkaalle kerätään kuhunkin huoneeseen sopivimmat mitat 30 sentin jaolla aina 5,4 metriin saakka. Kysymme silloin, mikä on huoneen koko. Tommi Kurki vertaa tilannetta siihen, että metsäyhtiöt näin tehdessään “jauhavat sisäfileetä jauhelihan joukkoon”, kun laadukkaimpia tukkeja ei erotella muusta sahatavarasta. – Kun on oikea hetki kaatamiselle, annettakoon laatupuulle sille kuuluva arvo. – Asiakas saattaa soittaa, että tarvitsee timpurin ohjeiden mukaan päätypontat- Kasvun on täytynyt olla sen verran hidasta, että vuosirenkaan eli luston maksimileveys on 2,5 milliä. Petäjien tyvitukeista tehtyä laatulautaa ei tietenkään ole tarkoitettu pätkittäväksi. Kaadettavat männyt käydään myyjän metsässä itse valitsemassa. Niiden luonnonmukaisuus on Tommi Kurjen tua kolmen metrin paneelia. Tuotteita on mahdollista ostaa myös ilman pintakäsittelyä. Suurimmassa osassa malleista maksimileveys on 145 milliä. Normaaliin rautakaupan logistiikkaan tällainen pituusmaailma ei käy. Osa isännistä kaataa tukit itse ja lähiseudulla osa huolehtii kuljetuksestakin. Osoite on Räyskälän kantatie 1883. Suurin osa höylätyistä paneeleista ja listoista pintakäsitellään kotimaisella vesiohenteisella maalilla tai lakalla asiakkaan toiveiden mukaan. Viime vuosien aikana on ollut havaittavissa suuntaus leveämpiin paneeleihin ja lattialautoihin. Puu on tarkoitettu elämään lattiassakin.. Käytettäessä vesiohenteisia pintakäsittelyaineita, voidaan koneen pesuvedet kaataa tavalliseen viemäriin. Siksi puuta hankitaan ja sahataan syyskuulta juhannukseen. Tukit metsurin kaatamina Lopen Rakennuspuu on tällä hetkellä niiden metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten varassa, jotka ovat omaksuneet laatupuun erottelun. – Jääkaappilämpötila sopii kaadetulle mäntytukille, mutta lämpimämmässä alkaa homehtuminen ja sinistyminen. Nettiosoite on lopella.fi. Jos pituus on viisi metriä, kerromme, että meiltä löytyy yksimittaista pitkää panelia ja katon voi tehdä ilman jatkoja. – Moto rikkoo parasta pintaa, jolloin siitä voivat mennä home ja toukka sisään, Kurki perustelee. Yrityksen on annettava ympärivuotista työtä kaikille 18 työntekijälle omistajat mukaanlukien ja myös investoinnit edellyttävät riittävää käyttöastetta
Tämän oksattoman sahatavaran loppukäyttökohteena ovat ikkunanpokat. 1. Ne sahataan säänkestävämpään suuntaan, jolloin ikkunanpokaan tulee sydänpuoli ulospäin. Lopen Rakennuspuu ostaa vain etukäteen merkityt tyvitukit, joten metsänomistajan on myytävä ne erikseen. Männyn kuorikatetta käyvät yksityisetkin ostamassa pihoille ja puutarhaan. 3. 8 Ekoelo | 45. 6. 2. 2 5. Siihen eivät kaikki metsäyhtiöt suostu. 7 3 4 5 6 8. 7. Sahaus käynnissä. Vuosirenkaiden tiheys osoittaa, miten hitaasti mänty on kasvanut. Tyvitukit matkalla kuorittaviksi, sahattaviksi, kuivattaviksi ja höylättäviksi. Juuri höylättyä oksatonta mäntyä. Tähän on koottu yhden asiakkaan paneelipaketti. Oksista ei ole jälkeäkään. Sahanpurua ja höyläämisessä syntyvää kutterinpurua käyttävät paikalliset sikatilat kuivikkeena. 1 4. Paneelit on merkitty huonepituuksien tai huonetunnusten perusteella, mikä nopeuttaa asentamista
Kotitaloudet ovat suurin asiakasryhmä noin 55 prosentin osuudella. Viimeisenä työnä ennen yrittäjäksi ryhtymistä hän toimi mediamarkkinoinnissa. Loppu menee “remonttireiskoille” ja kotimaan puusepänteollisuuteen. Se on Tommi Kurjen mukaan “hyvää normilaatua” eli täysi oksattomuus ei ole niissä vaatimuksena. Lopen Rakennuspuun tuotannosta 20–25 prosenttia menee vientiin KeskiEuroopan puusepänteollisuuteen. 46 | Ekoelo. Männyn lisäksi yritys jatkojalostaa kuusisahatavaraa. Vuonna 2008 Lopen Rakennuspuu Oy:ssä tapahtui sukupolvenvaihdos, kun Markku Tuomenojan tytär Mirja Tuomenoja ja hänen puolisonsa Tommi Kurki ostivat koko yrityksen osakekannan. Aikaisempaa metsäalan tai mekaanisen puunjalostuksen kokemusta hänellä ei ollut. Koska Lopen Vojakkala on mäntyvaltaisella alueella, tuli männystä luonnostaan pääraaka-aine. Lopen Rakennuspuun tuotanto tapahtuu alusta loppuun omissa tuotantotiloissa. Pauli Tuomenojan pojat Markku , Pentti, Erkki ja Jukka jatkoivat kaikki yrityksessä, josta tuli osakeyhtiö vuonna 1987. Asiakkaalle kerätään huoneeseen sopivimmat mitat 30 sentin jaolla aina 5,4 metriin saakka. Suurin tuoteryhmä ovat sisustuspuut: katto- ja seinäpaneelit, listat, lattialaudat ja saunapaneelit. PERHEYRITYS SYNTYI MÄNTYMETSIEN KESKELLE L open Rakennuspuun juuret ovat 1940-luvulla, jolloin Pauli Tuomenoja käynnisti rahtisirkkelisahauksen maatilan sivutyönä. Vävynä perheyritykseen päätynyt Tommi Kurki kiersi Lopelle Varkauden, Jyväskylän ja Helsingin kautta
Lopen Rakennuspuu sahaa vuodessa 10 000–15 000 tukkia. Lisäksi paikalliset sika- ja hevostilat käyttävät sahanpurua kuivikkeena. Kuorikatteesta suuri osa päätyy puutarhoihin. Sitä käyvät ostamassa myös yksityiset. Ekoelo | 47. Eniten tyvitukkeja tulee Pirkanmaalta. Tuotteiden pakkaamisessa käytetään kierrätyskelpoista kutistekalvoa. Polttamalla sahauksen ja höyläyksen sivutuotteet Lopen Rakennuspuu saa kaiken kuivaamisessa tarvittavan energian. Laatupuuta saadaan, kun mänty kasvaa oikeassa tiheydessä karulla paikalla riittävän pitkään. Mäntyjen oksattomat tyvitukit pyritään hankkimaan lähialueelta, mutta koska metsäyhtiöt ovat nihkeitä niiden erottelemiselle leimikoista, joudutaan puuta hankkimaan myös kauempaa. Tommi Kurjen mukaan hyvässä metsänhoidossa on ajoitus kaikkein tärkeintä. Mitä kauemmin paneelit ja lattialaudat kestävät aikaa ja sisustustrendien muutoksia, sitä parempi maapallolle. Mitä kauemmin paneelit ja lattialaudat kestävät aikaa ja sisustustrendien muutoksia, sitä parempi maapallolle. KESTÄVÄ PUU SITOO HIILEN L open Rakennuspuu korostaa toiminnassaan puun ekologisuutta rakennus- ja sisustusmateriaalina. Puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia itseensä ja pitää sen sisällään koko tuotteen käyttöiän ajan
Nämä vuosikymmenien, jopa vuosisatojen, aikana muotoutuneet perinteet siirtyvät sukupolvien ketjussa eteenpäin. Tämän takia elintarviketeollisuutemme tulevaisuuden suuntaviivoja on maalattava maltillisesti pitkällä tähtäimellä. Itä-Suomessa kotimaista suositaan erityisen paljon, siellä luku oli 71 prosenttia. Ruoka on osa kansallista identiteettiämme. Alkutuotannon elinvoimaisuus määrittää paljon koko sektorin toimintakykyä. Sektorin kehitys ei kestä hallituskausittain muuttuvia suunnitelmia, vaan vaatii määrätietoisia päätöksiä. Suomalaiset kaipaavat tietynlaista pysyvyyttä, arvostavat omaa ja ovat ylpeitä siitä. Tuettu kotimainen ruoantuotanto ei ole tällöin vain poliittinen kysymys vaan kansakunnan yhteinen näkemys. Osittain tätä voidaan selittää kotiseuturakkaudella, mutta suurimmaksi tekijäksi nimeäisin ruoan laadun. Euroopan unionin elintarviketurvallisuusviraston Efsan raportista selviää, että suomalaisesta ruoasta ei löytynyt lainvastaisia torjunta-ainejäämiä lainkaan. KOLUMNI S Suomi-ruoka myy, mutta vielä parempi on paikallinen uomalainen kuluttaja uskoo kotimaiseen elintarviketuotantoon ja näyttää tämän ostokäyttäytymisellään. Alkutuotanto on ruokaturvamme kivijalka ja sen vaikutus koko elintarvikesektoriin on oleellinen. TIMO HEINONEN Ekoelon kolumnisti Timo Heinonen, KM, on kokoomuksen kansanedustaja Lopelta. Tämä ei ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen ja ammattitaitoisen työn tulos. Tämä tarkoittaa, että suomalainen ruoka on EU:n puhtainta. Kuluttajat ansaitsevat jatkossakin turvallista sekä laadukasta kotimaista ruokaa. Kuluttajat ansaitsevat jatkossakin turvallista sekä laadukasta kotimaista ruokaa. Ruoantuottajiemme työtä ei saa horjuttaa lyhytnäköisillä poliittisilla päätöksillä tai etujärjestöjen erimielisyyksillä. Yrittäjät investoivat vuosikymmeniä eteenpäin ja tämän takia sektori vaatii kärsivällistä työtä ja kauaskantoista politiikkaa. Alkuperällä on siis väliä. Ruokapöytään halutaan tuotteita, jotka pystytään paikallistamaan, tuotteita, joilla on tarina. Suomalaisen kuluttajan ostoskoriin päätyy yhä useammin omassa maassa tuotettu tuote, tätäkin enemmän kysyntää on paikallisella ruualla. Lähellä tuotettua tuotetta ei ole seisotettu varastoissa, sen logistiikkaketju on lyhyt eikä sen pöytään saattaminen vaadi tusinaa välikäsiä. Ruokasektori ei ole ketterä, se ei muutu vuodessa eikä kahdessa, vaan sen osat muotoutuvat ajan saatossa. Lähellä tuotetulla ruoalla on myös kasvot, ehkä tuttu maanviljelijä, naapurin emäntä tai isäntä. Sen saatavuus varmistetaan ennen kaikkea alkutuottajiin panostamalla. Perunaa Lopelta, parsaa Hauholta ja mansikoita Suonenjoelta, lista on loputon. Efsan aikaisemmatkin tutkimukset tukevat suomalaisen ruoan turvallisuutta. 48 | Ekoelo Ekoelo | 48. Jokaisella alueella vähän erilainen, ajan mittaan ehkä muuttuvakin. Kotimaisia ruokatuotteita pidetään laadukkaina ja tätä ne myös ovat. Koko kansan tuntemien perinneruokien lisäksi maakunnissa on paljon omia reseptejä ja ruokalajeja. Lisäksi ruokamme on koko maailman mittapuulla puhtaimpien joukossa. Toukokuussa uutisoidun tutkimuksen mukaan 62 prosenttia suomalaisista valitsee kotimaisen elintarvikkeen, kun saatavilla on sekä suomalaisia että ulkomaisia tuotteita. On hyvä muistaa, että kestävä kotimainen ruokatuotanto perustuu vahvoihin paikallisiin osaajiin ja heistä jokainen ansaitsee korvauksen sekä arvostuksen tehdystä työstä
17.–19.10.2014 Messukeskus UUSI EKO-LIFESTYLEN TAPAHTUMA TÄYNNÄ OHJELMAA JA ELÄMYKSIÄ luomu- ja lähiruoka | superfood luonnonkosmetiikka | ekomuoti ekokampaajat | raakaravinto luontainen terveydenhoito mindfulness | mielen voima eettisyys | ekologisuus Mediayhteistyössä: Avoinna: pe klo 10–19, la–su klo 10–18 Liput ennakkoon verkkokaupasta shop.messukeskus.com 15/9 € ja kassoilta 18/11 € iloveme.fi OIKEITA KOHTAAMISIA. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.. AITOJA ELÄMYKSIÄ
LUONTO TUOREET HERKKUJYVÄT SUORAAN SUUHUN Kahden neliön ruismaa 50 | Ekoelo
Kesän ensimmäiset jyvät, jotka tähkästä sai irti, olivat vihreitä ja pehmeitä. Siksi olen suojannut oraat laittamalla talveksi päälle katiskaverkkoa. Puintikypsinä jyvistä tuli liian kovia pureskella eikä makukaan enää ollut yhtä mesimäinen. Luomuna helppoa Kun aikuisena ja vähän maailmaakin nähneenä tein osittaisen paluun maalle, löysin paikan, jossa määräalaan kuului mäntyisen mäen lisäksi kymmenen aarin palanen isommasta pellosta. Mitään tuhohyönteisiä tai kasvitauteja ei ruismaassani ole vieraillut. Viljelijällä oli vuokrasopimukseen perustuva oikeus rukiin puimiseen myös tältä lohkolta, mutta ennen häntä kävin ottamassa talteen muutaman kourallisen tuleentuneita jyviä. Ruis on edelleen samaa kantaa. Nyt sitä voi jo kutsua luomurukiiksi, sillä keinolannoitteita tai ”kasvinsuojeluaineita” en ole kasvimaallani käyttänyt. Sitten kourallinen kerralla suuhun. Nyt oli mahdollista ottaa kouraan kymmenkunta tähkää kerrallaan, hieroa jyvät irti tähkistä, puhaltaa akanat taivaan tuuliin ja lopuksi nyppiä piikit, jotka eivät puhaltamalla lähteneet. Välillä ruista kasvoi kotivainiolla ja välillä nypin tähkiä naapuripellon reunasta. Ainoat tunkeutujat ovat olleet talvisin peurat, kauriit ja jänikset. Se oli suurta herkkua. Syön tuoreita rukiinjyviä yleensä muutaman kourallisen päivässä, joko sellaisenaan tai jugurttiin sekoitettuna. Kylvön olen tehnyt elosyyskuun vaihteessa. L apsena söin tuoreita rukiinjyviä suoraan pellosta. Sitä makua ei voi sanoin kuvailla. Suviaamujen rauha Kun tuleentuminen ehti pidemmälle, vihreään alkoi sekoittua vaaleanruskean sävyjä. Yleensä uusi parin neliön ruismaa on tullut edellisen lähelle, jolloin tähkät on voinut nyppiä ja hieroa suoraan uuteen kasvupaikkaan. Parhaita hetkiä kesäisin ovat ne, jotka kuluvat aamiaisen valmisteluun ja syömiseen. Taustalla horsmankukat kutsuvat kimalaisia sadonkorjuuseen. Tuuli leyhyttelee tuleentuvaa ruista. Koska ruis lähtee jo syksyllä kasvuun, se saa heti keväällä hyvän etumatkan rikkaruohoihin. Siinä kasvoi sinä kesänä ruista. Herkuttelu on jatkunut joka kesä samaan tapaan kuin lapsena. Niitä piti nyppiä yksitellen. Ainoa kaupasta ostettu on jugurtti. Oraita se ei tunnu talvella haittaavan. Rukiinjyvien hieromisen ja Ekoelo | 51. Katovuoden varalle pidän puolen kilon varmuusvarastoa, mutta toistaiseksi kylvösiemeniä on aina riittänyt uudesta sadosta. Tänä kesänä tuli neljännesvuosisata täyteen omalla kasvimaalla. Kun viljelijä oli rukiinsa puinut, kylvin pian sen jälkeen kasvimaani ensimmäiset neliöt rukiille. Rukiin kasvattaminen luomuna on ollut helppoa
Kasteiset rukiinversot lokakuun aamuauringossa. Tästä se alkaa elo-syyskuun vaihteessa. pudistamisen jälkeen käyn keräämässä tuoreita marjoja: mustikoita, ahomansikoita, puutarhamansikoita, vadelmia sekä sesongin loppuvaiheessa herukoita ja karviaisia. TEKSTI JA KUVAT: MARTTI HEIKKILÄ Ruis heilimöi juhannusaaton kunniaksi. Ne löytyvät kaikki omalta tontilta. Kun aamiaisen valmisteluun kuluu aikaa hyvinkin tunti, ei sitä ihan hätäisesti voi syödäkään. Aamumyslin valmistus alkaa tähkien nyppimisestä. Maa muokataan jussinkuokalla, maahan hierotaan tähkistä jyviä ja päälle heitetään lapiolla muutaman sentin kerros multaa. Kasvimaasta osa on päätynyt luonnonniityksi. Nämä ovat niitä rauhan hetkiä, jolloin kaikki turha kiire unohtuu. Lisäksi jääkaapista lusikallinen lakkoja, joita tänäkin kesänä löytyi pari litraa lähitienoon suolta. Taustalla sinikelloja ja päivänkakkaroita. Jyvät putoilevat keräysalustalle.. 52 | Ekoelo Kouraan otetaan kymmenkunta tähkää kerrallaan ja hierotaan
Luomujugurtin päällä oman maan luomua. Suomalainen ruis on aromikas ja pienijyväinen ja lisäksi se kestää paremmin pohjolan ankaran talven kuin Keski-Euroopan hybridilajikkeet. Lisää rukiista myös proruis.fi. Aamumysli on valmis. Jyvät ovat pyöreämpiä ja suurempia kuin villikasveissa, mistä voi päätellä, että ihmiset osasivat jo jalostaa viljaa. VANHIN VILJAKASVI I hminen aloitti viljanviljelyn rukiilla. Kasa tuoreita jyviä on jo lähes kokonaan puhdistettu. Kun alustana käyttää valkoista froteepyyhettä, se sitoo itseensä piikkejä. Ruista viljellään pääosin Euroopan itäosissa, tärkeimpiä tuottajamaita ovat Venäjä, Puola ja Saksa. Sitä tuotetaan lähinnä leipäviljaksi. sydän- ja verisuonitauteja ja hormonivälitteisiä syöpälajeja vastaan. Kun jyvät on hierottu irti tähkistä, jatketaan poistamalla akanat ja piikit tuulen avustuksella ja puhaltamalla. Ekoelo | 53. Ruiskuidun terveysvaikutuksia tutkitaan maailmanlaajuisesti. Eurfat-joen alueelta Syyriasta on löydetty rukiinjyviä, joiden iäksi on määritelty jopa yli 11 000 vuotta. Rukiin kuitukompleksit ja lignaaniyhdisteet näyttävät antavan suojaa mm. Leipätiedotus.fi -sivuston mukaan kypsentämättömiä rukiin jyviä ei pidä syödä, koska ne sisältävät terveydelle haitallisia aineita, jotka kuitenkin tuhoutuvat kuumennuksessa. Lähde: leipatiedotus.fi
Kirjassa kerrotut asiat tuntuivat vierailta ja kaukaisilta, eivät palalta omaa tuttua ympäristöä ja luontoa. Aamumaan saippuat valmistetaan sertifioiduista luomuraakaaineista ekologisin menetelmin. Ne muistuttavat herkällä ja lempeällä tavalla siitä, kuinka tärkeää on suojella luontoa ja uhanalaisia eläimiä. – Onko tämä katoavaa luonnonkauneutta, Nevakivi kysyi itseltään. Ne sopivat myös herkkäihoisille ja iho-ongelmaisille. Yritys on profiloitunut vahvasti yhteiskunnalliseksi ja ekologiseksi. Kovin moni kirjassa esitelty eläin olikin merkitty uhanalaiseksi tai vaarantuneeksi. LUONNONKOSMETIIKKA Kristiina Nevakiven Aamumaa-yritys valmistaa luonnonkosmetiikkaa. OSA MYYNNISTÄ ELÄINSUOJELUTYÖHÖN Aamumaan saippuat tuovat luonnon iholle Aamumaan saippuat ovat kauniita kuin korut. Hän alkoi selvittää asiaa ja huolestui huomatessaan, että maapallon nisäkäskanta on vähentynyt voimakkaasti viimeisen sadan vuoden aikana.. 54 | Ekoelo K un Kristiina Nevakivi luki muutama vuosi sitten lapsilleen kirjaa Suomen villieläimistä, hänet valtasi huoli
Tuoteperheeseen kuuluu tällä hetkellä saippuoita, joihin on kuvattu metsän asukkaiden jälkiä sekä pieniä saippuasta tehtyjä eläinAamumaan saippuoiden suunnittelun pohjana ovat eläinten maalle ja lumeen jättämät jäljet. Luonnollista ja luomulaatuista kosmetiikkaa Aamumaan luomusaippuat ovat kuin pieniä taideteoksia. Vuonna 2010 hän perusti luonnonkosmetiikkatuotteisiin keskittyneen Aamumaa-yrityksen, joka lahjoittaa osan tuotostaan Maailman luonnonsäätiön Suomen osastolle. Aamumaan nettisivuilla osoitteessa aamumaa.fi kerrotaan seikkaperäisesti saippuoiden ominaisuuksista ja niihin innoittaneista eläimistä. Hälytysäänen seasta kerrottiin, että jossain on nähty karhu ja ihmisiä käskettiin pysymään sisätiloissa. Pian hän kuuli ensimmäistä kertaa radiossa petotiedotteen. Aamumaa on syntynyt niistä jäljistä, joita hiihtoretkilläni Evon erämaa-alueen perukoilla olen saanut ihastella, Nevakivi runoilee. Ekoelo | 55. Suututti: miksi asia piti tuoda esille pelkoa lietsoen. Nevakivi päätti tehdä jotain kaunista ja konkreettista luonnon ja eläinten hyväksi. Visuaalisen viestinnän ammattilaisen sielussa sykähti. – Halusin luoda tuotteen, joka tekee luontomme eläimiä tutuiksi ihmisille kauniilla ja pehmeällä tavalla
– Suunnittelun lähtökohtana oli emopentu-suhde. Tuotteita on saatavilla myös Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa. Luomutuotteiden avulla voidaan säilyttää seuraavalle sukupolvelle jotain suurta: puhdas ja elävä luonto! Nevakivi painottaa.. Aamumaa on pienyritys, joka työllistää 1–3 henkilöä sesongista riippuen. Palmuöljyttömien saippuoiden muotoilu on mallisuojattu. Saippuoissa käytetyt eteeriset öljyt, siemenöljyt ja marjarouheet henkivät skandinaavista tunnelmaa: lakkaa, mustikkaa, kuusta, katajaa, tyrniä, puolukkaa, karpaloa... Alun tuotekehittely kesti vuoden. 56 | Ekoelo – En halua käyttää luonnolle haitallisia aineita! Luomusta puhuttaessa on tärkeää muistaa, että siihen liittyy muitakin ulottuvuuksia kuin elintarvikkeiden maku. Oliiviöljy tulee kreikkalaisesta, perhetuottajien pyörittämästä luomuosuuskunnasta. Aamumaan saippuat valmistetaan sertifioiduista luomuraaka-aineista, jotka ovat mahdollisimman pitkälle jäljitettävissä. Kristiina Nevakivi vastaa tuotteidensa suunnittelusta ja toteutuksesta. Tuotteita myydään ympäri Suomen: jälleenmyyjälista löytyy yrityksen kotisivuilta osoitteessa aamumaa.fi. – Halusin luoda tuotteen, joka tekee luontomme eläimiä tutuiksi ihmisille kauniilla ja pehmeällä tavalla. Saimaannorppaa esittävä 3D-veistossaippua tuoksuu mintulta. Kuvasin ja tutkin erilaisia jälkiä pitkään ja etsin saippuoihin oikeaa, pehmeää muotoa, Nevakivi muistelee. veistoksia: lepakko on valettu roikkumaan lepoasentoonsa ja saimaannorppa kurkistaa kuonollaan oman saippuansa pinnasta. Nevakiven oma suosikki on sileä ja särmätön, uutta elämää symboloiva kotkanmuna. Jokaisesta myydystä Aamumaan saippuasta lahjoitetaan 50 senttiä saimaannorpan suojeluun. Torjunta-aineeton luomu ei vahingoita maata, vesistöjä tai ihmisiä, jotka tiloilla työskentelevät
Tämä ilahduttaa muotoilijaa, jonka tuotteiden lähtökohtana on ollut ajatus emoista ja pennuista. Väläyksen nopea lepakko havaitsee kaukaa ja väistää melkein hipaisten. Myös iho-ongelmista kärsivät ovat ihastuneet Aamumaan tuotteisiin. Korkealaatuiset raaka-aineet ja säteilevät värit takaavat loistavat tuotteet lumoaville silmille, vietteleville huulille ja virheettömälle iholle. Nevakivi huomioi kestävän kehityksen paitsi kaikissa yrityksensä hankinnoissa, myös henkilökohtaisessa elämässään: – Suosin kierrätettyä ja luonnon materiaaleista valmistettua tavaraa. lavera Trend Sensitiv keskittyy meikeissään kahteen asiaan – luonnonmukaisuuteen ja hoitavuuteen. Sen sormista kasvoivat siivet. Nevakivi kertoo, että tuotteet kiinnostavat myös odottavia äitejä ja lapsiperheitä. Valtamerissä sen suuret kohtalotoverit kaikuluotaavat ympäristöään samalla tavoin. Pienyrityksen tuotteet valmistetaan kaikki samassa tilassa, tuotantoketjun hiilijalanjälki on pyritty minimoimaan. Vauvasaippuareseptillä luonnon raaka-aineista valmistetut saippuat ovat keholle hellävaraisia, Nevakivi toteaa. katso jälleenmyyjäsi www.lavera.fi Ekoelo | 57. Luonnon ja terveyden lisäksi yrittäjälle on tärkeää se, että valmistaa tuotetta, joka edesauttaa myös ympäristön hyvinvointia. Terveellinen valinta keholle ja luonnolle Aamumaan tuotteiden tärkeintä kohderyhmää ovat tiedostavat naiset ja nuoret. Pientä vartaloa peittää sileä karva, johon poikasen on turvallista painautua samalla kun emon silkkiset siivet kietoutuvat lämpiminä sen ympärille, kuvaillaan lepakon elämää Aamumaan kotisivuilla. – Aamumaan pienet petosaippuat pesevät lasten käsiä hellävaraisesti. Aamumaan saippuat muistuttavat arkipäiväisellä ja kauniilla tavalla siitä, kuinka tärkeää on suojella luontoa. Kulutuspäätöksillä on valtava voima: jokainen ihminen voi osaltaan vaikuttaa siihen, millaiseksi kulutustuotteiden tarjonta tulevaisuudessa muodostuu. – Monet kärsivät nykyään kemikaaleista johtuvista allergioista. Kun pesuaineista karsitaan ylimääräiset kemikaalit pois, iho voi paremmin. laveran luonnonkosmetiikan laatutakuu – yli 25 vuoden ajan 100 % sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, joka on valmistettu luonnollisista kasviraaka-aineista ja luomulaatuisista kasviuutteista ja -öljyistä 100 % ilman silikoneja, parafiineja ja mineraaliöljyjä 100 % ilman synteettisiä säilöntäaineita lavera Trend Sensitiv luonnonkosmetiikka yhdistää luonnon kauneimmat värit uuteen henkeäsalpaavaan tuotevalikoimaan. TEKSTI: KAISA-LIISA IKONEN KUVAT: AAMUMAA – Lepakko peilaa yön pimeydessä äänellään ja tekee kuvan
Kuvassa hän on Monsieur Gilbertin laventelipelloilla EteläRanskassa. LIISA SEPPÄLÄ-COHEN, LUONNONKOSMETIIKAN URANUURTAJA SUOMESSA Kauneus kumpuaa luonnosta 58 | Ekoelo. LUONNONKOSMETIIKKA Liisa rakastaa laventelia
– Muistan kuinka 1990-luvun lopulla törmäsin jatkuvasti Ranskan netissä surffatessani Melvitaan. Liisa iloitsee siitä, että kauneuden luonnolliset lähteet on jälleen löydetty. Vastaanotto epäileväistä Vaikka luonnonkosmetiikasta oltiin kiinnostuneita, oli ilmassa vielä kymmenen vuotta sitten myös paljon epäilyjä ja tietämättömyyttä. Vaikka luonnon tehoaineita on hyödynnetty ihonhoidossa muinaisista ajoista lähtien, useat naissukupolvet unohtivat esiäitiensä opit ja heleän ihon salaisuudet. Päätin soittaa Melvitalle, sillä kiinnostuin ajatuksesta tarjota luonnonkosmetiikkaa myös suomalaisille. Liisan mukaan on hämmästyttävää, kuinka arvokas perimätieto luonnon tehoaineista onnistuttiin hukkaamaan sukupolvien ajaksi. Luonnonkosmetiikka tutuksi sattumalta Vaikka Liisa oli kokenut vetoa hoitotyöhön, eli bisnesnainen hänessä edelleen voimakkaana. – Muistan kuinka aika ajoin tunsin itseni aivan hölmöksi kertoessani arganöljystä tai risiiniöljystä, joiden hyödyntäminen kauneudenhoidossa oli vielä tuolloin ihmisille täysin vierasta. Otinkin yhteyttä eteeristen öljyjen tuottajaan, jonka öljyjä toin opiskelukavereilleni koulukäyttöön. L iisa Seppälä-Cohen, 62, muutti 1970-luvulla Pariisiin, jossa hän loi uraa valokuvamallina. Sitten tapahtui jotain, synteettisen kosmetiikan vyöry, joka pyyhkäisi voimalla tieltään ikiaikaiset ja toimivat kauneudenhoitotavat. Jo 37 vuotta sitten hän herätti hämmennystä pariisilaisissa halutessaan omalle ja tyttärensä lautaselle luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa. Kuudentoista vuoden ajan Liisa Seppälä-Cohen on kertonut suomalaisille luonnonkosmetiikan hyvää tekevistä vaikutuksista, välillä tuulimyllyjä vastaan taistellen. Melvitan perustaja Bernard Chevilliat suostui Liisan ideaan. Liisa kiersi lukemattomia messuja ja koulutti jälleenmyyjiä luonnonkosmetiikasta kertoen. Ihmettelin, mistä oli kyse, kunnes minulle selvisi, että Melvita oli Ranskan ensimmäinen sertifioitu luonnonkosmetiikkasarja. Viiden vuoden jälkeen Suomi olikin Melvitan toiseksi suurin vientimaa. Hänelle heräsi halu opiskella aromaterapiaa, pehmeämpää ja hoivaavampaa alaa, jossa voisi luoda ihmisille hyvinvointia. – Naiset Kleopatrasta isoäiteihimme asti hoitivat ihoaan ja kauneuttaan arvokkailla luonnonöljyillä ja kukkaisvesillä. Kauneusala jäi kuitenkin sivummalle, kun päätin perustaa Pariisin keskustaan oman sisustusliikkeen. Tänä päivänä tilanne on toinen, luonnon öljyjen käyttö on noussut suorastaan trendiksi, Liisa kertoo. Hän havaitsi etteivät suomalaiset olleet valmiita luonnonkosmetiikkaan, vaan sen tehoa epäiltiin. Maahantuomani luonnonmukaiset tuotteet herättivätkin kasvavaa mielenkiintoa. Ekoelo | 59. – Kun opettajani kuuli kontakteistani Ranskaan, hän ehdotti, että alkaisin tuoda maahan eteerisiä öljyjä. Mainosten ja mielikuvien ote oli niin jyräävä, että kemialliset tuotteet valtasivat naisten kosmetiikkalaukut ja peilikaapit, Liisa sanoo. – Kuusitoista vuotta sitten Suomessa alkoi pikkuhiljaa herätä kiinnostus luonnonkosmetiikkaan. Bisnesnaisen elämä oli kuitenkin vaativaa, ja Liisa väsyi työhönsä. Eteerisiä öljyjä toin maahan edelleen, ja vähitellen maahantuomani valikoima laajeni Melvitan ohella myös muihin tuotemerkkeihin, Liisa kertoo. Myös luonnonmukaisuus oli vahvasti läsnä Liisan elämässä. – Kun tyttäreni Tia syntyi, lähdin opiskelemaan kosmetologiksi. Kun palasin Suomeen reilusti yli parikymmentä vuotta sitten, jatkoin edelleen työtäni sisustusalalla, Liisa kertoo elämänvaiheistaan
Siinä missä niin sanotun kovan kosmetiikan tuotteissa on häviävän pieni määrä jotakin luonnon ainesosaa, on luonnon kosmetiikkatuote tehoainetta kokonaisuudessaan. – Yhdistys rakentui luonnonkosmetiikan valmistajien ja maahantuojien yhteistyön tuloksena. Luonnonkosmetiikka ei ainoastaan kiillota pintaa, vaan auttaa ihoa tervehtymään ja hehkumaan luontaisesti kauniina. Tarkoituksena oli levittää tietoa luonnonkosmetiikasta kuluttajien ja kauneudenhoidon ammattilaisten keskuudessa. Hyvällä puhdistusaineella tai puhdistusvedellä ja voiteilla pärjää. Liisa on ollut perustajajäsenenä Pro Luonnonkosmetiikka yhdistyksessä, joka perustettiin Suomeen vuonna 2006. Luomuraaka-aineiden määrän merkitseminen luonnonkosmetiikkaan ei ole välttämätöntä. – Jos laskee kaikki tuotteet aamusta alkaen, voidaan puhua sadoista kemikaaleista, joita sivellään, hierotaan tai suihkutetaan kehoon. Luonnonkosmetiikan suosion nousua kuvastaa se, että perustamisvuonna jäseniä oli yhdistyksessä muutama, nyt jäsenistössä on jo yli kolmekymmentä maahantuojaa.. Tuotteen nimi ei kerro mitään sisällön luonnollisuudesta, vaan tärkeää on selvittää, onko tuote sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Onhan aivan eri asia, sisältääkö voide kymmenen vai 90 prosenttia luomuraaka-ainetta, Liisa kertoo. Niille, joille luonnonkosmetiikka on vielä uutta, saattaa nykyisin jo laaja tuotevalikoima herättää hämmennystä. Pure Altitude -luksussarjassa on hyödynnetty vuorien kukkaa edelweisia. – Kun käyttää luonnonkosmetiikkaa, ei tarvitse valtavaa tuotearsenaalia. kaisesti viljellyn raaka-aineen määrä erikseen. Iho ei loputtomasti siedä synteettisiä aineita ja voi alkaa oirehtia. – Koska sertifiointitahoja ja siten merkintöjä on useita, on Euroopassa tavoitteena saavuttaa yksi, yhtenäinen sertifiointi luonnonkosmetiikalle. Itse olen jo vuosia korvannut yövoiteen luonnon öljyllä, Liisa kertoo. Liisan mukaan nykyihmisten ongelmana ovat kemikaalit, joille tavanomaista kosmetiikkaa käyttäen altistuu väistämättä. – Matkan varrelle on mahtunut epäilijöitä, mutta vielä enemmän olen saanut kuulla positiivisia kokemuksia ihon kuntoutumisesta tai siitä, kuinka tuoksuyliherkät henkilöt ovat voineet taas nauttia kukkien aromeista, eteeristen öljyjen ja luonnontuoksujen muodossa. Ranskassa on kuitenkin noussut trendi merkitä luonnonmu60 | Ekoelo Luonnonkosmetiikan saralla kehitetään jatkuvasti uutta. Tärkeää oli myös lujittaa toimintaan yhteiset pelisäännöt, Liisa kertoo. Vaikka luonnonkosmetiikkakin, esimerkiksi eteeriset öljyt voivat aiheuttaa oireita herkimmille, ovat luonnon raaka-aineet turvallisempia ja yleensä paremmin siedettyjä. Luonnonmukaisuus muotiin Liisan mukaan yhä useampi nykynainen on havainnut, kuinka kauneutta voidaan hoitaa tehokkaammin ja edullisemmin luonnon omilla raaka-aineilla
EETTINEN. Luonnontuotteiden voittokulku on osaltaan vaikuttanut siihen, että luonnonkosmetiikan määrä on kasvanut valtavasti Pariisin messuilla. Esimerkiksi Aasiassa on huippuluokan tuotteita, joista meilläpäin ei vielä tiedetä lainkaan. Kannustan kaikkia rohkeasti tutustumaan luonnonkosmetiikkaan, joka hivelee ihoa, aisteja ja tuo hyvää mieltä ympärilleen. Kahdenkymmenen vuoden tutkimustyön tuloksena ohran versojen lehtivihreää voidaan nyt käyttää kauneuden hoidossa. KOTIMAINEN. Sen sijaan palkittu Alorée-sarja on nyt myös suomalaisten saatavilla. Edellisenä vuonna voiton nappasi klorofylliin eli lehtivihreään perustuva sarja Alorée, ja viime syksynä ykköstilan vei niinikään luonnonkosmetiikkasarja Kart. OLE HYVÄ! www.olehyvaluonnontuote.fi | 61 TUTUSTU EKOLOGISEEN VALIKOIMAAMME: hiustenhoito, ihonhoito sekä kodinEkoelo pesuaineet. – Naiset Kleopatrasta isoäiteihimme asti hoitivat kauneuttaan luonnonöljyillä ja kukkaisvesillä. – Olen ehdottomasti kutsumustyössäni. Messut olivat kokonaisuudessaan urani huippuhetki, Liisa kertoo. – Eri puolilla maailmaa luonnonkosmetiikka on noussut suosioon. – Kun sain kutsun sähköpostiini, luulin sen menneen ensin väärään osoitteeseen. Toiset saattavat vierastaa luonnonkosmetiikan kukkaisia Esiäitiemme tietotaito on taas nykynaisten saatavilla, kun kauneutta voidaan hoitaa luonnon tehoaineilla. Liisa aikoo jatkaa työtään tuoksujen ja seerumien maailmassa. Kun tutkin uusia voiteita ja harvinaisia eteerisiä öljyjä, olen kuin pieni tyttö ihmemaassa. Tuomariston tehtävänä oli tutkia 72 erilaisen tuotemerkin koostumus, tuoksu ja visuaalinen ulkonäkö ja valita niiden joukosta kosmetiikkamessujen voittaja. tai yrttisiä tuoksuja, Aloréessa eteerisiä öljyjä ja siten vahvoja tuoksuja ei ole lainkaan, Liisa kertoo innostuneena. Lisätietoa luonnonkosmetiikasta Pro luonnonkosmetiikka ry, luonnonkosmetiikka.fi. Kutsu Pariisin kauneusmessuille Liisan pitkä taival luonnonkosmetiikan parissa sai viime syksynä huipennuksensa, kun hänet kutsuttiin ainoana pohjoismaalaisena Pariisin kosmetiikkamessujen tuomaristoon. TEKSTI JA KUVAT: TUULA KOLEHMAINEN JA MATTON IMAGES LUONNOLLINEN. Minut oli kuitenkin todella kutsuttu 25, eri puolilta maailmaa tulleen tuomareiden joukkoon. – Tuotteiden joukossa oli sekä synteet- tisen että luonnonkosmetiikan tuotteita. Yli 100 euron tilauksista 10 e alennusta koodilla: EKOELO1 (etu 31.8.2014 asti)
TEKSTI JA KUVAT: MIRA PIISPA K Anu Ruohoston Teija Cajanderille tekemä Luonnonkaunis-kasvohoito alkaa puhdistuksella, joka tehdään rauhoittavalla, ruusua sekä manteli- ja helokkiöljyä sisältävällä puhdistusvoiteella. Suojaaineena sekä solujen energiaa lisäävänä aineena on ubikinonia. Kuorittu iho ravitaan ja kosteutetaan sen jälkeen tyrni-piharatamo-poimulehtikauneusnaamiolla. Hieronnan päätyttyä iho saa suojakseen ulkoisten ärsykkeiden maailmaan astuessaan Antioksidant age -voiteen. Molempien on tarkoitus puhdistaa soluja haitallisista, vanhentavista jäteaineista. Sitä kautta työllistämme suomalaisia. Jos jokainen meistä ostaisi kuukaudessa 10 eurolla suomalaisia tuotteita ja palveluita, saisimme vuodessa 10 000 uutta työpaikkaa, Anu Ruohosto pohtii.. Työtä suomalaisille Anu Ruohosto on tutkinut suomalaisen luonnon yrttejä ja marjoja ja kehittänyt niistä oman luonnonkosmetiikkasarjan ja hoidon. Hän hoitaa sen jälkeen ihoa Antioksidant age -voiteella. Kosmetiikan valmistaa vääksyläinen Bio Edelweiss. Siinä on hyödynnetty karpaloa ja ruusujuurta, Pohjolan ginsengiä. – Haluan, että tuotesarjani raakaaineet tuotetaan ja tuotteet tehdään mahdollisimman paljon Suomessa. Kevyillä, pumppaavilla hierontaliikkeillä kivien ollessa niskan alla pyritään saamaan lymfanestekierto auki sekä rentouttamaan lisäksi kallonpohjaa ja päätä, jotka tahtovat rasittua arjen paineen ja kiireen alla. EKOKOSMETOLOGILLA YRTTINEN IHONHOITO TÄYDENTYY RENTOUTTAVALLA HIERONNALLA Suomen luonto pääosassa Luonnonaineet hellivät ja hoitavat yhdessä hieronnan ja kivien avulla. Rentoutus, nestekierto ja loppusuojaus Kosteuttava ja kiinteyttävä kasvonaamio on kuin mangomoussea. Anumati naturals -ihonhoitotuotesarjan ulkoasun kierrätettäviin alumiinipakkauksiin on suunnitellut suomalainen Nina Halmetoja. Teija Cajander on käynyt ripsenpidennyksessä kasvohoitoa edeltävänä päivänä, mistä hänen silmäluomensa on ärtynyt. Kasvojen iho kuoritaan ruusunmarjavoikukkakuorintavoiteella. Kasvoöljy liukuu niiden avulla iholla sitä venyttämättä. un Teija Kajanderin, 50, iho on saanut puhdistuksen ruusuvesipohjaisella voiteella, se viimeistellään rauhoittavalla, mustaherukkaa ja ruusua sisältävällä kasvovedellä. Anumati naturals -ihonhoitosarjan kehittäjällä, ekokosmetologi Anu Ruohostolla on lämpimät kädet, joiden vaikutuksesta kivet ovat välillä kylmiä ja kuumia. 62 | Ekoelo Hoidon on tarkoitus rauhoittaa ja rentouttaa myös sisäisesti. Luonnonkaunis-kasvohoitoon kuuluu Anumati-tuotteiden lisäksi myös suomalaisesta luonnosta löytyneillä, tuhkalla ja vedellä hiottujen kuukivien käyttö. Kokeilussa on Anumati Naturals Luonnonkaunis -kasvohoito. Ainesosina on tyrniä, omenaa, piharatamoa, poimulehteä ja auringonkukkaöljyä. Taustalla soi enkelimusiikki. Etikettejä ovat liimailleet Keskuspuiston ammattikoulun kehitysvammaiset nuoret. Ruohoston Nature Kauneuspiste -ekokauneushoitola sijaitsee Kirkkonummella
Mehiläisvaha: Elvyttää ja ravitsee ikääntyvää ihoa. Erityisesti herkälle, kuivalle ja couperosa-iholle. Tyrni: Suojaa ihoa pieneliöiltä. t t t t t t t t t t t t t Siankärsämö: Luonnonkasvien tuhattaituri, joka parantaa tulehduksia, rauhoittaa ja uudistaa. Amerikantaikapähkinä (hamamelis): Hoitaa tukkeutuneita ihohuokosia ilman herkkää hydrolipiditasapainoa ja pH:ta järkyttämättä, ei aiheuta kiristämisen tunnetta. Puolukka: Sisältää paljon mangaania, antioksidantteja ja fenoliyhdisteitä, hoitaa ihon herkkiä hiusverisuonia, kirkastaa ja tuo väriä. Linoli- ja oleiinihapot tuovat joustavuutta ja kimmoisuutta. Piharatamo: Perinteinen haavalääke, joka parantaa rikkimenneen ja tulehtuneen ihon nopeuttamalla kehon itseparantavaa voimaa. Sitruunamelissa: Rauhoittava ja antiseptinen yrtti. Jojobaöljy: Elvyttää ja normalisoi ihon toimintoja. Ruusu: Palauttaa ihon kosteustasapainon. Kaura: Puhdistava ja huokosia supistava vaikutus. t t t t t t Minttu: Puhdistava ja antibakteerinen. Puhdistaa ja kirkastaa. Kirkastaa ihoa. Omena: Flavonoidirikas antioksidantti. Savi: Antiseptinen ja desinfioiva, finnien syväpuhdistaja. Auringonkukkaöljy: Pehmentävä, ravitseva, suojaava erityisesti elvytystä tarvitsevalle iholle. Ruusuvesi: Virkistää, antibakteerinen, ehkäisee ikääntymisen ensimerkkejä. Kauran proteiinit ja sokerit kosteuttavat ja parantavat ihon vastustuskykyä. Kaakao: Yli 1200 ainesosaa, paljon magnesiumia, kromia, sinkkiä, rautaa, kuparia, rikkiä ja C-vitamiinia. Lesetiini: Ihon luontainen ainesosa, joka suojaa, rauhoittaa ja estää tulehduksia. Ekoelo | 63. Ubikinoni eli koentsyymi Q10: Aine, jota tarvitaan solujen energiatuotantoon. Hoitaa ja pehmentää ärtynyttä ja näppyläistä ihoa. Kamomilla: Rauhoittaa erityisesti herkkää ihoa, sisältää anti-allergeenisia aineita. Arganöljy: Elvyttää ja ravitsee, ehkäisee ryppyjä. Kehäkukka: Kehäkukan kartenoidit edistävät ihon pintakudoksen uusiutumista. Antibakteerisena ehkäisee tulehduksia. Ekokosmetologi Anu Ruohosto kertoo kukkien, marjojen ja yrttien ihonhoitovaikutuksista. Mustikka: Elvyttää ja nopeuttaa ihon paranemista. Uudistaa ja vahvistaa kuivaa ja herkkää ihoa. Helokkiöljy: Kosteuttaa ja vähentää ärsytystä sekä normalisoi rasvoittuvaa ihoa. Supistaa ihohuokosia, poistaa kuona-aineita, nopeuttaa haavojen paranemista ja estää mikrobien lisääntymistä. Runsaasti vitamiineja herkälle ja kypsälle iholle. Parantaa ihon hapenottokykyä ja suojaa ulkoisilta ärsykkeiltä. Pitää yllä rasvahappotasapainoa ja kosteuttaa. Vihreä tee: Kosteuttaa, parantaa tulehduksia ja ihon vastustuskykyä, kiinteyttää ja suojaa haitalliselta uvbsäteilyltä, raikastaa. Sisältää iholle tärkeää C-vitamiinia. Lääkitsevä vaikutus ihottumiin, kuivalle ja herkälle iholle ja suonikohjuille. Manteliöljy: Pehmittää, suojaa ja ravitsee kuivaa ihoa sekä normalisoi rasvoittuvaa ihoa. Hampunsiemenöljy: Hoitaa ja ravitsee herkkää ihoa. Sisältää harvinaisia rasvahappoja, E-vitamiineja, antioksidantteja, lehtivihreää ja karoteenia. Mustaherukka: Rauhoittaa ja pehmentää. Ruusunmarjasiemenöljy: Ihon elvytysbalsami. Ruusunmarja on hyvin C-, E-, A-vitamiinirikas. Mustaherukka vaikuttaa iholla rauhoittavasti, pehmentävästi ja rasvahappotasapainoa ylläpitävästi, joten se myös kosteuttaa. rasvahappoja. Hän antaa myös ihoa hoitavia ravintovinkkejä. Kehäkukkaöljy: Rauhoittaa ja parantaa kudoksia. Aloe vera: Antibakteerisena hoitaa aknea, rauhoittaa tulehduksia. Poistaa turvotusta, virkistää ja piristää. C-vitamiinirikas antioksidantti, joka hoitaa aikuista ihoa. Auttaa arpien hoitamisessa ja ehkäisee ikääntymisessä tulevia uurteita. Tyrnissä on ihon tarvitsemia E- ja C-vitamiineja Ruusunmarjan siemenöljyssä on hyviä sekä A-vitamiinin esiasteita eli karotenoideja. Lisäksi mustaherukassa on iholle tärkeää C-vitamiinia. Ruusu on ihon superravinne. t t t t t t t Seuraavassa Ekoelo-lehdessä Anu Ruohosto kertoo suoliston yhteydestä ihon kuntoon. Öljyillä rauhoitetaan ja ravitaan. Karpalo: C- ja B-vitamiinirikas antioksidantti. Aloe vera: Antibakteerinen akneihon ja muiden tulehdusten hoitoon. Voimakas antioksidantti erityisesti solukalvojen rasvaliukoisia rakenteita suojaamaan. Sheavoi: Paljon ihoa tervehdyttäviä A- ja E-vitamiineja sekä F-vitamiinia, joka pehmentää ja parantaa kuivaa ihoa. Mansikka: Auttaa ihon pigmentin vaalentamisessa ja epätasaisuuksien silottamisessa sekä ravitsee. Aprikoosiöljy: Rauhoittaa, vähentää tulehdusta. Sisältää rasvahappoja ja E-vitamiinia. Rasvaisen ihon ja akneihon seerumi. Parantaa hapenottokykyä ja suojaa ulkoisilta ärsykkeiltä. Pyrkii ehkäisemään herkän ihon tyypillistä ärsytystä. Rasvaiselle, akneiholle, psoriaatikoille ja muille ihottumille. Voikukka: Häiriintyneen ihon hoitaja ja rauhoittaja. Poimulehti: Naisen yrtti, joka laskee turvotusta, vaalentaa pigmenttejä, kirkastaa ja supistaa isoja huokosia. Kukat, marjat ja yrtit ravitsevat ihoa Suomalaisissa luonnon aineksissa on runsaasti ihoa hoitavia ominaisuuksia. Rosmariini: Ihoa kiinteyttävä. t t t t t t t t t t t t t Ruusujuuri (Pohjolan ginseng): Kosteuttaa, rauhoittaa, supistaa ihokudosta, suojaa ulkosilta ärsykkeiltä, toimii antioksidanttina
Erinomainen puhdistava ja mineraalirikas kylpy hoitaa sekä jalkojen ihoa että varpaidenkynsiä. Suolakylpy sopii hyvin myös käsikylvyksi. Inkiväärimehu saa ihmisen hikoilemaan nopeasti, toimii ennaltaehkäisevästi ja vauhdittaa paranemista. ”Usko omaan kauneuteen on naisen paras kaunistaja” – Sophia Loren Suolakylpy kynsille Liota kolmeen litraan lämmintä vettä noin kolme ruokalusikallista puhdistamatonta meritai kristallisuolaa. Kuoriva hieronta suolalla ja sitruunalla kirkastaa kyynärpäiden ihoa. Varsinkin rasvainen ruoka kannattaa maustaa inkiväärillä, jotta rasva ei kerääntyisi kehoon. Suola-sitruunakuorintaa neuvotaan tekemään vähintään kerran viikossa. Ja joka ilta huolellinen voitelu ravitsevalla, rasvaisella voiteella. Intiassa inkivääriä käytetään aterioissa ja juomissa paljon myös sen lääketieteellisten ominaisuuksien takia. 64 | Ekoelo Luonnonkosmetiikan verkkokauppa www.naturellement.fi. Liota jalkoja merisuolakylvyssä 15–20 minuuttia. Vaikea, mutta äärimmäisen tehokas liike. Nosta sitten pyyheliinajalkaa polven korkeudelle viisi kertaa. Inkivääri on myös loistava luonnonlääke erilaisia tulehdustauteja vastaan. Sen maavartta käytetään mausteena, joko raakana tai kuivattuna jauheena. Inkivääri edistää rasvojen palamista. Sitruunalla ja suolalla kirkkaat kyynärpäät Kyynärpäät ovat usein yksi kauneuden heikoimmista kohdista. Inkivääri polttaa rasvaa INNOVAATIO : Runsaasti C.H.C® klorofylliä sisältävä, voimakas anti-age yhdistelmä kauneutesi palveluksessa. Purista varpaat koukkuun siten, että pyyheliinan kulma pysyy varpaissasi. Inkivääri Zingiber officinale on yksisirkkainen ruohokasvi. Pyyheliinajumppa norjistaa nilkat Tartu varpailla pyyheliinaan
Öljyä hierotaan hiuksiin ja hiuspohjaan, ja sen annetaan vaikuttaa puolisen tuntia. On kuitenkin hyvä muistaa levittää hiuksiin shampoo ennen vettä, jolloin öljy irtoaa hiuksista helpommin, Mirva neuvoo. – Hellävarainen valkoinen savi sopii hilseilevälle hiuspohjalle. Hyviä öljyjä hiusten kotihoitoon ovat seesamöljy ja jojobaöljy. Kostea hius imaisee öljyn, eikä hius jää lainkaan rasvaisen tuntuiseksi. Lehtivihreää kauneuscocktailiin! Vihreät kasvikset salaatissa ja tuorepuristettuina mehuina ovat takuuvarma kauneuslähde. Vihreä savi puolestaan puhdistaa hiuspohjasta liiallista rasvaisuutta ja kuona-aineita, muun muassa hiustuotteiden jäämiä, ekokampaaja Mirva Hiltunen kertoo. Myös savihoidon voi tehdä kotona. Varsinainen lehtivihreäpommi on tuore vehnänoras. – Hiusten öljyhoito on erinomainen keino saada hiukset eloon erilaisten rasitusten jälkeen. Sen kasvattaminen onnistuu kotonakin. Pienen määrän kevyttä kookosöljyä tai esimerkiksi jojobaöljyä voi sipaista kuiviin hiuslatvoihin jätettävän hoitoaineen tavoin. – Vaikutusajan jälkeen hiukset pestään normaa- listi. Kaikki salaatit, kaalit, pinaatti, persilja, tilli ja muut yrtit. Hiuksiin voi käyttää erilaisia öljyjä, kuten esimerkiksi avokadoöljyä, oliiviöljyä, auringonkukkaöljyä, jojobaöljyä tai seesamöljyä. Ekoelo | 65. Nämä öljyt sopivat myös hierontaan ja ihonhoitoon. Ekokampaaja, meikkaaja Mirva Hiltunen helsinkiläisestä Hiusgalleriasta neuvoo tekemään hiuksille kotihoidon öljyllä. Luonnollinen ja puhdas savi on antiseptinen hoitoaine hiuksille. Savi sopii myös rikkinäiselle hiuspohjalla. Luonnon kauneushoitola aina auki! KOONNUT: REETTA AHOLA JA TUULA KOLEHMAINEN Hiukset kiiltäviksi luonnon öljyillä Kesäaurinko, pihasaunomiset ja uintireissut niin ihania kuin ne ovatkin, saattavat hiuksemme monesti takkupörröön
– Hyvin imeytyvänä öljynä manteliöljyä on myös hyvin miellyttävä käyttää, Honkanen toteaa. TUTUSTU SAVIKOSMETIIKAN HOITAVIIN OMINAISUUKSIIN! ARGITAL on valmistanut sertifioitua luonnonkosmetiikkaa ilman eläinkokeita jo vuodesta 1976. Manteliöljyssä on runsaasti useita ihoa ravitsevia rasvahappoja sekä ihoa hoitavia vitamiineja, kuten A-, B2-, B3- ja E-vitamiineja. +372 5684 6640 Os. kin pysyy pidempään. 044-273 4094. otsoniterapeutti ja erikoissairaanhoitaja Alla Ihonhoidossa otsonoitua manteliöljyä Alla Honkanen suosittelee otsonoitua manteliöljyä. – Manteliöljy on iholle todellinen tehokosteuttava ravintoainecocktail. Otsonointimenetelmänä tohoitona parin kolmen päivän hoitokuuri ker- hänellä on sama kuin opettajallaan, Nizhni ran kuukaudessa. Maslennikovin kanssa, Alla Honkanen sanoo. akkaan kanssa perusteellisesti läpi hänen ter- saasti useita ihoa ravitsevia rasvahappoja – Manteliöljyssä on hennon ruskehtava väri, veydentilansa. Syysillan luxushoidoksi hän suosittelee lämmintä kylpyä, jossa kylpyveteen lorauttaa vähäsen otsonoitua manteliöljyä. – Jalka- ja käsikyvyssä otsonoitu manteliöljy on ihana pehmittäjä. ala- ja yläluomelle sekä kaulalle, decoltelle ja esimerkiksi verenohennuslääkkeitä käyttäville rinnoille. Made in Italy with Love! 66 | Ekoelo www.delleco.fi/hoitolapalvelut Puh. Ihonhoidossa manteliöljyä on käytetty vuo- Manteliöljy säilyttää rusketusta sisatoja. Kasvojen, kaulan ja decolte-alueen ihon hem- Alla Honkanen kertoo, että otsonointi tehostaa motteluhoidoksi Tampereen Otsoniterapian manteliöljyn hoitavien aineiden vaikutusta. Honkanen suosittelee kuuriluonteisesti: kaksi Hän valmistaa otsonidun manteliöjyn paikan kertaa vuodessa 10–12 päivän kuuri ja ylläpi- päällä hoitolassaan. Ulkoisesti sopivat myös verenohennuslääkkeen kanssa Novgorodissa Venäjän valtion lääketieteelli- – Otsonoitua manteliöljyä levitetään iltaisin sessä akatemiassa työskentelevällä professo- kasvoille ja silmänympärysalueen iholle, myös Sisäisesti käytettynä otsonoidut öljyt eivät sovi ri, lääketieteen tohtori Oleg Maslennikovilla. Loraus kylpyveteen syysillan luxushoidoksi Alla Honkasella otsonoitu manteliöljy 50 millilitraa maksaa 50 euroa, puh. – Kaikki otsonoidut öljyt säilyvät pitkään. Nafta 8, 10152 Tallinn. Palvelemme Sinua sujuvasti suomeksi. Siinä on run- Yöllä hoitavat aineet imeytyvät tehokkaasti – Ulkoisesti otsonoidut öljyt sopivat kaikille, ja aamulla iho on sametinpehmeä, Honkanen mutta ennen hoidon aloittamista käymme asi- lupaa. Tällä kupongilla -10% alennus kaikkiin hoitoihin ja tuotteisiin. tai kilpirauhasen liikatoiminnasta kärsiville. Huoneenlämmössä kaksi kuukautta, jääkaapissa kaksi vuotta ja pakastimessa miten pitkään tahansa, hän kertoo. Hoitosuunnitelman laadin aina sekä paljon ”ihovitamiineja ” eli A-, B2-, B3- ja samalla iho saa siitä terveen värin ja rusketus- yhdessä professori, lääketieteen tohtori Oleg E-vitamiineja. Manteliöljynä hänellä on kylmäpuristettu luomulaatuinen manteliöljy. Tervetuloa asiakkaaksemme! www.delleco.fi www.delleco-shop.fi -10% Kauneushoitolamme sijaitsee aivan D-terminaalin lähettyvillä
LIIKKUMINEN Leipämoottorilla kulkeva puuvene on ekovalinta vesillä liikkumiseen. Vanhoja veneenrakentajia on enää harvassa, veneenrakennuskursseja tarjoavat esimerkiksi kansalaisopistot. AMMATTILAINEN VEISTÄÄ 70 TUNNISSA Puuvene on aito ja hyvä soutaa Ekoelo | 67. Kuva Matton Images. Soutuvene kuuluu suomalaiseen kesään. Veneen käyttöominaisuuksia määrittelee muotoilu ja rakenne enemmän kuin valmistusmateriaali, joten vanerilautaveneetkin ovat varsin suosittuja aidon puun rinnalla. Aidoimillaan se on perinteinen puuvene
Puuveneitä käytetään edelleen mökkiveneinä. – Suosittelemme tekemään huollot ja korjaukset syksyllä tai talvella, kun venettä ei käytetä. Lahovauriot, halkeamat, kaaret, iskut ja rantakiviin hakkautumiset voidaan korjata varsin edullisesti ja vähällä työllä. Valmistukseen kuuluvat pääasiassa soutuveneet sekä helposti soudettavissa olevat moottoriveneet. Töitä miehillä silti riittää ja töitä tehdään arjet ja pyhät. Kun veneissä on yli 10 hevosvoiman moottori, ne muuttuvat useimmiten lasikuitu- ja alumiiniveneiksi. Olemme tilanteen salliessa korjailleet 40-luvulla tehtyjä veistämön alkuperäisveneitäkin. Suuretkin reiät eli noin potkupallon kokoa vastaavat, voidaan korjata. Aikanaan Venettä on syytä huoltaa säännöllisesti ja jos pientä korjaustarvetta tulee, nekin voidaan helposti tehdä. – Jos haluaa pitkäaikaisen ja kestävän veneen, sellaisen voi tilata esimerkiksi veneveistämöltä noin vuoden odotus68 | Ekoelo ajalla, kertoo Raimo Sjöman Sjömanin veneveistämöltä. Kuva Sjömanin veneveistämö. Sjöman työllisti kymmenkunta miestä, nykyisin sitä pitävät veljekset, Raimo ja Osmo Sjöman. V eneitä on monenlaisia ja veneenhankkijan on syytä ensin pohtia, miten se sopii omaan käyttötarkoitukseen ja budjettiin. Kalastajat suosivat massiivipuusta tehtyjä veneitä, jotta painoa tulee lisää ja veneessä liikkuminenkin on turvallista. Vaneriveneen etuja on keveys ja helppo säilytys. Veneen veistäjä tekee veneen asiakkaan toiveiden mukaan. Puuveneen huolto ja korjaus Mökki- ja kalastusveneeksi sopii hyvin puuvene. – Jos tarkoitus on kuntosoutaa, silloin kannattaa valita kapealinjainen vene. Se on hyvä vaihtoehto ensimmäistä puuvenettä hankkivalle. Niitä kutsutaan kalamiehen unelmaksi, ei kuitenkaan yli 10 hv perämoottorille. Hitaampaan vauhtiin leveäpohjainen malli on paras. Uskomus kalliista korjauksista tulee Raimo Sjömanin mukaan kokonaan huvivenepuolelta. Vanerit yleistyivät 70-luvulla. Sjömanin venemateriaaleja ovat mänty- ja haapalauta sekä vanerilaidat havuna, mäntynä tai mahonkina. Eli mitä suurempi vene on, sitä varmemmin se on tehty muusta materiaalista. Sata vuotta veneitä Sjömanin veneveistämö on toiminut Hattulassa yli sata vuotta saman suvun toimesta ja samassa paikassa. – Aito puu on hitaampi työstää kuin vanerilauta, mutta molemmista veneitä tehdään, sanoo Raimo Sjöman. Sjömanien ammattimaisissa käsissä puinen soutuvene valmistuu 70 tunnissa, tavalliselta puuhamieheltä se veisi satoja tunteja. – Käyttöveneiden eli mökki- ja kalastusveneiden korjaus ei ole turhan arvokasta. Hitaampaan vauhtiin leveäpohjainen malli on paras. Puuvene paras soutamiseen Vuosikymmenten varrella venemallit eivät ole juuri muuttuneet. Jäiden lähtiessä se on usein jo liian myöhäistä ja työ kannattaa siirtää seuraavaan syksyyn. – Puuvene toimii parhaiten juuri soutuveneenä. – Hyvällä hoidolla se kestää kymmeniä vuosia. Puuvene kestää pitkään, kun sitä välillä huoltaa. Kuva Sjömanin veneveistämö. – Vanerista saa edullisemman veneen
Puuveneen säilytys Puuvene säilytetään aina kuivilla telin, talas päällä ja tappi irrotettuna. Savolainen vene on hämäläistä matalampi ja helpompi kääntää. Puuveneestä pystyy parhaiten laskemaan kalaverkkoja ja nojailemaan veneen reunalla. Kevyehkö lasikuituvene kellahtaa helpommin jopa kokonaan ympäri, jos kurkottelee veneestä ulos. Ne pyrkii kuitenkin väsymään ja murtuilee liian tiukalle vedettäessä, pieniä takahihnoja kannattaa kokeilla kumilenksujen sijaan. Toki niitä tehty on, mutta aina ne on menneet saman tien myyntiin. Ekoelo | 69. Mekin haimme kokkapuuksi puunjuuria metsästä. Veneveistämö Sjömanin mukaan vene tulisi syksyllä aina myös siivota. – Puuvene on painavampana vakaampi soutaa eikä ole niin tuuliherkkä kuin lasikuidusta tehty. – Vene olisi suositeltavaa pitää peitettynä, mikäli sitä ei käytä päiviin tai viikkoihin. Peitteitä löytyy alan valmistajilta, neuvoo Raimo Sjöman. Tämä teettää hiukan töitä, koska kestopeite pitää laittaa huolella kiinni luomikuorman vuoksi ja jättää tuuletusreiät päihin. – Sen saa tehtyä vaikkapa kestopeitteestä tai vanerista, kunhan jättää alareunaan hyvät tuuletusaukot. Puuveneestä pystyy parhaiten laskemaan kalaverkkoja ja nojailemaan veneen reunalla. Viimeistään rantaan viedessä joku ehtii aina väliin eikä edes varpaat ehdi kastua, virnistää Sjöman. – Pystyasennossa ulkopuoli ja sisäpuoli kuivuvat yhtä aikaa, jolloin vältytään halkeamilta. Se sopii pienvesille, kuten kalastus- ja retkeilytarkoituksiin. – Helpoin ja paras säilytystapa talven yli on mahdollisimman yksinkertainen katos. Airot on mitoitettu siten, että ne menevät vedossa ristiin, jotta vetoon saadaan voimaa enemmän. Venepukit kannattelevat venettä talven yli. Luonnonväärät puut eivät olleet koskaan samanlaisia. – Pitkäaikainen haaveemme on omistaa oma vene, joka olisi perinteinen soutuvene varustettuna sähkömoottorilla. Vene on syytä sijoittaa mahdollisimman varjoisaan paikkaan kevään paahteelta. Etenkin jos vene jäi siivoamatta, peitettä ei kannata kääriä veneen ympäri. – Nopea kiinnitys peitteelle on kumilenksut. Veneen korkeus ja pituus pitää sopia soutajan ja hänen toiveidensa mukaan. Hämäläis- ja savolaismallit Suomalaisiin soutuveneisiin on vakiintunut kaksi päämuotoa: hämäläis- ja savolaismalli. Jos verrataan saman kokoista puuvenettä lasikuituveneeseen, eron tuntee vesillä. Ohje koskee kaikkia valmistusmateriaaleja, muovista lasikuituun ja vanerista puuhun. Matala vene nopeuttaa toki soutamista, koska tuuli ei ota siihen helposti kiinni, sanoo Raimo Sjöman. Vene on syytä tukea monesta kohdasta lumen painon vuoksi. Vene kannattaa sivellä keväisin tervaöljyllä. Vaneri ja haapalautaveneissä halkeamaa ei tule koskaan, vaikka venettä säilyttäisi millä tavalla tahansa, Sjöman selvittää. – Ajankohta on hyvä, kun kurat ja lehdet ei ole vielä kuivuneet tai jäätyneet kiinni veneeseen. Myös paineilmalla tai vesisuihkulla käy siivous leikiten, paineilma irrottaa märät lehdet parhaiten, neuvoo Sjöman. – Aiemmin kun ei vielä ollut liimoja keksitty, käytettiin luonnon muokkaamia puita. Nykyään kokkapuu tehdään useimmiten valmiista puutavarasta. Se myös parantaa tervaöljyjen pysymistä jopa puolta pidempään kuin taivasalla säilytettäessä. Syyssiivouksen jälkeen vene voidaan kääntää nurin venepukkien päälle vähintäänkin metrin irti maasta. Kun puista soutuvenettä on veistetty, on etsitty metsästä kunnon kokkapuu, jonka ympärille koko vene on rakentunut. uiskoja. Hämäläisessä on korkeammat laidat ja sen suunta on vakaampi. Sjömanilla on myös vahva ja kevyt kolmion muotoon tehty peitekannatin. – Peitettä käyttäessä on syytä jättää veneen alle tuuletustilaa, ettei kosteus jää hautumaan. Tämä on erityisen tärkeää mäntyveneiden kohdalla, ei niinkään haavasta tai vanerilaudasta tehdyissä veneissä. Niiden on syytä olla suorassa toisiinsa nähden eikä jalat saa upota maahan, jotta ei tule vääntymiä. Airot voidaan asentaa ristiin tai sitten ei. Nykyisin ne ovat valmiista puusta veistettyjä, kertoo Raimo Sjöman. Viikinkien mastolla varustetut pitkät, suuret soutuja purjehduskäytössä olleet muinaisveneet olivat ns. Lisätietoja: veneveistamosjoman.com TEKSTI: MERJA KIVILUOMA KUVAT: MATTON IMAGES JA SJÖMANIN VENEVEISTÄMÖ Puuvene on vakaampi soutaa eikä ole niin tuuliherkkä kuin lasikuidusta tehty. Toinen tapa on pitää vene pystyssä koko talven. – Peite pyritään laittamaan mahdollisimman jyrkkäharjaiseksi eikä sitä pystyasennossakaan kääritä ympäri venettä. Pienempiäkin veneitä varustettiin varpapurjeella, jota käytettiin 1900luvun alkukymmenille asti, jolloin perämoottorit yleistyivät. – Nämä päämuodot ovat toki edelleen olemassa, mutta veneveistämöt tekevät asiakkaalle veneen juuri sellaiseksi kuin hän haluaa. – Veneen voi nostaa syrjälleen parin seipään varaan, jolloin siivous käy vaikkapa tiskiharjalla. Peite suojaa isolta roskamäärältä ja varjostaa kuumalta paahteelta helpottaen myös veneen siivousta syksyllä. Ikivanha kulkuväline Soutuvene on kulkuvälineenä ikivanha. Tekniikan edistyessä veneet kehittyivät aikoinaan soutulaivoiksi, joita roomalaiset, kiinalaiset ja viikingit käyttivät kauppa- ja sotaretkillään. – Nurin säilytyksessä on syytä kääntää vene pystyyn jo huhtikuun alussa veneen ollessa vielä kostea sisäpuolelta, varsinkin jos se on ollut lähellä maata osin ruohon sisällä. Sesonkiaikana kesällä veneitä ei aina ole kokeiltavaksi asti. kuin puusta, toteaa Raimo Sjöman. Suutarin lapsella ei ole kenkiä, eikä veneentekijällä omaa venettä. Sjömanilla asiakas pääsee kokeilemaan venettä, mikäli sellainen sattuu olemaan
Niin ja se karkuteille lähtenyt kissa. Iloinen ekoperhe kotinsa porstuassa. Kuvasta puuttuu vain Neea-tytär, joka oli kuvanottohetkellä Prometheus-leirillä. EKOELÄMÄ Kurkkaus Timlinien eko-onnelaan Paljaita kesävarpaita, menneen maailman tuntua, koiran hännän vispausta ja lasten aitoa riemua. Niistä on ekoperhe Timlinien arki tehty. 70 | Ekoelo
Perheen esikoinen, kohta 15 vuotta täyttävä Neea, on parhaillaan Prometheus-leirillä. Heillä on viisi lasta. Astumme sisään talon porstuaan. Unelma vanhasta talosta Timlinejä voinee nykyisen perhemittapuun mukaan kutsua suurperheeksi. 1800-luvun lopulla rakennetussa keltaisessa hirsitalossa on eletyn elämän tuntu. H ausjärven Oitissa Vartiomäellä seisoo sympaattinen vanha puutalo. Olemme ekoperhe Timlinien kotona. Kun portista astuu sisään, tuntuu kuin humpsahtaisi Astrid Lindgrenin maailmoihin. Pieni polkupyörä siellä, unohdettuja lasten kenkiä täällä, muovisia leluja tuolla. Lauman johtaja Timi-uros, Tipsu-narttu ja niiden pentu Jimi ilmoittavat isoon ääneen, ketkä tätä pihapiiriä vartioivat. Kaikki tuntuu olevan suloisessa harmoniassa siitäkin huolimatta, että pienten lasten kanssa elämä ei ole taatusti tasaisen harmaata. Kesälomalaiset ovat kovasti sosiaalisia lapsia, ja he haluavat ehdottomasti osallistua kotinsa esittelyyn. On sanomattakin selvää, että Naana on isin tyttö. Valkoisen lankkuaidan portilla on säpinää. Talon kolme koiraa ovat huomanneet, että pihaan on tulossa vieras. Vanhan talon henki tuntuu, näkyy ja kuuluu. Sanna-äiti sanoo, että heillä lapset saavat paljon rakkautta ja vapautta, mutta myös rajoja. Vieressä seisoo talon isäntä Marko Timlin, joka myös toivottaa vieraan tervetulleeksi. Ja keskellä pihaa suuri trampoliini, jossa pomppii elämänsä riemussa perheen kolmevuotias Elo-poika. Ekoelo | 71. – Tervetuloa meille, sanoo talon emäntä Sanna Timlin ja kättelee kotoisasti. Timlinit ovat maanläheistä porukkaa, jotka elävät unelmaansa maaseudun rauhassa. Juhannusruusu kukkii portin pielessä. Rakennus on nähnyt ja kuullut paljon, eikä sen edelleenkään tarvitse seisoskella tyhjillään. Kohta 13-vuotias Niilo-poika ja hänen veljensä, 7-vuotias Nuuti sekä 5-vuotias Naana-tyttö ovat Elo-pojan kanssa sen sijaan kotona. Iloinen pihapiiri täynnä merkkejä siitä, että täällä asuu lapsiperhe, joka ei nipota pienistä asioista. Ulkooven päälle naulattu hevosenkenkä, isot ruutuikkunat, mukavasti nariseva puulattia ja iloisen kirjava räsymatto
Possulan pitkän pöydän ääreen mahtuu kerralla koko Timlinien porukka, joka on tottunut syömään yhdessä. Timlinit avasivat nelisen vuotta sitten Villiverso-ekokaupan Hyvinkään keskustaan. Se on otettu tosi hyvin vastaan, ekoyrittäjä Marko toteaa. Huoneissa on myös sähköpattereita, vaikka suoran sähkön käyttöä pyritäänkin välttämään. Olemme valmiita näkemään vähän enemmän vaivaa sen eteen, että saamme tarjota ruokapöydässä mahdollisimman puhdasta, ekologisesti tuotettua luomuruokaa. Pohdiskeluja Possulassa Istuudumme talon ruokailutilaan. Hän sai kerran teollisesti valmistetusta lisäaineita sisältävästä ruoasta niin voimakkaan allergisen reaktion, että meidän piti viedä poika lääkäriin, Sanna kertoo. – Nyt meillä on kaupassa myös Versobaari, josta saa ihania tuoresmoothieita. Tai siis Possulaan, kuten isäntäväki sitä kutsuu. – Hauskaa on myös se, että tämä meidän kotitalokin on joskus muinoin toiminut kauppana. Emme halunneet saunaa sisälle emmekä välttämättä edes sisäsuihkua ja vessaa, Sanna lisää. Ja syömään hyvin, sillä perheen ekoelämäntapa alkoi nimenomaan ravinnon kautta. Seinälle on ripustettu lasten iloisenvärisiä piirustuksia. – Meille tärkeintä oli se, että talo on vanha ja että siellä on kaikki säilytetty mahdollisimman alkuperäisessä tilassa. Vuodenvaihteessa kauppa muutti Hyvinkään Jussintorille. Täällä on siis asunut aiemminkin kauppiaita. Pieni kierros talon alakerrassa kertoo, että sisävessa ja suihkukaappi taloon on kuitenkin jossakin vaiheessa laitettu. Ekoyrittäjääiti Sanna opiskelee myös kalevalaista jäsenkorjausta ja tekee hoitoja Hyvinkään Villiverso-kaupan tiloissa.. Timlinien ekologinen elämätapa on arkiekoilua. – Aloimme oikeasti havahtua puhtaan ravinnon tärkeyteen, kun Niilo oli vasta muutaman vuoden ikäinen. Kyse ei ole hienojen idealististen elämänvalintojen pohtimisesta teoriassa, vaan ekoperhe on tuonut periaatteensa käytäntöön. Ekoyrittämisen haasteita Alakerran kolmen huoneen nurkassa seisoo kussakin upea vanha pönttöuuni. – Meillä on suora sähkö varmuussähkönä 15–18 asteessa. Ekoyrittäminen on Timlineille antoisaa mutta myös haastavaa. Tosin niissäkin ekoperhe noudattaa mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaisia periaatteita. Ekologisuus on oikeastaan Timlinin pariskunnalle enemmän kuin elämäntapa, sillä se on myös heidän työnsä ja toimeentulonsa. – Keittiössä käytämme pelkästään puuhellaa, josta riittää lämpöä talvellakin, Marko lisää. – Me kulutamme tosi vähän. Pariskunta Lapset ovat oppineet jo pienestä pitäen huolehtimaan myös koirista. – Keräämme sadevettä ja käytämme sitä joko peseytymiseen tai vessan huuhteluvedeksi, Marko kertoo. – Meillä meni nelisen vuotta tämän kodin etsimisessä, ja nyt alkoi jo neljäs vuosi täällä, Marko kertoo. Possulan ikkunalaudoilla kasvaa tomaatin, kurkun ja chilin taimia. – Siitä lähtien aloimme katsoa, mitä perhe laittaa suuhun. Pääosin lämmitämme alakerran puulla, mutta yläkerrassa lasten huoneessa on sähkölämmitys, Sanna kertoo. Lähes kaikki vaatteet ja tavarat, mukaan lukien kodin huonekalut, ovat kierrätyksestä tai muutoin käytettyinä saatuja, Marko toteaa. 72 | Ekoelo Puhtaan ravinnon lisäksi haluamme elää luonnonmukaisesti ja luontoa säästävästi. Niistä jokainen lämpiää ympäri vuoden, mahdollisuuksien mukaan jätepuulla. – Meille ekoilu on yksinkertaisesti sitä, että me haluamme voida hyvin
Keltaisen talon takapihalla on käynnissä leppoisa nikkarointi. Kikatusta saunan lauteilla Kun portista astuu sisään, tuntuu kuin humpsahtaisi Astrid Lindgrenin maailmoihin. Tontin reunalla seisoo pihasauna, joka on Markon mukaan vielä vanhempi kuin itse päärakennus. – Se ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä tätä työtä tehdään sydämellä. Sannan vanhemmat Anja ja Jarmo Kantanen ovat rakentamassa kesäkeittiötä. – On hiljaisempia kausia, jolloin sitä tulee miettineeksi, että pitäisikö sitä ryhtyä myymään ”kuraa”, jotta saisi kaupasta katteita, Marko sanoo. Nuutilla on show päällä, ja Naana ja Niilo seuraavat vierestä. Näillä oittilaisilla ”melukylän lapsilla” on kaikki puitteet onnelliseen ekoeloon, mutta se onkin sitten jo toinen tarina. Lapsetkin viihtyvät täällä, Marko sanoo. Niilo ja Naana kiipeävät lauteille. Huomaatko, että niiden rakentamisessa on käytetty vanhojen pöytien kansia, Sanna paljastaa. Nuuti hyppää mukaan ja aloittaa hauskuttelunsa. Lapset kikattelevat ja esittelevät paljaita kesävarpaitaan. Työmaalta tulvahtaa vastaan sahapuun tuoksu. Vanhan saunan tuoksua kun ei voita mikään. Taustalla oleva koti on rakennettu jo vuonna 1896. Ekokauppa Villiverson löydät netistä osoitteesta villiverso.fi TEKSTI JA KUVAT: MARJO-KAISU NIINIKOSKI Ekoelo | 73. Siitä tulee meille oikein sopiva kesänviettopaikka, Marko kertoo. Ei omia periaatteitaan voi myydä, eikä myöskään pettää asiakkaiden luottamusta, mikä on meille kaikkein tärkeintä, Sanna lisää. – Kesäkeittiö rakennetaan kokonaan lähisahalta hakemastani ylijäämäpuusta. – Tämä on tällaista mukavaa pikkuseikkailua, Markon appiukko Jarmo lisää. Astuessa sisään saunaan vastaan tulee tuoksumuistoja, jotka vievät ajatukset välittömästi lapsuuden mummolan saunaan. sanoo, että välillä luottamus on koetuksella, vaikka usko omaan tekemiseen onkin säilynyt. – Ei heti uskoisi, että nuo lauteet ovat edelleen alkuperäisessä kuosissaan. – Tätä tulee lämmitettyä tosi usein. Lapsukaiset saunan lauteilla. Timlinien koti ja pihapiiri ovat täynnä mielenkiintoisia asioita, esineitä ja paikkoja, joista näkee, että täällä on asunut ennenkin ihmisiä, jotka ymmärtävät vanhan säilyttämisen arvon. Timlinien ekoarki on täynnä meininkiä
EKOYRITYS Helsingin Villasukkatehdas palautti osittain käsityömäisen sukkateollisuuden pääkaupunkiin yli 50 vuoden tauon jälkeen. – Tarkoituksenamme on pitää suomalaiset sukissa. VILLASUKKATEHDAS HELSINGISSÄ VASTAA SUKKABUUMIIN 1920-LUVUN KONEILLA Käsityömäinen teollisuus syntyi uudelleen H 74 | Ekoelo elsingin Villasukkatehtaalla ei ole hiljaista, vaan koneet käyvät, villasukkabuumi laajenee, sukat saavat kummeja ja esittäytyvät monissa medioissa. Tänä vuonna tuotanto on tarkoitus kaksinkertaistaa, ja yhteistyötä eri suuntiin laajennetaan koko ajan suunnitelmallisesti.. Hämeen Sukan koneilla ja sukkamestareiden pitkällä kokemuksella tuotetaan tänä vuonna ennätysmäärä pitkäikäisiä ja hyvän muotonsa löytäneitä sukkia suomalaisille. Heti kun aloitimme toiminnan täällä vuonna 2013, kysyntää oli tuotantokapasiteettiamme enemmän, tehtaan patruuna Jukka-Pekka Kumpulainen kertoo
Saumaukseen käytetään vahvistettua lankaa, ja saumat päätellään tarkasti. Tänä vuonna tehtaalla on tavoitteena valmistaa 35 000 sukkaa. Ada Sulkuvesi saumaamassa yksittäisiä sukkia. Kulttuuriteko perinteiden puolesta Helsingin Villasukkatehtaan tuotanto alkoi alkuvuodesta 2013 vanhoilla, 1920-luvun Englannissa kehitetyillä ja 1950-luvulla valmistetuilla, Suomen ainoilla karstavillalankakoneilla. Ekoelo | 75. Jukka-Pekka Kumpulainen hoitelee asioita toimistossaan vanhoilla puhelimilla. Kaikki on sujunut suunnitelmien mukaan, koska mekaaniset koneet ovat varmaankin ikuisia ja tiedossa oli, että Katajalan 46 vuotta kehittämä villasukka on osoittautunut uniikiksi tuotteeksi, joka ei enää kaipaa tuotekehitystä. Tuotantoa hiljakseen opettelemassa Kun Kumpulaisella oli yhteys Pirkkalaan, Hämeen Sukan sukkamestariin, Pekka Katajalaan, 2000-luvun alussa alettiin puhua entisen sukkamestarin eläkkeelle jäämisestä, ja tehtiin alustava päätös tuotannon jatkamisesta ja siirtämisestä Pirkkalasta pääkaupunkiin. Lahjatavaroita lähes 25 vuotta myynyt Helsingin Villasukkatehtaan patruuna oli harmissaan niin paljosta kertakäyttötavarasta, mitä lahjatavarabisneksessä Kiinasta Suomeen vuosien varrella tuotettiin. – Ajattelin, että olisi hienoa, jos joskus yritykselläni olisi omaakin tuotantoa. Kertakäyttötavaran rinnalle Kumpulaisen yhteiselo villasukkien kanssa on pitkä, jos on tehtaan konekanta ja perintönä Hämeen Sukasta kulkeutunut tietotaitokin. Omaan tehtaaseensa hän tahtoo luoda maailman mukavimman ja parhaan työpaikan. Hän sanoo aina ihailleensa suomalaista perheyritystä, Alajärven kotitekstiiliä. Prosessi on ollut pitkä: – Noin seitsemän vuoden ajan olemme käyneet Pirkkalassa opettelemassa tuotannon yksityiskohtia sekä tutustumassa koneisiin
Sähköä voitaisiin myös ottaa tuulesta tai virtaavasta vedestä valta-akselin kautta. Helppoa koneen käyttöä ja huoltoa Helsingin Villasukkatehtaalla on ollut onni saada palvelukseensa myös vanhempia villasukkamestareita, kuten Jukka Pesonen ja Paul Öhrnberg. Osoitimme tällä kulttuuriteollamme, että perinteistä, osaksi käsityöhön perustuvaa teollisuutta voi olla pääkaupungissakin, Kumpulainen toteaa. Häneltä onnistuvat siten myös Komet – Alku oli hieno, historiallinen hetki, koska Helsingissä toimi edellinen sukkatehdas vuonna 1961. Ensimmäiset koneet siirrettiin Helsinkiin vuoden 2012 lopulla. Tehtaanpatruunan titteliä kantava Kumpulainen oli myynyt jo yli 20 vuotta samoilla koneilla kudottuja villasukkia muun tavaran ohella, mutta nyt tuote oli oma alusta loppuun saakka. knitter -neulontakoneiden asennukset, käyttö ja huolto. Perinteistä, osin käsityömäistä työtä Työ sukkatehtaassa eri työvaiheissa voisi olla puuduttavaakin, mutta välillä työntekijät vaihtavat työpisteitä, jotta paikat eivät kipeytyisi ja tulisi vaihtelua. Helsingin Villasukkatehdasta on suunniteltu hiljaa ja hartaudella. Tehtaalla on hyvät 50-luvun manuaalit ja räjäytyskuvat, jotka auttavat vähänkin koneiden kanssa tekemisissä olleita. Hänellä on on 35 vuoden kokemus koneista sekä konemestarin ja museoajoneuvotarkastajan pätevyydet. Koneiden huolto on yksinkertaista ja helppoa, vaikka niissä on 22 000 eri osaa. 76 | Ekoelo. Villasukkaneuvos Pekka Katajala. Kaikki tekevät kaikkia vaiheita paitsi konetta käyttävät ainoastaan konemestarit. Kaikki muut työntekijät – yhtä arvokkaat kukin – Jukka-Pekka Kumpulainen on löytänyt TE-toimiston avustuksella: – Olemme saaneet TE-toimistosta todella paljon neuvoja ja apua. – Alku oli hieno, historiallinen hetki, koska Helsingissä toimi edellinen sukkatehdas vuonna 1961. Hämeen Sukan villasukkia myynyt Jukka-Pekka Kumpulainen on käynyt Pirkkalassa tutustumassa 1920-luvun Englannissa keksittyihin ja 1950-luvulla valmistettuihin Komet knitter -neulekoneisiin yli kymmenen vuoden ajan. Koneet kaipaavat vain mekaanisia säätöjä ja rasvausta, eivätkä ne todennäköisesti vanhene koskaan. Pesonen toimii lisäksi konemestarina. Helsingin Villasukkatehtaassa tykätään laittaa sähköiset vempaimet työpäivän ajaksi koriin ja nauttia vanhan radion vanhoista iskelmäsävelmistä työn lomassa. Sukkatehtaamme videoita on katsottu jopa työministeriössä, joka on tukemassa kotimaista teollisuutta, vientiä ja tietenkin työllistämistä
– Teemme koe-eriä ja tutkimme muutenkin sekä sukkia käyttämällä kotimaisten lampureiden raaka-aineen sopivuutta meille. – Emme kärsi kännykän ja tietokoneen aiheuttamasta stressistä. Alusta alkaen on ollut selvää, että tehdas tahtoo tehdä työtä perinteisin menetelmin, suomalaista työtä Suomeen luomalla ja mahdollisuuksien mukaan suomalaista raaka-ainetta käyttäen. – Kesällä Suomen eri kaupunkeja kiertävät Siéva-katutanssijat ovat mieltyneet tanssimaan katuperformansseissaan tehtaamme sukissa, joten heille on tehty erivärisiä sukkia. Kotineulojille kaupoissa myytävä lanka on liukkaampaa kampavillaa. Ekoelo | 77. Hinta tahdotaan pitää edullisena, halvempana kuin ruotsalaiset ja norjalaiset sukat. Käytössä on neuvottelutilat ilman koneita ja laitteita, paperilehtiöt, mekaaniset kirjoituskoneet ja lankapuhelimet. – Työ on perinteistä, käsityöhön perustuvaa työtä; sen oppii kuka tahansa. Karstavilla on kovempaan käyttöön tarkoitettu. Siksi tehtaan on pitänyt tänä keväänä ja kesänä itse värjätä valmiita sukkia, koska perusmallistoon eivät ole kuuluneet kaikenväriset sukat. Vireillä on myös yhteistyö suomalaisen kehräämön kanssa, Kumpulainen kertoo. Koskaan ei ole tarkoitus rakentaa suurtehdasta, vaan meille on tärkeintä tuottaa sukkia suomalaisille. Auttamassa on 5-6 opiskelijaa ja vuodenvaihteessa uusi kokoaikainen työntekijä. – Tavoitteenamme eivät ole holtiton kasvu tai maksimaaliset voitot, vaan hankimme palkkaa vain itsellemme. Mutta raaka-aine on tuotu sinne etelän auringon alta. Vientiä on viritteillä tosin Eurooppaan, Japaniin ja Kanadaan. Miten 19,90 euroon päästään. Tehtaalla on muutenkin oma, letkeä työrytminsä ja -tapansa. Työ tehdään vanhasta radiosta Olavi Virran iskelmiä kuunnellen. Perusmalli ja suosituin malli on harmaa, koon 38–41 tai 42–45 sukka. – Tarkoituksenamme on tehdä todella kestävää tuotetta. Jämsäläinen kehräämö kehrää talon kokoisella rukilla lankaa tuhannen kilon painoisista, Englannista tai Saksasta tilattavista villapaaleista. Se huopuu enemmän kuin etelän ilmastossa kasvanut, mutta pysyy sekin riittävän kestävänä. Kolme vakituista työntekijää on oppinut työn nopeasti. Kestävää karstavillaa keinokuidulla höystäen Raaka-aineena tehdas käyttää paksua ja karkeaa karstavillaa. Käsityötä kysytään väliaikaissauman purussa, saumauksessa, tarkistuksessa, lestityksessä ja etikettien liimaamisessa, patruuna selvittää. Sukkia erotellaan tehtaan saumaamossa. Kiinnostus kovaa Sen sijaan kotineulojista löytyy syy, miksi sukkien menekki on tällä hetkellä Suomessa kova: Neulebuumeistakin huolimatta moni ei enää saa lahjaksi sukkia, vaan joutuu ostamaan ne valmiina. Nimekkäitä kummeja ja entisajan radiomainos Lokakuussa villasukkatehtaalla tulee julkistuksia uusista, tunnetuista po- liitikoista, muusikoista ja urheilijoista kummeina sekä muista yhteistyökuvioista. Kumpulainen perustelee Australiassa ja Uudessa-Seelannissa kasvaneiden lampaiden villan olevan kestävämpää – se ei huovu niin paljon. Väliaikaissauman purku on käsityötä, joka vaatii tarkkaa silmää ja vakaata kättä. Kyllä siitäkin syntyy ihan hyvä sukka, mutta lisäämme omiin malleihimme 30 prosenttia nailonia lisäämään kestävyyttä. – Teemme koe-eriä ja tutkimme muutenkin sekä sukkia käyttämällä kotimaisten lampureiden raaka-aineen sopivuutta meille. Helsingin Villasukkatehdas on ollut paljon julkisuudessa, etsinyt, löytänyt tai muuten saanut paljon ystäviä, kummeja ja mannekiineja. Heikki Kahilan äänellä, sadan vuoden takaiseen tunnelmaan tehty villasukkaradiomainos alkaa jälleen syksyllä kuulua mainosradiokanavilla ja osallistuu myös Kaiku-radiomainoskilpailuun. Jatkuva kasvu ei tavoitteenakaan Sukkien myyntikanavia on tullut paljon lisää, ja nyt sukkia saa luontaistuote-, urheilu- ja retkeilyliikkeiden lisäksi marketeista ja rautakaupoista oman nettikaupan lisäksi. Suomessa ja erityisesti pääkaupungissa työvoimakustannukset ovat korkeat, mutta tässäkin TE-toimisto on opastanut
Suomessa on kylmät talvet, joten kunnon villasukkaa ei korvaa mikään, patruuna hehkuttaa. – Lankaa värjätään niin ikään Suomessa, Kyröskoskella ekologisesti. – Kestävä villasukka on ajaton, käytännöllinen tuote. TEKSTI: MIRA PIISPA KUVAT: HELSINGIN VILLASUKKATEHDAS Aitoja & rehellisiä makuja Kuninkaankatu 26, Rauma 78 | Ekoelo www.ruokapuotilumo.fi. Ekologisesti tuotettuna ja käyttäen Suomalaisen käsityön ja työn jatkaminen ja ylläpitäminen ovat Helsingin Villasukkatehtaan tärkeitä arvoja, mutta yhtä tärkeää on ekologisuus. Lestitysvaiheessa poistetaan mahdolliset kierteet sekä muotoillaan sukka lopulliseen malliinsa. Vanhempi villasukkamestari Jukka Pesonen lestittämässä saumattuja ja pestyjä sukkia. Sen kysyntää ei paljon heilauta muoti. Helsingin Villasukkatehdas aikoo keskittyä pelkkiin sukkiin, mutta Kumpulaisen mukaan Suomeen istuisi yhtä hyvin villahousu-, villapaita-, lapas- ja myssyteollisuutta
Myös Euroopan komission Suomenedustusto on ensimmäistä kertaa mukana tapahtumassa. Slow Food Festivaalit järjestetään lokakuussa kuudetta kertaa. Luonnollisesti-messujen Voi hyvin -lavan ohjelmasta muutama poiminta: Teresa Välimäki, Helsinki Food Company ja Kari Kaipainen, Sunspelt Oy:stä tuovat huippukeittiön herkullisesti messuille teemalla: ”Spelttiä ja neljän vuodenajan antimia yhdeksän keittiömestarin tarjoilemana”. Viikko toteutetaan laajassa yhteistyössä ruoasta ja ruoantuotannosta kiinnostuneiden yhdistyksien ja yrityksien kanssa. Luomuliiton aloitteesta vietettävä Luomuviikko on tänä vuonna 29.9.–5.10.2014. Siihen kuuluvat myös Terveysmessut, Kauneusmessut, Muotimessut ja Koru & kello. Fiskarsin Ruukki on festivaalin paikkana kolmatta kertaa. Kävijöille maksuttoman tapahtuman järjestävät tuottajajärjestöt MTK ja SLC, Ruoka-Suomi -verkosto, Aitoja Makuja II-hanke, Pienpanimoyhdistys ja Lammin Sahti. kalastajia, leipomoita, lihantuottajia, puutarhaviljelijöitä, ekotiloja ja ruokakäsityöläisiä. Herkkujen Suomi järjestetään Helsingin Rautatientorilla 21.–23.8. Ohjelma julkaistaan elokuun aikana Slow Food Västnylandin kotisivuilla slowfoodvastnyland.org. Lisätiedot: herkkujensuomi.fi Ekoelo | 79. Lokakuussa järjestetään Messukeskuksessa ensimmäistä kertaa ekologisiin ja eettisiin tuotteisiin ja palveluihin keskittynyt Luonnollisesti-tapahtuma. Pop Up BarLaurea on Laurean AMK opiskelijoiden ravintola, joka tarjoaa maistiaisia Uudenmaan teltan osallistujien tuotteista. Festivaali on avoinna molempina päivinä klo 10-16. Maakuntien lähiruoka ja olut ovat jo neljättä kertaa esillä Herkkujen Suomi -lähiruokatapahtumassa. Aihealueina ovat: ekologisuus, eettisyys, puhtaus, reiluus, vastuullisuus ja luonnonmukaisuus. Luomuviikkoa vietetään viidettä kertaa. Tapahtuma on osa I love me -tapahtumakokonaisuutta 17.-19.10.2014. Yhdistyksen toiminnalla halutaan edistää Slow Foodin periaatetta hyvästä, puhtaasta ja reilusti tuotetusta ruoasta. Mukana on myös Pop Up BarLaurea, joka yhdistää lähiruoan ja suomalaisen ruoan opetuksessa. Lisätiedot: luomuliitto.fi Herkkujen Suomi 21.–23.8. Kävijöitä tapahtumaan odotetaan 10 000. Kuva: Olli-Pekka Rönn. Herkkujen Suomen yhteydessä järjestetään myös kaupan ja ravintoloiden sisäänostajien ammattitapahtuma, jossa he voivat verkostoitua pienten elintarvikeyritysten kanssa. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Järjestäjät odottavat festivaaleille yli 60 ruoantuottajaa ja -myyjää. Vastuullisuuden kriteeristön on laatinut vaatesuunnittelija Anniina Nurmi yhdessä Messukeskuksen järjestäjien kanssa. Rautatientorilla vietetään samanaikaisesti myös Syystoberolutjuhlaa, jossa on tarjolla kymmenittäin kotimaisia pienpanimoiden oluita. Osallistujien joukossa nähdään mm. Tapahtuman pääroolissa ovat maakuntien pienet elintarvikeyritykset. Ekomuodin osastolla näytteilleasettajien tulee täyttää kriteerit mm. Slow Food Västnyland -yhdistys perustettiin vuonna 2009 ja se on paikallinen osa kansainvälistä Slow Food -järjestöä. Festivaalipaikkana toimivat Makasiini ja Kuparipaja sekä paja-aukio, joka sijaitsee rakennusten välillä. Lisäksi alueen yhteydessä myydään useiden pien- ja luomutuottajien tuotteita. Lisätiedot: iloveme.fi Slow Food Festivalin lähtökohtana on hyvä, puhdas ja reilusti tuotettu ruoka. – Mukana on monipuolinen kattaus superfoodia, luonnonkosmetiikkaa ja luontaistuotteita. Tänä vuonna Herkkujen Suomi tuo Helsingin ydinkeskustaan yli sata lähija luomuruoan tuottajaa ja valmistajaa 11 eri maakunnasta. LUONNOLLISESTI MESSUKESKUKSESSA 17.–19.10. Myös yksittäiset kuluttajat kutsutaan tekemään pikkutempauksia vaikkapa sosiaalisessa mediassa tai antamalla palautetta kauppaan. Luomuviikko 29.9.–5.10. eettisyyden, ekologisuuden ja läpinäkyvyyden kannalta. Maakuntien ja yritysten lisäksi toimintaansa esittelevät ruokaketjun järjestöt ja yhteisöt. Tänä vuonna järjestäjät panostavat myös runsaaseen ohjelmaan sekä aikuisille että lapsille. Messuilla pääset nauttimaan esimerkiksi luontaishoitolan ihanuuksista ja ihastelemaan ekokampaajien värjäysmenetelmiä sekä maistelemaan raakaravintoa, kertoo tapahtuman myyntipäällikkö Minna Nieminen Messukeskuksesta. TAPAHTUMAT SLOW FOOD FESTIVAALI FISKARSISSA 4.– 5.10
Tilan reseptiikkaa on kehitelty myös sitä silmällä pitäen. EKOMATKAILU KANNISTON KOTIELÄINTILA Eloa ja oloa luonnonmukaisesti Kanniston Kotieläintilan isäntäpariskunta tahtoi jatkaa yhdessä emännän kotitilan luonnonmukaista elämäntapaa keski-ikäisinä. Jospa seuraava lomakohde löytyisikin todella läheltä. 80 | Ekoelo K esäloma takana, syysloma edessä. Kun mukaan tuli eläimiä ja heidän mukanaan ihmisiä, paikasta tuli vähitellen matkailutila, joka kasvattaa luomuelämään myös jälkipolvia. – Kotimaan matkailu on edullinen ekoteko. Kanniston tila on aivan 15 hehtaarin luonnontilaisen metsän lähistöllä, jossa on hyvä sienestää. Maatilalomalla pääsee tekemisiin aidon maatilan elämän, eläinten ja lähistöllä kasvaneen ruoan kanssa esimerkiksi Kanniston kotieläintilalla Loimaan Alastarolla, joka kuuluu Varsinais-Suomeen. Loman ei tarvitse välttämättä olla kallis ollakseen elämyksellinen, Aino Suominen Kanniston tilalta sanoo.
Satoaikaan Suomiset pakastavat luonnonantimia useisiin arkkuihin, mistä sitten myöhemmin jatkojalostetaan ja valmistetaan ruokaa. Tilanne elää hieman, mutta tilalla on toistakymmentä kavioeläintä, alkuperäisiä suomalaisia lehmiä noin 14, toistakymmentä suomenlammasta, noin kymmenen vuohta, muutama poro, alpakoita, possuja, monipuolisesti lintuja sekä pieniä lemmikkejä, koiria, kissoja ja pupuja. – Ravintolaa emme ehdi pitämään, joten kahvia tai välipalaa suurempaan ruokailuun pitäisi ilmoittautua etukäteen. Isännät hakevat vieraat sovittaessa pysäkiltä tai asemalta. Keväisin syntyy poikasia ja kuoriutuu tipuja. Kaikenlaisia eläimiä Kanniston tilan erikoisuutena on, että siellä asuu onnellisia eläimiä hyvin monipuolisesti. Jos erikoisen saunaMirja Suominen (oik.) leipomassa leipää vieraiden kanssa. – Adventtijoulu sopii esimerkiksi pienperheille, jotka viettävät joulun erillään lapsista, tilan emäntä Mirja Suominen vinkkaa. Perhehuoneita on 24 ja kesäaittoja 16, kerrallaan kesäaikaan mahtuu yöpymään yli sata ihmistä. Tilalla on hevosia, poneja, aaseja, poroja, kauriita, ylämaankarjaa ja alpakoita sekä tuttuja kotieläimiä, kuten lehmiä, lampaita, kanoja, possuja, kaneja, vuohia ja lintuja, kuten ankkoja, hanhia ja riikinkukkoja. Mitä elämyksiä reilun sadan kilometrin säteellä Suomen suurimmista kaupungeista sitten voi kokea. Kotiruokaa lähistöltä Ruokailu on sellainen juttu, että lyhemmänkin vierailun tekevän kannattaa jäädä syömään tilalle. Saunoja on kolme erilaista, erikoisuutena on olkisavusauna. Päästämme lapsetkin kokeilemaan lypsämistä aivan kuin entisaikaan, isäntä Tauno Suominen kertoo. Ratsastamaan pääsevät henkilökunnan ohjaamina myös aloittelijat. Ekoelo | 81. Adventti vaihtoehtona perinteiseen jouluun Perhelomat ovat niin suosittuja, että perinteisiin joulun- ja pääsiäisenviettoihin täytyy varata paikkansa todella hyvissä ajoin. Voi kokea nuotiohetken, luontopolun ja saunat ympäri vuoden tai vaikkapa Leikkilinnan jättiläisten nokkoskeiton. Hoitaa eläimiä, samoilla ja sienestää luonnontilaisessa metsässä tai ratsastaa. – Kasvatamme myös seuraavia sukupolvia luonnonmukaiseen elämänmuotoon järjestämällä leirikouluja, luokkaretkiä, lasten ja perheiden lomia. Päivittäin ruokaaikoihin laitetaan kotiruokaa noutopöytään, missä suositaan paikallisten tuottajien ruokaa, kuten läheisten tilojen marjoja, luomumyllyjen tuotteita ja palvaamon lihaa. Iltaisin vieraat voivat kokoontua omatoimisesti oleskelutiloihin, saunoa ja grillata. Sen tarina on luomumateriaaliprojektin tulos: Sauna on rakennettu yli metrisistä, kantikkaista jättiolkipaaleista, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi ja paloturvallisiksi. Lomanviettäjien ei ole pakko ottaa kokonaista täysihoitopakettia, vaan lomailija voi valita pelkän aamiaisen, puolihoidon, tulla vain päiväkäynnille tai teemaretkelle. Aino Suominen on koonnut oman reseptivihkon, jossa on hyödynnetty herkullisen kuuloisesti lähimetsän antimia, kuten sieniä. Isännät elävät itsekin luonnonmukaisesti niiden ja luonnon kanssa: Kukko herättää aamupuuhiin, ja omista eläimistä saadaan myös ruokaa, kuten herkullista vuohenjuustoa. Tila on järjestänyt jo muutaman vuoden ajan ”korvaavia jouluja” eli adventtiviikonloppuja, jolloin yhtä lailla haetaan kuusi metsästä ja juhlitaan suomalaisille juhlista jalointa. Kannistoon on hyvin helppo saapua Helsingistä julkisillakin kulkuneuvoilla, sillä kakkostiellä liikennöi säännöllinen pikavuorobussi joka tunti, ja junalla pääsee Loimaalle
– Jäätyäni pois virkamiesuralta 50-vuotiaana työkaverit tulivat katsomaan maatilaamme. Hevoset saavat heinää. Niistä löytyy sopivia ratsukkoja myös aivan aloittelijoille. elämyksen tilaa, vierestä löytyvät myös suihku, pukuhuoneet sekä vielä jurtta oleskelutilana. Aaseista kaikki alkoi Nykyisin Kanniston tila on värikäs kuin Nooan arkki, mutta kaikki alkoi kavioista: – Justus-aasi oli ensimmäinen eläin; se täyttää ensi vuonna 30 vuotta. Tila oli ollut 1840-luvulta emännän, Mirja Suomisen suvulla, mutta matkailupalveluiden myötä vilja- ja eläintuotannosta on luovuttu osittaista ruoan omavaraisuutta lukuun ottamatta. Nyt mukana on jo kolmas polvi eli myös opettajana toimivan Aino Suomisen pojat Aarne ja kohta todennäköisesti myös Tapio Suominen. 82 | Ekoelo. Sen – Kasvatamme myös seuraavia sukupolvia luonnonmukaiseen elämänmuotoon. Aiemmin tilalla oli lypsykarjaa, mutta kun eläimiä alkoi lähistöltä kertymään enemmän ja ihmisiä tuli niitä ihastelemaan, alkoi pikku hiljaa myös matkailu. Eläinten kertymisestä yöpyjiin Tilan isäntä ja emäntä ovat aloittaneet tilanpidon vuonna 1985, ja lähes yhtä paljon on ikää vanhimmilla eläimilläkin. Vähitellen ihmiset tahtoivat olla meillä yötä, joten luonnonmukaisen elämäntavan valitseminen tuntui hyvältä, Tauno-isäntä kertoo. Nuori polvi on suorittanut ja suorittaa matkailualan opintoja – Aarnesta tuli tänä vuonna GreenCare -maaseutumatkailuyrittäjä
Muuten kaikki aasit ovat luonteeltaan samanlaisia, mukavia rauhallisuuden opettajia. Kanniston matkailutilan markkinointi on tapahtunut pikku hiljaa, kun ensimmäiset matkailijat tulivat Kannistoon vuonna 1985 – vuonna 1995 Kanniston Kotieläintila palkittiin vuoden maatilamatkailuyrityksenä. Kanniston tilalle ensimmäiset asukkaat ovat tulleet 1840-luvulla, mutta sen ympäristössä on eletty jo paljon aiemmin. – Leikkilinna on erikoinen lohkareikko täällä savitasangon keskellä, Mirja Suominen kertoo. Nuotioretkelle tai hiihtämään kaveriksi hankittiin pian shetlanninponi Maija, jonka poika Samu elää edelleen Kannistossa nyt jo parinkymmenen vuoden ikäisenä, Tauno Suominen selvittää. Entä onkohan Leikkilinnan kivien kätkössä jättiläisen kolo. Mutta kuka oli Amalia ja mikä on Amalian kivi. Pihapiirissä on myös laavuja ja nuotiopaikkoja. 15 hehtaarin metsäalueen lisäksi lähellä on erikoinen muinaislinnan paikka, Leikkilinna. Talvella voi hiihtää tai retkeillä luonnon rauhassa. Sinne johtaa pihapiiristä 1,5 kilometrin mittainen, viitoitettu luontopolku. Tällä hetkellä Kannistossa asustaa erikoinen, Ruotsissa syntynyt Sepaaasi, joka on ruumiinrakenteeltaan aasi, mutta sillä on kyljessään ja jaloissaan seepran raidat. Kuvassa kattiloineen Iwona Karwazka, Therese Bigolin ja Aino Suominen. Matkalla Leikkilinnaan tapaat myös ylämaankarjaa. TEKSTI: MIRA PIISPA KUVAT: AINO SUOMINEN Ekoelo | 83. Kesäisin voi lähteä uimaan kahden kilometrin päässä, Loimijoen varrella sijaitsevalle Myllyrannalle, jossa on mylly, laituri sekä onkimis- ja uintimahdollisuus
S uomen Luomumatkailuyhdistys - ECEAT Suomi ry on vuonna 2005 perustettu yhdistys, joka edistää matkailua luomutiloille ja muihin ekologisiin maaseudun kohteisiin. Tällä hetkellä eurooppalaiseen verkostoon kuuluu yli 1000 tilaa 20 maassa. Verkosto aloitti toimin84 | Ekoelo tansa Itä-Euroopassa 1990-luvun alussa tavoitteena tukea matkailun avulla perinteisiä pienviljelijöitä ja kannustaa heitä jatkamaan ammattiaan sekä samalla suojelemaan ympäristöä ja kulttuurimaisemaa. ECEAT Suomi ry:n jäsenkohteet tarjoavat vaihtoehtoja ympäri maan. Yhdistys on mukana eurooppalaisessa ECEATverkostossa. Suomen ECEAT ry:llä on tällä hetkellä yrittäjäseniä 29. Lyhenne tulee sanoista European Centre for Ecological and Agricultural Tourism. EKOMATKAILU ECEAT SUOMI RY:N YRITTÄJÄJÄSENET TARJOAVAT PALVELUJA Luomumatkaile ekotilalle! Vielä on kesää jäljellä, kuten Tero Vaaran iskelmässä. Ja jos syksyä on jo ilmassa, vielä ehtii kaupunkilainenkin vaikkapa viikonloppumatkalle jonnekin suomalaisen maaseudun sydämeen
– Matkakohteiden kirjoa ollaan laajentamassa. Kuva Luontoloma Lepänjuuri. tai muita ohjelmapalveluja tarjovat kohteet, kunhan toiminta täyttää ECEATin kestävyyskriteerit, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Terhi Arell. Kylässä asuu noin 30 asukasta, joista suurin osa on perheitä. – ECEAT haluaa kriteeriensä kautta kannustaa yrittäjäjäseniänsä toimimaan yhä kestävämmin ja ‘luomummin’. Koskelan museotorppa – Frantsilan sisäisen rauhan ja levon tyyssija. Kuva Kaisa-Liisa Ikonen. Tämä luomumatkakohde esiteltiin laajemmin Ekoelon numerossa 4/2013. – Noin kaksi kolmasosaa jäsenyrityksistämme on luomutiloja. Kurssi- ja lisämajoitustilana on myös Salmeluksen museorakennus. Luomutilan sydämessä vehmaan luonnon keskellä halutaan antaa uusia voimavaroja jaksamiseen ja mielen rauhoittumiseen. Kaikkien matkakohteiden ei kuitenkaan tarvitse olla luomutiloja, mutta esimerkiksi kemiallisia torjunta-aineita ja lannoitteita käyttävät maatilat eivät voi päästä jäseniksi. Tukijäseniä ovat Luomuliitto, Luonto-Liitto, Reilun matkailun yhdistys, Maatiainen ry ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Länsi-Suomen lääni Luontoloma Lepänjuuri on kohde, jossa lampaat hoitavat kukkaisketoa. Idyllinen museomiljöö 1660-luvun rippikoulutupineen Suodenniemellä pysäyttää kynttilöiden ja pärepihtien valoon. Päivävieras Kalle pääsi Taulun kartanossa hepan kyytiin. Alueelta löytyy myös Rauhanniemen vanhanomainen rantamaja rantasaunoineen. Kylään voi Ekoelo | 85. Pihapiirissä on kaksi kokoustiloiksi sopivaa museorakennusta sekä mm. Gaijan Luomukylä sijaitsee Ähtärissä. – Samalla nettisivut tullaan uudistamaan, niin että eri tyyppiset vierailukohteet löytyvät helposti. Tehdäänpä kurkkaus siihen, mitä kaikkea on tarjolla. Jos yrityksessä on ravitsemuspalveluita, on tarjolla oltava ainakin osaksi luomutuotteita, Arell vastaa. Toiminnan periaatteena on ”ihmisen luonnonmukainen ja kokonaisvaltainen huolenpito ympäristöä kunnioittaen”. Tarkat kriteerit löytyvät nettisivuiltamme eceat.fi kohdasta ’laatuasiaa’. ja lisäksi kannatusjäseniä. Jatkossa mukaan voivat päästä myös esimerkiksi pelkkiä opastuskierroksia, kursseja Frantsilan luomuyrttitilan Hyvän olon keskus Hämeenkyrossä. vanha luhti, tuulimylly, olkikattoinen suuli ja 15 hengen savusauna vuodelta 1906. Entä mitä on ’luomumatkailu’. Tähän asti yrittäjäjäsenet ovat olleet pääosin majoitus- ja muita matkailupalveluja tarjoavia yrityksiä
Tilalla kasvatetaan viljaa ja suomenlampaita. Pellot ovat luomussa. Metsää käsitellään eri tahojen kanssa yhteistyössä tehdyn ekometsätaloussuunnitelman mukaan. Tilalla asuu kolme sukupolvea ja kaikki ovat toiminnassa mukana. Lapsille puumaja. Siksi myös ECEAT:in laatuvaatimukset painottuvat ekologiseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. Yhtenä keskeisenä arvona on rakennusperinteen säilyttäminen. koulu, postipysäkki, kyläkauppa ja metsähavaintotila. Toimintakausi on keväästä syksyyn. Mm. Luontoloma Lepänjuuri on ekometsätila, joka tarjoaa majoitusta, evästyksiä ja ohjelmapalveluja Sumiaisissa Keiteleen rannalla. Kinkamon pirtissä voi majoittua Keuruulla. Tila tarjoaa ruoka-, majoitus-, juhla-, kokous-, koulutus- ja oheispalveluja. Maatilan lisäksi paikalla on toiminut mm. Tilalla viljellään viljaa, vihanneksia, juureksia ja marjoja sekä kasvatetaan emolehmiä, lampaita, kanoja ja lihakarjaa, lisäksi kotieläinpihatoimintaa. Puutarhassa viljellään mm. Westersin luomutila, puoti ja galleria sijaitsee vanhassa rivikylässä Kemiön saarella. Suoramyynnissä on edellisten lisäksi saariston villejä tyrnimarjoja sellaisenaan tai jatkojalosteina. Majoitusta ja leirintämahdollisuus. Miljööseen kuuluuvat myös perinnebiotooppisopimuksella suojellut rantaniityt. Tunnelmaa tuovat myös leivinuuni, puuliesi ja takka. Tilaan kuuluu itsepalvelu-periaatteella vuokrattavia perinteisiä hirsirakennuksia aitasta ja riihestä lähtien. Tila sijaitsee lähellä Leivonmäen kansallispuistoa. Täysihoidon yhteydessä voi leiriytyä. Tilalla tuotetaan turvetta omalta suolta ja kasvatetaan karjaa. Pelloilla kasvaa spelttivehnää ja luomupuutarhassa vihanneksia, juureksia, yrttejä, kukkia ja hedelmiä. Vierailijat ovat tervetulleita seuraamaan luomukylän arkea ja osallistumaan tilan töihin kausiasukkaana tai talkoomajoituksella. Taulun kartano sijaitsee Toivakan Kankaisten kylällä. takiaisen-, musta- ja kaurajuurta, maa-artisokkaa, merikaalia ja yrttejä. Lattioilla on anoppien kutomat räsymatot ja Mielenkiintoinen vierailukohde Varsinais-Suomessa Oivallinen perhelomaja leirikoulupaikka Kotimaan matka on edullinen ekoteko Kanniston ruokapöytä tarjoaa maistuvaa lähiruokaa 86 | Ekoelo pöydillä poppanaliinat. Lamminkangas on pieni tila Saarijärvellä. Vierashuoneet sijaitsevat suuressa kivipäärakennuksess, jossa osa luomukylän asukkaista asuu. Pihapiiristä löytyy vanhoja aittarakennuksia, vanha wäentalo, makasiinirakennus, viljankuivaamo ja riihi. Kartano tarjoaa vierailijoille monenlaisia majoitus-, juhla- ja kokouspalveluja. Ilolan luomutilan maatilamatkailu ja Wanha Asema -kahvilaravintola Valkeakosken Metsäkansassa. Kaikkien verkostoon kuuluvien majoituskohteiden tulee pyrkiä seuraaviin tavoitteisiin: r :NQÅSJTUÕZTUÅWÅMMJTFO NBBUBMPVEFO UVLFNJOFO r 7BTUVVMMJOFO WFEFO KB FOFSHJBO LÅZUUÕ r .BIEPMMJTJNNBO WÅIÅO KÅUUFJUÅ r 7JISFÅu SBLFOUBNJTQPMJUJJLLB r 5JFEPUVT BTJBLLBJMMF FLPMPHJTFTUB KB LVMUUVVSJTFTUB kestävyydestä r :NQÅSJTUÕZTUÅWÅMMJOFO MJJLLVNJOFO KB KVMLJOFO MJJLFOOF r -VPOOPO KB FMJOZNQÅSJTUÕKFO NPOJNVPUPJTVVEFO WBBMJNJOFO r ,VMUUVVSJQFSJOOÕO WBBMJNJOFO r 1BJLBMMJTUBMPVEFO KB QBJLBMMJTFO ZIUFJTUZÕO UVLFNJOFO r 1ZSLJNZT LFIJUUZÅ LBJLJTTB ZMMÅ NBJOJUVJTTB UBWPJUUFJTTB tulla etukäteisvarauksella oppimaan viljelyä, eläintenhoitoa ja maalaiselämää yhteisillä eko-arvoilla maustettuna. luomutyrniä ja -perunaa. Perinnemaisemia hoitavat kesäisin suomenlampaat. Puodin ja kahvion lisäksi myös yksinkertaista majoitusta. Villa Solhaga on kurssikeskus Petun saarella lounaissaaristossa. Tavoitteena on löytää korvaavia tulonlähteitä turvetuotannolle mm. Majoitusta ja leirintämahdollisuus. ekologisen matkailun avulla. Alueen kasvit, eläimet ja geologiset piirteet on inventoitu, lähteitä ennallistettu, kokeiltu kaskeamista ja palautettu muinainen lampi. Erikoisuuksia ovat mm. Gaijan Luomupuodista voi ostaa mitä erilaisimpia luomuherkkuja sekä Gaijan omia tuotteita. Nykyiset rakennukset ovat vuosilta 1700, 1800 ja 1934. leivät ja puurot luomua.. Peltoja hoidetaan kukkaiskedoiksi. Viikilän merenrantatila Merikarvialla. Monet lajikkeista ovat maatiaisia. ECEAT edistää ympäristövastuullista matkailua. Asemalla on myös Metsäkansan asiamiesposti ja kyläpuoti. Rakennuksesta löytyy paljon käsintehtyä ja kierrätettyä. leivinuunissa leivotut hapanjuurileivät, piirakat, uunipuurot, soijaruoat, seitan, omat yrttiteet ja maitohapatetut vihannekset, kalaruoat ja keruu-tuotteet. Yläkertaan johtaa vanhoista pulpetinkansista kootut Tiedon portaat, ja myös vanhat voimistelupuomit ovat uusiokäytössä. Luomutilalla viljellään mm. Metsälaitumet, kedot ja niityt ovat perinnebiotooppeja, ja tilalle on tehty YSMEK- ympäristökartoitus. Vanhan torpan ympärille rakentuneeseen yritykseen kuuluu myös saaria ja suojeltua metsäaluetta. Ylä-Tuuhosen luomutila Ruovedellä on ollut samalla suvulla ainakin vuodesta 1625. Tarjolla täysihoitoa vanhassa Jugend-tyylisessä kivihuvilassa. Eläimiä löytyy shetlanninponista suomenhevosiin, lehmiä, vasikoita ja sonni. Historiallisen kartanon tarina ulottuu yli sadan vuoden päähän. Vanhan Vartiamäen mökit majoitukseen. Osan kesää tilan mailla laiduntaa lampaita. Maalaistalon läheisyydessä on uudehko pirtti vuoltu oman metsän puista
Aamiaismajoitusta ja leirintämahdollisuus. Talossa toimii majatalon lisäksi kansainvälinen taiteilijaresidenssi sekä taiteeseen ja ekologiaan paneutuva Mustarinda-seura. Huvila on osa kasvinviljely- ja luomukotieläintilaa, joista jälkimmäinen on läheisessä Inkeroisten kylässä. Metsänhoidossa auttavat hevosvoimat. Omistajien luomutilalla lampaaat hoitavat perinnebiotooppilaidunta. Itsepalvelumajoitusta. Aamiaisella on, ja tilauksesta päivällisellä, paljon lähimetsien ja -järvien tuotteita ja tuotteita omasta puutarhasta. Puutarhakirjallisuutta ja vaihtokirjojen hylly. Kurssien aiheina ovat mm. Kesällä tilalta voi ostaa luomumaitoa, -munia ja -vihanneksia. Majatalo Box Bed & Breakfast Sipoossa. Satavuotiaan talonpoikaistalon ruokalistalla suositaan lähiruokaa ja luonnon antimia, ja luomuakin löytyy. Tarjolla on peruselintarvikkeita luomuna. Lajirikkautta löytyy 4 ha:n perinnebiotooppilaitumilta ja jokivarsiniityltä. Vuoton Joutsen Ylikiimingissä tarjoaa luontomatkapalveluja Lammin Pirtissä ja sen ympäristössä. Lehmänmaitomaalilla roosaksi maalattua huvilaa vuokrataan itsepalvelumajoitukseen. Etelä-Suomen lääni Henrikin puutarha Tammisaaren saaristossa. Jussilan luomutila Janakkalassa. Aterioissa pääraaka-aineet ovat luomua ja lähiruokaa kasvispainotteisesti. Tervalepikon Torpat Sysmässä. Tervamäen perinnetilalla voi tutustua vanhoihin maatilan töihin ja työvälineisiin. Kuva Tervamäen perinnetila. Lapinlehmiä, suomenlampaita ja -vuohia, hevosia, maatiaiskanoja, kissoja ja koiria. Majoituksen lisäksi mahdollisuus aamiaiseen ja lounaaseen. Tilalla on kattava kokoelma maatiaiseläimiä kanoista kyytEkoelo | 87. villiyrtit ja sienet sekä kädentaidoista leipäjuuston teko ja ruisleivän leipominen. Kasveista monet ovat vanhoja maatiaislajeja. Mustarinda-talo sijaitsee Paljakan luonnonpuiston laidalla. Kahvilassa on tarjolla luomu- ja lähiruokapainotteisia kahvilaherkkuja, kotiruokaa ja brunsseja. Tilauksesta palveluja on myös ryhmille. Pihattonavetassa asustaa luomuemolehmäkarja. Omavaraisuuteen pyrkivällä tilalla maidosta syntyy viiliä, jogurttia ja juustoa, heinät kuivataan seipäällä ja pelloilla kasvaa viljaa, vihanneksia ja juureksia. Vekkilän museotila Tammelassa kutsuu 1700-luvulle. Majoittujat voivat tilata paikallisilta yrittäjiltä palveluja, jopa ruisleipäkoulun. Mustarinda tarjoaa erilaisia kurssi-, seminaari- ja majoituspaketteja, sesonkeina myös yksittäisille vieraille. Pikku Villa Anjala on pieni 1960-luvun omakotitalo Anjalassa. Vihanneksia ja kesäkukkia myydään puutarhasta suoramyyntinä. Oulun lääni Askan Erämajat tarjoaa majoitusta Puolangalla. Kesällä tilapuodissa vihanneksia, varhaisperunoita ja sesonkimarjoja. jauhot ja juureksia. Tervamäen luomu- ja perinnetilan pihapiirissä voi tutustua vanhoihin maatilan töihin, työvälineisiin ja eläimiin. Olohuoneen lattialankut 1700luvulta. Luomuna mm
Tilalla on asuttu jo 1500-luvulta ja nykyisetkin rakennukset ovat iäkkäitä. Pihapiirissä on 2.5 ha arvokkaita niittyjä ja hakamaita. Majoitusta ja leirintämahdollisuus. Aamiaismajoitusta ja leirintämahdollisuus. Erikoisuuksia hiivaton spelttileipä ja erilaiset vuohenjuustot. Ruoka suurimmaksi osaksi omalta tilalta ja kylältä, erikoisuutena ruokailu luonnossa. 2000 esineeseen menneiltä ajoilta. Tarkemmat esittelyt ECEAT Suomi ry:n sivulla eceat.fi sekä matkakohteiden omilla sivuilla. Tilan mailla on 2.5 km luontopolku. Liukonpellon luomutila Leppävirralla tarjoaa puitteet luontoretkeilyyn ja -opetukseen Suvasveden 20 ha:n rantojensuojelualueella. Myynnissä on omaa luomuruisleipää, karjalanpiirakoita ja luomuviljatuotteita. Ruoka valmistetaan luomu- ja lähi-raaka-aineista hyödyntäen karjalaista ruokaperinnettä. Itäsuomen karjaa ja suomenlampaita. Luomuviljelyn lisäksi kyyttölehmä, 40 suomenlammasta ja maatiaiskanoja. Juvan luomumeijerin tuotteita ja sesonkina oman tilan luomumansikoita ja -vadelmia. TEKSTI: MARTTI HEIKKILÄ. Kuva Luontoloma Lepänjuuri töihin ja possuista ja lampaista hevosiin. Itä-Suomen lääni Häyrilän maatilamajoitus Juvalla tarjoaa aamiaismajoitusta luomutilalla, jolla viljellään viljaa ja mansikoita. Alueella on useita perinnebiotooppeja. Pajaharjun muatila Leppävirralla. Majoitusta ja leirintämahdollisuus. Vuonna 1886 rakennetulla tilalla on islanninhevosia, koiria, vuohia, kissoja ja kanoja. Tarjolla 88 | Ekoelo on mm. Aamiainen ja kasvisaterioita pääasiassa luomuna. Itsepalvelumajoitusta ja leiriytymismahdollisuus. Luomumatkailua jo 90-luvun alusta saakka. Majoitusta ja leirintämahdollisuus. Kotimuseossa voi tutustua n. Aamiais- ja itsepalvelumajoitusta. Luontoloma Lepänjuuren Katrilli-mökin näkymiä. Matkailutila Lahdelma Perunnmaalla. Majatalo Puukarin Pysäkki sijaitsee Valtimossa. Luomuviljelyä. Tila on ollut pilottiyritys ympäristökartoitus YSMEK:issä. Villa Westergård on kurssikeskus ja kotieläintila Raaseporissa. Tilalla on pieni puutarha ja kasvihuone, rakennuksia entisöidään puuta, savea ja perinnemaaleja käyttäen
Tuotekehitystä kuitenkin tarvitaan vielä. Kun paperi käsitellään kuivatislauksesta saatavalla koivuUJTMFFMMÅ
LBUUFFO NBBUVNJTBJLB QJUFOFF KB TFO MFWJUFUUÅWZZT QBSBOFF /ZU PO UPEJTUFUUV
FUUÅ QFSVTBKBUVT UPJNJJ LÅZUÅOOÕTTÅ
UPUFBB .55 O professori Kari Tiilikkala. Sen potentiaaliset markkinat ovat suuret ja asiakaskunta maailmanlaajuinen. m 1BQFSJ FJ TFMMBJTFOBBO PMF SJJUUÅWÅO LFTUÅWÅ NBUFSJBBMJ QVVUBSIBUVPtantoon. Kaiken takana puukuitu ja pyrolyysineste Nyt kehitetty biohajoava kate on uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettua paperia. Biohajoava kate on ollut IÅOFMMÅ LÅZUÕTTÅ QBSJOB WVPOOB
KB UÅOÅ LFTÅOÅ )PMNBO BWPNBBOLVSLVU LBTWBWBU LBUUFFO QÅÅMMÅ 7JMKFMJKÅOÅ IÅO OÅLFF ZNQÅSJTUÕZTUÅWÅMMJTFO tuotantotavan tärkeyden. m :NQÅSJTUÕO LBOOBMUB NBIEPMMJTVVEFU PWBU NFSLJUUÅWÅU
TJMMÅ LBUF perustuu uusiutuvaan puukuituun. Ensimmäiset Stora Enson Imatran tutkimuskeskuksen ja viljelijöiden kanssa yhteistyössä kehitetyt paperipohjaiset katteet saatiin käytännön viljelyyn kesällä 2014. – Kehitämme biotalouden ratkaisuja yhteistyössä yritysten kanssa. Tavoitteena on saada TF MBBKBBO LPFNBSLLJOPJOUJJO FOTJ LBTWVLBVEFMMF
UPUFBB 4UPSB &OTPO tutkimus- ja kehityspäällikkö Raino Kauppinen. Viljelijä uskoo vakaasti Salolainen viljelijä ja puutarhayrittäjä Esko Holma on ollut mukana usean erityyppisen biokatteen kehityksessä. .VPWJMMB FJ ZLTJOLFSUBJTFTUJ PMF UVMFWBJTVVUUB 4FO TJKBBO CJPLBUUFJUB UBSWJUBBO KB OJJEFO NFSLJUZT LBTWBB
LVO LBTWJOTVPKFMVBJOFJUB LPLP BKBO WÅIFOOFUÅÅO NBSLLJOPJMUB
IÅO UPUFBB m 1BQFSJLBUUFFTTB PO QPUFOUJBBMJB
NVUUB LFIJUUÅNJTFFO UBSWJUBBO WJFMÅ TBUTBVTUB KB BTJBOUVOUFNVTUB .BSLLJOPJUB LBUUFFMMB SJJUUÅÅ
LVO QFMMPJMMF KPLB LFTÅ PTUFUBBO VVEFU LBUUFFU
IÅO MJTÅÅ Ekoelo | 89. .VPWJLBUUFFMMF PO LFIJUFUUZ WBJIUPFIUPKB VTFBO WVPEFO BKBO
KB OZU NBSLLJOPJMMF PO UVMPTTB VVTJ
TFLÅ BNNBUUJWJMKFMNJMMF FUUÅ LPUJUBSWFWJMKFMmille soveltuva biohajoava kate. Biohajoavan katteen avulla hallitaan maan vesitaloutta ja pystytään FTUÅNÅÅO SJLLBLBTWJFO
NVVO NVBTTB KVPMBWFIOÅO LBTWV 1BQFSJ PO muovia parempi kate myös kasvien kaasuaineenvaihdunnan kannalta. Nyt on otettu selkeä askel eteenQÅJO
KB LBUUFFTUB PO TBBUV IZWJÅ LÅZUÅOOÕO LPLFNVLTJB UVPUBOUPWJMKFMmillä. Innovaatiomme eivät jää kaapin pohjalle makaamaan. MUOVIN KORVAAVA PAPERIKATE PUUTARHATUOTANTOON .BBJMNBO WJIBOOFTUVPUBOUP PO UPJTUBJTFLTJ NVPWJO WBSBTTB OPJO 15 miljoonaa hehtaaria viljelymaata peittyy mustaan puutarhamuoviin. Tavoitteemme PO
FUUÅ LFIJUZTUZÕ KB UVPUUFJTUBNJOFO UBQBIUVWBU NBSLLJOBWFUPJTFTUJ BMVTUB BTUJ #JPIBKPBWBO LBUUFFO LFIJUZTUZÕTTÅ 4UPSB &OTPMMB KB .55 MMÅ PO PNBU UÅSLFÅU SPPMJOTB
MJOKBB .55 O UVULJNVTKPIUBKB Anu Harkki. Katteen kehitystyö ja sen tuominen käytännön viljelyksille on yksi ensimmäisistä Suomen biotalousstrategian tavoitteiden mukaisista LPOLSFFUUJTJTUB BTLFMJTUB LPIUJ ZIUFJTLVOUBB
KPLB QFSVTUVV CJPUBMPVUFFO 5BVTUBMMB PO .55 O NPOJWVPUJOFO UVULJNVT KB ZSJUZTZIUFJTUZÕ QZSPMZZTJtuotteiden käytöstä. Katemateriaali sopii myös MVPOOPONVLBJTFFO UVPUBOUPPO
,BSJ 5JJMJLLBMB LFSUPP Teollisuus odottaa paljon 1BQFSJUFPMMJTVVEFO LBOOBMUB CJPLBUF PO ZLTJ NJFMFOLJJOUPJOFO KB VVTJ käyttöalue perinteisten paperituotteiden ulkopuolella. m .VMUBJTUB LBUFNVPWJB FJ WPJ LJFSSÅUUÅÅ
WBBO TF NFOFF LPLPOBBO kaatopaikalle ja päätyy sieltä lopulta vesistöihin ja ravinnekiertoon. 1BSIBJUFO LBUF PO PTPJUUBVUVOVU UPJNJWBO UVOOFMJWJMKFMZTTÅ TFLÅ TJMMPJO
LVO LBUUFFO LBOTTB LÅZUFUÅÅO WJMKFMZIBSTPKB UBJ IZÕOUFJTWFSLLPKB – Katteen avulla voidaan tuottaa kuluttajille kotimaisia tuotteita vähemmillä torjunta-aineilla tai jopa ilman niitä. .VPWJLBUUFFO LÅZUUÕ WJIBOOFTUVPUBOOPTTB PO FLPMPHJTFTUJ LFTUÅNÅUÕOUÅ
KB TFO QPJTUBNJOFO QFMMPTUB LBTWVLBVEFO KÅMLFFO PO UZÕMÅTUÅ KB LBMMJTUB .BB KB FMJOUBSWJLFUBMPVEFO UVULJNVTLFTLVT .55 O KB 4UPSB &OTPO ZIEFTTÅ LFIJUUÅNÅÅO NFOFUFMNÅÅO QFSVTUVWB
QBQFSJQPIKBJOFO biohajoava kate tarjoaa markkinoille todellisen vaihtoehdon muoville
Alkuun keskityimmekin koruihin, joita kiersimme myymässä erilaisissa tapahtumissa, Elina kertoo. Maksamme räätälien palkan itse, jolloin voimme varmistua siitä, että he saavat työstään reilun korvauksen, Elina kertoo.. K äsityöläisten Elina Majander-Airan, 31, ja hänen miehensä, argentiinalaissyntyisen Hernan Airan, 41, tiet kohtasivat yksitoista vuotta sitten. Vähitellen luovuus laajeni, ja Elina ja Hernan alkoivat ommella persoonallisia ja luontohenkisiä vaatteita. Vaatteesta voi olla idea jo valmiina, mutta vasta, kun olemme valinneet kankaat, värit ja kuosit, alkaa kunkin kauden mallisto lopullisesti hahmottua, Elina sanoo. – Menemme paikan päälle Intiaan tutkimaan kulloinkin saatavilla olevia kankaita, jotka vaihtelevat vuosittain. – Osallistumme itse vaatteiden valmistusprosessiin, jolloin tunnemme vaatteidemme ompelijat jopa nimeltä ja tiedämme, minkälaisissa oloissa he työskentelevät. Elina ja Hernan viettävät itse aikaa paikanpäällä, jolloin he ovat mukana vaatteiden valmistusprosessissa. Toisinaan jokin vaate kumpuaa Elinan visioista, jotkut vaatteet syntyvät Hernanin luonnostelemina. Luonto on kuoseissa ja vaatekappaleiden koristeluissa vahvasti läsnä. Elina ja Hernan ovat viettäneet vuosittain useita kuukausia Intiassa mallistoa suunnitellen. Tyyliä luonnonmateriaaleilla Elina ja Hernan suunnittelevat Fairyfactoryn vaatteet valtaosin itse. – Käytämme vaatteissa mieluiten luonnon materiaaleja kuten puuvillaa, raakasilkkiä, vakosamettia, villaa tai perinteisin menetelmin kudottua, inFairyfactory teettää vaatteita pienillä perheyrityksillä Intiassa. EKOYRITYS ELINA MAJANDER-AIRAN JA HERNAN AIRAN KEIJUTEHDAS LUO REILUA TYYLIÄ Fairyfactory vaalii käsityöläisyyttä Karjalohjalaispariskunnan, Elinan ja Hernanin Fairyfactory on syntynyt käsityötaidoista, luovuudesta, yritteliäisyydestä ja vapauden kaipuusta. Räätälit tunnetaan nimeltä Fairyfactoryn vaatemallisto jakautuu kahteen osaan, itse suunniteltuihin vaatteisiin, jotka valmistetaan Intiassa, sekä uniikkimallistoon, jonka vaatteet tehdään osittain Intiassa, mutta, jotka viimeistellään ja koristellaan itse Suomessa. Intiassa on paljon suuren mittakaavan vaateteollisuutta, jolta jää paljon ylijäämäkankaita. Vaatteemme erottuvat markettien tusinatuotteista ulkonäöltään, mutta myös valmistustavaltaan, Elina sanoo. Vuosien kuluessa pieni vaatepaja kasvoi Fairyfactoryksi, yksilöllisiä keijuvaatteita valmistavaksi yritykseksi. Keijuvaatteet ammentavat tyylinsä luonnon kauneudesta. Fairyfactory hyödyntää näitä materiaaleja tuotteissaan. Koska Elina ja Hernan ovat reissanneet Intiassa jo vuosikausia, he ovat löytäneet yhteistyökumppaneikseen pieniä, 5-15 räätälin perheyrityksiä. Ne valmistetaan vaateteollisuuden ylijäämäkankaista aitoa käsityöläisyyttä kunnioittaen. Elina oli jo lukioikäisenä valmistanut pienimuotoisesti koruja, kasseja ja vaatteita kierrätysmateriaaleista, Hernan oli puolestaan taitava hopeakorujen tekijä. – Opin Hernanilta käsityötekniikoita ja korujen valmistamisen saloja. – Osa vaatteista on tarjolla lyhyen aikaa, osaa malleista valmistetaan muuttuvilla kuoseilla ja väreillä vuodesta toiseen. 90 | Ekoelo tialaista puuvillaa, khadia, Elina kertoo. – Keijuvaatteiden tyyli peilaa itselleni läheisintä, luonnonkaunista tyyliä. Vaatteiden sävymaailma on maanläheinen, hameen hapsut muistuttavat naavaa, liivin selkämystä koristaa lehtikuvio
Ekoelo | 91. Matkustaminen on ollut aina verissä suomalais-argentiinalaiselle pariskunnalle. Elinan mukaan käsityökulttuuria voidaan kuitenkin vaalia ja ylläpitää jokapäiväisillä valinnoilla. – Olemme yhteiskunnassamme siirtyneet design-ajatteluun käsityöläisyyden kustannuksella. Mielestäni taiteilijan ja käsityöläisen merkittävin ero piilee siinä, että taiteilijalla on visio, jonka pohjalta hän luo taidetta ilman, että ajatus olisi välttämättä ostavissa asiakkaissa. Pienyrittäjälle ja käsityöläiselle nykypäivän arvomaailma ja talouden ehdot luovat haastavan työskentelyilmapiirin. Olisi hyvä pysähtyä miettimään, mihin tämän energian suuntaa, valjastaako sen palvelemaan kasvottomia suuryrityksiä vaiko ihmistä. Fairyfactoryn vaatteet ammentavat inspiraatiota luonnosta. Valtaosa tuotteista tilataan kuitenkin sähköpostin tai facebookin kautta. Vakosamettitakki on hauska, käännettävä kietaisumalli. – Perheenlisäyksen myötä emme toissavuonna reissanneet Intiaan. Talvisin Elina ja Hernan suunnittelevat ja valmistavat uudet mallistonsa, kesällä korjataan työn hedelmät. Meille on tärkeää elää siten, että voimme matkustaa ja työskennellä ulkomailla, Elina sanoo. Kesäisin Elina ja Hernan kiertävät tapahtumissa ja festivaaleilla esittelemässä keijuvaatteita. – Työ Fairyfactoryn parissa on monipuolista ja kausittain vaihtelevaa. Lisätietoja fairyfactory.fi TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN KUVAT: FAIRYFACTORY – Tunnemme vaatteidemme ompelijat ja tiedämme, minkälaisissa oloissa he työskentelevät. Elina järjestää myös kotikutsuja, joissa keijuvaatteisiin voi tutustua. – Raha on yksi energian muoto. Fairyfactoryn vaatetuotanto noudattaa luonnon sykliä. Käsityöläisyys kunniaan Fairyfactoryn vaatetuotanto noudattaa luonnon sykliä. Käsityöläinen joutuu sen sijaan ensisijaisesti pohtimaan, kenelle tuotteensa saisi myytyä. Se ei kuitenkaan keijutehtaan menoa hidasta, sillä voimme keskittyä uniikkikappaleiden valmistamiseen Suomessa, Elina pohtii. Yhä harvempi kykeneekään Suomessa elättämään itseään käsityöläisyydellä, Elina pohtii. Tänä syksynä jälkikasvua on tulossa lisää, joten mahdollisesti emme tulevana talvenakaan pääse matkaan. On hyvä, ettemme ole kiinni rutiineissa kahdeksasta neljään, ympäri vuoden, vaan voimme halutessamme suunnata maailmalle
– Idea lähti ystäväni Lilli Klintin innovaatiosta, joka liittyi käytännön siivoustyöhön. S uomen markkinoille viime syksynä rantautuneella Lilly´s Eco Clean -tuotesarjalla on taustallaan tarina, josta on ihan pakko ottaa selvää. – Muutos alkoi näkyä. Hän jatkoi työtään itse valmistamilla puhdistusaineilla. – Lilli kärsi voimakkaista poskiontelotulehduksista, joihin antibiootit tai muut keinot eivät tepsineen. EKOYRITYS LILLIN JA TITAN VISIO TOTEUTUI Ekologista kodin ja maailman siivousta Kun kaksi suomalaisnaista löivät hynttyyt yhteen Irlannissa, syntyi ekoteko. Kun Lilli lopetti altistumisen kemiallisille siivousaineille, hänen vointinsa rupesi kohentumaan. Kirjan innostamana Lilli alkoi valmistaa itse tuotteita siivoustyötään varten. Ekotuotteita kaikelle kansalle Sivusta kehitystä seuranneena Titta sai idean, että tällaisia ekologisia tuotteita tulisi alkaa valmistaa, jotta kaikilla. Eräänä päivänä Lilli sai käsiinsä Pat Thomasin kirjan Cleaning Yourself to Death. Yskiminen oli niin pahaa, että myös Lillin selkä meni. Asiakkaat olivat myös tyytyväisiä ja uutinen kiiri eteenpäin, Titta kuvaa. Lillillä oli menestyvä 92 | Ekoelo siivouspalveluyritys, mutta hän alkoi itse pian yrityksen perustamisen jälkeen oireilla, Titta kertoo. Lisäksi hänellä oli masennusoireita, eikä hän tiennyt, olivatko ne syitä vai seurausta huonosta fyysisestä olosta. Lillys´s Eco Clean -tuotesarja valloittaa nyt luonnonmukaisesti maailmaa. Irlannissa asuva suomalainen ekoyrittäjä Titta Jones kertoo
Perhe asuu Dublinissa. – Lilli on tietenkin mukana äänettömänä yhtiönaisena, ja tapaamme hänen kanssaan säännöllisesti. Eettisinä arvoina ovat myös eläinystävällisyys, reilu kauppa ja kestävä kehitys. – Rakas ystäväni Ulla menehtyi surullisesti sairauden murtamana kolmisen vuotta sitten, Titta kertoo. Olen kenties sellainen modernin teknologian tyyppinen luontaisihminen ja teen kompromisseja. Ensimmäiset tuotteet valmistettiin noudattamalla Lillin alkuperäisten siivoustyössä käyttämien pintasiivoustuotteiden ”reseptiä”, Titta kertoo. Tuotteissa käytetään pääasiassa kasvi- tai mineraalipohjaisia raaka-aineita. Tuotteiden kehittelytyö on tehty Irlannissa. Lillin ja Titan tuotesarjaa alettiin markkinoida ja myydä Suomessa vuosi sitten syksyllä. – Tapasimme Lillin Klintin hyvin pian sen jälkeen, ja meistä kaikista tuli ystävykset. – Olen ollut luontaistuotekauppojen asiakas hyvin varhaisesta saakka. Niillä on saatava sama tai jopa parempi tulos ja käyttöystävällisyys kuin niin sanotuilla normaaleilla kemikaalisiivoustuotteilla. Titta Jones muutti Irlantiin vuonna 1999 ystävättärensä Ulla Enkvistin kanssa. – Tuotteemme on otettu vastaan todella hyvin sekä Suomessa että Ruotsissa. Viimeksi kävimme lenkillä Dublinin Phoenix Parkissa koiriemme kanssa. Mielestäni olemme menneet hieman liian pitkälle teollistumisessa, ja uskon, että jos teemme parempia valintoja, meillä on ehkä vielä mahdollisuus välttää tämän maapallon tuhoaminen, Titta kuvaa. Suomessa Lillin ja Titan tuotesarjaa alettiin markkinoida ja myydä vuosi sitten syksyllä. Viemme tuotteita myös Hollantiin, Puolaan, Englantiin ja Singaporeen. Tärkeässä roolissa on myös biohajoavuus. Naiset perustivat sinne oman sisustusalan yrityksen. Keinotekoisia parfyymeja ei käytetä lainkaan. – Omasta terveydestä, kodista ja maaplaneetastamme huolehtiminen ovat meidän viestimme. Olemme tästä kaikesta niin onnellisia, Titta Jones iloitsee. Siihen kuuluvat hänen miehensä Derek Jones sekä kaksi koiraa ja kissaa. Uudet tuotteet noudattavat linjaa, jossa pääosassa on tuotteen tehokkuus. Tiedostan, että ei ole täydellistä vaihtoehtoa, mutta aina voi ottaa askeleita parempaan, ja ne meidän jokaisen on itse otettava. Kun Lilli lopetti altistumisen kemiallisille siivousaineille, hänen vointinsa rupesi kohentumaan. – Etsimme hyvää ja luotettavaa yhteistyökumppania ja siellähän he olivat, Titta kuvaa ja viittaa Nordic Health Systemsin Vesa Rockasiin ja Liisa Toreniukseen. Ekopuuhanaisemme Irlannissa olisi halutessaan mahdollisuus siivota kotinsa turvallisesti ja ilman vaaraa riskeerata terveytensä. Muutimme alun perin vain perustaaksemme yrityksen, mutta elämä alkoi rakentua sen ympärille. Ekologisuus ja eettiset arvot Tuotteiden kehittelytyö on tehty Irlannissa. Naiset törmäsivät suomalaiseen yhteistyökumppaniin Nordic Health Systemsiin Natural & Organic Products -messuilla Lontoossa keväällä 2013. Yrityksen lisäksi Titta on perustanut myös perheen. Hankimme palmu- ja kookosöljypohjaiset raaka-aineet reilun kaupan valmistajilta, jotka ovat mukana myös Kestävän palmuöljyn yhdistyksessä eli Roundtable on Sustainable Palm Oil (RSPO). Tuotteiden tuoksuiksi kelpaavat vain luonnolliset tuoksut eli eteeriset öljyt. Titta Jones kertoo olleensa kiinnostunut ekologisista tuotteista ja ekologisista elämänvalinnoista jo hyvin nuoresta pitäen. – Emme testaa tuotteita eläimillä emmekä osta raaka-aineita, joita on tes- tattu eläinkokeilla. Kaikki lähtee siitä, että korvaamme ikävät kemikaalit luonnonmukaisilla ekotuotteilla, Titta tiivistää. Myös Irlannissa kasvamme kovaa vauhtia. Titta kertoo, että pintapuhdistustuotteet kehitettiin alun perin käytännön työn kautta, tosin niitä on vuosien varrella hieman modernisoitu. Se haluaa korostaa kolmea asiaa, jotka näkyvät myös heidän sloganissaan: Love your Healt, Love your Home, Love your Planet. – Niin perustimme Lilly´s Eco Cleanin. Titta onkin ottanut yrityksen vetovastuun. – Me käytämme raaka-aineina jopa ruoka-aineita, Titta kuvaa. Ekoelo | 93. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVA: LILLYS´S ECO CLEAN – Muutos alkoi näkyä. – Uskon myös, että ekomuutos pitää tehdä modernilla tavalla ja siitä on tultava kaikille ihmisille helposti saavutettava elämäntapa. Olen kotiutunut tänne hyvin, Titta kuvaa. Lilli on jokin aika sitten siirtynyt koulun penkille opiskelemaan psykoterapeutiksi. – Ehkäpä olen esimerkki oman yrityksemme kohderyhmästä eli haluan kipeästi vaikuttaa ja parantaa maailmaa nykypäivän keinoilla. Nyt Titta pyörittää Lilli´s Eco Clean -yritystä
Kiehuta sipuleita pelkässä vedessä noin 15 minuuttia. Voit käyttää myös kattilaa. Lisää vettä niin, että kukkakaalin palaset peittyvät kunnolla. Paloittele myös sipulien varret ja lisää ne loppuvaiheessa kastikkeeseen. Jos on liian paksua, lisää keitinlientä. Ota sauvasekoitin ja keitinlientä (n. Jos sosekeitto on liian ohutta, ota Koskenlaskija-juustoa ja pilko se keittoon ja keitä niin kauan, että juusto on sulanut. Ripauta vähäsen suolaa kaalisuikaleille ja aavistus öljyä. Maista. Samalla voi haaveilla, mitä kaikkea maukasta syksy vielä edetessään meille kypsyttää. Lisää mausteita, jos tarvis. Leikkaa lehtikaali oikein ohuiksi suikaleiksi, aivan unelmanohuiksi. Sitten keität laimeasta mansikkamehusta kiinteän hyytelön Oman puutarhan omenoita jouluun saakka Kypsiä, hapokkaita talviomenia laitan paksuseinäiseen styrox-laatikkoon säilöön ja säilytän ne omakotitalon verannalla ulkotilassa katoksen alla. Pilko isoiksi paloiksi ja laita kaikki, myös kuoritut varret ja hyvät lehdet kattilaan. Lisää joukkoon 4–5 rkl R-Mummin ja vaarin lihaliemijauhetta ja 2 tl R-kristallisuolaa sekä R-Sucanat-sokeria pari ruokalusikallista. Pese ja puhdista. Mausteeksi balsamietikkaa, suolaa, ripaus sokeria ja loraus hyvälaatuista kylmäpuristettua oliiviöljyä. Keitto on harmaata. Sipulikastike juuri maasta nostetuille perunoille Ota kevyesti kuorimasi sipulit ja laita ne isoon paistinpannuun, jossa on kansi. Mausteina hän käyttää resepteissä äitinsä, Pirkko Rahkila-Rissasen 1980luvun alussa perustaman Ryytihyppysen lisä- ja säilöntäaineettomia mausteita. Siellä ne säilyvät syöntikelpoisina aina jouluun saakka, jos ei aivan mahdottomia pakkasia tule. Kun voi on sulanut, lisää sipulien päälle vettä, niin että peittyvät. Lisää mausteet: timjamia tai basilikaa, R-perunamaustetta, Sucanat-sokeria tai hunajaa pieni loraus. Lisäksi sopivasti, ei liikaa, rusinoita ja puolukoita. Lehtikaalista teen yleensä ison vadillisen tuoresalaattia ilman sen suurempia lisukkeita. Anna kiehua. Poimi kasvimaaltasi tai kipaise ostamassa lähiruokatorilta iso kukkakaali. Salaatit punajuuresta ja lehtikaalista Ovatpa punajuuret pullistuneet tänä kesänä mahtaviksi matameiksi! Syvän vihreä lehtikaali suorastaan huutaa: minussa on runsaasti antioksidantteja. Pudota hellan lämpöä, ettei kiehu liian voimakkaasti, koska sipulien tulee pysyä kokonaisina. Tärkeää on, että omenat pakataan hellävaraisesti ja säilytetään niin, että ne eivät kolhiinnu, muutoin ne lähtevät helposti pilaantumaan kolhiintuneista kohdista.. Anna hautua, että sipulit 94 | Ekoelo muuttuvat kuultaviksi. Jos Sinulla ei ole R-Sucanat-sokeria, niin voit laittaa sen tilalle fariinisokeria, siirappia tai hunajaa. Herukkahyytelö, jälkiruokien kaunotar Herukkapensaat suorastaan notkuvat herkullisia jälkiruokaaineksia. POIMINTOJA PUUTARHASTA Syyskesällä on ihana kasteisena aamuna kävellä kori kädessä puutarhassa ja poimia ruoanlaittoa varten takuulla tuoreet lähiruokaainekset. Lohkaise kattilan/pannun pohjalle voita ruokalusikallinen. 3 dl) ja soseuta. Lisää kristallisuolaa. IRMAN EKOHERKUT Ekoelo-lehden Irman ekoherkut-palstallaan harrastajakokki, jyväskyläläinen Irma Rissanen, 59, tarjoilee ateriavinkkejä luonnon antimista. Sekoittele. Kaada vesi talteen. Herukkahyytelö valmistuu helposti, kun laitat ensin jälkiruokamaljojen pohjalle reilusti erilaisia herukoita: mustaherukoita, punaherukoita sekä valko- ja viherherukoita. Halutessasi siitä kauniinväristä, lisää kurkumaa, jolloin keitosta tulee lempeän keltaista. Herukkahyytelö on mielestäni varsinainen kaunotar. Keitä pehmeäksi. Lempipunajuurisalaattiini tarvitaan kolmisen kevyesti keitettyä punajuurta, jotka raastetaan karkeaksi raasteeksi
Pihjalanmarjahilloke on samanaikaisesti sekä makea että hapan, vaniljaisen jäätelön kanssa hurmaavan herkullinen. 200 gramman tuubi maksaa noin 12,90 €. Laita astia pakastimeen, muutaman tunnin kuluttua jäätelö on valmista. Lisää pari, kolme desiä kokonaisia pihjalanmarjoja. Anna jäähtyä, ja hilloke on siinä. Ekoelo | 95. Eli ensin astian pohjalle keltuaisvaahto, sitten kermavaahto ja viimeisenä kerroksena kevein eli valkuaisvaahto. Vihreissä ja keltaisissa omenissa sanotaan olevan enemmän antioksidantteja kuin punaisissa omenissa. Ota kattilaan reilu puoli litraa vettä ja pari desiä hillosokeria. Jäätelöä voit maustaa tarjoiluvaiheessa. Ota iso, laakeahko muoviastia ja laita vaahdot kerroksittain. hyytelösokeripaketin ohjeen mukaan. Jäätelön valmistuksessa vatkaa ensin viisi desiä kuohukermaa ja noin puoli desiä sokeria vaahdoksi. Suihkuvoide sopii myös kasvojen ihon puhdistukseen. Kun hilloke jäähtyy, hillosokeri hyydyttää sen sopivan notkeaksi. Sitten vatkaa viisi keltuaista, ruokalusikallinen R-Sucanatsokeria ja teelusikallinen, pari aitoa vaniljaa vaahdoksi. Sitten vatkaa viisi keltuaista ja kolmisen ruokalusikallista tomusokeria vaahdoksi. Koristeeksi tarjoiluun pursota ruusuke kermavaahtoa sekä taita kermavaahtoruusun päälle vesikrassin ja ruiskaunokin kukkia. Jokusta määrää pihjalanmarjoja voit vähän survoa, mutta jätä ne suurimmalta osalta kokonaisiksi. Liian kypsässä on paljon sokeria, raa’assa ravintoaineet eivät ole vielä rikastuneet hedelmään. Kuoressa ja heti sen alla sekä omenan siemenissä on eniten tärkeitä vitamiineja, kivennäisaineita ja kuituja. Kotimaiset omenat on hyvä syödä kuorineen ja siemenkodat myös. Tuotteet eivät sisällä keinotekoisia väri-, tuoksu- tai säilöntäaineita, www.delleco-shop.fi SUIHKUVOITEELLA VOI PUHDISTAA MYÖS KASVOT Gamarden pehmeästi vaahtoava, luomulaatuinen Crème de Douche Apaisante -suihkuvoide pesee iholta lian ja epäpuhtaudet ihoa kuivattamatta. Voidemainen, helposti levittyvä koostumus suojaa ja ravitsee herkkää, ärtynyttä ja atooppista ihoa sekä ehkäisee ärsytyksistä johtuvaa punoitusta ja kutinaa. Jäätelökauhalla pohjasta saakka jääteloä nostellen saat hienoa raitajätskiä. Pureskele omena hyvin, silloin sappi- ja mahanesteet eivät ärsytä vatsaa. TUOTEUUTISET Sopivasti kypsä omena laihduttaa! Omena on hyvä apu laihduttajalle, mutta omenan tulee olla sopivan kypsä. ORVOKKIUUTETTA HERKKÄIHOISILLE Antiallergeeninen Argital-ihonhoitosarja on suunniteltu herkkäihoisille, jotka herkän ihon lisäksi saattavat kärsiä punoituksesta, ihon epäpuhtauksista, ekseemoista ja dermatiitista. Mikäli omena ärsyttää vatsaa tai aiheuttaa turvotusta, sen voi nopeasti kuumentaa ennen syömistä. Pihlajanmarjahilloke sekä makea että hapan Punertumassa olevia pihlajanmarjoja katsellessa vesi herahtaa kielelle. Tuotesarja sopii myös heille, jotka eivät pidä parfymoiduista tuotteista tai siedä vahvoja kemiallisia aineosia. Tuotesarja on dermatologisesti testattu ilman eläinkokeita. Ensin painavin, viimeiseksi kevyin. Kaadat vähän jäähtyneen hyytelöliemen herukoiden päälle ja laitat jäähtymään jääkaappiin tai pakastimeen. Ripaus inkivääriä sopii hyvin pihjalanmarjahillokkeen kanssa tarjottavan jäätelön päälle. Aktiiviaineina esimerkiksi arganöljyä, kasviperäistä hyalyronihappoa ja karitevoita. Voit myös vaahtojen astiaan kauhomisvaiheessa sekoittaa niitä hyvin kevyesti keskenään, ennen kuin laitat astian pakastimeen. Kiehauta vesi-hillosokeri-pihlajanmarjaseosta pari kertaa, niin että molemmilla kerroilla keitos muutaman kerran pulpahtelee. Vaikuttavina aineina ovat orvokki, vihreä savi ja lukuisat muut hellävaraiset kasviuutteet
Kuninkaallisella hyytelöllä on solujen ikääntymistä hidastava vaikutus ja se lisää energisyyttä. KÄSIENPESUNESTE PIRISTÄÄ KOKO KEHON Luonnonkosmetiikkaa edustava Santen Organic Aloe&Lemon käsienpesuneste on kosteuttava, virkistävän tuoksuinen pumppunestesaippua päivittäiseen käsienpesuun. 128 s, 32 €.. Biohajoavat pesutendsidit ovat hellävaraisia sekä iholle että luonnolle. Mukana on myös ohjeita sienten säilöntään. Tuloksena olivat esimerkiksi herkkutatti-pähkinätäytteiset kaalikääryleet, joissa yhdistyvät ligurialainen ja toscanalainen ”cucina povera”, köyhä keittiö, ja karjalaiset perinteet. 96 | Ekoelo ANANAS JA SITRUUNA VIRKISTÄVÄT VARTALOLLA Santen virkistävän tuoksuinen Ananas-Sitruuna vartalovoide sisältää kosteuttavina ainesosina muun muassa kookos- ja greipinsiemenöljyä. Vegaaneille sopiva luonnonkosmetiikkatuote on gluteeniton ja laktoositon. 100 gramman tuubi maksaa noin 16,80 €. Luomualoen mehu kosteuttaa ihoa. TUOTEUUTISET RAIKASTAVA PUHDISTUSGEELI HILLITSEE HORMONAALISIA IHO-ONGELMIA Riittoisa ja pehmeästi vaahtoava Gamarden Gel Pureté Visage -puhdistusgeeli pesee iholta lian, epäpuhtaudet ja meikin ihoa kuivattamatta. 200 ml, 7,80 €; 500 ml, 13,80 €. Gelée Royale on täynnä vitamiineja, aminohappoja ja hivenaineita. Pumppupullo maksaa 12 €. Aktiiviaineina esimerkiksi ihohuokosia supistavaa mustikkauutetta ja turvotusta laskevaa rosmariinin eteeristä öljyä. SUOMALAISIA SIENIRUOKIA ITALIALAISELLA OTTEELLA Suomi on paratiisi, ajatteli italialainen Lia Gasbarra muutettuaan Espooseen. Tehokkaasti puhdistavana ja kuitenkin hoitavana geeli ei välttämättä tarvitse kasvovettä kaverikseen. Kaupungissakin kuka tahansa voi poimia maukkaan sieniaterian ainekset muutamassa minuutissa. Gasbarra ja hänen ystävänsä, sieniruokiin erikoistunut toimittaja Ina Ruokolainen ryhtyivät kehittelemään reseptejä, joissa maistuisivat kahden maan keittiöt. Biosorin Gelée Royalessa on vaikuttavaa ainetta 500 mg, www.naturamedia.fi HAMPAAT JA SUU PIPARMINTUN RAIKKAIKSI Santen vegaaneille soveltuva, piparmintun makuinen fluorihammastahna on gluteeniton ja laktoositon, 4 €. Luonnonkosmetiikkatuote. Luomusitruuna ja -appelsiini virkistävät kehoa. LUONNON SUPERFOOD HORMONITOIMINNALLE Gelée Royale eli kuninkaallinen hyytelö on elintärkeä ravintoaine kuningatarmehiläiselle, mutta sillä on suotuisa vaikutus myös miesten ja naisten hormonitoimintaan. Kuninkaallinen hyytelö auttaa ylläpitämään terveyttä, kauneutta ja nuoruutta, vakioimaan kehon toimintoja, suojautumaan infektioita vastaan, lisäämään vastustuskykyä, kestävyyttä ja energisyyttä. Italiassa maaton pääsee maistamaan samoja herkkuja vain hyvässä ravintolassa. Erinomainen puhdistustuote pintakuivalle sekaiholle ja hormonaalisiin iho-ongelmiin. Lia Gasbarra ja Ina Ruokolainen ovat koonneet kahden maan keittiön sieniruoat sienimetsälle ja rohkeaan sieniruoanlaittoon kannustavaan uutuuskirjaan Suomalaisia sieniruokia italialaisella otteella (Nemo)
Tällöin oluen ulkonäkö jäi ainakin olutharrastajien silmissä houkuttelevammaksi ja todennäköisesti myös maku rönsyilevän, yrttis-sitrusmaisen runsaaksi. SUOMALAINEN LUOMUVILJELTY PENSASMUSTIKKA Pohjolan sininen herkkumarja on kuin viinirypäle! Pensasmustikka (Vaccinium corymbosum) on kotoisin PohjoisAmerikan itäosista, jossa se kasvaa laajalla alueella Floridasta Kanadaan. Luomupensasmustikka on kotimainen vaihtoehto esim. Se sai heti yllättävän positiivisen vastaanoton. Kirjan selkeillä ohjeilla kouliintumatonkin kotileipuri loihtii ihania kakkuja, piirakoita, leivoksia ja jäätelöitä, jotka vievät kielen mennessään. Nokkos Pils lanseerattiin Helsinki Beer Festivaaleilla 19.4.2013. Nokkos Pilsissä käytetty nokkosrouhe on peräisin Savonlinnan Yrttipajasta, josta oluen tuotekehittelyyn saatiin myös nokkostietoutta. Alunperin suodatetuksi aiottu olut jätettiin suodattamatta. Sitä voi säilyttää useamman päivän jääkaapissa ja se on helppo pakastaa. Nokkos Pilsiä on tällä hetkellä myynnissä todennäköisesti hyvin rajallisesti. Maistelun pohjalta reseptiikkaan tehtiin pientä tuunausta. NOKKOSEN TIE OLUEKSI Idea nokkosen käytöstä rapsakasti humaloidussa pilsoluessa syntyi kevät-kesän 2012 aikaan. Topin Maatilalla Muuruvedellä Pohjois-Savossa on viljelty pensasmustikkaa luonnonmukaisesti vuodesta 1992. viinirypäleille. 120 s, 26 €. Pensasmustikka on luonnollisen makea ja hyvin säilyvä. Käytännössä katkerohumalointiin käytetyn, sitrus-greippivivahteisen, amerikkalaisen citra-humalan määrää päädyttiin hieman lisäämään ja samalla kuivatun nokkosrouheen määrää hieman vähennettiin. Nämä syntisiltä kuulostavat herkut löytyvät Maria Lönnqvistin uutuuskirjasta Raakaleipurin parhaat kakut (Nemo). Luomupensasmustikka sopii välipalaksi ja jälkiruokiin, leivontaan ja säilöntään. Pensasmustikka sisältää luonnon omaa hyytelöimisainetta pektiiniä, ja sen vuoksi pensasmustikkapiirakasta ei tule nestettä pellille kuten metsämustikasta. Topin Maatilamyymälä perustettiin Toivon päivänä 4.6.1999 myymälän kanssa samassa pihapiirissä toimivan Alatalon luomutilan, nykyiseltä nimeltään Topin Maatilan, yhteyteen. Täyteläinen suklaakakku, kuohkea marja- juustokakku, suussa sulava täytekakku... Resepteissä suositaan kotimaisuutta. Maria on innostunut raakaruoasta sen terveellisyyden ja herkullisuuden vuoksi. Kokeile vaikkapa kirjoittaa pensasmustikoilla teksti synttärikakun pintaan. RAAKALEIPURIN KAKUT PYÖRÄHTÄVÄT KOTIMAISISTA AINEKSISTA 20-vuotias Maria Lönnqvist on avannut Senaatintorin kupeeseen raakaruokakahvilan, Hymy Raw Food Cafe. Tortut tekeytyvät uunin sijaan pakastimessa, samettinen kuorrute vispataan kerman sijaan cashewpähkinöistä ja makeutus tulee sokerin sijaan hunajasta. Aromikas yrtti ja rapsakasti humaloitu olut saivat olutharrastajan kielelle makean veden jo ajatuksen asteella! Vakka-Suomen panimon panimomestari Jani Vilpas teki kevättalvella 2013 työtä koekeiton muodossa ja ensimmäistä Nokkos Pils -versiota maisteltiin innokkaasti. Ekoelo | 97. Se on mainio kakkujen ja leivonnaisten koristelussa. Varmimmin sitä löytyy Raumalta Ruokapuoti Lumosta. Tällöin olutta ei ollut mahdollista aikataulullisesti valmistuttaa kesäsesonkiin, joten ideaa piti pantata ja kypsytellä seuraavaan kesään asti. Pensasmustikka sopii lapsillekin karkkien ja makeiden välipalojen vaihtoehdoksi. Lumossa se maksaa 4,8 euroa puoli litraa. Hän pitää myös raakajälkiruokakursseja ympäri Suomea ja valmistaa raakakakkuja tilaustyönä. topinmaatilamyymala.fi Myös olutbloggarit ovat pitäneet olutta onnistuneena ja persoonallisena
kuin energia- ja ilmastostrategiankin näkökulmasta katsottuna. Tulos viittaa Laineen mukaan siihen, että tiheissä ketoverkostoissa isäntäkasveille on kehittynyt korkeampi vastustuskyky, joka johtuu korkeammasta kasvien geenivirrasta ketojen välillä. Hänen tutkimusryhmänsä on osa Metapopulaatiobiologian huippuyksikköä, joka toimii Helsingin yliopistossa. Pirkanmaan maakunnassa sijaitsevaan Punkalaitumen kuntaan on suunnitteilla 98 | Ekoelo noin yhdeksän voimalan tuulipuistohanke yhteistyössä YIT:n ja Ilmatar Windpower Oyj:n kanssa. Akatemiatutkija Anna-Liisa Laineen johdolla tehdyn tutkimuksen mukaan ketokasvien vastustuskyky tauteja vastaan on sitä korkeampi, mitä lähempänä toisiaan luonnonkedot sijaitsevat. Tutkimuksessa kartoitettiin yli 4000 heinäratamokedon sijainnit ja härmäsieni-infektiot niillä. Keski-Suomen maakunnassa sijaitsevaan Kyyjärven Harsunevan alueelle on suunnitteilla 7-9 voimalan tuulipuisto, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin etäisyydellä YIT:n suunnittelemasta Kyyjärven Peuralinnan tuulivoimahankkeesta. Näin kertyi maailman mittavin luonnon kasvitautien epidemiologinen aineisto. Alueilla, missä isäntäkasveja on runsaammin, niille on kehittynyt korkeampi vastustuskyky, joka estää Uusia tuulivoimapuistoja YIT suunnittelee neljän uuden tuulivoimapuiston toteuttamista Suomessa. Punkalaitumen hanke on edennyt kehitysvaiheeseen ja Kyyjärven, Huittisten sekä Kuusamon hankkeet ovat esiselvitysvaiheessa. Lisäksi hän on saanut Suomen Akatemian palkinnon tieteellisestä rohkeudesta. YIT suunnittelee neljän uuden tuulivoimapuiston toteuttamista Suomessa. Tämä puhuu sen puolesta, että maisemanrakenne on avainasemassa geneettisen monimuotoisuuden rakentumisessa. Akatemiatutkija Anna-Liisa Laine tutkii isännän sisäistä dynamiikkaa tautien evoluutiota ja epidemiologiaa ajavana voimana. Tutkimusta on tehty vuodesta 2001. YIT:n missiona on luoda parempaa elinympäristöä ja tuulivoima istuu tähän erinomaisesti, sanoo YIT:n tuulivoimaliiketoiminnasta vastaavan yksikön johtaja Harri Orko.. Ne kuitenkin leviävät hitaammin ja pienemmälle alueelle kuin maataloutta riivaavat taudit. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa sijaitsevaan Kuusamon kuntaan on suunnitteilla myös 7-9 voimalan tuulipuistohanke. Taudit eivät siis ole ainoastaan ihmisten viljelysten riesana, vaan luonnossa on runsaasti tauteja ja loisia. Tuulivoimapuistot sijoittuvat sisämaahan eri puolelle Suomea. Laineelle on myönnetty kansainvälisesti arvostettu Euroopan tutkimusneuvoston nuoren tutkijan 1,5 miljoonan euron apuraha, ERC Starting Grant. AJANKOHTAISTA Ketojen on hyvä sijaita lähellä toisiaan Eristyneiden ketojen kasvit ovat taudille alttiimpia. Laineen mukaan tähän saakka on ymmärretty huonosti mekanismeja, jotka mahdollistavat loisten ja niiden isäntäkasvien pitkäaikaisen yhteiselon luonnossa. Kuva Matton Images. – Suomessa on erinomaiset edellytykset tuulivoiman tehokkaampaan hyödyntämiseen niin tuuliolosuhteiden taudin leviämistä. Satakunnan maakunnassa sijaitsevaan Huittisten kuntaan on suunnitteilla niin ikään 7-9 voimalan tuulipuistohanke. Laineen mukaan taudit ovat luonnossa ”puun ja kuoren välissä”, koska niiden isäntäpopulaatiot ovat pieniä ja pirstoutuneita
luokan postimerkki Karprint Oy Ekoelo www.ekoelo.fi tilaukset@karprint.fi &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ Tilaan Ekoelo-lehden ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ Ekoelo | 99. Vanhat tai käyttämättömät vaatteet laitetaan kierrätykseen. SEURAAVASSA NUMEROSSA KÄDEN TAIDOT KUNNIASSA Seuraavassa Ekoelo-lehdessä käsitellään runsaasti käden taitoja: käsitöiden lisäksi myös huonekalujen tuunausta. Ilmoitusasioissa sinua palvelee Ilmoituspäällikkö Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi puh. Teemoina Ekoelo numerossa 5-2014 ovat: Kodin jätehuolto Puuliedet ja leivinuunit Käsityöt Vaatteiden kierrätys Huonekalujen tuunaus Ekoelo 5/14 ilmestyy lokakuun alkupuoliskolla. 09-413 97 370 Juttuvinkit toimitukseen, osoitteisiin martti.heikkila@karprint.fi, reetta.ahola@karprint.fi Tilaushinnat Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 40€ t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT Ekoelo PALVELUKORTTI Asuntona oma lähivene Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Extrahinta 4,90 Aidosti 3/2014 6,70 Kotoillen Satu Taiveahon ekopaasto Maito läheltä vai luomuna. Seuraavassa numerossa käsitellään myös kodin jätehuoltoa. VITAMIINIT TALTEEN: ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO Sääskiltä suojaan ekosti MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO Suuri Kierrät LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO villiruoka- kompostiinä num ero Onnellista elämää UBIBOTB
NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO ekoparatiisissa Kerää ja kokkaa Leivonmäellä Hortoile villit maut MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Raija ja Jouko Kivimetsä Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 45€ Säilö kuivaamalla Jauha vilja itse Sami Tallberg Käytä palvelukorttia, kun t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ 5JMBVLTFU
QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 1. Puuliedet ja leivinuunit hohtavat lämpöä syksyn myrskyihin, ja ovat oiva varaenergialähde sähkökatkon sattuessa