Ekoelo 5/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Uusi malli tekstiilien lajitteluun 5/2014 6,70 Aidosti Kotoillen Hiljainen kansa Lähivillaa Tuunaa tai entisöi! PIHLAJANMARJOISTA ilmaiset vitamiinit Kiroilevan siilin luoja MILLA PALONIEMI haastaa ekotekoihin Kylvä jo syksyllä! Puuhellat Häädä hiiret elävinä! Soppakokki Marc Aulén SUURI PERINNENUMERO: t Talkkuna t Korteniemen perinnetila t Närängän lammaspaimenet t Pihka haavat parantaa
Pakkauksemme ovat uudistuneet! TEEMME JOKA PÄIVÄ EKOLOGISIA VALINTOJA Osallistu Ecoverin kuvakilpailuun. Tee tai bongaa arjen ekoteko ja nappaa siitä kuva sekä jaa muille. Lisätietoa: www.ekosankarit.fi
34 Perinneopas ja tekstiilitaiteilija Outileena Uotila vie aikamatkalle Korteniemeen. Käpylän pellon mättäistä hahmot saavat joka kesä uuden pään. tarjoaa hienoja maisemia ja erämaatilan, jossa voi tutustua omavaraistalouteen. EKOTYÖ 6 Milla Paloniemelle piirtäminen on hauskanpitoa Kiroilevan siilin luoja on kierrätysneurootikko, jolla on elämässään eettiset ja ekologiset periaatteet. Maan jäätymiseen asti voi tehdä toukotöitä. 17 Uusi malli tekstiilien lajitteluun Texvex-konsepti näyttää tietä, jotta poistotekstiilit eivät päädy poltettavaksi. 30 Rakastu talkkunaan! Se on perinteinen ja helposti valmistuva. Jos tuiskun riepottamia ei vaihdettaisi ehjiin, jäljelle jäisi yhdeksänsataa ristiä. 88 Puuhellat 50 Hiljainen kansa on Reijo Kelan taideteos, joka elää ja muuttuu ajassa ja paikassa. 4 | Ekoelo Pihlajasta ja katajasta saa ottaa marjoja, mutta käpyjä vain maasta. Horsman saa ottaa juurineen, mutta jäkälää ei. Se on lapinlehmä, vaikka näyttääkin vähän kyytöltä. 68 Irman ekoherkut KÄDENTAIDOT 46 Lähivillaa käsitöihin 70 Tuunaanko vai entisöinkö. 40 Näränkävaara Etelä-Kuusamossa 80 Jokamiehenoikeudet 64 Lajittele kaikki jätteet Nykysuositusten mukaan keittiössä tulisi voida lajitella vähintään yhdeksän jätejaetta. RUOKATALOUS 22 Soppakokki Marc Aulén 26 Mehuterapeutti Petra Sippola Tuorepuristetuissa mehuissa riittää makuja sesongin mukaan. Älä sorru feikkeihin – jätä mieluummin jotain pois. Ekoelo Luonnonmukaisesti TÄSSÄ NUMEROSSA 5/2014 Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen KOLUMNI 55 Timo Heinonen PUUTARHA 60 Syyskylvöt ja istutukset Talvivalkosipulia, palsternakkaa, käärmelaukkaa, lipstikkaa, ruskoliljaa. 84 Hannu Nissilä Vähäkyröläinen ekopersoona ja luontohenkilö.. Onnekkaimmat pääsevät lammaspaimeniksi. Kreivi on sonnimulli, joka edustaa suomalaista alkuperäisrotua. YHTEISKUNTA 73 Cleantech-johtaja Kaisu Annala Valtioneuvoston strateginen ohjelma tähtää alan liikevaihdon tuplaamiseen nykyisestä 25 miljardista vuoteen 2020 mennessä. Kotkalaiset Riitta ja Sami Kyötikki tuunaavat ja entisöivät huonekaluja. Pirtin kehräämö Mikkelissä kehrää satojen suomalaisten lammastilojen villat. Vaatteet tulevat lahjoituksena läheltä ja kaukaa. KODINHOITO 56 Hus hiiret! Uudet hiiriansat vangitsevat hiiret elävinä. LUONTO 77 Pihkasalva Kuusenpihka on vanha hoitokeino haavojen ja ihon infektioiden parantamiseen. KIERRÄTYS 12 Mereijassa ommellaan kestävää kehitystä Vaatteista luodaan uusia usein yhdessä asiakkaan kanssa ideoiden
Euroopan Unionin jätehierakian mukaisesti ensisijaisesti on pyrittävä jätteen määrän vähentämiseen ja vasta sen jälkeen jätteen lajitteluun, kierrätykseen ja uusiokäyttöön. Tieto on tehokkain keino, myös jätteen määrän vähentämiseen. Noin 10 prosenttia ohjautuu energiajakeeksi. Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Päätoimittaja: Reetta Ahola reetta.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Martti Heikkilä martti.heikkila@karprint.fi Toimitusjohtaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Karprint Oy julkaisee 15 erikoisalan aikakauslehteä, 3 tilauspohjaista paikallislehteä ja 3 kaupunkilehteä. Lopullisena tavoitteena on kaatopaikkojen sulkeminen eli että jätteet hyötykäytettäisiin eikä niitä vietäisi kaatopaikoille pullauttelemaan myrkyllisiä kaasujaan. 09-413 97 300 Vuonna 2014 ilmestyy 6 numeroa. Viimeisenä jätehierarkiassa tulee jätteen polttaminen. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 40 €. Roskaamisen vähentämistä pitäisi meidän jokaisen perustella itselleen yhteiskuntamoraalisin perustein. Yli 40 vuoden jälkeen sitä oivaltaa, miten edellä aikaansa, lapsena vanhanaikaisina pitämäni isoäitini ja hänen ompeluseuraystävättärensä olivatkaan, kun he leikkasivat käytöstä poistetuista tekstiileistä ja muovipusseista matonkuteita. Esimerkiksi Helsingin kaupungille koituu vapusta, koulujen päättäjäisistä ja taiteiden yöstä jokaisesta noin 100 000 euron puhtaanapitolasku. Kaiken kaikkiaan EU:n jätehierarkian ideana on jätteen määrän minimoiminen. Toivottavasti Texvex-konsepti jatkuu ja laajenee koko maahan. Kirpputoreilla myydään erityisesti käytöstä poistettuja vaatteita. Forssan seudulla toimiva Texvex ottaa vastaan maksutta kodeista vapautuvaa käyttötekstii-liä riippumatta sen kunnosta. Suomalainen tuottaa yhdyskuntajätettä noin 480 kiloa vuodessa. REETTA AHOLA Ekoelo Toimituksen osoite: Ekoelo Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. 09-413 97 333 Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 45 €. 09-413 97 370 Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puh. Tähän kummallisuuteen on herätty. Ilmoituspäällikkö: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi, puh. 1990-luvun laman myötä tyhjentyneet liiketilat ja herääminen ilmastonmuutokseen ja ympäristönsuojeluun toivat Suomeen kirpputorit. Monien tutkimusten mukaan kierrätyshalukkuus olisi Suomessa suurempaa, mikäli kotitaloudessa olisi enemmän tilaa kierrätettäville tuotteille. Jokainen roska-astian ulkopuolelle heitetty roska maksaa, ja romuttaa näin hyvinvointivaltiomme olemassaoloa. Tästä vain kolmasosa päätyy kierrätykseen, mikä on Euroopan mittakaavassa huolestuttavan vähän. Vuonna 2016 tulee voimaan lakimuutos, jonka mukaan kaatopaikoille ei voi enää viedä mitään biohajoavaa yhdyskuntajätettä, johon myös tekstiili kuuluu. Nykyisen taantuman myötä kirpputorien määrä sen kun kasvaa. Yritys on perustettu 1962. Kahvipusseista ja maitotölkeistä tehtiin kivoja kasseja. Kannen kuvassa: Milla Paloniemi Kuva: Martti Heikkilä Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Kangaspuissa ja isolla virkkuukoukulla matonkuteista syntyi upeita, pitkiä raitamattoja pohjalaistupien lattioille ja ilmavia muovimattoja kosteisiin tiloihin. Onneksi Suomessa jo toimii poistotekstiilejä lajitteleva ja hyödyntävä Texvex-konsepti. Suomen virallisen jätesuunnitelman mukaan puolet yhdyskuntajätteestä pitäisi kierrättää vuoteen 2016 mennessä. Toivottavasti jätteen määrässä saturaatio- eli kyllästymispiste saavutettaisiin pikapuolin ja ihmiset oppisivat arvostamaan elämässä muitakin asioita kuin tavaroita. PÄÄKIRJOITUS SEURAAVA SUKUPOLVI TUOTTAA JÄTETTÄ AINA ENEMMÄN KUIN EDELTÄJÄNSÄ Kääntäkäämme historian kehityskulku toisinpäin! J ätteen tuottajana ihminen on kummallinen olento. Seuraava sukupolvi tuottaa jätettä aina enemmän kuin edeltäjänsä. Ekoelo | 5. Kierrätys on nykyään muotisana, mutta todellisuudessa kierrätys on Suomessa suurista puheista huolimatta edelleen valitettavan pientä. Mitä enemmän jätteen vähentämisen tärkeydestä on tarjolla tietoa, sitä suuremman joukon se saavuttaa ja sysää toimimaan. Esimerkiksi Espoon Ämmässuon kaatopaikan kaasuvoimala pystyy tuottamaan jätteestä neljän suuren tuulivoimalan verran energiaa. Tämä merkitsee sitä, että kaikki poistotekstiilit tullaan polttamaan, ellei löydy sellaista väliasemaa, missä se lajitellaan. Ekoelo 6/2014 ilmestyy joulukuun alussa. Tekstiilin kierrätys ei ole mikään uusi ilmiö, jo muinaisessa Kiinassa kierrätettiin. Kirpputori-innostuksesta huolimatta noin 90 000 tonnia poistotekstiiliä, 17 kiloa jokaista suomalaista kohti, ajautuu kaatopaikoille joka vuosi. Lajittelun jälkeen 90 prosenttia menee materiaalihyödyntämisenä eteenpäin uudelleen käyttöön tai uusiokäyttöön. Erinomaisia ovat kaikki ne innovaatiot, joiden ansiosta jätteistä tehdään energiaa
EKOTYÖ KIROILEVAN SIILIN LUOJA MILLA PALONIEMI: ”Teki vaan mieli piirtää siili” Siili alkaa kiroilla, huonosta läpästä tulee menestystarina ja remonttijätteestä tehdään kierrätystaidetta. Sarjakuvataiteilija Milla Paloniemen vuoristoradalla on säpinää, ja sieltä putkahtaa pintaan jatkuvasti jotakin uutta. 6 | Ekoelo
– Teen jatkuvasti kaikenlaista ja häröilen ympäriinsä. – Työskentelytapani on se, että minulla ei ole työskentelytapoja. Ekoelo | 7. En ajattele tekemistäni työnä, vaan se on minulle enemmänkin elämäntapa. Teen työtäni intohimoisesti, mutta en väsy tekemisestä. un kurkkaa sarjakuvapiirtäjä, kuvittaja, graafinen suunnittelija ja nykytaiteilija Milla Paloniemen CV:tä, alkaa vähintäänkin hengästyttää. Milla ja Veera aamulenkillä syyskuisen aamusumun haihduttua. Enemmänkin ahdistun, jos minulla ei ole jotakin projektia meneillään. Minulla on lähes koko ajan edessäni luonnoslehtiö, johon ideoin kaikenlaista, Milla toteaa. Kolmekymppisen multitalentin työlista on piiiiiiiitkä: sarjakuvia, sarjakuvaalbumeita, kuvituksia, logoja, näyttelyjä, nettisivuja, oma blogi, hyväntekeväisyyskampanjoita, performansseja, työpajoja, opetusta ja mitä vielä…
Viime vuonna 2013 hän pääsi Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen Suomen paras blogi -kilpailussa kymmenen finalistin joukkoon. Olenkin sanonut, että en itse Piha on saanut rehottaa aika villinä. – Koen, että blogini kautta olen kehittynyt tosi paljon sekä ihmisenä että piirtäjänä, koska olen ollut siellä aina rehellinen itselleni ja muille. Se oli minulle kova juttu, ja olennainen syy siihen, miksi minusta tuli sarjakuvataiteilija. Itseironiaa Milla Paloniemi on tunnustettu, rakastettu ja palkittu taiteilija. – En silti vieläkään ajattele, että tekemiseni olisi mitenkään erityisen ammattimaista. – Mikähän kukka tää on, joka kukkii vielä syyskuun lopussa. Syntynyt sarjakuvataiteilijaksi Milla Paloniemi tunnetaan parhaiten sarjakuvahahmo Kiroilevan Siilin luojana. Joonas sanoi minulle, että minun ei pidä koskaan lopettaa piirtämistä. Se on puhtaasti omaelämänkerrallinen leikkikenttäni, jossa kukaan muu ei sanele, mitä minä sinne laitan ja miten sitä rakennan. Ruutupaperille putkahtanut Siili Milla Paloniemen ideat sarjakuviin ja muihin luoviin töihin syntyvät hänen itsensä mukaan ihan mistä tahansa.. Piirrän edelleen samalla tavalla kuin kersana. 8 | Ekoelo edes muista aikaa, jolloin en olisi tehnyt sarjakuvia. Se on sellaista hauskanpitoa. Minulla on muutenkin elämässäni eettiset ja ekologiset periaatteet. Vuonna 1983 Jalasjärvellä Etelä-Pohjanmaalla syntynyt nuori nainen aloitti sarjakuvien piirtämisen jo kuitenkin hyvin varhain. Tuolloin hän osallistui kotipaikkakunnallaan sarjakuvan ”grand old manin” Veikko ”Joonas” Savolaisen sarjakuvakurssille. Hänen palkintolistansa on vaikuttava: nuori naistaiteilija on palkittu muun muassa vuonna 2008 Sarjakuva-Finlandialla. Kehittelin pieniä tarinoita ja piirsin hahmoja jo ennen kuin osasin kirjoittaa. – Blogiani sävyttää myös tietynlainen itseironia. Haluan kertoa sen kautta, että vaikka osaisinkin piirtää, elämässä tulee aina eteen muita asioita, jotka eivät mene ihan putkeen. – Olen piirtänyt sarjakuvia ihan lapsesta saakka. – En vaan osaa! -blogini on projekti, josta olen itse kaikkein eniten ylpeä. – Työn tulee olla mielekästä ja sellaista, että voi seistä juttujensa takana. Tulevan sarjakuvataiteilijan kenties merkittävin kohtaaminen tapahtui, kun Milla oli 8-vuotias. – Ymmärsin ensimmäistä kertaa, että joku tekee sarjakuvaa ihan työkseen
Ekoelo | 9. – Minua inspiroivat omien tuntemusteni lisäksi toiset ihmiset, heidän ilmeensä, eläimet ja luonto. Oman pihan pihlajanmarjoja. Eli elämä ylipäätään
Koko kansan tuntema Kiroileva Siili syntyi Millan mukaan vähän niin kuin – Että tykkäänkö kiivetä puuhun. Kiroilevan Siilin nettisivuilla Milla Paloniemi kuvaa hahmon syntyhetkeä näin: ”Piirtelin normaaliin tapaani. Arvaa! Ystävä toi luomulantun. Eräänä syyspäivänä vuonna 2003 hän istui koulun penkillä taidehistorian luennolla ja tunsi, että onpa tylsää. Omassa kasvimaassa on puikuloita. Lihaa ei kotona syödä. Hän oli muuttanut Helsinkiin opiskelemaan graafista suunnittelua. Eli elämä ylipäätään. Vauhdittajana on hänen oma elämänsä, jota Milla kuvaa ”tämmöiseksi vuoristoradaksi”. Itse tehty riukuaita erottaa oman pihan ympäröivästä luonnosta. Välillä tulee myös laskukausia ja angstaa kovasti. – Kaikki pitää tehdä täysillä. 10 | Ekoelo Myös Siilillä on omia ekokannanottoja. Olen tosi herkkä ja elän hetkessä tunteitteni ympäröimänä. Minua inspiroivat omien tuntemusteni lisäksi toiset ihmiset, heidän ilmeensä, eläimet ja luonto. – Vähän pieniksi ovat jääneet. Se on kironnut ainakin Talvivaaran, ilmastonmuutoksen ja tehotuotannon. vahingossa
– Nelisen vuotta sitten, kun muutimme tähän taloon, teimme täällä remonttia. Milla Paloniemi kertoo olleensa itsekin täysin ymmällään siitä, miten nopeasti siili löysi yleisönsä ja miten suosittu siitä tuli. Tämän vuoden keväällä ilmestyi Kiroileva Siili – JUHLAKIRJA (Sammakko, 2014), johon on koottu yksiin kansiin supersuositun kulttihahmon ja sen tekijän vaiheet kymmenen vuoden ajalta. Se on kironnut ainakin Talvivaaran, ilmastonmuutoksen ja tehotuotannon. Myöhemmin olen ajatellut, että ehkäpä olin vaan lopullisen kyllästynyt piirtelemään söpöjä ”kilttejä” eläimiä ja halusin tuoda hahmoon jotain särmää. – Kutsun itseäni kierrätysneurootikoksi. Milla sanoo olevansa erityisen tarkka siitä, mihin hän lähtee mukaan ja mihin ei. Piirsin siinä sitten yhtäkkiä sen kummemmin miettimättä pienen stripin siilistä, jota suututti ajatus matojen syömisestä. Huonosta läpästä suksee Kiroileva Siili oli nähnyt päivänvalon, ja loppu onkin historiaa. Kenties tällainen vilkas ja vähän yksinkertainen, Milla veistelee itseironisesti. Olin todella puulla päähän lyöty Siilin saamasta suosiosta. Milla tekee myös kierrätystaidetta. – Työn tulee olla itselleni mielekästä, mutta myös sellaista, että voin seistä kaikkien juttujeni takana. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI KUVAT: MARTTI HEIKKILÄ Ekoelo | 11. Miksi Siili ei kiroilisi. – Mietin paljon ekoasioita ja haluan elää ympäristöä mahdollisimman paljon kunnioittaen. Milla Paloniemi ei kiellä, etteikö Kiroilevan Siilin hahmossa olisi piirteitä hänestä itsestään. Siili kiroaa Talvivaaran Milla Paloniemi sanoo, että tärkeintä hänelle työssään on se, että hän voi katsoa itseään aamulla peiliin. Ärsyttää hirmusti, jos joku laittaa vaikkapa metallia sekajätteisiin. muistiinpanojeni lomaan ruutuvihkoni reunamiin erilaisia otuksia. Siihen vastaan, että se ei ole mikään pohjalaisuuden muotokuva tai irvikuva, Milla kuvaa. – Silti pyrin säilyttämään pohjalaisuuden Siilissä samalla tavalla kuin säilytän sen myös itsessäni. Ai millainen eläinkö se olisi. Mutta vielä on yksi tarina, joka kertoo, millainen ihminen Milla onkaan. – Norpatti-nimi juontaa juurensa teiniajoilleni, jolloin luulin hetkellisesti, että on olemassa ”norpatti”-niminen eläin. Meillä kotona ei syödä lihaa, ja on itsestään selvää, että kierrättäminen on osa elämäntapaamme. Minulla on muutenkin elämässäni selkeät eettiset ja ekologiset periaatteet, joita pyrin noudattamaan. – Siitä tulee itselle todella hyvä mieli. Usein esitettyyn kysymykseen siitä, miksi Siili nimenomaan kiroilee, Milla vastaa Siilin nettisivuilla näin: ”Miksi ei. – En kuitenkaan myönnä, että Siili olisi suoranainen omakuvani. Myös Siilillä on omia ekokannanottoja. – Sen jälkeen on tullut albumeja ja muita oheistuotteita vähän kuin liukuhihnalta. Milla on tehnyt myös hyväntekeväisyytenä yhteistyötä muun muassa Animalian, Greenpeacen, WWF:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. Olen enemmänkin tehnyt sitä suurella sydämellä ja pyrkinyt siihen, että Siilin touhu ei menisi överiksi. – On itsestään selvää, että lähden niihin mukaan. Nautin todella asioiden laittamisesta oikeisiin lokeroihin. – En ole vieläkään alkanut sitä ymmärtää, Milla vastaa. Hän sanoo olevansa yllättyneen onnellinen siitä, että voi elättää itsensä piirtämällä ja tekemällä taidetta. Missä vaiheessa hän sitten alkoi ymmärtää, että Kiroilevasta Siilistä voisi tulla isompikin sukseehitti. Jo vuotta aiemmin samaisilla sarjisfestareilla Siili-hahmo oli herättänyt kovasti ihastusta. Siiliä vähän useamminkin. Minulta kysytään usein, onko Siili pohjalainen hahmo. Tuntui huvittavalta laittaa niinkin sympaattisen ja viattoman oloinen pikku otus kuin siili päästelemään ärräpäitä oikein olan takaa. Teki vaan mieli piirtää siili. – Strippi oli mielestäni niin huono läppä, että päätin laittaa sen nettiin ihan vaan siksi, että olin kiinnostunut tietämään, mitä muut siitä ajattelisivat. Siili seikkailee elävästi myös sen omilla Facebook-sivuilla. Ehkä vähän tällainen eläimellinen kuin minäkin. Se purkaa tunteensa suoraan, eikä sen tarvitse kumarrella ketään.” – Siili koetaan usein terapeuttiseksi. Ei siinä oikeastaan ole mitään sen kummempaa ideaa. Ennen kuin hän heittää tavaraa pois, hänellä on taipumus miettiä, saisiko siitä tehtyä jotakin, jota hän kutsuu roskataiteeksi. Kiroileva Siili ilmestyi ensimmäisen kerran omakustannealbumina vuonna 2005, jolloin Milla Paloniemi esitteli sen myös Helsingin sarjakuvafestivaaleilla. Rempasta jääneistä roskista väsäsin kaikenlaisia ölliäisiä, jotka päätyivät Remontti-nimiseen näyttelyyni. En oikein tiedä vieläkään. Olen saanut välillä tosi hienoa palautetta siitä, miten esimerkiksi yksi koulukiusattu pikkutyttö on saanut siilistä voimaa ja alkanut itse piirtelemään siilijuttuja. Tai siis Norpatti, joka on myös Milla Paloniemen lempinimi. Ärsyttää hirmusti, jos joku laittaa vaikkapa metallia sekajätteisiin. Siilin voi myös ajatella kiroavan lukijansa puolesta. – Kyselyjä on tullut huomattavasti enemmän kuin mihin olen suostunut, omaa Norpatti-yritystä pyörittävä Milla toteaa. Milla Paloniemellä ja Norpatti-yrityksellä riittää kysyntää. – Minulta kysytään aina, että mikä idea Siilin taustalla on. Kierrätysölliäisiä ja Norpatti Milla Paloniemi asuu puolisonsa ja 10-vuotiaan sekarotuisen Veera-koiransa kanssa omakotitalossa Helsingin Malmilla. Eikö meitä kaikkia joskus. Sitä v***ttaa. – Kutsun itseäni kierrätysneurootikoksi. – En ole missään vaiheessa ajatellut luovani Siilistä erityistä brändiä. Kiroilevan Siilin ympärille on luotu myös runsaasti erilaisia oheistuotteita erilaisista tekstiileistä ja vaatteista julisteisiin ja kännykkätaustoihin
Mummon perintönä myös äitini on todella lahjakas käsityöihminen. KIERRÄTYS MEREIJAN EIJA VÄYRYNEN ON KASVANUT VAATTEITA KIERRÄTTÄEN Uusi elämä vanhoille vaatteille Helsingin Töölössä Mannerheimintiellä ompelimo Mereijassa muokataan vaatteet uuteen uskoon. – Mummoni tuli evakkona Karjalasta. Niihin aikoihin oli aineellisesti hyvinkin tiukkaa, mutta hän keksi aina keinot selvitä ja vaatettaa itsensä ja jälkikasvunsa. Käsityökulttuuri ja itse tekemisen taito elivät perheessä vahvoina. Vaikka hän hoiti itsekseen 12 lastaan, oli hän aina superpositiivinen ja luova. Lapsena Eija piirsi itsekin paperinukeille valtavat määrät asuja ja teininä 12 | Ekoelo. Tuliterä, mutta tylsä tai liian pieni mekko löytää luonteensa Eija Väyrysen taitavissa käsissä. Vuonna 2005 perustetusta Mereijan kestävän kehityksen kaupasta löytyy myös kotimaisten käsityöläisten idearikkaita koruja ja asusteita. Shoppailua ja turhaa tuhlailua ei harrastettu, vaan vaatteet kiersivät lapselta toiselle. H elsinkiläisen Mereijaompelimon ja kestävän kehityksen kivijalkakaupan perustaja, Eija Väyrynen, 53, kasvoi viisilapsisessa perheessä, Pohjois-Karjalassa, entisessä Enon kunnassa. Vanha villapaita syntyy uudestaan ihanana hameena
Tilat löytyivät Oopperataloa vastapäätä. Ekoelo | 13. Eija Väyrynen perusti Mereijan yhdessä Merja Syrénin kanssa
Vanhasta syntyy uutta Merjan ja Eijan kuningasidea oli luoda asiakkaiden vanhoista vaatteista uusia, joko muokkaamalla niitä persoonallisemmaksi tai sopivammaksi kantajalleen tai valmistamalla vanhoista materiaaleista kokonaan uusia vaatteita. – Mereija aloitti toimintansa vuonna 2005. – Jo kouluun mennessäni tein selväk14 | Ekoelo si, että pyrin mahdollisimman paljon hyödyntämään opinnoissani kierrätysmateriaaleja. Alan vaihdos nelikymppisenä Vaikka Eija Väyrynen oli erittäin lahjakas käsitöissä, päätyi hän työskentelemään valokuvauslaboranttina. – Savonlinnan taidelukiossa innostuin valokuvauksesta ja teinkin valokuvauslaborantin töitä parinkymmenen vuoden ajan. Tie nousi kuitenkin vastaan, sillä olisin tarvinnut opiskelujani varten työpaikan, jota ei tuolloin löytynyt. Mereijassa vaatteet, verhot tai vaikkapa lakanat muuntuvat käyttökelpoisiksi ja. Yhden päivän ajan naiset kiersivät Helsingin liikkeitä ja kehittivät yritysideaansa. Hän pääsi kuitenkin opiskelemaan artesaaniksi tekstiilin, nahan ja vaatetuksen saralla. Kierrätysmateriaalit kunniaan Opintojensa lopputyön Eija Väyrynen valmisti vanhoista farkuista. – Kun tämä projekti oli lopuillaan, saimme ystäväni Merja Syrénin kanssa idean perustaa pukuvuokraamon. Hän loi lemmikkiaiheisen asukokonaisuuden silloiselle Mrs. Farkut ovat perinteisesti amerikkalainen työmiehen vaate. Jotkut vaatteet kaipaavat ainoastaan pientä korjausta tai kuosittelua, toisinaan asiakas tarvitsee ainoastaan lahkeen lyhennystä. Hän halusi kouluttautua Suomen ensimmäiseksi kierrätysartesaaniksi. Eija sai idean pyrkiä opiskelemaan. – Noihin aikoihin ammattitutkintoja ei vielä räätälöity yksilöllisesti, mutta ajatuksestani silti pidettiin. Vihreästä kotitakista muotoutui hamekankaan, uuden vuorin ja nappien avulla pirteä kevättakki. On kiehtovaa ajatella, kuinka tekemääni asuun käytetyt miesten farkut olivat kiertäneet maailman, niitä oli käytetty vuosikausia, jonka jälkeen ne muuntuivat eleganteiksi korsetiksi ja hameeksi matkatakseen takaisin Amerikkaan missin yllä. Ennen kuin yrittäjäkurssi oli ohi, naisilla oli yritykselle nimi ja liiketilakin valmiina. – Sinisenä kukkiva lemmikki, eli englanniksi forget-me-not, kuvasti ajatustani siitä, että liian usein unohdamme vaatteet ja materiaalit, joita meillä jo on. Paljon on myös vaatteita, jotka tehdään kaavoista alkaen asiakkaan kanssa yhdessä kehitellen. hän valmisti jo itselleen vaatteita ompelemalla ja virkkaamalla. Osa Mereijassa myytävistä vaatteista on muokattu omien luovien ideoiden avulla uuteen uskoon, osa vaatteista muokataan vasta asiakkaan toiveesta. Globe Finlandille Heidi Kopralle, joka otti vaatteet mukaansa Yhdysvaltojen kisamatkalleen. – Vaatteita ei kannata heittää pois tai lepuuttaa kaapin pohjalla väärän mallin tai liian pienen koon vuoksi. Jämälangoista syntyi virkkaamalla räiskyvän värikäs villapaita. – Anopin pitkästä mekosta tuli minulle sopiva asu, kun leikkasin hihat pois ja muokkasin vaatteesta lyhyen, tyttömäisen leningin. Valmistuttuaan koulusta 2004 Eija Väyrynen työskenteli projektissa, jossa hän suunnitteli hoivakodin sisustukset tekstiilien avulla. Halusimme myös tehdä jotain, mitä muut eivät vielä tehneet. Noin 15 vuotta sitten kaaduin pahasti ja jouduin viettämään vuoden sairaslomalla. Lähdimme yhdessä yrittäjäkurssille, jossa kuitenkin pian ymmärsimme, että pukuvuokraamon pyörittäminen olisi ollut aivan liian massiivinen hanke. Parin vuoden jälkeen jatkoin yrityksen pyörittämistä yksin, Eija kertoo. Tänä aikana aloin pohtia, mitä kaikkea vielä haluaisin elämässäni tehdä
muodikkaiksi asuiksi. Eija Väyrysen mukaan kierrätysmateriaaleista valmistetun vaatteen ei tarvitse näyttää kierrätetyltä. Suunnittelijoiden vaatteita muokataan aina heidän työtään kunnioittaen. Eija Väyrynen auttaa asiakkaita toteuttamaan ideansa. Oman vaatteensa voi tuoda Mereijaan myös myyntiin, jolloin joku toinen voi saada siitä iloa. Nykymaailman kiireen ja massakulttuurin keskellä ihmisille on hyvin tärkeää voida luoda jotain kestävää, yksilöllistä ja omaa. Ekoelo | 15. Joku toinen haluaa, että vaatteessa näkyy rohkeasti tuunauksen leima, kun taas joku toinen haluaa hyvinkin hillittyä ja klassista tyyliä. Muokattavana voi olla jokin yksittäinen vaate tai vaikka kasa vanhoja lakanoita, joista luodaan uutta kierrätysmuotia. – Kunnioitan aina asiakkaiden toiveita ja annan heidän käyttöönsä ideani ja taitoni, jotta haluttu visio saataisiin toteutettua. Korut täydentävät asun Vaatteiden lisäksi Eija Väyrynen on halunnut tuoda liikkeessään esille liki kolmenkymmenen suomalaisen käsityöläisen tuotteita, laukkuja, koruja Kahdesta vanhasta villapaidasta ja soljista syntyi trendikäs hame
– Valtaosa koruista on valmistettu kierrätysmateriaaleista, mutta mukana on muitakin kotimaisen käsityön taidonnäytteitä, itsekin erilaisia koruja suunnitteleva ja niitä myös asiakkaiden tuomista materiaaleista valmistava Eija sanoo. Mereijan kaupassa on kodikkaan lämmin tunnelma. 2. TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN KUVAT: TUULA KOLEHMAINEN JA MEREIJA 1. 3. 3. 16 | Ekoelo 5.. Kierrätyskoruissa on persoonallista ilmettä. ja asusteita, joissa on hauskasti hyödynnetty arjen kierrätysmateriaaleja, esimerkiksi, kankaita, nappeja, leluja tai kahvikapseleita. Vanhoista kangasaarteista syntyvät Tuuni Designin laukut ja ruusuasusteet. Silmiin osuu toinen toistaan kiehtovampia kierrätysesineitä. Paita kiersi vuosikausia suvun nuorisolla, kunnes palautui vastikään takaisin Eijalle. 5. Kati-Riinan palapelikorvis ja ruusurintakoru sointuvat yhteen. Ruusukorvakorut ovat Laura Nukarin käsialaa, Funky Homo Sapiensin sormusta koristaa legopalikka, Bubbatar-sormus sopii kukkaistytölle. – Vanhojen vaatteiden hyödyntämisestä syntyvä oivallus ja ilo vievät hyvää asiaa parhaiten eteenpäin. 4. 6. Teini-iässä Eija virkkasi itselleen villapuseron jämälangoista. Harriet Lindin Nespresso korvakorut valmistetaan espressokapseleista. 1. 2. Vaikka hän on itse kasvanut arvoihin, jossa vanhaa ei heitetä pois ja turhaa tuhlausta vältetään, ei hän halua saarnata kierrättämisestä. 4. Eija Väyrynen valmistaa koruja, joissa käytetään kierrätyshelmiä. Paita on edelleen hyväkuntoinen. Hamahelmistä tehty kaulakoru on Eijan omaa tuotantoa. 6. Yksilölliset ja kauniit vaatteet puhuvat puolestaan ja saavat ihmiset pohtimaan, löytyisikö kenties omastakin vaatekomerosta jotakin kierrätettävää ja muokattavaa. Kotiavaimen voi sujauttaa DaigaDaigaDuun hauskaan kissaavaimenperään
K irpputorit ja kierrätyskeskukset ovat hyvä keino kierrättää käyttökelpoisia vaatteita joko myymällä tai lahjoittamalla niitä eteenpäin. – Suomessa ei ole koko valtakunnan kattavaa poistotekstiileiden hyödyntämisverkostoa vaan noin 17 kiloa Ekoelo | 17. Moni ymmärtää tänä päivänä, että näin ei kuuluisi olla. Mikäli tekstiili ei ole enää siinä kunnossa, että se muille kelpaisi, se kuuluu nykyisen lain mukaan sekajätteeksi. Texvexkonsepti kehittää kierrätystä, vähentää kaatopaikalle joutuvan tekstiilin määrää sekä tukee nuorten työllistymistä. Edellytyksenä jälleenmyynnille on kuitenkin se, että vaate on ehjä ja hyväkuntoinen. Kaikki tekstiilit, joista luovumme, tullaan polttamaan, ellei löydy sellaista väliasemaa, missä se lajitellaan. Jokaiselta meiltä jää vaatteita, jotka eivät syystä tai toisesta ole enää uudelleen käytettävissä. Vuoteen 2016 asti ne kuuluvat virallisen ohjeistuksen mukaan sekajätteisiin kaatopaikalle. KIERRÄTYS Vuonna 2016 tulee lakimuutos, jonka mukaan kaatopaikoille biohajoavaa yhdyskuntajätettä, johon tekstiili kuuluu, ei voi enää viedä. Lakimuutoksen jälkeenkin on vaarana, että suuri osa päätyy poltettaviksi. FORSSAN SEUDUN KONSEPTI SOPII MALLIKSI KOKO MAAHAN: Texvex lajittelee poistotekstiilit Poistotekstiilit ovat käytöstä poistettuja vaatteita ja muuta tekstiiliä
Sitä päätyi eristeeksi ja vanusäkkien täytteeksi. – Aika oli kuitenkin täysin toinen. Oona ompelee onnea maailman lapsille.. – Tämä 90 000 tonnia tekstiilipoistoja voitaisiin kuitenkin hyödyntää ennen kaatopaikalle tai polttoon kippaamista. Kierrätys: vanha, uusi ilmiö Tekstiilin kierrätys sinänsä on vanha ilmiö, jo muinaisessa Kiinassa kierrätettiin. Tämän tietää humppilalainen Helena Käppi, joka on Suomen poistotekstiilit ry:n puheenjohtaja sekä Texvexprojektin vetäjä. – Hienoa lumppua kerättiin setelirahojen valmistukseen ja tekstiiliä ohjattiin myös huopakattoteollisuuteen. Suomessakin tekstiiliä käytettiin muun muassa setelirahan valmistukseen. poistotekstiiliä henkilöä kohti ajautuu kaatopaikoille joka vuosi. Ennen käytettiin luonnonkuituja: pellavaa, puuvillaa ja villaa, joista tiedettiin mitä ne sisälsivät. 18 | Ekoelo Texvex on paikka, mihin kelpaavat rikkinäiset tennissukat, kulahtaneet tai reikäiset t-paidat, värjäytyneet pyyheliinat yms. Tekstiilejä oli marginaalinen määrä verrattuna nykyisiin massoihin. Helena Käppi esittelee Texvexin toimintaa paikalliselle toimittatajalle
– Etsin tietoa tekstiilimassoista tilastokeskuksen kautta ja kerääviltä järjestötoimijoilta. Texvex syntyy Forssan HAMK ja Helena Käppi alkoivat viedä asiaa eteenpäin pienin askelin. Minulla oli vain ajatus hoitamattomasta tekstiilikierrätyksestä. Aihe ei jättänyt rauhaan seuraavan vuoden aikana. – En toki kilpailua voittanut, sillä minulla ei ollut esittää mitään konkreettista tuotetta. Lapsen kysymys puhutteli Helena Käppi on ammatiltaan sairaanhoitaja ja maanviljelijä eikä hänellä ole tekstiilialaan liittyvää taustaa. Kuusi vuotta sitten hän koki eräänlaisen ’herätyksen’. Kävin lukuisissa eri Poistotekstiilit ovat käytöstä poistettuja vaatteita, mattoja, verhoja, työvaatteita, kenkiä, vöitä ja muita tekstiileitä. – Silloin 8-vuotias tyttäreni kimahti minulle sekaroskiksen vieressä, että miksi en kierrätä vaatteita. Ekoelo | 19. – Nykypäivän tekstiilit ovat sekoitemateriaaleja ja maailmassa tuotetaan niitä moninkertaisesti yli sen, mitä ihmiset maapallolla pystyvät käyttämään. Ajatukseni kuitenkin kilpailussa noteerattiin ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) halusi tarttua asiaan, Käppi kertoo. Kierrätetty tekstiili on saanut uuden elämän hiuskukkana. – Otin yhteyttä alueelliseen ympäristöklusteriin. Käppi teki aluksi selvitystyön, jotta selviäisi maamme tämänhetkinen tilanne. Vaikka hanke on toistaiseksi paikallinen, Texvex luo valtakunnallista mallia käytännön kokemuksen kautta. Tätä mallia on tarkoitus lähteä monistamaan ympäri Suomen. Käppi lähti kuluttajana oma-aloitteisesti tutkimaan asioita ja otti yhteyttä eri tahoille pyrkien selvittämään poistotekstiilien kohtaloa. Kaikkien lasten esittämien kysymyksien viidakossa tämä kysymys tuntui puhuttelevan minua syvästi. Ylituotannon lisäksi laatu on suurelta osin huonoa, jolloin käyttövaihekin on lyhyt, Käppi perustelee. Sieltä kuulin, että tuolloin oli menossa eri oppilaitosten sponsoroima seudullinen ideakilpailu ja osallistuin siihen. 17 kiloa poistotekstiiliä henkilöä kohti ajautuu kaatopaikoille joka vuosi
Palkkatukityöntekijänä toimii apuohjaaja Saija Martomaa. kuntoinen, sillä ei olisi muuta arvoa kuin energiankäyttömahdollisuus. Monien vaiheiden kautta, reilu vuosi sitten, perustimme myös HAMK:in projektipäällikön kanssa Suomen poistotekstiilit ry:n. prosenttia menee materiaalihyödyntämisenä eteenpäin uudelleen käyttöön tai uusiokäyttöön. – Äiti kertoi, että nyt kun me olemme olemassa, hän lopultakin pystyy päästämään vaatteista irti. Jos taas paidasta puuttuu nappi tai pöytäliinassa on steariinitahra, se siirtyy uusiokäyttöön. Kiitosta ihmisiltä Ihmisillä tulee usein tilanteita, jolloin poistotekstiilejä tulee enemmänkin. – Poistaripaja hankkeessa ovat mukana Hämeen ammattikorkeakoulun lisäksi Loimaan ja Forssan Nuorten työpajat. Tämä merkitsee sitä, että kaikki tekstiilit, joista luovumme, tullaan polttamaan ellei löydy sellaista väliasemaa, missä se lajitellaan. Käytännössä konsepti toimii niin, että Texvex ottaa vastaan maksutta kodeista vapautuvaa käyttötekstiiliä riippumatta sen kunnosta. – Lähtöpaikassaan niitä ei tarvitse lajitella, vaan meille voi tuoda kaikki kerralla. Henkilöitä on tullut muun muassa sosiaalipuolen ja TE-Keskuksen kautta. Kaikki eivät osaa arvostaa vanhoja vaatteita, jolloin on hyvä, että on paikka mihin ne viedä. Me emme ota vastaan mattoja, patjoja, täkkejä ja tyynyjä, mutta kaikki muu kelpaa jakkupuvusta t-paitaan. Nuoret toimivat tekstiilin lajittelijoina. Me kuitenkin arvotamme tekstiilin ja lajittelemme sen yksi kerrallaan lain ohjaaman etusijajärjestyksen mukaan. – Joukossa oli kuluneempiakin urheilupaitoja, jotka oli huolellisesti silitetty ja säilytetty. – Vuonna 2016 tulee lakimuutos, jonka mukaan kaatopaikoille ei voi enää viedä mitään biohajoavaa yhdyskuntajätettä, johon myös tekstiili kuuluu. – Toimimme eräänlaisena risteysasemana tekstiileille, jossa lajittelu antaa tekstiileille seuraavan suunnan. Lajittelua jatketaan energiajakeeksi asti. Jäämistöstä on kenties päästävä eroon, jolloin tyhjennetään koko talo mahdollisimman nopeasti. Se saa rahoituksensa Loimaan ja Forssan kaupungeilta; hanke kestää helmikuun 2015 loppuun. – Jos tekstiiliä käsiteltäisiin massana, jossa sekaisin on rikkinäinen ja hyvä20 | Ekoelo – Äiti oli erittäin helpottunut kertoessamme hänelle, että kaikki vaatteet käsitellään asiaankuuluvalla arvostuksella. – Kyse ei ole tunkkaisesta paikasta, johon tuodaan haisevia lumppuja, vaan meillä on valkoista ja raikkaita värejä. Helena Käppi kertoo esimerkiksi äidistä, joka oli säilyttänyt edesmenneen poikansa vaatteita 15 vuotta. Hyvä uutinen on se, että noin 90 Tekstiilien risteysasema Helena Käppi on työllistynyt kokopäiväisesti Texvex-hankkeeseen pajaohjaajaksi. Loimaalla Texvex työpajaohjaaja on Anne Nieminen. Monen huulilta on kuulunut kiitosta, yleinen lause on: ihanaa kun olette olemassa. Tätä mallia on tarkoitus lähteä monistamaan ympäri Suomen. Jos mahdollista, tekstiili päätyy uudelleen käyttöön. Vaihe vaiheelta tuote siirtyy pöydällä eteenpäin. – Konsepti on myös rakentunut niin, että täällä ihminen kohtaa toisen aukioloaikojen puitteissa. Helena Käppi korostaa, että toimintatapa on nykyaikainen, nuorekas, raikas, kaikkia koskettava ja sellaisenaan uusi konsepti. – Ohjaajien lisäksi pajassa työskentelee eri-ikäisiä ihmisiä eri nimikkeillä. Vain noin 10 prosenttia ohjautuu energiajakeeksi. Ideat johtivat toiseen ja syntyi Texvexkonsepti. Valtakunnalliseksi malliksi Jätehuoltotoimijoilta puuttuu edelleen tekstiilimateriaalien kierrätys ja se ohjeistetaan kuulumaan sekajätteiksi. Sitä harjoitettiin pilottivaiheessa Humppilassa ja Käppi oli siinä mukana yhdistyksen puheenjohtajan roolissa. kohteissa ongelmia kartoittaen. Tuodessaan niitä hän sai kertoa vaatteiden tarinaa. Tällaista toimintaa on odotettu. Arvoa lajittelusta Texvex on paikka, mihin kelpaavat rikkinäiset tennissukat, kulahtaneet tai reikäiset t-paidat, värjäytyneet pyyheliinat yms. Vaatteisiin sisältyy usein erilaisia tarinoita, joita ei sisälly muihin kierrätettäviin tavaroihin. Hänelle oli tärkeätä, ettei pojan vaatteet päädy vaikkapa banaaninkuorten joukkoon kaatopaikalle. Äiti oli erittäin helpottunut kertoessamme hänelle, että kaikki vaatteet käsitellään asiaankuuluvalla arvostuksella ja ne jatkavat matkaansa materiaaleina eteenpäin. Tekstiili voi olla hyväkuntoista ja uutta tai sitten huonokuntoista ja käyttöikänsä ohittanutta. Vanhat vaatteet eri vuosikymmeniltä. Kyseessä on juuri se poistotekstiili, josta nyt Texvex saa 90 prosenttia jatkamaan kiertokulkuaan mekaanisen kierrätyksen keinoin. – Texvex toimii nyt projektiluontoisena Poistaripajassa, joka on viime keväänä syntynyt poistotekstiilien hyödyntämispaja Forssassa ja Loimaalla. Vaikka hanke on toistaiseksi paikallinen, Texvex luo valtakunnallista mallia käytännön kokemuksen kautta. Lajittelussa ratkaisevaa on vain se, että saamme materiaalin talteen kuivana ja suhteellisen puhtaana. HAMKin puolelta mukana on projektipäällikkö Kirsi Sippola sekä muotoilun opiskelija Tiina Heinonen. Toisille työmuoto on työkokeilua ja toisille kuntouttavaa toimintaa
Tulevaisuudessa ajankohtaiseksi tulevat tuottajanvastuukysymykset ja määriteltäväksi jää sekin, miten paljon kaupat sitoutuvat tekstiilikierrätykseen. sen texjäte-hankkeen ohjausryhmässä ja luennoimme usein muun muassa jätehuoltopäivillä. Media puhuu asiasta jatkuvasti. /perhe (2 aik.+1-3 lasta) /2vrk SYYSLOMA 2 vrk alk. Nähtäväksi jää myös se, millaista lainsäädäntöä on tekstiilien osalta tulossa. Lisäksi yhdistys haluaa lisätä kuluttajien tietoisuutta poistotekstiilien kierrättämisestä. Olemme mukana muun muassa Suomen ympäristökeskuk- – Jos tekstiiliä käsiteltäisiin massana, sillä ei olisi muuta arvoa kuin energiakäyttö. – Enää ihmisiä ei tarvitse niin hartaasti valistaa. ja 21.-24.10. Kun aloin kertoa ihmisille, miten paljon kaatopaikalle poistotekstiilejä päätyy, he olivat hämmästyneitä. Puolentoista vuoden aikana on tapahtunut paljon. #( # ' '-!(++ . Yhdistys kierrätyksen asialla Suomen poistotekstiilit ry perustettiin 2012. Asia on hauska, kiinnostava ja helposti lähestyttävä. Ihmiset ovat onneksi yhä enemmän kiinnostuneita ympäristöstä eikä jätelasteja haluta pukata enää jälkipolvien kannettavaksi. Se osallistuu Texvex-konseptin toteuttamiseen ja vie aihetta eteenpäin muilla tavoin. laavuretkiä, leivontapajoja ja muita lomailoja koko perheelle! ('$ $ $ $ !" ( & $) ' ( # (( ' *) !( PERHELOMA 2 vrk 240€ *) alk. Lisätietoja: poistotekstiilit.fi, hamk.fi/poistari) TEKSTI: MERJA KIVILUOMA KUVAT: OONA SALO, KAISA SOROLA JA HAMK IÄ E KS LL MY HEE ELÄ PER KO KO Aitoja lomailoja järviluonnon rauhassa )( !- ' ) )# % & '( & # '( '+ -" !!- * !" '( (() !- &)$ & #($) ) + % $ $ '' )! $ ! " # %) ( '' -&* !)$##$'' Syyslomaohjelmassa 14.-17.10. Kierrätys kehityksen alla Kierrätyksen kehittämiseen on tulevaisuudessa pakko ottaa kantaa. – Herääminen on ollut kouriintuntuvaa ja asiasta ovat kiinnostuneet niin ympäristöministeriö kuin jätehuollon toimijatkin. – Yhdistyksessä ei ole ketään palkallista työntekijää emmekä kerää tekstiilejä. tuovat oman mielenkiintonsa työhön. Toiminta on luonteeltaan informatiivista. – Vielä pari, kolme vuotta sitten sain juurta jaksain markkinoida aihetta. – Yhdistys järjestää keskustelu- ja verkostoitumistilaisuuksia, kerää ja välittää poistotekstiileihin ja niiden hyödyntämiseen liittyvää tietoutta. Suomen poistotekstiilit yhdistyksen tavoitteena on edistää poistotekstiilien materiaalinkiertoa ja hyötykäyttöä sekä tekstiilijätemäärien vähentämistä Suomessa. Se tekee aloitteita ja esityksiä, antaa lausuntoja viranomaisille ja muille tahoille
%- * ((- # /hlö /2 hh /2vrk **) #( # ' '-!(++ . *& " $ ()' % & )$# '' " ' ( )!!$ # # *$ " '' $! * * $ $ !" ' - ' )# !! '$' '($# -+((
%- * ((- # *) & )' $$ AH10 86€ **) ) ! # . *& " $ ()' #( $( !! # $#$"+ )$# '' " ' ( )!!$ # # *$ " '' $! * * $ $ !" ' - ' )# !! '$' '($# -+((
NE LO 2.1 ON ÄN O .10.V 1 HY 3 Ekoelo | 21. , "++#( % !* !) #(($! # $* / Lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. (alv 24 %) anttolanhovi.fi A N J TI DE TRIIT U SU E LLI N R 1
RUOKATALOUS Soppakuningas Marc Aulénin motto koko elämälle kuuluu: Pidä homma simppelinä! 22 | Ekoelo
Siinäkö sen suosion salaisuus. VIESTI MARC AULÉNIN SOPPATYKISTÄ: ”Pidä se simppelinä!” Mitä useampi kokki, sitä surkeampi soppa. – Olen työskennellyt koko aikuisikäni ravintola-alalla ja imenyt erilaisia vaikutteita sekä ulkomaalaisista keittiöistä että täältä Suomesta. Kaikki eivät suinkaan uskoneet keittokonseptin suosioon, mutta asiakaskunta löysi soppani nopeasti, Aulén kertoo. Älä siis sorru feikkeihin – jätä mieluummin jokin ainesosa pois!”, soppakuningas naputtelee nettisivuillaan. En suostu koskaan suunnittelemaan etukäteen Qulman koko viikon menyytä ja teen päätöksen jopa kulloisenkin päivän ruokalistasta aamulla, intuitiivisesti. Olohuone nimeltä Qulma Viitisen vuotta sitten Aulén otti soppakauhansa kauniiseen käteensä ja käveli Hakaniemestä Pitkänsillan yli Kruununhakaan. ”Korvikkeita käytetään sota-aikana. Ja tekee maailmankaikkeuden kenties maukkainta valkosipulikeittoa, joka maistuisi jopa enkeleille. Isän työn vuoksi Marc muutti perheensä kanssa paikasta ja maasta toiseen, kunnes vuonna 1976 hän tuli ja jäi pysyvästi Suomeen. Arvostan myös ihmisiä, jotka tekevät samoin ja uskaltavat heittäytyä intohimoisesti tekemiseensä. Sieltä löytyi koti soppa-asiakkaiden olohuoneeksi muodostuneelle ravintola Qulmalle, josta on myös tullut käsite. Näin uskoo ja tietää helsinkiläinen ravintoloitsija ja kirjailija Marc Aulén, 50, joka on keittänyt soppakauhansa kanssa itsensä suomalaisten sydämiin. Hän valloitti asiakkaat persoonallisella osaamisellaan jo kymmenisen vuotta sitten, jolloin hän alkoi keittää ihmisille mutkattoman maukasta soppaa Helsingin Hakaniemen Kauppahallissa. – Ehkä epäsuomalaisin piirre minussa on se, että tykkään laittaa itseni täysillä ”Korvikkeita käytetään sota-aikana. – Myös media kiinnostui siitä, ja saimme julkisuutta myös kansainvä- lisesti. Qulma on paikka, johon on helppo tulla, jossa on helppo olla ja josta lähtee pois tyytyväisenä. Hyvän ruoan alkemia on nimittäin simppeli: edulliset raaka-aineet, oikeat mausteet ja tekotapa. Soppakeittiöstä tuli kulttijuttu Amerikkaa ja Japania myöten. Ekoelo | 23. – Soppakeittiöstä tuli hetkessä valtava suksee. Älä siis sorru feikkeihin – jätä mieluummin jokin ainesosa pois!” - Marc Aulén likoon. Niin, ja sekaan sopivasti mielikuvitusta, sielua ja intuitiota. Suomalaiseksi soulkeittiöksi kutsutun ravintola Qulman isäntä tiivistää ruokafilosofiansa toteamalla, että aito ruoka tehdään aidoista aineksista. Ja vannoo Lontoon sloganin nimeen: ”Keep it simple! Pidä asiat yksinkertaisina.” – Teen kaiken täysin fiilispohjalta. Soppakeittiön suksee Soppakokkina tunnettu Marc ”Acko” Aulén syntyi 50 vuotta sitten Brysselissä. Postaan joskus yhdeksän-kymmenen tienoilla Facebookiin, että tänään syödään lounaalla tätä ja tätä. S e on kuulkaas niin, että maukasta ruokaa voi tehdä halvalla, kikkailematta ja nopeasti. – Meillä syödään joka päivä soppaa, uuniperunaa ja salaattia. – Tällä tavalla on toimittu jo viidettä vuotta, ja se on hyväksi havaittu. Hyvä ruoka ja jakamisen ilo ovat yhtälö, jonka Aulén hallitsee suvereenisti. Marc Aulénin keittokirja Sopat!( Gummerus, 2014) sisältää Aulénin parhaimpien soppareseptien lisäksi myös tunnettujen asiakkaiden omakohtaisia kokemuksia ravintola Qulmasta. Stadilainen soppakunkku Marc Aulén vannoo yksinkertaisuuden nimeen
– Minulle oli itsestään selvää, kenet halusin kuvaajaksi, vaikka kustantaja olikin alussa eri mieltä. Jaesong Park oli aiemmin työskennellyt Qulmassa tiskaajana, mutta Aulén oli huomannut myös nuoren miehen kyvyt valokuvaajana. Nimi sopii hänelle huonosti. Alussa kukaan ei tilannut sitä, enkä minä ymmärtänyt, minkä takia. ”Moi, otan sitä bo… bu… boul… Anna mulle törkeän hyvää!” – Totisen torven soittamisen sijaan olisi oikein hyvä uskaltaa välillä nolata itsensä. – Asiakkaat olivat jo pitkään kehottaneet minua julkaisemaan keittokirjan. Sopat! (Gummerus, 2014) sisältää Aulénin parhaimpien soppareseptien lisäksi myös tunnettujen asiakkaiden omakohtaisia kokemuksia Qulmasta. Marc Aulénista virta ei lopu koskaan”, kuvailee puolestaan europarlamentaarikko Petri Sarvamaa. Tämä paljastuu myös Aulénin viime keväänä julkaisemasta hieman erilaisesta keittokirjasta. Viesti asiakkaalle on se, että kun avaat oven ja astut sisään, olet perillä. Mies myöntää, että kustannussyistä hän ei käytä ravintolansa keittiössä luomua. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI RESEPTIT: MARC AULÉN KUVAT: GUMMERUS/JAESEONG PARK. Törkeän hyvää keittoa Marc Aulén ei jaksa paasata eko- ja lähiruoan puolesta, vaikka puhtaiden raaka-aineiden päälle luonnollisesti ymmärtääkin. Oma ekologisuuteni perustuu enemmänkin siihen, että ihan kaikki elämässä täytyy pitää yksinkertaisena, hinnat mukaan lukien. Se on mielestäni aika iso juttu, soppamaestro töräyttää. Ja muutama muu. Aulénin sielun jäljen lisäksi kirjaa elävöittää korealaissyntyisen valokuvaajan Jaeseong Parkin kuvitus. – Haluan pitää lounaani hintatason kohtuullisena. Muutaman päivän ajan jaksoin tätä seurata, ja sitten minulle valkeni, etteivät ihmiset osanneet lausua tätä ihmeellistä nimeä. Suomalainenhan mieluummin kuolee nälkäänsä kuin elää siinä pelossa, että lausuu jonkin sanan väärin. Soppakirjansa sivuilla Aulén kertoo hauskan tarinan siitä, miten hänen Sop- pakeittiönsä kaikkien aikojen ensimmäinen keitto bouillabaisse rantautui aikoinaan suomalaisten tietoisuuteen. ”Qulman ainoana haittapuolena koen, 24 | Ekoelo Marc Aulénin ruokafilosofia perustuu edullisiin raaka-aineisiin, tekotapaan ja vilkkaaseen mielikuvitukseen. Yhteistä heille on se, että he palaavat yhä uudelleen lähtöruutuun, paikkaan, jonka ovat hyväksi havainneet. – Reilun vuorokauden kuluttua olin jo neuvottelemassa Gummeruksen kanssa kustannussopimuksesta. Tarpeeksi kauan reseptejäni pantattuani päätin kerran laittaa Facebookiin viestin, että nyt olisin valmis tekemään keittokirjan ja viestitin kustantajille, että tiedätte kyllä, mistä minut löytää, Aulén naurahtaa. – Meillä kaikki asiakkaat ovat samalla viivalla, enkä lähde kumartelemaan ja pokkuroimaan ketään, olipa kyseessä millainen julkkis tahansa, Aulén toteaa. että puolet takamuksestani on jatkuvassa valmiustilassa nousemassa pöydästä, nimittäin lisää soppaa hakemaan”, Anna Puu veistelee. Qulman kulmille ovat löytäneet ja löytävätkin hyvin monenlaiset asiakkaat. ”Olin täysin varma, että tästä ranskalaisesta kala-äyriäiskeitosta tulee saman tien hitti. Koko kirjan syntyhistoria kuvastaa hyvin Aulénin intuitiivista tapaa toimia. Akku on paristo, josta virta aina joskus loppuu. Mukana ovat taiteilija Mikko Kuustonen, kirjamies Lasse Lehtinen, elokuvaohjaaja Claes Olsson, laulaja Anna Puu ja Von Hertzen Brothers -veljekset. Rupesin lisäämään bouillabaissenimen alle ”törkeän hyvää”, ja sitten alkoi kauppa käydä rytinällä. ”Marcin lempinimi Acko lausutaan ”Akku”. – Alusta asti pyrkimykseni on ollut se, että asiakas saa konstailematonta, hyvää ruokaa. Täällä ei tarvitse miettiä, miten päin sitä pitäisi oikein olla, Aulén sanoo. ”Ackosta” ei virta lopu Sopat! on tekijöidensä näköinen oivaltava ja mieltä ja kieltä kutkuttava kirja. Toisin kävi. Kirjan pirteillä sivuilla omia fiiliksiään ja soppareseptejään jakavat myös Qulman asiakkaat. Aulén oli tyylilleen uskollinen myös kuvittajan kohdalla
Ekoelo | 25. Keitä 17 minuuttia. Tarjoa keitto valkosipulimajoneesin, rouille-lisukkeen tai silputun persiljan kanssa. Lisää kerma, omenamehu ja ruohosipuli. Lisää lämpöä ja keitä valkosipulinkynsiä ja kuminansiemeniä voisulassa kolme minuuttia koko ajan puulastalla sekoittaen. Lisää perunat, timjami, hunaja ja kanaliemi. Bouillabaisse 1,4 litraa kalalientä 1 pussi (0,5 g) sahramia 150 g sipulisuikaleita 70 g tomaattipyreetä 3 rkl sokeria 1 reilu rkl valkosipulimurskaa 3 dl kuivaa valkoviiniä 6 laakerinlehteä 1 tl oreganoa 6 tuoreen timjamin oksaa 3 tuoreen rosmariinin oksaa 130 g porkkanaviipaleita 130 g sellerisuikaleita 2 tl fenkolinsiemeniä 1 tl fenkolijauhetta 100 g tuoretta fenkolia ohuina suikaleina 2 rkl sitruunamehua 1 tähtianis 1 dl appelsiinimehua 1,5 dl tomaattimurskaa 200 g lohikuutioita 200 g kuhaa tai ahventa paloina 200 g kuorittuja katkarapuja 300 g sinisimpukoita kuoressaan Enkelin kosketus 200 g normaalisuolaista voita 200 g kuorittuja valkosipulinkynsiä 1 reilu tl kuminansiemeniä kokonaisina 200 g purjoa paloina 500 g kuorittua rosamunda-perunaa paloina 1 tl kuivattua timjamia 1 tl hunajaa 1 l kanalientä 1 dl kermaa 2 dl sakeaa omenamehua 1 dl ruohosipulisilppua Laita voi kattilaan ja anna sen sulaa. Pane isoon kattilaan kaikki ainekset paitsi kalat ja äyriäiset. Lisää purjot ja keitä vielä kolme minuuttia. Sekoita ja anna keiton kiehua noin 40 minuuttia. Soseuta. Lisää kalat ja äyriäiset joukkoon ja anna keiton kiehua hiljalleen noin viisi minuuttia
– Sain ensimmäisen mehukoneeni testattavaksi vuonna 2006. Ja koukkuun hän jäikin. Sippola ahmi kaiken mahdollisen elävää ravintoa koskevan kirjallisuuden. Mikä meteli, koko talo tärisi! Petra ei muista, miltä äidin mehu maistui: se oli varmaan aikuisten oma erityinen terveystuote, jota ei lapsille edes tarjottu. Kansainvälistä mehuosaamista Vuonna 2010 Sippola ilmoittautui kansainväliseen mehuterapeuttikoulutukseen Iso-Britanniaan. Sellaiset kiksit mehusta sai, niin paljon energiaa ja hyvää oloa! Sippola muistelee. Hänen oma ruokavalionsa muuttui yhä kasvisvoittoisemmaksi kun tieto ja taito karttuivat. P ikkutyttönä 1980-luvulla PetraSippola piteli korviaan, kun äiti linkosi porkkanoita kodinhoitohuoneessa. Mehuterapeutti Petra Sippola kehottaa kokeilemaan oman kasvimaan antimia uudella tavalla: lingon syövereihin voi heittää omenan ja porkkanan, kesäkurpitsaa ja kurkkua, basilikaa tai minttua. Oli ihmeellistä huomata, kuinka helposti mehuista sai hyvää oloa: – Aikaisemmin en pitänyt kasviksista. RUOKATALOUS ”JOS ET VOI SYÖDÄ SITÄ, JUO SE!” Melkein mitä vain voi mehustaa Tuorepuristetuissa mehuissa yhdistyy nopeus, helppous, terveellisyys ja hyvä maku näppärässä paketissa. Mehutiedon myötä motokseni muodostui ”jos et voi syödä sitä, juo se”, Sippola naurahtaa. Lingossa litistyvät kaikenlaiset hedelmät, juurekset, vihannekset ja yrtit. ”Mehumestari” Jason Valen koulutus on 26 | Ekoelo Mehuterapeutti Petra Sippola nauttii tuorepuristettuja mehuja päivittäin.. Koulutus oli vaativa ja monipuolinen: paitsi eri kasvisten ominaisuuksia, sen aikana opiskeltiin myös ihmisen anatomiaa syvällisesti ja monipuolisesti. Se oli menoa siltä istumalta! Tein ensimmäisenä porkkanamehua, ja tunsin heti, että tähän hommaan voisi jäädä koukkuun. Nykyään Sippola surauttaa itselleen ja perheelleen erilaisia mehuja pari kertaa päivässä
Ekoelo | 27. Oman kasvimaan antimia voi mehustaessa yhdistellä niin kotimaisiin kuin eksoottisiinkin hedelmiin kauden ja saatavuuden mukaan. Punajuuri taipuu yllättävän makeaksi mehuksi, joka raikastuu omenan hedelmäisyydestä
Sippola on ainoa suomalainen mehuterapeutti, hänen lähin kollegansa asuu Oslossa. ”Crapple”-mehu valmistuu linkoamalla yksi omena ja kaksi porkkanaa. – Koulutuksessa oli väkeä ympäri maailmaa ja ravitsemuksellisia kulttuurieroja tuli esiin. Oodi luustolle 2 omenaa pala tuoretta parsakaalia 1/4 sitruunaa pala tuoretta inkivääriä Mehusta kaikki tehosekoittimessasi ja nauti sellaisenaan tai jääpalojen kanssa. Tuorepuristus säilyttää vitamiinit Mikä vastapuristetuissa sitten on niin mahtavaa. Sippola pystyisi puhumaan aiheesta pitkään, mutta vastaus on tiivistettävissä muutamaan lauseeseen: vastapuristetut mehut ovat hyvänmakuisia ja terveellisiä. Ne pursuavat elimistölle tärkeitä vitamiineja, kivennäisaineita, antioksidantteja ja entsyymejä. 28 | Ekoelo Briteissä terveysviraston hyväksymä ravintoalan koulutus, josta valmistuu mehuterapeutteja: elävään ravintoon monipuolisesti perehtyneitä ravitsemuksen ammattilaisia. Tämä on yksi maailman vanhimmista mehusekoituksista. Sutjakka sydän 2 omenaa 1/3 sitruunaa 1 tuore punajuuri pala parsakaalia pala tuoretta inkivääriä Tämä mehu edistää erityisesti sydämen ja verisuonten terveyttä. Marraskuussa Sippolalta ilmestyy jo toinen mehukirja Mehukas Detox, mehujen elimistöä puhdistavaan vaikutukseen keskittynyt teos. RESEPTEJÄ PETRA SIPPOLAN MEHUKAS-KIRJASTA Flunssashotti 1 omena pala tuoretta inkivääriä tai valkosipulia. Tämä flunssashotti torjuu flunssilta ja myös edistää jo alkaneen flunssan paranemista. Mehusta ainekset mehukoneessasi ja juo Pohjanmaan kautta. Viime vuonna Sippola kirjoitti ensimmäisen mehukirjansa Mehukas – terveeksi ja hoikaksi vastapuristetuilla mehuilla. Opus sisältää runsaasti seikkaperäistä tietoa mehustuksen hyödyistä sekä paljon hauskoja ja terveellisiä mehu- ja smoothiereseptejä. Norjalaiskollegan kanssa muodostimme pohjoismaisen osaston, joka hämmästytti muita kertomalla, kuinka meillä kasvaa takapihalla supermarja mustikkaa, Sippola muistelee. Mehuissa kasvisten hyvät ominaisuudet ovat sellaisessa muodossa, että kehon on helppo hyödyntää sille tarjottu voimajuoma nopeasti.
Hänen mukaansa vitamiinit alkavat tuhoutua, kun kasviksia lämmitetään yli 42 asteen. Sippola kehottaa satsaamaan hyvälaatuiseen linkoon, joka on tehokas ja helppo puhdistaa. Marjat kannattaa hyödyntää smoothieissa tai syödä sellaisinaan, mehustaessa marjojen arvokkaat kuidut on hankalampi saada elimistön käyttöön. Sitruuna piristää juuresmehun Mehuterapeutti kehottaa kokeilemaan rohkeasti oman kasvimaan antimia mehulingossa. Jos haluaa mehuun kirpeyttä, mukaan voi puristaa sitruunaa. Tyrni Marja-aronia Pensasmustikka Luomuna totta kai www.vinkkilanluomutuote.fi Luomutuotteiden erikoisliike aivan Porin keskustassa Yrjönkatu 12, puh. Omenamehua voi piristää yrteillä, esimerkiksi basilika ja minttu sopivat hyvin omenan seuraksi. Parhaat mehut syntyvät tuoreista raaka-aineista, mutta mehustusaineksia voi läpi vuoden hakea kellarista. Vastapuristetut mehut tulisi siis nauttia tuoreina, Sippola summaa. – Mehu alkaa välittömästi luovuttaa ravintoaineita itsestään kun se joutuu kosketuksiin valon, lämmön ja hapen kanssa. Sippola muistuttaa, että mehustamisessa vain mielikuvitus on rajana – eikä ole suuren suuri tappio, jos joku lasillinen pieleen menisikin, mehuja kun ei kuitenkaan tehdä säilöttäviksi. Mehustamisesta ylijääneen mäskin voi mainiosti käyttää esimerkiksi kasvispihvien raaka-aineena. Valkea kuulas -omena, porkkana ja punajuuri on hyvä yhdistelmä. Mehuterapeutti kertoo kyllä itsekin nauttivansa esimerkiksi äidin tekemästä mustaherukkamehusta valtavasti. 02-6412311 Avoinna ark 9-17.30 ja la 9-15 http://www.ullanuniikki.fi Olemme myls facebookissa! TEKSTI: KAISA-LIISA IKONEN KUVAT: KATJA LÖSÖNEN Ekoelo | 29. Periaatteessa kaikki kasvikset käyvät mehustamiseen, kotimainen omena on Sippolan oma suosikki. Marjoja Sippola ei itse mehustamiseen käytä, vaan syö ne mieluummin sellaisinaan tai smoothieiden joukossa, jotta arvokkaat kuidut eivät menisi hukkaan. Vastapuristettuina myytävät mehut on nekin yleensä pastöroitu eli lämpökäsitelty. – Juuresmehujen mukaan kannattaa sujauttaa joku neutraali hedelmä. Vastapuristettu mehu sisältää ainoastaan puristetun kasviksen, vihanneksen tai hedelmän oman mehun, eikä siihen ole lisätty mitään ylimääräistä. Watteja olisi hyvä olla vähintään 700, jotta kaikki hyvä saadaan kasviksista talteen. Vastapuristetun puolestapuhuja suhtautuu kriittisesti perinteiseen mehumaijaan. Myös kesäkurpitsa, kurkku ja tomaatti sopivat mehustamiseen – jopa peruna, mutta siitä ei välttämättä irtoa paras maku. – Tuorepuristettua omenamehua voi pakastaakin, kunhan muistaa, että pakastaminenkin tuhoaa ravintoaineita. Vastapuristetut mehut ovat vegaanista raakaravintoa: elävää ravintoa, josta ei ole kypsentämällä tuhottu hyviä ominaisuuksia. – Mehu alkaa välittömästi luovuttaa ravintoaineita itsestään kun se joutuu kosketuksiin valon, lämmön ja hapen kanssa. Vastapuristettu mehu valmistetaan mehulingolla tai -puristimella. Kaupan purkkimehuihin hän ei kuitenkaan suostu koskemaan
Paahto arinalla keskeistä Hämeessä talkkunajauhojen vilja keitettiin ensin ja kuivattiin sitten saunassa. Hirvelän talkkunalta saa lähinnä Keski-Suomessa myös karkeaa jauhoa, mutta leivontaan käy hienokin. RUOKATALOUS Kaurasta, ohrasta ja herneestä valmistettua, hämäläistä Rantasen talkkunajauhoa markkinoi Laihian Mallas Oy, ja sitä löytää kaikista kaupparyhmistä kautta maan. Karkea talkkuna sopii parhaiten sämpylöihin, mutta parasta karkea talkkuna on puuron valmistuksessa ja leivityksissä. Talkkunaan on Hämeessä lisätty herneitä tai jopa papuja, jolloin talkkuna on vielä proteiinipitoisempaa kuin muualla suosittu, pelkkä viljatalkkuna.. 30 | Ekoelo Talkkuna valmistetaan keittämällä vedessä tai vesihöyryssä jyvät, jotka sitten paahdetaan lähes vuorokauden ajan kypsiksi, niin että jyvät tulevat kuiviksi. Eri viljoista ja palkokasveista tehtyjä talkkunatuotteita löytyy kaupoista hyvin, leivinuunin omistaja voisi tehdä sitä itsekin. Jossain talkkuna on tehty yhdestä viljasta, jossain talkkunan valmistuksessa sekoitetaan useita viljalajeja. Eri maakunnissa se on tehty eri viljoista, kaurasta, ohrasta, rukiista, vehnästä, jossain viljan joukkoon on lisätty herneitä tai papuja. Lopuksi jyvät jauhetaan hienoksi jauhoksi. M ummojen välipalaa tai terveellistä ja trendikästä herkkua. Sekä paahtoaste että jauhon karkeus vaihtelevat talkkunalajeittain. Rantasen Talkkunassa on runsaasti kuitua, betaglukaania, rautaa, fosforia, sinkkiä ja magnesiumia. Talkkuna on oudompi viljatuote useammille nuoremmista, mutta se on kokenut uutta tulemista viime aikoina. Vanhan suomalaisen jauhovalmisteen omaperäinen, paahteikas aromi on paikoin löydetty uudelleen. Samalla sille on keksitty uusia käyttötapoja ja jalostettu sitä jopa suklaatuotteeksi. Talkkunan aromista viehättymään MELKEIN VALMIS TERVEELLINEN, KUITUPITOINEN JA NOPEA PUURO TAI VÄLIPALA Talkkuna on nälkää pitävää ja aromikasta viljaruokaa. Se on erinomainen, nopea, terveellinen ja nälän poissä pitävä välipala
Talkkunasta voi myös kiehauttaa nopeasti puuron tai vellin. Tarjoillaan kylmänä jälkiruoaksi. Karkeasta uunitalkkunasta tulee nopea ja terveellinen puuro. Vitamiineista B-ryhmän vitamiineja, karotenoideja ja K-vitamiinia. Hämmästyshuttu (gluteeniton) 2 dl maitoa 3 dl puolukkasurvosta 1,5 dl sokeria 3 tl vanilliinisokeria 2 dl kauratalkkunaa 2 dl kuohukermaa Sekoita maito, puolukkasurvos, sokeri ja vanilliinisokeri. Eri viljoista Hämeessä talkkuna on tyypillisesti ollut kauraa ja palkokasveja, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja PohjoisSavossa ohraa ja muualla Suomessa, kuten Etelä-Savossa, Ylä-Satakunnassa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa kaura-, ohra-, ruis- ja jopa vehnäsekoituksia. Kivennäis- ja hivenaineista se sisältää eniten magnesiumia, fosforia, rautaa, sinkkiä ja seleeniä. Leivinuunin peltien piti olla auki, jotta vesihöyry pääsi uunista ulos. Silloin lastenkin piti olla sekoittamassa tiuhaan tahtiin, ettei niitä vain poltettu, vaan ainoastaan paahdettiin. Keski-Suomen Jämässä valmistettu Hirvelän talkkuna on valmistettu gluteenittomasta kaurasta ja vedestä, ja sisältää niin ikään yli 26 prosenttia kuitua. Siivilöi talkkunat joukkoon. Se sopii myös kalojen ja lihojen leivitykseen. Hirvelän talkkunan resepteissä on käytetty talkkunoiden lisäksi joko gluteenitonta jauhoa, vehnäjauhoa tai perunajauhoa. Talkkuna sisältää joskus jopa yli 20 prosenttia kuituja. Sen jälkeen kuuman leivinuunin arinalta vedettiin hiilet pois ja luututtiin huolellisesti; ainekset laitettiin suoraan kuumalle arinalle kuivumaan. Helposti päivän kuidut Leivonnaisiin talkkunaa kannattaa käyttää sivuosissa. Ohrakuidun kolesterolia alentavat ja verensokeriarvoja tasaavat vaikutukset tunnetaan hyvin, savolaisen kotitalkkunan Seppo Koivisto kertoo. Hämmästyshuttua eli talkkunarahkaa. Hämeessä valmistettu, kauraa, ohraa ja hernettä sisältävä Rantasen talkkunajauho, jota Laihian Mallas Oy markkinoi, sisältää kuitua jopa 26 prosenttia. Kuivana ja jäähtyneenä vilja sitten jauhettiin jauhoksi joko koti- tai kylämyllyssä. Osa kaupoissa myytävistä talkkunatuotteista on gluteenittomia. Näin kertoo Arja Hopsu-Neuvosen käytössä oleva, Ilkka Uusivirran Suomalaisen ruokaperinteen keittokirja. Hanna-tädin kakuissa on perunajauhoja ja Uunitalkkunaa, joten ne sopivat keliaakikoille. Päivittäisen kuidun tarpeen pelkästään talkkunalla saisi tyydytettyä noin sadalla grammalla talkkunaa. Reseptit: Hirvelän talkkuna Ekoelo | 31. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää varovasti muiden ainesten joukkoon. Marttaliiton kotitalousneuvoja, kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen muistaa hämäläisen tekotavan lapsuudestaan: – Kaurajyvät, herneet tai pavut keitettiin saunan padassa ja valutettiin kuiviksi. Maitotuotteen höysteeksi, puuroiksi, leivontaan... Hanna-tädin kakut (gluteeniton) 150 g margariinia 2 dl sokeria 1,5 dl kermaa 1tl soodaa 4 dl perunajauhoja 4 dl Hirvelän Uunitalkkunaa Margariini vatkataan sokerin kera. Kerma vatkataan soodan kanssa vaahdoksi, joka lisätään jatkuvasti sekoittaen rasva-sokeri vaahtoon. Perinteisen käyttötapojen lisäksi talkkunat sopivat myös hyvin leivonnaisiin, kuten piirakka-, kääretorttu- ja pizzapohjat, leivät, sämpylät ja pikkuleivät. Pyörittele taikina pieniksi palloiksi ja paista 200 asteessa kauniin ruskeiksi. Tähän tapaan myös nykyinen leivinuunin omistaja voisi tehdä talkkunaa itse, sillä niin talkkunassa kuin viljatuotteissa yleensä tuoreus on maun kannalta tärkeää. Lopuksi lisätään keskenään sekoitetut ja seulotut jauhot. Koiviston savolainen kotitalkkuna valmistetaan ikivanhasta, rautalampilaisesta maatiaisohrasta, joten se on kokojyvätuote
040 825 1257 hirvela@hirvelantalkkuna.fi www.hirvelantalkkuna.fi Muista myös Rantasen talkkunajauho, kuitua 28 %, maukasta viilin ja jugurtin kera, kokeile myös leivonnassa ja jälkiruuissa. Sirkka ja Alpo Hirvelä p. Ohratalkkunajauhoista tehtyä marjasevokasta nauttimassa. HIRVELÄN TERVEELLISET KAURATUOTTEET Hirvelän Uunitalkkuna sisältää ravintokuitua 26.3 %. Hirvelän KauraKuitunen sisältää ravintokuitua 69.7% Tuotteet sopivat käytettäväksi maitotuotteiden ja marjojen kanssa sekä leivonnaisissa. Talkkunasuklaalevy on valmistettu maitosuklaasta ja puhtaasta kauratalkkunasta. 32 | Ekoelo
TEKSTI: MIRA PIISPA KUVAT: HIRVELÄN TALKKUNA, LAIHIAN MALLAS OY, SUOJÄRVEN SUKLAATILA OY, EIRA HÄNNINEN Lähiruokaa Topin Maatilamyymälässä Muuruvedellä. – Meillähän on usein kiire, joten talkkuna olisi oivallista pikaruokaa, sillä se on valmista, täysjyvä- ja kuitupitoista ruokaa. – Yrittäjien tulisi kuunnella asiakasta ja osallistaa heidät entistä tiiviimmin tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, kehottaa tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksesta. Kuva Martti Heikkilä. MTT:n lisäksi FOREFOOD-hankkeeseen osallistuivat Aaltoyliopiston Pienyrityskeskus, Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. – Karkea talkkunajauho sopii erinomaisesti käytettäväksi esimerkiksi piirakka-, pikkuleipä ja sämpylätaikinoihin, hienoista jauhoista tulee hiukan erilainen, mutta kumpikin tuo muiden jauhojen kanssa hienon, paahteisen aromin, Hopsu-Neuvonen kertoo. Leivontaan antamaan aromia Paitsi piimän, maidon tai viilin kanssa syötynä, talkkunajauhoa voi käyttää myös leivonnassa tuomaan aromia speltin tapaan. Rakastetun suklaan ympärillä pyörii ylöjärveläinen, maatilalla toimiva käsityöyritys Suojärven Suklaatila Oy. Turun yliopiston tutkija Anna Kirveennummen mukaan lähiruokailmiö tulee Suomessakin vielä monipuolistumaan ja saamaan uusia urbaaneja muotoja sekä kekseliäitä liiketoimintainnovaatioita. – Talkkunasuklaalevy on meille positiivinen marginaalituote, jota on ollut perinneherkuista innoissaan olevien suklaamaakareiden valikoimissa pari vuotta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n koordinoimassa Forefood-hankkeessa perehdyttiin erilaisiin lähiruoan tarjontakonsepteihin, kuten verkkokauppoihin, lähiruoka-autoihin ja ruokapiireihin, joilla pyritään parantamaan lähiruoan saatavuutta sekä kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. MTT:n tutkija Lotta Heikkilä kertoo, että tutkimuksessa haastatellut tuottajat uskovat ruokapiireihin, ravintoloihin ja erilaisiin suoramyynnin muotoihin. Topin maatilamyymälään talkkuna tulee luomulaatuisena ohratalkkunana Seppo Koivistolta ja Myllylän tilalta, Pohjois-Savosta. Tuotetta myydään paljon esimerkiksi Maatalousmuseo Sarkan myymälässä Loimaalla sekä suoramyynti- ja lähiruokatoreilla, suklaatilan johtaja Tomi Järvenpää kertoo. Markkinat muuttuvat Ulkomailla uusia lähiruokayritysmuotoja ja jakelukanavia syntyy jatkuvasti. LÄHIRUOAN UUDET TIET Hyvää pikaruokaa Herkullisimpana, arkisena talkkunan käyttötapana HopsuNeuvonen pitää marjoihin sekoitettua ”talkkunapöperöä”, juhlavampaan jälkiruokaan lisätään rahkaa ja vatkattua kermaa tai vaniljakastiketta. Raportti on luettavissa osoitteessa: mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti154.pdf Uusia innovaatioita Talkkunan ympärille on syntynyt uusiakin innovaatioita. Suklaatilalla valmistetaan talkkunasuklaalevyä, jonka raaka-aineena on Vilppulan Talkkunan puhtaasta kaurasta valmistama talkkuna. Kuumaan veteen sekoitettuna siitä saa keittämättä nopean tuorepuuron kaltaisen aterian, kotitalousopettaja Hopsu-Neuvonen neuvoo. Tämän tutkimuksen perusteella yrittäjien on syytä miettiä tuottamaansa arvoa maksavan asiakkaan silmin ja pohtia, kuka on tuo maksava asiakas, ja miten tuotteiden ja palveluiden hyödyistä viestitään asiakkaille. Maksava asiakas ei välttämättä ole kuluttaja, vaan se voi olla myös tuotteita jalostava tai jakeleva yritys. – Talkkunasuklaan ystäviä löytyy yleensä niistä osista Suomea, joissa talkkunan arvostus on korkealla. – Kuluttajat haluavat helposti ja vaivattomasti saatavaa lähiruokaa, toteaa professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta. Pienenä yrityksenä voimme pitää valikoimissa erikoistuotteita. Kuluttajat puolestaan syttyivät lähiruokaravintolasta ja lähiruoka-autosta, joka tuo tuotteet helposti lähelle arjen kulkureittejä. Suklaa on oivallinen siksi, että kaura sopii myös useimmille keliaakikoille. Jämsäläistä, pelkästä kaurasta tehtyä Hirvelän talkkunajauhoa ja uunitalkkunaa saa karkeaa jauhoa lukuun ottamatta lähes koko maasta. Sen sijaan ruoan verkkokaupan tulevaisuus on avoin: edelleen odotellaan, oppivatko suomalaiset kuluttajat ostamaan ruokansa verkosta. Vaikka lähiruokaan suhtaudutaan myönteisesti, osalle kuluttajista on epäselvää, miksi kannattaisi suosia lähiruokaa ja mitä he hyötyvät lähiruokayrittäjän tarjonnasta. Ekoelo | 33. Monipuolisesti saatavilla Talkkunaa on saatavissa etenkin lähiruokatoreilta ja suoramyyntipaikoista, mutta myös suurista marketeista
PERINTEET KORTENIEMEN OUTILEENA UOTILA OPPAANA AIKAMATKALLA “Kaikilla on oma ennevvanhaan” Outileena Uotilalla, 42, on monta ammattia. Talvikaudella hän keskittyy kotitilalla Sastamalan Tyrväällä tekstiilitaiteeseen sekä opettaa. Hiljattain hän valmistui Aalto-yliopistosta taiteen maisteriksi. Keväästä syksyyn hän luotsaa Korteniemen perinnetilaa Tammelassa. 34 | Ekoelo. Lopputyöhön kuului käsityötä kotikunnan terveyskeskuksen päivystyksessä perinneasuun pukeutuneena
Outileena Uotila tekee mielellään kahta asiaa samaan aikaa: tekee ja puhuu. Kesäaikaan tilalla eletään 1910-luvun mukaisesti. Lönngrenin suvun miehet asuivat Korteniemessä yhtäjaksoisesti yli sadan vuoden ajan, metsänvartijoina 1878– 1956. Perhe asui tilalla vuoteen 1996 asti. Esimerkiksi ruis leikataan viikatteilla, kootaan kuhilaiksi, kuivataan ja puidaan riihessä varstomalla. Pellavalankaa kehrätessä voi vaikka vaihtaa ajatuksia siitä, onko maailma mennyt parempaan suuntaan. K orteniemen perinnetila on Tammelassa sijaitseva metsähallituksen kohde, jossa voi tutustua 1910luvun metsänvartijatilan elämänmenoon. Alkujaan Metsähallitus rakennutti Korteniemen metsänvartijatilaksi. 1956 Ekoelo | 35. Perunapellossa on seitsemää eri maatiaislajiketta ja tilalla käyskentelevät suomalaisten alkuperäisrotujen kotieläimet: lehmät, lampaat, hevonen, kanat ja kukko. Tarinassa on ollut monta hyvää sattumaa. Pellavaa viljellään ja syksyllä loukute- taan. Jos oli rukiinpuinti ennen raskasta, niin helppoa ei ollut jauhaminenkaan. Jos haluaa heittäytyä kunnolla vanhan ajan elämään, kannattaa osallistua talkoisiin, joita Korteniemessä järjestetään toukokuusta syyskuulle. Rakennukset, pihapiiri ja viljelykset on pidetty ennallaan sata vuotta. Viljelyn rinnalla Korteniemessä vaalitaan myös ruoanlaitossa ja käsitöissä omavaraisuuden ja luontaistalouden perinteitä. Näkymä Korteniemen tuvasta. Tarinassa monta sattumaa Miten Korteniemestä tuli perinnekulttuurin kehto Liesjärven kansallispuistoon Hämeen ja Uudenmaan rajamaille. päivä vietettiin kansallispuistopäivää ja talkoolaisten tekemät ruisleivät ripustettiin orrelle. Toukokuun 24
Talkoita järjestetään keväästä syksyyn. Lisätietoja: luontoon.fi – Ensimmäisten joukossa tänne tuli ryhmä marttoja. Ryhmät voivat etukäteen varata maksullisen opastuksen. Talkoolaisille tarjotaan perinneruokaa ja jotkut talkoopäivät päättyvät saunomiseen savusaunassa. Outileena Uotilan takana näkyy tilan asuinrakennus.. Sen jälkeen perinnetila on avoinna seuraavan kerran toukokuussa 2015. Pellavapelto täytyy tarkkaan kitkeä rikkaruohoista. Opin heiltä paljon, ja aina siitä lähtien olen imenyt oppia ihmisiltä. Pääsymaksua ei yksittäiskävijöille ole. Elokuussa ruis leikattiin ja kuivattiin kuhilailla sekä puitiin varstoilla riihessä. KORTENIEMEN JOULURAUHA -tilaisuus pidetään keskiviikkona 17.12. 36 | Ekoelo Kesän 2014 ruis heilimöi kuvauspäivänä. 2014 kello 18. Syyskuun lopussa järjestettiin perinteiset loukutustalkoot
Lypsy tehtiin vanhanaikaisella kannulypsykoneella.1980luvulla rakennettiin myös sikala. Lehmät, mullit ja sonnit kuuluivat myös hänen lapsuuteensa. Kun nuorella oppaalla oli ensimmäinen työpäivä Korteniemessä, tuli Hämeen radio tekemään juttua. Uotilan sukutilalla Sastamalassa on myös aina arvostettu perinteitä. Sitten hän sai soiton Liesjärveltä, josta pyydettiin käymään. Ja lämmitysjärjestelmäkin on vuodelta 1938, se toki on tarkoitus pian uusia. Jo puolivuotiaana Outileena kuljetettiin mukaan talon heinätöihin. Outileenassa oli myös muunlaista päättäväisyyttä. 1990-luvun alussa Outileena Uotila oli lähtenyt Tervolaan opiskelemaan käsitöitä. Tervolassa sain tehdä, mitä tykkäsin eikä pantu rajoja. Vaikka hän oli kotona saanut hyvät pohjat, paljon oli myös aukkoja. Kotonakin perinteitä Korteniemessä aika on pysäytetty 1910luvulle. – Aili-täti oli kotitalousopettaja. – Hän kutoi ihmisille mattoja ja pyyhkeitä ja hän opetti minutkin kutomaan kangaspuilla. Pietilä), asui toisessa päässä taloa. Kesästä 1992 lähtien Outileena Uotilalla on jäänyt vain kolme kesää väliin Korteniemessä, äityslomalla ja hoitovapaalla sekä kehitysyhteistyössä Tansaniassa. Hän oli saanut ällin, että haluaa kesätöihin kansallispuistoon. – Nuorena sitä uskaltaa ja voi tehdä kaikenlaista. Se oli ollut hänellä koulussa huonoin aine. Itä-Suomessa sanotaan ja tehdään näin, Lapissa näin, on erilaiset sanat ja erilaiset tavat, Tyrväällä ja Tammelassakin eronsa. Kun Outileena syntyi, talossa asui neljä sukupolvea. vuoden ajan omia lampaita ja kanoja. Kaikille työkaluillekin on omat murresanansa. 1980-luvulla Korteniemestä alettiin suunnitella perinnetilaa. – Ensimmäisten joukossa tänne tuli ryhmä marttoja. Kolmessa paikassa häntä ei heti tyrmätty ja niihin hän soitti pian uudestaan. Niitä käytän edelleen. Soitin läpi kaikki kansallispuistot ja kysyin, oisko hommia. Opin heiltä paljon, ja aina siitä lähtien olen imenyt oppia ihmisiltä. Itä-Suomessa sanotaan ja tehdään näin, Lapissa näin. – Matkustin yöjunalla Tervolasta Vammalaan ja sieltä heti samana aamuna autolla Forssaan, jossa oli treffit kakkostien Autokeitaalla. Oli tammikuu 1992. Ehkä myös se, että olin maatalon tyttö. Samalla Korteniemestä tuli hänelle itselleenkin perinneopisto. – Mutta juuri sitä vaikeaa pääkköpää tietysti halusi opiskelemaan. Maatalon tytöstä perinneopas Pienten kommellusten jälkeen Outileena Uotila kohtasi Autokeitaalla “kaksi mettähallituksen miestä”. – Ompelin ompelukoneella läpi keskisormeni ja muuta vastaavaa. Mummu, Terttu (os. Liesjärven kansallispuiston perustamisen yhteydessä Korteniemestä tuli osa kansallispuistoa. – Kysyivät, että mitäs lintuja täällä on. Kommunikaatiossa eri sukupolvien välillä oli välillä haasteensa. – Meillä on sisällä edelleen aika 1930-lukuista. Keskusteluissa huomattiin pian, että Outileena, Korteniemi ja perinnesuunnittelu kuuluvat yhteen. – Me oltiin Terttu-mummun kanssa hengenheimolaisia. Nyt Outileenalla on ollut jo viidentoista – Kaikille työkaluillekin on omat murresanansa. Niiden oppien mukaisesti Korteniemessä tehdään nyt perunajauhoa joka vuosi näistä omista maatiaislajikkeista. – Ainoastaan meripuistoihin en soittanut, kun en ole meri-ihminen vaan joki-ihminen, kertoo Kokemäenjokivarren kasvatti. Kun AiliEkoelo | 37. Kotiseudulla tärkeitä perinnetiedon lähteitä Outileenalle ovat olleet myös hänen isotätinsä. Piti kakistella, että onhan täällä peippoja ja tiaisia. – Valttinani oli varmaankin se, että olin käynyt opaskoulutuksen ja opiskellut kudontaa. Alussa työstä suuri osa oli kansallispuiston huoltotöitä, kuten roskisten tyhjentämistä ja polttopuita nuotiopaikoille. Häneltä kysyin esimerkiksi, miten perunajauho tehdään. Outileena Uotilan kiinnostuksen kohteeseen, perinnekulttuuriin. Tuntia ennen olin jo siellä. Toinen heistä oli Liesjärven silloinen puistonhoitaja Teijo Heinänen. Vähitellen toiminta suuntautui Nokkosen niitossa Outileena Uotilan työkaluna on sirppi ja Korteniemen toisella oppaalla Timo Väisäsellä on viikate
Ehti siinä joku kulkea myös pirssillä ja postiautolla ennen pikateiden aikaa. Outileenan kysymys oli saanut Ailitädin hymyilemään. Se joka on lukenut Kaarlo Sarkian runoja, voi kuvitella mielessään ne perinnemaisemat, joista tämä kieli kumpuaa. täti kertoi mämmin tekemisestä, hän neuvoi laittamaan “poreilevaa vettä”. Muutama vuosi sitten hän pääsi visuaalisen kulttuurin maisteriohjelmaan Aalto-yliopistossa taiteen ja suunnittelun korkeakoulussa. – Kaikilla on oma ennevvanhaan, hän sanoo sillä samalla Tyrvään murteella, jota hän muutenkin niin luonnikkaasti pruukaa käyttää. Korteniemessä Outileena Uotila sai perinnetietoa muun muassa vanhalta metsänvartijalta ja hänen siskoltaan sinä aikana, jonka perhe vielä asui tilalla. Kuva Outileena Uotilalta. Lopputyöhön kuului oman teoksen tekeminen julkisessa tilassa. – Ai Vichyä. Artenomi AMK hankki myös opettajan pedagogisen pätevyyden. Sukupolvien ketjusta Outileena kertoo esimerkkinä myös sellaisen lapsuusmuistonsa, että he sisarukset Korteniemi on mukana MTT:n geenivaraoppi-hankkeessa, jossa koululaiset haastattelevat isovanhempiaan sekä muita sukulaisia ja tuttavia vanhoista viljelykasveista. Kortenieman savusauna on rannassa jättiläiskuusen suojissa. Yhdelle se on 1800lukua, toiselle 1970-lukua, kolmannel38 | Ekoelo le juuri tämä hetki tulee myöhemmin vanhaksi muuttumaan. Sukupolvien ketjut Kun oma poika on nyt kuusivuotias, Outileena Uotila kertoo entistä paremmin ymmärtävänsä, mikä kenellekin on vanhaa aikaa. Säihke on 19-vuotias suomenhevonen. Viljelyssä on joka kesä esimerkiksi seitsemää vanhaa perunalajiketta: Hätäläinen, Vanha musta, Puikula, Koijari, Vuokatinmusta, Blå Kongo eli läpimusta ja Lemin punainen. Uotila valmistui taiteen maisteriksi 2013. Kädet tekevät ja suu puhuu Tervolan käsityöopin jälkeen Outileena Uotila jatkoi opiskelua Wetterhoffilla Hämeenlinnassa. Jii synnytti vasikan kesäkuun lopussa heti seuraavana päivänä kuvan ottamisen jälkeen. Kukko Leonard ja kanat Lempi ja Rauha. Uotilan tila on parin kivenheiton päässä Sarkian lapsuusmökistä sen vanhan ja mutkittelevan tien varrella, jolla aikanaan kuljettiin hevospelillä ja polkupyörällä Porin ja Tampereen väliä. – Ehdin käymään Porin yksikössä ennen kuin se lakkautettiin. Ja tämähän kertoi. Laitumella valkoinen lapinlehmä Jii, sonnimulli Kreivi, joka on lapinlehmä, ja hieho Kokkelis, joka on kyyttö. – Istuin Vammalan terveyskeskuksen lääkäripäivystyksen vastaanotossa. pyysivät usein isää kertomaan pikkupoikajuttuja. Korteniemi toimii myös epävirallisena geenipankkina. Outileena Uotilan viimeisimmät teokset ovat tekstiilitaidetta kiville. Poreilevalla vedellä hän tarkoitti ihan tavallista vettä, joka on lämmitetty melkein kiehuvaksi
pommaksi. Pian uutta huonetta alkoivat käyttää metsähallinnon virkamiehet tarkastusmatkoillaan. Samalla syntyy ystävyyssuhteita. Tykkään siitä, että saan häärätä samalla. Myös Korteniemen talkoissa juttu luistaa. Pitäisikö kellot kääntää. Mutta vaikka Outileena Uotila tekeekin säännölliset aikamatkansa Sastamalan ja Korteniemen välillä ja ottaa perinnetilalla kävijät mukaan, ei hän silti kelloa kokonaan kääntäisi. Lapsuus Korteniemessä Korteniemen metsänvartijoina toimivat Lönngrenin suvun miehet yhtäjaksoisesti 1876–1956. Metsänvartijan lapsille asuminen Korteniemessä oli 1900-luvun alussa samanlaista kuin muillakin pientiloilla: kun oman perheen voimin hoidettiin vähäiset pellot ja muutama lehmä, kana ja lammas, lapsia tarvittiin talon töissä mukana jo ”vähäpoikana” ennen kouluikää. Kysyy siinä muilta, että mites sää teet. Leikkeihin ei juuri jäänyt aikaa, mutta metsänvartijan tilalla poikkesi usein vieraita, joilla saattoi olla mukana jännittäviä tavaroita. Mutta kuinka moni oikeasti olisi täällä talvetkin omavaraistaloudessa ilman sähköä ja ilman rahaa. 1901 perheen kasvaessa asuintalon jatkeeksi lisättiin huone. Ja viikatekin on kone sirppiin verrattuna. Se kysymys tai toteamus kolahti, olen yrittänyt tehdä sitä osaltani. Olin perinnevaatteissa ja kudoin käsilläni. Koulunkäynti kävi sekin työstä, sillä matka oli monen kilometrin mittainen eikä maantie tullut kotiin asti vaan lasten piti soutaa tai talvella hiihtää järven yli ja jatkaa sitten jalan. Ekoelo | 39. Olin perinnevaatteissa ja kudoin käsilläni. Aluksi metsänvartiointi oli sivuelinkeino torpan pienten peltojen viljelyn ja karjanhoidon ohessa, mutta 1900-luvun alusta alkaen metsänvartiointi katsottiin jo pääelinkeinoksi ja metsänvartijan työkenttä laajeni käsittämään kaikki metsänhoitotyöt. – Eräs Liesjärvellä 1990-luvulla vieraillut lapsi pohti, että kukahan suojelisi kiviä. Asuintalon lisäksi Korteniemen suojeltuja rakennuksia 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta ovat muun muassa aitta, karjarakennus, kalustovaja, talli, savusauna, puuvaja ja riihi. Metsänvartijan tehtävät Metsänvartijan velvollisuuksiin kuului kruununmetsien valvonta metsäpalojen, luvattomien hakkuiden ja salametsästyksen estämiseksi sekä metsänhoitajan avustaminen ja ”raatelevaisten eläinten hävitys” eli pelättyjen suurpetojen jahdin järjestäminen tarvittaessa. Sonnanajoa ja niitä kaikkia ruoantuottamiseen liittyviä töitä käsipelillä ja kaiken vaatetavaran ja työkalujen valmistamista alusta pitäen oman perheen voimin. TEKSTI JA KUVAT: MARTTI HEIKKILÄ Korteniemen historiaa Korteniemen rakentaminen metsänvartijatilaksi alkoi 1880-luvulla, kun valtio osti maat. Läheinen suhde kiviin ja kallioihin on nyt mukana myös Outileena Uotilan taiteessa. Tämä lapsuuden rakas kallio oli kotoa pari kilometriä. – Myös Korteniemessä kehrään ja puuhaan samalla, kun puhun ihmisten kanssa. Moni kyllä sanoo täällä käydessään, että juuri näin haluaisin elää. Askiin hän keräsi höyheniä, koreita kiviä ja muita kauniita esineitä luonnosta ja säilytti aarteitaan vintillä. – Moni tekee jotain työtä ensimmäistä kertaa. Myös kiviä pitää suojella Teoksissaan Outileena Uotila käyttää mielellään luonnonmateriaaleja ja kierrätysmateriaaleja ja usein hän ottaa niissä myös kantaa ympäristökysymyksiin. Metsänvartijan tyttären hienoimpia leikkikaluja olivat metsätyömiesten tupakkalaatikot, pahviset paperossiaskit, joiden kansia koristivat hienot piirrokset. – Olin todella vihainen ja edelleen surullinen, kun lempikallioni Sastamalassa räjäytettiin. Monenlaiset elämäntarinat sain kuulla kutoessani. Tärkeintä ei ollut työn lopputulos vaan kaikki, mitä sitä tehdessä tapahtui. – Ihmettelen vuosi vuodelta enemmän, miten Korteniemessä on tultu toimeen. Joku voisi kuvitella perinteiden puolustajan ajattelevan, että maailma menee koko ajan huonompaan suuntaan. Metsähallitus on kunnostanut rakennukset Museoviraston valvonnassa ja metsänvartijan torpassa voi nyt nähdä, miten siellä sata vuotta sitten elettiin: tuvan puoli oli metsänvartijan perheen käytössä, vieraskamarin seinillä ovat säilyneet ruusutapetit ajalta, jolloin huonetta käyttivät vain ”metsäherrat” matkoillaan. – Kyllä vaikkapa leikkuupuimuri on aika hieno vekotin. Louhintatyöt Harakkakalliolla aloitettiin kymmenen vuotta sitten. – Viimeisimmät teokseni ovat tekstiilitaidetta kiville. Metsänvartijaksi valittavan piti osata laskea, lukea ja kirjoittaa ja hän sai valtiolta virka-aseen turvakseen. pitkiä päiviä. Mitään tyyppipiirustuksia ei käytössä ollut, vaan Korteniemi edustaa paikallista rakennustapaa. – Koska ihmiset pääsivät sisään kiireellisyysjärjestyksessä, joutuivat jotkut odottamaan viisi tai jopa kahdeksan tuntia. Muuten olisi ollut hiljaista, mutta uskon, että käsityöni ja perinnevaatteeni tekivät keskustelun aloittamisen hel- – Istuin Vammalan terveyskeskuksen lääkäripäivystyksen vastaanotossa pitkiä päiviä
PERINTEET Närängän erämaatila perustettiin 1800-luvulla korkealle vaaralle suojaan hallalta. Nyt laitumia hoitavat lampaat. ENSI KESÄN HAKUAIKA TAMMIKUUSSA Lammaspaimenena Näränkävaaralla 40 | Ekoelo. Annukka Saarnio-Leinonen ja Jouni Leinonen paimensivat niitä elokuussa
Ensi kesän hakuaika on tammikuussa. Onnelliset valitaan arvalla. Lähtisitkö viikoksi paimentamaan lampaita koillismaalaiselle korpivaaralle. Tärkein työmme on, että nostamme vinttikaivosta juomavettä ja huolehdimme, että sitä on niille aina tarjolla. Ja jos jotain sattuu, on numero, johon voi soittaa, Annukka ja Jouni kertovat. Paimenten tärkein tehtävä on vaihtaa lampaille raikas juomavesi ja seurata lampaiden yleiskuntoa. Upeat maisemat. Sähkötön vanha talo. Venäjän raja vieressä. – Tänne ja Kolille haettiin. Ne ovat valmiiksi aidatulla laitumella. Ekoelo | 41. Viime vuonna oltiin lammaspaimenina ensimmäistä kertaa, silloin paikkana oli Luutsaari Isojärven kansallispuistossa Kuhmoisissa. He pääsivät varasijalta Näränkään, kun viikon 33 alunperin saaneet peruivat. Lähimpään naapuriin on ajettava toistakymmentä kilometriä. A nnukka Saarnio-Leinonen ja Jouni Leinonen olivat Närängän erämaatilan lammaspaimenina elokuun puolivälissä. Onnistuuko niiden hoitaminen kylmiltään. – Kyllä onnistuu, kun saa perusohjeet. Raahessa asuvat Annukka ja Jouni eivät ole olleet lampaiden kanssa tekemisissä ennen kesää 2013. Autolla pääsee kapeaa metsätietä yli kilometrin päähän. Vaikka talossa ei ole sähköä, niin aidassa on aurinkovoimalla toimiva sähköpaimen
Jättiläiskelon kyljessä on vuosiluku 1876. Vielä huikeammat ovat näkymät, kun 42 | Ekoelo Valkoinen leivinuuni hallitsee tupaa. Annukka Saarnio-Leinonen ja Jouni Leinonen asuttivat Näränkää viikon 33. – Karitsat syntyivät heinäkuun puolivälissä tuonne ladon alle. Sen luona Närängän ensimmäinen isäntä on tehnyt sopimuksen karhun kanssa, että tämä ei enää käy talon lehmien kimppuun. Metsähallituksen lammaspaimenena. Lampaat tekevät Närängän erämaatilalla tärkeää työtä, sillä ne pitävät laiduntamalla vaaralla olevat hakamaat luonnonniittynä estäen niiden puskittumisen. Pihalta ja laitumelta on mahtavat vaaramaisemat. Nykyinen päärakennus on 1950-luvulta. Närängän lammaskatraassa oli tänä vuonna 10 uuhta ja kaksi karitsaa. Remontoitu talo on hyvässä kunnossa ja tuvan ikkunasta avautuvat vaaramaisemat. Uuhet tuotiin vaaralle kesäkuun puolivälissä kuusamolaiselta lammastilalta. nousee läheiselle Kirkkokalliolle ja Yheksänsylenkalliolle. ”Uskomaton paikka” Raahelaispariskunta on haltioissaan: – Aivan uskomaton paikka! Talo on sisältä upeassa kunnossa. Laitumen paikkaa vaihdellaan vuosittain. Annukka ja Jouni kertovat lähistöllä olevasta ikivanhasta kelohongasta
toimiminen on talkootyötä. – Eivätkä nämä työt todellakaan rasita, Annika ja Jouni vakuuttavat. Ekoelo | 43. Nyt on aika imettää. Kymmenen uuhen joukossa maisemanhoitajana oli myös yksi musta. Hakijoita kymmenkertaisesti Metsähallituksen lammaspaimenviikot olivat kuluneena kesänä Kolin kansallispuistossa 26.5.–1.9., Isojärven kansallispuistossa 6.6.–12.9., Pyhä-Häkin kansallispuistossa 6.6.–12.9. Vuoden 2015 lammaspaimenviikkojen arvontaan voi osallistua tammikuussa 2015 osoitteessa luontoon.fi. Paimenten tehtäviin kuuluu vaihtaa lampaille raikas juomavesi, seurata lampaiden yleiskuntoa ja tarvittaessa siirtää eläimet syödyltä laidunlohkolta seuraavalle. Viikkoja oli jaossa 51. Lammaspaimenviikoille tuli ennätysmäärä eli 618 hakemusta. TEKSTI JA KUVAT: MARTTI HEIKKILÄ Kaksi karitsaa syntyi Närängässä heinäkuussa ladon alle. Maksulla katetaan tilan ylläpitokuluja ja luonnonhoidon kustannuksia. ja Närängällä 16.6.–18.8. Lampaat on hyvä myös laskea päivittäin, jotta mahdolliset karkulaiset saadaan kiinni. Lampaat pitävät vaaralla olevat hakamaat luonnonniittynä. Vuokraakin pitää tilalla asumisesta maksaa, 400 euroa viikolta
Latoon pystytetyssä näyttelyssä on tilan vanhoja työkaluja sekä paljon muuta omavaraistaloudesta ja tilan vaiheista kertovaa. NÄRÄNGÄN OMAVARAISET VAIHEET N ärängän ensimmäinen asukas on ollut Risto Kyllinen (s. 44 | Ekoelo kuoleman jälkeen. Eljaksen aikana Närängän tila joutui pakkohuutokauppaan. Perimätiedon mukaan hän kyllästyi Kuusamon aikaisempien paikkojen hallanarkuuteen ja nousi ylös vaaraan hallaa pakoon. Hän muutti Pudasjärveltä Kuusamoon, aluksi pariin muuhun paikkaan ja sitten vuonna 1841 Näränkävaaraan, jonne hän perusti uudistilan. Naapureita ei läheltä löydy myöskään Venäjän puolelta. Risto Kyllisen poika Paavo Kyllinen tuli isännäksi isänsä Käsikäyttöinen pyykinpesukone. 1788). Kirkkokallion korkein kohta on 381 metriä merenpinnasta. Syynä kerrotaan olleen Eljaksen velaksi tekemä. Paavon kuoltua 1887 isännäksi tuli hänen poikansa Eljas Kyllinen
Kun hän ei hoitanut vuokravelvoitteitaan, syksyllä 1916 perhe häädettiin ja hajotettiin. Ekoelo | 45. Metsähallitukselle 1988 Ympäristöministeriö osti tilan Ensolta ja luovutti sen Metsähallitukselle vuonna 1988. Alemmas rinteeseen he rakensivat torpan, jota alettiin kutsua Alataloksi ja emätilaa Ylätaloksi. Muuna aikana metsähallitus vuokraa Närängän taloa. Sieltä löytyy pdf-muodossa myös Tuomo Pirttimaan kirjoittama Närängän tarinoita. Närängän talo ja pihapiiri on sen jälkeen entisöity 1950-luvun asuun. Eljas muutti vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa kolmen kilometrin päähän valtionmaalle kotaan. hevoskauppa, josta osa jäi maksamatta. Eljas kuitenkin palasi ja rakensi torpan samaan paikkaan, jossa hän oli perheineen asunut kodassa eli kolmen kilometrin päähän Närängästä Kaartojärven rannalle. alueesta: Virmajoesta, Romevaarasta, Pajupurosta ja Närängästä. Yheksänsylenkalliolta on näköala etelään ja länteen. Luonnonmetsien kokonaisuus koostuu neljästä erillisestä metsä- Närängän ensimmäinen isäntä Risto Kyllinen teki tarinan mukaan tämän jättiläiskelon luona karhun kanssa sopimuksen siitä, että karhu ei enää käy talon lehmien kimppuun. 50-luvun alussa Iivari sai lunastaa tilan itselleen. Suojelualuetta 137 neliökilometriä Närängän luonnonmetsien lähes koskematon luonto on ainutlaatuinen sekä Suomen että koko läntisen Euroopan mittakaavassa. Näränkään on Suojärven parkkipaikalta toista kilometriä hyväkuntoista sorastettua polkua. Ylätaloon asettui heidän tyttärensä Amalia puolisonsa Iivari Määtän kanssa. Samoin pihalla oleva tulentekopaikka on avoinna retkeilijöille. Käynnille kannattaa varata aikaa ja kiertää takaisin parkkipaikalle Vaaranpolkua pitkin. Näin Näränkä palasi jälleen suvun omistukseen. Kirkkokalliolta aukeaa näköala pohjoiseen ja Venäjälle. Sieltä hän kuitenkin pääsi taas takaisin Närängälle asumaan, vaikka omistajat olivat vaihtuneet jo pariinkin kertaan. He menivät naimisiin vuonna 1890 ja muuttivat mäkitupalaisiksi Näränkävaaraan. Alataloon asettui 1920-luvulla heidän poikansa Otto perheineen. Viljat puitiin riihessä ja jauhettiin omassa myllyssä. Samana vuonna hän kuoli. Talvisodan sytyttyä suomalaiset polttivat kaikki rakennukset, joita oli kahdessa pihapiirissä parikymmentä. Talvella Näränkään vievää tietä pidetään auki vaihtelevasti. Sen jälkeen Eljasta vietiin aina Muurmanniin ja Aurajoen vankilaan asti. Keloon on kaiverrettu vuosiluku 1876. Uusien kenkien valmistus alkoi teurastettujen eläinten nahkojen parkitsemisella. Ensi kesänä Närängälle majoittuvat taas lammaspaimenet, ne joita arpa suosii. Sodan jälkeen Otto muutti muualle ja Iivari palasi Näränkään ja rakensi talon uudelleen alkuperäiselle paikalleen. Suojelualueen pinta-ala 137 neliökilometriä. Eljas asui vuoteen 1916 Närängässä, ilmeisesti vuokrasopimuksella. Iivari Mäntysola (entinen Määttä, hän vaihtoi nimensä 1954) myi tilan juuri ennen kuolemaansa Rauma Repolalle vuonna 1970. Sen varrella ovat Etelä-Kuusamon komeimmat näköalapaikat. Lapsista osa myytiin huutolaisiksi. Sivustolla luontoon.fi on paljon mielenkiintoista luettavaa Närängästä ja sen vaiheista. Alatalo ja Ylätalo Eljaksen sisko Madleena Kyllinen oli ollut piikana Kurvisenkylällä. Samassa talossa oli renkinä Suomussalmen Juntusrannalta kotoisin ollut Juho Juntunen. Metsien lisäksi alueen pienvesistöt ja suot ovat säilyneet koskemattomina, ja monet vaateliaat eliölajit viihtyvät alueella. Talvella vähimmäisaika on yksi viikko. Nyt tilalla oli taas kaksi taloa asuttuna, molemmat vuokralla. Näyttelyssä voi myös lukea Eljaksesta ja muista Närängän asukkaista. Siitä lähtien lehmät saivat olla rauhassa ja vain lampaita verotettiin. Paikka oli valtionmaalla, mutta metsähallitus ei onnistunut häntä sieltä häätämään ja vuonna 1932 Eljas sai paikan omakseen. Näyttelyä voi ladossa käydä katsomassa myös silloin, kun taloa asuttavat lammaspaimenet tai muut vuokralaiset. Tilan yhteydessä olevaan latoon on koottu näyttely tilan käyttöesineistä. Lähin metsähallituksen opastuspiste on Hossan retkeilyalueella, josta matkaa Näränkään on noin 30 kilometriä. Nousua kertyy 70 metriä. Eljaksen menetettyä tilansa pakkohuutokaupassa, jatkoivat Juho ja Madleena elämäänsä Alatalossa uuden omistajan vuokralaisina. Näränkänvaaran korkeimmat kohdat kohoavat yli 140 metriä ympäristöstään. Lähin tie oli 50-luvulla vielä yli peninkulman päässä ja talossa elettiin hyvin omavaraisesti
Vuonna 1949 toimintansa aloittanut kehräämö viettää tänä vuonna 65-vuotisjuhlaansa. Pirtin Kehräämö sijaitsee Hiirolassa lähellä Mikkeliä. Kehräämöstä voi kysellä myös koiran, angorakanin tai alpakan villasta sekä luonnonkuiduista valmistettuja lankoja. KÄDENTAIDOT VÄRJÄÄMÄTTÖMÄT MELEERATUT LANGAT OVAT SYKSYN HITTITUOTE Pirtin Kehräämöstä suomalaista lähivillaa Pirtin Kehräämö Oy Mikkelissä on Suomen suurin kotimaisen villan alihankkija ja jalostaja. Kehräämön toiminta aloitettiin vuonna 1949. Tuotteita saa noin 40 myyntisopimuspisteestä ja monilta jälleenmyyjiltä ympäri Suomen. Pirtin Kehräämö Oy:n omistaa Lammastaloussäätiö. 46 | Ekoelo
Markkinointivastaava Camilla Lampi kertoo, että meleeratut langat ovat Pirtin Kehräämön suosituimpia tuotteita. Pirtin Kehräämölle saapuu raakavillaa sadoilta tuottajilta Suomen joka kolkasta. K un Pirtin Kehräämölle saapuu uusi villaerä, se käy läpi monivaiheisen käsittelyprosessin. – Haaveemme on, että pystyisimme hoitamaan koko tuotantoprosessin täällä paikan päällä. Hyväksytty villa pestään, kuivataan ja karstataan. Itse kehräämörakennus on vuonna 1877 rakennettu kestikievarin navetta, josta nykyään löytyy Pirtin Kehräämön tehtaanmyymälä sekä toimistotilat. Ensin tuottajan lähettämä raakavilla punnitaan ja lajitellaan jatkojalostukseen kelpaavaksi ja kelpaamattomaksi. Kehräämön tuotteita myydään noin 40 myyntipisteessä ympäri Suomen. Silloin voisimme toimia mahdollisimman tehokkaasti, Hokkanen kertoo. Karstatusta villasta valmistetaan villalevyä huovutustöihin ja askarteluun sekä hahtuvakiekkoja ja hahtuvalankaa huovutus- ja neuletöihin. Ekoelo | 47. – Syksy on sesonkiaikaa, ja villaa tulee nyt ovista ja ikkunoista, naurahtaa tehtaanjohtaja Timo Hokkanen. Sitten tuotteet joko lähetetään takaisin tuottajalle myytäviksi ja käytettäviksi tai kaupataan Pirtin Kehräämön tehtaanmyymälässä ja omissa jälleenmyyntipisteissä. Vuoteen 1985 asti kehräämön tuotanto tapahtui myös kyseisessä rakennuksessa, kunnes uusi kehräämöhalli valmistui vanhan yhteyteen. Laajennuksia on tehty myöhemmin lisää, joista viimeisin on kehräämön oma villanpesulinjasto. Hän kertoo, että Pirtin Kehräämöllä on käytössään runsaasti varastotilaa, joka toisinaan täyttyy käsittelemättömästä villasta. Osa villasta kehrätään karsta- ja kampalangoiksi ja värjäytetään Kyrös- koskella
Kaikki kehräämön tuotteissa käytetty villa on peräisin suomalaisilta lammastiloilta. Tärkeää on sekin, onko villa lampaanlihan alkutuotannon sivutuotetta, kuten Suomessa yleensä on: silloin villan alkutuotantoon ei kohdistu ympäristövaikutuksia. Lankoja myös koirankarvasta Pirtin Kehräämön tuotteet ovat pääsääntöisesti sataprosenttista lampaanvillaa, mutta joitakin erikoisuuksiakin valmistetaan. Koirankarvoja kehräämöön saapuu paitsi yksityisiltä koiranomistajilta, myös trimmaajilta. Se myös huopuu hyvin, joten siitä tehdään paljon pesukoneessa huovutettavia tuotteita, kuten tumppuja ja tossuja, kertoo Pirtin Kehräämön markkinointivastaava Camilla Lampi. Kotimaisuuden vaalimisella on myös merkittävä työllistävä vaikutus: vaikka Pirtin Kehräämössä työskentelee vakituisesti vain kahdeksan ihmistä, niin suomalaisesta villasta suomalaisella työllä tehdyt tuotteet lisäävät kotimaista työtä huomattavasti enemmän. Suosituin tuote on kuitenkin perinteinen lampaanvillalanka. Kehräämössä on valmistettu pieniä eriä lankaa myös asiakkaiden toimittamista kanin, hevosen, alpakan ja jopa ketun karvasta. 48 | Ekoelo Pirtin Kehräämössä tehdään myös erikoiseriä koirankarvalankaa. Värisävyistä kiinnostavat eniten meleeratut langat,. Meilläkin kehrätään useiden eri rotujen villaa. Kotimaisuus on myös viesti siitä, että villa on todennäköisesti tuotettu eettisesti kestävissä olosuhteissa. Kehräämössä valmistetaan myös pieniä eriä koirankarvalankaa, jossa on puolet koirankarvaa ja puolet lampaanvillaa. Kehräämössä hyödynnetään muun muassa erilaisia luonnonkuituja. Suosittua on esimerkiksi pehmeä ja ylellinen villa-silkkilanka, joka sisältää puolet villaa ja puolet silkkiä. Laatua ja suomalaisuutta Kotimaisuus on Pirtin Kehräämön valttikortteja. Pirtin Kehräämössä tuotantoprosessi hoidetaan hyvin pitkälle käsityönä. Tehtaanjohtaja Hokkanen uskoo kotimaisen villan ja siitä tehtyjen tuotteiden laatuun: – Villan laatuun vaikuttaa lammasrotu ja se, missä olosuhteissa lampaat ovat kasvaneet. – Koirankarvalangasta saadaan erityisen lämpimiä sukkia. Pirtin Kehräämössä valmistetaan muun muassa hahtuvakiekkoja ja -lankoja, kampalankoja, karstalankoja, mattolankoja ja seoslankoja. Lisäksi laatuun vaikuttavat villan puhtaus, villakuidun pituus ja paksuus, huopumisherkkyys ja villan värisävyt. Kun raaka-ainetta ei lähetellä ja varastoida ympäri maailmaa, tuotantoketjun ekologinen jalanjälki jää huomattavan pieneksi
Mutta hän uskoo, että kokonaisuudessaan Pirtin Kehräämön tuotantoprosessi kestää lähemmän tarkastelun: – Tärkeää on sekin, onko villa lampaanlihan alkutuotannon sivutuotetta, kuten Suomessa yleensä on: silloin villan alkutuotantoon ei kohdistu ympäristövaikutuksia. Pirtin Kehräämöön saapuu raakavillaa joka puolelta Suomea. Värjäämättömistä langoista on Pirtin Kehräämössä saatavilla näin monta upeaa sävyä. Värjäämätön tuote on toki ympäristövaikutuksiltaan kestävämpi kuin värjätty, Hokkanen pohtii. Meleeratussa langassa värit vaihtuvat huomaamattomasti ja lopputulos on kaunis ja erikoinen. Kehräämön valikoimissa onkin runsaasti myös värjäämättömiä villatuotteita. Joihinkin lankoihin lisätään myös keinokuitua lisäämään langan kestävyyttä. Tehtaanjohtaja Timo Hokkanen toivoo, että ihmiset omaksuisivat tulevaisuudessa ajatuksen lähivillasta: – Aivan kuten lähiruokaa, myös villaa ja villatuotteita voisi markkinoida lähituotantoperiaatteella. Hokkanen painottaa, että värjätty ja värjäämätön lanka ovat kuitenkin yhtä laadukkaita käsityölankoja. TEKSTI: KAISA-LIISA IKONEN KUVAT: PIRTIN KEHRÄÄMÖ OY Värjäämättömät langat ovat ekologinen valinta, sillä värjäysprosessi kuluttaa valtavasti luonnonvaroja. Meleeratusta langasta syntyy kauniita ja uniikkeja käsitöitä. Värjäämätön lanka on ekologisinta Yksi villalankatuotteiden ekologista jalanjälkeä lisäävä vaihe on villan värjääminen. jotka valmistetaan yhdistelemällä eri värisiä villoja karstausvaiheessa toisiinsa. Ekoelo | 49. Tehtaanjohtaja Timo Hokkanen kertoo, että Pirtin Kehräämöllä ei ole elinkaariarvioita, joista voisi lukea tuotannon kuluttavuuden painopisteitä. Saatavilla on kahdeksaa yksiväristä värjäämätöntä lankaa, joiden sävyt vaihtelevat luonnonvalkeasta lähes mustaan. Ensimmäiseksi villa puhdistetaan ja lajitellaan värisävyn mukaan. Suomessa on paljon lampaankasvattajia, jotka myyvät omien lampaidensa villoista tehtyjä tuotteita, mutta kuluttajilla ei ole tästä tarpeeksi tietoa! Lisätietoja: Myyntipisteet löytyvät osoitteesta pirtinkehraamo.fi. – Esimerkiksi sukkalankamme sisältää 15 prosenttia nailonia, Camilla Lampi kertoo. Valmiin villalangan laatuun vaikuttaa eniten käytetyn villan laatu. Myös värjäämättömiä meleerattuja lankoja on saatavilla neljää eri sävyä. Värjäysprosessissa tärkeää on huolehtia värjäysvesien kierrätyksestä
Päät vaihdetaan vuosittain, joten vanha sanonta “sama pää kesät talvet” ei koske tätä kansaa. “Hiukset” ovat heinäkuussa jo muuttuneet vihreistä ruskeiksi. Pellon mättäistä kaikki ovat saaneet uuden pään. YHTEISIKUNTA Hiljainen kansa Käpylän pellolla heinäkuun puolivälissä 2014. Kesän alussa rikkinäisten vaatteiden tilalle on vaihdettu ehjät. 50 | Ekoelo
Alkukesästä vaihdetaan vaatteiden lisäksi myös päät. REIJO KELAN YHTEISÖTEOKSELLA ON MONTA TARINAA Hiljainen kansa pysäyttää Taiteilija Reijo Kelan luomat hahmot ovat seisseet Suomussalmella viitostien varressa kaksikymmentä vuotta. Ekoelo | 51. Talvella kansa kokee kovia. Viime kesänä niitä kävi kuulemassa 20 000 kävijää. Teos elää, muuttuu ja kertoo loppumattomia tarinoitaan. Hiljainen kansa on yhteisötaidetta, jonka tekemiseen osallistuu Kelan lisäksi tuhansia suomalaisia
100 hehtaaria. Sen jälkeen se antoi elantoa ja leipää kuten kaikki pellot Ylä-Kainuussa. Nyt heitä on lähes puolet vähemmän. Jo tähän esityksen vaatteet kerättiin lahjoituksina. Sotien jälkeen laajoja alueita avohakattiin. Valtio maksoi siitä, ettei viljelty. 1960-luvulla se alkoi viedä etelän automatkailijoita pohjoiseen. Pelto oli täynnä isoja mättäitä. Se olisi kuitenkin maksanut 30 miljoonaa markkaa. Esityksen jälkeen hahmot jätettiin vuodeksi paikalleen. Laitinen on kansanmuusikko ja kansanmusiikin emeritusprofessori, jonka kanssa Kela on esittänyt performanssitaidetta 1990luvun alusta lähtien. Nyt viljaa kasvava pelto on harvinainen näky Oulunjärveä ylempänä. Sen jälkeen valtion taiteilija-apurahat mahdollistivat taiteilijana toimimisen. Lyhin esityksen kesto on ollut 1,5 sekuntia ja pisin 164 tuntia. Sama tie vei kainuulaisia etelään ja Ruotsiin. Talvivaatteet puetaan lokakuun alussa kesävaatteiden päälle. 60-luvulla Suomussalmella oli yli 16 000 asukasta. Vuonna 2012 Reijo Kela sai puolikkaan valtion taitelijaeläkkeen. Yöllä välähti. Äskettäin syyskuun toisena viikonvaihteena Kela esiintyi Hiljaisen kansan 20-vuotisjuhlassa Niittytuvalla yhdessä Heikki Laitisen kanssa. Käpylän pelto tuntui parhaalta ja maanomistajan kanssa tehtiin sopimus. Esitys sijoitettiin Lassilan pellolle lähelle Suomussalmen kirkonkylää. H iljaisen kansan yksi tarina alkaa siitä, kun Käpylän pelto 1950luvun alussa raivattiin. Se oli valtava savotta ja meilläkin oli miehiä majoittuneena, kertoo Reijo Kela. Kun ne sitten otettiin pois, niin ihmiset alkoivat kaivata, että miksi niitä ei enää ole. Variksenpelättimet olivat kaiketi esikuvana, vaikken sitä suoraan ajatellutkaan. Loka-. Vuodet 1978 ja 1980 Kela oli kiinnitettynä Tanssiteatteri Raatikkoon. Kesällä 1994 hahmot kävivät Helsingin Tuomiokirkon portailla Kainuun maakunnan esittäytyessä Senaatintorilla. Katsojia on ollut yhdestä kymmeneentuhanteen. – Siitä keksin, että laitetaan näistä mättäistä niille päät, Kela kertoo. – Kotini lähellä Kokkoniemessä yhtiö teki parinsadan hehtaarin suuruisen yhtenäisen avohakkuun. Tilaa on 70 hehtaaria jokaiselle kuntalaiselle. Tila on pienimmillään ollut 25 neliösenttiä ja suurimmillaan Vuonna 1988 Reijo Kela olisi tarvinnut Ilmarin kynnös -esitykseen joukkovoimaa ja hän halusi palkata Suomussalmen 973 työtöntä mukaan esitykseen. Samalla teokselle alettiin etsiä pysyvää paikkaa Suomussalmella. Heinäkuussa Ylä-Kainuu -lehti kertoi, että Suomussalmella työttömien työnhakijoiden määrä kohosi kesäkuussa vuodentakaisesta 14,7 prosentista 16,9 prosenttiin. Rakennemuutos on jatkunut ja viimeisten vuosien aikana valtio on lakkauttanut kunnassa monta toimipistettä. Osassa esityksiä on ollut mukana myös hanuristi Kimmo Pohjonen. – Jostain alitajunnasta se varmaan tuli. Töitä on siirretty Kajaaniin, Ouluun ja Helsinkiin. 52 | Ekoelo Ei tullut laboranttia vaan tanssija Suomussalmella vuonna 1952 syntynyt Reijo Kela muutti vuonna 1970 Helsinkiin ja ryhtyi opiskelemaan laborantiksi. Kunnan metsistä omistavat valtaosan valtio ja metsäyhtiöt. Pinta-alaa on lähes kuusi tuhatta neliökilometriä. Kesällä niitty on täynnä polkuja ja niitä syntyy myös talvella lumihankeen. On myös monia yhteismetsiä. Ne olivat tuttuja jo lapsuudesta. Saman kesän heinäkuussa ne seisoivat Ämmänsaaren Jalonuoman rannalla, kun Reijo Kela ja Heikki Laitinen kumppaneineen esittivät performanssin Jalonhaarassa rantojen raukat, Ämmänkoskessa kauniit ja rohkeet. Jokaisen kanssa olisi pitänyt tehdä minimissään puolen vuoden työsopimus. 1970-luvulla pelto pantiin pakettiin. Lisäksi hän on opettanut Teatterikorkeakoulussa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. Tie Kajaanista Kuusamoon rakennettiin 1930-luvulla. Ihmiset kävivät niitä edelleen katsomassa. Hahmoja tarvittiin taas 1990, kun Ilmarin kynnös nauhoitettiin televisiota varten. Yöllinen välähdys Käpylän peltoa ei toistaiseksi ole tarvinnut niittää. Reijo Kela on tehnyt suuren määrän tanssiteoksia erilaisiin tiloihin. – Voidaan kai puhua rituaalista. Nuorena voimistelua ja juoksua harrastanut nuorukainen vaihtoi pian modernin tanssin opintoihin ja laborantista tuli tanssija, joka opiskeli modernia tanssia ensin Suomessa ja sitten Yhdysvalloissa. Kun sellaista summaa ei taiteilijalla ollut, hän joutui miettimään, mikä neuvoksi. – Variksenpelättimet olivat kaiketi esikuvana, vaikken sitä suoraan ajatellutkaan. Ne olivat tuttuja jo lapsuudesta
– Ja niin ovat vaatteetkin. Jotkut tuo kaikkea koruista lähtien. Tavoitteena on, että nuori tiedostaisi omat vahvuutensa ja kehittämisalueensa sekä käytännön työskentelyssä että työyhteisön jäsenenä. Me laitammekin talvivaatteet vain muutamalle sadalle ensimmäiselle, kun koko porukkaa ei saada puettua. Kuva Ella Karttimo/Viestintä-Karttimo. Päät vaihdetaan vuosittain Hiljaisen kansan tekemiseen on kesästä 1994 lähtien osallistunut Suomussalmen kunnan Työpaja Hanslankarit, jonka toiminta perustuu pääasiassa 17-28 vuotiaiden työllistämiseen. Polkuja risteilee hahmojen välissä joka suuntaan. Kun seiväs ja sen poikkipuu ovat tukevasti pystyssä, saa koko Hiljainen kansa uudet päät. – Ylimääräiset talvivaatteet alkavat tältä seudulta olla jo vähissä. Ehkä sen sanoi ensimmäisenä kirjailija, kulttuurisihteeri Jalo Heikkinen, jonka kanssa paikkaa haettiin. Niiden lujuudessa on valtavia eroja. – En voi vastata, kun ei ole tietoa. Talvivaatteet laitetaan syys-lokakuun vaihteessa kesävaatteiden päälle. Toiset keinokuidut kestää paremmin ja puuvilla kestää muuten hyvin, mutta värit haalistuvat, Matero-Seppänen kertoo. Mättäissä kasvava ruoho antaa hahmoille tukan. Osalle on myös laitettu erilliset vyötäröpuut, jolloin voi laittaa housut ja lyhyen hameen, Lea Matero-Seppänen kertoo. Alkukesän ensimmäisiä töitä on terottaa alapäästä lahonneita seipäitä tai vaihtaa ne kokonaan uusiin. – Me on otettu vastaan vain yläosan tavaraa. Vaatteissa eroja Talven jäljiltä päät ovat surkeassa kunnossa, kun tuulet ja tuiskut ovat niitä riepotelleet. Kuokitaan mätäs irti ja laitetaan se seipään nokkaan Reijo Kelan ohjeiden mukaisesti niin, että multapuoli on kallellaan eteenpäin ikään kuin kasvot, Lea Matero-Seppänen selittää. Alkukesän vaatetuspäivän jälkeen Hiljainen kansa on ehoimmillaan, kun vaatetus on uusittu ja tukka vihertää. Reijo Kelalla ei ole tarkkaa mielikuvaa siitä, miten teos sai nimensä. kuussa 1994 teos pystytettiin nykyiselle paikalleen. Mutta kuka tahansa saa tulla pukemispäivänä mukaan ja silloin voi hahmon vaatettaa mieleisekseen. Itse niittyä ei niitetä, ainoastaan – Ylimääräiset talvivaatteet alkavat tältä seudulta olla jo vähissä. Hiljaisen kansan vaatteet saadaan lahjoituksina suurelta joukolta lähiseudun ihmisiä, jotka tuovat niitä pitkin vuotta työpajan toimistoon Suomussalmen keskustaan. Ja sitten syys-lokakuun vaihteessa puemme ne talvivaatteisiin, kertoo työpajavastaava Lea MateroSeppänen. Viitostien varteen rakennettiin pysäköintialue, kun valtatien varteen näkyä ihmettelemään pysähtyneet autot alkoivat tukkia liikenteen Ekoelo | 53. Uudet päät otetaan suopellossa kasvavista mättäistä. Ja kun alkukesästä mättäässä on jäljellä kosteutta, hiukset kasvavat jonkin aikaa vihreinä vielä seipään päässäkin, kunnes ne alkavat kellastua. Kesän alussa mättäässä on lähtenyt uusi vihreä ruoho kasvamaan. Reijo Kela ei lähde selittämään, mitä Hiljainen kansa tahtoo sanoa. Vaatteeksi riittävät pelkät takit, puserot ja mekot. Taiteilija vetoaa myös siihen, että häneltä puuttuu koulutus, jotta hän voisi ryhtyä määrittelemään, mistä hänen taiteessaan on kysymys. – Aina alkukesästä yhtenä päivänä me kunnostamme hahmot ja puemme kesävaatteisiin. – Ne vaihdetaan joka vuosi. Käytöstä poistetut toimitetaan tekstiilikeräykseen. – Tanssijanakin puuttuu lopputut- Reijo Kela asettamassa paikalleen päätä eli pellosta kaivettua mätästä. Lisäksi niitä tulee sinne postissa eri puolilta Suomea. – Ehkä näitä vain alettiin kutsua sillä nimellä. Jotkut keinokuituiset hajoaa ihan suikaleiksi yhden vuoden aikana. reunoilta on toistaiseksi poistettu raivaussahalla puskia
– Kyselyjä on tullut ja neuvotteluja. – Meiltä voi tilata työpajoja sekä ohjelmapalveluja. Muun muassa Saksa, USA ja Afrikka ovat mahdollisia. Niittykahvila palvelee kesällä ja ryhmiä myös talvella Reijo Kela esiintyi syyskuussa Hiljaisen kansan 20-vuotisjuhlilla Niittytuvassa yhdessä Heikki Laitisen kanssa. Siinä oli parintuhannen kävijän kasvu edelliskesään. Lisätietoja löytyy osoitteista suomussalmi.fi ja kuutamokeikat.fi. – Juuri sitä se olkoon. TEKSTI: MARTTI HEIKKILÄ KUVAT: MARTTI HEIKKILÄ, ELLA Näkymä Niittytuvasta, joka on Pesiökylästä siirretty vanha pientilan päärakennus. Pukimiksi Hiljaiselle kansalle otetaan takkeja, mekkoja, paitoja, neuleita, puseroita, huiveja ym. Täksi vuodeksi paikalle tuotiin uutena rakennuksena Niittytupa. Yksi Niittykahvilan erikoisuus on se, että kahvilan tarjottimina toimivat päreet. Pysäköintipaikka on talvellakin aurattu. Työpaja Hanslankarit ottaa vaatteita vastaan osoitteessa Kurimontie 6 A maanantaista torstaihin klo 7.00–15.00. Kuluneen kesäkauden kävijämääräksi saatiin 20 000. Laitinen näkyy kuvassa oikealla puuhellan vieressä. On mahdollista, että Hiljaista kansaa muuttaa myös ulkomaille. Kelan äänestä kuulee samalla, että ehkä taiteessa jotain menee pieleen silloin, kun taiteilijaksi tulemiseen aletaan vaatia taiteen maisterin tai mielellään tohtorin tutkinto. Entä mitä taiteen lajia Hiljainen kansa edustaa. – Kaikessa pyrimme ekologisuuteen, Anna-Leena Rauhala kertoo. Ryhmät voivat tilalta Niittykahvilan palveluja myös kesäajan ulkopuolella. Taideteosta voi käydä katsomassa milloin vain. Voisiko olla kysymys siitä, että Hiljainen kansa uhmaa taiteen rajoja ja samalla taiteen ja todellisuuden rajoja. tien varresta Suomussalmen keskustasta Ämmänsaaresta noin 30 kilometriä Kuusamoon päin. Omissa esityksissään Kela käyttää hahmoja myös muualla kuin Suomussalmella. Tänä vuonna se oli ensimmäistä kertaa avoinna elokuun loppuun asti. Kahvilatoimintaa pyörittää suomussalmelainen osuuskunta Kainuun Kuutamokeikat. Uhmataidetta, Reijo Kela innostuu. Kuva Anna-Leena Rauhala. Mutta tässä kohtaa Kela sanoo, että luokittelu kuuluu niille, jotka ovat saaneet koulutusta. Niitä on myös myynnissä. Suomessa Hiljaisen kansan ainoana asuinpaikkana pysyy kuitenkin Suomussalmi. – Jos joku nimi täytyy antaa, niin onkohan se ympäristötaidetta. Silloin hahmot ovat hänellä yleisönä. 54 | Ekoelo KARTTIMO JA ANNA-LEENA RAUHALA Kesäisin taideteoksen vieressä toimii Niittykahvila. kinto ja kuvataiteen koulutusta ei ole lainkaan. Ja yhteisötaidetta se on ilman muuta. Paikka löytyy 5. Tilaa on 70 hehtaaria jokaiselle suomussalmelaiselle.. Teos elää ja muuttuu ajassa, tilassa ja todellisuuden osana. – Siihen minulla on moraalinen velvollisuus, että ei muulle muuta kuin liikkuvana seurueena esitysteni mukana, Kela vakuuttaa. Tilataidetta tai ympäristötaidetta. Päreet ovat hyrynsalmelaiselta maatilalta, Esa Kemppaisen pärehöylällä valmistettuja. Sen sijaan housuja, hameita ja kenkiä ei oteta vastaan. – Se on vanha pientilan päärakennus, joka siirrettiin tänne Pesiökylästä, kertoo yrityksestä Anna-Leena Rauhala. Onko se uhmataidetta
Keskinäinen kilpailu, vanhoissa rakenteissa roikkuminen ja kaikesta uudesta kieltäytyminen pilaa mahdollisuutemme voittoon ennen kuin kisasta on puoletkaan takana. Tutkimuksen tulokset täytyy jalkauttaa tuotteiksi kuluttajille jolloin ankkuriosuuden hoitaa elinkeinoelämä. Yhteistyöhän onnistuu loppujen lopuksi ainoastaan silloin, kun määränpäänä on kaikkia edesauttava lopputulos. Näillä kaikilla yhdistyvillä asemilla on paikkansa suomalaisessa historiassa. Tutkimuslaitoksen ja yrittäjien välisestä synergiasta saatavat edut ovat huomattavia, sen takia on varmistettava, että kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Ne ovat tehneet tärkeätä työtä vuosikymmeniä maaseudun, ruoan, vesistöjen ja metsien eteen. Tämä sääntö pätee moneen eri sektoriin, niin myös tähän. On totta, että pitkällä aikavälillä tutkimusasemat tulevat keskittymään ja niitä joudutaan karsimaan. Asia on kuitenkin täysin päinvastoin. Huipputason tutkimus ja luonnonvarat ovat kombinaatio, joka on varmasti yksi tulevaisuuden kovimpia juttuja. Luonnonvarakeskus tulee rakentumaan elinkeinoelämän, tutkimushankkeiden ja yliopistojen ympärille. Luonnonvarakeskuksessa yhteistyö tutkimustahojen sekä kotimaisten yritysten kanssa tiivistyy. Luonnonvarakeskukseen suhtautuminen on ollut vaihtelevaa. KOLUMNI Luonnonvarakeskus valmiina haasteisiin E nsi vuoden alusta Suomessa aloittaa Luonnonvarakeskus, joka muodostuu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta, Metsäntutkimuslaitoksesta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilastotuotannosta. Emme voi kilpailla määrällä tai voimalla, sen takia kilpailemme laadulla. On ymmärrettävää, että iso muutos luo pelkoa työn häviämisestä. Yhdistämällä ja järkeistämällä mahdollistamme uusien innovaatioiden synnyn, joiden avulla voimme tehdä enemmän mutta vähemmällä luonnonvarojen käytöllä. Näillä toimenpiteillä kykenemme säilyttämään tuon kaiken tehdyn työn sekä luomaan edellytykset uudelle. Järjestelyllä pystymme takaamaan tutkimuksen laadun tilanteessa, jossa taloudelliset resurssit ovat erittäin niukat. Hyvistä tuloksista hyötyvät kaikki, eniten suomalainen yhteiskunta. Tässä me suomalaiset aiomme olla parhaita. Ekoelo | 55. Asia on kuitenkin täysin päinvastoin. Kansakuntana me selviämme ainoastaan, jos olemme valmiita mukautumaan uusiin, globaaleihin haasteisiin. Leveillä hartioilla on mahdollista toteuttaa laaja-alaista tutkimusta. Tästä onkin kyse, kun pohdimme maailmanlaajuisia haasteita. Luonnonvarakeskus on rakennettu tätä ajatusta silmällä pitäen. Jos vaihtoehtona kuitenkin on keskinkertainen tutkimus usealla asemalla tai maailman huippuihin kuuluva tutkimuskeskittymä maantieteellisesti keskitettynä, kumman valitsisit. Visiona on valjastaa Luonnonvarakeskuksesta moottori vihreälle kasvulle ja kotimaiselle uudelle vientiteollisuudelle. Näiden tahojen välinen kuilu kurotaan nyt umpeen. TIMO HEINONEN Ekoelon kolumnisti Timo Heinonen, KM, on kokoomuksen kansanedustaja Lopelta. Kisan voittamiseen ei kuitenkaan riitä pelkästään kovan luokan tutkimustyö. On ymmärrettävää, että iso muutos luo pelkoa työn häviämisestä. Fossiilipohjaisista hyödykkeistä irtaannutaan ja avaimet kisan voittamiseen löytyvät biotaloudesta. Parhaiten maiden välisessä kilpajuoksussa menestyvät ne, jotka keksivät uuden tavan hyödyntää luonnonvaroja. Luonnonvarakeskuksesta tulee maamme toiseksi suurin tutkimuskeskus
Myös rotat tunkeutuvat toisinaan rakennuksiin, hiiret ovat yleisempiä. Rakennuksen tiiviys on hyvä tarkistaa kolojen ja reikien varalta. Luonnonmukainen torjuja voi hankkia ansoja, joista vangittu hiiri kuljetetaan elävänä kauas metsään. Pihanurmikkokin kannattaa pitää lyhyenä, jolloin jyrsijät eivät saa pihalta suojaa. Hiirien hakeutuminen lämpöön ja ravinnon ääreen on luonnollinen ilmiö. Laatikon päällä on flip-up katseluikkuna. Kannan kasvaessa hiiret saattavat ennen pitkää syödä itsensä läpi kattorakenteista sisälle asuntoon. Sisäänkäynnissä on metalliset läpät ja ansa on helppo avata. Hiiriansa on uutta hiiren talteenottotekniikkaa, käytöltään helppo ja inhimillinen. 56 | Ekoelo Jyrsijäkanta voi olla joillakin alueilla erittäin suuri, määrä on monesta tekijästä riippuvainen. Yritys toimii ympäri Suomea ”pellosta pöytään”; sen erikoisosaaminen on tuholaisten torjunta sekä maataloudessa, vähittäiskaupoissa, ravintoloissa ja yksityiskodeissa. ientalon kutsumattomina vieraina voivat maastosta riippuen olla kotihiiret, peltohiiret tai metsähiiret. Olemme kohdanneet myös tapauksia, jossa hiiret ovat tulleet saunapaneelien alta saunaan ja jyrsineet samalla myös eristykset rikki. Jos ravintoa on lähellä saatavilla, kiinteistössä on sopivat olosuhteet ja reittikin helppo, hiiret viihtyvät näissä tiloissa kesälläkin, sanoo operatiivinen toiminnanjohtaja Tero Haikonen Haittaeläintorjunta Oy:stä. Hiiriansa Novital lieriö on yhdellä sisäänkäynnillä varustettu hiiriansa. Hiirille ja rotille rikkoutuneista korkeista tulee suora ovi sisään. Populaation määrä riippuu usein siitä, mitä on lähettyvillä seuraavan kilometrin säteellä. Ne tarjoavat tuholaisille suojaa ja ravintoa. Kasvillisuus ja ravinnon määrä ovat keskeisiä tekijöitä. – Roska-astioista on syytä tarkistaa pohjakorkit, etteivät ne ole rikkoutuneet. Ennaltaehkäisyä Omakoti- ja rivitaloissa kannattaa huolehtia siitä, ettei pihalla ole tuholaisia houkuttelevia, avonaisia roska-astioita tai komposteja. Myyräansa Novital laatikko sisältää kaksi sisäänkäyntiä molemmissa päissä. – Kanta leviää useimmiten asuinpihoihin ja lopulta rakennuksiin. KODINHOITO SUOSI LUONNONMUKAISTA KARKOTUSTA Hushiirimetsään! P Kun hiiret syksyllä etsivät ravintoa, lämpöä ja pesänaineksia, niitä päätyy omakoti- ja rivitaloasukkaiden riesaksi. Ne saavat välillä aikaan monenlaista tuhoa. Rakennusteknisistä syistä aukkoja on pakko olla, joten varmasti jyrsijävapaata kiinteistöä ei pystytä tekemään.. – Ne saattavat tunkeutua putkikoteloiden kautta sisään ja päätyä biojäteastioille. – Hiiret tulevat sisään erittäin pienistä aukoista. Se sopii useamman hiiren kiinniottamiseen. Populaatio riippuvainen ympäristöstä Kupolin muotoisessa hiiriansassa on kaksi tai kolme sisäänkäyntiä. Siellä ne laittavat bileet pystyyn, kun pöytä on katettu, sanoo Haikonen. Tuholaisverkostakin voi olla apua joissain kohdin. Aina ei ole kyseessä syys- tai kevätkauden muuttajat. Rakennuksia ei kuitenkaan saa koskaan niin tiiviiksi, etteikö hiiri pääsisi sisälle. – Välikatot ovat kuivia tiloja ja usein sinne kertyy enemmän kuin yksi tai kaksi hiirtä
Myrkyttäminen tulee toteuttaa kuitenkin ammattitaidolla, sanoo Haikonen. – Syöttiasemien paras puoli on isojen hiirikantojen hävityksessä. Yksityishenkilö saa käyttää myrkkyä tammikuuhun 2015 asti. Silloin voidaan myös parhaiten varmistaa, etteivät ne tule takaisin. – Ei pidä unohtaa parhainta ja luonnonmukaista tuholaistorjujaa eli kissaa. Perinteisiä loukkuja paremmin voivat toimia ansat. Yhdestä myrkkypaketista voi syödä useampi kymmenen hiirtä. Myrkyn käyttöä rajoitetaan Myrkyttämistä ei voida kuitenkaan pitää luonnonmukaisena torjuntana ja myrkkyjen käyttöä ollaan myös rajoittamassa. Viimeksi mainittu on toki suositeltavin, toteaa Mia Lahti. Sen jälkeen rottia saavat hävittää vain tuholaistorjuntayhtiöt. Koti- ja sisäkissat hoitavat varmasti hiiret ja myyrät hengiltä sekä ulkona että sisällä. Ainakin loukut tulisi pitää puhtaana. Uusissa ansoissa on myös otettu hyvin huomioon myös eläimen vapauttamisen helppous, joten sekin sujuu entistä mukavammin. – Ansoihin voidaan laittaa syötiksi esim. Jyrsijäkannan kontrollointi Jyrsijäkantaa ei voida koskaan poistaa, mutta sitä voidaan kontrolloida. EU-direktiivin mukaisesti elokuusta lähtien rotanmyrkkyä ei saa myydä yksityishenkilöille. Se kuuluu suomalaiseen maalaiselämään huolehtimaan maatilan jyrsijäkannasta. Sisätiloissa kaikin tavoin parempi ratkaisu on loukku kuin myrkky – näin myöskään raato ei jää sisälle haisemaan. Jotkut karttavatkin loukkuja, esimerkiksi rottia on välillä vaikea saada niihin. Hiiri- ja rotanloukussa kiinnisaadusta ja tapetusta eläimestä jää aina hajujälki. Ellei niitä torjuta, kanta leviää useimmiten asuinpihoihin ja lopulta rakennuksiin. Houkuttava makupala on hyvä olla loukussa suhteellisen helposti saatavilla. – Myrkyt tulee suojata muilta eläimiltä, lemmikeiltä ja lapsilta, hän sanoo. Kiinnisaatu hiiri, myyrä tai rotta kannattaa viedä kau- Rakennusteknisistä syistä aukkoja on pakko olla, joten varmasti jyrsijävapaata kiinteistöä ei pystytä tekemään. Loukut yleensä laukeavat vain kerran, jonka jälkeen ne pitää jälleen ladata. – Toisilla pyydyksillä tuholaisista halutaan päästä heti eroon tappamalla ja toisilla eläin halutaan kiinni elävänä, jolloin se voidaan vapauttaa takaisin luontoon vahingoittumattomana. Pihapiirin jyrsijäkantaa tämä ei Haikosen mukaan juuri vähennä. suklaata. Jyrsijäkanta voi olla joillakin alueilla erittäin suuri, määrä on monesta tekijästä riippuvainen. Juusto kuivuu, joten se ei toimi niin hyvin kuin suklaa. Näin ainakin hetkellinen kanta pienenee kiinteistössä. – Hajujälki saattaa haitata seuraavan tuholaisen kiinnisaamista, koska seuraava eläin haistaa raadon. Mia Lahti Kotieläintarvike.fi:stä painottaa, että jos myrkkyä vielä käyttää, on hyvä käyttää lukittavia syöttilaatikkoja, etteivät myrkyt kastu tai joudu vääriin suihin. – Jos kanta on kasvanut, loukkuja pitää olla paljon. Kuva: Matton Images Ekoelo | 57. Loukuista ansoihin Markkinoilla on olemassa monenlaisia luonnonmukaisia hiiri- ja rottapyydyksiä
Taimien käsittely Hiiri- ja rottakarkotin UltraStop Rat&Mouse 230 karkoittaa rotat ja hiiret. Esimerkiksi sipulikasvit (erityisesti valkosipuli) ja savun haju ovat myyrille vastenmielisiä. Kaupoissa on saatavana erilaisia hajukarkoitteita, torjuntaaineita, loukkuja ja pyydyksiä sekä patterikäyttöisiä karkottimia.. Metlan kenttäkokeiden lisäksi käyttäjäkokemuksia on kerätty kyselytutkimuksena karkotetta taimikoissaan kokeilleilta metsänomistajilta kahden kokeilutalven jälkeen. Myös myyrät tekevät tuhoja puutarhojen kasveissa, puissa ja pensaissa. Vaikutusalue jopa 1000 m2 . Myyriä torjutaan monin keinoin. Talvella männyn ja rauduskoivun taimikosta löytää usein katkenneita runkojakin. Trico-karkoitetta sumutetaan taimien latvoihin, joita hirvieläimet mieluiten syövät. Taimia voi suojata Trico-hirvikarkotteella. Ainetta on kokeiltu Metsäntutkimuslaitoksella hyvin tuloksin. Pienemmätkin taimet ovat vaarassa silloin jos lunta on vain vähän. Ainetta voi tilata maatalouskaupoista ja riistanhoitoyhdistyksiltä. Myös petoeläinten lanta karkottaa myyriä. Ne tuhoavat istutuksia myös kaivamalla onkaloitaan. Rasvan haju ja maku ovat hirvieläimille vastenmielisiä. Nestemäinen aine sumutetaan laimentamattomana taimien pinnalle. HIRVIÄ JA MYYRIÄ TORJUMAAN H irvet aiheuttavat vuosittain. TEKSTI: MERJA KIVILUOMA TUOTEKUVAT: KOTIELÄINTARVIKE.FI 58 | Ekoelo Trico-käsittely kannattaa tehdä erityisesti taimille, jotka aiotaan kasvattaa tukkipuiksi. Hirvet syövät oksa- ja latvakasvaimia. Tämä kannattaa ottaa huomioon kun arvioi kekojen asukkeja. Laite kytketään suoraan pistorasiaan sisätiloissa. Myyrien torjunnassa tulisi ottaa huomioon se, että matoja ja hyönteisiä ravinnokseen käyttävä maamyyrä (kontiainen) on rauhoitettu eikä sitä saa häiritä. Kesällä hirvet riipivät lehtipuutaimikossa lehtiä. Runkojen kuorivaurioita tulee sarvien hankaamisesta. Itävaltalaisen Kwizda-Agron valmistama Trico-karkote tuli ensimmäisen kerran kokeiltavaksi Suomeen vuonna 2009. Valtaosa kyselyihin osallistuneista metsänomistajista oli sitä mieltä, että karkotteella on syöntiä vähentävä vaikutus. Se on valmistettu lampaan munuaisen rasvasta. Suurimmassa vaarassa ovat 1–3 metriä korkeat puut. Kuinka kauas on kyllin kauas jäänee jokaisen mutu-tuntumalla ratkaistavaksi. Tätä tarjousta kannattaa kysyä paikalliselta riistanhoitoyhdistykseltä. Talvituhoja on haasteellista välttää, sillä myyrät käyttävät ravinnokseen pensaiden ja puiden juuria ja oksia. Vesimyyrän ja maamyyrän keot ovat hieman erilaisia: Vesimyyrä tekee multakasaan reiän sivusta ja maamyyrä alapuolelta. Käsittelyn aikana puut eivät saa olla kuurassa, sillä aine valuu sulaneen kuuran mukana pois. – Niistä isoimmat sopivat varsinkin maatilojen ja varastotilojen tai muiden isompien tilojen käyttöön ja pienemmät pistorasiamallit sopivat paremmin sisä- ja kotikäyttöön, Mia Lahti sanoo. Tuote on 100% myrkytön ja vaaraton ihmisille ja eläimille. Myyrät eivät pidä melusta, tömistelystä ja niitä voi häiritä jokin pihalla ilmenevä säännöllinen ääni tai tärinä. Rotta-ansa Novital lieriössä on yksi sisäänkäynti. System Lahti Oy:n maatilatarvikevalikoima laajentui hiljattain ratsu- ja lemmikkitarvikkeilla, ja samalla vaihtoi verkkokaupan ja kivijalkamyymälän markkinointinimeksi Kotieläintarvike.fi. Pakkaus tulee kuitenkin säilyttää huoneenlämmössä käyttöä edeltävä yö, jotta se sumuuntuu. Se on nyt Suomen laajin maatila-, ratsu- ja lemmikkitarvikkeiden erikoisliike verkossa; 800 neliön kivijalkamyymälä on Seinäjoella. Käsittely ei vaikuta kasveihin mitenkään, joten käsitellä voidaan sekä havu- että lehtipuut. Yrityksen liiketoiminnasta vastaavat yrittäjäpariskunnan Miia ja Sami Lahden lisäksi Miian sisarukset Henri ja Hanne Haaramo. Ultraääni karkottaa Lisäksi on olemassa ultraäänellä (20000 – 27000 Hz) toimivia hiiri- ja rottakarkottimia. Näin tapahtuu erityisesti alueilla, joissa hirvieläinkanta on suuri. Alttiina hirvituhoille ovat sekä lehti- että havupuut. Jotkut hajut saattavat karkottaa myyriä. emmaksi esimerkiksi metsään, ettei se pääse palaamaan takaisin. – Ultraäänikarkottimilla halutaan karkottaa jo olemassa olevia tuholaisia halutulta alueelta, mutta myös ennaltaehkäistä tuholaisongelmia. Valtion keräämistä hirvenkaatoluvista korvataan osa aineen hinnasta metsänomistajille
Maailma Lautasella kisasivat resepteillään. Ekoelo | 59. Hossa retkeilyaluella on lukematon määrä kirkasvetisiä lampia, koskia, puroja, jokia ja järviä sekä helppokulkuisia harjuja ja mäntykankaita. Netissä on Luomuliiton valokuvakampanjan lisäksi Silmusalaatti Oy:n haastamana ruokabloggaajat Pitsi&Pippuri vs. HUIPPUTAPAHTUMA: www.rintalantila.fi 0500-448552 LUOMULÄÄKÄRI DANA FLAVIN SUOMEEN! Luento-työpaja, Helsinki, Furuvikin huvila La 25.10 klo 12-15, Su 26.10 klo 10-13. 040 8317733 tai virpi@elonmerkki.net. Tapahtumia oli maatilavierailuista, market- ja toritapahtumiin. Yleisö äänesti kuuden finalistin joukosta voittajaksi Suomussalmella sijaitsevan Hossan retkeilyalueen. Suunnitelmassa mietitään, miten retkeilyreittien viitoitusta ja opastusta voitaisiin parantaa entisestään. Luomuelintarvikealan ammattilaiset kokoontuivat Pohjois-Karjalassa ja kansainvälisesti Helsingissä Luomuelintarvikepäivässä, jossa palkittiin myös Vuoden Luomutuote. Vuonna 2011 Hossa valittiin vuoden retkikohteeksi ja tänä vuonna Hossa sai Made in Kainuu – tunnustuksen. Kuvia voi edelleen ottaa kuka tahansa ja lähettää kampanjasivustolle. HOSSA KESÄN PARAS LUONTOKOHDE Yle Luonto on valinnut kuulijoidensa kanssa Hossan kesän 2014 parhaaksi luontokohteeksi. LUOMUVIIKOLLA TAPAHTUMIA YMPÄRI SUOMEA JA NETISSÄ Valtakunnallista Luomuviikkoa vietettiin syys-lokakuun vaihteessa. Kisan tulos oli selvä: Hossa sai 37 prosenttia, Pallas-Ylläs 26 prosenttia ja Koli 19 prosenttia kaikista annetuista äänistä. 70€/pv, 100€/2 pv. Yle Luonto järjesti yleisökisan, johon sai lähettää ehdotuksia heinäkuun loppuun mennessä. La illanvietto: kasvisruoka, rantasauna. Myös tärkeimmälle nähtävyydelle, TILAA VILLAHUOPAPOHJALLISET Jalat kiittävät kuivasta ja lämpimästä Värikallion kalliomaalauksille, johtava katselutasanne tullaan uusimaan lähivuosien aikana. Luomuliiton valokuvakampanjassa syitä luomun valitsemiseen ovat tuoneet esille ihmiset itse. p. Alueella on helppo tehdä lyhyempiä ja pidempiä kävelyjä. – Hieno juttu! Tämä kertoo, että Hossan vetovoima tunnetaan jo valtakunnallisesti, kommentoi puistonjohtaja Kerttu Härkönen. Terveys ja ekologisuus ovat nousseet odotetusti esille, mutta myös ilmasto ja esimerkiksi kouluruokailu. Siitä kerromme Ekoelon seuraavassa numerossa. Hossaan on viime vuosina tullut tunnustuksia. Luomuliitto oli kutsunut yhdistyksiä ja yrityksiä mukaan kertomaan luomusta sekä yksittäisiä kuluttajia olemaan aktiivisia, kuten antamaan palautetta kauppaan, jotta luomuvalikoimat laajenisivat. Ylen luontotoimituksesta koottu raati valitsi lähetetyistä ehdotuksista jatkoon kuusi kohdetta, joista yle.fi/luonto -sivun lukijat valitsivat parhaat kohteet äänestyksessä. Alueella käy myös paljon kalastajia. Kuva: Martti Heikkilä. Härkönen kertoo, että Hossan retkeilyalueella tehdään parhaillaan uutta maasto-opastesuunnitelmaa
Samoin voi vaikkapa lisätä mustaherukkapensaita kotikonstein. Hyötykasviyhdistyksen puodissa on vilskettä syksyllä jossain määrin ilmojen mukaan. Kun hyötykasveja ja perennoita kylvetään syksyllä, se tehdään yleensä sen vuoksi, että kasvu lähtee keväällä nopeasti käyntiin. Ja lokakuussa. Esimerkiksi porkkanaa ei liian aikaisin saakaan kylvää, ettei se lähde itämään jo syksyllä. PUUTARHA Palsternakkaa voi korjata maasta siihen asti, kun maa jäätyy. Talven tuloa täytyy kuitenkin seurata, ettei se pääse yllättämään. Mitä muuta haetaan syksyllä kylvettäväksi tai istutettavaksi. TALVIVALKOSIPULIA, PERSILJAA, KÄÄRMELAUKKAA, KAURAJUURTA, PINAATTIHIERAKKAA ... Ja perennoita moni kylvää myös, Pusztai vastaa. Syksy on myös hyvää perennoiden eli monivuotisten kukkien kylvöaikaa. Kotipuutarhoissa ne ovat vielä harvinaisia. Etelässä syyskylvöt ja istutukset usein aloitetaan vasta lokakuun puolivälissä. 60 | Ekoelo T alvivalkosipuli on ihan ehdottomasti ykkönen, vastaa Mervi Pusztai Hyötykasviyhdistyksen Alku & Juuri -puodista kysymykseen syksyn hittituotteista. Moni istuttaa talvivalkosipulia ja kukkasipuleita sekä kylvää porkkanaa, palsternakkaa, persiljaa tai monia erikoisempia lajeja. – Mustajuurta, kaurajuurta, palsternakkaa, porkkanaa, tilliä, karhunlaukkaa, lipstikkaa ja muita yrttejä. Ainoastaan ruis, syysvehnä ja syysrypsi ovat viljelykasveja, joiden kuuluu itää jo syksyllä. Ennen talvea toukotöihin! Kasvimaalla ja pihassa riittää puuhaa, kunnes maa jäätyy ja peittyy lumeen. Viereen voi kylvää uudet siemenet talvea ja kevättä odottamaan
Vaikkapa akileijaa, ritarikukkaa, ruskoliljaa, kevätesikoita, kellukoita. Riviväliksi sopii 30–40 senttiä. esimerkiksi rukiin kylväminen on jo myöhäistä. Niitä voi nostaa syötäväksi niin kauan, kun maa ei ole Rukiinversoja lokakuun auringossa. t Aurinkoinen, lämmin ja tuulinen kasvupaikka on eduksi. Kasvia voi viljellä myös monivuotisesti antamalla osan mukuloista lähteä keväällä kasvamaan samasta paikasta. Jos haluaa aloittaa sen kokeilemisen, suurin haaste tuntuu tällä hetkellä olevan istukkaiden löytäminen. On sanottu, että se on purjon esi-isä. tarvitse kylmäkäsittelyä kuten keväällä istutettavat t Eilajikkeet, koska se saa kylmää luonnostaan istutusajasta johtuen. Perennansiemeniä Maatiaisen jäsenet vaihtavat ahkerasti keskenään, samoin myös hyötykasvien siemeniä. Maahan voi vetää kuokalla vaot, istukassipuli erotellaan kynsiksi ja kynnet asetetaan vaon pohjalle noin viiden sentin syvyyteen ja viidentoista sentin välein. paljon ravinteita ja pitkän kasvuajan, noin neljä t Vaatii kuukautta. Myöhään syksyllä voi maahan laittaa myös esimerkiksi maa-artisokan mukuloita. Saatavuus on vaihdellut ja monena syksynä ne ovat loppuneet kesken. Monivuotisessa viljelyssä mukuluiden koko voi myös jäädä tavanomaista viljelyä pienemmäksi. Uudemmat F1-hybrilajikkeethan eivät käy, koska niiden siemenjälkeläiset eivät yleensä muistuta ominaisuuksiltaan samoja kasveja, mistä ne on kerätty. Myynnissä on neljää eri kantaa: Aleksandra, Vanha virolainen, siperialainen Aili sekä kainuulainen kanta. Saamme maa-artisokan Annalan puutarhastamme, Pusztai kertoo. Myös perennoja kannattaa kylvää nimenomaan syksyllä, silloinhan ei tarvita keväällä erillistä kylmäkäsittelyä. t Osan voi jättää ja käyttää lisäykseen. t Istutetaan syksyllä juuri ennen maan jäätymistä. Manninen opastaa. t Kasvattavat itusilmuja, jotka neuvotaan poistamaan. Ekoelo | 61. Nyt tilanne näyttää Pusztain mukaan hyvältä. neljän vuoden viljelykiertoa, eli samaan t Suositellaan paikkaan istutetaan sipulikasveja vain joka neljäs vuosi. Talvivalkosipuli t Tavallista valkosipulia kookkaampi ja maultaan vahvempi. Monivuotista viljelyä on myös parsan kasvattaminen. Päälle vahvaa multaa tai kompostia muun maan tasalle. t Isokyntisiä ja erittäin vahva-aromisia. Sekä tietysti mukulakirveli, joka on sekin sellaista erikoisempaa syötävää. Alku & Juuri -putiikissa myytävät talvivalkosipulit saadaan pääosin Hyötykasviyhdistyksen omilta jäseniltä. – Saksankirveli, kaurajuuri, mustajuuri ja Rumex patienta, joka on Fredrika Runebergin viljelemä pinaattihierakka. Ja jos siemeniä tulee yli tarpeen, monia voi myös käyttää ravinnoksi. Syksy on monelle myös siemenien keruuaikaa. – Se tuntuu olevan useimmille luontevin ajankohta. Alku ja juuri -myymälässä maa-artisokan sesonki on kuitenkin vasta keväällä. Myyrät voivat toisissa paikoissa estää tällaisen viljelyn. Alku & Juuri -putiikissa myytävät talvivalkosipulit saadaan pääosin Hyötykasviyhdistyksen omilta jäseniltä. – Ja sitten käärmelaukka. Hyötykasviyhdistyksellä on haastatteluhetkellä myynnissä vanhaa, Pietarista Suomeen noin sata vuotta sitten tuotua Aleksandra -lajiketta. Mitkä muut ovat suosittuja kylvettäviä tai istutettavia syksyllä. Nyt on ajankohtaista laittaa maahan sen itusilmuja, Manninen kertoo. Lähde ja tarkemmat ohjeet: hyotykasviyhdistys.fi/valkosipuli ‘Talvivalkosipuli istutetaan syvältä muokattuun ja ravinteikkaaseen multaan. Ne kestävät hyvin kylmää ja halutessaan niitä voi jättää maahan talveksi. liian roudassa ja keväällä heti roudan sulettua. Maatiaisella vanhoja lajikkeita Myös Maatiainen ry:n puodissa talvivalkosipuli on yksi syksyn hiteistä. Maa-artisokka on kasvi, jonka mukulat kasvavat kunnollisen kokoisiksi vasta syksyn aikana. – Esimerkiksi kukkineista salaateista voi kerätä siemenet, kunhan kyseessä on sellainen vanha lajike, jonka siemenet itävät. tulee muokata syvältä, ja se on kuohkeutettava hyvin t Maa rikkakasvien hillitsemiseksi ja kasvukunnon turvaamiseksi. Se on monivuotinen niittysipuli, saaristossa myös villinä kasvava, sopii esimerkiksi mökille sipuliksi helppohoitoisuutensa ansiosta. – Ailissa isoimmat ovat yli sadan gramman, kun taas kainuulainen on aika pientä, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Maija Manninen
Tällainen juurtuneista taivukkaista lisääminen on kotipuutarhurin helpoin konsti. Emopensaan kylkeen hyvin juurtuneita mustaherukan tulokkaita voi siirtää omille kasvupaikoille niin kauan, kun maa ei ole roudassa. Myöhäissyksyllä on kosteutta yleensä luonnostaan, mutta keväällä on huolehdittava kastelusta. Monista marjapensaita! Mustaherukan ja karviaisen lisääminen kotikonstein on yhtä helppoa kuin uusien taimien ostaminen. Puutarhan ystävän Alku & Juuri -puoti jakaa kasvun ihmeen kanssasi Mechelininkatu 51, Helsinki. Näin uusi pensas saa varhaiskevään kosteassa maassa hyvän alun. Nyt ihanat valkosipulit, syyskylvösiemenet ja paljon muuta! Avoinna klo 10-18, lauantaisin klo 11-15 Tervetuloa! Nettikauppa osoitteessa 62 | Ekoelo. Pensaan terveydentilan kertoo se, miten hyvin se antaa satoa. Emopensaa n kylkeen hyvin juurtuneita tulokkaita voi siirtää omille kasvupaikoille keväästä syksyyn. Tulokkaista lisääminen on helppoa, kun antaa terveiden pensaiden joidenkin alaoksien juurtua ja tehdä uusia pensaan alkuja. Sen jälkeen nämä voi lapiolla irrottaa ja siirtää omalle kasvupaikalleen. Tällaista lisäämistä ei kannata tehdä sairaista pensaista. Kaikki marjapensaat punaherukkaa myöten voi monistaa pistokkaista, mutta se on hieman työläämpää. Sen voi tehdä emopensaan viereen juurtuneista tulokkaista. Myös viherherukka onnistuu tällä menetelmällä. Pistokkaista lisääminen vaatii enemmän aikaa ja osaamista
Taikinan hapattaminen pienentää fytiinihappopitoisuutta. Valmiissa hapanleivässä sitä on jäljellä noin 28 % jauhojen alkuperäisestä määrästä, happamattomassa ruisleivässä noin puolet ja kauraleivässä noin 60 %. Se voi muodostaa kivennäisaineiden kanssa vaikealiukoisia suoloja ja siten vähentää niiden imeytymistä. Toiminnanjohtaja Kaisa Mensosen vastaus ei ehtinyt mukaan viime numeron juttuun, joten julkaisemme sen tässä. Sen siementen kasvuun lähtö on hidasta, minkä vuoksi se on yksi niistä kasveista, joille syksy on hyvää kylvöaikaa. Suomessa viljavalmisteet ja erityisesti leipä ovat fytiinihapon tärkeimmät lähteet. Lähikompostointi on ekologista Ympäristön kannalta järkevintä sekä taloudellisesti kannattavinta on palauttaa kompostikelpoinen talousjäte takaisin luontoon lähikompostoinnilla. Lehtemme edellisessä numerossa sivuilla 50–53 oli juttu kahden neliön ruismaasta sekä tuoreilla rukiinjyvillä herkuttelusta. Se on avoinna maanantaista perjantaihin klo 10–18 ja lauantaisin klo 11–15. Neuvoja ja vinkkejä syysintoiselle viherpeukalolle: hyotykasviyhdistys.fi ja maatiainen.fi. Hyötykasviyhdistyksen Alku & Juuri on myös Töölössä, osoitteessa Mechelininkatu 51. Esimerkiksi perunalajikkeita on innokkaimmilla harrastajilla neljä sataa. Näin ollen fytiinihapolla ei ole Suomessa terveydellisesti epäedullista vaikutusta. Kahvileivässä ja muissa ydinjauhoista valmistetuissa tuotteissa sitä ei ole. "Viittaamme asiassa fytiinihappoon. Fytiinihapon määrä vaihtelee leipätyypeittäin, riippuen käytetystä jauholaadusta ja leivän valmistustavasta. Suositusten mukaisessa 300 g:n määrässä viljavalmisteita on fytiinihappoa noin 1 g, kun vasta 2 - 5 g/vrk vaikeuttaa kivennäisaineiden imeytymistä. Nyt on ajankohtaista laittaa maahan sen itusilmuja. Fytiinihappoa (fosforin varastomuotoa) on viljassa pääasiassa kuorikerroksissa eli leseissä. Kysyimme siihen Leipätiedotus ry:n kommenttia. Maatiainen ry:n kahtatuhatta jäsentä yhdistää se, että he ovat kiinnostuneet vanhoista lajikkeista ja haluavat säilyttää ne. Myös jyvien pitkä liottaminen ja idättäminen hajottaa ymmärtääkseni jonkin verran fytiinihappoa. Yksi kasvi riittää suureenkin talouteen, kun siitä voi katkoa lehtiä pitkin kasvukautta. TEKSTI JA KUVAT: MARTTI HEIKKILÄ Lipstikka eli liperi on monivuotinen yrtti, joka kasvaa jopa 1,5 metriä korkeaksi. Kun talousjätteet käsitellään niiden syntypaikan lähellä, roskapussin sisältö kevenee ja jätelasku pienenee. Samalla jätekuljetuksen aiheuttama polttoainekulutus sekä pakokaasupäästöt vähenevät. Tilaa kätevästi netistä suoraan kotiin Ekoelo | 63. Toisaalta fytiinihappo suojaa elimistöä ympäristömyrkyiltä, kuten kadmiumilta, vaikeuttamalla niiden imeytymistä. Maatiaisen puoti Helsingin Töölössä osoitteessa Stenbäckinkatu 8 on avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin klo 12–18. Herkuttelunne jyvillä ei siis ole vaarassa jatkossakaan, sillä luultavasti ette syö jyviä niin paljoa, että siitä olisi terveydelle haittaa." Ostamalla Biolanin tuotteita tuet samalla Lastenklinikoiden Kummien toimintaa. – On sanottu, että käärmelaukka on purjon esi-isä. Jutussa kerrottiin, että leipätiedotus.fi -sivun mukaan rukiin jyviä ei pidä syödä kypsentämättöminä
Kierrättämisen avulla pidennetään jo kerran luonnosta tai alkutuotannosta otetun materiaalin käyttöikää. Heli Mäntylä toimii Työtehoseurassa Asuminen ja ympäristö -yksikön päällikkönä. Lajittelu vähentää myös jätehuollon kustannuksia. Kotitalouksissa syntyy suhteellisen paljon muovijätettä ja kartonkia. – Lajittelemalla jätteet jo syntypaikallaan voidaan säästää ympäristöä huomattavasti. Mäntylä on tehnyt muun muassa väitöskirjan ”Avain ekotoimivaan kotiin”. Jäteastioiden määrä keittiössä lisää kierrätyshalukkuutta, Mäntylä toteaa. S uomalainen tuottaa yhdyskuntajätettä noin 480 kiloa vuodessa ja tästä vain kolmasosa päätyy kierrätykseen, mikä on Euroopan mittakaavassa huolestuttavan vähän. Väitöskirja keskittyi erityisesti ekologisuuden toimivuuteen ja suunnitteluun keittiössä. – Esimerkiksi oululaisista tehdyssä tutkimuksessa tuli ilmi, että ihmiset mielellään kierrättävät, mutta suurin ongelma on se, että sille ei ole tilaa. Kerrostaloissa kierrätysastiat. KODINHOITO SUOMALAINEN TUOTTAA JÄTETTÄ 480 KILOA VUODESSA Kodin jätteiden lajittelu kuntoon Kodin jätteiden lajittelu on tärkeää. Kierrätettäväksi kelpaavia materiaaleja ei ole myöskään syytä kuljettaa jätteenpolttolaitoksiin. – Tällä hetkellä kuluttajat ovat melko valveutuneita ja haluavat kierrättää. Erityisen hyvä piirre se on nuorissa, toteaa Mäntylä. Valtaosa jätteestä voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Työtehoseurassa tilaongelmaan on puututtu esimerkiksi Ekologinen keittiö -hankkeessa. Tilaa kierrätykseen Monien tutkimusten mukaan kierrätyshalukkuus olisi Suomessa suurempaa, mikäli kotitaloudessa olisi enemmän tilaa kierrätettäville tuotteille. Sen seurauksena syntyi muun muassa kierrätyskaappi Heli Mäntylän innovaationa. – Kierrätysmateriaalista tehdyn tuotteen päästöt tippuvat yhteen seitsemäsosaan. Lajittelu tapahtuu useimmiten sisätiloissa. Etenkin alumiinitölkkien valmistus kuluttaa todella paljon energiaa. Monitieteellisen taustan omaava Mäntylä on myös kotitaloustieteen asiantuntija ja toiminut asumisen tutkijana vuodesta 2006 alkaen. Esimerkiksi kuluttaja, joka juo yhden tölkin virvoitusjuomaa päivässä ja vie tölkin uusiokäyttöön kierrätykseen, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 27 kiloa vuodessa verrattuna siihen, jos tölkki menisi kaatopaikalle, kiteyttää tekniikan tohtori Heli Mäntylä Työtehoseurasta. Neitseellisestä raaka-aineesta valmistettuna se tuottaa jopa 5,4 kertaa oman painonsa verran hiilidioksidia. Suomen virallisen jätesuunnitelman mukaan puolet yhdyskuntajätteestä pitäisi kierrättää vuoteen 2016 mennessä. 64 | Ekoelo Omakotiasukkaan vastuu Jätehuollon järjestäminen kerrostalossa ja omakotitalossa poikkeavat hieman toisistaan
Jopa 89 prosenttia tutkimukseen osallistuneista oululaisista kertoo lajittelevansa jätteensä useimmiten tai aina. Metalli on rahan arvoista tavaraa, joten se kannattaa ehdottomasti lajitella erikseen. Ainoastaan 2 prosenttia ei lajittele koskaan. Omakotitaloasukas kerää vain sekajätteen ja joutuu huolehtimaan muiden jätteiden kierrätyksestä toimittamalla jakeet kierrätyspisteisiin itse. Parhaiten kierrätetään sanomalehdet ja paperit. – Usein omakotitalojen asukas joutuu viemään autolla jätteensä kierrätyspisteisiin, joita ei vielä ole riittävän paljon. On ekologisesti edullisempaa, että kierrätyspisteeseen viedään kerralla enemmän kuin että sinne ajetaan jatkuvasti. Kaikki muovi ei kuitenkaan kelpaa poltettavaksi. – Sekajätteen sekaan biojätettä ei tule laittaa, sillä sekajätteen kanssa se muodostaa kaatopaikalla metaania. Erityisesti muovi pitää kerätä erikseen. Biojätteitä ei sekajätteisiin Omakotitaloissa on tärkeintä huolehtia biojätteen keräämisestä omaan biojäteastiaan. ovat yleensä katoksen alla taloyhtiöiden puolesta sijoitettuna. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, noin 25 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi. Jos kotona tai mökillä on tulisija, poltettavaksi kelpaava puu ja paperi kannattaa polttaa, jolloin saadaan tarvittaessa myös lämpöä. Jos biojätteen keräyksen saa järjestettyä naapureiden kanssa, se on ekologisempi vaihtoehto kuin sekoittaa orgaaninen jäte sekajätteisiin. – Leivinuunissa ei suositella poltettavaksi jätteitä lainkaan. Ekoelo | 65
Kun tarkoin kierrättää, sekajätettä ei juuri jää. Kompostori on hyvä sijoittaa sellaiseen paikkaan, että se on helposti käytettävä myös talvella eikä esimerkiksi lumihankien takana. Kierrätyskaapin koko on 600 x 600 x 2100 mm ja se voidaan integroida osaksi keittiötä tai tarvittaessa sijoittaa muualle asuntoon. – Kaatopaikan sekajätteen määrän olisi hyvä olla nolla. Katoskin tekee kompostorista helpommin hoidettavan. Biojäte kerätään erikseen lähimpänä sen syntypaikkaa, parhaana paikkana biojätteen keräykselle on oma laatikosto heti keittiön keskeisimmän työtason alapuolella. Tämä yleensä onnistuu, kun huolellisesti lajittelee. Tutkimuksen mukaan kierrätysinnokkuuteen vaikuttaa suoraan jäteastioiden määrä keittiössä. Nykysuositusten mukaan keittiössä tulisi voida lajitella vähintään 9 jätejaetta. Pinta on kuultovahattu. 66 | Ekoelo Kaikkia jätejakeita voi periaatteessa viedä kaatopaikalle, mutta kierrätyspisteet ovat sitä varten, että lähestulkoon kaiken pystyy lajittelemaan sinne. huonekalut sekä remontti- ja rakennusjäte). Kierrätyskaappi helpottaa kierrätystä keittiössä. Ostopäätökset ja ekologia Jokainen kuluttaja voi ajatella ekologisia arvoja jo ostospäätöksiä tehdessään. Keittiöön kannattaa aina varata riittävästi tilaa jätteiden lajittelulle. KIERRÄTYSKAAPPI KANNUSTAA LAJITTELUUN Työtehoseuran Ekologinen keittiö -hankkeessa suunniteltiin uudenlainen kierrätyskaappi kannustamaan lajitteluun ja kierrätykseen. Jos kuitenkin syntyy jätettä, mikä ei kelpaa kierrätykseen, se on vietävä kaatopaikalle. Kaapin on suunnitellut TkT Heli Mäntylä Työtehoseurasta ja valmistanut Puuverstas Punatammi. Vaaralliselle jätteelle on syytä varata omat astiansa, toteaa Mäntylä. – Omakotitaloissa on useimmiten tilaa lämpökompostorille tai jopa kahdelle. – Lähes kaikista jätteistä voidaan polttaa energiaa, mutta lajitellusta jätteesta saa polttamalla enemmän energiaa kuin pelkkää sekajätettä polttamalla. LAJITTELE OMIKSI JÄTEJAKEIKSI: Paperi (keräyspaperi) Kartonki (keräyskartonki) Pahvi Lasi (keräyslasi) Metalli (keräysmetalli, pienmetalli, metalliromu) Muovi (muovijäte) Tekstiili (vaatteet) Vaarallinen jäte (ongelmajäte) Sähkölaitteet (sähkö- ja elektroniikkaromu, SER) Lamput (energiansäästölamput ja loisteputkilamput) Paristot Akut Bio- ja puutarhajäte Energiajäte (energiajae) Sekajäte (kuivajäte, kaatopaikkajäte, polttojäte) Puu Muu jätelaji (esim. Elektroniikkaa ja metallia voi maksutta toimittaa kierrätyspisteisiin ja kaatopaikalle. Vältä kaatopaikalle vientiä Kierrätysinnokkuuteen vaikuttaa suoraan jäteastioiden määrä keittiössä. Kierrätyskaapissa on tilaa kahdeksalle jätejakeelle: keräyskartongille ja -pahville, pantillisille pulloille, pienmetalleille, lasille, vaarallisille jätteille, energiajakeelle, keräyspaperille ja muulle kierrätettävälle jätteelle, kuten esimerkiksi värikaseteille. – Metalli on rahan arvoista tavaraa, joten se kannattaa ehdottomasti lajitella erikseen. Se on Heli Mäntylän suunnittelema. Runko ja laatikot ovat koivuvaneria ja ovet koivuviilulla päällystettyä rimalevyä. – Paras ja ekologisin ratkaisu on kuitenkin käyttää kompostoria, jolloin voidaan samalla käyttää hyväksi kompostoimalla saatu multa. Työtehoseurassa kehitetyn kierrätyskaapin ideana on tarjota valmis ratkaisu kierrättämisen helpottamiseksi
Mökkiläisenkin tarpeet ovat tuttuja. Heli Mäntylä käyttää kesämökillä ollessaan lähiruokakauppaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kerätty energiajäte hyödynnetään Lahdessa, koska pääkaupunkiseudulla ei ole tällä hetkellä energiajätettä hyödyntäviä laitoksia. ENERGIAJÄTEMATERIAALIT Monet jätteet sisältävät kierrätettävää tai energiana hyödynnettävää materiaalia. Kiirekin tekee meistä usein vastuuttomampia kuluttajia. – Siellä kaikki tuotteet myydään luomusti paperiin pakattuna. Heli Mäntylä asuu tällä hetkellä itse omakotitalossa, mutta kokemusta hänellä on myös kerrostaloasumisesta kaupungin keskustassa sekä rivitaloasumisesta. Energiajätteestä valmistetaan rinnakkaispolttoainetta, jota käytetään oheispolttoaineena sähkön- ja lämmön tuotannossa. – Merkitystä on sillä, miten tuote on pakattu kaupassa. Lisätietoja: ekotoimivakoti.fi, tts.fi, kierrätys.info TEKSTI: MERJA KIVILUOMA VIITEKUVAT: MATTON IMAGES Esimerkiksi yhden virvoitusjuomatölkillisen päivässä juova kuluttaja vähentää kasvihuonepäästöjä 27 kiloa vuodessa toimittaessaan tölkin kierrätykseen kaatopaikan sijaan. ENERGIAJÄTTEITÄ OVAT: ENERGIAJÄTTEITÄ EIVÄT OLE: Muovituotteet, jotka on merkitty muovilajin osoittavalla tunnuksella 01, 02, 04, 05 tai 06 Elintarvikkeisiin ja muihin tuotteisiin käytetyt muovipakkaukset, myös 07-tunnuksella merkityt Muovikassit, -pussit ja -kelmut Muoviset ja kartonkiset kertakäyttöastiat Styroksi Vaahtomuovi Valokuvat ja negatiivit CD/DVD-levyt koteloineen Vaatteet ja tekstiilit, ei kuitenkaan nahkaa tai keinonahkaa, eikä jalkineita ja sadeasuja Paperi, kartonki ja puu, joka ei kuulu erilliskeräykseen PVC-muovi (merkitty tunnuksella 03) Alumiinia sisältävät tuotteet, kuten kahvipaketit, foliovuoratut mehutölkit, foliovuoratut sipsipussit ja -purkit VHS-, C- ja värikasetit Mappeja, muovitaskut, piirtoheitinkalvot, kontaktimuovit, ruskea pakkausteippi Monia rakentamisessa käytetyt muoveja, kuten tapetit, lattiapäällysteet, listat, putket, letkut vaipat ja vastaavat hygieniatuotteet Lähde: hsy.fi – Kaatopaikan sekajätteen määrän olisi hyvä olla nolla. Ero tuntuu olennaiselta verrattuna kaupunkilaisen elämään, josta syntyy paljon enemmän turhaa jätettä. Tämä yleensä onnistuu, kun huolellisesti lajittelee. Paikkakunnan vapaa-ajan asuntojen jätteiden keräilystä saa lisätietoja kunnan jätehuoltoviranomaiselta tai jätehuoltoyhtiöiltä. – Vapaa-ajan asuntojen jätehuollon järjestämisessä on yleensä kolme vaihtoehtoa: oma jäteastia, yhteinen jäteastia lähinaapureiden kanssa tai aluekeräyspiste. Tästä on hyötyä myös mökillä, jossa jätteen määrän halutaan pysyvän alhaisena. Kierrättämällä voidaan uusioraaka-aineella korvata neitseellisiä raaka-aineita. Ekoelo | 67. Energiajätteenä kerätään useita pakkausmateriaaleja, erityisesti muovia, PVD ei kuitenkaan kuulu hyödynnettäviin materiaaleihin. Jauheliha, jonka ostaa lihatiskiltä paperiin käärittynä, on ekologisempaa kuin ostaa se muovirasiassa
Pyhät on pihlajat pihalla pyhä on kukka pihlajassa marjaset sitäi pyhemmät Pyhä on kuusikon käkönen pyhä on suvinen ilta pyhempi juhannusjuhla Pyhät on immen huulten marjat pyhät on ruusut neien posken pyhin puhtaus sydämen Puukko lyötiin pihlapuun suvi-iltaman sulossa kevätlinnun kukkuessa Poika julma neion nuoren miellytti metisin kielin alla pihlajan pyhäisen äiti vanhan nukkuessa. Kiehauta vesi-hillosokeri-pihlajanmarjaseosta pari kertaa, niin että molemmilla kerroilla keitos muutaman kerran pulpahtelee. Ota kattilaan reilu puoli litraa vettä ja pari desiä hillosokeria. Rasvattomat pihlajanmarjat ovat runsaskuituisia eli ne tekevät hyvää ruoansulatukselle ja harjaavat verisuonia. Pihlajanmarjat ovat kipakoita terveyspommeja Pyhät oksat pihlajissa, pyhät on pihlajat pihoilla, sanotaan kansalliseepos Kalevalassa. Suomalaisessa kansanperinteessä pihlajaa on pidetty pyhänä puuna, joka sekä kukkii että tekee ravinnoksi kelpaavia marjoja. Marjoja voi säilöä pakastamalla, kuivaamalla ja mehuna tai hilloksi keittämällä. Lisää pari, kolme desiä kokonaisia pihjalanmarjoja pakasteesta. Pihlajanmarjan voimakas maku pehmenee, jos sitä yhdistetään hilloissa makeampiin marjoihin tai hedelmiin. Marjojen happamuus vaihtelee eri puiden välillä. Mausteina hän käyttää resepteissä äitinsä, Pirkko Rahkila-Rissasen 1980luvun alussa perustaman Ryytihyppysen lisä- ja säilöntäaineettomia mausteita. Lisäksi sen epätavallisen muotoiset lehdet ja pensasmainen muoto ovat saaneet ihmiset pitämään puuta erikoisuutena muiden puiden joukossa. Pihlaja on pyhä puu myös fyysiselle terveydellemme. Edullista ja tehokasta vitamiinihoitoa! 68 | Ekoelo P ihlajanmarjat sisältävät hurjan paljon C-vitamiinia. Pihjalanmarjahilloke on samanaikaisesti sekä makea että hapan, vaniljaisen jäätelön kanssa hurmaavan herkullinen. Parkkiaineet ja sorbiinihappo aiheuttavat pihlajanmarjojen karvaan maun, joka kuitenkin miedontuu ensimmäisten yöpakkasten jälkeen. Jokusta määrää pihjalanmarjoja voit vähän survoa, mutta jätä ne suurimmalta osalta kokonaisiksi. – Eino Leino – Pihlajanmarjahilloke sekä makea että hapan Jälkiruoalla hurmaan itseni ja vieraani itse tehdyllä jäätelöllä ja pihlajanmarjahillokkeella. Kun hilloke jäähtyy, hillosokeri hyydyttää sen sopivan notkeaksi.. Yksi pihlajanmarja vastaa C-vitamiinimäärältään yhtä kiloa appelsiineja. Näin se valmistuu. IRMAN EKOHERKUT Ekoelo-lehden Irman ekoherkut-palstallaan harrastajakokki, jyväskyläläinen Irma Rissanen, 59, tarjoilee ateriavinkkejä luonnon antimista. Pihlajanmarjoissa on myös E- ja K-vitamiinia. Anna jäähtyä, ja hilloke on siinä
Nokkonen selättää syysväsymyksen Väsyttääkö syksyn pimeys. Nokkonen auttaa siihenkin. Tyyne-mummoni keitti pitkään hauduttaen loistavaa marjamämmiä. Etenkin karpaloa arvostetaan yhä enemmän juuri sen infektioita hoitavan vaikutuksen vuoksi. Nokkonen poistaa nesteitä Karpalon ja puolukan ohella nokkonen sopii pissatulehduksen ennaltaehkäisijäksi, mutta myös tukihoidoksi antibioottikuurin rinnalle. asteeseen ja samalla voit panna vuoan päälle kannen. Kuivattua nokkosta on helppo lisätä ravitsemukseen monella tavalla: haudutettuna teenä, keittona, murekkeen ainesosana tai lisukkeena. Karpaloa ja puolukkaa aina lääkekaapissani Marjamämmi, mummoni puolukkaherkku Ruoka on lääkkeemme. Sitten vatkaa viisi keltuaista ja kolmisen ruokalusikallista tomusokeria vaahdoksi. Jos haluat marjamämmistä imelämpää, voit lisätä joukkoon jotain imelämpää hilloa, esimerkiksi omenahilloa ja antaa senkin hautua. Murskaa karpalot perunanuijalla, lisää vettä. Niiden on hyvä olla kauan uunissa. Kahden viikon tehokuurin jälkeen suosittelen pitämään kahden viikon tauon. Jos puuro on liian paksua, niin lisää puolukkahilloa ja pidä vähän aikaa uunissa. Nauti kahden viikon ajan kaksi teelusikallista kuivattua ja jauhettua nokkosta joka päivä. Siivilöi pois marjat ja laita neste takaisin kattilaan. Laita astia pakastimeen, muutaman tunnin kuluttua jäätelö on valmista. Veriarvot nousevat ja väsymys lähtee! Nokkonen on vahva yrtti. Ripaus inkivääriä sopii hyvin pihlajanmarjahillokkeen kanssa tarjottavan jäätelön päälle. Ripottele esimerkiksi salaatin päälle, jogurtin tai viilin joukkoon tai pyöräytä viherpirtelöihin. Raudan lisäksi saat rautaisannoksen C-vitamiinia ja kalsiumia. Kaada astiaan ja tarjoa jäähtyneenä. Ripaus inkivääriä jäätelölle Jäätelön valmistuksessa vatkaa ensin viisi desiä kuohukermaa ja noin puoli desiä sokeria vaahdoksi. Aivan superkonsti on, kun survot joka päivä itsellesi kahvikupillisen mustaherukoita. Tyrni sisältää runsaasti A-, C- ja E-vitamiineja sekä B-ryhmän vitamiineja. Voit jättää marjamämmin uuniin hautumaan 50 Happamat marjat ovat perinteisiä hoitokeinoja virtsavaivojen hoitoon. Ruispuuron keitto-ohjeet löydät ruisjauhopussin kyljestä. Jäätelökauhalla pohjasta saakka jääteloä nostellen saat hienoa raitajätskiä. Sitten vatkaa viisi keltuaista, ruokalusikallisen R-Sucanat-sokeria ja teelusikallisen, pari aitoa vaniljaa vaahdoksi. Karpalokiisseliä ja kermavaahtoa Pelkästään en syö happamia karpaloita ja puolukoita sokerittomana. Marjojen sisältämä C-vitamiini tehostaa vaikutusta, sillä runsas määrä C-vitamiinia happamoittaa virtsaa ja vahvistaa immuunijärjestelmän toimintaa. Pane vähemmän suolaa kuin mitä ohjeessa sanotaan. Karpalo ja puolukka sisältävät antioksidantteja, kversetiiniä, kasviestrogeeneja sekä flavonoideja, jotka tappavat bakteereita ja ehkäisevät niiden kiinnittymistä limakalvoille ja virtsaputkeen. Ruisjauhoilla on tapana vetelöityä. Ekoelo | 69. Nokkonen poistaa lievästi nestettä ja virtsahappoa sekä hoitaa virtsatientulehduksia. Tyrnin antioksidantit ehkäisevät solujen hapettumista ja neutraloivat vapaita radikaaleja. Anna kiehahtaa. Jos mämmi on mielestäsi liian vetelää, lisää hieman perunajauhoja vedessä sen joukkoon. Ripottele kuivattu nokkonen mustaherukkasurvoksen päälle ja syö. Ota iso, laakeahko muoviastia ja laita vaahdot kerroksittain. Karpalokiisseliin tarvitset neljä desiä karpaloita, litran vettä, pari desiä sokeria ja kolmisen ruokalusikallista perunajauhoja. Puolukalla on samanlaisia vaikutuksia, mutta karpalo on näistä kahdesta vahvempi. Herkuttelen niillä myös! Karpalokiisseli kermavaahdon kanssa on aivan ihanaa. Mikäli syöt päivittäin viisi tyrnimarjaa siemenineen, saat päivän C-vitamiiniannokset. Jäätelöä voit maustaa tarjoiluvaiheessa. Ensin painavin, viimeiseksi kevyin. Syön ympäri vuoden karpaloita ja puolukoita virtsavaivojen torjumiseksi. Lisää puuron joukkoon 1–2 dl puolukkahilloa ja kaada mämmi uunivuokaan ja työnnä se uuniin 150 asteeseen. Näin se syntyy näppärästi nykykeittiössä. Lisää sokeri ja vispaa joukkoon vesitilkkaan liotetut perunajauhot. Ekologista vitamiinihoitoa ja suhteellisen edullista, vaikka ostaisit tyrnimarjat kaupan pakasteesta. Voit myös vaahtojen astiaan kauhomisvaiheessa sekoittaa niitä hyvin kevyesti keskenään, ennen kuin laitat astian pakastimeen. Anna kiehua noin 20 minuuttia, jotta mehu irtoaa marjoista. Ruisjauhot kypsyvät hitaasti. Happamat marjat, karpalo ja puolukka, ovat perinteisiä hoitokeinoja virtsavaivojen hoitoon niin meillä kuin muuallakin. Keitä ruispuuro, johon lisäät puolukkahilloa. Pidä siellä tunnin verran ja katso, tuliko liian vetelää. Eli ensin astian pohjalle keltuaisvaahto, sitten kermavaahto ja viimeisenä kerroksena kevein eli valkuaisvaahto. Muista myös ihanat, happaman-makeat tyrnimarjat. Tyrniöljy vahvistaa limakalvoja. Sitä voi lisätä myös leipätaikinoihin ja lettuihin
Tuunaus on sitä, että turhille asioille keksitään käyttötarkoitus, vanhaa uudistetaan tai valmistetaan vanhoja tuotteita hyväksi käyttäen ja yhdistellen kokonaan uusi tuote. KÄDENTAIDOT KANNATTAAKO HYVÄÄ HEITTÄÄ POIS. Netin Sanakirja.org määrittää: Valmiiden esineiden ja tekstiilien muokkaaminen itse siten, että vanhasta tai tavallisesta saadaan uutta ja yksilöllistä. Maalariartesaani Riitta on kiertänyt Kymenlaaksoa 1990-luvun puolivälistä lähtien opettamassa käsi- ja taideteol-. MITÄ JOS TUUNAISI TAI ENTISTÄISI. Entäpä jos myös tuunaisi tuolin. Makutai varallisuusasia – vai onko ekologiallakin jotakin tekemistä valinnan kanssa. Mitä tarkoittaa suomen kieleen 2000luvulla iskostunut termi tuunaaminen. Pitäisikö ne korjata tai vain liimata tukevasti kiinni. Jos tuoli on ikänsä vuoksi arvokas tai muisto jostakin, kannattaisiko se kuitenkin entistää eli palauttaa alkuperäiseen kuntoonsa ja tyyliinsä, restauroida. Kannattaako kaikki huonekalut korjata tai tuunata, vai joutaako osa hävitettäväksi. Kierrätys on tuunauksessa tärkeä lähtökohta. Mietimme asiaa kotkalaisten ammattilaisten Riitta ja Sami Kyötikin kanssa. 70 | Ekoelo T uolin jalat alkavat horjua. Ekoihmisen huonekalut
Jouset ja heinämatot on uusittu, puuosat korjattu. Minun on hyvin vaikea arvata sanallisesta selityksestä, mitä asiakas oikein haluaa. – Tyypillistä on, että etsitään ensin muodoltaan sisustukseen sopiva kaluste. Paperi liisteröidään kiinni, kuivatetaan ja lakataan päälle. Useimmiten tuunaus kuitenkin tehdään käytetyille kalusteille. Riitta Kyötikki verhoilee asiakkaan valitsemalla kankaalla tuoleja, joille tehdään täysremontti. Alla kaverin kaappi, joka pitää korjailla ja siistiä, kun sopiva tilaisuus tulee. – Jos vain liisteröidään istuimelle kuva, se maksaa lakkaamisineen pari kymppiä. Maalaisjärjellä tuntuu mahdottomalta, että kuljetus maksaa niin vähän, Sami Kyötikki kuvaa. – Esimerkiksi olen maalannut ihan uusia tuoleja kirkkaan pinkeiksi tai maalannut valkealle Ikean tv-tasolle pinkillä shakkiruudukon. Puutuolin ruiskumaalaus on juuri kuivunut, ja vuorossa on vanhan kukkatelineen lakkaus alkuperäisellä sellakalla. Kuljetukset eivät näy hinnassa Ekologian kannalta huonekalukaupassa piilee maapalloa rasittava kustannus, mikä ei näy yksittäisen tuotteen hinnassa. Sami kertoo, että tulee uusiakin huonekaluja, joita on korjattava tuunauksen yhteydessä. Tyylien sekoitusta omaan muo(t)tiin – Sisustustrendille on nyt tyypillistä erilaisten tyylien sekoitus yhdistelemällä monenlaista erittäin persoonallisesti vaikkapa väriskaaloin tai muulla tavalla, Sami kertoo. Kun puiset käsinojat pannaan paikalleen, tuoli on kuin uusi, – mutta näitä ei enää uusina saa. Huonekalusta ei pääse eroon maksutta, kun noudattaa lakeja, ellei saa hyvää vaihtosopimusta kauppiaan kanssa ostaessaan uuden. – Omaleimaisuuteen panostetaan. Vuosi sitten opettajaksi ryhtyi myös heidän poikansa Sami, 34, joka on erikoistunut puu- ja maalaustöihin. Maalataan, hiotaan, lakataan, kullataan Tuunauksesta tunnetuin muoto on kuluneen näköiseksi käsittely. Jos huonekalun tuunaa itse, tarvikkeet maksavat yleensä vähemmän kuin kaatopaikalle vienti. Sitten kaikki on vapaata oman mielen mukaan. Ekoelo | 71. Uudistamisen hintaa kannattaa myös verrata kaatopaikkakustannukseen, joka helposti nousee kuljetuksineen kymmeniin euroihin. – Suhteellisen halpa tapa on tapetoida pinta vaikkapa sarjakuvalehden sivuilla. Netissä on ohjeita siitä, miten kaupasta saatavilla piirtoheitinkalvoilla voi valmistaa kuvio/kuvasapluunoita tai niitä voi tilata valmiiksi tehtyinä. Niinpä sisustuksessakin ekologinen ihminen ei vain katso hintaa vaan ottaa pitkät kuljetukset ympäristön kannalta todellisina lisäkustannuksina. Yleensä tuolille pitää tehdä muutakin – korjata, maalata kokonaan Sami Kyötikin entisöintiverstas on täynnä erilaisia odottavia töitä, toiset kiireellisempiä, toiset ”sitten kun...”. Säästää paljon maksullista ammattilaisen aikaa, kun asiakas etsii kuvan valmiiksi tai valitsee valmiin sapluunan. Entistämiselle tulee hintaa 350–400 euroa riippuen kankaasta, jonka saa valita erittäin laajasta valikoimasta. Kun ammattilainen tekee tuunaus- työn, kustannus riippuu paljon siitä, kuka tekee valmistelutyöt. Nykyisin Riitta tekee verhoilutöitä. – Voidaan tehdä myös kuvioita sapluunalla. Riitan ja hänen eläkkeelle jääneen miehensä Martin perustama Entisöinti ja Erikoismaalaus Ajanpatina on toiminut Kotkan Popinniemessä vuodesta 1996. – Ruskea tai tumma tuoli tai pöytä saatetaan päällemaalata valkealla, ja sitten hiotaan maali puhki. lisessa sekä opistojen kursseilla. Tällaisia tuoleja on valmistettu 1920-luvulta asti. Tai päinvastoin, Sami kuvaa. Mitä tulee hintaa esimerkiksi puutuolille, kun se tuunataan. Kaukomailta tuodaan paljon monenlaista halpaa mutta myös painavaa, kuten betonia tai kiviä. – Jos esimerkiksi tuoliin liimataan tai maalataan jokin kuva, sen kuvan etsiminen saattaa viedä minulta aikaa enemmän kuin itse työ, ja se maksaa, Sami Kyötikki kuvaa. – Logistiikasta on tullut niin tehokasta teollisuutta, että sen merkitys piiloutuu uusissa tuotteissa. Silloin joutuu pohdintaan, ostaako halpatyöja halpamatkatuotteen vai uudistaako vanhaa tai entistää vanhoja kalusteita. Tämä tuoli kestääkin sitten 20–80 vuotta, käytöstä riippuen
Marmoroinnilla eli kivimukailulla taas saatiin esimerkiksi pesupöydän puupinta näyttämään hienolta marmorilta. Ootrausta eli puumukailumaalausta alettiin 1600-luvulta lähtien käyttää talonpoikaishuonekalujen valmistuksessa, kun haluttiin männystä valmistetun huonekalun näyttävän rikkaampien muotiin tulleilta tammelta tai muulta jalopuulta. – Marmorointi saatetaan nykyisin käsittää myös tuunaukseksi, Riitta sanoo. – Toisaalta ihmiset usein hämmästyvät, kun heille kertoo, millainen joku huonekalu on alun perin ollut. Olennaista on materiaalitietämys. – Vesiohenteisissa maaleissa ja lakoissa ei ole liuotinkaasuja, ja useimmat ovat nykyisin laadukkaita kotikäyttäjien tuunaustarpeisiin, Sami opastaa. Siinä saattaa herätä myös entistämishalu. Lyöntimetallilla tehty kultaus lisäsi työtä huomattavasti, eli hintaa tuli 400–500 euroa. Sellakka on luonnonmukainen polymeeri ja hartsi, jota saadaan KaakkoisAasian metsissä elävän hyönteisnaaraan munakoteloidensa suojaksi erittämästä hauraasta aineesta. Tv-taso tuunattuna shakkiruudulliseksi. Jos puuosat petsataan ja lakataan tai käytetään vaikkapa kultakoristeita, liikutaan jopa yli 100 eurossa. Kukapa uskoisi tämän pöydän mdf-alkuperää, kun tuunaukseen on käytetty lyöntimetallia ja kultausta. – Kotikäyttäjille ei myydä vaarallisia aineita, joita käytetään ammattientistämisessä. Entistämiseen liittyvät myös ootraus ja marmorointi, jotka ovat suurta taitoa vaativia käsitöitä. Entistämisessä tyylija materiaalituntemusta Vanhan entistämisessä ei kanneta huolta vain muodoista ja pehmusteista tai kankaista. – Siitä tehtiin samanlainen kultakoristeinen kuin muut tyylihuonekalut. Perinteiset öljymaalit ovat – Suhteellisen halpa tapa on tapetoida pinta vaikkapa sarjakuvalehden sivuilla. Valitse kotityöhön laadukkaat aineet – Jos on paljon ideoita ja haluaa vaihtelua usein, kannattaa tuunata itse, kunhan ei hio sisätiloissa. TEKSTI: TERTTU IISKOLA KUVAT: SAMI KYÖTIKKI JA TERTTU IISKOLA. – Sellakka ei muodosta yhtä kestävää pintaa kuin monet uudemmat käsittelyaineet, ja se on ymmärrettävästi arvokasta. Sellainen pitäisi oikeastaan lailla kieltää. Huonekalusta voi saada aivan toisen tyylisen, kun sen tuunaa asiakkaan kodin tyylin mukaiseksi. Suomeksi lajista on käytetty ainakin nimiä lakkakirva ja lakkakilpikirva. Suojasimme kaapin vanhan pinnan ensin lakkauksella niin, että vanha on mahdollista palauttaa entiselleen ilman vaikeaa valkeiden kolojen puhdistusta. Kun muotia oli matkiminen... Sellakalla suojattu koristemaalaus on ollut olennainen osaa hienoa talonpoikaishuonekalukulttuuria, tavallaan oman aikansa tuunausta. – ja silloin liikutaan 50–60 euron kustannuksessa. Tavallaan työtä voi verrata entisajan ootraukseen eli jalopuumukailuun tai marmorointiin eli marmorimukailuun. Erityisen pahalta silti tuntuisi päällemaalata sellakkapinta katalyyttimaalilla tai -lakalla, jonka käsittelykin vaatii suojauksen. Sami kertoo ruskeasta koristeurallisesta mdf-pöydästä, jonka asiakas halusi tuunattavan muun, vaalean sisustuksen tyyliin. – Kun asiakas halusi 150 vuotta vanhan sellakkakäsitellyn kaapin valkoiseksi, niin eihän siinä mikään auttanut muu kuin maalata. Ei se vie paljon tilaa; paperit vain lattialle tai parvekkeelle, Sami sanoo. Sami Kyötikki on tehnyt jopa pinkkejä ruutuja uuteen huonekaluun, mutta tavallisesti tuunataan käytettyjä kalusteita. – Ne periytyvät ajalta, jolloin alemmat säädyt halusivat yhtä arvokkaan näköistä kuin rikkailla kauppiailla tai kartanoilla oli. Entistettäessä on käytettävä samaa pintakäsittelytekniikkaa, mitä alun perin on käytetty, Kyötikit huomauttavat. 72 | Ekoelo myös ekologisia, sillä niiden sideaine on pellavaöljypohjaista ja ohenne vernissaa, pigmentit yleensä maa- tai metallivärejä. Riitta ja Sami Kyötikki muistavat surullisia huonekalujen käsittelytapauksia
Annalalla on vankka kokemus teollisuuden kansainvälisestä toiminnasta erityisesti ympäristönäkökulmasta. En enää isoäitinä kaipaa maailmalle vaan haluan paremminkin vaikuttaa siihen, että seuraavien sukupolvien elämän puitteet olisivat mahdollisimman hyvät sekä täällä meillä että muualla. – Olen tehnyt paljon töitä maailmalla monenlaisissa yhteyksissä, ja ne kaikki tukevat tätä työtä. Teknologiateollisuus ry:ssä, Kemirassa, Metsä-Botniassa sekä Pöyryssä. SUOMEN STRATEGINEN CLEANTECH-OHJELMA KOSKEE PUOLTA ELINKEINOELÄMÄSTÄ JA PROFESSOREISTA SEKÄ KAIKKIA PÄÄTTÄJIÄ Kaisu Annala raivaa esteitä ja tukee Ekoelo | 73. – Tuli vastaan kiinnostava tehtävä ja mahdollisuus vaikuttaa laajassa yhteistyökuviossa itselle tärkeisiin asioihin, Annala perustelee elämänsä ensimmäistä virkamiestehtävää. – Tehtävämme on edistää sellaisia kone-, laite-, ohjelmisto- ja palveluinnovaatioita, -liiketoimintaa ja teollista tuotantoa, joka kuormittaa luontoa vähemmän kuin aikaisemmat toimintatavat. Hän on työskennellyt mm. Kaisu Annala haluaa vaikuttaa Puukemiaa opiskellut diplomiinsinööri Kaisu Annala, 56, aloitti Cleantechin strategisen ohjelman johtajana joulukuun alusta. Valtioneuvoston strategisen cleantechohjelman johtaja Kaisu Annala toivoo, että vaalien jälkeen ohjelma saa jatkoa uuden hallituksen uusin tavoittein. Cleantechillä tarkoitetaan tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön
74 | Ekoelo – Pahimpia kuivuusongelmat ovat väkirikkailla alueilla USA:n länsirannikolla, Kiinassa Shanghain ja Pekingin seuduilla ja Intiassa. – Niillä alueilla käytetään paljon pohjavettä, mutta teollisuuteen pohjavettä ei aina riitä. Vesi arvokkainta muualla maailmassa Puhdas vesi on kriittinen luonnonvara kaikkialla. Laivojen energiatehokkuudessa suomalaiset ovat maailman huipulla. Kalvoteknologia, jolla merivedestä poistetaan suola käänteisosmoosin avulla, on pisimmällä Singaporessa ja Israelissa. – Uusiutumattomien energialähteiden – kivihiilen ja maaöljyn – käytön vähentämiseen pyritään liiketoimintavetoisesti ja systemaattisesti. Myös ydinvoiman tulee olla mukana tulevaisuusnäkymissä ja energiapaletissa. – Meillä on metsäalan strateginen ohjelma, joka on jo toista hallituskautta tehnyt työtä alan tehostamiseksi. Afrikassa ajatellaan olevan pahimmat kuivuusongelmat, mutta se on vaillinainen käsitys. Esimerkiksi jätepuolella Suomessa ei riitä jakeita kaikkien cleantech-innovaatioiden hyödyntämiseen. Kaikkiaan suomalaisia yrityksiä alalla on paljon; noin 1650 yritystä on mukana jollakin tavalla, esimerkiksi komponenttien tuottajina. – Teknologiastrategiassa pyritään kaikin keinoin ilmastorasituksen vähentämiseen. Tuulimylly- Kaisu Annala pitää kovana tavoitetta nostaa alan yritysten nykyinen 25 Metsävarojen käyttö eurooppalainen huoli. – Cleantechiä on yhtä lailla älykkäiden kaupunkien energia- ja lvi-järjestelmät digitaalisine ratkaisuineen ja rakentamisen energiatehokkuus. On nähtävä asiakastarpeet muualla maapallolla. On uusi kasvun kärkien strategia, uusi teollisuuspoliittinen linjaus ja uusia rahoituskeinoja. – Oikeastaan vain membraanitekniikassa Suomi ei ole kärkimaita, vaikka asiaa opetetaankin mm. Pohjavesiä käytetään kasteluun ja pahimmillaan suolainen merivesi tunkeutuu tilalle, Annala kertoo. – Vaikka jotkut väheksyvät – jopa vastustavat – ilmastotavoitteita, niin teollisuutemme ja liike-elämämme ovat sitoutuneet muutokseen ja kehittämiseen globaalisti. – Mikään uusiutuvista energiamuodoista ei yksinään ratkaise ongelmaa. – Kehitetään uusia materiaaleja ja uusia konsepteja – kuten esimerkiksi Ruukin ja Savo-Solarin yhdessä kehittämät aurinkopaneelikattorakenteet. Lappeenrannan yliopistossa. – Vaisala kehittää vahvasti cleantechia. – Vientimahdollisuuksia on teknologialle, joka tähtää metsävarojen materiaali- ja energiatehokkaaseen käyttöön, mutta onhan materiaalitehokkuudesta hyötyä suomalaisessakin tuotannossa. Vesialalla on myös paljon pk-yrityksiä. Maakaasua tarvitaan muutosprosessissa. Valmetin kaasuttimille, ZenRoboticsin lajitteleville roboteille tai BMH Technologyn Tyrannosauruksille täytyy löytyä silloin markkinoita ulkomailta. jähän on ollut iät kaiket, ja aurinkosähkökin löydettiin jo 1800-luvun lopulla, Annala muistuttaa. Jos ei nyt saada asioita vauhdilla eteenpäin, niin milloin sitten! Näin näkee valtioneuvoston strategisen cleantech-ohjelman johtaja Kaisu Annala. – Suomessakin veden saatavuus on haaste länsirannikolla, jossa joet ovat pieniä ja niiden vesi usein suoperäistä ja kallista puhdistaa, Annala kertoo. Tarvitaan kaikkia uusiutuvia energialähteitä, sillä erityisesti sähkönkulutus kasvaa maapallolla. Taivaanmerkit ovat kohdallaan. Meidän suomalainen ohjelmamme on tässä hyvin käytännönläheinen, strategiajohtaja Kaisu Annala toteaa. Uutta ja vanhaa oivaltaviksi konsepteiksi Työn tekevät suomalaiset yritykset – Kaikki cleantech ei ole upouutta tai tutkimuksin aikaansaatua. – Yksityisiä rahoittajia alalla on maailmalla paljon. – Metsävarojen käytön vähentäminen on eurooppalaisen tilastoinnin määritelmä, Kaisu Annala sanoo. Metsätähteet liittyvät tähän kuvioon vahvasti. – Esimerkiksi Outotec kehittää kaivos- ja vedenkäsittelylaitteita ja Kemira kemiallista tekniikkaa, joilla pyritään minimoimaan veden käyttö. – Suomi on kuitenkin pieni markkina, joten vientiin on pyrittävä. – Teknologiaa on edelleen kehitetty, nykyisin entistä enemmän energiatehokkuuden parantamiseksi ja palveluiksi, jotka auttavat yrityksiä tuottamaan entistä ekologisemmin ja taloudellisemmin. Suomalaisilla suunnittelutoimistoilla on myös merkittäviä rooleja, kun teollisuudessa kierrätetään prosessivedet. K un tavoitteena on bisneksen ja viennin edistäminen, ei cleantechohjelmassa suinkaan katsota vain Suomeen. Suomalaista ihmetyttää tavoite vähentää metsävarojen käyttöä, kun meillä niitä riittää enemmän kuin käytetään
– Tai Vaasan seudun energia-, Turun seudun laivatekniikka-, Lahden seudun jäteteknologia- ja Oulun vesi-ilma-mittausteknologiapainotukset, hän lisää. – Cleantechiin liittyy niin kemian-, materiaali-, energia-, kone- kuin muun tekniikan koulutus. Suomessa on paljon haluja rakentaa hajautettua aurinkoenergian ja biokaasuntuotantoa, mutta erilaiset valtion asettamat rajoitukset jarruttavat kehitystä. Esimerkkinä tuista Annala mainitsee isot demonstraatioympäristöt eli lähes kaupallisen mittakaavan koelaitokset, jollainen on esimerkiksi vuosi sitten valmistunut Fortumin Joensuun pyrolyysilaitos. – Lakimuutoshankkeita on jo meneillään. Viesti on, että vuosi 2013 ei ollut järin hyvä myöskään cleantechille, ja 2020-tavoitteiden saavuttaminen on entistä haastavampaa, Annala toteaa. – Kemian, fysiikan, matematiikan ja kielten oppiminen peruskouluissa sekä lukioissa on tärkeää. Näin päästään vientiin ja laajempaan tuotantoon myös kotimaassa, Annala kertoo. – Team Finland on uusi tapa toimia. Sen tavoitteena on luoda vähintään 40 000 uutta puhtaan teknologian työpaikkaa ja yli kaksinkertaistaa alan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuoteen 2020 mennessä. Lapsille on hyvä kasvattaa luontotietoisuus jo ihan pienestä, sanoo viisivuotiaan lähellä kotimaassa pysyttelevä isoäiti. Vuodesta 2008 on vuosittain jaettu energia- ja ympäristösektorien tutkimukseen 200 miljoonaa euroa. – Demonstraatiolaitokset ovat isoja investointeja, joissa innovaatiota hiotaan käytännössä ja osoitetaan, että se toimii. Cleantechin / ympäristöliiketoiminnan liikevaihto-, vienti- ja työllisyyslukuja on laskettu vuodesta 2012 lähtien tilastokeskuksessa uudella tavalla. Hajautetun tuotannon esteet. Tavoitellaan jatkumoa, jotta saadut tulokset pääsevät eteenpäin ja markkinoille. Ympäristöosaamisen pitää olla osana kaikkia näitä samoin kuin kaupallisen koulutuksen. Uuden teknologian kehittämisen ja konseptoinnin ovat tehneet yhteistyössä Fortum, Metso (nykyinen Valmet), UPM ja VTT. – Työn tekevät yritykset, ja ohjelmamme tehtävä on toisaalta poistaa onnistumisilta esteitä, toisaalta tukea investointeja. Suomalaiset yritykset ovat haluttuja ”pitsaajia” myös maailmalla oleviin vastaaviin cleantechrahoitustapahtumiin. Hän mainitsee konkretiaa rakentavina esimerkkeinä hiilineutraaliuteen pyrkivät HINKU-kunnat sekä INKAinnovatiiviset kaupungit. – Kehittämiset tuoreesta ideasta aitoon kysyntään ja isoon liikevaihtoon ovat cleantechissä pitkiä, helposti kymmenen vuotta. Tutkimusta on rahoitettu Tekesin Biorefineohjelmassa. Pitää oppia hyödyntämään elinkaariajattelu. – Yksityisiä rahoittajia alalla on maailmalla paljon. Konsulttitoimistojen kanssa olemme keskustelleet siitä, miten uudet teknologiat saataisiin mukaan, kun tarjouspyyntöjä kunnissa tehdään, Annala kertoo. Kunnissa katsottava elinkaarihyödyt Annala painottaa myös valtion ja kuntien roolia referenssilaitosten edistämisessä. Mukana cleantech-vientiä tukemassa ovat Finpro, ELYt, alueelliset kehittäjät, valtioneuvosto, Tekes jne. Tämä tarkoittaa sitä, että on tutkittu yli miljardilla eurolla vuodessa, kun mukaan lasketaan yritysten vastaava panostus ja tuotekehitys. Kauppataseeseen tuloksilla on suuri merkitys, kun vertaa, että esimerkiksi tavaraviennin määrä on nykyisin noin 57 miljardia vuodessa, strategiajohtaja tarkentaa. Team Finland -sivuilta löytyy tästä aiheesta paljon ajankohtaista, Annala vinkkaa. Rahoituspuolella vilkastuu – Rahoituspuolella on tehty paljon uudistuksia. – Tietoisuutta pitää parantaa erityisesti kunnallispäättäjien keskuudessa. – Koska kvartaaleittain raportoivat pörssiyritykset tekevät noin 80 prosenttia cleantechin liikevaihdosta, niiden tulosten ja toimenpiteiden seuraaminen antaa kyllä viitettä siitä, missä mennään, vaikkeivät useimmat julkistakaan cleantechin osuutta bisneksestään. TEKSTI: TERTTU IISKOLA Cleantech-ohjelma vasta alussa Cleantechin strateginen ohjelma käynnistettiin vuonna 2012 täksi hallituskaudeksi. – Lahdessa järjestetään lokakuun lopulla taas Cleantech Venture Day, josta on kehkeytynyt vähitellen Pohjolan suurin alan teollisuuden ja investoreiden kohtaaminen. Vuoden 2013 luvut tilastokeskus julkaisee vasta syksyllä. Pikapyrolyysiteknologiaan perustuva bioöljylaitos on teollisessa mittakaavassa ensimmäinen laatuaan koko maailmassa. Tämä ei todellakaan ole mikään yhden miehen tai naisen show. Cleantech koskee tavalla tai toisella puolta suomalaisesta elinkeinoelämästä. – Jos hankinnoissa vain hinta ratkaisee, ammumme omaan nilkkaamme. – Tarvitaan 25 miljardia lisää vuosittaista liikevaihtoa, josta 75 prosenttia on vientiä. Miten hän voi tehtävässään vaikuttaa. Onko suomalainen koulutus ollut hereillä. miljardin euron cleantech-liikevaihto kaksinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä, kuudessa vuodessa. Motiva tarjoaa tähän nyt hyvää koulutusta. Kiinnostaako joka toista professoria. Siinä nähdään hankinnan koko suunnittelun, rakentamisen ja elinkaaren aikainen vaikutus esimerkiksi paikalliseen talouteen ja ympäristöön sekä ihmisten elämään. Annala toivoo, että vaalien jälkeen ohjelma saa jatkoa uuden hallituksen uusin tavoittein. – Aurinko- ja tuulienergialle – kuten kaikelle muullekin hajatuotannolle – on saatava järjelliset säännöt, Annala sanoo. Menossa on niin suuri murros, että puolet professoreista ja opettajista tarvitaan mukaan, Annala sanoo. Lisätietoa ohjelmasta ja hallituksen strategiasta: tem.fi/cleantech, tem.fi/julkaisut Ekoelo | 75
Herttoniemen ruokapiiri on Suomen suurin ruokapiiri, johon kuuluu noin 500 jäsentä. Kultarannassa lampaat ovat osoittautuneet oiviksi maisemanhoitajiksi, jotka hoitivat hyvin myös hankalampien alueiden ruohikkoa. Älykonteissa on tarjolla itsepalvelukirjasto, sähkötavarapyörän latauspiste sekä viikottain Kalasataman ruokapiirin herkkuja ja Ruokaosuuskunnan sadonjakopiste. HERTTONIEMEN RUOKAPIIRILLÄ UUSIA KOKEILUJA Luonnonmukaisia tuotteita ammattitaidolla jo vuodesta 1992! Helsingissä toimivan Herttoniemen Ruokaosuuskunnan pyörittämä ruokapiiri on kesäkuun alusta lähtien toiminut Herttoniemen kirjaston yhteydessä. Herttoniemen Ruokaosuuskunta on mukana myös 2014 Lähipalvelupiste älykonteissa -kokeilussa. Vuoden loppuun saakka testataan, kuinka ruokapiiri voisi toimia kirjaston yhteydessä. Tilatut tuotteet haetaan kirjastosta tiistaisin tai/ja torstaisin. Se toteutetaan Helsingin Kalasatamassa syys-lokakuussa. Ruokapiiriläiset tilaavat ennakkoon luomu- ja lähituottajien tuotteita. Suomenlampaat ovat monipuolisia hyötyeläimiä. KULTARANNASSA KESÄLAMPAITA www.pajutex.fi Pajutex Oy 76 | Ekoelo Upokaskuja 6-8 01450 Vantaa 09-851 2101 Tasavallan presidentin kesäasunto Kultaranta sai tänäkin vuonna ahkeria maisemanhoitajia ruohikoilleen. Kesälampaat otettiin Kultarantaan tasavallan presidentin puolison Jenni Haukion aloitteesta, ja hän oli myös paikalla vastaanottamasssa tämän kesän katrasta. Lampaat ovat kotoisin Rintalan lammastilalta Pöytyältä, jonne ne ovat kesän jälkeen palanneet. Ruokapiirin päätehtävä on tukea paikallisia tuottajia ja maatiloja. Kirjaston kävijä voi ostaa ja tutustua ruokapiiriin samalla, kun käy kirjoja lainaamassa. Ne söivät kasvustoa omenapuiden ympäriltä ja torjuivat myös lehtokotiloita pitämällä heinän matalana, ja lannoituskin hoitui samalla luonnonmukaisesti.. Hoitotöitä teki yksitoista suomenlammasta, joista uuhet Ystävä, Kikka, Kepponen, Ellen ja Ester olivat Kultarannassa myös viime kesänä. Kuva: Tasavallan presidentin kanslia. Lisäksi mukana oli niiden jälkikasvua, yhteensä kuusi keväällä syntynyttä karitsaa. Lampaat laidunsivat Kultarannassa hyötypuutarhan puolella omenapuita kasvavalla niityllä sekä kesantoalueella, jossa niillä oli rauhalliset ja luonnonmukaiset olosuhteet
Yrityksen liikevaihto on noussut muutamassa vuodessa noin miljoonaan euroon. Tuotantotilat ovat Kolarissa ja suurin osa pihkasta kerätään Länsi-Lapista. LUONTO HOITAA KANSANLÄÄKINNÄN VIISAUS ON OSOITETTU MYÖS VÄITÖSTUTKIMUKSESSA Pihka haavat parantaa Kuusenpihka on vanha konsti haavojen hoitoon. Tehoaa myös sairaalabakteereihin Tässä kuusessa on sekä vanhaa että tuoreempaa pihkaa. Kuva on otettu Näränkävaaran Kirkkokalliolta, josta kerrotaan tämän lehden jutussa Lammaspaimenena Näränkävaaralla. Voidetta sai paikalliselta maanviljelijältä Timo Kyröltä, joka valmisti sen itse. Arno Sipponen päätti kokeilla salvaa ja puolessa vuodessa jopa toivottomilta näyttäneet haavat olivat ummessa. Ammattikäytössä se on yli sadassa Suomen sairaalassa ja terveyskeskuksessa. Kuusi on vaurioitunut ilman ihmisen toimintaa. Prosenttiluku tuotteiden perässä tarkoittaa tuotteen sisältämän pihkan määrää tuotteen ainesosista. Kolarin terveyskeskuksen kokemuksista hän kertoo siellä olleen potilaita, joilla oli niin pahoja makuuhaavoja, ettei mikään tuntunut tehoavan. Kuluttajamyynti tapahtuu apteekeista. Sipposet kuuluvat espoolaisen yhtiön pääosakkaisiin. Suomen lisäksi sitä myydään ja käytetään Itävallassa, Saksassa, Australiassa, Kyproksella ja Kreikassa. A rno Sipponen työskentelee nykyisin Päijät-Hämeen keskussairaalassa ortopedian ja traumatologian erikoislääkärinä. Sen tuotteista Abilar 10 % Pihkasalva sai Lääkelaitoksen hyväksynnän ja tuli myyntiin vuonna 2008. – Esimerkiksi erään satavuotiaan mummon kantapään syvä painehaava parani pihkalla, vaikka amputaatiota oli jo suositeltu. Yksi heistä oli Arno Sipposen isä lääkäri ja professori Pentti Sipponen. Myös Timo Kyrö on yhtiön osakas. Eräs hoitaja sanoi, että yksi perinteinen keino olisi: lappilainen kuusenpihkasalva. Vuonna 2006 perustettiin Repolar Oy. Repolar Oy:n nettisivulla kerrotaan tutkimustuloksiin viitaten pihkan ominaisuuksista: ”Pihkasalvan sisältämillä lignaaneilla ja niiden esiasteilla on todennäköinen vaikutus haavan paranemiseen. Abicin 30 % Pihkalakka teki saman vuonna vuonna 2009. Myös muualla PohjoisSuomessa oli paikkoja, joissa pihkavoidetta käytettiin. Lahtelainen Arno Sipponen tutustui siihen vuonna 2002 terveyskeskuslääkärinä Kolarissa. Näiden kokemusten innostamana Sipponen ryhtyi tutkimaan pihkan parantavia ominaisuuksia yhdessä muutaman muun lääkärin ja tutkijan kanssa. Siitä alkoi pihkasalvan kehittäminen Lääkelaitoksen hyväksymäksi hoitotuotteeksi, jota tänä päivänä myydään lähes kaikissa apteekeissa. Lignaanien antioksidatiiviset ominaisuudet estävät vapaiden happiradikaalien haitallisia soluvaikutuksia ja toisaalta lignaanien sisältämät fytoeli kasviestrogeenit saattavat nopeuttaa solunjakautumista ja kudosten regeneraatiota paranevassa haavassa.” Ekoelo | 77
Puita on voinut vaurioittaa esimerkiksi jää, hirvi tai metsäkone. Potilastutkimuksiin osallistuneista 45 potilaasta yksi sai allergisen reaktion; tämä oli ainoa tutkimuksessa ilmennyt haittavaikutus. Monia ulkoisia kynsisienen hoitoon käytettäviä tuotteita markkinoidaan näkyvästi. Kaikki haavat paranivat keskimäärin 43 päivässä (+/-24 pv). Arno Sipponen kuvaa pihkan tehoa lyhyesti näin: – Se perustuu antimikrobiseen vaikutukseen. Arno Sipponen päätti kokeilla salvaa ja puolessa vuodessa jopa toivottomilta näyttäneet haavat olivat ummessa. Tutkimukseen osallistui 23 potilasta, ja hoito toteutettiin koti- tai itsehoitona. Hän vastaa yrityksessä pihkan keräystoiminnasta ja jalostuksesta. Pihkasalvaryhmässä kaikki haavat yhtä lukuun ottamatta (94 prosenttia) paranivat kuuden kuukauden hoitojakson aikana. Hän väitteli lääketieteen tohtoriksi Helsingin yliopistossa 24.5.2013. Pihkan turvallisuutta koskevat tutkimukset osoittivat, että pihkalla ja pihkasalvalla ei ole mutageenisiä – geenimuutoksia aiheuttavia – ominaisuuksia eikä 10-prosenttinen pihkasalva aiheuta merkittävää ihoärsytystä. Kotivalmistus on helppoa Pihkasta valmistettua salvaa on suomalaisessa kansanperinteessä käytetty satojen vuosien ajan. Pihka estää haavojen tulehtumista ja bakteerien kasvua. He etsivät mahdollisimman vanhaa pihkaa. Mutta monen käyttäjän kokemukset kertovat, että ne parantavat kyllä vaurioituneen kynnen ulkonäköä, mutta eivät paranna sitä. Ja kevät hankikannon aikaan. Sisäisesti käytettävien lääkkeiden ongelmana ovat sivuvaikutukset. Keruussa voi käyttää vaikkapa yläreunoistaan pingotettua ja puolikaaren muotoista kangaspussia, joka myötäilee puun runkoa ja johon irrotettu pihka putoaa. – Jotkut kuljettavat tänne satakin kiloa kerrallaan. Jotkut vain kilon ja kyllä sekin meille kelpaa. Toisessa potilastutkimuksessa selvitettiin 10-prosenttisen pihkasalvan tehokkuutta ja käytettävyyttä kroonisten, komplisoituneiden leikkaushaavojen hoidossa. Pihkasalvan tehoa tutkittiin myös kahdessa potilastutkimuksessa. – Kerääjät ovat luonnossa liikkuvia ihmisiä. Eniten keruuta tapahtuu Pohjois-Suomessa. Lääkärit Be- KYMMENIÄ SIVUTOIMISIA KERÄÄJIÄ Repolar Oy:llä on joitakin kymmeniä pihkan kerääjiä. He eivät vahingoita kuusia vaan keräävät pihkan jo vaurioituneista puusta. Se ei kuulu jokamiehenoikeuden piiriin.. – Syksy on vilkkainta ostoaikaa. Sipponen osoitti tutkimuksessaan, että kuusen pihka, 10-prosenttinen pihkasalva 78 | Ekoelo ja puhdistettu hartsihappo olivat voimakkaasti ja laajakirjoisesti antimikrobisia. Kesähelteillä pihka on hankalan pehmeää. Pihkassa on myös tekijöitä, jotka edesauttavat haavan umpeutumista. Parhaita paikkoja ovat tuoreet kuusikot ja kuusikon reunat. Pihkasalvan tehokkuuteen ei vaikuttanut se, oliko haava infektoitunut vai ei. Vertailuryhmässä haavoista parani alle puolet (36 prosenttia) samassa ajassa. Potilaat satunnaistettiin saamaan pihkasalvahoitoa tai tavanomaista hoitoa. Parhaillaan Sipposen johdolla tutkitaan perusteellisemmin pihkalakan tehoa kynsisieneen. Haittavaikutuksia ei havaittu eikä hoitoa jouduttu lopettamaan yhdelläkään potilaalla. Ensimmäisessä, satunnaistetussa tutkimuksessa oli mukana 22 vaikeahoitoisista painehaavoista kärsivää potilasta yhdentoista terveyskeskuksen vuodeosastoilta. Pihkan voi irrottaa puukolla, taltalla, retkikirveellä tai muulla sopivalla välineellä. Kaksi potilastutkimusta Pihkasalvaprojektista muodostui myös Arno Sipposen väitöstutkimus. Pihkaa saa kuusista kerätä ainoastaan maanomistajan luvalla. Sipponen sanoo, että yksikään haava ei parannu, jos se on infektoitunut. Pihka toimii antimikrobisesti myös sairaalabakteereja kohtaan. Se raaputetaan irti veitsellä, taltalla, vesurilla tai retkikirveellä, kertoo tuotantopäällikkö Kyösti Vanha Repolar Oy:stä. Pihka tehosi hyvin myös yleisimpiin kynsisientä aiheuttaviin silsasieniin sekä Candida albicans -hiivasieneen
Tänä päivänä netissä on kosolti ohjeita pihkasalvan kotivalmistukseen. Oma lukunsa on valmistuksessa käytettävien välineiden puhdistaminen. – Kerääjämme etsivät mahdollisimman vanhaa pihkaa, kertoo Repolar Oy:n tuotantopäällikkö Kyösti Vanha. Seoksen jäähdyttyä voide on valmista siveltäväksi. Arno Sipponen ei lähde arvioimaan jonkin tietyn kotivalmistusohjeen toimivuutta tai turvallisuutta. Arno Sipposen mukaan kuusenpihkan teho perustuu siihen, että se on kuusessa pitkään eli useita vuosia. Nykyisissä kotivalmistusohjeissa pihka yleensä sekoitetaan kasviöljyyn ja seos kuumennetaan. Eri valmistajien pihkasalvaa myydään myös luontaistuotekaupoissa. Tällöinkin seos siivilöidään liinan läpi. Abilarin ja Abicinin valmistuksessa pihkaa ei kuumenneta. Vuosi sitten Aamulehti kertoi nokialaisesta Jarmo Mäkisestä, joka sai Nokian vesikriisistä pahat oireet. Heitä arvioidaan olevan 1–3 prosenttia suomalaisista. Netin ohjeet ja keskustelut puhuvat sen puolesta, että kotivalmistus on helppoa ja itse tehty salva myös tehoaa. Kotikäyttäjien kokemuksia Vai kokeilisinko pihkaa suoraan iholle. Arno Sipponen korostaa, että kuumentamalla syntyy osittain tervaa. Aamulehden nettisivulta löytyy video, jossa Mäkinen kertoo, miten hän käyttää pihkasalvaansa. Valmistusreseptien lisäksi netissä on ohjeita pihkan valutukseen. Yksi niistä oli laajalle levittynyt ihottuma, johon lääkäriltä ei löytynyt mitään apua. Perusohjeena on käyttää riittävän harvaa liinaa kuten sideharsoa, että seos tulee läpi, mutta epäpuhtaudet jäävät liinaan. Useimmissa ohjeissa pihka sekoitetaan johonkin kasviöljyyn, seos kuumennetaan ja siivilöidään puhtaaksi harson läpi. Pihkavoiteen tekijät kertovat kokemuksenaan sen säilyvän ainakin vuoden tai pari. Kun pihka sulaa, se sekoittuu helposti öljyyn. Syksyllä sitten kerätään kaikki viiltoon kesän aikana kertynyt pihka. Netin ohjeissa voidaan neuvoa esimerkiksi, että kuusen kylkeen vedetään keväällä mattopuukolla muutaman sentin levyinen ja parikin metriä korkea viilto. Siivilöi seos kuumana sideharsokankaan läpi niin, että roskat jäävät kankaaseen. – Juoksevassa ja kirkkaassa pihkassa tehoa ei ole, ei myöskään jo kovettuneessa mutta liian nuoressa. Hartsiallergisille pihka ei käy. – Terva on EU:ssa kielletty karsinogeeni, hän sanoo. Pidemmälle viedyissä ohjeissa seokseen voidaan neuvoa lisäämään myös mehiläisvahaa ja hunajaa. Yleensä sekoitetaan johonkin Kansanlääkinnässä pihka sekoitettiin sian ihraan tai voihin. Toiset tekevät voiteen niin, että pihka ja kasviöljy kuumennetaan vesihauteessa niin, ettei vesi kiehu eli miedommalla lämmöllä, kunnes pihka on liuennut ja epäpuhtaudet ja roskat painuneet pohjalle. Eli jos löydän kuusia, jotka ovat jo vuosia sitten jostain luonnon tai ihmisen aiheuttamasta syystä vaurioituneet, voin kerätä pihkat niistä eikä ole tarpeen lähteä omatoimisesti kuusia vahingoittamaan. Esimerkiksi YLE Terveys -sivustolta löytyy runsaasti myös sellaisia kansalaisten omakohtaisia kokemuksia, joissa pihkaa on levitetty sellaisenaan suoraan haavaan. Kotimaisia valmisteita on runsaasti tarjolla kuten hämeenkyröläisen Frantsilan Lemminkäisen äidin tervapihkasalva tai nurmeslaisen Kietäväisen Kuusenpihkavoide. Hän sanoo voivansa puhua vain siitä, mihin hän tutkimustulostensa perusteella luottaa. nedictus Olai vuonna 1578 sekä Elias Lönnrot vuonna 1866 mainitsivat käsikirjoissaan havaintonsa pihkasalvan tehosta kroonisten haavojen hoidossa. Johonkin kovettuneena kerätty pihka tietysti piti sekoittaa, muuten sen levittäminen iholle oli hankalaa. Se tepsi nopeasti. TEKSTI JA KUVAT: MARTTI HEIKKILÄ Ekoelo | 79. Tuotteiden ainesosista löytyy hyvin tietoa netistä mutta ei valmistusmenetelmästä. Mitä vanhempaa, sitä parempaa. Sallasta vierailulla olleet pojan appivanhemmat neuvoivat laittamaan ihottumaan kotitekoista pihkasalvaa. Siivilöidään harson läpi Yksinkertaisimmillaan pihkasalvan kotivalmistusohje kuuluu: Lämmitä kattilassa suunnilleen yhtä paljon pihkaa ja kasviöljyä kuten rypsiöljyä tai oliiviöljyä
Lakitekstissä niitä ei erikseen mainita. Jos kuusen taimikossa kerää latvoista kerkkiä, voi tehdä taimikolle huomattavaa vahinkoa. Jos ottaa kerkkiä valtion metsässä myrskyn kaatamasta puusta, siitä tuskin tarvitsee kenenkään soimata omaatuntoaan, vaikka virallista lupaa ei olisikaan. 80 | Ekoelo. Sen sijaan isompien kuusien alaoksilta ja tiheistä kuusikoista kerkkiä voi kerätä ilman, että siitä on metsätaloudelle haittaa. YHTEISKUNTA Pihlajanmarjoja saa vallitsevan käytännön mukaan kerätä, koska ne ovat marjoja
Tarkoitus ei ole ollut, että kasvista saisi ottaa vain kukan, mutta ei muita kasvinosia. Toimiin ryhdytään vasta, jos asianomistaja ilmoittaa poliisille tai syyttäjälle vaativansa rangaistusta sille, joka asianomistajan mielestä on syyllistynyt hänen omaisuuttaan koskevaan rikokseen. S aako myrskyn kaatamasta kuusesta ottaa kerkkiä ilman maanomistajan lupaa. – Jos maanomistaja ja kerääjä kohtaavat metsässä, kerääjän ei tarvitse ilmoittaa henkilöllisyyttään. Jos sitten jokin riita keräämisoikeudesta päätyisi oikeuteen, on vaikea ennustaa, mikä tuomio lopulta olisi. Säädös on peräisin vuodelta 1990. Vaikka jollakin maanomistajalla olisi siihen halua, rikoksen todistaminen on käytännössä vaikeaa. Jäkälää ja sammalta ei saa ottaa. Siinä on yhden virkkeen pituinen luettelo siitä, mitä poikkeuksia on tehty yksityisen omaisuuden suojaan. Maanomistaja ei tietenkään saa millään tavalla käydä kerääjään käsiksi tai estää häntä liikkumasta metsässä, Tuunanen selvittää. Hänen tiedossaan ei ole yhtään oikeustapausta 1920-luvun jälkeen, ei saunavihdoista mutta ei mistään muustakaan. Mutta vaikka pääsääntö on selvä, on myös paljon sellaista harmaata aluetta, jossa voi käyttää tervettä järkeä. Tämä tarkoittaa, että asianomistajan eli maanomistajan on ryhdyttävä toimiin ennen kuin ketään voidaan rangaista mahdollisesta luvattomasta keräämisestä. Poikkeuksena luonnonvaraisista kasveista ovat jäkälät ja sammaleet, joita ei saa kerätä ilman lupaa. Pallo on maanomistajalla Olennaista jokamiehenoikeuksissa on, että mahdolliset rikokset ovat asian- omistajarikoksia. – Ei saa, vastaa ympäristöneuvos Pekka Tuunanen ympäristöministeriöstä. Siihen asti laissa oli pitkä luettelo siitä, mitä ei saanut kerätä. Ehkäpä maanomistaja joutuisi silloin maksamaan myös kerääjän oikeudenkäyntikulut. Jos oikeus katsoisi, että esimerkiksi muutaman kuusenkerkän tai koivunlehden ottamisesta ei ole ollut puulle minkäänlaista mainittavaa haittaa, voisi tuomio olla vapauttava. Ja pajujahan pursuavat kaikki ojat; käytännöksi on tullut, että pajunoksia voi ottaa vaikkapa lasten virpomisiin. – Mutta en ole kuullut, että ketään olisi viety oikeuteen esimerkiksi saunavihdasta. Mitä lakitekstissä tarkoitetaan kukilla, on biologian näkökulmasta epämääräistä. – Jokainen neulanen kuusessa on maanomistajan omaisuutta, olipa puu pystyssä tai kaatunut, hän jatkaa. PIHLAJASTA SAA OTTAA MARJOJA MUTTA EI KUUSESTA KERKKIÄ Jokahortoilijan oikeudet Luonnontuotteiden kerääjän on helppo omaksua jokamiehenoikeuden pääsääntö: marjojen ja sienien lisäksi saa maasta ottaa ruohomaisia kasveja. Maanomistajan mahdollisuutta puuttua keräämiseen vaikeuttaa myös se, että usein on vaikea tietää saati todistaa, kenen omistamalla maalla kerääminen on tapahtunut. – Uuden lain perustelutekstin mukaan poimimisoikeutta jopa hieman laajennettiin koskemaan selvästi myös yrttejä, Tuunanen kertoo. Jokamiehenoikeuteen kuuluvat maassa olevat kuivat risut, maahan pudonneet kävyt ja pähkinät sekä luonnonvaraiset marjat, sienet, kukat ja muut vastaavat luonnontuotteet. Löytötavaralaki edellyttää, että löytötavaroista on ilmoitettava omistajalle tai ne on toimitettava poliisille. Se tarkoittaa, että poliisi tai mikään muu viranomainen ei valvo keräämistä. Ja kukkia on tarkkaan ottaen vain siemenestä lisääntyvillä kasveilla. Puusta ei saa kerätä mitään muuta kuin marjoja. – 1920-luvulla annettiin tuomio, jossa oikeus katsoi jokamiehenoikeuden koskevan myös kaupallista toimintaa. Jos maanomistaja löytää metsästään korillisen kuusenkerkkiä, kyse on löytötavarasta. Joidenkin kasvien kukat ovat niin vaatimattomia, että niitä ei yleisesti edes mielletä kukiksi. Linjattiin, että keräämisen tarkoituksella ei ollut merkitystä, Tuunanen kertoo. Nykyinen laki vuodelta 1990 Jokamiehenoikeuksista säädetään rikoslain 28 luvun 14 §:ssä. TEKSTI JA KUVAT: MARTTI HEIKKILÄ Ekoelo | 81. Ei oikeustapauksia 1920-luvun jälkeen Pekka Tuunanen on ollut jokamiehenoikeuksien asiantuntijana ympäristöministeriössä siitä lähtien, kun ministeriö vuonna 1983 perustettiin. – Lakitekstin laatimisessa ei ollut mukana biologia, mikä oli selvä puute, Tuunanen sanoo
Kaupallisen ja ei-kaupallisen toiminnan välillä ei ole mitään eroa olipa kyse marjoista, sienistä. Sirpin ja viikatteen käyttöön pitää lainkuuliaisella kansalaisella olla maanomistajan lupa. Saa. Vähäisen määrän kanervia voi myös ottaa mukaansa vaikka juurineenkin. Marjoja, sieniä, villivihanneksia ja kaikkia muitakin maassa tai vedessä kasvavia kasveja, jotka eivät ole rauhoitettuja lukuunottamatta jäkäliä ja sammalia. Poikkeuksena pihapiiri ja viljelykset silloin, kun kulkeminen voi vahingoittaa viljelykasvia. Yksittäisiä ruohomaisia kasveja ja kanervia saa ottaa juurineen ja siirtää omaan pihapiiriin, kunhan ei ota rauhoitettuja kasveja. Siankärsämöä kasvaa Etelä-Suomessa tuoreena vielä lokakuussa, kun kasvustoa aina välillä katkoo. Miten saa kerätä. Jos on maahan saapunut, jokamiehenoikeus on yhtäläinen. Myrskyn kaataman puun versojen kuten kuusenkerkkien kerääminen. Onkiminen ja pilkkiminen sekä vesistössä liikkuminen. Kuvassa pihaan vuosia sitten siirretty kurjenkello ilahduttaa ruskeiden sananjalkojen keskellä vielä syyskuun lopussa 2014. Saako kasvin ottaa juurineen. Ei tuohta, kuorta, oksia, lehtiä, pihkaa, mahlaa, käpyjä, terhoja, vaahterankukkia. Ulkomaisten marjanpoimijoiden “haravapoiminnasta” ei siten ole haittaa. Kaadetun puun oksat eli hakkuujätteet ovat maanomistajan omaisuutta. Marjat säilyvät paremmin, kun niissä on paljon lehtiä joukossa. Kanervia tai muita varpuja ei saa kerätä isolta alalta, ei varsinkaan juurineen. Kerätä saa myös kaikkea, mitä puusta on pudonnut maahan kuten käpyjä ja risuja. Koskeeko jokamiehenoikeus ulkomaalaisia. Saako kääpiä kerätä. Mistä saa kerätä. Marjoja saa kerätä hyvinkin tehokkailla poimureilla. Mitä muuta jokamiehenoikeuksiin kuuluu kuin kerääminen. Metsästä voi tämän mukaisesti katkoa mukaansa muutaman mustikanvarvun ja nyppiä siitä vasta kotona mustikat suuhunsa. Minkä “luvattomasta” keräämisestä ei ole maanomistajalle käytännössä haittaa. Villivihanneksia saa kerätä käsin tai saksilla. Muualta paitsi pihapiiristä. Puun tai puumaisten pensaiden taimia ei saa ottaa. Villivihanneksia ei saa kerätä viikatteella. Sitä ei saa ottaa. Jatkokäsittelyssä ne pystytään erottamaan marjoista. Lisätietoa jokamiehenoikeuksista löytyy ympäristöministeriön sivulta ympäristö.fi/jokamiehenoikeudet Sivulla on linkki ministeriön 140sivuiseen vuonna 2012 julkaistuun esitteeseen Jokamiehenoikeudet.. Pihapiirin täytyy olla sellainen, että sen selvästi ymmärtää pihapiiriksi. Saako kaikkea jokamiehenoikeuteen kuuluvaa kerätä kaupalliseen tarkoitukseen. Kuusen ja männyn kävyn saa ottaa, jos se on pudonnut maahan. 82 | Ekoelo Mitä saa kerätä. Tarkkaan ottaen jokamies ei saa kerätä. Mitään metrimääräistä rajaa ei ole. Rikoslain 28 luvun 11 § kieltää kaivamasta toisen maata niin, että siitä aiheutuu vähäistä suurempaa haittaa. Tilapäinen oleskelu esimerkiksi telttaillen muualla kuin pihapiirissä. Havupuut kärsivät herkemmin oksien katkomisesta. Luonnonsuojelualueilla voi olla poimimista koskevia rajoituksia. Puun tai puumaisten pensaiden taimia ei saa ottaa. Pääsääntö on, että mitään puussa kasvavaa ei saa ottaa. Saa, jos kyseessä on puussa kasvava kääpä eli sieni, joka ei ole osa puuta. Käytännöksi on tullut, että myös katajanmarjoja saa kerätä, vaikka ne tarkkaan ottaen ovat käpyjä. Koivunlehtien kerääminen vesakoista tai koivujen alaoksista. Metsänhoidollista haittaa on vain, jos lehdistä ottaa suuren osan tai katkaisee latvan. Mitä ei saa kerätä. Saa. Tien pitäjä saa poistaa tielle tulevat oksat ja juuret. Pihlajanmarjoja saa vallitsevan käytännön mukaan kerätä, koska ne ovat marjoja. Käytännöksi on tullut, että katajanmarjoja saa kerätä suoraan pensaasta, vaikka ne tarkkaan ottaen ovat käpyjä. Puun vahingoittaminen mahlan tai pihkan keräämiseksi voi aiheuttaa maanomistajalle jo selvää taloudellista vahinkoa. Vapaa liikkuminen jalan, hiihtäen tai pyöräillen. Pakurikääpä on poikkeus, sillä se ei ole sieni vaan kasvannainen. MTT:n tutkimuksissa on todettu, että vaikka poimureilla vietäisiin 70 prosenttia mustikanvarpujen biomassasta, seuraavan vuoden sato ei siitä kärsi. Villivihanneksia saa huoletta kerätä käsin tai saksilla. Se koskee kaikkia ihmisiä riippumatta siitä, ovatko he täällä pysyvästi tai tilapäisesti. JOKAKERÄÄJÄN ABC Maahan pudonneita männynkäpyjä saa kerätä mutta jäkäliä ei. Yksittäisiä kasveja voi ottaa juurineen ja siirtää vaikka omaan pihapiiriin, kunhan ei ota rauhoitettuja kasveja. Lisätietoa jokamiehenoikeuksista löytyy ympäristöministeriön sivulta ympäristö.fi/jokamiehenoikeudet Sivulla on linkki ministeriön 140-sivuiseen vuonna 2012 julkaistuun esitteeseen Jokamiehenoikeudet. Miten ei saa kerätä. Aikaisemmassa laissa niittäminen kiellettiin erikseen ja tämän periaatteen katsotaan olevan voimassa edelleen. Kuusenkerkkiä voi kerätä metsäautoteiden pientareille kasvaneista kuusentaimista, joista on kasvaessaan tielle vain haittaa
Ekoelo | 83
84 | Ekoelo. Nissilä asuu Kyrönjoen rannalla Vähässäkyrössä, joka kuluu nykyisin Vaasaan. EKOYRITYS Hannu Nissilä kuuli alkukesästä jokirannassa satakielen laulua ja äänitti sitä kännykällään
Tehotuotanto ylisuurissa yksiköissä tuotantoeläinten kokoa nopeasti kasvattavine hormoneineen on hänen mielestään eläinten hyväksikäyttöä. – Ihminen, joka ei sääli eläimiä, ei sääli toisia ihmisiäkään, hän jatkaa. – Esimerkiksi, jos olen pienimässä puita ja hämähäkki tai leppäkerttu on vaarassa jäädä kirveen terän alle, niin kyllä minä pyyhkäisen ne klapin päältä pois, Nissilä toteaa. Turhat valot pois sekä kotoa että myös katuvaloista. Autoissa on nykyään niin Ekoelo | 85. – Ne aiheuttavat valtavia vaaroja joutsenille ja kurjille. Voikukkiakin moni vihaa niin kovaa, että niitä pitää yksitellen nyppiä pois, pohtii vähäkyröläinen Hannu Nissilä, 67. Metsästys on huvikseen tappamista Metsästysharrastusta Nissilä ei ymmärrä laisinkaan. Kasvit ja eläimet, luonto kokonaisuudessaan pikkuriikkisiä osiaan myöten ovat hänen sydäntään lähellä. Ihmisille niistä aiheutuu monin tavoin invalidisoivaa, matalataajuista melua. EU innosti lopettamaan maanviljelyn Hannu Nissilä on elänyt koko ikänsä Kyrönjoen ja lakeuden viljapeltojen ympäröimänä 1904 rakennetussa hirsi- ja lautarunkoisessa talossa. Olen pohtinut, voisiko hirvien nuolukiviin saada kehitettyä lisääntymistä ehkäiseviä aineita. – Jos joku perustaisi edistyksen vastustamispuolueen, niin liittyisin siihen heti! Nissilä naurahtaa. Nissilä on tehnyt päivätyönsä metalliteollisuudessa, ja ollut samalla sivutoiminen maanviljelijä. Lopettamispäätökseni onkin ainut hyvä asia, mitä EU:sta on seurannut! EU-Suomessa eivät pärjää kuin isot maatilat. – Tiedän, että eläimet tappavat luonnossa vaistonsa varassa tarpeekseen: ravinnoksi tai suojakseen. – Minun tulee niin sääli eläimiä. HANNU NISSILÄN HELPPO SÄHKÖNSÄÄSTÖVINKKI: SAMMUTA TURHAT VALOT! Satakieli laulaa lakeudella Kuuntele, satakielellä on sitten mahtava ääni, Hannu Nissilä ihastelee. Karjanhoito ei myöskään sovi Nissilän luonteelle. Nissilän mielestä tärkein teko ilmastonmuutoksen torjunnassa ja energiansäästössä on sähkön säästäminen. Lisäksi byrokratia työllistää aivan mahdottomasti, hän sanoo. Hirvikantaa pitää rajoittaa, mutta nykyään täytyy löytyä muita kannan rajoittamiskeinoja kuin metsästäminen. – Metsästys on huvikseen tappamista, hän sanoo. Äiti on kuollut 1967, isä 1973. – Se onnistuu jokaiselta. – Mikä oikeus minulla on niitä tappaa. – Totta kai esimerkiksi hirvet ovat suuri vaara liikenteelle ja hirvikolareista aiheutuu valtavia tragedioita ihmisille. Keväinen satakieli laulaa Nissilän tietokoneella monisointuisella vihellyksellään. Luontomiehen tietokone on tulvillaan eri vuodenaikoina ikuistettuja luontokuvia. Ihminen voisi ajattelevana olentona luopua turhasta tappamisesta. – Ihmettelen, mikseivät kettutytöt ja muut luontoaktivistit vastusta tuulivoimaloita ja puhu niiden aiheuttamista lintutuhoista, hän sanoo. Jyrkkä ei tuulivoimaloille Tuulivoimaloita Nissilä vastustaa jyrkästi. Samat kivut ja säryt on kaikkein pienimmillä eläimillä kuin meillä ihmisillä, hän pohtii. E n ymmärrä, mikä viha ihmisillä on luonnontilaisuutta kohtaan. – Noin kaksikymmentä vuotta sitten lopetin maanviljelyn. Joskus on toki pakko, mutta eläimiä ei saisi tappaa huvin vuoksi
Näin ei ruoka heti lopu. – Huuhkaja eli monta vuotta navetassamme. – Se äänteli hauskasti, knapsutteli nokkaansa. Talven kolkutellessa hän rakensi kanaverkosta haavin, ja telkkä ui suoraan haaviin. – Ydinvoiman ohella vesivoima on Suomessa merkittävä energiamuoto, ja myös vanhin energiamuotomme. Talven se vietti Nissilän navetassa isossa vesisaavissa. Sähkölankaan lentäneen, siipirikon huuhkajan Nissilä löysi metsästä kiven Lintujen ruokintapaikassaan Hannu Nissilä täyttää salaojaputket siemenseoksella. Nissilän navetasta ovat saaneet asuinsijan esimerkiksi – Ihminen, joka ei sääli eläimiä, ei sääli toisia ihmisiäkään. Loukkaantunut telkkä löytyi jokirannasta virtauksen kohdalta kevyen jääpeitteen jo tultua. päällä istumassa. 86 | Ekoelo Sen kumppani kierteli monta vuotta kyseistä paikkaa ja selvästi suri ja kaipasi kumppaniaan. Hän vei sen eläinlääkäriin, joka vähän krapsi huuhkajan haavoittuneita siipiä. Nissilä on vuosien saatossa pelastanut useita luonnoneläimiä. Kesäisin pidin navetan ovea auki ja se kävellä tepasteli takapihalle. Lentokuntoon lintua ei voitu auttaa. Ruoaksi Nissilä antoi huuhkajalle lihaa ja vettä. Hannu Nissilä harrastaa luontokuvausta. Kesän tullen se sukelsi takaisin jokeen. – Tiedän, että kerrankin yksi joutsen lensi tässä lähellä sähkölankaan ja kuoli. Hämähäkit uskomattoman taitavia kutojia Hannu Nissilä tarkastelee luontoa myös kameran linssin läpi. – Suomessa on sen verran vakaa kallioperä, että esimerkiksi Japanin ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttaneen maanjäristyksen kaltaisia valtaisia maanjäristyksiä meillä ei tapahdu, hän sanoo. Nissilä ruokki sitä ensin naapurinemännän kanssa vuorotellen. siipirikko huuhkaja ja loukkaantunut telkkä. Ydinvoima on hänen mielestään ainoa järkevä, tehokas, edullisin ja myös ympäristöystävällisin tapa tuottaa sähköä. – Nuukuus on jäänyt päälle; isä luki sanomalehteä keittiönpöydän ääressä 15 watin sähkölampun turvin! Nissilä naurahtaa. Loukkaantuneiden eläinten pelastusoperaatioita Joutsenten uskollisuus liikuttaa Hannu Nissilää. – Erityisen ihastunut olen hämähäkin seittien kuvaamisesta. hyvät valot, että niiden turvin kyllä näkee liikkua. Hannu Nissilä on rakentanut saunan seinään kätevän omenankuivatustelineen.. Hämähäkit kutovat uskomattoman upeita seittejä aivan uskomattomiin paikkoihin, hän sanoo. Kaupungeissa suorastaan tuhlataan valoihin, puolet vähemmällä kaupungit olisivat edelleen kuin ilotulituksia, Nissilä luettelee sähkönsäästövinkkejä
Hannu ja Musta olivat liikkeellä viime hetkellä. – Siellä oli onneksemme osaava, asiaamme vastavalmistuneen eläinlääkärin innolla perehtyvä, nuori eläinlääkärinainen. Monta onnea onnettomuudessa Lumihiutaleiden kuvaamiseen hän on kehittänyt toimivan systeemin. Kunnon ylläpidon ohella pyöräilyharrastus on tarjonnut aitiopaikan luonnon tarkastelemiseen ja Suomen maisemien ihailemiseen. Se olisi tiennyt kissan menoa. – Monesti se tuo yölläkin saaliinsa sänkyyn minulle näytille! Hannu naurahtaa. Musta oli ollut päivän verran kateissa, kunnes Hannu löysi sen maantien ojasta todella huonokuntoisena. Lapin voimala- ja kaivosteollisuus on vähän kaksipiippuinen juttu: tuo työtä, tuloja ja investointeja, mutta tuhoaa luontoa, Hannu Nissilä pohdiskelee. Juomakipossa on vettä. – Tenojoella, Utsjoella ja Karigasniemellä on upeaa luonnontilaista luontoa. Kissan säilyminen hengissä oli suoranainen ihme, ja monen hyvän asian yhteensattuma. Sinnikkäästi hän ompeli yksittäiset tikit jokaiseen kissan haavaan, Hannu kertoo. Se on valtava rikkaus Suomelle. – Valjaissakin Musta onnistui saalistamaan rastaan marjapensaiden juurelta, Hannu kertoo. Sellainen repi valtavan haavan Mustakissamme jalkaan, myös vesilinnuille rannoille jätetyt siimat ovat kohtalokkaita, Hannu Nissilä sanoo. Musta ilmestyi Hannun ja hänen veljensä omakotitalon pihalle nelisen vuotta sitten. Koko kissan takareisi oli auki. Suomi tutuksi pyörän selässä Hannu Nissilä on aina ollut ahkera pyöräilijä, edelleen pyöräilykilometrejä kertyy noin 2000 kilometriä vuodessa. – Eläinlääkärin arvion mukaan ei olisi ollut kuin tuntien kysymys, että Mustan takajalka olisi mennyt kuolioon. Lumihiutaleen herkät muodot saa hienosti esille makro-objektiivilla ja salamavalolla. Kissan ollessa toipilas Hannu vei sitä valjaissa ulos. – Ulkoa pyydystetty pakkaslumihiutale laitetaan hengittämättä puulevylle, joka on vuorattu mustalla paperilla. – Ilmeisesti joenrantaan jätetty kalastussiima oli viiltänyt pitkän, ammottavan haavan Mustan vasempaan takajalkaan. Ahkera saalistaja tuo hiiret sänkyyn näytille Pikku hiljaa Musta alkoi parantua. Perhe hakikin Mustan kotiinsa, mutta seuraavana päivänä se oli taas meillä, ja siitä lähtien se on pitänyt tätä kotinaan. Lääkitykset jatkuivat kotona. Kesäaikaan se oli päässyt tulehtumaan pahasti. Menneenä kesänä hän teki veljensä kanssa autoreissuun Lappiin. – Musta oli silloin arvioilta vajaat kaksivuotias. Infektiovaaran välttämiseksi Musta sai antibioottipistoksen ja lisäksi tehokkaan kipulääkityksen. Hannu Nissilä on laittanut laakean juoma-astian trukkilavakasan päälle. Pian Mustan tulon jälkeen yksi tyttö kävi sanomassa, että Musta, tai hän kutsui sitä Pikiksi, on meidän kissa. Kissoja Nissilässä on ollut aina. – On se hieno tunne, kun leppoisana kesälauantai-iltapäivänä ajelee pyörällä kaikessa rauhassa läpi vehmaan kesäisen maiseman ja sieltä täältä lämpenevistä pihasaunoista kantautuu palavan koivuklapin tuoksu, hän sanoo. TEKSTI JA KUVAT: REETTA AHOLA LUONTOKUVAT: HANNU NISSILÄ Ekoelo | 87. Musta onkin innokas hiiri- ja rastaskissa. Jokirantaan jätetty siima oli koitua Musta-kissan kohtaloksi Juomana Musta tykkää sadevedestä. Siihen sataa mukavasti Mustalle juomavettä. Kärpäset olivat jo ehtineet munia kissaparan haavoihin, Mustan isäntä kertoo. Hannu Nissilän Musta-kissa loukkaantui toissa kesänä erittäin pahasti. Samantien hän vei kissan eläinlääkäriin Laihialle. 50-vuotislahjaksi hän tarjosi itselleen pyöräilymatkan Pohjois-Savoon tutustumaan Soisalon saareen. – Älkää hyvät ihmiset jättäkö kalastussiimoja rannalle. Ensin haava puhdistettiin huolellisesti ja märkä imettiin pois. Muutoin Musta liikkuu omatoimisesti saunan ikkunaan rakennetun kissanluukun kautta ulos ja sisälle. – Mustalla on hyvin komea ja kiiltävä karva, ehkä ”elävän ravinnon ” ansiosta, Hannu tuumaa. Trukkilava toimii samalla myös Mustan raapimispuuna. ”Elävän ravinnon ” lisäksi Musta syö kuivaruokaa ja vähäsen märkäruokaa
Aidossa kiviarinauunissa lämpöteho riittää korkeaakin lämpötilaa vaativien leivonnaisten paistamiseen. Erityisesti haja-asutusalueen rakentaja tai remontoija antaa painoarvoa sille, että tulisijalla voi tehdä myös ruokaa, jos esimerkiksi sähkökatko yllättää. Tulikivi-tuotteet ovat testattuja ja turvallisia. Aito kivi on kestävä luonnonmateriaali. Uuni on valkoinen uuni, jossa ei polteta puuta, vaan uuni lämpiää tulipesästä käsin. Ne toimivat sähkökatkonkin aikana ja lämpiävät nopeasti. 88 | Ekoelo Tulikiven liesileivinuunin pinta on luonnon vuolukiveä. Helloja tilattaessa on hyvä varmistaa, onko hormiliitos edestä katsottuna oikealla vai vasemmalla puolen hellaa. Pienen hella leveys on 780 mm, syvyys 480 mm ja korkeus 915 mm. Uunin kanssa ruoanlaittomahdollisuudet kuitenkin laajenevat huomattavasti. Liesileivinuunin leveys 1080 mm, syvyys 660 mm ja korkeus 915 mm. Eläväpintainen, harmaa kivi on helposti yhdistettävissä kodin muihin väreihin ja sisustusmateriaaleihin. Lisävarusteena on kivitaso hellan sivuilla ja takana. Kivitaso tuo näyttävyyttä ja helpottaa hellan puhdistusta. Laadukkaat valurautaluukut ovat kestäviä ja helppokäyttöisiä. EKOKOTI Puuhella tekee tuloaan Ekologinen ajattelu ja omavaraisuuden tavoittelu ovat nostaneet puuliedet uuteen nousuun. TEKSTI: TUULA KOLEHMAINEN KUVAT: PUUHELLAVALMISTAJAT PITKÄIKÄINEN VUOLUKIVIHELLA KOTIIN TAI MÖKILLE Polttamalla puuta nykyaikaisessa takassa lasket energiankulutusta ja päästöjä. Väreinä harmaa, tummanharmaa ja valkoinen. Tulikiven liesileivinuuni ja hella sopivat molemmat niin kotiin kuin mökillekin. Pieni koko ja toisaalta hyvä varauskyky 750kg tekevät siitä oivallisen ruoanlaittovälineen. Hinta alk. Tulikiven pieni, näppärä hella on keittiön keskipiste. Hellassa lämpiävät keittolevyt ja liesileivinuunissa voi lisäksi paistaa. Lämmitettävä ala 4070m2. Värivaihtoehdot: vuolukiven harmaa, tummanharmaa tai valkoinen.. Keittolevyt lämpiävät nopeasti, ja kivimassa varaa samalla lämpöä itseensä. PIKKU HENNA UUNILLA TAI ILMAN Tiilerin Pikku Henna on monen ruoanlaittajan suosikki. Hella sopii myös loma-asunnolle. Pieni koko, mutta samalla hyvä varauskyky tekevät Tiilerin Pikku Henna-puuhellasta suositun ruoanlaittovälineen. Kaikilla Tulikivi-tuotteilla on CE-merkki. Lämmitettävä ala 40-60m2. Tulisijalta halutaan nyt sisustuksellisuuden ja lämmitysominaisuuksien ohella yhä useammin myös keittomahdollisuutta. Tulikiven liesileivinuuni on tehokas monitoimitulisija eri käyttötarpeisiin. 1790 € + muuraus+ rahti, kivitaso (musta) 140 €. Hellan ulkoasuksi voi valita puhtaaksi muuratun tiilen, rapatun funkkispinnan tai trendikkään laatoituksen. Pikku Hennan mitat: leveys 875 mm, syvyys 580 mm, korkeus 920 mm, paino 750 kg. Pikku Hennan saa uunilla tai ilman
KESKUSLÄMMITYSPUULIESI SÄÄSTÄÄ ENERGIAA Aronen Oy:n keskuslämmityspuuliedessä on sisäänrakennettu lämmönsiirrin, jonka kautta vesi kiertää ja ottaa tulesta lämmön talteen vesivaraajaan. Tiilerin Helmi-hella on varustettu keraamisella tasolla ja paistouunilla. Erityisen tehokas järjestelmä on integroituna osaksi muita lämmönlähteitä, esimerkiksi sähkölämmitystä. Puuliesissä on ominaisuutena keveys ja nopea lämmityskyky. Helmi-hella voi olla tiilipintainen vaalea, ruskea tai punainen. Etenkin, jos puuta on saatavissa omasta takaa, on puukeskuslämmitys ekologinen ja kannattava ratkaisu. Hinnat alkaen: 3895 euroa. Funkkistyyliin sopivan rappauksen voi valita 10 eri väristä tai kruunata kokonaisuuden Trendimalliston viidestä kaakelivaihtoehdosta. Keraaminen taso lämpiää nopeasti ja on näyttävä, paloturvallinen ja kestävä. 1990€+ muuraus+ rahti. Värivaihtoehtoina keskuslämmityspuuliesissä ovat musta, valkoinen, ruskea tai rosteri. Lieden mitat: leveys 500-1110 mm, syvyys 600 mm, korkeus 850 mm. Öljylämmitykseen yhdistettynä keskuslämmityspuuliedellä voidaan säästää merkittävästi energiakuluissa. Ekoelo | 89. Klapeilla lämmitettävässä liedessä on uuni sekä teräksinen tai keraaminen keittotaso. Siksi ne soveltuvat erityisen hyvin vapaa-ajan asuntoihin ja kesäasuntoihin tuomaan ripeästi tarvittavaa lämpöä. Keveytensä vuoksi puuliedet voidaan asentaa asuntoihin yleensä ilman erillisten anturoiden rakentamista. PUUHELLASSA KERAAMINEN TASO Tiilerin Helmi-puuhella on modernin ruoanlaittajan unelma. Keskuslämmityspuuliesi Wamsler K 178 lämmittää suurenkin talon ja valmistaa ruoan kotimaisella, uusiutuvalla energialla, klapilla. Helmin mitat: leveys 980 mm, syvyys, 680 mm, korkeus 905 mm. Keskuslämmityspuuliesi toimii kuten nykyaikaiset puuliedet. Voit seurata tulen loimua kannen lävitse ja toisaalta sijoittaa kattilan tarkemmin kuumimpaan kohtaa niin halutessasi. Liesimalliston tehoalueet ovat (max/varaajaan) 12,3/8,7 kW - 27-19 kW. Varaavaa massaa 1000kg. Painot vaihtelevat 161-262 kg välillä. Helmi hella on varustettu keraamisella tasolla ja paistouunilla. Paistouunin luukku on hellassa lasia, samoin myös lieden tulipesän luukku, nämä lisäävät hellan helppokäyttöisyyttä. Keskuslämmityspuulieden toimintaperiaate on sama kuin vesitakoissa, mutta niissä on lisäominaisuutena ruoanlaittomahdollisuus. Uuni on niin sanottu valkoinen uuni, joka lämpiää tasaisesti tulipesän lämmityksellä. Hinta alk
Jetfire-polttotekniikan ja oikeanlaatuisen polttopuun ansiosta pysyvät lieden sisäosat riittävän puhtaina ja nokeentumattomina. puh. Tilavassa, helposti liukuvassa säilytyslaatikossa voi pitää ruoanlaittovälineet järjestyksessä tai käyttää laatikkoa polttopuiden säilytykseen. Jaloteräksisen keittotason tilalle voi valita Ceran lasikeramiikkatason. Keittää, paistaa ja lämpenee nopeasti. Termostaatti huolehtii tasaisesta lämmöntuotosta. LAPPI-LIESI Perinteinen kotimainen puuhella. Palamista voi kohentaa turvallisesti pesän luukkua avaamatta. Suureen palopesään saa reilun latauksen polttoainetta, josta riittää energiaa pitkään. LAPIN LIESI JA METALLI ky PUULIESI SULAUTUU KEITTIÖNKALUSTEISIIN Keddyn Lignatherm Combi-liedet tarjoavat suuren lämmitystehon, reilun keittotason ja kokonaan emaloidun paistouunin. Lappilaisia liesiä on valmistettu vuodesta 1917 lähtien. Molemmilta sivuiltaan jo valmistusvaiheessa lämpöeristetty liesi on asennettu kiinteäksi osaksi keittiökalusteita. Kuvan Lohberger Lignatherm 80 Combi Classic lieden värinä on antrasit-metalli ja lisävarusteena siinä ovat palopesän lasiluukku ja Ceran keittotaso. Lisävarusteena liesiin on saatavana tulipesän lasiluukku, jonka kolminkertainen lasitus vähentää säteilylämpöä niin, että lieden edessä voi ongelmitta seisoa ruokaa laittamassa. 050-547 4041 www.lappiliesi.fi ARONEN J&K OY 90 | Ekoelo WWW.ARONEN.NET INFO@ARONEN.NET 010 470 6000. Lieden voi sijoittaa vapaaseen tilaan tai liittää sen 100 mm vahvuisilla, lisävarusteina saatavilla, eriste-elementeillä kiinteäksi osaksi keittiön muuta kalustusta taikka hankkia lieden, joka on jo tehtaalla valmistusvaiheessa lämpöeristetty joko toiselta tai molemmilta sivuiltaan. ”Kartanotyyliä” edustava, romanttinen Salzburg-liesi on ominaisuuksiltaan viimeisintä liesitekniikkaa. Lieden kokonaisleveys on 950 mm
Luonnonvaraisten kasvien keräily omaan käyttöön on vapaata. Eviran listauksen mukaan voikukan kukkia käytetään yrttiteessä, mausteena ja annoskoristeena. Luomu on kehitetty siksi, että halutaan vaihtoehtoja mm. Vastuu tuotteen turvallisuudesta on elintarvikealan toimijalla itsellään. Tuotteiden keruu myyntiä varten kuuluu elintarvikelainsäädännön piiriin. Listaus löytyy sivulta evira.fi otsikolla “Suomalaisten luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäyttö”. Se edistää myös paikallisten luonnonvarojen kestävää käyttöä, luonnon monimuotoisuutta ja paikallisten ekosysteemipalvelujen hyödyntämistä. Metsähallitus siirtää pysyvästi suojeluun 150 talousmetsäkohdetta. Suojeltavien kohteiden markkina-arvo alueita ostettaessa tai myytäessä olisi yli 50 miljoonaa euroa. Vihreitä vadelmanlehtiä voi löytää vielä lokakuussa. Miksi luonnonkalasta jalostetut lähituotteet tukevat ekologista kestävyyttä. Netistä löytyvän Argumenttipankin avulla lähiruoan tuottaja voi tunnistaa ja kehittää toimintansa ekologisia kestävyystekijöitä ja löytää perusteita tuotteiden ekologisesta kestävyydestä viestimiselle ja markkinoinnille. Taustalla syksyisenä näkyvästä kultapiiskusta Eviran listalla on myös useita huomautuksia. Listaus on toistaiseksi vielä luonnos. Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvityshankkeen toteuttivat yhteistyössä Turun yliopiston Brahea-keskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Jyväskylän sekä Hämeen ammattikorkeakoulut (AMK). Hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriön Lähiruokaohjelma. Kuva Martti Heikkilä. Ekologisuudesta todistaa tutkitusti monimuotoisuuden lisääntyminen ja liukoisten ravinteiden vähempi huuhtoutuminen vesistöön. METSÄHALLITUS SUOJELEE TALOUSMETSIÄ Metsähallitus siirtää yli 13 000 hehtaaria talousmetsiä suojelualueiksi. Argumenttipankista selviää, että ekologisesti kestävä lähiruoka tukee kansallisia ravitsemussuosituksia terveyden ja ympäristön kannalta. Suurin osa alueista sijaitsee Oulu-Kuhmo -linjan eteläpuolella, mutta kohteita on aina Etelä-Lappia myöten. Voikukan siitepöly voi listauksen mukaan aiheuttaa allergisia oireita. Myönteisiä monimuotoisuusvaikutuksia on odotettavissa, mutta ne realisoituvat vasta pitkällä aikavälillä, toteaa projektipäällikkö Jussi Päivinen. Luomuliitto peräänkuuluttaa lisää tutkimusta luomun ekologisuudesta ja terveellisyydestä. Vastaukset löytyvät kaikille avoimesta Argumenttipankista. Ekoelo | 91. Voikukka kukkii eteläisimmässä Suomessa toukokuulta lokakuulle. Mukana ovat esimerkiksi ahomansikka, humala, juolavehnä, kataja, koivut, kultapiisku, horsma, mesiangervo, pakurikääpä, poimulehti, siankärsämö ja vuohenputki. Kyseessä on suurin yksittäinen Metso-ohjelman suojelupäätös. Kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on 14 780 hehtaaria, josta noin 1500 hehtaaria on muun muassa rajausten sisälle jääviä joutomaita ja vesiä. Vadelmasta käytetään marjojen lisäksi lehtiä, lehtisilmuja ja nuoria versoja. Tänä vuonna julkaistiin Englannissa kokoomatutkimus, joka todisti, että terveysetuja todella on. – Pääosa kohteista sijoittuu nykyisten suojelualueiden läheisyyteen, mikä lisää ajan myötä suojelualueiden kytkeytyvyyttä. – On tärkeää, että ruoantuotantoa kehitetään kriittisesti vaikutuksia tarkastellen. Suojeluun pyrittiin valitsemaan yhtenäisiä, monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kohteita. Kuva Martti Heikkilä. geenimuuntelulle, lisäaineille ja eläinten hyvinvointiongelmille. Kestävän tuotannon ja jalostuksen ilmasto-, rehevöittämis- ja kemikaalivaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Tietoja Argumenttipankkia varten kerättiin neljältätoista suomalaiselta lähiruokaketjulta, joihin kuuluivat alkutuotanto-, jalostus-, pakkaus- ja kuljetusyrityksiä sekä kauppoja, ammattikeittiöitä ja lähiruokapiirejä. Evira ei ole tutkinut kasvien turvallisuutta elintarvikkeena. Lohjan Pusulassa toimivan Tuukkasen leipomon juureen leivottua ruislimppua , joka on leivottu lähialueen jauhoista. Luonnonvaraisten kasvien käyttämisessä tulee yleisten elintarvikesäännösten lisäksi ottaa huomioon erityisesti uuselintarvikeasetus (EY) N:o 258/97 sekä ravitsemus- ja terveysväitteitä koskeva asetus (EY) N:o 1924/2006. Eviran listauksessa on huomautus, että kasvin lehdet mahdollisesti voisivat olla haitallisia terveydelle (lähteenä EFSA Scientific Report 2012). Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvityshanke on koonnut Argumenttipankkiin kaikki tärkeimmät ekologisen kestävyyden mittarit. Mukana ovat elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset kasvit ja kasvinosat. Kuluttajille argumentit antavat perusteita ekologisesti kestävän lähiruoan valintaan. Erityisesti villiyrteissä on lajintuntemus ensiarvoisen tärkeää, jotta myrkyllisiä kasveja ei sekoiteta elintarvikkeiksi soveltuviin kasveihin. Ilmaston osalta tutkimus ei Luomuliiton mukaan pysty uskottavasti analysoimaan niitä asioita, joiden myötä luomu todennäköisesti tulevaisuudessa voidaan todistaa selkeäksi voittajaksi: typpidioksidi päästöjen vähyys ja hiilen sitominen maaperään. Evira on koonnut tiedot näiden kasvien käytöstä elintarvikkeina eli lista kertoo, mitä kasveja ja kasvinosia tiettävästi käytetään tähän tarkoitukseen. AJANKOHTAISTA LUOMU VASTAA HAASTEISIIN ARGUMENTTIPANKKI Luomuvalikoimien kasvaessa luomutuotantoa kohtaan on esitetty LÄHIRUOALLE myös kritiikkiä. Minkä vuoksi lähiruokaa ylipäätään kannattaisi suosia. Kuva Martti Heikkilä. Mistä lähihunajan tuottaja löytää perusteita markkinoinnilleen. EVIRA LISTASI LUONNONTUOTTEET Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on listannut syötävät luonnonvaraiset kasvit. Ongelmia ei ratkota kerralla, mutta luomussa niihin ollaan valmiita pureutumaan niin, että saadaan aidosti kestävämpää tuotantoa, toteaa Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassila
Molempiin ämpäreihin sekoitetaan kourallinen sinappijauhetta. Punajuuresta pyöräytät tehosekoittimessa taivaallisen makuisen pirtelön. Sipuleilla on antibakteerisia vaikutuksia. Ruualla ällös revi suuta, ei se lautaseltas muuta. Ikivanha koululaisten ruokaloru Aikaa itsellesi suo, kun sä astut pöydän luo. Siihen tarvitset: t punajuurimehua t seljanmarjamehua tai tummia marjoja: mustaherukoita, marja-aronioita tai variksenmarjoja t mansikkaa t kiiviä t nokkosta tai pinaattia t minttua t maustamatonta jogurttia t (hunajaa). Sipuli on erityisen tärkeä ravintokasvi sydän- ja verenkiertoelimille: 100 grammaa päivässä pitää veren juoksevana. Ensimmäinen ravitsee hänet, toinen vahvistaa hänen henkisyyttään, kolmas luo tasapainoa ja neljäs parantaa hänet. 92 | Ekoelo IHANA HERKKU HARJAA VERISUONIA Voimajuures punajuuri tunnetaan ”verisuoniharjana”. Sipuli sisältää enemmän flavonoideja kuin punaviini tai omenat. Sinappijalkakylpyyn tarvitaan kaksi ämpäriä, molemmille jaloille omat. Älä ahmi, tyynnä syö, huolta vaatii joka työ. SIPULILLA KOLESTEROLIN KIMPPUUN Sipulin terveysvaltti on flavonoideissa. Ämpäreihin lasketaan niin kuumaa vettä kuin iho sietää. Hoito auttaa aukaisemaan tukkoisen nenän ja jopa poskiontelot. Jalkoja kylvetetään 7–20 minuuttia. ” On olemassa neljä ihmiselle välttämätöntä kasvia: ohra, viinirypäle, oliivi ja aloe. EKOVINKIT UUSI PALSTA Ekoelo-lehden Ekovinkit-palstalla esitellään meiltä ja maailmalta koottuja ekoja ja lähellä luontoa olevia vinkkejä kotiin, keittiöön, terveydeksi ja kauneudeksi. Peruna imee ylimääräisen suolan. Sinappijauheesta muodostuvaa vaahtoa ei kuorita pois. Heitä pari raakaa, viipaloitua perunaa keittoon. Pala suuhun sopiva pistä, pure tarmolla et on ihka hieno se, sitten vasta nielaise. Sellainen mielessäsi, meilaa: reetta.ahola@karprint.fi. Syötyäsi juo viimeiseksi, suun ja kurkun huuhteheksi. Intialaisissa ja amerikkalaisissa tutkimuksissa sipulin on todettu laskevan kolesteroliarvoja ja toisaalta lisäävän hyvän kolesterolin (HDL) määrää. ” Kristoffer Kolumbus (1451-1506) NUHANENÄT AVOIMIKSI SINAPPIJAUHEELLA Nummelalainen luontoaktivisti, eläinsuojelija ja metsäfani Linnea Ruda upottaa jalkansa kuumaan sinappikylpyyn, mikäli tuntee, että flunssa on tulossa. Liikaa suolaa sopassa. Sipulit auttavat tuhoamaan sieniä, irrottamaan limaa ja vähentämään infektioita.
Kädet voi kuoria pehmeiksi kotitekoisella öljykuorinnalla. 2, Helsinki Ekoelo | 93. Korppukädet hoituvat nuorekkaan siloisiksi oliiviöljyllä tai arganöljyllä. Luonnonöljyt pehmentävät itsepintaisimmatkin kynsinauhat. Soodakuppi laitetaan jääkaapin hyllylle yöksi – ja kas, ikävät hajut ovat tiessään. Kuorinnan jälkeen kädet huuhdellaan lämpöisellä vedellä. Öljyä kannattaa levittää kynsiin ja kynsinauhoihin yötä vasten ja sujauttaa käsiin puuvillahanskat tehostamaan öljyn vaikutusta. Sitten avonaiseen kuppiin pannan hiukan ruokasoodaa. Kynsinauhoja ei tule käsitellä kovakouraisesti, repiä tai leikata, etteivät kynsinauhat kovetu tai tulehdu. SOODA RAIKASTAA JÄÄKAAPIN Ruokasooda on jyväskyläläisen Riitta Kurun mielestä taloudellisen kodinhoitajan unelmatuote. Tuoksuvan kuorinnan saa lisäämällä seokseen tipan mieleistään eteeristä öljyä. Kuivat kynsinauhat pehmenevät käsikylvyssä, jossa on merisuolaa ja luonnon öljyä. Vessanpönttö puhdistuu sekin ruokasoodalla. Hanskat estävät öljyn hieromisen kasvoihin nukkuessa. Öljyä ja suolaa sekoitetaan tasaiseksi massaksi, jota hierotaan käsiin ja kynsiin. Kylvyn jälkeen kynsinauhoja voi varovasti työntää taaksepäin puisella tikulla. Kevyt kookosöljy imeytyy ihoon nopeasti ja sitä on helppo käyttää vaikka pitkin päivää. RÖÖRIT AUKI! Mikäli olet onnistunut keräämään ja kuivaamaan siankärsämöä tai olet onnistunut ostamaan kuivattua siankärsämöä, niin siitä ja kuumasta vedestä saat tehokkaan, mutta kamalan makuisen nuhalääkkeen. Keitä niitä yhdessä hetkisen. Ikävästi tuoksahtelevan jääkaapin hän neuvoo pesemään normaalisti tai höyrypesurilla. Kuorinnan pehmentävä vaikutus on niin tehokas, ettei sen jälkeen välttämättä tarvita erillistä voidetta. Juo ja irvistele! LUOMUÖLJY hellii käsiä ja kynsiä Karheat kädet ja kuivuneet kynsinauhat pehmenevät luomuöljyjen avulla. Samoin kattilat ja liedet. Verkkokauppa: eko n. Eko messa on loistava valikoima ekologises tuote uja kodintarvikkeita, sisustustuo eita ja lahjatavaroita. Laita puoleen litraan kuumaa vettä vajaa teelusikallinen kuivattua siankärsämöä. ekokauppa Hakaniemen torik
Harrastuksensa kullakin! Minna naurahtaa. Harvaan asutulla, rauhallisella alueella Kirka saakin seilata omin nokkinensa kahden kotinsa välillä. Heillä koko perhe, Minna-äiti, Kimmo-isä ja Joose-poika ovat innokkaita kalastajia. Varsinainen kulinaristinen löytö Kirkan ruokavaliossa ovat Leppänen-Liimataisen perheen kalastamat, tuorepakastetut haukifileet. Vakuumikoneen hankimme varta vasten Kirkan haukifilepalojen pakastamista varten. HAUKIFILEPALOJEN PAKASTAMISTA VARTEN HANKITTIIN VAKUUMIKONE EKOVINKIT Kirka-kissalle kalastetaan mökkijärvestä lähiruokaa Kahden kodin yhteishuoltajuudesta nauttiva Kirka saa herkutella kakkoskotinsa isäntäväen, Leppänen-Liimataisten kalastusharrrastuksen lähiruoka-antimista. Se on virallisesti Mustikkamäkien kissa, mutta ruoka maistuu paremmin Leppänen-Liimataisilla. He paloittelevat haukifileet pieniksi paloiksi ja pakastavat ne annospusseissa Kirkaa varten. – Vuosjärven-mökkijärvestämme Kannonkoskella nousee eritoten ahvenia ja haukia, haukia todella paljon. Eipä ole tarvinnut ajaa pensasaidan alusia trimmerillä, sillä niissä kohdissa, missä Kirka on maannut ja kaivanut kuoppia, eivät rikkaruohot kasva, Minna Liimatainen naurahtaa. Näin ne on helppo ja siisti pakastaa, ja vakuumissa kala pysyy tuoreen ja raikkaan makuisena. Tähän saakka emme ole edes pystyneet hyödyntämään kaikkia saamiamme haukia, mutta keväällä keksimme oivan tavan jalostaa hauet, Minna kertoo. 94 | Ekoelo. Jyväskylässä, Ruokkeen maalaismaisella ja rauhallisella omakotitaloalueella asuva Kirka-kissa nauttii kahden kodin hoivasta. Kirka on herkutteleva herra Nälän yllättäessä Kirka käy yleensä molemmissa kodeissaan katsastamassa, millaista ruokaa olisi tarjolla. V irallisesti Jyväskylän Ruokkeella asuva, neljävuotias, leikattu Kirka-kolli, kutsumanimeltään Kike, on Mustikkamäen perheen kissa. Ruokkeen alue on maalaismaista, kaupungin keskustaan on matkaa kymmenkunta kilometriä. – Vetäisemme annoksiin pakatut haukifilepalat vakuumiin. – Pääsääntöisesti se syö meillä, ja kolme kertaa päivässä: aamulla, päivällä ja illalla, Minna kertoo. Kuva: Minna Liimatainen. – Menneenä kesänä se nukkui lähes koko kesän meidän sireenipensasaitamme juurella
kertaa. Korteniemen joulurauha 17.12. Kun oikein väsyttää ja raajoja kolottaa, Anna ja Lycja lekottelevat lauteilla koivunlehtipedillä. Lyydinkieltä puhuvia arvoidaan olevan kolmisen tuhatta. Perinteikkäät Stadin Silakkamarkkinat vietetään Kauppatorilla merellisissä tunnelmissa jo 272. Kuujärvi on osa lyydiläisten asuinaluetta, joka ulottuu Äänisjärven rantaa myötäillen kapeana vyöhykkeenä Syvärille. Talveksi kuivattavat vihdat Anna ja Lycja keräävät heinäkuun alkupuolella olevien Iivanan päivien eli paikallisten ”juhannusjuhlien” jälkeen. Lisätiedot: iloveme.fi. Koulutuksen hinta sisältää opetuksessa jaettavat materiaalit. Hyvä, jos ehtisit laittaa pari kertaa, Ludmila, Lycja, Kiprucova, 72, neuvoo naapuriaan ja ystävätärtään, Anna Nikitinaa, 67, naisten turistessa Lycjan kotona teepöydässä heinäkuisena päivänä. Korteniemen perinnetila Tammelassa kutsuu: Tervetuloa löytämään Joulurauha. TAPAHTUMAT Stadin Silakkamarkkinat 5.–11.10. Luonnollisesti Messukeskuksessa 17.-19.10. Kuujärven väestö on kuitenkin etnisesti hyvinkin sekoittunutta. Jalkojen virkistämiseksi Anna ja Lycja neuvovat kokoamaan saunaan jalkakylvyksi vesiastian, jossa on veden lisäksi katajan ja männyn oksia. Kahvitarjoilu. Lycja Kiprucova on puoliksi lyydi, puoliksi livviläinen. Turun Silakkamarkkinat 23.–26.10. – Nivelkipuja helpottaa myös leppävasta, selkäkipuja katajavasta, hän jatkaa. Sillä kun saunassa vastoo, niin kyllä polvet vetreytyvät, Anna sanoo. Lyydiläisiä on tänä päivänä noin 10 000. Aihealueina ovat: ekologisuus, eettisyys, puhtaus, reiluus, vastuullisuus ja luonnonmukaisuus. Kuujärvellä nykyään reilut 300 asukasta Ollaan Kuujärvellä, Venäjän Itä-Karjalassa, Laatokan ja Äänisen välisellä kannaksella, noin 300 kilometriä Suomen rajalta itään. Lokakuussa järjestetään Messukeskuksessa ensimmäistä kertaa ekologisiin ja eettisiin tuotteisiin ja palveluihin keskittynyt Luonnollisesti-tapahtuma. Anna Nikitina on syntyjään kotkajärveläinen, mutta sydämeltään lyydiläinen. Saunan ovesta mennään kunnioittavasti ja saunassa käyttäydytään hillitysti. Tiedot tapahtumista, kursseista ja koulutuksesta voit lähettää toimitukseen, osoitteisiin martti.heikkila@karprint.fi, reetta.ahola@karprint.fi Ekoelo | 95. Laita viikon ajan kaalilehtikääre polvesi ympärille, vähintään kerran päivässä puolen tunnin ajaksi. Haku tutkintoon tapahtuu sähköisesti 28.11. Tapahtumasta kerroimme laajemmin Ekoelon numerossa 4/14. klo 18–20 yhteistyössä Tammelan luontokeskuksen kanssa. Koivu pyhä puu, sauna pyhä paikka Koivu on Karjalassa pyhä puu, sauna pyhä paikka. – Saunomisen lopussa lehdet saa siististi kääräistyä kankaaseen, he neuvovat. – Saunassa on omat haltijansa, isäntäset ja emäntäset, joita saunaan mennessä tervehditään lämpimästi ja kysytään heiltä, saako saunaan tulla, he sanovat. Kaalinlehtikääre helpottaa kipeää polvea K aalinlehti helpottaa kipeää polveasi. Naapuri Anna Nikitina saa Lucjalta kaalinlehtiä kääreaineksiksi kipeään polveensa. Koulutuksen hinta on 500 euroa. Lähiopetuspäiviä on noin 40-50 ja niiden lukumäärä tarkentuu henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa. Lisäksi opiskelija maksaa valtiolle tilitettävän tutkintomaksun 58 euroa. Helsingin vanhinta perinnetapahtumaa on järjestetty tiettävästi jo vuodesta 1743. Koulutusaika on 7.1.2015–26.2.2016. Merellisten herkkujen lisäksi markkinoilta saa myös aina maistuvaa mustaa saaristolaisleipää sekä saarilampaiden villasta tehtyjä vaatteita ja muita käsitöitä. KOULUTUSTA Ahlman kouluttaa lampureita Ahlman-Instituutissa Tampereella voi nyt kouluttautua lampuriksi. Perinteinen kalamarkkinatapahtuma pidetään aina lokakuussa Aurajoen rannassa Turun ydinkeskustassa. Oheisohjelmassa muun muassa kalankäsittelynäytöksiä, kalaruokien valmistusta, erilaisia kilpailuja ja musiikkia. Tilaisuus järjestestetään 17.12. mennessä osoitteessa ahlman.fi/lampuri. – Kaalinlehtien ohella myös nokkosista tehty vasta on erinomainen polvikipujen parantaja. Koulutus valmistaa tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkintoon. Lycja Kiprucovan pihassa kasvaa komea rivi kaalia
Mieto Chili on heti valmis paistettavaksi. Ravintorikkaiden superhedelmien ja marjojen runsas vitamiinien, kivennäis- ja hivenaineiden sekä antioksidanttien ja flavonoidien yhdistelmä tukee ravinteiden hyvää imeytymistä. Ne sopivat tavalliselle pyykille, värillisille tekstiileille, vauvan vaatteiden pesuun sekä urheilu- ja työvaatteiden pesuun. Jodi on kilpirauhasen toiminnalle välttämätön hivenaine. 96 | Ekoelo MAITTAVAT SÄMPYLÄT TALKKUNAJAUHOILLA Sisarussämpylät 1 prk maitorahkaa 2,5 dl maitoa 50 g hiivaa 1?2 rkl suolaa 3?4 dl hunajaa/siirappia/sokeria 2 dl Rantasen Talkkunajauhoja 7 dl vehnäjauhoja 75 g margariinia Liuota hiiva kädenlämpöiseen rahka-maitoseokseen. TUOTEUUTISET SOFTCAREN NESTEMÄISET PESUAINEET HUUHTOUTUVAT HELPOSTI Softcare Pyykinpesuaineet ovat tehokkaita, nykyaikaisia ja luontoystävällisiä. Paista proteiinipitoinen Jalotofu nopeasti pannulla. Erikoistekstiileille on omat Softcare erikoispesuaineet: Silkkipesu, Villapesu, Alusvaatepesu ja Untuvapesu, kalvoasuille tarkoitettu Tex Wash sekä urheiluasuille ja teknisille materiaaleille Sport Wash. Ne hoitavat tekstiilien kuituja ja pitävät ne pehmeinä ilman huuhteluainetta. Lisää suola ja hunaja. Imeytymisen tueksi jodi tarvitsee sinkkiä ja seleeniä, siksi jodia sisältävän ravintolisän muut vaikuttavat ainesosat ovat tärkeitä. Tuoreimmat ravitsemustutkimukset osoittavat, että aikuisilla on jo lievä jodin puutos. Leivo taikinasta kaksi pellin pituista tankoa. Ripottele pinnalle talkkunajauhoja ja paista 200 °C:ssa noin 25 min. Pesuaineet eivät sisällä fosfaatteja, zeoliitteja eivätkä muita haitallisia kemikaaleja. Se valmistuu helposti joko pannulla tai grillissä. Kohota. Nosta tangot leivinpaperin päälle pellille. Pesuainejäämät aiheuttavat helposti myös allergioita ja ihoärsytystä. Paistopalassa maistuu mukavan mieto chilin ja mausteiden yhdistelmä. Leikkaa se tämän jälkeen kuutioiksi, paloiksi tai vaikkapa pieniksi kolmioiksi. Napostele ja dippaa kuutioita tapas-tyyppisesti kauden kotimaisten kasvisten kera! Jalotofu Mieto Chili -paistopala 100 g, noin 2 €. ARJEN NOPEA RATKAISU Jalotofu Mieto Chili -paistopala on Jalotofu-perheen uusin tulokas. Alusta loput jauhot taikinaan ja lisää loppuvaiheessa margariini. KAKTUSVIIKUNAÖLJYÄ KUIVALLE IHOLLE NAFHA luomukaktusviikunaöljy on yksi arvokkaimmista ja harvinaisimmista öljyistä maailmassa. Nykykoneet pesevät yhä pienemmällä vesimäärällä, joten pesuaineen täytyy huuhtoutua helposti, kuten Softcare nestemäiset pesuaineet huuhtoutuvat. Purkissa 150 tai 60 tablettia, hinnat noin 39 € tai 18 €. Sekoita osa vehnäjauhoista löysäksi taikinaksi ja lisää talkkunajauhot joukkoon. JODIN SAANNIN VARMISTAMISEKSI Suomalaisten jodin saanti on vähentynyt. Lisäksi niiden täytyy saada tekstiilit puhtaiksi entistä alhaisemmissa lämpötiloissa. 15 ml, 49,90 €, www.luonnonkosmetiikantukku.fi. Medzinan Super+ Total sisältää kaikki tärkeät vitamiinit ja ravintoaineet, myös jodia. Softcare Pyykinpesuaineet ovat allergisoimattomia ja turvallisia käyttää herkkäihoisillekin. Super + -sarjassa myös: Super+ rauta, Super+ magnesium, Super+ C-500 ja Super+ kromi. Anna kohota kaksinkertaiseksi. Leikkaa tangot saksilla paloiksi siten, että tanko jää kiinni pohjalta. Yhden öljylitran tuottamiseen tarvitaan 800 kilogrammaa hedelmiä. Öljy tehdään käsin kylmäpuristamalla Etelä-Marokosta, Länsi-Saharan porteilta kerättyjen hedelmien siemenistä. Siemenet sisältävät runsaasti monityydyttämättömiä rasvahappoja, steroleja sekä E-vitamiinia. Kaktusviikunaöljy on erinomainen ase kuivaa ihoa vastaan, sopii myös raskaana oleville taistelussa arpia vastaan
Flavin yhdistää hoidoissaan nykylääketieen ja luonnonmukaiset hoidot. Vihreä tee -uute auttaa alentamaan kolesterolia, aktivoi aineenvaihduntaa ja tehostaa rasvan palamista. Sisältää luomuhelokkiöljyä, joka rauhoittaa ihoa. t Biotiini on vesiliukoinen B-vitamiini, joka edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa. LÄÄKÄRI DANA FLAVIN SUOMEEN Luonnonmukaisesti hoitava lääkäri Dana Flavin pitää luento-työpajan Helsingissä, luonnon keskellä Furuvikin huvilalla, Laajasalossa lauantaina 25.10 klo 12-15 ja sunnuntaina 26.10 klo 10-13. Se on pakattu airless-pumppupulloon, jonka käyttö on hygieenistä ja tuotteen säilyvyys paranee. Hajusteeton, alkoholiton ja alumiinisuolaton. 50 m, 12,20 €. Sekoitetaan veteen, mehuun tai smoothieen. Regenerating Day&Night Cream sisältää vain sellaisia ainesosia, joilla on tutkitusti ihon hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Evellen sisältämä: t Sinkki on välttämätön kivennäisaine, jolla on antioksidatiivisia ominaisuuksia. BABA DE CARACOL -TUOTEPERHEEN UUSIN JÄSEN Natura Median Baba de Caracol Regenerating Day&Night Cream on päivä- ja yövoiteena käytettävä, tehokkaasti ihoa uudistava hoitovoide kaikille ihotyypeille. t Kasviperäinen peltokorte sisältää piitä, joka on tärkeä alkuaine. Se edistää ihon, hiusten ja limakalvojen pysymistä normaaleina. Vihreä tee -uute on vahva antioksidantti, joka suojaa soluja haitallisilta vapaaradikaaleilta. Raakaravinto ja mehustus ovat olennainen osa hoitoja. Se osallistuu kehossa noin 200 entsyymin toimintaan. Sinkki edistää ihon, hiusten ja kynsien ylläpitämistä normaaleina. t C-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, joka edistää kehon normaalia kollageenin muodostusta rustoissa, hampaissa ja ihossa. Se on Baba de Caracol -tuoteperheen uusin jäsen, ja sisältää kaikki perinteisen Regenerating Cream etanaseerumivoiteen tehoaineet. Siksi se ei sisällä parabeeneja, silikoneja, mineraaliöljyjä, eikä muita iholle haitallisia aineita. Tapahtuman järjestää dokumenttiprojekti ”Elämää elävällä ravinnolla Living with living foods ”. 040 8317733 tai virpi@elonmerkki.net. t Seleeni on välttämätön kivennäisaine, jolla on merkittävä rooli hiuksille ja kynsille. t Tomaattiuutteesta saatu lykopeeni hidastaa ihon vanhenemista ja auttaa suojaamaan ihosoluja UV-säteilyn aiheuttamilta vaurioilta. KEHO PUHTAAKSI! Maksan ja suoliston detoksifikaatiota edistävänä yhdistelmävalmisteena Terranova Green Purity Super-Blend on hyvä keino aloittaa kehon puhdistaminen kuona-aineista, raskasmetalleista ja ympäristömyrkyistä. Se suojaa maksaa ja siitä on hyötyä myös silmille, sydämelle ja verenkierrolle. IHOA HELLIVÄ DEODORANTTI Lavera Neutral Deodorant Roll-On on mieto ja hellävarainen deodorantti herkälle ja allergiaan taipuvaiselle iholle. TULEVAISUUDEN KAUNEUDENHOITOA Ihon, hiusten ja kynsien hyväksi Evellen myötä on mahdollista ravita kehoa ainesosilla, jotka ovat tärkeitä ylläpitämään hiusten, ihon ja kynsien hyvinvointia. 40 gramman purkki maksaa noin 29,90 euroa, www.terranova.fi Ekoelo | 97. Voiteen pehmeä, nopeasti imeytyvä koostumus tekee siitä ihanteellisen käytettäväksi aamuin illoin, ja sitä voidaan käyttää myös meikin alla. Evellen sisältämä seleeni on patentoitua ja vakioitua SelenoPrecisea, joka tutkitusti imeytyy erinomaisesti kehon käyttöön. Tuote sisältää runsaasti luomulaatuisia maksaa ja suolistoa tukevia sekä kehon emäksisyyttä edistäviä kasveja ja yrttejä, kuten voikukan lehteä, vesikrassia, lehtikaalia, persiljaa, punajuurta, isotakiaisen juurta, nokkosta, kurkumaa, artisokan lehteä, korianterin lehteä ja vehnänorasmehua. Se osallistuu kollageenin ja elastiinin muodostukseen. Samalla se vahvistaa kehon omia luonnollisia puhdistus- ja puolustusmekanismeja. Pakkauksessa 60 kapselia, hinta noin 13 €. Lauantaina on luennon jälkeen myös muuta ohjelmaa. TEHOSUOJAA SOLUILLE Hankintatukun Prevesan® -kapselit sisältävät standardoitua vihreä tee-uutetta (Camellia sinensis), jossa on runsaasti terveydelle hyödyllisiä kasvifenoleita ja bioflavonoideja. Tiedustelut ja ilmoittautumiset p. Suurimmat piipitoisuudet elimistössä ovat ihossa, sidekudoksissa, jänteissä ja verisuonten seinämissä
Niistä kerromme myös. Teemoina Ekoelo numerossa 6-2014 ovat: t -ÊIJSVPLB KB MVPNV t 1JFOQBOJNPU t 3BBLBSBWJOUP t )FMMBUPO KPVMV t ,FTÊ UBMWFO LFTLFMMÊ ZSUUJFO LBTWBUVT t )VOBKB KB NFIJMÊJTWBIBLZOUUJMÊU Ekoelo 6/14 ilmestyy marrasjoulukuun vaihteessa. Juttuvinkit toimitukseen, osoitteisiin martti.heikkila@karprint.fi, reetta.ahola@karprint.fi Ilmoitusasioissa sinua palvelee *MNPJUVTQÊÊMMJLLÚ ,SJTUJJOB )BUUCFSH LSJTUJJOB IBUUCFSH!LBSQSJOU m puh. Maistelemme pienpanimoiden oluita ja tutustumme, miten joulupöytään erinomaisesti sopiva olut valmistuu trendikkäässä pienpanimossa. 09-413 97 370 Tilaushinnat Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 40€ t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO UBIBOTB NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Sieniihminen SAIMI HOYER: Anna lapselle luonto! Löydä uudet sienimaut Säilö sienet! Ekokosmetologin kukat, marjat ja yrtit Lähde luomumatkalle! Puhtaasti PALVELUKORTTI Hotelliaamiaisella lähiruokaa ja luomua Aidosti 4/2014 6,70 Kotoillen Muuruveden luomukauppa on ekoilijan paratiisi Räsymatto on kierrätyksen äiti Helsingin Villasukkatehdas sukittaa suomalaiset Timlinin perheen ekokoti Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 45€ Käytä palvelukorttia, kun t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ 5JMBVLTFU QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 1. Raakaravintoon ihastuneet saavat seuraavassa lehdessä runsaasti vinkkejä, miten kokataan maittava joulu ilman hellaa! Lempeät ja ekologisesti valmistetut hunaja- ja mehiläisvahakynttilät valaisevat myöhäissyksyä, joulua ja uuden vuoden alkua. Kesä jatkuu kesä, läpi vuoden, sillä yrttien kasvatus onnistuu sisätiloissa hyvin myös sydäntalvella. luokan postimerkki Karprint Oy Ekoelo www.ekoelo.fi tilaukset@karprint.fi 98 | Ekoelo ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ Tilaan Ekoelo-lehden. SEURAAVASSA NUMEROSSA MAISTUVAT SUOMEN LUONNON AINUTLAATUISET MAKUELÄMYKSET Seuraavassa Ekoelo-lehdessä herkutellaan lähiruoka- ja luomuantimilla
BAS2 - Itella Posti Oy Itella Green VASTUULLISEN HERKULLINEN! - JALOTOFU MIETO CHILI PAISTOPALA PaistoPala sisältää 16.2 grammaa laadukasta kasvisProteiinia! U U T U ! S U Lisää ideoita ja reseptejä osoitteessa jaLotofu . fi / reseptit Seuraa meitä! FACEBOOK facebook.com/jalotofu WWW.