Huippukitaroita omasta puusta JUSSU PÖYHÖNEN teki levyn joukkorahoituksella Chilinkasvatus on HOT Alpakat KOTIELÄIMINÄ Laske 1 aste huoneenlämpöä, säästät 5 % LÄMPÖLASKUSSA RUOKAMEPPI PETRI SARVAMAA: ’’Wild food’’ on rikkautemme. Ekoelo 7BTUVVMMJTUFO WBMJOUPKFO TRENDILEHTI Tutustu! Ihastu! Nyt! 4,90 6/2013 6,50 Luonnonmukaisesti . Aidosti Suuri ruokanumero Lämpöä keholle! LÄHI & LUOMU t LWJOPB t TQFMUUJ t MVPNVNZTMJ t WVPIFOKVVTUPU t KVVSFLTFU t SVPLBQJJSJU TUOMARI NURMIO, BILLY GIBBONS... Ekologisesti . Puhtaasti
(Lähde: Novalab Oy:n tutkimustulokset, katso lisää internet-sivuiltamme) Ikaalisten Luomu kasvattaa raikasta ja terveellistä luomusalaattia ympäri vuoden. Luomutuotteemme kasvavat turve-multa seoksessa ja niiden kasvatuksessa käytetään vain luonnonmukaisia lannoitteita sekä ympäristöystävällisesti ja ekologisesti tuotettua sähköä ja lämpöä. Kasvattamamme salaatit alittavat raja-arvot kirkkaasti, sillä niissä on tutkimusten mukaan nitraattia vain muutama prosentti sallituista raja-arvoista. • • • LU O M U K A S V I S T E N KOT I www.ikaalistenluomu.fi. Löydät kaupastasi puhtaat, raikkaat ja terveelliset luomutuotteemme TOMAATIT SALAATIT YRTIT KURKUT Ikaalisten Luomu, Onnelliset ja Pirkka -tuotemerkeillä pakattuina. Tiesitkö tämän luomusalaateistamme. Salaateissamme on keskimäärin 100 kertaa vähemmän nitraattia verrattuna tavanomaisesti tuotettuihin salaatteihin
Ota yhteyttä! Tutustu viineihin sivuilla tarkkojen kuvailujen avulla ja löydä suosikkisi. TILAISUUKSIIN Voit tilata viinit suoraan juhlapaikalle. Ota meihin yhteyttä niin suunnitellaan yhdessä tilaisuus. YRITYKSILLE Tarjoiluviinit ja liikelahjat. Taitava viinituottaja saa rypäleiden parhaat puolet esiin ilman terveydelle haitallisa lisäaineita oikeaikaisilla toimenpiteillä ja huolellisuudella. Valikoimassamme on niin laadukkaita käyttöviinejä kuin harrastajaviinejä. Maaperä ja kasvuolosuhteet antavat oman leimansa rypäleille. Tarjolla myös käteviä viinilajitelmia. Tilaa maukkaat luomuviinit ja uutiskirje sivuiltamme ja seuraa meitä Facebookissa. Ekowine on laadukkaiden luomuviinien verkkokauppa. Viinissä maistuu aitous! Kaikki Ekowinen viinit ovat luomusertifioituja, korkealaatuisia ja silti edullisia. Jos haluat tulemme myös esittelemään viinit ja pitämään vaikkapa viinimaistelun. Aidon viinin perustana ovat terveet ja kypsät rypäleet, jotka ovat saaneet kasvaa puhtaassa maassa ja auringon paahteessa. www.ekowine.net www.facobook.com/ekowine. Yritys voi tilata kätevästi viinit suoraan tapahtumiin ja yhteistyökumppaneille. Kaikki viinit on helppo tilata kotiinkuljetettuina tai noutaa Virosta. ekowine.net ”Haluamme tarjota viiniä, jossa korkea laatu ja terve tuotanto kohtaavat ja siten kunnioittaa luontoa.” KOTIIN Kasvavasta valikoimastamme löytyy viini joka tilanteeseen. Asiantuntijamme avustuksella valitsette helposti parhaat lahja- ja virkistysviinit
Grönroosin perheellä Paraisilla on kuusitoista alpakkaa kotieläiminä ja maisemanhoitajina. Niissä on makua, vitamiineja ja kuituja. YHTEISKUNTA 6 Ruokameppi Petri Sarvamaa puhuu lähiruoan puolesta Hänen mukaansa suomalaisen maataloustuottajan voi pelastaa vain suomalainen kuluttaja. Jos sen aloittaa, sitä on syytä jatkaa kevääseen asti. 80 Roskisnalle opettaa lapsia ekologisuuteen Birgitta Wulf-Huhtasella on unelma paremmasta maailmasta. Tarkkaavainen kuluttaja huomaa, että Maatilan Parhaat -merkin emmentaali onkin Hollannista ja että sellaista tilaa kuin Kariniemi ei ole olemassakaan. 37 Vuoden Luomuyritys SunSpelt RUOKATALOUS 26 Juureksista voimaruokaa Keittiömestari Maija Silvennoinen hakeutuu syys- ja talvikuukausina kotimaisten juuresten pariin. 4 | Ekoelo Eläinten talviruokinta Monet lintulajit hyötyvät talviruokinnasta. 42 Maatilan Parhaat ei ole kotimaista ja Kariniemen tila on keksitty Monen tuotteen nimi antaa sen mielikuvan, että ruoka on peräisin omasta maasta. ENERGIA 70 Näin säästät lämmitysenergiaa Kotitalouksien sähkönkäytöstä kuluu 60 prosenttia lämmitykseen ja jäähdytykseen. KASVIT 74 Huonekasvit talvella Käytännön ohjeita, miten hoidat viherkasveja talvella ja miten saat joulukukista iloa vielä joulunajan jälkeenkin. EKOELÄMÄ 54 62 Irman ekoherkut Kestovaipat kiertävät Kestovaippoja käytetään yhä enemmän. KÄDENTAIDOT 86 Kitaroita käsityönä taitureille Suomalaiset soitinrakentajat tekevät käsityönä kitaroita kotimaisille ja kansainvälisille huippumuusikoille. 34 Mistä luomua ja lähiruokaa. Ekoelo Luonnonmukaisesti Tässä numerossa Ekologisesti 6/2013 Puhtaasti Aidosti 44 56 Herttoniemessä toimii Suomen suurin ruokapiiri. Niiden lisäksi yleistyvät muutkin ekologiset hygieniatarvikkeet. PERINTEET 90 Kylämäessa vaalitaan perinteitä Turun museokeskuksen ylläpitämä Kuralan Kylämäki elää vanhaa aikaa.. 30 Kotimaisen ruoan merkit Tunnistatko ne neljä merkkiä, jotka takaavat elintarvikkeen kotimaisuuden. Viola ja Kalevi Fredin olivat lopputuloksesta mykistyneitä. PERINNERAKENTAMINEN 50 Röykkälän lammastilan leivinuuni korjattiin 110-vuotiaan leivinuunin korjaus Röykkälän tilalla eteni kuin jännitysnäytelmä. Hänen hahmonaan on Roskisnalle. LUONTO 84 66 Muusikko Jussu Pöyhösen uuden levyn teki mahdolliseksi joukkorahoitus. Ne myös kiertävät tehokkaasti vauvalta toiselle. Se sai alkunsa, kun Olli Repo teki neljä vuotta sitten uudenvuodenlupauksen paremmasta ruoasta. EKOYRITYS 12 Kolme kotimaista elintarvikkeiden pientuottajaa Sysmän Luomuherkut Oy, Arctic Milk Oy ja Kolatun Juustola Oy tuottavat ruokaa, jossa lähiajattelu ja ekologisuus ovat etusijalla. Tiedätkö, että monet elintarvikkeet ovat kokonaan ilman tietoa raaka-aineen alkuperästä. Luomuliitto, Biodynaaminen yhdistys ja Aitoja Makuja -hanke tarjoavat valveutuneelle kuluttajalle tietoa siitä, mistä saa luomua ja lähiruokaa. 78 Yrttikasvatusta sisällä Pöytäpuutarhassa voit kasvattaa omia yrttejä talvellakin
Suomalaiset marjat, sienet, riistalihat ja villit kalat he näkevät tulevaisuuden gastronomian aatelina, josta maailman muotitietoiset ruokagurut tulevat kilpailemaan. Pääkirjoitus Suomalainen villiruoka tarvitsee vahvat juuret ja rohkeat siivet T ässä lehdessä on runsaasti esimerkkejä itseään toteuttavista, luovista ja yritteliäisistä ihmisistä, jotka ovat lähteneet rohkeasti toteuttamaan työnsä kautta sydämensä ääntä. 09-413 97 300 Kustantaja: Karprint Oy, Huhmari Toimitusjohtaja: Juha Ahola juha.ahola@karprint.fi Karprint Oy julkaisee 15 erikoisalan aikakauslehteä, 3 tilauspohjaista paikallislehteä ja 3 kaupunkilehteä. Ennen oli kaikki paremmin, on klisee, jota helposti aina toistellaan. Kestotilaus: 6 numeroa vuodessa 39 €. Laatu, puhtaus, eksotiikka ja terveellisyys ratkaisevat. Motivaatio on lahjakkuuden paras käyttövoima, joka vielä kasvaa käytössä ja samalla kylvää hyvää kauas itsensä ympärille kuin pirstaloituneen Kalevalan Sammon sirpaleet. Kilpailukykyongelmissa kamppaileva teollisuutemme, myös elintarviketeollisuutemme, nousee vain uuden ajattelutavan turvin. Ja silloin hinnalla ei ole väliä. Luomu- ja lähituottajat ovatkin perustaneet omia kauppoja, mutta ne lisäävät usein kohtuuttomasti kustannuksia. Oman maan ruokapöytien kotimaistamisen jälkeen suunnattaisiin vientiin ja käännettäisiin nykyinen suunta, jossa Suomessa ruokaa tuodaan vuodessa lähes viidellä miljardilla ja viedään puolellatoista. Luomu- ja lähialan pienyrittäjyys Suomessa merkitsee työtä vuorotta ja usein taistelua tuulimyllyjä – asenteita, kalliita tuotanto- ja jakelukustannuksia, byrokraattista valvontaa ja keskusliikkeiden keskittämiä markkinavalleja – vastaan. Sekä Sarvamaa että entinen maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila näkevät Suomen luonnossa kasvavassa villiruoassa megatrendin. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa vaatii, että lähiruoan tuottajat, kuluttajat, tutkimus, kauppa ja poliittiset päättäjät sekä viestinnän ammattilaiset liittyisivät yhteen Suomi-tiimiksi ajamaan lähiruoan Ekoelo Vuonna 2013 ilmestyy 6 numeroa. Nykyään ketjukauppojen hyllyt täyttyvät valtakunnallisella bulkkileivällä. Yksi jalostaa vuohenmaitoa juustoksi, toinen kasvattaa alpakoita. Olennaista näille luomu- ja lähiyrittäjille on rohkeus sekä usko ja rakkaus omaan tekemiseensä. Tästä veneestä Suomi ei saa jäädä rannalle. Yritys on perustettu 1962. Ei tyydytä siihen, että ollaan vain raaka-aineen tuottajia ja valmistajia, vaan ennen kaikkea ollaan uutta luovia niin aineetonta kuin aineellista pääomaa tuottavia innovaattoreita. Ennen kaikkea jokainen heistä on tottunut ja sitoutunut kovaan työhön. Samoin on monen muun vastaavan tuotteen kanssa. Ekoelo | 5. REETTA AHOLA Ekoelo ISSN-L 2323-5160 Ekoelo ISSN 2323-5160 Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi Puh. Myös poliitikot ovat heränneet lähellä ja luomusti tuotetulle puhtaalle, suomalaiselle ruoalle. Toimituksen osoite: Ekoelo Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puh. Päätoimittaja: Reetta Ahola reetta.ahola@karprint.fi Toimitussihteeri: Martti Heikkilä martti.heikkila@karprint.fi Ilmoituspäällikkö: Kristiina Hattberg kristiina.hattberg@karprint.fi, puh. 09-413 97 370 ja ylipäänsä kotimaisen ruoan asemaa. 09-413 97 333 Tilaushinnat: Määräaikainen tilaus: 6 numeroa 44 €. Ilmaista villiruokaa on, samoin peltoja lähi- ja luomutuotannolle sekä jatkosuunnitelmien kanssa kamppailevia karjatiloja. Ennen vanhaan ymmärrettiin ainakin se, että jos omassa pitäjässä on leipomo, niin oman pitäjän kaupoissa suositaan oman pitäjän leipomotuotteita. Lehden tilaajaosoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa. Mutta joskus olisi hyvä mennä pari piirua ajassa taaksepäin, joskus ajastaan jäljessä oleva on edellä aikaansa. Seuraava numero Ekoelo 1-2014 ilmestyy helmikuun alussa. Nyt tarvitaan luovia ideoita, avaria asenteita, markkinointiosaamista, kovaa työtä ja ennen kaikkea yhteen hiileen puhaltamista, sitä kuuluisaa talvisodan henkeä. Nyt on aika tukea lähi- ja luomualan erityislahjakkuuksia, että työnsä herättäisi heissä vahvan tunteen siitä, että nyt saan olla toteuttamassa itseäni. Lähileipomo saa tuotteilleen jostain nurkasta muutaman sentin hyllynpätkää tai pääsee silloin tällöin itse myymään tuotteitaan
Kotimaassa mepin työhön kuuluu kansalaisten kuuleminen kuten tässä Tikkurilan Prisman edessä lokakuun lopussa. Käännetään nykyinen suunta, jossa ruokaa tuodaan vuodessa lähes viidellä miljardilla ja viedään puolellatoista. Ruokameppi Petri Sarvamaa: SUOMI-tiimi lähiruokaa edistämään Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ehdottaa, että perustetaan Suomi-tiimi etsimään keinoja, joilla suomalainen puhdas lähiruoka saadaan kunniapaikalle. Ja kun oma maa on vallattu takaisin, voidaan suunnata myös vientiin. 6 | Ekoelo
Olkoon siis osa ruuasta edullista. Yhteiskunta etri Sarvamaa teki pitkän päivätyön Yleisradion toimittajana, ennen kuin hän vuonna 2009 lähti hakemaan uusia haasteita politiikasta. Ja niin, että halpa on samalla hyvää. Sellaisia, jotka ovat meidän valttejamme perustuen ennen muuta puhtauteen ja pohjoisen luonnon villiin erityisyyteen. Sarvamaa on ehdolla myös ensi toukokuun EU-vaaleissa. Ketteryyttä trendeihin sopeutumisessa Sarvamaan mukaan ruokatuotannolta edellytetään ketteryyttä sopeutua alan Ekoelo | 7 trendinomaisesti muuttuviin markkinoihin. Sarvamaan ehdotus numero yksi on Suomi-tiimin perustaminen. Tuottajien, kuluttajien, tutkimuksen, kaupan ja poliittisten päättäjien lisäksi tähän innostuneiden Suomi-tiimiin pitäisi saada viestinnän ammattilaisia tarinan kirjoittajiksi. Ja vetämällä yhtä köyttä kaikki hyötyisivät. Puolessatoista vuodessa Sarvamaa on leimautunut ruokamepiksi eikä hän ole leimasta pahoillaan, vaikka työhön on toki mahtunut paljon muutakin kuin EU:n maatalousvaliokunnassa vaikuttamista ja ruokaan liittyvien aiheiden esiin nostamista. Suomalaisista kolmasosa valitsee elintarvikkeensa hinnan perusteella ja tokihan ihannemaailmassa peruselintarvikkeet tulisi tuottaa ja myydä hinnalla, johon kaikilla on varaa. Eurovaaleissa 2009 saadut 27 000 ääntä riittivät siihen, että hänestä tuli maaliskuussa 2012 kokoomuksen Ville Itälän seuraaja EU-parlamentissa. – Suomi on pieni maa ja ihmiset nopeasti saatettavissa yhteen. – Parhaat tekijät kaikilta sektoreilta. Tässä haastattelussa emme keskity EU:n maatalouspolitiikkaan vaan muihin keinoihin kotimaisten tuottajien elinkeinon ja lähiruuan saatavuuden turvaamiseksi. – Tällainen kysyntä lisääntyy maailmassa koko ajan eikä vähiten siksi, että niin sanotuilla kehittyvillä markkinoilla yhä isompi osa väestöstä saavuttaa tiettyä minimiä korkeamman elintason. >. Kun ruokakulttuurimme kotimarkkina-asemaa näin vahvistettaisiin, samalla lähdettäisiin edistämään myös elintarvikkeidemme vientiä kehittämällä uusia tuotteita ja konsepteja. – Mutta Suomessa kannattaa nyt suuntautua myös kasvaviin erikoismarkkinoihin, siihen segmenttiin, jossa hinta ei ole määräävä tekijä valinnoissa vaan jokin muu. Kyseessä on maailman arvostetuin ruoanvalmistuskilpailu. – Eli kun tätä juttua ensin rakennettaisiin kotimaassa, sitten sillä voisi lähteä ulkomaille. Viime tammikuussa Sarvamaa lähti Brysselistä Ranskan Lyoniin kannustamaan suomalaisia huippukokkeja Mika Palosta ja Juho Ekegreniä kisaan, joka kantaa legendaarisen ranskalaiskokki Paul Bocusen nimeä Bocuse d’Or
Kahden vuoden kuluttua Lyonissa pitäisi meiltä olla eturivin ministeri Suomen lippu kädessä. Tämä on sitä Tästä kuluttajien herätysliikkeestä Sarvamaa on nähnyt jo hyviä merkkejä. Isoisä Simeon tulee perässä ennen lokakuun vallankumousta. Se sopii hyvin osaksi sitä Suomi-strategiaa, jota meidän pitäisi ryhtyä ajamaan yli puoluerajojen, sanoo Sarvamaa viitaten samalla keskustan kansanedustajan ja entisen maatalousministerin SirkkaLiisa Anttilan haastatteluun Ekoelon numerossa 1/12. Lähiruokaa on jatkuvasti noin kolmannes, välillä puolet. Suomen tiimi oli 24:n maan finaalissa 12:s, ja Matti Jämsenin luotsaama keittiö on ollut aiemmissa kisoissa viidenneksi paras. Ruotsi laittaa siihen noin miljoonan euroa vuodessa ja prinssi Carl Philip on ollut kannustamassa. 2002 Washingtonin pääkirjeenvaihtaja, YLE. Yksi panostuksen kohde voisi löytyä siitä, että kasvissyöjille olisi enemmän kotimaista tarjontaa soijavalkuaisen vaihtoehdoksi. 2011 Eduskuntavaaleissa 4529 ääntä. – Villiruoka on hyvinkin yksi lähivuosien megatrendejä. Siellä opiskelijat syövät ruokaa, josta Hesan lapset eivät voi uneksiakaan. On metsiemme marjat ja sienet, järviemme ja koskiemme kalat tai jopa kallioittemme jäkälä, joka koristi Mika Palosen liha-annosta Lyonissa. 1967 Aloittaa kansakoulun Helsingin Roihuvuoressa. Kalaa omista järvistä, haukipihvejä, parinkymmenen kilometrin päässä palvaamo, jossa on paikallisen isännän kunnia-asia tuottaa oman tilan lihasta ruokaa lukiolaisille. 2007 A-studion journalistinen vetovastuu, YLE. 1925 Petrin äiti Kaija Mollerus syntyy Karijoella. Samalla matkalla Sarvamaa kävi tutustumassa myös paikallisen juustonvalmistajan Arctic Milk Oy:n tuotantotiloihin ja toimintaan, jonka perustana on lähellä tuotettu lehmän ja vuohen maito. Kotimaista valkuaista vegaaneille Muuttuvat trendit antavat omat haasteensa myös tuotekehitykselle ja tutkimukselle. – Kahden vuoden kuluttua Lyonissa pitäisi meiltä olla eturivin ministeri Suomen lippu kädessä. Sarvamaan mukaan Suomessa täytyy ymmärtää, ettei siinä ole kyse “eliitin kaviaarikemuista”. uusiin haasteisiin vastaamista, jotka Sarvamaata innostavat. 1941-44 Petrin isä purkaa venäläisten salasanomia Radiotiedustelupataljoonassa. 1997 Ulkomaantoimituksen päällikkö, YLE:n TV-uutiset. Kiuruvedeltä mallia Sarvamaa puhuu ponnekkaasti sen puolesta, että suomalaisen tuottajan asemaa arvoketjussa pitäisi parantaa. Samoin 8 | Ekoelo Petri Sarvamaa 1908 Petrin isä Boris Saharoff syntyy Pietarissa. 2009 Eurovaaleissa 27391 ääntä. 2010 Eroaa YLE:n palveluksesta. Viime kesänä hän vieraili Kiuruvedellä. 1981 Aloittaa opiskelun Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. 1987 Aloittaa TV-uutisten ulkomaantoimituksessa. – Tuotantoon sidotun tuen kokonaismäärästä voidaan EU:ssa nyt kohdistaa 2 prosenttiyksikköä valkuaiskasvituotantoon. 2008 Valmistuu yliopistosta 47-vuotiaana. 1917 Isoäiti Maria tuo Boriksen ja hänen pikkusiskonsa Jelenan ja Valentinan Terijoen kautta Pohjois-Karjalaan. Ja saattaisihan se suomalaisesta maaperästä lähtenyt soijatofun korvaaja olla kiinnostava myös ruotsalaiselle tai pietarilaiselle vegaanille. 2012 Euroopan parlamenttiin Ville Itälän tilalle.. 1980 Käy armeijan. Tämä linjaus antaa meille kansalliset mahdollisuudet korvamerkitä tuesta osa vaikka tosiaan tällaiseen kasvivalkuaisen tuotantoon. 1979 Kirjoittaa ylioppilaaksi Roihuvuoren yhteiskoulusta. Sarvamaa muistuttaa, että meillä on juuri sitä, jolle maailmalla on valtava piilevä kysyntä: puhdasta, villiä ruokaa. Myös esimerkiksi Someron koulujen ja päiväkotien kuukausittainen lähiruokapäivä on hyvä alku. Vierailukohteena oli myös paikallinen Remeskylän Palvi. – Kiuruveden lukiossa pitäisi kaikkien käydä tutustumassa. – Osa matkailun edistämiseen käytetyistä rahoista poikisi parhaiten koko kansan kukkaroon panostuksella tähän kilpailuun. 1960 Petri syntyy Joensuussa. Ja samalla hän suuntaa viestinsä kuluttajille: – Herätkää suomalaiset! Vain te voitte pelastaa kotimaisen elintarviketuotannon ja sen, että omasta maasta saadaan maukasta, aitoa ja puhdasta ruokaa
Yhteiskunta Petri Sarvamaa herättelee meitä pohtimaan tarkemmin, mistä jonkin ulkomaisen tuotteen edullisuus voi johtua. Ekoelo | 9 >
Vaikka useimpien suomalaisten tuottajien pärjääminen on lyhyellä tähtäimellä edelleen paljolti kiinni EU:n ja. – Samaan pakettiin kuuluu myös vaatimus eineksen osana olevan lihan alkuperän ilmoittamisesta. Lainsäädäntöä muutetaan, jos äänestäjät niin haluavat. S:n ja K:n markkinaosuus on yhteensä 80 prosenttia. – Kuluttajainformaatioasetuksessa vuonna 2011 esitettiin sian-, siipikarjan-, lampaan- ja vuohenlihan alkuperämaan merkitsemistä pakolliseksi. EU-tuet ja Suomen maatalous on uutisissa niin loppuunkaluttu aihe, että mahtaako se enää muita kiinnostaa kuin viljelijöitä itseään. Valuuko EU-tuki S:lle ja K:lle. Tätä kirjoitettaessa Sarvamaan maatalousvaliokunnassa tekemän työn tulokset odottavat vielä sinettiään, kun vasta odotetaan marraskuun lopussa tehtäviä EU-parlamentin päätöksiä vuosien 2014–2020 maatalouspolitiikasta. Komission on määrä julkaista vielä ennen joulua esityksensä siitä, miten tämä tieto tulisi esittää. Jos emme aina voi itse valmistaa ruokaamme, meidän täytyy saada tietää, mistä valmiseineksessä oleva liha on peräisin. Kyselyissä kansalaisten enemmistö vastaa, että he haluavat suosia Suomessa tuotettuja elintarvikkeita. Niiden liikkeet on rakennettu parhaille paikoille ja moni paikallinen Alko löytyy niistä. Niiden jäsenet ovat eturintamassa siinä, että tuottajien asema paranee sen mukaisesti, miten kuluttajat oppivat tuntemaan ja arvostamaan heidän työtään. Käytännön ostotilanteessa moni kuitenkin valitsee ulkomaisen vaihtoehdon. Lähiteurastamojen toimintaa ja tilojen suoramarkkinointia pitää edistää. Jos niiden viesti olisi selkeä, suomalaiset alkaisivat syödä enemmän oman maansa ruokaa. Puoluepolitiikkaan se tuo edelleen oman lisävärinsä siinä, että keskusta ja kokoomus kilpailevat samoista äänestäjistä. Tämä edellyttää alkuperämerkintöjä koskevan lainsäädännön tiukentamista. 10 | Ekoelo – Vaihtoehtona on pohdittu esimerkiksi erillisiä merkintöjä siitä, missä eläin on syntynyt, kasvatettu ja teurastettu, jotta kuluttajan on helpompi seurata koko tuotantokaarta. Nyt on parin vuoden ajan ollut kokoomuksen vuoro kantaa vastuuta. Petri Sarvamaan teesejä Suomalainen tuottaja on pinteessä, josta hänet voi pelastaa vain suomalainen kuluttaja. Alkuperämerkinnät selkeämmiksi Suomi-tiimi on siis Petri Sarvamaan konkreettinen ehdotus siihen, miten koko ala saataisiin puhaltamaan yhteen hiileen. Jos mennään yksittäisiin käytännön toimiin, mikä ensimmäiseksi pitäisi saada paremmalle tolalle. Näissä kysymyksissä EU ja sen kansalaisten parlamentti ovat avainasemassa. Maatalousministerinä on ollut Jari Koskinen ja Brysselissä avainpaikalla on ollut Petri Sarvamaa, joka on istunut Euroopan parlamentissa suomalaisena maatalousvaliokunnan edustajana keväästä 2012 lähtien. kaupunkien ruokapiirit näyttävät hyvää suuntaa. Mitä paremmin alkuperämerkinnät olisivat esillä ja mitä selvemmin ne kertoisivat, missä jyvät ovat kasvaneet, missä lehmät lypsetty ja missä maito kypsytetty juustoksi, sitä useampi valinta päätyisi kotimaiseen. Keskusliikkeillä ja niiden supermarketeilla on kissanpäivät, kun samaan aikaan lihan ja maidon tuotanto ovat henkihievereissä. – Alkuperämerkinnät. Villi ruoka, ”Wild food”, on tarina vailla vertaa. Se on suomalaisen huippukeittiön raaka-aineistoa, jota kymmenet miljoonat maksukykyiset ja kaiken kokeneet eurooppalaiset, aasialaiset ja amerikkalaiset ovat halukkaita ostamaan. Kyselyt kertovat yhtä ja teot toista. Meidän pitää luoda toimivat lähiruokamarkkinat. Suomalainen elintarvikeketju on niin pahasti vääristynyt, että muutos on aivan välttämätön. Pitkään toinen niistä on ollut hallituksessa ja toinen oppositiossa
Sarvamaa kysyy, kuinka suuri osa kaikista tuotantotuista – niin kansallisesta kuin EU-tuestakin – jää keskusliikkeiden marginaaliin, alas painettujen tuottajahintojen myötä. Sarvamaan mukaan ruokamme kalleus tuntuu kyllä kuluttajan lompakossa, mutta ei tuottajan kukkarossa. Tuottajia ja muita maaseudusta kiinnostuneita Sarvamaa on viimeisen vuoden aikana kannustanut uusille poluille kolumneissa, jotka hän on kirjoittanut Maaseudun Tulevaisuuteen, Turun Sanomiin, Nykypäivään ja joihinkin muihin lehtiin. Mutta Sarvamaa herättelee meitä pohtimaan tarkemmin, mistä jonkin ulkomaisen tuotteen edullisuus voi johtua. Ekoelo | 11 Näennäisesti halpaa Kun niin sanottu tavallinen kuluttaja ostaa elintarvikkeita, on hinnalla yleensä merkitystä. – Esimerkiksi lihassa on usein kysymys siitä, että ruhon kaikki osat on viimeisiä rippeitä myöten jauhettu käyttöön ja myytäväksi. – Ja täytyy ymmärtää, että kolmen euron jauhelihaa ei voi tehdä suomalaisesta pihvikarjasta. Ei ole kilpailijaa, jonka luo mennä kohtelun paranemiseksi. Komission on määrä julkaista vielä ennen joulua esityksensä siitä, miten lihan alkuperä tulisi esittää. Jos siis haluamme halvan ulkomaisen mössön sijasta ostaa laadukasta kotimaista lihaa ja valmistaa sen itse, meidän pitää olla valmiita tekemään myös kotimaisen lihan tähteistä useampikin ateria, ennen kuin voimme verrata ulkomaisen ja kotimaisen hintaa keskenään. Ne ovat luettavissa Sarvamaan nettisivulta. TEKSTI JA KUVAT: MARTTI HEIKKILÄ. Kauppaa hallitsevat kaksi isoa kirjainta S ja K. Tätä epäyhtälöä selittää se, että kaupan marginaali on kasvanut koko 2000luvun ajan. – Tuottajien näkökulmasta kahden suuren duopoli on aiheuttanut sen, ettei tuottajilla kovinkaan usein ole mistä valita. Yhteiskunta Suomen valtion tukipolitiikasta, Sarvamaa haluaisi niin tuottajien kuin kuluttajien huomion myös muualle kuin tukivääntöihin. Tämä jo pelkästään senkin vuoksi, että tukien varaan ei voi loputtomasti suunnitella tulevaisuutta, vaan realismia on varautua niiden alenemiseen. Voidaanko vähittäiskaupan avaamisella kilpailulle parantaa tuottajahintoja ja näin helpottaa sopeutumista tukimäärän alenemaan. Ulkomainen mössö voi olla vain näennäisesti halpaa kotimaiseen laatulihaan verrattuna. Missä määrin tuottajia tuetaan siksi, että keskusliikkeet eivät ole vuosiin joutuneet maksamaan ”käypää” hintaa tuottajille vaihtoehtojen puuttuessa. Markkinaosuus on S:llä jo huikeat 45 prosenttia ja K:lla 35 prosenttia eli yhteensä 80 prosenttia
Yhdessä kehitettiin luomumyslin resepti ja se antoi hyvän startin. – Alettiin miettiä, että pitäisikö erikoistua. Yhteistyö on sen jälkeen jatkunut tähän päivään asti. S ysmän Luomuherkut Oy on Suomen suurin kotimaisen luomumyslin valmistaja, kun kriteerinä pidetään sitä, että mysli tehdään kotimaisesta luomuviljasta. Vuonna 1969 syntynyt Markku Nikki oli ollut muutaman vuoden opiskelemassa ja töissä muualla, kun hän vuonna 1995 palasi sukutilalle, jota vanhemmat ja isän vanhemmat olivat viljelleet. – Kasvinsuojeluaineiden käyttö alkoi tuntua pahalta, aloin saada niistä oireita eikä se tuntunut luonnonkaan kannalta hyvältä. Alussa omat viljat hiutaleiksi lähimyllyssä Tilalla viljellään kauraa, ruista ja vehnää. Tuottajan ongelmana oli kuitenkin se, että viljasta saatu kilohinta oli huono, ei juuri enempää kuin tehotuotetulla viljalla. Pellot ovat viljelykierrossa. Keinolannoitteita ja ruiskutuksia. – Kaikki tuotteemme on kehitetty heidän kanssaan. Sattuma antoi myötätuulta, kun samaan aikaa Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus (nykyinen Ruralia-instituutti) Mikkelissä aloitti projektin, jossa selvitettiin kotimaisen myslintuotannon edellytyksiä. Ja tuntui innostavalta haasteelta, miten viljan saa perinteisin luonnon keinoin kasvamaan, Markku kertaa syitä luomuun siirtymiseen. Sysmän Luomumyslissä kaikki hiutaleet ovat peräisin suomalaisilla luomupelloilla kasvaneesta viljasta. Ennen sitä oli heidän Haaviston tilallaan jo siirrytty luomuviljelyyn. Yrityksen perustivat vuonna 1999 Anita ja Markku Nikki. Sysmän Luomumysli Taatusti kotimaisesta viljasta Valpas kuluttaja on jo monen vuoden ajan onnistunut löytämään kauppojen hyllyiltä kotimaisen vaihtoehdon myslille. Luomuviljelyyn siirryttiin asteittain ja lohko kerrallaan. Oman tilan tuotannon jalostaminen tuntui hyvältä vaihtoehdolta ja mysli alkoi kiinnostaa. 12 | Ekoelo Luomuviljelijä Markku Nikki marraskuisen luomuruispellon äärellä. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen nuori yrittäjäpari Anita ja Markku Nikki aloitti viljelyn niillä samoilla menetelmillä, jotka jo vuosikymmenien ajan olivat olleet vallalla suomalaisessa maataloudessa. Ja kun taas aletaan kehittää uutta, niin uusien tuotteiden reseptiikkaa suunnitellaan yhdessä. Aluksi tuotantoon kuului myös kasvatussikala
Perunajauho, vehnäjauho Jos kuluttaja haluaa mysliä, joka on kotimaisesta viljasta, kannattaa pakkaukset kaupan hyllyllä tutkia tarkkaan. Omenan alkuperämaa vaihtelee. Euroopan ulkopuolelta tulevat raakaEkoelo | 13 ja hiutaleet ovat näissäkin tuotteissa suomalaisia luomuraaka-aineita. Ongelmana on, että Suomesta puuttuu jatkojalostus, jolla saataisiin luomuome- >. Mysli saadaan sopivan rapeaksi paahtamalla hunaja hiutaleiden pintaan. Oman tilan vilja ei riittäisi tuotantoon ja lisäksi sadon laatuvaihtelut ei saa näkyä lopputuotteessa. Yrityksen muista tuotteista viljapihvin, sipulikeiton ja kasvisliemijauheen luomuyrtit ovat ulkomailla viljeltyjä ja kuivattuja. – Nykyään ostamme kaiken hiutaleen, mitä käytämme myslissä. aineet ovat luomuruokosokeri (Välitai Etelä-Amerikan maat), kuivattu luomukarpalo (Kanada) ja luontainen vanilja-aromi. Lopuksi lisätään myslin muut ainekset kuten kuivattua omenaa tai karpaloita. Nyt kun hiutaleet tulevat suoraan luomumyllystä, on raaka-aine hyvää ja tasalaatuista. Hiutaleet tulevat myllystä höyrytettyinä. Alkuvaiheessa oma luomuvilja vietiin lähimyllyyn, josta siitä puristettiin hiutaleita yrityksen luomumysliin. Luomuhunaja tulee Kiteeltä ja luomurypsiöljy Ruotsista. Viljelyssä on 35 hehtaaria, josta omaa 21 hehtaaria ja loput vuokrattua. Myllyltä voidaan valita aina tarkoitukseen sopivia viljaeriä. Sysmän luomumyslin raaka-aineista tärkein eli vilja saadaan suomalaisilta luomuviljatiloilta. – Olemme kyllä myyneet samaan myllyyn oman luomuviljamme, jossa se sekoittuu muiden suomalaisten luomuviljelijöiden viljan kanssa. Ekoyritys niin, että vuorovuosina viljellään eri lohkoilla myös apilaa, joka tuottaa multaan lisää typpeä luonnon omalla lannoitusmenetelmällä
Jakelu keskusliikkeiden kautta Sysmän Luomuherkut Oy:n tuotanto on perustamisesta lähtien tasaisesti kasvanut. Järjetön kiertotie viljelijältä kuluttajalle. Kotimaista luonnonkarpaloa ei myöskään ole käytännössä saatavilla, ja siksi on tuotava viljeltyä luomukarpaloa Kanadasta. Ja tarvittaessa ottaa selvää erikseen. Oma hullumaisuutensa on tällä hetkellä siinä, että suomalaista viljaa viedään ulkomaille ja sitten Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa siitä valmistetaan mysliä, jota rahdataan mm. Anita Nikki kerää verkkokaupasta tullutta tilausta. Vaikka tuotteen nimi, tai pakkaaja tai jopa valmistaja on suomalainen, ei se vielä takaa, että myslin pääraaka-aineet ovat Suomessa kasvaneita. Suomeen. Toisena tulee Omena-karpalo-mysli, joka on kirinyt siihen malliin, että voi joku päivä vielä mennä ohikin. 14 | Ekoelo. Suorajakelua on ryhdytty harjoittamaan oman verkkokaupan kautta. Oma jakelu ei laajemmalle alueelle olisi mahdollista, kun Sysmä on kaukana keskuksista. Yrityksen tuotteet on saatu jakeluun keskusliikkeiden kautta, mikä vapauttaa yrittäjäpariskunnan tärkeinpään eli tuotantoon sen sijaan, että työpäivät venyisivät jakelua ja markkinointia järjestellessä. – Se on ollut hyvää ja hallittavissa olevaa kasvua, joka on enimmältään tullut tuoteperheen laajenemisen kautta, Markku Nikki luonnehtii. Jos kuluttaja haluaa mysliä, joka on kotimaisesta viljasta, kannattaa pakkaukset kaupan hyllyllä tutkia tarkkaan. Raigo Lepp antaa myslipadalle vauhtia. Yrittäjäperheen lisäksi yrityksellä on yksi palkattu työntekijä. Tällä hetkellä ne tuodaan Itävallasta. Sysmän Vilja Luomumysli on menekiltään edelleen ykkönen. nasta kuivattua mysliin sopivan rapeita paloja
neita turhaan seisomassa. Yrityksen tuotteita toimitetaan tällä hetkellä suoraan myös 15-20 ruokapiirille ja niiden lisäksi joillekin suurkeittiöille. Myslit, sipulikeitot ja viljapihvit pakataan erilaisiin pakkauksiin. Yli 150 euron toimitukset toimitetaan postimaksutta, pienemmillä erillä postimaksu on 15 euroa. Näin meillä ei tarvitse olla useita erilaisia pakkausko- lisää. TEKSTI: MARTTI HEIKKILÄ KUVAT: SYSMÄN LUOMUHERKUT. Jakelun hoitaa Itella. Nämäkin tekevät tilauksensa verkkokauppaan. Siinä postitus työllistää sopivasti mutta ei yli määränsä. He pakkaavat kuluttajille menevät tuotteet. Kun joka tarkastuskäynniltä peritään erillinen maksu, siitä muodostuu vuodessa kuluerä, joka on pienelle tuottajalle suhteessa selvästi isompi kuin isoille tuottajille. Ekoyritys Anita Nikki lähdössä viemään suurtalous-myslisankoja asiakkaalle. – Tärkeää olisi saada kotimaista luomua kauppaan lisää tarjolle. Ja ilman muuta on niin, että jos paine kuluttajilta on riittävä, kauppa ja elintarviketeollisuus reagoi sen mukaan. – Käytämme luomuhyväksyttyä sopimuspakkaajaa. Osa kokonaisuutta on sekin, että kotimainen elintarviketeollisuus entistä enemmän Ekoelo | 15 panostaisi kotimaisen luomun tuotekehitykseen. Lisää kotimaista Luomusta on viime vuosina puhuttu paljon ja Markku Nikin tuntuma on, että kaupat haluaisivat kotimaista luomua Tuotteita toimitetaan 15–20 ruokapiirille ja oman verkkokaupan kautta myös suoraan kuluttajille. Yrittäjäperheen lisäksi yrityksellä on yksi ulkopuolinen työntekijä. Jakelun hoitaa Itella. Yrittäjät pitävät valvontaa sinänsä hyvänä ja välttämättömänä vaikka siihen oma aikansa ja paperisotansa kuluukin. Tuotteiden pakkaus on ulkoistettu. Juuri nyt näyttää tässä suhdannetilanteessa siltä, että reippain kasvu on takana. Tämä on yksi niistä yhteiskunnan toimista, joka on omiaan toimimaan isojen hyväksi ja pientuottajia vastaan. Yhteiskunta valvoo Anita ja Markku Nikkiä tuottajina kahdella tavalla: Evira ja paikallinen ELY-keskus valvoo ensinnäkin, että peltoviljely täyttää luomusertifikaatin edellytykset ja toiseksi, että myslin ja muiden elintarvikkeiden tuotanto täyttää elintarviketurvallisuuden vaatimukset
Juustomestari Juha Lundström hyödyntää kolmen vuosikymmenen kokemuksia Kiuruvedeltä herkkujuustoja ekologisesti Artic Milk valmistaa Kiuruvedellä erikoisjuustoja lehmänmaidosta ja vuohenmaidosta. 16 | Ekoelo. Suomen juustonvalmistajain yhdistys valitsi Juha Lundströmin vuoden juustomestariksi 2004. Yrittäjä Juha Lundström on ollut meijerialalla melkein aina. Ekologisuus ja lähiruoka-ajattelu ohjaavat toimintaa
Ekoyritys A rctic Milk Oy ja somerolainen Kolatun Juustola Oy ovat kaksi Suomen suurinta pienjuustolaa. Siellä oli juustomestari jo noteerannut oppipojan edellytykset alalle ja opasti hänet hakeutumaan Hämeenlinnan meijerioppilaitokseen vuosiksi 1985–1988. Nyt voi hyödyntää pitkän uran oppeja. Ensimmäisen kesän jälkeen hän työskenteli maatalouslomittajana palaten taas seuraavana kesänä samaan meijeriin. Juhan ensimmäinen alan työpaikka oli Nivalan meijerissä kesäapulaisena. Isoäidin jäljillä Nuorella Juha Lundströmillä oli haave jatkaa mummolan viljelijänä Haapavedellä, mutta kun tila jäi enolle, suuntasi Juha muualle. Ja vaikka kulttuurihyppäys Savon puolelle olikin suuri, matka ei ollut pitkä myöskään Kiuruvedelle tai Iisalmeen, jossa tehtiin mm. Vielä tuolloin löytyi meijereitä Nivalan lisäksi niin Kalajoelta, Alavieskasta kuin Pyhäsalmeltakin. Ja Ylivieskassa tehtiin maan parasta emmentaalia. Turunmaa-juustoa. Ekoelo | 17 >. Arctic Milkin juustoissa käytetty vuohenmaito ja lehmänmaito tulevat läheltä. Isoäiti oli ollut meijerialalla Nivalassa Karvoskylän Osuusmeijerissä. Arctic Milk perustettiin kolme vuotta sitten. Silloin ei vielä aavistettu, kuinka tuontijuustot tulevat jyräämään kotimaisen ja meijerit katoavat kuin ladot pelloilta. Sitä ennen juustomestari Juha Lundström oli kokenut suomalaisen meijerialan nousut ja laskut ja hankkinut samalla sen juustoosaamisen, jota hän nyt voi hyödyntää omassa yrityksessä. Ensimmäisen lukuvuoden kevättalvena Juha oli jo Kuusamon Osuusmeijerissä harjoittelijana ja oppi keittämään emmentaalia. Seitsemän vuoden opiskelu agronomiksi tai eläinlääkäriksi ei kuitenkaan kiinnostanut. Yhdellä hiihtolomalla hän oli töissä Kirsti Niemitalon omistamassa pudasjärveläisessä kotijuustola Kollaja ky:ssä, jossa juustomestari Paavo Korkela opetti nuorukaisen tekemään leipäjuustoa. Juustomestari ja homejuusto. Ainahan maitoa, voita ja juustoja tarvitaan. Ala tuntui hyvältä ja varmalta myös Juhasta
Opettamisen ohessa yrittäjäksi Opintojen ohessa Lundström opetti Ahlmanin ammattiopistossa Tampereella hevostaloutta ja tuotantoeläinten hyvinvointia. Ja pari seuraavaa työpaikkaa olivat muusta elintarviketuotannosta kuin meijerialalta. Valion hallussa on suomalaisesta raakamaidon tuotannosta suurin osa. Tuotanto oli sinä päivänä Kiuruvedellä muiden vastuulla ja juustomestarin päätyönä oli jakelun järjestely. Kaikkein eniten hän on nyt päässyt ammentamaan kymmenestä Jokioisten vuodesta. Hän oli juustomestari, mitä titteliä hän käyttää tänäkin päivänä. Vuonna 2004 Suomen juustonvalmistajain yhdistys valitsi Juha Lundströmin vuoden juustomestariksi kollegoiden joukosta. Silloin olisi helpompi neuvotella, kun olisi vaihtoehtoja, Juha Lundström sanoo. Vaalasta Kaustisen Osuusmeijerin leipäjuuston tuotantoa käynnistämään. Riina oli aluksi yhtiökumppanina. Kiuruveden meijeri löytyi siis melko läheltä nuoruusvuosien Nivalaa. Sen jälkeen oli vuorossa Lundsrömin työruran pisin jakso toisen palveluksessa, kun hän 1999 pääsi alan aitiopaikalle Jokioisilla sijaitsevan Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n koemeijerin tutkimusmestariksi. Vaalea Piiparinen on antanut nimensä paprikajuustolle ja musta Rontti viherpippurijuustolle. MTT:n tutkimusmestarina 10 vuotta Kaustiselta tie vei 90-luvun lopussa Turun Valiolle raejuustolan juustomestariksi. Sitten Kalajoen kalatehtaan toimitusjohtajan paikalta takaisin alalle ja Vaalan juustolan laajennuksesta vastaamaan. Ja ympyrän sulkeutumista oli sekin, että tällä hetkellä Arctic Milk valmistaa pudasjärveläisen Kirsti Niemitalon 18 | Ekoelo mukaan nimettyä Niemitalon leipäjuustoa. Sitten takaisin Hämeenlinnaan Osuusmeijeriin kylmävaraston työnjohtajaksi. Valmistumisen jälkeen ensimmäinen työpaikka oli Ranualla apulaisjuustomestarina. Työtä vuorotta Kuluneet vajaat kolme vuotta Arctic Milk Oy:n omistajana ja juustomestarina ovat tienneet Juha Lundströmille työtä vuorotta. Siellä myös tutustuin Riina Palmuun ja Heikki Ahopeltoon. Vuohitila Tähti toimittaa Arctic Milkin tarvitseman vuohenmaidon. Innostuin heidän mukanaan taas maitoalasta ja perustimme Arctic Milk Oy:n 2010. “Herätkää kuluttajat” Kotona Ypäjällä koiria kävelyttämässä. – Sinä aikana perustettiin Ahlmanin tilapuoti ja meijeri. Nykyinen hinnalla kilpaileminen on meidän kaikkien tappioksi. Itsenäinen on myös Osuuskunta Maitokolmio Toholammilta. Niemitalon lisäksi Arctic Milk Oy:n toinen yhteistyökumppani on Vuohitila Tähti, jonka juustonvalmistus siirrettiin Arctic Milk Oy:lle. Nyt hyödynnetään kokemuksia Tuotekehittelyssä Juha Lundströmillä on ollut ilo päästä hyödyntämään pitkää kokemustaan sekä toteuttamaan omia ideoitaan. Vuosien varrella hän oppi huomaamaan myös alan raadollisuuden.. Vaalasta Kaustiselle leipäjuustoa tekemään Kun 90-luvun alun lama toi irtisanomisaallon, oli Juha perheettömänä valmis lähtemään ensimmäisenä. Lehmänmaito tulee valiolaisen Osuuskunta Itämaidon toimittamana paikallisilta tiloilta Kiuruvedeltä ja lähiympäristöstä. Kuinka paljon te voisittekaan lisätä täällä hyvinvointia suosimalla suomalaista. Työt alkoivat lisääntyä ja oli valittava opettamisen ja yrittämisen välillä. Kiuruveden meijerin tiloja olimme jo vuokranneet tuotantoon ja vuonna 2011 tarjoutui mahdollisuus sen ostamiseen. – Aluksi meidän resepteillä tuotettiin juustoja eri juustoloissa. Haastattelupäivä lokakuun lopussa oli siitä merkittävä, että mies teki ensimmäistä kertaa arkipäivänä etätöitä Ypäjältä, jossa metsän ja peltojen keskelle hevosmaisemiin rakennettu koti edelleen sijaitsee. – Olisi kyllä toivottavaa, että syntyisi rakoilua yhden toimijan monopolille. Sieltä taas PohjoisPohjanmaalle Osuuskunta Pohjolan Maidon Oulun meijerin kylmävaraston ja pakkaamon työnjohtajaksi. Heikki ei sen sijaan lähtenyt tähän hankkeeseen mukaan, hän olisi halunnut erikoistua jalostamaan pelkästään kyytön maitoa. Osuuskunta Maitomaa Suonenjoki on irtautunut Valiosta. Tämä pesti jatkui lähes 10 vuotta. – Kuluttajien valinnat ratkaisee. Vaikka Juha Lundström Kaustisella meijerin juustotuotannosta päävastuussa olikin, tuotantopäällikkö oli hänelle “liian koria titteli”. Pari kertaa on soitettava myös kesken haastattelun ja ohjeistettava henkilökuntaa. – Sitten yritin lopetella maitoalaa ja opiskelin Mustialassa hevostaloutta
Syksyllä 2011 toiminta keskitettiin Kiuruvedelle, kun paikkakunnalta vapautuivat Lumolana tunnetun Kiuruveden meijerin tilat. – Lidl on tuonut hyvää kilpailua alalle. Viestit päättäjille Mitkä ovat juustoyrittäjä Juha Lundströmin viestit päättäjille ja viranomaisille. vuohenjuustoleipä), jugurtit ja rahka, homejuustot ja joulujuusto (munajuusto). Arctic Milk toimittaa sen paikalliselle sikalalle. Tavallinen maksaa juustolalle 50 senttiä litra ja luomumaito 70-80 senttiä. Homogenointia ei käytetä. Ja tässä nykytilanteessa pitää muistaa, ettei anna viimeistä tietoaan vieraalle. Ennen Kiuruveden löytymistä Lundström etsi tiloja Forssan seudulta. Milloin on vaihdettava tuotantotilan lattiapinnoite tai Ekoelo | 19 Viimeisen käyttöpäivän suhteen tehtiin äskettäin sellainen väljennys, että päivän ylittäneet voi luovuttaa hyväntekeväisyyteen. Arctic Milkin juustoja on jakelussa vaihtelevasti S:n ja K:n liikkeissä. Meillä Kiuruvedellä ovat asiat tällä hetkellä hyvin, mutta monella muulla paikkakunnalla on ongelmia. Ja se, että Valio pitää luomumaidolla “törkeää ylihintaa”. Tällä toiminnalla on taas oma valvojansa, joka tarkistaa, että rehulakia on noudatettu. Juustonvalmistuksessa syntyvän heran käyttää paikallinen sikala possujen ruokintaan. Pielessä on siis se, että juustoloita valvovat eläinlääkärit. – Kun muiden kertomuksia kuuntelee, niin joskus tuntuu, että pappikin olisi parempi valvoja. Ongelmana on saatavuus. Muutos oli Lundströmin mukaan todella tervetullut, ettei kenenkään tarvitse heittää hyvää tavaraa pois. Heillä on riittämätön koulutuspohja elintarvikevalvontaan, joka ei ole käytännönläheinen. Ja sitten sitä vastentahtoisesti joudutaan tuotantoeläinten ja valvonnan pariin. – Kun on köyhänä syntynyt, niin on opetettu, ettei mitään saa tärvätä. Arctic Milk tuottaa vuodessa juustoja noin 150 000 kiloa. Jonkin aikaa yrityksen tuotanto tehtiin Ypäjän ympäristössä ja Parolassa vuokratuilla tuotantolinjoilla eri meijerien tiloissa. Kaikki tuotteet valmistetaan pastöroituun maitoon. – Kun on köyhänä syntynyt, niin on opetettu, ettei mitään saa tärvätä. – Mutta kasvottomille kiinteistönomistajille tuntui olevan ihan sama, ovatko tilat tyhjillään vai ei. Ekologisuus ja vastuullisuus Ekologisuus kuuluu yrityksen keskeisiin arvoihin. Vihreän sähkön toimittaa Savon Voima, kaukolämpö tuotetaan paikallisen sahan kuoresta ja purusta sekä turpeesta. TEKSTI: MARTTI HEIKKILÄ KUVAT: MARTTI HEIKKILÄ JA ARCTIC MILK. Nuoremmilla ymmärtämisen taso on kovin teoreettista ja asenne usein ylimielinen. Ekoyritys Juha Lundström tervehtimässä Vuohitila Tähden kuttuja. Lundströmin mielestä osa jatkuvista tarkastuksista voitaisiin tehdä pistokokeina. vastaavaa. Nuorissa eläinlääkäreissä näkyy se, että alalle hakeutuvat hyvien todistusten tytöt, joiden unelmana on päästä töihin lemmikkieläinten kanssa. Meijerikiinteistössä ABC Kiuruveden naapurina on myös näyttöjuustola. Valikoimista löytyvät mm. – Niin kauan kuin et tee omaa, sua käytetään hyväksi. Tilat ja laitteet on suunniteltu niin, että tuotteita on helppo varioida. Arctic Milkin tuotteita on yli neljäkymmentä. Omat ongelmansa on Lundströmin mukaan myös siinä, miten juustolan sivutuotteena syntyvää heraa saa käyttää. Joka tarkastuksessa täytetään tarkastuslomake ja tarkastuksesta seuraa lasku. – Ensimmäisenä pitäisi vaihtaa valvojat kuntien eläinlääkäreistä elintarvikealan ammattilaisiin. Tuottajat ovat vahvasti investoineet nykyaikaisiin navetoihin ja vihreinä kuukausina lehmät pääsevät laitumelle. Kuukausipalkkaisia työntekijöitä yrityksellä on viisi ja lisäksi muutama tuntityöntekijä. Juustoja kypsytyskellarissa. S-ketjun kanssa neuvotteluihin Juha Lundström toivoo vielä enemmän sitä, että alueosuuskaupat saisivat toimia omien arvojensa mukaisesti ja pitää kotimaista ja lähituotantoa esillä. Maitoa yritys ostaa vuodessa noin 850 000 litraa. Lehmien hyvinvointi on Pohjois-Savossa Lundströmin mukaan nykyisin hyvällä mallilla. Luomumaitoa ei tällä hetkellä käytetä. kermajuustot, cheddar-juustot, vuohenjuustot (mm. Ja toivottavasti myös isojen ketjujen ulkopuoliset myyntipisteet alkavat kasvattaa suosiotaan
20 | Ekoelo. Kolattu on lajissaan Suomen suurin Somerolta Kolatun kotimaista lähijuustoa Kolatun Juustola Somerolla on pienjuustoloista suurin kotimaisten vuohenjuustojen valmistaja. Yrittäjät Outi Kolattu-Tolvi ja Janne Tolvi aloittivat hankkimalla kaksitoista vuohta sivuelinkeinoksi vuonna 1995. Nyt vuohenjuustoja valmistuu 35 000 kiloa vuodessa
Ekoelo | 21 >. Ekoyritys Outi Kolattu-Tolvi ja Janne Tolvi aloittivat vuohenjuustojen valmistuksen Kolatun tilalla Somerolla vuonna 1996
Oppia haettiin lisäksi mm. 22 | Ekoelo Vuonna 2005 Outi ja Janne päätyivät tunnustamaan, että liika on liikaa yrittäjällekin. Yhdistyksen puheenjohtaja on Päivi Rantakallio (Rantakallion Juustola) ja sihteeri Erkki Vasara (MTT). Vuohenmaito saadaan nyt sopimustuottajilta ja yhteistyökumppanilta Juustoportilta. tuorejuustokurssilta. Sen tuloksena syntyi vuohicheddar, jonka tuotanto alkoi 1997. Yhdistyksessä on tällä hetkellä yli kolmekymmentä jäsenyritystä, jotka löytyvät yhdistyksen nettisivulta. Tilan 62 hehtaarin pellot ovat siitä lähtien olleet vuokralla. Kolattu on ollut Långsjön kartanon torppa. Feta-juustoilla alkuun Juustonvalmistus alkoi 1996 omilla fetajuustoilla. Alan ammattilaisia edustava Suomen Juustonvalmistajain yhdistys perustettiin vuonna 1910 vaalimaan suomalaista juustonvalmistusta ja edistämään juustonvalmistuksen ammattitaitoa sekä lisäämään juuston tunnettuutta. Tämä osa Someroa edustaa sitä varsinaissuomalaista vilja-aittaa, jossa on laajoja ja tasaisia peltoaukeita. Toiminta oli laajentunut niin paljon, että vuohien hoitaminen yhdessä juustotuotannon kanssa kävi ylivoimaiseksi. Vuohista luovuttiin, jotta voitiin keskittyä juustolaan. (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), jonka koemeijerin tiloissa he sitten tekivät puolen vuoden ajan tuotekehitystä yhdessä juustomestareiden Tuija Peltomäen ja Anja Tukkikosken tiimin kanssa. Uusi päärakennus valmistui 1926. K olatun tila sijaitsee Pitkäjärven ja Isoniityn kylien rajalla Someron kirkolta parikymmentä kilometriä Loimaan suuntaan. Ensimmäiset viisi vuotta jäivät kaikki lomat pitämättä. Outi Kolatun isoisänisä Juho Kolattu osti torpan omaksi 1921. Vuohia oli enimmillään 140. Pienjuustoloiden ja juustonvalmistajien yhdistykset Pienjuustoloilla samoin kuin juustoa valmistavilla ammattilaisilla on kummallakin oma yhdistys. Yhdistys jakaa suomalaisen juuston edistämistyöstä Caseus Fennicus -palkinnon. Eniten maitoa tulee alueelta, joka kattaa Satakunnan, läntisen Pirkanmaan ja eteläisen Pohjanmaan vuohitilat.. Tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 1991 ja tilan otti haltuun vasta 18-vuotias Outi. Ne oli lypsettävä joka ainoa aamu ja ilta. Vuonna 1954 valmistui uusi navettarakennus, jossa nykyinen juustola toimii. Peltoa raivattiin lisää kymmeniä hehtaareja. Porista Tervaselän tilalta hankittiin tusina lypsävää kuttua ja toinen tusina kilejä. Yrityksiä edustava Suomen pienjuustolayhdistys perustettiin vuonna 1997 edistämään suomalaista pienimuotoista maidonjalostusta. Myös Italiassa on käyty tutustumiskäynnillä parissa juustolassa. Oppia ja yhteistyötä haettiin, kun Outi Kolattu-Tolvi ja Janne Tolvi tekivät aloitteen Jokioisten MTT:lle Keskityttiin juustolaan Janne Tolvin mukaan yrityksen tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä katossa. Yhdistykseen kuuluu noin 300 henkilöjäsentä ja vajaat parikymmentä yhteisöjäsentä. Kolatun juustot lähtevät kauppoihin kolme kertaa viikossa. Vastavalmistuneet AMK-agrologit vihittiin heinäkuussa 1995. Suomen pienjuustolayhdistys ja Suomen Juustonvalmistajain yhdistys sekä Suomen Juustonvalmistajain säätiö ovat järjestäjinä kilpailussa Suomen parhaista juustoista. Yrittäjäperhe päätti ottaa vuohet ja vuohenmaidon jatkojalostuksen sivuelinkeinoksi. Samalla hän opiskeli Mustialan maatalousoppilaitoksessa (nykyisessä Hämeen ammattikorkeakoulussa) ja sieltä löytyi tilalle myös isäntä
Urosta kutsutaan pukiksi. Nykyisin Kolatussa käytetään maitoa noin 600 000 litraa vuodessa, siitä noin puolet vuohenmaitoa ja puolet lehmänmaitoa. Siellä asiakaskunnan ostokäyttäytyminen reagoi nopeimmin, kun talous yskii. Kuluttajat ja luonnonmukaisuus Mutta vaikka Kolatulla menee hyvin, samaa ei voi sanoa kotimaisesta juustosta kokonaisuudessaan, sillä tuonti- Suomenvuohia taas tuhansittain Suomalaiset vuohet ovat edelleen pääosin alkuperäistä rotua, josta käytetään nimitystä suomenvuohi. Kuttu lypsetään kaksi kertaa päivässä. – Myös kauppaketjut ovat tulleet meitä entistä paremmin vastaan. Lastenkirjailija Mauri Kunnas loi kotiseutunsa nimikkoeläimestä pysyvän hahmon Herra Hakkaraisessa. Vuohinaaraasta tulee kuttu sen jälkeen, kun se on synnyttänyt. Vielä 1950- ja 1960-luvulla ennen tehomaatalouteen siirtymistä monessa maalaistalossa Tyrväällä ja sen lähipitäjissä oli yksi tai useampi kuttu, jonka maidosta tehty tuore kutunjuusto oli emännän ylpeys. >. Vaikka omia vuohia ei Kolatussa enää olekaan, sitoo juustonvalmistus seitsemän päivää viikossa, sillä aina on jokin sellainen valmistusprosessi käynnissä, josta on huolehdittava. Heti seuraavana viikonloppuna messuiltiin K-Team-päivillä Tampereella. Tyrvää on saanut Suomen kuttupitäjän maineen ja 1950-luvulta lähtien kunnan vaakunassa oli pukki siihen asti, kun Tyrvää 1973 liitettiin Vammalaan eli nykyiseen Sastamalaan. Palkattuja työntekijöitä on kolme. Kolatun juustot lähtevät kauppoihin kolme kertaa viikossa, kun kuljetusliike käy valmiit juustot hakemassa. Suomalaiset kuluttajat ovat siis löytäneet Kolatun juustot, yrittäjien mukaan tilanne on kohtalaisen hyvä. S-ketju on meillä suurin, sitten K-kaupat ja sen jälkeen on Heinon Tukku kasvattanut kovasti osuuttaan, Janne Tolvi kertoo. 1970-luvulla vuohia oli Suomessa enää pari tuhatta mutta sen jälkeen kanta on lisääntynyt. Lisätietoa Suomen vuohesta: Vuohen ystävät ry, Maatiainen ry ja Animalia ry Ekoelo | 23 Suomenvuohi Pekka ja Merja Ylimartimon vuohitilalta Vähänkyrön Järvenkylästä. Messuilla ja muissa ruokatapahtumissa käydään ahkerasti ja vuoden verran markkinoinnissa on käytetty myös omaa Facebook-sivua. Yrittäjäpari vastaa yleensä viikonlopuista ja palkattu henkilökunta on vapaalla. Kaikki tuotanto kotimaahan – Myös kauppaketjut ovat tulleet meitä entistä paremmin vastaan. Stockmannilla myynti on sen sijaan notkahtanut taloustilanteesta johtuen. Suomalaisesta vuohenmaidosta tehdyt juustot ovat miedompia kuin Ranskassa ja Etelä-Euroopassa, koska vuohien olosuhteet ovat meillä erilaiset. Kiikoisten vanha nimitys oli “kuttukappeli”. Tällä hetkellä niitä on eri arvioiden mukaan 6500–7500. Haastattelua edeltäneen viikonlopun Outi ja Janne olivat Viini, Ruoka ja Hyvä elämä -messuilla Helsingissä. Ekoyritys Vuoteen 2012 yrityksen nimi oli Kolatun Vuohijuustola Oy. Kaikki tuotanto menee kotimaahan eikä vienti ole tähtäimessä jo pelkästään sen vuoksi, että tuotantokapasiteetti on jo muutenkin katossa. Nimenvaihdos tehtiin, kun toimintaa oli laajennettu myös lehmänmaitoon. Maitoa tulee 2–4 litraa, parhaimmillaan viisi. Myös Tyrvään naapuripitäjässä Kiikoisissa oli vaakunassa pukki 1950 luvulta aina vuoden 2012 loppuun, jolloin kunta liitettiin Sastamalaan. Kuva: Reetta Ahola. Lehmänmaito tulee lähialueelta Valion tiloilta. S-ketju on meillä suurin, sitten K-kaupat ja sen jälkeen on Heinon Tukku kasvattanut kovasti osuuttaan. Vuohi on ollut yleisin Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla
Ruoan polkumyynti pitäisi lopettaa. Virallisen luomustatuksen saaminen olisi haasteellista, kun vuohenmaidon tuotantomäärät muutenkin ovat lehmänmaitoon verrattuna marginaaliset ja luomuvuohenmaidolla pitäisi olla oma kuljetusketjunsa. Parempaan ollaan Lähiruoka ja pientuottajien elintarvikkeet ovat tämän hetken myönteinen trendi. Elintarvikkeiden merkinnöiltä suomalainen lähituottaja toivoo, että kuluttajille tärkeä informaatio olisi esillä selkeästi ja riittävän näkyvästi. Siitä jo lähes puolet on tuontitavaraa. Ravintolakäyttöön soveltuvia tuotteita myyvät suurimmat kotimaiset tukkurit. TEKSTI JA KUVAT: MARTTI HEIKKILÄ 24 | Ekoelo Palkitut juustoammattilaiset Outi Kolattu-Tolvi ja Janne Tolvi. – Joku käytännön järki pitäisi saada valvontaan. Yhteistyö ja verkostoituminen ovat olleet yritykselle luonteenomaista. Ymmärrän kyllä riskiperusteisen valvonnan idean, sen että mitä tiheämmin tehdään tarkastus- Juustoja valmistumassa sentään menossa, kun Sote-alueiden myötä alueet suurenevat. Usein se yksi ja sama kuluttajakin vain siirtää rahaa paikasta toiseen ilman mitään kokonaissäästöä, vaikka kuvittelee säästäneensä. Lähiruoka ja pientuottajien elintarvikkeet ovat tämän hetken myönteinen trendi. Joku kyllä saa sen tietyn erän sillä hetkellä halvalla, mutta kaikki maksetaan jossain toisessa muodossa. Elintarvikkeiden polkumyynnin voivat tehokkaimmin lopettaa kuluttajat nostamalla laatutietoisuuden ja vastuullisuuden hintatietoisuuden rinnalle. Samoin kuin luomu, ainakin jos suositaan kotimaista. Valmistuksen mottona on: Juustoja kaikille aisteille.”. Outi Kolattu-Tolvin aloitteesta Someron kouluissa ja vanhainkodeissa on kerran kuukaudessa lähiruokapäivä. Janne Tolvi on ollut aktiivinen myös valtakunnan tasolla Suomen Pienjuustolat ry:n hallituksessa. Suomalaiset söivät vuonna 2012 henkeä kohden 21,9 kiloa juustoja. Monella riittäisi se, että halvan ulkomaisen juustopaketin ja maissilastut korvaisi hyvällä kotimaisella pientuottajan herkkujuustolla. juuston osuus on koko ajan kasvanut. ’’Pienjuustolatoiminnan uranuurtajia” Äskettäin Juustopöytä ry palkitsi Kolatun Juustola Oy:n Kultainen Juustohöylä -palkinnolla. – Viime aikoina olen huomannut, että kun kuluttajat ovat oppineet ison E-kirjaimen tarkoittavan lisäaineita, niin paljon lisäaineita sisältävissä tuotteissa on nyt E-koodien sijaan alettu kirjoittaa pienellä kunkin lisäaineen koko nimi. Valvonta ja merkinnät Mutta tarvitaan uusajattelua päättäjiltäkin. – Näiden vuohien ravinto tulee nurmilta ja pääosin kotimaisesta viljasta, Janne Tolvi vakuuttaa. Nythän valvojia on satoja ja valvonnassa suuria eroja. Somerolla kerran kuusssa lähiruokapäivä Yrittäjät ovat juustolansa lisäksi olleet muutenkin aktiivisia toimijoita lähiruoan puolesta. – Mutta valvonta pitäisi saada valtakunnallisesti yhdenmukaiseksi. Munajuustoja valmiiksi pakattuina käyntejä, sitä pienempi osa kuluttajia ehtii ostaa tuotteen, jos jossain on ongelmia. Kolatun Juustolan tuotteita on saatavilla kattavasti ruokakaupoista ympäri Suomea. Kolatun käyttämällä länsisuomalaisella vuohenmaidolla ei ole virallista luomusertifikaattia, mutta tässä kohtaa luonnonmukaisuuteen tekee mieli uskoa ilman leimojakin. Palkinnon perusteluissa yrittäjiä kehutaan näin: ’’Janne Tolvi ja Outi KolattuTolvi ovat olleet pienjuustolatoiminnan uranuurtajia ja jakaneet kokemuksiaan auliisti myös muille alalle aikoville. Miten tässä näin on päässyt käymään. Juustolan valmistamat tuotteet ovat maukkaita erikoisjuustoja, joista persoonallisin ehkäpä Waldemar Kuttucheddar
Nousua näkyy puutarhataloudessa ja naudanlihan tuotannossa. Lähivuodet tulevat osoittamaan mitä yhdistyminen vaikuttaa näiden kolmen laitoksen nykyisiin alueverkostoihin. Luonnonvarakeskus aloittaa 2015 Kolme luonnonvarojen tutkimuslaitosta yhdistyy vuoden 2015 alussa. Toimipaikkoja eri puolilla maata on tällä hetkellä 38. Eipä lyö maanviljely leiville näiden Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen lukujen valossa. Kun yrittäjätulo jaetaan palkka- ja korkovaatimusten summalla, saadaan suhteellista kannattavuutta kuvaava kannattavuuskerroin. Se alenee 0,51:stä 0,47:ään vuonna 2013. Yhteen menevät Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Metsäntutkimuslaitos sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Uuden laitoksen nimeksi tulee Luonnonvarakeskus. Eniten kannattavuus heikkenee siipikarjataloudessa ja viljanviljelyssä. Kokonaispääoman tuottoprosentti pysyy kuitenkin edelleen negatiivisena painuen –1,4 prosenttiin. MH Spelt-tuotteet ovat saatavilla hyvin varustelluista vähittäiskaupoista, luomu-, eko- ja lähiruokakaupoista sekä luontaistuotekaupoista. Luonnonvarakeskuksen pääpaikka ollaan sijoittamassa Helsingin Viikkiin. Viljelijän tuntiansio muutaman euron Maatalouden kannattavuus vuonna 2013 säilyy lähes edellisvuoden tasolla, kertoo MTT:n tuore ennuste. Spelt sopii kaikenlaiseen leivontaan! Speltillä voit korvata myös muut jauhot osittain tai kokonaan. Yrittäjäperhe saa siten 7 euron tuntipalkan tekemälleen maataloustyölle ja samanaikaisesti 2,5 prosentin korkotuoton yritykseen sijoitetulle omalle pääomalle. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asiaa sen pohjalta, mitä hallituksen alueellinen koordinaatioryhmä päätti marraskuun alussa. Lisäksi mukaan liitetään Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus. Tällä hetkellä MTT:n pääpaikka on Jokioisilla, Metlan Vantaalla ja RKTL:n Helsingin Viikissä. Osallistu keskusteluun ja liity faniksi: facebook.com/SunSpelt www.sunspelt.fi. MTT:n laskelmien mukaan yrittäjätuloa jää maataloudessa 22 300 euroa, eli seitsemän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Noin 2000 työtunnille jäävä työtuntiansio on 2,6 euroa. Tätä laskettaessa kaikki yritystoiminnasta aiheutuneet hankinnat on jo vähennetty, ja työansio jää korvaukseksi yrittäjän työpanokselle
Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson. 26 | Ekoelo. Maija Silvennoisen juureksissa maistuu lapsuus Keittiömestarin voimaruokaa talvikuukausiin Talvikauden kasviksia ovat valko-, puna- ja savoijinkaali, porkkana, lanttu, palsternakka, punajuuri, juuriselleri, kuivatut ja pakastetut herneet sekä pavut
Säilyvyyttä voi edistää upottamalla juurekset hiekkaan tai turpeeseen. Keittiömestari Maija Silvennoinen kuitenkin kehottaa hankkimaan jääkaappiin vain tarvittavan määrän juureksia kerralla. Ruokatalous Lapsuuden juuresmuistot herättävät tunteita. Keittiömestari Silvennoinen on aina arvostanut työssään kasviksia ja kasvisruokia. Maakellarissa juurekset säilyttävät tuoreutensa pitkään. Juureksia voi säilöä myös esimerkiksi kuivaamalla tai hapattamalla, mutta tuoreiden kasvisten terveysominaisuudet ja käyttömahdollisuudet ovat yleensä parhaat. Juuresten sesonki on parhaimmillaan talvikuukausina, sillä syksyllä nostetut Ekoelo | 27 Maija Silvennoinen on keittiömestari, ravintoloitsija, ruokatoimittaja ja -kirjailija sekä televisiokokki. Retroruuat ja isoäidin keittiö ovat tämän hetken ruokatrendien kärkikastia, ja maukkaita lapsuusmuistoja on helppo herätellä henkiin ekologisesti kotimaisista juureksista. Myös säilötyt marjat sopivat hyvin juuresten >. Hän omistaa jyväskyläläisen kasvisravintola Katriinan. Juurekset täydentävät monipuolista ruokavaliota Juuresten lisäksi talviseen kasvisruokavalioon kuuluvat oleellisesti aina saatavilla olevat perunat, sipulit, tomaatit, kurkku, salaatit ja mausteyrtit. Varhaiskaalin ja uusien perunoiden huumaavat tuoksut sekoittuivat omien lehmien lypsämään maitoon, käsissä tuntui vielä kuokan puristus. TEKSTI: KAISA-LIISA IKONEN KUVAT: KOTIMAISET KASVIKSET JA MAIJA SILVENNOISEN KOTIALBUMI K eittiömestari Maija Silvennoinen, 52, muistaa elävästi, miten maitokaali pyöri maalaistytön kielellä raskaan peltopäivän jälkeen 1960-luvun Saarijärvellä. – Jääkaapin lämpötila ei pysy tasaisena, kun kaappia auotaan jatkuvasti. Kotimaiset juurekset ovat edullisia ja niitä on hyvin saatavilla kaupoissa ympäri Suomen. Juuresten hyvä säilyvyys perustuu siihen, että niiden lepotilan elintoiminnot ovat hitaita. Myös punajuurella on paikka sydämessäni, Silvennoinen miettii. Syys- ja talvikuukausina kokki hakeutuu kotimaisten juuresten pariin: niissä riittää väriä, makua, vitamiineja, kuituja ja mahdollisuuksia. Sesongit jäivät lapsuudessa korvien väliin: on järkevää käyttää raaka-aineita, joita kulloinkin on helposti saatavilla. Siksi juurekset alkavat pilaantua siellä herkästi, Silvennoinen opastaa. Kunnioitus hyvää, alkuperäistä ruokaa kohtaan syntyi jo varhain, ja sesongin kasvikset näyttelevät edelleen tärkeää osaa Silvennoisen keittiöissä. – Oma suosikkijuurekseni vaihtelee sesongin mukaan, mutta esimerkiksi keräkaali on todella monipuolinen raaka-aine, jota voi käyttää ympäri vuoden. Juurekset ovat ekologista ja edullista perusruokaa Suomessa kasvaa monia erilaisia juureksia, joista yleisimpiä ovat porkkana, lanttu ja punajuuri. juurekset säilyttävät paksun kuorensa ansiosta hyvät ominaisuutensa jopa kahdeksan kuukauden ajan
Mausta suolalla ja lisää kookoskerma ja vesi. Kuori ja paloittele punajuuret sekä palsternakat. Ylellinen vuohenjuusto-jogurttimousse sopii punajuurien kaveriksi. Anna jäähtyä hetki.. C-vitamiinin lähteinä juurekset ovat oivallisia, ja juureksista saa myös runsaasti folaattia. Niitä voi napostella myös raakoina, mutta punajuuri, palsternakka, selleri, mustajuuri ja juuripersilja kannattaa kypsentää ensin. Nauti maalaisleivän kera. Soseuta keitto sauvasekoittimella ja lisää sitruunamehu. Lisää mausteet ja kuullota vielä hetki. Laita kattilaan sitruunanmehu ja hunaja. Tarkista maku ja annostele keitto. Suosituin luomujuures on porkkana. Lisää liivatteet kattilaan ja lämmitä kunnes ne ovat sulaneet. – Helpoin tapa lisätä juureksia ateriaan on tehdä niistä raasteita. Avokado tuo pehmeyttä tähän punaiseen juureskeittoon. Juureksia voi keittää, paahtaa, soseuttaa ja marinoida. Lantusta, nauriista, palsternakasta ja porkkanasta saa valmistettua maukkaan lisukemuussin, keittiömestari Silvennoinen vinkkaa. Täyteläiset keitot lämmittävät alkutalven tuiskuissa, marinoidut punajuuret maistuvat muhevien selleripihvien alkupalana! Juuresten terveysvaikutuksia Juurekset sisältävät vain vähän kaloreita mutta paljon vitamiineja ja hitaasti liukenevia kuituja. Hauduta kannen alla noin 20 minuuttia kunnes kasvikset ovat kypsiä. Kuohkeassa keitossa maistuvat muun muassa porkkana, selleri ja mung-pavut. Nauti maalaisleivän kera. Kuullota öljyssä kasvikset, sipulit ja inkivääri. Soseuta keitto sauvasekoittimella ja tarkista maku. Lanttutai naurisraasteen joukkoon voi lisätä hieman sitruunaa ja rouhittuja pähkinöitä. Kotimaisten kasvisten suosikkilistalle juureksista kipuavat porkkana ja lanttu. Juuresruuat lämmittävät talvella Keittiömestari Maija Silvennoisen juuresresepteissä yhdistyvät lapsuuden suosikkimaut ja modernit tuulahdukset maailmalta. kaveriksi. Lisää pavut, kasvisliemi tai vesi ja hauduta miedolla lämmöllä kannen alla noin 20 minuuttia. Kuohkea juurespapukeitto Punainen juures-kookoskeitto Punajuuria ja jogurttimoussea 2 rkl öljyä 3 porkkanaa kuutioina pala selleriä kuutioina 1 pieni lanttu kuutioina 1 sipuli hienonnettuna suolaa vastajauhettua mustapippuria ripaus cayennepippuria 2 dl mungpapuja liotettuna 1 l kasvislientä tai vettä 2 rkl öljyä 400 g punajuuria 400 g palsternakkaa 1 sipuli hienonnettuna 2 valkosipulinkynttä hienonnettuna 2 rkl inkivääriä hienonnettuna suolaa 2 dl kookoskermaa 6 dl vettä 2 rkl sitruunanmehua Pinnalle: 1 avokado kuutioina, persiljaa 6 kypsää punajuurta viipaleina Punajuurien kastike: 3 rkl vadelmaviinietikkaa 4 rkl öljyä vastajauhettua mustapippuria suolaa Kuullota juurekset ja sipulit öljyssä. Juurekset maistuvat mainiosti myös liharuokien kanssa. Juureksista saa runsaasti kaliumia ja ne sisältävät myös muita kivennäisaineita. 28 | Ekoelo Vuohenjuustojogurttimousse 2 rkl sitruunanmehua 2 tl hunajaa 2 liotettua liivatetta 150 g pehmeää vuohenjuustoa 2 dl turkkilaista tai venäläistä jogurttia suolaa vastajauhettua valkopippuria Valmista ensin mousse. Juureksia voi käyttää keittiössä monipuolisesti, ja niitä on hankala pilata; ainoastaan ylikypsennys voi latistaa juuresten makua ja rakennetta. Myös punajuuren suosio kasvaa koko ajan. Raastetun porkkanan seuraksi sopivat soseutetut puolukat. Ripottele päälle avokadokuutioita. Juureksia on yhä enemmän saatavana myös luomulaatuisina: tällä hetkellä noin kolmannes Suomessa myytävistä kasviksista ja hedelmistä on luomua
Hiilijalanjälkeä pienennetään Kotimaisten vihannesten kasvukausi on lyhyt, ja talvikausina kotimaisten kurkkujen ja tomaattien hiilijalanjälki kasvaa merkittävästi. Koristele ruohosipulilla. Kuullota voissa tomaatit, sipulit ja timjami. Lisää kerma ja mausteet. Hauduta miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Paista pannulla voissa molemmin puolin rapeiksi. Valitse näistä omat suosikkisi: t QPSLLBOB t QBMTUFSOBLLB t QVOBKVVSJ t LFMUBKVVSJ t SBJUBKVVSJ t MBOUUV t OBVSJT t QFSVOB t NVTUBKVVSJ t NBB artisokka t QJQBSKVVSJ t KVVSJTFMMFSJ t KVVSJQFSTJMKB t SFUJLLB t SFUJJTJ Tomaattiterttu kasvihuoneessa. Kasvihuonevihannekset ja ympäristö: Juureksissa riittää valinnanvaraa! Juuresten kirjo on niin valtava, että joka päivälle kahden viikon ajan voi valita uuden juureksen. Kannattaako niitä ostaa. Sekoita kastikeainekset ja marinoi punajuuret: levitä punajuuriviipaleet tarjoiluvadille ja valuta kastiketta kerrosten väleihin. Kaupan hyllyillä on kuitenkin saatavilla ympäri vuoden niin kotimaisia kuin ulkomaisia salaatteja, kurkkuja ja tomaattejakin. Energiankäyttöä tehostetaan esimerkiksi LED-valaistuksen avulla. –Ensisijaisesti kannattaa suosia kauden juureksia, mutta esimerkiksi kylmään salaattiin voi valita kotimaista kaalia ja vihanneksia. Kääntele selleriviipaleet ensin kananmunassa ja sen jälkeen siemenseoksessa. Viljelijöiden avuksi on kehitetty verkkolaskuri, jolla voi seurata oman tuotannon kuormittavuutta. Laita 200-asteiseen uuniin noin 10 minuutiksi. Nauti tomaattikastikkeen kera. Tiedotteessaan Kauppapuutarhaliitto muistuttaa, että kotimaisten ja ulkomaisten kasvihuonetuotteiden ympäristövaikutuksia vertailtaessa tulee muistaa energiantuotannon lisäksi muitakin seikkoja vedenkulutuksesta torjunta-aineiden käyttöön ja jopa ihmisoikeuksiin.. Kotimaisia kasviksia kannattaa ehdottomasti suosia talvellakin: näin tuetaan suomalaisia viljelijöitä, eikä vihanneksia lennätetä ympäri maailmaa ennen kuin ne päätyvät lautaselle, keittiömestari Maija Silvennoinen pohtii. Suomalaiset puutarhurit ovat tehneet viime vuosina sinnikästä työtä kotimaisten kasvisten hiilijalanjäljen pienentämiseksi: puutarhoissa käytetään paljon bioenergiaa ja lämmitys hoituu yhä useammin hakelämpölaitosten avulla. Kuori ja viipaloi juuriselleri ohuiksi viipaleiksi. Laita kylmään marinoitumaan noin tunniksi. Suomessa kasvatettujen juuresten tuotantoketjun hiilijalanjälki on varsin pieni. Ruokatalous Sekoita vuohenjuusto ja jogurtti keskenään. Suosisinko suomalaista. Mausta suolalla ja pippurilla. Riko munan rakenne kevyesti laakeassa kulhossa ja sekoita toisessa kulhossa siemenet ja mausteet. Siivilöi kastike ja tarkista maku. Espanjassa tuotetun tomaatin hiilijalanjälki on toistaiseksi talvikautena Ekoelo | 29 pienempi kuin kotimaisen kasvihuonetomaatin, mutta Kauppapuutarhaliitto uskoo eron tasaantuvan nopeasti. Ota lusikalla pallukoita moussesta ja asettele ne punajuuriviipaleiden päälle. Selleripihvit 1 iso juuriselleri tai 2 pientä Leivitys 1 kananmuna 2 rkl vettä 1/2 dl kurpitsansiemeniä 1/2 dl auringonkukansiemeniä 1/2 dl pellavarouhetta Paistamiseen voita Tomaattikastike 1 rkl voita 2 kotimaista tomaattia lohkoina 2 valkosipulin kynttä viipaleina 1 pieni sipuli hienonnettuna 1 tl kuivattua timjamia 1 rkl tomaattisosetta 2 dl kermaa, suolaa, 2 tl hunaja vastajauhettua mustapippuria Valmista ensin kastike. Kuva: Kauppapuutarhaliitto ry. Sekoita joukkoon liivate ja laita kylmään hyytymään noin tunniksi
Jalosteissa hyväksytään se, että mukana on myös ulkomailta tuotuja luomuviljeltyjä ainesosia. Ja kotimaista on aina vähintään 75 prosenttia ja pääraaka-aine kokonaan. Tällä merkillä varustetun tuotteen on lisäksi täytettävä EU:n luomuasetuksen ehdot. Valmisteissa on pääraakaaineen oltava sataprosenttisesti suomalaista. Leppäkerttumerkkiin voidaan nykyisin merkitä tarkemmin myös alue, josta tuote on peräisin. Joissakin tapauksissa mukana on ulkomailta tuotuja ainesosia, mutta kotimaista on aina vähintään 75 prosenttia. SU Leppäkerttuun myös paikallisuus OM I Niiden ansiosta kotimaisuuden näkee ilman lukulaseja tai suurennuslasia. Pari vuotta sitten se uusittiin. OU NAI S - Luomuliiton Leppäkerttumerkki kertoo, että luomu on kotimaista, sillä se myönnetään vain suomalaisille luomutuotteille. Alkuperämaa on kyllä tiettyihin tuotteisiin aina merkittävä, mutta sen voi tehdä muulla tavalla kuin näkyvällä merkillä. OM I SU L OU NAI S - Yhdistykset valvovat Nämä merkit takaavat kotimaisuuden On neljä merkkiä, jotka kertovat kuluttajalle, että ruoka on ainakin pääosin kotimaista. Tämä tarkoittaa, että liha, maito, 30 | Ekoelo vilja, kananmunat, hunaja, sienet, kasvikset, marjat, hedelmät, peruna sekä öljy- ja palkokasvit ovat täysin kotimaisia. Merkin käyttöoikeuden saamiseksi on sitouduttava tuotantoehtoihin, jotka täydentävät Eviran ylläpitämän luomutuotannon valvonnan vähimmäisvaatimuksia. Kuluttajina me voimme olla iloisia siitä, että Suomessa on nämä merkit meidän valintojamme helpottamassa. Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi luomusokeria ei Suomesta saa, joten jos tuotteeseen halutaan sokeria, se on hankittava ulkomailta. Merkki otettiin käyttöön 1988. L S uuri osa elintarvikkeista, joissa on jokin näistä merkeistä, ovat sataprosenttisesti suomalaisia. On elintarvikkeita tuottavan yrityksen oma asia, käyttääkö näitä merkkejä pakkauksissa tai muussa informaatiossa. Kaikki nämä merkit ovat vapaaehtoisia ja kutakin niistä hallinnoi yhdistys, jonka toiminta on vakiintuneella ja luotettavalla pohjalla. Leppäkerttumerkki edellyttää, että maataloustuote on sataprosenttisesti suomalainen. Mutta silloinkin se on luomua. Ne ovat Leppäkerttumerkki, Hyvää Suomesta eli joutsenlippu, Sirkkalehtimerkki ja Maakuntien Parhaat. Ehtona on esimerkiksi se, että eläintuotannossa käytettyjen rehujen tulee olla Suomesta ja kotieläintilan rehuo-
Merkki otettiin käyttöön vuonna 1993 ja sitä hallinnoi Ruokatieto Yhdistys ry (entinen Finfood). Tunnusta tuotteissaan käyttävät viljelijät ja tuottajat ovat tehneet sirkkalehtimerkin käyttöoikeudesta sopimuksen Kotimaiset Kasvikset ry:n kanssa. Jo muutaman vuoden ajan on leivälle etsitty kriteeriä, jolla se ensimmäisenä elintarvikkeena voitaisiin ottaa Joutsenmerkin piiriin. Avainlippu on Suomen Työn Liiton merkki. Motivan mukaan näkemykset Pohjoismaissa poikkesivat toisistaan niin paljon, että pohjoismainen ympäristömerkintälautakunta Nordisk miljömärkningsnämnd päätti keskeyttää leipomoiden ja leivän kriteerien valmistelun toistaiseksi. Avainlippu viestii, että ostaja tukee suomalaista työtä mutta ei välttämättä suomalaista maataloustuottajaa. Kun pakkaamoiden sopimusviljelijät lasketaan mukaan, merkin takana on yhteensä parituhatta puutarhayritystä. Kun kaikki lopputuotteeseen käytetyt raaka-aineet lasketaan yhteen, on suomalaisuusasteen oltava vähintään 75 prosenttia. Ekoelo | 31 KAN Avainlippu ei takaa raaka-aineen kotimaisuutta Avainlipussa oleva Suomen lippu ei takaa elintarvikkeen kotimaisuutta. Koska elintarvikkeissa raaka-aine on usein vain pieni osa kokonaiskustannuksista, voi elintarvike saada oikeuden avainlippuun, vaikka raaka-aine olisi tuotu ulkomailta. Koristekasveilla merkissä on Kauniisti kotimainen ja taimistotuotteilla Kestävästi kotimainen. Sirkkalehtimerkki puutarhatuotteilla Sirkkalehti on Kotimaiset Kasvikset ry:n merkki, jota käytetään puutarhatuotteissa. Omassa maassa kasvanut on täysin suomalaista. Hyvää Suomesta eli joutsenlippu Hyvää Suomesta -merkki tunnetaan myös nimellä joutsenlippu. Kotimaisuusasteen on toki oltava vähintään 50 prosenttia tuotteen omakustannusarvosta, mutta siihen lasketaan raaka-aineen lisäksi mm. >. Se takaa, että vihannekset, marjat, hedelmät, kukat, taimistotuotteet ja ruokaperuna ovat Suomessa kasvaneita. Yrityksen koon mukaan Leppäkerttumerkin käyttöoikeus maksaa kolmen vuoden jaksoissa joko 250 euroa (työntekijöitä alle 10) tai 500 euroa + 0,2 % Leppäkerttutuotteiden liikevaihdosta. M AA Ruokatalous PI R mavaraisuuden on oltava vähintään 50 prosenttia. Joutsenmerkkiä ei vieläkään elintarvikkeille Joutsenmerkki on pohjoismainen ympäristömerkki, joka perustettiin Pohjoismaisen ministerineuvoston aloitteesta vuonna 1989. Sirkkalehtimerkin käyttö edellyttää käyttäjän ja Kotimaiset Kasvikset ry:n välistä sopimusta. Nautojen osalta vaaditaan, että vasikan tulee saada olla emän vierihoidossa vähintään kahden päivän ajan. Merkkiä Suomessa hallinnoiva Motiva kertoi lokakuun lopussa, että pioneerityö leipomoiden ja leivän ympäristömerkistä on toistaiseksi lopetettu. Tämä tarkoittaa myös, että Joutsenmerkki ei ole viesti ekologisesta maataloustuotannosta vaan muista ympäristöarvoista kuten energian säästämisestä. Eläinperäiset lisäaineet ja makkaran luonnonsuolikuoret voivat lihatuotteissakin olla ulkomailta, sillä niitä ei lasketa liharaaka-aineeksi. Sopimus velvoittaa auditointeihin viiden vuoden välein ja markkinointimaksun suorittamiseen vuosittain. Mutta se ei edelleenkään koske ruokaa. pakkauskulut, henkilökulut, markkinointikulut sekä yrityksen poistot ja maksetut korot. Liha, kala, kananmuna ja maito täysin suomalaisia. Maksu määräytyy viljelypinta-alan tai liikevaihdon mukaan. Ja se mikä puutarhassa, kasvihuoneessa tai pellolla kasvaa, ei tietenkään voi muuta ollakaan kuin sataprosenttisesti täällä kasvanutta eli kotimaista. Merkin käyttö ei edellytä jäsenyyttä. Tämän merkin ehtona on, että kaikki liha, kala, kananmuna ja maito täytyy olla 100 prosenttisesti suomalaisia. Sirkkalehtimerkkiä käyttäviä puutarhayrityksiä ja pakkaamoja on noin 500 eri puolilla Suomea. Yhdistyksen mukaan sopimuksessa kiinnitetään erityisesti huomiota tuotannon ympäristövaikutuksiin, henkilöstön hyvinvointiin ja tuotteiden turvallisuuteen. Vuonna 2012 merkkiin liitettiin slogan “Ruokaa Omasta Maasta”. Syötävillä kasviksilla tunnus tunnetaan myös nimellä Puhtaasti kotimainen, joka on tekstinä merkissä
Merkin käyttöoikeus on vain niillä yrityksillä, jotka ovat Ruokatieto Yhdistys ry:n jäseniä. Elintarvikevalmistajien vuosittainen jäsenmaksu on 250 euroa lisättynä 0,1 promillella yrityksen kotimaan elintarvikemyynnistä. eli vähintään 80 prosenttia omakustannusarvosta, johon on laskettu työ ja raaka-aine. Vaatimuksena on myös, että yrityksellä on hyväksytty laatujärjestelmä, joka arvioidaan joka kolmas vuosi. Maakuntien parhaat Maakuntien Parhaat -laatumerkkiä voivat käyttää pienyritykset, joiden tuotteiden kotimaisuusaste on korkea Sirkkalehtimerkki takaa kasvisten kotimaisuuden. Pakkauksessa on sekä Maakuntien Parhaat -merkki että Hyvää Suomesta -merkki. Vavesaaren tila sijaitsee Kangasniemellä. EU:n luomutunnuksen Lehtimerkki takaa kotimaisuuden vain, jos sen yhteyteen on erikseen kirjoitettu “Tuotettu Suomessa”. Maksu on pienimmiltä yrityksiltä 200 euroa + alv. Näiden tuotteiden keskimääräinen kotimaisuusaste on Ruokatiedon mukaan 95 prosenttia. Merkkiä käytetään elintarvikkeiden lisäksi mm. luonnonkosmetiikassa ja viiniteollisuudessa. Tämä teksti edellyttää, että vähintään 98 prosenttia maatalousperäisistä raaka-aineista on tuotettu Suomessa. Pääraaka-aineiden on elintarvikkeissa oltava sataprosenttisesti suomalaisia. Sitä voivat hakea pienyritykset, jotka ovat joko elintarvikeyrityksiä, käsi- ja taideteollisuusyrityksiä tai maaseutumatkailu- ja palveluyrityksiä. Hyvää Suomesta merkin käyttöoikeus on tällä hetkellä 240 valmistajalla ja niiden yhteensä noin 8000 tuotteella. Demeter-merkki on ainoa luomutuotannon kansainvälinen merkki, joka on maailmanlaajuinen. Biodynaamisilla tiloilla on perinteisesti ollut läheiset suhteet asiakkaisiinsa.. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että vaikka tuotteesta 90 prosenttia olisi tuotettu Suomessa, Lehtimerkin yhteyteen on laitettava teksti “Tuotettu EU:ssa”. TEKSTI: MARTTI HEIKKILÄ Herkkujuustolan juustot valmistetaan Sastamalassa. Merkin myöntää Evira ja se valvoo, että viljelyssä noudatetaan EU:n luomuasetuksen vaatimuksia. Biodynaamisessa tuotannossa huomio suunnataan tuotannon resurssien paikallisuuteen, ja ihanteena on se, että ne ovat mahdollisuuksien mukaan peräisin itse maatilalta. Demeter-merkin myöntää Suomessa Biodynaaminen yhdistys. Lisäksi tuotteen tai palvelun on oltava asiantuntijaraadin hyväksymä ja yrityksellä pitää olla yritysmäinen tuotantotapa ja tuotannon määrä. Pakkauksessa on Luomuliiton Leppäkerttumerkki, Hyvää Suomesta -merkki sekä EU:n luomumerkki. Näiden maksujen lisäksi kustannuksia tulee siitä, että mukana olevat yritykset auditoidaan eli tarkastetaan noin kolmen vuoden välein. Tilan karja siirtyi luomuun 2005. Tilan myslillä on Maakuntien Parhaat -merkki. Kosken Kartano sijaitsee Uudenmaan ja VarsinaisSuomen rajalla. 32 | Ekoelo Luomua kotimaasta tai ulkomailta Luomumerkeistä Leppäkerttumerkki kertoo kotimaisuuden, mutta Aurinkomerkki, EU:n Lehtimerkki ja Demeter-merkki voivat olla myös ulkomaisilla tuotteilla. Kuvat: Kauppapuutarhaliitto ry. Maakuntien Parhaat -laatumerkin käyttöoikeuden myöntää ProAgria Keskusten Liitto. Aurinkomerkki on Suomen valtion oma kansallinen luomumerkki, jonka voi saada mistä tahansa maailmasta tuotu luomutuote
Muutoin alkuperän ilmoittaminen ei yleensä ulotu ainesosiin asti. E lintarvikkeiden pakkausmerkintäsäädökset edellyttävät, että pakkauksessa ilmoitetaan valmistajan, pakkaajan tai EU:ssa toimivan myyjän nimi ja osoite. EU:ssa ei kuitenkaan ole vielä yhtenäistä määräystä siitä, milloin tätä merkintää saa käyttää. Naudanlihasta, jolla on oma merkintäjärjestelmänsä, on aina ilmoitettava alkuperämaa, myös Suomi. Tarkemmat määräykset ja ohjeet elintarvikkeiden alkuperämerkinnöistä löytyvät Eviran sivuilta. Vaikkapa Suomessa paistetun ulkomaisen leivän tai Suomessa pakatun ulkomaisen maidon alkuperä on ilmoitettava. Suomessa kotimaisesta maidosta valmistettu juusto on luotettava valinta. ulkomaisista juustoista valmistetussa sulatejuustossa ei tarvitse ilmoittaa juustojen alkuperämaata. Vapaaehtoisesti tuotteeseen saa merkitä, että se on gmo-vapaa (eli gmvapaa). Eläintuotteissa gm-vapaa -merkintää voi käyttää vain, jos eläintä ei ole sen elinkaaren missään vaiheessa ruokittu muuntogeenisellä rehulla. Se ei siis tarkoita tuottamista eli sitä, missä kasvi on kasvanut tai eläin elänyt. Suomen lipun käyttäminen pakkauksessa Suomen lippua saatetaan käyttää tuotteiden yhteydessä symboloimaan tuotteen suomalaisuutta ja kotimaisuutta. Siten Tämä pienjuustoloiden tuotteita tarjoava juustotiski löytyy valtatie 2:n varrelta Forssasta. Valmistuksella tarkoitetaan elintarvikkeen yhdistämistä muihin ainesosiin, kypsentämistä, säilömistä tai muuta vastaavaa käsittelyä. Tuotteen tulee olla sekä valmistuksen Ekoelo | 33 että raaka-aineiden osalta kokonaan tai pääosin kotimainen, muussa tapauksessa lipun käyttö johtaa kuluttajaa harhaan. Sellaisissa elintarvikkeissa, jotka eivät edes voi sisältää muuntogeenisiä ainesosia, gm-vapaa -merkintää ei kuitenkaan saa käyttää, koska sitä pidetään harhaanjohtavana. Tuoreiden hedelmien ja vihannesten alkuperämaa on aina ilmoitettava. Maidon alkuperä ilmoitettava, hillon ei Jos käsittely on Suomessa vähäistä, tulee raaka-aineen alkuperämaa ilmoittaa, jos sen puuttuminen voi johtaa ostajaa harhaan. Viljeltyjen tuotteiden osalta ilmoitetaan maa, jossa viljely on tapahtunut. Tämä koskee myös marinoituja tai maustettuja lihoja. TEKSTI JA KUVA: MARTTI HEIKKILÄ >. Eviran mukaan näitä ovat mm. Sääntönä on, että jos tuotteessa ei ole merkintää muuntogeenisyydestä, kuluttajan pitää voida luottaa siihen, että se ei ole muuntogeeninen eli geenimanipuloitu. Alkuperästä on ilmoitettava tarkemmin, jos sen ilmoittamatta jättäminen voi johtaa ostajaa harhaan elintarvikkeen todellisen alkuperän suhteen. Evira suosittelee, että myös muun lihan alkuperä ilmoitetaan. Ruokatalous Sulatejuusto voi olla mistä vain Tarkista ruoan alkuperä Lainsäätäjän vaatimukset elintarvikkeiden alkuperämerkinnöille keskittyvät valmistajiin eivätkä tuottajiin. porkkana, kauraryynit ja mustikkahillo. Pakastemarjasekoituksesta on ilmoitettava alkuperämaa, jos näitä marjoja kasvaa Suomessa. GMO-merkintä Muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja säännellään EU-asetuksella. Ulkomaisista marjoista valmistetuissa hilloissa ei tarvitse ilmoittaa alkuperää. Sen sijaan ulkomaisen juuston, joka raastetaan ja pakataan Suomessa, alkuperä on ilmoitettava, koska kyse on vähäisestä valmistuksesta. Jos jokin marja tai mauste ei lainkaan kasva Suomessa, sen alkuperää ei tarvitse ilmoittaa. Makeasta vedestä pyydetystä tuotteesta ilmoitetaan alkuperämaa. Tällä määräyksellä pyritään siihen, ettei ostaja oleta elintarvikkeen olevan suomalaista alkuperää, jos se on valmistettu muualla tai tuotu Suomeen muualta. Mitä enemmän elintarviketta jalostetaan eli käsitellään Suomessa, sitä enemmän siitä näiden säännösten mukaan tulee suomalainen. Evira on laatinut suomalaisille toimijoille ohjeet, joiden mukaan gm-vapaa, merkintä edellyttää, että muuntogeenistä ainesta on 0 prosenttia eli ei yhtään. Merestä pyydetystä on ilmoitettava merialue kuten Koillis-Atlantti, Itämeri ja Välimeri. Mitä pidemmälle valmistettua eli “jalostettua” ruoka on, sitä vapaammin sen voi myydä ilman tietoa alkuperästä
Mutta esimerkiksi leipomoiden joukosta on 34 | Ekoelo vaikea löytää yritystä, joka kertoisi, mistä myllystä leivontaan käytetyt jauhot ovat peräisin ja missä jyvät ovat kasvaneet. Silti vaikkapa leivän ketjua on toisinaan ylivoimaista saada selville. Netti on apuna, kunhan tietää paikat, joista etsiä. Mutta aina se ei ole näin yksinkertaista. Haulla “Luomuliitto, Luomutuotteet, Osta Luomua” löytyy linkkejä pariinkymmeneen paikkaan, joista pääsee joko suoraan luomutilan suoramyyntiin tai muuhun luomutuotteita välittävään paikkaan.. Joku voi sanoa, että liikkumalla lähiympäristössä. M istä alkutuottajia ja paikallisia yrityksiä löytää. Netin avulla voi löytää myös pieniä paikallisia elintarvikeyrityksiä. Luomuliitto ja Biodynaaminen yhdistys Luomua etsivän on helppo aloittaa Luomuliiton sivustolta. Netistä on tällä hetkellä helpointa löytää sellaisia maataloustuottajia, joilta saa suoraan ostaa lihaa, juureksia, kananmunia tai muita vastaavia käsittelemättömiä tuotteita. Jäljitä koko ketju Lähiruokaa ja luomua pientuottajilta Kuluttajan varmin keino selvittää ruokansa alkuperä on jäljittää koko ketju alkutuottajaan asti. Kotimaista vuohenjuustoa kotimaisesta maidosta, kotimaisia Lobo-omenoita ja oman maan salaattia
Sivustolta löytyvät hankkeen 17 aluetoimijaa eri puolilta Suomea. Kotimainen lähi vai ulkomainen luomu Luomuliitto on vastannut myös Leppäkerttumerkin uudistuksella kuluttajien tarpeeseen tietää, missä ruoka on tuotettu. Tarkoitus on, että yrityksen tai tilan toiminta on ammattimaista. Päivi Töyli kertoo valitsevansa kotimaisen lähiruoan ennemmin kuin ulkomaisen luomun, jos nämä ovat vaihtoehdot. Kurjen tila (tulossa biodynaamiseksi) ja Rekola ovat yhdessä perustaneet Tampereelle TILA kaupungissa -luomuruokakaupan, joka on Luomulaatikko-yrityksen pyörittämä. Kotieläintuotannossa Leppäkerttumerkin vaatimuksena on, että omalta tilalta täytyy tulla vähintään puolet rehuista. Vastuulliselle kuluttajalle on tärkeää, että myös vilja on paikallista ja leipomon lähellä jauhettua. – Kyllä kotimaisuus ja läheisyys on minulle tärkeää. – Sivustolle otetaan mukaan pienet ja keskisuuret yritykset ja alkutuotantoa harjoittavat tilat, jos tilalta tapahtuu suoramyyntiä. Ekoelo | 35 – Suomalainen kuluttaja on avainasemassa, haluaako hän kotimaisen ja paikallisen vaihtoehdon vai halvinta mahdollista. Mukaan voi siis periaatteessa tulla myös sellaisia yrityksiä, jotka tuovat elintarvikkeita tai niiden raaka-aineita ulkomailta. Palvelussa on myös erillinen tilamyyntihaku. Tuotteita löytyy vihanneksista yrttisuolaan, hunajaan ja hapatteisiin. Sivustoa ei ole tarkoitettu suurille yrityksille, jotka työllistävät yli 250 henkilöä, Töyli kertoo. Muita kriteereitä sivusto ei yrityksille aseta. Sieltä voi etsiä lähellä sijaitsevia yrityksiä ja tuottajia rajaamalla haun omaan maakuntaan. Aluetoimijat ovat yhteydessä oman alueensa yrityksiin ja kertovat mahdollisuudesta olla esillä sivustolla ja toisaalta yritykset ottavat itse aktiivisesti yhteyttä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Päivi Töyli. Palvelu on yrityksille maksuton. Pääseekö kuka tahansa mukaan. Nämä aluetoimijat ovat osaajia ja aktiiveja, jotka tuntevat hyvin suomalaisen lähija luomutuotannon. Ruokatalous Biodynaamisen yhdistyksen sivulta löytää sellaisia maatiloja, joissa viljely tapahtuu biodynaamisesti. Ruokapakkauksessa oleva valmisteen Suomeen viittaava nimi ei luomussakaan ole tae siitä, että raaka-aine olisi Suomesta. – Ulkomaisen luomun puolesta voi kuitenkin joissakin tuotteissa puhua se, että jos koko Suomesta ei ole kotimaista vaihtoehtoa saatavilla ja ulkomaisen luomun kysyntä sen vuoksi nousee, se voi saada suomalaisen yrityksen tekemään päätöksen ryhtyä valmistamaan kotimaista luomuvaihtoehtoa. Luomuliiton toiminnanjohtajan Elisa Niemen mukaan alueellinen merkintä on vähitellen yleistymässä, sitä mukaa kun tuottajat uusivat pakkausmerkintöjään. Sivustoa on ylläpidetty vuodesta 2008. – Yrityksiä tulee sivullemme kahdella tavalla. Kuluttajana Niemi kertoo itsekin kaupassa pohtivansa, jos valittavana ei ole kotimaista luomua vaan ainoastaan ulkomainen luomu ja kotimainen lähiruoka. Hankkeeseen liittyvän RuokaSuomen teemaryhmän-sivulta löytyy myös esite suomalaisista lähiruokakaupoista maakunnittain. Eikä sekään, vaikka pakkauksessa mainittu yritys olisi >. Monilta leipähyllyiltä löytyy myös paikallisen leipomon leipiä tv:ssä mainostettujen merkkituotteiden rinnalla. Aitoja Makuja Sivustolla aitojamakuja.fi on listattuna yli 1800 paikallista elintarvikeyritystä. Jo aikaisemminkin on kotieläintuotannossa ollut vaatimuksena, että omalta tilalta täytyy tulla vähintään puolet rehuista. Tällä hetkellä tiloja on parikymmentä painottuen etelään ja länteen. Hän sanoo myös, että suomalaisissa ruokapiireissä toteutuvat kotimaisen reilun kaupan periaatteet, kun tuottaja saa hinnan, jolla kannattaa tuottaa. Elintarvikkeita voi hakea tuoteryhmittäin ja haun voi halutessaan rajata luomuun. Leppäkerttumerkkiin on nyt mahdollista liittää sen maakunnan nimi, josta ruoka on peräisin. Aitoja makuja on Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean hanke, joka kuuluu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan. Monilla biodynaamisilla tiloilla on tilakauppa
Autokeitaan Shop!- ruokakauppa sijaitsee valtatie 2:n varrella Forssassa. Leppäkerttumerkki takaa myös kotimaisuuden. suomalainen. Entä olisiko lähiruokamerkki tarpeen. Valikoimissa on runsaasti pientuottajien tuotteita. Toisille se on kivenheitto ja toisille koko maakunta. Töylin mukaan siitä on alalla keskusteltu, mutta ainakaan toistaiseksi sellaista ei ole ryhdytty puuhaamaan. Kotimaisia lähiomenoita. Agronomina Elisa Niemi tuntee suomalaisen maanviljelyn hyvin. – Viljely on Suomessa ollut monipuolista, mutta sen säilyttäminen sellaisena on haastavaa samoin kuin monipuoliseksi palauttaminen siellä, missä se on jo mennyt yksipuoliseksi. Ensimmäinen kysymys olisi löytää yhteisesti hyväksytty määritelmä siitä, mikä on lähi. Kauppojen hyllymerkinnät yleistyneet Kaupat ovat vastanneet lähiruoan kysyntään sijoittamalla niitä omille hyllyilleen, joiden kyltissä lukee “Lähi”, “Paikallista”, “Oman maakunnan” tai muuta vastaavaa. TEKSTI JA KUVAT MARTTI HEIKKILÄ 36 | Ekoelo. Silloinkin tuote on voitu valmistuttaa ulkomailla. Loimaalaisen LuomuHeikkilän pihvilihan tunnistaa tästä etiketistä, jossa olevat Leppäkerttumerkki sekä EU:n lehtimerkki ovat takuuna EU:n luomuasetuksen noudattamisesta sekä sitä vielä tiukemmista Luomuliiton vaatimuksista. Päivi Töyli kertoo kokemuksenaan asuinpaikaltaan Seinäjoelta, että yleensä erityisesti leipähyllyllä on paljon paikallisia vaihtoehtoja valtakunnallisessa jakelussa olevien leipien joukossa. Pelto ei muutu hetkessä takaisin siksi, mitä se on ollut. Kuluttajan ei näissä tilanteissa pidä luulla, vaan kannattaa katsoa merkintöjä tarkemmin
Ekoyritys Vuoden luomuyritys: SunSpelt Oy Kari Kaipaisen tuotekehittely on ollut mielenkiintoista ja innovatiivista. Kaipainen kertoo olevansa palkinnosta otettu, mutta antaa kiitosta myös alihankkijoilleen ja muille yhteistyökumppaneilleen. Toimitusjohtaja Kari Kaipainen vastaanotti tunnustuksen marraskuussa Mikkelissä pidetyillä Luomupäivillä. Siitä lähtien hänen johtotähtinään ovat olleet luomu, lähiruoka, kotimaisuus, terveellisyys ja ravintopitoisuus. Speltlakut näkivät päivänvalon reilu vuosi sitten. >. TEKSTI: MERJA KIVILUOMA, KUVAT: SUNSPELT, MERJA KIVILUOMA Ekoelo | 37 L uomuliitto palkitsi Vuoden Luomuyrityksenä SunSpelt Oy:n. Pienin askelin – suurin sydämin SunSpelt Oy:n toimitusjohtajan Kari Kaipaisen luomuyrittäjyys alkoi 13 vuotta sitten, kun naapuri toi hänelle spelt-hiutaleita
Spelt-tuotteita joka makuun SunSpelt Oy toimii nykyisin Rääkkylässä. Kvinoaa viljeltiin muutamia vuosia, ennen kuin se otettiin markkinoille. Suomen markkinat ovat pienet erikoistuotteille, ja vientiä ulkomaille on kasvatettu koko ajan. Olenkin tehnyt yhteistyötä monien keittiömestareiden kanssa. Työni on ollut tasapainoilua ja toiveenani on uudenlaisen ajatusmallin levittäminen, hän sanoo ja viittaa ruokakulttuuriin, mutta myös luonnonmukaisiin arvoihin yleensä. – Kvinoa on otettu maukkaana vaihtoehtona vastaan ravintoloissakin. Myös Viikinkiravintola Harald on ottanut kvinoan suurella suosiolla vastaan. – Se on aiemmin tunnettu lähinnä kasvis- ja erikoisruokavalioista, mutta isommalle yleisölle kvinoan vieminen vaatii vielä perustyötä, yrittäjä toteaa. Esimerkiksi innovatiivinen tamperelainen kokki, Arto Rastas, tarjosi hiljattain kvinoasalaattia eräässä kanta-asiakastilaisuudessa. Kvinoaa viljellään Rainingon luomutilalla Liedossa. Tuote on erittäin maukas ja maistuu aidolle lakritsalle. Liikevaihto oli menneenä vuonna puolen miljoonan tienoilla. Sitä tarjottiin menestyksellä esimerkiksi isänpäivälounaalla. Lisäksi hän valmisti spelttitalkkunalla paneroituja haukipyöryköitä, jotka olivat todella herkullisia, Kari Kaipainen sanoo. SunSpeltillä on runsas valikoima erilaisia spelt-tuotteita jauhoista hiutaleisiin ja rouheisiin. – Olemme pyrkineet tekemään työtä ihmisten hyväksi reilun periaatteen mukaan. tossa, lisäkeruoissa, piirakantäytteissä, laatikoissa ja puuroissa. Sisäinen kutsu lähti kul-. – Monikäyttöisellä helmijyvällä voidaan korvata riisi. Kvinoaa keittiöihin Vuosi sitten speltin rinnalle tuli kotimaassa kasvatettu kvinoa. – Se tehdään täysjyväspeltistä, lakritsinjuuresta ja -öljystä sekä kookossokerista. SunSpeltin kärkituotteeksi nousi vuosi sitten myös laku. Kaipainen uskoo, että kotimainen luomukvinoa on tuonut uutta arvoa viljoihin. Samalla napostelija saa kivennäis- ja hivenaineita, jotka ravitsevat myös aivoja. Spelttiä ostetaan jonkin verran suoraan tuottajilta, mutta myös kauhajokelaisen Merinomi Oy:n sekä jalasjärveläisen Korpelan että raaseporilaisen Mustion myllyn kautta. Puhdas ja aito suomalainen tuote on saanut vihdoin menestystä. Siitä voi valmistaa vaikkapa vispipuuron. Nyt näyttää siltä, että tuotteissa mennään nimenomaan keittiöiden kautta. Kvinoasuurimoa voidaan käyttää riso- Sun Speltin myllytuotteita jyvistä jauhoihin. Helmijyvä sopii kaikkeen, mihin riisikin sopii: lisäkkeisiin, puuroihin, pataruokiin, laatikkoruokiin, täytteeksi ja vaikka keittoihin, Kaipainen esittelee. – Myös Chef & Sommelierin Sasu Laukkonen ja Armas-perheen Heikki Ahopelto ovat vannoutuneita kvinoan 38 | Ekoelo ja speltin käyttäjiä. Alkuvehnätuotteiden ja erityisesti speltin myymisen se aloitti vuonna 2000. SunSpelt tarjoaa myös näkkileipiä. – Kaikki lähti siitä, että naapuri toi minulle spelt-hiutaleita, ja siitä syttyi sisäinen palo. Edelleen kvinoa kiinnostaa myös keliakiaa sairastavia, koska se on luontaisesti gluteeniton. Sisäisen kutsun mukaan Kari Kaipainen innostui luomuyrittäjyydestä vuosituhannen alussa jättäen taakseen vanhan työuransa toimistotarvikkeiden myyjänä. Hän asui tuolloin Vihdissä ja oli siellä tutustunut luomuviljelyyn ja pyrki kohti luonnonmukaisia arvoja
Ison laivan kääntäminen ei ole aina helppoa, hän sanoo ja viittaa juuri lähiruoan, luomun ja alkuperäisyyden arvojen eteenpäin viemiseen. Kaada massa vuokiin siirapin päälle. – Olenkin mieltänyt työni sellaiseksi, jossa edistyn pienin askelin, mutta suurin sydämin. Tarjoa heti. SunSpeltin reseptejä jettamaan minua eteenpäin. Siivilöi uuteen kattilaan ja sulata uudelleen hellalla. – Mikään ei ole tullut helpolla. Resepti neljälle hengelle. Ekoelo | 39 >. Nyt kuitenkin ollaan kenties jo isompien askelien edessä. Riko munat ja kulhoon ja riko niiden rakenne vispilällä. Leikkaa paloiksi ja tarjoa soijakastikkeen kanssa. Olen rakentanut kaiken ikään kuin tyhjästä pyrkiessäni samalla luomaan uudenlaista ajatusmallia ruoan ympärille. Resepti neljälle hengelle. Nypi timjamista lehdet. Paista 150 asteisessa uunissa, kunnes hyytyvät, noin 20-30 minuuttia koosta riippuen. Lämmitä niin kauan, että siirappi sulaa ja koko massa on lämmin. retikkaa Keitä quinoa vedessä, anna sen vetäytyä kunnolla ennen käyttöä. Luomuyrittäjän haasteet 13 vuoden aikana Kaipainen on kulkenut haastavan tien. En ole tehnyt nopeita liikkeitä, vaan edennyt rauhallisesti. Aloin tehdä sellaista, joka tuntui itseni kannalta oikealta. 175 g sokeria karamellisiirappia varten 1/3 pkt spelttilakua 3-5 rkl vettä 1,5 dl maitoa 2,75 dl kuohu/vispikermaa 4 kananmunaa 2 rkl kuivattua mustaherukkaa Voitele creme caramel- vuoat voilla tai öljyllä. Lakritsimustaherukka creme caramel Quinoa-kasvis’sushi’ 3 dl quinoa vettä 3 rkl omenaviinietikkaa suola sokeri kaskinaurista tai esim. lisätä suolaa paistopinnoille. Levitä quinoaa tuorekelmun päälle ohut kerros ja aseta sen keskelle pituussuunnassa kasviksia, esim tuorekurkkua, kaskinaurista ohuina suikaleina tai vaikka rapeita salaatinlehtiä. Smoothieshotti 2 kpl tuoretta, matalahappoista omenaa 4 rkl karpalojauhetta 2 timjaminoksaa 1 dl maitoa 2 dl maustamatonta luomujugurttia 1 dl spelt kuitulisää 2 rkl sokeria Spelt-sämpylät. Kaada uunivuoan pohjalle kuumaa vettä ja aseta vanukkaan kuumaan veteen niin että vesi on maksimissaan puolessa välissä vuokia. – Seuraava askel on viedä suomalaista luomua muualle. Spelttitalkkunaleivitetty kala 3 kpl pieni siikafile suolaa maun mukaan talkkunajauhoa leivittämiseen voita ja öljyä paistamiseen Trimmaa siikafileet veitsellä niin, että rustoa, vatsarasvaa ja ruotoja ei ole enää fileessä kiinni. Anna fileen Kuori omenat ja pilko ne pienehköiksi imeä suolaa itseensä noin 5 min kelmun paloiksi. Sekoita alla. Mausta quinoa etikalla, suolalla ja sokerilla sen ollessa vielä lämmintä. Lisää siirappikattilaan (lopun siirapin päälle!) maito ja kerma. Koe-eriä menee nyt kolmeen maahan, Kaipainen kertoo. Kaada kuuma massa pikkuhiljaa päälle koko ajan sekoittaen. Nypi fileestä keskiruodot ja suolaa file lihapuolelta kevyesti. Yrittäjä kokee, että nykyaika tarvitsee nimenomaan luonnollista ja tasapainoista ravitsemusta, jossa keskeisiä tekijöitä ovat luomu, lähiruoka, kotimaisuus, terveellisyys ja ravintopitoisuus. Voit halutessasi seista. Viilennä jääkaapissa kelmun alla ja tarjoile kumottuna oman siirappinsa kanssa. Innostuin speltin mahdollisuuksista ja vuosien varrella spelt-tuoteperhe on lisääntynyt, Kaipainen kertoo. Sulata sokeri kattilassa ja lisää lakut, kun sokeri alkaa paahtua. Lisää kuivattu mustaherukka ja pyörittele ja siivilöi massa. Jäähdytä huoneenlämpöiseksi. Pyöritä rullalle ja anna hetki vetäytyä jääkaapissa. – Mietin muutoinkin ravinnon alkuperäisyyttä, luonnonmukaisuutta, ekologisuutta ja henkisyyttä. Pyöritä siiat talkkunajauhoissa ja paista ainekset blenderissä ja tarjoa heti shottila- pannulla voissa ja öljyssä. Hyvä ruokakulttuuri maustetaan hyvällä asenteella ja hyvillä ajatuksilla. Luomu oli yrittäjälle alusta asti itsestäänselvä valinta. Kun lakut alkavat sulaa kunnolla, lisää vesi. Kaada siirappia jokaiseen vuokaan hieman pohjalle
Katselen nykyisinkin markkinoita ja seurailen kulutustottumuksia ja trendejä, mutta ammattimaisemmin kuin alkuaikoina. Spelttaboulesalaatti. Speltkeitto on maittava lounas. Speltkasvisrisotto. Käsintehdyt lisäaineettomat Suomen alkuperäiskarjaeläimistä valmistetut luomutuotteet – Euroopan mittakaavassa luomu menee erittäin vahvasti eteenpäin. Tuotekehittelyä ja suunnitelmia SunSpeltin tuotekehittely on ollut kokeilevaa ja mielenkiintoista ja tullut intuitiivisten ideoiden kautta. – 10 vuotta sitten tuotekehittely rönsyili enemmän. Ravinto puhuttaa Saloniemen Juustola Salorannantie 166, 23800 Laitila Riitta Saloniemi 040 5573 544 rj.saloniemi@lailanet.fi www.saloniemenjuustola.fi Ravinto on ihmisiä yhdistävä tekijä, mutta se näyttää toisinaan myös erottavan Lassen Luomussa maistuu menneisyys ja tuoksuu tulevaisuus Tammenlehti-, jää- ja ruukkusalaatit, tilli, persilja, basilika, sitruunamelissa, villirucola, maukas luomukurkku ja makeat kirsikkatomaatit 40 | Ekoelo Kulmalan Puutarha 0400 535858 www.lassenluomu.fi. Esimerkiksi Tanskan julkisella sektorilla on nykyisin kattavia ohjelmia. Viimeiset 1,5 vuotta SunSpelt on käynyt läpi koko brändinsä uudistumisen pakkauksia myöten. Speltkasvispihvit. – Tuotteistamisessa täytyy olla yhä tarkempi, jotta saa markkinoille oikeat tuotteet oikeaan aikaan
ihmisiä; ravintosuositukset ovat nykypäivän kuumia aiheita. On voitu hypätä lähes rasvattomuudesta rasvaisuuteen ja sokerinsyönnistä sokerittomuuteen. Hän pyrkii syömään kasvisvoittoisesti ja suosimaan eläinvalkuaisen osalta vapaasti kasvanutta kalaa sekä riistalihaa. Soisin arkihenkisyyden pyhän yksinkertaisuuden valtaavan myös ruokapöydät. – Kun mennään alkuperäisyyttä kohden, ääri-ilmiöt alkavat laimentua ja jäädä itsestään pois. – Itse ajattelen, että ainoa oikea väylä on kuunnella oman kehonsa tarpeita. – Olemme ravinnon suhteen monella tavalla eksyksissä. Kaipainen itse jätti jo vuosikymmen sitten valkean sokerin ja vehnät pois. Vavesaaren Tila on nykypäivänä luomumaatila, jossa viljellään viljaa, mansikkaa ja muita marjoja sekä harjoitetaan mökkivuokrausta. Mutta ääri-ilmiöidenkin takana on ollut tarve tasapainottaa toimimaton ruokavalio jollain täysin vastakkaisella tavalla. Ihmisiä pyritään ohjaamaan ulkoapäin erilaisten suositusten avulla melko rohkeasti. Ainekset vaihtelevat fiiliksen mukaan. Spelttiä hän käyttää perusraaka-aineena paljon. Kari Kaipainen sanoo, että ravintosuositusten ristiretkellä näkyy myös moniin muutoksiin haastava ajan henki. Savolainen murresana vave tarkoittaa verkon tai nuotan kuivauskeppiä. – Ihminen on viimeiset sata vuotta jalostanut, muunnellut, käsitellyt, teollistanut ja manipuloinut alkuperäistä ravintoa huomattavasti. Kun siihen suhtaudutaan myönteisessä hengessä, se tuo kasvua ja terveyttä parhaiten, hän toteaa. Tämä tulee näkymään yhä alkuperäisempien raaka-aineiden arvostuksena, Kari Kaipainen uskoo. Jatkojalostamme oman tilan sekä muiden suomalaisten luomuraaka-ainetoimittajien tuotteista laadukkaita, aromikkaita luomutuotteita laadulla ja sydämellä. Niitä ei enää tarvita tasapainottamaan entistä. – Minulla ei ole ehdottomia sääntöjä ruoasta. Jos menen paikkaan, missä syödään sellaista ruokaa, jota en tavallisesti syö, voin sitä satunnaisesti nauttia muiden kanssa. Käy tutustumassa www.vavesaarentila.fi Ekoelo | 41 Vavesaaren tilan ohut ja rapea luomu näkkäri on valmistettu luomu rukiista, luomutyrnimyslistä, luomu voista, vedestä ja maustettu suolalla.. Aika on synnyttänyt monia ääri-ilmiöitä. – Ei ole sattumaa, että ihmiset ovat löytäneet speltin, kvinoan, hampun, superfoodit ja monet muut raaka-aineet, joiden koetaan myös tukevan kokonaisvaltaista terveyttä, Kari Kaipainen sanoo. – Tulevaisuudessa löydämme toivottavasti yhä enemmän juuremme luontoyhteydestä. Mitä tietoisempi ihminen on, sitä paremmin löytää myös oikeita ravitsemuksellisia valintoja. Samalla kun ihmiskunta alkaa yhä enemmän arvostaa alkuperäisyyttä, myös ravinnon laatu paranee. Tasapainoisen rauhallinen siirtyminen on usein parempi kuin totaalinen, kerralla tehty muutos. Tämä on luonnollisesti häirinnyt myös ravinnon sisältöä, hän sanoo. – Päiväni aloitan usein pirtelöllä, johon usein sekoitan marjoja, siemeniä, speltkuitulisää, pähkinöitä, hampunsiemeniä, kookossokeria, raakakaakaota yms. Vavesaaren Tila Vavesaaren Tila on vanha sukutila 1700 luvulta. Terapeuttinen ruoka Kaipainen puhuu mielellään terapeuttisesta ruoasta, johon liittyy myös ihmistä kunnioittava tuotantoprosessi. Ei ruokaan kannata suhtautua liian fanaattisesti. – Useimmiten se merkitsee juuri alkuperäisen ja luonnollisen ruoan puoleen kääntymistä. Ravintovalinnoissa tärkeintä on itse kunkin kohdalla kuunnella kehon todellisia tarpeita. – Muutoksille pitää kuitenkin antaa aikaa. Toisinaan kärsivällisyyttä vaatii sekin, että löytää itselle sopivat raaka-aineet. Tilamme sijaitsee Kangasniemellä Etelä-Savossa Puulaveden kauniissa rantamaisemissa. Päivä alkaa pirtelöllä Mikään ehdoton tiukkapipo Kari Kaipainen ei koe olevansa ravinnon suhteen. Vuoteen 1842 saakka tila on sijainnut saaressa. Tervehenkisessä perusruoassa korostuvat aina alkuperäisyys, lisäaineettomuus, kotimaisuus, luomu, luonnollisuus ja lähiruoka-ajattelu. Dieettejä tarjoillaan ja niiden nimeen vannotaan. Puulaveden pinnan laskemisen myötä saari kiinnittyi mantereeseen. Tulevaisuudessa löydämme toivottavasti yhä enemmän juuremme luontoyhteydestä, joka on ollut meiltä liian pitkään kadoksissa. Pöydällä on rasvakeskusteluja, hiilihydraattikeskusteluja, proteiinikeskusteluja ja niitä käydään toisinaan kiivaaseen sävyyn
Maatilan Parhaat – arvaas mistä. Reikäinen löytyy: Maasdam. Lähdetään ottamaan selvää. Maatilan Parhaat, viipaloitua emmentalia - tuttu nimi jostakin... Etsin siis emmentalin, jossa on natriumia 0,3–0,5 %. joku lähiruokakonsepti, pientuottaja. Se on virolainen “juustu- ja kohupiimatootmine”. kysyn toimitusjohtaja Marina Sabelilta. Projektin aikakausi 17.12.2012–09.01.2014.” Sellainenkin uutinen löytyy, että United Estover 42 | Ekoelo Maatilan Parhaat ei ole millään tavalla suomalainen. Maatilan Parhaat visiona on päästä juustotuotteiden viiden tunnetuimman tavaramerkin joukkoon Suomessa parin vuoden kuluessa. Mitä oikein mahdat saada. Sen sijaan Suomen RuokaHyvä Oy:n Jouni Backman kertoo yrityksensä rekisteröineen Maatilan Parhaat -nimen vuonna 2011, jonka lopussa yritys on merkitty kaupparekisteriin, tosin ilman mitään alatoiminimiä. Puhtaista raaka-aineista valmistamme esimerkiksi juustoja ja marjatuotteita”. Ei oikein kuulosta aidolta Riitan Herkulta. Snellmanin ohjelma jatkuu nyt Kunnon-ketjuna, johon etsitään lisää tuottajia. Tuomme maahan. Backman edustaa Estover Piimatööstus OÜ:t. Juustoa Snellman ei valmistakaan. Mistä lähtien Riitan Herkku on tuonut juustoja. RuokaHyvä on yleistukkukauppa, jonka ”Maatilan Parhaat tavoitteena, on tarjota kuluttajille monipuolinen valikoima laadukkaita ja maukkaita juustoja sekä kehittää samalla kuluttajan odotuksia vastaava tuoteva- likoima. Pakattu Virossa. Maatilan Parhaat -tuotteita myydään yli 500 myyntipisteessä”. Tällaista juurevaa, puhdasta imagoa tavoittelevat esimerkiksi Maatilan Parhaat, Kariniemen Kananpoika, Perhetilan Broileri, Kotitilan Parhaat. Onko minua taas vedetty nenästä. – Vuodesta 1995 lähtien, hän vastaa. Netistä löytyy syy, miksi Maatilan Parhaissa on jotakin vanhaa tuttua: Se oli viime vuoden loppuun asti Snellmanin Lihanjalostus Oy:n laatuohjelma 1200 sopimusmaatilan sertifioidulle naudan- ja sianlihantuotannolle. Estover Oy uutisoi sivuillaan, kuinka vientiponnisteluja tehdään EU:n tuella: “Estover Oy on tilannut projektin ‘Estover OY eksportoin tavoitteiden suurentaminen’ [jonka] mukaisesti markkinani tutkimukset siirtyäkseni Latvian, Lietuvan ja Suomen markkinoille, käyttääkseen Euroopan Aluekehitys Rahaston tukea. Kaikkien tuotteiden valmistus tapahtuu lainsäädännössä määriteltyjä määräyksiä tavalla sekä yleistä hyvää valmistustapaa huolellisesti noudattaen. – Halusimme täydentää omaa valmistusta eurooppalaisilla klassikoilla. Löytyy valmistusmaa: Hollanti. R iitan Herkku on jo 20 vuotta vanha vahva brändi: ”perheyritys, jonka juuret ovat pohjalaisella maaseudulla. Kaikki eurooppalaiset juustot ovat terveydelleni liian suolaisia, tämäkin 1,3 %. Mielikuvamarkkinointi on tehokasta ja tuottaa höynäytetyksi tulemisen tunteita mutta ei valituksia Herkkuja maatilalta. Olit ostavinasi juustoa, joka on valmistettu suomalaisella maaseudulla suomalaisesta maidosta. Maatila, Kotitila, Perhetila – kaikki parhaita kotimaisia. Kuljemme aistit tarkkoina maailman juustoloissa. ”Valiokin tuo juustoja” Päätän ostaa mieluummin jo aikojen takaa tuntemani Riitan Herkun terveisiä maalta, varmasti pohjalaista juustoa. Onnistunut brändi, jonka ympärille kehkeytyi myös maahantuonti, josta monet kuluttajat eivät tiedä. Varmista suolaisuus! Group on kasvattanut vientiä EU-maihin 72 prosenttia. Kotona ilmeni, että valmistusmaa olikin Hollanti ja pakkauspaikka Tallinna. Kuvana mielessä mehevä leipäjuusto ja maukkaat marjat... Käännän paketin ja tunnen itseni nenästä vedetyksi: Valmistettu Hollannissa
Nämä luomut ovat Saksasta ja Alankomaista. Nettisivujen kuvastosta löytyy noin 130 juustotuotetta. ”Suomen Kotitila on lähi- ja luomuruoan verkkokauppa, joka edistää puhtaan, maukkaan ja reilun ruoan asiaa Suomessa. Leipä-, muna-, piimä-, mozzarella- ja herajuustot ovat kotimaisia ja suhteellisen vähäsuolaisia, samoin yksi camembert ja kaksi brietä. Liha on selkeästi kalliimpaa, mikä johtaa siihen, että kysyntä ei ole määrätöntä. Luomueläimet kasvavat kesän ulkona. Näitä kananpoikien ”kotitiloja” on Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa 140. Herkullisia juustoja Riitan Herkulta. Onko kyse lähiruoasta vai tehotuotannosta. ”Kariniemen omalta kotitilalta saa kaikin puolin maailman parasta kanaa. Ei siinä mitään perheenjäsentunnesidettä voi syntyä. Kariniemi-nimistä yritystäkään ei ole olemassa, kaupparekisterin YTJ ei löydä alatoiminimeäkään. Kotitilan Parhaat: Läpinäkyvyys a ja o Kotitilan Parhaat ja Luomutilan Parhaat on brändi, jolle löytyy yritys YTJ:stä: Arac Consulting Oy, lihan ja lihatuotteiden vähittäiskauppaa vuoden 2009 alussa, kotitila.fi. Broileria kasvatetaan tilalla viisi viikkoa biomassana automatiikalla, jonka toimivuutta tuottaja tarkkailee. Tällä alalla selvimmin näkyy eläimen asema ihmisen maailmassa. Atrian Perhetilan Broilerissa on sentään tuottajatilan nimi ja osoite. Kariniemen tilaa ei ole olemassa. Ei valiteta Medioissa laajasti mainostettua broilerimassaa saa siis halvalla, aitoa pientilan kukkoa vain kalliilla. aitoa roquefortia ja sveitsiläistä appenzelleriä. Monellako kuluttajalla on mielikuva, että on olemassa yksi Kariniemen tila, joka tuottaa sydämelle ystävällistä Hyvää Suomesta. ”Noin 10”, koska esimerkiksi luomulampaan, luomukukon tai joulukinkun saatavuus on kausittaista. Eläinten hyvinvointi on Kotitilan tuottajakumppaneille ensiarvoisen tärkeää.” – Ideana on toimittaa kuluttajalle hyvää ruokaa suoraan tilalta ilman mitään välikäsiä, Itellan kylmäkuljetuksena kotiovelle, kertoo Petteri Kytönen maaseudun kehityshankkeena syntyneestä nettikaupasta. Muut juustot ovat melkein kaikkialta Euroopasta, suolaisuus 1,2–2,5 prosenttia. Broilerimarkkinointi on mielikuvataistelua, jonka todenperäisyyttä kuluttaja ei pysty varmistamaan. Kauppaketjun luomu on todennäköisesti ulkomaista, koska kotimaan tuotanto ei riitä. – Valiokin tuo juustoja, tosi paljon, Marina Sabel vertaa. Vastuullisohjelma takaa, että huomioimme kaiken oleellisen, eli kotitilan, ympäristön, maun ja ravitsemuksen”. TEKSTI: TERTTU IISKOLA KUVAT: TERTTU IISKOLA JA RIITAN HERKKU. Sitten broileria, mutta kenen pakkaus. Kierros kuluttaja-asiamiehen toimistossa, Evirassa ja parin ison kunnan virastossa tuottaa vesiperän: Ihmiset eivät valita näistä mielikuvaasioista. Tarjoamme asiakkaillemme vaivattoman tavan ostaa hyvää ruokaa suoraan tilalta, kätevästi kotiin kuljetettuna. ja lopputuotanto myydään valtakunnallisesti, jolloin kuljetuskustannus lisää hintaa. Tuottajamme oikein toivovat, että tiloille tullaan tutustumaan. – Meillä on oma asiakaskuntamme lähiympäristössä, Ekoelo | 43 Riitan Herkun Wasa Brie on upeasti pakattu oma tuote, joka tavallaan hämää luulemaan myös Euroopasta tuotettuja juustoja kotimaisiksi. Pakkauksessa on HK Ruokatalon nimi niin pienellä, että se selvisi vasta kotona suurennuslasin avulla. Kaupan oman merkit ovat suosittuja, – ja samalla kasvattavat tuontiruoan myyntiä. Emme voi mennä hinta edellä, kun tarjoamme eettisin hoitoperiaattein tuotettua parasta mahdollista laatua pientuotannosta, Kytönen kertoo. fi-palvelusta, tiedät aina tarkkaan miltä tuottajalta ruoka tulee. Läpinäkyvyys on tämän kaiken a ja o. Kun tilaat Kotitila. Yhteiskunta mm. Kuka nyt haluaisikaan mennä kehumaan, että tuli höynäytetyksi. – Meillä on noin 10 tuottajatilaa, jotka esitellään tarkkaan sivuillamme, ja lisää tiloja etsimme. Pistän sen koriin, koska kasvattajan jäljitettävä nimi kuulostaa luotettavammalta. Katso nettikuvastosta, – jos kiinnostaa. Sen sijaan en tiedä, vaikka edellispäivänä uutisoiduista surullisista kanakuvista joku olisi ollut Kariniemen ketjun tilalta. Kauppaketjun omat merkit ovat harvoin kotimaisia, koska ulkomainen valmistaja myy omaa ”ylituotantoaan” aina halvemmalla kuin kotimainen. – Broilerihalleissa on vain marginaalisia eroja. Mutta seuraavalla kerralla on viisaampi. ”Kaikki sijaitsevat enintään 45 kilometrin päässä Euran tuotantolaitoksesta”. Mikä on pohjalaista, mikä muualta Euroopasta. – Samannäköisiä tehotuottamoita ovat kaikki broilerikasvattamot, sanoo kuvaamassa kiertelevä Oikeutta eläimille ry:n Kristo Muurimaa. – Kaikki luovat mielikuvaa jäljitettävyydestä ja siitä, että eläimet ovat kuin perheenjäseniä
Suoraan tuottajilta ilman kasvottomia ketjuja Lähiruokailua Herttoniemessä 44 | Ekoelo
Toiminnassa on ehtinyt olla jo myös yksi hiipumisvaihe. Siitä päästiin yli, kun kaksi vuotta sitten perustettiin Herttoniemen Ruokaosuuskunta. Sitä ennen Olli Repo oli antanut uudenvuodenlupauksen, että alkavana vuonna syödään paremmin. Perustamiskokoukseen tuli Ollin lisäksi kaksi muuta. Siinä ei isosti päästöjä kerry. Ekoelo | 45 Herttoniemen ruokapiiri perustettiin maaliskuussa 2009. siinä, että ruokapiirille on >. Osuuskunta-muotoinen toiminta on omiaan mm. Näin toiminta sai jämäkän hallinnollisen perustan. Ruokatalous Helsingin Herttoniemessä syödään sadoissa kodeissa suoraan tuottajilta ostettua paikallista ruokaa. Juureksia ja vihanneksia saadaan myös omasta pellosta. Viikin lehmien maidosta valmistettua valkohomejuustoja Viikissä sijaitsevasta meijeristä. Osuuskunnan siipien alle Ruokapiirin vuokraamat tilat ovat avoinna kahtena iltana viikossa. Nyt lähes neljä vuotta myöhemmin jäseniä on ruokapiirissä jo 350. Neljä vuotta sitten perustettu ruokapiiri järjestäytyi kaksi vuotta sitten osuuskunnaksi. Olli Repo käy siellä ensin ja sen jälkeen hakee viereisestä Alepasta loput. Suurin ajo syntyy, kun meijeriauto tulee riihimäeltä viikin maidot hakemaan ja kuskaa ne muutaman sadan metrin päähän.’’ Näin innostaa Herttoniemen ruokapiirin puuhamies Olli Repo lokakuun lopussa ryhmän Facebook-sivulla piiriläisiä lähiruokaa hakemaan. ’’Ensi viikon perjantaille on tulossa taatusti lähijuustoja ruokapiirille
Palkattuna puutarhurina ovat Heidi Hovi ja Tuomas Heinämäki. Tiloista maksetaan tällä hetkellä vuokraa 2000 euroa kuussa, josta osuuskunta saa osan alivuokralaiseltaan. Osuuskunnan jäsenet käyvät viljelyksillä talkoissa ja jakavat keskenään pellon antimet sekä kulut. Jussi Koukkuluoma kylmäkaapilla. Ruokapiirin ja pellon symbioosi Ruokapiiri ja oma pelto täydentävät toisiaan eri tavoin. Näissä tiloissa on toimittu viime kesästä asti. Ruokapiirin rinnalla pyörii osuuskunnan vuokraama Kaupunkilaisten oma pelto Vantaan Korsossa. Pumppu puolestaan saa toimintaansa avustusta Helsingin kaupungilta. Jussi Koukkuluoma on ostoksensa tehnyt. Heidän johdollaan viljely tapahtuu biodynaamisena – ja samalla luomuna. Kahta hehtaaria viljelemään osuuskunta on palkannut oman puutarhurin. Ja peltolaiset voivat hankkia ruokapiirin kautta sen mitä eivät saa omalta viljelmältä. Kassalla Jyrki Tenni. Sen mukaan miten tuotteita riittää, niitä myydään myös ohi ennakkotilausten ja myös ruokapiirin ulko-. Tilat ruokapiirille on vuokrattu samasta katutason kerhotilasta, jossa toimii alueen asukasyhdistys Hertsikan Pumppu. Nämä samat tilat ovat siis viikonpäivästä riippuen joko ruokapiirin tai Pumpun käytössä siten, että Pumppu on Ruokaosuuskunnan Aija Kotilainen ja Emil Saljama leipää valitsemassa. Pellossa on satokaudella 2013 mukana 160 vuosimaksun maksanutta. vuokrattu omat tilat, hankittu kylmäkalusteet sekä palkattu osa-aikainen työntekijä. Tällöin piiriläiset käyvät noutamassa ja maksamassa etukäteen tilaamansa tuotteet. Kaikki ruokapiiriläiset eivät ole pellossa mukana, mutta he voivat ostaa siellä kasvatettuja juureksia ja vihanneksia Pop Up -toreilla. 46 | Ekoelo Osoitteessa Hiihtomäentie 37 ruokapiirin ovet ovat auki tiistaisin klo 16.0019.00 ja perjantaisin klo 16.00-18.00. alivuokralaisena
Pellossa mukana olevat maksavat vuosimaksun, joka tällä satokaudella oli 400 euroa. Ruokapiirin jäsenmaksu on 25 euroa vuosi. Useimmat osuuskunnan jäsenet ovat mukana sekä ruokapiirissä että omassa pellossa. Vihreiden kannatus oli Helsingissä korkein alueella, joka ulottuu Kalliosta Alppilan ja Vallilan kautta Herttoniemeen. AD:n ammatissa hänen tehtävänään on luoda kuvia ja hahmoja osaksi sitä viestiä, joka kuluttajille suunnataan. Korkein kannatus puolueella oli Helsingissä äänestysalueella Kallio C, jossa se oli 29,9 prosenttia. Nämä olivat siis tärkeämpiä kuin ruoan terveellisyys, joka ainakin tähän asti on ollut yleisin syy, kun kuluttajilta on kysytty, miksi he haluavat luomua. Alueen asukkaista löytyy riittävä määrä juuri sellaisia ihmisiä, joille ruoka ja sen hankkiminen on jotain muuta kuin tarjouseineksiä. AD maksaa velkaa Olli Repo asuu perheineen Herttoniemessä ja käy töissä mainostoimistossa Helsingin Punavuoressa. Myynnissä mm. Herttoniemessä on enimmäkseen 1950-luvulla rakennettujen matalahkojen kerrostalojen lisäksi myös vanhempia omakotialueita. Ekoelo | 47 Ydinkeskustasta itään Herttoniemi sijaitsee Helsingin ydinkeskustasta kymmenisen kilometriä Itään. Sen saa takaisin, jos eroaa osuuskunnasta. On tuskin pelkästään sattumaa, että Herttoniemeen on syntynyt hyvin toimiva ruokapiiri. –Kun teen mainoksia, yritän saada ihmiset kuluttamaan. westcharkilta.” Olli Revon facebook-viesti 1.10.2013. Julkisilla sinne pääsee metrolla ja busseilla, henkilöautolla Itäväylää. Vapaa-aikana voin Ruokapiiriläisille tehdyssä kyselyssä tärkeimmäksi syyksi mukanaoloon nousi paikallisten pientuottajien tukeminen suoraostoksilla. Sitä ennen heille on tullut sähköpostissa tieto, mitä kulloinkin on tilattavissa ja mihin hintaan. Kaupunkilaisten oman pellon tuotteita (luomu+demeter), luomuhedelmiä, tuoretta leipää coquusilta (luomu-jauhot), Sysmän luomuherkkuja, Mäkelän tilajuustoja, luomujäätelöä poutakesältä... Toisena oli mahdollisuus ostaa tuoretta kausiruokaa. Ruokatalous ’’Hyvää luomuviikkoa ja lihattoman lokakuun alkua. puolisille, joille hinta on jonkin verran korkeampi. >. Tiistain ja perjantain päätteeksi jäljellä olevat tuotteet sijoitetaan erilliseen varastotilaan säilytettäväksi niin, että iso tila vapautuu välillä muuhun käyttöön. Osuuskunnan osuusmaksu on 70 euroa. Jäsenyydet erillisiä Ruokapiirin ja Ruokaosuuskunnan ja Oman pellon jäsenyydet eivät ole toisiinsa sidottuja. Jotain kertoo sekin, että eduskuntavaaleissa 2011 oli vihreiden kannatus Herttoniemi A:n äänestysalueella 24,0 prosenttia, kun se koko maassa oli 7,3 prosenttia ja koko Helsingissä 16,7 prosenttia. Kaikkia pellon juureksia ei laiteta heti korjuun jälkeen jakoon, vaan ne viedään Helsingin kaupungilta vuokrattuun kylmäsäilytystilaan loppusyksyn jakoja varten. Siinäpä pari syytä poiketa tänään ruokapiiriin ostoksille. ja jos et ole lihattomalla niin Harjun makkatehtaan makkaroita ja luomuleikkeleitä yms. Ruokapiiriläiset tekevät tilauksensa sähköpostilla. Tilaukset on tehtävä pari vuorokautta aikaisemmin, tiistaille sunnuntai-iltaan klo 20 mennessä ja perjantaille tiistaiiltaan klo 20 mennessä. Osuuskunnassa ja pellossa on jäseniä 160 ja ruokapiirissä 350
Ruokapiirin tarjonta ei rajoitu pelkästään elintarvikkeisiin. Mutta sitten tuosta vierestä Alepasta maidot, oluet, wc-paperit. Osaamistaan on käytettävä elannon hankkimiseen, mutta päivätyö ei saa olla kaikki. Ennakkotilaukset jo viestittävät, miten hyvin hinta on ollut kohdallaan. Samalla Olli kuuluu niihin, jotka ovat alkaneet uskoa enemmän toimimiseen kuin poliittiseen vaikuttamiseen. Kylkiäisenä voi tulla muutakin. Sysmän myslipaketit kuuluvat myös niihin, joiden kuljetuksesta vastaa Matkahuolto tai Itella. Tämä on hyvien makujen tukemista. Jo kuluneiden neljän vuoden aikana Herttoniemen ruokapiirissä ovat näkyneet ruokatrendien vaihtelut. Myös reseptejä vaihdellaan ja niissä keskitytään juuri sen hetken aineksiin. Mutta kyllä se on ihan päinvastoin. Ellei sitten Jyrki mökkikäynnillään poikkea hakemassa itse. Eli eläinpuolella tuottajilta edellytetään Jyrkin mukaan nyt sitä, että eivät käytä geenimuunneltua soijarehua. oli: lehtikaali 228 g, palsternakka 193 g, mustajuuret 18 g, punajuuret 464 g, purjot 181 g, porkkanat 713 g ja perunat 206 g. Kuluttamisen vastuullisuutta on se, että tuotteet halutaan paikallisilta tuottajilta. – Kun kalastaja toi ahvenfileitä, tuli häneltä samalla myyntiin myös uistimia. Kuva Hilkka Helsti. Mikä on lähiruokaa. Karppausbuumi on nyt ohi ja raakaruoka in. Ja kissojen safkat myös. Ruokapiirillä on omat vakiotuottajansa, joilta tulee toimituksia lähes aina sekä sellaisia, joilta tulee toimituksia vaihdellen.. Kotimaista omenaa Varsinais-Suomesta. Virosta tuotu on lähempänä kuin Savosta tuotu, mutta savolaisen paikallisen viljelijän herttoniemeläinen tuntee nimeltä ja kasvoilta ja pystyy kommunikoimaan samalla äidinkielellä toisin kuin toisessa maassa toimivan yrityksen kanssa. Eli jonkun pitää olla toimituksia vastaanottamassa eikä kaikki tule nipussa, Jyrki toteaa. Karppaus ohi, raakaruoka in Oman pellon sadonjako 29.10. Eduskuntaan voi äänellään vaikuttaa joka neljäs vuosi, mutta valinnat omassa elämässä voi tehdä joka päivä. Hinta oli halpa, mutta kun ne olivat Ranskasta, niin sanoimme ei kiitos, Jyrki kertoo. Peltolaiset saavat tietysti juureksensa ja vihannekset sesonkiaikana omalta tilkultaan. Kun hän kertoo työstään, tulee selväksi, miten paljon hankalampaa kaiken pyörittäminen olisi vapaaehtoisvoimin. – Raskastahan tällainen “tuki” olisi, jos maku olisi huono. Enemmän omia tekoja ja vähemmän edustuksellisia kaunopuheita. Yksi ehdoton yhteinen tahtotila on, että halutaan tämän olevan gmo-vapaa vyöhyke. Osuuskunnan työntekijänä on Jyrki Tenni. Ruokapiirissä tarjolla olevat tuotteet poikkeavat säilyvyydeltään olennaisesti. Ensin katsotaan, mitä “omasta kaupasta” löytyy, ja loput Alepasta tai muusta marketista. Kunkin tuotteen hinnan päättää sen tuottaja. Ihan kaikkea ei Olli Repo perheensä kanssa vielä saa ruokapiiristä eikä omasta pellosta. Olli Repo sanoo, että hän mieluummin puhuu paikallisesta ruuasta kuin lähiruuasta. 48 | Ekoelo Kaikkia tuottajia ei hyväksytä Kaikki halukkaat eivät saa tuotteitaan ruokapiiriläisten tilattavaksi. Se on lisännyt luomun ja biodynaamisen arvostusta. Kotimaisten pienyritysten tarjontaa. Omenamehua ja vitamiineja. käyttää osaamistani myös muuhun. – Äskettäin tarjottiin luomukanoja. Pidempään säilyvät, kuten esimerkiksi Sysmän Luomumysli voidaan toimittaa isompina kertaerinä ja pitää sen jälkeen varastossa ennen erän loppumista tai viimeistä käyttöpäivää. Myös muulle kutsumukselle täytyy olla tilaa ja aikaa, vaikka siitä ei laskutettavaa tulisikaan. Näin tekee moni muukin ruokapiiriläinen. – Tänään yhdeltä tuli hedelmät, sen jälkeen leivät. – Me toimitaan tietysti sen mukaan, mitä ruokapiiriläiset haluavat. – Viime kerrallakin otin tästä kaiken, mitä löytyi kuten leivän, hedelmät, vihannekset, kalan ja juustot. Herttoniemessä on selvästi huomattu, että ihmiset haluavat välttää geenimuunnellun. Eli Olli on samassa tilanteessa kuin moni muukin
Olli Revon mukaan tätä logoa voivat halutessaan käyttää myös muut ruokapiirit, korvauksetta ja suunnittelijan moraalisia tekijänoikeuksia kunnioittaen. Myös kuusamolaista poronlihaa on ollut myynnissä, samoin syksyisin hirvenlihaa. Armoa ja hyviä makuja. Haastattelupäivän aamuna Olli Repo sai puhelinsoiton Helsingin Puistolasta, jonne myös puuhataan ruokapiiriä. – Syksyllä 2012 haimme Pakilan siirtolapuutarhasta “roskat pois” ja saimme jakoon hyvää omenaa. Olli Repo sanoo neljän vuoden kokemuksella, että mitä makuelämyksiin tulee, lähiruoka ei tarkoita uhrauksia hyvän asian puolesta. – Nyt pinaattia, nyt palsternakkaa, nyt muikkuja, nyt karitsaa Juvan luomutilalta, nyt hirveä. Tämä on hyvien makujen tukemista. – Ennen sitä ohjasivat naistenlehtien vinkit. Ruoka on paikallinen ongelma ja sen vuoksi sen riittämättömyys ja muut ongelmat pitää ratkoa paikallisesti. Tilaisuus järjestettiin Olli Revon tehtyä siitä aloitteen maa- ja metsätalousministeriölle. – Raskastahan tällainen “tuki” olisi, jos maku olisi huono. – Ruoka ei ole mikään globaali ongelma, sillä koko maapallon väestölle sitä on tarpeeksi, sitä jopa tuotetaan liikaa. Ruokapiirien yhteistyö Kesällä 2012 kokoontui Loimaalla Sarka-museossa Okra-näyttelyn yhteydessä viitisentoista suomalaisten ruokapiirien edustajaa. Ruokatalous Lokakuun lopussa aurinko paistoi ikkunaan. Ruokaosuuskunta järjestää myös Pop Up toripäiviä jakelupisteen (Hiihtoniementie 37) edessä olevalla aukiolla. Siinä on myös näyte AD:n visuaalisesta osaamisesta samoin kuin niissä logoissa, jotka hän on suunnitellut Herttoniemen ruokapiirille. Ja mitä nykyihmisen huonoon omaantuntoon tulee, niin itselleen täytyy myös antaa armoa. Eli ihan kuten paikallisuudessa muutenkin on kysymys. – Ja vaikka ruuan hinta on noussut, tuottajien saama nettotulo ei ole noussut, vaan kalliimmaksi on tullut öljy ja lannoitteet ja sen lisäksi nyt yritetään patentoida siemenet, jotta tietyt yritykset voivat silläkin kasvattaa siivuaan. Koko ajan on tullut uusia juttuja. Neljä vuotta sitten tehty uudenvuodenlupaus on tiennyt Olli Revolle touhua touhuamisen perään. Sesonkiruokailun mahdollistavat sekä ruokapiiri että oma pelto. TEKSTI JA KUVAT: MARTTI HEIKKILÄ Luomuruoan verkkokauppa ja myymälä Tampereella! Hyvän Elämän Ruokakauppa Oy Aidosti suomalaisia tuotteita Aleksis Kiven katu 13 33200 Tampere www.luomulaatikko.fi Ekoelo | 49 www.arcticmilk.fi. Nyt mennään luonnon oman rytmin eli sesonkien mukaan. Tilannetta helpotti se, että yksi ruokapiiriläinen muutti Turun lähelle paikkaan, josta nytkin saatiin 150 kilon erä omenaa. Moraalista eikä globaalien voittojen maksimoinnista. Luonnon sesonkien mukaan Olli Repo kertoo, että hänen perheessään ruokatottumukset ovat neljän vuoden aikana olennaisesti muuttuneet. Toripäivän ja ruokapiirin logon on suunnitellut Olli Repo. Herttoniemen kokemuksista on kerätty oppia myös Sitran projektissa, johon liittyen Olli Repo on laatinut selkeätajuisen oppaan. – Ei tätä osannut aavistaa, mutta hauskaa on ollut. Yksi haaste on syksyisin ollut kotimaisen omenan saatavuus. Mutta kyllä se on ihan päinvastoin
Lisäksi se on tärkeä lämmönlähde. Uunin sisältä kuulunut tömps siirsi remontin päähuomion ulkopinnasta sisäosien tukemiseen. 50 | Ekoelo. Fredinit käyttävät peruskorjattua leivinuunia ruoanlaitossa ja leivonnassa. 110-vuotias leivinuuni kovetettiin katiskaverkolla ja antiikkilaastittiin pinnasta Entistä ehompi Tuvan leivinuunin korjaus Röykkälän lammastilalla Leivonmäellä eteni kuin jännitysnäytelmä
Sopiva hetki koitti, kun Kalevi-isännän 50-vuotisjuhlat lähestyivät ja tupa uuneineen piti saada entistä ehompaan kuntoon, Viola Fredin kertoo. Muurari-Matti ja Kalevi-isäntä aloittivatkin korjaustyöt taltan ja vasaran kanssa kolkutellen, sillä kaikki irtoava aines oli saatava pois uunin ympäriltä. Perinnerakentaminen Röykkälän lammastila on Kalevi Fredinin kotitila. Taltalla ja vasaralla korjaustöiden alkuun 1800-luvun loppupuolella muuratun uunin kalkkipinta oli maalattu 1980luvulla, jotta siitä ei irtoaisi niin helposti muruja lattialle. Kaksikerroksinen, hirsinen päärakennus on valmistunut 1800-luvun loppupuolella. – Silti uunin kylkeen ilmestyi aina uusia koloja, joita lapset rapsuttelivat mielellään, Viola kertoo. Viola ja Kalevi Fredinin isännöimä Röykkälän lammastila sijaitsee keskellä Leivonmäen kansallispuistoa, Joutsan kunnan Kivisuon kylässä Keski-Suomessa noin 50 kilometriä Jyväskylästä etelään, vilkkaan E75-tien läheisyydessä. Tämä yksityiskohta oli tullut tietoon 1970-luvulla, kun tupaan oli astellut vanha mies. Kuin näkymätön käsi kannattelisi uunin etupäätyä Tuvan leivinuunin etupääty oli saanut muotonsa luonnostaan kolmionmallisesta, suuresta kivestä, joka liuskekivien ympäröimänä pysyi paikoillaan kuin näkymättömän käden kannattelemana. Uunin pinnassa, saumakohdissa, oli käytetty isoja paaEkoelo | 51 sikiviä, kun taas koko muu uuni ja piippu oli rakennettu liuskekivistä. Viola on kotoisin Toivakasta. >. Fredinit ottivat yhteyttä MuurariMattiin, joka vuosia aiemmin, vasta valmistuneena muurarina oli silmäillyt heidän tupansa uunia ja tokaissut: Tuo uuni se olisi joskus mielenkiintoista entisöidä. Vuosituhannen taitteessa Viola ja Kalevi vaihtoivat posti- ja pankkitöistä luomuviljelijöiksi, lomamökkivuokraajiksi ja lampureiksi. – Olimme vuosia suunnitelleet tupamme 110-vuotiaan, alkuperäisen, pinnaltaan jo rapistuneen, mutta lämmityskuntoisen leivinuunin peruskorjausta. Leivinuunissa käytetyt kivet oli aikoinaaan tuotu lotjalla rakennuspaikalle läheisen Rutajärven Kirkkoselän rannalta. Työn edetessä tuli selville uunin tarkempi rakenne. Nyt astelemme päärakennukseen, 110-vuotiaan kaksikerroksisen hirsitalon tupaan ja selvitämme, miten tuvan alkuperäinen leivinuuni on jokunen vuosi sitten peruskorjattu. Luomuviljelijöinä Kalevin vanhempien eläköityessä he olivat aloittaneet 1983 vielä päivätöidensä ohessa. Myös talon edellisessä remontissa puretut kammareiden uunit oli tehty samoista tumman harmaista liuskekivistä kuin tuvan leivinuuni. E koelo-lehden viime numerossa 5-2013 tutustuimme Röykkälän lammastilan rygjalampaisiin. – Ilmankos uunin pinta niin helposti halkeili juuri näistä saumoista, kun sitä lämmitettiin, Viola pohtii
Leivinuunin purkutyö edistyi, ja irtonaista laastia kertyi lattialle paksu kerros. Koska se oli jo sortunut sisältä, se voisi varmasti sortua myös lisää. Violan kiivaasta vastustuksesta huolimatta yön yli asiaa pohdittuaan Matti ja Kalevi päättivät ryhtyä arinaurakkaan. Uuni kannatteli osittain päällään valtavaa piippua, joka levittäytyi tuvan lisäksi myös kahteen muuhun huoneeseen: keittiöön ja makuukammariin. Pinnassa näkyy runsaasti halkeamia. Herkimmin pintahalkeilevat kohdat Muurari-Matti kovetti laastin ja katiskaverkon avulla. Matti totesi: Nyt ei ole kaikki kohdallaan. Kaiken pintaa sitovan aineksensa menettänyt, liuskekivistä koostuva uuni hormeineen näytti kovin hauraalta. – Huolestuneet puheeni työturvallisuudesta Muurari-Matti kuittasi sanomalla, että hän ymmärtää kyllä työhön liittyvät riskit.. – Onneksi tuvan seinien suojana olivat edelleenkin 1950-luvun pinkopahvit ja lattialla ”1970-luvun parketti” eli lakattu lastulevy. – Eikös tätä uunia tultu korjaamaan, hän kysyi ja esitti, että hän menee uunin sisälle ja tekee siellä tarvittavat korjaustyöt, Viola muistelee. – Kieltäydyimme kauhistuneena. Nyt uunista tulisi ns. – Hetken kuluttua kuuluikin kumea ”tömps”, kun uunin yli sata vuotta kestäneet arinakivet hajosivat palasiksi savukanavan pohjalle. – Taksilla pihaan ajanut, 86-vuotias ikämies oli halunnut tulla katsomaan uunia, jota oli ollut muuraamassa 16-vuotiaana apupoikana, Viola Fredin kertoo. – Piipun purkaminen olisi saanut koko talon niin suuren sekasorron ja pölyn valtaan, että piipun purkamista emme edes harkinneet. maisemauuni – lämmityksen puolesta käyttökelvoton, mutta ulkopuolelta ehjän näköinen. Viimein tuhkan mukana alkoi tulla myös kiviä. Sitä kannettiin isoilla pöntöillä ulos roskalavalle. 52 | Ekoelo menten aikana kertynyttä tuhkaa, jota kertyi ja kertyi. Piipun massa painoi valtavalla voimallaan uunin kattoa. Nämä molemmat saivat väistyä, kun uuni oli valmis ja pöllytys loppunut. – Hetken kuluttua kuuluikin kumea ”tömps”, kun uunin yli sata vuotta kestäneet arinakivet hajosivat palasiksi savukanavan pohjalle. Tuvan leivinuuni ennen korjausta. Nyt ei ole kaikki kohdallaan Tuvan leivinuuni kaipasi myös sisäistä puhdistusta. Ohut pöly leijaili kaikkialle taloon, vaikka muihin huoneisiin johtavat ovet oli teipattu tiiviisti ilmastointiteipillä umpeen remontin alkaessa. Fredinit olivat ryhtyneet korjaamaan uunia ulkopuolelta, mutta nyt se oli sortunut sisäosiltaan. Muurari-Matti oli toista mieltä kuin Viola ja Kalevi. – Muurari-Matti veti laajoiksi avatuista tuhkaluukuista ulos vuosikym- Peruskorjattu leivinuuni ennen loppusilausta, joka tehtiin valkoisella antiikkilaastilla
Sillä välin kun Viola oli Jyväskylässä, Muurari-Matti kömpi sisälle uuniin. Muutama kohdevalo asennettiin piiloon hirren päälle valaisemaan uudenvalkoisena hohtavaa leivinuunia. Lisäksi se on tärkeä lämmönantaja. TEKSTI JA KUVAT: REETTA AHOLA JA VIOLA FREDIN Ekoelo | 53. Parin tunnin työn jälkeen miehet pitivät pienen tauon. – Onneksi en ollut kotona. Herkemmin pintahalkeilevat kohdat Muurari-Matti kovetti laastin ja katiskaverkon avulla. Muuten olisin ollut kotona seuraamassa vierestä uunin korjausta todella hermostuneena. – Uunin muoto alkoi hahmottua. Kun uunin remontti ja pöllytys olivat ohi, pinkopahvit voitiin poistaa seinistä. – Entistä ehompana loistava, jykevä uuni antaa viimeisen silauksen vanhan tuvan tummalle tunnelmalle. Viola Fredin naurahtaa, että tuvan 110-vuotias leivinuuni voisi kertoa monta tarinaa: kuinka lapset tekivät sen pankolle leikkimökin, kuinka pappa nukkui siellä päiväuniaan ja miten talon valkoinen kissa poltti kylkikarvansa ruskeiksi nukkuessaan tuhkaluukun vieressä. Vanha uuni voisi kertoa monta tarinaa Viola ja Kalevi Fredin iloitsevat onnistuneesta leivinuunin remontista. Uunin pintaan hän siveli kärsivällisesti, kerros kerrokselta, 40 säkillisen verran muurauslaastia. – Ammattimies sanoi siitä, että kestää huomenna 30 000 kiloa, Kalevi Fredin muistelee. Tauon aikana uuni ilmoitti itsestään tiputtamalla pari kiveä katostaan Matin selkään. Nämä sanomalehdenpalaset annoimme jäädä paikoilleen osana talon historiaa. Saappaat savukanavan pohjalla hän saattoi seistä uunissa lievässä kumarassa. Olimme Röykkälän lammastilan Santtu-kissa rakastaa makoilla uunin lämmössä. Arinatiilet ladottiin hiekan päälle kivi kiveltä. Perinnerakentaminen Uusi arina mahdollistaa lämmittämisen ja paistamisen Uunin sisällä tehtävien korjausten haastavin työpäivä sattui olemaan Violaemännän syntymäpäivä. Tuvan valaistus uusittiin ruskeilla johdoilla ja teemaan sopivilla valaisimilla. – Jos olisimme tupakkimiehiä, nyt varmasti olisi sen aika, vitsailimme. Minulla oli muuta ajateltavaa Jyväskylässä, ja hyvä niin. Loppuviimeistely tehtiin valkoisella antiikkilaastilla. – Jykevä uuni antaa viimeisen silauksen vanhan tuvan tummalle tunnelmalle. – Päätimmekin tehdä homman ripeästi loppuun. 20-vuotias esikoistytär on Kuopiossa opiskelemassa. Nuoremmat tyttäret, 15- ja 14-vuotiaat, käyvät Joutsan yhtenäiskoulua ja auttavat vanhempiaan lammastilan töissä. Tosin Fredinien lapset eivät enää juurikaan ehdi makoilla uuninpankolla. Näin uuni oli nopeasti sisältä valmis, ja uusi arina mahdollisti taas uunin lämmittämisen ja sillä paistamisen, Kalevi kertoo. Kalevi tarjoili muurarille luukusta laastia ja tiiliä ahtaaseen ja pimeään uuniin. Sen päämateriaalin eli liuskekivien annettiin jäädä näkyviin elävöittämään uunin pintaa. Teimme muuraukset savukanavan sivuille ja kattoon, minkä jälkeen savukanava peitettiin hiekalla. – Lattian pintaan oli liimautunut paloja eristeenä käytetyistä sanomalehdistä. Lastulevylattia oli tehty yli 40 vuotta sitten talon tyttären häihin, mutta nyt senkin oli aika väistyä. Lukuisten askelten kuluttamat tuvan lattialankut olivat tummat, mutta ehjät. Lisäksi se on tärkeä lämmönantaja. – Tänäkin päivänä uuni on lasten – ja kissamme – lempipaikka. lopputuloksesta mykistyneitä, Viola kertoo. Samalla vuosikymmenten pölyt pestiin pois paljon elämää nähneiltä seinähirsiltä. Ensimmäiseksi hän muurasi poispalaneen seinämän tilalle tuen piippua tukemaan. Laasti ja katiskaverkko kovikkeena Tuskanhikeä aiheuttanut lisätyö uunin sisällä oli nyt valmis, mutta pinnoitustyöt vasta aluillaan
Kaada osa keitinlientä talteen ja soseuta porkkanat. Anna sekoituksen olla löysä. Irman ekoherkut Ekoelo-lehden Irman ekoherkut-palstallaan harrastajakokki, jyväskyläläinen Irma Rissanen, 59, tarjoilee ateriavinkkejä luonnon antimista. Lisää joukkoon pari ruokalusikallista voita. Mausteina hän käyttää resepteissä äitinsä, Pirkko Rahkila-Rissasen 1980-luvun alussa perustaman Ryytihyppysen lisä- ja säilöntäaineettomia mausteita. Kaada voideltuun vuokaan, koristele pinta painelemalla kuviointi haarukalla ja paista 170 asteessa noin 45 minuuttia. Lisää joukkoon hiukan siirappia, mausta inkiväärillä ja muskotilla. Sekoita soseen joukkoon hivenen siirappia. Maista suolan määrä. Hämmennä. Makaronit keitetään lötköiksi Keitä luomumakaronit vähäsuolaisessa vedessä ainakin 20 minuuttia, että ne tulevat ”lötköiksi”. Vanhan ajan joululaatikot jätetään sopivan löysiksi Irma Rissasen joulupöytään kuuluvat itse, lähellä kasvaneista keskisuomalaisista luomujuureksista valmistetut laatikot. Lisää makaronien joukkoon maitoa runsaasti, vähintään 2–3 senttiä yli makaronien pinnan, että on kiehumisvaraa. Joululaatikkojen reseptit ovat pääsääntöisesti Irman äidin, Pirkko Rahkila-Rissasen äiti-Tyynen reseptikansiosta. Laatikon tulee olla löysää. Lisää keitinlientä, jos tarpeen, ettei tule liian paksua. P orkkanalaatikkoa varten raaputa porkkanat puhtaiksi, keitä ne kypsiksi. Munien määrä riippuu makaronilaatikon määrästä. Lisää keitinlientä tarvittaessa. Pomeranssi piristää lanttulaatikon Kuori lantut, noin kuusi kappaletta, ja palastele. Kaada keitinvesi pois. Mausta muskotilla ja hiukalla siirappia. Keitä lantunpalat kypsiksi, kaada osa keitinlientä talteen ja soseuta lanttupalat. Irma Rissanen. Jätä seos melko löysäksi. Vanhan ajan maksalaatikossa runsaasti sipulia Osta puolisen kiloa jauhettua luomunaudan maksaa tai jauha luomunaudan. Sekoita riisit ja soseutetut porkkanat. Kaada voideltuun vuokaan ja paista kypsäksi 170 asteessa noin 45 minuuttia. Keitä riisi kypsäksi ja pane joukkoon hivenen suolaa. Mausta muskotilla, inkivää54 | Ekoelo rillä, pomeranssilla ja suolalla. Hölskytä 1–3 kananmunaa maidon seassa maitopurkissa. Maksalaatikkoon hän jauhaa lihamyllyllä luomunaudan maksan. Kaada voideltuun vuokaan, kuvioi pinta ja paista 170 asteessa noin 45 minuuttia
Mausta suolalla, mutta älä lisää suolaa imeltymisen aikana, muutoin imeltymistä ei tapahdu. Sen voi myös pakastaa.. Lisää munat taikinaan yksitellen, seuraavaksi kermaviili ja lopuksi jauhot, joiden seassa on vaniljasokeri, leivinjauhe ja sooda. Keitä riisit melkein kypsiksi, ei ihan. Lisää survokseen vähän siirappia, pari ruokalusikallista gluteenitonta vehnäjauhoa, samoin pari ruokalusi- kallista voita ja maitoa. Paista 175 asteen lämmössä noin tunnin ajan. Taatelikakku säilyy mehevänä 5–6 päivää. Irman jouluaterian menu Lasimestarinsilli Graavilohi ja sinappikastike Rosolli ja vaaleanpunainen kermavaahtokastike Keitetty peruna Lipeäkala Valkokastike ja jauhettua maustepippuria Keitetty peruna Joululaatikot Kinkku ja kastike kinkun paistoliemestä Laadukas sinappi Tumma joululimppu ja voi Kotikalja Riisipuuro ja sekametelisoppa maksa itse lihamyllyllä. Voit panna maun mukaan joukkoon myös rikittömiä R-rusinoita, jos haluat. Vanhan ajan imellettyyn perunalaatikkoon Tyyne-mummo pani aina yhden ruokalusikallisen ruisjauhoa ja kaksi vehnäjauhoa. Survo riisit ja sekoita ne maksan joukkoon. Joulun kahvipöytään Helppo taatelikakku 250 g R-taateleita 2 dl vettä 1 1/4 dl R-Sucanatsokeria 200 g voita 2 munaa 1 dl kermaviiliä 1 tl R-vanilliinisokeria 1 tl R-leivinjauhetta 2 tl R-ruokasoodaa 4 dl vehnäjauhoja Ekoelo | 55 Keitä taatelit pehmeiksi vedessä miedolla lämmöllä. Lisää perunoiden keitinlientä tarvittaessa, että saat löysän sekoituksen. Sekoita joukkoon hieman siirappia, suolaa maun mukaan ja pari ruokalusikallista voita. Paista 170 asteessa niin kauan, että pinta on ruskea eikä maksalaatikko enää kupli. Riisin asemesta voit käyttää rikottuja ohraryynejä, ne kypsyvät nopeammin. Tee sekoituksesta melko löysä. Survo perunat. Jollet voi käyttää maitoa, jätä maito pois ja pane joukkoon R-kasvisliemijauhetta. Jäähdytä seosta hetken aikaa ja lisää voinokareita sulamaan. Kumoa kakku hetken kuluttua jäähtyneenä ritilälle. Kaada voideltuun uunivuokaan, tasoita pinta ja paista 170 asteessa noin 45 minuuttia. Anna perunaseoksen seistä lämpöisessä kymmenen tuntia, sekoittele välillä. Jauha tai raasta joukkoon yksi kokonainen sipuli tai käytä 1–2 ruokalusikallista R-sipulijauhetta. Ruokalusikallinen ruisjauhoja, kaksi vehnäjauhoja Imellettyyn perunalaatikkoon kuori perunat, keitä ne pehmeiksi, kaada osa keitinvedestä talteen. Lisää seokseen hiukan riisin keitinlientä, ellei massa ole tarpeeksi löysää. Kaada taikina hyvin voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan. Kaada riisien keitinliemi talteen
Andien vuoristolta kotoisin oleva alpakka viihtyy myös Suomen talvessa. Maisemanhoitajissa kiehtoo niiden persoonallisuus Kasvatamme alpakoita 56 | Ekoelo
Ekoelo | 57 >. Teksti: Hilla Okkonen Kuvat: Helmivene P araisilla asuvat Lasse ja Virpi Grönroos tiesivät vielä vajaa kymmenen vuotta sitten alpakoista vain sen verran, että niitä asui jossain toisella puolella maailmaa ja että niistä sai hienoa ja arvokasta villaa. Alpakoille järjestetään myös näyttelyitä. Kuvan Esteri palkittiin vuoden 2009 HelmiAlpakka -näyttelyn parhaana. – Meillä oli ollut puhetta jo useamman vuoden ajan eläinten hankkimisesta maisemanhoitotöihin, Virpi Grönroos kertoo. Helmivene -yrityksen toimintaan kuuluu paitsi alpakoiden kasvatus, myös laadukkaiden alpakanvillasta valmistettujen vaatteiden myynti sekä maahantuonti. Grönroosin perheellä on Paraisilla kuusitoista upeaa ja persoonallista alpakkaa, jotka toimivat paitsi maisemanhoitajina myös rakkaina kotieläiminä
– Alpakat asuvat kahdessa, yhteensä noin 50 neliön kokoisessa pihatossa, joista on vapaa kulku ulos. Alpakkatalli on laitumien välittömässä läheisyydessä ja eläimet saavat kulkea tallista ulos ja sisään tuulelta suojan antavien muoviverhojen läpi silloin kun haluavat. Tästä jonkin ajan kuluttua, talvella 2005 Grönroosit tekivät ensimmäisen vierailunsa alpakkatilalle. Opintomatkalla Helmiveneen alpakkatila on reilun hehtaarin suuruinen. – Tilalta palatessamme omistimme kaksi alpakkaa! Tallin rakennus eläimille alkoi, ja jo saman vuoden keväänä ensimmäinen alpakkapariskunta pääsi muuttamaan Paraisille. – Nämä alpakat olivat ensimmäinen Suomessa syntynyt alpakka, Inkalan Speedy Gonzales sekä hienoa valkoista suri-villaa kantava Lima Bim-Ella, Virpi Grönroos kertoo. – Vaikka oma tila ei olekaan kovin suuri, kesäaikaan laidunta löytyy myös naapurin mailta, Virpi Grönroos kertoo. Grönroosit ovat opiskelleet alpakanhoitoa sekä kasvatusta Suomessa. Alpakat saavat ulkoilla vapaasti niin paljon kuin haluavat, ympäri vuoden. – Myös tietojen ja kokemusten vaihtaminen muiden kasvattajien kesken on ollut tärkeää, Lasse Grönroos selittää. 040 707 4753. Nykyisin meillä on kuitenkin toistakymmentä upeaa Helmiveneen alpakkaa. 58 | Ekoelo Myös paljon löytöjä sisustukseen! Porvoon vanha rautatieasema Vanha Hämeenlinnantie 5 puh. Mielenkiintomme heräsi heti, mutta emme vielä sännänneet alpakoita ostamaan. – Olemme käyneet alpakankasvatuksen peruskurssin, Lasse Grönroos kertoo. – Olemme myös käyneet Perussa tutustumassa alpakan kasvatukseen. Tilalla innostus vain kasvoi. – Sen lisäksi olemme hakeneet paljon tietoa internetistä sekä lähinnä ulkomaisesta kirjallisuudesta. Lasse Grönroos toimii myös Suomen Alpakkayhdistyksen puheenjohtajana. – Alkuun tarkoituksenamme oli ottaa vain muutama eläin maisemanhoitoon. Alpakkainnostus on tullut jäädäkseen. – Sitten eräänä päivänä tv:stä tuli ohjelma ensimmäisistä Suomeen tuoduista alpakoista. Tällä hetkellä alpakoita on tilalla 16 kappaletta. Eniten oppia on kuitenkin tullut kokemuksen kautta. Alpakat saavat kulkea vapaasti Wanhan talon varaosat Tulisijatuotteet, ovet ja ikkunat, eristystarvikkeet, helat, vanhat työkalut, ruuvit ja naulat. Alpakat saavat ulkoilla vapaasti niin paljon kuin haluavat, ympäri vuoden
Erilaisten ulko- ja sisäloisten varalta teemme niille loishäädöt pari kertaa vuodessa, hän kertoo. Alpakan villaa on saatavana lähes 20 eri luonnonväriä. Tämä vähentää värjäämisen tarvetta ja lisää tuotteen ekologisuutta. Grönroosit ostavat alpakoille tarjottavan kuivaheinän. Keritsemisessä käytetään kerintäkonetta tai saksia. Alpakat ovat Lasse Grönroosin mukaan suhteellisen terveitä eläimiä. – Eläimet toimivat lisäksi maisemanhoitajina, Lasse Grönroos kertoo. Helmivene tuo maahan alpakanvillatuotteita Perusta. Alpakan villa tuntuu iholta keveältä ja silkkiseltä ja se sopii myös villa-allergikoille. Muutoin alpakoiden hoito koostuu niiden siisteydestä huolehtimisesta sekä eläinten tarkkailusta: >. Alpakkavillasta valmistetaan esimerkiksi lankaa ja vaatteita, kuten sukkia, neuleita sekä huiveja. Maisemanhoitajat – Alpakat elävöittävät pihapiiriä lisäämällä luonnon monimuotoisuutta ja lisäävät henkistä ja fyysistä hyvinvointiamme. – Alpakoita ja laamoja käytetään myös terapiaeläiminä esimerkiksi vanhainkodeissa, mutta me emme ole siihen kuitenkaan panostaneet, Grönroos toteaa. Helmiveneen alpakat keritään kerran vuodessa keväällä. – Alpakat pitävät pihanurmen matalana ja lannoittavat puutarhakasvejamme. Tällä hetkellä kymmenen kiloa omien alpakoidemme villaa odottaa kehräämössä langoiksi kehräämistään, kertoo Virpi Grönroos. Helmivene myy ja maahantuo erilaisia alpakan villasta valmistettuja tuotteita. Heinän lisäksi annamme alpakoille hiukan kauraa ja porojen pellettirehua, hiukan kivennäistä sekä vitamiineja. Grönroosit myös tekevät ”keikkaa” alpakoiden kanssa erilaisissa tapahtumissa. – Alpakan tuottama villa on yksi maailman arvostetuimmista ja halutuimmista luonnonmateriaaleista. Alpakan elimistö kaipaa kuitenkin kesäisinkin hiukan kuivaa heinää. – Sitä kuluu yhtä eläintä kohti noin kahdesta kolmeen kiloa vuorokaudessa, Lasse Grönroos kertoo. Kesällä alpakat laiduntavat ulkona ja syövät suurimmaksi osin tuoretta ruohoa. Alpakan villa on laadukasta ja sopii myös lampaanvilla-allergikoille. – Eri eläinten välillä on kuitenkin isojakin eroja niin villan määrässä kuin sen laadussakin, Lasse Grönroos painottaa. Sisätiloissa myös talviajan pääravinto, heinä, pysyy kuivana. Ekoelo | 59 Kuiva heinä on alpakoiden pääravintoa. – Kesällä toki vähemmän. – Talli antaa eläimille suojan sateelta sekä tuulelta. Tallia ei erikseen lämmitetä vesipisteitä lukuun ottamatta. Alpakan voi keritä kätevästi vaikkapa saksilla. – Tuomme maahan myös lankaa. – Niillä ei ole erityissairauksia. Helppohoitoinen alpakka Arvokasta villaa Alpakka tuottaa keskimäärin kolme kiloa villaa vuodessa. Ne elävöittävät pihapiiriä lisäämällä luonnon monimuotoisuutta ja lisäävät henkistä ja fyysistä hyvinvointiamme. Hienommat villat kehrätään langaksi ja karkeampia käytetään esimerkiksi erilaisiin huovutustöihin tai vaikkapa tyynyn tai peiton täytteeksi. Alpakan turkki on paksu ja lämpöinen. – Iän myötä villa muuttuu karkeammaksi ja myös sen määrä vähenee. Osa villoista lähetetään kehräämöön kehrättäväksi. Suuri osa villasta myydään sellaisenaan käsityöläisille, jotka esimerkiksi kehräävät itse lankansa. Alpakasta on jalostettu kaksi eri muotoa, pörröturkkinen huacaya sekä harvinaisempi, silkkimäinen suri
Alpakka (Lama pacos) Alpakka kesytettiin kotieläimeksi jo noin 5000 vuotta sitten sen villistä kantamuodosta vikunjasta. syntynyt omalla tilalla. – Alpakat ovat persoonallisia niin Helmiveneen alpakoista suurin osa on luonteeltaan kuin ulkonäöltäänkin, Virpi Grönroos täsmentää. – Toki pyrimme aina ideoimaan ja kehittämään uusia alpakkatuotteita sekä villan jatkojalostusmahdollisuuksia. Helmiveneen alpakkatuotteita on myynnissä omassa liikkeessä Paraisilla, verkkokaupassa sekä erilaisilla messuilla ja markkinoilla ympäri Suomen. – Tulevista tapahtumista uutisoimme aina kotisivuillamme, Virpi Grönroos kertoo. Eläimen yleiskunnosta kertoo mahdollinen painonvaihtelu, syömistottumukset ja käyttäytyminen. Alpakka synnyttää yhden vasan, crian, kerrallaan. Alpakan ylähuulen halkio estää sitä syömästä ruohoa juuria myöten eikä jalan pehmeä antura riko maanpintaa. Oman kodin kasvatteja – Viime kesänä meille ei syntynyt yhtään vasaa, kertoo Virpi Grönroos. Eläimet tarkastetaan säännöllisesti: hampaat tutkitaan ja kynnet leikataan. tulasta, Virpi Grönroos tuottaa Speedy Gonzales kertoo. – Sen vuoksi lauman – Ensimmäiset alpakkamme Alpakka elämää on mielentulivat Pälkäneeltä sekä Hatkiintoista seurata. Alpakka on kotoisin Etelä-Amerikasta, Andien rinteiltä sekä ylätasangoilta. nen, Justiina on lauman Kesällä 2010 Helmiveneen kookkain ja lempein; tarhalla syntyi kolme alpakkaa Tonttu Toljander puolestaan raElina, Jasmina sekä Bruno. Alpakan lantaa voidaan hyödyntää polttoaineena. Alpakan turkki voi olla joko yksivärinen tai kirjava. Meillä kasvatettavat alpakat saavat elää luonnollisen elinkaaren loppuun saakka, noin 20-25 -vuotiaiksi. keskimäärin on selkeästi lauman – Lisää alpakoita on kolme kiloa johtaja, Esteri-rouva hankittu eri puolelta puolestaan päättäSuomea, jotta saisimme villaa väinen ja vahvatahtoilaumaan eri sukuhaaroja. Seuraavan kerran jälkikasvua on odotettavissa kastaa agilityä ja pienikokoinen Caesar lapsia. Alpakka kuuluu laaman, vikunjan sekä guanakon tavoin kamelieläimiin. – Astutamme seuraavan kerran ensi kesänä. Suomeen ensimmäiset alpakat saapuivat vuonna 2002. Alpakat märehtivät, eli niiden ruoansulatus kestää pitkään. kesällä 2015. Lihaksisto sekä herkkä kaula myös tunnustellaan. Eläimestä on kaksi päätyyppiä, pörröinen huacaya sekä suoravillainen suri. Lähiaikoina eläinten määrää ei ole tarkoitus lisätä ainakaan merkittävästi. vuodessa. Kantoaika on pitkä, noin 11 kuukautta. Jokainen alpakka on erilainen Alpakoissa kiehtoo Grönroosien mukaan niiden persoonallisuus. – Talli sekä tarhat pidetään puhtaina ja lannat korjataan pois. Alpakka on hiljainen eläin; se ääntelee ynisemällä. Alpakat ovat Andien paimentolaisille tärkeä elinkeino ja niitä kasvatetaan villan tuotantoon etenkin Perussa. – Alpakoiden villa ja ihoalueet tarkastetaan ja samalla mahdolliset haavaumat hoidetaan. Alpakka on Suomessa ennen kaikkea lemmikki- ja seuraeläin, vaikka arvokas villa toki hyödynnetään. Sen vuoksi äkkinäisiä muutoksia ruokinnassa tulisi välttää. Maisemanhoidossa alpakka on erinomainen, sillä se ylettyy korkeammalle kuin esimerkiksi lampaat. Grönroosien mukaan eläinten on hyvä tottua käsittelyyn, jotta ongelmia ei syntyisi esimerkiksi hoitotilanteissa. Ravinnon hyvästä laadusta pidetään kiinni. 60 | Ekoelo
Rekisteröityä kasvatusta Alpakkatilallisen arkeen kuuluu eläinten hoidon lisäksi hiukan byrokratiaakin. – Eläinten pitopaikka on ilmoitettava ja rekisteröitävä viranomaisille, Lasse Grönroos kertoo. Alpakat ovat rauhallisia eläimiä, jotka viihtyvät ulkosalla kesät talvet. Oulussa www.kuukorento.fi Grönroosien perheeseen kuuluu – alpakoiden lisäksi – isä Lasse, äiti Virpi sekä 10-vuotias Sissi-tytär. Kysyttäessä tilalla tulee olla tiedot siellä olevista, sinne tulleista ja sieltä lähteneistä eläimistä. Helmivene myymälän käyntiosoite: Norrbyn Rantatie 2b, Parainen puh: 040 7384 822 Lasse, 040 558 1760 Virpi www.helmivene.fi www.flowkosmetiikka.fi Ekoelo | 61. Ne ovat seurallisia kotieläimiä, aivan kuten kissat tai koirat! Virpi Grönroos kertoo. Alpakat ovat laumaeläimiä, eikä niitä saa pitää yksinään. – Alpakat ovat osa kotiamme. – Olemme myös rekisteröityneet eläinten pitäjiksi. Helmiveneen alpakoita laitumella
E lina Raitasen seitsenkuinen Launo-vauva mönkii Vauvauva-putiikin takahuoneen lattialla Jyväskylässä. Taloudellisia, terveellisiä, kauniita Kestovaipat kiertävät lapselta toiselle Kestovaipat ovat jatkuvasti kasvattaneet suosiotaan. Tämä näkyy erityisesti siinä, että käytetyt kestovaipat ovat alkaneet kiertää tehokkaasti lapsiperheestä toiseen. Hän on käyttänyt kestovaippoja kolmella lapsellaan, ja todennut ne 62 | Ekoelo käytössä erinomaisiksi: ekologisiksi, taloudellisiksi, terveellisiksi ja kauniiksi. Raitanen on myynyt kestovaippoja vuodesta 2007 lähtien. Vauvauvan seinää koristaa hyllyllinen iloisen kirjavia kestovaippoja ja vaippatarvikkeita. Elina Raitanen ja Launo. – Lapsillani ei ole koskaan ollut vaippaihottumaa, ja uskon sen johtuvan ainakin osittain kestovaippojen hengittävistä ja ihoystävällisistä materiaaleista, Raitanen kertoo. Vajaassa kymmenessä vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon: kestovaippatietoisuus on saavuttanut kuluttajat, ja kestovaipoista on tullut jopa jonkinlainen muoti-ilmiö tiedostavien vanhempien keskuudessa.. Potkuhousujen takamus pullottaa: äiti on pukenut pikkuiselle kestovaipan – sen saman, jota käytettiin jo isosisko Moonalla seitsemän vuotta sitten! Ei vaippaihottumaa Kun lastentarvikepuoti Vauvauvaan saapuu uusi asiakas, yrittäjä Elina Raitanen, 32, voi hyvillä mielin ja rehellisesti kehua myymiään tuotteita
– Suurin osa vaipoista on hankittu käytettyinä, ja olen myös myynyt ja lahjoittanut vanhoja vaippoja eteenpäin. – Valistus on mennyt perille ja esimerkiksi äitiyspakkauksen mukana jaettavat laadukkaat kestovaipat ovat innostaneet kokeilemaan niitä, Raitanen pohtii. Pesemiseen hän käyttää hajusteetonta pesuainetta ja huuhteluainelokeroon hän lorauttaa toisinaan tilkan etikkaa. – Suurin osa vaipoista on hankittu käytettyinä, ja olen myös myynyt ja lahjoittanut vanhoja vaippoja eteenpäin. Auli kertoo pesevänsä vaippoja 2–3 kertaa viikossa. Kolmen lapsen äiti Auli Kiiveri on käyttänyt Eeli-kuopuksellaan lähinnä kestovaippoja. Eelille (takana) ja maaliskuussa syntyvälle vauvalle Auli Kiiveri pukee kestovaipat. – Uusien kestovaippojen myynti on vähentynyt. Kestovaipat ovat olleet luotettavia ja niitä on kotona aina saatavilla, perheenäiti toteaa. Vaipat kiertävät kirpputoreilla Vauvauvan Elina Raitanen vahvistaa, että käytettyjen vaippojen kierrätys on viime vuosina kasvattanut suosiotaan. Ekoelo | 63 >. – Kestoiluinnostus alkoi käytännön syistä: kertakäyttövaipat eivät pitäneet ja unohdin aina ostaa niitä kaupasta. Kiiverin perheessä riittää hulinaa! Nooa (vas.) ja Ruut käyttivät pienempinä kesto- ja kertakäyttövaippoja. Pesua odottavat vaipat eivät tuoksu, kun niitä säilytetään ilmavasti. Vaippoja myydään sekä nettikirpputoreilla että kirpputorimarketeissa. Kestoilu on kätevää Vihtavuorelaisessa Kiiverin perheessä riittää vilinää. Koska monipäinen tenavalauma pitää äidin kiireisenä, hänestä on mukavaa, että vaippoja on kotona mieluummin liikaa kuin liian vähän. Äiti Auli Kiiveri, 25, kertoo, että myös maaliskuussa syntyvällä kuopuksella aiotaan käyttää kestovaippoja. Käytettyjen vaippojen hinnat ovat myös laskeneet: kun muutama vuosi sitten käytetystä merkkivaipasta pyydettiin 12–13 euroa, nyt samaisen vaipan saa usein omakseen alle viiden euron. 5- ja 4-vuotiaat Nooa ja Ruut ovat oppineet kuiviksi jo aikoja sitten, mutta 2-vuotias Eeli taapertaa vielä kestovaipassa. Tämä ei kuitenkaan kerro kestoilun hiipumisesta vaan siitä, että käytetyt vaipat kiertävät tehokkaasti lapselta toiselle, Raitanen miettii. Myös maaliskuussa syntyvälle vauvalle on hankittu valmiiksi pikkuisia kestovaippoja. Kylpyhuoneen pyykkinarulla kuivuu kirjava vaipparivi, ja likaiset vaipat on heitetty vaippakoriin odottamaan pesua. Auli Kiiveri kertoo, että vuosien varrella kestovaippoja on kertynyt nurkkiin monta laatikollista, sillä jossain vaiheessa hän hurahti ihaniin vaippakuoseihin oikein kunnolla
Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011 tehdyssä tutkimuksessa ilmeni, että kertakäyttövaipoista haihtuu hengitysilmaan monikymmenkertainen määrä orgaanisten yhdisteiden päästöjä kestovaippoihin verrattuna. Kestovaippojen ympäristökuormitus muodostuu pääasiassa puuvillan viljelystä, tekokuitujen valmistamisesta ja vaippojen pesemisestä. Kestovaippoja tarvitaan lapselle yhteensä noin 30 kappaletta, ja vaipat voidaan kierrättää vaippaiän jälkeen. Vaikka kestovaippa on muhkeampi kapistus kuin kertakäyttövaippa, siitä ei ole haittaa liikkumiselle. Esimerkiksi Babyidean sivustolta löytyy laskuri, jonka avulla voi verrata ja arvioida vaippaiän kustannuksia haulla kestovaipoista/ vaippalaskuri Ekologisuus: Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan lapsi tarvitsee vaippa-aikanaan noin 5000 kertakäyttövaippaa. materiaaliksi voi valita esimerkiksi luonnonmukaisesti tuotettua puuvillaa, hamppu- tai bambukangasta tai puhdasta villaa. Jo yksi kestovaippa päivässä tarkoittaa vuodessa 365 kertakäyttövaippaa vähemmän kaatopaikalla!. Määrä vastaa noin 400 kiloa jätettä. Vaippojen hankintakustannukset voivat tuntua alkuun suurilta, mutta pesujen myötä vaipat maksavat itsensä takaisin. Kuormitusta voi vähentää suosimalla kierrätettyjä vaippoja ja ekologisia pesuaineita. Kestovaipat kiinnitetään yleensä neppareilla tai tarranauhoilla. Tutkimuksen pontimena oli epäily, että kestovaipat levittäisivät ilmaan viruksia ja bakteereita päiväkotioloissa, mutta tulokset osoittivat päinvastaista. Esteettisyys, harrastuneisuus, helppous: Käsityötaitoiset vanhemmat voivat piristää vauva-arkeaan ompelemalla ja neulomalla vaippoja itse: hyviä ilmaiskaavoja ja -ohjeita löytyy esimerkiksi sivulta kestovaippainfo.fi. Myös kertakäyttövaippojen valmistus, kuljetus ja varastoiminen kuormittavat ympäristöä. Vaippoja voi käyttää useammalla lapsella ja niillä on hyvä jälleenmyyntiarvo. Terveellisyys: Kertakäyttövaippojen valmistajat eivät kerro, mitä kemikaaleja kertakäyttövaipat sisältävät. Kestovaippojen Elina Raitanen vaihtaa Launolle vaippaa Vauvauvan takahuoneessa. Napakka kestovaippa pysyy hyvin mukana vauhdikkaan Eeli-taaperon tempuissa! Miksi valita kestovaippa. Taloudellisuus: Kestovaippoja käyttämällä voi säästää rahaa. Kaatopaikalla vaippojen hajoaminen kestää satoja vuosia. Kestovaippojen käyttäjän ei myöskään koskaan tarvitse harmitella kauppaan unohtunutta vaippapakettia! 64 | Ekoelo Kestovaippakuoseissa riittää valinnanvaraa! Launo-vauva tutustuu maailmaan kaikilla aisteillaan. Osakestoile! Kestovaippojen ja kertakäyttövaippojen ei tarvitse olla joko-tai-valinta! Monet kestoilevat perheet suosivat kertakäyttövaippoja esimerkiksi öisin ja matkoilla
Useimmista kupeista on tarjolla kahta kokoa, joista pienempi sopii synnyttämättömille naisille ja isompi synnyttäneille. Vaipan ulkokuori on valmistettu kosteudenpitävästä pul-kankaasta ja lapsen ihoa vasten tuleva kangas on hengittävää coolmaxkangasta. Siteet kiinnitetään neppareilla pikkuhousujen haaraosan ympärille, ja niitä vaihdetaan yhtä usein kuin kertakäyttöisiäkin suojia. Joustavasta materiaalista valmistettu kuppi on käyttäjien kokemusten mukaan mukava, huomaamaton ja oikein asennettuna luotettava. Toisin kuin imukykyiset tamponit, kuppi ei vie kosteutta emättimen limakalvoilta. Myös Elina Raitasen mukaan nämä ovat haluttuja tuotteita: – Kestoliivinsuojia kysytään paljon ja äidit kokevat ne mukavammiksi kuin kertakäyttöiset. Lisätietoa kuukautiskerääjästä ja kestositeistä löytyy sivulta kuukuppikunta.net.. Kestositeiden ja kuukuppien lisäksi markkinoilla on esiKuukuppeja on markkinoilla useilta eri valmistajilta. Monet kestovaippavalmistajat myyvät kankaisia kuukautissuojia. Auli Kiiveri kertoo myös ihastuneensa kankaisiin pikkuhousunsuojiin, kuukuppiin ja kestoliivinsuojiin. Vuoto kerääntyy kuppiin, joka tyhjennetään ja pestään muutamia kertoja vuorokaudessa. Vaipan takaosassa on tasku, josta sujautetaan vaipan sisään imukankaita. Itsekin ompelen aina kun on aikaa, Kiiveri kertoo. Kuppi pysyy paikallaan emättimen lihasten ja kuppiin syntyvän alipaineen ansiosta. Kestositeet ja -pikkuhousunsuojat ovat ekologinen ja terveellinen valinta: kankaiset siteet voi pestä muun pyykin seassa ja luonnonkuidut antavat ihon hengittää toisin kuin muovista ja kemikaaleista valmistetut kertakäyttöiset kuukautissuojat. Kuukautisten välissä kuppi desinfioidaan keittämällä ja sitä säilytetään pienessä kangaspussissa. Elina Raitanen kertoo, että myös kestovaippoihin sopivia kankaita kysellään Vauvauvasta jonkin verran. Kiiverin perheessä pöydät pyyhitään kestoräteillä ja lapsilla on käytössä omat harsoista ommellut kestotalouspaperit. TEKSTI JA KUVAT: KAISA-LIISA IKONEN Ekologiset kuukautissuojat: Kestositeet ja kuukuppi Kestovaippojen lisäksi monia muitakin hygieniatarvikkeita valmistetaan pestävistä materiaaleista. Kuukuppi kasvattaa alati suosiotaan ekologisten kuukautissuojien rintamalla. – Anoppi on innokas käsityöihminen ja ompelee mielellään lapsenlapsilleen vaippoja. Oikein käytettyinä ja huollettuina kestokuukautissuojia voi käyttää vuosikausia, joten ne säästävät myös selvää rahaa. Ekoelo | 65 merkiksi luonnollisesta pesusienestä valmistettuja kestotamponeja. Myös kuukuppi on suo- sittu tuote ja viime aikoina sitä on myyty paljon esimerkiksi voimistelijoille. Monet kotiäidit innostuvat vaippojen ompelemisesta vauva-aikana: käsityöt ovat kätevä harrastus kun lapsi on pieni. Kestovaippojen lisäksi muitakin kestohygieniatuotteita käytetään enenevissä määrin. Myös Auli Kiiverin kaapeista löytyy itse tehtyjä kestotuotteita. Suosituimpiin vaippamalleihin kuuluu niin sanottu taskuvaippa. Kuvan kotimaista Lunettekuppia on saatavilla eri värejä. Kuppi on silikonista tai luonnonkumista valmistettu kuukautiskerääjä, jota pidetään kuukautisten aikana emättimessä. Vaippoja on mahdollista myös vuokrata kestovaippalainaamoista pientä korvausta vastaan. Kestositeitä ja -liivinsuojia Uusien kestovaippojen kappalehinta on merkistä, mallista ja materiaaleista riippuen noin 15–25 euroa
Luonnossa monen lajin ruoka on vähentynyt. TEKSTI: MERJA KIVILUOMA KUVAT: MATTON IMAGES 66 | Ekoelo. Älä ruoki kesällä luonnoneläimiä! Monet lintulajit hyötyvät talviruokinnasta Ihmisen tarjoama talviruokinta on avuksi talvehtiville linnuille. Niille kelpaavat auringonkukansiemenet, maapähkinät, rasva, tali sekä rasvasiemenseospallot ja -pötköt. Osa lintulajeista on alkanut talvehtia meillä ruokinnan ansiosta. Tiaiset ovat Suomen talvessa tyypillisesti viihtyvä lintu
Kun lumet keväällä sulavat, linnut pääsevät jälleen itse etsimään ruokansa, sanoo Olli Vuori. Automaatin säiliöstä ruoka valuu alareunassa oleviin kouruihin ruoan kulutuksen mukaan. Uhanalaisista lajeista valkoselkätikka on saanut apua metsiin viedyistä läskinpaloista. Silloin erilaiset taudit, kuten salmonella, voivat levitä. Talvehtiminen pesimäseuduilla voi kuitenkin olla linnuille turvallisempaa kuin raskaalle ja vaaralliselle muuttomatkalle lähteminen. Satunnaisesta ruokinnasta ei ole linnuille kuin hetkellistä apua. – Vanhemmille ihmisille pihapiirin linnuista on muutoinkin iloa. >. – Idea on se, ettei lintu pääse ruoan sekaan peuhaamaan ja ulostamaan sinne. – Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että lintuja ruokitaan lumesta lumeen. Monet linnut tankkaavat jopa yli oman painonsa ruokaa selvitäkseen hengissä pakkasyöstä. Kyllästettyä puuta ei saa lintukodissa käyttää, sillä se on myrkyllistä. Suomi on pitkähkö maa ja Lappiin lumi sataa ensin. Lähes poikkeuksetta nämä linnut löytyvät rannoilta ja puistoista, joissa ihmiset ovat ruokkineet niitä. Talven aikana hyvin syöneet linnut ovat paremmassa kunnossa keväällä pesimäajan kynnyksellä. Pääkaupunkiseudulla on havaittu nuoria kanadanhanhia, joilla on lentämisen estävä luuston kehitysvaurio siivessä. He seurailevat lintujen elämää ja pitävät ruokintapaikkaa puhtaana. Lumesta lumeen Olli Vuori korostaa, että jos talviruokinnan aloittaa, sitä tulee jatkaa kevääseen asti. Takatalven iskiessä ruokinnalla näkee myös kevätmuutolta kotiutuneita punarintoja, kottaraisia, peippoja ja järripeippoja. Linturuokinta on monelle mielekäs harrastus, ja linnuille voi vaikka jutella. Ekoelo | 67 Ruokinta-automaatti suositeltavin Perinteisen lintulaudan ja maaruokinnan huono puoli on juuri se, että linnut pääsevät ulostamaan ruoan joukkoon. Ruokintojen ansiosta myös yhä useampi mustarastas on pystynyt talvehtimaan Suomessa. Tavallinen syy tällaisen parantumattoman vaurion syntyyn on kasvuvaiheessa saatu yksipuolinen ja väärä ravinto. 240 pesimälajista noin 70 lintulajia talvehtii Suomen pakkasessa. – Ruokinta on siis hyvin suosittua nykyisin ja se on myös bisnes kaupoille, jotka myyvät monipuolisesti erilaisia linnunsiemeniä, toteaa Vuori. Linnut istuvat sen reunalla ja syövät keskellä olevasta säiliöstä. Niille on eduksi, jos ne voivat jäädä talvehtimaan tänne. Valkoselkätikka ja lukemattomat muut metsälintulajimme kärsivät sopivien ruokailu- ja pesimäalueiden puutteesta. Lippa ja räystäs estävät ruokaa kastumasta. Tämä on hyvä pitää mielessä myös mökillä. – Kesällä linnuilla on ruokaa yllin kyllin. Säiliön aukot ovat sen verran pienet, etteivät ne pääse sinne sisälle. – Pikkulinnuille rasittava etelään muutto on kova koitos ja matkalla on monta vaaraa. Suositeltavin ruokintatapa on esimerkiksi talon mallinen ruokinta-automaatti, jonka voi ripusta puun oksalle tai tolppaan. Luonto K ylmyys, lumi ja jää heikentävät lintujen ravinnonsaantimahdollisuuksia. Esimerkiksi viherpeippokanta on heilahdellut juuri kesäruokinnan vuoksi, jolloin niitä on loistartuntojen vuoksi menehtynyt. Jos haluaa pitää isommat linnut, oravan Metsästäjät ja riistanhoitoyhdistykset ympäri Suomea ruokkivat talvisin muun muassa metsäkauriita, jäniksiä ja valkohäntäpeuroja. Kun tulee ensimmäiset pakkaset ja maa jäätyy, ruokinnan voi aloittaa. Talviruokinnan vaikutuksia Talviruokinnan vaikutukset näkyvät monissa lintulajeissa. – Viherpeippo on hyvä esimerkki linnusta, joka on tavallisesti lentänyt talveksi etelään, mutta talviruokinnan lisääntymisen vuoksi pystynyt jäämään Suomeen. Kovasta muovista tai metallin ja muovin yhdistelmästä valmistetuista telineistä on tullut suosittuja niiden helppohoitoisuuden vuoksi; puhdistaminen on helpompaa kuin puusta valmistettujen. Ruokintaa harrastavat monet ihmiset, mutta etenkin yksin elävät ikäihmiset ovat uskollisia linnuista huolehtijoita. Viherpeippokanta onkin moninkertaistunut, toteaa lintuopas Olli Vuori Heinolasta. Yleisiä lintuja Suomessa BirdLife Suomi ry:n mukaan talviruokinnalla käyvä lajisto on runsastunut viime vuosina ja ruokintaa hyödyntävät yhä enemmän myös puukiipijä, tikli, pikkukäpylintu, pyrstötiainen ja käpytikka. Lisäksi ruoka pilaantuu kesällä helposti, koska bakteerit lisääntyvät lämpimässä. Kesällä lintuja ei pitäisi ruokkia. Syynä on linnuille luontaisen monipuolisen metsäluontoympäristön häviäminen ja köyhtyminen. Vesilintujen leipäruokintaakin kannattaa kesällä välttää. Metsälinnuistamme kuusitiainen, hömötiainen, töyhtötiainen ja närhi varastoivat ruokaa talven varalle jo syksyllä, mutta vierailevat myös ahkeraan ruokintapaikoilla kovien pakkasten aikaan
– Monet taloyhtiöt ovat kieltäneet parvekkeella ruokkimisen. Tämän päivän vaalea leipä on ravintoköyhää; lintu voi saada vatsansa täyteen, mutta leipä ei ruoki sitä. Ruokintapaikan sijoittaminen Ruokintapaikan olisi hyvä sijaita vähintään muutaman metrin päästä rakennuksista. Asia on hyvä selvittää ympäristöviranomaisilta ennen ruokinnan perustamista. Näin alue on helpompi pitää puhtaana. Jos niitä ei ole, ne hakeutuvat kaupunkien ruokintapaikoille. – Ruokintapaikan alusta kannattaa puhdistaa vaikka kerran viikossa siemenistä ja ulosteista harjalla tai haravalla. Puut ovat hyvä suoja ruokintapaikalle. – Puukiipijä on pitkänokkainen lintu, joka kiipeilee puunrunkoja pitkin, talipalloa voi hangata puun kylkeen, mikä jättää rasvan puuhun sille ravinnoksi. ja närhet pois, rautakaupat myyvät verkkoa, joka on niin tiheäsilmäistä, että pikkulinnut pääsevät sen läpi, mutta sitä isommat eläimet eivät. – Ruokintapaikkaa ei kannata laittaa liian lähelle ikkunoita. Tällöin ne asukkaat, jotka haluavat ostaa linnuille ruokaa, pitävät ruokinnasta huolen. Linnut säikähtävät helposti ja voivat hädissään lentää 68 | Ekoelo ikkunoita päin. Mitä ruoaksi. Muutenkin ruokintaan pitäisi aina kysyä maanomistajan suostumus. Lintujen ”lempiruoat” vaihtelevat lajeittain: t Tiaiset: BVSJOHPOLVLBOTJFNFO
NBBQÊILJOÊ QJFOFU MBKJU TVPTJWBU NVSTLBUUVB QÊILJOÊÊ
SBTWB KB UBMJ TFLÊ SBTWBTJFNFOTFPTQBMMPU KB QÚULÚU t Punatulkku, viherpeippo, peippo, järripeippo, nokkavarpunen, tikli ja urpiainen: BVSJOHPOLVLBOTJFNFO
NBBQÊILJOÊ NPOJMMF LFMQBB QBSIBJUFO NVSTLBUUVOB t Keltasirkku: LBVSB
BVSJOHPOLVLBOTJFNFO LVPSFUUPNBOB
IJSTTJ t Varpunen ja pikkuvarpunen: BVSJOHPOLVLBOTJFNFO
NBBQÊILJOÊ NVSTLBUUVOB
LBVSB
IJSTTJ
SBTWBTJFNFOTFPTQBMMPU KB QÚULÚU t Mustarastas: BVSJOHPOLVLBOTJFNFO
NBBQÊILJOÊ NVSTLBUUVOB IFMQPNQJ TZÚEÊ
SBTWB KB UBMJ
IFEFMNÊU KB NBSKBU t Kuukkeli, närhi, varis ja harakka: BVSJOHPOLVLBOTJFNFO
NBBQÊILJOÊ
SBTWB KB UBMJ . Lintuja ei kuitenkaan pidä ruokkia kinkunrasvalla, vettyneillä kaurahiutaleilla, eikä millään homehtuneella, maustetulla tai erityisen suolaisella. – Jos pihalla on vain nurmikkoalue, ruoka-automaatin ympärille kannattaa laittaa suojapuita ennen maan jäätymistä, sanoo Olli Vuori. Se ei kuitenkaan kestä kauan, joten kauraa voi ripotella maahan myös sellaisenaan. Taloyhtiöillä on usein omat ohjeensa lintujen ruokinnasta. Ne ovat hyvin energiapitoisia ja erityisesti tiaiset pitävät niistä. Jos siis lähistöllä on puita, ruokintapaikka kannattaa sijoittaa niiden lähelle. Lapiolla jätteen voi viedä biojätteisiin, sanoo Olli Vuori. Kasvava trendi taloyhtiöissä on yhteinen ruokintapaikka kerrostaloalueella. Leipä on ravintoköyhää Ruokinnalla tai sen läheisyydessä olisi hyvä olla tarjolla myös hienoa hiekkaa, jota linnut tarvitsevat lihasmahaansa ruoan jauhaantumisen edistämiseksi. Hygieniasta on kuitenkin hyvä pitää huolta. – Maassa ruokailevan, kaurasta pitävän keltasirkun ruokintaan voi hankkia kauralyhteen. Linnut eivät yleensä syö ruista, riisiä tai ohraa. Sitä voivat hyödyntää muutkin hento- nokkaiset lajit, selvittää Olli Vuori. Oravat viihtyvät metsässä, jos niillä on riittävästi kuusenkäpyjä. Paikan olisi kuitenkin hyvä olla tarpeeksi lähellä, jotta siellä onnistuvat lumityöt. – Leipää voi tosin hyödyntää siten, että halkaisee vaalean leivän ja liottaa siihen rasvapitoista voisulaa sekä murskaa mukaan pähkinöitä ja siemeniä, ehdottaa Olli Vuori. Keltasirkku pitää kaurasta. – Talipalloihin on laitettu usein auringonkukan siemeniä, pähkinöitä ja rasvaa. Talipallot ja talipötköt laitetaan useimmiten narulla roikkumaan puun oksaan tai runkoon. Lihakauppojen tiskiltä saa myös valmiiksi leikattua porsaan ihraa eli silavaa. Lintuja ruokitaan useimmiten talilla, murskatuilla pähkinöillä ja siemenillä, suosituimpia ovat auringonkukansiemenet. Ruokintojen laittamista kuntien ja kaupunkien viheralueille koskeva säännöstö vaihtelee paikkakunnittain
– Hoidamme luonnonvaraisia loukkaantuneita lintuja. Luonnonvaraisia lintuja pelastamaan Heinolan kaupungin ylläpitämä lintutarha on perustettu 1963. – Järjestän linnuille useita siemenruokintapaikkoja. Se on lähettäjälle maksutonta, neuvoo lintuopas. Hygieniaa ei voi siis liikaa korostaa. Mutta ruokintapaikalla vierailee usein muitakin metsän eläimiä. Rusakkoja nähdään usein ruokintapaikoilla. Sen lisäksi meillä on useita papukaijoja. Olli Vuoren mukaan oravat viihtyvät metsässä, jos niillä on riittävästi kuusenkäpyjä. Kuollut lintu on hyvä viedä hanskat kädessä pois ja laittaa se biojätteisiin tai polttaa, jos mahdollista. – Metsäkauris on hento eläin ja on toisinaan kovilla kovan jää- ja lumikerroksen vuoksi eikä välttämättä saa kaivettua ruokaa, toteaa Olli Vuori. Vikkelät oravat osaavat selvittää useimmat esteet ruokintapaikoille. Salmonellalle herkkiä ovat punatulkut ja pohjoisen lapin lintu, urpiainen. Rotta on mielestäni mainettaan sympaattisempi, vaikkei välttämättä mikään kiva otus. Kun ne tulevat kuntoon, ne vapautetaan takaisin luontoon. Kuvaan paljon lintuja ja teen muun muassa yliopistolle lintulaskentaa. Kanahaukat ja muut metsälajit ovat myös ruokintani kohteina. Evira myös tutkii kuolleita lintuja. – Ne ovat pieniä ja syövät usein maasta ja ovat kaikista herkimpiä saamaan tartuntoja. Metsäjänis on sopeutunut talveen paremmin kuin rusakko, joka on enemmän kaupunkieläin. Lumipeitteen paksuuntuessa etenkin metsäkauriit hyötyvät ruokinnasta. Muut metsän eläimet Eläinten talviruokinta mielletään usein koskemaan vain lintuja. Jos niitä ei ole, ne hakeutuvat kaupunkien ruokintapaikoille. Ekoelo | 69 t WBSQVTIBVLLB t WBSJT t OBBLLB t WJIFSWBSQVOFO t UÚZIUÚUJBJOFO t UJMIJ t MBQJOUJBJOFO t GBTBBOJ t WBSQVTQÚMMÚ t QJLLVWBSQVOFO t LVVLLFMJ t QVVLJJQJKÊ t IBSNBBQÊÊUJLLB t NVTUBQÊÊLFSUUV t UJLMJ. Monet mustarastaat talvehtivat jo Suomessa ja leutoina talvina muitakin rastaita. Hyvää talviravintoa villieläimille ovat kaura, heinät ja hedelmät. Kattavaa tietoa lintujen talviruokinnasta löytyy esimerkiksi Birdlife ry:n verkkosivuilta. Luonto Rottaongelmaa liioitellaan Ruokinnat houkuttelevat paikalle myös oravia, variksia, harakoita, närhiä ja fasaaneja, jotka haluavat osansa eväistä. Sairas tai kuollut lintu Joskus ruokintapaikalta tai sen läheisyydestä voi löytyä sairastunut tai kuollut lintu. Teen myös luonto-opastuksia ja linturetkiä luontoon Lintutarhan ystävät yhdistyksen puitteissa, hän kertoo Vuori itse ruokkii mielellään lintuja ja on pitänyt ruokintapaikkoja kymmeniä vuosia. Olli Vuoren mukaan rottaongelmaa liioitellaan. – Eviran verkkosivuilta voi tulostaa lomakkeen, jonka mukana luonnonvaraisen linnun voi laittaa Ouluun tutkittavaksi. – Metsästäjät ja riistanhoitoyhdistykset ympäri Suomea ruokkivat talvisin metsäkauriita, jäniksiä, valkohäntäpeuroja jne. Nykyinen tarhan hoitaja, Olli Vuori, on työskennellyt tarhalla 16 vuotta. – Jos lintu kyhjöttää paikallaan kaikki höyhenet pöyhistettyinä, voi olla, että se on saanut esimerkiksi salmonellan, johon se aina menehtyy. – Monet kaupungit ovat lopettaneet lintujen ruokinnan siksi, että se houkuttelisi rottia. – Ei rottia tarvitse ruokkia, mutta rottaongelma mielestäni poistuu sillä, että pitää ruokintapaikan puhtaana, jolloin sillä ei ole syötävää. Jos vesilintuja ruokkii, ruoka kannattaa heittää veteen, jonne rotat eivät mene. Yleisimmät ruokavieraat: .POJQVPMJTFMMB SVPLJOOBMMB WPJ WJFSBJMMB KPQB LZNNFOJÊ MJOUVMBKFKB 0TB MBKFJTUB FTJJOUZZ WBJO 1PIKPJT KB PTB &UFMÊ 4VPNFTTB t UBMJUJBJOFO t QVOBUVMLLV t IÚNÚUJBJOFO t WJIFSQFJQQP t TJOJUJBJOFO t IBSBLLB t LFMUBTJSLLV t VSQJBJOFO t LÊQZUJLLB t WBSQVOFO t OÊSIJ t QFJQQP t LVVTJUJBJOFO t KÊSSJQFJQQP t NVTUBSBTUBT Talviruokinnan vaikutukset näkyvät monissa lintulajeissa. Kanalinnuillekin, kuten teerille, laitetaan usein vilja-automaatteja metsään
– Karkeasti voidaan laskea, että jos lämpötilaa lasketaan asteella, säästö lämmityskustannuksissa on noin 5 prosenttia. Työtehoseuran tutkijan, Tarja Marjomaan työhön kuuluu energiatehokkuuden parantaminen asumisessa ja rakentamisessa. – Jos perheessä on lattialla konttaavia pieniä lapsia, lämpöä tarvitaan usein. V iimeisimmän kotitalouksien sähkönkäyttötutkimuksen mukaan lämmitykseen ja jäähdytykseen kuluu 59 prosenttia sähköstä. Sopivia lämpötiloja Sopiva huoneen lämpötila on 20–22 astetta. Hänen mukaansa jopa yhden päivän poissaoloon kannattaa reagoida. Vanhat talot saattavat olla vetoisia ja koska lämpö pyrkii ylöspäin, lattianrajassa voi olla hyvinkin viileätä. Säästä sähköä ja vettä Energiatehokkuutta lämmitykseen Jos lämpötilaa lasketaan asteella, säästö lämmityskustannuksissa on noin 5 prosenttia. Lisälämpöä saadaan tulisijoilla, mutta asia on hyvä huomioida myös pukeutumisessa. Myös raakaveden hankintaan, puhdistukseen ja pumppaukseen sekä jätevesien käsittelyyn tarvitaan runsaasti energiaa. Kodin lämmitykseen voi vaikuttaa pienillä arjen valinnoilla sekä kerrostalossa että pientaloissa. Lämmitysenergiasta jopa kaksi viidesosaa kuluu käyttöveden lämmitykseen. 70 | Ekoelo Sähkölaitteiden osuus on noin kolmannes kodin sähkönkulutuksesta
Ihmisetkin tuottavat paljon lämpöä. Vesihana pitäisi muistaa sulkea aina silloin, kun vettä ei aktiivisesti käytetä, sanoo Tarja Marjomaa. Vesijohtoverkostoon voidaan asentaa paineenalennusventtiilejä. –Jos tiedossa on juhlat, joissa on paljon vieraita, lämpötilaa on hyvä laskea. Tarjolla on myös hanoja ja suihkuja, jotka ovat energiatehokkaita. Jos tiedossa on juhlat, joissa on paljon vieraita, voi alentaa lämpötilaa. Esimerkiksi uusien wc-istuimien Ekoelo | 71 huuhteluveden määrä on nykyisin kovin pieni. Astianpesukonetta hankkiessasi vertaile laitteiden energiamerkintöjä. Yölämpö-asennon avulla lämpötila putoaa muutaman asteen. Jos vettä tuhlaa, lasku voi nousta 2000 euroon. Jos lattia tuntuu lämpimältä, se on liian suurelle säädetty. Sen sijaan led-valot eivät lämpökuormaa lisää. – Ihmiset pitävät lattiaa mukavuussyistä usein liian lämpimänä. Makuuhuoneessa yölämpötila on usein noin 18–20 astetta, jotkut haluavat nukkua vieläkin viileämmässä. Teknisten asioiden kautta voidaan kulutusta vähentää jonkin verran. Lattialämmitys on hyvä, mutta lattian ei tulisi tuntua lämpimältä, vaan huoneenlämpimältä. – Fysiologisesti moni kokee saavansa paremmin unen viileämmässä. Lämmönsäästökeinoja Ihmisetkin tuottavat paljon lämpöä. Esimerkiksi jouluna lämmitetään myös paljon sähköuunia, poltetaan kynttilöitä, valoja ja saunotaan, jolloin lämpötilaa voidaan laskea. Vartin suihku maksaa euron verran. Esimerkiksi Helsingissä ennen Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanottoa salista käännetään lämpö kokonaan pois, koska väenpaljous luo riittävästi lämpöä, kertoo Marjomaa. – Huoneistokohtaiset vesimittarit mahdollistavat sen, että vedestä voidaan laskuttaa todellisen käytön mukaan. Taloyhtiön kaukolämpökuluista noin 1/3 kuluu käyttöveden lämmitykseen ja 2/3 rakennuksen lämmitykseen. – Taloteknisesti kiinteistöhuolto ohjaa esimerkiksi kerrostaloissa vedenpaineen virtausta. Astianpesun energiankulutus muodostuu veden kulutuksesta ja lämmityksestä sekä koneelliseen pesuun kuluvasta sähköstä. – Nelihenkinen perhe kuluttaa vettä noin 1200 eurolla vuodessa. – Silloin kehonlämpöön voi vaikuttaa pukeutumisen kautta. enemmänkin. Autotallissa viisi astetta on tavallinen lämpötila. Esimerkiksi villasukat ovat hyvä apu. Huoneistokohtainen mittaus onkin vähentänyt veden kulutusta merkittävästi, 10:stä 30 prosenttiin, selvittää Tarja Marjomaa. Astiat puhtaaksi taloudellisesti Vettä kuluttavat myös pyykinpesukone ja astianpesukone. Energiateollisuus ry:n mukaan suihkussa käytettävästä vedestä keskimäärin 60 prosenttia tulee lämpimän veden putkistosta. Vedenkulutuksen kannalta konepesu tulee useimmiten taloudellisimmaksi, kun pestään täysiä koneellisia. Varastojakin tarvitsee toisinaan lämmittää, jos niissä säilytetään tavaraa, jotka eivät pakkasta kestä. Suihku on aina energiatehokkaampi tapa peseytyä kuin ammeet, etenkin jos suihkussa ollaan vain peseytymisen ajan. Joulun aikana myös kynttilät, saunat ja takat tuovat lisälämpöä. Kun veden kulutus näkyy omissa euroissa, ihmiset pyrkivät säästämään paremmin. – Varastotiloissa riittää 16–17 astetta. Pese aina täysiä koneellisia ja valitse pesuoh- >. Lämmin vesi maksaa kolme kertaa enemmän kuin kylmä vesi. Lämmön lisääminen ei vanhoissa taloissa aina riitä. Vartin suihku maksaa euron Kun otetaan huomioon vesi, jätevesi ja veden lämmittämiseen tarvittava energia, muodostaa veden käyttö suurimman osan taloyhtiön kiinteistökustannuksista. Koko maan keskiarvo veden hinnasta rivi- ja kerrostaloissa vuonna 2012 oli kylmän veden osalta 3,96 €/m3 ja lämpimän veden osalta 8,36 €/m3. Nykyiset 12 astiaston astianpesukoneet kuluttavat vettä keskimäärin 15 litraa pesukertaa kohti, kun taas saman määrän peseminen käsin kuluttaa vettä pesutavasta riippuen 35–140 litraa. Vanhat talot saattavat olla vetoisia ja lattianrajassa voi olla hyvinkin viileätä. Vettä käytetään eniten keittiössä ja peseytymistiloissa
TEKSTI: MERJA KIVILUOMA KUVAT: MATTON IMAGES Sähköä tuhlataan lämmitykseen Kotitalouksien sähkönkäyttö on kasvanut vuodesta 2006 vuoteen 2011 yli kahdella terawattitunnilla ollen liki 20 TWh. Koneen kylmillä pinnoilla vesi jäähtyy noin 40-asteeseen. Kasvu on kokonaisuudessaan asuntojen lämmitykseen liittyvää sähkönkäyttöä. Asia selviää koneen käyttöohjeista. Viimekädessä lämpimän veden kulutus kuitenkin saattaa näkyä vuokrassa. Lisä- ja tukilämmityksiä Sähkönkäyttö lisä- ja tukilämmityksineen on kasvanut erityisesti öljylämmitteisissä pientaloissa, joissa öljylämmityksen rinnalla käytetään ilma- ja ilmavesilämpöpumppuja. Koneellinen kuivaus kuluttaa aina enemmän energiaa kuin pyykin pesu. Vesikiertoinen lattialämmitys on yleistynyt uudisrakennusten lämmönjakotapana. Astianpesukone ja veden lämmitys Asukas voi useimmiten itse päättää, liitetäänkö astianpesukone kylmän vain lämpimän veden lähteeseen. Tehokas linkous pienentää pyykin jäännöskosteutta ja lyhentää kuivausaikaa. Kylmä tulovesi voi olla talvella hyvinkin kylmää, jolloin kone joutuu lämmittämään vettä huomattavasti. – Esimerkiksi pesukoneet käyttävät entistä vähemmän vettä ja pesevät mahdollisimman alhaisissa lämpötiloissa. –Valtaosa kotitalouksien pyykinpesukoneen käyttämästä sähköstä meneekin veden lämmittämiseen. Kaukolämmitteisten omakotitalojen sähkönkäyttö on selvästi matalampi kuin muiden omakotitalojen. Pesuaineen ohjeenmukainen annostelu vähentää huuhtelutarvetta. Kone kuluttaa vähemmän, kun tulovesi on lämpimämpää ja peseekin nopeammin. Tämä asettaa myös koneiden käytettävyyteen omat haasteensa. Uusimmissa ratkaisuissa tuloilma lämmitetään sähköllä myös kaukolämmöllä ja öljyllä lämmitetyissä taloissa. Lattialämmityksen kiertovesipumput kuluttavat noin 25 prosenttia enemmän energiaa kuin patterilämmitys, mikä osaltaan lisää lämmitysjärjestelmien sähkönkäyttöä. Ne ohjaavat kuluttajaa konehankinnassa. Silloin nousee esille pyykin puhtaaksi saaminen, jolloin merkitystä on myös pesuainevalinnoilla ja -annosteluilla sekä pyykin lajittelulla likaisuuden ja värin mukaan. Jo kahden henkilön taloudessa astioiden huuhtominen juoksevalla vedellä saattaa kuusinkertaistaa huuhteluveden kulutuksen. Pienten annosten ja juomien lämmittäminen on usein energiatehokasta tehdä mikroaaltouunissa, kahvin- tai vedenkeittimessä. – Markkinoilla on myös sellaisia astianpesukoneita, jotka liitetään aina kylmään veteen, jolloin esimerkiksi kuivausvaihe vaatii nimenomaan kylmän käyttövesiliitännän. Sellaista konetta ei saa liittää lämpimän veden lähteeseen. Kulutustapatutkimuksissa on havaittu, että ei-sähkölämmitteisissä omakotitaloissa selittämättä jääneen kulutuksen osuus muodostuu suureksi erityisesti puu- ja öljykeskuslämmitteisissä taloissa. Pyykkäystavat, pesuaineet ja tekstiilit ovat muuttuneet muutamassa vuosikymmenessä huomattavasti. Liettä hankkiessa kannattaa tutustua vaihtoehtoihin. Pieni perhe voi valita pienikokoisen astianpesukoneen. – Lämmin vesi kuitenkin aina maksaa, tapahtuipa lämmitys sitten koneessa tai koneen ulkopuolella, toteaa Tarja Marjomaa. Ruoanvalmistuksen laitteista suuritehoisimpia ovat liedet. Tämä johtuu sähkön lisääntyneestä käytöstä tuki- ja lisälämmitykseen näissä lämmitysmuodoissa. Siinä ei ole myöskään tärkeätä, että valitsee juuri keittoalueen kokoisen kattilan, koska induktio lämmittää suoraan kattilan pohjan eikä välissä olevaa keittoaluetta. Induktioliesi on energiatehokkain ja turvallisin. Vältä astioiden esihuuhtelua juoksevassa vedessä. Taloudellinen pyykinpesu ja -kuivaus onnistuvat, kun laitevalinnat ovat kohdallaan ja pyykkäystekniikka hallussa. Käsinpesu on edullisinta vain, mikäli astiat sekä pestään että huuhdotaan altaissa. Koneellinen ilmanvaihto parantaa sisäilman laatua ja lämmön talteenotto myös energiatehokkuutta. Koneellinen kuivaus on sitä nopeampaa ja energiatehokkaampaa mitä suuremmilla kierroksilla pyykki lingotaan – vähimmäisvaatimus on 1000 kierrosta minuutissa. jelma astioiden likaisuuden mukaan. Energiamerkinnät pakollisia –Energiamerkintä on tullut pikku hiljaa pakollisiksi kaikkiin uusiin kodinkoneisiin. Pyykkiä pestään tiheään ja usein vain kevyesti likaantuneena. Induktioliesi kulutti keskimäärin 88 prosenttia vähemmän sähköä kuin keraaminen ja noin 46 prosenttia vähemmän kuin valurautalevy. 72 | Ekoelo Ruoanvalmistuksessa induktioliesi on selvästi energiatehokkain. – Olemme Työtehoseurassa verranneet induktiolieden sähkönkulutusta tavalliseen valurautalevyyn sekä keraamiseen tasoon. Nykykoneet alkavat jo olla melko energiatehokkaita. Kiinteistöpesukoneet ovat sensijaan usein lämpimään veteen liitettyjä. Myös koneellisen ilmanvaihdon yleistyminen lisää sähkönkäyttöä. Näin ollen pesukoneessa onkin erilaisia lämpötilavaihtoehtoja 20 asteesta aina 90 asteeseen. Energiatehokas vaatehuolto on valintakysymys. Moni pesee vaatteita turhan usein Sen sijaan kotitalouteen liittyvät pyykinpesukoneet liitetään aina kylmän veden lähteeseen. – Jos kone liitetään lämpimään veteen, hanasta tuleva tulovesi on noin 56-asteista. Jos asunnossa on kiinteä vesimaksu, halutaan tiskikone useimmiten liittää lämpimään veteen, jolloin rahaa säästyy sähkölaskusta. Talon rakennusvuoden on arvioitu vaikuttavan voimakkaasti sen lämmitys-
Yle Uutisten tekemän selvityksen mukaan nyt tarvitaan loppukiriä. k Tuuleta tehokkaasti ja nopeasti, älä jätä ikkunaa edes raolleen päiväksi. Lähde: adato.fi Uusiutuvan tavoite vaatii loppukiriä USA:ssa liuskekaasuvarantojen hyödyntäminen on pitänyt etenkin kivihiilen hinnan odotettua matalammalla. sähkönkäytössä on kuitenkin suurta vaihtelua. Vuorovesi on kuun ja auringon painovoiman aiheuttamaa. Biopolttoaineita jopa tuodaan ulkomailta. Siellä suurimmat tehokkuusmenetykset aiheutuivat lämpöpumpun ja putkiston tai lämpökaivon alimitoituksesta. Rakennusten lämmittämisessä käytetään edelleen paljon fossiilisia polttoaineita, vaikka lämpöpumppujen määrä onkin nopeasti lisääntynyt. >. marraskuuta. Myös lämmitysjärjestelmän puutteelliset säädöt aiheuttivat tehokkuusmenetyksiä. Energia- ja metsäteollisuuden teknologiajohtaja Satu Helynen VTT:ltä arvioi Ylelle tämän lisäystarpeen olevan niin merkittävä, että toimia on tehostettava. Yle Uutiset julkaisi selvityksensä Ylen verkkosivuilla 7. Vetoisuus vähenee ja lämpö pysyy sisällä. Maalämpötalojen Yle Uutiset selvitti Suomen tavoitteena on, että vuonna 2020 uusiutuvan energian osuus on 38 prosenttia energiasta. Ruotsissa uusiutuvaa energiaa käytetään selvästi enemmän kuin Suomessa johtuen vesivoimasta mutta myös poliittisista päätöksistä. Myös teollisuudessa oli keskimääräistä hiljaisempaa. Esimer- kiksi uusissa kerrostaloasunnoissa on havaittu poikkeuksellisen suuria kulutuksia, joiden todennäköinen selitys on koneellisen ilmanvaihdon virheelliset asetukset. Ruotsissa on kannattavampaa polttaa biomassaa kuin kivihiiltä, josta on tehty kallista. Energiatehokkaita vinkkejä: – Yksi aste huonelämpötilassa merkitsee viittä prosenttia lämpölaskussa. Sää oli keskimääräistä selvästi lämpimämpi ja pohjoismaissa satoi runsaasti. Loman ajaksi asunnon lämpötilaa voi huoletta laskea 12–16 asteeseen. Myös ikkuna- ja ovirakenteiden kunnossapitotarve vähenee. Lisäksi koneellisen ilmanvaihdon säätäminen vaatii opettelua. Vuosi 2005 vähähiilisin Tämä vuosituhannen vähähiilisin vuosi on Suomessa tähän mennessä ollut 2005. Suuri hajonta viittaa siihen, että maalämmön käytännön toteutuksissa on todennäköisesti samanlaisia ongelmia kuin mitä havaittiin Englannissa tehdyissä kenttämittauksissa. Kotitalouksien sähkönkäyttö -tutkimuksen on toteuttanut Adato Energia Oy ja sitä ovat rahoittaneet työ- ja elinkeinoministeriö, Sähköturvallisuuden Edistämiskeskus ry ja Energiateollisuus ry. Hankkeita on paljon vireillä, mutta lupien saamista vaikeuttaa kansalaisten vastustus. Uusiutuvaa energiaa saadaan myös vuorovedestä, joka ei saa voimaansa auringon säteistä. k Tarkista säännöllisesti pattereiden kunto ja termostaatin toiminta. Siksi ne voivat edelleen olla houkutteleva vaihtoehto suomalaisille laitoksille. Ekoelo | 73 Koivuklapit ovat uusiutuvaa energiaa. Tällä hetkellä uusiutuvan osuus on noin 32 prosenttia. MH Uusiutuva energia on auringonvalossa tapahtuvan biologisen kasvun kuten puun hyödyntämistä siten, että uusi kasvu korvaa energiaksi käytetyn. Myös tuulivoimassa Ruotsi on selvästi Suomea edellä. Greenpeacen energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen sanoo Ylelle, että valtaosa EU-alueen liikenteen biopolttoaineesta on kasviöljypohjaista dieseliä, jonka todelliset päästöt ovat samat tai jopa suuremmat kuin perinteisten polttoaineiden. k Tiivistä ikkunat ja ovet. energian käyttöön. Koska teollisuus kuluttaa puolet Suomen energiasta, on taantuma hillinnyt energian käyttöä. Ruotsi paljon edellä Maalämpötalojen sähkönkäytössä vaihteluja Maalämpötalon pinta-alalla jaettu sähkönkäyttö on noin puolet vastaavan ikäisen vesikeskussähkölämmityksen sähkönkäytöstä. Esimerkiksi erilliset lämpimät varastorakennukset ovat uudelleen yleistymässä. Älä peitä termostaattia huonekaluilla tai verhoilla. Se on myös tuulen, koskien, maalämmön ja aurinkokeräimien hyödyntämistä. Meillä sen kasvu pysähtyi vuonna 2012 kokonaan. Rakennuskannassa tapahtuu myös muutoksia, jotka kasvattavat pientalojen energiankäyttöä. Uusiutuvan energian kannalta huonoa on ollut se, että taantuma on hillinnyt uusiutumattomien energianlähteiden hinnannousua
Tärkeintä huonekasvien hoidossa on, että niitä ei hoida liikaa. Etenkin liiallinen kastelu saattaa tappaa ne. 74 | Ekoelo. Älä hoida viherkasvejasi hengiltä Huonekasvit talviteloille Kodin viherkasvit vetäytyvät jo syksyllä talvilevolle
Jotkut viherkasvit tykkäävät suihkuttelusta, joten niitä voi ilahduttaa sumuttamalla vettä niiden päälle. ORKIDEA: t tykkää valosta mutta ei viihdy paahteessa, joten sijoitetaan valoisaan paikkaan t kasteluohje: upotuskastelu kerran kahdessa viikossa t viihtyy läpinäkyvässä purkissa, jossa kasvin ilmajuuret saavat valoa t t tarvitsee lannoituksen keväällä purkkiin voi lisätä myös kaarna palasia tai käpyjä Kasveille tarpeeksi valoa Orkideat ovat herkän näyttäviä kodin huonekasveja, joiden hoito on mainettaan helpompaa. Jos kasvi saa lepokaudellaan jatkuvasti liikaa vettä, sen juuret helposti mätänevät ja kasvia ei voi enää pelastaa. Viherkasvit on hyvä sijoittaa mahdollisimman lähelle ikkunaa, jotta ne saavat valoa selviytyäkseen. On hyvä muistaa, että pahastikin kuivahtaneen kasvin voi vielä pelastaa, mutta mädäntyneet juuret ovat auttamatta kasvin menoa, Lyytikäinen vastaa. Sen vuoksi on hyvä muistaa, että myös kasvien täytyy saada levätä. Ensimmäinen perusohje huonekasvien talvihoidossa on se, että niitä ei saa hoitaa pilalle. – Oma sormi on hyvä mittari, milloin kasvi on tarpeeksi kuivahtanut kastelukertojen välissä, toteaa myymälävastaava Camilla Lyytikäinen Pirilän kukkatalosta Hyrylästä. – Pimeän aikaan levossa olevat kasvit eivät käytä vettä samalla tavalla kuin kasvukaudella, joten kasteluun on todellakin syytä kiinnittää huomiota. – Pölyt on hyvä myös poistaa kasvin pinnalta, jolloin se saa hyödynnettyä paremmin jo muutoinkin vähäistä valon määrää, Lyytikäinen vinkkaa. Mitkä ovat sitten talvella merkkejä siitä, että huonekasvi voi huonosti. Valo onkin suurin haaste huonekasvien talvehtimiselle. >. Kasvit H uonekasvit elävöittävät kodin kuin kodin. – Lehtien kellastuminen tai ruskettuminen ja kasvin nuokkuminen ovat pitkälti merkkejä siitä, että kasvia on kasteltu liikaa. – Nyrkkisääntönä voi sanoa, että talvikaudella huonekasveja ei saa kastella missään nimessä enemmän kuin kerran viikossa. Tämä tarkoittaa pääasiassa kahta asiaa: huonekasvien lannoittaminen täytyy lopettaa jo hyvissä ajoin syksyllä. Nyt kun talvi on jo ovella, myös huonekasvien kasvukausi on ohi, ja kodin viherkasvit ovat siirtyneet lepotilaan. Ekoelo | 75 Talven aikana huonekasveja ei tarvitse myöskään leikata tai trimmata. Toisekseen niitä ei saa kastella liikaa
Kun olet ostamassa kasvivaloa lue esitteet ja ohjeet tarkoin. Mullanvaihtoa ja lannoitusta Miten mullanvaihto sitten tapahtuu oikeaoppisesti. Tai voi halutessaan käyttää myös huo- nekasveille tarkoitettuja ravinnepuikkoja, Camilla Lyytikäinen vinkkaa. Ne eivät 76 | Ekoelo lämmitä kasvia, vaan antavat ainoastaan lisävaloa. Uuden kasvukauden käynnistyessä helmikuun puolivälistä lähtien on huonekasvien mullanvaihdon aika. Myös juuria voi hieman haroa ja tehdä niille tilaa, Lyytikäinen opastaa. – Koska Suomen talvet nyt ovat mitä ovat, huonekasveille voi halutessa hankkia niitä varten tarkoitettuja kasvilamppua, joista ne saavat lisävaloa, Lyytikäinen sanoo. Perussääntö on, että uuden ruukun tulee olla aina 2–3 senttiä entistä ruukkua suurempi. Riittää, kun ne pääsevät uuteen ruukkuun ja multaan parin tai kolmen vuoden välein. Viimeiseksi vielä lisätään kasvin sivuille ja päälle multaa niin, että se seisoo tiiviisti ruukussa. Kokeile kasvilamppua! Kasvilamppuvalaisimet ovat oiva lisävalaistus kodin huonekasveille, jotka eivät tahdo saada talvella tarpeeksi luonnonvaloa. Amaryllis on monivuotinen kasvi, joten sen sipulin voi ottaa talteen ja istuttaa sen uudelleen seuraavana vuonna. Kasvilamppujen tulee olla sellaisia, että niistä säteilevä valo tuottaa sinistä ja punaista valoa. – Ensin on hyvä kastella kasvi kunnolla, jotta multapaakku pehmenee. TEKSTI JA KUVAT: MARJO-KAISU NIINIKOSKI Ferrarinpunainen amaryllis on joulukukkien kuningatar. Kun luonnonvalon määrä rupeaa lisääntymään, myös huonekasvit alkavat heräillä talvihorroksestaan. Huonekasvien multaa ei tarvitse Lyytikäisen mukaan vaihtaa joka vuosi. – Korostan kuitenkin, että kasveja varten pitää käyttää nimenomaan kasvilamppuja, eikä esimerkiksi hehkulamppuja. – Kasville on kuitenkin hyvä lisätä uutta multaa vanhaan ruukkuun joka kevättalvi. Sitten nostetaan juuripaakku kukkaruukusta ja kuopsutellaan juuripaakun pohjasta vanhaa multaa pois. – Jos ei vaihda multaa, kasvia on hyvä alkaa lannoittaa heti kasvukauden alkaessa. Lisälannoitetta saa kätevästi nestemäisenä tai jauhemaisena. Kasvilamppuvalaisimissa käytetään elohopea- ja loistelamppuja, joten on muistettava, että hehkulamput eivät sovi tähän tarkoitukseen. Jos ostat huonekasveille lisävaloa, halogeenilamppu eli niin sanottu kohdevalaisin antaa huonekasville valoa ja on myös sisustukseen suunniteltu, toisin kuin loistelamput.. Uuteen ruukkuun päässyttä kasvia ei tarvitse lannoittaa pariin kuukauteen, sillä kasvi saa tarvittavat ravinteet jonkin aikaa uudesta mullasta. – Sitten tehdään uuden ruukun pohjalle salaojitusta lisäämällä sinne ensin lekasoraa. Tarkista, että kasvilamppusi on todella tarkoitettu nimenomaan kasvien lisävalaistukseen. Näin kasvin juuret pääsevät levittäytymään paremmin uudessa kasvualustassaan. Sitten laitetaan päälle uutta multaa ja sijoitetaan kasvi ruukkuun
2. Tasainen säännöllinen kastelu ja mieto lannoitus sopivat useimmille lajeille. Suihkuttelu piristää. Hoida ja kastele kasveja asetelman vaativimman kasvin mukaan. KIINANRUUSU: t tarvitsee valoa, joten sijoitetaan valoisaan paikkaan t ei pidä liikuttelusta ja etenkään kukinta-aikana ruukkua ei saa edes pyöritellä, sillä tehdessään kukkaa kiinanruusu alkaa kiertää nuppua valoon päin ja jos silloin kasvia liikutellaan, nuput menevät poikki t saa hieman kuivahtaa kastelujen välissä t kukinta-aikana varottava päästämästä rutikuivaksi, koska myös silloin tiputtaa nuppunsa t voi leikata keväällä muotoon SAINTPAULIA: t helppo hoidettava t tykkää pienestä kuivahtamisesta kastelujen välissä t Viherkasvien varsinainen sesonkiaika on keväällä, mutta niitä ostetaan myös talvella, jolloin on myös niiden alennusmyyntikausi. >. Huolehdi, että ne eivät palellu matkalla kaupasta kotiin, äläkä jätä kukkapakettia kylmään autoon. Joulutähteä on muistettava kastella alta ja lämpimällä vedellä, sillä sen suuret lehdet ovat hyvin arkoja kylmälle. Asetelma, jossa on havukasveja, säilyy pisimpään, kun se siirretään yöksi paikkaan, jossa lämpötila on huoneenlämpöä alhaisempi. Moni viherpeukalokin on onnistunut tappamaan sen liian vähäisellä kastelulla. Suojaa kasvit pakkaselta. Arvioi veden tarve kokeilemalla mullan pintaa. Älä laita asetelmia myöskään hedelmäkorien vierelle. Jos istutuskorin pohja on suojattu muovilla, tai astian pohjassa ei ole reikää, valuta liika kasteluvesi pois. Joulukukat ja vihreät asetelmat kukoistavat pitkään, kun niitä hoidetaan oikein. Etenkin joulutähdet ovat arkoja kylmälle. Ekoelo | 77 Joulukukat ovat yleensä sesonkikasveja, jotka ilahduttavat muutamia viikkoja. Useimmat joulukukat viihtyvät parhaiten valoisalla paikalla. Kukkivien lajien kukintoja ei kuitenkaan pidä kastella. Juhlavassa korissa tai ruukussa on usein monia eri lajeja. 5. Huoneilma on kuivaa ja lämmintä, mutta lehtien suihkuttelu pitää joulukasvit virkeinä. Kasvit Joulukukkien hoitovinkkejä JUKKAPALMU: t saa olla talvella suhteellisen kuivakka t tarvitsee paljon valoa ja viihtyy jopa aurinkoisessa paikassa t valon puutteessa alkaa kasvattaa honteloa vartta t oltava tarkkana kastelun kanssa, sillä kasvilla on puuvarsi, joten se mätänee helposti PIENET VIHERKASVIT: t pieni kuivahtaminen tekee niille hyvää t varottava hoitamasta niitä ”pilalle” t perusohje: kastelu kerran viikossa Joulutähtimeri kutsuu jo sukeltamaan. Kastele säännöllisesti, mutta älä liikaa. altakasteltava kukka, kuten kaikki muutkin karvalehtiset kasvit Hoitovinkit: Camilla Lyytikäinen KODINONNI: t tarvitsee paljon vettä t ei saa päästää koskaan kuivahtamaan t täytyy kastella aina alakautta t tykkää suihkuttelusta t on hyvä laittaa pelkästään varjoisaan paikkaan, kuivaa hyvin nopeasti auringonpaahteessa t ei saa kastella myöskään liikaa, ettei mätäne Kodinonni on suosittu mutta hankala hoidettava. 1. 3. Sipulikasvit tulevat toimeen vähällä vedellä. Joukossa on myös lajeja, jotka voi saada kukkimaan uudelleen tai joita voi kasvattaa huonekasveina. Tarjoa valoa, varo lämpöpattereita. Muista, että lämpöpatterin vieressä kasveilla on liian kuuma. Jouluomenat ja myös muut hedelmät erittävät etyleeniä, joka nopeuttaa kasvien kuihtumista. 4. Varsinkin havukasvit, pikkukatajat ja -sypressit, piristyvät suihkuttelusta. Myös atsaleat, syklaamit, hyasintit, tasetit, tulppaanit, mehikasvit, ritarinkukat eli jouluamaryllikset, jouluruusut ja -kaktukset kestävät pisimpään viileässä. Yöksi viileään
Tärkeintä yrttitarhauksessa on taata etenkin talvea vasten siemenelle ja tulevalle taimelle sopivat kasvuolosuhteet. rttien kasvattamiseen tarvitaan sama tietotaito kuin muihinkin peruskasvien viljelemiseen. Kokeneemmat chilikasvattajat käyttävät kasvattamisessa apuna myös keinotekoista valoa. Yrttipeukalon avuksi on kuitenkin olemassa erilaisia kasvivalaisimia ja jopa kokonaisia sisäviljelysysteemejä. Zengrow hyödyntää vesiviljelytekniikkaa. 78 | Ekoelo ruokakasvien kasvattamisen myös pimeimpinä vuodenaikoina. Laite sisältää valaisimen ja kastelujärjestelmän, joten sen voi laittaa vaikka kodin pimeimmälle seinustalle, kertoo pöytäpuutarhan keksijä ja toimitusjohtaja Pasi Lindberg Viherasema Oy:sta.. Muun muassa erilaiset halogeenivalaisimet ja energiansäästölamput soveltuvat chilin kasvatukseen. On siis mahdollista yrittää pitää chilinsä hengissä talven yli. Tärkeintä on muistaa, että talvisaikaan kasvia tulee kastella hyvin niukasti, sillä liika kastelu saattaa jopa tappaa sen. Ikkunalaudalla yrtit menestyvät vasta kevättalven auringon ilmestyttyä taivaalle. Vaihtoehtona multaviljelylle on myös chilin vesiviljely. Zengrow-pöytäpuutarha on suomalainen keittiöpuutarhakeksintö, joka mahdollistaa puhtaiden ja tuoreiden Chilistä lämpöä talveen Chilinkasvatus on hottia puuhaa. – Parhaimmillaan chilin voi onnistua tuottamaan jopa satoa talvella, mutta se vaatii nimenomaan riittävästi valoa, toteaa Ali Hellsten Suomen Chiliyhdistys ry:stä. Vuoden 2013 vihannekseksi valittu chili on monivuotinen kasvi, joten periaatteessa se talvehtii huoneenlämmössä. Basilika ja tilli helpoimmat Kaupunkilaisen pöytäpuutarha Jos haluaa talvellakin syödä Suomessa kasvatettuja yrttejä, niitä voi viljellä myös itse
Parhaiten ne soveltuvat ruoanlaittoon joko tuoreina tai kuivattuina. Sitä varten on olemassa erillisiä vesiviljelylaitteita, jotka ovat Hellstenin mukaan myös helppokäyttöisiä. Ruohosipulin aromi sopii niin tuoreisiin kuin kypsennettyihinkin ruokiin, salaattikastikkeisiin ja levitteisiin. Basilikasta on saatavana useita erivärisiä ja -makuisia lajikkeita. Sitä voi käyttää myös koristeena. TEKSTI: MARJO-KAISU NIINIKOSKI Ekoelo | 79 Sitruunamelissa on kaunislehtinen, sitruunainen yrtti. Pöytäpuutarhassa voi kasvattaa yrttejä joko siemenestä tai taimesta. Bongaa marttojen parhaat yrttivinkit! Basilika sopii kasvisruokien mausteeksi, liha- ja kalaruokiin, tuorejuustoon ja levitteisiin. Pöytäpuutarhan keksijä Pasi Lindberg halusi luoda ensisijaisesti kaupunkilaisille mahdollisuuden viljellä omia yrttejä ja ruokakasveja kotonaan ympäri vuoden. Sitä on hyvä myös lannoittaa säännöllisesti kasteluveteen lisätyllä kasvilannoitteella, Hellsten muistuttaa. Hienostuneempaa ranskalaista rakuunaa lisätään vain pistokkaista. – Kasvukauden aikana kasvi on pidettävänä myös kosteana. Pikkuvinkki yrttipeukalolle: Kaikki yrtit pitävät myös niiden lehtien suihkuttelusta. Lisää tietoa chilin kasvatuksesta ja siementen hankkimisesta osoitteista chiliyhdistys,fi, chilifoorumi.fi, infernochili.fi, chilitarvike.fi, fataliiseeds.net. Maustemeirami on voimakasarominen herne-, kaali- ja veriruokien mauste, joka sopii myös pizzaan, spagettiin ja keittoihin. Ongelmia chilinkasvatuksessa saattaa syntyä valonpuutteen lisäksi myös ötököistä, joiden torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota. Ruokasipulin voi laittaa kapeasuiseen vesiastiaan niin, että sipulin tyvi juuri ja juuri koskettaa veteen. Kasvit Marttojen yrttivinkit Yrttejä käytetään monella tavoin. Rotevakasvuinen venäläinen rakuuna kylvetään siemenistä. Pöytäpuutarhassa voi kasvattaa yrttien lisäksi myös vaikkapa tomaatin, basilikan, kurkun ja mansikan taimia. – Pöytäpuutarhan avulla voi moninkertaistaa kaupan yrtti- ja salaattiruukkujen sadon, Lindberg sanoo. Käytännössä vesi tulee vaihtaa 2–3 viikon välein eli kaataa vanha vesi esimerkiksi kodin muille viherkasveille ja laittaa uusi vesi ja ravinne veden sekaan, Lindberg opastaa. Juuret ilmaantuvat muutamassa päivässä ja sipuli alkaa työntää vihreitä, maukkaita versoja. Rakuuna on liha-, kala- ja kasvisruokien mauste. Persilja on mieto, lähes kaikkiin ruokiin sopiva yrtti. Aromi häviää kuivattaessa, joten yrtti kannattaa säilöä pakastamalla. – Myös laitteen huolto on helppoa. Kähärälehtisen persiljan rinnalla kannattaa kokeilla sileälehtistä persiljaa, jonka aromi on voimakkaampi. Basilikaa, tilliä ja taimikasvatusta Aloittelevalle talviyrttitarhurille Lindberg suosittelee basilikan ja tillin kasvattamista. Lähde: Marttaliitto. Sitruunamelissa sopii myös jälkiruokiin ja juomiin. Eli ota reilusti suihkepullo käteen ja anna yrteillesi virkistävä suihkuhetki. – Pöytäpuutarhan suunnittelun lähtökohtana on kaupunkiviljely. Monet käyttävät pöytäpuutarhaa myös kaupan yrtti- ja salaattiruukkujen jatkokasvattamiseen. Sillä tarkoitetaan tuotantomuotoa, jossa osa ruoasta kasvatetaan kodeissa, kerrostaloissa ja asuinalueilla. Käytä sitä salaateissa, kalan, äyriäisten sekä kermaviilikastikkeiden mausteena
80 | Ekoelo Roskisnalle, eli Birgitta Wulf-Luhtanen haluaisi tehdä maapallosta edes vähän paremman paikan elää. WulfLuhtanen puhuu luonnonsuojelun, etenkin kierrätyksen puolesta ja pohtii vähäosaisten oikeuksia. – Roskisnalle on ollut hengissä jo 13 vuotta, Wulf-Luhtanen kertoo. Wulf-Luhtanen on tehnyt elämäntyönsä hoitoalalla muun muassa kehitysvammaisia, vanhuksia sekä lapsia hoitaen. Nykyään hän on eläkeputkessa, voisi siitä huolimatta tehdä myös oman alansa töitä, mutta eniten hän haluaisi lähteä kuuntelemaan sydämensä ääntä ja välittämään Roskisnallen hahmossa sanomaansa eteenpäin. Yksi hänen viesteistään on monelle kulutusyhteiskuntaan mukautuneelle kuluttajalle järisyttävä: lapset eivät tarvitse niin paljon leluja, kuin mitä monella heistä nykypäivänä on. Jos Birgitta Wulf-Luhtanen saisi käsiinsä Aladinin taikalampun tai kohtaisi toiveita toteuttavan hyvän haltijattaren, WulfLuhtanen toivoisi varmasti niin luonnon kuin ihmistenkin riiston loppumista. Hän on myös Roskisnalle-idean äiti, nainen, joka haluaisi levittää tietoa ekologisesta elämäntavasta ympäri maata ja maailmaa. – Olen nähnyt ja kokenut paljon, ja tiedän minne Roskisnallea ja sen kehittämiä ideoita tarvitaan. Niinpä nainen tarttui tuumasta toimeen. Mielenterveyshoitajaksi kouluttautunut nainen uskoo, että hänen ammattinsa on hyvä pohja Roskisnallen toiminnalle ja sen ajatusmaailmalle. E spoolaisella Birgitta WulfLuhtasella on suuri sydän; siellä on tilaa jokaiselle apua tarvitsevalle. – Näin lapsia ja ajattelin, että he eivät ehkä tiedä, mikä paikka kierrätyskeskus on. Lapset tarvitsevat ha-. Mitä Roskisnalle sitten tekee. Miten maailmaa muutetaan. Hän hyppäsi, ihan kirjaimellisesti kierrätyskeskuksen hyllylle ja esiintyi rikkinäisenä nallena. Niin syntyi kierrätyksestä kertova nalle, joka sai nimekseen Roskisnalle. Nyt hän tahtoisi jalkauttaa Roskisnallen ja opettaa kierrätystä ja kestäviä arvoja sekä lapsille että aikuisille. Hän on kantanut oman kortensa kekoon elämäntyössään hoitoalalla sekä sen jälkeen Roskisnalle-idean äitinä. Roskisnalle auttaa lapsia opettelemaan kierrätystä ja muistuttaa aikuisiakin luonnon hyvinvoinnin tärkeydestä. Taiteen avulla on ennenkin muutettu maailmaa ja se on tässä Roskisnallen sanomassa sen toiminnan ydin. Roskisnalle syntyi kierrätyskeskuksessa Birgitta Wulf-Luhtanen sai idean Roskisnallesta tehdessään vapaaehtoistöitä kierrätyskeskuksessa. Mutta Wulf-Luhtanen ei elä sadussa, ei, vaikka hänen pieni, mutta tärkeä apunsa luonnolle ja ihmiskunnalle on karvainen karhu: Roskisnalle. Hän haluaa saada lapset ja myös kaiken muun ikäiset ihmiset huomioimaan enemmän luonnon tarpeita. Osaan yhdistellä eri asioita ja toimintoja yhteen, mutta vaatii paljon, että yhteiskuntamme osaa ja pystyy olemaan muutoksessa mukana. Roskisnalle kaipaa töihin Karhurouva haluaa pelastaa maailman Birgitta Wulf-Luhtasella on unelma paremmasta maailmasta. Wulf-Luhtanen aloitti Roskisnallena toimimisen hoitoalan töidensä ohessa
Ekoelo | 81 >. Lapset innostuvat touhuamaan Roskisnallen kanssa ja oppivat samalla kierrätysasioista
Kumppanit haussa Meistä kukaan, ei edes Roskisnalle, elä pelkällä kiitoksella, eikä kasva ainoastaan olan taputuksilla. – Taustalla soi cd, jossa on luonnonääniä, tuulta, meren kohinaa ja linnunlaulua. – Eräässä tapahtumassa lapselta oli ilmeisesti jäänyt päiväunet, koska hän nukahti Nallen syliin. Silloin eräs lapsi lähti hiljakseen kävelemään minua kohti ja kysyi: "Nalle, saanko antaa sulle pusun?". Jälkeenpäin kuulin, että tämä kyseinen lapsi ei ollut suos82 | Ekoelo tunut kenenkään aikuisen syliin; lapsen istuessa syliini avasin hänessä jonkin tunnelukon, Wulf-Luhtanen kertoo. Roskisnalle on tavaramerkki nimelläni, sitä ei siis voi kuka tahansa ottaa käyttöönsä, mutta toivon että Roskisnalle jäisi elämään jälkeenikin. Raha ei ole minulle tärkeintä, mutta haluaisin että pääsisin jonkun tahon kanssa yhteistyössä eteenpäin. Heijasin lasta sylissäni luonnon äänet taustalla soiden. Wulf-Luhtanen on valmis tekemään hyväntekeväisyystyötä, mutta haluaisi nallelle enemmän julkisuutta ja näkyvyyttä. lauksia, aikaa ja seuraa leikkiä ulkona sekä muita mielikuvitusta kehittäviä aktiviteetteja. Ajat muuttuvat Kun Roskisnalle aloitti uransa kolmetoista vuotta sitten, halausjono oli pitkä. Kolmentoista vuoden elinaikansa aikana Roskisnalle on esiintynyt muun muassa messuilla ja muissa isoissa tapahtumissa, päiväkodeissa, kouluissa sekä ihan kaupunkien kaduilla valistamassa ihmisiä ja keräämässä roskia kärryihinsä. Wulf-Luhtasen esityksessä Roskisnalle hyppää esiin isosta sekajäteastiasta ja ihmettelee, miten hän on sinne joutunut, miksi hänet on hylätty. – Toivoisin, että Roskisnalle pääsisi kunnolla jalkautumaan, että joku taho ottaisi Nallen hoiviinsa. Tämä pieni lapsi oli avustajansa kanssa huoneessa, kun muut lapset olivat jo kuunnelleet simpukan tarinaa ja lähteneet sitten pois. Lapsi ilmeisesti mietti, uskaltaako hän tulla Nallen syliin. Wulf-Luhtanen on kysellyt kumppaneikseen muun muassa kierrätysasemia. – Eräs esitykseni oli loppumassa ja keskustelin vielä lasten kanssa. Wulf-Luhtasella on monia koskettavia tapauksia kerrottavana Roskisnallen historiasta. – En taida kaikkia tapahtumia muistaa, olen esiintynyt joka puolella Suomea Muoniosta Helsinkiin, WulfLuhtanen nauraa. Nykyään tämäkin on muuttunut. Metsästä löytynyt kyltti kiteyttää Roskisnallenkin ajaman sanoman. Esityksen lopussa lapset saavat kuunnella hennon lampun loisteessa simpukan laulua ja tarinaa nallen sylissä ja ympärillä istuen. Tosin sitä ei taida kukaan tietää, miksi Nalle joutui roskiin – moni lapsi pohtinee sitä vieläkin. Ja lopulta hän sitten uskaltautui, painoi päänsä nallen rintaa vasten ja huokasi. Tässä kohdin tulee seinä vastaan. Wulf-Luhtanen kertoo, että Roskisnalle saa poikkeuksetta positiivista palautetta. Tai sitten heillä on kokemuksia halaamisesta, joihin saattaa liittyä ikäviä asioita. Jokainen lapsi ja osa aikuisistakin halusi halata nallea. Roskisnalle auttaa, ja jo muutaman yrityksen ja erehdyksen jälkeen suurin osa roskista sujahtaa lasten hyppysistä oikeisiin roskalaatikoihin. – Voin osallistua myös esimerkiksi messuille ja erilaisiin lasten tapahtumiin ”halaavana Roskisnallena”. WulfLuhtanen kertoo, että lapset rakastavat nallea. – Tästä esityksestä lapset pitävät kovasti ja he saavat oppia siitä, miksi roskat ja jätteet pitää lajitella. Nalle saa positiivista palautetta Wulf-Luhtanen on kehittänyt esityksen, jota hän on esittänyt esimerkiksi kouluissa. Kerran taas Wulf-Luhtasen esitystä oli katsomassa erityisapua tarvitseva lapsi avustajansa kanssa. Olen saanut ympäristöministeriöltä avustuksen Roskisnallelle ja Nallesta. – Olen huomannut että halausjono on vuosien kuluessa lyhentynyt, lasten läheisyydentarve on ehkä muuttunut tai he eivät uskalla tai osaa kohdata ihmistä. – Roskisnalle on suunnattu oikeastaan kaikille. Esityksessä lapset saavat itse kokeilla, miten kierrätys heiltä onnistuu. Kukaan, jolla on vähän enemmän rahaa taskuissaan, ei ole antanut Roskisnallelle kotia. Olen huomannut, että Roskisnallen lämpimässä halauksessa aikuisten ymmärryskin kasvaa
Lapsien asialla Koululaiset kuuntelevat Roskisnallea tarkkana. Olen käynyt siellä aikuistuttuani ja se on säilynyt lapsuuteni muistikuvista kirkkaimpana tähtenä. jotka olisi voitu välttää pienellä avunannolla. Nalleja pitäisi olla paljon enemmänkin! Nyt siis kaikki innovatiiviset ja musikaaliset ja muutenkin "hullut" luonnonsuojelun puolestapuhujat: lähtekää liikkeelle, Wulf-Luhtanen kehottaa. Äidit myös voisivat vaihdella keskenään lastensa leluja ja kääriä ne kauniisiin paketteihin. – Ideani toisi myös rutkasti säästöä kunnille, kun ihmiset oppisivat lajittelemaan jätteensä oikein! Miten jätteiden poltto onnistuu, jos ihmiset eivät osaa kierrättää. on tehty myös Tosi Tarina -dokumentti, Wulf-Luhtanen kertoo. Monissa yleisötilaisuuksissa ei jätteitä osata lajitella oikein. – Asuin lapsuuteni maaseudulla ja silloin lapset olivat melkein aina ulkona. Ajatukset äidinmaidosta Kiinnostus luontoon ja sen hyvinvointiin on tullut Birgitta Wulf-Luhtaselle jo äidinmaidosta. Wulf-Luhtanen on kiinnostunut paitsi luonnosta, myös lastensuojeluasioista, etenkin väärin perustein tehdyistä lasten huostaanotoista. – Kaikki, mitä me nyt teemme tai jätämme tekemättä, lankeaa sellaisenaan tulevien sukupolvien eteen. Lapset ovat tulevaisuus. Voin sanoa, että sain jo silloin lapsena kipinän luonnonsuojeluun. Wulf-Luhtanen muistaa, miten iltaisin katseli ulos huoneensa ikkunasta pimenevään iltaan ja mietti, osaavatko puut kävellä. Roskisnallesta riittää jokaiselle Huono-osaisten auttajana ja luontoa rakastavana Roskisnallena Wulf-Luhtanen haluaa keskittyä lapsiin. – Haluaisinkin olla jonkinlainen ihmisten herättäjä, olenhan kävelevä sekajäte- ja ympäristökasvatushahmo, Wulf-Luhtanen nauraa. Lapsille voi puhua myös roskien heittämisestä, ettei niitä saa heittää maahan. Nalle kaikessa yksinkertaisuudessaan toivoo, että lelutkin saisivat arvoisensa kohtalon leluhyllyssä tai laatikossa, Wulf-Luhtanen toteaa. Miksi emme tarvitsisi myös ihmistä jätteiden lajittelusta huolehtimiseen. – Monissa tilaisuuksissa tarvitsemme järjestysmiestä. Meret saastuvat, eliölajit kuolevat sukupuuttoon ja tietotekniikan lisääntyessä lapset etääntyvät luonnosta ja pelkästä ulkona leikkimisestä jo pienestä pitäen. TEKSTI: SUSANNA SHEARMAN KUVAT: ROSKISNALLEN ALBUMI Roskisnallen jouluterveiset Roskisnalle toivoo, ettei lapsille ostettaisi kasapäin leluja jouluksi ja jos niitä hankitaankin, niitä voi hankkia kierrätyskeskuksista ja kirpputoreilta. Wulf-Luhtanen ei voi ymmärtää, miksi lapsia huostaanotetaan vain sen vuoksi, että äiti on väsynyt tai sairas. – Lapsille ei voi kaataa koko maailmantuskaa syliin, se on aivan selvää. Paras leikkipaikkani oli talomme takana olevassa metsikössä sijaitseva kallio. – Muistan myös, kuinka äitini antoi meille pieniksi jääneet vaatteet naapurin lapsille, kuinka kovasti iloitsin siitä, kun sain nähdä omat – äitini ompelemat vaatteet naapurin lapsen päällä! Wulf-Luhtanen on aina ollut auttavainen ja hänen sydämensä on ollut täynnä kauniita ajatuksia. Mutta häntäkin pelottaa ja hirvittää: ihmisten välinpitämättömyys raastaa Wulf-Luhtasen mieltä. Mutta ei liikaa leluja, ettei lapsille tule leluähky. Perheet eivät saa kotiapua, jolloin äidit jaksaisivat paremmin. – Tunnen tämän asian sydämessäni todella raskaana – välittäminen ja huolenpito kuuluu olennaisena osana Roskisnallen sanomaan. Roskisnallet auttamaan!, Wulf-Luhtanen peräänkuuluttaa. Hän onkin valmis kaikenlaiseen yhteistyöhön ja hänellä on paljon muitakin ideoita esimerkiksi jätemateriaalin hyväksikäytöstä ja tuotteistamisesta nuorten työllistämiseen. Hän esittää monia lehtiartikkeleita mielestään turhista huostaanotoista, Ekoelo | 83 >
Kirjahankkeessa se voi olla valmis kirja tai sen sähköinen versio samoin kuin levyhankkeessakin. me–palvelun kanssa. Rahoittajista muodostunut yhteisö seuraa hanketta sosiaalisen median välityksellä. Jussu Pöyhönen pitää täysin mahdollisena, että rahoittaa seuraavankin levyn joukkorahoituksen avulla. Hankkeessa mukana olevat voivat osallistua myös markkinointiin tai tuotteen kehittelyyn. Ekologisia bisnesenkeleitä Joukkorahoituksella unelmista totta Monella voi olla unelma pienyrittämisestä, mutta ei siihen tarvittavaa pääomaa. Maailmalla joukkorahoituksen voimalla on toteutettu muun muassa kulttuuri- ja taidehankkeita. Suomeenkin rantautunut joukkorahoitus voi olla silloin mahdollisuus. Lisätietoja joukkorahoituksesta muun muassa mesenaatti. Mieleistään hanketta voi tukea yleisimmin nettisivuston kautta haluamallaan summalla. 84 | Ekoelo Bel Vel Ensimmäinen Suomessa joukkorahoituksella toteutettu äänite ilmestyi syyskuussa 2013. oukkorahoituksen idea on yksinkertainen. Vastikkeet riippuvat summasta, jonka on maksanut. Jussun lisäksi levyllä musisoivat pianisti Anni Mattila, basisti Jukka Haavisto sekä rumpali Tomi Saikkonen. Joukkorahoitus toteutettiin yhteistyössä Suomen ensimmäisen joukkorahoitusalustan, Mesenaatti. me-sivustolta.
Oli mukava huomata, kuinka he olivat kiinnostuneita tekemisistäni, joukkorahoituksella levyn tuottanut Jussu Pöyhönen kertoo. Musiikillisesti uusille alueille astunut Pöyhönen oli tutustunut uteliaisuuttaan joukkorahoitukseen jo ennen omaa projektiaan amerikkalaisen joukkorahoitusalustan Kickstarterin kautta. Oli mukava huomata, kuinka ihmiset olivat kiinnostuneita tekemisistäni ja mahdollistivat osallistumisellaan levyn teon. Rahaa vastaan saa esimerkiksi cd-levyn tai vaikkapa älykellon. Aika pienellä porukkamäärällä ja lyhyessä ajassa saatiin kokoon noin 7 500 euroa. Riskimäärää pienensi vielä se, että Pöyhönen oli päättänyt julkaista levyn joka tapauksessa. Ekoelo | 85 Pöyhönen piti kampanjaa huikean hyvänä kokemuksena. TEKSTI: SOILI KAIVOSOJA. Voihan olla, että suunnitteilla oleva kirja tai levy ei koskaan valmistu ja rahoille luvattu vastike jää saamatta. Levyn kokonaiskustannukset ennen fyysisten levyjen painamista olivat noin 10 000 euroa. Joukkorahoitusta haetaan jonkin joukkorahoitusalustan kautta. Yhteisö voi osallistua myös markkinointiin tai tuotteen kehittelyyn. Sen kanssa oli turha lähteä kolkuttelemaan levy-yhtiön ovia. – Onneksi nykyään pystyy tilaamaan pieniäkin määriä levyjä, joten sitäkään riskiä ei ollut, että levyjä olisi ollut kotona laatikkokaupalla, eivätkä ne olisi menneet kaupaksi. – Pääsin kampanjan ansiosta kertomaan levyn teosta jo etukäteen. Jussu Pöyhösen päivät kuluvat musiikinteossa ja lauluhommissa. Jokaisen hankkeeseen osallistuvan tulee itse miettiä mahdolliset riskit. – Periaatteessa se on vain mielikuvituksesta kiinni. Vain mielikuvitus rajana Joukkorahoituksen riskit olivat Pöyhösen mielestä minimaaliset. Ihan koko budjettia ei saatu kasaan, mutta suuri osa kuitenkin. Kokemukseni siitä oli hyvä, Pöyhönen kertoo. Samaan aikaan, kun Pöyhönen mietti joukkorahoitus-vaihtoehtoa uudelle levylleen, törmäsi hän onnellisten sattumien summana Mesenaatti.me –palvelun taustahenkilöihin. Pöyhösen vastikkeet olivat itse tuote, levy, joko digitaalisessa muodossa tai cd:nä tai vinyylinä. – Olin sen kautta mukana rahoittamassa muun muassa yhtä älykelloprojektia. Jussu Pöyhösen uusi levy kumartaa historian hienoille croonereille, mutta siinä soi myös 2010-luku. – Normaaliin liiketoimintaan verrattuna riski oli siis olematon, Pöyhönen kertoo. – Päädyin joukkorahoitukseen osittain sen vuoksi, että musa mitä olin tekemässä, on lähtökohtaisesti marginaalisempaa. He sitoutuivat aivan erilailla artistin elämään kuin vain ostamalla levyn kaupasta. Pöyhönen antaa laulutunteja Helsingissä sekä opiskelee laulunopetusta Kööpenhaminassa. – Tämä on uudenlaista yhteisöllisyyttä, jossa ihmiset osallistumisellaan mahdollistivat unelmani. Ekologisen joukkorahoituksesta tekee se, että fyysisiä tuotteita ei tarvitse valmistaa tarvetta enempää. – Viiden viikon aikana kampanjaan osallistui noin 150 ihmistä, jotka halusivat erilaisia vastikkeita. – Hyvä tuuri ja hyvä ajoitus, kiittelee Pöyhönen näin jälkikäteen ja toteaa, että kaiken lisäksi häneen otti yhteyttä Suomen Live Nation, joka halusi julkaista levyn, koska siellä pidettiin kovasti Bel Velistä. Suurin ja tunnetuin on tällä hetkellä amerikkalainen Kickstarter, joka toimii lähinnä ennakkomyyntikonseptilla. Vastikkeeksi Pöyhönen antoi myös laulutunteja, teki laulunkirjoitus- sekä äänityssessioita mesenaatin kanssa ja teki yksityiskeikkoja. – Eli levy-yhtiöön sitä loppujen lopuksi päädyttiin. Ekologisuus valttina Joukkorahoitus on mahdollisuus hankkeille, joista tavanomaiset sijoittajat eivät ole kiinnostuneet. Erilaisia vastikkeita Jussu Pöyhönen kertoo projektistaan tarkemmin. Pääasia, että vastikkeet ovat kuitenkin viranomaisten hyväksymiä, Jussu Pöyhönen muistuttaa. – Aluksi tein videon, jolla levyprojektia esiteltiin. Ellei joukkorahoitus olisi onnistunut, hän olisi tehnyt sen omakustanteena. Joukkorahoituksella voisi toteuttaa seuraavankin levyn ja vaikka keikkakiertueenkin. Onnistunut pioneeriprojekti Suurlähettiläät-yhtyeen laulajana ja lauluntekijänä aiemmin tutuksi tullut Pöyhönen julkaisi uuden levyn syyskuussa Bel Vel -yhtyeensä kanssa. Kun projekti sitten eteni, aloin antaa ihmisille vastikkeita ja lopuksi lähetin levyt niille, jotka olivat sen tilanneet. Joukkorahoituksen ideaan kuuluu, että rahoittajista muotoutuu yhteisö, joka seuraa hankkeen edistymistä sosiaalisen median välityksellä
Yrityksessään, Lottonen Guitars, hänellä on yksi työntekijä, soitinrakentaja, Tiina Kallio. Käsityönä tehty kitara voi tuntua kalliilta, mutta se kestää ja sillä on yksilöllinen sointi. TEKSTI: MERJA KIVILUOMA H KUVAT: LOTTONEN GUITARS JA RUOKANGAS GUITARS elsinkiläinen Juha Lottonen on keskittynyt akustisten kitaroiden rakentamiseen, vaikka taitaa myös sähkökitaroiden rakentamisen. Ammattiaan 48-vuotias mies on harjoittanut jo 22 vuoden ajan. Suomalaiset kitaranrakentajat ovat alansa huippuja, kuten myös muusikot, joille heidän kitaransa päätyvät. Juha Lottonen suosii suomalaista puuta Käsintehtyjä kitaroita huippumuusikoille Juha Lottonen halkaisee Kaivopuistosta kaadettua jalavaa. 86 | Ekoelo
Jos henkilö soittaa vanhaa ranskalaista svingiä, hän tarvitsee juuri siihen tarkoitukseen sopivan instrumentin. Näin ollen Lottonenkin on viimeiset 15 vuotta käyttänyt hyväkseen suomalaisia puita. Kaksi copacabanakitaraa, vihreä ja oranssi – räyhäkkä yhdistelmä. Puun sointiominaisuuksia Puulaadun massalla ja tiheydellä on omat vaikutuksensa lopputulokseen. Tätä punaista lankaa seurataan suunnittelussa ja valmistuksessa. Näin sen edelleen työstäminen helpottuu. Kitaraa rakentaessa on tunnettava eri puulajien vaikutus sointiin. Kitaran hinta on 3500 eurosta ylöspäin. – Soitinrakentaja tarjoaa kokemuksen kautta tullutta ammattitaitoa. Jos taas soittaja harrastaa näppäilytekniikkaa, hän haluaa siihen räätälöidyn soittimen, Lottonen perustelee. – Soitinrakentaja pyrkii valmistamaan sellaisen soittimen, joka toimii juuri Kuvan ukulelen runko on mahonkia, tukirakenteet tervaleppää ja suomalaista kuusipuuta. Talvella kaadettua puuta Tietyt puulajit alkavat maailmalla ehtymään ja niitä on yhä vaikeampi saada. Juha Lottonen rakentaa kitaran asiakkaalleen sopivaksi yksilöllisiin tarpeisiin. Käytämme mielellään talvella kaadettua puuta, jolloin se on kuivimmillaan ja vähiten halkeilee. – Kiinnostus kitaranrakentamiseen lähti liikkeelle omasta soittoharrastuksestani. Valitettavasti oma soittoharrastus on jäänyt ammatin harjoittamisen myötä vähemmälle, toteaa Lottonen, jolla töitä on viime vuosina alalla riittänyt alan vaikeudesta huolimatta. Lottonen Guitars on työskennellyt vaativien huippumuusikoiden kanssa. Lopulta se vei mennessään. – Kuusilajejakin on useita aina pohjoisamerikkalaisista eurooppalaisiin, joilla on omat vaikutuksensa äänensävyyn ja sointiin. – Puun ikä on siis olennaisin tekijä. – Puun pitää olla luonnollisesti kuivaa. soittajan omiin tarpeisiin parhaiten. Räätälöityjä kitaroita Lottosen tapaan valtaosa kitaranrakentajista on opiskellut Ikaalisten käsi-ja taideteollisen oppilaitoksen soitinrakennuslinjalla. Design Eero Aarnio. Jos löydän 20 vuotta vanhaa, sahattua suomipuuta, se on huiman arvokasta soitinrakentajalle, Lottonen vastaa. – Kaulan osalta ykkösenä pidän tällä hetkellä tervaleppää, mutta se ei ole ainoa puu, jota kaulaan käytetään. Hiljalleen materiaali on löytänyt tiensä myös maailmalle soitinrakennusteollisuudessa. Ekoelo | 87 >. – Toiset haluavat kitaraansa ennen kaikkea ulkonäöllisiä ominaisuuksia, toiset taas keskittyvät pelkkään sointiin. – Soitinpuista puhuttaessa ei riitä, että jostain löytyy puuta, vaan puun tulee täyttää soitinrakennukseen tarvittavat kriteerit. Erään asiakkaan tokaisema kommentti uudesta kitarastaan onkin jäänyt yrityksen ohjenuoraksi: “Lottonen means a lot of tone”. Muitakin puita on käytössä aina kuusesta koivuun. Otelautamateriaaleja ovat tavallisesti ebenpuu, vaahtera, intialainen tai bolivialainen ruusupuu. Ammattitaito tulee kokemuksen kautta. Sivusarjojen ja pohjien osalta intialainen ruusupuu ja mahonki tuovat myös tiettyjä soinnillisia ominaisuuksia. – Tervaleppä on itselleni kaikista keskeisin puumateriaali, joka on sopinut erityisen hyvin kitarankauloihin. Ala on äärimmäisen haastava, sillä suuri osa teollisestikin valmistetuista kitaroista kyllä soivat hyvin. Mitä nämä kriteerit ovat
Kitaraa voi yrittää korjata ja rakentaa kuka tahansa, mutta valitettavasti myös huonoa jälkeä syntyy. Asiasta poikii Lottoselle varmasti lisää maailmantähtiä. Veinkin Handelle syntymäpäivälahjaksi sirkkelinterän muistoksi kitaran katkaisemisesta, kitaranvalmistaja nauraa. – Se oli kerronnallisesti mainiosti esitetty, vaikkei tarina mennyt kirjaimellisesti juuri näin. – Siinä vaiheessa pohjat, kansi ja sivusarjat ovat jo tiettyyn paksuuteen sahattuja puulevyjä. Kitara on saanut maailman lehdistössä ansaittua huomiota, erityisesti ZZ Topin asiakkuuden myötä. Pel-. Jäsenet ovat valtaosin kitaranrakentajia. Osa työstä on myös vanhojen kitaroiden huoltoa ja korjausta. Aiemmin se oli isompi, mutta se lyhennettiin. Kitaran kanssa säätäminen on ollut haastavaa, koska se on lähtökohdiltaan niin ainutlaatuinen, Lottonen toteaa. Kannatusjäseneksi ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Ammattitaitoa vaalimaan – Kyseessä on suomalaisten ammattisoitinrakentajien perustama yhdistys, jolla on varsinaisia jäseniä kolmattakymmentä. – Sitä olemme moneen kertaan muokanneet. Sen jälkeen kanteen ja pohjaan liimataan rimat, joista muodostuu kopan tukirakenne. Killan jäsenet ovat luotettavia soittimien rakentajia. Halkaistu kitara Kaikki tuntevat myös esimerkiksi Tuomari Nurmion omalaatuisen, neliskanttisen pienen kitaran. – Hän tuli verstaalle ensin huollattamaan soittimiaan ja myöhemmin tilasi kitaran. Soitinrakentajamestarin kirjan saa lisäkoulutuksella, jonka henkilö voi suorittaa. Eräs Lottosen yhteistyökumppani on nykyisin Suomessa asuva, maailmanluokan bluesartisti Eric Bibb. Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi hyväksytään suositusten perusteella Suomessa päätoimenaan soitinrakennusalan yritys-, koulutus- tai muuta liiketoimintaa harjoittavia henkilöitä. Se on Juha Nuutisen valmistama. Cobat valmistuvat yksitellen käsityönä tilaus kerrallaan. Tekijöitä ja soittajia Kitaranvalmistajia on Suomessa satakunta, osa ammattilaisista on keskittynyt korjausrakentamiseen. – Jotkut korjaajista tekevät myös uusia soittimia silloin tällöin. – Yhdistyksen yksi tarkoitus on vaalia ammattitaitoa. Ne ohennetaan haluttuun paksuuteen ja saumataan. Karjalainen, Jussi Huhtakangas, Risto Toppola, Jukka Tolonen ja Petri Krzywacki Myös ZZ Top kitaristi Billy Gibbons soittaa Lottosen tekemää sähkökitaraa. – Useimmiten liimataan kaksi samanvahvuista palaa yhteen, jolloin keskelle muodostuu sauma. – Ei ole kovin järkevää tehdä vain yhtä kitaraa kerrallaan, vaan useimmiten niitä valmistuu esimerkiksi 10 kitaran sarja, Juha Lottonen kertoo. Lottonen Guitars on myös ottanut valmistaakseen professori Eero Aarnion suunnitteleman, tyylikkään design-sähkökitaran, Copacabanan. Kirjassa kerrotaan, miten Lottonen veti sirkkelillä poikki hänen kitaransa. – Billy Gibbons tilasi pari vuotta sitten kitaran ja olen tekemässä bändille myös tuoteperheen bassokitaraa, sanoo Lottonen käytyään henkilökohtaisia neuvotteluja Billy Gibbonsin kanssa. Nurmion muistelmateoksen Dumari ilmestyttyä Juha Lottonen yllättäen löysi kirjasta myös oman nimensä. Kaulan osalta lähdetään liikkeelle paksusta puusta, josta puu työstetään oikeaan mittaansa. Lottosen tekemiä kitaroita soittavat muun muassa Juha Lanu, Tuomari 88 | Ekoelo Suomalaisia soitinrakentajia arvostetaan Suomen soitinrakentajien Kilta ry on suomalaisten ammattisoitinrakentajien yhdistys. Kitaroita soittajien käsissä Nurmio, J. Tukirakenteet ja pintarakenteet yhtyvät hiljalleen ja uusi soitin näkee päivänvalonsa. Kaulan sisään upotettu kaularauta toimii kaulan säätönä ja tukirakenteena. Tämä onkin aika tavallinen tarina: ensin korjataan monia vuosia, ja luottamuksen lisääntyessä tehdään uusi kitara. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää suomalaisen soitinrakennustoimialan näkyvyyttä ja toimia soitinrakentajien yhteistyöverkoston ylläpitäjänä. Kaksi Lottosen jazzkitaramallia Modesto ja Centurion. Yksi rumpujen tekijäkin löytyy, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Juha Ruokangas Turengin Harvialasta. – Valtaosa Killan kitaranrakentajista on saanut koulutuksensa Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Työvaiheita Soitinpuiden varastoimisen jälkeen alkaa kitaran rakentaminen. Lottonen Guitars valmistaa noin 15–20 soitinta vuodessa
Leimallista kieli-instrumenttien valmistuksessa on se, että työ on hyvin perinteikästä ja puumateriaalit ovat olleet pitkään samoja. Ruokankaan sähkökitaroita soittavat monet suomalaiset ja ulkomaalaisetkin muusikot, kuten Antti Paranko, Juha Torvinen, Rainer Nygård, Josh Smith, Jay Jay French, Petteri Sariola, Jarmo Hynninen, Jukka Tolonen, Jani Wickholm, Peter Lerche ja monet muut. Kitaroita syntyy keräilijöille ja ammattilaisille. Juha Lottosen lisäksi esimerkiksi Kari Niemisen tekemiä kitaroita on myös monilla ulkomaalaisilla soittajilla, kuten Rollings Stonen kitaristilla, Ronnie Woodilla. Perinteikkäitä puumateriaaleja Ruokankaan yksi päämateriaaleista on suomalainen koivu. – Meidän sähkökitaroiden hinnat ovat keskihinnaltaan 5000–7000 euroa. – Aloimme jo 90-luvun lopulla tehdä sähkökitaroiden kansia loimukoivusta. Tiimiin kuuluvat vasemmalta Lari Lätti, Emma Elftorp, Tomi Nivala, Juha Ruokangas ja Jyrki Kostamo. Lisätietoja: luthier.fi, ruokangas.com Ruokangas Guitars on Suomen suurin käsityönä tehtyjen sähkökitaroiden valmistaja. Sen hakkuu kiellettiin jo vuonna 1991. Sitä on jäljellä enää rippeitä, mutta vanhoja varastoja on lupa vielä käyttää. Akustiset kitarat liikkuvat samoissa hinnoissa. Jos tällaista materiaalia käyttää, on todistettava, että se on hakattu ennen kyseistä vuotta. – Tosiasiassa harva kitaranrakentaja pystyy elantoaan ylläpitämään pelkästään kitaranrakennuksella. Näin ollen se on myös hyvin ekologinen vaihtoehto kitaristille, toteaa Juha Ruokangas. Näin siksikin, että ne ovat hyvin työläitä tehdä. Myös viljeltyä ruusupuuta voi käyttää. Kitaroita syntyy keräilijöille ja ammattilaisille. Aihioimme ja laatuluokitamme ne täällä, hän kertoo. Kevyen musiikin puolella hintamielikuvat muodostuvat teollisuustuotteiden pohjalta. Tiettyihin osiin tarvitaan jäykkää ja kevyttä materiaalia, joihinkin kohtiin tarvitaan painavaa ja tiivistä puuta. Käsintehty Ruokankaan kitara on tehty kestämään. Ruokankaalla itsellään on viiden hengen yritys, Ruokangas Guitars, joka on Suomen suurin käsityönä tehtyjen sähkökitaroiden valmistaja. Loimukoivusta on haluttuna materiaalina tullut yrityksen tavaramerkki maailmallakin. Ruokangas. – Soitinrakentajamestarin tekemä viulu maksaa kuitenkin kymmeniä tuhansia euroja. Toinen Ruokankaan käyttämä kotimainen puumateriaali on leppä. Ekoelo | 89 >. Tuontipuitakin käytetään – pääasiassa vuorivaahteraa, espanjan seetriä, intian ruusupuuta ja ebenpuuta. – Ruusupuu on tullut Amazonin sademetsistä, Etelä-Amerikasta. – Materiaali riippuu aina tarkoituksesta. Koivu ostetaan suomalaisilta metsänomistajilta kokonaisina. Monet muutkin puut kelpaavat kuitenkin hyvin kitaranvalmistukseen, kun tietää mitä tekee. Samoin on puhallinsoittimien laita. Juha Ruokangas työssään. Perinteinen materiaali sähkö- ja akustisissa kitaroissa on ollut myös brasilialainen ruusupuu, sen käyttö on kuitenkin ekologisista syistä nykyisin rajattua. Tehty kestämään kästään uusien soittimien tekijöitä on huomattavasti vähemmän, kourallinen tai kaksi, arvelee Ruokangas. Käsintehtyjä kitaroita pidetään usein arvokkaina. Silloin siihen saa myyntiluvan, selvittää Juha Uuden, käsintehdyn kitaran hinta on tuhansissa euroissa. – Myös akustiset kitarat, sähkökitarat ja klassisetkin kitarat saattavat olla arvokkaita maineikkaan tekijän käsissä syntyneenä. – Käsintehty kitara kestää mainiosti ihmisen eliniän, sillä se on tehty kestämään
IsoKohmo on yksi Kylämäen neljästä tilasta. TEKSTI: HETA OKKONEN KUVAT: HETA OKKONEN JA TURUN MUSEOKESKUS M arraskuinen sää ei tästä paljon enää pahene. Iso-Kohmon talo on 50-luvun. Turussa pidetään perinteet elossa Kuralan Kylämäki elää ja hengittää 50-lukua Turun museokeskuksen ylläpitämä Kuralan Kylämäki tarjoaa jokaiselle vieraalleen jotakin. Pian huone täyttyy 50-luvun joululaulujen lämmöstä. Saatuani pyörän työnnettyä mäkeä ylös katsahdan ensi kertaa kunnolla ympärilleni. Noin 20 hehtaarin kokoisella Kylämäellä on 26 rakennusta, kaikki omilla alkuperäisillä paikoillaan. Juuri punamullatut piharakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan. Tutkija Leena Tiilikainen avaa oven Iso-Kohmon taloon, sytyttää saliin kynttilän ja avaa aluksi oikutellen pau90 | Ekoelo Taitotiistaissa on vuorossa kankaanpainantaa. Silmieni eteen nousee mäki maalaistaloineen. Turun keskustan melu jää taakse, kohta jo Jaanintie -kyltti ohjaa minut kääntymään. Iso-Kohmo on talokokonaisuuksista ehjin, sillä jopa sen sauna ja riihi ovat tallella. Hurja vastatuuli yrittää työntää pyörääni takaisin alamäkeen, vettä sataa niin rankasti, etten välillä näe, mihin olen menossa. Tea Langh (oik.) ohjaa myrskyä uhmanneita Oili (vas.) ja Neela Helemäkeä leivontaliinojen teossa. kahtelevan radion. Olen päässyt ajassa taaksepäin, keskelle somaa suomalaista kylää. Perinteikkäässä kylässä jaetaan entisajan tietoutta, verestetään muistoja ja luodaan joulun tunnelmaa
Päivän teema on aina etukäteen tiedossa ja innokkaimmat seuraavat koko päivän jatkuvaa prosessia. Valitettavasti vuoden 2012 kesällä raakamaidosta löytynyt EHEC -bakteeri pysäytti hetkeksi elämän Kuralassa. Tapahtumia ympäri vuoden Vaikka museo on auki vain kesäkauden, löytyy Kylämäeltä joka vuodenajan kohokohdat. Eläimistä, kuten lampaista ja lehmistä muodostui tärkeä osa Kylämäkeä, erityisesti lapsikävijät olivat niistä innoissaan. Syyskaudeksi Kylämäki avattiin, ja ihmiset palasivat. säkeskiviikkoisin järjestettävät tapahtumapäivät. – Jo tänä kesänä lehmiä ja lampaita kaipailtiin kovasti. On tärkeää, että on jokin paikka missä tätä tietoutta on tarjolla. Erittäin suosittuja ovat ke- Iso-Kohmon kamarista löytyvät lelut ovat lapsuudesta tuttuja. Kylämäellä suoritettiin koekaivauksia, joissa paljastui alueella oleva oma pieni kalmistonsa. Syyspäivillä tehdään syksyn töitä, säilötään ja käsitellään pellavaa. Nuoremmat taas tulevat täältä hakemaan tietoa ja oppia. Silloin pestään ikkunoita, leivotaan ruisleipää, lämmitetään leivinuunia ja keitetään saippuaa. Kun museotoimintaa alettiin suunnitella, oli alusta saakka selvää, ettei Kuralasta haluta tavallista kylmää ulkomuseota. Ne kuuluvat maatilan elämään. – Toivottavasti saamme eläimiä jo ensi kesäksi. Isäntäväki alkoi ikääntyä, eikä taloissa löytynyt maatalouselinkeinolle jatkajia. Kesäkaudeksi kylä suljettiin kokonaan, kulku alueella estettiin ja mittavat puhdistustoimet alkoivat. Iso-Rasin navetassa ovat käytössä menneisyyden työvälineet ja vanhat menetelmät. Puskutraktorit käynnissä 1970-luvulla alkoi Kylämäellä muutoksen aika. Tässä työssä olivat entisen isännän Kosti Kohmon tarkat päiväkirjamerkinnät talon elämästä kultaakin kalliimmat. Ekoelo | 91 >. Onneksi arkeologit huolestuivat suunnitelmista, sillä kylän läheltä tunnettiin Ristimäen rautakautinen kalmisto. Eläimiä kaivataan Heti museon ensimmäisenä kesänä otettiin kylään lampaita syömään umpeen kasvanut mäki ja laitumet siistiksi. asussaan hurmaava näky. Kun museotoimintaa aloiteltiin 80-luvulla, pyrittiin talosta tekemään juuri 1950-luvun Iso-Kohmon taloa, ei keskimääräistä varsinaissuomalaista maalaistaloa. Idylliselle mäelle laadittiin piirustukset uusien rivi- ja kerrostalojen rakentamiseksi. Kylämäellä sijaitsee myös jo 25-vuotias arkeologinen kokeiluverstas. Leena Tiilikainen kertoo. Kesäkausi on Kylämäen vilkkainta aikaa, niin kuin elämä maalaistalossa yleensäkin. Tämä osoitti asutusta olleen jo 600-luvulta asti. Syyslomalla vuorossa on arjen Talon työt tutuksi Tärkeä osa Kylämäen toimintaa on perinnetietouden jakaminen. Talojen omistus siirtyi rakennusliikkeelle, joka tietysti näki paikan oivallisena alustana kehitykselle. Päiväkirjoista kun selvisi kaikki talon menot ja tulot, suuret hankinnat ja tehdyt työt. Verstaassa on vuosien aikana niin rakennettu veneitä, kuin valettu pronssia. Kuusi maitoa juonutta lasta sairastui bakteerista, mutta onneksi kuolemantapauksilta säästyttiin. Rautakaudelta asti asutettu Kylämäki suojattiin 1980 muinaismuistolain nojalla ja omistus siirtyi kaupungille. Ajatus elävän historian kylästä syntyi. Reilu vuosi sitten Kylämäki saikin perinnemaisemapalkinnon. – Vanhemmat kävijät tulevat usein kertomaan, kuinka heidän lapsuudessaan ja nuoruudessaan asiat tehtiin. Vanhaemäntä ohjaa siisteyteen liinavaatekaapin ovessa. Lehmien tuoksu tuo aidon maatilan tunnun. Vierailija voi tuntea olonsa kotoisaksi nähdessään omasta lapsuudesta mieleen muistuvat astiat tai isoäidin ikkunalaudalta tutut kukat. Leena Tiilikainen (vas.) ja Kaisa Kutilainen odottavat molemmat Kylämäen joulua. – Ihmisiä kiinnostaa, kuinka ennen on eletty ja useilla halu oppia tekemään myös itse on suuri
Toinen uutuus on taitotiistai, jota järjestetään joka tiistai kokeiluverstaalla. Koko perheen kynttiläpajat. Tiistaisin opetellaan niin kankaanpainantaa kuin paperiaskarteluakin. Uusia vetonauloja on Kylämäen kätkösuunnistus, jossa ryhmät saavat kartan, jossa on kymmenen rastia. Mutta nykyelämään verrattuna oli elämä silloin omavaraisempaa. Keväällä on vuorossa parin päivän hiihtolomatapahtuma. – Suunnistus on ollut erittäin suosittua kaiken ikäisten keskuudessa. ti-pe klo 9-14, la-su klo 11-17. Opastukset Kuralassa järjestetään opastuksia kaikenlaisille ryhmille. Työpajat kaikenikäisille, ohjelmassa erilaista ajankohtaista tekemistä 50-luvun malliin savesta, paperista, langoista ja kankaasta. Hankintoja tehtiin mahdollisimman vähän ja nekin läheltä. Viime kesän hitti-tapahtuma oli Vintage-Kurala päivä, jolloin elettiin 50-luvun kesäpäivää. Joulun odotusta 1950-luvun maalaiskylässä. Kylämäen perinnejoulu on mukava vastapaino kauppakeskusten muoviselle kulutushysterialle, täältä löytyy todellinen joulurauha. Joulukuun puolessavälissä perinteikäs isoäidin joulu on muodostunut tärkeäksi Kylämäen perinteeksi. Tämän takia myös kävijämääriä on mahdotonta sanoa, arviolta kylässä vierailee 15 000 ihmistä vuosittain. Ryhmäopastus/tunti (10-30 henkeä) 65€. Opastus tunti/kouluryhmä 65€. Saisimme kelkat esille! Jokaiselle jotakin Kylämäki on avoin alue, eli mitään pääsymaksua ei museoalueelle pääsystä veloiteta. Taitotiistai Joka tiistai klo 13-18, 17.12. Tietysti tällainen yksinkertaisempi elämä on itsestään ekologisempaa. Kauniille mäelle tullaan ulkoilemaan ympäri vuoden, kertoo vuoden verran Kylämäellä työskennellyt Evivahankkeen tuottaja Kaisa Kutilainen. Osallistumismaksua ei suunnistuksen tapaan ole, eikä mitään taitoja vaadita etukäteen. Joulumieli ja tunnelma haetaan täältä, Iso-Kohmon joulusta. Juuri tätä tietoutta Kylämäessä nykypäivänäkin jaetaan: Kuinka tehdä asioita omin käsin, itse ja perheen kesken. Emäntä laittaa laatikoita, 50-luvun koululuokassa askarrellaan, radiossa soi lapsuuden joululaulut ja takassa rätisee valkea. Kaikki tehtiin itse, ruoka oli omasta maasta ja sitä säilöttiin kauden mukaan. Kaikki yrittivät selvitä mahdollisimman hyvin, halvalla ja saada maastaan irti niin paljon kuin pystyivät. Jokaisella rastilla on jokin historiaan, luontoon tai liikuntaan liittyvä tehtävä. Joulu saapuu Iso-Kohmon taloon. – Turun kaupungin vapaa-aikahanke pyrkii kehittämään toimintaa mahdollisimman monipuoliseksi, että kaikille alueen asukkaille löytyisi jotakin. Kylämäessä tapahtuu Työpajat ja tapahtumat (vapaa pääsy) Kynttiläpajat 7.-8.12, 14.-15.12. – Alue on turkulaisille selvästi kovin rakas. Joululahjavalvojaiset ti 17.12. – Toivomme, että olisi paljon lunta. asti. Se ei maksa mitään ja sopii niin pienille kuin isoillekin ryhmille. askareita ja leikkejä. Pimeimmän ajan valaisevat joulua edeltävät viikonlopun kynttilätyöpajat, joulumyyjäiset ja joululaulutapahtumat. 92 | Ekoelo. Isoäidinaikainen joulu 7.–15.12. Tunnelmoidaan Iso-Kohmon joulua ja tehdään joulupaketteja pukinkonttiin. Päivän kohokohta oli muotinäytös, jossa vintage -pukukurssilla itse tehdyt mekot astelivat tekijöidensä esitteleminä räsymattocatwalkia pitkin yleisön eteen. Yksinkertaisempaa elämää 50-luvun maatilaelämän ekologisuudesta kysyttäessä Leena Tiilikainen naurahtaa: – Eiväthän ihmiset silloin tienneet, saatikka ajatelleet sellaisia asioita. – Useat ihmiset vierailevat joka vuosi
Kuralassa säilötään luonnon antimia talven varalle. Samainen Lempi vetää myös maatilapolttareita. Ekoelo | 93. Kaisa Kutilaista viehättää oman mummolan tuntu IsoKohmon talossa. Juhlissa leikitään, lauletaan ja seikkaillaan 50-luvun kylässä. Hieman erilaisia polttareita kaipaavalle löytyy emäntätesti, jossa opetellaan niin oikeaa kahvinkeittoa kuin lehmänkutsuhuutojakin. Vintage -ohjeet ja inspiroivat leikkeet ja esineet koristavat kokeiluverstaan seiniä. Juhlat Kylämäessä 5-12-vuotialle suunnatut maatilasyntymäpäivät ovat Lempi-piian johdolla tapahtuva maatilakokemus. Vuodenaikojen ja lasten iän mukaan räätälöidyt synttärit ovat jännittävä kokemus ajassa taaksepäin. Viime kesän Vintage-Kurala päivä oli yleisömenestys. Lisätietoa tapahtumista ja kursseista löytyy Turun museokeskuksen nettisivuilta, tai numerosta 02-262 0420
Pääasiassa ruokapiirit toimivat alueellaan olevan ruokakaupan tiloissa vapaaehtoisvoimin. Yhdistys toimii esimerkiksi Vihrea lippu -hankkeen ja luomuruoan edistämishankkeet paikallisena toimijana. MH. Sastamalan kylät ry on vuonna 2011 perustettu sastamalalaisten kyläyhdistysten kattojärjestö, johon kuuluu neljäkymmentä jäsenseuraa. Paikallisiin ruokakauppoihin toivottiin erityisiä lähiruokaosastoja. – Veden kirkkauden parantaminen metrillä lisäisi virkistäytymisaktiivisuutta niin, että uinnista saatavat hyödyt kasvaisivat vuositasolla 30–90 miljoonaa euroa ja kalastamisesta saatavat JAPA ry:lle palkinto ruokapiiritoiminnasta JAPA ry on saanut Keskipohjolan ympäristöpalkinnon arvoltaan 30 000 Ruotsin kruunua. Veden näkösyvyys vaikutti myös kansalaisten kokemaan virkistysarvoon koko maassa selvästi. kylän kaupungilta sekä erilaisista Kuvaaja Virpi Heikkinen. Liitto, Pohjanmaan liitto ja Svenska Viisaasti valaistu taloyhtiö -kokeilu, Österbottens förbund för utbildning Sotkutonta päivää -hanke sekä lähi- och kultur -niminen kuntayhtymä. Erinomainen järviveden laatu nostaa tutkimuksen mukaan rantatontin hintaa viidenneksen tyydyttävään laatuun verrattuna. Sastamalassa toimii myös aktiivinen ruokapiiri. Siihen liittyen tehtiin myös kysely. Kuvassa JAPA ry:n koordinaattori Anna Sarkkinen ja Yhdistys saa rahoitusta Jyväs- Keskipohjola-komitean puheenjohtaja Peter Boström. pohjola-komitea on keskisen Norjan, Valtakunnallisesti siitä vastaa Suomen Ruotsin ja Suomen alueen yhteistyöorYmpäristökasvatuksen Seura eli Sykse ganisaatio, jonka jäseniä Suomesta ovat ry. JAPA ry eli Jyväskylän kestävä kehitys ry on paikallisten asukasyhdistysten perustama yhdistys. Keski-Suomen Liitto, Etelä-Pohjanmaan Muita JAPA ry:n hankkeita ovat mm. Kyselyssä ja maaseutuilloissa koettiin lähiruoka hyvin tärkeäksi maaseudun elinkeinojen kannalta. Lisäksi kannatettiin ajatusta, että kaupunkiin perustettaisiin lähiruokamyymälä. projekteista. Palkintoa perustellaan, että JAPA ry:n käynnistämät yhdeksän ruokapiiriä ovat lähentäneet paikallisia tuottajia ja kuluttajia ja ruoantuotanto on tullut tutummaksi. 94 | Ekoelo hyödyt 40–130 miljoonaa euroa, Artell kertoo. Verrattuna tyydyttävään vedenlaatuun, erinomaisesta laadusta maksettiin noin 20 prosenttia korkeampi hinta. Sastamalan maaseutuohjelma on Sastamalan Kylät ry:n hanke, jota on EU-rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 tuella. Vihreä lippu on Kotikulmilta keittiöön ja Paikallista päiväkotien, koulujen, oppilaitosten patoihin. Sastamalassa halutaan lähiruokaa Sastamalassa järjestettiin lokakuussa maaseutuillat, joissa kuntalaiset pääsivät vaikuttamaan Sastamalan maaseutuohjelmaan. Helsingin yliopistossa. sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toiYmpäristöpalkinnon jakanut Keskimijoiden kestävän kehityksen ohjelma. Ajankohtaista Hyvä vesi nostaa rantatontin hintaa V eden laatu ja sen muutokset vaikuttavat rantatonttien hintoihin, selviää Maa- ja elintarviketutkimuskeskus MTT:n tutkija Janne Artellin väitöstutkimuksesta. MMM Janne Artellin väitöskirja ”Recreation Value and Quality of Finnish Surface Waters – Revealed Preferences, Individual Perceptions and Spatial Issues” tarkastettiin 15.11
– Toivoisimme löytyvän muita keinoja luomumaidon saamiseksi kouluihin kuin lakisääteinen Dvitamiinilisäys, kommentoi Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassila. luokan postimerkki Karprint Oy Ekoelo Ekoelo | 95 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ www.ekoelo.fi tilaukset@karprint.fi vaikuttaisi asiaan mieluummin vapaaehtoisuuden kautta, jolloin markkinoilla olisi mahdollista pitää myös homogenoimatonta maitoa. Samaan aikaan nostettiin tavanomaisiin ravintorasvoihin lisättävän Dvitamiinin määrää.. Puhtaasti . www.ruokapuotilumo.fi – Meijereiden mukaan D-vitaminointi edellyttää homogenointia ja juuri homogenoimattomuus on ollut yksi luomumaidon vahvuuksista. Aidosti 5/2013 6,50 Matokompostorilla biojätteet mullaksi TUNKIOLIE ROT TOUHUISS AAN ÖLJY VAIHTUI MAALÄMPÖÖN Edullisuus ja huolettomuus vaikuttivat valintaan ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO Salkkareistakin tuttu näyttelijä UBIBOTB
NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO Jasper Pääkkönen : Sauna Suomen uhanalaiset MBTLVUVTKBLTPO BMLVB vaelluskalakannat Röykkälän lammastilan emäntä rakastui rygja-lampa isiin ensi silmäyksellä ! KALAMIES PIKKUPOJASTA SAAKKA Neljän naisen tavoitteena ekologinen synnytyskoti SUPERSALAINEN HANKE Suomessa kehitellään biomassasta PUUAUTOA pelastettava mahdollisuus minunkauppoihin itsensä kanssa Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 45€ Tilaan Ekoelo-lehden ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Käytä palvelukorttia, kun Postinumero Postitoimipaikka Puhelin t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi 5JMBVLTFU
QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 1. Luomuliitto Tilaushinnat Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 40€ t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT Ekoelo PALVELUKORTTI Tutustu! Ihastu! Nyt! 4,90 Luonnonmukaisesti . Miksi D-vitamiini on pakko lisätä juuri maitoon, vaikka se voitaisiin tarjoilla kouluissa esimerkiksi ksylitolipastillien tapaan erikseen, kysyy Lassila. Luomutuotteiden vitaminointi on tällä hetkellä luomusäädöksen mukaan sallittua vain, jos se on lakisääteistä. Tavanomaisiin nestemäisiin maitovalmisteisiin aloitettiin Dvitamiinin lisäys Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksesta 10 vuotta sitten. Ekologisesti . D Aitoja & rehellisiä makuja Kuninkaankatu 26, Rauma Luomuliitto ei pakottaisi maidon Dvitaminointiin Maa- ja metsätalousministeriö väläytti Mikkelin Luomupäivillä marraskuussa, että D-vitaminoinnista voitaisiin tehdä pakollista, jotta luomumaitoa saataisiin laajemmin jakeluun kouluissa ja päiväkodeissa
Porvoon Wanhasta Rautakaupasta löydät kaikkea tarpeellista entisöintiin. Ryijysarjan ovat suunnitelleet suunnittelutoimisto Dog Designin Ilona Ilottu, Petri Salmela ja Eeva Sivula. Lähtökohtana ryijyjen suunnittelussa olivat luonto ja sen antimet. Ryijyt edustavat sekä suun että silmän iloja. Martat ja Suomen Käsityön Ystävät yhdistivät perinteet ja nykysuunnittelun. Antaa talven tulla! Porvoon Wanhasta Rautakaupasta löydät talven selän taltuttamiseen tulisijatuotteet, pellavaeristeet sekä ikkunat ja ovet. Retki -ryijyssä näkyvät pihlaja, vuohenputki, herkkutatti, kuusama, sinisiipiperhonen, mustikka ja ketunleipä. Syntyi modernia aikaa henkivät Marttaryijyt, joissa luonto tulee lähelle. Marja -ryijyssä on kuusaman lehti ja punaiset marjat. Kukkaismysli saa makeutensa Tertin omasta kukkaishunajasta. Polkuun ovat päässeet kuusama, ketunleipä, mustikat ja punaiset marjat. Valikoimissa myös runsaasti ikkuna- ja oviheloja sekä ikkunapapereita. 96 | Ekoelo Retki-nimisen Martta-ryijyn on suunnitellut suunnittelutoimisto Dog Design. – Wayne W.Dyer Mikkelissä sijaitseva Tertin Kartano jalostaa oman puutarhat kukat ja yrtit muun muassa Kukkaismysliksi ja Aamunvirkkuteeksi. Verkkokaupassa, www.tertinkartano.fi myös paljon muuta herkullista. Ryijysarjaan kuuluu kolme eri kokoista ryijyä: Retki, Polku ja Marja. Takkaluukku poikineen Porvoon Wanhan Rautakaupan valikoimissa on yli 200 erilaista mallia tulisijaluukuksi ja runsaasti myös muita tulisijatuotteita. Ryijyjä on saatavana valmiina ja tekemispaketteina, www.kasityonystavat.fi. Retki lienee maailman ensimmäinen ryijy, jossa komeilee herkkutatti! Kuva: Patrik Rastenberger.. Ekosti kotiin ja pukinkonttiin! Luonto tulee lähelle Martta-ryijyssä Kukkaismysli ja Aamunvirkkutee avaavat aistit Missään ei ole määrätty, että sinun pitää olla sitä mitä toiset toivovat sinun olevan, mikäli nämä toiveet ovat ristiriidassa sinun omien tavoitteittesi kanssa
Raahen Taitopajan himmeli-tuotepaketit ovat ns. 828 ml, noin 6,90 euroa. Tuoteuutiset Jalotofuissa 10 % enemmän proteiinia Tehoaa tahroihin, mutta on hellä ympäristölle Tammisaarelainen Soya on sekä kasvattanut Jalotofuvalmisteidensa proteiinipitoisuutta että pienentänyt kaikkien Jalotofu-tuotteiden hiilijalanjälkeä. Jalotofu on maailman ensimmäinen Reilun Kaupan tofu: tuotteiden luomusoijapavuissa ei sallita geenimuuntelua. Tahranpoistoaine tehoaa vaikeisiinkin rasva- ja valkuaistahroihin, kuten jäätelö-, ruoho-, kura-, ja veritahroihin. Biohajoavissa siivousaineissa tuoksuvat luonnon eteeriset öljyt Tanskalaiset Maison Belle biohajoavat kodinsiivoustuotteet eivät sisällä mitään myrkkyjä, valkuaisaineita tai ammoniakkia. Raahen Taitopajan himmeleissään käyttämät lasiputket ovat valmiiksi leikattuja 3 cm, 5 cm ja 6 cm:n pituisia. Ecoverin kasvipohjaisella tahranpoistoaineella irtoavat pinttyneimmätkin tahrat. Tuoksut ovat peräisin luonnollisista eteerisistä öljyistä. Marketeissa, luontaistuote- ja ekokaupoissa myynnissä oleva Ecover tahranpoistoaine maksaa noin 6,95 euroa. Tämän seurauksena proteiinipitoisuus on noussut noin 10 prosenttia, 16,4 prosentista 18 prosenttiin. tee-se-itse -paketteja, jossa mukana on lasiputket ja ohjeet tuotteen valmistukseen. LASIHIMMELISSÄ uusi materiaali ja perinteinen menetelmä modernina kokonaisuutena Himmeleitä on tehty mm. Naudanlihan keskimääräinen proteiinipitoisuus on noin 19 prosenttia. Raahen Taitopajalla on lasiputkia sekä kullan että hopean värisinä. Kolmen sentin putkea löytyy myös kierteisenä. Jalotofu-tuotteiden hiilijalanjälki on tällä hetkellä reilusti alle 100 grammaa CO2e per 100 grammaa tuotetta. Raahen Taitopajalla himmeleitä tehdään myös lasiputkista. Tuoksuna makea klementiini. Pullot ovat kokonaan kierrätettävää muovia, www.mygreentoday.fi. Tuotteessa ei ole petrokemiallisia ainesosia, eikä sitä ole testattu eläinkokein. Malleja on kuusi erilaista ja värivaihtoehtoina ovat kulta ja hopea. Tuotepaketteja voi tilata osoitteesta raahentaitopaja@ himmeli.com Ekoelo | 97. Kaikista kiinteistä (Hempnut, Kylmäsavu, Marinoitu, Maustamaton) tofuista on puristettu ylimääräiset vedet pois. Keittiönpöytä tuoksuu klementiiniltä Method Daily Kitchen -suihke on tarkoitettu päivittäiseen käyttöön puhdistamaan kaikenlaisia pintoja keittiössä. Aineosat luontoperäisiä. rukiista, pajusta, juolavehnästä, metallista sekä mehupilleistä. Toimii erityisen hyvin paidankauluksiin ja hihansuihin. Tuotetta myyvät kodintarvikeliikkeet, siivouskaupat, rautakaupat ja verkkokaupat. Pakkauksessa on kätevä harjapää, jolla aine levittyy helposti
Silppua sipulit, pane ne hautumaan voihin. Mausta yrttisuolalla. Kinkkupiirakan kanssa maistuu raikas vihannessalaatti. 620 g spelttijauhoja Laita puolet nesteestä sekä kaurahiutaleet ja spelttirouhe ja anna turvota tunnin ajan. Kaulitse kolme ympyrää ja leikkaa taikinapyörällä ympyrät 8 osaan. Spelttisämpylät 6 dl vettä tai maitoa 0,5 palaa hiivaa 1 dl kaurahiutaleita 1 dl spelttirouhetta 2,5 tl suolaa 1 rkl hunajaa 1/4 dl ruokaöljyä n. Lahden tilalle siirretty hirsinen Rutalahden myllytupa toimi aikoinaan joen alajuoksulla olevien Jussilan ja Haasiaisen talojen sekä Rutalahden Keskisen lohkomyllyn myllärien asuinrakennuksena. Anna taikinan kohota ja jaa taikina kolmeen osaan. Myllyssä ei myöskään käytetä kemiaa, ei jauhonparanteita eikä säilöntäaineita. Valmista sillä aikaa täyte. Voit täyttää sarvet erilaisilla juustoilla, kinkulla, graavilohella, savulohitahnalla, mäti-smetanaseoksella tai tuorejuustotahnoilla. Spelttisämpylät ovat erinomaisia lisukkeita ruokaisille salaateille ja kevyille sosekeitoille. Kaada päälle munakermaseos ja ripottele pinnalle juustoraaste. Tällä kertaa Ekoelo-lehden Herkkuja myllystämme -pastalla leivotaan pikkujoulun ja joululahjavalvojaisten huikapaloiksi sopivia suolaisia spelttileivonnaisia. Ensimmäisen kerran Rutalahden mylly mainitaan kruunun jauhatusveroa varten laatimassa myllyluettelossa 1586. Liuota hiiva ja lisää hunaja, suola ja öljy, alusta jauhoista taikina. 98 | Ekoelo Rutalahden Myllyn koneet ovat 1950 toimintansa aloittaneesta Rutalahden Vehnämyllystä. Netissä Rutalahden mylly: www.rutalahdenmylly.fi. Nykyään Joutsaan, Jyväskylään ja Toivakkaan kuuluva Rutalahti sijaitsee Päijänteen rannalla noin 40 kilometrin Jyväskylästä. Maire ja Samuli Huikko keittävät myllytuvassa tilauksesta kahvit tai aamupuuron. Spelttisarvet 0,5 l vettä tai maitoa 0,5 palaa hiivaa 2 tl suolaa 150 g voita n. Kierrä kolmiot rullalle ja muotoile sarven muotoon. Lämmitä loppu neste ja lisää taikinaan. Suolaisia spelttiherkkuja myllystämme R utalahdessa asuvat ja työskentelevät viljelijämyllärit, 55-vuotiaat Maire ja Samuli Huikko jatkavat kylän aina 1500-luvulle juontavaa myllyperinnettä. Tupaan mahtuu reilut 20 ihmistä kerrallaan. 750 g spelttijauhoja Lisää kädenlämpöiseen nesteeseen hiiva, suola ja sulatettu voi. Nypi siihen spelttijauhot ja lisää lopuksi pieni tilkka kylmää vettä. Huikkojen tilamylly on Jyväskylän puolella. Anna kohota, voitele munalla ja paista 200 asteessa. Kuutioi kinkku ja lisää se pannulle. Anna voin lämmetä huoneenlämmössä. Kuvassa työnsä ääressä viljelijämylläri Samuli Huikko. Lisää jauhot vähitellen ja alusta taikina. Levitä puolikypsälle pohjalle kinkkuseos. Ripottele päälle vielä ohut silaus paprikajauhetta. Maistuvat myös sellaisenaan voin ja maidon kanssa.. Kypsennä piirasta 225-asteisessa uunissa vajaa puoli tuntia eli kunnes neste on hyytynyt ja pinnassa on hyvä väri. Nostata sämpylöitä hieman ja paista 200 asteessa. Taputtele taikina piirasvuoan pohjalle tai kauli se ohueksi levyksi. Anna taikinan kohota ja leivo sämpylät. Kinkkupiirakka Pohja: 100 g voita 2 dl spelttijauhoja 2 rkl vettä Täyte: 200 g:n viipale kinkkua 2–3 sipulia tai punasipulia 1 rkl voita 1/2 tl yrttisuolaa 2 dl kermaa 2 munaa 100 g juustoraastetta Oman pellon speltin tähkät koristavat Rutalahden myllytuvan pöytiä. Anna pohjan kypsyä 10 minuuttia 225 asteisessa uunissa. Sekoita kerma ja munat. Huikkojen Lahden tilan pelloilla viljellään ilman kemiaa, luomulla pellot eivät kuitenkaan ole
Tutustu tarkemmin www.3kaveria.fi tai facebook.com/3kaveria.. Laita yhteystietosi Heikille: heikki.huotari@3kaveria.fi, viestikenttään otsikoksi: Testimaistaja. Haluaisitko jäätelöiden testimaistajaksi. 3 Kaverin Jäätelö on pieni kotimainen jäätelötehdas, jonka me – Heikki, Ilkka ja Sauli – perustimme vuonna 2012. Valmistamme kaikki jäätelömme Suomessa. Tavoitteemme on tehdä erinomaista jäätelöä puhtaista ja raikkaista lähellä tuotetuista raaka-aineista. Kolmen Kaverin jäätelö hakee nyt testimaistajia kevään 2014 uutuuksille. Teemme valinnat vuodenvaihteeseen mennessä ja otamme yhteyttä valittuihin henkilökohtaisesti
Saman verran proteiinia, kun lihassa, mutta jopa 18 kertaa pienempi hiilijalanjälki. Katso herkulliset reseptit osoitteesta www.jalotofu.fi. Vastuullisen herkullinen Jalotofu