Elämä 03/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.

Shazia Sabir:. lehti hengellisestä elämästä • jo vuodesta 1929 3 / 2025 • 8 € ”Haluan tuoda maahanmuuttajat kirkkoon” Lapsisotilaille parempi elämä Häpeän muuri murtuu Mikä on rakkauden vuori
Meitä on satutettu tai olemme kenties itse satuttaneet jotakuta. Ilmoittautuminen leirille alkaa 14.2. Tule viihtymään ja kohtaamaan – tulet itsekin kohdatuksi! Tapahtumassa ovat mukana mm. Hän vapauttaa meidät elämän reppuun kertyneistä painolasteista ja ottaa ne itse kannettavakseen. Pirkkoliisa ja Jaripekka Juhala sekä Anu ja Arto Heikkinen. Tullessamme Hänen luokseen taakkoinemme, saamme kokea anteeksiantamuksen. Jeesus on Vapahtaja, syntiemme sovittaja ja anteeksiantaja. Koululaisten GJ-leiri on täynnä toimintaa, kivan jännää leirielämää ja yhdessäoloa, mielenkiintoisia raamattuhetkiä, sekä oman kiinnostuksen mukaan erilaisissa mukavissa harrastepajoissa toimimista. Avioliiton keväthuolto 28.–30.3. raamattuopisto.fi Hyvän äärellä -naistenpäivät Suomen Raamattupistossa 25.4–27.4.2025 Puhtaalta pöydältä Meillä kaikilla on elämän aikaansaamia painolasteja. klo 12.. Hän on uusi alku, uusi mahdollisuus ja uusi päämäärä. Voimme jatkaa elämää puhtaalta pöydältä. Anne Pohtamo-Hietanen, Marja-Kaarina Marttila, Anna Pöyhönen, Virpi Miettinen, Jaana Eloranta, Maija Nyman, Aili-Maria Manninen, Marjut Hovi ja Outi Wenell Muita tapahtumia Raamattuopistossa: Anne Pohtamo-Hietanen Keväthuollossa haemme eväitä avioliiton myötäja vastoinkäymisiin vahvistaaksemme sitä hyvää, mitä liitossamme on, ja selvitäksemme vaikeuksista kohti syvenevää kumppanuutta. Kurssi sopii kaikenikäisille aviopareille vasta-avioituneista vuosikymmeniä yhdessä kulkeneisiin. Hänen kanssaan elämänmatka käy helpommin ja kohtaamme haasteetkin yhdessä rukoillen. Gospel Junior -leiri 7–14 vuotiaille 29.–30.3. Kouluttajina mm
Sydänten muutos on tuonut muut muutokset vanavedessään. Avioliiton keväthuolto 28.–30.3. Kristillinen sanomakeskeinen lähetystyö on saanut historian valossa aikaan kaiken sen hyvän, mistä kristinusko tunnistetaan: uskon Jeesukseen, tulevaisuuden toivon, koulutuksen, terveyden, ihmisarvon, yhteiskunnallisen vaurauden ja rauhan. Pirkkoliisa ja Jaripekka Juhala sekä Anu ja Arto Heikkinen. Kun lähetystyöhön lähteminen vaikeutuu, Jumala näyttää lähettävän lähetyskentän syliimme. Hän on uusi alku, uusi mahdollisuus ja uusi päämäärä. Tänään taloudellisella tuella kiristetään omia lähetysjärjestöjämme. Tässä tilanteessa on hämmentävää, että luterilaisella kansankirkollamme on tahto suitsia niitä lähetysjärjestöjä, jotka tahtoisivat tehdä kirkon lähettäminä kristillistä ulkolähetystyötä, ei siis vain kehitysyhteistyötä. Ja kun oma huolemme evankeliumin viemisestä heidän keskuuteensa on laimeaa, lähettää Herramme perässä myös lähetystyöntekijöitä. Vielä vuonna 1900 kristityistä 82 prosenttia asui pohjoisella pallonpuoliskolla, 2020 enää 33 prosenttia. Näissä on otettu pikemminkin takapakkia. Länsimaisen lähetystyön mureneminen alkoi viimeistään silloin, kun eri ideologiat syrjäyttivät evankeliumin kirkon kärkivientituotteena. Tule viihtymään ja kohtaamaan – tulet itsekin kohdatuksi! Tapahtumassa ovat mukana mm. Ilmoittautuminen leirille alkaa 14.2. Voimme jatkaa elämää puhtaalta pöydältä. pääkirjoitus S eurakunnissa on yhä useammin maahan muuttaneita monikulttuurisuustyöntekijöitä, jotka auttavat paikkakunnan maahanmuuttajia löytämään polkunsa seurakuntaan. Parhaimmillaan he tuovat uutta elämää myös kantasuomalaisiin. Vuonna 2018 heitä oli 512, ja vuonna 2023 enää 375. Ei ymmärretty, että arvokolonialismin tie johtaa kirkot kristikunnan marginaaliin, pahimmassa tapauksessa kokonaan sen ulkopuolelle. Anne Pohtamo-Hietanen, Marja-Kaarina Marttila, Anna Pöyhönen, Virpi Miettinen, Jaana Eloranta, Maija Nyman, Aili-Maria Manninen, Marjut Hovi ja Outi Wenell Muita tapahtumia Raamattuopistossa: Anne Pohtamo-Hietanen Keväthuollossa haemme eväitä avioliiton myötäja vastoinkäymisiin vahvistaaksemme sitä hyvää, mitä liitossamme on, ja selvitäksemme vaikeuksista kohti syvenevää kumppanuutta. Asiat, missä oltiin ehkä liiankin optimistisia, liittyivät sananvapauden laajentumiseen sananvapauden ongelmamaissa, islamilaisen maailman avautumiseen muille arvoille ja myös naisten mahdollisuuksien ja oikeuksien kasvuun. Kun kosketaan lähetystyöhön, kosketaan Jumalan silmäterään. Kurssi sopii kaikenikäisille aviopareille vasta-avioituneista vuosikymmeniä yhdessä kulkeneisiin. Sen heijastumana muistan kohdanneeni todellisuuden, jossa rahalla kiristettiin lähetysmaiden kirkkoja muuttamaan raamatullisen uskon sisältö lännen ihmiskeskeisen arvomaailman mukaiseksi. Lähetystyö sylissä juha.vahasarja@perussanoma.fi ” Beirutista jäi pohdittavaa.” raamattuopisto.fi Hyvän äärellä -naistenpäivät Suomen Raamattupistossa 25.4–27.4.2025 Puhtaalta pöydältä Meillä kaikilla on elämän aikaansaamia painolasteja. Kristinuskon keskipiste on siirtynyt länsimaista kirjaimellisesti Timbuktuun. Kouluttajina mm. klo 12.. Osattiin ennakoida tuleva maailma yllättävän tarkasti. Suomesta oli vuonna 2010 lähetyskentillä yli 700 kristillisten kirkkokuntien lähetystyöntekijää. Hän on sydämen kristitty, joka saa myös muslimija hindunaiset tulemaan kirkolle. Vuosituhannen vaihteessa osallistuin Sat7-järjestön kansainväliseen kokoukseen Beirutissa. Toisessa kulttuurissa kasvaneille näyttää keskustelu uskonnosta olevan luontevampaa kuin kantasuomalaisille. Espoon tuomiokirkkoseurakuntaan palkattiin nyt alkuvuodesta monikulttuurisuusprojektiin työntekijä, jonka haastattelun voi lukea tästä lehdestä. Järjestäjän toimenkuvan mukaisesti puhuttiin paljon globalisaatiosta, laajan maailman muuttumisesta maailmankyläksi ja sen tuomista vaikutuksista instituutionaalisten rajojen murenemiseen, sosiaalisten suhteiden tiivistymiseen, keskinäisriippuvuuden kasvuun ja talousalueiden rajojen ylittämiseen. Hänen kanssaan elämänmatka käy helpommin ja kohtaamme haasteetkin yhdessä rukoillen. Sillä tiellä ei ole siunausta. Tullessamme Hänen luokseen taakkoinemme, saamme kokea anteeksiantamuksen. Koululaisten GJ-leiri on täynnä toimintaa, kivan jännää leirielämää ja yhdessäoloa, mielenkiintoisia raamattuhetkiä, sekä oman kiinnostuksen mukaan erilaisissa mukavissa harrastepajoissa toimimista. Meitä on satutettu tai olemme kenties itse satuttaneet jotakuta. Välineinä tähän muutokseen nähtiin satelliittien avaamat mahdollisuudet, internet, turismi, kansainvälinen koulutus ja kauppa. Hän vapauttaa meidät elämän reppuun kertyneistä painolasteista ja ottaa ne itse kannettavakseen. Gospel Junior -leiri 7–14 vuotiaille 29.–30.3. Sieltä jäi matkaan paljon pohdittavaa. Jeesus on Vapahtaja, syntiemme sovittaja ja anteeksiantaja. Länsimaisen liberalisoituneen kristillisyyden voima näyttää uupuneen
Hinnat sis. Irtonumeron hinta 8 €. VUOSIKERTA vuodesta 1929 • TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh. alv 25,5 %. 09 5123 9154, petri.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSKUNTA Sari Savela, Lauri Vartiainen, Juha Vähäsarja, Marja-Kaarina Marttila • TAITTO Tappajahai • KUSTANTAJA Perussanoma Oy • AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN • PAINOPAIKKA Punamusta Oy, Lahti • HINNAT 12 kk:n kestotilaus 67 €, 12 kk määräaikainen tilaus 75 €. 42 lukijamatka Yhdessä Balkanille 44 kirja-arviot Autenttista fiktiota 46 samasta perheestä Anne Gröhn ja Lia Piittala 49 kolumni Vino pino hartauskirjoja 50 raamattuvisa Kymmenen kysymystä Raamatusta 51 kristikunnan klassikot Armo on astunut voimaan. 09 5123 9154, elama@perussanoma.fi • etunimi.sukunimi@perussanoma.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Vähäsarja, 040 720 5612, juha.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Petri Vähäsarja, puh. tä ss ä le h d e ss ä Kannessa 20 30 96. • Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä teksteistä ja kuvista • ISSN 2736-9307 4 | 3 pääkirjoitus Lähetystyö on Jumalan silmäterä 5 jutun takana Etelästä pohjoiseen 6 lyhyet ja nopeat Tyttöjen kiinnostus uskon asioihin kasvaa 10 haastattelu Rukouksen nainen lähetystyössä Suomessa 16 raamatun henkilöt Foibesta mallia diakoniatyöhön 19 sivupersoona Rehupiiklesin keulakuva pitää iloa yllä 20 henkilö Mimmi Pekurinen auttaa afrikkalaisia lapsia 23 raamatun kasvit Lumoavan punainen unikko 24 maailma nyt Tansanian luterilaisuuteen tutustumassa 26 elämäntaito Häpeän tilalle hyväksyntää 30 uskon esikuvia Opiskelijat arvostivat Osmo Tiililää Kannessa Kannessa Kannessa 32 raamattuopetus Paavali osoittaa tietä rakkauden vuorelle 35 nuoren ääni ”Juttelen Jeesukselle arjessa” 36 teologiaa Lutherin pääteoksen sanoma meille 41 kysymys ja vastaus Tuleeko sairaus Jumalalta. 03 4246 5391, perussanoma@atex.com • TOIMITUS PL 15, 02701 Kauniainen • puh
Toinen kertoi tilanneensa tätä lehteä ja edeltäjiään kymmenien vuosien ajan. VUOSIKERTA vuodesta 1929 • TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh. Hinnat sis. • Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä teksteistä ja kuvista • ISSN 2736-9307 | 5 32 raamattuopetus Paavali osoittaa tietä rakkauden vuorelle 35 nuoren ääni ”Juttelen Jeesukselle arjessa” 36 teologiaa Lutherin pääteoksen sanoma meille 41 kysymys ja vastaus Tuleeko sairaus Jumalalta. Ruotsin nuorisobarometrin perusteella ”Jeesuksen suosio” on kasvussa myös sosiaalisessa mediassa, mitä se sitten pohjimmiltaan tarkoittaakaan. 09 5123 9154, petri.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSKUNTA Sari Savela, Lauri Vartiainen, Juha Vähäsarja, Marja-Kaarina Marttila • TAITTO Tappajahai • KUSTANTAJA Perussanoma Oy • AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN • PAINOPAIKKA Punamusta Oy, Lahti • HINNAT 12 kk:n kestotilaus 67 €, 12 kk määräaikainen tilaus 75 €. Toimitus onnittelee! kerro meille mikä tämän lehden jutuista liikutti, puhutti tai hermostutti eniten. mennessä osoitteeseen petri.vahasarja@perussanoma.fi. Hauras elämä puhutteli 96. Tämä on jo toteutunut, ainakin jossain määrin. Mielenkiintoinen oli myös juttu Mantelipuusta. Sabir tavoittaa Suomessa maahanmuuttajia ja tuo heitä kirkkoon. 03 4246 5391, perussanoma@atex.com • TOIMITUS PL 15, 02701 Kauniainen • puh. Pohjoismaissakin on nyt saatu viitteitä siitä, että nuorten miesten ja naisten kiinnostus etenkin kristinuskoa kohtaan on kasvussa. Toisaalta yhdysvaltalaisen PEW-tutkimuslaitoksen mukaan uskonnollisuus on kasvussa maailmassa. Irtonumeron hinta 8 €. ju tu n ta k a n a Te ks Ti pe tr i vä h ä sa rj a K ristinusko kasvaa nykyisin eteläisellä pallonpuoliskolla, kun taas Euroopassa kirkot tyhjenevät. Tutkimuskeskus ennusti 2022, että vuonna 2050 maailman väestöstä on kristittyjä 31 prosenttia, muslimeja 30 prosenttia ja vain 13 prosenttia on ilman uskontoa. Pitkään on puhuttu siitä, että kohta entisiltä lähetyskentiltä tehdään lähetystyötä Suomeen ja muihin lähettäjämaihin. Kirjapalkinnon voittajaksi arvottiin Eeva Puttonen. ”On mahdotonta laittaa juttuja paremmuusjärjestykseen. 09 5123 9154, elama@perussanoma.fi • etunimi.sukunimi@perussanoma.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Vähäsarja, 040 720 5612, juha.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Petri Vähäsarja, puh. Muutenkin hänen hauras elämänsä tänä päivänä puhutteli minua”, eräs lukijamme kirjoitti. Pakistanilaistaustainen Shazia Sabir kertoo tässä lehdessä, että hänen sukunsa kääntyi kristilliseen uskoon eurooppalaisten lähetystyöntekijöiden välityksellä, ja nyt on vastapalveluksen aika. Oli antoisaa opetusta. alv 25,5 %. Lähetä vastauksesi 19.3. Kaikki muukin oli hyvää luettavaa”. ”Hänen runopätkänsä olivat niin avaavia ja koskettavia, että ajattelin ostaa tai lainata hänen julkaisemansa runokirjat. 42 lukijamatka Yhdessä Balkanille 44 kirja-arviot Autenttista fiktiota 46 samasta perheestä Anne Gröhn ja Lia Piittala 49 kolumni Vino pino hartauskirjoja 50 raamattuvisa Kymmenen kysymystä Raamatusta 51 kristikunnan klassikot Armo on astunut voimaan. Vastaajien kesken arvotaan kirjapalkinto Perussanoman uutuusvalikoimasta. Henkilökuvat ja haastattelut olivat kannustavia ja rohkaisevia. Suunta muuttuu E lämä-lehden helmikuun numeron parhaaksi jutuksi äänestettiin Pekka Heiskasen haastattelu ”Riisuttu runoilija”
Poikien uskon yleistymisen alku ajoittuu tutkijoiden mukaan koronapandemiaan ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan alkuun. – Mutta ensimmäistä kertaa uskonnollisuuden muutos on tyttöjen kohdalla samansuuntainen. Jumalaan uskovia poikia on yhä 12 prosenttiyksikköä tyttöjä enemmän. Suurin liittyneiden ikäryhmä oli 30–39-vuotiaat, joita oli 30 % kaikista liittyneistä. Uskon yleistyminen alkoi poikien keskuudessa vuonna 2021, ja vuonna 2024 sama ilmiö alkoi näkyä myös tyttörippikoululaisten joukossa. Vuotta aiemmin jäsenyysprosentti oli 63,5 (3 559 811) Kirkon jäseneksi liittyi vuoden aikana reilut 23 000 henkilöä. Nyt tulokset kuitenkin osoittavat muutoksia myös tyttöjen uskossa, kertoo käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä. – Tutkimuksemme osoittavat selkeästi, että rippikoulupoikien sitoutuminen kristilliseen uskoon on vahvistunut viime vuosina, ja Jumalaan uskominen on selkeästi yleisempää pojilla kuin tytöillä. Itä-Suomen yliopisto Tyttöjen usko Jumalaan vahvistunut be n w hiT e / un sp la sh ly h y e t & n o p e at 6 | 23 000 henkilöä liittyi kirkkoon vuonna 2024.. Vuonna 2023 määrä oli 21 000. – Tutkimus herättääkin kysymyksen, lisääntyykö uskonnollinen kiinnostus tyttöjen keskuudessa samaan tapaan kuin pojillakin on käynyt. Tämä selvisi lehtori Jouko Porkan ja professori Kati Tervo-Niemelän tuoreesta rippikoululaisille suunnatusta pitkittäistutkimuksesta, jossa tutkittiin rippikoulunuorten suhdetta kristilliseen uskoon ja rippikoulun vaikutusta siihen. Kirkosta erosi vuoden aikana 51 300 henkilöä eli eronneiden määrä laski edellisvuodesta, jolloin määrä oli 55 000. R ippikouluikäisten tyttöjen usko Jumalaan on muuttunut. Vuonna 2019 vain runsas kolmasosa poikarippikoululaisista uskoi Jumalan olevan olemassa. Nuorista evankelis-luterilaisen kirkon rippikoulun kävi vuonna 2023 kaikkiaan 73 prosenttia. Poikien usko on yleistynyt tämän jälkeen jokaisena tutkimusvuonna, ja vuonna 2024 Jumalaan uskovia poikia oli jo kaksi kolmesta. Yhä useampi tyttö ilmoitti rippikoululaisille suunnatussa kyselyssä uskovansa Jumalan olemassaoloon ainakin jossain määrin. Nyt pojista 62 prosenttia ja tytöistä tasan puolet kertoo uskovansa Jumalan olemassaoloon. Vuosittain toteutettuun kyselyyn on vastannut vuosien 2019 ja 2024 aikana yli 100 000 rippikoulunuorta ja vuonna 2024 kyselyyn vastasi 43 prosenttia kaikista rippikoulunuorista. Pojat kokevat myös rippikoulun vahvistavan heidän uskoaan useammin kuin tytöt. Tyttöjen usko Jumalan olemassaoloon sen sijaan pysyi muuttumattomana viime vuoteen saakka. Rippikoulun yhteydessä kirkkoon liittyi yli 1900 nuorta. Ero poikiin on kuitenkin vielä selvästi havaittavissa. Rippikoululaisten asennoitumisen muutos voisi olla tästä ensimmäinen signaali. Kirkon jäseneksi liittyneiden määrä kasvoi odotetusti edellisvuodelta. ko on n u T sa ri sa v el a Yli 1900 nuorta liittyi kirkkoon rippikoulun yhteydessä vuonna 2024 S uomen evankelis-luterilaisen kirkon vahvistettujen jäsentilastojen mukaan viime vuoden lopussa (31.12.2024) kirkkoon kuuluvien osuus oli 62,2 prosenttia väestöstä, mikä tarkoittaa 3,5 miljoonaa suomalaista (3 506 207). Aineisto on niin suuri ja kattava, että mistään otosvirheestä ei tuloksissa voi olla kysymys
ly h y e t & n o p e at vstaajista rukoili kerran päivässä Jumalaan uskovia poikia on yhä 12 % tyttöjä enemmän.” be n w hiT e / un sp la sh | 7 23 000 henkilöä liittyi kirkkoon vuonna 2024.
Nasaretilainen!’ Kuten sanoin, ei todellista kristinuskoa ole voitu ulkopuolelta maahan sortaa, vaikka kuinka monta ’isoa pahaa sutta’ olisi puhkunut sitä kohti. Nyt nuo tyhjät holvit olivat antaneet periksi. Maailman ihmiset ovat odottaneet, että kristinusko sortuisi ajanoloon kuten nuo rakennukset. Tahdotaan näet uskoa, että se on pettävä rakennelma, joka perustuu tyhjille valheille. 2:19 ”Kun olin Jerusalemissa maaliskuussa 1972, sortui siellä temppelialueen lähellä kolme rakennusta kelvottomiksi soraläjiksi. Kun tutkittiin syytä sortumiseen, havaittiin, että hajonneet talot oli rakennettu vuosituhantisten holvien päälle. Tim. Moni on historian kuluessa jopa yrittänyt auttaa kristinuskoa sortumaan huudahtaakseen sitten oman lähtönsä hetkellä kuten pilkkaaja Voltaire: ’Olet voittanut minut. 6:28 Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden puolesta, jotka parjaavat teitä. Onneksi ei tullut ihmishenkien menetyksiä. 2:19).” Aarre Sorvari Herää Valvomaan -lehdessä 3/1975 KUUSANMÄKI RAAMATUNKOHTA Luuk. ly h y e t & n o p e at HERÄÄ VALVOMAAN 50 VUOTTA SITTEN Kestävä perustus 2 Tim. ” ” ja co b co TT on / un sp la sh 8 |. Sillä ’kuitenkin Jumalan vahva perustus pysyy’ (2
www.luke.fi MAALISKUUN LUKU ja co b co TT on / un sp la sh Lähde: Digija väestötietoviraston nimipalvelu | 9. Laine 17820 8. Heikkinen 17196 9. Nieminen 19419 5. Lampaita oli noin 115 500 ja vuohia 5100 yksilöä. Järvinen 15660 977 000 Kotieläinten määrä Suomessa V uoden 2024 keväällä Suomessa oli sikoja hieman yli 977 000 yksilöä noin 630 tilalla. Virtanen 21168 3. ly h y e t & n o p e at TOP 10 Suomen yleisimmät sukunimet helmikuussa 2025 1. Korhonen 21911 2. Hämäläinen 17832 7. Kaikkiaan nautatiloja oli noin 7240. Mäkelä 18667 6. Koskinen 16728 10. Mäkinen 19611 4. Nautoja oli 793 800 yksilöä
Taannoin hän toi Suvelan kappeliin bussissa tapaamansa hindun. Hän haluaa tuoda maahanmuuttajia kirkkoon. TeksTi petri vähäsarja kuvaT jani laukkanen. 10 | Rukous on dynamiittia Pakistanista Suomeen tulleella Shazia Sabirilla on missio
| 11 Rukous on dynamiittia
Sabir uskoo, että mies oli aikeissa tappaa hänet. Opintopolku jatkui Diakonia-ammattikorkeakouluun, josta Sabir valmistui sosionomiksi. – Pakenemalla pelastuin. Raamattuopiston rehtori Marja-Kaarina Marttila oli hyvä opettaja ja hyvä kristitty. Suurin osa Pakistanin kristityistä on roomalaiskatolisia. Mies uhkaili Sabiria myös puhelimitse. Sikhiläisyydessä on piirteitä sekä hindulaisuudesta että islamista. Neljä päivää aiemmin pari oli tavannut toisensa ensimmäistä kertaa. Tuntematon seuraaja Vuonna 2008 Sabir julisti sanaa Pakistanin ”punaisten lyhtyjen alueella”. – Sain apua, ja pakoilin Pohjois-Pakistanissa kolmen kuukauden ajan. – Tuleva mieheni kehotti minua googlaamaan Suomen. Häät pidettiin Pakistanissa. Maa on kristittyjen vainoja kartoittavan World Watch -listan sijalla kahdeksan. Vuonna 2017 Sabir asui perheineen Espoon Koivuhovissa. K ristityillä ei ole helppoa Pakistanissa, jossa radikaali islam kukoistaa. Sanoin, että tulkaa Jeesuksen luokse ja seuratkaa häntä, koska hänellä on teille kaikki, mitä tarvitsette. Hän muun muassa auttoi rippikoulujen pitämisessä. ” En tiennyt Suomesta mitään.” 12 |. Hän sai peräänsä stalkkerin. – Julistin prostituoiduille Jumalan sanaa, ja kehotin heitä lopettamaan ammattinsa. – Mies alkoi seurata minua, koska julistin evankeliumia. Vuonna 2014 Sabir muutti Suomeen. – Tärkeintä on, että Jumala on mukana liitossamme. Tekninen syy oli järjestetty avioliitto jo aiemmin Pakistanista Suomeen muuttaneen miehen kanssa. Asetan aina Jumalan ensimmäiselle sijalle elämässäni. Hän opiskeli teologisen tutkinnon järjestön koulussa. Sabir toimii nyt monikulttuurisuustyöntekijänä Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa. Tuntematon mies oli seurannut Sabiria tämän kotiin asti. Sabir ei tiennyt Suomesta mitään. – Raamattuopistossa opiskelu oli ratkaiseva vaihe elämässäni. Lopetin työni siksi aikaa. Sabirin esivanhemmat olivat sikhejä. – Aluksi tuntui kuin olisin ollut vankilassa. Olin paljon kotona, kun mieheni kävi töissä autokorjaamossa. Ura urkenee Suomeen asettuminen ei ollut helppoa. Tämä tarkoittaa, että kristittyjen vaino on maassa ”äärimmäisen vakavaa”. Järjestetty avioliitto onnistui Sabirin mielestä hyvin. – Minä taas sanon, että Jumala toi minut Suomeen tekemään hänen valtakuntansa työtä. ”Eurooppalaisten lähetystyöntekijöiden ansiosta” Sabirin suku kääntyi lopulta kristilliseen uskoon. Se valmisti minua nykyiseen työhöni. Vain 1,8 prosenttia maan asukkaista on kristittyjä. Sabir kävi Kauniaisissa kirkossa ja löysi tiensä Suomen Raamattuopistolle, jossa hän opiskeli vuoden verran Kristittynä Suomessa -linjalla, jonka jälkeen hän pääsi Espoonlahden seurakuntaan opiskelemaan suomen kieltä ja tekemään seurakuntatyön harjoittelua. Sabir jatkaa olleensa jo vähän yli kaksikymppisenä Youth With a Mission -järjestön aktiivi. Sabir teki lähetystyötä sekä Pakistanissa että ulkomailla, kuten Singaporessa, Malesiassa, Thaimaassa, Nepalissa ja Saksassa. – Olemme anglikaaneja. – Silloin, kun minä asuin vielä Pakistanissa, tilanne oli vähän parempi kuin nyt, mutta ei siellä turvallista ollut silloinkaan, Shazia Sabir kertoo Espoon tuomiokirkkoseurakunnan virastotalossa. Sabir kasvoi kristityssä perheestä, mikä on Pakistanissa harvinaista. – Luotin kuitenkin siihen, että Jumala toisi luokseni ihmisiä ja näyttäisi, miten voin palvella häntä tässä maassa
Hän sanoi uskovansa. – Yhtenä päivänä menin bussilla, vaikka en yleensä mene. Nainen oli hindu. – Usein sanon: Herra, siunaan nimeäsi, Iisakin ja Abrahamin Jumala, siunaan nimeäsi. Rukoilimme myös heidän lastensa puolesta. Pyhä Henki kehotti siihen, vaikka olisin halunnut kävellä ja säästää rahaa. Seuraavana päivänä oli naisten rukousilta kappelilla, ja hän halusi osallistua siihenkin. Lapseni ovat 8ja 10-vuotiaat, ja he ovat asuneet koko ikänsä Suomessa. Suvelan yhteisö on Sabirin työmaata. – Bussissa vieressäni istuva nainen aloitti keskustelun. – Käytän työssä sekä sosionomin että teologin koulutustani. Hindu kirkossa Espoon seurakuntien yhteydessä toimii neljä kansainvälistä seurakuntaa, joista yksi kokoontuu Suvelan kappelissa. Haluan jakaa heidän kanssaan sinun sanasi. Sitten rukoilimme pastorin kanssa yhdessä hänen puolestaan. Hän oli Intiasta. Haluan auttaa heitä siinä, mitä he tarvitsevat. Hän pyysi rukoilemaan miehensä puolesta, koska tämä oli sairaana. – Kaikki työni perustuu rukoukseen. Kutsuin hänet Suvelan kappeliin tilaisuuteen, ja hän tuli. Kysyin, haluatko oppia lisää Suomea. Kun esittelen maahanmuuttajille kirkkoa, esittelen totta kai samalla heille myös Kristusta. Sabir on kokenut, että rukouksiin on vastattu. Nyt tämä nainen on vakituinen kävijämme, Sabir kertoo. Aloitan päiväni pyytämällä Jumalalta: anna minulle ihmisiä. – Kysyin, uskotko, että Jeesus voi parantaa miehesi. | 13 Shazia Sabir sanoo, että rukous ja Raamattu kuuluvat yhteen niin kuin sisäänja uloshengitys.. – En sanoisi, että olen tämän työn ekspertti jo nyt, mutta uskon, että Pyhä Henki johdatti minut tälle paikalle. Nukkumaan mennessä luen itseni ja koko perheeni ylle psalmin 91. Esittelin paikan hänelle
” Jälkeenpäin kerron kaiken.” Sabirin mukaan on ensiarvoisen tärkeää viettää paljon aikaa Jumalan kanssa. 14 |
Lapseni oli koulussa joutunut tilanteeseen, jossa muslimilapsi oli sanonut hänelle, että sinun Jumalasi ei ole oikea Jumala, vaan minun Jumalani Allah on oikea Jumala. Sabirille tulee mieleen 1. Viimeksi viisi kuukautta sitten. – Aluksi minusta oli outoa, kun suomalaiset olivat niin ujoja eivätkä puhuneet mitään. Yritän kuulostella, mitä Pyhä Henki laskee sydämelleni. Sabir kertoo suhtautuvansa uskon asioihin käytännöllisesti. – Kun Iisak kysyi Abrahamilta, että meillä on puut, mutta missä on uhrikaritsa, Abraham vastasi, että Jumala katsoo kyllä itselleen karitsan. – Mistä siinä on kyse. Nukkumaan mennessä luen itseni ja koko perheeni ylle psalmin 91. – Lasten opettaminen on tärkeintä. – Esimerkiksi kirkon perhetyö on todella hyvää. Meillä on kaikkea, mutta ei ihmisiä. – Nyt koen toisin. Tässä puhutaan pimeyden voimista. Sabirin mielestä ”ajan viettäminen Jumalan kanssa” on jokaiselle kristitylle tärkeää. Hän oli mies, joka vietti aikaa Jumalan kanssa. – Haluan jatkossakin mennä sinne julistamaan evankeliumia ja tapaamaan sukulaisia. – Jälkeenpäin kerron kaiken. Vastapalvelus Aika ajoin Sabir vierailee edelleen Pakistanissa. Rukoilin paljon ja luin Raamattua. Se on vaarallista, enkä etukäteen kerro sosiaalisessa mediassa, että olen menossa sinne. Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on hänen mielestään vahva organisaatio. ” Taistelemme pimeyden voimia vastaan.” Jälkeenpäin kerron kaiken.” Aamulla 19, illalla 91 Toisinaan Sabir kokee koti-ikävää. Rukousta ja Raamattua ei voi Sabirin mukaan irrottaa toisistaan. Shazia Sabir näkee työnsä Suomessa myös eräänlaisena vastapalveluksena. Koti-ikävä oli suurempaa heti Suomeen muuttamisen jälkeen. – Aina herätessäni luen psalmin 19. Teen sen, minkä pystyn oman perheeni ja seurakunnan parissa, mutta tarvitsemme lisää sotilaita Herran armeijaan. Minua harmitti tämä, ja valitin asiasta opettajalle. Pimeyttä vastaan Sabir haluaa soveltaa Raamatun sanaa kaikkiin elämänsä tilanteisiin. Islamia levitetään todella aktiivisesti, joten meillä on kiire opettaa lapsillemme Raamatun totuus. – Esivanhempani tulivat kristityiksi eurooppalaisten lähetystyöntekijöiden kautta. – Usein sanon: Herra, siunaan nimeäsi, Iisakin ja Abrahamin Jumala, siunaan nimeäsi. Olinpa sitten töissä tai bussissa. Ajattelin olevani väärässä paikassa. – Rukoilen ja teen. | 15. – Sanassa sanotaan, että Jumala antaa meille auktoriteetin taistella käärmeitä ja skorpioneja vastaan. Espoossa Shazia Sabir järjestää nyt myös naisteniltoja uusien ihmisten tavoittamiseksi. Miksen minä nyt vuorostani palvelisi eurooppalaisia kertomalla Jeesuksesta heille. Työnsä tunnuslauseena hän pitää Apostolien tekojen ensimmäisen luvun jaetta: ”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka.” Sabir jatkaa, että tuon jakeen sana ”dynamis” eli voima tulee samasta kreikan kielen sanasta kuin sana dynamiitti. – Tuttavaltani kysyttiin kerran, kumpi on tärkeämpää, lukea Raamattua vai rukoilla. – Olen siitä erittäin huolissani. – Nyt kuitenkin vanhempani ovat jo Herran luona ja sisarukseni ovat kiireisiä perheidensä kanssa. Mooseksen kirjan kertomuksesta, jossa isä Abraham lähtee uhraamaan poikaansa Iisakia. Niitä vastaan meillä on taistelu, Sabir toteaa. Hän tarkoittaa esimerkiksi islaminuskon leviämistä. Sillä, mitä pyhäkoulussa opetetaan, on valtava merkitys. Muuten ”finnish will be finished”, Sabir sanoo. Se oli ärsyttävääkin, koska olen itse iloinen ja ulospäin suuntautunut. – Meidän pitää tulla dynamiittikristityiksi, jotta voimme vastustaa pimeyden voimia. Hän vastasi kysymällä, kumpi on tärkeämpää, sisäänvai uloshengitys. En hyväksy itselleni mitään selityksiä tämän estämiseksi. Abraham uskoi, että Jumala pitää huolen. – En minäkään voi rukoilla lukematta Raamattua, mutta en myöskään voi lukea Raamattua rukoilematta. Jumalan suunnitelma oli, että vietän aluksi paljon aikaa ainoastaan hänen kanssaan. Kello kolmelta vietän taas aikaa Jumalan kanssa riippumatta siitä, missä olen
Sädehtivä Foibe Kuka tämä Paavalin kirjekyyhky siis oli. Paavaliko pelokas. 16: 1–2.) Foiben nimi mainitaan Raamatussa vain yhden kerran, nimittäin Roomalaiskirjeen viimeisessä luvussa. Hän oli pakanakristitty nainen, minkä voimme päätellä hänen kreikankielisestä nimestään. Myöhemmin hän kirjoitti sikäläisille kristityille, ettei ollut halunnut ”tietää heidän luonaan mistään muusta kuin ristiinnaulitusta Kristuksesta”. Siihen mennessä hän ei ollut käynyt Roomassa yhtään kertaa, mutta pystyi silti lähettämään terveisiä miltei kolmelle kymmenelle sikäläiselle ystävälleen. Tullessaan Korinttiin Paavali oli tehnyt tärkeän päätöksen. Noista ajoista oli kulunut vasta parisen vuotta. Mitä hän oikein pelkäsi. Vanhemmat olivat antaneet tyttärelleen kauniin nimen ”Foibe”, joka tarkoittaa ”puhdasta” tai ”sädehtivää”. Sanonta ”elää korinttilaisesti” tarkoitti tuolloin kaikenlaisen irtoseksin vapaata harjoittamista, suuntauksesta riippumatta. Rahaa siis oli, mutta se ei tuonut mukanaan sen enempää elämän tarkoitusta kuin omantunnon rauhaakaan. Ennen kristityksi kääntymistään Foibella oli ollut sekä varallisuutta että korkea yhteiskunnallinen asema. Paavali kirjoitti tuon kirjeen vuonna 57 Korintissa. r a a m at u n h e n k il ö t 16 | Te ks Ti m a il is ja n at u in en ku va pe k k a r a h ko n en. (1. Apostoli tunnusti myös olleensa Korinttiin saapuessaan heikko ja pelokas. Suunnilleen samanlainen kuin meidän länsimaiset kaupunkimme ovat nykyään. Vai sitä, ettei häntä kuunneltaisi Korintissa, joka oli tuohon aikaan Rooman valtakunnan moraalittomin kaupunki. Onhan hän itsekin ollut tukena monille, myös minulle.” (Room. Sitten Korinttiin saapui tuo ihmeellinen lähetyssaarnaaja Paavali, jonka julistus muutti Foiben elämän perusteellisesti. Foibe ei kuitenkaan kuulunut terveisten saajien joukkoon, vaan hän oli tullut Roomaan apostolin kirje mukanaan. Paavali tajusi, ettei noille elämänsä Foibe – ilotyttöjen tuki ja turva Foibesta huomaamme, että nainen saattoi toimia diakonina alkukirkossa, kirjoittaa Mailis Janatuinen. Ottakaa hänet vastaan [Herrassa] niin kuin pyhille sopii ja auttakaa häntä kaikessa, missä hän tarvitsee teitä. Kor. 2:1–2). Selkäsaunaako. ”A nnan teille suositukseni sisarestamme Foibesta, joka on Kenkrean seurakunnan palvelija
Kuultuaan tämän ihmeellisen sanoman Foibe ei halunnut pitää sitä omana tietonaan, vaan päätti ryhtyä levittämään sitä eniten tarvitseville. Heidän pääasiallisena tehtävänään oli pitää huolta seurakunnan köyhistä, mut| 17. Ei varmaan yksin, vaan jonkun veljen kanssa. (Feminiinimuotoa diakonissa ei siihen aikaan ollut vielä olemassa.) Apostolien teoista voimme lukea, miten Jerusalemin alkuseurakunta valitsi ensimmäiset seitsemän diakoniaan ”hyvämaineisista miehistä, jotka olivat Hengen ja viisauden täyttämiä”. Sen jälkeen Foibe toimi sataman ilotyttöjen ja muiden luusereiden evankelistana, auttajana ja sielunhoitajana. Paavali nimittää Roomalaiskirjeessä Foibea Kenkrean seurakunnan ”palvelijaksi” käyttäen maskuliinisukuista kreikan sanaa diakonos. Heitä löytyikin läheisestä Kenkrean satamakaupungista pilvin pimein. seksillä sotkeneille ihmisille kannattanut puhua muusta kuin ristin evankeliumista: että Jeesus oli sovittanut heidänkin syntinsä ja tahtoi antaa heille uuden alun ja iankaikkisen elämän. Seurakunnan palvelija, diakonos Herätyksen tuulet alkoivat puhaltaa Kenkreassa, ja sinne syntyi pian elävä seurakunta
Foibe kirjekyyhkynä Paavali oli viettänyt talven 57 Korintissa ja kirjoittanut siellä tärkeimmän kirjeensä. En ymmärtänyt, mitä sanottavaa tuolla jakeella voisi minulle olla. Voisitko ehkä liittyä Jumalan valtakunnan työntekijän kannatusrenkaaseen. Maallisessa merkityksessä sana viittaa naispuoliseen taloudelliseen tukijaan tai suojelijaan (vrt. Ryhdy sinäkin tukihenkilöksi Hyvä lukijani, mietipä sinäkin mielessäsi, pitäisikö sinun ryhtyä jonkun kristityn ”suojelijaksi”. Hän näet kiitti paitsi Foibea myös muuatta Mariaa, Tryfainaa, Tryfosaa ja Persistä. Aloin kiinnostua siihen aikaan Raamatusta ja kristinuskosta, kuten monet sen ikäiset nuoret tapaavat tehdä. Olisiko sinulla mahdollisuutta käydä yksinäisten vanhusten, sairaiden, vammaisten tai maahanmuuttajien luona heitä tukemassa. Vai voisitko ottaa itsellesi kummilapsen ulkomailta. ”Jumala, sano minulle, mitä minun pitäisi elämälläni tehdä!” jotain tällaista minä rukoilin ja avasin juhlallisesti leirikeskuksen suuren Raamatun. Apostolit eivät myöskään asettaneet naisia paimenen ja seurakunnan johtajan virkaan, mutta diakoneja heistä silti voitiin tehdä. Ilmeisesti hän oli kristityksi kääntyessään ollut itsellinen naiseläjä eli siis leski. Sana ”tuki” on tässä kohtaa kreikaksi prostatis, ja se esiintyy vain tämän kerran Uudessa testamentissa. Ehkä nuo kaksi kulkivat yhdessä evankelioimassa Kenkrean ilotaloja. Tuosta samaisesta Roomalaiskirjeen 16. Ainakaan kenenkään seuralaisen nimeä ei Roomalaiskirjeessä mainita. Keväällä Foibe lähti Roomaan, joko viemään sinne ihan asioikseen apostolin kirjettä tai toimittamaan jotain muuta asiaa. Pian kasteensa jälkeen Foibe oli ryhtynyt Paavalin tukijaksi ja suojelijaksi. Sitä epäoikeudenmukaisempi on se sovinistin leima, joka Paavaliin on viime vuosikymmeninä lyöty. Diakoni Foibe on kiehtonut tämän artikkelin kirjoittajaa aina siitä lähtien, kun hän oli rippikouluikäinen tyttö. Ei puhettakaan, että apostoli olisi pyrkinyt sulkemaan kristityt naiset pelkästään keittiön seinien sisäpuolelle! On vaikea ymmärtää, miten Paavalin kaltaista miestä on koskaan voitu syyttää naisten syrjimisestä. Ehkä hän antoi tälle rahaa, ruokaa tai majapaikan. Ja jostakin syystä en ole koskaan voinut unohtaa sitä tärppiä... luvusta käy ilmi, miten suuren arvon Paavali antoi naisten panokselle Jumalan valtakunnan työssä. Jeesus ei nimittänyt Magdalan Mariaa apostoliksi, vaikka Juudaksen kuoltua olisi yksi apostolin paikka ollut vapaana. Ehkä hän rohkaisi ja lohdutti vanhapoika-apostolia Jumalan sanalla, kun tälle tuli heikko hetki. Tämä nainen ei selvästikään ollut mikään Hellä Hentonen; hänhän uskalsi kulkea tuhatkunta kilometriä laivalla Kenkreasta Roomaan ihan yksin. Juuri tästä on päätelty, että Foibella olisi ollut hyvä yhteiskunnallinen asema ja kohtalaisesti varoja käytettävissään. Siksi Paavali pyysikin kirjeessään, että hänet otettaisiin vastaan ”Herrassa”, kuten pyhille sopii ja häntä autettaisiin kaikessa, missä hän apua tarvitsee. Hänhän kelpaisi meidänkin aikamme herätysliikeväen esikuvaksi, mitä tulee naisten rohkaisemiseen Jumalan valtakunnan työhön. Tukihenkilö Paavali mainitsee suosituksessaan toisenkin positiivisen seikan Foibesta: tämä oli ollut tukena monelle, myös apostolille itselleen. 18 | Yleisö on aika iäkästä.” ” Foibe liikkui yksin.”. Ehkä myös paimenesi tarvitsee sinulta apua ja rohkaisua. ”taiteiden suojelija”). Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö Foibekin olisi asetettu virkaansa samalla tavalla kuin Jerusalemin diakonit: kätten päällepanemisen kautta. Kerran otin kristillisillä teinipäivillä Raamatusta niin sanotun tärpin – minua ei ollut vielä ehditty varoittaa sellaisesta raamatunlukutavasta. 6–8). Ja nyt Foibe oli siis saanut luottamustehtävän: hänen piti kuljettaa Paavalin kirje Roomaan. Foibesta huomaamme, että nainenkin voi toimia diakonina alkukirkossa! Titteli ei ollut mikään vähäinen arvonosoitus, sillä samalla diakonin eli palvelijan nimellä kutsutaan Uudessa testamentissa myös Paavalia itseään, Apollosta, Timoteusta, Epafrasta ja jopa Jeesusta. ”Minä suljen teidän suosioonne sisaremme Foiben, joka on Kenkrean seurakunnan palvelija.” Tuijotin näitä sanoja pitkään jonkinlaisen pettymyksen vallassa. ta saattoivat he siinä sivussa hoitaa myös julistustehtäviä (Apt. Koska Foibe liikkui yksin, hän tarvitsi aivan erityistä vieraanvaraisuutta Rooman seurakunnan taholta. Nyt ymmärrän paremmin
Meillä oli juuri kaikkien aikojen ensimmäinen kiertueemme, ja siellä pääkaupunkiseudun konserttisalit olivat loppuunmyytyjä. | 19 si v u p e r so o n a Mikä oli Rehupiiklesin perustamisajatus 30 vuotta sitten. Minulla on kaksi aikuista lasta. Onko sinulla tapana rukoilla. Mitä ajattelet kristinuskosta. Ei minulla ole koskaan huono päivä. Tulee, paljon. Beatlesia suomeksi murteella. Syitä älä kysy. No joo, mutta ei sitä kukaan muu tiedä. Asia tiedostui minulle ensimmäisen kerran yläasteella ja rippikoulussa. Joo. Jutussamme on jotakin, mikä naurattaa nuoriakin. Minusta kevyt musiikki on iloinen asia. En ole fanaattinen uskovainen, mutta en uskoani kielläkään, jos joku kysyy. Meillä on kolehtivirsi. Millaista musiikkia kuuntelet. Ei, mutta minulla on 13 sähkökitaraa. Meillä on vähän erikoisohjelmaa tiedossa sinne. Meillä on ihan suoriakin käännöksiä heidän biiseistään. En ole koskaan lähtenyt teksteissä syviin vesiin. Musiikki on iloinen asia P al st al la es it el lä än tu n n et tu ja h en ki lö it ä u u d es sa va lo ss a. Suomalaista musiikkia en oikein kuuntele. Me tykkäämme haastavista yleisöistä. Olen naurava tyyppi. Esimerkiksi fuusiojazzia ja kantria. Minulla on aina hyvä päivä. Huumoriyhtye Rehupiiklesin keulakuvalla Jyrki Keskisellä ei ole koskaan huono päivä, koska elämä on liian lyhyt sellaiseen. Ei tämä mitään indokiinaa ole tämä meidän lyriikkamme. Millä fiiliksillä. Aion keksiä siihen vielä jonkin vitsin. Menette Kirkkopäiville soittamaan. Ihan normaalina kristittynä itseäni pidän. Minkälaista. Sanonko jotain väärin, loukkaanko jotakuta. Huumoria on nykyisin vaikea tehdä, koska tänä päivänä pelätään kaikkea. Onko sinulla kotieläimiä. Miten pystyt vetämään keikan, jos on huonompi päivä. Arvostan kyllä suomalaisia riimittelijöitä, kuten Junnu Vainio, Reino Helismaa ja Juice Leskinen. Olen toiminut 20 vuotta luokanopettajana. Mikä on huumorimusiikin tarkoitus. Te ks Ti pe tr i vä h ä sa rj a ku va Re hu pi ik le si n aR ki sT o Eikö jokaisella ole joskus. Yleisö on aika iäkästä.” ”. Miten teidät on otettu vastaan pääkaupunkiseudulla. Yleisömme on aika iäkästä. Omille lapsilleni olen opettanut iltarukouksen. Jos on synkät fiilikset, kuuntelen klassista. Mistä olet kotoisin. Brad Paisleyta ja Eric Johnsonia. Olen kristitty ja kuulun evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Hard day’s night käännettiin nimellä Kovetum’puoloonen ehtoo. Nykyisin työskentelen liike-elämässä. Elämä on niin lyhyt, että ei kannata olla huonoja päiviä. Etelä-Pohjanmaan Jalasjärveltä, kuten muutkin bändissämme Nykyään asun Helsingissä. Esimerkiksi jättäkää tunnuslukunne ja luottokorttinne tähän koriin niin saadaan asia hoidettua. Tuleeko teille uusia nuoria kuulijoita
Myöhemmin koulussa pärjääminen oli veruke kiusaamiselle. M immi Peppi Johanna Pekurinen on oikeastaan Paatero nykyään, sillä hän on reilun neljän avioliittovuoden jälkeen päättänyt ottaa puolisonsa sukunimen. Toimintaa rahoitetaan Blooming Desert Shopin -tuotteiden myynnistä saaduilla tuotoilla. – En kyseenalaistanut Jumalan olemassaoloa, mutta usko ei myöskään kohdannut arkeani. Iltaisin luettiin iltarukoukset, sunnuntaisin käytiin pyhäkoulussa ja kesään kuului Opkon kesäleirit. Arkana ja hiljaisena hän oli helppo kohde. Se alkoi toisella luokalla ja sitä kesti yhdeksännen luokan loppuun. Halu toimia oikeudenmukaisuuden puolesta kumpuaa syvältä lapsuudesta.. Shopin valikoimassa on itsetehtyjä korvakoruja, afrikkalaisista kankaista tehtyjä Mimmin suunnittelemia ja Suomessa ommeltuja vaatteita ja erilaisia asusteita. – Lukiossa oli erilainen ilmapiiri, ihmiset rohkaisivat toisiaan. Hän tekee yrittäjänä Suomesta käsin töitä, jotta Afrikan entisillä lapsisotilailla olisi parempi elämä. Hauras identiteetti Mimmi syntyi kristittyyn kotiin. Kun Mimmi 16-vuotiaana muutti Hirvensalmelta Kuopioon musiikkilukioon, kaikki muuttui. Mimmi Paatero tunnetaan myös lempinimellä Mama Africa. Siellä meAfrikka on antanut ja ottanut 20 | Lähetyskutsu on saanut Mimmi Pekurisen sydämen sykkimään Afrikalle. Yhtäkkiä oli tilaa hengittää ja vapaus olla oma eloisa ja rohkea itsensä. Mimmi Paatero, 33, luotsaa vuonna 2020 perustettua Blooming Desert Africa -järjestöä, joka auttaa entisiä lapsisotilaita Ugandassa. Vaikka kristinuskon perusasiat olivat läpikotaisin tuttua ja Raamatunkin Mimmi luki ensimmäisen kerran läpi 12-vuotiaana, jotain puuttui. Hirvensalmelta kotoisin oleva Mimmi on hiljattain muuttanut puolisonsa kanssa Keski-Suomesta Espooseen. Koko kouluajan Mimmiä kiusattiin. Paitsi eri puolilla Suomea, hän on asunut myös ulkomailla, etenkin Afrikassa, useaan otteeseen
Kanada-rakkaus sai Mimmin hakeutumaan samaan tutuksi tulleeseen Kanadan kaupunkiin tekemään opintoihin kuuluvaa harjoittelua. h e n k il ö nin toiseen ääripäähän, ja haalin paljon ihmisiä ympärilleni. – Siellä kohtasin Jeesuksen ja löysin henkilökohtaisen uskon. Koulun jälkeen Mimmi suuntasi kanadalaisen ystävänsä, Melissan, johon oli lähetyskoulussa tutustunut, kanssa Etelä-Sudaniin aktiomatkalle. Mantereelta toiselle Lukion jälkeen Mimmi haikaili ulkomaille ja haki au-pairiksi Kanadaan. Oli helppo olla, oli ystäviä ja seurakuntayhteyttä. – Minulla oli kanadalainen poikaystävä, mutta asiat siellä eivät sujuneetkaan ja palasin Jyväskylään viimeistelemään opinnot. Minulla ei ollut omaa vahvaa identiteettiä, vaan hain sitä ulkopuolelta. – Kun palasin Suomeen ja aloitin restonomiopinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, uuvutin kaikki Kanadapuheillani. Ymmärsin, että Jeesus haluaa olla joka päivä kanssani, ei vain sunnuntaisin. Kun Mimmi sai restonomiopinnot päätökseen 2014, lukioikäisenä saatu lähetyskutsu vahvistui ja sai hänet lähtemään lähetyskouluun Mosambikiin. Mimmi rakastui maahan täysillä, nautti ihmisten rennosta elämänasenteesta ja avoimuudesta. Vuosi Kanadassa oli mullistava. Afrikka on antanut ja ottanut Te ks Ti ja ku va sa ri sa v el a ” Uuvutin kaikki Kanadapuheillani.” | 21. Nautin, kun sain miehiltä huomiota
Tunnistin sisäistä vaativuuttani ja että yritin liikaa, Mimmi muistelee. Se sama minä on myös läsnä, kun hänet tapaa. – Kiitos ihanalle siskolleni. Melissa tuli Kanadasta käymään Suomessa ja alkusyksystä nuoret naiset lensivät yhdessä Afrikkaan, Kairon kautta Sudaniin, tällä kertaa islamilaiseen Pohjois-Sudaniin, Khartumiin. Ahdistus, masennus ja itsetuhoisuus alkoivat nostaa päätään. Tällä kertaa nuori nainen joutui tahdonvastaiseen hoitoon suljetulle osastolle. Mutta kipu ei näy päälle, sillä Mimmin postauksissa sosiaalisessa mediassa loistaa valoisa, iloinen ja välitön persoona. Mutta Sudanissa Mimmin mielenterveys alkoi vähitellen murentua. Kesällä 2018 hän tapasi ensimmäisen kerran tulevan miehensä. Kenellekään ei tullut mieleen viedä minua lääkäriin. – Kesäkuussa 2016 olin tosi maaninen. – Olin siinä kunnossa, etten itse pystynyt tekemään päätöksiä. Hänen puolestaan rukoiltiin paljon ja erityisesti yksi rukoustilanne oli merkittävä ja toi mieleen rauhan. – Onneksi isäni tuli hakemaan minut Suomeen. Olin lähes psykoottisessa tilassa. Pohjoisessa ilmapiiri oli täysin toisenlainen kuin etelässä, paljon raskaampi. – Siellä meni hyvin, kunnes minulle tuli uupumusoireita. V ä h i t e l l e n Mimmin vointi koheni. Se oli ihanaa aikaa, ihmeitä ja merkkejä tapahtui valtavasti. Palattuaan takaisin Suomeen toukokuussa 2018 ja hän meni heti tätinsä kanssa Jorvin sairaalan päivystykseen. ” Jumala on parantanut minua.” 22 | Se piti jalat maassa ja suhde Jumalaan tuli läheisemmäksi, Pertti Mannismäki kuvailee erityislapsen vaikutusta perhe-elämään.. Tilanne saatiin katkaistua ajoissa ennen kuin oireet pahenivat. – Tutustuimme siellä paikallisiin uskoviin ja heistä monet todistivat, kuinka he olivat olleet vankilassa ja kokeneet Jumalan läsnäoloa. Mureneminen Nuoret naiset päättivät jäädä maahan pidemmäksi ajaksi. Jälleen mentiin toiseen ääripäähän. – Löysin viikko siten päiväkirjani siltä ajalta, ja oli järkyttävä lukea, kuinka ankara olin itselleni. Kun Mimmi kotiutettiin, hän asui vielä vuoden päivät vanhempiensa luona Hirvensalmella ja keräsi voimia. Aikuisiällä Mimmi on huomannut, että jäljet ovat paljon syvemmällä sielussa kuin mitä on osannut ajatella. Itse olisin halunnut vain nukkua, sillä silloin koin rauhaa. Minulla oli ylihengellinen käsitys lähetystyöstä. Hän piti minut kiinni rytmissä: nyt syödään, nyt mennään ulos. – Helposti tunnen itseni ulkopuoliseksi, vaikka Jumala on paljon parantanut minua. Mutta kun Mimmi koki voimiensa palautuneen, hänelle tuli tarve ottaa takaisin se, mitä puolen vuoden aikana oli menetetty. Lopulta unohdin syödä ja nukkua riittävästi, joten pian olin jälleen huonossa kunnossa. Ääripäästä toiseen Kairossa Mimmin tilaa ei ymmärretty. Palasimme Kairoon ystävien luokse. En tavannut ketään, enkä juuri puhunut. Taustalla on paljon sielunhoidossa ja terapiassa käsiteltyä ja läpikäytyä kipua. Vakaus Lähetyskutsu oli edelleen voimissaan ja vuonna 2017 Mimmi muutti vuodeksi Mosambikiin, entuudestaan tuttuun kaupunkiin, käynnistämään naisia vahvistavaa The Liberty Projectia. Ihmisten vahva usko puhutteli, Mimmi kertoo. Jos olin kohdannut päivän aikana vain viisi ihmistä, ruoskin itseäni. Sittemmin Mimmi on oppinut tunnistamaan varoittavat oireet ajoissa, ennen kuin kunto on heikentynyt. Kipu Niin kuin aina, kiusaaminen jättää jälkensä. Kesäksi 2015 Mimmi palasi Suomeen, mutta ajatus paluusta Sudaniin ei jättänyt rauhaan. Lopulta Mimmin vointi oli niin huono, että Melissa päätti, että heidän oli lähdettävä Sudanista. Sielullisiin kipuihin ja traumoihin tarjottiin lääkkeeksi henkien ulosajamista. Lepo tuli tarpeeseen. Lyhyen seurustelun jälkeen he kuitenkin päättivät olla jatkamatta suhdetta tuolloin, kunnes kaksi vuotta myöhemmin he tapasivat uudestaan ja päättivät avioitua marraskuussa 2020. Asuin puoli vuotta vanhempieni luona Hirvensalmella. Lopulta perhe, jonka luona Mimmi oli majoittuneena, otti yhteyttä hänen vanhempiinsa. – Toisaalta, kun ole kokenut koulukiusaamista, haluan puuttua epäoikeudenmukaisuuteen, kun sitä havaitsen. – Kuljimme rukoillen, mihin Pyhä Henki meidät johdatti. – Koin siellä hengellistä väkivaltaa, kun minusta yritettiin ajaa ulos demoneja. Todellinen minuus on päässyt esille. Mutta menneisyys ja hylkäämisen kokemukset tuntuvat edelleen vaikeutena luottaa ihmisiin
Ei ihme, että Jeesuskin puhui tuosta ruohomaiden keväisin vaatetetusta kauneudesta: ”Ja mitä te murehditte vaatteista. Terälehtien tyvessä on iso musta täplä ja sisällä on suuri määrä sinimustia heteitä ja emiö, jotka kukka kätkee öisin suppuunsa. Varsien päähän kehittyy kahden verholehden suojaama nuokkuva nuppu, jonka sisällä aukeaa neljä ryppyistä, helakanpunaista, silkinkiiltävää terälehteä. ”Ääni sanoo: ”Julista!” Toinen vastaa: ”Mitä minun pitää julistaman?” Kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin kedon kukkanen: ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, kun Herran henkäys puhaltaa siihen. ”Jos siis Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna uuniin heitetään, eikö paljoa ennemmin teitä, te vähäuskoiset?” (Matt. Yleensä unikot puhkeavat kukkaan pääsiäisen ja helluntain välisenä aikana, jolloin kuuma itätuuli alkaa puhaltaa. Yleisimmin sitä kasvaa on Ahvenanmaalla ja eteläisimmässä Suomessa. Unikkojen kauneus lakastuu nopeasti. Silkkiunikosta on tullut ensimmäisen maailmansodan päättymisen muistopäivän, Remembrance Dayn, symboli, jota käytetään erityisesti englanninkielisissä maissa. Kuitenkin minä sanon teille: ei Salomo kaikessa loistossansa ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä.” (Matt. Katselkaa kedon kukkia, kuinka ne kasvavat; eivät ne työtä tee eivätkä kehrää. Sitä tavataan myös kaatopaikoilla, pihoilla ja satamissa. 6:30) Hehkuva kukka r a a m at u ll is ia k a sv e ja Unikko on yksivuotinen ruoho, jonka karvaisen varren alalehdet ovat suuria, parijakoisia tai -halkoisia, ylälehdet pienempiä. Unikko (silkkiunikko Papaver rhoeas, hepreaksi Parag) Y htenä kevään tulon ihastuttavimmista merkeistä Israelin luonnossa ovat loistavan punaisin täplin koristellut niittyjen ja avoimien rinteiden ruohokentät. 6:28–29) Israelissa kasvaa useitakin punaisia kedon kukkia. Toisinaan maasta huhti-toukokuussa nousevat punaiset kukat esiintyvät niin sankkoina ryhminä, että ne ovat kuin maaston päälle levitettyjä punaisia mattoja. Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti.” (Jes. Unikonsiemeniä käytetään leivonnaisiin, sillä siemenissä on miellyttävä pähkinän maku. Se varistaa unikoiden silkkiset kukat muutamissa päivissä. Sitä on tavattu Oulun korkeudelle saakka. | 23 Te ks Ti m ik a po u ke ku va is to ck. Silkkiunikkoa kasvaa maanviljelysalueilla, tienvarsilla ja joutomailla. Israelissa tavataan useita unikkolajeja, jotka kaikki tunnistaa hehkuvan punaisesta väristään. Niistä voi tehdä myös tahnaa torttujen täytteeksi. Kukan avautuessa verholehdet varisevat pois. 40: 6–8) Silkkiunikko on alkuperältään eurooppalainen laji, ja se kasvaa Suomessakin, jossa se on tulokaslaji muiden unikkolajien tapaan. Totisesti, ruohoa on kansa. Unikkoesiintymät ovat kuin punaisia mattoja Israelin niityillä. Silmiinpistävin niistä lienee kuitenkin unikko
Tansaniassa on kristinuskon kannalta koskemattomia lähetysalueita. Ensimmäiset luterilaiset lähetystyöntekijät saapuivat Tansanian alueelle noin 150 vuotta sitten Saksasta, silloiseen Saksan Itä-Afrikkaan. Näillä alueilla tuskin kukaan on vielä kuullutkaan Jeesuksesta. T ansania on juuri ja juuri Päiväntasaajan eteläpuolella sijaitseva 62 miljoonan asukkaan maa Afrikassa. Hiippakunta on perustettu noin 35 vuotta sitten. Papeista, evankelistoista ja seurakunnan muista työntekijöistä on kova pula. Suomella on ollut pitkään läheiset suhteet Tansaniaan, sillä se on Suomen pitkäaikaisin kehitysyhteistyön kumppanimaa. Yksi näistä on Tansanian evankelisluterilaisen kirkon Victorianjärven itäinen hiippakunta, Mwanzan suurkaupungin ympäristössä. 24 |. Nyakaton luterilaisen raamattuopiston väkeä suomalaisten vieraiden kanssa. Maassa on toiminut pitkään myös suomalaisia lähetystyöntekijöitä, ja työtä tehdään edelleen aktiivisesti. Uusia seurakuntia syntyy siellä jatkuvasti. Tässä ajassa Tansanian evankelisluterilainen kirkko on kasvanut maailman toiseksi suurimmaksi luterilaiseksi kirkoksi heti Etiopian Mekane Yesus -kirkon jälkeen. Tansaniassa onkin jo vajaat 8 miljoonaa luteriEnemmän luterilaisia kuin Suomessa Luterilaisuuden painopiste on siirtynyt kovaa vauhtia eteläiselle pallonpuoliskolle, kirjoittaa Tansaniassa vieraillut pastori Pekka Mustakallio
Lisäksi seurakunnat kouluttavat kasvavaa väestöä ja auttavat sosiaalisissa ongelmissa. Heitä yritetään tavoittaa myös avustusjärjestöjen rokotusohjelmilla. Jos jokainen teistä laittaisi kolehtiin saman, mitä hääjuhlissa laitatte, niin seurakunta saisi tiilet kasaan. Tansanialaisessa kristillisyydessä nimittäin rehottavat kyseenalaisten saarnamiesten kultit. Nämä väärät profeetat osaavat käyttää hyväkseen ihmisten ahdinkoa. – Hiippakunta voisi tarjota sitten laastin ja tukea rakentamiseen, apulaispiispa jatkaa. Seurakunnan evankelista haaveilee polkupyörästä, jotta hän pääsisi kulkemaan seurakunnan kahdessa kappeliseurakunnassa kilometrien päässä. He lupaavat menestystä ja terveyttä rahaa vastaan. Juuri tällaisen kasvun seurauksena luterilaisuuden painopiste maailmassa on siirtynyt kovaa vauhtia eteläiselle pallonpuoliskolle. Ilmiö on niin laajalle levinnyt, että Tansanian valtiokin on alkanut tehdä yhteistyötä kirkkojen kanssa, jotta nämä profeetat saataisiin aisoihin. Kastemessu on riemullinen tilaisuus. Piispat koossa Victorianjärven itäisessä hiippakunnassa järjestettiin samana viikonloppuna myös piispanvihkimys. Mutta nyt 5000 nälkäistä ruokkii yhtä profeettaa. 5000 nälkäistä ruokkii yhtä profeettaa.” ” m a a il m a n y t Te ks Ti pe kk a m u st ak al li o ku va T pe kk a m us Ta ka ll io n al bu m i | 25. Nyt työskennellään jo ihan ruohonjuuritasolla, kun päästään keskustelemaan laasteistakin. Myös rikkaalle Oulun hiippakunnalle, jonka delegaatio on Tansaniassa vierailulla, esitetään melkeinpä ostoslista. Tansanian evankelisluterilainen kirkko kantaa laajasti huolta myös ihmisten terveydenhoidosta. Apulaispiispansa Ling’hwan kanssa hänen on paimennettava kovasti kasvavaa hiippakuntaansa, jonka resurssit ovat rajalliset. Monika on noin kolmenkymmenenviiden, ja hän on työskennellyt jo useita vuosia tehtävässään. Silloin kun mikään kuoro ei laula, musiikki raikaa tai sananjulistus jylisee äänentoistovälineistä, akkujen voimalla. Ja ennen kuin viranhoidon arki alkaa, on syytä juhlia. Piispoja pyörikin alttarilla lähes 30, joukossaan lisäksi kaksi sisarkirkkojen esipaimenta Pohjoismaista sekä yksi Keniasta. Säkeistöjen välissä on tanssiosuuksia. 17 kastetta Monika toimii kuoronjohtajana Nyamigamban seurakunnassa. Työtä Lemalla tulee varmasti riittämään. Nyt hän johtaa lapsikuoroa. Lapsia pyörii joka puolella. Uusi piispa Oscar Itael Lema sai viran tunnusmerkit ylleen sekä apostolisen siunauksen viisituntisessa seremoniassa Mwanzan tuomiokirkossa. Kylään tuskin tulee sähköjohtoakaan. Profeetat aisoihin Ling’hwa kannustaa seurakuntalaisia aloittamaan uusia rakennushankkeita seurakunnassaan. Seurakunta tahtoisi tavoittaa enemmänkin paikallisia. Nyakaton luterilaisen raamattuopiston rehtori Mimii Brown toteaa ilmiöstä osuvasti: – Jeesus ruokki 5000 ihmistä. Kaikki tuhannet jumalanpalvelusvieraat kutsutaan piispan kotiin illanviettoon, jossa musiikki raikaa myöhään yöhön. Väestönkasvun lisäksi kuulemme toisestakin haasteesta. Välillä nauretaan. Lähes kaikki Tansanian evankelisluterilaisen kirkon piispat kokoontuivat vihkimykseen. Kirkko on täynnä väkeä ja ne lapset, jotka eivät ole mahtuneet sisään, tapittavat tapahtumia ikkunarautojen väleistä. Suomalainen piispa pääsee kastamaan 17 uutta jäsentä tähän seurakuntaan. Seurakunnalla ei ole omaa pappiakaan, vaan sen pastorin vastuulla on useita seurakuntia hankalakulkuisten taipaleiden takana. Tänään on erityinen juhla, kun Victorianjärven itäisen hiippakunnan vasta valittu apulaispiispa Stephano Ling’hwa John ja Oulun piispa Jukka Keskitalo ovat saapuneet Nyamigamban kyläseurakunnan maalattiaiseen kirkkoon. Brownin opisto onkin tehnyt työtä välittääkseen tansanialaisille tietoa menestysteologian vaaroista. laista, ja määrä kasvaa koko ajan. Ongelmana ovat työntekijöiden vähäisyys ja riittämättömät tilat. Välillä hän ottaa rummun syliinsä ja takoo siitä rytmiä. Toki on kaikki syyt riemuita Kristuksen kirkon kasvamisesta. – Kun pääsette alulle, katsotaan sitten, miten hiippakunta voisi tulla tukemaan niitä
Käännähtää ja vihaa äänessään sanoo: – Älä koske minuun, nämä vaatteet eivät saa mennä pilalle. Kiintymyssuhde äitiin on välttelevä ja koulussa Emiliaa kiusataan. 26 |. Sen ei tarvitse olla konkreettista hylkäämistä. Tytöt hymyilevät heille aurinkoisesti ja ilmeilevät toisilleen vain selän takana. Hätäännys valtaa mieleni. – Äiti, sanon ääni värähtäen. Lapsen ja vanhemman välistä suhdetta kutsutaan kiintymyssuhteeksi. Pilkallisissa ilmeissä, jotka sekunnin murto-osassa vaihtuvat säteilevään hymyyn. Pesukoneen päällä on pieni radio, josta soi musiikki. Mutta halveksunta näkyy jokaisessa katseessa, joka verhotaan heti, jos joku aikuinen on paikalla. Häpeällinen ihminen. Tyhjä kuori ja sen alla salaisuus. Hänellä on kaunis kukallinen paita päällä. Kunpa voisin koskettaa niitä. Opettajat eivät huomaa mitään. Miksi äiti ei vastaa. Halveksittava. Ottaa käteen ja silittää terälehtiä. Haistella. Ääneni on paksu, siinä on alkavaa itkua ja hätää. Mutta häpeän kahleista voi vapautua, sanoo Outi Lepistö. ”Ä iti seisoo kylpyhuoneen peilin edessä meikkaamassa. Olenko niin paha, niin inhottava, niin hirveä. Sitä salaisuutta on varjeltava kaikin keinoin, jotta ei paljastu olevansa vääränlainen. Kaikki häpeävät minua.” Syvä arvottomuus ja kelpaamattomuus kietoutuvat osaksi Emilian identiteettiään. – Äiti. Kangas kahahtaa kauniisti, kun äiti liikahtaa. Kukaan ei kiusaa näkyvästi. Kun lapsi voi kiintyä turvallisesti vanhempaansa, hän kokee, että vanhempi on saatavilla ja auttaa ja lohduttaa häntä tarvittaessa. – Häpeäidentiteetti syntyy hylkäämiskokemuksista. Ojennan käteni ja tartun äidin housun lahkeeseen. Tumma. Hivutan itseni kynnykselle. – Äiti! Äiti ei hievahdakaan, jatkaa vain meikkaamista. Kirjan päähenkilö Emilia kasvaa kodissa, jossa ei tule nähdyksi ja kuulluksi. ”Tytöt ovat taitavia. Lapsi voi kokea hylkäämistä, jos hän ei tule hyväksytyksi ja ihailluksi omana itsenään, Outi Lepistö kertoo. Pilalle! Tajuan vain, että minun kosketukseni saa kaiken pilalle.” Häpeään hylätty Outi Lepistön kirja Muuri kuvaa persoonaa sitovaa häpeää. En ymmärrä sanoja, mutta näen, että äiti naputtaa jalalla tahtia. Turvattomassa, välttelevässä tai ristiriitaisessa kiintymyssuhteessa tätä kokemusta ei muodostu. Äiti sävähtää ja vetäisee jalkansa pois. Kyyneleet tulvahtavat silmiini ja sumentavat näkökentän. Haluan tuntea äidin tuoksun, ihon, kosketuksen. Ja salailusta alkavat ongelmat. Tuntuu siltä, että kukat voisivat milloin vain tipahtaa lattialle, niin aidon näköisiä ne ovat. Kylmä. Äidin katse on sulkeutunut, välinpitämätön. Äidin ääriviivat muuttuvat suttuisiksi. Häpeänappi voi viedä tuskauniversumiin Syvä arvottomuus ja kelpaamattomuus leimaavat ihmistä, jonka minuus on kietoutunut häpeään
e lä m ä n ta it o Te ks Ti ja ku va T sa ri sa ve la Häpeänappi voi viedä tuskauniversumiin ” Häpeä syntyy hylkäämisestä.” | 27
Itselläni oli usein sellainen olo, että piti kiivetä vuoren yli, muilla tuntui olevan helpompaa. Näkymättömyys synnyttää tunteen, että on vääränlainen ja häpeällinen. Häpeä on tärkeä ja suojaava tunne. – Ensimmäisenä on oman sisimmän salaaminen ja salaisuuden varjeleminen. Silloin koettu hylkääminen on kaikkein haitallisinta, sillä pieni lapsi on suojaton. – Minulle uskoontulo oli yksi osatekijä vapautumisessa. Sen päälle rakennetaan valeminä, sitä ihminen ei tiedosta tekevänsä. Valheen voima murrettaisiin tuomalla se esiin, puhumalla. Muiden hyväksyntä on ansaittava suorittamalla elämää. Vaikka häpeäteema on Lepistölle tuttu, kirja on täysin fiktiivinen kertomus. – Jännitin suullisia tenttejä kohtuuttomasti. – Minullakin on häpeän kokemuksia. Ensin tapahtuu usein jotain, jonka kautta Jumala pääsee vaikuttamaan. Varhaislapsuus on kehityksellisesti erityisen herkkää aikaa. Häpeän muuri voi lähteä murtumaan monella tapaa. Häntä ei esimerkiksi ole kirjan päähenkilön tavoin kiusattu koulussa. Myös toisten ihmisten auttaminen voi olla selviytymismekanismi. Kun se kohdistuu minuuteen, on kyse häpeäidentiteetistä. Sisäinen häpeäidentiteetti oireili väsymyksenä ja erilaisina fyysisinä oireina. Jollekin häpeämättömyys ja suoranainen röyhkeys ovat keinoja selvitä häpeäidentiteetin kanssa. Eläimen pyyteettömän hyväksynnän kautta päähenkilön häpeänmuuri alkaa vähitellen murentua. Eheytyminen on sitä, että aito minuus pääsee esiin. – Ihminen voi joutua shokkitilaan. Kun sen saa sisimpäänsä, sen jälkeen kaikki on mahdollista. Ihminen kokee olevansa ulkopuolinen ja väärässä paikassa. Pitkään aikaan hän ei ymmärtänyt omia tuntemuksiaan. Hänellä ei ole vielä sanoja käsitellä asiaa, eikä tietoisia muistoja synny. Ihminen voi joutua tällaiseen tilanteeseen sanomatta ulospäin sanaakaan. – Jumalan totuus, että on rakastettu, ei jätä mitään sijaa hylkäämiselle. Yhdestä tulee kaikkien naurattaja. Opiskeluaika eläinlääketieteellisessä oli Outi Lepistölle rankkaa aikaa. Hylätyksi tulemisen pelko kauhistuttaa. Keinoja selviytyä Ihminen on taitava rakentamaan erilaisia selviytymismekanismeja, jotta minuuteen sitoutunut häpeä ei paljastuisi. Pahimmillaan ihminen voi päätyä jopa itsemurhaan, jos tunne on niin kokonaisvaltainen kuin tuskauniversumi. Se on hyvin hätäännyttävä kokemus. Sain kokemuksen Jumalan ihailevasta ja valtakuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti 28 | ” Häpeä on tunteena tärkeä.”. Alas painetut tunteet saattavat kuitenkin jossain vaiheessa ryöpsähtää esiin hallitsemattomasti. – Minuudesta sulkeutuu paljon pois, jos tunteet jätetään sivuun. Myöhemmin elämässä turvaton varhaislapsuus voi tuntua epämääräisenä ahdistuksena, josta ei saa kiinni. Elämän täyttäminen kiireellä ja tohinalla on myös tehokas keino suunnata mieli pois omista tuntemuksista. Kun aina hoitaa muita, ei tarvitse keskittyä omaan kipuun. Häpeä kohdistuu tekoon tai käyttäytymiseen. Olen nuoruusiässä kamppaillut häpeän kanssa. Häpeää syntyy, jos joutuu kokemaan, että jokin muu on ollut aina tärkeämpää tai että pitää olla tietynlainen, Lepistö kertoo. Kun on tehnyt jotain väärää tai häpeällistä, on luonnollista tuntea häpeää. Ihmisen sisäinen reaktio ei välttämättä näy päälle, mutta sisällä saattaa myllertää isosti. – Vasta, kun oli lapsia, aloin saada kiinni omasta häpeästä, alkuvaiheessa etenkin kirjallisuuden kautta. Havahduin myös siihen, että jokin satunnainen lausahdus tai jonkun katse osui hetkessä johonkin ja sai vaipumaan pinnan alle. Häpeäidentiteetti on eri asia kuin häpeä tunteena. Sisäinen myllerrys ei näy ulospäin Muuri on inkoolaisen eläinlääkäri Outi Lepistön, 52, kolmas kirja. Tai toisin päin. Perfektionisti selviää tekemällä kaiken mahdollisimman täydellisesti, mutta entä jos ei pystykään tai jaksakaan. Kolmas sysää tunteet syrjään ja yrittää selvitä järjen avulla. Eläinlääkärin työ näkyy kirjassa siinä, että hevonen on tärkeässä turpaterapeutin roolissa. Pohjimmillaan se on kohtaamattomuutta, ettei ole tullut riittävästi kohdatuksi ja hoivatuksi juuri sellaisena kuin on. Muurin murtuminen Totuus tekee vapaaksi. Puhutaan häpeänapista. – Kun häpeä on niin syvällä, ettei sitä tunnista, ihminen kieltää ne osa-alueet, jotka kokee hävettäviksi. Epämääräinen ahdistus Vanhempien alkoholismi tai mielenterveysongelmat ovat tyypillisiä häpeäidentiteetin synnyttäjiä, mutta myös perheissä, joissa esimerkiksi työ menee liiaksi lapsen ja lapsen tarpeiden edelle, lapsi voi kokea olevansa näkymätön
Hyväksyntä alkaa murtamaan muuria. Ammattiapu on myös usein tarpeen. Lepistö toivoo, että seurakunnissa voisi vallita armollisempi ja hyväksyvämpi ilmapiiri, ettei niin herkästi tuomittaisi toisia ihmisiä. Eläimet ovat Jumalan työkaluja. Outi Lepistö sanoo, että hänen tapauksessaan uskoontulo vaikutti häpeäidentiteetistä vapautumiseen. Outi Lepistön mukaan myös musiikki ja kirjallisuus voivat osaltaan auttaa vapautumaan kahlitsevasta häpeästä. ” Seurakunta on sairaiden majatalo.” | 29. Se voi olla korjaava kokemus, joka menee syvemmälle kuin ihmisen sanat. Lainaukset ovat outi Lepistön kirjasta Muuri (aikaMedia oy 2024). Sen jälkeen pystyin käsittelemään oman elämäni kolhuja, Lepistö kertoo. – Se voi olla ihmisten hyväksyntää, Jumalan tai eläinten hyväksyntää. – Yksi kirjan tavoite, on ymmärryksen lisääminen, että voisimme olla armollisia toisille ihmisille. Eläin hyväksyy ehdoitta, se ei usko sitä sinun väärää tarinaasi. kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti vasta rakkaudesta minua kohtaan. Seurakunnan pitäisi olla sairaiden majatalo, jossa totuus itsestä voisi tulla esiin
Tiililä määrättiin hoitamaan Helsingin yliopiston dogmatiikan professorin virkaa 1939, kun Eino Sormunen valittiin Kuopion piispaksi. Useimpien opiskelijoiden mielestä Tiililä oli aikansa mielenkiintoisin ja antoisin professori. Nimityksen tuohon virkaan Tiililä sai 1942, ja hän hoiti sitä eläkkeelle jäämiseensä 1967 saakka. Useimpien opiskelijoiden mielestä Tiililä oli aikansa mielenkiintoisin ja antoisin professori. Hän oli suosittu puhuja ja luennoitsija, joka kokosi paljon Dogmaatikko, julistaja ja kirkkotaistelija uskon esikuvia TeksTi timo junkkaala kuva RaamaTTuopisTon aRkisTo 30 |. O smo Tiililä (1904–1972) suunnitteli opiskeluaikana lähtevänsä Kiinaan lähetystyöhön, mutta jatko-opinnot kiinnostivat ja niin hän jäi kotimaahan. Hän väitteli teologian tohtoriksi keväällä 1934 aiheenaan Uskonnollinen turvallisuus syntien anteeksi saamisen valossa. Tiililän vaikutus ulottui myös kauas yliopiston ulkopuolelle. Hän oli aloittanut vertailevasta uskontotieteestä ja keskittyi myöhemmin erityisesti herätysliiketutkimukseen. Hänen laajaan julkaisutoimintaansa sisältyi myös kaksiosainen yleisesitys systemaattisesta teologista, useita uskon peruskysymyksiä käsitelleitä yleistajuisia kirjoja ja nimikerkillä Morosus myös runoja
Testamentissaan Suomen kirkolle Tiililä kirjoitti: ”En eronnut kirkosta sitä vastustaakseni, vaan sitä protestillani auttaakseni – mutta luulen tekoni tuoneen vain hyvin vähän hedelmää. Hänen teologiansa ytimessä olivat Jumalan ilmoitus ja kristillinen sovitusoppi. Kirkko oli hänen mukaansa lähtenyt tavoittelemaan kelpaavuutta maailman silmissä. Erityisen merkittäviä olivat 1960-luvulla pidetyt Kirkkokansan herätyspäivät. Dogmaatikko, julistaja ja kirkkotaistelija kuulijoita sekä yliopistolla että kirkoissa. Näin ehkä on käyvä lähestyttäessä pian koittavia lopun aikoja – mutta sitten tulee Kristus. 13:7) | 31 ” Tiililä oli oman tiensä kulkija.”. Jos kirkon liikkeelle saattajana ja työhön ohjaajina on uskoa vailla olevia henkilöitä, kirkko kulkee kohti turmiota. kirkon edustajana Luterilaisen maailmanliiton eksekutiivikomiteaan. Tiililä koki, että kirkko ja sen johto oli sotien jälkeen ajautunut keskittymään tämänpuoleisiin niin, että pelastussanoma oli jäänyt toisarvoisten asioiden alle. Teologeista hän arvosti eniten saksalaista Karl Heimia. En tahdo lausua mitään lopulliseksi tarkoitettua tai ehdotonta tuomiota yhdestäkään kirkon työntekijästä niin paljon kuin heitä olenkin arvostellut. 2004 ”Ottakaa heidän uskonsa esikuvaksenne” (Hepr. Olen vain tajunnut sen, ettei kirkko ole kollektiivi, joka liikkuu itsestään. Siitä sitä varjelkoon hyvä Jumala.” kirjaLLisuutta: tiMo junkkaaLa, osMo tiiLiLä – protestantti. Kun hänen viestiään ei otettu riittävän vakavasti, hän erosi protestiksi ensin pappisvirasta ja syksyllä 1962 kirkosta. Tuomio on Jumalan. Hän esitti voimakasta kritiikkiä sekä lundilaiseksi kutsumaansa teologiaa että kirkon maallistumista vastaan. Kirkko tekee toisarvoista työtä syrjäyttäessään pääasian ja keskittyessään sosiaalisiin tehtäviin. Asia herätti hämmennystä ulkomaita myöten ehkä erityisesti siksi, että hän oli kuulunut Suomen ev.lut. Sitä liikuttavat joko ihmiset tai Pyhä Henki ihmisiä välikappaleinaan käyttäen. Monivuotinen, hiljainen rukoukseni on ollut, että hyvä, kaikkivaltias Jumala antaisi kirkolle vielä uusia herätyksen aikoja, niin että kirkko keskittyisi varsinaiseen tehtäväänsä evankeliumin julistamiseen ihmisten iankaikkiseksi autuudeksi. Vain Herramme risti ja ylösnousemus sekä korotus ja samalla Pyhän Hengen läsnäolo (Herra itse Hengessä – pyhän Kolmiyhteyden salaisuus) on kirkon työn perusta ja ainoa toivo. Tiililä oli oman tiensä kulkija, joka ei kuulunut mihinkään teologiseen koulukuntaan. Olen suuresti murehtinut elämäni loppuvuodet Suomen kirkon maallistumista, joka on ollut sekä tahallisesti sallittua että johdettua. Hän pyrki kokoamaan herätysliikerintamaa perustamansa Teologia ja kirkko -lehden taakse. Opiskeluajastaan alkaen hän koki läheistä yhteyttä siihen norjalaiseen luterilaiseen herätyskristillisyyteen, jonka tunnetuin edustaja oli Ole Hallesby. Hänen julistustaan voidaan luonnehtia pietistiseksi kokemuskristillisyydeksi. Vaikka Tiililä yleensä muistetaan parhaiten hänen kirkkoon kohdistamastaan kritiikistä ja kirkosta eroamisesta, hänen myönteinen antinsa opiskelijoilleen, kuulijoilleen ja lukijoilleen oli merkittävä. Jos uusin uskon hylännyt teologia (lähinnä eksistentialistinen, nyt viimeksi vallankumouksellinen) saa jatkuvasti turmella kirkkoa sisältä päin, siitä tulee Baabel, ja Jumalan ekklesia (Una Sancta UT:n mielessä) jää sen ulkopuolelle ja ehkä sortamaksikin
raamattuopetus TeksTi timi korhonen kuva istock 32 | Rakkauden vuori Apostoli Paavalin kirjoittamasta 1. Korinttilaiskirjeestä löytyvä rakkauden korkeaveisu on innoittanut uskovia, rakastajia ja taiteilijoita halki vuosisatojen tähän päivään saakka.
Lempeyttä arvostaa ja kai” Tieto jää turhaksi ilman rakkautta.” | 33 Rakkauden vuori. Jeesus oli ja on tämän rakkauden ruumiillistuma ja henkilöitymä. Rakkaus ei koskaan katoa. Korinttilaiskirjeessä Paavali kertoo kokemuksestaan, jolloin hän ”kuuli sanoja, joita ihminen ei voi eikä saa lausua”. Kor. Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi. Mutta profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi. Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Apostoli käy dramaattiseksi kuvatessaan suuria ja ihmeellisiä tekoja, jotka ovat kuitenkin turhia ilman rakkautta. Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista, mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa. ”N yt minä osoitan teille tien, joka on verrattomasti muita parempi. Jeesuksen sanoja rikkaalle nuorukaiselle ”yksi sinulta puuttuu, mene ja myy kaikki mitä sinulla on” tai seppä Högmanin sanoja Paavo Ruotsalaiselle: ”yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki – Kristuksen sisällinen tunto” ei pidä ymmärtää ristiriitaisina, vaan toisiaan täydentävinä Paavalin ”mutta minulta puuttuisi rakkaus” kanssa. Rakkauden korkeaveisu on ydinsydän kirjeen laajemmassa kokonaisuudessa (1. Korintissa ja kenties muuallakin tällaiset sinänsä hyvät lahjat ja kokemukset liittoutuivat ylpeyden synnin kanssa. Rakkaus on siis niin kuin vuorikiipeilyä: vaativaa, mutta palkitsevaa. Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. 2. Suomennos ei tavoita Paavalin kielikuvaa: veisun kehykset puhuvat ylöspäin viettävästä tiestä, jopa vuorikiipeilystä. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen. Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään. Kumiseva vaski eli pronssi kuulostaa meille vieraalta, mutta korinttilaiset tunnistivat markkinoiden seppien taonnan unissaankin. Rakkauden kutsu Paavali esittelee rakkauden niin kuin kuuluisan tähden kameroiden edessä. Paavali sana rakkaudelle on agape. Kristilliset ”kardinaalihyveet” usko, toivo ja rakkaus toistuvat veisun säkeistöjen lopuissa. Kohdat voivat herättää ihmetystä Paavalin avatessa mahdollisuuden tehdä ihmeitä, jakaa kaikki omaisuus ja uhrata itsensä ilman rakkautta. Mutta minulta puuttuisi rakkaus Maininnat ihmisten ja enkelien kielistä viitannevat karismaattiseen kielilläpuhumiseen, kenties myös yliluonnollisiin ja mystisiin kokemuksiin. Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. 11:2–14:40), joka käsittelee käytännön seurakuntaelämää, miesten ja naisten rooleja sekä henkilahjoja. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee. Korintti sijaitsi vuorien kupeessa. Se tarkoittaa universaalia rakkautta kaikille, jopa vihollisille. Toisaalta hänen sanansa tuovat mieleen esimerkiksi Jeesuksen sanat: ”Monet sanovat minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.” Ilman rakkautta ei edes vuoria siirtävä usko, kaiken omaisuuden jakaminen tai itsensä uhraaminen hyödytä mitään. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Tänään kolisevat tyhjät tynnyrit sosiaalisen median alustoilla rakkauden puutteesta. Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Teksti on toisaalta lain kasvattavaa ja parantavaa saarnaa, sillä veisun negatiiviset ilmaukset ovat Korintin kaduilta kerätyt. Pyrkikää rakkauteen, mutta tavoitelkaa myös henkilahjoja.” (1. Puhetaito ja tiedon määrä – siis sivistys, älykkyys ja laudaturit – jäävät turhiksi ilman rakkautta. Kärsivällisyys ja sinnikkyys – nämä epämuodikkaat hyveet – toistuvat rakkauden voimana. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii. kirje korinttilaisille 12:31–14:1) Veisu löytyy kirjeen luvusta 13, intro ja outro luvuista 12 ja 14. Rakkausteema yhdistää Paavalin evankelista Johannekseen, jonka mukaan Jeesus on tie, totuus ja elämä. Mutta suurin niistä on rakkaus. Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä
Tarvitaanko niitä enää taivaassa. Oikeastaan kesken tämän tekstin kirjoittamisen minun täytyi sopia eräs riita rakkauden tähden! Raamatun sanan äärelle pysähtyminen osoittautuu usein antoisaksi ja innostavaksi. Kyllä iloitsemme, etenkin jos vihollisemme putoaa kuoppaan. Aina on uutta löydettävää! Vuori odottaa valloittajaansa. Rakkauden muistinmenetys on hankala kohta. Siten riitelyn, ylpeilyn ja katkeruuden voi jättää taakseen kuin pieneksi käyneet saappaat. Suomalaisilla on hyvä ymmärrys ruumiinkunnon päälle. Tarkoittaako kuvastimesta näkeminen näkemistä uskon silmillä vai henkilahjojen suomia välähdyksiä taivaasta. Paavalin viesti on ylevä ja universaali, mutta samalla arkinen ja käytännönläheinen. Suurin niistä on rakkaus Kohta ”rakkaus ei koskaan katoa” kääntynee paremmin sanoiksi ”rakkaus ei koskaan putoa”. Entä iloitsemmeko me vääryydestä. Rakkaus ei siis epäonnistu, luovuta tai kuole matkalla. Retorisesti huomionarvoista on apostolin taito puhua kielikuvilla, jotka ovat tuttuja kuulijoille: vasken taonnasta, vuorista, urheilusta. Paavali opettaa korinttilaisille sekä samalla meille, seurakunnille ja kokonaisille sivilisaatioille tärkeysjärjestystä: karismaattinen ja yliluonnollinen voima – tai tieto, joka vie ihmisen Marsiin – ovat tärkeitä, mutta katoavia ja toissijaisia vaatimattoman, hiljaisen ja nöyrän rakkauden rinnalla. Koska rakkaus uskoo ja toivoo kaikessa, nämä sisältyvät rakkauteen. Saako tämä luterilaisen nikottelemaan. Näin urheilullisuus ja alkaneeseen paastonaikaan sopiva askeesi suomeksi ”treeni”, ”harjoitus” – palaavat kuvaan. Veisun lopussa rakkaus asetetaan taas suuremmaksi kuin usko ja toivo. Rakkauden kutsu kehottaa: ”ylentäkää sydämenne!” Ilmaus ”kaiken se kestää” kuvaa rakkautta pahalta suojaavana kattona tai vaskimaljana, joka ei vuoda. Joskus imelänäkin pidetty rakkauden korkeaveisu paljastuukin hengelliseksi harjoitusohjelmaksi, josta kehtaa kertoa kaverillekin. Korinttilaiskirje ja siihen kuuluva rakkauden korkeaveisu on kirjallinen mestariteos. kirjoittaja on teoLogian tohtori ja suoMen raaMattuopiston aLuejohtaja ” Veisun loppu on eskatologinen.” 34 |. Tahdomme kostaa kokemamme vääryyden, vaikka Paavalin mukaan lempeys parantaa haavat ja rakkaus kompostoi pahan. Korinttilaisten ja meidänkin rakkautemme on lapsenkengissä. Samaa rakkauskeskeisyyttä löytyy kuitenkin myös laskiaissunnuntain virrestä Rakkaus, kun kuvaksesi. Rakkaus on ikään kuin luotettava opas, joka vie varmasti perille. Samalla tavalla rakkaus sisältyy uskoon, sillä Paavali kirjoittaa galatalaisille: ”Ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko.” Voimme lopettaa nikottelumme ja kokea ekumeenista ystävyyttä siksikin, koska Jumala on rakkaus ja koska armo, jonka varassa me yksin pelastumme, on juuri rakkautta meitä kohtaan. Hämmennystä voi herättää myös uskon ja toivon pysyvyys. Joka tapauksessa ajatus on muistuttaa, että olemme uskonvaraisella ja epätäydellisellä matkalla kohti täydellisyyttä. Kielikuvasta voinee lukea merkityksen: rakkaus säilyttää salaisuudet sydämen maljassa vuotamatta niitä juoruina ulos. Pelastushan tapahtuu yksin uskosta! Usko tai sen puute on se, jonka varassa loppusijoituspaikkamme määrätään iankaikkisuuden T-risteyksessä. paa jokainen, mutta syntisinä emme tahdo olla lempeitä. Kasvu on kuitenkin mahdollista rakkauden koulussa. Veisun lopussa Paavali palaa puhumaan itsestään. Lapsi esiintyy tässä negatiivisessa merkityksessä. Rakkaus on tie taivaaseen. Helposti puristaa tässä syntinen minämme Pyhän Hengen sydänlangan sormiensa väliin. Eiköhän virsiseppona ollut luterilaisuuden pölyt jaloistaan pudistanut ja roomalaiskatolisuuteen kääntynyt mystikko Angelus Silesius! Ratkaisu ykkössijaongelmaan löytyy uskon ja rakkauden, toisaalta kristityn ja Kristuksen erottamattomuudesta. Näin vuoriteema pysyy kuvassa. Tämä veisun loppu on eskatologinen. Nyt vaskiteema palaa, sillä kuvastimet taottiin pronssista, mutta emme ehkä ymmärrä apostolin ajatusten etenemistä. Loppusanat Luvun 14 ”pyrkikää rakkauteen” voidaan kääntää myös muotoon ”juoskaa rakkauden perässä”. Kenties tässä voi puhua uskon ja toivon sulautumisesta näkemiseen sekä täyttymykseen. Muistihan Paavalikin vastoinkäymisensä! Kenties tässä tulee tehdä psykologinen ero katkeruudessa muistamisen ja anteeksiannon välillä
Hän näkee meidän tarpeemme ja rohkaisee meitä seuraamaan kutsuansa. Ajattelen, että Jumala tuntee meidät parhaiten, ja kun siihen uskaltaa luottaa, pääsee juuri oikealle paikalle. Huomaan, että itsestäni en löydä tarvitsemaani. Oli päästettävä irti totutusta turvasta, ja ymmärsin, mitä Raamattu tarkoittaa rauhalla, joka ylittää kaiken ymmärryksen. Noin puolitoista vuotta sitten elämässäni tapahtui isoja muutoksia enkä tiennyt tulevasta. Toivon, että kevät saa olla hyvää valmistautumisen aikaa seuraavaan elämänvaiheeseen ja avioliittoon. Haluan myös olla herkkä kuulemaan, mihin Jumala kutsuu. Juttelen Jeesukselle arkisiakin asioita. Juuri nyt elämä on innostavaa ja täynnä iloa ja odotusta. Talven aikana minua on puhutellut tarve rutiineille ja järjestykselle. Jonkin aikaa rukoiltuani autopaikka löytyi ja kaupan päälle tutustuin myös tulevaan aviopuolisooni Toivoon. (Ef. Toisaalta isot projektit vaativat paljon itseohjautuvuutta ja projektinhallintataitoja. Sen jälkeen olen pyrkinyt pitämään katseeni Jeesuksessa päivittäin – ilman Häntä en pärjää. 3:20) Luin hiljattain Tuomarien kirjaa ja vaikutuin, kuinka Jumala rohkaisi ja vahvisti useasti arkaa ja epäilevää Gideonia kutsumaansa tehtävään. Jumala kykenee tekemään monin verroin enemmän kuin osaamme pyytää tai edes ajatella. n u o r te n ä ä n i Te ks Ti a a po a n tt o o r a ku va ko Ti al bu m i | 35. Jumalan läsnäolossa ja Raamatun äärellä saa virvoittua. Olen luonteeltani aika boheemi, mutta huomaan hyötyväni tietyistä arjen raameista. Sitä myötä olen myös pohtinut asioiden ja tekemisen priorisointia ja sitä, mitä tarkoittaa ”etsiä ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa”. ”Raamatusta löydän rauhan ja rohkeuden” ANNIINA RANTANEN, 27, JYVÄSKYLÄ Tällä hetkellä elämääni kuuluu gradun kirjoittamista, juhannushäiden suunnittelua ja puuhastelua kihlattuni yrityksen Isajan parissa. Eräässä tilanteessa noin vuosi sitten minulla ei ollut autolleni autopaikkaa, mutta heitin sen Jumalalle luottamuksella. Pelokkainakin saamme tulla Jumalan eteen. Opiskelen kauppakorkeakoulussa johtamista ja suunnitelmissa on valmistua keväällä
36 |. Pelastus on Jumalan lahja – entä ihmisen vastuu
Pelastus on Jumalan lahja – entä ihmisen vastuu. Siinä hän arvosteli erityisesti sitä Lutherin näkemystä, että ihmiselle ei ole mahdollista ratkaista suhdettaan Jumalaan. Koska ihmisen oma vaikutus on kovin vähäinen, Raamattu voi Erasmuksen mukaan paikoin puhua niin kuin kaikki olisi Jumalan ansiota. Hän ihmetteli, kuinka Raamatussa voi olla niin paljon kehotuksia, jos ihminen ei kykene niitä noudattamaan. Sitä on paljon pohdittu kirkon historiassa ja asia askarruttaa varmasti yhä monia. Miten Luther siis tästä asiasta opetti. | 37 TeksTi timo junkkaala kuviTus csa images / isTock. Yhteistyötä. Jumalan avulla ihminen voi moraalisesti hyvillä teoilla valmistautua Jumalan suosioon. Miten nämä asiat sopivat yhteen. Erasmus päätyi siihen, että ihmisen tahto ”toimii yhteistyössä Jumalan tahdon kanssa iankaikkiseksi autuudeksi”. Onko ihmisellä siis kuitenkin jokin osuus pelastuksen asiassa. 2:8). Tänä vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martti Luther kirjoitti kiistellyimmän teoksensa Sidottu ratkaisuvalta. Sekä paavi että Englannin kuningas olivat vedonneet Erasmukseen, että tämä hyökkäisi Lutheria vastaan. Toisaalta Raamatussa on kuitenkin paljon kehotuksia parannuksen tekemiseen, uskoon ja Jumalan armon vastaanottamiseen. Entä miten on ymmärrettävissä se, että Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja että Jumala vaikuttaa pelastuksen, mutta kaikki eivät pelastu. Erasmus kirjoitti, että sidotun ratkaisuvallan julistaminen oli turmiollista: ihmiset eivät silloin edes pyri parantamaan elämäänsä. Jollakin lailla ihminen osallistuu pelastukseen joko valmistautumalla armoon tai tekemällä jotenkin muuten oman osuutensa. Miten kirjan sanoma pitäisi ymmärtää, ja mikä on sen merkitys meille. Vaikka roomalaiskatolinen kirkko toki opettaa ihmisen pelastuvan armosta Kristuksen sovitustyön perusteella, jotain tuosta Erasmuksen näkemyksestä näkyy kuitenkin katolisen kirkon pelastusopissa. Usein vedotaan ihmisen tahdon ratkaisuun ikään kuin se olisi se ihmisen osuus. Moni kokee uskoon tultuaan, että hänen piti tehdä valinta ja vastaanottaa Jeesus Vapahtajakseen. Tähän nimenomaan saatetaan kuulijoita kehottaa. Erasmus Rotterdamilainen julkaisi vuonna 1524 kirjan Diatribi eli tutkielma vapaasta tahdosta. R aamattu opettaa selvästi, että pelastus on kokonaan Jumalan työtä ja hänen lahjansa (Ef. Erasmuksen näkemys kuulostaa hyvin järkevältä. Juuri tätä kysymystä Luther käsitteli kirjassaan Sidottu ratkaisuvalta. Samaan tapaan opetetaan monin paikoin protestanttisissakin kirkoissa ja erityisesti evankelioimisliikkeissä
Hän kysyi, mihin tarvitaan Pyhää Henkeä, Kristusta ja Jumalaa, jos ihmisellä on vapaa ratkaisuvalta ja hän kykenisi itsekin vapatumaan pahan vallasta. ” Usko on salattua.” 38 |. Ihminen ylpeys ei voi tulla kokonaan nöyryytetyksi ennen kuin hän tietää, että hänen autuutensa ei ollenkaan riipu hänen omista päätöksistään, tahdostaan ja teoistaan. Jos sen asian voisi käsittää, ei usko olisi tarpeen. Lutherin mukaan ihmisillä on vapaa ratkaisuvalta maallisissa asioissa, ”asioissa jotka ovat hänen alapuolellaan, mutta ei suhteessa Jumalaan, ”ei missään, mikä koskee autuutta tai kadotusta”. Kirja on aina ollut yksi Lutherin kiistellyimmistä teoksista, mutta hän piti itse sitä kaikkein tärkeimpänä. Tähän tapaan kirjaa arvioi muun muassa etiikan professori Yrjö J.E. Usko kohdistuu Lutherin mukaan siihen, mikä ei näy. Uskon ylin aste on Lutherin mukaan siinä, että uskotaan Jumala hyväksi, vaikka ei voida ymmärtää, miksi hän tuomitsee ihmisiä kadotukseen. Pöytäpuheissaan Luther totesi saaneensa esimieheltään ja sielunhoitajaltaan Johan von Staupitzilta neuvon, jonka mukaan väittely predestinaatiosta lakkaa, kun aloitetaan Kristuksen haavoista. Niin kauan kuin ihminen uskoo pystyvänsä pelastuksen asiassa johonkin, hän ei tule sillä tavoin alennetuksi, että voisi tulla autuaaksi. Sidottua ratkaisuvaltaa vaatii Lutherin mukaan sekä ihmisen ylpeyden kukistaminen että Jumalan armon tunteminen. Lutherin mukaan pelastuksen asiassa on todella kaikki luettava Jumalan teoksi ja ansioksi. Uskolle tilaa Luther vastasi Erasmukselle kirjallaan Sidottu ratkaisuvalta. Monien mielestä Luther edusti tuossa kirjassa sellaista predestinaatioeli ennaltamääräämisoppia, jota ei pidetty raamatullisena. Alanen. Jotta uskolle olisi tilaa, täytyy kaiken, mitä uskotaan, olla salattua
Luther ratkaisee ongelman näin: ”Veri on kyllä vuodatettu ristillä, mutta jos sitä ei saarnaamalla vihmottaisi, ei se käytännössä kohtaisi minua. Raamatun kehotukset ja käskyt eivät tarkoita sitä, että ihminen kykenisi niiden mukaan toiminaan. Luther siis opettaa, että pelastus on kokonaan Jumalan työtä. Sen minkä Jumala laissa vaatii, sen hän evankeliumissa antaa. Kokonaan Jumalan työtä Kysymykseen, miksi Raamatussa on niin paljon kehotuksia ja käskyjä, jos ihminen ei kuitenkaan pysty niiden mukaan toimimaan, Luther vastaa, että Raamatun kehotukset ja käskyt puhuvat siitä, ”mitä ihmisten pitää tehdä, eikä sitä, mitä ihmiset voivat tehdä tai mitä he tekevät”. | 39. Mutta nyt hänen verensä kohtaa meidät, kun se sanan kautta tulee meidän luoksemme ja me otamme sen uskolla vastaan, ja näin Henki pyhittää meidät – – Jos uskot, että Kristuksen veri on vuodatettu sinun hyväksesi, tulet autuaaksi.” Näin Luther sanoi luennoidessaan Ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä. Ihminen ei ainoastaan ole sidottu, kurja, vanki ja sairas, vaan sokeudessaan hän luulee olevansa vapaa, itsenäinen ja voimakas. Ihminen voi tehdä monia ratkaisuja elämässään, mutta hän ei voi saada aikaan pelastavaa uskoa eikä siis ratkaista suhdettaan Jumalaan. Ihmisen ongelma ei hänen mukaansa ole vain siinä, ettei ihmisellä ole vapaata tahtoa suhteessa Jumalaan, vaan siinä, että hän kuitenkin uskoo hänellä olevan tuo vapaus. Tämän jälkeen herää kysymys, että jos pelastus on kokonaan Jumalan teko, eikö ihmisellä itsellään ole mitään vastuuta. Jumalan laki kertoo, mitä pitäisi tehdä, jotta ihminen ”oppisi tuntemana synnin” ja huomaamaan ettei hänellä ole kykyä tehdä, sitä mitä Jumala vaatii. Luther palasi tässä yhteydessä hänelle tärkeään Raamatun tulkinnan avaimeen: lain ja evankeliumin erottamiseen
Vaikka pelastus siis on kokonaan Jumalan työtä, ihminen ei ole vailla vastuuta. ”He ovat vastustaneet Pyhää Henkeä, joka tahtoi vaikuttaa heissä sanallaan.” On kuunneltava Kristusta Luther ja tunnustuskirjat varoittavat, ettei tule jäädä pohtimaan vain Jumalan salattua tahtoa. Jos torjumme sen, kun Pyhä Henki haluaa vakuuttaa meille, että meidän syntimme annetaan meille Jeesuksen sovitustyön tähden anteeksi, sitä syntiä ei voi saada anteeksi, koska silloin ei ole muuta uhria meidän edestämme. Kuten apostoli kirjoittaa: ”Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana” (Room. Ainoa vastauksen kaltainen, jonka saamme, kuuluu: pelastuksesta jää osattomaksi se, joka torjuu Jumalan työn, kun Pyhä Henki kirkastaa Kristuksen sovitustyön armon. Kun Pyhä Henki kirkastaa Kristuksen sovitustyön armon, meidän ei tule torjua Jumalan työtä, vaan suostua sovintoon Jumalan kanssa (2. 10:17). Kor. Mitä ihminen siis voi tehdä pelastuakseen. Ehkä juuri tämä on se Pyhän Hengen pilkka, josta Raamattu erityisesti varoittaa. Emme tiedä, miksi kaikki eivät pelastu, vaikka Jumala tahtoo kaikki pelastaa ja vaikka hän on kaikkivaltias. ”On kuitenkin sangen huolellisesti pidettävä erillään se, mitä tästä asiasta on Jumalan sanassa nimenomaan ilmoitettu, sellaisesta, mitä ei ole ilmoitettu.” Tunnustuskirjat puhuvat ennaltatietämisestä ja armovalinnasta. … kun evankeliumia saarnataan, laskeutuu paikalle Pyhä Henki.” Luterilaisissa tunnustuskirjoissa todetaan, ettei uskosta osattomaksi jääminen ei johdu Jumalan haluttomuudesta pelastaa heidät, vaan he ovat itse syypäitä, kun eivät ole kuunnelleet sanaa vaan halveksineet sitä. Ihmisen vastuu on siinä, että hän käyttää näitä armonvälineitä eikä torju niiden kautta tapahtuvaa Pyhän Hengen työtä. Mitä siis olemme saaneet Lutherin seurassa aikaan ja vastauksiksi. Jotkin asiat jäävät meille salatuiksi. Niiden tarkoitus on rohkaista ja lohduttaa. 5:20). Koska emme pysty luopumaan synnistä, tekemään parannusta ja uskomaan Kristukseen, tahtoo Pyhä Henki synnyttää meissä parannuksen ja uskon sanalla ja sakramenteilla. ” Tarkoitus on rohkaista ja lohduttaa.” 40 |. Lutherin mukaan sen, joka tahtoo tulla autuaaksi, on ”kuunneltava Kristusta”. ”Tästä opista saamme siis senkin ihanan lohdutuksen, että Jumala on pitänyt jokaisen kristityn kääntymystä, vanhurskautta ja pelastusta erittäin tärkeänä asiana ja on siitä uskollisesti huolehtinut.” Ihmisen pelastuminen on niin tärkeä asia, ettei Jumala ole jättänyt sitä ihmisen vastuulle. Jumala vaikuttaa sanansa ja sakramenttien kautta. Jumala saa uskon aikaan evankeliumin sanassa vaikuttavan Pyhän Hengen kautta, ”Saarnalla, ei millään muulla, on se suuri kunnia, että se kuljettaa Henkeä
k ys y m ys & v a st a u s | 41. Entä muut pahat asia. Sairaudet ja muut pahat asiat kuuluvat siis tähän syntiinlankeemuksen jälkeiseen maailmaan. Syntiiinlankeemus toi nämä turmiovallat maailmaan. Sairaudet voivat koitua siunaukseksi. Tulevatko sairaudet Jumalalta, kun ”hänen kädestään otamme kaiken”. MIK Ä ASK ARRUTTA A. . Jumalan alkuperäiseen luomistyöhön eivät kuuluneet synti, sairaudet eikä kuolema. Kristitty sairastaa siinä kuin kuka tahansa ihminen. Silti kristitty on syntinen, sairastaa ja kuolee. Kaikissa elämän koettelemuksissa kristitty ottaa vaikeudet Jumalan kädestä. Joskus tapahtuu ihmeparantuminen, joskus tauti väistyy lääkäreiden ja lääkkeiden avulla ja joskus Jumalan sallimuksesta sairaus ei parane. Lähetä kysymyksesi meille osoitteeseen elama@perussanoma.fi. Vastaajana on tällä kertaa teologian tohtori Eero Junkkaala. Vasta taivaassa niistä ollaan täydellisesti vapaat. Nämä eivät kuitenkaan voi tuhota kristittyä, sillä niiden ylivalta on murrettu. Jeesuksen tulo merkitsi voittoa kaikista niistä. Hän kuitenkin rukoilee, että Jeesus parantaisi hänet. Silloin niiden terävin kärki taittuu
Sitä kutsutaankin ”Euroopan Jerusalemiksi”. Pyhä Klement Ohridilainen (840–916) oli merkittävä menneisyyden henkilö. Palvelu on erinomaista. Vuotta myöhemmin tehtiin ryhmämatka Etelä-Albaniaan. Asioidessani viime kesänä autopesulassa muutamat työntekijät alkoivat kiitellä kotimaataan Kosovoa. Hän suositteli matkaa Albanian Durresin hiekkarannoille. Siellä on ollut 365 kirkkoa. Taidehistorioitsija, FT Hanna-Riitta ToivanenKola kertoo: ”Pohjois-Makedonian Ohridissa kannattaa käydä varsinkin varhaiskristillisten mosaiikkien, slaavinkielisen kristillisen kirjallisuuden ja Ohridin ikonimaalauskoulukunnan takia.” Ohrid on Kroatian Dubrovnikin jälkeen Balkanin suosituin matkailukohde. Molemmissa on useita Unescon maailmanperintökohteita. Kun presidentti Martti Ahtisaari oli kuollut, Mentor sanoi uimahallissa: ”Varmaan Ahtisaarelle pystytetään patsas Pristinaan!” Suomella ja suomalaisilla on Kosovossa ja kosovolaisten mielessä erikoisasema: meidän presidenttimme neuvotteli YK:n erikoisedustajana heidän maalleen itsenäisyyden, jonka 115 YK:n 193 valtiosta on tunnustanut – muttei naapuri Serbia. Entisen Pyhän Naumin luostarin kirkko on ikoTuntematon Balkan avautuu lukijamatkalla 42 |. Kuuntelin sanomatta mitään, mutta päätin, että sinne täytyy viedä matkaryhmä! Adnan kertoo: ”Kotimaassani Kosovossa on kaunis luonto, ystävällisiä, vieraanvaraisia ja onnellisia ihmisiä, jotka rakastavat maataan – ja herkullista ruokaa ja huokeat hinnat! Sotamenneisyydestämme huolimatta asiat ovat kääntymässä parempaan suuntaan.” Viime vuodet olen Kauniaisten uimahallissa sattunut yhä uudestaan tapaamaan toisen kosovonalbaanin, ravintolayrittäjä Mentor Shalan. Clementin yliopistossa on tasokas ikonimuseo. Kosovo julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi Serbiasta vuonna 2008. Ortodoksinen kristinusko on sille keskeistä. Serbia vastustaa sitä jyrkästi. Se on laajentunut Pohjois-Makedoniaan ja Montenegroon. Tunnetuimpia albaaneja ovat olleet ateistinen diktaattori Enver Hoxha (1908–85) ja hänen vastakohtansa Äiti Teresa (1910–97). Sen yrittäjäomistaja on kosovonalbaani Adnan Zeqiri. Syksyyn sijoittuvalla kolmannella matkalla tutustutaan Balkanin antiin monipuolisesti. Keskiaikainen Pyhän Johanneksen pieni kirkko rannassa on Ohridin tunnuskuva. Hän on asunut Suomessa 17 vuotta ja tarjoaa työtä nuorille maahanmuuttajatovereilleen. Sillä on yhteinen kieli, mutta se asuu kahdessa maassa, Albaniassa ja Kosovossa. Kesällä 2019 minua palveli uusi nuorimies, joka puhui suomea vain vähän. O len kauan asioinut Espoossa pienessä Auroran autopesulassa ja -huoltamossa. Nyt se suuntautuu länteen. Keksin, että Suomen Raamattuopiston matkapalvelu voisi järjestää ryhmämatkan Albaniaan. m at k a il u Te ks Ti r a im o m ä k el ä ku va sl av ch o m al ez an / u n sp la sh Autohuoltamossa asioidessa virisi idea Albanian-matkoista. Kosovosta monia albaaneja tuli Kosovon sodan johdosta viime vuosituhannen lopussa pakolaisina Suomeen. ”Euroopan Jerusalem” Albaanit ovat yksi kansa. Nyt tämä matkasuunnitelma kutsuu osanottajia toteuttamaan sitä 16.–27.9. Albania ja Kosovo ovat keskustelleet valtiojohdon ylimmällä tasolla maiden yhdistymisestä. Ikivanhassa kaupungissa on monta kulttuurikerrostumaa. Koronapandemia lykkäsi suunnitelman syksyyn 2022. Silloin pienehkö ryhmä sai mahtavan kokemuksen maasta, josta emme juuri mitään tienneet. Albania oli kommunistisen diktatuurin eristämänä vuosikymmeniä ”Euroopan takapajula” ja luopui kommunismista Euroopassa viimeisenä
Apostoli Paavali sanoo Kirjeessään roomalaisille (15:19): ”Olen vienyt päätökseen Kristuksen evankeliumin julistamisen kiertäen kaikkialla Jerusalemista aina Illyriaan saakka.” Illyria on nykyinen Albania. Gra?anican serbialais-ortodoksisen luostarin kirkossa pyrimme järjestämään suomalaisen luterilaisen ehtoollisjumalanpalveluksen. Elbasanissa hevoset ja kauppiaat levähtivät. Tieverkosto oli ulkoisesti avainasemassa myös kristinuskon lähtiessä liikkeelle: se kulki kirjaimellisesti teitä ja erityisesti Via Egnatiaa pitkin. Vierailemme Pristinassa Suomen suurlähetystössä ja suomalaisessa koulussa ja kuulemme rauhanturvaajiemme toiminnasta. Matkaisäntänä on rovasti, TT, VTM Raimo Mäkelä Suomen Raamattuopiston matkapalvelusta ja oppaana suomea puhuva ja Suomessakin paljon työskennellyt Arjon Hila, VTM (Tiranan yliopisto), matkailualan perustutkinto (Savon ammattiopisto), Nordic Tours Albania -matkatoimistosta. nitaiteen aarreaitta. Tutustumme luontoon ja kulttuuriin, menneisyyteen ja nykyhetkeen, kristittyihin ja kirkkoihin. Se vei Konstantinopolista Bosporinsalmelta Adrianmerelle ja Roomaan. Ohridin ohella matkan toisena painopisteenä on Kosovon entinen pääkaupunki Prizren. Avoimeksi jää, menikö hän Illyriaan ”sisälle” vai ainoastaan rajalle. Paavalin kulkema tie Kolmas painopiste on erikoinen: tie. Matkamme kohdealueilla on kesä. Siellä näkyy maan kulttuurin, uskontojen ja elämäntyylien monimuotoisuus. KeskiAlbaniassa se jakautui nykyisessä Elbasanin kaupungissa: etelähaara johti Apolloniaan, pohjoishaara Dyrrhaciumiin (nykyiseen Durresiin). perusteeLLiset tiedot Matkasta hintoineen ja iLMoittautuMisohjeineen on sivustoLLa sro.fi/ Matkat. Matkan vastuullinen toteuttaja on SoileTours. Hänkin kuitenkin käytti Via Egnatiaa. Olemme kulttuuri-, opinto-, pyhiinvaellus-, yhteys-, elämysja virkistysmatkalla. | 43. Muinaisessa Rooman valtakunnassa oli erinomainen tieverkosto. Se oli tärkeä sotilas-, kauppaja käsityökeskus. Matkamme kohteita ovat pääkaupungit Skopje Pohjois-Makedoniassa, Tirana Albaniassa ja Podgorica Montenegrossa, Shkoder Pohjois-Albaniassa ja monet paikat Kosovossa. Pyrimme yhteiseen Jumalan sanan ja rukouksen jakamiseen. Ohridinjärvi on Euroopan vanhin ja syvin järvi. Ohridinjärvi on Euroopan vanhin ja syvin järvi – yli 4 miljoonaa vuotta vanha, 285 metriä syvä – ja Unescon maailmanperintökohde. Sen helmikoruja riippuu monen kuninkaallisen ja muun julkkiksen kaulalla. Tärkein tie oli Via Egnatia. Näin se oli Rooman valtakunnan tärkein kaupunki
ON MUKANA SEURAKUNTALAINEN.FI -UUTISPALVELUSSA N ummen kulttuurisuvussa kukkii luovuus. Nummi (1888– 1980) oli Kiinan-lähetti, tunnustettu valokuvaaja, Suomen Raamattuopiston ja Israelin ystävä. Syytettyinä olivat myös lukuisat toimenpidettä pyytäneet miehet ja naiset. Tämän enempää ei liene syytä kielellisesti ja psykologisesti rikkaan teoksen sisältöä paljastaa. Viime syksyn uutuuteen tartuin aikaisempien perusteella odottavin mielin – enkä pettynyt. Nummi julkaisee kirjoja harvakseltaan: Kiinalainen puutarha (2004) ja Karkkipäivä (2010) olivat arvostelumenestyksiä. Kaikki hänen romaaninsa ovat saaneet kiitosta perusteellisesta pohjatyöstä, syvällisestä ihmiskuvauksesta, varsinkin lapsen maailman koskettavasta avaamisesta. Edetään vuoroin kaltoin kohdellun nuoren naisen, sittemmin höpsähtäneen maineen omaavan Vilja-tädin silmin ja vuoroin lääninetsivän eli viranomaisen tekemien kuulustelelujen välillä. Romaanin rakenne on taitava, vaikka aluksi vaativa. Tutuiksi tulee iso määrä edustajia maalaisyhteisön koko kirjosta. Dramaattinen tapahtuma sysää liikkeelle kaiken aikaa taustalla olleiden koteloituneiden traumojen avaamisen ja käsittelyn. Siinä määrin koukuttava on suomalaiseen 1930-luvun lopun historiaan pureutuva tiiliskiviromaani Käräjät. Hänen poikansa Lassi Nummi (1928– 2012) tunnettiin runoilijana, kääntäjänä ja pitkäaikaisena raamatunkäännöskomitean jäsenenä. Kirja on Nummen mukaan kaikkinensa fiktiota, mutta haastattelujen, lähdeteosten ja arkistojen määrä kirjan lopussa kertoo autenttisuudesta ja uskottavuudesta. k ir ja -a r v io 44 |. Markus Nummi (1959–) on elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija. Romaanin loppuosa kyläläisten kohtaloista talvija jatkosodan aikana ja jälkeen kokoaa lankoja yhteen. Rovasti Yrjö A. Itselleni se oli mennen vuoden kolmen kärjessä, ellei ykkönen. Siinä perusjuonena on Pohjanmaalla poikkeuksellisen laajuuden saanut oikeusprosessi sikiönlähdetystä eli abortteja tehnyttä naista vastaan. reijo huuskonen Kirjavuoden helmi Markus Nummi Käräjät Otava 2024, 575 s
TeksTi sofia Ziessler-korppi kuvaT haasTaTelTavien koTialbumi 46 |. sa m a st a p e r h e e st ä Anne Gröhn, 58 • diasporatyöntekijä • kasvatustieteen maisteri, sisustussuunnittelijan tutkinto • Harrastukset: lukeminen ja musiikin kuuntelu • Perhe: aviomies ja kaksi aikuista tytärtä Lia Piittala, 24 • Valmistumaisillaan oleva englannin kielen opettaja • Töissä kahvilassa, lähetyslapsi • Harrastukset: lukeminen, tanssi ja rento oleilu läheisten kanssa • Perhe: aviomies sekä äiti, isä ja isosisko k e it ä
Lia on ehkä meistä kahdesta sosiaalisempi. Lia näkee herkästi toisten lahjoja ja kannustaa käyttämään niitä. Vahva yhteys anne gröhn & lia piittala. Toisella kentällämme Kaukasiassa Lialla oli IB-lukiossa mahdollisuus aloittaa teatteriopinnot. Meitä yhdistää Lian kanssa myös samanlainen kauneuden taju. Kun Lia oli kolmevuotias, hän sairasteli paljon heikon hygieniatilanteen takia. Vaikka asumme eri paikkakunnilla, meillä toivotetaan huomenta, päivän aikana saatetaan lähetellä kivoja kuvia ja kuulumisia tai rukouspyyntöjä, ja illalla toivotetaan ”Hyvää yötä Jeesus myötä”. Lia on lämmin ja rakastettava. On ihanaa, että niitä sanoja ei säästellä. Lia on analyyttinen ja pohtii asioita tarkasti. Se oli intensiivistä aikaa. Lia oli Bangkokissa viisi päivää tiputuksessa, ja reilun viikon päästä palasimme takaisin Bangladeshiin. Meillä on aina ollut tiivis perheyhteys ja pidämme yhteyttä lähes päivittäin perhechatissa. Hän ei ollut koskaan Suomessa Anne kertoo: | 47 Lähetyselämä maailmalla on hionut Gröhnin perheyhteydestä tiiviin. Herkkyys on vahvuus. Varsinkin, kun Lia oli murrosiässä, meillä syntyi tiukkoja keskusteluja monista aikuiseksi kasvamiseen liittyvistä asioista ja rajoista. Meillä onkin aina sellainen tapa, että kun päätämme puhelun tai keskustelun, sanomme “love you”. Hän myös osoittaa helposti rakkautensa sanoin ja halaa herkästi. Lian ollessa yksivuotias lähdimme toiselle työkaudelle Bangladeshiin. Lennolla itkin, kun katselin sylissäni nukkuvaa hentoa pientä tytärtäni. Usko, temperamenttisuus ja kauneuden taju yhdistävät äitiä ja kuopusta. Joskus hän ui aika synkissä vesissä ja murehtii asioita ehkä liikaakin. Ajattelin, että tältäkö Mariasta tuntui, kun hän katseli kuolevaa poikansa ristillä. Lia on määrätietoinen ihminen, joka tietää, mitä haluaa ja asettaa itselleen riman korkealle. Hän on myös selvästi avarakatseisempi ja ymmärtää enemmän tähän aikaan liittyviä ilmiöitä ja trendejä. Kerran hän sai todella pahan ripulin ja oli jo vakavassa kuivumistatilassa. Hän osaa sanoittaa ajatuksiaan taitavasti. Siellä jatkoimme työtä. Hänellä on läheiset suhteet isosiskoonsa, meihin vanhempiin ja isovanhempiinsa. Bangladesh, ensirakkautemme, oli viedä minulta mieheni mutta myös tyttäreni. Hän on herkkä ja tunteellinen. Samalla hän on valmis tekemään paljon töitä saavuttaakseen tavoittelemansa. Lia on huolehtivainen, ja hän haluaisi, että kaikilla lähimmäisillä olisi hyvä olla. Tietysti myös pyrimme tapaamaan aina, kun se on mahdollista. Että muuten huomenna häntä ei enää ole. Meille molemmille rukous on tärkeää. Olemme molemmat vahvoja ja temperamenttisia luonteeltamme. Myös murehtiminen on meille molemmille luontaista, ja sitä voisimme vähän vähentää. Meitä yhdistää vahva usko Jumalaan ja johdatukseen sekä kristittynä eläminen arjen keskellä. Silloin Englannin suurlähetystön lääkäri kehotti vielä samana päivänä lentämään kolmen tunnin päähän Bangkokiin
Äiti on kuitenkin samanlainen ja hänellä on viisautta ja elämänkokemusta tämän asian kanssa. Olen nähnyt, miten äiti kohtaa ihmisiä ja millainen suhde hänellä on Jumalan kanssa. Minulle tuli siitä hirveän huono mieli, mutta äiti ei välittänyt ollenkaan. Loppujen lopuksi päädyin onneksi tekemään järkevämpiä päätöksiä, jotka tukivat minun uskon elämää, hyvinvointia ja tulevaisuutta. Aikuisuuden partaalla minulla oli hankalaa, ja kamppailin elämäntapojen kanssa. Silloin vanhemmat ja äiti olivat isona tukena. Äiti kuitenkin rakasti ihan hirveästi ja taisteli puolestani. Päätökseni eivät aina heijastaneet uskonelämääni. kotimaan jaksoilla harrastanut teatteria. Nämä ovat tavallaan vaikeita muistoja, mutta niitä voi miettiä nykyään myös kiitollisuudella. Meillä on myös vahvoja mielipiteitä. Vaikka olemme jo aikuisia, äiti huolehtii paljon ja on kiinnostunut meidän elämästä, siitä mitä meille oikeasti kuuluu. Se on ollut tasapainottelun asia aiemmin, mutta nykyään siihen on löytynyt keinot ja konstit. Kun Lia meni naimisiin 2023 ihanan Matiaksen kanssa, se on totta kai tuonut mukana uutta ulottuvuutta myös meidän suhteeseen. Kun kaikki on ympärillä muuttunut, perhe on pysynyt. Meillä on aina ollut hyvä suhde Lian kanssa. Lialta olen oppinut herkkyyttä ymmärtää, että asiat ja ihmiset voivat muuttua. Olemme molemmat herkkiä, ja elämme tunteella. Hän on tunteellinen ja osaa kohdata lapsen tämän näkökulmasta. Niinhän se pitää ollakin ilman muuta. Varmasti elämäni voisi näyttää hyvin erilaiselta, jos äiti ei olisi ollut valmis niihin tilanteisiin ja pitänyt minusta kiinni. Sen olen oppinut häneltä. Olemme keskustelleet näistä jälkikäteen. Lialla on tuoreempia näkökulmia maailmaan ja myös osaamista esimerkiksi teknologian kanssa. Olimme todella ylpeitä hänestä kuten niin usein muutenkin. Aikuisuuden kynnyksellä olleet kasvatukselliset väännöt eivät mielestäni ole jättäneet säröä suhteeseemme. Hän haluaa olla mukana tukemassa mahdollisimman paljon, mitä me sitten kaivataankin. Näytämme samanlaisilta. Joskus otamme yhteen, koska olemme niin samanlaisia. Äidiltä olen oppinut myös olemaan kiitollinen kaikesta kauneudesta ympärilläni. Olemme myös luonteenpiirteiltämme todella samanlaisia. Kukaan muu ei ehkä samalla tavalla ymmärrä niitä kuin oma perhe, koska olemme kokeneet ne samaan aikaan. Myös kaikki ne meidän kokemukset ulkomailla yhdistävät. Jumala on ollut suhteessamme vaikuttamassa silloinkin kun oli rankempia aikoja ja otimme äidin kanssa yhteen. Ihailen Lian taitoa rukoilla kauniisti ja hyvin syvällisesti. Olemme edelleen todella tiiviisti päivittäin yhteydessä. Koen, että Jumala oli noissa tilanteissa vahvasti läsnä ja rukoukset kuultiin. Hän oli vain huolissaan minusta, kohtasi pikkulapsen hädän ja lohdutti: “Ne ovat vain vaatteita, niillä ei ole mitään väliä, tärkeintä että olet äidin lähellä.” Kun muutin Joensuuhun opiskelemaan, minulla oli yksinäistä siellä ja vaikea sopeutua Suomen kulttuuriin. ” Opin äidiltä, että on ok olla herkkä.” Lia kertoo: 48 |. Heti lukion ensimmäisenä syksynä, kun oli rooleihin haku koko koulun yhteistä näytelmää varten, Lia nappasi pääroolin. Hän aina toistaa sitä, että me lapset olemme parasta, mitä hänelle on tapahtunut. Ihailen, miten äiti keskustelee Jumalan kanssa ja pitää häntä mukana arkipäivän asioissa. Se on todella ihailtavaa. Lialla on herkkä ja kaunis sydän. Olemme asuneet ja muuttaneet paljon ulkomailla. Äiti ei voi enää olla yhtä perillä asioista kun aikaisemmin. Olen myös oppinut äidiltä, että on OK olla herkkä. Ja jos vertaan itseäni ja Liaa 24-vuotiaana, hänellä on selkeästi vahvempi ja näkyvämpi usko kuin itselläni tuon ikäisenä. Mutta aina kun tapaan Lian, hän kaivautuu jossain vaiheessa äidin kainaloon. Kerran lensimme jonnekin, kun oksensin äidin päälle. Aina kun soitin, he olivat valmiita tulemaan tapaamaan minua ja veivät vaikka jonnekin kivaan kahvilaan tai katselemaan kauppaan sisustusjuttuja. Siinä vierähtää tovi, kun jutellaan ja ihmetellään maailmaa. Äiti on persoonaltaan luova ja taiteellinen, ja hän rakastaa sisustaa. Eräs muisto äidin huolehtivaisuudesta liittyy siihen, kun olin pieni ja kipeä hyvin usein. Perhe on meille todella tärkeä. Monet vitsailevat, että meistä tietää heti, että olemme äiti ja tytär. Silloin otimme paljon yhteen äidin kanssa. Äiti taas on kasvanut Suomessa maalla. Äiti on lempeä, hurjan rakastava ja hyvin empatisoiva. Eräs erilaisuus meissä on se, että olen kasvanut lapsuuteni ulkomailla. Tämä vaikuttaa meidän olemukseen ja identiteettiin. Äiti ei luovuttanut suhteeni. Olen joskus kamppaillut, miksi tunnen niin paljon tunteita ja miksi jotkut asiat kuormittavat hirveästi. Uskokin yhdistää tietenkin. Näytelmä oli upea ja päärooli sopi Lialle täydellisesti
Pidän sitä tiukkapipoisena ja vähän liian ”lakihenkisenä” teoksena, jonka teksteistä jää liian usein sellainen fiilis, että minulta näin päivän aluksi vaaditaan jotakin lisää. Oli mitä oli, en aio lopettaa tapaani. Luther on kuulemma sanonut, että jos on kova kiire, kannattaa viipyä mahdollisimman pitkään sanassa ja rukouksessa. Pinon muihin kirjoihin kuuluu sellainen vanha erikoisuus kuin H. En edes tiedä, mistä tämä kirja on pöydälleni alun perin tullut, mutta se eräällä tavalla piinaa minua. Kirjoitin sen sisäkanteen: hävitettäväksi. Olen itse päätynyt lukemaan aamuisin kokonaista kirjapinoa, viittä eri hartauskirjaa. Niissä on kullekin päivälle lyhyt raamatunkohta ja alla teksti, jossa selitetään tuota kohtaa tai vedetään siitä johtopäätöksiä. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin sanottava, että hartauskirjojen lukeminen on toisinaan väkinäistä. Te ks Ti pe tr i vä h ä sa rj a kirjoittaja on eLäMä-Lehden toiMituspääLLikkö.. Saatan toisinaan jo epähuomiossa avata sähköpostin, kunnes muistan, mitä pitää tehdä ensin. Tämä on kuitenkin harvinaista. Jokaisen tekstin lopussa on käskymuotoon puettu toimintaohje: ”rukoile virren x säkeistöllä y” tai ”pyydä armolahjoja itsellesi ja muille virrellä 111”. Mainitun Lutherin perinteinen Mannaa Jumalan lapsille on kirjapinossani, ja yleensä aloitan siitä. | 49 k o lu m n i Viiden kirjan taktiikka A ika monilla suomalaisilla kristityillä on tapana lukea päivittäishartauskirjoja. Viimeiset tulevat ensimmäisiksi myös hartauskirjapinossa. Siinä käsitellään monenlaisia teemoja kirkkovuoden kohokohdista hieronnassa tehtyihin hengellisiin oivalluksiin. Toisinaan ei. En osaa sanoa, miten hyvin tämä paradoksaaliselta vaikuttava ohje on toiminut omassa arjessani, mutta olen ainakin yrittänyt. Usein aamulla olisi toimistolla muutakin tekemistä kuin lueskella kirjoja ja rukoilla. Eräs pinoni kirja on Raimo Mäkelän uudehko hartauskirja Jeesuksen kanssa kaikki päivät, jota kirjailija kutsuu ”hengelliseksi lukemistoksi”. Wislöff – Hiljaisia hetkiä. E. Joskus Hän puhuu niin, että tuntuu. Olen koettanut pitää tästä rutiinista kiinni, vaikka mikä olisi. Tällainen konkretia on asiallista ja harvinaista hartauskirjallisuuden genressä. Tällainen ilmiö lienee Jumalan valtakuntaan liittyvissä asioissa aika tyypillinen. ”Ethän tänään sulje sydämesi ovea häneltä.” (Tai muuten.) Päätin yhdessä vaiheessa jo hankkiutua eroon tuosta teoksesta. Totta kai juuri tämä teos tuntuu välillä aivan erityisen osuvalta oman elämäni suhteen ja olen useammin kuin pinon muita kirjoja lukiessani kokenut juuri tämän Wislöffin parissa armollisen Jumalan henkilökohtaista rohkaisua. Olen aikanaan saanut siitä kirjasta konkreettista ja suorastaan profeetallista evästä omaan elämääni, mutta en käy asiaa tässä selostamaan. Tätä ei kuitenkaan ”sallittu”, ja niin tuo vihreä nahistunut kirjanen edelleen lojuu työhuoneessani, valmiina kovistelemaan lukijaansa yhä uudelleen. Millaista elämä olisikaan, jos en lukisi näitä kirjoja. Uskon, että sana vaikuttaa usein salatusti
(Elämä 4/2024) Luukas liittää evankeliuminsa ajan historian henkilöihin ja tapahtumiin. Mutta Raamatussa puhutaan myös kovan kohtalon kokeneesta tyttärestä. Tam ar, 2. 1:5 . 19: 39 40 . 6. r a a m at tu v is a la aT in u T ti m o ju n k k a a la ku va is to ck la aT in u T pe k k a h a rn e Elämä-lehden seuraava numero ilmestyy 2.4.2025 R aamattuvisassamme on kysymyksiä kymmenen, joukossa helppoja ja visaisempiakin. Järjestä perheen kesken tai raamattupiirissä Raamatun tuntemuksen kertaus tietovisan muodossa. (Elämä 6-7/2024) Paavali mainitsee Roomalaiskirjeen lopussa kaksi nimeä, jotka tarkoittavat kolmatta ja neljättä, mitä nimiä yleensä käytettiin orjista. Vastaukset löytyvät sivun alareunasta. (Elämä 2/2024) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 50 |. Uri a, 2. 2:2 . (Elämä 2/2025) Daavidin pojista muistetaan yleensä ainakin Salomo ja Absalom. Ana nia kse n, Ap. (Elämä 9/2024) Kuka toi mirhan ja aloen seosta ja tuli auttamaan Jeesuksen hautaamisessa. Qui rin ius , Luu k. Toinen heistä oli ”sanelun mukaan kirjoittanut tämän kirjeen”. 27: 5760 . 16: 22. Sam . va sta uk set : 1. Tim ,. Tällä kerralla kysymykset koskevat niitä Raamatun henkilöitä, jotka on mainittu aiemmissa Elämä-lehden numeroissa. (Elämä 1/2025) Kuka oli Paavalin työtoverin Timoteuksen äiti, josta Paavali kirjoittaa, että hänellä oli vilpitön usko niin kuin pojallakin. 22: 16. Mikä hän oli nimeltään. 9: 10 – 19. 3. NIk ode mos , Joh . 13. Kuka oli Syyrian käskynhaltijana Jeesuksen syntymisen aikoihin. 4. (Elämä 10/2024) Profeetta Jesaja ennusti, että Messias saisi leposijan rikkaan haudassa. 10 . Kuka hautasi Jeesuksen itseään varten hakkautettuun hautaan. Kymmenen kysymystä Raamatusta Kenet Herra lähetti Damaskokseen tulleen ja näkönsä menettäneen Saul Tarsolaisen (Paavalin) luo. 6:5 -6) 9. t. (Elämä 2/2025) Kun Paavali myöhemmin kertoi tapauksesta, mitkä kaksi (kristityksi tulemiseen liittyvää) asiaa hän sanoo miehen kehottaneen häntä tekemään. (Elämä 8/2024) Niistä seitsemästä, jotka alkuseurakunta valitsi avustuksia jakamaan, muistetaan yleensä vain Stefanos ja mahdollisesti Filippos. Ter tiu s, Roo m. 7. t. ”H uud a avu ksi hän en (Je esu ksen ) nim eä ja ann a kas taa its esi .” Ap. 5. Sam :11 (:15 ) 8. Mikä oli hänen nimensä. Pro kor os, Nik ano r, Tim on, Par men as ja Nik ola os (A p.t. (Elämä 9/2024) Kenen kuoleman Daavid järjesti saadakseen tämän vaimon puolisokseen. Joo sef Ari mat ial ain en, Mat t. Eun ike , 2. 2. Muistatko jonkun muun nimen
o . Välimiehemme tähden Te ks Ti c. ro se n iu s ku va si m o n be rg er / u n sp la sh | 51. Ihmistä ei nyt tuomita ja arvostella hänen oman ansionsa mukaan, vaan tämän Välimiehemme tähden Jumala näkee meidät vanhurskautettuina ja on, hänellä nyt, meihin mielisuosio. Sillä pyhä Jumala, tuhansien maailmojen luoja, otti ihmismuodon ja sovitti maailman synnit, niin että häneen uskova ei huku, vaan saa iankaikkisen elämän. Siis, jos sinun syntisi veriruskeat ovat, niin ne sen uhrin veressä lumivalkeaksi tulevat, ja vaikka ne olisivat niin monilukuiset kuin meren hiekka, niin ne kaikki pois pyyhitään. k r is ti k u n n a n k la ss ik o t J umalan sana sanoo, että me ilman ansiotamme, hänen armostaan, tulemme vanhurskaiksi sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa
PL 15, 02701 KAUNIAINEN