lehti hengellisestä elämästä • jo vuodesta 1929 5 / 2024 • 8 € ”Oma perhe oli suurin haaveeni” Absalom Raamatun komein mies Gospelkulttuuri on muuttunut Miten puuttua kiusaamise en. Aino Viitanen:
herätysliikejohtajat, Sari Essayah ja Pro Fide. Viisikielisen 10v. Ohjelmaa ja toimintaa koko perheelle. Saat valmennusta, motivaatiota, miettimisaikaa ja tukea jatko-opintoja varten JATKIS-OPISTOVUOSI • Alle 18-vuotiaille • Opinto-ohjausta ja tukea oman suunnan etsimiseen • Mahdollisuus opiskella ohessa musiikkia, liikuntaa, Raamattua ja suomen kieltä POLKU KORKEAKOULUOPINTOIHIN • Yksilöllistä ohjausta pääsykokeisiin • Tukea YO-arvosanojen korottamiseen • Avoimen yliopiston opintoja etänä raamattuopisto.fi HENGELLISET SYVENTYMISPÄIVÄT 23.–25.8.2024 Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa ja Järvenpää-talolla. Tervetuloa mukaan! syventymispaivat.fi SROS 85v. Mukana mm. Opiskeluinto hukassa. ja Suomen Raamattuopiston Säätiön 85v.-juhlat
Nykytutkimus on kuitenkin korjannut käsitystä, jonka mukaan kristinuskon alku oli yhtä sekamelskaa ja erilaisia Jeesus-liikkeitä. Raamatussa avioliittoa pidetään nimittäin aina naisen ja miehen välisenä liittona. Saat valmennusta, motivaatiota, miettimisaikaa ja tukea jatko-opintoja varten JATKIS-OPISTOVUOSI • Alle 18-vuotiaille • Opinto-ohjausta ja tukea oman suunnan etsimiseen • Mahdollisuus opiskella ohessa musiikkia, liikuntaa, Raamattua ja suomen kieltä POLKU KORKEAKOULUOPINTOIHIN • Yksilöllistä ohjausta pääsykokeisiin • Tukea YO-arvosanojen korottamiseen • Avoimen yliopiston opintoja etänä raamattuopisto.fi HENGELLISET SYVENTYMISPÄIVÄT 23.–25.8.2024 Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa ja Järvenpää-talolla. Mutta kirkon ykseyden tähden muutokseen tahdotaan lähteä. ja Suomen Raamattuopiston Säätiön 85v.-juhlat. (Mark. Tätäkö todella tahdotaan. Apostolisten kristittyjen ryhmä oli yllättävän yksimielinen näkemyksissään. Se ei myöskään vahvista kirkon ykseyttä vaan hajottaa sen. 14:23.) Jeesuksen sanat avioliitosta ovat selvät ja syvät: aviopuolisot eivät ole enää kaksi yhdessä, vaan kahdesta on tullut yksi. herätysliikejohtajat, Sari Essayah ja Pro Fide. Kirkon tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä.” (Kirkkolaki 2§) Tunnustuskirjoista voimme lukea: ”Yhtä vähän kuin meille tai heille on annettu valtaa muuttaa mies naiseksi tai nainen mieheksi tai tehdä tyhjäksi sukupuolten eroavuutta, yhtä vähän heillä on ollut valtaa erottaa näitä Jumalan luomia toisistaan tai kieltää asumasta yhdessä kunniallisina aviopuolisoina.” (Schmalkaldenin opinkohdat 3:11, pappien avioliitosta) Jeesus itse opetti: ”Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani. Viisikielisen 10v. Luterilainen kirkko perustaa edelleen oppinsa ja elämänsä Raamattuun ja tunnustuskirjoihin: ”Kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Ohjelmaa ja toimintaa koko perheelle. Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen.” (Joh. 10:6– 9, Matt. Erilaisia liikkeitä oli, mutta ne eivät kuuluneet apostolisen kristinuskon piiriin eli perustaneet uskoaan Jeesukseen ja apostoleihin. pääkirjoitus E vankelisluterilaisen kirkon piispat lähettävät toukokuussa kokoontuvalle kirkolliskokoukselle aloitteen kahden erilaisen avioliittokäsityksen samanaikaisesta voimassaolosta. Tämä on ymmärrettävästi aiheuttanut hämmennystä kirkkokansan keskuudessa. Avioliiton murtamisen tielle ei ole luvattu siunausta, koska se ei seuraa Jeesuksen opetusta. Tervetuloa mukaan! syventymispaivat.fi SROS 85v. Päätös tulisi vaikuttamaan varhaiskasvatukseen, rippikouluopetukseen, kirkon käsikirjoihin ja koko ihmiskäsitykseen. Mukana mm. Jotkut sanovat, että kyseessä on kaksi erilaista raamatuntulkintaa. Kirkkoon uiva ideologia ei myöskään siedä kilpailijoita lähellensä. Sleyn lähetysjohtaja Ville Auvinen totesi kuitenkin oikein, että kysymyksessä eivät ole Raamatun tulkinnan erot, vaan syvempi, raamattunäkemykseen liittyvä ero. Mistä todellisuudessa keskustellaan, kun keskustellaan avioliiton teologiasta. Se on kuvaus alkukirkon ajasta asti vallinneesta oppien sekamelskasta ja riitelevien uskovien temmellyskentästä. 19:4–6.) Piispojen kokouksessa yhden klassiseen kristinuskoon pitäytyneen piispan lisäksi kaksi piispaa totesi Raamatun ja kirkon tradition opettavan avioliitosta juuri näin. Pian jäljellä on vain uusi ihmiskäsitys ja tyhjät kirkot. Tämän kirjoitti auki jo arkkiliberaali Heikki Räisänen kirjassaan Raamattunäkemystä etsimässä. Ne, jotka eivät sitä hyväksyneet, eivät olleet apostolisia kristittyjä. Ei nähdä, että itsensä myyvää kirkkoa ei tule arvostamaan maailma, eivätkä kristityt. Uudistajat näkevät, että Raamattu on vain sanoja Jumalasta tai jumalasta, riippuen painotuksesta. He pitivät kiinni sataluvulla syntyneestä ”uskon säännöstä”, joka kuvasi kristillistä uskoa ja evankeliumeja ja jossa näkyi jo apostolisen uskontunnustuksen aineksia. Jumalan sana ja sanoja jumalasta juha.vahasarja@perussanoma.fi Opiskeluinto hukassa
09 5123 9154, petri.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSKUNTA Sari Savela, Lauri Vartiainen, Juha Vähäsarja, Jouni Lallukka, Marja-Kaarina Marttila • TAITTO Tappajahai • KUSTANTAJA Perussanoma Oy • AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN • PAINOPAIKKA Punamusta Oy, Lahti • HINNAT 12 kk:n kestotilaus 67 €, 12 kk määräaikainen tilaus 75 €. alv 24 %. • Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä teksteistä ja kuvista • ISSN 2736-9307 4 | 3 pääkirjoitus Avioliiton murtamisen tie ei ole siunattu 5 jutun takana Kirjan ainekset 6 lyhyet ja nopeat Kolme suoratoistotärppiä 10 haastattelu Lasten ystävän tarina 16 raamatun henkilöt Absalom hurmasi kaikki 19 sivupersoona Papin poika hauskuuttaa 20 henkilö Heikki Sorvari – lestadiolainen vaikuttaja kirkossa 23 raamatun eläimet Valloitusten eläin 24 teatteriarvio Kurjet on elämys 26 elämäntaito Kiusaamiseen on pakko puuttua 30 uskon esikuvia Hienotunteinen Juhani Lindgren Kannessa Kannessa Kannessa Kannessa 32 raamattuopetus Joosuan kirjan ihmeelliset tapahtumat 35 nuoren ääni ”Jumalan suunnitelmaan on hyvä luottaa” 36 teema Gospel on muuttunut mutta voimissaan 41 kysymys ja vastaus Voinko lukea horoskoopin. tä ss ä le h d e ss ä 20 46 95. 42 pientä puhetta Järjettömän esityksen seuraukset 44 tv-arviot Draamasarjoja synnistä 46 samasta perheestä Suku on veljeksille tärkeä 49 kolumni Jaakko Heikkilä 50 raamattuvisa Kymmenen kysymystä Raamatusta 51 kristikunnan klassikot Kaiken hyvän lähde. Hinnat sis. 09 5123 9154, elama@perussanoma.fi • etunimi.sukunimi@perussanoma.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Vähäsarja, 09 5123 9150, juha.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Petri Vähäsarja, puh. Irtonumeron hinta 8 €. 03 4246 5391, perussanoma@jaicom.com • TOIMITUS PL 15, 02701 Kauniainen • puh. VUOSIKERTA vuodesta 1929 • TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh
Sairauksien varjossa ja välillä ”nenä mudassa” hän on tehnyt täyden työuran ensin terveydenhoitoalalla ja lopulta Suomen Raamattuopistossa, jossa hän toimi eläkkeelle jäädessään aluejohtajana. Mitä kaikkea olisi maailmasta jäänyt puuttumaan, jos posti olisi kulkenut. Orpona kasvanut Viitanen sai syntyä maailmaan vain sen vuoksi, että raskaudenkeskeytysluvat jäivät jumiin, koska Posti meni lakkoon. Elämänsä tärkeimmäksi osa-alueeksi Viitanen nimeää kuitenkin äitiyden. Huvittaa vieläkin pojan ilo veteraanien kisoista palattuaan ja laskuvarjohyppyaikeet muovipussilla katolta. ”Äidin huolet ja pojan ilot on hyvin tuotu esille Juho ja Miia Alasaaren koskettavassa jutussa. Kuten lukuisien Raamatun henkilöiden elämässä, kovat kokemukset tekivät Viitasesta julistajan ja Raamatun opettajan, jonka sanoja kuunnellaan. Siltä tuntui myös, kun kuuntelin Aino Viitasen tarinaa. Kirjapalkinnon saa arvonnan perusteella Margit Ruotsalainen. Myös Samasta perheestä -juttu Juho ja Miia Alasaaresta oli pidetty. 09 5123 9154, petri.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSKUNTA Sari Savela, Lauri Vartiainen, Juha Vähäsarja, Jouni Lallukka, Marja-Kaarina Marttila • TAITTO Tappajahai • KUSTANTAJA Perussanoma Oy • AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN • PAINOPAIKKA Punamusta Oy, Lahti • HINNAT 12 kk:n kestotilaus 67 €, 12 kk määräaikainen tilaus 75 €. Ainakin kolme lasta, viisi lastenlasta ja yksi lapsenlapsenlapsi. Puhumattakaan Aino Viitasen omasta elämästä. 09 5123 9154, elama@perussanoma.fi • etunimi.sukunimi@perussanoma.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Vähäsarja, 09 5123 9150, juha.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Petri Vähäsarja, puh. Huumori on ilon kukka”, eräs lukija kirjoitti. VUOSIKERTA vuodesta 1929 • TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh. Lähetä vastauksesi 19.5. alv 24 %. Onnea voittajalle! kerro meille mikä tämän lehden jutuista liikutti, puhutti tai hermostutti eniten. ”Elämän kirjoa parhaimmillaan”, juttua kommentoitiin. ju tu n ta k a n a Te ks Ti pe tr i vä h ä sa rj a E lämäntarina-tyyppisiä haastatteluja tehdessä tulee toisinaan mieleen, että haastatellusta pitäisi tehdä lehtijutun sijaan kirja. ”Huumori on ilon kukka” 95. mennessä osoitteeseen petri.vahasarja@perussanoma.fi. Vastaajien kesken arvotaan kirjapalkinto Perussanoman uutuusvalikoimasta. Irtonumeron hinta 8 €. 03 4246 5391, perussanoma@jaicom.com • TOIMITUS PL 15, 02701 Kauniainen • puh. Hinnat sis. Syli ja sanoma N umeron 4/2023 parhaan jutun äänestyksessä eniten ääniä sai Tuula Portinin haastattelu otsikolla Elämän arvaamattomuus jättää jäljen. Hän on antanut omille lapsilleen sen, mitä ei itse saanut: sylin ja sanoman lasten ystävästä. 42 pientä puhetta Järjettömän esityksen seuraukset 44 tv-arviot Draamasarjoja synnistä 46 samasta perheestä Suku on veljeksille tärkeä 49 kolumni Jaakko Heikkilä 50 raamattuvisa Kymmenen kysymystä Raamatusta 51 kristikunnan klassikot Kaiken hyvän lähde. • Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä teksteistä ja kuvista • ISSN 2736-9307 | 5 32 raamattuopetus Joosuan kirjan ihmeelliset tapahtumat 35 nuoren ääni ”Jumalan suunnitelmaan on hyvä luottaa” 36 teema Gospel on muuttunut mutta voimissaan 41 kysymys ja vastaus Voinko lukea horoskoopin
Kätilö 8. Ammatteja listauksessa oli 379 ja vastaajia 2200. Se oli viimeisellä sijalla 379. Erikoislääkäri 3. Palopelastaja 4. Pastori 289. Kaikkein vähiten arvostettu ammatti listauksen mukaan oli bloggaajan tai vloggaajan ammatti. TOP 10 1. Sairaanhoitaja 6. ko on n u T sa ri sa v el a am ir re za ja m sh id be ig i / un sp la sh Kirkolliset ammatit eivät yllä Suomen Kuvalehden teettämässä ammattien arvostuslistauksessa kovin korkealle. Kappalainen 301. Arkkipiispa 186. Neurologi 5. Suomen Kuvalehti 4/2024 ly h y e t & n o p e at 6 |. Tutkimus toteutettiin vuoden 2023 lopussa. Silmälääkäri 10. Mitä ammatteja suomalaiset arvostavat. Aineenopettaja 177. Kirkkoherra S uomen Kuvalehti tutki kahdeksannen kerran, mitä ammatteja suomalaiset arvostavat. Eläinlääkäri 9. Kanttori / urkuri 210. Diakoni / diakonissa 189. Erityisluokanopettaja 7. Kirurgi 2
Gal. Ja kuinka ollakaan kohta Pasasta vastaan tuli pakettiauto, joka toi juuri tuota kyseistä kaivattua tuotetta.” Keskisuomalainen 29.3.2024 LAINATTUA | 7. Tämän sanan yhteyteen liittyy usein kehotuksia. Sanaa vaeltaminen käytetään Raamatussa kuvaamaan kristityn ajallista elämää. – Käyn sunnuntaisin ehtoollisella, ja sillä tavalla liityn 2 000 vuotta vanhaan traditioon. ly h y e t & n o p e at vstaajista rukoili kerran päivässä am ir re za ja m sh id be ig i / un sp la sh HERÄÄ VALVOMAAN 50 VUOTTA SITTEN Vaeltakaa Hengessä ”Vaeltaminen, liikkuminen on ajankohtaista nykyajan ihmiselle. Vastustaisin, jos sitä alettaisiin muuttaa.” www.kirkkojakaupunki.fi ” [Leena] Pasanen kuvaa eläneensä katastrofin partaalla, mutta samalla keskellä mysteeriä. Yhä nopeammin ja vaivattomammin pääsemme siirtymään paikasta toiseen. Pappi saa mielellään olla ihan tavallinen pappi, ei julkkispappi. 5:25 ’Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme.’ Keille tällaiset kehotukset on annettu. Vaeltaminen on tiellä olemista. Ymmärrän, miksi sen täytyy olla tietynlainen. 5:16 apostoli Paavali kirjoittaa ’Vaeltakaa Hengessä niin ette lihan himoa täytä’ sekä Gal. Kun (tansanialaisen) sairaalan viimeinen hyla-maitojauhe-erä oli jaettu äideille, ei auttanut kuin rukoilla. Ilmeistä on, että ne kohdistuvat niihin, jotka ovat kohdanneet Ylösnousseen Jeesuksen: Jeesus oli opettanut ja ohjannut opetuslapsiaan siihen saakka, kunnes hänen taivaaseenastumisensa jälkeen Pyhä Henki annettiin heille olemaan Puolustajana, totuuteen johdattajana. Edellä kulkijana Jeesus Kristus, ja Hänen seuraamisensa merkitsee Hänen jalanjälkiinsä astumista, vaeltamista aivan lähituntumassa Häneen.” Taru Panula Herää Valvomaan -lehdessä 5/1974 KUUSANMÄKI ” Kun [Tuomas] Enbuske menee messuun, hän haluaa, että kyseessä on tavallinen messu, ei sambamessu
w ik im ed ia co m m on s yl e ku va pa lv el u T Poimintoja suoratoistopalveluista 8 |. Mukana on myös näkemyksiä teologeilta ja historiantutkijoilta. Yle Areena Ulkolinja: Pako Pohjois-Koreasta Y le Areenassa esitettävä Madeleine Gavinin lähes kaksituntinen dokumenttielokuva Ulkolinja: Pako Pohjois-Koreasta (Beyond Utopia, Britannia 2023) rakentuu kuin jännitystarina, mutta erotuksena viihteestä tämä elokuva on totisinta totta. Äidin huoli näkyy Ulkolinjan dokumentissa. Dokumentti on kuvattu juuri ennen koronapandemiaa ja se sisältää runsaasti salaa kuvattua materiaalia. Äidin huoli on valtava. Dramatisoituja jaksoja dokumentissa ei ole, mikä tekee siitä vielä vaikuttavamman. Florence Nightingale syntyi yläluokkaiseen perheeseen ja hänen odotettiin avioituvan jalosukuisen miehen kanssa ja perustavan perheen, mutta hän valitsi vanhempiensa kauhuksi epäsovinnaisen tien eikä avioitunut koskaan, vaan halusi seurata kutsumustaan. Pohjois-Koreasta piirtyy dokumentissa erittäin karu kuva. Historia: Florence Nightingale F lorence Nightingale (1820– 1910) oli modernin sairaanhoidon uranuurtaja, jota kiinnosti lääketiede ja matematiikka jo nuorena tyttönä. Usko Kristukseen antoi hänelle rohkeuden seurata kutsumustaan omistautua sairaiden hoitamiseen. Poika onnistuu pakenemaan, mutta jää kiinni Kiinassa. Netflix ly h y e t & n o p e at k8 / un sp la sh Florence Nightingale. Nightingale oli myös tilastotieteen pioneeri. Dokumentissa kerrotaan viiden hengen perheen pakomatkasta Pohjois-Koreasta Thaimaan kautta Etelä-Koreaan. Perhe on kuvannut Kiinaan päästyään videon, jossa se pyytää pastori Kimiltä apua. Etelä-Koreaan paennut äiti joutui aikoinaan pakomatkalla jättämään poikansa ja haluaa nyt saada 17-vuotiaan nuorensa luokseen Etelä-Koreaan. Dokumentissa kerrotaan myös toisesta tarinasta, joka ei pääty hyvin. Vastoin aikakauden henkeä hän valloitti naisena merkittävän ammatillisen aseman miesten hallitsemalla alalla ja perusti ensimmäisen sairaanhoito-oppilaitoksen. Yle Areena Testamentti: Mooseksen tarina N etflixin uudessa kolmiosaisessa dokudraamasarjassa seurataan Mooseksen elämää Egyptin prinssinä, profeettana ja kansanjohtajana. Maa on kuin jättimäinen vankila, jossa ihmisille syötetään hurjia tarinoita totena. Yle Areenan dramatisoitu dokumentti kuvaa hienosti Florence Nightingalen elämän vaiheita ja saavutuksia. Loikkareita auttava, eteläkorealainen pastori Seungeun Kim, joka johtamansa Caleb Mission -järjestön kautta auttaa pohjoiskorealaisia loikkareita, saa perheeltä yhteydenoton
Puolet Suomen kunnista on asukasmäärältään pienempiä ja puolet suurempia kuin mediaani. Keskimääräinen kuntakoko vuonna 2022 oli 18 006 asukasta. Rukoilkaa joka hetki Hengen antamin voimin. Pysykää valveilla ja rukoilkaa hellittämättä kaikkien pyhien puolesta. Kuntien mediaanikoko on 5 879 asukasta. TOUKOKUUN LUKU RAAMATUNKOHTA Ef. ” ” k8 / un sp la sh | 9. ly h y e t & n o p e at 5879 S uomen kunnat ovat kooltaan keskimäärin melko pieniä. 6:18 Tehkää tämä kaikki rukoillen ja anoen
10 | 10 | Suomen Posti meni jumiin, koska Aino Viitasen oli määrä syntyä maailmaan. Postilakkotyttö TeksTi petri vähsarja kuvaT jani laukkanen
| 11
Aino pyysi postittamaan sen. Aino tapasi toisinaan äitiään ja kävi kerran katsomassa tämän teatteriesitystä. Pari viikkoa myöhemmin äiti kuoli. Äidillä oli mielenterveysongelmia, hoitojaksoja sairaalassa. Isä pysyi mysteerinä. Hän oli myös parturi-kampaaja. Tai oikeastaan pakotti. 12 | Lapset ja perheet ovat olleet lähellä Aino Viitasen sydäntä. Sanoin äidille, että olen antanut kaiken anteeksi, Aino kertoo. Ei ole tiedossa, kuka anoi. Lupa kuitenkin myönnettiin. – Puhuimme siitä, että elämä antaa jokaiselle erilaiset eväät. Vähän ennen äidin kuolemaa Aino ja hän saivat sovittua epäselvät asiat. Äiti kertoi, että hänellä on Raamatun välissä Ainon isän kuolinilmoitus. Siitä sai rahaa. Työmies ja taiteilija kohtasivat. Hän näytteli teatterissa ja oli aikanaan voittanut Pohjoismaiden nuorten runokilpailun. Hän on halunnut antaa muille sitä, mitä ei itse ole saanut.. Elettiin vuotta 1958, kun Rovaniemelle rakennettiin voimalaitosta. Viimeisen puhelun aikana Aino tivasi äidiltä isästään. Kun päätös pantiin postiin, alkoi postilakko, ja kirje jäi jumiin. Taiteilijalle anottiin lääkintöhallitukselta raskaudenkeskeytystä. Avioliiton ulkopuolinen lapsi oli tabu. Aborttiin ei olisi pitänyt saada lupaa, jos äiti olisi terve. T aiteilija asui Rovaniemellä. – En tiedä, kuka nimen antoi, mutta kummitätini nimi on Aino. Äiti paljasti, ettei ollut voinut kertoa isästä mitään, koska tämä oli naimisissa, ja avioliiton ulkopuolinen suhde oli ollut ”hirveä häpeä”. Äidin nimi oli Liisa. Työmiehiä tuli eri puolilta Suomea. Tytön nimeksi tuli Aino. Kun se pääsi perille, raskausviikot olivat niin pitkällä, että aborttia ei enää saanut tehdä. Siitä sai mitalin
Ainon ollessa 9-vuotias viisikko muutti Rovaniemeltä Keski-Suomeen. Ainon tehtäväksi tuli laulaa rouva Titolle lastenlaulu: ”Tili-Pikkunen oli vain pieni hyttynen ja Taru Takkunen oli mehiläinen”. Ja kerran rannalla: joku lapsista hukkui. Myöhemmin yksi jengi kävi käsiksi. Aino oli vilkas lapsi. Nokkospuskaan putoaminen. Hän meni Jyväskylän kristilliseen opistoon kansankorkeakouluun ja sieltä sairaanhoito-oppilaitokseen. ” Muistan rouva Titon tuoksun.” | 13. – Isovanhemmat sanoivat, että ylivilkas. Ne pienet väläykset, joita hänestä puhuttiin, olivat negatiivissävytteisiä, Aino arvioi. – Sain häneltä karkkirasian. Ensimmäiset muistot ovat sieltä. Emäntäkoulussa asui monta tyttöä samassa kämpässä. Tuula-niminen ystävä pyysi Ainon mukaansa sinne. Juhlissa oli myös lähes kuusi vuotta Ainoa vanhempi Heikki, Ilmavoimien soittokunnan perustajajäsen, käyrätorven ja bassokitaran soittaja. Siellä asuivat myös Ainon eno ja täti. Sitä edeltäneessä toimituskeskustelussa Ainolle tuli olo, että ”voi kun tuo pappi siunaisi meidät myös tässä tilanteessa”. – Olen kalkinnut sikalan seiniä, nostanut porkkanaa, kutonut raanun ja tehnyt rohdospellavasta kangaspuilla pyyhkeen, Aino selostaa opintojen ulottuvuuksia. Uusivuosi upseerikerholla Kun emäntäkoulu päättyi, Aino oli 16-vuotias. Kyseessä oli sisäoppilaitos. Usein, kun ukki oli käynyt Ainoa katsomassa, Aino itki perään. Jugoslavian diktaattori Tito vieraili puolisonsa kanssa Suomessa vuonna 1964, ja Titon puoliso Jovanka seurueineen saapui Rovaniemen lastenkotiin vierailulle. Aino valmistui 18-vuotiaana vastaanottoja osastoavustajaksi. Eeppisiäkin muistoja on. – Muistoni lastenkodista ovat ikään kuin hätää. – Meillä oli kaksoishäät, joissa vihittiin myös Heikin veli. Sinä päivänä, kun Aino täytti 19 vuotta, oli Tikkakosken upseerikerholla uudenvuodenjuhla. Heidän viikkorahojaan, lomamatkojaan ja siskojaan ja veljiään. Kerrossängyissä nukuttiin. He eivät siis olleet mitään rakennusmiehiä. – Ja häpesin ontuvaa ukkiani. Vihkiminen tapahtui Kristiinankaupungin kirkossa. Toi hopeatoffeeta. Ensimmäinen työpaikka oli sairaalan vuodeosasto Tukholmassa. Nyt häpeän sitä, että häpesin. Sinne otettiin avioliiton ulkopuolella syntyneitä vauvoja. Ontuva ukki Kun koulu alkoi, 6-vuotias Aino muutti ukille ja mummille asumaan. – Koulussa kadehdin luokkatovereideni nuoria ja kauniita vanhempia. Laulu rouva Titolle Aino lähetettiin syntymänsä jälkeen lastenja kodinhoitajakoulun opiskelijoiden hoidettavaksi. – Heti ensimmäisenä päivänä vastaan tuli puistossa porukka, jolla oli mukanaan kirves. Lisäksi Tukholman metrossa liikkui sarjamurhaaja, joka oli puukottanut useita naisia. Ainon tultua mummi jäi varhaiselle eläkkeelle. Kunnioitus hengellisiä asioita kohtaan oli mummolan peruja, koska täti piti siellä kotiseuroja, vaikka ”isovanhemmat eivät olleet uskossa”. Aino miettii hetken, kun kysyn, oliko vapaa-aika vilkasta. Hoidoksi kuuma kylpy ja käsky olla hiljaa. Aino oli vasta 12-vuotias, kun hänet lähetettiin Aitoon Emäntäkouluun Luopioisiin. – Heikki oli siellä kaverinsa kanssa ja alkoi minua kivittelemään. – Isäni kuolinpäivä on sama kuin minun syntymäpäiväni, uudenvuodenaatto. Mutta en minä Jumalaa unohtanut silloinkaan, kun mentiin tanssipaikoille ja tultiin liian myöhään takaisin. Kivittelemään. Hän oli eri maailmasta kuin lastenkodin hoitajat, Aino kertoo. Ukki työskenteli konemestarina. – Minulle on kerrottu, että aina, kun alettiin laulaa virsiä, itkin niin lohduttomasti, että minut piti poistaa tilanteesta. Sihteerin töitä ja lääkärien avustamisia sekä muuta potilastyötä. Parempiakin muistoja on. Vuoden päästä Aino sijoitettiin rovaniemeläiseen lastenkotiin. – Äitini oli vaiettu aihe. Kuolinilmoituksen näkeminen oli minulle tärkeää. – Kyllä me puntiksella käytiin. Suomeen palattuaan Aino työskenteli sairaaloissa ja terveysasemilla. – Muistan hänen hajuvetensä tuoksun. Rakas ukki, äidin isä, vieraili välillä. – Itse asiassa sain asuntolasta potkut. – No siis halusi tutustua! Häitä vietettiin vuonna 1983. Asuin koulun loppuajan toisaalla vuokralla
– Siitä ei tullut mitään. – Raskausaikana minulle tuli näky, jossa esikoisemme oli jo pieni lapsi. Siitä pitäisi kertoa Heikille. Majesteettinen ääni Aino alkoi odottaa esikoistaan. Silloin Aino kuuli ”majesteettisen” äänen. Aino ajatteli, ettei pyhäkoulusta ole hyötyä, jos siitä ei jää mitään mieleen. Se oli huippuhetki. Ainon suurin haave oli oma perhe. Ja että pitäisi osata. – Ajattelin, että pidän vielä yhden ja sitten lopetan. – Halusin kertoa Jeesuksesta. Mikä on elämän tarkoitus. Aino päätti kelvata Jumalalle. He vastasivat, etteivät muista. Hän kävi kauppaa Jumalan kanssa: ”Anna minulle lapsia, niin annan elämäni sinulle.” – Se oli typerää, mutta Jumala suostui siihen. Hän nosti kasvonsa ja alkoi kysellä: Äiti, miksi me olemme olemassa. – Tajusin, etten osaa vastata. Luovutin, polvistuin ja sanoin Jumalalle vihaisena, että hyvä on, näytä sinä sitten, miten kristittynä eletään. Viitasille syntyi kolme tytärtä. – Se oli sillä sipuli. Heikki sanoi, että ei hän sen vuoksi halua erota. 14 |. – Siitä alkoi vimmattu etsintä. – Heikki on myöhemmin kasvanut uskoon ja on nyt kristitty. – Hän kysyi, miten aiot kasvattaa lapsesi. Aino tarttui vihkiraamattuunsa. ”Kuhan et mulle puhu”, hän lisäsi. Aino koki tulleensa uskoon. – Kun olimme jo lähdössä, pappi sanoi, että mitä jos siunaisin teidät. – Kerran kysyin tytöiltä, mitä pyhäkoulussa puhuttiin. Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Se oli minulle suora puhuttelu, ja jatkoin pyhäkoulujen pitämistä. Ristin alle Aino alkoi pitää pyhäkoulua Tikkakosken seurakunnassa. Minua ärsytti, mutta annoin hänen sanoa asiansa. Hänen silmiinsä osui 1. Väsyin yrittämiseeni. Sinä, jolla ei ole minkäänlaista maailmankatsomusta. Hän katsoi silmiin ja sanoi, että Jeesus tuolla taivaassa pitää siitä, että hänestä opetetaan lapsille. Sillä kerralla eräs lapsi häiriköi opettamista toistuvalla viittaamisella. Korinttilaiskirjeen jae: ”Jos uskovalla naisella on aviomies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, vaimon ei pidä jättää miestään.” – Otin asian puheeksi, kun olimme menossa nukkumaan. Sanoin, että minusta on tullut kristitty, haluatko edelleen olla kanssani. – Yritin olla ihana vaimo ja naapurin mummolle kiltti. Hekin kävivät pyhäkoulussa ja seurakunnan kerhossa. Halusin elää hyvää elämää, jotta voisin jotakin tarjota Jumalalle
– Nyt vedetään Palokkajärveä ympäri. Ja mahdollisimman moni heidän mukanaan, Aino sanoo. Ensin hän toimi lapsija perhetyön tekijänä, sitten aluetyöntekijänä KeskiSuomessa ja lopulta aluejohtajana. – Olin innokas ja mustavalkoinen. Tikkakoskelta Viitasen perhe muutti Laukaaseen, Vehniän kylään. – Lapsuutenikin on risti, koska vailla olemisen tunne ja rakkauden puute vaikuttavat edelleen, vaikka olen saanut oman perheen. Niin ihmeellinen on armo. ” Jumala puhuu lasten kautta.” – Jumala puhuu lasten kautta, Aino ajattelee. – Ei Jumala halua voimaamme, vaan hän haluaa heikkoutemme. – Radioraamattupiiristä on tullut todella paljon palautetta, Aino kertoo. Sitten elämään tuli risti. Ainolla on ollut sydämen toimintaan vaikuttavia tulehduksia, vaikea astma, rytmihäiriöitä ja allergioita. – Mikään ei ole ihmisen varassa. – Sehän tässä ihmeellistä onkin. Lisäksi Aino laulaa Lux Auribus -lauluyhtyeessä ja pyöräilee. Hän kannustaa tutustumaan Jeesukseen. – Kuvioon tulivat kirkkovaltuusto ja toimikunnat. Hän teki sairauksista huolimatta täyden työuran. – Koska olen joutunut itse pärjäämään pienestä pitäen, ilman sairauksia voisin ajatella, että omat tekemiseni ratkaisevat kaiken. – Teemme työtä itsenäisesti mutta myös s e u r a k u n nan ja kunnan kanssa. Mutta ihmiset eivät tiedä, miten olen arjessa mennyt nenä mudassa. Yhdistys tukee perheitä ja lasten kristillistä kasvatusta. – Jokainen, joka haluaa, saa syntinsä anteeksi ja pelastuu. | 15. Paikan nimi on Lepola. Ehkä Jumalan on täytynyt antaa minulle sairautta, jotta ymmärtäisin, etten ole itseni varassa, Aino pohtii. Tärkeintä on ollut kertoa lapsilleni hänestä. Aino kuvailee, että sairastelu vaikuttaa ajatteluun, hengelliseen elämään ja persoonaan. Hän on myös pitänyt toistakymmentä vuotta Radioraamattupiiriä Eero Junkkaalan ja Riitta Lemmetyisen kanssa. Hän haluaa itse riittää meille, Aino Viitanen vakuuttaa. Kun en ole lapsena saanut tarpeeksi rakkautta, haluan hukuttaa kaikki lapset siihen. – Kuljen adrenaliinikynän kanssa, ja välillä olen ensiavussa, kun en saa henkeä. Ainosta tuli Laukaan seurakunnan aktiivi. Kävin seurakunnan maallikkokoulutuksia. – Hän haluaa itse riittää meille. Elämänsä tärkeimmäksi tehtäväksi hän nimeää kuitenkin äitiyden. Hän kiteyttää, ettei Jumala halua voimaamme, vaan heikkoutemme. Eläkkeellä Aino aikoo jatkaa perustamansa Kanssasi kasvamaan -yhdistyksen työtä. Kaikki on armoa. – Tärkeintä on ollut siunata lapsiani, ottaa heidät syliin ja sanoa, että isä ja äiti rakastavat, mutta on myös Jeesus. – Mutta 30 ikävuoden jälkeen en ole nähnyt tervettä päivää myöskään fyysisesti. Meillä on tupa, sauna ja nukkuma-aitta järven rannalla. Ainolla ja Heikillä on kolme lasta, viisi lastenlasta ja yksi lapsenlapsenlapsi. Yli 20 vuotta sitten Aino siirtyi terveydenhuoltoalalta Suomen Raamattuopiston palvelukseen. Neljä polvea Nyt Aino on jäänyt eläkkeelle. Jumala antaa jokaisen hengenvedon. – Suurin rukousaiheeni on, että lapsemme miehineen ja lapsineen pelastuisivat
Hänen mielestään oli jo aika vaihtaa tuo isäpappa-fossiili johonkuhun nuorempaan ja pätevämpään hallitsijaan. Raamattu kuvaa seuraavia neljää vuotta sanomalla, että ”Absalom varasti Israelin miesten sydämet”. Asia oli muutaman ruumiin arvoinen. Daavid rakasti yhä Absalomia suuresti; tämä ei sen sijaan näytä välittäneen paljoakaan isästään. r a a m at u n h e n k il ö t 16 | Te ks Ti m a il is ja n at u in en ku va pe k k a r a h ko n en. 14:25). Sen jälkeen hänen olikin paettava maasta, koska Mooseksen laki langetti murhaajalle kuolemantuomion. Siis Absalomiin itseensä. Heille Absalom alkoi vihjailla, että hänen isänsä langetti jatkuvasti vääriä tuomioita. Tällaisen Prinssi Uljaan oli helppo saada kannattajia, kirjoittaa Mailis Janatuinen. Viiteen vuoteen eivät isä ja poika tavanneet toisiaan, ja sitten kun he tapasivat, ei Daavid rangaissut Absalomia murhasta sen enempää kuin aikaisemmin Amnonia raiskauksesta. (15:6*.) Jokaisessa maassa on oikeusjuttunsa hävinneitä ja hallintoon tyytymättömiä ihmisiä, ja heitä oli myös Daavidin valtakunnassa. Ja jollei vallanvaihto voisi tapahtua ilman verenvuodatusta, niin vuotakoon veri sitten. Hänen tragediansa alkoi siitä, kun hänen isoveljensä Amnon raiskasi kylmäverisesti hänen pikkusiskonsa Tamarin. Lopulta Absalom ryhtyi tositoimiin ja julistautui Hebronissa Israelin kuAbsalom – Daavidin surunlapsi Nuori Absalom oli koko Raamatun komein mies. Se onnistuikin hänelle kolmen vuoden kuluttua, kun hän sai otetuksi veljensä hengiltä omilla kutsuillaan. Tämä myyräntyö jatkui vanhenevan kuninkaan nenän alla kokonaista neljä vuotta. Ennen pitkää Absalom ryhtyikin suunnittelemaan vallankumousta. Kaikki tiesivät siitä, mutta kukaan ei kertonut asiaa Daavidille. Sam. Tällaisen Prinssi Uljaan oli helppo saada itselleen kannattajia. A bsalom oli ikäjärjestyksessä Daavidin toinen poika. Koko asia haudattiin hiljaisuudessa. Absalom tietenkin raivostui siskoparkansa puolesta ja alkoi hautoa kostoa. Nuori Absalom oli, ei vain koko Israelin, vaan myös koko Raamatun komein mies, ”ylistetty kiireestä kantapäähän, ei mitään virhettä missään” (2
Ei mennyt kauaakaan, kun Daavidin korviin kantautui kauhea uutinen: ”Israelin miesten sydämet ovat kääntyneet Absalomin puolelle.” (15:13.) Daavid tajusi, ettei sotaa voitaisi välttää ja että Absalom oli päättänyt tappaa hänet, oman isänsä. Se oli vakava virhe. Hyvä lukijani, miltä sinusta tuntuisi, jos kuulisit lapsesi hautovan murhasuunnitelmia pääsi menoksi. Absalomin neuvonantaja näet kehotti tätä makaamaan julkisesti isänsä sivuvaimojen kanssa. ninkaaksi. Pasuunaan puhallettiin, ja salaliitto levisi kulovalkean tavoin ympäri maata. | 17 ” Salaliitto levisi.”. Daavidin ei auttanut muu kuin paeta sydän särkyneenä Jerusalemista, ettei kaupunki joutuisi taistelutantereeksi. Kovin oudolta tuntuu se, että kuningas päätti olla ottamatta mukaansa kymmentä sivuvaimoaan. Pappeja ei kutsuttu paikalle, joten nuori mies ”kruunasi” itse itsensä ja uhrasi omat teurasuhrinsa. Se olisi todella kipeä isku päin vanhan kuninkaan kasvoja ja osoittaisi koko maailmalle, että Absalomissa oli kuin olikin miestä vallankumouksen loppuun saattamiseen
Mutta sen me tiedämme, että Absalom oli uskovan isän poika. Absalom ei varmastikaan ollut niin tyhmä, ettei olisi tajunnut tilanteensa vakavuutta: ennemmin tai myöhemmin hänet löydettäisiin tammesta riippumasta. 18 | ” Prinssi joutui väärälle tielle.”. Monesti Absalom oli osallistunut uhritoimitukseen temppelin pihalla ja laulanut psalmeja yhdessä isänsä ja veljiensä kanssa. 51:3*). Niin, Daavid ei ollut pystynyt olemaan pojilleen moraalisena esikuvana, mutta hän oli toiminut heille armon esikuvana. Ja sitten kun sinusta aika jättää, he kyllä muistavat, miten tartuit syntiesi keskeltä Raamattuun ja virsikirjaan, kävit Sanan kuulossa ja osallistuit ehtoollisen viettoon. Niin, hyvä lukijani, jollet sinä ole voinut näyttää lapsillesi hyvää esimerkkiä Jumalan käskyjen mukaisesta elämästä, niin voit toki toimia heille esimerkkinä Jumalan armon suuruudesta. Sellaista spektaakkelia, joka sitten seurasi, ei Israelin kansa ollut nähnyt koskaan ennen eikä tulisi koskaan näkemäänkään. Nuori prinssi oli joutunut väärälle tielle, koska hänen isänsä oli ollut huono lastenkasvattaja ja äitinsä täysi pakana, ja koska isoveli oli raiskannut hänen rakkaan pikkusiskonsa, eikä häntä ollut siitä rangaistu. ”[Hän] otti kolme keihästä ja iski ne Absalomin rintaan, kun tämä vielä elävänä riippui tammessa.” (18:14.) Eikä siinä kaikki, vaan kenraali järjesti Absalomille vielä rikollisen hautajaisetkin. Varmaan prinssi rimpuili puussa koettaen irrottaa itsensä sen tiheistä oksista. Huusiko hän sydämessään tältä armoa. Joukot kohtasivat toisensa tiheässä metsässä. Näytä lapsillesi, että tarvitset Jeesusta ja hänen anteeksiantamustaan. Eräs soturi näki kapinallisten johtajan tammessa riippumassa ja meni kertomaan siitä kenraali Joabille. ”Jos isä / äiti sai suuret puutteensa anteeksi, niin ehkä minäkin saan…” Myönnä siis tehneesi väärin silloin, kun todella teit väärin. Absalomin elämässä näkyi synnin turmiovalta harvinaisen selvästi. Mutta Joab ei Daavidia pelännyt. Valmistautuiko tuo paljon rikkonut mies nyt kohtaamaan Jumalaansa. Kaikki sotilaat kuulivat kuninkaan sanat ja tajusivat, että tämä rakasti yhä Absalomia ja halusi antaa hänelle vielä yhden mahdollisuuden. Absalom tiesi hyvin, että juuri noilla sanoilla hänen isänsä oli rukoillut armoa langettuaan huoruuteen ja murhaan. Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee Mutta kertomus Absalomin viime hetkistä ei ole vielä lopussa. Tukka oli kuitenkin liian paksu ja tammenoksa liian vahva – hän ei päässyt irti. Sen parempaa perintöä et voisikaan heille jättää. Ehkä Herra vastasi noihin rukouksiin lisäämällä pojan elämään puoli tuntia armonaikaa. Ehkä niistä oli jäänyt hänen mieleensä soimaan jokin säe, johon hän saattoi tarttua kuoleman edessä. Ei, prinssin ruumis heitettiin kuoppaan keskelle metsää kuin eläimen raato, ja sen päälle kasattiin iso kiviröykkiö. Lähettäessään pientä armeijaansa rintamalle vanha kuningas esitti sille liikuttavan pyynnön: ”Kohdelkaa minun vuokseni varoen sitä poikaa!” (18:5). Sitä me emme tiedä. Tuuhea tukka ja arvaamaton muuli koituivat isäänsä vastaan nousseen prinssin kohtaloksi. Tämä suuttui ja kysyi, miksei viestin tuoja ollut tappanut Absalomia siihen paikkaan. Hän itse valitsi väärin; vastuu oli hänen. Vaikkapa tämä: ”Jumala, ole minulle armollinen hyvyytesi tähden, pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden…” (Ps. Olihan Daavid rukoillut lastensa – myös Absalomin – puolesta myöhään ja varhain. Ja kuitenkaan Absalom ei voi viimeisellä tuomiolla siirtää syyllisyyttään kenenkään muun kontolle. Hänen äitinsä oli pakana, ja hän oli itsekin elänyt kuin pakana, mutta hänelle oli kuitenkin opetettu lapsesta lähtien Jumalan sanaa. Ehkäpä se onkin kaikkein tärkein perintö, jonka hän – tai ylipäänsä kukaan isä tai äiti – voi lapselleen jättää. Hän ei tahtonut suoda Daavidille edes sitä pientä lohtua, että tämä olisi saanut haudata poikansa sukunsa maalle Betlehemiin. ”Absalomille pystytettiin [palatsin] katolle teltta, ja hän meni isänsä sivuvaimojen luo koko Israelin nähden.” (16:22.) Isä ja poika sodassa Vallankumouksesta ei ollut vielä kulunut montakaan päivää, kun sisällissota oli jo ovella. Kävi näet niin, että Absalom tarttui hiuksistaan tiheäoksaiseen tammeen ja jäi riippumaan maan ja taivaan välille muulin sännätessä pois hänen altaan. Entäpä jos isän esimerkki kutsui nyt poikaa turvautumaan elämän viime metreillä samaan Jumalan armoon. Mies oli kuitenkin kuullut rintamalle lähtiessään kuninkaan pyynnön eikä suostunut suurin surminkaan koskemaan tämän poikaan. Paitsi tietysti siinä tapauksessa, että hän siirsi viime hetkellä rikoksensa Jumalan Karitsan kontolle – hänen, joka ottaisi kerran kantaakseen koko maailman kaikki synnit
Vitseissäni puhun mieluummin itsestäni kuin muista, ja omista kommelluksistani. Onko kuitenkin jokin tekstilaji, joka sinulta ei luonnistu. Miten toivoisit seurakuntien ja kristillisten järjestöjen kehittävän viestintäänsä. Yllätyin, että kirkkokansa antaa kehuja, kriittikkiä ja ideoita enemmän kuin tavanomainen stand up -yleisö. Useimmiten huomaan lukevani Luukkaan tai Johanneksen evankeliumia. Sillä saralla yksi idolini on Seinfeldin luoja Larry David, jonka 12 vuotta jatkunut komediasarja Curb Your Enthuasism lähentelee neroutta. Olet suunnitellut Amanda Hiekkataipaleen kanssa stand up -kiertuetta seurakuntiin ja kysellyt ideoita siihen myös niiden yleisöiltä. Itselleni ne ovat ”siunaa Jeesus tennispallomme”. Niissä on osaavia tekijöitä, mutta kehittämisen kannalta olennaista on se, että vastuuta jaetaan. Kotielämään kuuluivat iltaja ruokarukoukset, mutta uskontoa ei tuputettu. Mitä on takkiin tarttunut. Hyvän – minuun ainakin. Vuonna 2022 teologi Ville Kormilainen nauratti yleisöä Stand up -tulokkaitten kutsukisassa. Siunaa, Jeesus, tennispallomme P al st al la es it el lä än tu n n et tu ja h en ki lö it ä u u d es sa va lo ss a. Voisitko elää ilman sosiaalista mediaa. | 19 si v u p e r so o n a Kun varttuu papin poikana, millaisen jäljen se ihmiseen jättää. Kaksi viimeisintä ovat keskeisimmät. Te ks Ti er ja ta u r ajo k in en ku va v il le ko rm il a in en En tahdo loukata.” ”. Sain kasvaa seurakunnan keskellä, ”peruskristillisessä” maailmassa. Olet tuottelias ”sanaseppo”. Mikä ammatti on sinulle näistä läheisin: tietokirjailija, viestintäammattilainen vaiko stand up -koomikko. Kaipaan nykyään yhä vähemmän somea, vaikka huomaankin sen imevän aikaa ihan huomaamattomasti. Ehdottomasti. Toukokuussa 2024 hän isännöi Kirkon juhlien klubi-iltaa. ilmaista Klubi-iltaa tampereen GliVelabissa Klo 22.30. Myötähäpeä ja huumori samassa paketissa. Aikuisiällä olen arvostanut tuota perintöä. Harmillista, että paljon kiitoksia saaneen kirjan painos on loppunut ajat sitten. Live-yleisö kertoo sen naurullaan tai pysymällä hiljaa. Ville Kormilainen ja Visa Viljamaa isännöiVät KirKon juhlissa pe 17.5. Ne kuvaavat koiran mielenmaisemaa lyhyesti ja ytimekkäästi. Paljon tärkeää palautetta. Missä menee hyvän ja huonon huumorin raja. Teen työkseni sekä stand upia että viestintää, jossa varsinkin tekoäly kiehtoo ja antaa uutta intoa tekemiseen. Viestintää voi ja pitää olla monenlaista. Millainen huumori ja kenen esittämänä sinua itseäsi naurattaa. Romaanin kirjoittaminen ei ole toistaiseksi onnistunut, vaikka aihioita ja lähtöjä on ollut useita. Mistä Raamatun jakeesta tykkäät ja miksi. Mitkä ovat osuvimmat sanat Koiraihmisen rukouskirjassa jossa olet toinen kirjoittaja. Itse en tahdo jutuillani tieten tahtoen loukata
Hänen mielestään 11 lapsen kanssa pärjäämisessä ei ole ollut ”mitään ongelmaa”. Se tuntui pahalta, Sorvari muistaa. Lapset ovat olleet siunaus, Heikki pohtii. – Tiesin, että nyt asiani ovat oikein, kun olen tällä tavalla uskomassa. Mutta ei meillä ei ole ollut mitään kasvatusmetodeita. – Jotenkin niin, Heikki nauraa. – Kovasti häntä odotettiin. – Tein parannuksen 15–16-vuotiaana, ja siitä lähtien olen innolla ollut mukana. Lapsia tuli lisää. – Meille lapsi on Jumalan lahja. Uskomassa jälleen Heikin äiti oli vanhoillislestadiolainen, isä ei. Vaimo varmaankin vastasi, että ”emme”. – Pettymykset seurusteluasioissa ensimmäisenä opiskeluvuonna aiheuttivat ajautumisen tavalliseen teekkarielämään. Isommista oli paljon apuakin. Puolentoista vuoden kuluttua typeryydet saivat jäädä. Sitten Heikki aloitti opiskelut Teknillisessä korkeakoulussa. Parannukseen Heikkiä ajoi tuttujen uskovaisten porukka. Esikoinen kuoli kolme viikkoa ennen laskettua aikaa. – Sain palaamisen armon, Heikki kertoo. – Yhdellä lapsistamme oli koliikki, ja se oli kolmen kuukauden ajan karmeaa. ”Lestadiolaisten arvostus on lisääntynyt kirkossa” ” Sain palaamisen armon.” 20 | Vanhoillislestadiolainen kirkkopoliitikko Heikki Sorvari sanoo, että lestadiolaiset ovat kirkossa mukana niin kauan kuin sen puitteissa voi ”julistaa omantunnon mukaisesti Jumalan sanaa”.. Toinen runsaan vuoden päästä ja sitten kahden vuoden välein. Ja pääsin. – Meni käymään synnyinseuduillaan Alajärvellä. Tein typeryyksiä, ja koko ajan minulla oli niistä paha mieli. Parannuksen tekeminen tarkoittaa uskoontuloa. Siinä ne lapset ovat vain olleet mukana. E spoolaisella diplomi-insinöörillä Heikki Sorvarilla on 12 lasta, joista 11 on elossa. Juttelin siellä vanhan tuttuni kanssa. – Voi olla, että olen aliarvioinut, mitä vaimo on joutunut tekemään. Aluksi meille ei selitetty, mistä kuolema johtui. – Vaimoltani kysyttiin neuvolassa, ettekö ymmärrä mitään ehkäisystä. – Minä ihailin heidän elämäänsä ja toivoin pääseväni siitä osalliseksi
Hän ei oikeastaan osaa sanoa, miksi. Heikin äänisaalis oikeutti varasijaan. – No, niin sanotusti uskomassa. – Minulla ei ollut mitään tietoa siitä, millaista seurakuntaneuvostossa on. Heikki osallistui. Kysymys huvittaa Heikkiä. Virheitä olen kuitenkin tehnyt. Heikki Sorvari, 75 • Asuu Espoossa • Diplomi-insinööri, seurakuntaneuvos • Espoon seurakuntien kirkkovaltuustossa ja seurakuntaneuvostossa vuodesta 1996, Yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana 10 vuotta ja Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajana viime kauden • Kirkolliskokouksen talousvaliokunnan jäsen 2008-2023 • Kirkkohallituksen täysistunnon jäsen 8 viime vuotta | 21 Heikki Sorvari on halunnut luottamustoimissa taistella perinteisen avioliiton puolesta.. h e n k il ö Ja sen jälkeen olet ollut parannuksen tiellä. Onneksi meillä on mahdollisuus tehdä parannusta joka päivä. Kun eräs seurakuntaneuvostossa vaikuttanut vanhoillislestadiolainen sitten muutti pois Espoosta, Heikki kutsuttiin hänen tilalleen. Vaikuttajaksi Vuonna 1994 tuttava silloisessa Kanta-Espoon seurakunnassa pyysi Heikkiä osallistumaan seurakuntavaaleihin. Lapsuudesta oli jäänyt käsitys, että he ovat tosi pahoja ja punaisia. ”Lestadiolaisten arvostus on lisääntynyt kirkossa” Te ks Ti ja ku va pe tr i vä h ä sa rj a Sain palaamisen armon.” kuka. – Suurin järkytys oli, että siellä oli kaksi vasemmistolaista
Sellainen sen pitäisikin olla. Sakramentit kirkolla on, ja ehtoollinen on oikea, vaikka piru sen antaisi. – Totta kai. Tähän raamatulliseen opetukseen ei mahdu opetus samaa sukupuolta olevien aviollisesta suhteesta. – Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Rosila, josta tuli myöhemmin eduskunnan talouspäällikkö. Kirkossa on suuri määrä lestadiolaisia pappeja ja kanttoreita. – Se saa pohtimaan, mihin kirkkoa ollaan viemässä. – Lestadiolaisten asema ei poikkea muista kirkon jäsenistä. Espoon kirkkovaltuustossa vaikutti myös Pertti J. – Kotiseudullani oli pitkään perinteenä, että muut herätysliikkeet vastustivat, jos kirkkoherraksi ehdotettiin lestadiolaista. Lestadiolaisten arvostus on lisääntynyt, Heikki arvioi. Tilanne on täysin polarisoitunut. Teimme ehdotuksia ja saimme asioita eteenpäin, Heikki kuvailee. Kirkkopolitiikassa Heikki Sorvari on halunnut ajaa ennen kaikkea kahta asiaa: sen että avioliitto pysyisi miehen ja naisen välisenä ja sen, että seurakuntien lähetysmäärärahat jaettaisiin kaikille kirkon lähetysjärjestöille. – Meillä on yhteinen ”vihollinen” eli liberaalit. Sorvari on ollut 8 viime vuotta myös Kirkkohallituksen täysistunnon jäsen. Muutos kertoo kirkon liberalisoitumisesta ja irtautumisesta Raamatusta opin, uskon ja elämän ohjeena. – Minulla suurin syy pysyä kirkossa on, että saisi näille ihmisille turvan toimia, Sorvari kertoo. Sorvari sanoo, että ”jos selän takana puhutaan, siitä ei tarvitse murehtia”. – Ennakkoluulot ja syrjimiset ovat yksittäisiä ja marginaalisia. – Rukoukseni on, että Jumalan sanan mukainen opetus saisi edelleen säilyä kansankirkossa, ja että kirkko säilyisi kirkkona. Molemmissa on ollut tekemistä, eikä tekeminen ole riittänyt. Piispojen uusin kannanotto poikkeaa vuoden 2008 Rakkauden lahja -kannanotosta radikaalisti. – Muutamien piispojen toiminta ja sanatkin ovat jo aiemmin tehneet selväksi, että Raamattu ei ole heille uskon ja elämän ohje, Sorvari sanoo. – Mutta myös liberaalit ovat yhdistäneet voimansa. ” Mihin kirkkoa ollaan viemässä?” 22 |. Heikin sydämellä on ollut myös kirkon eläkerahastoon ja keskusrahastoon kerättävien seurakuntakohtaisten maksujen ”yhdenvertaistaminen”. Lähetysmäärärahoja on monissa seurakuntayhtymissä siirretty pois järjestöiltä, joissa ei hyväksytä naispappeutta ja samaa sukupuolta olevien avioliittoa, kuten esimerkiksi Sleyltä, Kansanlähetykseltä ja Kylväjältä. – Hallinnollisessa valmistelussa oli monia epäkohtia, ja Pertti huomasi ne heti. Tänä vuonna sinne valittiin ensimmäinen lestadiolainen kirkkoherra. Onko kuitenkin hyvä, että kirkossa on muitakin kuin lestadiolaisia. Sorvarille kirkko merkitsee ”insti tuutiota, joka hoitaa sille säädetyt tehtävät kirkkolain mukaan”. – Mutta pian huomasin, että juuri nämä kaksi jäsentä olivat sydämestään mukana kirkon rakentamisessa. Tämähän on ollut kansankirkko. Hän vaikuttaa vuonna 2014 perustetussa Yhdessä matkalla -valitsijayhdistyksessä, joka toimii kaikissa Espoon seurakunnissa. Hänen kirkkopoliitikon urastaan tuli mittava. Hän on uurastanut saadakseen Raamattuun ja luterilaiseen uskoon sitoutuneita lähtemään ehdokkaiksi seurakuntavaaleissa. ”Arvostus on lisääntynyt” Entä miten Sorvari kokee lestadiolaisten aseman kirkossa. – Se oli yhtymän taloudelle siunaus. Pidämme suuressa arvossa sitä, että saamme toimia kirkossa. Yhteistyömme sujui hyvin. Yhteinen vihollinen Luottamustoimissaan Heikki on ehtinyt saada aikaan yhtä ja toista. – Kirkko antaa puitteet yhteistyölle ja tilaisuuksien järjestämiselle kirkoissa. Tänä keväänä hän jää kirkolliskokouksesta pois. Heikki on toiminut Espoon seurakuntien luottamustehtävissä vuodesta 1996 ja vuodesta 2008 kirkon ylimmässä päättävässä elimessä eli kirkolliskokouksessa. Eräs merkittävä asia oli kalliin leirikeskushankkeen torppaaminen Espoossa. Hiljattain näin tehtiin myös Espoossa. – Ja valtion korvausten jakaminen seurakunnille juuri siihen tehtävään, mihin se on tarkoitettu, Heikki lisää. Rosila oli Sorvarin mukaan ”hyvä tyyppi”, jonka kanssa löytyi heti yhteys. Piispainkokouksen tuoretta ehdotusta kahden erilaisen avioliittokäsityksen samanaikaisesta voimassa olemisesta Sorvari pitää paitsi ”mahdottomana” myös ”surullisena”. – Toistaiseksi olemme saaneet elää kirkossa niin kuin uskomme, hän jatkaa
Kristuksen omilla on aina enemmän ”tulisia vaunuja ja ratsuja” kuin vihollisella. Hevosajoneuvot olivat härkien ohella suuressa osassa maailmaa käytännössä ainoita maakulkuneuvoja. Hevonen on voiman ja valloituksen esikuva. Ja mies, joka seisoi myrttien keskellä, lausui ja sanoi: ’Nämä ovat ne, jotka Herra on lähettänyt maata kuljeksimaan.’” (Sak. H evosen (Equus caballus, hepreaksi Sus) luontainen ympäristö on aukea ruohomaa, jossa se elää laumoissa. Hevonen vaunuineen esiintyy myös jumalallisena ajoneuvona, jonka avulla profeetta Elia nostettiin taivaisiin hänen näkemättä kuolemaa. Hän tahtoi varoittaa Israelin valtakunnan johtajia yltiöpäisestä sotavarustelusta: ”Mutta älköön kuningas hankkiko itselleen paljon hevosia älköönkä viekö kansaa takaisin Egyptiin hankkiakseen paljon hevosia, sillä Herra on teille sanonut: ’Älkää enää palatko tätä tietä’” (5. 17:16). Niin Voiman ja valloituksen esikuva r a a m at u n e lä im e t minä kysyin: ’Mitä nämä ovat, Herra?’ Enkeli, joka puhutteli minua, vastasi minulle: ’Minä näytän sinulle, mitä ne ovat’. Ja hänen silmänsä olivat niinkuin tulen liekit, ja hänen päässään oli monta kruunua, ja hänellä oli kirjoitettuna nimi, jota ei tiedä kukaan muu kuin hän itse, ja hänellä oli yllään vereen kastettu vaippa, ja nimi, jolla häntä kutsutaan, on Jumalan Sana. Sotaratsuin varusteltu armeija näyttäytyi voittamattomana. 19:11–14.) | 23 Te ks Ti m ik a po u ke ku va n n eh ri n g / is to ck. Sakarjan kirjan näky kertoo, kuinka Herran lähettämät ratsut kulkevat ihmiskunnan keskellä toteuttamassa Herran suunnitelmaa: ”Minä näin yöllä, katso, mies ratsasti punaisenruskealla hevosella, ja hän seisahtui myrttien keskelle laaksoon, ja hänen jäljessänsä oli punaisenruskeita ja punaisia ja valkeita hevosia. Vasta 1. Millään muulla eläimellä ei ole ollut niin suurta sotilaallista merkitystä kuin hevosella. Tämä käy ilmi Israelin paetessa Egyptistä: ”Ja egyptiläiset, kaikki faraon hevoset, sotavaunut ja ratsumiehet ja koko hänen sotajoukkonsa, ajoivat heitä takaa ja saavuttivat heidät leiriytyneinä meren rannalle” (2. Kuitenkin Jumala on suurempi. Ja häntä seurasivat ratsastaen valkoisilla hevosilla taivaan sotajoukot, puettuina valkeaan ja puhtaaseen pellavavaatteeseen.” (Ilm. Ja katso: valkoinen hevonen, ja sen selässä istuvan nimi on Uskollinen ja Totinen, ja hän tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa. Moos. Se on nopea ja kestävä juoksija. ”Ja minä näin taivaan auenneena. Moos. (Ilm 6:3–4.) Raamatussa kuvatut henkimaailman ratsut kuvastavat myös henkivaltojen sotatilaa. 1:8–10.) Kun Herra sallii viimeisinä aikoina vitsausten kohdata ihmiskuntaa, nämäkin kuvataan sotaratsuina: ”Ja kun Karitsa avasi toisen sinetin, kuulin minä toisen olennon sanovan: ’Tule!’ Niin lähti toinen hevonen, tulipunainen, ja sen selässä istuvalle annettiin valta ottaa pois rauha maasta, että ihmiset surmaisivat toisiaan – –”. 14:9). Hevonen ja ihminen ovat pitkään eläneet yhdessä. maailmansodassa panssarivaunut syrjäyttivät hevosen tärkeimpänä hyökkäysaseena. Raamattu sanoo, kuinka Hänellä on Valkea ratsu, joka on jo lähetetty voittamaan. Kuitenkin Herra säästi kansansa ja tuhosi hyökkääjät
Hänkin olisi halunnut kirjoittaa muttei voinut. Hänen toinen rouvansa oli kirjailija Hilja Haahti (1874–1966), hyvin tunnettu kristillisestä uskostaan, jota välittyi myös hänen romaaneistaan ja runoistaan. Hän ja veljet, kansanrunouden tutkimuksen professori Kaarle Krohn (1863–1933) ja säveltäjä Ilmari Krohn (1867–1960), lienevät syvimmin omaksuneet kodin hengellistä perintöä, vaikkei näytelmä tuo sitä esiin niin kuin ei sitäkään, että isä, kansanrunouden tutkimuksen professori ja runoilija (nimellä Suonio) Julius Krohn (1835–88), oli myös merkittävä virsirunoilija: omia, muokattuja ja suomennettuja virsiä häneltä on nykyvirsikirjassakin 35. Näytelmässä miehet – isän ja veljien lisäksi kaksi aviopuolisoa – on leikattu ohuiksi: heite at te r ia r v io Te ks Ti ra im o m äk el ä ku va te pp o jä rv in en Kurjet – suomalaista teatteria parhaimmillaan ” Äidin hahmo riipaisee.” Tiina Puumalainen ja Hanna Suutela: Kurjet Kansallisteatteri, pieni näyttämö 24 |. Hänen tuotantoaan miehen kirjailijasisaret eivät arvostaneet, vaikka hän olikin ”painosten kuningatar”. Olen tiennyt, että hän oli spirit(ual)isti. Vasta aivan viime aikoina minulle on selvinnyt, kuka hän oli, ja nimenomaan hänen sisartensa yhteydessä. Rinnakkain he lausuvat yleisölle yksilöllisen monologinsa ajatuksistaan ja tunteistaan. Sen kaikki jäsenet tahtoivat osaltaan määrätietoisesti rakentaa kansallisesti heräämässä ollutta Suomea tutkimustyöllä, kirjoittamalla ja säveltämällä. T ultuani uskoon 1956 aloin lukea hengellistä kirjallisuutta. Sisaruksilla oli vahvat perhesiteet huolimatta ajatusten ja uskon erilaisuudesta ja sisarkateudesta. Myös Helmin ja Ainon elämässä oli traagisuutta. Helmi oli naimisissa monilahjakkaan ja monitouhuisen tutkijan ja yhteiskunnallisen vaikuttajan Emil Nestor Setälän (1876–1956) kanssa mutta otti eron, kun ei enää jaksanut tämän itsekeskeistä välinpitämättömyyttä vaimoa kohtaan. Sukunimi on tunnetun kulttuurisuvun, mutta entä Aune. Yhdessäkin he pohtivat kirjoittamisen kutsumustaan ja pakkoaan. Hänen hahmonsa riipaisee näyttämöllä. Pian tuli norjalaisista käännöskirjoista vastaan suomentaja Aune Krohn. Muut sisaret ovat Helmi Krohn (1871–1967) ja Aino Kallas (1876–1956). Krohnin suku siirtyi Saksasta Rügenin saarelta Pietarin kautta Viipuriin. Hän jäi suhteellisen nuorena äkillisesti leskeksi viisilapsisen katraan kanssa, joutui muuttamaan paratiisillisesta kotikartanosta Kiiskilästä Viipurista Helsinkiin ja sairasti vakavaa masennusta 30 vuotta. Suvusta tuli hyvin suomenmielistä. Sisarusten lisäksi näyttämöllä on Ainon ja Aunen äiti Minna. Lapsuudessani näin yhden hänen kirjansa. Tasapainoisimmalta, kypsimmältä ja avoimimmalta sisarukselta vaikuttaa Aune, perheetön, äitinsä omaishoitajana 20 vuotta toiminut, vähiten tunnettu (1881–1967). Hän haaveili säveltämisestä muttei voinut toteuttaa sitä. Ilmari Krohnin nimi esiintyy virsikirjassa seitsemän kertaa. Aino Kallas rakastui tulisesti Eino Leinoon (1878– 1926) mutta pysyi miehensä ja suuren perheensä kanssa – ja joutui ottamaan vastaan rakastettunsa kuolinviestin. Hänestä tuli maailmankuulu romaanikirjailija. Sisarukset kirjoittivat koko ikänsä: ”Ei päivää ilman piirtoa.” ”He elivät kirjoittaakseen ja kirjoittivat elääkseen.” Aino avioitui virolaisen diplomaatin kanssa ja sai sukunimekseen Kallas. Mutta luetaanko häntä enää Suomessakaan. Nyt kolmikosta on tehty onnistunut ja vaikuttava näytelmä Kurjet Suomen Kansallisteatterin Pienelle näyttämölle. Helmi Krohn lienee nykyään tuntematon. Hänkin on näyttämöllä
Näytelmän kehyksenä on yksi kuvitteellinen päivä: syntymäpäiväjuhla vuodenvaihteessa 1933–34. Runsas musiikki ja näyttämökuvat tukevat kokonaisuutta. dän luonnettaan ei kuvata. Kevätkauden näytännöt on loppuunmyyty. Kurjet toteuttaa tätä tarkoitusta erinomaisesti. Elokuusta alkaen Kurkien kokemiseen on seuraavat mahdollisuudet. Kulttuuria luodaan kirjoittamalla, ja se myös säilyy, vaikka sen tekijät ajan myötä unohtuvat. Heitä on myös hyvä nostaa unohduksesta. Heidän piirtonsa kuitenkin vaikuttavat. Pitkittäisleikkaus jää puuttumaan: näytelmän kestäessä he eivät muutu. Aineiston runsaudenpula on myös ongelma. Lain mukaan Kansallisteatterin tarkoituksena on muun muassa mahdollistaa uutta kotimaista teatteritaidetta. Kurjet on hallittu, johdonmukainen ja rikas kokonaisuus, jossa on sekä pysähtelevää runollista filosofointia että niin karnevalistista menoa, että katsojalla voi olla vaikea pysyä perässä. Naisnäyttelijöiden suoritukset ovat erinomaisia. Samat näyttelijät esittävätkin useita mieshahmoja. Henkilöistä nähdään senhetkinen poikkileikkaus. ” Näytelmän kieli on kaunista.” | 25. Se on suomalaista teatteria parhaimmillaan. Kirjoittajat Tiina Puumalainen, joka on myös ohjannut esityksen, ja Hanna Suutela, joka oli 16 vuotta teatterintutkimuksen professori ja on nykyään Tampereen Työväen teatterin väliaikainen taiteellinen johtaja, ovat kuitenkin onnistuneet erinomaisesti. Teos on myös ylistystä kirjoittamiselle, kirjalle ja lukemiselle keskellä pinnallista kuvan ja melun valtaaikaa. Repliikit lienevät kyllä kuviteltuja. Perusteita heidän nostamisekseen näyttämölle on siis paljon. Harvinaista herkkua on näytelmän kieli: luontevasti puhuttua, kaunista suomen kirjakieltä, ei kirosanoja, ei rivouksia. Tällainen tekee sisällön luotettavaksi. Se osoittaa heidän kansallista merkittävyyttään. Näyttämöllä olevia henkilöitä Suomen kansallisbiografia kuvaa 23 sivulla. Hekin olivat lahjakkaita ja saivat paljon aikaan, mutta tässä he ovat taustalla. Näytelmän pohjana on vahvaa tutkimusta, erityisesti kulttuurihistorian ja elämänkerronnan dosentti ja yliopistonlehtori Maarit Leskelä-Kärjen väitöskirja Kirjoittaen maailmassa: Krohnin sisaret ja kirjallinen elämä (2006)
Lapset eivät välttämättä tajua syyllistyvänsä kiusaamiseen. Koulukiusaaminen on jälleen kerran noussut julkiseen keskusteluun Vantaan Viertolan koulun traagisen kouluampumistapauksen seurauksena. Joskus riittää pelkkä oppilaan pu1. 26 |. Meillä on koulussa Yhdessä yhteistyöllä -tiimi, joka puuttuu kiusaamistilanteisiin. Yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta vahvistetaan eri keinoin. 4. Kun toisen tuntee paremmin, se estää kiusaamista. Törnävän koulussa on tällä hetkellä reilu 230 oppilasta ja luokka-asteet ovat 1–4 lk. 3. Sellaisia ei ennen ollut. En osaa sanoa, onko kiusaaminen lisääntynyt, mutta se on saanut uusia muotoja. Myös kotien ja koulujen tiivis yhteistyö on tärkeää. Nyt kiusaamisesta on tullut manipulatiivisempaa ja sitä on vaikeampi havaita. Ohjelman avulla oppilaita suojataan väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osallistamalla heitä. Oletko havainnut, että koulu-urasi aikana koulukiusaaminen olisi muuttanut muotoaan. Kiusaamista piilotellaan, eikä sitä aina tunnisteta eikä tunnusteta kiusaamiseksi. Urani alkuaikoina kiusaaminen oli fyysisempää ja helpompaa havaita. Koulukiusaaminen on vakava asia ja sen kitkemiseksi on ponnisteltava ja sitä kouluissa tehdäänkin päivittäin. 2. Meillä on Seinäjoella Yhdessä yhteistyöllä -toimintaohjelma, joka sisältyy koulujen toimintasuunnitelmaan. Kiusaaminen on jonkin verran raaistunut. 2. Koulussa tehdään selväksi, ettei kiusaamista sallita missään muodossa. 5. Millä tavoin tyttöjen ja poikien harjoittama kiusaaminen eroavat. Vuoden 2021 ja 2023 luvut kertovat kiusaamisen lisääntyneen selvästi. Koulun toimivalta päättyy kouluun. Miten kiusaamiseen liittyvä vaikenemisen muuri voitaisiin sinusta murtaa. 1. Puuttumisessa on erilaisia vaiheita. Miten. Kaikki keinot käytössä kiusaamisen kitkemiseksi. T erveydenja hyvinvoinninlaitoksen säännöllisesti toteuttaman kouluterveyskyselyn mukaan vuodesta 2008 lähtien aina vuoteen 2019 koulukiusaaminen väheni, minkä jälkeen hyvä kehitys päättyi. Oppilas voi painaa sitä nimettömänä, jos hän havaitsee kiusaamistilanteen. Oman työnsä ohella hän on turvallisuuden ja hankkeiden vastuurehtori Seinäjoen alueella. Miten koulussanne puututaan koulukiusaamiseen. Millaisia haasteita kiusaamisen kitkemisessä on. Avoimuus murtaa vaikenemisen kulttuuria Kimmo Rantanen toimii Törnävän koulun rehtorina Seinäjoella. Rehtorit Kimmo Rantanen Seinäjoelta, Jouni Hörkkö Espoosta ja Timo Savela Raahesta kertovat millä keinoin. Törnävän koulussa otettiin käyttöön ensimmäisenä Suomessa turvatolppa, joka on pihalle asennettu älyliikennemerkki. Kysyimme kolmelta rehtorilta, joilla kaikilla on pitkä kokemus koulumaailmasta, mitä he ajattelevat kiusaamisesta ja miten heidän kouluissaan koulukiusaamiseen puututaan. Nykyään puhutaan koulukiusaamisesta silloinkin, kun kiusaaminen ei tapahdu koulussa, mutta koululaiset ovat tekijöitä. Meillä on ollut tilanteita, joissa on käsitelty opettajaan kohdistuvia tappouhkauksia
” Omaa osuutta on vaikea nähdä.” | 27. elämäntaito TeksTi ja kuvaT sari savela Kaikki keinot käytössä kiusaamisen kitkemiseksi
5. 5. Avoimuus murtaa vaikenemisen kulttuuria. 2. Tyttöjen kiusaaminen on verbaalisempaa. 1. On merkitseviä ilmeitä ja eleitä. On ollut tilanteita, joissa oppilas ei ole kertonut kiusaamisesta koulussa, mutta kertoo kotona oman version; se ei auta meitä. Pojat ovat usein suoraviivaisempia: nyrkki heiluu helpommin. Käytämme KiVakoulu -metodia. termistöä huttelu. Nyt kiusaaminen on siirtynyt osin sosiaaliseen mediaan. Se on helppoa nähdä ja myös puuttua. Kiusaaminen on hienovaraisempaa, ja näin myös vaikeammin havaittavissa ja puututtavissa. Tytöt ovat taitavampia kiusaamaan tavalla, joka vaikuttaa syvälle tunteisiin. Se on äärettömän vaikeaa, mutta siitä on puhuttava aina uudelleen. Kun tolpassa olevaa nappia painetaan, siitä lähtee viesti välituntivalvojan hallussa olevalle päätelaitteelle. Lisäksi tytöt ovat usein kahdestaan, eikä siihen mahdu kolmatta. Koulun tietoon pitää tulla esimerkiksi koulumatkalla tapahtuva kiusaaminen. 1. Pölyt tulevat itsestään, siivoamisessa pitää aina nähdä vaivaa. Kiusaaminen on lisääntynyt ja raaistunut vuosien varrella. Ohjelman tavoitteina ovat kiusaamisen ehkäiseminen, tehokas puuttuminen kiusaamistilanteisiin ja jatkuva seuranta. Se on ollut meillä käytössä jo vuodesta 2008. Lisäksi se on siirtynyt yhä enemmän sokuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti 28 | ” Avoimuus on avain.”. Pidetään huolta kaikista ja hyväksytään erilaiset persoonat. Nykyinen ennaltaehkäisevä malli toimii aika hyvin. Se on avain tässä. Kiusaaminen on kuin siivous: vaikka sinulla olisi kuinka hyvä pölynimuri tai menetelmä kiusaamista vastaan, se ei auta, jos et käytä sitä koskaan tai et käytä sitä oikein. Selkeä muutos meidän ajassamme on kännykät. Turvatolppa Turvatolppa on älyliikennemerkki. Se on esimerkiksi ilmeilyä ja elehtimistä, sekä yhteisöstä poissulkemista. Näin on myös hyvien tapojen, ystävällisen käytöksen ja kiusaamisen kanssa. Some jopa altistaa kiusaamiselle, sillä kasvokkain ei kehtaa sanoa kaikkea, mitä someen tulee kirjoitettua. Kun asiat käsitellään avoimesti, kaikki tietävät prosessin. 4. Lapsien on tavattoman vaikeaa nähdä omaa osuuttaan. Yhden ihmisen näkökulma on aina hyvin subjektiivinen. Kiusaamistilanteet ovat vähentyneet, kun kaikki tietävät, mitä kiusaamisesta seuraa. 4. Koulussa on tällä hetkellä noin 380 oppilasta ja luokkatasot 1–6. Toisaalta myös pojilla voi olla kroonistunutta kiusaamista, mitä on vaikea kitkeä. Vaikea sanoa. Pattaisten koulussa on luokkatasot 1–9 ja oppilaita noin 560. Itsessä olevaa väärää ei helposti nähdä. Vain asioiden valoon tuominen auttaa Jouni Hörkkö on espoolaisen Karamzinin koulun rehtori. Pojat taas ovat usein porukassa ja heillä kiusaaminen saattaa olla fyysisempää. Myös seuranta on keskeistä ja varhainen puuttuminen tärkeää. Syynä hälytykselle voi olla kiusaaminen, pihaleikissä tullut ruhje tai vaikkapa omituisesti käyttäytyvä ulkopuolinen aikuinen. Hyvin usein kiusaamisen syy tai kuviteltu oikeutus nähdään toisessa. Meidät on luotu erilaisiksi täydentämään toisiamme joukkueessa. 3. Kiusaamista on ollut ennenkin, hyvinkin julmaa. Hyvinvointiohjaajista hyviä kokemuksia Timo Savela työskentelee apulaisrehtorina Pattaisten koulussa Raahessa. Koskaan ennen ei ole ollut tällaista kännykkäkulttuuria ja vielä ei voi sanoa, mitä kaikkea se tulee aiheuttamaan. KiVa KiVa Koulu® on Turun yliopistossa kehitetty kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma – tutkimusten mukaan yksi toimivimmista. Vain asioiden tuominen valoon auttaa. Paha näyttää kasvavan itsestään, hyvä vaatii ponnistelua. 3. Oikeutusta kiusaamiselle ei ole koskaan. Mikään systeemi ei ole aukoton. Myös huoltajat otetaan mukaan prosessiin. Y h t e i s ö n m e r k i t y s tä haluaisin myös korostaa. Seuranta on tärkeää, jotta voidaan nähdä, onko tilanne muuttunut
Pojilla kielenkäyttö on välillä aika ronskia. luokkien oppilaista sekä 6 % lukion ja 8 % ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista. 5. Silloin esimerkiksi naulakoilla tulee helposti tönimisiä, mikä aiheuttaa tarpeetonta välien kiristymistä. Sitä on ollut aina mutta ehkä se korostuu nykyään. Lisäksi kaverit vaihtuvat aika tiheään. Myös somessa tapahtuvaan kiusaamiseen on vaikea puuttua. luokan oppilaista (pojat 8 % ja tytöt 9 %) sekä 8. ja 5. | 29. Yksi kiusaamisen muoto on yksin jättäminen. Ääritapauksissa tehdään lastensuojeluilmoitus tai asiasta ilmoitetaan poliisille. Oppilaat eivät kerro asiasta tarpeeksi ajoissa. Pojilla kiusaaminen on useammin fyysistä ja tytöillä henkistä. K ouluterveyskyselyn 2023 mukaan viikoittaista kiusaamista muiden oppilaiden taholta oli kokenut hieman alle joka kymmenes perusopetuksen 4. ja 9. 4. Jos sinulla on erilaiset vaatteet, erilainen kännykkä, eri harrastukset tai ajattelet eri tavalla kuin muut oppilaat, sinut jätetään ryhmän ulkopuolelle. luokan oppilaista (pojat 8 % ja tytöt 7 %). luokkien, 14 % 8. Opettajan taholta kiusaamista on lukuvuoden aikana kokenut 6 % perusopetuksen 4. Siirtymätilanteet eri paikkoihin ovat ongelmallisia. Kiusaaminen on saattanut kestää jo vuosia ennen kuin joku aikuinen pääsee puuttumaan asiaan. Tästä on saatu hyviä kokemuksia. 3. Jos kiusaaminen jatkuu, asian käsittelyyn otetaan huoltajat mukaan. ja 5. Suurin osa näistä työntekijöistä on palkattu hankkeeseen, ja valitettavasti hankkeen päättyessä työsuhde päättyy. Ajatus on ollut, että heillä olisi aikaa jutella rauhassa lasten kanssa. Ehkä myös kiusaamisesta puhutaan nykyään enemmän ja siitä syystä vaikuttaa, että se on lisääntynyt enemmän kuin todellisuudessa on. Lisäksi meillä on palkattu hyvinvointiohjaajia, joiden tehtävänä on olla lasten ja nuorten tukena. Välitunneilla on useita valvojia, jotka puuttuvat kiusaamiseen sitä havaitessaan. Ilmoitus menee suoraan kuraattorille, mutta tämä ei toiminut kovin hyvin. ja 9. 2. Yksinäisyyttä on yritetty vähentää tukioppilastoiminnalla ja järjestämällä erilaisia kerhoja ja välituntitapahtumia, oppilaskunnan luokkien välisiä kilpailuja ja niin edelleen. Ongelmana on, ettei ketään voi pakottaa olemaan jonkun toisen kaveri. Lisäksi koululla on käytössä KiVa (kiusaamisesta vapaa) tai KiPu (kiusaamiseen puuttuminen) toimintamalleja, joissa kiusaamistapauksia sovitellaan eri osapuolten välillä. Vähintään kerran viikossa kiusaamista kokeneiden määrä on kasvanut edellisestä kouluterveyskyselystä. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos/ Kouluterveyskysely Kiusaamista kokeneiden määrä kasvanut fa k ta kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti kuvateksti siaalisen median kanaville. Meillä on ollut esimerkiksi WCtilojen seinällä QR-koodit, joilla voi ilmoittaa kiusaamisesta. Ärsytyskynnys on madaltunut ja pitkäjänteisyys on vähentynyt. Tytöt jättävät herkemmin jonkun ringin ulkopuolelle. Lapsi tai nuori häpeää asiaa ja ajattelee, että aikuisille ”lavertelu” vain pahentaa asiaa. Muun koulun aikuisen taholta kiusaamista oli koettu tätä harvemmin. Kun siihen puuttuu, he toteavat, että se oli ”läppä”. Lukiolaisista 1–2 prosenttia on kokenut kiusaamista viikoittain ja ammattiin opiskelevista 4 prosenttia. Oppilaiden sosiaaliset taidot ja tunnetaidot näyttää myös heikentyneen
Kun Suomen Evankelisluterilainen YlioppiJuhani Lindgren – sitkeä, uskollinen ja luotettava uskon esikuvia TeksTi raimo mäkelä kuva opkon arkisTo Juhani Lindgrenin panos suomalaiseen lähetystyöhön oli merkittävä. Lindgren oli rohkea johtaja, joka puhui toisista ihmisistä kauniisti ja hienotunteisesti. 30 |. Lyhyessä ajassa Juhani Lindgrenistä tuli keskeinen vastuunkantaja. Juhanin morsian, matematiikan opiskelija Sinikka Hirvonen oli samanlaisissa kamppailuissa ja teki samanlaisen löydön. Sitten hän kuitenkin pääsi varmuuteen siitä, että hänen pelastumisensa perustuu Jumalan sanaan ja lupauksiin. Opiskelijoiden kesken katselimme ilmoitustaulua jutustellen. En muista, mitä Juhani sanoi, mutta silmissäni näen hänet yhä siinä. E nsimmäinen muistoni Juhani Lindgrenistä (1937–2006) on syksyltä 1958. Juhani on kertonut kokeneensa aluksi epävarmuutta, koska hänellä ei ollut pelastusvarmuutta, jonka hän koki muilla olevan. Juhani tuli vedetyksi siihen teologian opiskelijoiden joukkoon, jonka kiinnekohtana oli Raamattuopisto ja josta sitten muotoutui Opiskelijalähetys. Kevättalvella 1962 pidettiin heidän häänsä. Olen kastanut heidän kolme Suomessa syntynyttä lastaan. Olimme juuri aloittaneet opiskelun Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa
Sisäiset ristiriidat kasvoivat. Toisaalta hän pyrki ottamaan toiset huomioon ja puhumaan heistä varovasti, kauniisti ja ymmärtäen. Matti Korhonen) 2007. Olen kauan surrut Juhanin kuolemaa. Juhanin kirjallinen tuotanto lehtiartikkeleiden ja raporttien ohella koostuu viidestä teoksesta: väitöskirja Unity of All Christians in Love and Mission: The Ecumenical Method of Kenneth Scott Latourette, 1990, Lähetys 2001: lähetysstrategian näköaloja vuosituhannen vaihtuessa, 1997, Seurakunta myrskyssä: taistelu evankeliumin totuudesta Toisessa korinttilaiskirjeessä, 1999, Jumala ja jumalat: uskontoteologian perusteet Raamatun valossa, 2000 ja Ilon lähteellä: ristin ystäviä ja vihollisia Filippiläiskirjeessä, 2004. Kylväjän vuosikymmeniin mahtui uusien kenttien avaamista, tilapäistä vetäytymistä kentän ulkoisten vaikeuksien tähden, puristusta kirkossa, talousongelmia, henkilöristiriitoja. Silti Juhani oli johtajana rohkea ja määrätietoinen ja uskalsi tarttua ongelmiin pelkäämättä. Hänen panoksensa suomalaiseen lähetystyöhön etsii vertaistaan. Juhani oli nöyrä. Hän pitäytyi oikeaksi katsomaansa myös jäädessään vähemmistöön tai jopa yksin. Kylväjässä Juhani oli lähetysjohtaja 1993– 2003. Kylväjä vakiinnutti asemansa lähetyskentillä, kirkossa ja kristillisten järjestöjen kentässä. Mukaan tuli toisistaan poikkeavia näkemyksiä ja tavoitteita. Toisaalta hän ei tuonut esille itseään, ongelmiaan eikä ahdistustaan eikä esittänyt vaatimuksia. Ulkopuolelta ei tullut rohkaisua vaan ankaraa arvostelua. laslähetys 7.1.1964 perustettiin, Juhani kutsuttiin sen ensimmäiseksi pääsihteeriksi. Oli perustettava uusi lähetysjärjestö, jonka painopiste on kokonaan ulkokentillä, eli Evankelisluterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä 1974. Juhani suostui kohteluun, jonka olisi voinut kokea epäoikeudenmukaiseksi ja ainakin nöyryyttäväksi. Niillä on kuitenkin ollut iloinen vastapainonsa: kentille on syntynyt uutta toimintaa, uusia toimintakeskuksia ja uusia kristittyjä ja seurakuntia. Hän ei muuttanut katsomuksiaan perusteettomasti vaan pysyi paikallaan vaikeuksista huolimatta. Juhani oli sitkeä, uskollinen ja luotettava. Uskovien opiskelijoiden keskuudessa syntynyt lähetysherätys tarvitsi uuden kanavan lähetyskentille. Jännite kotimaisen työn ja ulkokenttätyön välillä alkoi koitua uhaksi lähetystyön etenemiselle. Olen kaivannut hänen hengellistä ja teologista asiantuntemustaan ja arvostelukykyään. Heistä tuli lähetyksellinen ydin Suomen Evankelisluterilaiseen Kansanlähetykseen, joka perustettiin toukokuussa 1967 ja jonka lähetyssihteeriksi Juhani kutsuttiin. Päällimmäisin piirre Juhanin käyttäytymisessä oli hienotunteisuus. Ajattelimme ja asennoiduimme hyvin samalla tavalla. Toiminta, organisaatio ja talous oli tehtävä tyhjästä. Hän jousti yhteisen kokonaisuuden hyväksi. Hänen eläkeaikansa jäi lyhyeksi, koska hän sairastui pian parantumattomasti. Samoissa kriiseissä Kansanlähetyksestä irtautui myös se toiminnan haara, joka vuotta aikaisemmin järjestyi Sanansaattajat r.y:ksi. Hänen kuolemansa jälkeen julkaistiin Evankeliumi ensin: lähetysjohtaja Juhani Lindgrenin sydämenääniä (toim. Hienotunteisuuteen liittyvät myös kohteliaisuus, ystävällisyys ja sydämellisyys. 13:7) | 31 ” Juhani oli nöyrä.”. Hän oli Opiskelijalähetyksen pääsihteerinä lähes neljä vuotta. Juhani Lindgren – sitkeä, uskollinen ja luotettava ”Ottakaa heidän uskonsa esikuvaksenne” (Hepr
Ja kaikki tietävät, ettei se normaalisti tule jatkumaankaan. Matka on päättymässä. Suruaika on ohi, itkuvirret on jo laulettu, mutta kukaan ei oikein ole osannut jatkaa elämäänsä normaalisti. Mies on jo vanha, mutta edelleen voimakas. Kohta täältä pitää lähteä. Leirissä käy yleensä kova kuhina, mutta nyt on kummallisen hiljaista. M ies seisoo telttansa oviaukossa. r a a m at tu o p e tu s Te ks Ti a n u y lh ä is i ku va is to ck 32 | Joosuan kirjan yllätykset Luvattuun maahan mentiin Jumalan sanan voimassa ja suojeluksessa, kirjoittaa Anu Ylhäisi.. Sitä on odotettu, mutta nyt kun se hetki on käsillä, se tuntuukin pelottavalta. Hän on ylittänyt Kaislameren ja nähnyt egyptiläisten tuhoutuvan takanaan, syönyt mannaa vuosikymmenten ajan, pysynyt itsepintaisen tiiviisti Jumalan pyhäkköteltan läheisyydessä, johtanut voittoisia taisteluita vihollisia vastaan. Taisteleminen on miehen kutsumus, mutta siihen ryhtyminen ei silti koskaan ole helppoa. Pitkää kokemusta ja hyvää kuntoa tarvitaankin, sillä taisteluita on edessä. Ja käynyt siellä, minne kohta ollaan menossa. Samanlaisia telttoja näkyy silmänkantamattomiin. Mies on nuoruudestaan saakka elänyt Jumalan profeetan, Mooseksen, apulaisena
Tuon tapahtuman takia vieraat kansatkin pelkäsivät israelilaisia. Tulviva Jordan Kun Israelin kansa oli 40 vuotta sitten lähtenyt Egyptistä, se oli Mooseksen johdolla ylittänyt Kaislameren. Rahab pelasti vakoojat piilottamalla heidät ja auttamalla pakenemaan. Hän pelasti myös itsensä ja perheensä sitomalla miesten ohjeen mukaan punaisen nauhan ikkunaansa. Kolmen päivän valmistautuminen riittää, sitten lähdetään, Joosua päättää. Ja mikä valtava yllätys: pitkän matkan viimeinen askel olikin helppo! Missä asemassa Jumalan sana on sinun elämässäsi – varsinkin silloin, kun kuljet kohti uutta. Edelleen pelastuksen väri on punainen: Jeesuksen sovintoveri on meidänkin pelastuksemme merkki ja perusta. Luvatussa maassa muistettiin siis ensimmäisenä Jumalan tekemää liittoa. ”Joosua, ole rohkea ja luja”, Jumala sanoo miehelle. Matkaeväät oli syöty loppuun. Oliko kyseessä Jeesus. Minä en jätä enkä hylkää sinua.” Ja tehtävä: ”Sinun on nyt vietävä Israelin kansa Jordanin yli siihen maahan, jonka minä sille annan.” Nyt ei enää aikailla. Onneksi ei tarvitse taistella ihan yksin. Hengellisesti asiat olivat hyvin, mutta konkreettiset taistelut olivat vielä edessä. Lähdetään yhdessä kohtaamaan niitä yllätyksiä, joita Joosuan kirja sisältää. Luvattuun maahan mentiin Jumalan sanan voimassa ja suojeluksessa. Rahabin asunto oli ilmeisesti aivan kaupungin muurissa kiinni, joten sinne oli helppo mennä. Joosua luotti kokemuksensa perusteella työpareihin. Ihmisen muodossa ilmestyvä Jumala oli Joosualle valtava yllätys – meille Jeesuksen maanpäällisen elämän jälkeen eläville yllätys on se, että Jeesus vieraili Joosuan luona jo 1200 vuotta ennen ensimmäistä joulua. Nyt sen kanssa siirryttiin luvattuun maahan. Millähän tavalla he sen tekivät – uimakoulua he tuskin olivat erämaassa käyneet. Kun papit viimeisinä tulivat pois joesta arkkua kantaen, vesi alkoi taas virrata. Ja yllättävää on sekin, että Rahabin nimi ei jää Raamatun lehdillä vain Joosuan kirjaan. Päästyään Jerikoon vakoojat yöpyivät portto Rahabin luona. Tässä tilanteessa Joosua kohtasi miehen, jota hän kumarsi maahan saakka ja kutsui Herraksi. Hän sanoo sen kolme kertaa. Ja porton luokse olivat kaikki miehet, vierasmaalaisetkin, tervetulleita, vaikka keskellä yötä. Liitonarkku, jonka sisällä olivat lain taulut eli Jumalan sana, oli kulkenut israelilaisten mukana koko erämaavaelluksen ajan. Miksi joki piti ylittää juuri nyt, eikä kuivana aikana, jolloin se olisi ollut paljon helpompaa. Rahab, vierasmaalainen portto israelilaisten miesten majoittajana on silti yllätys. Kun arkkua kantavat papit ensimmäisinä astuivat jokeen, sen virtaaminen pysähtyi yläjuoksulle, ja kansa pääsi kuivin jaloin luvattuun maahan. Jordanin ylittämisen jälkeen Joosua ympärileikkasi Jumalan käskyn mukaan israelilaiset miehet Gilgalissa. Portto pelastussuunnitelmassa Jo ennen Jordanin ylitystä Joosua oli lähettänyt kaksi miestä vakoilemaan vastarannalla olevaa Jerikon kaupunkia, jonka valtaaminen olisi edessä ensimmäisenä. Syy yöpymispaikan valitsemiseen oli todennäköisesti hyvin käytännöllinen. Sitten päästiin viettämään pääsiäistä. Tarkoittaako Jumala, että riität sellaisena kuin olet, eikä mikään tähän mennessä kokemasi ole turhaa. Tuossa tilanteessa Joosua kuuli samat sanat, jotka Mooseskin oli kuullut ennen suureen tehtäväänsä as| 33. – – – Pitkän erämaavaelluksen aikana Joosua oli kokenut nuoruudestaan saakka monia Jumalan järjestämiä yllätyksiä. Jeesus. Jumalalle Rahab ei ollut yllätys, vaan suuren tehtävän arvoinen. Elätkö sinä omaa elämääsi Jeesuksen veren suojassa. Rohkea ja lujahan hän on aina ollut, vaikka välillä on toki pelottanutkin. Heti sen jälkeen mannan tulo lakkasi ja luvattu maa alkoi ruokkia kansaa. Sanat eivät ole vaatimus, vaan rohkaisu. Niitä oli myös edessäpäin, sillä Jumala edelleen kulki kansansa mukana kohti uutta ja tuntematonta ja piti heistä huolta. Saako se voimassaan yllättää sinut päivittäin. Halusiko Jumala tällä samankaltaisella tilanteella vahvistaa Joosuan kunnioitusta kansan uutena johtajana. Samalla tavalla kuin 40 vuotta aiemmin Egyptissä israelilaisten ovenpieliinsä sivelemä karitsan veri, Rahabin punainen nauha suojeli hänet Jumalan rangaistukselta. Enkeliä ei olisi kuulunut kumartaa eikä tervehtiä kuin Jumalaa. Nyt Mooses oli poissa ja edessä oli yllättäen samankaltainen haaste, kevättulvan aikaan laajimmillaan virtaava Jordan-joki. Miehet joutuivat selviämään tulvivan joen ylityksestä, todennäköisesti pimeässä yössä. Heprealaiskirjeen kirjoittaja laittaa hänet uskon sankareiden listalle ja evankeliumissa hänet mainitaan Jeesuksen sukuluettelossa Boasin äitinä eli Ruutin anoppina ja Daavidin isoisoäitinä – siis Jeesuksen esiäitinä. Niihin sisältyy myös lupaus: ”Minä olen sinun kanssasi niin kuin olin Mooseksen kanssa
Siinä kuumuudessa kaupungin kiertäminen seitsemään kertaan juuri ennen taistelua olisi väsyttänyt minkä hyvänsä armeijan. Sitten hän jakoi maan 12 sukukunnalle. Kun katson Kristusta, mietin voiko tällainen ihminen olla pelastumatta.” ”Älkää koskaan unohtako, että Herra, teidän Jumalanne, ei ole jättänyt täyttämättä ainoatakaan teille antamaansa lupausta. Rangaistus muistuttaa myös siitä, että synti ei lopulta koskaan ole vain yksityisasia. Kun hyökkäyksen aika koitti, kaupungin muurit sortuivat ja israelilaiset valloittivat kaupungin ja tuhosivat sen, paitsi Rahabin ja tämän perheen. Luultavasti aika moni mielessään rukoili. Vihollisen silmissä tällainen valmistautuminen näytti naurettavalta. Liitonarkku kulki armeijan mukana, vain torvet soivat. Jumala pyhittää tehtävän ja tien sitä kohti. Rangaistus Seuraavaksi lähdettiin valloittamaan Ai-nimistä kaupunkia, joka oli Jerikoa pienempi. Ja myös hänet, jonka hän kutsuu tehtävään. tumistaan: ”Riisu kengät, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä.” Ehkäpä Joosua tarvitsi johtajan identiteetilleen vielä tämänkin vahvistuksen. Jotta Jumala voisi yllättää sinut oman elämäsi taisteluissa, sota pitäisi antaa hänelle. Ne ovat kaikki täyttyneet.” (Joos. Valloitus ei kuitenkaan onnistunut, ja israelilaiset joutuivat pötkimään pakoon. Luther on sanonut: ”Kun katson itseäni, mietin voiko tällainen ihminen pelastua. Ja myös muistutuksen siitä, että sota oli Jumalan johdossa. Ne olivat Joosualle varmasti suuri yllätys, sillä niissä ei otettukaan huomioon hänen hankkimiaan sotataitoja. Joosua osoittautui taitavaksi sotapäälliköksi ja Jumala teki ennenkuulumattomia ihmeitä, mm. Ensimmäisenä oli Jerikon vuoro. Sellaiselta hiljainen rukouskin näyttää niiden silmissä, jotka eivät Jumalaa tunne. Israelilaisten asuminen osoittautui kuitenkin joillain alueilla mahdottomaksi. Mitä mahtoivat israelilaiset ajatella kävellessään joka päivä Jerikon muurien vierellä ja tietäessään, että edessä on taistelu. Jeesuksen täydellinen sovitustyö ei jäänyt millään tavalla kesken, ja me saamme omistaa sen uskossa. Hiljaisuuden voima Oli aika aloittaa luvatun maan valloittaminen. Salaisimmillakin synneillä on aina vaikutus myös muihin. Jos et tiedä, miten aloittaa, tee niin kuin israelilaiset: aloita päivittäisellä rukouksella ja pidä Jumalan sana lähelläsi. Arvan avulla syyllinen löytyi, hän oli Akan-niminen mies. pysäytti auringon paikalleen vuorokaudeksi. Se vaatii enemmän uskallusta kuin taisteluun lähteminen omalla viisaudella ja voimalla. Joka tapauksessa Jumalan kutsuessa ollaan aina pyhällä maalla. Silti rangaistus oli kova: Akan perheineen kivitettiin kuoliaaksi Akorin laaksossa. Jumala kertoi Joosualle tappion syyn. Jumala antoi siihen tarkat ohjeet. Keskeneräisyys Ain kaupunki valloitettiin toisella yrityksellä. Luvattu maa valloitettiin, mutta ei kokonaan. Rukouksen voima kuitenkin yllättää aina. Joosua käski Akania tunnustamaan tekonsa, ja niin tämä tekikin. Sen jälkeen Joosuan kirjassa seuraa valloitustaisteluita monen luvun verran. Omat voimat ja oma kunnia riisuttiin täysin. Joku israelilaisista oli varastanut jotain itselleen Jerikosta, vaikka se oli ollut ehdottomasti kiellettyä. Joosua oli epätoivoinen: miksi kohdattiin tappio, vaikka oli edetty Jumalan ohjeiden mukaan. Niiden tunnustaminen ja hylkääminen on tärkeää paitsi oman jumalasuhteen, myös oman perheen, ystäväpiirin ja seurakunnan takia. Joosua oli kyllä nähnyt monia vastoinkäymisiä erämaavaelluksen aikana, mutta nyt oltiin luvatussa maassa, toteuttamassa Jumalan suunnitelmaa. Seitsemäntenä päivänä kaupunki kierrettiin seitsemän kertaa. Jokainen Jordanin laaksossa joskus käynyt tietää, että siellä on aina kuuma. Esimerkiksi nykyisen Välimeren rantojen hallinta jäi edelleen filistealaisille, ja vielä kuninkaidenkin aikana, useampi sata vuotta myöhemmin, filistealaiset aiheuttivat israelilaisille harmia. Mutta kun käännämme katseemme pois itsestämme, kohti Jumalaa, näemme jotain häikäisevää. Joosua joutui vielä vanhoilla päivillään käynnistämään valloitussodat uudelleen. Jeriko kierrettiin kuuden päivän ajan hiljaisuudessa. 23:14.) ” Jumala pysäytti auringon.” 34 |. Luvatun maan vajavaiseksi jäänyt valloitus muistuttaa meitä myös omista puutteistamme. Akanin saama kova rangaistus on meille nykykristityille kauhistuttava yllätys, mikä kertoo jotain asenteestamme Jumalan sanaa ja hänen pyhyyttään kohtaan
n u o r te n ä ä n i Te ks Ti a a po a n tt o o r a ku va ju k k a pi n o n u m m i | 35. Evankeliumi on todella Jumalan voima! Toivotan ihanaa kevään jatkoa jokaiselle lukijalle. Eräs ihmissuhteeni päättyi ja otin sen raskaasti. ”Sanan hoidossa on hyvä olla” SAARA PAUKKUNEN, 16, PORVOO Arkipäiväni rakentuvat tällä hetkellä lukio-opiskeluista ja harrastuksista. Voimaa tekemiseen saan aina viikonlopuista ja sunnuntaisesta messusta, jossa saan nollata mielen, hiljentyä ja tulla Herran palveltavaksi. Tällä hetkellä odotan eniten sitä, kun lukion jälkeen saan painaa viimein ylioppilaslakin päähäni. Pyrin lukemaan aktiivisesti Raamattua, ja siitä on muodostunut hyvä rutiini. Haaveilen myös perheen perustamisesta, armeijan suorittamisesta ja matkustamisesta ympäri maailmaa, mieluiten reppureissaamalla. Tulevaisuuteen minulla on monia innostavia unelmia. Haluan jakaa yhden tärkeän raamatunkohdan, joka on roomalaiskirjeen luvusta 1:16–17. Tämä ja tulevakaan sivu elämässä eivät ole Herralle vieraita. Kotonamme kokoontuu joka toinen viikko raamattupiiri, mikä on ollut ilahduttava kohtaaminen. Nyt koen ymmärtäväni, että itse en asiaan voi vaikuttaa, sen saan jättää täysin suurempiin käsiin. Viikot tuntuvat luonnollisilta, ja kevät etenee omilla raiteillaan. On hyvä, että olen alkanut käsittelemään ajatuksiani – Jumalan suunnitelmaan minunkin varalleni on hyvä luottaa. Maaliskuu oli henkilökohtaisesti hyvin vaikeaa aikaa. Kiireen keskellä sieltä on saanut aina pienen hengähdystauon Sanan äärellä
”Gospel on parhaimmillaan monisukupolvinen kokemus” 36 | TeksTi juhana unkuri kuvaT ellinoora luokkakallio ja anre Wasse / maaTa näkyvissä -fesTariT, lauri halme
Gospel on parhaimmillaan yhteinen, monisukupolvinen kokemus. Osaltaan tämä johtuu seurakuntien kiristyneestä taloustilanteesta. Lisäksi laajasti käytössä olevassa Nuoren seurakunnan veisukirjassa on monia gospel-artistien tekemiä biisejä. Hengellisiä asioita lähestytään monista eri näkökulmista. Käytännössä se on ollut jo pitkään aikuisväestönkin suosiossa. Kaikenikäisille suunnattuja gospel-konsertteja järjestetään ympäri Suomea. – Nykyään seurakuntanuoret kuuntelevat aiempaa vähemmän joitain määrättyjä gospel-artisteja tai -yhtyeitä. On gospelissa silti nykyäänkin myös julistavia tekstejä. Takavuosikymmeninä Suomi-gospelissa oli lukuisia ”kovia nimiä”, joille kertyi laajasti fanikuntaa. – Nykyään monissa gospel-lauluissa pohdiskellaan ihmissuhteita ja elämää sekä kaivataan ja kurotetaan kohti Jumalaa tai ”jotain suurempaa”. Uuden sukupolven tekijöitä Marraskuun lopulla Turussa pidettävä Maata Näkyvissä -festivaali on ollut pitkään alan kotimainen johtotähti. ”Gospel on parhaimmillaan monisukupolvinen kokemus” | 37. Ehkä niin sanottuja kovia nimiä on aiempaa vähemmän ja toisaalta nuorten kuuntelutottumukset ovat muuttuneet suoratoiston myötä. – Myös aikuiset haluavat palata tuttujen laulujen pariin esimerkiksi ripari-konserteissa, ja osa tutustuu mielellään myös uudempiin tulokkaisiin. Ilmenemismuodoissa on tapahtunut kuitenkin muutosta. Pulkkisen mukaan muutamia vuosikymmeniä sitten Suomi-gospelissa oli nykyistä enemmän julistavuutta. Gospelia hyödynnetään edelleen koulujen aamunavauksissa. Sen sijaan he suosivat enemmän yksittäisiä kappaleita. L asten ja nuorten keskuksen kehitysjohtaja Jari Pulkkisen mukaan Suomi-gospelille on seurakunnissa edelleen kysyntää. Tästä huolimatta kotimainen gospel on yhä voimissaan. Kyllä keikkoja edelleen silti on, ja gospelia kuunnellaan muuten aktiivisesti esimerkiksi nuortenilloissa ja rippileireillä. – Seurakunnissa on aiempaa vähemmän gospel-tapahtumia. Kouluissa on satunnaisesti myös gospelkonsertteja, mutta yhteiskunnallisen ilmapiirin ja uskontotilanteen muuttumisen myötä niiden määrä on vähentynyt selvästi. Varsinkin takavuosina gospel saatettiin mieltää lähinnä nuorisomusiikiksi. Suomi-gospelissa on nykyään aiempaa vähemmän tähtinimiä, ja niin esiintyjiä kuin tapahtumajärjestäjiä voisi olla enemmänkin. Sley:n ja Turun paikallisseurakuntien järjestämä festivaali on samalla Pohjoismaiden suurin vuosittainen gospel-tapahtuma
Tämän hetken kiertävät artistit ovat vahvasti omaleimaisia ja mielestäni heidän musiikkinsa on varsin laadukasta. – Näin jokainen kuulija voi löytää oman lemppari-musansa. – Kasvuunkin on toki varaa, mutta on kentällä paljon hyviä tekijöitä. – Meillä tapaa olla vuosittain samaan aikaan paikalla noin 6000 gospelin ystävää. Tikkanen on keikkaillut eri puolilla Suomea vajaan kymmenen vuoden ajan, joten hänellä on tuoretta tuntumaa alaan ruohonjuuritasolla. – Muutamat seitsemänkymppiset artistit keikkailevat edelleen aktiivisesti ja kaitsevat meitä nuorempia. Meissä kolme-nelikymppisissä on muutamia asemansa vakiinnuttaneita artisteja ja uusia nuorempia tekijöitä on tulossa kovaa vauhtia. Vantaalla varttunut Tikkanen löysi itse gospelin lapsuudenkodissaan, jonka seinällä oli vanhojen gospel-konserttien mainoksia. ” Kasvuunkin on toki varaa.” 38 | Suomen Raamattuopiston Musiikkilinjalla on ollut suuri vaikutus suomalaiseen gospelmusiikkiin.. Hänen mukaansa Suomi-gospelilla menee ”ihan hyvin”. Viisikymppisisssä on taitavia muusikoita ja studioseppiä. Tikkanen ottaa esiin kolikon toisen puolen. Lisäksi hänen isällään oli vaikuttava gospel-levykokoelma. Tikkanen toteaa, että uusia gospelin esittäjiä ja eri kokoisia tapahtumajärjestäjiä tarvitaan kuitenkin lisää. Saamme myös paljon tukea: tapahtuman puolesta rukoillaan laajasti. Hyvän biisin pitää tavoitella taivasta Gospel-artistin ura voi edetä paremmin, jos musiikkiin pystyy satsaamaan ammattimaisesti. Tikkanen lukeutuu myös kotimaisen gospelin nykyiseen, nuoremman polven kärkikaartiin. – Itse aloin selvästi alaikäisenä notkumaan Sley:n ja Kansanlähetyksen gospelpainotteisissa nuorten tapahtumissa, isoveljieni jaloissa. Suomi-gospelia tehdään usean eri sukupolven voimin. Suunnittelut ovat taas pitkällä ja tällekin vuodelle uhkaa syntyä upea tapahtuma, tuotantotiimiin kuuluva Juhani Tikkanen kertoo
Suomi-gospelin ensimmäisiä vuosikymmeniä on hahmotettu vuonna 2005 julkaistussa, Janne Könösen ja Tero Huvin laatimassa Kahden maan kansalaiset – Suomi-gospelin historiaa -kirjassa. Pioneerihahmoista estradille nousevat Jaakko Löytty, Pekka Simojoki ja Exit, Jukka Leppilampi, Petri Laaksonen, Lasse Heikkilä ja Gospel Power, Bass’n Helen, The Rain, Tera, Outi & Lee, Pro Fide sekä Jouko Mäki-Lohiluoma. Glow-bändiä vahvistaa Jepa Lambertin Sound of Mercy -kuoro. – Kristillinen musiikki on kaikkina aikoina yhdistänyt, lohduttanut, rohkaissut ja kantanut. Nyt jos koskaan tällaiselle on tarvetta. Kansainvälisyyttä tapahtumaan tuo legendaarinen Petra. Lähde: Glow Festivalin tiedote Uusi gospel-festivaali ja kirja suomalaisen gospelin historiasta | 39. elokuuta ensimmäinen Glow Festival, jossa esiintyy suomalaisen gospelin kovimpia nimiä useiden vuosikymmenien ajalta. Ariel Neulaniemen kirjoittama Suomigospelin tarina julkistetaan Glow Festivalilla. – Haluamme toteuttaa elinvoimaisen, tasokkaan ja tulevaisuuden uskoa luovan hengellisen musiikin suurtapahtuman. Tampereella kuullaan kolme yhteiskonserttia, joissa artistit tulkitsevat kappaleitaan yhdessä Lasse Sakaran Glow-bändin kanssa. Nyt historiaa on saatettu jälleen ajan tasalle. Festivaalilla aiotaan jakaa jatkossa vuosittain palkintoja eri kategorioissa hengellisen musiikin tekijöille, artisteille ja taustavaikuttajille. Tämä ensimmäinen tapahtuma on kunnianosoitus kaikille, jotka ovat elämäntyöllään luoneet suomalaiselle gospelmusiikille vahvan perustan, kertoo Ohjelmatoimisto Kristallin toimitusjohtaja Johanna Vauto. Vauto toteaa, että ihmisten tarve yhteisöllisyyteen ei ole kadonnut. Glow Festivalin pääjärjestäjänä toimii Ohjelmatoimisto Kristalli. Tampereen keikka on osa yhdysvaltalaisbändin 50-vuotisjuhlakiertuetta. Osa yhtyeistä tullaan näkemään omalla kokoonpanollaan. T ampereen Nokia Arenalla järjestetään 24. Tavoitteenamme on tehdä tästä jokavuotinen perinne. Nuorempaa sukupolvea edustavat Tommi Kalenius, Tomas Höglund, Jippu, HB, Ida Elina, Eve & Ossi, Immanuel ja Maksetut Viulut. Ensimmäisessä Glow:ssa lanseerataan Glow Gospel Awards -palkinnot. – Vahvan kansainvälisen yhteistyön ja verkoston myötä Glow:ssa nähdään tulevina vuosina artistivieraita ja muita kristillisen kulttuurin vaikuttajia eri maista. Glow haluaa kasvaa kansainväliseksi tapahtumaksi
– Esimerkiksi Juha Tapiolla ja Samuli Edelmannilla on selkeästi kristillistä sanomaa sisältäviä biisejä. Tämä on suuri mahdollisuus. – Jokaisen gospel-biisin ei tarvitse olla uskon kaikki kohdat läpikäyvä tunnustus. Musalinja tuottaa genrelle iloa Monet gospelin parissa operoivat henkilöt ovat nostaneet esiin Raamattuopiston musiikkilinjan merkityksen. Siellä opiskelee vuosittain parikymmentä eri puolilta Suomea tulevaa muusikonalkua. Älylaitteet ovat passivoineet monia. – Esimerkiksi studiopäivien, biisinkirjoituspäivien ja juoksevien asioiden hoitamisen näkökulmasta päätoimisuudesta on hyötyä. Biisin pitää olla kuitenkin aito ja kertoa Jumalasta, jotta se puhuttelee. Oma kysymyksensä onkin se, onko sekulaarilla ja kaupallisella kentällä ylipäätään tilaa gospeltyyppiselle musiikille, vai onko gospel enemmän kirkon sisäpiiritoimintaa. Siksi kristinusko tulee aina olemaan osa musiikkia, oli se sitten sekulaaria tai gospelia. Ajattelen, että hyvän biisin pitää aina tavoitella taivasta. Ja on aika tähtitieteellisen pieni todennäköisyys onnistua tekemään sellaista musiikkia, joka löytää niin suuren yleisön, että sillä elää. Ehkä tästä syystä viime vuosina gospelkeikoilla on ollut aiempaa vähemmän väkeä. – Tykkään hirveästi siitä, että kuka tahansa voi striimata musiikkiani missä tahansa, eikä siihen käsiksi pääseminen vaadi enää ostopäätöstä. Koen, että tällä hetkellä Suomessa on alkava herätyksen aalto. Sitä on hienoa tukea rohkaisevilla biiseillä. – Tuo musalinja on genrelle iloa tuottava juttu. Hän taitaa johtaa musalinjaa samalla luovuudella ja innolla kuin millä hän sorvaa biisejä. Mikko Nikula on tehnyt monia omia hengellisiä lemppari-biisejäni. Tikkanen uskoo yleisön haluavan varsin suoraakin julistusta. Mikko Nikulan – joka on vaikuttanut myös Mikko Goes to Heaven -gospelyhtyeessä – luomalla ja johtamalla linjalla kristityt muusikot ja musiikinharrastajat hiovat taitojaan, opiskelevat musiikin ohella elämää ja Raamattua sekä verkostoituvat. Sieltä tulee uusia tekijöitä, ja itsekin kannustan välivuotta pohtivia nuoria hyppäämään musalinjalle. Toisaalta gospelia on myös mahdollista ja suositeltavaakin tehdä sivutoimisesti. ” Striimaus on uhka ja mahdollisuus.” 40 | Juhani Tikkanen on tämän päivän suomigospelin kärkinimiä.. – Samalla uhka ja todellinen pelko on se, että väki jumiutuu ruuduille, eikä jaksa enää tulla keikoille kokemaan musiikkia ja läsnäoloa. Silloin henkinen stressi esimerkiksi keikoilla on paljon kevyempi. Tikkanen toteaa, että joillain sekulaarin kentän eturivin tekijöillä on kristillistä taustaa. Nykyään levyjen merkitys on aiempaa vähäisempi, kun erilaiset striimit ovat vallanneet alaa, ja musiikki on vapaasti kuultavissa. Ihan isoimpien seku-hittien lyriikoissa voi olla hyvinkin raamatullista sisältöä
Voiko kristitty lukea horoskooppia vitsillä. k ys y m ys & v a st a u s | 41. Raamatussa on selvästi kielletty yhteydenotto ennustajiin, tietäjiin tai vainajahenkiin (5. Kyseessä on keksittyjä tekstejä, joilla joku ansaitsee rahaa ja toiset uskovat niihin. MIK Ä ASK ARRUTTA A. 18:10–12). Siitä paperille kirjoitetusta humpuukista ei hyppää mitään pahoja henkiä lukijan sieluun. Kristityn ei tarvitse tietää ennustuksia omasta tulevaisuudestaan. Ei voi. Se on sitten sattumaa. Vastaajana on tällä kertaa teologian tohtori Eero Junkkaala. Entä jos kuitenkin miettii, voisiko tämä toteutua, tai jos se sattuukin toteutumaan. Näistä kristitty pitää visusti näppinsä erossa. Melkein minkä tahansa ympäripyöreän tekstin voi ajatella sopivan omaan elämään. Lähetä kysymyksesi meille osoitteeseen elama@perussanoma.fi. Kysymys sisältää ehkä ajatuksen, että jos lukee vaikka vain huvikseen, voiko siitä olla jotain haittaa. Mutta tällainen sovittelu on turhaa, ja jos horoskooppeja alkaa tämän vuoksi lukea, siitä saattaa jopa tulla huono tapa oman elämän tarkkailuun. Moos. . Jos lukee horoskooppia , juuri vitsillä lukeminen on paras tapa
Mutta viime aikoina onkin näyttänyt, ettei kirkkomme piispoilta voi odottaa kykyä johdonmukaiseen ajatteluun. . Taitaapa Raamattukin sanoa, ettei kristittyjen puheen tulisi olla samaan aikaan ”kyllä, kyllä” ja ”ei, ei”, eikä Kristuskaan tullut olemaan samaan aikaan ”kyllä” Järjen käyttö ei ole sallittu p ie n tä p u h e tt a Te ks Ti ii sa k k i ku va a ar n e o rm io / ki rk on ku va pa n kk i 42 |. Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa kuohutti piispainkokouksen esitys siitä, ettei jatkossa kirkon avioliittokäsitys olisikaan se, että avioliitto on yhden miehen ja naisen välinen liitto, vaan että sen lisäksi kirkossa voisi olla samaan aikaan vastakkainen käsitys, jossa myös kahden samaa sukupuolta olevan ihmisen parisuhde voisi olla avioliitto. Martti Lutherin mukaan seitsenvuotias lapsikin ymmärtää, mikä kirkko on. Piispainkokouksen esitys olisi ristiriitaisuudessaan koominen, ellei se traagisesti kuvaisi teologian ja loogisen ajattelun rappiota kirkossamme. Samanikäinen luultavasti myös ymmärtäisi sen, ettei mistään voi olla samanaikaisesti kahta päinvastaista mieltä – sehän olisi järjetöntä
Päätöksen perusteluja lukiessa teologisia perusteita ”uuden avioliittokäsityksen” puolesta saa hakea – niitä on kyllä näön vuoksi koetettu listailla. Tunnustuskirjamme opettavat: ”Kun siis piispoista tulee kerettiläisiä tai kun he kieltäytyvät vihkimästä virkaan, silloin seurakuntien on jure divino [suom. Kirkkomme piispat, joiden tulisi paimentaa Jumalan laumaa, eivät uskalla sitä tehdä. . Perusteluja ei ole mietitty, muttei ole seurauksiakaan. Mitään ”kahden mallin” vakuutteluja ei kannata uskoa: Hyväksyessään naispappeuden kirkolliskokous päätti, että koko kristikunnan historiallisella virkakannalla olevilla tuli olla edelleen yhtäläiset oikeudet kirkon virkoihin, vaan kuinkas sitten kävikään. ”Kaksi mallia” on vain hämäys: viranomaisnäkökulmasta kirkko hyväksyessään samaa sukupuolta olevien vihkimisen omaksuu sen kannan, että vihkimisestä kieltäytyminen uskonnontai omantunnonvapauteen vedoten on syrjintää. Jos piispainkokouksen esitys on tehty tällä logiikalla, ei tarvitse ihmetellä sen johdonmukaisuuden puutetta (tästä Hintikka ei ole ainakaan yksin vastuussa). Päinvastoin he ovat lauman vietävissä ja toisaalta pelkäävät jopa kirkon ulkopuolisia ääniä, susia, enemmän kuin Jumalan sanaa. . Paavali määrää, että niitä piispoja, jotka saarnaavat ja puolustavat jumalatonta oppia ja kulttia, on pidettävä kirouksen alaisina.” ” Seurauksia ei ole mietitty.” ” Esitys kuvaa teologian rappiota.” | 43. En tiedä, mitä he tällä luulevat voittavansa. Mitään raamattuperustetta Hintikka ei kuitenkaan kyennyt näyttämään (koska sellaista ei ole). Yksi perusargumentti on, että kirkossa jo nyt vallitsee erilaisia avioliittonäkemyksiä – vaikka ylin oikeusastekin on tuominnut kirkon viralliseksi kannaksi perinteisen avioliittokäsityksen. Samaan aikaan siis Raamatusta ei tarvitse välittää, koska tiedämme sitä paremmin, ja toisaalta uutta näkemystä voidaan perustella Raamatulla. ja ”ei”. Nykytilanteella perusteleminen onkin vetoamista ihmisten mielipiteeseen ja ajan henkeen, ei Jumalan sanaan. Yksi hätkähdyttävimpiä piispainkokouksen ehdotukseen liittyvistä ohjeista ”kunnioittavaan keskusteluun” on se, ettei perinteistä avioliittokäsitystä saa sanoa syrjiväksi (mitä se ei toki olekaan), mutta samaan aikaan uutta ”avioliittonäkemystä” ei saa sanoa epäraamatulliseksi eikä näin arvostella toista. Avioliittokysymyksessä tulee olemaan samoin: sateenkaariteologia on niin pinttynyt kirkon hallintorakenteisiin, että tuomiokapitulit varmasti järjestävät virantäytöt siten, että ”suvaitsevaisuudesta” tulee käytännöllinen välttämättömyys – ei tosin aivan heti, niin saadaan epävarmat äänestämään puolesta ja heidät kunnialla eläkkeelle. Heitä ei siis tule kuulla. Tosiasia on se, ettei maailmassa ole ainoatakaan kirkkokuntaa, joka hyväksyisi samaa sukupuolta olevien avioliitot ja kasvaisi. Käytännössä tämä voidaan tulkita siten, ettei kristillistä avioliittokäsitystä voi edes opettaa raamatullisin perustein: väittäisihän se, ettei toinen käsitys ole raamatullinen (mitä se toki ei olekaan). Mark. Tässä asiassa piispamme (selkärankaa osoittanutta Matti Salomäkeä lukuun ottamatta) opettavat väärin. Avioliittokäsityksen muuttaminen on tosin vain oire siitä, ettei enää oikeasti uskota Jumalan sanaan ja Jumalaan itseensä. Sen sijaan uskotaan kirkkoon instituutiona ja ihmisen omaan järkeen ja kokemukseen. ”jumalallisen oikeuden perusteella”] pakko jo virassa olevien paimentensa välityksellä vihkiä uusia paimenia ja viran hoitajia. Pian piispainkokouksen jälkeen A-studiossa Espoon hiippakunnan Kaisamari Hintikka koetti samaan aikaan perustella, että ”tiedämme asioista nykyään paremmin kuin Raamatun aikana” (eli Jeesus Jumalan Poikana ei tiennyt, mitä opettaa avioliitosta, esim. Vastaava asia nähtiin naispappeuskysymyksessä, jossa vakaumustaan seuraaville papeille on jaettu tuomioita tuomioistuimissa. 10:6– 9?) ja toisaalta ”kyllähän nämä molemmat näkemykset ovat raamatullisia”. Jos piispa tai pappi opettaa vastoin Jumalan sanaa, häntä ei tarvitse eikä saa kuulla. Luterilainen tunnustuksemme opettaa, että piispoilla ja heidän opetuksellaan on vain sanan arvovalta. Tämän väitetyn hajaannuksen ja erimielisyyden syynä on yksinomaan piispojen jumalattomuus ja tyrannius. Kirkolliskokouksen peruste oli 1980-luvulla, ettei kysymys papin sukupuolesta ollut opillinen, joten perinteisen virkakannan puolustaminen olisi edelleen oikeaoppista, jos kerran oppia ei ole muutettu, kuten kirkolliskokous silloin väitti
ON MUKANA SEURAKUNTALAINEN.FI -UUTISPALVELUSSA A hvenanmaan ulkoluodolle sijoittuva elokuva perustuu suuren suosion saavuttaneeseen Anni Blomqvistin viisiosaiseen Myrskyluoto-sarjaan. Maailmanpoliittiset levottomuudet luovat juoneen ahdistuksen kerrostuman. Maija (Amanda Jansson) ja Johan (Linus Troedsson) avioituvat ja muuttavat ulkoluodolle hyvin alkeellisiin oloihin eläen luonnon antimista. Tarina sijoittuu 1850-luvun maailmaan ulkosaaristossa. Kohtaukset tuovat mieleen paratiisimaisen olotilan, jossa eletään vain hetkessä, vapaana turhista murheista ja huolista. 1853 syttyneen Krimin sodan aallot lyövät Ahvenanmaalle asti. Myös näyttelijäsuoritukset ovat vakuuttavia. Hänen miehensä ja molemmat poikansa hukkuivat mereen. Elokuvan musiikin on säveltänyt Jean Sibeliuksen tyttärentyttären poika Lauri Porra. Moderni ihminen luottaa maagisesti rahan, vallan ja teknologian tuottamaan voimaan. Lindmanin ohjaamasta versiosta on jäänyt elämään Lasse Mårtensonin sävellys, joka soi Lymin ohjaamassa versiossa vasta lopussa Lahden kaupunginorkesterin ja ukrainalaistaustaisen kapellimestari Dalia Stasevskan johdolla. Ohjauksen lisäksi elokuvan musiikki, kuvaus, leikkaus ja rytmitys limittyvät vangitsevaksi kokonaisuudeksi. Elämän ahdistus ja murheet uhkaavat peittää Jumalan hyvyyden horisontin – mutta senkin synnin yli Jumalan armo riittää. Elokuva sai pohtimaan yhteen ainoaan Jumalaan uskomisen ja luottamisen vaikeutta. Ote on kokonaisuutena herkempi, kauniimpi ja moniulotteisempi kuin Åke Lindmanin vuonna 1976 ohjaaman televisiosarjan. Tiina Lymin ohjaustaidot pääsevät loistamaan, eikä katsoja voi välttyä kyyneliltä. vesa pirttimaa Kyyneliltä ei voi välttyä e lo k u v a -a r v io Myrskyluodon Maija Käsikirjoitus ja ohjaus: Tiina Lymi Perustuu Anni Blomqvistin romaanisarjaan Myrskyluoto 44 |. Käsikirjoituksen taustalla on sekä isoäidin Maria Lovisa Mickelsdotterin elämä Väderskärin saarella että Annin oma avioliitto ja traagiset elämänkokemukset. Myrskyluodon kertomuksen taustalla ovat Annin omat kokemukset elämästä saaristossa. Usko on olemukseltaan lahjaa ja armoa, mutta ihmisen puolelta siihen sekoittuu aina epäluottamusta, taikauskoa ja pyrkimystä kontrolliin. Maijan elämässä suurta roolia näyttelevä taikausko ja kristillinen usko sekoittuivat, mikä oli tyypillistä keskiajalla ja vielä pitkään sen jälkeenkin. Elämä paratiisimaisella luodolla rikkoutuu brittiläisten laivaston sotilaiden astuessa kiviselle luodolle. Vain neljä vuotta kansakoulua käynyt Blomqvist nousi kirjailijaksi lehdessä julkaistujen elämänmakuisten tarinoiden kautta
Vahvaksikin itsensä kuvitteleva nainen tai mies voi siksi jäädä väkivaltaisen suhteen vangiksi. Pariskunnan turvasana konfliktin kiristyessä on ”kaikki anteeksi”. Kaikki synnit sijoittaa tapahtumat Oulun seudulle, joka tunnetaan vahvoista lestadiolaisyhteisöistä. Ennen pitkää Vilma löytää itsensä pyörittämässä Mikon kolmilapsisen perheen arkea. Mikä kurjinta, rakkauden nimissä tehdään lapsille ja nuorille – todellisuudessa himon ajamana – asioita jotka jättävät vuosikymmenten arvet ja synnyttävät pahimmillaan niitä patoumia, joita Kaikki synnit kuvaa. Miten kohtaan luonnehäiriöisen. TV-sarjaan on siitä poimittu draamaan sopivia kohtauksia. Ja kun lestadiolaisen julistuksen keskiössä on nimenomaan anteeksiantaminen, ei ihme että asiaan hanakasti tartutaan. Kaksi ensimmäistä kautta ovat itsenäisiä, kolmannella solmitaan moneen suuntaan haarautuneet langat yhteen. Ulkomaiset agentit näyttävät pitäneen sarjaa siinä määrin koukuttavana, että se on myyty jo yli 60 maahan. Anteeksiantamusta painotetaan, mutta katsoja jää väistämättä miettimään sarjan vihoviimeistä repliikkiä: Saat anteeksi! Kaikki anteeksi -kirja perustuu Laura Mannisen omiin kokemuksiin. Sarjan kolmella tuotantokaudella tehdään rikoksia, petoksia, bisnesvakoilua ja kohtalainen määrä murhia. Mikään varoituskello ei soi tai sellainen tukahtuu. Nelikymppinen Vilma tapaa ällistyttävän herkän ja huomaavaisen Mikon. Eikä kauaa kulu kun raivokohtaukset ja väkivalta leimaavat yhdessäoloa. On kompleksisia homosuhteita, koulukiusaamista; paikallispoliisin ja rikospoliisin välisiä jännitteitä. Jo vuonna 1997 teologian tohtori Raimo Mäkelä kirjoitti silmiä avanneen kirjan Naamiona terve mieli. Alkaa anteeksipyytelyjen ja yhä uusien pettymyksien vuoristorata. Kaikkiko anteeksi. Sivujuonteina pienen Varjakan pitäjän raitille pulpahtaa milloin New Age -lahko, naisemansipaatioporukkaa tai metsässä häärivä miesten vertaisryhmä eron kokeneille. Narsistien uhrien vertaisryhmiä toimii eri puolilla maata. Yksi osoitus tästä on kaksi katsottavissa olevaa TV-sarjaa, joilla on hyvin toisiaan muistuttavat nimet, vaikka kuvaavatkin ihmisluontoa ja sen pimeitä puolia eri näkökulmilta. Kirjasta on otettu 12 painosta. TV-sarjassa Vilma pääsee suhteesta irti lopulta turvakodin ja terapian avulla. Ohjaaja rökittää yhteisöä paikoin rajusti, mutta välillä se hyvä ja kaunis, mitä muukin Suomi kaipaisi, pilkahtaa esiin. Mutta kristilliseen käsitteistöön törmää vielä tavan takaa. reijo huuskonen tv -a r v io it a | 45 Kaikki synnit Rikosdraamasarja Kolme tuotantokautta, 18 jaksoa Käsikirjoitus ja ohjaus Venla Aakko ja Mika Ronkainen Elisa Viihde ja Yle Areena Kaikki anteeksi Neliosainen draamasarja Laura Mannisen saman nimisen esikoisteoksen (2018) pohjalta Ohjaus Antti Heikki Pesonen Elisa Viihde ja Ruutu. Draaman näyttelijätyö, kuvaus ja leikkaus ovat huippuluokkaa. E lämme jälkikristillistä aikaa. Onko annettu kuva lestadiolaisuudesta oikea. Saatavissa on myös lukuisia muita, niin psykologian näkökulmasta kuin kokemusperäisesti asiaan paneutuvia dokumentteja. Tämä on tuttu tarina monen muunkin kertomana. Tarve tulla rakastetuksi tekee meistä kaikista haavoittuvaisia. Niin taiteessa, kirjallisuudessa, elokuvissa kuin musiikissa puhutaan paljon synnistä, sovinnosta, syyllisyydestä ja anteeksiantamuksesta. Viime vuosina on herätysliikkeen sekä vahvuuksia että paljastuneita hyväksikäyttötapauksia pöyhitty voimalla
sa m a st a p e r h e e st ä Jari Vähäsarja, 67 • Lvi-insinööri ja radioja tietotekniikan diplomi-insinööri • Suomen Lähetysseuran lähettinä Senegalissa kuusi vuotta • Medialähetys Sanansaattajien työssä Itävallassa • Perhe: Aviovaimo, kaksi aikuista lasta ja kolme lastenlasta Juha Vähäsarja, 64 • Suomen Raamattuopiston metropolialueen johtaja • Pappi, päätoimittaja ja hartauskirjailija • Perhe: Aviovaimo, viisi aikuista poikaa ja neljä lastenlasta k e it ä . TeksTi ulla-maija lammi-ketoja kuva tuomo vähäsarja ja haasTaTelTavien koiTalbumi 46 |
Sitä harrastamme kerran viikossa, myös nuorempi veljemme Tuomo on mukana. Perhearvot ovat meille molemmille merkityksellisiä. Hänellä on kunnioittava asenne muita ihmisiä kohtaan. Lapsuudessa meillä oli paljon pihameininkiä. Hänellä on parempi tilannekomiikantaju. Kotonamme oli vapaa ilmapiiri. Äiti vei minut 12-vuotiaana Raamattuopistolle kuuntelemaan Pro Fideä. Kädentaidoissa hän on minua taitavampi, minä olen niissä tumpelo. Parhaat ystävät juha & jari vähäsarja. Kun Jarin polvet alkoivat oireilla, yhteinen pelimme on tätä nykyä padel. Meillä on sukurakas suku. Pelasimme futista pihallamme ja Silkkiniityn laajoilla nurmikentillä. Kerran väsymyskokemuksessani, kun minulla oli ollut paljon opiskelua ja kaikenlaisia töitä, sain oivalluksen siitä, että elämässä on tärkeintä se, mikä saadaan ilmaiseksi: läheiset ihmiset. Rauhaa rakastavia veljeksiä yhdistää suku, perhearvot ja usko. Jo äidinäiti kävi aikanaan Hengellisen elämän syventymispäivillä. Uskon asioita pidettiin tarjolla, mutta ei niitä tyrkytetty eikä meitä yritetty pakottaa. Hän on hienotunteinen ja omaa tunneälyä, jonka vuoksi hän osaa ilmaista asioita fiksusti, siten, etteivät ihmiset loukkaannu. Kun Jari ja Eeva olivat lähetystyössä Senegalissa, vierailimme heidän luonaan. Jari miettii ennen kuin sanoo tai tekee. Olemme aikuisina innostuneet uudelleen futiksesta ja pelasimme ikämiesjoukkeessa yhdessä kymmenisen vuotta. Nämä asiat, harrastukset ja erityisesti uskon maailma yhdistävät meitä. Ne ihmiset, jotka rakastavat minua sellaisena kuin olen ilman omaa ansiotani, puolisoni, lapset, sisarukseni ja muut läheiset. Kerran pikkusiskomme putosi sängystä. Se kestää pidempään, mutta jälki on hyvää. Jari sanoi: ”Nyt polvilleen ja rukoillaan.” Niin teimme ja siskokin selvisi pahemmitta kolhuitta. Se on vanhempiemme ja heidän vanhempiensa perintöä. Jonkin aikaa pelasin joukkueessakin. Juha kertoo: | 47 Talkkari siivitti Juha ja Jari Vähäsarjan lapsuuden seikkailuja. En tiedä, kuinka innostunut Jari siitä oli, että seurasin joskus hänen ja kavereittensa vanavedessä. Silloin vaimoni lisäksi Jarin tuki korostui ja oli todella tärkeää. Nauran usein Jarin jutuille. Ihailen hänen viisauttaan, sitä miten hän asioita pohtii ja hoitaa harkiten. Nuoruudessamme kaksi ja puoli vuotta, minkä verran Jari on minua vanhempi, merkkasi paljon. JARI ON HYVÄSYDÄMINEN, harkitseva, rauhallinen ja viisas. Olen itse rämäpäisempi ja nopealiikkeisempi, lapsena enemmän vilpertti ja vähän musta lammas. Voimme puhua mistä tahansa, aika usein puhumme syvällisiä. Myöhemmin heidän työskennellessään Itävallassa oli helpompi pitää yhteyttä, koska silloin olivat jo Teams ja WhatsApp käytössä, eikä etäisyys tuntunut pitkältä. Suhteessamme merkittävää on molemminpuolinen kunnioitus. Rippikoulun jälkeen uskon asiat tulivat minulle omakohtaisiksi, Jarille vähän myöhemmin. En ole koskaan epäillyt Jumalan olemassaoloa. Kun Jari oli aina vähän vanhempi, viisaampi ja rauhallisempi, hänen mielipidettään arvostettiin. Äitimme ja hänen äitinsä ovat olleet sukumme esirukoilijoita. Jari ei ole mikään tuuliviiri, vaan vahvaluonteinen
Asuessamme Itävallassa Juha ja vaimonsa Mirjam kävivät pari kertaa vuodessa luonamme. Se oli aika erikoista keskellä lomaa. Vuosien varrella suhteemme on muuttunut, koska iän myötä tärkeiden asioiden merkitys on vain kasvanut. Hän määräsi vauhdin ja me suunnan. Juha on läsnä oleva ja kuunteleva ja pyrkii tosissaan toteuttamaan kristillistä lähimmäisenrakkautta. Talon kellarissa seikkailimme mielellämme. Juha on paras veli, mitä kuvitella saattaa. Läheisellä Silkkiniityllä pelasimme kesäisin jalkapalloa miltei päivittäin. Hengellinen tuki koko perheelle. Lisäksi oli ainainen jännitys, että talkkari saa meidät rysän päältä kiinni – joskus niin kävikin. Pian noiden tapahtumien jälkeen uusi ajanjakso alkoi kehittyä elämässäni. Juha sanoi heti puhelun jälkeen, että Jumalalla on minua varten suunnitelma, jota tuo puhelu oli edesauttamassa. Lähes ainoa, jota pelkäsimme, oli talkkari, joka piti meille koltiaisille kuria. Juha on aina tukenut minua kaikessa lähetystyöhön liittyvässä. Tosin pelkäsimme myös naapurikorttelin Tarjaa, joka oli todella kova kimuli ja vähän meitä vanhempi. Jari ja Juha esittelemässä autojaan 1960-luvulla. Juha siis ymmärsi, mistä oli kysymys ja lohdutti, että ei ole syytä huoleen. Esimieheni kertoi työhöni liittyvistä muutoksista, joita pidin huonoina, vähän kuin epäluottamuslauseena itseäni kohtaan. Täysin mahdollista mielestämme. Juha oli seurakunnan nuorissa ja minä kiinnostuin uskon asioista vähän myöhemmin, armeija-aikana. Olimme varmoja, että nyt tyrannitalkkari oli nitistänyt jonkun raukan ja kätkenyt ruumiin kellariin. Mieleni oli maassa. Voimme puhua melko hyvin kaikenlaisista asioista. Toisinaan kellarissa haisi viemäri. ” Talkkari määräsi vauhdin, me suunnan.” Jari kertoo: 48 |. SANOISIN, ETTÄ OLEMME PARHAITA ystäviä. Lapsuusaikaa vietimme paljon samojen kavereiden kanssa, mutta nuoruusiässä Espoon Pihlajarinteessä meillä oli eri kaveripiirit. Se oli hiukan pelottavakin paikka. Asia on suuremmissa käsissä. Joskus joku juttu elämässä saattaa tuntua tosi kurjalta, mutta jäljestäpäin voi sitten nähdä, että vaiheissa on ollut selvä jatkumo, johdatus. Totta kai kaikilla on omia henkilökohtaisia juttuja, joista päättää, pitääkö ne ominaan vai jakaako muille. Olimme vaimoni Eevan kanssa pitkään kyselleet Jumalalta, oliko paikkamme vielä lähetyskentällä. Sitä kuvaa hyvin se, että olemme viisitoista vuotta lähes joka kesä tehneet pariskuntina viikon matkan Etelä-Eurooppaan. Lapsuudessamme asuimme Pohjois-Tapiolassa kerrostalossa, jossa oli paljon samanikäisiä kavereita. Olin töissä konsulttitoimistossa. Sinne oli helppo sijoittaa kaikki kummitusjutut. Sanoisin, että usko ja ymmärrys siitä, että elämä on rajallista, on vahvistunut. Olemme molemmat luonteeltamme rauhaa rakastavia, eikä meillä ole ollut mitään vakavia konflikteja. Medialähetys Sanansaattajat lähetti meidät Itävaltaan Trans World Radion työyhteyteen. Kerran ollessamme lomamatkalla Italiassa sain puhelun esimieheltäni. He kävivät Senegalissakin meitä katsomassa
Ehkä juuri Jumalan lapsena on hyvä harjoitella itsen moninaisuutta: kristittynä ei ole koskaan niin pyhä, etteikö olisi myös syntinen; eikä toisaalta niin syntinen, etteikö olisi myös pyhä. Sisarukseni ovat oppineet kiitettävän hyvin suhtautumaan minuun aikuisena, vaikka tulen kehdosta hautaan olemaan perheen kuopus. Perunankylvökin lähenee. Nelilapsisen perheen kuopuksena vieläpä isolla marginaalilla isosisaruksiini lapseus on yhä keski-ikäisenäkin minulle annetun oloinen mielentila. Oletko ehkä määränpäätä kohti kulkeva matkalainen. Jumalan hullu. Mihin identiteettisi perustuu. Nyt ihmiset pohtivat ahkerasti, keitä he ovat. Oletko isä, aviomies vai poika; äiti, vaimo vai tytär; virkamies, vasemmistolainen vai viidesläinen. Lapseuden pönkittäminen ei palvele lähimmäistä eikä lopulta itseänikään. Mitä ikinä ollaankin, ollaan sitä vielä vähän enemmän ja täysillä. Siinä saattaa parhaassa tapauksessa aueta elämään ihan uusia näköaloja. Ollaan korkeakirkollisia, tai matalakirkollisia; liberaaleja tai konservatiiveja. Kuninkaallinen pappi. Mikä on ensisijainen identiteettisi kristittynä. Kenties olet Paavalia mukaillen hyvältä tuoksuva kirje. Ennen viljeltiin perunoita, mutta nyt on toisin. Viihdyin hyvin tyttärieni kanssa, koska lapset ovat minusta mukavia. Voin tietysti vain todeta, että tällainenhan minä olen, mutta mitäpä jos koittaisin olla jotain, mitä en toistaiseksi ole ollut. Varsinkin alkuaikoina lapseus ja isyys sopivat kohdallani hyvin yhteen. Puolestani identiteettipuheen voi lopettaa tähän. Näissä identiteettihommissa piilee sellainenkin valheen siemen, sillä eihän kukaan identiteetin haltija ole loppuun saakka uskollinen identiteetilleen. Yhdeksän vuotta sitten minulle annettiin uusi identiteetti, kun tulin isäksi. Yöunia kylläkin. Tapana on kaivautua syvälle identiteettipoteroihin. | 49 k o lu m n i Löysää nutturaa sen identiteettisi kanssa! K uka lienet. Läheisten tai vaikka itsen takia pitäisi alkaa harjoitella jotain uusia, vierailta tuntuvia rooleja, mikä ei ole ehkä luontevaa, mutta kylläkin kovin tarpeellista. Onko kristittynä oleminen sinulle ennen kaikkea Jumalan työtoveruutta. Te ks Ti ja a k ko h ei k k il ä Kirjoittaja on perheenisä ja KaaVasuunnittelija.. Kun lapset ovat kasvaneet ja perhe-elämän haasteet monipuolistuneet, on käynyt selväksi, etten luonnostani ole joka tilanteessa sopiva lapsilleni. En juuri kaivannut mitään ”älykästä seuraa” tai muuta sellaista, mitä aikuiset kollegat tuntuivat kaipaavan. Oletko armon kerjäläinen, sanansaattaja vai maan hiljainen. Ehkä näet itsesi kristittynä ennen muuta Jumalan soturina, vaiko peräti ruoskana. Lapset tarvitsevat aikuista, eivät toista lasta vanhemmakseen. Minulle kristittynä oleminen on ennen kaikkea ollut lapseutta; ei edes opetuslapseutta, vaan vain lapseutta
10 :17 Kymmenen kysymystä Raamatusta Lutherille vanhurskauttamisopin avautumisessa ratkaiseva lause oli Roomalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa. Kenestä Paavali samassa yhteydessä kirjoittaa, että Jumala katsoi hänelle vanhurskaudeksi uskon. 4. 4. 10 . ”U sko sta van hur ska s saa elä ä” tai van hem man kää nnö kse n muk aan ”V anhur ska s on elä vä usk ost a”. Kenestä on kysymys ja mistä Vt:n kirjasta kuvauksen voisi löytää. Järjestä perheen kesken tai raamattupiirissä Raamatun tuntemuksen kertaus tietovisan muodossa. Mikä kirje. Kummasta Jeesus sanoi, että hän lähti kotiinsa vanhurskaana. 1 2 3 4 6 5 7 8 9 10 50 |. Roo m. Vastaukset löytyvät sivun alareunasta. Paavali vetoaa siinä yhteydessä kahteen Vt:n kohtaan ja henkilöön. Paa val i puh uu siit ä, mit en tul laa n van hur skaa ksi , Jaa kob siit ä, kui nka ihm ine n oso ittau tuu van hur ska aks i teo illa an. Kys e on Daa vid ist a ja Psa lm ista 32. 3:1 – 5. Miten uusi raamatunkäännös auttaa ratkaisemaan tämän ristiriidan. 15: 6; Roo m. va sta uk set : 1. Vanhurskauttamisen ennakkokuvana Vt:ssa on kuvaus syntien poisottamisesta ja juhlavaatteisiin pukemisesta. Ylip app i Joo sua , Sak . 2. 4:7 –8. 3. Roo m. Abr aha mis ta. Niille, jotka olivat varmoja omasta vanhurskaudestaan, Jeesus kertoi kahdesta rukoilijasta. 3:2 7. Samaa asiaa kuvataan myös pukeutumisella Kristukseen. Mistä tai miten usko Paavalin mukaan syntyy. Pub lik aan ist a. Missä toisessa Roomalaiskirjeen luvussa vanhurskaaksi lukeminen tai (vuoden 1992 käännöksessä) katsominen mainitaan useita kertoja. Ketkä ovat Paavalin mukaan ”pukeneet Kristuksen yllenne”. Hän en ruk ouk sen sa kuu lui : Jum ala ole min ulle syn tis elle arm olli nen . Kai kki Kri stu kse en kas tet ut, Gal . Kenen kohdalla hän lainaa sanoja ”Herra ei lue viaksi hänen syntiään”. Miten kuului hänen rukouksensa. Ut:ssa on yksi kirje, joka näyttää haastavan Paavalin opetuksen uskon kautta saatavasta vanhurskaudesta. Jaa kob in kir je, 2:4 –26 . Lutherin erityinen löytö oli vanhurskauttamisoppi, meidän hyväksemme luettu vanhurskaus. 7. 1:1 7. ”U sko syn ty y kuu lem ise sta , mut ta kuu lem ise n syn nyt tää Kri stu kse n san a.” Roo m. 6. 18: 9–1 4. 8. 5. 1. Luu k. Moo s. 9. 4;9 . Miten tuo lause kuului. Roo m. r a a m at tu v is a la aT in u T ti m o ju n k k a a la ku va is to ck la aT in u T pe k k a h a rn e Elämä-lehden seuraava numero ilmestyy 12.6.2024. R aamattuvisassamme on kysymyksiä kymmenen, joukossa helppoja ja visaisempiakin
Jumalan oma työ k r is ti k u n n a n k la ss ik o t Te ks Ti c. Minä Herra teen sen, sanoo Herra nimenomaan siitä vanhurskaudesta, joka tuottaa meille autuuden. o . ro se n iu s ku va fr ee pi k | 51. Se eroaa kokonaan enkelein ja ihmisten vanhurskaudesta alkuperäänsä nähden, sillä sehän on itse Jumalan vanhurskaus, ei luotujen olentojen, vaan Luojan vanhurskaus. Pojan kautta on Isä sen ilmituonut, samaten kuin hän loi maailman Pojan kautta. J umalan vanhurskaus eroaa oleellisesti kaikesta muusta vanhurskaudesta, mitä koskaan on ollut, tahi tulee olemaan. Pietari sanoo: ”Niille, jotka ovat saaneet yhtä kalliin uskon kuin mekin Jumalamme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen vanhurskaudessa.” Tässä nimitetään Kristusta meidän Jumalaksemme ja Vapahtajaksemme, ja vanhurskautta, johon uskomme perustuu, sanotaan meidän Jumalamme ja Vapahtajamme vanhurskaudeksi. Se on jumalallinen ja täydellinen vanhurskaus, sillä se on Jahven oma työ, samaten kuin maailma on Jumalan työ