lehti hengellisestä elämästä • jo vuodesta 1929 11–12 / 2023 • 8 € Pia Saarela ja Olga Tolsa: ”Toimimme Jumalan apukäsinä” Kirjailija Antti Hurskainen arvostaa ehtoollista Piispa Jari Jolkkonen ja apologian merkitys Miksi uskomme Jeesukseen?
Yleisluennoilla saamme laajan kattauksen kotimaisten asiantuntijoiden ajatuksia päivien teemasta. Päivien pääluennoitsija on ruotsalainen Olof Edsinger, joka toimii Ruotsin evankelisen allianssin pääsihteerinä. Viisauden lähteillä – Raamatun viisauskirjallisuus Jouko Talonen Soili Haverinen 24.–26.12. Luennoimassa ova mm. Perusta-lehden teologipäivillä käsittelemme kristillistä antropologiaa ajankohtaisten kysymysten valossa. Onko ihmiselämällä tarkoitusta. STI:n pääsihteeri Soili Haverinen, dosentti Sammeli Juntunen, professori Antti Laato, dosentti Anni Maria Laato, professorit Miikka Ruokanen ja Jouko Talonen sekä kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki. raamattuopisto.fi Kristillinen ihmiskuva Perusta-lehden teologiset opintopäivät 3.–5.1.2024 Suomen Raamattupistossa Kristillinen ihmiskäsitys on voimakkaasti haastettuna. Sielunhoidon opintopäivät 2.-4.2. Onko olemassa kaikkia sitovaa moraalia. Joulun vietto 27.–28.1. Määritteleekö ihminen itsensä sellaiseksi kuin haluaa. Tulevia kursseja Raamattuopistossa: Olof Edsinger 8.–10.3. Gospel Junior -leiri 7–14 -vuotiaille
Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin, onko väite tosi vai epätosi: ”Jumala hyväksyy kaikkien uskontojen jumalan palvonnan”, 56 %:n mielestä väite on tosi; ”Jokainen syntyy synnittömänä”, 65 %:n mielestä väite on tosi; sitten erikoisin: ”Jeesus on hyvä opettaja, mutta ei Jumala”, 43 %:n mielestä väite on tosi. Kuinka kauan Herramme tätä sanastaan etääntyvää kirkollista elämää mahtaa vielä katsella. Gospel Junior -leiri 7–14 -vuotiaille. Tutkimus osoitti dramaattisella tavalla, kuinka merkittävällä osalla evankelikaaleista sitoutuminen Raamattuun ja kristillisen uskon ydinkohtiin on voimakkaasti ohentunut. Kestämme, mitä vastaan tulee juha.vahasarja@perussanoma.fi ” On vain yksi tie taivaaseen.” raamattuopisto.fi Kristillinen ihmiskuva Perusta-lehden teologiset opintopäivät 3.–5.1.2024 Suomen Raamattupistossa Kristillinen ihmiskäsitys on voimakkaasti haastettuna. Koska taivaan ihmeellinen tulevaisuudenkuva kuitenkin piirtyy silmiemme eteen, me pidämme kiinni yksinkertaisesta sanasta ja levitämme iloiten samaa vanhaa evankeliumia. Se opettaa, että kerran täältä lähdetään joko taivaaseen tai helvettiin. Raamatullisiksi kristityiksi itseään kutsuvat luovat uusia maailmankatsomuksia, jotka ovat vain löyhästi sidoksissa raamatulliseen opetukseen. Määritteleekö ihminen itsensä sellaiseksi kuin haluaa. Tämä siis evankelikaalien keskuudessa, jotka ovat juuri niitä Jeesukseen uskovia, evankelioimista harjoittavia, raamattu-uskollisia kristittyjä. Onko ihmiselämällä tarkoitusta. Tämä elämä on vain kirjan nimisivu, pian jo ohi, sen jälkeen alkaa todellinen tarina, jossa jokainen luku on edellistä ihmeellisempi ( C. Länsimaisen hiipuvan kristikunnan, Suomen ev. Siksi, että jokainen, joka tahtoo, pääsisi taivaaseen. Kirkko on olemassa sitä varten, että täällä kuollaan. Nousussa pappien keskuudessa olivat naisten osuus, liberaaliteologia, oikeudenmukaisuuden edistäminen, tasa-arvon korostaminen, vähemmistön oikeuksien edistäminen ja itsensä toteuttaminen. Lewis). Onko olemassa kaikkia sitovaa moraalia. Silmiin osui minulle tuntemattoman amerikkalaisen papin, kirjailijan ja yliopistomiehen John MacArthurin opetusvideo. Muutama esimerkki. Tulevia kursseja Raamattuopistossa: Olof Edsinger 8.–10.3. STI:n pääsihteeri Soili Haverinen, dosentti Sammeli Juntunen, professori Antti Laato, dosentti Anni Maria Laato, professorit Miikka Ruokanen ja Jouko Talonen sekä kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki. Sielunhoidon opintopäivät 2.-4.2. Siksi kestämme, mitä vastaan tulee. Yleisluennoilla saamme laajan kattauksen kotimaisten asiantuntijoiden ajatuksia päivien teemasta. Laskussa olivat mm. Myös Suomessa kirkon työntekijöiden uskonsisältö on muuttunut merkittävästi. Taistelemme, että kristillinen usko säilyisi keskuudessamme. pääkirjoitus S elailin uutisvideoita. Päivien pääluennoitsija on ruotsalainen Olof Edsinger, joka toimii Ruotsin evankelisen allianssin pääsihteerinä. Aihe tuntui kiinnostavalta ja katsoin sen. miesten osuus, konservatiivinen teologia, lähetystyön ja evankelioimistyön tärkeänä pitäminen, raamattuopetuksen ja rukouselämän painottaminen ja työn tunnistaminen Jumalan antamaksi kutsumukseksi. Amerikkalaiset konservatiivikristityt ovat vahvasti määrittelemässä uskon sisältöään uusiksi. Kynnykset on poistettu, ehdot samoin. Jeesus antoi läsnäolonsa lupauksen ja se kantaa meidät halki ahdistavien aikojen. MacArthur kertoi viime vuonna tehdystä tutkimuksesta, joka koski teologian tilaa amerikkalaisten kristittyjen uskonkäsityksessä. Vaikka edes pienenä liekkinä, pimeyttä vasten silti kirkkaana. Nykypapeista alle puolelle jumalanpalvelus on keskeinen työmuoto. Vieläkö Jeesuksen veren evankeliumi riittää. Viisauden lähteillä – Raamatun viisauskirjallisuus Jouko Talonen Soili Haverinen 24.–26.12. Että taivas on auki, kun huutaa avuksi Jeesuksen nimeä. lut. Luennoimassa ova mm. Jo kahdeksan vuotta sitten pappeja koskevassa tutkimuksessa trendi oli näkyvissä. Vanha pastori totesi, että tilanne alkaa muistuttaa dystopiaa, kauhukuvaa kirkon tulevaisuudesta. kirkon ja kaikkien maamme kristittyjen tärkein kysymys on se, elämmekö tästä evankeliumista. Onko se opetustemme, saarnojemme ja toimintamme keskiössä vai jokin muu. Kristinusko opettaa, että on vain yksi tie taivaaseen, Jeesus Kristus. Vieläkö Jumalan koko sana, kasteen armo ja ehtoollisen lahja ovat armonvälineitä – oikeasti. Perusta-lehden teologipäivillä käsittelemme kristillistä antropologiaa ajankohtaisten kysymysten valossa. S. Se opettaa, että Jeesus on sovittanut tämän maailman synnin. Joulun vietto 27.–28.1
09 5123 9154, elama@perussanoma.fi • etunimi.sukunimi@perussanoma.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Vähäsarja, 09 5123 9150, juha.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Petri Vähäsarja, puh. Hinnat sis. alv 24 %. Irtonumeron hinta 8 €. 19 raamatun eläimet Luomakuntaan kuuluva hirviö 20 elämäntaito Jälleennäkemisen toivo kantaa 24 haastattelu Jammailusta kasvoi Maksetut Viulut -yhtye 27 teatteriarvio Eettistä pohdintaa atomipommin äärellä 28 haastattelu Antti Hurskainen: ”Onni on surun lävistämää” tä ss ä le h d e ss ä Kannessa Kannessa Kannessa Kannessa 10 28 34 maailma nyt Puolalaiset kristityt perustivat Suomi-kylän 36 uskon esikuvia Urho Muroma kokosi suuret joukot 38 raamattuopetus Paavalilta mallia uskon puolustamiseen 41 nuorten ääni Minttu Gummerus 42 teemahaastattelu Ruoka riittää diakonisessa kaupassa 47 kysymys ja vastaus Mitkä seitsemän henkeä. 48 pientä puhetta Paavien joukossa ollut myös harhaoppisia 50 samasta perheestä Pesäpallo yhdistää Juha ja Mikko Vihriälää 53 kirja-arviot Raamattu ja luonnontieteet rinnakkain 54 raamattuvisa Kymmenen kysymystä Raamatusta 55 kristikunnan klassikot Jumala toimii armahtaakseen 94. 5 pääkirjoitus Pidämme kiinni yksinkertaisesta sanasta 5 jutun takana Luonto kertoo Luojasta 6 lyhyet ja nopeat Alle puolet papeista arvostaa messua 10 haastattelu Jari Jolkkonen: ”Apologia poistaa uskon esteitä” 15 kolumni Marjatta Junkkaala 16 raamatun henkilöt Mitä tapahtuu, kun lapsesta tulee kuningas. 09 5123 9154, petri.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSKUNTA Sari Savela, Lauri Vartiainen, Juha Vähäsarja, Jouni Lallukka, Marja-Kaarina Marttila • TAITTO Tappajahai • KUSTANTAJA Perussanoma Oy • AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN • PAINOPAIKKA Lehtisepät Oy, Lahti • HINNAT 12 kk:n kestotilaus 67 €, 12 kk määräaikainen tilaus 75 €. 03 4246 5391, perussanoma@jaicom.com • TOIMITUS PL 15, 02701 Kauniainen • puh. VUOSIKERTA vuodesta 1929 • TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh. • Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä teksteistä ja kuvista • ISSN 2736-9307 tuija hyttinen / kirkon kuvapankki jani laukkanen 4 |
Raamatun ajan Israel on ollut hyvin monipuolinen luonnoltaan, ja mannerten risteyskohdalla sijaitessaan siellä näkyy vieläkin sekä Afrikan että Aasian eläimistöä. Hinnat sis. Ihmisellä on Raamatun mukaan tärkeä rooli suhteessa luontoon: ”viljele, varjele, vallitse”. Te ks Ti m ik a po u k e ku va Ta n el i Tö rö lä Eläimetkin puhuvat 34 maailma nyt Puolalaiset kristityt perustivat Suomi-kylän 36 uskon esikuvia Urho Muroma kokosi suuret joukot 38 raamattuopetus Paavalilta mallia uskon puolustamiseen 41 nuorten ääni Minttu Gummerus 42 teemahaastattelu Ruoka riittää diakonisessa kaupassa 47 kysymys ja vastaus Mitkä seitsemän henkeä. Luonnosta on kirjoitettu myös juutalaisessa perinteessä. Lähetä vastauksesi 9.12. Yhteys luontoon antaa ihmiselle itselleenkin paljon. 09 5123 9154, elama@perussanoma.fi • etunimi.sukunimi@perussanoma.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Vähäsarja, 09 5123 9150, juha.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Petri Vähäsarja, puh. alv 24 %. Vastaajien kesken arvotaan kirjapalkinto Perussanoman uutuusvalikoimasta. ”Hän on avoin ja uskaltaa rohkeasti tuoda heikkoutensa, avoin eikä pakene johtajuuden taakse”, lukija kuvaili. VUOSIKERTA vuodesta 1929 • TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh. 48 pientä puhetta Paavien joukossa ollut myös harhaoppisia 50 samasta perheestä Pesäpallo yhdistää Juha ja Mikko Vihriälää 53 kirja-arviot Raamattu ja luonnontieteet rinnakkain 54 raamattuvisa Kymmenen kysymystä Raamatusta 55 kristikunnan klassikot Jumala toimii armahtaakseen L okakuun numeron parhaan jutun valinta oli lukijoille haastava tehtävä. ”Kyllä nyt on taas liian vaikea valinta, mahdoton. Israelissa asuessani sain kosketuksen kaiken muun lisäksi sen ainutlaatuiseen luontoon. Koko lehti oli jälleen niin hyvä, että mahdotonta valita yhtä juttua, kaikki kiinnostavia”, eräs kirjoitti. 03 4246 5391, perussanoma@jaicom.com • TOIMITUS PL 15, 02701 Kauniainen • puh. 09 5123 9154, petri.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSKUNTA Sari Savela, Lauri Vartiainen, Juha Vähäsarja, Jouni Lallukka, Marja-Kaarina Marttila • TAITTO Tappajahai • KUSTANTAJA Perussanoma Oy • AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN • PAINOPAIKKA Lehtisepät Oy, Lahti • HINNAT 12 kk:n kestotilaus 67 €, 12 kk määräaikainen tilaus 75 €. Eniten ääniä, joskin täpärästi, sai Mika Aaltolan haastattelu otsikolla ”Keskeneräinen”. Avoimuus kunniaan 94. Jokaisella eläimellä on oma tapansa puhua luomakunnan kieltä ihmisenkin maailmaan. Eläinkunta kulkee osana muuttuvaa maailmaa, villi luonto tulee esiin monella tapaa: kesytettynä apurina, kesyttämättömänä vaaratekijänä, kuvastamassa ja elävöittämässä elävän todellisuuden eri puolia ja näkökulmia. Luomakunta, tämän päivän langenneessa tilassaankin, puhuu kaikessa hämmästyttävyydessään omaa vahvaa kieltänsä luojastaan ja tekijästään. Värikäs ja rikas luonto on kiehtonut minua pienestä pitäen. ju tu n ta k a n a R aamattu alkaa koko luomakunnan esittelyllä. Irtonumeron hinta 8 €. On mielenkiintoista nähdä kuinka eläimetkin puhuvat. mennessä osoitteeseen petri.vahasarja@perussanoma.fi. Kirjapalkinnon saa tällä kertaa Pirjo Katko. Toimitus onnittelee arvonnan voittajaa! kerro meille mikä tämän lehden jutuista liikutti, puhutti tai hermostutti eniten. • Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä teksteistä ja kuvista • ISSN 2736-9307 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuote 4041 0089 | 5
Vapaa-ajan asunnoilla vietetty aika on lisääntynyt. Suunta on ollut johdonmukaisesti nouseva jo pitkään, vaikka koronapandemia nopeutti kehitystä. Jos joku rakastaa maailmaa, Isän rakkaudella ei ole hänessä sijaa. 2:15 Älkää rakastako maailmaa, älkää sitä, mikä maailmassa on. JOH. Kesäasunnoilla viivytään yhä pidempiä aikoja, ja ne ovat yhä paremmin varusteltuja mahdollistaen myös ympärivuotista käyttöä. Monipaikkaiset asukkaat toivovat enemmän osallisuutta paikallisiin yhteisöihin. Kun vuoden 2016 Mökkibarometrin mukaan se oli 79 vuorokautta, vuoden 2021 kyselyssä vastaajat ilmoittivat viettäneensä vapaa-ajan asunnollaan 103 vuorokautta vuonna 2020. ” ” pixabay 6 |. Vapaa-ajan monipaikkaisuus siirtää tutkimuksen mukaan vuosittain 175 000 henkilövuotta kuntien välillä. ly h y e t & n o p e at ko on n u T sa ri sa v el a RAAMATUNKOHTA Suomalaiset viettävät vapaaajan asunnoillaan yhä enemmän aikaa ”S uomessa on noin puoli miljoonaa kesämökkiä sekä lisäksi noin 100 000 vapaa-ajan asuntona käytettävää omakotitaloa, joita käyttää vuosittain arviolta 2,5–2,9 miljoonaa henkilöä. Se vähentää kaupunkikuntien väestöä vuositasolla arviolta kolmella prosentilla ja lisää maaseutukuntien väestöä seitsemän prosenttia. Monipaikkaisuus haastaa seurakunnat toimimaan joustavammin ja sopeutumaan vaihtelevaan ihmisten määrään.” Kirkon maaseutulinjaukset 2023 ”Monipaikkainen kirkko” 1
Ne papit, jotka pitävät jumalanpalvelusta tärkeänä, pitävät tyypillisesti myös edellä mainittuja tehtäväalueita tärkeinä. ly h y e t & n o p e at vstaajista rukoili kerran päivässä 41 % 21,3 J umalanpalvelusta erittäin tärkeänä osana seurakuntatyötä pitävien pappien osuus vuosina 2010–2022: MARRASKUUN LUKU S uomalaiset muuttavat vanhempiensa luota keskimäärin 21,3 vuoden iässä. Keskimäärin eurooppalaiset muuttavat vanhempiensa luota 26,4-vuotiaina. Papeilla vahvin yhteys on seuraavien tehtäväalueiden tärkeänä pitämiseen: kirkolliset toimitukset, sanan julistaminen, Raamatun lukeminen ja opettaminen, rukouselämä, lähetystyö ja evankeliointi. Myös rippikoulun, vapaaehtoisten motivoinnin ja musiikin tärkeänä pitäminen on papeilla selkeästi yhteydessä jumalanpalveluksen tärkeyteen. Jumalanpalvelusbarometri 2023 ist oc k pixabay | 7. Lähde: Eurostat 2010 72 % 2014 73 % 2018 64 % 2022 41 % Jumalanpalveluksen tärkeänä pitäminen korreloi tutkimuksen mukaan papeilla ja kanttoreilla useiden muiden seurakuntatyön osa-alueiden kanssa
Ensimmäiset partiolaisten joulukalenterit tulivat myyntiin vuonna 1947. Suomeen joulukalenteri saapui Ruotsista. Kalenteri olikin eräänlainen adventinajan kuvaraamattu. Partiolaisten joulukalenteri ilmestyy yhä edelleen ja on tärkeä varainhankinnan muoto Suomen partiolaisille. Kalenterin luukut alkavat joko adventista tai joulukuun ensimmäisestä päivästä. ly h y e t & n o p e at RAAMATUNKOHTA J oulueli adventtikalenteriperinne on lähtöisin Saksasta, missä ensimmäinen kirjallinen maininta joulukalenterista löytyy 1850-luvun lastenkirjasta. Paperiset adventtikalenterit yleistyivät Saksassa vasta 1900-luvun alussa. Vanhoissa joulukalentereissa luukkujen alla oli raamatullisia kuvia. Teresita toimi ruotsinkielisten partiotyttöjen johtajana. Suklaatehtailija Karl Fazerin miniä Teresita Fazer oli nähnyt adventtikalentereita Ruotsissa ja kertoi näkemästään Suomalaisen Partiotyttöliiton hallitukselle. KUUSANMÄKI Adventtikalenteriperinne on lähtöisin Saksasta Partiolaisten joulukalenterin 2022 kuvitti lastenkirjailija ja kuvittaja Ninka Reittu. terhi takkinen / suomen partiolaiset 8 |
Painu hiljaiseen rukoukseen Herrasi eteen ja pyydä, että saisit nähdä kaiken sen hengellisen ja aineellisen, iäisen ja ajallisen siunauksen, jota Hän on tuhlaillut elämäsi yli ilman että olet sitä koskaan huomannut, vielä vähemmän siitä kiittänyt, ja Hän on kuuleva rukouksesi ja avaava silmäsi, ja silloin virtaa uusi valo ja voima elämääsi. Maallikkojäsenten ja -edustajien vaaleissa ovat äänioikeutettuja kirkkovaltuuston tai seurakuntayhtymässä seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston maallikkojäsenet. Pappisjäsenten ja –edustajien vaaleissa ovat äänioikeutettuja hiippakunnan papit. Kirkolliskokoukseen valitaan hiippakunnista 96 edustajaa, joista 32 on pappeja ja 64 maallikoita. Älä viivyttele. Epäuskon sumu puhalletaan pois kuin pilvi, ja Jumalan rakkauden aurinko alkaa paistaa sinun sydämeesi täydeltä terältä.” Herää Valvomaan lehdestä 11/1933 ote, joka on julkaistu lehden numerossa 11/1973. Uuden kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston toimikausi on neljä vuotta. Kirkolliskokouksen edustajapaikkojen jakautuminen hiippakuntien kesken perustuu hiippakuntien seurakuntien jäsenmääriin. Hiippakuntavaltuustoon valitaan 14 maallikkojäsentä ja seitsemän pappisjäsentä. ly h y e t & n o p e at HERÄÄ VALVOMAAN 50 VUOTTA SITTEN 40 vuoden takaa ”Hyvä lukijani, muuta sinäkin asumaan Kiitoksen kadun varrelle, siellä on paljon valoisampaa ja iloisempaa asua kuin Tyytymättömyyden kujan varrella. Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Uudet kirkolliskokousedustajat valitaan helmikuussa 2024 Kirkolliskokous kokoontuu Linnasmäen opistolla Turussa. helmikuuta 2024. Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Äänioikeus vaaleissa on seurakuntien luottamushenkilöillä ja hiippakuntien papeilla. al ek si sa un am äk i / kir ko n ku va pa nk ki | 9. S uomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousvaalit ja hiippakuntavaltuustojen vaalit järjestetään 13. Ja muuta heti. Hiippakuntavaltuustolla on muun muassa oikeus tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle
Kamppailu antoi eväät uskon puolustamiseen. 10 | 10 | Opiskeluaikoina Jari Jolkkonen kyseenalaisti kristillisen uskonsa perusteellisesti. Jolkkonen ei päässyt Jumalasta eroon, vaan usko vahvistui. Jumala kestää testin TeksTi peTri vähäsarja kuvaT Tuija hyTTinen / kirkon kuvapankki. Yritys epäonnistui pahasti
– Se on yllättävää, koska meillä on akateemisen teologian arvostus ollut vahvaa. Siitä tehdään taidekokemukseen verrattava asia. – 1800-luvun lopulla kehitettiin ensimmäiset apologiat luonnontieteiden antamaa kritiikkiä vastaan. Aloitteen teki Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen. Metsään menee Joskus 200 vuotta sitten apologialle ei ollut suurta tarvetta, mutta sitten luonnontieteet haastoivat uskon. Luterilainen kirkko ei ole piispan mukaan ollut apologiassa kovin hyvä. Puut täytyy kaataa. – Meillä on viimeisen sadan vuoden ajan oltu apologian suhteen ylivarovaisia, Jolkkonen harmittelee. Apologialla voi olla tällainen merkitys. – Tämä on ollut yksi panokseni uskon puolustamisessa. Kirkkoisät puolustivat myös. Paperin nimi on Tieteiden lahja – Piispojen puheenvuoro tieteiden arvosta ja tehtävästä Jumalan luomakunnassa. Uskon kokemus avaa Jumala-yhteyden, mutta jotta usko voisi säilyä, ihminen alkaa kysellä, onko kokemukseni totta. – Jälkimmäisestä tuli hirveän suosittu näkemys. Noina aikoina Euroopassa mentiin Jolkkosen mukaan kahdella tavalla metsään: toisaalla kristillinen usko typistettiin apologian nimissä pelkäksi moraaliksi, ja toisaalla katsottiin saksalaisen teologin Friedrich Schleiermacherin käsitysten pohjalta, että usko koskettaa ainoastaan ihmisen tunteita. Meillä on hyvät perusteet uskolle. Se voi osoittaa kyselijälle, ettei kristillinen usko ole järjen tai tieteen vastainen. Paavali puolusti uskoaan viranomaisten ja keisarin edessä. Silloin tulevat kuvaan perustelut. – Ihminen voi silti kasvaa uskoa kohti tai vahvistua siinä monilla tavoilla. Tämä on tosiasiaväite. – Uskon puolustaminen voi poistaa esteitä tieltä. Sellainen leikkaa kristinuskosta olennaisia osia pois. – Minä uskon Jumalaan, taivaan ja maan Luojaan. Sana tuo Jolkkosen mieleen ”ihmisen, joka on joutunut puolustuskannalle tai jopa nurkkaan”. – Minua rankaistiin ideastani työryhmän puheenjohtajuudella, Jolkkonen kuvaa prosessin kulkua. Myös Tuomas Akvinolainen ja Martti Luther tunsivat hänen argumentaationsa. Paavalin jälkeen apologian ensimmäinen suurnimi oli filosofi Justinos Marttyyri toiselta vuosisadalta. Silloin uskonto rajataan ihmisen sisäiseen maailmaan kuuluvaksi. Sitten tuli Tertullianus, joka kehitti esimerkiksi argumentaation, johon nykyinen käsitys uskonnonvapaudesta perustuu. – Sen sijaan kristitty voi seisoa selkä suorana ja pää pystyssä. – Yhdysvaltain perustuslain kirjoittaja Thomas Jefferson sovelsi Tertullianuksen tekstejä. Ja että meidän kuolemamme jälkeen seuraa ”lihan ylösnousemus”. Ensin pitää tehdä ura, jotta voi tehdä tien. – Sen sijaan Jeesus ei ollut kiinnostunut apologiasta, Jolkkonen huomauttaa. Näkyvä maailma on Jumalan luoma. Saamme sen Jumalan sanan ja sakramenttien välityksellä. Kun puhutaan Jeesuksesta, puhutaan todellisesta henkilöstä, eikä ylösnousemuksesta puhuta vain symbolisessa merkityksessä. Haluan keskustella piispan kanssa siitä, mikä on apologian eli uskon älyllisen puolustamisen merkitys. – Apologia on minusta tosi tärkeää, hän aloittaa. – Hän ei käyttänyt filosofista argumentaatiota vaan vetosi omaan arvovaltaansa. Se johti käytännössä erillisyysmalliin, uskon ja tiedon irrottamiseen toisistaan. – Silloin kristillisellä uskolla ei ole mitään sanottavaa siihen, mikä maailma on tai mikä ihminen on. ” Pelastava usko on lahja.” | 11 Jumala kestää testin. Puut pitää kaataa Mutta voiko järkiperäisten argumenttien kautta tulla uskoon. Jolkkonen istuu Teams-ruudussa täydessä tällingissä. Luterilainen reformaatio syntyi yliopistossa, ja luterilaisuus on aina puolustanut tieteellistä keskustelua. Joillakin tapahtuu hengellinen herääminen, usein kokemuksen kautta. – Uskontunnustus esittää tosiasiaväitteitä maailmasta, Jolkkonen korostaa. Sen sijaan esitetään tosiasiaväite, että Jeesus nousi ruumiillisesti kuolleista. – Mutta se sana on rasitettu. – Pelastava usko on Jumalan lahja. Se tulee ulkopuolelta, Pyhän Hengen lahjana, piispa vastaa. S uomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat julkaisivat vuonna 2019 tieteiden ja kristinuskon suhdetta käsittelevän kannanoton. Uskon puolustamisen historia on pitkä
Jari Jolkkosen mukaan tiede sopii yhteen kristillisen vakaumuksen kanssa. Olen jatkuvasti epäonnistunut siinä. – Jos joku kysyy, miksi uskot Jumalaan, vastaus on se, etten ole päässyt hänestä eroon. ” Koin Kristuksen läsnäolon.” 12 |. Jolkkonen lisää, ettei pidä kuitenkaan sortua ”evidentialismiin”, jossa ajatellaan, että kun esitetään riittävästi todisteita vaikkapa Jeesuksen ylösnousemuksen puolesta, ihminen alkaa väistämättä uskoa. Usko on irrotettu järjestä ja tieteistä. – Olen kyseenalaistanut uskoni kaikilla mahdollisilla tavoilla ja tehnyt kaikkeni, että voisin luopua siitä. – Se on intiimi ja mystinen asia. Nyt Jolkkonen katsoo olevansa uskossaan vahvalla pohjalla juuri siksi, että hän on kyseenalaistanut sen. Olen kokenut sen Jumalan pitkämielisyydeksi ja johdatukseksi. – No olen halunnut koetella sitä ja selvittää, onko uskoni totta. – Mutta 1900-luvun teologia on valitettavasti rakentanut paljon uskon ja tiedon erottamiselle. Hän lisää, että tiede ei kuitenkaan todista kristinuskoa oikeaksi. Jolkkonen ei latele näkemyksiään pelkän kirjaviisauden perusteella. Tiede ei todista kristinuskoa oikeaksi, mutta se sopii yhteen kristillisen vakaumuksen kanssa. – Siihen sisältyi ilo ja intuitiivinen varmuus, Jolkkonen kertoo, mutta ei halua kuvailla kokemusta tarkemmin. Minulla on teologisen koulutuksen puolesta erittäin vahvat aseet selittää Jumala pois. Onko usko totta. – Minä puhuisin sen sijaan yhteensopivuudesta. Se johtaa subjektivismin vankilaan, jossa voi uskoa mitä tahansa ilman perusteita. Entä jos olen vain huijannut itseäni. Miksi ihmeessä. – Olen aikanaan omaksunut kristillisen uskon kokemuksen, kasvun ja kasvatuksen kautta, hän kertoo. Hän on käynyt omat mittelönsä uskon ja tieteen suhteen. Hän sai Ilomantsin seurakuntanuorissa ”vahvan kokemuksen Kristuksen läsnäolosta”. Myöhemmin, opiskeluaikoina, Jolkkonen törmäsi ateistiseen uskontokritiikkiin, joka pakotti miettimään, onko se totta, mihin hän uskoo
– Myös keskustelu fiksussa seurassa kehittää ajattelua. Ainakin aluksi. Myöhemmin voidaan tarvita myös perusteluja. Luottamuksen varassa Kaikille tieteen ja uskon vuoropuhelu ei kuitenkaan ole tärkeää. Piispa katsoo, että ihmiset kuuntelevat nykyään tällaisia perusteluja herkemmin kuin filosofisia argumentteja. – Jotkut ateistit ovat yrittäneet minua käännyttää, mutta ne ovat olleet aika säälittäviä yrityksiä. Ja se on ookoo! – Ihmisarvosta puhuminen vetoaa meihin, koska se kuulostaa kauniilta. – Richard Dawkinsin ja muiden uskontokriitikoiden ongelma on se, että he piirtävät kristinuskosta pilakuvan, johon kukaan ei alun perinkään ole uskonut. – Jos sinulle sanotaan, että olet Jumalan unelma, se vetoaa. Lewis ja professori Alister McGrath. Minulla on heitä parempi filosofinen koulutus ja olen itse asettanut oman uskoni kyseenalaiseksi paremmin kuin nämä, jotka evankelioivat ateismiaan. Piispa haluaisi, että mahdollisimman moni kääntyisi kristityksi, koska ”kristinusko on totta”. – Ei ole järkevää hypätä lentokoneesta, jos ei ole varmuutta, että selässä on laskuvarjo. ” En ole päässyt hänestä eroon.” | 13. Ateistien pilakuvat Niille, jotka haluaisivat oppia paremmin puolustamaan kristillistä uskoaan, Jolkkonen suosittelee lukemista ja keskustelemista. Maailma on kaunis ja meidän pitää suojella sitä. Miten voit luottaa johonkin, jota et tunne. Jolkkonen kysyy. Tai että lapsia pitää arvostaa ja köyhistä täytyy huolehtia, samoin kuin vanhoista ja sairaista. Sitten he polttavat sen ja tanssivat voittajana sen haudalla. Mutta sekin tarvitsee jonkin verran tietoa. Usko on luottamusta, mutta luottamusta ei voi syntyä, jos emme tunne luottamuksen kohdetta. Hyvää lukemista ovat hänen mielestään sellaiset kirjat, joissa katsotaan uskoa ”laatikon ulkopuolelta”, ja joissa uskontokritiikki otetaan tosissaan. Se on tietyllä tavalla estetiikkaa. Kristinusko on kaunista, piispa Jolkkonen kuvailee. Hän kehuu myös filosofi William Lane Graigia sekä suomalaista Areiopagi-verkkosivua, jossa yhdistetään teologiaa, luonnontieteitä ja filosofiaa. Joku voi löytää kristillisen uskon esteettisistä syistä. – Moni vakuuttuu, koska kristinusko on niin kaunista. – Pelastava usko on luottamusta Jumalaan ja turvautumista häneen. Tällaisia kirjailijoita ovat esimerkiksi C. S. Lopulta he ovat polttaneet vain oman ennakkoluulonsa, Jolkkonen kuvaa. Kuten sekin, että Jumala on luonut maailman hyväksi. – McGrath on luonnontieteilijä ja teologi ja ottaa uskontoa vastaan esitetyt perustelut vakavasti, eikä pilkkaa niitä
He eivät pidä itseään tunnustavina kristittyinä, mutta arvostavat uskon yhteiskunnallisia seurauksia. – Minusta kristilliseen uskoon kannattaa kääntyä myös sen vuoksi, että sen varassa voi päästä taivaaseen. Se ei ole luukku alas tyhjyyteen, vaan ovi uuteen. 14 |. ” Sen varassa voi päästä taivaaseen.” – Mutta myös siksi, että se on kaunista ja luo hyvää elämää jo tässä ajassa. Heihin kuuluu sekä vasemmiston että oikeiston edustajia. Vasemmiston mielestä kirkko on pitänyt huolta köyhistä, ja oikeiston mielestä kristinusko selittää länsimaisen sivistyksen saavutuksia. Uskomme todella, että elämä ei pääty kuolemaan, vaan kuolema on kaksoispiste. Kristillinen kulttuurin saavutuksiin ovat tyytyväisiä myös monet ”kulttuurikristityt”. Kristillinen lähetystyö on Jolkkosen mukaan luonut modernin demokratian edellytykset ja oikeastaan koko länsimaisen kulttuurin, koulut ja terveydenhuolto mukaan lukien. – Iankaikkinen elämä on tosiasiaväite
Job 38:19, 20. Hän pitää huolen siitä, että rouva saa sen kipon, jossa on enemmän marjoja. Eräässä eteläsuomalaisessa pappilassa rouva tuijottaa kaurapuurokippoaan, vaikka hän tietää hyvin, mitä kipossa on. Uskoakseni alokas valaisi koko kahden kilometrin matkan Lempäälän kirkolta Hauralaan, aina kotiovelle saakka. Kun meidän lapset muistelevat lapsuuttaan, he muistavat aina sanoa sen, että kun isä tuli meille käymään, hän toi mukanaan valon, ilon ja keveyden. Kauralesepaketin kyljessä lukee, että keittoaika on kymmenen minuuttia ja sitten puuron annetaan hautua viisi minuuttia. Silloin kylän laitaosissa ei vielä ollutkaan muita katuvaloja. Pyykkipoika pitää kantta vähän kohollaan, ettei puuro kiehu yli. Ja hauduttaa. Puuronkeittäjä onkin tarkka puurostaan. Riittää, että hiutaleet käväisevät mikrossa, ja jo on puuro valmista. Minäkin haluaisin olla taikalyhty, itsevalaiseva ja omavarainen. Takana on mystinen kemiallis-fysikaalis-teologinen -tapahtuma, jota sanotaan puuron keittämiseksi. Mikä väärinkäsitys! Valoa, iloa ja keveyttä ihmiset kaipaavat ja odottavat. Mitä, jos hän nostaisi katseensa ja sanoisi kiitos. Kuitenkin se joskus kuohuu hellalle. | 15 k o lu m n i Kuvatekstejä: ölkjasgöoijasrg asölfgja söfigja sfgöoija sfgöoiajsf göoaisjf gasrg T unnetko sinä tien valon kotipaikalle, tunnetko paikan, jossa pimeys asuu. Rouva tuijottaa puurokippoaan ja lusikoi puuroa suuhunsa. Minäkin haluaisin valaista pimeän kylätien. Minäkin haluaisin raahata mukanani iloa. Niin itsevalaiseva hän on, että hänestä saattaa loistaa ikuinen valo. Te ks Ti m ar ja tt a ju n kk a al a. Viimein suolapurkki kolahtaa ja sitten hän jo annostelee puuroa kippoihin, puolukoiden ja mustikoiden päälle. Olen luullut, että se on olennaista. Silloin saattaisi syttyä valo aamuhämärään keittiöön. Laterna magica, taikalyhty. Puuron keittäminen tapahtuu niin, että mies seisoo hellan vieressä ja vahtii puuroa. Jotkut yövieraat ovat saaneet syödä puuroa eteläsuomalaisessa pappilassa, ja he sanovat, että pappilassa saa maailman parasta puuroa. Hän mittaa ainekset huolellisesti ja pitää huolen, että puuro saa hautua kunnolla. Aamuisin rouva kärttää ja kärttää, että joko sitä maailman parasta puuroa saa, mutta mies vain hauduttaa ja hauduttaa. Rouva on syönyt myös mikropuuroa. Mutta olen kaikin voimin pyrkinyt olemaan vakaa. – Miten tässä aina käy näin, mies sanoo ja synkistyy. Hiljaisuus. Mutta näin ei milloinkaan eteläsuomalaisessa pappilassa. Sinäkö tuot valon maan ylle, sinäkö opastat sen takaisin majaansa. Valonkantajat kirjoittaja on eläkkeellä oleva opettaja. Vettä, maitoa ja kauraleseet. Anoppi puolestaan kertoi muutamaankin otteeseen siitä, miten hänen poikansa asteli armeijan harmaissa kotiin päin ja valaisi koko pihapolun. Hyvä, että Joku sentään on kulkenut valonkantajana kylillä ja kylän raitilla ja hyvä, että hän on valaissut myös kotipolun
I sraelin ja Juudan kuninkaiden vaiheet tarjoaisivat ainekset useaan romaaniin. Hänet julistettiin kuninkaaksi ja voideltiin, ja kaikki taputtivat käsiään ja huusivat: ’Eläköön kuningas’.” Valitse neuvonantajasi viisaasti, kuningas Joas Salahanke onnistui.” ” Vastoin kaikkea todennäköisyyttä Joasista tuli Juudan kuningas seitsenvuotiaana, kirjoittaa Jukka Norvanto. Hän melkein onnistuikin aikeessaan, sillä Joas oli heistä ainoa, joka silloin pelastui Ataljan hirmuteoilta. Hänen poikansa Ahasjan kuoleman jälkeen Atalja tahtoi hävittää kaikki Daavidin sukuun kuuluvat kuninkaan suvun jäsenet varmistaakseen näin omalle suvulleen kuninkuuden. Atalja edisti voimakkaasti Juudassa baalien palvontaa, niin kuin hänen äitinsä oli tehnyt Israelissa. Pelastuminen oli Joasin tädin Joseban ansiota, sillä hän piilotti silloin vauvaikäisen Joasin tämän imettäjän makuuhuoneeseen. Hän oli avioitunut Juudan kuninkaan Joramin kanssa, ja hänen pojastaan Ahasjasta tuli Joramin jälkeen Juudan kuningas. Siinä vaiheessa salaliittolaisille näytettiin entisen kuninkaan poika, Joas, josta tulisi uusi kuningas. Jotta niitä ymmärtäisimme, on syytä tutustua aluksi hänen isoäitiinsä, Ataljaan. Atalja oli pahamaineisen Israelin kuningaspariskunnan Ahabin ja Isebelin tytär. Julkisuuteen Joas astui, kun ylipappi Jojada oli solminut palkkasoturien ja henkikaartin sadanpäälliköiden kanssa salaliiton Ataljan syrjäyttämiseksi valtaistuimelta. Ataljasta tulikin joksikin aikaa Juudan hallitsija. Jo vauvana hänen elämänsä oli ollut hiuskarvan varassa, sillä Atalja oli kaapannut Juudassa vallan itselleen ja koetti surmata kaikki Daavidin ja Salomon kuningassuvun jäsenet. r a a m at u n h e n k il ö t 16 | Te ks Ti ju k k a n o rv a n To ku va pe k k a r a h ko n en. Joseba oli pappi Jojadan vaimo, ja he näyttivät yhdessä kasvattaneen Joasia varoen tämän henk i löllis y y d e n pa ljast u m i s t a . Monipolviset olivat myös Juudan kuninkaan Joasin elämänvaiheet. Joas oli kuningas Ahasjan poika. Salahanke onnistuikin. Toisen kuninkaiden kirjan luvussa 11 tapahtumasta kerrotaan näin: ”Jojada toi kuninkaan pojan esiin, asetti hänen päähänsä otsarivan ja antoi hänelle lain kirjan. Senkin jälkeen Joasia pidettiin Jerusalemin temppelissä piilossa kuuden vuoden ajan, sillä Atalja hallitsi edelleen Juudaa eikä tämä olisi pojan henkeä säästänyt, jos olisi tiennyt tämän olemassaolosta
Sitä varten organisoitiin suuri varainkeruukampanja, jonka ansios| 17. Valitse neuvonantajasi viisaasti, kuningas Joas Lapsi johtaa kansaa Kun Atalja kuuli huudot ja näki Joasin kuninkaan istuimella, hän huusi: ”Kapina, kapina!” Se ei kuitenkaan auttanut Ataljaa, vaan hänet surmattiin kuninkaan palatsissa. Näin vastoin kaikkea todennäköisyyttä Joasista tuli Juudan kuningas seitsenvuotiaana. Raamatun lahjomaton historioitsija kertookin, että niin kauan kuin Jojada eli, ”Joas teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä”. Mutta miten seitsenvuotias lapsi osaisi johtaa kokonaista kansakuntaa. Selvää tietenkin on, ettei Joaskaan sellaiseen pystynyt, vaan hän tarvitsi neuvonantajaa, ja sellaisen hän sai ylipappi Jojadasta. Joasin saavutuksista tärkein oli se, että hän kunnosti Jerusalemin temppelin, jota erityisesti Ataljan aikana oli laiminlyöty
Temppelin tarpeita varten valmistettiin myös paljon työvälineitä, joita tarvittiin jumalanpalveluksissa ja uhritoimituksissa. Meidän Vanhassa testamentissammehan kirjojen järjestys on hieman erilainen kuin heprealaisessa Raamatussa, mistä syystä me emme helposti miellä Sakarjan surmaamista viimeiseksi Vanhan testamentin kuvaamaksi marttyyrikuolemaksi. Jatkakaa toki isienne tapaan, kunnes mitta on täysi! Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt! Miten te voisitte välttää kadotustuomion. 24:6b). Raamattu kertoo, että kansan luopumuksen vuoksi ”Jumala vihastui Juudaan ja Jerusalemiin”. Toinen Aikakirja, jossa surmatusta Sakarjasta puhutaan, on näet heprealaisessa Raamatussa sijoitettu viimeiseksi kirjaksi, joten Jeesuksen esimerkki kattaa koko Vanhan testamentin alkaen Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta päättyen sen viimeiseen kirjaan. Pieni syyrialaisten sotajoukko voitti suuren israelilaisten armeijan ja taistelun seurauksena Joas haavoittui, ja hänen omat palvelijansa surmasivat hänet hänen omaan vuoteeseensa. Toiset heistä te tapatte ja ristiinnaulitsette, toisia ruoskitte synagogissanne ja ajatte takaa kaupungista toiseen. Mitä voisimme oppia Joasista. Kosto kohtaa kuninkaan Kaikkein painavimman vastalauseen Joasin uudelle suunnalle toi pappi Sakarja, Jojadanin poika. ta työmiehiä saatiin palkatuksi ja temppeli korjatuksi. 24:20.) Seurauksena oli, että kansa nousi Sakarjaa vastaan, ja hänet surmattiin kivittämällä kuningas Joasin käskystä. Sama kysymys koskee toki omaa aikaammekin. Raamatussa ihmetellään Joasin toimintaa näin: ”Kuningas Joas ei ajatellut, miten paljon hyvää Sakarjan isä Jojada oli hänelle tehnyt, vaan surmautti hänen poikansa. Kuulkaa siis: Minä lähetän teidän luoksenne profeettoja, viisaita miehiä ja lainopettajia. Näin te tulette syypäiksi kaikkeen viattomaan vereen, joka maan päällä on vuodatettu, hurskaan Abelin verestä aina Sakarjan, Barakjan pojan, vereen asti, hänen, jonka te tapoitte temppelin ja alttarin välille. Seurauksena oli, että Herran palvelemisen sijasta kansa alkoi jälleen kääntyä epäjumalien puoleen. Hänen jälkeensä Joasin neuvonantajiksi tulivat uudet ihmiset, joilla oli kovin toisenlaiset aatteet ja arvot kuin Jojadalla olivat olleet. Niinpä siunauksen ajat muuttuivat koettelemusten ajoiksi. Turhaa ei Sananlaskujen kirjassa todeta: ”Hyvät neuvonantajat tuovat menestyksen” (Sananl. Jeesuksen tarkoitus on selvä: alusta loppuun asti Jumalan tahtoa on vastustettu, ja ne, jotka ovat sitä esillä pitäneet, ovat saaneet maksaa siitä jopa hengellään. Jeesus kutsuu Sakarjaa Barakjan eli siunatun pojaksi. Totisesti: tämä sukupolvi joutuu vielä vastaamaan tästä kaikesta!” Jumalan tahtoa vastustetaan Jeesus nostaa kovassa puheessaan esiin Abelin ensimmäisenä marttyyrina, joka surmattiin uskonsa eli hurskautensa vuoksi. Hän lähetti myös profeettoja kansan keskuuteen muistuttamaan sitä Herran tahdon noudattamisesta ja varoittamaan luopumuksen seurauksista, mutta siitäkään ei ollut apua. Ylipappi Jojada kuoli elettyään peräti 130-vuotiaaksi. Ainakin minusta näyttää siltä, että hän näytti olleen koko ikänsä neuvonantajiensa johdateltavissa. Se tuottaa teille onnettomuuden.’ Koska olette hylänneet Herran, hänkin hylkää teidät.” (2. Kaikki tuntui siis olevan mallillaan Juudassa. Joasin hallintoaika kesti 40 vuotta, ja hänen jälkeensä kuninkaaksi tuli hänen poikansa Amasja, joka surmautti hänen isänsä surmaajat. Aik. On mielenkiintoista, että Jeesus näytti viitanneen näihin Joasin ajan tapahtumiin pitäessään ankaraa puhetta aikansa uskonnollisille johtajille. Kuollessaan Sakarja sanoi: ’Herra näkee ja kostaa’.” Pian Herran kosto toteutuikin. Mutta sitä onnea ei kestänyt loputtomiin. Hän sanoi: ”Näin sanoo Jumala: ’Miksi rikotte Herran käskyjä vastaan. Hän jyrähtää jakeissa Matt. Tämä taas oli viimeinen juutalaisten käyttämässä Vanhassa testamentissa mainittu marttyyri. Joas oli johdateltavissa.” ” 18 |. Näin he kostivat pappi Sakarjan murhan. 23:29–36: ”Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te rakennatte profeettojen haudoille muistomerkkejä, te koristelette vanhurskaiden hautakiviä ja sanotte: ’Jos me olisimme eläneet isiemme aikana, emme olisi heidän kanssaan tahranneet käsiämme profeettojen vereen.’ Näin te kuitenkin itse tunnustatte olevanne niiden jälkeläisiä, jotka murhasivat profeetat. Puuttuiko häneltä siis omakohtainen ymmärrys siitä, mikä on oikein ja väärin. Perustuvatko omat valintamme Raamatun sanaan vai kulloisenkin muodin mukaisiin iskulauseisiin
Karmiva Leviatan pitää sisällään luonnonvoimaa, jonka edessä ihminen on avuton. Psalmissa 74 Sureva Israel muistelee kaiholla, kuinka Jumala kerran murskasi Leviatanin päät, mikä nähdään symbolina Israelin vapautuksesta Egyptistä. Kun Jumala puhuttelee Jobia, Hän marssittaa tämän eläimen uudestaan esille: (Job 40:25, nykykäännöksessä tulkittu epäjohdonmukaisesti ”krokotiiliksi”.) ”Voitko sinä koukullasi pyydystää krokotiilin [Leviatanin]. Joka tapauksessa Leviatan ymmärretään vedessä eläväksi hirviömäiseksi pedoksi. Tämä maailmanvalta saa kerran loppunsa, kun Herra on tuleva tuomitsemaan koko maanpiirin. Tanin mainitaan usein Leviatanin ohessa, ja sanoina ne liittyvätkin toisiinsa: Tan-in ja Levia-tan. Leviatan on käännetty merihirviöksi tai krokotiiliksi (KR92). Nimen Leviatan vaikeaselkoisuus näkyy siinä, kuinka sitä käännetään eri raamatunkäännöksissä ja raamatunpaikoissa. Leikitkö sen kanssa niin kuin linnun kanssa leikitään, annatko sen tyttärillesi narusta talutettavaksi. Leviatan mainitaan Vanhassa testamentissa kuusi kertaa ja ensimmäisenä Jobin kirjassa. Merikin, suuri ja aava – siinä vilisee lukemattomat laumat pieniä ja suuria eläviä. Toiset tutkijat yhdistävät sen muinaisen Babylonin Tiamat-alkuhirviöön. Suuressa ahdistuksessaan Job kiroaa oman syntymänsä: Job 3:8 Sen päivän lävistäköön kirous, joka herättäisi itsensä Leviatanin. Suostuuko se sinun ehtoihisi, antautuuLeviatan – telmivä merihirviö r a a m at u n e lä im e t ko se orjaksesi ikiajoiksi. Tässä puhuttelussa käy ilmi, että Leviatan kuuluu luomakuntaan, joten eläimen ei näin ollen ymmärretä olevan pelkästään myyttinen taruolento. Mitä saamme selville hirmuisesta Leviatanista. Jesajan kirjassa Leviatan edustaa Saatanan maailmanvaltaa. Siellä kulkevat laivat, siellä Leviatan, jonka sinä olet luonut siinä leikitsemään. lähteet: aapeli SaariSalo: raamatun Sanakirja, jameS Strong: the new Strong’S exhauStive ConCordanCe of the BiBle, vilho vuorela (toim): raamatun hakuSanakirja | 19 Te ks Ti m ik a po u ke ku va is to ck. (Psalmi 104:25–26) R aamatussa mainitaan myös sellaisia eläimiä, joita ei voi yksiselitteisesti luokitella joksikin nykylajiksi. Näin avuton Job oli oman elämäntilanteensa keskellä. Toisinaan tällä tavoin käännetään eräs toinen samankaltainen otus, nimittäin Tanin, joka nähdään joskus myös lohikäärmeenä tai muuna käärmeenä. – Jos mielesi tekee käydä siihen käsiksi, ajattele, millainen kamppailu siitä nousee.” Monia eläimiä ihminen voi kesyttää palvelukseensa, mutta Leviatan ei kuulu niihin. ”Sinä päivänä Herra vaatii tilille ja lyö suurella, vahvalla ja terävällä miekallaan Leviatanin, nopealiikkeisen käärmeen, Leviatanin, kiemurtavan käärmeen, iskee hengiltä syvyyden hirviön.” (Jesaja 27:1.) Näyttipä pahan valta ja ahdistus sitten kuinka kaikenkattavalta ja pysyvältä, Kristus on kuitenkin Leviatanin voittaja. Leviatan kuvaa Egyptin maailmanvaltaa. Levia = naarasleijona, joten voisimme kääntää Leviatanin vedessä eläväksi liskojen leijonaksi – petoliskojen kuninkaaksi. Kriisissään, joka sai hirviön mittasuhteet, Jobista riisuttiin pois kaikki omavoimaisuus
– Elokuussa oli leikkaus, joka onnistui hyvin. Seuraavan viikon sunnuntaina Suomessa käytiin eduskuntavaalit. Millan kaverisuhteet muuttuivat ja hän poti yksinäisyyttä. Maijan isosiskokin oli jo aiemmin suositellut lääkärissä käyntiä, sillä hänestä Millan ääni kuulosti oudolta. Kun saunassa Millan hengittäminen vaikeutui, päätettiin lähteä saman tien päivystykseen. Milla kävi siellä samaan aikaan sairaalakoulua ja sai siten käytyä kuudennen luokan. Kasvaimen tila oli pitkään stabiili, kunnes sitten kevättalvella 2019 kasvain alkoi aggressiivisesti levitä. Tyttö kävi kolmen kuukauden välein kontrolleissa. Maija tosin aavisti, ettei kontrollissa käytetty ultraääni ollut riittävän tarkka. Maija jäi työstään kuntouttavan työtoiminnan yksilövalmentajana pois ja oli erityishoitorahalla kotona, jotta saattoi hoitaa tytärtään. Jos veriarvot putosivat liiaksi, piti käydä veritankkauksessa. Milla taisteli loppuun asti. Syksyllä alkoivat sädetyshoidot Kuopiossa. Maijalla oli tuolloin vaalikiireitä, sillä hän oli ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa. Keväällä 2016 hoitoja päätettiin vähentää ja aloitettiin vain ylläpitohoito. Pääsiäisen aikaan oli tarkoitus juhlia lasten serkun syntymäpäiviä. Taivaassa tavataan Kesä-heinäkuun vaihteessa 2017, kun kävi ilmi, että syöpä oli uusiutunut ja paikassa, jossa sitä ei voisi leikata, lääkäri arvioi, ettei Milla tulisi näkemään joulua. Niitä varten ei onneksi tarvinnut matkustaa perheen kotipaikkakunnalta Liperistä Kuopioon, vaan verikontrollit ja -tankkaukset pystyttiin hoitamaan Joensuussa. Kampanjointia varten hän oli töistä vaalivapaalla. – Kun menimme sinne uudestaan, sieltä sanottiinkin, että pitäisi lähteä Kuopioon, missä alettiin tehdä tarkempia tutkimuksia. – Koska soluarvot laskivat sytostaattihoidon seurauksena, piti olla varovainen, eikä meillä voinut käydä ihmisiä. Ensimmäiset neljä kuukautta elettiin kolmen viikon sykleissä. Millan ja koko perheen elämä muuttui kertaheitolla. – Kyllähän se diagnoosi oli shokki. Siellä otettiin magneettikuvat, joista näkyi, että siellä oli jokin kasvain, Maija kertoo. Millan syöpä oli saatu taltutettua ja tulevaisuus näytti valoisalta. M aalis-huhtikuussa 2015 Milla oli valittanut kurkkukipua ja outoa oloa kurkussa. Kunnes jälleen kohdataan Kun Milla sairastui vakavasti, hänen äitinsä Maija Silvennoinen aavisti, ettei se tule päättymään hyvin. Vielä viimeisinä päivinä hän pystyi nousemaan makuulta istumaan vatsalihas20 |. Ihmeellisesti tyttö kuitenkin eli vielä lähes kaksi vuotta. Silmämääräisestikin näytti, että kurkussa oli jotakin. Myös sisarusten Miron ja Miian elämä muuttui. Syöpädiagnoosi saatiin tiistaina 7.4. Viikko sairaalaosastolla Kuopiossa solumyrkkyhoidossa, kaksi viikkoa kotona, jolloin oli säännölliset verikontrollit. Flunssaa se varmaan on, vanhemmat arvelivat. Uusi syöpäkasvain paljastuikin, kun Millalta otettiin hampaiden purentavian korjaamiseksi kartiokuva eli magneettikuva hampaista. Päivystyksessä perhettä pyydettiin tulemaan seuraavana päivänä uudestaan. Jälleennäkemisen toivo on kantanut surussa. Elämä kolmen lapsen perheessä palautui hetkeksi lähes ennalleen. Huhtikuun alussa pitkänäperjantaina perhe lähti kyläilemään ensin Maijan vanhempien luo Enonkoskelle ja sitten siskon perheen luokse Jyväskylään
e lä m ä n ta it o Te ks Ti ja ku va T sa ri sa v el a | 21
Lapselta, jolla on elämä edessä, viedään ykskaks tulevaisuus pois. Kipeät tunteet nousevat yhä pintaan, kun Millan sairastumista ja kuolemaa muistelee. Lohtua ovat tuoneet myös hengelliset laulut, Raamatun lupaukset, ystävät ja läheiset ihmiset. Kivut olivat kovat. Instagramiin hän oli kirjoittanut: ”Minä kuolen, mutta se on Jumalan tahto.” ”Elämäni täällä päättyy, mutta taivaassa minut voi tavata.” Koko perhe ja lähisuku ehtivät hyvästellä Millan. Surun ja kaipauksen keskellä jälleennäkemisen toivo on kantanut ja lohduttanut. – Olen kasvanut uskoon. Vanhemmat surivat lapsensa kuolemaa kumpikin omalla tavallaan. Hän oli päässyt perille. Sairauden aikana yhteys ystäviin väheni välillä lähes olemattomiin. Maija ja perheen esikoistyttö Miia saivat keskusteluapua. – Se oli shokki. Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa.” Surua ja lunastettu lupaus Millan kuoleman jälkeen Maija oli löytänyt vihon, johon tyttö oli kirjoittanut tuntojaan. Maija on tavallaan kiitollinen siitä, että se tapahtui ennen korona-aikaa, sillä ajatus siitä, etteivät läheiset ihmiset olisi voineet olla lähellä vakavasti sairasta rakasta ihmistä, on hänestä kestämätön. – En muista meidän parisuhteestamme mitään siltä ajalta. Kuollessaan Milla oli 15-vuotias ja olisi täyttänyt seuraavassa kuussa 16 vuotta. Sairauden kestäessä Milla oli tullut sinuiksi lähestyvän kuoleman kanssa. Jonkin verran Millan henkistä vointia ja jaksamista helpotti, että hänellä oli perheen lisäksi ulkopuolista keskusteluapua. Facebookissa oli rukousryhmää ja niin edelleen, Maija kertoo. Kirkossa ja pyhäkoulussa käytiin säännöllisesti. Perheen keskimmäinen lapsi, Milla, kuoli 15.6.2019. vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. 4:16, 18: ”Me olemme oppineet tuntemaan Jumalan rakkauden kaikkia meitä kohtaan ja uskomme siihen. Miksi Jumala sallii. Juha te” Pahinta oli yksinäisyys.” 22 |. Hän kasvoi uskovaisessa perheessä. Peruskunto oli hyvä, vain muutamaa kuukautta aikaisemmin Milla oli käynyt säännöllisesti kuntosalilla. Tämä ei ole oikein. – Elämäni kauhein asia oli, kun oma lapsi kannettiin kotoa pois ruumispussissa, Millan äiti Maija Silvennoinen, 44, sanoo liikuttuneena. Heillä oli vain vajaa kaksi vuotta ikäeroa. – Tapahtukoon sinun tahtosi, vastasin. Miten en tajunnut tilannetta, Maija soimaa itseään. Sitä on ollut vaikea hyväksyä, mutta kun se on niin, sen kanssa mennään eteenpäin. Kun hengitys lopulta lakkasi, Millan kärsiville kasvoille tuli tyyneys ja rauha. Usko on elämäni kantava voima. Karu ja rujo kasvain näkyi jo ulospäinkin kasvojen alueella. Tapahtukoon sinun tahtosi – Minulla oli alusta lähtien sellainen olo, että tämä ei pääty hyvin, vaikka oli paljon rukousta. Kun Maijalta kysyy, keitä hänen perheeseensä kuuluu, hän kertoo, että Juha-puolisonsa lisäksi teiniikäinen Miro, omilleen muuttanut Miia ja taivastyttö Milla. Onneksi viimeisenä keväänä ystävät pitivät aktiivisesti yhteyttä loppuun saakka. Pahinta oli kuitenkin yksinäisyys. Usko on ollut Maijan elämän perusta lapsuudesta lähtien. Rakkaan ihmisen kuolemaa kukin perheenjäsen suri omalla tavallaan. tensa voimin. – Isosiskolle Millan kuolema oli kova pala, sillä hän menetti parhaan ystävänsä. Hän ei voinut hyväksyä, että Milla kuolisi, eihän niin voi käydä, jos Jumala on läsnä. Jumala on rakkaus. Joh. Nelisen vuotta aikaisemmin, kun syöpäkasvain diagnosoitiin, Milla oli sanonut, että jos Jeesus ei häntä paranna, hän pääsee taivaaseen. Kerran kun hän oli ollut auttamassa erästä pappia saarnan valmistelussa, tämä oli kysynyt, että mikä on Maijan mielestä vaikein kohta Isä meidän -rukouksessa. Välillä on ollut vaiheita, jolloin olen ollut kauempana, mutta sitten Jumala on taas kutsunut lähemmäksi itseään. Myöhemmin Miia laitatti itselleen tatuoinnin siskostaan. Kivut olivat poissa. Perheessä oli koko ajan keskusteltu avoimesti myös siitä vaihtoehdosta, että Milla saattaa kuolla. Oman lapsen vakava sairaus ja kuolema ovat herättäneet paljon miksi-kysymyksiä ja kapinaakin Jumalaa vastaan. Äidille oli ollut järkytys lukea, kuinka tyttö oli sairautensa aikana viillellyt itseään ahdistuksessaan. Sairastaessaan Milla oli välillä hyvin pahoinvoiva. Se, joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. Lopulta kuitenkin syöpä heikensi kehoa niin, että Milla sedatoitiin eli kevytnukutettiin. – Moni Raamatun kohta on antanut voimia, kuten esimerkiksi 1. Viimeisenä talvena ennen Millan kuolemaa Maija eli syvissä vesissä ja kävi säännöllisesti keskustelemassa perheasiain neuvottelukeskuksessa. Mirollakin oli tukihenkilö Millan kuoleman aikaan
– Minulla on kolme siskoa ja kolme veljeä. Juha-isä oli luvannut tyttärelleen, että hän osallistuisi Team Rynkebyn hyväntekeväisyyspyöräilyyn, jossa kerätään varoja lasten syöpätutkimukselle. Minä taas kirjoittelin ja puhuin. Nyt lupaus on lunastettu. Heidät kaikki kolme oli kastettu yhteisessä juhlassa Enonkosken kirkossa. – Oli hienoa, että olimme siellä yhdessä. Hääjuhlassa otettiin myös yhteinen serkkukuva. Kun yhtä kuvaa jälkikäteen katsoi, siinä saattoi nähdä enkelinmuotoisen pilven aivan kuin Milla olisi ollut läsnä juhlassa. Millan kuolema oli kaikille järkytys. | 23. Milla ja kaksi Maijan sisarusten lasta oli syntynyt samana kesänä. Morsiamen muuten valkoiseen kimppuun laitettiinkin yksi punainen ruusu Millan muistolle. Veljen morsian oli käynyt Millan luona ennen tämän kuolemaa ja hänelle oli tärkeää, että Milla olisi jollain tavalla häissä läsnä. Maijan nuorin veli avioitui samana kesänä, kun Milla kuoli. Pyöräilymatkaa tuli kaikkiaan 1841 kilometriä. Tavoitteena oli pyöräillä Pariisiin, mikä toteutui lopulta viime heinäkuussa. Maijakin oli reissussa mukana huoltojoukoissa. ki paljon töitä ja suri tekemällä. Milla kirjoitti Instagramiin: ”Minä kuolen, mutta se on Jumalan tahto” Maija kertoo, että monet raamatunkohdat ovat antaneet hänelle voimia
Yli vuosikymmen sitten kukaan yhtyeen jäsenistä ei olisi osannut aavistaa, mihin jammailut Evankelisten opiskelijoiden illoissa tulisivat johtamaan. Edessäni on neljä Suomen nimekkäimpiin kuuluvan hengellisen folk pop -yhtyeen viidestä jäsenestä. Toisaalta nimenomaan gospelin kautta voi avautua mahdollisuuksia, joita ei muuten tulisi: – Joskus voi olla helpompi sanoa ”olen gospelmuusikko” kuin ”olen kristitty”. Musiikki myös yhdistää ihmisiä ja on Jumalan lahjaa genrestä riippumatta. Rukoilemme suuntaa ja että Jumala johdattaisi meitä kädellään, Sirpa Luoma kertoo. I stumme Järvenpään seurakuntakeskuksen kellarikerroksen takkahuoneessa. Tänne eivät kuulu yläkerran roudausäänet eikä taukohuoneessa poriseva kahvinkeitin. Oivallan olevani lähetystyöntekijöiden seurassa. Siitä voi avautua hyviä jatkokysymyksiä ja keskusteluita, Sirpa Luoma miettii. Kun kertosäe armosta ja Jumalan huolenpidosta kaikuu mielessä pitkin päivää, ihminen ojentautuu turvaamaan Jumalaan. Lähetystyöntekijöinä Suomessa Kuten muissakin perheissä, myös tässä jokainen jäsen tuo oman mausteensa säveliin, sanoituksiin ja esiintymiseen. – Meidän duuni on vahvistaa rivejä ja inspiroida niitä, joiden työ on puhua, Henna-Maria Harju toteaa. Maksettujen Viulujen hengellisiä vanhempia ovat Jukka Norvannon lisäksi myös Jukka Leppilampi, Pekka Simojoki ja Anna-Mari Kaskinen, jotka inspiroivat ravitsevuuden, rukouksen ja hengellisyyden alueilla. Se menee suoraan sydämeen järjen ohi, Sirpa Luoma pohtii. Mutta eturintaman ohella voisi sanoa, että Maksettujen Viulujen paikka on myös niin sanotusti poterossa. Yhtye haluaa musiikin pirskahtelevuuden kautta vetää ihmisiä lähemmäs Jumalaa. Näky on yhteinen. Tämä ei ole vain meidän juttu vaan Jumalan. Mitä on olla kristitty muusikko. Osa bändiläisistä on myös tavannut toisensa Suomen Raamattuopiston Musiikkilinjalla. Maksetut Viulut tekevät hengellistä työtä rukoillen ja ylisukupolvisten tausJumalan juttu 24 | Maksetut Viulut on ”Kuin pois kotoa muuttaneet sisarukset, jotka tulevat aina uudelleen yhteen.” Maksetut Viulut on eräänlainen perhe, jonka jäsenten sydämellä on tuoda ihmisiä lähemmäs Jumalaa musiikin avulla. – Musiikissa on matala kynnys tuoda hengellisyyttä esiin. Myös ammattimaisuus on arvo: — On haluttu tehdä hyvin.. – Keskustelemme siitä säännöllisesti. – Haluan kirjoittaa korvamatoja, jotka jäävät soimaan päähän, Henna-Maria Harju avaa. – Jumala on käyttänyt tätä Suomen hengellisessä skenessä enemmän kuin kukaan meistä olisi osannut aavistaa, Henna-Maria Harju iloitsee. Henna-Maria Harju, Ossi Mäki-Reini, Tuuli Malve ja Sirpa Luoma ovat irrottautuneet hetkeksi arkikuvioistaan ja kokoontuneet jälleen eri puolilta Suomea yhteen, jotta me muut voisimme rakentua ja nauttia
Omissa teksteissä elämänkokemus ja teologisten teemojen pureskelu avaavat väylän osuviin sanoituksiin. h e n k il ö t tajoukkojensa mahdollistamina. Sanottavaa syntyy, jos jokin on itselle tärkeää. – Tekstien tekeminen on tullut koko ajan rakkaammaksi. Sanottavaa Puhe kääntyy teksteihin. Myös ammattimaisuus on arvo: — On haluttu tehdä hyvin.. Hän on bändin tekninen johtaja, joka valmistaa myös aikataulut, ajaa ja roudaa. Harjujen vanhemmat huolehtivat lapsista, kun pariskunta on esiintymässä, ja ilman työnantajien ja bändiin kuulumattomien puolisoiden joustoa keikkailu ei onnistuisi. Kaikki niistä eivät ole yhtyeen omia. Alussa teksti oli välttämätön paha, mutta nyt menen Jumalan juttu Te ks Ti ja ku va T so fi a Zi es sl er -k o rp pi ” Duunimme on vahvistaa rivejä.” | 25 Maksettujen Viulujen hengellisiä vanhempia ovat Jukka Norvannon lisäksi myös Jukka Leppilampi, Pekka Simojoki ja Anna-Mari Kaskinen, jotka inspiroivat ravitsevuuden, rukouksen ja hengellisyyden alueilla. Inspiraationa on oma elämä muutoksineen, kipuineen, Raamattua vasten peilattuna. Varsinkin yhtyeen alkuaikoina jäsenten lähipiiri on antanut myös taloudellista tukea esimerkiksi levyjen tekemiseen. Sovituksissa alkuperäisistä kappaleista pyritään kaivamaan esiin kunkin tekstin sanoman ydin ja tukemaan sitä musiikillisesti. Henna-Marian aviomies Jani Harju miksaa, tekee valot ja livesoundit. Sitten ovat vielä kaikki esirukoilijat
Lewisin ajatteluun – ei tarvitse olla tyhmä jos haluaa olla kristitty. Ossi on miettinyt myös ikuisuutta. – Sitä ennen tuntui, että halusin tehdä musiikkia, muttei ollut mitään sanottavaa. usein teksti edellä. Tykkään leikkiä suomen kielellä, Ossi Mäki-Reini kertoo. Kriisit tai kysymykset eivät ole vieraita ainakaan Ossi Mäki-Reinille. Ajattelen, että otetaan Raamatusta koko paketti – armo ja kaikki ne kivat jutut mutta myös ne vaikeat asiat, joita ei ymmärretä. Henna-Maria Harju taas kokee Jumalan avanneen hänelle sanoitusten maailman vasta äitiyden myötä vuosikymmen sitten. – Se ei mahdu aivoihin. Kunkin polku uskossa on kuitenkin yksilöllinen. En olisi ikinä voinut itse keksiä tällaista. 26 |. – Kohtuus, rakkaus ja empatia ovat unohtuneet. Kiperiä kysymyksiä Maksetut Viulut ovat ponnistaneet kristityistä kodeista. Melkoinen haaste on Jumalan ihmiselle antama vapaus tehdä pahaa niin, että Jumala voi silti toteuttaa omaa pyhyyden ja rakkauden olemustaan ja ihminen pelastua. Tällaisten ajatusten ja avoimen Raamatun äärellä syntyy sanottavaa. – Mutta Jumalalla oli ratkaisu siihen – Jeesuksen ristinkuolema ja ylösnousemus. – Kun itse kipuilee, voi auttaa muita, Ossi Mäki-Reini tiivistää. Tuuli Malveelle musiikin tekstiulottuvuus on ollut luontevaa alusta lähtien. Jukka Norvannon roolista bändin hengellisenä isänä ja monien sanoitusten inspiraation taustalla Maksetut Viulut ovat yksimielisiä. Mutta olen päätynyt siihen lopputulokseen, ettei mitään voisi olla olemassa ilman Jumalaa. Ettei se haittaa, vaikkei ymmärtäisi vielä kaikkea, sillä kaikkein tärkein on Jeesus: Mut se, mitä mulla on Nyt jo kääntää kohtalon Jos mut tänään täältä viedään Kaiken tarpeellisen tiedän Se on: ”Jeesus, auta mua” Kuuntelen kappaleen vielä kotimatkalla autossa. – Hänen opetuksensa Raamattu kannesta kanteen -ohjelmissa ovat olleet meille tärkeitä, Tuuli Malve toteaa. Poikkitaiteellinen ristipölytys toimii myös toiseen suuntaan. ” Haluan kirjoittaa korvamatoja.” Maksetut Viulut laulavat siitä, mikä on tärkeää elämässä, siitä ilosta, mitä he ovat itse saaneet kokea. Pystyn siksi myös hyväksymään, että täällä on asioita, joita en vielä ymmärrä, Sirpa Luoma pohdiskelee. Jumalalla on kaikki tieto, ja hän on nähnyt hyväksi kertoa meille juuri tämän verran. Tuuli Malve on kokenut ilmastoahdistusta ja surrut sitä, miten ihmiset ovat historiassa toimineet ahneesti luonnon suhteen. Sirpa Luomalle kriisin paikka oli aikoinaan käsitys, ettei kristitty voisi olla intellektuelli ja ajatella asioita laajasti: – Minuun vetoaa älyllisyys, ja oli helpotus tutustua esimerkiksi C.S. Illan keikalla hän kertoo ennen Uskon jyvä -kappaletta yleisölle keskustelustamme. Jumala puhuu tästä minulle paljon, ja koen, että minun tulee pitää tätä kristittynä esillä, puhua kauniisti luonnosta. Se jää soimaan päähän. Silloin gospelmusiikki voi olla vertaistukea muillekin hengellisten kysymysten kanssa painiville. Joskus Maksettujen Viulujen sanoituksista on tullut tunnustusta myös teologien suunnalta. – Kärsimyksen ongelma on niistä yksi. Olen myös miettinyt, miksei Jumala ilmoita itseään niin, että kaikki voisivat helposti uskoa häneen
Bohrin atomimalli on tuttu jokaiselle koulunpenkiltä, mutta Heisenbergin epätarkkuusperiaate välttämättä ei. Oliko Heisenberg kuitenkin osallinen 8000 juutalaisen pelastusoperaatiossa, kun he siirtyivät yhden yön aikana meren yli Ruotsiin. Niiden tuntemus auttaa pääsemään helpommin juoneen sisälle. Nerojen kilpailu ja into johtaa lopulta joukkotuhoon. Näytelmässa on runsaasti eri tasoja ja rinnakkaisia juonen kulkuja, mutta ne pysyvät hyvin kasassa. Ihmisen näkökulma on aina vajavainen – erityisesti eettisissä kysymyksissä. Eräs juonne näytelmässä on ihmisen asema maailman keskipisteenä. Juuri tämä vapaus ja mielen kyky liikkua sfääreissä menetettiin natsien miehitettyä Tanskan. Tämä muodostaa näytelmän syvätason, joka on nerokasta pohdintaa ihmisen tulkinnan vajavaisuudesta ja kaiken epävarmuudesta. Vesa pirttimaa te at te r ia r v io ” Nerojen into johtaa tuhoon.” Kööpenhamina Käsikirjoitus: Michel Frayn Ohjaus: Juha Kukkonen Ryhmäteatteri, Helsinki | 27. Onko Jumala tarpeeton ja ihminen ottanut hänen paikkansa. Kööpenhaminan koulukunta ja Albert Einstein olivat perustavalla tavalla eri mieltä juuri tästä. H amasin ja Hizbollahin hyökkäys Israeliin nostaa juutalaisen Niels Bohrin ja natsien atomipommiohjelmassa työskennelleen Werner Heisenbergin kohtaamisen Kööpenhaminassa vuonna 1941 ja siitä tehdyn näytelmän erityisen ajankohtaiseksi. Ennen sotaa Heisenberg toimi Bohrin apulaisena ja he yhdessä muodostivat niin sanotun Kööpenhaminan koulukunnan. Entä Bohrin osallistuminen ydinaseen rakentamiseen Los Alamosissa. Nämä muodostavat juonen rungon, johon kaikki muu nivoutuu. Kuten myös Sören Kierkegaardin kristillisellä eksistentialismilla, joka johdatti kyseenalaistamaan totuttuja ajattelutapoja. Se ei sattumalta kehittynyt juuri Tanskassa, vaan kulttuurisella tilanteella on katsottu olevan suuri merkitys siihen. Näytelmän juoni on kirjoitettu kvanttimekaniikan teorioiden ympärille. Ei ainakaan tuomarin (Matt 7:1) rooli – sen näytelmä nostaa erityisen hyvin esille. Mikä on ihmisen rooli suuressa maailmankaikkeudessa. Heittääkö Jumala noppaa. Mikä oli lopulta hänen osuutensa Hiroshiman ja Nagasakin kauhuissa. Jumalan hulluus on ihmisten viisautta suurempaa. Hiukkasfysiikka eroaa olennaisesti Isaac Newtonin luomasta mekaniikasta. Hiukkastutkimuksessa on havaittu täysin maalaisjärjen vastaisesti se yllättävä tosiseikka, että tarkkailu vaikuttaa elektronien käyttäytymiseen ja sitä kautta tutkimustulokseen. Erityisen mielenkiintoinen on moraalin pohdinta. Juuri tähän liittyy Einsteinin lausahdus ”Jumala ei heitä noppaa”, jolla hän viittasi Kööpenhaminan koulukunnan olevan väärässä. Yhteiskunnassa oli tilaa ja vapautta luovuudelle, mutta myös rauha ja laaja hyvinvointi
Nimi on En kieltäytynyt aseista. – En harrasta mitään. – Mutta jos en saa kirjoitettua mitään, tuntuu etten tee töitä, Hurskainen sanoo ja yrittää pyydystää banaanikärpäsen. 28 | Golgatan onni. Työhuoneelle Hurskainen ehtii kahdeksan jälkeen. – Välillä kirjoittamisen on pakko olla mekaanista. Hänellä on vaimo ja kaksi lasta. Joinain päivinä pitäisi pystyä vain lukemaan tai kävelemään kaupungilla. Voi olla, että kyse on väsymyksestäkin. Hän ei valita. Muilta osin aika menee kirjoittaessa. Vaihtoehtoisia ilmeitä ei heru. Päivä alkaa viideltä. V alokuvaaja Jani Laukkasen mielestä Antti Hurskaisessa on ”lakonista voimaa”, kun tämä istuu Rytmi-baarissa Helsingissä. Uusi esseekokoelma julkaistaan talvella. Kirjailija Antti Hurskainen kokee olevansa pyykinpesukone, jonka nukkasihti pitää puhdistaa säännöllisesti messussa. – Kirja on fiktiota, mutta siinä on omia ajatuksiani. Lapsi on vietävä päiväkotiin. Uusin romaani Suntio on kristillinen kirja, johon Hurskainen ”alentui kirjoittamaan juonen”. Käyn dialogia itseni kanssa. – Nukun huonosti, aika ei riitä mihinkään, Hurskainen sanoo. Ikään kuin viileän olemuksen taustalla olisi vuosien treeni. Aiemmin Hurskaiselta on tullut esseekokoelmien lisäksi monologiromaaneja. – Se ei ole mikään tavoite, on luontevaa herätä silloin
| 29 TeksTi peTri vähäsarja kuvaT jani laukkanen
30 | Uskoni on aika hiljaista.”. Antti Hurskainen ei pidä adjektiivista ”väkevä”, mutta kristinusko on hänelle juuri sitä
– Sehän kuulostaa haukkumasanalta, mitä se onkin. Kirkkoon kuulumisen merkitys on hänelle vähän epäselvä. – Olen aina vihannut sitä, kun jotakin laulua tai kirjaa sanotaan väkeväksi, mutta kristinusko on minulle juuri sitä. Vaikka Hurskainen oli ”leirin sosiaalisessa hierarkiassa” tarpeeksi korkealla, hän koki jälkeenpäin itsensä petetyksi. –Jossain vaiheessa tyydyin hanavesikörttiläisyyteen. Lähimmässä luterilaisessa kirkossa. Dawkinsin Jumalharhan myötä olin helpottunut, koska selvisi, että Jumalaan uskominen on lapsellista. Eivät hekään. En ole kuitenkaan kokenut tarvetta ottaa kontaktia. Messussa harso poistuu silmien edestä. – Minulle tuli rippikoulun jälkeen kieltoreaktio, ja päätin, ettei mitään, mitä siellä tapahtui, ollut olemassa. – Eipä ne enimmäkseen ole kovin, Hurskainen aloittaa. Kirkosta eroamisen jälkeen Hurskainen alkoi kuitenkin kiinnostua Jumalasta. – Pitkään mietin, miltä se näyttää ulospäin. Eräässä esseessään hän fantasioi kirkkokahveille menemisestä. Se on myös sen vahvuus. Hurskainen toivoisi saarnoilta ajattelemisen aihetta. Kaikki värit ovat vahvoja. Mitään tiettyä uskoontulon hetkeä Hurskainen ei pysty nimeämään. Minkälaisia saarnat ovat olleet. Oman seurakunnan rippileiri oli Hurskaiselle hieno kokemus. Paitsi sitten, kun hän tajusi, ettei se ollut. – Vuosina 2007–2009 luin muiden mukana uusateistien hittikirjoja. Voi miettiä, pitääkö saarnankaan olla mitenkään persoonallinen. – Mutta jos on, se ilahduttaa. Puhtaat värit Hurskainen käy kirkossa yksin, eikä hän osallistu yhteistoimintaan seurakunnassa. Kustantaja kertoo, että ”Suntio lähestyy olemassaolon ydinkysymyksiä kuten syyllisyyttä, itsekkyyttä, armoa, pelkoa ja kuolemaa kristinuskon, taiteen sekä moraalifilosofian avulla”. – Niin se varmaan on. Takaisin kirkkoon Hurskainen meni Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan kotimaista kirjallisuutta ja liikkui valveutuneissa piireissä. Jos lähellä on asia, joka tuntuu toimivan, tyydyn siihen. Hurskainen erosi vielä uudestaan kirkosta ja liittyi taas takaisin. – Seurakunnassa on tietysti jo tuttuja kasvoja, sellaisia 50 vuotta minua vanhempia. Kirjassa suntio keskustelee kirkkoherran kanssa. Kokemus horjutti Hurskaisen orastavaa uskoa. Isäni käytti sitä joskus niin. – En halua kertoa, missä. Toisaalta koko messu on rituaali, jossa asiat toistuvat. Aiheina ovat esimerkiksi Ingmar Bergman, Dietrich Bonhoeffer, Kiihtelysvaaran kirkkopalo, julkiset anteeksipyynnöt ja ”viikatemiehen komedia”. Messussa hän käy ”silloin tällöin”. – Muutakin kuin referaattia raamatunkohdasta. – Emme käyneet kirkossa edes juhlapäivinä. – Vaikka siellä ei siis tapahtunut esimerkiksi rikoksia, Hurskainen lisää. – Körttiläisyys saatiin vesijohtovedestä. – Kun tuollaista karismaattista hahmoa lähtee seuraamaan… – Mietin myöhemmin, millä asialla hän oli. Voinko olla kristitty ja samalla järkevä ihminen. – Jumala ei ollut tärkeä. Dawkinsia lukiessaan Hurskainen oli ajatellut, että pitäisi tutustua kaikkiin uskontoihin ja valita paras. Vaikka lapset kastettiin ja vietiin seurakunnan päiväkerhoon, koko kysymystä Jumalasta ei ollut olemassa. – Mutta lapsena en edes tiennyt, mitä körttiläisyys tarkoittaa. Joka tapauksessa herääminen tapahtui ennen 30 ikävuotta. – Kun luin ja kirjoitin kaikki päivät, uskonasiat pulppusivat esiin. – Käytän kirkon palveluita, hän sanoo ikään kuin kostaakseen jotain. Kotimaa-lehdessä Hurskainen kuvaili, että jos uskon keskus ei ole ristiinnaulittu Kristus, hän ei ymmärrä siitä mitään. – Erityisiä. En osaa perustella sitä hyvin, mutta tuskin muutkaan osaavat. Koulussa mentiin jumppasaliin kuuntelemaan aamuhartautta. Eräs tapa osoittaa valveutuneisuutta oli kirkosta eroaminen. – Autan sitä pienellä rahavirralla. – En ole koskaan mennyt. – Lähetetään joukko 15-vuotiaita kahdeksi viikoksi saareen. Sanon, että juuri sellaista kuin voisi kuvitella. Hurskaisen kirjoissa onkin körttiläinen vivahde. Huokaus. | 31 ” Uskoni on aika hiljaista.”. – Millaista siellä on. Körttiläistä hanavettä Lapinlahdella kasvaneen Hurskaisen lapsuudenkoti oli tapakristillinen, mutta kodista puuttuivat kristilliset tavat. Uskoni on aika hiljaista. Siellä oli dynaaminen nuoriso-ohjaaja, joka oli kiinnostunut siitä, että hänen suosiostaan kilpaillaan. Musta on kunnolla mustaa ja valkoinen oikeasti kirkasta
Ne ovat lapsellisia. Raamatussa on Hurskaisen mukaan loputtomasti uusia puolia. Jos on saavutettu varmuus, en tiedä, mikä on uskon osuus. – Esimerkiksi jumalatodistukset eivät innosta, kuten eivät nekään todistukset, ettei Jumalaa olisi. – Se on puhdistus. Hetkeksi tulee parempi mieli ja pystyn hoitamaan asiat, heräämään ja nukahtamaan. Niin myös messussa, jossa Jumala palvelee kirkossa istujaa. Luterilaisuudessahan opetetaan, että Jumala opitaan tuntemaan Raamatun kautta. Minustakin voi puhdistaa sen. Se on hurja tekstikokoelma, jossa on loputtomasti uusia puolia. – Käytän sitä työssänikin paljon. Pesukoneesta pitää puhdistaa nukkasihti. – Molemmissa pelataan mysteerin kanssa. – Kirkossa käydään opettelemassa ja palataan oikeaan elämään. Sen sijaan kristillinen usko ja taide ovat Hurskaisen mukaan lähellä toisiaan. Kammottavat todisteet Uskon älyllinen puolustaminen ei kiinnosta Hurskaista. Kirkon perusteosta Hurskainen kuvaa inspiraation lähteeksi. – Olisi kammottavaa saada riittävästi todisteita. Osaan olla maailmassa paremmin, kun lähes säännöllisesti käyn messussa. 32 |
Hänestä kuolema vaikuttaa ”lävistävän kaiken”. Rovasti Olavi Peltola on sanonut, että usko on särkymistä Kristuksen hahmon edessä. Ehtoollisessa ne nukat poistetaan. Ehkä mieluummin suntioksi. – Koko kirja oli työpaikkafantasia. Ehtoollisessa kiteytyy se, mitä kristityn elämä muutenkin on: syntien anteeksi saamista. – Kristilliseen elämään kuuluu sekä tämänettä tuonpuoleisuus, mutta en pidä niitä tasaveroisina. Toisaalta Jeesus sanoi, että Jumalan valtakunta on jo keskellämme. – Ehtoollinen on pohjimmainen syy, miksi menen messuun. Hurskaisen uskossa on kyse Jeesuksesta. | 33 ” Olen lukenut paljon Osmo Tiililää.”. – Olennaista on fyysisyys: mennään polvilleen, leipä ja viini niellään. Kuoleman vaikutuksia ei voi ennakoida. – Aina on syyllisyys, että sitä pitäisi enemmänkin lukea. Opetellaan kuolemaan Antti Hurskaisen päässä kaikuu kirjailija Juha Seppälän kuvaus kirkosta, joka on muuttunut ”hiphop-henkiseksi”. – Ristissäkin menee kaksi viivaa eri suuntiin. Hurskainen nostaa esimerkiksi Haagan seurakunnan someviestinnän, Helsingin Paavalinkirkon samba-messun ja piispa Mari Leppäsen kolumnit, joista Hurskainen lausui Suntion julkistuspuheenvuorossa seuraavaa: ”Leppäsellä on koulutus, vakaumus ja asema, joiden turvin hän välttelee viittaamasta kirjoituksissaan Kristuksen opetuksiin. Uskossa häneen tämänja tuonpuoleinen ovat molemmat läsnä. Minusta kaikessa on sekä valoa että pimeyttä. – Paras on kuitenkin Kuolema-niminen kirja, jonka Tiililä teki saatuaan infarktin Luterilaisen maailmanliiton kokouksessa Brasiliassa. – Ateismissa minua hämmentää ristiriidan puute. Tiililä kirjoitti paljon kuoleman jälkeisestä elämästä. – Aika paljon olen omaa kuolemanjälkeistä elämääni miettinyt. – En tiennyt, että Martti Ahtisaaren kuolema tuntuisi missään, mutta kyllä se tuntui. Tulevassa kirjassani on hänestä essee, jossa käytän muun muassa Timo Junkkaalan kirjoittamaa elämäkertaa. Olen joutunut käymään tätä teemaa läpi. Kumpikin kuulostaa valmiiksi karaokelta.” Hurskaista miellyttää edesmenneen professorin Osmo Tiililän kuuluisa toteamus, että kirkko on olemassa sen vuoksi, että täällä kuollaan. Se ei ole keskeistä kristittynä olemisessa, vaikka sen painoarvo on kaikkein suurin. Ja toisaalta halutaan miellyttää, koska sanoma on ohentunut. Näiden pohdintojen jälkeen täytyy kysyä, voisiko Hurskainen ajatella ryhtyvänsä papiksi. Kirkon sanoma ohenee, kun halutaan miellyttää. Luen tiettyjä kirjoja useita kertoja, ja Raamatun suhteen tuntuu siltä, ettei se ole ainakaan väärä käyttötapa. Nämä kaksi ovat tärkeimmät. Uskonopin mukaan Jeesus kohdataan Raamatun sanan lisäksi kasteessa ja ehtoollisessa. – Vahvat ihmiset eivät tarvitse tällaista. – Minulla ei ole juuri lainkaan kokemusta työelämästä. Synninpäästö on tosin ollut jo aiemmin. – Hyvin sanottu. – Hänen kirjansa Oma pääsiäiseni on teologisesti kokeellinen. Siinä Tiililä hahmottaa, mitä hänelle tapahtuu kuoleman jälkeen ja keitä hän kohtaa, kollegoja ja tuttuja, Hurskainen kertoo vähän huvittuneena. – Parin viime vuoden aikana muun muassa isäni kuoli. Uskonnollinen onni on surun ja Golgatan lävistämää. ’Erehtyminen ja keskeneräisyys kuuluvat elämään.’ Naulan kantaan, jos miljoona kertaa vasaroituun kohtaan katsoo tarpeelliseksi pamautettavan. – Kun edes miellytettäisiin taitavasti, mutta kun kirkon nuorekkuus on sellaista, mitä nuoret eivät enää ole. Kirkon ja taiteen ydintehtävät ovat samankaltaisia – opetella kuolemaan. – Näinhän se on, ja samalla kun sanon näin, en ymmärrä miten se voisi olla niin. – Olen lukenut Tiililää paljon. ikuisuus on suurempi. Siinä on opettelemista, koska kuolema on kammottava mahti. Piispasta on tullut kolumnistien Yö-yhtye. Sitaatti evankeliumista säikäyttäisi keskiverroksi lukijaprofiilissa määritellyn tilaajan – – Niinpä Leppäsen kolumnit tarttuvat yhteiskunnallisiin epäkohtiin tutkijan, poliitikon, hyvän tahdon lähettilään tai kenen hyvänsä terävyydellä. – Vähenevään jäsenmäärään ja nuorison katoamiseen liittyvä yrittäminen viestii epätoivosta, Hurskainen toteaa. Hän makasi siellä kuoleman kielissä, eikä saanut kontaktia hoitohenkilökuntaan, kun ei osannut kieltä, Hurskainen referoi
LokaSuomi-kylä Sudeeteilla Puolalainen pariskunta perusti Suomi-kylän Sudeettien vuoristoon Ala-Sleesiaan. 34 |. -P uola on äitini, mutta Suomi on vaimoni, sanoo vuonna 1981 syntynyt Kalevala-teemakylän perustaja Micha. Ensin paikallislehti teki jutun ”suomalaiskylästä”, sitten suurlähettiläs kutsui juttusille Varsovaan. Makowski kertoo, kuinka Suomi vei hänen sydämensä ja kuinka luterilaisuus haastoi häntä ylittämään pinnallisen katolisen kansanhurskauden. Helsingissä lokakuussa vieraillut Micha. Kaikkea tätä pyörittää vain yksi Suomeen rakastunut pariskunta ja pari apulaista. Micha. Makowskit muuttivat pysyvästi Karkonoszevuorten juurelle ja alkoivat pyörittää lapinkotamajoitusta, Suomi-opastuksia ja suomalaisen koulun työpajoja lapsille. Makowski. Rovaniemen virallinen joulupukki vierailee kylässä joulun jälkeen jo toistamiseen, ja kesäkuussa Kalevala Spirit Festival -tapahtumassa esiintyi Apocalyptica yli tuhatpäiselle yleisölle. Sudeeteilla lähellä Tsekin rajaa sijaitsevassa sadan hengen pikkukylässä Borowicessa avautui vuonna 2017 mini-Suomi, joka on jo toista kertaa World Travel Awards -finaalissa. Karkonosze-kukkuloiden ”Kalevala” on isännöinyt muun muassa Rovaniemen joulupukkia ja Apocalypticaa. Kylän vetonauloja ovat husky-koirat Kalev, Sampo ja Lappi, jotka tulivat korona-aikana tunnetuksi täsmällisistä lääketoimituksistaan. ja hänen vaimonsa Magda halusivat alun perin vain rakentaa saunan ja grillikodan itselleen ja ystävilleen, mutta projekti kasvoi askel askeleelta kuin vahingossa. Suomi 100 -vuoteen sijoittuneiden avajaisten jälkeen yhteydenotot tihenivät, jolloin työ Nordeapankissa ja koti suurkaupungissa saivat jäädä
Kristillinen pohjavire Kalevala sijaitsee hiljaisella paikalla keskellä eimitään, mutta kuitenkin kahden suuren laskettelukeskuksen välimaastossa ja lähellä Tsekin rajaa, joten idyllisessä vuoristomaisemassa riittää sekä hiljaisuutta että turisteja. Toki Puolassakin on haasteensa, erityisesti nuoren polven kanssa. Makowski mietti siis, pitäisikö hänen ryhtyä luterilaiseksi. Suomi-tietouden lisäksi pariskunta toivoo ihmisten löytävän kylästä vaihtoehtoisen elämäntyylin. Väitöskirjan hän haluaa tehdä Kalevala-eepoksen puolannoksista. Micha. Puolalaisten luterilaisten oppineisuus puhutteli myös, sillä luterilaiset tunsivat Raamattunsa selvästi katolilaisia paremmin. kuussa vasta neljättä kertaa Helsingissä vieraillut Micha. Usko itsessään ei ollut ongelma, mutta kirkko mietitytti. – Molemmissa kirkoissa on lopulta samat heikkoudet ja äärimmäisyydet, ja molemmat vievät saman Jumalan luo. Päätelmä oli lopulta kuitenkin, että kirkon vaihtamisen sijaan ratkaisun tulisi löytyä oman elämän muutoksesta, eli Raamatun lukemisesta ja uskon elämisestä todeksi muutenkin kuin vain kirkollisiin juhliin osallistumalla. Itse asiassa pohjoismainen luterilaisuus vaikutti Makowskista puoleensavetävältä kaikessa vähäeleisyydessään. Hänet itsensä voi lukea myös tähän akateemiseen juonteeseen, sillä hän opiskeli Wroc?awissa kolmea ainetta: puolalaista filologiaa, journalistiikkaa ja teologiaa. Luterilaiset auttoivat minua tulemaan paremmaksi katolilaiseksi. Luterilaisten oppineisuus puhutteli.” ” m a a il m a n y t Te ks Ti em il an to n ku va T m ar ci n k az m ie ru k, su om iky lä n ar ki sT o | 35. Sitten on myös akateeminen juonne, Makowski sanoo. Kysymykseen tulevat esimerkiksi avoimuus joidenkin pappien pedofiliatapauksista tai yhteistyöstä sosialistihallinnon kanssa. Tykkäsin suorapuheisuudesta, hiljaisuudesta, luonnosta, luottamuksesta. – Nuoret eivät vihaa kirkkoa, mutta he haluavat kuulla totuuden. Micha. Päättelin siis, että paranna elämäsi ja pysy kirkossa. Kalevalan väki ja tuki ovat tulleet tutuiksi muun muassa paikallisille saattohoitopotilaille. Kylän emäntä Magda on karaten Euroopan mestari, joka järjestää luontoleirejä ja keittää suomalaista kahvia. Tajusin, että tämä on minun paikkani. Melkein luterilainen, parempi katolilainen Teologian opiskelu oli ennen kaikkea omaa itseä varten, sillä oli aika, jolloin Makowski oli saanut tarpeekseen kirkon teatraalisuudesta. – Ongelma ei ollut kirkossa, vaan minussa, Makowski sanoo. Nyt on hyvä aika yhdistää voimavarat ateisteja vastaan, Makowski toteaa ja lisää, että Saksassa ja Ranskassa kirkko on museo. Taustalla on Etelä-Puolalle vielä hyvin ominainen kristillinen pohjavire. – Huomasin, että ihmiset ja kulttuuri ovat aivan erilaisia, vaikka lentomatka ei ollut kovin pitkä. Katolisuus on minulle kuitenkin kulttuurisesti läheisempi. – Puolassa on kuitenkin uskon pohjavire. Muita lähialueen nähtävyyksiä ovat norjalainen puukirkko Wang ja japanilainen puutarha. Sairaille on kerätty rahaa ja toimitettu lääkkeitä, minkä lisäksi koirien läheisyys tuo lohtua, lämpöä ja iloa. Totuuden kuuleminen ei ole ongelma, mutta meillä ei ole paljon aikaa jäljellä, jos totuutta ei kerrota. Kansanusko on ehkä pinnallista, mutta se on todellista. Kalevalan sosiaalinen media on aktiivinen, Facebookseuraajia on kertynyt jo kymmeniä tuhansia. ja Magda halusivat alun perin rakentaa vain saunan grillikodan. Makowski muistelee käänteentekevää ensivisiittiään Suomeen vuonna 2011. Uskon tulee näkyä rakkauden teoissa, ei pelkkänä kirkossakäymisenä. Makowski kuvaa itseään moderniksi katolisen kirkon rivijäseneksi
Lopetin työni heinäkuun lopussa päästäkseni niille. Pian Muromaa kuuntelemaan etsiytyi monia eri alojen opiskelijoita. Muroman sydän paloi ihmisten voittamiseksi Jeesukselle, kirjoittaa Raimo Mäkelä. Ajattelin jopa, että ehkä joskus olisin Raamattuopiston työntekijä. Päivillä koettiin yllätys: ennakkoon ilmoittamatta 67-vuotias Muroma tuli puhumaan. Piiriini tuli paljon Muroman Herää Valvomaan! -lehteä. K un olin tullut uskoon 16-vuotiaana elokuussa 1956, puolen vuoden kuluttua kotiini kulkeutui Urho Muroman kirjanen Kuka on kristitty. Järjestin teologikurssillemme retken Raamattuopistoon. Kannoin kesätyössä postia. Istuin porraskäytävässä lukemassa sitä ja tilasin sen. Siitä avautui ratkaisevan paljon uutta uskosta. Se oli kuin ilmestys! Noina päivinä Raamattuopistosta tuli kohtaloni. Siitä näin ilmoituksen Raamattuopiston ”yleisistä lomapäivistä”. Vuonna 1964 peHerätyssaarnaaja Urho Muroma uskon esikuvia TeksTi raimo mäkelä kuva suomen raamaTTuopisTo 36 | Se oli kuin ilmestys.”. Innostuin niin, että luin Tampereen kaupunginkirjastosta kaikki Muroman kirjat. Se toteutui 23 vuoden kuluttua ja Muroman seuraajana. Kun vuoden kuluttua aloitin Helsingin ylipistossa teologian opiskelun, etsiydyin kuuntelemaan Muromaa aina, kun se oli mahdollista
Hän aloitti 1920-luvulla sellaista toimintaa järjestön palveluksessa seurakunnissa keskittyen suuriin kaupunkeihin. Muroman sydän paloi ihmisten voittamiseksi Jeesukselle. Nyt on saatavissa vain pienet päivittäishartauskirjaset Aamun ensimmäinen ja Iltavartio (Perussanoma). Muroman puheita on julkaistu paljon kasetteina ja muussakin muodossa. Muroma oli tutustunut Yhdysvalloissa kristillisen sanoman julistamiseen suurissa kokouksissa ihmisille, joille se oli vierasta. Monet saivat niissä piston sydämeensä ja halun etsiä Vapahtajaa ja syntien anteeksiantamusta häneltä. Hänen julistuksensa kokosi valtavia kuulijajoukkoja. Urho Muroma (1890–1966) oli evankeliseen liikkeeseen lukeutuneen helsinkiläisen papin Emil Murénin (1854–1912) poika. Sen toista painosta on yhä saatavissa. Monet etsivät sitä Muromalta kirjeenvaihdossa. Se on hyvin suositeltava kuvaus yhdestä aikansa merkittävimmistä suomalaisista. Herätyssaarnaaja Urho Muroma ”Ottakaa heidän uskonsa esikuvaksenne” (Hepr. Muromalla oli tässä ratkaiseva merkitys. Sitä oli niin paljon, että hän perusti heidän hoitamisekseen kuukausijulkaisun vuodesta 1929 alkaen. Muroma valmistui papiksi 1917 muttei toiminut koskaan seurakuntapappina vaan eri järjestöissä, kunnes perusti vuonna 1939 oman järjestön, Evankelis-luterilaisen Sisälähetyssäätiön (nykyään Suomen Raamattuopiston Säätiö) ja sen piiriin 1945 Suomen Raamattuopiston, josta tuli ainutlaatuinen ”oppilaitos”. Raamattuopisto jatkoi ja laajensi evankelioimistoimintaa. Muroman puheista ja lehtikirjoituksista syntyi myös kirjoja, joilla oli suuri menekki. Se jatkaa Raamatun ja kristillisen uskon opettamista moninaisin tavoin. Minun sydäntäni hänen puheensa kuuleminen lämmittää yhä suuresti. Sen johtotähtinä olivat Raamatun kehotukset: ”Herää valvomaan!” (Ilm 3:2.) ”Katso, Jumalan Karitsa!” (Joh 1:29.) ”Pyrkikää pyhitykseen!” (Hepr 12:14.) ”Täyttykää Pyhällä Hengellä!” (Ef 5:18.) ”Katso, minä tulen pian!” (Ilm 3:11.) Levikki oli laajimmillaan vuona 1960: lähes 40 000 tilaajaa. Kokoussarjat saattoivat kestää kolme viikkoa. Hän vaihtoi oikeustieteen opinnot teologiaan saatuaan voimakkaan hengellisen kokemuksen norjalaisen maallikkosaarnaajan Albert Lunden herätyskokouksessa Johanneksen kirkossa vuonna 1912. Tietyissä järjestöissä se yhä jatkuu. Yhtenä Muromaa SROS:n toiminnanjohtajana seuranneena kirkkohistorioitsija Timo Junkkaala julkaisi tilaustyönä hänen syntymänsä 100-vuotisjuhlaan elämäkerran Urho Muroma – herätyssaarnaaja. 13:7) | 37 ” ” Lehti ilmestyy yhä.” Se oli kuin ilmestys.”. He eivät kuitenkaan aina saaneet sieltä kaipaamaansa hengellistä ravintoa. Muroman kokouksissa uskoon tulleet etsiytyivät seurakuntaan. Lehti ilmestyy yhä, nyt nimellä Elämä, kooltaan kaksinkertaisena ja tyyliltään toisenlaisena. Henkilökohtaiset sielunhoitokeskustelut olivat kokousten merkittävä osa. Sitä suorittamaan tuli monia muitakin järjestöjä. Kirkossa evankelioiminen ei yllykkeistä huolimatta ole oikein saanut jalansijaa. rustettiin Ylioppilaslähetys, nykynimeltä Suomen Evankelis-luterilainen Opiskelijaja Koululaislähetys (OPKO)
Te ks Ti v es a pi rT Ti m a a ku va is To ck r a a m at tu o p e tu s 38 | Haluamme suuruutta, mutta totuus kätkeytyy pienuuteen Tärkeintä uskon puolustamisessa on olla itse vapaa Jumalan lapsi, kirjoittaa Vesa Pirttimaa.
Ylhäällä näkyi Nike Athenen temppeli, jonka sivuja koristivat kuvaukset voitetuista sodista ja olympolaiset jumalat, joilla oli runsaasti inhimillisiä piirteitä. Antiikin Kreikan temppeleillä, joissa rituaalinen toiminta tapahtui useimmiten niiden ulkopuolella, on merkittävä ero juutalaisten ilmestysmajaan nähden. Olympoksen jumalat olivat hyvin erehtyväisiä ja alttiita himoille ja lankeemuksille. Vain muutama kirja käsitteli varsinaisesti kristinuskoa. Tähän kulttiin liittyy olennaisesti jumalattaren manifestoituminen eli ilmestykset, joita varten palatsialueilla oli erityisiä tiloja. 1:12) liittyy nimenomaan äitijumalattaren palvontaan. Äitijumalatar ja Zeus Akropoliin kukkula on Ateenan tunnetuin nähtävyys. Sen juurelta löytyy myös Areiopagi. Vaikka Paavali on kuohuksissa, hän aloittaa lempeästi. Moos 16:17). Se on Paavalin mukaan täysin väärä tie: ”Meidän ei pidä luulla, että jumaluus olisi samankaltainen kuin kulta, hopea tai kivi, kuin ihmisen mielikuvituksen ja taidon luomus.” Antiikin jumalat olivat ihmisten kaltaisia tai yli-ihmisiä, jotka muodostivat yhdessä myös perheen. 17:16– 34). Paavalin toteamus ”Petturi Kreetan mies, peto ilkeä, ahne ja laiska” (Tiit. Palvontaa harjoitettiin sekä vuoripyhäköissä että palatseissa. Jo tuota temppeliä ennen kukkulalla oli pronssikaudella sodanjumalille rakennettuja temppeleitä, jotka persialaiset tuhosivat 480 eKr. Sen valossa on helpompi ymmärtää stoalaisten ja epikurolaisten filosofien nuivaa suhtautumista Paavalin julistukseen, jossa edellytettiin mielenmuutosta mutta luvattiin syntien anteeksiantamus ja ikuinen elämä. Papittaret olivat jumalattaren edustajia maan päällä. Ihmisellä on muutenkin aina taipumus tehdä jumalasta kuva – itsensä näköinen. Kysymys on monitahoinen ja vaikea, mutta löydämme apua Apostolien teoista, jossa on useita Paavalin pitämiä uskoa puolustavia puheita. Ihmisen uskonnollisuus ja tarve ”jumalille” tulee näkyviin vahvasti siinä, että jo vuonna 435 eKr. Myös naisten sukuelinten kuvien maalaaminen keramiikka-astioihin viittaa hedelmällisyyden jumalattaren palvontaan. Antiikin ihmishahmoiset jumalat johtavat ajatukset väärään suuntaan. Syyslomamatkani suuntautui juuri Ateenaan, jossa voi iltatai aamukävelyllä kiertää mahtipontisen Akropoliin kukkulan. Marmorista veistetyt epäjumalankuvat esittävät varhaisessa raskauden vaiheessa olevaa hedelmällisyyden jumalatarta, joka pitelee käsiään vatsan suojana. Jumalatar tarvitsi puolison, ja aikojen kuluessa indoeurooppalaisten taivaan ja ukkosen Jumala Zeus otti puolison paikan. Nimenomaan temppelit ja erilaiset rituaalit kuvaavat ihmisen pyrkimystä tavoittaa jumaluus omalla viisaudella ja taidolla. Tähän viittaa Paavalin opetus ”Jumala ei asu ihmiskäsin tehdyissä temppeleissä”. K atsoessani tämän syksyn Kirjamessujen ohjelmaa huomioni kiinnittyi runsaaseen esoteriaa, noituutta ja uushenkisyyttä käsittelevien kirjojen esittelyihin. Yksilön oma vakaumus on persoonan ydinaluetta. Eläimet symboloivat valtaa maan päällä ja alla. Moos 29:44). Kuinka voi pitää kiinni totuudesta toista loukkaamatta. Tämä havainto herätti monia tunteita ja ajatuksia – surua, hämmennystä ja epätoivoa. Kreetalaiset puolestaan palvoivat äitijumalatarta, joka kuvattiin leijonien ja käärmeiden seurassa. Myöhemmin joidenkin kreetalaisten mukaan myös kuolinpaikka, minkä vuoksi heitä alettiin pitää suurina valehtelijoina. Akropoliin mahtipontisuus antaa osviittaa antiikissa Ateenassa harjoitetun uskonnon luonteesta ja merkityksestä. Hän sai lähestyä kaikkein pyhintä ja liitonarkkua, koska sovintoveri oli vuodatettu uhrikaritsasta. Mikä on viisas ja rakentava tapa suhtautua muihin uskontoihin ja erilaisiin uuspakanuuden muotoihin. Paavali vietiin julistamaan Areiopagille Akropoliin kukkulan juurella. Hän nostaa esiin tuntemattoman Jumalan, koska se on paras lähtökohta oikean Jumalan tuntemiseen. alkoi Athenelle omistetun uuden temppelin rakentaminen. Antiikin uskonnon juuret ovat Paavo Castrénin mukaan kyklaidisen kulttuurin (3000–1000 eKr.) idoleissa, joita on löydetty useissa arkeologisissa kaivauksissa. Sen laella sijaitsee Nike Athenen temppeli. Heille sopivat ihmisten rakentamat temppe” Paavali aloittaa lempeästi.” | 39. Siksi tuntematon jumala on parempi lähtökohta. Moos. 25:9) ohjeet tulivat yksityiskohtaisesti Jumalalta. Papin tehtävä ei ollut edustaa Jumalaa, vaan päinvastoin kansaa (3. Ilmestysmajassa ja kaikkein pyhimmässä säilytettiin liiton arkkua, jonka sisällä oli kymmenen käskyä. Ilmestysmajaan (2. Niistä tunnetuin on Paavalin Areiopagilla pitämä puhe (Apt. Pyhäkkötelttaa eivät tehneet pyhäksi ihmisten toimet tai rituaalit, vaan Jumala itse: ”Minä teen pyhäksi pyhäkköteltan ja alttarin” (2. Kreetasta tuli ukkosenjumala Zeuksen syntymäpaikka
Epikuroksen mukaan jumala oli täysin tuonpuoleinen, eikä ollut millään tavalla kiinnostunut maailman tapahtumista. Ilmestysmaja oli vaatimaton, mutta siellä säilytettiin liiton arkkua. Näin Jumalan sana toimii aina – kuten kylväjävertaus opettaa. kirjoittaja on opettaja ja kaSvatuStieteen tohtori. Myöskään stoalainen järki ei kykene antamaan valoa oman pahuuden näkemiseen. Jumala on kuitenkin aivan jotain muuta kuin ihmismielen kuvitelmat. Apostolinkaan puhe ei vakuuttanut läheskään kaikkia. Totuus löytyi sen sijaan aineen jakamisesta mahdollisimman pieniin osiin eli atomistisesta materialismista. Jumala kuitenkin kätkeytyy ja ilmoittaa itsensä alatietä – vähäisessä ja mitättömässä. Samoin Jumalan kuolema Golgatalla tapahtui kaupungin ulkopuolella, rikollisten teloituspaikalla. Esoterian ja uuspakanuuden nousu asettaa uudet haasteet uskon puolustamiselle ja kristilliselle todistukselle. Harmoninen elämä ei olekaan mahdollista, koska synti rikkoo jokaista ihmistä. Tällaista tietämättömyyttä Jumala on pitkään sietänyt, mutta nyt sen aika on ohi: hän vaatii kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen. Lohdullista on kuulla, että myös Paavali sai osakseen pilkkaa, mutta kuitenkin muutamia tuli uskoon. Siitä huolimatta Jumalan sana tekee työtään. ” Sana tekee salaista työtä.” 40 |. Antiikin Kreikassa moraali ei liittynyt jumalasuhteeseen, vaan se liitettiin yhteiskuntaan ja politiikkaan. Tämä ei sopinut kreikkalaiseen filosofiseen ajatteluun, jossa etsittiin hyvää elämää ja onnellisuutta. Stoalaiset ja epikurolaiset olivat kilpailevia koulukuntia. Nimenomaan sitä syntiä kohtaan, minkä lain taulut osoittavat. Kuitenkin vain Kristus voi täyttää tuon tarpeen ja janon. 17:18.) He ymmärsivät Jumalan puhtaana järkenä, mistä seurasi itseriittoisuus ja välinpitämättömyys. Paavalin mukaan laki näyttää synnin, joka erottaa ihmisen Jumalasta ja ikuisesta elämästä. Apostolien teoissa huomaamme Paavalin hyvin huomioivan kuulijakunnan taustan. Siihen on hyvä luottaa, muuten epäusko ja kyynisyys valtaa mielen. Sofistien mukaan elämän tarkoitus oli hedonismi eli omien halujen ja tarpeiden tyydyttäminen. Ihmisellä on aina pyrkimys kunnian teologiaan: on luvattoman helppo viehättyä voimasta ja mahtavuudesta. Sen sijaan paikalliset veivät hänet alemmalla olevalle Areiopagin kukkulalle, koska halusivat kuulla häntä. Jumalan salaisuus on sovitus, joka vakuuttaa Jumalan rakkautta ja hyvyyttä syntistä kohtaan. Paavalin julistus herättää jopa ivaa. Hän ei kuitenkaan pelkästään myötäile, vaan nostaa esille hämmentävän ajatuksen siitä, että koko kaikkeus on Jumalan läsnäolossa. Stoalaiset taas olivat kyynisiä: ”Minkähän tiedonjyvän tuokin luulee noukkineensa?” (Apt. Pyhä Henki synnyttää uskon Jumalan liittoon liittyvä ilmestysmaja oli Akropolilla kukkulalla kohoaviin temppeleihin verrattuna hyvin vaatimaton. Ihmisen päämäärä ei olekaan tämänpuoleinen onnellinen ja tasapainoinen elämä, vaan ikuinen elämä. Epikurolaiset korostivat järkeä, mikä vapautti taikauskoisesta pelosta jumalia tai kuolemaa kohtaan. Ikuisuus vai onnellisuus. Epikurolaista ajatusta välinpitämättömästä jumalasta asettuu vastustamaan käsitys rakastavasta, välittävästä ja hyvästä Jumalasta. Kylvötyössä vain osa nousee oraalle Jeesuksen kylväjävertauksen mukaisesti. lit ikään kuin kodiksi tai asuinpaikaksi. Vaatii suurta viisautta ja taitoa lähestyä niitä ihmisiä, jotka ovat joutuneet uuspakanuuden pauloihin. Tämä vaatii kylväjältä sinnikkyyttä ja pitkämielisyyttä. Hän on ihmiseltä salattu, kätkeytyvä ja toiseus, joka on kaikkialla ja ei-missään. Lopulta jää aina salaisuudeksi, ja kuuluu jäädäkin, mitä sanamme ja tekomme vaikuttavat. Tähän liittyy Paavalin julistus. On lopulta aina Jumalan salaisuus ja Pyhän Hengen työ, että usko syntien anteeksisaamiseen syntyy. Ihminen on syvimmiltään aina uskonnollinen ja kaipaa jotain täytettä sielulleen. Paavali tarttuu epikurolaiseen käsitykseen jumalasta yhtyen myös kritiikkiin taikauskon turhuudesta. Sauluksesta (suuri) oli tullut Paavali eli Paulus (pieni), eikä hän noussut Akropolin korkeuksiin. Tärkeintä uskon puolustamisessa on olla itse vapaa Jumalan lapsi. On hyvä tiedostaa, että voi myös aina jättää kohtaamansa ihmiset Jumalan haltuun rukouksessa. Kyynisen kriittisen näkökulman sijaan jokainen on Jumalan kaikkinäkevän katseen alla, eikä voi piiloutua. Epikurolainen hedonismi puolestaan keskittyi hetkellisten nautintojen sijaan pysyvän mielihyvän saavuttamiseen, minkä vuoksi he vetäytyivät maailman iloista ja pyrkivät sisäiseen rauhaan. Usein näyttää siltä, että suhtautuminen voi olla nuivaa tai välinpitämätöntä. Kysymys on siis syvimmiltään rakkaudesta. Juutalaisuudessa ytimessä on Jumalan laki ja sovitus. Lähes poikkeuksetta näkymättömästi ja salaisesti. Jokaisen on tultava mielenmuutokseen – sekä Jumalan että lähimmäisen osalta
Yksi lähihaave toteutuu, kun pääsen Maata Näkyvissä -festareille valokuvaajaksi. Kaikki tämä on tuntunut jännittävältä ja stressaavalta mutta toisaalta ihanalta. n u o r te n ä ä n i Te ks Ti a a po a n TT o o r a ku va ko Ti al bu m i | 41. Olen ”hetkessä eläjä”, joten harvoin unelmoin mistään kovin kaukaisesta. Viime kesänä pääsin vetämään riparia Karkussa. Lähetystyötä voi tehdä lähelläkin. Uusi sukunimi vaatii totuttelua. Luotan, että jokaisella on annettavaa. Kuitenkin läheisille uskosta ja Jeesuksesta puhuminen tuntuu usein haastavalta ja myös jännittävältä. Jakeessa 24 isä huutaa: ”Minä uskon! Auta minua epäuskossani.” Jeesus parantaa pojan tämän jälkeen. Hän ei jäänyt odottelemaan, että isän usko olisi tarpeeksi suuri. Ulkopuolelle jäämisen pelko on varmaan monille tuttu tunne esimerkiksi uusien luokkakavereiden kanssa. Jeesus auttaa vajavaista – se rohkaisee minuakin oman luottamuksen horjuessa. Tilanteet voivat mennä ohitse, koska ei uskalla eikä oikeastaan halua avata suutaan. Tuntui mahtavalta päästä tekemään työtä, jonka kautta nuoret saivat kuulla ja oppia lisää Jeesuksesta. Isä pyytää Jeesukselta apua: ”Sääli meitä, jos sinä jotakin voit.” Isän ”jos” koskettaa, usein huomaan itsekin epäileväni Jumalan voimaa. Minua on puhutellut Raamatusta Mark. Olen parin vuoden aikana saanut hyödyntää tätä useissa nuortentapahtumassa, hyvä kokemus oli etenkin Life-leiri Ryttylässä. 9:14–27, jossa isän poikaa riivaa paha henki. ”Jokaisella on annettavaa ilosanoman viemisessä” MINTTU GUMMERUS, 20, KANGASALA Muutin vastikään Kangasalle aloittaessani luokanopettajan opinnot Tampereella. Kotona toiselta saa myös tärkeää rohkaisua opiskeluun, mitä olen kyllä tarvinnut. Olen harrastellut jo pidempään valokuvausta. Rohkaisen siihen, että sanokaa ääneen lahjojanne sekä tarjoutukaa käyttämään niitä älkää vain odottako. Elämässä on uusi vaihe, sillä menin lokakuussa naimisiin. On mukava ajatella, että voin pyrkiä toteuttamaan jokaiselle annettua lähetyskäskyä, vaikken olekaan lähdössä kauas
42 | TeksTi ja kuvaT sari savela Hävikkikaupan ympärille rakentui rakkaudellinen yhteisö
Lisäksi kauppaan tulee hävikkituotteita K-Market Reimarlasta. – Mikä tahansa mielentila ihmisellä on hänen tänne tullessaan, me olemme täällä häntä varten. – Ruoka on hyvä sisäänheittotuote, mutta se ei ole pääjuttu, vaan yhteisö, sanoo diakoni Pia Saarela. Kyse ei ole vain ruoka-avusta, vaan rakkauden välittämisestä, osallisuudesta ja ihmisten kohtaamisesta heidän tilanteissaan. Jokainen tulija kohdataan lämpimästi ja hänelle tarjotaan ruokaa. Olemme saaneet nähdä videoita eläimistä, jotka voivat paremmin, kun saavat parempaa ruokaa, Pia Saarela kertoo. He vierastavat asetelmaa, jossa toinen on auttaja ja toinen autettava, sillä sama ihminen voi olla yhdellä hetkellä auttaja ja toisessa elämäntilanteessa autettava. Oikeastaan työstä vastaavat Pia Saarela ja Olga Tolsa eivät puhu asiakkaista, vaan tyypeistä tai kävijöistä. Ihmistä varten Pienessä kellarihuoneessa tuotteet on lajiteltu siististi hyllyille. Ruokaa jaetaan Pitäjänmäen alueen vähävaraisille ajanvarauksella. – Meillä on myös eläinten ruokaa. Tarjolla on erilaisia elintarvikkeita hernekeittopurkeista chilipalkoihin ja suklaapatukoista vehnäjauhoihin. – Moni on sanonut, että kiitos Jumalalle, hänen täytyy rakastaa minua, kun minusta pidetään näin hy| 43 Hävikkikaupan ympärille rakentui rakkaudellinen yhteisö. Täällä voi rehellisesti sanoa, että nyt on huono päivä, siitä tulee jo parempi olo. S uurin osa kaupan tuotteista saadaan Stadin Safkasta, joka on Helsingin kaupungin ja seurakuntien hävikkiruokaterminaali. Pia Saarela ja Olga Tolsa ovat silminnähden innostuneita työstään, kummankin silmät tuikkivat ja puhe kuplii ja polveilee iloisesti. Kylmätuotteet löytyvät isoista jääkaapeista. Asiakaskunta on laaja ja heitä on eri sosiaaliluokista, on opiskelijoita, perheitä, maahanmuuttajia, työttömiä, eläkeläisiä ja yksinhuoltajia. Tarkoituksemme ei ole parantaa koko maailmaa, mutta tavoite on saavutettu, jos voimme yhtäkin ihmistä auttaa, niin että hänen tilanteensa paranee, Olga Tolsa pohtii. Hän kipparoi yhdessä työkaverinsa, diakoni Olga Tolsan kanssa diakonista kauppaa Pitäjänmäen seurakunnassa Helsingissä
Se on ihmeellistä, miten kaikki on riittänyt, Olga Tolsa kiittelee. – Meille on tärkeää, että ihmisellä on vapaus valita. Tulijan ei tarvitse seisoa jonossa odottamassa vuoroaan ulkona vesisateessa tai pakkassäässä, sillä asiointi tapahtuu miellyttävästi sisätiloissa puhelimitse varatulla ajalla. Ruokaa jaetaan vähävaraisille ajanvarauksella.. Usein kaupassakäynnin lomassa ihmiset kertovat omasta tilanteestaan ja saavat apua myös muihin elämänsä kysymyksiin. ” Toisinaan tulee luksusta.” 44 | Suurin osa tuotteista saadaan Stadin Safkasta. Tosi moni on sanonut, että tämä on rukousvastaus ja antaa kiitoksen Jumalalle, Olga Tolsa toteaa kiitollisena. Hyvä kiertämään Hetki, jolloin ihminen tulee kauppaan, on rauhallinen. – Yleensä meillä on tapana sanoa, kun meitä kiitetään, että olemme täällä vain Jumalan apukäsinä, Pia Saarela sanoo. Hän on oman elämänsä asiantuntija ja tietää, mitä tarvitsee. Toisinaan kauppaan tulee myös suoranaista luksusta. vää huolta. Sen sijaan saatamme sanoa, että ota vaikka viisi. Hän tarjosi heille mahdollisuuden käydä suihkussa ja pesi heidän pyykkejään. – Kun ihminen tulee kauppaan, me emme sano minkä verran hän saa ottaa eri tuotteita. Monet kävijöistä jäävät kirkolle nauttimaan myös kupin kahvia kauppareissun yhteydessä. – Hänellä oli palvelun lahja, mutta hän ei itse pystynyt ostamaan pesuaineita. Diakonisessa kaupassa kuka tahansa voi tuntea itsensä rikkaaksi, sillä varojen puute ei ole este asioinnille. Hän huolsi pitkäaikaistyöttömiä ja päihderiippuvaisia ihmisiä. Saarela ja Tolsa näkevät siinä Jumalan ihmeellistä huolenpitoa. Avullamme hän saattoi antaa hyvää eteenpäin, Pia Saarela iloitsee. Se hieman kummastutti Saarelaa ja Tolsaa, mutta sitten he kuulivat, että tämä ihminen kannatteli yhteisöään ja loi toiminnallaan hyvinvointia. Jos kaupasta puuttuu jotakin, mitä kävijä tarvitsisi, se pyritään hankkimaan. Diakoniatyöntekijät tuntevat palveluverkoston ja osaavat ohjata avuntarvitsijoita tarvittaessa eteenpäin. Ei se voi pahasti mennä pieleen, valitsee hän sitten pastan tai riisin, Pia Saarela sanoo. Eräs kaupan tyypeistä haki toistuvasti isoja määriä pesuaineita
Jotkut ovat uskaltautuneet myös muuhun seurakunnan toimintaan saatuaan kokea välittämistä ja lämpöä kauppareissuillaan. Osaksi seurakuntatyötä Diakoninen kauppa käynnistyi noin kaksi vuotta sitten Lännen Varustamo -nimisenä. – Ihmiset tulevat tänne myös näkemään toisiaan, Olga Tolsa kertoo. – Arto oli kysynyt minulta, tietäisinkö sopivia henkilöitä. Ihminen saa kokea olevansa rikas ja vie hyvää eteenpäin. Tavoitteena, on että diakoninen kauppa voitaisiin mallintaa ja monistaa ehkä osaksi myös muiden seurakuntien työtä. – Kun Pitäjänmäen seurakunnassa tarvittiin uutta diakonia, silloinen kirkkoherra Arto ( Antturi) soitti ja kutsui töihin. He iloitsevat siitä, että voivat yhdessä tehdä merkityksellistä työtä. Ollaan jonkun jännän äärellä. Hän kertoo, kuinka kerran yksi ateisti oli sanonut, että hänestä oli kivaa, ettei mitään tuputeta, Jumalan rakkaus välittyy silti. Annoimme hänelle Raamatun, sillä hän halusi selvittää, mistä saamme voiman auttaa ihmisiä, Saarela ja Tolsa kertovat. Pitäjänmäen seurakunnassa hyvä on laitettu kiertämään. – Joskus on tullut esimerkiksi hienoja konvehtirasioita. Tuotteet lajitellaan huolellisesti. Saarela ja Tolsa ovat työpari, jolla on hyvä ja mutkaton yhteys keskenään. Jumala on läsnä Rakkaudellinen yhteisö on se ihme, mitä on tapahtunut. Ensimmäisenä vuonna kehitettiin konseptia ja toisena vuonna toiminta on integroitu osaksi Pitäjänmäen seurakuntaa. – Nollabudjetilla lähdettiin liikkeelle, Saarela ja Tolsa sanovat. Myös eläimet on huomioitu.. – Vaikka emme puhuisi viikkoon Jumalasta, hän on silti läsnä, Pia Saarela sanoo. Siitä on nyt neljä vuotta. Sanoin, että on yksi, Pia Saarela kertoo. Toiminta on toistaiseksi hankepohjaista. – Välillä sitä ihmettelee, miten Jumala valitsi kaksi tällaista hullua, Olga Tolsa nauraa ja kertoo tutustuneensa Piaan jo edellisessä työpaikassaan työskennellessään sosiaalialalla. Diakonisen kaupan kautta on tavoitettu paljon sellaisiakin ihmisillä, joita seurakunnan muut työmuodot eivät tavoita. Hän oli jo silloin huomannut, että heillä synkkasi, oli yhteinen kieli ja uskallus kokeilla uutta. Kun ihminen voi viedä sellaisen lahjaksi läheiselleen, sille ei ole sanoja. Se voi yhtä hyvin olla kissanruokaa, jonka vie naapurilleen, Pia Saarela kertoo. | 45 Ruokaa jaetaan vähävaraisille ajanvarauksella. Näkymättömät ihmiset ovat tulleet näkyviksi
Se oli tuoreelle äidille harvinaista ylellisyyttä. ”L apsuuden perheessäni ei puhuttu uskosta, eikä minua ole kastettu lapsena. Elämäni varrelle on johdatettu kristittyjä ihmisiä välillä mitä erikoisimmissa tilanteissa. Hän ei tarvitse työhönsä supersankareita tai pyhimyksiä, tavallinen riittää. Rukouksessa puhun Jumalalle kuin ystävälle. Minusta on pidetty erityisesti silloin, kun elämässäni on ollut haastavia ajanjaksoja. Vuonna 2008 valmistuin sosionomiksi ja noin kymmenen vuotta myöhemmin aloin kokea kutsumusta kirkon työhön. 15:16).” Olga Tolsa: Elämäni polulle on johdatettu kristittyjä 46 |. Hän kertoi käyvänsä kirkon kerhossa ja kutsui minua mukaan. Muistan, kuinka lastenohjaaja piti vauvaani sylissä, jotta sain juoda kahvini rauhassa. Kävin aikuisrippikoulun ja minut kastettiin. Toinen vaikea jakso oli, kun lapseni, joka nyt on 11-vuotias, joutui yksivuotiaana pideämmäksi ajaksi sairaalaan. Auttamistyö on aina ollut lähellä sydäntäni. Armoa, sisäistä tasapainoa, iloa ja yhteyttä toisiin ihmisiin sekä luomakuntaan. Lapsena osallistuin hengelliselle lastenleirille tätini kanssa ja kävin seurakunnan kerhoissa ja nuortenilloissa. Rukous on aina ollut minulle tärkeää – kaikissa elämäni vaiheissa. Kaupassa törmäsin kerran erääseen äitiin, jolla oli samanikäinen vauva. Hän tuntee minut juuri tällaisena kuin olen. Sinä iltana isäni vei minut naapuriperheeseen hoitoon. Viime vuosien aikana olen oppinut, että Jumalalle riittää ihan tavallinen ihminen. Kävin lapseni kanssa Munkkiniemen seurakunnan ekavauvakerhossa, vaikka en kuulunut kirkkoon. Yksi Olga Tolsan suosikkikohta Raamatusta on: ”Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne! Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toistanne. Tästä minua muistuttaa työvaatteeni sokeripalan kääntöpuolella raamatunkohta: ’Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät’ (Joh. Usko merkitsee minulle Jumalan rauhaa ja rakkautta jokapäiväisessä elämässä. Kerhossa kohtasin jälleen rakkaudellisen ilmapiirin. Niistä ajoista minulle on jäänyt hyviä ystäviä. Silloinkin polulleni johdatettiin kristittyjä, jotka välittivät minulle toivoa. Toivoa silloinkin, kun tilanne tuntuu toivottomalta. Olin seitsemänvuotias, kun äitini kuoli. Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne.” (Joh. Ala-asteella olin aluksi ET-opetuksessa, mutta halusin itse vaihtaa uskonnonopetukseen, koska uskonto kiinnosti minua. Aikuisrippikoulussa sanoin papille, että olen alkanut haaveilla työstä seurakunnassa, mutta en taida olla siihen tarpeeksi hyvä ihminen. He olivat kristittyjä ja muistan, kuinka heidän luonaan oli ihana ilmapiiri. Kolme vuotta myöhemmin valmistuin diakoniksi. Se ei ole sattumaa, vaan Jumalan huolenpitoa. Myöhemmin, kun lapseni joutui sairaalaan, minun oli helppo hakea henkistä tukea seurakunnasta, koska olin kokenut siellä yhteisöllisyyttä ja saanut lämpimän vastaanoton. Usko Jumalaan on vetänyt minua puoleensa jo hyvin pienestä pitäen. 13:34–35.) – Jumala on ensin rakastanut meitä ja sen vuoksi meillä on voima rakastaa lähimmäisiämme, hän sanoo. Lopulta päätin liittyä kirkkoon vuonna 2017
Kysyjän jae sanookin suoraan: ”…lähetetty kaikkialla maailmaan.” Lainaan Jukka Norvannon Ilmestyskirjan selitysteosta: ”Elipä ihminen missä päin maailmaa tahansa, Jumalan Henki on siellä läsnä. 5:6 mainitut Jumalan seitsemän henkeä. Neljä on Raamatussa luomakunnan luku. k ys y m ys & v a st a u s | 47. IlmesTyskirjassa mainiTaan Jumalan seitsemän henkeä neljä kertaa: 1:4, 3:1, 4:5 sekä kysyjän esille nostama 5:6. Herrasta Jeesuksesta kertovan Jumalan sanan avulla Pyhä Henki kirkastaa meille Kristuksen pelastustyötä paikasta riippumatta. Vastaajana on tällä kertaa rovasti Reijo Huuskonen. Mitkä ovat Ilm. Esimerkiksi Jesaja 11:2 ja Sakarja 4: 1–14 antavat taustaa Ilmestyskirjan kuvaukselle. . Ilmestyskirjan kokonaissanomasta ymmärrämme, etteivät nuo seitsemän henkeä ole Jumalan Pyhän Hengen ”kilpailijoita”, vaan kuvaavat hänen kolmannen persoonansa ominaisuuksia. Siksi kristitty ei ole missään yksin.” Pyhän Hengen tehtävistä ja ominaisuuksista löytyy opetusta myös Vanhasta testamentista. MIK Ä ASK ARRUTTA A. Meidän ei siis tarvitse matkustaa voidaksemme oppia tuntemaan Jumalan. Lähetä kysymyksesi meille osoitteeseen elama@perussanoma.fi. Siksi henki ei ole kirjoitettu isolla alkukirjaimella. Kun Jumalan seitsemän henkeä mainitaan neljä kertaa, se viittaa siihen, että helluntaina vuodatettu Pyhä Henki vaikuttaa kaikkialla. Seitsemän on Ilmestyskirjassa avainluku, se tarkoittaa täydellistä, valmista
. Lopulta hän hylkäsi roomalaiskatolisuuden, mutta ei kristinuskoa. Hän ajatteli melko suuripiirteisesti, että ”isoon joukkoon” mahtuu myös mustia lampaita. Samoin kertovat myös ns. Kirjoittaja on alkuaan roomalaiskatolinen pappi. Olen lukenuT Peter de Rosan kirjaa Vicars of Christ: The Dark Side of the Papacy (Kristuksen sijaiset: Paaviuden pimeä puoli). apostoliset konstituutiot. Tässä kirjoituksessani keskityn lähinnä pohtimaan paavin itselleen omistamaa arvovaltaa Pietarin seuraajana ja erehtymättömänä kirkon opin opettajana. Ei myöskään Eusebios puhu kuuluisassa kirkPaavius läpivalaisussa (osa I) p ie n tä p u h e tt a Te ks Ti Ti m o la aT o ku va u n sp la sH 48 |. Alkuun de Rosa väittää, että varhaisimmissa lähteissä Pietarin nimeä ei näy Rooman piispaluetteloissa. Irenaeus (n. Hän toimi teologian professorina. Hänen käsityksensä paaviudesta oli ensi alkuun suhteellisen valoisa. 125–200) mainitsee ensimmäisenä piispana Linuksen. Mitä kirja sitten kertoo. Tarkemmin asiaan perehdyttyään hänen ajatuksensa muuttui paljon synkemmäksi
De Rosa luettelee tällaisia esimerkkejä. Varhaiskirkon mukaan apostolit kuuluivat koko kirkolle eikä erikseen tai erityisesti yksittäiselle seurakunnalle. Ei kukaan heistä ollut opettanut mitään vastaavaa. Ne, jotka äänestivät, joutuivat heti äänestyksen jälkeen osoittamaan katumustansa. Mistä syystä näin. Myöhemmin Clemens XI meni vielä pitemmälle. Siihen oli pakko tehdä muutoksia (kaiken kaikkiaan n. 16:18). Sopii kyllä kysyä, onko samalla haluttu pyytää anteeksi niitä kauheuksia, joita paavit oman arvovaltansa ja ”erehtymättömyytensä” turvin ovat langettaneet tuhansille (ellei jopa miljoonille) kanssakristityilleen. Hän julisti bullassaan olevansa ainoa, joka pystyy määrittämään autenttisen Raamatun kirkollensa. PaaviT ovaT läpi vuosisatojen olleet kovin persoja vallan ja väkivallan, rahan ja omaisuuden sekä naiskauneuden perään. 3 000). kohistoriassaan Pietarista koskaan Rooman piispana. Hän ryhtyi oitis toimeen ja teki muutoksia urakalla (kärsien unettomuudesta). Silloisen paavin yksityissihteeri, Monsignor Talbot, myönsi kirjeessään, että Pius IX ei ole suuri teologi. Silti de Rosa väittää yllättäen, että historian valossa eniten vahinkoa eivät ole saaneet aikaiseksi kaikkein epäpuhtaimmat paavit ( Benedictus IX, Aleksanteri VI) vaan ne, jotka monesti näyttivät julkisuuteen parhaimmat puolensa. Ennen päätöstä jopa 140 piispaa poistui, koska he eivät tahtoneet loukata omaatuntoaan äänestämällä puolesta eivätkä istuvaa paavia äänestämällä vastaan. Sellaista odotetaan yhä Venäjältä. Jo Trenton kirkolliskokous oli määrittänyt latinankielisen Vulgatan kirkon ”autenttiseksi” Raamatuksi. Lopulta se saatiin päätökseen. Paavi ei kuitenkaan pitänyt sitä hyvin tehtynä. . Sellainen tulkinta oli täysin vieras varhaisille kirkkoisille. Yhtenä esimerkkinä de Rosa mainitsee paavin erehtymättömyysopin vuodelta 1870. Mutta täydellinen tietämättömyyskään ei ole este erehtymättömyydelle, koska Jumala pystyy tunnetusti osoittamaan oikean tien vaikkapa puhuvan aasin kautta. Toisinaan hän lisäili tekstiin selityksiään. Hän kielsi ja tuomitsi arvovallallansa ajatuksen, että kristittyjen pitäisi pyhittää lepopäivä lukemalla Raamattua. kirjoittaja on tt, fm ja rukoilevaiSten paStori. Todistustaakka on kumminkin todella raskas. Ilmeisesti siksi, että valta turmelee käyttäjänsä. Määritelmä tarkoitti, että lukija voi olla varma käännöksen opillisesta ja moraalisesta oikeellisuudesta. Yksi erikoisimmista tapauksista koskee paavia Sixtus V (1585–1590). Esim. Apostolien virka ei ollut myöskään siirrettävissä muille. Siksi paavi ei Rooman piispana ole Pietarin seuraaja. Vasta Damasus I, joka toimi paavina vuosina 366–384, alkoi ensimmäisenä perustella omaa erityisasemaansa Matteuksen evankeliumin jakeilla: ”Sinä olet Pietari jne.” (Matt. Samoin hän tuomitsi harhaoppina, että muka kaikkien kristittyjen pitäisi lukea Raamattua. ” Valta turmelee käyttäjänsä.” | 49. De Rosalla olisi paljon kerrottavaa niistä, mutta en pyri ehdoin tahdoin nostamaan esiin kaikkein pahinta törkyä. Oppi paavin erehtymättömyydestä ex cathedra (kirkon opillisissa asioissa) ajautuu omituiseen valoon, jos ja kun jotkut paavit ovat tosiallisesti osoittautuneet harhaoppisiksi. Jotta pahemman luokan kömmähdys saataisiin peitettyä, pyrittiin aiemmat painokset ostamaan markkinoilta takaisin (ja polttamaan). Samaan aikaan annettiin oppineille tehtäväksi toimittaa uusi laitos po. Äänestyspäivää säesti yhtäkkiä puhjennut ennennäkemätön rajuilma, joka piiskasi ja pimensi koko kokoontumispaikan ja täytti monen osallistujan mielen kauhulla. En puuTu Tässä artikkelissa lainkaan monen paavin moraalittomuuteen ja tuhlaavaan elämäntyyliin eri vuosisatojen aikana. Sellaista tarvittiin 2. Rooma on pyytänyt eri yhteyksissä anteeksi väkivaltaista historiaansa toisia kristittyjä kohtaan. Jotkut jakeet tippuivat pois ilmeisesti uupuneen työntekijän huolimattomuudesta. käännöksestä. Silloin konsiilissa juuri kukaan ei uskaltanut äänestää ehdotusta vastaan. Rooman pitäisi pyrkiä selvittämään menneisyytensä. Se oli katastrofi. Teos vilisi virheitä. Lutherin saama panna on yhä kumoamatta. Se herätti hämmästystä protestanttien keskuudessa, koska he painoivat ja jakelivat Raamattuja ilmaiseksi. Tosin jotakin on jo tapahtunut. Työ kesti ja kesti. Se olisi välttämätöntä, jotta päästäisiin eteenpäin. Lopulta uusi Vulgata tuli painosta ulos. maailmansodan jälkeen. . Nykyään vallitseva ja itsestään selvänä pidetty roomalaiskatolinen opetus paavista Pietarin seuraajana ja koko kristikunnan johtajana on siis täysin vailla historiallista totuuspohjaa
sa m a st a p e r h e e st ä TeksTi ulla-maija lammi-ketoja kuvaT haastateltujen kuva-arkisto 50 |
Se on ainakin minulle tärkeää. Arvostan Mikossa sitkeyttä ja harkitsevuutta, myös hänen kykyään tehdä itsenäisiä päätöksiä. Myös hänen tapansa katsoa vauvana ensin silmiin ja sitten kääntää katse pääni yli kattoon, on jäänyt mieleeni. Varmaankin se tapahtui niin pian kuin mahdollista. Mikko on fiksu nuori mies, joka ei ole ylimielinen. Lapsena Mikko oli helppo ja kiltti, mutta myös velvollisuudentuntoinen. Itse muistan ainakin yrittäneeni mikko & juha vihriälä ehdottomien kieltojen sijasta rohkaista ja kannustaa ajattelemaan asioita itsenäisesti. Hänellä on sydän paikallaan. Pesäpallo ja Vimpelin Veto on heille iso yhdistävä tekijä. Ja tietenkin puhumme paljon aiheesta. Keskustelun merkitystä ei voi väheksyä. Suhteessamme on parasta keskinäinen kunnioitus ja arvostus. Totta kai Mikko testasi rajoja, mutta aika maltillisesti. Perheessämme on aina pidetty tärkeänä pyytää ja antaa anteeksi, jos siihen on ollut tarvetta. Sitä, missä vaiheessa Mikko kiinnostui pesäpallosta, en muista tarkasti. Minulle on tärkeää myös se, että pojat käyvät kotona viettämässä aikaa ja vaikka syömässä. Voimme puhua kaikesta elämään liittyvästä, mistä tahansa maan ja taivaan välillä. Myös se yhdistää meitä. Mikko on aina ollut liikunnallinen. Juha kertoo: ” Mikko saa minut nauramaan.” | 51 Juha Vihriälän mukaan parasta hänen ja poikansa Mikko Vihriälän suhteessa on keskinäinen kunnioitus ja arvostus. MIKOSTA ON MINULLA monia hienoja muistoja. Mikko Vihriälä kertoo, että isä on todennäköisesti hänen suurin esikuvansa. Edelleen käyn katsomassa pelit aina kun mahdollista. Koska hän oli ensimmäinen lapsemme, mieleeni on jäänyt erityisesti se, miten kävin illalla tarkistamassa, että hän varmasti hengittää. Kun vakava sairauteni vahvistui, Mikko suhtautui siihen luontevasti, eikä asia tullut väliimme. Vimpelissä pesäpallo on helppo laji valita. Ehkä se johtuu juuri hänen asemastaan esikoisena. On ollut mielenkiintoista seurata Mikon itsenäistymistä. Huumorintajua hänellä oli heti alusta alkaen. Hän myös jaksaa tsempata minua, kun välillä on vaikeita tilanteita. Siitä tuli minulle silloin ajatus: Enkelit asuvat katonrajassa. Olemme Mikon kanssa hyvinkin samanlaisia. Yleensä asiat keskusteltiin läpi ja mietittiin, mitä niistä voisi oppia. Ei meillä suuria ristiriitoja ollut. Fani ja koppari. Pojilla on siitä paljon paremmat näkemykset, mutta voimme silti keskustella lajista, vaikka he usein hymähtävät ajatuksilleni. Yleensä Mikko saa minut nauramaan
Juha Vihriälä, 48 • Teologian maisteri, Etelä-Pohjanmaan Kansanlähetyksen piiripastori • Perhe: Aviovaimo ja neljä (16–22-vuotiasta) poikaa • Sai MS-tauti diagnoosin neljä vuotta sitten MIkko Vihriälä, 22 • Opiskelee luokanopettajaksi Jyväskylän yliopistossa • Edustaa Superpesis-joukkue Vimpelin Vetoa • SM-hopea 2023, SM-kulta 2022, kolme SM-pronssia: 2018, 2020, 2021 keitä. Pelipaikkani on ulkopelissä koppari ja sisäpelissä etenijä. Se on ilmeisesti joiltain osin periytynyt minullekin. 52 |. Mikko kertoo: PERHEEN LISÄKSI MEITÄ ISÄN kanssa eniten yhdistää pesäpallo. Hän pelaa yleensä polttolinjassa, mutta tällä kaudella hän hoiti kopparin hommia välierissä ja kahdessa finaalissa, kun olin loukkaantunut. Hän on suuri Veto-fani, joka seuraa tiiviisti pelejä kesäisin. 045 122 3664 (ma, ti, to klo 10–15) Lue lisää ja tilaa rll.fi RAAMATUNLUKIJAIN LIITTO Itselle ja ystävälle – vaikka joululahjaksi! ON MUKANA SEURAKUNTALAINEN.FI -UUTISPALVELUSSA Näen isän roolin kannustajana. Monista hienoista isäni piirteistä hänen asenteensa elämää kohtaan on sellainen, josta mielestäni kaikki voisivat ottaa oppia. Isä on yksi suurimmista, ellei jopa suurin esikuvani. Aloitin pelaamisen jo junnuna ja olen Vimpelin Vedon kasvatti. Hienosti hänkin kuitenkin jaksaa kannustaa ja iloita menestyksestä sekä iloa tuottavasta harrastuksesta. Paras asia, jonka olen häneltä oppinut, on elämänasenne ja asioiden laittaminen perspektiiviin. Isällä on muutenkin rauhoittava vaikutus. Isä osaa auttaa hahmottamaan, mitkä asiat oikeasti ovat tärkeitä ja mitkä eivät ole niin olennaisia. Myös pikkuveljeni Lauri pelaa Vedossa. Se on ollut aina iso asia meille. AVAA RAAMATTU PÄIVITTÄIN Tilaa tueksi raamatunlukulehti HETKINEN • Joka päivälle lukujakso ja opetus • Useita kymmeniä kirjoittajia • Lehden tilaaja voi myös lukea ja kuunnella e-Hetkistä verkossa HETKINEN 4 nroa/vuosi, kestotilaus 26 €, vuositilaus 29 € tilaukset@rll.fi, p. Superpesis-debyyttini tein Sotkamon Jymyä vastaan viisi vuotta sitten. Äidillä on tässä varmasti välillä hieman kestämistä – ei niin innokkaana pesäpallon harrastajana. En muista sellaista kertaa, ettei pesiksestä olisi isän kanssa puhuttu. Olen kuullut sellaista sanottavan useampiakin kertoja. Kun isälle kertoo huolia ja murheita, tulee usein levollinen mieli
Onko luottamuksen asettaminen yhden ainoan Jumalan hyvyyteen lopulta aina ylivoimainen haaste. Tällaista ei hetkeen ole tehty Suomessa. Kun aviopuolisosta tuli Porvoon hiippakunnan piispa, Eila toimi omien töidensä ohella toimeliaana piispattarena ja leipoi muutamassa vuodessa yli 50 täytekakkua. Tässä kysymyksessä historia voi antaa uusia kriittisiä näkökulmia myös oman henkilökohtaisen jumalasuhteen pohdintaan. Teoksessa olisi voinut perustellusti olla vielä tieteenfilosofinen osuus. Tehtävä toi m u k a n a a n h ä m m ä s tyttävän paljon vaativia kotimaisia ja kansainvälisiä tehtäviä. Naimisiin hän meni yli viisikymppisenä professori Gustav Björkstrandin kanssa. Aina ajankohtaisen 1. Riippuvuutta toisista ei tarvitse hävetä. Tästä huolimatta kirja kannattaa ehdottomasti lukea. Tämä kirja on aivan toista maata. k ir ja -a r v io it a V anhan testamentin eksegetiikan dosentti Pekka Särkiö (kenttäpiispa evp.) ja tiedetoimittaja Markus Hotakainen ovat olleet kaveruksia lukioajoista saakka. Edes luonnontieteen sisällä ei yhteensovittaminen onnistu ilman ongelmia – esimerkiksi fysiikan ja biologian. Kiitos Eila muistelmista ja pitkäaikaisesta ystävyydestä, joka on kestänyt erimielisyyksiäkin. Erityisen merkittävänä elämäänsä muokkaavana tekijänä Eila pitää Tansaniassa oppimaansa ”Ihminen on ihmiset”, ihminen on aina suhteessa toisiin ihmisiin. Vesa pirttimaa ”K erronko totuuden vai pidänkö intoa yllä.” Näin kirjoitti Eila Helander toimiessaan kansainvälisen kristillisen ylioppilasliikkeen IFESin työssä Itä-Afrikassa 1970-luvulla. Myös meriarkeologian löydökset liittyen vedenpaisumukseen avataan mielenkiintoisella tavalla. Helsingin Kalliossa syntyneestä työläiskodin tytöstä tuli teologi, joka työskenteli Itä-Afrikan lisäksi Karibialla, Diakonissalaitoksella, Raamattuopistolla ja Lähetysseurassa kunnes teki mittavimman työnsä kirkkososiologian professorina Hels i n g i n yliopist o s s a . Tilaa jää reilusti myös lukijan omalle pohdinnalle. Me, jotka luimme hänen lähettikirjeitään, olemme odottaneet näitä muistelmia – eikä kirja tuota pettymystä. Myös jumalatar Ašeran palvontaan liittyvä puiden karsiminen, elämänpuun ja seitsenjalkaiseen lampunjalan eli menoran yhtäläisyydet esitellään tavalla, joka saa lukijan hämmästymään. Tunnetusti eri tieteenalojen yhteensovittaminen on väkinäistä eikä voi onnistua kuin keinotekoisella harmonisoinnilla tai jättämällä jotain olennaista pois. He ovat koostaneet korkeatasoisen teoksen, joka keskittyy tarkastelemaan ihmetystä herättäviä Vanhan testamentin kohtia ja luonnontieteellisen tutkimuksen löytöjä rinnakkain. Räväkkä Eila on kertonut hämmästyttävän elämänsä puhuttelevalla ja hauskalla tavalla. Väyläkirjat 2023. Markus Hotakainen & Pekka Särkiö Kun aurinko seisahtui – Raamatun ilmiöt tieteen valossa, Vastapaino | 53. Ehkäpä Heikki Räisäsen ja Uuras Saarnivaaran toista kunnioittamaton ja ivallinen sävy poltti kaiken hapen määräajaksi. Enemmän kuin oikeassa olemista, luvuissa esitellään mielenkiintoisia leikkauspisteitä ja kerrotaan erilaisista löydöksistä. Ajatusta jatketaan ja laajennetaan eri suuntiin aina uuteen liittoon ja kirkon nykytilanteeseen asti. timo junkkaala Leikkauspisteitä ja löydöksiä Eila Helanderin monta elämää Eila Helander Kaikki kääntyy hyväksi. Eila on oikeastaan elänyt monta elämää. Kirjan käsittelemä tulokulma on tieteenfilosofisesti ongelmallinen. käskyn osalta esiin nostetaan naisjumaluuden palvonta kodin piirissä tapahtuneena kulttina 800-700 eKr. Epäjumalat ovat aina käden ulottuvilla, omassa elinpiirissä. Kysymys yksijumalaisuuden haasteellisuudesta ja animismin lumosta nousee esille tavalla, joka haastaa lukijaa. Teologisen näkemyksensä muutosta hän kuvaa kasvuksi viidennen herätysliikkeen uskon varmuudesta luottamukseen Jumalan hyvään tahtoon ja ansaitsemattomaan armoon ja pyrkimykseen toimia oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Tarkastelemmeko kysymystä yksijumalaisuudesta liian suppeasti ja vahvojen ennakko-oletusten pohjalta
Järjestä perheen kesken tai raamattupiirissä Raamatun tuntemuksen kertaus tietovisan muodossa. Miten juutalaisten tuli viettää lehtimajanjuhlaa. Kul kea ohi , sää stä ä. Mikä ilmoittaa juutalaisten uudenvuodenjuhlan alkaneeksi. Ver ellä mer kit yt kod it sää sty ivä t egy pti läi siä koh dan nee lta viim eis elt ä vit sau kse lta (2. 2:2 7); 2. 4:16 –19 ); 4. Jee sus on läh ete tty ”Ilm oit tam aan köy hill e hyv än sanom an, jul ist am aan van git uill e vap aut ust a ja sok eill e näk öns ä saa mis ta, pää stä mää n sor ret ut vap aut een . Raamatussa ei mainita joulun aikoihin vietettävää hanukka-juhlaa. Moo s. Juu tal ais et pel ast uiv at pak kos iir tol ais uud en aik ana Haa man in tuh oai kei lta kun ing ata r Est eri n ans ios ta (Es ter 9:2 0–3 2); 10 . T ällä erää viimeisessä raamattuvisassani on kymmenen kysymystä, joukossa helppoja ja visaisempiakin. Kuinka pitkä aika on pääsiäisestä seuraavaan suureen juhlaan, helluntaihin. Kymmenen kysymystä Raamatusta Minkä periaatteen Jeesus liitti sapattiin, viikon seitsemäntenä päivänä vietettävään juhlaan. Juh lan aik ana ei saa nut syö dä hiiv alla lei vot tua lei pää (2. Moo s. 12: 25– 29) . va sTa uk seT : ”Sa pat ti on ihm ist ä var ten eik ä ihm ine n sap att ia var ten ” (M ark . Sill oin puh alle taa n tor viin (3. Millaisen. r a a m at tu v is a la aT in u T re ij o h u u sk o n en ku va is To ck la aT in u T pe k k a h a rn e Elämä-lehden seuraava numero ilmestyy 3.1.2024. 23: 33– 44) ; 9. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 54 |. Sei tse nha ara ise en kyn tti län jal kaa n. 15: –18 ); 3. ” (Lu uk. Maa n tul i ant aa lev ätä , kai kki vel at oli ann ett ava ant eek si ja orj at oli vap aut ett ava (5. 23: 15– 16) ; 6. Mitä määräyksiä juutalaisilla oli sapattivuoden eli joka seitsemännen vuoden suhteen. Aihepiiristä lisää esim. Minkä muistoksi vietetään karnevalistista puurim-juhlaa. TV 7:n Arkki-taltioinneissa löytyvästä Zola Levitin 11-osaisesta sarjasta Juhlat Raamatussa. Missä Uuden testamentin kirjassa avataan Suuren sovituspäivän (jom kippur) Jeesuksessa täyttynyttä sisältöä. vuosi, Jeesus antoi uuden sisällön. Moo s. Teemana on joulua lähestyessämme Juhlat Raamatussa. Sei tsem än viik koa , 50 päi vää (3. Miksi tätä kahdeksan päivän juhlajaksoa kutsutaan myös happamattoman leivän juhlaksi. 8:1 5–9 :28 ); 8. Mihin viittaa juutalaisten pääsiäistä tarkoittava sana pesah. Moo s. Hep rea lai ski rje ess ä, Hep r. Riemuvuodelle, jota piti viettää seitsemän sapattivuoden jälkeen eli joka 50. Han ukk aa vie tet ään tem ppe lin uud elle env ihk im ise n ja val on juh lan a. ja jul ist am aan Her ran rie muv uot ta. Oli lei riy dyt täv ä ulk ona leh tim ajo iss a tai tel toi ssa mui stu tta maa n aut iom aav ael luk sen vuo sis ta (3. Moo s. Moo s. 23: 23– 25) ; 7. Mutta mihin tuo nimi viittaa. 13: 3–1 0); 5. Vastaukset löytyvät sivun alareunasta
Hän asetti ehtoollisen vakuuttaakseen meille vaelluksemme aikana yhä uudelleen syntiemme anteeksisaamista. ro se n iu s ku va is To ck | 55. Hän tuli ihmislapseksi, tuli veljeksemme ja välittäjäksemme vain sen takia, että hän vapahtaisi kansansa heidän synneistänsä. Itse lakikin annettiin oikeastaan sen takia, että me oppisimme arvossa pitämään ja vastaanottamaan anteeksiantoa. Hän vuodatti pyhän verensä yksinomaan sen takia, että hän sovittaisi maailman synnit. o . Hän opetti meitä Isä meidän -rukouksessa joka päivä rukoilemaan nimenomaan: ”Anna meille anteeksi meidän syntimme!” Miksi olisi hän kaiken tämän tehnyt, ellei hänen vakava aikomuksensa ja tahtonsa ollut antaa synnit anteeksi. Aikomuksena antaa anteeksi k r is ti k u n n a n k la ss ik o t Te ks Ti c. Hän sääti kasteen ottaaksensa meidät ikuiseen armoliittoon. K oko Raamattu alusta loppuun asti ei oikeastaan sisälläkään muuta kuin Jumalan suuria toimia syntien anteeksiantamiseksi. Ja kaikki Jumalan Pojan maan päällä suorittama työ tarkoitti vain meidän syntiemme anteeksiantoa