lehti hengellisestä elämästä • jo vuodesta 1929 11–12 / 2024 • 8€ ”Jumala on luonut huumorin” Pekka Simojoen ura alkoi Afrikassa Juoksija tuulettaa Raamattu kädessä Onko media rikki. Mikko Vaismaa:
Jeesus-studio 22.–24.11.2024 Tule valmistautumaan joulun tunnelmaan! Kurssilla askarrellaan perinteisiä joulukoristeita mm. Teologiset opintopäivät on tarkoitettu paitsi teologeille myös kaikille muille aihepiiristä kiinnostuneille. Lisäksi opintopäivien eri kanavissa käsitellään ajankohtaisia ja keskustelua herättäviä teologisia aiheita, jotka liittyvät kirkkoon, lähetystyöhön, aikamme ideologioihin, eettisiin kysymyksiin, Raamattuun, dogmatiikkaan, sielunhoitoon ja kirkkohistoriaan. Kristinusko on Kristus. Yekaterina Sumrova, Raimo Mäkelä, Pasi Turunen, Pekka Sartola ja IIngrid Toivainen, Eeva ja Mika Pouke sekä Ilari Kärki Israel-seminaari 22.–24.11.2024 Antti Laato Raimo Mäkelä Kaikki Jeesuksessa koskee meitä – kaikki meissä koskee Jeesusta. Puhujina päivillä mm. raamattuopisto.fi Perusta-lehden teologiset opintopäivät 2.-4.1.2025 Me uskomme Mitkä ovat ne keskeiset tekijät, jotka tekevät kirkosta kirkon. Jouluiset askartelut Himmelija kranssikurssi 30.–1.12.2024. Tulevia kursseja Raamattuopistossa: Phillip Cary Olemme kuulleet niistä koettelemuksista, mihin tämän päivän Israel on joutunut, mutta olemmeko tietoisia siitä lohdutuksesta, jolla rakastava Jumala tahtoo hoitaa kärsiviä. Opintopäivien pääluennoitsija on yhdysvaltalainen filosofian professori Phillip Cary, joka on perehtynyt erityisesti Augustinuksen ja Lutherin ajatteluun. Kristittynä oleminen on yhdessä Jeesuksen kanssa elämistä niin, että hän ja sinä jaatte keskenänne hyvän ja pahan. Tutkimme tätä Raamatusta käsin Raimo Mäkelän johdolla keskustellen ja Seija Pestin johdolla hengellisten laulujen ja virsien aarteistoa laulaen. himmeleitä ja joulukransseja. Kurssista vastaavat Hanna-Maria Orava-Niskala ja Annasara Toivanen. Yleisluennot tarjoavat laajan kattauksen näkökulmia päivien teemaan kotimaisten asiantuntijoiden johdolla
On lopetettava puhe journalistisesta puolueettomuudesta ja siirryttävä avoimeen arvojournalismiin. Vain siten säilyy sananvapaus, demokratia ja kaikille yhtäläinen ihmisoikeus. Karkein näkemäni esimerkki oli live-raportti Lähiidästä, jossa BBC:n uutistoimittaja keskusteli Lähi-idän asiantuntijan Andreas Kriegin kanssa. Klassisen journalismin airueina toimivat suuret mediatalot, kuten oma Yleisradiomme tai englantilainen BBC. Yleisluennot tarjoavat laajan kattauksen näkökulmia päivien teemaan kotimaisten asiantuntijoiden johdolla. Jeesus-studio 22.–24.11.2024 Tule valmistautumaan joulun tunnelmaan! Kurssilla askarrellaan perinteisiä joulukoristeita mm. ja rooli (harrastaja, asiantuntija, tavis). Tästä median alennustilasta lienee vain yksi tapa päästä eteenpäin. Kriisi on Kriegin mielestä Israelin vastuulla. Puhumattakaan kristillisestä ihmiskäsityksestä. Käymme näitä läpi vuodenvaihteessa ja kokoamme näkymän monimuotoisuudesta sisällöissämme – – tuottajat ovat tiimien kanssa pitäneet kirjaa vuoden aikana sisällöissä esiintyvistä ihmisistä alueellisen, sukupuolen, etnisen taustan, kehon ja mielen, kielten ja kulttuurien, ajattelumaailman, ihmissuhteiden ja perheiden, iän, työn, toimeentulon sekä opiskelun moninaisuuden näkökulmasta.” (IS 6.6.2024) Sama vaikuttaminen näkyy poliittisella kentällä. Sen mukaan BBC:n uutistoiminnassa vallitsee institutionalisoitunut Hamas-myönteisyys ja kääntäen Israel-vastaisuus. Puolueettomuuden vaatimuksen on tosin aina tiedetty olevan vaikea taiteenlaji. Tutkimme tätä Raamatusta käsin Raimo Mäkelän johdolla keskustellen ja Seija Pestin johdolla hengellisten laulujen ja virsien aarteistoa laulaen. Kristinusko on Kristus. Unelma avoimesta arvojournalismista juha.vahasarja@perussanoma.fi ” Annetaan asioiden riidellä.” raamattuopisto.fi Perusta-lehden teologiset opintopäivät 2.-4.1.2025 Me uskomme Mitkä ovat ne keskeiset tekijät, jotka tekevät kirkosta kirkon. Lisäksi opintopäivien eri kanavissa käsitellään ajankohtaisia ja keskustelua herättäviä teologisia aiheita, jotka liittyvät kirkkoon, lähetystyöhön, aikamme ideologioihin, eettisiin kysymyksiin, Raamattuun, dogmatiikkaan, sielunhoitoon ja kirkkohistoriaan. Yekaterina Sumrova, Raimo Mäkelä, Pasi Turunen, Pekka Sartola ja IIngrid Toivainen, Eeva ja Mika Pouke sekä Ilari Kärki Israel-seminaari 22.–24.11.2024 Antti Laato Raimo Mäkelä Kaikki Jeesuksessa koskee meitä – kaikki meissä koskee Jeesusta. Säilytetään sanavapaus myös niille, joiden kanssa ollaan eri mieltä. Puhujina päivillä mm. Tämän totesi myös BBC:n Channel1:n johtajana toimineen Danny Cohenin tutkimus. Asiasta kerrottiin faktat mahdollisimman tarkasti ja sen jälkeen sallittiin lukijan, kuulijan tai katsojan muodostaa oma kantansa. Kerrotaan avoimesti oma arvomaailma ja perustellaan sitä parhaalla mahdollisella tavalla. himmeleitä ja joulukransseja. Tutkimuksen mukaan BBC rikkoi omia toimituksellisia ohjeitaan yli 1500 kertaa 11 sotakuukauden aikana. Kristittynä oleminen on yhdessä Jeesuksen kanssa elämistä niin, että hän ja sinä jaatte keskenänne hyvän ja pahan. Lähi-idän sotaan liittyviä uutisia seuratessa moni ihmettelee niiden asenteellisuutta. Kurssista vastaavat Hanna-Maria Orava-Niskala ja Annasara Toivanen. Samaan aikaan taustalla kuvassa näkyy Iranin Israeliin laukaiseman 200 raketin kirkastama taivas. Opintopäivien pääluennoitsija on yhdysvaltalainen filosofian professori Phillip Cary, joka on perehtynyt erityisesti Augustinuksen ja Lutherin ajatteluun. Jos ei mene hyvin meillä, ei mene myöskään ennen niin luotettavalla BBC:llä. Teologiset opintopäivät on tarkoitettu paitsi teologeille myös kaikille muille aihepiiristä kiinnostuneille. Päivi Räsäsen käymä oikeustaistelu sananvapaudesta on ollut hämmentävää seurattavaa. pääkirjoitus M edian parissa työskennelleet uskoivat kauan klassisen journalismin periaatteisiin, joista merkittävin oli käsitys puolueettomuudesta. Samoin Timo Soinin ja Ville Tavion saama kurinpalautus kertoo arvojen ristiriidasta. Tulevia kursseja Raamattuopistossa: Phillip Cary Olemme kuulleet niistä koettelemuksista, mihin tämän päivän Israel on joutunut, mutta olemmeko tietoisia siitä lohdutuksesta, jolla rakastava Jumala tahtoo hoitaa kärsiviä. Len Masterman kuvasi aikoinaan journalismiin sisältyvää arvotaistelua kirjassaan Medioita oppimassa: ”Rajaa tärkeinä pidettyjen ja poissuljettujen selitysten ja pe rustelujen välillä, sallittujen ja poikkeavien käyttäytymismuo tojen välillä, ’merkityksellisen’ ja ’merkityksettömän’ välillä – – sekä vedetään jatkuvasti että puolustetaan ja vastustetaan jatkuvasti: tämä on koko taistelun ydin.” Median voimakkain ase on piilovaikuttaminen. Liberaali fundamentalismi vaatii ajattelemaan ”oikein” myös asioista, joista on vahvat perusteet olla eri mieltä. Jouluiset askartelut Himmelija kranssikurssi 30.–1.12.2024. Annetaan asioiden riidellä, mutta säilytetään kunnioitus jokaista ihmistä kohtaan. Hizbollah ja Iran ovat toimineet järkevästi ylittämättä punaista viivaa, toisin kuin Israel, totesi Krieg. Nyt Yleisradio on joutunut selittelemään, ensin asian kiellettyään, omaa DEI-koulutustaan, jossa journalismi on vaihdettu tietoiseen arvovaikuttamiseen: ”Olemme kirjanneet sisällöissä esiintyvien ihmisten kirjoa: sukupuoli, ikä, järjestö/ työpaikka tms
alv 25,5 %. 09 5123 9154, elama@perussanoma.fi • etunimi.sukunimi@perussanoma.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Vähäsarja, 09 5123 9150, juha.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Petri Vähäsarja, puh. • Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä teksteistä ja kuvista • ISSN 2736-9307 4 | 3 pääkirjoitus Journalismi on alennustilassa 5 jutun takana Ambomaa antoi inspiraation 6 lyhyet ja nopeat Some saa nuoret voimaan pahoin 10 haastattelu Pekka Simojoki ilon ja yhteisöllisyyden asialla 16 raamatun henkilöt Vofsi kantoi orjuuden taakkaa 19 sivupersoona Henry Hedman – romanivaikuttaja 20 henkilö Juoksija Antti Sainio luottaa Raamattuun 23 raamatun eläimet Kameli on kulkuneuvo 24 israel nyt Tavoitteena rauha 26 elämäntaito Koomikko hyppää syvään päätyyn 30 uskon esikuvia Katharina Luther – kristityn naisen malli Kannessa Kannessa Kannessa Kannessa 32 raamattuopetus Miksi Iisoppi on niin tärkeä. tä ss ä le h d e ss ä 10 46 95. Irtonumeron hinta 8 €. 35 nuoren ääni Benjamin Teittinen on innokas partiolainen 36 haastattelu Ojaloiden sydän sykkii kristilliselle koululle 41 kysymys ja vastaus Mikä on Jumalan valtakunta. 03 4246 5391, perussanoma@atex.com • TOIMITUS PL 15, 02701 Kauniainen • puh. 09 5123 9154, petri.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSKUNTA Sari Savela, Lauri Vartiainen, Juha Vähäsarja, Marja-Kaarina Marttila • TAITTO Tappajahai • KUSTANTAJA Perussanoma Oy • AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN • PAINOPAIKKA Punamusta Oy, Lahti • HINNAT 12 kk:n kestotilaus 67 €, 12 kk määräaikainen tilaus 75 €. 42 pientä puhetta Lumikista tuli feministi – yleisö ei innostunut 44 kirja-arviot Piispan eläkesaarnoissa korostuu armo 46 samasta perheestä Poutalan veljekset välttelevät draamaa 49 kolumni Tapani Ruokanen 50 raamattuvisa Kymmenen kysymystä Raamatusta 51 kristikunnan klassikot Hän voi auttaa kiusattuja. Hinnat sis. VUOSIKERTA vuodesta 1929 • TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh
42 pientä puhetta Lumikista tuli feministi – yleisö ei innostunut 44 kirja-arviot Piispan eläkesaarnoissa korostuu armo 46 samasta perheestä Poutalan veljekset välttelevät draamaa 49 kolumni Tapani Ruokanen 50 raamattuvisa Kymmenen kysymystä Raamatusta 51 kristikunnan klassikot Hän voi auttaa kiusattuja. VUOSIKERTA vuodesta 1929 • TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh. He ovat molemmat varttuneet Ambomaalla, käyneet siellä samaa koulua ja saaneet musiikillisen herätyksensä siellä. mennessä osoitteeseen petri.vahasarja@perussanoma.fi. Albumilta löytyy sellaisia hittejä kuin Vettä ja hiekkaa sekä Mitä rakkaus on. Kirjapalkinnon voitti arvonnan perusteella Raili Mertsalmi. Löytty luottaa melankoliaan, Simojoki iloon. Tyylieroista huolimatta molemmat ovat tehneet merkittävän uran hengellisen musiikin piirissä. En tiennyt, että kyseisen albumin on tuottanut Kummeli-sketsisarjastakin tunnettu Heikki Silvennoinen. Toimitus onnittelee voittajaa! kerro meille mikä tämän lehden jutuista liikutti, puhutti tai hermostutti eniten. Lähetä vastauksesi 9.12. Myös samaan kokonaisuuteen liittyvä Juhani Forsbergin haastattelu herätti ajatuksia: ”Mielenkiintoinen perustelu sille, miksi jäädä tällaiseen kirkkoon – ainakin vielä tässä vaiheessa”, eräs lukija kommentoi Forsbergin näkökantoja. alv 25,5 %. ju tu n ta k a n a Te ks Ti pe tr i vä h ä sa rj a S uomen kristillisessä kentässä melkein jokaisella on kokemusta Pekka Simojoesta tai ainakin hänen tuotannostaan. Simojokea on vaikea olla vertaamatta tätä kolme vuotta vanhempaan Jaakko Löyttyyn. Vastaajien kesken arvotaan kirjapalkinto Perussanoman uutuusvalikoimasta. Irtonumeron hinta 8 €. Jos kuuntelee molemmat, saa hyvän käsityksen miesten eroavaisuuksista. joissa käsiteltiin kirkon tilannetta. • Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä teksteistä ja kuvista • ISSN 2736-9307 | 5 32 raamattuopetus Miksi Iisoppi on niin tärkeä. Afrikkalaisempaa kuin luulit E lämä-lehden numeron 10/2024 lukijat äänestivät lehden mielenkiintoisimmaksi sisällöksi pääkirjoituksen ja artikkelin Kuka ratkaisee. Merkittävä osa suomalaisten seurakuntien nykyisestä yhteislauluperinteestä on siis – ehkä vähän yllättäen – Afrikasta. Eräs lukija kehui Nuorten ääni -palstalla haastatellun Joel Judinin pohdintoja: ”Uskon, että moni nuori saa kirjoituksesta rohkeutta kääntyä Taivaan Isän puoleen”. Kirkon tilanne kiinnosti 95. 09 5123 9154, petri.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSKUNTA Sari Savela, Lauri Vartiainen, Juha Vähäsarja, Marja-Kaarina Marttila • TAITTO Tappajahai • KUSTANTAJA Perussanoma Oy • AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN • PAINOPAIKKA Punamusta Oy, Lahti • HINNAT 12 kk:n kestotilaus 67 €, 12 kk määräaikainen tilaus 75 €. Molemmilla on jopa samanniminen tunnettu kappale: Kahden maan kansalainen. 09 5123 9154, elama@perussanoma.fi • etunimi.sukunimi@perussanoma.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Vähäsarja, 09 5123 9150, juha.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Petri Vähäsarja, puh. Kuuntelin erityisesti Kello käy -levyä. 35 nuoren ääni Benjamin Teittinen on innokas partiolainen 36 haastattelu Ojaloiden sydän sykkii kristilliselle koululle 41 kysymys ja vastaus Mikä on Jumalan valtakunta. Itselleni hänen Exit-yhtyeensä musiikki oli tärkeää lapsena, ja kai se on vieläkin. 03 4246 5391, perussanoma@atex.com • TOIMITUS PL 15, 02701 Kauniainen • puh. Hinnat sis
Tiekirkkoihin tutustui kaikkiaan 335 000 vierasta kesän aikana. ly h y e t & n o p e at ko on n u T sa ri sa v el a 335 000 K esällä 2024 yli 260 tiekirkkoa avasi ovensa matkailijoille, tarjoten mahdollisuuksia tutustua kulttuurihistoriallisesti merkittäviin rakennuksiin sekä kuulla kirkkojen kiehtovia tarinoita. Th e Jes us Pr oJe cT 6 |. MARRASKUUN LUKU Tie kir ko T Joensuun kirkon on suunnitellut Josef Stenbäck
ly h y e t & n o p e at vstaajista rukoili kerran päivässä Th e Jes us Pr oJe cT KUUSANMÄKI Tunnetusta Jeesusfilmistä piirrosversio M aailman katsotuimmasta, vuonna 1979 julkaistusta Jeesus-elokuvasta on tulossa uusi piirretty versio jouluksi 2026. Animaation tuotantotiimiin kuuluu palkittuja tekijöitä Disneyltä ja Pixarilta. | 7. Elokuva tulee saataville kaikkien käyttöön ilmaiseksi. Arviolta 10 miljardia näyttökertaa saaneesta klassikosta halutaan tehdä uusia sukupolvia ja erityisesti lapsiperheitä kiinnostava päivitetty versio. Siitä tehdään myös virtuaalitodellisuusversio
Miltei kaikki kristityn maan kansalaiset tietävät, että Jumala on armollinen. Virsikirja 500 vuotta E nsimmäinen luterilainen virsikirja, Etlich Cristlich lider, niin kutsuttu Achtliederbuch, julkaistiin tammikuussa vuonna 1524. Jumalan laki on voimassa ja se puhuu polttavasti Jumalan pyhyydestä. w ik im ed ia co m m on s ro bin w or ra ll / un sp la sh 8 |. ly h y e t & n o p e at RAAMATUNKOHTA HERÄÄ VALVOMAAN 50 VUOTTA SITTEN Armo yli kaiken ”’Armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.’ Puhe Jumalan armosta on kristillisen julistuksen keskeinen asia. Alkuperäisestä kahdeksan virren vihkosesta mukana on neljä virttä. Johann Gottlieb Beckerin (1720-1782) maalaus Immanuel Kantista. Tämä Martti Lutherin ja Paul Speratuksen julkaisema kahdeksan virren vihkonen oli aikansa menestys, ja sitä laulettiin hyvin nopeasti laajasti ympäri Eurooppaa. Ajatellaan, etteivät asiat nyt niin vakavasti ole, kuin jotkut ahdasmieliset papit ja muut uskovat sanovat – ja tätä luullaan Jumalan armoksi. Kuitenkaan Jumalan armon ymmärtäminen ja siitä eläminen eivät ole ollenkaan selviä asioita tämänkään ajan uskovien keskuudessa. Kantin ajattelulla on ollut suuri vaikutus tieteen ja erityisesti filosofian kehitykseen. Kuitenkaan monetkaan eivät todella tiedä, mitä se merkitsee, että Jumala on armollinen. Nykyisessä suomenkielisessä virsikirjassa on edelleen 13 Lutherin virttä. ” ” Immanuel Kantin syntymästä 300 vuotta V alistusajan filosofi Immanuel Kantin (1724–1804) syntymästä on tullut tänä vuonna kuluneeksi 300 vuotta. jumala ei katso meidän syntejämme sormiensa läpi. Häntä pidetään uuden ajan merkittävimpänä filosofina. Hän ei suvaitse pienintäkään syntiä.” Juhani Huovila Herää Valvomaan -lehdessä 11/1974 Ps. 34:19 Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli. Niinpä jo heti samana vuonna julkaistiin toinenkin virsikirja, Ehrfurt Enchiridion, jossa oli 26 virttä. Ainakin niin toivotaan. Jotkut kuvittelevat sen merkitsevän, ettei Jumala ota meidän syntejämme niin kovin turhantarkasti. Ihminen joko omavanhurskaudellaan yrittää tehdä armon tarpeettomaksi tai hän pyrkii käyttämään armoa jumalattomuuden peittona. Tällaisen ajattelun virhe on yksinkertaisesti siinä, että se on vastoin Raamattua
Väitöskirja on tarkastettu Jyväskylän yliopistossa 27.9.2024. ly h y e t & n o p e at L itM Henri Lahden väitöstutkimuksen mukaan noin joka kymmenes suomalaisnuori lukeutuu sosiaalisen median ongelmakäyttäjiin. Lisäksi sosiaalisessa mediassa päivittäin tai viikoittain kohdatut uhkatilanteet selittävät yleisempiä alakuloisuusja ahdistuneisuusoireita. jyu.fi Väitöstutkimus: Nuorten sosiaalisen median ongelmakäyttö heikentää tyytyväisyyttä elämään ro bin w or ra ll / un sp la sh | 9. Ongelmakäytöstä kertovia tekijöitä ovat esimerkiksi huolestuneisuus siitä, milloin pääsee seuraavan kerran sosiaaliseen mediaan tai konfliktit lähipiirin kanssa sosiaalisen median käytöstä. Vanhempien tuki, terveyden lukutaito ja tunneäly suojaavat nuorta sosiaalisessa mediassa, joka on nuorille tärkeä kasvuja toimintaympäristö. Tutkimus osoittaa, että sosiaalisen median ongelmakäyttö on yhteydessä huonompaan itsearvioituun terveyteen, alhaisempaan elämäntyytyväisyyteen ja lisääntyneisiin univaikeuksiin nuorilla
10 |
Siinä sivussa syntyi merkittävä osa suomigospelin historiaa. Afrikan Pekka TeksTi petri vähäsarja kuvaT tanja-lotta hakala, philippe Gueissaz. | 11 Pekka Simojoki koki afrikkalaisen jumalanpalveluksen niin hyvänä, että hän halusi tuoda jotain siitä Suomeen
Silloin vietettiin ambolähetyksen 100-vuotisjuhlaa ja paikalliset kuorot lauloivat. Koulu oli sisäoppilaitos. Perheen kuusivuotias esikoinen Pekka valitti isälleen: eläimiä ei näy! Kun metsä loppui, savanni oli täynnä kirahveja, seeproja ja gnu-antilooppeja. Pekan isän pastori Väinö Simojoen tehtävänä oli toimia rehtorina opistossa, jossa koulutettiin Ambo-Kavangon kirkon työntekijöitä. Pekka ajatteli, että niihin osallistumalla voisi välttää metsäleirin. Teologista tiedekuntaa hän yritti vältellä, kuten pappien lapsilla on tapana. Pekka ihmetteli, miten kaikkialla on lunta. Lähetysasema eli Simojokien uusi koti sijaitsi Angolan rajalla. V uonna 1964 Simojoen perhe lensi Ambomaalle, nykyisen Namibian alueelle. Isä sanoi kuitenkin uskovansa, että vauva olisi valkoinen. Simojoki ei kokenut samoin. Poika oli innoissaan. Kenties lääkäriksi tai opettajaksi. Tässä vaiheessa Jaakko Löytty oli palannut Suomeen. Olin eri näköinenkin kuin muut, tumma kuin papu. Pekka meni kouluun, joka sijaitsi meren rannalla Swakopmundin kaupungissa. Siitä syntyi lastenlaulu Kaikki lapset maan. Armeijassa ohjelmassa oli kuitenkin suuri sotaharjoitus juuri silloin, kun teologisen pääsykokeet pidettiin. Hänen piti löytää runoilija. Jossain vaiheessa Pekka sen silti sairasti. Jotenkin siihen tottui. – Kun paikalliset olivat afrikkalaisia, luulin että meillekin syntyy tummaihoinen vauva. Me lapset olimme lavalla, ja näin kun isäni piti etupenkillä turvonnutta jalkaa ylhäällä. Isä parani. Käärme puree Koulu oli meren rannalla, koska rannikolta ei saanut malariaa yhtä helposti kuin sisämaassa. Tai siltä ainakin näytti. Pekan veli sen sijaan meinasi kuolla, kun hänellä oli yhtäaikaisesti malaria, keltakuume ja ameebat. Maassa oli hienoa, valkoista hiekkaa. Ei minulla ollut edes suomalaisia kavereita. – Meille oli silloin syntymässä neljäs lapsi. Laulun tekemisessä Pekalla oli kuitenkin eräs ongelma, nimittäin tekstit. Sairaanhoitaja kulki kahden huoneen väliä, kun äiti synnytti pikkusiskoa ja veli teki kuolemaa. Oppilaita oli noin 30. Vuonna 1970, kun Pekka oli 12-vuotias, perhe oli ollut vuoden Suomessa ja palasi toiselle työkaudelleen Afrikkaan. Työkausi Suomen Lähetysseuran palveluksessa oli alkamassa Lennon jälkeen ajettiin kuorma-autolla Etoshan kansallispuiston läpi. Innostuin tekemään peltipurkista ensimmäisen kitarani. – Matkalla jännitin enemmän kuin koskaan. Hänkin on myöhemmin kertonut, miten vaikeaa se oli hänelle. Lisää lauluja Ennen armeijaa Pekka oli pyöritellyt mielessään opiskeluvaihtoehtoja. Suunnitelma toimi. Perheen saapuessa lähetysasemalle oli yö. Afrikassa syntyi kaksi lisää. – Samassa koulussa oli minua kolme vuotta vanhempi oppilas Jaakko Löytty. Ambomaalle tihkui tieto, että hän oli hankkinut kitaran ja alkanut tehdä lauluja. – Kavereiden kanssa mentiin pitkin erämaata ja rantoja. Afrikassa Pekka oli jo tehnyt melodianpätkiä, joista yksi jäi eloon. – Äiti harvoin istui kuorma-auton rattiin, mutta silloin hän ajoi sitä, ja lujaa. – Lukukauden ajan olin aina erossa vanhemmista. Pekalla oli kaksi pienempää sisarusta. Suosikkejani olivat Paul Simon, Johnnny Cash ja John Denver, gospellaulajista Andrae Crouch. – Ihmettelin, voiko lauluja tehdä itse. – Kun aloitin lukion, minulla oli hirveä into päällä. Hän ei kuitenkaan ollut hengenvaarassa toisin kuin isä Väinö, jota puri myrkkykäärme. ” Silloin äiti ajoi lujaa.” 12 |. Kun Simojoen perhe Pekan ollessa 15-vuotias palasi Suomeen, Pekka meni rippileirille. Äiti hoiti lähetysaseman arkea ja taloutta. Jotkut lähetyslapset ovat kertoneet, että tällainen koulunkäynti on aiheuttanut heille traumoja. Yllätyksekseen Pekka pääsi sisään. – Ensi kertaa tajusin, miten hienoa afrikkalainen musiikki on! Silloin tapahtui musiikillinen herätykseni. Pekka kuitenkin pääsi porukkaan mukaan, muun muassa erikoistaitojensa ansiosta. – Olin leirin paras kävelemään käsillä. Se oli yksityiskoulu suomalaisten lähettien lapsille. Saimme velipojan kuitenkin pitää
Aluksi he eivät kuitenkaan tienneet, mitä olisivat lauluillaan tehneet. Hän halusi korjata asiaa luomalla uudenlaisia messuja.. – Superhittimme oli Evankeliumi. Pari päivää ennen tapahtumaa Oulun hiippakunnan tuomiokapituli kuitenkin päätti piispa Olavi Rimpiläisen johdolla, että televisiointi ei tapahdu. Mutta ennen kaikkea Pekka halusi tehdä lisää lauluja. Yhtyeellä oli Pekan mukaan hauska meininki, vaikka ”kukaan ei osannut mitään paitsi Heikki”. Suuri tilaustyö 1980-luvun alkuvuosina Pekka kritisoi Lähetysseuran nuorisopapille suomalaista jumalanpalveluselämää ja kysyi, miksei se voisi olla iloisempaa. Sitten hän pyysi kitaristiystävänsä Heikki Leppäsen mukaan. Sen ”läpimurto” tapahtui vuonna 1983 Kirkon nuorisopäivillä Nivalassa, jossa se oli myös tarkoitus televisioida. Ensimmäinen kappaleemme oli nimeltään Vallankumouslaulu. – Minulle oli kulttuurishokki mennä suomalaiseen messuun, jossa ihmiset eivät edes katsoneet toisiaan. – Kun Allu Kauhanen saatiin vielä joukkoon, perustimme bändin nimeltä Alabasteri. Myöhemmin Miettisestä tuli Kaskinen ja duo sai aikaiseksi sellaisia Virsikirjaankin päätyneitä lauluja kuin Herra kädelläsi, Jeesus sinä huomaat meistä jokaisen ja Taivaan Isä suojan antaa. – Kävimme opiskelijailloissa laulamassa niitä, Pekka kertoo. – Päätin aloittaa teologisessa mutta tähdätä lopulta opettajaksi. Niin kuin Afrikassa. ” puuttuu puuttuu puuttuu” | 13 Pekka Simojoen mielestä suomalaisesta jumalanpalveluselämästä puuttui iloa ja yhteisöllisyyttä. Simojoki ja Kaskinen sävelsivät ja sanoittivat Afrikkalaisen messun kahdestaan. Siellä syntyi riparilaulu Elämä on nyt. Opiskelijaillassa hän kohtasi nuoren runoilijan Anna-Mari Miettisen. – Kerroin Anna-Marille, että olemme saaneet tilaustyön. – Menin armeijan jälkeen vuodeksi Englantiin Wycliffen keskukseen miettimään elämääni. Ajattelin, että jos tämä ei muutu, tämä kuolee. – Heitin idean, että tehdäänkö yhdessä. Nuorisopappi ehdotti, että Simojoki tekisi Lähetysseuran vuoden 1981 Lähetysjuhlille afrikkalaisen messun
Minulla on tästä rohkaisevia kokemuksia. – Viikot työskentelin seurakunnissa ja öisin valvoin gradun tai vauvan kanssa. Toisinaan on ollut raskasta olla ”yhteistä omaisuutta”. Kävimme Buchenwaldin keskitysleirillä sellissä, jossa natsit tappoivat Dietrich Bonhoefferin työtoverin Paul Schneiderin. – Afrikkalainen messu oli kuitenkin projekti, joka muutti elämäni. Seuraavana päivän minulle soitti yllättäen kaverini, joka oli Joensuussa pappina. – Pettymys oli kaamea, mutta Anna-Mari lohdutti, että Jumalalla on kyky muuttaa asiat hyviksi. Tämä toteutui parin päivän kuluttua, kun lööpissä luki, että ”piispa esti nuorisomessun televisioinnin”. Minulla meni jalat alta. Kirkot olivat täynnä, kun kaikki halusivat tulla katsomaan häirikkömessuamme. Viikonloput olin keikoilla. Pekka Simojoki on tehnyt urallaan yli 800 laulua ja monta kymmentä levyä. Pekka teki musiikkityötä Lähetysseurassa. Pappi kirjasi tuntomerkit: tumma tukka, siniset silmät, ehkä harrastanut tanssia. Sieltä pariskunta muutti Turkuun, jossa Pekka työskenteli seurakuntayhtymän palveluksessa. Sain selville, että tyttö on Joensuusta ja juuri ylioppilaaksi kirjoittanut. Arja ja Pekka alkoivat seurustella. Asuntolan hoitaja valvoi tätä. 1980-luvulla syntyivät Liekit-musikaali ja afrikkalaista musiikkia esittävä lauluryhmä Jakaranda. Kun palasimme Imatralle, olin sydän syrjällään. Ehkä hän tietäisi tytön. Kolmas lapsi Heidi syntyi Riihimäellä, jossa Simojoet asuivat 11 vuotta. Heitin Jumalalle rukouksen. Joskus olin kaapin takana piilossa, kunnes tytöt sanoivat ”vaara ohi”. – Lisäsin vielä, että sellainen nätti. Nimi vaihtui Kangasalle muuton jälkeen Majatalo-illoiksi, joita järjestetään nykyisin monissa seurakunnissa. Joitain kertoja poistuin paloportaita pitkin. Arja ja Pekka menivät naimisiin vuonna 1984 ja asettuivat asumaan Kauniaisiin. – Minulla ei ollut osoitetta eikä nimeä. – Siitä, että Jumala kutsui vanhempani lähetystyöhön, seurasi se, että minä sain kipinän musiikkiin. Yksi niistä tapahtui 1990-luvun puolivälissä, kun Simojoki väsyi. Muutaman viikon päästä tuli odotettu kirje Joensuusta. Esikoistytär Henna syntyi Turussa. Kerran Raamattuopiston radiojumalanpalveluksessa kuulin hienon ajatuksen, että kutsu on voimassa ja voima on kutsussa. Tytön tuntomerkit Vuonna 1982 Simojoki oli 24-vuotias ja työskenteli Imatran seurakunnassa. – Pian pappi ilmoitti, että tyttö on löytynyt, ja hänellä on osoitteeni. Verkkokalvoilleni on piirtynyt kuva, kun vaimo ja pikkutyttö vilkuttavat isille, joka lähtee taas keikalle. – Eräs tyttö hymyili ja sanoi, että olipa ihanat laulut. Värit tulivat takaisin.” 14 |. Se oli elämäni kovin saarna, josta kirjoitin Exitin laulun Tahdon elää. Ajattelin jututtaa häntä myöhemmin, mutta en enää löytänyt häntä. – Kohtalaisen rauhallisesti saan kulkea, mutta tietyllä tavalla tässä joutuu jakamaan elämänsä. Sen myötä sain kutsun tuoda tänne Suomen Siioniin yhteisöllisyyttä ja iloa. Vaimo jäi vähän yksin. ” Poistuin paloportaita pitkin.” – Ei haluttu antaa kirkon nuorisotyöstä sellaista käsitystä, että se on jotakin räminää, Simojoki kertoo ja lisää kyllä arvostaneensa piispa Rimpiläistä, joka asettui asiassa poikkiteloin. Arja hakeutui Suomen Raamattuopistoon opiskelemaan nuoriso-ohjaajaksi, ja Pekka vieraili usein opiston tyttöjen asuntolassa. – Vuonna 1984 vedimme Afrikkalaisen messun Luterilaisen maailmanliiton kokouksessa Budapestissa, ja pari vuotta myöhemmin DDR:ssä. Siellä Pekka esitti luovuustyöpajassa pari laulua. Myöhemmin perheeseen syntyi vielä neljäs lapsi, Joonas. Riihimäellä Pekka perusti Et Cetera -kuoron ja aloitti vuonna 1993 Little Light -tapahtumat. Pekka toteaa, että hänen projektinsa ovat johdatuksen tulosta. Yhteisöllisyyttä ja iloa Turusta Simojoet muuttivat Vantaalle, ja siellä syntyi seuraava lapsi Janne. Hän sai tehtäväkseen viedä nuoret Kansanlähetyksen päiville Savonlinnaan. Paljon muutakin Simojoki sai aikaan. Kirjoitin Arjalle näinä aikoina laulun Askeleet. – Se oli paras mahdollinen mainos ja puhelin soi sen jälkeen vimmatusti. – Toisaalta koen vahvasti, että minulla on kutsumus. – Siellä oli tiukka kuri ja vieraiden piti lähteä aikaisin. Samana vuonna, 1987, perustettiin Exit-yhtye, joka toimii edelleen. Seuraavana vuonna messu televisioitiin Kirkon nuorisopäivillä
– Oli joulukuun alku ja ulkona oli ankeaa, mutta sekin näytti kauniilta. – Toivon, että konserteissamme taivas olisi lähellä ja että kuulija saisi Jumalalta rohkeutta, lohtua ja toivoa elämäänsä. turku 24.11. Sanoin vaimolleni, että ajattelin jättää tämän homman ainakin toistaiseksi. Helsinki 23.11. – Kysyin, että mitä se Jumala sanoi. jyväskylä (liput tiketistä) ” Värit tulivat takaisin.” | 15 1990-luvulla Pekka Simojoki väsyi ja aikoi lopettaa uransa. kangasala 22.11. seinäjoki 16.11. On alkamassa uuden albumin julkaisuun liittyvä Häikäisevän kirkas -konserttikiertue, jossa isä ja tytär musisoivat Make Perttilän kokoaman yhtyeen ja useiden laulajien kanssa. – Tuntui, että oli liian kiire, enkä saanut hoidettua hengellistä elämääni. Värit olivat tulleet takaisin. Häikäisevän kirkas -kiertueen konsertit: 15.11. Mukaansa hän hakee tyttärensä Heidi Simeliuksen. – Siellä oli tuntematon nainen, joka sanoi, että Jumala käski soittaa Simojoelle. oulu 17.11. Nyt Simojoki on juuri lähdössä treeneihin. Pekan missio on tiivistettynä se, että ”ihminen ja Jeesus kohtaisivat toisensa”. Seuraavana aamuna tuli kuitenkin puhelu, joka sai hänet jatkamaan.. – Rukoukseni ennen keikkaa on, että tästä konsertista kuulijalle jäisi jotakin, jota hän tarvitsee. Mutta saat uusia voimia ja uusia lauluja, jos edelleen haluat tehdä tätä työtä koko sydämelläsi”. Osuma oli täydellinen. Vain Jumala voi avata korvat ja sydämet kuulemaan ja näkemään. Seuraavana aamuna soi puhelin. – Toivoisin, että etsijäkin voisi tilaisuuden jälkeen miettiä, onko tuo sittenkin totta. Soittaja ilmoitti viestin olevan seuraava: ”Minä tiedän, että sinä olet väsynyt
Miten siis vanhempi voisi siinä tilanteessa auttaa lapsiaan tulevaisuutta varten. Näin Vofsin elämää varjosti myös pelko. M oni vanhempi miettii, mitä hänen lapsistaan mahtaa tulla. Vofsi oli näin syntynyt aikana, jolloin israelilaiset eivät saaneet juurikaan päättää elämästään. Raamattu kuvaa tuota aikaa toteamalla näin jakeessa 2. Estävätkö omat puutteeni ja lyhytnäköisyyteni heitä kasvamaan sellaisiksi aikuisiksi, joihin Jumalan antamat mahdollisuudet heissä antaisivat edellytykset. r a a m at u n h e n k il ö t 16 | Te ks Ti ju k k a n o rv a n to ku va pe k k a r a h ko n en. Moos. Miten siinä tilanteessa voisi rohkeasti opettaa lapsiaan luottamaan Jumalaan. Olenko osannut valmistaa heitä tulevia, muuttuvia olosuhteita varten, vai olenko olettanut, että heidän elämänsä tulee noudattelemaan suunnilleen samanlaisia latuja kuin omanikin. Riittäisikö se, että opettaisi heitä tekemään heille määrätyn työn kiltisti ja olemaan muutenkaan ärsyttämättä valtaa pitäviä. Siihen pohdintaan liittyy usein myös syyllisyyden tunteita: olenko osannut oikealla tavalla kasvattaa lapsiani, niin että he kestävät niin vastoinkuin myötäkäymisiäkin elämässä. Ehkäpä tällaisia ajatuksia oli mielessään myös Vofsilla. Hän oli syntynyt Egyptin orjuudessa aikana, jolloin israelilaiset olivat menettäneet erityisasemansa, jonka he Joosefin ansiosta olivat saaneet. Kuka oli Vofsi. Raamatussamme on vain kolme V-kirjaiVofsia ajatellessa joutuu pohtimaan vanhemmuutta, kirjoittaa Jukka Norvanto. KykenisiVofsi – ylpeä isäkö. 1:8: ”Egyptissä nousi valtaan uusi kuningas, joka ei tiennyt Joosefista mitään.” Uuden faraon myötä egyptiläisissä alkoi myös lisääntyä pelko siitä, että monilukuisiksi lisääntyneet israelilaiset tulisivat uhkaksi koko muulle kansalle. kö hän suojelemaan perhettään, jos olosuhteet entisestään kiristyisivät
Kunkin heistä tulee olla sukunsa päämies.’” Sen jälkeen alkaa luettelo valituista miehistä. Mutta mitä muuta voisimme Vofvista tietää. Lähettäkää sinne yksi mies joka heimosta. Tunnetuin heistä on Esterin kirjassa kuvattu Persian kaunis kuningatar Vasti, joka joutui luopumaan asemastaan kieltäydyttyään noudattamasta kuninkaan pyyntöä. Luku alkaa näin: ”Herra sanoi Moosekselle: ’Lähetä miehiä tutkimaan Kanaaninmaata, jonka minä annan israelilaisille. Kolmantena V-alkuisena Raamatun henkilönä mainitaan 4. Vofsi kuului siis Naftalin heimoon ja oli Nahbin isä. Esran kirjassa mainitaan Vanja, joka oli yksi niistä miehistä, jotka olivat ottaneet vaimokseen vieraaseen kansaan kuuluvan naisen. Miehen nimen merkitystä ei tiedetä varmasti, mutta sen yhtenä mahdollisena suomennoksena on yksinkertaisesti sana lisätty. mella alkavaa henkilön nimeä. | 17. Mooseksen kirjassa mies nimeltä Vofsi. Jos tulkinta on oikea, on kyllä vaikea päätellä, miksi vanhemmat ovat antaneet sellaisen nimen pojalleen. Toki mielikuvitus alkaa sellaista nimeä ajatellessa laukata, mutta kaikki jää vain arveluksi. Jakeessa14 mainitaan Vofsi: ”Naftalin heimosta Nahbi, Vofsin poika.” Jumala tahtoi Mooseksenkin muistavan, että Nahbi oli Vofsin poika. Raamatussamme Neljännen Mooseksen kirjan luvun 13 alussa on otsikko: ”Mooses lähettää tiedustelijoita Kanaaninmaahan”. Jotain ymmärsimme niistä olosuhteista, joissa hän joutui elämään, mutta mitä Raamatussa tarkkaan ottaen hänestä kerrotaan
Tiedustelijat otettiin innostuneesti vastaan, sillä tuodut hedelmät kertoivat maan satoisuudesta. Hänen poikaansa luotettiin jopa niin paljon, että tämä sai olla yksi niistä 12, jotka koko kansan keskuudessa katsottiin arvollisiksi lähtemään vastuulliseen tehtävään tutkimaan luvattua maata ja raportoimaan siitä. Palatessaan miehet toivat mukanaan hedelmiä, ja kaksi heistä jopa kantoi viinirypäleterttua tangon varassa, koska terttu oli niin painava, ettei yksi mies jaksanut sitä kantaa. Se lienee ihmiselämän ihanimpia ja samalla myös pelottavimpia lainalaisuuksia. He tutkivat maata 40 päivän ajan. Nämä vakuuttivat kansalle, että kun Herra on heidän kanssaan, mikään vihollinen ei kestä heidän edessään. Jos hän oli matkaan lähteneitten mukana, hän oli varmaan tuntenut pojastaan suurta ylpeyttä. Mutta totta on myös se, että kaikkein kriittisimmät valinnat jokaisen lapsenkin on lopulta tehtävä itse ja vastattava niistä Jumalan edessä. Vain Kaleb ja Joosua olivat toista mieltä. Sinä aikana Kalebia ja Joosuaa lukuun ottamatta kaikki Egyptistä aikuisina lähteneet miehet saivat surmansa, heidän joukossaan myös Vofsin poika Nahbi ja tietenkin Vofsi itsekin, jos oli ollut Egyptistä lähteneiden joukossa. Raamattu kertoo 12 tiedustelijan saaneen Moosekselta ohjeen katsella, millainen luvattu maa oli ja millaisia olivat siellä asuvat kansat, oliko asukkaita paljon vai vähän, asuivatko he muurien suojaamissa kaupungeissa vai avoimissa kylissä. Kuva kahdesta miehestä kantamassa rypäleterttua on puhutellut nykyisiäkin israelilaisia niin paljon, että se on aiheena Israelin turistiministeriön hyväksymien oppaiden henkilötunnuksissa. Siellä oli myös valmistettu matkassa kuljetettava pyhäkköteltta kaikkine varusteineen. Jumala oli antanut Moosekselle selvän määräyksen siitä, että jokaisen valitun tuli olla sukunsa päämies. Epäilemättä vanhempien esimerkillä on ainakin suuntaa antava vaikutus lasten elämälle. Pelko näytti täyttäneen suurelta osin koko kansan. Nahbi oli yksi niistä 12 miehestä, jotka lähetettiin vakoilemaan luvattua maata, kun Israelin kansa oli saapunut ensimmäistä kertaa luvatun maan rajoille. Onneksi Vapahtajamme tarjoaa sitä kaikenlaisille vanhemmille ja lapsille. Jotta sellaisesta lähtötilanteesta voisi tulla jotain hyvää, niin me vanhemmat kuin lapsemmekin tarvitsevat suurta Jumalan armoa. Onkin sanottu, että perhe-elämän suurin ongelma on siinä, että syntiset vanhemmat saavat syntisiä lapsia. Miehet saivat tehtäväkseen tutkia myös maan viljavuutta ja tuoda sieltä mukanaan hedelmiä. Näiden tietojen perusteella voimmekin päätellä, että Vofsi oli syntynyt ja kasvanut Egyptissä ja oli monen muun israelilaisen kanssa joutunut tuntemaan orjuuden raskaan taakan yllään. Ehkäpä niistä vaikeista olosuhteista johtui, että Vofsin poikalapsi oli saanut nimen Nahbi eli suomeksi salattu tai kätketty. Vofsia ja Nahbia ajatellessa joutuu pohtimaan, missä määrin vanhemmat voivat lopulta vaikuttaa lastensa valintoihin. Niinpä sen tekemän valinnan seurauksena Israelin autiomaavaellus muuttui puolentoista vuoden retkestä neljäkymmentä vuotta kestäneeseen harhailuun leiripaikasta toiseen. Vofsi ja hänen poikansa mainitaan siinä vaiheessa, kun Israelin kansan Egyptistä lähdöstä oli kulunut noin puolitoista vuotta. Tiedustelijat lähtivät liikkeelle. Olisiko Egyptissä ja monessa kodissa vallinnut pelon ilmapiiri vaikuttanut niin kovasti näihin kymmeneen tiedustelijaan, etteivät he uskoneet Jumalankaan voivan heitä auttaa. Näihin piiloteltuihin lapsiin Nahbin nimi voisi viitata, ja samalla nimi kertoisi siitä pelosta, jonka keskellä Vofsinkin perhe joutui elämään. Sitä ennen kansa oli pysähtynyt Siinain vuoren luona, jossa Mooses oli ottanut vastaan Jumalan lain. Pian tunnelma kuitenkin vaihtui, kun Vofsin poika yhdeksän muun tiedustelijan tavoin alkoi kuvata maassa asuvia asukkaita, joista osa näytti heistä jättiläismäisen suurilta ja siis voittamattomilta. 18 | Heimolaista ei jätetä.” ” Jokaisen on tehtävä valintansa itse.”. Vofsin pojasta oli tullut Naftalin heimon päämies. Kansa uskoi kuitenkin enemmän Vofsin pojan ja yhdeksän muun epäuskoisen miehen sanoja kuin Kalebia ja Joosuaa. Siinain vuoren juurelta kansa oli lopulta lähtenyt kulkemaan kohti luvattua maata ja oli siinä vaiheessa, kun Vofsi mainitaan, leiriytyneenä sen eteläpuolelle, Paranin autiomaahan. Olihan tämä kohonnut heimonsa keskuudessa johtavaan asemaan. Tiedustelijat liikkeellä Raamattu ei kerro, oliko Vofsi elossa, kun kansa lähti Mooseksen johdolla Egyptistä kohti luvattua maata. Mooseksen vanhempien tavoin moni muukin israelilainen joutui piilottelemaan poikalapsiaan, sillä lain mukaan kaikki heprealaisille syntyneet poikalapset piti surmata
Vaimoni on sopinut elämääni hämmästyttävän hyvin! Miten romanit saataisiin nykyistä tiiviimmin seurakuntayhteyteen. Vanhempieni ja kolmen sisareni uskoontulo vaikutti suuresti minuun – ja sen jälkeen erityisesti se, kun isäni pyysi minulta anteeksi rakkaudettomuuttaan. Romanit tunnistavat lämmön ja ihmisläheisyyden, joka avaa sydämet riippumatta siitä, mihin seurakuntaan henkilö kuuluu. Sinut palkittiin 2016 Vuoden gospelmuusikkona. Avioiduimme 16.12.1995 ja kutsuimme häihimme 300 vierasta. Kannatan perheissä tehtävää, ennaltaehkäisevää työtä. Henkilökohtainen kutsu toimii! Miten väkivaltaa pitäisi kitkeä romanien keskuudessa. -väitöskirja tarkastettiin syyskuussa. Hän oli hyvä isä, mutta piti kovan kurin niin, etten päässyt vapaasti nuorten rientoihin. Se katkeroitti mieltäni. Miten romaniyhteisö siihen suhtautui ja millaiset häät järjestitte. Ihan samalla tavalla kuin pääväestönkin keskuudessa. Lapsia on hyvä ohjata pyhäkouluihin ja kerhoihin. Mutta luovutin elämäni Jeesukselle hengellisillä kesäjuhlilla, isäni vierellä! Uskoontuloni lähensi välejämme. Paljon on hienoja piirteitä, joista voisin kertoa! Niitä ovat esimerkiksi vanhempien kunnioittaminen ja lähimmäisen rakastaminen. ”Isäni pyysi minulta anteeksi” P al st al la es it el lä än tu n n et tu ja h en ki lö it ä u u d es sa va lo ss a. Heimolaista ei jätetä yksin. Pidän kalastamisesta, koska saan rauhassa katsella veden pintaa ja siinä kelluvaa ongen kohoa. Opin jo nuorena lukemaan ihmisten ilmeistä ja äänensävyistä sen, millainen mieliala heillä oli. Jos vielä kala nappaa koukkuun, siitä riemu repeää! Mistä romanikulttuurin tavasta valtaväestön kannattaisi ottaa mallia. Mikä hengellinen kappale on syvimmin koskettanut sydäntäsi. | 19 si v u p e r so o n a Millaiset eväät sait matkaasi mukaan. kirkko sai romaniasianneuvottelukunnan. Löysit elämäsi rakkauden valtaväestöstä. Vanhempani antoivat hyvän perustan elämään ja esimerkin lähimmäisten kunnioittamisesta. Koko suku auttaa ja kulkee rinnalla elämän vaikeuksissa. Alkuaikoina saattoi olla hieman jännitteitä sukujen ja heimojen kesken, mutta ne ovat vuosien varrella sulaneet. Lähisuvun ja ystäväperheiden majailut kotonamme rikastivat arjen sosiaalisuutta ja valmensivat tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Te ks Ti er ja ta u r ajo k in en ku va tv 7 Heimolaista ei jätetä.” ”. Nyt katson vain mä Jeesukseen. Heille kannattaa järjestää tilaisuuksia, joissa romanit itse ovat puhujina ja laulajina. Vanhemmat voisivat kertoa heille todenja iänmukaisesti siitä, mitä väkivallasta seuraa. Mikä on lempiharrastuksesi. Hänen ansiostaan Suomen ev.-lut. Milloin ja miten tulit uskoon. Opetusneuvos, romanivaikuttaja Henry Hedman on teologi, tietokirjailija, kääntäjä ja muusikko, jonka Minäkö mustalainen
Vanhemmalla ikää olen kuitenkin alkanut ymmärtää, mistä rukoilemisessa on pohjimmiltaan kysymys. Sainio rukoili ennen kisoja jo lapsena. Olen oppinut myös sen, että kaikki ovat tasavertaisia. Toista ihmistä on kohdeltava oikein, pohtii Sainio, joka kuuluu Nokian evankelis-luterilaiseen seurakuntaan. Sen avulla päivä starttaa hyvin liikkeelle. Kauden päätavoitteena oli pärjääminen elokuun lopussa Perun Limassa pidetyissä alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa. – Ensi alkuun se oli enemmän läppä. – Tein niin, kun kisat jännittivät. Raamatun lukemisen lisäksi rukoileminen on Sainiolle tärkeä voimanlähde. – Tuo psalmi on minulle kokonaisuudessaan tärkeä. Maaliintulon jälkeen hän nouti kentän laidalta Raamatun, suuteli sitä, ja jatkoi voittonsa tuulettelua Raamattu kädessään. – Se oli ennakkoon suunniteltu juttu. Lähinnä Raamatun pariin minut sai se, kun loukkasin selkäni urheilussa aika pahasti 16-vuotiaana. – Ajattelen, että näin on tarkoitettu, ja asiasta voi seurata jotain hyvääkin. V iime heinäkuussa Vaasassa pidetyissä Kalevan kisoissa Antti Sainio juoksi 400 metrin aitajuoksun Suomen mestariksi ajalla 49,99. Raamattuun perehtymisen myötä Sainio on saanut lisää itseluottamusta. Yksi hänelle tärkeistä raamatunkohdista on psalmi 18. Usko on auttanut minua urheilussa tosi paljon. Jos urheillessa tulee esimerkiksi pieniä loukkaantumisia, hän ei tapaa enää olla niistä huolissaan. Sainio päätti lukea Raamatun läpi – ja päätös piti. Hän ottikin 400 aidoissa MM-pronssin ajalla 49,61, lievästä jalkavammasta huolimatta. Samalla se on tietysti ennen kaikkea koko elämään liittyvä asia. Ensialkuun kiinnostusta herätti se, että monet ulkomaiset jalkapalloilijat tekivät ristinmerkkejä esimerkiksi maalin tehdessään tai kentälle tullessaan. Nykyään Sainio lukee Raamattua päivittäin, useimmiten aamuisin ja iltaisin. – Jumalalle kaikki on mahdollista. ”Jumalalle kaikki on mahdollista” 20 | Usko on Antti Sainion voimavara elämässä ja urheilussa.. Tavoitteet toteutuivat Päättynyt yleisurheilukausi oli Antti Sainiolle menestyksekäs. Uskonasioista hän alkoi kiinnostua enemmän 15–16-vuotiaana. Raamattu on minulle tärkeä kirja, Tampereen Pyrintöä edustava nokialainen Sainio, 19, taustoittaa. Näin erään jenkkipituushyppääjän tekevän noin olympialaisissa ja ajattelin, että haluan tuulettaa mahdollista voittoa samalla tavalla
Juniorit juoksevat ensin 300 metriä ja aitakorkeuskin kasvaa vuosien mittaan. Nyt hän toimii poikansa valmentajana. – Kahden lajin välillä olisi ollut haastavaa kikkailla. Lisäksi Antin sisko ja veli ovat kilpailleet yleisurheilussa, isoveli Ville Aarnivala on voittanut pikajuoksussa SM-mitaleja. Perhetausta veti Sainiota osaltaan kohti yleisurheilua. Keskikentällä operoinut Sainio edusti vuosien ajan Nokian Palloseuraa. Yksilölajissa menestyminen on itsestä kiinni, jalkapallossa joukkue vaikuttaa asioihin. Minulla oli kevättalvella pientä vammaa. Eikä pelkkä aitojen ylittäminen riitä, vaan aitomiseen on löydettävä oikeanlainen rytmi ja juoksun on oltava sulavaa, Sainio kuvailee. Teini-iässä hän oli jo siirtymässä Tampereen Ilveksen riveihin, mutta päätti alkaa keskittyä yleisurheiluun. – Aidat lisäävät rankkuutta selvästi. Olikin aika yllättävää, että sain kehosta niin paljon irti, kun treenien juoksumäärät olivat suht pieniä. h e n k il ö Sainio kertoo olevansa kauteensa hyvin tyytyväinen. 400 metriä on raskas matka jo sileänäkin versiona. Sainio toteaa, että noissa hetkissä sekä fyysisellä että henkisellä puolella on iso merkitys. Fyysistä ja henkistä Pitkät aidat valikoituivat Sainion päälajiksi noin 16-vuotiaana. Lapsena Sainio pelasi aktiivisesti myös jalkapalloa. Vaikka kilpakumppani olisi hieman paremmassa fyysisessä kunnossa, hä”Jumalalle kaikki on mahdollista” Te ks Ti ju h a n a u n k u ri ku va T an TT i sa in io n ko Ti al bu m i ” Juoksun on oltava sulavaa.” | 21 Antti Sainio kertoo lukevansa Raamattua aamuisin ja iltaisin.. – Oikeastaan kaikki tavoitteet toteutuivat. Viimeisillä kymmenillä metreillä jäseniin iskevät kunnon maitohapot, samalla kun loppusijoituksista käydään kovaa kamppailua. – Ne menevät käsi kädessä, mutta kyllä henkinen puoli tuo viimeiset ratkaisevat prosentit. Yleisurheilu alkoi vetää yksilölajina enemmän puoleensa. Hänen äitinsä Maarit Palmroos kilpaili nuoruudessaan pikajuoksussa kansallisella tasolla
net on mahdollista voittaa henkisen vahvuuden avulla. Hänen tavoitteensa on päästä ylioppilaaksi ensi keväänä. Siellä hänen vakaumukseensa suhtaudutaan varsin neutraalisti. Suomessa tässä on myös sukupolvieroja, omassa ikäluokassani asenne on mielestäni rennompi. ” Rentoa fiilistä tarvittaisiin.” 22 | Sainio sai tänä vuonna alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa 400 metrin aittajuoksussa pronssia. Ja olisi tietysti mahtavaa saavuttaa jossain vaiheessa aikuisten arvokisamitali. – Urheilussa melkein hienointa on se, jos isojen kisojen myötä pääsee kiertämään maailmaa ja tutustumaan uusiin ihmisiin. – Kun nuorissa on maailman huipulla, tietää huipun tavoittamisen olevan mahdollista myös aikuisissa. E s i m e r k i k s i jenkeissä on normaalia, että urheilijat ovat keskenään erilaisia. Myöskään Sainion urheilun ulkopuolisessa kaveripiirissä uskonasiat eivät ole laajemmin esillä. Sainio on voittanut pitkissä aidoissa Suomen mestaruuksia myös useissa eri juniorisarjoissa. Ennen kisoja voimme heittää toisillemme myös netistä löytyviä, pieniä uskonnollisia motivaatiovideoita. Osan aineista – muun muassa uskonnon – Sainio kirjoittaa jo tänä syksynä. Yhtenä vaihtoehtona on alkaa opiskella kauppatieteitä avoimessa yliopistossa. Päättynyt kausi antoi hänelle paljon uskoa tulevaan. Usko näkyy maailmalla Sainio tietää muutamia uskovia, kotimaisia yleisurheilijoita, mutta hänen mukaansa uskonasiat eivät ole suomalaisurheilijoiden keskuudessa paljon esillä. Uudelle tasolle hän nousi viime vuonna, kun hän voitti Jerusalemissa 20-vuotiaissa EM-hopeaa. Uskoa tulevaan Nokialainen aloitti tänä syksynä neljännen opiskeluvuotensa Sammon keskuslukiossa Tampereella. – Esimerkiksi Perun MM-kisoissa tuntui olevan paljon uskovaa jengiä. Suomalaiseen urheiluelämään hän kaipaa enemmän positiivisuutta ja yksilöllisyyden arvostamista. – Jos olemme kisareissuilla kämppäkavereina, saatamme jutella Raamattu-jutuista enemmänkin, toki paljon kaikesta muustakin. Kisat käytiin Perun Limassa.. Sainio on saanut myös kyselyjä amerikkalaisista urheilupainotteisista yliopistoista. Hän itse juttelee urheilupiireissä aiheesta lähinnä seuratoverinsa, korkeushyppääjä Daniel Kososen kanssa. Arvokisojen lisäksi Sainio toivoo pääsevänsä tulevaisuudessa koviin, kansainvälisiin Timanttiliigan kisoihin. Ihan heti se ei tapahdu, mutta haluan lähestyä aikuisten kärkeä vuosi vuodelta. Este tai hidaste ei ollut myöskään se, että Sainio on sairastanut lapsesta asti diabetesta. Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen hänen tarkoituksensa on jatkaa opintoja urheilemisen ohessa. – Asioista kannattaisi nauttia enemmän ja rentoa fiilistä tarvittaisiin lisää. Monesti menestyksekkäät 400 metrin aiturit ovat varsin pitkiä. Kun kokoonnuimme ennen kisajuoksujen alkua calling-roomiin, melkein kaikki tuntuivat rukoilevan tavalla tai toisella. Pituuden puutteen hän kompensoi muilla fyysisillä ominaisuuksilla ja hyvällä tekniikalla. Sainion kokemuksen ulkomaiset urheilijat pitävät uskonasioita suomalaisia selvästi enemmän esillä. 172-senttinen Sainio on yksi esimerkki siitä, että tämä ei ole välttämättömyys. Moni oli kristitty ja joukossa oli myös muslimeja
”Ja Johanneksella oli puku kamelinkarvoista ja vyötäisillään nahkavyö; ja hänen ruokanaan oli heinäsirkat ja metsähunaja.” (Matt 3:4) Sama vaatetus kuvataan profeetta Elian yllä (2. Pitkien taipaleiden kulkijana se mahdollisti yhteyksien rakentumisen, kansainvälisen kaupankäynnin ja kulttuurivaihdon. Profeetta Jesaja kuvaa Israelin tulevaa rauhan ja rikkauden aikaa sanoen: ”Kamelien paljous peittää sinut, Midianin ja Eefan varsat; kaikki tulevat Sabasta, kantavat kultaa ja suitsutusta ja Herran ylistystä ilmoittavat.” (Jes 60:6) Yhteyksien eläin r a a m at u n e lä im e t Kamelikaravaanin ilmestyminen taivaanrantaan ilmensi enemmän rauhaa kuin sotaa. Rikkauteen ja kameliin viittaa Jeesus myös sanoissaan: ”Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.” (Mat 19:24) Johannes Kastajan yhteydessä kameli mainitaan myös. Rikkautta korostettiin kaunistamalla kameli tarkoin kirjotuin tekstiilein, ketjuin ja esimerkiksi kaulaan asetettavilla puolikuukoruilla. Kovien huultensa ansiosta ne voivat syödä myös piikikkäitä kasveja ja märehtivät, vaikka eivät kuulu märehtijöiden alalahkoon. 24:14) Kameli kykenee olemaan viikon juomatta. Janoinen kameli voi juoda enemmän kuin 100 litraa vettä alle 15 minuutissa. 1:8). H eprean kielen kamelia merkitsevä sana gamal on alkuperänä monissa Euroopan kielten kamelia tarkoittavissa sanoissa. Kameli kykenee sietämään laajaa ruumiinlämmön vaihtelua veden säästämiseksi. Moos. Kameli pystyy sulkemaan sieraimensa ja sen syvät silmäkuopat ja vahvat silmäluomet pitkine ripsineen suojaavat pölyltä ja hiekkatuulelta, ja sen jalkojen leveät anturat estävät hiekkaan uppoamisen. Rebekalla oli siis tekemistä juottaessaan kameleita. Kamelin selässä oleva kyttyrä toimii rasvavarastona. Kauppakaravaaneissa kamelit toivat lasteittain tuotteita ja näin symboloivat omaisuutta ja rikkautta. Kameli kuvastaa sitkeyttä ja kärsivällisyyttä, kun se kulkee halki kuivuuden ja koettelemusten. | 23 Te ks Ti m ik a po u ke ku va ar tf an ta s. Kesytetty dromedaari on yleinen Pohjois-Afrikasta Lähi-idän kautta läntiseen Intiaan. Kameli (yksikyttyräinen kameli eli dromedaari) on yksi varhaisimmista Raamatussa mainituista eläimistä. Kameli on kotieläimistä kookkain. Se oli esimerkiksi Aabrahamin palvelijan pitkän matkan ratsu haettaessa vaimoa Iisakille: ”Niin tapahtukoon, että se tyttö, jolle minä sanon: ’Kallista tänne vesiast iaasi juodakseni’, ja joka vastaa: ’Juo, minä juotan kamelisikin’, on juuri se, jonka sinä olet määrännyt palvelijallesi Iisakille; ja siitä minä tiedän, että olet tehnyt laupeuden herralleni.” (1. Kamelit ovat kasvinsyöjiä ja hyvin kaikkiruokaisia. Urokset kasvavat miltei kahden metrin säkäkorkeuteen ja ne painavat täysikasvuisina 300–600 kg. Ei ihme, että tämä kävi sopivasta merkistä Abrahamin palvelijalle. Johanneksen ja Elian vaatetus mainitaan erikoisuutena. Midianilaisia ja amalekilaisia lukuun ottamatta kamelia ei käytetty sotaratsuna. Ehkäpä tätä kaikkea Johannes Kastaja ja jokainen Herran palvelija tarvitsee saarnatessaan Kristusta tämän maailman keskellä. Kun
Rauhaa siis toivotaan. Tämän seurauksena juutalaisille annettiin turvasatamaksi maa-alue sieltä, mistä he olivat kauan sitten karkotetut pois. Syntyi Israel. Tämä on ymmärrettävää, koska juutalaiset ovat olleet vainottuja ja vihattuja kautta aikain, esimerkkinä tästä toisen maailmansodan aikainen holokausti, jolloin juutalaiset tuhottiin lähes kokonaan. Täydellisesti tämä toteutuu vasta Taivaan kodissa, kirjoittaa Ilari Kärki. Lupaukset toteutuivat. Rauha onkin Israelissa toivottu asia, mitä myös tervehdittäessä käytetty sanonta shalom tarkoittaa. Monta rintamaa Nykypäivänä Israel käy sotaa monella rintamalla: lännessä Gazan Hamasia, pohjoisessa Libanonissa toimivaa Hizbollahia, koillisessa ja idässä Syyriassa ja Irakissa toimivia Iranin aseellisia välikäsiä sekä etelässä Jemenin hutheja vastaan. I sraelissa tunnettu on sanonta L’Chaim! mikä tarkoittaa Elämälle! Siinä elämälle toivotetaan onnea, siunausta ja rauhaa. Alueelta, jonka Jumala oli luvannut heille ikuiseksi omaisuudeksi. Viha ja vaino jatkuivat kuitenkin sielläkin. Itsenäistymisensä jälkeen hyökkäsivät ympäröivät arabivaltiot välittömästi Israelin kimppuun. 24 |. Alkoi sota, joka ei käytännössä ole päättynyt koskaan. Juutalaiset eivät olleet turvassa kotonaankaan. Elämälle, Israel! Israel käy tällä hetkellä sotia, mutta päämääränä sillä on rauhan saavuttaminen
”Hän, joka Israelin hajoitti, on sen kokoava ja varjeleva sitä niinkuin paimen laumaansa.” (Jer. Minä, Herra, olen puhunut, ja näin minä myös teen”. ”Joka koskee minun kansaani, se koskee minun silmäterääni”, sanotaan Sakarjan kirjassa. Tuo takaisin kotiin, myös pahasti eksyneen, pahimmankin tuhlaajapojan. Herra ei jätä lapsiaan vihollistensa armoille vaan kantaa ja pitää huolta, kuten hyvä paimen, Jeesus. Ja vaikka he unhottaisivatkin, minä en sinua unhota”, sanoo Herra Israelille ja jatkaa: ”Ei sinua enää sanota ’hyljätyksi’, eikä sinun maatasi enää sanota ’autioksi’; vaan sinua kutsutaan ’minun rakkaakseni’ ja sinun maatasi ’aviovaimoksi’, sillä Herra rakastaa sinua”. ”Autuas olet sinä, Israel; kuka on sinun vertaisesi! Sinä olet kansa, jota Herra auttaa.” 5. Päämääränä on tuhota Israel. Herra pitää huolen omistaan, vaikeinakin aikoina. Viha Israelia kohtaan voidaan siten nähdä myös vihana Raamattua kohtaan. Päänä Israelin vastustajilla on Iran. Näille kaikille on yhteistä, että ne toimivat Iranin välikäsinä Israelia vastaan. Sodista ja vihollisuuksista huolimatta Israel rakastaa ja kunnioittaa elämää. Vastaavasti rakkaus Raamattuun tulisi edesmenneen Raamattuopiston johtohahmon Marja-Terttu Tolamon mukaan näkyä myös rakkautena Israelia kohtaan, koska Raamattu on Jumalan sanaa ja Israel on Raamatun kansa, Jumalan kansa. 33:29. Israelilla on kuitenkin toivo. Rakas perheenjäsen Tämä ei näytä pakanoita vakuuttavan. Jumalalle Israel on aina rakas perheenjäsen. aiHeesta lisää israelraamattuseminaarissa suomen raamattuopistolla kauniaisissa 22.–24.11.2024. Jos siis itse Herra rakastaa Israelia, eikö meidänkin tulisi. Tähän meidänkin on Hänen lapsinaan hyvä turvata ja uskoa, jos ja kun joudumme kohtaamaan meidänkin osaksemme luvattua vainoa. Viha Israelia kohtaan jatkuu.” ” is r a e l n y t Te ks Ti ja ku va il ar i k är ki | 25. Ja vie perille. Moos. Tänä päivänä Israelia vihaavat eniten ne, jotka vähiten kunnioittavat Raamattua Jumalan sanana. Israel on siis jo itsessään todistus muille kansoille Herrasta ja Hänen voimastaan. Päinvastoin, viha Herran lapsia kohtaan vain jatkuu. Se taistelee saavuttaakseen rauhan. Israelin turvana ja pelastajana on Herra. Herran rakkaus ja huolenpito Israelia kohtaan näkyy halki Raamatun. Jesajan kirjassa sanotaankin: ”Unhottaako vaimo rintalapsensa, niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa. Huolenpito jatkuu Viha Israelia kohtaan kuitenkin jatkuu. 14:2–3. Iran on jo pitkään rakentanut kansainvälisen yhteisön vastustuksesta, painostuksesta ja sanktioista huolimatta ydinasetta, millä se kykenisi toteuttamaan tuon päämäärän. Silloin ”Hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt.” Shalom! kirjoittaja on suomen raamattuopiston varareHtori. Israel ei siis ole yksin, vaikka koko maailma sitä vastaan nousisikin. Vain Herra voi saavuttaa tämän rauhan, Hän, jolla on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Hesekielin kirjassa luvataan samaa: ”Minä otan teidät vieraiden kansojen keskeltä, minä kokoan teidät kaikista maista ja tuon teidät omaan maahanne … Kansat, jotka silloin vielä ovat ympärillänne, tulevat tietämään, että minä, Herra, olen rakentanut sen, mikä oli raunioina, ja istuttanut aution maan. Mooseksen viimeisiä sanoja sen jälkeen, kun hän oli siunannut israelilaiset, olivat: ”Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret”. ”Minä kokoan kaikki kansat taistelemaan Jerusalemia vastaan – – Herra itse lähtee sotaan viholliskansoja vastaan, niin kuin hän on lähtenyt ennenkin vihollisen hyökätessä.” Sak. Tähän meidänkin on hyvä turvata ja luottaa. Israelilla on tästä huolimatta turva. 31:10.) Herra siis pitää huolen laumastaan niin kuin hyvä paimen, Jeesus. Vaikka Israel olikin hajotettu kauas pois heille luvatusta kotimaastaan, on Herra lupauksissaan uskollinen. Täydellisenä tämä saavutetaan vasta Taivaan kodissa
e lä m ä n ta it o Te ks Ti ja ku va T sa ri sa ve la ” Rakastan esiintymistä.” 26 |
Jo varhaisessa vaiheessa Mikko Vaismaa ankkuroitui seurakuntaan. – Joskus vaimo saattaa hermostua, kun menen hassuttelemaan silloin, kun hän tekee jotain keskittymistä vaativaa työtä. Silloin mun jutuille ei naureta. Eikä aina ole sopiva hetki huumorille. Ammattina hauskanpito Huumori syntyy vuorovaikutuksessa yleisön kanssa, sanoo komiikan ammattilainen Mikko Vaismaa. Hauskuuden harjoittelussa isoveli Kalle oli oivallinen aisapari. Hassu isä Mikko Vaismaa on elänyt lapsuutensa Kurikassa, keskimmäisenä kolmesta veljeksestä. Suoraa reittiä esiintyväksi koomikoksi ei kuitenkaan ole, se piti löytää. Pienestä pitäen olen rakastanut esiintymistä. –P ienestä pitäen haaveilin, että voisin tehdä työkseni komiikkaa, Mikko Vaismaa kertoo. Muistan, kun kerran luin lapsille iltasatua, yksi heistä sanoi, että ”äiti tuu sä lukemaan iltasatua, isä pelleilee taas.” Mutta perheenjäsenet tietävät myös, millainen on kireä isä. Aikuisiällä Vaismaa on löytänyt luterilaisuuden. Mutta stand-up-koomikon työhön ei ole olemassa mitään koulutusta. Jyväskylässä asuvalla Mikko Vaismaalla, 53, on erityisopettajana työskentelevän Taina-vaimonsa kanssa kolme lasta ja yksi lapsenlapsi. Koulussa Mikko oli se luokan hauskuuttaja – ainakin yksi heistä. Samalla hän pelasi lentopalloa mestaruusliigassa aina 31-vuotiaaksi saakka. Perhe kuului vapaakirkkoon. Tärkeä perheenjäsen on myös Elli-koira, joka kulkee perheen mukana niin maalla kuin merellä purjehdusreissuilla. Teini-iässä veljekset Kalle, Mikko ja Jaakko perustivat Vaisguys-yhtyeen, joka kiersi seurakunnissa esittäen huumorisävytteistä musiikkia ja sketsejä. Niitäkin päiviä ja hetkiä on. – Tiesin, etten voisi tehdä samaan aikaan sekä esiintyvän taitelijan työtä että pelata lentopalloa, sillä molemmissa pitää matkustaa paljon, kolmen lapsen isä kertoo. Ennen heittäytymistään taiteilijanuralle Vaismaa opiskeli luokanopettajaksi ja teki opettajan työtä 14 vuotta. – Kun kävin katsomassa vuonna 2004 stand-upkomiikkaa, ajattelin, että tässä se on. – Omassa perheessäni olen se hassu isä. – Se vaatii lavalle nousemista. Tosin lapset ovat suhteessa isäänsä paljon kriittisempiä kuin muut. Kolmekymppisenä Vaismaa alkoi tosissaan miettiä, kuinka lapsuuden haaveesta voisi tulla totta ja mikä olisi se oma juttu. On hypättävä suoraan syvään päätyyn, Vaismaa kuvailee. Rakastan esiintymistä.” | 27. Stand-up-ammattilainen Niko Kivelän esiintyminen Jyväskylän Seisomapaikkaklubilla teki vaikutuksen ja oli Vaismaalle se ratkaiseva sysäys kohti ammattilaisuutta. Kun esiintyjä pääsee ratsastamaan yleisön nauruaalloilla, esitys sen kun paranee. – Mulle se ei ollut iso askel, sillä olin esiintynyt ja ollut lavalla. Lapsista enää nuorin asuu kotona, muut ovat jo lentäneet pesästä. Meni kuitenkin vielä muutama vuosi ennen kuin Vaismaa uskalsi irtisanoutua opettajan virasta vuona 2008 ja jättäytyä vapaaksi taiteilijaksi. Vaismaa arvelee saaneensa huumorigeenit erityisesti isältään, jolla huumorin kukka kukkii
Sellaista kyllä on ollut, että yleisö on nauranut vähemmän kuin odotin. Kun esimerkiksi Raamatun henkilöitä alkaa miettiä, sieltä löytyy paljon arkielämän hauskuutta. – Spontaanit jutut syntyvät, kun on läsnä, kuuntelee ja reagoi. Tämän Vaismaa tyrmää. Vaismaan mukaan naisyleisö on esiintyjälle miesyleisöä otollisempi. – Hyvää huumoria on myös se, että löydetään jostain ei niin ilmeisestä jotakin hauskaa. – Keikkoja on vuodessa noin 150. Joka kerta menen yksilöllisesti keikalle, mutta en kuitenkaan täysin sisältöjä räätälöiden. Sitten on juttuja, jotka syntyvät siinä hetkessä lavalla. Tiedän kyllä monta hyvää mustan huumorin tekijää, mutta itseäni se ei sytytä. Vaikka Raamatussa ei puhuta suoranaisesti huumorista, ilosta puhutaan sitäkin enemmän. – Varmaan on muitakin aiheita, joista en tekisi huumoria. Vastalääke murheille Raamatustakin Vaismaa löytää paljon humoristista materiaalia. Tampereella on kuulemma erityisen hyvä yleisö. Yleisö voi auttaa oikealla asenteella, että on valmis nauramaan. Pään pitää antaa vapaasti assosioida. – Se on ihan kauhea tilanne, onneksi sitä ei juuri tapahdu. – Katson omista valmiista sisällöistäni, mitkä osuisivat heidän ajatusmaailmaansa ja mitkä jutut voisivat toimia esityksessä. Yleisöllä on iso merkitys esityksen onnistumisen kannalta. Siinä ei voi alkaa miettiä, muuten tilanne menee ohi. Hänen mukaansa siinä on vaarana helppouden ansaan lankeaminen, että tyydytään vain haukkumaan hallitusta. Yhteistä miehille on huumorin viljely positiivisuuden kautta. – Elämässä on riittävästi murheita, vastapainoksi tarvitaan naurunaiheita. Loppuvuoden hän kiertää yhdessä koomikko Heikki Viljan kanssa Tupla V -stand-up-show:n kanssa ympäri Suomea. Aihepiiri voi olla mikä tahansa. – Kun enkelit ilmestyivät paimenille, paimenet sanoivat: ”Menkäämme nyt...” Eihän se käytännössä ole voinut mennä noin, vaan paimenet ovat varmasti keskustelleet keskenään: ”Näitkö saman kuin minä?” ”Mitä me teemme?” ”Menemmekö?” ”No, ei mehän näyttäisimme idiooteilta ja majatalossa ihmeteltäisiin, että keitä nämä oikein ovat?” Ja ketkä ovat jääneet laumaa paimentamaan ja ketkä ovat lähteneet. – Perustan väitteeni, ettei hän olisi osannut luoda meille huumoria, jos hän ei itse olisi humoristi. Kun yleisö heittää bensaa liekkeihin, esiintyjä pääsee ratsastamaan yleisön nauruaalloilla ja esityksen taso paranee. Asenne ratkaisee Mikko Vaismaa keikkailee ahkerasti. – Naiset ovat herkempiä heittäytymään hetkeen, miehetkin ovat hyvin messissä, mutta täysin miesvaltainen yleisö ei ole niin hersyvä kuin naisyleisö. Eniten materiaalia esityksiinsä Vaismaa ammentaa omasta elämästään ja perheestään. Voisi luulla, että ihmisten huumorintaju vaihtelisi alueittain Suomessa, että jossainpäin ymmärretään paremmin hauskan päällä ja toisaalla taas ollaan tosikkoja kädet puuskassa. Parhaimmillaan esiintyjä ja yleisö punovat yhteistä tarinaa. Huumorin rakennuspalikat Hyvä huumori on Mikko Vaismaan mielestä oivaltavaa ja nerokasta. Jouluevankeliumia Vaismaa on joskus hyödyntänyt esityksissään. – Jos yleisössä on sata naista, heidät saan helpommin ääneen nauramaan kuin sata miestä, Vaismaa väittää. On hauska leikitellä, mitä kaikkea paimenet ovat jutelleet. Kun Mikko Vaismaa tilataan keikalle, ja hän alkaa valmistautua esitykseen, hän on yhteydessä tilaajaan ja kyselee tältä tilaisuuden luonteesta ja tavoitteista ja keitä yleisössä on. Ilman naurua elämä olisi aika raskasta. Se olisi liian raskasta. Kyllä siinä saa kiertää, mutta tämä on juuri sitä, mistä olen haaveillut. – Tyylilajeista musta huumori ei ole mun juttu. Esitys on vahvasti yhteistyötä yleisön kanssa. Sen pohjalta hän ryhtyy rakentamaan esitystään. Mutta sukupuolella on välillä. Mitä, jos kukaan ei naurakaan. – Sen täytyy olla yleisöltä spontaania. Alueellisesti yleisöt eivät eroa toisistaan, joskin yksi paikkakunta on ylitse muiden. Koomikon kannalta ihanneyleisö on avoin ja valmiina eläytymään esiintyjän tarinaan. 28 | ” Miehetkin ovat hyvin messissä.” Musta huumori ei ole mun juttu.”. Mikko Vaismaa uskoo vahvasti, että Jumala on humoristi. Poliittista tai yhteiskuntakriittistä huumoria Vaismaa ei ole innostunut tekemään
Mikko Vaismaa löytää arkielämän hauskuutta myös Raamatun henkilöistä. | 29 ” Musta huumori ei ole mun juttu.”
Lutherin ja Katharinan kohdatessa Martin on epätoivoinen, koska talonpojat ymmärsivät hänen Katharina Luther – nainen, joka uskalsi elää uskon esikuvia TeksTi raimo mäkelä kuva wikimedia commons 30 |. Yritys oli hengenvaarallinen mutta onnistui. Äiti kuoli pian sen jälkeen. Hän oppi luostarissa lukemaan ja kirjoittamaan ja laskemaan sekä käyttämään kasveja lääkeaineina. He tahtoivat luostarista vapauteen palvelemaan ihmisiä normaalissa elämässä. K irjassaan Kristinuskon tarina Timo Junkkaala kertoo 180 henkilökuvaa eri ajoilta ja eri puolilta kristikuntaa. Kahdeksan nunnista pääsi avioliittoon, mutta Katharinalle ei löytynyt miestä. Katharina von Bora syntyi vuonna 1499 saksilaiseen aatelisperheeseen Leipzigin tuntumassa. Lutherin kirja Kristityn vapaudesta (1520) oli heille vallankumouksellinen. Hän omaksui katolisen kirkon uskon. Entisille nunnille täytyi löytää aviomiehet. Joukossa on 17 naista. Kumpikaan ei kuitenkaan ollut toisestaan kiinnostunut avioitumismielessä. Viiden vuoden kuluttua isä siirsi hänet Nimbschenin nunnaluostariin, jossa oli ankara kuri. Hän tutustui Wittenbergin yliopiston Vanhan testamentin selitysopin professoriin Lutheriin (s. Yksi heistä on Martti Lutherin puoliso Katharina. Katharina von Boran hengenvaarallinen pako luostarista onnistui. 1483), joka myös oli luostaristaan lähtenyt munkki. Kun uskonpuhdistus alkoi murtautua esiin Lutherissa, sen sanoma tunkeutui myös tähän luostariin ja avasi sen joillekuille jäsenille uuden todellisuuden. Katharina luovutettiin 5-vuotiaana nunnaluostariin kasvatettavaksi. Isä avioitui uudelleen. Ajatus toteutettiin pakona pääsiäisyönä 1523
Hän oli niin hyvä.” Katharinasta tuli Lutherin isännöimän (entisen) Mustanluostarin emäntä. Katharina huolehti ravinnon hankkimisesta: hoiti puutarhaa, sikoja, vuohia ja kalasti Elbe-joesta. Katharinasta tuli ikään kuin malli evankeliselle perheenäidille, joka mielsi päätehtäväkseen huolehtimisen miehestään ja perheestään. Talonpoikaiskapinoitsijat mielsivät Kristuksen evankeliumin väkivaltaisen kapinan toteuttamiseksi, sekoittivat siis maallisen ja hengellisen, tappoivat paljon herrojaan – ja joutuivat kokemaan samoja kohtaloita. Voi Herrani Kristus, kun kuljit ohi, en olisi halunnut vain koskettaa viittasi lievettä vaan takertua siihen kuin takiainen.” Tämä on kuin Katharinan uskontunnustus ja testamentti. Lutherien esikoinen syntyi vuoden kuluttua häistä. Kaikkiaan lapsia tuli kuusi, ja oli yksi keskenmeno. Suurella vaivalla se saatettiin panna täytäntöön. 13:7) | 31 ” Hylätyt löysivät toisensa.”. klo 19, vapaa pääsy, ohjelmalehti 10 €. Elämä oli hyvää. Suosittelen sydämestäni tätä romaania. Kaksi eri tavoin hylättyä löytää toisensa ja avioituu 16 vuoden ikäerosta huolimatta (1525). Katharina huolehti miehensä aineellisesta, henkisestä ja hengellisestä hyvinvoinnista. Luther valittaa Katharinalle, että kaikki ovat hylänneet hänet – mutta huomaa, että Katharinakin on hylätty, kun hänen sulhasensa ei koskaan palannut hänen luokseen. Romaanin lopussa Katharina huokaa: ”Herra taivaassa on ottanut minulta kaiken: mieheni, kolme lastani, maatilani, puutarhani, kaikki tuhottuna, ei enää karjaa, ei peltoja! Hän tarkoittaa, ettemme saa kiinnittää siihen sydäntämme. Hän menetti kaksi tytärtä jo Martinin eläessä. Jokaisen pitäisi se lukea. Siellä hoidettiin myös orpolapsia. Lutherin kuoltua Saksan keisarin sotajoukot hyökkäsivät evankelisten ruhtinaiden joukkoja vastaan. Siellä asui opiskelijoita, Lutherin perhe ja palveluskuntaa. Lopulta Martin osti hänelle maatilan Zülsdorfista Katharinan synnyinseudulta. Syttyi sisällissota. Se on dramatisoitu näytelmäksi, joka esitetään Suomen Raamattuopistossa Kauniaisissa lauantaina 23.11. ”Ottakaa heidän uskonsa esikuvaksenne” (Hepr. Hän oli Lutherin ”talousjohtaja”. Martin kuoleman jälkeen (1546) ja oman kuolemansa kynnyksellä (1552) Katharina lausuu: ”En olisi arvannutkaan, että oppisin rakastamaan häntä niin kovasti. Perussanoma on juuri julkaissut suomeksi saksalaisen Ursula Kochin elämäkertaromaanin Katharina Luther – nainen, joka uskalsi elää. Katharina huolehti tilan tuotosta. He kylvivät kuolemaa ja tuhoa, jota kohdistui myös Katharinalle periytyneeseen omaisuuteen. Lutherin testamentti julistettiin mitättömäksi. Katharina Luther – nainen, joka uskalsi elää kutsunsa hengelliseen vapauteen väärin. Hän rohkaisi tätä ja oli käytännössä hänen sielunhoitajansa, joka mahdollisti hänen toimintansa uskonpuhdistajana. En kadu mitään. Ja Jumala on huolehtinut siitä, etten ylpistynyt. Leskeyden aika oli Katharinalle vaikeaa. Vieraita kävi ulkomaita myöten. Lapset olivat Katharinalle rakkaita
raamattuopetus TeksTi jukka norvanto kuva istock 32 | Armon yrtti Raamatussa iisoppi liitetään synnistä puhdistumiseen ja pelastukseen. Voisi jopa sanoa, että iisoppi on anteeksiantamuksen väline, sillä siihen liittyvät Jumalan sanan lupaukset.
Kirjasta paljastuu, että ainoa keino on toimia sillä tavalla, jonka Jumala on ilmoittanut. Daavidin sanoja pohtiessa alamme tajuta, kuinka mahdottoman asian edessä olemme, kun yritämme taistella omassa itsessämme olevaa syntiä vastaan. Se näet keskittyy kysymykseen, miten ihminen voi lähestyä Jumalaa. Daavid alkoi aavistaa, että perimmäinen syy siihen, että hän oli syyllistynyt aviorikokseen ja murhaan, oli siinä, että hän oli ollut syntinen jo äitinsä kohdusta asti. Raamatun kummallisuuksiin kuuluu se, mitä spitaalitaudista kerrotaan Kolmannen Mooseksen kirjan luvuissa 13 ja 14. Siksikin tuntuu oudolta, ettei ihmistä, joka epäili sairastuneensa spitaaliin, kehoteta menemään parantajan vaan papin luo (Ks. Onkin hyvä huomata, että spitaali on Raamatussa usein myös synnin vertauskuvaa. Esimerkiksi rituaalisesti epäpuhtaaseen vaatteeseen koskeminen saastutti sitä koskeneen ihmisen, mutta hän sai puhtauden takaisin jo samana iltana. Tärkeänä apuna vastauksen löytymiseen on Kolmas Mooseksen kirja. Luvuissa on yhteensä 116 jaetta. Mutta se tarkoittaa myös sitä, että epäselvissäkin tilanteissa, jolloin emme ole varmoja, olemmeko syyllistyneet vääryyteen, asia kannattaa viedä hänen tutkittavakseen. Hänelle ei ollut keinoa puhdistautumiseen. 13:1–2). Saman psalmin jakeessa yhdeksän Daavid yllättäen rukoilee myös näin: ”Vihmo minut puhtaaksi iisopilla ja pese minut lunta valkeammaksi.” Miksi ihmeessä Daavid mainitsee tässä iisopin. Kammottava tauti Kolmas Mooseksen kirja auttaa myös ymmärtämään, miksi tuohon aikaan spitaalia sairastavien ihmisten osa oli erityisen vaikea. D aavid rukoilee jakeessa Ps. Ja miksi Daavid puhui iisopista. En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo.” Seitsemän kertaa Kolmas Mooseksen kirja kertoo myös siitä, mitä pitää tehdä, jos spitaalinen jostain syystä paranee. Paavali näyttää puhuvan samasta asiasta, kun hän kirjoittaa jakeissa Room. Me emme todellakaan voi tehdä muuta kuin todeta spitaalin eli synnin ilmenemismuotoja itsessämme ja voimme korkeintaan toivoa, ettei ihan kaikissa toimissamme ole ollut kysymys synnistä. Kirjassa Viinitarha viheriöi iisoppia kuvaillaan näin: ”Iisoppi on 30 – 50 cm:n korkuinen pystypäinen pensas, joka kasvaa yleisenä niin Galilean, Samarian kuin Juudeankin kivikkoisten mäkien rinteillä. Moos. Nämä ohjeet palvelevat myös meitä. Iisoppitee lievittää mm. 7:18b-19: ”Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen. Se käy hyvin ilmi jakeista 3. 13:45–46: ”Spitaalitautia sairastavan tulee käyttää repaleisia vaatteita, pitää hiuksensa hajallaan ja kasvojensa alaosa peitettynä sekä huutaa: ’Saastainen, saastainen!’ Niin kauan kuin hän potee tautiaan, hän pysyy saastaisena, hänen on asuttava erillään leirin ulkopuolella.” Tämä säädös tarkoitti myös sitä, ettei spitaalitautia sairastavan ollut mahdollista tuoda uhria Herralle. Kaikkia iholle ilmestyneitä kyhmyjä ei pidetty ilman muuta merkkeinä spitaalista. kurkkukipua ja mahavaivoja sekä vahvistaa sydäntä.” Miten ihmeessä tuo pizzan ystäville tutuksi tulleen oreganon sukulaiskasvi voisi auttaa ketään synnistä puhdistautumisessa. Olemme loppuun asti kykenemättömiä omassa varassamme lähestymään pyhää Jumalaa. 51:7: ”Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun”. Spitaali oli Mooseksen aikoina kauhein sairaus, joka ihmistä saattoi kohdata. Mooseksen kirjat antavatkin monia ohjeita taudin määrittelemiseksi epävarmoissa tapauksissa. Hänen luo tulemisensa tarkoittaa niiden vääryyksien tunnustamista, joita itsessämme havaitsemme. Mutta niissä ei anneta ainoatakaan ohjetta siitä, miten tuosta sairaudesta voi parantua. Sitten hän ottakoon elävän linnun ja kastakoon sen sekä setripuun, karmiininpunaisen villan ja iisopin | 33. Tästä syystä spitaalitaudin pohtiminen liittyy olennaisesti Daavidin rukoukseen saada puhdas sydän. Nehän muistuttavat meitä siitä, ettei ole niin pientä tai suurta syntiä, etteikö sitä olisi syytä käydä näyttämässä omalle ylipapillemme, Jeesukselle Kristukselle. Hän oli tajunnut, ettei ollut tullut syntiseksi tehtyään syntiä, vaan hän oli tehnyt syntiä, koska oli syntinen. Kuka tahansa israelilainen saattoi tulla rituaalisesti epäpuhtaaksi, mutta epäpuhtaus ei ollut lopullista. Kolmannessa Mooseksen kirjassa tähdennetäänkin huolellisuutta taudin määrittelyssä. Ja niissä keskitytään pelkästään spitaalitaudin tunnistamiseen sekä siihen, mitä tulee tehdä, jos joku paranee spitaalista. Mutta millään keinolla emme voi syntiä itsestämme karkottaa. Mutta toisin oli spitaalitautia sairastaneen ihmisen osa. 3. Oma ylipappimme Syynä papin luo menemiseen olivat rituaaliset eli jumalanpalvelemiseen liittyvät näkökohdat. Parantuneen tulee mennä papin luo, ja jos tämä toteaa spitaalitaudin hävinneen, tulee toimia näin: ”Pappi käskeköön teurastaa toisen linnun virtaavalla vedellä täytetyn saviastian päällä. Moos. Sitä käytetään Lähiidässä yleisesti sekä mausteettä yrttikasvina
Anteeksianto ei ollut Daavidillekaan mahdollista ilman uhriverta. Näin vesi ja veri olivat ristilläkin täydellisen sovituksen merkkinä. Jumalan mielisuosio ei riipu ihmisen kyvystä täyttää lakia, vaan siitä, että Jeesus on täyttänyt lain jokaisen ihmisen puolesta. Siksi Jeesus Kristus merkitsee vapautta jokaiselle häneen turvautuvalle. 9:14 todistaa: ”...kuinka paljon paremmin puhdistaakaan Kristuksen veri! Ikuisen henkensä voimalla hän on antanut itsensä virheettömänä uhrina Jumalalle, ja hänen verensä puhdistaa meidän omantuntomme kuoleman teoista, niin että voimme palvella elävää Jumalaa.” Verensekaista vettä oli pirskoteltava saastaiseksi julistetun päälle seitsemän kertaa täydellisen puhdistumisen merkiksi. Seuraavan kerran iisopista puhutaan spitaalisen puhdistamismenojen yhteydessä. Jeesus sovelsi sitä termiä itseensä jakeessa Joh. Vain Kristuksen veri voi tehdä ihmisestä lunta valkeamman, sellaisen, jonka puhtaus täyttää taivaallisetkin laatuvaatimukset. 14:5–7). Niinpä linnun lentoa katseleva entinen spitaalinen sai nähdä, mitä tarkoittaa, kun ikään kuin elävältä haudattu, saa uuden elämän ja vapauden. Jakeissa puhutaan ensinnäkin virtaavasta vedestä. Sotilaat kastoivat siihen sienen ja nostivat sen iisoppiruo’on päässä Jeesuksen huulille. 19:33–34). Siksi Daavid puhui iisopilla vihmomisesta (Ps. 19:29–30). Verensekaisesta vedestä puhui myös Johannes kuvatessaan Jeesuksen viimeisiä vaiheita ristillä: ”Jeesuksen luo tultuaan he huomasivat hänen jo kuolleen eivätkä siksi katkaisseet hänen sääriluitaan. Ehkä hän ajatteli myös sitä, kun Israelin kansan valmistautui ensimmäiseen pääsiäisen viettoon ja kuolemalta suojautumiseen: ”Mooses kutsui koolle kaikki Israelin vanhimmat ja sanoi heille: ’Ottakaa kukin lammas tai vuohi perhekuntaanne varten ja teurastakaa se pääsiäisuhriksi. Moos. 51:9). Hepr. Siksi hän puhui iisopista. Jokainen niistä puhui myös ennakoivasti Herran Jeesuksen ristin uhrista ja hänen verensä tuomasta pelastuksesta ja puhdistuksesta. Yksi sotilaista kuitenkin työnsi keihään hänen kylkeensä, ja haavasta vuoti heti verta ja vettä” (Joh. Älköön kukaan teistä menkö kotinsa ovesta ulos ennen aamua” (2. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen” (Gal. Lunta valkeammaksi Kolmannen kerran iisoppi mainitaan säädöksessä, jonka mukaan punaruskea hieho oli teurastettava ja poltettava kokonaan niin että rovioon lisättiin mm. oksat veden yläpuolella teurastetun linnun vereen. Moos. Niinpä myös Jeesuksen ristinkuoleman yhteydessä puhutaan iisopista: ”Siellä oli astia täynnä hapanviiniä. Voisi jopa sanoa, että iisoppi on anteeksiantamuksen väline, sillä siihen liittyvät Jumalan sanan lupaukset. Kaikissa näissä raamatunkohdissa iisoppi liitetään suoraan synnistä puhdistumiseen ja pelastukseen. Daavid aivan ilmeisesti ajatteli sitä, mitä Mooseksen kirjat puhuvat iisopista. Ottakaa sitten kimppu iisoppia, kastakaa se vatiin laskettuun vereen ja sivelkää verta oven kamanaan ja molempiin pieliin. Ylösnousemus merkitsi synnin kahleiden murtumista. Tätä vedensekaista verta hän pirskottakoon puhdistettavan päälle seitsemän kertaa. Sellaisesta vedestä käytetään Raamatusta myös nimitystä elävä vesi. Ihmisen pelastuminen kuolemalta ja siirtyminen elävien kirjoihin edellytti viattoman kuolemaa. Nyt onkin jo helpompi ymmärtää, mistä syystä Daavid sai syntinsä anteeksi. Jeesus joi viinin ja sanoi: ’Se on täytetty.’ Hän kallisti päänsä ja antoi henkensä” (Joh. Ehkäpä Paavalilla oli tämäkin tapaus mielessä, kun hän kirjoitti lain orjuuteen ajautuneille galatalaisille: ”Vapauteen Kristus meidät vapautti. Voisimme jopa sanoa, että Daavid iisopista puhuessaan todellisuudessa vetosi Jeesuksen Kristuksen ristinkuolemaan, jonka esikuvia kaikki VT:n syntija puhdistusuhritkin ovat. Verta ja vettä Jeesuksen uhrikuolema merkitsi sitä, että häneen turvautuva ihminen on päässyt vapaaksi lain täyttämisen kahleista. Nämä raamatunkohdat ovat siis taustalla, kun Daavid puhuu iisopilla puhdistamisesta. 34 |. 5:1). Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä.” Tärkeän yksityiskohdan taivaasta ja virtaavasta vedestä kertoo myös Ilm. Mutta ei siinäkään vielä kaikki, sillä Mooseksen laki määräsi, että verensekaisessa vedessä oli kasteltava myös iisopin oksia, joiden avulla verensekaista vettä oli pirskoteltava parantuneen päälle. Häkkiin suljettu lintu saa liidellä vapauteen. Sen jälkeen tuhkasta voitiin valmistaa puhdistusvettä niiden puhdistamiseksi, jotka olivat menettäneet rituaalisen puhtautensa. Virtaavalla vedellä täytettyyn astiaan oli sekoitettava uhrilinnun verta. Veren sivelyssä ovenpieliin oli käytettävä iisoppia. Julistettuaan spitaalia sairastaneen puhtaaksi pappi päästäköön elävän linnun lentämään pois” (3. Sen jälkeen elävä lintu päästettiin vapauteen. 22:1: ”Enkeli näytti minulle elämän veden virran, joka kristallinkirkkaana kumpuaa Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta.” Raamattu yhdistää siis elävän, virtaavan veden suoraan Jumalalta tulevaan pelastukseen. 4:14: ”Joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan. 12:21–22). iisopin oksia
Minulle tärkeä kohta Raamatusta on Jaakobin kirjeestä (1:2-4): ”Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona niitä monenlaisia koettelemuksia, joihin joudutte. Toivon, että tulevaisuudessa voisin tulla yhä lähemmäksi Jumalaa ja sen kautta kasvaa ihmisenä. Siitä huolimatta on syytä pyrkiä täysillä loppuun asti, jottei tekemättömäksi jääneet asiat jää ärsyttämään myöhemmin. Tiedän, että ne eivät hylkää minua, vaikka olisin kuinka vaikeuksissa. Itse olen päättänyt, etten käytä sosiaalisia medioita, sillä ne tuottavat mielelle liikaa stressiä ja eivät lopulta ole aiheuttaneet muuta kuin haittaa. Jumalalle voin tuoda asiani eikä minun tarvitse pelätä. ”Haasteissa tarvitaan kestävyyttä” BENJAMIN TEITTINEN, 16, ORIMATTILA Elämääni sisältyy tällä hetkellä harrastuksia, kuten jalkapallo ja partio, sekä lukio-opiskelua ja ajanviettoa kavereiden kanssa. Myös perhe ja uskonelämä ovat itselleni tärkeitä, sillä ne tukevat kaikkea muuta elämässä tapahtuvaa. Olen todella temperamenttinen persoona, ja partiossa koetut monet epämukavat tilanteet ovat kehittäneet mielen kestävyyttä ja opettaneet, ettei aina ole helppoa tai kivaa. Partio on harrastus, jonka kautta olen löytänyt ystäviä ja kehittänyt monia taitoja. Olisi hienoa vaikuttaa erityisesti muihin nuoriin, joilla on elämässä tai uskon kanssa haasteita. Vaikka syksy on tuonut haasteita, on se tarjonnut myös mahdollisuuksia, joiden kautta olen pystynyt kehittämään itseäni ja luomaan parempaa ilmapiiriä ympärilleni. Minulle turvaa elämässä antavat perhe, seurakunta ja Jumala. Sosiaalinen media on laaja ja sisällöltään kirjava kenttä, hyödyllisesti ja haitallisesti. Tehän tiedätte, että kun uskonne selviytyy koetuksesta, tämä kasvattaa teissä kestävyyttä. Muitakin toimivia vaihtoehtoja on varmasti, mutta jokaisen tulee kysyä, mikä toimii itselle. Mielestäni nuorten kristittyjen tulisi puhua omista ajatuksistaan avoimemmin ja keskustella aikuisen kanssa, joka voisi myös neuvoa ja kertoa miten toimia mietityttävissä tilanteissa. Ja kestävyys johtakoon täydelliseen tulokseen, jotta olisitte täydellisiä ja eheitä, ette vajaita miltään kohden.” n u o r te n ä ä n i Te ks Ti a a po a n tt o o r a ku va ko Ti al bu m i | 35
Kutsumuskasvattajat uuden alun edessä 36 | TeksTi ja kuvaT kirsi-klaudia kanGas
Pariskunta ajelee Kuusamon Saapunkiin perjantai-iltaisin ja palaa Oulun kotiin myöhään maanantaina. – Teemme nyt kevennettyä työviikkoa Oulun kristillisellä koululla, jotta saamme pehmeämmän laskun opetushommista matkailuyrittäjiksi. Anne kertoo. Anne ja Petri Ojala ovat saaneet nähdä unelmiensa toteutuvan. Luokanopettajana aikaa jää myös matkailuyrittäjyyden opetteluun. Lomamökit ja niiden ympäristö vaatii vielä pitkään kunnostusta ja raivausta. Hän on suunnitellut jatkavansa vielä muutaman vuoden luokanopettajana, sillä hän nauttii työstään. Oulun kristillinen koulu jatkaa kasvuaan. Elämäntyöstä luopuminen eläkeiän kolkutellessa tuo heille mukanaan uudet haasteet Kuusamossa. K a h d e n s a dan kolmenkymmenen k i lomet r in m e t s ä i n e n taipale Oulusta Kuusamoon on tullut Anne ja Petri Ojalalle enemmän kuin tutuksi. Rehtorina mitä moninaisimmat byrokratian kiemurat ja hallinnolliset tehtävät söivät suurelta osin myös hänen vapaa-aikansa. | 37. Petri Ojala on yksi kyseisen koulun perustajajäsenistä ja toimi sen rehtorina kaksitoista vuotta. Annen vanhempien lomamökkejä vuokraavasta yrityksestä siirtyi kolme hirsimökkiä Ojalan perheelle pari vuotta sitten
Hänelle suurin palkka on ollut oppilailta tullut palaute henkilökunnalle. Yhdistys jätti 2008 opetushallitukselle perusopetuksen järjestämislupa-anomuksen, joka heille myönnettiin määräaikaisena seuraavana vuonna. Koulussa on kaksikymmentäneljä opettajaa ja lähes saman verran muuta henkilökuntaa, Petri luettelee. – Oppilasmäärän kasvu ja oma koulurakennus ovat olleet unelmien täyttymys koko henkilökunnalle. Nyt heitä on noin 250. Toinen kertoi kokeneensa, että hänet oli vihdoin otettu tosis” Laajennussuunnitelmat ovat pitkällä.” 38 | Anne kertoo, että hänen uskoontulonsa oli hänen isälleen kova paikka.. – Hirsirunkoinen moderni rakennus sisältää alaja yläkoulun sekä esikoulun ja päiväkodin eli yhteensä yli kolmesataa lasta. Kaikki kuuluvat omalla erityisosaamisellaan samaan kasvattajatiimiin. Ennen uuteen kouluun siirtymistä oppilaita oli 163. Laajennussuunnitelmat ovatkin jo pitkällä. – Eräs kertoi itsetuntonsa vahvistumisesta kuin olisi saanut kasvot täällä. Kaikki alkoi vuonna 2004, kun joukko uskovia perusti kristillisen koulun kannatusyhdistyksen Oulussa. Jokainen sai osallistua koulumme ja päiväkotimme suunnitteluun, Petri iloitsee. Kaikkia oppilaspaikkaa hakeneita ei ole voitu ottaa, koska oppilaita ei mahdu enempää, vaikka lisää luokkatiloja on vuokrattu muualta. Koulu kasvaa ja kasvattaa Oulun kristillinen koulu avasi uuden rakennuksen ovet 2021 Toppilansaaressa. Yhdistyksellä on myös Maikkulan kaupunginosassa päiväkoti Toivo. Oppilasmäärän kasvaessa yhdistys vuokrasi Oulun kaupungin lakkauttaman Välivainion koulukiinteistön, joka sekin kävi pian ahtaaksi, Petri Ojala muistelee. Miehensä työnäky tarttui vähitellen myös Anne Ojalaan. – Koulu käynnistettiin parin opettajan ja yhdeksän lapsen voimin. Hän hankki lastenohjaajan pätevyyden ja toimii koululla koulunkäynnin ohjaajana sekä aamuja iltapäivätoiminnan ohjaajana. Henkilökunta koostuu useiden kristillisten seurakuntien ja uskontokuntien jäsenistä
Byrokratia ei tapa kutsumusta Oulun kristillisellä koululla opetetaan uskontoa kaikilla vuosiluokilla kaksi tuntia viikossa, kun määrä kunnallisissa kouluissa on yksi tunti. Siitä huolimatta Jumalalta saatu elämäntehtävä on säilynyt selkeänä. saan, ja kolmas iloitsi ystävistä, joita hänellä ei aikaisemmin ollut. Etenkin kesäajat olivat alkuvuosina tiivistä opetussuunnitelmatyötä yötä päivää määräaikojen painaessa päälle. He ovat valmistautuneet uusiin tehtäviin Kuusamossa jo parin vuoden ajan. Pariskunnan edessä on pian virallinen eläkeikä ja sitä myötä luopuminen pitkäaikaisesta työstä. Vartuttuaan hän jäi jatkamaan tilalla maanviljelyä ja karjanhoitoa. – Isäni palasi sotien jälkeen lapsena evakosta poltetulle kotitilalle, jossa perhe asui aluksi riihessä. Ojalat ovat vähitellen | 39 ” Kylä on historiallista saamelaisaluetta.” Petri toimi 12 vuotta Oulun kristillisen koulun rehtorina.. Maatalouden kannattavuuden hiipuessa yritteliäs mies keksi hankkia lisätuloja vuokrattavista lomamökeistä. Innostus on kuitenkin säilynyt monissa kiperissä tilanteissa ja byrokratian rattaiden hyrskeessä, vaikka uupuminenkin on tullut tutuksi. Todellisuudessa unelman toteutuminen on vaatinut heiltä ja muilta vastuunkantajilta lukemattomia työtunteja, joita ei ole voinut rahassa tulouttaa. Sydämet avoimina kohtaamisille Kuusamon pohjoispuolella sijaitseva Saapungin kylä on historiallista saamelaisaluetta. Ojalat kertovat koulun tarinaa innostuneesti. Alkuperäisasukkaiden elanto tuli metsästä, pelloista, karjasta ja järvestä. – Saapunkijärven Lomat on perheyritys, jossa kaikki viisi aikuista lastamme ovat osakkaina, Anne selvittää. Lasten kanssa voidaan keskustella avoimesti uskonasioista, hengelliset aamunavaukset ja kirkkovuoden juhlat kuuluvat arkeen
Selkeä uskoontulorukous toi viimein rauhan. – Uusin hankintamme on samalla kylällä vuosi sitten myyntiin tullut upea Villa Saapunki, jossa haaveilemme aloittavamme jossakin vaiheessa monenlaisia kristillisiä tapahtumia. – Sen jälkeen pahinta perhehelvettiä kesti vielä puoli vuotta, kunnes isänäiti varoitti poikaansa koskemasta minuun. Anne joutuikin ajoittain karkaamaan hengellisiin tilaisuuksiin. Hän alkoi lukea sitä luvun päivässä – Ihmettelin, kuinka kiinnostukseeni vastattiin näin konkreettisesti, vaikka en ollut kertonut siitä kenellekään. Anne oli ollut pitkään levoton ja hämmentynyt. Väkivallan varjosta vapauteen Annen vahvasti vasemmistolainen isä ei aikoinaan olisi voinut arvata, että lomamökit voisivat tulevaisuudessa palvella Jumalan valtakunnan asiaa. Irrottautuminen siitä ei tule olemaan helppoa. Saapungin kylällä tuikkivat jouluvalot lumisilla pihoilla. Eräänä päivänä nuori mies sai yllättäen lahjaksi Uuden testamentin joltakin asiakkaalta. 18-vuotiaana Anne haki öisin hyllystä salaa vanhempiensa vihkiraamatun ja luki sitä. Myöhemmin menin mukaan kuntoilevaan raamattupiiriin. Ojalat valmistautuvat vastaanottamaan joulun viettoon tulevaa omaa perheväkeään sekä palvelemaan kaamoksen rauhaa ja revontulia katsomaan saapuvia mökkivieraita. Monet sekulaarit vanhemmat suosivat kristillisiä kouluja niiden turvallisuuden ja eettisesti kestävien maailmankatsomuksellisten arvojen takia. Isä suhtautui aluksi erittäin vihamielisesti tyttärensä kiinnostukseen uskonasioita kohtaan ja laittoi tämän kotiarestiin. lisää tietoa www.oukris.fi ” Anne haki salaa Raamatun.” ” Monet oppilaista jäävät rukouksiin.” 40 |. Hän heräsi hengellisille asioille työskennellessään opiskeluaikoina kesätöissä divarissa, jossa uskonnolliset kirjat alkoivat kiinnostaa häntä jostakin syystä. Ojalat avioituivat 1986. Annen isän vastahankaisuus lientyi vasta, kun hän tutustui Annen tulevaan puolisoon Petriin. Monet heistä ovat jääneet mieleen ja rukouksiinkin. Lapset jäävät mieleen ja rukouksiin Petri Ojalan elämän suunta kasvattajana valkeni, kun hän oli perheensä kanssa Missionuorten järjestämässä aktiossa Baltian maissa 1998. Ojalat ovat avoimia monenlaisille ideoille kuten retriiteille, avioparileireille ja muullekin toiminnalle, joka on sopusoinnussa heidän kristillisen vakaumuksensa kanssa. – Jotkut hankalimmista oppilaista ovat palanneet aikuistuttuaan pyytämään anteeksi käytöstään ja kertomaan, miten koulumme auttoi heitä vakaalle pohjalle, Ojalat kertovat tähtihetkistä. – Kotien henkinen tuki, isien ja äitien osallistuminen vanhempaintoimintaan sekä esirukoukset ovat tärkeitä, jotta voimme ammattikasvattajina auttaa lapsia nousemaan siivilleen, Petri Ojala selventää. Anne ja Petri Ojala rakastavat työtään lasten ja nuorten parissa. He yöpyivät Helsingin kristillisessä koulussa, jossa hänen käteensä osui mainos kristillisen kasvatuksen kurssista Savonlinnassa. Ojalat ovat iloisia kaikenlaisista taustoista tulevista lapsista, jopa muslimeista, joita koulussa on myös ollut. Usko kasvoi minuun pala palalta kaksi vuotta kestäneen prosessin aikana. He toivovat, että uskovat vanhemmat laittaisivat enenevässä määrin lapsiaan kristillisiin kouluihin, joita on Suomessa tällä hetkellä kuusitoista. Mies koki löytäneensä elämäntehtävänsä. Hän sanoi, että tytär on Jumalan siunaama. Myöskään Petri ei ole kotoisin uskovasta perheestä. uusineet yli kolmekymmenvuotiaiden mökkien keittiöt, saunat, pesutilat ja eteiset sekä lisänneet lämpöeristystä. He ovat saaneet nähdä satojen lasten kehittyvän murrosiän kuohuista eteenpäin. He haluavat palvella ihmisiä lämmöllä ja aidosti kohdaten
Näin ollen käännös ”sisällisesti teissä” kuulostaa ongelmalliselta, koska fariseukset taisivat kuitenkin olla juuri niitä, joissa Jumalan valtakuntaa ei ollut. Lähetä kysymyksesi meille osoitteeseen elama@perussanoma.fi. Vastaajana on tällä kertaa teologian tohtori Eero Junkkaala. Mikä tämä valtakunta oikein on, ja onko se jossain nähtävissä. Niinpä asiaa pitää pohtia asiayhteyden kautta. Mitä Jeesus tarkoittaa sanoessaan Jumalan valtakunta on ”teidän keskellänne” ja vanhan käännöksen mukaan ”sisällisesti teissä” (Luuk. Kreikankielisen Uuden testamentin alkukielen mukaan molemmat käännöstavat ovat kielellisesti oikeita: teissä ja teidän keskuudessanne. Molemmat käännökset ovat siis oikeita. 4:17). 17:21) asiaa kyselevät fariseukset. Uusi suomalainen – ja varsin hyvä – käännös UT2020 ehdottaa kuitenkin paluuta aiempaan tulkintaan ja kääntää: ”Jumalan valtakunta on näet teissä”. Todellakin kahdessa eri raamatunkäännöksessä asia on ilmaistu eri tavoin Jumalan valtakunnan läsnäolo. Jumalan valtakunta tai taivasten valtakunta on hyvin keskeinen käsite Jeesuksen opetuksissa. 17:21). Luukkaan evankeliumin kyseisessä kohdassa (Luuk. k ys y m ys & v a st a u s | 41. Hänen ohjelmajulistuksensa oli: ”Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle.” (Matt. 8:9–10). MIK Ä ASK ARRUTTA A. Niinpä tulkinta kallistuisi muotoon ”teidän keskellänne”. Alkuseurakunta näet opetti, että ”Kristus on meissä” (Room. . Jos ajattelemme, että lausetta ei suunnattu fariseuksille vaan yleisesti kuulijoille, jotka pohtivat, onko valtakunta ihmisen ulkopuolella vai sisäpuolella, oikea vastaus on, että ainakin sisäpuolella
Malikin mukaan julkisella kentällä toimii laaja ekosysteemi, jonka ainoana tehtävänä on voimistaa päivän otsikoiden avulla mitä tahansa moraalipaniikkia, mitä joku ikinä keksiikin somessa synnyttää. Ideologisesti virittyneen nettikansan valmius hysteeriseen somekauhuun on korkea. Yhdysvalloissa Kissoista, kääpiöistä ja woken kuolemasta p ie n tä p u h e tt a Te ks Ti ti m o es ko la ku va is to ck 42 |. Kohu oli tietenkin keksitty, eikä koulussa lopulta kukaan väittänyt olevansa kissa. . Ystävät alkoivat mollata häntä, ja opettaja yritti turhaan vedota oikeuteen kokea oma identiteettinsä. Ainakin lehtien mukaan. Samaan aikaan kuitenkin voimistuu ”wokeväsymys”, woke-weary. Kun Britanniassa koulutyttö identifioitui kissaksi, muunlajisuuden suvaitseminen ei ottanut onnistuakseen. Kyse oli ollut tyttöjen lörpöttelystä. Toimittaja Nesrine Malik kiinnitti huomiota siihen, miten nopeasti huhu uuden identiteetin syrjimisestä levisi sosiaalisen median kautta paperimediaan. Kun kohua tuottaa vetoaminen erilaisiin ”eibinäärisiin” identiteetteihin, tuo kenttä kattaa helposti myös kissat
Kulttuurisota on muuttunut varsinaiseksi sodaksi, jossa nuori wokekansa kannattaa aseellista vastarintaa ja kantaa jopa Isisin lippuja. Finglishin kielellä: ”bad for business”. Tiedostava progressiivisuus on poliittista. Se on varsin korkea naisten testosteronitasoksi”. Historia halutaan kirjoittaa satujenkin osalta uusiksi. Siinä Lumikki on värillinen feministi, joka suunnittelee merkittävää uraa itselleen. Woke ei olekaan kuolemassa. Tämä jako kulkee myös luterilaisen kirkon keskellä. Juuri kellään ei ole ollut myönteistä sanottavaa ennakkomainoksista, ja traileri keräsi pian miljoona ”dislikea”, paheksuvaa klikkausta. Tässä järjenvastaisessa kuvitelmassa unohtuvat niin burkhat kuin islamin tosiasiallinen patriarkalismi. Harva osasi kuitenkaan ennustaa, että woke vaikuttaa suurvaltapolitiikkaan. Taistelussa olennaista on vaihtaa roolit ja liittää marginaaliryhmien edustajat kuvaan. Median mukaan nyt keskustellaan ”testosteronirajasta, joka on viisi nanomoolia verilitraa kohti. Sen sijaan se toteuttaa kulttuurivallankumousta. Prinssikään ei ole prinssi, eikä uusi Lumikki ole siivooja. Ranskan vasemmistosta opittu woken ideologia solahtaa tähän kahtiajakautuneeseen maailmaan helposti. No onko sukupuoli sosiaalinen rakenne. Kyse ei todellakaan ole ilmoitusasiasta. Kun Hamas hyökkäsi Israeliin, monien kommentaattoreiden oli aluksi vaikea ymmärtää, miksi sekä Euroopan suurkaupungeissa että Yhdysvaltain yliopistokampuksilla ruvettiin nopeasti pitämään Hamasia tukevia mielenosoituksia. Lontoossa suurimmat kulkueet keräsivät yli sata tuhatta osallistujaa. Lumikki rodullistetaan, patriarkalismia puretaan ja kääpiöt retusoidaan kuvasta. Monet kansainväliset esimerkit kertovat, että ”woke” eli oletettua sosiaalista oikeudenmukaisuutta ajava ideologia on ainakin osittain tiensä päässä. . . Lännen sateenkaariväki tuntuu ajattelevan, että Yhdysvaltoja ja Israelia vastustava militantti islam on oikealla asialla – heidän asiallaan. En tiedä selittääkö tämä suomalaisten lakanoiden myyntikäyriä, mutta Disneyn kohdalla ennuste on karu. Sen vastarinta, resistance, on sama, jota gender-ideologia toteuttaa lännessä. . Ankara julkinen kiista Lumikista Yhdysvalloissa osoittaa, että woken harjoittama postmoderni ympärikääntäminen ei ole juurikaan harkittua. Kohteena on tulossa oleva Lumikki-elokuva, jota myös johtavat lehdet Atlantin molemmin puolin ovat analysoineet. Todellisuudessa miehen ja naisen eroa mitataan tarvittaessa nanomoolin tarkkuudella. Tilanteen paradoksaalisuutta oli vaikea käsittää, vaikka kulkueissa itsessään muutamat muslimit repivät homose k sua a l isuutta edustavia kylttejä ja sateenkaarilippuja marssijoiden käsistä. Arvion esittäjiä yllätti se, että muslimien rinnalla marssi suuret määrät woke-väkeä ja sateenkaarikansaa. Aika näyttää, halkaiseeko tämä kurpitsan. ” Woken naamiot putoavat.” ” Lumikki rodullistetaan.” | 43. esimerkiksi sivusto Nerdrotic, toisin sanoen kulttuurikriitikko Gary Buechler, on kirjoittanut kovaa tekstiä Disneyn woke-siirtymästä. Juuri kukaan Disneyllä ei tainnut panna merkille, että samalla länsimaisesta naisesta tehtiin pilkkaa, siistijöitä kohdeltiin paaria-luokkana, ja kääpiöitä tai ylipäätään lyhytkasvuisia hävettiin. Kääpiöt on muutettu tavallisiksi ihmisiksi, osa pienikokoisiksi, ja edelleen valta-asetelmat vaihdettu. Kuten on nähty, Euroopan vasemmistopuolueet ovat antaneet Suomea myöten tukensa Hamasille. Iskulause ”woke is broke” viestii siitä, että postmoderni gender-ideologia sivuilmiöineen ei ole tuottoisaa. Yhtiössä tiedostava DEI-tasa-arvon politiikka jatkaa patsaiden kaatamista ja muuttaa hahmot. Todellisuudessa vaikuttaa kuitenkin siltä, että he kuvittelevat jopa terroristijärjestöjen toiminnan tukevan heidän hyvin länsimaista identiteettikriisin muotoiluaan. Lehdet kirjoittivat: ”Kansainvälinen yleisurheiluliitto pohtii, sulkeeko se todistettavasti hyperandrogeeniset naisurheilijat pois kaikista yleisurheilulajeista vai perustetaanko heille oma kilpasarja”. Olipa kyse seksuaalisuudesta tai Israelin asemasta, kirkon vasemmisto on Lontoon mielenosoittajien ja Columbian yliopiston nurmikolle leiriytyneiden opiskelijoiden puolella. Vain naamiot putoavat. Kyse on koko ajan ollut uusmarxilaisesta vallankumouksesta, joka hakee uusia yhteyksiä. Tiukemman selityksen mukaan maailma on nyt jakautunut poliittisesti. Olympialaiset todistivat toista
Kataja-Kantolan runous on toisenlaista. ...Ja ystävälle myös :). Välillä hän ammentaa töistään. (Kanttorin päivää) Kataja-Kantolan runous on välillä hauskaakin. Hänen uutuutensa Sata katajaa sisältää sekä poimintoja aiemmasta tuotannosta että uusia runoja. K anttori, säveltäjä ja kirjailija Heini Kataja-Kantola on tehnyt runoja nuoresta asti. Vanhana-runossa kertoja miettii, oliko hän liian vanha saadessaan lapsia: Ei tarvitse vielä rollaattoria kun ottaa tukea lastenrattaista. Se on maailman ainoa ja tärkein juhla sinä kesäisenä lauantaina. Pienestä suurta Heini Kataja-Kantola Sata katajaa Virta Kustannus, 2024 Parhaimmillaan Sata katajaa on hengellisten totuuksien äärellä. On runoutta, jossa rakennellaan pilvilinnoja filosofian lapiolla. On myös runoutta, jossa raportoidaan arjen sattumuksia niin, etteivät tapahtumat viittaa mihinkään suurempiin totuuksiin. – – Pääsiäisen kevätriemu Elämän riemu urut vyöryttävät kiviä Helluntain voima Taivaallinen voima Uusi ilolaulu Pyhäinpäivän syvyys Jumalan pyhyys sellon lohduttava syli Sama Ikuinen Isä Rauhan Ruhtinas puhuu koko vuoden, – – (Herra Harvinainen) petri vähäsarja 44 | Tilaa tueksi raamatunlukulehti HETKINEN • Joka päivälle lukujakso ja opetus • Iso joukko kirjoittajia • Lehden saaja voi myös lukea ja kuunnella e-Hetkistä verkossa HETKINEN 4 nroa/vuosi kestotilaus 28 €, vuositilaus 31 € rll.fi, tilaukset@rll.fi, 045 122 3664 (ma, ti, to klo 10–15) Lue lisää ja tilaa rll.fi RAAMATUNLUKIJAIN LIITTO juuri sinulle kirjoitettu! Ota siis hetki päivästäsi aina ajankohtaisen Raamatun lukemiseen. Se nousee arjesta, mutta runoilija liikuttaa lukijan ajatusta pienestä suurta kohti. Runokirjoja on ilmestynyt viisi. Pyydän siunausta laittaudun juhlamekkoon meikkaan vähän harjoittelen serkkupojan kanssa onnittelen pariskuntaa ihastelen morsiusparia jännitän minäkin toivotan onnea ja siunausta kerron papille vitsin tarkistan askelmerkit soitan parhaani mukaan – – Ei se ole vain lyhyt tilaisuus
Tällainen vaikeneminen on jopa rakkaudetonta. Saarnoja lukiessa muistui mieleeni Olavin lämmin ja hoitava saarnatyyli. On oikeaa lähimmäisenrakkautta varoittaa vaarasta.” (Saamenkielinen messu Oulun kirkkopäivillä 2005, Luuk.16:19-31) Rimpiläisen tyyli on maanläheinen, ymmärrettävä ja elämänmakuinen – ennen kaikkea saarnoissa kuuluu Jumalan tekojen ja armon ihmeellisyys. Rimpiläisen saarnoissa kuultaa läpi taivaskaipuu ja ikuisuus: ”Ajatus vaivan paikasta ei meitä ihastuta. Melkein samoja sanoja käytti Johannes Kastaja Jordan-virran rannalla: ’Ei ihminen voi ottaa mitään, ellei hänelle anneta taivaasta.’ Tämä totuus yhdistää lohen saamisen ja uskon saamisen. Kirjaa voi suositella hartauskirjaksi jokaiseen kotiin. Mutta on epärehellistä vaieta siitä, että toinenkin mahdollisuus on. Miten saa uskon lahjan. Sekä uskon syntyminen että uskossa pysyminen perille asti on antamisessa, Jumalan teko.” Rimpiläinen väitteli tohtoriksi ja toimi kirkkohistorian tutkijana yliopistolla, mutta akateemisuus ei tule saarnoissa läpi sen enempää kielessä kuin sisällössä. Eli Lutherin katekismuksen sanoin: ’En voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Jeesukseen Kristukseen, Herraani, enkä hänen tykönsä tulla.’ – – Tässä Jeesuksen opetuksessa toistuu verbi ’antaa’. Moni kirkkohistorian tutkija on jäänyt kiinni menneeseen tämän hetken ja tulevaisuuden sijaan. Virta voi tempaista Alakönkääseen. Jos joku sanoo, että kaikki pääsevät taivaaseen, niin menekki on taattu. Tietysti meidän tulee toivoa, että kaikki pääsevät taivaaseen. Oikea rakkaus toki vaatii varoittamaan vaarasta. Olennaista ei ole uskon määrä, vaan kohde: Katso, Jumalan karitsa! vesa pirttimaa k ir ja -a r v io it a ” Tärkeintä on päästä perille – vaikka lyötynä.” | 45 Olavi Rimpiläinen: Sanallasi ravitset – Eläkeläispiispan saarnoja Väyläkirjat 2024. Ei se ole ottamisessa V eijo Koivula on tehnyt suuren palveluksen kootessaan uuden Olavi Rimpiläisen saarnojen kokoelman. Kirjassa toistuu ajatus ”vähässä sinä olet ollut uskollinen”. ”Avainkysymykseksi muodostuu siis uskon lahjan saaminen. Se voisi olla menoa. Tenossa mahtavan Alakönkään yläpuolella on voimakas Piltamon koski. Ei se ole ottamisessa, vaan antamisessa. Sinne ei turisteja yksin lasketa lohta uistelemaan. Pikemminkin pahastumme siihen. Tärkeintä on päästä perille – vaikka lyötynä ja raihnaisena. Vakavasti paikalliset varoittavat Piltamosta. 10:22–30). Ihmisten tavoittelema suuruus ja näyttävyys edustaa kuolemaa ja katoavaa maailmaa. Itseäni kosketti erityisesti Boråsin evankeliumijuhlien opetus (Joh. – Vanha saamelainen Tenojoen varrelta antoi pätevän vastauksen: ’Lohi ei ottamisessa, se on antamisessa’. Silloin yhteys löytyy – ja armo virtaa synnyttäen pieniä alkuja ja puroja. Hän opastaa kristittyjä vertaisuuteen – lähestymään toista oman rikkinäisyyden ja heikkouden kautta eli alatietä
sa m a st a p e r h e e st ä Mika Poutala, 41 • Kansanedustaja, yrittäjä, olympiaurheilija • Valittiin Suomen Urheilugaalassa Vuoden esikuvaksi 2016 • Harrastaa liikuntaa, sekä puuja nahkatöitä • Perhe: Aviovaimo ja kolme lasta Markus Poutala, 43 • Sähköasentaja • Vapaaehtoistoiminnassa seurakunnassa, muun muassa musiikissa • Puutarhapuuhastelija • Perhe: Aviovaimo ja kaksi lasta k e it ä . TeksTi ulla-maija lammi-ketoja kuva sari savela 46 |
Ehkä eniten Markusta ärsytti se, kun halusin olla mukana hänen kaveriporukassaan. Olemme molemmat käsillä tekijöitä. Itse olen impulsiivinen, joten Markukselta olen oppinut rauhallisuutta, maltillisuutta ja organisointikykyä. Välillä oli aikoja, ettemme pitäneet tiiviisti yhteyttä. Kaikessa urheilemisessa ja tekemisessä minulla oli aina kova halu olla veljeäni parempi. Innostava ja maltillinen mika & markus poutala. Kun soitimme äidille asiasta kesken hänen työpäivänsä, hänellä oli hyvin käytännöllinen ohje: työkalut esiin ja pohtimaan, miten reikä ovessa saadaan paikattua. Enää se ei ärsytä, meillä on paljon yhteisiä ystäviä. Emme edelleenkään soittele toisillemme ”voitko rukoilla puolestani”-puheluita. Ei riitamme mitään maata kaatavia olleet. Kun olin seitsemän, isämme kuoli hetken sairastettuaan 30-vuotiaana. Olen paikannut aukkoja kyselemällä asioista ja tapahtumista juuri Markukselta ja äidiltäni. Olin alakoululainen, kun Markus kaverinsa kanssa perusti bändin. TeksTi ulla-maija lammi-ketoja kuva sari savela Olemme molemmat luotettavia, järjestelmällisiä ja tykkäämme aikatauluista. Vinkkaamme toisillemme Spotifysta löytämistämme uusista kappaleista. Itse revin kaapit heti irti ja alan vasta sitten suunnitella, mikä vaihe tulee vastaan seuraavaksi. Jollakin massalla sitä sitten yhdessä nöyrästi paikkailtiin. Lapsuudenperheessämme ei hirveän paljon puhuttu tunteista tai käyty sen kaltaisia syvällisiä keskusteluja. Olemme molemmat aktiivisia seurakunnassa. Olen eri elämänvaiheissa mennyt positiivisella asenteella eteenpäin ja ottanut uusia haasteita vastaan. Markus on koko ikänsä ollut samassa työpaikassa, minä olen ollut huippu-urheilija, yrittäjä ja nyt poliitikko. Markus hoitaa omassaan musiikkipuolta ja minä omassani teen toisinaan juontoja. Markus tekee keittiöremonttia laatimansa tarkan etukäteissuunnitelman mukaan. Isän kuoleman jälkeen Markus otti tosi paljon isonveljen roolia. ”Kyllä minä ihmettelin, miten sinä tuohonkin uskalsit lähteä”, hän on toisinaan sanonut. Kilpailuhenkisyyteni tuli esille jo varhain. Markus on kannustanut minua läpi urheilu-urani ja elämäni, lähetellyt viestejä ja elänyt mukana. Luistelimme molemmat ja kuljimme yhdessä bussilla Oulunkylään Helsingin Työväen Luistelijoiden treeneihin. Kerran tosin nahistelussamme oli selkeä seuraus. Kumpikaan meistä ei varmaan voisi ajatella tekevänsä toisen tapaan. Pitkän ruinaamisen jälkeen minut valittiin valomieheksi. Siksi minulla on tosi vähän muistikuvia tuolta ajalta, yksityiskohdat ovat pyyhkiytyneet pois. Markus lähti kotoa jo piakkoin tultuMika kertoo: | 47 Työkalut pysyvät veljesten Mika ja Markus Poutalan käsissä, vaikka remontin toteuttamistapa onkin erilainen. Välillä nahisteltiin milloin mistäkin, leluista ja kavereista. Rakentelemme ja remontoimme mielellämme. Muutimme silloin Helsingin Kalliosta Malmille. Halusin kovin päästä siihen mukaan. Markus otti aseekseen sählymailan ja löi sillä varoitukseksi oveen, johon tuli aikamoinen kolo. Olemme molemmat aika aktiivisia toimijoita ja autamme konkreettisesti toisiamme, kun tarve on. Musiikkimakummekin on sama
Mika myi niitä kavereilleen tai teki niiden avulla vaihtokauppoja. Mikassa on parasta rohkeus elämää kohtaan. Pikaluistelua aloimme harrastaa yhtä aikaa. Jos tarvitsen jossakin apua, hän lähtee, vaikka keskellä yötä auttamaan. aan täysi-ikäiseksi ja minäkin kohta armeijan jälkeen. Leikimme paljon ulkona, kirkonrottaa ja muuta. Aina olemme olleet läheisiä, vaikka välillä yhteydenpito ei niin tiivistä ole ollutkaan. Pienestä saakka hän on ollut yrittäjähenkinen. Skeittiramppi sattui olemaan kotiamme vastapäätä kadun toisella puolella. Siinä alettiin heti temppuilla. Kun takamus kipeytyi, haettiin kotoa tyyny ja teipattiin se pehmikkeeksi. Kauan sitten, valvotun yön jälkeen ajaessani työpaikalle huusin autossa Jumalalle: ”Etkö ymmärrä omaa parastasi, menestys toisi sinulle kunniaa!” Mika oli silloin tosi niukasti hävinnyt olympiamitalin. Yhteisellä Lohjan mökillä riittää kaikenlaista puuhaa. Joku oli lukenut hänestä kirjoitetun jutun, ja siitä minun oli helppo jatkaa. Kavereitteni kanssa yritimme tihrustaa: Onko tuo Mika, joka seuraavaksi luistelee. Mika on rohkeasti ja avoimesti kristitty. Olen ylpeä hänestä, hänen urheilu-urastaan ja kaikista saavutuksistaan. Mika innostuu helposti, elää hetkessä, on rohkea ja päättäväinen. Hänen takiaan minullekin on avautunut mahdollisuus todistaa. Siirryin enemmän musiikin pariin. Hän saattaa etsiä pitkäänkin jotakin mieltymykseensä sopivaa esinettä tiettyyn kohtaan kodissaan, ja jos ei löydä niin tekee sen itse! Varsinaisia riitoja meillä ei ollut, sellaisia junioreitten kinasteluja tai härnäämistä. Pääsimme sitä kautta seurakunnan yhteyteen. Meillä on yhteisiä ystäviä niiltä ajoilta asti. Meillä oli yhteinen huone ja siinä kaksi eri linjaa: Toisella puolen sänky oli pedattu ja toisella ei. Mikan takia saan positiivisesti jännittää paljon, kilpailuissa ja vaaleissa. Pelasimme myös jääkiekkoa. Minun puolellani pöydässä tavarat olivat järjestyksessä ja Mikalla hujan hajan. Elämä muuttaa meitä ja nykyään Mika on sisustajana esteetikko. Lopetin luistelun, koska selkäni ei kestänyt. Meillä on hyvä tilannetaju, osaamme heittää letkautuksia sopiviin kohtiin. Kun sitten remontoimme yhdessä, kummankaan ei silti tarvitse neuvoa toista. Mika (vas.) ja Markus Poutala. Oulunkylässä me aina treenien jälkeen syöksyimme tekojääradan reunustoille etsimään kiekkoja, jotka olivat omistajiltaan pelien tuoksinassa kadonneet kinoksiin. ” Mika on minua spontaanimpi.” Markus kertoo: 48 |. Äiti ilmoitti meidät Saalemin poikapartioon ja pian siellä alkoi käydä puolet taloyhtiömme pojista. Välttelemme edelleen konflikteja eikä suhteessamme ole ollut koskaan suurta draamaa. Niillä laajensimme piiriämme kodin ulkopuolella ja paikat viiden kilometrin säteellä tulivat tutuiksi. Se on ollut iso asia elämässämme. Perustimme kavereitteni kanssa bändin, mutta se ei ollut se, jossa Mika valomiehenä heilutti taskulamppua taustalla, vaan vähän jo edistyksellisempi. En itse aloita mitään hommaa, jos en tiedä, mitä teen. Hän aloittaa jo uutta, vaikka edellinen ei olisi tullut vielä päätökseen. Mika on minua huolettomampi ja spontaanimpi. Silloinkin Jumalalla oli kaikki kontrollissa ja hän näki paljon kauemmas. Isän kuoleman jälkeen muutimme Malmille, Mika meni koulussa ykköselle ja minä kolmannelle. Hän on uskollinen Jeesuksen seuraaja. Muistan vielä ajan, kun telkkarissa eri kanavat näkyivät pieninä ruutuina. Vaikka elimme yksinhuoltajaperheessä, Kelan lapseneläketuella saimme ostettua meille uudet maastopyörät. Kumpikin elimme tahoillamme, minulla oli paljon kisareissuja ja asuin välillä Kanadassa. Mikalle haluan aina ensiksi kertoa, jos on jotakin uutta kerrottavaa. Nyt kun molemmilla on lapsia, myös isyys on lähentänyt meitä. Hänellä on usein monia projekteja kesken. Hän yleensä saavuttaa sen, mitä tavoittelee. Voin luottaa Markukseen sataprosenttisesti
Miksi. Puhe kansankirkosta on muuttunut historian tarinaksi, vaikka luterilaiset ovat edelleen ylivoimaisesti suurin uskonnollinen ryhmä ja kirkko suurin vapaaehtoinen organisaatio maassamme. He ylistivät kristinuskon vaikutusta Suomessa: ”Kaikki hyvä on kasvanut teillä kristillisen uskon hedelmänä!” Ehkä vähempikin kehu riittäisi, mutta totta on se, että monien maallistenkin yhteisöjen perusarvot kasvavat kristilliseltä pohjalta, koska humanismin ja liberalismin – yhteiskuntamme maallisen arvotaustan – perustana on kristinuskon opetus ihmisyydestä, lähimmäisistä ja vastuusta luomakunnasta sen viljelijänä ja varjelijana. Kuoleman vääjäämättömyys ja Venäjän uhka ovat aina lähellä, jos on vaarana heittäytyä liian kevytmielisiksi. Se on kaikkien poliittisten ryhmienkin perusarvo ja lähtökohta. Jospa Suomi-lähetyskentällä voisimme kertoa viestiä elämän lahjasta ja Jumalan armosta, rakkauden ja hyvyyden voiman ihmeellisestä suojasta, joka ympäröi meitä aivan niin kuin jo esivanhempiamme. Historia on ollut ankara niin kansakunnan tasolla kuin yksityisten ihmisten elämässäkin. Joudummeko hukkateille, jos alamme hiukan iloitakin elämästä. Se voisi lisätä luottamusta, jonka toinen nimi on usko. Meidät on opetettu siihen, että ”vaatimattomuus kaunistaa”. Tiesin että täällä Helsingissä jäsenmäärä heikkenee, mutta toivona ovat syrjäseudut, joihin maallistuminen ei pure. Se ei enää pidä paikkaansa. Tämä on täysin vastakkainen asenne verrattuna esimerkiksi amerikkalaisiin, joita voi perustellusti pitää arvopohjalta kristillisenä kansakuntana – monista puutteista huolimatta. Meidän on ollut vaikea iloita elämän lahjoista – onkohan synkkyys yksi syy haluttomuuteen osallistua kirkon elämään. Tapasin muutama viikko ennen tätä pohdiskelua kaksi afrikkalaista kirkonmiestä, tansanialaisen piispan ja namibialaisen kirkkojen neuvoston pääsihteerin. Pikemminkin vähättelemme kansainvälisiä mittauksia suomalaisten onnellisuudesta ja maamme saavutuksista inhimillisen kehityksen alalla. Afrikkalaiset ystävät ihmettelivät vain yhtä asiaa: miksi te suomalaiset ette ole ylpeitä siitä, miten olette kyenneet toteuttamaan kristillisiä arvoja maanne rakennustyössä – tuntuu että te pikemminkin häpeilette sitä tai ainakin pidätte kristillisen taustanne visusti yksityisasiana, josta ei ole sopivaa puhua. Täällä on lisäksi ateistisia ryhmiä, jotka taistelevat sinnikkäästi kristinuskoa vastaan. Ei ole sopivaa kehua itseään eikä siksi oikein omaa maataankaan. | 49 k o lu m n i Suomi lähetyskenttänä P appimme aloitti yhtenä syyssunnuntaina saarnansa dramaattisesti: kirkkoon kuuluvien osuus suomalaisista on nyt nelosella alkava luku – kristillinen Suomi on muuttunut lähetyskentäksi, kun enää alle puolet kansakunnasta kuuluu kirkkoon. Tämä panee miettimään, mikä on muuttunut. Kukapa haluaisi kuulla koko ajan kielteistä viestiä koskipa se maailmaa tai ihmistä itseään. Mutta ajatellaan positiivisesti: lähetystyön lähtökohdat ovat siis varsin hyvät Suomessa. Te ks Ti ta pa n i ru o k a n en ku va sa ri sa v el a kirjoittaja on teologian maisteri ja päätoimittaja emeritus.. Meillä alatien kulkijoiden joukossa ei menestyksen teologia menesty
18: 32. Kal an sis uks iss a, Joo na 2:2 . Sam . Milloin Joonan kirjassa kerrotaan Joonan ensimmäisen kerran rukoilleen. 50 |. ” 1. 7:6 0. 59: 2. r a a m at tu v is a la aT in u T ti m o ju n k k a a la ku va is to ck la aT in u T pe k k a h a rn e Elämä-lehden seuraava numero ilmestyy 8.1.2025 R aamattuvisassamme on kysymyksiä kymmenen, joukossa helppoja ja visaisempiakin. Ketkä Uudessa testamentissa mainitut henkilöt noudattivat Jeesuksen kehotusta rukoilla vainoojiensa puolesta. 10 . Tek opy hie n tav ast a esi int yä ihm isi lle ruk oill ess aan ja pak ano ide n san oje n lat ele mis est a, mon isa nai suu des ta. 1. 9:2 -3) , jok a kui ten kin vai nos i Paa val ia. t. 6:5 ,7. ”En tä jos sie ltä löy ty y kym men en. Kenestä sanotaan, että kun hän oli rukoillut ystäviensä puolesta, Jumala käänsi hänen kohtalonsa. 7. Pie t. Kymmenen kysymystä Raamatusta Kuinka pitkään Abraham tinki Jumalalta, että tämä säästäisi Sodoman, jos sieltä löytyy vanhurskaita. ”Ju mal a, ole min ulle syn tis elle armol lin en. 8. 3:7 . Hän keh ott aa elä mää n vai mon kan ssa ym mär täväi ses ti ja oso itt am aan täl le kun nio itu sta . Ehk ä myö s Paa val i, jok a san oo, ett ä hän ellä oli syd äm ess ään niin suu ri tus ka om an kan san sa puo les ta, ett ä hän soi si ole van sa its e ero tet tu Kri stu kse sta , jos se aut tai si hän en kan saa nsa (R oom . Kor . ”Ei , vaa n tei dän rik kom uks enn e ero tta vat tei dät Jum ala sta nne . Kym men een . Millaisesta rukouksesta Jeesus varotti opettaessaan vuorisaarnassa rukouksesta. Job ist a, Job 42: 10 . 5. 9. Kuka sanoi: ”Enkä minäkään voi tehdä sellaista syntiä Herraa vastaan, että lakkaisin rukoilemasta puolestanne.” Kuinka jatkuu Jesajan kautta tullut Herran sanoma, joka alkaa näin: ”Ei Herran käsi ole lyhyt pelastamaan eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan.”. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 va sta uk set : 1. Järjestä perheen kesken tai raamattupiirissä Raamatun tuntemuksen kertaus tietovisan muodossa. 12. Mitä rukoili se publikaani, josta Jeesus sanoi, että hän meni kotiinsa vanhurskaana. Moo s. Teemana on tällä kertaa rukous. Ain aki n Jee sus its e ris till ä Luu k. 3. 6. 4. ” Jes . Voi ma tul ee täy del lis eks i hei kko ude ssa .” 2. 2. 23. Mitä Pietari kirjeessään kehottaa miehiä tekemään, ettei mikään tulisi heidän rukoustensa esteeksi. Vastaukset löytyvät sivun alareunasta. Mitä Herra vastasi Paavalille, kun tämä oli kolme kertaa pyytänyt tätä päästämään hänet pistäväksi piikiksi ja Saatanan enkelin kuritukseksi kutsumastaan vaivasta. ” Luu k. Sam uel , 1. 23: 34 ja Ste fan os kiv isa tee ssa Ap. 18: 13. Tei dän syn tin ne ova t saa nee t hän et kää nty mää n poi s, niin ett ei hän tei tä kuu le. Mat t. 12: 9. ”M inu n arm oni riit tää sin ulle
Herra Jeesus, auta minua uskomaan, että nuo pahat ajatukset, yllykkeet ja kiusaukset jo ovat anteeksi annetut ja poispyyhityt kalliissa veressäsi niin, etteivät ne enää voi minua kadottaa, kun en enää tahdo seurata niiden houkuttelua. Vakuuta minulle voimakkaasti, että kiusaustenkin keskellä saan rohkeasti lähestyä armoistuinta löytääkseni laupeuden ja saadakseni armon silloin, kun apua tarvitsen. I lahduta murheellista sydäntäni sillä lohdutuksella, että sinua, Herra Jeesus, on myös kaikessa kiusattu, niin kuin minuakin, kuitenkin ilman syntiä, ja että sinä sen tähden voit niitä auttaa, joita kiusataan. Armo tuo rohkeuden k r is ti k u n n a n k la ss ik o t Te ks Ti jo h a n n es bä ck ku va u n sp la sh | 51