lehti hengellisestä elämästä • jo vuodesta 1929 8 / 2023 • 8 € ”Todellista Jumalaa ei voi hallita” Anu Laine: Ystävyys alkoi luostarissa Daavidin haaremi herättää kysymyksiä Miksi vanhemmat väsyvät?
Musiikkiopinnot Urheilulinja Urheilulinjalla kehityt urheilijana, opit liikunnanohjauksen ja valmentamisen taitoja ja osallistut kristilliseen urheilutyöhön. UUDISTETTU Lisää kaikista linjoista raamattuopisto.fi LÄHETYS. Musiikin tuottamisen linja on kiitoratasi tuottajan urapolulle! PK international vie sinut kansainvälisiin seikkailuihin ja olet mukana kokemassa lähetystyön arkea. Avoin raamattukoulu Avoin Raamattukoulu on irtiotto arjesta toisten kristittyjen kanssa Jumalan sanan merkeissä. NYT ON HAKUAIKA Musiikkilinjalla kehityt muusikkona, saat soittokavereita ja olet valmiimpi musiikin jatko-opintoihin. Missiomusalinjalla tutustut kulttuureihin ja viet ilosanomaa musiikin keinoin Raamatun peruskurssi Nuorten Raamatun peruskurssilla, eli PK:lla löydät elämällesi suunnan ja saat uusia kavereita. Tule ja tulet kohdatuksi! Suomen Raamattuopisto Kauniaisissa on kristillinen kansanopisto, jossa on tarjolla Suomen parasta ruisleipää
Ideologian voima on mykistävä. Toukokuun 2023 numeron aihe oli hengellisyys. Avoin raamattukoulu Avoin Raamattukoulu on irtiotto arjesta toisten kristittyjen kanssa Jumalan sanan merkeissä. Seurakunnissa kohdataan henkivaltojen todellisuus aiempaa vahvempana. Pöyhönen kertoo olleensa henkisyysmessuilla ”meedion apupoikana”. Hengellistä ilmastoa ja hengen virtoja on hyvä tarkkailla siksi, että niiden myrskyt nousevat usein salakavalasti, kuin tornadot Missourijoen laakson tornadokujalla. Henkien maailmassa juha.vahasarja@perussanoma.fi ” Jeesus on väkevämpi.” Tule ja tulet kohdatuksi! Suomen Raamattuopisto Kauniaisissa on kristillinen kansanopisto, jossa on tarjolla Suomen parasta ruisleipää. Isoissa kaupungeissa voisi olla hengellisiä toimintakeskuksia tai seurakuntia, jotka omistautuisivat uudenlaisen hengellisyyden toteuttamiseen. Uushenkisyys huomioi sen, että ihminen on kokonaisuus, mikä kirkossa on jäänyt taka-alalle. Kaikki edellä mainitut henkilöt liikkuvat kirkon asialla. ”Ihmisen henkiselle ja hengelliselle etsinnälle olisi löydettävä enemmän tilaa. Sille tämä sopii mainiosti. Monet kokevat kirkon ja perinteiset uskonnot ahtaiksi ja liian opillisiksi.” Sohlbergin mukaan voidaan puhua eräänlaisesta ”uushenkisestä/new age -kristologiasta”. Pride-ideologia ratsasti voittoisasti sekä yhteiskuntaan että kirkkoon esiintyen pehmeänä ihmisyyden liikkeenä. Ja sielunvihollinen hymyilee vieressä hiljaa. Se osoittautui kuitenkin joksikin aivan muuksi. Tällä ei näytä olevan merkitystä, kun kristillinen usko maallistuu psykologiaksi ja ripaukseksi yliluonnollista. Jos sen silmin havaitsee, liikutaan jo vaaravyöhykkeellä. ”Oli kiinnostavaa nähdä, miten alkunaureskelujen jälkeen ihmisten ilmeet vakavoituivat, kun he kokivat jotakin yliluonnollista”, kuvaa Pöyhönen. Liike on saanut liimattua sateenkaaritarran jokaisen hyveellisen firman ja oikeamielisen ihmisen kylkeen. UUDISTETTU Lisää kaikista linjoista raamattuopisto.fi LÄHETYS. Jeesus on kaikkia valtoja väkevämpi. Järvinen aloitti juuri Kirkon jumalanpalveluselämän ja spiritualiteetin kouluttajana. Missiomusalinjalla tutustut kulttuureihin ja viet ilosanomaa musiikin keinoin Raamatun peruskurssi Nuorten Raamatun peruskurssilla, eli PK:lla löydät elämällesi suunnan ja saat uusia kavereita. Musiikkiopinnot Urheilulinja Urheilulinjalla kehityt urheilijana, opit liikunnanohjauksen ja valmentamisen taitoja ja osallistut kristilliseen urheilutyöhön. Hän itse on käyttänyt työssään mindfulnessia ja järjestänyt joogaan ja Tarot-kortteihin liittyvää koulutusta. Onneksi tilanne on selkiytynyt ja Pride-liikekin on tuonut näkyville sen, minkä jo monet näkivät: kyseessä on ideologia, joka ei suvaitse kilpailijoita, vaan vaatii kuuliaisuutta. Uushenkisyys voidaan nähdä arvokkaana. Niinpä kokoomus ja keskusta suljettiin Pride-marssilta, koska kaikki niiden kansanedustajat eivät äänestäneet ”oikein” translaista. Crux on Suomen kirkon pappisliiton jäsenlehti. Sokerina pohjalla Hengen uudistus kirkossamme ry:n toiminnanjohtaja Timo Pöyhönen kuvaa, että Suomessa on herätys, mutta se vie etsijät kirkon sijaan uushenkisiin yhteyksiin. Lewis: Paholaisen kirjeopisto. Ja mitä tapahtui: pääkaupunkiseudun seurakunnat ylpeänä, kannat kopisten marssivat Pride-marssia, vaikka sen ihmiskäsitys nousee ihan muualta, kuin luomisteologiasta. Kouluttaja ja pappi Henri Järvinen peräänkuuluttaa kirkkoon toimintamuotoja, jotka ovat mielekkäitä juuri uushenkisille ja vastaavat heidän tarpeisiinsa. Musiikin tuottamisen linja on kiitoratasi tuottajan urapolulle! PK international vie sinut kansainvälisiin seikkailuihin ja olet mukana kokemassa lähetystyön arkea. pääkirjoitus S äätiedotukset ovat hyödyllisiä, silloin tietää mistä tuulee ja mitä saattaa taivaalta tiputella. Osaa varata sopivat vetimet ylle. NYT ON HAKUAIKA Musiikkilinjalla kehityt muusikkona, saat soittokavereita ja olet valmiimpi musiikin jatko-opintoihin. S. Suhtautuminen tähän ideologiaan ratkaisee oikean ja väärän ja se erottaa hyvän ihmisen huonosta. Lukusuositus kesän lopulle: C. Ps. Vaivatuimpia ihmisiä yhdistää se, että he ovat olleet tekemisissä spiritismin, okkultismin tai itämaisten uskontojen kanssa. Koska 40 % suomalaisista identifioi itsensä uushenkiseksi, tulisi tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlbergin mukaan kristinuskon ottaa dialoginen ja osin inklusiivinen (itseensä sisällyttävän) asenne niitä kohtaan
VUOSIKERTA vuodesta 1929 • TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh. 03 4246 5391, perussanoma@jaicom.com • TOIMITUS PL 15, 02701 Kauniainen • puh. alv 24 %. 42 pientä puhetta Vääryyttä ihmisoikeuksien nimissä 44 levy-arviot Pienlähettilään musiikki tulee tarpeeseen 46 samasta perheestä Esko Kallio ja Amanda Mäkeläinen 49 kolumni ”En pidä paradokseista” 50 raamattuvisa Kymmenen kysymystä Raamatusta 51 kristikunnan klassikot Iloa etsimässä 94. 09 5123 9154, petri.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSKUNTA Sari Savela, Lauri Vartiainen, Juha Vähäsarja, Jouni Lallukka, Marja-Kaarina Marttila • TAITTO Tappajahai • KUSTANTAJA Perussanoma Oy • AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN • PAINOPAIKKA Lehtisepät Oy, Lahti • HINNAT 12 kk:n kestotilaus 67 €, 12 kk määräaikainen tilaus 73 €. 3 pääkirjoitus Henkivallat marssivat kirkkoon 5 jutun takana Ystävyyttä etsimässä 6 lyhyet ja nopeat Milloin lähetysjärjestöt perustettiin. • Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä teksteistä ja kuvista • ISSN 2736-9307 säde stenlund 4 |. Hinnat sis. 09 5123 9154, elama@perussanoma.fi • etunimi.sukunimi@perussanoma.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Vähäsarja, 09 5123 9150, juha.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Petri Vähäsarja, puh. 10 haastattelu Riitta Lemmetyinen ja Marianne Jansson 16 raamatun henkilöt Kuningas Daavidin naiset 19 sivupersoona Yö-yhtyeen entinen rumpali tuli uskoon 20 henkilö Jeesuksen sanat pysäyttivät Antti Rämön 23 sattuva sana Sanaan kätketyt salaisuudet 24 maailma nyt Ravennan estetiikka kertoo kristinuskosta 26 elämäntaito Vanhemmat tuntevat jäävänsä yksin 30 uskon esikuvia Tove Janssonin äidinisä oli kirkkoherra tä ss ä le h d e ss ä Kannessa Kannessa Kannessa Kannessa 26 10 32 raamattuopetus Pitääkö Raamattu paikkansa. Irtonumeron hinta 8 €. 35 nuoren ääni Liina Laitinen haluaa auttaa 36 haastattelu Anu Laineelle jokainen päivä on armoa 41 kysymys ja vastaus Miten paljon pitää rukoilla
Vastaajien kesken arvotaan kirjapalkinto Perussanoman uutuusvalikoimasta. Halusin tässä lehdessä selvittää näiden kahden naisen erityislaatuista elämää. Irtonumeron hinta 8 €. Myös Outi Papusen haastattelu otsikolla Armoa abortin läpikäyneille keräsi palautetta: ”Minulle ehdotettiin aborttia, mutta en suostunut. Mikä on läheisen, elämänmittaisen ystävyyden merkitys. • Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä teksteistä ja kuvista • ISSN 2736-9307 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuote 4041 0089 | 5. Esiin nostettiin myös juttuun liittyvä kansikuva: ”Tätä numeroa voi pitää olohuoneen pöydällä! Näin vieraatkin voivat tarttua lehteen ja ryhtyä lukemaan!” lukija kirjoitti. ju tu n ta k a n a K auniaisissa asustavat ystävykset Marianne Jansson ja Riitta Lemmetyinen ovat monelle tuttuja raamatunopettajia, mutta erityisen hyvin heidät tunnetaan kirjastaan Kun luostarin muurit murtuvat (1998), joka sai ilmestyessään osakseen laajaa huomiota koko valtakunnassa. Te ks Ti pe tr i vä h ä sa rj a Ystävyyteen sitoutuneet 32 raamattuopetus Pitääkö Raamattu paikkansa. Silti en kadu, etten suostunut aborttiehdotuksiin” Kirjapalkinnon saa arvonnan perusteella Hilkka Heikkinen. Kirjassaan Lemmetyinen ja Jansson kertovat vuosistaan äiti Basilea Schlinkin johtamassa saksalaisessa luostarissa, siellä kokemastaan hengellisestä väkivallasta ja siitä, kuinka luterilainen vanhurskauttamisoppi johdatti heidät vapauteen: Jumala olikin ystävä. Lähetä vastauksesi 19.8. Entisiä nunnia vietiin haastattelusta toiseen. Kumpikaan heistä ei esimerkiksi ole perustanut perhettä, vaan entiset Mariasisaret ovat asuneet yhdessä luostariajoista lähtien. 09 5123 9154, petri.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSKUNTA Sari Savela, Lauri Vartiainen, Juha Vähäsarja, Jouni Lallukka, Marja-Kaarina Marttila • TAITTO Tappajahai • KUSTANTAJA Perussanoma Oy • AIKAKAUSMEDIA RY:N JÄSEN • PAINOPAIKKA Lehtisepät Oy, Lahti • HINNAT 12 kk:n kestotilaus 67 €, 12 kk määräaikainen tilaus 73 €. 35 nuoren ääni Liina Laitinen haluaa auttaa 36 haastattelu Anu Laineelle jokainen päivä on armoa 41 kysymys ja vastaus Miten paljon pitää rukoilla. 42 pientä puhetta Vääryyttä ihmisoikeuksien nimissä 44 levy-arviot Pienlähettilään musiikki tulee tarpeeseen 46 samasta perheestä Esko Kallio ja Amanda Mäkeläinen 49 kolumni ”En pidä paradokseista” 50 raamattuvisa Kymmenen kysymystä Raamatusta 51 kristikunnan klassikot Iloa etsimässä E lämä-lehden 6-7/2023 parhaaksi jutuksi äänestettiin Kirsi-Klaudia Kankaan tekemä haastattelu luontokuvaaja Valtteri Mulkahaisesta. mennessä osoitteeseen petri.vahasarja@perussanoma.fi. Onnittelemme! kerro meille mikä tämän lehden jutuista liikutti, puhutti tai hermostutti eniten. Hinnat sis. 09 5123 9154, elama@perussanoma.fi • etunimi.sukunimi@perussanoma.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Vähäsarja, 09 5123 9150, juha.vahasarja@perussanoma.fi • TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Petri Vähäsarja, puh. Mikä on sen hengellinen anti. Sen jälkeen on vaikeuksia riittänytkin vammaisen lapsemme kanssa yhteiskunnassamme. Luontokuvaajan tarina kiinnosti 94. alv 24 %. VUOSIKERTA vuodesta 1929 • TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET puh. 03 4246 5391, perussanoma@jaicom.com • TOIMITUS PL 15, 02701 Kauniainen • puh. Aivan kaikkea he eivät luostarista lähtiessään hylänneet
” ” Suomi Euroopan seitsemänneksi kallein maa K otitalouksien hankkimien hyödykkeiden kokonaishintataso oli Suomessa vuonna 2022 Euroopan seitsemänneksi korkein ylittäen EU-keskiarvon 26 %. Maallinen murhe sen sijaan tuottaa kuoleman. Lähde: Tilastokeskus 6 | hayffield l / unsplash sa ri sa ve la. ly h y e t & n o p e at ko on n u T sa ri sa v el a 158 ”N äin monen zettabitin verran maailmassa joidenkin arvioiden mukaan käytetään dataa vuonna 2025. Tiedot perustuvat EU-tilastoviranomaisen, Eurostatin, koordinoimaan hintatasovertailuun. 7:10 Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, jota ei tarvitse katua, sillä se johtaa pelastukseen. Vertailun vuoksi vielä vuonna 2018 lukema oli 18.” Helsingin Sanomat 13.5.2023 ELOKUUN LUKU 2. Yksi zettabitti on 10 potenssiin 21 bittiä. KOR. Kaikkiaan vertailussa oli mukana 36 maata, joista kallein oli Sveitsi ja Turkki edullisin. Viidestä Pohjoismaasta Suomi ja Ruotsi olivat kuitenkin huokeimmat, kun taas Islanti oli kallein ylittäen EU-keskiarvon 59 %
Mustikassa on E-vitamiineja ja jonkin verran C-vitamiinia. Mustikkaa pidetään terveellisenä ”supermarjana”, sillä se sisältää paljon polyfenoleihin kuuluvia antosyaaneja, joilla taas on todettu olevan useita terveysvaikutuksia. Mustikalla on myönteisiä vaikutuksia mahdollisesti myös muistiin, ruoansulatukseen ja silmien terveyteen. Lähde: suomenluonto.fi, martat.fi | 7 sa ri sa ve la. ly h y e t & n o p e at vstaajista rukoili kerran päivässä ”Supermarja” mustikalla paljon hyödyllisiä terveysvaikutuksia Merkkipäiviä elokuussa 9.8. Mustikka on yksi Suomen poimituimpia luonnonmarjoja. Se ei ole virallinen liputuspäivä, mutta sisäministeriö suosittelee liputtamista. Se on hyvä ravintokuidun lähde, parempi kuin hedelmät. 26.8. Suomen luonnon päivä (lisätietoja: suomenluonnonpaiva.fi) M ustikka eli kangasmustikka (Vaccinium myrtillus) kukkii touko-kesäkuussa ja sen poiminta-aika on heinäkuun lopusta syyskuun alkuun. Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivä Merkkipäivää on vietetty Tove Janssonin (1914–2001) syntymäpäivänä vuodesta 2020. Antosyaanit muun muassa laskevat verenpainetta, edistävät verisuonten toimintaa ja parantavat insuliiniresistenssiä
ly h y e t & n o p e at RAAMATUNKOHTA KUUSANMÄKI HERÄÄ VALVOMAAN 50 VUOTTA SITTEN Vaara uhkaa kristillistä kasvatusta ”Koulujärjestelmän mukaan uskonnonopetuksen tulee olla tunnustuksellista. Nykyinen opetusministeri on tarmokkaasti ja julkisia tiedotusvälineitä laajasti hyväksikäyttäen vaatinut Ruotsin mallin mukaiseen uskonnonopetukseen siirtymistä meilläkin.” Lasse Reijomaa Herää Valvomaan -lehdessä 8/1973 8 | juliane lieberman / unsplash. objektiivinen eli neutraali uskonnonopetus, joka uskontotieteen mukaisesti antaa vain tietoja eri uskonnoista pyrkimättä vaikuttamaan kasvattavasti ja asettamatta kristinuskoa ainutlaatuiseen asemaan uskontojen maailmassa. Tunnustuksellisen vastakohtana on ns. Se merkitsee – paitsi tietyn kristillisen tunnustuskunnan mukaista – nimenomaan Raamatun arvovallan tunnustamiseen perustuvaa kristillisen opetuksen antamista. Ruotsissa, joka maailmassa ainoana maana on saattanut voimaan ’objektiivisen’ uskonnonopetuksen, on opetuksessa nimenomaan kielletty kristillinen vaikuttaminen lapsiin. Se merkitsee myös siveellisyyden kristillisten normien arvovallan kieltämistä. Ateismi on siellä esitettävä samanarvoisena kristinuskon kanssa
syyskuuta. Vuoden kristillinen kirja on suomalainen kirjallisuuspalkinto, joka jaetaan tänä vuonna 29. Kilpailun finalistit julkistetaan Turun Kirjamessuilla 30. Voittaja saadaan selville Helsingin kirjamessuilla 27. lokakuuta. Isoäitien keski-ikä oli vähän alle 68 vuotta. kertaa. Ammattilaista koostuva esiraati seuloo kilpailuun lähetettyjen teosten joukosta kuusi finalistia, joista emeritapäätoimittaja Reetta Meriläinen valitsee tunnustuksen saajan. ly h y e t & n o p e at Suomen Pipliaseura (1812) Suomen Lähetysseura (1859) Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (1873) (Lähetystyön osalta 1900) Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland (1922) Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (1967) Medialähetys Sanansaattajat (1973) Lähetysyhdistys Kylväjä (1974) Evankelinen lähetysyhdistys (2008) Emeritapäätoimittaja Reetta Meriläinen valitsee vuoden kristillisen kirjan V uoden kristillisen kirjan 2023 valitsee Helsingin Sanomien päätoimittajana työskennellyt Reetta Meriläinen. Lähde: Tilastokeskus | 9 juliane lieberman / unsplash. Suomen evankelisluterilaisen kirkon viralliset lähetysjärjestöt perustamisvuoden mukaan: V uonna 2021 Suomessa oli 557 000 isoäitiä, joilla oli vähintään yksi alaikäinen lapsenlapsi
10 | TeksTi petri vähäsarja kuvaT jani laukkanen
– Sekunnin murto-osassa olin maassa, hän kertoo. Parhaat ystävät asuvat edelleen yhdessä. – Itkua olen vääntänyt. Riitta päätyi leirille isänsä kehotuksesta, saksan kieltä oppimaan. Sen nimi oli Kaanaa. Norjassa kului kuusi vuotta. Se halusi leikkiä. Tuska oli hirvittävä. Onneksi on kipulaastari. Ylioppilaslähetyksessä uskoon tullut Marianne taas halusi ”syventää uskoaan”. Marianne Jansson asettaa tyynyn Riitta Lemmetyisen selän taakse, kun tämä istuu ruokapöydän tuoliin. Lannerangan nikama murtui. Mariannen ja Riitan nuoruudessa sitä johti yksinvaltiaan elkein äiti Basilea Schlink. K errostaloasunto Kauniaisissa on tilava. Tuossa porukassa olivat Riitta ja Marianne, ja siitä alkoi heidän ystävyytensä. Sieltä sisaret tekivät seurakuntamatkoja eri maihin Islantia ja Färsaaria | 11 Riitta Lemmetyinen ja Marianne Jansson lähtivät luostarista, mutta luostari ei kokonaan lähtenyt heistä. En saa nostaa, kantaa enkä taivuttaa. Riitta syötti koiralle juustoa, oltiin kavereita. Ilman varoitusta koira hyppäsi Riitan päälle. Pöydässä ovat kesän ensimmäiset mansikat. Kaksi viikkoa sitten tuttavat tulivat käymään 50-kiloisen paimenkoiransa kanssa. Riitasta tuli sisar vuonna 1971 ja Mariannesta vuonna 1973. Jos pudotan esineen, minun on pyydettävä Mariannea apuun. – Luutumisaika on kolme kuukautta. – Ei meistä tuona kesänä vielä ystäviä tullut, Riitta huomauttaa. Siinä voisi asua lapsiperhe. Silloin pidettiin Mariasisarten kesäleiri Saksassa. Evankeliset Mariasisaret on luostarijärjestö, sisarkunta. Vuonna 1980 sisarkunta perusti Norjaan työpisteen, johon lähetettiin luostarista pieni joukko nunnia. Hän oli käynyt Suomessa vierailleiden Mariasisarten tilaisuudessa. Entisten nunnien nykyelämä. – Riitta ei tänä kesänä pääse uimaan tai lenkille, Marianne jatkaa. Tytöt innostuivat sisarkunnasta ja hakeutuivat luostariin. Kesäleiri Saksassa Riitta ja Marianne tapasivat vuonna 1969, kun Riitta oli 15-vuotias ja Marianne 19
Talvella oli lisäksi musta kaapu, eräänlainen takki. – Siinä ei ollut ehtoja. Nuo vaikeat asiat olivat teologisia. Kerran viikossa kokoonnuttiin tilaisuuteen, jossa sisaret kertoivat julkisesti omia ja toistensa syntejä. Suomessa oli erilaista. Ajatuksena oli perustaa sisarkunnalle uusi keskus. Riitta päätteli, että Suomessa julistettu Jeesus on eri henkilö kuin luostarin Jeesus. – Tämä toinen hyväksyy armosta ihmisen omakseen. Maaliskuussa 1990 heidät heitettiin ulos. 12 |. ” Katseita tuli, kun tankkasin autoa.” myöten. Saksassa taas oli vaatimuksien Jeesus. – Olet ollut ylpeä ja kohdellut minua tällä ja tällä tavalla, Riitta kuvaa. Terve usko Luostarista lähdettyään Riitta ja Marianne olivat nelikymppisiä. Saksassa opiskellessaan he asuivat Albrecht-Bengel-Haus-nimisessä oppilaitoksessa, jota he kuvaavat Suomen teologisen instituutin kaltaiseksi. Olisi pitänyt kääntyä sielunhoitosisaren puoleen, Marianne kertoo. – Nunnan habituksella oli koulun käytävillä taianomainen vaikutus, Riitta kertoo hymyssä suin. Schlinkin teologiaa käsitellyt gradu oli terapeuttinen projekti. He alkoivat julistaa omaehtoisesti, muun muassa kouluissa. – Meidän julistuksemme oli itse asiassa ihan tervehenkistä, eiks vaan, Riitta kysyy Mariannelta. – Kerran lapsi sanoi junassa äidilleen, että ”kato, noita-akka”, Marianne kertoo. – Piti taistella ja rukoilla niin kauan, että kaikki nämä asiat häviävät minusta. Basilea Schlink oli psykologian tohtori, joka osasi käsitellä ihmisiä. – Luostarimme hengellisyys perustui siihen, että kilvoittelisin, jotta Jumala voisi hyväksyä minut, Riitta toteaa. Kirjeessä oli lueteltu asiat, joita Marianne ja Riitta eivät sisarkunnassa hyväksyneet. Jälkeenpäin he huomasivat joutuneensa hengellisen väkivallan uhreiksi. Luostarissa ei Raamattua opetettu, mutta Tübingenin yliopistossa tentittiin kaikki Raamatun kirjat paitsi Aikakirjat, ja Bengel-Haus järjesti entisille nunnille viikoittaiset oppitunnit luterilaisesta vanhurskauttamisopista. – Äiti Basilea eväsi meiltä armon evankeliumin. Pahinta, mitä voi tehdä Ystävykset lähtivät viemään äiti Basilealle kirjettä. Sitä emme olisi saaneet tehdä. – Katseita tuli, jos olin vaikka bensa-asemalla tankkaamassa autoa, Riitta muistelee. – Vierailimme suomalaisissa seurakunnissa joka vuosi, Marianne muistaa. He asuivat Helsingin Oulunkylässä. – Väkivaltaa tuotti myös äiti Basilean asema yksinvaltiaana, Marianne lisää. – Suomen-matkoilla aloimme jutella Riitan kanssa asioista, jotka olivat sisarkunnassa vaikeita. Marianne nyökkää. Kirja kertoo narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. – Nämä neljä vuotta hitsasivat meidät yhteen. Ystävyys kielletty! Mariannen ja Riitan ystävyys oli ongelma, koska ”ystävyyssuhteet” olivat sisarkunnassa kiellettyjä. Kaksi ei saanut kaveerata keskenään enempää kuin muiden kanssa. – Mietin, kumman matkassa uskallan kulkea. Nunna tankkaa bensaa Norjan-vuosien jälkeen Marianne ja Riitta olivat neljä vuotta sisarina Suomessa. – Raimo Mäkelän kirja Naamiona terve mieli avasi silmiämme tässä asiassa, Marianne toteaa. Riitalla ja Mariannella oli nunna-aikoina kaksi asuvaihtoehtoa: nunnapuku ja yöpuku. Seurakunnissa vieraillessaan Riitta muistaa kuulleensa evankeliumia. – Luther tervehdytti meidän uskomme, Marianne sanoo. – Toisaalta lapset kutsuivat meitä myös enkelitädeiksi, Riitta pehmentää. – Yhteisen gradumme ohjannut professori Tuomo Mannermaa sanoi, että Basilea Schlink oli palannut siihen, mistä Luther aikanaan lähti. – Suomen-vuodet olivat hyvää aikaa, mutta meillä oli yhteinen taakka – luostarin väärä oppi. – Meillä ei ollut aikeena erota luostarista, Marianne huomauttaa. He aloittivat teologian opiskelun saksalaisessa Tübingenin yliopistossa ja viimeistelivät opintonsa Helsingissä. Riitan ja Mariannen olisi kuulunut myös kääntää Basilea Schlinkin kirjallisuutta ja julistaa sitä, mutta niin he eivät tehneet. Se on pahinta, mitä toiselle voi tehdä, Riitta toteaa. Riitta ja Marianne lähetettiin myös Suomeen, kahdestaan
He ovat asuneet koko ajan yhdessä. Meidät määrättiin yhdessä Suomeen, erosimme yhdessä, opiskelimme yhdessä ja sitten tuli kutsu julistustyöhön. Otava julkaisi kirjan suomeksi nimellä Kun luostarin muurit murtuvat. – Tavallaan luostarista ei pääse koskaan pois, Marianne filosofoi. – Mutta se olisi ollut vaihtoehto, Riitta vahvistaa. Marianne katsoo olleensa luostariaikana ”parhaassa naimaiässä”. – Jos olet sotaveteraani, olet sitä loppuelämän. – Kirjoitimme itsestämme ulos sen, millä meitä oli alistettu, Riitta kuvailee. Nimeksi tuli Akasia-säätiö. Riitta ja Marianne kirjoittivat kokemuksistaan myös saksankielisen kirjan. Sen hallitus katkaisi vuonna 1990 siteet Mariasisariin. | 13. Siihen he eivät tarttuneet. Se on vain mennyt näin, Riitta jatkaa. Kerran nunna, aina nunna Myöhemmin Riitta ja Marianne tekivät 25 vuoden mittaisen uran raamatunopettajina ja julistajina Suomessa. Kun luostari oli jäänyt taakse, oli Riitalle ja Mariannelle avautunut myös mahdollisuus perheen perustamiselle. Mutta kun tuli luostarikutsumus, tuntui, että mikään muu ei ollut mitään. – Minulle armon löytyminen oli kuitenkin niin suuri asia, että halusin julistajaksi. Ajattelin, että laiminlöisin perhettäni kiertäessäni maata, Riitta pohtii. – Sen myötä hengellisestä väkivallasta puhuttiin Suomessa ensimmäistä kertaa laajasti, Riitta toteaa. – Olin aina halunnut naimisiin ja perheen. ” Perhe olisi ollut vaihtoehto.” Riitta ja Marianne oppivat luostarissa, että hengellisen elämän harjoittaminen on tärkeää. Alun perin Mariasisarten kirjojen levittämiseen perustettu säätiö tarjosi Riitalle ja Mariannelle mahdollisuuden hengellisen työn tekemiseen Suomessa. Se oli menestys
– Ei tiennyt miten käy. Marianne luki aamuisin psalmeja ja tsemppasi eteenpäin. – Vuosittain on jännä paikka, kun Riitta käy kokeissa, Marianne kertoo. Jalkapohjan hermovaurion takia kävelykyky on ollut koetuksella. Syöpä voi kuitenkin, tietenkin, uusia. Sitten kului aina viikko sängyssä, kun en jaksanut muuta kuin kärsiä. – Mutta se on ollut rikas. Riitta parani kokonaan. Riitta jatkaa, että hänellä oli 18-vuotiaana seurustelusuhde. Hän on itsekin sairastellut. Molemmat nauravat. Lisäksi löydettiin aivokasvain, hyvänlaatuinen. Sain isoja myrkkyannoksia. Hattivatti sairastaa Marianne tuumaa, ettei hänen ja Riitan ystävyydelle ole vuosien varrella ”sen kummempaa tapahtunut”. – Ei meillä ole ollut helppo elämä, Marianne jatkaa. – Olen suunnattoman iloinen, että valitsin tämän kutsumuksen. – Siinä on tapahtunut kasvua, Marianne sanoo. – Kutsuin poikaystävän käymään ja kerroin, että suhde ei jatku, koska lähden nunnaksi. – Riitalla on enemmän innovatiivisuutta, minä olen konservatiivisempi. – Se leikataan vasta, jos se alkaa kasvaa. Marianne vei hoitoon ja haki iltapäivällä. Riitta Lemmetyinen on iloinen siitä, että hän saanut keskittyä elämässään julistamiseen. Kovimmat ajat koettiin vuonna 2010, kun Riitta sairastui syöpään. Minussa ei ollut karvan karvaa. – Hattivatti! Marianne vastaa. Välillä riidelty, opittu kunnioittamaan toisen erilaisuutta, opittu ottamaan vastaan kritiikkiä. Riitta kysyy. Siinä tuli jo tietty raide valittua. Ne riisuivat minut täysin. Eroavaisuuksiaan he kuvaavat niin, että Riitta on hyvä sosiaalisesti ja Marianne käytännön asioissa. Pääsääntöisesti on tultu hyvin toimeen. Kaikki oli ystävän varassa. ” Sain isoja myrkkyannoksia.” 14 |. – Miksi sä nimititkään mua. – Olin kuolemansairas, suuri munasarjasyöpä. Magneettikuvat otetaan vuosittain
Ystävyksillä on pitkä taival takana. Riitta pitää Suomen Raamattuopiston Radioraamattupiiriä, ja yhdessä ystävykset vetävät hartausohjelmaa Radio Patmoksessa. Suomessa on tällä hetkellä 354 paikallisseurakuntaa. Aamupalat syödään eri aikaan, muut ateriat kahdestaan. – Luostarissa meillä oli pelottava, vihainen ja rankaiseva Jumala. Työhuoneet ovat vierekkäin. Yksi reliefi on luostarista tuotu. Suuressa kodissa on kieltämättä jotakin luostarimaista. – Se olisi kuin pitkäaikaisen aviopuolison menetys, Riitta pohtii. Makuuhuoneissa on hyvin pedatut 90 sentin sängyt. – Se olisi valtava elämänmuutos, Marianne jatkaa. Työ jatkuu radiossa. Riitta muistuttaa, että Jeesus sanoo opetuslapsiaan ystäviksi. – Jos toista ei olisi, se olisi ankeaa, Riitta tiivistää. Seinillä kristillistä symboliikkaa. Se on väkevä kohta. – Pitää olla aktiivinen. Rukoilemme, Marianne kertoo. – Haluaisin kannustaa ihmisiä ystävyyssuhteiden vaalimiseen. Se on kuin istuttamista ja kastelemista. He ehtivät urallaan vierailla 225 seurakunnassa. Marianne Janssonin kuvailee, että elämä ei ole ollut hänelle ja Riitalle helppo, mutta se on ollut rikas. – Luostari antoi sen näkemyksen, että hengellisen elämän harjoittaminen on tärkeää, Riitta jatkaa. Sana ”ystävä” on Raamatussa merkityksellinen. – Kristittyjen joukossa on paljon yksinäisyyttä, Riittaa toteaa. – Riitan aamiaisen jälkeen luemme Päivän Tunnussanan ja Raamattua muutenkin. Minäkin olen oppinut yhteisöllisyyttä, vaikka luonnostani viihdyn hyvin omissa oloissani, Marianne jatkaa. – Meidän ystävyytemme on vahvasti hengellistä, koska olemme tehneet löytömme yhdessä ja kärsineet yhdessä, Marianne kuvailee. – Ja Abrahamista Jumala puhuu ystävänään. Se on iso löytö. Kristus ja lampaita. Tyypillisenä arkipäivänä Marianne herää ennen Riittaa. Jumalan ystävät Vuodesta 2018 Riitta ja Marianne ovat olleet eläkkeellä. Sitten paljastui, että Jumala onkin meidän ystävämme, Riitta kertoo. ” Ystävyydessä pitää olla aktiivinen.” | 15
r a a m at u n h e n k il ö t 16 | Te ks Ti m a il is ja n at u in en ku va pe k k a r a h ko n en
D aavid oli solminut parikymppisenä rakkausavioliiton Saulin tyttären Mikalin kanssa. Mooseksen laki kieltää sitä paitsi kuninkailtakin moniavioisuuden, ja myös Jeesus asettui elinikäisen, monogaamisen avioliiton kannalle. Daavidin toinen vaimo Ei mennyt kauaakaan, kun komea sissipäällikkö löysi itselleen toisen naisen, joka suostui ilomielin elämään sissielämää hänen kanssaan. Kaikki muut yhdistelmät rikkovat ihmiselämää ja ihmissydämiä. Liitto ei kuitenkaan kestänyt kauaa, sillä hänen oli paettava linnasta appensa väkivaltaisuuden tähden. Tämä oli sissipäällikölle liikaa; hän raivostui silmittömästi ja päätti kostaa loukkauksen. Tästä naisesta emme tiedä muuta nimen: Ahinoam. Koitti sitten talkoopäivä, jolloin suuri lammasja vuohilauma piti kerittämän koko seudun asukkaiden voimin. Tuohon aikaan pidettiin sadan lampaan omistajaa jo varakkaana miehenä, mutta Nabalilla niitä oli kolmetuhatta ja vielä tuhat vuohta kaupan päälle. Pakolaisuutensa alkuaikoina nuori aviomies kuuli järkyttävän uutisen: Mikal oli naitettu toiselle miehelle. 25:15). | 17 Voimme kysyä, miten haaremi vaikutti Daavidin lastenkasvatukseen, kirjoittaa Mailis Janatuinen.. Ahinoamin kanssa Daavid koki ehkä muutaman ihastuksen hetken. Mutta koska noiden kahden välille ei syntynyt syvää sydänten yhteyttä, kävi kuten arvata saattaa: näyttämölle astui kohta kolmaskin nainen. Tapana oli järjestää talkoolaisille juhlat, joissa heitä syötettiin ja juotettiin runsaskätisesti. Mutta kuoliko rakkaus nuoruuden vaimoon Daavidin sydämestä; muistoja kun on mahdotonta vaihtaa partneria vaihdettaessa. Mitkä mustasukkaisuuden tuskat Daavid joutuikaan kestämään kuvitellessaan vaimoaan toisen miehen sylissä! Saattaa olla, että juuri Mikalin menetys oli se asia, joka sekoitti hänen naissuhteensa. Daavidin miehet käyttäytyivät toisin kuin sissit yleensä. Jo luomiskertomuksessa Jumala on ilmoittanut ihmiskunnalle oman parisuhdelakinsa: yksi mies plus yksi nainen on yksi liha. Nabalin talossa olisi tuona päivänä järjestetty verilöyly, jollei isännän kaunis vaimo olisi pysäyttänyt Daavidia kesken kostoretken. He eivät vaatineet suojelurahaa eivätkä varastaneet heimoveljiltään heidän omaisuuttaan. Anna siis pojallesi Daavidille ja hänen miehilleen niin paljon, kuin sinulta liikenee.” (25:8.) Nabalin vastaus oli tyly ja tyrmäävä: Daavid oli vain karannut orja, ja sellaisia hän ei kyllä aikonut ruokkia. Daavidkin lähetti sissinsä Nabalin luo pyytämään tältä jotain syötävää vaivansa palkaksi. Nabalin paimenet luonnehtivatkin yhteistyötä Daavidin sissien kanssa hyvin positiivisesti: ”He eivät loukanneet meitä, eikä meiltä mitään hävinnyt koko sinä aikana, minkä kuljeskelimme heidän läheisyydessään ollessamme kedolla” (1. Sam. Hän olisi voinut vaatia osaansa juhla-ateriasta, mutta sen sijaan hän vain pyysi kauniisti: ”Toivon, että otat hyvin vastaan minun mieheni, kun he näin juhlapäivänä tulevat luoksesi. Kolmas vaimo Kolmannen vaimon kohtaaminen tapahtui näin: lähellä Daavidin leiriä asui rikas mies nimeltä Nabal. Miksi Daavid ylläpiti haaremia. Daavid tunsi tämän upporikkaan miehen kuulopuheiden perusteella, koska hänen sissinsä kuljeskelivat samoilla seuduilla kuin Nabalin paimenet
DAAViD. Hän myös suostui ottamaan vastaan rikkaan rouvan tuomat juhlaherkut. Artikkeli pohjAutuu MAilis jAnAtuisen kirjAAn VAltAkuntA etsii tAistelijoitA. Vain viimeinen vaimo, Batseba, oli poikkeus tähän sääntöön. Vaimoille syntyi yksi poika kullekin, mistä voimme päätellä uuden naisen olleen suosiossa jonkin aikaa ja joutuneen sitten haaremin koristeeksi. Ethän sinä vuodattanut turhaan verta etkä kostanut omin käsin.” (25:26–31.) Miten monella julkisuuden henkilöllä onkaan kaapissaan jokin luuranko, jota hänen pitää koettaa piilotella julkisuudelta. Daavid pelkäsi kuitenkin enemmän syntiä kuin kasvojen menetystä ja komensi heidät kääntymään takaisin. Häneltä ilmeisesti katkesi verisuoni päästä ja hän kuoli muutaman päivän kuluttua. Näyttää siltä, etteivät he saarnanneet haaremia vastaan, koska ympäristön paine vaikutti niin paljon heidän ajattelutapaansa. Sissit eivät olleet välttämättä samaa mieltä kuin Abigail. Nuoren sankarin eroottinen vetovoima oli epäilemättä hyvin suuri. Nämä elivät joutilaina hovissa, turhautuivat, riitelivät keskenään, olivat mustasukkaisia, odottivat epätoivoisesti kuninkaan vierailuja, toivoivat tulevansa raskaaksi ja synnyttävänsä lisää poikia. Hän osoitti omalla elämällään, että oikea mies voi elää koko ikänsä selibaatissa, jos se on Jumalan tahto hänen kohdallaan. Kumpikaan noista kahdesta naisesta ei ollut onnellinen – eikä sitä ollut Daavidkaan. Ja sitten hän ansaitsi kuolemallaan anteeksiannon Daavidille ja meille muille syntisille, jotka emme ole eläneet seksuaalielämäämme Jumalan tahdon mukaisesti. Kaunista leskeä ei tarvinnut houkutella; hän oli heti valmis lähtemään vaikka Daavidin orjaksi tai jalanpesijäksi. Mutta miltä Abigailista tuntui tajuta, että leirissä olikin jo yksi nainen, jonka kanssa hänen piti jakaa miehensä vuode. Niinhän se vaikuttaa meidänkin päivinämme. Vähitellen kansa alkoi ajatella, että täytyyhän kuninkaalla olla yhä paljon vaimoja ja poikia kuin muidenkin maiden hallitsijoilla. Jeesus, Daavidin Poika, oli tässä suhteessa esi-isänsä vastakohta. Kaksi naista ja yksi mies Abigail oli tehnyt anteeksipyyntöretken miehensä selän takana. Profeettojen ja pappien olisi kuitenkin pitänyt tietää, että Herra on kieltänyt monivaimoisuuden myös kuninkailta. Niinpä Daavid päättikin solmia poliittisen avioliiton naapurimaan pakanaprinsessan kanssa. Sama päti myös toisinpäin. Ei, Daavid tajusi, että parempi oli pitää pulinat mahassaan; silloin syntyi vähemmän riitaa hameväen välille. Kaikkien kolmen osapuolen sydän huusi yksinäisyyttään. Kuultuaan vaimonsa teosta Nabal ikään kuin ”kivettyi”. Kolmiapilasuhteessa Daavidilta jäi siis kokematta se syvä yhteenkuuluvaisuus ja rakkaus, joka voi vallita vain monogaamisessa avioliitossa yhden miehen ja yhden naisen välillä. Vaimot elivät joutilaina hovissa.” ” 18 |. Ja miltä tuntui Ahinoam-parasta, kun Daavid toi leiriin toisen naisen. Voimme myös kysyä, mitä haaremi vaikutti Daavidin lastenkasvatukseen. Mitä yhteistä Daavidilla oli kahdenkymmenen naisensa kanssa. Huomattuaan, ettei kukaan protestoinut, hän solmi vähitellen yhteensä parikymmentä avioliittoa. Miten moni sydän huutaneekaan yksinäisyyttään meidän aikanamme, kun elinikäinen, monogaaminen avioliitto on muuttunut sarjaksi alati vaihtuvia parisuhteita. Kun Daavid kuuli asiasta, ei hän kauaa jahkaillut, vaan lähetti palvelijansa pyytämään Abigailia vaimokseen. Abigailin varoituksen kuullessaan hän ikään kuin hätkähti hereille ja tajusi, mitä oli ollut tekemässä. Daavid taas pystyi ottamaan vastaan järkevän neuvon naisen suusta. Abigail olisi ollut hirvittävän mustasukkainen, jos hän olisi tiennyt miehensä kertovan asioistaan enemmän Ahinoamille kuin hänelle. … Kun Herra korottaa sinut Israelin hallitsijaksi, silloin ei tämäkään tapaus voi horjuttaa sinua eikä vaivata tuntoasi. Näin sanoi tuo viisas Abigail sissipäällikölle: ”Herra on nyt pysäyttänyt sinut ennen veritekoa eikä ole antanut sinun kostaa omin käsin. Jos yhden vaimon kanssa olisi syntynyt todellinen sielun sukulaisuus, mihin toista olisi tarvittu. Niinpä hänen avioliitoistaan jäikin sitten puuttumaan syvän ystävyyden ja yhteyden aspekti. Abigail ei tahtonut sellaista tapahtuvan Daavidille, jota hän ihaili koko sydämestään. Jokaisella naapurimaan kuninkaalla oli näet linnassaan huomattavasti suurempi haaremi. Hetkeäkään epäröimättä Abigail vaihtoi rikkaan kotinsa pakolaisen elämään ja vuoriston luoliin. Haaremi Kun Daavid oli päässyt kuninkaaksi, alkoi kaksi vaimoa tuntua hänestä liian vähältä. Asiaan vaikutti varmaan miehen kokema shokki ja hirveä kiukunpuuska
Yhdyn Abraham J. Puhutaan päihteistä P al st al la es it el lä än tu n n et tu ja h en ki lö it ä u u d es sa va lo ss a. Se kannattaa tehdä kohderyhmää kuunnellen ja arvostaen. Puhujan oma kokemus luo aiheeseen kiinnostavuutta ja aitoa tarttumispintaa. Eniten kaipasin luontoa ja Lappia, pääsyä retkeilyn ja kalastuksen rauhaisiin mielenmaisemiin. Tarvitaan vertaistukea ja sitoutumista siihen. Hukkasin lapsuuden uskoni maaiman pyörteisiin, mutta rukoilin päästä Jeesuksen omaksi vuonna 2015. Se näyttää sykeröiseltä, mutta etenee! Millä tavoin lapset ja nuoret saa vakuutettua päihteiden haitallisuudesta. On pureuduttava niihin juurisyihin, joista päihteiden käyttö johtuu ja myönnettävä voimattomuus sen hallitsemisessa. Aiemmin niitä olivat hattu ja huivi, mutta nyt niiden alla hautunut ja kypsynyt Antti arvostaa kenkiä, jotka vievät eteen päin varmoin ja kevyin, Kristuksen kann at te lem i n , askelein. Sitä ennen olin elämäni käänteissä kokenut voimakkaasti esirukousten voiman. Te ks Ti er ja ta u r ajo k in en ku va h a n n a tr yg gm ä k in en Adhd on vahvuuteni!” ”. Miten päihderiippuvuudesta voi toipua. Syksyllä hän lähtee kiertueelle Dingo-yhtyeessä soittaneen basistin, Jarkko Even, kanssa. Miten adhd, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, ilmenee sinulla nyt, 48 vuoden iässä. Twerskin sanoihin: Päihderiippuvaisen tulee menettää uskonsa vallitsevaan ajattelutapaansa. Miksiköhän rakastuit Hannavaimoosi. Se on vahvuuteni, voimavarani ja tärkeä työkaluni! Ilman sitä en olisi näin luova, enkä näkisi asioissa yhtä paljon tasoja, värejä, sävyjä ja mahdollisuuksia. Hänen on tajuttava todellisuuskäsityksensä ja ajattelutapansa vääristyneiksi. Tunsin, että minusta pidettiin kiinni, vaikka olin päihteiden käyttäjänä aivan pohjalla ja valmis kuolemaan – kuin tyhjä kuori. On etuoikeus saada jakaa elämä hänen kanssaan! Mikä on mieluisin vaatekappaleesi. | 19 si v u p e r so o n a Olet asunut vuosia Yhdysvalloissa, Kreikassa ja Ranskassa. Yö-yhtyeen entinen rumpali, Antti Mäkinen, toipui rankoista riippuvuuksistaan, tuli uskoon ja työskentelee nyt Tampereella evankelis-luterilaisen seurakunnan Päihdepilotissa. Sairastuneelta vaaditaan vilpitöntä halua raitistua. Ihastuin hänen vilpittömään, jokaista arvostavaan ja kunnioittavaan luonteeseensa. Hannalla on kyky nähdä kaikessa hyvää ja kaunista. He ovat älykkäitä ja kyvykkäitä arvottamaan ja oivaltamaan asioita, kunhan heille annetaan avoimesti tutkittua tietoa päihdyttävien aineiden vaikutuksista, syistä ja seurauksista. Milloin ja miten olet tullut uskoon. Toipuminen on kuin banaanikärpäsen lento. Mitä silloin ikävöit Suomesta
Vähän myöhemmin Antti vaihtoi Loimaalla asuvan äitinsä kanssa puhelimessa kuulumisia. Sana herätti uskon. – Osittain tämän pojan kanssa olleen tilanteen vuoksi eksyimme puhumaan anteeksiannosta. Mietin, mitä Jeesus mahtoi sillä tarkoittaa. – Katsoin tuota Matteuksen kohtaa ja ajattelin, että katsotaas myös, mitä muuta Jeesus on sanonut. Toukokuussa 2021 tapahtui kuitenkin henkilökohtainen herätys. Luin kaikki evankeliumit ja lopulta koko Raamatun läpi, ja usko vahvistui. Elokuussa hän osti Raamatun. Ihanko seitsemän kertaa?’ Jeesus vastasi hänelle: ’Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.’” – Tämä 70 kertaa 7 jäi pyörimään mieleeni. Mietin sitä koko kesän, Antti kertoo. Sana herätti Antti alkoi etsiä raamatunselitysteoksia, jossa asiasta kerrottaisiin. – Teini-ikäisen kanssa on aina välillä sellaista. Sana herätti uskon heti. A ntti Rämö, 40, on syntynyt Loimaalla ja asunut viimeiset 19 vuotta Turussa. Selasin Raamattua, ja tuli olo, että pitäisi lukea se kokonaan. Rakennustekniikan insinööri työskentelee projektipäällikkönä Sweco Finland -yrityksessä. 20 | Opintomat ka ristin juurelle Kina teini-ikäisen pojan kanssa sai Antti Rämön tarttumaan ensin puhelimeen ja sitten Raamattuun. – Rakennesuunnittelua eli talojen talojen kantavien rakenteiden suunnittelemista ja lujuuslaskelmia. Antilla oli ollut vanhimman poikansa kanssa kinaa. Sen jälkeen Rämö on kulkenut Jeesuksen seurassa.. Sehän kuuluu yleissivistykseenkin, Antti perusteli itselleen. – Aloitin siitä Matteuksen evankeliumista, eikä minulla ollut vaikeuksia uskoa, mitä luin. Uusperheeseen kuuluvat vaimo Tuula sekä 10ja 20-vuotiaat pojat. Äiti lainaili toisinaan raamatunlauseita ja iltarukous opetettiin. – Olen tavallaan aina uskonut Jumalan olemassaoloon, Antti sanoo. Äiti lainasi Jeesuksen sanoja Matteuksen evankeliumissa vuoden 33/38 raamatunkäännöksen mukaan: ”Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: ’Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan. Hänen lapsuudenkodissaan puhuttiin Jumalasta. Oma työni on kuitenkin nykyään pääasiassa työryhmän johtamista, Antti kuvailee
| 21 Opintomat ka ristin juurelle. h e n k il ö Te ks Ti pe tr i vä h ä sa rj a ku va a n d re a s ta ll q v is t ” Sana herätti uskon heti.” Ennen uskoontuloaan Antti Rämö mietti koko kesän Jeesuksen opetusta anteeksiannosta
On vaikea sanoa yhtä tiettyä asiaa, josta koin syyllisyyttä. Ehtoollisella se kaikki tuli ulos niin, että kyyneleet valuivat. Työpaikalla eivät monet vielä tiedä. Joillekin Antti on sielläkin kertonut. – Kun menin ensimmäistä kertaa uskoontuloni jälkeen ehtoolliselle, minulla oli kirkossa syyllinen olo. Olin ollut itsekäs, enkä ollut ajatellut lähimmäiseni parasta. Jeesus on minun pelastajani ja Vapahtajani. Joka asiassa tarvitsen Jeesusta. Toisaalta en muuttunut synnittömäksi. Sellaista rauhaa en ollut aiemmin kokenut. – Muitakin tapahtumia on suunnitteilla. Se on keskustelua Isän kanssa. – Uskon asiat koetaan henkilökohtaisina. – Kun Pyhä Henki alkoi vaikuttaa, jotkin pahat asiat jäivät myös heti pois. Elän vähän enemmän täysillä, jos niin voi sanoa, ja iloisella mielellä. Kun tiedän että asiat ovat kunnossa Jumalan kanssa, otan mielelläni haasteita vastaan. Varsinkin jos toiselta ihmiseltä niitä asioita utelee. Koin syyllisyyttä ja häpeää. Se oli rauha, joka laskeutuu, kun on sopu Jumalan kanssa Kristuksen tähden, Antti todistaa. Heti kun sain ehtoollisen, sisälleni tuli rauha. – Syntisenä pysyn, mutta tietyt asiat ovat todella muuttuneet, Antti kiteyttää. Hän löysi Turun tuomiokirkkoseurakunnassa pidettävän Timon raamiksen, jota pitää Suomen Raamattuopiston julistustyöntekijä Timo Rantanen. – Olen nyt pari vuotta ollut uskossa. Olen myös miettinyt yliopistoopintoja. Uskoontulon myötä Antti kokee tulleensa entistä rohkeammaksi. ” ” En muuttunut synnittömäksi.” Armo tuntuu suurelta.” 22 |. – Edelleen armo tuntuu suurelta, koska synnintuntokin on suurta. – Taivaan Isä vaikuttaa joka asiassa. Moni voi perääntyä, kun joku alkaa puhua uskosta. – Se näkyy elämänasenteena. Jos Timo ei pääse, tuuraan häntä välillä raamattupiirin vetäjänäkin. – Välillä ne ovat pieniä rukouksia päivän menon keskellä. Ymmärsin syntisyyteni. Uusi rohkeus Antti kertoo, että pitkin päivää tulee nykyään rukoiltua. – Viime keväänä minut valittiin paikalliseksi puhujaksi Turkuun. Sana herätti myös synnintunnon. Synnintunto kasvaa uskon vuosien myötä. Kun pappi julisti ”sinun puolestasi vuodatettu”, uskoin joka sanan. Ehtoollinen puhdisti Uskoon tullut mies alkoi käydä jumalanpalveluksissa Turun tuomiokirkossa. Esimerkiksi kiroileminen loppui kuin seinään. Antti alkoi pian uskoontulon jälkeen selailla netistä sopivaa raamattupiiriä. Karjalainen veri virtaa suonissa, Antti kuvailee. Jos sitä alkaisi vielä joskus opiskelemaan. Armo tuli osakseni. Saan rukouksesta voimaa. Olen kiitollinen siitä, että rukouksiani on kuultu. Sen jälkeen olemme järjestäneet Timon kanssa Raamattuopiston tap a h t u m i a Turun seudulla. – Teologiaa nimittäin. – Kun luin Vuorisaarnaa, ajattelin mitä kaikkea oli elämän vaiheissa tullut tehtyä. Elokuussa Antti aikoo järjestää Turun suunnalla ainakin kesäseurat yhdessä Timo Rantasen kanssa. Muistan, kuinka mukavaa oli päästä muiden uskovien seuraan, jutella ja tutkia Raamattua. – Se ei ollut tästä maailmasta. – Timo tutustutti minut sitten myös Raamattuopiston toimintaan, ja keväällä 2022 lähdin vapaaehtoiseksi työntekijäksi. – Joka ilta kiitän Jeesusta hänen uhristaan. Ensimmäinen puhujakeikka on jo tiedossa, ja vähän jännittää. Ehkä siitä, miten olin kohdellut ihmisiä. Helposti sitä tulee vain pyydettyä, kun pitäisi olla kiitollinen siitä kaikesta, mitä on jo saanut, Antti Pohtii. Monet asiat minussa pitävät minut edelleen nöyränä. – Menin sinne syksyllä 2021 ja siellä käyn edelleen. Olen lukenut paljon hengellistä kirjallisuutta ja on myös ollut suuri tarve puhua ihmisille näistä asioista. Perheessä Antin uskoontuloon on suhtauduttu myönteisesti. Muun muassa kärsivällisyyteni on tällainen. Hän suo meille kaikille siunauksensa, kun luotamme häneen. Joka asiassa pitää tulla ristin juurelle ja pyytää tekojaan anteeksi. Ymmärrän vielä enemmän siitä, kuinka toivoton itse olen
Huomaammeko, millä jumalalliselle arvovallalla Jeesus tässä kutsuukaan luokseen. Hän on sitä nimenomaan persoonana, henkilönä. ”J uhlan suurena päätöspäivänä Jeesus nousi puhumaan ja huusi kovalla äänellä: ’Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon. Hänen persoonansa antaa iankaikkisen elämän ja tällä tavoin tyydyttää ihmisen syvimmän kaipauksen ja janon – elämän tarkoituksen ja sisällön janon. | 23 Te ks Ti o la vi pe lt o la ku va pa u l zo et em ei je r / u n sp la sh. 3:16) Keskity Jeesukseen! sa tt u v a sa n a Jeesus huusi lehtimajajuhlan viimeisenä päivänä, ja nyt on meidän vuoromme huutaa koko maailmalle aivan kuin hänen huutonsa kaikuna: Keskity Jeesuksen Kristukseen. Lopulta ”Kristus on kaikki, hän on kaikissa” (Kol. Ensinnäkin ne tuovat eteemme Jeesuksen Kristukseen suuruuden ja ihmeellisen merkityksen. Hänen jokahetkinen läsnäolonsa antaa sisällön ja tarkoituksen elämääni. 2:11). Lähdemmekö liikkeelle kohti Jeesusta Kristusta, suostummeko juomaan sitä, mitä hän antaa ja uskommeko todella häneen. Hän on kaikkialla läsnä, ja koska tahansa saan kääntyä hänen puoleensa. 4:12). Hänet löydettyäni, hänestä tulee elämäni lopullinen ja täydellinen kiintopiste. 7:37–38). Siinä on kristillisen uskon ydinvastaus tänäänkin koko maailmalle. Hän kutsuu luokseen kaikkia maailman ihmisiä, kaikkia janoisia, uupuneita, läkähtyneitä, ja lupaa, että hänen luonaan jokaisen janoavan ihmisen kaipuu saa täyttymyksen. Miten kuuluukaan tuttu pienoisevankeliumi: ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” (Joh. Nämä Jeesuksen sanat sisältävät kaksi suurta ja meille tärkeää asiaa. Hän on Jumalan salaisuus ja hänessä ”kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä” (Kol. 2:2–3). Kerran joka tapauksessa ”jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi: Jeesus Kristus on Herra” (Fil. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat, niin kuin kirjoituksissa sanotaan’” (Joh. Elävä vesi ja lähde on vertauskuva Jeesuksesta Kristuksesta. Koska Jeesus Kristus on totisesti ylösnoussut, hän elää tänäänkin. Hän on perustus, joka kestää, ja jonka varaan on hyvä rakentaa koko elämänsä. Hänen sanansa ovat myös meille jokaiselle kohdistettu kutsu ja lupaus. 3:11). Hän on se! Hän on ainoa, joka voi ihmiskunnan pelastaa, sillä ”ei ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman” (Apt. Juuri hän on se vesi ja lähde, joka alkaa kummuta häneen uskovan ihmisen sisimmästä: Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat. Hän on valo, joka valaisee elämän tietä ja jonka valossa on hyvä vaeltaa eteenpäin. Hänessä ja vain hänessä rikkain ja syvin tieto. Jumalan vastaus ihmiskunnan syvimpään ja todellisimpaan hätään – kadotukseen joutumisen hätään – onkin hänen oman ainoan Poikansa, Jeesuksen Kristuksen lähettäminen. Näin siis hänen läsnäolonsa luo uskovan sisimpään jatkuvasti pulppuavan Jeesuslähteen. Miten suhtaudumme hänen kutsuunsa
24 |. Katseeni kiinnittyi upeaan mosaiikkiin, joka jatkui koko kirkon Pittoreski Ravenna Italian Ravennassa voi kokea Jumalan ohjaavan historian kulkua, kirjoittaa Vesa Pirttimaa. Ravenna on kuuluisa kirkoistaan, joita koristavat toinen toistaan upeammat mosaiikit. Paikallisjunalla matka Bolognasta Ravennaan kestää noin tunnin. Kaupungin nimen alkuperä on epäselvä, mutta erään teorian mukaan se olisi peräisin etruskien kielestä. Ravennan pienellä rautatieasemalla, voi hämmästyä ensivaikutelmaa. Bolognan vanha kaupunki on näkemisen arvoinen. Bysanttilaista tyyliä edustavan San Vitalen basilikan rakentaminen alkoi vuonna 526. Alueella on ollut asutusta jo varhain. Italian rautatieverkosto on kattava ja junat kulkevat nopeilla osuuksilla 360 km/h, hurjaa vauhtia. Etruskien asuttama Etruria laajeni vuosina 750–500 eKr. Sen pienestä ovesta sisään astuessa hämmästyin välittömästi. Parman Battisterio eli kastetapuli on kaunis kokonaisuus. B olognasta ja Venetsiasta helposti saavutettavassa Ravennassa riittää nähtävää useammaksikin päiväksi. Kristityt matkailijan kannattaa pysähtyä matkallaan myös Bolognassa. Asemalta katsoen lähin kirkko on vain parin minuutin kävelymatkan päässä oleva San’t Apollinare Nuovo. Seutu on vaatimatonta eikä anna vaikutelmaa paikan merkityksellisyydestä. Esimerkiksi Milanosta Bolognaan kestää nopealla junalla vain tunnin, mutta kiirehtimisen sijaan kannattaa ehkä liikkua paikallisjunalla ja pysähtyä Parmassa ja Reggio Emiliassa, joiden kirkot ovat näkemisen arvoisia. pohjoiseen, aina Venetsian lahdelle asti
Symbolisesti astuin myös kolminaisuusopin keskiöön, koska kirkko rakennettiin alun perin goottien kuningas Theodoricin valtakaudella, vuosisatojen 500–600 vaihteessa, areiolaiseksi kirkoksi. Kaupungissa on pelkästään kahdeksan eri Unescon maailmanperintökohdetta, joiden lisäksi useita kirkkoja ja museoita. Ehkä pelastavan uskon kuuluukin olla aina epäsuosiossa: ”Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan meistä. Sen alttarimosaiikki ja sivuseinien mosaiikit ovat häkellyttäviä ja teologisesti syvällisiä. Kristus seisoo katon mosaiikissa virtaavassa Jordanin kirkkaassa vedessä, hämmästyttävän elävällä tavalla. Areiolaisuutta vastaan Areiolaisuus syntyi 300-luvun Alexandriassa nykyisen Egyptin alueella leviten nopeasti kristinuskon vaikutusalueella. Me olemme kaikin tavoin ahdingossa, mutta emme umpikujassa, neuvottomat, mutta emme toivottomat, vainotut, mutta emme hyljätyt, maahan kukistetut, mutta emme tuhotut.” kirjoittAjA on kAsVAtustieteen tohtori jA psykologiAnopettAjA. Myöhemmin muotoiltu vähemmän tunnettu Athanasioksen tunnustus on vielä korostetummin areiolaisuudesta erottautumista: ”Poika on luomaton – – Isä on ääretön, Poika on ääretön ja Pyhä Henki on ääretön – – Samoin on Isä kaikkivaltias, Poika kaikkivaltias ja Pyhä Henki kaikkivaltias, eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias.” Noin 600-luvun puolivälissä Bysantin valtakunta valtasi alueen ja kirkko muutettiin ortodoksiseksi. Tuohon aikaan kaupungissa oli sekä ortodoksisia että areiolaisia rinnakkain, koska hallitsija salli sen. Häikäisevää estetiikkaa Seuraavaksi suuntasin kulkuni pieneen, mutta sitäkin kauniimpaan ortodoksiseen Neonian battisterioon, joka on kaupungin vanhin säilynyt rakennus. Vaikka liike oli merkittävä, jäänteitä siitä on nähtävissä harvoissa paikoissa. San Vitalen basilika oli kuitenkin ehdottomasti näkemisen arvoinen. San Vitalen kirkossa olevissa mosaiikeissa kuvataan sekä Uuden että Vanhan testamentin hahmoja. Itse asiassa sitä pidetään parhaiten säilyneenä 400-luvun arkkitehtuuria ja taidetta ilmentävänä rakennuksena. Pieni kaupunki kätkee valtavan historian.” ” m a a il m a n y t Te ks Ti ja ku va T ve sa pi rt ti m a a | 25. Areiolaisuus tuomittiin myöhemmin harhaoppiseksi, koska sen opetus Kristuksen persoonasta, inkarnaatiosta ja kolminaisuudesta olivat vääriä. Carl Gustav Jung piti tässä battisteriossa vierailua esteettisesti häikäisevänä – jopa katarttisena kokemuksena. Areiolaisuuden häviäminen on jo sinänsä puhutteleva ilmiö. Hallitsijat herroina hallitsevat, mutta ”Herran Sana pysyy iäisesti”. Pieni kaupunki kätkee siis sisäänsä valtavasti historian eri kerroksia ja viittauksia länsimaisen historian ja kristinuskon syvimpiin virtauksiin. Kristus on Jumalan ikuinen Sana. Ravennasta oli tullut Länsi-Rooman pääkaupunki ennen sen lopullista luhistumista, vuosiksi 408–476, mutta se sai jälleen keskeisen roolin, kun arabit Muawija I johdolla valtasivat suuren osan Bysantin valtakuntaa itselleen. Lausuessasi tutun kaikille kristityille yhteisen Nikean uskontunnustuksen on kysymys juuri areiolaisuuden torjumisesta: ”syntynyt, ei luotu” ja ”samaa olemusta kuin Isä”. Abrahamin tuntemattomille vieraille eli itse Jumalalle tarjoama leipä, traaginen uhraamissuunnitelma ja ehtoollinen rakentuvat huimaksi kokonaisuudeksi, joka ilmentää vapahtajan hyvää tahtoa ihmistä kohtaan. Yhden päivän retkellä en ehtinyt nähdä kaikkea. sivuseinustan aina alttarille asti. Hän ei vaikuta ensisijaisesti maailmassa suoraan, vaan evankeliumin kautta. Ravennassa saatoin kokea Jumalan ohjaavan historian kulkua. Jeesuksen opetettiin olevan alempi kuin Isän ja olevan luomakuntaan kuuluva
26 |. e lä m ä n ta it o Te ks Ti sa ri sa v el a ku va T al ek si sa ar ir an ta Petra Saariranta, 35 • Naimisissa ja kolmen lapsen äiti • Erityisluokanopettaja ja vanhemmuusvalmentaja • Insagram: @kannateltu • Podcast: Keskeneräiset äidit -podcast (Podplay), yhdessä onnellisuustutkijalääkäri Säde Stenlundin kanssa • Kirja: Mielelläni kehossani – kohti hyväksyvää suhdetta itseen (Martin & Saariranta, Kirjapaja, 2020) K U K A
Lähes 70 prosenttia vastaajista koki myös, että vanhemman uupumus on jonkinlainen tabu, Saariranta kertoo. Monella nuorella äidillä saattaa olla ihanteena intensiivinen äitiys, jolloin tavoitteena vanhemmuudessa on asiantuntijatason suoritus. Mukana on myös tympääntymistä vanhemman rooliin ja kokemusta, ettei ole riittävän hyvä vanhempi. Vanhemmuusuupumus määritellään väsymyksenä, joka ei mene levolla ohi. Vähitellen koko vanhemmuus alkaa tuntua yksinäiseltä projektilta, kun kaikki lapseen liittyvä on omilla ja ydinperheen harteilla. Vanhemmuuden suorituspaineet ja yksilökeskeinen kulttuuri Syitä vanhemmuusuupumukseen löytyy useita. S uomalaisäidit kuuluvat maailman uupuneimpien vanhempien joukkoon, kertoo laaja kansainvälinen vertailututkimus, jossa oli mukana 40 maata ja yli 11 500 äitiä. Tarkoitusperät ovat hyvät, sillä omalle lapselle halutaan pelkästään hyvää, mutta pidemmän päälle ihanteiden ja erilaisten suositusten mukaisesti toimiminen on läkähdyttävää ja siinä törmää jatkuvasti omaan riittämättömyyteen ja keskeneräisyyteen. Yleisesti ottaen uupumusta oli enemmän länsimaisilla vanhemmilla poikkeuksena egyptiläiset äidit, jotka raportoivat erittäin korkeaa uupumusta. Toinen uupumukselle altistava tekijä on Saarirannan mukaan tuplaperfektionismi. Itsepärjäämisen ihanne on Suomessa voimakas. Esimerkiksi Suomessa 37 maata kattavan vertailututkimuksen mukaan oli maailman seitsemänneksi uupuneimmat vanhemmat. – Kun kysyimme Keskeneräiset äidit -podcastissa vanhemmilta, kuinka moni on kokenut uupumusta, noin 200 äitiä vastasi kyselyyn ja heistä 93 prosenttia kertoi kokeneensa uupumusta. Kun muilla kulttuurialueilla vanhemman ihanneominaisuudeksi nimettiin vastuullisuus, länsimaissa kuten Suomessa vanhemmalta odotettiin ennen kaikkea rakastavuutta, välittämistä ja kärsivällisyyttä. Tutkimuksen mukaan äidit ovat uupuneempia niissä maissa, joissa sukupuolten kesken vallitsee vahva tasa-arvo, kuin maissa, joissa tasa-arvo on heikompi. Hän on yhdessä lääkäri ja onnellisuustutkija Säde Stenlundin kanssa julkaissut podcastia vuodesta 2019 Jaksoja on julkaistu yhteensä 79. – Kun ajattelen työpajoja, joita olen pitänyt vanhemmille, niin siellä korostuu usein, että vanhemmat kokevat painetta, olla tietynlaisia. Vanhemmuusvalmentaja Petra Saariranta kannustaa vanhempia laskemaan rimaa ja tekemään perheen hyvinvointia vahvistavia valintoja, jotta perhe voisi olla iso ilo. Tutkimus on julkaistu Journal of Cross-Cultural Psychology -lehdessä. Vanhemmuudessa vähemmän on enemmän | 27. – Suomessa tarvittaisiin enemmän yhteisöllisyyttä, jotta vanhemmat eivät jäisi niin yksin. – Joka tuutista tulee valtavasti tietoa lähtien lapsen varustelusta aina tunnetaitokasvatukseen saakka. Vanhemmuusvalmentaja ja erityisluokanopettaja Petra Saariranta sanoo, että yksilökeskeisissä kulttuureissa uupumus on selvästi yleisempää kuin yhteisöllisissä kulttuureissa. Aasian maissa vanhemmuusuupumusta oli selvästi vähiten. Tällöin vanhempi kokee voimakaita ulkoisia paineita olla tietynlainen, jos vanhemmalla on lisäksi taipumusta asettaa itselleen kovia vaatimuksia, uupumusriski kasvaa. Se voi tuntua hyökyaallolta, jonka alle jää. Samasta tutkimusaineistosta kävi ilmi, että erityisesti länsimaissa vanhemmat uupuivat. Yksilökeskeisyys ja ydinperhekeskeisyys näkyvät ihmisten hyvinvoinnissa. Voi tuntua, että jokaiseen asiaan pitää satsata, Petra Saariranta pohtii. Toisessa kansainvälisessä tutkimuksessa kartoitettiin vanhempien ihanneominaisuuksia
Olin silloin yhteydessä neuvolaan, mistä sain keskusteluapua. Tilanne aiheuttaa ristiriitaisia tunteita, kun v i h d o i n elää toivomaansa e l ä m ä n v a i h e t t a ja sitten onkin fyysisesti niin väsynyt, ettei kykene nauttimaan täysillä elämästä pienten lasten kanssa. Niistäkin pitäisi uskaltaa rohkeasti puhua. On helppo olla täydellinen vanhempi ennen kuin on itse vanhempi, Petra Saariranta kuvaa. Jos on asunut kahdessa kulttuurissa, sinussa on molempia. – Parisuhteessa kateus on tyypillistä, jos toinen saa nukkua yönsä rauhassa ja hänen on helppo lähteä kotoa, kun taas itse joutuu yksin imettämään. Uupumus tuli jälkikäteen Saarirannalla on myös omakohtaista kokemusta uupumuksesta. Myös puolisoa kohtaan voi tuntea kielteisiä tunteita. – Kun näkee omat lapset niin kauniina ja valloittavina, pääsee kosketukseen oman sisäisen lapsen kanssa. – Vanhemmuus sysää tuntemattomille poluille ja syviin vesiin, ja siellä ollessaan huomaa, ettei sitä voi hallita, eikä suorittaa täydellisesti. Samalla tarjoutuu mahdollisuus käsitellä omaa lapsuutta uudella tavalla ja työstää suhdetta itseensä. Kolme viikkoa ennen koronapandemian alkamista Saarirannan perheeseen syntyi kolmas lapsi. Saariranta rohkaiseekin uupuneita vanhempia pysähtymään ja hakemaan apua. Saarirannan perhe on asettunut Kaarinaan. ” Vihan tunteista pitäisi puhua.” 28 |. Kun sitten koronapandemia ja sen myötä liikkumisrajoitukset ja etätyöt alkoivat, Petran mieskin siirtyi kotikonttorille. – Uupumus tuli jälkikäteen. Suhde lapseen on ihmissuhde, johon kuuluu luonnostaan erilaisia tunteita, myös kielteisiä. Perheen oli pärjättävä omillaan, sillä eristyksen vuoksi isovanhemmatkaan eivät voineet arjessa auttaa. Saariranta muistuttaa, että pienten lasten vanhempien on tärkeää pitää huolta myös siitä, että heidän omat tarpeensa tulevat tyydytetyiksi. Omaa jaksamista voi tukea se, että saa pieniä hetkiä, jolloin aistikuormituksen saa laskettua. Hän on paljon käsitellyt omaan elämäänsä liittyvää tiettyä juurettomuutta, mikä johtuu siitä, että perhe muutti hänen lapsuudessaan paljon. – Olen kokenut kumuloituneen univelan isona haasteena. Tilanteen ollessa päällä ihminen sinnittelee ja selviää, mutta olosuhteiden hieman helpottaessa ei enää jaksakaan venyä. – Tunteiden lisäksi erilaisten ärsykkeiden määrä lapsiperheessä kuormittaa. – Autan ihmisiä löytämään ratkaisuja itsestään ja itseään Suomalaisilla perheillä on suuri tarve voimavarakeskeiseen ja ennaltaehkäisevään tukeen. Saariranta muistuttaa, että vanhemmuus ei tapahdu tyhjiössä, vaan sitä eletään koko ajan riippumatta työtilanteesta ja jaksamisesta. Vanhemmuus tuo myös armollisuutta omia vanhempia kohtaan. – Tarvitaan paljon keskinäistä vuorovaikutusta siitä, että miten pidetään toinen toisesta huolta kaiken keskellä, Saariranta sanoo. Helposti vanhemmat keskittyvät vain lastensa tarpeisiin ja unohtavat itsensä ja toisensa, mikä on pitkään jatkuessaan karhunpalvelus heidän omalle hyvinvoinnilleen ja parisuhteelle. On uskallettava tehdä valintoja Vanhemmuuteen kuuluu erilaisia vaiheita, jotka nostavat pintaan eri asioita. – Olin 12-vuotias, kun palasimme Suomeen. On helppo olla täydellinen vanhempi ennen kuin on itse vanhempi. Petra Saariranta on kasvanut keskimmäisenä kolmen lapsen perheessä. Pitkään koin olevani amerikkalainen, mutta nyt olen kotiutunut hyvin Suomeen. Jotta töiden tekemiselle olisi ollut riittävä rauha, Petra pyrki ulkoilemaan kolmen lapsen kanssa mahdollisimman pitkiä aikoja. Olen itse käynyt usein saunassa yksin, siellä saan hetken olla hiljaisuudessa. Kolmen pienen lapsen äitinä on ollut aikoja, jolloin voimavarat ovat olleet vähissä. – Esimerkiksi kun lapsi ei nuku ja on kuolemanväsynyt, nousee erilaisia vihan tunteita. Vauvavuosista palautuminen on kestänyt, kun on ollut useita pieniä lapsia kotona ja kun on ollut koko ajan hyvin väsynyt. Petra työskentelee erityisluokanopettajana, minkä lisäksi hän tekee vanhemmuusvalmentajana asiakastyötä ja pitää työpajoja. Ison osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan hän on viettänyt isän töiden vuoksi Yhdysvalloissa. Niissä tilanteissa on ollut hankala kohdata itseään, koska ei ole yltänytkään siihen tasoon, jota oli itseltä toivonut
Kaikkea ei voi saada, eikä kaikkeen ole tarpeen panostaa. – Olin aika pitkään kotona, mikä oli tietoinen valinta ja näkyi esimerkiksi perheen taloudessa. – Monenlaisia elämään ja vanhemmuuteen liittyviä kipuja ja haasteista voisi normalisoida. Oman parisuhteen ja avioliiton myötä hän kiinnostui myös parisuhdeasioista ja on tehnyt seurakunnassa vapaaehtoisena parisuhdeja äitityötä. On helppo olla täydellinen vanhempi ennen kuin on itse vanhempi, Petra Saariranta kuvaa. Pitäisi puhua enemmän siitä, miten paljon vanhemmuus kasvattaa meitä ihmisinä, kun elämme arvojamme todeksi. Näen, että on valtavan suuri tarve voimavarakeskeiseen ja ennaltaehkäisevään tukeen. – Koen kutsumusta tukea ihmisiä, että he voisivat löytää elämälleen sellaiset raamit, että perhe voisi olla onnellisuuden lähde, että perheet voisivat kokea yhteyttä ja että maailman kakofoniaa saataisiin rauhoitettua. Intohimoni on perheiden hyvinvointi. Meillä lapsilla ei ole niin paljon harrastuksia, jotta olisi enemmän aikaa yhdessä perheenä, Saarirantaa kertoo heidän perheensä valinnoista. ” Vanhemmuus kasvattaa meitä.” palvelevia ratkaisuja. | 29. On tehtävä valintoja, laskettava rimaa ja uskallettava sanoa ei. Hän toivoo, että seurakunnat voisivat olla paikkoja, missä voisi olla rehellisesti oma itsensä ilman kulisseja tai vanhemmuuden performansseja. Saariranta haluaa ravistella suomalaisuuteen pesiytynyttä voimakasta suorittamisen kulttuuria ja kannustaa perheitä keskittymään tärkeimpään. Se oli arvokasta, enkä ole katunut sitä. Myös seurakuntien tarjoama parisuhdetuki on merkittävää ja tavoittavaa. – Jokaisen perheen olisi tärkeää löytää, millaiset valinnat tukevat juuri heidän perhettään. Seurakunnat tukevat Saarirannan mukaan isosti lapsiperheitä järjestämällä esimerkiksi perhekerhoja, musiikkileikkikouluja, leirejä ja muuta toimintaa. Suomalaisilla perheillä on suuri tarve voimavarakeskeiseen ja ennaltaehkäisevään tukeen
Varsinkin äidillä hiljaisessa uskossaan oli häneen pysyvä hengellinen vaikutus. S uomessa kaikki tietävät Muumien mielikuvitushahmot kuvista ja kertomuksista ja varmaan niiden tekijänkin, suomenruotsalaisen Tove Janssonin (1914–2001). Tove Janssonin äidinisä oli herätyshenkinen tukholmalainen kirkkoherra Fredrik Hammarsten. Hammarsten oli kotoisin perinteisen hurskaasta kodista. Hiljaisuudessaan kiehtova saarnamies uskon esikuvia TeksTi raimo mäkelä kuvaT linus mimietz / unsplash, wikimedia commons 30 | ” Hän oli hillitty ja sävyisä.”. Ulkomaillakin hän lienee tunnetuimpia suomalaisia kuvataiteilijoita. Äidin isä oli kirkkoherra Tukholmassa ja hyvin suosittu herätyshenkinen saarnaaja ja hengellinen kirjailija Fredrik Hammarsten (1846–1922). Hän valitsi opiskelualakseen teologian, koska se ei vaatinut paljon aikaa eikä rahaa. Hänet vihittiin papiksi seurakuntaan, jossa oli matalakirkollista hengellistä herätystä. Hänen vanhempansa olivat suomenruotsalainen kuvanveistäjä Viktor Jansson ja ruotsalaissyntyinen piirtäjä Signe Hammarsten-Jansson. Lapsuudessaan hän oleskeli paljon Ruotsissa erityisesti Hammarstenin suvun kesänviettopaikassa Tukholman saaristossa. Hänen kahdesta pojastaan tuli lehtori, yhdestä kemian professori. Hänen sisarestaan tuli kirjailija ja veljestään biokemisti ja yliopistonrehtori
13:7) | 31. ”Pappina hän oli ennen kaikkea saarnaaja. Elämänsä lopulla Hammarsten koki monet uuden ajan ilmiöt itselleen vieraiksi. Hän ei koskaan suostunut tinkimään perusteellisesta valmistautumisesta. Saarnatuolissa hän oli hillitty, sävyisä ja itseään korostamaton niin kuin ihmisten seurassakin. Hän oli kuitenkin kahdesti kirkolliskokouksen jäsen. Östermark) kirkkoon vuonna 1953 aiheena Jeesuksen vertaus Kymmenen neitsyttä. Saarnatuolissa hänen kokemuksensa omasta heikkoudesta eivät kuitenkaan hallinneet häntä. Hiljaisuudessaan kiehtova saarnamies ”Ottakaa heidän uskonsa esikuvaksenne” (Hepr. Se johti sisäiseen kriisiin, joka laukesi myönteisesti, kun seuraavan seurakunnan heränneet ottivat hänet vastaan lämpimästi. Se oli hänen levinnein teoksensa (610 s., 11. Hammarstenista tuli vähitellen tunnettu julistaja, ja hän julkaisi ensimmäisen saarnakokoelmansa Dagliga betraktelser (’Päivittäishartauksia’). Tove Janssonin mielenmaailmassa ja tuotannossa kristillisellä uskolla ei näytä olevan keskeistä asemaa. ”Aika on kuin ohitseni kiitävä auto, enkä edes kuvittele ehtiväni sen kyytiin, mutta se jättää jälkeensä pahan käryn.” Hammarsten edusti tiettyä kirkollista ja uskonnollista suuntausta eikä vaikuta olleen erityisen kiinnostunut yhteiskunnallisista eikä poliittisista virtauksista, vaikka hän piti varjon puolella elävien auttamista evankeliumin luonnollisena seurauksena. Vaikka hän sanoi vanhemmiten oppineensa arvostamaan papin kansliatyötäkin, hänestä ei koskaan tullut auktoriteettia kirkon hallinnossa eikä kirkkopolitiikassa. Toiminnassaan hän keskittyi todistamaan ja julistamaan Jeesuksesta, josta hän koki olevansa riippuvainen. Kun Hammarstenista tuli Pyhän Jaakobin seurakunnan kirkkoherra, kukaan muu saarnaaja ei niin kuin hän vuosikymmenestä toiseen kyennyt täyttämään kirkkoa hartailla kuulijoilla. Seurakunnassa oli varsinkin rippikoululaisten parissa voimakasta hengellistä liikehdintää, joka tempasi hänet mukaansa, ja hän koki kääntymisen. painos 1921) ja julkaistiin englanniksi 1911 ja suomeksi 1912. Hän on maalannut vain yhden alttaritaulun, tilaustyönä Teuvan (ruots. Hän ei saanut yhteyttä noihin heränneisiin, koska hän tuolloin oli ”vieras hengellisille kokemuksille”. Myöhemmin hän tuotti runsaasti lisää samanlaisia julkaisuja ja oli siten aikansa luetuimpia hengellisiä kirjoittajia. Hän kertoo lukeneensa sitä tehdessään ”Daavidin psalmeja”. Kuitenkin sanottiin, että Hammarstenia mieluummin kuunneltiin kuin luettiin. Juuri vakavassa hiljaisuudessaan hän oli mitä suurimmassa määrin kiehtova.” Uskollisena luterilaiselle ja roseniolaiselle perinnölle hän keskittyi julistuksessaan Kristukseen mutta pidättyi hyökkäämästä niitä uskonnollisia suuntauksia vastaan, joita hän ei voinut hyväksyä. Seuraavassa seurakunnassa hän avioitui esimiehensä, tunnetun herätysmiehen tyttären kanssa ja tuli silläkin tavoin vedetyksi pysyvästi Evankelisen isänmaansäätiön (Evangeliska fosterlandsstiftelsen = EFS) piiriin ja myöhemmin sen hallitukseenkin
Onko meillä todellakin alkuperäinen Raamattu ja voivatko sen kirjoitukset olla luotettavia, kysyy Eero Junkkaala.. Te ks Ti ee ro ju n k k a a la ku va is to ck r a a m at tu o p e tu s 32 | Todisteita Raamatun paikkansapitävyydestä Raamatun paikkansapitävyyttä on jälleen haastettu
Se on Jeesus. Samalla on selvää, että se on syntynyt aivan toisenlaisessa historiallisessa tilanteessa ja toisenlaisen kulttuurin keskellä, jolloin sen ”virheettömyysvaatimuksetkin” ovat erilaisia kuin meidän. Millainen Raamatun täytyisi olla, jotta se olisi luotettava tai paikkansapitävä. Tällaisessa ajattelussa on yksi ongelma. Kyllä, Raamattu kuvaa ihmisiä, tapahtumia, kaupunkeja ja sotia, jotka ovat oikeasti olleet olemassa ja tapahtuneet. Tapahtumista voidaan kertoa useita kertoja hiukan eri tavoin, paikan määritykset, asioiden järjestys tai historiallinen tarkkuus ei aina ole nykymittojen mukaista, asioita tiivistetään, kuvataan symbolein, käytetään retorisia keinoja kuten liioittelua jne. Siihen Graham oli vastannut: ”Mahdotonta. ” Arkeologiaa ei voi sivuuttaa.” | 33. Teksti on usein syntynyt aika kauan tapahtuma-ajan jälkeen ja siihen on voinut tulla kirjoittamisajan korostuksia, joita tutkija pystyy kaivamaan esiin. Ymmärrän, että tällainen vastaus ei ole kovin tyhjentävä, kun kysytään Raamatun luotettavuutta tai sen käsikirjoitusten historiaa tai sen kuvaamien tapahtumien historiallista tarkkuutta. Silti se on kovaa faktaa, jota ei voi sivuuttaa. Kun sanon, että löydöt ”useimmiten” vahvistavat, se tarkoittaa, että silloin tällöin tulee löytöjä, joiden yhteensopivuus Raamatun kertomuksiin ei tunnu ihan täsmäävän. Arvelen, että kirjoituspyynnön esittäjät halusivat kuulla tärkeimmistä Raamattuun liittyvistä arkeologisista löydöistä. Sitä paitsi olen keskustellut hänen kanssaan viimeksi tänään. Kerrotaan, että joku lehtimies teki kerran maailman tunnetuimmalle evankelistalle, Billy Grahamille kysymyksen, kuinka tämä voi vielä puhua Jumalasta, koska Jumalaahan ei ole olemassa. Aivan mahdotonta, sillä viimeksi tänä aamuna keskustelin hänen kanssaan pari tuntia.” Mikä minulle olisi paras todistus Raamatun totuudesta. Tämä on sikäli tärkeä kysymys, että jotkut kristityt puolustavat kiivaasti Raamatun virheettömyyttä juuri tästä syystä, että yksikin selvä virhe heidän mielestään kaataisi koko kirjan. Jos hän todella on se, mikä hän sanoo olevansa, hänestä kertovan kirjankin täytyy olla riittävän tosi. Arkeologia on sattumanvaraista ja sen tuloksia voidaan tulkita monin eri tavoin. Suoranaisesti Raamattuun liittyviä löytöjä tulee hyvin harvoin. Minusta Raamatun luotettavuutta pohtiessa on tärkeä muistaa, että jos Jumala on halunnut antaa meille Sanansa tässä muodossa, kaikkine rosoisuuksineen ja ”virheineen”, meillä ei ole siihen mitään valittamista. Silti koko ajan kaivetaan Raamatun maata. Jos sieltä löytyisi yksi kiistaton historiallinen virhe, olisiko se silloin paikkansapitämätön ja epäluotettava. Juuri tällaisena se on se Jumalan ilmoitus, jonka varassa kristillinen kirkko on seisonut kaksi tuhatta vuotta ja tulee seisomaan Jeesuksen paluuseen saakka. Pyhän Hengen inspiroiman kirjan täytyy heidän mielestään olla virheetön, koska eihän Jumala voi erehtyä. Raamatun maan arkeologian tehtävä ei tosin ole Raamatun historiallisuuden vahvistaminen tai kumoaminen. Tämän asian selvittämiseksi tarvitaan arkeologista tutkimusta. Kirjoitin siis nyt ensimmäisen vastauksen tämän artikkelin taustalla olevana kysymykseen. Siinä asetetaan Raamatulle sellainen virheettömyysvaatimus, jota se ei itse aseta. Se kyllä ilmoittaa, että Kirjoitukset ovat syntyneet Pyhän Hengen vaikutuksesta (2. Virheetön Raamattu. Suurin osa Israelissa vuosittain tehtävästä hyvin mittavasta kaivaustoiminnasta ei liity Raamattuun lainkaan. Se on historian tutkimusta, joka samalla tulee kertoneeksi jotain siitä, miltä Pyhässä kirjassa kuvatut tapahtumat näyttäytyvät nykytutkimuksen valossa. Silloin kun niitä tulee, ne useimmiten vahvistavat sen, että Raamattu ankkuroituu todellisiin, ei kuviteltuihin tapahtumiin. Voin kertoa niistä, mutta ensin on pohdittava kysymystä hiukan tarkemmin. Raamatun maata kaivetaan Pitävätkö Raamatun kertomat tapahtumat siis historiallisessa mielessä paikkansa. T ämä artikkelin kirjoittamiseen minulle annettiin aiheeksi kysymys: mitkä minulle ovat olleet parhaimpia todistuksia Raamatun paikkansapitävyydestä. Tim. Vastaan siihen anekdootilla, jonka luin yhteen toiseen kysymykseen. Nykyaikainen lukija voisi vaatia matemaattisen tarkkaa erehtymättömyyttä, mutta muinaisen maailman tapa jäsentää asioita oli varsin erilainen. Tämä on juuri sitä mitä odottaisi: tuhansia vuosia vanhat tekstit ja yhtä vanhat löydöt sisältävä paljon epävarmuuksia siitä, mikä on joko tekstin tai löydön oikea tulkinta. 3:16)
Poltettu savi on ikuista. Tämähän on asetettu kyseenalaiseksi joissain viime aikojen keskusteluissa. Niistä kaksi merkittävintä ovat kuningas Hiskian ja profeetta Jesajan sinetit. Riittävän alkuperäinen Tässä kirjoituksessa on vielä vastaamatta kysymys, onko meillä käsissämme riittävän alkuperäinen Raamattu. Ne kertovat sen, että Jumala on valinnut tällaisen tavan, kun hän suunnitteli oman maailmansa ja sen pelastusoperaation. Siinä kerrotaan Jeesuksen toimineen Galileassa aikana, jolloin Messias-odotus oli ilmassa. Sen päätarkoitus on ohjata lukija Jumalan tuntemiseen. Olennaista on, että käytössämme oleva Raamattu on riittävän tarkka suhteessa alkutekstiin ja joka tapauksessa se, minkä Jumala on halunnut kirkolleen antaa. kirjoittAjA on teologiAn tohtori jA Arkeologi. Tutkijoiden toimenkuvaan kuuluu pohtia eroavuuksia ja niiden merkityksiä. Nämä löydöt vievät niin lähelle Jeesuksen kärsimyshistoriaa, että tutkijoiden on ollut pakko laittaa esillä olevien vitriinien taakse seinälle teksti, jossa kerrotaan Jeesuksesta. Ikuista savea Lukija ehkä odottaa jo malttamattomasti tietoja tärkeimmistä Raamattuun liittyvistä löydöistä. Seinällä olevassa tekstissä lukee jopa, että Uuden testamentin mukaan Jeesus tiesi kulkevansa kohti omaa kuolemaansa. Hän olisi voinut tehdä sen tosinkin, mutta hän teki sen näin. Jos olet löytänyt Raamatusta elävän Jeesuksen, olet lukenut kirjaa oikein ja löytänyt asian ytimen. Ne antavat kuvan siitä maailmasta, jossa Jumalan ilmoitus on tullut osaksi ihmiskunnan historiaa. Sellaisiksi voisin nostaa kaksi pientä, peukalon kynnen kokoista savipalaa. Uuteen testamenttiin liittyvistä löydöistä tärkeimpinä voisi pitää niitä kolmea esinettä, jotka Jerusalemin Israel-museossa on asetettu vierekkäin. Ne ovat leimajälkiä. Jos luet Jesajan kirjan luvun 53, ymmärrät, mistä on kysymys. Näiden molempien rooli Vanhan testamentin teksteissä on äärimmäisen keskeinen. Kuolleenmeren käsikirjoituslöydöt paljastivat joitain erilaisia tekstejä, vaikka ne pääasiassa osoittivat tekstin tallentamisen olleen hyvin tarkkaa. Ihan alkuperäisiä heprean ja kreikan tekstejä ei ole olemassa, mutta kopioita on niin paljon, että niiden perusteella voidaan hahmottaa erittäin suurella varmuudella, millainen se on alun perin ollut. Eri kirkkokunnilla on myös hiukan erilaisia valintoja sen suhteen, mitkä tekstit kuuluvat Vanhaan testamenttiin. Hiskia oli 700-luvulla eKr. Häntä on kutsuttu kuninkaiden profeetaksi ja profeettojen kuninkaaksi. Heti perään on kuitenkin todettava, että kaikilla teksteillä on pitkä historia ja edelleen harjoitetaan tekstikritiikkiä, jolla pyritään selvittämään alkuperäistä tekstimuotoa. ” Raamattu on riittävän alkuperäinen.” 34 |. Jerusalemin tuhosta on löydetty suuri määrä tärkeiden henkilöiden sinettileimoja. Varsin harvoin ne voivat todistaa jotain Raamatun tapahtumaa yksityiskohtaisesti todeksi. Raamattuun liittyviä arkeologisia löytöjä on toki hyvin paljon, vaikka niitä ei ihan yhtenään tulekaan. Vuoden 586 eKr. Jesaja kirjoittaa tulevasta Messiaasta enemmän kuin yksikään muu profeetta. Sen huipentumana oli hänen Poikansa ihmiseksi tulo. Teksteistä on myös erilaisia versioita, sillä kreikankielinen Vanha testamentti eli Septuaginta poikkeaa jonkin verran hepreakielisestä, jota Raamatun käännökset yleensä seuraavat. Nämä pienet savenpalat olisivat ikuisesti hävinneet, ellei kaupunkiin sattunut tulipalo olisi kovettanut ne keramiikaksi. Vastaus kuuluu, että kyllä on. Niistä saamme siis kuvan todellisista, ei kuvitelluista tapahtumista. Nämä eroavaisuudet eivät kuitenkaan ole sellaisia, joilla olisi merkitystä kristillisen kirkon opin kannalta. Juudan merkittävin hallitsija ja Jesaja hänen hoviprofeettansa. Joskus nämä nostetaan esille raflaaavasti, ja annetaan ymmärtää, että Raamattua on muuteltu ja sensuroitu niin, että meillä ei olisi enää mitään tietoa alkuperäisestä tekstistä. Ellet, lähde etsimään sieltä tätä Jeesusta. Lopulta hän tuli vuonna 30 Jerusalemiin ja siellä olevien levottomuuksien aikana ristiinnaulittiin. Sitä hän valmisteli pari tuhatta vuotta etukäteen. Näin asianlaita ei kuitenkaan ole. Siinä ovat Pontius Pilatuksesta kertovat kivipaasi, ylipappi Kaifaksen luuarkku ja Jerusalemista löydetyn ristiinnaulitun kantapään luu. Hallitsijoilla ja muilla tärkeillä henkilöillä oli tapana laittaa papyrusrullan ympärille kiedottuun naruun pehmeästä savesta omistajuudesta kertova sinettileima
Olen saanut olla rakentamassa esimerkiksi useita hienoja kesäleirejä. Haaveilen myös omasta pienestä mökistä maaseudulla, jossa voisin asua omassa rauhassa ja luonnon äärellä. Seurakunnan toiminnassa minulle erityisen tärkeää on seurakunnan luomat yhteisölliset tapahtumat, kuten messut, leirit ja nuortenillat. Lempikohtani Raamatusta on Psalmi 91 ”Korkeimman Suojelus”. Alkuvuoteni kului vahvasti opiskelun ja koulunkäynnin merkeissä. Lakkiaiset ja valmistuminen kruunasivat työntäytteisen kevään – aherrus palkittiin. n u o r te n ä ä n i Te ks Ti a a po a n tt o o r a ku va ko Ti al bu m i | 35. Uskon asioissa ihailen erityisesti heitä, jotka ovat elävät luonnollisesti uskonsa kanssa sekä samalla kykenevät hyväksymään ja arvostamaan myös muita ajattelutapoja. Ensi syksynä minulla alkavatkin ensihoitajaopinnot. Minulle esikuvia ovat ihmiset, jotka toimivat määrätietoisesti ja epäitsekkäästi. Se on mielestäni hyvin rohkaiseva ja lohdullinen jokaiselle kristitylle. LIINA LAITINEN, 18, KOTKA ”Esikuvat inspiroivat ja opettavat uskosta” Tällä hetkellä olen kesälomalla, ja sen vietän pääasiassa töiden parissa, mutta myös kirjoja lukien sekä urheillen ja läheisten kanssa aikaa viettäen. Kenties suurin unelmani on päästä tekemään työtä, jossa voin auttaa muita ihmisiä. Minulle itselleni esikuvat ovat todella tärkeitä, sillä he antavat monesti inspiraatiota ja motivaatiota pyrkiä olemaan sellainen ihminen, jollainen haluaisinkin olla. Ylioppilaskirjoitukset veivät luonnollisesti paljon aikaa ja vaivaa
Anu Laine löysi ilon kutsumustyössä 36 | TeksTi kirsi-klaudia kangas kuvaT sari savela
Ylimääräistä ilmaa imettiin sairaalassa dreenin kautta ulos monta kertaa. Osastokoordinaattori Anu Laine on koukussa ristin teologiaan. Kipujen määrä ei ollut vieläkään täynnä, vaan huipennukseksi akillesjänne katkesi. – Seuraavaksi minulta löydettiin mahahaava. – Sairastuin 16-vuotiaana autoimmuunisairauteen, jonka takia menetin väliaikaisesti hiukseni. – Huomasin, että opetustyö alkoi kuormittaa minua. Toimenpide oli kivulias. Oireet, kuten päänsärky, hälvenivät kuitenkin pikkuhiljaa. Syyksi paljastui synnynnäinen poikkeama. Olin jo teininä saanut kutsumuksen evankeliumin työhän, Anu kertoo kipuiluistaan. Arvet muistona tuskasta Anu Laineella on takanaan raskaita vuosia, jolloin hän painiskeli terveysongelmien kanssa. – Sanoin Jumalalle, että haluan työskennellä lähetystyön ja Raamatun tunnetuksi tekemisen parissa. Jeesuksen lunastustyön ymmärtämisen ja oman sairaushistoriansa kautta hän on oppinut ottamaan jokaisen päivän vastaan armona ilman tulevaisuuden haikailua. Työ ei ollut vastenmielistä, sillä nuori opettaja viihtyi oppilaiden keskellä, mutta hän kaipasi oman varsinaisen kutsumuksensa toteutumista elämässään. Anu oli valmistunut teologian maisteriksi 2012 Helsingin yliopistosta ja sanojensa mukaan ajautunut yläkoulun ja lukion uskonnon opettajaksi. Anun rukous sai vastauksen, kun hänet valittiin SLEY:n (Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys) lähetysosaston osastokoordinaattoriksi viime syksynä. Myöhemmin teologiaa opiskellessani minulta löytyi kaksi neurologista sairautta, joista toinen olisi voinut johtaa halvaantumiseen. Lopulta lääkärit päätyivät leikkaukseen kaksitoista vuotta sitten. Anu Laine löysi ilon kutsumustyössä | 37. Hän on kertonut kokemuksistaan Jeesuksen puolella -blogissaan. V oimakas tarve kutsumustyön löytymiseen johti espoolaisen uskonnon ja filosofian opettaja Anu Laineen muutama vuosi sitten syvenevään kriisiin. Käveleminenkin oli työlästä, kun elimistö ei saanut tarpeeksi happea. Työn hän aloitti joulukuussa. Seuraavaksi hänen toinen keuhkonsa painui jostakin syystä kasaan ja aiheutti ilmarinnaksi kutsutun vaivan. Latauduin parhaiten luonnossa Surku-koiran kanssa lenkkeillessäni. En jaksanut enää kotona juurikaan kuunnella omien lasteni asioita, kun olin koko päivän antanut energiaani muille. Vaiva hellitti, kivut loppuivat, mutta arvet naisen kyljessä muistuttavat tuosta kriittisestä vaiheesta
Metrolla työpaikalleen Helsingin Kamppiin matkustaessaan hän on ottanut tavakseen rukoilla itsekseen tuntemattomien kanssamatkustajien puolesta. Häntä viehättää Jobin nöyryys ja hallintavallan luovuttaminen Jumalalle, vaikka paljon kärsineen miehen järki ei kyennyt selittämään Jumalan tarkoitusperiä: ”Nyt minä ymmärrän, että kaikki on sinun vallassasi eikä mikään suunnitelmasi ole mahdoton sinun toteuttaa. Anu muistaa kiukutelleensa ja kyselleensä vihaisena Jumalalta kaiken kärsimisensä tarkoitusta. Ihmisen paraskaan viisaus ei pysty sitä tavoittamaan, hän toteaa. Kadottajasta löytäjäksi Oma vuosien kokemus kärsimyksestä auttoi Anua asettumaan toisten kärsivien asemaan. He ovat oppineet arvostamaan Raamatun sanaa ja ammentamaan sieltä voimaa koettelemuksissa. Ajattelin, että voisinkohan kysyä lupaa saada rukoilla hänen puolestaan. Välillä rukoukselle ei löytynyt sanoja, mutta lohdutusta antoi Raamatusta Jobin kirjan lukeminen. Hän käy pyydettäessä puhumassa seurakunnissa, tapahtumissa ja esimerkiksi rippikouluissa vainottujen kristittyjen asiasta. 42:2,3) – Jumalan viisaus voi toisinaan näyttäytyä meidän silmissämme suoranaiselta hulluudelta. ” Onni kumpuaa luottamuksesta.” 38 |. Olen puhunut mitään ymmärtämättä asioista, joita en käsitä – ne ovat minulle liian ihmeellisiä.” (Job. Heidän tilanteisiinsa Anu on saanut tutustua Open Doors -järjestön työn kautta esimerkiksi viime talven Egyptin matkalla. Job toimi Anulle noina vuosina kuin vertaistukijana. Nuorena uskovana olin aika armoton itseäni ja muita kohtaan. Sinä kysyit: ´Kuka on tämä, joka näin peittää minun tarkoitukseni mielettömillä puheillaan?’ Minä se olen. Anu toimii järjestön vapaaehtoisena puhujalähettiläänä, mihin hän on saanut koulutuksen. Nainen rukoili hiljaisella äänellä miehen puolesta. – Työhöni SLEY:n lähetysosaston osastokoordinaattorina kuuluu muun muassa yhteydenpitoa seurakuntiin, jotka tukevat lähetystyötämme maailmalla. Diagnooseja odotellessaan hän ymmärsi elämän haurauden ja kuoleman mahdollisuuden. Nuorimmainen aloittaa siellä esikoulun tänä syksynä. Sairastelut ovat sittemmin hellittäneet. – En ole täydellinen, mutta Jeesuspa ei kutsunutkaan seuraajikseen mitään superihmisiä. Hän lähtee syksyllä työmatkalle Saksaan tutustumaan siellä tehtävään lähetystyöhön persiankielisten maahanmuuttajien parissa. – Onko meillä kykyä arvioida Jumalan toimintaa. Eräs suuri kärsivä ihmisryhmä ovat vainotut kristityt. Työpäivät alkavat kahden vanhimman lapsen lähettämisellä kristilliseen kouluun. Job vertaistukijana Sairaudet veivät nuoren naisen perimmäisten kysymysten äärelle konkreettisen tehokkaasti. Samaan aikaan eräs Anulle tuntematon nuori nainen nousi penkistä ja meni kysymään mieheltä juuri tuota asiaa. Anulla on sydämellään maahanmuuttajien parissa tehtävä työ. Hän on kirjoittanut näistä myös blogissaan Ajatusvääristymiä. Ikään kuin Jumala olisi meidän määriteltävissämme, Anu pohtii. Hän on pohtinut paljon nimenomaan kärsimystä, rakkautta ja oikeudenmukaisuutta. Anu olisi halunnut kiittää naista rohkeudesta, mutta tämä ehti lähteä ennen sitä vaunusta. – Näin kerran metrossa tilanteen, jossa vanhempi mies alkoi yskiä todella pahasti. Näiden käsitteiden sisällöt ovat saaneet eri vivahteita ja sisältöjä ihmiskunnan monenlaisten vaiheiden kautta. – Onnea tuo tutkitusti toisten ihmisten onnelliseksi tekeminen Onni ei löydy itsekkäästä elämästä, vaan se kumpuaa Jumalaan per u s t u v a s t a luottamuksesta kaikissa elämänvaiheissa, Anu tiivistää. Samoin hän opettajavuosinaan siunasi hiljaa mielessään oppilaitaankin. Ihminen helposti lähtee määrittelemään sitä, millaiseen Jumalaan voi tai ei voi uskoa. Esirukousta metrossa Anu toivoo oppivansa olemaan rohkeampi evankelioimisessa. Saatan myös vierailla lähetyspiireissä ja tehdä käännöstöitä. Kun puoliso Lauri Laine lähtee toimistolleen, jää Anun työpäivää sulostuttamaan koira ja kissa. Mies antoi luvan, vaikka kertoi olevansa ateisti. Martti Lutherin ja Erkki Lemisen tekstit ovat Anulle rakkaita. Mittailin ja punnitsin uskoni määrää, mutta en saavuttanut täydellisyyttä. Ne ovat auttaneet häntä ymmärtämään syvemmin Jeesuksen ristin työn kautta ihmiskunnalle koitunutta armoa ja kuinka Jumalan voi kohdata vaikeuksien kautta ja kärsimystenkin keskellä. Eräs hänelle tärkeä Raamatun paikka on jo nuoruudesta asti ollut Matteus 10:39: ”Joka varjelee elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä.” Epätodellinen superihminen Anu työskentelee osittain etänä kotonaan Espoon Kivenlahdessa
Hän ymmärtää, että elämässä on hyvä olla tietty vähimmäismäärä haasteita ja vaikeutta, jotta hänen olisi jatkuvasti turvauduttava oman voiman sijasta Jumalaan. | 39 Raskaiden vuosien jälkeen Anu Laine kokee, että kaikki on nyt jokseenkin hyvin.. Maailman isoja ongelmia ja kriisejä Anu ei sen sijaan harteillaan kanna. Ajattelin tulevani onnelliseksi sitten kun saavuttaisin jotakin odottamaani. Eräs vanhemmuuden haasteista onkin luottaa Jumalan huolenpitoon lastenkin kohdalla. Toisinaan Anu kokee jopa olevansa tekopyhä. Anu Laineen rukous on, ettei hän sulkeutuisi oman elämänsä kuplaan, vaan saisi olla Jumalan käytössä ja valmis muutoksiinkin. – Olin aikaisemmin jossakin määrin aina tyytymätön elämääni. Hän kertoo k o h d a n n e e n sa omat puutteensa ja raadollisuutensa kasvattajana. Nykyisin koen, että kaikki on jokseenkin hyvin. Hän uskoo ja luottaa siihen, että ne ovat lopultakin Jumalan hallinnassa ja tiedossa. – Jumala voi käyttää jopa vainoa ja hajonneita sirpaleita evankeliumin eteenpäin viemiseen. Historia osoittaa, että juuri vainojen keskellä kirkko ei kuole, vaan lähtee kasvamaan. Hän opettaa muille Raamatun totuuksia, mutta saattaa kotona olla lasten tarvitsevuuden edessä kärsimätön ja uupunut. ” Nuorena mittailin uskoani.” Sopiva määrä ahdistusta Kolmen lapsen äiti kantaa huolta lastensa puolesta kuten äidit tekevät
Kokemus ihmisen rajallisuudesta on opettanut Anu Laineelle Jeesuksen sovitustyön merkitystä. Mitä selkeämmin Jumalan kaikkivaltius ja Jeesuksen ristinkuoleman merkitys ovat alkaneet valjeta Anulle, sitä selvemmin hän on ymmärtänyt ihmisjärjen rajallisuuden. Tarraudumme johonkin oppiin, kokemukseen tai tapaan niin, että siitä itsestään tuleekin Jumala. Tietoisuus tästä antaa kristityn elämälle mielekkyyttä, turvaa, levollisuutta ja tervettä lapsen kaltaisuutta. Hän kertoo lukeneensa paljon teologista kirjallisuutta, mutta keskittyvänsä nykyisin yhä enemmän itse Raamattuun. Todellista Jumalaa ei kuitenkaan voi hallita. – Onnellisuus on merkityksellisen elämän sivutuote, sanoo nainen, joka elää juuri nyt todeksi henkilökohtaista kutsumustaan. Anu on ymmärtänyt yhä syvemmin, että Jumala on kaikkialla ja varsinkin siellä missä hänen omansa ovat. Omatekoinen Jumala kahleissa Puhujana ja bloggarina Anu Laine jakaa yleisölleen ajatuksiaan ja löytöjään hengellisen maailman aarteista. – Joskus luomme mielessämme oman Jumalan ja hänelle kahleet. 40 |
Jeesus antaa ymmärtää, että Jumala kuulee pyyntömme ja antaa meille hyvää niin kuin hyvä isä antaa lapsilleen (Matt. Mitä asioita pitää rukoilla jatkuvasti, missä riittää kertarukous. Eihän maallinenkaan isä anna lapselleen aina heti sitä, mitä tämä pyytää, koska silloin lapsesta tulisi pilalle hemmoteltu. Jumala kyllä kuulee rukouksemme jo ensimmäisellä kerralla (tai oikeastaan jo ennen kuin olemme edes rukoilleet, Matt. Rukoukseen liittyen Jeesus puhuu Isä–lapsi-suhteesta. Meidän kannaltamme on kuitenkin hyvä, että Jumala ei useinkaan vastaa välittömästi, koska rukous ei ole vain asioiden pyytämistä vaan samalla uskonelämän ja jumalasuhteen hoitamista. Daniel sai enkeli Gabrielilta sanan: ”Heti kun aloit rukoilla, lähti liikkeelle sana, ja minä tulin kertomaan sen sinulle, sillä Jumala rakastaa sinua” (Dan. MIK Ä ASK ARRUTTA A. Raamattu opettaa, että Jumala kuulee rukouksemme, eikä meidän tarvitse maanitella häntä suosiolliseksi. . Lähetä kysymyksesi meille osoitteeseen elama@perussanoma.fi. Sinnikäs rukous pitää lähellä Jumalaa, ja kuitenkin rukous saa olla iloisesta ja kiitollisesta mielestä nousevaa, koska Jumala on jo kuullut. k ys y m ys & v a st a u s | 41. 6:8), ja siksi voimme esittää pyyntömme luottavaisin mielin. 9:23). Taivaallinen Isäkään ei tahdo hemmotella meitä pilalle, vaikka hyviä lahjojaan antaakin. 11:8; 18:1). 7:9–11 ). Nämä lupaukset ja kehotukset näyttävät ristiriitaisilta, mutta ovat molemmat yhtä aikaa totta. Toisaalta kehotetaan rukoilemaan hellittämättä (Luuk. Vastaajana on tällä kertaa teologian tohtori Ville Auvinen
Kristittyinä voimme tietenkin allekirjoittaa monet ihmisoikeusjulistukset, koska ihmisoikeuksilla on kristillinen tausta ja ne perustuvat siihen, että jokainen ihminen on arvokas Jumalan kuva. . Ihmisoikeudet ovatkin tehokas retorinen työkalu, sillä kukapa nyt haluaisi asettua ihmisoikeuksia vastaan. Näin niiden kannattamisesta tulee ikään kuin pakollista. Nykyisissä poliittisissa ja moraalisissa keskusteluissa vedotaan paljon ihmisoikeuksiin. On hyvin tärkeä tehdä ero sen välille, mitkä asiat ovat oikeasti ihmisoikeussopimuksissa julistettuja ihmisoikeuksia ja mitkä vain poliittista retoriikkaa. Siksi ihmisoikeuksilla on merkitystä ja niitä on syytä pitää arvossa. Siksi keskusteluissa hyvin monenlaisten asioiden väitetään olevan ihmisoikeuksia. Nykyisen ihmisoikeusdiskurssin ongelma on kuitenkin se, että se tekee juuri päinvastaista eli tuhoaa niiden arvoa. Esimerkiksi aborttikysymyksen ja translain suhteen vedotaan kovasti ihmisoikeuksiin, vaikka Ihmisoikeudet pelinappuloina p ie n tä p u h e tt a Te ks Ti sa n te ri m a rj o ko rp i ku va is to ck 42 |
Tällainen retoriikka on vaarallista, sillä se johtaa siihen, että kukaan ei tiedä, mitä ihmisoikeudet ovat. Aktivistien puheissa siis ihmisoikeudet irtaantuvat kokonaan ihmisoikeussopimuksista. Jos jokainen voi itse määritellä, mitä ihmisoikeudet ovat, silloin ne eivät lopulta ole mitään. Jos Kristuksen evankeliumin julistaminen jää taustalle, kun keskitytään ihmisoikeuksiin, on se lähetystyön kannalta katastrofi. . . Asialla ei oikeastaan ole enää mitään tekemistä varsinaisten ihmisoikeuksien kanssa. Samoin abortin suhteen Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ole ottanut kantaa sen kieltämiseen tai sallimiseen, vaan EU:n jäsenmaat voivat tehdä sen suhteen miten parhaaksi näkevät. Kun lähetysmäärärahoista on viime aikoina muutenkin keskusteltu, olisiko nyt hyvä aika tarkastella uudestaan myös Lähetysseuran asemaa kirkon virallisena lähetysjärjestönä. Tämän jälkeen oma polittiinen mielipide on monopolisoitu eikä sitä voi kritisoida. Ruokanen toteaa, että Jeesus ei kehottanut menemään kaikkialle maailmaan julistamaan ihmisoikeuksia kaikille luoduille, vaan julistamaan kääntymystä ja syntien anteeksiantamista. Tapahtuu siis juuri se, mitä lähdettiin vastustamaan eli ihmisoikeuksien mitätöinti. YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeusjulistuksessa ei puhuta kummastakaan kysymyksestä mitään. Tämä liudentaa ihmisoikeuksien käsitettä ja sitä kautta edesauttaa niiden merkityksen purkamista. Ruokanen näkee, että tämä sotkee luterilaisen lain ja evankeliumin erottelun. Toisin sanoen vaikka ihmisoikeuksia kovasti koetetaan julkisessa keskustelussa puolustaa, inflatoimalla niiden käsitettä niistä tehdään lopulta merkityksettömiä. Kaiken huippu oli jonkun poliitikon kommentti siitä, että Yleltä leikkaaminen on leikkaamista ihmisoikeuksista. Silloin niillä ei ole enää käytännöllistä merkitystä. K a n n a t t a a olla hereillä, kun poliittisessa keskustelussa vedotaan ihmisoikeuksiin. Ruokasen mukaan Lähetysseura on keskittynyt ihmisoikeuksiin evankeliumin kustannuksella eikä sitä siksi voi pitää enää varsinaisena lähetystyötä tekevänä järjestönä. Temppu tapahtuu seuraavasti. Käytännössä tässä vaiheessa poliittinen väittely on voitettu. Jos ihmisoikeudet vaarantuvat siitä, kun Ylen budjetti onkin 500 miljoonaa euroa 600 miljoonan euron sijasta, ollaan jo hyvin kaukana varsinaisista ihmisoikeusjulistuksista. . Ruokasen mukaan Kristuksen evankeliumin ja Jumalan armon vieminen niistä osattomille ei enää ole Lähetysseuran työn tavoite, vaan ainoastaan taustamotivaatio. Jos evankeliumia ei julisteta, ihmisellä ei ole halua ja voimaa toteuttaa lakiakaan. ” Niistä tehdään merkityksettömiä.” ” Aborttikielto ei riko ihmisoikeuksia.” | 43. Jumalan rakkauden laista tulee tällöin lähetystyön varsinainen sisältö ja laista tulee lähetystyön ydinsanoma. Missään ihmisoikeussopimuksessa tai -julistuksessa ei anneta ymmärtää, että sukupuolen itsemäärittely tai juridisen sukupuolen muuttaminen ilmoituksenvaraisesti olisi ihmisoikeus. Varsinainen ydinsanoma on ihmisoikeuksien edistäminen ja kansainvälinen diakonia. Siksi pelkkä ihmisoikeuksien julistaminen ei hengellisessä mielessä riitä. Ihmisoikeudet eivät liity tähän asiaan mitenkään, vaikka asiasta kovasti yritettiin tehdä ihmisoikeuskysymys. Tällä tavoin tietynlainen politiikka naamioidaan ihmisoikeuspuheella sellaiseksi, että sitä ei voi vastustaa saamatta pahan ihmisen leimaa. Sen jälkeen todetaan, että ihmisoikeuksista ei neuvotella. Voisi kuvitella myös, että oikeus elämään olisi yksi keskeisimmistä ihmisoikeuksista, jos luetaan alkuperäisiä ihmisoikeusjulistuksia. Hyvästä asiasta voi tulla tärkeimmän vihollinen. Ihmisoikeuksien toteuttaminen on luterilaisesta näkökulmasta siis lain julistusta, moraalin alueelle kuuluva asia, jonka pitäisi seurata varsinaisesta evankeliumista. Ensiksi oma poliittinen mielipide samaistetaan ihmisoikeuksiin. Malta on kieltänyt abortin, eikä Malta riko siinä mitään ihmisoikeutta. Mielenkiintoinen ulostulo ihmisoikeuksiin liittyen oli myös professori Miikka Ruokasen blogiteksti Kotimaa-lehden verkkosivuilla (21.06) otsikolla Suomen Lähetysseura ei ole enää lähetysjärjestö
petri vähäsarja Pehmeä mutta riipivä levy ” Mystinen vaari vastaa.” Juhani Tikkanen Ekana syliin taivaassa, 2023 44 |. Tikkanen on tämän päivän suomigospelin parhaimpia tekijöitä. Leppilampi esittää laulussa jonkinlaista isoisän osaa: ”Hei vaari, miksetsä kerro koskaan susta ja mummista, miten te tapasitte”. ”Elämä ei oo tunteiden lautta, elämä on kärsimystä, joka myöntää sen löytää myös onnen, pienistä hetkistä”, mystinen vaari vastaa. Edellisten julkaisujen tapaan ote on paikoin varsin sentimentaalinen, mutta kieltämättä myös koskettava. Nykyään levyille haalitaan usein toisia artisteja vierailemaan. Kävi miten kävi -laulussa tunnelma on riipivän kaunis: ”Kun junassa pimeessä yksin mä kuljen, eikä kukaan mua kotiin odota, niin käteni kohmeiset rukoukseen suljen, mä tiedän et anna kadota”. ”Kuolema ei ole enää vallassa, älä pelkää”, Tikkanen jatkaa. Persoonallinen lauluääni on vedossa. Muutama menevämpikin laulu löytyy. ON MUKANA SEURAKUNTALAINEN.FI -UUTISPALVELUSSA L aulaja-lauluntekijä Juhani Tikkasen neljäs albumi Ekana syliin taivaassa lienee miehen oivallisin. Viime vuosina runsaasti keikkailleen muusikon kokemus kuuluu vapautuneisuutena ja pakottomuutena. Juhani Tikkasen uutuuslevy on sopivaa kuunneltavaa, jos haluaa hieman tunnelmoida ja miettiä syntyjä syviä. Tikkanen on saanut mukaan gospelmammutti Jukka Leppilammen, joka laulaa Tikkasen kanssa duettona kappaleen Tyttö näki saman unen. Nimikappaleessa Ekana syliin taivaassa Tikkanen laulaa: ”Jos sulle voisin toivoa jotain, toivon että jaksat uskoa, kaikki mitä mä opetin taivaasta, ne on kaikki täyttä totta”
Pienlähet tilään muodostavat HennaMaria Harju, Olli Sippola ja Ossi Mäki-Reini. Esimerkiksi Kasteessa-laulussa kerrotaan siitä, miten ”kasteessa minä sain vahvan suojapuvun” ja ”taivaan pääsylipun”. Ne ovat tietenkin hauskoja ja meneviä, mutta niissä on myös melodista ansiokkuutta siten, että aikuisetkin jaksavat kuunnella niitä tosi monta kertaa. Yhtye kuvailee musiikkinsa olevan ”mukaansatempaavaa, humoristista, koskettavaa kasarija folk-vaikutteista poppia”, mikä pitää varsin hyvin kutinsa. petri vähäsarja le v ya r v io it a ” Opetus on kunnollista.” | 45 Pienlähettiläs Mannaa, 2023. Lasten kanssa on hyvä keskustella myös vaikeista aiheista. Kovaa menoa koko perheelle S uomenkielistä hengellistä lastenmusiikkia on tarjolla yllättävän vähän. Levyllä on mukana myös kuolemasta kertova laulu Näämme toisemme taivaassa, mikä on aika rohkea veto. Jäsenkadosta kärsivälle kirkolle ei ole mikään huono asia, että aloitetaan jotakin uutta, joka innostaa lapsia ja koko perheitä. Tekijät voidaan laskea suunnilleen yhden käden sormilla, eivätkä kaikki heistä ole enää aktiivisia. Laulut ovat muun muassa Maksetuista Viuluista tutun Harjun käsialaa, mutta kappaleet sovitetaan yhteistyössä. Tässäkin mielessä Pienlähettiläs-yhtye on tärkeällä asialla. Ei tule toista aivan tämänkaltaista bändiä mieleen. Päällimmäiseksi jää jälleennäkemisen toivo ja kaiken kestävä turva Jeesuksessa. Tämän vuoksi Pienlähettiläs-yhtyeen esikoislevy Mannaa on monelle perheelliselle tervetullut tuttavuus. Meno maistuu tuoreelta. Tätä isää ilahdutti se, että Pienlähettilään laulut eivät ole pelkkää taikinan kaulimista ja muurahaisten möngerrystä (vaikka niitäkin pitää olla), vaan mukana on myös kunnollista (mutta lempeää) opetusta uskonasioista
sa m a st a p e r h e e st ä Esko Kallio, 70 • TM, rovasti, eläkeläinen, opiskellut vuoden lääketiedettä Leningradissa 70-luvun alussa • harrastanut nuorena yleisurheilua, vieläkin Ylihärmän Junkkarien ennätys kolmiloikassa • kuorolaulun ja kuntoliikunnan lisäksi keräilee polttopuita • Alajärven kirkkoneuvoston ja -valtuuston jäsen • Perhe: vaimo ja 4 lasta sekä 2 lastenlasta. Te ks Ti u ll am ai ja la m m ike to ja ku va T sa n tt u m äk el äi n en ja h aa st at el tu je n ku va -a rk is to 46 |. Amanda Mäkeläinen, 25 • Lähihoitaja, valmistumassa psykiatriseksi sairaanhoitajaksi. Toiseksi vanhin lapsista kuollut syöpään 2020. Unelmoi psykoterapiaopinnoista. • Harrastanut tanssia 11 vuotta • Aktiivinen kuntosalilla kävijä, maastavetoennätys 100 kg • Perhe: Aviomies, lapsi ja koira keitä
Toinen välillemme kitkaa aiheuttava asia oli järjestelmäkamera. Amanda saattaa muutamassa sekunnissa kiihtyä nollasta sataan, mutta ei ole pitkävihainen. Amanda oli aika pitkään lapsi. Hoidin Bellaa sen ensimmäiset kuukaudet ja kiinnyin myös koiraan. Se selittää paljon hänen käyttäytymistään. Keittäjän ei onneksi tarvinnut nukkua teltassa. Hän halusi lähihoitajaksi ja erikoistua lapsiin ja nuoriin. Ehkä se oli perua ammatistani, koska hän oli lapsena mukana rippileireillä. Jouduin hankkimaan parikin järjestelmäkameraa, joista myöhemmin oli vaikea päästä eroon. Nuorimpana Amanda oli oppinut siihen, että saa erilaisia asioita paljon helpommin kuin vanhemmat sisaruksensa. Ei hän ole iltatähti, vaan nuorin neljästä lapsestamme. Päiväohjelma oli niin tiukka. Aluksi vastustin sitä, koska kesälomani oli juuri alkanut. NiiEsko kertoo: | 47 Esko Kallio kävi usein tyttärensä Amanda Mäkeläisen kanssa kalaretkillä. Ennakkoluulottomat esko kallio & amanda mäkeläinen. Ihan pienenä se tapahtui kovaa karjumalla. Lapsuudessani ei olisi ollut mitenkään mahdollista, että olisin kutsunut kotiini ventovieraan kaverin useammaksi päiväksi tai että kaveri olisi otettu matkalle mukaan. Kun Amanda löysi sosiaalisen median, hän halusi hyvän kameran saadakseen itsestään edustavia kuvia. Amanda oli ehkä komentanut ne tytöt sille leirille. Kolmasluokkalaisena hän piti kesällä tytöille telttaleirin takapihallamme. Amandalla oli selkeät suunnitelmat. Hain sen Amandan kanssa vuosia sitten kasvattajalta. Hän kyllä leppyy jo saman päivän iltana. Amandan Eemi-poika on niin ihanan suloinen, ettei hänestä voi olla kauan erossa. Siihen mahtuivat Amandan lisäksi ne seitsemän muuta. Amanda on ainut lapsemme, joka ei ole syntynyt Ylistarossa vaan Alajärvellä. Ei hänellä mitenkään uhmakas teini-ikä ollut. Tuli siitä vähän sanaharkkaa, kun aamupuuro piti olla valmiina jo kello seitsemän. Meillä on yhteisiä klaanin kokoontumisia ja kyläilemme ahkerasti. Olemme temperamentiltamme samanlaisia. Kallion klaanin WhatsApp-ryhmässä näkyy toisinaan hänen huumorintajunsa. Yritin vaihtaa sitä vähän myöhäisemmäksi, mutta eihän se käynyt Amandalle. Yritin puhua häntä sinne, mutta en onnistunut. Amandalta olen oppinut ystävyyden merkityksen. Muistan, että hän tuli vielä 15-vuotiaana kanssamme saunaan. Niinpä Amanda osasi jo neljävuotiaana käsitellä hauen katiskasta uunikuntoon. Ristiriitaa aiheutti se, että olisin halunnut hänen menevän lukioon sisarustensa tavoin. Amanda komensi minut leirille keittäjäksi. Amandalla on myös ihastuttava mopsi, Bella. Niin hän myös teki. Hän on määrätietoinen, koska pienestä pitäen hän on suurehkossa sisarusparvessa joutunut pitämään puoliaan. Amandalla on ilmiömäinen kyky haalia kavereita ympäri Suomea. ALAKOULUIÄSSÄ AMANDA HALUSI olla johtaja. Oli jostakin hommannut sen ison teltankin. Siellä Amanda on aktiivinen ja laittaa itsestään mitä merkillisempiä kuvia, joita on tehnyt kuvankäsittelyohjelmilla
Pidän Amandassa juuri ennakkoluulottomuudesta, josta tunnistan hyvin itseni. Kala taidettiin paistaa ja syödä samana iltana. Erimielisyyksiä tuli teini-iässä yleensä siitä, kun olin päättänyt haluta jotain kallista, esimerkiksi kameran tai puhelimen. Äitiytensä hän osaa ottaa ”lungisti”. Amandalla ei ole ollut vaikeuksia istua kirkossa tai helluntailaisten kokouksissa. Jos iskä voitti pelin, niin hän todella voitti sen. Olen saanut iskältä paljon tukea ja kannustusta elämäni aikana. Oli itsestään selvää, että hän pyysi minut vihkipapikseen. Iskä ajoi 70 kilometriä luokseni yökylään, koska minulla oli hankala olla. Kumpikaan meistä ei jaksa riidellä pitkään. Meissä on yllättävän paljon samaa. Silloin koin saavani iskältä erityistä tukea. Sanoin osaavani homman, koska iskä oli opettanut. Hän osaa myös korjata kaiken. Riitatilanteessa ensiksi tulistuttiin, mutta lopulta yleensä riidalle ja asioille naurettiin. Suhteemme on hyvä ja se on vain lujittunut vuosien mittaan. tä hän hankki Facebookin ja kaverisivustojen kautta. Heihin hän on pitänyt yhteyttä, ovat he tulleet meillekin tutuiksi. Minusta oli liikuttavaa, mitä Amanda kirjoitti Facebookiin: ”Oon aina sanonut, että jos saan joskus lapsen, haluan ehdottomasti, että mun isi kastaa sen.” IHAILEN ISKÄN KYKYÄ kohdata muita ihmisiä. Tosin iskä on aina ollut myös tosi huumorintajuinen ja kaverini ihailivat häntä huumorintajuisena pappina. Perheessämme on aina puhuttu aika avoimesti. Hän tietää, miten saavuttaa päämääränsä. Äitini ja kummitätini katsoivat suu auki tapahtumaa ja myös kyseenalaistivat toimintani jossakin kohtaa. Iskä luonnollisesti kyseenalaisti päähänpistoani ja siitä syntyi riita. Muutama vuosi sitten asuin vielä yksin Seinäjoella ja minulla oli vaikea elämäntilanne menossa. Iskässä hauskinta oli se, että hän ei antanut ikinä armoa voittamisessa. Meitä yhdistää perhekeskeisyys. Siellä jutellemme avoimesti eri asioista. Kun hänestä itsestään tuli keväällä äiti, se merkitsi vielä selkeämpää itsenäistymistä ja aikuistumista. Kerran hän opetti, miten kala tapetaan ja perataan. Iskä oli aina valmiina auttamaan ja kuskaamaan heitä, vaikka keskellä yötä. Eikä ystävyys ole loppunut lyhyeen. Edelleen siis luotan siihen, että jos joku menee rikki, niin iskä kyllä tietää, miten se korjataan. Esimerkiksi harrastuksiin hän kannusti ja kuskaili minua, vaikka olinkin niiden suhteen välillä aika tuuliviiri. Molemmat tykkäämme viettää aikaa perheen kanssa. Amanda on tavattoman kaunis ja hän on jostain käsittämättömästä syystä päässyt aina jokaiseen työpaikkaan, jota on hakenut. Kun äiti opiskeli toisella paikkakunnalla, meillä oli joka maanantai pelipäivä. Arvostan myös sitä, että Amanda on oman tiensä kulkija ja hänellä on selkeät päämäärät. Kun sain jotain päähäni, niin sehän oli sitten heti saatava. Siinä sitten keiteltiin iltateet ja käytiin nukkumaan. Näihin päiviin asti Amanda on ollut aika tavalla kiinni kotiinsa ja erityisesti äitiinsä. Iskä on myös älyttömän hyvä pappa meidän kolme kuukautta vanhalle Eemi-pojalle ja Bellakoiralle. Opiskeluaikoina hän kyllä stressasi paljonkin, vaikka selviytyi kaikesta erinomaisesti. Työnantajat ovat suorastaan kilpailleet hänestä. Olen perinyt iskältä äkkipikaisuuden ja tulisuuden. Kun Amanda valmistui ja lähti työelämään, aloin kokea hänet tasavertaisena. Tänä päivänä arvostan erityisesti hänen äitiyttään. Myös miehensä hän sai helluntailaisperheestä. Hän todella osaa hoitaa Eemiä eikä stressaa turhia. Meillä kävi välillä öisin humalaisia soittamassa taksia, pyytämässä iskältä kyytiä jonnekin tai ihan vaan juttelemassa. Hänellä on ollut huoli myös siitä, että ehdinkö kastaa hänen lapsensa ja ehdinkö olla Eemin pappana kauan, koska minulla on jo niin paljon ikää. Isommat sisarukset olivat silloin koulussa. Iskän jutut ovat muuttuneet vuosi vuodelta vaan hulvattomammiksi. ” Kumpikaan ei jaksa riidellä pitkään.” Amanda kertoo: 48 |. Jo lapsena tuntui, että kaikki tykkäsivät iskästä. Pelasimme laidasta laitaan erilaisia lautapelejä, kuten muistipeliä ja Afrikan tähteä. Viimeisimpänä hän kunnosti uuden korkokenkäni, jonka olin onnistunut hajottamaan. Amanda on arvostanut pappeuttani. Yhteiseen WhatsApp-ryhmään tulee laitettua lähes päivittäin viestiä. Pääsin jo pienestä iskän kalaretkille mukaan. Niinpä minä sitten 4-vuotiaana kävin hakemassa yksin katiskasta hauen, tapoin ja perkasin sen
Kohtalonuskoinen kristitty voi levittää kätensä. Luterilaisen kirkon Tunnustuskirjoilla on kuitenkin ilahduttavaa kerrottavaa. Yksimielisyyden ohje lausuu: ”Tämä ei koske ainoastaan ihmisluontoa sellaisena kuin se alussa oli… vaan myös meidän nykyistä luontoamme lankeemuksen jälkeen.” Tunnustuskirjat torjuu ajatuksen, että synti on yhtä kuin kristityn olemus. Pyhitystä kutsutaan joskus syveneväksi synnin ja armon tunnoksi. Mutta on vaikeaa tuntea olevansa molempia yhtä aikaa: yhtäältä syntinen, toisaalta jotain ihan muuta. Nämä kaksi eivät loogisesti voisi olla kauempana toisistaan. On kai mahdotonta nähdä oma korvansa ilman peiliä, mutta koetapa tätä yrittäessäsi samaan aikaan vielä katsoa toisella silmällä toiseen korvaasi. Yleensä sitä kai kansalainen havainnoi olevansa kutakuinkin keskitiellä; ei välttämättä pahin murhamies, jollei pyhimyskään. Ero on reformaatioveikkojen mukaan niin suuri ”kuin Jumalan ja Perkeleen välinen ero aina on”. Mutta kun ihminen joutuu venymään sairauden tai sodan keskellä, yksilöstä voi paljastua hämmästyttäviä puolia hyvään tai pahaan, yleensä kai pahaan. Verot maksetaan tunnollisesti, mutta toisaalta huomaa väsyneenä äksyilevänsä läheisille. Te ks Ti ja a k ko h ei k k il ä kirjoittAjA on perheenisä jA kAAVAsuunnittelijA.. samalla kertaa vanhurskas ja syntinen). Paradoksi on erään määritelmän mukaan näennäisesti itsensä kanssa ristiriidassa oleva väite. Mitä voi saviastia muovaajalleen. Mikä on ihminen, kappeleiksi revitty pyhyyden ja pahuuden vastakkaisissa imuissa. Ehkä tämä voi suojata siltä jakomielitautisuudelta, johon minuuttaan etsivä ja uskon kysymykset vakavasti ottava luterilainen voi sairastua. Sen mukaan on olemassa selvä ero ihmisluonnon ja perisynnin välillä. Äärimmäisessä hyvyydessäkään ei kuitenkaan luterilaisen opin mukaan ole mitään, mikä nostaisi perisynnin saastuttaman taivaisiin, tai pahuudessa mitään, mikä olisi Jeesuksen sovituksen tähden liian pahaa jättämään helvetin syvyyksiin. En pidä paradokseista. Sitten ainakin tietäisi, mihin kuuluu. Näin se nyt vaan on. Epätoivoinen itsensä etsijä voi turhautuen puuskahtaa, että olisi edes pelkästään syntinen. Kun kerran Jumala riemuitsee luomistyöstään, emmekö mekin. Silmät vähintään nyrjähtävät samalla tavalla kuin nyrjähtävät aivot, kun koettaa ymmärtää, mitä on olla simul iustus et peccator (suom. | 49 k o lu m n i Pyhyyden ja pahuuden korkeajännite P ahinta luterilaisuudessa on paradoksit. Olosuhteet voivat toki vääristää. Maailmaan toki paradokseja mahtuu, mutta tämä osuu kipeästi minuuden ytimeen. Hyvinvoinnin, henkisen ja aineellisen tasapainon aikana on helppo kulkea kaidalla keskitiellä. Siellä, missä on pyhyys ja vanhurskaus, sieltä pitäisi synnin olla kaukana. Keskeinen tällainen väite luterilaisuudessa on: Ihminen on yhtä aikaa syntinen ja pyhä. Itseymmärryksellä näistä ei saa leivottua mitään äärimmäistä
Kymmenen kysymystä Raamatusta Kenelle Paavali kirjoitti: ”Kenenkään ei pidä väheksyä sinua nuoruutesi vuoksi?” Minkä tehtävän Jumala antoi ihmisille luomisen jälkeen ensimmäiseksi. (Ef . Pro fee tta Jes aja (Je s. 18: 10 ); 6. ” (Ef . 1:2 2,2 8); 3. Miksi Jeesuksen mukaan ei tule halveksia yhtäkään vähäisistä (lapsista). 4:1 2); 2. Samasta aiheesta lisää sosiaalipsykologi Saara Kinnusen kirjoista, esim. Järjestä perheen kesken tai raamattupiirissä Raamatun tuntemuksen kertaus tietovisan muodossa. Miten jatkuu Saarnaajan lause: ”Muista Luojaasi nuoruudessasi…”. Mitä evankelista Luukas kertoo Jeesuksen lapsuusja nuoruusvuosista Nasaretiin asettumisen jälkeen. Teemana on tällä kertaa Lapset ja nuoret Raamatussa. ”Te isä t, älk ää her ätt äkö lap sis san ne vih aa, vaa n kas vat tak aa ja oje nta kaa hei tä Her ran tah don muk aan . 1: 6-7 ); 8. Minkä varoituksen Paavali välittää isille koskien lasten kasvatusta. Pro fee tta Jer em ia (Je r. ”H eidän enk elin sä saa vat tai vai ssa jok a het ki kat sel la min un tai vaa llis en Isä ni kas voj a.” (M att . 2:4 0). Moo s. Kuka profeetta valitti: ”Voi Herra Jumalani, en minä osaa puhua, minä olen niin nuori”. 50 |. ”Jo tka aje leh tiv at kai ken lai ste n opi n tu ult en hei tel täv inä ja ova t kav alie n ja pet olli ste n ihm ist en pel ina ppu loi ta. Tim . 4:14 ); ”Je esu s kas voi , vah vis tui ja täy tty i viis aud ella , ja Jum ala n arm o seu ras i hän tä. (Sa arn . Millaiset kristityt ovat Paavalin mukaan hengellisesti alaikäisiä. (1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 T ämän vuoden Raamattuvisassa kysymyksiä on kymmenen, joukossa helppoja ja visaisempiakin. 12: 1); 7. Mikä asema oli perheessä Isain pojalla Daavidilla, kun Samuel valitsi hänet Jumalan ohjauksessa kuninkaaksi. 54: 1); 4. r a a m at tu v is a la aT in u T re ij o h u u sk o n en ku va is to ck la aT in u T pe k k a h a rn e Elämä-lehden seuraava numero ilmestyy 6.9.2023 va sta uk set : 1. ”O lka a hed elm älli set , lis ään ty kää ja täy ttä kää maa . Hän nu ori n, kah dek sas Isa in poj ist a (1. Vastaukset löytyvät sivun alareunasta. 16) ; 9. Kun pesä tyhjenee ja Isän kaipuu (Perussanoma 2006 ja 2016). Tim ote uks elle (1. Kuka profeetta lohduttaa Israelia näin: ”Riemuitse, hedelmätön, sinä joka et koskaan synnyttänyt… Nyt sinulla, hylätyllä on enemmän lapsia enemmän kuin konsanaan aviovaimolla.”. Sam . ” (Lu uk. 6:4 ); 5. ”… enn en kui n pah at päi vät tul eva t, ja jou tuv at ne vuo det , jot ka eiv ät sin ua mie llyt ä
Kun siis kristityllä kaikissa tapauksissa pitää olla Jumalassa korkein ilonsa ja onnensa, ei juuri ansaitse etsiä mitään maallista onnea ja iloa. Jos taas en saa suurempaa iloa ja riemua, kuin mitä minulla Jumalassa on, ei maksa vaivaa niitä etsiä, koska kuitenkin ennestään minulla on suurempi ilo. Jos jostakin maallisesta tulee sydämelleni suurempi onni ja ilo kuin on onneni ja iloni Jumalassa, niin koituuhan se ikuiseksi onnettomuudekseni. Sillä jos sen saavutan, on se minulle vaarana. K un Jumala antaa sinulle jotakin hyvää, ota se, vastaan kiitollisesti, mutta myös peläten, ettei se valtaa sydäntäsi. Hyvä aineellinen toimeentulo, rikkaus, mukavuus, arvonanto ja kunnia tai henkiset lahjat, ymmärrys, kokemus, hyvä elämänmeno, veljien luottamus – kaikki nämä ovat kallisarvoisia Jumalan lahjoja, joista sinun kyllä tulee kiittää. o . Mutta samalla varo sitä, ettei mikään tuollainen lahja tule sydämen parhaimmaksi iloksi ja turvapaikaksi. Jollen saavuta, se minua vaivaa. Paitsi Jumala itse ja hänen armonsa ei mikään muu saa olla sydämen aarteena ja lohdutuksena. ro se n iu s ku va to d d k en t / u n sp la sh | 51. Suurin ilo Jumalassa k r is ti k u n n a n k la ss ik o t Te ks Ti c