vsk www.sagacook.com Pieniä ihmeitä keittiössä Viesti ympäristöystävällisyydestä Pienennä ruokahävikkiä merkittävästi – jopa 1 annoksen verran per vuoka Vähennä tiskiä Tarjoa entistä herkullisemman näköistä ruokaa VALMISTETTU SUOMESSA Uutuus! SAGA Vuokapaperi GN 1/1 Plus – sopii käytettäväksi kannen kanssa Vähennä hävikkiä, säästä aikaa ja rahaa SAGA Vuokapaperilla SAGA Vuokapaperi GN 1/2 arkkeina annostelijapakkauksessa Arkin koko 330 x 390 mm. Sopii kannelliseen 65 mm vuokaan. Sopii 65 mm vuokaan. 2 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. 6 414301 010349 SAGA Vuokapaperi GN 1/1 arkkeina annostelijapakkauksessa Arkin koko 400 x 600 mm. 6 414301 029815 Uutuu s!. 6 414300 038429 SAGA Vuokapaperi GN 1/1 Plus arkkeina annostelijapakkauksessa Arkin koko 440 x 640 mm. Sopii 65 mm vuokaan
Sopii 65 mm vuokaan. Sopii kannelliseen 65 mm vuokaan. 6 414301 029815 Uutuu s!. 6 414301 010349 SAGA Vuokapaperi GN 1/1 arkkeina annostelijapakkauksessa Arkin koko 400 x 600 mm. vsk www.sagacook.com Pieniä ihmeitä keittiössä Viesti ympäristöystävällisyydestä Pienennä ruokahävikkiä merkittävästi – jopa 1 annoksen verran per vuoka Vähennä tiskiä Tarjoa entistä herkullisemman näköistä ruokaa VALMISTETTU SUOMESSA Uutuus! SAGA Vuokapaperi GN 1/1 Plus – sopii käytettäväksi kannen kanssa Vähennä hävikkiä, säästä aikaa ja rahaa SAGA Vuokapaperilla SAGA Vuokapaperi GN 1/2 arkkeina annostelijapakkauksessa Arkin koko 330 x 390 mm. 6 414300 038429 SAGA Vuokapaperi GN 1/1 Plus arkkeina annostelijapakkauksessa Arkin koko 440 x 640 mm. Sopii 65 mm vuokaan. 3 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32
050 324 2464 Toimitusneuvosto Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Professori Hannu Korkeala Helsingin yliopisto Elintarviketurvallisuuspäällikkö Riikka Åberg Helsingin ympäristökeskus Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitto Johtaja Leena Räsänen Elintarviketurvallisuusvirasto Asiakaspalvelu ja tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta eevastiina.veneranta@elintarvikejaterveys.fi Puh. S uurimmillaan suomalaisen rakkaus oman maan antimiin ilmenee kuitenkin ohrajuoman kohdalla. Peruna on perusta tasaisuudelle, viilistä löytyy vaitiolo ja hiljaisuus. alv 24 %) Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Julkaisija Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Gallen-Kallelankatu 8, 28100 Pori www.elintarvikejaterveys.fi Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0786-213x Painopaikka: Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere www.hameenkp.fi HÄMEEN KIRJAPAINO OY 4041 0209 Painotuote Suomalaisuuden maut S uomalainen on suora ja läpinäkyvä kuin lähdevesi. alv 10 %) Kestotilaus 47 euroa (sis. Kun olutta, tätä revontulten riemua ja viljapeltojen kultaa, viedään Viroon, täytyy se äkkiä hakea sieltä takaisin. vsk Päätoimittaja Kaarina Kärnä kaarina.karna@ elintarvikejaterveys.fi Puh. 040 511 6005 6 numeroa vuodessa: Vuositilaus 52 euroa (sis. Kateudesta hän vihertää kuin härkäpapu ja kiukuttelee kirosanojen kera kuin katajanmarja. Mollivoittoisessa mielessä on välillä mämmin mustuus, mutta yhä useammin myös vispatun puolukkapuuron ilmava ilo. Rehellinen kuin ruisleipä, lenkkimakkaraa kierompaa hänestä ei saa. (02) 630 4920, 040 745 1491 Markkinointi ja ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos eija.lindroos@elintarvikejaterveys.fi Puh. 4 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Hyvin mielellään sitä ulkomaillakin ostaa suomalaista ruokaa, onhan se tuttua ja varmasti turvallista – suomalaisessa ruoassa on metsien ja järvien tuhatkertainen puhtaus. alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % normaalihinnasta. Irtonumero 10 euroa (sis. Tämä on meiltä! Koska itsetunto on välillä kadonnut maksalaatikon rusinoiden lailla, hivelee ulkomainen kiinnostus kuin voisilmä kaurapuurossa. Mustikkapiirakka on sinisten ajatusten ja luovuuden pohja, josta suuret ideat kuplivat kuin hernekeitto: viedään suomalaista ruokaa maailmalle! K un suomalainen näkee ulkomailla suomalaisen elintarvikkeen, on hän ylpeä kuin juhliin graavattu lohi. Kaarina Kärnä
5 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. 4 Elintarvikkeiden vienti virkoaa kasvuun, Juha Vartia ....................................... Suomalaisuuden maut, Kaarina Kärnä .................................................................... vsk ja Terveys-lehti Elintarvike 32. Lehti ilmestyy 1.6.2018. vsk 2 • 2018 Elintarvike ja Terveys-lehden numeron 3/2018 teemoja ovat elintarvikelainsäädäntö, buffetit ja retkiruoat. 6 Elintarvikeviennin viranomaisvaatimusten selvittäminen on tärkeä steppi vientipolulla, Saara Lönnroth ......................................................................12 Hyviä uutisia Suomen elintarvikeviennistä, Kati Kilpinen .............................16 Elintarvikkeista esitettävät väitteet, Marjo Misikangas ..................................18 Luomu voisi olla suomalaisen ruoan vientivaltti, Marja-Riitta Kottila ja Minna Nurro .....................................................................................................................22 Helsingin Mylly on luomuviennin konkari, Minna Nurro ...............................26 Kauppaketju viennin edistäjänä, Pilvi-Sisko Riikonen ......................................28 Puhdasta, suomalaista sianlihaa Kiinaan, Atria Suomi Oy .............................32 Pienestä pohjalaiskylästä lähdevettä maailmalle, Minttu Ryytty ...............38 Villeimmät yrtit tulevat pohjoisesta! Tuija Kauppinen ....................................42 Rikkaruohoista vientituote, Pauliina Toivanen ...................................................46 Kotimainen Oatis-kaurasnacks valloittaa maailmalla – Vahva vientiorientoituminen kannattaa, Linda Pynnönen .....................................................58 Digillä säästöjä ja työhyvinvointia ammattikeittiöihin, Marja-Liisa Laitinen, Tiina Tuovinen ja Merja Ylönen ............................................62 Välipalat Suomalaisille kananmunille ja munavalmisteille vientilupa Japaniin ..........37 Arktiset Aromit ry valitsi nokkosen vuoden yrtiksi ............................................41 Marjatuotteiden vienti kasvaa – ongelmaksi voi tulla raaka-aineen saanti .................................................................................................................................67 Elintarvikepäivä 2018 antaa eväitä tulevaan ........................................................68 Valiolle ykkössija voin maailmanmestaruuskilpailussa .....................................70 Verkkokauppojen valikoimissa ja tiedoissa korjattavaa ....................................72 Valtakunnallisen kouluruokakilpailun finaali huipentui Gastro-messuilla Helsingissä 14.3.2018: Suomen parasta kouluruokaa valmistetaan Joensuussa ......................................................................................................................74 Kirjaesittely: Hyppysellinen tiedettä – Valeomenapiirakka ja muita kokeiluja keittiössä .......................................................................................................76
Vuosikymmenen taitteessa finanssikriisin aikoina elektroniikan, paperin ja investointitavaroiden viennin vähentyessä elintarvikkeiden vienti kasvoi, mikä lievensi Suomen viennin muutoin heikkoa kehitystä. Viennin merkitys on siten vähäisempi kuin niin sanotuilla varsinaisilla vientialoilla. Tuontikielto vaikeuttaa vientiä Venäjälle Oman kriisinsä elintarviketeollisuus kohtasi vuonna 2014, kun tärkein vientimaa Venäjä asetti pakotepolitiikan seurauksena eurooppalaiset, siis myös suomalaiset, liha-, maitoja kalapohjaiset elintarvikkeet tuonEkonomisti Juha Vartia ETLA Elintarvikkeiden vienti virkoaa kasvuun Suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotannosta noin 15 prosenttia menee vientiin. Tuoteryhmistä viennin kärjessä ovat maitotaloustuotteet ja juomat.. Naapurimaat ovat tärkeimpiä kohdemaita, mutta vienti on vauhdittunut myös Ranskaan ja Tanskaan. Tuotannossa elintarviketeollisuuden merkitys on hieman pienempi kuin paperiteollisuuden, mutta työllisyydessä lähes yhtä suuri kuin paperija elektroniikkateollisuuden yhteensä! Kotimarkkinavetoisen elintarvikealan tuotannosta noin 15 prosenttia menee vientiin. vsk E lintarviketeollisuus tarjoaa työpaikan Suomessa suoraan 38 000 hengelle ja välillisesti lähes 69 000:lle eli yhteensä yli 106 000 hengelle. Tieto käy ilmi Luonnonvarakeskuksen viime keväänä julkistamasta tutkimuksesta, jonka mukaan elintarviketeollisuus on myös merkittävä tuotannon lähde kansantaloudessa: ala tuottaa arvonlisäystä Suomeen 6,1 miljardia euroa, kun sekä välillinen että välitön vaikutus otetaan huomioon. 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32
Meillä valmistetaan lähinnä marjaviinejä, mutta väitetään, että ilmastonmuutoksen etenemisen myötä rypäleviininkin valmistaminen voisi tulla mahdolliseksi. Maitojalosteet ja juomat kärjessä Elintarvikeviennissä tärkein tuoteryhmä ovat tällä hetkellä edelleen maitojalosteet, vaikka niiden vienti on runsaan neljänneksen alempana kuin huippuvuonna 2014. Suklaa ja makeiset muodostavat monessa. Muiden tuoteryhmien viennissä ei ole ollut vastaavaa pudotusta, mutta koska maitojalosteiden vienti on niin paljon suurempaa, muut ryhmät jäävät sen taakse vielä laskun jälkeenkin. Koko elintarviketeollisuuden vienti on edelleen noin kymmenyksen pienempi kuin suurimmillaan vuonna 2014. Vienti Venäjälle ei ole viime vuosina juuri kasvanut, mutta tuottajien menetyksiä on voitu osin korvata tuotannon siirroilla ja viennillä muihin maihin. Vuoden 2017 aikana vienti alkoi vauhdittua selvästi ja ylsi noin 1,6 miljardiin. Maitojalosteisiin kuuluvat muun muassa voi ja muut maitorasvat, maitojauhe ja muut maitotuotteet. Juomaviennistä runsaat 12 prosenttia on alkoholijuomia, joista edelleen 9 prosenttia on tislattuja alkoholijuomia. Ryhmän osuus koko elintarvikeja juomaviennistä oli parhaimmillaan lähes 40 prosenttia, nyt se on 30 prosenttia. Venäjän osuus Suomen koko elintarvikeviennistä oli ennen kriisiä 30 prosenttia, nyt se on seitsemän prosenttia. 7 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Elintarvikevientimme itänaapuriin väheni sen myötä yli 80 prosenttia. Toimitukset Suomesta Venäjälle kattoivat aiemmin puolet koko maitojalosteiden viennistä, mutta niiden vienti putosi käytännössä nollaan kiellon seurauksena. Toiseksi tärkein vientiryhmä ovat juomat. Myös lihaa, suklaata ja leipomotuotteita viedään Lihatuotteiden osuus Suomen elintarvikeviennistä on runsaat 11 prosenttia. Jos kaikki juomat lasketaan yhteen, niiden vienti on puolet maitojalosteista eli 15 prosenttia koko elintarvikeviennistä. vsk tikieltoon. Muutama prosentti siitä on siipikarjatuotteita, loput muuta jalostettua ja säilöttyä lihaa. Viinintuntijoille lienee yllätys, että Suomesta viedään rypäleviinejä yli 20 miljoonan euron arvosta. Tässä vaiheessa lienee kuitenkin kyse viinien jälleenviennistä. Etenkin tislattujen juomien vienti on kasvanut reippaasti: vuonna 2017 vientiin tuli lisäystä 12 prosenttia
Varsin suuri osa viennistä keskittyy tiettyihin tuotteisiin ja edellä mainitut Lähde: Tulli.. Noin viisi prosenttia viennistä on puolestaan leipiä ja kakkuja, ja saman verran on luokittelemattomia muita elintarvikkeita. 8 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Loppujen vientiryhmien osuudet jäävät alle kolmeen prosenttiin elintarvikkeiden kokonaisviennistä. vsk maassa yhden suurimmista elintarvikealan vientiryhmistä. Suomen koko elintarvikeviennistä niiden osuus on kahdeksan prosenttia
Vienti Tanskaan kasvoi viime vuonna 40 prosenttia. Voimakasta kasvua oli kuitenkin monissa tuoteryhmissä, erikoisimpana ehkä virvoitusjuomat, jotka nousivat lähes nollasta muutamassa vuodessa 6,6 miljoonaan euroon. Naapurimaat tärkeimpiä kohteita Kohdemaittain tarkasteltuna elintarvikkeiden vienti näyttää olevan enemmän hajallaan, joskin osuudet pienenevät samalla tavalla nopeasti kuin tuoteryhmittäin tarkasteltuna. Kun mukaan lasketaan vielä juomat ja lihatuotteet, katetaan jo yli 70 prosenttia Suomen elintarvikeviennistä Ruotsiin. Maat ovat tärkeysjärjestyksessä Ruotsi, Viro, Venäjä, Ranska, Tanska, Saksa, Kiina, Hollanti, Puola, Norja ja USA. Vienti olikin lähes 40 prosenttia kaikista kahviryhmän tuotteista. Tärkeimmässä vientimaassa Ruotsissa maitojalosteet ja makeiset muodostavat puolet koko viennistä. Loppu noin 30 prosenttia viennistä hajautuu lukuisiin maihin niin, että jäljelle jäävien maiden osuus on runsaat kaksi prosenttia tai vähemmän. Viron viennissä on vain vähän maitojalosteita ja erot tuoteryhmien välillä ovat muita vähäisempiä. Yksi Viron kärkiryhmistä on yllättäen kahvi. Niiden osuus viennistä oli 88 prosenttia. Entiseen maitotuotteiden suurimpaan kohdemaahan viedään nyt eniten rehuja ja seuraavaksi eniten juomia. Toisella sijalla ovat jalostetut kalaja äyriäistuotteet, joiden viennistä samoin jopa 43 prosenttia suuntautui Viroon. Vuonna 2013 maitotaloustuotteita vietiin Ranskaan 7 miljoonan euron edestä, vuonna 2015 päästiin yli 40 miljoonaan euroon ja vuonna 2017 jo 65 miljoonaan euroon. Tanska on Viron ohella esimerkki maasta, jossa Suomen elintarvikeviennissä on erittäin tasavahvat tuoteryhmät. Toiseksi suurimmassa vientimaassa Virossa juomat ovat tärkein ryhmä, mutta niiden osuus on monissa vientimaissamme suurempikin. Maitotaloustuotteiden viennissä kasvu oli vahvaa, joskin saavutettu 14 miljoonan euron taso on vielä melko matala. Tislattuja juomia viedään Viroon melko paljon, mutta suurin osuus niillä on viennissä Puolaan. Kasvu ei kuitenkaan tapahtunut vain yhtenä vuonna, vaan se alkoi samaan aikaan kuin vienti Venäjälle romahti. Vienti Saksaan tällä hetkellä vähäistä Saksa on kaikkien toimialojen vientiä tar. Tällaisella kasvuvauhdilla alan ahdingon voi ajatella jo helpottuvan, mutta vastaavia maita tarvitaan tietysti paljon – maitotuotteita vietiin Venäjälle vuonna 2013 peräti 253 miljoonalla eurolla. vsk kuusi tuoteryhmää muodostavat yhteensä jo 75 prosenttia koko elintarvikeviennistä. Useimmissa Suomen elintarvikeviennin kohdemaissa maitotaloustuotteet, juomat ja lihatuotteet ovat suurimpia tuoteryhmiä. Neljällä tuoteryhmällä saadaan pääpiirteissään kuvattua kuhunkin maahan suuntautuva vienti. Tanskaan ja Ranskaan reippaita kasvulukuja Elintarvikkeiden viennissä Suomesta Tanskaan ja Ranskaan huomio kiinnittyy suurin kasvulukuihin. 9 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Vienti Ranskaan kasvoi viime vuonna 56 prosenttia ja kyse oli etenkin maitotaloustuotteista. Yhdentoista maan joukko muodostaa 70 prosenttia Suomen koko elintarvikeviennistä. Harvinaisempia kärkiryhmiä ovat mausteet ja leipätuotteet. Vienti Venäjälle on luonnollisesti muuttunut paljon maan asettamien tuontirajoitusten vuoksi
Varsinainen päävientiryhmä oli kuitenkin yllättäen öljyt ja rasvat, jotka muodostivat 33 prosenttia viennistä. Kiinassa maitotuotteet kattavat 74 prosenttia viennistä ja Alankomaissa 60 prosenttia. Juomat ja etenkin tislatut alkoholijuomat ovat tärkein tuoteryhmä, mutta yksittäisenä ryhmänä makeiset haukkaavat 18 prosenttia viennistä. 10 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Puolassa tislattujen alkoholijuomien osuus on 46 prosenttia viennistä. vsk kasteltaessa Suomen ylivoimaisesti tärkein vientimaa, mutta maahan suuntautuu vain vajaat neljä prosenttia elintarvikkeiden viennistä. Myös juomien osuus oli suhteellisen korkea, 24 prosenttia, kuten Virolla ja Saksalla. Rehuja vietiin maahan nyt 4,5 miljoonan euron arvosta. Kun tarkastellaan pienempiä vientimaita, joiden osuus elintarvikeviennistä on kolmen prosentin kieppeillä, yksittäiset tuotteet saavat helpommin määräävän aseman. Lähde: Tulli.. Kasvu maitojalosteissa on Ranskan ja Tanskan tapaan ollut siellä nopeaa: vuoden 2013 miljoonasta eurosta yhdeksään miljoonaan euroon vuonna 2017 ja viimeisenä vuonna komea 88 prosentin kasvu! Parhaimman tuoteryhmittäisen kasvun viennissä teki viime vuonna Norja, jonne rehun vienti kasvoi 46-kertaiseksi
painos Hinta 18,00 euroa (sis. painos • elintarvikehygienia ja elintarvikehygieeniset riskit • elintarvikkeiden hygieeninen käsittely • ruokamyrkytykset • elintarviketyöntekijä ja hygienia • toimijan vastuu • siivous ja puhtaanapito • omavalvontasuunnitelman sisältö • ilmoitusmenettely • jätehuolto • Oiva -järjestelmä Opas soveltuu materiaaliksi hygieniaosaamiskoulutukseen! Sisältöä mm.: • keskeiset käytössä olevat • näytteenottomenetelmät • biofilmit • pintahygienia osana • omavalvonnan toteuttamista • riskienhallinta ja tulosten • tulkinta Sisältöä mm.: ISBN 978-952-9637-52-2 ISBN 978-952-9637-59-1 www. vsk Pintahygieniaopas 7. (02) 630 4920 Hygieniaoppaat Hygieniaopas – Elintarvikehygienian perusteet perusopas elintarvikehygieniasta 19. Tilauksiin lisätään toimituskulut. tilaukset@elintarvikejaterveys.fi p. alv. elintarvikejaterveys.fi. alv. 10 %). 10 %). Hinta 25,00 euroa (sis. 11 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32
Vaatimukset voivat koskea esimerkiksi elintarvikkeessa sallittuja raaka-aineita, pakkausmerkintöjä, tuotteista esitettyjä väitteitä tai jopa tuotantotapoja. Hyvä uutinen on se, että vaatimusten selvittämiseen on tarjolla apuja.. 12 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. EU-maissa on yhteinen elintarvikelainsäädäntö, ja sisämarkkinakaupassa tuotteet liikkuvat vapaasti. Viennin viranomaisvaatimukset tulevat kohdemaasta, ja ne vaihtelevat maittain ja tuotteittain. Kohdemaa asettaa viennin vaatimukset Vientivaatimusten osalta ensimmäinen kysymys on, onko viennin kohteena toinen EU-maa vai viedäänkö EU:n ulkopuolelle. Periaatteena on, että Ylitarkastaja Saara Lönnroth Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikeviennin viranomaisvaatimusten selvittäminen on tärkeä steppi vientipolulla Elintarvikeviennissä viranomaisvaatimusten selvittäminen on olennainen osa markkinakartoitustyötä ja viennin suunnittelua. Huolellisella selvitystyöllä voi ehkäistä ikäviä ja pahimmassa tapauksessa kalliita yllätyksiä kohdemaan rajalla. vsk V aatimuksillaan kohdemaa varmistuu tuontielintarvikkeiden turvallisuudesta ja siitä, ettei niiden kautta muodostu eläintai kasvitautien leviämisen uhkaa
Jos markkinoillepääsyhanke ja neuvottelut ovat kesken, kuten kananmunien viennistä Etelä-Koreaan, ei kyseistä tuotetta voi vielä viedä maahan. Kartoitettaessa sopivia EU:n ulkopuolisia vientimaita on hyvä huomioida, että markkinoillepääsyprosessi vaihtelee hyvinkin paljon kohdemaasta ja vientituotteesta riippuen. vsk Suomessa laillisesti markkinoilla oleva elintarvike on soveltuva myytäväksi myös muissa EU-maissa. Osalla maista voi olla lisäksi EU-lainsäädännön ylittäviä vaatimuksia ja osa haluaa hyväksyä jokaisen vientimaan ja jopa vientilaitokset erikseen. Yleensä kasviperäisten elintarvikkeiden viennin aloittaminen ei vaadi erillistä maahyväksyntää – mutta poikkeuksiakin on, kuten esimerkiksi sienet Kiinaan. Joskus kohdemaa haluaa, että tiedot ilmoitetaan omatoimisesti internetissä, jotkut haluavat tietoa Eviran välityksellä, ja äärimmäisessä tapauksessa maa tekee hyväksynnän perusteellisen selvityksen ja oman auditoinnin päätteeksi. Suomella on maahyväksyntä mm. Selvitettävä seuraavaksi: tarvitaanko laitoshyväksyntää tai muuta rekisteröintiä, pitääkö vientituote rekisteröidä Seuraavaksi on varmistettava, tarvitaanko elintarvikehuoneistolle kohdemaan hyväksyntää. Joissain EU:n ulkopuolisissa maissa täytyy tehdä tuotteen rekisteröinti paikalliselle viranomaiselle. Kohdemaan kanssa voi olla neuvottelemassa joko EU kaikkien jäsenmaidensa puolesta tai Suomi omalta osaltaan. Lisäksi esimerkiksi lastenruoat, paikallisen lainsäädännön mukaiset terveysvaikutteiset tuotteet ja uuselintarvikkeiksi katsottavat tuotteet voivat tarvita erillistä hyväksyntää. Maahyväksyntöjä tarvitaan pääosin eläinperäisille tuotteille. siipikarjanlihan vientiin Japaniin, maitotuotteiden vientiin Etelä-Afrikkaan ja kauran vientiin Kiinaan. Selvitettävä ensin: tarvitaanko tuotteen viennissä maahyväksyntä EU:n ulkopuolisten maiden osalta kannattaa heti selvittää, tarvitaanko omalle tuotteelle kyseiseen maahan viranomaisten kesken neuvoteltavaa maahyväksyntää. Esimerkiksi Vietnamiin kalastustuotetta vievän on ensin saatava hyväksyntä laitokselleen. Ajankohtainen esimerkki tästä ovat hyönteiset elintarvikkeena: tällä hetkellä Suomi, Alankomaat, Belgia, Iso-Britannia, Itävalta ja Tanska hyväksyvät kokonaiset hyönteiset elintarvikkeina, muut EU-maat eivät. Viennin häämöttäessä ja alkaessa: rekisteröidy kotimaassa, hanki tarvittavat todistukset ja pysy kartalla muuttuvasta lainsäädännöstä Kun vientipolku on huolellisesti suunnitel. Ajankohtaisen tiedon kiinnostavan vientikohteen tilanteesta saa Eviran vientitiimiltä, jossa markkinoillepääsyhankkeita edistetään. 13 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Osalle maista riittää, että elintarvike on tuotettu Suomessa kansallisten ja EU-säädösten mukaisesti. Kunkin EU-maan tulkinnat lainsäädännöstä ja mahdolliset kansalliset lisävaatimukset kannattaa kuitenkin aina selvittää etukäteen eroavaisuuksien varalta
14 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. • Mahdollinen kauppakumppani kohdemaassa auttaa ja voi olla yhteystahona paikallisiin viranomaisiin. Aloita selvitystyö Eviran uudesta Konttipalvelusta www.evira.fi/vienti/kontti, jonne on koottu maittain tietoa eri elintarvikeryhmien viennistä sekä suoria linkkejä mm. Eläinperäisten elintarvikkeiden osalta Kontista löytyy myös tietoa tarvittavista eläinlääkintötodistuksista ja viennin ehdoista. Mistä vaatimuksia voi selvittää. Maaja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa tarjoamme yrityskohtaista neuvontaa ja apuja vaatimus. Tutustu ja tilaa sähköpostiisi: www.evira.fi/ajankohtaistaviennista. Vientineuvontaa Eviran pk-vientihankkeesta Eviran pk-vientihanke on apuna vientivaatimusten selvittämisessä ja tarjoaa vientikoulutusta. vsk tu ja ostovoimainen markkina ja luotettava kauppakumppani löydetty, alkaa vientiin valmistautuminen asiakirjoin. Free sale ja eläinlääkintötodistukset saa omalta valvovalta viranomaiselta, kasvinterveystodistuksen ja luomutodistuksen Evirasta, alkuperätodistuksen kauppakamareilta tai Tullista. Eläinperäisten elintarvikkeiden viejien tulee rekisteröityä Eviran viejärekisteriin, mikä on eläinlääkintötodistuksen kirjoittamisen ehto. • Kohdemaan elintarviketurvallisuudesta vastaavan viranomaisen internetsivuilta löytyy usein tietoa maahantuojille: mitä viennissä pitää ottaa huomioon, pitääkö viejän rekisteröityä kohdemaahan jne. • Suomen edustustojen Team Finland -verkostot tarjoavat apuja yritysten kansainvälistymiseen. alla mainittuihin lähteisiin. • EU-komission MADB-tietokannasta saa maittain ja tuotteittain (CN-koodi) tietoa kohdemaiden vientikäytännöistä, vaatimuksista ja tullitariffeista: http://madb.europa.eu. Myös mahdolliset eläintautitapaukset ja niiden vaikutukset erityisesti eläinperäisten tuotteiden vientiin on huomioitava. Ota ajoissa yhteys todistusta laativaan tahoon, jotta todistus ehditään laatia hyvissä ajoin ennen vientierän lähtöä! Viennin jatkuessa on hyvä seurata kohdemaan lainsäädäntöä ja tehdä tarvittaessa muutoksia omaan toimintaan. Kontista löytyy maittain linkit verkostoihin, jotka ovat viejän tukena. • Eviran pk-vientihanke ja koko vientitiimi on apunasi: www.evira.fi/vienti/yhteystiedot. • Ajankohtaista viennistä -uutiskirje kokoaa elintarvikeviennin ajankohtaiset asiat kuudesti vuodessa. Jos kohdemaa vaatii kasviperäiseltä tuotteelta kasvinterveystodistusta, on hyvä rekisteröityä Eviran kasvinsuojelurekisteriin
Huolellinen selvittely on myös riskinhallintaa. fi/pkvienti/vientivalmennus. Myös yhteistyöhön toisten viejäyritysten kannattaa ryhtyä – maailmalla voi hyvin tehdä yhteistyötä, vaikka kotimaassa kilpailtaisiinkin. Elintarviketutkimukset omavalvonnan, viranomaisvalvonnan ja tuotekehityksen tueksi MetropoliLab Oy www.metropolilab.fi omavalvonta@metropolilab.fi Viikinkaari 4, Cultivator II, 00790 Helsinki. Tämän lehden julkaisuaikana olemme juuri pitäneet toisen valtakunnallisen Eviran pkvientihankkeen ja Food from Finland -ohjelman yhteisen vientivalmennuspäivän. Varmistu siis aina siitä, että tuotteesi on elintarvikekelpoinen kohdemaassa ja että vienti on mahdollista! Vientimahdollisuuksiaan kartoittavan yrityksen on hyvä pohtia kunnolla, onko vientiin mahdollista panostaa ja sitoutua. Hanke jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka. vsk viidakon kanssa. Viennin perusedellytyksiin tutustuminen ja vientiin sitoutuminen luovat onnistumisen edellytykset. Lisätietoja: www.evira.fi/pkvienti. 15 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Vientivalmennuksien materiaali on saatavissa ja esitysvideot katsottavissa osoitteessa www.evira
Sekä suomalaisen maatalouden että elintarvikealan pk-yritysten kasvu onnistuu vain viennin kasvun myötä. 16 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Ohjelman Senior Specialist Kati Kilpinen Business Finland Hyviä uutisia Suomen elintarvikeviennistä. Alan viennin kasvu viimeisen vuoden aikana on 150 miljoonaa euroa, mikä on 11 % enemmän vuoteen 2016 verrattuna. Viime vuonna elintarvikevienti ylitti 1,6 miljardia euroa. Vientiä harjoittavilla pk-yrityksillä viennin osuus liikevaihdosta vaihtelee 5–10 % välillä. Vienti ja yhteistyö mahdollistavat kasvun elintarvikesektorille Suomen elintarvikesektori työllistää suoraan lähes 38 000 henkilöä ja epäsuorasti yli 300 000 henkilöä. Tulevaisuus näyttää valoisalta. Ala on merkittävä työllistäjä. vsk Suomen elintarvikealalta kuuluu hyviä uutisia. Haasteena on, että kotimaan elintarvikemarkkina ei kasva. Food from Finland -ohjelman tavoite on tuplata elintarvikevienti 3 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä, sekä noin 5000 uuden työpaikan synnyttäminen elintarvikesektorille. Vain noin 13 % suomalaisista elintarvikealan pk-yrityksistä toimii kansainvälisillä markkinoilla. Venäjän markkinoiden osittaisen sulkeutumisen aiheuttama vaje viennissä on kurottu kiinni. Business Finlandin johtaman Food from Finland -ohjelman imussa on syksystä 2014 lähtien haettu rohkeasti uutta kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Uusia markkinoita ja markkina-alueen laajentamista tarvitaan, jotta elintarviketeollisuuden toiminta ja kannattavuus turvataan
vsk käytännön toimenpiteet kohdemarkkinoilla auttavat etenkin pk-yrityksiä viennin käynnistämisessä ja kansainvälisessä markkinoinnissa. Kauran lisäksi myös muissa raaka-ainekategorioissa työskennellään nyt sen eteen, että vientituotteiden jalostusastetta saataisiin nostettua ja arvonlisä hyödyttämään kotimaata. Vienti vaatii jalkatyötä ja markkinointia Food from Finland -ohjelma on toteuttanut kohdemarkkinoillaan tähän mennessä yli 150 suomalaisten elintarvikkeiden promootio-, ostajatapaamisja ammattimessutilaisuutta, joissa suurimmissa paikalla saattaa olla yli 100 000 potentiaalista ostajaa. 17 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Innovatiivisen ja laadukkaan tarjonnan yhteinen esittely potentiaalisille ostajille, valtion rahoittaman ohjelman tuki sekä jatkuva ja tuloksekas yhteistyö Eviran kanssa muodostavat erinomaisen viennin kasvualustan. Suurin osa Suomen elintarvikeviennistä tulee edelleen EU-alueelta, mutta uusien markkinoiden avaus ja kasvu, esimerkiksi Aasiassa, on erittäin lupaavaa. gluteenitonta ja luomukauraa noin 40 eri maahan. Food from Finland -ohjelman toimenpiteissä on mukana 140 elintarvikealan yritystä. Erityismaininnan ansaitsevat myös suomalaiset laadukkaat alkoholit, jotka maitotuotteiden ohella ovat tällä hetkellä merkittävin vientituotesegmentti. Onnistumisen edellytyksenä on myös elintarvikealan vientiyritysten laajapohjainen yhteistyö. Kaura-alan yritysten tuorein markkina-avaus yhdessä Food from Finland-ohjelman kanssa tehtiin Etelä-Afrikkaan, johon myydään sekä korkealaatuisia kauratuotteita sekä kauraa myös viljaraaka-aineena. Hyvin tuotteistetut ja brändätyt terveysvaikutteiset, turvalliset, puhtaat ja luonnolliset tuotteet kiinnostavat ostajia. Keskittyminen asiakastyöhön ja ostajien tapaamisiin eri maissa, mediatapahtumat ja aktiivisuus sosiaalisessa mediassa sekä yritysten vientikoulutus tuovat tulosta. Meillä on viennissä menestysresepti!. Yhdessä toimimalla pystytään kohdentamaan niukat resurssit mahdollisimman tehokkaasti viennin kasvattamiseksi. Millainen elintarvike myy maailmalla. Suomi on kauran osalta maailman toiseksi suurin viejä Kanadan jälkeen ja viemme mm. Päämarkkinat, joilta kasvua haetaan, ovat Saksa, Skandinavian maat, Kiina, Hongkong, Japani ja Etelä-Korea. Maailmalla vallitsevat elintarviketrendit suosivat turvallisia ja terveellisiä suomalaisia tuotteita. Jo noin 80 Food from Finland -ohjelman toimenpiteissä mukana ollutta yritystä on onnistunut uusien vientimarkkinoiden avauksessa
Lääkkeellisiä väitteitä ei elintarvikkeista saa esittää lainkaan. 18 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Ravitsemusja terveysväitteistä vain hyväksyttyjä voi käyttää ja niitäkin vain määritellyin ehdoin. Vaikka EU-maissa on tällä alueella yhteinen lainsäädäntö, jäsenmaiden tulkinnoissa voi olla eroja. E lintarvikkeista esitettävät väitteet voi jakaa karkeasti kolmeen osaa: lääkkeelliset väitteet, ravitsemusja terveysväitteet sekä muut väitteet. vsk Elintarvikkeiden pakkauksissa ja markkinoinnissa esitettäviä väitteitä säädellään EU:ssa tarkasti. Tällaisiin vaikutuksiin ei Ylitarkastaja Marjo Misikangas Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikkeista esitettävät väitteet. Lääkkeellinen markkinointi on ehdottomasti kielletty Lainsäädännön mukaisesti elintarvikkeesta ei saa esittää, että se hoitaa, parantaa tai ehkäisee sairauksia
Hyväksytyt terveysväitteet ja niiden käytön ehdot löytyvät komission ylläpitämästä rekisteristä (ec.europa.eu/nuhclaims/). Nämä tiedot löytyvät väiteasetuksen liitteestä. 19 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Pääosa hyväksytyistä terveysväitteistä Evira on julkaissut oppaan ravitsemusja terveysväitteistä.. Terveysväitteet hyväksytään aina komission asetuksella. vsk saa vihjailla edes epäsuorasti, esimerkiksi viittaamalla kansanlääkintään, perinteisiin tai tieteellisiin tutkimuksiin. Se määrittelee mm. Pääsääntöisesti ravitsemusväitteiden käyttö on suoraviivaista ja ongelmatonta. Elintarvikkeesta ei saa millään muotoa antaa kuvaa, että sillä olisi lääkkeellisiä ominaisuuksia. Monesti ravitsemusväitteet ovat kuluttajalle riittävä ja selkeä tapa kertoa elintarvikkeen sisältämistä ravintoaineista ja muista aineista. Lääkkeellisten väitteiden suhteen EU-jäsenmaiden kesken vallitsee selkeä yhteisymmärrys. Tieteellisen näytön arvioinnin tekee aina Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA sille toimitetun terveysväitehakemuksen perusteella. Myös muualla maailmassa elintarvikkeiden markkinoiminen lääkkeiden tapaan on hyvin usein kiellettyä. Vähärasvainen, ei lisättyä sokeria, hyvä proteiinien lähde, kevyt, omega-3, runsaskuituinen ovat esimerkkejä ravitsemusväitteitä. Niitä voi käyttää elintarvikkeen pakkausmerkinnöissä tai markkinoinnissa, jos väitteen kohteena olevaa ainetta on elintarvikkeessa väiteasetuksen säätämä määrä. sallitut ravitsemusväitteet ja niiden käytön ehdot. Sallituista ravitsemusväitteistä on selkeä lista Ravitsemusja terveysväitteiden käyttöä säätelee EU:n väiteasetus (EPNAs 1924/2006). Yleisesti hyväksyttyjä terveysväitteitä voivat käyttää muutkin kuin väitehakemuksen tekijä Terveysväitteiden hyväksynnän ehtona on, että väitetyn terveysvaikutuksen takana on riittävää tieteellistä näyttöä. Niiden avulla voi EUR-Lexistä etsiä asetusten eri kieliversioita, joista löytyvät mm. Se on voimassa kaikissa EU-jäsenmaissa. suomenja ruotsinkielisten väitteiden sanamuodot. Tällä hetkellä komission terveysväiterekisterissä on 261 hyväksyttyä terveysväitettä ja 2 059 hylättyä terveysväitettä. Hyväksytyt terveysväitteet löytyvät EU-kielillä Väiteasetuksen mukaisesti elintarvikkeista saa esittää vain Euroopan komission hyväksymiä terveysväitteitä. Suurin osa arvioiduista terveysväitteistä on siis hylätty. Näiden asetusten numerot on kerrottu myös komission terveysväiterekisterissä. Myöskään erilaisten sanamuotojen tai kiertoilmausten käyttö ei ratkaise ongelmaa
Niihin kannattaa perehtyä esimerkiksi Eviran julkaiseman ravitsemusja terveysväiteoppaan avulla. Erityisen tarkkana tässä kannattaa olla, kun suunnitellaan pakkausmerkintöjä ja muuta markkinointimateriaalia vientitarkoituksiin. Tällä odotuslistalla on lähes 2000 kasviperäisiin aineisiin liittyvää terveysväitettä. Asian ym. Kun kuluttajille pyritään laveammin kertomaan tuotteen ominaisuuksista, eksyy joukkoon helpommin myös hyväksymättömiä terveysväitteitä ja jopa lääkkeellistä markkinointia. Samoin kuin ravitsemusväitteitä, näitä hyväksyttyjä terveysväitteitä voi käyttää oman tuotteensa markkinoinnissa, jos vain tuotteessa on riittävästi väitteen kohteena olevaa ainetta. Hyväksyttyjen terveysväitteiden viralliset sanamuodot ovat monesti kovin kömpelöitä markkinointitarkoituksiin. Yksikään näistä väitteistä ei läpäissyt EFSAn tiukkaa seulaa. Samoja kasviperäisiä aineita käytetään kuitenkin myös lääkelainsäädännön piiriin kuuluvissa perinteisissä kasvirohdosvalmisteissa. Vaikka omalle tuotteelle ei olisikaan hyväksytty terveysväitteitä, sen sisältämistä ravintoaineista tai muista aineista voi silti esittää yleisesti hyväksyttyjä terveysväitteitä. Kaikkea elintarvikkeista esitettävää tietoa koskee kuitenkin samat säännöt, riippumatta siitä onko se esitetty pakkauksessa, mainoksessa, nettisivuilla, sosiaalisessa mediassa tai muussa markkinointimateriaalissa. Siksi yritykset usein etsivätkin sujuvampia sanamuotoja väitteille. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana, ettei väitteen merkitys muutu niin että luvattaisiin voimakkaampia vaikutuksia kuin hyväksytyllä väitteellä on. Nettimarkkinoinnista löytyy valitettavan usein hyväksymättömiä terveysväitteitä Viranomaiset suosittelevat, että väitteistä käytettäisiin komission hyväksymiä sanamuotoja. Uhkana siis oli, että kaikki kasviperäisiin aineisiin liittyvät väitteet hylättäisiin. vsk liittyy vitamiineihin, kivennäisaineisiin, rasvahappoihin tai kuituihin. Myös pakkausten rajallinen tila rajoittaa ylimääräisten tekstien käyttöä. Alun perin EFSA arvioi näistä 500 väitettä samojen kriteerien mukaisesti kuin muutkin terveysväitteet. Pakkausmerkinnöissä väitteitä käytetään maltillisesti. Kasviperäisten aineiden terveysväitearviot ovat vielä kesken Komission nettisivuilta löytyy myös lista terveysväitteistä, joiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä komissio ei vielä ole tehnyt päätöstä. Pakkausten uusiminen on kallista, joten niissä esitettyjen väitteiden kanssa ollaan yleensä huolellisia. 20 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Nettimarkkinoinnissa ei ole samanlaisia tilarajoituksia. Markkinoilla vallitsevan epäselvän tilanteen vuoksi komissio päätti pysäyttää elintarvikkeiden kasviperäisiin aineisiin liittyvät terveysväitearvioinnit. Perinteisistä kasvirohdosvalmisteista voi siis esittää terveysväitteen kaltaisia väitteitä ilman, että niistä on tehty kliinisiä tutkimuksia. Luvallista on käyttää myös muita vastaavia sanamuotoja, jotka kuluttaja ymmärtää samalla tavalla. Ravitsemusja terveysväitteiden valvonnassa on huomattu, että suurimmat ongelmat löytyvät nettimarkkinoinnista. Näissä tuotteissa perinteinen käyttöhistoria riittää väitetyn vaikutuksen osoittamiseen. Terveysväitteiden esittäminen tuo muutamia lisävaatimuksia pakkausmerkinnöille. Niitä on lupa käyttää ainakin siihen asti, että komissio päättää niiden kohtalosta. Tokikin näiden tuotteiden käyttöaiheet ja -tavat ovat hyvin lääkkeellisiä, eikä niitä useinkaan voisi käyttää elintarvikkeiden tapaan vaarantamatta kuluttajan terveyttä
Komission raportin perusteella tultaneen päättämään niistä periaatteista, joilla näitä haasteellisiksi koettujen asioiden valmistelua pyritään jatkamaan. Niiden käyttöä ei tule perustella terveysväitteillä, koska silloin sen katsotaan kuuluvan väiteasetuksen piiriin. Tämä oli tarkoitus varmistaa säätämällä ravintosisältöprofiilit. Kuluttajaa ei siis voisi harhaanjohtaa ostamaan epäterveelliseksi tiedettyä tuotetta esimerkiksi lisäämällä siihen yksittäistä ravintoainetta ja markkinoimalla sen terveysvaikutuksia. Jos kuluttaja yhdistää käytetyn väitteen liittyvän ihmisen terveyteen, valvonnassa väitettä kohdellaan kuin terveysväitettä. Myös Euroopan parlamentti on suhtautunut kriittisesti ravintosisältöprofiileihin ja ehdottanut niiden valmistelusta luopumista. Komissio on luvannut julkaista asiasta raportin vuoden 2018 alkupuoliskolla. Eli silloin se on tavallisimmin hyväksymätön terveysväite, jota ei voi käyttää elintarvikkeen markkinoinnissa.. Monien EU-jäsenmaiden viranomaiset ovat neuvoneet, että näiden väiteasetuksen ulkopuolelle jäävien väitteiden sanamuodot tulee olla sellaisia, etteivät ne sekaannu terveysväitteisiin. Sen perusteella tultaneen päättämään periaatteista, joilla kasviperäisten aineiden terveysväitearvioinnit tehdään. 21 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Niitä tarkastellaan elintarviketietoasetuksen (EPNAs 1169/2011) artiklan 7 mukaan yleisen harhaanjohtavuuden näkökulmasta. Asia on kuitenkin ollut niin monitahoinen ja hankala, ettei asiaa ole käsitelty komission työryhmissä kevään 2009 jälkeen. Ravintosisältöprofiilit estäisivät terveysväitteillä harhaanjohtamista Väiteasetuksen kantava ajatus on, että hyväksyttyjä terveysväitteitä tulisi esittää vain terveellisistä tuotteista. Komission alkuvuonna 2018 valmistuvaksi luvatussa raportissa otetaan kantaa kasviperäisten aineiden lisäksi ravintosisältöprofiileihin. Muut elintarvikkeen ominaisuuksia korostavat väitteet Elintarvikkeiden erityispiirteitä, ominaisuuksia, koostumusta ja valmistusmenetelmiä voi korostaa myös muilla väitteillä kuin ravitsemusja terveysväitteillä. Näiden väitteiden käyttö tulee arvioida aina tapauskohtaisesti, eikä niillä ei saa johtaa kuluttajaa harhaan. vsk pärillä on tehty monenlaisia selvityksiä ja kommenttikierroksia. Ne kannattaa myös pitää selkeästi erillään terveysväitteistä elintarvikkeen pakkausmerkinnöissä ja muussa markkinointimateriaalissa. Niillä rajoitettaisiin länsimaissa eniten terveysongelmia aiheuttavien eli tyydyttyneen rasvan, sokerin ja suolan käyttöä niissä elintarvikkeissa, joista halutaan esittää ravitsemusja terveysväitteitä. Komissio on konsulttien avustuksella selvitellyt ravintosisältöprofiileihin liittyviä haasteita useiden kyselyjen, konsultaatioiden ja tutkimusten avulla. Väiteasetus määrittelee, että ravintosisältöprofiilit piti vahvistaa jo vuonna 2009. Näitä ovat esimerkiksi laktoositon, gluteeniton, lisäaineeton, maidoton, antibiootiton, jne. Väitteet, joihin ei liity väiteasetuksen tarkoittamaa linkkiä elimistön toimintaan, eivät kuulu väiteasetuksen piiriin
Esimerkiksi vuonna Marja-Riitta Kottila ja Minna Nurro Pro Luomu ry Luomu voisi olla suomalaisen ruoan vientivaltti Luomutuotteiden maailmanmarkkinat ovat kasvaneet koko 2010-luvun ajan, eikä kasvu näytä hiipuvan. Myös luomumarjat ovat tärkeä luomuviennin raaka-aine. Kasvun ennakoidaan jatkuvan hyvänä, sillä nykyiset kuluttajatrendit suosivat luomua. Muista maanosista luomua kulutetaan eniten Aasiassa, jossa luomun myynti on suurinta Kiinassa. Pohjois-Amerikassa luomun markkinaosuus on noin 5 % ruoan kokonaismyynnistä. Suomalaisen luomuviennin tärkein raakaaine on luomukaura, jota viedään maailmalle esimerkiksi hiutaleiksi ja jauhoiksi jalostettuna. 22 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Vuoteen 2001 verrattuna luomun myynti maailmassa on kasvanut noin 300 %. Suomi on maailman luomukeruualan tilastossa ykköspaikalla, ja meillä on noin kolmannes maailman koko luomukeruualasta. Luomutuotteita ei tilastoissa eritellä, joten tarkkaa tietoa niiden viennin arvosta ei ole. Euroopassa luomun markkinaosuus oli keskimäärin 2,5 %, mutta vaihtelee paljon maasta toiseen. Viennin vetämänä kaura on noussut Suomen viljellyimmäksi luomuviljaksi; esimerkiksi viime vuonna koko Suomen luomuviljasadosta yli 60 % oli kauraa. Kaura on luomuviennin tähti Suomi vie luomuelintarvikkeita arviolta 10–15 miljoonalla eurolla vuosittain, mikä on noin prosentti maan kaikesta elintarvikeviennistä. Luomun kysyntä keskittyy Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan, jotka yhdessä kattavat noin 90 % koko maailman luomumarkkinoista. vsk L uomun maailmanmarkkinoita seuraavan Ecovia Intelligence -konsulttiyhtiön mukaan luomun globaali myynti lisääntyi noin kymmenen prosenttia vuonna 2016 ja nousi 89,7 miljardiin US dollariin. Suomella olisi hyvät edellytykset valjastaa luomu ruokavientinsä kärkivaltiksi.
Hän arvioi suurten yritysten kiinnostuksen puutteen johtuvan siitä, että luomua ei Suomessa vielä nähdä ensisijaisesti bisnesnäkökulmasta. Isoimmat firmat puuttuvat viennistä Business Finlandin vetämän Food from Finland -ohjelman johtaja Esa Wrang katsoo, että luomulla voisi olla nykyistä paljon suurempikin rooli suomalaisessa elintarvikeviennissä. Tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Ranska, Tanska ja Ruotsi. Toiseksi syyksi luomun vähäiseen vientiin Wrang arvioi sen, että suuret suomalaiset elintarvikeviejät eivät panosta luomuun. Muita suomalaisia luomuvientituotteita ovat luomuruisleipä, -perunajauhot, -koivunmahla sekä luomulakritsa, -jäätelö ja -raakasuklaa. vsk 2016 kaikesta myyntiin kerätystä mustikasta 60 % oli luomua. Ja siksi luomun potentiaalia ei ulosmitata viennissä. 23 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Muutamien merkittävien luomuvientiä harjoittavien yritysten lisäksi se on aika pienten yritysten käsissä, Wrang toteaa. Tärkein syy luomutuotteiden vähäiseen vientiin on varmasti se, että luomutuotannon lisääntymisestä huolimatta suomalaisia luomuraaka-aineita on yhä niukasti tarjolla. – Isot elintarvikeyritykset puuttuvat luomuviennistä lähes kokonaan. – Muualla maailmassa luomu on silkkaa bisnestä, ja isommatkin toimijat ovat lähteneet luomumarkkinoille, Wrang kertoo. Vientikysyntä on virittänyt suomalaisen luomukaurantuotannon kasvuun.
Maailmalla luomu yhdistetään sujuvasti muihin kuumiin ruokatrendeihin kuten superfoodiin ja vegeboomiin. Hänen mielestään hyviä mahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi luomukauratuotteet, varsinkin gluteenittomuuteen yhdistettynä. Niin ikään luomu voisi näkyä nykyistä paremmin luonnonmarjojen markkinoinnissa. Yläkuvassa tanskalaista luomua ja alla puolalaista luomua. Ruoan puhtaus on siis tavalla tai toisella Vientimarkkinoille brändättyjä Helsingin Myllyn luomukauratuotteita. Useissa maissa tärkein luomun ostomotiivi on terveellisyys, jonka kuluttajat kytkevät vahvasti mahdollisiin torjunta-ainejäämiin. Wrang arvioi, että luomutuotteiden viennin näkökulmasta kiinnostavimmat maat ovat kuitenkin lähempänä: Saksa, Ranska, IsoBritannia, Italia sekä Tanska ja Ruotsi. – Keski-Euroopan vientimaissa olisi paljon otettavaa suomalaisillekin. Menestys ei ole kiinni hyvistä tuotteista, niitä meillä kyllä on, mutta tarvittaisiin hyvin fokusoitua ja brändättyä tarjontaa esimerkiksi saksalaisille luomuun erikoistuneille kauppaketjuille, hän hahmottelee. Kaukoja Lähi-idässä sekä Etelä-Afrikassa. Myös suomalaisesta luomurukiista ja -ohrasta valmistetut tuotteet sekä luomualkoholijuomat voisivat kiinnostaa ulkomailla enemmänkin. vsk Tarvitaan tarkempaa brändäystä Business Finland tekee parhaillaan paljon töitä avatakseen suomalaisille elintarvikkeille uusia vientimarkkinoita mm. Saksalaiset ja ranskalaiset suosivat luomua vähentääkseen ympäristön saastumista, kun taas Aasiassa suurin syy ostaa luomua ovat viime vuosina ilmi tulleet ruokaskandaalit. Kuvat: Minna Nurro.. Kuva: Aura Lamminparras. Yhdysvalloissa luomun tärkeäksi ostoperusteeksi on noussut myös halu välttää geenimuunneltuja organismeja. Hyvät luontaiset edellytykset Luomua suosivien kuluttajien syyt ostaa luomutuotteita vaihtelevat maasta toiseen. 24 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32
vsk keskeinen tekijä luomun suosion kasvussa maailmalla. Business Finland edistää suomalaisen luomun vientiä mm. Kuva: Minna Nurro. Kuva vuoden 2017 Biofachista. kokoamalla yrityksiä Saksassa vuosittain järjestettäville Biofach-messuille. Tämä ei estä vientiä, mutta edellyttää aikaa ja rahaa kuluttavaa byrokratiaa. Hyväksyttyjen kolmansien maiden listaan kuuluvat tällä hetkellä Argentiina, Australia, Kanada, Costa Rica, Intia, Israel, Japani, Sveitsi, Tunisia, Yhdysvallat, Uusi-Seelanti ja Korean Tasavalta. Tätä taustaa vasten suomalaisella luomutuotannolla on hyvät luontaiset edellytykset menestyä puhtautta korostavilla markkinoilla, sillä esimerkiksi ilmansaasteiden osalta Suomi on Euroopan puhtaimpia kolkkia. Eläintuotannon osalta Suomen etuna ovat hyvät vapaaehtoiset järjestelmät eläintautien torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn. Säädösten harmonisoinnissa on vielä työtä Luomu on sertifioitu tuotantotapa, jonka säädökset koskevat tuotannossa käytettäviä panoksia ja esimerkiksi kotieläinrakennusten pinta-aloja. Näiden maiden kuluttajat luottavat usein kotimaisiin luomumerkkeihin enemmän kuin EU-luomuun, joten vietäessä luomutuotteita näiden maiden markkinoille kannattaa hankkia kyseisen merkin lisäsertifiointi EU:n sertifioinnin lisäksi. EU:n luomulainsäädäntö mahdollistaa luomutuotteiden sujuvan kaupan unionin sisällä. Sen kannalta olennaista on tuotantotavan ja tuotteiden valmistuksen lisäksi tuotantoympäristön yleinen puhtaus. Se on lähtökohtaisesti kansainvälinen järjestelmä, mutta yksi luomusertifiointi ei riitä globaaleille luomumarkkinoille. EU:n alueella joissakin maissa on myös yksityisiä, EU:n vaatimusta tiukempia luomusäädöksiä; tällainen on esimerkiksi Ruotsissa käytössä oleva Krav. Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry. Kiina ja Lähi-idän maat, joissa on kiinnostusta myös suomalaista luomua kohtaan. Näistä maista kuitenkin puuttuvat esim. 25 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. EU on hyväksynyt muutamia maita, joiden luomusäädökset vastaavat EU:n vaatimuksia
Kuva: Helsingin Mylly.. Kotimaista luomukauraa on pääpiirteissään riittänyt yrityksen vientitarpeisiin. Helsingin Mylly vie luomuna muun muassa hiutaleita, jauhoja, leseitä, myslejä ja aamiaismuroja. vsk L uomukauratuotteita jalostava Helsingin Mylly on yksi suomalaisen luomuviennin konkareista. Toimitusjohtaja Niklas Kumlin haarukoi, että yrityksen luomuvienti on tällä vuosikymmenellä vähintään tuplaantunut. Tärkeimmät vientimaat löytyvät yhä Euroopasta mutta yritystä kiinnostavat luomuviennin näkökulmasta myös Lähi-Idän ja Kaukoidän kasvavat markkinat. Yritys aloitti myllytuotteiden viennin luomuna 2000-luvun alussa Keski-Eurooppaan, koska näki sen hyvänä mahdollisuutena kasvaa. Tekniset vaatimukset tuotteille ovat useimmiten samankaltaisia, mutta markkinoinnin kärki sekä tuotteiden positiointi ja makuvariantit on mietittävä markkinakohtaisesti, Kumlin sanoo. Suomen luomumarkkinat olivat tuolloin vielä varsin pienet, mutta etenkin Saksassa luomun kysyntä oli jo vahvaa. Kumlin toteaa, että hyviä satovuosina suomalainen raaka-aine riittää, mutta joskus on jouduttu turvautumaan myös naapurimaiden tuotantoon. 26 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Hänen mukaansa luomun kysyntä vientimarkkinoilla perustuu pitkälti samoihin tuoteominaisuuksiin kuin muukin elintarvikevienti. Luomukauran kysynnän kasvu on lisännyt sen tuotantoa Suomessa. Esimerkiksi viime vuonna luomukauraa tuotettiin noin 59 miljoonaa kg, mikä oli yli 20 % edellisvuotta enemmän. Nykyään luomun osuus Helsingin Myllyn vientituloista on merkittävä. – Terveelliset, helppokäyttöiset ja vastuulliset tuotteet, joilla on tarina: nämä ovat ne isot trendit, joihin luomunkin on vastattava – herkullisuutta ja korkeaa laatua tietenkään unohtamatta. Suomessa myydään aina kotimaista. Minna Nurro Pro Luomu ry Helsingin Mylly on luomuviennin konkari Lhassan El Farkoussi, Maria Kallio ja Niklas Kumlin markkinoivat Helsingin Myllyn tuotteita helmikuussa Biofach-messuilla. Tällöin asiasta sovitaan etukäteen vientiasiakkaan kanssa
27 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. www.ymparistojaterveys.fi GREEN WAY IPM – Täydellinen kontrollija torjuntajärjestelmä! Biosidilainsäädännön mukaista jyrsijätorjuntaa. Kirja tarjoaa mielenkiintoista tietoa ympäristömme pieneliöiden viihtyvyysja terveyshaitoista myös kaikille näistä aiheista kiinnostuneille. • Trendija vaatimusanalyysit kuuluvat järjestelmään. Hinta 18,00 euroa (sis. • Tarkastuksia 4-12 kertaa vuodessa kohteen riskiperusteiden mukaisesti. alv. www.elintarvikejaterveys.fi Elintarvike ja Terveys-lehti www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @ETerveyslehti. Elinympäristömme pienet tuholaiset -kirjaa voivat käyttää työssään apuna mm. Kirja soveltuu myös oppimateriaaliksi niin elintarvikealan kuin siivousja puhtausalan koulutuksissa. 10 %). Kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. (02) 630 4900 Tilauksiin lisätään toimituskulut. vsk Lääketieteen tohtori, professori Tuula Putus käsittelee kirjassaan vanhoja ympäristöterveydellisiä vaaratekijöitä ja esittelee eräitä uusia asumisen, veden tai ruoan välityksellä leviäviä tarttuvia tauteja. Täyttää kaikkien laatujärjestelmien vaatimukset! Kontrollisyötit ulkosisätiloissa Säännölliset tarkastukset, kattava dokumentointi ja raportointi Sähköiset pyydykset ulkosisätiloissa Automaattipyydykset ulkosisätiloissa SOITA JA TIEDUSTELE 02 230 5673 toimisto@antitec.fi WWW.ANTITEC.FI Integroitu biologinen torjuntajärjestelmä • Luo tehokkaasti varmuuden jyrsijäongelman poistamiseen ja pysyvään hallintaan. tilaukset@ymparistojaterveys.fi p. tuholaistorjujat, kuntotarkastajat ja -tutkijat, rakennusterveysasiantuntijat, terveystarkastajat, elintarvikehygieniasta ja kiinteistöistä vastaavat henkilöt
Tuotteella on todellista vientipotentiaalia ja yritykseltä löytyy kykyä markkinoida sitä. Mutta mitä muuta kauppa voi tehdä viennin edistämiseksi kuin kampanjoida juhlavuonna. vsk Kun itsenäinen Suomi täytti sata vuotta, valtioneuvoston kanslia haastoi yrityksiä osallistumaan juhlavuoteen kotimaatamme kehittävillä hankkeilla. Lidl järjesti suomalaisille elintarvikealan yrityksille vientikilpailun, jonka voiton vei Helsingin Myllyn tuorepuuro. Maailmalla ei ole käytännössä markkina-aluetta, jonne tuote ei sopisi.”. Lidl maksaa voittajalle vientipäällikön palkan vuodeksi ja auttaa avaamaan ovia vientiin mentoroimalla. Viedään Suomi-ruoka maailmalle -kilpailun raati perusteli valintaansa näin: ”Tuote vastaa kaikkiin maailmalla vallitseviin terveystrendeihin ja se on pitkälle jalostettu, suomalaisista raaka-aineista tehty. Viestintäpäällikkö Pilvi-Sisko Riikonen Lidl Suomi, Espoo Kauppaketju viennin edistäjänä Lidlin vientikilpailun voiton vei Helsingin Myllyn Helsinki Mills Overnight Oats Mix. 28 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32
He edustavat Suomen parasta osaamista elintarviketeollisuudessa, kansainvälistämisessä ja viennissä sekä brändin rakentamisessa.. Huomasimme tapahtumissamme nopeasti, että viennistä puhuttaessa kaikista onnistumisista voidaan iloita yhdessä, sillä jokainen suomalainen tuote maailmalla tekee polun helpommaksi muille, Hansio jatkaa. Kilpailun voittajan valitsi asiantuntijaraati, johon kuuluivat Maaja metsätaloustuottajain Keskusliiton puheenjohtaja Juha Marttila, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja, Finpron elintarviketoimialan johtaja Esa Wrang, suomalaista ruokakulttuuria edistävän Elo-säätiön johtaja Seija Kurunmäki, juontaja, toimittaja ja kolumnisti Tuomas Enbuske sekä hallitusammattilainen ja markkinoinnin kumLidlin kilpailussa parhaan vientituotteen valitsi kivenkova asiantuntijaraati. Kilpailu julkistettiin maaliskuussa elintarvikealan toimijoille järjestetyssä vientiseminaarissa, joka kokosi yhteen yli 150 viennistä kiinnostunutta yritystä ja asiantuntijaa. – Kansainvälisenä ketjuna Lidl voi sparrata suomalaisia yrityksiä viennissä. Aihe näkyi kauppaketjun mainonnassa ja viestinnässä laajasti koko juhlavuoden. Kilpailu huipentui lokakuussa 2017, jolloin 11 finalistia esiteltiin Finlandia-talossa järjestetyillä vientimessuilla, ja asiantuntijaraati valitsi voittajan. Onnistuimme yli omien odotustemme jo siinä vaiheessa, kun saimme raatiin koko ruokaketjun edustajat sekä Suomen parhaat vienti-, markkinointija mediaosaajat. Kilpailu oli avoin kaikille kotimaisille elintarvikealan toimijoille ja kilpailuun ilmoitettiin huimat sata tuotetta. Kun pohdimme, mitä voisimme tehdä Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi, niin elintarvikeyritysten kannustaminen vientiin tuntui luontevalta teolta, kertoo Lidl Suomen kaupallinen johtaja Timo Hansio. 29 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. – Yksi juhlavuoden tavoitteistamme oli tuoda elintarvikevienti julkiseen keskusteluun ja saattaa yhteen viennistä kiinnostuneita tahoja. Suoramainoslehdessä, asiakaslehdessä ja sosiaalisessa mediassa jaettiin koko vuoden ajan paitsi tietoa kilpailusta myös viennissä menestyneiden suomalaisyritysten kokemuksia ja vinkkejä. vsk Juhlavuoden kilpailulla näkyvyyttä elintarvikeviennille Lahjana 100-vuotiaalle Suomelle Lidl järjesti Viedään Suomi-ruoka maailmalle! -kilpailun, jossa etsittiin Suomen seuraavaa vientimenestystä elintarvikealalta
Kilpailun finaalitapahtuman juhlapuhujana ja avaajana toimi maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Esimerkiksi vuonna 2016 20 suomalaista tavarantoimittajaa vei lähes 60 eri tuotetta yhteensä 23 Euroopan maahan. vsk mitäti Anne Korkiakoski. Vaihtuvien teemaviikkojen avulla Lidl haluaa pitää valikoimansa yllätyksellisenä. Lokakuussa 2017 järjestetyssä vientiseminaarissa Finpron Esa Wrang puhui 300 seminaarivieraalle otsikolla Kuinka onnistua ruokaviennissä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tuotteen on oltava houkutteleva kohdemaassa. Esimerkiksi meille Suomen Lidleihin teemaviikon kautta pysyvään valikoimaan ovat jääneet halloumi-juusto ja monet italialaiset tuotteet, Hansio kertoo. riisipiirakoita, leipäjuustoa, kaalikääryleitä, puolukoita, kermajuustoa, vispipuuroa ja savulohisalaattia. Kansainvälisessä kauppaketjussa vaihdetaan kollegoiden kesken runsaasti tietoa ruokatrendeistä ja ideoita hyvistä tuotteista. Suomessa esimerkiksi erityisruokavalioosaaminen eli tuotteiden laktoosittomuus ja gluteenittomuus on hyvää, ja siitä ollaan kansainvälisesti kiinnostuneita. Lidlissä teemaviikko on mahdollisuus Lidlin teemaviikkojen myötä moni suomalainen on päässyt maistamaan laadukkaita herkkuja eri puolilta maailmaa. Kauppa tuntee kuluttajan ja taitaa jakelun Lidlin verkoston kautta viedään koko ajan suomalaisia tuotteita maailmalle. 30 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. – Suomen elintarvikeosaaminen on huima ja meillä on runsaasti vahvuuksia, joilla voimme pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Ruotsin Lidl-myymälöissä oli tuolloin myynnissä parikymmentä erilaista tuotetta, mm. Ruotsin myymälöihin viedäänkin esimerkiksi leikkeleja makkaratuotteita, kuten lauantaimakkaraa, mustamakkaraa ja grillimakkaraa, Hansio luettelee. – Teemaviikon avulla voimme tarjota asiakkaille yllättäviäkin tuotteita ja testata ovatko ne tarpeeksi kiinnostavia jäädäkseen osaksi pysyvää valikoimaa. Lisäksi teemaviikot ovat tapa testata tuotteiden sopivuutta kohdemaan markkinoille. Lidliä raadissa edustivat kaupallinen johtaja Timo Hansio ja ostopäällikkö Riikka Nordqvist. – Jos suomalaisilta kysyy meidän kansallisherkkuja, niin monelle tulee mieleen ruisleipä, mämmi ja marjat, mutta itse asiassa Suomessa on monipuolisesti osaamista monella hieman yllättävälläkin saralla. Erityisesti pieniä ja keskisuuria toimijoita kauppa voi kirittää myös myyntija markkinointiosaamisessa, jotka ovat oleellisia elementtejä viennissä onnistumisessa, Hansio summaa. Seminaarin puheenvuorot ovat katsottavissa MTV Katsomossa nimellä Suomiareena goes ruokavienti.. Niin pääsivät myös ruotsalaiset, kun Ruotsin Lidleissä vietettiin syyskuussa 2017 Suomiteemaviikkoa. Jokainen Lidl-maa tekee kuitenkin valikoimapäätöksensä itse eli Suomesta käsin ei suoraan voida vaikuttaa muiden maiden valikoimiin. Kauppa voi auttaa valmistajia kehittämään kiinnostavia tuotteita jakamalla tietoa kuluttajien toiveista
24 %. Ilmoittautumiset 4.5.2018 mennessä www.elintarvikejaterveys.fi/Koulutukset. Peruutusehdot luettavissa verkkosivultamme. Turvallista kotimatkaa! Vaihtoehtoiset proteiinilähteet ammattikeittiössä Tiistai 22.5.2018, Ratapihantie 9:n auditorio, Länsi-Pasila, Helsinki www.elintarvikejaterveys.fi Koulutuspäivän hinta 245,00 € + ALV. Hinta sisältää ohjelmassa mainitut kahvit ja lounaan. Peruutuksissa ja osallistujan vaihdoissa yhteydenotot mahdollisimman pian ->eevastiina.veneranta@elintarvikejaterveys.fi. vsk 8.30 Aamukahvi/-tee 9.00 Tervetuloa koulutukseen! Käytännön asioita koulutuspäivästä. Päätoimittaja Kaarina Kärnä, Elintarvike ja Terveys-lehti 9.10 Terveyttä edistävä ruokavalio ja reunaehdot vaihtoehtoisten proteiinilähteiden käytölle ravitsemussuositusten näkökulmasta Johtava tutkija, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen Anne Pihlanto, Luke 9.40 Kotimaiset kasviproteiinit ammattikeittiössä – monipuolisella ja osaavalla kasviproteiinien käytöllä uudistetaan ravitsemuksellisesti täysipainoista tarjontaa Ruokaja ravitsemusalan kehittämiskonsultti Margit Kojo 10.40 Tauko 10.55 Käytännön kokemuksia vaihtoehtoisten proteiinilähteiden käytöstä Toimitusjohtaja Merja Jokiniemi, Tampereen Steinerkoulu oppilasravintola Timjami 11.45 Lounas: Salaattibuffet auditorion edustalla 12.45 Kasviproteiinivalmisteet ruokatuotteiden kehityksessä Elintarvikekemisti Jukka Kaitaranta 13.15 Valio MiFU® Liiketoimintapäällikkö Pia Järvinen, Valio Oy 13.45 Härkis® – Hyvää ilman Muuuta! Tuotepäällikkö Sonja Hakala, Verso Food Oy 14.15 Iltapäiväkahvi/-tee 14.45 Hyönteiset Co-founder Otto Palonen, Entocube Oy 15.15 Ravitsemussitoumus – lupaus ekologisista ja terveellisistä vaihtoehdoista Ravitsemussuunnittelija Nina Halonen, Espoo Catering Oy 15.55 Loppusanat 16.00 Koulutuspäivä päättyy. Elintarvike ja Terveys-lehti järjestää koulutuspäivän Tervetuloa koulutuspäivään!. 31 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Ilmoittautumiset koulutukseen ovat sitovia
32 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Atria teki vuosi sitten suomalaisen elintarviketeollisuuden historiaa. Viime vuonna Kiinaan vietiin hieman yli kolme miljoonaa kiloa puhdasta ja suomalaista sianlihaa. Atria aloitti sianlihan viennin Kiinaan keväällä 2017. Sadat atrialaiset ja monet tuotantotilat tekivät lähes mahdottomasta menestyksen – asiantuntijuudella, asenteella ja yhteistyöllä.. vsk Teksti ja kuvat: Atria Suomi Oy Puhdasta, suomalaista sianlihaa Kiinaan Tuomas Viita, Tarja Lehtinen, Jani Vänskä, Heli Peltokangas, Paavo Juntunen, Antti Laukkonen ja Markku Hirvijärvi ovat olleet rakentamassa Atrian vientiä Kiinaan
Mitä muuta kiinalaiset tässä ostavat. Juoksu saattaa hetkeksi pysähtyä, vaihtaa suuntaa tai palata alkuperäiseen. – Suomalainen puhdas luonto antaa aivan uniikin kokemuksen asiakkaille, ja puhtaasta luonnosta syntyy tietenkin myös puhdasta ja herkullista ruokaa. 33 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Imagovoitto Kiinalaiset eivät joka maassa käy, vaikka kosijoita riittää. Uudet tuotteet tarvittiin melkein heti. – Kun luvat tulivat, oli meno aika hurjaa. Tuote myydään ja tehdään aina loppukäyttäjää ajatellen. Asiakastyössä kaikki on mahdollista. Kun Kiinaan valmistellaan sianlihapakkauksia, jokaisen paketin on oltava täysin kunnossa etikettejä myöten.. Nurmon tuotantolaitoksen uudella ja modernilla sikaleikkaamolla on ollut iso rooli. – Hieno voiman osoitus meiltä kaikilta. Suomessa sikojen ruokinta perustuu kotimaiseen rehuun, kasvattaja viljelee eläinten tarvitseman viljan pääosin itse omilla pelloilla. Käytännössä Atrialla oli alle seitsemän kuukautta aikaa huolehtia, että jokaisessa kontissa, laatikossa ja paketissa on kaikki pilkulleen kunnossa. Tuotteistus aloitettiin huhtikuussa 2017, ja nyt meillä on kymmeniä tuotteita. Kiina on ollut meille korkeanpaikanleiri, ja atrialaiset ovat kovakuntoista sakkia. Kiinan vientiä ja Kiina-tiimiä johtava Markku Hirvijärvi on atrialaisista ylpeä. vsk E nsimmäinen kontti Kiinaan lähti toukokuussa 2017, ja syksyyn mennessä matkaan oli lähtenyt jo 70 konttia. Lisäksi meillä on tehokas ja moderni tehdas ja ammattitaitoinen henkilökunta. Vientipäällikkö Jani Vänskä ihmettelee atrialaista henkeä. – Meillä atrialaisilla on terve asenne ja hyvä ote viedä asiat maaliin. Sen näkee kaikkialla meidän tekemisissämme. Tuotepäällikkö Paavo Juntunen on luonut uusia vientituotteita jo monta kuukautta. Tilannetaju on ollut testissä. Samoin jäljitettävyydellä ja prosessinhallinnalla. Tuotteiden tekemisen laadulla ja kilpailukykyisyydellä pystymme Nurmon uudenkarheassa sikaleikkaamossa valmistellaan sianlihaa myös Kiinan-vientiä varten. Kiinassa pohjoismaisuuteen liittyy positiivisia mielikuvia, kuten puhtaus, luonnollisuus ja laadukkuus. Atria tarjoaa Kiinan markkinoille puhdasta ja turvallista sianlihaa laatutietoisille kuluttajille. Myös antibioottien käyttö on vähäistä. Paletti on koottu todella lyhyessä ajassa
Ostoslistalla on siis tulevaisuutta, puhtautta ja ruokaturvallisuutta. Sen takana on iso joukko väkeä alkutuotannosta ja Atrialta, Laukkonen sanoo. Tuotanto-osastolle tehtiin rakenteellisia muutoksia, esimerkiksi väliseiniä ja tietojärjestelmäkaapelointeja. – Tuotannossa ”koko” tarkoittaa tuotteen ominaisuuksia. vsk kasvamaan myös tulevaisuudessa, Hirvijärvi arvioi. Potkakin pitää leikata sahauskulmaltaan siten, että se pysyy pystyssä tarjoiltaessa, projektipäällikkö Tuomas Viita kertoo. Tiimi loi hyvin tarkan etiketin. – Asiakkaan tahto on saatettu tuotannolliseen mittakaavaan. – Koordinoimme koko ketjua alkutuotannosta lähtien. 34 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Etikettivoitto Kenttäkestävyyttä testasivat myös vientiassistentti Tarja Lehtinen ja pakkausmerkintöjen laadusta vastaava laatujohtaja Seija Pihlajaviita. – Kiinalaisten kumppanit ovat kooltaan ja historialtaan vahvoja. – On tärkeää, että tiedot laatikoiden tarChangshan kaupungissa Kiinassa avattiin muun muassa suomalaisia elintarvikkeita myyvä kauppa. Tuotteistus, pakkaustavat, uudet kuljetuslaatikot: aika moni asia muuttui. Tehtaalla linjat ovat puhtaita. Kiinassa tuotetaan ja kulutetaan noin 55 prosenttia maailman sianlihatuotannosta, yhteensä noin 55 miljoonaa tonnia vuodessa.. Kiinan vienti kulkee koko ketjun läpi omaa, erillistä linjaansa. Kuvakaappaus Hunanin TV-kanavan uutisista joulukuussa 2017. He kiittelevät myös lihan makua, mikä on toki suotavaa ruokatalon näkökulmasta, Vänskä kertoo. Hyvä maku alkaa eläinten hyvästä hoidosta. Jäljitettävyys on yksi tuotantoketjumme tekijöistä, jotka mahdollistavat meillä Kiinan vientivaatimusten täyttämisen – dokumentoidusti. Liha pitää leikata täsmälleen oikeaan kokoon ja painoon. Makuvoitto Kehityspäällikkö Antti Laukkonen tietää, miten maku ketjussa luodaan. Kaikki työskentelevät puhtaissa vaatteissa, ja yleisilme on siisti
Pakkauskehityksen Heli Peltokangaskaan ei aluksi voinut olla varma, mitä etiketissä lukee – kiinaksi. Atria sai Nurmon tuotantolaitokselleen ensimmäisenä suomalaisyrityksenä sianlihan vientiluvan Kiinan markkinoille vuonna 2016. Virheelliset merkinnät voivat aiheuttaa hämminkiä tullissa. Atrian vientilupaa edelsi lähes kymmenen vuoden neuvotteluprosessi poliittisella, virkamiesja yritystasolla. Muutoksia tulee asiakkaalta, lainsäädännöstä ja viranomaisilta. Husu-Kallio muistuttaa kaikkien tahojen tiiviin yhteistyön merkityksestä, kun puhtaan ja antibioottivapaan lihantuotannon ilosanomaa viedään maailmalle ja kotimaahankin. Kaikki etiketin tuotetiedot kirjataan ja tämä työ soljuu hienosti monen ihmisen toimesta. – Tuotamme lisätietoa etikettiin ja omaan järjestelmäämme. Hänen mukaansa vientilupa perustui saumattomaan, pitkäjänteiseen yhteistyöhön Kiinan viranomaisten, Elintarviketurvallisuusviraston Eviran sekä ja MMM:n kanssa. Tuotelaskenta, työtutkinta: kaikki tieto tarvitaan, jotta etiketti on tarkka ja oikein. Atrialle myönnetty sianlihan vientilupa sinetöi 10–12 vuoden työn, joka tehtiin sitä ennen. Kiinassa arvostetaan kuitenkin puhdasta sianlihaa, ja tätä Suomessa on tarjolla. Protokollaa on Janin ja Seijan kanssa hinkattu paljon. Ja harva heistä osasi kiinaa. Näin tehdään suomalaisen elintarviketeollisuuden historiaa. Ja hänen tehtävänsä on olla varma. vsk roissa ovat laitoshyväksynnän mukaisia. Kiina on maailman ylivoimaisesti suurin sianlihamarkkinamaa ja maan elintarvikelainsäädäntöä pidetään yhtenä maailman tiukimmista. MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio on ollut pitkään puhumassa Suomen Kiinan-viennin puolesta.. Pitää vaan seurata, oivaltaa ja toimia, Tarja Lehtinen sanoo. Maaja metsätalousministeriön (MMM) kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio oli pitkään neuvottelemassa vientilupa-asiaa. Yhteistyö kiinalaisten kanssa tulee varmasti tiivistymään ja tätä kautta voidaan edistää muutakin suomalaista vientitoimintaa, Husu-Kallio kertoo. Ensimmäinen toimitussopimus solmittiin tammikuussa 2017. Tästä kaikki alkoi E nnen kuin yksikään pakastekontti sianlihaa saapui Kiinaan, Quinzoun satamaan, käytiin vuosien mittainen viranomaisselvitystyö. 35 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32
Kiinan viranomaisten Nurmon tuotantolaitokselle myöntämä sianlihan vientilupa on avannut Atrialle täysin uuden kokoluokan markkina-alueen. Myös elämäntavat ovat jättäneet jälkensä keittiöiden makuihin. Yue-keittiön herkullinen resepti Hapanimelää porsasta ja ananasta. Tietoa kiinalaisesta kulttuurista ja sen makumaailmoista löytyy Atrian sivuilta: atria.fi/konserni/ajankohtaista/atria-kiinassa. Kaikki nämä suuntaukset perustuvat Kiinan neljään pääkeittiöön, jotka ovat Shandongin keittiö eli Lu, Sichuanin keittiö eli Chuan, Kantonin keittiö eli Yue ja Jiangsun keittiö eli Su. Kiinassa elintason nousun myötä sianlihan kysynnän kasvu on ollut tuntuvaa jo useita vuosia. vsk – Meillä on Suomessa oikeita menestystarinoita, joissa olemme olleet edelläkävijöitä vuosikymmenten ajan. Kiinan kielessä käytetäänkin annoksesta ilmaisua ”Gu-Lu”, joka kuvaa sitä ääntä, kun pala hapanimelää porsasta katoaa ruokailijan suuhun ja nielaistaan.. Punaisen, vihreän ja keltaisen värit, lihan ja hedelmien yhdistelmä, sekä rapeus ja mehukkuus saavat veden kielelle. Nyt on korkea aika kertoa se yhdessä. Vientilupa tarjoaa hyvät edellytykset viennin määrän kasvattamiseen ja tuotevalikoiman monipuolistamiseen kaikkiin sianruhosta saataviin tuotteisiin. Nämä tyylit eroavat toisistaan maantieteen, historian ja kulttuurin vaikutuksesta. Maan ruokakulttuuri on monipuolista, ja eri alueilla syödään varsin eri tavoin maustettuja ruokia. Lähteet: Maaja metsätalousministeriö, Atrian Maailman puhtain -keskustelutilaisuus 5/2017. A trialla on viennin myötä innostuttu tutustumaan lähemmin kiinalaiseen ruokakulttuuriin. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä tulisempaa ruoka on. 36 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Kiehtova kiinalainen keittiö Tuttua ja turvallista: Hapanimelää porsasta ja ananasta Hapanimelä porsas tai kana ananaksella ovat suomalaisille ehkä tutuimpia kiinalaisia annoksia. Kiinalainen ruokakulttuuri voidaan jakaa “kahdeksaan kulinaristiseen traditioon” tai “kahteentoista keittiöön”
Suomen ja Japanin hyvät suhteet ja kontaktit viranomaistemme kesken ovat edesauttaneet neuvottelujen sujumista, toteaa neuvottelut Tokiossa vetänyt kansliapäällikkö Jaana HusuKallio. Suomalaiset kananmunat ovat muutoinkin maailmalla poikkeus, niistä ei ole lähes 10 vuoteen löytynyt lainkaan antibioottijäämiä. Vientiluvasta päästiin sopimukseen maaja metsätalousministeriön ja Eviran vientineuvottelumatkan yhteydessä Tokiossa maaliskuun alussa. Neuvottelut käytiin Japanin vuoden tärkeimmän messutapahtuman FOODEX:in yhteydessä, jossa on mukana myös kahdentoista suomalaisen elintarvikeja juomateollisuuden edustajan yhteinen Food from Finland -osasto. – On hienoa, että suomalaisille korkealaatuisille elintarvikkeille löytyy uusia markkinoita maailmalta. Japani on suomalaisille kanamunille ja munavalmisteiselle jo toinen avaus Aasian vientimarkkinoilla, munatuotteiden vienti Hongkongiin avautui toukokuussa 2017. – Elintarvikeviennin lisäksi Japanin markkinat ovat avautumassa myös eläinjalostusainekselle, sian sperma etunenässä. Nyt neuvoteltu uusi vientilupa on jatkoa tasan vuosi sitten saadulle siipikarjan vientiluvalle Japaniin. Suomalaisten siipikarjatuotteiden valttina turvallisuus Suomalaisille siipikarjatuotteille on maailmalla kysyntää Suomen hyvän salmonellaja lintuinfluenssatilanteen vuoksi. Myöskään viimevuotinen fiproniili-hyönteismyrkyllä saastuneiden munien ympärillä pyörinyt kohu ei koskettanut suomalaista kananmunatuotantoa. Tokiossa edistettiin myös naudanlihan vientihanketta, jossa seuraavana on vuorossa Japanin viranomaisten tarkastusmatka Suomeen. – Kärkihankkeella mahdollistetaan suomalaisten elintarvikkeiden vientiä EU:n ulkopuolisille markkina-alueille, joiden avaaminen edellyttää viranomaisten kesken käytäviä neuvotteluja. Kananmunien saaminen Japanin markkinoille on jälleen yksi merkittävä saavutus osana hyvien vientiuutisten sarjaa. Tässäkin on taustalla Suomen poikkeuksellisen hyvä eläintautitilanne, painottaa Husu-Kallio. Suomalaiset puhtaat elintarvikkeet ovat rynnimässä nyt toden teolla korkean lisäarvon vientimarkkinoille, toteaa maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Kärkihankkeen ansiosta Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralla on ollut käytössään vahvennetut henkilöresurssit vientiselvitysten toteuttamiseen. Hallitusohjelmamme tavoite on parantaa elintarvikkeiden kauppatasetta 500 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä. 37 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Suomalaisten kananmunien ja munavalmisteiden vientiä Japaniin on edistetty osana hallituksen elintarvikeviennin edistämisen kärkihanketta. MMM. vsk Suomalaisille kananmunille ja munavalmisteille vientilupa Japaniin Suomalaisia kananmunia ja munavalmisteita nähdään pian myös Japanin markkinoilla
Lähdevesipohjaisia juomia pullottavan Finn Springin tuotantolaitokset sijaitsevat peltojen ja metsien sylissä, kaukana kaupunkien vilinästä. Pienestä pohjalaiskylästä lähdevettä maailmalle Markkinointikoordinaattori Minttu Ryytty Finn Spring Oy. vsk Keski-Pohjanmaan sydänmailla Lestijokilaaksossa satunnainen kulkija voi törmätä yllätykseen. 38 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Toholammin ja Lestijärven tehtailta kaartaa vesirekkoja maailmalle tiuhaan tahtiin
Suomalainen lähdevesi kiinnostaa maailmalla Vientimarkkinoilla puhdas lähdevesi ja hiilihapollinen lähdevesi ovat kärkituotteita. 39 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. SPRINGlähdevesille on myönnetty kahtena perättäisenä vuonna täydet kolme tähteä huippukokkien ja -sommelierien muodostaman raadin sokkotesteissä Brysselissä. Tuote sopii katettavaksi juhlapöytään tai tuomaan arkeen ripauksen ylellisyyttä. Yritys etsii jatkuvasti uusia ja innovatiivisia tapoja vähentää päästöjään. Parasta aikaa tehtaalle esimerkiksi asennetaan pilottijärjestelmää, joka varastoi tuotannon hukkalämpöä maan alle myöhempää lämmityskäyttöä varten. Sokeristen limsojen kulutus on sen sijaan laskussa, ja Finn Springin valikoimasta ne ovat jääneet kokonaan pois. Suomalaiset ovat viime aikoina innostuneet hyvinvointijuomista, joihin on lisätty vitamiineja ja mineraaleja. Hyvinvointijuomia ja sokerin vähentämistä Juomien kehittelyssä Finn Spring kuuntelee herkällä korvalla asiakastoiveita ja seuraa juoma-alan trendejä maailmalla. Tilalle on tuotu vähemmän sokeria sisältäviä juomia, joissa on esimerkiksi aitoja mehuja. vsk Finn Spring valmistaa monipuolisesti erilaisia lähdevesipohjaisia juomia, joiden raaka-aine pulppuaa Multilan lähteestä. SPRING-lähdevesiä viedään muiden muassa Arabiemiraatteihin, Kiinaan, Etelä-Koreaan, Saksaan ja Venäjälle. Ympäristövastuu toiminnan kivijalka Tuotannon ekologisuus ja luonnon kunnioittaminen ovat olleet Finn Springin liiketoiminnan keskiössä perustamisesta lähtien. Kansainvälistä menestystä ovat siivittäneet niin tuotteiden palkittu maku kuin muotoilukin. SPRINGtuotevalikoimassa on lähdevesien lisäksi muiden muassa kivennäisvesiä, vichyjä, hyvinvointijuomia, makuvesiä, siidereitä ja kausijuomia. SPRING AQUA Premium -vesien pullodesign on puolestaan palkittu muotoilukilpailuissa Saksassa ja Englannissa. Tuotteessa yhdistyvät timanttisen laadukas sisältö ja ajattoman tyylikäs muotoilu, joka vangitsee kuluttajan katseen. Pakkausmateriaalin käyttöä on koko ajan vähennetty: pulloja on ohennettu, niiden. Pullotetun veden kilpailluilla markkinoilla Finn Spring erottautuu puhtaalla, suomalaisella luonnontuotteella ja näyttävällä pakkausdesignilla. Yritys tuottaa juomia omalla SPRINGtuotemerkillä ja asiakkaidensa omilla merkeillä kotimaahan ja vientiin
Kierrätysmateriaalia käytetään mahdollisimman paljon, ja energiantuotannossa hyödynnetään vain vihreää sähköä ja aurinkopaneeleita. Finn Spring hyvittää kaikkien SPRINGtuotteiden valmistuksessa syntyvän hiilijalanjäljen, ensimmäisenä juomavalmistaFinn Spring Oy on suomalainen, lähdevesipohjaisia juomia valmistava yritys Keski-Pohjanmaalta. Konsernin liikevaihto oli noin 26 miljoonaa euroa vuonna 2017. vsk kaulaa lyhennetty ja korkkia madallettu. Hiilijalanjälki muutetaan rahasummaksi, jonka yritys sijoittaa päästöttömiin energiahankkeisiin: tällä hetkellä vedenpuhdistuslaitteisiin Keniaan. Vuonna 1991 perustettu perheyritys työllistää noin 80 henkilöä. Hiilijalanjäljellä mitataan erilaisten tekojen vaikutusta ilmastonmuutokseen, aina energiankäytöstä raaka-ainehankintoihin ja logistiikkaan. 40 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Finn Springille myönnettiin Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto 2017, ja sen tuotteet ovat saaneet useita kansainvälisiä palkintoja. Finn Spring Oy:n ovat perustaneet Virpi ja Hannu Ali-Haapala. Yrityksellä on tuotantolaitokset Toholammilla ja Lestijärvellä sekä tytäryritys Guttsta Källa Ruotsissa. jana Suomessa. Kuvassa yrityksen toimitusjohtajana toimiva Hannu Ali-Haapala ja omistajapariskunnan poika ja yrityksen tuotantopäällikkö Aleksi Ali-Haapala.. Yritys valmistaa vuosittain noin 80 miljoonaa litraa lähdevesipohjaisia juomia
aamiaispuuron tai myslin päälle. Kauppa ja ammattikeittiöt voisivat helposti korvata osan pinaattituotteista ja ruoista ravintorikkaamman nokkosen avulla. jauheita, rouheita, puristeita, juomia, uutteita ja tippoja sekä käyttävät nokkosta voiteissa, kylpyja kosmetiikkatuotteissa sekä hyvinvointituotteissa. Ravitsemuksen kannalta eduksi on myös pieni natriumpitoisuus. Runsaan kalsiumpitoisuutensa vuoksi nokkonen sopii kalsiumlähteeksi kasvisruoka-valioon. Arktiset Aromit ry. vihannespaistokset, kasvislisukkeet, kastikkeet, muhennokset, keitot, piiraat, ohukaiset, pannukakut, leivät ja sämpylät. Elintarvikekaupan toivoisi ottavan laajemmin pakastenokkosen valikoimiinsa samaan tapaan kuin pakastepinaatin. Se on monivuotinen ruohokasvi, joka kasvaa yleisesti koko maassa. vsk Arktiset Aromit ry valitsi nokkosen vuoden yrtiksi Arktiset Aromit ry valitsi nokkosen vuoden 2018 luonnonyrtiksi. 41 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Nokkosen käyttökohteita ovat mm. Nokkonen on yrteistä parhaimpia, mutta silti vielä aivan liian vähän käytetty esimerkiksi pinaattiin verrattuna. Pinaattiin verrattuna nokkosessa on kivennäisaineista enemmän mm. Monia tuotteista on tilattavissa myös nettikauppojen välityksellä. Kuivattu nokkonen on hyvä perusaines viherjauheeksi ja yrttijuoma-ainekseksi. Nokkonen on erittäin runsaasti kivennäisaineita, vitamiineja ja polyfenoleja sisältävä luonnonyrtti. Yritykset tekevät nokkosesta mm. kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, rautaa ja fosforia. Myös nokkosen siemenet sopivat lähes minkä ruoan lisukkeeksi tahansa. Nokkostuotteita valmistavat useat pienet yritykset eri puolilla Suomea. Tämä mahdollistaisi nokkoselle paljon nykyistä suuremman viljelyalan ja työllistäisi kotimaassa. Niitä voi ripotella mm. Nokkosta käytetään ruokiin pinaatin tavoin, myös yrttijuomissa ja smootheissa. Vitamiineista nokkonen sisältää runsaasti C-vitamiinia, folaattia sekä Aja E sekä K-vitamiineja
Vaikuttavien aineiden arvot laskevat jo Etelä-Suomessa, puhumattakaan alueesta, joka ei ole arktiselle alkuperäiskasTeksti: Tuija Kauppinen Kuvat: Arctic Warriors Villeimmät yrtit tulevat pohjoisesta! Lapin yöttömässä yössä ja maailman puhtaimmassa ilmassa syntyy luonnontuotteita, joille on kysyntää maailmalla. Uutosten pohjana käytettiin mm. Isopappani Albin Merkkiniemi teki mm. ”Naapurin lapset ovat jo tottuneet siihen, että meillä kaikki ruuat ovat vihreitä”, Katja nauraa. Katja kiljui lähes riemusta, kun Luonnonvarakeskus LUKE julkaisi muutama vuosi sitten tutkimustuloksia, jotka osoittivat, että Lappi on Euroopan puhtain kolkka, ja että Lapin omassa alkuperäiskasvissa väinönputkessa on parhaimmillaan jopa 20-kertainen määrä vaikuttavia aineita verrattuna Unkarissa kasvaneeseen lajitoveriinsa. ”Nokkosta on perinteisesti käytetty kansanlääkinnässä melkein vaivaan kuin vaivaan. Arctic Warriors haastaa lainsäädäntöä uudistumaan, jotta alan yrittäjät voisivat vastata entistä paremmin kasvavaan kysyntään.. vsk K un Katja Misikankaan lasten kaverit tulevat kylään lettukesteille, eivät lapsia odota mitkään perusletut vaan vihreät. Nokkonen onkin hänen mielestään yrtti, joka jokaisen tuli ottaa osaksi päivittäistä ruokavaliota – tai ainakin jos joutuu autiolle saarelle. Katja kutsuukin itseään Kansanparantajan perilliseksi ja jakaa yrttitietoa modernilla twistillä samannimisessä blogissa. poronkuuta eli porosta saatavaa rasvaa sekä sianihraa.” Tarinoita yrttien käytöstä Katjalla riittää, sillä hänen suvussaan yrttien käyttö on aina ollut luontainen osa arkea. erilaisia uutoksia ja voiteita nokkosesta ja sen siemenistä. 42 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32
vsk ville ominainen. Samanaikaisesti Suomen oli vallannut superfood-buumi. ”Minua alkoi suoraan sanottuna harmittaa omien mahtavien raaka-aineidemme puolesta ja päätin tehdä asialle jotain”, Katja muistelee yrityksen alkuvaiheita. Tuotteet valmistetaan yrityksen omalla kotitilalla Rovaniemen Narkauksen kylällä. Ylempi kuva: Kuusenkerkän keruuta. Toimialaa, jossa se näkee valtavasti tulevaisuuden potentiaalia. ”Luonnontuotealalla raaka-aineen riittävyys on todella ratkaisevaa, mikäli tuotteesta halutaan kansainvälisille markkinoille skaalautuva.” Haastava lainsäädäntö Arctic Warriorsia pidetään Lapissa edelläkävijäyrityksenä, joka ei ole pelännyt lähteä rohkeasti uudistamaan luonnontuotealaa. Yksi haasteista ovat olleet tuotepakkaukset. 43 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Kauppojen hyllyt täyttyivät mitä kummallisemman nimisistä tuotteista, joiden raaka-aineet olivat peräisin maapallon toiselta puolelta. ”Lainsäädäntö rajoittaa melkoisesti sitä, mitä saamme pakkauksissa sanoa, jolloin kuluttaja ei välttämättä ymmärrä miksi hänen pitäisi tuotetta käyttää”, Arctic Viereisen sivun kuva: Väinönputken nostoa. Katjan vuosien aikana luoman yht e i s t yöve rko s to n avulla on rakentunut omien sopimusviljelijöiden ja villiyrttikerääjien verkosto, joka huolehtii raaka-aineen riittävyydestä. Alempi kuva: Tuotteiden pakkausta.. Vuonna 2014 syntyi Arctic Warriors, joka valmistaa Lapin yrteistä 100 % luonnollisia ja helppokäyttöisiä tuotteita avuksi nykykuluttajan arkeen
Samaan aikaan ulkomailta tulee Suomeen elintarvikkeita, joissa terveysväitteitä kerrotaan paljon vapaammin. Esimerkiksi Ruotsista tuodaan Suomeen juomaa, jossa käytetään ruusujuurta, väinönputkea ja maraljuurta, joista mitään ei Suomessa saa käyttää elintarvikkeissa. Esimerkiksi paikallinen kauppias kertoi, että turistit tulevat kauppaan kännykkä kädessään ja kysyvät mistä he löytävät netistä bongaamansa tuotteemme”, Katja kertoo. ”On olemassa valtavan paljon tutkittua tietoa, mitä terveysväitteitä ja tällä hetkellä kiellettyjä yrttejä voitaisiin käyttää, mutta EFSAn (European Food Safety Authority), joka päättää Euroopan unionin tasolla näistä asioista, toiminta on erittäin hidasta. Tai kaupan hyllyillä on mustikkajogurttia, jossa ei ole mustikkaa kuin etiketissä. Arctic Warriorsilla onkin jo vankka fanikunta sosiaalisen median kanavissa ja Ruusujuuria. Arktisuus kiinnostaa maailmalla Arctic Warriors on vielä toistaiseksi keskittynyt Suomen markkinoille, mutta päänavauksia on tehty myös jo kansainvälistymisen suuntaan. Näiden yrttien ei kuitenkaan saa sanoa tukevan flunssan ehkäisyssä tai stressin lievittämisessä. 44 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Myös kosmetiikkatuotteiden terveysväitteet ovat monesti varsin härskejä. Ruusujuuren ja väinönputken käyttö on sallittua vain lisäravinteissa. ”Onko tosiaan niin, että meidän pitää siirtää toimintamme pari sataa kilometriä länteen, jotta voimme käyttää samoja raakaaineita elintarvikkeissa?”, Katja Misikangas ihmettelee päätään pyöritellen. Digitaalisten kanavien hallinta ja hyödyntäminen tuotteiden markkinointiin ja myyntiin on ehdoton edellytys kansainvälistymiselle. Nyt välillä tuntuu, että kukaan ei osaa tai halua antaa vastauksia yrittäjän kysymyksiin.” Arctic Warriorsissa on kovasti ihmetelty myös sitä, miksi eri EU-maissa on eri käytännöt kasvien käytöstä elintarvikkeissa. Misikangas ei kiistä lainsäädännön ja valvonnan tärkeyttä, mutta haastaa niitä uudistumaan. Puhti on ruusujuurta ja nokkosta sisältävä hunaja-yrttishotti.. vsk Warriorsin tuotepäällikkönä toimiva Katja kuvaa. Esimerkiksi väinönputken virallinen hyväksytty terveysväite on ”lisää vastustuskykyä”, ruusujuuren ”lisää henkistä ja fyysistä suorituskykyä”. Prosessissa on paljon kehitettävää, jotta siitä tuolisi jouhevampaa ja helpompaa alan yrittäjille. Maraljuuren käyttö on Suomessa täysin kielletty. ”Lapin matkailubuumi on hyödyttänyt myös meitä
45 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Toiseen he tarttuivat, ja lisärahoitusta toiminnan laajentamiseen tuli mukavasti. Tuotteiden nimet Sinni, Mahti, Puhti ja Kerkkä on suunniteltu niin, että ne toimivat myös kansainvälisillä markkinoilla. Haluamme, että ihmisille tulee hymy huulille, kun he tarttuvat tuotteisiimme”. Arctic Warriorsin tiimi: Myyntija markkinointipäällikkö Tuija Kauppinen (vas.), tuotepäällikkö Katja Misikangas ja toimitusjohtaja Ilkka Kauppinen. Leijonat pääsivät maistamaan Lapin yrttien voimaa, ja kiittelivät tuotteiden onnistunutta brändäystä. Leijonat ovat sarjayrittäjä Miika Toivonen, yrittäjä-sijoittaja Saga Forss, bisnesenkeli Riku Asikainen, investointipankkiiri Ari Lahti ja start-up-sijoittaja Kim Väisänen. Useat messuvieraat kiittelivät, että Arctic Warriors tarjosi jotain aidosti erilaista. Ketkä vakuuttaavat leijonat. Lisäpotkua vientiin Leijonan luolasta Leijonan luola on Nelosella esitettävä kotimainen reality-sarja, jossa viisi suomalaista sijoittajaleijonaa etsii bisnesideoita, joihin he voisivat lähteä mukaan ja suomalaiset yrittäjät tulevat studiolle esittelemään heille ideoitaan. Yritys osallistui viime marraskuussa alan ammattilaismessuille Ruotsissa ja vastaanotto oli jopa hieman yllättävä. Arctic Warriorsin tuotepäällikkö Katja Misikangas ja toimitusjohtaja Ilkka Kauppinen astelivat Leijonan luolaan ohjelman 14.3.2018 esitetyssä jaksossa, esittelivät tuotteitaan ja hakivat rahoitusta sekä kotimaan myynnin kasvattamiseen että viennin edistämiseen. Leijonat vakuuttuivat Arctic Warriorsin tuotteista niin paljon, että pohjoisesta saapuneet tiimiläiset saivat jopa kaksi tarjousta harkittavakseen. Tällä hetkellä vientiä on Ruotsiin, Hollantiin, Saksaan ja Italiaan. Arctic Warriors on kiinnittänyt erityistä huomiota pakkausten ulkoasuun, sillä kuluttaja tarttuu helpommin visuaalisesti tyylikkääseen brändättyyn tuotteeseen. Kaiken kaikkiaan se, että Lappi on maailmalla todella korkeassa kurssissa on eduksi Narkauksen kylältä maailmalle ponnistavalle luonnontuotealan yritykselle. Näinkin erikoisella tavalla voi siis hakea potkua vientiin! Paljon onnea, Arctic Warriors! K.K.. vsk verkkokaupan kautta tuotteita voidaan toimittaa koko maailmaan. Arktisuus kiinnostaa. ”Olemme samalla halunneet päivittää luonnontuotealan tuotteissa käytettyä varsin perinteistä tyyliä paremmin nykykuluttajien mieltymyksiä vastaavaksi. Aasiassa on valtavat markkinat, mutta sinne ei kannata lähteä hötkyillen. ”Kerkän sorahtavassa ärrässähän on vain sopivasti mukavaa eksotiikkaa ja alkuvoimaa”
Rikkaruohot iskevät jokaisen trendidieetin ytimeen; ne ovat lähellä kasvanutta, ravinViestintäpäällikkö Pauliina Toivanen Helsinki Wildfoods Kuvat: Aino Huotari ja Annika Hannus Rikkaruohoista vientituote Helsinki Wildfoods haluaa viedä suomalaiset rikkaruohot maailmalle, sillä takapihojemme unohdetut voimakasvit istuvat kaikkiin kansainvälisiin ruokaja hyvinvointitrendeihin. Vaikka rikkaruohot istuvat hyvin terveysruokamarkkinoita viime vuosina villinneeseen free from -kategoriaan, suomalaisille luonnontuotteille sopisi paremmin full of -lokero. vsk N e puskevat kalliokivetyksien välistä, viemärirännien reunuksista ja tiiliseinien saumauksista. Kapuloita viennin rattaisiin heittävät niin EUlainsäädäntö kuin luonnontuotealan vanhanaikaisuus.. 46 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Rikkaruohot kasvavat vaikka läpi harmaan kiven – niin voimakkaita ne ovat
”Yhä useammat kuluttajat ovat huomanneet, että ruoka on yksi helpoimmista keinoista vaikuttaa niin omaan hyvinvointiin kuin ympäristönkin hyvinvointiin. Myöhemmin keväällä 2018 on tulossa myös Just Add -sienikastike ja -villivihermehu. Helsinki Wildfoodsin missiona on tuoda takapihojemme unohdetut voimakasvit takaisin keittiöön ja kylppäriin, kokonaisvaltaisen hyvinvointimme kulmakiviksi. Uusi Just Add -tuoteperheemme toimii ikään kuin sisäänheittäjänä”, Helsinki Wildfoodsin kehityspäällikkö ja metsään uppoutumista ohjaava Roosa Heinilä kertoo. Haluamme tarjota ympäristöystävällisen, herkullisen ja ennen kaikkea helpon tavan olla mukana ilmastonmuutoksen ratkaisussa. Valttina Suomen puhdas luonto Helsinki Wildfoodsin uudet Just Add -tuotteet ovat suunniteltu helpottamaan kiireisten kuluttajien arjen aterioita. Samalla yritys pyrkii houkuttelemaan kuluttajat myös muiden ympäristöystävällisien valintojen äärelle. Helsinki Wildfoodsin uuden Just Add -tuotesarjan ideana on vähentää ruokahävikkiä. Tämä tapahtuu uuden kansainvälisille markkinoille suunnitellun Just Add -tuotesarjan sekä informatiivisen ja elämyksellisen nettikaupan avulla. Kuivatuista kotimaisista yrteistä, marjoista ja sienistä valmistettuihin seoksiin lisätään pohja esimerkiksi oman lähituottajan valikoimista tai erityisruokavalion mukaisesti, ja tuotetta valmistetaan vain sen verran kuin kullakin aterialla tarvitaan.. Kotimaista nokkosta, vuohenputkea ja kuorittua hampunsiementä sisältävä Nettle Pesto sopii niin lounaan, välipalan kuin illallisenkin raaka-aineeksi. Koivua, nokkosta, villimarjoja ja kauraa sisältävä Wild Berry Bowl -raakapuuro sopii niin aamupalaksi, välipalaksi kuin jälkiruokien täytteeksi. 47 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Tyrniä, kuusenkerkkää ja pellavansiemeniä sisältävä Forest Salsa sopii sekä illan herkutteluhetkiin että kastikkeeksi villikalalle, uunijuureksille tai tortilloille. Tuotteita voi valmistaa juuri sen Helsinki Wildfoodsin mielestä ruoka on yksi helpoimmista keinoista vaikuttaa sekä omaan että ympäristön hyvinvointiin. ”Parasta uusissa Just Add -tuotteissamme on, että kuluttajat voivat itse valita haluamansa pohjan esimerkiksi lähituottajiensa valikoimista tai oman erityisruokavalionsa mukaisesti. vsk torikasta, puhdasta ja ilmastoystävällistä kasvisruokaa, jonka hiilijalanjälki on villinä kerättynä lähes nolla
vsk verran kuin kullakin käyttökerralla tarvitsee, mikä vähentää myös ruokahävikkiä. Nokkosen maussa on kuitenkin suuria eroja riippuen kasvuympäristön puhtaudesta ja maantieteellisessä sijainnissa. Uuden Just Add -tuotesarjan Nettle Pesto on suunniteltu kansainvälisille markkinoille.. 48 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Helsinki Wildfoodsin kaikkien aikojen myydyin tuote on Nokkosrouhe, jota voi käyttää ruuanlaitossa pinaatin tapaan. Nokkonen muistuttaa maultaan pinaattia, ja se on täynnä ravintoaineita, kuten A-, Kja C-vitamiineja, rautaa, kaliumia, mangaania ja kalsiumia. Nokkonen on todellinen supervihannes, joka päihittää ravintoainevertailussa keittiön muut vihreät vihannekset ja jopa ulkolaiset superfoodit. Esimerkiksi nokkospestomme valmistuu viidessä minuutissa lisäämällä kuivatuista luonnon raaka-aineista valmistettuun seokseen tilkka vettä ja öljyä”, Heinilä vinkkaa. ”Nokkonen on villiyrttien superstara. Toivomme, että tuotteidemme avulla myös kansainväliset asiakkaamme voivat innostua villiruokaharrastuksesta ja lähiluontonsa suojelemisesta”, Heinilä kertoo. Eläimet söisivät sen todennäköisesti sukupuuttoon, jos siinä ei olisi poltinkarvoja. Nokkosta kasvaa koko pohjoisella pallonpuoliskolla aina Japanista, Venäjälle, KeskiEurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Pohjois-Afrikkaan saakka. Herkullisen makunsa lisäksi nokkosella on pitkä lääkinnällinen historia. Antiikin roomalaiset käyttivät nokkosen siemeniä potenssilääkkeenä ja tekivät niistä lemmenjuomia. Yrittäjänaiset näkevät vientivalttinaan Suomen puhtaan pohjoisen luonnon, joka on rankattu yhdeksi maailman puhtaimHelsinki Wildfoodsin kehityspäällikkö Roosa Heinilä uskoo, että helppokäyttöisten ja herkullisten luonnontuotteiden avulla kuluttajat voivat innostua oman lähiluontonsa suojelusta. Keskiajan Euroopassa nokkosta käytettiin muun muassa nesteenpoistolääkkeenä sekä nivelvaivojen, anemian ja ihottumien hoidossa
Villiyrttikurssille osallistui myös Nymanin ja Toivasen ystävä, päivittäistavarakauppojen elintarvikeanalytiikan parissa työskennellyt elintarviketieteilijä, Hannus. Aluksi Helsinki Wildfoodsin tavoitteena oli jakaa villiruokasanomaa kurssien avulla Helsingissä vieraileville turisteille, mutta pian Nymanille ja Toivaselle valkeni, etteivät muutkaan kaupunkilaiset tienneet, minkälaiset apajat heidän lähiluonnossaan odottavat. Helsinki Wildfoodsin tarina sai alkunsa siitä, kun kaukomaisista superfoodeista innostuneet hyvinvointivalmentaja ja biologi Anna Nyman ja retkeilyja ravintotoimittaja Pauliina Toivanen oivalsivat, että superruokaa kasvaa myös Suomessa, kirjaimellisesti heidän jalkojensa alla. Tutkimusten mukaan pohjoisilla leveysasteilla kasvaneiden villien marjojen terveydelle hyödylliset pitoisuudet ovat korkeammat kuin lauhkeammilla alueilla kasvaneiden. Luonnonkasvien saaminen vahvemmin osaksi suomalaista ruokakulttuuria on minulle sydämen asia. Kansainvälisesti kiinnostavan brändin rakentaminen ei ole ilmaista eikä se tapahdu hetkessä. Jälleenmyyjiä yrityksellä on Suomen lisäksi muutamissa EU-maissa. Kuluttajat kaipaavat aitoutta ja brändejä, jotka selkeästi viestittävät arvoistaan ja kotoperästään”, Hannus pohtii. Kansainvälistymisen sudenkuopat Kansainvälistymisen haasteita luonnontuotealanyrityksillä tuottavat erityisesti brändäys, lainsäädäntö, markkinointi ja raakaaineiden hankinta. Tarina yrityksen takana on todella tärkeä, ja kuluttaja tunnistaa tekaistun mainostoimiston kirjoittaman tekstin. “Villiruuan haasteena ovat tainneet olla sota-ajan traumat; villivihanneksia, pakurikääpää ja pettua on käytetty aikoinaan pula-ajan ravitsemuksena. Suurin osa suomalaisten luonnontuotteiden vientikaupasta tehdään edelleen luonnonmarjatuotteilla, joista Kiantaman Biokia-brändi on yksi tunnetuimmista. ”Villiyrttikurssin lopuksi saimme maistaa nokkosista tehtyä pestoa. 49 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Moni luonnontuoteraaka-aine on vientikaupassa kuluttajalle myös jotain täysin uutta ja vierasta. vsk mista. Tuotteen ulkoasun ja muun viestinnän on perusteltava ostajalle, miksi tuote on hintansa arvoinen. Helsinki Wildfoods on nuori yritys ja vasta vientitaipaleensa alkuvaiheessa, mutta omakohtaista kokemusta on kertynyt jo mukavasti. ”Haluan myös innostaa ihmisiä arvostamaan enemmän kansanperinteitämme ja olemaan erityisen ylpeä raaka-aineistamme.. Kilpailu on mahdotonta ilman tyylikästä ja houkuttelevaa brändäystä. Ruokakulttuuri ei mielestäni ole vain ruokaa ja makuja, vaan se on paljon myös sitä, miten ruoka on hankittu ja mitä asioita esimerkiksi tuotannon osalta arvostetaan”, yrityksen perustajajäseneksi lähtenyt Hannus toteaa. Brändäys Luonnontuotteilla ei pysty kansainvälisessä kaupassa kilpailemaan hinnalla. Suomalaisessa kansanperinteessä marjojen lisäksi myös rikkaruohojemme supervoimat on tunnettu pitkään ja viittauksia niihin löytyy jopa Kalevalasta. Kiinnostava brändäys saa kuluttajan innostumaan esimerkiksi täysin tuntemattomasta kuusenkerkästä. Mikään ei olisi voinut valmistaa minua tulevaan; nokkospesto räjäytti täysillä makutajuntani! Ja nyt olemme saaneet sen vihdoin tuotteeksi kauppoihin. Myös kiinnostava brändäys on puuttunut täysin”, Helsinki Wildfoodsin tuotekehitysvastaava Annika Hannus aprikoi. ”Viime vuosina on ollut ilo huomata, että alalle on ilmestynyt monia kiinnostavia kasvuun tähtääviä yrityksiä, joilla brändi on huolella mietitty ja selvästi vientiin tähtäävä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on tavoittaa kuluttajia suoraan oman kansainvälisen verkkoalustan kautta
EU:ssa tapahtuvan kaupan osalta Suomen Eviran sivuilla on hyödyllinen lista, johon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset kasvit ja kasvinosat, niiden uuselintarvikestatus EU:ssa sekä tieto pienimuotoisesta käytöstä elintarvikkeena ennen vuotta 1997. Luonnontuotealan yrittäjille koostetun toimintaoppaan mukaan uuselintarvikeasetus ja siihen liittyvä ohjeistus jättää myös tietyissä asioissa jonkin verran tilaa tulkinnalle,. Tämän tulkinnan taustalla on, että kasvin perinteinen käyttötapa on turvallinen pitkään käyttöhistoriaan perustuen, mutta kasvin käytön laajentamisen ja sitä kautta kokonaisaltistuksen lisääntymisen vaikutuksista ei ole tietoa. Vain Suomessa luonnontuotteita myyvä yritys saa tarvitsemansa tiedot Eviran kokoamasta listasta, mutta listaa, josta näkisi vastaavat tiedot kaikkien pohjoismaiden osalta, ei löydy. Toimijan tulee myös huomioida, mitä kasvinosaa EU:n uuselintarvikestatus koskee. Tämä on pienyrittäjille usein haasteellista; ei ole selvää, mistä ja keneltä tietoja voisi lähteä edes hakemaan. Vastaavia omia kansallisia poikkeuksia EU:n virallisesta linjauksesta tiedetään kuitenkin olevan myös muilla jäsenvaltioilla. Suomessa pienimuotoinen käyttö on Eviran ohjeistuksen mukaan jaettu kolmeen ryhmään, jotka ovat yrttitee, mauste ja annoskoriste. Sen sijaan koivunmahlalla on kaikki elintarvikekäyttö sallittu. Toimintaympäristöt vaihtelevat riippuen siitä, myydäänkö EU:ssa, Aasiassa tai Yhdysvalloissa. Lainsäädäntö Luonnontuotteita vientiin kauppaavan yrityksen tulee olla hyvin perillä kohdemaan elintarvikkeita säätelevistä laeista. vsk Haluan nostaa suomalaisen luonnonruokaan perustuvan ruokakulttuurin maailman kartalle. Vastuu tuotteen turvallisuudesta ja sen määräystenmukaisuudesta on elintarvikealan toimijalla itsellään”, Hannus muistuttaa. ”Luonnonkasveille Suomessa sallitun pienimuotoisen käytön osalta Evira ei ole tutkinut kasvien turvallisuutta elintarvikkeena. Pienimuotoinen käyttö perustuu perinnetietoon ja toimijoiden antamiin tietoihin käyttöhistoriasta, ja mainitut tulkinnat ovat voimassa vain Suomessa. Suurimman haasteen tuottaa se, että Suomen luonnontuotteet, tiettyjä marjoja ja sieniä lukuun ottamatta, ovat vientikaupassa vielä niin uusia, että kukaan taho ei osaa tarjota apua riittävän kattavasti. 50 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Nokkosen nuoret versot ja lehdet ovat esimerkki ei-uuselintarvikkeesta, jota saa EU:n alueella myydä kaikessa elintarvikekäytössä kasvinosan määrästä riippumatta. Esimerkiksi nokkosen siemenillä ja juurilla ei ole kaikki elintarvikekäyttö sallittu. Jos siis koivunlehteä haluaa myydä Suomen ulkopuolelle maustekäytössä (korkeintaan 2 % reseptin raakaaineista), niin jokaisesta kohdemaassa tulee selvittää, onko tuotteen myynti sallittua. Tiedot pitää siis selvittää joka maasta erikseen. Kyseistä listaa laajempi kokoelma on saatavilla myös Lapin AMK:n kokoamana. Pöheiköstä palaa astetta rennompi tyyppi – joka kerta”, hän lisää. Koivunlehdellä status on ei-uuselintarvike ravintolisissä EU:ssa ja pienimuotoisessa käytössä mausteena, yrttiteenä ja annoskoristeena Suomessa. Jos kasvia on käytetty perinteisesti esimerkiksi yrttiteessä, vastaavaa käyttöä voidaan jatkaa edelleen. Listoista näkee, mitkä luonnonkasvit ja kasvinosat luetellaan EU:ssa ”ei-uuselintarvikkeeksi”, mitkä ”ei-uuselintarvikkeeksi ravintolisissä” ja mitkä “ei-uuselintarvikkeeksi tietyssä pienimuotoisessa käytössä”. Haasteita tuottaa uuselintarvikelainsäädäntö ja erityisesti tiedon löytäminen sekä yhtenäisten toimintatapojen puuttuminen jopa EU:n sisällä. Luonnosta saatava ravinto on mitä parhain syy iskeä läppäri kiinni ja sännätä pää edellä lähipöheikköön, kun nälkä tai stressi yllättää
Tammikuussa lanseerattujen Just Add -tuotteiden haasteet alkoivat jo naapurimaa Ruotsissa, jonne ekokauppa Ruohonjuuri avasi alkuvuodesta ensimmäisen Happy Food Store -myymälänsä, ja jonne Helsinki Wildfoods mielellään tarjoaisi tilattavaksi kaikki tuotteensa. vsk mikä tuottaa päänvaivaa vientiselvityksissä. ”Helpommalla pääsisi, jos vientimarkkinoilla myisi vain luonnontuoteravintolisiä, mutta se asettaa tiukat omat vaatimuksensa tuotteelle, ja Helsinki Wildfoodsin tarkoitus on alusta asti ollut toimia suomalaisen ruokakulttuurin edistäjänä laajemmin – makuelämysten avulla”, Hannus toteaa. Helsinki Wildfoods saattaa joutua vaihtamaan koivunlehden lopulta katajanmarjaan, jolle sallitaan EU:ssa kaikki elintarviSuomessa koivunlehdillä maustettua sorbettia voisi myydä myös elintarvikkeena. Sen sijaan naapurimaa Ruotsissa tuote ei olisi Helsinki Wildfoodsin saamien tietojen mukaan sallittu.. ”Vastausta sai odottaa ja meitä toki mietityttää, voimmeko varmasti luottaa siihen, että päätös on viimeisimmän tiedon mukainen. Osa tulkinnoista on saatu linjattua EUlaajuisesti, joidenkin suhteen on olemassa selkeitä kansallisia eroja. Mitä vaatisi, kuka rahoittaisi ja mikä taho olisi paras tähän tehtävään, jotta saisimme enemmän tietoa luonnontuotealan viennin tueksi ja voisimme tarjota turvallisia ja uniikkeja raakaaineita laajemmin?” Hannus kysyy. Harmillisesti moni upea mausteja yrttiteekäyttöön sopiva kasvi, joita Suomessa kasvaa pilvin pimein, putoaa yllä mainittuun uuselintarvikelokeroon, joka vaatii selvitystä Suomen ulkopuolella ja joiden turvallisuutta elintarvikkeena Evira ei ole kartoittanut. Alan yrittäjät kuitenkin toivoisivat, että kasveista löytyisi enemmän valmiita selvityksiä vientitarkoituksiin viranomaisen teettäminä. ”Eviran ilmainen PK Vientineuvonta on osannut auttaa kontakteissa ja muissa kysymyksissä. Jos kasvinosalle tarvitaan joko elintarvikehyväksyntä tai esimerkiksi maustekäyttömahdollisuus, tarvitaan näyttöä käyttöhistoriasta ennen vuotta 1997. Just Add -tuoteperheen Wild Berry Bowl -raakapuurossa on kuitenkin koivunlehteä mausteena 2 %, ja Ruotsin Livsmedelsverketin asiantuntijan mukaan koivunlehteä saa myydä vain ravintolisätuotteissa. Yrttiteekäyttöhistorian selvittäminen ja todistaminen kasville, jolla oli jo ravintolisäkäyttöstatus olemassa, osoittautui kuitenkin mahdottomaksi pienen yrityksen resursseilla. 51 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Koska aihe on kaikille niin uusi, on Suomessakin viranomaisilta apua kysyttäessä saatu ristiriitaista tietoa”, Hannus sanoo. Eviran listaa luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäytöstä voidaan päivittää ja täydentää viranomaisille toimitetun lisätiedon perusteella. Tietoa, johon voisi varmasti luottaa
Helppokäyttöisillä ja vastuullisesti tuotetuilla tuotteilla on kysyntää maailmalla, vaikkakin ympäristön arvostus kulutusvalinnoissa vaihtelee maantieteellisesti. Hyvän yhteistyökumppanin, joka tuntee kohdemaan toimintatavat, lainsäädännön ja kulttuurin, löytäminen on tärkeää. ”Kohdemarkkina on tunnettava hyvin. Sivustoilta löytyy useita kieliversioita. 52 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Esimerkiksi arktisissa oloissa kasvaneista villimarjoista löytyy jo paljon laadukkaita tutkimuksia ja erityisesti niiden sisältämiä polyfenoliyhdisteitä tutkitaan vilkkaasti. Helsinki Wildfoods uskoo, että tiedon karttuessa myös kuluttajat oppivat suhtautumaan kriittisemmin yritysten Ravintoainevertailuissa hyvin pärjäävää nokkosta kasvaa koko pohjoisella pallonpuoliskolla.. vsk kekäyttö. Arktinen kasvuympäristö ja puhtaus liitetään myös luonnontuotteiden koettuun terveellisyyteen, jonka markkinointi kuluttajalle vaatii ymmärrystä. Uuselintarvikeasetuksen tavoitteena on turvata ihmisten terveyden suojelu. Markkinointi Viennin kannalta arktinen kasvuympäristö ja puhtaus sekä kiinnostava tarina näyttäisivät olevan parhaita markkinointivaltteja. Esimerkiksi aasialainen asiakas arvostaa eri asioita kuin eurooppalainen. arcticlingonberry.fi. ”Kansainvälisessä markkinoinnissa myös oikeilla termeillä on iso merkitys. Katajanmarjasta löytyy enemmän todistettua käyttöhistoriaa kuin koivunlehdestä. Raakapuurossamme tutut marjat on yhdistetty tuttuun puunantimeen, joka on kuitenkin monille vielä tuntematon suomalainen mausteyrtti”, Hannus tähdentää. ”Se ei kuitenkaan tarkoita, että katajanmarja olisi maustekäytössä vaikuttavilta aineiltaan koivunlehteä miedompi. Pensasmustikoita markkinoidaan viittaamalla luonnonvaraisen mustikan suotuisiin ominaisuuksiin. Tutkimustulosten hyödyntäminen tuotemarkkinoinnissa on kuitenkin haastavaa. Onneksi pienen yrityksen ei tarvitse eikä kannata kaikkea selvittää itse. Asetuksen perusajatuksen mukaan perinteisten elintarvikkeiden turvallisuus voidaan katsoa todennetuksi pitkän käyttöhistorian perusteella. Koivunlehti tuo marjapuuroomme eksoottisen kesäisen vivahteen, ja katajanmarja muuttaisi tuon maun täysin. Esimerkiksi villinä kasvava metsämustikka ja viljelty pensasmustikka ovat ominaisuuksiltaan eri kasveja, mutta molempia markkinoidaan blueberry-käännöksellä. Järjestö on muun muassa tehnyt mustikalle ja puolukalle omat kansainväliset infosivunsa www.arcticbilberry.fi ja www. Oikea englanninkielinen käännös villinä kasvaneelle metsämustikalle (Vaccinium myrtillus) on bilberry, joka on kansainvälisillä markkinoilla tuntemattomampi ja vaatii kuluttajan opettamista.” Luonnontuotealan toimialajärjestö Arktiset Aromit ry on tehnyt arvokasta työtä luonnontuotteiden viennin edistämiseksi. Hyviä yhteistyökumppaneita voi löytää esimerkiksi Finpron Food from Finland ja Finnish Food Innovations -ohjelmien kautta ja kysymällä rohkeasti suosituksia muilta yrityksiltä, jotka ovat vientiponnisteluissaan pidemmällä”, Hannus vinkkaa
Kasviperäisten aineiden terveysväiteprosessi elintarvikkeena myytäville tuotteille on European Food Safety Authoritylla (EFSA) vielä kesken. Väitteiden tulee olla väiteasetuksen ja niihin sovellettavien kansallisten säädösten mukaisia; ihmisen sairauksien ennaltaehkäisemiseen, hoitamiseen tai parantamiseen ei saa viitata. Kuluttajan voi olla hankala hahmottaa eroa ravintolisän ja kasvirohdoksen välillä. Suomen luonnonkasveista ei ole vielä hyväksyttyjä terveysväitteitä, joita saisi viranomaisen mukaan käyttää markkinoinnissa. Kasvirohdosvalmisteet taas luokitellaan EU:ssa itsehoitolääkkeiksi, jotka tulee valmistaa lääketehtaassa, ja niitä saa myydä vain apteekeista, lukuun ottamatta perinteisiä kasvirohdosvalmisteita, joita saa myydä myös päivittäistavarakaupoista. Näitä terveysväitteitä voi kuitenkin käyttää toimijan omalla vastuulla siihen asti, että kyseisestä väitteestä on tehty virallinen päätös. Tämä on erittäin mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe ja uskomme, että arktisissa oloissa kasvaneista puunantimista, marjoista, yrteistä ja sienistä löytyy vielä tutkimustuloksia, joita voi hyödyntää nykyistä paremmin markkinoinnissa. 53 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Se hämmentää myös kuluttajia. Haasteita valmistajille tuo myös se, että jäsenmaat luokittelevat kasviperäisiä valmisteita lääkkeiksi eri tavalla. Kansainvälisistä verkkokaupoista tuotteita tilattaessa eron hahmottaminen voi olla vaivalloista. Kun taas elintarvikkeena myytäessä (mukaan lukien ravintolisänä) saman kasvin terveysvaikutusten hyväksyminen edellyttää tieteellistä tutkimusta. Tällaisten tuotteiden myynti edellyttää myyntilupaa Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus Fimealta. Ravintolisät ovat elintarvikkeita, jotka ovat tarkoitettu täydentämään ruokavaliota. Ravitsemusväitteitä saa käyttää, jos kriteerit täyttyvät. Hämmennystä yrittäjille ja kuluttajille voi aiheuttaa se, että kasvirohdosvalmisteille ei tarvitse tehdä lääkkeille vaadittavia kliinisiä tutkimuksia, ja kasvin terveysvaikutuksen osoittamiseen voidaan hyväksyä näyttö myös perinteiseen käyttöön pohjautuvasta tiedosta. vsk markkinointipyrkimyksiin. Noin 2 000 kasviperäisiin aineisiin liittyvää terveysväitettä odottaa edelleen EFSA:n arvioita ja/tai Euroopan komission päätöstä. Tällä hetkellä luonnonkasvien käyttötavoista saa kertoa selkeästi vain kansanperinteeseen viitaten, ilman harhaanjohtavia ilmaisuja.” Kiellettyjä terveysväitteitä näkyy käytettävän paljon luonnontuotteiden markkinoinnissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Vain lääkkeille ja rohdoksille voi esittää lääkkeellisiä käyttötarkoituksia. Kasvien terveysväitteiden sääntelyyn tarvitaan selkeyttä ja yhdenmukaisia toiminOikea englanninkielinen käännös villinä kasvaneelle metsämustikalle (Vaccinium myrtillus) on bilberry, joka on kansainvälisillä markkinoilla tuntemattomampi kuin yleisemmin käytetty blueberry.. ”Vaikka kiinnostavia tieteellisiä löydöksiä luonnonkasveista putkahteleekin mediaan, markkinoinnissa hyväksyttyä terveysväitettä on erittäin hankala saada
Terveysväittämät eivät kuitenkaan ole ainoa asia, joka aiheuttaa niin kuluttajissa kuin luonnontuotteiden valmistajissakin hämmennystä. Kun etsin viime talvena kirjaston tietokannasta tietoa ruusujuuren käyttöhistoriasta, sain tulokseksi meidän kirjoittaman Villiyrtit-kirjan, joka oli tuolloin vasta tulossa kauppojen ja kirjaston valikoimiin”, Hannus lisää, pilke silmäkulmassaan. Myös kalkkunasuikaleesta saa käyttää luonnollinen-sanaa, jos siihen ei ole lisätty mitään muita ainesosia kuten suolaa, eli se on käsittelemätön. Matalassa lämpötilassa kuivatut yrtit ja kuorittu hampunsiemenrouhe Helsinki Wildfoods on myös viime vuonna ilmestyneen Villiyrtit – Hyvinvointia kotikulmilta kirjan takana. ”Olisimme halunneet markkinoida vegaanisen nokkospestomme sisältävän vain luonnollisia ainesosia, mutta jätimme luonnollinen-sanan pakkauksesta kokonaan pois erityisesti nokkospestossa käyttämämme oluthiivahiutaleen ja luomuperunahiutaleen takia. Luonnonkasveissamme on valtavasti potentiaalia erilaisiin tuotteisiin. Onneksi nämä haasteet on havaittu, ja Euroopan komissio pyrkii yhtenäistämään kasvivalmisteiden asemaa jäsenmaissa”, Hannus sanoo. Kirjaimellisen tulkinnan mukaan luonnollinen-sanaa ei voisi käyttää esimerkiksi kuivatuista marjajauheista. Niitä ei voi esiintyä sellaisenaan luonnossa. 54 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. vsk tatapoja jäsenmaiden kesken vientikaupan edistämiseksi. ”Väinönputki on maultaan erinomainen mauste. ”Se ei kuitenkaan estä kertomasta kuluttajille luonnonkasvien käyttöhistoriaa. Esimerkiksi väinönputki on Fimean lääkeluettelon rohdoskasvi, mutta sitä voidaan myydä myös elintarvikkeena, jos käyttö perustuu muuhun kuin lääkkeelliseen vaikutukseen. Terveysväittämien sijaan voimme vaalia suomalaista ruokakulttuuria ja kulttuuriperimää laadukkaalla tarinankerronnalla ja tuottamalla villiruokaan liittyviä julkaisuja ja videoita. Kansantarinamme ovat täynnä viittauksia villikasveihimme. Kirjasta oli esittely Elintarvike ja Terveyslehdessä 3/2017, ja esittelyn voi lukea myös verkkosivujen www.elintarvikejaterveys.fi blogista.. Eviran ohjeistuksen mukaan elintarviketta voidaan pitää luonnollisena vain siinä tapauksessa, että se sellaisenaan esiintyy luonnossa, siihen ei ole lisätty mitään ja että käytetyt mahdolliset valmistusmenetelmät ovat sellaisia, joita voi tapahtua myös luonnossa, esimerkiksi perinteinen käymisprosessi. Koska hyväksyttyjä terveysväittämiä Helsinki Wildfoodsin käyttämistä luonnonkasveista ei toistaiseksi ole, yritys keskittyy valmistamaan herkullisia, monikäyttöisiä ja ympäristöystävällisiä arkituotteita. Kuitenkin Eviran esimerkin mukaan luonnonjukurtin, joka on saatu aikaan perinteisellä käymisprosessilla ja johon ei ole lisätty maidon ja hapatteen lisäksi mitään muita ainesosia, nimessä saa käyttää luonnollinensanaa
Suomessa on maailman suurin luomusertifioitu metsäkeruuala, noin 9 miljoonaa hehtaaria!” Luonnonkasvilajien saatavuutta parantaa myös se, jos niitä on mahdollista viljellä. Tuoteperhe on suunniteltu kansainvälisille markkinoille. Erona marjaraaka-aineisiin on, että puunantimia ja muita luonnonyrttejä eivät toistaiseksi alkutuotantoyritykset hanki varastoon isompia määriä ilman hankintasopimuksia. Tavoitteena on saada kaikki raakaaineet hankittua ensisijaisesti suomalaisena tai pohjoismaisena ja pidemmällä tähtäimellä myös luomuna. Jos siis keskellä talvea haluasi myydä ison määrän kuusenkerkkää, on sen löytäminen haasteellista ilman suunnittelua ja sitoutumista ennen satokautta”, Hannus toteaa. vsk voivat olla myös tulkinnanvaraisia. 55 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Näin ollen vientiin lähtö vaatii perusteellista markkinointitutkimusta, asiakassegmentointia, kannattavuuden arviointia kohdemaassa ja myös riskinottokykyä sekä riittävää rahoitusta raaka-aineostoihin. Jukurtin sileästä koostumuksesta ja lehmän kasvatusmenetelmistä puhumattakaan. Myös tarkkojen laatuja turvallisuuskriteerien tulee täyttyä. ”Luonnontuotteita on mahdollista saada isompiakin määriä, jos määrät osataan ennakoida. Mutta miten pastöroitua ja homogenoitua luonnonjukurttia, josta laktoosi on poistettu ja D-vitamiini lisätty, voi esiintyä sellaisenaan luonnossa. Puunantimia lukuun ottamatta Just Add -tuotteissa käytettyjä luonnonraakaaineita viljellään Suomen oloissa. Esimerkiksi nokkosta Suomessa kasvatetaan jo useammalla yrttitilalla. Omavalvontaan tulee kirjata jokaisen tuotantoerän kohdalta, mistä raaka-aineet tulevat ja minne ne jatkavat matkaa pakattuna tuotteena. Lisäksi uudet tuotteet ovat suunniteltu niin, että niitä pystyisi tuottamaan myös isompia määriä. Luonnonkasvien viljelyä puoltavat niin luonnonsuojelulliset kuin laadulliset ja turvallisuuteen liittyvät syyt. ”Näin ollen yksittäisiltä kerääjiltä suoraan ostetut pienet määrät ovat meille mahdottomia ja ostamme tuotteisiimme luonnonkasvit vakiintuneilta ja luotettavilta luonnon. Resepteissä käytetyt luonnonkasvit ja kasvinosat on valittu siten, että niillä on ainakin EU:ssa kaikki elintarvikekäyttö sallittu eli ovat ei-uuselintarvikkeita ja yleisesti käytettyjä. Luonnonkasvien viljelylle maaperässä on ominaista mahdollisimman luonnonmukaisten olosuhteiden jäljittely. ”Yhdistelemme luonnontuotteita muun muassa suomalaiseen hamppurouheeseen, kauraan, pellavarouheeseen ja perunajauhoon. Kun Helsinki Wildfoods lähtee valloittamaan Aasian markkinoita, yrittäjien on osattava arvioida menekki vuosi aikaisemmin. Painomääräisesti niissä on eniten sellaisia raaka-aineita, joiden saatavuus on helpompaa. Just Addtuotteissa vain osa raaka-aineista on luonnonyrttejä, puunantimia, marjoja tai sieniä. Raaka-aineiden hankinta Just Add -tuoteperhe on pitkän tuotekehityksen tulosta, ja kehitystyö elää jatkuvasti markkinoista ja raaka-aineista saadun uuden tiedon vanavedessä. Pienelle yritykselle, jolla ei ole omia tuotantotiloja ja jonka tuotteet tehdään sopimusvalmistuksena, pienien eri tahoilta tulevia raaka-aine-erien hallinta olisi haasteellista. Tilaukset seuraavan kesän sadosta täytyy tehdä jo alkuvuodesta, mutta raaka-aineet voidaan jalostaa tuotteiksi aikaisintaan loppukesästä. ”Vaikka nokkosen ostaminen isommissa määrin luomuna on vielä haastavaa, kysyntä varmasti näkyy tulevaisuudessa myös parempana saatavuutena.” Pienille luonnontuotealan toimijoille raaka-aineiden hankinta luo omat haasteensa. Millä perustein on päädytty määritelmään, että teollisesti suikaloitu kalkkuna on käsittelemätön?” ihmettelee ETM Hannus
Pakkausmateriaalit Raaka-aineiden laadun lisäksi Helsinki Wildfoodsille on ehdottoman tärkeää, että tuotepakkaukset ovat ympäristöystävälliset. vsk tuotealan yrityksiltä, jotka takaavat kasvien laadun ja turvallisuuden. Parasta olisi, jos tarvittavalla kosteudensuojalla ja säilyvyydellä varustettu pakkauksemme pystyttäisiin valmistamaan kokonaan esimerkiksi puuteollisuuden sivuvirtatuotteista. Luonnontuotteiden alkutuotannossa, erityisesti luonnonyrttien ja puunantimien talteenotossa, on vielä paljon haasteita, joista yksi isoimmista on toimijoiden pirstaloituminen. Sen sijaan fiksu pakkaus voisi vientimarkkinoilla olla myös iso markkinointivaltti, sillä ekologinen voi olla myös äärimmäisen tyylikäs. Laadukkaaseen luonnontuotteista tehtyyn tutkimusdataan panostamalla sekä innovoimalla uutta keruuja viljelysteknologiaa Suomi pystyisi olla uraauurtava kansainvälinen toimija. Lisäarvoa ja tietoa kuluttajille Niin elintarvikeviennin haasteiden vuoksi kuin oman ammattitaitonsakin hyödyntämiseksi Helsinki Wildfoods keskittyy tulevaisuudessa entistä enemmän arvon tuottamiseen asiakkailleen jakamalla tietoa villiyrttiharrastuksesta ja ympäristöystävällisistä kulutusvalinnoista innostavassa muodossa. Odotamme innolla, että Sulapacin, Kotkamillsin ja VTT:n uudet pakkausinnovaatiot tulevat myös pienten elintarvikevalmistajien ulottuville”, Hannus sanoo. Eihän siinäkään ole järkeä, että pakkauksien valmistukseen kuluisi erikseen luonnonvaroja tai raivattaisiin metsiä. Järkevä pakkaus pitäisi tilata tilaustyönä, mutta minimivolyymit ovat usein valtavia ja pienelle yritykselle mahdottomia. Onneksi hyödyllisiä yhteishankkeita, koulutusta ja tiedotusta tulee vuosi vuodelta enemmän.” Helsinki Wildfoodsin visiona on, että suomalaiset luonnontuotteet tulevat työllistämään vakituisemmin sekä alkutuotantoa että vähittäiskauppaa, ja alalle kehittyy selkeä lainsäädäntö ja toimintatavat – myös vientiin. ”Haluamme olla asiakkaillemme täysin läpinäkyviä ja viestiä heille valinnoistamme. Myös paljon tuotteita ylipakataan. Yhdessä tekemällä kykenisimme luomaan huikeita bisnesmalleja ja tarjoamaan maailmalle puhtaita ja turvallisia tuoteinnovaatioita”, Hannus pohtii. Ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on ympäristön kannalta paras pakkaus. Näin ympäristöystävällisyys voisi näkyä tuotteiden todellisissa hinnoissa. Jotta tuotteet säilyvät laadukkaina ja turvallisina loppukuluttajalle saakka, on pakkauksen täytettävä tietyt kriteerit. Helsinki Wildfoods näkee pakkausvalintojen olevan tärkeä osa yritysvastuuta; niitä pitäisi säädellä lailla ja verotuksella. Uusimman tiedon valossa näyttää kuitenkin sille, että käytetty materiaali ei täytä Helsinki Wildfoodsin vastuullisuuskriteereitä. ”Etsimme parhaillaan uutta pakkausmateriaalia korvaamaan nykyisiä pussejamme. Helsinki Wildfoodsin nykyiset tuotteet pakataan seisoviin pusseihin, joita markkinoidaan biohajoavina. Vastaukset saattavat vaihdella kohdemaan kulutustottumuksien ja infrastruktuurin mukaan.” Suomessa kuivatuotteille saattaisi riittää paperipussi, mutta vienti asettaa pakkaukselle kokonaan omat vaatimuksensa. Elintarviketieteiden osaajien lisäksi Helsinki Wildfoodsin tiimiin kuuluu ympäristötiedon, biologian, luonnossa liikkumisen ja sisällöntuotannon ammattilaisia, jotka haluavat tarjota asiakkailleen helppoja tarttumispintoja ekologiseen elämäntapaan.. 56 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Pakkauksen toimittajan on oltava äärimmäisen luotettava, sillä alalla näkee paljon viherpesua
”Vientimarkkinoilla kilpailija ei ole toinen luonnontuotteita valmistaja yritys, vaikka raaka-aineet olisivatkin samoja. Mitä enemmän luonnontuotteitamme saamme markkinoille sitä enemmän kansainväliset kuluttajat oppivat tuntemaan raaka-aineitamme, ja se hyödyttää meitä kaikkia.” Tulevaisuudessa Helsinki Wildfoods haluaa tehdä yhteistyötä muiden pohjoismaalaisten ja ympäristöystävällisten brändien kanssa. 57 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. c o m. Erityisesti elintarvikelainsäädäntöön liittyvä selvitystyö ja raaka-ainehankinnat ovat haasteena luonnontuotteiden kaupallistamiselle, mutta onneksi luonnontuotealan eri tahot ovat alkaneet löytää toisiaan ja puskea yhdessä näitä asioita eteenpäin.” Avain viennin haasteisiin on yhteistyötä tukevat toimintamallit. vsk ”Suomesta löytyy paljon kiinnostavia luonnontuotteita, joten on turha lähteä tekemään kaikkea itse. Uskomme vahvasti yhteistyöhön muiden luonnontuotefirmojen kanssa. Monen yrityksen voimin yhteisesti tilatut raakaaineet tai pakkaustarvikkeet palvelevat kaikkia alkutuotannosta kuluttajaan. Helsinki Wildfoodsilta löytyy tarvittava ammattitaito ja luovuus yhteisen osaamisemme markkinointiin ja pohjoismaalaisen luontobrändin rakentamiseen. L i s ä t i e t o j a : h e l s i n k i w i l d f o o d s
Vienti on alusta alkaen ollut kiinteä osa Oatis-brändin tuotekehitystä ja myyntistrategiaa. 58 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. ”Tavallisesti vientiprosessi ja varsinkin Selfridgesin kaltaisten jättien valikoimiin pääsy vie helposti jopa 18 kuukautta – nopea eteneminen on meille hyvä viesti siitä, että tuote on onnistunut ja sille on kysyntää”, Kastarinen pohtii. Real Snacks Oy:n viime vuonna kotimaan markkinoille tuoma kaurasnacks Oatis sai merkittävän avauksen viennilleen, kun tuote otettiin joulukuusta 2017 Ison-Britannian vähittäiskaupan lippulaivan Selfridgesin valikoimiin. P yhäntäläisen Real Snacksin alkuvuodesta lanseeraama Oatis-kaurasnacks on hyvä esimerkki tuotteesta, jonka kohdalla vientiin panostaminen avaa uusia markkinoita. ”Tuotteella on erittäin paljon orgaanista kysyntää, ja oviamme koputellaan jatkuvasti. vsk Suomalainen kaura kiinnostaa maailmalla yhä vahvemmin. Tähän asti suurin voitto Real Snacksin vientityössä koettiin vain kymmenen kuukautta kaurasnacksien lanseerauksen jälkeen, kun brittiläinen tavarataloketju Selfridges otti Oatisin valikoimiinsa viime joulukuussa. Tuotetta tarjottiin vientiin valituille markkinoille heti lanseerauksesta lähtien. Kausituotteena valikoimiin päässyt tuote otettiin brittikuluttajien keskuudessa niin Linda Pynnönen Kotimainen Oatis-kaurasnacks valloittaa maailmalla – Vahva vientiorientoituminen kannattaa. Oatista on ehditty viedä jo Iso-Britanniaan, Japaniin, Etelä-Koreaan, Viroon ja Kuwaitiin”, Real Snacksin toimitusjohtaja Arja Kastarinen kertoo. Ensimmäiset vientitoimitukset käynnistyivät jo ennen kotimaan myyntiä
Lisäksi kauran tuottaja kerrotaan jokaisen pussin kyljessä, joten kuluttaja tietää ostaessaan tuotteen alkuperän”, Kastarinen kertoo. Oatis-kaurasnacks on gluteeniton ja runsaskuituinen. ”Suomessa kasvukausi on lyhyt mutta intensiivinen. Maultaan se onkin rikkaampaa kuin ulkomainen kaura”, Real Snacksin laatu. Samalla tavaratalon valikoima laajennettiin kattamaan kaikki Oatis-maut. ”Uskomme, että kauralla on kolesterolipitoisuuden ja glykemian laskua laajempi positiivinen vaikutus ruoansulatuskanavan hyvinvointiin, mihin ei ole aiemmassa tutkimuksessa kiinnitetty vielä riittävästi huomiota”, kertoo molekulaaristen elintarviketieteiden apulaisprofessori Kaisa Linderborg Turun yliopiston tiedotteessa. ”Eräs yhteistyökumppanimme kysyi, olemmeko miettineet tekevämme kaurasta jotain. Oatisin potentiaali maailmalla menestymiseen nähtiin yrityksen sisällä jo tuotekehitysvaiheessa. Suomalainen kaura kiinnostaa maailmalla Kaura kiinnostaa globaalisti luontaisen gluteenittomuutensa ja terveysvaikutustensa takia. Tuotekehitystä vientikulma edellä Idea kaurasnackseihin syntyi Real Snacksilla vahingossa, keskustelun sivujuonteena. ”Kyseessä on uniikki tuote, sillä vastaavaa ei markkinoilta löydy. kasvinsuojeluaineita tarvitaan siis hyvin vähän. Meillä oli tähän tarvittava teknologia olemassa, joten siitä lähdimme työstämään ideaa eteenpäin”, Kastarinen kertoo tuotteen alkutaipaleesta. 59 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Tuotteen vientivetovoimaa ei ainakaan vähennä se, että tuote osuu vahvoihin, ympäri maailmaa näkyviin ruokatrendeihin: kaurabuumiin, terveellisempiin ruokavalintoihin, gluteenittomuuteen, kasvisruokavalion nousuun sekä kiinnostukseen tuotteiden alkuperästä. Kesäaikana auringonvaloa on paljon enemmän kuin etelämmässä, siksi kauraan kehittyy rikas mutta raikas aromi. Kauran kuidun, beetaglukaanin, on todettu auttavan pitämään kolesterolitasoa normaalina sekä alentavan aterianjälkeistä sokeripitoisuutta. Tuote on valmistettu gluteenittomasta puhtaasta suomalaisesta kaurasta, ja valmiin tuotteen kaurapitoisuus on korkea, vähintään 40 %. Jo todennettujen terveysvaikutusten lisäksi kauralla ennustetaan olevan muitakin terveyshyötyjä. Talven ansiosta meillä on myös puhdas maaperä, koska pakkanen tappaa tuholaiset . Meillä on myös puhtaat pohjavedet. Tuote oli mukana myös Selfridgesin Food Hallissa järjestetyissä Eat Well -maistatustapahtumissa helmikuussa. Suomalaisen kauran mainetta maailmalla nostaa kasvuolosuhteiden ja sen myötä myös raaka-aineen puhtaus. Turun yliopiston Elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen yksikön, Helsingin yliopiston ja VTT:n tutkimushankkeessa haetaan parhaillaan lisää tietoa kauran terveysvaikutuksista ja ominaisuuksista. Valikoimasta löytyvät myös vegaaniset vaihtoehdot. vsk hyvin vastaan, että se sai jatkaa Selfridgesillä
• Yrityksellä on ekologiset arvot ja esimerkiksi polttoöljyn sijaan käytetään kotimaista haketta, jolloin vuositasolla säästyy 500 tonnia polttoöljyä.. • Yhtiö työllistää 17 henkeä Pyhännällä, ja sen liikevaihto vuonna 2017 oli 5,8 milj €. Jos tuote on hyvä, se puhuu puolestaan. Oatiskaurasnackseilla on ollut paljon kysyntää ja sitä on tiedusteltu meiltä spontaanisti ilman, että olemme edes itse tarjonneet tuotetta eteenpäin”, Kastarinen kertoo. Myyntipäällikkömme Ilpo Luukkonen toimi alaisuudessani myös Pandan USA:n ja Euroopan viennissä, ja laatuja tuotekehitysasiantuntijallamme Mirva Liukolla on niin ikään kokemusta tuotteiden kehittämisestä kansainvälisille markkinoille. • Real Snacks Oy hakee aktiivisesti kasvua sekä kotimaassa että viennistä – viennin osuus yrityksen myynnistä on tällä hetkellä 21 %. ”Jokaisen pk-yrityksen kannattaa mielestäni pyrkiä vientiin heti, kun käsillä on tuote, jossa nähdään potentiaalia. Mirvalla on myös laatuauditointityön myötä laajat kontaktiverkostot ulkomaisiin elintarvikeyrityksiin raaka-ainetoimittajista teollisiin valmistajiin”. Real Snacksillä uskotaan, että juuri rohkea panostus vientiin on tie kasvuun pkyrityksille. Viennistä kasvun avaimet ”Suomessa ollaan usein vaatimattomia viennin suhteen, mielestäni ihan turhaan. Arja Kastarinen rohkaisee muita elintarvikealan yrityksiä ottamaan viennin tuomat kasvun mahdollisuudet tosissaan: ”Koen, että meitä suomalaisia vaivaa vientikaupassa samantapainen ongelma kuin vieraiden kielten puhumisessakin: ajatellaan, että jos emme ole heti täydellisiä natiivipuhujia, niin ei puhuta ollenkaan. Real Snacks • Real Snacks Oy on suomalainen vuonna 2001 perustettu snacks-tehdas. Suomen markkina on niin pieni ja keskittynyt, että täällä on toisaalta välillä hyvänkin tuotteen vaikea päästä esiin”, Kastarinen summaa. vsk ja tuotekehitysasiantuntija Mirva Liukko kuvailee. Vientiin kannattaa pyrkiä heti, kun käsillä on tuote, jolla nähdään potentiaalia ja löytyy yhteinen kieli, jolla potentiaalista asiakasta lähestyä.” Real Snacksilla kansainvälisiin tarpeisiin tuotteistamista helpottaa pieni, mutta ketterä tuotanto-organisaatio sekä vahvasti vientiin orientoituneet ja osaavat työntekijät, Kastarinen sanoo ja jatkaa: ”Itse olin Pandalla ja Orklalla vientijohtajana kahdeksan vuoden ajan, ja sitä kautta on kertynyt osaamista ja kontakteja. 60 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Tehtaan omistavat edelleen sen aikoinaan perustanut perhe sekä yhtiössä aiemmin työskennelleet että nykyiset avainhenkilöt
Elintarvike ja Terveys-lehden toimitus valitsee Pähkinänsärkijälle välitettävät kysymykset, ja voi tarvittaessa muokata/ lyhentää kysymyksiä. urtavana. TÄYSMEHU ON 100% HEDELMÄÄ TAI MARJAA, EI LISÄTTYÄ SOKERIA.. vsk Onko mieltäsi vaivannut jokin Elintarvike ja Terveys-lehden alaan liittyvä kysymys, johon kaipaisit vastausta. Tuntuuko pulma jo suorastaan liian kovalta pähkinältä purtavaksi. Tutustu lisää: www.fruitjuicematters.fi Tilaa ohjelman uutiskirje tai pyydä lisätietoja osoitteesta fruitjuicematters@akvamariini.fi. Anna Pähkinänsärkijän yrittää! Voit lähettää kysymyksesi Pähkinänsärkijälle, joka verkostojensa avulla selvittää vastauksen. Pähkinänsärkijälle osoitetut kysymykset lähetetään sähköpostiosoitteeseen kaarina. ä H k i n ä P Uusi palsta: Pähkinänsärkijä etsii vastauksia kiperiin kysymyksiin Fruit Juice Matters -ohjelma tarjoaa ravitsemustieteen ja terveydenhuollon ammattilaisille täysmehua koskevaan kansainväliseen tieteelliseen tutkimustietoon. Viestin otsikoksi kirjoitetaan ”Pähkinänsärkijä”. karna@elintarvikejaterveys.fi. Kysymyksiä julkaistaan lehden palstatilan puitteissa. Kysymykset, joihin Pähkinänsärkijä on hankkinut vastauksen, julkaistaan lehdessä kysyjän nimellä tai nimimerkillä, jolloin nimi jää vain toimituksen tietoon. 61 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Vastauksen antaa lehdessä Pähkinänsärkijä paljastamatta lähteitään
vsk Arvioitaessa työtä ammattikeittiöissä, tai millä muulla toimialalla tahansa, kannattaa arvioinnissa ja kehittämisessä kiinnittää huomiota niin työntekijään yksilönä kuin koko työyhteisön jäsenenä sekä arvioida myös ulkoapäin tulevat ohjeet ja säännöt. Hankkeen lopussa kaavioon tuli kehittämistyön pohjalta ikään kuin itsestään käsitteiden työntekijä, välineet, säännöt, työyhteisö, työnjako, kohde ja tulos eteen kirjain e, joka kuvaa digitalisaation vaikutusta ja merkitystä työn ja toiminnan osatekijöihin ammattikeittiöissä (kuva 2.) Tki-asiantuntija Marja-Liisa Laitinen Lehtori, Tuottava ja tehokas ammattikeittiö -hankkeen projektipäällikkö Tiina Tuovinen Tki-asiantuntija Merja Ylönen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK) Digillä säästöjä ja työhyvinvointia ammattikeittiöihin. A mmattikeittiötyötä hahmoteltiin ja kuvattiin Tuottava ja tehokas ammattikeittiö -hankkeessa toimintajärjestelmä -kaavion avulla (kuva 1.). Hyvänä apuna tarkastelussa on professori Yrjö Engeströmin kehittämä toimintajärjestelmä. 62 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32
muutettiin ruoan loppusisälämpötila-asetuksia, säädettiin uunissa olevan kosteuden määrää ja kokeiltiin laitteen valmiita kypsennysprosesseja sekä selvitettiin, millaiset prosessiasetukset antaisivat mahdollisimman hyvän lopputuloksen ruoan ulkonäön, rakenteen ja maun kannalta. Eri ruokalajeille haluttiin kehittää juuri sopiva valmistusprosessi, jolla päästiin vaaditun laadun kannalta parhaaseen lopputulokseen. Kypsennysprosessit tallennettiin ruokalistanimillä systemaattisesti, mikä helpottaa niiden löytymistä ja käyttöä jatkossa. Kohdekeittiöissä testattiin erilaisia ruoan kypsennystapoja, mm. Työn osatekijöiden kuvaus, työn kohde ja työn tulos (toimintajärjestelmä, Engeström 1995).. 63 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Myös ruoanvalmistusprosessien kesto laitteen esilämmityksen ja ruoan kypsennysvaiheen osalta selvitettiin, mikä toi varmuutta ruoanvalKuva 1. Ruoanvalmistuksen osalta Tuottava ja tehokas ammattikeittiö -hankkeessa tarkasteltiin toimintajärjestelmän ”yläkolmiota”, laiteteknologiaa, työntekijän taitoa käyttää teknologiaa ja ruoanvalmistuksen prosesseja työn kohteena. vsk Digiosaaminen ruoanvalmistuksessa Ammattikeittiöiden ruoanvalmistuksessa tarvitaan digiosaamista, erityisesti käytettäessä ohjelmoinnin mahdollistavia yhdistelmäuuneja. Nämä kolme asiaa haluttiin saada toimimaan tasapainoisesti niin, että työntekijä hallitsisi teknologian käytön yhdistelmäuunien ohjelmoinnin osalta ja osaisi käyttää teknologiaa tarkoituksenmukaisesti suunnitellessaan ja toteuttaessaan tuottavia ja tehokkaita ruoanvalmistuksen prosesseja. Kehittämistyö vaati lukuisia kokeilukertoja, mutta kannatti, koska loppujen lopuksi saatiin ohjelmoitua kohdekeittiöiden yhdistelmäuuneihin ruokalistan mukaiset ruokien kypsennysprosessit. Ohjelmoinnilla saatiin varmistettua, että kypsennetyn ruoan laatu on sama tekijästä riippumatta. Lisäksi tavoitteena oli saada ruoan painohäviö pysymään mahdollisimman pienenä ja estää ruoan kiinnipalaminen valmistusastiaan
Digiosaamisen lisäämiseksi ja varmistamiseksi keittiöissä pidettiin ns. Tämän hankkeen aikana seurattiin myös kohdekeittiöiden astianpesuun liittyvää toimintaa. Koulutuksissa testattiin ohjeiden toimivuus ja varmistettiin näin, että myös jatkossa keittiöissä on ohjelmoinnin osaavia ammattilaisia. Pesuajan määrittäminen nousi esille mm. Hankkeen aikana huomattiin, että myös yhteisillä toimintatavoilla on merkitystä. pesuja huuhtelutankkien lämpötiloista, pesuajasta sekä mahdollisista häiriöistä. Selvää on, että työn selkeys ja suunnitelmallisuus omalta osaltaan lisäävät työhyvinvointia. 64 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. vsk mistuksen aikatauluttamiseen ja muuhun työn suunnitteluun. Astianpesukin on tekniikkalaji Astianpesun tavoitteena on saada aikaan puhtaita astioita. Laitteiden teknologian hallintaa ja osaamista tarvitaan siis myös astianpesuprosessissa. Ammattikeittiöissä astianpesu tapahtuu pääsääntöisesti koneellisesti ja pesutulokseen vaikuttavat lämpötilan ja ajan lisäksi myös mekaaninen ja kemiallinen työ. Niinpä tehtäväkuvien. koettujen ongelmaruokapäivien kuten perunasoseja puuropäivien aikana, jolloin koettiin, että astioita on hankala saada puhtaaksi. uunikoulutuksia. Astianpesukoneen käytössä kehittämisen kohteeksi nousi pesuajan eli kontaktiajan parempi hyödyntäminen. Tämä nopeutti pesutapahtumaa ja tehosti työtä. Myös työn jaksottamista harjoiteltiin mahdollisuuksien mukaan niin, että tarjottimet pestiin ruokailuvuorojen välissä, jolloin kontaktiaikaa voitiin lyhentää. Aivan kuten ruoanvalmistuslaitteissa myös astianpesukoneissa teknologia on lisääntynyt. Tällöin yhtenä keinona oli pesuajan pidentäminen. Koulutuksiin oli ennalta laadittu kirjalliset ohjeet mm. Jos toiminta on epäselvää, tuo se mukanaan negatiivista ilmapiiriä ja rasittaa tätä kautta henkilöstöä. Astianpesukoneiden eri toiminnot ovat automatisoituneet ja koneiden näyttö antaa tarvittavaa informaatiota mm. Ohjeet ja videot ovat katsottavissa Tuottava ja tehokas ammattikeittiö -hankkeen nettisivuilta https:// www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/tuottavatehokas-ammattikeittio/. yhdistelmäuunien ohjelmointiin. Kirjallisten ohjeiden lisäksi kuvattiin ohjevideoita, joilla opastetaan laitteiden käyttöä. Lisäksi astianpesuprosessiin liittyvillä toiminnoilla on suuri merkitys työn ergonomiaan ja ajan hallintaan. Jotta pesutulos olisi mahdollisimman hyvä, tulisi näiden neljän eri osatekijän olla kunnossa
Vastaus on, että osa työntekijöistä pystyy ja osa ei, eli tähän vaikuttavat paljon yksilölliset tekijät kuten persoona, fyysinen kunto ja monet henkilökohtaiset tekijät kuten huolet perheessä, terveydessä jne. Omasta itsestä huolehtiminen liikunnan, levon, harrastusten, oikean ravinnon ja riittävän unen kautta voi merkittävästi parantaa palautumista. Muutoksiin voitiin reagoida nopeastikin ja saada asiakkaat tyytyväisiksi. Uusia ideoita mm. Ja taukojumpan pyörittäminen videolta piristää kummasti! Hankkeessa kokeiltiin myös asiakaspalautteen saamista digitaalisessa muodossa Happy-or-not ® -mittausmenetelmän avulla. Siinä koulujen oppilaat ja opettajat saivat välittömästi ruokailun päätyttyä painaa hymyilevää tai vähemmän hymyilevää hymiö-merkkiä vastauspaneelissa. Kuva: HappyOrNot Ltd.. Tiedot kertyivät välittömästi pilvipalveluun ja raportti asiakkaiden palautteesta oli heti valmis. Työntekemistä kuvattiin videoin, valokuvin ja haastattelemalla työntekijöitä työnsä ääressä. Taajuuden vaihtelu puolestaan kertoo sen, kuinka hyvin – tai huonosti – henkilö palautuu fyysisistä tai psyykkisistä stressitekijöistä. Digitaalisuuden käyttöönotto näkyi myös sosiaalisen median hyödyntämisenä. Työympäristö on osa yhteisöä ja osa yhteistyötä. Hyvinvointianalyysi on mittausmenetelmä, jolla arvioidaan sydämen sykevälitaajuutta. Näihin perinteisiin ergonomiankin osa-alueisiin kiinnitettiin hankkeessa huomiota. Videoiden ja kuvien lisääminen keittiöympäristöön, tavalla tai toisella, on hyvä vaihtoehto muistuttaa yhteisesti sovituista ja toivotuista asioista. Kysymys kuuluukin, pystyykö ammattikeittiötyöstä palautumaan työpäivän aikana, sen jälkeen tai yöllä. vsk ja yhteisten toimintatapojen kirjaamisella saatiin selkeyttä toimintaan. Toimintaohjeet tallennettiin tietokoneelle, josta ne myös tarvittaessa löytyvät. astianpesuun liittyen jaettiin kilvan muille yksiköille ryhmän Facebooksivuilla. Työhyvinvointi muodostuu kokonaisuudesta Yksi keskeisimmistä yksilöä eli työntekijää koskevasta työhyvinvoinnin arvioinnista hankkeessa oli FirstBeatin® -hyvinvointianalyysi. Mutta usein käytäntö, siis arki, aiheuttaa sen, että koetaan kiirettä ja aikataulupaineita, ja tämä johtaa hyvienkin oppien unohtamiseen tai sivuuttamiseen. Onnistumiset toimintaHankkeessa kokeiltiin asiakaspalautteen saamista digitaalisessa muodossa. Työntekijöillä oli varsin hyvä käsitys siitä, miten työtä pitää tehdä, mihin pitää kiinnittää huomiota ja mistä pitäisi työkavereiden kanssa sopia. Palautumista tapahtuu erityisesti yöaikaan, mutta myös valveilla ollessa. 65 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Mitä enemmän taajuus vaihtelee, sitä paremmin palautumista tapahtuu. Facebookin kautta tiedottaminen ja ideoiden jakaminen olivatkin oiva tapa yhteydenpidossa keittiöiden välillä
vsk järjestelmän eri osatekijöissä lisäävät työntekijän työhyvinvointia. Kun työ sujuu "kuin tanssi", asiakkaat ovat tyytyväisiä ja työpäivänkin jälkeen riittää puhtia lähteä harrastuksiin, on työ hyvin suunniteltua, hallittua ja organisoitua. Kuva 2. Perusteita, tuloksia ja haasteita. Firstbeat –hyvinvointianalyysi: https:// www.firstbeat.com/fi/ Happy-or-not -asiakaskokemusratkaisu: https://www.happy-or-not.com/fi/ Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Tuottava ja tehokas ammattikeittiö -hankkeessa tavoitteena oli tuoda konkreettista hyötyä ammattikeittiötyöntekijöiden työhön ja arkeen. Hanketta rahoitti Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.. Digitaalisuutta voidaan tarkastella työn eri osatekijöissä. Lähteet: Engeström, Yrjö (1995). Digitalisaatio tukee ammattikeittiötyöntekijöiden työtä monessa eri kohdassa, joten digiä ei pidä pelätä, vaan valjastaa se omaan käyttöön työssä ja vapaa-aikana. Hallinnon kehittämiskeskus. Painatuskeskus Helsinki. Hankkeen kesto oli 1.3.2016 – 28.2.2018. Kehittävä työntutkimus. 66 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32
Ruotsiin jäädytettyä puolukkaa vietiin yli 3,4 miljoonaa kiloa, Saksan viennin jäädessä 2,2 miljoonaan kiloon. Mustikan vienti pakasteena ja tuoreena on vähentynyt, koska sitä viedään entistä enemmän pidemmälle jalostettuina marjatuotteina. Tuoreviennin arvo oli runsaat 0,1 miljoonaa euroa. Tässä on osittain onnistuttu. Myös koivunmahlaja pakurituotteisiin osa yrityksistä lisää marjaraakaainetta antamaan tuotteelle lisäarvoa. Tuoreena mustikkaa vietiin pääosin Latviaan ja Ruotsiin, vajaa 0,2 miljoonaa kiloa ja 0,4 miljoonan euron arvosta. Kiinnostus marjoja kohtaan on kasvanut globaalisti, kun tietoutta marjojen terveellisyydestä on saatu tehtyä tunnetuksi. Viennin arvo oli runsaat 23,9 miljoonaa euroa. 67 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Puolukan vientimaita on vajaa kaksikymmentä. Muita merkittävimpiä vientimaita olivat mm. Metsämarjojen vienti jalostamattomana on suuntautunut aiempia vuosia enemmän Ruotsiin, Latviaan ja Puolaan. Uutena ryhmänä on kasvussa myös luonnon kosmetiikkatuotteet, joissa käytetään marjasiemenistä valmistettuja öljyjä. Ruotsiin mustikkaa vietiin lähes miljoona kiloa. Jäädytettyä mustikkaa vietiin lähes 2,5 miljoonaa kiloa, 6,4 miljoonan euron arvosta. Tärkein viennin kohdemaa on Kiina. Viennin kohdemaista Ruotsi pitää ykkössijaa, seuraavina Saksa ja Itävalta. Jäädytetyn mustikan viennissä Puola oli kolmantena ja Liettua neljäntenä. Puolukkaa, ja pienessä määrin muita luonnonmarjoja kuin mustikkaa, vietiin jäädytettynä vajaa 8,7 miljoonaa kiloa arvoltaan runsaat 17 miljoonaa euroa. vsk Marjatuotteiden vienti kasvaa – ongelmaksi voi tulla raaka-aineen saanti Metsämarjoja vietiin pakastettuina ja tuoreina viime vuonna yli 11 miljoonaa kiloa. Arktiset Aromit ry. Yleisimpiä marjaa sisältäviä vientituotteita ovat siemenöljyt ja kapselit, marjajauheet ja -rouheet, kuivatut marjat, mehutiivisteet, smoothiet, keitot, mehut, hillot, hyytelöt, glögit, makeisvalmisteet, liköörit jne. Osa ulkomaisia poimijoita kutsuvista yrityksistä vie Suomesta ostetun raaka-aineen jalostamattomana suoraan noihin maihin edelleen jalostettavaksi. Tuoreena puolukkaa vietiin 63 tn, pääosin Ruotsiin ja Saksaan. Metsämarjojen vientimäärä on 2000-luvulla yli kaksinkertaistunut. Näin jalostusarvo karkaa pois Suomesta ja oman maamme yrityksillä on vaikeuksia kasvattaa vientiä, koska raakaainetta ei saada riittävästi tuotteiden valmistukseen. Pidemmälle jalostettujen marjatuotteiden viennin arvo on 2000 -luvulla moninkertaistunut ja on runsaat 10 miljoonaa euroa. Itävalta, Puola, Belgia ja Liettua. Jalostettujen marjatuotteiden vienti kasvaa edelleen Suomessa marjayritykset ovat pyrkineet tuotteiden jalostusarvon kasvattamiseen. Viennin kasvun ohella myös kotimaan teollisuus ja kauppa ovat lisänneet marjatuotteiden valmistusta ja myyntiä. Marjatuotteiden viennin kokonaisarvo oli viime vuonna siten runsaat 34 miljoonaa euroa. Sinne mustikasta päätyi 1,2 miljoonaa kiloa. Jalostettujen marjatuotteiden viennin kasvattamisessa on myös ongelmia
Päivä on pullollaan toinen toistaan mielenkiintoisempia huippupuheenvuoroja, joita kuullaan yhteisen avausosion jälkeen myös rinnakkaisohjelmissa. vsk M enestys, kasvu ja tulevaisuus ovat tämän vuoden Elintarvikepäivän punainen lanka. Ruoka-ala on toimialojen sulatusuuni -rinnakkaisohjelmassa esitellään elintarviketeollisuuden tutkimusstrategia ja kuullaan pitchaus-tyyliin lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka ruoka-alalla on valtava mahElintar vikepäivä 2018 antaa eväitä tulevaan Tämän vuoden Elintarvikepäivässä kiihdytetään kohti menestystä. Tästä esimerkkinä tekoäly, joka antaa mahdollisuuksia moneen myös ruoka-alalla. Aamun yhteisessä osiossa kuullaan miltä ruoka-ala näyttää nyt ja tulevaisuudessa niin Suomessa kuin Euroopan tasolla. Avausosiossa ja monessa päivän puheenvuorossakin tulee ilmi miten kehittyvä teknologia vie ruoka-alaa eteenpäin. Aamun teema jatkuu päivän rinnakkaisohjelmissa, joissa korostuu, miten uudet teknologiat, tekoäly ja digitalisaatio ovat osana tutkimusmaailmaa ja yritysten kasvua. Yhteistyön, tahdon ja tiedon voimaa Ruoka-alan tulevaisuutta visioidaan kehittyvän teknologian lisäksi yhteistyön kautta. 68 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Päivän huipentaa Vuoden Suomalaisen Elintarvikkeen valinta, herkullinen buffet ja iloinen verkostoituminen.
Valinnan jälkeen verkostoidutaan herkullisen ruuan ääressä. Maaja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm kertoo, miten elintarvikelaki uudistuu ja miten se tukee alan menestymistä. Olethan mukana tässä kevään huipputapahtumassa! Ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.elintarvikepaiva.fi.. Suomi liittyi vastikään hyönteistalouden kärkijoukkoon ja ruokateollisuus näkee hyönteisissä mahdollisuuksia. Vaikuttava markkinointi ei synny sormia napsauttamalla -osiossa saadaan kuulla muiden alojen onnistumisista ja haasteista. -osiossa kerrotaan mitä nämä kemikaalien kummajaiset oikein ovat, ja miten biosidiasetuksen muutos heijastuu elintarviketeollisuuden toimintaan. Voittaja on perinteisesti ollut innovatiivinen ja herkullinen, todellinen oivallus. Kiertotalous nousee esille Maistuuko mahdollisuuksien matomuhennos. Brändäyksen ja markkinoinnin maailmaan päästään puheenvuoroissa, joissa kuullaan menestyneistä pakkausratkaisuista, markkinoinnin karikoiden tunnistamisesta ja siitä, mitä voidaan oppia tunnetuilta brändeiltä. vsk dollisuus olla solmukohtana eri tieteenja toimialojen kohtaamisessa. 69 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Tohtorikoulutettava Jenni Kaskela kertoo omassa puheenvuorossaan Oivan vaikuttavuudesta sekä valvojien ja toimijoiden kokemuksista. Sääntelyllä vai yhteisellä tahtotilalla -osiossa paneudutaan erilaisiin työkaluihin ja toimiin, joilla elintarviketjua kehitetään. Eviran elintarviketurvallisuusjohtaja Leena Räsänen puolestaan puntaroi maakuntauudistuksen vaikutusta valvontaan. -osiossa. Kysymys kuuluu Kuka valvoo. Osiossa saadaan selvyys kotimaisen hyönteistuotannon nykytilaan ja tulevaisuuteen. Osiossa saadaan kuulla myös laadunvalvonnan digitalisaatiosta ja siitä, miten vuosi sitten lanseeratulla ravitsemussitoumuksella voidaan vapaaehtoisesti edistää kansanterveyttä. Voittajan valitsee raati, johon tänä vuonna kuuluvat kansanedustaja Anne Kalmari, SOK:n valikoimajohtaja Antti Oksa, Lidlin viestintäpäällikkö Pilvi-Sisko Riikonen, MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, keittiömestari Hans Välimäki sekä Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja ja johtaja Heli Tammivuori. Samalla saadaan selvyyttä tuholaistorjunnan vastuullisiin toimintapoihin ja siihen mitä keinoja lainsäädäntö sallii jyrsijöiden ja muiden tuholaisten kemialliseen torjuntaan. Vuoden Suomalainen Elintarvike on herkullisten oivallusten kilpailu Elintarvikepäivän päättää Vuoden Suomalaisen Elintarvikkeen valinta. Biosidejä ja kiertotaloutta Ovatko biosidit hallinnassa. Myös tuotteita on alkanut tulla kuluttajien maisteltaviksi
Suomalaiset ovat tottuneet käyttämään enimmäkseen suolattua voita, mutta lähes kaikkialla muualla maailmassa suolaamaton voi on suosituin tuote niin kotikeittiöissä kuin ruokateollisuudessa.. -16.3.2018 Elintarvike ja Terveys-lehden osastolla kävijät! Osastoarvonnassa onnekkaita olivat seuraavat voittajat: Kirjapalkinto: Minna Hytönen Mäntyharju, Johanna Valkeinen Längelmäki ja Minna Kärras Hyvinkää. Valion asiakkaat ja kuluttajat ympäri maailman arvostavat Valio voissa loistavan maun lisäksi sitä, että voi valmistetaan puhtaasta ja laadukkaasta, suomalaisesta maidosta. Valion tarina yrityksenä alkoi vuonna 1905, kun suomalaiset maidontuottajat halusivat lähteä viemään maailman parasta voita ulkomaille. Lämpimät Onnittelumme voittajille! Hyvää Kevättä kaikille! www.elintarvikejaterveys.fi Valiolle ykkössija voin maailmanmestaruuskilpailussa Valion suolaamaton voi voitti maailmanmestaruuden maaliskuussa Yhdysvaltojen Wisconsinissa järjestetyssä World Championship Cheese Contest 2018 -kilpailussa. Valio voin valttikortteja ovat erinomainen maku, tasainen ja korkea laatu sekä taitavat voimestarit tuotteen takana. Suomalaisesta laatumaidosta valmistettu voi maistuu muun muassa ranskalaisten huippuleipomoiden croissanteissa. Tällä hetkellä Valio tähtää voin viennissä entistä vahvemmin myös kansainvälisille kuluttajamarkkinoille. Suolaamattomien voiden sarjaan osallistui 30 johtavaa voibrändiä ympäri maailman. 70 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Voi on yksi Valion merkittävimmistä vientituotteista ja maailmalla arvostettu premium-tuote: Valio voita viedään yhteensä yli 30 maahan ja se on muun muassa ranskalaisten leipomoiden suosikkituote. Lehden Hiirimatto: Antti Ahlström Perttula ja Jyrki Kärras Hyvinkää. Valio voi on myös 100 prosenttisesti luonnollista ja lisäaineetonta. Vuoden 2017 aikana menimme vahvasti Puolan kuluttajamarkkinalle. Valio vie voita erityisesti teollisuusasiakkaiden käyttöön Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa, joissa Valio voita käyttävät esimerkiksi leipomot, valmisruokateollisuus, jäätelönvalmistajat ja meijerit. Voinvalmistustaitomme ulottuu yli sadan vuoden taakse, ja kaikki Valio voi valmistetaan valiolaisilta maitotiloilta saatavasta maidosta Seinäjoen meijerin ammattilaisten käsissä, kertoo kategoriajohtaja Annamari Lammi. Valio voi on ollut kuluttajien suosikkituote vuosikymmeniä esimerkiksi Kaukasuksen alueella, ja viemme Valio voita myös esimerkiksi Ruotsiin. Siellä Valio voita on saatavilla jo nyt suurimmassa osassa kansainvälisiä kauppaketjuja, Lammi toteaa. vsk Kiitokset teille kaikille Gastro -messuilla 14. Valio sai voin maailmanmestaruuskilpailussa huikeat 99,70 pistettä. Ranskalaiset asiakkaamme arvostavat korkeaa laatua todella paljon ja sanovatkin usein, että tuotteemme on voin Rolls Royce, Lammi kertoo. Elintarvike ja Terveys-lehden vuosikerta: Sirpa Aho-Lehtonen Mikkeli, Eini Marjkangas Helsinki ja Anne Aaltonen Lahti
vsk. 71 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32
Näistä kotimaisia verkkokauppoja oli 44, toisessa EU-jäsenmaassa sijaitsevia 9 ja 1 verkkokauppa sijaitsi USA:ssa. 72 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Elintarvikkeet eivät käy läpi lääkkeiltä vaadittavaa lupamenettelyä, jossa tuotteen koostumus ja vaikutus arvioidaan ennen lääkkeen markkinoilletuloa. Acacia rigidula Verkkokauppojen valikoimissa ja tiedoissa korjattavaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kaikkiaan 59 verkkokaupan ravintolisien markkinoinnista löytyi Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkimuksessa kiellettyjä lääkkeellisiä väitteitä. Kuluttajaa saatetaan huijata”, sanoo ylitarkastaja Marjo Misikangas Evirasta. vsk E vira osallistui EU:n ensimmäiseen yhteiseen elintarvikkeiden etämyynnin valvontahankkeeseen syksyllä 2017. Ne kaikki ovat hyväksymättömiä uuselintarvikkeita eli niiden turvallisuudesta elintarvikekäytössä ei ole varmuutta. Niitä löytyi 35 verkkokaupasta. Ravintolisät ovat elintarvikkeita eikä niitä saa markkinoida lääkkeellisillä väittämillä kuten ”estää osteoporoosia”, ”hoitaa nivelrikkoa”, ”parantaa niveltulehdusta” tai ”vähentää nivelkipua”. Agmaattisulfaattiä käytetään esimerkiksi urheilijoille suunnatuissa tuotteissa. Elintarvikkeiden lääkkeellinen markkinointi on harhaanjohtamista Osteoporoosiin tai niveltulehdukseen liittyviä lääkkeellisiä väitteitä löydettiin 59 ravintolisiä myyvästä verkkokaupasta. Elintarvikkeiden koostumuksen ja markkinoinnin valvonta tapahtuu vasta markkinoilletulon jälkeen. Epimedium grandiflorum -kasvia sisältäviä tuotteita löydettiin neljästä verkkokaupasta, joista kolme oli kotimaisia. Eniten löydettiin agmatiinisulfaattia sisältäviä tuotteita, joita oli myynnissä 20 verkkokaupassa. Suomalaisille kuluttajille suunnatuista verkkokaupoista etsittiin syyskuun aikana hyväksymättömiä uuselintarvikkeita sekä luustoon ja niveliin liittyvää elintarvikkeiden lääkkeellistä markkinointia. Viiden verkkokaupan vastuullista tahoa ei pystytty tunnistamaan. Hyväksymättömiä uuselintarvikkeita myytiin 35 verkkokaupassa.. ”Kannattaa olla kriittinen, jos elintarvikkeen mainoksessa tai pakkausmerkinnöissä luvattu vaikutus kuulostaa kovin lääkkeelliseltä. Elintarvikkeilta vaaditaan käyttöhistoriaa tai hyväksymismenettely uuselintarvikkeena Verkkokaupoista etsittiin agmatiinisulfaattia sekä Acacia rigidula-, Epimedium grandiflorumja Hoodia gordonii -kasveja. Vain lääkkeistä voi esittää sairauksia parantavia, hoitavia tai ennaltaehkäiseviä ominaisuuksia. Näistä 9 oli kotimaisia verkkokauppoja. Elintarvikkeesta saa esittää vain hyväksyttyjä ravitsemusja terveysväitteitä
laitteiden osia tai muita kontaktimateriaaleja ja noudattaa tulostuksessa tulostimen ja raaka-ainetoimittajan ohjeita, elintarviketoimijan ei pääsääntöisesti tarvitse rekisteröityä kontaktimateriaalitoimijaksi. Euroopan komissiolle ilmoitettiin ne verkkokaupat, joissa vastuullisen tahon arvioitiin sijoittuvan EU:n ulkopuolelle. Toimivaa viranomaisyhteistyötä EU:ssa Toisessa EU-jäsenmaassa sijaitsevan verkkokaupan valvontaan pyydettiin apua toisen maan viranomaisilta EU:n nopean hälytysjärjestelmän RASFF:n kautta tai EU:n hallinnollisen avunantojärjestelmän AAC:n kautta. tulostuksessa käytettävää lämpötilaa, aikaa ja raaka-ainemateriaalin määrää koskevat ohjeet) ja elintarviketoimijan tulee noudattaa annettuja ohjeita. Molemmat verkkokaupoista olivat ulkomaisia. Uuselintarvikkeita ovat sellaiset elintarvikkeet, joilla ei ole perinteistä käyttöhistoriaa elintarvikkeena EU:n alueella ennen vuotta 1997. Ohjeissa on myös syytä olla kuva tuotteesta, jonka vaatimuksenmukaisuuden tulostimen toimittaja on varmistanut. Evira jatkaa verkkokaupan valvonnan kehittämistä Suomessa ja osallistuu aktiivisesti EU-tasolla tapahtuvaan yhteistyöhön. Tällöin elintarviketoimijasta tulee myös kontaktimateriaalitoimija ja toimijan tulee mm. Uuselintarvikkeita voi tuoda markkinoille ainoastaan hyväksymismenettelyn kautta turvallisuuden varmistamiseksi. HUOM! Eviran kontaktimateriaalien valvontaohjetta no 17018 ja kontaktimateriaalitoimijoiden rekisteröintiohjetta no 17045 on päivitetty 3D-tulostukseen liittyen seuraavasti: Jos elintarviketoimija tulostaa 3D-tulostimella esim. Se edellyttää, että tulostimen toimittaja on rekisteröitynyt kontaktimateriaalitoimijaksi, toimittaa laitteen lisäksi myös raaka-aineet ja on varmistanut elintarviketoimijan käyttöön tarkoitetun valmiin tulostettavan tuotteen vaatimustenmukaisuuden ja soveltuvuuden aiottuun käyttöön. Ohjeet on pyynnöstä esitettävä valvontaviranomaiselle. tulostaa muita kuin tulostimen toimittajan turvalliseksi varmistamia tuotteita tai hankkii raaka-ainetta muualta, kyseinen helpotus rekisteröinnin ja vaatimustenmukaisuusvarmistuksen suhteen ei enää päde. Yhdeksän verkkokaupan vastuullista tahoa ei pystytty tunnistamaan. varmistaa tutkimuksin tulostettavan tarvikkeen vaatimustenmukaisuus.. 73 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Verkkotunnuksen rekisteröijällä vastuu Vastuu verkkokaupassa myytävien elintarvikkeiden säädöstenmukaisuudesta ja niistä annettavista tiedoista on sillä elintarvikeyrityksellä, joka on rekisteröinyt verkkotunnuksen. Mikäli elintarviketoimija poikkeaa annetuista ohjeista (esim. Laitteen toimittajan tulee tällöin antaa elintarviketoimijalle tarkat ohjeet laitteen ja raaka-aineen käytöstä (esim. vsk -kasvia myytiin yhdessä verkkokaupassa, samoin kuin Hoodia gordonii -kasvia. Jos kiellettyjä tuotteita löytyi Suomeen verkkotunnuksen rekisteröineestä yrityksestä, verkkokaupasta tehtiin valvontapyyntö yrityksen kotikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle
74 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Joensuun tiimi vei voiton tasaisessa kilpailussa menullaan, joka sai tuomaristolta hyvät arviot niin maustaan kuin sopivuudestaan kouluruoaksi. vsk H elsingin, Joensuun, Mäntsälän, Oulun ja Sodankylän tiimit kohtasivat kouluruokakilpailun 2018 finaalissa, jossa näytettiin, miten pienillä määrärahoilla loihditaan koululaisille maistuvia aterioita. Kouluruokakilpailun tavoitteena on nostaa kouluruoan ja tekijöiden arvostusta sekä tuottaa uusia reseptejä kaikkien suomalaisten koulujen käyttöön.. Voittomenussa tuomareille tarjoiltiin porkkanamakkarakeitto, paella broilerista sekä uuniperunaviipaleet kaverinaan kikhernetahna ja kiinankaali-ananas-hernesalaatti. Finaalireseptit annetaan kaikkien Suomen keittiöiden käyttöön. "Kouluruokakilpailu alleviivaa sitä, että vain Suomessa ja Ruotsissa tarjotaan maksutonta kouluruokaa. Kouluruoka on ylpeyden aihe Tuomariston puheenjohtajana toimiva Suomen Italian suurlähettiläs Janne Taalas totesi kouluruokakilpailun lisäävän kouluruoan kiinnostusta maailmalla. Joensuun joukkueessa kilpailivat Anne Kinnunen, Meerit Kärki ja Leena Koponen. "Meidän pitäisi olla ylpeitä siitä!" Taalas painottaa. Maailmalta Valtakunnallisen kouluruokakilpailun finaali huipentui Gastro-messuilla Helsingissä 14.3.2018: Suomen parasta kouluruokaa valmistetaan Joensuussa Joensuun Enon koulu, Polkka – Pohjois-Karjalan tukipalvelut Oy, voitti neljännen valtakunnallisen kouluruokakilpailun Helsingin Messukeskuksessa Gastro-messuilla käydyssä finaalissa
vsk katsottuna kouluruokajärjestelmä nostaa Suomea positiivisesti esille, tuomaristoa johtanut Taalas sanoo. Kolmen hengen joukkueet valmistivat kilpailukeittiöissä keiton, kasvisruoan sekä liha-, kalatai broileriruoan. Tuomaristossa ruokia arvioinut Jyrki Sukula uskoo kokkitiimien ammattitaitoon ja paineensietokykyyn. "Kouluruoan ammattilaiset ovat aivan oma ammattiryhmänsä, joka osaamisellaan vastaa tiukkoihin makuja terveysvaatimuksiin." Valtakunnallisen kouluruokakilpailun järjestää Continental Foods Finland yhteistyössä Arlan ja Atria Food Servicen kanssa. "Resepteistä huokui suomalaisten koulukeittiöiden ammattitaito. 75 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Uskomattomia suorituksia!", hymyilee Brand & Training Manager Jutta Kontinen kilpailun järjestäjätaho Continental Foods Finlandilta. Tämän ei pitäisi tulla yllätyksenä, koska oikeasti kouluilla ei ole edes näin suurta summaa käytettävänään", hän jatkaa. "On huikeaa, miten herkullisia ja samalla terveellisiä annoksia yhdellä eurolla per ruokailija saadaan aikaiseksi. Finaalissa tiimit valmistivat annoksensa tuomaristolle, jossa oli mukana myös parhaita kouluruoan arvioijia – koululaisia. Joensuun voittajat saavat palkinnoksi opintomatkan Italiaan.. Koulukeittiöissä tehdään arvokasta työtä Finaali kokosi jälleen kerran yhteen koulukeittiöiden huippuosaajat
Ja sellaisia ihmisiä ovat selvästikin Anu Hopia ja Erik Fooladi. vsk E lintarvikekemiasta tohtoriksi väitellyt Anu Hopia ja kemiasta tohtoriksi väitellyt Erik Fooladi ovat keskeisiä jäseniä luonnontieteellisessä ruokaklubissa, jota he myös MG-klubiksi kutsuvat. Ihailen ihmisiä, jotka ovat innostuneita, uteliaita ja osaavat kertoa omasta asiastaan innostaen myös muita. Ruokaklubi ei ole kuitenkaan toiminut vain kemistien kerhona vaan yksi keskeinen jäsen on ollut myös keittiömestari Tatu Lehtovaara, jonka käsialaa ovat useimmat kirjan resepteistä. Kirjassa on graafikko Aki Scharinin piirroskuvitus, minkä ansiosta vaikeimmat kemialliset ilmiöt hahmottuvat myös visuaalisessa muodossa. 76 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. ISBN-978-952-495-436-5 K I R J A E S I T T E L Y Ruoka molekyylitason kokemuksena Kaarina Kärnä. Ei-kemistille kirja on mielenkiintoinen, mutta ihan jokaista tutkimuksen käännettä ei välttämättä pyrikään ymmärtämään. MG tarkoittaa tässä molekyyligastronomiaa, joka jo hyvin kertoo, mistä klubissa on kysymys: luonnontieteellisistä ruokaan liittyvistä kokeiluista ja testeistä, joissa mennään molekyylitasolle. Kirjan lukemalla selviää esimerkiksi, miten hapan ainesosa voi pilata kakun, miten moniulotteinen kysymys kananmunien keittäminen on, pitääkö spagettien keitinliemeen lisätä suolaa, miten tehdään vegaanista marenkia, mistä riideltiin Norjan puurosodassa 1860-luvulla, kuinka ruokaa kypsennetään maakuopassa ja mitkä tekijät vaikuttavat sinapin tulisuuteen. Anu Hopia ja Erik Fooladi Hyppysellinen tiedettä – Valeomenapiirakka ja muita kokeiluja keittiössä Gaudeamus Oy 2017, 224 s. Luonnontieteellisen ruokaklubin kokoontumisissa on mitä ilmeisimmin ollut todella hauskaa, ja tämä tunnelma välittyy myös lukijalle. Kokoontumisissa käsitellyistä kysymyksistä on koottu kirja ”Hyppysellinen tiedettä – Valeomenapiirakka ja muita kokeiluja keittiössä”, joka ratkaisee parikymmentä erilaista ruokaan liittyvää arvoitusta
77 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. vsk 14.–17.5.2018 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS TAITAJA2018.FI
ALV. ALV. Aineistopäivä Ilmestyy ILMEST YMISAIKATAULU 2018 * Lehti on mukana Gastro -messuilla 14.-16.6.2018 Helsingissä. ALV. 24 %. Opiskelijat 50 % norm. 5. * Lehti on mukana Elintarvikepäivässä 15.5.2018 Helsingissä. 4. ALV. ALV. Näköislehtitilaukset www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @ETerveyslehti Puhtaamman huomisen ääni. 24 %. www.lehtiluukku.fi kautta Vuosikerta 36,sis. 78 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2018, 32. Irtonumero 8,sis. vsk Teemamuutokset mahdollisia, viimeisimmät tiedot: www.elintarvikejaterveys.fi www.elintarvikejaterveys.fi tilaukset@elintarvikejaterveys.fi Tilaushinnat Vuosikerta 52,sis. tilaushinnoista sis. 6. 10 %. 10 %. Kestotilaus 47,sis. Ammattikeittiöja elintarvikealan ammattilehti Elintarvike ja Terveys Erityisruokavaliot, ammattikeittiöt, omavalvonta 31.1.18 9.3.18 Elintarvikevienti, terveysvaikutteiset elintarvikkeet 12.3.18 18.4.18 Elintarvikelainsäädäntö, buffetit, retkiruoat 23.4.18 1.6.18 Elintarviketurvallisuus, tutkimukset, omavalvonta 13.8.18 14.9.18 Ammattikeittiöt, toimivat tilat, vaatetus ja varusteet 1.10.18 5.11.18 Vastuullisuus, hyväntekeväisyys 2.11.18 17.12.18 1. 10 %. 24 %. * Lehti on Ateria 2018 -tapahtuman15.11.18 päämedia. 3. 2. ALV. Irtonumero 10,sis