www.fredmanpro.com Carita ® -kuituliinat apuna ruoan valmistamisessa ja keittiön puhdistamisessa. Keittiön johtaminen perustuu keittiötiedon keräämiseen ja jalostamiseen. Take away -pakkaukset ruoan säilyttämiseen ja esillepanoon. Digitalisoi ja automatisoi prosessit tavoitteidesi mukaan ja minimoi maineriskit sekä kiinnitä huomiota vastuullisuuteen ja energian hallintaan. KitchenRobo™ täyttää digitaalista omavalvontasuunnitelmaa puolestasi ja kerää keittiötietoa 24/7. 3 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Fredman_keit_joht_ELINTARVIKE_TERVEYS_170_242_.indd 1 5.1.2018 11.08. vsk KEITTIÖN JOHTAMINEN ON OSA TÄYDELLISTÄ KEITTIÖTÄ FREDMANILTA TYÖVÄLINEET TÄYDELLISEEN KEITTIÖÖSI JOHDA KEITTIÖTÄSI TIEDOLLA MUTUTUNTUMAN SIJAAN. Fredman Pron avulla johdat koko keittiötä ja digitalisoit omavalvonnan. Kynät ja ruutulehtiöt poistuvat keittiöstä, tiedon saaminen on ketterää ja mittaustulokset luotettavia. Comple ® -konsepti ruoan kuljettamiseen
Mutta nimenomaan ruuan kanssa – kun ateriointi päättyy, tulee myös viinin juonnin päättyä. Ja pääsiäisenä se vasta hoituukin, kun vuorossa on mämmi! Kaarina Kärnä. vsk Päätoimittaja Kaarina Kärnä kaarina.karna@ elintarvikejaterveys.fi Puh. Pasta-ateriaan ei yleensä kuulu liha, koska lihaja muut tukevammat ruoat syödään vasta seuraavien ruokalajien aikana ruuansulatusta kunnioittaen. alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % normaalihinnasta. Irtonumero 10 euroa (sis. Siesta on hyvin tärkeä ruuansulatuksen kannalta. Homma hoituu, kun vain muistaa syödä aamuisin lautasellisen (kaura)puuroa. alv 24 %) ISSN 0786-213X (painettu) ISSN 2669-8412 (verkkojulkaisu) Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Julkaisija Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Gallen-Kallelankatu 8, 28100 Pori www.elintarvikejaterveys.fi Aikakauslehtien liiton jäsen Painopaikka: Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere www.hameenkp.fi HÄMEEN KIRJAPAINO OY 4041 0209 Painotuote Ruuansulatuskulttuuria T ästä lehdestä löytyy tietoa tutkimuksesta, jossa italiainen ruoka arvioidaan kaikkein suositummaksi 24 maan kuluttajien vastausten perusteella. (02) 630 4920, 040 745 1491 Markkinointi ja ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos eija.lindroos@elintarvikejaterveys.fi Puh. 4 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. alv 10 %) Kestotilaus 47 euroa (sis. Italiasta ja italialaisen ruoan syömisestä kertovissa kirjoissa aistinautinnot ovat tärkeässä roolissa, mutta myös lukuisat ruuan syömiseen liittyvät säännöt. Pieni digestiivi kuten grappa on kuitenkin sallittu. Kahvi voi umpeuttaa vatsan, ja aiheuttaa sen, että lounaalla ei voi syödä tarpeeksi ja iltapäivällä on täysin voimaton liian vähäisen ravinnon vuoksi. 050 324 2464 Toimitusneuvosto Yksikönjohtaja Arja Kaiponen Ruokavirasto Professori (emeritus) Hannu Korkeala Helsingin yliopisto Ruokapalvelujohtaja Sari Nissinen Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia Osastonjohtaja Leena Räsänen Ruokavirasto Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitto Yksikön päällikkö Riikka Åberg Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut Asiakaspalvelu ja tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta eevastiina.veneranta@elintarvikejaterveys.fi Puh. Ruuansulatusta voi edistää juomalla viiniä ruuan kanssa. Väärä järjestys voi aiheuttaa pastan juoksettumisen mahalaukussa. 040 511 6005 6 numeroa vuodessa: Vuositilaus 52 euroa (sis. I taliassa ennen lounasta ei saa juoda liikaa kahvia. Salaatti tulee syödä omalta lautaseltaan pastan jälkeen. Lienee selvää, että ruuansulatus ei voi toimia, jos samalla tekee töitä! S uomalainen ruuansulatusjärjestelmä on onneksi hyvin paljon yksinkertaisempi. Samalle lautaselle pastan kanssa ei saa laittaa salaattia. Näitä sääntöjä perustellaan usein ruuansulatuksella
Ruuansulatuskulttuuria, Kaarina Kärnä ....................................................................... Lehti ilmestyy 31.5.2019. 4 Codex Alimentarius – globaalin ruokaturvallisuuden sääntökirja, Sebastian Hielm ..................................................................................................................... Mari Frisk ......................64 Ranska kaavailee suolaveroa, Virpi Latva ................................................................ vsk 2 • 2019 Elintarvike ja Terveys-lehden numeron 3/2019 teemana ovat lähiruoka, paikallisuus ja ammattikeittiöt. 12 EFSA arvioi riskejä EU:lle ja jäsenvaltioille, Pia Mäkelä ....................................... vsk ja Terveys-lehti Elintarvike 33. 42 Italialainen ruoka on maailman suosituinta ..............................................................44 Fazer selvitti jälleen suomalaisten lempilounasruoat – lohiruokien suosio kasvussa ................................................................................................................................67 Kirjaesittely: Symbolien pitopöydässä ........................................................................71 Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy:lle Yhteiskunnallinen yritys -merkin .................................................72 Vielä ehtii mukaan Ruoka-alan ykköstapahtumaan – Elintarvikepäivä 7.5.2019 Finlandia-talolla! ................................................................................................73 Hyönteisalan kannattavuuteen haetaan uusia ratkaisuja ..................................... 75 Maistiaiset ..........................................................................................................................76. 58 Miten suomalainen valitsee ruokansa vuonna 2019. 6 Kohti kestävämpää ruokajärjestelmää – EU edellä, Sirpa Pietikäinen ............ 68 Ihmetahna, joka pelastaa lapsia, Eija Wallenius .....................................................70 Välipalat Lihan alkuperämaan tulee näkyä ravintoloissa toukokuun alusta alkaen ....... 5 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. 74 Kivennäisvedet ja virvoitusjuomat sammuttivat suomalaisten janon 2018 .... 18 Euroopan tautienehkäisyja valvontakeskus (ECDC), Taina Niskanen ..........22 BTSF-koulutus Lissabonissa keväällä 2018, Pauliina Talja ..................................28 Suomalaisen ruokakulttuurin edistäminen on yhteistyötä, Anni-Mari Syväniemi ..........................................................................................................32 Hungry for Finland! Ruokamatkailija matkustaa löytääkseen paikalliset maut ja paikan hengen, Kristiina Adamsson ja Kristiina Havas ............................36 Maahanmuuttajien integroitumisesta suomalaiseen ruokakulttuuriin, Margit Kojo ............................................................................................................................46 Hyönteisten käyttö ammattikeittiössä on uutta ruokakulttuuria, Eeva Koljonen .......................................................................................................................52 Välipalat ja valmisruoat ruokakulttuurissamme, Mari Kinnunen ja Matti-Pekka Pasto .............................................................................................................
Toisinaan voi kuitenkin käydä niin, että poliittisesti herkät asiat (viime vuosina erityisesti kasvunedistäjien ja hormonien salliminen eläintuotannossa) juuttuvat komissioon pitkäksi aikaa, kun niiden hyväksymisestä ei päästä yksimielisyyteen. Komiteoissa sekä niiden välissä järjestettävissä työryhmissä standardiluonnoksen tekstiä parannellaan normaalisti 2–4 vuoden ajan, ennen kuin komiteassa vallitsee yksimielisyys eli konsensus, että se voidaan saattaa Codexin päättävän elimen, komission, hyväksyttäväksi. Standardien valmistelutyö Codexin elintarvikestandardit syntyvät monivuotisessa prosessissa, jossa työn etenemiselle on ennalta tiukasti sovittu 8-vaiheinen kaava. Useimmiten vuosittain kokoontuviin komiteakokouksiin saavat osallistua kaikki jäsenet (eli jäsenvaltioiden hallitusten nimeämät edustajat) sekä tarkkailijat. Codex voi myös asettaa toimikunnan (task force) määräajaksi käsittelemään jotain akuuttia asiaa, kuten tällä hetkellä meneillään olevan mikrobilääkeresistenssiä pohtivan komitean (TFAMR). Komissiokokousta edeltää toimeenpanevan komitean eksekutiivikokous (CCEXEC), jonka tehtävänä on tarkastaa hyväksyttävien standardien kelpoisuus sekä muutenkin pohjustaa komission työviikkoa niin, että keskustelu etenee mahdollisimman jouhevasti. Codexin komiteoita on ajan saatossa myös lakkautettu (abolished) tai laitettu ”hyllylle” (adjourned sine die), kun on katsottu, että heidän vastuualueellaan ei nykyisellään ole tarvetta uusille standardeille. Lisäksi on kuusi alueellista komiteaa (regional committees), mutta näiden merkitys standardien kirjoittamisessa on vähäinen ja ne toimivatkin enemmän elintarviketurvallisuuden alueellisina keskustelufoorumeina. 9 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Periaatteessa kiistanalaisista standardeista voisi äänestää, ja näin on toisinaan tehtykin, mutta kokemus on osoittanut, että äänestämällä syntyneet standardit koetaan oikeuspohjaltaan heikoiksi, eikä niillä siksi ole samanlaista uskottavuutta WTO-ympäristössä kuin kaikkien jäsenten yhteisellä päätöksellä syntyneillä elintarvikestandardeilla. Kehitysmaat puolestaan ottavat Codexin standardit käyttöönsä usein myös siksi, ettei heillä ole valmiuksia samanlaiseen riskinarviointiin ja säädösvalmisteluun kuin teollisuusmailla, ja hyödyntävät Codexin tekemän riskinhallintatyön pyrkimyksissään kohentaa maansa kansanterveyttä. Komissio, viralliselta nimeltään Codex Alimentarius Commission (CAC), eli tuttavallisemmin "kakki", kokoontuu joka heinäkuu viikoksi vuorovuosina Roomassa (FAO) ja Genevessä (WHO). Tärkeä rooli tekstien työstämisessä on Codexin komiteoilla (kuva 2), joita on kahdenlaisia: tuoteryhmiin perustuvat (commodity committees, 6 kpl) sekä horisontaaliset (horizontal committees, 10 kpl). Sääntönä on, että komissiossa asiantuntijakomiteoiden ehdottamat standardit hyväksytään sellaisenaan. Viimemainittu on kirjava joukko enemmän tai vähemmän tieteellisiä järjestöjä, joilla on kokouksissa puheoikeus mutta ei päätösvaltaa standardien hyväksymisprosessissa. vsk viedä kaikkialle maailmaan. Nykyään maamme Codex-työskentelyä johdetaan MMM:stä. tavalliset kansalaiset, kunhan ilmoittautuvat asianmukaisesti ja heille on kokoushuoneessa tilaa – mutta toisin kuin tarkkailijat yleisö ei näyttele mitään merkittävä osaa Codexin valmisteluprosessissa. Tällä hetkellä ”hyllyllä” on 6 komiteaa. Suomi ja Codex Suomi on ollut Codexin jäsen vuodesta 1964, eli melkein alusta lähtien. Komiteakokouksen yleisöön saavat osallistua myös nk. Kullakin komitealla on toistaiseksi nimetty isäntämaa, joka vastaa komitean johtamisesta mutta myös kokousten järjestämisestä
R uoalla ja ruoan tuotannolla on vaikutuksia sekä yksilön että yhteiskunnan sosiaaliseen, taloudelliseen ja ekologiseen hyvinvointiin. Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko Kohti kestävämpää ruokajärjestelmää – EU edellä. 12 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. vsk Kestävä ruoka on samanaikaisesti sekä turvallista, ravintoarvoiltaan terveellistä, ekologista, vastuullisesti tuotettua, niin tuottajien, eläinten, työntekijöiden kuin myös koko logistiikkaketjun osalta. Tämä vaatii muutoksia tapaamme katsoa näitä kysymyksiä eri sektoreiden kautta. Luonnollisesti sen on myös oltava kohtuuhintaista, helppoa ja herkullista kuluttajan näkökulmasta. Tarvitsemme siis EU:lle ja Suomelle yhteisen kestävän ruoan politiikan ja siihen liittyvät toimet. Eurooppa tarvitsee yhteisen kattavan ruokapolitiikan, koska ruoka liittää yhteen niin ympäristön, maatalouden, koulutuksen, terveyden, eläinten hyvinvoinnin, kaupan kuin kehityspolitiikankin. Kaikkien eri osa-alueiden huomioonottaminen on osa ruokasysteemiajattelua. Systeemiajattelu on sitä, että otetaan huomioon kaikki kokonaisuuden osat ja niiden väliset vuorovaikutussuhteet. Kokonaisuutta ei pilkota osiin vaan sitä tarkastellaan yhtenä järjestelmänä
• 1/3 kaikesta ruoasta päätyy hävikkiin, ja samaan aikaan miljardi ihmistä kärsii nälästä. Terveysvaikutukset, ruoan laatu tai vaikutukset omaan talouteemme ovat aika selkeitä ymmärtää, mutta ruokavalinnoilla on vaikutusta myös luonnon monimuotoisuuden rappeutumiseen, ekosysteemeihin, ihmisoikeuksiin ja eläinten hyvinvointiin sekä taloudellisiin intresseihin. • Usein tuottajilta puuttuu oikeuksia ja kuluttajilta turvaa. • Kansainvälisen kaupan säädökset hidastavat paikallisten markkinoiden kehittymistä ja mahdollistavat halpojen huonompilaatuisten tuontituotteiden maahantuonnin. Ruoka liittyy terveyteen monia eri reittejä.. • Vuoteen 2050 mennessä maailman väestö tulee kasvamaan 9 miljardiin ja ruoan kysyntä tuplaantuu. • Ylipainosta on tullut jatkuvasti kasvava ongelma. vsk Ruokajärjestelmä on kriisissä Päivittäisillä ruokavalinnoillamme on helposti huomaamaton, mutta merkityksellinen vaikutus meihin ja yhteiskuntaamme. • Ruokajärjestelmämme, sisältäen maan käytön muutokset, aiheuttaa neljänneksen kaikista kasvihuonepäästöistä, jotka ajavat ilmaston muutosta eteenpäin. Ostopäätös syntyy usein alkuperän ja sen luotettavuuden perusteella. Terveellistä Ruoka vaikuttaa terveyteen ja riittävä ravinto on yksi elämän perusedellytyksistä. Elintarvikemerkintöjen kautta meidän tulee saada tietoa tuotantopaikasta ja tavasta, sekä esimerkiksi eläinten hyvinvoinnista tuotantoprosessissa. Myös tuotteiden sisämarkkinavalvontaa pitää tehostaa. Monet torjunta-aineet ovat hormonihäirikköjä ja karsinogeenisia, sekä tappavat pölyttäjiä. Elintarvikemerkinnöillä on merkitystä, koska valvonta on erilaista eri jäsenmaissa. • Tänä päivänä 7,3 miljardia ihmistä kuluttaa 1,6 kertaa maapallon kantokyvyn verran. Tieto transrasvoista, sokereiden laadusta ja muista terveyteen vaikuttavista ainesosista on hyvä löytyä pakkausselosteesta. • Se liittyy luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen ja eläinten hyvinvointiin. Tarvitsemme tietoa myös siitä, mitä torjunta-aineita ruoan tuotannossa on käytetty ja mitä riskejä niihin liittyy. Geenimuuntelulla taas vaikutetaan luontoon tavalla, jonka seurauksia emme tunne, joten tämäkin tieto tulisi löytyä pakkauksesta. Kuluttajalla on oikeus myös jalosteiden osalta saada nämä tiedot. • Ruoantuotanto vaikuttaa maaperän terveyteen. 13 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Ruokaan liittyviä ongelmia ja haasteita on paljon ja niitä on hankala olla huomaamatta. Siitä huolimatta ruokajärjestelmän muuttuminen on tähän saakka ollut hidasta ja tehotonta. Kaikilla tuottajilla ja toimittajilla EU:ssa ja kolmansissa maissa tulisi olla ulkopuoliseen tarkastukseen perustuva omavalvonta. Ruoan pitää olla turvallista Kuluttajansuojan kannalta on tärkeää, että elintarvikkeista on saatavilla tietoa, johon voimme luottaa
Suurimpia uhkia ovat: akuutit torjunta-ainemyrkytykset, pitkäaikainen altistuminen kemiallisille aineille, altistuminen ilmassa oleville aineille, altistuminen zoonoositaudeille ja antibioottiresistenssi, vammojen riskit tiloilla ja kalastusaluksilla sekä tapaturmat ruoanjalostuksessa, jakelussa ja kaupoissa sekä stressaavat työolot. vsk Ruoantuotannossa voi syntyä vaaratekijöitä työntekijöille. Emme siis tarvitse lisää viljelysmaata, suurempia tiloja tai tehokkaampia torjunta-aineita. On keksittävä ratkaisuja siihen, miten ruoka jakautuisi tasaisemmin maailman väestölle. Karja käyttää jo nyt 30 % maapinta-alasta. Rehuksi kasvatettavan soijan aiheuttaman metsien raivaamisen ja siitä johtuvan metsäkadon yhteys Euroopan ruokajärjestelmään on suora. Näistä lähes puolet syntyy karjataloudessa, ja karjatalous tuottaakin enemmän päästöjä kuin kaikki liikenteen sektorit yhteensä. Maa, jossa ruokaa tuotetaan saattaa olla saastunutta tai ruoan tuotanto saattaa saastuttaa ympäristöä. Ruoka saattaa olla laadultaan huonoa tai jopa vaarallista. Eettistä eläimille Tuotantoeläimiä kohdellaan liian usein pelkkänä mekaanisena elämänliekkinä, jolla tuotetaan proteiinia, sekä keinona tehdä rahaa. Esimerkiksi kakkostyypin diabetes, sydänja verisuonitaudit sekä monet syövät pysyvät paremmin loitolla terveellisellä ruokavaliolla – ja ennaltaehkäisy tulee tietysti halvemmaksi kuin sairauden hoito. Lihan ja maitotuotteiden tuotanto kasvaa nopeammin kuin mikään muu maatalousala ja sen odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Ekologista Globaalisti ruoka ja maatalous aiheuttavat 30 % kasvihuonekaasupäästöistä. Vaikka eläinten kyky tuntea kipua ja kärsiä on tiedetty jo pitkään, uusi tutkimus niiden monimutkaisesta tunnekyvystä saa meidät kyseenalaistamaan monia kasvatusja teurastuskäytäntöjä. Kauppasopimuksien kautta EU:n on mahdollista vaikuttaa kolmansien maiden ruoantuotantoon. Ympäristöhaittojen ja ihmisoikeusrikkomusten lisäksi torjunta-aineiden käyttö viljelyksillä aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. 14 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Tuotantoeläinten hyvinvoinnin kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää mahdollistaa lajityypillisemmät kasvatusmenetelmät sekä saada pitkät eläinkuljetukset kuriin ja mahdollistaa eläinten teurastaminen mahdollisimman lähellä kasvatuspaikkaa. Eettistä ihmisille Maailmanlaajuisesti maatalousala on yksi ihmisen terveydelle vaarallisimmista, koska työtapaturmien ja kuoleman riski on suuri. Ruokavalion vaikutukset terveyteen tunnetaan hyvin. Krooniset sairaudet lisääntyvät kovaa vauhtia ja monet niistä ovat suoraan yhteydessä elintapoihin. Euroopan ruokajärjestelmällä on vaikutuksia myös EU:n ulkopuolelle. Sekä ympäristövaikutusten että eettisten vaikutusten takia meidän on työskenneltävä sen eteen, että karjankasvatus olisi kestävää ja että lihankulutus Euroopassa saataisiin laskuun. Lähes puolet siitä menee hukkaan. Tuotamme maailmassa tällä hetkellä ruokaa 14 miljardille ihmiselle. Ruokavalio voi olla epäterveellinen ja ruoasta tai ravinteista voi olla puutetta. Tämä kaikki olisi vältettävissä ja rehua voitaisiin viljellä jo aiemmin raivatuilla pelloilla. Jos näin ei tehdä, epäeettisemmin tuotettu ja halvempi ruoka vyöryy markkinoillemme ja julkisiin hankintoihin. Vaikka yksittäisten ruokaaineiden terveellisyydestä voidaan olla eri mieltä, on yleinen käsitys terveellisestä ruokavaliosta yhteinen
Aterioiden tulisi olla suurelta osin kasvipohjaisia, tuoreita, lähellä tuotettuja ja luomua aina kun se on mahdollista. Esimerkiksi kouluruokailu voitaisiin liittää retkiin, tutkimushankkeisiin tai puutarhanhoitoaloitteisiin ihmisten ja ruoan välisen yhteyden palauttamiseksi sekä lasten opettamiseksi alkuperästä, prosessista, vaaroista, mahdollisuuksista ja elintarvikkeista, joita kulutamme.. vsk ja uhkaa syrjäyttää niin paikalliset tuottajat kuin elintarvikkeiden jalostajatkin. Halpa voi olla maailmalle kallista. Systeemiajattelulla kohti kestävämpää ruokajärjestelmää Ruokapolitiikassa eivät pienet korjaukset auta. Suomessa hyviä esimerkkejä ovat riittävän isot kasvatustilat ja virikehäkit. Sen kautta on tuettu myös mm. Uusien kriteerien, joita käytetään elintarvikkeiden julkisissa hankinnoissa, ei pitäisi perustua pelkästään terveyteen liittyviin huolenaiheisiin vaan myös ympäristönäkökohtiin ja eläinten hyvinvointiin. Jo hankintamenettely itsessään voi luoda kannustimia tuottaa terveellisimpiä elintarvikkeita. Järjestelmää on mahdollista muuttaa terveellisemmäksi, ekologisemmaksi ja reilummaksi. Ongelma ovat myös olemassa olevat kestävän ruoantuotannon kannalta haitalliset säädökset, kuten yhteinen maatalouspolitiikka, johon menee lähes puolet EU:n vuosittaisesta budjetista. Vastaavasti Julkiset hankinnat ansaitsevat erityistä huomiota, koska ne koskevat usein joitakin yhteiskunnan haavoittuvimpia jäseniä, kuten lapsia, vammaisia ja vanhuksia. Lasten täytyy syödä ravitsevaa ruokaa nuoresta iästä lähtien voidakseen kasvaa ja kehittyä terveiksi aikuisiksi. EU:lla tulee olla yhteinen ruokapolitiikka, ruokapolitiikasta vastaava komissaari sekä ruokapoliittinen ohjelma. Liha ja maitotuotteet olisi hankittava vain kestävistä lähteistä, eikä niitä tarvitsisi olla tarjolla päivittäin. Yhteydet systeemin eri osien välillä tulee ymmärtää ja niihin pitää puuttua kokonaisvaltaisesti koko järjestelmän tasolla. Toimia tarvitaan niin poliittisella kuin yksilönkin tasolla. Terveellisemmän ruoan hankkimisella lapsille on luonnollisesti suora vaikutus heidän terveytensä. Ruokasysteemin ongelmat eivät korjaannu vain rajoittamalla torjunta-aineiden käytön määrää tai puuttumalla yhden maatilan työntekijöiden oloihin. Esimerkiksi koululounaalla on valtava vaikutus lapsiin. Ottaen huomioon, kuinka kauan lapset käyvät koulua, sekä sen, että monissa Euroopan maissa koululaiset syövät koulussa yhden aterian, koulu on ihanteellinen ympäristö terveiden ruokatottumusten tukemiseksi. 15 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Tarvitaan kokonaisvaltaista ruokapolitiikkaa, jota lähestytään kestävän ruokasysteemiajattelun kautta. Yhteisen maataloustuen on tuettava nykyistä paremmin niin luomuun siirtymistä, laajaa ja monipuolista kasvistuotantoa, paikallisten luonnonvarojen hyödyntämistä kuin monipuolista ruoantuotantoa, joka mahdollistaa tuotannon lähellä ja turvaa eläinten hyvinvoinnin. EU:n yhteinen ruokapolitiikka EU:n tulee vastata kansalaisten toiveisiin turvallisesta, laadukkaasta ja terveellisestä ravinnosta. epäterveellisiä ja ympäristölle haitallisia tuotteita kuten tupakkaa, sokeria ja härkätaisteluhärkien kasvatusta. Ruokaan liittyy niin paljon toisiinsa vaikuttavia ongelmia. Vaikka nykyinen tilanne on monimutkainen ja vaikea, voimme tehdä paljon tilanteen parantamiseksi
Mahdollisuuksia on loputtomasti. Omaan ruokavalioon voi olla hankala tehdä muutoksia, erityisesti silloin kun niiden pitäisi olla pitkäkestoisia ja jos ne ovat hyvin erilaisia verrattuna aiempaan. Ryhmämme tekee tiivistä yhteistyötä IPES-foodin kanssa. Suurimmat ruoantuotannon päästöt tulevat lihaja maitotuotteiden tuotannosta. Noin 20 % ihmisen ilmastovaikutuksista syntyy ruoasta. Ruohonjuuritason toimijat ja kansalaisjärjestöt ovat olleet jo pitkään aktiivisesti mukana visioimassa parempaa lainsäädäntöä ja tehneet myös konkreettisia ehdotuksia. Vaihtoehtoisesti voi lopettaa tiettyjen tuotteiden ostamisen kotiin, mutta edelleen nauttia niitä ravintoloissa tai vierailla käydessä. 16 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Kestävien ruokajärjestelmien ryhmä. vsk jäsenmaissa pitäisi olla ruokaministeri sekä ministeriö. On kuitenkin olemassa monia tapoja siirtyä vähitellen terveellisempiin ja kestävämpiin elämäntapoihin. Ne vastaisivat ruoan turvallisuudesta, terveellisyydestä, maatalouspolitiikasta sekä ympäristöja kehitysvaikutuksista. Monet järjestöt, tutkijat ja paikalliset aloitteet ja kansanliikkeet haastavat nykytilannetta aktiivisesti. Töihin voi ottaa itsetehdyt eväät omassa rasiassa muoviin pakattujen kaupan valmisruokien sijaan. Se kokoaisi yhteen niin ruokaturvallisuuden, kaupan ja maatalouden kuin kansallisen, EUja kunnallistason. Näiden konkreettisten ehdotusten ja nykyisen lainsäädännön pohjalta meidän tulee vastata kansalaisten, maanviljelijöiden ja ympäristön vaatimuksiin ruokajärjestelmän muuttamisesta kestävämmäksi. Välttämällä ruokahävikkiä ja suosimalla kasvispainotteista ruokaa on mahdollista vaikuttaa omaan ympäristökuormitukseen. Tarvitsemme sitä, jotta pääsemme yli lyhytnäköisestä ajattelusta ja saamme EU:n kansalaiset osaksi prosessia. Valitettavasti kansallinen ja kansainvälinen politiikka on kehityksestä jäljessä. Toivon, että voimme lisätä tietoisuutta ruoan vaikutuksesta kaikkiin elämän osa-alueisiin, mutta myös luoda tarpeellista poliittista tahtoa Euroopassa, jotta voimme siirtyä kohti tehokasta, kestävää ja kokonaisvaltaista ruokapolitiikkaa. Sen kautta pääsisimme eroon ristiriitaisista tavoitteista sekä ristiriidoista paikallisen, kansallisen ja EU:n tason toimien välillä. Muutokset voi aloittaa vähitellen – aloittaa syömällä muutaman kasvisaterian viikossa ja syödä laadukasta lihaa vain viikonloppuisin. Torikäynnit voi ottaa mukavaksi viikonlopputavaksi. Toreilta löytyy usein lähellä tuotettua sesonkiruokaa ja parhaassa tapauksessa pääsee tutustumaan kasvisten tuottajiin. Ideoita löytää esimerkiksi Marttojen nettisivuilta tai bloggareita ja instagrammaajia seuraamalla. Yhteinen ruokapolitiikka yhdistäisi eri politiikan alat ja hallinnon tasot. Ruoka on helpoin ilmastoteko Ruoka on lähellä meidän kaikkien arkipäivää ja ruokavalinnat ovat yksittäisen ihmisen helpoin ilmastoteko. Euroopan parlamentissa on meppien muodostama Kestävien ruokajärjestelmien ryhmä (Sustainable food systems group), jonka puheenjohtajana toimin
Peruutusehdot luettavissa verkkosivultamme. 24 %. Peruutuksissa ja osallistujan vaihdoissa yhteydenotot mahdollisimman pian ->eevastiina.veneranta@elintarvikejaterveys.fi. 10.40 Karjalanpiirakka vai riisipiirakka – nimisuoja ja sen valvonta Ylitarkastaja Mika Varjonen, Ruokavirasto 11.15 Laatujärjestelmän vaikutus valvonnan tarpeeseen ja määrään Johtaja Marjatta Rahkio, Ruokavirasto 12.00 Lounas 13.00 Kontaktimateriaalit pakkausalan yrityksessä R&D Support Manager Katja Heinonen, Sulapac Ltd 13.45 Elintarvikeketjua koskevan lainsäädännön tarkastelusta ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseen Tutkija Sanna Hietala, Luonnonvarakeskus Luke 14.30 Iltapäiväkahvi/-tee 15.00 Takaisinveto – oikeat toimenpiteet oikeaan aikaan Ylitarkastaja Mika Varjonen, Ruokavirasto 15.45 Keskusteluaikaa 16.00 Koulutuspäivä päättyy. 17 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Ilmoittautumiset 24.4.2019 mennessä www.elintarvikejaterveys.fi/Koulutukset. vsk 8.30 Aamukahvi/-tee 9.00 Tervetuloa koulutukseen! Käytännön asioita koulutuspäivästä Päätoimittaja Kaarina Kärnä, Elintarvike ja Terveys-lehti 9.10 Ajankohtaista elintarvikelainsäädännöstä Lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen, maa-ja metsätalousministeriö 9.45 EU:n valvonta-asetus Johtava lakimies Tiina Lapveteläinen, Ruokavirasto 10.30 Tauko 10 min. Tervetuloa koulutuspäivään! Elintarviketeollisuus – ajankohtaista säädöksistä 8.5.2019 Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila auditorio 303, Ratatie 22, Vantaa Elintarvike ja Terveys-lehti järjestää koulutuspäivän. Ilmoittautumiset koulutukseen ovat sitovia. Hinta sisältää ohjelmassa mainitut kahvit/teet ja lounaan. Turvallista kotimatkaa! Kiitos osallistumisesta! www.elintarvikejaterveys.fi Koulutuksen hinta 235,00 € + ALV
hullun lehmän tauti (BSE) ja Belgian dioksiiniskandaali, jotka olivat horjuttaneet kuluttajien luottamusta EU:n elintarviketurvallisuusjärjestelmään. vsk EFSA perustettiin vuonna 2002 useiden elintarviketurvallisuuteen liittyneiden kriisien jälkimainingeissa. Näitä kriisejä olivat mm. Ylijohtaja Pia Mäkelä Ruokavirasto, elintarvikeketjulinja EFSA arvioi riskejä EU:lle ja jäsenvaltioille Euroopan Elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA, European Food Safety Authority) on Euroopan Unionin (EU) virasto, jonka tehtävänä on tehdä tieteellisiä riskinarviointeja elintarviketurvallisuuden ja eläintenja kasvinterveyden alueella.. Siksi EU:ssa haluttiin korostaa EU-lainsäädännön perustumista tieteellisiin tosiasioihin. 18 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33
19 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Tämä komitea ja paneelit koostuvat EFSA:n ulkopuolisista riippumattomista asiantuntijoista, jotka valitaan 3 vuoden välein avoimella haulla. Tieteelliset paneelit perustavat usein asiantuntijatyöryhmiä valmistelemaan. Lisäksi riskinhallitsijat ottavat tässä huomioon muita asiaan vaikuttavia tekijöitä kuten valvonnan käytännöllisyyden sekä sosioekonomisia ja ympäristötekijöitä. EFSA tekee tieteellistä riskinarviointia ja julkaisee sen tulokset tieteellisissä mielipiteissään ja neuvoissaan. Ennen valintaa näiden asiantuntijoiden on lisäksi annettava selvitys riippumattomuudestaan ja puolueettomuudestaan. Vuosittain EFSA tuottaa noin 500–600 tieteellistä mielipidettä. EFSA julkaisee työnsä verkkosivuillaan, jotka löytyvät osoitteesta: www.efsa.europa.eu . EU:n elintarviketurvallisuutta, eläinten ja kasvien terveyttä sekä eläinten hyvinvointia koskevassa lainsäädännössä käytetään riskianalyysin periaatteita, jonka mukaan riskinhallitsijat (EU:n komissio, parlamentti ja jäsenvaltiot) käyttävät EFSA:n tuottamia riskinarviointeja EU-lainsäädännön perustana. EFSA myös kerää ja analysoi tietoa ja dataa omalta toimialueeltaan. Näistä paneeleista CEP, FAF, FEEDAP, GMO, NDA ja PPR tekevät pääasiassa riskinarviointeja elintarvikkeissa, rehuissa ja niiden valmistuksessa käytettävistä aineista ja tuotteista ennen niiden hyväksymistä EU:ssa käytettäväksi. EFSA:n tieteelliset paneelit ovat: • Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin paneeli (AHAW) • Biologisten vaarojen paneeli (BIOHAZ) • Elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvien aineiden, entsyymien ja valmistuksen apuaineiden paneeli (CEP) • Elintarvikeketjun kontaminanttien paneeli (CONTAM) • Elintarvikkeiden lisäaineiden ja aromien paneeli (FAF) • Eläinten rehuissa käytettävien lisäaineiden, tuotteiden ja aineiden paneeli (FEEDAP) • Geneettisesti muunnettujen eliöiden paneeli (GMO) • Ravitsemuksen, uuselintarvikkeiden ja ruoka-allergioiden paneeli (NDA) • Kasvinterveyden paneeli (PLH) • Kasvinsuojeluaineiden ja niiden jäämien paneeli (PPR). EFSA:n tieteelliset paneelit EFSA:n tieteelliset riskinarvioinnit tehdään EFSA:n tieteellisessä komiteassa ja paneeleissa. Tieteelliset paneelit tekevät riskinarviointeja omilla alueillaan. BIOHAZja CONTAM-paneelit antavat puolestaan tieteellisiä mielipiteitä elintarvikkeisiin liittyvistä biologisista ja kemiallisista riskeistä. Pääosa kysymyksistä tulee komissiolta, joka sitten käyttää EFSA:lta saatuja tieteellisiä mielipiteitä ja neuvoja EU:n lainsäädännön valmistelussa ja kehittämisessä. Suomalaisia EFSA:n paneelin jäseniä tällä hetkellä ovat Liisa Sihvonen (AHAW) ja Olavi Pelkonen (PPR). AHAWja PHL-paneelien työ koskee eläinja kasvitauteihin liittyviä riskejä ja eläinten hyvinvointia. Tieteellinen komitea antaa mielipiteitä elintarvikeketjua koskevista laaja-alaisista asioista ja kehittää riskinarviointimenetelmiä sekä koordinoi tieteellisiä paneeleita. Nämä asiantuntijat ovat omilla alueillaan ansioituneita tiedemiehiä, jotka valitaan komiteaan ja paneeleihin heidän tieteellisten ansioittensa perusteella. Tieteellistä mielipidettä EFSA:lta voivat pyytää EU:n komissio, parlamentti ja jäsenvaltiot. vsk EFSA:n tehtävä on tuottaa riippumattomia tieteellisiä riskinarviointeja ja neuvoja elintarvikeketjuun liittyvistä riskeistä ja myös viestiä näistä riskeistä
EFSA järjestää usein julkisen konsultaation tieteellisen mielipiteen luonnoksesta ennen sen hyväksymistä. EFSA:a johtaa johtokunta, jonka puheenjohtajana on tällä hetkellä Suomen maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Focal Pointit toimivat kansallisina koordinaatiopisteinä EFSA:n ja kansallisten viranomaisten, tutkimuslaitosten, kuluttajien ja muiden sidosryhmien välillä. Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy:lle myönnettiin helmikuussa 2019 Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeus osoituksena liiketoiminnallisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden onnistuneesta yhdistämisestä. EFSA on myös tiivistänyt jäsenmaiden kanssa tekemäänsä yhteistoimintaa ja tiedonvälitystä perustamalla jäsenmaihin Focal Point -yhteistyötahoja. Ruokavirasto on Suomen virallinen Focal Point ja sen tehtävä on koordinoida tätä työtä Suomessa. Yhteiskunnallisena yrityksenä Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy käyttää liiketoimintansa voitot oman toiminnan kehittämiseen, mikä hyödyttää niin ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoita kuin myös ammattikeittiöiden ja muiden elintarvikealojen henkilökuntaa sekä aloilla toimivia yrityksiä edullisten kouluttautumismahdollisuuksien, luotettavien ammattilehtien ja muiden toimivien viestintäkanavien muodossa.. Lisäksi EFSA:lla on useita kansallisten asiantuntijoiden muodostamia verkostoja, joihin osallistuu jäsenvaltioiden viranomaisten edustajia myös Suomesta. Suomen Focal Point -edustaja on tutkija Kirsi-Maarit Siekkinen Ruokavirastosta. EFSA:n tiedonkeruu EFSA pitää luotettavan, ajantasaisen ja vertailtavan tiedon (datan) keräämistä tärkeänä edellytyksenä tieteelliselle työlleen. vsk tieteellisiä mielipiteitä, jotka sitten hyväksytään koko paneelin toimesta. Tietoa kerätään ruoan käyttötiedoista, biologisista vaaroista (esim. Suomen edustaja tässä foorumissa on Ruokaviraston ylijohtaja Pia Mäkelä. Ruokavirasto) lähettää vuosittain keräämäänsä ja tuottamaansa tietoa EFSA:lle. EFSA analysoi keräämänsä tiedot ja julkaisee niistä yhteenvetoraportteja sekä käyttää tietoja riskinarvioinneissaan. 20 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Myös EFSA:n oma henkilökunta voi tuottaa tieteellisiä julkaisuja, kuten vastauksia kiireellisiin neuvopyyntöihin, raportteja kerätystä tiedoista ja vertaisarviointeja kasvinsuojeluaineista. Salmonella ja Listeria), zoonooseista, mikrobilääkeresistenssistä, ruokamyrkytyksistä sekä elintarvikkeiden vierasaineista ja jäämistä. Tietoa kerätään erityisesti jäsenvaltiosta ja Suomikin (mm. EFSA:lla on neuvoa-antava foorumi, jossa on edustettuna kaikkien jäsenvaltioiden riskinarvioinnista vastaavat viranomaiset. EFSA:n yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa EFSA toimii läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa
Ilmoittautumiset 24.5.2019 mennessä ilmoittautumislinkin kautta www.elintarvikejaterveys.fi koulutuksen kohdalta. Peruutusehdot luettavissa verkkosivultamme. 21 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Ilmoittautumiset koulutukseen ovat sitovia. Tikkamäentie 16, 80210 Joensuu www.elintarvikejaterveys.fi Koulutuksen hinta 235,00 € + ALV. 24 %. krs. Peruutuksissa ja osallistujan vaihdoissa yhteydenotot mahdollisimman pian ->eevastiina.veneranta@elintarvikejaterveys.fi. Elintarvike ja Terveys-lehti järjestää yhteistyössä Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden kanssa koulutuspäivän Tervetuloa koulutuspäivään!. Hinta sisältää ohjelmassa mainitut kahvit ja lounaan. Päätoimittaja Kaarina Kärnä, Elintarvike ja Terveys-lehti 9.25 Hygienia keittiöissä Kehityspäällikkö Marita Koskinen, Sastamalan Ruokaja Puhtauspalvelut Oy Servi 10.00 Siivouksen laatu elintarvikevalvonnan näkökulmasta Terveystarkastaja Jaana Valkama, Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys 10.30 Tauko 10.40 Helposti siivottavan keittiön suunnittelu ja siivouksen organisointi käytännössä Ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola, Sodankylän kunnan ruokapalvelut 11.25 Esivalmisteltu siivous Lehtori Leila Kakko, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Kehityspäällikkö Marita Koskinen, Sastamalan Ruokaja Puhtauspalvelut Oy Servi 12.00 Lounas 13.00 Demo keittiöiden uudistetuista siivousmenetelmistä Lehtori Leila Kakko, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK 14.00 Pintapuhtauden laadunvalvonta Mikrobiologi Marja Aittamaa, Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 14.35 Iltapäiväkahvi/-tee 15.05 Keittiön tuholaiset ja niiden torjunta Tuholaistorjuja Tero Haikonen, Antitec Oy 15.50 Ajatusten vaihtoa päivästä 16.00 Koulutuspäivä päättyy Ammattikeittiösiivouksen uudet käytännöt – vähemmän vettä, vähemmän kemikaaleja 13.6.2019 Pohjois-Karjalan keskussairaalan auditorio, M-talo, 1. vsk 8.45 Aamukahvi/-tee 9.15 Tervetuloa koulutukseen! Käytännön asioita koulutuspäivästä
vsk Taina Niskanen Elintarvikeja vesivälitteisten tautien asiantuntija Euroopan tautienehkäisyja valvontakeskus (ECDC), Solna, Ruotsi European Centre for Disease Prevention and Control (ECDC) Euroopan tautienehkäisyja valvontakeskus (ECDC) ECDC:n uusi vuonna 2018 käyttöönotettu päärakennus, Solna. 22 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Kuva: ECDC.
Elintarvikeja vesivälitteisten taudinaiheuttajien osalta ECDC kehittää tautien seurantaa ja menetelmiä kansainvälisten epidemioiden havaitsemiseen ja selvittämiseen. ECDC seuraa ja arvioi tunnettuja ja uusia ihmisten terveyttä uhkaavia tauteja ja tiedottaa niistä. vsk ECDC :n toimeksiantoon kuuluu tautien seuranta yli 50 tartuntataudin osalta, AIDS/HIV:stä harvinaisiin zoonooseihin-tartuntatauteihin, joiden aiheuttajat voivat siirtyä eläimistä ihmisiin ja päinvastoin. Tiedonkeruu perustuu EU-jäsenvaltioiden keräämiin ja ECDC:lle vuosittain raportoimiin tautitapauksiin. Virastot julkaisevat yhteistyössä sekä epidemioihin liittyviä riskinarvioraportteja että vuotuisen raportin zoonooseista ja mikrobilääkeresistenssistä. Ohjelma kattaa tällä hetkellä 21 tautia, joista kuusi on valittu tarkemman seurannan kohteeksi (kampylobakterioosi, listerioosi, salmonelloosi, shigelloosi, STEC-infektio ja yersinioosi). Keskus myös edistää rokotuksia, valistaa antibioottien maltillisesta käytöstä, seuraa mikrobilääkeresistenssin ja sairaalainfektioihin liittyvien tartuntojen tilannetta, arvio laboratorioiden menetelmien laatua koko Euroopassa sekä kouluttaa tarttuvien tautien epidemiologeja kaikkialta Euroopasta. Keskus myös tukee ja auttaa EU-maita valmiuden ja torjuntatoiminnan koordinoinnissa, erityisesti silloin kun kyseessä on kansainvälinen, useamman kuin yhden EU-maan alueelle ulottuva epidemia. Listerioosi on yksi vakavimmista raportoiduista elintarvikevälitteisiä taudeista, jossa esiintyy eniten sairaalahoitoa vaativia tapauksia sekä korkeaa tapauskuolleisuutta. Virasto sijaitsee Solnassa, Tukhoman naapurissa, ja siellä työskentelee noin 260 eri alojen asiantuntijaa 26 EU-jäsenmaasta. Listerioosin osalta on tänä vuonna aloitettu tehostettu, reaaliaikainen molekyylidiagnostiikkaan perustuva jatkuva seuranta kansainvälisten epidemioiden havaitsemiseksi entistä nopeaammin. KampyloE uroopan tautienehkäisyja valvontakeskus (ECDC) on EU:n virasto, jonka tehtävänä on Euroopan alueen tartuntatautien seuranta ja valvonta. Ruoan ja veden välityksellä leviävien tautien ja zoonoosien ohjelma Elintarvikeja vesivälitteisten taudinaiheuttajien ja zoonosien ohjelma on laajin tautikohtainen seurantaohjelma ECDC:ssä mitattuna sekä seurattavien tautien lukumäärällä että raportoitujen tautitapausten mukaan. Ylivoimaisesti eniten raportoitiin kampylobakteerija salmonella-tapauksia. Kampylobakterioosi on yleisin raportoitu elintarvikevälitteinen tartunta. Suomalaisia virastossa työskentelee tällä hetkellä 13 henkilöä.. Näistä taudeista kerätään, analysoidaan ja raportoidaan yksityiskohtaisempaa tietoa ja niiden diagnostiikkaa pyritään kehittämään yhtenäisemmäksi EU-tasolla. 23 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Kansainvälisten epidemioiden etsiminen ja havaitseminen on myös kohdistunut pääasiassa näihin tauteihin. Merkittävimmät elintarvikevälitteiset taudit EU:ssa Vuonna 2017 ilmoitettiin 30 EU/EEA-jäsenmaan alueella lähes 400 000 varmistettua zoonoositapausta, joista suurin osa oli elintarvikevälitteisiä tartuntoja. Näiden tautien aiheuttamien epidemioiden osalta ECDC:n ja Euroopan elintarviketurvallisuusviraston (EFSA) yhteistyö on olennaisen tärkeää
vakuumipakatut kalatuotteet, joita ei ole kuumennettu, lihavalmisteet ja pastöroimattomasta maidosta valmistetut juustot. Listerioosia raportoidaan erityisesti vanhusväestöllä ja se on riski myös raskaana oleville naisille. Tämä johtuu suurelta osin tiukasta kansallisesta salmonellavalvontaohjelmsta, jonka ansiosta salmonellaa ei juurikaan esiinny kotimaisissa tuotantoeläimissä. Elintarvikkeissa kampylobakteereja todettiin eniten raa’assa siipikarjanlihassa, jota pidetään tärkeimpänä elintarvikeperäisenä tartunnanlähteenä ihmisille. Jotta kampylobakteeritapausten määrää saataisiin jatkossa laskuun, on broilereille asettu kampylobakteeria koskevat prosessihygieniavaatimukset teurastamoilla. Tärkeimpinä välittäjäelintarvikkeina, joista listeriabakteeria säännöllisesti todetaan, ovat mm. vsk bakterioosin tapausmäärät ovat kasvaneet tasaisesti koko seurannan ajan vuodesta 2006. Kaiken kaikkiaan salmonellatapausten väheneminen lähes puoleen on merkittävä saavutus EU-tasolla, mutta salmonella on yhä merkittävin elintarvikevälitteisten epidemioiden aiheuttaja Euroopassa. Euroopan komissio on ryhtynyt toimenpiteisiin selvittääkseen nousun syitä ja mahdollisia tarvittavia muutoksia salmonellavalvontaohjelmaan. Vuonna 2017 kampylobakterioositapauksia raportoitiin lähes 250 000 varmistettua tapausta. Jäsenvaltiot velvoitettiin toimenpiteisiin salmonellan vähentämiseksi tuotantoeläimissä, erityisesti siipikarjassa ja sen seurauksena myös kananmunissa. Suurimmassa osassa EU-maita salmonellatartunnat saadaan yhä kotimaassa. Listeriaepidemioiden toteaminen on ollut vaikeaa, koska taudin itämisaika on huomattavan pitkä, oireet voivat tulla jopa kolmen kuukauden kuluttua elintarvikkeen syömisen jälkeen. Listerioosi uhka erityisesti vanhusväestölle Listerioositapausten määrä on ollut jatkuvasti nousussa EU-tasolla ja viime vuonna raportoitiin lähes 2 500 varmistettua tapausta. EU-tasolla kerätään tietoa vain kaikkein vakavimmasta Listeria monocytogenes -bakteerin aiheuttamasta, invasiivisesta tautimuodosta. Poikkeuksen tästä tekevät pohjoismaat Suomi mukaan lukien, jossa tartunnat ovat valtaosin matkailuun liittyviä. Riskielintarvikkeina pidetään erityisesti sellaisenaan syötäväksi tarkoitettuja tuotteita, joilla on pitkä myyntiaika ja jotka syödään kuumentamatta. 24 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Tästä tekevät poikkeuksen vain kolme pohjoismaata; Suomi, Ruotsi ja Norja, joissa suurin osa salmonellatartunnoista on saatu ulkomaanmatkan seurauksena ja kotimaisten tartuntojen määrä on suhteessa erittäin alhainen. Vaikka tauti on harvinainen, lähes kaikki tapaukset vaativat sairaalahoitoa ja se aiheuttaa erittäin korkeaa tapauskuolleisuutta, keskimäärin lähes 20 % invasiivisista listeriainfektioista johtaa kuolemaan. Salmonelloosi ei enää vähene EU-tasolla Salmonellatartuntojen määrä on vähentynyt EU:ssa tasaisesti keskitetyn seurannan alusta eli vuodesta 2006 lähtien. Suomella on ohjelman ansiosta myös erityisoikeus testauttaa ulkomailta tuotava liha salmonellan varalta. ECDC on myös aloittamassa tarkemmat selvitykset molekyylidiagnostiikan avulla mahdollisten kansainvälisten kampylobakteeriepidemioiden esiintymisestä. Vuonna 2010 raportoitiin ensimmäistä kertaa alle 100 000 salmonellatartuntaa. Kuitenkin vuonna 2013 voitiin havaita laskevan trendin pysähtyneen ja tapausten kääntyneen jopa hienoiseen nousuun seuraavina vuosina. Viimeisin tehostettu tut. Suurin osa tartunnoista saadaan kesäisin ja suurin osa tartunnoista saadaan kotimaassa. Salmonellan väheneminen on seurausta ennen kaikkea Euroopan laajuisten torjuntatoimien ansiota
Listerioosi Suomessa ja EU:ssa vuosina 2007-2017. 25 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. TESSy – Euroopan keskitetty tartuntatautien tietojärjestelmä EU-lainsäädäntö edellyttää, että jäsenvaltiot raportoivat ECDC:lle seurantatiedot tartuntataudeista vuosittain sekä raportoivat epidemioista, jotka saattavat levitä maiden välillä. Vuosittaiset tiedot kerätään keskitetysti EU:n sähköiseen seurantajärjestelmään, the European Surveillance System (TESSy). Periaatteessa jokainen varmistettu tautitapaus kussakin jäsenmaassa tulisi ilmoittaa tähän järjestelmään. Lähde: Surveillance Atlas, ECDC.. vsk kimus 27 EU-jäsenmaassa vuosina 2010–2015 todetusta lähes 3 000 listeriatapauksesta kuitenkin osoitti, että jopa puolet tapauksista liittyivät toisiinsa ja puolet olivat yksittäistapauksia. Tämä asettaa haasteita jatkossa tunnistaa epidemiat entistä nopeammin ja varmemmin. Keskitetty tietojen keruu on helpottanut Euroopan tartuntatautitietojen hyödyntämistä. Yhteinen tiedonkeruu esim. Jäsenmaat pääsevät tarkastelemaan tietojaan ja voivat päivittää niitä vapaasti sekä näkevät tautikohtaisia raportteja maittain tai EU-tasolla
ECDC tarjoaa mobiililaitteisiin ladattavan uhkaraporttisovelluksen, josta asiakirjoja voi helposti ladata ja seurata ajantasaisesti. ECDC voi koordinoida ja tukea tarvittaessa jäsenmaita tautitapausten selvittämisessä, erityisesti silloin, kun kyseessä on useamman maan alueelle ulottuva epidemia. Ruoan ja veden välityksellä leviävien tautien ja zoonoosien valvontaverkostoon ja EPIS-järjestelmän käyttäjiin kuuluu EU-jäsenmaiden lisäksi lukuisia maita Euroopan ulkopuolelta mm. torjuntatoimien kohdentamisessa. Analysoitujen tietojen avulla saadaan kuva EU:n yleistilanteesta sekä vertailutietoa yksittäisistä jäsenvaltioista, mikä auttaa esim. Sen avulla eri tautien kanssa työskentelevät kansalliset asiantuntijat voivat tiedottaa nopeasti havaitsemistaan kansallisista epidemioista ja tiedustella, onko samanlaista tapausmäärän nousua tai tiettyä taudinaiheuttajaa havaittu muissa maissa. Australia, Etelä-Afrikka, Uusi-Seelanti, USA ja Kanada. Tätä tarkoitusta varten on luotu viranomaisten välinen sähköinen tiedotusjärjestelmä EWRS (Early Warning and Response System), jonka tehtävänä on koordinoida ja tukea maita riskienhallinnassa, ja jota ylläpitää Euroopan komissio. ECDC:n rooli epidemiaselvityksissä Vuosittaisten valvontatietojen kokoamisen lisäksi on erittäin tärkeää saada nopeasti tietoon mahdolliset vaaralliset, nopeasti leviävät epidemiat. Kansainvälisiksi epidemioiksi näistä varmistui 12. monocytogenes -bakteerin kokogenomianalyysitietojen keruun kansainvälisten epidemioiden havaitsemiseksi. ECDC on avannut verkkosivuillaan myös julkisen, interaktiivisen sovelluksen Surveillance Atlaksen, jossa käyttäjät voivat hakea tautikohtaista tietoa EUja maatasolla, tehdä haluamiaan karttoja ja taulukoita tai ladata koko tietokannan omia analyysejä varten. EPIS-järjestelmän kautta ilmoitettiin vuonna 2018 yhteensä 77 epäilyä ruuan välityksellä levinneestä epidemiasta. Ilmoitetuista ja havaituista tautiuhkista keskustellaan ECDC:n päivittäisessä asiantuntijakokouksessa ja niiden perusteella tuotetaan säännöllisesti riskinarviontiraportteja valvontaverkoston tietoon. Sen avulla voidaan varmistua kansainvälisistä epidemioista ja tehdä aktiivista riskinarviointia. 26 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. ECDC ja EFSA ovat ovat luoneet Euroopan laajuisen yhteisen tietokannan, joka sisältää sekä ihmisistä että elintarvkkeista ja eläimistä eristettyjen mikrobien tyypitystietoja niiden vertailemiseksi ja tartunnanlähteen varmistamiseksi. Lisäksi tietoa kerätään Salmonellaja STEC-bakteereista epäiltyjen tai havaittujen epidemioiden yhteydessä molekyylidiagnostiikan avulla. Uusia menetelmiä epidemioiden nopeampaan havaitsemiseen ECDC on aloittanut kuluvan vuoden maaliskussa säännöllisen L. vsk EU:n zoonoosiraporttia varten on vuosittain toukokuun loppuun mennessä, jolloin raportoidaan edellisen vuoden tiedot. Tämä helpottaa mahdollisten tapausten havaitsemista ei ainoastaan EUalueella vaan myös sen ulkopuolella. ECDC hallinnoi reaaliaikaista teknisen tiedon välittämiseen tarkoitettu järjestelmää – EPIS (Epidemic Intelligence Information System). Yhteistoiminnassa jäsenmaiden ja EU-viranomaisten kanssa havaitut saastuneet elintarvikkeet voidaan poistaa nopeasti jäsenvaltioiden markkinoilta tai ryhtyä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin tautien leviämisen ehkäisemiseksi ja elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamiseksi. Eniten ilmoituksia tehtiin salmonellasta, lähes puolet, ja seuraavaksi yleisimmät aiheuttajat epäillyissä epidemioissa olivat listerioosi, STEC-infektiot ja hepatiitti A. Ilmoitettujen tietojen perusteella analysoidaan tautien epidemiologista tilannetta väestössä. Tietokantaa tullaan päivittämään niin, että
Lisätietoa ECDC:n toiminnasta, ruuan ja veden välityksellä leviävien tautien ja zoonoosien ohjelmasta ja julkaisuista löytyy seuraavilta verkkosivuilta (englanniksi): ECDC:n verkkosivut http://ecdc.europa.eu/en/Pages/home.aspx Elintarvikeja vesivälitteisten tautien sekä zoonoosien ohjelma https://ecdc.europa.eu/en/about-us/who-weare/disease-programmes/food-and-waterborne-diseases-and-zoonoses-programme ECDC Surveillance Atlas Julkinen, interaktiivinen sovellus, josta löytyvät viimeisimmät tiedot kaikista 52 ECDC:n seuramasta taudista mukaan lukien kaikki elintarvikevälitteiset taudit. Parhaimmillaan kehittyneet tyypitysmenetelmät tekevät mahdolliseksi havaita ja jäljittää entistä nopeammin kansainvälisiä epidemoita ja varmistaa mahdollinen tartunnanlähde. Kuva: ECDC. www.elintarvikejaterveys.fi Elintarvike ja Terveys-lehti www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @ETerveyslehti. aspx Tartuntatautien vuosiraportit Valvontatiedot kaikista 52 ECDC:n seuramasta taudista, joista 20 elintarvikevälitteistä tai muulla tavoin leviävää zoonoosia: https://ecdc.europa.eu/en/annual-epidemiological-reports Zoonoosiraportti 2017 Tiedot 14 elintarvikevälitteisestä tai muulla tavoin leviävistä zoonoosista sekä ruokamyrkytysepidemioista EU:ssa. Voit tehdä omia taulukoita ja karttoja haluamistasi tiedoista: https://atlas.ecdc.europa.eu/public/index. 27 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. vsk se mahdollistaa genomianalyysitietojen keräämisen ja vertailun. wiley.com/doi/epdf/10.2903/j.efsa.2018.5500 Asiantuntijat kokoontuvat päivittäin keskustelemaan Euroopan tai mahdollisesti Eurooppaan leviävien tautien uhkista ja mahdollisista toimenpiteistä niiden ehkäisemiseksi. Yhteisjulkaisu EFSA:n kanssa: https://efsa.onlinelibrary. Tällä hetkellä vasta osa jäsenmaista käyttää uusinta analyysitekniikkaa. Tämä tekee haasteelliseksi eri maiden välisen tietojen nopean vertailun
Koulutusta tarjotaan pääasiassa työpajojen tai asiantuntijoiden antamien luentojen avulla. 28 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Kursseja toteutetaan sekä EU: n alueella että EU: n ulkopuolisissa maissa, ja ne on tarkoitettu unionin ja ulkopuolisten maiden viranomaisille. BTSF-koulutuksiin ilmoittaudutaan Suomessa Ruokaviraston kautta.. Lisäksi e-koulutusta on kehitetty vuodesta 2010 lähtien. vsk Elintarviketarkastaja Pauliina Talja Helsingin kaupunki, ympäristöpalvelut, elintarviketurvallisuusyksikkö BTSF-koulutus Lissabonissa keväällä 2018 Better Training for Safer Food (BTSF) on komission aloite, jonka tarkoituksena on organisoida yhteisön (EU) koulutukset elintarvikelainsäädännön, rehulainsäädännön, eläinten terveyden ja eläinten hyvinvointia sekä kasvinsuojelua koskevien sääntöjen alalla. Koulutusta on järjestetty vuodesta 2006 lähtien
Meidät suomalaiset oli tietysti sijoitettu eri pöytiin. vsk O sallistuin noin vuosi sitten BTSF -koulutukseen ”New investigation and control techniques aiming at identifying potential fraud along the food chain and on the E-commerce of food” Lissabonissa. Kurssin kieli oli englanti, jota kaikki enemmän tai vähemmän puhuivat. Perillä matkatavarat säilytykseen ja lounaalle, jonka jälkeen oli pari tuntia vapaata ennen kuin luennot alkoivat. Noin kaksi kolmasosaa kurssilaisista oli elintarvikevalvonnan asiantuntijoita ja loput lainsäädännön asiantuntijoita tai poliiseja. Lentoliput ilmestyivät sähköpostiini ja samalla tarkemmat aikataulut ja ohjeet lentokenttäkuljetuksista hotelliin. Soitto kotiin ja varmistus, että perhe pärjää, ja kalenterin tyhjennys kyseiseksi viikoksi. Lissaboniin! Kurssille pääsin mukaan yllättäen, kun Suomi sai kurssille kaksi peruutuspaikkaa ja Ruokavirastosta ehdotettiin toiseksi Helsingin elintarvikevalvonnan tarkastajaa. Sain tiedon kurssista kaksi viikkoa ennen kurssin alkua, joten päätös osallistumisesta piti tehdä saman tien. Kurssi käsitteli uusia tutkimusmenetelmiä, joiden avulla mahdolliset ruokapetokset tunnistetaan. Toukokuussa Lissaboniin oli lentoja vain yksi päivässä, joten valinnanvaraa ei ollut. Testillä selvitettiin, minkä verran tiesimme aiheesta jo etukäteen. Lentokentällä tapasin toisen kurssille osallistuvan suomalaisen, joka oli yhtä yllättäen ilmoitettu mukaan kurssille. Emme kumpikaan oikein tarkkaan tienneet, mitä kurssilta odottaa tai mitä meiltä odotettaisiin. Alkuun käytiin läpi perusasioita kurssiin liittyen, esittäydyttiin ja tehtiin testi. Lisäksi sain vielä henkilökohtaista neuvontaa hankalimpien kysymysten kohdalla. Tämän ajan käytimme Lissabonin pikaiseen tutustumiseen. Muina päivinä luennot alkoivat aamulla klo 9 ja. Kurssin vetäjänä toimi Robert Phillips, joka on aiemmin toiminut walesilaisen ruokapetos-tutkintaryhmän vetäjänä sekä Irlannin ruokaviraston tutkimuspäällikkönä. Hotelli oli vähän Lissabonin keskustan ulkopuolella ja luennot järjestettiin samassa hotellissa. Oletus oli, että osaisimme kurssin lopuksi vastata paremmin kysymyksiin. Kun minut oli hyväksytty kurssille, AENOR otti yhteyttä sähköpostitse ja heidän kanssa käytiin kurssiin liittyviä yksityiskohtia läpi, kuten majoittuminen omassa hotellihuoneessa ja mahdollinen erityisruokavalio. Ruokavirastosta sain hakemuslomakkeen ja selkeät täyttöohjeet. Heille piti lähettää kopio passista ja neuvoteltiin lentoaikatauluista. Käytännön järjestelyt kurssiin ilmoittautumisessa olivat helpot. 29 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Perillä Lissabonissa löysimme autokuskimme ja keräsimme muutkin samaan aikaan saapuneet kurssilaiset kyytiin. Asiaa ei todellakaan ehtinyt sulatella eikä myöskään panikoida ennen päätöstä. Testit tehtiin anonyymisti valitsemalla vaihtoehdoista oikea vastaus tietokoneella. Maanantaina luennot alkoivat iltapäivällä ja kestivät yhteensä 2,5 tuntia, jonka jälkeen oli yhteinen illallinen hotellilla. Sama testi uusittiin kurssin lopuksi. Kurssin aikataulu oli todella tiukka. Koulutuksen järjesti AENOR, Espanjan Standardisointijärjestö. Päätöksen tekoa helpotti kurssipaikan sijainti Lissabonissa, jossa olin jo kerran käynyt. Matka alkoikin yhteisellä taivastelulla ja tietojen vaihdolla. Kurssi kestäisi maanantaista torstaihin. Pitkät kurssipäivät Kurssille osallistui 34 henkilöä 18 maasta. Meidät oli sijoitettu kuuden hengen pöytiin järjestäjän puolesta, ja nimetyllä paikalla odotti kurssimateriaali kansiossa, kynä ja paperia
Torstaina kurssi tuli päätökseen aamupäivän luentojen jälkeen. Minun ryhmässäni oli Irlannista poliisiviranomainen, jonka suosiolla annoimme olla ryhmän äänitorvena sujuvalla englannillaan. 30 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Tähänkin illanviettoon saimme ruhtinaalliset 20 min aikaa valmistautua. Illallisilla oli todella mukavaa rentoutua ja seurustella kurssilaisten kanssa sekä nauttia hyvästä ja runsaasta ruoasta. Koulutus oli todella rankka, mutta myös antoisa kokemus. vsk jatkuivat klo 18 asti. Luennot olivat kaikki englanniksi ja teimme myös useita ryhmätöitä. Kurssin antia Seuraavaksi nostan esille muutaman kurssilla esiin nousseen asian, jotka mielestäni ovat jääneet Suomen elintarvikevalvonnassa liian vähälle huomiolle tai joiden käsittelyä olisi hyvä muuttaa. Tiistaina luentojen jälkeen oli mielenkiintoinen Lissabonin kiertoajelu ja yhteinen illanvietto paikallisessa ravintolassa. Koulutuksessa oli todellakin tarve kestäville istumalihaksille ja keskittymiskyvylle. Luennot olivat rakennettu siten, että eri EU-maista oli luennoitsijoita, jotka kertoivat heidän maansa tilanteesta ruokapetosten suhteen. Samalla käytiin läpi joku iso ruokapetostapaus ja miten tämä oli ratkaistu ja minkälaiset tuomiot tekijät olivat saaneet. Ryhmätyön tuloksen esitteli aina joku ryhmän jäsenistä. Tämän kurssin tarkoitus oli välittää tietoa eri maiden ruokapetostapauksista ja herättää ajatuksia uusista tutkintamenetelmistä.. Ruokapetokset Ruokapetoksista ei ole yhtenäistä EUlainsäädäntöä vaan jokainen maa säätää asiasta kansallisessa lainsäädännössään. Lento Helsinkiin lähti vasta illalla klo 23:30 ja perillä kotona olin perjantaiaamuna noin klo 8. Luentopäiviin kuului kaksi kahvitaukoa ja lounas. Jätimme hyvästit uusille tuttavillemme ja suuntasimme vielä katselemaan Lissabonin nähtävyyksiä ja nauttimaan auringonpaisteesta
Kurssilla kävi ilmi muiden maiden aloittavan tutkinnan ensin kartoittamalla elintarvikeyrityksen taustat ja henkilöt, voisiko epäilys olla aiheellinen tai voisiko yhteydenotto liittyä johonkin muuhun petokselliseen toimintaan. Valvontayksiköissä olisi kiinnitettävä huomiota, miten kirjaamme asiakkaan yhteydenotot tietojärjestelmäämme. 31 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Talous Ruokapetoksiin liittyy aina raha. Mikäli ensimmäinen valituksen perusteella on syytä epäillä petoksen lisäksi välitöntä terveysvaaraa, on toimittava nopeasti tekemällä yhteistarkastus poliisin kanssa. Tämä onkin uusi asia elintarvikevalvonnalle. Ruokapetoksen määrittely on vaikeaa, mutta jos seuraavat kolme kriteeriä täyttyvät, niin kyseessä on ruokapetos: tarkoituksellisuus, voiton tavoittelu ja lainvastaisuus. Kun kaikki viranomaiset ovat tietoisia epäilystä, alkaa varsinainen petostutkinta, jota johtaa poliisi. vsk Suomessa ruokaan liittyviä petoksia ei ole ehkä osattu epäilläkään aiemmin. Yhteydenotot Ihmisiä, jotka kertovat epäilyksistään liittyen elintarviketoimijan petokselliseen toimintaan, on suojeltava tarkoin. Jo tietoja vastaanotettaessa pitäisi muistaa kirjata asiat ylös siten, ettei niistä voi mitenkään päätellä yhteydenottajan henkilöllisyyttä tai asiayhteyttä kyseessä olevaan toimijaan. Varsinkin nyt VATI -järjestelmän myötä yhteydenottoja pääsevät lukemaan muutkin kuin oman valvontayksikön tarkastajat. Yleensä elintarvikevalvonnassa toimitaan heti asiakkaan yhteydenoton jälkeen joko tekemällä toimipaikkaan tarkastus tai ottamalla muuten yhteyttä toimijaan. Eli jos joku tietoisesti rikkoo lakia hyötyäkseen siitä taloudellisesti, on kyseessä petos. Mikäli konkreettisia todisteita havaitaan, on ne esitettävä poliisille ja syyttäjälle jo varhaisessa vaiheessa. Tämän jälkeen viranomainen ottaa yhteyttä keskusviranomaiseen, poliisiin, verottajaan sekä mahdollisesti Tulliin. Tärkeää on ensimmäisten epäilyjen syntyessä miettiä kokonaiskuvaa ja hahmottaa eri viranomaisten roolit ja ottaa näihin tahoihin yhteyttä. VATI:in ei kirjata yhteydenottajan henkilötietoja. Usealla EU-maalla on jo olemassa ruokapetoksia tutkiva yksikkö. Viranomaisyhteistyö Tutkimusmenetelmänä korostettiin yhteistyötä eri viranomaisten välillä. Myös yrityksen taustalla toimivat henkilöt ja heidän muut taloudelliset kytkökset on selvitettävä tarkoin epäillessä petosta.. Elintarvikevalvontaviranomaisen pitäisi ymmärtää ja tutkia yrityksen taustoja tai yhdistää epäilyn syntyessä voimansa verottajan ja poliisin kanssa. Todistusaineistoa ja taustatietoa on kerättävä jo ennen ensimmäistä tarkastusta. Uuden elintarvikelain myötä pitäisi olla tulossa paremmat keinot toimijoiden taloudellisen tilanteen selvittämiseksi
Varmaa on, että ei ole yhtä oikeaa näkemystä siitä, mikä on suomalaista ruokakulttuuria. vsk Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Suomalaisen ruokakulttuurin edistäminen on yhteistyötä Ruoka on keskeinen osa kulttuuriamme ja arkipäiväistä elämäämme. Tarvitsemme rakentavaa keskustelua ruokakulttuurin tulevaisuudesta, sen edistämisestä ja kehittämisestä! Ruokakulttuuri muuttuu jatkuvasti kuluttajien ja kuluttajayhteisöjen arkisten valintojen myötä. Kuva: Joona Kotilainen.. Jokainen meistä kehittää ja luo ruokakulttuuria omilla ruokavalinnoillaan. Nykyinen ruokakulttuurin moniäänisyys ja koulukuntakeskustelu on arvokasta. Suomessa meillä on upea omanlaisensa ruokakulttuuri, jonka suunnan ympäröivä luonto antimineen, pohjoiset luonnonolosuhteet ja ruoantuotanto ovat määrittäneet. Miten ruokakulttuuria edistetään – ja keiden kaikkien toimesta. Ei taida meillä kenelläkään yksilöinä tai yhteisöinä olla asemaa tai valtaa päättää, mikä on juuri oikeanlaista suomalaista ruokakulttuuria. 32 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Matkailijoiden käsitys Suomesta ruokamaana syntyy asiakkaan ruokaelämyksistä ja palvelun laadusta. Ruokakulttuurimme elää ja kehittyy kaiken aikaa saaden vaikutteita maailmalta. Ruokakulttuuriamme muokkaavat eteenpäin myös poliittinen ohjaus, kansainvälistyminen, markkinointi, ruokakasvatus, media ja vaihtuvat trendit
90-luvulla alkanut ruokabuumi kokkiohjelmineen on maailmanlaajuinen ilmiö, ja voimakas ilmiö myös meillä Suomessa. Yksi vieraista, Italian Silvio Berlusconi, haukkui suomalaisen ruuan. Kun Suomi oli edellisen kerran EU-puheenjohtajamaa heinäkuusta joulukuuhun 2006, täällä vieraili paljon kansainvälisiä vieraita. Potkua kehittämiseen suivaantumisesta Ruokabuumin noustua niin Suomen kuin pohjoismaiden ruokakulttuuririntamalla oli vilkasta. Ensimmäinen hallitusohjelmatasoinen ruokahanke oli Sre, suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma, joka päättyi vuonna 2009. Ruokatietoyhdistys tuotti laajassa ruoka-alan useita eri organisaatioita edustavan ammattilaisjoukon dialogissa julkaisun ”Suomalaisen ruokakulttuurin ulottuvuudet”. makukoulun edistämiseksi Suomessa. On ruokalehteä, tv-ohjelmaa, blogeja, keittokirjoja, ravitsemusoppaita, alkuperämerkintöjä ja ruokakursseja. Internet on vallannut ruokakentänkin – mobiilisovelluksen avulla on helppoa ostaa viikon ruuat kotiin toimitettuna, ruokaohjeet löytyvät nopeasti ruokaan kuin ruokaan, lounas tulee nopeasti työpaikan ovelle, ravintolan varaaminen on helppoa ja YouTube tuo huippukokin keittiöösi konsultoimaan maksutta. Vuonna 2004 huippukokit tekivät uutta pohjoismaista keittiötä koskevan julistuksen, jonka pohjalta Pohjoismainen ministerineuvosto käynnisti Uusi pohjoismainen ruoka -ohjelman (NyNordiskMat), jossa myös Suomi on ollut aktiivisesti mukana. Ruoka ei ole pelkkää ravintoa, tuotantoa tai terveysvaikutuksia, vaan siihen liittyy erityisesti sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä ja arvoja, jotka ohjaavat ruokavalintojamme. Ruokakulttuurin professori aloitti työnsä Helsingin yliopistossa 2011 ja ensimmäinen professori oli Johanna Mäkelä. Ruoka on keskeinen osa kulttuuriamme ja arkipäiväistä elämäämme. Kyseessä on ollut kaikki Skandinavian maat yhdistävä ruokakulttuurihanke, jonka tavoitteena oli vahvistaa Pohjolan imagoa ruokaja turismimarkkinoilla sekä lisätä tietoisuutta raaka-aineista ja kiinnostusta alueellista osaamista kohtaan. julkista ruokapalvelua, ja viime aikoina fokus on ollut erityisesti pohjoismaisen kestävän ruokapolitiikan edistämisessä ja markkinoimisessa maailmalle. Kuvia, puhetta ja tekstiä ruuasta tulvii tajuntaamme televisiosta, somekanavista, internetsivuilta, suoramarkkinointimainoksista, paikallislehdistä: kaikkialta. Sre vastasi hyvin keskusteluun siitä,. Tänä keväänä yhdistys muutti nimensä Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:ksi ja edistää jatkossakin ruokakasvatusta ja sen osaamista Suomessa. Kestävyys on selkeä trendi ruokakulttuurissa ja raaka-aineiden kotimaisuutta pidetään nyt entistä tärkeämpänä elintarvikkeiden tavarantoimittajan kriteerinä. Samaan aikaan oli suunnitelmia Ruokakulttuurikeskus Ruukun perustamiseksi ja aloite ruokakulttuurin professuurista Helsingin yliopistoon. Ruoka poliittisessa vaikuttamisessa Ruokakulttuuria on pyritty edistämään maamme hallituksen taholta ja hallitusohjelmat ovat nostaneet suomalaisen ruokakulttuurin edistämisen tärkeään rooliin. vsk R uuasta ja ruokakulttuurista ei todennäköisesti koskaan ole puhuttu niin paljon ja moniäänisesti kuin tällä hetkellä. Sittemmin hanke on edistänyt mm. Ajattelen, että näistä moitteista suivaantuneet ruokatoimijat sisuuntuivat ja jovauhtiin päässyt ruokakulttuurin kehittäminen sai uutta potkua! Alkoi aktiivisen vuoropuhelun aika. 33 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Ruokakulttuurikeskus ei toteutunut alkuperäisen suunnitelman mukaan laajana keskuksena, mutta Ruokakulttuurikeskus Ruukku -nimisenä se toimi aktiivisesti mm
Lähiruokaohjelmassa puolestaan on edistetty lähiruokaa pk-yrityssektorilla sekä julkisissa ruokapalveluissa. Ruoka tunnustettiin kulttuuriksi myös valtion puolesta. Nyt päättyvän hallituskauden hallitusohjelmassa ovat olleet niin lähiruokaohjelma kuin luomuohjelma. Yksi kärkihankkeista oli ruokapoliittinen selonteko, Ruoka 2030, jonka visio tavoittelee sitä, että suomalaiset syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Kehittämishankkeille ja yhteistyölle on tilaa julkisen ruokapalvelunkin puolella. Olemme saaneet erityisesti kaupunkeihin mielenkiintoisia uusia ravintoloita ja ruokatarjonta on kulttuurisesti hyvinkin rikasta. Viime vuosina on erityisen paljon panostettu laajassa yhteistyössä niin kunkin ikäkauden ravitsemushaasteisiin kuin myös yhdessä syömisen teemaan ja kestäviin ruokavalintoihin. Asiakkaalla on tänä päivänä valinnanvaraa. 34 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Julkinen ruokapalvelu vie ruokakulttuuria eteenpäin Julkinen ruokapalvelu sekä ylläpitää että kehittää ruokakulttuuriamme. Sreohjelman pääteemat, ”Yhdessä syöminen” ja ”Kestävä, vastuullinen keittiö”, nousivat keskusteluun ja teemoja on työstetty eteenpäin. Kouluruoka on parhaimmillaan virkistävä tauko ja yhdessä syömisen muotona sosiaalinen tapahtuma. Ruokavirasto) toteutti hallituksen kärkihankkeen ”pk-yritysten neuvonta”, jolla on suora vaikutus myös ruokakulttuuriin kun pienimuotoisen toiminnan mahdollistamiseksi nähdään vaivaa. Ruokakulttuuria edistetään ravintolasektorilla myös monipuolisella kilpailutoiminnalla aina perusopetuksen Taitaja-kisoista alkaen, mikä nostaa myös ruokakulttuuria ja Kouluruokaa Yhteinäiskoulussa Helsingissä joulukuussa 2018. Hauskaa on minusta se, että puuro on erityisen suosittu kouluruoka! Julkinen ruokapalvelu varhaiskasvatuksesta ikäihmisten palveluihin on merkittävä vaikuttaja myös ruokakulttuurinäkökulmasta. Ravintoloissa valinnan varaa Yhä useampi ateria syödään ulkona ja Suomessa lounasruokailu ravintoloissa on kasvanut pitkään. Mielestäni yhteiskuntamme parhaita sosiaalisia innovaatioita on kouluruokailu, jonka äärelle istahtaa päivittäin lähes 900 000 lasta ja nuorta. Viime vuosina ravintoloissa illastaminen sekä noutoruoka, ruuan hakeminen ravintolasta kotiin, on vallannut alaa. Evira (nyk. Kasvissruoka-ateria Kouvolan Yhteislyseossa joulukuussa 2018.. vsk onko meillä ruokakulttuuria vai ei. Kouluruokailussa ruokalistat sisältävät perinteisiä suomalaisia ruokia keitoista laatikkoruokiin, mutta ovat päivittyneet myös vastaamaan tämän päivän suosikkiruokatoiveisiin kuten tortillat
Osallistuminen esimerkiksi lähiruokayhteisöihin luo merkityksellisyyttä ja hyvinvointia. Ruuan arvostus on osa ruokakulttuuria Ruuan arvostus osa ruokakulttuuria, ja se määrittelee kulutuskäyttäytymistämme. vsk siihen liittyvää osaamista. Aktiivinen ruokakansalainen on tietoinen ruuan laadun eri ulottuvuuksista. Ruokakulttuuria edistetään yhteistyössä Toivon ruokakeskusteluun lisää myönteisyyttä ja kannustavaa otetta! Ryppyotsaisuus vaivaa julkista keskustelua ja suhtaudumme ruokaan vakavasti. On upeaa, että niin poliittiset päätöksentekijät kuin hallinto ja alan toimijat yrityksistä yhdistyksiin ja harrastajat ovat kiinnostuneita nostamaan suomalaisen ruokakulttuurin tasoa. Suomi on menestynyt erinomaisesti huipputason kilpailuissa yhdessä pohjoismaiden kanssa edistäen Suomen kiinnostavuutta ruokamaana. 35 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Myös ruokahävikin pienentäminen tai kokonaan välttäminen liittyy ruuan arvostukseen. Yhdessä syöminen, ruuan laittaminen, tietoisuus ruokakulttuurista ja luonnon antimista sekä ruuan alkuperästä ja reitistä lisäävät kiinnostusta ja arvostusta ruokaamme kohtaan. Kirjoittaja Anni-Mari Syväniemi on kasvatustieteilijä ja kotitalousopettaja, joka on yhdeksän vuotta toiminut ruokakulttuuriasiamiehen pestissä MTK:ssa ja siirtyy kesäkuussa Ruokatieto ry:n toiminnanjohtajan tehtävään. Ruokaan liittyvistä asioista pitää viestiä aktiivisesti kotona ja koulussa. Kuva: Jaana Kankaapää.. Ruokahävikkiä pitää vähentää koko ruokajärjestelmässä. Osallistava ruokajärjestelmä kytkee jokaisen ihmisen ruuantuotantoon ja lisää näin tietoisuutta sekä arvostusta ruuan tuottamisesta ja ympäristöstä. Tarvitsemme yhteisiä pöytiä ja kohtaamisia, vuorovaikutusta sekä iloa ja älyä – yhteistyössä saamme aikaan enemmän! Suomi on oiva ruokamaa: tietotaitoa on pellolta pöytään niin kestävästä ruuantuotannosta, elintarvikejärjestelmän turvallisuudesta kuin myös vaikkapa ruokakasvatuksesta ja loistavasta palvelumuotoilusta ravintoloissa! Haluan kuulla keskustelussa enemmän iloa ja ylpeyttä suomalaisen ruoan, ruokaosaamisen ja ruokakulttuurin onnistumisista. Olen varma, että nostamalla esiin oman maamme ruoantuotannon ja monipuolisen ruokaosaamisen vahvuuksia pääsemme eteenpäin. Myös tie kohti ruuan ja sen tekijöiden arvostusta, vastuullisia valintoja ja hyviä tapoja vaalivaa ruokasivistystä alkaa jo lapsena opituista malleista ja käyttäytymisestä. ELOsäätiön vetämät Vuoden kokki ja Vuoden tarjoilija sekä Bocuse d’Or -kilpailut kuin myös Suomen Kokkimaajoukkue kirittävät maatamme ruokakulttuurin saralla eteenpäin. Ruuan arvostus ja ruokatottumukset syntyvät jo varhaisessa vaiheessa
vsk Kristiina Adamsson Tutkimus-, kehittämisja innovointimenetelmien lehtori, ruokamatkailun kehittäjä Kristiina Havas Matkailun lehtori ja ruokamatkailun projektipäällikkö Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Hungry for Finland! Ruokamatkailija matkustaa löytääkseen paikalliset maut ja paikan hengen Ruokamatkailu on matkailua, jonka päämotiivi on ruokaan ja ruokamatkailuun tutustuminen. Matkailija, jonka primaarisena motivaationa on paikalliseen ruokakulttuuriin tutustuminen, voi käyttää jopa 50 %. 36 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Jotkut sanovat sen olevan jo matkailun ydintä. Työtä koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Matkailijat käyttävät ruokaan ja siihen liittyviin aktiviteetteihin noin 25 % matkabudjetistaan. Hankkeen rahoittivat maaja metsätalousministeriö ja Visit Finland (Business Finland). Ruokamatkailu on edelleen yksi kasvavimmista matkailun sektoreista maailmalla. Syksyllä 2019 strategiaa päivitetään seuraavaa hankekautta silmällä pitäen. Nyt tavoitteena on, että suomalaisesta ruoasta tulee elämyksellinen ja kannattava osa Suomen matkailua vuoteen 2020 mennessä. Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemat ovat keskiössä.. Tätä tavoitetta tukemaan rakennettiin yhteistyössä ruokaja matkailualan toimijoiden kanssa Suomen ensimmäinen ruokamatkailustrategia, joka julkaistiin helmikuussa 2015
Lisäksi on kehitetty ruokamatkailun tarinallistamista, edistetty museoiden ja tapahtumien ruokatuotteita ja parhaillaan on meneillään nyt jo kolmas Suomen ruokamatkailukilpailu. Ymmärrys ruokamatkailusta yhtenä merkittävänä matkailun osa-alueena on lisääntynyt. Ruokamatkailuun liittyvät tarinat, paikallisuus ja puhtaus. Ruokamatkailu voi näyttäytyä maukkaana ravintolaruokailuna, kotiruokailuna tai suomalaisen ruoan tekemisenä ohjatusti. Tarkoituksena on luoda myös pysyvä ruokamatkailutoimijoiden verkosto. Ruokamatkailulle on luotu yhteinen tarina ja esite yhdessä Visit Finlandin kanssa. Myös erilaiset ruokamatkailuun liittyvät reitit ja tapahtumat, torit, kauppahallit, erikoismyymälät kuten juustolat, viinitilat sekä pienpanimot ja niiden ympärille rakennettu ohjelma ovat esimerkkejä ruokamatkailun monimuotoisuudesta. Parhaimmillaan ruokamatkailutuote on osallistamista ja tekemistä, josta matkailija oppii jotain uutta ja tekee matkailutuotteen elämykselliseksi. Suomi on kehittynyt ruokamatkailumaana paljon seitsemässä vuodessa. Tavoitteena on saada aikaiseksi alueellisia kokonaisuuksia, joista kansainvälinen matkailija voi kiinnostua: hän ei tule kokemaan vain yhtä kohdetta, vaan haluaa monipuolisia aktiviteetteja esim. Tutkimusja analysointivaihetta seurasi ruokamatkailustrategian rakentaminen ja sen jalkauttaminen. Järvi-Suomen tai saariston alueella. 37 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. vsk Yhdessä tekoja! Tällä hetkellä meneillään ovat alueelliset työpajat, joiden tavoitteena on luoda yhdistelmäja reittituotteita ruokamatkailuun. Valtakunnallista ruokamatkailun kehittämistä vuodesta 2012 Ruokamatkailun kansallinen kehittäminen aloitettiin kartoittamalla vallitseva tilanne Suomessa 14 case-yrityksen kanssa vuonna 2012. Ruokamatkailun valtakunnallisia toimenpiteitä.. Se voi liittyä luonnonantimiin ja keräilyyn liittyvään tekemiseen tai olla luonnossa ja kulttuuriympäristössä tapahtuvaa ruokailua. Visit Finland edistää ruokamatkailua kansainväKuva 1. Ruokamatkailu on moninaista Ruokamatkailua ovat matkailijoiden kohtaamat paikallisuuteen ja tarinoihin perustuvat ruokaan liittyvät elämykset
Ruokamatkailun valtakunnallisia toimenpiteitä on esitetty edellisen sivun kuvassa. Strategia suunnattu yrittäjille ja kehittäjille Strategia on laadittu yrittäjille ja kehittäjille työkaluksi. Erilaista tuotekehitystä on tehty matkailualan yrityksien kanssa: esimerkiksi asiakaskohderyhmien tarpeiden kartoitusta ja asiakasprofilointia. Viime aikoina olemme tutkineet ruokamatkailun trendejä meillä ja muualla. Ruokamatkailustrategiassa pyritään kärkituotevetoisesti nostamaan Suomen matkailun vetovoimaa ja parantamaan alan yritysten kilpailukykyä. Taste of place Alueellinen ruokakulttuuri, suomalaisuus ja suomalainen elämäntapa maistuvat. Visit Finlandin uusia motivaatiopohjaisia matkailijaprofiileita on kuusi. Seniorija perhematkailijoita ei tule asiakasryhminä unohtaa.. Ruokamatkailulle on luotu omat tuotesuositukset, jotka päivittyvät kevään 2019 aikana. Pure pleasure Suomalainen puhdas ruoka tekee hyvää mielelle ja ruumiille. Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa jo 700 opiskelijaa on ollut mukana ruokamatkailun kehittämisessä omien opintojensa kautta. 3. Olemme esim. Niistä kaikki ovat kiinnostuneita ruoasta, mutta erityisesti Citybreikkaajien, Suomalaisen luksuksen etsijöiden ja Autenttisen elämäntavan etsijöiden motivaatioon matkustaa liittyy erityisesti ruoka ja siihen liittyvät aktiviteetit. Kiinalaiset ja muut aasialaiset matkailijat ovat edelleen kasvava matkailijapotentiaali. Tulevaisuuden osaajia tarvitaan. vsk lisessä markkinoinnissaan. 38 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Cool and creative from Finland Kansainvälisesti tunnustetut ruokailmiöt, uudet ja erilaiset ruokamatkailutuotteet. Venäläiset matkailijat ovat Suomen matkailun tärkein asiakasryhmä edelleenkin. kehittäneet Metsähallituksen Luontopalveluille kansallispuistomenuja ja Hartwall Areenalle tapahtumaruokatuotteita. Ruokamatkailustrategiassa kolme painopistealuetta 1. 2. Suomalaisen ruokamatkailun kohderyhmänä ovat tiedostavat kuluttajat, jotka hakevat yksilöllisiä kokemuksia. Lisäksi ruokamatkailusta on tullut oppiaine korkeakoulutasolla
Ruokamatkailustrategian päätekemisiksi on valittu tuotekehitys (kärkituotteet), strategiset kumppanuudet ja viestintä (yhteinäinen tarina).. Osallistujia löytyy Saamenmaalta saaristoon, idästä länteen . Kilpailun tavoitteena on vahvistaa elämyksellisen ruokamatkailun tuotteistamista, etsiä ruokamatkailun kärkituotteita ja vahvistaa aitoa yhteistyötä. Strategian yksi toimenpide: Suomen ruokamatkailukilpailu vuosina 2015, 2017 ja 2019 Kilpailu on suunnattu yrityksille ja yhteisöille, jotka tarjoavat matkailijoille ruokaan liittyviä elämyksiä. Ruokamatkailukilpailu on ollut kovatasoinen. Tarvitsemme tuotteita kansainvälisille markkinoille, pitää olla tarjontaa, jotta matkailija kiinnostuu Suomesta ruokamatkailumaana. Hungry for Finland kilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Osallistujia on ollut kolmena vuonna yhteensä noin 200. Näihin kolmeen osa-alueeseen on strategiassa määritelty tavoitteet, konkreettiset toimenpiteet ja mahdolliset vastuutahot. Kilpailuun haetaan yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat innovatiivisia ruokamatkailun edelläkävijöitä ja tarjoavat matkailijoille ruokaan liittyviä elämyksiä. Tärkeimmiksi on valittu seuraavat toimenpidekokonaisuudet: tuotekehitys – kärkituotteet, strategiset kumppanuudet ja viestintä. Kestävään kehitykseen, asiakaslähtöisyyteen, elämyksellisyyteen, liiketoiminnallisuuteen ja kannattavuuteen, verkostoihin sekä myyntija markkinointikanaviin on kiinnitetty huomiota. Kilpailuun osallistuneet tuotteet ovat olleet ruokamatkailuun liittyviä retkiä, ohjelmallista ruokailua, tapahtumia, käyntikohteita, panimoita, juustoloita, ravintoloita ja kahviloita, markkinointitai yhteistyöverkostoja ym. 39 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. ja elintarvikkeita. Osallistujilla on tullut olla vahva alueellinen kytkentä (raaka-aineet, kulttuuri, perinteet ja tarinat). vsk Ruokamatkailustrategiassa kolme päätekemistä Strategiassa on tehty valintoja, sillä kaikkea ei voida kehittää samaan aikaan
Matkailija oppii esimerkiksi leipomaan karjalanpiirakoita. Majataloissa, kodinomaisissa kohteissa, matkailija kokee arjen elämyksiä. Lisää ruokamatkailutuotteita, suunnittele kotimaan matkasi: Visit Finlandin Mystay-palvelu: www.visitfinland.com/mystay/search/ -> Avaa: Categories, valitse Culinary Highlights. Neljän yrittäjän yhteistyö on mallikasta. Vuoden 2019 Manner-Suomen ruokamatkailukilpailussa yhtenä painopistealueena voivat olla eri yritysten yhteistyössä tuottamat tuotteet. Vuonna 2017 voittajaksi valittiin Ravintola Olon Menu nimeltään Matka. Perinneruokien ja -menetelmien modernisointi ja ruokiin liittyvä tarinallisuus ovat olennainen osa menua. Yrttiretken antimia opitaan käyttämään ruoanlaitossa, hyvinvointiin ja kauneudenhoitoon. Tuote on taitavasti toteutettu vuorovaikutteinen elämys, jossa yhdistyvät innovatiivinen toteutus, visuaalisuus ja erinomaiset maut – jokainen yksityiskohta on mietitty. vsk Ruokamatkailukilpailun voittajiksi vuonna 2015 neljän yrityksen yhteistyö Majatalosta majataloon -retket ja vuonna 2017 Ravintola Olon menu Matka Vuonna 2015 voittajaksi valittiin Majatalosta majataloon -retket Nurmeksesta ja Valtimolta. Menu Matkassa toteutuvat ravintoloitsija Jari Vesivalon lapsuusmuistot ja mahdollisimman lähellä tuotetut sesongin raaka-aineet. Keittiömestareiden ja tarjoiluhenkilökunnan vuorovaikutus on aitoa vieraanvaraisuutta niin kotimaisille kuin kansainvälisille asiakkaille – palvelupolku toimii hyvin, arviointiryhmä toteaa. Ruoka on maukasta, puhdasta ja aitoa. Elämys jatkuu kotiin viemisten myötä. Jakelukanavat ovat harkittuja. Tuote on noin 15 ruokalajin maistelukokonaisuus, jonka valmistusta voi seurata ja samalla keskustella keittiömestareiden kanssa. Tuotteessa ovat vahvasti mukana paikallisuus ja ympäristöystävällisyys. Lisätietoja ruokamatkailun kehittämisestä: www.hungryforfinland.fi. Yritykset kuuluvat pohjoiskarjalaisten ravintoloiden, matkailuja elintarvikealan yritysten Karelia à la carte -verkostoon. Voittajat selviävät syksyllä 2019. 40 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33
vsk Ruoka elämykselliseksi ja ostettavaksi osaksi Suomen matkailua!. 41 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33
Jos sen sijaan jauhelihapihvit tulevat ravintolaan kypsinä, jossa ne lämmitetään, pihvien lihan alkuperämaata ei tarvitse ilmoittaa. Asetus ei koske puolivalmisteiden eikä riistan alkuperää Asetus koskee aterian raaka-aineena käytettyä tuoretta, jäähdytettyä ja jäädytettyä lihaa. Jos ravintolassa esimerkiksi valmistetaan jauhelihapihvit tuoreesta jauhelihasta, lihan alkuperämaa täytyy ilmoittaa. EU:n elintarviketietoasetuksen mukaan kansallisten alkuperämerkintäsäännösten edellytyksenä on, että jäsenvaltio pystyy osoittamaan alkuperällä olevan yhteyden juuri tuotteen laatuun. vsk Lihan alkuperämaan tulee näkyä ravintoloissa toukokuun alusta alkaen Euroopan komissio ei vastusta Suomen asetusehdotusta, joka velvoittaa ravintoloita ilmoittamaan näkyvästi lihan alkuperämaan tarjoilupaikoissa. Alkuperämerkintävaatimus koskee myös aterian ainesosana käytettyä tuoretta jauhelihaa. ”Koska kalastustuotteille on omat eurooppalaiset säännöt myös alkuperämaan tai -alueen ilmoittamisesta, kansalliset alkuperämerkintävaatimukset ovat kalan osalta ongelmallisia. Asetus ei myöskään koske alun perin mukana. Alkuperämerkintöjen vahvistaminen sisältyy Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan. Nyt annettava asetus on askel oikeaan suuntaan. Kalan alkuperämerkintöjä säännellään EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevassa lainsäädännössä erillään muista elintarvikkeista. Merkittävä osa Suomeen tuotavasta lihasta päätyy juuri ravintoloihin ja muihin tarjoilupaikkoihin. Lisäselvitysten yhteydessä Suomen tekemää asetusehdotusta muutettiin koskemaan ainoastaan aterian ainesosana käytettävää lihaa, ei kalaa. Asetus astuu voimaan toukokuun 2019 alussa. Suomi lähetti kesäkuussa 2018 komissiolle ehdotuksen asetuksesta, joka velvoittaisi ravintoloita ilmoittamaan näkyvästi kalan ja lihan alkuperämaan tarjoilupaikoissa. Tiedon ei tarvitse olla painettuna ruokalistaan eikä tietoa tarvitse antaa jokaiselle asiakkaalle erikseen kirjallisesti, vaan tieto lihan alkuperämaasta voidaan antaa tarjoilupaikassa helposti havaittavassa ja selkeässä esitteessä tai taulussa tai muulla vastaavalla selkeällä tavalla. Alkusyksystä 2018 Suomi antoi komission pyytämät lisäselvitykset, jotka liittyivät suurimmaksi osaksi siihen, kuinka lihan tai kalan alkuperämaa liittyy raaka-aineen laatuun. Vaatimus koskee naudan, sian, lampaan ja vuohen sekä siipikarjanlihaa. Alkuperämerkintävaatimuksella halutaan edistää kuluttajan edellytyksiä tehdä tietoisia ja vastuullisia valintoja ravintoloissa. Näille lihalajeille on EU-lainsäädännössä harmonisoidut alkuperämerkintävaatimukset, kun niitä myydään pakattuna. Asetus ei koske aterian raaka-aineena käytettyjä raakalihatai lihavalmisteita. Komission hyväksymällä asetuksella velvoitetaan ilmoittamaan kirjallisesti aterioiden ainesosana käytetyn tuoreen lihan alkuperämaa tarjoilupaikoissa. ”Vastuullisten valintojen tekemisen on oltava niin helppoa, että kainompikin kaveri voi kysymättä valita, mitä suuhunsa laittaa. Kuluttajalla on oikeus kysymättäkin tietää ruuan alkuperä myös ravintolassa”, painottaa ministeri Leppä. 42 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Muutoksella Suomi varmisti, että alkuperämerkintäasetus voitiin ylipäänsä saattaa voimaan”, muistuttaa maaja metsätalousministeri Jari Leppä
Kuluttajat arvostavat korkealle läpinäkyvyyttä vastuullisuuden kulmakivenä. vsk ollutta poron, riistan ja hevosen lihaa. Tällöin rajaus tuoreen lihan tai jalosteiden välillä ei aiheuta ylimääräistä työtä ravintoloiden arjessa. Suomi on esittänyt, että alkuperämerkinnöistä tulisi ylipäänsä säätää ensisijaisesti EU-lainsäädännössä. Yli 80 prosenttia kuluttajista pitää tärkeänä, että tieto aterian ainesosana käytetyn lihan alkuperämaasta olisi tarjoilupaikoissa saatavilla ilman, että sitä tarvitsee erikseen kysyä. Alkuperämerkinnöistä laajasti kertovat ravintolat erottuvat markkinassa edukseen”, Leppä päättää. Koska alkuperämerkintöjä koskevaa EU-lainsäädäntöä ei kuitenkaan ole kehitetty toivotussa aikataulussa, on alkuperätietoa pyritty lisäämään kansallisilla asetuksilla. Asetus ravintoloiden alkuperämerkinnöistä annettiin tammikuussa 2019 ja sitä aletaan soveltaa toukokuun 2019 alussa. Suomalaiset kuluttajat yhdistävät lihan ja kalan alkuperän tuotteiden laatuun Suomi jatkaa EU-tason vaikuttamista alkuperämerkintävelvoitteen laajentamiseksi myös kalaan, muihin lihalajeihin sekä lihajalosteisiin. Asetus on määräaikainen ja voimassa kaksi vuotta, kuten jo voimassa oleva valmiiksi pakattujen elintarvikkeiden alkuperämerkintöjä koskeva asetus. Maaja metsätalousministeriö Kuva: Al Leino / Pixabay.. Näille lihalajeille ei ole harmonisoituja alkuperämerkintävaatimuksia. 43 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Maaja metsätalousministeriön Kantar TNS Agrilla toukokuussa 2018 teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia kuluttajista katsoo, että alkuperämaalla on vahva merkitys lihan laatuun. Ennen asetuksen voimassaolon päättymistä Suomi valmistelee komissiolle kertomuksen säädetyn alkuperämerkintäjärjestelmän toimivuudesta ja vaikutuksista. Tarjoilupaikkoja kannustetaan ilmoittamaan aterioiden raaka-aineena käytetyn lihan ja kalan alkuerämaa kuluttajalle, vaikka lainsäädäntö ei sitä edellytä. ”Ravintoloiden kannattaa samassa yhteydessä ottaa kaikenlaisen lihan ja kalan alkuperän kirjallinen ilmoittaminen osaksi jokapäiväistä toimintaa
Kiinalaisista 95 % pitää siitä, ja singaporelaiset (joista 94 % maistaneista ilmoittaa pitävänsä siitä) ja hongkongilaiset (91 %) ovat myös erityisen suuria faneja. Vain murto-osan paremmin (ja pyöristyksen jälkeen samalle prosenttiluvulle päätyen) pärjäsi suomalainen ruoka. Vähäisimmän vaikutuksen italialainen ruoka tekee kiinalaisiin (59 %). Vain 11 % sitä maistaneista japanilaisista ilmoitti pitäneensä ruoasta.. Muita suuria faneja ovat espanjalaiset (siellä 94 % italialaista ruokaa maistaneista pitää siitä) ja ranskalaiset (93 %). YouGovin kansainvälisessä, yli 25 000 ihmistä 24 eri maasta käsittäneessä tutkimuksessa selvisi, että pizza ja pasta lukeutuvat maailman suosituimpiin ruokiin italialaisen ruoan päihittäessä kaikki kilpailijansa. Huonoin minkään maan toisen maan ruoalle antama mielipide on Japanin näkemys saudiarabialaisesta ruoasta. 44 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Heistä 99 % nauttii kansallisruoastaan. Kiinalainen ruoka on vähiten suosittua Saudi-Arabiassa (54 %) ja Indonesiassa (57 %). Patrioottista kyllä, italialaisen ruoan suurimpia ystäviä ovat italialaiset itse. Saudiarabialaiset ovat jälleen kerran vähiten vaikuttuneita, ja vain 43 % nauttii siellä japanilaisesta ruoasta. Siitä pitää paitsi 94 % japanilaisista, niin myös 94 % sitä maistaneista singaporelaisista ja 93 % hongkongilaisista. vsk Italialainen ruoka on maailman suosituinta Kaksikymmentäneljä maata kattavassa kyselyssä pizza ja pasta veivät kärkisijan – tiiviisti perässä tulevat kiinalainen ja japanilainen ruoka. Maailman kolmanneksi suosituin ruoka tulee Japanista, ja saa 24 maassa kannatusprosentikseen keskimäärin 71 %. Taulukon pohjasijalta löytyy perulainen ruoka, jonka keskimääräinen pisteluku oli vain 32 %. Toiselle sijalle italialaisen keittiön jälkeen pääsee kiinalainen ruoka, joka sai tutkimukseen osallistuneissa maissa prosentikseen keskimäärin 78 %. Kun kysyimme ihmisiltä mitä 34:n eri maan ruoista he ovat maistaneet, ja pitivätkö he niistä vai eivät, italialainen ruoka osoittautui kaikkein pidetyimmäksi. Italialaisen ruoan keskimääräinen suosioprosentti oli 24 tarkastelemassamme maassa 84 %
Kyselymme 34 eri keittiöstä 23 sai alle 50 %:n arvion japanilaisilta vastaajilta. vsk Kysely itse asiassa paljastaa japanilaisten olevan kaikista kyselyn kansallisuuksista ankarimpia ruokakriitikoita. Vain perulainen ruoka saa huonommat pisteet. Erityisen halveksuvasti kansallisruokiimme suhtautuivat japanilaiset ja espanjalaiset, joista vain 14 % ja 18 % sitä maistaneista kertoi pitäneensä ruoastamme. Suomalainen ruoka on pohjoismaisista vaihtoehdoista vähiten suosittua, ja vain 32 % pitää siitä. Täytyy tosin huomioida, että Suomi oli yksi maista, joissa kysely suoritettiin, toisin kuin Peru, joten Suomi kiilasi Perun edelle vain siksi, että 94 % suomalaisista pysyi uskollisina omalle ruoalleen. Euroopan ulkopuolisissa maissa suomalaisesta ruoasta pidettiin keskimäärin enemmän kuin eurooppalaisissa maissa. Filippiiniläiset sitä vastoin arvostavat kaikkein todennäköisimmin kansainvälisiä ruokia. 45 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Vieläkin suuremmalla inholla ruokaamme suhtautuivat vain tanskalaiset, joista vain 13 % sitä maistaneista myös piti siitä. Keskimäärin vain 39 % japanilaisista ilmoitti pitävänsä mistään ulkomaisesta ruoasta. Keskimäärin 67 % filippiiniläisistä mitä tahansa yksittäistä kansallista ruokaa maistaneista ilmoitti pitävänsä siitä, ja vain viisi eri ruokalajia sai kannatusta alle puolelta vastaajista. YouGov Finland OY. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta (94 %) pitää oman maamme ruoasta, mutta muualla maailmassa suomalainen ruoka ei juuri maistu. Suomalainen ruoka on Euroopan vähiten suosittua, mutta suomalaiset ovat uskollisia omalle keittiölleen. Suomalainen ruoka sai kuitenkin lämpimämmän vastaanoton Euroopan ulkopuolella. Jos perulaisten mielipiteet olisi sisällytetty tutkimukseen, suomalainen ruoka olisi luultavimmin jäänyt viimeiselle sijalle. Kaikkein suosituinta suomalainen ruoka on Filippiineillä (47 % sitä maistaneista ilmoitti pitävänsä siitä), Intiassa (39 %) ja Vietnamissa (39 %)
46 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. vsk Mikä on suomalaista ruokakulttuuria. Margit Kojo Ruokaja ravitsemusalan kehittämiskonsultti Maahanmuuttajien integroitumisesta suomalaiseen ruokakulttuuriin Suomalaista ruokakulttuuria voi sanoa monikerroksiseksi kokonaisuudeksi, jossa on erilaisia tarkastelukulmia ja keskusteluja jo meidän kantaväestön keskuudessa. Ihmisen sosiaalinen ympäristö ja kulttuuri määräävät hyvin pitkälle sen, mihin hän pohjaa valintansa ruokailutottumuksissaan. Ruokailutottumukset opitaan perintönä vanhemmilta tai muilta kasvattajilta. Kun luodaan näkökulmia suomalaiseen ruokakulttuuriin; mikä on todellista suomalaista ruokakulttuuria, suomalaista ruokaa, suomalaista keittiötä, niin mielipiteitä on yhtä monta kuin alan toimijoita.. Ruokakulttuuria ovat kaikki ne perityt opit esimerkiksi aterioiden ajoista, valinnoista, ruokailutavoista ja resepteistä joita käytetään. Ruokailukulttuuri sisältää taitoja ja tapoja, joita ihminen ei peri geeneissään, vaan oppimalla ja seuraamalla muita perheenjäseniä
Kalan voit tarjota esim. Mm. Suurin osa suomalaisista syö lounaan muualla kuin kotona esimerkiksi päiväkodeissa, kouluruokailussa, henkilöstöravintoloissa tai ravintoloissa. Maahanmuuttajien keskuudessa ruoanlaitto koetaan tärkeänä asiana ja erityisesti siitä tekee tärkeää sen kulttuurisidonnaisuus, ja siksi suomalaisen ruoan tuntemuksella on merkittävyyttä maahanmuuttajien integroitumisessa. Korianterilla kuorrutettua kalaa, 5 annosta. Enemmän tulisi korostaa kotimaisia raaka-aineita – Suomi juuresmaana, metsiemme puhtaat marjat ja sienet, täysjyväviljat ja viljatuotteet sekä satokauden hyödyntäminen. vsk Ruokailuaikamme ja ruokamme ovat hyvin yksilöllisiä ja esimerkiksi perheessä voivat jopa kaikki jäsenet syödä eri aikaan ja eri ruokia. Sekoita öljy, hunaja ja mausteet. Suomalaisessa ruokakulttuurissa kiinnitetään erityistä huomiota ravitsemuksellisuuteen ja erilaisiin ruokavalioihin. Hienonna chili ja korianteri, purista valkosipuli. Tänä päivänä suomalaiseen ruokakulttuuriin sisältyy erimaiden ruokia ja tapoja. 20–25 min. 47 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Aikaisemmin ruoka oli meille energianlähde, nykyään useimmiten terveyden, nautinnon ja hifistelyn lähde. Levitä seos kalan päälle. Ravitsemustietoisuudella ja ruokavalinnoilla on suuri merkitys terveyteen ja toimintakykyyn. Pizza, pasta, wrapit, nuudelit, sushit ym. Onko ruokatottumuksilla merkitystä maahanmuuttajien integroitumiseen Suomessa. Valele kalaa kypsentämisen aikana kalaliemellä. Suoma0,500 kalaa, esim. maustamisessa yrttien ja mausteiden käyttö suolan korvaajana on tervetullutta muutosta. Raaka-aineiden ja eri ruokalajien hiilijalanjäljen tiedostaminen on suomalaisessa ruokakulttuurissa vielä suurena haasteena, sillä hävikkiruoka on vielä todella mittava. Ammatillista taitoa, luovuutta ja taloudellista näkemystä tarvitaan lisää, jotta pystytään vastaamaan ruokapalvelujen tuottamisessa jo nykyisiin, mutta ennen kaikkea tuleviin haasteisiin. Vaikka somalinaiset ovat olleet hyvin vastaanottavia uuden ruokakulttuurin edessä, on heidän mielestään suomalaisen ruoan laittaminen liian hidasta. Valmistusprosessien muuttuessa mm. Makutottumusten laaja kirjo ja tottumukset tuovat haasteensa ammattikeittiöihin. Peitä vuoka kelmulla ja anna marinoitua 30 min. somalinaiset ovat monien tutkimusten mukaan sitä mieltä, että he ovat Suomessa ollessaan omaksuneet suomalaisia ruokia osaksi ruokatottumuksiaan. Kypsennä kala 200 ?C:ssa n. Somalinaiset ovat selvästi olleet kiinnostuneita uuden kotimaansa ruokakulttuurista ja he ovat osallistuneet ruoanlaittokursseille ja opetelleet laittamaan lastenruokaa suomalaisittain. Ravintosisältösuositukset määrittävät joukkoruokailun ruokaja juomatarjontaa. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset kasvisruokavaliot ja laihdutusruokavaliot. ovat arkiruokaamme, kuten ravintoloissa syöminenkin. lohta 0,004 valkosipulinkynttä 0,010 mietoa punaista chiliä 0,030 tuoretta korianteria 0,050 seesamiöljyä 0,0030 hunajaa Kalaliemiseos 0,010 kalaliemijauhetta 0,100 vettä Laita kala vuokaan nahkapuoli alaspäin. korianterilla maustettujen tuorekurkkukuutioiden ja jasmiiniriisin kera
Vanhempien ja etenkin äitien on opittava laittamaan suomalaista ruokaa, koska lapset tottuvat siihen päiväkodeissa ja kouluissa ja pyytävät sitä myös kotona. 48 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. vsk laisten reseptien lukeminen on vaikeaa ja ruokakaupasta on hankala löytää oikeita raaka-aineita. He olivat. Ihmisen elämässä ruoalla on rooli – ruoka on osa ihmistä ja sitä, kuinka ihminen kokee itsensä ja ympäristönsä. Esimerkiksi reseptejä yhdessä lukiessa tulisi myös suomen kieli tutuksi ja integraatio helpottuisi. Vastaavasti ammattikeittiöidemme henkilöstöllä ei ole riittävää tietoa ja osaamista kansainvälisistä ruoista tai raaka-aineista ja siksi tarvitaan molemminpuolista kokemuksien ja osaamisen jakamista käytännössä. Koulutuskokonaisuuden toteutumisen mahdollisti maaja metsätalousministeriö. Suomalaisen ruoan ja ruokailutapojen tuntemus on huomioimisen arvoinen asia osana maahanmuuttajien integroitumista. Tästä hyvänä esimerkki on Suomalainen ruoka tänään -koulutus. Suomalaisen ruoan opettamisella olisi positiivinen vaikutus integroitumiseen, sen onnistumiseen ja nopeutumiseen. Suomalainen ruoka tänään -koulutuksen kautta suomalaiset ruoat ja tavat tutuiksi Maahanmuuttajataustaiset henkilöt eivät useimmiten tänne tullessaan tunne suomalaisia ruokia eivätkä osaa niitä valmistaa. Samoin ruoka-alan ammattilaisten arjessa on joukkoruokailussa kautta maan päivittäin maahanmuuttajia asiakkaina ja siksi on tiedettävä ja osattava eri kansallisuuksien ruokakulttuureista ydinasiat mm. Myöskään suomalaiset ruokailutavat eivät ole heillä tiedossa. Maahanmuuttajien lapsilla on selvästi suuri rooli suomalaisiin ruokatottumuksiin tutustumisessa. Suomessa käytettävät raaka-aineet kuten marjat ja täysjyväviljat kasvattavat suosiotaan maahanmuuttajien keskuudessa terveyttä edistävinä ruoka-aineina. Osalla maahanmuuttajista on puutteellinen kielitaito esteenä suomalaisen ruoan valmistamiselle. Koulutuksen lähtökohtana ja tavoitteena oli • edistää suomalaisen ruuan ja ruokakulttuurin tunnettavuutta maahanmuuttajien keskuudessa • edistää ravitsemisalan ammatillisen henkilöstön tietämystä suomalaisen ruuan alkuperästä ja ruuan prosessoinnista • ohjata ravitsemisalan ammattilaisia kansainvälisiin ruokakulttuureihin ja kansainvälisten ruokien valmistamiseen suomalaisista raaka-aineista. Koulutuksessa paneuduttiin perinteikkään suomalaisen ruoan ja ruokailutapojen opettamiseen maahanmuuttajataustaisille henkilöille sekä erimaiden ruokakulttuurien opettamiseen alan ammattilaisille. Suomalainen ruoka tänään -koulutus toteutettiin maahanmuuttajille ja ravitsemusalan ammattilaisille 2017–2018 Helsingissä, Kouvolassa, Sastamalassa ja Tampereella. Suomalaisesta tapakulttuurista koulutusta piti tapakouluttaja Kaarina Suonperä. Koulutuksen aikana maahanmuuttajien kohdalla ilmeni erittäin oleellisia asioita, mitä tietoa ja ennen kaikkea kokemusta he tarvitsevat suomalaisista ruokatottumuksista ja ruokien valmistamisesta. sianlihan käytöstä tai siitä, mitkä kotimaiset raaka-aineet ovat yhteneväisiä eri maiden ruoissa. Maahanmuuttajien koulutuksessa toimivat Edupoli, Kouvolan seudun ammattiopisto ja Sastamalan koulutuskuntayhtymä sekä ammattilaisten kouluttajana ruokaja ravitsemusalan kehittämiskonsultti Margit Kojo. Käytännössä ne maahanmuuttajat, jotka osaavat suomea ja tuntevat suomalaisia ruokia, voisivat olla apuna kielitaidottomille maahanmuuttajille
Kasvisten ja hedelmien käyttö jää vähäiseksi, koska niiden hinta suhteessa riisiin on huomattavasti korkeampi. vsk halukkaita tietämään enemmän suomalaisesta ruoasta ja sen valmistuksesta muun muassa sen terveellisyyden vuoksi. Anna kohota 30 minuuttia. Taita toinen puolisko päälle ja paina tiiviisti yhteen. Paista piirakat pannulla öljyssä molemmin puolin.. Ravitsemuksesta ei ollut monellakaan käsitystä. Kaulitse 3 mm paksuja pyöreitä piirakoita, joiden toiselle puolelle laita täytettä. Freesaa ohuiksi suikaleiksi pilkottuja vihanneksia pannulla noin 5 minuuttia, ja lisää puristettu valkosipuli ja huhmarissa hienonnetut mausteet. Koulutuksen aikana tuli esille, että maahanmuuttajilta ei suju aterioiden suunnittelu. Vaivaa taikinaksi. Naiset olivat enemmän tietoisia kuin miehet, mutta molemmilla esimerkiksi säännöllinen ateriarytmi oli hukassa – monet ihmettelivät suomalaista tapaa syödä viidesti päivässä. Pyöritä taikina tangoiksi ja jaa 10 osaan. Öljyn käyttö on todella runsasta verrattuna suomalaisten ja ammattilaisten öljyn käytTaikina 0,300 vettä 0,025 hiivaa 0,002 hienonnettua merisuolaa 0,530 hienonnettuja vehnäjauhoja Täyte 0,065 purjoa suikaleina 0,050 punaista paprikaa pieninä suikaleina 0,230 kesäkurpitsaa raasteena 0,110 porkkanaa 0,003 valkosipulin kynttä 0,001 chiliä 0,0005 mustapippurirouhetta 0,003 hienonnettua merisuolaa 0,060 öljyä paistamiseen Täytetyt letut afgaanilaiseen tapaan (Bulani kasvispiiraat) 10 annosta Murenna 37-asteiseen veteen hiiva, lisää suola ja jauhot. 49 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Sokerin käyttö on runsasta ja makeita, jalostettuja mehuja käytetään runsaasti, kun veden juomiseen on ilmeisen vaikea tottua
Nuudeleiden lisäyksen jälkeen kypsennä vielä 5 min. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa merisuolaa. Hyvinä suomalaisia ruokina he pitivät perunamuusia, riisipuuroa, uunilohta ja makaronilaatikkoa, joka oli otettu yleisesti käyttöön. Maahanmuuttajien mielestä Suomeen kotoutumisessa ja suomalaiseen ruokakulttuuriin tutustumisessa tärkeää olisivat: • suomalainen ystävä, joka opettaisi heitä tekemään suomalaista ruokaa • koululaisten lasten rooli suomalaisten ruokatottumusten välittäjinä vanhemmille merkittävä • avainasiana maahanmuuttajien integroitumisessa suomalaiset raaka-aineet, ruokatottumukset ja suomalainen ruokatapakulttuuri. Maahanmuuttajien keskuudessa tosi inhokki on puuro, koska se heidän mielestään on vain lasten ensiruokaa. Lisää keiton pinnalle tuoretta kirveliä.. Huuhdo vielä. 50 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Härkäpapu-nuudelikeitto 10 annosta 0,150 kuivattuja härkäpapuja 2,0 vettä liottamiseen Keitto 2,3 l vettä liotetut härkäpavut 0,020 kasvisliemijauhetta 0,300 maustettua tomaattimurskaa 0,001 curryä 0,001 kurkumaa 0,003 tuoretta inkivääriä 0,055 sipulia 0,230 fenkolia 0,200 parsakaalia 0,120 paprikaa 0,060 kananmunanuudeleita 0,005 tuoretta kirveliä hienonnettua merisuolaa Huuhdo häkäpavut ja laita likoamaan runsaaseen veteen. Myös marjarahkat, kiisselit ja vispipuuro miellyttivät. Sianlihan ostamisen välttäminen on luultavasti kuitenkin suhteellisen helppoa, kun Suomessa on asunut joitakin viikkoja. Leipä on vaaleaa, ruisleipä ei käy ja maitoa käytetään, koska se on Suomessa hyvää ja puhdasta. Lisää inkivääri, sipuli ja fenkoli ohuina suikaleina sekä parsakaali pieninä nuppuina, kypsennä 10 minuuttia. Kuumenna vesi ja lisää härkäpavut sekä mausteet, kypsennä 30 minuuttia. Täytyy myös huomioida elintarvikkeet, jotka sisältävät sikaa esimerkiksi lisäaineen muodossa. Pullasta tykkäävät kaikki ja leipovat myös itse mielellään. Liota yön yli ja kaada vesi pois. vsk töön, vaikka sekin on ylenmääräistä
Lisää vaniljasokeri, merisuola ja liotetut liivatteet, sekoita. Kuumenna pannu, lisää voi ja muruseos ja anna jonkin aikaa kuumeta.. vsk Muruseos 0,200 kaurahapankorppuja 0,100 mantelia 0,080 ruokosokeria 0,006 kanelia 0,050 voita Porkkana-karviaishilloke 0,170 porkkanaa 0,085 karviaisia 0,100 hillosokeria 0,050 vettä Kauramaitohyytelö 0,050 vettä 0,008 liivatelehti 1 litra kauramaitoa 0,080 ruokosokeria 0,020 vaniljasokeria 0,001 hienonnettua merisuolaa Kaurahyve porkkana-karviaishillokkeella Valmista hilloke: Kuori porkkanat ja kypsennä. Jäähdytä seos. Mittaa kattilaan kauramaito ja sokeri. Tarjolle laitettaessa annostele pinnalle muruseosta ja hilloketta. Keitä 10 min. 5 annosta Valmista muruseos: Hienonna hapankorput karkeaksi rouheeksi. Valmista hyytelö: Liota liivatteet vedessä. Keitä niin että sokeri sulaa. Soseuta ne ja lisää peratut karviaiset, sokeri ja vesi. Hienonna mantelit, lisää muruseokseen ja mausta. Kaada seos annosmaljoihin, hyydytä. 51 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33
Kuluttajien on tosin ensin hyväksyttävä hyönteiset lautaselleen ja ammattilaisten on opittava laittamaan hyönteisistä maukasta ruokaa. Länsimaissa hyönteiset elintarvikkeena ovat vielä uutta, ja tiedetään myös, että uuden eläinperäisen elintarvikkeen hyväksyminen on kasvipohjaisia elintarvikkeita hitaampaa.. Hyönteisten kysyntä, tarjonta sekä raaka-aineen saatavuuden ja tuotannon tasapaino ovat ratkaisevia hyönteisten elintarvikekäytössä. 52 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. vsk Eeva Koljonen Lehtori ja Sirkkaa sopassa -hankkeen projektipäällikkö Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK) Ruokakuvat: DarcMedia Hyönteisten käyttö ammattikeittiössä on uutta ruokakulttuuria Hyönteisten elintarvikekäyttö on jo nyt ja lisääntyvästi tulevaisuudessa osa ravintoloiden ja ammattikeittiöiden trendikästä ja vähähiilistä ruokatarjontaa ja osa elintarviketuotantoa
Ammattilaisista suurin osa on maistanut hyönteisiä messuilla ja tapahtumissa, mutta kuluttajista huomattavasti pienempi osa on päässyt tutustumaan hyönteisiin. Hyönteisten ravintona on testattu mm. Ammattilaiset kokevat tarvitsevansa lisää tietoa hyönteisten elintarvikekäytöstä, pääasiassa hyönteisten säilytyksestä, käsittelystä ja elintarviketurvallisuudesta. 53 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Salaattipöytään tai lisäkkeeksi voidaan laittaa hyönteisiä erikseen tarjolle, ja ne ovat näin osalle helppo ja luonteva tapa tutustua uuteen elintarvikkeeseen. Hankkeessa toteutettiin hyönteisten käyttöä koskeva kysely ammattikeittiöille ja maistatusten yhteydessä myös kuluttajille; ammattilaisten kyselyyn vastasi yli 200 ammattilaista ja kuluttajille tehtyyn kyselyyn yli 700 henkilöä. Noin kolmasosalla kyselyihin vastanneista kuluttajista ja ammattilaisista oli ennakkoluuloja hyönteisiä kohtaan siinä määrin, etteivät he suostu niitä maistamaan, ja joillakin on myös allergioita. vsk Ammattikeittiökysely ja osaamistarpeet Sirkkaa sopassa – ravitsemisalan koulutuksen kehittäminen ammatillisella toisella asteella ja ammattikorkeakoulussa on hankkeena osa Sitran kiertotaloutta kaikille koulutusasteille hankekokonaisuutta. Erilaiset välipalatuotteet näyttäisivät kyselyn mukaan olevan myös soveltuvia hyönteisiin tutustuttaessa. Hankkeessa maistatettiin hyönteisiä erilaisissa tilaisuuksissa ja kerättiin kuluttajatietoa. Kyselyistä ilmeni, että kuluttajat ovat tietoisia hyönteisten positiivisista ympäristövaikutuksista; ekologisuudesta, kiertotalouteen liittyvistä seikoista ja ravintosisällöstä. Suomessa hyönteisten elintarvikekäytön salliva lakimuutos tehtiin vuonna 2017 ja tällä hetkellä elintarvikekäyttöön sallittuja lajikkeita on yhdeksän. Ravintoloissa maisteluannokset, pikkuruuat ja pikaruoka ovat luonteva tapa tutustua hyönteisten syömiseen. Hyönteiskasvatuksen ympäristövaikutukset muodostuvat mm. Tuloksista ilmeni, että suurin osa haluaa syödä hyönteiset siten, että ne eivät ole näkyvissä ruuan joukossa. Leipätuotteet ja leivonnaiset ovat kyselyn mukaan suosittuja. Suurin osa kuluttajista eli noin 70 % on halukas kokeilemaan ja maistamaan hyönteisiä ja hyönteisiä sisältäviä elintarvikkeita. allergiariskistä, koska asiakkaille tiedottaminen on osattava hoitaa asiallisesti. Ruokaviraston (2019) mukaan hyönteisissä Kuva: Hyönteiset proteiinin tuottajina. Koetaan, että tutkittua tietoa tarvitaan mm. Kuva: EntoCube.. Myös eettiset näkökohdat on huomioitava, sillä asiakkaat eivät halua tietämättään syödä hyönteisiä. ravinnosta, lämmöstä ja kuljetuksista. kasvihuoneiden ja elintarviketuotannon sivuvirtoja. Tiedetään, että hyönteisten ravintoarvo on korkea, hyönteisten kasvattaminen kuluttaa huomattavasti vähemmän vettä ja ravintoa kuin muut tuotantoeläimet ja myös hiilidioksidipäästöt ovat alhaiset. Kotimainen rehu olisi kiertotalouden näkökulmasta paras vaihtoehto
Täytetyt ohukaiset, tacot ja hampurilaiset saavat trendikkään lisän hyönteisistä. Allergiareaktion riskiä voivat myös lisätä hyönteisten kasvatuksessa käytettävät rehut, joita on jäänyt hyönteisten suolistoon. Vaihtoehto on ostaa hyönteiset suoraan tuottajalta. Henkilöiden, jotka ovat allergisia äyriäisille, nilviäisille ja pölypunkeille, on syytä olla varovaisia hyönteisten maistamisessa, sillä ristiallergia on mahdollinen. On kuitenkin hyvä huomata, että hinta annosta kohden on kohtuullinen, pienikin määrä hyönteisiä riittää annokseen. Hyönteisten kasvatuksessa voi olla käytetty gluteenia sisältäviä viljoja, kalajauhoja tai maitoja munatuotteita, joten keliaakikkojen sekä viljalle, kalalle, maidolle ja munalle allergisoituneiden sekä henkilöiden, jotka ovat allergisia hyönteisten ruoassa esiintyville proteiineille, on syytä välttää hyönteisten syömistä. Kyselyyn vastanneista ammattikeittiöistä 16 % on jo tarjonnut hyönteisiä asiakkailleen ja 10 % suunnittelee tarjoavansa. Hyönteisiä voidaan käyttää monipuolisesti alkupääja jälkiruokiin. Tämä olisi myös kuluttajille mahdollisuus, sillä hyönteistarjonta vähittäiskauppojen tarjonnassa on vaihtelevaa ja melko vähäistä. Ammattilaiset ostavat kyselyn mukaan hyönteiset ruokapalveluihin mieluiten kuivattuina kokonaisina tai jauheena, myös pakastetuille hyönteisille on kysyntää. Tarvitaan lisää tutkimustietoa ja näyttöä. Osa kuluttajista haluaisi itse valmistaa hyönteisruokia. Hyönteiselintarvikkeet ovat myös vaihtoehto ammattikeittiöille. Hyönteiset sopivat miedon makunsa ansiosta suolaiseen ja makeaan leivontaan, mutta niillä ei voi korvata jauhoja, koska hyönteisjauhossa ei ole sitkoa. Saatavuus tukkujen kautta vaihtelee ja varsikin kotimaisia hyönteisiä voi olla hankala saada. Kokonainen hyönteinen keiton pinnalla tai joukossa voi tuntua vieraalle, mutta salaattipöydän lisäkkeeksi paahdetut Sirkkanäkkileipää juustojen kera.. Suosituimpia kyselyn mukaan olisivat erilaiset leipäja leivonnaistuotteet, aamiaisja välipalatuotteet, smoothiet, makeiset ja snacksit, jotka saavat myös makua ja hyvän ravintolisän hyönteisistä. Hyönteisistä maukasta ja trendikästä ruokaa Kuluttajista kolmasosa siis suhtautuu eritäin kiinnostuneesti hyönteisruokaan ja nämä trenditietoiset ovat halukkaita myös syömään hyönteisiä ja ostamaan hyönteiselintarvikkeita. Hyönteisten melko korkea hinta rajoittaa hyönteisten käyttöä ravintoloissa ja julkisissa ruokapalveluissa. Ruokalistoilla ja elintarvikepakkauksissa tulee olla tiedot mahdollisista allergiaa aiheuttavista tekijöistä. Vielä on kuitenkin epäselvää, vaikuttaako hyönteisille annettu rehu allergiapotentiaaliin. vsk olevat hyönteisproteiinit voivat aiheuttaa allergikoille jopa anafylaktisia reaktioita (äkillisiä yliherkkyysreaktioita). 54 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33
Sirkkatacot.. Hyönteiselintarvikkeiden kehittäjät, elintarviketuottajat, ravintolat ja ammattikeittiöt voivat hyödyntää tietoa hyönteiselintarviketarjontaa ja tuotteita suunnitellessaan. Osa kasvissyöjistä näyttää hyväksyvän hyönteiset ravinnokseen, koska hyönteisten kasvatusta ja lopettamista pakastamalla eli horrokseen vaivuttamalla tai keittämällä pidetään eettisempänä vaihtoehtona kuin muiden tuotantoeläinten teurastustapoja. 55 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Usein marinointi ja voimakkaat mausteet, kuten aasialaiset ja meksikolainen makumaailma, sopivat, mutta hyönteisiä voi myös paistaa yksinkertaisesti, vaikka ruisjauhotettuina ja suolalla maustettuina. Anne Vesalainen tutki kasvisruokailijoiden suhtautumista hyönteisruokaan. Ruokakulttuuria kehittämässä opiskelijaja yritysyhteistyönä Sirkkaa sopassa -hankkeessa hyönteistalouden toimijat, hyönteiskasvattajat, elintarviketuottajat, oppilaitosten ja ammattikeittiöiden edustajat ja opiskelijat ovat verkostoituneet ja tuottaneet uutta tietoa ja olleet mukana oppimassa ja testaamassa koulutussisältöjä ja reseptiikkaa sekä levittämässä tietoa eteenpäin. Ammattilaiset näkevät hyönteisten käytön olevan trendikäs ja uutta liiketoimintaa luova mahdollisuus. Hyönteiset voivat monipuolistaa ruokatarjontaa, ja ne ovat ekologinen ja eettinen vaihtoehto lihalle, parhaimmillaan myös ravinteikasta lähiruokaa. Kuivatut hyönteiset säilyvät noin puoli vuotta, ja niitä voi tarjoilla sellaisenaan, salaateissa, keiton lisukkeena tai leivonnaisissa. Hyönteisruoan valmistusmenetelmät • Keittäminen tai höyryttäminen vähintään 10 min • Paahtaminen, noin 120 ?C • Paistaminen pannulla tai uunissa öljyssä muutama minuutti • Grillaaminen (suuret hyönteiset) • Uppopaistaminen: Taikinoidut/ jauhotetut hyönteiset kypsennetään 180 ?C öljyssä • Kuivaaminen: Uunissa 70–80 ?C, kunnes ovat rapeita. Hankkeessa tuotettiin Sirkkaa sopassa – hyönteiskeittokirja, jossa on ideoita ja reseptivinkkejä ruoanvalmistukseen. Hyönteisruoan valmistaminen on helppoa, yksinkertaista ja nopeaa, ja maustaminen riippuu ruokalajista. Ammattikeittiöön sopivaa hyönteisreseptiikkaa on vielä kovin vähän, vaikkakin hyönteisten ruuaksi valmistamisen ammattilaiset mieltävät helpoksi. Oppaaseen on tiivistetty keskeiset asiat hyönteisten ammattimaisesta elintarvikekäytöstä. Kuluttajakyselyistä on valmistunut restonomiopiskelija Sami Katteluksen opinnäytetyö hyönteisten hyväksyttävyydestä. vsk hyönteiset ovat kiinnostava lisä. Restonomiopiskelija Minttu Hannola on tehnyt opinnäytteenään Hyönteisoppaan ammattikeittiöille
Ammattikorkeakoulujen verkko-opintotarjonnan Sirkat soppaan -opinnoissa opiskelijat perehtyivät hyönteisten elintarvikekäyttöä koskevaan lainsäädäntöön, yleiseen tietoon hyönteisistä elintarvikkeena ja myös hyväksyttävyyteen. Peruskoulun kotitaloustunneilla järjestettiin hyönteisruokatyöpajoja. Tiedon ja kokemuksen avulla ennakkoluulot hälvenevät. Restonomiopiskelija Janika Seppänen kehitti ja testasi ravintolan hyönteismenun; annokset myytiin loppuun muutamassa päivässä, mikä osoittaa, että hyönteisruoka kiinnostaa. Opiskelijat tuottivat uutta tietoa; ideoivat, kehittivät ja testasivat hyönteireseptiikkaa ja leivontaohjeita, laskivat hyönteisten hiilijalanjälkeä, tekivät hankehakemuksia, asiakaskyselyitä, selvityksiä ja toteuttivat maistatuksia. vsk Hyönteiset ravinnokseen hyväksyvistä kasvisruokailijoista käytetään nimitystä entovegaani. Toisaalta näyttää siltä, että kiinnostus hyönteisruokaa kohtaan ei ole kokonaan ikäkysymys, enemmänkin asenne ja tietoisuus vaikuttavat. Kynnys hyönteisten käyttöön madaltuu, kun niitä pääsee maistamaan tutussa ja maukkaassa tuotteessa. Nuoret ovat tietoisia ympäristön tilasta ja kestävän kehityksen keinoista ja suhtautuvat yllättävänkin myönteisesti hyönteisten syömiseen. Hankkeessa on tehty yhdessä EntoCuben kanssa hyönteisruokavideoita ja järjestettiin hyönteisruuanvalmistusnäytöksiä yleisötapahtumissa. 56 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Tarvitaan edelleen paljon yhteisSirkkabagel. Hyönteispitsa.. Ammattikeittiöillä on merkittävä rooli hyönteisten käytön edistäjänä Hyönteisten hyväksyttävyys elintarvikkeeksi näyttää edelleen nousevan keskeiseksi haasteeksi
Sirkkaa sopassa – ravitsemisalan koulutuksen kehittäminen ammatillisella toisella asteella ja ammattikorkeakoulussa -hanketta rahoitti Sitra ja hanketta hallinnoi Kouvolan aikuiskoulutuskeskus ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK) osatoteuttajana. Lähteet: Sirkkaa sopassa – hyönteiskeittokirja: http:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-142-2 https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/ sirkkaa-sopassa/ https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/elintarvikkeiden-alkutuotanto/ elaimista-saatavat-elintarvikkeet/hyonteiset/ Hyönteisiä salaatin lehteen käärittynä. 57 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. vsk työtä eri toimijoiden välillä ja osaamisen kehittämistä, jotta hyönteiset tulevat osaksi ruokakulttuuria ja arkisia elintarvikkeita. Ammattilaisille ja kuluttajille järjestetyissä työpajoissa ja koulutuksissa testattua hyönteireseptiikkaa on julkaistu Sirkkaa soppaan – hyönteiskeittokirjana, joka on saatavilla hankkeen internetsivuilla kuten hankkeessa tuotetut kyselyt, videot ja oppimateriaali. Kirja on ladattavissa hankkeen verkkosivuilta.. Hankeen kesto oli 01.11.2017–31.12.2018. Hanke kuuluu Sitran kiertotaloutta kaikille kouluasteille hankekokonaisuuteen. Ammattikeittiöillä on merkittävä rooli hyönteisruuan tunnetuksi tekemisessä. Hankkeessa laaditun Sirkkaa sopassa – hyönteiskeittokirjan kansi
vsk Tuntiopettaja Mari Kinnunen Lehtori Matti-Pekka Pasto Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) Välipalat ja valmisruoat ruokakulttuurissamme Suomalaisten kulutustottumuksista ja ruokakulttuurista kertoo etenkin se, että välipalaja valmisruokavalikoima on laajentunut merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Millaisia ruokavalintoja kiireiset kuluttajat nykypäivänä tekevät?. Välipala tai valmisruoka on nopea syötävä kiireessä, mutta niiden valintaan kannattaa kiinnittää huomiota. 58 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33
Välipalan ja valmisruoan valinnassa kuluttajia kiinnostaa yhä enemmän hyvinvointia ja terveyttä tukevat vaihtoehdot, mutta myös uudenlaiset makuelämykset sekä “ready-to-eat”-ruoka. Erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset ovat välipalojen kuluttajia. Kuluttajat suosivat usein nopeasti valmistettavia lounasja välipalavaihtoehtoja, jotka monesti tarjoavat helpotusta arjen kiireeseen. Välipalaksi voidaan määritellä ajanjaksot pääaterioiden jälkeen, joiden kesto on lyhyt, esimerkiksi 15 minuuttia. Välipalan ravitsemuslaatua heikentävät etenkin runsas tyydyttyneen rasvan, suolan ja lisätyn sokerin määrä. 59 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Eri ateriatyyppien määrittely on kuitenkin hyvin haasteellista, sillä yhtenäisiä kriteereitä välipalan tai napostelun määrittelyyn ei ole. Keskeisimmät lasten ja nuorten ravitsemushaasteet liit. Nykyinen ruokailu”rytmi” on vaihtumassa esimerkiksi klo 7.30 nautittavaan smoothieen, välipalajogurttiin klo 9.45, kevyeen lounaaseen klo 12, välipalarahkaan klo 14 sekä naposteltaviin välipalakekseihin kahvitaukojen lomassa ja myöhäiseen iltapalaan. Ennen päivä alkoi varhain aamiaisella, jonka jälkeen nautittiin lounas ja myöhemmin päivällinen ja mahdollinen iltapala. Tänä päivänä nautitaan pienempiä annoksia ruokaa usein, eli niin sanotusti napostellaan. vsk S uomalainen ruokakulttuuri on muutoksen keskellä, ja uusien trendien ja mainonnan merkitys ruokakulttuurin murroksessa on suuri. Terveyttä edistävät välipalat voidaan koostaa ravitsemussuosituksia mukaillen, jolloin ne koostuvat kasviksista, täysjyvätuotteista, pehmeän rasvan ja proteiininlähteistä (VRN 2017). 2016). Välipalat eroavat pääaterioista usein paitsi ravintosisällöltään myös valmistelun keston suhteen välipalojen ollessa nopeammin syötäviä ja vähemmän valmistelua vaativia kokonaisuuksia (Hess JM ym. Ateriat ovat yhä pienempiä kokonaisuuksia, jolloin välipalojen merkitys päivän ateriarytmissä korostuu. Ruokakulttuurimme välipalaistuminen Nykyiset ruokatottumukset kolmen pääaterian nauttimisesta päivässä ovat murentumassa. On siis hyvin vaikea sanoa, milloin ateria muuttuu välipalaksi tai milloin välipala muuttuu naposteluksi (Tilles-Tirkkonen 2016) ja usein myös kuluttajien käsitykset välipaloiksi mielletyistä tuotteista vaihtelevat. Ravitsemuslaadultaan heikommat välipalat sisältävät usein runsaasti energiaa suhteessa ravintoaineisiin. Välipalat tarjoavat nuorille energiaa kasvuun ja kehitykseen, joten on tärkeää kiinnittää huomio siihen, millaisia välipaloja valitaan. Ruokavalion tai välipalojen muuttaminen terveellisiksi ei kuitenkaan ole aivan mutkatonta, sillä kulutusta ohjaavat monet muutkin motiivit kuin terveyden tavoittelu. Välipalat voidaan myös määritellä niiden sisältämän energian tai annoskoon mukaan välipalojen ollessa pienempiä kokonaisuuksia verrattuna pääaterioihin. Välipalojen luokittelu hyviin tai huonoihin voi olla haastavaa ja usein kokonaisuus ratkaisee. Välipalojen kulutustottumukset Huolimatta siitä, että välipaloja kulutetaan paitsi Suomessa myös muualla maailmassa kasvavissa määrin, ovat välipalat tutkimusaiheena suppeasti tutkittuja. Mitä välipalat ovat. Napostelutyyppinen syöminen heijastelee yhä joustavampaa lähestymistapaa syömiseen, mutta sitä pidetään yhtenä merkittävimpänä tekijänä ylipainon kehittymisen taustalla erityisesti silloin, kun välipalat ovat runsasenergisiä ruokia ja juomia. Myös kynnys valmisruokien syömiseen on madaltunut, mistä kertoo erityisesti suomalaisten valmisruokien kulutusluvut ja laajentunut valikoima
60 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Tärkeitä valintakriteereitä ovat myös välipalan soveltuvuus välipalatuotteeksi, hinta tai halu kokeilla jotain uutta muokaten samalla ruokakulttuuriamme. vsk tyvät suolan ja sokerin liialliseen saantiin. Suomalaisten lasten ja nuorten ruokavaliossa huolestuttavaa on etenkin makeutettujen juomien runsas kulutus, kun taas kasvisten, hedelmien, marjojen ja täysjyväviljatuotteiden kulutus on suositukseen nähden vähäistä. Nuorten välipalojen valinnassa tärkein vaikuttava tekijä on usein maku, osa nuorista arvostaa terveellisyyttä, osalle taas tuotteen ekologisuus ratkaisee. Tieto terveellisistä välipaloista ei yksinään riitä valintatilanteessa. Usein on helpompaa ostaa valmista, kuin tehdä itse välipala alusta asti itse, varsinkin kun valmiita tuotteita saa nopeasti ja edullisesti.. Lisäksi tarvitaan kriittisyyttä, itsesäätelytaitoja ja tahtoa tehdä hyviä ja parempia valintoja. Ruokavalion laatu, välipalakäyttäytyminen sekä ylipainon riskit nuorilla riippuvat paitsi pääruokien laadusta myös siitä, millaisia juomia ja ruokia nuoret valitsevat välipaloiksi. Nuorilla välipalojen valintaan joko positiivisesti tai negatiivisesti vaikuttaa muita ikäryhmiä enemmän sosiaalinen konteksti. Välipalan ravitsevuus voi toisinaan olla toissijainen tekijä valintatilanteessa, mikä voi johtaa taipumukseen valita suolaisia, runsassokerisia tai runsasrasvaisia välipaloja ravitsemuslaadultaan parempien vaihtoehtojen sijasta (Kupiainen & Järvinen 2009). Syömiskäyttäytyminen ruokavalintojen ja ruokakulttuurin taustalla Ruoan valintaan vaikuttavat paitsi ruoan ominaisuudet kuten aistittava laatu, myös kuluttajan yksilölliset ominaisuudet kuten asenteet, mieliala ja mieltymykset. Välipalat voivat nuorten ruokavaliossa olla merkittävä energian ja sakkaroosin lähde, kun taas oikeilla valinnoilla voimme merkittävästi edistää ruokavalion laadukkuutta kokonaisuudessaan. Syömiskäyttäytymisen taustalla yhdistyvät niin biologiset säätelymekanismit, sosiaalinen ympäristö, kognitiiviset ja psyykkiset tekijät, henkilökohtaiset mielipiteet, ruokamieltymykset ja -tavat sekä tunteet (National Heart Lung and Blood Institute 2004). Usein valitsemme ostoskoriin sellaisia tuotteita, jotka ovat meille tuttuja, mutta voimme myös tietoisesti pyrkiä muuttamaan omia ruokailutottumuksiamme. Nuoret ovat tietoisia kuluttajia ja monesti valinnoissa helppous ja nopeus ratkaisevat. Myös tarjolla oleva valikoima vaikuttaa siihen, millaisia valintoja kuluttajat tekevät
Nykyään lähes mitä vain voidaan ostaa jonkinasteisina valmisruokina tai puolivalmisteina. vsk Välipalaja valmisruokavalikoima Välipalaja valmisruokavalikoimat ovat laajentuneet merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Nykyisin valmisruokiin voidaan luokitella erilaiset teollisesti valmistetut ruoat tai puolivalmisteet. Nykyisin tarjolla on runsaasti kevyitä, kasvispainotteisia ja hyvinvointia tukevia vaihtoehtoja kuten helposti mukaan otettavia salaatteja, runsaskuituisia täysjyvätuotteita ja hyviä proteiininlähteitä. Kuitenkin. Valmisruokakulttuurissamme einekset ovat olleet pitkään, lähes sata vuotta. 61 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Ruokakaupoista löytyy snacks-tyyppisiä tuotteita runsas valikoima, jotka on tarkoitettu naposteluja välipalasyömisiksi, mutta jotka usein ovat kuitenkin hyvin energiatiheitä tuotteita. Takalan (1990) mukaan eine-sanaa on eri murteissa käytetty välipalasta tai työrupeaman jälkeisestä aamiaisesta. Välipalan ja valmisruoan valinta vaatii kuluttajalta kuitenkin erityistä huomiota, sillä valikoimasta löytyy myös paljon tuotteita, joiden ravitsemuslaadussa olisi kehitettävää. Tähän ryhmään kuuluvia tuotteita on kuitenkin haastavaa määritellä, sillä valmisruokiin voidaan liittää laajasti erilaisia elintarvikkeita. Valmisruoat ja puolivalmisteet voivat olla valmiita keittotai ruoka-annoksia, lämmitettäviä kappaleruokia tai salaatteja. Kiireen keskellä ne yleensä tarjoavat helpotusta arkeen
Ympäri maailman on havahduttu lasten ja nuorten terveyshaasteisiin kuten lihavuuden ja ylipainon yleistymiseen. Seinäjoen kaupungin Lihavuus laskuun -ohjelman 2013–2020 tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten ylipainoa (Seinäjoen kaupunki). Mikäli nuori valitsee toistuvasti energiatiheitä välipaloja, voi joidenkin ravintoaineiden saanti jäädä puutteelliseksi. Lasten ruokailurytmi on pääosin säännöllinen, mutta nuoruudessa ateriarytmi muuttuu epäsäännöllisemmäksi. Epäsäännöllinen ateriarytmi ja aterioiden väliin jättäminen voivat johtaa naposteluun ja yksipuolisiin välipalavalintoihin, mihin on liitetty joitakin ei-toivottuja terveyshaasteita kuten ylipaino ja lihavuus (Paulus 2011). Länsimaisessa ruokavaliossa erityisesti energiatiheiden välipalojen kasvavat annosmäärät ovat aiheuttaneet huolta (Piernas & Popkin 2010). Nuorten terveyshaasteet muuttuneessa ruokakulttuurissamme Kasvaneella tarjonnalla ja tuotteiden mainonnalla voi olla yhteys välipalojen tarvetta suurempaan kuluttamiseen sekä ylimääräiseen energian saantiin (Story & French 2004). Ruoan päätyessä roskiin, eivät nuoret myöskään täysin hyödy ravitsemuksellisesti koululounaasta. Tärkeää olisi kiinnittää huomiota myös siihen, kuinka moni nuorista syö kaikki aterian osat koululounaalla ja kuinka paljon ruokahävikkiä syntyy. Olisi myös hyvä pohtia, onko koululounaalle varattu aika riittävä. Varhaiskasvatuksessa korostuukin ruokakasvatuksen merkitys, jossa lapsia rohkaistaan ja kannustetaan kokeilemaan uusia ruokia. Niitä saatetaan pitää yksipuolisina ja runsaasti lisäaineita sisältävinä elintarvikkeina, mutta itse ruoasta huonoa ei tee lisäaineet, vaan huomio kannattaa kiinnittää tuotteen rasvan laatuun ja suolan määrään. Ruokapalveluissa on tehty kehittämistyötä ravitsemussuositusten mukaisten aterioiden ja välipalojen toteutta. 62 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Huomattavaa on, että mikäli lapsi tai nuori kokee ruoan vieraaksi tai erikoisen makuiseksi, voi tämä myös osaltaan edistää ruokahävikin määrää sekä lasten että nuorten osalta. Ohjelman tavoitteisiin on kuulunut muun muassa terveellisen kouluruokailun ja välipalatarjonnan edistäminen. Kouluterveyskyselyn (THL 2017) mukaan suomalaisista yläkoulun 8.–9.-luokkalaisista nuorista lähes 40 % ei syö aamupalaa joka arkiaamu ja lähes 30 % ei syö koululounasta tai päivällistä joka päivä. Yksilöllisen ruokailun trendi musertaa ateriarytmiä ja syömisen epäsäännöllisyys on yleistynyt. vsk valmisruokiin liitetään usein negatiivinen leima. Nuoret, jotka syövät kouluaterian säännöllisesti, nauttivat muita nuoria harvemmin epäterveellisiä välipaloja
A Review of the Definitions of Snacking, Motivations to Snack, Contributions to Dietary Intake, and Recommendations for Improvement. Saatavilla: https://thl.fi/ Tilles-Tirkkonen T. Seinäjoen kaupunki. Nykyään löytyy esimerkiksi paljon sellaisia vaihtoehtoja, mitä ei ole ennen ollut saatavilla, kuten vähärasvaisemmat ja vähemmän suolaa sisältävät tuotteet. [Verkkojulkaisu]. 2016 May 16;7(3):466-75. Hess JM, Jonnalagadda SS & Slavin JL. Valmisruokien valintaan vaikuttavat tekijät eri kuluttajaryhmissä. Niike VY, Smith TM, Shuval O, Shuval K, Edshteyn I, Kalantari V & Yaroch AL. vsk miseksi ja koulujen toimintakulttuuria on pyritty edistämään fyysistä aktiivisuutta ja liikkumista tukevaksi. Kupiainen T. Välipalaja valmisruokavalikoimat ovat vaihtuneet ja nykyisin tarjontaa on moneen makuun. Hoppu U, Kujala J, Lehtisalo J, Tapanainen H & Pietinen P. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Publications of the University of Eastern Finland. (2009). Helsinki: Kansanterveyslaitos. MTT:n selityksiä 174. Sianläski ja tönkkösuolatut muikut ovat saaneet rinnalleen uusia vaihtoehtoja. Int J Behav Nutr Phys Act. Tehdään yhdessä terveellisiä valintoja ja luodaan välipalakulttuuria kukin omien valintojemme kautta. An ecological model of diet, physical activity, and obesity. Yksilöinä olemme luomassa ruokakulttuuria muuttuvan välipalaja valmisruokavalikoiman kautta. Takala U. Aterioiden nimitykset suomen murteissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Diet, Body Adiposity and Cardiometabolic Risk in a Population Sample of Primary School Children. Paulus D, Saint-Remy A & Jeanjean M. (1990). Lopuksi Välipalat ja valmisruoat ovat osa modernin ruokakulttuurimme muutosta. children. Syödään ja opitaan yhdessä kouluruokailusuositus. Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Piernas, C & Popkin B.M. Predictors of obesity, weight gain, diet, and physical activity workshop; Aug 4-5; Bethesda, MD. 2004; 1: 3. Adv Nutr. (2014). Kouluikäisten lasten ja nuorten ruokailutottumukset ja niiden tasapainoisuuteen vaikuttaminen. Saatavilla: http://www.seinajoki.fi Story M & French S. (2004). Paljon hyvää löytyy aiempien vuosien välipalaja valmisruoka eli “eine”-vaihtoehdoista. (2016) What Is a Snack, Why Do We Snack, and How Can We Choose Better Snacks. 63 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. (2016). (2004). Kouluterveyskyselyn tulokset nuorilla. Seinäjoen kaupungin Lihavuus laskuun -ohjelma 2013–2020. 2010, 29, 398–404. 2001. Food Advertising and Marketing Directed at Children and Adolescents in the US. National Heart Lung and Blood Institute. Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Health Sciences No 312. (2017). Dietary habits during adolescence results of the Belgian Adolux Study. Lähteet Eloranta A-M. European Journal of Clinical Nutrition 55(2):130-6. Trends in snacking among U.S. Hansaprint Oy. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy.. Ruisleipä, hapanmaitotuotteet kuten piimä ja viili ovat olleet suomalaisten suosiossa kautta aikojen. Snack Food, Satiety, and Weight Adv Nutr 2016 15:866-78. & Järvinen E. (2017). Miksi kuluttaja ostaa valmisruokaa. Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi: Lähtötilanne ja lukuvuonna 2007–2008 toteutetun interventiotutkimuksen tulokset. (2016). Kielikello, kotimaisten kielten keskus. Health Aff. (Millwood). (2008)
Kuvaaja: Jan Lönnberg. ”Viime vuonna myös muovi on puhuttanut kuluttajia. 64 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. vsk Ympäristön tila huolestuttaa Tiedostaviksi kuluttajiksi itsensä kokee jo yli puolet suomalaisista. Ruokatrendit ja -ilmiöt kietoutuvat tänä päivänä toisiinsa. Ruoan odotetaan olevan samanaikaisesti terveellistä, vastuullisesti tuotettua ja nopeasti syötävissä. K-ryhmän Ruokailmiöt 2019 -tutkimuksen mukaan ruoan odotetaan edistävän sekä omaa, kanssaihmisten että maapallon hyvinvointia.. Tämä näkyy selvästi tutTeksti: Mari Frisk Kuva: K-ryhmä. Käytännössä se näkyy esimerkiksi kiinnostuksena vähentää ruokahävikkiä. Heille tuotantoketjun eettisyydellä ja ekologisuudella on suuri merkitys. Miten suomalainen valitsee ruokansa vuonna 2019
Kotimaisuus ja helppous yhdistyvät esimerkiksi valmiiksi peratun kalan muodossa. Kiinnostusta tänä vuonna on jopa kymmenen kertaa nykyistä enemmän”, Jungar toteaa. ”Etenkin 25–44-vuotiaat lapsiperheiden vanhemmat ovat aiempaa kiireisempiä ruoanlaittajia”, Lintunen taustoittaa. Viime vuosien supertuote kaura tekee tilaa toiselle vahvalle kotimaiselle, nimittäin perunalle. Arjessa kauppansa tekevät etenkin puolivalmisteet. Alkuperämaa vaikuttaa ostopäätökseen etenkin lihatuotteiden osalta. Vastaavasti hän voi pysyä ruokaruodussa arkena, muttei laske suupaloja herkutellessaan. ”Ruoan verkkokaupan kokeileminen kiinnostaa suomalaisia selvästi aiempaa enemmän. Myös Taloustutkimuksen Suomi syö 2018 -tutkimuksessa näkyivät huoli ja keskustelu ympäristön tilasta. ”Täsmähyvinvointi perustuu ajatukseen itselle räätälöidystä, juuri omiin tarpeisiin suunnitellusta ruokavaliosta, joka sallii toisinaan myös vähemmän terveelliset valinnat. Myös tuoreet yrtit, lähileipomoiden tuotteet, metsäsienet ja pienpanimo-oluet kiinnostavat. Sen sijaan luomuja Reilun kaupan tuotteet tunnetaan paremmin. Kotimaisuus ja peruna nousussa Kotimaisuuden arvostuksen kasvu näkyy molemmissa tutkimuksissa. ”Moni vastaaja kokee epätietoisuutta sen suhteen, mikä on lähiruokaa”, Lintunen sanoo. ”Se alkaa vaikuttaa asenteisiin ja valintoihin myös ruokakaupassa”, tutkimuksesta vastaava Merja Lintunen Taloustutkimuksesta kertoo. ”Lähes puolet vastaajista uskoo voivansa vaikuttaa ostosvalinnoillaan, vuonna 2014 vain kolmannes uskoi vaikutusmahdollisuuksiinsa.” Ruoka hyvinvoinnin lähteenä Ruoasta haetaan myös täsmähyvinvointia. K-ryhmän oman Ruokailmiöt-tutkimuksen mukaan 39 prosenttia suomalaisista suosii arkea helpottavia ja nopeuttavia ratkaisuja. Riittävän hyvä ei tarkoita keskinkertaiseen tyytymistä, vaan sillä haetaan monipuolista hyvinvointia, johon kuuluvat myös stressittömyys ja sallivuus. vsk kimustuloksissa, ja voidaan odottaa, että muovituotteiden välttäminen korostuu asiakkaiden valinnoissa”, K-ryhmän asiakasnäkemysjohtaja Heidi Jungar toteaa. Suomi syö 2018 -tutkimuksen mukaan arjen ruoanlaiton kulmakivet ovat huolettomuus ja vaivattomuus. ”Luomu ja Reilu kauppa -merkittyjen tuot. ”Suosion kasvuun vaikuttaa se, että tarjolla on koko ajan enemmän myös terveelliseksi miellettyjä eineksiä, esimerkiksi kasvisaterioiden valikoima on kasvanut”, Lintunen arvelee. Fleksaaja voi esimerkiksi pyrkiä syömään mahdollisimman usein kasvisruokaa tai kevyesti, mutta ei kieltäydy lihasta, kun sitä on tarjolla. Arjen kiire määrittää valintoja Puolivalmisteet ovat kiireisen perheen pelastus. Yhdelle se voi tarkoittaa suoliston hyvinvoinnin korostamista, toiselle painonhallintaan panostamista ja kolmannelle funktionaalisten eli terveyttä edistävien elintarvikkeiden ostamista. Ostopäätöstä jarruttaa epätietoisuuden lisäksi kalliiksi koettu hinta. Uusien kasviperäisten proteiinituotteiden kohdalla ykköskriteeri monelle ovatkin nimenomaan valinnan vastuullisuus ja eettiset arvot, ei välttämättä maku”, Lintunen kertoo. Myös einesten käyttö on nousussa. Ilmiö on kasvattanut suosiotaan ja sen vaikutuksen omaan ostoskoriin tunnistaa tällä hetkellä 41 prosenttia suomalaisista”, Jungar taustoittaa. ”Punaisen lihan käyttö on vähenemässä ja kasvikset nousussa. 65 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33
K:n Ruokailmiöt 2019 -raportti löytyy osoitteesta k-ruoka.fi/ruokatrendit Taloustutkimuksen Suomi syö 2018 -tutkimukseen vastasi yli 3 500 suomalaista. 66 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Kkauppiasliiton Kehittyvä kauppa -lehdessä (k-kauppiasliitto.fi/kehittyvakauppa). GREEN WAY IPM antitec.fi • 02 230 5673 • toimisto@antitec.fi Täyttää kaikkien laatujärjestelmien vaatimukset! – Täydellinen kontrollija torjuntajärjestelmä! Valtakunnallinen täyden palvelun tuholaistorjuntayritys. Se tehtiin kirjeja nettikyselynä. Otos painotettiin vastaamaan Suomen väestöä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi Frankly Partners. vsk teiden kohdalla ei välttämättä edes tarkisteta ravintosisältöä, vaan luotetaan siihen merkkiin”, Lintunen sanoo. Ruokailmiöt 2019 -tutkimuksen tulokset perustuvat K-ryhmän päivittäistavarakaupan asiantuntijoiden ja K-ruokakauppiaiden haastatteluihin sekä K-ryhmän Kylä-asiakasyhteisön kuluttajapaneelissa tehtyyn tutkimukseen, johon vastasi lokakuussa 2018 yhteensä 1 069 kuluttajaa
Kievin kana 5. Lasagne 6. Lihapullat ja perunamuusi 3. Kalakeitto 7. Lohi 2. Pizza "Pitkään suosittujen pitsan ja tortillojen suosio on laskenut ja kotiruoan suosio on kasvanut. Tortillat 9. vsk Fazer selvitti jälleen suomalaisten lempilounasruoat – lohiruokien suosio kasvussa Lohiruokien suosio on kasvanut huomattavasti kahden vuoden takaisesta lempilounasruokakyselystä. Asiakkaamme arvostavat hyvää kotiruokaa”, pohtii Fazer Food Services Suomen gastronomiaja tuotekehitysjohtaja Marianne Nordblom. Lohen lisäksi Kievin kana on lähtenyt nousuun ja havittelee nyt palkintosijoja. Kasvisja vegaaniruoat 8. Pinaattiletut 10. Amica.fi -sivuston lempilounasruokakyselyyn vastasi 14.–27.1.2019 välisenä aikana 1 670 vastaajaa ympäri Suomen. Paistetut muikut 4. Fazer Group. Vastaajille oli annettu muutamia valmiita vaihtoehtoja, jotka olivat nousseet aikaisemmin esiin Amica-ravintoloiden omissa ravintolakohtaisissa lempiruokakyselyissä. Lempilounasruoat 2019 TOP 10 1. ”Kasvisruoat ovat vakiintuneet kymmenen kärkeen. Kasvisruoat pitävät paikkaansa kymmenen kärjessä. Viiden kärjessä nähdään kestosuosikit lihapullat ja perunamuusi, lasagne ja paistetut muikut. Kievin kana on tällä hetkellä niin suosittu opiskelijoiden keskuudessa, että opiskelijoilla on somessa jopa ’oispa kievin kanaa’ -sivut”, kertoo Marianne Nordblom. Valmiiden vastausvaihtoehtojen lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus ilmoittaa jokin oma lempiruoka. 67 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn, kestosuosikit lihapullat ja perunamuusi, paistetut muikut sekä lasagne löytyvät edelleen viiden kärjestä. Pizzaa ja tortilloja mahdollisesti tehdään nykyään enemmän kotosalla, jonka takia kotiruoan suosio on noussut niiden ohitse. Lohi on tehnyt selkeän nousun ensimmäiselle mitalisijalle Fazer Food Servicesin lempilounasruokakyselyssä. Kasvisruokien suosio näkyy edelleen, sillä ne pysyttelevät tiiviisti kymmenen suosikin listalla
vsk Teksti ja kuva: Virpi Latva Ranska kaavailee suolaveroa Ranskalaisten liiallinen suolan kulutus johtuu pikemminkin valmisruokien korkeasta suolapitoisuudesta kuin siitä, että kuluttajat suolaisivat annoksiaan liikaa.. 68 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33
Samalla erilaisten vitamiinien ja hivenaineiden kulutus on lisääntynyt merkittävästi", Michèle Crouzet sanoo. Vuosisatojen holtittoman suolalla mälläämisen jälkeen vastaava vero on tulossa takaisin. Syynä on erityisesti einesten korkea suolapitoisuus, minkä johdosta ranskalaisten vuosittainen suola-annos on kaksinkertainen WHO:n suosituksiin nähden. Hänen mukaansa syynä on erityisesti einesruokien runsas suolaaminen, missä pyrkimyksenä on lisätä tuotteen painoa. Veron kimmokkeena on vuonna 2013 säädetty soodavero, joka sakottaa erityisen sokeripitoisia tuotteita, mm. virvoitusjuomia. "Pääsääntöisesti tuotteesta kuin tuotteesta voidaan vähentää kättelyssä 20 prosenttia suolasta ilman että maku muuttuu merkittävästi", Michèle Crouzet tietää. Sydänja verisuonitautien hoidosta aiheutuu vuosittain valtiolle 12–15 miljardin euron lasku. Soodaveron vaikutus oli aluksi vähäinen, mutta sen astetta ja progressiivisuutta kovennettiin vuonna 2017, jolloin elintarvikevalmistajat alkoivat välittömästi vähentää sokerin määrää tuotteissaan. Ranskalaisten runsas suolan käyttö poikkeaa selvästi eurooppalaisesta keskiarvosta, joka on lähellä WHO:n suositusta. "Ranskalainen syö keskimäärin 10–12 grammaa suolaa päivässä, kun Maailman Terveysjärjestö WHO:n suositus on viisi grammaa", kertoo parlamentin teettämän suolaraportin laatinut ravintotutkija Michèle Crouzet. Michèle Crouzet toivoo suolaveron vaikuttavan yhtä tehokkaasti. "Päivittäin nautitun suolan määrää lisää erityisesti se, että elämäntapojen muuttumisen seurauksena ranskalaiset ovat siirtyneet kokkaamisesta television tai tietokoneen ääressä hotkaistuihin puolivalmisteihin. Miehet saavat päivässä noin 10 grammaa ja naiset noin 7 grammaa suolaa (THL, 2017).. Esimerkkinä soodavero Valmisteilla oleva vero koskisi vain erityisen suolaisia elintarvikkeita, kuten erityisesRanskan viranomaiset ovat panemassa toimeen suolaveroa elintarvikkeille. Hänen mukaansa lähtökohtana pitäisi olla vähäsuolainen tuote, johon kuluttaja voi halutessaan itse lisätä suolaa. ti valmisruokia. Hän muistuttaa, että lisävalmisteita vitamiinien ja hivenaineiden lähteenä ei tarvita, jos ruokavalio on tasapainoinen. Vaikka sokerin määrä on vähentynyt joissakin tuotteissa 15, joissakin jopa 30 prosenttia, elintarvikejätit maksavat edelleen soodaveroa yhtensä 520 miljonaa euroa vuodessa. 69 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. vsk R anskassa oli keskiajalla kuninkaalle maksettava suolavero, joka hillitsi suolan kulutusta, vaikka verolla ei varsinaisesti siihen pyritty. Myös suomalaisten suolan saanti on suosituksiin nähden liian suurta
ISBN 978-952-288-914-0. Väisänen sivuaa kirjassaan myös hygieniaa. Koen kirjan kuitenkin enemmän ruokakulttuurin historiaksi kuin symboliikaksi, joskin symbolien käsittely antaa tälle historiateokselle oman pikantin mausteensa. Sitruuna puolestaan on puhtauden ja neitsyyden symboli. 71 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. vsk Pelastamme miljoonia lapsia vuosittain UNICEF on maailman suurin hätäaputarvikkeiden toimittaja. Päärynä on muotonsa vuoksi yleensä raskaana olevan naisen symboli ja voi tarkoittaa Neitsyt Mariaa. Kirja on kauniisti toteutettu, ja menneiden aikojen ruokakulttuuria avaavana teoksena sekä mielenkiintoinen että avartava. Kaarina Kärnä Liisa Väisänen Symbolien pitopöydässä Ruokakulttuuria ja maistuvia merkityksiä Kirjapaja 2018, 176 s. UNICEFin työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten puolesta voi tukea osoitteessa: unicef.fi K I R J A E S I T T E L Y Ruoan merkilliset merkitykset Ruoka on paljon enemmän kuin mitä lautasella näemme. Uskonnot, kulttuurit ja eri aikojen poliittiset pyrkimykset ovat antaneet ruoalle merkityksiä, joista tämä kirja kertoo. Kirjan kuvituksena on ruoka-aiheista taidetta, jossa symboleja on käytetty paljon. Me toimitamme esimerkiksi 80 prosenttia maailman lasten hätäapuravinnosta. Kyse on oikeasta ihmetahnasta, vai mitä. Artikkeli on alun perin julkaistu Suomen UNICEFin lehdessä 1/2019. Hygienialla on antiikin Kreikan mytologiassa oma jumalatar, terveyden jumalan Asklepioksen tytär Hygieia. Vuonna 2017 jaoimme massiiviset 52 850 tonnia maapähkinätahnaa – se vastaa kahta täyttä lentorahdillista maapähkinätahnaa joka ikinen päivä! Tulos: neljä miljoonaa vakavasti aliravittua lasta sai kriisien keskellä hoitoa. Ruokaasetelma hedelmineen onkin symbolein avattuna aivan jotain muuta kuin päärynä, meloni ja sitruuna. Meloni liitetään suloisuuteen, maallisiin nautintoihin ja ystävyyteen. Keskiajalla henkilökohtaisiin ja mukana kuljetettaviin ruokailuvälineisiin lautasliinan lisäksi kuuluivat veitsi, lusikka ja kaulalla nauhassa roikkuva hammastikku. Hygienian ja puhtauden symboleita ovat puolestaan olleet lautasja pöytäliinat, useimmiten valkoiset
Yhteiskunnallinen yritys -merkki tekee näkyväksi arvomme, joiden mukaan toimimme joka ikinen päivä pyrkien vastaamaan ammateissaan toimivien tarpeisiin ja ajankohtaisiin ongelmiin kouluttamalla ja julkaisemalla sekä lehtiä että opaskirjoja, kuvailee toimitusjohtaja Kaarina Kärnä Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy:stä. Yhtiö toimittaa ja kustantaa myös alaan liittyviä oppaita ja kirjoja sekä järjestää aihepiireihin liittyviä koulutuksia valtakunnallisesti. ”Lisäksi teemme yhteistyötä oppilaitosten ja opiskelijoiden kanssa esimerkiksi julkaisemalla alaan liittyviä opinnäytetöitä sekä oppilaitosten hankkeita ja tutkimuksia”, Kärnä lisää. Ne käyttävät suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen. Liitto hallinnoi suomalaisesta työstä kertovia merkkejä, vaikuttaa ostopäätöksiin ja haastaa työelämää uudistumaan. Yhteiskunnallisena yrityksenä Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy käyttää liiketoimintansa voitot oman toiminnan kehittämiseen, mikä hyödyttää niin ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoita kuin myös ammattikeittiöiden ja muiden elintarvikealojen henkilökuntaa sekä aloilla toimivia yrityksiä edullisten kouluttautumismahdollisuuksien, luotettavien ammattilehtien ja toimivien viestintäkanavien muodossa. Yhteiskunnallinen yritys -merkin saaneet yritykset ratkovat liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia. www.suomalainentyo.fi Suomalaisen Työn Liitto Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy:lle Yhteiskunnallinen yritys -merkin. Suomalaisen Työn Liiton myöntämän Yhteiskunnallinen yritys -merkin voi saada yritys, joka on perustettu tuottamaan yhteiskunnallista hyvää ja joka käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tai ympäristöongelman ratkaisemiseen. Näiden yritysten liiketoiminnan ytimessä on yhteiskunnallisen hyvän tekeminen, mikä näkyy myös Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy:n toiminnassa”, toteaa Brand Manager Niina Ollikka Suomalaisen Työn Liitosta. ”Yhteiskunnallinen yritys -merkin saaneet yritykset tekevät hyvää palauttamalla toimintansa tuloksen oman toiminnan kehittämiseen tai jakamalla sen muuhun hyvään tarkoitukseen. vsk Porissa toimivalle Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy:lle on myönnetty Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeus osoituksena liiketoiminnallisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden onnistuneesta yhdistämisestä. Suomalaisen Työn Liitto toimii sen puolesta, että suomalaisen työn arvostus kasvaa ja suomalainen työ menestyy. Ympäristö ja Terveys-lehti on ainoa ympäristöterveysalaan keskittynyt ammattilehti, jonka sisältöön kuuluvat myös ympäristönsuojeluun liittyvät asiat. ”Toiminnallamme on aina ollut vahva arvopohja ympäristöterveyden, ympäristösuojelun, elintarvikehygienian ja muun ruokaturvallisuuden sekä näiden alojen ammattiosaamisen edistämisessä. 72 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. S uomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy tuottaa ja julkaisee kahta ammattilehteä, Ympäristö ja Terveys-lehteä ympäristöalalle ja Elintarvike ja Terveys-lehteä ammattikeittiöja elintarvikealalle. Elintarvike ja Terveys-lehti on puolestaan ammattilehti ammattikeittiöissä, elintarviketeollisuudessa, päivittäistavarakaupan sekä elintarvikelainsäädännön ja sen valvonnan parissa toimiville. www.yhteiskunnallinenyritys.fi. Tärkeää on myös liiketoiminnan yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen ja toiminnan avoimuus
Päivä huipentuu rentoon yhdessäoloon herkullisten tarjoilujen äärellä. Elintarvikepäivä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden verkostoitua tuttujen ja vielä tuntemattomien ihmisten ja toimialojen kanssa. Tänä vuonna puitteet ovat erityisen upeat, sillä päivää vietetään Finlandia-talolla Töölönlahden keväisissä maisemissa! Teemana vastuullisuus Tänä päivänä ruuasta ei voi puhua ilman vastuullisuuden näkökulmaa. Ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola valottaa asiakasetukorttien mahdollisuuksia ruuankäyttöseurannassa. Head of Paulig Incubator (PINC) Marika King tarkastelee tulevaisuuden makutrendejä sekä makujen muokkaamista. Elintarvikepäivään voi ilmoittautua ja muuhun ohjelmakokonaisuuteen tutustua tapahtuman nettisivuilla www.elintarvikepaiva.fi. ETL. Markkinointija viestintäjohtaja Eeva Hietalahti Sydänliitosta esittelee Sydänmerkkiä vastuullisuuden välineenä uuden ja kiinnostavan yrityscasen kautta. Osallistumalla tuet samalla tieteellistä tutkimusta! Päivä järjestetään maailman parhaan tapahtumatalon tittelin voittaneella Finlandia-talolla, joka tarjoaa Elintarvikepäivän puheenvuoroille ja herkullisille tarjoiluille arvoisensa estradit. Co-Creation Manager Mirva Lampinen VTT Oy:stä puhuu, miten vastuullisuusnäkökulmat ympäristöstä terveyteen huomioidaan elintarvikekehityksessä. Arlan Head of Digital Tomi Sirén puhuu lohkoketjuteknologian mahdollisuuksia ruokaketjun vastuullisuuden ja avoimuuden lisäämisessä. Estradille nousee jälleen suuri joukko alan vaikuttajia. Uuden Ruokaviraston linjauksista kertoo elintarvikeketjulinjan johtaja, ylijohtaja Pia Mäkelä. 73 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus tekee alastamme vapaaehtoisen vastuullisuuden edelläkävijän. vsk Vielä ehtii mukaan Ruoka-alan ykköstapahtumaan – Elintarvikepäivä 7.5.2019 Finlandia-talolla! Elintarvikepäivä 2019 tuo jälleen ruoka-alan ajankohtaisimmat näkökulmat ja alan ammattilaiset yhteen. Case-esimerkkejä tarjoilevat muun muassa Atrian Energiaja vastuullisuuspäällikkö Eero Yliselä. Ruokaa kaikille aisteille tarjoilee apulaisprofessori Mari Sandell, Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta. Lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen maaja metsätalousministeriöstä avaa 1.4.2020 sovellettavaa EU:n asetusta elintarvikkeen pääainesosan alkuperämaan ilmoittamisen tulkinnoista. Tulevaisuuden ilmiöitä tarkastelee myös innostava Ilkka Halava. He käsittelevät vastuullisuutta muun muassa materiaalitehokkuuden, ruokaympäristön, ravitsemuksen, lainsäädännön ja tuotekehityksen vinkkelistä. Tapahtumassa pääsee tutustumaan myös lukuisiin näytteilleasettajiin, joiden kanssa voi keskustella erilaisista elintarvikealan ratkaisuista ja palveluista. Vastuullisen sijoittamisen trendeistä kertoo Associate Director Tytti Kaasinen Sustainalyticsistä. Jo pelkästään Elintarvikepäivään osallistuminen on vastuullinen teko, sillä tapahtuman tuotto ohjataan Elintarvikkeiden Tutkimussäätiön apurahoina elintarviketeollisuutta tukevaan tieteelliseen tutkimukseen
Keskeistä työssä on jo olemassa olevan hyönteistiedon kokoaminen yhteen hyödyttämään ja kehittämään alan liiketoimintaa alueelliset erityispiirteet huomioiden. ”Valttejamme ovat luotettava elintarvikeketju sekä hyönteisalan toimijoiden sitoutuneisuus elintarviketurvallisuuteen. ”Myös arvon jakautuminen tuotannossa on yksi keskeinen kysymys”, lisää Marja-Liisa Järvelä Oulun ammattikorkeakoulusta. Kysynnän epävarmuus huolettaa sirkankasvattajia, ja osa pohtii, kannattaako jatkaa. vsk Hyönteisalan kannattavuuteen haetaan uusia ratkaisuja Luonnonvarakeskus (Luke) rakentaa hyönteisalalle valtakunnallista tiedonvälitysverkostoa yhdessä Tampereen, Jyväskylän, Seinäjoen ja Oulun ammattikorkeakoulujen sekä Kuopiossa sijaitsevan Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Uudentyyppinen tuotanto voisi tuoda maaseudulle uusia mahdollisuuksia, mutta tuotannon on perustuttava realistisiin faktoihin kannattavuudesta ja markkinoista. ”Liiketoimintamallien syvemmässä tarkastelussa kannattavuuteen voi löytyä uusia ratkaisuja, vaikka franchising-yrittäjyydestä, toimitusketjuista, verkostoista tai uusista palvelumalleista”, sanoo Tiina Wickman-Viitala Tampereen ammattikorkeakoulusta. Suurtuotannon etuja hakevan liiketoiminnan lisäksi olisi mahdollista löytää kilpailukykyä erikoistumisesta, mutta se edellyttäisi maksukykyisten ja tiedostavien asiakkaiden löytämistä. ”Tiedolla hyönteisalan tulevaisuuteen” -kehittämishankkeessa koottu tieto jaetaan hyönteisalan yrittäjille alueellisissa tilaisuuksissa syksyllä 2019. Muutamassa kuukaudessa isot kauppaketjut olivat ottaneet valikoimiinsa kymmenkunta hyönteistuotetta. Kuluttajamarkkinat ovat kuitenkin rakentuneet odotuksia hitaammin. ”Hyönteiset ovat ekotehokas tapa korvata tuontiproteiinia esimerkiksi siipikarjan ja kalan rehuissa. Luken erikoistutkija Susanne Heiskan mielestä Suomella on runsaasti ainutlaatuisia vahvuuksia hyödynnettäväksi, ei hukattavaksi. Kaikille avoin raportti julkaistaan verkossa vuodenvaihteessa 2019–2020. Erityistä on myös viranomaisten ja toimialan välinen rakentava vuoropuhelu sekä elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimus, tiedonsiirto ja koulutus.” Tarvitaan uusia tuotteita, uutta teknologiaa ja uudentyyppistä tuotantoa Alalla nähdään paljon mahdollisuuksia, mutta tuotantoon olisi saatava uusia hyönteislajeja ja kehitettävä tuotteita uusille asiakasryhmille hyödyntäen uusia kuluttajatutkimuksia sekä liiketoimintamalleja. Suomella on edellytykset nousta hyönteistalouden kansainväliseen kärkeen Hyönteisalan kehitys on ollut nopeaa Suomen hyväksyttyä hyönteiset elintarvikkeiksi loppuvuodesta 2017. 74 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Hyönteisistä voidaan saada myös apua ravinnekierrätykseen, biomassojen käsittelyyn ja elintarvikesivuvirtojen tehokkaampaan hyödyntämiseen”, toteaa Tiina Siimekselä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Luonnonvarakeskus (Luke) ”Tiedolla hyönteisalan tulevaisuuteen” on maaseudun valtakunnallinen kehittämishanke, jota Hämeen ELY-keskus rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta 150 000 eurolla vuosina 2018–2020.. Monet ratkaisuista edellyttävät uutta teknologiaa, joka mahdollistaisi tuotantomäärien kasvattamista kustannustehokkaasti
Suomessa alkoholiverotuksen epäjohdonmukaisuus näkyy siinäkin, että se ohjaa juomaan väkeviä juomia. Aiemmin vain Alkon valikoimissa olleiden juomasekoitusten päätyminen ruokakauppojen hyllylle kasvatti niiden myyntiä 50,7 miljoonaan litraan. Oluen ja siiderin myynti puolestaan jatkoi laskusuhdannettaan: olutta ja siideriä myytiin yhteensä 12,5 miljoonaa litraa vähemmän kuin edellisvuonna. ”Epäoikeudenmukainen valmistevero hillitsee kotimaan myyntiä, vaikka menestyksekkäät vientihankkeet vaativat vahvaa kotimarkkinaa ponnistelujen pohjaksi. Selkeimmin lainsäädännön uudistuminen näkyi long drink -juomien myynnissä. Kokonaismyynti kasvoi 40,8 miljoonaa litraa eli 5,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tilastot kertovat osaltaan suomalaisten juomatapojen muutoksesta. Sekä viinejä että väkeviä viinejä verotetaan kevyemmin kuin oluita ja siideriä. Näin siitä huolimatta, että virvoitusjuomien ja kivennäisvesien valmistevero on Suomessa EU-maiden korkein. Tilasto ei sisällä Panimoja virvoitusjuomateollisuusliiton ulkopuolisten toimijoiden myyntilukuja eikä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia. 75 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. vsk Kivennäisvedet ja virvoitusjuomat sammuttivat suomalaisten janon 2018 Olutta, siideriä, long drink -juomia sekä virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä myytiin viime vuonna yhteensä 802,9 miljoonaa litraa. Verotuksen on oltava tasapuolista myös virvoitusjuomien osalta, joten virvoitusjuomaverosta on makeisveron tapaan luovuttava”, Panimoja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Riikka Pakarinen vaatii. Panimoja virvoitusjuomateollisuusliitto ry Luvut perustuvat Panimoja virvoitusjuomateollisuusliiton jäsenyritysten Hartwallin, Momentin Groupin, Olvin, Red Bullin, Saimaan Juomatehtaan ja Sinebrychoffin myyntitilastoihin. Lähde: Panimoja virvoitusjuomateollisuusliitto ry.. Viime vuoden maaliskuun alussa voimaan astunut alkoholilainsäädännön muutos toi päivittäiskauppoihin aiempaa vahvemmat oluet ja lonkerot sekä poisti valmistustaparajoituksen. Virvoitusjuomien myynti kasvoi 9,9 prosenttia 264,7 miljoonaan litraan ja kivennäisvesien myynti 20,6 prosenttia 90,8 miljoonaan litraan. Alkoholin kulutus Suomessa on viime vuosikymmeninä vähentynyt, ja trendi näyttää edelleen laskevan. Kasvua edellisvuodesta oli 37 prosenttia eli 13,7 miljoonaa litraa. Ennätyksellisen paljon myytiin virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä
Pikarimämmit suunniteltiin alun perin suurkeittiöiden tarpeisiin, josta ne jatkoivat hyvien kokemusten kautta vähittäiskaupan pakastealtaaseen. Lisäjäätelösviittiyöt lokakuusta joulukuuhun ovat varattavissa KlausK:sta. Ja tietenkin Valio Jäätelöfabriikki tarjoaa jäätelöt. vsk M A I S T I A I S E T Valio Jäätelöfabriikki ja Klaus K -hotelli avasivat perjantaina 1. Kymppi-Maukkaat Oy. Uniikki perinneherkkumme mämmi on nyt myös kuluttajien saatavilla kätevässä annospikarissa kolmella kastikevaihtoehdolla. Valio Suosio yllätti: maailman ensimmäinen jäätelösviitti myytiin heti täyteen – jatkoaikaa vuoden loppuun Mämmi seuraa aikaansa: perinneherkku ja makukastikkeet annospikareihin Elintarvikepuolella nousevana ilmiönä on ollut valmisruokien tarjonnan kasvu ja erilaisten annospakkausten valikoiman laajentuminen. Sweet Suitessa on hyödynnetty vintage-huonekaluja 30-luvulta ja pohjoismaista designia. Sweet Suite -nimisen sviitin oli tarkoitus sulkea ovensa syyskuun lopussa. Makuraatina olivat meidän omat työntekijämme ja tuotantoon valittiin kaksi suosituinta", kertoo Kymppi-Maukkaat Oy:n markkinointipäällikkö Anna Mollberg. Ajan hermolla ovat myös mämmireseptit, joita Kymppi-Maukkaat Oy ja Valio ovat kehitelleet yhteistyössä. "Vaikka mämmi mielletään pääsiäisen ajan jälkiruuaksi, se on kuitupitoinen välipala ajankohdasta riippumatta", Mollberg vinkkaa. Sweet Suite herätti myös runsaasti kansainvälistä huomiota", Valion jäätelöiden liiketoimintapäällikkö Tea Ijäs kertoo. 76 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Designhotelli Klaus K innostui ideasta heti. Kolmas makuvaihtoehto on mämmin klassikkokaveri vanilja. Hotellivierailijoita odottaa huoneessa jäätelöillä täytetty pakastin ja lumoavat yksityiskohdat. Tämä on osoitus siitä, että suomalaiset todella rakastavat jäätelöä. "Viime pääsiäisen uutuusmaut mokka ja sitruuna ovat tuotekehityksemme tulosta. Mämminvalmistajien suosikkimaku on Mokka Kerrosmämmi. Suuren kysynnän vuoksi Valio ja Klaus K lupaavat jatkoaikaa Valio Jäätelöfabriikki Sweet Suite -jäätelöhotellihuoneelle vuoden loppuun. "Valio Jäätelöfabriikki Sweet Suite myytiin loppuun heti samana päivänä, kun yhteistyömme julkistettiin. maaliskuuta tiettävästi maailman ensimmäisen jäätelöteemaisen hotellihuoneen. Vasta valmistunut hotellihuone on uudistettu Valio Jäätelöfabriikin innoittamana lattiasta kattoon. Perinteisen mämmin pakkauksessa on huomioitu kerman tarve; pikarin reunat ovat niin korkeat, että annoksen voi syödä suoraan pikarista
Santa Maria vastaa kysyntään lanseeraamalla luomulaatuisen ceyloninkanelin. Syksyllä 2018 meijeri aloitti yhteistyön Taiwalkosken Panimon kanssa. Lisäksi ceyloninkaneli ei sisällä juuri lainkaan kumariinia eli myrkyllistä hiutalemaista yhdistettä, jota tavallisessa kassiakanelissa on huomattavan paljon. "Olemme tietojemme mukaan ensimmäinen meijeri, joka on näin vahvasti mukana oluen valmistuksessa. Juustojen valmistusprosessissa syntyy sivutuotteena juustoheraa, jonka Kuusamon Juusto jatkojalostaa omassa jauhetuotannossaan proteiinijauheeksi ja laktoosiksi. Kumariiniton ceyloninkaneli on hyvä vaihtoehto kassiakanelille, sillä se sisältää myös runsaasti folaattia, betaiinia, K-vitamiinia ja kivennäisaineita, kuten kaliumia, kalsiumia ja rautaa. Yhteistyössä Taiwalkosken Panimon kanssa syntyi milk stout -tyyppinen olut. Vastaavaa meijerin ja panimon yhteistyömallia ei maailmalta löytyne tässä laajuudessa. Uutuustuotteesta emme odota koko kansan uutta saunajuomaa. 77 Elintarvike ja Terveys-lehti 2:2019, 33. Se sopii mausteeksi sekä suolaisiin että makeisiin herkkuihin. Kuusamon Juusto Oy Santa Maria tuo markkinoille kuluttajien pyynnöstä luomulaatuisen ja kumariinittoman ceyloninkanelin Kuluttajien kiinnostus luonnollisia raakaaineita ja luomutuotteita kohtaan jatkaa vahvaa kasvuaan. Kuusamon Juusto etsii jatkuvasti uusia innovaatioita laktoosin käytölle. Lisäksi kanelipuun kuoresta valmistettu ceyloninkaneli saadaan eri puulajista, ja viljelypaikka vaikuttaa kanelin makuun. Kumariini on haitallista etenkin maksalle, joten sen käyttöä tulisi valvoa etenkin lasten ruokavaliossa. Ceyloninkaneli eroaa perinteisestä kanelista eli kassiakanelista. Santa Marian ceyloninkaneli on terveellinen ja lempeän makuinen luomuvaihtoehto perinteiselle kanelille. Santa Maria Finland. Sen sijaan meille on tärkeää, että raaka-aineet käytetään mahdollisimman pitkälle, jotta mitään ei menisi hukkaan", kertoo Kuusamon Juuston markkinointija viestintäpäällikkö Laura Tonteri. Laktoosia käytetään sokerina milk stoutin valmistuksessa maailmalla, mutta Suomessa se on harvinaista. Se on maultaan miedompaa, väriltään vaaleampaa ja rakenteeltaan hennompaa kuin kassiakaneli. vsk M A I S T I A I S E T Kuusamon Juusto ja Taiwalkosken Panimo yhdistivät maidon ja maltaat – syntyi suomalainen milk stout Kuusamon Juusto on ensimmäinen meijeri Suomessa, joka on vahvasti mukana oluen valmistuksessa