Elintarvike ja Terveys-lehti 3/2017

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vsk. 1 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31
2 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. vsk
3 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. vsk Metos Oy Ab Ahjonkaarre 04220 Kerava Puh. 0204 39 13 www.metos.fi Metos DOS-2 hot-fill-pumppu tarkka painoon perustuva annostelu automaattinen lämpötilavalvonta ei riko tuotepartikkeleita helppo puhdistaa (CIP-puhdistus) Metos soseutusvarustus 40-100-litraisille Metos-padoille sisältää erikoiskannen, erikoismelan ja sauvasekoittimen myös jälkiasennettavissa Soseutukseen: Soseutusvarustus Metos-padoille Metokselta myös kaikki keittiöammattilaisten suunnittelemat ja työskentelyä helpottavat lisävarusteet! Toimivat ratkaisut pitkän hyllyiän cook-chill-tuotantoon Kuumapakkaukseen: Metos DOS-2 hot-fill-pumppu Helpota ja nopeuta työtäsi!
Vuositilaus 52 euroa (sis. Minä ostin pakuria ihan uteliaisuuttani, siisteissä teepusseissa ja vielä sitruunalla ja inkiväärillä maustettuna – oikein hyvää. Kuitenkaan sen ei pitäisi tuntua niin kummalliselta, sillä pakurikääpää on Suomessa jo sota-aikana keitetty kahvin korvikkeeksi. Pidän erittäin hienona asiana, että Suomessa aletaan valmistaa hävikkileivästä olutta. Villiä, eikö totta. 050 324 2464 Toimitusneuvosto Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Professori Hannu Korkeala Helsingin yliopisto Elintarviketurvallisuuspäällikkö Riikka Åberg Helsingin ympäristökeskus Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitto Osastonjohtaja Maria Teirikko Elintarviketurvallisuusvirasto Asiakaspalvelu ja tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta eevastiina.veneranta@elintarvikejaterveys.fi Puh. (02) 630 4920, 040 745 1491 Markkinointi ja ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos eija.lindroos@elintarvikejaterveys.fi Puh. Oikein maistuvaa kesää kaikille! Kaarina Kärnä. From Waste to Taste –hanke, olutkoulutuksia järjestävä Brewniverse ja leipomoyhtiö Vaasan ovat yhdistäneet voimansa ja pian ensimmäiset saavat hävikkileipää lasiinsa. Irtonumero 10 euroa (sis. alv 24 %) Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Julkaisija Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy Gallen-Kallelankatu 8, 28100 Pori www.elintarvikejaterveys.fi ISSN 0786-213x Painopaikka: Hämeen Kirjapaino Oy Tampere www.hameenkp.fi HÄMEEN KIRJAPAINO OY 4041 0209 Painotuote Kääpää kupissa ja leipää lasissa O n se vaan erikoinen ajatus, että teekuupissa on kääpää. 040 511 6005 6 numeroa vuonna 2017. T oinenkin uusi kokeilu on ihan ovella. alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % normaalihinnasta. 4 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31 vsk Päätoimittaja Kaarina Kärnä kaarina.karna@ elintarvikejaterveys.fi Puh. alv 10 %) Kestotilaus 47 euroa (sis. Tänä päivänä pakuria käytetään lähinnä sen terveydellisten vaikutusten takia, sillä pakurikäävän sanotaan olevan erittäin voimakas antioksidantti. Leipä on keskeinen tuote ruokahävikin vähentämisen kannalta, joten ympäristöä ajattelevalle leivästä valmistettu olut tuonee erityisen hyvän mielen. J a kun vielä opettelee tunnistamaan lähiluontonsa kasvit, voi alkaa poimia rikkaruohoja ja kesäheiniä salaattiin tai aineksia yrttiteehen kävelemällä vain ulos ovesta luonnon järjestämälle torille
Lehden palveluksessa 1979–2017, Pertti Forss .......................... 49 Kirjaesittely: Luonnonyrttiopas. 20 Marjastuksen MM-kisat Suomussalmella ............................................................... 78 Välipalat Vuoden eläinlääkäri 2017 ja vuoden terveystarkastaja 2017 .............................11 Kesäinen kuva-arvoitus ................................................................................................ Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle ......................................................... 55 Kesäisen kuva-arvoituksen ratkaisu ......................................................................... 70 120-vuotias Agronomiliitto uskoo: Suomi kasvaa ruoasta, Kaarina Kärnä ... 74 Valio satsaa luomuun – lisää valikoimaa, Tapio Välikylä ..................................... vsk 3 • 2017 Elintarvike ja Terveys-lehden numeron 4/2017 teemoja ovat elintarviketurvallisuus, tutkimukset ja omavalvonta. 26 Frantsila luonnollista hyvinvointia, Virpi Raipala-Cormier ...............................32 Biotalous tukee luontaistuotealan kasvua, Mika Rönkkö ................................... ..........................................................................80 Leipomoyhtiö Vaasan taistelee ruokahävikkiä vastaan auttamalla tekemään leivästä olutta ............................................................................................. Lehti ilmestyy 15.9.2017. 38 Kasvikunnan raaka-aineet kouluruokailussa – soijan tilalle kotimaiset kasviproteiinit, Margit Kojo ..........................................................................................44 Kuluttajat villiruokaa hyödyntämässä – itse saalistettua, valmistettua ja nautittua, Reetta Taskinen ja Minna Autio ................................................................ 22 Luonnonkasvit elintarvikeraaka-aineena – mitä toimijalta vaaditaan. Hyvinvointia kotikulmilta .................................................. 77 Hyvän kahvin päivää vietetään 6.6. 36 Iloa ja elämyksiä Kasvisaarteen arvoitus -tapahtumissa, Katja Pethman ...... 21 Kirjaesittely: Villiyrtit. 18 Luonnontuotealan kasvumahdollisuuksiin on tartuttu, Juha Rutanen ......... 81. Kääpää kupissa ja leipää lasissa, Kaarina Kärnä .......................................................4 Kasvisten ja hedelmien kulutuksessa positiivinen suuntaus, Susanna Raulio ....................................................................................................................6 Luonnonvaraiset kasvit ja elintarviketurvallisuus, Anna Mizrahi ......................12 Villiruokakoulutusta ammattilaisille – Mestareita, kouluttajia ja kokkeja, Seija Kurunmäki ............................................................................................................... Akatemiasta työkalu muutostyöhön, Mertsi Töttölä ............................................56 Järvikala-hanke – yhteistyöllä menestykseen, Henri Huttunen ....................... 64 Haastateltavana eläkkeelle jäänyt päätoimittaja ja toimitusjohtaja Tapio Välikylä. 5 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. 50 Lounais-Hämeessä on syntynyt mahdollisuus, tulevaisuuden ruokaa läheltä. Johanna Kinnunen .......................................................................................................... vsk ja Terveys-lehti Elintarvike 31. 60 Hyönteismaatalous, Sami Lähde, Lauri Jyllilä ja Saara-Maria Kauppi .............
K asvisten, juuresten, palkokasvien, marjojen, hedelmien ja täysjyväviljavalmisteiden kulutuksen on todettu useissa tutkimuksissa olevan yhteydessä parempaan terveyteen. Kasvisten kulutuksen lisääminen on siksi ollut Suomessa terveyden edistämistoimien kohteena ja ravitsemuspolitiikan tavoitteena jo vuosikymmeniä. Kasvikset sisältävät runsaasti terveydelle edullisia bioaktiivisia yhdisteitä, kuten vitamiineja, hivenaineita, kuituja ja fytokemikaaleja, mutta vain niukasti energiaa. Korkeimmin koulutetut syövät kasviksia ja hedelmiä edelleen matalammin koulutettuja enemmän ja naiset miehiä enemmän. 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Kehitys onkin ollut positiivista, sillä kasvisten kulutus on ollut tasaisessa kasvussa kaikissa väestöryhmissä. Kansanterveyden kannalta yksi suomalaisen ruokavalion kompastuskivi on kautta aikain ollut liian vähäinen kasvisten kulutus. Kulutus on kasvanut tasaisesti kaikissa väestöryhmissä eivätkä koulutustaikka sukupuolierot ole kadonneet. vsk Suomalaisten kasvisten ja hedelmien kulutus on kasvussa, vaikka keskimäärin ravitsemussuositusten asettamaan tavoitteeseen onkin vielä matkaa. Lisäksi kasvisten kulutus on jakautunut väestössä epätasaisesti; vaikka kasvispainotteista ruokavaliota noudattavia on yhä enemmän, löytyy edelleen myös väestöryhmiä, joissa kasvikset eivät Kasvisten ja hedelmien kulutuksessa positiivinen suuntaus Erikoistutkija Susanna Raulio Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Kulutuksen kasvusta huolimatta suositukseen, eli 500 g kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä, on keskimäärin vielä matkaa
Kasvisten käyttö onkin esimerkki ruokavalion polarisaatiosta, jossa ääripäiden kulutustottumukset eroavat toisistaan huomattavasti. Lähde: Murto J, Kaikkonen R, Pentala O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Koskenniemi T, Jussmäki T, Vartiainen E & Koskinen S. Alueellisen terveysja hyvinvointitutkimuksen perustulokset 2010-2016. 7 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Työikäisten keskuudessa niukasti kasviksia käyttävien osuus vähentynyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finravinto 2012 -tutkimuksen mukaan kasvisten kulutus lisääntyi erityisesti miehillä vuoteen 2007 verrattuna. Vuonna 2007 työikäiset (25 –64 -vuotiaat) miehet söivät keskimäärin 116 g kasviksia päivässä, kun vuonna 2012 kulutus oli keskimäärin 149 grammaa. Niukasti sekä tuoreita että kypsennettyjä kasviksia ravinnossaan käyttävien osuus (%). Tarjolla oleva kasvisruokavaihtoehto totuttaa koululaisia kasvispainotteiseen syömiseen, ja sen avulla voidaan vähentää myös valmistettavien erityisruokavalioiden määrää. Sekä suomalaiset ravitsemussuositukset (VRN 2014) että kouluruokailusuositukset (VRN 2017) korostavat kasvisten, marjojen ja hedelmien sekä täysjyväviljan runsasta päivittäistä käyttöä, vähärasvaisen lihan kohtuullista käyttöä, kalan käytön lisäämistä nykyisestä, kasviöljyn suosimista, ja vähärasvaisten tai rasvattomien maitovalmisteiden valintaa. Kouluruokasuosituksissa korostetaan, että lämpimiä lounasruokavaihtoehtoja tulisi aina olla tarjolla kaksi, joista toinen olisi kasvisruokaa. vsk kuulu edes jokapäiväiseen ruokavalioon, puhumattakaan useista kulutuskerroista päivässä. Puoli kiloa, eli suosituksen verran, kasviksia, marjoja ja hedelmiä käytti 17 % miehistä ja 23 % naisista. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/ath. Miehistä 75 % ja naisista 87 % söi tuoreita kasviksia tai kasvissalaattia edellisten kahden vuorokauden aikana ja kasvisruokia tai tuoreita tai kypsennettyjä Kuva 1. Ravitsemussuosituksilla pyritään ohjaamaan koko väestöä tasapainoisen ja terveyttä edistävän ruokavalion toteuttamiseen
Kasvisten päivittäiskäyttö on lisääntynyt vuoden 1979 16 %:sta (miehet) ja 23 %:sta (naiset) vuoden 2014 34 %:iin ja 51 %:iin. hedelmät ja marjat) päivässä. Kasvisten ja hedelmien käyttö (g/vrk) koulutusryhmittäin vuosina 1997–2012, miehet ja naiset. Kasvisten ja hedelmien kulutus on alimmassa koulutuskolmanneksessa kasvanut vuoden 1997 noin 200 grammasta 250 grammaan miehillä ja noin 250 grammasta yli 300 grammaan naisilla. 8 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. vsk kasviksia käytti 85 % miehistä ja 95 % naisista. LUKEn Ravintotaseen mukaan tuoreiden hedelmien kulutus kasvoi vuonna 2015 noin neljä kiloa edellisvuodesta, kasvisten kulutuksessa ei Ravintotaseen mukaan ollut muutosta. Lähde: Raulio S ym. Tutkimusten mukaan 10–11 -vuotiaat lapset käyttävät kasviksia vain noin 100 grammaa Kuva 2. Myös hyvin niukasti, eli harvemmin kuin kolme kertaa viikossa, tuoreita tai kypsennettyjä kasviksia käyttävien osuus väestöstä on vähentynyt jonkin verran vuodesta 2012 vuoteen 2015 verrattuna siten, että vuonna 2012 kasviksia niukasti käyttäviä miehiä oli 32 % ja vuonna 2015 29 % (Kuva 1). Korkeimmin koulutetut suomalaiset syövät kasviksia ja hedelmiä edelleen matalimmin koulutettuja selkeästi runsaammin. Koulutusryhmien väliset kulutuserot säilyneet kasvusta huolimatta Kasvisten ja hedelmien käyttö on lisääntynyt tasaisesti vuosina 1997–2012 kaikissa koulutusryhmissä, mutta silti selkeimmät ruokavalion erot koulutusryhmien välillä löytyvät kasvisten ja hedelmien kulutuksessa (Kuva 2). Väestöryhmäerot näkyvät jo lapsilla ja nuorilla Alle kouluikäisillä ja kouluikäisillä kasvisten kulutus on sekä tytöillä että pojilla ollut suhteellisen niukkaa ja alle kouluikäisistä lapsista puolet syö vain yhden kasvisannoksen (ml. Naisilla kasvisten ja hedelmien kulutus on kautta linjan runsaampaa kuin miehillä. Ylimmässä koulutuskolmanneksessa muutos on ollut vajaasta 300 grammasta lähes 350 grammaan miehillä ja yli 300 grammasta lähes 400 grammaan naisilla. Tutkimuksesta tiiviisti 26, joulukuu 2016, THL.. Niukasti kasviksia käyttäviä naisia oli vastaavina vuosina 20 % ja 17,5 %. FinRavinto 2017 -tutkimuksen tiedonkeruu on parhaillaan käynnissä koko Suomessa ja tulosten valmistuessa saamme tuoretta tietoa siitä, onko työikäisten kasvisten kulutus edelleen kasvussa
vsk ja hedelmiä noin 100 grammaa päivässä. Ruokapalveluissa, eli henkilöstöravintoloissa, kouluissa ja päiväkodeissa lounastavien ruokavalinnat ovat jo nyt lähempänä ravitsemussuosituksia kuin muissa lounaspaikoissa syövillä. Peruskoulussa opiskelevat tytöt syövät salaattia vielä hieman harvemmin kuin ammattiin opiskelevat. Hyvien valintojen toteutuminen edellyttää kuitenkin käytännössä myös sitä, että päiväkodeissa, oppilaitoksissa ja työpaikoilla on tarjolla monipuolisesti suositusten mukaisia vaihtoehtoja. Alle kouluikäisillä lapsilla on todettu, että päiväkodissa ruokailevien lasten ruokavaliossa on runsaammin tuoreita kasviksia ja salaatteja ja tuoreita hedelmiä kuin kotona hoidetuilla lapsilla. Esimerkiksi salaattitarjontaan tulee kiinnittää huomiota. Kasvisja salaattivalikoiman monipuolistamisella sekä tarjoamalla kasviksia erillisinä komponentteina voidaan kasvisten syömistä edistää. Sukupuoliero kasvisten ja hedelmien kulutuksessa näkyy jo varhain, sillä jo alle kouluikäisillä kasvisruokia ja salaatteja käyttävien tyttöjen osuus on poikien osuutta suurempi. Myös päivittäistavarakaupalla on hyvät vaikuttamisen mahdollisuudet suomalaisRuokapalveluissa, eli henkilöstöravintoloissa, kouluissa ja päiväkodeissa lounastavien ruokavalinnat ovat jo nyt lähempänä ravitsemussuosituksia kuin muissa lounaspaikoissa syövillä. Viimeaikaiset alustavat tutkimustulokset ovat kuitenkin antaneet viitteitä positiivisesta kehityksestä myös tässä ikäryhmässä. Yhteistyöllä kasvisten kulutus nousuun Kasvisten syöntiä on pyritty vuosien saatossa lisäämään muun muassa viranomaistoimin ja erilaisilla terveysjärjestöjen kampanjoilla. Tämä puolestaan voi vähentää kasvisten syöntiä myös silloin, kun niitä olisi tarjolla esimerkiksi kouluaterioilla. Myös linjastomuutoksilla on mahdollista vaikuttaa kasvisten kulutukseen; salaattibuffetin ollessa linjaston alussa on kasvisten kulutuksessa saatu aikaan positiivisia vaikutuksia. Huolestuttavinta on se, että joidenkin lasten päivittäiseen ruokavalioon ei kuulu lainkaan kasviksia ja hedelmiä. ”. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat tytöt sen sijaan syövät salaattia lähes yhtä yleisesti kuin lukiolaistytötkin. Tytöt valitsevat myös kouluja opiskelijaruokailussa salaattia huomattavasti poikia yleisemmin. Erilaisten väestön terveysseurantatutkimuksiin ja ravintohaastatteluihin perustuvien ruoankäyttötutkimusten viesti on kohtuullisen selvä. Lukiolaispojat syövät salaattia huomattavasti yleisemmin kuin ammattiin opiskelevat pojat, joiden salaatin syönti on yhtä yleistä kuin peruskoulussa opiskelevien poikien salaatinsyönti. Jos tuoreita kasviksia ja hedelmiä ei ole kodeissa päivittäin tarjolla, voi lapsen ja nuoren olla vaikea tottua niiden syömiseen. Lasten ja nuorten kasvisten käytön lisäämisessä keskeistä on kasvisten monipuolinen ja säännöllinen tarjonta sekä kotona että oppilaitoksissa. Erityisesti miehillä henkilöstöravintolassa lounastaminen on yhteydessä runsaampaan kasvisten käyttöön, jopa niin, että erot muualla lounastaviin heijastuvat koko päivän ruokavalioon. 9 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Henkilöstöravintoloissa lounastavat valitsevat muita useammin kasviksia ja kasvisruokia. Sukupuolieron lisäksi koulutusryhmäerot ovat samansuuntaiset kuin aikuisilla. Tutkimuksissa ei ole tutkittu pääruokien ravintosisältöä, vaan aterian koostamista ja eri aterianosien valitsemista
Valtionravitsemusneuvottelukunta. Lapsena ja nuorena omaksutut terveyttä tukevat terveystottumukset luovat perustan aikuisiän hyvälle terveydelle ja vähentävät siten monien sairauksien vaaraa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Ovaskainen M-L, Männistö S, Tapanainen H, Raulio S, Virtanen SM, Peltonen M. Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Finravinto 2012 -tutkimus – The National FINDIET 2012 Survey. Valtionravitsemusneuvottelukunta. Osa EU:n maksamasta tuesta on käytettävä liitännäistoimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on lasten ja nuorten ruokavalion muokkaaminen terveellisemmäksi. Kasvikset tutuksi pienestä pitäen Elokuussa 2017 EU:n koulujakelutuen laajentaminen maidon ohella kasviksiin ja hedelmiin on osaltaan tukemassa lasten ravitsemuskasvatusta päiväkodeissa ja kouluissa. Koulun aikuiset opastavat oppilaita monipuolisiin ja täysipainoisiin ruokavalintoihin ruokalistan ja lautasmallien avulla, sekä omalla esimerkillään. vsk ten elintarvikkeiden kulutukseen. Myös uudistetut, tammikuussa 2017 julkistetut kouluruokailusuositukset tukevat vahvasti ravitsemuskasvatuksen ottamista osaksi koulujen opetussuunnitelmaa. Helsinki 2017. Erilaiset makukoulut ja lasten totuttaminen kasviksiin ja hedelmiin monipuolisesti pienestä pitäen on avainasemassa tulevien sukupolvien ravitsemuskasvatuksessa ja terveyden edistämisessä. Kasvisten käytön yhteys terveyteen tunnetaan kohtuullisen hyvin ja kasvisvoittoisen ruokavalion ympäristöystävällisyyskin alkaa olla yleisesti tiedossa. Alle kouluikäisten ruoankäytön väestöryhmittäiset erot. Erilaiset ”halpuuttamiskampanjat” kannustavat valitsemaan kasviksia ostoskoriin ja johtavat kauppaketjut raportoivatkin tiettyjen kasvisten myynnin huomattavasta kasvusta. Ravitsemuksessa eroja koulutusryhmien välillä – Finravinto -tutkimuksen tuloksia. 10 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Raportti 16. Kouluruokailu on osa opetussuunnitelmien mukaista opetus-, ohjausja kasvatustehtävää ja käytännönläheistä ruokakasvatusta. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2012: 49 94–104.. Tutkimuksesta tiiviisti 26, joulukuu 2016. Kasvisten käytön lisääminen ja kasvispainotteinen ruokavalio ovat olleet myötätuulessa jo jonkin aikaa. Kasvisbuumin taustalla on raporttien mukaan terveysja ympäristökysymykset. Erkkola M, Kyttälä P, Kautiainen S, Virtanen S. Helsinki 2014. Syödään ja opitaan yhdessä kouluruokailusuositus. Lähteet: Raulio S, Tapanainen H, Männistö S, Valsta L, Kuusipalo, H, Vartiainen E, Virtanen S. Helldán A, Raulio S, Kosola M, Tapanainen H, Ovaskainen M-L, Virtanen S (toim.). Helsinki 2013. Aikuisten ruokavaliossa tarvitaan terveyttä edistäviä muutoksia. Myös uudet innovaatiot, kuten suomalaiset kasviproteiinituotteet Härkis ja nyhtökaura, helpottavat siirtymistä kasvipitoisempaan ruokavalioon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Koulujakelutuen tarkoituksena on edistää terveellisiä ruokailutottumuksia tukemalla kyseisten tuotteiden kulutusta kouluissa ja päiväkodeissa. Tutkimuksesta tiiviisti 35, marraskuu 2015. Erilaisissa kuluttajakyselyissä trendinä on, että yhä useampi kertoo lisänneensä kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutustaan ja vähentäneen lihan kulutusta
Vuoden terveystarkastaja 2017 on Jyväskylän ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen Jyväskylän Laajavuoressa pidettiin Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset opintopäivät 16.–17.5. Kuva: Timo Mäkipää. Taudinaiheuttajista valtaosa on yhteisiä ja osa liikkuu sujuvasti kumpaankin suuntaan ihmisten ja eläinten välillä.” Vuoden eläinlääkärin 2017 -tunnustuksen julkisti Suomen Eläinlääkäriliitto 16. Vuoden terveystarkastajan valinta on tunnustus ansioituneelle terveystarkastajalle, joka on positiivisella tavalla ylpeä ammatistaan ja on kehittänyt alan käytäntöjä eteenpäin. Tilaisuuden järjestivät Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry, Ympäristö ja Terveys-lehti sekä Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuolto. Hän on vienyt pitkäjänteisesti sisäilmatutkimusta eteenpäin ja laatinut koulujen terveydellisten olojen tarkastusohjeistusta KeskiSuomessa yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa, mistä on otettu mallia myös muualla Suomessa. toukokuuta Helsingissä. Paikalle kokoontui yli 200 ympäristöterveydenhuollon ammattilaista eri puolilta Suomea. Hän viitoittaa Suomen tietä hallitussa antibioottien käytössä seuraeläinten hoidossa”, kuvailee Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja P äivi Lahti. Valintaa perusteltiin vuoden terveystarkastajalle myönnetyssä kunniakirjassa mm. SELL. seuraavasti: Seija Pulkkisella on takanaan jo yli 30 vuotta terveystarkastajan työtä. Valinta tehtiin nyt 16. Koulutuspäivien kohokohta oli vuoden terveystarkastajan julkistus. vsk Vuoden eläinlääkäri 2017 on antibioottiresistenssin asiantuntija, eläinlääketieteen tohtori, erikoiseläinlääkäri, opettaja Merja Rantala ”Myös seuraeläinten antibioottien käytön tulee olla hyvin perusteltua. ”Merja Rantala johtaa suunnittelemaansa kliinisen mikrobiologian laboratoriota Helsingin yliopistossa, opastaa ja kouluttaa eläinlääkäreitä maltilliseen antibioottien käyttöön, ottaa käyttöön uutta tekniikkaa ja puolustaa pitkäjänteistä tutkimusta. Häneltä saa aina hyviä neuvoja ja apua ongelmatilanteisiin, jopa toiselle puolelle Suomea.. Lääkkeitä pitää käyttää harkitusti, määrittää mahdollinen bakteeri ja olla käyttämättä antibiootteja esimerkiksi moniin lemmikkien korvaja ihotulehduksiin, joissa taustasyy on usein atopia tai allergia”, sanoo Merja Rantala. Tämä vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessakin olisi käytössämme bakteereihin tehoavia antibiootteja ihmisille ja eläimille. kerran ja valituksi tuli Jyväskylässä toimiva ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen. ”Ihmisten ja eläinten terveys on yhtä ja samaa kokonaisuutta. 11 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31
Vasta tämän jälkeen voidaan saattaa markkinoille uusi luonnonkasveista koostuva tai niitä sisältävä elintarvike.. Turvallisuuden lisäksi on huomioitava myös, että elintarvikkeen koostumus ja siitä annettavat tiedot vastaavat lainsäädännön asettamia vaatimuksia. 12 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Ennen kuin luonnonkasveja voi käyttää elintarvikkeiden raaka-aineena, tulee varmistua niiden turvallisuudesta elintarvikekäytössä. vsk Ylitarkastaja, TtM Anna Mizrahi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luonnonvaraiset kasvit ja elintarviketurvallisuus Luonnonvaraisia kasveja on hyödynnetty jo pitkään elintarvikkeissa. Luonnonvaraisten kasvien kaupallinen käyttö, kuten esimerkiksi luonnonkasvien kerääminen myyntiin, niiden käyttö elintarvikkeiden valmistuksessa tai niitä sisältävien ruoka-annosten tarjoaminen kuluttajille, on elintarvikealan toimintaa, johon lainsäädäntö asettaa velvoitteita. Erityisesti sienien ja marjojen poiminta ja myynti sellaisenaan tai elintarvikkeiden raaka-aineiksi on tuttua elintarvikealan toimintaa, mutta kiinnostus näistä perinteisistä luonnonantimista on siirtynyt nyt myös muihin luonnonkasveihin kuten luonnonyrtteihin
Elintarvikealan toimija, eli esimerkiksi ravintola, joka valmistaa luonnonvaraisista kasveista valmiita ruoka-annoksia, on vastuussa markkinoille saattamansa elintarvikkeen turvallisuudesta ja siitä annettujen tietojen oikeellisuudesta ja riittävyydestä. Elintarvikkeiden luontaisten haitallisten aineiden välttämiseksi onkin siis tärkeää valita myrkyttömiä lajeja tai käsitellä kasvit oikein. Erityisesti tulee huomioida keruualue (mahdolliset ympäristön, kuten teollisuuden tai liikenteen saasteet), keruuja käsittelyvälineiden kunto (välineiden ja pakkausten soveltuvuus elintarvikekäyttöön ja puhtaus) sekä työskentelytilojen ja -tapojen hygieenisyys (kasvien käsittely ja henkilökohtainen hygienia). Kasvien luontaisilla myrkyillä voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Luonnossa kasvaa myös paljon kasveja, jotka voivat sisältää luontaisesti haitallisia aineita tai myrkkyjä, kuten nitraattia, alkaloideja tai oksalaatteja. Markkinoille saattamisella tarkoitetaan niin elintarvikkeen hallussa pitämistä sen myyntiä varten, myytäväksi tarjoamista tai muuta joko ilmaiseksi tai korvausta vastaan tapahtuvaa elintarvikkeen luovuttamista. Oikealla käsittelyllä voidaan joissain tapauksissa vaikuttaa haitallisten aineiden pitoisuuteen. Elintarvikelainsäädännön mukaan elintarvikealan toimija vastaa itse oman tuotantonsa laadusta ja siitä, että tuotetut elintarvikkeet ovat turvallisia ja muiden elintarvikelainsäädännön asettamien vaatimusten mukaisia. vsk Luonnonvaraisten kasvien turvallisuus Luonnonvaraisten kasvien parissa tapahtuvaan elintarvikealan toimintaan liittyy erilaisia riskejä, jotka tulee ottaa toiminnassa huomioon. Turvallisena pidetään taas elintarviketta, joka ei ole terveydelle haitallinen eikä ihmisravinnoksi soveltumaton. 13 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Elintarvikkeita koskevat yleiset vaatimukset Elintarvikelainsäädännön mukaan markkinoille saatettavien elintarvikkeiden tulee olla turvallisia, eivätkä ne saa johtaa kuluttajaa harhaan. Olennaista elintarviketurvallisuuden kannalta on kerättävien kasvien tunnistaminen. Kuluttajan on aina voitava luottaa siihen,. Tietoa eri kasvien luontaisista haitallisista aineista löytyy esimerkiksi Myrkytystietokeskuksen kasviluettelosta sekä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n julkaisemasta Compendium of Botanicals-tietokannasta. Lisäksi toiminnassa tulee kiinnittää huomiota luonnonvaraisten kasvien puhtauteen
Jos luonnonvaraista kasvia, tai sen osaa, ei ole käytetty elintarvikkeissa EU-maissa ennen vuotta 1997, tai sitä on käytetty vain hyvin vähän tai rajoitetusti, sen turvallisuudesta ei ole kertynyt pitkää käyttökokemusta elintarvikkeissa. Elintarvikelainsäädännön tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus, joten lainsäädännön tunteminen ja sen noudattaminen tulisi olla lähtökohta kaikelle elintarvikealan toiminnalle. On kuitenkin syytä huomioida, että joitain luonnonkasveja on käytetty Suomessa perinteisesti myös lääkkeinä tai rohdoksina, joten tämän kaltaista kansanlääkinnällistä käyttöä ei tule huomioida elintarvikekäyttöhistoriaa arvioitaessa. Tällöin kyseinen kasvi tai kasvinosa luokitellaan uuselintarvikkeeksi, jonka turvallisuus pitää arvioida uuselintarvikelupamenettelyssä ennen kuin sitä voidaan käyttää elintarvikkeissa. Pelkän ravintolisäkäytön ei katsota kuitenkaan riittävän osoittamaan kasvin turvallisuutta muissa elintarvikkeissa, joten tällaisten luonnonkasvien käyttö ravintolisissä on edelleen sallittua, mutta niiden käyttö muissa elintarvikkeissa vaatii uuselintarvikeluvan. Luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäyttöhistorian selvittäminen voi olla joskus haastavaa yksittäiselle elintarvikealan toimijalle. Näin ollen myös luonnonvaraisten kasvien parissa toimivan elintarvikealan toimijan tulee tuntea lainsäädännön asettamat vaatimukset ja noudattaa niitä varmistuakseen elintarvikkeensa turvallisuudesta ja muusta määräystenmukaisuudesta. Tällöin kyseistä kasvia tai kasvinosaa voi käyttää vapaasti elintarvikkeissa yleiset turvallisuusvaatimukset huomioiden (esim. vsk että hänelle tarjottu tai myyty elintarvike ja sen raaka-aineet ovat turvallisia, eivätkä siitä annetut tiedot johda häntä harhaan. Vain turvallisuusarvion läpikäynyttä ja sen kautta luvan saanutta uuselintarviketta saa käyttää elintarvikkeissa uuselintarvikeluvan edellyttämällä tavalla. Jos luonnonvaraista kasvia, tai sen osaa, on hyödynnetty laajasti elintarvikkeena Suomessa tai jossain muussa EU-maassa jo ennen vuotta 1997, sitä voidaan pitää käyttöhistoriansa perusteella turvallisena. Luonnonvaraisten kasvien käyttö elintarvikkeissa Ennen kuin luonnonvaraisia kasveja voidaan hyödyntää elintarvikkeina tai elintarvikkeiden ainesosina, tulee elintarvikealan toimijan varmistua niiden turvallisuudesta elintarvikekäytössä. Työn helpottamiseksi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on koonnut internetsivuilleen erilaisia lähteitä, joita toimijan on mahdollista tarvittaessa hyödyntää luonnonkasvien käyttöhistoriaa selvittäessään. 14 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Luonnonkasveja on käytetty Euroopassa pitkään myös ravintolisissä. Lisäksi Evira on koonnut internetsivuilleen taulukon (”Suomalaisten luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäyttöhistoriatietoja”), jossa on tietoa yleisimpien suomalaisten luonnonvaraisten kasvien käyttöhistori. kasvin mahdollinen esikäsittely)
Elintarvikkeesta annettavien tietojen tulee olla totuudenmukaisia ja riittäviä, eivätkä ne saa johtaa kuluttajaa harhaan. Vain lääkkeille, kuten esimerkiksi lääkkeiksi katsottaville perinteisille kasvirohdosvalmisteille, saa esittää tällaisia lääkkeellisiä väitteitä. 15 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Taulukkoa täydennetään, kun kasvilajien tai niiden osien käytöstä saadaan uutta käyttöhistoriatietoa. Elintarvikkeille on kuitenkin säädetty myös yhteisiä vaatimuksia, esimerkiksi elintarvikkeista annettavista tiedoista, jotka osaltaan varmistavat elintarvikkeen turvallisuutta. Elintarvikkeista esitettävät väitteet, joissa viitataan elintarvikkeen vaikuttavan Luonnonvaraisen kasvin elintarvikekäyttö – esimerkki elintarvikealan toimijan huomioitavista asioista.. Esimerkiksi ravintolisiä koskee osittain erilaiset koostumusja merkintävaatimukset kuin muita, tavanomaisia elintarvikkeita. Taulukko ei ole myöskään kaiken kattava, joten jonkin luonnonvaraisen kasvin tai kasvin osan puuttuminen luettelosta ei automaattisesti tarkoita, etteikö sillä voisi olla käyttöhistoriaa elintarvikkeena. Tiedot kasvien käytöstä perustuvat perinnetietoon sekä toimijoiden antamiin tietoihin käyttöhistoriasta. Elintarvikkeiden koostumus ja niistä annettavat tiedot Elintarvikkeen turvallisuuden lisäksi elintarvikealan toimijan tulee varmistaa, että markkinoille saatettava elintarvike täyttää myös muut elintarvikelainsäädännön vaatimukset. Elintarvikkeilla ei saa esittää olevan ihmisen sairauksien ennalta ehkäisemiseen, hoitamiseen tai parantamiseen liittyviä ominaisuuksia eikä sellaisiin tietoihin saa viitata. On myös tiedettävä, millainen elintarvike on kyseessä, sillä eri elintarvikkeille voi olla eri vaatimuksia lainsäädännössä. Kun on tiedossa, millaista elintarviketta tai sen ainesosaa luonnonkasvista on tarkoitus valmistaa, tulee noudattaa kyseiselle elintarvikeryhmälle soveltuvaa lainsäädäntöä. vsk asta elintarvikkeissa sekä muuta oleellista tietoa kasveista. Evira ei ole tutkinut kasvien turvallisuutta elintarvikkeena, eivätkä taulukkoon kootut muut huomiot ole Eviran kantoja, tulkintoja tai suosituksia, vaan tietoa, joka on kerätty eri lähteistä
On hienoa, että kotimaisten elintarvikkeiden arvostus ja kiinnostus hyödyntää puhtaan luontomme antimia lisääntyy – myös vientiä varten. Uusia tuotteita innovoidessa on kuitenkin tärkeää pitää lainsäädännön asettamat ehdot mielessä, sillä haluammehan tarjota vain parasta, ja turvallisinta, sekä omille kansalaisillemme että muulle maailmalle. Lainsäädäntöä Yleiset elintarvikesäännökset: • Yleinen elintarvikeasetus (EY) N:o 178/2002 • Elintarvikelaki 23/2006 • Yleinen elintarvikehygienia-asetus (EY) N:o 852/2004 ja sitä täydentävät kansalliset säädökset, kuten alkutuotantoasetus 1368/2011 ja vähäriskisistä toiminnoista annettu asetus 1258/2011 Elintarvikkeista annettavia tietoja koskevat säännökset: • Elintarviketietoasetus (EU) N:o 1169/2011 • MMMa elintarviketietojen antamisesta kuluttajille 834/2014 • Ravitsemusja terveysväiteasetus (EY) 1924/2006 Muita huomioon otettavia säännöksiä: • Uuselintarvikeasetus (EY) N:o 258/97, jonka korvaa 1.1.2018 sovellettavaksi tuleva uusi uuselintarvikeasetus (EU) 2015/2283 • Ravintolisäasetus 78/2010. vsk Hyödyllistä tietoa liittyen luonnonvaraisiin kasveihin: Luonnonyrttiopas hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle (Arktiset Aromit ry) (Maksullinen opas on saatavilla Opetushallituksen verkkokaupassa) Eviran oppaat Elintarvikkeista annettavista tiedoista: Elintarviketieto-opas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille ”Pakkausmerkintäopas”, 2015 Ravitsemusja terveysväitteistä: Ravitsemusja terveysväiteopas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille, 2014 Ravintolisistä: Ravintolisäopas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille, 2016 jollain tavalla ihmisen terveyteen, tulee olla väitelainsäädännön mukaisesti hyväksyttyjä. Hyväksymättömien ja harhaanjohtavien väitteiden käyttäminen elintarvikkeiden markkinoinnissa ei ole sallittua. 16 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Suomalaiset luonnonantimet käyttöön turvallisesti Suomalainen ruoka tunnetaan maailmalla puhtaudestaan ja turvallisuudestaan
vsk Lisätietoa internetistä Eviran internetsivut: Uuselintarvikkeista: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/yhteiset-koostumusvaatimukset/uuselintarvikkeet/ Suomalaisten luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäyttö: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/yhteiset-koostumusvaatimukset/uuselintarvikkeet/suomalaistenluonnonvaraisten-kasvien-elintarvikekaytto/ Taulukko suomalaisten luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäyttötiedoista: https://www. 17 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. evira.fi/globalassets/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/uuselintarvikkeet/luonnonvaraistenkasvien-elintarvikekaytto_29092016.pdf Muut sivut: Myrkytystietokeskuksen kasviluettelo: http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/ myrkytystietokeskus/kasvit/Sivut/default.aspx EFSA: Compendium of Botanicals: https://www.efsa.europa.eu/en/data/compendium-botanicals www.frantsila.com Puhdistumisen ja uudistumisen tueksi! Sisäiseen puhdistumiseen • Paaston tueksi • Voimistamaan • Kotimainen luomutuote FLYT_Detox94x134Minaolen.indd 1 8.2.2016 14:32:50 Hyvää Kesää! toivottaa Elintarvike ja Terveys-lehti
Jokamiehenoikeudesta ja puhtaasta luonnosta tunnettu Suomi on saanut villiruoasta myös matkailuvaltin. vsk Johtaja Seija Kurunmäki ELO-säätiö Villiruokakoulutusta ammattilaisille – Mestareita, kouluttajia ja kokkeja Sana ”villiruoka” on viimeisen viiden vuoden aikana noussut sekä kansalaisten että ammattilaisten huulille ja ruokapöytiin. 18 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Erityisesti villiyrtit ovat innostaneet ihmisiä keväisille villiyrttiretkille. Jotta matkailuvaltti osataan hyödyntää, on ruoka-ammattilaisten villiruokaosaamista alettu parantaa systemaattisen koulutuksen avulla.. Villiruoassa on kyse meille suomalaisille tutuista luonnonantimista; marjoista, sienistä, villiyrteistä, kalasta, riistasta ja porosta
Nyt tavoite on täyttymässä. Markus Maulavirta vastasivat uusien kouluttajien opetuksesta. Ensimmäisiksi villiruokamestareiksi syksyllä 2015 nimitettiin: • Jaakko Kolmonen (kuollut 2016) • Markus Maulavirta • Sasu Laukkonen • Jouni Toivanen • Jarmo Pitkänen • Ilja Björs • Sami Tallberg Toinen villiruokamestarinimityskierros tehtiin keväällä 2017, jolloin mestarin tittelin saivat: • Henri Alen • Tero Mäntykangas • Ari Ruoho • Toni Kostian Sekä villiruokamestarit, villiruokakouluttajat että villiruokakokit voivat käyttää käyttää osaajatunnuksenaan Klaus Haapaniemen ELO-säätiölle luomaa tunnusta (alla).. Kouluttajakoulutuksella varmistettiin, että osaaminen leviää ja Suomeen saadaan 100 villiruokakokkia vuoteen 2017 mennessä. Koulutus toteutuu tällä hetkellä sekä kokkikoulujen valinnaisena aineena että valmiiden kokkien täydennyskoulutuksena. Villiruokakoulutus Ammattilaisten villiruokakoulutus alkoi pilotilla keväällä 2015. Tärkeä vaikuttaja villiruoan saralla on ELO-säätiön villiruokalähettiläs ja ruokakirjailija Sami Tallberg. Kestävä gastronomia koulutuksen perustana Perho Liiketalousopiston kestävän gastronomian koulutuksesta löytyi hyvä perusta osaamiselle. Myös villiruoan valmistaminen luonnossa on osa koulutusta. 19 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Heille annettiin villiruokamestarin titteli. Ravintolakoulu Perho (nykyään Perho Liiketalousopisto), ELOsäätiö ja joukko villiruoan mahdollisuuksista kiinnostuneita osaajia kehittivät Suomen ja maailman ensimmäisen ammattilaisille tarkoitetun villiruokakoulutusjärjestelmän. vsk ELO Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö on systemaattisesti levittänyt villiruokasanomaa vuodesta 2012. Koulutuksen yhteydessä kartoitettiin ne suomalaiset keittiömestarit, jotka esimerkillään ja viesteillään vievät villiruoka-asiaa eteenpäin ja jotka katsottiin päteviksi opettajiksi alalla. Lehtori Jarmo Åke ja keittiömestari Sami Tallberg sekä joukko pitkän linjan osaajia, mm. Villiruokakoulutuksessa perehdytään vuodenaikojen mukaisiin villiyrtteihin ja kaloihin sekä marjoihin, sieniin, riistaan ja poroon. Ensimmäisessä vaiheessa koulutettiin 15 opettajakoulutuksen saanutta myös villiruokaosaajiksi kaksiosaisella (kevät ja syksy) koulutuksella. Erityinen huomio koulutuksessa kiinnitetään siihen, että ammattilaiset sisäistävät kestävän gastronomian ja tarinankerronnan merkityksen
vsk Suomi100 – syödään yhdessä – myös luonnossa Suomi100-juhlavuonna on luonto tärkeässä roolissa. Innostamme suomalaiset syömään yhdessä Suomi 100 -juhlavuonna ja sen jälkeen. Tiedossa on monta kaikille avointa luontoelämystä, joissa myös syödään yhdessä luonnon helmassa. Kannustamme yhteistyöhön, jolla lisäämme ruokakulttuurimme arvostusta kotimaassa ja teemme siitä myös kansainvälisesti kiinnostavaa. Lisätietoa: www.elo-saatio.fi ELO-säätiö eli Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö kokoaa suomalaisen ruokakulttuurin tekijät, näkijät ja resurssit saman pöydän ääreen. Nostamme esiin suomalaisten ravintola-ammattilaisten osaamista organisoimalla vuosittain kokkija tarjoilijakilpailut ja vastaamalla Suomen osallistumisesta Bocuse d’Or -kokkien maailmanmestaruuskilpailuun. Kesän alussa perinteisesti viettävä villiyrttiviikko (vko 23) on tänä vuonna villiyrttikuukasi, joka alkaa kevään luonnon päivänä 20.5. Maailman suurimmat kyläjuhlat toteutetaan ensimmäisenä luonnon liputuspäivänä 26.8.2017. Villiruoka saa juhlissa näyttävän paikkansa, joten villiruokaosaajia tarvitaan. Juhlavuonna toteutuva ELO-säätiön ja Metsähallituksen luontopalvelujen yhteistyö saa ihmiset syömään yhdessä. ja päättyy kesän luonnonpäivään 17.6. Kesäinen kuva-arvoitus Kuvassa on a) Sadevesikäyttöinen sprinkleri terassipöydän päälle b) Salaattikulhoon asetettava öljyn annostelija c) Perhosten ruokintapaikka d) Happoisuuden tasaaja boolimaljoihin e) Yrttiteesihti Oikea vastaus löytyy sivulta 77.. Vahvistamme suomalaista villiruokaosaamista ja yhdistämme kouluruokatoimijoita viestimään kouluruokailumme ainutlaatuisuudesta. 20 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31
Osallistua voi kolmihenkisellä joukkueella tai yksin ja kilpailla marjastuksen maailmanmestaruudesta. vsk 21. www.arktisetaromit.fi Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Kilpailualue paljastuu vasta maastossa ja se on merkitty maastoon nauhoin tai teipein. 21 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Yksilösarjoissa kilpailijat käyttävät omia haravapoimureita ja saavejaan. Poimittava marja on puolukka. Kilpailuvälineet: Käsinpoimintasarjassa ei sallita apuvälineitä. Maastoon lähtö tapahtuu Suomussalmen torilta järjestäjien busseilla. Poiminta on sallittua vain järjestäjien antamiin marjasankkoihin. Järjestäjät: Arktiset Aromit ry ja Suomussalmen kunta Kilpailuaika ja -paikka: Poiminta-aikaa on yksi tunti. Joukkuesarjoissa hyväksytään varreton poimuri, jonka osananottajat tuovat mukanaan. vsk Luonnontuotteiden keruussa voi myös kisata! Marjastuksen MM-kisat Suomussalmella Arktiset Aromit ry ja Suomussalmen kunta järjestävät syyskuun ensimmäisenä lauantaina 2.9.2017 marjastuksen MM-kisat jo yhdeksännentoista kerran. Lisätiedot ja ilmoittautuminen kisoihin 31.8.2017 mennessä Arktiset Aromit ry:n verkkosivujen kautta
Kasvua haetaan laajentamalla toimintaa uuMetsämustikassa jalostajia kiinnostavat marjojen ohella lehdet. Luonnontuotteitamme arvostetaan maailmanmarkkinoilla korkean laadun ja arvoaineidensa takia. Eteenpäin ponnistetaan yritysten ja hanketoteuttajien lisääntyvän yhteistyön avulla. Elintarvikkeiden ohella kysyntää on esimerkiksi luonnonkosmetiikalle sekä eläinja hyvinvointituotteille. Kiinnostusta suomalaisille luonnontuotteille, superfoodeille, on runsaasti myös kansainvälisesti. Kysynnän tuomaan nosteeseen on ryhdytty vastaamaan. Nykyisellään luonnontuotteilla on suuri merkitys noin 600–700 yritykselle. L uonnonmukaisuutta ja terveysvaikutteisuutta korostavat trendit ja villiyrttihuuma ovat saaneet aikaan luonnontuotteiden uuden tulemisen. Mahdollisuuksiin päästään tarttumaan raaka-aineitten saatavuutta parantamalla ja tuotekehityksen innovatiivisuudella. Luonnontuotealalle syntyy tiuhaan tahtiin uusia, kansainvälisille markkinoille tähtääviä yrityksiä, ja kehittämistyö on vireää. Laajat luomusertifioidut keruualueemme ovat lisävahvuutenamme. Kuva: Irja Mäkitalo. vsk Luonnontuoteala on vahvassa kasvussa. Luonnontuotealan yrityksissä on tartuttu aktiivisesti alan kaupallisiin mahdollisuuksiin. 22 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Projektipäällikkö Juha Rutanen LUMOA-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Luonnontuotealan kasvumahdollisuuksiin on tartuttu. Puhtaasta Suomen luonnosta saatava villiruoka olisikin tärkeä saada markkinoitua ja myytyä tuotteina maailmalle. Kotimaista kehitystyötä ja tuotantoa tarvitaan, sillä kaupoissamme on runsaasti ulkomailta tulevia, eksoottiselta kuulostavia tuotteita, joilla vastataan kuluttajien haluun huolehtia hyvinvoinnistaan
Suosiotaan on kasvattanut verkkosivujen osta/myy -palsta erityisesti raaka-aineita keräävien ja tarvitsevien keskuudessa. Ilahduttavasti alan edistämiseen ja vientiponnisteluihin on löytynyt julkista panostusta. Kuva: Jari Miina.. vsk siin tuotteisiin ja palveluihin. Tutkimustieto laajentaa ja monipuolistaa luonnontuotteiden käyttöä. Viestinnän avulla LUMOA tukee alan Valtakunnalliset Luonnontuotepäivät kokoavat vuosittain alan yrittäjiä ja kehittäjiä käsittelemään luonnontuotealan ajankohtaisasioita. 23 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Myös uutiskirjeellä tavoitetaan laajasti toimijakenttää. Esimerkiksi kasvilajistossa on runsaasti vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, joiden selvittämiseen on nyt tartuttu. Potentiaalisille lajeille etsitään erilaisia käyttöja jatkojalostusmuotoja. Vuoden 2016 tapahtuma järjestettiin Joensuussa. LUMOA välittää tietoa ja hyviä esimerkkejä alan yrityksille ja toimijoille, aktivoi alan yhteistyötä ja hanketoimintaa sekä nostaa esille uusia hanketarpeita. Uusia luonnon tarjoamia mahdollisuuksia nousee esille tiuhaan, ja esimerkkejä uusista huipputuotteista on jo monia. LUMOA ylläpitää yhteistyössä Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry:n kanssa aitoluonto.fi -verkkopalvelua, johon on koottu tietoa luonnontuotealasta sekä alan yritysja hanketoiminnasta. Hankkeissa on tartuttu varsin monipuolisesti luonnontuotealan tarjoamiin mahdollisuuksiin ja alan kehittämistarpeisiin. Raaka-ainevaramme ovat kuitenkin monelta osin vajaasti hyödynnetyt. Lisäksi uusia yrityksiä perustetaan runsaasti muun muassa hyvinvointituotteiden valmistukseen. LUMOA-hanketta toteuttaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Suomen 4H-liiton kanssa. Tehtävän työn yhteensovittamiseksi ja tukemiseksi luonnontuotealalle on käynnistetty koordinaatiohanke LUMOA MannerSuomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella. LUMOA: yhteistyöllä ja viestinnällä tehoa kehitystyöhön Luonnontuotealalla toteutetaan parhaillaan lähes 50 kehittämishanketta eri puolilla Suomea
24 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Raaka-aineista metsämarjoja ja sieniä kaivataan edelleen lisää kerättäväksi, mutta kiinnostavia raaka-aineita ovat myös muun muassa maitohorsma, nokkonen, kuusenkerkät, katajanmarjat ja versot, koivun lehdet, mahla, kanervan kukat, mesiangervo, voikukka, siankärsämö, pakuri sekä mustikan ja puolukan lehdet. vsk innovaatiotoimintaa ja jakaa tehdyn työn tuloksia, jolloin alan kehittämistyössä päästään aiempaa helpommin eteenpäin. Luonnontuotteiden keruutoimintaa on tärkeää koota yhteen riittävän suurien toimituserien aikaansaamiseksi. Raaka-ainemarkkinat ovat monipuolistumassa Raaka-aineiden saatavuus on keskeinen pullonkaula luonnontuotealan yrittäjyyden ja tuotetarjonnan kasvulle. LUMOA myös järjestää yhteisiä tilaisuuksia ja kokoaa alan hanketoteuttajia yhteen käsittelemään yhteisiä kehittämiskysymyksiä. Hiljattain luonnontuotealalle laadittu toimintaohjelma antaa suuntaa alan kehittämiseen. Toisaalta raaka-aineiden kerääjät eivät vielä riittävästi kohtaa ympäri Suomea olevia luonnontuoteraaka-aineiden käytöstä ja jatkojalostuksesta kiinnostuneita yrityksiä. Esimerkiksi tislaamoilla on kiinnostusta uusiin yrttikasveihin. Esimerkkejä luonnontuotealan yrityskentältä nousseista haasteista ovat kosmetiikkaan, uuselintarvikkeisiin ja pakkausmerkintöihin liittyvät säännökset. Jalostavilla yrityksillä on kiinnostusta kehittää raaka-aineiden saatavuutta esimerkiksi omaa tai yritysten yhteistä kerääjäverkostoa kokoamalla, sopimustoimintaa kehittämällä tai jopa osallistumalla raakaaineita toimittavan yrityksen perustamiseen. Lajivalikoima on siis vahvasti monipuolistumassa. Sosiaalinen media on tässä toiminut hyvänä työkaluna. Äskettäin jalostaville yrityksille maaja metsätalousministeriön rahoituksella tehdyn kyselyn mukaan reilusti yli puolet yrityksistä kokee raaka-aineiden hankinnan haastavaksi. Ongelmia saatavuudessa aiheuttavat kerääjien puuttumisen ohella kausivaihtelut, mutta myös toimitusten epävarmuus ja laadun vaihteleminen. Monella uudella, jalostajia tai myös ravintoloita kiinnostavalla raaka-aineella ei ole riittävää talteenottoja varastointitoimintaa. Alueellisia keruuverkostoja yhteisine tuotantotiloineen tarvitaan jalostavien yrittäjien kumppaneiksi. Valvonnan ohella yrityksissä kaivataan lisää vuoropuhelua ja yhteistyötä viranomaisten kanssa siitä, miten voidaan toimia säädösten puitteissa uutta toimintaa kehitettäessä. Toimintaohjelma painottaa kestävän raaka-ainetuotannon kehittämistä, innovatiivista ja jalostusarvoa lisäävää tuotekehitystä sekä lisäarvon tuottamista matkailuja hyvinvointipalveluihin. Tutkimustiedon hyödyntäminen ja uusien tuoteinnovaatioiden kaupallistaminen ovat alan keskeisiä kehittämiskohteita. Yhteistyöllä voidaan myös varmistaa ja yhdenmukaistaa raaka-aineiden laatua. Pienet, yksittäisten kerääjien tarjoamat raaka-aine-erät ovat ostaville yrityksille hankalia ajankäytöllisesti ja kuljetuskustannustensa takia. LUMOA on tavoittanut hyvin alan kehittäjät: yhteisvoimin saadaan uutta puhtia ja uusia ideoita tekemiseen. Liiketoiminta voi kuitenkin kehittyä vain toimivan raaka-ainetuotannon varaan. Esimerkkejä yhteistyöstä on monia toki jo. Kilpailukykyä viranomaisyhteistyöllä Luonnontuotealallakin yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä voidaan parantaa poistamalla säädösten ja niiden tulkintojen tuomia esteitä ja epäselvyyksiä. Lisäksi tuotantotiloihin ja käsittelyteknologiaan panostamalla vaikutetaan raakaaineiden mikrobiologiseen laatuun ja arvoaineiden säilymiseen
Esimerkiksi uuselintarvikesäännösten osalta elintarvikekäyttöön hyväksyttävien kasvien listausta on tarkasteltu ja pyritty laajentamaan yhdessä Eviran ja luonnontuotealan toimijoiden kanssa. Yrityksen oma vastuu varmistua toiminnan luvallisuudesta voi olla tällöin hankala kantaa. ALV. ALV. Ideoita uusista tuotteista on, mutta niiden toteuttamista ja markkinoille saattamista jarruttaa epävarmuus toiminnan oikeellisuudesta. Haasteet ovat suurimmat innovatiivisilla, kasvuun tähtäävillä yrityksillä. Keinoja yhtenäistää käytänteitä kannattaa myös hakea sekä kansallisesti että EU-tasolla, sillä edelleen moni yritys kokee epäyhtenäisten tulkintojen haitanneen liiketoimintaansa. 25 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Tarpeen ovat asiantuntevat oppaat hyvine toimintamalleineen sekä viranomaisten etukäteislausunnot toiminnan hyväksyttävyydestä. Näin varmistetaan yrityksiemme kilpailukykyä suhteessa kilpailijamaihin. Ohjeistuksen määrä saattaa olla valtaisa. Kirjoittaja työskentelee Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Seinäjoella projektipäällikkönä luonnontuotealan koordinaatiohankkeessa (LUMOA). (24 %).. Hanketoimijat auttavat tutkimustiedon osalta, mutta paljon on tietoa, joka on helpoiten viranomaisten saavutettavissa. Pienelle ja aloittavalle yrittäjälle seuraukset innovaatiosta voivat koitua kalliiksi ja jopa kohtalokkaiksi. Evirassa on lisäksi aloitettu maaja metsätalousministeriön rahoittama hallituksen kärkihanke, jolla uudistetaan elintarvikealan yritysten viranomaisneuvontaa. EU-tasolla tieto on monesti hajallaan ja eri kielillä vaikeasti saatavissa käyttöön. Elinkeinoelämän ja hallinnon vuoropuhelun avulla pienennetään innovatiivisen yrittäjyyden riskejä ja samalla voidaan tunnistaa viranomaistoimien yritysvaikutuksia jo ennalta. Uutta kehittävien yritysten haasteena on myös tiedon löydettävyys. Elintarvike ja Terveys-lehden voi tilata nyt sähköisenä näköislehtenä! Näköislehden tilaukset Lehtiluukun kautta (www.lehtiluukku.fi) Linkki lehden tilaussivulle http://www.lehtiluukku.fi/lehti/elintarvike-ja-terveys-lehti NÄKÖISLEHDEN HINNAT 2017 Vuosikerta 36,00 € sis. vsk olemassa. Uuden toiminnan riskien lisäksi edelläkävijäyritykset joutuvat usein maksamaan selvityskuluja, jotka seuraaville yrityksille ovat pienemmät. Irtonumero 8,00 € sis. (24 %). Neuvontaa ja vuoropuhelua tarvitaan, sillä epäselvyydet rajoittavat tuotekehitystä, yritysten kasvua ja uusien työpaikkojen syntyä
Toimijan on tiedettävä, miten eri säädökset koskettavat luonnonkasvien käyttöä sekä markkinointia – ja osattava toimia oikein. 26 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Luonnonkasvit elintarvikeraaka-aineena – mitä toimijalta vaaditaan. vsk Villikasvien kaupallinen hyödyntäminen edellyttää elintarvikealan toimijalta lainsäädännön tuntemista ja noudattamista. Mutta mitä ovat käytännössä nämä ”viranomaisvaatimukset”, joita välillä kuulee manattavan. Erilaiset villivihannekset ja -yrtit ovat päässeet monien ravintoloiden raaka-aineiksi ja villiruoalla nähdään mahdollisuuksia myös vientituotteina. Mitä toimenpiteitä edellytetään pieneltä luonnonkasveja käyttävältä elintarvikeyritykseltä. V illikasvi-innostus on terveysja ekologisuustrendien siivittämänä levinnyt vahvasti koko Suomessa. Villikasvien kaupallinen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin lainsäädännön tuntemusta. Ku va : An ni -In ke ri Tö rm än en .. Projektisuunnittelija, FM, agrologi (AMK) Johanna Kinnunen Lapin ammattikorkeakoulu Teollisuus ja luonnonvarat Ku us en ke rk kä ei ol e uu se lin ta rv ik e ja se n kä yt tö on sa lli tt ua ka up al lis is sa el in ta rv ik et uo tt ei ss a. Tuorevihanneskäytön lisäksi luonnonkasveista valmistetaan yrityksissä siirappeja, yrttijuomia, mausteita, marmeladeja sekä monia muita elintarvikkeita. Tässä artikkelissa tuodaan esiin alan toimijan näkökulmaa ja seikkoja, jotka tulee huomioida, mikäli raaka-aineena ovat villikasvit
Laadun ja turvallisuuden perustan villikasvien elintarvikekäytölle luo aina keruutyöntekijä, sillä kasvien kaupallisen käytön edellytyksenä on paitsi määrältään riittävä, myös laadullisesti moitteeton raaka-aine. 27 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Mikäli yrtit myydään tuoreena, tulee ne toimittaa jalostajalle keruupäivänä. Alalla toimivat yritykset arvostavat osaavia poimijoita. Mahdolliset ongelmat ovat vältettävissä käyttämällä koulutettuja ja hyvät toimintakäytännöt hallitsevia poimijoita. Raaka-aineen laatuun ja turvallisuuteen vaikuttavat olennaisesti myös keruupaikka sekä -olosuhteet. Kansalliset helpotukset pienimuotoisissa käyttötavoissa mahdollistavat monen luonnonkasvin hyödyntämisen yrttiteesekoituksissa. ”Kerääjän ammattitaidosta on hyvä varmistua joko poimijakortin muodossa tai muutoin itse varmistamalla kerääjien kasvilajintuntemus kerättävien kasvien osalta”, kertoo esimerkiksi Anni-Inkeri Törmänen Pudasjärvellä toimivasta luomuelintarvikkeita valmistavasta LAromit Oy:stä. vsk Laatuketjun lähtökohtana laadukas keruutoiminta Luonnonkasveilla laatuketjuajattelu ulottuu luonnosta loppukäyttäjälle eli voi raakaaineesta ja käyttötarkoituksesta riippuen sisältää esimerkiksi keruun, kuljetuksen, varastoinnin, ostotoiminnan, jatkojalostuksen, pakkaamisen ja lopputuotteen käytön. Lajintuntemus on keskeinen elintarviketurvallisuuteen vaikuttava tekijä, ja poimijan onkin ehdottomasti tunnistettava keräämänsä kasvit. Kuva: Anni-Inkeri Törmänen.. Suomessa on käytössä ainutlaatuinen luonnontuotealan koulutusjärjestelmä, ja yrttineuvojaja poimijakoulutuksia onkin järjestetty meillä 1980-luvulta lähtien. Ketjun alkupäässä tehtyjä virheitä on mahdotonta myöhemmin korjata. Ketjun alkuvaiheessa erityistä huomiota tulee kiinnittää riittävään poiminta-, kauppakunnostusja kuljetushygieniaan, tuotteiden tasalaatuisuudesta huolehtimiseen sekä huolelliseen kuivaamiseen
Talteenoton vauhdittamiseksi ja riittävän raaka-ainemäärän varmistamiseksi sopimuspohjainen toiminta jalostajan ja poimijan välillä on usein hyvä ratkaisu. vsk Lyhyistä toimitusketjuista hyötyvät kaikki Koska luonnonkasvien kaupallinen talteenotto on Suomessa varsin vähäistä, joskus esimerkiksi keittiömestarit saattavat itse huolehtia tarvittavan raaka-aineen keruusta. Luonnontuotteiden välittäjä tai jatkojalostukseen ostaja ovat siis velvollisia tekemään toiminnastaan elintarvikehuoneistoilmoituksen ja pitämään kirjaa ostamiensa raaka-aineiden sekä myymiensä tuotteiden jäljitettävyydestä. Yrittäjän on paitsi tunnistettava kerääjältä ostamansa kasvit (turvallisuus!), myös tiedettävä, mitä tuotteita milloinkin on saatavilla tuoreena, mitä säilöttynä ja mitä puolestaan täytyy kerätä ja jatkojalostaa itse. Usein villiruoan käytön vasta-alkajat eivät osaa ajoittaa suunnitteluvaihetta oikein keruusesonkiin nähden. Esimerkiksi ravintolan ruokalistoja laadittaessa suunnittelu tulisi aloittaa jo talvella ja ulottaa kesän yli aina seuraavaan sesonkiin saakka, jolloin on mahdollista pohtia, mitä ja minkä verran raaka-aineita niin keruusesonkina kuin sen ulkopuolella tarvitaan, ja mistä ne saadaan hankittua. Luonnonkasvien käyttö edellyttää toimijalta sekä asiantuntemusta että pitkäjänteistä suunnittelua. 28 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Luonnontuotteiden viljelystä alkutuotantoilmoitus on kuitenkin tehtävä. Keruu voi toimia myös luonnossa liikkujan harrastuksena, joka tuottaa verotonta sivutuloa. Monella kiireisellä yrittäjällä päivän tunnit eivät kuitenkaan riitä myös keruutoimintaan. Raaka-aineen oikea-aikainen sekä määrän ja laadun puolesta suunniteltu hankinta onkin eräs villikasvien hyödyntämisen kriittisimpiä pisteitä. Lainsäädännössä helpotuksia pienimuotoisessa toiminnassa Elintarvikelainsäädännöstä löytyy pienille toimijoille monia helpotuksia, ja esimerkiksi kasvien, marjojen ja sienten keruu on kokonaan vapautettu alkutuotannon ilmoituksen tekemisestä. Keruusta saatavia alkutuotannon tuotteita jatkojalostaessa elintarvikehuoneistoilmoitus on tehtävä aina, kun käsittelijänä on joku muu kuin poimija itse. Keräilijä puolestaan voi pääsääntöisesti jatkojalostaa keräämänsä raaka-aineet ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta, sillä niiden. Keruusopimusten kautta yritys puolestaan saa luotettavilta ja sitoutuneilta kerääjiltä laadukasta raaka-ainetta”, pohtii Törmänen. Lyhyistä toimitusketjuista hyötyvät niin ostajat, jotka voivat ostohetkellä varmistua raaka-aineen tuoreudesta ja laadusta, kuin kerääjät, joille toimitukset esimerkiksi suoraan ravintoloihin ovat usein tuottoisinta toimintaa. Kerääjän pitää siis olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, mikä vaatii suunnittelua niin ostajayrityksen kuin kerääjän itsensä toimesta. ”Vuosien vieriessä on koko ajan paremmin ymmärtänyt, että monen kasvin keruusesonki on 1–2 viikkoa vuodesta ja loput 50–51 viikkoa on pärjättävä sillä, mitä sesongista talteen sai. Vuodet eivät ole veljeksiä, joten vakioviikkoa kalenterista ei monestikaan voi asialle varata”, linjaa luonnontuotealalla pitkään toiminut Törmänen. Kunnollisen tuntipalkan keruusta saa sitoutumalla täysipäiväiseksi kerääjäksi haluamiensa kasvien sesongin ajaksi. Alkutuotannoksi luetaan myös vähäriskinen pienimuotoinen viljeltyjen alkutuotannon tuotteiden myynti tuottajalta suoraan kuluttajalle, mikä on ilmoitettava alkutuotantoilmoituksen yhteydessä. ”Keruusopimusten kautta luonnontuotealan tulos jakautuu lisäansioksi myös kerääjille. Mikäli myyntitoiminta ylittää valtioneuvoston asetuksella (1258/2011 muutoksineen) määrätyt pienimuotoisen toiminnan kilomääräiset rajat tai mikäli viljelijä jatkojalostaa alkutuotannon tuotteitaan, edellytetään häneltä myös elintarvikehuoneistoilmoitusta
Keruuluomu on tietysti valvottua tuotantoa, eikä vuosittaisia tarkastusmaksuja saa aivan pienellä keruumäärällä arvonlisänä katetuksi. Kun yrittäjä on meidän tavoin vielä luomuviljelijä, tehdään luomutarkastus samana päivänä myös maatilalle, ja siitäkin peritään sekä perusettä hehtaariperusteinen maksu. Kehittämistyötä luomukeruun edistämiseksi on luonnontuotealalla tehty aktiivisesti viime vuosina. Yrittäjän kannalta olisi kohtuullista, että perusmaksu, jonka Luonnonkasvit tuovat metsäistä makua muun muassa erilaisiin siirappeihin. ”Viranomaiset voisivat helpottaa työtä luomalla karttapalvelun, josta olisi helppo määritellä keruualueet. Nyt karttojen luonti sopimusten liitteiksi teettää paljon työtä”, ehdottaa Törmänen. Luonnontuotteiden tuotantoketjussa poimijoilla on tietysti omavalvontavelvoite, mutta heiltä ei vaadita kirjallista omavalvontasuunnitelmaa. ”Jatkojalostuksen tarkastuslomake on niin pitkä ja monipolvinen, että vaikka yrittäjä olisi kuinka valmistautunut tarkastukseen, sitä ei saa menemään ainakaan näin monipuolisessa yrityksessä alle kahteen tuntiin. Riskien hallitsemiseksi elintarvikehuoneistolla on pääsääntöisesti oltava riittävä omavalvontasuunnitelma. Vaikka tarkastukset hoidetaan käytännössä samana päivänä perätysten, peritään niistä molemmista perusmaksu 113,50 €/kpl sekä tuntiperusteiset tarkastusmaksut 91–115 €/h. Kuva: Anni-Inkeri Törmänen.. Lainsäädäntö edellyttää, että paitsi elintarvikehuoneisto, myös alkutuotantopaikka suunnitellaan ja toiminta toteutetaan siten, ettei elintarvikkeiden turvallisuus vaarannu. Yritys, joka myös jalostaa luomuraaka-aineensa, tarkastetaan luomun osalta tuplasti eli sekä keruun että jalostuksen näkökulmista. Jotta luonnonkasveja voidaan markkinoida luomuna, tulee keruualueiden olla luomurekisteröityjä ja kerääjien koulutettuja luomukeruuseen. 29 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. vsk luonnetta muuttavankaan käsittelyn ei viranomaisten taholta katsota juuri sisältävän riskejä (poikkeuksena korvasieni). Luomu työllistää tuottajaa Huolimatta luomun mukanaan tuomista lisävaatimuksista luonnontuotteita on kerätty viime vuosina yhä enemmän luomusertifioituna raaka-aineena. Luomurekisteröinti vaatii yritykseltä kuitenkin suuren työpanoksen. Esimerkiksi LAromit Oy toimii luomukeruualueiden selvittäjänä sopimuskerääjiensä keruualueista, joita yrityksellä oli vuonna 2016 noin 1000 ha. Pienimuotoisen ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisen toiminnan – kuten luonnontuotteiden keruun – osalta vaatimuksia on kuitenkin helpotettu
perinnekäyttöön pohjautuvat kansalliset helpotukset pienimuotoisten käyttötapojen (tee, mauste, annoskoriste) osalta. Luomukeruun haasteisiin kuuluu myös se, että keruualueen selvittäjän on ilmoitettava vuosisuunnitelmansa viranomaisille vuosittain vähintään kuukautta ennen keruuta, kuitenkin viimeistään 15.6. Luomukeruussa kerääjien tulee vuosittain allekirjoituksellaan todistaa saaneensa ja omaksuneensa luomukeruuohjeet. Me suomalaiset haluamme toimia sääntöjen mukaisesti ja epävarmuus taittaa uudelta tuotekehitykseltä siivet. Käsitteen ’merkittävä käyttöhistoria ihmisravintona’ määrittely ja esim. Kesken keruukauden ei voi ottaa käyttöön uusia luomukeruualueita eikä keksiä uutta kerättävääkään, sillä luomukeruutuotteet on yksilöitävä kasvinosakohtaisesti jo hakemusvaiheessa. Jonkin sesongin voi joutua kuitenkin kokonaan ohittamaan, jos sen hyödyntämistä ei ole hoksannut laittaa suunnitelmaan”, harmittelee Törmänen. Taulukko ei ole kaiken kattava, mutta sitä on mahdollista täydentää käyttöhistorian todentamisen kautta. Asiaa selventääkseen Evira julkaisi kesäkuussa 2014 Luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäyttö -taulukon, johon on koottu mm. 30 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Moni on joutunut pohtimaan, mitä kasveja elintarvikkeissa saa käyttää ja mitkä katsotaan uuselintarvikkeiksi. LAromien kaltaiset pitkän linjan luonnontuotealan toimijat ovatkin olleet kultaa kalliimpia luonnonkasvien käyttöhistorian todentamistyössä. Pitkä käyttöhistoria – turvallista käyttää Villikasvien elintarvikekäyttöön liittyvistä säädöksistä erityisesti uuselintarvikeasetus on saanut aikaan runsaasti keskustelua. vsk tarkoitus lienee kattaa tarkastajan matkakulua yms. voikukan lehtien sekä kuusenkerkän keruu alkaa näillä korkeuksilla kesäkuun alulla. Taulukkoa on päivitetty viimeksi syksyllä 2016. Kokeneiden kerääjien osalta tämä tuntuu yrittäjästä turhan tiuhalta tahdilta. Joka tapauksessa asian monimutkaisuus aiheuttanee edelleen yrittämättömyyttä, koska me suomalaiset haluamme toimia sääntöjen mukaisesti ja epävarmuus taittaa uudelta tuotekehitykseltä siivet”, miettii äitinsä 27 vuotta sitten perustamaa yritystä luotsaava Törmänen. Sitä ennen ehti useampi yritys pohtia toimintansa mahdollisuuksia asiasta vallinneessa epätietoisuudessa. EU:n tulkinta, jonka mukaan teekäyttö ei yksinään riitä osoittamaan merkittävää käyttöhistoriaa tai se, etteivät perinteisen Kauppayrttioppaan kasvitkaan välttämättä ole sellaisenaan hyväksyttyjä elintarvikekäyttöön, on aiheuttanut epätietoisuutta alalla vuosikymmeniäkin toimineille yrittäjille. ”Onneksi Evira on julkaissut edes tuon listan. ”. käyntiin liittyviä peruskuluja, perittäisiin samaan toimijaan kohdistuvasta tarkastuspäivästä vain kerran. Asetuksen perusajatuksen mukaan EU-alueella merkittävässä määrin ennen 15.5.1997 käytetyt elintarvikkeet katsotaan käyttöhistoriansa perusteella turvallisiksi, eikä niille sen vuoksi tarvitse hakea maksullista uuselintarvikelupaa. Luomutarkastusmaksujen suuruus oli vuonna 2016 noin 2 % yrityksemme liikevaihdosta”, laskeskelee LAromien Törmänen. ”Keruusopimuksista vanhat pysyvät yleensä voimassa uudelle kaudelle ja uusista aloista sovin huhtikuun loppuun mennessä, jotta ehdin ajoissa toimittaa koko paketin ELY:lle. Esim
2016. Opas elintarvikealan yrittäjille luonnonkasvien käytöstä – Luonnontuotealan uuselintarvikekysymykset. 2017. 2016. 2017. 2016. http://www.arctic-flavours.fi/binary/file/-/id/19/fid/2383/ • Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Hyvän käytännön ohjeet luonnontuotteille. https://www.evira.fi/yhteiset/luomu/ • Keskeinen elintarvikelainsäädäntö maaja metsätalousministeriön www-sivuilla http://mmm.fi/lainsaadanto/elaimet-elintarvikkeet-ja-terveys/lainsaadanto • Keskeinen luomulainsäädäntö maaja metsätalousministeriön www-sivuilla http://mmm.fi/luomu/luomulainsaadanto • Niemi, S. Maaja metsätalousministeriön julkaisuja. Elintarvikelainsäädännön joustavuus. • Tolonen, K. Luomu. vsk Lähteitä ja lisätietoa: • Arktiset Aromit ry. https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/yhteiset-koostumusvaatimukset/ uuselintarvikkeet/suomalaisten-luonnonvaraisten-kasvien-elintarvikekaytto/ • Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/lainsaadanto/ elintarvikelainsaadannon-joustavuus/ • Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. 2013. Luonnontuotteiden talteenoton ja myynnin edistäminen Etelä-Suomen alueella. Luonnonvaraiset keräilytuotteet. Sarja D Muut julkaisut, Lapin ammattikorkeakoulu. 31 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Facebookissa www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi Twitterissä @ETerveyslehti. & Kinnunen, J. Suomalaisten luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäyttö. 2016. https://www.evira.fi/elintarvikkeet/alkutuotanto/kasvikset/ luonnonvaraiset-kerailytuotteet/ • Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Luonnon monipuolisiin parantaviin vaikutuksiin on onneksi herätty ja ihmiset ovat tietoisempia Frantsila – luonnollista hyvinvointia Agronomi Virpi Raipala-Cormier Frantsilan luomuyrttitila. vsk S uomen kansa on osannut ja joutunut käyttämään yrttejä niin rohtona, ryytinä kuin ravintonakin jo vuosisatoja ja pysynyt tilastojenkin mukaan, esimerkiksi 1940-luvulla sodan jälkeen, paljon terveempänä kuin nykyihminen. vihersmootheista, tuoremehupaastoista ja puhdistuskuureista. Ihmiset ovat tietoisia luonnon parantavista vaikutuksista ja haluavat edistää omaa ja perheensä terveyttä luonnonmukaisin keinoin. Kasvissyönti on nousussa. kilpirauhas-, vatsa-, suolistoja mielenterveysongelmat ovat kaikki valitettavasti kasvussa. Erityisesti nuoret ihmiset ovat tietoisia ja kiinnostuneita mm. 32 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. On ilahduttavaa, että tällä hetkellä yrtit ja villivihannekset ovat suuressa suosiossa ja jopa trendikkäitä. Tämä suunta on mielestäni erittäin positiivinen verrattuna pikaruokakulttuurin ja suuren sokerin ja lihan kulutuksen aiheuttamiin terveysongelmiin; korkea kolesteroli, ylipaino-, diabetes-, syöpä-, sydänja verisuonitaudit sekä mm. Luonnon arvostaminen näkyy monin tavoin valtamediassa. Metsien ja luonnossa vietetyn ajan terveysvaikutuksia tutkitaan
Hämeenkyrön Kyröspohjan kylän kansallismaisemissa sijaitsevasta kolmesataa vuotta vanhasta sukutilastamme on kehkeytynyt monipuolinen, hyvää terveyttä ja luonnonmukaisia arvoja edistävä Frantsilan Hyvän Olon -brändi, joka koostuu Frantsilan yrttien viljelyyn ja jalostukseen keskittyneestä Frantsilan Luomuyrttilasta, koulutusja lomailupaikka Frantsilan Hyvän Olon Keskuksesta sekä Vaasa–Tamperetien varressa sijaitsevasta kasvisravintolamyymälä Frantsilan Kehäkukasta. Keruun jälkeen kasvit joko kuivataan tai uutetaan jo tuoreena. Niissä käytetään omien yrttien ja kukkaterapeuttisten uutosten lisäksi aromaterapeuttisten eteeristen öljyjen parhaimmistoa. Ympäristöystävällisyys on otettu huomioon koko tuotantoprosessissa, aina alkutuotannosta pakkauksiin ja kierrätykseen. Heidän päätuotteinaan ovat Frantsilan Juhannusruususarjan eli Midsummer Rose Natural Cosmetics -sarjan kymmenet eri tuotteet. Sadonkorjuu tapahtuu kukista aina käsin ja muut yrtit kerätään joko käsin tai yrttipuimurilla. Suomessa kasvaneet luomuyrtit ovat omaa luokkaansa puhtauden sekä sateisten ja valorikkaiden kesiemme ansioista. Sukumme pelloilla aloitettiin luomuviljely jo vuonna 1977. Yrttiviljelyä kosmetiikkaan ja kasvilääkinnällisiin tuotteisiin Suomalaisen kansanlääkinnän ja nykytutkimuksen kautta olemme kehittäneet parisataa itsehoidollista yrttituotetta ja ravintolisää kuten yrttiteitä ja -uutteita sekä ihonhoito-, luonnonkosmetiikka-, kylpyja saunatuotteita. Japaniin valmistetaan tuotteita myös private label -konseptilla. Frantsilan Luomuyrttitilan viljely ja keräily on täysin luomua. 33 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. On valitettavaa, että asiakkaat joutuvat etsimään itse esim. Oman viljelyn ja keräilyn lisäksi teemme luomusopimuksia parinkymmenen tilan kanssa. Pyrimme ekologisiin ratkaisuihin myös pakkausmateriaaleissa ja muussa toiminnassamme. vsk ja halukkaita voimaan kokonaisvaltaisesti terveellisemmin. Frantsilassa käytämme noin 100 kasvilajia, joista merkittävämpiä ovat mm. Frantsila – kokonaisvaltaisen terveyden uranuurtaja Frantsilan Luomuyrttitila on suomalainen perheyritys, joka on luomuyrttiviljelyn ja innovatiivisten yrttituotteiden uranuurtaja jo vuodesta 1981. Valmistamme luontaisterveysja kauneustuotteita, joiden ytimessä ovat luomuyrttiemme hoitavat ja terveyttä edistävät tehoaineet. Viemme tuotteitamme mm. nokkonen, siankärsämö, auringonhattu eli kaunopunahattu, heinäratamo, kehäkukka, ukontulikukka ja niittyhumala sekä erilaiset mintut. Tutkimukset osoittavat pohjoisten yrttien sisältävän runsaammin luontaisia aromeja, värejä ja vitamiineja. netistä tuotteiden sisältämien yrttien hoitavat vaikutukset, sillä Suomen elintarvikelainsäädännön mukaan myöskään yrttejä sisältävistä ravintolisistä ei saisi sanoa juuri mitään. Frantsilan Luomuyrttitilan pelloilla kas. Lääkkeeksi rekisteröintihän maksaa maltaita. Japaniin, jossa toimii myös Frantsila School of Japan. Frantsila on ollut ensimmäisiä suomalaisia luonnonkosmetiikka-alan yrityksiä ja olemme olleet mukana edistämässä vastuullista ja tulevaisuuden sukupolvia huomioivia, lähellä tuotettuja ihonhoitotuotteita, jotka täyttävät myös eurooppalaiset luonnonkosmetiikan standardit. Luomu ja vastuullisuus johtotähtinä Kestävä kehitys ja vastuullinen ajattelu sekä ihmisen kokonaisvaltainen hoitaminen ovat olleet alusta alkaen toimintamme pääajatuksia
vsk vatetaan mm. 34 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Tampere–Vaasa -tien varressa toimii lisäksi kasvisravintola Frantsilan Kehäkukka sekä kolmensadan kasvilajin näytetarha – “Onnen Yrttitarha”. Ryhmille järjestetään kiireettömiä TYKYohjelmia niska-hartiahieronnoista aina hoitavien parfyymien valmistamiseen asti. Frantsilan pyrkimyksenä on edelleen saada aikaan niin paljon hyvää kuin mahdollista – suomalaisin perintein – Suomen luonnon aarrearkusta ammentaen! Lisätietoja: frantsila.luomu@frantsila.com www.frantsila.com www.facebook.com/ frantsilanluomuyrttitila Siankärsämön keräystä.. Wellness-hoidot ja koulutus Frantsila luotiin myös jakamaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin perustuvaa tietoa niin tavallisille ihmisille kuin hoitoalan ammattilaisille. siankärsämöä, joka on suomalaisen kansanlääkintäperinteen tärkein kasvi – “tuhattaituri” monenlaisiin vaivoihin kuten flunssaan ja immuniteetin nostamiseen. Frantsilan Hyvän Olon Keskuksessa jatkuvat edelleen 1980-luvulla alkaneet laajat luontaishoidolliset koulutukset ja yrttikurssit ja työtä tukevat aiheesta kirjoittamani kirjat. Yrttipeltojen ja luontopolkujen läheisyydessä olevissa idyllisissä maalaisrakennuksissa tarjotaan myös kokous-, lomaja majoituspalveluita erilaisten kokonaisvaltaisten ja yksilöllisten hoitomahdollisuuksien kera. Se on matkailijoiden suosima pysähdyspaikka yrttituoteja kädentaitomyymälöineen
Frantsilan tulevaisuudesta huolehtii sukupolven vaihdoksen myötä uusi sukupolvi. Frantsila on ollut yli kolme vuosikymmentä ihmistä ja luonnon tasapainoa auttamaan pyrkivä, eettinen yritys, joka on saanut runsaasti niin kotimaista kuin ulkomaista kiitosta tunnustuksineen. Virpi ja James jatkavat yhä ahkerasti mukana. Virpin ja Jamesin vanhimmasta pojasta, Jupiter Cormierista tuli toimitusjohtaja vuoden alusta. Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. vsk HYVÄN ETEEN ON KANNATTANUT TEHDÄ TÖITÄ Agronomit Virpi Raipala-Cormier ja hänen kanadalaissyntyinen puolisonsa James Cormier perustivat Frantsilan Luomuyrttitilan tavoitteenaan edistää yrttitietoutta, luonnonmukaista viljelyä ja terveitä elämäntapoja. Perheyrityksessä kortensa kekoon kantavat myös pikkuveli Valo Cormier ja Jupiterin puoliso Anna Karhu-Cormier. 35 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Virpi vastaa tuotekehityksestä sekä kouluttaa ja James toimii tehtaan johtajana. sukupolvi Frantsilan tilalla. vsk 35. Juuret ovat vahvat ja Jupiterin ja Annan lapset ovatkin jo 13
Luonnontuotteiden ja luomun suosion kasvuun liittyy keskeisesti maailmalla vahvistuva terveysja hyvinvointitrendi. Lisäksi Suomessa on maailman suurin luonnontuotteiden luomukeruualue. K uluttajat ovat kiinnostuneita luonnonmukaisesti viljellystä ruoasta ja luomu on yksi vahvimmista nousijoista elintarvikesektorilla. Pro Luomun mukaan Kasvun taustalla on kaksi asiaa. Kasvien ja marjojen terveysvaikutuksista on Toiminnanjohtaja Mika Rönkkö Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto ry Biotalous tukee luontaistuotealan kasvua. Yhtäältä kuluttajien kasvanut kiinnostus sitä kohtaan, miten ruoantuotanto vaikuttaa ihmisten, eläinten ja luonnon hyvinvointiin, ja toisaalta hyvät ja kohtuuhintaiset luomu-uutuudet. Nämä vahvuudet on syytä hyödyntää sijaintimme ja luontomme tarjoamina lisäetuuksina. Viime vuonna luomun myynti kasvoi peräti 12 prosenttia. Myös suomalaisille luonnontuotteille ja mm. villi yrteille on tarjoutunut historiallinen mahdollisuus hyödyntää biotalouden ansiosta vahvasti nouseva terveysja hyvinvointitrendi. vsk Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva biotalous luo nostetta monelle elinkeinoelämän sektorille. Harvalla maalla on luonnontuotealan kilpailutekijöinä meihin verrattava pohjoinen arktisuus ja puhdas luonto. 36 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Terveystietoa janoava kuluttaja on luonnontuotemarkkinoille myös melkoinen haaste
ravintolisänä) saman kasvin terveysvaikutuksista ei saisi välttämättä sanoa mitään. Terveysväiteasetuksen tiukka tulkinta on koettu Suomessa yhdeksi luonnontuotealan kehitystä jarruttavaksi tekijäksi. luonnontuotteista toivotaan elinkeinoelämän seuraavaa veturia ja globaalia aaltoa, joten halukkuutta ja tahtoa varmasti löytyy. Biotaloudesta ja mm. Pa ku rik ää pä . Kasvi voi olla ruoka, mauste, yrtti, ravintolisä tai lääke. Onneksi tähänkin löytyi ratkaisu, kun Evira listasi syötävät luonnonvaraiset kasvit ja villi yrttibuumi sai jatkaa lentoaan. vsk paljon tieteellistä tutkimusta, mutta niiden kertominen kuluttajalle on EU:n terveysväitelainsäädännön takia koettu vaikeaksi. Tuoreessa muistissa on myös ongelmat villiyrttien kanssa, jotka meinasivat kokea myös uuselintarvikeasetuksen tiukan tulkinnan riskit. Lisäksi uuselintarvikeasetus on luonnontuotealan haasteena, vaikka senkin kanssa on menty osin parempaan suuntaan. Tämä johtuu siitä, että kasviperäisiltä aineilta vaaditaan elintarvikelain alaisena ravintolisinä myytäessä kliiniset tutkimukset kasvin vaikutuksista, mutta lääkelain alaisena kasvirohdosvalmisteena myytäessä vaikutuksen osoittamiseen hyväksytään näyttö myös perinteiseen käyttöön pohjautuvasta tiedosta. 37 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Kasvit jumittivat EU:n terveysväitejärjestelmän, kun tuli ilmi, että useat kasvit saisivat lääkkeenä käyttöindikaation, mutta elintarvikkeena (esim. Elintarvikealan kehittäminen vaatii yhteistyötä ja jopa näkökulmien muutosta sekä aitoa vuoropuhelua monella taholla. Työ on edelleen kesken ja toiveissa on, että kasvien tarjoama potentiaalia tunnustettaisiin ja niiden tarjoamat mahdollisuudet hyödynnettäisiin entistä paremmin. Ku va : Pu hd is ta m o Re al Fo od s O y.. Vaikka paljon puhutaan normien purkamisen tärkeydestä ja joustavuuden tarpeellisuudesta, niin paljon olisi vielä tehtävää luonnontuotealaa tyydyttävän ratkaisun saavuttamiseksi. Tätä keskustelua kuitenkin pyritään jatkuvasti pitämään yllä. Tämän ristiriidan vuoksi komissio ryhtyi pohtimaan, tulisiko kasviperäisten aineiden näytöksi hyväksyä nykyistä enemmän perinteistä käyttöhistoriaa. Joitain vuosia sitten pakuri meinasi poistua lopullisesti markkinoilta, kun se tulkittiin uuselintarvikkeeksi. Pakuri kuitenkin vapautui takaisin myyntiin Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton tekemän pakurin elintarvikekäytön historian selvityksellä. Luontaistuotealan liitot tuovat näitä lainsäädännön ja sen tiukan tulkinnan asettamia haasteita aktiivisesti viranomaisten tietoon
Iloa ja elämyksiä Kasvisaarteen arvoitus -tapahtumissa Kasvisten käytön lisääminen on aina ollut keskeinen osa Maaja kotitalousnaisten ruokaneuvontaa. Aiemmin kasviksia on tehty tutuksi koululaisille muun muassa Hevi-etsivä ja Kasvisaarteen arvoitus -tapahtumissa sekä yhteistyössä Kotimaiset Kasvikset ry:n Kehityspäällikkö Katja Pethman Maaja kotitalousnaisten Keskus Aistikortit tunto, haju, näkö, kuulo, maku ovat työkaluja, joita lasten kanssa etsitään. Kuva: Essi Jokela. 38 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. vsk K asvisaarteen arvoitus -hankkeessa tavoitteena oli lisätä 3–7 -vuotiaiden lasten kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä käytännönläheisellä, aistilähtöiseen (Sapere/makukoulu) ruokakasvatusmenetelmään perustuvalla neuvonnalla. Uusia lähestymistapoja aiheeseen saatiin jälleen vuosina 2015–2016, kun toteutettiin Kasvisaarteen arvoitus -hanke maaja metsätalousministeriön osarahoituksella.
HAJU Lapsille annetaan 2–3 erilaista tuoksupurkkia haisteltavaksi. Lopuksi lapsilla on mahdollisuus myös maistella, ja moni ennakkoluuloinenkin lapsi uskaltautuu Toimintamalli lyhyesti Koko toimintamallin ajan ohjaus on myönteistä, rohkaisevaa, kannustavaa ja kehuvaa. Pussia voi tunnustella päältä tai sujauttaa käden pussin sisään. NÄKÖ Lapset etsivät pareina tai pieninä ryhminä tietyn värisiä (esim. Ääniä voi tehdä esimerkiksi kopistelemalla kasviksia lautasella, naksauttamalla poikki, haukkaamalla, rouskuttamalla. Hankkeen aikana ohjaajina toimivat Maaja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat. Uudessa Kasvisaarteen arvoitus -hankkeessa menetelmää jalostettiin edelleen päiväkoteihin ja leikki-ikäisille sopivaksi. Arvoitukset ratkaistaan pohtimalla, mitä ”työkalua” eli aistia tehtävässä käytetään. Tuotteita voi myös haistella ja tunnustella. MAKU Maistelussa ohjaaja voi näyttää itse esimerkkiä. Tunnustellaan 2–3 erilaista kasvista vuorotellen, yksi kasvislaatu kerrallaan. Hankkeessa suunniteltiin kohderyhmälle suunnattu aistilähtöisen ruokakasvatuksen toimintamalli ja sitä tukeva aineisto. KUULO Raastetaan sopivaa kasvista piilossa niin, etteivät lapset näe. Pareille tai ryhmille jaetaan lautaset, joilla on tarjolla esim. Lopuksi kerrataan mitä työkaluja käytettiin ja millaisia ominaisuuksia kasviksista löytyy. Tehtävän ratkettua valitaan oikea aistikortti ja laitetaan se pahviseen työkalupakkiin. Vanhemmille jaetaan vinkkivihkoset.. Oikeilla termeillä tai tuotteiden nimillä ei ole merkitystä, vain aistien käytöllä ja kokemusten kuvailulla. Aistitehtävät kutsuvat tutustumaan kasviksiin Tehtävät haastavat käyttämään tunto-, haju-, näköja kuuloaistia ja johdattelevat näin tutustumaan kasviksiin. 2. On tärkeää, että ohjaaja on koulutettu aistilähtöisen ruokakasvatuksen periaatteisiin niin, että koko toimintamallin ajan säilyy kannustava ja myönteinen ilmapiiri. 2–3 kasvista tikkuina tai isohkoina paloina (mukana myös sama kasvis, jota raastettiin). vsk kanssa. Keskustellaan, miltä kasvikset tuntuvat. Toimintamalli on suunniteltu kestämään korkeintaan noin puoli tuntia, jotta leikki-ikäiset jaksavat keskittyä tehtävään. Samalla voidaan kannustaa kokeilemaan myös kasvisten syömistä eri tavoin, esimerkiksi nuolaisemaan, muotoilemaan kasviksia eri muotoihin syömällä tai jyrsimään porkkanan ympäriltä ensin ”kuoren” pois ja syömään sitten sisäosan. Arvaillaan ja keskustellaan miltä ääni kuulostaa ja mistä se voisi tulla. Kannustetaan aikuisia ja lapsia jatkamaan ruokarohkean salapoliisin työtä ruokaillessa, kaupassa ja kotona. Miltä tuoksuu: kirpeää, makeaa, terävää... 4. 3. Keskustellaan tuoksuista. Työkalut laitetaan työkalupakkiin, jota voi käyttää myös päiväkodissa. 1. Lapsille jaetaan kunniakirjat ja suurennuslasit. 39 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Toimintamallissa leikki-ikäiset lapset osallistuvat aistitehtävien ratkaisemiseen koulutetun ohjaajan opastamana. TUNTO Lapsille annetaan kangaspusseja, joiden sisällä on erilaisia kasviksia. keltainen, punainen, vihreä) kasviksia kasvisnäyttelystä. 5
Yli 80 % palautekyselyyn vastanneista arvioi lasten kiinnostuksen kasviksia kohtaan lisääntyneen paljon tai erittäin paljon. Tapahtumiin osallistui lähes 14 000 lasta ja 2 800 aikuista. Ruoka-asiantuntija Henna Kyyrä johdatteli lapsia kasvisaarteen arvoituksen pariin Jokelan päiväkodissa Paimiossa.. vsk kasvisseikkailun päätteeksi niin tekemään. Lasten vanhemmat saivat vinkkivihkosen, joka sisältää tietoa aistilähtöisestä ruokakasvatuksesta sekä vinkkejä kasvisten syönnin lisäämiseen aistilähtöisen ruokakasvatuksen keinoin. Päiväkodin käyttöön annettiin työkalupakki sekä tehtäväkortteja. Palautteen perusteella voidaan todeta myös päiväkotien henkilöstön tiedon ja kiinnostuksen Sapere-menetelmästä lisääntyneen. 40 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Hankkeeseen, aineistoihin ja sisältöihin voi tutustua verkkosivulla maajakotitalousnaiset.fi/kasvisaarre. Lähes 14 000 lasta osallistui tapahtumiin Maaja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat toteuttivat hankeaikana yhteensä 376 Kasvisaarteen arvoitus -tapahtumaa. Hankkeessa toteutetut tapahtumat huipentuivat ruokarohkeiden salapoliisien palkitsemiseen kunniakirjoin ja suurennuslasein. Tilaisuuksista saadut palautteet kertovat, että lasten kiinnostus kasviksia kohtaan lisääntyi
Joku erittäin valikoiva lapsi oli maistellut kaikkea, mitä oli esillä, se on jo hyvä saavutus.” ”Ruokailussa vieressä istunut tyttö kertoi, että isi oli heti ostanut hänen pyynnöstään punakaalia välipalaksi. Palautekyselyyn avointa palautetta antaneet olivat poikkeuksetta tyytyväisiä tapahtumiin. Seuraavina päivinä lapset juttelivat keskenään kyssäkaalista.” ”Oli hienoa kun asiasta kertoivat ulkopuoliset vetäjät, monesti oman henkilökunnan opetus ei mene perille niin hyvin. Tilaisuus on sopiva ja oikein toimiva juuri tuollaisena.” ”Tilaisuuden vetäjä oli tehtävässään hyvä, lapsia innostava ja hengessä täysillä mukana, kiitos! Esim. ”Yksi lapsi sanoi ensin inhoavansa punakaalia, mutta maisteltuaan totesi useaan otteeseen, että ”hyvää!”. Aineisto oli sopivan tiivis ja tehtävät lapsia innostavia. lausahdus ”rohkea salapoliisi uskaltaa maistaakin sitä” sai joka ikisen käden viemään kaalin suuhun.” ”Erittäin kiva ja tykätty vierailu niin lasten, henkilökunnan kuin vanhempien mielestä. Etelä-Suomessa toimiva ruoka-asiantuntija Hannele Veteli tuo esiin, että jo yhdessä tapahtumassa on usein lukuisia onnistumisia. Kerronta ja toiminta olivat onnistuneet todella hyvin ja lapsentasoisesti. Kasvisaarteen arvoitusta ratkaistaessa olemme kaikki tasa-arvoisia: keskittymisvaikeudet ja eritysherkkyydet haastavat usein arjessa, mutta myönteisellä ja kannustavalla yhdessä tekemisellä on moni lapsi uskaltautunut lähestymään ja jopa maistamaan ennestään tuntemattomia kasviksia”, Anna selventää. ”Kasvistädit” ovat saaneet kiittävää palautetta sekä lapsilta että aikuisilta. Länsi-Suomen maaja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Anna Karin mukaan tapahtumien vaikuttavuuden on voinut havaita jo paikan päällä. Vanhemmilta tuli positiivista palautetta, koska kasvikset olivat olleet päivän puheenaihe kotonakin. vsk ”Voi tätä onnen päivää” Kasvisaarteen arvoitus -tapahtumia toteuttaneet Maaja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat kertovat tapahtumien vaikuttaneen myönteisesti sekä lasten että aikuisten ajatuksiin kasviksista ja niiden syömisestä. Sopivasti lounaalla söimme samana päivänä kasvispihvejä ja ne maistuivatkin erittäin hyvin lapsille!” ”Tilaisuus oli onnistunut! Varsinkin kyssäkaali herätti lasten kiinnostuksen ja useampi perhe oli ostanut sitä kotiin. 41 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Toinen oli hoitajan mukaan todella huono syömään kasviksia, mutta nyt maistui kasvikset hyvin. ”Yksi 3–5 -vuotiaiden ryhmän poika totesi: ”Voi tätä onnen päivää”, hymyilee Oulun piirikeskuksen alueella tapahtumia toteuttanut ruoka-asiantuntija Helena Lahdenperä. ”Vetäjä oli asiaansa perehtynyt, innokas ja taitava lasten kanssa. = Paras palaute!”. Toiminnallisuus ja aistien käyttö todella rohkaisevat monia arkoja ja nirsoja lapsia tutustumaan kasviksiin. ”Pienillä asioilla on iso merkitys. Lasten innokas osallistuminen, onnelliset hymyt ja säihkyvät silmät ovat tuoneet uutta sisältöä työhön. Kuulemma hän sai rohkeutta salapoliisin hatusta! Tämä oli oikein kannustavaa”, Hannele kertoo
vsk ILMOITUS. 42 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31
vsk. 43 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31
Niiden osalta tarvitaan radikaali muutos mm. 44 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. kotimaisten juuresten ja kasviproteiinien käytössä sekä vegaanikasvisruoan lisäämisessä. Tarvitaan vielä runsaasti tieto/taidon jakamista sekä ammattilaisille että ammattilaisten opettajille. vsk Kasvikunnan raaka-aineiden mahdollisuuksia ammattikeittiöiden ruuan valmistuksessa ei tunneta vielä riittävän hyvin. Teollisuuden pakastevihannestarjonnassa on useampikomponenttisia sekoituksia, joissa Margit Kojo Ruokaja ravitsemusalan kehittämiskonsultti Kasvikunnan raakaaineet kouluruokailussa soijan tilalle kotimaiset kasviproteiinit. K asvikunnan raaka-aineiden käytön lisääminen vaatii oppimista ja pitkäjänteistä työtä. Hyvää muutosta tapahtuu, kun mielenkiintoa käyttöön saadaan lisättyä ja kasvikunnan raaka-aineiden käsittelyn erityisvaatimukset opittua ja opetettua ammattilaisille. Samoin viimeisen Kasvistase-kulutusseurannan mukaan kasvihuonetuotteita käytettiin 24,7 kiloa henkilöä kohti vuodessa, kun vastaavasti porkkanaa käytettiin 8,54 kiloa, palsternakkaa 0,7 kiloa ja kyssäkaalia 0,02 kiloa henkilöä kohti vuodessa. Tilastojen valossa Luken maataloustilastot vuodelta 2015 osoittavat, että kasvihuonevihannestuotanto (kurkku, tomaatti, paprika) oli 83 miljoonaa kiloa, kun vastaavasti avomaan vihannessato oli 186 miljoonaa kiloa, josta muun muassa porkkanaa 63,7 miljoonaa kiloa, palsternakkaa 1,2 miljoonaa kiloa, kyssäkaalia 361 000 kiloa ja pensaspapua 60 000 kiloa. Tilastojen valossa ja käytännössä kotimaisten juuresten tarjonta on yksipuolista, samankaltaista ja mielikuvituksetonta sekä ammattikeittiöissä että teollisuudessa. Lähes päivästä toiseen ammattikeittiöiden raasteja salaattipöydissä on tarjolla rapeasalaatti-tomaatti-kurkku-paprikavalikoima, eli kasvihuoneissa kasvatettuja tuotteita
Etikkapunajuurikkaan käyttöä tulisi vähentää, sillä sen kulutus on nyt 3,8 kiloa vuodessa henkilöä kohti, kun tuoreena punajuurikasta käytetään vain 0,76 kiloa vuodessa. vsk yleisesti käytettyjä raaka-aineita ovat punainen paprika, porkkana, maissinjyvä ja herne. 45 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. kouluruokailussa. Kasvihuonetomaatin ja -kurkun käyttöä tulisi vähentää rajusti ja niiden sijaan tarjota kotimaisia juureksia monipuolisesti. Ainaisen porkkanan sijasta voisi käyttää palsternakkaa, retikkaa, kyssäkaalia, punajuurikasta, naurista, lanttua jne. Tummanvihreät kasvikset kuten parsakaali, Juureslisäke. Argumentit kasvikunnan raaka-aineiden käytön lisäämiseksi Ruuan ravitsemuksellista laatua voidaan nostaa lisäämällä juuresten, vihannesten, täysjyväviljojen ja palkotuotteiden osuutta missä tahansa kouluruuan valmistuksessa. Pakastevihannesteollisuuden tulisi tarjota laajempi valikoima yksittäisistä komponenteista tehtyjä tuotteita, jolloin ammattikeittiöiden olisi helpompi monipuolistaa ja erilaistaa kasvisten käyttöä ja tarjontaa mm. Myös paprikan käyttö on yleistynyt jopa kouluruokailussa liiallisuuksiin, ja on vaikeuksia löytää tuotetta, missä ei olisi paprikaa. Ravintokoostumus paranee, koska kasvikunnan raaka-aineet sisältävät paljon kuitua, hitaasti liukenevia hiilihydraatteja, proteiinia sekä hivenaineita ja vitamiineja. Härkäpapu.
Esimerkiksi punajuuri-viljapaistoksessa TMR on 0,89 ja juustoa ja ruokakermaa sisältävässä kasviskiusauksessa TMR on 4,30. Ruoka Raaka-ainekustannus € / ann Ruoka Raaka-ainekustannus € / ann Uunikala 0,83 Kvinoa-juurespaistos 0,49 40,9 % edullisempi Chilipossu 0,53 Härkäpapuvihannespata 0,31 41,5 % edullisempi Taulukko. Paras kasviproteiiniyhdistelmä koostuu pavuista ja viljasta. Elintarvikkeiden osuus on noin neljännes yksilöllisen kulutuksen ilmastovaikutuksista ja lihaton kasvisruoka vähentää ruuan ilmastovaikutusta vajaan neljänneksen. Kun kasvisruoka on tehty vain kasvikunnan raakaaineista, materiaalipanos, joka tarvitaan tietyn hyödykkeen tuottamiseen (TMR, total material requirement), on alhainen. Kuulostaa ehkä monimutkaiselta, mutta aminohappojen nimistä ei tarvitse huolehtia, kun täysjyväviljan proteiineja täydennetään palkokasvien proteiineilla, jolloin elimistöön päätyy täysipainoinen kokonaisuus aminohappoja. Kavahdan päiväkotien ruokalistoja, joissa on soijaa sisältäviä ruokia runsaasti. Ammattilaisten on lisättävä kustannustietoisuuttaan kasvikunnan raaka-aineiden osalta, sillä lisäämällä juuresten, vihannesten, täysjyväviljojen ja palkotuotteiden osuutta kaikessa ruoanvalmistuksessa voidaan vähentää kokonaiskustannuksia. 46 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Kuitenkin käytettäessä yksipuolisesti kasviksia saattaa aminohapoista lysiinin, metioniinin ja treoniinin saanti jäädä niukanlaiseksi. vsk täysjyväviljat ja palkokasvit sisältävät Bryhmän vitamiineja, muun muassa folaattia. Esimerkki 100 annoksen reseptiikasta.. Pois soija alle kolmivuotiaiden lasten ravinnosta Ruotsin tapaan! Siellä on tutkittu lasten allergisoitumista soijatuotteista. Esimerkiksi kustannusvertailussa (ammattikeittiöiden raaka-ainekäytössä): • kasvikset (juurekset, vihannekset ja lehtivihannekset) ovat 25–30 % edullisempia kuin lihaja maitotaloustuotteet • kasvikunnan raaka-aineet (kasvikset, täysjyväviljat ja palkotuotteet) ovat 40 % edullisempia kuin lihaja maitotaloustuotteet • vegaaniruoka on noin 40 % edullisempi kuin liha/kalaruoka (Taulukko). Pavuissa on ihmiskehon tarpeisiin liian vähän metioniinija kysteiini-nimisiä aminohappoja, kun vastaavasti metioniinia ja kysteiiniä tarpeeksi sisältävissä viljavalmisteissa on liian vähän lysiiniä ja treoniinia, joita pavuissa taas on hyvin paljon. Siksi peräänkuulutan ympäristövastuuta erityisesti kasviruokien kohdalla. Soijan käyttö ei ole välttämätöntä, vaan täysjyväviljan sekä minkä tahansa papujen yhdistelmä on aminohappokoostumukseltaan jopa parempi kuin soija. Kouluruoissa soijan tilalla voidaan käyttää aivan hyvin kotimaisia kasviproteiineja. Hyviä kasviproteiineja Ensimmäinen mielikuva kasviproteiineista on monelle soija, mutta meillä Suomessa viljeltävien kasvien valikoima on suurempi: on härkäpapua, hernettä, kvinoaa, tattaria, öljypellavaa sekä öljyhamppua
Kuorittua hampunsiemenrouhetta voidaan käyttää kuten härkäpapuakin. Härkäpapua voi käyttää muun muassa keskenkasvuisena palkona, yksittäisenä pakastettuna tuotteena ja kuivattuna papurouheena kasvisruokien hyvänä proteiinilähteenä niin murekkeissa, pihveissä, paistoksissa, kastikkeissa, levitteenä, jäädykkeessä, juomissa jne. Ravitsemuksellisesti kuivatut pavut sisältävät 20?40 prosenttia proteiinia ja hiilihydraattia 50?60 prosenttia. Kotimaisen kvinoan eli kinuan käyttömahdollisuudet ruoanvalmistuksessa ovat monet, mutta kvinoan kohdalla Härkäpapupihvi, mustaherukkavinaigrette.. Kotimaisen härkäpavun saatavuus sekä papuina että rouheena on ilahduttavasti lisääntynyt myös ammattikeittiöille. 47 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Kuivattu härkäpapu sisältää 30,4 g/100 g proteiineja, 58,3 g/100 g hiilihydraatteja, kun taas vastaavasti rasvaa on vain 2,6 g/100 g. Erityisesti hivenaineita on suhteellisen runsaasti, esimerkiksi magnesiumia 90?250 mg, kalsiumia 70?226 mg, kaliumia 790?1677 mg ja fosforia 377?558 mg/100 g. omega 6 ja 3 ovat ihmiselle täydellisessä suhteessa 3:1, ja lisäksi se toimii hyvin korkean rasvamäärän, kuitujen ja E-vitamiinin lähteenä. Vitamiineja kuivatuissa pavuissa on kuitenkin niukasti. Kuorittu hampunsiemen sisältää 30,6 g/100 g proteiinia, 10,9 g/110 g hiilihydraatteja, kun taas vastaavasti rasvaa 47,2 g/100 g. Tämä on erityisesti huomioitava koulujen kasvisruokatarjonnassa – porkkanasosekeitto ei ole proteiinikoostumukseltaan täysipainoista ruokaa! Kouluruokatarjonnassa suosittelen kuivattujen papujen käyttöä säilykepapujen sijasta, koska pavut säilyketuotteina ovat 35?40 prosenttia kalliimpia käyttöhinnaltaan. vsk Kysymys on kokonaisuudesta, joka takaa biologisesti korkeatasoista proteiinia kasvikunnan raaka-aineista. Lisäksi ne sisältävät erilaisia säilöntäaineita ja ovat myös mauttomampia lopputuotteessa. Erityisesti se on hyvä ravinnon saannin turvaamisessa, sillä siinä mm. Ammattikeittiöissä öljysiemenhamppu (kuorittu hamppurouhe) on vielä suhteellisen tuntematon, mutta se on käytettävyydeltään erinomainen kotimainen kasviproteiini. Kotimaisista kasviproteiineista härkäpapu on loistava ja monipuolinen raakaaine hyvän sitovuuden ja erinomaisen ravintosisällön kannalta
Proteiinit kestävän kehityksen näkökulmasta Etenkin eläinproteiini on biologisesti arvokas ravintoaine ja sen tuottamiseen tarvitaan valtavasti energiaa ja resursseja. Eläinproteiinia kutsutaan hyvänlaatuiseksi proteiiniksi, mutta sen runsaasta nauttimisesta koituu ympäristölle suurta kuormitusta, minkä vuoksi kasviproteiinin käyttöä tulee lisätä. Alla olevasta näkyy, kuinka suuri kasvihuonepäästöjen eroavaisuus tästä aiheutuu: 200 g keitettyjä soijapapuja -> 0,046 kg CO2-ekv / 29 g proteiinia 50 g naudanliha -> 2,924 kg CO2-ekv / 29 g proteiinia Lähde www.mryoma.wordpress.com. Kvinoa sisältää 13,6 g/100 g proteiinia ja sitä voidaan käyttää puuroissa, risotoissa täytteinä, paistoksissa ja leivonnassa. Kasviproteiinien käyttö ja vegaanikasvisruoan tarjoaminen kouluruokailussa on ympäristöteko hiilijalanjäljen ja terveystietoisuuden kannalta. Hyvin runsas proteiinien saanti lisää jonkin verran kalsiumin eritystä virtsaan. 48 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Fakta Työikäisen aikuisen fysiologinen proteiinitarve on keskimäärin 0,65 grammaa painokiloa kohti päivässä eli 46 grammaa / 70-kiloinen henkilö. vsk pitää huomioida valmistuksellisia tekijöitä kypsentämisessä, määrissä ja yhdistämisessä muihin raaka-aineisiin kypsymisen, koon ja maun takia. Hyvin runsas eläinproteiinien kulutus on ekologisesti kuluttava valinta ja sitä voidaan arvostella myöskin eettisin perustein. Kasvikunnan proteiinien on arveltu rasittavan munuaisia vähemmän kuin eläinproteiinien. Vaikutus on erityisesti happotähteisillä rikkipitoisilla aminohapoilla, joita on runsaammin eläinproteiineissa. Keskeisiä toimia ruoan ilmastovaikutusten vähentämisessä ovat muun muassa eläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähentäminen ja kasvikunnan raaka-aineiden osuuden lisääminen. Kasvija eläinkunnan proteiinien eroista ainoastaan aminohappovalikoiman eroilla on merkitystä terveydelle
Liikkuminen luonnossa on toiminnallinen tapa löytää mielenrauha ja villiyrttien keräily tuo siihen vielä yhden herkullisen ulottuvuuden lisää. Kirja houkuttaa tutustumaan luontoon, istahtamaan yrtinkerääjän syväkyykkyasentoon ja tutkimaan ilmaisen luontotorin tarjontaa. Villiyrttien kerääminen nähdään kirjassa osana ”wildfulnessia”, luonnossa tapahtuvaa tietoista olemista ja tietoista hengittämistä, tietoista kävelyä ja ympäristön tarkkailua. Useat villiyrtit ovat käyttövalmiita sellaisinaan, kunhan ne vain on kerätty puhtaalta alueelta, ts. ISBN-978-951-0-42216-8 Luontoelämyksiä kaupungissa villiyrttien villitsemänä Villiyrtit Hyvinvointia kotikulmilta –kirja on ennen kaikkea hyvinvointikirja. 49 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Kaupunki-ihminen oppii villiyrttien kautta arvostamaan uudella tavalla lähiluontoaan. Kun lähes kaikkialla kasvaa jotain syötävää, ei tätä ympäristöä halua roskata tai tuhota vaan vaalia ja säilyttää. ei aivan liikenneväylien tai koiranpissatusreittien vierestä. vsk Villiyrtit. Kirja tuottaa viehättävine kuvineen hyvää oloa ihan sohvan uumenissa sivuja selailevalle, mutta kuin varkain lukija alkaa miettiä, että mitä jos minäkin muutaman villiyrtin keräisin, muutamaa lehteä maistelisin… Villiyrttiharrastajan ei tarvitse olla puutarhaihminen – hän voi vain lähteä ovesta ulos ja lähiluonto odottaa antimineen. Mitä tahansa ei ulkoa syödä. Villiyrtit-kirja on sekä ihmisen että luonnon hyvinvoinnin asialla. Hyvinvointia kotikulmilta. Myös villiyrttejä hyödyntäville ruokaohjeille on oma osionsa, ja ruokaohjeet on laatinut Michelin-ravintoloista oppinsa saanut Calliolan keittiömestari Nick Victorzon. Villiyrtit-kirja esittelee omina ryhminään villikasvikset, -yrtit, -rohdot, puut, pensaat ja levät. Myrkyllisiä lajeja löytyy. Annika Hannus, Anna Nyman, Pauliina Toivanen, Aino Huotari, Nick Victorzon WSOY 2017, 192 s. Kaarina Kärnä KIRJAESITTELY. Kaikkien luonnonantimien hyödyntäjien tulee tuntea kasvit, joita he keräävät, ja tämä pätee täysin myös villiyrtteihin. Lisäksi rohdosvaikutuksia omaavat kasvit ovat usein liiallisesti tai väärässä yhteydessä nautittuina haitallisia mutta osaavissa käsissä oivaa apua
V illiruualla ymmärretään luonnossa kasvavia eläinja kasvilajeja. vsk Villiruoka on ruokatrendi, joka herättää kiinnostusta kaupungistuneissa ihmisissä. Kiinnostus villiruoka kohtaan on kasvanut 2010-luvulla, kun terveellinen syöminen sekä kestävä elämäntapa ovat saaneet lisää jalansijaa. Villiruuan juuret ovat syvällä suomalaisessa elämäntavassa ja ruokakulttuurissa. Kun nykysyöjä näkee villiruuan terveyttä vaalivana ja edistävänä raaka-aineena, muinaissuomalaiselle se oli elämäntapa – elinehto. Taskisen (2017) tutkimuksen mukaan villiruoka kiinnostaa suomalaisia, koska se tarjoaa vaihtoehtoisen tavan hankkia ruokaa maailmassa, jossa ruokaketju on MMK Reetta Taskinen Yliopistonlehtori Minna Autio Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos Kuluttajat villiruokaa hyödyntämässä – itse saalistettua, valmistettua ja nautittua. 50 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Villiruokaa on syöty aina ja sen ruokakulttuurinen perinne näkyykin villiruuan runsaudessa ruokavaliossamme ja ruokalajeissamme. Meille suomalaisille se tarkoittaa marjoja, sieniä, riistaa, kalaa sekä yrttimäisiä ja vihannesmaisia villikasveja – luonnonantimia. Villiruoka on nykyisin osa kansallisia ravitsemussuosituksia ja Itämeren ruokavaliota
Villiruoka symbolisoi myös ruokaketjun läpinäkyvyyttä. Saavutettu valinnanmahdollisuus ei kuitenkaan ole ongelmaton ja ruokaa arvostavat kuluttajat suhtautuvat kriittisesti ruuan massatuotantoon (Autio ym. Itse poimittu mustikka on arvokkaampi kuin itä-aasialainen Goji-marja (susimarja), jonka torjuntaainejäämien raja-arvot helposti ylittyvät. vsk pidentynyt ja koko ruokajärjestelmä on laajentunut globaaliksi. (mt.) Villiruoka vaatii sen syöjältä toimintaa, itse tekemistä. 2013). Kun toiset kärsivät nälästä, toiset ahdistuvat ylipainosta. Ristiriidat saavat kuluttajat pohtimaan omia kulutustottumuksiaan, niiden muuttamista sekä vaihtoehtoisia tapoja hankkia ruokaa. Pula-aikana, kun ruokaa säännösteltiin, se toimi välttämättömänä korvikkeena. Sen hankinta ja käyttö vahvistavat kuluttajan menettämää hallinnan tunnetta ruokaan kohtaan. Suunnitelmallisesti ravinteikasta ja edullisesti terveellistä Maatalousyhteiskunnassa villiruoka oli ruokavalion täydentäjä. Se on kuluttajille ”ehkä terveellisintä, arvokkainta, hienointa ruokaa, mitä voi saada, ja metsät pullollaan”. Ekologisempana ja eettisempänä vaihtoehtona globaalille ruokajärjestelmälle kuluttajat ovat löytäneet luonnonmukaisen ja paikallisen tuotannon. Villiruuan kuluttajat tiedostavat hyödyntämiensä raaka-aineiden edullisuuden, ilmaisuuden verrattuna kaupan vastaaviin tuotteisiin. Itse hankittu ruoka tuo kuluttajalle tunteen vaikuttamisesta raaka-aineen alkuperään (Taskinen 2017). Ruokaa ei myöskään riitä kaikille. 51 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. (Taskinen 2017.) Vaikka villiruoka on tämän päivän puheenaihe, sen nousua on ennustettu useasti viime vuosikymmenien aikana. Kokemus yltäkylläisyydestä ja sen aiheuttamasta ympäristökuormasta, jopa luonnon riistämisestä, aiheuttaa ristiriitaa kuluttajissa. Käsityöläiskuluttajuuden (Campbell 2005) piirteitä omaava villiruuan kuluttaja toimii myös suomalaisen ruokakulttuurin ylläpitäjänä ja uudistajana valmistaessaan villiruuasta herkkuja niin arjessa kuin juhlassa. Suomalaista villiruokaa arvostetaan juuri laadun, terveellisyyden, puhtauden ja maun vuoksi. (Taskinen 2017.) Metsästä pöytään – vaihtoehtoruokaa Nykyinen kulutusyhteiskunta perustuu tavaroiden yltäkylläisyyteen. Villiruoka symbolisoi parempaa ja jotain sellaista, mitä ei edes kaupasta saa. Vaikka elämme nyt yltäkylläisyydessä, on villiruuan asema säilynyt nykykulttuurissa. Kuluttaja saa taloudellista säästöä, varmistuu raaka-aineensa alkuperästä sekä valmistusprosessin puhtaudesta. Villiruuan terveellisyyttä painottanut Toivo Rautavaara (1979) edisti oppaillaan sienien, marjojen ja villikasvien käyttöä 1970ja 1980-luvulla. Ruuan osalta tämä on merkinnyt runsastuvaa valikoimaa. Villiruuan suosiota selittääkin ruokakansalaisen halu hankkia raaka-aineensa itse. He eivät pidä villejä raaka-aineita kuitenkaan itsestään selvyytenä, vaan hyödyntävät tarkkaan keräämänsä saaliin. Nykyinen terveyttä edistävä ruokatrendi asettaa villiruuan kotimaiseksi ja kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi eksoottisille superruuille. Kuluttajat kokevat villiruuan ”erinomaisen makuisena luomuruokana”. Villiruuan harrastajat säilövät villiruokaa eri muodoissa – pula-ajan sijaan – yllätysvieraiden varalle. Kotimaisuuteen, maaseudun elinvoimaisuuteen ja tuttuuteen. Kotitalousjärjestöt kannustivat 1900-luvun alussa kansalaisia säästäväisyyteen, omavaraisuuteen ja suunnitelmallisuuteen, mikä tuki kaikkien raaka-aineiden perusteellista hyödyntämistä (Heinonen 1998). Villiruuassa yhdistyy perinteiden vaalimisen ja omaksuttujen tapojen lisäksi useita arvostuksen kohteita, kuten paikallisuus, luonnonmukaisuus, ekologisuus ja eettisyys
52 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Myös metsästyksen ja kalastuksen harrastajat voivat halutessaan painottaa ekologisuutta ja eettisyyttä toiminnassaan. Villiruoka, jota ihminen ei itse kasvata tai viljele, koetaan ympäristölle parempana ja eläinten kohdalla eettisempänä vaihtoehtona. Eräharrastus on heille jo sellaisenaan luonteva ja mielekäs tapa viettää vapaa-aikaa. Paikallisuus ja luonnollisuus yhdistyvät villiruuassa. Esimerkiksi villikasvien ja sienien kerääjä on yhtä lailla tiedostava kuluttaja, joka etsii omaa terveyttä ja hyvinvointia edistäviä, mutta myös ympäristöystävällisiä ruokaratkaisuja. Ruokaskandaalit, kuten brasilialaisen lihaan liittyvät laatuongelmat, tuottavat tunnetta, että kuluttajan ei ole edes mahdollista tie. Villiruoka tarjoaakin ruokajärjestelmän, josta tuotantoja jakeluketju jäävät yleensä pois. Villiruokaa on saatavilla läheltä ja se on luonnonmukaisesti ja vapaasti kasvanutta. Näin se lisää kuluttajan kokemusta ruokaketjun läpinäkyvyydestä, vaikka ei sinänsä takaa luomun säädeltyä ekologisempaa ja eettisempää ruuantuotantoa. vsk perustuvasta lähiruuasta on muodostunut suomalaisten keskuudessa tärkeä vaihtoehtoisen ruokajärjestelmän muoto (Autio ym. Luomuun verrattuna lähiruoka pienentää tuotannon ja kulutuksen välistä ketjua. Villiruuan kuluttaja tuntee raaka-aineensa kasvuolot ja elinympäristön sekä pystyy vaikuttamaan eläimen kohteluun ja hävikin muodostumiseen. Raaka-aineita ja ruokaa omin ehdoin – sekä fiilistelyä Kaupungistumisen myötä ruuan matka pellolta kuluttajan pöytään on pidentynyt. (mt.) Villiruuan kuluttaja ilmentää ruokakansalaisena vastuullisia ja paikallisuutta tukevia arvoja (Lockie 2009). Se onkin kuluttajille ”rehellistä lähiluomua, jonka laatuun voi luottaa” (Taskinen 2017). 2013)
vsk tää ruuan tuotanto-olosuhteita. Myös villiruuan tuttuus ja suomalaisen luonnon puhtauteen luottaminen lisäävät kuluttajien kokemusta ruuan turvallisuudesta. Raaka-aineet myös koetaan monipuolisiksi, puhtaiksi ja herkullisiksi, mikä houkuttelee kokeilemaan ja kokkailemaan uusia ruokia. Paras keino saada varmuus ja hallinnan tunne takaisin on hankkia raaka-aine itse ja valmistaa se sitten ruuaksi. Taloudellisen säästön, itse tekemisen, terveellisyyden sekä hallinnan tunteen rinnalla villiruualla on muitakin merkityksiä. 53 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. (Taskinen 2017.) Arvokkaita herkkuja arjessa ja juhlassa Villiruuan symbolinen merkitys tiivistyy meille suomalaisille luontoharrastuksen ja ruokakulttuurin kautta. Harrastajat kertovat, että ”itse pyydetyssä riistassa ja siitä valmistetussa ruuassa on ihan oma fiiliksensä”. Urbaaneissa ympäristöissä liikuttaessa villiruuan metsästys tuo jännitystä arkiseen ympäristöön. Sienien keräämistä kuvaillaan aarteenmetsästykseksi. Riistasta saa niin arkiruokaa kuin gourmet-tason illallisen. Nokkosia nautitaan avokadopastassa ja horsman versoja parsan tavoin tai hyvään oliiviöljyyn dipattuna. Marjat, sienet, kala ja riista ovat olleet lapsuudestaan asti osa ruokavaliotamme. Elämyksellisyyden lisäksi villiruoka on harrastuksena monelle elämäntapa, jolla kunnioitetaan ruokakulttuurin sekä metsästämisen juuria ja perinteitä. Samalla saadaan raitista ilmaa ja luontoelämyksiä, mitä villiruuan harrastajat erityisesti arvostavat. Itse tekemällä halutaan pitää raaka-aineen luonnollinen ravintoainekoostumus ja välttää teollisuudessa lisättyjä ainesosia (mt.). Vaikka arki on kiireistä, se antaa villiruuan ystäville mahdollisuuden kokeiluille ja testailuille. Itse keräämällä ja metsästämällä sekä käsittelemällä ja valmistamalla ruoan he kulkevat yhtä matkaa villiruuan ketjua metsästä pöytään (Taskinen 2017). Ruuanlaitto ja kulinaristiset nautinnot ovatkin tärkeä osa villiruuan kulutuskokemusta. Villiruuan harrastajat ovat ylpeitä raakaaineensa puhtaudesta ja sen aitouden säilymisestä ruuanlaiton aikana. Vaikka kulttuuri paljolti määrittelee sitä, millaista ruokaa syömme ja millaisia arjen ja juhlan ruuat ovat (Mäkelä 2002), innovatiivisuus on osa villiruokakokkailua. Lisäksi erilaisia metsäisiä raaka-aineita on helppo yhdistää, sillä ne ”tekevät toisilleen kunniaa, niin makujen kuin tyylinkin osalta” (Taskinen 2017). Ruuasta kiinnostuneet kuluttajat haluavat kehittää ruuanlaittotaitojaan myös arjen hektisessä puristuksessa sillä villit raaka-aineet soveltuvat moneen: lisukkeeksi, pääraakaaineeksi, korvikkeeksi, koristeeksi ja/tai mausteeksi. Juhlaa varten luotuihin annokPaistettua sorsaa ja tavia risoton kera.. Villien raaka-aineiden terveellisyyttä ei turhaan korosteta ja villiruuan kuluttajille sen säilyttäminen on tärkeää valmistuksen yhteydessä
Suomen historiallinen seura. 1998. Tarkastukset dokumentit Sähköiset pyydykset ulkosisätiloissa. Trendija vaatimusanalyysit kuuluvat järjestelmään. Taloustieteen laitos. Journal of Consumer Culture 5, 23–42. Responsibility and agency within alternative food networks: Assembling the ‘citizen consumer’. Rautavaara T. Kun raaka-aineiden eteen on nähty vaivaa ja niitä tarjotaan harvemmin, osataan maukkaita herkkuja myös arvostaa. 8. vsk siin halutaan käyttää aikaa ja keskittyä. Helsingin yliopisto. Campbell, C. Lockie, S. 54 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. 2005. 1979. Täyttää kaikkien laatujärjestelmien vaatimukset! SOITA JA TIEDUSTELE 02 230 5673 toimisto@antitec.fi WWW.ANTITEC.FI Kontrollisyötit ulkosisätiloissa Automaattipyydykset ulkosisätiloissa Integroitu biologinen torjuntajärjestelmä luo tehokkaasti varmuuden jyrsijäongelman poistamiseen ja pysyvään hallintaan. International Journal of Consumer Studies 37, 564–568. Kuluttajatutkimuskeskus. 2009. 2002. Lähteet Autio, M., Collins, R., Wahlen, S. Agriculture and Human Values 26, 193–201. The appreciation of authenticity in local food production. painos. Mihin kasvimme kelpaavat: ruokaa, ryytiä ja rohtoa luonnosta. Helsinki. The Craft Consumer: Culture, craft and consumption in a postmodern society. Tarkastuksia 4-12 kertaa vuodessa kohteen riskiperusteiden mukaisesti. GREEN WAY IPM Kontrollija torjuntajärjestelmä! Biosidilainsäädännön mukaista jyrsijätorjuntaa. 2017. Taskinen, R. (tulossa). Oli ruoka-annos syntynyt sitten uusia reseptejä hioen tai traditioita kunnioittaen, niitä nauttiessaan villiruuan ystävät uusivat ja ylläpitävät heille tärkeitä sosiaalisia suhteita. Juhlissa myös hyödynnetään tuttuja ja perinteisiä reseptejä. & Anttila, M. Villiruoka suomalaisten kuluttajien silmin – itse saalistettua, valmistettua ja nautittua. Talonpoikainen etiikka ja kulutuksen henki: kotitalousneuvonnasta kuluttajapolitiikkaan 1900-luvun Suomessa. WSOY: Porvoo–Helsinki– Juva. Usein juuri läheistensä kanssa. 2013. Mäkelä, J. Syömisen rakenne ja kulttuurinen vaihtelu. Kuluttajaekonomian maisterintutkielma. Consuming nostalgia. Heinonen, V
ISBN-978-952-13-6134-0 Luonnonyrttialan hyvän käytännön ohjeet yksissä kansissa Kun luonnonyrttialalla toimiva yritys, järjestö tai alan opiskelija, neuvoja tai opettaja haluaa käyttöönsä kätevän opaskirjan, jossa on myös lakipykälät kohdillaan, on Opetushallituksen julkaisema ja Simo Moision toimittama Luonnonyrttiopas hyvä valinta. Simo Moisio (toim.) Opetushallitus 2016, 144 s. Arktiset Aromit ry on luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, joka toiminnallaan edistää luonnontuotteiden talteenottoa, jatkojalostusta ja käyttöä sekä parantaa tuotteiden laatua. Luonnonyrttiopas on kaunis kierrekansin toteutettu kirja, jossa on tukevat kartonkisivut. Jos kirja on ensikosketus luonnonyrttialaan, ei se välttämättä yksin riitä vaan käytännön toimien tueksi voi tarvita myös alan kurssin tai muuta neuvontaa. Kirjassa on jonkin verran toistoa, mutta se on oppaassa perusteltua, sillä kirjaa ei lueta aina alusta loppuun vaan haetaan kulloinkin tarvittava tieto sisällysluettelon avulla. Kirjan toimittanut ja osin kirjoittanut Simo Moisio toimii Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtajana. Hyvän käytännön ohjeet luonnonyrttialalle. Opas näyttää pirteältä, ja kuvitus kantta myöten ansaitsee erityiskiitoksen. Lisäksi kirjassa esitellään seikkaperäisesti kolmekymmentä yleistä ja luonnonsuojelullistenkin perustein käytettävissä olevaa yrttiä. Oppaassa käydään läpi mm. 55 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. yrttien käyttöä, ravintosisältöä, lääkeeli rohdoskasveja, myrkyllisiä kasveja, yrttialan koulutusta, yrttien viljelyä, keruuta ja käsittelyä sekä yrttien tuotteistamista, markkinointia ja myyntiä. vsk KIRJAESITTELY Luonnonyrttiopas. Kaarina Kärnä. On hyvä, että myrkylliset kasvit käsitellään jo kirjan alussa, sillä se saa ymmärtämään, että luonnonyrttien kerääminen vaatii oikeasti tietoa ja taitoa. Myrkyllisiin lajeihin kuuluu tuttuja kasveja kuten esimerkiksi niittyleinikki, kullero ja suopursu, joiden myrkyllisyys ei varmasti ole kaikkien tiedossa. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on hyväksynyt oppaan käytännön ohjeeksi luonnonyrttialan yrityksille ja toimijoille
vsk Lähiruoka-Akatemia Ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää lähiruoan saatavuutta ja käyttöä sekä vahvistaa aluetaloutta parantamalla alueellisia yritystoiminnan edellytyksiä. Yhdistys toimii myös yhteydenpitäjänä kunKevään uutuudet: tomaatin kukat ja ”lähiruokalähettilään” essu, Akatemian uusi edustusasu. Keskeinen toimintatapa on sidosryhmien kouluttaminen ja neuvonta sekä toimintaa tukevien tapahtumien järjestäminen. LOUNAIS-HÄMEESSÄ ON SYNTYNYT MAHDOLLISUUS, TULEVAISUUDEN RUOKAA LÄHELTÄ Akatemiasta työkalu muutostyöhön Projektipäällikkö Mertsi Töttölä Lähiruoka-Akatemia ry. T avoitteensa toteuttamiseksi yhdistys toimii lähiruoan tuottajien, ammattikeittiöiden ja kuluttajien edunvalvojana. 56 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31
Verkoston toiminta perustuu kaikilla alueilla alueen tuotteisiin sekä lyhyisiin toimitusketjuihin Lyhytelokuvat ja lähiruokadokumentti Akatemia tuottaa lähiruoan käytöstä kertovan dokumentin syksyllä 2017. Lähi– ja luomuruoan käytön aluetaloudellisten vaikutuksien tietoisuuden lisääminen. Hankkeen tavoitteena on luoda Etelä-Suomen alueelle lähiruokatukkutoimijoiden verkosto. Tavoitteena olisi saada vuoteen 2018 mennessä lähija luomuruoan yhteiskäytöksi 30 % kaikista ruokahankinnoista. Lähiruoka-Akatemia Ry on perustettu yrittäjien ja yrittämisen lähtökohdista. Perustajajäsenillä on vuosien kokemus ruokaalan yrittämisestä. Mukana toimineet yritykset ovat olleet useassa ruokahankkeessa osallisena. Lähiruoan ja luomuruoan saatavuuden parantaminen suurkeittiöihin ja ravintoloille on monitahoinen haaste. Tämän seurauksena on syntynyt Lähiruoka-Akatemia Ry, jonka tehtävänä on kehitysasioiden eteenpäin vieminen yhteistyössä yrityksien kanssa. Elokuvan keskiössä on lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset, ruoan laadun vaikutus ruokailutottumuksiin sekä sen vaikutus lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointiin. Hanke tulee toteuttamaan alueen yrityksien ja suurkeittiöiden kanssa kokeiluja luomuruoan saamisesta suurkeittiöihin. Tämä tulee omalta osaltaan toteuttamaan alueemme strategisia tavoitteita. Lähiruokatukkutoiminnan verkoston luominen. Kohderyhmänä ovat luottamushenkilöt, viranhaltijat sekä ruoka-alan ammattilaiset. Lounais-Hämeessä on tehty usean vuoden ajan töitä lähiruoan saatavuuden parantamiseksi. Alueemme kunnat ovat ottaneet selkeitä askelia oikeaan suuntaan. vsk nallisiin luottamushenkilöihin sekä muihin organisaatioihin. Paineet lähija luomuruoan käytön lisäämiseksi julkisessa ruokahuollossa ovat selvät. Ruokahävikki syntyy osittain valmistuksen yhteydessä ja pääosin käyttämättä jääneestä ruoasta. Laadukkaiden lähija luomuruokien käyttö on selvästi vähentänyt hävikkiä. Tahtotilan syntyminen on askel asian kehittämiselle, mutta todellinen haaste on saada toimitusketjut tehokkaiksi sekä ekologisesti kestävälle pohjalle. Hankkeen rahoittaa Leader LounaPlussa Ry. Dokumentti tulee esittelemään juureksien, lihan ja kalan matkan alkutuotannosta lautaselle.. Luomu osaksi suurkeittiöiden arkea. 57 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on lähi-ja luomuruoan käytön lisääminen julkiskeittiöissä sekä alueen yksityisissä ruokapalveluyrityksissä. RESSU-hanke Resurssiviisaasti lähija luomuruokaa suurkeittiöihin hanke on työkalu, jolla tuotetaan muutokseen tarvittavat elementit. Hävikin pienentäminen. Lukuisat kehitysideat, tuotekehitysaihiot ja logistiikkasuunnitelmat ovat jääneet kokeilematta pääosin yrityksien resurssipuutteiden takia. Tämän kehitystyön jatkuminen nostaa lähija luomuruoan käytön kansallisesti merkittävälle tasolle
Tavoitteena on lisätä villiyrttien tunnettavuutta ja käyttöä, sekä kehittää jäsenten osaamista ja ammattitaitoa elintarvikkeiden parissa. Osuuskunta ostaa villiyrtit koulutetuilta poimijoilta ja osana osuuskunnan toimintaa tuotteet jatkojalostetaan ja myydään eteenpäin. Akatemian verkkosivuilta löytyy Kimmo Remeksen haastattelu, jossa yrittäjä kertoo palvelukokonaisuudesta. Pihlajanlehtiuutteen käyttäminen liköörien mausteena oli Lepaan viinitilan kokeilu sekä Antin Konditoria kehitti mesiangervojäätelön, josta tuli hittituote. Teemapäivillä käytetään formaattia, jossa voidaan törmäyttää eri alojen asiantuntijoita, yrittäjiä, kehittäjiä ja tuottajia. Lounais-Hämeessä on esimerkillinen toimintamalli lähiruoan toimituksista suurkeittiöihin. TYÖ JATKUU MUUTOS ON HIDAS MUTTA VÄLTTÄMÄTÖN. vsk Elokuva esittelee lähiruokatukkutoiminnan ekologisesti kestävän mallin: Lähiruoan käytön lisääminen suurkeittiöissä on monen seudun tavoite. jäätelön ja juuston raaka-aineeksi. 58 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Toteutuakseen on tahtotilan lisäksi oltava yritys, joka tuottaa aluetukkupalvelukokonaisuuden. Iltapäivän tuloksena syntyi 120 tuoteideaa, joista lähdettiin kokeilemaan kahta tuotetta. Kuvassa jäsen Arja Lundeqvist.. Osuuskunnan toimintaan kuuluvat villiyrttien keruu, jatkojalostus sekä yrttikurssit. Tarkoituksena on saavuttaa uusia toimintaja tuoteideoita, joita lähdetään hankkeen toimesta kokeilemaan käytäntöön. Akatemia järjesti YrttiVillitys Osuuskunnan kanssa innovaatioiltapäivän. Tavoite on, että jokaisen tapahtuman jälkeen syntyy vähintään yksi kokeiluun päätyvä idea. Tuotteita ovat erilaiset yrttimausteet, viherjauheet ja yrttiteet. Jotta käyttöä voidaan lisätä on se tehtävä kustannustehokkaasti ja kestävästi. www.lahiruoka-akatemia.fi Mesiangervojäätelö innovaatioiltapäivän tuloksena Lounais-Hämeessä toimii myös YrttiVillitys Osuuskunta. Mesiangervonkukat sopivat moneen tarkoitukseen, mm. Pääasiallinen kohderyhmä ovat luonnosta ja hyvinvoinnista kiinnostuneet yksityisasiakkaat, mutta yrttejä toimitetaan pienimuotoisesti myös tukkuja yritysasiakkaille. Lähiruoka-Akatemian sivuilta voi seurata myös tietoiskuvideoiden tuotantoa
Elintarvike ja Terveys-lehti onnittelee voittajaa! Kosteusvauriohomeiden, hiivojen ja sädesienten esiintyminen sekä terveyshaitat Uudistettu 3. 10 %). alv. (02) 630 4900 Julkaisija: Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Sisältöä mm. Lisäksi kirjoittaja esittää ehdotuksia toimenpiderajoiksi. hometoksiineista ja niiden mittaamisesta, aktinobakteereiden ja pölypunkkien haitoista ja potilaiden kliinisistä tutkimusmahdollisuuksista (homevastaaineiden ja muiden immunologisten tutkimusten käyttö) on uudistettu. Kirjassa esitetään homeista ja hiivoista suvuittain perustiedot, esimerkkitapauksia, suosituksia ja yhteenveto-osa. ISBN 978-952-9637-58-4 tilaukset@ymparistojaterveys.fi puh. Hinta 36,00 euroa + toimituskulut (sis. Kirja on kirjoitettu avuksi kentältä tulleisiin pyyntöihin käytännön tarpeeseen terveydenhuollon ja -suojelun ammattilaisille sekä rakennusterveyden asiantuntijoille. Elintarviketeollisuusliiton järjestämän kilpailun voittaja julkistettiin 16.5.2017 Elintarvikepäivän yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa. ”Huoli terveydestä ja sen menettämisestä on yhteinen”. Julkaisija ja tilaukset: Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy/Elintarvike ja Terveys-lehti www.elintarvikejaterveys.fi Keittiöhygieniaopas TULOSSA! Ilmestyy Syksyllä 2017. keittiöt ja niiden kriittiset pisteet, lainsäädäntöä, keittiön siivouskohteet; koneet, laitteet, tilat, pintamateriaalit ja siivouksiin käytettävät aineet ja välineet, laadunvalvonta ja pintahygienia, omavalvonta ja viranomaisvalvonta, työtapahygienia; henkilökohtainen hygienia, työasut, puhtauden testaus, paloturvallisuus, sähköturvallisuus, hygieniaa edistävät tutkimukset ja ratkaisut; logistiset järjestelyt, jätteiden lajittelu ja hävikki, tuhoeläintorjunta. Uusi painos on tarpeen, koska uutta tietoa on runsaasti saatavilla ja tähän uudistettuun, laajennettuun painokseen on nyt koottu tuorein tieto. 59 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. vsk Vuoden Suomalainen Elintarvike 2017: Gold&Green Nyhtökaura™ 250 g nude. Uutta on myös tiivis katsaus hometutkimuksen historiaan ja tärkeimpien kansansairauksien epidemiologiaan ja terveystalouteen sekä viimeisenä oleva luku ”Viemärikaasut sisäilmaongelmana”. Kirja soveltuu myös kaikille, joita kosteusvauriot henkilökohtaisesti koskettavat tai kosteus, hajut ja mikrobit yleensä askarruttavat. Kirjan luvut mm. painos on nyt ilmestynyt! Kirja alkaa perusteellisella luvulla aiheesta “Miksi tarvitaan sukuja lajitason tietoa kosteusvauriomikrobien haitoista ja terveysriskeistä”
Tuotekehitys ja tuotanto Hankkeessa tuotekehityksestä ja tuotannon optimoinnista laitteiden osalta vastaa tuotekehitysja teknologiaosaaja Urpo Hirvonen Kehitysyhtiö SavoGrow Oy:stä. Pohjatyötä hankkeeseen on tehty yhteistyössä Kehitysyhtiö SavoGrow Oy:n, Itä-Suomen kalatalousryhmän sekä kaupallisten kalastajien ja julkisen ruokahuollon edustajien kanssa. Avainasemassa ovat paikalliset kaupalliset kalastajat sekä yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Järvikala-hankkeessa päätoteuttajina ovat kaupalliset kalastajat Toni Sisso ja Pietari Puranen. Hankkeen ensisijainen tavoite on saada aikaan toimiva verkosto, jonka kautta saadaan järvikalaa (säyne, särki ja lahna) jatkojalostukseen ja sitä kautta esimerkiksi julkisen ruokahuollon käyttöön kustannustehokkaasti. vsk Järvikala-hankkeessa kehitetään järvikalan käyttöä Pohjois-Savossa verkostoitumalla sekä etsimällä hyviä käytäntöjä ympäri Suomea. Tuotekehityksen tavoitteena on muun muassa saada nostettua Vesannolla sijaitsevan irtopakastuslaitoksen käyttöastetta raakapakasteiden kautta. Hankkeessa selvitetään järvikalan arvoketjua järvestä suurkeittiöihin. Ensimmäiset tuotekehitykset hankkeessa ovat tehty Suonenjoella Yrityspuisto Futuriassa keväällä 2017. K ehitysyhtiö SavoGrow Oy:n hallinnoima Järvikala-hanke on suunniteltu Pohjois-Savon alueelle paikallisten kaupallisten kalastajien ja julkisen ruokahuollon toiveiden mukaisesti. Tuotekehityksessä on otettu huomioon suurkeittiöiden toiveet allergeenien ja suolapitoisuuden suhteen. Toissijainen tavoite on saada valmiit tuotteet markkinoille hankkeen aikana. 60 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Tuotekehityksen tuloksena syntyi muun muassa erilaisia versioita raakapakastepihveistä. Projektipäällikkö Henri Huttunen Kehitysyhtiö SavoGrow Oy Järvikala-hanke – yhteistyöllä menestykseen
Suomustuskoneen suorituskapasiteetiksi luvataan jopa 4000 kg/h. 5000 €. Tämän vuoksi hankkeessa on kilpailutettu uuden mallinen harjoilla oleva suomustuskone. Koulutus Kaupallisten kalastajien toiveesta hankkeessa järjestettiin helmikuussa vuorovaikutteinen koulutuspäivä elintarvikelainsäädännöstä ja laitosasetuksesta. Lyhyenä yhteenvetona voidaan todeta että haasteet ovat alueilla samat, mutta Kuusamossa ollaan pitemmällä kaupallisten kalastajien välisessä yhteistyössä ja verkostoitumisessa kuin Pohjois-Savossa. Suomustuskoneen sijoituspaikka on Vesannon irtopakastuslaitos ja hankintahinta sisältäen rahdit ja verot on n. Tervossa järjestetty koulutus keräsi yhteensä kaksikymmentä kiinnostunutta kalastajaa, jatkojalostajaa ja kehittäjää, joista kaukaisimmat saapuivat Savonlinnasta ja Valtimolta. Yhteistyö ja verkostoituminen Järvikala-hankkeessa näemme verkostoitumisen ja yhteistyön eri toimijoiden kanssa ainoaksi vaihtoehdoksi vähemmän arvostettujen järvikalojen käytön lisäämiseen Suomessa. Hankkeiden välistä yhteistyötä Suomessa rakennetaan edelleen ja pyrimme löytämään sopivia ratkaisuja järvikalan arvoketjussa oleviin yhteisiin Järvikalapihvejä. 61 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Kiinasta tulevan laitteen sovittu saapumisaika Suomeen oli huhtikuu 2017. Hankkeiden välinen yhteistyö ja järjestelyt toimivat erinomaisesti. Järvikala-hankkeessa tehtiin tutustumismatka Kuusamoon 4.4–6.4.2017 Naturpolis Oy:n hallinnoimaan niin sanottuun Talvisärki-hankkeeseen. Kouluttajana toimi Keski-Savosta terveysvalvonnan johtaja Merja Voutilainen, joka havainnollisti käytännössä, mitä eri lainsäädännöillä tarkoitetaan. vsk Hankkeen myötä toivotaan käsiteltävien särjen, säyneen ja lahnan määrien kasvavan, mikä täytyy huomioida myös tuotannossa, kuten laitteiden kapasiteetissa. Kuva: Henri Huttunen.. Koska tiedossamme ei ole, että tämän tyylisiä koneita olisi vielä muualla Suomessa käytössä, koneesta ei ole kokemuksia. Hankkeen hankevetäjänä toimii Manuel Deinhardt. Kalastajat toivoivat vuorovaikutteisuuden lisääntymistä viranomaisja neuvontatyössä siten, että mietittäisiin enemmän sitä, miten jotkin asiat olisivat mahdollista toteuttaa, eikä sitä miksi jotain ei ole mahdollista toteuttaa. Koulutuksessa kalastajat toivat esille, miten esimerkiksi elintarvikehuoneistoihin liittyvässä lainsäädössä on tulkintaeroja eri kuntien ja toimijoiden välillä
Rahoittajat: Itä-Suomen kalatalousryhmän paikalliset kehittämishankkeet, SavoGrow Oy ja yritykset Lisätietoja: Projektipäällikkö Henri Huttunen Kehitysyhtiö SavoGrow Oy. Suomustuskone. Toivotaan, että tulevaisuudessa pääsemme vielä maistelemaan hankkeen tuloksia julkisessa ruokahuollossakin. Näistä kohteista haetaan esimerkiksi hyviä käytäntöjä toimivasta kalan arvoketjusta sekä verkostoidutaan. Kuvat Adele Xu. Innoittavana esimerkkinä yhteistyön toimivuudesta on ollut esimerkiksi K-ryhmän ja John Nurmisen säätiön Lähikala-hankkeessa syntyneen PirkkaSaaristolaiskalapihvin tie kuluttajien lautasille. Tässä vaiheessa pääsemme kellottamaan ja laskemaan todellisia kustannuksia, jotka voimme myöhemmin huomioida koko järvikalan arvoketjua tarkasteltaessa. 0207 464 625 henri.huttunen@savogrow.fi. Muita tulevia toimenpiteitä hankkeessa ovat muun muassa tutustumismatkat Säkylään ja Saimaalle. Hanke pähkinänkuoressa Kohderyhmä: Pohjois-Savon alueen kaupalliset kalastajat ja jatkojalostajat Kesto: 1.10.2016 – 31.12.2017 Budjetti noin 59 000 €. Hankkeen hallinnoijana on Kehitysyhtiö SavoGrow Oy. 62 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. vsk haasteisiin. Pohjois-Savon alueen julkisen ruokahuollon vastaavia tahoja ja yhteistyökumppaneita tiedotetaan hankkeen etenemisestä sopivin väliajoin. Muuallakin Suomessa eri toimijoiden välinen yhteistyö on tuottanut hyviä tuloksia. Puh. Tulevia toimenpiteitä Kriittisimmät toimenpiteet Järvikala-hankkeessa alkavat touko-kesäkuussa 2017, kun aloitamme tuotannon optimointi -vaiheen, joka sisältää kalastuksen, lajittelun, logistiikan sekä tuotannon
vsk Kuusamo. Kuvat: Henri Huttunen.. Rysäpyyntiä ja saalis. 63 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31
Hyönteismaatalous MMK Sami Lähde Helsingin yliopisto Hyönteisten syömisen viitekehys Kotisirkat ruokailemassa. Sen verran näkyväksi aiheeksi eri hyönteislajien mahdollinen elintarvikekäyttö on kuitenkin täällä Suomessakin nyt noussut, että tuskin monikaan ruoka-alan ammattilainen täysin aiheesta enää hätkähtää. “Ötököillä saattaa olla tietty paikkansa elonkierrossa, mutta keittiöön ne eivät ainakaan kuulu” voi olla monen intuitiivinen lähestymistapa aihetta kohtaan. Eikä ihme. vsk K ofi Annan, YK:n entinen pääministeri, tiivisti napakasti sen, mistä hyönteisruoan esiintulossa on parin viimeisen vuoden aikana ollut pääosin kyse: “Syö hyönteisiä, pysäytä ilmastonmuutos”. 64 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Kuva: Bonafidecreatives.. Keskustelun pohjavire on muuttunut aikaisempaa rationaalisemmaksi – vähemmän ”yök hyi kamalaa” ja enemmän ”ok, kerrotko hieman tarkemmin mistä on kyse”. Ennen kaikkea moni on rohkeasti ja ennakkoluulottomasti lähtenyt kokeilemaan hyönteisiä niin kotikuin työpaikkakeittiöissään antaen niille täten reilun mahdollisuuden tulla nähdyksi ja maistetuksi oikeana ruokana. Suomalaisessa kulttuurissa kasvaneelle kyseinen lause saattaa ensi alkuun kuulostaa räikeältä provokaatiolta
Sirkkaamo. Suomessa niitä syötiin jo kivikaudella. Lisäksi kotisirkkojen maku on monen niitä kokeilevan mielestä “tosi hyvä!”. Ei siis kauppojen hyllyiltä niin kuin on esimerkiksi nyt Suomen lähitulevaisuudessa suunnitteilla. Hyönteisiä ruokana käyttävän ja ei-käyttävän maailman välinen ero on ehkä suurimmillaan juuri syömisen motiiveissa. Kuva: Lauri Jyllilä.. Ja makuhan se monesti on yksi tärkeimmistä ruoan ominaisuuksista meistä jokaiselle taustoista riippumatta. vsk Hyönteisten syömisen juuret ovat kuitenkin nyt nähtävää pintaa syvemmällä, eivät vain hipstereiden, vaan koko ihmiskunnan historiassa. Esimerkiksi vuoden 1875 ”Uusi Suometar” lehden etusivu tiesi kertoa siitä miten ”muurahaisten munia viedään jo Pietariin”. Toisella puolella painottuvat perinteet ja tavat, toisella herääminen ympäristön kannalta kestämättömiin omiin ruokailutottumuksiin sekä toisaalta kiinnostus hyönteisruoan vielä hyödyntämättömään kaupalliseen potentiaaliin. Tästä todisteena ovat viimeisen viiden vuoden aikana syntyneet kymmenet hyönteisten kasvatukseen tai lopputuotteiden valmistukseen keskittyneet start-up -yritykset ympäri maailman sekä tieteellisen tutkimuksen nopea lisääntyminen alasta ja sen aihepiireistä. Tapa ei kuitenkaan maatalousyhteiskuntaan siirtymisen jälkeen jäänyt elämään, vaikkakin yksittäisiä anekdootteja sieltä täältä löytyykin. Tämänhetkisten tietojen mukaan esimerkiksi kotisirkan (Acheta domesticus) rehuhyötysuhde on korkea, makean veden kulutus pieni ja niiden tuottamat kasvihuonekaasupäästöt muihin lihavaihtoehtoihin nähden vähäisemmät jokaista tuotettua proteiiniyksikköä kohden. Systemaattinen hyönteisten kasvatus ja tarhaus elintarvikekäyttöön alkoikin ensimmäistä kertaa vasta 1990-luvun lopussa. 65 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Näissä maissa eri hyönteislajeja syödään ja arvostetaan yhä tänäkin päivänä. Suomen ja muiden länsimaiksi luettavien kulttuurien sijaan hyönteisten käyttö ravintona painottuukin pääosin Eteläja Itä-Aasian sekä useisiin Afrikan ja Eteläja Keski-Amerikan maihin. Tämän jälkeen ala on pikkuhiljaa kehittynyt yhä suuremmaksi ja nyt 2010-luvulla voidaankin puhua jo jonkinlaisen “hyönteistalouden” olemassaolosta. Valtaosa tällä hetkellä noin 1500 eri syötäväksi kelpaavasta hyönteislajista kerätään edelleen suoraan metsistä ja pelloilta käsin
Tuotantolaitteiston pitkälle kehittäminen tulee olemaan kannattavaa vielä tämän vuosikymmenen aikana, koska suomalaisia tuottajia ja tuotannosta kiinnostuneita on yhä enemmän ja monelle on kertynyt kokemusta hyönteisten kasvatuksesta. Nämä yritykset keskittyvät pääosin jauhopukin-, jättijauhopukin toukkien ja kotisirkkojen kasvatukseen. Nämä kotikasvatettavat lajit ovat usein jauhomatolajikkeita, kovakuoriaisia ja sirkkalajikkeita (kotija kenttäsirkka yleisimmät). Tämä määrä tarkoittaa sitä, että kaupallisessa mielessä tuotettu määrä on hyvin pieni, eikä siitä vielä riittäisi teollisen mittakaavan toimijan raaka-ainetarvetta täyttämään. vsk H yönteisiä on pitkään kasvatet t u kot ioloissa lemmikkien, kuten liskojen ja hämähäkkien, ravinnoksi. Suomessa hyönteisalan toimijat keskittyvät tuotantoteknologian kehittämiseen, tuottajayhteisöjen luomiseen ja lopputuotteiden tuottamiseen. Kasvatuksen kehittämisen taustalla on automaation/kasvatusteknologian ja hyönteismateriaalin vähäinen määrä. Kotikasvatuksen rinnalle on viime vuosien aikana noussut myös kaupalliseen myyntiin tähtäävää kasvatustoimintaa. Alalla on kuitenkin kasvavia yrityksiä, jotka vievät MMK Lauri Jyllilä Helsingin yliopisto MMM-lopputyön aihe: Hyönteistalous osana suomalaista alkutuotantoa Finsect Oy: perustajajäsen Hyönteistuotannon nykytila Suomessa. Nämä lajit ovatkin yleisesti eniten kasvatettuja lajeja. Ottaen huomioon maailman laajuinen laitteiston myyntipotentiaali, olisi suomalaiselle insinööriosaamiselle varmasti kysyntää tällä markkinalla. Kaupallinen kasvatus Kaupalliseen tarkoitukseen tähtäävää kasvatusta on Suomessa kuitenkin kehitetty jo useamman vuoden ajan. 66 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Teollisen tuotannon mittakaavaan vielä matkaa Keväällä 2017 suomalaisten tuottajien yhteenlaskettu kuukausittainen tuotantomäärä kotisirkoissa on arviolta alle 200 kg kuukaudessa. Suomalainen teknologiaosaaminen on pitkälle kehittynyttä ja uskonkin, että suomalaisella osaamisella on mahdollista valmistaa hyönteistentuotantoon pitkälle viety automatisoitu kasvatuslaitteisto. Tämä kokonaisuus on jo hyvä ketju suomalaisen hyönteistalouden nousulle
Kuvat: Markku Hirvelä. vsk Tuotantotila rakenteilla. Tämä vaatii yhteistyötä lainsäätäjien ja eri toimialojen välillä, jotta osaajat kohtaavat ja toimintatavat kehittyvät nopealla aikajänteellä.. Tuotantotila sisältä. hyönteistietoutta eteenpäin. Esimerkiksi yrityksemme Finsect Oy myy hyönteisten tuotannosta kiinnostuneille tahoille kasvatuksen aloituspakettia. Finsectin tuottajia eteenpäin vievän palvelun avulla voidaan Suomeenkin pystyä luomaan mittava tuottajien joukko, jolla on mahdollista laajentaa toimintaansa vastaamaan jopa elintarviketeollisuuden kasvavaa kysyntää. Kasvupotentiaalia on Suomella on potentiaalia kehittyä hyönteistentuotannon kärkimaaksi valvontalainsäädännön, soijaa korvaavien rehuvaihtoehtojen ja insinööriosaamisen avulla. 67 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31
68 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Tuotesuunnittelussa onkin tärkeää miettiä tarkoin, millaiselle henkilölle tuote kohdennetaan, mikä määrittää myös tuotteen markkinointia ja pakkaussuunnittelua. Toisaalta tämä tilanne antaa suunnittelijalle rajattomia mahdollisuuksia ilmaista hyönteisen makua erilaisten visuaalisten keinojen kuten värin, pakkauksen muodon, kuvituksen ja typografian kautta. Hyönteistuotteiden osalta tilanne on haastavampi, kun tuttuja suunnitteluelementtejä ei vielä ole ja hyönteisruoka vasta muotoutuu vastaamaan länsimaisia tarpeita. Pakkauksen värin avulla hyönteistuotteita pystytään koodaamaan samalla tavalla kuin maitopurkkeja, tumma väri voi esimerkiksi kertoa suuresta proteiinipitoisuudesta tai selkeästi eriväriset pakkaukset ilmentää niiden sisältävän eri hyönteislajeja. Kuva: Lauri Jyllilä.. Kyselytutkimuksen tuloksista pystyi päätteleSaara-Maria Kauppi Taiteen maisteri, tutkijakoulutettava NTNU Trondheim ENTOWASTE-projekti Hyönteistuotteet ja markkinointi Sisäänkäynti Sirkkaamoon. vsk H yönteisruuan turvallisuudesta, sen tuotantoketjusta, ravintosisältötiedoista ja mausta viestii muun muassa pakkaus, jota toisinaan kutsutaan hiljaiseksi myyntimieheksi. Moni uusi hyönteisproteiinin kuluttaja ei tiedä, miltä hyönteinen maistuu ja miksi niitä pitäisi syödä. Laadulliseen tutkimukseen vastasi 123 vastaajaa. Tavanomaisten ruokien kohdalla pakkausten design on usein sidottu kulttuuriin, tottumuksiin ja brändiajatteluun. Testasin 14 hypoteettista hyönteispatukkakäärettä, joissa tuotteen yhtenä ainesosana oli käytetty jauhettua sirkkaa. Tutkielmassani Aalto-yliopiston muotoilun laitokselle otin selvää, kannattaako hyönteistä näyttää pakkauksessa
Seuraava askel onkin kehittää hyviä hyönteisproteiinituotteita ja osoittaa muille kuluttajille, miksi hyönteistuote on parempi kuin vastaava markkinoilla oleva tuote ja lunastaa nämä lupaukset moninkertaisesti. Testissä menestyivät pakkaukset, joissa oli visuaalisia viittauksia tuttuihin makuihin, kuten hunajaan, seesaminsiemeniin, suklaaseen ja olemassa oleviin proteiinipatukkapakkausiin. Ne henkilöt, jotka olivat maistaneet hyönteisiä tai joille aihe oli jollain lailla entuudestaan tuttu, suhtautuivat myönteisemmin pakkauksessa esiintyvään hyönteisen kuvaan. Toisaalta, kun hyvä tuote löytää sopivan markkinaraon ja kuluttajaryhmän, sen ei tarvitse yrittää miellyttää kaikkia. Tuotantoon otettavissa myös muita lajikkeita. Tällä hetkellä tuotantoringissä on mukana tiloja 8kpl. Yhteyshenkilö: Lauri Jyllilä lauri@finsect.fi, 0408320472 mään, että realistiset visualisoinnit eivät olleet vastaajille yhtä mieluisia kuin abstraktimmat kuvitukset sirkoista. Yllättävää oli, että testissä korostuivat myös stereotypiat värien suhteen: naiset valitsivat herkemmin vaaleanpunaisen ja miehet mustan kääreen. Myy tuotannosta kiinnostuneille skaalattavaa tuotannon aloituspakettia. Hyönteistuotteiden ensikäyttäjät todennäköisesti haluavat olla rohkeita sirkan syöjiä ja nähdä sirkan. vsk Finsect Oy: Vuonna 2015 perustettu yritys, joka tuo hyönteismaatalouden osaamisen tuotannosta kiinnostuneiden suomalaisten saataville. 69 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Vastaajat tiesivät kertoa, että läheltä kuvattu sirkka muistutti torjunta-ainepakkausta, kun taas sirkka kauempaa kuvattuna tai viitteellisenä kuvituksena oli vastaajille miellyttävämpi ja aiheutti vähemmän inhoreaktioita. Vetoaminen luonnollisuuteen, proteiinipitoisuuksiin ja ympäristöarvoihin olisivat olennaisia kulmia tässä tehtävässä. Kasvatettava lajike kotisirkka (Acheta domesticus). Tuottajayhteisön tuki ja tietotaito ovat käytössä Finsect-yhteisön jäsenille. Heille hyönteisen syöminen sen autenttisimmassa muodossa vaikuttaisi olevan myös tärkeää. Yhdellä aloituspaketilla pystyy tuottamaan 93kg kotisirkkaa/vuosi. Muut kyllä seuraavat perässä, jos niin on tapahtuakseen.. Prosessoi ja myy tuotetun hyönteismateriaalin eteenpäin kotimaassa ja vientiin
Yksittäisistä lehtiemme Haastateltavana eläkkeelle jäänyt päätoimittaja ja toimitusjohtaja Tapio Välikylä Lehden palveluksessa 1979–2017 Haastattelijana yhtiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Forss. Olen yhtä aikaa skeptinen ja toiveikas. vsk Kerro lyhyesti, kuinka päädyit ympäristöalalle. Ilmastonmuutos, väestökasvu, luonnon säälimätön hyväksikäyttö, sukupuutot, haasteita riittää. Lehtiemme merkityksen näen erityisesti siinä, että olemme saaneet luotua toimivan verkoston valtionhallinnon, tutkimuksen, alan yritysten ja paikallisen valvonnan välille. Hanke oli jo pitkällä ja kaupallisten kasvien valinnat oli tehty (viinimarja, kielo, erilaiset yrtit), mutta rohkeus muutokseen kuihtui. Mitkä ovat Sinulle tärkeitä asioita, miten näet ympäristöasioiden merkityksen kehittyvän jatkossa. Ympäristökysymykset kiinnostivat jo 1960-luvulla. Selluja paperikombinaattien läheiset vedet olivat pahoin saastuneita. Ympäristöheräte oli myös eteläisen Saimaan vesien tila, joka ei ollut hääppöinen 1960-luvulla. Kesätöiden, opiskelun ja Helsingin kaupungin terveysviraston kautta tie kulki sitten Ympäristö ja Terveyslehden toimitussihteeriksi. vuosikerta. Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy – tuttavallisemmin lehti – kustantaa kahta ammattilehteä, julkaisee erilaista materiaalia ja järjestää koulutusta. Minä olen ollut mukana kesästä 1979. Iän karttuessa lähiluonnolla on yhä suurempi merkitys, puutarha ja läheiset vanhat metsät, lintujen keväinen laulu, mäyrän kolo, ilveksen jäljet, tällaiset havainnot ja kokemukset ovat yhä tärkeämpiä. Yhä useammat ymmärtävät, että muutosta tarvitaan. Lukiossa suunnittelimme vakavasti pienellä joukolla omavaraisen yhteisön perustamista. 70 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Ympäristö ja Terveys-lehden taival on alkanut vuonna 1970, Elintarvike ja Terveys-lehdestä ilmestyy tänä vuonna 31. Mitkä ovat mielestäsi lehden suurimmat saavutukset. Siirrytään hetkeksi Sinuun. Maailman mitassa ympäristöasioiden merkitys on kasvamassa
Oppaista etenkin Asumisterveysopas ja Home ja terveys -kirjat ovat olleet ja ovat lehtemme onnistumisia. Elintarvike ja Terveys-lehden tuottaminen on ollut viime vuodet lähellä sydäntäsi. Mitkä ovat mielestäsi suurimmat muutokset yhtiön toimintaa ajatellen vuosien saatossa. Toiminnan volyymi kasvoi tasaisesti ja myös julkaisujen tekninen tuottaminen siirtyi toimitukseen, joka merkitsi työmäärän merkittävää lisääntymistä. Toimistotehtäviin palkkasimme 1990 Poriin muuton jälkeen henkilön, markkinoinnista vastaava oli seuraava rekrytointi ja viimeisenä taloomme tuli vuonna 2008 tuottaja, joka vastaa Ympäristö ja Terveys-lehdestä ja ympäristöterveydenhuollon oppaista ja koulutuksista. Kommelluksia on onneksi sattunut harvemmin. Tuossa vaiheessa emme juurikaan tuottaneet julkaisuja, ja koulutuksia järjestimme 1–2 vuosittain. Vuosiin ja vuosikymmeniin mahtuu paljon. Suuri muutos oli Kansanterveys-lehden ja Ympäristö ja Terveys-lehden yhdistyminen vuonna 1984. Muuton aikaan ei ollut vielä käytössä sähköisiä yhteydenpitokeinoja, muita kuin puhelin ja telefaksi. vsk onnistumisista nostan esille 1980-luvulta öljyntorjunnan teeman ja ympäristömyrkyt elintarvikkeista erikoisnumeron. 71 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Ongelma oli se, että erikoisteemassa oli kilpailevan seinälevymateriaalin kokosivun mainos, mikä ei tietenkään ilahduttanut ongelmalevyjä edustanutta yhteisöä. Elintarvike ja Terveys-lehteä aloimme julkaista vuonna 1986. Minkälainen kommellus – harmillinen tai harmiton – tulee mieleesi päällimmäisenä. Elintarvike ja Terveys-lehden missiona on alun perin ollut toimia valvonnan ja Tapio Välikylä.. Varsin nopeasti, jo vuonna 1981 tuotimme ensimmäisen oppaan ja järjestimme ensimmäisen koulutuksemme. Olimme mukana prosessissa tuottamalla koulutusmateriaaliksi Ympäristö ja Terveys-lehden teemanumeron ja lehteä käytettiin hyvin laajasti viranomaisten ja rakennusalan koulutuksessa. Onko ruokapalveluja elintarvikealaan sekä elintarvikevalvontaan liittyvien asioiden yhdistäminen samaan lehteen sujunut mutkitta. Aloitit lehdessä ainoana työntekijänä. Selvisimme muutosta hyvin ja jälkikäteen voi todeta, että ilman kolhuja. 1980-luvulla eräs paljon käytetty rakennuslevy aiheutti vakavan sisäilmaongelman, viranomaiset olivat valppaina ja levyteollisuus teki nopeasti päätökset materiaalin parantamisesta. Kuten mainitsinkin, aloitin 1979 työt Ympäristö ja Terveys-lehden toimitussihteerinä. Muutto Poriin oli monen sattuman ja oman toiveen täyttymä. Nyt yhtiössä on neljä päätoimista työntekijää
Muutos sähköisiin jakelutapoihin on kuitenkin hidasta. Mitä pidät lehden suurimpina haasteina tulevina vuosina. Kansallisen ympäristönsuojelun suurimmat haasteet ovat, niin kuin aina ovat olleet, ympäristöpolitiikan tavoitteiden epämääräisyys ja raha. Digitalisaatio etenee, paperisen lehden kysyntä vähentynee… Printtimedian katoamista on veikattu jo vuosia. Veikkaanpa, että seuraavat 3–5 vuotta ei juuri muuta tehdä kuin järjestetään hallintoa. Arkeeni on tullut uusia elementtejä kuten vene, kesämökki, puutarha ja koira, näissä riittää puuhaa. Ja sitten lopuksi se pakollinen kysymys… Minkälaisilla tehtävillä aiot täyttää tulevat päiväsi. Ensimmäisen eläkepäivän ensimmäinen ajatus aamulla oli, että en tee mitään – ja siitä vielä maksetaan. Olen saanut koko urani ajan kokea, että työtäni arvostetaan ja tuetaan. Lisäksi olen jatkanut – nyt kun aikaa on, entistä tiiviimmin – erilaisia kulttuuriin liittyviä harrastuksia. Vapaaehtoistyön aloittaminen on seuraavaksi listoilla. Enkä sinä päivänä tehnytkään sitten mitään. Työurasi – noin 40 vuotta – saman työnantajan palveluksessa on nykyoloissa harvinaisen pitkä. Tämä kaikki on motivoinut ja antanut voimia jaksamiseen. Ympäristömme tilaa arvioidaan tehokkaasti ja tiedetään mitä pitäisi tehdä, tästä eteenpäin ollaankin sitten vaikeuksissa. Toimivat yhteydet ympäristönsuojeluun ja rakennusvalvontaan ovat uudessa tilanteessa poikki, kuntiin jäävät tehtävät menettävät kumppanin, ympäristöterveydenhuollon osoite maakunnassa on epäselvä, johdon valinnoissa on vastassa karikoita ja tehtäväjaoissa on vielä paljon pohdittavaa. Konkreettisessa mielessä muutimme sopivin välein, organisaatiomme kasvoi, työtehtäviä tuli tasaiseen tahtiin lisää ja työn sisältö muuttui teknisessä mielessä kaiken muun mukana. Olemme järjestäneet lukuisia koulutuksia ja tilaisuuksia, joissa on hyvässä yhteisymmärryksessä keskusteltu yhteisistä asioista ja päästy hyviin käytöntöihin johtaneisiin sopimuksiin. vsk toimijoiden välimaastossa, tehtävämme on kertoa miten uutta lainsäädäntöä sovelletaan, mutta yhtä lailla olemme kertoneet ammattikeittiöiden ja elintarviketeollisuuden näkökulman uudistuksia. Mistä olet löytänyt voimia ja motivaatiota vuosi toisensa jälkeen. Minuun on luotettu ja hyvin harvoin yritetty käyttää hyväksi. Kaiken sen mihin ryhdyn, pyrin tekemään ilolla ja toivottavasti ilman kiireen tunnetta.. 72 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Entä mitkä ovat mielestäsi ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun suurimmat haasteet seuraavien vuosikymmenten aikana.. Koulutuspuolella erilaiset yksilöidyt sähköiset jakelutavat on otettava käyttöön, unohtamatta kuitenkaan yhteisiä vuorovaikutteisia kokoontumisia, joilla on edelleen merkitystä. Muutos sähköisiin koulutustapahtumiin on myös tapahtumassa. Näköisjulkaisun tuottaminen on vain välivaihe mentäessä kohti monikanavaista jakelumallia, yhtä aikaa pitää tuottaa uutisvirtaa ja syvälle asioihin pureutuvaa materiaalia. Suuri kysymys tulee olemaan, jos yksityistämiseen tähtäävä linja jatkuu, kuka elintarvikeja terveydensuojeluvalvontaa vastaisuudessa tekee. Digitaalisten julkaisujen tuottaminen vaatii uutta osaamista teknisesti ja myös sisällöllisesti. Ympäristöterveydenhuollossa jatkuva hallinnon ”kehittäminen” on ollut haaste
sisältää ohjelmaan merkityt kahvit ja lounaan. vsk www.elintarvikejaterveys.fi Erityisruokavaliot ammattikeittiöissä Maanantai 23.10.2017, Break Sokos Hotel Flamingo Vantaa Elintarvike ja Terveys-lehti järjestää koulutuspäivän Koulutuksen hinta 235,(+ ALV. Ammattikeittiön/ruokailijan vastuu. 73 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Ylitarkastaja Minna Anthoni, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira 10.25 Tauko 10.40 Erityisruokavalioiden kirjo ja elämä erityisruokavalion kanssa Kirjailija Maija Haavisto (Erityinen -kirjan kirjoittaja) 11.20 Erityisruokavalioiden hallinta valvonnan näkökulmasta Terveystarkastaja Pia Tiainen, Hyvinkään kaupungin ympäristöterveydenhuolto 12.00 Lounas 13.00 Erityisruokavaliot – kuluerä vai imagotekijä. Laillistettu ravitsemusterapeutti Leena Metsäranta 14.40 Iltapäiväkahvi/tee 15.10 Kontaminaation välttäminen ammattikeittiössä Aluevastaava Eija Lindberg, Keliakialiitto 15.50 Dieettiruoat sairaalamaailmassa Ravitsemusasiantuntija Jonna Hilpi, HUS/Ravioli 16.20 Yhteenveto 16.30 Koulutuspäivä päättyy Diapetes Keliakia Laktoosi-intoleranssi Vegetarismi Allergeenit. Erityisruokavaliot OHJELMA 8.45 Aamukahvi/tee 9.15 Koulutuspäivän avaus Päätoimittaja Kaarina Kärnä, Elintarvike ja Terveys-lehti 9.25 Erityisruokavaliot – lainsäädännön vaatimusten ja hyvän palvelun raja Elintarvikeylitarkastaja Anna Lemström, maaja metsätalousministeriö 9.55 Kuinka allergeenit on ilmoitettava ammattikeittiössä. Ilmoittautumiset 5.10.2017 mennessä www.elintarvikejaterveys.fi -> Koulutukset -sivun Ilmoittaudu mukaan -linkin kautta. Koulutusohjelma löytyy myös verkkosivultamme. 24 %). Ravitsemusterapeutti Ildikó Piispanen, Sastamalan Ruokaja Puhtauspalvelut Oy 13.30 Allergiaruokavalioihin liittyvät käytännöt päiväkodeissa – LILLA-tutkimuksen tulokset FT dosentti Maijaliisa Erkkola, Helsingin yliopisto 14.00 Kuinka lasten erityisruokavalioiden määrä saatiin laskuun
74 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. J uhlaseminaarin avasi Agronomiliiton hallituksen puheenjohtaja, MMM, agronomi Mikael Jern. Agronomiliitto haluaa myös konkreettisesti tukea ruoka-alan tutkimustyötä. Juhlavuoden haku aukesi seminaaripäivänä päättyen 2.6.2017. Alan tuotekehitys, innovaatiot ja huipputason tieteellinen tutkimus ovat ne keinot, joilla ruoka-ala omalta osaltaan varmistaa elämisemme edellytyksiä ja vie Suomea nousuun. 120-vuotias Agronomiliitto uskoo: Suomi kasvaa ruoasta Kaarina Kärnä Ulkomaankauppaja kehitysministeri Kai Mykkänen.. Liiton toiminnanjohtaja, MMM, agronomi Jyrki Wallin kertoi tutkimusapurahaja koulutusstipendijärjestelmän uudistuksesta, jonka ansiosta Agronomiliiton ja sen yhteydessä toimivien säätiöiden tutkimukseen ja koulutukseen ohjaamat apurahat ja stipendit on koottu yhtenäiseksi paketiksi, jonka nimi on Suomi kasvaa ruoasta -tutkimusapurahat ja koulutusstipendit. Finlandia-talolle Helsinkiin oli kokoontunut 500 juhlijaa, joihin innostusta ja tulevaisuuden uskoa valoivat juhlaseminaarin arvovaltaiset luennoitsijat. vsk Agronomiliiton juhlaseminaarissa 28.4.2017 juhlittiin 120-vuotiasta Agronomiliittoa ja katsottiin tulevaisuuteen ”Suomi kasvaa ruoasta” -otsikon alla. Jern otti puheessaan esille ajan ilmiöt digitalisaation ja urbanisoitumisen, mutta myös ilmastonmuutoksen, joka uhkaa ruokahuoltoa ja hyvinvointia
Suomalaisen ruoan puhtautta ei maailmalla kyseenalaisteta, mutta tarvitaan lisää premium-luokan tuotteita, joille saadaan rakennettua hyvä brändi. Hän oli tyytyväinen siihen, että nykyään suomalaiset ravitsemussuositukset pohjautuvat entistä enemmän tutkimustietoon. vsk Valtiovallan tervehdyksen juhlijoille toi ulkomaankauppaja kehitysministeri Kai Mykkänen, joka kertoi, että elintarvikealan Food from Finland -kasvuohjelman tavoitteena on viennin kaksinkertaistaminen ja noin 2500 työpaikan lisäys. 75 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. viennin esteiden purkamisessa, mutta myös pk-yritysten viennin lisääminen on haasteena. Ruoasta ja tieteestä puhui Helsingin yliopiston professori ETT Mikael Fogelholm. Ministeri itse antaa mielellään lahjoina ulkomaalaisille vieraille kuivattuja mustikoita ja puolukoita, joiden voi luvata antavan energiaa ja ytyä kovempiinkin neuvotteluihin. Valtiovallalla riittää töitä mm. Ruokapyramidimme on moderni ja edistyksellinen! Fogelholm heitti ehdotuksen, että lihansyönnin vähentämisessä edistyttäisiin jo huomattavasti jättämällä tuontilihat Verso Food Oy:n hallituksen puheenjohtaja Leena Saarinen.
Tutkimuspäällikkö Antti-Jussi Tahvanainen, ETLA. Suomessa viljellään härkäpapua jo lähes yhtä paljon kuin perunaa, mutta sato päätyy lähes kokonaan rehuksi. Myös valtiovallan taholta Saarinen toivoisi rohkeampia rajauksia ja panostuksia tiettyihin raaka-aineisiin. Ihmisille tehdyt härkäpapuvalmisteet eivät vielä vie edes prosenttia sadon määrästä, vaikka tuotanto ja myynti ovat lisääntyneet hurjasti. Suomen pitää keskittyä tuotteisiin, joista saadaan parempi hinta kuin vertailumaissa. Tällä hetkellä Härkis Original –tuotteella on kaupoissa 100 %:n peitto eli kaikista Suomen lähikaupoista löytyy tuotetta. Työvoimakustannukset eivät ole syy Suomen vientituotteiden kilpailukykyyn vaan itse tuotteita on jalostettava pitemmälle ja markkinoitava paremmin. Kaikissa ruoan terveellisyyteen liittyvissä kysymyksissä on kuitenkin muistettava, että terveellisyys ei ole sama kaikille, perimä vaikuttaa. Visioina voisivat olla vaikka seuraavat: Suomella on vuonna 2030 maailman paras vesi, maailman paras kaura ja innovatiiviset kauratuotteet sekä maailman paras härkäpapu ja innovatiiviset härkäpaputuotteet! Suomalaisen elintarvikeketjun menestyksen avaintekijöitä käsitteli puheenvuorossaan ETLAn tutkimuspäällikkö, TkT, KTM Antti-Jussi Tahvanainen. 76 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Tahvanainen otti kantaa myös elintarvikevalvontaan, jossa tulisi siirtyä enemmän neuvovaan rooliin, päästä irti päällekkäisyyksistä ja hyödynnettävä digiratkaisuja. Juhlaseminaari päättyi cocktail-tilaisuuteen, jossa suomalainen ruoka oli arvattavasti arvossaan ja kotimatkalle jokainen lähti ruisleipä kainalossaan. Tämä edellyttää myös kohdemaan tuntemusta, jotta myyntityössä osataan toimia oikein kulttuurierot huomioiden. Suomessa on myös hyviä esimerkkejä elintarviketeollisuuden ja ravitsemustieteen yhteistyöstä kuten Dvitamiinin lisääminen maitotuotteisiin ja margariiniin. Ihan varmasti. Verkostoituminen ja alihankkijat ovat olleet Verso Foodin menestyksen avain, ja näitä keinoja Saarinen suosittelee muillekin. Härkäpavun asialla liikkui Verso Food Oy:n hallituksen puheenjohtaja ETM Leena Saarinen, joka ylisti härkäpavun olevan Suomessa erityisen ravitsevaa – proteiinipitoisuus on selvästi korkeampi kuin esimerkiksi Välimeren maissa kasvaneessa härkäpavussa. Suomi kasvaa ruoasta. Lisäksi tarvittaisiin rahallista tukea ja apua myyntija markkinointivaiheeseen, johon ei sitä nyt ole tarjolla. vsk kokonaan pois. Suomalaisuus ei ole maailmalla kilpailuvaltti vaan tuotteista on tuotava esille ne vahvuudet, joita vientimaassa arvostetaan. Ja jos riittävä D-vitamiinin edelleen saanti mietityttää, niin tilanne on tutkimusten perusteella nyt niin hyvä, että 20 µg:n lisä päivässä riittää kaikille, mutta ei ole kenellekään liikaa. Hän pahoitteli Suomen elintarvikeviennin rakennetta, jossa bulkkituotteet ovat aivan liian suuressa roolissa
Urbanisaation myötä perhosten luonnolliset elinympäristöt ovat vähentyneet ja viimeisen 25 vuoden aikana Euroopan perhoskanta on pienentynyt puolella. Tuotetta on saatavissa keltaisena, pinkkinä ja liilana – nämä ovat värejä, joista perhoset pitävät! KK Lisätietoja: belightfuldesign.com Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Perhoskeitaan sisään asetettavan nektarin avulla perhosia voi ruokkia, mikä auttaa niitä erityisesti kasvukauden alkuja loppuvaiheessa. 77 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. vsk 77. vsk Perhoskeidas Kuvassa oleva tuote on suomalaisen Belightful Designin suunnittelema Perhoskeidas, joka mahdollistaa perhosten ruokailun silloinkin, kun ympäristössä ei ole siihen tarpeeksi mahdollisuuksia. Perhoskeitaalla teet luonnolle hyvää ja saat samalla villiniityn tunnelmaa parvekkeelle tai puutarhaan
Puhtaus, ympäristöarvot, terveellisyys ja eläinten hyvinvointi mainitaan perusteluina kaikkein useimmin. vsk L uomumarkkina kasvoi Suomessa viime vuonna kaiken kaikkiaan 14 %. Viimeisten parin vuoden aikana kauppoihin on tuotu Valio satsaa luomuun – lisää valikoimaa Tapio Välikylä Luomun suosio on Suomessa kasvussa. – Teemme yhteistyötä muiden luomutoimijoiden kanssa ja uskomme, että luomun kasvu edellyttää entistä laajempaa luomutuotteiden valikoimaa ja kiinnostavia uutuuksia, jotta kuluttajille on tarpeeksi valinnanvaraa. Valio lisää luomutarjontaansa, mikä näkyy muun muassa entistä laajempana luomutuotteiden valikoimana ja luomumaitotilayrittäjien määrän kasvuna.. 78 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. – Valion koko luomutuotteiston myynti on kasvanut kuluneen vuoden aikana noin 20 % volyymillä mitattuna. Luomun edelläkävijämaat Tanska ja Ruotsi kirittävät meitä omalla esimerkillään. Luomun osuus on Suomessa noin 2 %, Tanskassa osuus on 10 %. Luomu-uutuuksia Valiolta Valio lanseerasi ensimmäiset luomutuotteet jo vuonna 1993. Uskomme luomun kasvun jatkuvan ja panostammekin nyt luomuun toden teolla, kategoriapäällikkö Mirva Tollet lupaa. Valikoima on kehittynyt ja on nyt laajempi kuin koskaan. Luomun osuus vaihtelee tuoteryhmittäin, maitotuotteissa se on noin 4 %. Kuluttajat valitsevat luomun eri syistä
Viime vuosina tilaan on investoitu runsaasti, lähes kaikki tuotantotilat on uusittu. Kylmäpihatto Kuva: Tapio Välikylä. Laktoositon maitorahka on ollut yksi toivotuimmista luomutuotteista, ja nyt sitä vihdoin saa. Myös muut tuotteissa käytettävät raakaaineet ovat aina luomua, ja kotimaisia raaka-aineita suositaan, kun niitä on riittävästi saatavilla. Luomumaidon tarve kasvussa Valion luomutuotteet valmistetaan 100-prosenttisesti kotimaisesta luomumaidosta. Toukokuun uutuus on trendikäs Valio Luomu™ jogurttinen tuorepuuro, jossa kaikki ainekset ovat luomua: jogurtti, vilja, marjat, hedelmät ja siemenet sekä makeutukseen käytetty ruokokidesokeri. Tilaa isännöivät ja emännöivät Aino ja Mikael Wathén. Tuorepuuromakuja on kolme: vadelmakaura, hedelmä-vilja sekä omena-kanelikaura. Valiolla on tällä hetkellä 121 luomumaitotilaa. vsk säännöllisesti luomu-uutuuksia, ja nyt keväällä Valio lanseerasi useita tuotteita eri kategorioihin. Pellot ovat olleet luomussa vuodesta 1990, lehmät vuodesta 1996 ja tila on ollut kesäkuusta 1997 Valion luomumaitotilana. Toukokuun luomu-uutuuksia ovat myös täyteläisen sileä Valio Luomu™ kermaviili ja maustamaton Valio Luomu™ tuorejuusto, jonka maku täydentyy ripauksella aitoa merisuolaa. Maustamattoman Valio Luomu™ maitorahkan rakenne on pehmeä ja lusikoitava. Tilalla on peltoa 80 hehtaaria, lehmiä 50 ja lisäksi nuorkarjaa. 79 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. – Tavoitteemme on tulla myös sellaisiin tuotteisiin ja kategorioihin, joissa ei vielä ole luomua. T oukolan tila Hausjärvellä – Valiolainen luomumaitotila Toukolan tila Hausjärvellä on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1723. Tilalla on ollut kylmäpihatto lypsylehmille vuodesta 1996. Kun kehitämme luomutuotteita, hyödynnämme 100-vuotista tuotekehitysosaamistamme. Haluamme tarjota kuluttajille lisäarvoa ja yllättää heidät, Mirva Tollet sanoo
Kesän kahvitrendi jatkuu kylmänä Viime vuonna Suomeen rantautunut Cold Brew -kahvitrendi on yhä pinnalla, ja tänä kesänä kahvikansan trendinälkään Paulig tarjoaa jotain täysin uutta: Cold Brew Nitro -kahvijuoman. Neljä viidestä kahvin ystävästä suosii vaaleapaahtoista Suomalaiset ovat maailmanennätyskansaa kahvinjuonnissa . Vaikka erikoiskahvit ja uudet valmistusmenetelmät kiinnostavat, edelleen yhdeksän kahvikupillista kymmenestä valmistuu perinteisellä suodatinmenetelmällä. klo 14. Mikäpä ilmentäisi sitä paremmin kuin iltapäivän kahvipaussi. 80 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Nitro nautitaan kylmänä, makeuttamatta ja ilman jäitä.. Juhla Mokka -kahvituoteperhe on kasvanut ja siitä löytyy vaihtoehtoja myös tummapaahtoisen ja luomun ystäville. Paulig haastaa suomalaiset kahvittelemaan yhdessä! Paulig juhlistaa 100-vuotiasta Suomea haastamalla kaikki suomalaiset yhteiselle kahvitauolle tiistaina 6.6. juomme kahvia vuosittain noin 10 kiloa henkeä kohden. Tummapaahtoisten kahvien suosio on kasvanut viime vuosina, mutta vaalea paahto on yhä vankalla ykkössuosikin paikalla: kaikesta juodusta kahvista meillä noin 80 % on vaaleapaahtoista. Suomalainen kahvikulttuuri on monipuolinen ja iloisia vivahteita täynnä. vsk Hyvän kahvin päivää vietetään 6.6. Typpi antaa kahville silkkisen pehmeän ja kermaisen suutuntuman. . Cold Brew Nitro tarjoillaan hanasta, lisäämällä kylmäuutettuun kahviin typpeä. Hyvän kahvin päivää on vietetty vuodesta 2004 alkaen ja tänä vuonna se on osa Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön isännöimää Syödään yhdessä -teemavuotta. Juoma muistuttaa hieman Guinnessolutta, sillä juoman pintaan syntyy vaahtokerros. Haluamme kannustaa ihmisiä pitämään pienen tauon arjen kiireistä ja pysähtymään yhdessä kahvikupin äärelle, viestintäpäällikkö Pirjo Hästbacka Pauligilta kertoo. Keskimäärin kahvia nautitaan päivittäin noin 3–4 kupillista. Pauligin perinteinen Juhla Mokka on Suomen suosituin kahvi
Leipomoyritys Vaasan Oy pitää yhteistyötä hävikkileipäoluen kanssa luonnollisena osana yhtiön toimenpiteitä leipähävikin pienentämiseksi. 81 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. ”Hävikkileivästä pantavan oluen avulla voimme puhua ruokahävikin pienentämisestä perinteistä ympäristötiedostavaa yleisöä laajemmalle kohderyhmälle. “Vaikka ajatus kuulostaa uudelta, se on kaikkea muuta. Päätimme hakea tuotantoon apua joukkorahoituksella ja saimme määräaikaan mennessä kerrytettyä 107 rahoittajan voimin yhteensä 10.050 euroa. Hävikkileipäoluen valmistamiseksi From Waste to Taste ry sai apua ja osaamista olutkoulutuksiin erikoistuneelta Brewniverselta, joka tarttui mahdollisuuteen kokeilla oluen valmistamista sen perinteisimmällä menetelmällä, eli hävikkileivästä panemalla. Leipomoyhtiö Vaasan Oy tukee hanketta ja haluaa kannustaa myös kauppoja, teollisuutta ja kuluttajia kiinnittämään huomiota leivän hävikin minimointiin, sillä suurin yksittäinen hävikkituotekategoria noin 20 %:n osuudella kaikesta kauppojen yljäämäruoasta on juurikin leipä. Ilmastonmuutosta vastaan taistelevan oluthankkeen ovat käynnistäneet Suomen ensimmäisen hävikkiruokaravintolan perustanut From Waste to Taste ry ja oluttoimija Brewniverse. ”Kuluttajat ovat tottuneet laajaan valikoimaan tuoretta leipää, joten hävikkiä syntyy väistämättä, sillä leivän kiertoaika on lyhyt. Nyt pääsemme panemaan seuraavat erät kotikattiloita suuremmissa tuotantotiloissa.” Hävikkiolutta paneva työryhmä odottaa innolla ensimmäisiä Vaasan Ruispalat -hävikkileivästä tehtyjä rukiisia Wasted-oluita. ”Vaikka Vaasan Ruispalat onkin Suomen suosituin leipä, jää sitäkin vääjäämättä yli. Me pääsemme hävikkileivän kanssa nyt konkreettisesti oluen alkujuurille, sillä ensimmäiset oluet ovat syntyneet 5 000 vuotta sitten, kun veteen joutunut leipä on lähtenyt spontaanisti käymään”, kertoo olutkoulutuksia järjestävän ja Wasted-oluen panemisesta vastaavan Brewniversen Juha Sinisalo ja jatkaa: ”Ensimmäiset hävikkileipäoluttestit on nyt tehty kotikonstein ja kokeilu osoittautui toimivaksi. Siksi suosikkileivälle on vain kunniakas loppu päätyä Suomen ensimmäisen hävikkileipäoluen pääraakaaineeksi”, lisää Cousins.. Päätimmekin etsiä ruoka-aputoimijoiden ja eläintilojen tarpeet ylittävälle leivälle uusia, suurta yleisöä puhuttelevia käyttömahdollisuuksia”, taustoittaa From Waste to Taste ry:n hankepäällikkö Johanna Kohvakka Wasted-oluen syntyprosessia. Haluamme samalla muistuttaa myös kauppaa vastuullisuudesta omien tilaustensa osalta, sillä ylijäämäleivän arvo on useita miljoonia euroja vuodessa”, muistuttaa Vaasan kaupallinen johtaja Minna Cousins. vsk Leipomoyhtiö Vaasan taistelee ruokahävikkiä vastaan auttamalla tekemään leivästä olutta Hävikkileivästä olutta paneva Wasted-hanke käynnistyy onnistuneen joukkorahoituksen voimin
Elinympäristömme pieneliöt uhkaavat edelleen terveyttämme ja ovat myös viihtyvyyshaitta. alv. 82 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31. Kirjassa keskitytään pieneliöiden tunnistamisen lisäksi niiden aiheuttamiin terveysja viihtyvyyshaittoihin sekä kiinteistöille aiheutuviin vaaroihin. Elinympäristömme pienet tuholaiset viihtyvyysvai terveyshaitta Hinta 18,00 euroa (sis. Elinympäristömme pienet tuholaiset -kirjaa voivat käyttää työssään apuna mm. tuholaistorjujat, kuntotarkastajat ja -tutkijat,rakennusterveysasiantuntijat, terveystarkastajat, elintarvikehygieniasta ja kiinteistöistä vastaavat henkilöt. Lääketieteen tohtori, professori Tuula Putus käsittelee kirjassaan vanhoja ympäristöterveydellisiä vaaratekijöitä ja esittelee eräitä uusia asumisen, veden tai ruoan välityksellä leviäviä tarttuvia tauteja. 10 %). vsk Meiltä jo hävinneet taudit voivat palata riesaksemme ilmastonmuutoksen aiheuttaman sään lämpenemisen ja sään ääri-ilmiöiden yleistymisen myötä. Elintarvikkeiden kasvava tuonti etenkin eksoottisista maista lisää haittaeläinten maahantulon riskiä. Kaukomatkailun lisääntyminen ja ajattelematon eläinten maahantuonti voi tuoda nopeastikin tropiikin tartuntatauteja Suomeen. Kirja tarjoaa mielenkiintoista tietoa ympäristömme pieneliöiden viihtyvyysja terveyshaitoista myös kaikille näistä aiheista kiinnostuneille. Kirja soveltuu myös oppimateriaaliksi niin elintarvikealan kuin siivousja puhtausalan koulutuksissa. (02) 630 4900 www.ymparistojaterveys.fi Tilauksiin lisätään toimituskulut.. tilaukset@ymparistojaterveys.fi p
vsk. 83 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31
vsk. 84 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2017, 31