3 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. OHJELMA 10.00 Tervetuloa webinaariin! Päätoimittaja Kaarina Kärnä, Elintarvike ja Terveys-lehti Eurooppalaista elintarviketurvallisuutta – Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta (ENVI) Ville Niinistö, Euroopan parlamentin ja ENVIn jäsen 10.35 Aikaa kysymyksille 10.50 Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) arvioi riskejä Marjatta Rahkio, ylijohtaja, Ruokavirasto 11.20 Aikaa kysymyksille ja lounastauko 45 min 12.20 Euroopan tautienehkäisyja valvontakeskus (ECDC) seuraa ja valvoo ihmisten terveyttä uhkaavia tauteja Taina Niskanen, elintarvikeja vesivälitteisten tautien asiantuntija, ECDC, Ruotsi 12.50 Aikaa kysymyksille 13.05 Codex Alimentarius – globaalin ruokaturvallisuuden sääntökirja Anne Haikonen, hallitusneuvos, maaja metsätalousministeriö 13.35 Aikaa kysymyksille 13.50 Webinaari päättyy. Tervetuloa webinaariin! Elintarvike ja Terveys-lehti järjestää: Elintarviketurvallisuuden tekijät maailmalla – maailman elintarviketurvallisuuspäivän WEBINAARI Pe 7.6.2024 klo 10.00 – 13.50 . Webinaari on MAKSUTON. • • ). vsk Ilmoittautuminen: elintarvikejaterveys.fi > Koulutukset 5.6.2024 mennessä
Kun sitä ei olisi jätetty kuivamaan vitriiniin vaan säilytetty asianmukaisesti, olisi se voitu seuraavana päivänä myydä alennuksella ”yön yli nukkuneena”, mutta edelleen ihan kelpo pullana. Dallaspulla lajitellaan kahvinporojen tavoin biojätteeseen, ja sen paino on mukana kahvilan pitämässä elintarvikejätteen kirjanpidossa. Dallaspullan päätyminen biojätteeseen olisi voitu varmasti estää. Sopisi Tero Vesterisenkin lukea.. 040 745 1491 Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Maria Turppa, puh. 050 324 2464 Toimitusneuvosto Yksikönjohtaja Ville Kekkonen, Ruokavirasto Vanhempi Yliopistonlehtori Riikka Keto-Timonen, Helsingin yliopisto Professori Janne Lundén, Helsingin yliopisto Ruokapalvelujohtaja Sari Nissinen, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen, Päivittäistavarakauppa ry Johtaja Marleena Tanhuanpää, Elintarviketeollisuusliitto Yksikön päällikkö Riikka Åberg Helsingin kaupunki, elintarviketurvallisuusyksikkö Asiakaspalvelu, tilaukset ja laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi Puh. Tästä lehdestä löytyy paljon asiaa elintarvikejätteestä, ruokahävikistä ja ruokaavusta. Myös muita vaihtoehtoja on. vsk Päätoimittaja Kaarina Kärnä kaarina.karna@ elintarvikejaterveys.fi Puh. Sitä on syntynyt varmasti enemmänkin, sillä esimerkiksi laulussa biolanilta maistuvaksi mainitun kahvin porot ja juomatta jäänyt kahvi ovat myös elintarvikejätettä, jota jäteasetuksen mukaisesti koskevat lahjoitusvelvollisuus, erilliskeräysvelvollisuus ja kirjanpitovelvollisuus. On toki järkevää huomioida tämä, sillä syötäväksi tarkoitetun ruoan päätyminen elintarvikejätteeseen on juuri sitä ruokahävikkiä, jota YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti pyritään tiukasti vähentämään. alv 10 %): Vuositilaus 58 euroa, kestotilaus 53 euroa Näköislehti 100 euroa (yritykset ja organisaatiot) 50 euroa (kuluttajasiakkaat) Painettu lehti + näköislehti (kombo) Vuositilaus 120 e, kestotilaus 115 e Irtonumero 12 euroa ISSN 0786-213X (painettu) ISSN 2669-8412 (verkkojulkaisu) Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu Julkaisija Ympäristökustannus Oy Gallen-Kallelankatu 8, 28100 Pori www.elintarvikejaterveys.fi Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaikka: Waasa Graphics Oy, Vaasa www.waasagraphics.fi Aurinkoista kesää! Kaarina Kärnä Päässä soiva ruokahävikki ”Kun sä pistät ovet kii Jää dallaspulla vitriiniin” laulaa Vesterinen yhtyeineen kappaleessa Kohti sydänpeltoja. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi 6 numeroa vuodessa Kustantajan hinnat (sis. Laulun kahvilassa syntyi juuri 0,085 kg elintarvikejätettä. Kahvila voi myös halutessaan – tämä ei ole pakollista – kirjata dallaspullan alun perin syötäväksi tarkoitetun ruoan osuuteen elintarvikejätteestä. Mitä tämä sitten tarkoittaa. Olisi mukavaa nauttia musiikista ilman, että koko ajan pohtii ruokahävikkiä ja dallaspullan kohtaloa. 4 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38
24 Elintarvikejätteen vähentäminen ja lajittelu – uusia säännöksiä, Sirje Stén ............................... 18 Elintarvikkeiden nimeäminen – elintarvikkeen nimi ei saa johtaa harhaan, Tuulikki Lehto .. 5 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. 34 Elintarvikejätteiden erilliskeräyksen kirjaamisen ja vähentämisen keinot Ylivieskan seurakunnassa, Mirjami Hietala ....................................................................................................................38 Ruokahävikki on todellinen ongelma, jota vastaan kannattaa taistella, Tuure Karhu ............44 Ruokaviraston ohje ruoka-apuun luovutettavista elintarvikkeista päivitetty, Enni Tuutti ...48 Ylijäämäruoan lahjoittaminen on ekoteko, Mirva Röning .................................................................. vsk ja Terveys-lehti Elintarvike 38. 47 Vuoden terveystarkastaja 2024 on terveystarkastaja Riitta Laaksonen Uudestakaupungista .. 55 Kirjaesittely: Leipää ja maitoa ......................................................................................................................... 37 Opastetut ruokakierrokset starttaavat kauppahalleissa ....................................................................... vsk 3 • 2024 Elintarvike ja Terveys-lehden 4/2024 teemana ovat elintarviketurvallisuus, tutkimukset ja omavalvonta. 61 Ruokakulttuuripalkinnon saanut Liepuskan Herkkupaja rypyttää jokaisen karjalanpiirakan edelleen käsin ......................................................................................................................................................72. 52 Ruokahävikki hyödyksi ruoka-aputyössä, Anni Heinälä .....................................................................56 Ruokapalvelut kehittivät hävikin hallintaa – hyvät käytänteet koottiin oppaaseen, Niina Rantakari ja Taina Seppälä-Kolkka ......................................................................................................62 Uudistava viljely tarjoaa mahdollisuuksia kestävämmälle ruokajärjestelmälle, Julia Kajas ..............................................................................................................................................................68 Välipalat Porvoon ympäristöterveydenhuolto on Vuoden laadukkain valvontayksikkö ...............................11 Measurlabsista Ruokaviraston nimeämä omavalvontalaboratorio kontaktimateriaalien tutkimuksiin .........................................................................................................................................................23 Suomen kansalliskala ahven täyttää 30 vuotta – juhlavuonna jaetaan tietoa ahvenesta ja palkitaan parhaat ahvenkuvat ja tarinat .....................................................................................................29 Tekoäly voi tunnistaa jätteet jo roska-astioissa ja jätteenkeräysautoissa ........................................ 12 Elintarvikevalvonnan hallinnolliset pakkokeinot ja elinkeinovapauden rajoittaminen, Joonas Päivänen .................................................................................................................................................. Lehti ilmestyy 12.9.2024. 30 Elintarvikejätetietojen kirjaaminen – opas alan toimijoille, Inkeri Riipi ja Kirsi Silvennoinen .. 6 Helsingin kokemuksia Ruokaviraston ulkomyyntiohjeistuksen soveltamisesta käytännössä, Maijuleena Blanco Sequeiros, Tarja Pusa, Pauliina Talja ja Vilma Oksa ...................... 4 Ruokaviraston ulkomyyntiohjeistus, Rae Merivirta ................................................................................ Päässä soiva ruokahävikki, Kaarina Kärnä .................................................................................................
Kuva: Museovirasto. Edellä mainitun ohjeen lisäksi kasvisten, marjojen ja sienten ulkomyynnistä on laadittu erillinen tiivistetympi ohje. Ruokaviraston liikkuvien elintarvikehuoneistojen ohjeeseen on koottu lainsäädännössä asetetut vaatimukset, tehty niihin liittyviä tulkintoja sekä ohjetta on havainnollistettu esimerkein. 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Ruokavirasto päivitti elintarvikkeiden ulkomyyntiä koskevaa ohjeistusta keväällä 2023. Näiden ohjeistusten lisäksi kunnilla voi olla omia elintarvikkeiden ulkomyyntiä koskevia ohjeita.. Nykyisellään ohje tunnetaan nimellä Ohje liikkuvien elintarvikehuoneistojen toiminnasta. Kuvaaja: Arja Vesterholm. vsk Rae Merivirta, erityisasiantuntija Ruokavirasto, elintarvikehygieniajaosto Ruokaviraston ulkomyyntiohjeistus Vihannesten torimyyntiä Hakaniemen torilla vuonna 2015
Tällaisia toimintoja voivat olla esimerkiksi yksityishenkilön kotona valmistettujen vähäriskisten elintarvikkeiden, kuten pullan pienimuotoinen myynti tai yksityishenkilön pop up -ravintolatoiminta enintään 12 kertaa vuodessa. Tiedon on oltava kunnan elintarvikevalvontaviranomaisella viimeistään neljä arkipäivää ennen liikkuvan elintarvikehuoneiston myyntitai tarjoilutoiminnan aloittamista kyseisessä kunnassa. Rekisteröinti tehdään vähintään 4 viikkoa ennen uuden toiminnan aloittamista sen kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle, missä toiminta aloitetaan. Toiminnan rekisteröinti ja toiminnasta tiedottaminen Ulkomyyntiä harjoitetaan joko päätoimisena toimintana tai se voi olla esimerkiksi kausiluonteisena toimintana osa muuta elintarvikealan toimintaa. Jos toiminta toistuu esimerkiksi viikoittain tiettynä päivänä, voi toimija tehdä tiedottamisen pidemmälle ajalle tai toistaiseksi voimassa olevana yhdellä ilmoituksella. Sisätilassa sijaitsevassa elintarvikehuoneistossa esimerkiksi olosuhteiden hallinta on usein helpompaa, sillä elintarvikkeiden käsittelyn ja myynnin erityistarpeet on huomioitu jo tiloja suunniteltaessa.. Ulkomyynnistä, kuten pääsääntöisesti muustakin elintarvikealan toiminnasta, on tehtävä toiminnan rekisteröinti elintarvikevalvontaviranomaiselle. Toimijan on hyvä tehdä tiedottaminen kirjallisesti, mutta se on mahdollista tehdä myös esimerkiksi puhelimitse. Esimerkiksi marjanmyyntikojut ovat yleensä liikkuvia elintarvikehuoneistoja, vaikka ne usein ovatkin samalla myyntipaikalla koko myyntikauden. Jos toiminta ei ole elinkeinon harjoittamista ja toimintaan liittyvät riskit ovat vähäisiä, ei elintarviketoiminnan rekisteröintiä tarvitse tehdä. Tällaiset rekisteröinnin ulkopuolelle jäävät liikkuvat elintarvikehuoneistot eivät kuulu myöskään suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piiriin, mutta tästä huolimatta toimija on aina vastuussa elintarviketoimintansa turvallisuudesta ja siitä, ettei kuluttajaa johdeta harhaan. Toiminnan vaatimukset Liikkuvien elintarvikehuoneistojen olosuhdevaatimuksille on oma lukunsa yleisessä elintarvikehygienia-asetuksessa (852/2004, liite 2). Toiminta ulkomyynnissä on yleensä luonteeltaan ja olosuhteiltaan riskialttiimpaa kuin vastaava toiminta kiinteässä sisätilassa. Jos liikkuva elintarvikehuoneisto toimii eri paikkakunnalla, kuin mihin toiminnan rekisteröinti on alkujaan tehty, on toimijan tiedotettava liikkuvasta elintarvikehuoneistosta niitä kuntia, joiden alueella toimintaa harjoitetaan. Elintarviketoiminnan rekisteröintivelvollisuus ei kuitenkaan koske aivan kaikkia elintarvikehuoneistoja. vsk Ulkomyynti tapahtuu usein liikkuvasta elintarvikehuoneistosta Liikkuvat elintarvikehuoneistot ovat siirrettävissä olevia myyntitai tarjoilupisteitä tai elintarvikkeiden valmistustai käsittelytiloja. Myös oman marjatai kasvissadon pienimuotoista myyntiä voi harjoittaa rekisteröimättä toimintaa. Mikäli rekisteröinti tai tiedottaminen jätetään tekemättä, voi elintarvikevalvontaviranomainen langettaa toimijalle elintarvikelain mukaisen elintarvikevalvonnan seuraamusmaksun. 7 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Liikkuvia elintarvikehuoneistoja ovat esimerkiksi erilaiset myyntiautot, telttakatokset ja liikuteltavat kioskit. Eli liikkuva elintarvikehuoneisto voi olla siirrettävissä oleva, toisaalta se voi myös sijaita esimerkiksi koko kesän samalla paikalla. Tyypillisesti liikkuvat elintarvikehuoneistot toimivat erilaisissa tapahtumissa, messuilla, markkinoilla ja toreilla. Ne voivat liikkua tai niitä voidaan siirtää paikasta toiseen yhden tai useamman kunnan alueella
vsk Ulkomyynnissä mm. 8 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Esikypsennetyn lihan ja kalan Yleisnäkymä Kotkan torille vuonna 1972. Ruoanvalmistuksessa on tärkeää huomioida elintarvikkeiden riittävä suojaaminen, etenkin jos käsitellään helposti pilaantuvia pakkaamattomia elintarvikkeita. Valvonnassa kaikkein tiukimmin suhtaudutaan pääsääntöisesti raa’an lihan käsittelyyn ulkomyynnin yhteydessä. Kuva: Museovirasto.. Raa’an lihan hygieeninen käsittely vaatii tiloilta huomattavasti enemmän kuin vähäriskisten elintarvikkeiden käsittely, joten toimintaan liittyvät järjestelyt kannattaa arvioida yhdessä paikallisen valvontaviranomaisen kanssa. pöly, kosteus, lämpö, suora auringonpaiste sekä haittaeläimet asettavat haastetta toiminnalle. Ulkona sijaitsevan ruoanvalmistuspisteen suojana voi olla esimerkiksi telttakatos tai muulla tavoin päältä, takaa ja sivuilta suojattu tila. Suojauksen riittävyyttä suhteutetaan vallitseviin olosuhteisiin ja käsiteltäviin elintarvikkeisiin. Olosuhteiden hallinnassa korostuvat esimerkiksi lämpötilanhallinta, pesutilojen järjestäminen, työpintojen ja laitteiden puhtaanapito sekä sään asettamat haasteet. Usein myyntikojussa on ahdasta, eikä siellä välttämättä ole riittävästi työskentelytilaa tai mahdollisuuksia työvälineiden ja pintojen puhdistamiseen ristikontaminaation estämiseksi kypsän ja raa’an tuotteen välillä. Kuvaaja: Volker von Bonin
Kädet on pestävä riittävän usein niin, että pakkaamattomaan elintarvikkeeseen kosketaan vain puhtain käsin. Käsienpesupisteen varustukseen kuuluvat juokseva ja lämmöltään sopiva vesi, tarvittaessa astia likaveden keruulle, nestesaippua, kertakäyttöiset käsipyyhkeet sekä roska-astia. Hyvällä käsihygienialla voidaan ehkäistä tartuntatautien leviäminen elintarvikkeisiin. Mikäli käytetään suojakäsineitä, on niitä käytettävä hygieenisesti. Suojakäsineiden tarkoitus on suojata elintarvikkeita käsissä olevilta mikrobeilta eikä päinvastoin. vsk käyttö ruoanvalmistuksessa on monissa tilanteissa riskeiltään vähäisempää. Myös ulkoilman lämpötila voi olla sopiva elintarvikkeiden säilytykseen. Lämpötilan hallinta ja elintarvikkeiden suojaus Ulkomyyntiä koskevat samat lämpötilavaatimukset kuin vastaavaa toimintaa kiinteissä tiloissa. Tällaisia elintarvikkeita voivat olla esimerkiksi kypsytetyt juustot kokonaisina. Jos ulkomyynnissä ei ole mahdollista vetää liikkuvaan elintarvikehuoneistoon vesijohtoa, voidaan sopivanlämpöistä käsienpesuvettä sekoittaa etukäteen esimerkiksi hanalliseen termosäiliöön. Jos toiminnassa käsitellään pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita, käsienpesuun tulee olla mahdollisuus käsittelypisteen yhteydessä. Mikäli elintarvikkeet sen sijaan ovat pakattuja tai elintarvikkeisiin ei ole tarvetta koskea käsin, voidaan käsihygieniasta huolehtimiseen vaihtoehtoisesti harkita käytettäväksi elintarvikekäyttöön soveltuvia, kertakäyttöisiä desinfioivia kosteuspyyhkeitä. Näin ollen kassatyöskentely ja pakkaamattomien elintarvikkeiden käsittely sopivat huonosti yhteen. Käsienpesupisteen varustukseen kuuluvat juokseva ja lämmöltään sopiva vesi, tarvittaessa astia likaveden keruulle, nestesaippua, kertakäyttöiset käsipyyhkeet sekä roska-astia. Samoilla suojakäsineillä ei voi esimerkiksi käsitellä sekä rahaa että elintarviketta. Toisaalta, jos tilat ovat riittävän suuret ja myyntikojun varustelutaso on hyvä, laajempikin ruoanvalmistus voi olla mahdollista. Toimijan velvollisuus on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus olosuhteista riippumatta. Toteutustavat niiden saavuttamiseksi voivat olla moninaiset. Yleensä kuitenkin valmistajan todistus koskee vain kokonaista juustoa ja jos juusto paloitellaan pienempiin paloihin, juustopalojen säilyvyys edellyttää kylmäsäilytystä. Jos toiminnassa käsitellään pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita, käsienpesuun tulee olla mahdollisuus käsittelypisteen yhteydessä. Käsipesu tärkeää myös ulkomyynnissä Huolellinen ja säännöllinen käsienpesu on yksi tärkeimmistä elintarvikkeiden hygieenisen käsittelyn edellytyksistä. Ulkomyynnissä ei välttämättä ole sähköä saatavilla, joten helposti pilaantuvia elintarvikkeita voidaan säilyttää ja myydä styrox-laatikoista, joissa on kylmävaraaja. Myyjällä voi olla valmistajan todistus siitä, ettei kyseinen elintarvike ole helposti pilaantuva. ". 9 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Tärkeintä on, että elintarvikkeita säilytetään niille säädetyissä lämpötiloissa. Esimerkiksi tuoreen kalan myynti jäistä on helppo keino saavuttaa riittävän alhainen lämpötila
Kuva: Museovirasto. 10 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Esimerkiksi ulkomaisten kausittaisten toimijoiden toimiessa Suomessa alle 6 kk pääasiallinen valvontavastuu on sillä EU-maalla, minne toimija on toimintansa rekisteröinyt, ja näin ollen ne eivät kuulu suunnitelmallisen valvonnan piiriin Suomessa. Jo ulkomyyntiä suunniteltaessa on suositeltavaa olla yhteydessä elintarvikevalvontaviranomaiseen. Aivan kaikkien toimijoiden Oiva-raportteja ei oivahymystä kuitenkaan löydy. vsk Valvonta ja Oiva Myös ulkomyyntiä ja liikkuvia elintarvikehuoneistoja valvotaan ja tarkastetaan kuten muitakin rekisteröityjä elintarvikehuoneistoja ja suunnitelmallisista tarkastuksista tehdään Oiva-raportti. Valvontatarve ja -tiheys määräytyvät toiminnan luonteen ja laajuuden mukaan. ". Jo ulkomyyntiä suunniteltaessa on suositeltavaa olla yhteydessä elintarvikevalvontaviranomaiseen. Elintarvikevalvonnan valvontatuloksiin voi tutustua osoitteessa oivahymy.fi. On hyvä selvittää hyvissä ajoin etukäteen, soveltuvatko tilat suunniteltuun toimintaan tai onko kyseisen kunnan alueella omia ulkomyyntimääräyksiä. Kuvaaja: Bror Brandt. Alfons Stenström Karjaalta esittelee kurkkuja ja kukkakaaleja rouva Märta Nordenswanille Tammisaaren torilla vuonna 1950
”Meillä on osaavan ja kokeneen laatupäällikkömme Seija Heikkisen johtama innokas laatutiimi, joka hyvin pitkälle vastaa laadunhallinnasta, kertoo ympäristöterveydenhuollon päällikkö”, kaupungineläinlääkäri Tiina Tiainen iloiten. Laadun varmistaa organisaation johto, joka yhdessä laatutiimin kanssa linjaa sekä laadunhallinnan tavoitteet että niiden toteuttamisen.” ”Tämä ei ole kunnallisille tai muillekaan viranomaisorganisaatioille mikään itsestäänselvyys. Arviointiperusteiden mukaan ”Vuoden valvontayksikkö on organisaatio, joka suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti arvioi ja kehittää omaa toimintaansa ja pyrkii jatkuvasti parantamaan sitä. Kisassa olivat mukana kaikki valtakunnallista laatujärjestelmää LaatuNettiä käyttävät ympäristöterveydenhuollon kunnalliset organisaatiot. Korkeasta laadusta hyötyvät sekä työtekijät että kuntalaiset. ”Laadukkuus näkyy toiminnassa monin tavoin ja eniten tästä hyötyvät asiakkaat eli kuntalaiset ja yritykset”, hän jatkaa. ”Tässä on Porvoossa onnistuttu hyvin ja myös asiakkaat ovat tyytyväisiä toimintaan.” Prosessit kuntoon Porvoossa laadunhallinnan perustana on vuosittainen laatukatselmus, jossa käydään tarkkaan läpi edellisen vuoden onnistumiset ja haasteet sekä päätetään tulevan vuoden yksityiskohtaiset laatutavoitteet. ”Tämä ryhdistää toimintaa ja varmistaa, että turhaa työtä ei tehdä eikä aikaa käytetä epäolennaisiin asioihin”, hän tarkentaa. Lisäksi seurataan henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyyttä. ”Nykypäivä edellyttää kuitenkin viranomaisiltakin avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja todennettua laadunvarmistusta”, Lepistö tarkentaa. ”Meille on itsestään selvää, että viranomaistoiminnan täytyy olla korkealaatuista”, Tiainen summaa. Tämä onkin laadunhallinnan tärkein tavoite. ”Vuoden laadukkain valvontayksikkö toimii arjessaan aktiivisesti oman toimintansa laadun parantamiseksi”, Outi Lepistö laatujärjestelmän kehittäneestä asiantuntijaverkosto EnviroVetistä kertoo. Laatutiimi laatii monivuotisen auditointisuunnitelman, jolla varmistetaan, että kaikki tärkeimmät toiminnot tulee tietyin väliajoin käytyä läpi ja arvioitua. Perinteisesti on totuttu ajattelemaan, että viranomaisohjauksen ja lainsäädännön noudattaminen kyllä riittää”, Outi Lepistö kertoo. ”Teemme joka vuosi projektina Lean-arvioinnin, jossa käymme 1-2 ydinprosessiamme tarkemmin läpi”, Tiainen kertoo. vsk Porvoon ympäristöterveydenhuolto on Vuoden laadukkain valvontayksikkö Vuoden Valvontayksiköksi 2023 on valittu Porvoon ympäristöterveydenhuolto. Työntekijät myös kouluttautuvat laadunhallinnan osaajiksi ja osallistuvat aktiivisesti laatutyöhön. Organisaatio tekee sisäisiä auditointeja, seuraa prosessiensa laatua ja korjaa havaitut puutteet. 11 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. EnviroVet Kuvituskuva.. Oleelliset asiat kootaan yhteiseen laatutaulukkoon, josta nähdään oman toiminnan poikkeamat, kehitysehdotukset ja tehty laatutyö
12 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. 12. Helsingin elintarviketurvallisuusyksikön ulkomyyntitiimi käyttää ohjetta jatkuvasti valvoessaan ja valmentaessaan liikkuvia huoneistoja. Viimeisen 10 vuoden aikana liikkuvien elintarvikehuoneistojen määrä on kasvanut Maijuleena Blanco Sequeiros, elintarviketarkastaja Tarja Pusa, elintarviketarkastaja Pauliina Talja, elintarviketarkastaja Vilma Oksa, elintarviketarkastaja Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala Elintarviketurvallisuusyksikkö Helsingin kokemuksia Ruokaviraston ulkomyyntiohjeistuksen soveltamisesta käytännössä Viime keväänä tuli voimaan uusi Ruokaviraston Ohje liikkuvien elintarvikehuoneistojen toiminnasta. Yögrillin toimintaa. Hyvästä ohjeistuksesta huolimatta haasteita valvonnassa kohdataan säännöllisesti. Meillä on vilkas torielämä, kaupungissa järjestetään paljon tapahtumia ja yögrillejä löytyy nälkäisille. vsk H elsingille on aina ollut tyypillistä erilaisten liikkuvien elintarvikehuoneistojen runsas määrä
Helsingissä on monenlaisia rekisteröityjä liikkuvia elintarvikehuoneistoja, jotka kuuluvat säännöllisen valvonnan piiriin. Ulkomaista liikkuvaa elintarvikehuoneistoa ei tarvitse rekisteröidä Suomeen, jos ulkomainen elintarviketoimija toimii Suomessa alle 6 kuukautta vuodessa. Liikkuvien elintarviketoimijoiden valvontaan osallistuvilla tarkastajilla kuluu ympäri vuoden työajasta iso osa ennakkoon tapahtuvaan neuvontaan. Infotilaisuuksissa käydään läpi elintarvikelainsäädännön vaatimuksia ja ohjeita elintarvikkeiden ulkomyynnistä. Näiden lisäksi Helsingissä toimii runsaasti muiden valvontayksiköiden rekisteröimiä huoneistoja. Helsingissä toimii myös useita ulkomaisia liikkuvia elintarviketoimijoita. ". Nämä ovat kuitenkin vain suosituksia, joten näiden toimijoiden valvominen on lähes mahdotonta ja asettaa kotimaiset, rekisteröityneet toimijat eriarvoiseen asemaan. Tarkoituksena on kartoittaa, ketkä ovat toiminnassa sekä milloin ja missä he aloittavat ulkomyyntikauden, elleivät sitten toimi ympäri vuoden. Liikkuvan elintarvikehuoneiston toimijan on tiedotettava niitä kuntia, joiden alueella toimintaa harjoitetaan. Tänä keväänä ennakkoinfotilaisuuksia järjestettiin kolmelle ruokatapahtumalle. Helsinkiin tulee vuosittain noin 1400 tiedottamista eri tapahtumiin. Helsingissä pidetään myös ennakkoinfotilaisuuksia tapahtumiin osallistuville toimijoille. Neuvontaa pyritään kohdentamaan erityisesti uusille tapahtumaja ulkomyyntitoimijoille sekä suurta ja riskialtista toimintaa harjoittaville toimijoille. Helsingissä tehdään ulkomyynnin tarkastuksia myös iltaisin ja viikonloppuisin. VATIn avulla valvontayksiköt pystyvät seuraamaan liikkuviin elintarvikehuoneistoihin tehtyjä tarkastuksia ja muita huomioita. Tämän myötä on resurssejakin ulkomyynnin valvontaan saatu lisää. Uudistimme myös viime vuonna sähköisen tiedottamislomakkeen, jolla tiedottaminen onnistuu entistä nopeammin. Nyt ulkomyyntitiimissä on 5 elintarviketarkastajaa ja kesäisin suurena apunamme on harjoittelija. vsk jatkuvasti. Kaupungilla voi kesäpäivänä asioida torikauppiaiden lisäksi polkupyöräkahviloiden, jäätelökärryjen, ruokarekkojen sekä tapahtumissa ruokatelttojen kanssa. Suosituksena on, että ulkomaisella toimijalla on Suomessa toimiessaan mukana kopio toiseen EU-maahan tehdystä rekisteröinti-ilmoituksesta tai todistus elintarvikevalvonnan piiriin kuulumisesta sekä viimeisestä tarkastuskertomuksesta. Liikkuviin toimijoihin otetaan suoraan yhteyttä hyvissä ajoin keväällä ennen tapahtumaja ulkomyyntikauden alkua. 13 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Suosituksena on myös, että ulkomainen toimija tiedottaa toiminnastaan kuntia, joissa hän aikoo toimia. VATIvalvontatietojärjestelmässä on tällä hetkellä noin 300 liikkuvaa huoneistoa Helsingin valvonnassa. Ruokaviraston tulkinnan mukaan Helsingissä tehdään ulkomyynnin tarkastuksia myös iltaisin ja viikonloppuisin. Yhteistyö on tärkeää Liikkuvien elintarvikehuoneistojen valvonnassa erityisen tärkeää on hyvä yhteistyö eri valvontayksiköiden, muiden viranomaisten ja Ruokaviraston välillä
Tarkastukset Liikkuvia elintarvikehuoneistoja saavat valvoa kaikkien kuntien elintarvikeviranomaiset omalla valvonta-alueellaan, riippumatta siitä mihin kuntaan toimija on alun perin tehnyt rekisteröinti-ilmoituksen. Tiedottamisista on siis hyvä pitää kirjaa. Näin ei tule epäselvyyksiä siitä, odottaako kotikunta tarkastavansa itse toimijan, vaan tarkastuksen voi tehdä heti, kun toiRuokamyyjiä tapahtumassa.. Tämä hankaloittaa valvontaa, etenkin isoilla valvontayksiköillä, joissa on paljon toimintaa tai laaja alue maantieteellisesti. Olemme sopineet, että aloitustarkastuksiin tai odottaviin uusintoihin merkitään VATIssa lisätieto, että tarkastuksen voi tehdä missä vain kunnassa. Näin voimme neuvoa toimijoita etukäteen. Helsingissä isoissa tapahtumissa, kuten kymmenien tuhansien ihmisten festivaaleilla, on pyydetty tiedottamisia kaikilta osallistujilta, riippumatta siitä mihin kuntaan toiminta on rekisteröitynä. Kun VATIssa on suuri määrä tiedottamisia, eivät tarkastukset ja muut yhteydenotot myöskään löydy helposti. Elintarvikeviranomainen voi langettaa tiedottamatta jättämisestä elintarvikevalvonnan seuraamusmaksun. vsk tiedottamista ei tarvitse tehdä silloin, kun toimija liikkuu oman valvontayksikkönsä alueella. Liikkuvien tarkastaminen riskiluokituksen mukaisessa aikataulussa on haastavaa. Valvontayksiköiden välinen yhteistyö on ensisijaisen tärkeää, jotta Oiva-tarkastukset saadaan tehtyä ajallaan. Helsinki on tiivistänyt yhteistyötä etenkin Uudenmaan muiden valvontayksiköiden kanssa, sillä samat toimijat kiertävät aktiivisesti koko alueella. Helsingissä tiedottamiset saapuvat yhteiseen ulkomyynti-sähköpostiin, johon ne arkistoidaan. Etenkin uusien toimijoiden aloitustarkastuksia on hyvä tehdä mahdollisimman pian toiminnan aloittamisesta, riippumatta siitä, missä kunnassa toimija tavataan. Meillä tiedottamisia ei ole katsottu käytännölliseksi kirjata VATIin tapahtumien ja tiedottamisten suuren määrän vuoksi. Helsingissä ei vielä ole määrätty seuraamusmaksua tiedottamatta jättämisestä, mutta tänä vuonna seuraamme tiedottamisia entistä tarkemmin. 14 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38
Pakkokeinotilanteessa työmäärä on pienen kärrytoimijan kohdalla aivan yhtä suuri kuin minkä tahansa muunkin huoneiston. Usein myös tyhjää vesikanisteria kannetaan mukana kuriositeettina, jota ei kuitenkaan käytetä. On hyvä pitää mielessä myös, että mikäli liikkuvan toimijan tarkastuksesta tulee kehotettavaa tai huono arvosana, on suositeltavaa ilmoittaa tarkastuksella havaituista epäkohdista kotikunnan elintarvikevalvontaan. Hallinnolliset pakkokeinot Helsingissä ulkomyynti on monipuolista ja innovatiivista. Ruokarekoissa taas vesipisteet ovat usein rikki, eikä hanallista vesikanisteria ole tuotu tilalle. Liikkuvien elintarvikehuoneistojen puutteellinen siivoaminen näkyy eritoten ruokarekoissa, joissa ruoka valmistetaan usein paistolevyillä ja rasvakeittimissä. 15 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Tällaisen yhteistyön toivomme lisääntyvän tässä haastavassa valvontatyössä. ". Siksi on tärkeää, että uusintatarkastus tehdään heti määräajan umpeuduttua, riippumatta siitä minkä valvontayksikön alueella toimija on. Jos annettu neuvonta ja kehotukset eivät ole auttaneet ja elintarviketurvallisuus on edelleen vaarantunut, on ryhdytty käyttämään hallinnollisia pakkokeinoja. Yleisenä käsityksenä on, että kertakäyttöhanskojen käyttö korvaa käsienpesun. Käytännön huomioita kentältä Suurimmat haasteet liikkuvien elintarvikehuoneistojen elintarviketurvallisuudessa aiheuttavat vesipisteen puutteellinen toiminta tai sen puuttuminen kokonaan ja siten puutteellinen käsihygienia, toimipisteiden likaisuus sekä lämpötilahallinta. Ongelmaksi aiheutuvat myös vesikanistereiden pesemättä jättäminen sekä se, että vesien annetaan seistä kanistereissa useita päiviä, jolloin kanisterit ja vedet saastuvat. Helsingissä annetaan toimijalle mahdollisuus noutaa vettä toimipisteelle puolessa tunnissa, minkä jälkeen, jos vettä ei ole lähdetty hakemaan, paikka suljetaan (väliaikainen kielto). Helsingissä pakkokeinoja on ryhdytty käyttämään myös muiden kuntien rekisteröimiin liikkuviin elintarvikehuoneistoihin, jos on havaittu, että toimija ei ole noudattanut aiemmin annettuja kehotuksia. Voi mennä pitkä aika, ennen kuin toimija tavataan seuraavan kerran. vsk mija tavataan tai kun määräaika on umpeutunut. Prosessin hitaus kuulemisineen ja se, että liikkuvien toimijoiden sijaintia ei aina tiedetä, saattaa pitkittää pakkokeinojen viemistä päätökseen. Helsingissä tehdään uusintatarkastuksia myös muiden valvontayksiköiden rekisteröimiin liikkuviin, jos VATIsta nähdään, että toimijan edellinen arvosana on C. Monilla toimijoista on osaamista ja toiminta on asianmukaista, mutta joukossa on paljon niitäkin, joilla hygieniaosaaminen on heikompaa. Rasvaa Helsingissä annetaan toimijalle mahdollisuus noutaa vettä toimipisteelle puolessa tunnissa, minkä jälkeen, jos vettä ei ole lähdetty hakemaan, paikka suljetaan (väliaikainen kielto)
Helsingin myyntipisteisiin marjat tulevat useimmiten tukkujen kautta. ketterän myynnin vuokrapaikat, joissa toimijoilla on kaupungin määrittelemät muutaman viikon välein vaihtuvat myyntivuorot. Varsinkin yöaikaan tapahtuneen myynnin jälkeen osa toimijoista on jättänyt pyöriään ja kärryjään pressuilla peitettyinä kadulle. Kaupunki on pian uudistamassa liikkuvan myynnin pelisääntöjä. Toimijalta edellytetään, että jäljitettävyys on voitava osoittaa eli elintarvikkeen ja siihen liittyvän jäljitettävyysasiakirjan on oltava yhdistettävissä toisiinsa. Esimerkiksi suuren festivaalin alueen ulkopuolelle yöllä saapunutta ruokamyyjää on mahdoton tietää pelkän sijainnin perusteella. Keskustan alueella tavaroiden säilytys muodostui ongelmaksi, ja kärryistä alkoi tulla asiakasvalituksia. Useinkaan näin ei tapahdu, sillä asiakirjassa ei aina ole erätunnusta, vaikka laatikoissa se saattaa ollakin. Pääsääntöisesti liikkuvissa elintarvikehuoneistoissa lihat ovat valmiiksi kypsiä, ja kasvikset pilkottuja ja pestyjä etukäteen. marjojen ostopaikasta eli tukusta, viljelijältä tai luonnonmarjojen osalta myös yksityishenkilöltä, joka on marjat kerännyt. Tällä hetkellä Ruokavirasto ei tätä edellytä ja tähän toivotaan muutosta. Lämpötilahallinta erityisesti kesäisin on haasteellista. Muut valitukset ovat liittyneet useimmiten käsihygieniaan ja erityisesti viime aikoina kärryjen säilytykseen kadulla myyntiaikojen ulkopuolella ja sen lieveilmiöihin, kuten roskaantumiseen. Ulkona tapahtuvasta ruokamyynnistä tulleita valituksia on joskus vaikea yhdistää oikeaan kohteeseen, sillä toimijoilla ei aina ole myyntipisteessään markkinointinimeä tai Oiva-raporttia esillä tai asiakas ei ole tullut sitä panneeksi merkille. Helsingissä ruokarekoille on osoitettu ns. Kaupunki ei edellytä sopimusta yleisillä alueilla tapahtuvasta liikkuvasta myynnistä, kunhan myynti tapahtuu pyörästä tai kärrystä, joka vaihtaa paikkaa tunnin välein. Yhdistämällä asiakkaan kuvaus tarkastajien hiljaiseen tietoon voidaan myyjää joissakin tapauksissa arvailla, mutta ilman myyntipisteen nimeä valitusta on hankala käsitellä. vsk kertyy hiljalleen joka paikkaan, ja rasva imaisee itseensä muunkin lian. 16 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Ajoittain poliisi on vilkkaimmalla myyntipaikalla siirrättänyt kärryjä turvallisuussyistä. Toimijan on mm. huolehdittava esivalmistettujen tuotteiden jäähdytyksestä tukitilassa, kuljetuksesta ja että kylmälaitteet on kytkettävä ajoissa päälle, jotta elintarvikkeiden kylmäketju ei katkea. Liikkuvista elintarvikehuoneistoista tulee valvonnan tietoon harvoin ruokamyrkytysepäilyjä. Käytännössä toimijalla on oltava kuitti, lähete tms. Lähde: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ oppaat/liikkuvat-elintarvikehuoneistot/ ohje-liikkuvien-elintarvikehuoneistojentoiminnasta/. Toimijat eivät kuitenkaan hyvän myyntipaikan löydettyään ole juuri liikkuneet. Oma haasteensa on jäljitettävyyden valvonta marjanmyyntipisteissä. Toimijan on vaikea osoittaa jäljitettävyyttä, jos tätä yksilöivää erätunnusta ei ole merkitty sekä asiakirjaan että laatikkoon
17 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Tämä ei ole ihme, sillä niissä on PARAS HINTA-LAATUSUHDE!. NOPSA -pikateltat ovat markkinoiden suosituin telttamalli Suomessa. Nopsapikatelttamallistosta löydät: pikateltat • pop-up teltat • myyntiteltat • messuteltat toriteltat • juhlateltat • näyttelyteltat • varikkoteltat pöydät • penkit • porraspöydät sekä laajan valikoiman lisävarusteita Ota yhteyttä ja löydämme Teille parhaan ratkaisun. Puh: 010 526 0424 Email: myynti@teltat.fi www.teltat. vsk Lisäksi tarjoamme markkinoiden kattavimman lisävarustevalikoiman
Terveysvalvontaa tehdään, mutta hallinnollinen byrokratia on jotain muuta kuin omavaltaisen tarkastajan ilmoitus toiminnan keskeyttämisestä ja asiakkaiden lähettämisestä kotiin. Elintarvikelain mahdollistama keinovalikoima on laaja, ja elintarvikevalvonta voi tarpeen vaatiessa rajoittaa elintarvikealan yritysten toimintaa merkittävästikin.. Nyrpeä tarkastaja lätkäisee closedlapun ravintolan oveen ja ilmoittaa dinerin olevan suljettu. Kuvasto jenkkiviihteestä on tuttu, mutta vastaavasti kuin vaikkapa oikeussalidraamojen kohdalla, Suomessa rynnätään helposti muistuttamaan, että ihan noinhan asiat eivät toki meillä menisi. Kuitenkin myös Suomen lainsäädännöstä löytyy keinot puuttua silloin, kun yrityksen omavalvonta näyttää pettäneen totaalisesti ja edellytyksiä elintarviketoiminnan jatkamiselle ei enää ole. 18 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. vsk R otta vilistää kaapin alta, terveystarkastaja löytää tuhkakupin liesituulettimen päältä ja epäsiisti keittiöhenkilökunta kokkailee burgeripihviä ruostuneella kaasuliedellä. Säädöspohja elintarvikelaissa Hallinnolliset pakkokeinot ovat elintarvikevalvojien työkaluina silloin, kun yritykset eivät syystä tai toisesta ole pystyneet toiJoonas Päivänen, juristi Ruokavirasto Elintarvikevalvonnan hallinnolliset pakkokeinot ja elinkeinovapauden rajoittaminen Elintarvikevalvonnassa joudutaan säännönmukaisesti turvautumaan erilaisiin määräyksiin ja muihin hallinnollisiin pakkokeinoihin, joilla voidaan tavanomaista ohjausta ja kehotuksia tehokkaammin puuttua tarkastuksilla havaittuun säädöstenvastaiseen toimintaan. Käsienpesuhana ei vaikuta toimivan
Yleisesti omavalvonta on ollut täysin riittämätöntä, tai sitä ei ole ollut lainkaan. Yleensä hurjimmat tapaukset liittyvät siihen, että yrityksessä ei ole kyetty noudattamaan aivan perusasioita; riittävää hygieniaa, tilojen kunnossapitoa tai minkäänlaista elintarvikkeiden jäljitettävyyttä. Virheelliseen, säädösten vastaiseen markkinointiinkin puututaan, ja voimassa olevan elintarvikelain mukaan tässä ei tarvitse hälyttää Ruokavirastoa apuun, vaan pakkokeinot annetaan suoraan kuntien valvontayksiköiden toimesta (66 §). Kielto voidaan pykälän mukaan määrätä Kun tarkastaja näkee, ettei toiminta oikeastaan miltään osin ole kunnossa, voi tulla ajankohtaiseksi, että toiminta on kokonaisuudessaan lopetettava, tai vähintäänkin keskeytettävä. Toki tarkastaja voi kiireellisenä toimena suullisella määräyksellä velvoittaa toimijan välittömästi korjaamaan epäkohdan esimerkiksi ennen kuin ravintola avataan seuraavan kerran. vsk mimaan lainsäädännön mukaisesti, eivätkä ohjaus ja neuvonta tehoa tai ole mahdollisia. ". Pakkokeinot ovat julkisen vallan käyttöä, jonka perustuslain mukaisesti on perustuttava lakiin. Kun tarkastaja näkee, ettei toiminta oikeastaan miltään osin ole kunnossa, voi tulla ajankohtaiseksi, että toiminta on kokonaisuudessaan lopetettava, tai vähintäänkin keskeytettävä. Elintarvikelain 56 §:n nojalla on mahdollista kieltää toiminnanharjoittaminen hyvinkin laajasti – pykälän mukaan esimerkiksi elintarvikkeen valmistus, kauppa, tarjoilu ja muu jakelu tai luovutus. Siksi kaikki elintarvikevalvonnassa käytettävät hallinnolliset pakkokeinot on kirjattu elintarvikelakiin (297/2021). Tietynlaisissa rikkeissä voidaan myös määrätä toisenlainen taloudellinen kannustus, oikeammin sanktio, eli elintarvikevalvonnan seuraamusmaksu suuruudeltaan 300–5000 euroa (67 §). Tavallisimmin yritysten säädösten vastaiseen toimintaan pyritään puuttumaan määräyksillä elintarvikelain 55 §:n nojalla. Arkipäivää on, että hallintopäätöksiä tehostetaan uhkasakolla (68 §), jotta vaatimuksiin saadaan vaikuttavuutta ja taloudellista kannustusta. Tämä on hallinnon oikeusperiaatteiden mukaista, sillä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti viranomaisten tulisi puuttua toimintaan oikeassa suhteessa rikkomukseen nähden, vain siinä määrin kun on välttämätöntä halutun lopputuloksen saavuttamiseksi, ja siten että siitä koituu yritykselle mahdollisimman vähän haittaa. 19 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Käytännössä yhdellä kiellolla voidaan kieltää kaikki elintarviketoiminta. Elintarvikevalvonnan hallinnollisista pakkokeinoista määräysten antamisen ja hieman ankaramman kiellon antamisen (56 §) sanoisi mielellään olevan valvontayksiköissä melko ”peruskauraa” ja kohtuullisen yleistä. Myös elintarvikkeiden markkinoilta poistamisia vaaditaan (57 §) ja tähän liittyen usein määrätään tuotteita hävitettäväksi tai joskus muuhun vaihtoehtoiseen käyttöön (58 §). Kevyimmällä hallinnollisella pakkokeinolla, eli toimintaa korjaavalla määräyksellä, ei käytännössä pystytä puuttumaan hallitsemattomaan tilanteeseen riittävästi. Vakavissa tilanteissa kovemmat toimet Aika ajoin elintarvikevalvonnassa kuitenkin törmätään tilanteisiin, joissa kokeneenkin tarkastajan suu loksahtaa auki ja maallikon silmin asioita katsova juristikin tajuaa ensisilmäyksellä, ettei toimintaa pitäisi voida harjoittaa tällä tasolla. Kun korjattavia puutteita on paljon, eikä luottamusta asioiden kuntoon laittamiseen ole, huomattavasti tehokkaampi keino on toiminnan kieltäminen
Pykälän 2 momentin mukaan se on mahdollista myös, jos ei toimija enää ole luotettava siten kuin se lain 7 §:ssä on määritelty. 20 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Erikseen olisi hyvä mainita ne epäkohdat, jotka ovat oleellisia toiminnan jatkamisen kannalta ja ne, jotka ovat muuten korjausta vaativia. Vastaavat edellytykset koskevat myös hyväksytyn elintarvikehuoneiston hyväksynnän peruuttamista elintarvikelain 60 §:ssä. Luotettavuuden menetyksen perusteen tulee lisäksi olla olennainen ja vakava, ja toimijalle on tullut antaa mahdollisuus korjata epäkohta. Käytännön valvonnassa 56 §:n nojalla toimiminen lienee helpompaa silloin, kun räikeästi säädösten vastainen toiminta tulee tarkastuksessa esille ensimmäistä kertaa, ja lyhytaikaisempi keskeyttäminen on riittävää. Jos toiminta kielletään kokonaan, peruste on yleensä ensin mainittu. Sen vuoksi päätöksestä on selvästi käytävä ilmi ne seikat, jotka ovat lainsäädännön vastaisia, aiheuttavat terveysvaaraa ja jotka on korjattava. Elinkeinovapautta rajoittavat toimenpiteet Vastaavasti kuin kiellettäessä toiminta kokonaisuudessaan 56 §:n nojalla, myös 61 §:n mukaisessa menettelyssä – silloin kun toiminta keskeytetään vain väliaikaisesti – tarkastajan on todettava toiminnan epäkohdat korjatuiksi, ennen kuin toimintaa saa uudelleen jatkaa. vsk väliaikaiseksi asian selvittämisen tai epäkohdan korjaamisen ajaksi. 61 § taas on pätevämpi lakiperusta silloin, kun toimijalla on jo ennestään huonoa valvontahistoriaa ja jonkinlaisia pakkokeinoja on käytetty. Pykälän 1 momentin mukaan tämä on mahdollista silloin, jos toiminta on olennaisesti elintarvikesäännösten vastaista eikä toimija ole noudattanut valvontaviranomaisen 55 tai 56 §:n nojalla antamaa määräystä tai kieltoa. Kun perusteita toiminnan keskeyttämiselle ei ole, ja kiellon perusteena olevat epäkohdat on tarkastuksella todetusti korjattu, toiminnan tulee saada jatkua. Jos siis yritystä on aiemmin esimerkiksi kielletty käyttämästä huoneenlämmössä säilytettyjä lihoja aterioiden valmistuksessa, ei se välttämättä ole oleellista, jos myöhemmin toiminnan lopettamisen harkinnassa perusteena on huono puhtaanapito. ". Toisaalta, vaikka toimija olisi jo välillä korjannut toimintaansa määräys...päätöksestä on selvästi käytävä ilmi ne seikat, jotka ovat lainsäädännön vastaisia, aiheuttavat terveysvaaraa ja jotka on korjattava. Tämän listauksen yhteydessä tulisi myös jollain tasolla selventää, miten epäkohdat olisi korjattava. 56 §:n nojalla annettu toiminnan kieltäminen ei periaatteessa ole pysyvä. Sen sijaan epäselvempää on se, kuinka täsmälleen samanlainen rikkomuksen tulee olla, jotta vanha määräys tai kielto voidaan tässä mielessä huomioida. Elintarvikelain 61 §:n nojalla rekisteröity elintarviketoiminta voidaan kuitenkin keskeyttää, tai lopettaa myös pysyvämmin. Toiminnan kieltäminen on mahdollista kahden edellytyksen täyttyessä: 1) jos elintarvikehuoneisto tai siellä harjoitettava toiminta on sellaista, että se aiheuttaa tai sen voidaan perustellusta syystä epäillä aiheuttavan vakavaa vaaraa ihmisen terveydelle, taikka 2) jos aiheutuu vaaraa sellaisen elintarvikesäännösten vastaisuuden takia, jota ei voida poistaa. Vähintään jonkinlaista samankaltaisuutta voidaan edellyttää. Ensimmäisen momentin nojalla toimittaessa on selvää, että alla pitäisi olla vähintään yksi pakkokeinoprosessi, jonka jälkeen toimija ei edelleenkään ole korjannut toimintaansa. Sillä, perustaako rekisteröidyn toiminnan lopettamisen 61 §:n 1 vai 2 momenttiin, on merkitystä
Elintarvikelain 7 §:n mukaan toimijan on oltava luotettava. Mitä enemmän erilaisia merkittäviä puutteita toiminnassa on, sitä todennäköisemmin kynnys toiminnan keskeyttämisestä tai lopettamisesta ylittyy. Aiemmin käytetyn pakkokeinon ei siis tarvitse olla ns. Luotettavuuden puute voi lisäksi syntyä, jos on kolmen vuoden aikana toistuvasti tai huomattavassa määrin laiminlyönyt erilaisia lakisääteisiä maksutai ilmoitusvelvollisuuksia, taikka kolmanneksi jos on kykenemätön vastaamaan veloistaan. Keskeyttämispykälän toinen momentti nojaa toimijan luotettavuuden puutteeseen. vsk ten mukaiseksi, voi aiempaa määräystä tai kieltoa silti pitää perusteena, jos vastaavanlainen virheellinen toiminta uusiutuu. Jälkimmäiset, toiminnan taloudelliseen kuntoon ja velvollisuuksien hoitoon liittyvät luotettavuuspuutteet, voivat kyllä myös laukaista lopettamispäätöksen, mutta käytännössä ehkä merkittävämpi ja helpommin konkretisoituva peruste on ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu piittaamattomuus substanssisäännöksistä ja turvallisuudesta. Joka tapauksessa on huomioitava, että toiminnan katsotaan olevan olennaisesti säännösten vastaista. Luotettavuuspykälän yhteydessä piittaamattomuuden voidaan ajatella tarkoittavan melko yksinkertaisesti sitä, että ei ole noudattanut asiaan kuuluvaa elintarvikelainsäädäntöä. Oleellista on sen arviointi, voiko viranomainen – ja viimekädessä kuluttaja – luottaa siihen, että toimija kykenee noudattamaan elintarvikelain 6 §:n yleistä vaatimusta käsittelemiensä elintarvikkeiden turvallisuudesta. Elintarvikelain 7 §:n mukaan toimijan on oltava luotettava, eikä tätä voida pitää luotettavana, jos on edeltäneen kolmen vuoden aikana toiminnassaan toistuvasti osoittanut ilmeistä piittaamattomuutta elintarviketurvallisuuden varmistamista, elintarvikesäännösten noudattamista ja kuluttajien turvallisuutta kohtaan. On siis ihan mahdollista, että luottamus toimintaan menetetään myös silloin, jos toimija kyllä korjaa tietynlaiset merkittävät puutteet määräysten ja kehotusten jälkeen, mutta syyllistyy silti yhä uudelleen erilaisiin säädöstenvastaisuuksiin. Piittaamattomuuden tulee olla ilmeistä, eli toiminnan on täytynyt rikkoa perustavanlaatuisia vaatimuksia, kuten yleinen omavalvonnan tai perushygienian puute. Kuvituskuva.. Luotettavuuden puute voi syntyä myös siitä, jos on kolmen vuoden aikana toistuvasti tai huomattavassa määrin laiminlyönyt erilaisia lakisääteisiä maksutai ilmiotusvelvollisuuksia tai jos on kykenemätön vastaamaan veloistaan. 21 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Tämän säännöksen kohdalla ei selkeästi edellytetä, että piittaamattomuus turvallisuudesta olisi ilmennyt aina samojen rikkomusten kautta. Toistuvuudella puolestaan tarkoitetaan, että puutteita on havaittu useamman kerran, nyrkkisääntönä ehkä vähintään kolme kertaa, joskaan eksaktia rajaa tälle ei varmasti ole. ”voimassa”
22 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Siksi havaittaessa selvästi turvallisuutta vaarantavaa toimintaa, rohkea asennoituminen hallinnollisten pakkokeinojen käyttöön voi pelastaa jopa useiden ihmisten terveyden. Suomessa ei ole ollut ongelmana, että tarkastajat toimisivat mielivaltaisesti tai perusteettoman ankarasti. Ammattitaitoinen tarkastajakunta kyllä erottaa hyvätasoisen toiminnan kohtalaisesta, ja korjausta vaativan toiminnan katastrofaalisesta. Ammattitaitoinen tarkastajakunta kyllä erottaa hyvätasoisen toiminnan kohtalaisesta, ja korjausta vaativan toiminnan katastrofaalisesta. Suomessa ei ole ollut ongelmana, että tarkastajat toimisivat mielivaltaisesti tai perusteettoman ankarasti. Miksi asia sitten on niin herkkä ja vaikea. Kuten aiemmin todettu, poikkeamilta edellytetään olennaisuutta ja vakavuutta. vsk Perusoikeudet huomioitava Valvontaviranomaisilla näyttää siis olevan valtaa paitsi rajoittaa elintarviketoimintaa merkittävästi, myös käytännössä estää se kokonaan. Vaikka elintarviketoiminnan kaikkinainen keskeyttäminen tai jopa kokonaan lopettaminen, ja tällä tavoin useiden työntekijöiden elinkeinoon puuttuminen tuntuu hurjalta, tämäkin vaihtoehto tulee pitää mielessä silloin, kun havaitaan jotakin poikkeavalla tavalla säädösten vastaista. Perusoikeudetkaan eivät voi olla rajattomia, mutta ymmärrettävästi niihin puuttumisen kynnyksen tulee olla riittävän korkea. Esimerkiksi oikeus turvallisuuteen sekä terveelliseen ympäristöön, jota julkisen vallan on myös velvollisuus turvata. Suomen perustuslain (731/1999) 18 §:n mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä tai elinkeinolla. Puuttumalla yrityksen liiketoimintaan näin merkittävästi, rajoitetaan tosiasiassa toiminnan harjoittajan perustuslaissa säädettyjä perusoikeuksia. ". Rajoittamisen tulee olla myös oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden, ja siksi elinkeinonharjoittamista ei voida estää kovin heppoisten poikkeamien vuoksi. Elintarvikelaki sen mahdollistaa, kunhan pykälissä olevat reunaehdot huomioidaan. Siksi havaittaessa selvästi turvallisuutta vaarantavaa toimintaa, rohkea asennoituminen hallinnollisten pakkokeinojen käyttöön voi pelastaa jopa useiden ihmisten terveyden. Asiansa oikein hoitavat yritykset eivät kärsi siitä, että huonosti toimivia rajoitetaan. Perusoikeuksia voidaan rajoittaa vain tietyin edellytyksin, joista tässä yhteydessä ilmeisin on se, että rajoituksella turvataan toisten perusoikeuksien toteutumista. Osaavalla virheelliseen toimintaan puuttumisella huolehditaan lopulta siitä, että kuluttajien luottamus korkeatasoiseen elintarviketurvallisuuskulttuuriin säilyy. Perusoikeuksien rajoittamiseksi on lisäksi oltava lakitasoinen säännös, joka tässä yhteydessä selvästi toteutuu
Asetusten edellyttämistä tutkimuksista 34 on suoraan Ruokaviraston nimeämisen piirissä. Testauksen tavoitteena on varmistaa kontaktimateriaalien turvallisuus Kehysasetuksen 1935/2004 artikla 3 vaatii kontaktimateriaalien valmistajia varmistamaan, ettei materiaalista siirry elintarvikkeeseen sellaisia määriä haitallisia aineita, jotka voisivat vaarantaa ihmisten terveyden tai aiheuttaa elintarvikkeessa makua tai hajua heikentäviä muutoksia. Näiden lisäksi Measurlabs tarjoaa hyvin laajasti myös muita muovisten ja keraamisten materiaalien lakisääteisiä tutkimuksia. Laboratorioiden nimeäminen mahdollistaa omavalvontanäytteiden testaamisen lain edellyttämällä tavalla, ja toisen palveluntarjoajan myötä alan toimijoilla on entistä enemmän valinnanvaraa sen suhteen, missä lakisääteiset testit toteutetaan”, sanoo Measurlabsin elintarvikekontaktimateriaalien testauksen asiantuntija Niko Markkinen. Measurlabs 23 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Measurlabs on toinen Ruokaviraston nimeämä omavalvontatutkimusten palveluntarjoaja Suomessa. Niillä varmistetaan, että materiaaleista ei siirry ruokaan esimerkiksi raskasmetalleja, bisfenoli A:ta tai ftalaatteja, joille altistumisen on todettu aiheuttavan merkittäviä terveysriskejä,” Markkinen kiteyttää. Aiemmin omavalvontalaboratorioksi on nimetty SGS Finland Oy. vsk Measurlabsista Ruokaviraston nimeämä omavalvontalaboratorio kontaktimateriaalien tutkimuksiin Elintarvikelaki velvoittaa elintarvikekontaktimateriaalien valmistajia ja maahantuojia ylläpitämään omavalvontajärjestelmää, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja hallita toiminnan riskejä sekä varmistaa materiaalien turvallisuus ja vaatimustenmukaisuus. ”Omavalvontatutkimuksilla on keskeinen rooli sen takaamisessa, että markkinoilla olevat tuotteet ja materiaalit, kuten ruokapakkaukset ja keittiövälineet, ovat turvallisia käyttää. Käytännössä vaatimustenmukaisuus varmistetaan materiaalista irtoavien aineiden enimmäismäärille asetetuilla raja-arvoilla, jotka perustuvat kunkin aineen haitallisuuteen. 23 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. artiklan mukaan “tutkittava nimetyssä omavalvontalaboratoriossa, virallisessa laboratoriossa tai kansallisessa vertailulaboratoriossa”. Nimetyn laboratorion rooli omavalvontanäytteiden testauksessa Omavalvonnan piiriin kuuluvat näytteet on elintarvikelain 35. vsk. Koska Suomessa ei tällä hetkellä ole virallista laboratoriota kontaktimateriaalien tutkimuksiin, eikä kansallinen vertailulaboratorio eli Tullilaboratorio tutki yritysten omavalvontanäytteitä, on omavalvontanäytteet käytännössä tutkitutettava nimetyissä laboratorioissa. Muovisista kontaktimateriaaleista irtoaville yhdisteille on määritelty raja-arvot EU:n muoviasetuksessa N:o 10/2011, ja keramiikkaa säätelevät KTM:n asetus 165/2006 ja direktiivi 2005/31/EY. ”Vielä alkukeväästä 2023 Suomessa ei ollut yhtään nimettyä toimijaa. Testaus on keskeinen osa omavalvontaa, sillä laboratoriotesteillä voidaan osoittaa, että kontaktimateriaalit täyttävät lainsäädännön vaatimukset kemiallisen turvallisuuden ja aistinvaraisen laadun suhteen
24 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Elintarvikealan toimijan tulee myös huolehtia siitä, että elintarvikkeesta annetaan Tuulikki Lehto, erityisasiantuntija Ruokavirasto, elintarvikkeiden koostumusjaosto Elintarvikkeiden nimeäminen – elintarvikkeen nimi ei saa johtaa harhaan Tunnettuudestaan huolimatta nimi "Coca-Cola" ei riitä yksinään elintarvikkeen nimeksi, vaan on kerrottava myös elintarvikkeen nimi, joka on "kasvisuutejuoma". Elintarvikkeen nimi ei saa johtaa harhaan. Nimeä ei saa korvata kaupallisella tai kuvitteellisella nimellä tai teollisja tekijänoikeuslainsäädännön mukaisella suojatulla nimellä, jota voidaan suojata eri tavoin. Jos esimerkiksi kaupallinen nimi tai rekisteröity tuotenimi muistuttaa elintarvikkeen nimeä, on silloin varmistettava, että nimi ei johda harhaan. Yksi tällainen suojattu ja hyvin tunnettu elintarvikkeen nimi on Coca-Cola, joka ei silti yksin riitä elintarvikkeen nimeksi, vaan elintarvikkeen nimi ”kasvisuutejuoma” tulee käydä ilmi. vsk Johdanto Elintarvikkeen nimi kertoo lyhyesti ja täsmällisesti sen, mistä elintarvikkeesta on oikein kyse. Kuvituskuva: Unsplash.. Maantieteellisillä merkinnöillä rekisteröidyt tuotenimet on suojattu osana EU:n teollisja tekijänoikeusjärjestelmää (SAN suojattu alkuperänimitys, SMM suojattu maantieteellinen merkintä ja MM maantieteellinen merkintä)
Jos tavanomaista nimeä ei ole tai sitä ei käytetä, on annettava elintarviketta kuvaava nimi. n, o ja p. 9, 17, liite VI. Elintarvikkeen nimen on oltava sen virallinen nimi. Periaatteessa samat säännöt koskevat myös pakkaamattomien elintarvikkeiden nimeämistä. Suurin osa elintarvikkeiden nimistä kuuluu ryhmään ”kuvaava nimi”. Suomessa niiden Elintarvikkeen nimen on oltava sen virallinen nimi. Esimerkiksi Suomessa on säädetty mehun ja juustovalmisteen nimestä (maaja metsätalousministeriön asetus 264/2012 eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista). Pakkaamattomista elintarvikkeista annettavista tiedoista säädetään kansallisesti maaja metsätalousministeriön asetuksella (834/2014), jota ollaan uudistamassa. Nämä elintarvikkeiden nimet on määritelty elintarviketietoasetuksen artiklassa 2, kohdassa 2. Elintarvikkeiden viralliset nimet ovat EU:ssa yleensä harmonisoituja ja koskevat siten kaikkia jäsenvaltioita. Elintarvikkeen nimestä voidaan kuitenkin säätää myös kansallisesti EU:n jäsenvaltiossa, jossa elintarviketta myydään loppukuluttajalle tai suurtalouksille. Elintarvikkeen nimi on pakollinen tieto, kun elintarviketta myydään kuluttajille ja suurtalouksille. Jos tavanomaista nimeä ei ole tai sitä ei käytetä, on annettava elintarviketta kuvaava nimi. vsk oikeat, selvät ja kuluttajalle helposti ymmärrettävät tiedot. Pakatun elintarvikkeen nimeämisvaatimukset tulevat suoraan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta EU N:o 1169/2011 elintarviketietojen antamisesta kuluttajille (jäljempänä elintarviketietoasetus), art. Jos tällaista nimeä ei ole, elintarvikkeen nimen on oltava sen tavanomainen nimi. Suurin osa elintarvikkeiden nimistä kuuluu ryhmään ”kuvaava nimi”.. Jäsenvaltioiden on vahvistettava luettelo niiden alueella sallittujen kalastusja vesiviljelytuotteiden hyväksyttävistä kauppanimistä. Virallinen nimi ”Virallisella nimellä” tarkoitetaan elintarvikkeen nimeä, josta säädetään EU:n lainsäädännössä, esimerkiksi hunaja, hillo, hedelmätäysmehu, maito, voi, juusto, luontainen kivennäisvesi, jauheliha, suklaa ja nimisuojatut nimet, kuten Feta-juusto tai karjalanpiirakka. Tuoreita tai suolattuja tai savustettuja kalastusja vesiviljelytuotteita myytäessä on annettava säädetyn nimen lisäksi tuotteen tieteellinen nimi. 25 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Jos tällaista nimeä ei ole, elintarvikkeen nimen on oltava sen tavanomainen nimi
Vakiintuneita elintarvikkeen nimiä ovat Suomessa esimerkiksi ruisleipä, sima, mämmi, maksalaatikko, kinkku, energiajuoma ja pitsa (pizza). Näin ollen esimerkiksi maidoksi ei voi nimetä kasvipohjaista elintarviketta. Sen sijaan sellaiset nimet, kuten esimerkiksi granola ja surimi eivät ole käyttöön vakiintuneita nimiä Suomessa. Nimisuojattujen elintarvikkeiden nimet ovat suojattuja. Elintarvikevalvonnassa voi joskus tuottaa ongelmia arvioida sitä, milloin vierasperäistä nimeä on pidettävä vakiintuneena. Tuotteisiin, joista ei ole EU:n ja Suomen lainsäädäntöä tuotenimistä, voidaan tapauskohtaisesti soveltaa kansainvälisiä standardeja, kuten Codex Alimentariuksen standardeja. Näille tuotteille on tarpeen löytää suomenkielinen vastine vierasperäisen nimen Virallisella nimellä tarkoitetaan elintarvikkeen nimeä, josta säädetään EU:n lainsäädännössä. Näitä ovat esimerkiksi hunaja, hedelmätäysmehu, maito ja jauheliha sekä nimisuojatut nimet, kuten Feta-juusto, karjalanpiirakka ja Kainuun rönttönen. vsk sallitut kauppanimet on vahvistettu maaja metsätalousministeriön asetuksella (MMMa 1158/2018, muutokset 108/2021, 470/2020). Kuvituskuvat: Pixabay paitsi Kainuun rönttönen: Kaarina Kärnä.. Esimerkiksi nimisuojatun aidon perinteisen tuotteen, kuten karjalanpiirakan tai Mozzarellajuuston, koostumus tai tuotantotapa määritellään niiden eritelmissä. Elintarvikkeiden, joiden nimi on säädelty, on myös koostumus säädelty yleisessä tai tuotekohtaisessa lainsäädännössä. Tavanomainen nimi ”Tavanomaisella nimellä” eli käyttöön vakiintuneella nimellä tarkoitetaan nimeä, jonka sen jäsenvaltion kuluttajat, jossa elintarviketta myydään, mieltävät kyseisen elintarvikkeen nimeksi ilman, että nimeä tarvitsee selittää. Tällöin on muun muassa otettava huomioon, kuinka hyvin keskivertokuluttajat tuntevat nimen Suomessa, miten kauan vierasperäinen nimi on ollut käytössä ja löytyykö sille selkeä suomenkielinen vastine. 26 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Tällä perusteella voidaan katsoa, että esimerkiksi pitsa, lasagne, mysli tai spagetti ovat täysin vakiintuneita nimiä. Elintarvikkeen nimi tunnetaan, ei vain osassa Suomea, vaan koko Suomessa
Elintarvikkeen nimi tunnetaan, ei vain osassa Suomea, vaan koko Suomessa. Tällainen tuote on esimerkiksi kinkku. Mustikka määrittää tuotetta. Ruokavirasto ohjeistaa, että elintarvikkeen kuvaava nimi muodostetaan tavallisesti sen koostumusta kuvaavien ilmaisujen avulla. Esimerkiksi mustikkakaurakeksissä on silloin metsämustikkaa siinä määrin, että maku tulee mustikasta. tavanomaista nimeä ko. Kuvaava nimi Jos elintarvikkeella ei ole säädettyä tai käyttöön vakiintunutta nimeä, tulee nimi muodostaa siten, että se mahdollisimman tarkasti kuvaa elintarviketta ja tarvittaessa sen käyttöä siten, että nimi yksilöi kuluttajan kannalta riittävän selkeästi kysymyksessä olevan elintarvikkeen. Vakiintuneita elintarvikkeen nimiä ovat Suomessa esimerkiksi ruisleipä, sima, mämmi, sgagetti, mysli ja lasagne. Jos maulla on merkitystä tuotteen laatua ja kuluttajan valintoja ajatellen, tulee nimestä käydä ilmi myös siihen viittaava ainesosa, esimerkiksi mansikanmakuinen juoma, sinappikastike, broileria hunajamarinadissa, banaanipirtelö tai mustikkakaurakeksi. Tavanomaisella nimellä eli käyttöön vakiintuneella nimellä tarkoitetaan nimeä, jonka sen jäsenvaltion kuluttajat, jossa elintarviketta myydään, mieltävät kyseisen elintarvikkeen nimeksi ilman, että nimeä tarvitsee selittää. Jos tuotteen maku tulee pääosin mustikka-aromista, silloin elintarvikkeen nimi on mustikanmakuinen kaurakeksi. Elintarvikkeen kuvaava nimi ei ole vain luettelo käytetyistä ainesosista, koska raaka-aineiden yhdistäminen synnyttää uuden tuotteen, jolla on uusi luonne. Tällöin nimeen useimmiten yhdistetään määrältään sen suurimmat ainesosat. EU:n jäsenvaltioissa voidaan samalla tavanomaisella nimellä markkinoida oleellisesti erilaisia elintarvikkeita, joiden koostumus ja/tai valmistusmenetelmä poikkeaa eri jäsenvaltioissa. jäsenvaltiossa. Jotta tuotteen ostaja saa oikean tiedon, elintarvikkeen nimi tulee muuttaa tarvittaessa sellaiseksi, joka vastaa ko. 27 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. vsk rinnalle, joka tällä tavoin vakiintuu samalla Suomessa käytettäväksi nimeksi. Kuvituskuvat Scandinacian Stock Photo (mämmi), Leipätiedotus ja Pexels.. Tarvittaessa nimeen voidaan yhdistää sen käyttötarkoitusta kuvaava ilmaisu, jos se lisää tuotteen tunnistettavuutta, esimerkiksi appelsiininmakuinen urheilujuoma
Opas pk-yrityksille (Hallituksen kärkihanke)” sekä ohjeessa: ”Suositus eräiden kypsennettyjen lihavalmisteiden ja niiden tapaan käytettävien kasvipohjaisten tuotteiden nimeämisestä”. 28 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Kuvat: Kaarina Kärnä.. Elintarvikkeen nimeä on tarvittaessa täydennettävä kertomalla esimerkiksi tuotteen olevan pakaste. Elintarvikkeissa, joissa kuluttajien odottama normaalisti käytetty tai luonnostaan oleva ainesosa on korvattu kokonaan tai osittain jollakin muulla ainesosalla, on nimessä tai lähellä tuotteen nimeä oltava maininta korvaavasta ainesosasta sellaisella kirjasinkoolla, jonka x-korkeus on vähintään 75 % tuotteen nimen x-korkeudesta ja joka ei ole pienempi kuin vaadittu vähimmäiskirjasinkoko (= 1,2 mm). Lihavalmisteisiin, raakalihavalmisteisiin ja kalastustuotteisiin, joista saattaa saada käsityksen, että ne on valmistettu kokonaisesta lihantai kalanpalasta, mutta jotka tosiasiassa koostuvat muilla ainesosilla, kuten elintarvikelisäaineilla ja elintarvikeentsyymeillä tai muilla keinoin toisiinsa yhdistetyistä erilaisista paloista, on oltava maininta ”paloista yhdistetty liha” ja ”paloista yhdistetty kala”. Elintarviketta ei tule automaattisesti nimetä valmiin ruoan tai ruoanvalmistusoppikirjan mukaisella nimellä, kuten lohikeitto, metsäsienisalaatti tai tuoremarjakiisseli. Olomuodon tai käsittelyn ilmeneminen elintarvikkeen nimessä Elintarvikkeen nimeä on tarvittaessa täydennettävä, jotta elintarvikkeen todellinen luonne ja siihen liittyvät ominaisuudet ja erityiskäsittelyt, kuten jauhettu, pakastettu tai savustettu, käyvät ilmi. Lohikeittoon kun voidaan käyttää myös kirjolohta, metsäsienisalaattiin viljeltyjä sieniä ja tuoremarjakiisseliin pakastemarjoja. Elintarvikkeen nimeämisestä on lisää tietoa Ruokaviraston verkkosivuilla, https:// www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/pakkausmerkinnat-ja-markkinointi/pakolliset-elintarviketiedot/ ja Ruokaviraston oppaissa: ”Elintarviketietoopas elintarvikevalvojille ja elintarvikealan toimijoille (17068/2)” ja ”Elintarvikkeesta annettavat tiedot. Jos elintarvikkeella ei ole säädettyä tai käyttöön vakiintunutta nimeä, tulee elintarvikkeelle antaa sitä kuvaava nimi. vsk Esimerkiksi elintarvikkeen nimi on Perunajauhelihakeitto, ei ”Perunaa ja jauhelihaa” tai Hunaja-kuituvalmiste, ei ”Hunajaa ja kuitua”. Elintarvikkeen kuvaava nimi muodostetaan tavallisesti sen koostumusta kuvaavien ilmaisujen avulla. Esimerkiksi ”Kasvismakkara”, jossa liha on osittain tai kokonaan korvattu kasviksilla tai ”Broilerlasagne”, jossa naudanliha on korvattu siipikarjan lihalla tai ”Jäätelö soijasta”, jossa eläinperäinen ainesosa on korvattu soijalla
Parhaat ja mieleenpainuvimmat ahvenkuvat tai tarinat palkitaan ja julkaistaan Kalatalouden Keskusliiton somekanavissa ja ahven.netissä syyskaudella 2024. Kala päätyy suosikkiruokakalana joka vuosi tuhansien suomalaisten lautasille niin paistettuna, savustettuna, soppakalana kuin uunikalanakin. Voittajien valinnan tekee Kalatalouden Keskusliiton raati. Olihan Suomessa kansallisiksi symboleiksi nimetty myös kansallisja maakuntalinnut, -kukat, -kivet ja jopa kansallispuu. 29 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Raadin ratkaisuista ei voi valittaa. Ei siis ole ihme, että ahven on nauttinut kansalliskalan arvostaan 30 vuoden ajan ja kala on myös paikkansa ansainnut! Osallistu ahvenen juhlavuoteen! Osallistu ahvenen 30-vuotisjuhlavuoteen lähettämällä meille kansalliskalaan liittyvä kalastuskuva, video tai tarina. Kilpailuaika: 5.4. – 31.10.2024. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan lisäksi 2 kpl kalapelikortteja. Kilpailun osallistumisohjeet: Osallistu ahvenkilpailuun lähettämällä sähköpostiviestillä kalakuva, -video tai ahvenkertomus osoitteeseen kalastus (a) ahven.net. vsk Kalatalouden Keskusliitossa oli keväällä 1993 syntynyt ajatus äänestyksen järjestämiseksi Suomen kansalliskalasta. Tarina voi liittyä ahveneen tavalla tai toisella. Kuvissa tulee näkyä ahven, jotta se voidaan hyväksyä mukaan kilpailuun. Ahven menestyy monenlaisissa vesistöissä eri puolilla Suomea ja sitä pidetään myös Suomen tunnetuimpana ja yleisimpänä kalalajina. Monesti kalastusharrastuksen aloittavan lapsen ensimmäinen onkikala onkin ahven tai särki. Otsikoi sähköpostiviesti tunnisteella ”AHVEN30”.Kilpailuun osallistumalla annat samalla Kalatalouden Keskusliitolle suostumuksen kuvan, videon tai kertomuksen julkaisemiseen kilpailuun liittyvässä viestinnässä. Ahven on monipuolinen kalalaji niin ruokakalana kuin kalastuksen kohdelajinakin. Suomessa vapaa-ajan kalastajien ylivoimaisesti eniten pyytämä kala on ahven (Perca fluviatilis). Suomen kansalliskalaksi äänestettiin ja valittiin vuoden 1994 keväällä kaikkien tuntema ahven. Voittajiin otetaan yhteyttä suoraan sähköpostilla. Palkinnot: Kilpailun 3 parasta palkitaan Ahven.net-tuotepaketilla: Kalatalouden Keskusliiton juhlauistin (Kuusamo Helmi Räsänen erikoisvärityksellä), Suomen kalojen tunnistusopas, Suomen kaloja -juliste sekä ahvenpinssi. Ääniä annettiin yhteensä 3094 ja ahven voitti äänin: ahven – 836, hauki – 751. Kalatalouden Keskusliitto Suomen kansalliskala ahven täyttää 30 vuotta – juhlavuonna jaetaan tietoa ahvenesta ja palkitaan parhaat ahvenkuvat ja tarinat. Kilpailussa noudatetaan Kalatalouden Keskusliiton kilpailujen tietosuojaselostetta
YK:n tavoitteen saavuttamiseksi on vuonna 2021 hyväksyttyyn jätelakiin sisällytetty säännöksiä, joiden avulla pyritään ohjaamaan toimijoita elintarvikejätteen vähentämiseen. EU komissio on lisäksi kesäkuussa 2023 tehnyt jätedirektiivin uudistusehdotuksen sitovien elintarvikejätteen vähentämistavoitteiden asettamisesta.. 30 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. vsk Sirje Stén, neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö Elintarvikejätteen vähentäminen ja lajittelu – uusia säännöksiä Suomi on vahvasti sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikin määrä henkeä kohden vähittäiskaupassa ja kotitalouksissa vuoteen 2030 mennessä sekä vähentää ruokahävikkiä tuotantoja toimitusketjuissa
Tarkoituksena on, että mahdollisimman paljon käyttämättä jääneistä elintarvikkeista saadaan ihmisten ruoaksi eikä hävikkiä syntyisi. Lahjoitusvelvollisuus: Vanhentuvien/ myymättä jäävien elintarvikkeiden lahjoitusvelvollisuus (Jäteasetus 29 §) 2. Jätteen haltija on joko kiinteistön omistaja tai yritys itse riippuen siitä, miten nämä toimijat ovat keskenään jätehuollon järjestämisestä sopineet. Ruokavirasto on tehnyt ohjeen, kuinka lahjoitus voidaan tehdä ilman, että ruokaturva vaarantuu. Jätteen lajitteluvelvollisuus yrityksille Jätteen haltijan on järjestettävä taajamassa, asematai yleiskaavoitetulla palvelu-, matkailutai työpaikka-alueella sijaitsevalta kiinteistöltä jätteiden erilliskeräys, jos jätettä syntyy yli asetuksessa asetetun velvoiterajan. 3. Kirjanpitovelvollisuus: Elintarvikealan toimijoiden on pidettävä kirjaa syntyvästä elintarvikejätteestä. Keskeisimmät elintarvikejätettä koskevat vaatimukset: 1. Elintarvikealan toimijan on erityisen tärkeää järjestää biojätteen erilliskeräys. luut, hedelmien kuoret, kahvinporot) silloin, kun näitä ei käytetä ihmisravintona, rehuna. Erilliskeräysvelvollisuus: Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen kierrätystä varten (Jätelaki 15 §). vsk V uonna 2021 voimaan tulleessa jätelainsäädännössä elintarvikealan toimijoille on asetettu uusia velvoitteita liittyen elintarvikejätteen määrän vähentämiseen ja kirjanpitoon, jotta YK:n kestävän kehityksen ruokahävikin vähentämistavoite saavutettaisiin Suomessa ja loppu elintarvikejäte lajiteltaisiin niin, että siitä saadaan hyöty sekä lannoitevalmisteena että biokaasuna. 31 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Velvoiterajat ovat biojätteelle 10 kg/vko, muoville ja kartongille 5 kg/vko, lasille ja metallille 2 kg/vko. Lahjoittamisvelvollisuus Käyttämättä jääneiden elintarvikkeiden lahjoittaminen on nyt ensi kertaa velvoitteena lainsäädännössä. (Jätelaki 118 a §, jäteasetus 34 §). ruokahävikki), sekä • elintarvikkeen ei-syötävät osat (esim. Jäteasetus 29 §:n mukaan elintarvikealan toimijan on luovutettava käyttämättä jääneet elintarvikkeet uudelleenjakeluun ensisijaisesti ihmisravinnoksi, jos se voidaan tehdä elintarviketurvallisuutta vaarantamatta ja kohtuullisin kustannuksin. Sisältää siis kaiken jätehuoltoon päätyvän elintarvikkeen riippumatta sen käsittelyja hyödyntämistavoista.. Tämä tarkoittaa, että elintarvikejätteeseen kuuluvat jätteeksi päätyvä • ruoka/elintarvike, joka on alun perin tarkoitettu syötäväksi ja josta on tullut jätettä (ns. Yrityksille on asetettu tarkat erilliskeräysvelvoitteet (Jäteasetus 21 §). Toki muutkin erilliskeräykset tulee Elintarvikejätteen määritelmä (Jätelaki 6 § 1 mom 7 kohta) • elintarvikejätteellä tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 2 artiklassa tarkoitettua elintarviketta, josta on tullut jätettä
Ainoastaan ympäristönsuojelulain mukaan luvantai ilmoituksenvaraisen elintarvikealan toimijan on vuosittain toimitettava yhteenveto kirjanpidon tiedoista jätelain valvontaviranomaiselle. Muilla toimijoilla ei ole vuotuista raportointivelvollisuutta, mutta valvoja voi pyytää kirjanpitotietoja valvontansa tueksi. Mahdollisuuksien mukaan kirjanpitoon on sisällytettävä arvio jätteenä poistetun syömäkelpoisen elintarvikkeen määrästä. ". 32 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Jos yritykselle itselleen on tästä hyötyä, voi se halutessaan pitää myös erillistä kirjanpitoa rehuksi tai lahjoituksiin menneistä elintarvikkeista, mutta näitä ei kuitenkaan lasketa mukaan elintarvikejätekirjanpitoon. Elintarvikejätekirjanpito auttaa seuraamaan ja hallinnoimaan elintarvikejätteen määrää. Velvollisuus ei koske alkutuotannon toimijoita eikä yleishyödyllisiä yhteisöjä eikä toimijoita, jotka ovat suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan ulkopuolella. Kirjanpidosta elintarvikealan toimija voi myös tarkastella oman toimintansa hukkaa ja yrittää keksiä keinoja sen vähentämiseen. Elintarvikejätekirjanpito Elintarvikealan toimijan on pidettävä kirjaa elintarvikejätteen määrästä ja käsittelystä. vsk järjestää, jos viikoittaiset asetuksessa asetetut kilomäärät ylittyvät. Kirjanpitoa voivat valvoa joko elintarvikeviranomaiset muun valvontansa yhteydessä tai ympäristöviranomaiset. Alhaisemmillakin kilomäärillä erilliskeräyksen järjestäminen voi olla järkevää toimijan kannalta, koska useimmiten lajiteltu jäte on myös yritykselle edullisempaa kuin sekajäte ja erilliskeräyksen järjestämisen jälkeen sekajätteen tyhjennyksiä voi useimmiten harventaa. TarkoitukseElintarviketeollisuudelle ehdotetaan 10 %:n vähentämistavoitetta, ja vähittäiskaupalle, ruokapalveluille, ravintoloille sekä kotitalouksille yhteensä 30 %:n vähentämistavoitetta asukasta kohden vuoteen 2030 mennessä. Neuvottelut ovat vielä kesken, mutta tavoitteet ovat haastavia, osin myös elintarvikejätteen määritelmän vuoksi (sisältää myös syömäkelvottoman osan elintarvikkeesta, jota on vaikea vähentää). Elintarvikelakiin (83 §) on kirjattu elintarvikeviranomaiselle virka-avun antovelvollisuus jätelain mukaiselle valvontaviranomaiselle kirjanpitovelvollisuuden valvonnassa
Jotta saisimme vähennettyä elintarvikealan ympäristökuormitusta ja jotta tuotettu ruoka menisi oikeaan käyttöön, elintarvikeketjun kaikilta toimijoilta tarvitaan toimia elintarvikejätteen vähentämiseksi. Elintarviketeollisuudelle ehdotetaan 10 %:n vähentämistavoitetta, ja vähittäiskaupalle, ruokapalveluille, ravintoloille sekä kotitalouksille yhteensä 30 %:n vähentämistavoitetta asukasta kohden vuoteen 2030 mennessä. vsk na on, että elintarvikevalvontaviranomainen tehdessään omaa elintarvikelain mukaista valvontaansa tarkastaa samassa yhteydessä elintarvikejätekirjanpidon olemassaolon ja ilmoittaa havaitsemistaan puutteista jätelain valvontaviranomaiselle. luke.fi%2F&feature=emb_imp_woyt. Kirjanpitotiedot helpottavat toimijoiden vastaamista kyselyyn ja LUKEn tiedonkeruuta raportointia varten. Lisätietoja https://ruokahavikkitiekartta.fi/ Ohje ruoka-apuun https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/oppaat/ruoka-apu-ohje/ruoka-apu--ohje/ Pikaohje toimijalle elintarvikekirjanpitoon https://ym.fi/documents/1410903/42733297/ Pi k aohje el i nt a r v i ke jatek i r ja npitoon-FI.pdf/4836ac99-e4ce-1175-b8137b9f5df30f28/Pikaohje-elintarvikejatekirjanpitoon-FI.pdf?t=1681362312238 Luken opas elintarvikejätekirjanpidosta: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/552987/Luke-luobio_2_2023. pdf?t=1695640345766 Videoita ympäristöministeriön you tube-kanavalla elintarvikealan toimijan jätehuollon järjestämisestä ja hävikin vähentämisestä https://www.youtube.com/watch?ap p=desktop&v=0FTqsw4A7ds&embeds_referring_euri=https%3A%2F%2Fprojects. pdf?sequence=1&isAllowed=y’ Elintarvikejätteen kirjanpidon valvonta ja virka-apuohje https://ym.fi/documents/1410903/42733297/Elintarvikej% C3%A4tteiden+kirjanpitovelvollisuude n+valvonta+ja+virka-apu.+Ymp%C3%A 4rist%C3%B6ministeri%C3%B6n+mui stio+26.1.2023.pdf/35b77bc3-cf49-d924bc44-5da15f74ffeb/Elintarvikej%C3%A4t teiden+kirjanpitovelvollisuuden+valvon ta+ja+virka-apu.+Ymp%C3%A4rist%C3% B6ministeri%C3%B6n+muistio+26.1.2023. 33 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Elintarvikejätteen raportointi EU:lle Suomella on myös velvoite raportoida EU:lle elintarvikejätemääristä. Luonnonvarakeskus kokoaa vuosittain erilliskyselyin seurantatietoja elintarvikejätteestä sekä kokoaa ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmästä tiedot ympäristölupavelvollisten ilmoittamista elintarvikejätemääristä raportointia varten. Neuvottelut ovat vielä kesken, mutta tavoitteet ovat haastavia, osin myös elintarvikejätteen määritelmän vuoksi (sisältää myös syömäkelvottoman osan elintarvikkeesta, jota on vaikea vähentää). Uusia säädöksiä EU:sta EU komissio on antanut kesällä 2023 uuden jätedirektiivin muutosehdotuksensa, jossa on esitetty jäsenmaille sitovia tavoitteita elintarvikejätteen vähentämiseksi
Luonnonvarakeskus on laatinut oppaan yhteistyössä YM:n ja ELY-keskuksen asiantuntijoiden kanssa helpottamaan uuden velvoitteen kirjaamista. Kuva: Katja Tähjä.. vsk Inkeri Riipi, tutkija Kirsi Silvennoinen, erikoistutkija Luonnonvarakeskus, Helsinki Elintarvikejätetietojen kirjaaminen – opas alan toimijoille Vuonna 2021 voimaan tulleessa uudessa jätelaissa ja jätteissä annetussa valtioneuvoston asetuksessa on ensimmäistä kertaa asetettu elintarvikejätteen kirjanpitoja tiedonantovelvollisuus elintarvikealan toimijoille. 34 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38
Ensimmäinen lain vaatima vuosi on vuosi 2023, josta yritykset ovat joutuneet raportoimaan helmikuun 2024 loppuun mennessä. 35 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Elintarvikejätteestä pidetään kirjaa aikajärjestyksen mukaan eli sitä mukaa, kun jätettä syntyy. Esimerkiksi 2023 2024. Arvio jätteenä käytöstä poistettujen syömäkelpoisten elintarvikkeiden eli ruokahävikin kokonaismäärästä on vapaaehtoinen, mutta toivottava. Ohjeet kaupan alan, elintarviketeollisuuden ja ravitsemispalvelualan toimijoille Oppaassa on nostettu esiin kirjanpitovelvoitteen asettamat vaatimukset kaupan alan, elintarviketeollisuuden ja ravitsemispalvelualan toimijoille huomioiden erityisesti niiden erilaiset toimialajaottelut, jätelajit sekä jätenimikkeet. Kirjanpito elintarvikejätteestä tulee tehdä toimipaikoittain eli kirjanpitovelvollisuus on sillä toimijalla, jonka hallussa jäte muodostuu. vsk E lintarvikejätteen kirjanpitovelvollisuus koskee laajaa joukko ammattimaisia elintarvikeketjun toimijoita, kuten jalostusja valmistusteollisuutta, kauppaa ja muuta elintarvikkeiden jakelutoimintaa sekä ravintolaja majoitustoimintaa. Tiedot tulee kirjata massamäärinä (kg) joko mittaamalla jätteen määrä syntypaikassa tai laskemalla jätteen määrä jätehuoltoa järjestävän toimijan toimittaman biojäteastian tyhjennyskertojen määrän ja jäteastian tilavuuden, täyttöasteen ja tilavuuspainokertoimien perusteella. Se auttaa myös yrityksiä oman toiminnan suunnittelussa ja ruokahävikin vähentämisessä. Ainoastaan rekisteröimätöntä elintarviketoimintaa, joka jää elintarvikelain mukaan suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan ulkopuolelle, ei koske myöskään kirjanpitovelvoite. Ilmoitusvelvolliset toimijat Niiden toimijoiden, jotka ovat ympäristönsuojelulain mukaan luvantai ilmoituksenvaraisia toimijoita, on vuosittain toimitettava edellistä kalenterivuotta koskeva yhteenveto elintarvikejätekirjanpidon tiedoista valvontaviranomaisille YLVA-rekisterin kautta. Kirjattavat tiedot Elintarvikejätteen kirjanpidossa on oltava merkittyinä seuraavat tiedot: 1) toiminnassa syntyvän elintarvikejätteen kokonaismäärä, 2) pääasialliset jätelajit, joista elintarvikejäte koostuu ja 3) jätteen vastaanottajan tunnistetiedot sekä jätteen käsittelytapa, mikäli jäte toimitetaan muualle käsiteltäväksi. Kirjanpidon piiriin eivät kuulu sellaisten eläinten ruhot, jotka ovat kuolleet muulla tavoin kuin teurastamalla, jätevedet eivätkä eläimistä saatavat sivutuotteet
Opas Kuisma, M., Riipi, I. https://jukuri. luke.fi/handle/10024/552987 Oppaan liitteinä on excel-pohjaisia esimerkkitaulukoita, jotka helpottavat jätteiden kirjaamista. Taulukon harmaalla olevat kohdat ovat vapaaehtoisia ja vihreällä olevat pakollisia kirjanpitovelvoitteen mukaisesti.. Viite ja linkki oppaaseen löytyy Luonnonvarakeskuksen sivuilta. Yhtenä esimerkkinä kirjanpitovelvollisuuden vastuu, jos elintarviketeollisuuden toimija operoi kaupan sisällä (esimerkiksi leipomopiste). 24 s. 2023. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 2/2023. & Silvennoinen, K. vsk ravitsemispalveluissa jätelait on jaoteltu biohajoaviin keittiöja ruokalajätteisiin sekä ruokaöljyihin ja ravintorasvoihin, kun taas kaupan osalta jaottelu on tehty kuuteen jätelajiin. 36 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Helsinki. Opas elintarvikealan toimijoille elintarvikejätteen kirjanpitoja tiedonantovelvollisuuden noudattamiseksi. Luonnonvarakeskus. Tällaisessa tapauksessa vastuu kirjanpidosta on teollisuustoimijalla. Oppaan liitteinä löytyvät myös excel-pohjaiset esimerkkikaavakkeet, jotka helpottavat jätteiden kirjaamista. Lisäksi oppaassa on nostettu esiin tarkempia teemoja, joiden osalta on tullut meille tekijöille kysymyksiä
37 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Tekoälyn käyttöä tutkitaan Ekoälyä-hankkeessa, jonka toteuttavat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto. Näin erilaiset materiaalit voitaisiin ohjata nykyistä tehokkaammin uudelleen käytettäväksi tai poltettavaksi. Uutta teknologiaa hyödynnetään ensimmäisenä Mustasaaren jäte-energialaitoksessa. Nykyisellään jätteisiin kuitenkin päätyy paljon materiaaleja, joita voisimme käyttää uudelleen, projektipäällikkö Sami Nykter Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta kertoo. Väärin käsitelty jäte voi pilata koko jätekuorman uusiokäyttömahdollisuudet. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Westenergy on mukana hankkeessa, jossa tutkitaan tekoälyn käyttöä jätteiden tunnistamisessa. Jos polttoon sopimattomat materiaalit tunnistetaan jo keruuvaiheessa, haitalliset päästöt vähenevät. Kuva: Westenergy.. vsk Tekoäly voi tunnistaa jätteet jo roska-astioissa ja jätteenkeräysautoissa Yli 70 kuntaa mukana tekoälyä hyödyntävässä jätteenkäsittelykokeilussa. "Suomella on kunnianhimoiset tavoitteet nousta kiertotalouden kärkimaaksi. Jätekuormien tarkistus ja lajittelu jätteenpolttolaitoksilla on käytännössä mahdotonta, koska jätekuormia on paljon. Suomessa kokeillaan, voiko jätetietoon perustuva tekoälysovellus auttaa tunnistamaan jätteen joukosta materiaalin, joka olisi uudelleen käsiteltävissä. Vaasan alueella Mustasaaressa toimiva Westenergy tarjoaa hankkeelle teolliset puitteet
38 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. vsk Mirjami Hietala, ravitsemistyöntekijä Ylivieskan seurakunta Elintarvikejätteiden erilliskeräyksen kirjaamisen ja vähentämisen keinot Ylivieskan seurakunnassa Seurakuntasali Maria kirkon yhteydessä, jossa on lounasruokailu joka arkipäivä.
Seurakunnan keittiön toiminta on jakautunut Pyhän kolminaisuuden kirkkoon, Suvannon kappeliin sekä Törmälän leirikeskukseen. Suvannon kappelissa järjestetään pääasiassa muistotilaisuuksia sekä muita juhlia ja seurakunnan toimintaa. Syömäkelpoisen elintarvikejätteen erillinen kirjaaminen auttaisi keittiön henkilökuntaa kiinnittämään huomiota sen määrään. Lain tavoitteena on vähentää biojätettä. Taulukon täyttämisellä huomiota elintarvikejätteen määrään Biojätteen erilliskeräystaulukon täyttäminen kiinnitti keittiöhenkilökunnan huomion biojätteen määrään. Suvannon kappelissa on kirkkosalin lisäksi laitoskeittiö kahvion yhteydessä. Biojätteen määrä kuitenkin vaihtelee tilaisuuksien mukaan. Opinnäytetyötä varten tehdyissä haastatteluissa etsittiin keinoja biojätteen vähentämiseen. Taulukon kehittämisessä oli tavoitteena oli tehdä lomakkeesta mahdollisimman helppokäyttöinen. Taulukon kehittämisessä oli myös tärkeää erotella syömäkelpoinen elintarvikejätteen määrä muusta elintarvikejätteestä. E lintarvikkeiden erilliskeräyksen kirjaaminen Ylivieskan seurakunnassa kohdistui seurakunnan kolmeen eri lailla toimivaan laitoskeittiöön. Opinnäytetyötä varten tehtyjen haastattelujen perusteella tulisi keittiöllä seurata kasvisten ja juuresten tilausmääriä, jotta niitä ei pilaantuisi kylmiöön. Taulukon laadinnassa käytettiin mallina Luonnonvarakeskuksen laatimaa taulukkoa, joka on julkaistu oppaassa elintarvikealan toimijoille elintarvikejätteen kirjanpitoja tiedonantovelvollisuuden noudattamiseksi (Kuisma, Riipi & Silvennoinen 2023). Pyhän kolminaisuuden kirkossa on kirkkotilat sekä seurakuntasalin yhteydessä laitoskeittiö. 39 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Tällöin taulukko tulisi täytettyä eikä tiedon kirjaaminen tuntuisi liian työläältä. Useimmat keittiöhenkilökunnasta olivat kiinnittäneet huomiota vihannesten ja kasvisten pilaantumisesta aiheutuvaan biojätteeseen. Toisaalta salaatin määrän ennustettavuus esimerkiksi leirikeskuksessa on haastavaa, koska ennen leiriä ei tiedetä salaatin kulutusta. Tällöin ei valmistettaisi ruokaa suoraan jätteeksi.. Mirjami Hietala kehitti opinnäytetyössään vuonna 2023 yhdessä Ylivieskan seurakunnan keittiöhenkilökunnan kanssa taulukon erilliskeräykseen. Elintarvikkeiden erilliskeräys -velvoitteen täyttämiseksi opinnäytetyön tutkimuksessa tarkoituksena oli kehittää keittiön toimintaan taulukko, mihin kirjataan päivittäin kertyvä elintarvikejätteen määrä. ”Mielestäni, jos he eivät tykkää ruoasta niin he ei edes ota sitä tai ottaa vähän.” Leirikeskuksessa menekin vaihtelevuus vaikuttaa haastateltavien mielestä elintarvikejätteeseen. Tämä lounastarjoilu on suunnattu ikäihmisille ja henkilökunnalle, mutta kaikki ovat tervetulleita ruokailemaan. Eräs haastateltavista pohtikin, voisiko ruokalistaa muuttaa siten, että ruoat olisivat leiriläisten suosiossa. Ylivieskan seurakunta on 13 700 jäsenen seurakunta Pohjois-Pohjanmaalla ja kuuluu Oulun hiippakuntaan. Seurakuntasali Mariassa tarjoillaan lounasta joka arkipäivä. Biojäte, mikä asiakkailta tulee, oli jokaisessa työpisteessä vähäistä. vsk Suurtalouskeittiöille tuli vuoden 2023 alusta velvoite biojätteen erilliskeräykseen ja punnitukseen. Elintarvikejätteen vähentämisen keinoja henkilökunta havainnoi useita. Leirikeskuksen työntekijätkään eivät nähneet biojätteen määrän olennaisesti kasvattavan elintarvikejätteen määrää. Leirikeskus Törmälässä on pääasiassa leiritoimintaa ja siellä on laitoskeittiö. Isommissa muistotilaisuuksissa haastateltavat olivat huomanneet, että asiakkailta tulevaa biojätettä kertyi enemmän
Näin yksittäisen maidottoman tuotteen haku kaupasta vie työaikaa ja tulee käytännössä kalliiksi keittiölle. Kirjaamisen myötä keittiöhenkilökunta pohti hyvin keinoja sen vähentämiseksi. Opinnäytetyön haastatteluissa kävi ilmi, että tilauksien tekijän ja ruoan valmistajan välistä yhteistyötä tulisi parantaa. Toisaalta yhteistyön säännöllisyys ei nostaisi kynnystä ottaa yhteyttä tilauksien tekijään. Toisaalta elintarvikejätteen määrään voidaan vaikuttaa osin jatkuvalla yhteydenpidolla tilauksien tekijään. salaatin liiallinen valmistus varalta oli kirjaamisen myötä vähentynyt. vsk Haastateltavien mielestä leirikeskuksessa elintarvikejätettä kerryttää se, että ennen leiriä ei voi tietää, miten leiriläiset syövät. Eräs opinnäytetyön haastateltavista toteaakin: ”Olisi hienoa, kun sitä tulisi mahdollisimman vähän, mutta sitten jännittää riittääkö ruoka.” Oman ruoanvalmistuksen määriin keittiöllä työntekijät ovat myös kiinnittäneet huomiota: mm. Ruoan suosio ateriapalvelussa vaikuttaa myös syömäkelpoisen jätteen määrään. Leirikeskuksessa keittoruokien ja perunan suosio on vähäistä ja siitä kertyy jätettä. Marian keittiöllä vanhusten ateriapalvelussa syömäkelpoinen jäte vähentyi haastateltavien mukaan huomattavasti, kun lounaan viime vaiheessa vietiin tarjolle vain vähän ruokaa. 40 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Tilauksia olisi hyvä käydä läpi yhdessä, jotta tuotetta, jota varastossa on, ei tilattaisi varalta. Leirikeskuksen työntekijät näkivät haasteeksi myös sen, että dieetit eivät aina tule ajoissa tiedoksi keittiölle. Haastateltavien mielestä tiiviimpi yhteistyö auttaisi minimoimaan varastohävikkiä. Syömäkelpoisen jätteen määrään vaikuttaa haastateltavien mielestä ruoan suosio. Tässä yhteydessä leirikeskuksen työntekijät miettivätkin, voisiko perunan korvata osin riisillä tai pastalla ja keittoruokia vähentää. Huomion kiinnittäminen syömäkelpoiseen jätteeseen Yhtenä opinnäytetyön tavoitteista oli kiinnittää huomiota syömäkelpoiseen elintarvikejätteeseen. ruoan lisäkkeet Kulutuksen mukaisiin salaattimääriin olisi hyvä kiinnittää huomiota.. Toisaalta erityisruokavalioiden tilausmäärät ovat liian suuria tuotteiden kulutukseen verrattuna. Yhteistyötä hankaloittaa keittiöiden sijainti toisista erillään. Kun ruoka on suosittua, menevät salaatit ja jälkiruoat ym
Tutkimuksessa osoittautui, että olisi hyvä seurata ruoan suosiota, jotta vältyttäisiin syömäkelpoiselta elintarvikejätteeltä. Haastatteluissa tulikin esille, että ruokahävikkiä voidaan vähentää ennakoimalla ruokailijamääriä paremmin. Opinnäytetyön haastattelussa todettiin, että aktiivisemmalla yhteydenpidolla eri toimipisteiden välillä voitaisiin vähentää elintarvikejätettä. Salaatin valmistuksessa olisi hyvä kiinnittää huomiota varastokiertoon, jotta vihanneksista vanhimmat tulisi käytettyä ensin. Toisaalta työntekijän olisi hyvä tiedottaa tilauksien tekijää kertyvistä elintarvikkeista. Näin jäänyt ylivalmistettu ruoka voidaan tarjota seuraavana päivänä. 41 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Opinnäytetyön toinen keskeinen tulos elintarvikejätteen ehkäisyyn oli yhteydenpito eri toimipisteiden välillä. Hävikin minimoimiseksi voisi perehdytyksessä kiinnittää huomiota siihen, että ruokaa ei tarjoilun viime vaiheessa viedä liikaa tarjolle. Toisaalta lounaan viime vaiheessa tehty lisäsalaatti voi kerryttää syömäkelpoista jätettä, kun ruokailijoita ei tulekaan. Kuitenkin tämän jääneen ruoan tarjoaminen täytyy ottaa seuraavana päivänä valmistettavassa ruoassa huomioon vähentämällä valmistettavaa ruokaa. Samalla ruoan menekkiä voisi ennakoida nykyistä paremmin. Toimenpiteitä elintarvikejätteen vähentämiseksi tulevaisuudessa Useampi henkilö keittiöhenkilökunnasta oli jätteen punnitsemisen yhteydessä miettinyt, miten olisi voinut vähentää hävikkiä kyseisessä ruokailussa. Henkilökunta voisi Elintarvikejätteen punnitseminen on keskeinen keino vähentää elintarvikejätettä.. Nämä toimenpiteet vähentäisivät varastoihin kertyvää elintarvikejätettä. Tämä vaatii aktiivisuutta niin työntekijöiltä kuin tilauksien tekijältä. Etenkin leirikeskuksessa ruoan suosiolla voitaisiin vaikuttaa tutkimuksen mukaan elintarvikejätteeseen. Eri toimipisteiden työntekijöiden olisi hyvä nähdä, mitä on tilattu, jotta he voisivat reagoida oikeisiin pakkauskokoihin ja tilauksien määriin. Ruoan suosio tutkimuksen mukaan vaikuttaa etenkin syömäkelpoiseen elintarvikejätteeseen. Tutkimuksen mukaan ruokaa kannattaa tarjota pienissä erissä, jotta tarjoamatonta ruokaa voidaan hyödyntää jatkossa. Elintarvikejätteen kirjaamisen tavoitteiden saavuttaminen Haastatteluissa elintarvikejätteen ehkäisy tulikin erityisesti esille. vsk hyvin ja sitä ei juurikaan jää. Keskeisinä tutkimuksen tuloksina nousi 3 aihetta: 1) ruoan menekin ennustettavuus, 2) yhteydenpito elintarviketilauksissa ja 3) ruoan suosio. Henkilökunta etenkin leirikeskuksessa kokee ruoan menekin heikon ennustettavuuden olevan elintarvikejätteen kerryttäjä
Ratkaisuna ongelmaan esitettiin etukäteen sovittua puhelinaikaa eri toimipisteiden välillä. Toisaalta eri toimipisteisiin kertyneet ylitilatut tuotteet voisi toisissa toimipisteissä hyödyntää. https:// urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112431506 Pullavanukas on yksi hävikkijälkiruoista.. 42 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Tähän ratkaisuna voisi olla tuotteiden jakaminen eri toimipisteisiin. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 2/2023. vsk ilmoittaa matalalla kynnyksellä tilauksien tekijälle, mitä tarvikkeita heillä on liikaa. Tämä helpottaisi tilaajan tehtävää, kun hän tietäisi, mitä kuhunkin ruokaan tarvitsee tilata. Toisaalta varastoista karsiutuisivat pois ne varalta tilatut ainesosat, joita ei tule käytettyä. Helsinki: Luonnonvarakeskus. Toisaalta ruokaa voisi antaa vapaaehtoisille palkkioksi talkootyöstä, diakoniatyöhön lahjoitettavaksi tarvitseville tai kolmannelle sektorille, kuten eri säätiöiden toimintaan. erityisruokavaliotuotteissa. Jatkossa olisi hyvä nähdä, miten asiakaskyselyn tuloksena tehty ruokalista vähentäisi hävikkiä. Lähde: Kuisma, M., Riipi, I. Tähän keinoina voisi olla WhatsApp-sovellus, jonne voisi kirjata leirikeskuksessa rauhallisemman iltavuoron aikana varastoon kertyneitä elintarvikkeita. 2023. & Silvennoinen K. ResQ-sovellusta ei voi seurakunnassa ottaa käyttöön, koska seurakunnan toiminta ei saa olla voitollista toimintaa, mutta henkilökunnalle myynti edullisesti ei tuottaisi taloudellista tappiota keittiölle. Ylivieskan seurakunnan keittiöhenkilökunta osallistui tähän opinnäytetyöhön aktiivisesti. Reseptiikan laadinta vaatii kehitystyötä koko henkilöstöltä, jotta se vastaisi käytäntöä. Näin vältyttäisiin ruoan turhalta valmistamiselta ja löydettäisiin vaihtoehtoisia ruokalajeja, jotka tekisivät kauppansa. Tällöin tuotteet tulisi käytettyä ajoissa. Opinnäytetyön tekijällä oli ilo haastatella asiaan tunnollisesti osallistuvaa henkilökuntaa. Keittiöiden kiireaika sijoittuu eri aikoihin, joten toimipisteistä ei aina ehditä soittaa ajoissa tilaajalle kertyneistä elintarvikkeista. Tilaamisen ongelmana ovat tukkutilauksissa isot toimituserät mm. Tämän opinnäytetyön ansiosta seurakuntamme keittiöllä seurataan biojätteen määrää paremmin ja mietitään jatkossakin käytäntöjä sen vähentämiseksi. Reseptiikka tulisi yhtenäistää toimipisteissämme. Reseptiikkaa voisi muokata kuhunkin toimipisteeseen soveltuvaksi. Jatkokehittelyn kohteeksi voitaisiin ottaa asiakaskysely. Opas elintarvikealan toimijoille elintarvikejätteen kirjanpitoja tiedonantovelvollisuuden noudattamiseksi. Asiakaskyselyllä olisi mahdollista kartoittaa toiveruokia ja samalla kysyä, mitä kasvisruokia asiakaskunta haluaisi syödä. Vanhusten ateriapalvelussa voisi kokeilla jälleenmyydä henkilökunnalle linjastossa tarjottua ruokaa
43 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. vsk
Hukka AI kehittyy jatkossakin asiakkaiden ehdoilla mahdollistaen helpon, edullisen ja älykkään ruokahävikin Tuure Karhu, toimitusjohtaja Hukka AI Oy Ruokahävikki on todellinen ongelma, jota vastaan kannattaa taistella Ruokahävikki on globaali ongelma, joka ei ainoastaan aiheuta ympäristöongelmia vaan myös taloudellisia tappioita ravintola-alalle. 44 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Maailmanlaajuisesti ruokahävikki tuottaa noin 8 % kasvihuonepäästöistä, ja sen vaikutus ympäristöön on nelinkertainen verrattuna kaikkiin lentoihin yhteensä. Palvelu esiteltiin keväällä 2020 ja Hukka on otettu käyttöön jo sadoissa ravintoloissa ympäri Suomen. Investoimalla kestävään kehitykseen ravintola-alalla voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia. Tekoälypohjaisella sovelluksella saadaan apua ruokalistasuunnitteluun ja ruokailijamäärien ennakointiin. Hukka tarjoaa monipuolisen ratkaisun hävikinhallintaan Hukka AI Oy on suomalainen teknologiayritys, joka kehittää älykästä SaaS-ratkaisua ruokahävikin mittaamiseen, analysointiin ja vähentämiseen ammattikeittiöissä. Taustakuvana kuvituskuva (Pexels), kettu ja seuraavan sivun hylje (Hukka AI).. vsk T ästä syystä on tärkeää, että ravintolaalan toimijat tarttuvat toimeen ruokahävikin vähentämiseksi. Tämän lisäksi hävikki aiheuttaa huomattavia kustannuksia ravintoloiden raakaainehankinnoissa ja jätehuollossa
vsk hallinnan. Ruokalistasuunnittelun avulla voidaan suunnitella ruokalistoja uusiksi ja löytää paremmin ruokailijoiden mieltymyksiin soveltuvia ruokalistoja. Lisäksi Hukka tarjoaa johtoryhmälle raportointityökaluja, jotka mahdollistavat koko organisaation kehityksen seurannan ja toiminnan ohjaamisen tehokkaasti. Ohjelmistoa voivat hyödyntää kaikki alan toimijat, jotka jo kirjaavat päivittäin hävikkidataa ruokapalveluyksiköissään tai haluavat aloittaa hävikinhallinnan. Aikaa ravintoloitsijalle hävikin kirjaamiseen menee pari–kolme minuuttia päivittäin”, kertoo Karhu. Tekoälypohjainen ohjelmisto perustuu ennusteisiin ruokailijamääristä ja tarkkoihin menekkiarvioihin. Uusi tekoälypohjainen pilvipalvelu vähentää ruokahävikkiä ja parantaa tuottavuutta merkittävästi kuntapuolen ruokapalveluyksiköissä Hukka AI on juuri julkaissut innovatiivisen tekoälypohjaisen palvelun, joka on suunniteltu vähentämään merkittävästi ruokahävikkiä kuntapuolen ruokapalveluyksiköissä. 45 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Tekoäly voidaan ottaa käyttöön myös nykyisen hävikinkirjausjärjestelmän. Tämän jälkeen palvelu analysoi hävikin määrän ja vertaa sitä muihin mittaustuloksiin”, kertoo Hukka AI:n toimitusjohtaja Tuure Karhu. ”Päivän aikana ravintolassa syntynyt hävikki punnitaan ja kirjataan ylös. Palvelu tarjoaa myös reaaliaikaisen IoT-ratkaisun älyvaa’alle sekä integroinnin jo olemassa oleviin toiminnanohjausjärjestelmiin. Hukan avulla ruokahävikin syitä voidaan tarkastella eri näkökulmista, kuten ruokalajien, ateriakokonaisuuksien tai taloudellisten kustannusten perusteella. Tavoitteena ovat kestävämmät ja kannattavammat ammattikeittiöt helposti, edullisesti ja älykkäästi. ”Ravintolalle palvelun käyttöönotto ei vaadi isoja alkuinvestointeja, sillä ohjelmaa voidaan käyttää tabletilla tai tietokoneella. Palvelua voidaan hyödyntää skaalautuvasti yksittäisistä ravintoloista isompiin organisaatioihin. Palvelua hyödyntämällä ravintolassa päästään hävikin pienentämisessä 25–50 prosenttiin, joka tarkoittaa noin 3–7 prosentin säästöjä ravintolan raaka-ainekustannuksissa. Hukka AI:n uusi ohjelmisto pudottaa linjastohävikin määrän alle 7 prosentin automatisoiden samalla koko prosessin. Hukka AI Oy:lle on myönnetty Avainlippu ja Yhteiskunnallinen Yritys -merkkien käyttöoikeus osoituksena sen Suomessa tuottamalle ja työllistävälle palvelulle sekä liiketoiminnallisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden onnistuneesta yhdistämisestä. Hävikki mahdollista puolittaa Hukka AI:n hävikinhallintapalvelun ytimessä on ohjelmisto, joka mittaa ja analysoi ruokahävikin määrän. Perinteisten hävikinkirjauspalveluiden avulla linjastohävikkiä on pystytty määrätietoisella työllä pudottamaan 12–13 prosentin tuntumaan
”Aina on puhuttu keittiöissä siitä, että ei ole sitä kristallipalloa millä ennustaa ruoan menekkiä, niin tämä on vähän nyt kuin se kristallipallo, joka ennustaa hyvin tarkasti ruoan menekin. Hukka AI on sitoutunut jatkamaan innovaatioidensa kehittämistä, ja se pyrkii laajentamaan asiakaskuntaansa kuntapuolen Laajimmillaan Hukka tarjoaa koko paletin aina omavalvonnasta lähtien. " ruokapalveluyksiköissä. Puhtaasta ammattikeittiöstä.. Laajimmillaan Hukka tarjoaa koko paletin aina omavalvonnasta lähtien. ”Päijät-Hämeen Ateriapalvelun pilotointiin perustuvat kokemukset ovat olleet tosi positiivisia”, kertoo Päijät-Hämeen Ateriapalveluiden kehityspäällikkö Outi Luukkonen. Tekoälyohjelmisto opetetaan jokaiselle asiakkaalle erikseen, mikä varmistaa tarkan ennusteen hävikistä ja mahdollistaa yksilöllisen lähestymistavan jokaiseen asiakkaaseen. Luotto on suuri, koska tekoälyn arviot menekistä ovat olleet todella lähellä toteutunutta”, iloitsee Luukkonen. Ruokahävikin hallinnalla on myös yhteiskunnallista merkitystä Ruokahävikin hallinta parantaa erityisesti julkisella puolella toimivien ravintoloiden tehokkuutta ja kilpailukykyä. 46 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. vsk taustalle, jolloin kirjausprosessi pysyy ennallaan käyttäjille. uudistettu painos Tutustu sisältöön ja tilaa hintaan 26 euroa verkkosivuiltamme ymparistojaterveys.fi -> Julkaisut. Lisätietoja: Hukka AI Oy Tuure Karhu +35850 5525 263 tuure@hukka.ai www.hukka.ai Marita Koskinen, Leila Kakko ja Tapio Välikylä (toim.) Keittiöiden siivousja hygieniaopas 2. puhdasta ja turvallista ruokaa!. “Suomen ravintola-annoksista neljännes valmistetaan koulusektorilla. Siitä ruokaa jää syömättä noin 20 prosenttia, kun taas vastaavasti päiväkotisektorilla luku on yli 25 prosenttia”, toteaa Karhu
Kauppahallikierroksia tehdään tilausryhmille. Opastukset toteuttaa Helsinki Oppaat ry:n ruokakulttuuriin erikoistuneet auktorisoidut oppaat. Esimerkiksi tunnin kierros Hakaniemen kauppahalliin maksaa 120 euroa + alv/ryhmä ja ryhmään mahtuu enimmillään 10 henkilöä. Kuva: Camilla Bloom, Helsingin Kaupunkitilat Oy.. vsk Opastetut ruokakierrokset starttaavat kauppahalleissa Hakaniemen kauppahalliin, Vanhaan kauppahalliin ja Hietalahden ravintolahalliin voi nyt tutustua opastetuilla ruokakierroksilla. Helsingin Kaupunginmuseon Makumatkalla Helsingissä -kävelykierrokset.”Nälkä kasvaa syödessä. ”Olemme Helsinki Oppaissa todella innoissamme tästä yhteistyöstä ja uskomme, että kierroksista tulee menestys. Lisätietoja ja varaukset Kaupunkitilojen ja Helsinki Oppaiden nettisivuilta: kaupunkitilat.fi ja helsinkiguides.fi Helsingin Kaupunkitilat Oy Kauppahalleissa voi nyt tutustua helsinkiläiseen ruokakulttuuriin opastetuilla kierroksilla. ”Idea syntyi suoraan kysynnästä. Ja kierroksen jälkeen voi jäädä yhdessä syömään tai drinkeille johonkin hallin kahviloista tai ravintoloista”, vinkkaa Bauer. Kielivaihtoehtoja ovat ainakin suomi, ruotsi, englanti ja saksa. Erityisesti Hakaniemen hallin avauduttua peruskorjauksen jälkeen, meiltä on kyselty paljon opastettuja hallikierroksia sekä kotimaisille että ulkomaisille ryhmille. Heilasen käsialaa ovat myös mm. Kullekin kauppahallille on nyt siis tehty omat sisältökokonaisuudet, joiden käsikirjoituksesta vastaa opas ja ruokatoimittaja Sari-Leena Heilanen. 47 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Ruokakulttuuri ja siihen liittyvät tarinat kiinnostavat ihmisiä, ja mikä olisikaan oikeampi paikka kertoa niistä kuin kauppahallit”, kertoo Helsingin kaupunkitilat Oy:n toimitusjohtaja Peggy Bauer. Kauppahallit ansaitsevat ehdottomasti omat kierroksensa siinä missä vaikka Oodi, Olympiastadion ja Talvipuutarhakin”, toteaa Helsinki Oppaat ry:n HannaLeena Halsas. Herkullisia raaka-aineita riittää kyllä vaikka kuinka moneen kierrokseen”, nauraa Heilanen. ”Hauska ohjelmanumero vaikkapa kaveritai työporukan yhteiseen iltapäivään. Helsingin Kaupunkitilat Oy:n ja Helsinki Oppaat ry:n yhteistyössä toteuttamilla kierroksilla sukelletaan helsinkiläisen ruokakulttuurin historiaan ja nykypäivään
vsk Enni Tuutti, erityisasiantuntija Ruokavirasto, elintarvikehygieniajaosto Ruokaviraston ohje ruokaapuun luovutettavista elintarvikkeista päivitetty Ruokaviraston päivitetty ruoka-apuohje julkaistiin alkuvuodesta 2024. Kuvituskuva: Pexels.. Päivitetyssä ohjeessa pidettiin pääosin ennallaan aiemmassa ohjeessa olleet poikkeukset, jotka liittyvät ruoka-aputoiminnan elintarvikehygieniaan ja elintarviketietoihin, annettiin tarkennuksia jäljitettävyyden ja lämpötilojen osa-alueisiin ja selvennettiin näitä esimerkein. Kyseiset poikkeukset on annettu, jotta ruoka-aputoiminta olisi ylipäätään mahdollista. Olennaista on huomioida, että ruoka-aputoimintaan annettuja poikkeuksia ei saa missään tilanteessa soveltaa kaupallisessa toiminnassa. 48 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38
49 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Siten esimerkiksi hävikkiruoan myynti kuluttajille tai henkilökunnalle ei ole ruoka-apuohjeen tarkoittamaa ruoka-apua. Ohjeessa on kuvattu yksityishenkilön järjestämää ruoka-apua koskevat vastuut. Ohjetta päivitettiin edellisen kerran vuonna 2017. Muutostarpeita vanhaan kansalliseen ohjeeseen kertyi hiljalleen. Jo kyseisessä versiossa ruoka-aputoiminnalle annettiin poikkeuksia, joita ei ole annettu millekään muulle elintarvikealan toiminnalle Suomessa. Nykyisen ohjeistuksen mukaan kaikkien ruoka-aputoimijoiden on rekisteröitävä ruoka-aputoiminta vähintään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista oman sijaintikuntansa elintarvikevalvontayksikköön elintarvikelain 297/2021 10 §:n mukaisesti. Vaikka ruoka-aputoiminta rekisteröidään, se ei lähtökohtaisesti kuulu säännöllisen valvonnan piiriin eikä siltä myöskään veloiteta vuosittaista valvonnan perusmaksua. vsk Kansallisen ruoka-apuohjeistuksen historiaa Ruoka-avulla tarkoitetaan elintarvikkeiden tai ruoan lahjoittamista ilmaiseksi tai nimellistä korvausta vastaan ruoka-apua tarvitseville henkilöille. Mitä uutta ruoka-apuohjeen päivitys toi tullessaan. Tämä koskee myös sellaisia ruokaaputoimijoita, joiden toiminta sisältää vain huoneenlämmössä säilyviä elintarvikkeita. Ohjeeseen lisättiin hedelmien ja vihannesten, äidinmaidonkorvikkeita ja ravintolisien lahjoittamista koskevaa ohjeistusta. Viime vuosien kansalliset lainsäädäntömuutokset, kuten elintarvikelainsäädännön kokonaisuudistus vuonna 2021, alleviivasivat kansallisen ruoka-apuohjeen päivitystarvetta. Poikkeuksena rekisteröintivelvollisuuteen on yksityishenkilön järjestämä tilapäinen ruoka-apu, jota Ruokaviraston tulkinnan mukaan ei tarvitse rekisteröidä elintarvikevalvontaviranomaiselle. Ensimmäinen kansallinen ruoka-avun elintarvikehygieniaa käsittelevä ohje julkaistiin Ruokavirastoa edeltäneen viraston, Eviran, ohjeena vuonna 2013. Yksi iso muutos tehtiin ruoka-aputoimijoiden rekisteröintivaatimuksia koskeviin tulkintoihin. Ohjeeseen päivitettiin esimerkiksi buffetpöydässä tarjotun ruoan hyödyntämistä koskevaa ohjeistusta muun muassa lämpötilojen osalta; milloin tarjolla ollutta ruokaa voi luovuttaa ruoka-apuun ja milloin ei. Ruokaviraston tulkinnan mukaan yksityishenkilö, ilman järjestöä tai yhdistystä taustalla, voi siten jakaa tilapäisesti ruoka-apua enintään 12 päivänä vuodessa ilman ruoka-aputoiminnan rekisteröintiä. Yksi iso muutos tehtiin ruoka-aputoimijoiden rekisteröintivaatimuksia koskeviin tulkintoihin. ". Ruokaviraston päivitetty ruoka-apuohje julkaistiin alkuvuodesta 2024 ja se on saatavilla nettisivuillamme. Perusteluna tälle on, että EU:n ruoka-apuohjeen (2017) mukaan EU:n yleisessä elintarvikeasetuksessa ((EY) N:o 178/2002) esitetyt velvollisuudet eivät koske yksityishenkilöitä. Päivityksen jälkeen samana vuonna myös EU julkaisi oman ruoka-apuohjeistuksensa, Euroopan unionin ohjeet elintarvikkeiden lahjoittamisesta. Nykyisen ohjeistuksen mukaan kaikkien ruokaaputoimijoiden on rekisteröitävä ruoka-aputoiminta vähintään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista oman sijaintikuntansa elintarvikevalvontayksikköön elintarvikelain 297/2021 10 §:n mukaisesti. Toiminnalta ei tällöin edellytetä myöskään suunnitelmaa omavalvonnasta
Kerran tarjolla olleen helposti pilaantuvan elintarvikkeen voi tietyillä ehdoilla luovuttaa ruoka-apuun ja esimerkiksi asettaa sen siellä uudelleen tarjottavaksi. vsk Niin kauan kuin elintarvike on elintarvikeketjussa, siihen sovelletaan elintarvikelainsäädännön vaatimuksia Ruoka-avulle ei ole varsinaisesti omia elintarvikesäädöksiä. Ruoka-aputoimijan pakkaamat elintarvikkeet katsotaan Ruokaviraston näkemyksen mukaan välitöntä myyntiä varten pakatuiksi eli pakkaamattomiksi elintarvikkeiksi. Muussa elintarviketoiminnassa, kuten kaupallisessa toiminnassa, uudelleen tarjolle asettaminen ei ole sallittua. Ruoka-aputoimijoilta ei Ruokaviraston näkemyksen mukaan tarvitse edellyttää yhtä tarkkaa elintarvikkeiden jäljitettävyyttä kuin muilta elintarvikealan toimijoilta. Ruoka-aputoimija saa Ruokaviraston näkemyksen mukaan käyttää viimeisen käyttöpäivän ylittäneitä elintarvikkeita ruoka-avussa vielä viimeisen käyttöpäivän jälkeisenä päivänä, mutta vain kuumennettavien ruokien valmistukseen. Tätä sovelletaan myös ruoka-avussa pakattuihin, jäädytettyihin elintarvikkeisiin. ". 50 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Toinen muistion kohta koskee myymättä jääneitä huoneenlämmössä säilytettyjä helposti pilaantuvia leipomotuotteita ja lisäksi tietyn tyyppisiä kalakukkoja saa valmistus-, paistotai sulatuspäivän päätteeksi jäädyttää tai pakastaa vähittäisliikkeessä ja lahjoittaa jäädytettyinä tai pakastettuina ruoka-apuun (MMMa 318/2021:n muistio 31.8.2021.) Ruoka-apuohjeistuksessa olevilla poikkeuksilla halutaan mahdollistaa ruoka-apu Edellisten lisäksi ruoka-aputoiminnalle on annettu Ruokaviraston ohjeistuksessa tiettyjä poikkeuksia elintarvikesäädöksistä. Lisäksi elintarvikkeen lahjoittajalta ei Ruokaviraston näkemyksen mukaan tarvitse edellyttää kaikkia lainsäädännön vaatimia tietoja pakkaamattomista elintarvikkeista, kun ne luovutetaan ruoka-apuun. Ensimmäinen maininta koskee kerran tarjolla olleiden helposti pilaantuvien elintarvikkeiden luovuttamista ruoka-apuun tarjolla pidon jälkeen. Aiemmin annetut poikkeukset pysyivät siis pääosin ennallaan. Maaja metsätalousministeriön asetuksen 318/2021 muistiossa ruoka-apu mainitaan kuitenkin kahdesti. Lisäksi uuden jäteasetuksen myötä elintarvikealan toimijan on luovutettava käyttämättä jääneet elintarvikkeet uudelleenjakeluun ensisijaisesti ihmisravinnoksi, jos se ei vaaranna elintarviketurvallisuutta ja kustannukset ovat kohtuulliset (Valtioneuvoston asetus Ruoka-aputoimija saa Ruokaviraston näkemyksen mukaan käyttää viimeisen käyttöpäivän ylittäneitä elintarvikkeita ruoka-avussa vielä viimeisen käyttöpäivän jälkeisenä päivänä, mutta vain kuumennettavien ruokien valmistukseen. Ruoka-apu on tärkeä työkalu hävikin vähentämistalkoissa Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä (Maaja metsätalousministeriön tiedote 2019). Ruoka-apu on hyvä ruokahävikin vähentämiskeino, sillä ruoka-avun välityksellä voidaan hyödyntää ihmisravintona elintarvikkeita, jotka ovat ihmiselle turvallisia, mutta syystä tai toisesta kaupalliseen tarkoitukseen soveltumattomia
51 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Toimija voi itse valita, kenelle ja miten käyttämättä jääneet elintarvikkeet luovutetaan niin, että luovutus ei vaaranna elintarviketurvallisuutta. vuosikerta https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/ yritykset/elintarvikeala/elintarvikealanyhteiset-vaatimukset/eun-ruoka_apuohjeet-fi.pdf Maaja metsätalousministeriön asetus (MMMa) 318/2021 elintarvikehygieniasta ja sen muistio 31.8.2021 https://mmm.fi/ documents/1410837/1818450/MUISTIO+M MMa+elintarvikehygieniasta+31.08.2021. vsk jätteistä 978/2021, 29 §). Kokeile verkkosivujemme kautta löytyvää näköislehden näytenumeroa! www.elintarvikejaterveys.fi. pdf/3aabd999-74af-5287-16a5-75a0c8dca512/MUISTIO+MMMa+elintarvikehyg ieniasta+31.08.2021.pdf?t=1630926202435 Kuvituskuva: Unsplash. Maaja metsätalousministeriön tiedote 12.9.2019 https://mmm.fi/-/maa-ja-metsatalousministerio-haastaa-hallinnon-puuttumaan-tarjoiluhavikkiin haettu 31.10.2023 Ruokaviraston ohje ”Ruoka-apuun luovutettavat elintarvikkeet ” Ohje/versio: 931/04.02.00.01/2022, voimaantulopäivä 22.1.2024 https://www.ruokavirasto.fi/ elintarvikkeet/oppaat/ruoka-apu--ohje/ ruoka-apu--ohje/ Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021 Lukisitko mieluummin sähköistä näköislehteä. Lähdeluettelo: Euroopan unionin ohjeet elintarvikkeiden lahjoittamisesta, Euroopan unionin virallinen lehti C361, 25.10.2017, 60
52 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. vsk Mirva Röning, palvelupäällikkö (ruokapalvelut) Kaarea Oy Ylijäämäruoan lahjoittaminen on ekoteko Ruoka on liian hyvä ja tärkeä asia hukattavaksi. Turun kaupungin kouluruokailusta vastaavan Kaarean pyrkimys on, ettei ruokaa jouduttaisi laittamaan tarjoilusta hävikkiin. Joskus ruokaa kuitenkin kuluu ennakoitua vähemmän, jolloin yli jäänyt lounasruoka lahjoitetaan eteenpäin avustusjärjestöjen kautta.
Avun tarvitsijoiden määrä on kasvanut viime vuosina todella rajusti ja sitä mukaa myös toimijoiden määrä on lisääntynyt. vsk K aarea Oy tuottaa ruoka-, puhtaus-, toimitilaja kiinteistöpalveluita omistaja-asiakkailleen kaupungeille, kunnille ja hyvinvointialueelle. Ylijäämäruokaa saa noutaa kuka tahansa: se on arjen ekoteko, jossa hyvä ruoka pääsee ekologisesti hyötykäyttöön. Osana kehitysohjelmaa toteutimme oman Hävikin johtamisen mallin, joka perustuu ruokahävikin vähentämiseen päivittäisjohtamista tehostamalla. Ylijäämäruoan jakamisen hyvät käytännöt Ylijäämäruoan lahjoittaminen eri toimijoiden kanssa on alkanut eri aikoihin, ja Turun Katulähetyksen kanssa olemme tehneet yhteistyötä jo lähes 10 vuotta. Hope ry, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä sekä Turun katulähetys järjestävät ylijääneen ruoan jakelun kouluissa yksityishenkilöille ennakkoilmoituksella ja Suomen Punainen Risti puolestaan ilman ennakkoilmoitusta. 53 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Olemme sitoutuneet omistaja-asiakkaidemme ympäristötavoitteisiin ja hiilijalanjälkemme seuranta on osa tekemäämme vastuullisuustyötä. Palveluntuottajan on myös tärkeää reagoida ja puuttua matalalla. Kaarean ruokapalvelut on lähtenyt mukaan Turun ilmastotavoitteeseen muun muassa vähentämällä koulujenja päiväkotien ruokalistan päästöjä, tehostamalla hävikin vähentämistä sekä lisäämällä ylijäämäruuan lahjoittamista. Ruoka-apu on yhteistyötä Kaarea vastaa Turun kaupungin koulujen ja päiväkotien ruokapalveluista. Osallistuimme vuosina 2020–2023 kansallisen ilmastoruokaohjelman Vastuulliset ruokapalvelut -hankkeeseen, jonka aikana kehitimme ammattikeittiöihimme uusia, vastuullisia toimintatapoja. Lahjoitamme tällä hetkellä ylijäämäruokaa 35 koulusta, eli lähes jokaisesta Turun kaupungin koulusta. Pohtikaa yhdessä, tarvitaanko ennakkoilmoittautumista ja kuinka se järjestetään, kuka ruoan hakee ja mihin keittiö ilmoittaa, jos ruokaa ei jääkään lounaalta lahjoitettavaksi. Avoin viestintä sujuvoittaa tekemistä. Kaarea tekee yhteistyötä ylijäämäruoan jakamisessa viiden eri avustusjärjestön kanssa: Fingerroosin säätiö, Hope ry, Suomen Punainen Risti, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä sekä Turun Katulähetys. Turun kaupunki on yksi Kaarean kuudesta omistajasta, joten myös Kaarea toteuttaa Hiilineutraali Turku 2029 -ilmastosuunnitelmaa tavoitellen oman toimintansa hiilineutraaliutta. Olemme vuosien varrelle tehneet yhteistyökumppaniemme kanssa havaintoja, jotka helpottavat ylijäämäruoan lahjoittamisen ja ruoanjakelun käytäntöjä. Suosittelemme järjestämään säännöllisiä yhteistyöpalavereita, joihin osallistuu avustusjärjestön ja koulun henkilökuntaa sekä keittiön työtekijöitä. Ajoittain tarjoiluhävikkiä kuitenkin syntyy, jolloin hyödynnämme yhteistyökumppaneitamme ylijäämäruoan jakamiseen. Avoimella viestinnällä kaikki tahot pysyvät kartalla siitä, missä mennään. In house -periaatteella toimiva yhtiö työllistää yli 900 ammattilaista Varsinais-Suomessa. Näiden lisäksi Turun katulähetys ja Fingerroosin säätiö järjestävät ruoanjakelun keskitetysti omissa toimipisteissään. Kouluruokailusta ylijääneen ruoan lahjoittaminen liittyy vahvasti Kaarean ympäristövastuun sekä sosiaalisen vastuun toteutumiseen. Avustusjärjestöjen kohderyhmänä ovat apua tarvitsevat – perheet, eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät, mutta kynnystä hakea ilmaista ruokaa on pyritty jatkuvasti madaltamaan. Kaarean keittiöissä valmistuu päivittäin lähes 60 000 ateriaa kouluihin, päiväkoteihin, sairaaloihin, hoivan kohteisiin ja henkilöstöravintoloihin sekä kahviloihin
Hygienia ja elintarviketurvallisuus ovat avainasemassa. Ruoanjakelu on järjestettävä kohteelle sopivalla tavalla ja etenkin kouluissa on varmistettava, ettei opiskelu häiriinny ylimääräisen toiminnan vuoksi. Asiakas voi ottaa ylijääneen ruoan itse omiin astioihinsa, tai avustusjärjestön työntekijä voi jakaa sen asiakkaille. 54 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Kylmänä tarjottavien ruokien lämpötila saa olla korkeintaan +12 °C, jonka jälkeen tuoteturvallisuusriski nousee. Mistä kulku ruoan jakopisteelle käy sujuvimmin. Monelle yksilölle ruokalahjoitukset tuovat hetkellistä tai jopa pysyvämpää apua arkeen, ja sen vuoksi toiminnan jatkuvuus on tärkeää. On palkitsevaa, että voimme auttaa ihmisiä ruokalahjoitusten avulla. Lisäksi hän edustaa Kaareaa Turun kaupungin ruoka-avun kehittämisen ydinryhmässä. Todellisuudessa lahjoitetun ruoan määrä on kuitenkin vähenemään päin, kun julkiset ja yksityiset ruokapalveluiden tuottajat, ruokateollisuus sekä kaupan ala pyrkivät minimoimaan hävikkiä ilmastosyistä. On palkitsevaa, että voimme auttaa ihmisiä ruokalahjoitusten avulla. Ruokaa noutavia asiakkaita on hyvä tiedottaa selkeästi käytännön järjestelyistä, niin vältytään sekaannuksilta. Asiakas on otettava suunnitelmissa huomioon. Ruoan lämpötilojen omavalvonta on erittäin tärkeää tuoteturvallisuuden näkökulmasta. Lisäksi lahjoitetun kouluruoan avulla varmistetaan, että avuntarvitsijoilla on mahdollisuus saada terveellinen, ravitsemussuositusten mukainen lämmin ateria. Allergeenit on pystyttävä ilmoittamaan kysyttäessä. Ristikontaminaatiota tulee välttää eli on huolehdittava siitä, etteivät ruoat pääse sekoittumaan, ja että eri ruoille on omat ottimensa. Ylijäämäruoan lahjoittaminen osaksi vastuullisuusohjelmaa Ruoka-alalla on valtava potentiaali vähentää hiilidioksidipäästöjä, joten ruokapalveluntuottajien vastuulliset toimintatavat ovat avainasemassa. Avuntarvitsijoiden määrän kasvaessa ylijäämäruoan jakaminen on paitsi ekoteko, myös tärkeä osa organisaation sosiaalista vastuullisuutta. Kirjoittaja vastaa Turun kaupungin koulujen ja päiväkotien ruokapalveluista Kaarea Oy:ssä. Avustusjärjestö voi myös hakea ruoan kuumana koulusta ja hoitaa ruokajakelun omassa toimintapisteessään. Ruoan lämpötila tulee mitata: kypsennetyn ja kuumana tarjoiltavan ruoan sisälämpötilan tulee olla ruoan valmistuttua kauttaaltaan +70 °C ja siipikarjan +75 °C. Tarjoilussa ruoan lämpötilan on oltava vähintään +60 °C ja ruokaa saa lämpösäilyttää tarjolla enintään neljä tuntia. Jos koululla on pysäköintimahdollisuuksia, missä ne sijaitsevat. ". Me Kaareassa kannustammekin kaikkia ruokapalveluntuottajia ottamaan ylijäämäruoan lahjoittamisen osaksi organisaation omaa vastuullisuusohjelmaa. vsk kynnyksellä, jos jokin ei suju. On siis hienoa, että ruoka-apua pystytään edelleen järjestämään. Me Kaareassa kannustammekin kaikkia ruokapalveluntuottajia ottamaan ylijäämäruoan lahjoittamisen osaksi organisaation omaa vastuullisuusohjelmaa. Turvallisuudesta ei tule tinkiä koulun sisällä eikä pihalla – koulut ovat päihteettömiä ja savuttomia alueita
vsk Vuoden terveystarkastaja 2024 on terveystarkastaja Riitta Laaksonen Uudestakaupungista Krapilla Tuusulassa järjestettiin 22.–23.5.2024 vuosittaiset Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset opintopäivät. Työpaikan arjessa suuri merkitys on myös ihan sillä, että työkaveri on mukava. Ensimmäisen koulutuspäivän iltatilaisuudessa julkistettiin Vuoden terveystarkastajan valinta. Tuusulan Krapilla järjestettiin Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset opintopäivät 22.–23.5.2024. Laaksosen työuralle osui vuonna 2018 Nousiaisten vesikriisi, jossa hän näytti kykynsä osoittamalla esimerkillistä tilanteen hallintaa ja omistautumista asian hoidossa. Tällainen henkilö on myös Uudenkaupungin kaupungissa Mynämäen toimipisteessä työskentelevä terveystarkastaja Riitta Laaksonen. Koulutuspäivien järjestäjinä toimivat Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry sekä Ympäristö ja Terveys-lehti. Koulutuspäivien järjestäjinä toimivat Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry ja Ympäristö ja Terveys-lehti. Valinnan tekivät ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköistä tulleiden ehdotusten joukosta sosiaalija terveysministeriön Hyvinvoinnin ja terveydensuojelu -tulosryhmä, Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry ja Ympäristö ja Terveys-lehti. Ympäristö ja Terveys-lehti, Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry. Hän on saanut laajasti kiitosta rakentavasta työskentelytavastaan ja varmasta ammatillisesta osaamisestaan. Vuoden terveystarkastajan valinta on tunnustus ansioituneelle terveystarkastajalle, joka on positiivisella tavalla ylpeä ammatistaan ja kehittänyt alan käytäntöjä eteenpäin. Työntekijät, jotka hallitsevat asiansa, haluavat kehittää työtään, ovat valmiita auttamaan muita ja pitävät yllä sopuisaa työskentelyä, ovat työyhteisöjensä aarteita. Laaksosesta on jopa todettu, että ”Jos Riitan kanssa ei tule toimeen, on syytä hakea vikaa itsestä”. Kriisissä korostuivat Laaksosen rautainen ammattitaito ja tehokkuus. Iloisen, diplomaattisen ja rauhallisesti asioihin suhtautuvan Laaksosen puoleen kääntyvät mielellään niin työkaverit kuin yhteistyökumppanitkin. Kriisitilanteissa osaamista koetellaan. Laaksonen kaihtaa riitelyä ja epäsopua, mutta valvontatöissä hän osaa olla tarvittaessa tiukka, ja häneltä voi saada myös rakentavaa kritiikkiä. Valituksi tuli Uudenkaupungin kaupungin ympäristöterveydenhuollossa työskentelevä terveystarkastaja Riitta Laaksonen, jonka osaaminen ja asiantuntemus talousvesiasioissa on myös kriiseissä koeteltua. Tämä pätee myös Laaksoseen. kerran ja valituksi tuli Uudenkaupungin ympäristöterveydenhuollossa työskentelevä terveystarkastaja Riitta Laaksonen. Yksi koulutuspäivien kohokohdista on perinteisesti ensimmäisen koulutuspäivän iltatilaisuudessa tapahtuva vuoden terveystarkastajan julkistus. Valinta tehtiin nyt 22. 55 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38
Samalla Stadin Anni Heinälä, ruoka-aputoiminnan päällikkö Stadin safka Kuvat: Ruoka-apu.fi / Stelios Kirtselis Ruokahävikki hyödyksi ruoka-aputyössä Stadin safka välittää Helsingissä hävikkiruokaa apua tarvitseville ja tukee ruoka-aputoimijoita auttamistyön kehittämisessä.. 56 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. vsk V uonna 2021 toimintansa aloittanut Stadin safka tukee järjestöjen ja vapaaehtoisten tekemää ruoka-aputyötä toimittamalla heille lahjoituksena saatuja hävikkielintarvikkeita
57 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Stadin safkan hävikkiruokaterminaalilla varastonhoitajat varmistavat tuotteiden kunnon ja syömäkelpoisuuden sekä kokoavat ruoka-aputoimijoille vietävät ruokakuormat. Vastaavia keskitetyn hävikkilogistiikan keskuksia on muun muassa Vantaalla, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Samalla pidetään yllä kaupungin tasoista yleiskuvaa ruokaavun tilanteesta Helsingissä. Tavoitteena on vähentää ruoka-avun tarvetta, kehittää palveluohjausta ja palveluihin pääsyä sekä lisätä ruoka-apua käyttävien ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta. Kylmäkuljetusautot ja hävikkiterminaalin hyvät kylmäja pakkastilat mahdollistavat kylmäketjun turvaamisen ja kylmäsäilytystä vaativien tuotteiden välivarastoinnin. Kuormaa kootessa otetaan huomioon vastaanottavan paikan toimintamuoto ja kävijämäärä, jotta tuotteet saadaan jakautumaan mahdollisimman tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Ruoka on usein tarjolla muun toiminnan yhteydessä, ja ruoan lisäksi kävijä voi saada muun muassa palveluneuvontaa ja keskusteluapua tai osallistua muuhun toimintaan ja tavata uusia ihmisiä. Osa yrityksistä lahjoittaa tuotteita säännöllisesti päivittäin tai viikoittain ja osa satunnaisemmin tai kausittain. Stadin safka ottaa mielellään vastaan monenlaista hävikkiruokaa, ja Tapulikaupungissa sijaitsevan hävikkiruokaterminaalin ansiosta myös suurten erien vastaanottaminen on mahdollista. Säännöllinen yhteydenpito lahjoittajien kanssa varmistaa, että lahjoitettavat tuotteet täyttävät ruokaapuun lahjoitettavien tuotteiden vaatimukset ja että lahjoittajien on mahdollista tietää, mihin lahjoitettu ruoka päätyy. Lisäksi Stadin safka tukee ja kouluttaa usein pienillä resursseilla toimivia ruoka-aputoimijoita hävikkielintarvikkeiden turvallisessa käsittelyssä. Ruoka-apuun toimitettava hävikkiruoka saadaan lahjoituksina pääosin vähittäiskaupoista sekä elintarviketukuista ja -tehtaista. Ruoka-apuverkostoon kuuluu 75 erilaista ja eri kokoista toimijaa, jotka tekevät töitä. Aamupäivällä he palaavat Stadin safkan hävikkiterminaalille Helsingin Tapulikaupunkiin lastinaan hedelmiä ja vihanneksia, leipää, valmisruokia sekä muita sekalaisia tuotteita. Stadin safkan toiminnasta vastaavat Helsingin kaupunki ja Helsingin seurakuntayhtymä. Stadin safkalle on tärkeää varmistaa hävikkiruoan turvallinen ja luotettava käsittely niin lahjoittajalle kuin ruoan vastaanottavalle ruoka-aputoimijalle. Kaupoista saatavien lahjoitusten lisäksi saadaan säännöllisesti lahjoituksia myös tukuista tai teollisuudesta, yleensä isompi määrä yhtä tai muutamaa tuotetta kerrallaan. vsk safka auttaa yrityksiä sekä muita ruoka-alan toimijoita vähentämään jätteeksi päätyvää hävikkiä ja täyttämään jätelain vaatimukset syömäkelpoisen hävikkiruoan hyödyntämisestä. Hävikkiruoka tukee moninaista auttamistyötä Stadin safkan logistiikan arki alkaa aamulla, kun kuskit lähtevät liikenteeseen Stadin safkan kolmella kylmäpakettiautolla ja tekevät päivittäisen kierroksensa lahjoittajakaupoissa. Stadin safkan tehtävänä on hävikkiruoan logistiikan lisäksi ruoka-avun kehittäminen Helsingissä yhdessä ruoka-aputyötä tekevien toimijoiden kanssa. Varastonhoitajan työ vaatii luovuutta ja soveltamiskykyä, sillä valikoima ja tuotteiden määrä vaihtelevat päivittäin. Iltapäivällä autonkuljettajat lastaavat valmiit kuormat autoihin ja kuljettavat ruoan Stadin safkan ruoka-apuverkostolle, joka tekee ruoasta helsinkiläisille välipaloja, aterioita ja kotiin vietäviä ruokakasseja. Päiväysten salliessa tuotteita voidaan välivarastoida lyhytaikaisesti ja jakaa ruoka-aputoimijoiden verkostolle portaittain
Samalla on saatu välittää ruoka-aputoimijoiden kiitokset auttamistyön mahdollistaville lahjoittajille. Lahjoitetun hävikkiruoan määrä laskussa Stadin safka pitää säännöllisesti yhteyttä hävikkiruoan lahjoittajiin ja pyrkii tarjoamaan helpon tavan hävikin lahjoittamiseen. Hävikkiruokalahjoitusten määrä on kuitenkin ollut viime aikoina laskussa. Stadin safkan kuljettajat kuormineen ovatkin odotettuja vieraita, joiden työtä arvostetaan ruoka-avun kentällä. Jotkin lahjoittajat ovat myös tulleet tutustumaan terminaalin toimintaan ja katsomaan paikan päälle, miten heidän lahjoittamansa tuotteet päätyvät hyödyksi. ". Vuoden 2023 loppupuolella hävikkiä saatiin jopa 20 prosenttia vähemmän verrattuna edelliseen vuoteen. Hävikkiruoan hyödyntäminen on myös ekoteko: Stadin safkan vuodessa pelastama ruoka vastaa noin 145 suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä. Yhteinen keskustelu lahjoittajien kanssa on ollut arvokasta ja lisännyt molemminpuolista ymmärrystä siitä, mitä tuotteita voi ja kannattaa ruoka-apuun lahjoittaa. Siitä tarjotaan viikossa noin 8 000 ruokakassia, ateriaa tai välipalaa. Samaan aikaan ruokaavun tarve on kasvanut, kun yhä useampi ihminen joutuu turvautumaan ruoka-apuun talouden käydessä liian tiukaksi. Viime vuonna Stadin safka pelasti 850 000 kg hävikkiruokaa. Elintarvikealan yritykset ja muut toimijat ovat tehneet hyvää työtä hävikin vähentämisessä, ja monin paikoin hävikkiä syntyy vähemmän kuin ennen. Hävikkiruoan väheneminen on trendi, joka on huomattu kaikkialla Suomessa. Sen kautta ei ole tarkoituskaan saada täysipainoista ruokavaliota, sillä hävikkiruoViime vuonna Stadin safka pelasti 850 000 kg hävikkiruokaa. Ruoka-apu on Suomessa pääosin hävikkiruoan ehdoilla toimivaa täydentävää apua. vsk muun muassa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, mielenterveysja päihdekuntoutujien, asunnottomien tai muutoin heikommassa asemassa olevien ihmisten kanssa. Myös ruoan hintojen nousu on vaikuttanut hävikin määrään, kun kuluttajat ovat hintatietoisempia ja ostavat enemmän punalaputettuja alennuspäiväystuotteita, jotka aiemmin päätyivät hävikin kautta ruoka-apuun. 58 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Siitä tarjotaan viikossa noin 8 000 ruokakassia, ateriaa tai välipalaa
Toisaalta taas osa kävijöistä arvostaa kovasti ruoka-avusta saatavia vihanneksia ja hedelmiä, sillä ne ovat usein kalliita ja jäävät ensimmäisenä ostamatta ruokarahojen käydessä vähiin. Ruoka-avun kentällä toivotaan usein enemmän lihatuotteita tai valmisruokia, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta tai osaamista kokata itse. Jos ruokaa tulee yhtenä päivänä liikaa, voidaan sitä jäädyttää myöhemmin käytettäväksi. 59 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Stadin safka ja Sodexo aloittivat maaliskuussa 2024 kokeilun, jossa pilotoidaan jäähdytetyn linjastohävikin kuljettamista ruoka-aputoimijoille Helsingissä. Määrät kuitenkin vaihtelevat päivittäin, joten tarvittaessa ateriaa täydennetään paikan päällä tehdyillä aterianosilla. Toisinaan kuitenkin tuotteiden yksipuolisuus myös haastaa. Samaan aikaan ruokaavun kentällä etsitään uusia hävikkiruoan lähteitä, kun kauppojen, tukkujen ja teollisuuden hävikkivirrat ovat niukentuneet. Stadin safkan kylmäauto noutaa ruoan seuraavana aamuna ja toimittaa sen vastaanottavalle ruoka-aputoimijalle, joka lämmittää ja tarjoilee ruoan toiminnassaan käyville ihmisille. Elintarviketurvallisuus on erittäin tärkeää, kun on kyse hävikkiruoasta ja ruokaavun asiakkaista, joissa on paljon esimerkiksi ikääntyneitä tai sairastavia ihmisiä.. Linjastohävikin lahjoittamineen ruokaapuun ihmisten hyötykäytettäväksi onkin tullut kiinnostavammaksi, ja eri puolella Suomea on kokeiltu ja käynnistetty koulujen linjastohävikin lahjoittamista. Linjastohävikki hyödyksi Ravitsemispalveluissa tehdään hyvää työtä ruokahävikin vähentämiseksi, mutta erityisesti linjastohävikistä on haastavaa päästä kokonaan eroon. Hävikin vastaanottavat kaksi Stadin safkan ruoka-apuverkoston toimijaa, jotka tekevät päihdeja mielenterveystyötä ja tarjoilevat ruoan matalan kynnyksen kohtaamispaikoissaan omille asiakkailleen. Linjastosta ylijäänyt ruoka pakataan keittiössä tarjoilun jälkeen Stadin safkan astioihin ja lämmin ruoka jäähdytetään. Sodexon viisi oppilaitoskohdetta lahjoittavat kokeilussa linjastohävikkiään ruokaapuun. Kokeilu on osa EU-rahoitteista Food Waste Ecosystem -hanketta, jossa rakennetaan pääkaupunkiseudun hävikkiruokaekosysteemiä ja etsitään malleja ravitsemispalveluiden hävikin vähentämiselle ja hyödyntämiselle. Esimerkiksi karkit ja keksit ovat mukava lisä, mutta eivät sovi ruokakassin päätuotteeksi. Stadin safka vastaa logistiikasta ja toiminnan koordinoinnista. vsk an määrä ja tuotteet vaihtelevat. Lahjoituksena saadaan eri aterianosia, kuten pääruokia, lisukkeita, keittoja ja salaatteja
Siinä on määritelty selkeästi reunaehdot lahjoittamiselle, mikä auttaa sekä ruoan lahjoittavaa ruokapalvelutoimijaa että vastaanottavaa ruoka-aputoimijaa toimimaan turvallisesti. Kokeilun toimintamallin suunnittelussa on tehty myös hyvää yhteistyötä paikallisen elintarvikevalvonnan kanssa. Ruokaaputoimijat pitivät ruokaa hyvänä ja monipuolisena, ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä ja iloisia valmiista ruoasta. 040 701 7918 stadin.safka@hel.fi www.hel.fi/stadinsafka Muiden alueiden ruoka-aputoimijoiden tietoja löytää osoitteesta www.ruoka-apu.fi/elintarvikkeidenlahjoittajille/. Pitkän aikavälin tavoitteena tulee tietenkin olla, ettei hävikkiä syntyisi tai ruoka-apua enää tarvittaisi. Tähän on kuitenkin matkaa, ja siksi hävikin hyödyntäminen ihmisten hyväksi on ekologisesti ja sosiaalisesti vastuullista. Kokeiluun osallistuneet keittiötyöntekijät olivat tyytyväisiä, että hävikki menee hyvään tarkoitukseen eikä ruokaa tarvitse viedä biojätteeseen. Samalla mahdollistetaan ruoka-avun kentällä tärkeää auttamistyötä sekä ihmisten välisiä kohtaamisia, sillä ruoka tuo ihmisiä yhteen monella tavalla. Kokeiluun osallistuneet keittiötyöntekijät olivat tyytyväisiä, että hävikki menee hyvään tarkoitukseen eikä ruokaa tarvitse viedä biojätteeseen. 60 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Vaikka kokeilu lisää hieman työmäärää keittiössä, kun ruokia siirretään astioista toisiin ja jäähdytetään, ei kokeilua pidetty työläänä. Lisäksi jos uudelleen lämmitettyä ruokaa jää tarjoiluista yli, ei sitä saa enää antaa mukaan kävijöille, vaan se täytyy hävittää ruokailun jälkeen. Puolivälitarkastelussa kaikki osapuolet pitivät kokeilua erittäin onnistuneena ja toimintaa tärkeänä. Kokeilu onkin osoittautunut toimivaksi ja sitä laajennetaan kesän jälkeen. vsk Ruokaviraston ohje ruoka-apuun luovutettavista elintarvikkeista antaa selkänojaa linjastohävikin lahjoittamiseen. Ohjeistus ei kuitenkaan kata kaikkia tilanteita, vaan tietyissä asioissa harkinta jää lahjoittajalle tai hävikkiruokaa hyödyntävälle ruoka-aputoimijalle. Osa linjastohävikistä jää Ruokaviraston ohjeistuksen perusteella lahjoittamisen ulkopuolelle. Kokeilussa mukana olevien keittiöiden linjastohävikki väheni ensimmäisen kokeilukuukauden aikana noin 25 % verrattuna samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna. Esimerkiksi lämmintä ruokaa, joka ei ole koko tarjoilun aikaa pysynyt vähintään 60 asteen lämpötilassa, ei saa lahjoittaa lainkaan ruoka-apuun. Kaikki osallistujat toivoivat jatkoa linjastohävikin lahjoittamiselle sekä toiminnan laajentamista. " Stadin safka ottaa vastaan elintarvikelahjoituksia Helsingin seudulla p. Vaikka kokeilu lisää hieman työmäärää keittiössä, kun ruokia siirretään astioista toisiin ja jäähdytetään, ei kokeilua pidetty työläänä. Ruoka-aputoimijat pitivät ruokaa hyvänä ja monipuolisena, ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä ja iloisia valmiista ruoasta. Ruokahävikin lahjoittaminen ruokaapuun palvelee sekä lahjoittajia että apua tarvitsevia ihmisiä. Kokeilun aikana linjastohävikkiä on lahjoitettu noin 500 kg kuukaudessa
Kiinnostuksen kääntöpuoli on ahmimisena ilmenevä syömishäiriö, minkä vuoksi hänen täytyy välillä lopettaa kokkaaminen kokonaan, sillä ehkä jopa fanaattinen kiinnostus ruoanlaittoon kytkeytyy myös sairauteen. Kirjassa Ramqvistin kiinnostus ruokaan on ylenpalttista. Ramqvist kuvailee tuoksuja, maun vivahteita, mandariinien kuorimisen vaiheita ja niiden suutuntumaa ja pureskelua. Mummu hääri koko ajan keittiössä, tuputti ruokaa, ja mummun valmistama riisivanukas nouseekin kirjassa tärkeään rooliin. Hänestä kehittyy todella taitava, vaikeatkin tekniikat hallitseva ja huolellisesti kaikki yksityiskohdat miettivä ruoanlaittaja ja leipuri. Huolimatta raskaasta aiheesta kirjan tarina soljuu mukavasti eteenpäin, ja lukijalle jää jaettujen ruokamuistojen lisäksi jonkinmoinen ymmärrys syömishäiriöstä kärsivän elämästä.. Ramqvist kertaa elämäänsä varhaisesta lapsuudesta aikuisuuteen yksityiskohtaisesti kuvattujen ruokamuistojen kautta. vsk Karolina Ramqvist Leipää ja maitoa Gummerus 2024, 267 s. Ensimmäinen ruokamuisto on samalla myös ensimmäinen ahmimismuisto. ISBN 978-951-24-3420-6 Raskaita ruokamuistoja Kaarina Kärnä K I R J A E S I T T E L Y Ruotsalaisen Karolina Ramqvistin Leipää ja maitoa on muistelmateos. Hän ei pystynyt lopettamaan syömistä, ennen kuin kulhossa ei ollut enää yhtään hedelmää jäljellä. Ramqvist kertoo, kuinka hän noin kolmevuotiaana yksin ollessaan (äiti teki viereisessä huoneessa töitä) ottaa pöydällä olevasta kulhosta mandariinin, kuorii ja syö sen. Kirjan ruokamuistot ovat mielenkiintoista luettavaa, mutta mukana kulkevan syömishäiriön vuoksi niihin liittyy usein myös häpeää ja kipua. Parantuminen on vuosikausien työ, ja tämä kirja on viimeistellyt prosessin. Isovanhempiin liittyvät ruokamuistot ovat lämpimiä, ja ne Ramqvist haluaisi välittää myös omille lapsilleen. Ainoana lapsena ja itsensä erilaiseksi kokevana hän oli myös usein yksinäinen. Ensimmäinen ruokamuisto ovat mandariinit. Kirja tuo esille normeja, joiden mukaisesti meidän oletetaan syövän, ja joiden rikkominen tuo syyllisyyden tunteen. Äiti oli paljon poissa, ja Ramqvistille hyvin läheisiä olivat isovanhemmat. Suomalaiselle lukijalle muistot tuntuvat osin samaistuttavilta, sillä onhan ruotsalainen ruokakulttuuri paljolti samankaltainen kuin meillä – toki vauraampi. 61 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Ramqvist eli suurimman osan lapsuudestaan kahden äitinsä kanssa
62 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Niina Rantakari, asiantuntija Taina Seppälä-Kolkka, projektipäällikkö Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ruokapalvelut kehittivät hävikin hallintaa – hyvät käytänteet koottiin oppaaseen Wasteless Food Services in Finland -hankkeessa syvennettiin ymmärrystä ruokapalveluiden hävikin hallinnasta. Olemassa olevien käytänteiden arviointi ja uusien toimintatapojen kokeileminen auttavat oivaltamaan, millaiset keinot ovat omassa toimipisteessä hyödyllisimpiä ruokahävikin hallinnassa. vsk R uokahävikin vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi ruokapalveluissa tarvitaan kokonaisajattelua sekä omien toimintatapojen laajaa, monipuolista tarkastelua. Kuvituskuva (Unsplash).. Wasteless Food Services in Finland -hankkeessa (WFSF-hanke) ruokapalveluja tuettiin kehittämisessä, jonka tavoitteena oli toiminnassa syntyvän ruokahävikin vähentäminen ja ehkäiseminen. Keskeistä oli ruokapalvelujen kanssa tehty kehittämisyhteistyö, joka mahdollisti uusien ratkaisujen löytämisen ja hyvien käytänteiden tunnistamisen. Hankkeen tavoitteena oli tehdä myös näkyväksi ruokahävikin hallinnan parhaita toimintatapoja, joita erityyppiset ammattikeittiöt voivat ottaa käyttöön ja soveltaa omassa toiminnassaan. Hävikin hallinnan hyvät käytänteet kerättiin oppaaseen, joka auttaa myös muita organisaatioita tarkastelemaan ja kehittämään omaa toimintaansa
Tarkoituksena oli selvittää erityisesti ruokahävikin hallintaan liittyvän toiminnan nykytilaa, kuten ruoan menekin ja hävikin mittaamisen ja kirjaamisen prosesseja, käytössä olevia seurantamenetelmiä ja -järjestelmiä sekä henkilöstön ohjeistamista ja asiakasviestintää. Toimipaikan nykytilanteen kartoituksesta ja hävikkimittauksesta saadut tulokset käytiin yhdessä läpi kunkin ruokapalvelutoimijan kanssa, ja hankehenkilöstön tuella toimijat valitsivat omista tarpeistaan nousevat kehittämisen kohteet ja tavoitteet. 63 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Kehittämisyhteistyö käynnistyi teemahaastattelulla, tutustumiskäynnillä toimipaikkaan ja tarkasti ohjeistetulla ruokahävikin alkumittauksella. Kehittämisyhteistyöhön valittiin avoimen hakukuulutuksen ja alkukyselyn kautta 19 ruokapalvelutoimijaa, jotka edustivat laajasti ruokapalveluiden toimijakenttää. Kuva 1. Kehittämisyhteistyön vaiheet WFSF-hankkeessa: Kuva: Laura Salo, Jamk, 2023.. Yhteistyöhön vaiheet on esitetty kuvassa 1. Ruokahävikin määrä alkutilanteessa todennettiin mittauksilla, joissa ruokapalvelut punnitsivat ja kirjasivat lounastarjoilussa syntyvän ruokahävikin määrää kahden viikon ajan hankkeessa laaditun ohjeen mukaisesti. Yhteinen nimittäjä hankkeeseen osallistuneille ruokapalveluille oli vahva tahtotila ja valmius panostaa aktiiviseen kehittämiseen ruokahävikin vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. vsk Kehittämisyhteistyöllä vastattiin toimijoiden tarpeisiin WFSF-hankkeessa kehitettiin ja kokeiltiin ruokahävikin vähentämiseen tähtääviä toimintatapoja tiiviissä yhteistyössä ruokapalvelutoimijoiden kanssa. Mukana oli päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten sekä hoivakotien ja sairaaloiden tuotantoja tarjoilukeittiöitä, à la carte -ravintola ja liikenneasemia
WFSF-hankkeessa tuotetun verkko-oppaan aloitusnäkymä.. vsk Tyypillisiä tavoitteita olivat omaan toimintaan sopivien ruokahävikin mittausmenetelmien ja -työkalujen löytäminen, hävikin syntymisen kannalta kriittisten pisteiden tunnistaminen sekä kerätyn seurantatiedon hyödyntäminen muun muassa ennakointiin ja viestintään. Hyvät käytänteet nousivat ruokapalveluiden kokemuksista Ruokapalveluissa tehtyjen kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia selvitettiin toistamalla ruokahävikin mittaukset sekä tarkastelemalla mittausten tuloksia ja käymällä kehittämisjakson kokemuksia läpi toimijakohtaisissa palautekeskusteluissa (kuva 1). Palautekeskusteluissa ruokapalveluiden käyttämiä ja hankeyhteistyön aikana kokeilemia hävikin hallinnan toimia tarkasteltiin neljässä teemassa: ruokahävikin mittaaminen ja seuranta, sisäinen ja ulkoinen viestintä, tiedolla johtaminen sekä muut hävikin Kuva 2. Toimipaikat toteuttivat hävikin loppumittaukset 2–4 kuukautta alkumittausten jälkeen. Kun hävikin alkumittaukset oli tehty ja kehittämiskohteet valittu, toteuttivat ruokapalvelut itsenäisesti omia kehittämistoimenpiteitään. Kehittämisen tueksi järjestettiin neljä työpajaa, joissa hankkeen ruokapalvelutoimijat pääsivät vaihtamaan kokemuksia ja saivat tietoa toivomistaan teemoista, kuten hävikin seurannan digitaalisista ratkaisuista, tiedolla johtamisesta, asiakasmäärien ennakoinnista ja ennustemalleista sekä asiakkaiden osallistamisesta, viestinnästä ja vuorovaikutuksesta. Kehittämisyhteistyöstä kaivattiin myös tukea henkilökunnan ja asiakkaiden motivointiin ja osallistamiseen. 64 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Hävikin hallinnan osaamista oli mahdollista syventää myös WFSF-hankkeen järjestämissä, työpajojen teemoja mukailevissa kaikille ruokapalveluille ja sidosryhmille suunnatuissa avoimissa webinaareissa. Lisäksi haluttiin saada tietoa toisten ruokapalvelutoimijoiden konkreettisista keinoista hillitä hävikkiä. Loppumittaukset ajoitettiin ajankohtiin, jolloin ruokalista oli sama kuin alkumittausten aikana, jotta alkuja loppumittaus olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia
Lisäksi ruokapalvelutoimijat arvioivat, kuinka heidän itselleen asettamat ruokahävikin vähentämistavoitteet olivat toteutuneet ja kuinka he jatkavat kehittämistä. Kuhunkin teemaan liittyvät, ruokapalveluiden arjessa hyödyllisiksi havaitut toimintatavat esitellään työkorttien tapaan lyhyinä, käytännönläheisinä aihekokonaisuuksina (taulukko 1). Opas ruokapalveluille hävikin hallintaan tarjoaa käytännönläheistä tietoa ruokahävikin hallinnan, seurannan ja vähentämisen tueksi. Hävikin mittaamisen ja seurannan sekä hävikin hallintaa edistävän kehittämisen, viestinnän ja tiedolla johtamisen hyvät käytänteet on teemoitettu oppaassa omiksi kokonaisuuksikseen, joihin voi perehtyä haluamassaan järjestyksessä (kuva 3). 65 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Opas tuotettiin ThingLink-verkkoalustalle, koska ruokapalvelut näkivät digitaalisuuden lisääntymisen tulevaisuuden suuntana ja osa toimijoista oli jo siirtynyt käyttämään sähköisiä ohjeistuksia ja perehdytysaineistoa. Oppaan tarkoituksena on myös herättää tarkastelemaan ruokahävikin hallinnan nykytilaa ruokapalvelun eri toimintojen näkökulmasta ja innostaa kehittämään toimintatapoja koko henkilöstön yhteistyöllä sekä asiakkaita ja sidosryhmiä osallistaen. vsk hallintaa edistävät toimintatavat. • Tarkoitettu hävikin hallinnan käytännön keinoihin perehtymiseen, perehdyttämiseen, kouluttamiseen, nykytilan tarkasteluun, kehittämisen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä hävikin hallinnan johtamiseen • Käytettävissä maksutta verkossa: https://www.thinglink.com/ card/1794358477460603748 Oppaaseen kootut hyvät käytänteet perustuvat WFSF-hankkeessa mukana olleiden ruokapalvelutoimijoiden hyviksi havaitsemiin ruokahävikin hallinnan toimiin.. Tunnistetut hävikin hallinnan hyvät käytänteet esiteltiin hankkeessa mukana olleille ruokapalvelutoimijoille yhteisessä työpajassa ja viimeisteltiin heidän kommenttiensa perusteella. Opasta voi hyödyntää perehdyttämisessä ja kouluttamisessa sekä toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja johtamisessa. Nämä aiheet on edelleen jaettu kehittämisen askeleiksi, jotka johdattavat ottamaan haltuun ensin hävikin hallintaan liittyvät perusasiat ja sen jälkeen hiomaan toimintatapoja vaihe vaiheelta. Opit koottiin hävikin hallinnan oppaaseen Kehittämisyhteistyön tuloksena saadut ruokapalveluiden ruokahävikin hallinnan hyvät käytänteet kuvattiin ja koottiin verkko-oppaaseen, joka on avoimesti kaikkien käytettävissä. Analyysissä nousi esille useita ruokapalveluiden hävikin hallintaa edistäviä toimintatapoja palautekeskustelun kaikissa teemoissa. Lisäksi huomattiin, että kehittämistoimenpiteiden valinnassa oli ensisijaisen tärkeää huomioida ruokapalvelutoimijan hävikin hallinnan nykytaso ja edetä kehittämisessä vaiheittain. Palautekeskustelut tallennettiin ja aineistolle tehtiin laadullinen analyysi. Siirtymävaiheen tueksi oppaassa on tarjolla myös ladattavaa ja tulostettavaa aineistoa, muun muassa lomakkeita ja Excel-taulukkopohjia hävikin kirjaamiseen ja seurantaan sekä kehittämislomakkeet hävikin hallinnan nykytilan arviointiin ja kehittämisen suunnitteluun. Toimijoiden kanssa käytiin tarkasti läpi, kuinka hävikin mittaaminen ja muut toimenpiteet oli käytännössä toteutettu, miten toimintaa oli kehitetty ja millaisia vaikutuksia tehdyillä muutoksilla oli ollut
66 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Mittaaminen • Perehdytys, ohjeistus ja motivointi • Päivittäinen seuranta ja kirjaaminen Viestintä • Käsitteet • Ohjeistukset • Tiedonkulku • Osallistaminen • Asiakasviestintä • Yhteistyö Kehittäminen • Ruokalistasuunnittelu • Ruoanvalmistus • Valmistusmäärät • Annoskoko • Tarjoilu • Myynti ja lahjoittaminen • Asiakkaiden osallistaminen Tiedolla johtaminen • Kirjaaminen • Mittarit • Seuranta • Ennakointi • Raportointi • Vaikuttaminen • Jatkuva kehittäminen. Ruokahävikin hallinnan oppaan neljä teemaa. Taulukko 1. Ruokahävikin hallinnan oppaan sisältö. vsk Kuva 3
Reilusti yli puolet vastaajista oli kehittänyt viestintää ja asiakkaiden osallistamista muun muassa maistattamalla uusia ruokia, markkinoimalla aktiivisesti ylijäämäruokaa sekä lisäämällä ruokapalveluiden ja kasvatushenkilöstön yhteistyötä. Osallistuneista organisaatioista kolmetoista vastasi loppukyselyyn. Hanke sai rahoitusta maaja metsätalousministeriön Ruokaketjun toiminnan edistämisen rahastosta, ja rahoituksen myönsi Ruokavirasto. Ruokapalveluita pyydettiin arvioimaan, miten osallistuminen oli vaikuttanut hävikin hallintaan ja miten kehittämistä aiotaan jatkaa. Ruokapalvelut kertoivat saaneensa WFSFhankkeen kehittämisyhteistyön kautta tietoa ja osaamista, joita hyödynnetään aktiivisesti myös jatkossa. WFSF-hankkeesta on kirjoitettu myös Elintarvike ja Terveys -lehden numerossa 1:2023. Lisätietoa hankkeesta ja linkit aineistoihin verkkosivulta: https://projektit.seamk.fi/kestavat-ruokaratkaisut/wasteless-food-services-in-finland-wfsf/.. Yhteistyön myötä kaksi kolmasosaa vastaajista oli ottanut käyttöönsä uuden manuaalisen tai digitaalisen tavan kirjata ja seurata hävikkiä. Myös tiedonkulku ruoan tilausmääristä palveluja tuotantokeittiöiden välillä oli parantunut. Valtaosa vastaajista oli parantanut hävikin hallinnan perehdytyskäytänteitä ja saanut uusia ideoita kehittämiseen. 67 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Hävikkimittauksista saatuja tietoja oli opittu myös hyödyntämään tiedolla johtamisessa sekä henkilöstölle, asiakkaille ja sidosryhmille viestimisessä. kirjattu ja seurattu hävikkiä täsmällisemmin, tehty reseptiikkaja ruokalistamuutoksia sekä lisätty hävikin hyödyntämistä ja jälleenmyyntiä. Wasteless Food Services in Finland (WFSF) -hankkeen tavoitteena oli • lisätä ruokapalveluiden aktiivista otetta ruokahävikin hallinnassa systematisoimalla hävikin mittaamista ja seurantaa, • parantaa ammattikeittiöiden tuotantoprosesseja ja asiakasyhteistyötä ruokahävikin vähentämiseksi sekä • tunnistaa ruokahävikin hallinnan hyviä käytänteitä ja kehittää niistä toimintamalleja, joita erityyppiset ammattikeittiöt voivat ottaa käyttöön ja soveltaa omassa toiminnassaan. Hankkeen toteuttivat Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu sekä Ammattikeittiöosaajat ry 1.12.2021–31.3.2024. vsk Ruokapalvelut kehittyivät hävikin hallinnassa Kehittämisyhteistyöhön osallistuneille ruokapalveluille lähetettiin loppukysely, joka ajoittui noin 6–8 kuukautta toimijakohtaisten ruokahävikin loppumittausten ja palautekeskusteluiden jälkeen. Toimipaikoissa oli tehty useita konkreettisia muutoksia, mm. Myös koko ruokatuotantoprosessin oli havaittu parantuneen kehittämisyhteistyön seurauksena. Tulevaisuuden kehittämistuen tarpeista nostettiin esiin eri kohderyhmille räätälöidyn viestinnän ja viestintäaineiston kehittäminen sekä tekoälyn mahdollisuuksien aktiivinen hyödyntäminen. Ruokapalvelut olivat erityisen tyytyväisiä hankehenkilöstöltä saatuun kehittämisen tukeen ja hävikkimittausten toteuttamisen tarkkaan ohjeistukseen
Peltomaisema Merimaskulta. M aapallon kantokyky on rajallinen, ja on tärkeää löytää tapoja tuottaa ruokaa niin, että planeettamme säilyy elinkelpoisena tuleville sukupolville. vsk Julia Kajas, suunnittelija (uudistava maatalous ja viestintä) Baltic Sea Action Group Uudistava viljely tarjoaa mahdollisuuksia kestävämmälle ruokajärjestelmälle Ruokajärjestelmämme ei ole nykyisellään kestävällä pohjalla, ja maataloudella on keskeinen rooli ongelmien ratkaisemisessa. Samalla maanviljelijän taloutta painaa alan heikko kannattavuus, ja ilmastonmuutoksen sekä vaihtelevan maailmantilanteen vaikutuksesta viljelyolosuhteet ovat entistä epävarmempia. 68 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan kuitenkin yhteistyötä ja aikaisempaa enemmän tietoa maatalouden ratkaisuista koko ruokaketjussa pellolta pöytään. ”Jotta ruokaa voidaan tuottaa myös tulevaisuudessa, on ruokajärjestelmään saatava aikaan systeeminen muutos”, sanoo Baltic Sea Action Groupin erityisasiantuntija Tanya Santalahti. Uudistavan viljelyn keinoin maataloutta voidaan kehittää kestävämmäksi niin huoltovarmuuden, talouden kuin ympäristönkin kannalta. Kuvaaja: Lassi Häkkinen.
Kestävyysongelmien ratkaisut kietoutuvat yhteen maaperässä Uudistava viljely on viljelytapa, jolla pyritään ruoantuotannon yhteydessä parantamaan maaperän kasvukuntoa, vesiensuojelua ja maatalousekosysteemien tilaa kokonaisvaltaisesti. Alustalla on käynnissä noin 40 hanketta, joissa tutkitaan muun muassa hiilen varastoitumista Kaiken ytimessä on maaperän kasvukunnon jatkuva parantaminen. Tämä lisää myös pellon viljelyvarmuutta. BSAG:n Carbon Action -alustalla tutkitaan myös uudistavaa viljelyä. Kokeilemalla ja tekemällä myös virheitä ja kokeilemalla taas uudestaan saadaan uutta tietoa. Voidakseen hyvin maaperä tarvitsee elinvoimaisen eliöstön. Jos peltoekosysteemi ei käytettyjen menetelmien myötä parane, kyse ei silloin ole uudistavasta menetelmästä. 69 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. ”Uudistavan viljelyn keskeisenä tavoitteena on parantaa maan kasvukuntoa. Tärkeä osa tutkimusta on myös menetelmien kokeileminen käytännössä maatiloilla. Uudistava viljely perustuu tutkimustietoon Jotta saadaan selville, miten viljelymenetelmiä voidaan kehittää kestävimmiksi niin, että muutos on myös viljelijälle kannattava, on tärkeää tehdä tieteellistä tutkimusta uudistavan viljelyn hyödyistä koko järjestelmälle. Maaperällä, ja sillä miten ruokamme viljellään, on siis suuri merkitys koko ruuantuotannon jatkuvuudelle. Hyvinvoivassa maassa kasvavat viljelykasvit eivät tarvitse myöskään yhtä paljon kemiallisia lannoitteita, ja uudistavalla viljelyllä voidaan parantaa näin ollen kansallista ruokaturvaa. Maaperän hyvinvointia edistävät toimet pellolla voidaan tiivistää kolmeen periaatteeseen. Uudistavassa viljelyssä ei ole kyse yksittäisistä viljelymenetelmistä, vaan kyse on kokonaisvaltaisesta ajattelutavan muutoksesta. vsk Ruuantuotannosta suuri osa on riippuvaista maaperästä, ja 95 % ihmisten ja eläinten ravinnosta kasvatetaan pelloilla tai kasvimailla. Hyvinvoiva maaperä edistää ympäristön hyvinvointia sitomalla ilmakehästä maahan hiiltä, tukemalla luonnon monimuotoisuutta sekä hillitsemällä peltojen kiintoaineja ravinnevalumia vesistöihin. Osa uudistavista menetelmistä on ollut jo pitkään käytössä ja osa puolestaan on yhdistelmä uutta ja vanhaa. Nämä ovat yhteyttämisen sekä maaperän mikrobien, ja niiden suojan maksimoiminen. Kaiken ytimessä on maaperän kasvukunnon jatkuva parantaminen. Kuvaaja: Lassi Häkkinen.. Maan kasvukunnon parantaminen tuottaa ympäristöhyötyjen lisäksi hyötyjä myös taloudelle sekä huoltovarmuudelle. Resilienssi on tärkeä osa uudistavaa viljelyä, ja se tarkoittaa pellon kykyä sopeutua muutoksiin esimerkiksi äärisäiden yleistyessä. Menetelmien kriittinen tarkastelu ja tutkimus ovatkin luonteva osa uudistavaa viljelyä”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Tuomas Mattila. Oleellista on, että uudistavan viljelyn menetelmät perustuvat tuoreeseen tutkimustietoon
Edistämällä arvoketjun kumppaneidemme kanssa systeemistä muutosta kohti uudistavaa ruokajärjestelmää vastaamme samalla globaaleihin ekologisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin”, kertoo Sinebrychoffin ympäristökoordinaattori Hanna Palomäki. Koskenkorva Climate Action Vodkan raaka-aineeksi. Monet työssä mukana olevat yritykset ovat lähteneet edistämään uudistavaan viljelyyn siirtymistä esimerkiksi kouluttamalla viljelijöitä, lisäämällä uudistavan viljelyn hankintakriteereihinsä ja tarjoamalla taloudellisia kannustimia viljelijöille. 70 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Lisäksi Nestléltä on tulossa markkinoille Piltti-lastenruokaa, jonka raaka-aineiksi viljeltyjen porkkanan, perunan ja palsternakan viljelymenetelmiä yritys on kehittänyt yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Koulutuksen läpikäyneet viljelijät ovat voineet tehdä Anoran kanssa viljelysopimuksen REGE-ohran tuottamiseksi mm. vsk ilmakehästä maaperään, uudistavan viljelyn vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen sekä viljelymenetelmien vaikutuksia vesistöihin. Koskenkorva Climate Action Vodkan lisäksi kaupoista löytyy myös uudistavasti viljellystä ohrasta valmistettu Sinebrychoffin jouluolut. ”Suurilla yrityksillä on vastuu aktiivisesti edistää ratkaisuja kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemiseksi. REGE-ohra viljellään uudistavan viljelyn periaatteiden mukaisesti”, sanoo Anoran hankintapäällikkö Kari Kiltilä. Yrityksillä on tärkeä rooli muutoksessa Carbon Action -yhteistyöalustalla viljelijät yhdessä tutkijoiden ja yritysten kanssa vievät uudistavaa viljelyä käytäntöön maatiloilla samalla, kun tutkitaan hiiltä maahan sitovia viljelymenetelmiä. ”Anoralla olemme kouluttaneet viljelijöitä uudistavaan viljelyyn yhteistyössä BSAG:n ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan kanssa. Kestävä liiketoiminta on toimintamme edellytys, ja Sinebrychoff haluaa omalta osaltaan edistää maatalouden ympäristövaikutusten pienenemistä, maan Sinebrychoffin jouluolut on valmistettu uudistavasti viljellystä ohrasta. Kuva: Sinebrychoff.. ”Sinebrychoffin kestävän kehityksen ohjelma sisältää kunnianhimoisen tavoitteen uudistavasti viljelyn mallasohran lisäämiseksi
71 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Jotta yhä useampi yritys voisi tulla osaksi muutosta, on tärkeää levittää tietoa uudistavan maatalouden roolista ruokajärjestelmän kestävyysongelmien ratkaisuissa. Kurssin tekemiseen kuluu noin kaksi tuntia, ja luvut voi suorittaa omaan tahtiin. Uudistavan viljelyn tehokurssin juontajana toimii Mikko Peltola ja sisällön voi suorittaa verkossa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ruokaketjun yrityksissä on suhtauduttu myönteisesti tietoon uuden kurssin julkaisemisesta, sillä yrityksissä tunnistetaan kasvava tarve lisätä tietoa ruuan alkutuotannosta ja sen vaikutuksista koko järjestelmän kestävyydelle. Mukaan tarvitaan niin viljelijöitä, yrityksiä, kuluttajia kuin päättäjiäkin. ”Jos haluamme uudistavan viljelyn tavoitteiden onnistuvan siinä mittakaavassa, joka on meille jo tarpeellisen sijaan jopa välttämätöntä, on oleellista, että toimintatapoja uudistetaan koko arvoketjussa. Tiedon lisäämiseksi BSAG julkaisi huhtikuussa 2024 Uudistavan viljelyn tehokurssin erityisesti ruokaketjun yritysten käyttöön. Rekisteröidy maksuttomalle Uudistavan viljelyn tehokurssille osoitteessa courses.bsag.fi Uudistavan viljelyn tehokurssin juontajana toimii Mikko Peltola. Kurssi tarjoaa yrityksille myös keinoja, kuinka he voivat tulla osaksi muutosta. Uudistavan viljelyn tehokurssi on askel tähän suuntaan ja uskon, että olemme vasta aloittamassa yhteistä matkaa todelliseen muutokseen ja vaikuttavuuteen”, toteaa Hankkijan vastuullisuusjohtaja Lumi Parviainen. vsk kasvukunnon paranemista ja luonnon monimuotoisuutta” Palomäki jatkaa. Muutos vaatii yhteistyötä koko ruokaketjussa. Kurssin sisältö on toteutettu yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa ja pohjautuu BSAG:n Carbon Action -yhteistyöhön. Uudistavan viljelyn tehokurssi muutoksen tukena Viljelijöille uudistava viljely on jo suhteellisen tuttua, mutta tiedon leviäminen koko arvoketjussa on tärkeää, sillä siirtymä ympäristöystävällisempään maatalouteen ei ole vain viljelijöiden vastuulla. Kuvaaja: Marjo Aspegren.. Kuvaaja: Petri Lyytikäinen. Maksuton tehokurssi tuo tutkimustiedon uudistavasta viljelystä elintarvikealan ammattilaisten saataville helposti lähestyttävässä muodossa
Kuva: Akseli Muraja. vsk Ruokakulttuuripalkinnon saanut Liepuskan Herkkupaja rypyttää jokaisen karjalanpiirakan edelleen käsin Käsityön vaaliminen ei ole ollut este nilsiäläisen perheyrityksen kasvulle ja menestykselle. Liepuskan Herkkupajan leivonnaisilla on kestitty myös valtiovieraita sekä Kansallisoopperan väliaikakahvittelijoita ja junamatkustajia. Tänä vuonna toinen palkituista on Liepuskan Herkkupaja Oy Nilsiästä. ”Tunnustus on meille perheyrityksenä arvokas ja rohkaisee jatkamaan valitulla tiellä, vaikkei se aina helpoin mahdollinen olekaan. Liepuskan Herkkupajan toimitusjohtaja (vas.) Eeva-Maria Turunen, Turusen äiti mestarileipuri Riitta Vartiainen ja myyntijohtajana toimiva puoliso Timo Turunen perheyrityksen Nilsiän leipomolla. Liepuskan Herkkupajan palkitsemiskriteereissä korostuivat suomalaisten leivontaperinteiden vaaliminen sekä tunnettuuden eteen tehty korkealaatuinen työ. Palkinto oikeastaan velvoittaa myös kertomaan aiempaa aktiivisemmin tekemisistämme. Alfred Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen ruokakulttuuripalkinnot myönnetään vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävällä tavalla toiminut suomalaisen ruoan, ruoantuotannon ja ruokakulttuurin puolesta. Toimintamme keskiössä on aina ollut herkullinen maku ja korkea laatu”, toteaa toimitusjohtaja Eeva-Maria Turunen.. 72 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. Jatkuva tuotekehitys yhdistettynä ruokakulttuuriperinnön arvostamiseen ja trendien seuraamiseen ovat tuoneet suomalaista gourmet-lähiruokaa markettien paistopisteisiin ympäri Suomen
Liepuskan Herkkupajan tuotteet ovat edelleen isossa roolissa Tahkolla ja Kuopiossa useissa kumppaniravintoloissa. Samoin kuin se, että tieto meistä leviää usein puskaradiona.” Liepuskan Herkkupaja Oy Jokainen Liepuskan Herkkupajan karjalanpiirakka rypytetään käsin. Tuote viimeistellään voisulalla perinteitä kunnioittaen. Käsin tekeminen, laadukkaat raaka-aineet ja rohkeat reseptiikkamuunnelmat suomalaisista klassikkoherkuista ovat tehneet Liepuskan Herkkupajasta monen merkittävän tahon ”hovihankkijan”. Työllistämme Nilsiässä lähes 20 henkilöä ja nimenomaan käsityöläisammattiin, josta aitona artesaanileipomona emme halua tinkiä, vaikka monia asioita olemmekin modernisoineet”, Eeva-Maria Turunen kertoo. Esimerkiksi minikorvapuustit ja minimarjakukot sekä ruiskuoriset kantarellitartaletit ovat esimerkkejä ennakkoluulottomasta modernisoinnista, joissa voidaan hyödyntää perinnetietona kulkenutta salaista reseptiikkaa, mutta myös paikallisia, puhtaita raaka-aineita. Toisen sukupolven yrittäjät ovat kuitenkin pystyneet laajentamaan liiketoimintaa merkittävästi sekä maantieteellisesti että liikevaihdossa mitattuna. ”Liepuskan Herkkupaja on usein pysynyt luottopelaajana, vaikka keittiömestari olisi vaihtanut työpaikkaa. Kuva: Mikael Rutonen.. Kumppanuudet keittiömestareiden kanssa ovat olleet tiiviitä ja pitkäikäisiä. Se on meille tunnustus siitä, että olemme tehneet asioita oikein. Liepuskan Herkkupaja Oy:n vuoden 2023 liikevaihto oli noin 3,5 miljoonaa euroa. 73 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. vsk ”Pienenä ja ketteränä yrityksenä olemme pystyneet ja halunneet toimia tiiviissä yhteistyössä keittiömestareiden kanssa. ”Palasimme vuonna 2011 mieheni Timon kanssa Helsingistä isojen yritysten palkkalistoilta yrittäjiksi kotiseuduille ja aloitimme määrätietoisen kehitystyön. Tällä toimintamallilla on tehty vuosien varrella merkittäviä avauksia suomalaiseen ruokakulttuuriin.” Turunen törmää usein harhaluuloon, ettei pieni paikallinen tekijä voisi saada tuotteitaan isojen ketjujen valikoimiin. Toinen sukupolvi käynnisti yrityksen kasvun Liepuska oli alun perin nykyisen toimitusjohtaja Eeva-Maria Turusen äidin mestarileipuri Riitta Vartiaisen yhden naisen yritys, jonka tuotteet olivat kuuluisia Tahkon matkailijoiden ja paikallisten kuluttajien keskuudessa. Kun prosessit ja tuotekehitysketju ovat kunnossa, pystyy myös alle 20 hengen savolaisleipomo toimittamaan tuotteitaan maanlaajuisesti
050 324 2464 kaarina.karna@elintarvikejaterveys.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Maria Turppa, puh. TEEMAT ja AIKATAULUT 2024 www.elintarvikejaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni ammattikeittiöja elintarvikealan ammattilehti Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 044 981 8239 maria.turppa@saarsalo.fi Asiakaspalvelu Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. tilaukset@elintarvikejaterveys.fi 1/2024 Puhtaus ja hygienia, omavalvonta ilmestyy 29.2.24 artikkelit 25.1.24 mainosaineistot 8.2.24 2/2024 Luonnontuotteet ammattikeittiössä ja elintarviketeollisuudessa ilmestyy 18.4.24 artikkelit 14.3.24 mainosaineistot 26.3.24 3/2024 Elintarvikelainsäädäntö, ulkomyynti ja pop up -toimlnta, omavalvonta ilmestyy 31.5.24 artikkelit 26.4.24 mainosaineistot 8.5.24 4/2024 Elintarviketurvallisuus, tutkimukset, omavalvonta ilmestyy 12.9.24 artikkelit 8.8.24 mainosaineistot 22.8.24 5/2024 Ravitsemussuositukset ammattikeittiössä (Ateria24) ilmestyy 1.11.24 artikkelit 27.9.24 mainosaineistot 11.10.24 6/2024 Kiertotalous elintarvikealalla ilmestyy 17.12.24 artikkelit 11.11.24 mainosaineistot 25.11.24 TEEMAT ja AIKATAULUT 2024 www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @ETerveyslehti. 040 745 1491 eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi Kustantajan tilaushinnat 2024 Kestotilaus 53,Vuosikerta 58,Irtonumero 12,Näköislehti 50,(kuluttaja-asiakkaat) Näköislehti 100,(yritykset ja organisaatiot) Painettu lehti + näköislehti (kombo): Kestotilaus 115-, vuosikerta 120,(sis. ALV. 10 %)
ALV. 040 745 1491 eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi Kustantajan tilaushinnat 2024 Kestotilaus 53,Vuosikerta 58,Irtonumero 12,Näköislehti 50,(kuluttaja-asiakkaat) Näköislehti 100,(yritykset ja organisaatiot) Painettu lehti + näköislehti (kombo): Kestotilaus 115-, vuosikerta 120,(sis. 050 324 2464 kaarina.karna@elintarvikejaterveys.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Maria Turppa, puh. 044 981 8239 maria.turppa@saarsalo.fi Asiakaspalvelu Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 75 Elintarvike ja Terveys-lehti 3:2024, 38. 10 %). tilaukset@elintarvikejaterveys.fi 1/2024 Puhtaus ja hygienia, omavalvonta ilmestyy 29.2.24 artikkelit 25.1.24 mainosaineistot 8.2.24 2/2024 Luonnontuotteet ammattikeittiössä ja elintarviketeollisuudessa ilmestyy 18.4.24 artikkelit 14.3.24 mainosaineistot 26.3.24 3/2024 Elintarvikelainsäädäntö, ulkomyynti ja pop up -toimlnta, omavalvonta ilmestyy 31.5.24 artikkelit 26.4.24 mainosaineistot 8.5.24 4/2024 Elintarviketurvallisuus, tutkimukset, omavalvonta ilmestyy 12.9.24 artikkelit 8.8.24 mainosaineistot 22.8.24 5/2024 Ravitsemussuositukset ammattikeittiössä (Ateria24) ilmestyy 1.11.24 artikkelit 27.9.24 mainosaineistot 11.10.24 6/2024 Kiertotalous elintarvikealalla ilmestyy 17.12.24 artikkelit 11.11.24 mainosaineistot 25.11.24 TEEMAT ja AIKATAULUT 2024 www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @ETerveyslehti. vsk TEEMAT ja AIKATAULUT 2024 www.elintarvikejaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni ammattikeittiöja elintarvikealan ammattilehti Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh