040 745 1491 Kustantajan tilaushinnat 2023 Kestotilaus 50,Vuosikerta 55,Irtonumero 12,Näköislehti 50,Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 68,-, vuosikerta 73,(sis. 3 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. ALV. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Asiakaspalvelu Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. puh. vsk TEEMAT ja AIKATAULUT 2023 www.elintarvikejaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni ammattikeittiöja elintarvikealan ammattilehti Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. tilaukset@ elintarvikejaterveys.fi 1/2023 Kestävyys ammattikeittiössä ja elintarvikealalla ilmestyy 27.2.23 artikkelit 23.1.23 mainosaineistot 6.2.23 2/2023 Kala ilmestyy 19.4.23 artikkelit 13.3.23 mainosaineistot 27.3.23 3/2023 Elintarviketurvallisuus, tutkimukset, omavalvonta ilmestyy 1.6.23 artikkelit 26.4.23 mainosaineistot 10.5.23 4/2023 Kotimainen ruoka, huoltovarmuus ja omavaraisuus ilmestyy 4.9.23 artikkelit 1.8.23 mainosaineistot 14.8.23 5/2023 Ammattikeittiö työpaikkana (Ateria2023) ilmestyy 8.11.23 artikkelit 4.10.23 mainosaineistot 18.10.23 6/2023 OIVA-juhlalehti – Oiva-tarkastuksia 10 vuotta, omavalvonta ilmestyy 18.12.23 artikkelit 10.11.23 mainosaineistot 24.11.23 www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @ETerveyslehti. 044 752 0320 Maria Turppa, puh. 050 324 2464 kaarina.karna@elintarvikejaterveys.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. 10 %)
K yllä me tiedämme. vsk Päätoimittaja Kaarina Kärnä kaarina.karna@ elintarvikejaterveys.fi Puh. Samoin kuin lähikaupat katoavat, jos ruokaostokset keskitetään jatkuvasti automarketteihin, niin käy myös kotimaiselle tuotannolle, jos tuontiruoka toistuvasti syrjäyttää kotimaan antimet. Luomun kasvu on pysähtynyt, ja kalliimpia tuotteita korvataan halvemmilla. S uosimalla kotimaista ruokaa pidetään yllä maan omaa tuotantoa ja huolehditaan huoltovarmuudesta. 050 324 2464 Toimitusneuvosto Yksikönjohtaja Ville Kekkonen Ruokavirasto Vanhempi Yliopistonlehtori Riikka Keto-Timonen, Helsingin yliopisto Apulaisprofessori Janne Lundén Helsingin yliopisto, ELTDK Ylijohtaja Pia Mäkelä Ruokavirasto Ruokapalvelujohtaja Sari Nissinen Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitto Yksikön päällikkö Riikka Åberg Helsingin kaupunki, elintarviketurvallisuusyksikkö Asiakaspalvelu, tilaukset ja laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi Puh. alv 10 %: Vuositilaus 55 euroa, kestotilaus 50 euroa Näköislehti 50 euroa Painettu lehti + näköislehti Vuositilaus 73 e, kestotilaus 68 e Irtonumero 12 euroa ISSN 0786-213X (painettu) ISSN 2669-8412 (verkkojulkaisu) Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu Julkaisija Ympäristökustannus Oy Gallen-Kallelankatu 8, 28100 Pori www.elintarvikejaterveys.fi Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaikka: Waasa Graphics Oy, Vaasa www.waasagraphics.fi Kotimaista ruokaa ostoskoriin myös vaikeina aikoina K esäkuussa julkistettiin uutinen: Pellervon taloustutkimus (PTT) ja Luonnonvarakeskus ovat ennustaneet, että ruuan hinta nousee tänä vuonna noin 7,5 prosenttia ja laskee ensi vuonna hieman. 044 752 0320 Maria Turppa, puh. Ristiriitaista. Viime vuonna ruuan kuluttajahinnat nousivat 10,5 %. R uokakauppojen valikoima on edelleen runsas, mutta kuluttajalla ei välttämättä ole varaa niihin tuotteisiin, joita hän haluaisi ostaa. 040 745 1491 Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. 4 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Alkutuotannon ja tuottajien tilanne on tukala, sillä tuotantopanosten, kuten energian ja lannoitteiden hinnat, ovat olleet korkealla ja myös saatavuusongelmista on tullut arkipäivää. Hyvää Suomesta -merkki tekee hyvää monella tapaa, ja kotimainen ruoka maistuu meille aina parhaiten. Samanaikaisesti toivotaan, että tuottajat saavat työstään riittävän korvauksen, omavaraisuusaste pysyy korkealla ja huoltovarmuus kunnossa. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi 6 numeroa vuodessa Kustantajan hinnat sis. Suomalaiset eivät kuitenkaan ole mitenkään merkittävästi siirtyneet tuontiruokaan vaan etsineet kotimaisista vaihtoehdoista niitä edullisempia, esimerkiksi hävikkiruokaa ja kauppojen omia merkkejä. Jatketaan samaan malliin! Kaarina Kärnä
on omistettu suomalaiselle ruoalle ja sen tekijöille, Hanna Larjavaara .................................................................................................................. 6 Ruokahuollon kriisit – kokemuksia, haasteita ja seurauksia, Kaija Rautavirta ................................................................................................................... vsk ja Terveys-lehti Elintarvike 37. 4 4.9. 11 Hyönteisproteiinista valmistettua rehua hyödynnetään ensimmäistä kertaa Suomessa luomukanojen ruokinnassa ........................................................................53 Uusiin ravitsemussuosituksiin on ammattikeittiöiden helppo vastata kalalla – miten käy kotimaisuuden. vsk 4 • 2023 Elintarvike ja Terveys-lehden numeron 5/2023 teemana on ammattikeittiö työpaikkana. 12 Ruoan huoltovarmuus syntyy yhteistyössä, Miika Ilomäki, Juha Mantila ja Tanja Talvenheimo ..............................................................................................................18 Elintarvikeyrityksen oma varautumissuunnittelu on huoltovarmuuden perusta, Eero Alaluusua ....................................................................................................24 Kotimaiset elintarvikkeet ovat keskeinen osa ruokapalvelun huoltovarmuutta, Mika Parviainen ..............................................................................28 Viisasta varautumista luonnontuotteilla, Birgitta Partanen ...............................32 Kasviproteiineilla kohti parempaa omavaraisuutta, Anne Pihlanto ...............38 Syö hyvää Suomesta – pidät samalla huolta omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta, Heidi Siivonen ............................................................................42 Suomalainen luomu on kotimaisinta ruokaa – luomuviljely lisää myös yhteiskunnan kriisikestävyyttä, Minna Ala-Kyyny .................................................48 Ravinteiden kierrätysohjelma Raki edistää vesiensuojelua ja ravinteiden kiertotaloutta, Riikka Malila ...........................................................................................54 Maatalouden omatoiminen varautuminen on välttämättömyys, Miia Lenkkeri-Tamminen, Kaija Ala-Luukko ja Mari Viljanmaa ................................58 Vesijalanjäljessä piilee arvokas vientivaltti, Anu Ruusila ....................................64 Välipalat Mansikan alkuperämaa voidaan todentaa ................................................................. Lehti ilmestyy 8.11. 5 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. ..............................................................................68 Elintarviketurvallisuus on säilynyt Suomessa hyvällä tasolla ...............................70 Artesaaniruoan SM-kilpailut järjestetään tänä vuonna Rovaniemellä ..............72 Kirjaesittely: Lautasmatka. Poimintoja ruuan historiasta ......................................73. Kotimaista ruokaa ostoskoriin myös vaikeina aikoina, Kaarina Kärnä ...........
on omistettu suomalaiselle ruoalle ja sen tekijöille Suomalaisen ruoan päivää vietetään tänä vuonna viidettä kertaa. 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. vsk. Ruokatieto Yhdistys perusti juhlapäivän, koska se haluaa huomioida kotimaiselle ruoalle omistetulla päivällä maamme upeita raaka-aineita ja ruokakulttuuria sekä ruokaketjun ammattilaisia. vsk Hanna Larjavaara, ruokakasvatuksen ja -viestinnän asiantuntija Ruokatieto Yhdistys ry 4.9. Osaavat ammattilaiset alkutuotannossa, elintarviketeollisuudessa ja kaupassa varmistavat, että voimme nauttia oman maan antimia joka päivä, sesongeista tai maailman myllerryksistä huolimatta
”Olemme tottuneet pitämään herkullista, turvallista, puhdasta ja ennen kaikkea riittävää ja helposti saavutettavaa ruokaa itsestäänselvyytenä. Valitsemalla kotimaista ruokaa voimme edesauttaa, että ruokaketjun pyörät pyörivät ja meillä riittää kotimaista ruokaa jatkossakin. Merkkijärjestelmässä olevat yritykset ovat erilaisia kooltaan, tuotevalikoimaltaan ja toimintatavoiltaan, ja usein myös kilpailijoita keskenään. Vakaan järjestelmän kehittämiseen tarvittiin niin tuottajat, teollisuus, kauppa, valtakunnan korkein johto kuin kuluttajatkin. Tarvittiin koko ruokaketjun yhteispeliä ja kovaa työtä, jotta myös muiden pohjoismaiden alkuperämerkkien esikuvana myöhemmin toiminut merkkijärjestelmä saatiin perustettua. Tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan juhliva merkki on tae siitä, että tuote on valmistettu Suomessa pääosin kotimaisista raaka-aineista. Hyvää Suomesta -tuotteiden kotimaisuusaste on pysynyt vuodesta toiseen korkeana, keskimäärin 95 prosentissa. ". Yhteistä kaikille Hyvää Suomesta -merkkiä käyttäville yrityksille on sitoutuminen kotimaisen raaka-aineen käyttöön ja halu edistää kotimaisen ruokaketjun menestystä. Hyvää Suomesta -merkki perustettiin Suomen EU-jäsenyyden myötä helpottamaan kuluttajien kotimaisia valintoja kaupassa. Edelleen sinivalkoinen joutsenlippu liehuu kotimaisen ruoan tunnuksena Hangosta Nuorgamiin ja toteuttaa samaa tehtävää kuin 30 vuotta sitten; helpottaa kuluttajia tekemään kotimaisia valintoja. Haastavista tilanteesta huolimatta koko ruokaketju on sitoutunut yhteistyössä pitämään huolta omavaraisuudesta ja ruokaturvasta”, toteaa Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi. Kun EU-jäsenyys vapautti markkinat, kasvoi tuontielintarvikkeiden määrä kaupoissa nopeasti. Hyvää Suomesta jo 30 vuotta Kotimaisen ruoan tunnistaa helpoimmin Hyvää Suomesta -merkistä. Kaupan ruokavalikoimat ovat jatkuvassa muutoksessa, joten myös Hyvää Suomesta -merkittyjen tuotteiden valikoima muuttuu jatkuvasti. Hyvää Suomesta -merkittyjä tuotteita on tarjolla 12 000. Kotimaisuusaste pysynyt korkeana Hyvää Suomesta -merkin käyttäjiä on nykyään noin 350. Sitä se ei kuitenkaan ole, ja viime vuosien tapahtumien jälkeen meillä onkin syytä olla iloisia siitä, että ruokaketjumme on selvinnyt niin pandemiasta kuin maailman ruokamarkkinoita horjuttavasta Ukrainan sodasta. Peruselintarvikkeet muodostavat valikoiman pohjan, mutta trendit, muutokset toimintaympäristössä sekä kuluttajakäyttäytyminen muokkaavat osaltaan valikoimia. Kotimaisilla valinnoilla on merkitystä niin kuluttajien ostoskorien kuin julkisten hankintojenkin kautta. Siksi haluttiin luoda merkki, jonka avulla kuluttajat helposti ja nopeasti tunnistaisivat kotimaisista raaka-aineista Suomessa valmistetun tuotteen. vsk V aikka kotimainen ruoka ja sitä tuottava ruokaketju on ansainnut juhlapäivänsä, merkittävintä on toiminta omassa jokapäiväisessä ostoskäyttäytymisessä. 7 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Hyvää Suomesta -merkittyjen tuotteiden kotimaisuus lasketaan raaka-aineiden määrien perusteella, joten merkki kertoo suoraan sen, paljonko Suomen pelloilta, metsistä ja vesistöistä lähtöisin olevaa raaka-ainetta on käytetty
Vuosittaiset kotimaisuusasteen muutokset rekisterissä olevissa tuotteissa ovat vähäisiä, vain prosentin luokkaa. Kolmasosassa Hyvää Suomesta -merkityistä tuotteista kotimaisuusaste on 95–99 prosenttia ja 80 prosentin kotimaisuusasteeseen yltää toinen kolmannes. Lähtökohtana on suomalainen työ alkutuotannossa, elintarvikkeen valmistuksessa ja pakkaamisessa, eikä sitä lasketa mukaan kotimaisuusasteeseen. 8 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Nämä ovat tyypillisesti paljon kasviksia sisältäviä tuotteita, joiden kaikkia raaka-aineita ei kasva Suomessa, sekä valmisruokia, joissa liha, kala, maito ja kananmuna ovat kuitenkin aina Hyvää Suomesta -merkin kriteerien vaatimusten mukaisesti kokonaan suomalaisia. vsk ”Useamman raaka-aineen tuotteissa sallitaan pieni osuus muuta kuin kotimaista raaka-ainetta, sillä esimerkiksi suurinta osaa mausteista tai siemenistä ei saada Suomesta. Merkin alkutaipaleella riitti 2/3 raaka-aineen ja työn arvosta erikseen laskettuna, myöhemmin siirryttiin raaka-aineiden määriin ja kaikilla elintarvikkeilla kotimaisuusasteeksi riitti 75 prosenttia. Maailmalla riehuneen nautojen bse-taudin seurauksena tuli 100 prosentin sääntö lihalle, kalalle, kanamunalle ja maidolle. Hyvää Suomesta -merkittyjen tuotteiden kotimaisuus lasketaan raaka-aineiden määrien perusteella, joten merkki kertoo suoraan sen, paljonko Suomen pelloilta, metsistä ja vesistöistä lähtöisin olevaa raakaainetta on käytetty. Lisäksi täyteen 100 %:iin yltää myös monia usean aineisosan tuotteita kuten vihannessekoituksia ja juomia. Myöhemmin lisättiin kaikki yhden ainesosan tuotteet 100 prosentin säännön alle ja luovuttiin rypsiöljyn ja kuluttajille suunnatun sokerin taselaskennasta, toteaa kehityspäällikkö Minna Asunmaa.. Kriteereistä ei tingitä Kaikille tuoteryhmille toimiva kriteeristö on oleellinen, jotta Hyvää Suomesta -merkin sanoma pysyy selkeänä ja yritykset voivat sitoutua kriteereiden noudattamiseen. 100 prosentin kotimaisuusaste löytyy kolmasosasta Hyvää Suomesta -merkittyjä tuotteita. Hyvää Suomesta -merkin kotimaisuuden vaatimukset ovat tiukentuneet vuosien myötä. Tällaisia tuotteita ovat liha, kala, maito ja munat sekä kaikki yhden ainesosan tuotteet. Kaiken kaikkiaan Hyvää Suomesta -merkittyjen tuotteiden ainesosista 75 % on oltava kotimaista alkuperää”, Anni-Mari Syväniemi kertoo. Joskus myös satovaihtelut aiheuttavat sen, että jotakin vähemmän viljelyssä olevaa raaka-ainetta on hankala saada. Kriteerit ovat myös sen verran tiukat, että ne erottelevat Hyvää Suomesta -tuotteet kotimaisuuden perusteella muista. 75–79 prosentin väliin jää hyvin pieni osuus tuotteista
Haasteista mahdollisuuksiin Ruokaketjun toimintaa haastavat tälläkin hetkellä monet ongelmat ja megatrendit. Tässä meillä on apuna tuotekehityksen asiantuntijoista koostuva ryhmä, jotta tulkinnat ovat erityistapausten sijaan laajasti sovellettavissa, Asunmaa huomauttaa. Valvonta vahvistaa luotettavuutta Hyvää Suomesta -merkkijärjestelmän vahvuus on tiukkojen kotimaisuuskriteereiden lisäksi yritysten systemaattinen ja ammattimainen auditointi. Suomalaisella ruoantuotannolla on kuitenkin hyvät valmiudet vastata tulevaisuuden haasteisiin. Hyvää Suomesta -merkkiä käyttävät jäsenyritykset auditoidaan 3–4 vuoden välein. Omasta huoltovarmuudesta ja ruokaturvasta huolehtimisen lisäksi meillä on hyvät lähtökohdat suuremman roolin ottamiseen myös globaalissa ruokaturvassa. " Kaikille tuoteryhmille toimiva kriteeristö on oleellinen, jotta Hyvää Suomesta -merkin sanoma pysyy selkeänä ja yritykset voivat sitoutua kriteereiden noudattamiseen. Toisaalta uusien elintarvikkeiden kohdalla kriteeritulkinnat vaativat joskus pitkääkin pohdintaa. Monimutkaistuvassa maailmassa ruoan alkuperä kiinnostaa kuluttajia enenevässä määrin. Auditoijien ammattitaito kattaa niin kansainvälisten laatujärjestelmien tuntemuksen kuin mikroyrityksen johtamisen haasteet. 9 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Luottamus perustuu suomalaisen ruokaketjun dokumentoituun toimintaan ja merkin tiukkoihin raaka-ainekriteereihin. Kuluttajat luottavat tutkitusti Hyvää Suomesta -merkkiin ja arvostavat sitä. Hyvää Suomesta -merkkijärjestelmä on perustunut ruokaketjun yhteistyölle jo 30 vuotta, ja siitä on hyvä jatkaa myös tulevaisuuteen. Kriteerit ovat myös sen verran tiukat, että ne erottelevat Hyvää Suomesta -tuotteet kotimaisuuden perusteella muista.. EU-tasolla pohditaan pakollisten alkuperätai lähtöisyysmerkintöjen kehittämistä osana pellolta pöytään -strategiaa. Ulkopuolisen tahon vahvistus lisää luottamusta. Digitalisaation myötä työskentelytavat auditoinneissa ovat muuttuneet, mutta perusperiaate on koko ajan säilynyt samana: raaka-aineiden kotimainen alkuperä ja tuotteiden kotimaisuusaste on pystyttävä aukottomasti todistamaan. Ruoka-ala on jatkuvassa muutoksessa, mutta Hyvää Suomesta -merkin kriteereitä ei ole ollut tarvetta muuttaa ainakaan tällä hetkellä. vsk Kotimaisuuskriteerien helpottaminen on eri syistä johtuen ollut useita kertoja keskusteluissa, mutta jo 2000-luvun alussa alkanut kiinnostus lähiruokaa kohtaan ja kasvava vaatimus elintarvikkeiden alkuperätiedosta on pitänyt hyväksi havaitut tiukat kriteerit voimassa. Paperi ja kynä olivat auditoijien työväline vielä vuonna 2010, mutta siitä alkanut vaiheittainen toiminnan digitalisointi on siirtänyt samaan tietokantaan auditoinnit, tuotetiedot sekä yhteyshenkilöiden kontaktitiedot yrityksiin. Auditoinnit suorittaa vuosittain 6–8 riippumatonta auditoinnin ammattilaista, jotka eivät ole Ruokatiedon työntekijöitä, eikä heillä saa olla suhdetta auditoitavaan kohteeseen. Koska olemme pieni maa, tulee meidän menestyäksemme tehdä tiivistä yhteistyötä
Hyvää Suomalaisen ruoan päivää! Ruokatiedon väki. Vuosittain päivään liittyvät lukemattomat eri tapahtumat ja tempaukset eri puolilla Suomea, ja ihmisten sosiaalisessa mediassa jakamat kuvat ja viestit kotimaisen ruoan ja yhdessä syömisen merkityksestä kertovat aiheen koskettavuudesta ja tärkeydestä. Tapoja juhlia on monia, ja kaikki on kutsuttu. vsk Koko Suomi on kutsuttu juhlimaan Suomalaiset arvostavat oman maan ruokaa ja sen tuottajia, ja Suomalaisen ruoan päivä on siitä yksi osoitus. Kuvassa vasemmalta alkaen jäsenpalvelukoordinaattori ja asiantuntija Minna Lehdonvirta, kehityspäällikkö Minna Asunmaa, toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi ja artikkelin kirjoittaja, ruokakasvatuksen ja viestinnän asiantuntija Hanna Larjavaara.. 10 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37
Myös Ruokavirasto ja Tulli osallistuvat valvontaan Kesällä 2022 Ruokavirasto, Tulli ja kuntien elintarviketarkastajat toteuttivat yhdessä pilottihankkeen marjojen maahantuonnin ja myynnin tehovalvontaan liittyen. ”Suomalaiset mansikanviljelijät ovat erittäin osaavia ja heille on kunnia-asia, että toimitetut mansikat vastaavat kotimaiselta mansikalta odotettua laatua. Alkuperämaa voidaan todentaa Ruokavirasto pystyy todentamaan marjojen alkuperän tekemällä marjojen isotooppimäärityksen ja vertaamalla tuloksia olemassa olevaan tietokantaan, joka perustuu eri puolelta Suomea kerättyihin mansikkanäytteisiin. Tapaukset ovat nyt syyteharkinnassa. Siksi tällainen toiminta harmittaa meitä todella paljon ”, kertoo Hedelmänja Marjanviljelijäin liiton puheenjohtaja Tarja Matomäki. Toimintatapa osoittautui erittäin onnistuneeksi, ja muutamassa tapauksessa epäilys osoittautuikin oikeaksi. vsk Mansikan alkuperämaa voidaan todentaa Kotimaisina myytävät mansikat ovat yleensä suomalaista alkuperää, mutta joka vuosi herää myös epäilys, myydäänkö ulkomaista marjaa kotimaisena. Tulli tarkasti tulevat marjaerät satamassa, toimitti niistä tietoa kuntien elintarvikeviranomaiselle, jotka kävivät myyntipaikalla tekemässä tarkastukset. ”Mansikanviljelijät ovat erittäin tyytyväisiä Ruokaviraston, Tullin ja kuntien elintarviketarkastajien tapaan toimia tässä asiassa ja arvostavat viranomaisten sitoutuneisuutta”, sanoo Matomäki. Kotimainen mansikka on puhdasta ja laadukasta ja he ovat, oikeutetusti, erittäin ylpeitä tuottamistaan marjoista. Tavoitteena oli löytää toimiva ja tehokas tapa kommunikoida eri viranomaisten välillä, jotta saataisiin mahdollisimman tehokkaasti estettyä mahdolliset tulevat alkuperäväärennykset. 11 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Sen lisäksi, että tämä on kuluttajan harhauttamista, vääristää se myös kilpailutilannetta tavalla, josta suomalaiset viljelijät kärsivät. Jos epäilee mansikan alkuperämaan olevan muun kuin se, mikä on ilmoitettu, kannattaa tästä tehdä ilmoitus kunnan elintarviketarkastajalle, joka ottaa näytteen ja lähettää sen Ruokavirastolle analysoitavaksi. Ruokavirasto puolestaan analysoi kerätyt näytteet. Hedelmänja Marjanviljelijäin liitto ry
Kuva: Museovirasto.. 12 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. vsk ETT Kaija Rautavirta Ruokahuollon kriisit – kokemuksia, haasteita ja seurauksia Häiriöt elintarvikeja ruokahuollossa voivat äärimmillään vaikuttaa käytettävissä olevan ruoan määrään, ravitsemuslaatuun ja turvallisuuteen. Kuvaaja: Hugo Sundström. Tässä artikkelissa tarkastellaan ruokahuoltoa koskettaneiden poikkeuksellisten olojen vaikutuksia ja seurauksia kotitalouksien ja kansalaisten näkökulmasta. Lotat jakavat ruokaa kansakoulun pihalla, Annankatu 30:ssä Helsingissä 23.10.1939
Ruokavalio yksipuolistui ja perustui perunaan ja viljaan. Sotavuosien säännöstely Ensimmäisen maailmansodan seurauksena elintarviketilanne alkoi Suomessa heiketä syksyllä 1917. Elintarvikkeiden säännöstelyssä, kulutuksen tasaamisessa eri väestöryhmien ja alueiden kesken, ei täysin onnistuttu. Pula lihasta muutti metsästyskulttuuria, ja esimerkiksi variksia ja oravia metsästettiin. Sairastuvuutta lisäsi keväällä 1918 maahan levinnyt espanjantauti. Tuontiviljan korvaamiseksi ryhdyttiin selvittämään luonnonraaka-aineiden, kuten petun, jäkälän, selluloosan sekä kaislan ja lumpeen juurien soveltuvuutta leivän valmistukseen. Ilman mahdollisuutta hankkia säännöstelemättömiä elintarvikkeita, salakaupan tuotteita tai omaehtoista elintarviketuotantoa ravinnonsaanti oli kaupunkien ns. Nykypäivän Suomessa pyrkimyksenä on ennalta varautuminen ja yhteiskunnan toimivuuden ylläpitäminen kaikissa tilanteissa mahdollisimman lähellä normaalia. kuluttajatalouksissa riittämätön. Ruoan määrällisen niukkuuden lisäksi elintarvikepula vaikutti käytettävissä olevan ruoan koostumukseen ja turvallisuuteen. Riittämätön energiansaanti johtui ennen kaikkea tuonnin varassa olleen viljan, ruokavalion pääraaka-aineen, niukkuudesta. Elintarvikesektorille myös kotitalouksien omaehtoinen varautuminen on tärkeää. pelloille jääneet tähkäpäät, apilapitoinen kuivaruoho), joita Helsingin kaupungin lihakortti vuosilta 1917–1918. Kuva: Museovirasto.. Ravinnon puutteet ja aliravitsemus heikensivät väestön vastustuskykyä ja altistivat tartuntataudeille. korviketutkimukset otettiin esille myös pari vuosikymmentä myöhemmin, seuraavan suursodan yhteydessä. 13 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Ruokapula tuntui etenkin kaupungeissa ja maaseudun heikosti omavaraisilla alueilla. Nämä ns. vsk S uurten nälkävuosien aikaa 1860-luvulla kuvaavat epäedulliset sääolot, hätäravinto, kerjäläisvirrat ja poikkeuksellisen ankara kuolleisuus. Huoltotilanteen ollessa vaikeimmillaan pohdittiin mahdollisuuksia korvata elintarvikevajausta edes osittain sellaisilla luonnontuotteilla (esim. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana pula elintarvikkeista johti niiden säännöstelyyn. Myös elintarvikeväärennösten määrä kasvoi. Niihin viitattiin vielä 1970-luvulla luonnonvaraisten kasvien koostumusta ja käyttökelpoisuutta selvitettäessä. Ravintoloissa saattoi olla tarjolla ketunlihaa. Toisen maailmansodan aikainen elintarvikkeiden säännöstely oli Suomessa tiukkaa ja lähes kaikkien keskeisten elintarvikkeiden kulutusta rajoitettiin
Jauhoja täydennettiin hetken aikaa kalsiumilla, mutta kuluttajat vieroksuivat tällaisista jauhoista valmistettua leipää. Ensimmäisen maailmansodan aikana elintarvikepulaa helpottamaan nimitetty valtion kotitaloustoimikunta koulutti myös hätäajan neuvojia eri puolille Ilmoitus Helsingin Sanomissa 30.1.1916. Arkiruokia kehotettiin ”jatkamaan” kasviksilla ja leipätaikinaa luonnonkasveilla. Liha oli kuitenkin kallista, ja siten yleensä vähävaraisten saavuttamattomissa. Ensimmäinen maailmansota nosti elintarvikkeiden hintoja. Säännöstely rajoitti myös elintarviketeollisuuden toimintamahdollisuuksia. Pula-ajan jäljet Elintarvikkeiden säännöstely on voimakkaimpia tapoja vaikuttaa väestön ravinnonsaantiin. Lehdissä julkaistiin ohjeita kaurajuoman valmistukseen maitopulaa helpottamaan, ja lihan korvikkeeksi ja ruokavalion monipuolistamiseksi suositeltiin palkokasveja. Toisen maailmansodan aikana aloitettiin myös ensimmäiset elintarvikkeiden täydennystoimet. Tuolloin katsottiin välttämättömäksi lisätä Aja D-vitamiinia margariiniin. Sokeripulan takia tarvittiin uudenlaisia säilöntäkeinoja. ”½ kiloa vihanneksia henkeä kohden päivässä” oli Marttojen iskulause vuonna 1941. Väestöä neuvottiin säästäväisyyteen ja opastettiin arvioimaan ruoan edullisuutta suhteessa sen koostumukseen. Koulukeittoloiden ja sairaaloiden elintarviketilanteen parantamiseksi järjestettiin muun muassa luonnontuotteiden keruutalkoita. Väestöä kehotettiin kohentamaan ruoanvalmistustaitojaan, vähentämään luonnon raaka-aineisiin kohdistuneita ennakkoluuloja ja laajentamaan makutottumuksiaan. Korvikkeet, vastikkeet, teollisten valmisteiden koostumukseen tehdyt muutokset ja täysin uudet teolliset elintarvikkeet muuttivat tarjolla olevaa valikoimaa ja perinteisiä kulutustottumuksia. Mitä kattavammin elintarvikkeita säännöstellään, sitä tärkeämpää on kiinnit. Elintarvikesäännöstelystä vastaavien viranomaisten ohella neuvontajärjestöjen rooli väestön opastuksessa oli merkittävä. Molempien sotien yhteydessä julkinen ruokahuolto, kuten sairaalat, joutuivat sopeutumaan elintarvikepulaan siitäkin huolimatta, että niiden tarpeet pyrittiin erityisesti huomioimaan. Sotavoita, papuja ja kaurajuomaa Yhteiskunnan toimintamahdollisuuksien ollessa vähissä kansalaisia kannustettiin auttamaan itse itseään. Liha tiedettiin hyväksi eläinproteiinin lähteeksi. Molempien sotien aikana käytännön neuvonnassa korostettiin säästäväisyyttä ja omatoimisuutta; kuinka esimerkiksi kalliista voista valmistetaan ns. 14 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Suomea ja julkaisi runsaasti opaslehtisiä. sotavoita jauhoja ja maitoa lisäämällä, ja miten tehdään voita korvaavaa hedelmätahdasta. vsk ei ollut totuttu käyttämään ihmisravinnoksi
Vaikka Suomessa välillä arvosteltiin kouluruokailun hidasta toteutumista, sen laajuus oli 1940-luvun loppupuolella kansainvälisesti arvioituna mittava. Pitkäaikaishoidossa olleet potilaat olivat se ryhmä, jonka ravinnonsaannissa oli suurimmat puutteet; ruokavalion omaehtoinen täydentäminen oli heille mahdotonta. Perunankastikejauhe (RaNa-tuote/Huhtamäki). Ilmoitus Helsingin Sanomissa 1.10.1945. Ensimmäisen maailmansodan aikana elintarvikepulaa pyrittiin helpottamaan järjestämällä edullisia ruokailumahdollisuuksia, kansankeittoloita (soppakeittiöitä), kuntien vähävaraiselle väestölle. Elintarvikepulan aikaiset kokemukset saattavatkin edelleen heijastua sota-ajan eläneiden suhtautumisessa ruokaan ja etenkin sen tuhlaukseen. Elintarviketeollisuus kehitti toisen maailmansodan aikana uutuustuotteita, kuten puuronja perunankastikejauheita.. Vuonna 1943 aikaansaatua päätöstä kouluruoan järjestämisestä kaikille kansakoululaisille vauhdittivat kiistatta kokemukset elintarvikepulasta. Säännöstelyannoksia määritettäessä eräiden väestöryhmien, kuten lasten, raskaana olevien ja erittäin raskasta työtä tekevien tarpeet pyrittiin ottamaan huomioon. Elintarvikepula edellytti kansalaisilta kekseliäisyyttä ja arkiluovuutta, kun ruokaa piti ajoittain valmistaa ”lähes tyhjästä”. Säännöstelyn ja sodan vuodet jättivät jälkensä myös joukkoruokailun muotoutumiseen Suomessa. 15 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. vsk tää huomiota haavoittuvimpien kuluttajaryhmien tarpeisiin. Toisen maailmansodan jälkeinen jälleenrakennusaika oli puolestaan valtion työmaiden muonitukselle tärkeä kehitysvaihe, ja siitä syntynyt valtion ravitsemiskeskus toteutti sittemmin valtion henkilöstöruokailua lähes viidenkymmenen vuoden ajan. Aina ei kuitenkaan edes heille ollut jaettavaa
Vaikka kotitalouksien varautumiseen liittyvää neuvontaa on tehty runsaat viisikymmentä vuotta, suhtautuminen varautumisen tarpeellisuuteen on väestössä ollut osin ristiriitaista. Kuva: Museovirasto.. Muutamassa kuukaudessa kansalaisten omaehtoisesta varautumisesta tuli laajoille joukoille tuttu, ja se on johtanut myös käytännön toimiin; tiedon lisääntymisen ja kokemusten karttumisen ohella on havahduttu tunnistamaan ja arvioimaan oman kotitalouden tarpeita varauIhmiset jonottavat voita Valion myymälän edessä vuonna 1951. Kansalaisten mahdollisuuksiin varautua ruokahuollon häiriöihin alettiin Suomessa kiinnittää huomiota toisen maailmansodan jälkeen. Omatoimisuuteen perustuva palstaviljely lisääntyi toisen maailmansodan aikana, vaikka sen yleistymistä näyttivätkin hidastavan sekä sodan aiheuttama rasitus että väestön osaamattomuus. vsk Pula-aikojen on todettu edistäneen myös kotitalousalan ja -neuvonnan myöhempää kehitystä. Keväällä 2020 alkanut koronapandemia herätti kuitenkin aiempaa suuremman kiinnostuksen varautumiskysymyksiin. Julkisten ruokapalvelujen, kuten sairaaloiden ruokahuollon, varautumista ryhdyttiin aiempaa vahvemmin edistämään 1990-luvun alussa. Kuvaaja: Nya Pressen 26.9.1951. 1970-luvun kotivarasuosituksessa elintarvikkeita kehotettiin varaamaan kahden viikon tarvetta varten. Eräänä uhkakuvana oli tuolloin tuonnin vaikeutuminen. Suomalaiseen ruokakulttuuriin keskeisesti kuuluvien ruokapalvelujen (food service) varautumisen kehittäminen nähdään myös tällä hetkellä ajankohtaisena. Suunnitelmia poikkeuksellisten olojen varalle on pitkään tehty niin maataloudessa, elintarviketeollisuudessa kuin kaupankin alalla. 16 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Elintarvikepulalla lienee myös ollut oma vaikutuksensa elintarviketeollisuuden myöhempäänkin tuotekehitykseen. Varautumista eri tahoilla Elintarvikehuolto, kansalaisten ravinnonsaanti, on valtioneuvoston päätöksellä määritelty kaikissa oloissa turvattavaksi yhteiskunnan elintärkeäksi toiminnoksi ja yhdeksi huoltovarmuuden painopistealaksi. Tällä hetkellä edistetään kansainvälisiin malleihin perustuvaa 72 tuntia -varautumissuositusta, johon elintarvikkeiden lisäksi sisältyvät puhdas vesi, sähkö ja lämpö sekä tiedonsaanti häiriötilanteessa. Erityisen paljon kansalaisten kiinnostus kasvoi Ukrainan sodan sytyttyä; lyhyessä ajassa esimerkiksi 72tuntia.fisivuston kävijämäärät ja varautumista käsittelevien esitteiden tilausmäärät monikymmenkertaistuivat
vsk tumisen näkökulmasta. 17 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Ruokahuollon järjestelyt kriisiaikojen Suomessa. Lähteitä Rautavirta, K. Sodan kokemukset synnyttivät kotivaran. https://helda.helsinki.fi/ bitstream/handle/10138/20862/ruokahuo. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 3: 365–371. Petusta pitsaan. Laitteet ja ratkaisut hygieeniseen nesteenkäsittelyyn www.thinkflow.fi. pdf?sequence=1&isAllowed=y Rautavirta, K. (2021). Sen lisäksi, että nyt ollaan paremmin varautuneita esimerkiksi sähkökatkoksiin, ruoan kasvattaminen itse, laatikkoviljely, villiyrtit ja säilöntä ovat kiinnostaneet aiempaa enemmän. (2010). Tätä monin tavoin kotitalouksien varautumista edistävää neuvontatyötä tekevät nyt ne samat järjestöt, jotka sotavuosienkin aikaan opastivat väestöä. Helsingin yliopisto, ravitsemustiede. https://www.pty.fi/foodservice-toimialanjatkuvuudenhallinnan-ja-huoltovarmuuden-kehittaminen-tulevaisuudessa-loppuraportti-2022/ https://72tuntia.fi/ Kotitalouksia suositellaan varautumaan häiriötilanteiden varalle siten, että kodeissa pärjättäisiin itsenäisesti vähintään 72 tuntia
Kirjoittajat Miika Ilomäki (vasemmalla), Juha Mantila ja Tanja Talvenheimo työskentelevät Huoltovarmuuskeskuksen Elintarvikehuoltotiimissä. Elintarvikehuoltosektori on yksi niistä. Sujuvan yhteistyön takana on koko verkoston kattava varautumissuunnittelu, yhteiset harjoitukset, koulutukset sekä valtakunnallisen tilanMMM Agr. Juha Mantila, vanhempi varautumisasiantuntija ETM Tanja Talvenheimo, varautumisasiantuntija Huoltovarmuuskeskus Ruoan huoltovarmuus syntyy yhteistyössä Suomessa huoltovarmuutta varmistetaan maailmanlaajuisesti tarkasteltuna ainutlaatuisessa yhteistyöverkostossa. 18 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Elintarvikehuoltosektorille se tarkoittaa, että viljaa, maitoa, lihaa, kasviksia ja muita alkutuotannon tuotteita tuotetaan elintarviketeollisuudelle jalostettavaksi ja logististen jakeluratkaisujen kautta markkinoille eli kuluttajille kauppoihin ja ruokapalveluihin. Miika Ilomäki, johtava varautumisasiantuntija MMM Agr. Kuvat: HVK / Meeri Utti.. Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) yhteydessä toimii sektoreita ja pooleja, jotka vahvistavat huoltovarmuutta ja jatkuvuudenhallintaa oman alansa organisaatioissa. vsk H uoltovarmuustyön ydin on olemassa olevien toimintojen ylläpitäminen mahdollisimman normaaleina myös häiriöja poikkeustilanteissa
vsk varautumista. Verkostoituneen yhteiskunnan uhkiin varautuminen edellyttää myös materiaalista Alkutuotanto on elintarvikehuollon kannalta kriittinen toimiala. 19 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Yritys omistaa varastoidun materiaalin, mutta sen käyttöönotto edellyttää TEM:n lupaa. Työja elinkeinoministeriö (TEM) on linjannut poikkeusolojen toimintamallin, joka sisältää kuluttajasäännöstelyn, markkinoiden toimintaedellytysten varmistamisen, resurssien käytön ja toimijoiden ohjauksen. Puskurien avulla ostetaan aikaa, jotta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimijat voivat aktivoida omat valmiussuunnitelmansa. Varmuusvarastojen käyttöönotosta päättää valtioneuvosto. Välttämättömistä raaka-aineista ja tuotteista voidaan pitää myös ns. Varastoinnin osalta HVK:n tehtävänä on varmistaa viljan, siemenviljan sekä eräiden maatalouden kemikaalien ja perustuotannon raaka-aineiden puskuri sopimalla varastoinnista alan toimijoiden kanssa. Kuva: HVK / Juha Nenonen.. Varastointi antaa lisäaikaa Poikkeustilanteissa valtionhallinto on varautunut ohjaamaan kriittisten tarvikkeiden tuotantoa, niukkojen voimavarojen käyttöä ja lopputuotteiden kulutusta. turvavarastoja, jotta tuotantoa voidaan ylläpitää. Huoltovarmuuden ylläpidosta aiheutuvat kustannukset katetaan valtion talousarvion ulkopuolella olevasta huoltovarmuusrahastosta. HVK:n hoitamasta rahastosta nekuvan päivittäminen kuukausittain. Jatkuvuudenhallinta varmistetaan siten, että alan rakennemuutosta, tuotantokapasiteetin kehitystä ja tuotteiden, tuotantopanosten sekä maailmanmarkkinoiden muutoksia seurataan tarkkaan sekä havainnoidaan muutosten vaikutusta huoltovarmuuteen. Turvavarastoja perustetaan yrityksen ja HVK:n välisillä sopimuksilla
Kuva: Suomen Viljava Oy.. Maataloutta leimaavat pitkät perinteet ja Suomen ruoantuotannon kivijalkana pidetään viljanviljelyä, erikoiskasvituotantoa sekä nurmiviljelyä, joka osaltaan varmistaa tehokkaan kotieläintuotannon. Alkutuotanto onkin elintarvikehuollon kannalta kriittinen toimiala ja sen on toimittava kaikissa olosuhteissa. Valmisteluvaiheeseen toki käytettiin useita viikkoja, koska pakonomaista kiirettä ei ollut ja operaatio tuli toteuttaa suotuisana ajankohtana markkinoiden tarpeet huomioiden. Rahasto mahdollistaa tarvittaessa nopeankin operatiivisen toiminnan yhdessä yhteistyöverkoston kanssa. Omavaraisuus on voimavara Suomessa ruoan omavaraisuusaste on noin 80 prosenttia, mikä on huoltovarmuuden kannalta riittävä. 20 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. vsk katetaan menot, jotka aiheutuvat varmuusvarastoinnista, teknisistä varajärjestelyistä ja varautumissuunnittelusta. Pidemmällä tarkastelujaksolla ilmastonmuutos tulee haastamaan alkutuotannon toimintaa, koska se lisää sään ääri-ilmiöitä ja merkitsee mahdollisesti uusia kasvitauteja ja -tuholaisia. Toisaalta Viljan käsittelyä. Markkinoiden kannalta HVK:n piti myös huomioida markkinahäiriön riski ja se, että hankintojen ajan HVK on hyvin suuri operaattori markkinoilla. Lyhyellä tarkastelujaksolla alkutuotannon uhkana ovat yksittäiset huonot satovuodet, työvoimapula ja tuotannon kannattavuusvaje, kun esimerkiksi lannoitteiden ja siementen sekä muiden investointien kustannukset nousevat. Suomen kokonaispeltopinta-ala on 2,2 miljoonaa hehtaaria, mikä tarkoittaa noin seitsemää prosenttia Suomen maapinta-alasta. Maatiloja Suomessa on noin 43 000 ja niiden keskimääräinen koko on noin 52 hehtaaria. Esimerkiksi elintarvikeviljan varmuusvarastojen täydennys kolmen kuukauden käyttöä vastaavalla määrällä toteutettiin alkuvuodesta 2023 nopealla aikataululla kuudessa viikossa
Huoltovarmuuden keinoja kehitetään jatkuvasti Suomella on runsaasti vahvuuksia, jotka auttavat ylläpitämään kansallista huoltovarmuutta. 21 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Tästä syystä tarvitaan huoltovarmuustyötä, jonka avulla varaudutaan jatkamaan yhteiskunnan kriittisiä toimintoja mahdollisimman normaalisti kaikissa tilanteissa. HVK:n Alue 2030 -ohjelmassa valmistellaan parhaillaan alkutuotannolle suunnattua opasta, jonka avulla vahvistetaan alan varautumista ja jatkuvuudenhallintaa entisestään. Ilmaston muuttuessa mahdollisuudet uusien viljelykasvien tuotantoon voivat parantua ja sitä kautta ruoan omavaraisuusaste kasvaa entisestään. Toimivat markkinat ja kilpailukykyinen talous ovat huoltovarmuuden perusta. Lisäksi globalisaatio, omistusja liiketoimintarakenteiden muutokset sekä teknologian kehitys asettavat haasteita huoltovarmuuden turvaamiselle. Kun kansalaiset ovat varautuneet mahdollisiin häiriötilanteisiin muutaman päivän kotivaran avulla, jää viranomaisilla ja elinkeinoelämällä aikaa ja tilaa aktivoida valmiussuunnitelmansa ja palauttaa perustoiminnot mahdollisimman normaaleiksi. vsk viljelyrajat voivat siirtyä pohjoisemmaksi, kasvukaudet pidentyä ja sadot parantua. Runsaat luonnonvarat, hyvä elintarviketuotantokyky, kehittynyt hyvinvointija koulutusjärjestelmä sekä hyvin toimiva fyysinen ja sähköinen infrastruktuuri ovat esimerkkejä vahvuuksista. Muuttuva maailmantilanne altistaa varautumissuunnitelmat ja -toimenpiteet jatkuvaan uudelleentarkasteluun. Materiaalisen varautumisen rinnalle on noussut Elintarvikeketjun häiriöherkin alue ovat kauppa ja jakelu sekä toisaalta ravintolaja suurkeittiötoimijat (Food Service -toimiala). Kotitalouksien valmiudet omatoimisuuteen ja omavaraisuuteen sekä toimintakykyyn häiriötilanteissa ovat merkittävässä roolissa yhteiskunnan toimintakyvyn ylläpitämisessä. Kuva: HVK / Juha Nenonen.. Suomen erityispiirteet, kuten viileä ilmasto, pohjoinen sijainti, riippuvuus merikuljetuksista, energiaintensiivinen talouden rakenne ja pitkät kuljetusetäisyydet on otettava huomioon huoltovarmuustyön tavoitteissa ja varautumiskeinojen valinnassa. Varautumisella vahva yhteiskunta Yhteiskunnan kokonaisvarautumisen kannalta keskeistä on kansallisen maataloustuotannon lisäksi kansalaisten omatoiminen varautuminen. Viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille on 72 tuntia. Nämä eivät kuitenkaan välttämättä riitä ylläpitämään yhteiskunnan taloudellisia ja teknisiä perustoimintoja erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
Suomessa nurmiviljely varmistaa osaltaan tehokasta kotieläintuotantoa. Lisätietoa: www.huoltovarmuuskeskus.fi Seuraa meitä: Twitter: @HVK_uutiset LinkedIn: Huoltovarmuuskeskus Koko yhteiskunnan kattava yhteistyöverkosto Suomessa valtion ja kuntien viranomaisilla on lainsäädäntöön perustuva velvollisuus varautua poikkeusja häiriötilanteisiin. Käytännön rooli on koordinoida, edistää ja mahdollistaa huoltovarmuustyötä niillä alueilla, jotka ovat kriittisiä huoltovarmuuden kannalta. Kuva: HVK / Juha Nenonen.. Huoltovarmuuskeskus (HVK) tekee laajaa yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän ja toimialajärjestöjen kanssa. Yhdessä Huoltovarmuusorganisaation (HVO) sektorien ja poolien kanssa HVK sovittaa yhteen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tavoitteita ja hyötyjä varautumistoimissa. vsk kriittistä tuotantoa ja järjestelmiä ylläpitävien organisaatioiden ja verkostojen toiminnan jatkuvuuden varmistaminen sekä kriittisten arvoketjujen että infrastruktuurin tarkastelu ja turvaaminen. Toiminnan punainen lanka on kaikilla tahoilla sama: varmistaa yhteiskunnan toimintakyky ja jatkuvuus häiriötilanteissa ja vahvistaa kriisinkestävyyttä. Tässä turbulenttisessa maailmassa ainakin yksi asia on kuitenkin varma: yhdessä olemme vahvoja ja tulemme alati vahvemmiksi. 22 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Elinkeinoelämän ja järjestöjen osalta toiminnassa mukana oleminen perustuu pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen, jolloin varautumisen lähtökohtina ovat liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen, asiakkaiden kanssa tehdyt sopimukset ja näihin liittyvä riskienhallinta sekä vilpitön halu olla osa laajaa yhteistyöverkostoa
Tällä hetkellä tarkastelussa on Ruokapalvelupoolin muodostaminen ja toiminnan käynnistäminen. Poolissa on edustajia tuottajajärjestöistä, maataloushallinnosta ja -kaupasta, maatalouteen liittyvästä teollisuudesta ja tutkimuksesta. • KOVA-toimikunta toimii kotitalouksien varautumisen asiantuntijaja kehittämisverkosto na, jonka toimintaa koordinoi Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEK ja rahoittaa HVK.. Lisäksi siihen kuuluu kotitalouksien omatoimiseen varautumiseen keskittynyt KOVA-toimikunta. vsk Tutustu toimijoihin sektorissa ja sen pooleissa • Elintarvikehuoltosektori jakautuu pooleihin (3): Alkutuotanto-, Elintarviketeollisuussekä Kauppaja jakelupooli. 23 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. • Kauppaja jakelupoolin toimintaa hallinnoi Päivittäistavarakauppa ry. • Alkutuotantopoolin toimintaan liittyvät valtionhallinnon varautuminen ja maaja metsätalousministeriön suunnitelmat, joilla tuetaan ja ohjataan maataloustuotantoa poikkeusoloissa. • Elintarviketeollisuuspoolin painopisteenä on turvata alan keskeisten toimijoiden toiminta normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Sopijapuolina ovat Elintarviketeollisuusliitto (ETL), Suomen Pakkausyhdistys ja HVK. Poolin toimintaa hallinnoi Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry. Elintarvikeketjun häiriöherkin alue ovat kauppa ja jakelu sekä toisaalta ravintolaja suurkeittiötoimijat (Food Service -toimiala)
vsk Eero Alaluusua, projektipäällikkö, Elintarviketeollisuuspooli/Elintarviketeollisuusliitto Elintarvikeyrityksen oma varautumissuunnittelu on huoltovarmuuden perusta Yrityksen kannalta olennaisinta on tunnistaa, mikä omalle toiminnalle on olennaisinta, ja varmistaa, että pärjää edes auttavasti erilaisissa häiriötilanteissa. Työtä ei tarvitse tehdä yksin, sillä tukea on saatavilla. Kuva: ETL / Laura Oja.. Sen lisäksi että erilaisiin häiriöihin varautuminen on elintarvikeyrityksille suotavaa ja liiketoiminnan kannalta perusteltua, on se osalle yrityksiä jatkossa myös pakollista. 24 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Poikkeamat ja kriisit voivat johtua yrityksen omasta toiminnasta tai kehittyä äkillisen maailman markkinan muutoksen myötä
Yrityksen mahdollisuudet häiriötilanteissa Yrityksen kannalta tärkeää on tunnistaa. Tämän lisäksi olemme riippuvaisia erilaisista palveluista, joista kuljetusten ja varastoinnin järjestäminen Suomeen ja Suomesta ulkomaille ovat näkyvässä roolissa. Huomionarvoista on silti, että vaikka osaamista ja monia raaka-aineita on hyvin saatavilla kotimaisin voimin, on markkinallamme silti suuria tuontiriippuvuuksia tuotantopanoksista esimerkiksi energian, koneiden ja laitteiden, kemikaalien sekä muovipohjaisten pakkausmateriaalien osalta. Vallitsevassa ajattelutavassa elintarvikkeita ei varsinaisesti varastoida pahan päivän varalle, vaan varautuminen lähtee pikemminkin elintarvikeyritysten omasta kyvystä joustaa ja toimia valveutuneesti muuttuvassa markkinassa. Tämä korostaa elintarviketeollisuuden omatoimista roolia. mikä omalle toiminnalle on olennaisinta ja varmistaa, että pärjää edes auttavasti erilaisissa häiriötilanteissa. Osaan riskeistä yritykset voivat suhteellisen helposti varautua ja osaan liittyy suurempia kansallisia ulottuvuuksia. Poikkeamat ja kriisit voivat yhtä johtua yrityksen omasta toiminnasta tai kehittyä äkillisen maailman markkinan muutoksen myötä. Sinänsä viime vuosien kriisit ja niiden myötä syntyneet ongelmat esimerkiksi henkilökunnan, varaosien, energian ja pakkausmateriaalien saatavuuden osalta, sekä niin kutsutun konttikriisin laajat vaikutukset ovat valveuttaneet monet elintarvikeyritykset kehittämään omaa varautumistaan. Suomessa onkin laajalti omaa elintarviketeollisuutta, sitä tukevaa alkutuotantoa ja jakelusta vastaavia kaupan alan toimijoita. Huoli ja edut ovat yhteisiä. Lähtökohtaisesti tämä kaikki on alallamme tiedossa, mutta varautumisen painopisteet ja asteet vaihtelevat yritysten kesken. 25 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Yleinen, Luonnonvarakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan (Elintarvikemarkkinoiden tuontiriippuvuus 2003–2016 selvitys) elintarvikemarkkinaa kuvaava tuontiaste on 25 %, mutta vaihtelee toimialoittain. Jos elintarviketyritykset pystyvät varmistamaan oman liiketoimintansa jatkuvuuden monenkirjavissa tilanteissa, omiin lähtökohtiinsa tukeutuen, ei kansallinen ruoantuotantokaan häiriinny merkittävästi. Varautumisen osa-alueisiin liittyy mm. vsk S uomessa kansallisella huoltovarmuusajattelulla on pitkät perinteet, ja ne ovat koskeneet myös elintarvikkeita. jatkuvuudenhallinnan kokonaistavoitteiden asettaminen, riskienhallinta, kriittisten tuotantotekijöiden tunnistaminen ja kriisinhallinta. Artikkelin kirjoittaja Eero Alaluusua työskentelee ETL:n yhteydessä toimivassa elintarviketeollisuuspoolissa projektipäällikkönä.. Vastaavasti kysynnän muutokset Covid19-pandemian aikana kirkastivat myös sen, miten esimerkiksi elintarvikkeiden ylitarjonta ja vääränlainen kohdentuminen voivat aiheuttaa suuria vaikeuksia alan yrityksille, vaikka tätä ei ole pidetty tyypillisimpänä huoltovarmuuteen liittyvänä ongelmana. Jotta tämä kokonaisuus toimii jatkossakin, edellyttää se vapaata kauppaa ja hyvin toimivia kuljetusreittejä, joista Itämeren meriliikenne on olennaisin
vsk Näistä samoista asioista saatetaan myös puhua eri nimillä, mutta tärkeintä on, että yritys itse hahmottaa toimintakentän laajuuden ja kompleksisuuden. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/547629/luke-luobio_44_2021. NÄHDÄÄN LUOMUELINTARVIKEPÄIVÄSSÄ! RUOKA-ALAN HUIPPUTAPAHTUMA TULEE TAAS! Haluaisitko tuotteesi tai palvelusi esille Luomuelintarvikepäivään. 26 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Varautumistyötä ei tarvitse tehdä yksin, sillä varautumiseen, valveutuneisuuden tasosta riippumatta, on saatavilla tukea ja neuvoja. Toimintaohjeet kattavat mm. Seuraavaksi niistä muutama esimerkki. EU-direktiivit CER (kriittisten toimijoiden häiriönsietokyky) ja NIS2 (kyberturvallisuus) tulevat asettamaan velvoitteita, jotka liittyvät mm. https://kauppakamari.fi/vaikuttaminen/yritysturvallisuus/ Luonnonvarakeskus. Valmistelun ollessa kesken emme vielä täysin tiedä, mitä yrityksiä lainsäädäntö tulee koskemaan ja mitä ei. https://www.jamk.fi/fi/palvelut/asiantuntijapalvelut/fincsc-kyberturvallisuuden-arviointimalli Syksyn inspiroivin vastuullisen ruuan ammattilaistapahtuma Katso huippuesiintyjät > proluomu.fi/luomuelintarvikepaiva Luomuelintarvikepäivä 27.9.2023 Ravintola Töölö, Helsinki Elintarvikeja ravintola-alan ammattilainen, tule verkostoitumaan ja hakemaan inspiraatiota työhösi vastuullisen ruuan ammattilaistapahtumaan. https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ohjeet JAMK. Kyberturvallisuuskeskuksen oppaista sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kehittämästä itsearviointimenetelmästä. Näiden lisäksi löytyy myös lukuisia teollisia standardeja kuten ISO 22301, COSO ERM, BRC ja alan konsultteja, jotka voivat tavalla tai toisella tukea yritystä. Työn pohjana on matalan kynnyksen malli, jonka yritys voi omaksua, toimialasta riippumatta, vaikka lähtötaso olisi hieman vaatimattomammalla tasolla. riskiarvioihin, kriisin kestävyyden suunnitteluun ja poikkeamista ilmoittamiseen viranomaisille. Varautumisen omana osa-alueena on myös lähes kaiken toiminnan läpileikkaava kyberturvallisuus, johon voi saada apua mm. Lisäksi poolityössä varaudutaan myös poikkeusoloissa toimimiseen. Lähteet Huoltovarmuuskeskus. Elintarviketeollisuuspooli keskittyy kansallisen huoltovarmuuden kannalta keskeisimpien yritysten tukemiseen ja toimii laajemmassa huoltovarmuusverkostossa. Luonnonvarakeskus kehittää elintarviketeollisuuden pk-yrityksille suunnattuja menetelmiä, joilla tuetaan riskienhallintaa ja jatkuvuudenhallintaa. säteilyvaaran, tartuntataudit ja sähkökatkot. Ruokavirasto ylläpitää elintarvikealan poikkeustilanteisiin ja häiriöihin soveltuvaa ohjeistusta. https://www.luke.fi/ fi/projektit/etrh Kyberturvallisuuskeskus. Näitä asioita on myös tarpeellista harjoitella ja jalkauttaa yrityksen sisällä laajemmin, jotta kriisin keskellä ei tule liikaa uutta opittavaa kerralla. Esimerkiksi on aivan eri asia pyrkiä varmistamaan oman hankintaketjun luotettavuus erilaisissa skenaarioissa kuin osata jatkaa toimintaa, jos ketju joiltain osin kaikesta huolimatta katkeaa. Sen lisäksi, että erilaisiin häiriöihin varautuminen on elintarvikeyrityksille suotavaa ja liiketoiminnan kannalta perusteltua, on se osalle yrityksiä jatkossa myös pakollista. Ohjelmassa asiaa niin vastuullisen ruuan markkinoinnista, kuluttajista kuin horeca-alastakin. Tämän verkoston ja kattavan viranomaisyhteistyön myötä syntyvistä onnistumisista on etua markkinalla laajemminkin, sillä esimerkiksi kaikki ponnistelut kaasun saatavuuden tai Itämeren meriliikenteen jatkamiseksi ovat yleishyödyllisiä. Keskuskauppakamari, kauppakamarit ja Huoltovarmuuskeskus toteuttivat yhdessä Lujat-hankkeen, jonka tarkoituksena on tukea pienempiä yrityksiä varautumisen suunnittelussa. www.huoltovarmuuskeskus.fi/toimialat/elintarvikehuolto Elintarvikemarkkinoiden tuontiriippuvuus 2003–2016, Marja Knuuttila ja Eero Vatanen, Luonnonvarakeskus 2021. pdf?sequence=1&isAllowed=y Keskuskauppakamari. Projekti etenee vuoden 2023 aikana, ja sen tulokset ovat vapaasti hyödynnettävissä heti julkaisemisen jälkeen. FINCSC, kyberturvallisuuden arviointimalli. Ota yhteyttä: Markkinointitoimisto Pinta Oy, Janne Vehviläinen, 0400 788 488, janne@pinta.fi Yhteistyössä mukana: Tapahtuman tuottaa:
Kuvituskuva: Pixabay. NÄHDÄÄN LUOMUELINTARVIKEPÄIVÄSSÄ! RUOKA-ALAN HUIPPUTAPAHTUMA TULEE TAAS! Haluaisitko tuotteesi tai palvelusi esille Luomuelintarvikepäivään. Ruokavirasto. https://www.ruokavirasto.fi/ elintarvikkeet/elintarvikeala/poikkeustilanteet/ Kriittisen infrastruktuurin tunnistaminen ja kriisinkestävyyden parantaminen https://valtioneuvosto.fi/ hanke?tunnus=SM047:00/2022 Kyberturvallisuusdirektiivi https://valtioneuvosto.fi/ hanke?tunnus=LVM044%3A00/2022 Itämeren meriliikenteellä on iso merkitys Suomen huoltovarmuuden kannalta. Ota yhteyttä: Markkinointitoimisto Pinta Oy, Janne Vehviläinen, 0400 788 488, janne@pinta.fi Yhteistyössä mukana: Tapahtuman tuottaa:. Ohjelmassa asiaa niin vastuullisen ruuan markkinoinnista, kuluttajista kuin horeca-alastakin. Syksyn inspiroivin vastuullisen ruuan ammattilaistapahtuma Katso huippuesiintyjät > proluomu.fi/luomuelintarvikepaiva Luomuelintarvikepäivä 27.9.2023 Ravintola Töölö, Helsinki Elintarvikeja ravintola-alan ammattilainen, tule verkostoitumaan ja hakemaan inspiraatiota työhösi vastuullisen ruuan ammattilaistapahtumaan
Kotimaisen ruoan merkitys osana huoltovarmuutta on merkittävässä roolissa. vsk Mika Parviainen, kehityspäällikkö Leijona Catering Oy Valokuvat: Leijona Catering Oy Kotimaiset elintarvikkeet ovat keskeinen osa ruokapalvelun huoltovarmuutta Leijona Cateringille Puolustusvoimien ja Rikosseuraamuslaitoksen strategisena kumppanina on varautuminen ja toimiminen erilaisissa turvallisuustilanteissa arkipäivää. Meillä Leijonassa on osaamista, kyky ja valmius ruokapalvelun osalta tukea turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisiä valtionhallinnon toimijoita. 28 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Leijona Cateringin kokki ja sotilaskeittäjäkouluttaja Sonja Veija.
Yhtenä avainasiana tässä on elinvoimainen alkutuotanto ja kestävä elintarvikemarkkina myös normaalioloissa. Kenties monen perheessäkin on täydennetty myös kotivaraa. Suomi on logistisesti saari, joten korkeaa kotimaisuusastetta ylläpitämällä varmistamme huoltovarmuuden myös häiriötilanteissa. Ja viimeistään Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan myötä eskaloituneet haasteet maailmantaloudessa ja toimitusketjuissa ovat saaneet kaikki ruokapalvelualan toimijat pohtimaan, kuinka varautua erilaisiin äkillisiin hankintaketjun poikkeustilanteisiin niin taloudellisen kestävyyden kuin toimitusvarmuudenkin näkökulmasta. Varautuminen on tavallaan kuin ruokakomeron ensiapulaukku – kun haaveri tulee, tarvitaan laastaria ja homma jatkuu. Tähän vaatimukseen konkretiaa toi vuosina 2020–2021 merkittäviä rajoitustoimia aiheuttanut koronapandemia. Pitkittyneisiin ja laajoihin häiriöihin varautuminen vaatii syvällisempää ja strategisempaakin otetta toiminnan kehittämiseen huomioiden huoltovarmuusnäkökohdat. vsk M e Leijonassa olemme poikkeuksellisessa roolissa huoltovarmuuden näkökulmasta, sillä tarjoamme päivittäin noin lähes 80 000 ateriaa asiakkaillemme ympäri Suomen. Mutta mitä sitten, kun laastarit loppuvat. Aivan yksinkertainen asiahan tämä ei ole, sillä suomalainen alkutuotanto on nojannut vahvasti tuontienergiaan, -lannoitteisiin ja -rehuihin. Suomi on logistisesti saari, joten korkeaa kotimaisuusastetta ylläpitämällä varmistamme huoltovarmuuden myös häiriötilanteissa. Suomen valtion 100-prosenttisesti omistamana yrityksenä me leijonalaiset koemme tärkeäksi mahdollistaa omassa roolissamme elinvoimaisen alkutuotannon Suomessa hankkimalla mahdollisimman pitkälti suomalaisia elintarvikkeita. 29 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Osaltamme olemme tyytyväisiä viime vuosina 75–80 %:n välillä pysyneeseen kotimaisuusasteeseemme. Pitkittyneisiin häiriöihin varautuminen vaatii strategista otetta Yhtä lailla niin varhaiskasvatuksen, opetustoimen kuin sairaaloidenkin ruokahuollon tulee toimia myös erilaisissa poikkeustilanteissa, jopa poikkeusoloissa. Yhtä lailla turvallisuuden elintärkeänä ruokapalvelukumppanina meidän on varmistuttava, että toimintamallimme ja tarjoomamme on kestävällä tasolla myös mahdollisten poikkeustilanteiden pitkittyessä. Meillä ei ole vaihtoehtona keskeyttää palvelujen tuottamista, jos henkilökunta sairastaa tai tavarantoimituksissa on äkillisiä ongelmia. ". Tarjoamme suurelle osalle ruokailevista asiakkaistamme aterian neljä kertaa päivässä vuoden jokaisena päivänä, ja huolimatta vaikeasta elintarvikkeiden kustannuskehityksestä emme halua säästää luopumalla kotimaisista elintarvikkeista. Onneksi tähän olemme viimeisimpien parin vuoden aikana yhteiskuntana heränneet ja myös siihen, että omavaraisuus ei kehity eikä säily ilman tervettä kotimaista elintarvikemarkkinaa. On tuoreessa muistissa, miten se loi haasteita myös elintarvikeketjuun
Ruokapalvelujen rooli myös kestävän ruokakasvatuksen näkökulmasta on merkittävä: varhaiskasvatuksessa, oppilaitoksissa ja nuoren aikuisen suorittamassa varusmiespalveluksessa on tärkeää korostaa ja kasvattaa tietoisuutta kotimaisen ruoan merkityksestä. 30 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Vaikka ruokapalveluiden osuus onkin vain murtoosa vähittäiskaupan volyymeistä, voimme ja meidän pitää osaltamme vaikuttaa mielipideilmastoon. Kustannusten noustessa on helppo ratkaisu vaihtaa kotimaisia elintarvikkeita halvemmissa maissa tuotettuihin. Toki myös vähittäiskaupalla on tässä roolinsa, sillä myöhemmin itsenäisinä kuluttajina jokaisen valinnat vaikuttavat huoltovarmuuteen vähittäiskaupan merkittävän neuvotteluaseman ja volyymin johdosta. Esimerkiksi sotaharjoituslogistiikassa olemme päässeet kolme " Huoltovarmuus ei kuitenkaan ole sama asia kuin sataprosenttinen kotimaisuusaste.. Hyödyntämällä kotimaisia raaka-aineita innovatiivisesti saadaan Suomessa menestyville mutta alihyödynnetyille raaka-aineille, kuten härkäpavulle ja vähemmän arvostetuille kalalajeille, tärkeää käyttövolyymiä. Myös teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisen kautta on syntynyt huikeita innovaatioita, joissa kiertotalousnäkökulmatkin tulevat hyödynnettyä. Olemme osaltamme pyrkineet ratkaisemaan tämän kuitenkin tuotekehityksessämme suunnittelemalla raaka-ainekäyttöämme tehokkaammaksi sekä minimoimalla hävikkiä prosesseissamme uudistamalla toimintatapojamme niin tuotannon kuin logistiikankin osalta. vsk Kotimaiseen ruokaan opitaan Puhtaan, suomalaisen, huoltovarman ja herkullisen ruoan tarjoaminen kautta lastemme ja nuorisomme kasvuvaiheiden on ruokapalveluiden velvollisuus. Innovaatiot perinteisten suomalaisten raaka-aineiden rinnalle Nouseva osa-alue huoltovarmuuden kehittymisessä ovat myös kotimaiset ruokainnovaatiot, niiden kaupallistaminen ja vientimahdollisuudet. Vientiponnistuksia ei kannata nähdä millään muotoa uhkana, vaan mahdollisuutena volyymin kautta entistä paremmille edellytyksille tuottaa raaka-aineita Suomessa
Ruokakulttuurit ja makutottumukset esimerkiksi jo muissa Pohjoismaissa ovat joiltakin osin yllättävänkin erilaisia ja siten verkostoituminen niin pohjoismaisittain kuin laajemminkin voi avata äärimmäisen mielenkiintoisia näkökulmia ruokapalvelujen tuottamiseen. Paperilla ruokahuollon logistiikkaankin liittyvät asiat näyttävät helposti todellisuutta yksinkertaisemmilta ja paremmilta, mutta todellisuus varmistuu vain rajoja kokeilemalla. Jos suorituskykyä ei myös testata ja poikkeavia tilanteita harjoitella, on niiden kohtaaminen vaikeaa. Siksi soveltuvin osin hajauttaminenkin on välttämätöntä, toki ihan jo satokaudet ja tarjooman monipuolisuuskin huomioiden. Kahvi, tuoreet hedelmät ja monet muut hyödykkeet kuuluvat kiinteästi ruokavalioomme ympäri vuoden siinä missä kotimainen kala, liha, kasvikset tai maitotaloustuotteetkin. Kansainvälinen yhteistyö tuo uutta maustetta ruokapalvelujen kehitystyöhön. Harjoittelemalla aktiivisesti asiakkaidemme kanssa myös poikkeusoloissa toimimista, varmistamme ja jatkuvasti kehitämme kyvykkyyttämme vastata haasteisiin. Sotilaallinen liittoutuminen NATOn myötä tuo osaltaan turvaa elintarvikeketjuumme mahdollisissa sotilaallisissa kriiseissä. Ruokapalveluiden huoltovarmuus syntyy osaltaan siten myös hyvästä ja pitkäjänteisestä yhteistyöstä niin tukkurien, elintarviketeollisuuden kuin logistiikan kumppaneiden kesken.. Mahdollisissa häiriötilanteissa saatavuus voi vaarantua laajaltikin. Avainasemassa jatkuvuus ja kyvykkyys Kuten aiemmin todettu, yksinkertainen keino huoltovarmuuden ylläpitämiseen on pysyvästi korkea ruokapalveluiden kotimaisuusaste ja siten jatkuva tuki kotimaiselle teollisuudelle ja alkutuotannolle. vsk kertaa aiempaa parempaan tilatehokkuuteen elintarvikkeiden osalta. Olemme valtiona varsin pieni markkina globaalissa mittakaavassa ja muun muassa moni elintarviketeollisuuden osa-alue on hyvin keskittynyttä. 31 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Nyt kansainvälisesti turvallisena ja luotettavana arvostetun suomalaisen elintarvikesektorin kannattaa tarkastella myös liittolaistemme tarpeita, ja mahdollisia sitä kautta avautuvia uusia liiketoimintamahdollisuuksia aivan uusilla tuotesektoreilla. Kun hyödynnämme mahdollisimman monipuolisesti tarjolla olevia vastuullisia, kotimaisia vaihtoehtoja, tuemme samalla alkutuotannon elinvoimaisuutta. Kansainväliset verkostot osana huoltovarmuutta Huoltovarmuus ei kuitenkaan ole sama asia kuin sataprosenttinen kotimaisuusaste
Toki on huomioitava vuodenajat sekä säilytysmenetelmät ja -mahdollisuudet. Marjojen terveellisyys tunnetaan ja talteenotto on hyvin organisoitua sen haasteellisuudesta huolimatta. Viime vuosien myllerrykset maailmalla ovat nostaneet esiin varautumisen merkityksen. 32 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Varautumisessa on monta näkökulmaa Luonnontuotteita varautumisen tukena voi tarkastella monesta näkökulmasta. Sienillä hyödyntämisprosentti kokonaissadosta on vielä pienempi, vain noin prosentin, parin luokkaa. Potentiaalia siis on. Kuitenkin luonnonmarjasadostamme on arvioitu kerättävän vain noin kymmenesosa. Lisäksi marjat Birgitta Partanen, toiminnanjohtaja Arktiset Aromit ry Viisasta varautumista luonnontuotteilla Ravintotiheillä luonnontuotteilla on ollut aiemmin suuri merkitys ravitsemuksen kannalta. Alan yrityksille voi löytyä uusia markkinoita sekä kotimaasta että maailmalta, jos panostetaan kauan säilyvien ja helposti säilytettävien tuotteiden tuotekehitykseen. Marjoilla voisi täyttää ison osan päivittäisestä ravinnontarpeesta Marjat kuuluvat ravintoainetiheimpiin ruoka-aineisiin: ne sisältävät runsaasti ravintoaineita suhteessa niiden sisältämään energiaan. Nauttimalla kaksi desiä marjoja joka päivä saa helposti tyydytettyä päivittäisen vitamiinien tarpeen. Viisas varautuu. Syötävillä luonnonkasveilla ja erikoiskeruutuotteilla se on vieläkin vähemmän. Kansallisesti huoltovarmuuden kannalta on tärkeää panostaa talteenoton kehittämiseen. Lähellä ja ilman tuotantopanoksia kasvavien luonnontuotteiden avulla voimme lisätä omavaraisuutta ja parantaa huoltovarmuutta kestävällä tavalla.. Vanhat hyvät konstit kannattaa ottaa käyttöön kotitalouksissa. vsk L uonnosta saatavista raaka-aineistamme suurin merkitys on metsämarjoillamme sekä kaupallisesti että kotitalouskäytössä. Elintarvikkeiden raaka-aineiden saannin varmistaminen koskettaa sekä kotitalouksia, julkista ruokahuoltoa että jalostusyrityksiä
1 dl kuivattua marjaa vastaa noin 5 dl tuoretta marjaa.. Sen energiapitoisuus on öljypitoisuutensa vuoksi suurempi kuin muilla luonnonmarjoilla (57 kcal/100 g). Sienet sopivat monenlaiseen käyttöön Sieniä voi käyttää monipuolisesti osana ruokavaliota. Marjoista puolukka ja lakka säilyvät hyvin kylmässä survottuina niin, että ne jäävät oman mehun peittoon. Pakastekuivaus taas on säilytyksen ja kuljetuksen kannalta erinomainen vaihtoehto. Tyrni on luonnonvaraisista marjoista ravintorikkain. Marjojen paino vaihtelee lajin mukaan: Yksi litra • puolukoita painaa noin 600 g • mustikoita painaa noin 700 g • lakkoja painaa noin 1 kg • pihlajanmarjoja painaa noin 500 g • vadelmia painaa noin 500 g • karpaloita painaa noin 600 g. sisältävät paljon kuitua, kivennäisja hivenaineita sekä terveydelle hyödyllisiä polyfenoleja. Sienet sopivat hyvin aterian Tyrni on luonnonmarjoistamme ravintorikkain. Pakastaminen säilyttää hyvin marjojen vitamiinit, mutta on riskialtis poikkeusoloissa sähkökatkosten vuoksi. vsk pääraaka-aineeksi tai niillä voi rikastaa ja maustaa monenlaisia ruokia. Puolukkaa voi säilöä myös vesipuolukkana, jolloin puolukat laitetaan puhtaisiin pulloihin ja peitetään keitetyllä, jäähdytetyllä vedellä. Sienten satokausi on pitkä ja lajivalikoima runsas, alkaen kevään korvaja huhtasienistä ja jatkuen myöhälle syksyyn suppilovahveroilla. 33 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Niissä on vähän energiaa, ja iso osa energiasta koostuu proteiinista
Kerkän hinta kiloa kohti on pienimmilläänkin useita euroja, ja jatkojalostus voisi moninkertaistaa tuoton. Asetuksella halutaan varmistaa kasvien turvallinen käyttö. Se edellyttää raaka-aineilta käyttöhistoriaa elintarvikkeena ja voi rajoittaa kaupallista käyttöä. Puista saatavia raaka-aineita, kuten kuusenkerkkää, mahlaa tai pihkaa, olisi mahdollisuus tuottaa huimia määriä. Siitä on aikoinaan valmistettu jopa jauhoja tehdasmittakaavassa, mutta riittävän tarkkoja dokumentteja ei ole vielä käytettävissä sen Kerkän kilohinta on pienimmillläänkin useita euroja, ja jatkojalostus voisi moninkertaistaa tuoton.. 34 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Turvallisuusriski koskee myös kotitarvekäyttöä. Sen sijaan sato on taattu luonnonkasveilla, joista useimpien paras satokausi on keväällä ja alkukesällä. Osmankäämin käyttöhistoriaa selvitellään parhaillaan. Toistaiseksi talteenotto on satoon nähden olemattoman vähäistä. Kiinnostus sieniä kohtaan on nyt vahvassa kasvussa maailmalla, ja uusia tuotteita sienistä innovoidaan ahkerasti. Pahimmillaan tämä voi johtaa myrkytyksiin, jos toimitaan hatarilla tiedoilla. Sama kapasiteettiongelma on myös luonnonkasvien kohdalla. Marjojen ja sienten kohdalla suuret satovaihtelut vaikeuttavat ennakointia. Mutta luonto ei lue kalenterimerkintöjä. Runsassatoisia ja helppokäyttöisiä kasveja, kuten vuohenputkea, maitohorsmaa ja voikukkaa kasvaa valtavasti. Yrtit ja erikoisluonnontuotteet Marjoilla ja sienillä kasvukauden olosuhteet vaikuttavat ratkaisevasti sadon määrään. Viileä jakso voi jarruttaa kasvua ja viivästyttää esimerkiksi kuusenkerkän keruuta, ja toisaalta kausi voi hellejakson sattuessa mennä ohi hetkessä. Esimerkiksi osmankäämin voi sekoittaa myrkylliseen keltakurjenmiekkaan. Samaan aikaan kausityövoima puurtaa myös sekä puutarhaettä metsämarjojen parissa. Haasteita ja mahdollisuuksia Luonnontuotteiden keruun ja käytön tehostaminen ei ole yksinkertaista. Se on yksi mielenkiintoisimmista kasveista, erittäin satoisa, miellyttävän makuinen ja monikäyttöinen. Pienimuotoisessa tuotannossa kulut ovat suuria, ja isomman tuotantolaitoksen valjastaminen luonnontuotteiden käsittelyyn hetkellisesti pitäisi osata ajoittaa oikein. Esimerkiksi kuusenkerkästä, jota Luonnonvarakeskuksen mukaan olisi mahdollista kerätä yli 80 miljoonaa kiloa, otetaan talteen toistaiseksi vain alle prosentti. Voisimme kehittyä kerkän ja kerkkätuotteiden huipputuottajaksi, kuten kuminan kohdalla on onnistuttu. Villikasvien suosion myötä kasvaa kiusaus kokeilla aina vain uusia, arveluttaviakin kasveja. Sienten satoaikaan pitäisi olla hetkellisesti valtava kapasiteetti käsitellä suuri määrä sieniä nopeasti. Yksi haasteista on uuselintarvikeasetus. Sama koskee myös maitohorsman versoja, optimikeruuaika voi olla lyhimmillään vain muutamia päiviä. vsk Sieniä voi säilöä lukuisin tavoin sienilajista riippuen: kuivaamalla, umpioimalla, suolaamalla, pakastamalla, marinoimalla ja fermentoimalla eli hapattamalla
Luonnontuotealaan täytyy panostaa Luonnontuotealalle valmistui tänä vuonna toimintaohjelma. 35 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Päättäjillä on iso vastuu alan kehittämisessä. Toimintaohjelmastakaan ei ole unohdettu huoltovarmuutta. Yhdistys on mukana Kotitalouksien varautuminen eli KOVAtoimikunnassa, jonka 72 tuntia -konsepti on ohjeistanut lukemattomia kotitalouksia varautumaan niin, että kolme vuorokautta pärjää ilman ulkopuolista apua kotivaran turvin. Luonnosta Sinulle -julkaisuista lisää tietoa Tänä vuonna 30 vuotta täyttänyt Arktiset Aromit ry valitsi Luonnosta Sinulle 1/2023 -verkkojulkaisun teemaksi varautumisen ja huoltovarmuuden. Tuetaanko rahoituksella ja lainsäädännöllä sellaisia toimia, jotka mahdollistavat ympäristöystävällisen ja terveellisen raakaaineen tuotannon. On ajateltava vähintään vuosi eteenpäin. Luonnontuotealalla ja alan toimintaohjelmalla on myös liittymäkohtia moniin kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja strategioihin. Luonnontuotteiden käytön lisääminen istuu muun muassa Pellolta pöytään -strategiaan, joka on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeisiä toimia (Farm to Fork strategy 2022). Vuoteen 2030 ulottuvan ohjelman visiona on Luonnosta kestävästi ja vastuullisesti monipuolista arvonlisää. Luonnontuotteet ovat oiva lisä kotivaraan eri tavoin säilöttyinä, mutta varautuminen on Osmankäämin voi sekoittaa kurjenmiekkaan.. Kotikäyttöä uuselintarvikeasetus ei estä. vsk saamiseksi kaupalliseen käyttöön. Arktiset Aromit ry haluaa viedä varautumisajattelun vielä paljon pidemmälle. Tavoitteisiin kuuluu torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytön puolittaminen, luomualueen määrän lisääminen ja terveellisiin ruokavalioihin kannustaminen. Strategian tavoitteena on siirtyä nykyisessä EU:n elintarvikejärjestelmässä kestävään malliin
Niitä käyttäen voisimme myös helpottaa keruualueidemme luomusertifiointia, mikä puolestaan lisäisi luonnontuotteidemme vientimahdollisuuksia. Raportteja 225. Lähteet Rutanen, J., Wacklin, S. Yhtenä lehden vinkkinä on funktionaalisten niittyjen perustaminen. Kierrätysravinteet ja biologiset torjunta-aineet ovat samalla ympäristön kannalta kestävämpi vaihtoehto. Sekä maataloudessa että metsissämme on panostettava sellaisiin tuotantopanoksiin, joita voimme tuottaa itse. Helsigin yliopisto Ruralia-instituutti. 2020. Aiemmista Luonnosta Sinulle -julkaisuista löytyy omat teemanumeronsa niin marjoille, sienille kuin yrteillekin. Teemanumero: Sienet. 36 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Sekä lannoitteiden että juurikäävän torjuntaan tarkoitetun urean käyttöä on viimeistään nyt aika tarkastella kriittisesti. Luonnosta Sinulle 1/2021 Teemanumero: Villiyrtit ja erikoiskeruutuotteet Arktiset Aromit ry. https:// www.arktisetaromit.fi/binary/file/-/ fid/4451 Arktiset Aromit ry. 2023. Päättäjillä on iso vastuu alan kehittämisessä. 2022. Luonnosta Sinulle 1/2020 Teemanumero: Marjat. ISBN 978-951-51-8656-0 (pdf) Arktiset Aromit ry. Tuetaanko rahoituksella ja lainsäädännöllä sellaisia toimia, jotka mahdollistavat ympäristöystävällisen ja terveellisen raaka-aineen tuotannon. arktisetaromit.fi/binary/file/-/fid/5054 Arktiset Aromit ry. Luonnosta kestävästi ja vastuullisesti monipuolista arvonlisää – Luonnontuotealan toimintaohjelma 2030. 2023. Luonnosta Sinulle 2022. Niissä on tietoa keruusta, ravintosisällöistä ja terveysvaikutuksista sekä käyttövinkkejä. vsk paljon muutakin. Luonnosta Sinulle 1/2023 Teemanumero: Varautuminen ja huoltovarmuus https://www.arktisetaromit.fi/binary/file/-/fid/5154 Luonnontuotealalle valmistui tänä vuonna toimintaohjelma. Luonto osana kokonaisuutta Vaikka omavaraisuusasteemme on elintarvikkeiden osalta korkea, viljelytuotantoon vaikuttavien lannoitteiden ja torjunta-aineiden suhteen olemme liian riippuvaisia tuonnista, mikä heikentää huoltovarmuuttamme. Kun pidämme huolen luonnostamme, luonto pitää huolen meistä. On kyettävä ennakoimaan laajemmin sekä ajallisesti että alueellisesti ja varautumaan ikäviinkin uhkakuviin, kun lisääntyvät sään ääri-ilmiöt uhkaavat ruoantuotantoa globaalisti. ". Tuontiriippuvuus koskettaa myös metsäsektoria. https://www. ja Partanen, B. 2021
Kurssin ajankohdat: I jakso 20.– 21.9.2023, Messukeskus II jakso 31.10. Verkostoituminen ja alan ihmisiin tutustuminen on yksi kurssin keskeisistä anneista. Seitsemän lähiopetuspäivän aikana käydään läpi pakkausalan koko arvoketju alan parhaiden asiantuntijoiden johdolla. Pakkausalan vuoden tärkeimmässä tapahtumassa puhutaan vastuullisesta pakkaamisesta ja vastuullisista väittämistä pakkauksissa ja niiden markkinoinissa. Luentojen lisäksi kurssilla vieraillaan alan yrityksissä ja toteutetaan ryhmätyö, jossa kehitetään kurssin oppien pohjalta pakkaus annetulle tuotteelle. – 2.11.2023, Gustavelund, Tuusula III jakso 17.–18.1.2024, Messukeskus Pakkausalan PERUSKURSSI. Suomen Pakkausyhdistyksen koulutukset ja tapahtumat WWW.PAKKAUS.COM/TAPAHTUMAT Suomen Pakkausyhdistyksen kerran vuodessa järjestämä peruskurssi koostuu kolmesta lähiopetusjaksosta. Moderaattorina toimii viestinnän ammattilainen, konsultti ja tietokirjailija Antti Isokangas, joka on yksi Viherpesuopas-kirjan kirjoittajista ja pitää myös päivän viimeisen puheenvuoron. Pääpuhujina Aaro Mäkimattila Atria, Virpi Korhonen, PTR, Karri Koskela, Wipak, Carl-Johan Gustafsson, Alko. 14.11.2023 Tampere-talo 2 2 3 Onko pakkauksesi vastuullinen vai viherpesty. Yhteydenpitoa jatketaan Pakkauskillassa, johon kaikki kurssin suorittaneet voivat halutessaan liittyä
vsk V uoden 2019 aikana alkanut COVID19-pandemia sekä vuonna 2022 alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheuttivat kriisitilanteen, joka nosti esiin huolen huoltovarmuudesta kansantalouden eri sektoreilla. Kuvituskuva: Pixabay.. Ruokaturva toteutuu normaalioloissa hyvin ja useimmille suomalaisille on tarjolla riittävästi laadukasta ruokaa. Ruokajärjestelmämme on muutoksessa ja siirtymää kasvispainotteisempaan ruokakulttuuriin ajaa tietoisuus ruoantuotannon vaikutuksista ekologiseen kriisiin. Suomi on Anne Pihlanto, johtava tutkija Luonnonvarakeskus Kasviproteiineilla kohti parempaa omavaraisuutta Tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa proteiinista ruokavaliossamme on peräisin kotieläintuotteista. 38 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Samaan aikaan lihankulutus ei ole enää kasvanut Suomessa. Yksi strategisista hyödykkeistä on ruoka, jonka saatavuus nousi parrasvaloihin. Kasviproteiinien kysyntä ja markkina on kuitenkin vahvassa kasvussa
Kallis hinta ja tuotteiden vieraus olivat sen sijaan merkittävimmät esteet kasviproteiinituotteiden käytölle. Erityisesti peltoviljelyn osalta ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat haasteet ja mahdollisuudet vaikuttavat suuresti tulevina vuosikymmeninä. Toimijoita solumaataloudessa on vielä hyvin vähän, mutta tiedonvaihto ja kehitys alalla on aktiivista kansainvälisesti ja myös Suomessa. Kontrolloiduissa oloissa – kasvihuoneissa ja kerrosviljelynä – on suurten satojen tuottaminen pinta-alaa kohti täysin realistinen mahdollisuus. 2019) tärkeimmäksi ajuriksi kasviproteiinin käytölle todettiin terveellisyysmielikuva. vsk täysin tai lähes omavarainen viljojen, lihan ja maidon tuotannossa, mutta öljyja valkuaiskasvien tuotanto on reilusti alijäämäinen. Suomalaisen tuotannon pullonkaulana on sekä kotimaisen kasviproteiiniraaka-aineen että jalostavan teollisuuden puute. Maatalouden tarvitsemia tuotantopanoksia tuodaan merkittäviä määriä Suomeen, joten tuotannon taso on riippuvainen tuontipanosten saatavuudesta. Uudet teknologiat (älyteknologia: ilmakuvat, lohkokohtaiset olosuhdemittaukset), viljelymenetelmät (täsmäviljely, viljelykierto) ja kasvinjalostuksen mahdollisuuksien parantaminen suovat mahdollisuuksia kasviproteiinin tuotannon kehittämisessä. Laskennallisesti tuore siemensato oli 13,8 t/ha, mikä voidaan kasvihuoneissa saada neljä kertaa vuodessa. Merkittävä osuus kasviproteiinista ja kasviproteiinielintarvikkeista tuodaan ulkomailta. Pahimmillaan muutos voi johtaa peltojen kasvukunnon heikkenemiseen, ellei peltojen kuntoa turvata kaikin mahdollisin keinoin. Mikäli kasviproteiinin omavaraisuusastetta halutaan parantaa, ulkomailta tuotu kasviproteiini tulee korvata kotimaassa tuotetulla proteiinilla. ScenoProt -hankkeen tulosten mukaan pellolta Suomessa voidaan vastaavasti saada soijaa 3,4 t/ha. Solumaatalouden hyödyntäminen ruoantuotannossa vaatii vielä paljon tutkimuspanostuksia. 39 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Proteiinirikkaille kasveille on yhteistä,. Uusien ruoantuotantoteknologioiden mahdollisuudet vastata proteiiniomavaraisuushaasteeseen Ruokaa ilman peltoja -hankkeessa kasvatettiin soijaa Luken Piikkiön kasvihuoneilla. ScenoProt-hankkeen kuluttajakyselyssä (v. Käytännössä tämä tarkoittaa kotimaisen proteiinin tuotannon lisäämistä, viljelymenetelmien kehittämistä, teknologisten mahdollisuuksien hyödyntämistä sekä koko arvoketjun vahvistamista (Kuva 1). Käyttövalmiiden ja helppokäyttöisten tuotteiden nykyistä alempi hinta lisäisi varmimmin proteiinipitoisten kasvisten käyttöä. Nykyiset kulutustrendit, kuten ympäristötietoisuus, hyvinvointi ja terveellisyys, tukevat kasviproteiinin kysynnän kasvua. Tuotannon edellytykset Miten paljon kasviproteiinin tuotantoa voidaan lisätä pelloilla kasvuolojen muuttuessa sekä lajikkeiden, viljelymenetelmien ja teknologian kehittyessä. Omavaraisuus maataloustuotannossa ei ole kuitenkaan yksinään riittävä ruokaturvan mittari. Ravitsemuksen ja kansanterveyden näkökulmasta sekä kuluttajien asenteet Kuluttajien hyväksyntä on tärkeää tavoiteltaessa kasvispainotteisempaa ruokavaliota. Ilmaston lämmetessä myös palkokasvien viljelymahdollisuudet yhä pohjoisempana lisääntyvät, mutta samalla riskit sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä kasvavat, ja pimeä syksy rajoittaa lämpenemisen hyötyjä. Esimerkiksi suomalainen Solar Foods -yritys kehittää teknologiaa, jolla tuotetaan yksisoluproteiinia ilman hiilidioksidia hyödyntäen
40 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Kasviproteiinilähteet ovat myös hyviä mineraalien, vitamiinien ja polyfenolien lähteitä verrattuna vaikkapa tavanomaisiin viljoihin. Kerätyistä näytteistä tutkittiin suoliston aineenvaihduntaa sekä suolistosyövän ja tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä. Luken tutkimuksissa (ScenoProt, SIMBA nro 818431) on selvitetty, kuinka haitta-aineiden määriä, aistittavia ominaisuuksia, ravintoarvoa ja sulavuutta voidaan muokata prosessoinnin avulla. Ravintokuidulla on monia edullisia vaikutuksia suoliston toimintaan ja ne saattavat vähentää suolistosyövän riskiä. Menestyvissä uusissa tuotteissa yhdistyvät hyvät aistittavat ominaisuudet, terveellisyys, ympäristöystävällisyys sekä helppokäyttöisyys. Ravinnon proteiinin ravitsemuksellinen laatu riippuu sen aminohappokoostumuksesta ja sulavuudesta. Kaikki proteiini ei ole ravitsemuksellisesti samanarvoista. vsk että ne sisältävät proteiinien lisäksi myös paljon kuitua ja erilaisia terveydelle hyödyllisiä mutta toisaalta myös haitallisia yhdisteitä. Prosessointimenetelminä on käytetty muun muassa idättämistä, fermentointia ja entsymaattista hydrolyysiä. Vuonna 2017 ScenoProt-hankkeessa toteutettiin koe, jossa 150 koehenkilöä noudatti 12 viikkoa yhtä kolmesta ruokavalioista (eläin : kasviproteiini = 70:30, 50:50, 30:70). Kasviproteiinien arvoketjun kehittäminen parantaa ruokajärjestelmän omavaraisuutta, ympäristökestävyyttä sekä kuluttajien terveyttä.. Esimerkiksi härkäpavusta ja kaurasta valmistetut välipalatuotuotteet ovat herättäneet kiinnostusta (Kuva 2). Lupiini on hyvä ravintokuitujen lähde ja myös öljykasvit ja härkäpapu sisälsivät runsaasti ravintokuitua. Erityisesti rypsiöljyn puristekakku, härkäpapu, lupiini ja hampunsiemen ovat hyviä proteiinilähteitä. Tutkimuksessa kävi hyvin selväksi, että palkokasvien proteiinien pilkkominen on joidenkin ihmisten suolistolle liian vaikea tehtävä. Kasvipainotteisessa ruokavaliossa ongelmina olivat riittävä proteiinin saanti sekä alentuneet jodin ja B12-vitamiinin pitoisuudet. SIMBAhankkeessa on jatkettu näytteiden analysointia ja erityisesti selvitetty ruokavalion Kuva 1. Kasviproteiinit eivät laadultaan yleensä yllä eläinperäisen proteiinin tasolle. Polyfenolit ovat tehokkaita antioksidantteja ja ne saattavat ehkäistä sydänja verisuonitauteja, muistisairauksia ja tyypin 2 diabetesta. Tasapainoinen aminohappokoostumus on tattarissa, kvinoassa, rypsin puristekakussa ja pellavan siemenissä. Kasvipainotteiseen ruokavalioon siirtyminen lisäsi odotetusti kuidun saantia ja paransi rasvahappojen laatua
Lisäksi kuluttajien tietoisuuden ja motivaation lisääntyminen tukee siirtymistä vaihtoehtoisiin proteiinilähteisiin ja kestävämpiin arvoketjuihin ja ruokavalioihin. Monilla proteiinikasveilla on Suomessa hyvät tuotantomahdollisuudet, ja ne ovat myös ravintoarvoiltaan hyviä. PPC:tä esitellään muilla alueilla tavoitteena löytää organisaatio, joka johtaa toimintaa ja tehdä tästä toiminnasta pysyvää. Lähteet: ScenoProt (https://projects.luke.fi/scenoprot/) SIMBA (https://simbaproject.eu/) Kuva 2. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan arvoketjujen kehittämisen lisäksi ruokajärjestelmätason muutoksia. PPC mahdollistaa kotimaisten raaka-aineiden ja kasviperäisten elintarvikkeiden paremman saatavuuden. SIMBA-projektissa kehitettyjä kasviproteiinimallituotteita.. Arvoketjun vahvistaminen VTT koordinoi vuonna 2015 valmistuneen laajan tiekarttatyön Suomen proteiiniomavaraisuuden nostamiseksi. Erityisesti kaurasekä palkokasvituotteet ovat olleet nosteessa ja niiden elintarvikekäyttö on nousussa. 41 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Kesällä 2023 hyväksytyn ACE-LIFE (Syke koordinoi, LIFE22-IPC-FI-ACE LIFE, 101104613-2) hankkeen päätavoitteena on saavuttaa Suomen -50 % kasvihuonekaasupäästöjen vähennysvelvoite taakanjakosektorilla vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna sekä täydentävä rahoitus ja toimet. Kasviproteiinituotteiden tuotantoon ja tarjontaan on luotava kuitenkin paremmat edellytykset. Kotimainen kasviproteiinituotanto ei ole kuitenkaan pystynyt vastamaan kasvavaan kysyntään toivotulla tavalla, vaikka myös Suomessa on panostettu alan tutkimukseen ja kehitystyöhön. vsk vaikutuksia suoliston terveyteen. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama hanke ”Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi (ScenoProt)” osoitti, että tekninen valmius monipuolistaa proteiinilähteitä on olemassa. ACE LIFE -toiminnan keskeisenä osa-alueena on kehittää kasviproteiinin arvoketjua, ja tavoitteena on 1) seuloa olemassa olevia toimintoja (hankkeet, verkostot jne.) mahdollisten vaihtoehtoisten proteiiniraaka-aineiden, prosessien, tuotteiden ja arvoketjujen arvioimiseksi; 2) tutkia uusien mahdollisten raaka-aineiden laatua tulevaa käyttöä varten; 3) kehittää alusta (”plant protein coalition” PPC) valittujen arvoketjujen kehittämiseksi Etelä-Suomessa ja 4) lisätä kuluttajien tietoisuutta ja motivaatiota syödä enemmän kasviperäisiä elintarvikkeita. Proteiinisektori on kehittynyt paljon tämän jälkeen
42 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. vsk Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija MTK ry Syö hyvää Suomesta – pidät samalla huolta omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta Suomen sanotaan olevan maailman pohjoisin maatalousmaa. Pohjoisesta sijainnista ja sen haasteista huolimatta suomalainen maataloustuotanto vastaa lähes täysin kotimaista kulutusta – tätä voidaan pitää koko ruokaketjua ja myös kuluttajia koskevana onnistumisena! Kuva: MTK ry, kuvaaja Henri Uotila.
Puhtaus ja ruuan laadukkuus muutenkin on monen asian summa. Reseptit reissaavat ympäri maailmaa, mutta raaka-aineet ovat paikallisia! Esimerkiksi suosittujen kulhoruokien, bowlien, raikkaaseen makumaailmaan sopivat erinomaisesti tuoreet kotimaiset kasvikset, yrtit ja kulhon pohjalle riisin sijasta kotoisista viljoista valmistetut ateriajyvät. Laiduntavat eläimet edistävät luonnon monimuotoisuutta ja ylläpitävät uhanalaisten eliölajien elinympäristöjä ja niiden säilymistä. Tärkeimmät viljakasvit Suomessa ovat ohra ja kaura, joiden jälkeen seuraavaksi suurimmat viljelyalat ovat rukiilla ja vehnällä. Pohjoisessa sijainnissa kasvukausi on lyhyt ja kesä parhaimmillaan makeasti lämmittävä. Märehtijät, kuten naudat ja lampaat, kykenevät muuttamaan nurmirehun selluloosan ihmiselle tärkeäksi ravinnoksi, proteiiniksi. Tärkeimpiä yksimahaisia kotieläimiä ovat siat ja siipikarja. Monipuolinen ja vaihteleva kasvivalikoima on tärkeää maan kasvukunnon ylläpidolle ja parantamiselle, sekä tuholaisten ja kasvitautien hallinnalle. Lisäksi Suomen pelloilla viljellään öljykasveja, härkäpapuja ja herneitä, aromaattista maustekasvia kuminaa ja sokerijuurikasta sekä perunaa ja avomaanjuureksia sekä -vihanneksia ja erikoisempia lajikkeita, kuten tattaria tai kvinoaa. Nurmituotannon ansiosta maatalouden taloudellisesti merkittävin tuotantosuunta Suomessa on maidontuotanto. Kotieläintiloilla voi törmätä myös vuo. Suomalaisessa kotieläintuotannossa on paljon hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja, kuten saparolliset siat tai nokalliset broilerit. Marjaja muut suoramyyntilat ovat monelle tärkeitä kesäretkikohteita ja yhteys maaseutuun sekä alkutuotantoon. Kesäaikaan marjatilat rikastuttavat maaseudun palvelutarjontaa ja tarjoavat marjojen lisäksi muita artesaanituotteita. Monipuolinen viljely on kesäisessä maisemassa kulkijan silmälle ilo, kun peltolohkoilla vaihtelevat keltainen öljykasvikasvusto, kypsyvä vilja, valkoisena kukkiva kumina tai mehevät juurikkaan varret. Lyhyen kasvukauden intensiivinen kesä kypsyttää marjat, vihannekset ja avomaan kasvikset ainutlaatuisen aromikkaiksi. Eläintautien hallinta ja eläinten hyvinvointi ovat tärkeä osa huoltovarmuutta ja ruokaketjun laatua. vsk Maailman puhtainta ruokaa maailman pohjoisimmasta maatalousmaasta Viljelijöiden, jalostavan teollisuuden ja kaupan lempilause on ”maailman puhtainta ruokaa”, ja totta tämä väite onkin. Pohjoiseen ilmastoon sopivia lajikkeita ja tuotantotapoja Maatalous Suomessa perustuu pitkälti pohjoiseen, kylmään ilmastoon soveltuviin nurmiin ja pohjoisiin viljalajikkeisiin. Routa ja pakkanen auttavat kasvitautien hallinnassa, puhdasta vettä riittää ja myös ilma on puhdasta. Suomalaisen ruuan puhtaus syntyy pohjoisen sijainnin, tuotantomenetelmien, meille sopivien kasvilajikkeiden ja eläinrotujen valinnan ja jalostuksen, viljelijöiden ja ruokaa jalostavan teollisuuden ammattitaidon, viranomaisvalvonnan ja jatkuvan kehittämisen tuloksena. Naudanlihan tuotanto perustuu Suomessa pääosin lypsyrotuisiin nautoihin. Kuluttajia uudet lajikkeet ja mahdollisuudet kokkailla monipuolisesti kotimaisista raaka-aineista kiinnostavat, ja on hienoa, että kysyntään pystytään vastaamaan kotimaisilla tuotteilla. Pohjoisissa olosuhteissa nurmi hyödyntää parhaiten lyhyen kasvukauden: nurmi kasvaa sielläkin, missä kasvukausi on liian lyhyt esimerkiksi leipäviljan tuottamiseen. Viime vuosina varsinkin vikkeläjalkaisten lampaiden arvo vaikeakulkuisenkin maiseman hoitajina on huomattu. 43 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Suomalainen kananmunantuotantoketju on salmonellavapaa, ja tämä ei ole globaalisti itsestäänselvyys
(3) Elävä maaseutu tarvitsee alkutuotantoa, maaja metsätalousyrittäjiä. Tuottajat harvenevat, tilakoko kasvaa Suomessa on maatalousmaata noin 2,25 miljoonaa hehtaaria (1), ja maatiloja noin 44 000. 44 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Lähes kaikki suomalaiset maatilat ovat perheviljelmiä. Vaikka maatalous ammattina koskettaa yhä harvempaa suomalaista, maaseutu koskettaa meistä lähes jokaista – maaseutualueiksi laskettavat alueet kattavat 95 % koko Suomen pinta-alasta! Ympäristöhallinnon kaupunki-maaseutuluokituksessa kaupungeiksi lasketaan ne keskustaajamat, joissa asukasmäärä ylittää 15 000 henkilöä. Maatilojen määrä vähenee, mutta viljeltävien hehtaarien määrä tai tuotettavan ruuan määrä ei vähene samassa suhteessa, sillä suomalaisten maatilojen keskikoko kasvaa. vsk hiin, kalkkunoihin, kaneihin tai harrasteeläiminä tai vaikkapa green caretoiminnassa ”työskenteleviin” hevosiin, poneihin, alpakoihin tai laamoihin. Nykyviljelijä hyödyntää sujuvasti teknologiaa ja kartuttaa osaamistaan työn ohessa koko ajan. Suomalaiset viljelijät ovat ammattitaitoisia monialaosaajia, joilla on kunnianhimoinen halu tuottaa laadukasta ruokaa sopusoinnussa ympäristön kanssa. Monipuolinen ja erikoistunut maaseutu ja maatalous on yksi huoltovarmuuden kulmakivi. (2) Maaseuduksi luokitelluilla alueilla sijaitsee myös valtaosa Suomen aineellisista luonnonvaroista. Näitä niin kutsuttuja kaupunkiseutuja on Suomessa 34. Ylisukupolvisuus on Suomen maataloudelle ominaista, ja myös sanomaton ja mittareissa näkymätön laadun tae: suurella osalla viljelijöitä on halu jättää tila ja sen toiminta seuraavalle sukupolvelle entistä paremmassa kunnossa. Alkutuotanto pyörittää euroa paikallisesti, työllistää ja mahdollistaa samalla palvelutarjonnan, kuten sähkötai putkiyrittäjien toiminnan Kuva: MTK ry, kuvaaja Henri Uotila.. Vakituisesti maaseutualueilla asuu kolmannes suomalaisista
Suomalaisen ruokaketjun resilienssi oli kaikkien nähtävillä koronapandemian alkaessa, kun monipuolista, kotimaista ruokaa riitti kaikille poikkeusoloista huolimatta. Globaali ruokaturvaindeksi: Suomessa on maailman paras ruokaturva Suomen huoltovarmuus ja erityisesti ruokaturva on saanut tänä vuonna myös ansaittua, kansainvälistä huomiota: The Economist Intelligence Unit laatii globaalin ruokaturvaindeksin. Tämän yhdennentoista kerran laaditun, ja maaliskuussa julkaistun ruokaturvaindeksin mukaan Suomen ruokaturva oli vuonna 2022 maailman paras. Molempia yhdistää huoltovarmuus. (4) Ruokaturvaindeksiä tarkasteltaessa suomalaisen ruokaketjun ja alkutuotannon on hyvä syy röyhistää rintaa, sillä toimintamme on tasapainossa niin, että huippulaadukasta ruokaa on kaikkien saatavilla. Kuva: MTK ry, kuvaaja Henri Uotila.. Huoltovarmuuden keskiössä on kotimainen ruoka, ja kansallisen huoltovarmuuden turvaajana ruokaketjun rooli on elintärkeä. Indeksissä pisteytetään maan ruokaturva 59 eri indikaattorilla yhteensä neljässä eri kategoriassa, jotka ovat: affordability, availability, quality and safety ja sustainability and adaptation eli kohtuuhintaisuus, saatavuus, laatu ja turvallisuus sekä kestävyys ja sopeutumiskyky. Ruokaketjun ensimmäinen lenkki on alkutuotanto. Suomen mallin mukainen, yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen muodostama huoltovarmuusorganisaatio on maailmassa ainutlaatuinen. Nykypäivän huoltovarmuus käsittää materiaalisen varautumisen, kuten maatalouden tuotantopanosten ja tarvikkeiden, lisäksi koko Suomen kriisinkestävyyden parantamista ja jatkuvuuden turvaamista. Ruoka on huoltovarmuutta Mitä yhteistä on kruununmakasiineilla ja tämän päivän suomalaisella ruokaketjulla. Elintarvikealan huoltovarmuudesta vastaavat Huoltovarmuuskeskuksen alkutuotantoja elintarviketeollisuussekä kauppaja jakelupoolit. 45 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Samantapainen toimintamalli on käytössä vain Sveitsissä. Suomalainen ruokaketju toimii kestävällä tavalla, ja on myös resilientti, eli kestää muutoksia, ennakoi ja kykenee mukautumaan vaihtuviinkin tilanteisiin. vsk tai eläinlääkäripalvelut, muillekin hajaasutusalueiden asukkaille kuin viljelijöille. Suomen jälkeen seuraavaksi parhaat maat olivat Irlanti, Norja ja Ranska, 113 maan joukon häntäpaikoilta löytyvät Sierra Leone, Jemen, Haiti ja Syyria. Satoja vuosia sitten katovuosiin varauduttiin valtion kruununmakasiineilla, joissa varastoitiin viljaa, nyt suomalaisten huoltovarmuudesta huolehtii 1990-luvulla perustettu Huoltovarmuuskeskus
com/sustainability/project/food-securityindex Kuva: MTK ry, kuvaaja Henri Uotila.. Kaupunki-maaseutuluokitus, Ympäristöhallinto, https://www.ymparisto.fi/ fi/rakennettu-ymparisto/kaupunkiseudut-ja-kaupungistuminen/kaupunkimaaseutuluokitus#Maaseudun%20paikalliskeskukset 3. Käytössä oleva maatalousmaatilasto, Luke 2023, https://statdb.luke.fi/PxWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20 Maatalous__04%20Tuotanto__22%20 Kaytossa%20oleva%20maatalousmaa/ 2. Kotimaiset valinnat sekä julkisissa hankinnoissa, ravintoloissa että kotikeittiöissä ovat paras tapa ylläpitää ja vaalia oman maan ruokaketjua. 46 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Maaseutuvaikutusten arviointi, MMM, https://mmm.fi/maaseutu/maaseutuvaikutusten-arviointi 4. Lusikallinen kotimaista ruokaa pitää sisällään valtavan määrän tutkimusta, työtä, osaamista ja tinkimättömyyttä, hyviä viljelytapoja, hyvinvoivia eläimiä ja vastuullisia tuottajia, mausteena elinvoimaista maaseutua ja satoja tuhansia työpaikkoja ruokaketjussa. vsk Kun lautasella on mitä tahansa kotimaista ruokaa; kasviksia, lihaa, kalaa, leipää, maitotuotteita, perunaa tai vaikkapa puutarhavadelmaa, yhteen pieneen suupalaan tiivistyy kaikki hyvä. Global Food Security Index 2022, Economist Impact, https://impact.economist. Lähteet: 1
vsk 11.–17.9.2023. 47 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37
K oronapandemia ja viimeistään Ukrainan sota ovat herättäneet suomalaiset miettimään laajemmin ruuantuotantomme omavaraisuutta. vsk. vsk Minna Ala-Kyyny, viestinnän asiantuntija Pro Luomu ry Suomalainen luomu on kotimaisinta ruokaa – luomuviljely lisää myös yhteiskunnan kriisikestävyyttä Luomutuotanto on kiertotalouden ja omavaraisen ruuantuotannon edelläkävijä, johon panostaminen hyödyttää koko ruokajärjestelmää. 48 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. 48 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Luomutiloilla viljelykiertoon kuuluu aina nurmi, joka hoitaa maata ja sitoo hiiltä. Kuva: Olli Häkämies / Pro Luomu ry
keinolannoitteita. ”Kasvava ja kehittyvä luomu sekä osaavat luomuviljelijät parantavat suomalaisen ruoan omavaraisuusastetta ja ovat edullinen vakuutus kriisien varalle”, sanoo Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras. Tuotekohtaisia eroja kuitenkin on. Suomessa Siilinjärvellä on EU:n ainoa fosfaattikaivos ja fosforin suhteen Suomi onkin yliomavarainen. Luomussa typpitaloudesta huolehditaan viljelemällä erityisesti palkokasveja, kuten hernettä, härkäpapua ja apilaa. Luomun menetelmät edistävät omavaraisuutta Ruuantuotannossa kasvit tarvitsevat typpeä, fosforia ja kaliumia sekä erilaisia hivenravinteita, ja tasapainoinen lannoitus onkin osa ammattimaista kasvinviljelyä. Keinolannoitteiden omavaraisuus vaihtelee Suomessa eri ravinteiden osalta. Voidaankin sanoa, että suomalaista luomua ostaessa kuluttaja valitsee kaikkein kotimaisinta ruokaa. Luomuviljelijöitä voidaankin pitää omavaraisen ruuantuotannon edelläkävijöinä. Laskennallisesti se on jopa 70–80 % ja pystyy vastaamaan kuluttajien tarpeisiin melko hyvin ainakin normaalioloissa. Muiden ravinteiden kohdalla tilanne on kuitenkin toisenlainen. Luomutuotannossa ei käytetä keinolannoitteita vaan tuotanto perustuu viljelykiertoon sekä ravinteiden tehokkaaseen kierrätykseen, kuten karjanlantaan ja muihin kierrätyslannoitteisiin. Palkokasvit kuuluvat aina luomun viljelykiertoihin, sillä palkokasvit sitovat typpeä ilmasta kasvien käyttöön biologisen Huoltovarmuuskysymyksen kannalta kriittistä on erityisesti typen saanti, sillä Suomessa ei ole ammoniakin tuotantoa, joka on typpilannoitteiden pääraaka-aine. Viime vuodet ovat osoittaneet, että kriiseihin on varauduttava entistä paremmin. Naudanlihan, sianlihan ja maitotuotteiden omavaraisuus on melko suurta, mutta esimerkiksi leipäviljan omavaraisuus on pienempi ja vaihtelee vuosittain satovaihteluiden mukaan. 49 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Lannoitemarkkinoiden epävakauden takia luomutuotannon menetelmät ovat kiinnostaneet viime aikoina yhä enemmän myös tavanomaisia viljelijöitä. vsk Suomessa ruuantuotannon omavaraisuus on suhteellisen korkealla tasolla. Kun otetaan huomioon ruuantuotannossa käytettävät tuotantopanokset, kuten lannoitteet ja torjunta-aineet, suomalaisen luomutuotannon kotimaisuusaste nousee keskimäärin korkeammaksi kuin tavanomaisen kotimaisen ruuantuotannon. Yksi osa ratkaisua ruokajärjestelmän omavaraisuuden, huoltovarmuuden ja kriisikestävyyden lisäämiseksi on luomutuotannon lisääminen ja kehittäminen. ". Suuri osa ammoniakista tuodaan Suomeen Venäjältä ja tuonti on jatkunut Ukrainan sodasta huolimatta. Tavanomaisesta viljelystä luomuun siirtyminen ei kuitenkaan onnistu ilman osaamista luomutuotannon menetelmistä. Suomalainen maatalous on kuitenkin riippuvainen tuonnista monien ulkoisten tuotantopanosten osalta. Suomalaisen maatalouden käyttöön tuodaan keinolannoitteita, torjunta-aineita, siemeniä ja taimia sekä eläinten rehua. Suomalaisessa maataloudessa lannoitteet ovat pääosin epäorgaanisia eli ns. Suuri osa ammoniakista tuodaan Suomeen Venäjältä ja tuonti on jatkunut Ukrainan sodasta huolimatta. Huoltovarmuuskysymyksen kannalta kriittistä on erityisesti typen saanti, sillä Suomessa ei ole ammoniakin tuotantoa, joka on typpilannoitteiden pääraaka-aine
Niiden sijaan luomuviljelijä luottaa ennaltaehkäisyyn sekä luonnonmukaisiin ja mekaanisiin torjuntakeinoihin. Erityisesti maaperä on luonnonvara, josta on tärkeä pitää huolta myös huoltovarmuuden turvaamiseksi, sillä jopa 95 % ruoantuotannosta on sidoksissa viljelykelpoiseen maaperään. Ilmastonmuutos muuttaa viljelyolosuhteita ja lisää sään ääri-ilmiöitä. Kuva: Olli Häkämies / Pro Luomu ry.. Luomun ydintä on maaperän kasvukunnosta huolehtiminen. Suomessa ei ole kasvinsuojeluaineiden tuotantoa, joten torjunta-aineiden osalta suomalainen maatalous nojaa täysin tuontiin. Viljava maa ja luonnon monimuotoisuus tärkeitä luonnonvaroja Isossa kuvassa huoltovarmuus kietoutuu myös aikamme isoihin ympäristöhaasteisiin. Hyvinvoiva maa pysyy tasaisemman kosteana, joten se kestää paremmin sekä kuivuuden että runsaiden Palkokasvit, kuten herne ja apila, sitovat typpeä ilmasta kasvien käyttöön. Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen uhkaa myös maataloudelle tärkeitä ekosysteemipalveluja. 50 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Maaperän hyvinvointi ehkäisee monia kasvitauteja ja monipuolisella viljelykierrolla tuholaiset ja rikkakasvit pysyvät kurissa. Emme tiedä, mikä määrä luonnon monimuotoisuutta on tarpeeksi tai liian vähän ekosysteemien toiminnalle tai ihmisen terveydelle, joten on tärkeää suhtautua sen suojeluun vakavasti. vsk typensidonnan avulla. Tällä hetkellä sitä häviää yksipuolisen viljelyn ja eroosion vaikutuksesta nopeammin kuin uusiutuu. Luomuviljelyssä myös kemiallisten torjunta-aineiden käyttö on kielletty. Ruokaa tulisi tuottaa tavoilla, jotka parantavat ympäristön hyvinvointia ja lisäävät resilienssiä muuttuvassa ilmastossa. Rikkakasveja torjutaan lisäksi esimerkiksi kitkemällä, liekittämällä, maata muokkaamalla ja kylvämällä aluskasveja
Luomuviljelyssä myös kemiallisten torjunta-aineiden käyttö on kielletty.. Luomutuotannon menetelmät, kuten monipuoliset viljelykierrot, laiduntavat eläimet ja se, että kemiallisia torjunta-aineita ei käytetä, ylläpitävät tutkitusti myös luonnon monimuotoisuutta. ”Luomu osana vahvaa vastuullisuustrendiä kiinnostaa kuluttajia ja kulutuksen voidaan pitkällä aikavälillä ennustaa kasvavan sekä Suomessa että muualla maailmassa, vaikka inflaatio ja hintojen nousu tällä hetkellä vielä haastavat luomumarkkinaa”, sanoo Aura Lamminparras. Suomalaista tutkimusta luomun satotasojen kasvattamisesta ja viljelyvarmuuden lisäämisestä on vielä melko vähän, mutta parhaillaan käynnissä on esimerkiksi tutkimus satojen kasvattamisesta palkokasveja sisältävän sekaviljelyn avulla. vsk sateiden tuomia haasteita. Luomutuotannon kasvu ja kehitys hyödyttävät koko yhteiskuntaa Luomutuotannon heikkoudeksi mainitaan usein tavanomaista tuotantoa pienemmät satotasot. Vuodesta 2011 luomutuotteiden myynti on kasvanut 150 prosenttia, luomupinta-ala 70 prosenttia ja luomua vähintään kerran viikossa ostavien osuus runsaat 50 prosenttia. Koppelmäen mukaan kehittämällä tuotantomalleja, joissa yhdistetään ruoan-, rehunja energiantuotanto ravinteiden kierrätykseen, pystytään vastaamaan samanaikaisesti haasteeseen tuottaa riittävästi ruokaa ja vähentää ruuantuotannon ympäristövaikutuksia. Suomen luomuvienti on samassa ajassa jopa kuusinkertaistunut. Luomupelloilla elää noin kolmannes enemmän kasvija eläinlajeja kuin tavanomaisesti tuotetuilla pelloilla. Samoin se vähentää ravinteiden huuhtoutumista. Suomalaisella luomulla nähdään potentiaalia sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. " Suomessa ei ole kasvinsuojeluaineiden tuotantoa, joten torjuntaaineiden osalta suomalainen maatalous nojaa täysin tuontiin. Kotimainen luomututkimus hyödyttääkin koko suomalaista maataloutta löytämään ratkaisuja kestävämpään, omavaraisempaan ruuantuotantoon. Oleellista luomun kasvulle ja kehitykselle on toimiva markkina, ja on tärkeää, että koko luomun arvoketju toimii tehokkaasti. Tällaiset tuotantomallit ovat yhteensopivia luomuviljelyn kanssa ja tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia tehostaa luomutuotantoa. Helsingin yliopiston tutkija Kari Koppelmäki on tutkinut, voisiko ravinteiden kierrätykseen ja paikallisuuteen perustuvista ruuantuotantoverkostoista löytyä ratkaisu siihen, miten ruokaa saadaan tuotettua riittävästi kasvavalle väestölle kestävällä tavalla. Lisäksi mitä enemmän maassa on eloperäistä ainesta, sitä parempi on sen hiilensidontapotentiaali. 51 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Toimivat markkinat takaavat vakaan luomutuotannon Luomu on laatujärjestelmä, joka tarjoaa kuluttajille keinon tehdä vastuullisia valintoja ja tukea ruuantuotannon omavaraisuutta. Kansainvälisten tutkimusten mukaan luomun satotasot ovat noin 70–80 % tavanomaisen tuotannon satotasoista, mutta myös vaihtelevat paljon olosuhteista ja viljelykasvista riippuen. Luomun satoja on mahdollista parantaa ja parhaat luomuviljelijät saavat jo nyt huippusatoja
vsk Luomutuotannossa laidunnus kuuluu tuotantoehtoihin. 2022.. • Luomua koko peltoalasta 14 %. euroa v. Kuva: Olli Häkämies / Pro Luomu ry. Lisätietoa ja lähteitä: Kotimaisen tuotannon suhde kulutukseen, Kantar TNS Agri, 2022: https://www.luke.fi/fi/tilastot/indikaattorit/maaseutuohjelman-indikaattorit/kotimaisen-tuotannon-suhde-kulutukseen Maatalouden tuotantopanosten saatavuuden riskit : Kriiseihin varautuminen ruokahuollon turvaamisessa, Luonnonvarakeskus, 2021: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/547961 Kotimainen ruoantuotanto varmistaa huoltovarmuutta ja turvallista elintarvikejärjestelmää, Buchert, Karikallio & Kaukovirta, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2022: https://www.duodecimlehti.fi/duo17174 Luomutuotannosta eväitä ruokajärjestelmän kestävyysmuutokseen, Autio & Iivonen, Tieteessä Tapahtuu, 37(3), 2019: https://journal.fi/tt/article/view/80468 Nested Circularity – Localized Food in a Globalized World, Koppelmäki Kari, väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2022: https://helda.helsinki.fi/items/d2f361d9d384-445e-a2bc-8f7b828366f3 Ruokakriisi ja omavaraisuuden illuusiot, Ville Lähde, BIOS-tutkimusyksikkö, 2022: https://bios.fi/ruokakriisi-ja-omavaraisuuden-illuusiot/ Luomun kuluttajatutkimus, Kantar TNS Agri, 2021: https://proluomu.fi/kuluttajabarometri Luomu Suomessa • Luomutiloja 4 400 kpl. • Luomua ostaa viikoittain yli 1,5 miljoonaa suomalaista. Laidunnus edistää sekä eläinten hyvinvointia että luonnon monimuotoisuutta. 52 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. • Luomun myynti pt-kaupassa 375 milj. 2022. • Luomun markkinaosuus pt-kaupassa 2,2 %. 59 milj. hehtaaria. • Sertifioitua luomukeruualaa 6,9 milj. euroa v. • Luomuelintarvikkeiden vienti n
Pienemmän ilmastovaikutuksen lisäksi hyönteisproteiinin uskotaan edistävän luomukanojen terveyttä ja hyvinvointia. Tuotteella voidaan korvata muita eläinja soijapohjaisia proteiineja, joiden tuotantoon käytetään runsaasti vettä, maapinta-alaa ja energiaa. Hyönteisproteiinin tuotanto noudattaa kiertotalouden periaatteita ja vähentää hävikkiä, sillä mustasotilaskärpäset voivat käyttää ravintonaan elintarviketeollisuuden ylijäämää, kuten syömäkelvottomia jyvien osia, vihannesten leikkuujätettä tai oluen panemisesta syntyvää mäskiä. 53 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. ”Hyönteisproteiini on luonnollista ja maistuvaa valkuaisrehua kanoillemme, ja lisäksi sen käyttö pienentää entisestään toimintamme hiilijalanjälkeä”, sanoo kanalan toiminnasta vastaava Virva Latostenmaa Mäntymäen Luomutilalta. “Hyönteisproteiini on mielenkiintoinen lisä rehuteollisuuden tarpeisiin valkuaisen lähteenä. Mäntymäen Luomutilalla halutaan panostaa kanojen hyvinvointiin sekä luomumunien ensiluokkaiseen laatuun ympäristö huomioon ottaen. Luomumunia munivien kanojen ravinto on tarkasti säädeltyä, minkä vuoksi mahdollisia rehunlähteitä on rajatusti ja esimerkiksi valkuaisrehuvaihtoehdoista on pulaa. vsk Hyönteisproteiinista valmistettua rehua hyödynnetään ensimmäistä kertaa Suomessa luomukanojen ruokinnassa Hyvinkääläinen Mäntymäen Luomutila hyödyntää ensimmäisenä Suomessa ruokateknologiayhtiö Volaren hyönteisproteiinista valmistettua rehua luomukanojen ruokinnassa. Hyönteisproteiini mahdollistaa rehujen päästöjen vähentämisen, jolloin myös kananmunien hiilijalanjälki pienenee. Suomalaisena rehutehtaana on hienoa saada valmistaa rehuja, joissa yhtenä raaka-aineena on ihan uusi komponentti Suomen markkinoilla”, kommentoi Rehuxin toimitusjohtaja Thomas Fagerholm. Suomalainen rehunvalmistaja Rehux aloittaa ensimmäisenä Suomessa hyönteisproteiinista valmistetun valkuaisraaka-aineen hyödyntämisen luomukananmunia muniville kanoille tarkoitetussa rehussa. Volare Kuvituskuva: Pixabay.. Rehuxin tuottamassa rehussa käytetään hyönteisproteiinia, jota valmistetaan mustasotilaskärpäsistä elintarviketeollisuuden sivuvirtoja hyödyntämällä. “Hyönteisproteiiniamme hyödynnetään jo lemmikkien ruuissa. Nyt pääsemme yhteistyössä Rehuxin kanssa tarjoamaan myös luomukanoille soveltuvan ilmastoystävällisen vaihtoehdon”, kertoo Volaren operatiivinen johtaja Jarna Hyvönen. Rehussa käytetään suomalaisen ruokateknologiayhtiö Volaren kehittämää hyönteisproteiinia, jota valmistetaan mustasotilaskärpästen toukista elintarviketeollisuuden sivuvirtoja hyödyntämällä. Hyönteisproteiininkin käyttö luomukanojen ravintona on sallittua vain nuorien kanojen rehussa poikkeusluvalla, vaikka hyönteiset ovat kanoille luontaista ravintoa. Luomukanoja ruokitaan hyönteisproteiinilla hyvinkääläisellä Mäntymäen Luomutilalla Volaren proteiiniin pohjautuva ja Rehuxin valmistama kananrehu on otettu ensimmäisenä käyttöön hyvinkääläisellä Mäntymäen Luomutilalla
Käynnissä oleva kestävyysmurros ja nykyinen maailmanpoliittinen tilanne ovat nostaneet ohjelman entistä keskeisempään rooliin.. Kierrätysravinnetuotteita valmistetaan maatalouden, yhdyskuntien ja teollisuuden jäteja sivuvirroista, ja niillä voidaan korvata vastaavia neitseellisistä materiaaleista valmistettuja tuotteita. Fosforin ja typen Riikka Malila, ohjelmapäällikkö Ympäristöministeriö Ravinteiden kierrätysohjelma Raki edistää vesiensuojelua ja ravinteiden kiertotaloutta Ympäristöministeriön Raki-ohjelma, eli ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma, on vauhdittanut vesiensuojelua ja kiertotaloutta jo 10 vuoden ajan. Ravinteiden kierrätyksen ja uusiutuvan energian tuotannon merkitys huoltovarmuusja omavaraisuusnäkökulmista on viime vuosina korostunut. Teollisuudessa niiden lisäämiseen on kiinnostusta, sillä ne mahdollistavat osaltaan kestävämpää toimintaa. Ravinteiden kierrätyksen ratkaisuja kehittämällä luodaan uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia. 54 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Kestävän ruokaketjun turvaamiseksi tarvitaankin uusia ratkaisuja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kierrätysravinteita ja uusiutuvaa energiaa tuottamalla paitsi suojellaan vesistöjä, myös säästetään resursseja ja vältetään haitallisia ympäristövaikutuksia ravinnetuotteiden ja energian tuotannossa. Kierrätysravinteita käytetään maaja metsätalouden ohella erityisesti metsäja energiateollisuudessa. vsk Ravinteiden kierrätys luo vihreää talouskasvua Epäorgaaniset, neitseellisistä raaka-aineista valmistetut teolliset lannoitteet ovat mahdollistaneet tehokkaan maanviljelyn ja ruoantuotannon jo vuosikymmenien ajan. Lannoitteiden nykyinen käyttö on ylittänyt planeettamme kestävyysrajat. Niiden liiallinen ja pitkään jatkunut käyttö on kuitenkin heikentänyt useissa paikoin maan luonnollista kasvukuntoa eli kykyä tuottaa ruokaa ja vaikuttanut vesien tilaa heikentävästi. Sen avulla voidaan paitsi vähentää riippuvuutta fossiilisista tuotantopanoksista, myös pienentää vesien ravinnekuormitusta ja ilmastopäästöjä sekä edistää luonnon monimuotoisuutta. Ravinteiden kierrätys on tärkeä osa kestävää, ilmastoja luontopositiivista taloutta
Kokonaisrahoitus vuosina 2022-2023 50,2 miljoonaa euroa. vsk Kuva 2. Etenkin typen suhteen omavaraisuutta on vahvistettava, sillä se on kriittinen tekijä ruuan tuotannossa ja useissa teollisuuden prosesseissa. Sekä ympäristöministeriön Raki-ohjelma että maaja metsätalousministeriön Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma tarjoavat tukirahoitusta ravinteiden kierrätystä edistäville hankkeille yhteensä noin 70 miljoonaa euroa vuosille 2022–2025. Ravinteiden kierrätyksen ohjelma on toiminut jo 10 vuoden ajan kiertotalouden ja vesiensuojelun edistäjänä. Hankkeiden sisältö on vaihdellut opastamisesta ja toimintamallien kehittämisestä Kuva 1. Sen myötä ravinteiden kierrätykseen on ollut tarjolla poikkeuksellisen merkittäviä tukimahdollisuuksia. Raki-ohjelma vauhdittaa ravinteiden kierrätyksen investointeja Raki-ohjelma on ollut edelläkävijä vesiensuojelun ja kiertotalouden edistämisessä jo 10 vuoden ajan. Fosfori on rajallinen ja maantieteellisesti keskittynyt luonnonvara, jonka käytön ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa myös uusilla teollisuudenaloilla, kuten akkuteollisuudessa. Aiemmin noin 80 % Suomessa käytettävästä ammoniakista tuotiin Venäjältä. Vuosien varrella ohjelman painopistealueet ovat kehittyneet perustavoitteiden säilyessä muuttumattomina (kuva 1). Fosfori kuuluu EU:n kriittisten raaka-aineiden listalle. Ravinneja energiaomavaraisuutta parannettava Nykyisen maailmanpoliittisen tilanteen myötä erityisesti huoltovarmuuden sekä ravinneja energiaomavaraisuuden merkitys on korostunut. Pelkästään yhdyskuntien ja elintarviketeollisuuden jäteja sivuvirroilla voitaisiin kattaa 23 % fosforin tarpeesta. markkinahintojen nousu on vahvistanut kierrätysravinnetuotteiden kilpailukykyä. 55 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Raki-hankkeet teemoittain suhteessa rahoitukseen. ". Nykyisin noin puolet fosforin tarpeesta kasvinviljelyssä katetaan teollisilla lannoitteilla, vaikka jopa 90 % tarpeesta voitaisiin saada kierrätyslannoitteista. Varautumisen ministerityöryhmä linjasi keväällä 2022 maatalouden tukikokonaisuudesta, jolla helpotetaan maatalouden kustannuskriisiä, turvataan huoltovarmuutta sekä vauhditetaan energiaomavaraisuuden kasvattamista ja siirtymää pois fossiilisista tuotantopanoksista. Lannoitteiden nykyinen käyttö on ylittänyt planeettamme kestävyysrajat
Tukea voivat hakea kunnat, kuntayhtymät, kuntaomisteiset yhtiöt ja toimijat sekä yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt. TKI-hankkeet voivat liittyä esimerkiksi talteenottotekniikoiden kehittämiseen, kierrätysravinteiden käytön edistämiseen, yritysten käytännön toimintaympäristön kokeiluihin ja pilotointeihin tai tuotettujen kierrätysravinteiden laatuun ja turvalli. Raki-ohjelman avustukset vuosina 2022–2025 Tukea on haettavana noin 50 miljoonaa euroa vuosille 2022–2025. Hankkeet ovat kohdentuneet useisiin erilaisiin teemoihin (kuva 2). Kokonaisrahoitus vuosina 2022–2023 50,2 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä tavoitteena on mahdollistaa ja vauhdittaa hankkeita, jotka parantavat ravinneja energiaomavaraisuutta sekä huoltovarmuutta, edistävät turvallisten lannoitevalmisteiden valmistamista ja mahdollistavat kannattavan kierrätysravinnemarkkinan syntymistä. Uudessa hallitusohjelmassa ravinteiden kierrätys on edelleen vahvasti mukana, mutta lisäresursseja tuleville vuosille ei ole myönnetty. Käynnissä oleva rahoituskokonaisuus on laajuudeltaan ennätyksellisen merkittävä ja ohjelmasta onkin enenevässä määrin voitu rahoittaa investointeja, kun aiempina vuosina pääpaino on ollut tutkimus-, kehittämisja innovaatiohankkeissa sekä viestintähankkeissa. Näin pyritään varmistamaan, että rahoitusta kohdennetaan pitkällä aikavälillä kestäviin investointeihin. erilaisten biomassojen hyödyntämisen kokeiluihin ja investointeihin. Lisäksi tuetaan toimijoiden välisiä ravinteiden kierrätyksen yhteistyöhankkeita. Raki-hankkeet teemoittain suhteessa rahoitukseen. 56 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Viime vuosina ohjelma on painottunut yhdyskuntien ravinteisiin, ravinneja energiaomavaraisuuteen sekä ravinnemarkkinan symbiooseihin. vsk Kuva 2. Ravinteiden kiertotalouden skaalaaminen nykyiseltä tasolta entistä merkittävämpään kokoluokkaan ja entistä laadukkaampien tuotteiden valmistukseen vaatii merkittäviä investointeja. Tähän mennessä ohjelmasta on rahoitettu yli 140 hanketta yhteensä yli 50 miljoonalla eurolla (kuva 3). TKI-hankkeissa kiinnitetään soveltuvin osin huomiota samoihin tekijöihin. Tukea voidaan myöntää investoinneille sekä tutkimus-, kehitysja innovaatiohankkeille (TKI), jotka edistävät yhdyskuntien jätevesien ja biojätteiden ravinteiden talteenottoa ja kierrätystä tai jätevesien energiapotentiaalin hyödyntämistä ja energiatehokkuutta. Investointihankkeissa kiinnitetään huomiota tekniikoiden käyttöönottovalmiuteen, kustannustehokkuuteen ja ympäristövaikutuksiin sekä tekniikoilla tuotettavien kierrätysravinteiden laatuun, käyttökelpoisuuteen ja hyväksyttävyyteen lannoiteja jätelainsäädännön näkökulmista
Lisätietoa Raki-ohjelmasta ja avustuksen hakemisesta löytyy ympäristöministeriön verkkosivuilta: • https://ym.fi/ravinteidenkierratys • https://ym.fi/hankehaut Lähteet: Luke 2023, Fosforin kierrätyksen tarve ja potentiaali kasvintuotannossa: Synteesiraportti Luke 2022, Maatalouden typpihaaste – vaihtoehtoja ja ratkaisuja: Synteesiraportti Ramboll 2023, Yhdyskuntien jätevesien ravinteiden talteenoton menetelmäselvitys Stockholm Resilience Centre 2022, Planetary boundaries framework Kuva 3. Toivottavia ovat myös hankkeet, joissa luodaan ja kehitetään markkinoita kierrätysravinteille. haitta-aineiden näkökulmasta. TKI-hankkeiden kohdalla korostuvat tekniikat, joilla voidaan tuottaa kestävästi ja kustannustehokkaasti turvallisia ja käyttökelpoisia lopputuotteita. 57 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Gasumin Topinojan laitos valmistaa ammoniakkivettä mädätyksen rejektivedestä haihdutus-strippaus -tekniikalla.. Kuva 4. Ravinteiden kierrätyksen ohjelmasta on toteutettu yli 140 hanketta eri puolilla Suomea. Kartta ym.fi/rahoitetuthankkeet. vsk seen hyödyntämiseen mm. Etenkin investointihankkeissa on syytä huomioida yhteistyömahdollisuudet alueella toimivien muiden ravinteiden kierrätyksen toimijoiden kanssa
Kovat riskit ja panokset Reitti kaupan hyllylle vaatii runsaasti panoksia ruoantuottajalta, oli kyse sitten kotimaisesta tuotteesta tai tuontiruoasta. Tästä meillä on jo esimakua kun ensimmäisenä koronakeväänä hamstrasimme kaupasta ruokaa ja vessapaperia varastoon. ". Ruoantuotantoa on tärkeä tehdä näkyväksi, jotta kuluttaja ymmärtää kotimaisen ruoantuotannon arvon. vsk ”T urhaan ei puhutakaan pellolta pöytään -ketjusta. 58 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Kuva: ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Miia Lenkkeri-Tamminen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Maatalouden omatoiminen varautuminen on välttämättömyys Elinkeinoista maatalous lienee kaikista alttein ympäristöstä tuleville muutoksille. Mitä jos jonakin päivänä hyllyssä ei olisikaan sitä mitä lähdimme ostamaan. Sodan ja koronan myötä monelle on tullut yllätyksenä hyödykkeiden saatavuushaasteet, kertoo ProAgria Etelä-Pohjanmaan toimitusjohtaja Henri Honkala. Myös kesän 2023 makaronituotteiden laajat takaisinvedot ja tyhjät makaronihyllyt ovat osoittaneet, ettei mikään hyödyke kaupanhyllyllä ole itsestäänselvyys. Englanniksi termi on vielä havainnollisempi, kun sanonta kuuluu farm to fork”, ProAgria Etelä-Pohjanmaan toimitusjohtaja Henri Honkala kommentoi. Ruoka tulee peruskuluttajan pöytään kaupasta. Kaupasta on totuttu hakemaan sitä mitä silläkin hetkellä tarvitaan tai tekee mieli
Kasvivalikoima tiloilla muuttuu, samoin kasvinsuojelun tarpeet ja lannoitus. Tiloilla on herätty huomaamaan myös, ettei koneiden huoltoja ja korjauksia voi jättää viime tippaan, sillä monien tärkeiden varaosien saanti on pidentynyt merkittävästi.” Iso määrä eläimiä Menneenä kesänä uutisotsikoihin nousseiden lintuinfluenssatapausten kohdalla viitattiin monesti tilojen tautisuojauksiin, ja siihen, kuinka niissä on minkäkin tuotantosuunnan kohdalla onnistuttu. ”Kasvintuotannossa on jouduttu huomaamaan sodan myötä, että lannoitteiden, polttoaineen ja muiden tärkeiden tuotantopanosten hintavaihtelut ja toimitusajat voivat vaihdella nopeastikin maailman tilanteen mukaan” kasvintuotannon toimialapäällikkö Juha-Matti Toppari sanoo. ”Varautuminen on erittäin laaja-alainen asia. Sodan ja koronan myötä monelle on tullut yllätyksenä hyödykkeiden saatavuushaasteet, sekä riippuvuutemme muista maista”, sanoo Henri Honkala. Yhteistyössä eläinlääkärin kanssa on järkevää tehdä ennaltaehkäisevää työtä”, kertoo kotieläintuotannon toimialapäällikkö Tiina Soisalo. Tuotantotiloissa iso määrä eläimiä pienellä alueella aiheuttaa suuren riskin. Kriisin hetkellä testataan, kuinka siinä on onnistuttu. ”Eläintauteihin varautuminen on kotieläintiloille ehdotonta. Suuren kulutuksen vuoksi varajärjestelmienkin on oltava myös suuret.” Puutetta ja hinnannousua Silmiä avaavaa maatalousyrittäjille on ollut puute tuotantopanoksista, kuten lannoitteista, ja niiden vahva hinnannousu. Ainakin tätä tekstiä kirjoittaessa voi todeta broileritilojen onnistuneen tautisuojauksissa hyvin. Maatilayritykset ovat joutuneet nyt huomaamaan ennakoinnin merkityksen. Varautuminen on maataloudessa pitkäjänteistä työtä. ”Esimerkiksi Ukrainan sodan myötä monelle maatalousyrittäjälle tuli yllätyksenä, että sähkön ja veden varajärjestelmistä huolehtiminen on täysin yrittäjän omalla vastuulla. Nykyisin asiat kirjataan eläinten hyvinvointisuunnitelmaan.” Pari sanaa säästä Palataanpa vielä säähän. Sitä mitä pelloilla viljellään nyt, ei välttämättä viljellä enää jonkin ajan kuluttua. Jos suojaukset pettävät, ja jos kyse on isoista volyymeistä eli toisin sanoen isoista lopetettavista eläinmääristä, kuluttaja huomannee muutoksen ruokapöydässään melko pian. Kaikkia varaosia ei ole myöskään ollut saatavilla ja toimitusajat ovat olleet kohtuuttomia. 59 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Se ei ole vain toimivia taskulamppuja kaapissa ja täyttä vesikanisteria varastossa. Elinkeinoista maatalous lienee kaikista alttein ympäristöstä tuleville muutoksille. Jo nyt viljelyä haastavat sään ääri-ilmiöt. Ilmaston muuttuessa pitää varautua myös viljelyn muuttumiseen. ”Lannoitteissa toimitusajat ovat venyneet koronan ja Ukrainan sodan jälkeen pitkiksi. Varautuminen vaatii sekä taloudellista että tuotannollista suunnittelua. ”Eläintiloja on jo vuosien ajan kannustettu erityisesti eläinten hyvinvointikorvauksen kautta tekemään kirjallinen suunnitelma toimintahäiriöihin erityistilanteiden varalle. Sään ja muiden ulkoisten tekijöiden vaikutuksia ei ole helppo ennakoida, mutta niihin vakavasti suhtautuva varautuu ulkoa tuleviin uhkiin. Viljelyssä tuotantopanoksia pitää olla hyvin varastossa, jotta välttyy yllätyksiltä. Tulevasta ei tiedä lisääntyvätkö sateiset päivät, rankkasateet vai onko luvassa pitkiä kuivuusjaksoja.. vsk Panokset ja riskit ovat alkutuotannossa kovia, kun ajatellaan kuinka altis ulkoisille tekijöille ruoantuotanto on
vsk ”Kotieläintilojen nurmiviljelyssä ilmastonmuutos tulee olemaan myös haaste. Se on hienoa, sillä kaikkea ei kuitenkaan tarvitse tehdä itse. Kotieläintiloille arkipäivää on eläintauteihin varautuminen. Kuva: ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Se on nyt jo trendinä. ”Kaiken kaikkiaan näen kuitenkin tilojen välisen yhteistyön lisääntyvän. Tiloja haastaa muun muassa monivuotisuus ja siihen liittyvä talvehtimisvaatimus sekä se tosiasia, ettei säilörehua pysty ostamaan juuri muilta, jolloin viljelijän on onnistuttava tuotannossa itse,” Tiina Soisalo kertoo. Suomalaisten ruokaturva ja huoltovarmuus ovat elintarvikeketjun alkupään osalta tulevaisuudessa entistä paremmassa kunnossa maailmanlaajuisessakin mittakaavassa. ”Kriisejä on tulevaisuudessakin. Suomessa on aina osattu varautua. 60 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Tällä satokaudella ei saada huippusatoja, mutta näin on ollut ennenkin ja sen kanssa on pärjätty”, lopettaa Henri Honkala. Tuotantotiloissa iso määrä eläimiä pienellä alueella aiheuttaa suuren riskin. Kuvituskuva: Pixabay.. Näistä asioista vain pitää puhua ja puhua, jotta ne muistetaan
Rakennusten ja koneiden lisäksi myös yrittäjien vakuutusturvaan pitäisi kiinnittää huomioita. 61 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Tämä on heijastunut maatilojen maksuvalmiuteen negatiivisesti. vsk Kaija Ala-Luukko ProAgria Etelä-Pohjanmaa Järkevä maatila ennakoi ja kerää puskurirahastoa Tilojen välillä on suuria eroja siinä, miten on pystytty taloudellisesti varautumaan maailman myllerrykseen. Myel-vakuutuksen, jonka perusteella muun muassa sairaspäivärahat maksetaan, tasoa on hyvä tarkastella. Myös yksityistaloudessa tulisi tehdä budjetointia, sillä yksityistalouden menot ovat monella yllättävän korkeat ja niitä tulee myös helposti aliarvioineeksi. Investointeihin saatavat korkotukilainojen tukitasot ovat edelliskautta matalammat, mikä pitää myös muistaa jatkossa investointeja suunnitellessa. Vuoden 2022 aikana tuottajahinnatkin nousivat kompensoiden osan kustannusten noususta. Osa yrittäjistä on ottanut hyvissä ajoin korkokaton, mutta enemmän on selvästi heitä, joilla ei tähän asiaan ole varauduttu. U krainan sodan myötä tuotantopanosten hinnat ovat nousseet erityisesti energian, rehujen ja polttoaineiden osalta. Kuukausittainen budjetointi helpottaa talouden suunnittelua ja säästämistä. Erilaisilla lainojen korkokatoilla pystyy etukäteen varautumaan mahdollisilta korkojen nousuilta. Puskurirahasto Puskurirahastoon kannattaa pyrkiä säästämään etukäteen jos maatalouteen tai yksityistalouteen on suunnitteilla investointeja. Investoinnit kannattaa tehdä harkiten ja eri vaihtoehtoja rauhassa miettien ja budjetoiden. Lisänä on vielä korkotason nousu ennätyslukemiin sitten vuoden 2008. Asiantuntijaa apuna käyttäen on mahdollista miettiä, miten esimerkiksi ruokinta tai peltoviljely hoidetaan taloudellisimmin ja samalla ilman tuotostason notkahduksia. Se myös heikentää maatilojen maksuvalmiutta ja kannattavuutta. Erilaisia vaihtoehtoisia toimintatapoja kannattaa miettiä sekä tuotantopanokset kilpailuttaa. Vuoden 2023 aikana tuottajahinnat ovat jälleen laskusuunnassa eivätkä tuotantopanosten hinnat ole laskeneet samassa suhteessa. Myös henkivakuutus tarvitaan turvaamaan läheisten toimeentulo ja selviytyminen pahimman sattuessa.. Korkotaso on ollut pitkään matala, mutta tämän vuoden aikana on korkotaso noussut selvästi ja sillä on vaikutusta erityisesti investoineiden tilojen talouteen. Katse vakuutuksiin Taloudellista varautumista on myös vakuutusturvan pitäminen ajantasalla. Lähivuosien tapahtumat ovat herättäneet meitä siihen, että suuret muutokset ovat mahdollisia tuotantopanoksissa, tuottajahinnoissa sekä korkotasoissa
62 Mari Viljanmaa Maatilan varautuminen -hanke ProAgria Etelä-Pohjanmaa Maatiloilla varautuminen on osa arkea V arautuminen on henkistä asennoitumista, konkreettisten asioiden kuntoon laittoa ja se sisältyy koko maatilayrityksen ajattelutapaan ja toimintasuunnitelmaan. Kuva: Roine Piirainen.. Monia toimintoja ohjataan nykyään tietoliikenteen kautta, joten tietoturvan unohtaminen voi pahimmillaan johtaa tuotannon keskeytymisen. Kuka tilan toimintaa jatkaa, jos tulee jotakin yllättävää. Ketkä kaikki tietävät tosipaikan tullen, missä tilan vesijohdon sulkuventtiili sijaitsee tai missä varavirtalaitetta säilytetään. Maatilalla varautuminen koskettaa jokaista toimintasektoria monella eri tasolla. Kuvituskuva. Varautujan täytyy samalla torjua alitajunnasta nousevaa pelkoa, että onnettomuuden mahdollisuuden ajattelu aiheuttaisi mystisellä tavalla sen toteutumisen. Entä he, jotka tätä kaikkea pyörittävät: Onko huolehdittu tautiriskistä, riittävätkö henkiset voimavarat ja ehtivätkö he palautua. Varautuminen vaatii henkisiä ponnisteluja, valmiutta miettiä pahinta tapahtuvaksi. Edunvalvontavaltakirjan, avioehdon tai testamentin puheeksi ottamiseen voi olla valtava kynnys. Viime syksynä Suomea uhkasi vakava sähköpula ja yhteiskunnan eri sektoreilla varauduttiin pahimpaan. Eläintiloilla ei voi hetkeksikään unohtaa tarttuvien tautien uhkaa. Tuotannon turvaamiseksi on mietittävä koneiden kuntoa ja varaosien saatavuutta. Näiden juridisten asiakirjojen laatiminen tuo turvaa ja selkeyttä elämään sekä kuolemaan. Sähköpulasta puhuttiin paljon sillä seurauksella, että iso osa suomalaisista laski huoneistonsa lämpötilaa ja vältti sähkönkulutusta hintapiikkien aikana. Selvittämällä riskit ja toteuttamalla varotoimenpiteet voidaan jatkaa elämää! Kirjoittaja on hankkeen ajan seurannut eteläpohjalaisten maatilojen varautumistarpeita. Selviydyttiin, kun otettiin asia todesta ja toimittiin järkevästi
+358 3 357 3000 www.ainesmestarit.. 63 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. PAINOTALO. Tervetuloa painamisen pääkaupunkiin, Pirkanmaan sydämeen Lempäälään! Olemme Suomalainen perheyri s jo toisessa sukupolvessa ja tarjoamme monipuolisia painotalon palveluita. Painotalo Ainesmestarit Tuo eemme valmistetaan laatujärjestelmän kontrollin mukaisesti, joka täy ää ISO 9001:2015 standardin vaatimukset ja on serti?oitu Bureau Veritas Certi?cationin toimesta serti?kaatilla numero: FI007571. Tuo eidemme laadun on taannut jo useat vuosikymmenet amma itaitoinen henkilökuntamme, sekä alan parhaat painokoneet. vsk Tuetaan yhdessä kotimaista tuotantoa! Etiketit, tarrat ja teipit kaikkiin tarpeisiin
vsk Teksti: Anu Ruusila, viestinnän asiantuntija Cordial Communications Oy /KIKE-hanke Vesijalanjäljessä piilee arvokas vientivaltti Kuivat kaudet ovat yhä pidempiä ja piinaavampia etenkin Etelä-Euroopassa, jossa tänä vuonna on koettu ennätyksellisen kuiva talvi. Ilmastonmuutoksen kiihdyttämän kuivuuden pahentuessa vesivarannot vähenevät entisestään eri puolilla maailmaa. Hankalaa kesää ennakoiden veden käyttöä rajoitettiin jo kevään aikana useissa Välimeren maissa. Niinpä sillä, missä ruuan raaka-aineita tuotetaan, on suuri merkitys lopputuotteen vesijalanjälkeen – ja tämän myötä elintarvikkeidemme vientipotentiaaliin ja ruokamme ympäristövaikutuksiin.. 64 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Kuva: Pixabay
”Niin paljon ei pysty vaikkapa mansikoita Kirsi Usva on perehtynyt veteen liittyvien ympäristövaikutusten arviontiin osana elinkaariarviointia.. Selvityksen voi toistaa parin vuoden päästä”, Usva sanoo. Vesijalanjälki on siis mittari, jolla mitataan tuotteen eri ympäristövaikutuksia sen koko elinkaaren ajalta, alkutuotannon panostuksista aina kuluttajaan ja jätteidenkäsittelyyn saakka. Kun vettä kulutetaan jossakin tuotantoketjun osassa vesiniukalla alueella, aiheutuu suuri jälki, ja päinvastoin. Hyödyntämätön vientivaltti Kotimaassa kasvatetun ruuan vesiniukkuusvaikutus on roimasti eteläeurooppalaista pienempi, mutta silti meille tuodaan viljaa, kasviksia ja vihanneksia, jotka menestyisivät myös pohjolassa. Tuotantoketjun yksityiskohdat tarkasteluun Elintarvikkeen vesijalanjäljille pääsee perehtymällä sen tuotantoketjuun perusteellisesti. ”Jos yrityksessä ei ole vesijalanjäljen selvittämiseen omaa osaamista, työn voi tilata asiantuntijayritykseltä tai tutkimuslaitokselta. Tämä korostuu elintarvikkeissa, joihin tulee raaka-aineita ulkomailta. Kirsi Usva korostaa, että on kyse vain indikaattorista. Tähän sopii hyvin Euroopan komission Product Environmental Footprint (PEF) -mittaristo ja siihen liittyvät ohjeistukset. vsk ”E linkaariarvioinnissa vesijalanjäljellä tarkoitetaan tuotteen tai palvelun veteen liittyviä vaikutuksia, kuten vesiniukkuutta tai vaikkapa rehevöitymistä”, kertoo Kirsi Usva Luonnonvarakeskukselta. 65 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Laskennassa on ensin otettu huomioon alueen ekosysteemien ja ihmisten vesitarpeet. Tärkeintä on tuntea tuotantoketju ja selvittää, onko siinä jotain, joka kuluttaa paljon vettä vesiniukalla alueella, ja pyrkiä muuttamaan se.” Yllättävän suuria vaikutuksia tuotantoketjussa Kastelu synnyttää tyypillisesti huomattavimman vesijalanjäljen. ”Suomessa ei avomaalla paljon kastella, eikä kasvihuonekastelullakaan ole suurta merkitystä, koska kastelumäärä suhteutetaan kunkin maan vesiniukkuustilanteeseen”, Usva kertoo. Broilerin lihan vesiniukkuusvaikutus esimerkiksi lähes tuplaantui joillakin tiloilla, kun osa rehusta väliaikaisesti korvattiin kastelemista vaatineella ukrainalaisella maissilla. Pienikin määrä vesiniukalta alueelta peräisin olevia ainesosia kasvattaa tuotteen jalanjälkeä reilusti. Teollisilla rehuvalmisteilla ja niiden sisältämillä tuontiraaka-aineilla on usein merkittävä vaikutus vesijalanjälkeen. ”Absoluuttiseen lukuun on tosi vaikea vaikuttaa. Vesiniukkuusvaikutus kuvaa sitä, kuinka iso osa paikallisesti saatavana olevista vesivaroista on kulunut ruuan tuotantoon. Vesijalanjälki voi pitää sisällään yhden tai useamman veteen liittyvän vaikutuksen, ja vesiniukkuusvaikutus on niistä yksi
Luonnonvarakeskus. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 67/2022. Vilma Sandström, Pekka E. ”Samaan aikaan on kuitenkin kiinnitettävä huomiota maatalouden rehevöittävään kuormitukseen, joka on Suomessa tapahtuvan tuotannon merkittävin veteen liittyvä vaikutus”, hän jatkaa. 2022. https://climate.copernicus.eu/sites/ default/files/custom-uploads/ESOTC2022/ PR/ESOTCsummary2022_final.pdf . Lähteet: Hietala, S., Usva, K., Vorne, V., Vieraankivi, M.-L., Nousiainen, J. 66 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. European state of the climate summary 2022. Kuva: Luonnonvarakeskus.. Sianja broilerinlihan ympäristökilpailukyky. Helsinki. Sitä ei vain ole osattu tunnistaa ja hyödyntää. Kilpailukykyä kannattaa kehittää ja pieni vesiniukkuusvaikutus olisi meille kilpailuvaltti. Vesijalanjälki on osa elinkaariarvioinnin menetelmää. ”Viestiä kannattaa Euroopan komission suosittelemien PEF-laskentaohjeistusten puitteissa, jolloin tulokset ovat eurooppalaisittain vertailukelpoisia”, kannustaa Kirsi Usva. & Leinonen, I. vsk kastelemaan Suomessa, että vesiniukkuusvaikutus nousisi esimerkiksi Välimeren maiden viinirypäleiden tasolle”, kertoo Usva. Koska asiasta ei vielä ole hyvää kokonaisymmärrystä, siitä viestiminenkin on haasteellista. 78 s. scitotenv.2016.10.002. Kauppi, Laura Scherer, Thomas Kastner, Linking country level food supply to global land and water use and biodiversity impacts: The case of Finland, Science of The Total Environment, Volume 575, 2017, Pages 33-40, ISSN 0048-9697, https://doi.org/10.1016/j
Rahoittaja: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Keväällä 2023 istutettiin Forssaan 100 puuta. Toteuttajana toimii Fennopromo Oy yhdessä ruokaja ympäristöalan yhteistyöverkoston kanssa. Yrityksessä käytettävä sähkö on tuulivoimaa. Kompensaatio tehdään vuosittain arvioon perustuen. Kun joutomaa muutetaan metsäksi, voidaan varmistua siitä, että luodaan aidosti uutta hiilinielua.. Yhteiskunnallisena yrityksenä Ympäristökustannus Oy tukee suomalaista työtä – kaikki lehdet ja kirjat painetaan Suomessa. Lue lisää hankkeesta www.ki-ke.fi, LinkedInissä @linkedin.com/company/fennopromo/ ja Facebookissa @facebook.com/marketwiseproject. Se tarkoittaa sitä, että alueelle ei syntyisi metsää ilman panostusta. vsk Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE) on valtakunnallinen tiedonvälityshanke 1.1.2022–30.6.2024, joka välittää elintarvikealan yrityksille uusinta tietoa bioja kiertotalousalan osaamisesta ja kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden kansainvälisestä kysynnästä käytettäväksi ilmastoviisaiden vientituotteiden tuotekehityksessä. Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Hiilikompensaatiossa puhutaan lisäyksellisestä metsityksestä. 67 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa. Ympäristökustannus Oy kompensoi painettujen lehtien ja kirjojen tekemisestä syntyviä päästöjä REFOREST FINLAND OY:n kautta
68 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Kun uusissa suosituksissa käsitellään ihmisten ja planeetan terveyttä rinnakkain, ovat kalaruoat merkittävässä roolissa niitä täyttäessä. Pohjoismaisten ravitsemussuositusten päivitetyssä versiossa otetaan huomioon ihmisten terveyden lisäksi myös planeetan hyvinvointi. Itämeren pikkukaloista tuotteita valmistava Hailia Nordic Oy tarjoaa ratkaisun tähän ruoan ammattilaisten pulmaan. vsk Uusiin ravitsemussuosituksiin on ammattikeittiöiden helppo vastata kalalla – miten käy kotimaisuuden. Hailia Nordic Oy ratkoo tätä kotimaisen kalan pulmaa. Suositeltu kalan määrä onkin runsas, 300–450 grammaa viikossa. Etenkin eettisesti arveluttava venäläislähtöinen alaskanseiti ja ympäristöja ihmisoikeusnäkökulmista kyseenalainen tonnikala ovat yrityksen tähtäimessä. Myös terveellisyydessä kalaa sisältävä ruokavalio on edukseen rasvahappojen ja vitamiinien vuoksi, minkä lisäksi riski muun muassa sydänja verisuonitauteihin pienenee. Hailian tavoitteena poistaa syyt tuontikalalle Kun ruokapalvelut täyttävät ravitsemussuosituksia kalalla, on niiden ruokalistojen kotimaisuusaste vaarassa heiketä. Kustannuspaineissa ruokapalvelut ovat tavanomaisesti turvautuneet tuontikaloihin, kun tarpeeksi monikäyttöisiä, maistuvia, kohtuuhintaisia ja läpi vuoden saatavilla olevia kotimaisia kalatuotteita ei ole ollut tarjolla. Uusi versio pohjoismaisista ravitsemussuosituksista antaa tieteellisen pohjan kansallisille toimenpiteille, jotka vaikuttavat suuresti siihen, mitä esimerkiksi päiväkotien ja koulujen ruokalistalle päätyy. Itämeren pikkukaloista valmistetuilla Pikkukalasuikaleilla ja Pikkukalanyhdöllä Hailian tavoitteena on poistaa ruokapalveluilta syyt hankkia tuontikaloja. Kun ravitsemusja ympäristövaatimuksiin vastataan kalalla, on suosituksia tiukasti seuraavien ruokapalveluiden ruokalistojen kotimaisuusaste vaarassa. Katse ruokapalveluiden hankintastrategiaan ja määrärahoihin Ylipäänsä, kalan kotimaisuusaste on Suomessa murheenkryyni, kun vain noin 20 % SuoHailian pikkukalakeitto.. Etenkin villikalat ovat ympäristön kannalta suotuisa valinta, sillä niiden hiilijalanjälki on verrattain vaatimaton ja luonnon monimuotoisuutta kuormittava tarve maankäytölle on olematon
“Ajatella, jos lihan ja maidon omavaraisuusasteet tippuisivat samalle tasolle ja esimerkiksi kouluruokaan niitä tuotaisiin Kiinasta! Tuontikalan valtava osuus otetaan kuitenkin lähes annettuna”, Hailia Nordicin toimitusjohtaja Michaela Lindström ihmettelee. Kuntien ja kaupunkien, jotka omistavat julkiset ruokapalvelut, tulisi Lindströmin mukaan mahdollistaa kotimaisen kalan valitseminen hankintastrategiassa ja -budjetissa. Lindström katsoo ongelman olevan ylempänä, ruokapalvelujen ohjauksessa. vsk messa myydystä kalasta on kotimaista. Ruokapalveluissa arjen realiteetit ohjaavat päätöksiä, minkä Lindström tiedostaa: “Yksittäistä ruokalistojen suunnittelijaa ei käy syyttäminen, sillä budjettirajoitteet ja vaillinainen tarjonta ovat tehneet kotimaisen kalan valitsemisesta vaikeaa”. Hailia Nordic Oy Hailian toimitusjohtaja Michaela Lindström.. “Me haluamme auttaa ruoan ammattilaisia, ettei ravitsemussuosituksiin vastaamisen tarvitse tarkoittaa luopumista kotimaisuustavoitteesta ja arvoista”, Lindström summaa. 69 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37
Vientimaiden edellyttämiä vientivalvontoja jatkettiin ohjelmien mukaisesti. Viime vuonna saatiin vientiluvat suomalaisille kananmunille ja munatuotteille sekä siipikarjanlihalle EteläKoreaan. Vuonna 2022 elintarvikevälitteisten ruokamyrkytysepidemioiden määrä oli edellistä vuotta hieman korkeampi, mutta sairastuneiden määrät olivat edeltävää vuotta matalammat. ”Toivottavasti elintarviketurvallisuuden positiivinen kehitys jatkuu, ja elintarviketurvallisuuteen pystytään panostamaan tarvittavat resurssit myös jatkossa”, painottaa elintarviketurvallisuusosastonjohtaja Marjatta Rahkio. Viime vuoden arvioinneista 85 % oli oivallisia ja hyviä. Perusmaksu otettiin käyttöön elintarvikevalvonnassa Elintarvikevalvonnan tarkastusmäärät palasivat COVID-19-epidemiaa edeltävälle tasolle. vsk Elintarviketurvallisuus on säilynyt Suomessa hyvällä tasolla Elintarvikevalvonta toimii Suomessa, ja elintarviketurvallisuuden taso on säilynyt hyvänä. Ruokavirasto Viranomaisvalvonnan ja -tutkimusten tulokset vuodelta 2022 on koottu julkaisuun Elintarviketurvallisuus Suomessa 2022.. Myös aluehallintovirastojen, Tullin, puolustusvoimien, Valviran sekä Ruokaviraston tekemää valvontatyötä tarkastellaan Elintarviketurvallisuus Suomessa -raportissa. Huomioitavaa oli myös, että elintarvikkeiden takaisinvetojen määrän kasvu taittui. Kunnat perivät vuosittain 150 euron suuruisen valvonnan perusmaksun valvomiltaan elintarvikeyrityksiltä. Tämä voi johtua elintarvikelain mukaisen perusmaksun käyttöönotosta, minkä seurauksena rekistereistä poistettiin toimintansa lopettaneita elintarvikealan yrityksiä. Tarjoilupaikkoihin kuten ravintoloihin ja kahviloihin tehdään yli 60 % kaikista tarkastuksista. Ruokaviraston viranomaisvalvonnan ja -tutkimusten tulosten mukaan esimerkiksi Oivaraporttien määrä jatkoi edelleen kasvuaan vuonna 2022. Myös elintarvikevalvonnan tarkastusmäärät lisääntyivät ja palasivat COVID-19-epidemiaa edeltävälle tasolle. Lisäksi Japani myönsi vientiluvan naudanlihalle ja naudanlihatuotteille. ”Varsinaisten vientivalvontojen ja -tarkastusten ohella elintarvikevienti perustuu pitkälti peruselintarvikevalvontatyön määrään ja laatuun”, toteaa osastonjohtaja Marjatta Rahkio. Viranomaisrekistereissä olevien elintarvikehuoneistojen määrä kuitenkin laski jonkin verran. Pääosan elintarvikevalvonnasta tekevät kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset. 70 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Yhteensä tarkastuksia tehtiin noin 24 000 kpl. Elintarvikevalvonnan valvontatietoja eli Oiva-raportteja julkaistiin 11 % enemmän kuin edellisenä vuonna
+ toimituskulut ISBN: 978-952-9637-69-0. 10 %). Hygieniaopas Elintarvikehygienian perusteet Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi -> Julkaisut Hinta: 22,00 (sis. alv. Hygieniaoppaassa korostetaan elintarvikehygienian merkitystä koko elintarviketuotantoketjussa ja toimijan vastuuta valmistaa ja tuottaa turvallisia ja puhtaita elintarvikkeita läpi koko elintarvikeketjun. ammattikeittiöiden, elintarviketeollisuuden, elintarvikevalvonnan, elintarvikekaupan ja alan oppilaitosten käyttöön sekä elintarvikehygieniaosaamiskoulutukseen materiaaliksi ja hygieniapassin suorittamiseen sekä kertausoppaaksi myös kokeneille elintarviketuotantoketjun toimijoille. Oppaan teksti on helppotajuista ja kuvitus tekstiä tukevaa. Hygieniaopas soveltuu mm
Artesaaniruuan tuotannossa kunnioitetaan perinteistä ruokaa, kehitetään sen valmistustapoja ja luodaan uusia innovatiivisia tuotteita. Tuotteissa käytettyjen raaka-aineiden tulee olla kotimaisia ja alkuperältään tunnettuja. Kilpailussa tuotteita arvioidaan kaikkiaan 11 eri kategoriassa lihaja kalatuotteista hilloihin, leipomotuotteisiin ja juomiin. Yleisö pääsee tutustumaan artesaanituotteisiin Suurilla Syysmarkkinoilla 18.10. Arktisen teeman mukaisesti kilpailu on tänä vuonna avoin suomalaisten yrittäjien lisäksi ruokayrittäjille Pohjois-Ruotsista ja -Norjasta. Yleisö pääsee tutustumaan artesaanituotteisiin Suurilla Syysmarkkinoilla. Artesaaniruokakilpailu on tarkoitettu pienille ruoka-alan yrityksille, jotka jatkojalostavat elintarvikkeita paikallisista, kotimaisista raaka-aineista, käsityömäisesti ja ilman lisäaineita. vsk Artesaaniruoan SM-kilpailut järjestetään tänä vuonna Rovaniemellä Järjestyksessään kahdeksannet valtakunnalliset Artesaaniruoan SM-kilpailut järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Rovaniemellä. SM-kilpailut järjestetään 17.–19. Arktisuus on läsnä myös tuotteiden arvioinnissa, sillä tänä vuonna kilpailussa esitellään ainutkertainen Arktisen artesaaniruoan kategoria. Kuva: Janne Jakola.. Kategoriassa kilpailevien tuotteiden tulee olla valmistettu arktisella alueella ensiluokkaisia, pohjoisia raaka-aineita hyödyntäen sekä arktista ruokakulttuuria kunnioittaen. Artesaaniruoalla tarkoitetaan käsityömäisin menetelmin valmistettua ruokaa, joka ei sisällä turhia lisäaineita. Sekä markkinoiden että kilpailun tapahtumapaikkana on Lapin ammattikorkeakoulun pääkampus (Jokiväylä 11) piha-alueineen. Lapin AMK Kampanisut. Tapahtumat järjestää Lapin ammattikorkeakoulu yhteistyössä Suomen Artesaaniruokayhdistyksen kanssa. 72 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Yleisö pääsee myös osallistumaan tuotteiden arviointiin äänestämällä vuoden parasta artesaaniruokapakkausta. Ohjelma, ilmoittautumislinkit ja muut lisätiedot löytyvät tapahtuman kotisivuilta artesaaniruokasm.fi ja tapahtuman Facebook-sivulta. Kilpailutapahtuman ohessa järjestetään myös yrittäjyyteen, elintarvikepakkaamiseen ja tuotteiden markkinointiin keskittyvä seminaari. lokakuuta, ja kun Lapissa ollaan, on kisateemana arktinen artesaaniruoka. Sekä kilpailuun että markkinoille ilmoittautuminen on paraikaa käynnissä
Kustannusosakeyhtiö Aula & Co 2023, 178 s. Kirjassa on 18 lukua, joissa kussakin on eri aihe. 73 Elintarvike ja Terveys-lehti 4:2023, 37. Luvut eivät ole pitkiä, joten kärsimätönkin historian nälkäinen lukee ne nopeasti. Ilmankos erinomaista suomalaista ruokaa viedään myös Kiinaan..! Mari Koistinen Lautasmatka. Kirja on hyvin samaistuttava, sillä monista aiheista on ainakin varttuneemmalla lukijalla myös omakohtaista kokemusta. ISBN 978-952-364-329-1 K I R J A E S I T T E L Y Maistiaisia ruuan kiehtovasta historiasta Kaarina Kärnä. Myös Mari Koistinen on napannut uusimpaan kirjaansa ”Lautasmatka” herkkupaloja ruoan kiehtovasta historiasta. Esimerkiksi luvussa ”Kun vauvanruoka tappaa: Nestlé, Kiina ja skandaalit” mainitaan, että useimmissa maissa suositaan Suomen lailla oman maan ruokaa, mutta Kiina on tässä poikkeus. vsk Ruoka on aina liittynyt kaikkiin suuriin tapahtumiin ja historian käänteisiin. Käsitellyksi tulevat esimerkiksi tomaatti, jonka nykyisen suosion valossa yllättyy sen vaikeasta alkutaipaleesta, broilerin voittokulku ja eettiset haasteet, suomalaiset maitotuotteet ja niihin liittyvä propaganda sekä kohtuuttomiin mittasuhteisiin kasvanut rasvakammo. Kirjoitustyyli on mukava, ja pienet tarinat hauskoine yksityiskohtineen sekä viihdyttävät että mietityttävät. Poimintoja ruuan historiasta. Koistinen kertoo myös omia muistojaan ja ottaa kantaa, ja haastaa näin lukijankin miettimään uudelleen ruokaan liittyviä käänteitä vuosien varrelta. Keskeinen lähde on ollut esimerkiksi Ritva Kyllin ”Suomen ruokahistoria, suolalihasta sushiin” vuodelta 2021, erinomainen teos, johon viitataan useita kertoja. Lähteet on merkitty selkeästi, joten lisätietoja kaipaava löytää kyllä helposti lisää luettavaa. Heillä on omasta takaa niin paljon ruokaskandaaleja, että tuontiruokaa arvostetaan. Myös tämän lehden teemaan on kirjalla sanottavaa. Kun muistaa, että kirja lupaa kannessaankin vain poimintoja ruuan historiasta, pysyvät odotukset kohdillaan eikä lukija pety välillä ehkä pintapuolisilta tuntuviin käsittelyihin aiheista, joista olisi niin paljon sanottavaa