Hidas ruokailija tuntee olonsa kiusalliseksi, kun kaikki muut odottavat viimeisen lopettelevan annoksensa. 050 324 2464 Toimitusneuvosto Yksikönjohtaja Ville Kekkonen Ruokavirasto Professori (emeritus) Hannu Korkeala Helsingin yliopisto Apulaisprofessori Janne Lundén Helsingin yliopisto Ylijohtaja Pia Mäkelä Ruokavirasto Ruokapalvelujohtaja Sari Nissinen Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitto Yksikön päällikkö Riikka Åberg Helsingin kaupunki, elintarviketurvallisuusyksikkö Asiakaspalvelu, tilaukset ja laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi Puh. vsk Päätoimittaja Kaarina Kärnä kaarina.karna@ elintarvikejaterveys.fi Puh. Lasten ja nuorten joukkoruokailu paranee entisestään! Kaarina Kärnä. Nämä ovat tärkeitä oppeja. Kun koulupäivä kestää usein neljään, tulee usein väistämättä nälkä. Nyt kuudesluokkalaisena lanttu maistuu edelleen samoin kuin kouluruoka yleensäkin. Ympäristöasiat ja ruokahävikki otetaan huomioon. K ouluruokaohjelma ja monet tässä lehdessä mukana olevat ruokakasvatustoimijat ovat lähteneet ratkaisemaan ruokailun haasteita kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Riittävä ruokailuaika ja välipalat ovat olleet myös esillä. Eväsrasian pakkaaminen aamuisin ei vaikuta olevan vaihtoehto. alv 10 %): Vuositilaus 55 euroa, kestotilaus 50 euroa Näköislehti 47 euroa Painettu lehti + näköislehti Vuositilaus 70 e, kestotilaus 65 e Irtonumero 12 euroa ISSN 0786-213X (painettu) ISSN 2669-8412 (verkkojulkaisu) Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi Prenax Julkaisija Ympäristökustannus Oy Gallen-Kallelankatu 8, 28100 Pori www.elintarvikejaterveys.fi Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaikka: Waasa Graphics Oy, Vaasa www.waasagraphics.fi Ruoasta ja ruokailusta oppimassa K aiken muun hyvän ohella lapset ja nuoret oppivat paljon ruoasta päiväkodeissa ja kouluissa. Suuri harmi on vain se, että ruokailuun ei ole riittävästi aikaa. Hotkiminen on valitettavasti taito, joka opitaan usein kouluruokailussa. Tyttäreni muisteli, että hän oli päässyt päiväkodissa maistamaan lanttua, joka olikin osoittautunut ennakkoluuloista huolimatta varsin maukkaaksi. 4 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. 044 2380511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi 6 numeroa vuodessa (hinnat sis. V aikka yhdeksäsluokkalainen poikani taivaltaa usein kieltoja uhmaten hakemaan patonkia lähikaupasta – kiinnijäämisestä on seurauksena jälki-istuntoa – ei hän kuitenkaan näillä ostoksilla korvaa kouluruokaa vaan täydentää. 040 745 1491 Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. 044 752 0320 Santeri Selin, puh
vsk 5 • 2022 Elintarvike ja Terveys-lehden numeron 6/2022 teemana ovat elintarvikekuljetukset, kylmäketju ja omavalvonta. Ruoasta ja ruokailusta oppimassa, Kaarina Kärnä .................................................. vsk ja Terveys-lehti Elintarvike 36. 56 Suloinen Vegemi-sovellus ruokakasvatuksen työkaluna, Nea Änkilä ...........62 Välipalat Suomi tarvitsee vahvan kestävän ruokajärjestelmän strategian – Just food -hankkeen uusi raportti ja politiikkasuositukset julkaistu ....................................68 THL palkitsi K-Marketien Kiusaamisvapaa vyöhyke -toimintatavan kansanterveyspalkinnolla ................................................................................................70. 5 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. 8 Hyvä, paha kasvisruoka – ympäristötekoja ja ruokakasvatusta, Minna Pettinen .....................................................................................................................14 Restonomikoulutus antaa ruokakasvattajan “silmälasit”, Kaija Nissinen ja Leena Arjanne .......................................................................................20 Askeleita kohti ilmastokestävämpää ruokailua varhaiskasvatuksessa, Liisa Korkalo, Satu Kinnunen, Kirsi Silvennoinen, Marita Kettunen, Jelena Meinilä, Kaija Nissinen, Susanna Raulio, Sari Niinistö, Leena Forma, Merja Saarinen, Suvi Virtanen, Maijaliisa Erkkola, Henna Vepsäläinen ja Ruokaaskel-tutkimusryhmä ..........................................................................................................24 Ekologisuus ja luomu ruokakasvatuksessa, Anu Arolaakso ja Tutta Rinkinen ..................................................................................... 4 Kouluruokaohjelma pureutuu kouluruokailun ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin, Virpi Kulomaa .............................................................................. Lehti ilmestyy 19.12.2022. 30 Ruoka ja Green Care, Suvi Malin ja Hannele Veteli ...................................................36 Mission Positive Handprint – ravintoloiden positiivista kädenjälkeä kasvattamassa, Heidi Colliander ....................................................................................40 Herneitä nenässä ja lautasella, Päivi Heikkilä-Halttunen .....................................44 Kasvisruoka haltuun, Charlotta Hyttinen ...................................................................52 Cool School ammattikeittiöiden apuna ruokakasvatuksessa, Jonne Jääskeläinen ........................................................................................................... 6 Yhteistyöllä ruoka maistuu paremmin, Silja Varjonen ja Aija Laitinen ..............
6 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. vsk Virpi Kulomaa, kouluruokakoordinaattori Maaja metsätalousministeriö Kuvat: MMM, kuvaaja Mikael Kuitunen Kouluruokaohjelma pureutuu kouluruokailun ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin Opettajien osallistuminen ruokailuun antaa esimerkkiä, ohjaa ja rauhoittaa.
Ohjelmassa on etsitty ratkaisuja, joiden pohjalta välipala voidaan tuoda osaksi kouluruokailua jokaiseen kouluun. Kehittämisohjelman tavoitteena on, että kunnissa tunnistettaisiin kouluruokailun merkitys lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyönä sekä opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevana toimintana. Kehittämisohjelma kattaa peruskoulun ja toisen asteen kouluruokailuun liittyvät teemat. osallistumisen edistäminen, vapaasti valittavien pääruokavaihtoehtojen tarjoaminen sekä välipalakäytäntöjen ja ruokakasvatusyhteistyön kehittäminen. 7 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Kouluruokailun asiakkaita eli oppilaita ja opiskelijoita on kuultu valmistelussa monin tavoin. Lisäksi oppilaat ovat osallistuneet useisiin sidosryhmäpalavereihin sekä Erätauko-keskusteluihin. Myös vastuullisten toimintatapojen edistäminen on tärkeässä roolissa kouluruuan kehittämistyössä. Ohjelman valmistelun tavoitteena on ollut kiteyttää ja nostaa esille kouluruokailun keskeisimmät ja ajankohtaisimmat kehittämistä vaativat osa-alueet kehittämisehdotuksineen työryhmätyön ja sidosryhmien kanssa käydyn yhteistyön pohjalta. Laadintatyön aikana on tehty työryhmätyön lisäksi yhteistyötä sidosryhmien, kuten oppilaiden ja opiskelijoiden, ruokapalveluntuottajien, oppilaitosten, alan yhdistysten sekä elintarviketeollisuuden toimijoiden kanssa. Nuorten mielipiteitä on selvitetty kohdennetuilla mielipidekyselyillä ja Osallisuuden osaamiskeskuksen kanssa yhteistyössä toteutetuissa työpajoissa, jossa on pohdittu kouluruokailua tulevaisuusnäkökulmasta. Kouluruokailu on vaikuttavaa ja kustannustehokasta kunnallista palvelutuotantoa, jota tulee kehittää suunnitelmallisesti. Kouluruuan kehittämisohjelman kohderyhminä ovat päätöksenteosta vastaavat, opetuksen järjestäjät, ruokapalveluiden tuottajat ja muut kouluruokailun keskeiset sidosryhmät. Kouluruokailun kehittäminen vaatii vahvaa yhteistyötä eri osapuolten kesken, toteaa kouluruokakoordinaattori Virpi Kulomaa maaja metsätalousministeriöstä.. Kehittämisohjelma valmistuu vuoden 2022 lopulla, minkä jälkeen tavoitteena on jalkauttaa se kuntiin ja oppilaitoksiin. vsk K ouluruokaohjelman laadintatyöstä on vastannut maaja metsätalousministeriön asettama moniammatillinen työryhmä, jonka työ käynnistyi vuoden 2021 lopulla. Tavoitteena on myös parantaa kouluruuan kotimaisuusastetta, terveellisyyttä ja ekologisuutta sekä kehittää tasa-arvoista ja yhteisöllistä kouluruokailua. Yhteistyön tuloksina tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat muun muassa kouluruokailuun Virpi Kulomaa, kouluruokakoordinaattori Maaja metsätalousministeriö Kuvat: MMM, kuvaaja Mikael Kuitunen Kouluruuan kehittämisohjelman (Kouluruokaohjelma) tavoitteena on lisätä kouluruuan arvostusta, kouluruokailuun osallistumista sekä kehittää kouluruokailuun liittyviä käytäntöjä
Pöytä on pitkä, ja sen ympärille mahtuu iso joukko ruuan ja kasvatuksen ammattilaisia. vsk Silja Varjonen, toiminnanjohtaja Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry Aija Laitinen, projektitutkija Itä-Suomen yliopisto Kuvat: Ullamaija Hänninen Yhteistyöllä ruoka maistuu paremmin Kunnan tärkein pöytä on lasten ruokapöytä. 8 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Maistuvin soppa syntyy, kun yhteistyö arjessa on sujuvaa ja ruokakasvatuksen tavoitteista on yhteinen näkemys.
Olemme järjestäneet kaikissa kunnissa Ruokakasvatuksen pyöreä pöytä -tilaisuuksia, joissa saman pöydän ääreen on kutsuttu kunnan eri toimijoita keskustelemaan ruokakasvatuksesta ja yhteisistä tavoitteista. Kenen tehtävä on kannustaa lapsia linjastolla. Yhteistyön avuksi kohtaamiset ja valmiit työkalut Kun yhteistyö ja kanssakäyminen on sujuvaa, päiväkodeissa ja kouluissa korostuvat luontevat, arkiset kohtaamiset. Keskustelun runkona voi hyödyntää maksutonta nykytila.fi-työkalua, joka auttaa huomaamaan koulun ja päiväkodin vahvuudet ja kehityskohteet: mihin asioihin kannattaa vielä keskittyä, jotta ruoka maistuu, yhteistyö sujuu ja ruokakasvatus on luonteva osa pedagogiikkaa. Vaihtoehtoisesti. vsk O lemme tämän ja viime lukuvuoden aikana mentoroineet 30 kuntaa ja yhteensä 135 päiväkotia ja koulua ruokakasvatuksen toteuttamisessa. 9 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Eräs rehtori kertoi tulevansa töihin ”keittiön kautta” ja tervehtivänsä aivan ensimmäiseksi keittiön työntekijät. Arviointi tehdään moniammatillisessa tiimissä, johon kuuluvat vähintään rehtori tai johtaja, opetusja kasvatushenkilöstöä ja ruokapalveluiden edustaja. Esimerkiksi, kun todetaan, että myös keittiössä työskentelevän henkilökunnan työnkuvaan kuuluu ruokakasvatus ja että he voivat käyttää työaikaansa yhteisiin kokouksiin ja muuhun ruokakasvatuksen suunnitteluun. Saako koulun ruokapalveluhenkilöstö käyttää työaikaansa ruokakasvatuksen suunnitteluun yhdessä opetushenkilöstön kanssa. Kuka huolehtii siitä, että lapset tietävät, mitä tänään on ruokana, tarvittaessa kuvin ja esimerkkiannoksen avulla. Säännölliset palaverit keittiön työntekijöiden ja muun kasvatushenkilökunnan välillä tai ruokailutoimikunnan perustaminen voivat auttaa yhteisten toimintatapojen luomisessa. Kokemuksemme mukaan kuntien ruokapalvelut ovat avoimia uusille ideoille ja haluavat tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä opetusja kasvatustoimen kanssa. Parhaimmillaan kunnan hallinnon, hyvinvointialueen sekä kasvatuksen ja ruokapalveluiden työntekijät ovat osallistuneet yhteiseen keskusteluun. Toive yhteistyöstä ei kuitenkaan aina välity johtotasolta yksiköihin saakka. Sujuvan yhteistyön merkiksi päiväkoti tai koulu voi hakea myös Makuaakkosettai Kouluruoka-diplomia. Ruokapalvelut ruokakasvattajina Kunnista on hyviä esimerkkejä siitä, miten ruokapalvelut osallistuvat ruokakasvatustyöhön. Kunnat ovat hyvin erilaisia kooltaan ja sijainniltaan: Kihniöstä Kuopioon ja Helsingistä Inariin. Toinen rehtori kertoi pitävänsä iltapäivän kahvitauon aina keittiöllä. Ruokapalvelut voivat tehdä aloitteen nykytila.fi-arvioinnin tekemiseen. Muistetaanko keittiön väkeä kutsua mukaan koulun tai päiväkodin yhteisiin palavereihin. Jos yhteistyössä on haasteita, on tarpeen luoda tilaisuuksia keskustelulle ja keskinäisen arvostuksen osoittamiselle. ja 7.-luokkalaiset tutustumiskierrokselle koulun keittiöön. Näiden kohtaamisten paras anti on ollut se, kun ääneen sanoitetaan kuntatason linjauksia ruokakasvatuksen yhteistyölle. Erinomainen toimintatapa on kutsua 1. Kaikilla on kuitenkin yhteinen tavoite: että ruoka maistuisi lapsille paremmin. Yhteistä kaikille on sama haaste sujuvan ruokakasvatuksen toteutumisessa: yhteistyö opetusja kasvatushenkilöstön sekä ruokapalveluiden välillä. Keskustelun ruokailusta ja ruokakasvatuksesta voi käynnistää kutsumalla koolle pienen porukan omasta päiväkodista tai koulusta. Väärinymmärryksiä on syntynyt puolin ja toisin, eikä kaikille ole selvää, mikä on kenenkin rooli ruokakasvatuksessa
Maistuvan koulun ja Neuvokas perhe -ruokakasvatussivuston ideapankissa on monia ohjeistuksia makukouluharjoituksiin. Mikäli kunnan tasolla päätetään paketteja tarjota, niistä tulee viestiä yksiköille ja pohtia yhteistä koulutusta opetustoimen kanssa. vsk ruokapalveluhenkilöstö voi mennä luokkiin kertomaan siitä, miten kouluruoka valmistuu. Ruokapalveluhenkilöstön työtä helpottaa, mikäli paketeille on tietyt viikot, jolloin ne ovat tilattavissa. Varsin yleistä on oppilaiden mielipiteiden kartoittaminen asiakaskyselyillä. Osassa kuntia maistelupaketit kuuluvat jo palvelusopimukseen, esimerkiksi neljä kertaa vuodessa kaikkiin ryhmiin ja luokkiin. Yhteisesti voidaan sopia, voiko keittiöltä lainata pilkkomiseen tarvittavia välineitä tai yksiköihin voidaan hankkia kiertävät laatikot, joissa on veitset ja leikkuulaudat koko ryhmälle. Saperetai maistelupaketit ovat konkreettinen kädenojennus ruokapalveluilta, mikä helpottaa kasvatusja opetushenkilöstön työtä. Lasten ja nuorten osallistaminen kouluruokailun suunnitteluun on kirjattu myös kansallisen opetussuunnitelman tavoitteisiin. ". Yläkoululaisten TET-harjoittelu keittiössä konkretisoi ruuan valmistamiseen vaadittavaa työtä. Erikseen tilattava maistelupaketti voi sisältää esimerkiksi kattauksen satokauden juureksia ja hedelmiä, leivontatarvikkeita tai joulun mausteita tuoksuteltavaksi. Keittiö voi osallistua myös teemapäiviin esimerkiksi leivontapisteellä tai muulla osallistavalla työpajalla. On ikävää, jos hyvä tuote jää käyttämättä sen takia, että opetusja kasvatushenkilöstö ei tiedä sen olemassaolosta tai keksi, miten makukouluharjoitukset nivotaan osaksi toimintaa. Lasten ja nuorten osallistaminen kouluruokailun suunnitteluun on kirjattu myös kansallisen opetussuunnitelman tavoitteisiin. 10 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36
Vähintäänkin olisi hyvä, jos ruokapalvelut pääsisivät vanhempainiltoihin kertomaan täysipainoisen aterian ravitsevuudesta ja siitä, miten palautetta voi halutessaan antaa. Paljon syvällisempää tietoa oppilaiden ajatuksista saa kouluruokatyöpajoista, joissa voidaan keskustella eri näkökulmista paitsi kouluruuasta myös ruokailutilanteesta ja -ympäristöstä. 11 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Maistuvan koulun ideapankista löytyy valmis toteutusidea työpajan järjestämiseen. Tämän vuoksi palvelusopimukset ovat entistä tärkeämpiä dokumentteja, joihin kannattaa jo nyt tarkasti kirjata ruokakasvatuksen yhteiset tavoitteet ja linjaukset sekä ruokakasvatuksen yhteistyön keinot. Parhaimmillaan sopimuksessa on listattuna hyvin käytännönläheisiä keinoja yhteistyön lisäämiseen.. Mikäli kyselyitä tehdään, olisi tärkeä viestiä niiden tuloksista ja kertoa mihin toimenpiteisiin ne johtavat. vsk Mieliruokien selvittäminen on mukava tapa osallistaa oppilaita, mutta joskus oppilaille jää epäselväksi, mikä vaikutus heidän mielipiteillään oikeasti on. Tämä hälventää vanhempien ennakkoluuloja kouluruuasta, kun he pääsevät itse kokemaan, kuinka laadukasta nykypäivän kouluruoka on. Työpaja voidaan toteuttaa oppitunneilla tai oppilaskunnassa ja välittää terveiset ruokapalveluille. Helsingissä, Muuramessa ja Asikkalassa. Palvelusopimuksilla tasalaatuisempaa ruokakasvatusta Viestintää ja yhteistyötä vaikeuttaa se, että koulun keittiössä työskentelevät ovat usein eri työnantajan palveluksessa kuin koulun muu henkilöstö. Joissain kunnissa vanhemmat kutsutaan syömään kouluruokaa joko lauantaikoulupäivänä tai vanhempainillassa. Myös oppilaiden maisteluraadit esimerkiksi uusien kasvisruokien kehittämisessä ovat osoittautuneet toimivaksi työkaluksi, mm. Tilanne ei tule helpottumaan uusilla hyvinvointialueilla, jos ruokapalveluista tulee entistä suurempia yhtiöitä
Lisäksi sopimukseen kirjataan, miten kuntatasolla tavoitteita seurataan ja arvioidaan, esimerkiksi nykytila.fi-työkalulla ja kunnan ruokakasvatustyöryhmässä. 12 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Tilauspalvelutuotteet kannattaa myös lisätä sopimukseen. Sopimuksen lisäksi tarvitaan selkää viestintää sekä säännöllistä keskustelua yhteistyön sujuvuudesta. Miten asiakaspalautetta kerätään ja käsitellään. Palvelusopimukseen on syytä kirjata mahdolliset sopimukseen kuuluvat makukoulupaketit, pedagogisen ruokalistan toteutus tai mahdollisuus tilata yksittäisiä raaka-aineita keittiöstä. Yhteisesti sovitut pelisäännöt helpottavat paitsi palveluntuottajan toimintaa myös koulujen ja päiväkodin henkilöstön arkea. Sopimuksessa on hyvä olla ruokakasvatuksen vuosikello tai vastaava, johon lisätään säännöllisesti toistuvat ruokakasvatustoimet kuten teemaviikot, asiakasraadit tai tutustumiskäynnit keittiöön. Nykytila.fi • Ruokailun ja ruokakasvatuksen nykytilan arviointi on työkalu seurantaan, arviointiin ja näkyväksi tekemiseen • Maksuton työkalu tukee varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen ruokakasvatuksen kehittämistä • 30 kysymystä viiden eri teeman alla • Tuloksia voi tarkastella kuntaja maakuntakohtaisesti • www.nykytila.fi Maistuva koulu • Tutkitusti vaikuttava toimintamalli alakoulun ruokakasvatukseen • Yli 200 ideaa oppitunneille ja kouluruokailun kehittämiseen • Maksuton verkkokurssi opettajille • www.maistuvakoulu.fi Neuvokas perhe • Verkkopalvelu varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksen tueksi • Ideapankki, josta löytyy ideakortteja ruokailon ja ruokarohkeuden kasvattamiseksi • Maksuton verkkokurssi varhaiskasvatuksen henkilöstölle • www.neuvokasperhe.fi/ruokakasvatus Kokonaisvaltaista ruokakasvatusta perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen -hankkeessa tuetaan kuntia päiväkoteja ja kouluja ruokakasvatuksen toteuttamisessa, levitetään ruokakasvatuksen toimintamalleja sekä tarjotaan täydennyskoulutusta opetusja kasvatushenkilöstölle. Millä tasolla tietoa annetaan ruokalistassa ja missä listat julkaistaan. vsk Miten oppilaita ohjataan ruokailussa. Miten lapset ja nuoret pääsevät osallistumaan palvelun kehittämiseen. Hanketta toteuttavat Itä-Suomen yliopisto, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry ja Suomen Sydänliitto maaja metsätalousministeriön rahoituksella 2021–2023.
Ihana ohrapuuro ja jauhelihakeitto sekä vähemmän ihanat tilliliha tai kumiperunat, joista viimeisin on kohonnut jopa urbaanilegendaksi. Makuraatipöytä odottaa maistelijoita.. Kouluruoka on ollut ja on edelleen kestoaihe myös mediassa, ainakin silloin kun maailmalla ei mitään muuta tapahdu. Hän voi puhua joko säästä tai kouluruoasta – molemmista on kaikilla omakohtaista kokemusta ja vankkoja mielipiteitä. vsk Hyvä, paha kasvisruoka – ympäristötekoja ja ruokakasvatusta Minna Pettinen, tukipalvelupäällikkö Asikkalan kunta Kun suomalainen etsii turvallista puheen aihetta, on hänellä kaksi varmaa vaihtoehtoa. Meillä kaikilla on varmasti niin hyviä kuin huonojakin ruokamuistoja omilta kouluajoilta. 14 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36
Kymmenen pidetyimmän kasvisruoan osalta huomasimme selkeästi, että tarvitsemme lisää vaihtoehtoja. Koulurunkolistoja lähdettiin muuttamaan asiakaspalautteiden mukaan siten, että kustakin ruokapääryhmästä, kuten kalaruoat, kanaruoat, kasvisruoat jne. Vuonna 2017 uudistuneet kouluruokasuositukset toivat mukanaan entistä painokkaammin myös kestävän kehityksen huomioimisen kouluaterioilla. Nykynuoret ovat erittäin valistuneita ruokavalionsa rasvojen ja hiilihydraattien laadun suhteen, mutta proteiinien tarpeesta ja laadusta tuntuu tieto olevan jopa virheellistä. Punaisen lihan ja suolan käytön vähentäminen ja kasvisten, hedelmien ja marjojen käytön lisääminen sekä ruokarasvojen laadun parantaminen ovat olleet avainasemassa tässä tehtävässä. Jos kuusivuotias eskarilainen kehuu olevansa ”ykkösluokan lihansyöjä eikä syö pupujen ruokaa”, voi hyvin kuvitella, mistä tämä on opittu. Lapset ja nuoret pitivät puuroista, pinaattiletuista ja kasvislasagnesta, mutta kappaleruoat kuten juurespihvit tai kasviskroketit eivät juuri maistuneet. Missä on tämän nuoren kokeilunhalu ja rohkeus kokea uutta, jota hän kuitenkin muissa toiminnoissaan toteuttaa. Tämä on tuonut kouluruokailuun omat haasteensa nimenomaan kasvisruokaa tarjottaessa. Ravitsemussuositusten punaisena lankana on ajatus siitä, kuinka kaikki se, mikä on hyväksi maapallolle, on hyväksi myös ihmisille. Lapsen ja nuoren asenne kasvisruokaa kohtaan tulee hyvin usein kotoa. Upeaa panostusta niin oppilaiden jaksamiseen kuin sitä kautta myös opettajien hyvinvointiin. Meillä Asikkalassa tämän syyslukukauden alusta kouluateria on sisältänyt myös ilmaisen hedelmätai kasvisvälipalan kaikille koululaisille. Sillä totuushan on, että vain syöty ruoka ravitsee. 15 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. ”Kasvisruoka ei pidä nälkää” on myös usein kuultu väittämä, jota on vaikea saada murrettua. Mitä me ruokapalvelun ammattilaisina voimme tehdä, jotta ravitsemussuositusten mukainen ruoka maistuisi lapsille ja nuorille. Alun velleistä ja keitoista, joita täydennettiin kotoa tuoduilla maidolla ja leivällä, on päästy kokonaisvaltaiseen ja ravitsevaan koululounaaseen, jossa ovat mukana kaikki tärkeät ateriakomponentit. Pakolliseksi tutkinnon osaksi kaikille valikoitui tuotekehitys, jossa jokainen pääsi kehittämään juuri omille asiakkailleen sopivia kasvisruokia. Ja välillä myös täytyy ihmetellä, kun yläkoululainen fiksu nuori kääntyy ruokajonosta pois vain kuullessaan, että päivän ruoka on kasvisruokaa. Ruokapalvelun haasteita ratkomassa Asikkalassa kouluruoan kehittämistä on tehty aktiivisesti jo yli kymmenen vuotta. Ruokapääryhmien painotusta on myös pikkuhiljaa muutettu suositusten mukaisiksi ja esimerkiksi punaista lihaa sisältäviä ruokalajeja on vähennetty seitsemän viikon kiertävässä runkolistassa yhdeksästätoista (vuosi 2010) nykyiseen yhdeksään, ja kasvisruokia on vastaavasti lisätty viidestä (vuosi 2010) nykyiseen yhteentoista. Kuvitellaan, että ruoan energiasta suurin osa pitää tulla proteiineista ja nimenomaan lihasta. Reseptejä kehiteltiin ja maistateltiin asiakkailla useampaan otteeseen, ja lopulliset hyväksytyt reseptit jokainen syötti tuotannonohjausjärjestelmän reseptipankkiin kaikkien. Näin päätimmekin lähteä kehittämään omia kasvisruokareseptejä, osana dieettikokin erikoisammattitutkintoa, mihin lähti mukaan neljätoista ruokapalvelun ammattilaista. vsk S uomalainen ilmainen kouluruokajärjestelmä täyttää kohta jo 80 vuotta ja tuossa ajassa sen on muuttunut, samoin kuin koko koulujärjestelmä ja yhteiskuntakin. otettiin listoille mukaan ne kymmenen pidetyintä kouluruokaa ja jätettiin pois niitä, joista vain harvat pitivät, kuten esimerkiksi borssikeitto tai possupata
Kunta-alan elintarvikkeiden hankintasopimuksetkin huomioivat hyvin kestävän kehityksen ja kasviproteiineja on sopimustuotteinakin tarjolla useampia. vsk hyödynnettäväksi. Gary Renegade Oy:n kanssa, jonka tuotekehittelemiä fermentoituja härkäpapuvalmisteita pääsimme testaamaan. Asenne ratkaisee Vaikeimpana haasteena kasvisruoan ”tuuppaamisessa” kouluruokailussa ovat tietysti asenteet, niin keittiöhenkilöstön kuin asiakkaidenkin. Uusien reseptien myötä uudistimme myös jo olemassa olevia kasvisruokareseptejä siten, että pyrimme vaihtamaan ulkolaisen soijan kotimaisiin kasvisproteiineihin. Tuota kymmenysosan korvausta eivät yleensä asiakkaat edes huomanneet ja näin myös saimme syödyn lihan määrää pienenettyä ilman, että ravitsemus siitä kärsi. Nämä kyseiset kasvisproteiinit olivat hyvin lihankaltaisia (naudan tai broilerin jauhelihan) joka mahdollisti myös kokeilun, jossa normaalin lihaa sisältävän lounasreseptin lihamäärästä aluksi noin 10 % korvattiin kasvisproteiinilla. Yhteinen koulutus Ruokapääryhmien painotusta on pikkuhiljaa muutettu suositusten mukaisiksi ja esimerkiksi punaista lihaa sisältäviä ruokalajeja on vähennetty seitsemän viikon kiertävässä runkolistassa yhdeksästätoista (vuosi 2010) nykyiseen yhdeksään, ja kasvisruokia on vastaavasti lisätty viidestä (vuosi 2010) nykyiseen yhteentoista.. Tässä suurena apuna oli yhteistyö mm. Nykypäivänä kasvisproteiineja on tarjolla todella paljon ja niiden käyttö on helppoa. Tämän koulutuksen osana saimme yli 30 vakioitua ja asiakastestattua kasvisruokareseptiä järjestelmäämme. 16 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Toki vaaditaan kokeiluja ja koulutustakin, jotta kasviproteiinien käyttö suurtalouskeittiössä arkipäiväistyy
Yläkoululaisille joka päivä tarjolla oleva kasvisruokavaihtoehto muutettiin Yhteistyöllä yläkoulun kotitalousopetuksen kanssa on saatu edistettyä kestävää ravitsemusta. Isompien koululaisten kohdalla olemme pyrkineet muokkaamaan ennakkoluuloja mm. nimikkeillä ja Makuraadeilla. 17 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Vuosittainen Earth Hour -teema ja siihen sisältyvä ”Asikkalan kynttiläillallismenu” -kilpailu ovat innostaneet nuoria miettimään kestävää ruokailua ja kokeilemaan kasvisruoan valmistusta. Asiakkaiden asenteiden muokkaaminen onkin ollut haastavampaa. vsk ja tuotekehitys avarsi monen ammattilaisen omaa suhdetta kasvisruokaa kohtaan. Kuvassa valmistetaan Earth Hour -pitsaa.. pakkopullasta tulikin keino päästä kokeilemaan jotain uutta, saada vaihtelua rutiineihin ja päästä näyttämään omia taitojaan. Kosketellaan, haistellaan, pilkotaan ja maistellaan erilaisia kasviksia ja hedelmiä ryhmissä. On esimerkiksi puutarhurin pihvejä, Aurinkovuoren makaronilaatikkoa ja tomaattinen bolognesekastike – kaikki nimikkeitä, jotka kannustavat ainakin maistamaan ruokaa. Ruokapalvelumme tarjoaa työkalut pedagogiseen ruokalistaan ja yhteistyöllä suunnitellut teemapäivät ovat aikaan saaneet sen, että kouluun siirtyvät lapset ovat entistä rohkeampia kokeilijoita uusia makuja kohtaan eivätkä koe kasvisruokaa kohtaan ennakkoluuloja. Entisestä ns. Kasvisruokaan totutellaan jo varhaiskasvatuksessa ja osallistetaan pienet mukaan tutustumiseen kaikin aistein Sapere-ruokakasvatuksen keinoin. Onneksi ympäristötietous, kestävä kehitys, lähiruoka ja terveellinen ruokailu yleensä ovat nykypäivän trendejä, jotka helpottavat kasvispainotteisen kouluruokailunkin tuuppaamista. Kasviruokien nimiä on muokattu siten, että kasvis-sana on korvattu jollain muulla
chiliä, valkosipulia ja yrttejä ja jonka proteiini on pääsääntöisesti kasviperäistä. Valistavassa osassa käydään läpi teemaan sopivat kouluruokasuositukset ja lopuksi maistellaan teeman mukaisia raaka-aineita tai ruokia. Olemme tehneet sitoumuksen niin kasviproteiinien käytön lisäämiseksi ruokalistoilla kuin Sapere-ruokakasvatuksen moniammatillisesta käyttöönotosta varhaiskasvatuksesta. Pienellä muutoksella on pikkuhiljaa saatu nuoret maistelemaan tätäkin vaihtoehtoa ja muutama jopa valitsemaan se lounaaksi useamminkin. vuosikello, tukee ruokakasvatuksen aiheiden näkymistä opetuksessa läpi vuoden ja muistuttaa kaikkia toimijoita yhteisistä teemoista. Myös yhteistyöllä yläkoulun kotitalousopetuksen kanssa on saatu edistettyä kestävää ravitsemusta. Poprasus-hanke, Ruokakunta-hanke ja sen jatkona nyt alkava Kokoava eli Maistuva koulu -hanke ovat Asikkalassa olleet apuna ruokakasvatuksen vaikuttavuuden tehostamisessa. Maistelun tulokset näkyvät aina myös ruokalistalla eli lasten ja nuorten päätökset saatetaan käytäntöön. Seiskaluokkalaisten syksyn ensimmäisen kotitaloustunnin aiheena on myös pidetty jo vuosien ajan kouluruokaa eli on käyty keskustelua niin kouluruokailusta yleensä kuin oman koulun kouluruokakäytänteistä. Paljon on tehty eri puolilla, niin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa kuin ruokapalvelussakin, mutta vasta yhteinen koordinoitu tekeminen on tuonut vaikuttavuutta. Asikkalan ruokapalvelu on myös tehnyt ravitsemussitoumuksen 2050. Yhdessä tehty ruokakasvatuksen vuosisuunnitelma, eli ns. Hankeapu ja verkostoituminen Yhteisistä ruokakasvatushankkeista on myös saatu paljon apua ja työkaluja niin asennekuin ravitsemuskasvatukseen. Makuraadeissa tavoitteena on oppilaiden, henkilökunnan ja ruokapalvelun vuoropuhelun kehittäminen. Makuraati kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa ja siihen kuuluu edustajia oppilaista, henkilökunnasta ja ruokapalvelun toimijoista. Julkinen sitoumus myös motivoi tekemään aktiivisesti sovittua kehittämistä sekä antaa hyvän foorumin jakaa hyviä käytänteitä muillekin.. 18 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. vsk "Makujen maailmaksi” eli ruoaksi, jossa käytetään rohkeammin mausteita, mm. Tarkoituksena on keskustella monenlaisista kouluruokailuun liittyvistä asioista ja viedä tarpeellisiksi katsottuja asioita käytäntöön, kuten kasvisten ja vihannesten syönnin lisäämistä. Yhdessä tekeminen ja verkostoituminen ovat itse asiassa helpottaneet tekemisen ”taakkaa”, kun tehtäviä on voitu jakaa eikä päällekkäiseen tekemiseen mene turhaa aikaa. Yhteistyö on lisännyt myös avoimen palautteen antoa ja tuotekehitysideoidenkin välittymistä oppitunneilta ruokapalveluun. Jokainen Makuraati koostuu valistavasta osiosta sekä maistelusta. Ravitsemussitoumus on suomalainen toimintamalli, joka auttaa ja kannustaa ruoka-alan toimijoita sekä sidosryhmiä parantamaan ruokavalion ravitsemuslaatua sekä edistämään ravitsemusvastuullisia toimintatapoja. Yhdessä on käyty tutustumassa myös itse keittiön toimintaan ja siellä työskenteleviin ammattilaisiin – toivotettu uudet oppilaat tervetulleiksi kouluravintolan ”kantaasiakkaiksi”. Yhteinen vuosittainen Earth Hour -teema ja siihen sisältyvä ”Asikkalan kynttiläillallismenu”-kilpailu ovat innostaneet nuoria miettimään kestävää ruokailua ja kokeilemaan kasvisruoan valmistusta
Ruokapalvelut tuottaa ateriapalveluita päivittäin noin 1700 kuntalaiselle 2400 aterian muodossa, neljältä valmistuskeittiöltä ja kuudelta palvelukeittiöltä. Ei pidä lannistua, vaikka välillä tulee ns. 19 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. ”lunta tupaan” ja askelia otetaan taaksepäin. Yhdessä voimme edetä pienin, mutta vakain askelin kohti uutta, entistä parempaa ravitsemusta ja hyvinvointia. Asikkala on vireä luonnonläheinen kunta Lahden seudulla, Päijänteen ja Vesijärven rannoilla. Asikkalan kunnan tukipalvelut vastaa kunnan ruoka-, siivousja kiinteistönhoitopalveluista 60 ammattilaisen voimin. Kunnassa on asukkaita 8100 ja kunnan palveluksessa on noin 250 työntekijää. Hyvistä raaka-aineista hyvin tehty ruoka, jossa proteiinin lähde on kasviperäinen, on aivan yhtä täyttävää, ravinteikasta ja maistuvaa kuin mikä tahansa muu ruoka. vsk Tekemistä pitkällä tähtäimellä eli hiljaa hyvä tulee Onnistunut ruokailutilanne yhdistää ihmisiä, tukee niin henkistä kuin fyysistä hyvinvointia sekä antaa uusia kokemuksia kaikille aisteille. Kehittäjän muistilista: HILJAA HYVÄ TULEE, annetaan aikaa muutokselle niin henkilökunnalle kuin asiakkaille KEHITTÄJÄJA KOKEILUMYÖNTEISYYS, annetaan mahdollisuuksia, virheetkin sallitaan ja niistä opitaan HENKILÖKUNNAN KOULUTUS ja vapaa innovointi, ei kukaan ole seppä syntyessään VERKOSTOITUMINEN, otetaan kehittämiseen mukaan kaikki tahot, asiakkaat ja yhteistyökumppanit JAETAAN TIETOA, IDEOITA JA TUOTOKSIA, yhteisin verorahoin tuotetun tiedon ja innovaatioiden pitäisi olla kaikkien saatavilla! YLLÄPIDETÄÄN HYVÄÄ ASENNETTA JA INTOA, julkinen sitoumus kannustaa/velvoittaa, yhdessä tekeminen innostaa!. Olemme Suomen liikkuvin kunta. Lapsella ja nuorella tulisi olla tarjolla 35 ateriaa viikossa, ja jos niistä yksi on korvamerkitty kasvisruoaksi, ei sen uuden oppimisen ja kokeilun näkökulmasta pitäisi olla kenellekään liikaa. Toivotaan, että kunnissa, joissa on jo luovuttu viikoittaisesta kasvisruokapäivästä valtuuston päätöksellä, koetaan myös herääminen ja ymmärretään, kuinka tärkeää meidän on opettaa nykynuorille kestävän ruokailun periaatteet. Jatkuvalla kehittämisellä ja kokeiluilla saamme pikkuhiljaa muutoksen aikaiseksi. Ehkä jonakin päivänä luokittelu ”kasvisruoka ja normaaliruoka” on historiaa, ja syömme vain hyvää ja ravitsevaa ruokaa, riippumatta siitä, ovatko ruoan proteiinit kasvivai eläinperäisiä
Ruokakasvatuksen opintojakso toimii ponnahduslautana oman ruokasuhteen pohtimiselle ja tarjoaa näkökulmia ja työkaluja soveltaa ruokakasvatusta restonomin monipuolisissa työnkuvissa ja erilaisten asiakkaiden parissa. Opintojakson projekteissa toteutetaan käytännön ruokakasvatusta autenttisissa ympäristöissä.. vsk R estonomikoulutuksissa on Suomessa erilaisia painotuksia. Ruokakasvattajana toimiminen vaatii paitsi asiakkaiden elämänvaiheen ja ravitsemuksellisten tarpeiden huomioimista, myös rohkeutta rakentaa ruoan ympärille vuorovaikutusta ja osallisuutta. Kokonaisuus sisältää myös 4 op:n ruokakasvatuksen opintojakson ja siihen liittyvän ruokakasvatusprojektin suunnittelun ja toteuttamisen. Opetussuunnitelmassa on kaikille yhteisiä ravitsemuksen perusopintoja 7 opintopisteen (op) verran. Kokoontumiset ruoan ääreen lisäävät sosiaalista pääomaa ja hyvinvointia. Opinnoissa korostetaan myös ruoan tuoman yhteisöllisyyden merkitystä. Ruokakasvatuksen opinnoissa edistetään kykyä toimia monipuolisen, terveyttä edistävän ja hyvää ruokasuhdetta rakentavan ruoka-alan ammattilaisen roolissa. Ravitsemuksesta kiinnostuneet opiskelijat voivat ravitsemuksen perusopintojen lisäksi syventää osaamistaan Hyvinvointia ja terveyttä ruoasta -nimisessä kokonaisuudessa, jossa on tarjolla kaikkiaan 25 op ravitsemukseen linkittyviä opintojaksoja. Samalla kun kiinnostus kasvaa, myös ruoan arvostus ja siitä saatava ilo kasvavat. Tavoitteenamme on, että tulevat restonomiruokakasvattajat voivat paikantaa itsensä ehkä uudellakin tavalla tulevissa työyhteisöissään. Kaiken tavoitteena on asiakkaiden kiinnostuksen kasvattaminen ruokaan. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ravitsemus on kautta vuosien ollut yksi keskeinen opetuksen ja tutkimusja kehittämishankkeiden teema. 20 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Ruokakasvatuksen opintojaksolla teoriassa opittua sovelletaan tuntiharjoituksissa käyttämällä ruokakasvatuksen työkaluja TtL Kaija Nissinen, yliopettaja ETM Leena Arjanne, lehtori Seinäjoen ammattikorkeakoulu Restonomikoulutus antaa ruokakasvattajan “silmälasit” Seinäjoen ammattikorkeakoulun restonomikoulutuksessa opiskelijoille tarjotaan ruokakasvatuksen opintoja
Oppiminen syvenee ja on hauskaa, kun saa esimerkiksi osallistua ohjatusti yhteisölliseen ruoanvalmistukseen, ylikorostetusti kuvailla ruoan makuja toisille tai pelata Myyrän mielikasvikset -peliä. Ruokakasvatuksen opintojaksolla perehdytään eri elämänvaiheisiin ravitsemusja ruokaoppimisen näkökulmista. Kuva: Susanna Jaskari, restonomi (AMK) -opiskelija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu.. Ruokailoa kaikille asiakkaille Ruokapalveluissa toimivat restonomit palvelevat laajaa asiakuntaa vauvasta vanhukseen. Ruokakasvatuksen opetuksen lähtökohtana on, että restonomit edistävät kaikenikäisten ruokailijoiden myönteistä suhtautumista ruokaan ja oppivat näkemään mahdollisuuksia ruokakasvatukseen omissa moninaisissa työtehtävissään eri-ikäisten asiakkaiden kanssa. 21 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Restonomiopiskelijat testaamassa kehittämänsä kalaruokaongintapelin toimivuutta päiväkodissa. vsk ja ruokapuhetta
Opiskelijat ovat olleet kehittämässä ruokalistoja ja suunnitelleet niihin liittyvää ruokakasvatuksellista ja osallistavaa viestintää asiakkaille. Myös ravitsemussuositukset nostavat hienosti esiin erilaisia käytännön toimia, joilla ruokakasvatusta voidaan toteuttaa yhteisöllisesti ruokapalveluiden ja muiden toimijoiden kanssa. Opintojaksolla on tehty yhteistyötä muun muassa Kaappaa kasvisja Ruoka-askel-hankkeiden kanssa. Perustehtävien rinnalla asiakkaiden kohtaamisen, kuulemisen ja osallistamisen tiedetään lisäävän asiakkaiden viihtyvyyttä, kuulluksi tulemista ja kaikkia aisteja tyydyttävää ruokailuhetkeä ja ravintola-asiointia. Projekteissa on edistetty yläkoululaisten kouluruokailuun osallistumista, opetuksen ja ruokapalveluiden yhteistyötä ja innostettu ruokapalvelun henkilöstöä vuorovaikutukselliseen toimintaan ruokailijoiden kanssa. Työyhteisön roolijaot ja hierarkiat voivat vaatia positiivista ravistelua ja yhteistyömahdollisuuksien näkemistä ja esilletuomista. Opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat ruokakasvatusprojektit yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa autenttisissa ympäristöissä. 22 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. vsk Nykyinen työelämän hektisyys, monessa paikassa rajalliset resurssit ja ammattikuntien väliset roolijaot ja erikoistuminen alleviivaavat ruokapalveluiden tärkeitä tehtäviä, jotka rajautuvat suunnittelupöydille, keittiöön ja ravintolasaliin. Opintojaksolla hyödynnetään paljon jo olemassa olevia erinomaisia ruokakasvatuksen välineitä ja ideoita muun muassa Sydänliiton, Ruokakasvatus Ruukku ry:n ja Ruokataju-hankkeen ruokakasvatusaineistoista. Osa opiskelijoista on monimuoto-opiskelijoita, jotka tekevät opintoja työn ohella. Kun noiden lasien läpi katselee, näkee laajat vaikutusmahdollisuudet ja uskaltaa myös tarttua niihin. Opettajat toimivat projekteissa sparraajina ja ohjaajina. Projekteissa opiskelijat pääsevät soveltamaan tunnilla opittua ja rohkeus tehdä vastaavia asioita myöhemmin myös työelämässä kasvaa. Ruokakasvatuksen mahdollisuuksiin tarttuminen vaatii joskus rajojen ylittämistäkin. Opiskelijoiden ilo ja into ruokakasvatusaiheiden ja -projektien parissa motivoivat suuresti myös meitä opettajia. Opettajina koemme olevamme osa ruoka-alan ammattilaisten joukkoa, jonka kautta ruokailon sanoma leviää yhä uusiin ruokapalvelun kenttiin ja asiakkaille.. Käytännön ruokakasvatusprojektit ruokkivat rohkeutta Opintojaksolla toteutetaan erilaisia, eri kohderyhmille suunnattuja ruokakasvatusprojekteja. Myös monet koulujen ruokapalvelut ovat ottaneet opiskelijoiden projektit ilolla vastaan. He pystyvät viemään opinnoissa tehtävät ruokakasvatusprojektit suoraan omiin työnkuviinsa ja toimipaikkoihin. Projekteista riippuen opiskelijat suunnittelevat myös omaa ruokakasvatusmateriaalia kuten esimerkiksi erilaisia leikkejä, pelejä ja yhteisölliseen kokkaamiseen innostavia materiaaleja. Opintojaksolle haetaan yhteistyökumppaneita ja kokeiluareenoita erilaisilta toimijoilta. Ajatuksemme on, että ruokakasvatuksen opintojaksot opiskeltuaan tulevilla restonomeilla on käytössään asiakaslähtöiset ruokakasvattajan ”silmälasit” missä ikinä he työskentelevätkään. Esimerkiksi Syödään ja opitaan yhdessä ja Terveyttä ja iloa ruoasta -projektit ja niiden suositusten mukaisten ruokakasvatusideoiden toteuttaminen käytännössä ovat olleet opiskelijoita innostavia ja ruokapalveluille mieluisia
Ruokalassa käydään vain nopeasti kuittaamassa nälkä. Eikä näläntunteen arvioimiselle ole välttämättä edes aikaa. Ja kaikki tämä tapahtuu yleisimmin kokonaisuutena, ja siihen meidän tulee kannustaa myös jälkipolviamme.” Ruokakasvatusopintojakson restonomiopiskelijoiden oppimispäiväkirjoista poimittua:. Ei vain tankkaushetkenä. 23 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Inhoan sanaa ruokala juuri tästä syystä. vsk ”Ehkä kurssin hienoin oivallus oli se, että hei, minähän olen se tulevaisuuden ruokakasvattaja, joka voi omalla toiminnallaan vaikuttaa asioihin.” ”En ole aina ajatellut olevani ruokakasvattaja työni kautta, mutta kyllähän se käytännössä sitäkin onkin.” ”Ruokakasvattajana onkin ensiarvoisen tärkeää olla tietoinen omasta ruokasuhteesta, koska voi olla, että oma ruokasuhde heijastuu ruokakasvatukseen.” ”Olisi todella tärkeätä, kun ruoka nähtäisiin tärkeänä osana hoitoa ja kasvatusta. ” ”Tunnistan selkeästi tarpeen ravitsemuskasvatukselle ikäryhmästä riippumatta, kaikki janoavat tietoa.” ”Lisäksi olen saanut varmuutta oman ammatillisen roolin kokoamiseen ja näen sen nyt selkeämmin kuin aiemmin.” ”Heräsin myös tämän kurssin aika ajattelemaan, kuinka paljon ravitsemuskasvatukseen tosiaan liittyy eri asioita, kuten puhe, tavat ja toiminnat, tottumukset ja uusien asioiden kokeminen
vsk Liisa Korkalo 1 , Satu Kinnunen 1 , Kirsi Silvennoinen 2 , Marita Kettunen 2 , Jelena Meinilä 1 , Kaija Nissinen 1,3 , Susanna Raulio 4 , Sari Niinistö 4 , Leena Forma 5 , Merja Saarinen 2 , Suvi Virtanen 4,6 , Maijaliisa Erkkola 1 , Henna Vepsäläinen 1 ja Ruoka-askel-tutkimusryhmä 1 Helsingin yliopisto, 2 Luonnonvarakeskus, 3 Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 4 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 5 Laurea-ammattikorkeakoulu ja 6 Tampereen yliopisto Askeleita kohti ilmastokestävämpää ruokailua varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvattajien ja ruokapalvelutyöntekijöiden välinen toimiva yhteistyö tukee ruokakasvatusta ja helpottaa uusien ruokien hyväksymistä osaksi ruokalistaa. 24 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Kuva: Mirja Koivisto/Tarinakuva.
Päiväkotien ruokalistojen lihan ja maitotuotteiden määrää vähentämällä voidaan tukea suomalaisen yhteiskunnan kestävyysmurrosta: elintavat opitaan jo lapsuudessa, ja ne ovat suhteellisen pysyviä aikuisuuteen asti. Terveyttä edistävä ruokavalio sisältää runsaasti kasvikunnan tuotteita, kuten täysjyväviljaa, palkokasveja, pähkinöitä, kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Lasten ruokavaliossa on hyvin vähän palkokasveja Suuri osa suomalaisista lapsista on kunnallisen päivähoidon piirissä. Näin ollen päiväkoti on erinomainen paikka vaikuttaa lasten ruokatottumusten kehittymiseen. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota ruokalistasuunnitteluun, elintarvikehankintaan ja ruokahävikin hallintaan. Aiempi tutkimus on osoittanut, että suomalaiset päiväkoti-ikäiset lapset syövät runsaasti punaista lihaa ja maitotuotteita (5). Toisaalta palkokasveja, esimerkiksi papuja, löytyy heidän lautasiltaan minimaalisesti ja palkokasvien kulutusta kannattaa lisätä. Erikoistutkija Susanna Raulio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta oli mukana työstämässä maaja metsätalousministeriön viime vuonna julkaisemaa Vastuullisten ruokapalveluiden hankintaopasta (3). Tätä työtä tuetaan taitavasti laaditun ruokalistan, maistuvan ruokatarjonnan ja laadukkaan ruokakasvatuksen keinoin. Suomalaisessa ruokavaliossa eniten ilmastovaikutuksia aiheutuu lihaja maitotuotteiden kulutuksesta (2). Suomen Akatemian rahoittamassa Ruokaaskel-hankkeessa tutkitaan, miten varhaiskasvatuksen ruokailun ilmastovaikutuksia voidaan pienentää ja samalla edistää lasten terveyttä. Hanketta toteuttavat tutkijat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta, Helsingin yliopistosta ja Laurea-ammattikorkeakoulusta. 25 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Siirtyminen kohti kasvikuntapainotteisempaa, täysipainoista ruokavaliota on eduksi paitsi ilmastolle myös terveydelle. “Hankintaopas neuvoo, kuinka ruokapalveluissa huomioidaan vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon. Maltillisia uudistuksia ruokalistoihin Ruoka-askel-tutkimuksen kokeilujakso toteutetaan maaliskuun ja joulukuun 2022 välisenä aikana neljässä kunnassa: Suomen tulee pyrkiä kohti ilmastokestävää ruokajärjestelmää, ja ammattikeittiöillä on tässä työssä merkittävä rooli. Hankkeessa tähdätään ruokailun pienempiin ilmastovaikutuksiin, vähäisempään ruokahävikkiin, monipuolisempaan ruokakasvatukseen sekä parempaan ravitsemuslaatuun.. Se voi sisältää myös kalaa ja kohtuullisia määriä muita eläinkunnan tuotteita, kuten maitotuotteita ja lihaa. Ilmajoki, Kauhajoki, Kauhava ja Lahti ovat mukana Ruokaaskel-hankkeessa, jossa ruokapalvelujen ammattilaiset kehittävät yhdessä tutkijoiden kanssa päiväkotien ruokatarjontaa. Kasvisruokien ja pienten järvikalojen lisääminen ja liharuokien vähentäminen ruokalistalla tukevat ilmastotavoitteita”, Raulio toteaa. Täysipäiväisessä varhaiskasvatuksessa olevat lapset saavat arkipäivän aikana hieman yli puolet energiastaan päiväkodissa tarjotusta ruoasta (4). vsk G lobaalisti ruokajärjestelmän osuuden kaikista hiilipäästöistä arvioidaan olevan noin kolmannes (1). Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat myös Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry
vsk Ilmajoella, Kauhajoella, Kauhavalla ja Lahdessa. Hankkeeseen osallistuvat päiväkodit arvottiin kokeiluja vertailupäiväkodeiksi. Onnistumisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että uudet ruokalajit maistuvat hyvin lapsille ja heidän kanssaan ruokaileville varhaiskasvattajille. Se oli vaativaa, mutta onnistui, koska työntekijät ovat todella laittaneet itseään likoon tämän hankkeen hyväksi. Muokatut ruokalistat sisältävät aiempaa vähemmän punaista ja prosessoitua lihaa sekä enemmän palkokasveja ja muita kasviksia. Hanke on tuonut myös hyvää. Tavoitteena on lisätä lähikalan käyttöä ja maidon kulutusta pyritään kohtuullistamaan. Kuva: Satu Kinnunen.. Niitä ei ole ollut hyvin saatavilla käytössämme olevilla hankintalistoilla, vaan on jouduttu tilaamaan myös muualta.” “Reseptejä, erityisesti uusia palkokasvituotteita sisältäviä reseptejä, ei ole ollut paljoa tarjolla ammattikeittiöille”, Sivula jatkaa. Kokeilupäiväkotien ruokalistoihin on tehty muutoksia yhdessä ruokapalveluiden ammattilaisten kanssa. Muutokset on pidetty maltillisina, jotta ne olisivat mahdollisimman hyväksyttäviä ja toteuttamiskelpoisia. “Seinäjoen Kiitos ruoasta -palautteen toivotaan lisäävän lasten ja ruokapalvelutyöntekijöiden välistä kommunikaatiota. Se on vauhdittanut uudenlaisten raaka-aineiden, esimerkiksi härkäpapuja järvikalatuotteiden kokeilua. Hankkeen alkuvaiheessa apuna olivat Seinäjoen ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijat, jotka kehittivät uusia reseptejä harjoittelujaksoillaan Ilmajoella, Kauhajoella ja Kauhavalla. Ilmajoen ruokapalvelupäällikkö Pirjo Sivula toteaa: “Yleensä uudistamme ruokalistaa vähän kerrallaan, mutta tämän hankkeen myötä kokeilupäiväkodin ruokalistaa uusittiin hyvin paljon yhdellä kertaa. 26 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36
Myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijat ovat olleet mukana tuottamassa materiaaleja. Ennen muutoksia ei myöskään toteutunut suositus, jonka mukaan palkokasveja olisi tarjolla viikoittain, joko kasvisruokalajin osana tai lisäkkeenä. Ennen muutoksia osassa tutkimuskunnista punaista tai prosessoitua lihaa oli tarjolla useammin kuin suositellaan (suositus 1–2 kertaa viikossa) ja toisaalta kasvisruokaa oli tarjolla suositeltua harvemmin (suositus vähintään kerran viikossa). Hävikkiä seurataan ja vähennetään Hankkeessa mitataan ja seurataan, kuinka ruokalistamuutokset vaikuttavat syntyvään ruokahävikkiin. Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus ohjeistaa toteuttamaan ruokakasvatusta sekä ruokailutilanteissa että osana varhaiskasvatuksen muuta toimintaa (6). Ruokakasvatushetkissä lapset pääsevät tutustumaan uusiin ruoka-aineisiin leikin avulla ja kaikin aistein. Ruokakasvatusmateriaalit ovat pääosin Ruoka-askel-tutkimusryhmän kehittämiä, mutta ne pohjautuvat olemassa oleviin materiaaleihin, joita ovat tuottaneet mm. Ruokakasvatuksen keinoin uudet ruoat tutuiksi Ruokalistamuutokset eivät yksin riitä kestävyysaskeleiden aikaan saamiseen, etenkin jos ruoka ei ole lapsille ennestään tuttua ja jää siksi osin syömättä. Lapset voivat myös jättää lautastähdettä, kun he maistelevat uusia makuja. Maidon osalta pyritään vain hienovaraiseen muutokseen: tavoitteena on vakiinnuttaa ruokailusuosituksen mukainen käytäntö, jossa välipalalla juomana tarjotaan maidon tilalla vettä silloin, kun välipalana on maitopohjainen jogurtti, rahka tai smoothie. Ruokakasvatuksen pääpaino on uusien ruokien hyväksyttävyyden lisäämisessä sekä lasten rohkaisemisessa maistamaan ja kuuntelemaan kehon omia nälkäja kylläisyyssignaaleja. Näitä keinoja kokeillaan syksyn aikana. Hävikin määrää mitattiin ennen ruokalistamuutoksia, ja seurantaa jatketaan edelleen niin, että ruokalistamuutosten vaikutuksia hävikkiin voidaan tarkastella myös pidemmällä aikavälillä. Kokeilun päätyttyä materiaalit tulevat avoimesti ladattaviksi hankkeen verkkosivuille ja ne toimitetaan myös vertailupäiväkotien käyttöön.. Hävikkiä voi syntyä tavallista enemmän, kun ruokaa valmistetaan uusilla resepteillä ensimmäisiä kertoja. vsk ammattikorkeakoulusta tullut restonomiharjoittelija olikin tärkeä apu, kun hän kehitti ja testasi uusia reseptejä tätä hanketta varten. Lisäksi ruokapalveluille järjestettiin työpajoja, joissa kartoitettiin ja ideoitiin hävikin vähentämiskeinoja. Ruokakasvatusta tehdään sekä ruokailutilanteissa että osana muuta tavanomaista päiväkotitoimintaa. Tähtäimenä on, että uudet ruokalajit ovat lapsille mieleisiä.” Lähemmäksi suosituksia Muutosten ansiosta kokeilupäiväkotien ruokalistat ovat entistä paremmin varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksen (6) mukaisia. 27 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Näitä reseptejä omat työntekijämme ovat sitten edelleen hienosäätäneet. Suomen Sydänliitto (Neuvokas Perhe), Maistuva koulu -hanke (Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry ja Itä-Suomen yliopisto) sekä DAGIS-tutkimus. Hankkeessa kokeilupäiväkodeille on toimitettu materiaaleja, joiden avulla varhaiskasvattajat voivat suunnata ruokakasvatusta hankkeen kannalta olennaisiin raaka-aineisiin, esimerkiksi palkokasveihin, kasviksiin, lähikalaan sekä marjoihin. Ruokakasvatuksen käytännön toteutus on päiväkotien ja varhaiskasvattajien vastuulla. Muutosten jälkeen kokeilupäiväkotien ruokalistat olivat kaikissa neljässä kunnassa näiden suositusten mukaiset (7)
Myös ruokalistamuutosten taloudelliset ja terveydelliset vaikutukset mitataan. Varhaiskasvattajille suunnatuissa koulutuksissa aikuisia on rohkaistu tunnistamaan omia asenteitaan ruokaa kohtaan ja huomioimaan, että he eivät siirrä mahdollisia ennakkoluulojaan eteenpäin lapsille. Varhaiskasvattajia on myös kannustettu ottamaan yhteyttä ruokapalvelujen työntekijöihin, kun he tarvitsevat vaikkapa maisteltavaa osaksi ruokakasvatushetkeä. Onnistumisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että uudet ruokalajit maistuvat hyvin lapsille ja heidän kanssaan ruokaileville varhaiskasvattajille. Lisäksi ruokakasvatuksen Kuva: Mirja Koivisto/Tarinakuva. ". Tavoitteena on, että ruokatarjonnan ilmastovaikutukset vähenevät, mutta kustannukset eivät nouse. 28 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. vsk Onnistunut ruokakasvatus edellyttää yhteistyötä Aikuiset toimivat roolimalleina lapsille, joten aikuisten ruokailu yhdessä lasten kanssa, positiivinen ruokapuhe ja uusiin ruokiin tutustuminen avoimin mielin kannustavat myös lapsia. Yhteistyön vahvistaminen varhaiskasvattajien ja ruokapalvelutyöntekijöiden kesken on yksi hankkeen tavoitteista. Esimerkiksi varhaiskasvattajia on kannustettu antamaan palautetta suoraan oman päiväkodin keittiöön ja siihen on myös kehitetty välineitä hankkeen toimesta. Tutkimuksella tietoa muutosten vaikutuksista Sekä kokeiluettä vertailupäiväkodeissa kerätään tietoa lasten ruokavaliosta ja ravitsemustilasta ennen tutkimusjaksoa, sen aikana ja lopussa. Päiväkotien ruokatarjonnan ja lasten ruokavalioiden ilmastovaikutukset arvioidaan ennen tutkimusjaksoa ja sen lopussa
Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät: RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti. handle.net/10138/347404 ISO 22000 FSSC 22000 BRC Sertifioimme ja koulutamme useita elintarviketurvallisuusalan standardeja: FAMI-QS MSC ASC AOECS IFS GLOBAL G.A.P. Valtioneuvoston kanslia. 2.Saarinen M, Kaljonen M, Niemi J, ym. Helsinki: Helsingin yliopisto; 2022. http://hdl. Ahokas I. Korkalo L, Nissinen K, Skaffari E, ym. Kokeilujakson jälkeen selvitetään, miten muutokset vaikuttivat lasten ravitsemukseen ja tiettyjen välttämättömien ravintoaineiden tilaan elimistössä, päiväkodin ruokatarjonnan ja lasten ruokavalion ilmastovaikutuksiin ja ruokapalveluiden kustannuksiin. Nutrients 2019;11:1531. vsk toteutumista ja ruokakasvatusmateriaalien käytettävyyttä selvitetään. Steps towards healthy and sustainable daycare menus [pro gradu]. Nat Food 2021;2:198-209. 6. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2018. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:47. The Contribution of Preschool Meals to the Diet of Finnish Preschoolers. Bäck S, Skaffari E, Vepsäläinen H, ym. Sustainability analysis of Finnish preschoolers’ diet based on targets of the EAT-Lancet reference diet. Food systems are responsible for a third of global anthropogenic GHG emissions. Terveyttä ja iloa ruoasta varhaiskasvatuksen ruokasuositus. Maaja metsätalousministeriö; 2021. Vastuullisten ruokapalveluiden hankintaopas. Lue lisää: Ruoka-askel.fi Lähteet 1. Eur J Nutr 2022;61:717-728. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-287-773-4 3. fi/URN:ISBN:978-952-302-992-7 7. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-366-379-4 4. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Vertailupäiväkodeissa ruokalista ja ruokakasvatus eivät muutu tutkimusjakson aikana. 29 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Kun kokeiluvaihe päättyy, hankkeen tavoitteena on kehittää varhaiskasvatuksen ruokatarjonnan ja ruokakasvatuksen ilmastoystävällinen ja terveyttä edistävä toimintamalli, jota voitaisiin laajentaa käytettäväksi myös muissa kunnissa. Crippa M, Solazzo E, Guizzardi D, ym. 5. https://urn
30 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Kuva: EkoCentria/Tero Takalo-Eskola.. vsk Anu Arolaakso, projektipäällikkö Tutta Rinkinen, hanketyöntekijä Savon koulutuskuntayhtymä Ekologisuus ja luomu ruokakasvatuksessa Ruokapalveluilla on tärkeä rooli ruokakasvatuksessa. Kasviksia on tärkeää päästä tutkimaan. Kestävä kehitys ja ruoantuotannon vaikutukset ympäristöön, eläimiin sekä ihmisiin tulee nostaa ravinnosta ja terveydestä puhumisen rinnalle. Miten ruokakasvatus saadaan osaksi ruokapalvelun arkea ja miten kaikki osallistetaan mukaan
Tiesithän, että ruokaketju aiheuttaa noin 25–30 % kasvihuonekaasupäästöistä. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on noussut yhdeksi keskeiseksi osaksi ruokapalveluiden vastuullisia toimintoja. Ruokakasvatukseen tulee lisätä myös kokonaisvaltaista ymmärrystä kestävästä kehityksestä, johon sisältyy ekologinen kestävyys. Edelleen suuri osa suomalaisista syö ammattikeittiöiden valmistaman aterian ainakin kerran päivässä. Valitsemalla ruoanvalmistukseen luonnonmukaisesti tuotettuja raaka-aineita, voidaan vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Miten voimme ohjata ruokapalvelun asiakkaita valitsemaan kestävästi tuotettuja raaka-aineita. Ja jos haluaa entisestään vähentää tuotannon ympäristövaikutuksia, niin kannattaa valita luomuporkkana. Julkisilla ruokapalveluilla on tuhannen taalan paikka ohjata asiakkaitaan vastuullisempiin valintoihin sekä vaikuttaa asenteisiin ja arvoihin. Luomutuotannossa ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita eikä keinolannoitteita. Nämä kaikki yksin ja yhdessä ylläpitävät maatalousympäristön luonnonvaraisen eliöstön monimuotoisuutta. Suurin osa ruoan ilmastopäästöistä syntyy alku. Voiko ruokapalvelu vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Porkkanaa voi käyttää lähes missä vain, jopa kosmetiikassa. 31 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Porkkanan ja porkkanan kasvatuksella voi olla isoja eroja. Se on mukana lähes jokaisessa ruokapöydässä päivittäin eri muodoissa; raasteena, soseena, hillona, sämpylöissä, keitoissa ja laatikoissa. Luomukotieläintuotannon oleellinen osa on laiduntaminen. Miten eri tuotantotapojen vaikutuksista ympäristöön ja luonnon monimuotoisuuteen tulisi kertoa lapsille ja nuorille, sekä myös aikuisille. vsk K aikki tietävät, mikä on porkkana. Porkkana on tärkeä perusraaka-aine julkisissa ruokapalveluissa ja yksi koulujakelutuen tukikelpoisista tuotteista. Sen lisäksi, että porkkana on ravitsemuksellisesti loistojuures, niin sen tuotannon vaikutukset ympäristöön ovat vähäisiä. Ruoan valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden valintaan vaikuttavat ruokapalvelun niille asettamat ravitsemukselliset kriteerit, käytettävyys, hinta, saatavuus, kestävälle kehitykselle asetetut tavoitteet, arvot ja tahtotila. Mutta tiesitkö, että luomuporkkanaa tuotettiin Suomessa vuonna 2021 noin 2,5 miljoonaa kiloa ja että Suomen suurin luomuporkkanatila on Haukivuorella, Etelä-Savossa. Se, miten porkkana on tuotettu, vaikuttaa tuen suuruuteen. Kiertoviljely ja maan kasvukunnon hoito ovat luomun perusta. Porkkana on Suomen suosituin juures. Se ei kuitenkaan ole pelkästään ravinnosta ja terveydestä kertomista. Keskitytään tässä yhteydessä luonnon monimuotoisuuteen. Ruokakasvatus on yksi opetuksen ja myös ruokapalveluiden perustoiminnoista
Jalkautumalla oppitunneille ja päiväkoteihin voi sitouttaa opettajat ja varhaiskasvatuksen henkilöstön mukaan ruokakasvatukseen, jolloin he kokevat voivansa vaikuttaa asioihin. Maailman markkinat ja ulkomaan tuonti ovat tuoneet kaikenlaisen ruoan saataville ympäri vuoden. Luonnonmukaisesti tuotettujen raakaaineiden ja tuotteiden käyttö tukee ruokapalveluiden sekä kuntien vastuullisuustavoitteiden saavuttamista ja toiminnan kehittämistä kestävämpään suuntaan. Ruokakasvatuksessa tärkeintä onkin viestintä sekä yhteistyö. Ruokapalveluilla on hyvä mahdollisuus nostaa sesonkiajattelu uuteen nousuun tarjoamalla talvikuukausina vaikkapa siitä luomuporkkanasta tehtyjä maukkaita raastesalaatteja muiden juuresten kanssa. Luomutuotannolla on erityisesti typen osalta noin 20–30 % alhaisemmat vesistövaikutukset ja myös kemikaalikuormitus on vähäisempää kuin tavanomaisella tuotannolla. Tehdään luomuporkkanasta stara! Ruokakasvatuksessa tärkeintä on viestintä Ruokapalvelut ovat löytäneet useita hyviä ja toimivia tapoja viestiä omasta toiminnastaan ja vastuullisuudesta. 32 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Ruokapalveluissa tuleekin kiinnittää enemmän huomiota eri raaka-aineiden satokausiin, myös tuontituotteiden osalta. Kuljetuksen osuus päästöistä on hyvin pieni, noin 5 %. No ei. Osallistumalla opetuksen eri tilaisuuksiin, saa jaettua tietoa ruokapalvelun toiminnasta ja voi tehdä sitä tunnetuksi”, kertoo Ilja Saralahti, Muuramen kunnan ravitsemispäällikkö.. Porkkanankin tarjoamisessa on muistettava satokausi. Alkutuotannosta aiheutuu myös vesistöihin ravinnepäästöjä, jotka puolestaan rehevöittävät vesistöjä. Onko sitä porkkanaa syötävä joka päivä ja aina. Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa, että päiväkotien, peruskoulun ja toisen asteen kouluaterioilla tarjotuille luomuvihanneksille, -juureksille, -marjoille ja -hedelmille saa korkeampaa koulujakelutukea. Syyskaudella, Suomen parhaana avomaasesongin aikana, on runsaasti saatavilla luomujuureksia ja -vihanneksia sekä luomumarjoja ja -hedelmiä, joiden hintataso voi olla samaa luokkaa kuin tavanomaisten vastaavien tuotteiden. Joten, kyllä, ruokapalvelu voi vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Vaikka porkkana onkin hyvä varastojuures ja sitä on saatavana ympäri vuoden, niin kyllä sekin maistuu parhaimmalta ja on edullisimmillaan syyskaudella tuoreena. Syysja kevätkaudelle voi olla omat ruokalistat, joissa on huomioitu sesongin mukaiset raaka-aineet. vsk tuotannossa. Case Muuramen ruokapalvelut ”Ruokakasvatuksessa yhteistyö ja vuorovaikutus ovat iso juttu. Muuramen ruokapalvelussa on oivallettu, miten ruokakasvatuksesta tehdään kaikkien yhteinen asia. Usein kunnissa siivousja keittiötoiminta ovat harmaita, näkymättömiä toimijoita jossain taustalla
Osa henkilöstöstä on itse aktiivisia, joku pitää kokkikerhoa, toinen koristelee salia ja toinen ohjaa lapsia. vsk Muuramen ravitsemispäällikkö Ilja Saralahti on jalkautunut kouluille ja päiväkoteihin kertomaan kouluruoasta, ruokapalvelun toiminnasta, hävikistä sekä luomuja lähiruoan käytöstä. Viestintää tarjottavasta ruoasta on tehty teemaviikkojen ja tempauksien avulla sekä pitämällä perinneruokapäiviä. Henkilöstön toivotaan vievän viestiä eteenpäin lapsille. 1 Viestinnällä on merkitystä pienten ruokailijoiden lisäksi myös kotijoukoille, sillä iso osa ruokakasvatuksesta tapahtuu koulujen ja päiväkotien ulkopuolella. Onpa ravitsemispäällikkö ollut pitämässä myös aamunavauksiakin. Lapset ovat etsineet tietoa ja kokeilleet, miltä vaikkapa kyssäkaali maistuu ja näyttää. Kaikki mukaan! Muuramen mallin mukaisesti ruokakasvatukseen on tärkeää sitouttaa ruokapalveluhenkilöstön lisäksi myös muu henkilökunta. Yhdessä ruokakasvatuksen eteen tehty työ näkyy niin luokkahuoneessa, ruokasalissa kuin kotonakin hyvinvoivina lapsina. Välipalalla tarjotaan koulujakelutukikelpoisia tuotteita. Alakouluissa ja päiväkodeissa on järjestetty syksyisin maistelu-haistelu-tunnusteluviikko erilaisten kasvisten osalta. Henkilöstölle on kerrottu ja perusteltu palavereissa sekä viikkoviesteissä, miksi mitäkin tehdään. Oppilaiden, opettajien, rehtoreiden ja varhaiskasvatuksen kanssa yhteistyössä on järjestetty maisteluita ja vierailuita. Kun koko henkilökunta on mukana ruokakasvatuksessa, saavutetaan suurimmat muutokset lasten käyttäytymisessä. Maksuton välipala on lisännyt kasvisten ja hedelmien menekkiä ja ohjannut lapsia terveellisempään suuntaan. Ruokasalissa on myös ständejä ja julisteita, joissa kerrotaan ruoasta. Yläkoulun 7-luokkalaisille hän on pitänyt oppitunteja luokan ryhmäytymistunneilla. Vanhempien 1 Lasten ruokakasvatus saa kouluruuan maistumaan -artikkeli, vanhempainliitto.fi/blogi Aina ei maistu hyvältä... 33 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Kuva: EkoCentria/Tero Takalo-Eskola.. Myös ruokapalveluhenkilöstöllä on iso rooli ruokakasvatuksessa päivittäin ruokasalissa
Luomupellon monimuotoisuudesta saa hauskan leikin, kun mietitään, mitä kaikkea luomupellosta löytyykään monimuotoisuutta tukevien tuotantotapojen ansiosta. Kutsukaa vanhemmat kouluruokaillallisille ja ruokakasvatuksen suunnitteluun, jotta keskustelu ei jää vanhempainiltoihin ja palautelaatikoihin. 34 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Kun kestävä kehitys nousee ruokakasvatuksessa ravinnosta ja terveydestä puhumisen rinnalle, tulee olla tarkkana, miten lapsille kerrotaan ruoan vaikutuksista ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin. Kuva: Mäntsälän kunnan Ateriapalvelut.. Ottakaa lapset mukaan ruokien suunnitteluun makuraadeilla ja antakaa mahdollisuus vaikuttaa, mitä ruokalautasilta löytyy. Vaikuttava viesti syntyy vuorovaikutuksessa. Faktoihin pohjautuvaa, mutta lapsia puhuttelevaa ja osallistavaa ruokapuhetta voi myös pelillistää. Jalkautuminen vanhempainiltoihin, kritiikin kohtaaminen ja ruokapalvelun toiminnasta kertominen luo tilaa keskustelulle ja paremmalle yhteistyölle perheiden kanssa. Uhkakuvien maalaamisen sijaan ruokapöydässä tehtävien valintojen merkitystä voi tuoda esiin leikkisästi. Tietääkö lapsi, mikä tekee luomutilan lehmästä iloisen tai miksi puhtaasti tuotettu ruoka on hyvää niin ihmisille kuin ympäristöllekin. vsk innostaminen mukaan teemaviikkojen ja ruokaan liittyvien tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen vahvistaa sidettä ruokapalvelun ja vanhempien välillä. Luomukysyntä näkyväksi Suuren volyymin vuoksi julkisilla ruokapalveluilla on mahdollisuus edistää luomutuoLuomuviestintää Mäntsälän Ateriapalveluiden tapaan. Ruoka ja siihen liittyvät näkemyserot saattavat herättää tunteitakin
Ylätason poliittiset päätökset ovat riittämättömiä, eivätkä vauhdita luomun käyttöä. Tavoitteena on saada tuotteiden käyttömäärät näkyviksi ja tiedoksi tuottajille riittävän ajoissa, jotta tuotanto saadaan vastaamaan kysyntää. Hankkeen aikana lisätään tietoa luomutuotannosta ja sen tuomasta lisäarvosta, tarkastellaan hankintakriteereitä sekä -menetelmiä ja tehdään tuotekehitystä yhteistyössä ruokapalveluiden ja tuottajien kanssa. Luomutuotteiden käytön ennakointia kehitetään Luomutetaan ruokapalvelut -hankkeessa. Mukana on koko ruokaketju, sillä käytön lisääminen ei onnistu ilman varmuutta tuotteiden riittävästä saatavuudesta. Tilaamalla hankkeen uutiskirjeen pysyy luomuttamisen mukana. Samalla ilmoitetaan, mikä osa käytettävästä porkkanamäärästä halutaan luomuna ja miten jalostettuna. Kysynnän ja sitä vastaavan tarjonnan lisääntyessä luomutuotteiden hinnat todennäköisesti laskevat, jolloin ne ovat tavanomaisesti tuotettujen tuotteiden hintojen kanssa kilpailukykyisempiä. Hankintasopimukset ovat kestoltaan pitkiä, joten niiden avulla voidaan kannustaa tuottajia sitoutumaan luomutuotantoon sekä tuotteiden kehittämiseen. Lisätietoa hankkeesta löytyy osoitteesta www.luomuravintola.fi/luru. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Savon koulutuskuntayhtymä, Pro Luomu ry sekä Savonia-ammattikorkeakoulu ja sitä rahoittaa maaja metsätalousministeriö. Luomutetaan ruokapalvelut -hankkeessa tuotettua materiaalia löytyy hankkeen verkkosivuilta.. Saatavuutta parannetaan ruokapalveluiden ja tuottajien välisiä vuoropuheluita lisäämällä sekä kehittämällä luomun käytön ennakointia. Tämä vaatii ruokapalveluilta esimerkiksi porkkanan käyttömäärien ilmoittamista vaikkapa puolen vuoden ajalta ennakkoon. Luomutuotteiden käytön yleistymisen esteitä ovat edelleen tiedon puute luomun saatavuudesta, luomutuotannon tuomasta lisäarvosta sekä tuotteiden heikko saatavuus. Luomun käytöstä tulee jokapäiväistä ja jatkuvaa ainoastaan, jos ne kiinnitetään käytössä olevaan reseptiikkaan ja tuotannonohjausjärjestelmään. Luomutetaan ruokapalvelut Luomutetaan ruokapalvelut -hankkeessa luodaan luomun käytön lisäämisen mallia yhdentoista julkisella sektorilla toimivan ruokapalvelun kanssa. 35 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Tämä vaatii myös ruokapalvelun sitoutumista luomutuotteiden käyttöön. vsk tannon ja -kulutuksen yleistymistä tekemällä luomukysynnästä näkyvää hankintojen kautta. Yksi tai kaksi luomupäivää vuodessa ei riitä kehittämään luomutuotteiden parempaa saatavuutta. Luomuttamisen mallia rakennetaan reseptija ruokalistamuutosten kautta tekemällä samalla käyttöhintalaskelmia
Lähes yhtä merkittävää on myös se, miten syömme, missä syömme ja kuka ruoan on laittanut. Miten ruoka voi tuoda samanaikaisesti elämyksiä, monipuolista hyvinvointia ja vatsantäytettä. Kuvituskuva. 36 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. On tärkeää, että syömme säännöllisesti ja monipuolisesti ravitsevaa ja terveellistä ruokaa. Onko ruoka tuotu eteen vai onko sen eteen tehty töitä. vsk Suvi Malin, ruoka-asiantuntija Hannele Veteli, ruoka-asiantuntija Etelä-Suomen Maaja kotitalousnaiset Ruoka ja Green Care Ruoan merkitys kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa on tärkeä. Unsplash.
Green Care -toiminta voi olla kuntoutustoimintaa, kasvatusta, oppimista, harrastamista, virkistystä ja hyvinvointia. Green Care -palveluissa työskennellään ammattitaitoisesti noudattaen toiminnassa lakeja ja asetuksia sekä hyviä tapoja. Suomen ainutlaatuiset jokamiehenoikeudet mahdollistavat jokaiselle villiruoan keräämisen ja syömisen. Oma kasvimaa taas vaatii harrastajalta säännöllistä hoitoa/hoivaa, joka tuo elämään säännöllisyyttä ja jatkumoa sekä mahdollisuuden nähdä kasvun ihme kasvukauden aikana sadon lisäksi. Luontoa käytetään Green Care-toiminnassa edistämään, vahvistamaan tai nopeuttamaan asetettuja tavoitteita. Green Care -menetelmät ovat aina ammatillisia, vastuullisia ja tavoitteellisia Green Care -toiminnan hyvinvointivaikutukset syntyvät luonnon, toiminnallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta ja näitä elementtejä eri tavoin yhdistelemällä ja painottamalla. Green Care -termin suomenkielisiä vastineita ovat luontohoiva ja luontovoima. Voit kasvattaa myös itse ruokaa viljelypalstalla tai kasvilavalla ja saada sitä kautta upeita elämyksiä mm. Luontolähtöisiä menetelmiä hyödynnetään erilaisissa ympäristöissä, puutarhoissa, metsissä tai maatiloilla. Luontoa käytetään tietoisesti hyvinvoinnin edistämiseen. Metsä tarjoaa myös ehtymättömän elämyksen ja kokemuksen ruoan valmistamiseen ja tarjoamiseen – kokonaisvaltaista luontohoivaa. Raaka-aineet löytääkseen tulee mennä suolle, metsään, niitylle, pellon pientareelle tai vesistölle. Palvelut suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi. porkkanan kasvatuksesta, ensi puraisusta oman kasvihuoneen tomaattiin tai parvekkeella kasvaneesta persiljasta keiton mausteena. vsk S uomen rikas luonto tarjoaa monipuolisesti raaka-aineita ruokapöytäämme. Tärkeitä taitoja ovat asiakastilanteen hallinta ja asiakkaan kohtaamiseen liittyvät taidot. Mitä Green Care on ja miten se sopii ruokakasvatukseen. 37 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Marjastajat, sienestäjät, metsästäjät ja kalastajat liikkuvat muita enemmän luonnossa ja se lisää hyvää oloa ja lisää luonnontuntemusta. Toiminta on pitkäjänteistä. Kuvituskuva. Tavoitteellisuus tarkoittaa henkilötai ryhmäkohtaisten asiakassuunnitelmien laatimista, toteuttamista ja seurantaa. Pixabay.. Green Care -toiminnalla tarkoitetaan luonnon hyödyntämistä ihmisen hyvinvoinnin edistäjäksi ja ylläpitäjäksi tavoitteellisesti. Green Care -toiminta on myös tavoitteellista. Kun ruokaa kerätään, poimitaan tai pyydetään itse, antaa se jo itsessään elämyksen. Toimintamenetelmät perustuvat aina tutkimustietoon
Saperessa lapset oppivat aistimalla, tutkimalla, kokeilemalla, ihmettelemällä ja leikkimällä. Kokemuksellisuus • Yhdistää ihmisen sekä luontoympäristöön että sosiaaliseen ympäristöön • Mahdollistaa oppimisen ja osallisuuden tunteelle • Kokemuksellisuuden avulla voidaan tavoitella aktivoivia tai rauhoittavia vaikutuksia • Osallistuvat henkilöt voivat palauttaa mieleen vanhoja oppejaan ja kokemuksiaan luonnosta ja ruokaelämyksistä. Luontoperustaisuus • Keskeistä on luonnon hyvinvointivaikutuksia hyödyntävä ohjattu luontokokemus • Ymmärrys luontosuhteen merkityksestä tavoitteiden saavuttamiseksi • Ruokailun raaka-aineet voidaan kerätä itse. Menetelmä perustuu aistikokemuksiin, joiden kautta lapsi oppii uusia asioita ruokamaailmasta: elintarvikkeista, ruuasta, ruuan alkuperästä Kuvituskuva. Roine Piirainen.. Usein ruokanautinto sisältää vain itse syömisen. Osallistujat tulevat luontoon ja osallistuvat opastetusti villiruoan keruuseen • Villiyrtit, marjat ja sienet voidaan kerätä kurssilla, jossa opitaan samalla itse aiheesta, mutta samalla nautitaan myös luonnon voimasta. Osallisuus • Yhteisö, mielekäs tekeminen, ympäristö, luontoelementti tai eläimet mahdollistavat osallisuuden tunteen • Mahdollistuu sallivassa ohjauksessa ja omien voimavarojen puitteissa • Ruoan teko yhdessä – yhdessä kerätyistä raaka-aineista – luonnossa (laavut, nuotiot). Green Care -toimintatavan kolme peruselementtiä ovat luontoperustaisuus, kokemuksellisuus ja osallisuus. Hyvinvointivaikutukset syntyvät näitä elementtejä eri tavoin yhdistelemällä. Lopuksi esimerkki Green Care -toiminnasta ruokakasvatuksessa oppimisen ja kokeilemisen kautta Sapere on ruokakasvatusmenetelmä, jossa lapset tutustuvat ruokamaailmaan aistiensa välityksellä. 38 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. vsk Miten ruoka voidaan liittää paremmin osaksi Green Care -toimintaa. Tätä ruokailukokonaisuutta voisi hyvin laajentaa kokonaisvaltaiseksi elämykseksi, joka sisältää kaiken toiminnan luonnossa – ruoan äärellä – siellä missä ruoka kasvaa ja mistä sitä saa
Kuvituskuva. 39 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Myös jokamiehenoikeuksia kerrattiin. Mahdollisuuksien mukaan lapset voivat osallistua myös ruoan valmistamiseen ja luonnontuotteiden keräämiseen riippuen vuodenajasta. Menetelmän keinoja voivat hyödyntää sekä vanhemmat että ammattikasvattajat sekä ravitsemusalan ammattilaiset. Samalla juteltiin näytteenä olevien kasvien ja marjojen käytöstä ja terveellisyydestä ja siitä, minkälaisissa paikoissa niitä kasvaa. Monipuolinen syöminen ja aistikokemuksista nauttiminen syntyvät harjoittelun kautta. Kaikki viisi aistiamme kertovat meille tärkeitä asioita ruoan laadusta. Maaja kotitalousnaiset ovat toteuttaneet Green Care ruokakasvatusta Sapere-menetelmää käyttäen muun muassa toteuttamalla Arktisten Aromien Aistiretki-luontoradan alakouluikäisten lasten kanssa. Retkellä tutustuttiin erilaisiin luonnonyrtteihin ja marjoihin ja tutkittiin niitä kaikkia aisteja käyttäen ja koetettiin löytää kuvailevia sanoja. Varhaislapsuudessa alkanut aistien käyttöön pohjautuva makumatka johdattaa lapset luontevimmin luonnontuotteiden rikkaaseen maailmaan. Retken jälkeen maisteltiin marja-luonnonyrttismoothie ja maistelun aikana vielä kerrattiin kaikki aistit. vsk ja sen valmistuksesta. Ennen retkeä lasten kanssa kerrattiin kaikki aistit ja niiden merkitys erityisesti ruokailutilanteessa tai ruokaa valmistettaessa. Kasveja haisteltiin, maisteltiin ja tunnusteltiin sekä vertailtiin keskenään. Lapsia myös kannustettiin aistikokemusten sanalliseen ilmaisuun, kuten miltä joku kasvi tuntuu, tuoksuu tai näyttää. Tavoitteena oli herättää lasten kiinnostus luonnon monimuotoisuuteen ja tutustuttaa lapset luonnontuotteiden kasvupaikkoihin, tukea ja rohkaista lapsia tutustumaan eri luonnontuotteisiin kaikkia aisteja käyttäen, luoda myönteinen ja luonnollinen suhde ruokaan ja syömiseen, kannustaa lapsia ilmaisemaan sanallisesti aistikokemuksiaan, opettaa lapsille aistikokemusten yksilöllisyys ja arvostamaan toisten lasten kokemuksia, edistää terveellistä ruokavaliota ja luonnontuotteiden talteenottoja käyttökulttuurin säilymistä. Ruokaa valitessamme, laittaessamme ja syödessämme käytämme monipuolisesti kaikkia aistejamme, vaikka emme sitä tietoisesti ajattelisikaan. Aistirata-luontoretki toteutettiin ulkona ja sen aikana kaikkia aisteja käyttäen lapset saivat tutustua syötäviin luonnonyrtteihin ja -marjoihin ja niiden kasvupaikkoihin ja keräämiseen. Lapset oppivat parhaiten elämyksellisistä kokemuksista ja oppivat tehokkaimmin, kun saavat itse tutkia, kokeilla, maistaa, haistaa ja havainnoida uusia asioita. Myös luonnontuotteisiin ja niistä valmistettuihin ruokiin lapsia kannattaa tutustuttaa näkö-, haju-, tunto-, kuuloja makuaisteja käyttämällä. Lapset ovat luontaisesti uteliaita ja tutkimushaluisia ja rohkaistuvat tutustumaan ennalta tuntemattomiinkin luonnontuotteisiin ja niiden kasvuympäristöön. Tanja Lohiranta.. Muistutettiin lapsia myös tärkeimmästä säännöstä, eli ettei tuntemattomia kasveja ja marjoja saa kerätä eikä maistaa
Yrittäjät ovat valinneet Heidi Colliander, projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mission Positive Handprint – ravintoloiden positiivista kädenjälkeä kasvattamassa Mission Positive Handprint -hanke vastaa tunnistettuun tarpeeseen tukea ravitsemisalan pk-yrityksiä muutoskyvykkyyden vahvistamisessa ja entistä ekologisempien toimintatapojen omaksumisessa. Hankkeessa on mukana yhteensä 30 yrittäjää, jotka pilotoivat jo aiemmin kehitettyjä toimintamalleja tai hankkeen aikana yhteiskehittämällä syntyneitä uusia toimintamalleja ja ratkaisuja. Kestävä kehityksen mukaiset toimenpiteet ja pienetkin ympäristöteot pyritään kääntämään merkityksellisiksi liikevaihtoa kasvattaviksi toimenpiteiksi.. Hankkeen konkreettisena tuloksena syntyy uusia yhteiskehittäen tuotettuja ruokapalvelukonsepteja, joita on myös pilotoitu. Eli pienentää päästöjä ja saada aikaan muitakin positiivisia vaikutuksia niin yritykselle itselleen kuin sen asiakkaille ja ympäristölle. 40 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Missiona on kääntää yrityksen vastuullisuus negatiivisesta jalanjäljestä positiiviseksi kädenjäljeksi. vsk H ankkeen tavoitteena on tukea ravintola-alan yritysten muutoskyvykkyyttä kestävän kehityksen merkityksen kasvaessa yhteiskunnassa ja asiakkaiden arvomaailmassa. Uudellamaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa toteutettavan hankkeen kohderyhmään kuuluu pieniä ja keskisuuria ravitsemisalan yrittäjiä, jotka haluavat edistää yrityksensä vastuullisuustoimia
Kyseisiä työkaluja pilotoidaan parasta aikaa ravintoloissa, joten kehitetyistä työkaluista saadaan myös. Työpajaosuuksista ei tehdä tallenteita, mutta työpajojen tuloksista tehdään julkisia koosteita esimerkiksi hankkeen materiaalipankkiin. Seuraa hankkeen viestintää ja osallistu maksuttomiin tapahtumiin Tavoitteena on kasvattaa ravintoloiden positiivista kädenjälkeä laajemminkin Suomessa, joten hankkeen tapahtumista ja tuloksista viestitään monikanavaisesti esimerkiksi blogikirjoituksin, somejulkaisuin ja videoiden avulla. edelläkävijäyrityksiin kohdentuvien vierailujen aikana. Hankkeeseen valikoitui mukaan digitaalisten palveluiden kilpailutuksen jälkeen Hukka AI, Nokeval NSnappy, Clonet Oy ja Kamupak. Pilottiyrittäjille on tarjolla myös vertaistukea, ja inspiraatiota on saatavilla mm. 41 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Hankkeessa syntyvät tulokset ovat julkisia, ja näin muidenkin ravitsemisalan toimijoiden hyödynnettävissä. Hanke tarjoaa pilottiravintoloille myös digitaalisia ratkaisuja pilottikokeilujen tueksi. Hankkeen pilottiteemoja ovat: • hävikki • hiilijalanjälki • vastuullisuusviestintä • noutoruoka • sosiaalinen vastuullisuus ja • energia ja vesi. Tietoiskuista tehdään julkiset tallenteet, ja ne ovat nähtävillä hankkeen youtube-kanavalla. vsk hankkeen teemoista itselleen ajankohtaisia aiheita pilotoitaviksi käytännön työssä. Esimerkiksi vastuullisuusviestinnän työpajasta saatiin konkreettisia työkaluja ravintola-alan hyödynnettäväksi. Edellä mainittujen teemojen avulla ravintoloiden positiivista kädenjälkeä on mahdollista kasvattaa kokonaisvaltaisesti. Hankkeessa järjestetään runsaasti kaikille avoimia työpajoja ja tietoiskuja, joiden aiheet ovat valikoituneet yritysten tarpeiden pohjalta. Pilottikokeilut ovat parhaillaan käynnissä
Nyt kun energian ja ruoan hinnat ovat nousseet tuntuvasti, on esimerkiksi hävikin minimointi, turhan vedenkulutuksen ehkäiseminen ja energiankulutuksen vähentäminen entistäkin tuottoisampaa. Sosiaalisesti vastuul. Vastuullisuus muuttunut entistäkin tärkeämmäksi menestystekijäksi Mukana olleilta yrittäjiltä on kerätty palautetta kirjallisesti ja suullisesti hankkeen edetessä. Kokemusten perusteella työkaluja voidaan kehittää edelleen, aina vain paremmiksi. vsk käyttökokemuksia. Vastuulliset toimenpiteet ovat nimittäin ravintola-alalla monesti myös taloudellisesti järkeviä ratkaisuja. Yrittäjät ovat todenneet, että hanke on muuttunut vuoden aikana entistäkin ajankohtaisemmaksi kustannusten nousun myötä. Työpajat ja tietoiskut ovat maksuttomia ja avoimia kaikille aiheista kiinnostuneille. Tulevien tapahtumien päivämäärät ovat nähtävillä hankkeen kotisivulla tapahtumaosiossa. Hankehenkilöstö lupasi selvittää asiaa hieman tarkemmin, ja havaittiin, ettei ole vielä täysin selvää, kuka uudistunutta jätelakia ryhtyy ravintoloissa valvomaan ja kuinka sitä valvotaan. Viivan alle jää enemmän euroja, kun toimii ympäristövastuullisesti. 42 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Tähän epäselvyyteen kaivataan lisätietoa viranomaistaholta, jotta voidaan kehittää työkaluja paremmiksi myös yritysten käyttöön. Myös hankkeen tietoiskut voivat toimia sytykkeenä tarpeellisten työkalujen kehittämiselle. Uudistunut jätelaki -tietoiskun aikana havaittiin puutetta kirjaamistyökaluissa, ja ravintoloissa oli epäselvyyttä siitä, millainen kirjaaminen on riittävää, jotta he toimivat uudistuneen jätelain mukaisesti
Parhaimmillaan ravintola toimii monella sektorilla vastuullisesti ja pystyy tämän lisäksi verkostojensa ja viestinnän avulla moninkertaistamaan toimenpiteidensä positiiviset vaikutukset. Tällaistakin tietoa tarvitaan, mutta on tärkeää pyrkiä kertomaan asioista myös positiivisemmalla tulokulmalla. Korona kuritti ravintola-alaa kovalla kädellä, ja ravintolaala on koronan aikana ja sen jälkeen kärsinyt suorastaan työvoimapulasta. Kestävän kehityksen mukaisilla vastuullisilla toimenpiteillä ravintolat voivat kasvattaa omaa positiivista kädenjälkeään. Hankkeen toteuttajat Hankkeen päätoteuttajana on Laurea-ammattikorkeakoulu, ja osatoteuttajina toimivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Monessa paikkaa tottuneesti korostetaan, kuinka paljon mikäkin tuote, palvelu, organisaatio tai yritys tuottaa päästöjä maailmaan. vsk linen toiminta puolestaan auttaa yritystä saamaan osaavaa työvoimaa. Lisätietoa hankkeesta on saatavilla osoitteesta https://missionpositivehandprint.fi/ info@missionpositivehandprint.fi heidi.colliander@jamk.fi Seuraameitä! www.elintarvikejaterveys.fi. Hanke saa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukea, ja hanke rahoitetaan osana unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Kun pyritään kuvaamaan yrityksen ympäristövaikutuksia tai päästömääriä, esitetään asiat monesti negatiivisen hiilijalanjäljen kautta. 43 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Kädenjälki-käsite on tervetullut lisä vastuullisuustyöhön
Eettinen ja tiedostava ruokakulttuuri näkyy jo pikkulasten kirjoissa.. Lapsi kokee ylivertaisuutta, kun hän tietää, että herne ei todellakaan kuulu nenään, vaan suuhun! Päivi Heikkilä-Halttunen Herneitä nenässä ja lautasella Lastenkirjat innostavat nyt maistamaan erilaisia makuja ja nauttimaan ruoasta kaikin aistein. 44 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. vsk Leikki-ikäinen lapsi samastuu Rane-simpanssiin Hannamari Ruohosen tarinaan ja kuvitukseen perustuvassa kuvakirjassa Ei Rane, ei! (Etana Editions 2020)
Runsaiden eväiden kuvailu ja niiden syöminen on ollut olennainen osa serkusten seikkailuja. Heinrich Hoffmannin kuvarunokirja Der Struwwelpeter (1845, suom. Ne kertovat myös, mistä näitä makuja parhaiten löytää maisteltavakseen. 1869) opetti lapsille käytöstapoja. Vaskon ja Kallasmaan kollaasikuvituksen jujuna ovat erilaiset ruoka-aineet (esim. Sen avulla voi herätellä päiväkodissa Lastenkirjallisuus reagoi nopeasti ajan ilmiöihin. Juttu Lassista, joka ei soppaa syönyt on tyly varoitustarina siitä, kuinka voi käydä, jos nirsoilee ruoan kanssa. vsk K un kartoitetaan lastenkirjallisuuden suhdetta ruokaan, on mahdotonta ohittaa kahta klassikkoa. Suomalaisten ruokakulttuuri on suoraan sanottuna murentunut liki olemattomaksi, kun perheenjäsenet kohtaavat toisensa ruokapöydän sijasta useammin hakiessaan jääkaapilta hotkopaloja. Makukamut on mainio esimerkki hyvin suunnitellusta kotimaisesta kuvatietokirjasta. Lassi-poika riutuu langanlaihaksi ja päätyy mullan alle hautuumaalle. Ei siis ihme, että ruoka, suomalainen ja muun maailman ruokakulttuuri, erilaiset ruokavaliot, ruoantuotantoon liittyvät muutokset sekä ruokailuun liittyvät tavat ja tottumukset ovat päätyneet kotimaisten lastenkirjojen aiheiksi.. Ruoalla saa jopa leikkiä Viime vuosina on ilmestynyt poikkeuksellisen paljon ruokaa, ruokailua ja terveellistä ravintoa eri tavoin käsitteleviä lastenkirjoja, joiden otollisin kohderyhmä on leikki-ikäisissä ja alakoululaisissa. 45 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. spagetit, näkkileivät, vohvelit, keksit, marjat, juurekset), joista on luovasti muotoiltu erilaisia hahmoja ja kokonaisuuksia. Enid Blytonin Viisikko-kirjasarja täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Veronica Lasseniuksen kuvakirjassa Makukamut (Etana Editions 2020) Kerttu Karvas, Heta Hapan, Martta Makea, Seppo Suolainen ja Unto Umami tutustuttavat viiteen perusmakuun. Kuten elämässä yleensä, niin yhteistyö on voimaa ja eri makujen yhdistelmistä syntyy paras lopputulos. Ruokakasvatus aloitetaan nyt jo kaikkein pienimmille lapsille suunnatuissa katselukirjoissa. Riina Katajavuoren, Anne Vaskon ja Erika Kallasmaan kartonkinen katselukirja Onerva kokkaa (Tammi 2012) suorastaan kannustaa leikkimään ruoalla
Asiaa työstetään yhdessä opettajan ja muiden lasten kanssa. Tutkimusten mukaan menestyvien ihmisten lapsuudenkodista löytyy nimittäin yksi yhteinen tekijä: ruokapöytä! Leo haluaa, että perheeseen hankitaan. Perheen yhteiset arkiset ruokailut ansaitsisivat vielä paljon nykyistä enemmän näkyvyyttä lastenkirjoissa. Tämä ruokakulttuurin, ruokailun, ruoka-aineiden ja ruoan valmistuksen pikkujättiläinen on omistettu ”kaikille niille, jotka ovat joskus syöneet, syövät juuri nyt tai suunnittelevat syövänsä”. Anna Salmisalo) kampanjoi jopa hieman ohjelmallisesti perheen yhteisten ruokailuhetkien puolesta. Katri Kirkkopellon kuvakirjassa Molli ja hirveä herne (Lasten Keskus 2021) Mollin kaveri Sisu näkee paljon vaivaa, että Molli voittaisi inhonsa vihreitä herneitä kohtaan. Kirja havainnollistaa, kuinka arki sujuu kaikkien kannalta paremmin, kun sopivasti joustetaan ja tehdään kompromisseja ottamalla mahdollisimman hyvin kaikkien tarpeet huomioon. Satuja aistiherkkyyksistä (Kumma 2022). Se on tehty yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Neljässä tarinassa kerrotaan päiväkoti-ikäisestä Kaikusta, jolla on aistiherkkyyttä ja myös ruokailuun liittyviä jumeja. vsk ja alakoulussa keskustelua eri kulttuurien ruokaperinteistä tai lasten omista suosikkimauista sekä rohkaista kokeilemaan yhdessä uusiakin makuja ja ruokia ilman ennakkoluuloja. 46 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Ruokapöytä, tie menestykseen. Pamela Tolan ja Manuela Boscon lastenromaani Pöytä joka tahtoi kodin (Otava 2015, kuv. Kaiku karsastaa päiväkodissa ruokana olevia papuja. Kirjan lopussa kerrotaan, että kodin ruokapöytä saattaa osoittautua elämän parhaaksi hankinnaksi. Aino Havukaisen ja Sami Toivosen luoma parivaljakko Tatu ja Patu, johdattaa sekä gastronomiaan että arkisempiin ruokahetkiin kuvatietokirjassa Tatu ja Patu, syömään! (Otava 2014). Onneksi se kirjan lopussa päätyy jo suuhunkin asti. Letkeän huumorin ja visuaalisen tykityksen lomassa aikuinenkin ääneen lukija huomaa tulevansa yltäkylläisesti ravituksi. Siksi monet aiheeseen liittyvät lastenkirjat sopivatkin hyvin myös tunnetaitojen harjoitteluun. Hannamarin Ruohosen kuvakirjassa Ei Rane, ei! (Etana Editions 2020) opitaan ruokatapoja huumorin ja liioittelun kautta. Gurmeeta ja arkiruokaa Lapsiperheissä ruokailuun liittyvät arkiset tilanteet ovat yleensä hyvin tunnepitoisia. Erityisherkän lapsen suhtautuminen ruokailutilanteisiin tulee esille Annika Hämysen ja Johanna Lehtomaan satukirjassa Apua, sukissani on lohikäärmeitä. Rane-simpanssi sählää ja sottaa ruoan kanssa ja herne on vaarassa mennä jopa sen nenään
Marttinen irrottelee ruokaassosiaatioilla pidäkkeettömästi ja elollistaa hauskasti klassisia ruokalajeja ja hälventää samalla suomalaisiin perinneruokiin liittyviä ennakkoluuloja. Jälkimmäisessä kirjassa syömättä jäänyt aamupala sysää koko perheen arjen raiteiltaan, kun nälkä heijastuu Vilma-tytön käyttäytymiseen. 47 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Arkinen ruokakasvatus tulee konstailematta esille kahdessa kuvakirjassa, joissa ruokailuun liittyvät konfliktit kilpistyvät aamiaiseen ja kaurapuuroon: Saara Kekäläisen ja Reetta Niemensivun Valpuri ja vaarallinen aamupuuro (Tammi 2022) ja Vuokko Hurmeen ja Noora Katon Hirveä nälkä (Into 2021) puhuttelevat myös lasten vanhempia ja kannustavat heitä pitkäjänteiseen, mutta joustavaan ruokailukasvattamisen metodiin. Kaikilla muilla hänen ystävillään on sellainen. Matti Pikkujämsä, Otava 2013) ja Tittamari Marttisen Pastapolkka ja mangotango. Myös tuoksut ja mausteet ovat kuvakirjassa keskiössä. Ruokaloruja (kuv. Sanna Pelliccionin kuvakirjassa Onnipoika keittiössä (Etana Editions 2021) lapset tekevät isälleen yllätykseksi syntymäpäiväaamiaisen keittiöstä löytyvistä ruokatarpeista. Virpi Penna, Kirjapaja 2009) sisältävät runoja, joiden lukemisesta tulee kylläinen olo, mutta ilman ähkyn tunnetta. Luontevasti Pelliccioni tuo esille ruokailuun liittyvää sosiaalisuutta ja eri maiden ruokakulttuurien arvostusta. Vanhemmat ostavat kirpputorilta puusepän tekemän pöydän, joka osaa Leon ällistykseksi puhua. Itkosen kuvarunokirjan ruoka-aiheisissa runoissa annetaan myös ääni ruoan parissa työskenteleville ammattilaisille. Marttisen runojen noutopöydässä yhdistellään mutkattomasti eri maiden ruokakulttuureja suomalaiseen perinneruokaan, kun runoissa nuudelit ja nakit, sushit ja sillit, mämmit ja charlotte russet esitellään sulassa sovussa. Tarinan käänteissä annetaan tietoa muiden maiden ruokakulttuurista. Lapsia innostetaan kokkailemaan yhdessä suosittujen kirjasarjojen sankarien, esimerkiksi Maikki Harjanteen Mintun, Elina Karjalaisen Uppo-Nallen, Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjän kanssa ja Siri Ko. Runo Pizzanpaistajan miete kiteyttää olennaisen suhteestamme ruokaan: ”Maailma puskee eteenpäin, / ja yksi totuus jää, / Vatsa ohjaa aika lailla / ihmiselämää”. Kasvisruokailu on eettistä Tietokirjatarjonnassa vasiten lapsille ja nuorille suunnatut keittokirjat ovat selvästi lisääntyneet parin viime vuosikymmenen aikana. Riimejä ruoasta ja ruokailusta Ruokateeman runsastuminen näkyy jopa lastenlyriikassa. Jukka Itkosen Astronautin rusinapulla (kuv. vsk ruokapöytä
Tittamari Marttisen ja Emmi Kyytsösen Lasten vegekeittokirja (Avain 2020) on esitystavaltaan selkeä ja visuaalisesti houkutteleva johdatus kasvisruokaan. Tarinallisen tietokuvakirjan konseptia hyödyntää myös Reetta Kempin ja Brenda Castro Pelayon kuvakirja Sushipuu (omakustanne 2022). Pienen eläinten ystävän keittokirja (Finn Lectura 2013) korostaa jo esipuheessaan, kuinka jokaisen perheenjäsenen tulee saada tietää ruokansa taustasta ja luoda oma suhteensa syömiseen. Lasten keittokirjoissa eri ruokalajit nimetään yleensä houkuttelevasti (esim. Lasten keittokirjoissa käytetään nelivärivalokuvakuvituksen sijaan usein piirroskuvitusta. Monet lapset voivat nykyisin pohtia ruokansa alkuperää ja osa näistä pohdinnoista saattaa sysätä lapsen miettimään myös ruokaan liitettyjä eettisiä valintoja. viheltelevät falafelit, kukkakaalikepponen, tomerat tortillat). Japanilainen sushi voi 2020-luvulla olla suomalaistenkin lasten lempiruokaa. Visuaalisesti houkuttelevimmat kirjat tarjoavat myös silmänruokaa ja moni niistä on ilmestynyt pienen kustantamon kautta. Jules Bassin ja Debbie Harterin Yrtti Yrjänän reseptit. Lasten kasviskeittokirja (suom. Riitta Oittinen, Pieni Karhu 2000) on tiettävästi varhaisin kasvisruokailua käsittelevän lastenkirjan suomennos. Se on hyvä esimerkki maailman ruokakulttuurien liudentumisesta. Myös Raisa Kettusen Kasvisseikkailu (kuv. Kirjassa käsitellään myös ruoan ympäristövaikutuksia (syvenevää ilmastokriisiä, kiihtyvää sukupuuttoaaltoa ja luonnonvarojen ylikulutusta), jotka pakottavat jo arvioimaan uudelleen käsitystämme hyvinvoinnista ja omasta kulutuksestamme. Vegaaninen ruokavalio yleistyi Suomessa 2010-luvulla ja vähitellen myös lapsille suunnatut kasvisruokaan keskittyvät keittokirjat ovat lisääntyneet. Elli Vuorinen) ja Terhi Ekebomin ja Kari Ojalan Lasten keittokirja (Etukeno 2007) yhdistävät faktaa ja fiktiota sekä ruokareseptejä monen ikäisiä lukijoita ja kulinaristeja kiinnostavilla tavoilla. Kirjat antavat inspiraatiota alakoulun kokkikerhoihin tai muihin harrasteryhmiin. Vähällä vaivalla syntyvät ja ainesosiltaan helposti toteutettavat reseptit on ryhmitelty perinteiseen tapaan alkuja välipaloihin, pääruokiin ja lisukkeisiin ja jälkiruokiin. Mysi Lahtisen ja Karoliina Pertamon Hei me kokataan! (Tammi 2013), Anu Antilan Nom nom, lasten oma keittokirja (Saarni kirjat 2010, kuv. Tyyni-tyttö. 48 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Sami ja Pasi Kurosen Junnut kokkaa (Otava 2020) paljastaa muiden muassa Antti Tuiskun, Mike Backin ja Marko Mörkö Anttilan suosikkireseptit ja heidän erityisen suhteensa ruokaan. vsk lun Rosvoloiden kanssa (Mintun keittokirja, Otava 1999; Uppo-nallen kokkikoulu, Otava 2002; Ränttätänttää, rosvoruokaa, Otava 2015; Risto Räppääjä kauhan varressa, Tammi 2017). Inna Somersalon ja Elina Kauppilan Makumetkuja murusille. Milja Laine, Moreeni 2013) kiinnittää huomiota ruokailuun liittyviin kulutusvalintoihin. Uusimpana trendinä voinee pitää somejulkkisten ja/tai ravintola-ammattilaisten lapsille tekemiä keittokirjoja
Jaakko päättää ryhtyä kasvissyöjäksi. (Tammi 2015). Einon ja isosiskon hyvien argumenttien ansiosta myös Einon isä mukautuu nopeasti muuttamaan pienperheen ruokavalion vegaaniseksi. 49 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Erkkola on ravitsemustieteen professori Helsingin yliopistossa ja Pajulahti valmistelee väitöskirjaa lasten ravitsemuksesta. Tyyni saa kuulla, että sushin raaka-aineet eivät rasita maapalloa yhtä paljon kuin vaikkapa maitoja lihatuotteet. Mistä ruoka tulee. Myös kotoiset järvikalat ja juurekset soveltuvat sushirullaan. Kirja kiinnittää huomiota ruokahävikin vähentämiseen: edellisen päivän ruoantähteet voi hyvin käyttää sushin valmistuksessa. Eino saa enoltaan lahjaksi puhuvan lelupossun. Nylén on kertonut saaneensa pontta kirjalleen luettuaan Elina Lappalaisen ja Christel Rönnsin suomalaisten modernien maatilojen arjesta ja eläintuotannosta kertovan lasten tietokirjan Nakki lautasella. Lastenromaanissaan hän halusi kertoa, miksi eläimiä tapetaan ja herättää lapset pohtimaan asiaa. 15 vuotta Onnenpossun jälkeen Antti Nylénin lastenromaani Eino ja suuri possukysymys (kuv. Kestävä ruokatuotanto ja ruoka-aineisiin liittyvät ilmastoystävälliset valinnat näkyvät myös syksyn uutuuskirjassa, Maijaliisa Erkkolan ja Riikka Pajulan tietokuvakirjassa Kestokamut järkieväiden äärellä (Gaudeamus 2022, kuv. Ilja Karsikas, Otava 2018) viestii jo Onnenpossua paljon avoimemmin kasvissyönnin puolesta. Tiina Konttila). Leirin lopussa lapset esittävät kestävyysräpin, jossa kannustetaan elämäntapamuutokseen: – – ”Särjestä järkee, pää on tärkee, / ranteeseen ruista, papukin muista! / Syödään lihaa vain vähän, kyl me pystytään tähän! / Kun kuitua saa suoleen, niin ei oo syytä huoleen! / Hei kamu, tuu mukaan, meitä pysäytä ei kukaan! / Kun pallo ja kroppa kestää, voimme tuhotkin estää. Kirja on hyvä esimerkki siitä, kuinka tutkijat osallistuvat nykyisin tieteenalansa popularisointiin kirjoittamalla myös lastenkirjoja. Kesäleirille osallistuvat lapset pohtivat yhdessä ruoan alkuperää ja valmistusta. Jaakko antaa possun nimeksi Teemu, ja se osoittautuukin poikkeuksellisen fiksuksi possuksi. Nylénin mielestä eläinten alistamisesta ja tappamisesta kertomisen ei tulisi enää olla lastenkirjoissakaan mikään tabuaihe. vsk perehtyy yhdessä muiden perheenjäsentensä kanssa sushin valmistukseen. Jou jou! Kestää kestää, jou jou!”.. Possu lupaa, että kun Eino on leikkinyt possulla kyllikseen, sen saa syödä. Eino saa tietoa kasvissyönnistä ja sen eettisyydestä parhaan ystävänsä isosiskolta. Ruokahävikkiin ja lajitteluun kiinnitetään huomiota. Eräänä päivänä naapurin pihaan ajaa iso rekka-auto, jonka kyljessä on sama merkki kuin makkarapaketissa. Possut kannustavat veganismiin Eläinoikeusliikkeen äänenpainot kuuluvat Jukka Laajarinteen lastenromaanista Onnenpossu (WSOY 2003), jossa Jaakko ryhtyy hoivaamaan naapurin sikalan pahnueen pienintä possua ja ulkoiluttaa sitä jopa valjaissa
Anne Luukkanen, Otava 2021 / kuvakirja Aino Havukainen & Sami Toivonen: Veeran keittiöpuuhat, Otava 2002 / kuvakirja Ville Hytönen & Mira Mallius: Brontosaurus Beppe -kuvakirjasarja, Into v:sta 2018 / kuvakirja Mauri Kunnas: Riku, Roope ja Ringo: Kolme kokkia, uudistettu laitos Otava 2013 / kuvakirja Mikko Kunnas: Pöytä koreaksi, Noksu. Lauren Child: En kyllä ikinä syö tomaattia, suom. Mäkelä 2019 / kuvakirja Anna-Karin Garhamn: Ruu ravintolassa, suom. Riitta Oittinen, Pieni Karhu 2005 / kuvakirja Julia Donaldson & David Roberts: Kokki ja kuningas, suom. Kvaliti 2020 / kuvakirja Pauliina Lerche, Hannamari Luukkanen, Ani Kellomäki, kuv. Suom. Lasten Keskus 2018. Auli HurmeKeränen, Mäkelä 2010 / kuvakirja Virpi Ojanen: Pikkukokki keittiössä, Martat 2008 / keittokirja Tiina Piekkari: Rusinatusina ja kaikki katastrofin ainekset, Mini kustannus 2020 / kuvakirja Elina Pulli: Sydänrumpu, kuv. vsk Kirjoittaja on tamperelainen lastenkirjallisuuden kriitikko ja tutkija. Virpi Hakala. Kuv. Omakustanne 2017 / kuvakirja Sanna Vehviläinen & Niina Haiko: Ulriikka ja täti Massinen, Lasten Keskus 2006 / kuvakirja. Federico Mariani & Parko Polo. Sushikirja lapsille ja lapsenmielisille. 50 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Reija Jousjärvi. Meri Mort: Tule hyvä kakku! Mimmit askartelevat ja kokkaavat Lasten Keskus 2012 / keittokirja Maija Mikkola, Johanna Sarajärvi & Tiina Kälkäinen: Iloiset raakaherkut, Pieni karhu 2013 / keittokirja Golluch Norbert & Dorothea Tust: Meidän perhe ruokakaupassa, suom. Raija Rintamäki. Kuv. Lisää lastenkirjoja ruoasta ja ruokailusta : Pirjo ja Pekka Arvola & Ilona Partanen: Liikaa herkkuja Haukkumaassa, Mini kustannus 2020 / kuvakirja Sam Baer, Rachel Firth, Rose Hall, Alice James & Jerome Martin: 100 asiaa ruoasta. Virpi Penna, Suomen sydänliitto 2006 / lorukirja Marjo Seki: Pörri ja sukkelat sushit
www.thinkflow.fi Laitteet ja ratkaisut hygieeniseen nesteenkäsittelyyn
Näitä täydentävät pähkinät ja siemenet, sekä lakto-ovovegetaarisissa ruoissa lisäksi kananmunat ja proteiinipitoiset maitotuotteet. 52 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Entä miten varmistua sen ravitsemuksellisesta riittävyydestä. Ei siis riitä, että kasvisruoka koostuu pääosin vihanneksista, joiden joukosta löytyy muutama papu. ETM Charlotta Hyttinen, ravitsemusasiantuntija ja vegaaniruokakouluttaja Ruokailo – ravitsemusasiantuntija, Vegaaniliitto Kasvisruoka haltuun Ilmastonmuutos, ekokriisi, huoltovarmuus ja kasvisruokavalioiden yleistyminen tuovat ruokapalvelut uuden äärelle: nyt tarvitaan kasvisruokaa ja sen menekkiä pitää lisätä. Kaaleissa, sienissä ja ravintohiivahiutaleissa on pieniä määriä proteiinia, mutta ne eivät korvaa viljoja ja palkokasveja proteiinin lähteinä. vsk Perusteet kuntoon Aloitetaan proteiinista. Silti monella kokeneellakin ammattilaisella voi mennä sormi suuhun kasvisruoanlaiton kohdalla: Miten siitä saisi kaikille maistuvaa, herkullista ja houkuttelevaa. Jalostetumpia ja uuden ajan kasviproteiinituotteita, kuten soijarouhetta ja härkistä riittää yleensä sama määrä, palkokasveja tulee olla enemmän. Palkokasvit yhdessä viljojen kanssa luovat kasvisruokien energiaja proteiiniravitsemuksen perustan. Muun muassa näihin kysymyksiin saadaan vastaukset Ruokailon ammattilaiskoulutuksissa.. Vegaaninen lautasmalli poikkeaakin hieman sekaruoan lautasmallista proteiinija energiapitoisten ruoka-aineryhmien osalta, sillä lautanen jaetaan kolmanneksiin [1]: • Kolmannes varataan hiilihydraattilisukkeelle, kuten täysjyväviljalle tai perunalle • Kolmannes kasviksille kypsennettyinä ja/tai tuoreina • Kolmannes palkokasvipohjaiselle proteiinin lähteelle. Esimerkiksi ruokakerma ei ole proteiinin lähde, joten sen ollessa ruoan ainoa eläinperäinen raaka-aine tulee proteiinipitoisuudesta huolehtia kasvipohjaisesti. Hyvä lähtökohta on käyttää palkokasveja tai niistä valmistettuja elintarvikkeita, kuten rouheita, jauheita, tofua ja uuden ajan kasviproteiinituotteita silloin, kun ruoassa olisi vastaavasti lihaa, kalaa, juustoa tai kananmunaa. Sopiva määrä on käyttää niitä vähintään saman verran kuin ruoassa olisi vastaavasti eläinperäistä proteiinin lähdettä
Hyvä nyrkkisääntö on varmistaa, että eläinperäiset proteiinin lähteet korvataan vastaavasti kasvipohjaisilla. Siksi varhaiskasvatuksessa on tärkeää, että päivän aterioilla käytetään sekä viljoja että palkokasvipohjaisia elintarvikkeita turvaamaan monipuolista proteiiniravitsemusta silloin kun eläinperäisiä proteiininlähteitä ei käytetä. Käytännössä tämä tarkoittaa tiettyjä kaurajuomia [3]. Vegaaniseen lautasmalliin kuuluu lisäksi täysjyväleipää, jonka päällä on kasviöljypohjaista levitettä tai esimerkiksi hummusta. 53 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Pienillä lapsilla kehon aminohappo – eli proteiinien rakennuspalikoiden – varastot ovat pienemmät. Tämä on erityisen tärkeää lasten, ikääntyneiden ja sairaalaruokailussa: jos muilla on leivälle proteiinipitoinen leikkele, tulee myös vegaanija kasvissyöjäasiakkaan leivälle olla hyvä proteiinin lähde. Kasvavassa iässä oleville vegaanisesti ja vegaanipainotteisesti syöville lapsille, ikääntyneille, raskaana oleville ja urheilijoille suositeltavin juoma on täydennetty kasviproteiinijuoma, esimerkiksi soijapohjainen tai muista palkokasveista valmistettu. Tällöin juoman ei tarvitse sisältää joditäydennystä, sillä vegaaniruokavalioon kuuluu jodin täydennys ravintolisästä [4]. Täysipainoisessa vegaanisessa annoksessa on kolmannes hiilihydraattilisuketta, kolmannes kasviproteiinia ja kolmannes kasviksia. Nyhtökaura-kikhernetagine, Ruokailo.. vsk Kouluruokasuosituksen mukaan pääruoassa tuleekin olla yksi desilitra kypsennettyjä palkokasveja, jos annoksessa ei ole lisäksi eläinperäisiä proteiinin lähteitä [2]. Lehmänmaidon tilalla kelpo ruokajuoma myös sekaja kasvisruokailijoille on monipuolisesti täydennetty kasvipohjainen juoma, jossa on ainakin Dja B12-vitamiinia, riboflaviinia (B2-vitamiinia), kalsiumia ja jodia
Umami on japania ja tarkoittaa herkullista. Rasvoilla lisää maittavuutta Palkokasveista poiketen eläinperäiset proteiinin lähteet sisältävät piilorasvaa, mikä vaikuttaa ruoan suutuntumaan ja makuun, sillä iso osa ruoan aromiaineista on rasvaliukoisia. Keinoja lisätä kasvisruokien umamisuutta [5].. Lisäksi ruokiin voi lisätä tiettävästi umamisia raaka-aineita, kuten ravintohiivahiutaleita, viiniä, soijakastiketta tai lipstikkaa. Tyypillisesti eläinperäisten ruokien makuun tottuneet kaipaavat vahvempaa umamisuutta myös kasvisruoissa. Se on yksi viidestä aistittavasta perusmausta, jota voi kuvailla maittavaksi, täyteläiseksi ja makuisaksi mauksi. On kuitenkin liuta keinoja, joilla sitä saadaan vapautettua paremmin aistittavaan muotoon. Seuraavaksi eniten umamia on sienikunnassa ja kaikista vähiten kasvikunnassa. Muita keinoja on esitetty taulukossa 1. Se on yleensä umami. 54 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Siksi kasvisruoissa, etenkin vegaanisissa, saa yleensä käyttää hieman tavallista enemmän öljyä, jotta ruokiin saadaan aistinvaraisten ominaisuuksien lisäksi vastaava energiapitoisuus ja hyvä kylläisyysvaste, eli nälkä pysyy paremmin poissa. Kasvisruoanlaitossa onkin hyvä tiedostaa, miten ruokiin saadaan umamia. Natriumglutamaatti on kasvikunnan tuotteissa enimmäkseen sitoutuneena muihin yhdisteisiin, eikä täten vapaassa muodossa makuaistimme havaittavissa. Paahtaminen on näistä tehokkain. Ruoka on mielestämme hyvää, kun aistimme kaikkia perusmakuja sopivassa suhteessa. Samalla ruokien rasvahappoprofiilit muuttuvat runsaasti kovaa, tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävistä terveydelle edullisemmiksi, pääosin pehmeitä, tyydytTaulukko 1. Se tulee ruoan sisältämästä natriumglutamaatista, jota esiintyy luonnollisesti eniten eläinkunnan tuotteissa, etenkin pitkään kypsytetyissä juustoissa ja punaisissa lihoissa. vsk Umami on makuasia Oletko joskus maistanut kasvisruokaa, josta ”puuttuu jotain”
Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Charlotta Hyttinen. 2. Asiakas lähtökohdaksi Pienille lapsille on tärkeää, että ruoka näyttää mahdollisimman samanlaiselta kuin kavereilla: jos muilla on makaronilaatikkoa tai pannukakkua, tulisi niitä olla myös kasvissyöjäja vegaanilapsella. Kouluissa sekä henkilöstöja lounasravintoloissa onkin suotavaa sallia, että asiakas saa ottaa lautaselleen sekä kasvisettä sekaruokaa. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Isommilla lapsilla ja aikuisilla ruoat saavat olla erilaisia: se lisää kasvisruoan menekkiä. Täydennetyt elintarvikkeet. Terveyttä ruoasta – Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Proteiinin lähteiden rasvapitoisuuksia. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. vsk tymättömiä rasvoja sisältäviksi. fi/ammattilaiset. Näin asiakaskunta tottuu vähitellen kasvisruokien makuun samalla vähentäen lihan kulutusta. Ruokailo 2021, e-kirja. Lähteet 1. ISBN 978-952-343-254-3. Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuositus. Värikäs arki – opas vegempään ruokavalioon. 5. 4. 55 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. https://vegaaniliitto.fi/tietoa/taydennetyt-elintarvikkeet/. Ruokailo.. Lisätietoa ja koulutuksia: www.ruokailo. Muita tuuppauskeinoja, eli lempeitä ohjauskeinoja on asettaa kasvisruoka tarjolle samaan linjastoon sekaruoan kanssa, kaikille tarkoitettuna vaihtoehtona, sekä asettaa se linjastoon ennen sekaruokaa. 3. Vegaaniliitto ry. Hyvä maku ja täyttävyys madaltavat asiakkaan kynnystä kokeilla kasvisruokia uudestaan. PunaMusta Oy, Helsinki 2019. Juvenes Oy, Helsinki 2014, ISBN 978-952-453-801-5. Juvenes Oy, Helsinki 2017, ISBN 978-952-302-791-6. Päivitetty 12.4.2020
Valitettavaa on erityisesti se, että trendi ulottuu myös suomalaisiin lapsiin 1 . pdf?sequence=1&isAllowed=y KTM Jonne Jääskeläinen, markkinointipäällikkö Unilever Food Solutions Cool School ammattikeittiöiden apuna ruokakasvatuksessa. Esimerkiksi vuosina 2014–2020 2–6-vuotiaiden poikien ylipainon yleisyys on noussut 24 prosentista lähes 30 prosenttiin, ja tytöillä alle 15 prosentista yli 18 prosenttiin 2 . Lasten ensim1 https://tervepaino.fi/tietopankki/ tietoa-ylipainosta/ 2 THL, Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2020, Tilastoraportti 37/2021 www.julkari.fi/ bitstream/handle/10024/143273/ Tilastoraportti_37_2021_s. Tällä hetkellä Suomessa on ylipainoisia lapsia kolme kertaa ja aikuisia kaksi kertaa enemmän kuin 40 vuotta sitten. vsk Lasten liikalihavuus Suomessa – tikittävä aikapommi Suomessa ja muissa länsimaissa väestön ylipainoisuus on ollut nouseva trendi viime vuosikymmeninä. Terveessä painossa olevia suomalaisia on jo vähemmän kuin ylipainoisia. 56 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Yhtenä juurisyynä tähän kehitykseen pidetään korkean eläinproteiinipitoisen, runsaskalorisen sekä paljon sokeria ja kovaa rasvaa sisältävän ruokavalion suosiota. Jo ennen koulun aloitusta suomalaisista pojista jo keskimäärin yksi kolmesta on ylipainoinen ja tytöistä joka viides
Cool School osana parempaa kouluruokaa sekä terveellisempää ruokakulttuuria Ammattikeittiöt ja niiden tekemä kouluruoka ovat iso osa jokaisen oppilaan arkea ja hyvinvointia. Vaihtoehtoisesti kymmenen aikuista voisi käyttää saman viljan ravintona, saaden 2 000 kilokaloria jokainen. Tällä hetkellä Suomessa on enemmän myös ylipainoisia aikuisia kuin koskaan aiemmin. Chirasin pääargumentti on siis se, että lyhyempi ravintoketju mahdollistaa suuremman populaation ravitsemisen, puhumattakaan lihantuotannon negatiivisista ympäristövaikutuksista. 10 %:n sääntöä käyttäen, seuraavassa vaiheessa lihansyöjälle (ihmiselle) jää 2000 kilokalorin verran lihaa syötäväksi. Professori Daniel D. Omena ei ole kauas puusta pudonnut. 57 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Kasvissyöjälajit hyödyntävät kasvipohjaisen ravinnon (eli biomassan), jonka jälkeen lihansyöjät syövät kasvissyöjälajeja ravintoketjussa, voiden hyödyntää vain 10 % kasvissyöjälajien biomassasta kaloreina. Chiras 4 havainnollistaa eläinproteiinipitoisen ruokavalion ongelmakohtaa kahden erilaisen 3 Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa, FinTerveys 2017 -tutkimus www.julkari.fi/bitstream/ handle/10024/136223/Rap_4_2018_FinTerveys_ verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y 4 Chiras, D. 66-67) ravintoketjun kautta. Kouluruokaa on tarjottu Suomessa jo yli 70 vuotta 5 . Soveltaen tätä esimerkkiä ihmisiin: ensimmäisessä vaiheessa 20 000 kilokaloria sisältävää viljaa siirtyy karjan ravinnoksi. Ongelmaa lähti ratkomaan Unileverin koekeittiöasiantuntija Sami Lamminaho yhdessä Suomen kokkimaa5 https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/ kouluruokailun-historiaa. Eläinproteiinipitoisen ruokavalion tuottaminen vaatii enemmän vettä, energiaa, viljelymaata sekä muita resursseja kuin kasvispitoisen aiheuttaen enemmän kasvihuonekaasuja ja kiihdyttäen ilmastonmuutosta. 2013, Environmental Science 9th Edition (s. Länsimaisen ruokavalion negatiiviset ilmastovaikutukset Toinen suuri ongelma liittyy länsimaisen ruokavalion negatiivisiin ilmastovaikutuksiin. Lapset oppivat imitoimalla aikuisia ja ottavat mallia siitä mitä teemme, eivätkä hyvät toimintatavat tai pyrkimyksemme siirry välttämättä puheen kautta heille. Suomalaiset voivat pitää itseään erittäin onnekkaina ja etuoikeutettuina, sillä samanlaista kouluruokasysteemiä ei ole monissa muissa maissa ollenkaan. Lihavien osuus samanikäisistä naisista kasvoi 22 prosentista 26 prosenttiin. vsk mäisinä vuosina vanhemmilla ja varhaiskasvatuksella sekä neuvoloilla on iso vastuu ja vaikutus lapsien päivittäisiin ruokailutottumuksiin. Vuonna 2017 joka toinen aikuinen Suomessa oli vyötärölihava. Toisin sanoen, tarvitaan 20 000 kilokalorin verran viljaa, jotta voidaan kasvattaa 2 000 kilokalorin verran nautaa ravinnoksi. Huolestuttavaa on, että yhä useampi oppilas jättää kouluruoan väliin syystä tai toisesta. Puhumme siis vakavasta kansanterveydellisestä ongelmasta, jolla on jo nyt, mutta varsinkin pidemmällä aikavälillä erittäin negatiiviset vaikutukset ihmisten terveyteen, hyvinvointiin, työkykyyn, kansantalouteen sekä terveydenhuoltosektorimme kantokykyyn. Vuonna 2021 Unilever Food Solutionsilla aloitettu Cool School-konsepti tähtää kouluruuan laadun sekä arvostuksen nostamiseen Suomessa. Ajatuksena on, että vain 10 % ravintoketjussa edelleen hyödynnettävästä ravinnosta siirtyy kaloreina eteenpäin. Työikäisessä väestössä lihavuus yleistyi FinTerveys 2017 -tutkimuksen 3 mukaan viite vuosina 2011–2017 niin, että miehistä vuonna 2011 noin 24 prosenttia oli lihavia, mutta vuonna 2017 vastaava luku oli jo 27 prosenttia
Hyviä vastavärejä ovat punainen ja vihreä, joita saa helposti lisättyä esimerkiksi yrteillä sekä tomaatilla ja paprikalla. Esimerkiksi mausteisempi ruoka, joka on aavistuksen karvaampaa, tarvitsee mukaansa happamaa ja makeaa, jolloin makukokemus on monipuolinen. vsk joukkueen kanssa. 58 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Ensimmäinen Cool School pilotoitiin Espoossa Kuitinmäen koulussa vuonna 2021.. Sen sijaan, että tyypilliset kouluruokareseptit korvattaisiin kasvisruokaresepteillä, tarkoituksena on täydentää kouluruokamenuja, antaa joillekin ikisuosikeille modernimpi ilme ja tarjota myös oppilaille herkullisia kasvispohjaisia vaihtoehtoja. Yhdessä he kehittivät uuden reseptivihkon, joka sisältää terveellisiä ja herkullisia, osittain kasvispohjaisia reseptejä osaksi kouluruokailua. Kasvisruokaan liittyy siis useasti hyvin negatiivinen stigma. Jos kokemuksena on karrikoiden kaksi porkkanaa ristissä lautasella ja vähän salaattia kyljessä, ei ole ihme, että monilla nuorilla on negatiivinen kuva kasvisruuasta. Pelkästään ruoan tuoksuilla saadaan aikaan herkullisuutta. Nautittavan ruoan rakenteeseen kannattaa kiinnittää huomiota. Ulkonäössä on hyvä ottaa huomioon erilaiset värit, jotka myös luovat houkuttelevuutta ruoalle. Maku muodostuu niin suussa aistittavista perusmauista kuten suolaisesta, happamasta, karvaasta, makeasta ja umamista, mutta myös ruoasta tulevista tuoksuista eli aromeista. Reseptisuunnittelussa otettiin huomioon ravitsemussuositukset, jotta oppilaat saavat riittävästi energiaa ja terveellisiä ravintoaineita, mutta myös annosten hintapiste, jotta reseptejä voidaan käyttää ja valmistaa suuren mittakaavan keittiöissä ja silti pysyä budjetin raameissa. Koska ruoka koetaan kaikilla aisteilla – ei pelkästään makuaistilla, on tarkoituksena luoda kokonaisvaltainen, herkullinen ja nautinnollinen kokemus jokaiselle suomalaiselle oppilaalle. Vaikka osa resepteistä sisältääkin eläinproteiineja kuten kanaa tai kalkkunaa, voidaan nekin korvata tarvittaessa kasvispohjaisilla lihankorvikkeilla kuten esimerkiksi The Vegetarian Butcher -tuotteilla. Suolan määrään ollessa ruoassa alhainen, pystytään makua helposti lisäämään happamalla ja makealla, jolloin maku pyöristyy. Ulkonäkö ja maku kulkevat pitkälti käsi kädessä. Koekeittiöasiantuntija Lamminahon mukaan oleellista hyvässä kasvisruuassa on oikeanlainen maustaminen sekä esillepano. Unilever Food Solutionsin toteuttamassa kansallisessa kouluruokatutkimuksessa oli paradoksaalinen löytö; nuoret kokivat kasvisruoan suurimmaksi inhokikseen (8,8 % vastaajista) ja samaan aikaan pinaattiletut olivat kuitenkin nuorten suosikki (13,7 % vastaajista). Herkullisuutta luo ruokaan myös rapea elementti, joka kivasti rouskuu suussa
Seuraava Cool School toteutetaan syksyllä 2022 Lahdessa, kun Suomen suurin lukio aloittaa toimintansa. Ainoa poikkeama tutkimuksen mukaan oli se, että vegetaarilapsille alipaino oli hieman tyypillisempää kuin sekasyöjille. American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä 7 viite julkaistun tutkimuksen mukaan täysin vegaaninen ruokavalio voi vaikuttaa haitallisesti lapsen kasvuun sekä luuntiheyteen. 59 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Havaittuja eroja selitetään tutkimuksessa vegaanilasten vähäisemmällä proteiinin, kalsiumin sekä Dja B12-vitamiinien saannilla. Täysin kasvipohjainen ruokavalio (vegaaninen) voi toisaalta olla myös haitallinen lapsille. Eräs oppilas ihmetteli ääneen, että miksi kasvisruoka pitää lokeroida ”kasvisruoaksi”. Esimerkiksi uuden kanadalaisen tutkimuksen 6 viite mukaan vegetaarinen ruokavalio (joka poissulkee lihan, mutta ei kaikkia maitotai eläinpohjaisia tuotteita) ei 6 https://publications.aap.org/pediatrics/article/149/6/e2021052598/186964/ Vegetarian-Diet-Growth-and-Nutrition-inEarly?autologincheck=redirected vaikuttanut merkittävällä tavalla 0–4-vuotiaiden lasten kasvuun tai kehitykseen suhteessa verrokkiryhmään (sekasyöjät). Tästä terävästä havainnosta johtuen Päijät-Hämeen Ateriapalvelut Oy tarjoaa nykyään vain vaihtoehto yhtä ja vaihtoehto kahta (kasvisvaihtoehto), leimaamatta kasvisvaihtoehtoa sen enempää. Saman tutkimuksen mukaan vegaanilapsilla oli kuitenkin 25 prosenttia matalammat LDL-kolesterolitasot ja pienempi kehon rasvapitoisuus kuin sekasyöjillä. Kasvipohjainen ruokavalio tulee toteuttaa järkevästi kasvavilla lapsilla Kasvispohjaisen ruokavalion toteuttamisessa lapsilla tulee ottaa huomioon muutamia asioita. vsk Silloin niin oppilaat kuin henkilökuntakin antoivat kiitosta maun lisäksi myös annosten väristä, hyvästä tuoksusta (mikä täytti ruokailutilan) sekä mielenkiintoa herättävistä nimistä kuten Chili Bowl, Mac N’ Cheese, Massaman-keitto jne. Tutkimuksen vegaanilapsilla (5–10-vuotiaat) oli myös kolme kertaa todennäköisemmin B12-vitamiinin puutetta kuin sekasyöjillä. Yliopistosairaanhoitopiirien tuottaman Terveyskylä-verkkopalvelun 8 viite mukaan kasvavalle lapselle turvallisinta ja helpointa on toteuttaa lakto-ovovegetaarinen ruoka7 https://academic.oup.com/ajcn/article/113/6/156 5/6178918?login=true 8 https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/perheille-jakasvattajille/ravitsemus/lapsen-kasvisruokavalio. Vegaanista ruokavaliota olisikin syytä täydentää ravintolisillä. Miksi ei voida puhua vain vaihtoehdosta. Oppilasraati maisteli jo keväällä ruokia etukäteen ja vastaanotto oli jälleen kerran erinomainen
Myös Boston Consulting Groupin Food for Thought-raportti 12 vuodelta 2021 ennustaa, että vuoteen 2035 mennessä vähintään 11 % kaikesta syödystä proteiinista tulee olemaan ”vaihtoehtoista”. Kasvuikäisen kasvisruokavalion kohdalla on tärkeää huolehtia monipuolisen ravitsemuksen toteutumisesta sekä riittävästä päivittäisestä kalorimäärästä – ja tätä Suomessakin korostetaan. Lähes kaikilla Suomen 500 000:lla tyypin 2 diabeetikolla sairaus johtuu vyötärölihavuuden aiheuttamista sokeriaineenvaihdunnan häiriöistä 11 . & Armstrong, G. Globaalit trendit muutoksen ajurina. Lisäämällä kasviksia ruokavalioon voidaan saavuttaa merkittäviä terveyshyötyjä aikuisiällä kuten vähentää sydän ja verisuonisairauksia sekä ylläpitää terveellisempi paino 9 Kotler, P. & Stoel, L. 89 % lihattomista aterioista löytyy ei-vegaanien lautasilta ja 23 % maailman kuluttajista on tietoisesti valinnut olla syömättä lihaa. Sen sijaan, että kaikki alkaisivat noudattamaan kasvisruokavaliota, olisi hyvä syödä välillä vain kasvisruokaa tai ainakin vähentää lihankulutusta kokonaisuudessaan. Kotler & Armstrong, 2014 9 tai Park & Stoel, 2005 10 ), että perheen ja läheisten vaikutus on keskeisessä osassa kestävämmän kulutuskäyttäytymisen ja ympäristöystävällisten arvojen siirtymisessä eteenpäin. Päätöksentekijöiden on myös ymmärrettävä nuorempien sekä tulevien sukupolvien huolenaiheita, sillä nuorten sukupolvet joutuvat elämään tällä maapallolla kauemmin tulevaisuudessa. vsk valio, johon kuuluvat kasvikunnan tuotteiden ohella maitotuotteet ja kananmuna. 60 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Kasvispohjaisen lihan tuottaminen pienentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä veden ja maan käyttöä peräti 80 prosenttia ja se on jo nyt yli 20 miljardin dollarin bisnes maailmassa. Omaksumalla tällainen ajattelutapa voidaan vähentää tulevan aikuisiän terveysriskejä sekä vaikuttaa myönteisesti maapallon kantokykyyn pidemmällä aikavälillä. 2005. Tutkimukset osoittavat (mm. Joidenkin arvioiden 11 https://tervepaino.fi/tietopankki/tietoa-ylipainosta/ 12 Food for Thought, The Protein Transformation, March 2021 https://web-assets.bcg.com/a0/28/ 4295860343c6a2a5b9f4e3436114/bcg-food-forthought-the-protein-transformation-mar-2021.pdf Nuoremmat sukupolvet ovat huomattavan paljon tietoisempia ympäristöasioista ja nykyisten järjestelmien kestämättömyydestä kuin vanhemmat sukupolvet. ". Unileverin tutkimusten mukaan globaalit trendit ovat selvät: 42 % maailman kuluttajista ovat valmiita siirtymään kasvipohjaiseen ”lihaan”. 2014. Suomessa lisäksi kasvispohjaisen lihan kulutuksen keskimääräinen kumulatiivinen vuosittainen kasvu on 11 prosenttia, ylittäen selkeästi muut pohjoismaat, joissa on kuuden prosentin vastaava kasvu. A model of socially responsible buying/sourcing decision-making processes ja kehonkoostumus. Principles of Marketing 15th edition 10 Park, H. Tulevat sukupolvet on otettava huomioon päätöksenteossa Erään alkuperältään tuntemattoman ajatuksen mukaan emme peri maapalloa edeltäjiltämme, vaan lainaamme sitä tulevilta sukupolvilta. Nuoremmat sukupolvet ovat huomattavan paljon tietoisempia ympäristöasioista ja nykyisten järjestelmien kestämättömyydestä kuin vanhemmat sukupolvet. Vanhempien ja muiden aikuisten esimerkin tärkeyttä ei voi vähätellä tässäkään asiassa
Yhtä tärkeää on myös se, että heitä kuunnellaan. Kouluruokaa voidaan jatkossa valmistaa siis myös ympäristöä säästäen, oppilaiden arvoja kunnioittaen ja kansanterveyttä edistäen. Amerikkalaisen mallin mukaan maapalloja tarvittaisiin jo 5,1. Joka kalenterivuosi maailma kuluttaa uusiutuvat luonnonvarat edellistä vuotta nopeammin ja trendi on ollut huolestuttava jo pitkään. Kun kouluruoka on herkullista, sitä syödään enemmän, ja silloin aiheutuu myös vähemmän ruokahävikkiä. vsk mukaan suomalaisten kuluttajien kulutustottumuksilla ja elintasolla tarvittaisiin 4,1 maapalloa 13 , jotta kaikki voisivat elää niin kuin me suomalaiset. Suomessa pelkästään ravitsemispalveluissa syntyy vuosittain yli 60 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä 14 . Cool Schoolin yksi keskeinen teesi on se, että kouluruoka valmistetaan oppilaita kuunnellen ja heidän makupreferenssejään ja kulutusvalintoja kunnioittaen. Unileverillä vastuullisuus niin ympäristöä, eläimiä kuin ihmisiäkin kohtaan on tärkeä arvo. Tänä vuonna tuo ylikulutuspäivä saavutettiin jo 28.7.2022, ja vuotta on vielä reilusti jäljellä. Jokainen 13 https://www.overshootday.org/how-manyearths-or-countries-do-we-need/ pienikin teko kumuloituu ja vaikuttaa. 61 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Sen parempaa lahjaa ammattikeittiöt eivät voi jättää jälkipolville. 14 https://havikkiviikko.fi/tietoa-ruokahavikista/. Oppilaille ja tuleville sukupolville on tärkeää, että he voivat vaikuttaa asioihin jokapäiväisillä valinnoilla. Kirjoittaja on ympäristöjohtamisen KTM ja toimii markkinointipäällikkönä Unilever Food Solutionsilla. Siksi kasvisruoan sekä kasvispohjaisten lihavaihtoehtojen sisällyttäminen Cool School -resepteihin on ollut keskeistä. Luvut ovat hälyttäviä
vsk Teksti: Nea Änkilä Suloinen Vegemi-sovellus ruokakasvatuksen työkaluna Ravitsevan ruuan puolesta toimiva yhteiskunnallinen yritys Venner on kehittänyt lapsille suunnatun veloituksettoman sovelluksen ”Vegemi” innostamaan lapsia hedelmien ja kasvisten runsaampaan syömiseen. Sovellus on täysin maksuton ja ladattavissa mobiililaitteiden sovelluskaupoista. Vegemi-masubakteeri opettaa ja kannustaa paitsi söpön mahabakteerin syöttämisen avulla, myös äänitarinoiden, pelien ja välipalareseptien kanssa. Sovelluksen avulla lapsi oppii kasvisten terveyshyödyistä koko perhettä innostavalla, leikkimielisellä ja motivoivalla tavalla.. 62 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36
Kuitenkin tiedetään, että monet ruokatottumukset siirtyvät lapsuudesta suoraan aikuisuuteen, sillä lapsena opetellaan niin ruokatapoja kuin koulutetaan makunystyröitä aikuisuutta varten. Suomalaiset lapsiperheiden ravitsemussuositukset kannustavat tarjoamaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja lapsille joka aterialla, mutta käytännössä lapsiperheillä on haasteita innostaa lapsia kasvisten syömiseen. Hahmoa pitää muistaa syöttää tasaisesti, muuten se voi huonosti! Kasvisten ja kuitujen monipuolinen saanti on hyvin olennaista myös ihmisen terveen mikrobiomin kannalta, joten lasta voi kannustaa ruokkimaan myös omaa ”Vegemiään” kasviksilla. Kyseessä on siis todellinen kansanterveydellinen haaste, sillä kasviksien syömisellä tiedetään olevan positiivinen vaikutus niin painonhallintaan, sairastavuuteen kuin myös yleiseen vireyteen! Vegemi-sovellus tuo Vennerin ruokakasvatuksen kaikkien ulottuville Venner on olemassa, jotta ravitseva ruoka kuuluisi kaikille. 63 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Ongelma kasvisten vähäiseen syömiseen liittyen koskee koko väestöä, sillä vuonna 2017 tehdyn Finravinto-tutkimuksen mukaan vain 14 % miehistä ja 22 % naisista söi suositellut puoli kiloa kasviksia päivittäin. vsk K asvisten syöminen tukee tutkitusti terveyttä ja hyvinvointia. Tätä tukeakseen Venner on kehittänyt leikki-ikäisille Vegemi-sovelluksen, joka on ladattavissa veloituksetta sovelluskaupoista. Vennerillä kehitettiin sovellus, kun tunnistettiin tarve kehittää vanhemmille työkalu, jonka avulla kasviksiin tutustuttaminen kävisi vaivattomammin. Sovellus kuvatunnistaa oikeita kasviksia ja hedelmiä sekä palkitsee käyttäjän Vegemi-hahmon supervoimilla. Kasvisten käyttäminen arjessa on pitkälti tottumiskysymys, ja tähän perheet tarvitsevat tukea. Supervoimat on kehitetty kasvisten sisältämistä ravintoaineista, ja ne perustuvat Euroopan Unionin hyväksyttyihin terveysväittämiin sekä kuidun ja veden terveysvaikutuksiin. Sovellus sisältää lisäksi leikki-ikäisille sopivia minipelejä ja kannustaakin koko perhettä kasvisten syömiseen leikin, äänitarinoiden ja teknologian avulla. Turun Yliopiston elokuussa 2021 julkaiseman tutkimuksen mukaan vain 1 % suomalaisista leikki-ikäisistä lapsista söi kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositusten mukaisesti, mikä on hätkähdyttävä tulos! Käytännössä siis 99 % suomalaisista leikki-ikäisistä ei syö viiden oman kourallisensa verran kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä, mikä on nykyinen suositus. Sovelluksessa seikkailee suloinen hyvä mahabakteeri Vegemi, joka rakastaa kasviksia ja saa niistä supervoimia. Kun lapset tottuvat kasvisten eri makuihin ja oppivat ymmärtämään linkin hyvinvoin
Makumieltymykset alkavat puolestaan kehittyä jo raskausaikana, kun kehittyvä vauva maistaa makuja äidin syömän ruoan kautta, ja kehitys jatkuu imetyksen ja kiinteiden ruokien maistelun aikana. Esimerkki kasvisten syömiseen tulee kotoa, sillä lapsen ruokatottumukset alkavat kehittyä jo ihan ensimmäisistä perheen yhteisistä aterioista. 64 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. vsk nin ja kasvisten syömisen välillä, tulevat kasvikset luonnolliseksi osaksi arkea ja ruokailua. • Hedelmien, vihannesten ja marjojen sisältämät vitamiinit ja kivennäisaineet ovat välttämättömiä, jotta elimistö toimii oikein • Iso osa kasvisten terveysvaikutuksista perustuu niiden monimutkaisiin bioaktiivisiin yhdisteisiin, jotka tukevat terveyttä monin tavoin • Bioaktiivisten yhdisteiden vuoksi kasvikunnan tuotteiden ravintosisältöä ei voi korvata esimerkiksi ravintolisillä – samaa hyötyä ei voi siis saada purkista • Kasvikset sisältävät paljon vettä ja kuituja, joiden ansiosta kasviksia syömällä on helpompi syödä energiantarpeensa mukaisesti ja tulla kylläiseksi aterioilla • Monipuolisesti ja paljon kasvikunnan tuotteita syömällä voi tukea oikeastikin omaa "Vegemiään” eli auttaa ylläpitämään monipuolista suolistomikrobistoa • Vaikka monien terveysvaikutusten taustalla olevat mekanismit ovat meille vielä tuntemattomia, tutkimusnäyttö kasvisten, hedelmien ja marjojen ja terveyden välisistä yhteyksistä on erittäin vahvaa • Koosta siis jokainen ateria niin, että joukossa on reilusti kasviksia!. Miten innostaa lapsia kasvisten syömiseen. Koskaan ei ole kuitenkaan liian myöhäistä yrittää opettaa lasta terveellisiin ruokatapoihin – lapsethan ovat kuin luotuja oppimaan uutta, Miksi kasvisten, hedelmien ja marjojen syöminen on niin tärkeää. Terveellisten elämäntapojen ei tarvitse olla tylsiä tai liian vakavia! Kasvisten suositusten mukainen syöminen onkin yksi parhaista ja helpoimmista tavoista ennaltaehkäistä tulevaisuuden sairauksia sekä yhteiskunnan kasvavia terveydenhuollon kustannuksia
Kokeile uutta vaikkapa satokausien mukaan, yllätä itsesi maistamalla uusia kasviksia tai kokkailemalla vähemmän tuttuja kasviksia käyttäen! Muistathan, että on okei, jos lapsi ei ihastu johonkin kasvikseen ensimmäisellä tarjoamiskerralla, mutta ehkäpä yllätyt, kun Tutustu Vegemin hauskoihin supervoimiin! • Vegemi saa parsakaalista ja bataatista supervoimia lihaksiinsa, sillä bataatin kalium edistää lihasten normaalia toimintaa ja parsakaalin proteiini toimii lihasten rakennusaineena • Appelsiinista, herneistä ja banaanista Vegemi saa superaivot, sillä appelsiinin C-vitamiini, herneiden C-vitamiini, folaatti ja tiamiini sekä banaanin B6-vitamiini tukevat normaaleja psykologisia toimintoja • Avokadosta ja tomaatista Vegemi saa supervoimaa sydämelleen, sillä avokadon pehmeä rasva ja tomaatin C-vitamiini tukevat normaalien veren kolesterolitasojen ylläpitämistä ja kollageenin muodostumista verisuonten normaalia toimintaa varten • Porkkanan ja paprikan sisältämä A-vitamiini tukee normaalia näkökykyä ja Vegemi saa niistä siksi supernäön • Kukkakaali ja lehtikaali antavat Vegemin luustolle supervoimaa, sillä kukkakaalin ja lehtikaalin C-vitamiini tukee kollageenin muodostumista luuston toimintaa varten, ja lisäksi lehtikaali sisältää luuston kasvuun ja kehitykseen tarvittavaa kalsiumia • Kaalista Vegemi saa supervastustuskyvyn, sillä sen sisältämät seleeni ja C-vitamiini edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa • Omenan kuitu ja kurkun neste tukevat suoliston ja ruoansulatuksen toimintaa, joten Vegemi pääsee hauskaan suoliliukumäkeen.. vsk ja makumieltymyksetkin kehittyvät koko elämän ajan! Meidän mielestämme kaikkein tärkeintä on näyttää esimerkkiä ihan koko perheen voimin syömällä kasviksia. Lapselle on luontaista vierastaa voimakkaan makuisten kasvisten karvaita ja kitkeriä makuja, sillä vahvat maut saatetaan torjua suojeluvaistona: esimerkiksi monet myrkyt ovat karvaita. Maistelemalla lapsen makuaisti oppii kuitenkin tunnistamaan turvalliset kasvikset, ja niiden maut muuttuvat helpommiksi. Perusajatuksena on se, että kasvikset, hedelmät ja marjat kuuluvat jokaiselle aterialle, ja ne ovat luonnollinen, maistuva osa aterioita! Lapsi seuraa perheen ruokatottumuksia ja ottaa niistä mallia, joten välillä on tarpeen vanhempienkin opetella syömään enemmän kasviksia, jotta lapsetkin niistä innostuisivat. Pakottamisen, lahjomisen ja syyllistämisen voi jättää historiaan, ja sen sijaan varustaa itsensä aimo annoksella kärsivällisyyttä. Tarjoa kasviksia vaihtelevasti, kokattuna, raakoina dippivihanneksina, salaatissa, jälkiruoissa ja välipaloina. 65 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36
Vegemi esittelee kasvisten ja terveyden välisen yhteyden, ja ehkäpä lapsikin innostuu keräämään kasvisten supervoimia rouskuttelemalla niitä tai ruokkimaan omaa ”Vegemiään”. 66 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Venner on mahdollistanut terveellistä ruokaa sitä tarvitseville Suomessa jo vuodesta 2018 lähtien, samalla inspiroiden kaikkia terveellisen ja ympäristöystävällisen ruuan pariin. Voimme luoda yhdessä kumppaneiden kanssa erilaisia kumppanin maailmaan sopivia, interaktiivisia konsepteja, jotka kannustavat lasta valitsemaan fiksusti! Ota meihin yhteyttä ja pohditaan yhteystyömahdollisuuksiamme yhdessä! Yhteystiedot Tuulia Järvinen Perustaja, Venner Venner.fi Venner on yhteiskunnallinen ruokakasvatusyritys, joka on olemassa, jotta ravitseva ruoka kuuluisi kaikille. Sovelluksen kehitystä on osarahoitettu osana Euroopan Unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.. Yhteistyöhön Vegemin kanssa. Vegemi-konseptissa esiteltyjen kasvisten ravintoainekoostumuksessa on siis jokin ainesosa, jolla on oikeastikin vaikutusta johonkin ihmisen terveyden osaalueeseen. vsk jollain kertaa lapsi innostuukin uudesta kasviksesta! Vegemi-sovellus on luotu aikuisten tueksi nimenomaan innostamaan ja pelillistämään lasten kasvisten syömistä ja sitä voi kokeilla ottaa mukaan vaikkapa kokkailuun, kauppaan tai välipalahetkiin, kotona tai vaikkapa kerhoissa! Vegemin supervoimat Vegemin supervoimat on kehitetty Euroopan Unionin hyväksyttyjen terveysväittämien avulla elintarvikkeiden sisältämistä ravintoaineista sekä kuidun ja veden terveyshyödyistä
Polkuja kestävään ja oikeudenmukaiseen ruokajärjestelmään” on julkaistu. Kestävää ruokajärjestelmää rakennettaessa on samaan aikaan tuettava innovaatioita ja siirtymää uuteen sekä purettava kestämättömiä rakenteita ja toimintatapoja Raportin pohjalta julkaistut politiikkasuositukset muistuttavat, että muutoksessa on aina voittajia ja häviäjä. Tällä hetkellä alkutuotannon heikko kannattavuus hidastaa ja vaikeuttaa ilmastotoimia tiloilla. Raporttia tukemaan on julkaistu myös politiikkasuositukset. 68 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Laaja tutkimusraportti ”Reilu ruokamurros. Raportti esittelee erilaisia murrospolkuja, joilla ruokajärjestelmän kasvihuonekasvikaasupäästöjä voidaan vähentää oikeudenmukaisesti niin, että samalla turvataan hyvä ravitsemus. Kestävä ja toimiva ruokajärjestelmä on osa kokonaisturvallisuutta. Siksi reilun ruokamurroksen politiikka myös varmistaa, etteivät murroksen haittavaikutukset muodostu liian raskaiksi millekään ihmisryhmälle tai ruokaturvan kannalta keskeisille elinkeinoille ja toiminnoille.. Ruokaturvan perustana on hyvin toimiva, reilu ja kestävä ruokajärjestelmä. Tehokkain vähennyskeino on turvemaiden poistaminen viljelystä, koska niillä syntyy yli puolet maatalouden kokonaispäästöistä, vaikka niiden osuus peltoalasta on vain noin 11 prosenttia. Ruokajärjestelmän kestävyysongelmien ratkaisuun tarvitaan toimia kaikilta ruokajärjestelmän toimijoilta sekä jämäkkää julkista ohjausta ”Suomeen tarvitaan vahva kestävän ja oikeudenmukaisen ruokajärjestelmän strategia ja sen pohjalta tehtävä hallituksen selonteko”, raportin toimittaja, Just food -hankkeen johtaja, tutkimusprofessori Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta linjaa. Hallituksen ilmastoruokaohjelma odottaa edelleen poliittista hyväksyntää. Siirtymä tuntuu viljelijöistä epäoikeudenmukaiselta, kun maatalousja ilmastopolitiikan lähettämät viestit ovat keskenään ristiriitaisia. Siirtyminen kasvija kalapainotteisempaan, energiatarpeen mukaiseen ruokavalioon parantaisi ravitsemusta koko väestön tasolla. vsk Suomi tarvitsee vahvan kestävän ruokajärjestelmän strategian – Just food -hankkeen uusi raportti ja politiikkasuositukset julkaistu Kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä vähentäminen suomalaisessa ruokajärjestelmässä edellyttää laajamittaisia toimia turvemailla sekä kotieläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähentämistä. Uudet ruokainnovaatiot ja arvoketjut auttavat koko ruokajärjestelmää uusiutumaan. Tällä hetkellä suomalainen ruokapolitiikka on pirstaleista eivätkä ruokajärjestelmää ohjaavat politiikat tue toisiaan. Maatalouden maankäyttösektorilla raportoivat kasvihuonekaasupäästöt ovat edelleen kasvaneet
Väestöryhmien ravitsemusta seuraamalla haavoittuvat ryhmät voidaan tunnistaa ja tarvittavia toimia, kuten elintarvikkeiden täydentämistä, osataan räätälöidä oikein. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 38/2022. Kaljonen, Minna; Karttunen, Kaisa; Kortetmäki, Teea. ”Uusi osaaminen auttaa luopumaan vanhoista toimintatavoista ja parantaa kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia vastata muutosvaatimuksiin. Katso lisää: sinipro.fi UUTTA! Sinituote Oy • myynti.akaa@sinituote.fi • www.sinipro.fi VÄRIKOODATTU AMMATTILAISEN VALINTA TUOTETTU HIILINEUTRAALISTI OMA AURINKOVOIMALA. Uusi muotoilu helpottaa ja tehostaa siivoamista. Oiva esimerkki ennaltaehkäisevästä sosiaalipolitiikasta on suomalainen kouluruokajärjestelmä, joka myös tukee valmiuksia kestävämmän ruokavalion omaksumiseen”, Kaljonen muistuttaa. Julkaisu perustuu Reilu ruokamurros -hankkeessa tehtyyn poikkitieteelliseen tutkimukseen. Ladattavissa osoitteesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/349713 Just Food / SYKE LATTIANPESUHARJAT Kotimaiset, kestävät ja tehokkaat värikoodatut lattianpesuharjat. Polkuja kestävään ja oikeudenmukaiseen ruokajärjestelmään. vsk ”Turvemaiden päästöjen vähentämiseen liittyy merkittäviä reiluuskysymyksiä sekä tilakohtaisesti että alueellisesti”, tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta korostaa. 69 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Siksi tarvitaan monipuolisia, alueelliset erot huomioivia ohjauskeinoja. Raportti: Reilu ruokamurros. Viljelystä luopuminen voidaan aloittaa heikompituottoisilla turvepelloilla ja Etelä-Suomessa, jossa turvemaiden rooli on vähäisempi. Ruokavaliomuutoksen kohdalla koko väestön tiedollisten ja taidollisten valmiuksien kehittäminen on tärkeää. Määräaikainen tuki turvemaan viljelystä luopumiselle antaisi viljelijälle mahdollisuuden sopeutua tulonmenetykseen ja muuttaa tilan toimintaa
Moni lapsista ja nuorista tarvitsee kanavan, jossa he voivat akuutin tilanteen jälkeen saada apua. 70 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Kauppoihin on jaettu myös MLL:n Lasten ja nuorten puhelimen ja chatin yhteystietokortteja sekä Kiusaamisvapaa vyöhyke -julisteita. ”Kaikilla aikuisilla on vastuu puuttua kiusaamiseen. Vaikka kauppa ei yksin voi ratkaista kiusaamista, haluamme näyttää esimerkkiä kiusaamisen ehkäisemisessä ja kannustaa kaikkia mukaan”, sanoo johtaja Jesper Åberg K-Marketista. ”Kaupassa huomattu kiusaaminen voi olla yksittäinen ikävä tilanne, mutta se saattaa liittyä myös pitkäkestoiseen kiusaamiseen. K-Marketit ovat vahvasti osa yhteisöään ja se näkyy kaikessa toiminnassa. THL:n jakama kansanterveyspalkinto on tunnustus valtakunnallisesti merkittävästä kansanterveyden hyväksi tehdystä työstä. K-Marketien yhteistyökumppani Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL on tukenut kauppiaita ja kauppojen henkilökuntaa toimintamallin kehittämisessä ja käyttöönotossa sekä räätälöinyt kauppiaille koulutusta kiusaamistilanteiden käsittelyyn. Palkinnon perusteluiden mukaan toimintamalli on osoitus siitä, että lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. MLL:n tuottama Välittävän aikuisen muistilista sisältää neuvoja siitä, miten jokainen voi toimia kiusaamista nähdessään. K-Marketien Kiusaamisvapaa vyöhyke tarkoittaa sitä, että kauppa tarjoaa kiusatulle lapselle tai nuorelle tarvittaessa turvallisen paikan, jossa on aina paikalla välittävä aikuinen. Kuten THL:n hieno tunnustus osoittaa, asia on iso myös kansanterveyden kannalta. Kiusaamisvapaa vyöhyke sai alkunsa vuonna 2020 Tervakosken K-Marketista ja syksystä 2021 alkaen se on otettu käyttöön pysyvänä toimintatapana kaikissa lähes 800 K-Marketissa ympäri Suomen. K-Marketit ovat herättäneet näkyvästi yhteiskunnallista keskustelua kiusaamisen ehkäisystä ja tarjonneet muillekin toimintamallin puuttua kiusaamiseen. Kansanterveyspalkinto jaettiin tänä vuonna kahdeksannen kerran. vsk Vuoden 2022 Kansanterveyspalkinto on myönnetty K-Marketien Kiusaamisvapaa vyöhyke -toimintamallille. THL palkitsi K-Marketien Kiusaamisvapaa vyöhyke -toimintatavan kansanterveyspalkinnolla. MLL Lasten ja nuorten puhelin ja chat tarjoaa luottamuksellista keskusteluapua koulutetun, vapaaehtoisen aikuisen tai ammattilaisen kanssa”, sanoo auttavien puhelinten ja digipalveluiden päällikkö Tatjana Pajamäki MLL:stä. THL Kuva: K-ryhmä
vsk Ympäristökustannus Oy julkaisee Elintarvike ja Terveys-lehteä. www.ymparistojaterveys.fi Joku hoitaa sen, mitä muut eivät tule ajatelleeksi. Ja se joku on usein yksi meistä rautaisista ammattilaisista. Yhteiskunnallisena yrityksenä Ympäristökustannus Oy tukee suomalaista työtä – kaikki lehdet ja kirjat painetaan Suomessa. Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL jhl.fi/liity. 71 Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2022, 36. Tuodaan työ näkyväksi
uusi luku oppaassa käsittelee poikkeusajan vaikutusta ammattikeittiöiden puhtaanapidon käytäntöihin keittiöiden hygieniavaatimukset Oiva-järjestelmä ja omavalvonta keittiön pintojen materiaalit siivous, siivousmenetelmät ja -välineet hygienia astiahuollossa pintapuhtauden laadunvalvonta jätehuolto tuhoeläintorjunta Puhtaus on osa ammattitaitoa, puhtaassa keittiössä tuotetaan puhdasta ja turvallista ruokaa! Opas on suunnattu mm. 10 %). uudistettu painos on ilmestynyt! Laaja opas ammattikeittiöiden ja tarjoilutilojen siivouksesta ja puhtaudesta. alv. kaikille ammattikeittiöissä työskenteleville, keittiöhygieniasta ja -siivouksesta vastaaville sekä alan opettajille, opiskelijoille, asiantuntijoille ja elintarvikevalvontaviranomaisille. Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi ->Julkaisut Hinta 26,00 euroa (sis. Marita Koskinen Leila Kakko Tapio Välikylä (toim.). ISBN 978-952-9637-67-6 Keittiöiden siivousja hygieniaopas Ruoanvalmistusja tarjoilutilat 2
EU:n nimisuojan vaikutus elintarvikkeen nimeämiseen Ylitarkastaja Niina Matilainen, Ruokavirasto Aikaa kysymyksille Väite elintarvikkeen kaupallisessa nimessä Ylitarkastaja Marjo Misikangas, Ruokavirasto Aikaa kysymyksille Webinaari päättyy Tiistai 15.11.2022 klo 12.55-16.15 Webinaarin hinta: 120,00 € + alv. Luennoitsijoille voi lähettää ilmoittautumissivulla etukäteiskysymyksiä 8.11.2022 saakka. . ELINTARVIKKEIDEN NIMEÄMINEN -WEBINAARI 12.55 13.00 14.30 14.45 14.55 15.25 15.35 16.00 16.15 Tervetuloa webinaariin Päätoimittaja Kaarina Kärnä, Elintarvike ja Terveys-lehti Elintarvikkeiden nimeäminen Ylitarkastaja Tuulikki Lehto, Ruokavirasto Aikaa kysymyksille Tauko 10 min. Ilmoittautumiset verkkosivun www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset kautta 11.11.2022 mennessä. . Tervetuloa kouluttautumaan! Webinaarin järjestää: Elintarvike ja Terveys-lehti. . 24 %
044 752 0320 Santeri Selin, puh. TEEMAT ja AIKATAULUT 2023 www.elintarvikejaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni ammattikeittiöja elintarvikealan ammattilehti Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 10 %). ALV. tilaukset@ elintarvikejaterveys.fi 1/2023 Kestävyys ammattikeittiössä ja elintarvikealalla ilmestyy 27.2.23 artikkelit 23.1.23 mainosaineistot 6.2.23 2/2023 Kala ilmestyy 19.4.23 artikkelit 13.3.23 mainosaineistot 27.3.23 3/2023 Elintarviketurvallisuus, tutkimukset, omavalvonta ilmestyy 1.6.23 artikkelit 26.4.23 mainosaineistot 10.5.23 4/2023 Kotimainen ruoka, huoltovarmuus ja omavaraisuus ilmestyy 4.9.23 artikkelit 1.8.23 mainosaineistot 14.8.23 5/2023 Ammattikeittiö työpaikkana (Ateria2023) ilmestyy 8.11.23 artikkelit 4.10.23 mainosaineistot 18.10.23 6/2023 OIVA-juhlalehti – Oiva-tarkastuksia 10 vuotta, omavalvonta ilmestyy 18.12.23 artikkelit 10.11.23 mainosaineistot 24.11.23 www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @ETerveyslehti. 040 745 1491 Kustantajan tilaushinnat 2023 Kestotilaus 50,Vuosikerta 55,Irtonumero 12,Näköislehti 50,Painettu lehti + näköislehti: Kestotilaus 68,-, vuosikerta 73,(sis. 040 238 0511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Asiakaspalvelu Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 050 324 2464 kaarina.karna@elintarvikejaterveys.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh