1 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. vsk Hygicult & Orion Clean Card® PRO Suomalaista laatua omavalvonnan pintapuhtausnäytteisiin KiiltoClean Oy PL 157, 20101 Turku, Tilauskeskus puh. 0207 710 401 asiakaspalvelu@kiiltoclean.fi Mediq Suomi Oy Asiakaspalvelu, tilaukset Puh. 020 112 1510, faksi 020 112 1511 asiakaspalvelu@mediq.com Tilaukset
Itse olen Suomen viimeisiä tutkinnon suorittaneita maidonkatsastajia, tutkintoni on vuodelta 1974. 040 511 6005 6 numeroa vuonna 2015. Elintarvikevalvonnan tavoite on turvallinen elintarvike turvallisesti tuotettuna ja tarjoiltuna. Lainsäädännön muuttumisen myötä ja yhteiskunnan kehittymisen myötä elintarvikevalvonnan painopisteet ovat muuttuneet ja tarkastajien koulutus ja ammattitaito ovat aivan toista luokkaa kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Yrittäjät ja eräät järjestöt ovat tehneet pienistä asioista, kuten ilmoituksen tekemisestä elintarvikevalvontaan, lähes mahdottoman suorituksen. Vuositilaus 52 euroa (sis. Viimeisin iso muutos ja sen paikkaukset ovat alle kymmen vuotta vanhoja. Muualla läntisessä maailmassa elintarvikevalvonnan historia on pidempi. vsk Toimisto Puh. Eläinlääkäri johti toimintaa tarkastaja apunaan. (02) 630 4920, fax (02) 630 4939 Gallen-Kallelankatu 8, 28100 PORI eevastiina.veneranta@elintarvikejaterveys.fi Ilmoitukset ja markkinointi eija.lindroos@elintarvikejaterveys.fi Puh. alv 10 %) Kestotilaus 47 euroa (sis. Tapio Välikylä. Elintarvikelainsäädäntöä on muutettu vuosikymmenittäin. 0400 593 273 Ku va : H ei di K os si 441 842 Painotuote Elintarvikevalvontaa – miksi Elintarvikevalvontaa on maassamme tehty yli vuosisadan ajan. 2 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Elintarvikevalvonta toteuttaa tavoitetta yrittäjien kumppanina, ei vastustajana. Hallinnollisen taakan purkaminen on oman aikamme tavoite. Tämän vuoden elintarvikevalvontaa koskevan keskustelun kärkenä on ollut viranomaisten toiminnan arvosteleminen. Mediassa saa pommin varmasti palstatilaa kertomalla kauhutarinoita tarkastajien mielivallasta, vähemmän palstatilaa saa yrittäjä, joka kertoo, että viranomaismenettelyt ovat helppoja ja tarkastajalta saa arvokasta apua ja tehokasta neuvontaa. Tarkastajan tehtävän nimike vaihtui vuosikymmenten saatossa. Vielä 1970-luvulla valvonnan tärkeä osa oli näytteenotto ja yhteistyö kunnan oman laboratorion kanssa. Ensi kevään eduskuntavaalien yksi teema on lupaja valvontamenettelyjen purkaminen. Purkamista ja rajanvetoa on kuitenkin edelleen, etenkin vähäriskisen toiminnan osalta. alv 10 %) Opiskelijatilaus 50 % Irtonumero 10 e (sis.alv 24 %) Julkaisija Suomen Ympäristöja Terveysalan Kustannus Oy www.elintarvikejaterveys.fi ISSN 0786-213x Painopaikka: Vammalan Kirjapaino Oy Toimitusneuvosto Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Professori Hannu Korkeala Helsingin yliopisto Ylijohtaja Veli-Mikko Niemi Sosiaalija terveysministeriö Ympäristöterveyspäällikkö Riikka Åberg Helsingin ympäristökeskus Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitto Osastonjohtaja Maria Teirikko Elintarviketurvallisuusvirasto Päätoimittaja Tapio Välikylä tapio.valikyla@ elintarvikejaterveys.fi Puh. Painopiste tällä hetkellä on aivan oikein ympäristöpuolella, elintarvikeyrittämisen lupakäytännöistä on jo suurelta osin siirrytty ilmoitusmenettelyyn
45 Tuoteuutuuksia ................................................................. 66 Kinkku on joulupöydän kirkas kunkku ................... 34 Pohjolan herkut todellinen terveyspommi, Maria Palo ........................................................................ 3 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. 54 Perinneuskollisten suomalaisten joulupöytä on satavuotias ........................................... vsk 6 • 2014, 28 vsk. 66. Elintarvike ja Terveys-lehti n:o 1/2015 ilmestyy 20.2.2015, sen teemoja ovat kahvilat, ravintolat ja omavalvonta Elintarvike ja Terveys-lehti Elintarvikevalvontaa miksi, Tapio Välikylä .....................................................................................................2 Ympäristöinsinööri Satu Virtaranta: Tavoitteena oivallinen toiminta tarkastajan ja yrittäjän kannalta, Tapio Välikylä ..........................4 Värikoodi kertoo ravintolahygieniasta, Virpi Latva ......................................................................................8 Suoramyynti ja elintarvikkeiden jatkojalostus tilalla on mahdollisuus – Aitoja makuja ohjeistukset ovat valmistuneet, Johanna Mattila .....................................................12 Miten luomun markkinavalvonta toteutuu kunnissa, Mari Järvenmäki ja Anu Arolaakso ..........16 Julkisen sektorin lähiruoan käytöllä merkittävät vaikutukset aluetalouteen, Leena Viitaharju .......................................................................................................................... 62 Joulun elämysosaamista Kiinaan .............................. 38 Elintarvikevalvontaprojektien tuloksia ........................................................................................... 44 Kuntaruokailun asiantuntijat ry sulautuu Ammattikeittiöosaajiin .......................... 46 Välipalat: Vastuuverkko tarjoilee luotettavaa tietoa vastuullisista ruokavalinnoista .....................................7 Kultainen juustohöylä maidontuottajalle ....................................................................................................11 Ruokavisan 2014 voitti Espoon yhteislyseon koulu .................................................................................42 Ateria 2014 -tapahtuma kokosi ammattilaiset Wanhaan Satamaan Katajannokalle Helsinkiin ............................................. 20 Silakka ravintona hyöty–haitta-analyysi loppusuoralla Eviran ja THL:n yhteistyönä Anja Hallikainen, Jouni Tuomisto ja Marjo Niittynen .....................................................................................22 Raskasmetallikuorma lasten ruoassa, Johanna Suomi ............................................................................26 Ramboll Analytics – 100 vuotta, Tapio Välikylä ..........................................................................................30 Kylmälaitteita kartoitettiin Kuopion alueella, Ossi-Sakari Honkanen ...............................................
4 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. vsk Ympäristöinsinööri Satu Virtaranta: Tavoitteena oivallinen toiminta tarkastajan ja yrittäjän kannalta Tampereen ympäristöterveyden toimipaikka sijaitsee historiallisessa Frenckellin rakennuksessa Tampereen ydiskeskustassa. Hän siirtyi Tampereen Ympäristöterveyden elintarvikevalvonnan esimiestehtävään Kangasalan terveystarkastajan virasta marraskuun alussa. Ympäristöinsinööri Satu Virtarannan työhuone sijaitsee historiallisessa Frenckellin rakennuksessa Tampereen ydinkeskustassa. Kangasala tulee perässä sillä vuoden vaihteessa aloittaa Tampereen seudulla Tampereen, Valkeakosken, Urjalan, Akaan, Kangasalan, Pälkäneen ja Oriveden yhteistoiminta-alue. K uv a: K er ttu L iu kk al a. Tapio Välikylä. Täytyy muistaa, että kuntaliitosten myötä Kangasalaan on liitetty aiemmin Sahalahti ja Kuhmalahti ja Pälkäneeseen Luopioinen sekä Oriveteen osa Längelmäkeä, joten vuodenvaiheessa aloittava yhteistoiminta-alue on todella laaja. Kiinteistössä on tarjolla erilaisia kaupunkilaisille tarkoitettuja palveluja
valmisruoka, lihaja kalateollisuus, kasvisten käsittely). Toisille terveystarkastaja on luonteva kumppani ja toisille toimijoille jotain aivan muuta. – Valtion ja kunnan työnjako elintarvikevalvonnassa näyttää suurimmalta osin nyt toimivan hyvin. Vuodesta 1987 hän työskenteli elintarviketeollisuudessa ensin opiskelun lomakaudet, valmistumisen jälkeen vuoteen 2007 erilaisissa elintarvikealan teollisuuslaitoksissa (mm. – Sitä paitsi suuressa organisaatiossa on paljon sellaisia etuja, joita ei kehitysvaiheessa edes tajuta. Yhteistoiminta-alueet ovat kustannustehokas tapa hoitaa valvonta ja ohjaus maassamme. Satu Virtaranta Satu Virtaranta valmistui vuonna 1993 Turun teknillisestä oppilaitoksesta elintarviketekniikan insinööriksi. Työkuviot muutoksessa Terveystarkastajan työnkuva on muuttunut ja koulutustaso on kohonnut viime vuosikymmeninä runsaasti. Myös yhteistyötä Tampereen elintarvikevalvonnan kanssa on tehty sujuvasti tarvittaessa, kiittelee Virtaranta. Evirasta oli vaikea saada nopeasti ratkaisuja ongelmiin, meidän onneksemme Länsija Sisä-Suomen Aluehallintoviraston elintarvikeylitarkastajalta saimme pulmiimme ja tulkintoihimme tukea nopeasti. – Terveystarkastajan työ on jatkuvassa muutoksessa, lainsäädäntö muuttuu, valvonnan toimintatavat muuttuvat ja vaatimukset lisääntyvät. 5 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Sitä paitsi hallinnon järjestämiseen on kulunut tuhottomasti aikaa ja resursseja, kertaa Virtaranta. Voimme erikoistua ja olla tehokkaampia jatkossa, pohtii Satu Virtaranta. Tampereen elintarvikevalvonnan esimiehenä hän aloitti 1.11.2014.. – Minulle Tampere on vanhastaan tuttu, olin täällä viransijaisena vuonna 2008–2009 joten talo ja työkaverit ovat tuttuja. – Muutoksethan aiheuttavat aina muutosvastarintaa, minä yritän löytää muutoksesta ja yleensä asioista valoisan puolen, se nopeuttaa sopeutumista, muistuttaa Virtaranta. Yrittäjä ja terveystarkastaja Terveystarkastajan työtä arvostetaan, mutta myös arvostellaan. Meillä on vuoden alusta parikymmentä henkilöä elintarvikevalvonnassa, toki aluekin on laaja. Vuonna 2008 hänellä oli terveystarkastajan viransijaisuus Tampereella ja vuonna 2009 hänet valittiin Kangasalan terveystarkastajaksi. vsk – Minusta yhteistoiminta-aluekehitys on hyvä asia. – Kangasalla elintarvikevalvontaa teki kaksi terveystarkastajaa joten yhteistyö oli helppoa, joskin ongelmatilanteissa olimme aika yksin, tai siis kaksin
Onhan meillä molemmilla loppujen lopuksi tavoitteena se, että kuluttajille tarjotaan turvallista ruokaa, painottaa Satu Virtaranta. vsk – Suurin osa yrittäjistä suhtautuu myönteisesti tarkastuskäynteihini. Tarkastuksen tulos määräytyykin huonoimman arvosanan mukaan siksi, että elintarviketurvallisuus voi heikentyä tai vaarantua jo yhdestä epäkohdasta. Korjattavaa: toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Näin Oiva koskee kaikkia elintarvikealan toimijoita ympäri Suomen. Oiva-asteikko Oivallinen: toiminta on vaatimusten mukaista. Yhdelläkin epäkohdalla voi olla kuluttajalle suuri merkitys. Huono: toiminnassa on epäkohtia, jotka vaarantavat elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa oleellisesti harhaan. Epäkohdat on korjattava välittömästi. Parhaimman hymyn saamiseen edellytetään lain noudattamista. Laitoimme yrittäjille myös sähköpostia ja tiedotimme etukäteen mistä on kysymys. – Joskus tuntuu myös siltä, että elintarvikealan kehitys ja uudet innovaatiot menevät edellä ja lainsäädäntö tulee perässä, se on tarkastajan kannalta haastava tilanne. – Onneksi Evira koulutti meitä tehokkaasti ja saimme muualtakin ohjeistusta. – Oivan laajeneminen on mielestäni hyvä asia. – Kangasalla paikallislehti oli aktiivinen ja Oiva oli esillä kiitettävästi ennen järjestelmän voimaantuloa. Tämä helpotti käynnistämistä. Mitä leveämpi hymy, sen paremmin elintarviketurvallisuusasiat ravintolassa tai myymälässä ovat. 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Oiva-järjestelmä Oiva-järjestelmää on nyt toteutettu puolitoistavuotta. Mutta yleensä ensireaktion jälkeen löytyy yhteinen sävel. – Tällä hetkellä toimijat ovat Oivasta hyvin perillä ja alussa esiintynyt epäluuloisuus itse järjestelmää kohtaan on haihtunut lähes tyystin, kehuu Satu Virtaranta. Järjestelmä laajenee kaikkiin ilmoitettuihin elintarvikehuoneistoihin vuoden vaihteessa ja elintarvikealan laitoksiin vappuna 2015. Aina on joukossa poikkeuksia. Raportti voi siis sisältää usean oivallisen tuloksen, mutta yhden korjattavan, jolloin tarkastuksen tulokseksi tulee korjattavaa. Opimme, että kysymys ei ole oikeastaan muusta kuin tarkastustapahtuman hienosäätämisestä ja tarkastustulosten julkistamisesta uudella tavalla. – Aluksi suhtauduin Oivaan epäluuloisesti niin kuin varmasti monet muutkin terveystarkastajat, muistelee Virtaranta. Katsomalla kaikkia tarkastustuloksia ja lukemalla sanalliset Oiva-huomiot saa tarkemman kuvan yrityksen elintarviketurvallisuuden tasosta.. Hyvä: toiminnassa on pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta eivätkä johda kuluttajaa harhaan. Tarkastuksen tulos määräytyy sen perusteella, mikä on tarkastettujen kohtien heikoin arvosana. Epäkohdat on korjattava määräajassa. – Aika usein yrittäjällä on aivan muut syyt olla aloittamatta jotain toimintaa tai lopettaa joku toiminta kuin terveystarkastajan kiellot ja määräykset. Oiva-järjestelmä Hymiöitä on neljä: oivallinen, hyvä, korjattavaa ja huono
7 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Sitä voi olla myös vaikeaa soveltaa arkipäivän valintoihin. Vastuuverkko.fi on uusi tietopankki ja keskustelukanava ruoantuotannon ja -kulutuksen vastuullisuudesta. Sivustolle toivotaan runsaasti keskustelijoita ruoantuotantoon ja -kulutukseen liittyvistä aiheista. Vastuuverkon artikkelien, näkökulmien ja keskustelujen aiheita ovat muun muassa kuluttamisen vastuullisuus, vastuullinen liiketoiminta, ruoantuotanto sekä näitä tukevat politiikkatoimenpiteet. Osallistu keskusteluihin! Vastuuverkon artikkeleja tuottavat aluksi MTT:n ja vuoden 2015 alussa aloittavan Luonnonvarakeskuksen tutkijat, mutta jatkossa myös muut suomalaiset tutkimuslaitokset, ruokaketjun toimijat ja sidosryhmät. Tervetuloa lukemaan ja keskustelemaan!. Omien ruokavalintojen vastuullisuutta voi siis punnita muun muassa lähiruoasta, ruokahävikistä ja ruoan ilmastovaikutuksista kertovien artikkelien avulla. Vastuullisuuteen liittyy paljon myös ristiriitaisuutta, joten herättelemme tästä myös keskustelua kuluttajien, ruokaketjun toimijoiden, tutkijoiden, päätöksentekijöiden ja muiden ruoantuotannon vastuullisuudesta kiinnostuneiden välillä, kertoo MTT:n Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueen tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri. – Omia vastuullisia valintoja voi tehdä esimerkiksi miettimällä hyvissä ajoin, mitä meidän perheessämme syödään tänään. Tutkimustietoa ruokaketjun vastuullisuudesta karttuu jatkuvasti, mutta tieto on hajanaista. Faktatietoa yhdeltä luukulta Vastuuverkossa näkee yhdellä silmäyksellä, mitä ruokasektorilla tapahtuu, mitkä vastuullisuuteen liittyvät kysymykset ruokaketjun eri tahoja askarruttavat ja millaisia käsityksiä esimerkiksi kuluttajilla on vastuullisuuden eri osa-alueista. Syödäänkö lähialueen tuotteista valmistettua kotiruokaa, resurssitehokkaasti tuotettua valmisruokaa vaiko kenties eilisen ruoan tähteistä tuunattua uusioruokaa. vsk Vastuuverkko tarjoilee luotettavaa tietoa vastuullisista ruokavalinnoista Mitä on vastuullinen ruoantuotanto. Mitä ruokaketjun eri toimijat tekevät vastuullisesti. Vastuuverkko löytyy osoitteesta www.vastuuverkko.fi. Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n uusi Vastuuverkko.fi -sivusto tarjoaa vastuullisten ja kestävien kulutusvalintojen tueksi käytäntöön sovellettua tutkimustietoa. Lukijat voivat myös ehdottaa kiinnostavia keskustelunaiheita ja teemoja. Vastuullisen syömisen vaihtoehtoja on paljon, kertoo tutkija Jaana Kotro. Ensimmäisenä keskustelunaiheena Vastuuverkossa selvitetään, mitkä asiat vaikuttavat kuluttajien ruokavalintoihin. – Pyrimme jakamaan faktatietoa ruoantuotannon ja -kulutuksen vastuullisuuteen liittyvistä monimutkaisista kysymyksistä. Lisäksi sivustoilla tehdään tutkimusta ja pikagallupeja. Vastuulliset valinnat omalle lautaselle Ensimmäiset Vastuuverkon artikkelit esittelevät vastuullisuuden eri ulottuvuuksia. Mistä minä kuluttajana saisin tukea vastuullisille ruokavalinnoilleni
vsk Värikoodi kertoo ravintolahygieniasta Teksti Virpi Latva Kuvat Pariisin Fototeekki. 8 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28
Siis jos punainen murjottava naama vastaanottaa asiakasta ovenpielessä kannattaa harkita kaksi kertaa astuuko sisään. Patrick Dehaumontin mukaan sekä Ensi vuoden alusta lähtien ranskalaisen ravintolan oven pielessä kerrotaan hygieniataso värikoodein. Yhtenä ajatuksena on omien tarkastajiemme alaisuudessa toimivat alihankkijat joiden tarkastusten rahoittamiseen osallistuisivat myös ravintolan pitäjät samalla periaatetteella kuin auton omistajat maksavat autonsa katsastuksesta, Patrick Dehaumont pohtii. Viime kesän tehoiskussa ratsattiin kesäheinä ja elokuun aikana reilut 8 000 ravintolaa eri puollla maata. Varoituksen sai näistä 2400 ja peräti 178 ravintolaa suljettiin tilapäisesti puutteellisen elintarvikehygienian vuoksi. Värikoodin lisäksi ”smiley” naaman suupielet voivat olla ylöspäin tai alaspäin. Tarkastettu ravintola saa ovenpieleensä tarran, jonka värikoodi ilmoittaa hygieniatason. Vihreä hymyilevä «smiley» kertoo moitteettomasta hygieniasta, oranssi varoittaa tietyistä puutteista ja punainen murjottava naama kertoo siitä että ravintola on tehotarkkailun alaisena. Vihreää naamaa ei jätetä ovenpieleen haalistumaan kymmeneksi vuodeksi niin kuin ei punaistakaan. – Vielä keskustellaan siitä uusitaanko tarkastus vuoden vain kahden välein. Tarran antaa paikallinen ravintolatarkastaja käyntinsä jälkeen. Ranskan elintarviketurvallisuutta valvova viranomainen DGAL (La Direction générale de l’alimentation) tarkastaa vuosittain joka viidennen Ranskan 150 000:sta ravintolasta. Tehoiskuja kesällä Tarkastajat iskevät säännöllissti myös toreille, marketteihin, lihaja kalakauppoihin sekä kylmäketjun kuljetusajoneuvoihin. – Toinen kysymys on se, mistä saadaan lisää tarkastajia kentälle nykyisten 4700 lisäksi. Vastaavanlaisia käytäntöja on New Yorkissa, Sanghaissa ja myös Tanskassa ja Suomessa, kertoo DGAL :n johtaja Patrick Dehaumont. Vastaisuudessa ravintolaja elintarviketarkastajan käynnistä tulee «julkinen» ja se ohjaa näin myös asiakkaan ravintolavalintaa. vsk Ranskalaisten ravintoloiden oviin ilmestyy ensi vuonna liikennevalojen värejä noudattavat tarrat, jotka kertovat kyseisen ravitsemusliikkeen hygieniatason. Jos taso on alhainen, ravintola joutuu viranomaisen erityistarkkailuun.. Valtaosa elintarvikeviranomaisen 90 000 :sta vuosittaisesta tarkastuskäynnistä keskittyy kuitenkin ketjun alkupäähän eli toreille, marketteihin, lihaja kalakauppoihin sekä kylmäketjun kuljetusajoneuvoihin. 9 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28
Kesästä lähtien ravintoloitsijalta edellytetään ”Itse kokattu” -maininnan lisäämistä ruokalistoihin ja vielä ennen vuoden loppua tulee pakolliseksi allergiaa aiheuttavien ainesosien listaaminen ruokalistoihin. Aloitteen hyvä puoli on kuitenkin se, että nyt ruoan alkuperään kiinnitetään enemmän huomiota. Yrittäjä pelkäää leimaantumista Ranskan ravintolayrittäjien liitto UMIH (Union des métiers et industries de l’hôtellerierestauratio) pitää ajatusta hygieniatason kertovasta tarrasta tervetulleena, mutta toivoo ettei yksikään ravintola ”leimaannu” hetkellisen huolimattomuuden vuoksi. vsk varoitusten että sulkemisten määrä on lisääntynyt huomattavasti edellisvuodesta. Tässä vaiheessa värikoodaus koskee vain ravintoloita.. Ravintolalobbyn puututtua asiaan itse kokatuksi kelpaa nimittäin niin eines kuin pakastekin. Tämä varmasti osittain selittää hygieniaongelmat mistä koko ammattikunnan maine kärsii, Hubert Jan uskoo. Tässä taloudellisessa tilanteessa en haluaisi että ammattilaisten paineita lisätään. Hubert Janin mukaan Ranskan ravintolaala vaatisi tiukempaa sääntelyä. Kampaamon pitäjällä on oltava tukan leikkuun ammattitutkinto, mutta ravintolan voi Ranskassa perustaa kuka vain jolla on tarvittava pääoma. – Laman myötä asiakkaita on joinakin päivinä odotettua vähemmän ja ravintoloitsijalle jää näin elintarvikkeista ylijäämää. Kannattavuutensa kanssa kamppailevalla yrittäjällä on suuri kiusaus jättää käyttöpäivän ylittänyt elintarvike jääkaappiin ja valmistaa siitä jotakin vielä seuraavana päivänä. Kauppakamarin selvityksen mukaan päivittäin syntyy keskimäärin 3–4 ravintolaa ja samalla 6 entistä sulkee ovensa. – Lisäksi varoituksia annetaan ravintoloille usein jääkaapin liian korkeasta lämpötilasta sekä siitä että erilaiset elintarvikkeet ovat säilytystilassa kontaktissa toisiinsa, Patrick Dehaumont luettelee. Erityisesti Pariisin alueella ravintoloiden kiertonopeus on todella huimaava. Kriteerien pitää olla samat kaikille ravintoloille ja jokaisella laiminlyönnillä pitää olla selvä pisteytys, korostaa UMIH :n puheenjohtaja Hubert Jan. Hän arvioi että Ranskan 150 000:sta ravintolasta noin 30 000:n perustaja ”ei tiedä ravintola-ammatista mitään”. 10 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Tarkastajan silmätikkuna ovat myös puhdistusaineet ja saippuat jotka eivät sovellu tilaan jossa käsitellään elintarvikkeita. Tarkastajan käynti on kuitenkin vain tietyn hetken tuokiokuva. Syksyllä ruokalistoihin ilmestynyt ”fait maison” eli ”Itse kokattu” -maininta ei itse asiassa kerro paljoakaan siitä tuleeko lautaselle ravintolan keittiössä alusta asti valmistettu annos vai puolivalmiste
Gouda-juusto on minun ehdoton herkku. Juustopöytä ry. Minna Kurtelius-Luttinen on toiminut Hukkalan maitotilan emäntänä vahvassa maitopitäjässä Vieremällä vuodesta 1994. Palkinto on myönnetty aikaisempina vuosina pienjuustolalle, juustokaupalle, juustomestarille sekä ravintolalle. Herkut, niiden valmistus ja nauttiminen tulevat vahvasti esiin sekä hänen blogissaan että Hukkalan tilan kotisivuilla. Palkittava voi olla yksityishenkilö, yhteisö tai yhtiö, joka on ansainnut Juustopöydän kiitoksen. Maidontuottaja Minna Kurtelius-Luttisen toimintaa sitoo yhteen hyvä ruoka, maitovalmisteet ja suomalaisen luonnon antimet. – Juusto on minulle puhdas ja aito maitotuote, minunkin tekemä, lukemattomien mahdollisuuksien raaka-aine. Kultainen Juustohöylä -palkinto on Juustopöytä ry:n tapa huomioida, kannustaa, kiittää, nostaa esille ja palkita suomalaisessa juustomaailmassa kunnostautunutta. Minna on kiinnostunut kielistä niitä jatkuvasti opiskellen. Tyttärille pakkaan opiskeluevääksi Oltermannia, kertoo Minna. Hän toimii aktiivisesti harjoittelijavaihdossa itävaltalaisen maaja kotitalousoppilaitoksen kanssa. Hukkalan tila tuottaa laatumaitoa, joka on onnistuneen juustonvalmistuksen ehdoton edellytys. Palkinnon luovuttivat Juustopöydän puheenjohtaja, ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi ja varapuheenjohtaja, professori Päivi Palojoki. on vuonna 1978 perustettu on naisten juustoseura, jossa on reilut 250 jäsentä. Parinkymmenen vuoden aikana sukutilaa on laajennettu 20 lehmästä 120 lehmään. Minna on kuuluisa herkkujen loihtimistaidoistaan. Koulutukseltaan Minna on kotitalouden ammattiopettaja ja toiminut aktiivisesti myös Maaja kotitalousnaisissa. Hän kirjoittaa Valion Maitoa maalta -blogia, jossa hän yhdistää ihastuttavasti ammattimaista maidontuotantoa, maalla asumisen tunnelmia, perhettä ja harrastuksia. – Kiireisinä päivinä minä kuljen juustolla, teellä ja ruisleivällä. vsk Kultainen juustohöylä maidontuottajalle Suomalainen huippuluokan juusto tarvitsee suomalaista huippuluokan maitoa! Juustopöytä ry:n historian viides Kultainen Juustohöylä -palkinto luovutettiin maidontuottaja, kotitalousopettaja Minna Kurtelius-Luttiselle Viini, Ruoka ja Hyvä elämä -messuilla Helsingin Messukeskuksessa lokakuussa. Käyttämällä suomalaisia juustoja saan makunautinnon lisäksi hieman paremman oman maan asua, toteaa maidontuottaja Minna Kurtelius-Luttinen. Tilan maito kerätään Valion Lapinlahden juustolaan. Matkustelu ja uusien paikkojen näkeminen kiinnostaa Minnaa ja haaveena on nähdä maailman 7 ihmettä. Tarkkamarkkaisena valitsen hyvää, suomalaista arki Goudaa, luksushetkeen tarvitsen Todellisen Salaneuvoksen. Juustopöydän tärkeimpiä tehtäviä ovat juustotietämyksen lisääminen, ruokakulttuurin ja erityisesti juuston monipuolisen käytön edistäminen.. Jäsenet ovat yhteiskunnan eri aloilla näköalapaikoilla toimivia naisia. 11 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28
Monissa pöydissä eri puolella Suomea nousi esille maatalousyrittäjien vahva tahto ryhtyä myymään tuotteitaan suoraan asiakkaalle tai nostaa oman tuotteensa jalostusastetta. Tällöin tavoitteena oli saada maatalousyrittäjiä kiinnostumaan suoramyynnistä ja tarttumaan vielä aktiivisemmin toimeen kuluttajarajapinnan kanssa käytävään vuoropuheluun. Samalla esille nousi elintarvikelainsäädännön ympärillä pyörivät legendat mahdottomista vaatimuksista ja reunaehdoista sekä yrittäjien epätasa-arvoinen kohtelu eri puolilla Suomea. Vuoden aikana kierrettiin jokaisen alueellisen liiton luona kuuntelemassa yrittäjien mietteitä suoramyynnin ja kuluttajatyön edistämiseksi. Aitoja makuja aloitti tiiviin yhteistyön MTK:n ja SLC:n kanssa vuonna 2013. Elintarvikkeiden suoramyynti vastaa täydellisesti tähän tarpeeseen. Näytti selvästi siltä, että yrittäjien ja valvojienkin keskuudessa olisi sijaa tiedon lisäämisellä, miten pienimuotoista elintarvikkeiden jalostustoimintaa ja suoramyyntiä voitaisiin lain mukaan harjoittaa. Asiakaslähtöisyys kaiken taustalla Kuluttajat kaipaavat läpinäkyviä ketjuja, ruoan tuoreutta sekä aitoutta. Järjestettävissä infotilaisuuksissa käydään asiaa läpi käytännönläheisesti ja etsitään yhdessä ratkaisuja mahdollisiin ongelmakohtiin. Lisäksi yrittäjälle suoramyynti ja tuotteiden jalostusasteen nosto luovat Suoramyynti ja elintarvikkeiden jatkojalostus tilalla on mahdollisuus Kirjoittaja: koordinaattori Johanna Mattila Turun yliopisto, Brahea-keskus Aitoja makuja II johanna.mattila@utu.fi Aitoja makuja ohjeistukset ovat valmistuneet. Aitojamakuja.fi tarjosi myös näille yrityksille ensimmäisen askeleen kohti sähköistä markkinointia. 12 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. vsk Uudella suoramyyntiohjeistuksella autetaan yrittäjiä aloittamaan tuotteidensa suoramyynti ja/tai jatkojalostus
Aitoja makuja ohjeistukset MTK:lta ja SLC:lta sekä yrittäjiltä saadun vahvan tuen avulla koottiin työryhmä ohjeistuksille, jotka käsittelisivät elintarvikelainsäädännön reunaehtoja suoramyynnin ja jatkojalostuksen harjoittamiselle. Koska myös elintarvikelainsäädäntö huomioi pienimuotoisen, vähäriskisen toiminnan höllentämällä lainsäädännöllisiä vaatimuksia, näyttäisi pohja suoramyynnin kasvulle olevan vakaa. pienimuotoisen, vähäriskisen toiminnan rajat – Valmistusta vai pelkkää myyntiä. Seuraavalla ohjelmakaudella myös maatilasidonnaisten yrittäjien tullee olemaan mahdollista saada investointija kehittämistukia suoramyynnin tai elintarvikkeiden jatkojalostuksen aloittamiseen. Lisäksi alkutuotannon tuotteita on mahdollista myydä suoraan asiakkaalle helpotetummalla byrokratialla. lammas, nauta ja sika. Kaikki tämä luo uskoa ja mahdollisuuksia suoramyynnin menestymiselle myös jatkossa. Valtioneuvoston asetus 1258/2011 mm. vähittäisliikkeen vähäinen, paikallinen ja rajoitettu toiminta (5§) –sallii pienimuotoisen laitostoiminnan ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa. Ennen ohjeisiin tutustumista kysy ja selvitä itseltäsi, mitä haluat tehdä: – Alkutuotannon tuotteita vai jalosteita. Vrt. vsk mahdollisuudet parempaan tuottajahintaan, riippumattomuuteen päättää oman yrityksen asioista sekä resursseja säästävämpään ja kohdennetumpaan markkinointiin. 13 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. – Helposti pilaantuvia elintarvikkeita. – Pakattuja vai pakkaamattomia. Yrittäjille on tehty ohjeistukset alkutuotannon tuotteiden suoramyynnin, elintarvikkeiden vähittäismyynnin sekä pienimuotoisen elintarvikkeiden valmistuksen ja myynnin aloittamiseksi www.aitojamakuja.fi/suoramyynti. Nämä tiedot on otettu yrittäjien keskuudessa ilolla vastaan. – Kuinka paljon. Suomen Gallup/Elintarviketieto Oy:n Maatilojen kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan erityisesti tiettyjen tuotantosuuntien maatilayrittäjät panostavat tulevaisuudessa yhä enemmän tuotteidensa suoramyyntiin kuluttajille mm. – Tuotteet: omia, muiden vai molempien
toimintoja suunnittelevalle yrityksille: mitä asioita ja miten tulee ottaa huomioon, mistä saan lisätietoja mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja antaa askelmerkit toiminnan aloittamiselle. Ohjeistukset ovat siis jaoteltu toiminnan laadun mukaan seuraavasti: alkutuotannon tuotteiden suoramyynti, elintarvikkeiden vähittäismyynti sekä pienimuotoinen elintarvikkeiden valmistus ja myynti. Uskon, että jokainen tähän työhön osallistunut näyttää erityisen vahvaa vihreä valoa tämänkaltaisen avoimen vuoropuhelun jatkamiselle. Erityisesti nettisivujen ”usein kysyttyä” -palsta on ollut suosittu. Onko tämä mahdollista?” ”Voinko valmistaa elintarvikkeita myyntiin omassa kotikeittiössäni?” ”Minulla on pihvikarjatila. Nettiversiosta löytyvät kaikki samat asiat, mutta yrittäjällä on monipuolisemmat mahdollisuudet laajentaa tietopohjaansa erilaisten linkkien ja mallien kautta mm. Myyn osan lihoista kuluttajille sellaisenaan, mutta osan haluaisin jatkojalostaa. Ohjeiden julkaisutilaisuus järjestettiin 16.9.2014 Ohjeistuksia on kolme riippuen toiminnan sijoittumisesta valvonnan portaikossa eli tarkoituksena on antaa täsmällistä tietoa kunkin yrityksen tarpeisiin eikä ”kaataa” kaikkea tietoa jokaiselle. Niissä käsitellään elintarvikelainsäädännöllisiä reunaehtoja, kuten omavalvontaa, kuljetusta, lupia, rakenteellisia ja toiminnallisia vaatimuksia myynnille/ valmistukselle. Voinko valmistaa elintarvikehuoneistossani jauhelihaa. Ja voinko myydä sitä paikalliseen ravintolaan?” Ylipäätänsä yrittäjiltä saatu palaute on ollut kannustavaa: ”paljon asiallista keskustelua”, ”kentällä liikkuvat huhut osoittautuivat vääriksi”, ”sain rohkaisua suoramyynnin aloittamiseksi”. Eviran hyvän käytännön ohjeet, esimerkkikysymykset omavalvonnan työstämiseksi. Paperisten ohjeiden lisäksi asiaan voi tutustua nettiversion kautta www. Eläimet teurastetaan hyväksytyssä teurastamossa, jossa myös liha leikataan ja pakataan. (Mia Wikström), MMM (Sebastian Hielm), Laurea ammattikorkeakoulu (Ritva Jäättelä), ProAgria Kainuu (Anna-Kaija Kaikkonen, Helena Kämäräinen), Herrakunnan lammas (Sari Jaakola) ja Aitoja makuja projektipäällikkö (Päivi Töyli) sekä koordinaattori (Johanna Mattila). Aitoja makuja ohjeistusten tavoitteena onkin toimia tsekkauslistana em. Lihat saapuvat tilalleni kylmäkuljetuksena pakattuina. 14 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Haluaisin järjestää matkailijoille ruoanvalmistuskursseja yritykseni ravintolan keittiössä. aitojamakuja.fi/suoramyynti . Yrittäjät eri puolilta Suomea miettivät samantyyppisiä kysyTilaisuuksissa esiinnousseita kysymyksiä: ”Ravintoloitsija haluaa ostaa naapurissaan olevalta maitotilalta ternimaitoa ja valmistaa siitä ravintolassaan jälkiruokajuustoa (esim. Jo heti ensimmäisessä tapaamisessa nousi keskeisesti esille tarve madaltaa kynnystä pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja/tai suoramyynnin aloittamiselle sekä poistaa kentällä liikkuvia huhuja pienimuotoiseen toimintaa kohdistuvista valtavista lainsäädännöllisistä rasitteista. Voiko maitotila myydä ja jos, millä ehdoilla ja mitä hänen pitää tehdä?” ”Voiko kahvilayrittäjät valmistaa raakamaidosta (vuohenmaito) tuotteita omassa kahvilan keittiössään esim. uunijuustoa). Toivon, että me kaikki asian ympärillä toimivat ammattilaiset istuisimme rohkeasti yhteisiin pöytiin ja miettisimme keinoja asioiden ratkaisemiseksi.. vsk Työryhmään kuuluivat MTK ry (Anni-Mari Syväniemi), SLC r.f. Ohjeistuksen tekoon osallistui sidosryhmiä hyvin laajalta rintamalta ja kaikki saatiin valmiiksi syyskuussa 2014. leivonnaisia ja myydä niitä asiakkaille?” ”Minulla on matkailuyritys
Tilaisuudet järjestetään yhteistyössä kunkin alueen aiNäethän ympäristöterveysvalvonnan sovelluksestasi suoraan kaikki kohteet, joissa olet vastuutarkastajana ja joihin tälle vuodelle suunniteltu tarkastus pitäisi vielä tehdä. Näissä tapauksissa kysymykset on välitetty Eviralle, josta olemme saaneet vastauksia nopealla aikataululla. Tähän mennessä tilaisuuksissa on ollut mukana laaja kirjo elintarvikealan toimijoita niin yrittäjiä, neuvojia kuin elintarvikevalvonnan ammattilaisiakin. Kysymykset vastauksineen julkaistaan www. aitojamakuja.fi/blogi/?p=510. Lisäksi on hyvä muistaa, että kaikissa kysymyksissä yrittäjiä palvelevat oman alueen aitoja makuja jäsen sekä kunnan elintarvikevalvontaviranomainen. Heli Ylinen, tietohallintokoordinaattori Tampereen kaupunki toja makuja aluejäsenen ja MTK/SLC -liittojen kanssa. Työpäivästä voi rakentaa itselleen mielekkään ja toimivan. Työ on tehokkaampaa ja nopeampaa, kun toimistolla ei tarvitse hypätä kesken kaiken. Melko usein on myös huomattu, että tilaisuudessa esiinnousseisiin kysymyksiin ei ole löydetty heti vastausta. Tuumasta toimeen Syyskuun julkaisutilaisuuden jälkeen ohjeistusten sanomaa on viety yritystasolle maakunnallisissa yrittäjätilaisuuksissa. AITOJA MAKUJA II -hanke toteuttaa MannerSuomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä rahoittaa Hämeen ELY-keskus valtakunnallisena hankkeena.. Yrittäjät voivat lähettää oman kysymyksensä ”kysy meiltä” -linkin kautta, joihin etsimme vastauksia yhteistyössä Eviran kanssa. Kannattaa tutustua oman alueen tilaisuuden ohjelmaan ja liittyä mukaan keskusteluun http://www. vsk myksiä suoramyynnin osalta, joten näiden kysymysten esiin nostaminen ja niihin vastaaminen on tärkeää, jo valvonnan tasavertaistamisenkin kannalta. 15 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Loppuvuoden työsuunnitelma on helppoa koota Factalla! Voimme hoitaa tarkastuskäynnit, tietojen kirjaukset ja raportoinnit alusta loppuun kentällä. Tämän keskusteluyhteyden avaaminen on ollut erittäin tärkeällä sijalla. Yrittäjät ovat saaneet heti kysyttyä mieltä askarruttavat asiansa oman alueen valvojalta ja samalla valvojille on laajentunut käsitys niistä ihan käytännön tason ongelmista, joihin yrittäjä törmää omassa toiminnassaan. aitojamakuja.fi/suoramyynti ajankohtaista -palstalla. Marraskuun puoliväliin mennessä yrittäjätilaisuuksien kautta ohjeisiin on tutustunut reilu 100 yrittäjää ja vielä tälle vuodelle on tiedossa useita tilaisuuksia
Luomuparsarisottoa vai parsarisottoa luomuriisillä Kyselyssä 91 prosenttia vastaajista kertoi tietävänsä, mitä luomun markkinavalvonnalla tarkoitetaan. Vastauksia saatiin 36 kappaletta. Kyselyjä lähetettiin kesällä 2014 kaikkiaan 138 kappaletta valvontayksiköihin ja terveystarkastajille. Mikkelin ammattikorkeakoulu ja EkoCentria yhdessä tuottivat materiaalia ”Luomua vai ei” -hankkeessa, joka tehtiin Maaja metsätalousministeriölle. Vaan kenelle kuuluu luomun käytön valvonta näillä sektoreilla ja miten se toteutuu. Nämä kohteet eivät kuulu toimintansa osalta luomuvalvonnan piiriin. Avoimiin kysymyksiin saatiin muun muassa kommentit, että ELY-keskus valvoo tai ”Jos satutaan huomaamaan tuotteessa tai markkinoinnissa luomu-sana, mihinkä se ei mutu-tuntumalla ole oikea väittämä”. Tämä kuluttajien suojaksi tehtävä valvonta kuuluu kunnille ja siitä käytetään nimitystä markkinavalvonta. Luomulainsäädäntö rajaa selkeästi säädännön ulkopuolelle ravintolat ja ammattikeittiöt sekä sellaiset vähittäiskaupat, joissa vain myydään luomutuotteita. Muuten luomun markkinavalvontaa tehdään hyvin vaihtelevasti valvontayksiköiden alueella. Näissäkään toimipaikoissa ei kuluttajaa saa kuitenkaan johtaa harhaan vaillinaisilla tai jopa väärillä väitteillä. 16 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Vastauksissa markkinavalvontakäyntejä kohdistui ylivoimaisesti eniten vähittäiskauppaan (75 %) ja suoramyyntiin (50 %). vsk Luomua lisää ammattikeittiöihin ja kauppoihin! Tätä toivetta on useissa yksiköissä lähdetty toteuttamaan ja luomun käyttö ammattikeittiöissä ja tarjonta vähittäiskaupoissa on lisääntynyt selkeästi. Lähes samansuuruinen (92 %) määrä vastaajista kertoi, ettei luomun markkinavalvonta kuulu heidän suunnitelmalliseen valvontaansa. Valvonnasta kohdistui ammattikeittiöihin; Lehtori Mari Järvenmäki, Mikkelin ammattikorkeakoulu Hankepäällikkö Anu Arolaakso, EkoCentria/Savon koulutuskuntayhtymä Miten luomun markkinavalvonta toteutuu kunnissa. Valtaosa valvonnasta tehdään asiakasvalitusten tai Eviran valvontapyynnön perusteella (taulukko 1). Yhtenä toimenpiteenä toteutettiin kysely, jossa haluttiin saada tietoa miten luomua valvotaan ja mitä luomun markkinavalvonnasta tiedetään sekä missä asioissa tietoa haluttaisiin lisää. Entä miten keittiöt ja vähittäiskaupat itse selviävät heitä koskevista velvoitteista
vsk ravintolat (8 %), henkilöstöravintolat (4 %) ja julkiset ruokapalvelut (17 %). Lisäksi pitäisi osata lukea näitä asiakirjoja. Jos kuitenkin vain risoton riisi on luomua, niin tuote tulee nimetä esim. Jos ruokalistalla on maininta, että lounaasta 20 % on luomua, on kuluttajan mahdotonta valvoa itse väittämän todenperäisyyttä. Valvontaperusteet joilla tehdään luomun markkinavalvontaa.. Pitäisi myös tietää, keneltä tällaisia dokumentteja voi vaatia ja milloin. On hyvin tyypillistä, että ruokalistalle on merkitty erilaisia luomuviittauksia. Tärkein asiakirja kaikessa on myyjän (luomutuottajan tai -jatkojalostajan) asiakirjaselvitys, jolla myyjä pystyy todentamaan luomuvalvontaan kuulumisensa ja sitä kautta luomutuotteiden oikeellisuuden. Kun vihanneskuorimo ei itse kuulu luomuvalvontaan, luomuviljelijän tuottama luomuporkkana muuttuu kuorimossa tavanomaiseksi. Hankkeen Kaavio 1. Esimerkiksi vihanneskuorimo myy sujuvasti ammattikeittiölle luomuporkkanaa viljelijän vaatimuksenmukaisuusvakuudella kuulumatta itse luomuvalvontaan. Luomu-väittämän tulee kohdentua juuri siihen raaka-aineeseen tai aterian osaan, joka on luomua. Kaiken perusta dokumentoinnissa Erilaiset kirjalliset dokumentit ovat keskeisiä varmistettaessa luomun oikeellisuus. Parsarisottoa, jossa on käytetty luomuriisiä. Tässä valvonnan jakautuminen kohteittain yllätti, sillä kaupassa myydään pääasiassa valmiiksi pakattuja tuotteita, joissa luomumerkinnät ovat jo valmiina ja niitä valvotaan jalostuksen ja pakkaamisen yhteydessä. Asiakirjaselvitys tai vaatimuksenmukaisuusvakuus ovat jo sanoina sellaisia, ettei niiden sisältö tai merkitys avaudu suoraan. Toimijan tulisi tietää ja ymmärtää millaisia asiakirja luomun yhteydessä yleensä liikkuu. Keittiö tarjoaa tätä ”luomuporkkanaa” uskoen kaiken olevan kunnossa, maksaen samalla myös luomuhintaa tavanomaisesta porkkanasta. Ammattikeittiöissä taas tuote tehdään paikan päällä ja siihen käytetyt raaka-aineet ovat vain keittiön tiedossa. Lisäksi keittiöilläkään ei aina ole tietoa siitä, milloin tuote tai raaka-aine on luomua tai miten luomun käyttöä voi ruokalistalla kuvata. 17 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Luomu vai ei -hanketyön aikana selvisi, että ammattikeittiöissä ja vähittäiskaupassa ei osata vaatia oikeita dokumentteja eikä toisaalta osata tulkita saatuja asiakirjoja. Jotta asiakas ei tule harhaan johdetuksi, on aina turvallisempaa nimetä yksittäinen raaka-aine luomuksi koko annoksen tai aterian sijaan, mikäli ei ole varma, että kaikki käytetyt raaka-aineet ovat luomua. Jos listalla on tarjolla esimerkiksi luomuparsarisottoa, tämä tarkoittaa, että kaikki reseptissä käytetyt raaka-aineet tulee olla luomua
Valvontaorganisaatiot ja eri organisaatioiden välinen työnjako ei ole selkeä vastaajien mielestä ” Luomua valvoo monta eri valvojaa, valvojien roolit ovat epäselvät. vsk aikana tuli selvästi ilmi se, ettei ammattikeittiöissä eikä vähittäiskaupassa tätä asiakirjaa eikä sen merkitystä oikein tunneta. Aikaa kuluu hirveästi, kun pitää etsiä luomuvalvontaan liittyviä tietoja, vaikka varsinainen valvonta ei ole omaa työtä.” Edellä muutama avoin vastaus, joissa kiteytyy hyvin monen vastauksen sanoma. Valvojille tehdyssä kyselyssä kysyttiin myös luomun osalta asiakirjojen dokumentoinnista markkinavalvonnan piiriin kuuluvien kohteiden (ammattikeittiöt ja vähittäiskauppa) osalta. Eroja voi selittää ehkä valvojien käsitys erilaisten keittiöiden osaamistasosta ja siitä miten säädöksiä noudatetaan yleisesti. ”Sekavuus siitä kuka vastaa mistäkin valvonnasta.” ”Koska luomuvalvonta kuuluu Eviralle, on vaikea toteuttaa markkinointivalvontaa kunnissa tiedon puutteen vuoksi. Valvontaviranomaisten näkemys miten luomuasiakirjojen dokumentointi on keittiöissä ja vähittäismyynnissä hoidettu. Tulos oli osittain odotusten mukainen, mutta osin myös hämmentävä. ”Koulutuksen puute vähentää intoa tehdä tarkastuksia” Valvojille ei ole selvää, kuka valvoo mitäkin. Valvonnan umpisolmut Valvontaviranomaisten vastauksissa tuotiin esiin monia eri syitä luomumarkkinavalvonnassa koettuihin ongelmiin. Tätä ehkä kuvaa yksi kommenteista: ” EU-merkki ei vaadi lupaa vaan on vapaasti kaikkien halukkaiden käytössä”. Kaavio 2. Sen sijaan vastaajien käsitys dokumentoinnin tasosta vaihtelee eri keittiöiden välillä. Suureksi ongelmaksi hyvin monessa vastauksessa tuotiin esiin osaamisen ja ohjauksen puutteet (kaavio 3). Ei tiedetä, mitä pitäisi valvoa ja millaisia asiakirjoja tai dokumentteja pyytää nähtäville. Taulukossa 2 vastausten suurin osuus kaikissa kysymyksissä on ”en osaa sanoa”, mikä on hyvin odotettu tulos, koska valvontaakaan ei juuri tehdä. Henkilöstöravintoloiden osalta selvästi suurempi osuus vastaajista valitsi vaihtoehdon ”en osaa sanoa” kuin ammattikeittiöissä, johon ei löydetty selitystä kyselyn kommenteistakaan. Vastauksissa tämä näkyi suorina toteamuksina ”konkreettinen tieto miten todistetaan, että tuote on luomu” ja ” Ei ole tietoa mitä asiakirjoja tai tietoja pitää vaatia tuotteen hankinnan yhteydessä” tiedon puutteesta. 18 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Osassa avoimissa vastauksissa perustellaan valvonnan tekemättömyyttä priorisoinnilla ja resursseilla. Nykyään toimijan kuulumisen luomuvalvontaan voi varmistaa myös itse Eviran internetsivuilta löytyvän hakukoneen avulla. Valvonta katsotaan kuuluvan Eviralle, eikä välttämättä oikein hahmoteta mistä luomun markkinavalvonnassa on kysymys. Lisätietoa luomuvalvonnasta tarvitaan”
Oivan alkuperäinen tarkoitus ei liene ollut ohjata tarkastuksia näin rajoitetusti. Lisääntyneen käytön myötä luomutoimijat ovat uskaltaneet panostaa tuotantoon ja tehdä investointeja. Tämä vastaavasti tarkoittaa uusia työpaikkoja sekä myös uusia yrittäjiä alalle. Mutta se nähdään myös positiivisena tapana ohjata tarkastajien tekemistä ”Kunnille kuuluvasta valvonnasta pitäisi olla omat ohjeet, jotta markkinointivalvonta voidaan lisätä helposti valvontakäyntien yhteyteen esimerkiksi Oiva-arvioinnin markkinointikohtaan”. Kaavio 3. Miksi kaikkea valvotaan. Luomutuotteiden käytön ja myynnin valvonta ammattikeittiöissä ja vähittäiskaupoissa tulee siis nähdä positiivisena ja toimintaa ohjaavana tekijänä. Nyt keittiöissä keskitytään niihin asioihin, joihin tiedetään valvojien kiinnittävän huomiota tarkastuskäynneillään. Jotta luomutuotannon tuoma lisäarvo tuotteissa säilyisi myös kuluttajille saakka, on hyvä, että kaikilla toimijoilla on samat säännöt luomutuotteiden myynnistä. Luomutuotteiden käytön ja kysynnän selkeä lisääntyminen on ollut suomalaiselle luomutuotannolle positiivinen asia. 19 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Kuluttaja on kuningas, jota ei saa johtaa harhaan. Se näkyi myös vastauksissa, joissa tuotiin esiin muun muassa, että ” Suurimmassa osassa elintarvikehuoneistoja tarkastukset ovat Oiva -tarkastuksia, joten luomuvalvontaa tehdään vain, jos se on sisällytetty Oivaan”. Ammattikeittiöidenkin kannalta säännöllinen luomun huomioiminen tarkastuksilla toisi ryhtiä tekemiseen ja loisi positiivisen paineen asioihin perehtymiseen sekä dokumentointiin. Oivan tulo elintarvikevalvontaan tuntuu ohjaavan vahvasti tarkastajia ja tarkastuksia. Kun kaikilla on samat säännöt, virheiden mahdollisuus pienenee. Elintarviketutkimukset omavalvonnan, viranomaisvalvonnan ja tuotekehityksen tueksi MetropoliLab Oy www.metropolilab.fi omavalvonta@metropolilab.fi Viikinkaari 4, Cultivator II, 00790 Helsinki. Koulutus ja tehokkaampi tiedottaminen koetaan hyviksi tavoiksi tiedottaa luomun markkinavalvonnasta. vsk Oivasta ratkaisu. Jos ruokaketjun jossain vaiheessa kuluttajalle herää epäilys, että häntä on johdettu harhaan ja hänelle on myyty tuotetta luomuna, vaikka se sitä ei ole, koko luomutuotantoketju kärsii siitä
Tulevaisuudessa oman maakunnan ostojen uskotaan kasvavan hieman, vuoteen 2020 mennessä lähiostojen osuuden arvioidaan nousevan noin 20 prosenttiin. Sen vaikutus työllisyyteen on maataloutta hieman pienempi, noin 95 000 henkilötyövuotta kerroinvaikutukset huomioon otettuna. Maatalouden vaikutus koko Suomen bruttokansantuotteeseen on noin 2,8 prosenttiyksikköä eli yli 5,2 miljardia euroa. Elintarviketeollisuuden vaikutus maan BKT:hen on noin 7,1 prosenttiyksikköä eli noin 13,2 miljardia euroa. Perustelut lähiruoan käytön lisäämiselle julkisella sektorilla voivat olla hyvin monenlaisia. Maatalous ja elintarviketeollisuus ovat merkittäviä toimialoja maakuntatasolla, mutta myös koko maan tasolla. Perusta lähiruoan käytön edistämiseksi tulisi luoda kunnissa jo strategiatasolla. Yleisimmin omasta maakunnasta ostetaan leipää ja muita leipomotuotteita, kasviksia, marjoja sekä maitoja lihatuotteita. vsk Lähiruokatrendin vahvistuminen nähdään merkittävimmäksi tekijäksi, joka vaikuttaa hankintarenkaiden ja -yksiköiden elintarvikehankintoihin lähitulevaisuudessa. Nämä kerroinvaikutukset eivät jää pelkästään elintarvikeketjuun vaan vaikutukset ulottuvat kaikille toimialoille. Vastaavasti pienikin negatiivinen muutos isolla talousalueella voi vaikuttaa alueen talouteen ja työllisyyteen merkittävinä vähennyksinä. Noin 65 prosenttia ostoista tehdään muualta Suomesta ja noin viidennes ulkomailta. Tulevaisuuden lisäykset julkiskeittiöiden lähiruokaostoissa vaikuttaisivat maakuntien työllisyyteen positiivisesti kymmeninä, jopa satoina uusina työpaikkoina (katso kuva 1). Yleensä julkisiin elintarvikehankintoihin varattuja määrärahoja ei ole mahdollista korottaa, joten ratkaisuja lähiruoan lisäämiseksi on löydettävä jostain muualta. Lähiruoan systemaattinen hankinta ja käyttö julkisella sektorilla on ensisijaisesti arvovalinta ja vaatii lähtökohtaisesti poliittista tahtotilaa. Koko Suomen tasolla maatalouden työllisyyskerroin on 1,1, ja elintarviketeollisuudessa 2,5. Koko asiaa olisi katsottava hieman laajemmasta perspektiivistä ja kiinnitettävä huomiota esimerkiksi niin hankintaprosessiin, ruoan valmistukseen, reseptiikkaan, hävikkiin kuin sesonkeihin. Nykykuluttajat haluavat tietää Kirjoittaja: Projektipäällikkö Leena Viitaharju Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti leena.viitaharju@helsinki.fi Julkisen sektorin lähiruoan käytöllä merkittävät vaikutukset aluetalouteen. Jos kunnassa halutaan sitoutua lähiruoan käyttämiseen ja sen käytön lisäämiseen, on se konkretisoitava kirjoittamalla asia esimerkiksi hankintastrategiaan, joka velvoittaa hankinnoista vastaavia tekemään elintarvikeostot enenevässä määrin paikallisesti. Toisaalta kuitenkin myös ulkomaisten tuotteiden osuuden uskotaan kasvavan noin 25 prosenttiin, eli tällöin julkisten elintarvikehankintojen kotimaisuusaste laskisi. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi maatalouden työntekijä työllistää kerroinvaikutusten kautta 0,1 muuta henkilöä ja yksi elintarviketeollisuuden työntekijä jopa 1,5 muuta henkilöä. Omasta maakunnasta ostettujen tuotteiden osuus vaihtelee melko suuresti eri maakuntien välillä, pienimmillään osuus on vain noin viiden prosentin luokkaa ja suurimmillaan noin 25 prosenttia. Suomalaiset hankintarenkaat ja -yksiköt ostavat tällä hetkellä julkisen sektorin käyttöön elintarvikkeita keskimäärin noin 15 prosenttia omasta maakunnasta. 20 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Maatalous työllistää noin 100 000 henkilötyövuotta, kun kerroinvaikutuksetkin otetaan huomioon
Lähiruoan suosiminen voi olla kunnalle lisäksi imagotekijä, jota on mahdollista hyödyntää myös kunnan matkailumarkkinoinnissa. Lue lisää: Viitaharju Leena, Määttä Susanna, Hakala Outi ja Törmä Hannu (2014). 21 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Ja tietysti lähiruokaa suosimalla panostetaan samalla myös alueen talouteen ja työllisyyteen. Saatavissa: http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja118.pdf. Kuva 1. Raportteja 118. Monipuolisen lähielintarviketuotannon säilyminen ja uusien tuotantovaihtoehtojen syntyminen alueella elävöittää elinkeinoelämää laajemmaltikin ja lisää yleistä hyvinvointia. Elintarviketeollisuuden aluetaloudellisten vaikutusten muutos vuosien 2013 ja 2020 välillä julkisten keittiöiden paikallisten ostojen muuttuessa. Kannattava ja kestävä kotimainen raaka-ainetuotanto ja elintarvikejalostus on kaikkien suomalaisten etu. vsk syömänsä ruoan alkuperän ja todennäköisesti asiakaslähtöisyys tulee painottumaan yhä enemmän myös julkisella sektorilla. Työtä ja hyvinvointia! Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa
22 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Toisaalta kalaravinnon hyödylliset vaikutukset terveyteen on kiistattomasti osoitettu. Tätä asiaa perusteltiin maaja metsätalousministeriöstä sekä taloudellisilla näkökulmilla että kalan hyödyllisillä terveysvaikutuksilla. Sen lisäksi tulee tuntea, onko kuluttajainformaatio edellä mainittujen kalojen syöntirajoituksista mennyt perille. Ensimmäinen EU kalat-tutkimus antoi valmiudet asettaa kalan syöntisuositukset vuonna 2004 ja Erikoistutkija Anja Hallikainen, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Johtava tutkija Jouni Tuomisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Tutkija Marjo Niittynen, THL Silakka ravintona hyöty-haitta-analyysi loppusuoralla Eviran ja THL:n yhteistyönä. Lapset ovat erityisen mielenkiinnon kohde. Itämeren silakan haitta-ainepitoisuudet puhuttavat jatkuvasti viranomaisia, jotka ovat velvollisia informoimaan kuluttajia niiden terveydellisistä haittavaikutuksista. EU:n vaatimusten mukaisesti Suomessa on toteutettu kaksi laajaa tutkimushanketta vuosina 2002 ja 2009 sekä vuosittaisessa vierasainemonitoroinnissa tutkittu kotimaisen kalan haitta-ainepitoisuuksia. Tästä syystä EU on edellyttänyt, että Suomessa tehdään jatkuvasti monitorointia ja tutkimusta Itämeren kalojen dioksiinija PCB-pitoisuuksista. vsk Euroopan Unioni salli vuonna 2011 silakan myynnin pysyvänä poikkeuksena Suomessa ja Ruotsissa. EU:n vaatimusten mukaisesti silakalle on annettu syöntirajoitukset vuonna 2004 suurien dioksiinija PCB-pitoisuuksien takia. Eviran ja THL:n yhteisessä hankkeessa Silakka ravintona; hyöty-haitta-analyysi on tarkoitus tarkastella tieteen uusin keinoin, kuinka paljon silakan syönnin hyödyt ja haitat Suomessa painavat vaa’assa eri kuluttajaryhmissä. Riittävä tutkimustieto kalan syöntisuosituksien ja -rajoitusten perustaksi Suomessa ja Ruotsissa Suomi sai vuonna 2011 pysyvän poikkeuksen myydä sellaistakin silakkaa, lohta ja nahkiaista, jotka ylittävät EU:lle asetetut enimmäispitoisuusrajat. Sanottiin, että kalaa on parempi syödä kuin jättää syömättä, koska se sisältää hyödyllisiä ravintoaineita D-vitamiinia, omega-3-rasvahappoja ja hivenaineita. Uusimmat tutkimustulokset kertovat, että ainakin Suomenlahden silakan dioksiinija PCB-pitoisuudet ovat laskeneet vuosien varrella
Hyöty-haitta-analyysiä voidaan käytännössä soveltaa esimerkiksi syöntisuosituksissa ja varmistaa, että kalan syönnistä on riittävä hyöty ja vain vähän haittaa. Kalan syönnin hyöty-haitta-analyysit muualla Kalan hyöty-haitta-analyysejä on tehty monissa maissa. Kehityshäiriöiden taustalla on dioksiinien kyky häiritä tarkkaan ohjelmoituja solutason tapahtumia elinten herkän kehitysvaiheen aikana. 23 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Sen sijaan nykyisellä ravinnosta saatavalla altistuksella syöpävaara on vähäinen. Dioksiinit aiheuttavat hyvin suurina annoksina monenlaisia haittavaikutuksia, muun muassa rotilla maksasyöpää. Dioksiinien ja muiden pysyvien orgaanisten ympäristömyrkkyjen kvantitatiivinen haittavaikutusten määrittäminen on kuitenkin erittäin haastavaa. vsk jatkohanke EU kalat II toi esille seitsemän vuoden aikana tapahtuneet muutokset Itämeren kalan haitta-ainepitoisuuksissa ja käsityksen siitä, ettei syöntirajoituksia lohen rinnalle lisättyä taimenta lukuun ottamatta tarvinnut muuttaa (Eviran tutkimukset 1/2004 ja 2/2011). klooriakne, mutta tähän tarvittava altistus on käytännössä mahdollinen vain onnettomuustapauksissa. Tästä syystä EFSA julkaisi yhteisen kannanoton asiasta EFSA Journallehdessä vuonna 2010 (EFSA Journal 2010; 8(7):1673). Hyöty-haitta-tarkastelussa tehdään erilaisia ennusteita, kun käytetään tilastollisilla todennäköisyyslaskelmilla saatuja persentiilejä kalan kulutuksesta. Ihmisillä on havaittu kokonaissyöpämäärän kasvua työperäisen altistumisen yhteydessä. Ruotsalainen projektiryhmä totesi, ettei heillä ollut riittävästi kvantitatiivista tietoa hyödyistä ja haitoista ja siksi joutuivat loppujen lopuksi turvautumaan siedettäviin päivittäisiin tai viikoittaisiin haitta-ainesaanteihin ja rasvahappojen ja D-vitamiinin osalta päivittäisiin saantisuosituksiin (Livsmedelverket 2007). Jos vähän kalaa syövät (esimerkiksi 5. Hyvin suurella altistuksella dioksiinien tyypillinen välitön haittavaikutus ihmisellä on vaikea ihosairaus, ns. Lähes kaikki analyysit on tehty eri tavalla. Heidän menetelmänsä olivat hyvin yhtenäiset EFSAn antamien suosituksien kanssa. Esimerkkeinä tutkimuksissa todetusta hyödystä voidaan mainita omega-3rasvahappojen vaikutus aivohalvauksen riskin pienenemiseen ja vastaavasti haitasta dioksiinin aiheuttama hampaiden kehityshäiriö. Herkimmät dioksiinien haittavaikutukset ovat kehityshäiriöt ja hormonaaliset häiriöt. Ruotsissa julkaistiin hyöty-haitta-analyysi vuonna 2007. persentiili) eivät vielä saa hyötyjä, voidaan todeta väestötasolla haittojen hallitsevan ja rajoitusten olevan tarpeen. Kehityshäiriöt eivät välttämättä tule edes näkyviin sen sukupolven aikana, jolloin altistuminen tapahtuu, vaan voivat ilmetä vasta seuraavassa sukupolvessa, erityisesti silloin, kun kyseessä ovat erittäin herkät yksilöt, raskaana olevat ja lapset. Tarkoitus kuitenkin on, että hyöty-haittaanalyysissä voidaan arvioida, mielellään uusimpien tieteellisten tutkimusten perusteella, hyödylliset ja haitalliset vaikutukset annos-vastekäyriltä, kun altistus tutkittavista vierasaineista ja ravintoaineista tunnetaan. Jos taas 95.. EFSAn mukaan tulee tarkastella vähän ja paljon kalaa syövien erityisryhmiä. persentiili) jo saavat haittoja, mutta paljon kalaa syövät (esimerkiksi 95
Ikä vaikutti selvästi silakansyöntiä lisäävästi. Kyselyyn osallistui 2042 henkilöä ja 851 lasta kattavasti koko maasta. Kyselytutkimuksen silakan kulutuksesta teki Taloustutkimus Oy, ja se toteutettiin yhteistyössä Eviran ja THL:n kanssa. Lisäksi uudesta kyselytutkimuksesta vuonna 2013 (kts. Vuonna 2012 Selkämeren kevätja syyssilakoista tutkittiin Eviran laboratoriossa myös hyödyt eli ravintoaineet D-vitamiini ja rasvahapot. Yli 55-vuotiaiden Sukupuoli Ikäryhmä Keskiarvo Keskihajonta Mies 0-20 1.29 4.86 Mies 20-65 1.19 3.94 Mies 65-80 1.68 4.2 Nainen 0-20 1.16 4.77 Nainen 20-65 0.91 4.5 Nainen 65-80 2.5 13.19 Kuva 1. Kun kalan syöntirajoitukset annettiin vuonna 2004, Suomessa tunnettiin vain suomalaisen keskimääräinen kalan kulutus RKTL:n tilastojen perusteella. Luvut perustuvat simuloituun saantiarvioon, jossa on yhdistetty useita kyselylomakkeen vastauksia, tietoja annoskoosta sekä päiväkotien ja koulujen silakkaruokatarjonnasta.. Aikuisista noin puolet ei syö silakkaa lainkaan. Evirassa parhaillaan hyöty-haitta-analyysi työn alla yhteistyönä THL:n kanssa Lainsäädäntötyön ollessa aktiivisesti käynnissä vuonna 2011, heräsi Suomessakin ajatus, että elintarviketurvallisuusviranomaisten tulisi paremmin tuntea silakan syönti eri ikäryhmissä, erityisesti lasten silakansyönti, jotta voitaisiin tarkemmin arvioida yksittäisten kuluttajaryhmien altistuminen dioksiineille ja PCB:ille sekä silakan sisältämille muille ympäristömyrkyille. Suomalaisten silakansyönti ikäryhmittäin. 24 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. vsk persentiili saa sekä haittoja että hyötyjä, on tarkempi hyöty-haitta-riskinarviointi paikallaan. EU kalat -projektien perusteella tunnettiin Suomen tärkeimmän pyyntialueen Selkämeren silakan dioksiinija PCB-pitoisuudet eli haitat. Sen tuloksena saimme tietää, kuka Suomessa syö silakkaa ja miten paljon. Miehet suosivat silakkaa naisia useammin. Ruotsin tavoin Suomessa on tarvetta näiden yhdisteiden hyöty-haitta-analyysille erityisesti silakan osalta, koska aikaisempien arvioiden mukaan suurin osa dioksiineista ja PCB:istä tulee kalasta (86 %) ja siitä ainakin puolet silakasta. alla) saimme tarkkaa tietoa silakan syöntimääristä. Kyselyssä selvitettiin myös, tunnetaanko meillä kalansyöntisuositukset nyt paremmin kuin edellisen kyselyn mukaan vuonna 2006. Miehistä lähes puolet (44 %) on syönyt silakkaa tutkimusajankohtaa edeltäneiden kolmen kuukauden aikana, naisista 38 %. Taloustutkimus Oy:n tekemä kyselytutkimus silakan ja muun kalan syönnistä Tarkempaa silakansyöntitutkimusta varten Evira sai rahoitusta maaja metsätalousministeriöltä vuonna 2013
Ne tulevat myös yksityiskohtineen luettaviksi Opasnet-verkkotyötilaan (http://fi.opasnet.org). Kotihoidossa olevista lapsista vain hieman yli kymmenes (11 %) on syönyt silakkaa viimeisen kolmen kuukauden aikana. Päiväkodissa olevista lapsista silakkaa syöneitä on neljännes ja koululaisista kolmannes vanhempien tiedon mukaan. Hyöty-haitta-riskiarvioinnin tulokset julkaistaan lähiaikoina raporttina Eviran julkaisusarjassa. Viitteet EVIRA. vsk ikäryhmässä on eniten silakkaa runsaasti käyttäviä (ovat syöneet silakkaa 5 kertaa tai useammin tutkimusta edeltäneiden 3 kuukauden aikana). Chemosphere. Sen sijaan vain noin kolmannes, vastaavasti kuin edelliselläkin kerralla vuonna 2006, tiesi silakkaan liittyvän syöntirajoituksen: isoa, yli 17 cm silakkaa voi syödä 1–2 kertaa kuukaudessa 100 gramman annoksen. Koko suomalaista tautitaakkaa ajatellen vaikutus on kuitenkin syytä pitää mielessä. Alueellisesti tarkasteluna silakkaa syödään muuta Suomea enemmän pääkaupunkiseudulla ja vähemmän Itäja Pohjois-Suomessa. Itämeren kalan ja muun kotimaisen kalan ympäristömyrkyt: PCDD/F-, PCB-, PBDE-, PFCja OT-yhdisteet. Kotimaisen järvija merikalan dioksiinien, furaanien, dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden ja polybromattujen difenyylieettereiden pitoisuudet (EU-kalat I). Rannikolla silakansyönti oli suurempaa kuin sisämaassa. Vaikka tarkkaa syöntirajoitusta ei kyselyn mukaan tunnettu, tulos osoittaa kuitenkin, että monet ovat tietoisia, että silakan syöntiin liittyy rajoituksia. Tulevaisuuden haasteena on ottaa mukaan arviointiin myös muita kalaan kertyviä pysyviä yhdisteitä, kuten palontorjunta-aineita (PBDE), vettä hylkiviä yhdisteitä (PFOS) ja orgaanisia tinayhdisteitä (OT) ja tehdä niistä yhteinen kumulatiivinen riskinarviointi. 25 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. http://www.evira.fi/files/ attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/ vierasaineet/eu_kalat_l.pdf Hallikainen A, Airaksinen R, Rantakokko P, Koponen J, Mannio J, Vuorinen P, Jääskeläinen T, Kiviranta H. Keskimäärin suurin silakan kulutus on yli 65-vuotiailla. Kalan syöntisuositukset, poikkeukset. EU-kalat II. http:// www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/julkai sut/?a=view&productId=247 Airaksinen R, Hallikainen A, Rantakokko P, Ruokojärvi P, Vuorinen PJ, Parmanne R, Verta M, Mannio J, Kiviranta H.Time trends and congener profiles of PCDD/Fs, PCBs, and PBDEs in Baltic herring off the coast of Finland during 1978-2009. Eviran tutkimuksia 2/2011. Keskimääräinen annoskoko kokonaisia silakoita syötäessä on aikuisten keskuudessa 3–5 silakkaa. Silakan syömisessä on selviä eroja sen mukaan, onko lapsi kotihoidossa vai päiväkodissa tai koulussa. Yksityiskohtaiset tulokset ja johtopäätökset lähitulevaisuudessa Vaikka viimeisiä laskelmia ei ole vielä THL:ssä tehty, voidaan nyt jo sanoa, että silakan syöntiin liittyvät haitalliset dioksiinija PCB-altistukset ovat yksilötasolla hyvin pieniä ja muilla kuin lasten hankkimista suunnittelevilla naisilla merkityksettömiä. 2014 Nov;114:165-71.. Alle 15-vuotiailla keskimääräinen annoskoko kokonaisia silakoita syötäessä on 1–2 silakkaa. Vastaavasti kuin aikuisten kohdalla, puolet tutkimukseen osallistuneista lapsista ei syö silakkaa lainkaan. Elintarvikeviraston julkaisuja, 1/2004. Silakan syönti pysyy valtaosalla (noin 85 prosentilla) suomalaisia syöntisuositusten rajoissa. Lisäksi on syytä muistaa, että tässä hyötyhaitta-analyysissä on arvioitu vain dioksiinien ja PCB-yhdisteiden haittavaikutuksia. Kalan syöntirajoitusten tarkka tunteminen edelleen heikkoa Lähes kaikki suomalaiset ja heistä vielä parhaiten 35-vuotiaat naiset tuntevat yleiset kalan syöntisuositukset, joissa kehotetaan syömään kalaa vaihtelevasti kaksi kertaa viikossa. http://www.evira.fi/portal/51466 Hallikainen A, Kiviranta H, Isosaari P, Vartiainen T, Parmanne R, Vuorinen PJ
Kuluttajien suojaksi onkin säädetty lukuisia asetuksia, joissa on määritetty talousvedessä, lannoitteissa ja useissa elintarvikkeissa esiintyvilRaskasmetallikuorma lasten ruoassa Johanna Suomi Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira. Vaikka ympäristön pitoisuudet vaikuttavatkin elintarvikkeiden raskasmetallipitoisuuksiin, samasta ympäristöstä lähtöisin olevien elintarvikkeiden välillä on eroja. Eläimissä raskasmetallit kertyvät herkimmin erityselimiin eli maksaan ja munuaisiin, mutta eläinlajien välilläkin on eroja siinä, millaisia pitoisuuksia niiden lihassa ja sisäelimissä esiintyy. Raskasmetallit säilyvät elimistössä Raskasmetallit ovat haitallisia ja niillä on taipumus kertyä myös ihmisen elimistöön jopa vuosikymmenten ajaksi. Esimerkiksi hevosen lihassa on keskimäärin suuremmat kadmiumpitoisuudet kuin lehmän lihassa. 26 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Esimerkiksi Pirkanmaan seudulla esiintyy korkeampia arseenipitoisuuksia kuin muualla Suomessa, mutta Euroopan alueella pintamaassa on paikoitellen selvästi tätäkin korkeampia pitoisuuksia. vsk Ruoassamme ja juomavedessämme on pieniä määriä raskasmetalleja, jotka ovat osittain peräisin maaperästä ja osittain ihmisen toiminnasta, kuten esimerkiksi saastelaskeumasta ja lannoitteissa esiintyvistä epäpuhtauksista. Maaperän luontaiset pitoisuudet vaihtelevat alueittain. Joillakin kasviksilla on taipumus kerätä itseensä eräitä raskasmetalleja suuremmassa määrin kuin toisilla. Esimerkiksi riisiin kertyy arseenia enemmän kuin muihin viljoihin
Laskelmissa käytetään suomalaisten 1-, 3ja 6-vuotiaiden lasten ruoankäyttötietoja sekä elintarvikkeista mitattuja raskasmetallipitoisuuksia. Tällöin on mahdollista, että tiettyyn elimeen kohdistuu samaan aikaan usean raskasmetallin haitallinen vaikutus, jolloin elimelle koituva haitta on suurempi kuin vain yhtä ainetta ja sen aiheuttamaa haittaa tarkastelemalla voi näyttää. Vaikka kumulatiivista altistusta eri raskasmetalleille ei olekaan aikaisemmin selvitetty, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on julkaissut parin viime vuoden aikana laajoja arvioita eri raskasmetalleista yksitellen. Evira ei tee itse toksikologisia eläinkokeita, joten tältä osin tutkimushanke pohjaa kirjallisuudesta poimittuihin tietoihin kansainvälisten tutkimusten tuloksista. Tutkimukseen on valittu suurin osa ruokavalion elintarvikeryhmistä: liha ja lihatuotteet, vihannekset ja juurekset, maito ja maitotuotteet, talousvesi, viljatuotteet, marjat ja hedelmät, kala ja meren antimet, peruna sekä erilaiset lastenruoat. Uutta tutkimuksessa on se, että siinä tutkitaan myös lasten altistumista kaikille neljälle raskasmetallille yhdessä, kumulatiivisesti. Se on taulukossa jaettu seitsemällä päiväkohtaisen arvon saamiseksi. Aikaisemmin kumulatiivista riskinarviointia on tehty lähinnä kasvinsuojeluainejäämistä. Epäorgaanisen elohopean osalta EFSAn arviot kuluttajien altistuksesta ovat tämän arvon alapuolella, mutta pieni osa väestöstä saattaa ylittää metyylielohopean raja-arvon. Raskasmetallit vaikuttavat moniin elimiin ja prosesseihin ihmisen elimistössä, ja niistä kunkin vaikutuskohteet ja vaikutusmekanismit ovat osittain samoja. Näistä kertyvää pitkän aikavälin altistusta kullekin neljälle raskasmetallille erikseen verrataan tälle raskasmetallille määritettyyn toksikologiseen raja-arvoon tai siedettävään päiväsaantiin. Raskasmetallipitoisuuksien mahdollisten erojen vuoksi Eviran riskinarvioinnin tulokset saattavat poiketa jonkin verran EFSAn tuloksista. Lyijylle ja epäorgaaniselle arseenille ei ole määritetty siedettävän päivätai viikkosaannin enimmäistasoa. Tätä varten on tarpeen löytää toksikologista ja vertailukelpoista tietoa juuri tutkittavaan elimeen kohdistuvasta myrkyllisyydestä. Kumulatiivinen altistus lasketaan suhteuttamalla eri raskasmetallien myrkyllisyys tiettyä elintä tai elimistön prosessia kohtaan siihen raskasmetalliin, joka on kaikkein myrkyllisin. Eri raskasmetallien yhteisvaikutukset lasketaan Riskinarviointihankkeessa raskasmetallien yhteisvaikutusta ihmiseen tutkitaan sillä oletuksella, että niiden vaikutukset ovat summautuvia eivätkä toisiaan vahvistavia. Taulukossa 1 on esitetty EFSAn julkaisemat EU-maiden kansalaisten altistusarvojen mediaanitasot. Niiden kohdalla taulukossa on toksikologisissa tutkimuksissa määritetyn benchmark dose -arvon. Uusista enimmäispitoisuusrajoista käydään parhaillaan Euroopassa keskustelua. vsk le raskasmetalleille sallitut enimmäispitoisuudet. Leikki-ikäisten lasten raskasmetallien saanti Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa tehdään parhaillaan riskinarviointia siitä, onko leikki-ikäisten lasten ravinnostaan saama raskasmetallialtistus huolestuttavalla tasolla. Kadmiumin kohdalla sitä vastoin on nähtävissä, että lasten keskimääräinenkin altistus EU-alueella ylittää siedettävän päiväsaannin. Kadmiumille ja elohopean eri muodoille on määritetty siedettävän viikkosaannin enimmäistaso. Arviot perustuvat pääosin keskieurooppalaisiin pitoisuuksiin, jotka saattavat poiketa Suomessa tuotettujen elintarvikkeiden pitoisuuksista. 27 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Riskinarvioinnissa tutkitaan kadmiumia, lyijyä, epäorgaanista arseenia sekä metyylielohopeaa ja epäorgaanista elohopeaa. Nyt tekeillä oleva tutkimus on ensimmäinen, jossa samaa menetelmää käytetään raskasmetalleihin
EU-maiden raskasmetallialtistuksen middle bound –arvioiden mediaanitasot EFSAn raporteissa. Niitä katsottaessa on kuitenkin hyvä pitää mielessä myös se, että nykypäivän lasten altistuminen esimerkiksi lyijylle on vähäisempää kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Siksi turvallista altistustasoa merkitsevä siedettävän viikkosaannin rajaarvo poistettiin lyijyltä. 28 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Taulukon 1 luvut näyttävät osin huolestuttavilta. Taulukon arviot on laskettu siten, että jos ainetta ei ole näytteessä pystytty mittaamaan, sen pitoisuudeksi on laskettu puolet toteamisrajaa vastaavasta pitoisuudesta. Uusimmat toksikologiset tutkimukset kuitenkin osoittavat, ettei lyijyn aiheuttamille kriittisille terveyshaitoille ole olemassa selkeää kynnysarvoa. Tämän takia Eviran riskinarvioinnissa lasketaan arvio suomalaisten lasten altistumisesta raskasmetalleille sekä middle bound -arviona että laskemalla toteamisrajan alle jäävät tulokset nollina. Benchmark dose on annos, jolla haittavaikutuksen riski on prosentin suurempi kuin altistumattomalla väestöllä. Lyijyn kohdalla arvo on määritetty lasten keskushermoston kehityksenaikaisten vaurioiden syntymisen perusteella ja arseenin kohdalla on tutkittu elinaikaista riskiä keuhkoja virtsarakkosyövälle. Kun kysymyksessä ovat alkuaineet, tämä lähestymistapa antaa todennäköisesti oikeamman kuvan tilanteesta kuin se, jos pitoisuudet laskettaisiin nollina. Mutta jos toteamisraja on kovin korkea, niin kuin se esimerkiksi maitotuotteiden lyijyja arseenimittauksissa usein on, arvio altistuksesta voi vääristyä lukuisten toteamisrajan alle jäävien tulosten vuoksi. Taulukko 1. Altistusarvioihin vaikuttaa myös analyysimenetelmän herkkyys. P95 on taso, jonka ylittää vain 5 % väestöstä.. TDI = siedettävä päiväsaanti, BMDL = benchmark dose –arvon alempi luottamusraja. Lyijyttömään bensiiniin siirtyminen on alentanut lyijyaltistusta selvästi, mutta samalla on havaittu lyijyn olevan haitallisempaa kuin ennen uskottiin. Todellinen altistus löytyy todennäköisesti näiden kahden arvon väliltä. vsk alempi luottamusraja. Arseenille EFSA on laskenut tiukemmat arvot kuin FAO:n ja WHO:n yhteinen asiantuntijaelin JECFA. Tätä kutsutaan middle bound -arvioksi. Vielä tällä vuosituhannella lyijyn siedettävän viikkosaannin arvona oli 25 µg/kg ruumiinpainoa, minkä alle kaikki taulukon 1 altistusarviot jäävät
Hanke tehdään kokonaisuudessaan riskinarvioinnin tutkimusyksikössä, mutta asiantuntijaryhmässä ja yhteistyöryhmässä on asiantuntijoita Eviran eri yksiköiden lisäksi Tullilaboratoriosta, SYKEstä, RKTL:stä, THL:stä, Helsingin yliopistosta sekä Maaja metsätalousministeriöstä. WHO Food Additives Series 63. Viitteitä JECFA (2011) Safety evaluation of certain contaminants in food. EFSA Journal 2014;12(3):3597-3664. Osa Arsenic (addendum), ss. EFSA (2014) Dietary exposure to inorganic arsenic in the European population. 72nd meeting of the Joint FAO/WHO Expert Committee on Food Additives. EFSA Journal 2012; 10(7):2831-2889. Raskasmetallien vaikutuksia ihmiselimistöön on käsitelty aiemmin Elintarvike ja Terveys -lehden numerossa 4/2012. EFSA (2012) Cadmium dietary exposure in the European population. Riskinarvioinnissa kartoitetaan suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen taso sekä ne elintarvikkeet, joista lasten raskasmetallien saanti on suurinta, ja näitä tuloksia käytetään hyväksi valvonnan kehittämisessä. (09) 274 6740, faksi (09) 274 67440 labema@labema.fi Elintarvike ja Terveys-lehti mukana tapahtumassa osastolla 1b11 www.elintarvikejaterveys.fi Tervetuloa!. EFSA Journal 2012;10(1):2551-2587. 29 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. EFSA Journal 2012;10(12):2985-3225. vsk Eviran riskinarviointi valmistuu kesällä Eviran riskinarviointi valmistuu kesällä 2015, ja sen tulokset julkaistaan raporttina. EFSA (2012) Lead dietary exposure in the European population. EFSA (2012) Scientific Opinion on the risk for public health related to the presence of mercury and methylmercury in food. 153316. Labemasta testit omavalvontaan ATP-testijärjestelmät ja pikatestit Mikrobiologiset testit Allergeenitestit Näytteenottovälineet www.labema.fi Klondyke-talo, 04260 KERAVA Puh
Nykyisen laboratorion juuret ovat Lahden kaupungin tutkimuslaboratoriossa ja toisaalta yksityisessä Paavo Ristola Oy:n laboratoriossa, kertoo Ramboll Analytics Oy:n yksikön päällikkö Outi Salonen. Lisäksi meillä on hyvät kansainväliset laboratorioyhteydet, mikäli sellaisia tarvitaan. Teksti ja kuvat: Tapio Välikylä. Viimeiset muutokset tällä erää tapahtuvat vuodenvaihteessa kun viimeiset kunnalliset laboratoriot myydään tai niiden toiminta lakkaa. 30 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. vsk Suomen ympäristöja elintarvikelaboratoriokenttäon viimeisen vuosikymmen aikana suuria muutoksia. On hyvin todennäköistä, että pieniä laboratorioita lopetetaan vielä useita tai niitä yhdistellään isommiksi yksiköiksi. – Ramboll Analytics on avannut uusia toimipisteitä Naantalissa, Kotkassa, Raahessa ja Kuopiossa joten meillä on kattava toimipisteverkosto Suomessa. Ramboll Analytics – 100 vuotta Ramboll Analytics Oy:n yksikön päällikkö Outi Salonen. – Ramboll Analytics ollut aikaansa edellä
Toisaalta vaativien ympäristönäytteiden tutkimustarpeet ovat lisääntyneet ja erilaiset yritysten velvoitenäytemäärät ovat lisääntyneet, sanoo Outi Salonen. – Laboratoriomme pinta-ala ei juurikaan muuttunut mutta koska tilat oli alun perin suunniteltu käyttöömme, tilojen kustannustehokas käyttö on mahdollista, korostaa Salonen. 31 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Vuonna 2012 laboratorio muutti varta vasten heille suunniteltuihin tiloihin Niemenkadun kiinteistössä. Kiinteistö on nykyisin nimeltään Lahti Cleantech Park. – Kilpailutilannetta vaikeuttaa näytemäärien väheneminen, tämä koskee muun muassa viranomaisten elintarvikenäytteitä ja myös yritysten omavalvontanäytteitä. Ramboll Analytics on toiminut Lahden Niemenkadun kiinteistössä vuodesta 2006. – Ramboll Analytics jatkaa perinnettä. Palvelualueet • ympäristölaboratorio • teollisuus-javoimalaitoskemia • päästömittaukset • työhygieenisetselvitykset • REACHjaCLP • tutkimusjakehitys Palvelut • näytteenottojaanalyysit • mittauksetjatestaukset • konsultointi • auditointi • henkilöstöapu • koulutus • asiantuntijapalvelut Ramboll Analytics tänään • Noin100työntekijääjoista Lahdessa 65 • Vuodentyöllistäjä-kunniamaininta Lahdessa vuonna 2012 • Vuonna2012uudetlaboratoriolle räätälöidyt tilat. Nykyaikaisilla tutkimuslaitteilla päästään todella pieniin pitoisuuksiin kiinni. Määritysrajoilla ei ole enää merkitystä, koska analyyseillä voidaan löytää yksittäinen tutkittava molekyyli. Laboratorio otti käyttöön uusia menetelmiä ensimmäisenä Suomessa. Osaamista riittää Lahden tutkimuslaboratorio tunnettiin vilkkaasta kehitystyöstä. Olemme edenneet laatujärjestelmärintamalla ensimmäisinä tai ensimmäisten joukossa, samoin menetelmissä ja laitteissa olemme kehityksen kärjessä. vsk Kilpailutilanteessa muutoksia Laboratorioalan kilpailutilanteen voisi olettaa muuttuvan parempaan suuntaan kun kuntasubventoidut laboratoriot katoavat markkinoilta
Siihen sulautettiin Ristolan Hollolan laboratorio ja Lahden tutkimuslaboratorio sekä toiminnat yhdistettiin. Laitekanta oli hyvä ja tilat laboratorion kannalta toimivat. 32 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Labranetistä ei kehittynyt aivan sitä mitä oli suunniteltu. Kun henkilökuntaan oli saatu vuonna 1975 limnologi, vesija maanäytteiden määrä kasvoi merkittävästi. Suomen ensimmäinen markkinointikemisti palkattiin 1995. Vuonna 2011 Ramboll Analytics Oy sulautui emoyhtiöönsä Ramboll Finland Oy:öön, joka hankki loputkin Analyticsin osakkeet Tiedeja yrityspuistolta. Henkilökuntaakin tarvittiin lisää. Työntekijöitä oli kaksi, kaupungineläinlääkäri ja terveystarkastaja. Lahti oli tuolloin noin 5000 asukkaan kaupunki. Yhdistyksen tavoitteena oli tarjota jäsenilleen tukipalveluita ja tuoda laatua päivittäiseen analytiikkatyöhön. Voidaan perustellusti sanoa, että tässä vaiheessa Lahden kunnallinen laboratorio oli maamme johtavia laboratorioita, erityisesti elintarviketutkimusten osalta. Lahden tutkimuslaboratoriossa kehitettiin menetelmiä ja laboratorio oli esillä tavalla, joka ei ollut kunnallisille laboratorioille tavanomaista. Vuonna 1965 laboratorioon palkattiin kemisti. Laboratorion johtaja Pentti Manninen siirtyi vuonna 1999 Insinööritoimisto Paavo Ristolan Oy:n palvelukseen, ja Ristolassa alkoi Hollolassa sijaitsevan laboratorion kehitystyö. Toimitiloina oli kaksi huonetta, puukellari sekä pihan käyttöoikeus. Tässä vaiheessa mikrobiologisten määritysten ja aistinvaraisen arvioinnin lisäksi tehtiin yksinkertaisia kemiallisia määrityksiä. Maidontarkastuslaki leimasi 1940-lukua ja osasta tehtäviä tuli lakisääteisiä. Ramboll Finland Oy osti Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n koko osakekannan vuonna 2006. Seuraavalla vuosikymmenellä tarkastusaseman henkilökunta lisääntyi yhdellä. Kunnallisen tason laboratoriotoiminnassa tämänkaltaisten tutkimusmenetelmien käyttöönotto oli tuolloin hyvin harvinaista. Savioja kehitti laboratoriota määrätietoisesti yhteistyössä terveyslautakunnan valvontaosaston kanssa. Nykyisin Ramboll Analytics on Ramboll Finland Oy:n vesija ympäristö palvelualueen yksikkö.. Elintarvikepuolella kehitettiin omavalvontaa ja hygieniaosaamiseen liittyviä palveluja. Uusia tutkimustapoja olivat myös massaspektometri sekä mikrouni kiinteiden näytteiden happohajotukseen. Laitekanta kehittyi ja laboratoriossa otettiin ensimmäisenä käyttöön ICP-MS-tekniikkajasiihenliittyvätspesiaatiomenetelmät,jotkamahdollistivatyhäpienempien pitoisuuksien sekä kokonaan uusien ainesosien tutkimisen. Samoihin aikoihin Lahden laboratorio yhtiöitettiin ja laboratoriopalveluja ryhdyttiin myymään yhä enemmän yksityisille tahoille. 1930-luvulla keskityttiin tarttuviin tauteihin, jotka levisivät etenkin huonosti hoidettujen kaivojen vesien välityksellä. Uusi laboratorio sijoittui Niemenkadulla sijaitsevaan kiinteistöön, jossa se toimii edelleen, tosin rakennuksen eri siivessä. Lahden laboratorio oli mukana perustamassa yhdeksän laboratorion muodostamaan yhdistystä, Labranetiä. Laboratorio muutti 1992 Niemenkadulle Neopolin yhteyteen. vsk Lahden kaupungin laboratorion taipaleelta – torin varrelta Niemenkadulle Laboratoriotoiminta käynnistyi Lahdessa keväällä 1914, kun Aleksanterinkadulla sijaitsevassa vuokrahuoneistossa kaupungin elintarvikkeiden tarkastusasema aloitti toimintansa. Laboratoriossa edettiin myös laatujärjestelmän kehittämisessä ja se sai ensimmäisenä akkreditointistatuksen vuonna 1994. Tässä vaiheessa kemiallista tutkimusta lisättiin merkittävästi. Mikrobiologi palkattiin ennen vuosituhannen vaihdetta. Ensimmäinen kemisti oli vastikään edesmennyt Toivo Savioja. Hennalan varuskunta oli Suomen alueen suurin venäläisvaruskunta, jossa oli enemmän sotilaita kuin Lahdessa asukkaita. Yhteistyö oli sujuvaa ja yhteiset tilat saatiin vuonna 1978. Hyvin pian tämän jälkeen Lahden tiedeja yrityspuisto ja Ramboll Finland muodostivat yhteisomisteisen yrityksen, jonka nimeksi tuli Ramboll Analytics Oy
Tulevaisuus Yksikön päällikkö Outi Salonen ei usko automaation käytön laajaan kasvuun. Lähivuosina laajenemme koko Pohjoismaiden alueelle. – Analyysejä tulee lisää, uusia laitteita hankitaan ja automaatiotakin lisätään jos volyymit kasvavat. vsk Laboratorioiden tulevaisuus Tulevaisuudessa perusparametrit mitataan online-antureilla, automaatio tuottaa tulkinnat suoraan käyttäjilleen. Mittaaminen ja analysointi laboratoriossa on huipputeknologiaa, jossa tullaan näkemään huikeita kehitysaskeleita myös tulevaisuudessa, maalailee Outi Salonen. Tulemme tulevaisuudessa yhdistämään tutkimustoiminnan ja kaupallisen analytiikan tehokkaasti ja tuottavasti. – Toki rutiineita voidaan automatisoida kunhan se tehdään kustannustehokkaalla tavalla, hän painottaa. – Räätälöityjen tutkimuspalveluiden lisäksi olemme mukana erilaisissa ympäristöprojekteissa. 33 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Hyvää Joulua! Hyvää Joulua!. Laboratorio hallinnoi datavirtaa ja huolehtii parametriautomatiikasta keskittyen ainoastaan poikkeustilanteisiin ja vaativiin analyyseihin – Viime vuosina on päästy tutkimaan lääkeaineja hormonijäämiä ja myös palonestokemikaalien jäämiä ja niitä valitettavasti löytyy vesistöistä
vsk Ossi-Oskari Honkanen Mikkelin amk, Ympäristöteknologia Kylmälaitteita kartoitettiin Kuopion alueella. 34 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28
HCFC-yhdisteet ovat hiilivetypohjaisia, fluoria ja klooria sisältäviä yhdisteitä, joista käytetään kansankielistä nimitystä ”freonit”. Kun kylmäaineen määrä nousee 30 kiloon, kylmälaitteiden tarkastusväli lyhenee puoleen vuoteen. Huoltoasetuksen mukaan vähintään 3 kiloa kylmäainetta sisältävät laitteet tulee tarkastaa vuosittain. Vuoden 2014 loppuun saakka on kuitenkin luvallista käyttää kierrätettyjä tai puhdistettuja HCFC-kylmäaineita. vsk Muuttuva lainsäädäntö Kuluva vuosi tulee olemaan muutamien HCFC-yhdisteitä sisältävien kylmäaineiden kohdalla saattohoitoa, josta ei ole paluuta entiseen. Isommissa kylmälaitoksissa kylmäaineen määrä voi olla satoja tai tuhansia kiloja. Kielto perustuu Euroopan parlamentin säätämään ns. otsoniasetukseen, jonka mukaan uusia HCFC-pohjaisia kylmäaineita ei ole saanut käyttää kylmäkoneiden huollossa vuoden 2010 jälkeen. Mitä tämä tarkoittaa kylmälaitetta käyttävän henkilön kohdalla. Mikäli laite on sellainen, ettei siihen voida laittaa vaihtoehtoista ainetta tai sen korjaaminen ei ole kannattavaa, tulee laite poistaa käytöstä ja toimittaa asianmukaiseen keräyspisteeseen. Kylmälaitteiden tarkastusvälit kylmäaineen määrän mukaan.. Tavallisimmin tämä tarkoittaa sitä, että kylmälaitteesta poistetaan huollon yhteydessä esimerkiksi kylmäaine R-22 ja se korvataan esimerkiksi kylmäaineella R-404a, joka on ympäristölle vähemmän haitallinen. Kotitalouksissa käytettävät kylmälaitteet sisältävät kylmäainetta alle 3 kg ja lisäksi ne ovat tehtaalla hermeettisesti suljettuja. Mistä tietää, mitä kylmäainetta esimerkiksi pakastimen tai jääkaapin kylmäkoneistossa on. Myös kylmälaiteita huoltavat yritykset voivat tarvittaessa selvittää kylmälaitteen käyttämän kylmäaineen tyypin. Iällisesti ne alkavat olla elinkaarensa loppupäässä, joten olisi hyvä miettiä niiden korvaamista uusilla kylmälaitteilla. Käytöstä poistettavan kylmälaitteen kylmäaine on käsiteltävä ongelmajätteenä. Vuoden 2015 alusta tiettyjen HCFC-yhdisteiden käyttö kylmäaineina kielletään kokonaan. Vanhan laitteen korvaaminen uudella voi tuoda iloisen yllätyksen kukkaroon, kun sähkönkulutus pienenee huomattavasti. huoltoasetus) 12 §:ssa on kerrottu kylmälaitteen haltijaa tai omistajaa koskevista velvoitteista. TarTaulukko 1. Tämä tarkoittaa sitä, että kylmäaine kiertää suljetussa järjestelmässä eikä näin ollen pääse vuotamaan kylmälaitteesta, ellei koneistoon ole tullut esimerkiksi muutossa vaurioita. Kiellon tarkoituksena on suojella otsonikerrosta sitä heikentäviltä aineilta ja vähentää kasvihuoneilmiöstä johtuvaa ilmakehän lämpenemistä. 1.1.2015 alkaen kiellettäviä kylmäaineita ovat R-22, R-401a, R-401b, R-402a, R-402b, R-403a, R403b ja MP401. HCFC-kylmäaineille on olemassa korvaavia kylmäaineita, joita voidaan käyttää kylmälaitteiden huollossa. Yleensä HCFC-kylmäaineita eli freoneita löytyy vanhoista kylmälaitteista. Helpoiten asia selviää kylmälaitteen tyyppikilvestä tai kylmälaitteen kompressorin kyljestä. 35 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Viranomaisvalvonta ja kylmäainekartoitukset opinnäytetyönä Valtioneuvoston asetuksen 452/2009 (ns. Vanhoissa kylmälaitteissa myös sähkönkulutus on melkoinen verrattuna uusiin laitteisiin. 1.1.2015 alkaen myös kierrätetyn ja puhdistetun HCFC-kylmäaineen käyttäminen huollossa on kielletty
Lisäksi kaikissa kohteissa koneiden huoltamisesta ei ollut huolehdittu säännöllisesti. 36 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Kohteet on kuvattu prosentteina kuvassa 1. Mikäli kylmälaitteet ovat hermeettisesti suljettuja, kuten yleensä kotitalouslaitteet ovat, ja niiden sisältämä kylmäaineen määrä on alle 6 kiloa, laitetta ei tarvitse tarkastaa. Kartoituksesta kävi esille, että tarkastetuissa kohteissa oli käytössä kahdeksaa erilaista kylmäainetta, joista yksi (kylmäaine R-22) kuuluu vuoden 2015 alusta alkaen kiellettäviin kylmäaineisiin. Kartoituskohteet prosentteina Kuopion alueella (n=21).. Lisäksi laitteen omistajan tai haltijan on pidettävä huoltoja tarkastuspöytäkirjaa, josta käy ilmi laitteen sisältämän kylmäaineen määrä ja tyyppi, lisätyn aineen määrä, talteen otetun aineen määrä, viimeisin huoltopäivämäärä, tehty toimenpide, tarkastuksen suorittaneen toiminnanharjoittajan nimi ja huoltajan allekirjoitus. Laitteen yhteydessä tulee olla ilmoitus siitä, milloin laite on viimeksi tarkastettu, esimerkiksi huoltotarra. Yli 300 kiloa sisältävät laitteet on aina varustettava vuodonilmaisujärjestelmällä. Kuopiossa toteutettiin kesällä 2013 opinnäytetyönä kylmälaitteiden kuntokartoitusprojekti, jossa hyödynnettiin Suomen ympäristökeskuksen valvontaohjetta (3/2012) viranomaisille, jotka vastaavat otsonikerrosta heikentäviä aineita tai fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden huollon valvonnasta. Mikäli laitteistot on varustettu vuodonilmaisujärjestelmällä, voidaan tarkastusvälit pidentää 30 kiloa kylmäainetta sisältävissä laitteissa vuoteen ja 300 kiloa sisältävissä laitteissa puoleen vuoteen. Tätä kylmäainetta oli kohteissa yhteensä 125 kiloa, mikä oli 1,4 % kaikista käytössä olleista kylmäaineista. Huoltoja tarkastuspäiväkirja on pyydettäessä näytettävä valvontaviranomaiselle. Taulukossa 1 on esitetty tarkastusvälit. Itse vuodonilmaisujärjestelmä on tarkastettava kerran vuodessa. Laitteen omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että tarkastuksen suorittavalla henkilöllä tai toiminnanharjoittajalla on Turvatekniikan keskuksen myöntämä todistus pätevyydestä. 14.4.2014 valmistuneessa Ossi-Oskari Honkasen opinnäyteyössä kartoitettiin Kuopion alueen suurimpien elintarvikealan toimijoiden kylmälaitteiden sisältämät kylmäaineet sekä niille tehdyt huollot. Yleisenä käytäntönä pidettiin huollattaa laitteet vasta sitten, kun ne olivat rikkoutuneet, eikä yrityksellä ollut tietoa velvoitteistaan koskien huoltojen Kuva 1. Huolloissa yleisimmät puutteet koskivat huoltotarrojen puuttumista. vsk kastustiheys lyhenee 3 kuukauteen, kun kylmäaineen määrä saavuttaa 300 kiloa. Opinnäytetyön valvoja toimi Mikkelin ammattikorkeakoulun lehtori Maritta Jokela ja työelämäohjaajana elintarviketarkastaja Inka Heikkinen Kuopion kaupungin ympäristöterveydenhuollosta. Kartoituksen piirissä oli 21 kohdetta, jotka olivat elintarvikevalvonnan piiriin kuuluvia tuotantolaitoksia, kuljetusliikkeiden kylmäja pakkasterminaaleja, varastoja ja elintarvikemyymälöitä
Positiivista oli, että kaikkien yritysten laitteet oli kuitenkin huollettu viimeisen vuoden sisällä. Viranomaisten kannalta kartoituksella saatiin selville kohteita, joissa on käytössä kiellettyjä kylmäaineita ja sekä kylmäainevuotojen kannalta ongelmallisia kylmälaitteita. Toimijoita opastettiin, että huoltojen ja kylmälaitetarkastusten säännöllisyydestä huolehtiminen lainsäädännön mukaisesti koituu myös todennäköisimmin myös taloudelliseksi säästöksi. Kuva 2. 37 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. vsk säännöllisyyttä. Kun kohteissa kerrottiin, miksi tarkastus tehdään, asenne muuttui täysin. Kartoituksen merkitys Muutamissa kohteissa viranomaisvalvonta koettiin aluksi negatiivisena ja yleisin kommentti oli, että ”eikö teillä ole enää parempaa tekemistä”. Tarkastuskohteissa ei välttämättä tiedetty, miksi kylmäaine voi olla ympäristölle vaarallista tai miksi huollot pitää tehdä säännöllisesti. Tarkastuksella havaitut puutteet (n=14). Puutteita havaittiin 14 kohteessa ja 7 kohdetta läpäisi tarkastuksen huomautuksitta. Tarkastuksella havaitut puutteet on esitelty kuvassa 2. Kun tiedetään ongelmakohteet, on niiden seuraaminen helpompaa, esimerkiksi vuosittain, kunnes laitteistot on korvattu uusilla. ASIANTUNTIJAN YKKÖSVALINTA! Ympäristön ja terveydensuojelun tiedonhallintajärjestelmä Uuden ajan ohjelmat kunnaneläinlääkäreille ja klinikoille TeraKuu Oy Multiantie 7 42700 Keuruu 050 311 2006 tuki@tervekuu.fi www.terakuu.fi ja TerveKuu KuusiVet TeraKuu Oy – Multiantie 7 – 42700 Keuruu – 050 311 2006 – tuki@terakuu.fi – www.terakuu.fi. Huollettuna laite toimii varmemmin, se säästää sähköä ja varsinkin kesällä voidaan välttyä yleisiltä pakastimen sulamisilta ja näin estää vakuutusmaksujen nousemista jatkossa. Kartoitukseen sisältyneillä tarkastuksilla annettiinkin toimijoille runsaasti asiaan liittyvää ohjeistusta ja neuvontaa
Se on myös kulinaristinen nautinto, joka lyö laudalta Välimeren herkut. Teksti Maria Palo Kuvat Maria Palo (jos ei eri mainintaa). Hän tutki tutkijaryhmänsä kanssa puolenvuoden ajan koehenkilöiden avulla Pohjoismaista ruokakulttuuria. Tanskalaisen tutkijan dosentti Thomas Meinert Larsenin mukaan ruuan suhteen tämä pitää paikkansa. Dosentin neuvot meille ovat selvää selvemmät. – Unohtakaa lehtien ihmedieetit ja etsikää käsiinne vanhat perinneruokareseptit ja uudistakaa ne tähän aikaan sopivaksi, dosentti Thomas Meinert Larsen Kööpenhaminan Pohjolan herkut todellinen terveyspommi Pohjolan ruoka on painopudottaja ja LDL -kolesterolin tappaja. Vanhassa vara parempi sanoo suomalainen sananlasku. 38 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. vsk On korkea aika unohtaa kaikki amerikkalaiset ihmedieetit ja palata takaisin esiäitien pitopöytään jonka ruoka koostuu metsien ja järvien antimista. Barcelonan sydäntauteja käsittelevässä konferenssissa esiteltiin tanskalainen tutkimus jonka mukaan perinteinen pohjolan ruoka ennalta ehkäisee sydänja verisuonitauteja
Heiltä mitattiin veren sokeripitoisuus, kolesteroliarvo ja veren rasvapitoisuus. Eniten keskustelua syntyi perinneruokaryhmän joukossa. Tanskalaista arkiruokaa syöneiden painokäyrät eivät lasDosentti Thomas Meinert Larsen Kööpenhaminan yliopistosta. Puolivuotta kestäneen koejakson jälkeen osallistujat punnittiin. Puolen vuoden ajan koeryhmät noudattivat saamiaan ruokaohjeita. Dosentti Meinert Larsenin johtama tutkimusryhmä vertaili perinteisen pohjoisen ruuan ja tavallisen tanskalaisen ruuan vaikutusta 20 henkiseen +50 vuotiaista koottuun koeryhmään. Jo punnituksen yhteydessä tutkijat havaitsivat, että he ovat oikeilla jäljillä. vsk yliopistosta kehottaa. Ruokalistat uusittiin ryhmille kuukauden välein, jolloin myös heidän kokemuksiaan ruokavaliosta kuunneltiin. Puolet koeryhmäläisistä söi tavallista nykyaikaista tanskalaista arkiruokaa, joka perustuu vaaleaan leipään, punaiseen lihaan ja voi tai majoneesipohjaisiin kastikkeisiin. Kuva Kööpenhaminan yliopisto.. Monelle nyt aterialla nautitut ruuat olivat aikaisemmin tuttuja mummun ruokapöydästä ja monet ruokalajeista olivat jääneet unholaan. Kaikilla koeryhmäläisillä oli yhdistävänä tekijänä ylipaino, korkea verenpaine ja korkeat veren rasvapitoisuusarvot. Toinen osa ryhmästä söi pelkästään tähän aikaan ja päivään sovellettua perinneruokaa. 39 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Ryhmän jäsenet, joka söivät pelkästään marjoihin, sieniin, täysjyväleipään, kalaan, riistaan, juureksiin ja rypsiöljyyn perustuvaa ruokaa, olivat pudottaneet painoaan keskimäärin 4,2 kiloa
Merimiespihvi valmistuu hyvin yksinkertaisista aineksista: lihasta, perunasta ja sipulista. Lisää myös hieman suolaa, pippuria ja paprikajauhetta kerroksiin. – Tällaisella aikajaksolla saadaan varmat tulokset. Ihanteellinen ajanjakso olisi ollut kokonainen vuosi jolloin olisimme saaneet kaikki vuodenajat mukaan. Lado lihat, sipulit ja perunasekä porkkanaviipaleet kerroksittain. Anna ruoan vetäytyä hetki ennen tarjoilua.Jos haluaa hieman tulisempaa niin ripaus chilipulveria joukkoon tai muutama kokonainen chili hyvin pilkottuna joukkoon. Viipaloi sipulit. 40 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. vsk Merimiespihvi on monen suosikkiruoka lapsuudesta. Kuori ja viipaloi perunat ja porkkana. Hauduta pataa 200-asteisessa uunissa n. 1,5 tuntia. Koeaikana se oli dosentin mukaan sopiva. Ruskista lihat ja sipulit pannulla öljyssä sekä mausta suolalla, pippurilla ja jauhetulla paprikalla. Hyvä marssii esiin Puoli vuotta on lyhyt ja pitkä aika. Kaada päälle olutta ja lihalientä sekä asettele kaada öljy padan päälle. keneet ja joidenkin paino oli jopa kivunnut pienoiseen nousuun. Nyt meillä oli mukana osa kevättä, kesä ja pala syksyä, dosentti. Ainekset 400g naudanpaistia 2 sipulia 1 rkl rypsiöljyä 7 perunaa 1 porkkana 2 dl olutta 2 dl lihalientä suolaa, mustapippuria jauhettua paprikaa 1 dl rypsiöljyä Tee näin. Leikkaa naudanpaistista ohuita viipaleita ja nuiji niitä hieman
No-Ma nyt kouluissa Tanskassa tutkimus on herättänyt vilkkaan keskustelun mediassa. Tällä ryhmällä ei ollut mitään rajoitteita punaisen lihan, valkoisen leivän tai makeiden juomien suhteen. No-Ma on pitkään puhunut Pohjoismaisen ruuan hyvistä puolista. – Perinteistä pohjolan ruokaa syöneiden koehenkilöiden vaarallinen LDL-kolesteroliarvo laski ja hyvän HDL-kolesterolin arvo nousi. Koulujen valkoinen leipä sai tehdä tilaa ruisleivälle ja pizza teki tilaa kaalilaatikolle. Kuten jo alusta asti oletimme, että tämä tulee näkymään lopputuloksessa. Tarjolla on rukiista leipää ja puolukkavispipuuroa. Mukaan mahtuvat myös sienet, kokojyväleivät, riista, lohi, silakka, ahven, hauki, made, siika, turska, katkaravut sekä meriheinä. Ja näin siinä valitettavasti myös kävi. Hedelmiä ja juureksia, kuten omenat, valkoja kukkakaali, lanttu, nauris ja retiisi, on kohtuullisen helppo hankkia. Ja, kuten Tanskassa niin tuttua, mielipiteet jakautuvat puolesta ja vastaan. Pohjolan – Pohjoismaiden dieettiruoka, jota koehenkilöt söivät, perustuu näihin raaka-aineisiin. Välimerellinen ruoka perustuu pitkälle oliiviöljyn käyttöön. Lopputulos oli yksiselitteisesti, perinteinen ruoka on terveellistä, hyvää ja todellista dieettiruokaa. Rypsin lisäksi meillä on rukiinen leipä, ahvenet, muikut, turskat, hauet ja silli. Myös veressä tuhoa tekevien rasvapartikkeleiden määrä laski reippaasti. Hyväksi kutsuttu HDL-kolesteroli loisti tässä ryhmässä poissaolollaan. Hedelmä-ja marjaosastosta voidaan poimia omenat, päärynät, hillat, karpalot, mesimarjat, mustikka, puolukka, punaiset ja mustat viinimarjat, pihlajanmarjat, mansikat, vadelmat ja tyrnimarja. Heidän aloitteesta käynnistyi Tanskan kouluissa ruokaprojekti jonka perusteena on perinteinen pohjoismainen ruoka. Heidän ruokavalionsa sisälsi rypsiöljyn sijasta runsaasti voita vähemmän hedelmiä, marjoja, sieniä, juureksia ja riistaa. vsk Meinert Larsen sanoo. Kaikki mitä tarvitsemme, on ympärillämme. 41 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Ruokalistalta on turha etsiä muita kuin Pohjoismaisia herkkuja. Onko vanha perinteinen, osittain jo pikaruokien ja pizzojen alle hukkunut perinne ruoka sitten terveellistä ja laihduttavaa. Ikävämmin kävi ryhmälle joka söi tanskalaista arkiruokaa. Perinteinen ruuan syöminen ei jää pelkästään makuelämykseksi vaan se tuo mukanaan myös myönteisen lisän ympäristöön. Merta edemmäs kalaan ei tarvitse lähteä. Näillä leveysasteilla perinteinen ruoka sopii kehoomme paremmin, koska kehomme elää totuttuja vuodenaikoja. Myös peruna, tuoreet maustekasvit kuten tilli, persilja, selleri, keltaja punasipuli kuuluvat joukkoon. Se tuotetaan lähellä ja se perustuu vuodenaikojen tarjoamiin antimiin. Meidän valttikorttimme on rypsiöljyssä. Rypsiöljyllä on monia samoja ominaisuuksia kuin oliiviöljyllä. Yksinomaan puolukan ominaisuudet ovat lyömättömät, se on todistettu moneen kertaan, dosentti Meinert Larsen innostuu kertoman mikä aarreaitta meidän luontomme ja maaperämme on. Perinneruuan hyvistä puolista kertoo se, että Kööpenhaminan ydinkeskustassa sijaitseva NO-Ma ravintola on usean vuoden ajan voittanut palkintoja pohjoismaisesta perinneruuastaan. Tämän ryhmän LDL -kolesterolin arvo ei laskenut, verenpaine pysyi korkeana. Sitä ei tarvitse kuljettaa satojen kilometrien päästä, dosentti Meinert Larsen toteaa. Lähde: Kööpenhaminan yliopisto.. Metsistä löytyy marjoja ja sieniä. Vihannespohja muodostuu valkoja kukkakaalista, sokeriherneestä ja muista palkokasveista. – Kilpailu ei ole päätarkoitus. Korkeana pysyivät myös veren rasvapartikkelit. Pystyykö Pohjolan perinteinen ruoka kilpailemaan amerikkalaispohjaisia laihdutusruokia ja Välimeren herkkuja vastaan. Kyseessä on vaihtoehto, joka tarjoaa samanlaiset terveydelliset ominaisuudet kuin Välimeren ruoka. Oliiviöljyn sijasta käytettiin Pohjoismaista rypsiöljyä. Mitä ravintolassa tarjotaan näkyy jo nimestä No (Nordisk) Ma (mat)
Kisaan oli valmistauduttu keittämällä menu kerran läpi taksvärkkipäivän aikana. Tuomari, keittiömestari Sami Tallberg kehui espoolaisten suoritusta kunnianhimoiseksi, kauden mukaiseksi ja ulkonäöltään päräyttäväksi. ”Olin erittäin yllättynyt oppilaiden ruuanlaittotaidoista. Menu syntyi yhteisessä ideointipalaverissa, jossa päätettiin, että kustakin annoksesta löytyy oranssia: kurpitsa, porkkana ja lakat, sitomaan menu syksyiseksi kausiruuaksi. Hakkalalaiset esittivät suuria, itsenäisiä työsuorituksia ja valmistivat teeman mukaan ravitsemuksellisesti tasapainoisen menun. Ensi vuonna hän toivoo kisakeittiössä nähtävän myös villiyrttejä. Voitokkaassa menussa oli alkuruokana keittoa kurpitsasta, paistetut kurpitsansiemenet ja ruissipsit. Kirjallisten menuiden perusteella olisin luullut heidän tulevan ammattikoulusta. Ravitseva ateria ystäville Verkossa käytyihin alkueriin osallistui 2 140 Ruokavisan 2014 voitti Espoon yhteislyseon koulu. Kotimäen koulun joukkuetta tuomaristo arvosti maistuvasta ateriasta, joka syntyä siivitti yhteistyön ilo. Loppukilpailussa oli mukana kolme parhaiten alkuerissä pärjännyttä oppilasryhmää. Esillepano jännitti ”Esillepano oli jännittävin ja haastavin hetki”, huokaisi Teo Rissanen kisan ratkettua. Opettaja Anja Pouttu kertoi luottaneensa nuorten taitoihin, häntä jännitti vain hieman, miten vieraassa näytöskeittiössä esiintyminen sujuisi. Finaalissa kamppailivat myös Hakkalan koulu Lammilta, Kanta-Hämeestä ja Kotimäen koulu Littoisista, Varsinais-Suomesta. Joukkueet nauttivat ruuanlaitosta, eivät vain kilpailleet”, Tallberg myhäili. Joukkue oli sopinut tarkasti työnjaon ja se toimi. Jälkiruokana saatiin vielä lakkauunijäätelöä. vsk Ruokavisan tiukan loppukilpailun voitti Espoon yhteislyseon koulun yhdeksäsluokkalaiset Espoosta, Uudeltamaalta. Jännittävä ja hyvin tasaväkinen kisa kokattiin Ruokatiedon näytöskeittiössä ELMA-messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Kotimäen koulun joukkue sai tuomariston kunniamaininnan iloisesta tiimityöskentelystä, jota tuomaristo ihaili. Voittajajoukkueessa Espoon yhteislyseon koulua edustivat Johanna Fagerström, Mathias Karhu, Minttu Lindgren ja Teo Rissanen. Pääruokana oli Chavroux-täytteinen kuha, yrttiperunasose ja salviaporkkanat. 42 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Jokaiseen annokseen löytyy makupari suomalaisesta luonnosta ja säilömällä niiden käyttöä voi jatkaa ympäri vuoden, Tallberg kannusti. Nelihenkiset edustusjoukkueet ottivat mittaa toisistaan käytännön työtaidoissa valmistamalla itse suunnittelemansa kolmen ruokalajin menun. Oli ilo nähdä aitoa innostusta
Kotimäen koulu valmisti alkuun rapuleivän, pääruuaksi lohta, perunamuusia, sienikastiketta ja uunijuureksia sekä jälkiruuaksi vispipuuroa. Ensi keväänä Ruokavisa järjestetään ensimmäistä kertaa valtakunnallisena. Paikallisuus ja talous vuoden 2015 teemat Ruokavisa käytiin nyt kolmatta kertaa. Lammin Hakkalan koulun menu alkoi aromikkaalla porkkanakeitolla ja hämäläisellä näkkileivällä, pääruokana oli kermainen hirvipata, hasselbackan perunat, uunipunajuuret ja salaatti sekä makeana loppuna valkosuklaa-pannacotta, karpalokiille ja kauralastut. Loppukilpailussa nuoret saivat näyttää käytännön keittiötaitojaan valmistamalla suunnittelemansa menun. Tuomaristo kiinnitti arvioinnissaan huomiota muun muassa ennakkotehtäviin ja vastuullisuuden toteutumiseen, ruuanvalmistusja yhteistyötaitoihin sekä tietysti finaalissa valmistettujen aterioiden makuihin ja ulkonäköön. Loppukilpailuun päässeet oppilaat olivat valmistautuneet koitokseen suunnittelemalla kolmen ruokalajin menun, jonka voisi tarjota vaikkapa ystävälle. Kuvaaja: Jussi Ulkuniemi/Ruokatieto.. Kilpailun juonsi ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi (MTK). Ennakkotehtävänä oli myös perustella menu vastuullisuuden näkökulmasta. Kilpailua seurasi kuuden hengen arvovaltainen tuomaristo, joka arvioi nuorten suorituksia. 43 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Tuomaristoon kuuluivat Tallbergin lisäksi opetusneuvos Marjaana Manninen (opetushallitus), elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi (Kuluttajaliitto), toiminnanjohtaja Aira Kuvaja(Kotitalousopettajien liitto), tuoteasiantuntija Henriikka Mattila (SOK), kotitalousopettaja Minttu Virkki (Ruokatieto). Teemoina ovat silloin paikallinen hyvinvointi ja taloudellinen vastuu. Tänä vuonna teemana oli erityisesti ravitsemus. vsk oppilasta seitsemästä maakunnasta: KantaHämeestä, Päijät-Hämeestä, Etelä-Savosta, Pohjois-Savosta, Etelä-Pohjanmaalta, Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta
Laadukasta sisältöä julkisen sektorin ateria-ammattilaisille ATERIA -tapahtuma tunnetaan laadukkaasta ja monipuolisesta seminaariohjelmasta. ATERIA 2014 -tapahtumassa kohtasivat yli 700 julkisen ruokahuollon ammattilaista ja noin 30 näytteilleasettajaa. 44 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Nykyasiakkaat ovat vaativia ja tottuneet monipuoliseen ruokatarjontaan. Asiakkaiden vähenemistä ei ole näköpiirissä, mutta tulevaisuudessa palvelut on tuotettava kustannustehokkaammin ja todennäköisesti yhä rajatummin resurssein. Ja meille niin itsestään selvä maksuton päiväkotija kouluruokailu on lapsille paikka oppia ruokakulttuuria ja yhteisiä pöytätapoja. Julkisen ruokapalvelun tarjoama ravinto koskettaa hyvin monia suomalaisia joka viikko. Monille asiakkaille tarjoutuu ruokapalvelujen myötä päivän ainoa sosiaalinen kontakti. Puheenvuoroissa keskityttiin tällä kertaa yhtäältä kouluja päiväkotiruokailuun, toisaalta henkilöstöravintoloihin sekä kolmanneksi sosiaalipuoleen, joka pitää sisällään kotiateriapalvelun, sairaalaja laitoshoitopalvelun ja ikääntyvien palvelut. Ammattikeittiöiden sankarit toisaalta muokkaavat, toisaalta luovat uutta suomalaista ruokakulttuuria. kertaa Helsingin Wanhassa Satamassa. vsk ATERIA 2014 -tapahtuma on yhden päivän tiivis ja informatiivinen ammattilaistapahtuma, joka järjestettiin tänä vuonna 8. Osaamista ja ammattiylpeyttä Ammatillisen osaamisen kehittäminen on tärkeä osa ammattikeittiöiden henkilökunnan työuraa. Ateria 2014 -tapahtuma kokosi ammattilaiset Wanhaan Satamaan Katajanokalle Helsinkiin. Ruokapalveluiden merkitys on niin ravitsemuksessa, yhteisissä ruokailuhetkissä kuin uusien makujen tarjoamisessa
Kuntaruokailun asiantuntijat ry sulautuu Ammattikeittiöosaajiin ”On luontevaa, että kokoamme joukkomme ja toimimme jatkossa yhtenäisenä ravitsemistoimijoiden foorumina. Jatkossakin järjestö huomioi julkisten ruokapalveluiden tuottamiseen liittyvät erityispiirteet nimeämällä yhdistyksen johtokuntaan kuntaruokailua edustavat henkilöt. 45 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Projektipäällikkö Virpi Kulomaa (vas) ja toiminnanjohtaja Marjut Huhtala.. ”Kun kaksi ravitsemisalaa edistävää järjestöä kokoaa voimansa, saamme paljon enemmän aikaan”, toteavat Ammattikeittiöosaajat ry:n ja Kra ry:n puheenjohtajat Toini Linnanmäki ja Tuulia Pelli. Ammattikeittiöosaajien jäsenkunta koostuu valtaosin julkisen sektorin ruokapalvelutehtävissä toimivista. vsk Kuntaruokailun asiantuntijat ry lopettaa oman yhdistystoimintansa ja sulautuu osaksi Ammattikeittiöosaajat ry:tä vuoden 2014 loppuun mennessä. Kra ry:stä Ammattikeittiöosaajiin liittyvät jäsenet toivotamme lämpimästi tervetulleiksi elinvoimaiseen järjestöömme”, kannustaa toiminnanjohtaja Marjut Huhtala. Niinpä jo tähän mennessä Ammattikeittiöosaajat ry on kohottanut kunnallisten ruokapalvelujen arvostusta ja järjestänyt täydennyskoulutusta myös kuntaruokailua edustavalle kohderyhmälle. Tuulia Pelli (vas.) ja Toini Linnanmäki. ”Yhdistymisestä koituu monia synergiaetuja – yhteistyökumppaneidemme kannalta on mielekästä, kun koulutus-ja verkostoitumistilaisuuksissamme tavoittaa nyt kerralla kattavamman joukon ravitsemisalan toimijoita”, Linnanmäki iloitsee
Tutkimuksissa myös mikrobiologinen kokonaislaatu todettiin hyväksi yli puolessa näytteistä. Korkea hiivapitoisuus oli syynä välttävään arvosanaan 39 % näytteistä. vsk Elintarvikevalvontaprojektien tuloksia Salaatin hygieeninen laatu Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella kesällä 2013 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella (Alavieska, Nivala, Sievi ja Ylivieska) kesällä 2013 toteutetun salaattien hygieniaa arvioivan projektin perusteella voidaan todeta alueen salaattien elintarvike-turvallisuuden olevan hyvä. Näytteenoton yhteydessä mitattiin salaattien tarjoilulämpötilat ja arvioitiin salaatit aistinvaraisesti. Kaikista salaattinäytteistä tutkittiin aerobisten mikro-organismien, hiivojen sekä Escherichia colibakteerin (E.coli) kokonaismäärät. Projektissa keskityttiin lounaspaikkojen ja suurtalouskeittiöiden salaattien hygieeniseen laatuun, mutta mukana oli myös yksi tuotantolaitos. Näytteet otettiin ennalta ilmoittamatta ja tutkittiin elintarvikelaboratoriossa. Hiivat eivät aiheuta ruokamyrkytyksiä, mutta niillä on vaikutusta aistinvaraiseen laatuun. Ruokamyrkytyksiä aiheuttavaa ja ulostesaastutusta mittaavaa E.colia ei todettu. Valmiiksi pilkotuista salaateista tai raasteista hyvän tuloksen sai 62 %, välttävän tuloksen 23 % ja huonon tuloksen 15 %. Korkea hiivapitoisuus oli yleisin syy mikrobiologisen kokonaislaadun alenemaan. Tarjoilupaikassa itse pilkottujen tai raastettujen salaattien tuloksista. Näytteissä oli sekä valmiiksi tarjoilupaikkaan pilkottuina tulleita sekä tarjoilupaikassa pilkottuja salaatteja. Kolmessa tarjoilupaikassa tuoresalaatti todettiin selvästi nahistuneeksi aistinvaraisessa arvioinnissa. Näytteistä 6 oli porkkanaraastetta ja 27 tuoresalaattia. Kaikista salaattinäytteistä 58 % oli mikrobiologiselta kokonaislaadultaan hyviä, välttäviä 36 % ja 6 % huonoja. Vain kuusi prosenttia näytteistä todettiin mikrobiologiselta laadultaan huonoiksi. 46 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Ulostesaastutusta mittaavaa E.coli -bakteeria ei todettu. Kolmessa näytteenottopaikassa salaatin lämpötila ylitti sille asetetun enimmäistarjoilulämpötilan (+ 12 °C). Salaattinäytteitä otettiin yhteensä 33 kappaletta. Kokonaislaatua kuvaavien aerobisten mikro-organismien pitoisuudet olivat 85 % näytteistä hyviä, 12 % välttäviä ja 3 % huonoja
Lisäksi itse pilkottavaan salaattiin voi kohdistua huomattavasti enemmän lämpötilanvaihteluita, kuin valmiiksi pilkottuun salaattiin, jonka kylmäsäilytysketju voi olla huomattavasti yhtenäisempi. Konditoriatuotteiden mikrobiologinen laatu oli pääsääntöisesti hyvä. Staphylococcus aureus bakteeria, joka useimmiten siirtyy elintarvikkeeseen huonon käsihygienian seurauksena, ei todettu lainkaan. Näytteeksi otettiin valmiita makeita konditoriatuotteita, kuten leivoksia ja kakkupaloja, sekä konditoriatuotteiden raakaaineita. cereus -bakteeria. Huonot mikrobiologiset tulokset johtuivat pääasiassa korkeista enterobakteerien määristä. Suhteellisen pienen näytemäärän vuoksi tarkempien johtopäätösten tekeminen salaatin laatuun vaikuttavista tekijöistä on vaikeaa. Suurin osa välttävistä tuloksista aiheutui Bacillus cereus bakteerien esiintymisestä. leikkuuveitsi, leikkuualusta, säilytysastiat) kanssa kuin tuotantolaitoksessa valmistettu pilke, joka yleensä kaadetaan tarjoilupaikassa suoraan säilytyspussista tarjoiluastiaan. Tuotteiden mikrobiologiseen laatuun näyttäisi vaikuttavan valmiin tuotteen säilytyslämpötilaa enemmän raaka-aineiden laatu ja niiden asianmukainen säilytys sekä hyvä valmistushygienia, kuten jauhopölyn leviämisen estäminen. Itse pilkotuista salaateista otetuissa näytteissä oli prosentuaalisesti huomattavasti enemmän välttäviä tuloksia kuin valmiiksi pilkottuina tulleiden salaattien näytteissä. Itse pilkotuissa tai raastetuissa näytteissä ei ollut yhtään huonoa tulosta. Laadultaan hyväksi todettiin 85 prosenttia. Vain kuusi prosenttia näytteistä oli mikrobiologiselta laadultaan huonoja. Vuosina 2013–2014 ympäristökeskus selvitti konditoriatuotteiden mikrobiologista laatua. Tämä voi selittyä sillä, että itse pilkottava salaatti joutuu yleensä huomattavasti enemmän kosketuksiin eri pintojen (mm. 47 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Näytteitä otettiin 36:sta konditoriatuotteita valmistavasta ja/tai myyvästä elintarvikehuoneistosta. Eniten välttäviä ja huonoja tuloksia todettiin raaka-aineista, leivoksista ja kuppikakuista. Yhteensä tutkittiin 109 näytettä. Konditoriatuotteet hyvälaatuisia Helsingissä Helsingissä myytävien konditoriatuotteiden mikrobiologinen laatu todettiin pääsääntöisesti hyväksi. vsk Elintarvikevalvontaprojektien tuloksia 55 % sai hyvän tuloksen ja 45 % välttävän tuloksen. Laadultaan välttäviä ja huonoja tuotteita säilytettiin näytteenottohetkellä monissa eri lämpötiloissa pakastelämpötiloista huoneenlämpöön. Jauhopölyn mukana voi levitä B. Välttävän arvosanan sai joka kymmenes näyte. Toimijan tulee määritellä ja varmistaa tuotteen myyntiaika ja säilyvyys omavalvonnassaan. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 14/2014.. Lähde: Paula Eskelinen ja Paula Saarijärvi: Konditoriatuotteiden mikrobiologinen laatu Helsingissä 2013–2014
Näytteistä tutkittiin Listeria monocytogeneksen lisäksi kokonaisbakteerien määrä. Sellaisia tuotteita, joiden mikrobiologisessa laadussa ei todettu huomautettavaa, oli yhteensä 13 kpl. Sellaisia elintarvikehuoneistoja, joista otettiin kaksi näytettä ja kummatkin näytteet olivat mikrobiologiselta laadultaan huonoja, oli kaksi kappaletta. Kotkan ja Haminan elintarvikevalvontasuunnitelmien 2013 mukaisen, yhteistyössä tehdyn, elintarvikevalvontaprojektin tavoitteena oli selvittää ravitsemisliikkeissä ja vähittäismyymälöissä valmistettavien ja elintarvikkeissa käytettävien tai elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvien jääpalojen hygieeninen laatu valvontaalueella (Hamina, Kotka, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä). vsk Elintarvikevalvontaprojektien tuloksia Kalatuotteiden listeriaprojekti 2013 Porissa Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma sisältää suunnitellut elintarvikevalvontaprojektit. Laadultaan tyydyttäviä tai välttäviä oli yhteensä 4 kpl ja huonoja 8 kpl. Jääpaloista tutkittiin bakteerien kokonaismäärä 22 °C:ssa ja koliformisten bakteerien määrä. 48 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Näytteenoton yhteydessä mitattiin kalojen säilytyslämpötila. Näytteiksi valittiin graavikalaa, lämminja kylmäsavukaloja sekä muita paistettuja kalatuotteita. Jääpalojen hygieenisen laadun arviointiin ei ole määritetty lainsäädännössä rajaarvoja. Jokaisesta näytteenottopaikasta otettiin 1–2 näytettä. Näytteenottopaikat olivat torialueen kalanmyyntivaunut, keskikokoisetja isot myymälät sekä Kauppahalli. Tulokset Yhteensä laboratoriossa tutkittiin näytteitä 25 kpl. Sellaisten tuotteiden, joiden mikrobiologisessa laadussa ei ollut huomautettavaa, säilytyslämpötila näytteenottohetkellä viranomaisen lämpötilamittarilla mitattuna oli +1,2 – +6,5 astetta ja mikrobiologiselta laadultaan huonojen tuotteiden säilytyslämpötilat vaihtelivat näytteenottopaikasta riippuen näytteenottohetkellä +3,8 – +7,0 välillä. Jääpalat 2013 -projekti Kotkan-Haminan seudulla Kotkan ympäristökeskuksessa ja Haminan terveysvalvonnassa toteutettiin toukokuun ja lokakuun välisenä ajankohtana jääpalojen hygieenistä laatua kartoittava projekti. Projektissa näytetuloksiin sovellettiin. Yksi vuoden 2013 projekteista oli Listeria monocytogenes sellaisenaan syötävissä kalatuotteissa
Projekti toteutettiin tekemällä tarkastuskäynnit ennalta ilmoittamatta Kotkan ja Haminan toimialueen ravitsemisliikkeisiin ja myymälöihin. Näytteet otettiin suunnitelmallisen tarkastuksen yhteydessä ennalta ilmoittamatta maalis-kesäkuussa 2013. Näytteiksi pyrittiin ottamaan ensisijaisesti smoothie-juomia ja niissä käytettäviä ulkomaisia pakasteja tuoremarjoja, joita ei ollut teollisuuden toimesta kuumennettu ja pakattu. Näytteistä 18. Vähittäismyymälöistä otetut näytteet (5 kpl, ) luokiteltiin kaikki hygieeniseltä laadultaan hyviksi. Ravintoloista otettiin valvontaviranomaisen toimesta uusintanäytteitä (5 kpl), joista 80 % (4 kpl) oli edelleen huonoja. Korkea bakteerien kokonaismäärä viittaa yleisen hygieniatason heikentyneen. Lisäksi tutkittiin tuotteissa käytettävistä kuumentamattomista ulkomaisista pakastemarjoista norovirus ja hepatiitti A-virus. Näytteitä haettiin ravintoloista, pikaruokapaikoista, työpaikkaruokaloista ja vähittäismyymälöistä yhteensä 45 kpl, joista 16 kpl oli Haminan alueelta ja 29 kpl oli Kotkan alueelta. vsk Elintarvikevalvontaprojektien tuloksia talousvesiasetusta (STM:n asetus 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista). Syynä jääpalojen heikentyneeseen tai huonoon laatuun oli useimmiten korkea bakteerien kokonaismäärä. Koliformisia bakteereita löytyi lisäksi viidestä näytteestä. 41 näytteestä 23 oli smoothiejuomia, joista tutkittiin Escherichia coli, Bacillus cereus, Staphylococcus aureus sekä homeet. Projektiin otettiin yhteensä 41 näytettä siten, että mukana olleista 22 kohteesta otettiin jokaisesta 1–3 näytettä. Lisäksi toimijoille annettiin ohjeita omavalvontanäytteiden ottoon ja kiinnitettiin huomiota laitteiden ympäristön siisteyteen. 49 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Lisäksi projektin toteutusaikana haettiin uusintanäytteitä yhteensä 5 kpl. Ravintoloiden näytteistä 13 kpl (32,5%) oli hyviä, 9 kpl (22,5%) välttäviä ja 18 kpl (45%) huonoja. Koliformisia bakteereita ei saa talousvedessä eikä jääpaloissa olla lainkaan, ja näiden esiintyminen jääpaloissa viittaa yleisesti huonoon käsihygieniaan. Yleiseen hygieniatasoon voi vaikuttaa esimerkiksi jääpaloihin käytettävän veden laatu ja laitteiston puhdistamiskäytännöt. Smoothie-juomien, pehmisten ja pirtelöiden hygieeninen laatu 2013 Vantaalla Projektin tarkoituksena oli tutkia kahviloissa, ravintoloissa ja pikaruokaravintoloissa tarjottavien smoothiejuomien, pehmisten ja pirtelöiden mikrobiologista laatua ja selvittää laitteiden puhdistusmenetelmiä ja puhdistuksen riittävyyttä. Kaikkiaan näytteistä 18 kpl (40%) osoittautui hygieeniseltä laadultaan hyviksi, 9 kpl (20%), välttäviksi ja 18 kpl (40 %) huonoiksi. Näytteenoton yhteydessä ja tuloksien saavuttua toimijoita ohjattiin laitteiden ja välineiden puhdistuksessa sekä käsihygieniassa. Tarkastuskäynneillä otettiin näytteeksi jääpaloja jääpalakoneesta ja arvioitiin aistinvaraisesti jääpalakoneen siisteyttä ulkoja sisäpuolelta
Kolmen tarjoilupaikan omavalvontasuunnitelma oli kuitenkin riittämätön tai vanhentunut. Näytteistä ei löytynyt norovirusta tai hepatiitti A-virusta. Kaikille tuotteille tehtiin myös alustava aistinvarainen arviointi. Omavalvonta Tarkastuksella selvitettiin, onko omavalvontasuunnitelma tehty ja riittävän kattava ja onko siinä ohjeistus esimerkiksi smoothiejuomissa käytettävien ulkomaisten marjojen käsittelyyn. Näistä smoothie-juomanäytteitä oli 23 kappaletta 14:sta eri tarjoilupaikasta. Marjoja käyttävistä tarjoilupaikoista (yhteensä 14 kpl) neljällä oli ulkomaisten marjojen käsittelyohje, mutta yhdeksällä sitä ei ollut. vsk Elintarvikevalvontaprojektien tuloksia oli pehmytjäätelöitä tai pirtelöitä, joista tutkittiin aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku sekä enterobakteerit. Virustutkimuksen marjanäytteet tutkittiin Helsingin yliopiston Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla. Vain yksi tarjoilupaikka noudatti Eviran suositusta ulkomaisten marjojen kuumentamisesta, mutta kirjallisia ohjeita tähän ei ollut. Kaikkien näytteiden tarjoilulämpötilat olivat säädösten mukaisia eli alle +12 °C. Toimijoiden mukaan marjojen turvallisuus on varmistettu tavarantoimittajilta. Toimijat halusivat käyttää tuotteissaan nimenomaan tuoreita, ei kuumennettuja marjoja. Lähes kaikkien tuotteiden lämpötila oli näytteenottohetkellä alle + 6 °C. Suoritettujen tutkimusten perusteella näytteiden hygieenisessä laadussa ei ollut huomautettavaa. Marjanäytteet Marjanäytteitä saatiin yhteensä 14 kappaletta 9:stä eri tarjoilupaikasta. 50 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Toimijoilla ei ollut omaa näytteenottosuunnitelmaa marjojen osalta. Smoothie-juomat Projektissa otettiin näytteitä yhteensä 41. Näytteet tutkittiin MetropoliLab Oy:ssa Helsingissä. Omavalvontasuunnitelma Tarkastuksissa todettiin, että tarkastetuista 22:ta tarjoilupaikasta 18:lla oli omavalvontasuunnitelma ja se oli tarkastettavissa tarjoilupaikassa. .. Marjanäytteet olivat marjoja tai marja-hedelmäsekoituksia (vadelma, mango, mustaherukka, karhunvatukka, mustikka, mansikka ja boysenmarja) ja niiden alkuperämaat olivat Unkari, Belgia, Hollanti tai Chile. Tulokset Aistinvaraisesti arvioituina kaikki 41 näytettä olivat hyväksyttäviä. Neljän tarjoilupaikan omavalvontasuunnitelma ei ollut tarkastettavissa. Yhden tarjoilupaikan smoothie-juomien raaka-aineet eivät täsmänneet reseptin kanssa. Jos tuotteeseen oli lisätty kuumentamattomia ulkomaisia marjoja, näytteiksi otettiin myös marjoja sellaisenaan hepatiitti Asekä norovirustutkimuksiin
Korkea hiivapitoisuus oli yleisin syy mikrobiologisen kokonaislaadun alenemaan. Kokonaislaatua kuvaavien aerobisten mikro-organismien pitoisuudet olivat 85 % näytteistä hyviä, 12 % välttäviä ja 3 % huonoja. Kolmessa näytteenottopaikassa salaatin lämpötila ylitti sille asetetun enimmäistarjoilulämpötilan (+ 12 °C). Vain kuusi prosenttia näytteistä todettiin mikrobiologiselta laadultaan huonoiksi. Kaikista salaattinäytteistä tutkittiin aerobisten mikro-organismien, hiivojen sekä Escherichia coli -bakteerin (E.coli) kokonaismäärät. Näytteenoton yhteydessä mitattiin salaattien tarjoilulämpötilat ja arvioitiin salaatit aistinvaraisesti. Tutkimuksissa myös mikrobiologinen kokonaislaatu todettiin hyväksi yli puolessa näytteistä. vsk Elintarvikevalvontaprojektien tuloksia Salaatin hygieeninen laatu Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella kesällä 2013 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella (Alavieska, Nivala, Sievi ja Ylivieska) kesällä 2013 toteutetun salaattien hygieniaa arvioivan projektin perusteella voidaan todeta alueen salaattien elintarvike-turvallisuuden olevan hyvä. Korkea hiivapitoisuus oli syynä välttävään arvosanaan 39 % näytteistä. 51 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Kolmessa tarjoilupaikassa tuoresalaatti todettiin selvästi nahistuneeksi aistinvaraisessa arvioinnissa. Näytteissä oli sekä valmiiksi tarjoilupaikkaan pilkottuina tulleita sekä tarjoi. Kaikista salaattinäytteistä 58 % oli mikrobiologiselta kokonaislaadultaan hyviä, välttäviä 36 % ja 6 % huonoja. Ruokamyrkytyksiä aiheuttavaa ja ulostesaastutusta mittaavaa E.colia ei todettu. Hiivat eivät aiheuta ruokamyrkytyksiä, mutta niillä on vaikutusta aistinvaraiseen laatuun. Projektissa keskityttiin lounaspaikkojen ja suurtalouskeittiöiden salaattien hygieeniseen laatuun, mutta mukana oli myös yksi tuotantolaitos. Näytteistä 6 oli porkkanaraastetta ja 27 tuoresalaattia. Salaattinäytteitä otettiin yhteensä 33 kappaletta. Ulostesaastutusta mittaavaa E.colibakteeria ei todettu. Näytteet otettiin ennalta ilmoittamatta ja tutkittiin elintarvikelaboratoriossa
vsk Elintarvikevalvontaprojektien tuloksia lupaikassa pilkottuja salaatteja. Uppopaistorasvan laatuun voidaan vaikuttaa muun muassa huolehtimalla, ettei öljyn käyttölämpötila nousisi yli 180 o C, sillä liian korkea lämpötila nopeuttaa öljyn pilaantumista ja rasvaan alkaa muodostua terveydelle haitallisia yhdisteitä. Rasvakeittimet tulisi puhdistaa huolella, sillä kerääntynyt karsta. Pohdinta Suhteellisen pienen näytemäärän vuoksi tarkempien johtopäätösten tekeminen salaatin laatuun vaikuttavista tekijöistä on vaikeaa. Uppopaistorasvan laatu -projekti Kallion alueella Peruspalvelukuntayhtymä Kallion terveysvalvonta selvitti leipomon, grillien, ravintoloiden, pikaruokaravintoloiden ja pizzerioiden käyttämien uppopaistorasvojen kemiallista laatua vuonna 2012. Itse pilkotuissa tai raastetuissa näytteissä ei ollut yhtään huonoa tulosta. Näytteenottokohteet sijaitsivat Alavieskassa, Nivalassa, Sievissä ja Ylivieskassa. Näytteitä otettiin kaikkiaan 24 kohteesta, jokaisesta kohteesta otettiin yksi näyte. Uppopaisto on ruoanvalmistusmenetelmä, jossa ruoka upotetaan kuumaan öljyyn tai rasvaan. Uppopaistorasvan laadun heiketessä ja öljyä pitkään kuumennettaessa syntyy uusia kemiallisia yhdisteitä, joilla saattaa olla terveydelle haitallisia vaikutuksia. Tämä voi selittyä sillä, että itse pilkottava salaatti joutuu yleensä huomattavasti enemmän kosketuksiin eri pintojen (mm. Tuloksia verrattiin vuonna 2006 otettujen uppopaistorasvanäytteiden laatuun. Itse pilkotuista salaateista otetuissa näytteissä oli prosentuaalisesti huomattavasti enemmän välttäviä tuloksia kuin valmiiksi pilkottuina tulleiden salaattien näytteissä. Projektissa tutkitut näytteet olivat kaikki kasviöljyjä. Tarjoilupaikassa itse pilkottujen tai raastettujen salaattien tuloksista 55 % sai hyvän tuloksen ja 45 % välttävän tuloksen. 52 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Myös kotitalouksissa on hyvä muistaa, että salaattien raaka-aineet ovat herkkiä aineksia, ja siksi niiden käsittelyhygieniaan sekä säilytysolosuhteisiin on syytä kiinnittää huomiota. leikkuuveitsi, leikkuualusta, säilytysastiat) kanssa kuin tuotantolaitoksessa valmistettu pilke, joka yleensä kaadetaan tarjoilupaikassa suoraan säilytyspussista tarjoiluastiaan. Valmiiksi pilkotuista salaateista tai raasteista hyvän tuloksen sai 62 %, välttävän tuloksen 23 % ja huonon tuloksen 15 %. Lisäksi itse pilkottavaan salaattiin voi kohdistua huomattavasti enemmän lämpötilanvaihteluita, kuin valmiiksi pilkottuun salaattiin, jonka kylmäsäilytysketju voi olla huomattavasti yhtenäisempi
Vapaita rasvahappoja muodostuu uppopaistorasvaan rasvan pilkkoontuessa käytön aikana. Elintarvikevalvontaprojektien tuloksia käsittelevässä koosteessa kuvat eivät ole projektien valvontakohteista. Öljyn laadun heikentyessä, savuaminen alkaa herkemmin jo alhaisemmassa lämpötilassa. Tuolloin näytteenottokohteet sijaitsivat Alavieskassa, Sievissä ja Ylivieskassa. Näytteet tutkittiin Seinäjoen elintarvikeja ympäristölaboratoriossa (SeiLab) ja Maint-partner Oy:n laboratoriossa. Happoluku ja savuamispiste tutkittiin Projektissa uppopaistorasvan laatua selvitettiin tutkimalla näytteistä happoluku ja savuamispiste. Edellisen kerran grillien, pizzerioiden ja ravintoloiden uppopaistorasvan laatua tutkittiin vuonna 2006 silloisen Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymän terveysvalvonnan toimesta. vsk Elintarvikevalvontaprojektien tuloksia pilaa öljyä. Öljy tulisi suojata käytön välillä valolta ja hapelta. Vuoden 2015 koulutuksia: Elintarviketeollisuus omavalvonta Oiva 1-päiväinen, maaliskuu, Helsinki Laivatarkastajien koulutuspäivät 2-päiväinen, maaliskuu, Vuosaaren satama, Helsinki Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Pori, hotelli Yyteri, 5.-6.5.2015 Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät pohjoinen Suomi, Oulu, hotelli Scandic, 1.9.-2.9.2015 Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät eteläinen Suomi, Tampere, hotelli Torni, 6.10.-7.10.2015. Kun kasviöljyn happoluku on yli 2,0 ja samanaikaisesti savuamispiste on alle 180 o C, katsotaan öljy uppopaistoon kelvottomaksi. Molemmat laboratoriot ovat Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymiä. 53 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Näytteitä otettiin 13 kohteesta, jokaisesta kohteesta yksi näyte. Savuamispiste kuvaa lämpötilaa, jossa öljy alkaa savuamaan. Happoluku kuvaa öljyssä olevien vapaiden rasvahappojen määrää
Teknologiaa käytettiin myös Saksassa, kun etsittiin mahdollisia E.coli 014:H4 näytteitä. Pall GeneDisc teknologian avulla saadaan analyysit useista mahdollisista patogeeneista yhdestä ainoasta näytteestä kuten esim. vsk Tuoteuutuuksia Miksi odottaa päiviä saadaksesi laboratoriotuloksia. Edut qPCRja etenkin GeneDisc-teknologiasta on nähty monissa maailman johtavissa laboratorioissa. coli 0157, E ja coli STEC/EHEC. Kun elintarvikkeiden turvallisuusasiat ovat tärkeitä ja laboratoriotulokset on saatava mahdollisimman nopeasti, Pallin uusi GeneDisc Cycler ® tarjoaa luotettavan ja edullisen testituloksen. GeneDisc Cycler ® käyttää alan viimeisintä tekniikkaa edustavaa reaaliaikaista polymeraasioketjureaktio qPCR -prosessia sekä uudenlaisia reagensseja (GeneDisc), joiden avulla saadaan tarkka analyysi elintarvikkeissa olevista patogeeneista jopa kuudessa tunnissa. Salmonella, Listeria spp, Listeria monocytogenes, E. Teknologian suunnittelu ja protokollat ovat erittäin käyttäjäystävällisiä ja antavat mahdollisuuden kenelle tahansa laboratoriohenkilölle suorittaa PCR reaktio ja tarkastella tuloksia. 54 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Lisätietoa tuotteesta Collyn kotisivuilta sekä osoitteessa http://www.pall.com/biopharm_53215.asp Ominaisuuksia: • joustavamodulirakenne • keskitytäänpatogeeneihin • reaaliaikainentulostenseuranta • helppoohjelmisto • tietojensiirtomahdollistaa kahdensuuntaisen LIMS yhteyden Etuja: • nopeuttaalogistiikkaa • mittaajamäärittääuseitamikroorganismeja yhdellä analyysillä • estääväärätanalyysitulokset • helpottaaanalyysikustannustenhallintaa • minimoioperaattoreidenvaikutuksen tulokseen • nopeuttaapäätöksentekoa • automaattinentestitulostentallennus ja haku
/ Vuosi Tapahtumamyynnin ammattijulkaisu Kalenterit toimitetaan 2015 viikosta 1 alkaen.. vsk 35 . 56 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. + postikulut 6,00 Suomen Tapahtumakalenteri 2015 TMK Torija markkinakaupan palvelukeskus Oy Puh. 020 749 8700 avoinna ma-pe klo 9-16 MAAMME TORIT, MARKKINAT, MESSUT JA FESTIT! TILAA NYT! Tilaa tai tulosta TOIMIVA TORI ja KAUPPIAAN ABC -oppaat ilmaiseksi www.markkina.net MARKKINAVIESTI-LEHTI 43
• Mitä omavalvonta hyödyttää. Koulutuspäivän hinta on 200 € + ALV, sis materiaalit, lounas, aamuja iltapäiväkahvit Koulutuspaikka Hotelli Arthur, Helsinki Ilmoittautuminen 21.1.2015 mennessä info@envirovet.fi Lisätiedot www.envirovet.fi /koulutus. vsk Omavalvonnat kuntoon – koulutuspäivä 4.2.2015, Helsinki • Omavalvonnan perusteet • Mitä ja miksi valvotaan. •Tuotteet ja prosessit turvallisiksi • Omavalvonta ja Oiva •Kunnan näkemyksiä omavalvonnasta ja Oivasta •Omavalvonnan ja Oivan edut ja haitat teollisuuden näkökulmasta Koulutus on suunnattu ravintola-, suurkeittiöja vähittäiskaupan toimijoille ja valvojille. 57 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28
alv. Hinta 24,00 euroa (sis. Hygieniaopas – Elintarvikehygienian perusteet on perusopas elintarvikehygienista. painos & Siisteys Hygieniaopasta on laajennettu ja uudistettu vastaamaan viimeisiä säädöksiä ja ohjeita. 58 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. vsk Hygienia Hyvä TÄRKEÄT PERUSASIAT Hygieniaopas – Elintarvikehygienian perusteet 16. (02) 630 4900 Tilauksiin lisätään toimituskulut. Hygieniaoppaassa korostetaan elintarvikehygienian merkitystä koko elintarviketuotantoketjussa ja toimijan vastuuta valmistaa ja tuottaa turvallisia ja puhtaita elintarvikkeita läpi koko elintarvikeketjun pellolta pöytään. elintarvikehygienia ja elintarvikehygieeniset riskit elintarvikkeiden hygieeninen käsittely ruokamyrkytykset elintarviketyöntekijä ja hygienia toimijan vastuu siivous ja puhtaanapito omavalvontasuunnitelman sisältö ilmoitusmenettely jätehuolto Oiva -järjestelmä keskeiset käytössä olevat menetelmät pintahgienia osana omavalvontaa erilaisten pintojen pintapuhtauden kriteerit riskien hallinta ja tulosten arviointi käsihygienian merkitys biofilmit ja siivouksen merkitys Pintahygieniaopas 7. alv. Opas on myös hyvä kertausoppikirja jo kokeneillekin elintarviketuotantoketjun toimijoille. Molemmat oppaat soveltuvat mm. 10 %). uudistettu painos Hinta 12,50 euroa (sis. 10 %). ammattikeittiöiden, suurtalouksien, elintarviketeollisuuden, elintarvikekaupan ja elintarvikevalvonnan käyttöön. tilaukset@elintarvikejaterveys.fi puh. www.elintarvikejaterveys.fi
vsk Elintarvike ja Terveys-lehti toivottaa lukijoilleen ja yhteistyökumppaneilleen Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta!. 59 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28
(09) 774 33 44 lihatukku@votkin.. (09) 761 470 Fax (09) 773 6868 www.heikinlihaoy.com www.elintarvikejaterveys.fi. Työpajankatu 2, 00580 HELSINKI Puh. (09) 774 33 477 tehtaanmyymala@votkin.. Valkoisenlähteentie 21, 01260 Vantaa puh. TUKKUMYYNTIJA RAVINTOLAPALVELU Puh. 09-774 1151 Fax 09-774 1156 kpp.impex@kolumbus.fi LIHATUKKU VEIJO VOTKIN OY Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki www.votkin.. TEHTAANMYYMÄLÄ Avoinna ma-pe 7-18, la 7-15 Puh. (09) 761 470 Fax (09) 773 6868 www.heikinlihaoy.com Työpajankatu 2 00580 HELSINKI Puh. vsk TAMMINEN It. (09) 868 9000 fax (09) 278 8050 www.tamminen.fi Lihanystävän tavaramerkki Palvelevaa ja laadukasta lihatuotekauppaa pääkaupunkiseudulla KANSAINVÄLISEN LIHAKAUPAN ASIANTUNTIJA Vanha Talvitie 2-6 A 00580 Helsinki Puh. 60 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28
vsk Oy Snellman Ab Kuusisaarentie 1 68600 PIETARSAARI Puh. 61 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. (09) 413 40 400 Fax (09) 413 40 410 wursti@wursti.fi www.wursti.fi Hyvää Joulua!. (06) 7866 111 Fax (06) 7866 104 etunimi.sukunimi@snellman.fi Wursti Oy Puurtajankatu 3, 04440 Järvenpää Puh
vsk Suomalaisella joululla on pitkät perinteet. Entisajan pitopöytään katettiin juureslaatikoita, rosollia, paistia, kokonaisena paistettua kinkkua, keitettyjä perunoita, lihahyytelöä ja luumukeittoa, Sillanpää kuvailee tutunoloista menua. Esimerkiksi joulutortuista löytyy ensimmäisiä mainintoja 1800-luvun loppupuolelta. – Nykyinen joulupöytämme on 1800-luvun pitopöydän jälkeläinen. 62 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Luumutai omenasoseella täytetyt joulutortut olivat alun perin puolikuun muotoisia.Yksi Perinneuskollisten suomalaisten joulupöytä on satavuotias. Joulupöytämme on pysynyt lähes muuttumattomana ainakin sata vuotta.Suomalaiset ovat joulunviettotavoissaan yksi Euroopan perinneuskollisimmista kansoista, sanoo ruokaperinteitämme tutkinut filosofian tohtori Merja Sillanpää, Järvenpään opiston rehtori. Nykyinen joulumme muistuttaa paljon 1800-luvun lopun kaupunkilaista säätyläisjoulua, vaikka myös maalaisjoulusta on säilynyt vanhoja tapoja. Graavilohi korvaa lipeäkalan Joulupöydässämme näkyvät myös 1800-luvun säätyläisjoulujen perinteet. Kaupunkien säätyläisperheet tarjosivat joulutorttuja aaton juhla-aterian päätteeksi
Riisipuuro yleistyi jouluruokana 1930-luvulla. – Perinteiset jouluruuat eivät välttämättä vastaa nykyaikaisia makutottumuksia, mutta syömme niitä, koska haluamme kunnioittaa juhlaa. Tuhatvuotias piparkakku Yksi muinainen maku sen sijaan kuuluu jouluihimme niin kiinteästi, että sen asema tuskin kovin äkkiä horjuu. Satoa varmistettiin myös syömällä ja juomalla jouluna mahdollisimman paljon, Sillanpää kertoo. vsk vanhimpia joulun perinneruokia on lipeäkala, jonka historia ulottuu keskiajalle saakka. Ruokaperinteet luovat tunnelmaa Vaikka ruokakulttuuri elää ja uudistuu ajassa, Merja Sillanpää uskoo joulun ruokaperinteiden vahvaan asemaan. Ruualla on ollut myös maalaisväestön jouluperinteissä tärkeä rooli. Sen rinnalle tai tilalle on noussut lukuisia muita kalatuotteita, kuten graavilohi, sillit ja silakat sekä kylmäsavulohi. – Monet sadonkorjuujuhlan, kekrin, tavat ovat siirtyneet jouluun, Sillanpää sanoo. – Ruokakulttuuri elää juuri tällä tavoin. Joulukinkku oli ostettu jo lokakuussa suolaamista varten. Syyskauden työt pyrittiin saamaan valmiiksi Tuomaan päivään 21. Nykyisiä piparkakkuja muistuttavat, hunajalla maustetut mesileivät tulivat ristiretkeläisten mukana Eurooppaan jo tuhatkunta vuotta sitten.Keskiajalla kalliita mausteita sisältäviä piparkakkuja valmistettiin luostareissa, ja ne olivat vain harvojen herkkua. – Linnuille annettiin jouluna ruokaa, jotta ne eivät satokaudella söisi sitä pelloilta. – Jo tuolloin alettiin huolestua joulun kaupallisuudesta ja maallistumisesta, Sillanpää kertoo. Niitä tehtiin itse, mutta myös ostettiin. Pipareita, pikkuleipiä, torttuja, piirakoita ja leipiä leivottiin kaupunkilaiskodeissa jouluksi monta päivää. joulukuuta mennessä. Sillanpää sanoo, että nykyinen joulumme muistuttaa edelleen hämmästyttävän paljon 1800-luvun säätyläisjouluja. Tyhjä paikka pöydässä täyttyy jollakin samantyyppisellä, Sillanpää sanoo. Esimerkiksi tuttu tapa laittaa linnuille lintulyhde jouluksi juontaa juurensa sato-onnen varmistamiseen. Kodeissa pipareitten valmistus aloitettiin vasta 1900-luvun puolella.Suomessa piparit tulivat ensimmäisenä tutuiksi Turussa 1700-luvulla ja maaseudun pitokokkien reseptivihkoihin ne pääsivät 1800-luvulla. Kinkku suolaan lokakuussa Joululeivonnaiset ovat olleet olennainen osa erityisesti säätyläisperheiden joulunviettoa. Meidän maailmamme muuttuu, mutta me itse muutumme paljon hitaammin. 63 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Jouluaterian jälkeen saapui joulupukki jakamaan lahjat. (Ruokatieto – Krista Korpela-Kosonen). – Euroopan mittakaavassa olemme hyvin erikoisia perinneuskollisuutemme kanssa. Kodeissa pipareitten valmistus aloitettiin vasta 1900-luvun puolella. Ruokien avulla pääsemme joulun tunnelmaan. Säätyläiset antoivat joululahjoja jo 1800-luvulla. Siinä sivussa kiillotettiin hopeat ja siivottiin koti joulukuntoon. Juhlavalmisteluihin kuului makkaroiden, juuston, oluen ja joululeivän teko. Jouluaattoa vietettiin usein suurina sukujuhlina. Lipeäkala edustaa niitä jouluruokia, jotka alkavat olla jo vaaravyöhykkeessä kadota kokonaan. Maalaisväestön joulupöydästä löytyi aina lihaa, esimerkiksi lammasta, sekä lipeäkalaa, rosollia, joululaatikoita ja ohraryynipuuroa. Niiden kanssa tarjottiin joulumakeisia, rusinoita ja manteleita. Joulukuusi hankittiin aatonaattona torilta. Se koristeltiin kynttilöillä, olkikoristeilla ja piparkakuilla. Kekrin ja joulun juhlatapojen avulla pyrittiin varmistamaan tulevan vuoden sato-onni. Joulupukin vierailun jälkeen nautittiin kahvia tai teetä
klo 9-18 la klo 9-13 AURAN PALVITUOTE OY PALVIPORTTI OY Parkumäentie 2 39100 Hämeenkyrö Puh. vsk Kotkojantie 89, 21530 PAIMIO Puh. (03) 371 5555 Pääkkösentie 59, 38200 Sastamala Puh. (02) 4860 418 Maukkaat tuotteet Aurasta Myymälä ark. (02) 477 2000 Fax (02) 477 2015 konttori@paimionteurastamo.fi Huuskantie 7, 21380 Aura Puh. 64 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. (03) 514 1533 www.lihahietanen.fi Suomalaista Naudan-, Hevosenja Lampaanlihaa Tervetuloa ostoksille palvelevaan lihakauppaan! Hyvää Joulua!
vsk Harjuntausta 8 33400 Tampere puh. (03) 538 1014 www.katajanlihaoy.fi Puh. 03 315171 faksi 03 3151 7404 etunimi.sukunimi@tapola.fi www.tapola.fi KATAJAN LIHA OY Unnaanmäentie 2 36660 Laitikkala Puh. (05) 375 7071 paavo.rajamaki@kymenlihatukku.fi www.kymenlihatukku.fi. 65 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. 03 344 0264 myynti@tampereenlihajaloste.fi KYMEN LIHATUKKU OY Tommolankatu 34 45130 Kouvola puh
66 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Joulupukkia ei siis olla viemässä pois Suomesta vaan tarkoituksena on vahvistaa kiinalaisten matkailijoiden virtaa Rovaniemelle. Kinkkurullat ovat luuttomia ja rasvattomia verkkoon pakattuja 3–5 kiloa painavia joulupaisteja. Juhlakinkut ovat 5–7 kiloa painavia verkkoon pakattuja kinkkuja, joissa on usein potkaluu mukana. Tilastolähteet: Analyse2:n ja Suomen Elintarviketeollisuuden Tietopalvelu ETU Oy:n elintarvikemarkkinoiden seurantapalvelu SELMA, tullitilastot ja Pro Luomu ry. Viiteen prosenttiin ostetaan ulkomainen kinkku ja kahteen prosenttiin kotija ulkomainen kinkku. Tämä selviää Lihatiedotuksen teettämästä tutkimuksesta, jonka Suomen Gallup Elintarviketieto Oy toteutti 14.–18.11.2014. Floraland on yksi Kiinan menestyneimpiä teemapuistoja. Suosituimmaksi kinkkutyypiksi on noussut 5–7 kilon painoinen juhlakinkku. Rovaniemeläisyritykset SantaPark Oy ja Lappset Group Oy vievät yhteistyössä joulun elämysosaamista Kiinaan. Joulupukilla ja Lappsetilla on pitkä yhteinen historia, joka ulottuu 1960-luvulle asti. Yritykset solmivat 14. Perinteinen joulukinkku on suurin kaupan oleva kinkku. Lappsetille yhteistyösopimus merkitsee teemapuistoihin liittyvän liiketoiminnan laajentumista uusiin brändeihin. Luomukinkkuja oli 1,5–2 prosenttia koko kilomäärästä. Pienten kinkkujen suosio on vahva Joulukinkkuja myydään 6–7 miljoonaa kiloa vuosittain. Rovaniemen Ounasvaaralle kaavailtiin tuolloin Joulumaata, jonka perustamista Lappsetin perustaja Antero Ikäheimo oli valmistelemassa yhteistyössä tv-persoona Niilo Tarvajärven kanssa. Tänä päivänä Rovaniemellä sijaitseva SantaPark on yksi suosituimpia matkailuja elämyskohteita. Se on aina luullinen ja painaa 8–12 kiloa. Ltd:n kanssa. Kiinaan nyt rakennettava SantaPark tulee markkinoimaan Rovaniemeä joulupukin kotikaupunkina. Joulumaan luominen napapiirille oli tuossa vaiheessa ideana aikaansa edellä. Vuonna 2013 Suomessa myytiin noin 7 miljoonaa kiloa kinkkuja, josta tuontikinkkujen osuus oli vajaa 7 prosenttia. Teemapuiston operatiivisesta toiminnasta paikallisesti vastaa Floraland. Tutkimukseen vastasi 1 054 yli 15-vuotiasta suomalaista. Joulun elämysosaamista Kiinaan. Kinkun ostavista talouksista valtaosa, 93 prosenttia ostaa kotimaisen kinkun. Sopimuksen tavoitteena on rakentaa kokonaisvaltainen jouluelämys, johon rovaniemeläiset toimijat tuovat sisältötuotannon osaamisen. Lappset Group Oy suunnittelee Chengduun rakennettavan joulupukin teemapuiston yhdessä SantaParkin kanssa ja toimittaa myös suuren osan puistoon tulevista välineistä. Rovaniemellä on ainutlaatuinen elämystuotannon osaamista niin sisällöntuotannon kuin fyysisten tilojen suunnittelun sekä valmistuksen osalta. syyskuuta 2014 Chengdussa strategisen yhteistyösopimuksen suuren kiinalaisen monialakonsernin Zhixin Groupin omistuksessa olevan Chengdu Floraland Tourism Investment Co. Viidennes kotitalouksista on halukas ostamaan luomukinkun, jos se on mahdollista. vsk Kinkku on joulupöydän kirkas kunkku Joulukinkulla on pysyvä paikka suomalaisten joulupöydissä vuodesta toiseen. Myös muut pienet kinkut, kinkkurullat ja valmiiksi viipaloidut joulukinkut ovat vieneet tilaa perinteiseltä joulukinkulta, vaikka silläkin on edelleen oma vakaa kannattajakuntansa. Noin 10 000 neliömetrin suuruinen kokonaisuus rakennetaan SantaParkin lisensoimana, ja se valmistuu vuoden 2016 toukokuun loppuun mennessä. Tänäkin jouluna noin seitsemään kotitalouteen kymmenestä aiotaan hankkia kinkku
02 560 5634 fax. (02) 578 3337 Fax (02) 578 3237 www.maalaistuotevataja.fi Santamaankatu 2 38700 KANKAANPÄÄ Puh. (02) 6517 8735 jamin.rahtipalvi@co.inet.fi www.rahtipalvi.fi Hyvää lihaa Suomesta! Palvit, makkarat ja tuorelihat TEHTAANMYYMÄLÄ avoinna ark. vsk JÄMIN RAHTIPALVI OY Moision teollisuusalue, 38800 Jämijärvi Puh. 9-17 Puhtaasti maalaisjärjellä! Maalaistuote Vataja Oy Rautatienkatu 8 38700 Kankaanpää Puh. (02) 539 1695 tenho@tenhontila.net www.tenhontila.net Lihajaloste Korpela Oy Takkulantie 11, 32700 Huittinen puh. 67 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. (02) 572 850 Fax (02) 578 3622 www.huhtahyvat.fi Järventaustantie 563, KULLAA Puh. 02 560 5625 www.lihajaloste-korpela.fi Maukasta Joulua! l l l l l l
68 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Haaviston Siitoskanala Laadukasta kalaa vuodesta 1880 Kalatukku E. 020 763 9335 Hietalahden kauppahallin myymälä Lönnrotinkatu 34,Helsinki Puh. 0207 639 334 www.kalatukkueriksson.. Eriksson Oy/Tehtaanmyymälä Holkkitie 12, Helsinki Puh. (09) 774 5020 Fax (09) 774 50211 ayriaistukku@ayriaistukku.fi www.ayriaistukku.fi Haaviston Siitoskanala Kahalantie 131 A, 27420 PANELIA Puh. Hyvää Joulua!. 020 763 9333 Vanhan kauppahallin myymälä Eteläranta, Helsinki Puh. vsk Vanha Talvitie 8, 00580 Helsinki Puh. (02) 864 8024 Fax (02) 864 8005 www.haavistonsiitoskanala.com Laadukkaat kanakuorikot Haaviston Siitoskanalasta
www.moilas.. 69 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. Toivottaa kaikille asiakkailleen hyvää joulua! Toivottaa kaikille asiakkailleen hyvää joulua! Oman maan Marjat Pakkasmarja Oy Lintikonkatu 20 77600 Suonenjoki markkinointi@pakkasmarja.fi www.pakkasmarja.fi Puutarhatie 26, 51900 Juva puh. (015) 321 450 fax (015) 321 4521 salico@salico.fi www.salico.fi Hyvää Joulua!. vsk www.moilas.
Se on tärkeää. Yli-Kirran tuvassa tontullakin on aikaa niin kuin ennen. ”Ystävät tulivat minulle koettelemuksissa entistä tärkeämmiksi, ilman heitä en olisi jaksanut. Raumalla Perinteistä paikkakuntalaista Leikari 1 Rauma p. Karjalankatu 5, 96100 Rauma, puh 02-837 881 Karjalankatu 5, 96100 Rauma, puh 02-837 881 Karjalankatu 5, 96100 Rauma, puh 02-837 881 Karjalankatu 5, 96100 Rauma, puh 02-837 881 Karjalankatu 5, 96100 Rauma, puh 02-837 881 Idyllinen Vanha Rauma Täydellistä leipomopalvelua yli 50 v. Sitä minä tarkoitan: Ollaan enkeleitä toisillemme. 71 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28. ”Nykyajan kiireinen maailma on tonttujen mielestä kammottava”, sanoo Iiris Orell, tonttujen tekijä. Aina. vsk 70 Elintarvike ja Terveys-lehti 4-5/2005 rähjäännymme.” Iiris puhuu arkienkeleistä. (02) 822 1422 www.kontion.fi Hyvää Joulua!
(02) 621 3345 www.pori./porilab Akkreditoidut ja arvioidut analyysit: Laatua puhtaanapitoon suomalaiselta valmistajalta: Elintarvike ja Terveys-lehti 1/2015 Kahvilat,pikaruokalat, omavalvonta ilmestyy 20.2.2015 mainosaineistot 23.1.2015 Lehti mukana FastFood & Cafe & Ravintola -tapahtumassa Helsingin Messukeskus 25.-26.2.2015 Mainospaikkavaraukset: eija.lindroos@elintarvikejaterveys.fi p.040 511 6005 www.elintarvikejaterveys.fi www.elintarvikejaterveys.fi. vsk Liikehakemisto elintarvikkeet talousja jätevedet puhtausnäytteet Tiedepuisto 4, 28600 Pori puh. 72 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2014, 28