Räätälöimme sinulle sopivan kokonaisuuden ja autamme sinua onnistumaan. ”Mitä isompi keittiö, mitä useampi toimipaikka, sitä isomman hyödyn saat digitaalisuudesta.” Ville Parkkinen, keittiömestari, Fredman Professional Kitchen Oy JOHDA KEITTIÖTÄSI TIEDOLLA, SÄÄSTÄ AIKAA JA MINIMOI RISKIT FREDMAN FOOD TECH on ammattikeittiöiden ja ravintoloiden omavalvontaan sekä keittiöiden tiedolla johtamiseen suunniteltu palvelukokonaisuus, joka skaalautuu tarpeesi mukaan. Tee testi ja selvitä, mikä palvelutasoistamme on keittiöösi sopivin! • vapauta työaikaa omavalvonnan rutiineista • minimoi ruokaturvallisuusriskit • pienennä ruokahävikin määrää fredmangroup.com/palvelutaso-testi
3 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Tee testi ja selvitä, mikä palvelutasoistamme on keittiöösi sopivin! • vapauta työaikaa omavalvonnan rutiineista • minimoi ruokaturvallisuusriskit • pienennä ruokahävikin määrää fredmangroup.com/palvelutaso-testi. vsk ”Mitä isompi keittiö, mitä useampi toimipaikka, sitä isomman hyödyn saat digitaalisuudesta.” Ville Parkkinen, keittiömestari, Fredman Professional Kitchen Oy JOHDA KEITTIÖTÄSI TIEDOLLA, SÄÄSTÄ AIKAA JA MINIMOI RISKIT FREDMAN FOOD TECH on ammattikeittiöiden ja ravintoloiden omavalvontaan sekä keittiöiden tiedolla johtamiseen suunniteltu palvelukokonaisuus, joka skaalautuu tarpeesi mukaan. Räätälöimme sinulle sopivan kokonaisuuden ja autamme sinua onnistumaan
Irtonumero 10 euroa (sis. alv 10 %) Kestotilaus 47 euroa (sis. J oulun aikaan liittyy paljon muutakin jännitystä. 4 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. 040 511 6005 6 numeroa vuodessa: Vuositilaus 52 euroa (sis. alv 10 %) Opiskelijatilaus -50 % normaalihinnasta. Pienempiä lapsia jännittävät ikkunoista kurkkivat tontut, aikuisia yleensä joulun ajan aikaikkuna – kuinka ihmeessä kaiken saa valmiiksi sekä töissä että kotona siten, että joulurauha voi saapua. vsk Päätoimittaja Kaarina Kärnä kaarina.karna@ elintarvikejaterveys.fi Puh. Joulu tulee kuitenkin pienemmälläkin panostuksella ja uudessa vuodessa on jopa 366 päivää. O ma reseptini joulurauhaan on kohtuullisen jännittävä kirja ja suklaakonvehdit. 050 324 2464 Toimitusneuvosto Yksikönjohtaja Arja Kaiponen Ruokavirasto Professori (emeritus) Hannu Korkeala Helsingin yliopisto Ruokapalvelujohtaja Sari Nissinen Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia Osastonjohtaja Leena Räsänen Ruokavirasto Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitto Yksikön päällikkö Riikka Åberg Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut Asiakaspalvelu ja tilaukset Toimistonhoitaja Eevastiina Veneranta eevastiina.veneranta@elintarvikejaterveys.fi Puh. Hallituksen eronpyyntö ja jatkaminen toimitusministeristönä eivät kuitenkaan vaikuta eduskunnan toimivaltaan hyväksyä siellä vireillä olevia lakeja. Hieman kuitenkin jännittää, kuinka eduskunta tässä tilanteessa vielä ehtii hyväksyä lakimuutokset siten, että ne tulevat voimaan aiotusti 1.1.2020. (02) 630 4920, 040 745 1491 Markkinointi ja ilmoitukset Markkinointivastaava Eija Lindroos eija.lindroos@elintarvikejaterveys.fi Puh. alv 10 %) ISSN 0786-213X (painettu) ISSN 2669-8412 (verkkojulkaisu) Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy Julkaisija Ympäristökustannus Oy Gallen-Kallelankatu 8, 28100 Pori www.elintarvikejaterveys.fi Aikakauslehtien liiton jäsen Painopaikka: Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere www.hameenkp.fi HÄMEEN KIRJAPAINO OY 4041 0209 Painotuote Joulun ajan jännitystä T ämä Elintarvike ja Terveys-lehti käsittelee elintarvikelakiin tulevia muutoksia. Lehden lähtiessä kirjapainoon hallituksen esitystä lakiin tulevista muutoksista ei ole vielä eduskunnassa hyväksytty, mutta pääministeri on sen sijaan eronnut ja Suomessa toimii Rinteen hallituksen asemasta toimitusministeristö. Haluan viettää joulua ja siirtyä uuteen vuoteen laatulukemisen ja laatukaloreiden parissa. Tunnelmallista ja sopivan jännittävää Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta odotettuine muutoksineen! Kaarina Kärnä
6 Uudistuva elintarvikelainsäädäntö paikallisvalvonnan näkökulmasta, Riikka Åberg .......................................................................................................................... 18 Uusi elintarvikelaki tuo vapautta ja vastuuta omavalvontaan, Marjaana Ingervo ................................................................................................................22 Elintarvikelain muutokset tervetulleita, Marleena Tanhuanpää ......................28 Ensisaapumisvalvonta osaksi Oiva-valvontaa 1.1.2020 alkaen, Britta Wiander ......................................................................................................................30 Vaikuttavat Oiva-tarkastukset, Kaskela Jenni, Vainio Annukka, Ollila Sari, Eerika Finell, Juho Kiuru, Tommi Inkinen ja Lundén Janne ........................................32 Vastuullinen yritys huolehtii myös vastuullisesta markkinoinnista, Marjo Misikangas ................................................................................................................38 Apua ravintolisäviidakkoon: Opinnäytetyönä toteutettu omavalvontaopas, Satu Salminen ......................................................................................................................42 VASU – valvontaverkoston yhteinen työkalu, Marika Jestoi ja Mariella Aalto-Araneda ........................................................................46 Yuka auttaa ranskalaisia syömään terveellisemmin, Virpi Latva .....................52 Jorma Hirn – monessa mukana, Tapio Välikylä .......................................................54 Välipalat Julkilausuma: Maakunnalliset tuotteet edistävät ruoka-alaa ja kestävää kehitystä ..............................................................................................................27 Elintarvikkeiden suojattujen nimien käytössä kehitettävää ................................. vsk ja Terveys-lehti Elintarvike 33. 64. vsk 6 • 2019 Elintarvike ja Terveys-lehden numeron 1/2020 teemana ovat ammattikeittiöt ja alan koulutus, hygienia ja omavalvonta. 12 Päivittäistavarakauppa ry:n näkemyksiä elintarvikelainsäädännön uudistamisesta, Merja Söderström ja Anna Salminen ............................................. Lehti ilmestyy 27.2.2020. 51 Tiskarista tuotantopäälliköksi – ravitsemisalan rautainen ammattilainen uskoo keittiötyön uramahdollisuuksiin ......................................................................58 Kauppapuutarhaliitto ry täytti sata vuotta ................................................................59 Kinkkutemppu järjestetään yleisön pyynnöstä tänäkin jouluna – jouluruokien paistinrasvat kierrätetään taas uusiutuvaksi dieseliksi ................60 Ruokakulttuuripalkinto Järvenpään K-Citymarket-kauppiaalle: Markku Hautala sai vuoden 2019 Lentävä Lautanen -palkinnon ........................ 61 Suomen ruokaturvan varmistaminen edellyttää myös lihan ja maidon tuotantoa ..............................................................................................................................62 Kirjaesittely: Nälkä ja yltäkylläisyys ..............................................................................63 Maistiaiset ............................................................................................................................. Joulun ajan jännitystä, Kaarina Kärnä .......................................................................... 5 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. 4 Elintarvikelain muutosehdotus eduskunnan käsiteltävänä, Anne Haikonen, Hannu Miettinen ja Sebastian Hielm .................................................
Osa rauenneeseen kokonaisuudistukseen sisältyneistä uudistuksista toteutetaan parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä olevalla elintarvikelain muuttamista koskevalla ehdotuksella (HE 36/2019 vp). 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Esitetyillä muutoksilla toteutetaan osaltaan Rinteen hallitusohjelman tavoitteita, jotka liittyvät sääntelyn ja valvonnan sujuvoittamiseen, elintarvikevientiin panostamiseen sekä harmaan talouden torjumiseen. Lakia myös päivitetään vastaamaan uutta Euroopan unionin virallista valvontaa koskevaa asetusta (EU) 2017/625, jota aletaan pääosin soveltaa 14.12.2019. vsk Anne Haikonen, Hannu Miettinen ja Sebastian Hielm Maaja metsätalousministeriö Elintarvikelain muutosehdotus eduskunnan käsiteltävänä Maaja metsätalousministeriöstä annettiin vuonna 2018 eduskunnalle elintarvikelain kokonaisuudistusta koskeva ehdotus (HE 282/2018 vp), mutta hallituksen esitys raukesi maakuntauudistukseen liittyvien esitysten raukeamisen myötä. Kuvaaja: Tapani Hellman.
Ehdotettu muutos ei edellytä elintarvikealan toimijoilta muutoksia toimintatapoihin. Jos toimijalla on vakiintunut käytäntö laatia kirjallinen omavalvontasuunnitelma ja ylläpitää ja päivittää sitä, toimija voi toimia näin jatkossakin. Ensisaapumisvalvonta osaksi kuntien tekemää riskiperusteista valvontaa Sisämarkkinoilta tuotavien eläimistä saatavien elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonta liitetään osaksi kuntien tekemää riskiperusteista elintarvikevalvontaa. Yleinen elintarvikehygienia-asetus (EY) 852/2004 edellyttää, että elintarvikealan toimijan on laadittava ja toteutettava pysyvää menettelyä, jolla tunnistetaan vaarat, määritetään tarvittaessa kriittiset valvontapisteet, laaditaan kriittisten valvontapisteiden seurantamenettelyt ja pannaan ne täytäntöön sekä toteutetaan korjaavia toimenpiteitä. Toimijalta ei enää vaadita erillisenä asiakirjana laadittua kirjallista omavalvontasuunnitelmaa. Salmonellaerityistakuiden piirissä olevien elintarvikkeiden sisämarkkinatuonnissa toimijalla tulee olla salmonellaa koskeva näytteenottoja tutkimussuunnitelma. Valvonnan tulokset vaikuttavat Oiva-arvosanaan ja julkistettavaan Oivaraporttiin, minkä arvioidaan lisäävän valvonnan vaikuttavuutta. Ruokavirasto voi antaa tarkempia säännöksiä siitä, mitä tietoja eläimistä saatavia elintarvikkeita sisämarkkinoilta tuovan toimijan on toimitettava valvontaviranomaisille.. Toimijoiden omavalvontaan lisää vapautta Elintarviketurvallisuuden perusta on jatkossakin toimijoiden toimiva omavalvonta. Sopimuksen teko on ollut kunnalle vapaaehtoinen. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden tuonti sisämarkkinoilta vaikuttaa jatkossa elintarvikehuoneiston riskiluokitukseen ja sen valvonta varteen luodaan omat ”Oivarivinsä”. 7 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Jos valvontaviranomainen pitää tarpeellisena, se voi edellyttää omavalvontaa koskevan järjestelmän esittämistä kirjallisena. Toimijalla on kuitenkin oltava järjestelmä, jonka avulla toimija tunnistaa ja hallitsee toimintaan liittyvät vaarat ja varmistaa, että elintarvike ja elintarviketoiminta ovat elintarvikemääräysten mukaisia. Toimijan on osoitettava toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle viranomaisen edellyttämällä tavalla noudattavansa edellä mainittuja vaatimuksia ottaen huomioon yrityksen koko ja luonne. Nykyinen ensisaapumisvalvonta on koettu raskaaksi ja byrokraattiseksi sekä osittain tehottomaksi. Muutoksella toteutetaan EU:n elintarvikelainsäädäntöön kirjattua periaatetta, jonka mukaan elintarvikealan toimija vastaa elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa elintarvikkeiden turvallisuudesta ja siitä, että toiminta täyttää elintarvikelainsäädännön vaatimukset. Toimijoihin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa vähennetään muun muassa muuttamalla omavalvonnan vaatimuksia nykyistä joustavimmiksi ja helpottamalla elintarvikehygieeniseen osaamiseen liittyviä käytänteitä. Nykyisin ensisaapumisvalvonta järjestetään pääsääntöisesti siten, että Ruokavirasto tekee kunnan kanssa sopimuksen, jolla kunta sitoutuu huolehtimaan ensisaapumisvalvonnasta alueellaan tai useamman kunnan alueella. Vastaavaa riskiperusteista joustoa omavalvonnan toteuttamiseen on sisältynyt Ruokaviraston ohjeistukseen aiemminkin. Elintarvikelain yhtenä tavoitteena on parantaa elintarvikealan toimintaedellytyksiä, mikä on otettu huomioon nyt esitetyissä muutoksissa. Omavalvonnan tulokset tulee jatkossakin dokumentoida. vsk E lintarvikelain muutoksen tavoitteena on vähentää edelleen lainsäädännöstä elintarvikealan toimijoille ja valvontaviranomaisille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa vaarantamatta kuitenkaan elintarviketurvallisuutta
EU:n uusi virallista valvontaa koskeva asetus (EU) 2017/625 edellyttää, että jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on käytettävissään oikeudelliset menettelyt, joilla varmistetaan pääsy toimijan tiloihin ja mahdollisuus tutustua tarvittaviin asiakirjoihin, jotta viranomaiset voivat suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti. Ruokavirasto ja kunnan valvontaviranomainen voivat pyytää valtiovarainministeriön alaiselta Harmaan talouden selvitysyksiköltä elintarvikealan toimijoista velvoitteidenhoitoselvityksiä, joita voidaan käyttää viranomaistehtävien tukena ja riskiperusteisen valvonnan kohdentamisessa. Laissa säädetään, milloin toimijaa ei katsota luotettavaksi. Näin viranomainen voi etsiä tietoa tuotteesta ja vastuullisesta tahosta sekä dokumentoida todisteita. Etämyynnin valvonnan tehostaminen on nähty tarpeelliseksi, koska etämyynnin merkitys elintarvikekaupassa on lisääntynyt ja valvontaviranomaisilla on ollut käytännössä vaikeuksia näytteiden saamisessa etäviestintävälineen kautta. Kotirauhan piiriin kuuluvassa valvontakohteessa voidaan tehdä tarkastus viralliselle valvonnalle asetettujen vaatimusten toteuttamiseksi, jos tarkastuksen tekeminen on välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi. Elintarvikealan toimijan tulee olla luotettava Osana harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian toimenpideohjelmaa elintarvikelakiin lisätään vaatimus, että elintarvikealan toimijan on oltava luotettava. Uusi pakkokeino olisi toiminnan keskeyttäminen tai lopettaminen ilmoitetussa alkutuotantopaikassa tai elintarvikehuoneistossa, jos toiminta on olennaisesti elintarvikemääräysten vastaista eikä toimija ole noudattanut valvontaviranomaisen antamia määräyksiä tai kieltoja tai jos toimijaa ei enää pidetä luotettavana. vsk Valvontaan uusia työkaluja Laissa säädetään eräistä uusista valvonnan työkaluista. Ruokavirasto voi määrätä internetsivuston tai sen osan suljettavaksi, jos sen välityksellä myytäväksi tarjottava elintarvike tai siitä annetut tiedot aiheuttavat tai niiden voidaan perustellusti epäillä aiheuttavan vaaraa ihmisen terveydelle, johtavan kuluttajaa olennaisesti harhaan tai olevan muulla tavalla olennaisesti elintarvikemääräysten vastaisia. Tarkastuksen voi tehdä ainoastaan valvontaviranomainen. Tarkastusoikeuden laajentamisessa kotirauhan piiriin on otettu huomioon perustuslaissa perusoikeuksien rajaamiselle asetetut edellytykset. Myös kaikki muu valvontaan liittyvä työ tehdään viranomaisen tietokoneella. Myös alkutuotantopaikan tai elintarvikehuoneiston hyväksyminen voitaisiin peruuttaa, jos toimijaa ei enää pidetä luotettavana. Ruokavirasto voisi saada tarvittavia tietoja internetsivuston kautta myytäväksi tarjottavista elintarvikkeista esimerkiksi tunnistautumattomalla näytteenotolla. Luotettavuuden arvioinnissa otetaan huomioon velvoitteiden laiminlyönnin suuruus ja toistuvuus. Valvontaviranomainen voi vastedes tilata tunnistautumatta näytteitä etämyynnissä myytäväksi tarjottavista elintarvikkeista ja tällaisia näytteitä voidaan käyttää virallisen valvonnan näytteinä. On myös mahdollista, että julkisoikeudellisia velvoit. Ongelmat julkisoikeudellisten velvoitteiden, kuten verojen ja muiden lakisääteisten maksujen hoitamisessa voivat ilmentää harmaan talouden riskiä. 8 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Kun näyte on saatu, toimijalle on annettava tieto, että näyte on tilattu virallista valvontaa varten. Näytteiden ottaminen anonyymiltä tietokoneelta, jonka internet-protokollaosoite ei ole yhdistettävissä valvontaviranomaiseen on tärkeää, jotta viranomainen näkee nettisivuilta samat tiedot kuin kuluttaja
Harmaan talouden selvitysyksiköltä on mahdollista saada myös apua velvoitteidenhoitoselvityksen tietojen analysoinnissa. Ruokavirasto voisi myös keskeyttää osallistumisensa selvitystyöhön, jos edellytykset sen jatkamiselle eivät täyty. Viranomaisten tiedonsaantioikeutta koskevaa säännöstä muutetaan siten, että valvontaviranomaisella olisi oikeus saada toimijan luotettavuuden arvioimiseksi salassapitosäännösten estämättä tarvittavia tietoja muilta viranomaisilta. Selvitysten pohjalta tehtävät toimenpiteet tekisi toimivaltainen valvontaviranomainen. vsk teita laiminlyövä taho laiminlyö muitakin toimintaansa koskevia säännöksiä, kuten elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi säädettyjä vaatimuksia. Lakiin lisätään uusi säännös, joka oikeuttaa elintarvikevalvontaviranomaisen salassapitosääntöjen estämättä oma-aloitteisesti luovuttamaan toiminnassaan saamiaan tietoja muille viranomaisille, joilla on tehtäviensä vuoksi tarve saada näitä tietoja. Tällaista työtä ovat muun muassa markkinoillepääsyn ja markkinoilla pysymisen edellytyksenä olevat asiakirjat ja muu selvitystyö. Ruokavirasto tekisi päätöksen selvitystyöhön osallistumisesta ottamalla huomioon muun muassa viennin toteutumisen todennäköisyyden sekä elintarvikealan toimijan mahdollisuuden osallistua viennin edistämiseen. Elintarvikevientiin liittyvät viranomaistehtävät lakiin Elintarvikelakiin lisätään säännökset elintarvikkeiden vientiin liittyvien viranomaistehtävien hoitamisesta. Elintarvikevalvontaviranomaiset valvovat toimialueellaan määränpäävaltion viranomaisten asettamien tuontivaatimusten Kuvaaja: Emma Lilleberg.. Harmaan talouden torjunnassa olennaisen tärkeää on viranomaisten yhteistyö. 9 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Ruokavirasto osallistuu tarvittaessa vientiin liittyvien viranomaisvaatimusten selvittämiseen sekä tarvittavien asiakirjojen laatimiseen
Samalla selkeytetään lain suhdetta EUlainsäädäntöön. 10 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Elintarvikelainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä uudistetaan myös keskeiset elintarvikehygieniaa koskevan asetukset. Ruokavirasto voi tarvittaessa osallistua valvontaan myös kunnan tai aluehallintoviranomaisen tehtäväalueella, sillä eräät määränpäävaltiot edellyttävät, että tuontivaatimusten täyttymistä valvoo valtion keskushallintoviranomainen. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden eläinlääkintötodistuksista säädetään tarkemmin eläintautilaissa (441/2013). Elintarvikelain kokonaisuudistus käynnistetään uudestaan Elintarvikelainsäädännön kokonaisuudistusta pidetään edelleen tarpeellisena, ja sen valmistelu aloitetaan lähitulevaisuudessa uudestaan pääministeri Rinteen hallitusohjelman kirjausten pohjalta. Valvonnan painopiste on tarkoitus siirtää selkeämmin elintarvikehuoneistojen valvonnasta elintarviketoiminnan valvontaan. Kunnan elintarvikevalvontaviranomainen ja tarvittaessa Ruokavirasto antavat toimijan pyynnöstä elintarvikkeiden elintarvikemääräysten mukaisuutta koskevia vientitodistuksia, jos määränpäävaltion viranomaiset tällaisia todistuksia edellyttävät. Lain kokonaisuudistuksella on tarkoitus parantaa elintarvikelain selkeyttä jäsentämällä lukuiset muutokset uudeksi laiksi. Tavoitteena on selkeä kansallinen lainsäädäntö, joka osaltaan takaa toimivan ja turvallisen elintarvikeketjun. Kuvaaja: Tapani Hellman.. Hallituksen esityksen käsittely eduskunnassa on aloitettu ja ehdotettujen lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020. Asiaa koskevassa EU-lainsäädännössä on todettu, että ilmiannot voivat jäädä tekemättä selkeiden menettelyjen puuttumisen vuoksi tai vastatoimien pelossa. Valvonnan sisältö määräytyy määränpäävaltion viranomaisten asettamien tuontivaatimusten perusteella. vsk täyttymistä. Rikkomuksista ilmoittavien henkilöiden suoja paranee Elintarvikelakiin lisätään uusi säännös elintarvikemääräysten rikkomuksista ilmoituksen tehneen henkilön henkilöllisyyden suojaamisesta. Työ on tarkoitus käynnistää kevään 2020 aikana, mutta hallituksen esitys voidaan antaa eduskunnalle vasta kun ympäristöterveydenhuollon paikallisesta järjestämisestä on poliittinen yhteisymmärrys. Valvonnan riskiperusteisuuden tukemiseksi myös valvontamaksujärjestelmää on tarkoitus uudistaa. Tämän takia on tarpeen varmistaa, että kuka tahansa henkilö voi ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle säädösten mahdollisista rikkomisista ja kyseistä henkilöä suojellaan vastatoimilta
Orion Diagnostica on nyt www.aidian.fi. Hygicult ® Helppo ja nopea testi pintapuhtauden omavalvontaan Hygicult-kastolevyt ovat ensimmäinen standardoitu testisysteemi pintapuhtauden seurantaan. Pintanäytteiden lisäksi Hygicult-testejä voidaan käyttää nestemäisten näytteiden, raaka-aineiden, tuotantotilojen sekä valmiiden tuotteiden mikrobiologisessa seurannassa
Uudistusta valmisteltiin laajan sidosryhmäkuulemisen kautta, ja niin valvojilla kuin toimijoillakin oli hyvä yhteisymmärrys tarvittavista muutoksista. 12 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Maakuntauudistuksen kaaduttua kaatui myös elintarvikelain kokonaisuudistus, mutta suuri osa muutoksista on poimittu syksyllä 2019 eduskuntakäsittelyssä olevaan elintarvikelain muutokseen. Vuosivalvontamaksuja koskeva muutos jäi hallituksen esityksestä pois, mikä on harmillista, koska pitkään vireillä ollut asia olisi ollut toteutettavissa myös nykyisessä valvontajärjestelmässä.. vsk Elintarviketurvallisuusyksikön päällikkö Riikka Åberg Ympäristöpalvelut, Helsingin kaupunki Kuvat: Helsingin kaupungin kuvapankki Uudistuva elintarvikelainsäädäntö paikallisvalvonnan näkökulmasta Elintarvikelain kokonaisuudistus oli varsin pitkällä valmistelussa maakuntauudistuksen yhteydessä
eri kunnissa sijaitsevat varastohotellit). Epäselvää on, miten Oiva-tarkastuksessa havaittuihin vastaaviin epäkohtiin on tarkoitus jatkossa puuttua. Helsingissä on noin 100 ensisaapumistoimijaa, joista osa on tuonut elintarvikkeet yhteen ensisaapumispaikkaan (esim. 13 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. VATIn toimivuus ja toisaalta selkeät ohjeet valvontavastuista ovat keskiössä, kun lakimuutosta aletaan soveltaa käytäntöön. Ensisaapumistoimijan ja -paikan erottaminen tehtiin aikanaan valvonnallisista syistä, jotta vastuu salmonellatodistusten ja oikeanlaisten kaupallisten asiakirjojen hankkimisesta maahantuotaville erille olisi selkeä. Kotitoimijat – kirjava valvontakenttä Elintarvikealalla on ollut myös elintarvikehuoneistojen hyväksymisaikaan kotona toimivia elintarvikehuoneistoja. Toistaiseksi on avoinna, miten nykyisen Ruokaviraston ensisaapumistoimintaa koskevan rekisterin tiedot siirtyvät valtakunnalliseen ympäristöterveydenhuollon toiminnanohjausja tiedonhallintajärjestelmään (VATI) ja tullaanko edellyttämään kuukausi-ilmoituksia esimerkiksi lihaeristä. Kenellä on päätäntävalta ja miten toimitaan, jos eläintautilain nojalla annettuja suojapäätöksiä on rikottu ja maahan on tuotu elintarvikkeita, joita rajoitukset koskevat. Ensisaapumisvalvontaan liittyvä muutos on varsin merkittävä ja vaatii onnistuakseen oikea-aikaista valtakunnallista koulutusta ja selkeät toimintaohjeet erilaisiin tilanteisiin. vsk Ensisaapumisvalvonta osaksi riskiperusteista elintarvikevalvontaa – koulutusta tarvitaan Elintarvikelain muutoksen myötä nykyinen Ruokaviraston vastuulla oleva ensisaapumisvalvonta siirtyy osaksi kunnan huolehtimaa riskiperusteista elintarvikevalvontaa. varasto) ja osa useisiin (esim. Nykyisin Helsingissä valvonta on keskitetty hygieenikkoeläinlääkäreille ja osalle elintarviketarkastajista, mutta jatkossa on tarkoitus, että valvontaa tekisi pääosin kohteen valvonnasta muutenkin vastaava viranhaltija. Ensisaapumisvalvontaa erikseen koskevat pakkokeinopykälät ovat joka tapauksessa poistumassa, ja nykyisiä menettelyitä erien hylkäämisen osalta ei voida suoraan jatkaa. Kotona toimivat elintarvikehuoneistot. Sallitaanko ilman salmonellatutkimuksia tulleen erän myynti kotimaassa esimerkiksi kuumennuskäsittelyn jälkeen, jatkuuko entisen tyyppinen palautuskäytäntö vai seuraako todistusten puuttumisesta vain uusintatarkastus. Nähtäväksi jää, minkälaisia vaikutuksia muutoksella on, kun asiakirjoja tarkastetaan jatkossa eri huoneistojen Oivatarkastusten yhteydessä. Salmonellatodistusten ja kaupallisten asiakirjojen lainsäädännön mukaisuuden arviointi ei ole aina yksiselitteistä ja helppoa. Ensisaapumisvalvonta terminä poistuu ja meidän täytyy opetella puhumaan sisämarkkinoilta tuotavien eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnasta. Vaikka muutosta on yleisesti pidetty järkevänä, on muutos suuri erityisesti niille valvontayksiköille, joilla ei nykyisin ole sopimusta Ruokaviraston kanssa. Toivottavasti Ruokaviraston resurssit riittävät koulutuksen ja ohjeistusten antamiseen. Suomen hyvä salmonellatilanne edellyttää jatkossakin jämäkkää sisämarkkinoilta tuotavien eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvontaa. Lihan salmonellaerityistakuita koskevat säädökset ovat EU-lainsäädäntöä, eivätkä niihin liittyvät velvoitteet ole muuttumassa. Nykyisin puuttuvat todistukset ovat johtaneet erän hylkäämiseen eli yleensä erän palauttamiseen lähtömaahan ja pienten erien osalta tuotteiden hävittämiseen. Tällöin elintarvikehuoneisto kuten pitopalvelukeittiö saattoi olla esimerkiksi omakotitalon erillisellä sisäänkäynnillä varustetussa tilassa, johon voitiin tehdä tarkastus ilman kotirauhan rikkomista
Osa kotihuoneistoista ei ole enää muuttuneiden Ruokaviraston ohjeiden mukaan ilmoitusvelvollisia, jos toiminta on esimerkiksi keksien tai vastaavien ei-helposti-pilaantuvien tuotteiden valmistusta. Merkittävä osa kyselyistä tulee englanniksi, mikä viittaa maahanmuuttotaustaisen väestön haluun päästä alkuun elintarvikealalla ilman isoja investointeja. Yksittäisistä toimijoista on tullut joitakin asiakasvalituksia esim. lehtikuvien perusteella, kun kotileipomossa. Lisäksi ns. Käytännössä raja on vedetty siihen, että laitoshyväksynnän vaativaa toimintaa ei voi harjoittaa kotona, kaikkea muuta voi. Osalla toimijoista on kotieläimiä ja toimintaa harjoitetaan pääosin kerrostaloasunnoissa, mikä käytännössä rajoittaa toiminnan laajuutta. 14 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Tarkastukset on tehty asiakirjatarkastuksina, joten käytännön tietoa kodin soveltuvuudesta harjoitettuun toimintaan ei ole. Kaikkia toimijoita ei ole myöskään saatu tarkastettua. Tällä hetkellä Helsingissä on 47 ilmoituksen tehnyttä kotihuoneistoa, mikä on pieni määrä lähes 6000 elintarvikehuoneiston joukossa. Lähes neljäsosa kotitoimijoista on ilmoittanut toiminnakseen elintarvikkeiden maahantuonnin, tukkukaupan tai varastoinnin ja runsas viidennes kotihuoneistoista harjoittaa leipomotoimintaa. Joukkoon mahtuu myös makeisten ja juomien valmistajia sekä elintarvikkeiden vähittäismyyjiä. pop up -toimintaa on voinut harjoittaa 12 päivän ajan ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta. vsk ovat vähitellen yleistyneet, kun siirryttiin ilmoitusmenettelyyn syyskuussa 2011. Valtakunnallinen ohjeistus on ollut hyvin sallivaa. Helsinkiin onkin tullut lukuisia kyselyitä kotona harjoitettavasta toiminnasta lähtien pienimuotoisesta leipomisesta sushin valmistamiseen edelleen myymälöissä myytäväksi
Tarkastukset täytyy sopia etukäteen, mutta tarkastuksia voi olla joissakin tapauksessa tarpeen tehdä pareittain. Kodin soveltuvuutta harjoitettavaan toimintaan voi olla aluksi vaikea arvioida, varsinkin kun valtakunnallinen ohjeistus ei ole tähän mennessä antanut juurikaan raameja vaatimustasoon. Helsingissä tarkoitus on ensin kartoittaa, ovatko nyt rekisterissä olevat toimijat edelleen aktiivisia, ja tarkastaa sen jälkeen tilat riskiperusteisessa aikataulussa. vsk leivotaan täytekakkuja ilman asianmukaisia työvaatteita. Työturvallisuusasiat on joka tapauksessa huomioitava, kun toimitaan kotirauhan piirissä. Viranomaisena valvontatehtävissä saadun tiedon ilmoittaminen toiselle viranomaisel. Joissakin maissa on petoksiin keskittynyt viranomaisryhmä, jota Suomeen ei ilmeisesti kuitenkaan olla muodostamassa. Elintarvikelain muutoksen myötä on eri toimialoilla ja etujärjestöillä näytön paikka uuden tyyppisten omavalvontaohjeistusten laatimisessa. Helsingistä on ilmoitettu aluehallintoviraston työsuojeluviranomaiselle yksittäisiä tapauksia ja sieltä on vastaavasti ilmoitettu heidän tarkastuksilla havaitsemistaan selvistä hygieniapuutteista. Elintarvikelain muutoksen myötä kotona toimivan elintarvikehuoneiston voisi jatkossa tarkastaa. On myönteistä, että viranomaisten väliseen tiedonkulkuun liittyvät esteet poistuvat. Ruokaviraston PK-hankkeen myötä tuli laadukasta materiaalia elintarvikealalla aloittavalle yrittäjälle, mutta ei varsinaisia omavalvontaohjeita. On myönteistä, että hyvin asiansa hoitavat toimijat saavat vaihtoehtoja omavalvontasuunnitelman toteutukseen ja voivat hyödyntää esimerkiksi laatujärjestelmää nykyistä laajemmin omavalvonnan kuvauksena. Muutos hyödyttää myös pieniä toimijoita kuten torien marjanmyyntipisteitä ja pieniä kahviloita. Toinen puoli sitten on, että suuri osa erityisesti pienyrityksistä tarvitsee joka tapauksessa apua omavalvonnan tai sitä korvaavien työohjeiden laatimiseen. Verottajalle ilmoittaminen on ollut epäselvää, eikä ilmoituksia ole juuri tehty. Elintarvikepetokset on tunnistettu piilorikollisuudeksi, jossa kiinnijäämisriski on pieni. Selkeä työohje toiminnassa olennaisista asioista on parempi kuin valvojalta saatu omavalvontasuunnitelmamalli, jota ei ole viety käytäntöön. Vaatimus kirjallisesta omavalvontasuunnitelmasta poistuu – muuttuuko mikään. Merkittävien elintarvikepetosten esille saaminen edellyttää laajaa viranomaisyhteistyötä ja toisaalta eri tahojen riittäviä resursseja vaikkapa elintarvikealan yritysten talousjärjestelyjen tarkastamiseen. Vaatimus kirjallisesta omavalvontasuunnitelmasta on poistumassa, mutta omavalvontavelvoite ei ole häviämässä. Toistaiseksi Helsingissä esille tulleet tapaukset ovat olleet pitkälti elintarvikkeiden alkuperään liittyviä huijauksia, joita on esiintynyt kauan erityisesti marjojen ulkomyynnissä. Helsingillä ja muilla kunnilla on pitkään ollut omia omavalvontasuunnitelmamalleja, joiden ylläpidosta mielellään luovumme, kunhan korvaavia malleja on muuten saatavilla. Uusien kotihuoneistojen osalta olisi toivottavaa, että Ruokavirastolta tulisi joitakin raameja toimintaan, esimerkiksi vaatimus erillisestä jääkaapista elintarvikealan toimintaan liittyville tuotteille. Harmaan talouden torjunta ja toimijan luotettavuuden selvittäminen Elintarvikepetokset ovat olleet sekä kansainvälisesti että kansallisesti esillä jo useita vuosia. Työturvallisuusasiat tulevat erikseen huomioitavaksi kotien tarkastusoikeuden myötä. 15 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Oletettavasti asiakkaat ovat äänestäneet jaloillaan, jos kotitoimijan tuote ei ole vastannut tilattua tai jos ruoasta on sairastuttu. Vastaavaa tietojen vaihtoa on ollut pelastusviranomaisen kanssa
Luotettavuuden selvittämiseen liittyvä verovelkasuunnitelmien arviointi kuulostaa toistaiseksi melko vieraalta tehtävältä, varsinkin jos kohteessa ei ole havaittavissa suoraan elintarviketurvallisuutta vaarantavia epäkohtia. ongelmatoimijoihin, jotka ovat toistuvasti rikkoneet lainsäädäntöä tai joiden kohdalla epäillään elintarvikepetoksia. vsk le on eri asia kuin yksityishenkilönä tehty ilmianto, joten on helpottavaa, että tietojenvaihto on jatkossa selkeää. Toivottavaa on, että luotettavuuden selvittämistä käytetään erityisesti ns. Toiminnan keskeyttäminen tai lopettaminen tulee todennäköisesti olemaan hallinnollisesti raskas menettely, johon ei ryhdytä kovin helposti. Tarkoituksena tuskin on laittaa yritysten harmaan talouden asioita kuntoon elintarvikevalvontaviranomaisen toimesta, vaan saada uusia valvontakeinoja sille pienelle ryhmälle toimijoita, jotka haluavat tahallisesti toimia toistuvasti vastoin lainsäädäntöä.. Toimijan luotettavuuden selvittäminen ja siihen liittyvä toiminnan keskeyttäminen tai lopettaminen ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa tai alkutuotantopaikassa on uusi asia, joka tulee vaatimaan uudentyyppistä osaamista niin paikallisvalvonnassa kuin Ruokavirastossa. 16 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33
Elintarvike ja Terveys-lehti järjestää koulutuspäivän Tervetuloa koulutuspäivään!. Ilmoittautumiset koulutukseen ovat sitovia. 8.45 Aamukahvi/-tee 9.15 Tervetuloa koulutukseen! Käytännön asioita koulutuspäivästä. Peruutusehdot luettavissa verkkosivultamme. Hinta sisältää ohjelmassa mainitut kahvit ja lounaan. Päätoimittaja Kaarina Kärnä, Elintarvike ja Terveys-lehti 9.25 Hygienia keittiöissä Kehityspäällikkö Marita Koskinen, Sastamalan Ruokaja Puhtauspalvelut Oy Servi 10.00 Siivouksen laatu elintarvikevalvonnan näkökulmasta Terveystarkastaja Jaana Luoma, Oulun seudun ympäristötoimi 10.30 Tauko 10.40 Helposti siivottavan keittiön suunnittelu ja siivouksen organisointi käytännössä Ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola, Sodankylän kunnan ruokapalvelut 11.25 Esivalmisteltu siivous Lehtori Leila Kakko, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Kehityspäällikkö Marita Koskinen, Sastamalan Ruokaja Puhtauspalvelut Oy Servi 12.00 Lounas 13.00 Demo keittiöiden uudistetuista siivousmenetelmistä Lehtori Leila Kakko, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK 14.00 Pintapuhtauden laadunvalvonta Toimitusjohtaja Leena Erkkilä, Scanlab Oy 14.35 Iltapäiväkahvi/-tee 15.05 Keittiön tuholaiset ja niiden torjunta N.N 15.50 Ajatusten vaihtoa päivästä 16.00 Koulutuspäivä päättyy Ammattikeittiösiivouksen uudet käytännöt – vähemmän vettä, vähemmän kemikaaleja 14.2.2020 Santa’s Hotel Santa Claus, Korkalonkatu 29, 96200 Rovaniemi www.elintarvikejaterveys.fi Koulutuksen hinta 235,00 € + ALV. Ilmoittautumiset 27.1.2020 mennessä ilmoittautumislinkin kautta www.elintarvikejaterveys.fi koulutuksen kohdalta. 24 %
Elintarvikeketjun toimijoilla on myös näyttöä turvallisuuden ja vaatimuksenmukaisuuden huomioimisesta. elintarvikelain muuttamisesta on edennyt eduskunnan käsittelyyn ja muutosten on määrä tulla voimaan ensi vuoden alussa. On sinänsä hyvä asia, että vuonna 2006 säädettyä lakia päivitetään vastaamaan samaan aikaan sovellettavaksi tulevaa EU:n valvonta-asetusta. PTY on ollut aktiivisesti mukana elintarvikelain kokonaisuudistuksen valmistelussa ja käyttänyt aikaa ja resursseja eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksia pohtien ja ehdotuksia tehden. On kuitenkin järkevää toteuttaa uudistukset, joita on valmisteltu pitkään ja joiden tarpeellisuudesta vallitsee yhteisymmärrys.. Merja Söderström ja Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry (PTY) Päivittäistavarakauppa ry:n näkemyksiä elintarvikelainsäädännön uudistamisesta Hallituksen esitys HE 36/2019 mm. vsk L ain perusprinsiipit säilyvät eli toimijat varmistavat elintarviketurvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta mm. Kun muutosesitys on sarjassamme ties kuinka mones lakimuutos, on iso pettymys, että vuodesta 2014 lähtien valmisteltu elintarvikelain kokonaisuudistus ei toteutunut. hyvin resursoidulla omavalvonnalla, auditoiduilla laadunvarmistusjärjestelmillä sekä kattavilla näytteenotoilla. 18 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33
Internetsivusto tai sen osa voidaan sulkea, jos sen välityksellä myytäväksi. Toimijan luotettavuus Toimijan luotettavuuspykälän lisääminen elintarvikelakiin on perusteltua petosten ja -rikollisuuden lisääntyessä myös elintarvikealalla. Siksi on tärkeää, ettei markkinoijan internetsivustoa suljeta yksittäisen tuotetietovirheen vuoksi. Internetsivuston sulkeminen Internetsivuston sulkeminen on yksi EU valvonta-asetuksessa esitellyistä uusista valvontaviranomaisen hallinnollisista pakkokeinoista. Toimijan luotettavuus voi tulla selvitettäväksi milloin vain toiminnan aikana eikä välttämättä ennen toiminnan aloittamista. Elintarvikkeiden verkkokauppa kehittyy ja on perusteltua, että valvontaviranomaisen keinovalikoima uudistuu kehityksen mukana. Omavalvonta Kirjallisen omavalvontasuunnitelman vaatimusta esitetään poistettavaksi elintarvikelaista. Internetin maailmassa toimiminen ei ole helppoa, koska sivustolla annettavista tiedoista on vastuussa se, jonka nimellä tai toiminimellä elintarviketta pidetään kaupan, vaikka se ei itse tietoja sivustolle tuottaisikaan. Säännöstä sovellettaisiin porrastetusti sulkemalla ensisijaisesti vain haitallista tuotetta tai virheellistä tietoa tarjoava sivuston osa niin että koko sivuston sulkeminen olisi viimeinen keino. Käytännössä tuotetiedoissa esiintyy jatkuvasti pienempiä ja suurempia virheitä. Oikeusturvan kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että säännöksessä olisi tarkemmin määritelty, milloin toimija menettää luotettavuuden. Kun kriteerit luotettavuuden menettämiseen ovat melko avoimet, toimija saattaa olettaa, että hänellä on elinkeinonharjoittamisen edellytykset, mutta viranomaisten arvioinnin perusteella hän menettääkin luotettavuutensa ja elintarvikehuoneiston toiminta keskeytetään tai hyväksyntä perutaan. Päinvastoin, edellytyksiä internetsivuston sulkemiselle pitäisi tiukentaa ja suhteuttaa laiminlyönnin vakavuuteen. Toimijalla olisi kuitenkin oltava järjestelmä, jonka avulla toimija tunnistaa ja hallitsee toimintaansa liittyvät vaarat ja varmistaa, että elintarvikkeelle ja elintarvikkeen turvalliselle käsittelylle ja säilyttämiselle kohdistetut vaatimukset toteutuvat. Luotettavuuden menettäminen saattaa johtaa elintarvikehuoneiston hyväksymisen peruuttamiseen, toiminnan keskeyttämiseen tai lopettamiseen. Omavalvontakirjaukset olisivat edelleen lain mukaan tehtävä. Vastuullisten toimijoiden kannalta on hyvä, että talousrikolliseen toimintaan voidaan tehokkaasti puuttua. Tällä muutoksella tavoitellaan toimijoihin kohdistuvan hallinnollisen taakan keventämistä. tarjottava elintarvike tai siitä annetut tiedot ovat sellaiset, että ne aiheuttavat tai niiden voidaan epäillä aiheuttavan vaaraa ihmisen terveydelle, johtavan kuluttajaa olennaisesti harhaan tai olevan muulla tavalla olennaisesti elintarvikemääräysten vastaisia. Kaupan ala on panostanut omavalvontaan jo vuosien ajan. Täytyy huolellisesti pohtia, milloin toimijan olettamusta säädösten täyttämisestä voidaan viranomaistoiminnalla horjuttaa. Hyvän käytännön ohje on käytössä EU:n yleisen elintarvikeasetuksen (EY) N:o 178/2002 uudelleenarvioinnista laaditussa komission yhteenvedossa todetaan, että EU:n korkea elintarviketurvallisuuden taso ja kilpailukyinen asema maailmankaupassa johtuu suurelta osalta siitä, että elintarvikealan toimijat ovat sitoutuneet oman toimintansa korkeaan laatuun ja turvallisuustasoon. Kaupan alan hyvän käytännön ohje arvioitiin silloisessa Evirassa vuonna 2012
Pienemmät kaupan toimijat hyötynevät enemmän muutoksesta, jos toimijan omat työohjeet toimisivat elintarviketurvallisuusjärjestelmänä. Kirjallisen omavalvontasuunnitelmavelvoitteen poistaminen laista ei aiheuttaisi mullistavia muutoksia kaupan alalla. Herääkin kysymys, voidaanko lakimuutoksen jälkeen ohjeistaa riittävän tarkasti erilaisten elintarviketurvallisuusjärjestelmien kelpoisuudesta niin, ettei edessä ole sekä toimijan että valvojan resursseja vievä epäyhtenäinen arviointiprosessi, jossa tasapuolistunut ja yhdenmukaistunut valvonta ei välttämättä toteudukaan. Elintarvikevalvonta ja elintarvikeketjun osapuolet joutuvat arvioimaan tätä kysymystä jatkossa.. 20 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Hyvän käytännön ohje on toimiva kaikenkokoisille myymälöille ja toimisi edelleen lain velvoittamana elintarviketurvallisuuden varmistavana järjestelmänä. Se, mitä tulee hallinnollisen taakan keventymiseen tällä muutoksella, ei ole yksiselitteistä. vsk lähes kaikissa Suomen päivittäistavaramyymälöissä. Myös tietopankin rooli myymälöiden kirjausten tietokantana säilyisi ennallaan. Myös tietopankki on käytössä laajasti kaupparyhmissä osana omavalvonnan päivittäistä rutiinia ja hallintaa. Oiva on tasapuolistanut ja yhtenäistänyt elintarvikevalvontaa yksityiskohtaisella ohjeistuksellaan myös kaupan näkökulmasta katsoen. Omavalvonnan tiedonkeruuta ja raportointia kehitettiin vuonna 2006 valmistuneella omavalvonnan tietopankilla, johon myymälä voi tallentaa omavalvonnan kirjaukset. Jos laissa ei enää vaadita omavalvontasuunnitelmaa, mutta kuitenkin jotain järjestelmää elintarviketurvallisuuden ylläpitämiseksi, saattaa se aiheuttaa epäselvyyttä niin valvojille kuin toimijoillekin omavalvonnan toteuttamisessa
Jo perusvalikoimamme kattaa myyntiautot ja -vaunut mm. Valikoima ulottuu vakiomalleista aina yksilöllisiin toivomusten ja mittojen mukaisiin erikoismalleihin. kalatuotteille, lihajalosteille, leipomotuotteille, kioskija grillituotteille sekä vihanneksille ja hedelmille. 21 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. vsk Monipuolinen valikoima myyntiautoja ja -vaunuja. Katso lisää www.borco.info SUOMESSA: TMK Torija markkinakaupan palvelukeskus Oy PL 58 / Merstolantie 27 29201 Harjavalta 020 749 8711 24-kuukauden takuu 15 vuoden puhkiruostumattomuustakuu rungolle myyt paremmin Borco-Höhnsillä Borco-Höhnsiltä löytyy ratkaisu onpa myytävä/markkinoitava tuote mikä hyvänsä sen takaa vuosikymmenien aikana jalostunut osaaminen myyntiautoista ja -vaunuista. Ota yhteyttä ja kysy lisää Borco-Höhnsillä myyt paremmin! Valikoimissamme on myös satoja käytettyjä myyntiautoja ja vaunuja!
vsk Marjaana Ingervo Matkailuja Ravintolapalvelut MaRa ry Kuvat: Timo Niemi Uusi elintarvikelaki tuo vapautta ja vastuuta omavalvontaan On yhä tärkeämpää, että jokaisessa yrityksessä mietitään, miten omien tuotteiden turvallisuus varmistetaan. 22 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Samalla myös yritysten odotukset elintarvikevalvontaa kohtaan kasvavat.
Ravintolaalalla yrityksiä on jäätelökioskista raakaaineensa itse kasvattavaan fine dining -ekoravintolaan ja toisaalta maailmanlaajuiseen pikaruokaketjuun, jonka tuotteet ovat kaikkialla samat. Erillistä kirjallista omavalvontasuunnitelmaa ei enää välttämättä tarvita. Haastetta hyvän käytännön ohjeille tuo kuitenkin yritysten laaja kirjo. vsk L okakuun alkupuolella eduskunnalle annettu esitys elintarvikelain muuttamiseksi tuo toteutuessaan muutoksia myös yritysten elintarvikeomavalvontaan. Lain perusteluissa kuitenkin avataan, että myös viranomaisen arvioimia hyvän käytännön ohjeita tai jopa toimijan omia työohjeita voi pienimuotoisen toiminnan yhteydessä pitää lain edellyttämänä järjestelmänä. On hienoa, että niiden merkitys tunnustetaan: kunkin alan yritykset tietävät itse parhaiten, miten toiminta järjestetään niin, että työ sujuu ja lopputulos on turvallinen. Muutos ei välttämättä juuri näy käytännön tasolla, mutta periaatteessa ajattelumaailma kääntyy ympäri. Huomio kääntyy kirjoitetuista dokumenteista ja tekstien laatimisesta itse ruokaan ja sen tekemiseen. Lain edellyttämä järjestelmä voisi olla esimerkiksi elintarviketurvallisuusjärjestelmä tai laadunhallintajärjestelmä. Siksi alan omavalvontaohjeessa ei voida mennä kovin syvälle konkretiaan. Vaatimus on ehdoton: vaarat on hallittava. Hyvän käytännön ohjeilla painoarvoa Toimialojen laatimilla hyvän käytännön ohjeilla on siis lainsäätäjän silmissä painoarvoa. Ajatustapa ei toki ole uusi, vaan vastaa EU-lainsäädäntöä, jonka mukaan toimija vastaa tuottamiensa elintarvikkeiden turvallisuudesta. Monelle suuremmalle toimijalle muutos tuo kaivattua joustoa. Helpommalta ehkä tuntuisi jatkaa kirjallista askarointia omavalvontasuunnitelman ja -kirjausten parissa. Onko edes teoriassa aina mahdollista hallita kaikki siihen liittyvät vaarat. Periaatteessa uusi muotoilu on kuitenkin vaativa. Kun aiemmin laissa säädettiin, että elintarvikealan toimijan on laadittava kirjallinen suunnitelma omavalvonnasta, noudatettava sitä ja pidettävä sen toteutumisesta kirjaa, uuden lain mukaan toimijalla on oltava järjestelmä, jonka avulla hän tunnistaa ja hallitsee toimintaansa liittyvät vaarat ja varmistaa, että elintarvikkeet täyttävät niille asetetut vaatimukset. Maailma on arvaamaton, tilanteet vaihtelevat ja ruoka on peräisin elävistä kasveista ja eläimistä. ". Vain toimija itse tietää, mitä asioita omavalvontasuunnitelmaan on Huomio kääntyy kirjoitetuista dokumenteista ja tekstien laatimisesta itse ruokaan ja sen tekemiseen. Käytössä voi jo olla lainsäädännön vaatimuksia tiukempi oma järjestelmä, jolloin erillisen omavalvontasuunnitelman kirjoittaminen ja ajan tasalla pitäminen on merkinnyt vain ylimääräistä byrokratiaa. Matkailuja Ravintolapalvelut MaRa ry:n elintarvikeomavalvontaohjetta laadittaessa on tasapainoteltu yksityiskohtaisuuden ja yleispätevyyden välillä tavoitteena, että ohje tarjoaisi riittävästi taustatietoa ja esimerkkejä, mutta olisi myös mahdollisimman selkeä ja monelle soveltuva. 23 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Myös sana järjestelmä voi varsinkin monen pienyrittäjän mielestä kuulostaa vaativalta. Vaatimus on ehdoton: vaarat on hallittava. Lakiesityksen perustelujen mukaan omavalvonnan tulokset tulee kuitenkin dokumentoida riittävällä tarkkuudella
Kysymykset ovat kuitenkin vain esimerkkejä: kattavia listoja huomioitavista asioista on mahdoton esittää. rikosten tai muiden vakavien laiminlyöntien vuoksi. Maaja metsätalousministeriö on tehnyt esityksen keskeisimpien asioiden säätämisestä nykyistä elintarvikelakia muuttamalla. EU-lainsäädännöstä on perinteisesti säädetty kotimainen asetus, joka on usein ollut sanamuodoiltaan tiukempi kuin EU-säännökset. Suomessa nykyinen laki ei mahdollista tarkastuksia kotirauhan piirissä harjoitetussa toiminnassa. Yritysten kannalta on tärkeää, että mahdollinen korotus pysyy kohtuullisella tasolla.. Ravintoloiden kannalta olennaisimmat asiat ovat omavalvonta, luotettavuuden edellyttäminen elintarvikeyrityksiltä ja mahdollisuus tarkastaa yrittäjän kotona toimivia yrityksiä. vsk otettava mukaan. Tavoitteena on edelleen toteuttaa elintarvikelain kokonaisuudistus. Eurooppalaisten arvioiden mukaan aterioiden tarjoaminen kodeissa tulee lisääntymään. Henkilöstö tekee elintarviketurvallisuuden Uuden elintarvikelain perustelujen mukaan viranomaisen olisi pyrittävä elintarviketurvallisuusjärjestelmän riittävyyttä arvioidessaan varmistamaan erityisesti Elintarvikelain uudistus etenee teksti: Veli-Matti Aittoniemi, MaRa ry Elintarvikelain kokonaisuudistus käsiteltiin viime hallituskaudella eduskunnassa, mutta uudistus jäi kesken, kun Sipilän hallitus erosi ennen vaaleja. Taustalla on huoli elintarvikeväärennöksistä, mutta luotettavuuden menettämiseen voivat johtaa myös muut syyt. Tarkoituksena on säätää nykyistä hajanaista lainsäädäntöä yhtenäisempi ja selkeämpi kokonaisuus. Siksi on tärkeää, että uusi laki mahdollistaa kaiken ammattimaisen toiminnan tarkastamisen. Uuden lain mukaan elintarvikeyrityksiltä edellytetään luotettavuutta. Kun pohdinnat kirjaa ylös, on jo käsissä lain edellyttämä järjestelmä. Suurissa EU:n jäsenmaissa tarjotaan erilaisten digitaalisten sovellusten kautta mahdollisuutta aterioida kodeissa. Luotettavuuden menettäminen johtaa siihen, että yritys ei saa harjoittaa liiketoimintaa hyväksytyssä tai ilmoituksenvaraisessa elintarvikehuoneistossa. Olennaista on, että jokaisessa yrityksessä perusteellisesti käydään läpi oma prosessi, sen vaaranpaikat ja omat toimintatavat. On todennäköistä, että maksujen korottaminen on mukana myös uudessa esityksessä. Edellistä kokonaisuudistusta säädettäessä syntyi kannatettava ajatus siitä, että kotimaisilla asetuksilla ei tule säätää EU-lainsäädäntöä tiukempia säännöksiä. 24 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Eduskunnassa kaatuneessa kokonaisuudistuksessa ehdotettiin valvontamaksujen korottamista. Usein on kyse ammattimaisesta toiminnasta, jossa ruoan valmistaa koulutettu ammattilainen. Uuden linjauksen mukaan ajatellaan, että monissa tapauksissa riittää, että Ruokavirasto laatii ohjeen EU-lainsäädännön noudattamisesta. Luotettavuuden menettäminen edellyttää niin vakavia laiminlyöntejä, että säännöksen soveltaminen ravintolatoimintaan jäänee rajalliseksi. Yritys voi menettää luotettavuuden mm. MaRan ohjeessa on kussakin asiakokonaisuudessa Omat tarkennukset -ruutu, johon sisältyvien kysymysten on tarkoitus johdattaa omavalvontasuunnitelman laatija miettimään, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon
Työnantajan työnjohtooikeuteen tietysti kuuluu henkilöstön työn ohjaaminen, mutta tilanteet vaihtelevat, ihmiset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja kaikessa työssä voi sattua virheitä. Oman haasteensa tähän tuo ravintolatyön hektisyys ja henkilökunnan kansainvälisyys. Syksyllä valmistuneen, Oiva-järjestelmän vaikutuksia elintarvikevalvontaan ja yritysten toimintaan selvittävän tutkimuksen mukaan sekä toimijat että valvojat kaipaavat lisää keskustelua ja vaatimusten perustelua riskeillä. Viime vuosina on puhuttu paljon tarpeesta muuttaa elintarvikevalvontaa yhä valmentavampaan suuntaan. Tutkimusraportissa 1 korostetaan sekä Ravintola-alan yritykset ovat monenkirjavia, joten vain toimija itse tietää, mitä kaikkea omavalvontasuunnitelmaan on otettava mukaan.. Sama pätee myös yritystoimintaan: ravintoloitsijan tai toiminnasta vastaavan pitäisi pystyä tarpeen tullen muututtumaan pomosta valmentajaksi, joka johdattaa jokaisen toimipaikassa työskentelevän pelaamaan omia vahvuuksiaan käyttäen mutta samoilla säännöillä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kaikki työntekijät olisi saatava ymmärtämään omavalvonnan tavoitteet, omaksumaan sen rutiinit ja olemaan joka hetki valppaana poikkeamien varalta. vsk se, missä määrin valittu järjestelmä takaa, että toimintaan osallistuvat henkilöt vaaroja torjuessaan toimivat ennalta sovitun suunnitelman mukaisesti. Omavalvontajärjestelmältä edellytetään siis uuden lain mukaan ainakin rivien välistä luettuna myös pedagogista otetta. Kirjoitetut ohjeet, selkeätkään, eivät aina riitä, vaan voidaan tarvita muita keinoja: esimerkiksi kuvitusta, videoita ja kädestä pitäen ohjaamista. Valvonnan tukea tarvitaan Yrityksille on vaativassa työssään entistä tärkeämpää, että elintarvikevalvojalta saa kaivattua sparrausta. Järjestelmässä ei ainoastaan käydä läpi vaaroja ja suunnitella, miten ne torjutaan, vaan lisäksi pitäisi pystyä takaamaan, että kaikki työpaikalla todella toimivat esitetyllä tavalla. 25 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Tämäkin lause vyöryttää paljon vastuuta yrityksille
On siis yhteinen näkemys siitä, mikä on tärkeää. Tutkimukseen sisältyneessä kyselyssä sekä toimijoille että valvojille esitettiin lista erilaisia elintarviketurvallisuuteen vaikuttavia tilanteita ja pyydettiin arvioimaan, miten suuri riski niistä aiheutuu. Selkeät, alan yrityksiä tukevat valtakunnalliset ohjeet, jotka olisivat jokaisen elintarvikevalvojan tiedossa, ovat tarpeen riippumatta siitä, miten elintarvikevalvonta alueellisesti jatkossa organisoidaan. Tutkimusta käsitellään lehdessä sivuilla 32–37. 1 Makera-hankkeen loppuraportti: Oiva-järjestelmän vaikutukset elintarvikevalvontaan ja yritysten toimintaan: riskikäsitykset ja ratkaisukeskeisen valvonnan haasteet. Valtakunnallisen ohjeistuksen merkitys korostuu myös ratkaistaessa tuttua ongelmaa, elintarvikevalvonnan epäyhdenmukaisuutta, joka selvästi nousi esiin uudessa Oiva-tutkimuksessa. Yhteistyötä kannattaa siis kehittää kaikilla tasoilla. Yhteiset keskustelut toimijoiden ja valvojien välillä nähtiin yhdeksi keinoksi, jolla elintarvikevalvontaan saadaan lisää kaivattua yhdenmukaisuutta. Valvojat kokivat tutkimuksen mukaan valvontaa helpottavana sen, että toimijapuoli on ollut mukana laatimassa keskusviranomaisen ohjeistuksia. vsk toimijoiden omaa osaamista että valvojan kykyä perustella epäkohdan merkitys ymmärrettävästi. Matkailuja Ravintolapalvelut MaRassa pidetään tärkeinä Ruokaviraston kanssa käytäviä säännöllisiä keskusteluja ja mahdollisuutta tuoda alan toimijoiden näkemyksiä esiin ohjeistuksia laadittaessa. Ilahduttavaa on, että valvojien ja toimijoiden riskikäsitykset olivat melko yhtenevät. Myös toimijat kaipasivat lisää keskustelua: toimivan vuorovaikutuksen katsottiin ehkäisevän erimielisyyksiä. 26 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Kotimainen elintarvikeja ympäristölaboratorio kvvy.fi Tampere | Pori | Rauma | Vaasa | Hämeenlinna | Sastamala | Jyväskylä Ruokaviraston hyväksymä
Paikallisten raaka-aineiden ja tuotteiden hyödyntäminen tuovat makuelämysten lisäksi maakuntiin tärkeää aluetaloudellista hyvinvointia. Puhtaat raaka-aineet, jäljitettävyys, turvallisuus ja eettiset toimintatavat ovat tärkeitä kotimaiseen ruokaan liittyviä arvoja, kuten myös ympäristön ja ilmaston hyvinvoinnista huolehtiminen. Tähän me keittiömestarit voimme vaikuttaa konkreettisesti oman työmme ja toimintamme kautta. Ne viestivät puhtaista raaka-aineistamme ja vahvasta ruokaosaamisestamme sekä edistävät samalla ruokamatkailua ja kestävää kehitystä. vsk Julkilausuma: Maakunnalliset tuotteet edistävät ruoka-alaa ja kestävää kehitystä Suomen Keittiömestarit ry haluaa tukea maakunnallisten ruokatuotteiden entistä vahvempaa esille tuomista. 27 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Kuvaaja: Virpi Kulomaa, Viestintävalkea.. Maakuntien rikas ruokaperinne ja paikalliset upeat raaka-aineet muodostavat näiden kanssa ruokakulttuurimme peruspilarin. Tuote: Jarmo Vähä-Savo ja Lauri Arvola, Laurea. Suomen Keittiömestarit ry Graavisiika-tartar, saaristolaisleipä, tillismetana, marinoitua punasipulia, tillinkukka. Tämän viestin edistämisessä voivat olla mukana kaikki ruokaketjun toimijat aina ruoantuottajista ja -valmistajista teollisuuteen asti. Ruoalla on keskeinen rooli alueellisen identiteetin luomisessa ja ruokamatkailun edistämisessä. Ruokaan liittyvät monimerkitykselliset arvot ja vahvuudet tulisi jatkossa nostaa esille ja niistä meidän tulisi viestiä niistä yhteistyössä entistä aktiivisemmin, toinen toistamme tukien
28 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Yrityksiä ilahduttavat erityisesti vientikirjaukset, joissa säädetään Ruokaviraston osallistumisesta tarvittaessa vientiin liittyvien viranomaisvaatimusten selvittämiseen sekä vientiselvitysraporttien ja muiden tarvittavien asiakirjojen laatimiseen. vsk Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitto Elintarvikelain muutokset tervetulleita Elintarviketeollisuusliitto pitää elintarvikelakiin tehtyjä muutoksia hyvinä. Tämä on linjassa myös Osallistava ja osaava Suomi -hallitusohjelman kanssa.
Erillisestä ensisaapumisvalvonnasta luopuminen ja siirtäminen osaksi muuta elintarvikevalvontaa on myös kannatettava muutos. Se vähentää hallinnollista taakkaa sekä valvonnasta että elintarvikealan toimijoilta. Uudistuksen yhteydessä on tärkeää laajentaa lain soveltamisalaa koskemaan myös elintarvikekontaktimateraalialan toimijoita, jotta asiaan liittyvät vastuukysymykset selkeytyvät ja elintarvikealan toimijat saavat enemmän työkaluja mm. On osoitettu, että jos toimija ei kykene noudattamaan elintarvikelainsäädännön vaatimuksia, löytyy taustalta usein myös muita elinkeinotoimintaan liittyviä lainkuuliaisuushaasteita. Tämä nähdään elintarviketeollisuudessa hyvänä uudistuksena, sillä näin valvontaa voidaan ohjata tehokkaammin varsinaisen toiminnan valvomiseen. Petoksellisen toiminnan estämiseksi on hyvä, että toimijoiden luotettavuutta, myös taloudellista luotettavuutta, arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Toimijan luotettavuutta koskeva kirjaus on tärkeä toimijoiden tasavertaisen kilpailun kannalta. On koko alan etu, että hämärät toimijat saadaan ruotuun. vsk O sallistava ja osaava Suomi -hallitusohjelmassa vientiin panostaminen on yksi keinoista saavuttaa elinvoimaisen ja kannattavan elintarviketalouden tavoite. 29 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Lakimuutos Harmaan talouden selvitysyksiköstä mahdollistaa paremman viranomaisten keskinäisen tiedonvaihdon ja sitä kautta tehostaa elintarvikepetosten torjuntaa, mihin myös elintarviketeollisuus on sitoutunut. Onkin tärkeää, että elintarvikeviennin onnistumiseksi Suomen viranomaisilla on riittävät resurssit vientitehtäviin niin markkinoillepääsyä tavoiteltaessa kuin jo käynnistyneen viennin ylläpitämiseksikin. Hallitusohjelmassa yhdeksi tavoitteeksi on kirjattu elinvoimaisen ja kannattavan elintarviketalouden edistäminen. Tulevan elintarvikelain kokonaisuudistuksen tulee edistää viranomaistoiminnan kehittämistä ja tehostamista edelleen kotimaisen elintarviketeollisuuden ja -jalostuksen toimintaedellytyksien parantamiseksi kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Elintarvikkeiden kansainvälisessä kaupassa kohdemaan viranomaiset edellyttävät hyvin usein tietojen vaihtoa ja varmistuksia viejämaan viranomaisilta. Usein ratkaiseva osa kohdemaan asettamista tuontivaatimuksista selviää kohdemaan ja viejämaan viranomaisten välisessä yhteistyössä, neuvotteluissa ja keskusteluissa, eikä niitä voida hoitaa yritysten tai yritysmaailman edustajien toimesta. Elintarviketeollisuuden yrityksissä sertifioidut elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmät ovat jo arkea ja ohjaavat osaltaan yritysten vastuullista toimintaa. Elintarvikeviranomaisilla on keskeinen rooli elintarvikeviennin mahdollistamisessa. Yrityksiä ilahduttavat lakimuutoksista erityisesti vientikirjaukset, joissa säädetään Ruokaviraston osallistumisesta tarvittaessa vientiin liittyvien viranomaisvaatimusten selvittämiseen sekä vientiselvitysraporttien ja muiden tarvittavien asiakirjojen laatimiseen. pakkausmateriaalien ja tuotantolaitteistoissa käytettyjen materiaalien elintarviketurvallisen laadun varmistamiseksi.. Laissa huomioidaan nyt näiden yleisesti käytössä olevien järjestelmien olemassaolo poistamalla kirjallisen, erillisen omavalvontasuunnitelman velvoite
vsk Eläinperäisten elintarvikkeiden sisämarkkinatuontivalvonta jatkossa Maaja metsätalousministeriön asetus ensisaapumistoiminnasta (MMMa 118/2006) kumotaan. 30 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. ensisaapumisvalvontaa ei toteuteta nykymuodossa, vaan jatkossa eläinperäisten elintarvikkeiden sisämarkkinatuontivalvonta on osa kuntien tekemää Oiva-valvontaa. Termit ensisaapumistoimija ja -paikka poistuvat. Nykyinen ensisaapumisvalvonta sisällytetään Oiva-valvontaan sopiville Oiva-riveille ja tarvittaessa luodaan uusia sekä laaditaan tarpeellista sisämarkkinatuontivalvontaan liittyvää ohjeistusta. Esimerkiksi eläinperäisten elintarvikkeiden jäljitettävyyden ja salmonellaerityistakuutuotteiden valvontaa varten luodaan todennäköisesti uudet omat Oiva-rivit asian tärkeyden vuoksi. Oiva-hymyyn. Riskiluokitukseen tullaan soveltamaan Ruokaviraston riskiluokitusohjetta (10503), jota päivitetään eläinperäisten elintarvikYlitarkastaja Britta Wiander Ruokavirasto Mikrobiologisen elintarviketurvallisuuden yksikkö Elintarvikemikrobiologian jaosto Ensisaapumisvalvonta osaksi Oiva-valvontaa 1.1.2020 alkaen Eläinperäisten elintarvikkeiden sisämarkkinatuontivalvonta (ensisaapumisvalvonta) tullaan elintarvikelain muutosehdotuksen mukaan sisällyttämään kuntien tekemään muuhun elintarvikevalvontaan 1.1.2020 alkaen. Toimenpiteitä ja suunnittelutyötä tehdään Ruokavirastossa parasta aikaa muutosten mahdollistamiseksi.. Jatkossa sovelletaan eläinperäisten elintarvikkeiden sisämarkkinatuontivalvontaan samoja hallinnollisia pakkokeinoja kuin kaikkeen muuhunkin elintarvikevalvontaan. Valvontatulokset tulevat myös tämän osa-alueen osalta vaikuttamaan ns. Erillistä ns. Elintarvikelaista poistuu myös pakkokeinopykälä 60 §, joka koskee eläimistä saatavien elintarvikkeiden hylkäämistä ensisaapumispaikassa. Ruokavirasto ohjeistaa jatkossakin eläinperäisten elintarvikkeiden sisämarkkinatuontivalvonnan suorittamista kunnissa osana Oiva-valvontaa. Jatkossakin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota mm. Jatkossa ensisaapumistoimija on elintarvikealan toimija ja ensisaapumispaikka on elintarvikehuoneisto tai laitos. salmonellaerityistakuutuotteisiin kohdistuvien vaatimusten täyttymiseen. Tilalle ei tule korvaavaa asetusta. Myös termi ensisaapumistoiminta poistuu, jatkossa toiminta on elintarvikealan toimintaa
Ruokaviraston ensisaapumisvalvonnan tällä hetkellä ylläpitämä rekisteri ensisaapumistoimijoista ja -paikoista tullaan siirtämään VATI-järjestelmään (Ympäristöterveydenhuollon keskitetty toiminnanohjaus ja tiedonhallintajärjestelmä). Tämä vaatimus on lainsäädännössä nykyisinkin olemassa. vsk keiden sisämarkkinatuontivalvonnan osalta. Valvonnan muutoksista tullaan tiedottamaan sekä valvojille että toimijoille mm. Nykyinen toimijan Ruokavirastolle tehtävä ilmoitus ensisaapumistoiminnan aloittamisesta, olennaisesta muuttamisesta tai lopettamisesta poistuu ja jatkossa toimija ilmoittaa eläinperäisten elintarvikkeiden sisämarkkinatuonnistaan huoneistoilmoituksen yhteydessä paikalliseen valvontayksikköön, joka kirjaa tiedot VATI-järjestelmään. salmonellaerityistakuutuotteiden tuonti sellaisista maista, joilla ei ole salmonellaerityistakuustatusta sekä toiminnan kokoluokka. Tällä hetkellä on suunniteltu, että riskiluokitukseen vaikuttaisivat mm. Lisäksi Ruokavirasto tulee jatkossakin antamaan koulutusta sekä valvojille että toimijoille. Toimija on edelleen velvollinen ottamaan omavalvontanäytteitä salmonellaerityistakuutuotteista salmonellatutkimuksia varten. Sisämarkkinatuonti tulee todennäköisesti sijoittumaan kohdan ”Muut toimijat” alle. Kuva: Britta Wiander.. 31 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Jatkossa ilmoitettavien elintarvikelajien piirissä olisivat ainakin salmonellaerityistakuutuotteet ja mahdollisesti tietyt riskielintarvikkeiksi luokitellut eläinperäiset elintarvikkeet. Ruokaviraston ulkoisilla kotisivuilla sekä Ruokaviraston intran kautta, joka on valvojille tarkoitettu. Uuden raportointimenettelyn suunnittelu on meneillään. Kuukausiraportoinnissa on harkinnassa siirtyä käyttämään CN-koodeja (Combined Nomenclature) nykyisten ensisaapumisvalvonnassa käytettävien koodien sijaan. Toimijan kuukausittainen raportointi sisämarkkinatuonnissa vastaanotetuista eläinperäisistä elintarvikkeista muuttuu todennäköisesti siten, että ilmoitettavien elintarvikelajien lukumäärä supistuu nykyisestään. Tämä menettely korvaa nykyisen erillisen ensisaapumistoimija ja -paikkarekisterin. Koulutuksissa tullaan myös mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään skype-yhteyksiä, mikä on aiemmissa, valvojille ja toimijoille suunnatuissa koulutuksissa havaittu hyväksi koulutustavaksi
32 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Kolmannes kyselytutkimukseen vastanneista kuluttajista ei ollut tietoisia Oiva-raporttien julkaisemisesta Suomessa.. Oiva-raportit voisivat vaikuttaa kuluttajiin vieläkin tehokkaammin. Valvojista valtaosa piti Oivaa myönteisenä muutoksena ja myös toimijat olivat huomanneet Oivan kehittäneen tarkastuksia. vsk Kaskela Jenni 1 , Vainio Annukka 2 , Ollila Sari 3 , Eerika Finell 4 , Juho Kiuru 5 , Tommi Inkinen 6 ja Lundén Janne 1 1 Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 2 Kestävyystieteen instituutti HELSUS, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Luonnonvarakeskus 3 Elintarvikeja ravitsemustieteiden osasto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 4 Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto 5 Kaupunkimaantieteen ja aluetutkimuksen osasto, Geotieteiden ja maantieteen laitos, Matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 6 Brahea-keskus, Turun yliopisto Vaikuttavat Oiva-tarkastukset Oiva-tarkastusten tulosten julkaiseminen edistää epäkohtien korjaantumista. Oiva-raporttien arvosanat ”Korjattavaa” ja ”Huono” vähensivät tutkimuksen mukaan kuluttajien halukkuutta asioida ravintolassa, vaikka siinä, miten raportit ymmärrettiin, oli eroja. Oiva-tarkastusten yhdenmukaisuudessa nähdään kuitenkin vielä yleisesti kehittämistarvetta ja tarkastustuloksen määräytyminen on herättänyt vastustusta toimijoiden keskuudessa
Kyselytutkimuksiin vastasi 1 513 kuluttajaa, 1 277 toimijaa ja 161 valvojaa 52 valvontayksiköstä. ”Korjattavaa”-tarkastustulosta seurasi useimmiten parempi tarkastustulos seuraavalla tarkastuksella. Laitosten tarkastuksia, joista oli tullut ”Korjattavaa” tulos, seurasi lähes Kuva 1. Tarkastuksilla tarkastettavien asioiden kirjon katsottiin monipuolistuneen ja tarkastuskertomusten yhdenmukaisuutta pidettiin hyvänä asiana. Tutkimuksessa tehtiin kyselytutkimuksia ja fokusryhmähaastatteluita valvojille ja toimijoille sekä kuluttajakysely, joka sisälsi kokeellisen tutkimusosan. Alueellista yhdenmukaisuutta tutkittiin analysoimalla ravintoloiden tarkastuskertomuksia alueittain. 33 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Helsingin yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin vuosien 2016–2019 aikana, miten vaikuttavaa ja yhdenmukaista Oiva-valvonta on, sekä valvojien ja toimijoiden kokemuksia Oivasta. Sekä valvojat että toimijat vastasivat kyselytutkimuksessa valvontatietojen julkaisemisen parantavan epäkohtien korjaantumista. Lisäksi valvojat ja toimijat kertoivat Oivan tuoneen elintarvikevalvontaan myös muita parannuksia kuten arviointiohjeet ja yhdenmukaiset tarkastuskertomukset. Oiva-valvonta vaikuttaa Valtaosa (91 %) valvojista piti Oivaa myönteisenä muutoksena. Fokusryhmähaastatteluihin osallistui 23 toimijapuolen edustajaa ja 13 valvojaa. Hankkeessa hyödynnettiin tarkastuskertomuksia vuosilta 2014–2016 (46 828 tarkastuskertomusta). Lisäksi osa haastateltavista kertoi joihinkin tarkastettaviin asioihin kiinnitettävän paremmin huomiota tarkastusten välillä ja valvojat puolestaan kertoivat epäkohtien korjaamisen seurannan parantuneen. Lisäksi tutkittiin Oiva-raporttien vaikutusta kuluttajien ravintolassa asiointiin ja selvitettiin, miten hyvin kuluttajat tuntevat Oivan. Lähde: Ruokavirasto.. Oiva-arviointiohjeita pidettiin hyvinä ja hyödyllisinä, joskin hyvin laajoina. Lisäksi arvioitiin Oivan vaikuttavuutta vertailemalla peräkkäisten tarkastusten välillä arvosanojen kehittymistä. vsk Tutkimushanke Oiva-valvonnasta Elintarvikevalvonnan tarkastustulokset on julkaistu Suomessa tarjoilupaikkojen ja vähittäismyynnin osalta vuodesta 2013 alkaen ja muiden elintarvikehuoneistojen osalta vuodesta 2016 lähtien. Valvojista jopa 95 prosenttia oli sitä mieltä, että valvontatulosten julkistaminen tehostaa epäkohtien korjaamista ja toimijoistakin 78 prosenttia oli tätä mieltä. Korjaantuvuudessa oli kuitenkin hieman vaihtelua toimialojen kesken. Oiva-arviointiasteikko. Tutkimushankkeessa arvioitiin Oiva-järjestelmän mukaisen elintarvikevalvonnan vaikuttavuutta vertailemalla peräkkäisten tarkastusten arvosanoja keskenään (kuva 2)
vsk kahdessa tapauksessa kolmesta parempi tarkastustulos seuraavalla tarkastuksella. 34 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Vaikka tarkastustulokset parantuivat useimmiten, osa epäkohdista jäi korjaantumatta tai ei korjaantunut riittävästi. Lisäksi valvojat ja toimijat ilmaisivat huolen hyvin harvan tarkastustiheyden vaikutuksesta elintarviketurvallisuuteen. Oiva-tarkastuksilla annettava neuvonta koettiin tärkeäksi ja vaikuttavaksi valvojien ja toimijoiden keskuudessa. Vastaava osuus oli tarjoilua harjoittavien elintarvikehuoneistojen tarkastuksissa neljä viidestä ja myyntiä harjoittavissa huoneistoissa hieman reilu kolme neljästä. Tarkastustulosten muutos peräkkäisillä tarkastuksilla.. Myös valvojat kertoivat, ettei tarkastustulosten julkistaminen ole merkityksellistä kaikille toimijoille. Noin 15 prosenttia ”Hyvä”-tarkastustulosta seuraavista tarkastuksista sai arvosanakseen ”Korjattavaa” tai ”Huono”. Toisaalta ”Hyvä”-tarkastustulosta seurasi selvästi ”Oivallinen”-tulosta useammin tulos ”Korjattavaa” tai ”Huono”. Vertailtaessa Oiva-arvosanoja todettiin, että ennalta ilmoitetuilla tarkastuksilla oli havaittu vähemmän epäkohtia. Vastaavasti muutama prosentti ”Oivallinen”-tarkastustuloksen jälkeisistä tarkastuksista sai tuloksekseen ”Korjattavaa”tai ”Huono”-arvion. Tarkastustilanne koettiin keskeiseksi neuvontatilanteeksi, mutta ennalta ilmoittamattomuuden ja valvojan kiireen katsottiin haittaavan neuvonnan antamista. Tarkast ust ulos ”Hyvä” parant ui seuraavaan tarkastukseen mennessä ”Korjattavaa”-tulosta harvemmin. Yhdenmukaisuudessa yhä parannettavaa Oiva-arvioinnin yhdenmukaisuutta tutkittiin analysoimalla ravintoloiden keskimääräisissä tarkastustuloksissa esiintyviä Kuva 2. Etenkin tarkastustiheyden ollessa harva myös tarkastuksista ennalta ilmoittaminen on ongelmallista. Toimialasta riippuen lähes joka kolmannessa tai neljännessä ”Hyvä”-tarkastustulosta seuraavassa tarkastuksessa tarkastustulos parantui ”Oivallinen”-tulokseen
Valvojista 72 prosenttia piti Oiva-arviointeja yhdenmukaisina valvontayksikön valvojien välillä ja 28 prosenttia koki Oiva-arvioinnit eripuolilla Suomea yhdenmukaisiksi. Siten yhdenmukaisuuden lisääntyminen Oiva-arvioinneissa saattaisi vähentää kritiikkiä tarkastustuloksen määräytymistä kohtaan. Mitattavat valvontayksikkökohtaiset tekijät, kuten valvontayksikön koko ja elintarvikehuoneistojen määrä suhteessa henkilötyövuosien määrään, korreloivat vain hyvin heikosti valvontayksikön alueen ravintoloiden keskimääräisen Oiva-arvosanan kanssa. Toimijat perustelivat kriittistä näkemystään kertoen epäyhdenmukaisuudesta arvioinneissa ja huomauttamalla siitä, että yksittäinen vähämerkityksinen epäkohta voi laskea tarkastustulosta. Keskimääräisissä arvosanoissa esiintyi merkittäviä eroja sekä aluehallintovirastojen että valvontayksiköiden välillä. Lisäksi ”Korjattavaa”arvosanan kohdalla epäkohdan tulisi olla merkittävä ja merkittävyys tulisi pyrkiä perustelemaan mahdollisten riskien kautta toimijalle. Tavallisimmin erimielisyydet olivat liittyneet tilojen kunnossapitoon, omavalvonnan kirjanpitoon ja tilojen soveltuvuuteen ja riittävyyteen ja elintarviketeollisuudessa lisäksi yleisiin pakkausmerkintöihin. Kaikissa valvontayksiköissä tulisi tehdä säännöllisesti yhdenmukaisuuden eteen työtä esimerkiksi paritarkastusten muodossa ja valvontayksiköiden välistä yhdenmukaistamista tarvitaan lisää. Toimijat pitivät hyvänä sitä, että tarkastuskertomukset ovat muodoltaan yksiköiden välillä samanlaisia, mutta toimijoista vain 40 prosenttia piti Oiva-arviointeja yhdenmukaisina kunnan alueella ja 20 prosenttia eri puolilla Suomea. Toimijat suhtautuivat tarkastustuloksen määräytymiseen valvojia selvästi kriittisemmin. Toimijoista yli puolet kertoi kokeneensa erimielisyyksiä Oiva-arvioinneista. Valvontayksiköissä kerrottiin käytettävän erilaisia yhdenmukaisuutta lisääviä keinoja, mutta niiden käyttö ja etenkin käytön säännöllisyys vaihtelivat yksiköittäin. Valvojat pitivät tärkeänä korjaustarpeen perustelemista lainsäädännön ja riskien kautta ja toimijoista 70 prosenttia kokikin valvojan perustelevan riittävän hyvin epäkohtien korjaustarpeen. 35 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Ruokavirastolta valvojat toivovat yhä käytännönläheisempää koulutusta. Hankkeessa tutkittiin myös toimijoiden ja valvojien käsitystä yhdenmukaisuudesta. Lisäksi maantieteellisille alueille ominaiset sosioekonomiset taustamuuttujat selittivät vain hyvin pienen osan arvosanaeroista. Vaikka valvojien näkemys Oiva-arviointien yhdenmukaisuudesta olikin toimijoita myönteisempi, valvojista 44 prosenttia ei pitänyt Oiva-arviointeja riittävän yhdenmukaisina. Haastatteluissa valvojat ja toimijat arvelivat erimielisyyksien taustalla olevan muun muassa eroava käsitys epäkohdan merkityksestä. Suurin osa erimielisyyksiä kokeneista toimijoista kuitenkin kertoi erimielisyyksiä olleen vähän. Heistä vain 44 prosenttia piti tarkastustuloksen määräytymisperiaatetta hyvänä. Kuitenkin osa toimijoista koki jääneensä vaille riittäviä perusteluja. Kritiikkiä tarkastustuloksen määräytymisestä ja erimielisyyksiä arvioinneista Valvojista enemmistö (70 %) koki tarkastustuloksen määräytymisen heikoimman arvosanan mukaan hyväksi ja osa valvojista mainitsi kyselyn avoimissa vastauksissa määräytymistavan vaikuttavan epäkohtien korjaamiseen. Yhdenmukaisuutta lisäävää työtä koettiin tarvittavan lisää etenkin valvontayksiköiden välille sekä kansalliselle tasolle. vsk eroja eri aluehallintovirastojen ja valvontayksiköiden välillä. Korjaustarpeen riittävään perustelemiseen onkin tärkeää kiinnittää
Kaikista kuluttajista 27 prosentin kohdalla Oiva-raportti oli vaikuttanut vähintään silloin tällöin siihen, oliko kuluttaja hyödyntänyt ravintolan palveluita. Oiva-raporttien vaikutusta tutkittiin myös kokeellisella tutkimuksella. Valvonnan vaikuttavuuden ylläpito ja kehitys Elintarvikevalvonnan vaikuttavuutta voitaisiin parantaa lisäämällä kuluttajien tietoisuutta Oiva-raporteista ja kehittämällä Oiva-raportteja kuluttajan näkökulmasta. Tämän jälkeen kuluttajille näytettiin satunnaistetusti Oiva-raportti, jonka sisältö vaihteli vastaajien kesken. Kuluttajat hyödyntävät jonkin verran Oiva-raportteja, mutta kuluttajien tietoisuutta Oiva-raporteista tulisi parantaa ja virheellisiä mielikuvia korjata kuluttajaviestinnällä. Nähtyään kuvan Oiva-raportista lähes kaikki kuluttajat ymmärsivät Oiva-raportin kertovan elintarviketurvallisuuden tasosta, mutta osalla oli virhekäsityksiä Oivaraportteihin liittyen. Joka toinen kuluttaja (55 %) oli vähintään silloin tällöin huomannut ravintolassa asioidessaan Oiva-raportteja. Elintarvikemyymälässä raportin oli havainnut joka neljäs kuluttaja (25 %) ja elintarvikevalmistajan internetsivuilla harvempi kuin joka kymmenes (8 %). vsk erityistä huomiota, mutta myös toimijan tietämyksen elintarvikehygieniasta tulisi olla riittävä, jotta elintarviketurvallisuusriskeillä perusteleminen ymmärretään. Myös Oiva-arviointien yhdenmukaisuuden kehittäminen voisi vaikuttaa myönteisesti vaikuttavuuteen, sillä yhdenmukaisempien Oiva-arvioiden myötä erimielisyydet arvioinneista voisivat vähentyä ja luottamus elintarvikevalvontaa kohtaan yhä. Oiva-raportti oli kuitenkin vaikuttanut asioimiseen huomattavasti useammin niiden kuluttajien keskuudessa, jotka olivat huomanneet Oiva-raportteja useammin. Oiva-raportteja huomanneista kuluttajista yli puolet oli kokenut saavansa raportista riittävästi hyödyllistä tietoa ravintolaa valitessaan. 36 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Oiva-raportin koettiin esimerkiksi kertovan palvelun laadusta ja asiakastyytyväisyydestä. Yleisin syy sille, mikseivät kuluttajat kokeneet saavansa riittävästi hyödyllistä tietoa Oiva-raporteista oli se, etteivät he tienneet mitä tarkastuksella tarkastetaan (38 %). Kuluttajista, jotka olivat huomanneet Oiva-raportteja, 76 prosenttia oli lukenut ravintolan Oiva-raporttia ja 54 prosenttia oli lukenut ruokakaupassa ja 47 prosenttia elintarvikevalmistajan internet-sivuilla näkemäänsä Oiva-raporttia. Myös se, etteivät tekstikuvaukset havaituista puutteista olleet riittävän yksityiskohtaisia (31 %) ja että tarkastuksesta oli kulunut liian pitkä aika, olivat yleisiä syitä (18 %). Oiva-raportit voisivat vaikuttaa kuluttajiin enemmänkin Kaksi kolmesta kuluttajasta (65 %) oli tietoinen, että heille kyselytutkimuksessa näytettyjä Oiva-raportteja julkaistaan Suomessa. Lisäksi tulisi harkita Oiva-raporttien kehittämistä siten, että ne olisivat helpommin kuluttajien ymmärrettävissä ja siten tarjoaisivat entistä paremmin kuluttajien hyödynnettävissä olevaa tietoa. Vastaajista, jotka näkivät Oiva-raportin, jossa oli ”Oivallinen”tarkastustulos tai ”Hyvä”-tarkastustulos, vastaavasti 98 prosenttia tai 91 prosenttia vastasi aikovansa yhä syödä kyseisessä ravintolassa. Sen sijaan vastaajista, joiden kohdalla Oiva-raportissa oli tarkastustulos ”Korjattavaa” tai ”Huono”, vain 54 tai 33 prosenttia aikoi yhä raportin näkemisen jälkeen syödä ravintolassa. Kuluttajia pyydettiin kuvittelemaan tilanne, jossa olivat menossa hyvältä vaikuttavaan ravintolaan syömään. Oiva-raportit voisivat siten vaikuttaa nykyistä enemmän kuluttajien päätöksiin, jos kuluttajat olisivat tietoisempia raporteista
37 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että valvojilla on riittävästi aikaa ja asiantuntemusta käytettävissään kaikkien Oiva-rivien tarkastamista varten. Scanlab on Ruokaviraston hyväksymä laboratorio ja FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T114, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025. vsk parantua. Ruokaviraston hyväksymä ympäristöja elintarvikelaboratorio. ScanLab Oy +358 44 703 6755 Tutkijantie 4 F, 90590 Oulu www.scanlab.fi Myös näytteenottopalvelu! Analysoimme näytteet nopeasti ja luotettavasti omassa laboratoriossamme. Vaikuttavuuden kannaltakin keskeiseksi koetulle neuvonnalle tulee varata riittävästi aikaa Oiva-tarkastuksilla. Omavalvonnan tueksi. Kiitokset tutkimuksen rahoittamisesta maaja metsätalousministeriölle (Makera), Suomen eläinlääketieteen säätiölle, Helsingin yliopiston Ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelmalle sekä kiitokset tutkimukseen osallistuneille kuluttajille, toimijoille ja valvojille
Ostajan ongelmaksi jää siis vain tehdä omat valintansa kaupan runsaasta valikoimasta. 38 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Somessa roolit ja vastuut saattavat olla sulavasti sekaisin, mutta ainakin yksi asia on selvä: elintarvikkeen markkinointi ei saa johtaa kuluttajaa harhaan.. Uutta ja eksoottista ovat elintarvikeosYlitarkastaja Marjo Misikangas Ruokavirasto Vastuullinen yritys huolehtii myös vastuullisesta markkinoinnista Viime vuodet ovat myllertäneet melkoisesti elintarvikkeiden markkinointia ja oikeastaan koko kaupankäynti on muuttunut. vsk R uoan tilaaminen verkosta on arkipäiväistynyt ja verkkokaupat ovat vieneet tilaa kivijalkakaupoilta. Nykypäivänä lähes jokaisella ruokakaupalla on verkkokauppa, jonka kautta voi omalta kotisohvalta hoitaa viikon ruokaostokset. Verkkokauppa kertoo kaikki tarjolla olevat makuvariaatiot ja elintarvikkeiden tuotetiedot, joihin aikaisemmin pääsi käsiksi vain kaupan hyllyllä
On yrityksen oman edun mukaista luoda pelisäännöt markkinointiin ja kertoa selkeästi esimerkiksi mitä terveysväitteitä tuotteista voi esittää. Vahinko vai tahallinen rajan venyttäminen. Koska uusien pakkauksien hankkiminen on kallista, yritykset pyrkivät varmistamaan, että pakkaukset täyttävät lainsäädännön vaatimukset. Yritykset ulkoistavat markkinointia ja maksavat sosiaalisen median vaikuttajille tuotteidensa näkyvyydestä. Vaikka varsinaiset mainostekstit olisivatkin somevaikuttajan tai verkostomarkkinoijan omaa keksintöä, yritys on aina viime kädessä vastuussa elintarviketiedoista. Työnjako ja vastuukysymykset olivat selvät. Voi olla houkuttelevaa tilata ulkomaiselta nettimyyjältä elämää mullistavia ihmepillereitä, joita ei kotimaasta saa. Some voi tehdä myös kuluttajasta elintarvikealan toimijan Aikaisemmin yritykset suunnittelivat itse omat mainoksensa ja markkinointitoimensa. Tämä muutos on nähtävissä myös pakkausmerkinnöissä. Kun meistä jokainen voi olla oma mediansa, myös tavalliset kuluttajat ovat siirtyneet markkinoijan rooliin. Sen sijaan nettisivuilla ja somessa tuotteiden mahtavista ominaisuuksista kerrotaan vuolaasti. vsk tokset toiselta puolelta maapalloa. Niissä noudatetaan tiukan minimalistista linjaa ja pidättäydytään hyväksytyissä ravitsemusja terveysväitteissä. Pilleri voi sisältää jotakin aivan muuta kuin siitä luvattiin ja ainoat siitä saatavat terveysvaikutukset voivat olla haitallisia. Sen sijaan esimerkiksi ravintolisien verkkokauppa on jo arkipäivää. Kaikki kuluttajat eivät itse edes huomaa oman roolinsa ja siihen kuuluvan vastuun muutosta. Vaikka kampanjamateriaalit olisikin ostettu ulkopuoliselta mainostoimistolta, yritys oli selkeästi vastuussa tehdyistä päätöksistä. Vaikuttajamarkkinointi tai verkostomarkkinointi ei vähennä yrityksen omaa vastuuta tuotteista tai niistä annettavista tiedoista. Kuluttajan harrastus muuttuukin. Pientä palkkiota vastaan omissa sosiaalisen median kanavissaan tehdyt tuote-esittelyt voivat olla hauska harrastus. Niiden tilaaminen on aika lailla kuluttajan omalla vastuulla ja kannattaa muistaa, ettei aina saa sitä mitä tilaa. Nykypäivänä roolit ja vastuut ovat kaikkea muuta kuin selkeät. Toisinaan kyseessä voi olla puhdas vahinko, mutta turhan usein lakia rikkomalla yritetään saada etumatkaa kilpailijoihin. Hämmästyttävän usein kehuminen lipsahtaa laittoman puolelle. 39 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Markkinointi on siirtynyt perinteisistä medioista nettiin ja sosiaaliseen mediaan. Mutta yrityksen maksama korvaus, rahanarvoinen etu tai muu vastike, tuo mukanaan suuremman vastuun. Pienimmilläkin yrityksillä on omat nettisivut ja some-kanavat, joilla kerrotaan kaikkea hyvää ja kaunista yrityksen omista tuotteista. Tuoreelintarvikkeiden tilaaminen kaukomailta lienee vieläkin melko harvinaista
Ruokavirasto myös pyrkii herättämään kuluttajien kiinnostusta ja tietoisuutta elintarvikkeiden markkinointiin viestimällä teemalla #Pikkasenlaiton. Voittaako pelin sääntöjä noudattava vai rikkova yritys. Vastuullinen yritys huolehtii myös vastuullisesta markkinoinnista, riippumatta siitä onko sen äänitorvena perinteinen media, somevaikuttaja tai verkostomarkkinoija. Vuoden 2020 yhtenä elintarvikevalvonnan painopisteenä on markkinoinnin valvonta. Elintarvikkeiden markkinointi ei saa johtaa kuluttajaa harhaan. Elintarvikkeen markkinointi ei ole tästä poikkeus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunnan elintarvikevalvontaviranomaiset tekevät suunnitelman mukaiset tarkastukset elintarvikehuoneistoihin ja tarkastavat muiden valvottavien asioiden ohella elintarvikkeiden markkinointia. Markkinointi on keino erottua kilpailijoista. elintar vikejat erveys .fi Puhtaa mman huomi sen ääni. Ruokavirasto tarjoaa valvojien työn tueksi koulutusta, ohjeita ja tulkintoja. Kiristyvä kilpailu luo paineita lisätä omaan mainokseen muutama superlatiivi enemmän kuin naapurilla on käytössä. Vaikka pelisäännöt ovat kaikille samat, jatkuvasti tulee esiin tapauksia, joissa tietoisesti lakia rikkomalla yritetään saada etumatkaa kilpailijoihin. Vastuullinen yritys huolehtii siitä, että sen tuotteet ja toiminta täyttävät lainsäädännön minimivaatimukset. Hyvä lehden lukijamme, Elintarvike ja Terveys-lehden Valitse vuoden paras kansi 2019 -kilpailun aika! Osallistumalla ja vastaamalla kysymyksiin 31.1.2020 mennessä olet mukana logollisen Narurepun arvonnassa. Kilpailu löytyy verkkosivultamme www.ymparistojaterveys.fi klikkaamalla etusivun banneria PARAS KANSI. Se ei ole oikein! Se vääristää kilpailua ja heikentää lainsäädäntöä noudattavien yritysten mahdollisuuksia selvitä markkinoilla. Se ei ole oikein myöskään kuluttajia kohtaan, joilla voi olla pelissä rahat ja terveys. Voittajille ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti. Siitäkin huolimatta myös markkinointi täytyy tehdä lainsäädännön puitteissa. 40 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Markkinoinnin valvonta on yksi vuoden 2020 valvonnan painopisteistä Elintarvikelainsäädännön näkökulmasta peli on selvä. Elintarvikkeiden markkinoinnin valvonta on osa tavanomaista Oiva-valvontaa ja sitä tehdään Oiva-ohjeen 13.3 mukaisesti. vsk kaupalliseksi toiminnaksi, jossa on noudatettava lainsäädännön vaatimuksia
Joululahjojen ja -korttien sijaan tuemme tänä vuonna sanitaatiohankkeita Sambiassa. Käymäläseura Huussi ry:n hankkeista www.huussi.net Elintarvike ja Terveys-lehti toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista vuotta 2020!. Olemme mukana varmistamassa lasten puhtaampaa ja terveempää tulevaisuutta
Tuotepäällikkö Satu Salminen Sirowa Finland Apua ravintolisäviidakkoon: Opinnäytetyönä toteutettu omavalvontaopas Ravintolisiin liittyvä lainsäädäntö on laajuudessaan haastavaa erityisesti alan uusille työntekijöille. Näin ollen elintarvikealan toimijalla on vastuu markkinoille saattamansa ravintolisän turvallisuudesta. Samana vuonna toteutettu TNS Gallupin tutkimus kertoi, että joka kolmas suomalainen käyttää jotakin lisätai urheiluravinnetta (Yle 2016.) Suomessa kansalliset elintarvikeviranomaiset Ruokavirasto, aluehallintovirastot, kunnat ja Tulli huolehtivat maakohtaisesta valvonnasta sekä kansainvälisen lainsäädännön noudattamisesta vastuualueidensa mukaisesti. 42 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Toisin kuin lääkevalmisteille, ravintolisille ei tarvitse hakea ennakkohyväksyntää ennen valmisteen saattamista markkinoille. – Uuden työntekijän perehdytysopas” toteutettiin omavalvonnan perehdytysopas alan toimijoiden käyttöön.. Opinnäytetyössä ”Kuinka selvitä ravintolisäviidakossa. Yle uutisoi jo vuonna 2015 vitamiinija ravintolisävalmisteita myytävän noin 300 miljoonan euron arvosta Suomessa. vsk R avintolisämarkkinat ovat myyntikanaviensa ja tuotevalikoimansa puolesta hyvin laajat. Hyvän omavalvonnan ja elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi alan toimijoiden tulee olla perillä ravintolisiin liittyvän keskeisen lainsäädännön kokonaisuudesta, huolehtia ravintolisien parissa työskentelevien työntekijöiden riittävästä koulutuksesta ja hyvästä omavalvonnasta
Koulutuksen ja perehdytyksen tarve ilmenee monista eri lähteistä, kuten esimerkiksi Tullin elintarvikevalvonnan tuloksia esittelevästä raportista vuodelta 2017, jossa todettiin määräystenvastaisia tuote-eriä eniten tuoteryhmässä ”elintarvikkeet erityisruokavaliota noudattaville”, johon myös ravintolisät kuuluvat. vsk Ravintolisämarkkina on hyvin laaja ja alan käytänteet voivat vaihdella huomattavasti. Lainsäädännön hajanaisuus asettaa omat haasteensa alan toimijoille (Kuva 1). Yleisimmin virhe liittyi niin sanottuihin yleisiin pakkausmerkintöihin. Keskeinen ravintolisiin liittyvä lainsäädäntö (Ruokaviraston ravintolisäopas 2016, s. Kahdessa tapauksessa ravintolisä sisälsi lääkeluettelon liitteessä mainittuja aineita tai rohdoskasveja. Lisäksi havaittiin lisäainemääräystenvastaisuutta ja säteilytystä (Tulli 2017.) Ruokaviraston ravintolisistä vastaava ylitarkastaja on myös todennut, että ravintolisäilmoitus ja elintarvikehuoneistoilmoitus Kuva 1. 5, muokattu).. 43 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33
Ideasta oppaaksi Kirjoittajan vuonna 2018 julkaistun opinnäytetyön ”Kuinka selvitä ravintolisäviidakossa. Tarve opinnäytetyön aihepiirille kumpusi kirjoittajan omista havainnoista ravintolisämarkkinassa sekä oppilaitoksen ja toimeksiantajan kanssa käydyistä keskusteluista. Lisäksi oppaan toivottiin tuovan esille, minkä viranomaistahon puoleen kääntyä mahdollisissa ongelmatilanteissa. Koulutuksen tarve korostuu ravintolisien omavalvonnan kohdalla, koska alan toimijalla on muun muassa vastuu varmistua ravintolisän turvallisuudesta, asianmukaisten ilmoitusten teosta, markkinoinnin määräystenmukaisuudesta, pakkausmerkinnöistä ja tarvittaessa myös takaisinvedon suorittamisesta. Tiiviin vuoropuhelun pohjalta perehdytysopasta hiottiin työelämän tarpeita vastaavaksi.. Opasta tarkennettiin kehitysideoiden ja saadun palautteen perusteella. Perehdytysopas esittelee omavalvontaan liittyvän teorian ja keskeisimmät käsitteet käytännönläheisesti sekä kouluttaa uuden työntekijän ilmoitusmenettelyihin, elintarvikealan toimijoihin ja omavalvonnan eri osa-alueisiin. Tapaamisten aikana selvisi, että koko yrityksen henkilöstö oli kiinnostunut ravintolisien omavalvonnasta. Toteutusprosessin aikana oppaan sisältö esiteltiin toimeksiantajalle ja henkilöstölle kahdessa tapaamisessa, lisäksi vuoropuhelua käytiin kasvotusten ja sähköpostin välityksellä. Yrityksen tarkoituksena oli käyttää opasta osana uusien työntekijöiden perehdytysprosessia. Perehdytysprosessin jatkuva kehittäminen nähtiin tärkeäksi, koska sen avulla mm. Lisäksi kirjoittaja perehtyi itsenäisesti ravintolisien omavalvontaan liittyviin osa-alueisiin. Oppaan viitteiden kautta lukija voi perehtyä syvällisemmin eri osaalueisiin ja käytännön työssä olennaisiin ilmoituslomakkeisiin. Yhteistyö työelämäkumppanin kanssa Toimeksiantaja oli ottanut valikoimaansa uusia ravintolisiä, minkä vuoksi ravintolisien omavalvonta nousi keskeiseksi kiinnostuksen kohteeksi. Tietoa halusivat myös työntekijät, jotka eivät suoraan vastanneet ravintolisävalmisteista. – Uuden työntekijän perehdytysopas” tavoite oli edistää ravintolisiä maahantuovien yritysten tietoutta vaatimusten mukaisen omavalvonnan toteuttamisesta ja laajemmin parantaa yleistä elintarviketurvallisuutta. ylläpidetään yrityksen omavalvonnan tasoa ja huolehditaan yleisestä elintarviketurvallisuudesta. Yrityksessä olevan tiedon jakaminen koko henkilöstölle ja erityisesti uusille työntekijöille koettiin tärkeäksi, jotta koko henkilöstö olisi kykenevä huolehtimaan omavalvonnasta tarvittaessa. vsk jäävät usein tekemättä pelkän tietämättömyyden takia (ET 2015). Opinnäytetyön toiminnallinen osuus koostui ravintolisien omavalvonnan perehdytysoppaasta, minkä toimeksiantaja koki tarpeelliseksi uusille työntekijöille, joilla ei ole vielä kokemusta ravintolisien parissa työskentelystä. 44 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Toisen tapaamiskerran aikana tarkasteltiin opinnäytetyön tuomaa välitöntä hyötyä yritykselle. Perehdytysoppaan tiiviys ja selkeys olivat tärkeitä ominaisuuksia helpon lähestyttävyyden vuoksi, toisaalta oppaan tuli ohjata myös yksityiskohtaisemman tiedon pariin. Saadun uuden tiedon pohjalta tarkennettiin yrityksen takaisinvetotoimenpiteiden kuvausta. Yrityksen kanssa käytyjen keskustelujen aikana esille nousi erilaisia tarpeita, jotka otettiin huomioon perehdytysoppaan rakenteessa. Kirjoittaja hahmotteli työn teoriapohjan sisältöä yhteistyössä toimeksiantajan edustajan ja tuotepäälliköiden kanssa. Näiden tietojen pohjalta muodostui opinnäytetyön teoreettinen viitekehys, joka toimi pohjana perehdytysoppaan sisällölle
Eviran ohje 17012/5. Työn arvioi työelämän puolesta kaksi toimeksiantajan edustajaa. 2018. 2016. Vastauksista nousi esille, että työelämän edustajat jäivät kaipaamaan lisätietoa ravintolisien ilmoitusmenettelyistä. Oppaan käsitteet olivat selkeästi vieraampia arvioijille, joilla ei ollut kokemusta ravintolisien parissa työskentelystä. fi/uutiset/3-8598418 Kuva 1. muokattu. Lopuksi Ravintolisiä koskevan lainsäädännön laajuuden vuoksi alan toimijat tarvitsevat apuvälineitä, jotka tekevät omavalvonnan osa-alueista helposti lähestyttäviä ja ohjaavat yksityiskohtaisemman tiedon pariin. 2017. Kirjoittajan opinnäytetyön myötä laadittu ravintolisien omavalvonnan perehdytysopas vastaa näihin tarpeisiin, mutta opas on toki laadittu kyseisen toimeksiantajan lähtökohdista ja kirjallista opasta tulisi kuitenkin päivittää säännöllisesti ajantasaisuuden varmistamiseksi. Tätä osa-aluetta ei kuitenkaan syvennetty oppaassa, sillä opas tarjosi ulkopuolisten arvioijien mielestä riittävästi tietoa tähän aihealueeseen liittyen. Viitattu 6.11.2019. Theseus. Ennakko-odotusten mukaisesti vastauksista kävi ilmi, että opas sisälsi alalla työskenteleville henkilöille tuttuja käsitteitä. Tullin elintarvikevalvonnan tuloksia vuodelta 2017. Opinnäytetyö luettavissa Satu Salminen. vsk Perehdytysoppaan arviointi ja hyödyt Perehdytysoppaan laatua arvioitiin kirjallisen palautekyselyn avulla. https://www. Ruokavirasto ravintolisäopas. Viitattu 6.11.2019. Vastausten perusteella ulkopuoliset arvioijat kokivat saaneensa perehdytysoppaasta enemmän uutta tietoa verrattuna työelämän edustajiin. http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2018112217875 Lähteet ET. https://yle. 2015. 45 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Hyvinvointi-ilmiö myy. Erityisesti alan uudet työntekijät, mutta myös jo alalla työskentelevät, hyötyisivät viranomaisten järjestämistä käytännönläheisistä koulutuspäivistä ja verkkokoulutuksista. Keskeinen ravintolisiin liittyvä lainsäädäntö. etlehti.fi/artikkeli/terveys/ravintolisassa_hermomyrkkya_ethan_kayta_tata_ tuotetta Tulli. Saadun palautteen perusteella opasta pidettiin selkeänä, kattavana ja perehdytyskäyttöön sopivana. Lisäksi työn arvioi kolme henkilöä, joilla ei ole kokemusta ravintolisien parissa työskentelemisestä. Kyselyn avulla selvitettiin oppaan sisällön sopivuutta työelämän perehdytystarpeisiin. 2016, s. Tiivis yhteistyö ja keskusteluyhteyden edistäminen alan eri toimijoiden välillä ovat tärkeässä osassa edistettäessä yleistä elintarviketurvallisuutta. 5. Yle. – Uuden työntekijän perehdytysopas. Kuinka selvitä ravintolisäviidakossa. Viitattu 6.11.2019.. Viitattu 6.11.2019. Ravintolisiin ja rohdoksiin käytetään puoli miljardia euroa
VASU kuvaa virallisen valvonnan järjestelmien rakenteen ja organisoitumisen, eri aloihin sovellettavat valvontajärjestelmät sekä strategiat ja toimenpiteet, joilla varmistetaan toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. 46 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Ruokavirasto vastaa VASUn valmistelun koordinoinnista. vsk Viranomaisvalvonnan toimintajärjestelmä palvelee myös asiakkaita Suomen elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma eli VASU laaditaan lainsäädännön vaatimusten tehokkaan ja vaikuttavan täytäntöönpanon varmistamiseksi. Suomessa tähtäämme uuden VASUn laadintaan vuodesta 2021 alkaen. VASU-prosessiin kohdistuu kehittämistarpeita ja -toiveita niin eri viranomaisten taholta kuin uuden virallista valvontaa koskevan asetuksen myötä. Se on eräänlainen valvonnan toimintajärjestelmä, joka osaltaan ohjaa varsinaista Johtava asiantuntija Marika Jestoi Ylitarkastaja Mariella Aalto-Araneda Ruokavirasto VASU – valvontaverkoston yhteinen työkalu Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (VASU) toimii parhaimmillaan viranomaisvalvonnan toimintajärjestelmänä – prosessina, joka tukee päivittäistä työtä ja valvonnan jatkuvaa kehittämistä. Tässä kehitystyössä keskeistä on tiivis ja avoin yhteistyö viranomaisten kesken, jotta voimme yhdessä varmistaa VASUn mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen niin konkreettisen toiminnallisuuden kuin yleisen käytettävyydenkin näkökulmasta.. VASU-raportoinnin tarkoituksena on puolestaan koota tieto toteutetusta valvonnasta, valvonnassa havaituista puutteista ja niihin kohdistetuista seuraamuksista. VASU onkin paljon enemmän kuin vain kerran vuodessa tehtävä pakollinen raportti
VASU ei voi olla vain kokoelma yksittäisiä valvontasuunnitelmia, vaan sen on muodostettava entistä yhtenäisempi kokonaisuus. Oikein suunnattu ja toteutettu viranomaisvalvonta ja sen tulokset hyödyttävät myös yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä: ne edistävät toiminnan vaatimustenmukaisuuden ja laadukkuuden todentamista ja mahdollistavat vilpillisten toimijoiden poistamisen markkinoilta. Esitetyt toiveet ja ajatukset olivat yhdenmukaisia: VASUun toivotaan erityisesti lisää tiivistystä ja konkretiaa toiminnan näkökulmasta. Päivitetty VASU julkaistiin lokakuussa 2019 Ruokaviraston internet-sivuilla. Toiminnan jatkuvaan seurantaan toivotaan. Tiivis vuoropuhelu viranomaisten ja asiakkaiden kesken lisää keskinäistä luottamusta, ymmärrystä ja toisilta oppimista. VASUun liittyy kiinteästi myös toiminnan jatkuvan parantamisen periaate, jossa valvonnalle asetettavat painopisteet tukevat strategisia tavoitteita ja vastaavat havaittuihin puutteisiin, tarpeisiin ja parhaimmillaan jopa heikkoihin signaaleihin. Johtuen mm. Vuodesta 2021 eteenpäin on tavoitteena laatia kokonaan uusi VASU. Valvontaverkoston eri organisaatioita edustava elintarvikeketjun valvonnan koordinaatioryhmä (EKVKR) hyväksyi Ruokaviraston esityksen nykyisen VASUn jatkosta vuodelle 2020. VASU-prosessin lähtökohtana tuleekin ensisijaisesti olla koko valvontakentän toiminnallisuus: teemme valvonnassa sitä mikä on meille tärkeää ja tarkoituksenmukaista. vsk tekemistä. Tässä vaiheessa asiakirjaan pohditaan myös rakenteellisesti suurempia muutoksia, joilla pyritään vastaamaan sekä valvontaverkoston tarpeisiin ja toiveisiin että muuttuviin vaatimuksiin Euroopan komission näkökulmasta. Valvontaketjun sijaan toimimmekin oikeastaan valvontaverkostossa. Raportoinnissa on entistä enemmän siirryttävä analyysiin siitä, mitä valvonnalla saadaan aikaan ja miten valvontaa tehdään valvonnan kattavuuden kuvaamisen ja oman tekemisen luetteloinnin sijaan. Euroopan komissio on paraikaa päivittämässä VASU-suunnitelmaa ja -raportointia koskevia ohjeistuksiaan, joilla pyritään edelleen yhtenäistämään jäsenvaltioiden toimintatapoja näiden asiakirjojen laadinnassa. VASUlla on selkeä yhteys koko hallinnonalan tulostavoitteisiin, joita viedään läpi koko viranomaisvalvontaverkoston. Kunkin viranomaisen omat roolit ja tehtävät tulisi löytää nykyistä helpommin. EU:n uusi virallista valvontaa koskeva asetus (EU) 2017/625 sekä VASU-raportointia koskeva asetus (EU) 2019/723 ja niiden osittain muuttuvat vaatimukset tuovat myös VASU-prosessille uusia kehittämistarpeita. Tavoitteena yhtenäisyyden ja analysoinnin lisääminen Ensimmäinen VASU laadittiin jo vuonna 2007, joten niin suunnitelmaa kuin raportointiakin on vuosien varrella kehitetty monella tapaa. Uuden VASUn ja sen toiminnallisuuden kehittäminen käynnistettiin ympäristöterveydenhuollon alueellisilla koulutuspäivillä Rovaniemellä ja Kouvolassa keskustelemalla yhdessä kehitystarpeista ja -ideoista. Ohjeet julkaistaneen vuoden 2021 aikana. Yhteinen kehitystyö käynnistettiin alueellisilla koulutuspäivillä Lainsäädännöstä kumpuavien kehitystarpeiden lisäksi VASU-prosessiin on esitetty erilaisia kehittämistoiveita ja -tarpeita valvontaverkoston viranomaisten suunnalta. 47 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. aluehallinnon mahdollisen uudelleenjärjestämisen siirtymisestä sekä Ruokaviraston muodostamiseen ja toiminnan organisoitumiseen liittyvistä toimintaympäristön muutoksista, Ruokavirasto esitti nykyiselle VASUlle vuoden jatkoaikaa tavanomaiset vuosittaiset päivitystarpeet huomioiden
Tiimi koostuu kaikkien valvontasektoreiden asiantuntijoista, mikä osaltaan varmistaa näiden välisen tiiviin yhteistyön ja integraation VASUn yhtenäisyyden varmistamiseksi. Vain yhdessä kehittämällä löydämme ratkaisut, jotka edistävät sekä oman toiminnan suunnittelua että sen yhdenmukaista liittymistä kansallisiin valvontatuloksiin, tavoitteisiin ja päämääriin. VASU-tiimi, joka käynnisti toimintansa elokuussa 2019. Vaikuttavuuden ja tehokkuuden mittaaminen kiinteäksi osaksi toimintaa Toiminnallisuuden ja konkretian lisäksi VASUun kaivataan vertailukelpoisia ja Kuva 1. Vaikka kyseessä on Ruokaviraston sisäinen tiimi, on toiminnan keskiössä erittäin tiivis yhteistyö muiden viranomaiskumppaneiden kanssa. vsk työkaluja, esimerkiksi tietojärjestelmistä suoraan saatavia mittareita. ohjeistuksella valvontayksikön elintarvikevalvontasuunnitelman laatimiseksi. VASU-prosessin uudistaminen on tarkoituksenmukaista toteuttaa pienin kehitysaskelin. Ensitöiksi on lähdetty edistämään tiedonkeruun kehittämistä (kasvintuotannon pilotti), valvonnan painopisteiden määrittämistä (elintarviketurvallisuuden pilotti) ja uuden VASUn laadintaa vuodesta 2021 eteenpäin (kaikki sektorit). Elintarviketurvallisuuden alueella tätä voidaan edistää mm. kehittää VASU-prosessin toimivuutta ja edistää tiedolla johtamisen ja avoimen tiedon periaatteita. Ruokavirastossa VASU-prosessin kehittämistä johtaa nk. Valvonnan kehittämistä voidaan tarkastella prosessina, jossa valvontatulokset ohjaavat valvontaa toiminnan jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti.. 48 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Voidaan siis todeta, että yhteinen tahtotilamme on realistinen ja helppokäyttöinen suunnitelma, jonka pohjalta kukin yksittäinen viranomainen voi laatia oman suunnitelmansa kattavan ja vaikuttavan valvonnan toteuttamiseksi todellisen valvontatarpeen, todelliset resurssit ja keskeiset priorisoinnit huomioiden. Tiimin tehtävänä on mm
vsk realistisia vaikuttavuuden ja tehokkuuden mittareita. Mittareiden seurantaan tarvitaan selkeä tuki tietojärjestelmistä (esim. Kuten muunkin kehitystyön, mittariston määrittämisen tulee tapahtua eri viranomaisten tiiviissä yhteistyössä. Myös suunnitelmien, tarkastusmäärien ja painopisteiden vertailu valtakunnallisesti tulee ottaa osaksi normaalia toimintaa. Parhaimmillaan yksittäisellä tehokkuuden tai vaikuttavuuden mittarilla voidaan arvioida tuloksellisuutta niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Ensisijaisen tärkeää on, että mittarit todella kuvaavat asiaa, jota halutaan tarkastella. Yhteiset tavoitteet ja kehityskohteet tarvitaan, jotta saavutamme halutun lopputuloksen eli vaatimustenmukaisuus toteutuu ja riskit eivät realisoidu asiakkaille. Yhdessä kehittämisen äärelle pääsemme jatkossakin, jotta valvontaverkoston moninainen asiantuntemus näkyy ja kuuluu painopisteiden määrittelyssä. Toisaalta on muistettava, etteivät mittarit – ja etenkään niiden määrä – voi olla itseisarvo. VATI) niiden käytön automatisoimiseksi. 49 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Nämä VASUn painopisteet huomioidaan muiden viranomaisten valvontasuunnitelmissa. Jatkuvan kehittämisen periaatteen mukaisesti onkin tärkeää yhdessä hyödyntää valvonnasta karttuvaa tietoa, tunnistaa kehittämistä kaipaavat osa-alueet ja määrittää yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet niiden painottamiseksi. Niiden avulla voitaisiin mitata – kullakin valvonnan tasolla – toteutuvatko suunnitelmat määrällisesti ja laadullisesti, ja onko tarpeen tehdä suunnitelmien tarkennuksia: esimerkiksi priorisointeja, tarkempia kohdennuksia tai muita korjaavia toimenpiteitä. Valvontatulosten. Uutta VASUa laadittaessa mittareiden määrittäminen ja käyttöönotto on otettava yhdeksi keskeisistä tavoitteista. Tätä työtä jatkettiin ympäristöterveydenhuollon alueellisilla koulutuspäivillä käydyissä ryhmäkeskusteluissa syksyllä 2019. Painopistetyön äärellä tulee pohtia, kuinka hyödynnämme VASUn ja muiden valvontasuunnitelmien seurannasta nousevia havaintoja tulevien vuosien suunnitelmissa. Elintarviketurvallisuuden painopisteiden määritystyön kehittäminen alkoi keväällä 2019, kun valtakunnallisen VASU-raportoinnin päätteeksi Ruokaviraston elintarvikevalvonnan asiantuntijat pohtivat painopisteitä uudella tavalla ideointityöpajoissa. Näille painopisteille tunnistettuja uudistustavoitteita ovat mm. Elintarviketurvallisuuden painopisteet tulisi pyrkiä määrittämään siten, että niihin sisältyy painopisteen suunnittelu, taustatyöt, varsinainen toteuttaminen, tulosten arviointi ja toteutuksesta karttuvan tiedon hyödyntäminen. Mittareiden on oltava tarkoituksenmukaisia tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi, helposti saatavilla olemassa olevasta aineistosta ja mahdollisimman helppoja käyttää. Valvontatulokset ohjaavat valvontaa Perinteisesti viranomaisvalvonnalle asetetaan VASUssa erityisiä painopisteitä lainsäädännön uudistusten toteuttamiseksi ja valvonnan kehittämiseksi aikaisempien valvontatulosten perusteella. selkeys, suunnitelmallisuus ja konkretia sekä vaikuttavuuden huomioiminen painopisteiden määrässä ja kestossa. Elintarviketurvallisuuden painopisteiden määritysprosessin kehittäminen on yksi uudistuvan VASUn pilottihankkeista. Tästä näkökulmasta valvonnan kehittämistä voikin tarkastella prosessina, jossa valvontatulokset ohjaavat valvontaa. Painopisteet voivat siis olla useampivuotisia ja tekeminen painottua eri vuosina eri viranomaisille
Meillä on paljon yhteisiä tapaamisia ja tilaisuuksia niin koko elintarvikeketjun kuin yksittäisten valvontasektoreidenkin tasolla. vsk ohella kehittämisprosesseihin linkittyvät myös strategiset tavoitteet, hallinnonalan tulosohjaus, auditointitulokset sekä tieteellinen tutkimus ja riskinarviointi. Tuothan ajatuksesi ja kehitysideasi yhteiseen pöytään?. Haaste: tule mukaan kehitystyöhön! Suomessa viranomaisvalvonnan organisoituminen ja yhteistyö on erinomaisissa kantimissa. Kuva 2. Näissä tilaisuuksissa Ruokaviraston VASU-tiimiläiset tulevat yhä enenevässä määrin tuomaan esiin VASU-prosessin kehittämistä koskevia aiheita ja teemoja. Toistemme ja tekemistemme entistä parempi tunteminen vahvistaa verkostoa – mitä hyviä käytäntöjä meillä on jakaa, mitä voimme oppia toisiltamme ja miten haluamme valvonnan prosesseja yhdessä kehittää. Jokaisella meistä on varmasti ajatuksia oman ja yhteisen työmme kehittämiseksi. Päästäksemme valvonnan toteutumisen ja vaikuttavuuden mittaamisen ja sieltä nousevan tiedon hyödyntämisen äärelle, onkin yhdessä kartoitettava, mitä prosesseja valvontaverkostossamme kaiken kaikkiaan pyörii. VASUn elintarviketurvallisuuden painopisteiden kehittämistä ideoimassa Carmela Hellsten, Mariella Aalto-Araneda, Maria Merinen, Riina Keski-Saari ja Noora Tolin. 50 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33
Samalla varmistetaan yritysten tasavertainen kilpailuasetelma nimisuojattujen elintarvikkeiden kaupassa. Näistä kymmenessä todettiin nimisuojavirheitä. Lisätietoa nimisuojasta ja Elintarvikkeiden nimisuojan valvontahanke 2018 -raportti: ruokavirasto.fi/nimisuoja Ruokavirasto 51 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Pikaruokapaikoista 78 prosentissa havaittiin kuluttajaa harhaanjohtavaa nimisuojattujen nimien käyttöä. Laitosja keskuskeittiöitä tarkastettiin yhteensä 19 kappaletta. Kalakukko-nimeä käytettiin tarkastetuissa yrityksissä yleisnimenä markkinoinnissa, vaikka käytännössä myytiin esimerkiksi muikkukukkoja. Ainesosissa tai valmistustavassa oli poikkeamia 11 valmistajan tuotteissa. Esimerkiksi ravintolan ruokalistalla luki Parmesan-broileri, mutta itse annoksessa ei ollut käytetty parmesanjuustoa. vsk. Nimien käytössä ilmeni paljon puutteita, joiden vuoksi kuluttaja saattaa joutua harhaan johdetuksi. Kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset tarkastivat 55 pitseriaa, joista 43 pitseriassa käytettiin feta-nimeä virheellisesti. Pikaruokapaikoissa eniten korjattavaa Pitserioissa, kebabravintoloissa ja grillikioskeissa oli eniten suojattuja nimiä koskevia epäkohtia. Parmesan ja parmankinkku -nimiä käytettiin väärin muutamassa kohteessa. Karjalanpiirakat ja kalakukot valmistettava nimisuojan mukaisesti Karjalanpiirakalla on Aito perinteinen tuote -nimisuoja, joka tarkoittaa, että tuote on valmistettava rekisteröidyn valmistusmenetelmän ja ainesosaluettelon mukaisesti. Yhteensä tarkastettiin 14 karjalanpiirakan valmistajan tuotteet. Nimisuojalla tarkoitetaan tuotteen valmistajien hakemaan suojausta tietyn nimen käyttöön. Valmistajia neuvottiin valmistamaan kalakukkoa hyväksytyn reseptin mukaisesti tai poistamaan pakkauksista ja markkinointimateriaaleista kalakukkomaininnat. Nimisuoja-valvontahankkeen tavoitteena oli parantaa tietoisuutta nimisuojatuotteista ja kehittää valvontaa, jotta kuluttajan oikeus saada alkuperältään ja laadultaan aitoja tuotteita turvataan. Vähiten poikkeamia löytyi kahviloissa ja ruokaravintoloissa. Vain 22 prosenttia tarkastuskohteista käytti suojattuja nimiä oikein. Usein syynä tietämättömyys tai väärinymmärrys Näyttää siltä, että valvontahankkeessa havaitut poikkeamat johtuvat lähinnä puutteellisesta elintarvikeja nimisuojalainsäädännön tuntemuksesta. Elintarvikkeiden suojattujen nimien käytössä kehitettävää Ruokaviraston valtakunnallisessa valvontahankkeessa vuonna 2018 selvitettiin karjalanpiirakan, kalakukon, fetan, parmesanin ja parmankinkun suojattujen nimien käyttöä tuotteiden valmistuksessa, myynnissä ja markkinoinnissa. Esimerkiksi fetanimeä käytetään virheellisesti pitserioissa yleisnimenä pitsoissa ja salaateissa. Piirakoiden valmistuksessa käytettiin esimerkiksi laktoositonta maitojuomaa, jota ei ole mainittu karjalanpiirakan hyväksytyssä tuote-eritelmässä eli reseptissä. Erityisesti ulkomaisten suojattujen nimien käytössä havaitut poikkeamat johtuvat yleensä tiedonpuutteesta. Myynnissä olleiden pitsojen, salaattien tai kebab-annosten nimessä tai ainesosana ilmoitettiin feta, mutta sen asemesta valmistuksessa oli käytetty muuta juustoa
Tuoreen käyttäjätutkimuksen mukaan 94 prosenttia kuluttajista on lopettanut jonkin epäterveellisen tuotteen ostamisen ja 21 elintarvikevalmistajaa kertoo parantaneensa Yukan ansiosta tuotteitaan. "Kun perustimme Yukan kaksi vuotta sitten, halusimme paitsi auttaa kuluttajaa syömään terveellisemmin myös rohkaista elintarvikevalmistajia tekemään tuotteistaan terveellisempiä", kertoo perustajajäsen Julie Chapon. 52 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Aplikaatiosta on tullut nopeasti hyvin suosittu ja se ohjaa jo yli 12 miljoonan kuluttajan ostopäätöksiä.. vsk Yuka -sovelluksen tietokannasta löytyy jo yli 500 000 elintarviketta, joiden tiedot pomppaavat älypuhelimen ruudulle kuluttajan skannatessa tuotteen viivakoodin marketissa. Sovellus on onnistunut molemmissa tavoitteissaan yli odotusten. Tietokanta koostuu kuluttajien itse skannaamien tuoteselosteiden tiedoista, jotka analysoidaan ja joiden perusteella elintarvikkeet jaotellaan hyviin, kohtalaisiin, huonoihin ja terveydelle haitallisiin. Kuluttajan ei siis tarvitse enää pähkäillä yksin marketin hyllyrivien välissä, mitä tarkoittaa esimerkiksi E471. Virpi Latva Yuka auttaa ranskalaisia syömään terveellisemmin Ranskalaiset elintarvikevalmistajat ovat säikähtäneet ilmaista kännykkäsovellusta, joka laittaa elintarvikkeet terveellisyysjärjestykseen
runsaasti kaloreita, sokeria ja lisäaineita sisältävät suklaamurot. vsk Pisteytys yhdestä sataan Jokainen tuote saa arvosanan asteikolla yhdestä sataan, josta 60 prosenttia perustuu ravintosisältöön, 30 prosenttia sen sisältämiin lisäaineisiin ja lopuissa 10 prosentissa punnitaan missä määrin ainesosat ovat luomua. Keskinkertaisen arvosanan saavat tuotteet ovat keränneet pisteitä 25–50 ja niiden värikoodi on oranssi. 53 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Pisteytys perustuu sadan gramman annokseen, mikä antaa ymmärrettävästikin hiukan virheellisen tuloksen pienempinä annoksina syötävistä tuotteista. 50–100 pistettä saava tuote luokitellaan hyväksi tai erinomaiseksi, mikä ilmaistaan vihreällä värikoodilla. Yuka-sovelluksen lataa 15 000 uutta kuluttajaa päivässä.. Sovellus ohjaa jo 12 miljoonan kuluttajan ostopäätöksiä. Tähän luokkaan putoavat esimerkiksi Ranskalainen kännykkäsovellus laittaa elintarvikkeet terveellisyysjärjestykseen. Karamellipussi löytyy arvatenkin alimmasta terveysluokasta, jonka tuotteet saavat alle 25 pistettä ja punaisen värikoodin. Ranskalainen kuluttaja ei yleensä popsi karamelleja ja suklaata sataa grammaa kerralla
vsk Monipuolinen ura Eläinlääketieteen tohtori Jorma Hirn ehti urallaan käydä läpi monta organisaatiomuutosta, osassa muutoksista hänellä itsellään oli keskeinen rooli. Eviraa ennen hän työskenteli Eläinlääkintäja elintarvikelaitoksen EELA:n ylijohtajana ja Elintarvikeviraston ylijohtajana vuodesta 2001.. 54 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. ”Minusta työurallani on ollut mielenkiintoista mahdollisuuteni osallistua joko virkani puolesta tai virkavapaalla omasta virastani, esimerkiksi neuvottelevana virkamiehenä, useisiin valtionhallintoa koskeviin organisaatiotai kehittämishankkeisiin. ”Kouluaikana minulla lienee ollut jon Tapio Välikylä Jorma Hirn – monessa mukana Eläinlääketieteen tohtori Jorma Hirn jäi eläkkeelle Elintarviketurvallisuusviraston ylijohtajan virasta vuonna 2010. Näistä voisin mainita Eläinlääkintäja elintarvikelaitoksen (EELA) synnyttämisen 1990-luvun vaihteessa, toimiminen Elintarvikevirastossa (EVI) ja Eläinlääkintäja elintarvikelaitoksessa (EELA) 2000-luvun vaihteessa, Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) perustaminen ja toiminnan keskittäminen uudisrakennukseen Viikkiin 2004– 2006 sekä osallistuminen AVIen ja ELYjen rakentamiseen”, Hirn luettelee. ”Kaikki hankkeet ovat olleet rankkoja, mutta samalla opettavia ja ihmisten ajatuksia luotaavia, joskin olen joutunut tekemään myös vaikeita kompromisseja.” Lyhyen praktikkojakson jälkeen virkamiesuralle Hirn, kuten varsin moni hallintotai tutkimusuralle päätynyt eläinlääkäri, työskenteli jonkin aikaa käytännön eläinlääkärityössä
”Kiinnostus ympäristöhygieniaan oli perua 1970-luvun alun ensimmäisestä ympäristönsaastumisherätyksestä. vsk kinlainen ´hyysäysvietti´ koska ajattelin mahdollisuutta opiskella eläinlääkäriksi tai lasten lääkäriksi. 55 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Virkani oli neuvotteleva virkamies ja olin alistettu suoraan Jorma Hirn.. Ajelin siis opiskelijoiden kanssa päivittäin hoitamassa Mäntsälän lähikuntien tuotantoeläimiä. Takaisin korkeakouluun 1970-luvun alussa elettiin voimakkaan ympäristöheräämisen aikaa. Käyn raveissa säännöllisesti ja seuraan tarkoin raviurheilua.” Hirn oli Mäntsälässä noin vuoden ajan. Eviran perustamisvaiheessa vuonna 2006 yhdistettiin Elintarvikevirasto, Eläinlääkintäja elintarviketutkimuslaitos (EELA) ja Kasvintuotannon tarkastuskeskus (KTTK), ja samalla hän valvoi uuden toimitalon rakentamista Viikkiin. Ravihevoset kiinnostivat ja kiinnostavat edelleen. ”Olin virkavapaalla Elintarvikeviraston (EVI) ylijohtajan virasta puolitoista vuotta 2004–2006. Pääsin opiskelemaan 1966 ja valmistuin ´minimi ajassa´ 1972”, Hirn kertaa uransa alkuvaiheita. Tehtävänäni oli yhdistää yllä mainitsemasi tehtävät yhteen organisaatioon sekä vastata käyttäjien puolesta rakennusprojektista, jossa Senaatti-kiinteistöt Oy rakennutti uudelle organisaatiolle yhden yhteisen toimitilan Viikkiin. ”Koetilalla eläinlääketieteen opiskelijat opiskelivat viimeisen puoli vuotta käytännön eläinlääkintää maaseudulla. Sen jälkeen hänelle avautui mahdollisuus aloittaa korkeakouluun perustetussa ympäristöhygienian ja toksikologian yliassistentin virassa. RUK:n käytyäni pyrin opiskelemaan Eläinlääketieteelliseen korkeakouluun. Aikataulu ja talous pitivät! Tehtävääni kuului myös ´kaiken maailman´ käytännön järjestelyt logosta muuttoon asti. armeijan käyttökoirien koulutuksesta. Ylioppilaaksi päästyäni menin Kajaaniin sotaväkeen ´puskajussiksi´, ja RUK:n aikana olin kiinnostunut mm. Hirn oli kiinnostunut ravihevosista ja hän pääsikin eläinlääkäriksi valmistuttuaan Mäntsälässä sijaitsevalle Eläinlääketieteellisen korkeakoulun opetusja koetilalle. Tuolloin keskustelun ja tutkimuksen keskiössä olivat muun muassa haukien ja kananmunien elohopea, polttoaineiden lyijy ja monet muut saasteet.” Korkeakoulusta Hirn siirtyi vuonna 1980 silloiseen Valtion eläinlääketieteelliseen laitokseen (VELL) ja sieltä myöhemmin Elintarvikevirastoon. Elintarviketurvallisuusvirastoa perustamaan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran perustamisessa ja organisaation luomisessa Jorma Hirn oli keskeinen henkilö. Samalla vuosikymmenellä luotiin lähes kaikki se, mitä nyt pidetään tärkeänä ja usein myös uutena asiana. Projekti maksoi runsaat 50 miljoonaa euroa
Paikallisia ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköitä tulisi olla mahdollisimman vähän ja niiden rahoituksen olisi oltava valtion vastuulla. ”Minusta molemmilla lehdillänne on selkeä asema ja tarve. Mielestäni elintarvikeketjun valvonnan johdon osalta näen tilanteen olevan kohtuullisen hyvän, joskin eräitä tehtäviä voisi edelleen keskittää nykyiseen Ruokavirastoon, kuten Tullilaboratorion ja vesihygienian. Olin lyhyen jakson vt. Tämä siis tarkoittaisi runsasta kymmentä (10–18) valtion rahoittamaa yksikköä, joka voisi toteutua osana mahdollisesti toteuttavaa maakuntahallintoa. ”Niin kuin kaikessa elämässä myös hallinnon kehitys ja kehittäminen kuuluvat asiaan. Myöhemmin osaamisen parannuttua ja lainsäädännön kehityksen myötä elintarviketurvallisuus ja sen valvonta ovat kehittyneet valtavasti. vsk kansliapäällikölle. Vähitellen hallinto linjaviivaistui ja nyt olemme tilanteessa, jossa lainsäädännön valmistelee maaja metsätalousministeriö ja 2019 vuoden alusta aloittanut Ruokavirasto soveltaa lainsäädäntöä, tekee valvontaa ja ohjaa paikallisia viranomaisia. Minun pitkäaikainen haaveeni on ollut Suurkunta-Suomi eli malli, jossa väliporras häivytetään pois ja maassamme olisi esimerkiksi 15 suurkuntaa, joita valtio suoraan ohjaisi ja rahoittaisi ainakin ympäristöterveyden osalta. Paikallinen elintarvikevalvonta Kunnallisella elintarvikevalvonnalla on maassamme satavuotiset perinteet. Jatkuva muutos on kuitenkin henkilöstön kannalta raskasta, joten hyödyt ja haitat on punnittava ennen muutosta. pääjohtajana ennen kuin Jaana Husu-Kallio aloitti pääjohtajana.” Elintarvikevalvonnan hallintoa kehitetään Elintarvikevalvonnan valtionhallinto oli vielä 1980-luvulla hyvin pirstaloitunutta, toimijoita oli paljon ja yhteistyö esimerkiksi eri ministeriöiden välillä ei aina ollut sujuvaa. Tällä hetkellä valvontayksiköitä on kuutisenkymmentä, ja aika monissa yksiköissä on elintarvikevalvonta ja terveydensuojelutehtävät erotettu toisistaan eri vastuualueisiin. 56 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Vuoden alusta aloittaneeseen Ruokavirastoon on edelleen yhdistetty elintarvikeketjun toimijoita. Yksinkertaista ja kustannuksia säästävää”, toteaa Jorma Hirn. Yhteistyö Ympäristö ja Terveyssekä Elintarvike ja Terveys-lehden kanssa Aivan ensimmäisiä Ympäristö ja Terveyslehdessä julkaistuja Hirnin kirjoituksia oli numeron 2–3/82, altistumisteeman, artikkeli ”Yhteenveto suomalaisten altistumisesta elimistölle vieraille aineille”. Tietysti digitalisointi ja verkkoon siirtyminen on entistä tärkeämpää eikä täydellinen siirtyminen verkkolehdeksi ole ollenkaan huono vaihtoehto. Vielä 1960-luvulla keskityttiin elintarviketurvallisuuden peruskysymyksiin. Jatkuva muutos ei voi olla päätarkoitus”, Hirn korostaa. Erilaisia työryhmiä ja raportteja on ollut runsaasti. Paikallista valvontaa on kehitetty 10–15 vuoden aikana tehokkaasti. Verkkolehti siis eläisi päivässä”, Hirn kuvailee.. Sen jälkeen Hirn on kirjoittanut useita artikkeleita aluksi Ympäristö ja Terveys-lehteen ja myöhemmin 1986 perustettuun Elintarvike ja Terveys-lehteen. Tällöin voisi siirtyä jatkuvaan artikkelien ja uutisten julkaisemiseen ja päivittämiseen. Ratkaisulla pyrittiin vähentämään eri tahojen lobbausta ja lisäämään riippumattomuutta lobbauksesta. ”Minusta eläinlääkintään ja elintarvikevalvontaan ja laajemmin koko nykyisen Ruokaviraston ohjaamaan tehtäväkenttään kuuluisivat myös terveydensuojelu, ja päämääränä tulisi olla ´koottu ja tehokas ympäristöterveydenhuolto´
EKK:n ulkopuolella hänellä oli jäsenyydet myrkkyasiain neuvottelukunnassa ja torjunta-ainelautakunnassa. Oltuaan vuoden Hautjärven klinikoilla eläinlääkärinä, hän siirtyi Eläinlääketieteelliseen korkeakouluun ympäristöhygienian ja -toksikologian yliassistentin virkaan. vsk Jorma Hirn valmistui eläinlääkäriksi vuonna 1972. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2010. Elintarvikehygienian dosentiksi Eläinlääketieteelliseen korkeakouluun hänet nimitettiin vuonna 1983. Hän teki myös koko ajan tutkimustyötä vesihygieniasta ja väitteli vuonna 1979 (Faecal indicator bacteria in water hygiene). Vuonna 1997 hänet valittiin toimintansa aloittaneen Eläinlääkintäja elintarvikelaitoksen ylijohtajaksi. GREEN WAY IPM antitec.fi • 02 230 5673 • toimisto@antitec.fi Täyttää kaikkien laatujärjestelmien vaatimukset! – Täydellinen kontrollija torjuntajärjestelmä! Valtakunnallinen täyden palvelun tuholaistorjuntayritys. Vuonna 1980 Hirnistä tuli Valtion eläinlääketieteen laitoksen elintarvikkeiden tutkimusosaston johtaja. 57 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Hän opetti elintarvikehygienian laitoksella vesihygienian kolmen viikon intensiivijakson, ja hänellä oli myös luentosarja toksikologiasta ja ekologiasta. Vuonna 2001 hän siirtyi Elintarvikeviraston ylijohtajaksi ja vuoden 2008 alusta ylijohtajaksi Elintarviketurvallisuusvirastoon
Karppinen on pitkän linjan keittiöammattilainen, joka on ennakkoluulottomasti kehittänyt tuotantomenetelmiä ja ruokapalvelun toimintatapoja niin omassa työympäristössään kuin laajemminkin. Laaja-alaisesti ravitsemisalaa kehittävä Karppinen uskoo teknologian tuomiin mahdollisuuksiin modernissa ammattikeittiöympäristössä. Karppinen vastaa Kymijoen Ravintopalveluissa keskuskeittiö Kapyysin tuotannosta ja elintarvikehankinnoista. Työvoimasta oli pulaa, ja hyvästä tekijästä otettiin heti kiinni.” Tarve osaavalle työvoimalle on vain kasvanut vuosien mittaan. 58 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Karppisen 20-vuotinen työura starttasi HYKSin keittiöllä tiskarina Helsingin Meilahdessa. Ammattikeittiöosaajat ry 58 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Ammattikeittiön elintarvikehankinnoissa ja koko tuotantoprosessin hallinnassa hän luottaa teknologian ja digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin. Titteli julkistettiin Ammattikeittiöosaajat ry:n 50-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingissä. Hän on toiminut uraauurtavasti tuomalla ensimmäisten joukossa Suomessa kylmävalmistuksen yhdeksi ammattikeittiöiden ruuanvalmistusmenetelmistä. ”Ihailemme Jyrkin huumorintajua ja jämäkän reilua asennetta työtä ja työtovereita kohtaan.” Karppista kysytään usein luennoimaan ja kommentoimaan alan tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Tiskasin sen, mutta pestistä tulikin yli kymmenen vuotta kestävä esimiesjakso eri klinikoiden keittiöissä. Samalla ammattilaisilta vaaditaan yhä enemmän. On hallittava tietotekniikka, hygieniaosaaminen, erityisruokavaliot, eri ruoanvalmistusmenetelmät ja laitteistot. Hän toivoo, että voimakkaasti kehittyvän ammattikeittiötyön vetovoimaisuus kasvaisi nuorten mielikuvissa: ”Ala on mennyt valtavasti eteenpäin – niin työskentelyolosuhteet ja ergonomia kuin raaka-aineiden jalostusaste. Hän uskoo asiakkaidenkin hyötyvän digitalisaatiosta muun muassa raaka-aineiden parantuneen jäljitettävyyden vuoksi. Jyrki Karppinen on osoittanut tähänastisella urallaan, kuinka mielekästä ja monipuolista ammattikeittiötyö voi olla. Hän oli jo silloin suorittanut suurtalousesimiehen tutkinnon, mutta tarttui valppaana tarjolla olevaan tehtävään: ”Minulle tarjottiin kahden viikon työjaksoa. Kasvavissa yksiköissä jokaisen on ymmärrettävä olevansa osa isompaa prosessissa”, Karppinen kuvailee. vsk. ”Jyrki kehittää ruokapalvelualaa laaja-alaisesti ja on aina valmis opastamaan muita”, kehuvat kollegat. Silloin elettiin 1990-luvun puoliväliä. vsk Tiskarista tuotantopäälliköksi – ravitsemisalan rautainen ammattilainen uskoo keittiötyön uramahdollisuuksiin Vuoden 2019 Ammattikeittiöosaajaksi valittiin tuotantopäällikkö Jyrki Karppinen Kymijoen Ravintopalvelut Oy:stä
Yritykset työllistävät muutamia tuhansia henkilöitä erityisesti haja-asutusalueilla. Sadan vuoden aikana niin juhliva liitto kuin koko kasvihuoneala on käynyt läpi vaiheita, joissa koko alan kohtalo on ajoittain ollut vaakalaudalla. ”Nämä jo sata vuotta sitten asetetut linjaukset ovat edelleen keskeisiä toimintoja nyt sata vuotta myöhemmin. Alan liikevaihto on noin 270 miljoonaa euroa. Siihen on totuttu, sillä viljelykin käynnistyy joka vuosi lähes nollasta eli pienestä siemenestä tai pistokkaasta. Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä. Liiton perustava kokous pidettiin 6. Esimerkiksi joulun kukat, talven tulppaanit sekä kevään ulkokukat ovat pääosin Suomessa viljeltyjä. vsk Kauppapuutarhaliitto ry täytti sata vuotta Suomen vanhin puutarha-alan yrittäjäjärjestö, Kauppapuutarhaliitto ry on täyttänyt sata vuotta. Paikalla oli lähes puolensataa kauppapuutarhuria kaikkialta silloisesta Suomesta: Turusta, Sortavalasta, Tampereelta, Mikkelistä, Viipurista ja lukuisilta muilta paikkakunnilta. Tärkeimpinä asioina nähtiin yrittäjien keskinäisen yhteistyön edistäminen, koulutuksen lisääminen, kukkien ja vihannesten tunnetuksi tekeminen sekä viranomaisiin ja yhteiskuntaan vaikuttaminen. Siihen luotetaan, että sato kyllä ajallaan valmistuu.” Tänään suomalainen kasvihuoneviljely tuottaa valtaosan suomalaisten syömistä kasvihuonevihanneksista ja tiettyjen sesonkien kukista. Puutarhurit perustivat liittonsa useista eri syistä. 59 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. joulukuuta 1919 aivan Helsingin ydinkeskustassa, Ateneumin tuntumassa sijainneessa kahvilassa. Kauppapuutarhaliitossa on mukana reilut 300 kasvihuoneyritystä kaikkialla Suomessa, eteläisin on Karjaalla ja pohjoisin Ivalossa. Näistä merkittäviä ovat olleet esimerkiksi sotavuosien ja sen jälkeinen rakennustarvikkeiden niukkuus, energiakriisit sekä Suomen liittyminen Euroopan unionin jäseneksi. Viljelijät päättävät suuntaviivoista kerran vuodessa vuosikokouksessaan, eikä tarvetta suuriin muutoksiin ole nähty”, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen. ”Yrittäjät ovat sitkeitä. Puutarhurin luonteeseen kuuluu tietty luottamus parempaan tulevaan. Kauppapuutarhaliitto ry. Kaikki tuotteet ovat lähituotantoa. Kauppapuutarhaliiton jäseninä voivat olla vain kasvihuoneviljelijät
Suomalaiset ovat ottaneet kiertotalouskampanjan omakseen: kolmena jouluna Kinkkutempun kautta on kierrätetty yhteensä yli 100 000 kiloa rasvajätettä. Näiden paistamisesta syntyy valtava määrä rasvaa, joka tulee kierrättää asianmukaisesti. Neste voi valmistaa uusiutuvaa dieseliä lähes mistä tahansa jäterasvasta tai kasviöljystä. Keräyspisteet avautuvat 21.12.2019, ja keräys päättyy 7.1.2020. vsk Kinkkutemppu järjestetään yleisön pyynnöstä tänäkin jouluna – jouluruokien paistinrasvat kierrätetään taas uusiutuvaksi dieseliksi Kinkkutemppu kierrättää jo neljäntenä jouluna peräkkäin joulukinkun ja muiden jouluruokien paistinrasvat Neste MY uusiutuvaksi dieseliksi. Viime vuonna Kinkkutemppuun osallistui 185 000 suomalaista kotitaloutta. Paistinrasvat kierrätetään pahvitölkeissä Paistinrasva tulee tuoda keräyspisteeseen pahvisessa rasiassa kuten tyhjässä maitotölkissä. 60 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Keräyspisteestä rasva toimitetaan eläinperäisten sivutuotteiden käsittelemiseen erikoistuneelle Honkajoki Oy:lle, minkä jälkeen käsitellystä rasvasta tehdään Nesteen jalostamolla Porvoossa Neste MY uusiutuvaa dieseliä. Kiertotalous vaatii yhteistyötä – Kinkkutemppu on 14 eri toimijan yhteinen ponnistus Suomalainen kiertotalousosaaminen on maailman kärkeä, ja Kinkkutemppu on laajuudeltaan poikkeuksellinen hanke maailmankin mittakaavassa. Joka joulu suomalaiset paistavat noin 7 miljoonaa kiloa kinkkua, minkä lisäksi uuneissa valmistuvat kalat, kalkkunat ja muut jouluruoat. Joulun aikaan Hope ry:n lahjat tulevat erityisen suureen tarpeeseen. Kinkkutemppu avaa paistinrasvoille 218 keräyspistettä ympäri Suomen. Lasitai metallipurkit eivät sovellu rasvan keräykseen. Aiempien vuosien tapaan kampanja muistaa vähävaraisia perheitä tukevaa Hope ry:tä rahalahjoituksella. Kierrätykseen kelpaavatkin kinkun paistinrasvan lisäksi myös esimerkiksi kalkkunan, kalan tai muiden jouluruokien paistinrasvat. Joulun aikana paistinrasvat voi jälleen toimittaa keräyspisteisiin, josta ne lajitellaan ja rasvoista valmistetaan Neste MY uusiutuvaa dieseliä. Yhdestä rasvakilosta saatavalla määrällä dieseliä ajaa noin kolme kilometriä. Tämä tarkoittaa, että Kinkkutempun kolmen vuoden aikana kierrättämästä rasvamäärästä valmistetulla Neste MY uusiutuvalla dieselillä voisi ajaa esimerkiksi 250 kertaa Hangosta Nuorgamiin. Keräyspisteitä löytyy K-ruokakauppojen yhteydestä, Neste-asemilta ja joidenkin kuntien jäteyhtiöiden keräyspisteiltä. Paistinrasvaa ei saa kaataa viemäriin, koska rasva tukkii viemäriverkostoa. Kinkkutemppu on Kemianteollisuuden aloitteesta syntynyt yhteisprojekti, joka tuo kiertotaloutta lähemmäksi kuluttajien arkea konkreettisen esimerkin avulla. Yhdessä Kemianteollisuuden kanssa Kinkkutempussa ovat mukana Neste, Lassila & Tikanoja, Honkajoki, K-ryhmä, Suomen Pakkauskierrätys RINKI, Atria, HKScan,. Tänä vuonna tavoite on kasvattaa osallistujamäärä vähintään 200 000 kotitalouteen
vsk Ruokakulttuuripalkinto Järvenpään K-Citymarket-kauppiaalle: Markku Hautala sai vuoden 2019 Lentävä Lautanen -palkinnon ELO Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö myönsi vuoden 2019 Lentävä Lautanen -ruokakulttuuripalkinnon K-kauppias Markku Hautalalle. ELO Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö jakaa vuosittain Lentävä Lautanen -ruokakulttuuripalkinnon nostaen esille edelläkävijöitä, jotka lisäävät ruokakulttuurimme kiinnostavuutta Suomessa ja maailmalla. Lentävä Lautanen -ruokakulttuuripalkinto 2019 jaettiin kauppias Markku Hautalalle Suomen Bocuse d’Or -edustajan karsintakilpailun yhteydessä 26.10.2019 Viini ja Ruoka -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa. Aiemmin Lentävä Lautanen -ruokakulttuuripalkinnon ovat saaneet muun muassa John Nurmisen säätiön lähikalahanke, nollahävikkiravintola Nolla sekä suomalaista ruokakulttuuria uudistanut ravintola Finnjävel. ELO Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö Snellman, Maaja kotitalousnaiset, Suomen Kiertovoima KIVO ja kuntien jätelaitokset, Kuntaliitto, Vesilaitosyhdistys ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP. ”Hautala on laajakatseinen visionääri. Hänen tavoitteenaan on ollut tuoda hyvä maku ruokakaupan keskiöön. Kinkkutemppu. ELO-säätiö kiittää Hautalaa kunnianhimosta: hän on päättänyt tehdä Suomen Järvenpäähän maailman parhaan, suomalaisen kaupan ja tehnyt työtä tavoitteen eteen niin, että on saanut myös kansainvälistä tunnustusta”, kiteyttää hallituksen puheenjohtaja Leena Saarinen, ELO-säätiö. 61 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa kauppiaalle. Kampanjan monivuotinen suosio onkin hieno esimerkki suomalaisesta kiertotalousosaamisesta, jossa uudenlaiset kumppanuudet ja yhteistyö ovat tärkeässä roolissa
Toimivat rehumarkkinat pienentävät viljanviljelijöiden sääriskiä, koska elintarvikemarkkinoille kelpaamaton viljasato voidaan useimmiten käyttää rehuihin. Meillä on paljon puhdasta vettä ja käytämme sitä tehokkaasti. FFD:n kummitoiminnan kautta suomalaiset asiantuntijat ovat päässeet mukaan tukemaan kollegoitaan etelässä. Ilmastomuutos näkyy jo vaihtelevissa sademäärissä sekä sadekausissa ja monet viljelijät ovat hyvin huolestuneita. Viljelijät kokevat julkisen ilmastokeskustelun etenkin lihan ja maidon osalta kohtuuttomana ja syyllistävänä varsinkin, kun ilman heitä ruoka loppuisi. ”Haluamme lisätä valkuaiskasvien tuotantoa eteläisimmässä Suomessa tarjoamalla kotimaisen vaihtoehdon kuluttajille. Syitä on monia, kuten että maatalousneuvontaa saa alle 20 % tuottajista ja suurin osa tuottajista on yli 50-vuotiaita. Mukana ovat myös Osuustoimintakeskus Pellervo, suomenruotsalaisten viljelijöiden SLC sekä ProAgria. Nautakarjan ja lampaiden laiduntaminen on hyvä luonnon monimuotoisuudelle. Marttila muistuttaa kuitenkin, että Suomen maatalous on kokonaisuus, jossa kasvinviljely ja kotieläintuotanto tarvitsevat toinen toisiaan. Marttila korostaa, että etenkin Afrikan maataloudelta odotetaan nyt paljon maailman väestön kasvaessa ja ilmaston muuttuessa. Ongelmat ovat usein yllättävän samankaltaisia. Kotieläintuotteillemme on kasvavaa kysyntää myös maailmalla. Kasvava kysyntä tukee tavoitetta valkuaisomavaraisuutemme kohentamiseksi. Afrikan pitää uudistua työllistämään nuoria, hoitaa maaperää ja sitoa hiiltä, nostaa hehtaarisadot moninkertaisiksi ja käyttää vettä tehokkaasti. Käytämme antibiootteja vain sairaille eläimille, sioillamme on hännät ja broilereilla nokat, toisin kuin yleisesti suurissa maatalousmaissa. Lisäksi maanomistus ja -hallintaoikeudet ovat epävarmoja.” MTK panostaa tuottajien omaan osaamiseen, auttaa heidän järjestäytymisessään ja säähaittoihin varautumisessa, sekä tukee nuoria ja naistuottajia. Suomessa globaali ruokakeskustelu ja oma maataloutemme ovat menneet sekaisin. vsk MTK:n Marttila: Suomen ruokaturvan varmistaminen edellyttää myös lihan ja maidon tuotantoa Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila korostaa, että suomalaiset viljelijät ovat sitoutuneet sekä työhönsä ruuan tuottamisessa että hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan siihen. Lisäksi neljä viidesosaa suomalaisesta naudanlihasta saadaan maitokarjasta”, Marttila sanoo. ”Tällä hetkellä Afrikan keskisadot ovat vain murto-osan muista mantereista. Rehukasvien viljelyä on arvosteltu ilmastosyistä, mutta on muistettava, että nurmiviljely sitoo tehokkaasti hiiltä ja parantaa viljelykierrossa maaperän kasvukuntoa. MTK kantaa kortensa kekoon globaalin nälänhädän selättämiseksi kehitysyhteistyöjärjestönsä FFD:n kautta. Ruokaturvan ja poikkeusolojen huoltovarmuuden varmistamiseksi tarvitsemme kasvintuotannon rinnalle vastuullista kotieläintuotantoa. Maaja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. Kotieläintuotannon lantaa käytetään ravinnelähteenä kasveille ja uusiutuvan energian lähteenä biokaasun tuotannossa. 62 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33
63 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Kaarina Kärnä Kaisa Karttunen, Laura Kihlström ja Sanna-Liisa Taivalmaa Nälkä ja yltäkylläisyys Gaudeamus 2014, 253 sivua ISBN 978-952-495-324-5 K I R J A E S I T T E L Y. Kirjan sisältö kiteytyy lopussa teeseihin, jotka kirjoittajien näkemyksen mukaan ovat keskeisimmät ruokaturvan kannalta: köyhyyden poistaminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, maatalouden tuottavuuden kestävä lisääminen, ruokailutottumusten muuttaminen ja tuotteiden käyttö ruoaksi (eikä esimerkiksi polttoaineeksi), ruokahävikin vähentäminen, toimivat markkinat, naisten keskeisen aseman ymmärtäminen ruokaturvatyössä sekä rauha kaiken perustana. Kirja auttaa ymmärtämään nyt käytävää ruokakeskustelua antamalla taustatietoa ja muistuttamalla perusasioista, jotka välillä tuntuvat unohtuvan. Kirja käsittelee ruoan jakautumista, rakenteita ruokaturvattomuuden taustalla, köyhyyttä, ilmastonmuutosta, markkinoita, kansainvälisen yhteisön merkitystä ja ruokaturvatyöhön liittyviä sopimuksia sekä ruuantuotantoa. Kirjassa esimerkiksi tuodaan naudanlihan tuotannon ilmastovaikutukset esille, mutta toisaalta myös se, että naudanlihan tuotantoakin on tarkasteltava osana kunkin alueen maatalouden kokonaisuutta, minkä jälkeen tilanne ei enää olekaan niin yksioikoinen. vsk Perusteos ruokaturvasta Joskus on hyvä astua muutama askel taaksepäin nähdäkseen paremmin edessä olevan kokonaisuuden. MMT Kaisa Karttusen, MMM Laura Kihlströmin ja MMM Sanna-Liisa Taivalmaan ”Nälkä ja yltäkylläisyys” vuodelta 2014 on ensimmäinen suomenkielinen perusteos ruokaturvasta enkä näe kirjan merkityksen vähentyneen viime vuosien aikana. Vaikka kirjan näkökulma on suurimmaksi osaksi globaali, on Suomen ruokaturvan käsittelylle oma erittäin mielenkiintoinen lukunsa
Suomen WWF tekee valtavan hienoa työtä maamme kalakantojen ja virtavesien hyväksi. Ensimmäiset K-ruokakauppojen kalatiskien MSCja ASC-jäljitettävyyssertifikaatit on myönnetty syyskuun lopulla Helsingissä sijaitseville K-Supermarket Postitalolle, K-Supermarket Fortunalle, K-Supermarket Hertalle, K-Supermarket Redille ja lokakuun lopussa avautuneelle K-Supermarket Triplalle. Jasperin lohikeittoa on myyty jo yli 60 000 annosta, joista kertynyt yli 30 000 euron summa on lahjoitettu lyhentämättömänä Suomen WWF:lle. Löylyn lohikeittoyhteistyö WWF:n kanssa jatkuu, ja kertyneet varat lahjoitetaan järjestölle vuosittain. On mahtavaa, että niin moni asiakas on halunnut valita juuri tämän vastuullisesti tuotetun annoksen, josta meille tulee lahjoitus”, toteaa WWF:n asiakkuuspäällikkö Aino Sirkesalo. Ravintola Löyly Hieno avaus Keskolta: viiteen K-Supermarketiin sertifioidut kalatiskit MSC:n sininen ja ASC:n turkoosi ympäristömerkki kertovat kuluttajalle, että kalatai äyriäistuote on peräisin kestävästä kalakannasta tai vastuullisesta kalankasvatuslaitoksesta ja sen matka on jäljitettävissä koko matkan merestä tai vesiviljelylaitoksesta aina kalatiskille asti. Sertifioidut tiskit tunnistaa tiskillä esillä olevista MSC-ja ASC-ympäristömerkeistä. Myös muu Löylyssä tarjoiltava kala on Suomessa eettisesti tuotettua ja pyydettyä. Sertifioitujen kalatiskien myötä kaupat voivat myydä sertifioituja tuotteita myös pakkaamattomana irtomyynnissä ja palvelutiskeillään. vsk M A I S T I A I S E T Jasper Pääkkösen lohikeitto poikinut yli 30 000 euron lahjoituksen WWF:lle Helsingin Hernesaaressa sijaitsevan ravintola Löylyn omistava näyttelijä ja yrittäjä Jasper Pääkkönen on tunnettu luonnonsuojelija ja kestävän kalastuksen puolestapuhuja. Jasperin lohikeitto on valmistettu kotimaisesta, vastuullisesti kasvatetusta kirjolohesta. 64 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Sertifioinnit suoritti puolueeton sertifiointilaitos Bureau Veritas. ”Kun keittiömestarimme Löylyä avatessa kysyi, voiko lohikeitosta tehdä ”Jasperin lohikeiton”, niin annoin yhden ehdon: jokaisesta keitosta tulisi lahjoittaa osa WWF:n kalakantojen eteen tehtävään työhön”, Pääkkönen kertoo. Kasassa oleva lahjoitussumma on sen verran merkittävä, että siitä uskaltaa jo olla ylpeä. ”Yli 60 000 myytyä keittoa yllätti meidät itsemmekin. Sertifioidut kalatiskit vahvistavat K-ryhmän kalavalikoiman vastuullisuutta entisestään. Marine Stewardship Council. En voisi keksiä parempaa kohdetta keittorahoille”, Pääkkönen iloitsee. K-ruokakaupat ovat suosineet valikoimissaan kestäviä kalakantoja ja MSCja ASCsertifioituja toimittajia. ”Tämän kokoluokan lahjoitus yhdeltä ravintolalta on poikkeuksellinen. K-ryhmällä on Suomen suurin MSC-sertifioitujen kalaja äyriäistuotteiden valikoima
vsk M A I S T I A I S E T Uusi yritys on aloittanut silakan käsittelyn Porin Reposaaressa Vastikään perustettu Reposaaren Lajittelu ja Fileointi Oy on aloittanut silakan käsittelyn Reposaaren kalasatamassa Porissa. M/S Mariellalla on onnistuttu 4 kuukaudessa pienentämään ruokajätteen määrää arviolta 27 tonnilla. Kiinnitämme enemmän huomiota valmistusmääriin.”, Viking Linen ravintolapäällikkö Janne Lindholm kertoo. Uuden yrityksen taustalla on vahva rypäs kala-alan toimijoita. Viking Line. Sivutuotteet hyödynnetään lähinnä eläinten rehuna. Reposaaren Lajittelu ja Fileointi Oy, Hätälä Oy ja Porin kaupunki Pilottiprojekti Viking Linen Mariellalla vähensi ruokahävikkiä 40 prosentilla Viking Line käynnisti huhtikuussa 2019 yhdessä Winnowin kanssa projektin ruokahävikin pienentämiseksi. 65 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. Kalastajat poistavatkin silakan mukana Itämerestä vuosittain 500 tonnia fosforia ja 2 700 tonnia typpeä. Esimerkiksi buffetravintolassa matkustajille tarjotaan valmiita sopivan kokoisia annospaloja, joista jokaisen on helppo kerätä haluamansa määrä. Osakkaiden joukossa ovat Suomen johtava kalayhtiö Hätälä Oy, Selkämeren Jää Oy:n tytäryhtiö Oy Omega Shipping Ab sekä puolikymmentä merikalastusta harjoittavaa yritystä. Tietokoneohjelmiston avulla jäte luokitellaan, punnitaan ja tilastoidaan. M/S Mariellalla valtaosa aterioista valmistetaan keskitetysti yhdessä keittiössä, jonka jäteastioihin on projektin ajaksi asennettu vaa’at mittaamaan syntyvää hävikkiä. Ensimmäisen toimintavuoden aikana käsitellään suunnitelmien mukaan noin miljoona kiloa kalaa ja työpaikkoja syntyy noin 5–10 henkilölle. Silakan pyynti ei rasita merta, vaan puhdistaa sitä. Suuremmat silakat fileoidaan käsittelylaitoksella ja kuljetetaan myytäväksi vähittäiskauppoihin tai edelleen jalostettavaksi, pienemmät puolestaan pakastetaan vientiin säilyketeollisuuden tarpeisiin. ”Säästöä on saatu erityisesti tehostamalla keittiön toimenpiteitä. Käytännössä esimerkiksi kaikki buffetin linjastosta poisheitettävä ruoka mitataan. Yritys tuo lisää toimintaa perinteiseen porilaiseen kalasatamaan. Porin kaupungin tavoitteena on kehittää yhteistyössä yrittäjien ja kalastajien kanssa Reposaaresta toimintavolyymiltaan Suomen suurin kotimaisessa omistuksessa oleva kalasatama. Raporteista seurataan liikatuotannon, lautasjätteen ja ruoanvalmistuksessa syntyvän jätteen määrää. Lautashävikin vähentämiseksi Viking Linen ravintoloissa kehitetään muun muassa ruoan esillepanoa ja annoskokoa. Myös WWF suosittelee silakkaa. Ravinteet sitoutuvat ravinnon kautta kaloihin. Yritys lupaa toimittaa lyhyellä toimitusajalla tuoretta ja laadukasta silakkaa niin vähittäiskauppaan kuin kalanjalostajille. ”Tarkoituksena on ajan mittaan nostaa silakan jalostusastetta ja saada kotimaista kalaa monipuolisempaan käyttöön”, sanoo Hätälän toimitusjohtaja Riku Isohätälä. M/S Mariellalla hävikkiprojekti jatkuu edelleen. Ruokaa säästyi lähes 70 000 annoksen edestä. Hyvien kokemusten siivittämänä projektia suunnitellaan seuraavaksi myös M/S Gabriellalle
Kestotilaus 47,Vuosikerta 52,Opiskelija -50 % norm. tilaushinnoista Irtonumero 10,tilaukset@ elintarvikejaterveys.fi p. ALV. 10 %). 66 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2019, 33. 02 630 4920 Näköislehtitilaukset www.lehtiluukku.fi LM Tietopalvelut Oy www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @ETerveyslehti. vsk 23.1.2020 12.3.2020 22.4.2020 7.8.2020 29.9.2020 12.11.2020 3.2.2020 23.3.2020 27.4.2020 10.8.2020 5.10.2020 23.11.2020 27.2.2020 17.4.2020 28.5.2020 11.9.2020 3.11.2020 17.12.2020 1/2020 AMMATTIKEITTIÖT JA ALAN KOULUTUS, HYGIENIA, OMAVALVONTA 2/2020 LEIPÄ, VILJATUOTTEET JA KUITU 3/2020 ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNTÖ, OMAVALVONTA, JÄÄTELÖ 4/2020 ELINTARVIKETURVALLISUUS, TUTKIMUKSET, OMAVALVONTA 5/2020 ERI IKÄRYHMIEN RUOKAJA ATERIAPALVELUT, AMMATTIKEITTIÖT Ateria 2020 -tapahtuman päämediayhteistyökumppani, tämä lehti jaossa kaikille tapahtumaan osallistuville. (Helsingin Messukeskus) 6/2020 MATERIAALITEHOKKUUS, SATOKAUSIAJATTELU, KESTÄVÄ KEHITYS Puhtaamman huomisen ääni www.elintarvikejaterveys.fi ammattikeittiöja elintarvikealan ammattilehti MAINOSARTIKKELITILMEST YYAINEISTOT TEEMAT Tilaushinnat(sis