Saatavilla 3 kätevää kokoa: GN 1/2, GN 1/1 ja GN 1/1 PLUS Vä he nn ä hä vik kiä , sä äs tä aik aa ja rah aa !. 3 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Rasvatiivis ja kosteudenkestävä Vuokapaperi kestää vettymättä jopa useita päiviä. Vuokapaperi valmistetaan sertifioidusta puusta ja se on biohajoava ja kompostoituva. vsk Clever concepts sagacook.com SAGA Vuokapaperi Vuoraa vuoka SAGA Vuokapaperilla ja vähennä ruokahävikkiä jopa yhdellä annoksella per GN 1/1 vuoka. Paperi myös suojaa vuokaa, jolloin tiskaamiseen käytettäviä resursseja säästyy
044 752 0320 Santeri Selin, puh. Pienpanimo Honkavuori Joensuussa on tuotannossaan hiilinegatiivinen. 044 2380511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi 6 numeroa vuodessa (hinnat sis. Vain näin toimimalla voimme ylipäätään turvata tulevaisuuttamme. Valion tavoite on nollata maidon tuotannon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Isot laivat kääntyvät usein hitaammin kuin pienet. 050 324 2464 Toimitusneuvosto Yksikönjohtaja Ville Kekkonen Ruokavirasto Professori (emeritus) Hannu Korkeala Helsingin yliopisto Apulaisprofessori Janne Lundén Helsingin yliopisto Ylijohtaja Pia Mäkelä Ruokavirasto Ruokapalvelujohtaja Sari Nissinen Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitto Yksikön päällikkö Riikka Åberg Helsingin kaupunki, elintarviketurvallisuusyksikkö Asiakaspalvelu, tilaukset ja laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi Puh. Mitä lähempänä tavoitteet esimerkiksi hiilineutraalin tuotannon suhteen ovat, sitä parempi. Tunnelmallista Joulua ja Kestävää Uutta Vuotta! Kaarina Kärnä. alv 10 %): Vuositilaus 55 euroa, kestotilaus 50 euroa Näköislehti 44 euroa Painettu lehti + näköislehti Vuositilaus 70 e, kestotilaus 65 e Irtonumero 12 euroa ISSN 0786-213X (painettu) ISSN 2669-8412 (verkkojulkaisu) Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi LM Prenax Oy Julkaisija Ympäristökustannus Oy Gallen-Kallelankatu 8, 28100 Pori www.elintarvikejaterveys.fi Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaikka: Waasa Graphics Oy, Vaasa www.waasagraphics.fi Ruokaa myös tulevaisuudessa Kun lähdetään katsomaan tulevaisuuteen, on yleensä erityisen hienoa se, miten kauas visionsa osaa ulottaa. Edelläkävijät ansaitsevat tulla huomatuiksi ja antavat toivoa, että kestävä tulevaisuus on mahdollinen. Kaupan alalla S-ryhmä pyrkii hiilinegatiivisuuteen ja K-ryhmä hiilineutraaliuteen vuoteen 2025 mennessä. Millainen on maailma ja ruokapöydän kattaus ensi vuosituhannella tai edes seuraavalla vuosisadalla. vsk Päätoimittaja Kaarina Kärnä kaarina.karna@ elintarvikejaterveys.fi Puh. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden hälyttävä häviämisvauhti haastavat meidät miettimään ensisijaisesti sitä, mitä teemme juuri nyt ja asettamaan tavoitteet lähitulevaisuuteen. Sinebrychoff saavutti hiilineutraaliuden tänä vuonna ja on samalla maailman ensimmäinen Coca-Colaa hiilineutraalisti valmistava panimo. (02) 630 4920, 040 745 1491 Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. Tällä hetkellä mielenkiinto ei kuitenkaan ole noin kaukana. Leijona Catering Oy saavutti hiilineutraaliuden viime vuonna. Atria pyrkii ruokaketjunsa hiilineutraaliuteen samaan ajankohtaan mennessä ja HKScan vuoteen 2040 mennessä. 4 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Jymy-jäätelöistä löytyy jo hiilinegatiivisia tuotteita ja sellaisia ovat myös Jungle Juice Barin smoothiet. Skabam Oy:n sopimusviljelijät viljelevät perunaa hiilinegatiivisesti ja Juustoportin Vapaan lehmän tuoteperhe on ollut hiilineutraali vuodesta 2019 saakka
54 Päivittäistavarahuollon varautuminen nyt ja tulevaisuudessa, Lauri Kulonen ....................................................................................................................... 50 Ruoan verkkokaupan tulevaisuus, Sanna Kittelä ja Anni Kuitula ...................... Lehti ilmestyy 28.2.2022. 20 Käytännön toimilla kohti kestävää ruuantuotantoa, Sauli Jaakkola ..............26 Suomen ainutlaatuisen eläinterveydenhuollon tavoitteena yhteinen terveys, Ina Toppari ja Kati Kastinen ............................................................................. 30 Ruokailuympäristön merkitys ruokakokemuksessa, Anu Hopia .................... 38 Voisiko tekoälyä hyödyntävä teknologia auttaa ihmisiä syömään terveyttä edistävästi. 34 Epäterveellisten elintarvikkeiden mainonta vaarantaa lapsen oikeudet, Minna Huttunen .................................................................................................................. 64 Tulevaisuuden elintarvikkeet tuotekehitystyön näkökulmasta, Harri Latva-Mäenpää ja Karri Kunnas ........................................................................... Mikko Lehtovirta ....................................................................42 Elintarviketeollisuuden roboloikka tulevaisuuteen, Timo Kerminen ja Mikko Lehtonen ................................................................................. 80 Kermassa haudutettua kotijuustoa ja kirsikkaa ammattikeittiössä Valion tapaan ....................................................................................................................................81. 5 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. 72 Välipalat Kasvihuoneiden öljyn käyttö romahti yli 90 prosenttia ........................................19 Kirjaesittely: Suomalaisen ruoan laatukirja ............................................................... 68 Pinaatti ja broileri, yhteinen tulevaisuus. 58 Hyvinvointialueet ovat tulossa – missä ja miten työskentelet jatkossa ruokahuollon ammattilainen. Johanna Värmälä ja Virpi Matikainen .............. Vilma Kontturi, Jasmine Laitila, Nataliia Starovoit ja Matti-Pekka Pasto .............. Ruokaa myös tulevaisuudessa, Kaarina Kärnä ..........................................................4 Ruokajärjestelmän rakenteet tukemaan ruoka-arjen muutoksia, Hanna Mattila ........................................................................................................................6 Kohti kestävää ja eettistä ruoantuotantoa, Ville Niinistö ....................................10 Kestävä ruoantuotanto ja tulevaisuuden ruoan kehitysnäkymät, Emilia Nordlund ...................................................................................................................14 Ruokaturva tulevaisuudessa, Mila Sell ...................................................................... vsk ja Terveys-lehti Elintarvike 35. 25 Vuoden Luomuyritys -palkinto Knehtilän tilalle Hyvinkäälle ...............................49 Elintarvikeyrityksiltä peritään valvonnasta perusmaksua vuonna 2022 ..........63 Kotimaiselle perunahipulle Vuoden innovaatio -palkinto ....................................76 Helsingissä selvitetään oppilaiden näkemyksiä kestävästä kouluruokailusta 78 Vuoden 2021 viljasato on 2000-luvun pienin .......................................................... vsk 6 • 2021 Elintarvike ja Terveys-lehden numeron 1/2022 teemana on erityisruokavalioiden hallinta ammattikeittiössä sekä omavalvonta
vsk Hanna Mattila, neuvotteleva virkamies maaja metsätalousministeriö Ruokajärjestelmän rakenteet tukemaan ruoka-arjen muutoksia Tulevaisuuden lautasella on enemmän kalaa, sieniä ja kasvikunnan tuotteita, vähemmän lihaa ja maitotuotteita. vsk Elintarvike ja Terveys-lehti 5:2021, 35. Syödyt ruuat ovat entistä kestävämmin tuotettuja. kuoret ja lanta) tehdään aiempaa arvokkaampia tuotteita ja maaperää hoidetaan hyvin. Tällaista selkeää suuntaa ollaan parhaillaan luomassa osana hallitusohjelmaa. Ilmastoruokaohjelmassa on nimensä mukaisesti tärkeää ilmastokuormituksen vähentäminen, mutta ohjelmassa huomioidaan laajasti myös muita asioita, kuten luonnon monimuotoisuus, ruokakulttuuri ja talous. Keskeinen kannustava ja lempeä viesti on kuitenkin se, että on monta tapaa koostaa ilmastokestävä ateria.. Ensinnäkin pitää olla selkeä suunta ja tavoite, jonka perusteet ovat tiedepohjaisia, ymmärrettäviä ja laajasti hyväksyttyjä. M iten tämä temppu tehdään. 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Hallitusohjelman mukaisesti valmisteilla on ilmastoruokaohjelma, jonka tavoitteena aiempaa kestävämpi ruokajärjestelmä osana hiilineutraalin Suomen tavoitetta. Ruokajärjestelmässä syntyy vähemmän ruokahävikkiä, sivuvirroista (esim
Elämän nivelvaiheisiin liittyy tunne ja muutos. Sitä, että maataloudessa tuotetaan ruokaa entistä kestävämmin. Mitkä sitten ovat otollisia elämänvaiheita ruokamuutoksille. Entä voisivatko neuvolat auttaa kestävän ruokavalion haltuunotossa. Kun jäädään leskeksi ja uudistetaan jälleen kerran ruokarutiinit. Kysymys ei olekaan pelkästään yksilön valinnoista. Tämä tapahtuu muun muassa panostamalla alkutuotantoon ja tukemalla kalatuotteiden jalostusta. Ilmastokestävää maataloutta kehitetään osana MMM:n Hiilestä kiinni -ohjelmaa. Erätaukokeskustelut toivat arvokkaita näkemyksiä ilmastoruokaohjelman valmisteluun. Elämän nivelvaiheissa ruokamuutoksien tekeminen voi olla luontevaa. vsk Lisää lempeää keskustelua ruuasta Aina ruokakeskustelu ei ole lempeää ja kannustavaa. Keskusteluissa todettiin, että uusien asioiden omaksuminen ja opettelu vievät aikaa. Hankinnoissa voidaan entistä paremmin painottaa esimerkiksi tuotannon vähäisempiä kasvihuonekaasupäästöjä: kestä. Kun lapsi muuttaa pois kotoa ja perustaa oman keittiönsä. Eritaustaiset ihmiset toivat esiin ajatuksia ruoka-arjesta ja siitä, mikä ruokamuutoksissa kiinnostaa tai mietityttää. Teemme valintoja itse asiassa aika rajatussa tilassa, ja tärkeää on, että se tila mahdollistaa ja ohjaa kestävään ruuan kulutukseen. Tämä tuli esiin, kun järjestimme kestävän ruuan erätaukokeskusteluja yhdessä Erätaukosäätiön kanssa. Parannamme muun muassa maaperän hyvinvointia, tuotamme lisää kasviproteiinia ja lisäämme maatalouden monimuotoisuutta. Kun syntyy lapsi ja ollaan alttiita kaikelle sille tiedolle, jonka avulla vanhemmat voivat tehdä lapsen tulevaisuudesta parempaa. Kysymys onkin yhteiskunnan valinnoista, ei yksilön Mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Erätauko on rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun menetelmä ja sen avulla voidaan rauhassa kuulla erilaisia näkemyksiä monimutkaisistakin ja henkilökohtaisista aiheista. Järjestimme tällaisia keskusteluja ympäri Suomea ja olimme muun muassa Kemijärvellä, Joensuussa ja Raaseporissa. Julkisilla ruokapalveluilla on suuri merkitys kestävän kulutuksen lisäämisessä. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Vilja-alan yhteistyöryhmän ja maaja metsätalousministeriön käynnistämässä Proteiiniklusterissa kehitetään kasviproteiiniarvoketjua: lisää tuotantoa, jalostusta ja kulutusta Suomeen. Ylipäänsä keskusteluissa peräänkuulutettiin armollisuutta. Rimaa ei saa asettaa liian korkealle, jotta omaan ruokavalioon tehtävistä muutoksista tulisi pitkäkestoisia ja muutoksiin liittyvä positiivinen tunne säilyisi. Terveydelliset syyt, kokeilut tai läheisen antama rohkaisu ja esimerkki voivat kannustaa ruokamuutoksiin. Näissä elämän taitekohdissa on tärkeä saada oikeaa tietoa ja tukea. Monissa tutkimus-, innovaatioja kehittämishankkeissa saadut opit pistetään jakoon ympäri Suomea. Kestävästä ruuasta puhuttaessa keskustelu saattaa juuttua mustavalkoisiin yksinkertaisiin asetelmiin, esimerkiksi ”ei lihaa” tai ”tosi paljon lihaa”. Voisivatko maistraatit ja seurakunnat avustaa liiton solmivia terveellisen ruokavalion koostamisessa. Ihmisten ruokaarki on kuitenkin paljon moninaisempaa. 7 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Kun rakastutaan ja yhdistetään keittiö rakkauden kohteen kanssa. Kotimaisen kalan edistämisohjelman avulla tuplataan kalan kulutus vuoteen 2035 mennessä. Keskusteluissa tuli esiin, että ruokaan liittyy rutiineja ja tunteita, ja toisaalta ruoka-arkea voi ohjata kiire. Ilmastoruokaohjelman tuleekin olla mukana luomassa sellaista yhteiskuntaa, jossa kestävä ruoka-arki on houkutteleva, helppo ja mahdollinen. Voisiko äitiyspakkaus sisältää kasvisruokareseptejä
Tutkijat ja yritykset kehittävät kestäviä tuotteita ja palveluita, kaupungit tekevät linjauksia ja toimia kestävämmästä ruuan kulutuksesta ja sijoittajat etsivät kestäviä sijoituskohteita. 8 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Tulevaisuuden suunta on selvä: ruokajärjestelmä, jossa ihmiskunta osana muuta luontoa voi hyvin.. vsk västi tuotettua ruokaa ja entistä kasvisja kalapainotteisemmin. Tarvitsemme kokeiluja ja pilotteja kestävän ruuan edistämiseen. Ohjelmasta saadaan toimintamalli, joka voidaan monistaa jokaiseen ruokapalveluun. Ilmastoruokaohjelman lisäksi Suomessa tapahtuu paljon hyviä asioita ja verkottumalla käynnissä olevaan voimme saada yhdessä paljon aikaan. Edellä on esimerkkejä siitä, kuinka ilmastoruokaohjelma on muovaamassa ruokajärjestelmää kestävämpään suuntaan. Käynnissä on myös Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelma, jossa laaditaan ruokapalveluille vastuullisuussuunnitelmat ja askeleet niiden toteuttamiseen. Hankkeiden toiminta-alueina ovat Tampereen ja Seinäjoen kaupungit, mutta verkotumme myös muiden kaupunkien kanssa. Sen vuoksi ilmastoruokaohjelman teemoja kokeillaan kaupunkien kestäviä ruokajärjestelmiä edistävien Cities2030ja Fusilli-hankkeiden kanssa. Cities2030ja Fusilli-hankkeet ovat osa eurooppalaista kaupunkiverkostoa ja verkostossa hyvät käytänteet pääsevätkin sujuvasti liikkumaan meiltä muualle ja muualta meille
Yrityksemme joulutervehdys on tänä vuonna lahjoitus Luonnonperintösäätiön Porissa sijaitsevalle Majavapurot-suojelualueelle. Lahjoituksemme mahdollistaa 10 aaria suojeltavaa ikimetsää. Metsien huminaa ja joulurauhaa! Ympäristökustannus Oy https://luonnonperintosaatio.fi/suojelualue/majavapurot/ Lisätietoa säätiön toiminnasta: https://luonnonperintosaatio.fi/saatio/
Samalla tuotantoeläinten kohteluun tarvitaan merkittäviä parannuksia ja myös ruuan terveysvaikutuksiin on syytä kiinnittää huomiota.. Nykyisenkaltainen ruoantuotanto myötävaikuttaa useisiin ympäristöongelmiin. vsk Ville Niinistö Euroopan parlamentin jäsen, Vihreät Bryssel Kuvat: Salla Merikukka Kohti kestävää ja eettistä ruoantuotantoa Hyvää ja kestävää ruokaa kannattaa arvostaa. 10 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Kun puhumme ruoasta, ovat myös eettiset kysymykset vahvasti mukana
Mitä syömme, on monelle myös osa omaa identiteettiä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt aiheuttavat myös haasteita ruoantuotannolle. Pölyttäjät ovat myös vähentyneet merkittävästi, mikä suoraan uhkaa ruokaturvaa. Suomessa olisi erinomaisen hyvät valmiudet ja osaaminen edistää hiiliviljelyä ja ravinnekiertoa – ottamalla käyttöön näitä ratkaisuja muutamme maataloutta ympäristöystävällisemmäksi ja samalla kehitämme tuotteita, joille on kasvava kysyntä markkinoilla. Maataloudelle ei ole Suomessakaan asetettu sektorikohtaista päästövähennystavoitetta ja maatalouden tuet jaetaan ympäristövastuun kannalta kyseenalaisin perustein. Yhteisistä varoista jaetut tuet pitävät eläinperäisten tuotteiden hinnat suhteettoman alhaisina, jolloin ruokakaupassa kestävän valinnan tekevä kärsii taloudellista haittaa. Oli kyse sitten pikaruokaketjua kritisoivista eläinoikeusaktivisteista, Helsingin kaupungin päätöksestä luopua lihan tarjoamisesta tai Euroopan parlamentin keskustelusta siitä, mitä saa kutsua hampurilaiseksi, lähes jokaisella on asiaan jokin mielipide. Tuotantoeläinten kannalta tilanne on kaikista kestämättömin. Suomessa antibioottien vähäinen käyttö on vahvuutemme, mutta muutoin meilläkin on parannettavaa. On alan omakin etu tehdä enemmän. ". Mikä on siis ongelmana. Euroopan unionin ilmastotavoitteista huolimatta seuraavalla CAP-kaudella tuet jaetaan lähes samoin perustein kuin tähänkin asti, käytännössä toimijoiden ilmastotoimia ei oteta huomioon ja enemmistö tuista myönnetään hehtaaritukina. Lannoitteiden valumat rehevöittävät vesistöjä. Tällä hetkellä maatalouden ohjauskeinot on suunnattu kestämättömästi. Eurooppalainen yhteinen maatalouspolitiikka (European Common Agricultural Policy, CAP) määrittelee maatalouden tukien jakoperusteet. Ruoka on jokapäiväistä, mutta samalla ruoantuotannolla on valtavia vaikutuksia ympäristöömme. Muutoksia toimintatavoissa tarvitaan, jotta ruoantuotanto on ympäristön kannalta kestävää, tuotanto taattua ja eläinten oikeudet toteutuvat. Miljoonia kanoja, sikoja ja nautoja kärsii lyhyen elämänsä huonoissa oloissa. vsk K eskustelu ruuasta herättää suuria tunteita. 11 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Maatalous aiheuttaa suuren osan ilmastopäästöistämme: noin 13 % EU:n vuoden 2019 päästöistä on peräisin maataloudesta. Tukipolitiikka suosii eläinperäisiä tuotteita, vaikka yleisesti kasvipohjaisen ruokavalion tiedetäänkin olevan ympäristön kannalta kestävämpi, eläinten oikeuksista puhumattakaan. Maatalouden tehotuotanto on merkittävä uhka luonnon monimuotoisuudelle. Nykyinen ruokajärjestelmä tuottaa merkittävää kärsimystä, kun lihan tehotuotanto on valtavirtaistunut. Jokaisella Ruoka on jokapäiväistä, mutta samalla ruoantuotannolla on valtavia vaikutuksia ympäristöömme. Hehtaarituet ovat Suomessa 2000-luvulla jopa ohjanneet raivaamaan pelloiksi ja erityisesti eläintuotannon lannan levitykseen turvemaita, joiden viljelyhyöty on rajallinen mutta hiilipäästöt ja menetetyt luontoarvot mittavia. Hiilineutraaliusja hiilinegatiivisuustavoitteet ohjaavat kaikki sektorit vähentämään päästöjään, eikä maatalous voi olla poikkeus. Eläinten oikeudet pitäisi turvata nykyistä sääntelyä parantamalla. Tuholaisten torjunta-aineet ovat uhka kaikille hyönteisille ja hyönteisistä riippuvaisille ravintoketjuille
Suomen elintarvikeketjun kannattaa olla tässä murroksessa hereillä. 12 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Ruokapolitiikasta puhuttaessa näiden tuottajien äänen toivoisi kuuluvan kovempaa. EU:ssa Eurooppalainen kansalaisaloite eläinten häkkikasvatuksen kiellosta on ottanut askeleita eteenpäin ja komissiosta odotetaan esitystä aiheesta. Liha onkin syytä nähdä niin terveyden kuin ilmastovaikutusten kannalta jatkossa enemmän juhlapäivien herkkuna. Jatkossa lihaa saa kyllä syödä, mutta ympäristövaikutukset näkyvät tuotteen hinnassa. vsk eläimellä tulisi olla oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen ja elämään ilman jatkuvaa kärsimystä. On tässä mielessä palattava isovanhempiemme sukupolven kohtuullisuuden ja sesonginmukaisuuden ajatteluun ruokakulttuurissamme. Kukaan ei ole viemässä makkaraa kenenkään kädestä, jokainen saa jatkossakin syödä, mitä haluaa. Tukipolitiikan muuttaminen mahdollistaa kasvipohjaisten tuotteiden hinnan alenemisen. Kasvisruokainnovaatioita on noussut nyhtökauran johdolla monia ja niiden markkina kasvaa kohisten. Kysymys on siitä, mihin yhteiset varamme käytetään. Lihan tehotuotannon halpuus perustuu eläimille aiheutettuun kärsimykseen, ja tähän on päätöksentekijöiden rohkeasti puututtava. Suomessa juuri lausunnoille lähtenyt laki eläinten hyvinvoinnista ottaa pieniä askelia parempaan suuntaan, mutta enemmän pitäisi tehdä. Ympäristön kannalta kestävämmän ruoan tulisi olla myös taloudellisesti kannattavampaa. Kasvipohjaisen ruoan lisääminen ruokavaliossa on tulevaisuutta: nyt kysymys on siitä, kuka osaa parhaiten niitä tuotteita viljellä, kehittää ja valmistaa. " Tukipolitiikka suosii eläinperäisiä tuotteita, vaikka yleisesti kasvipohjaisen ruokavalion tiedetäänkin olevan ympäristön kannalta kestävämpi, eläinten oikeuksista puhumattakaan.. Onneksi myös Suomessa on tarjolla useita mainioita kotimaisia kasviperäisiä proteiininlähteitä
Hygieniaopas – Elintarvikehygienian perusteet – perusopas elintarvikehygieniasta kaikille elintarvikealalla toimiville. painos ISBN-978-952-9637-66-9 Oppaan 23. Hygieniaopas – Elintarvikehygienian perusteet 22. painos myydään nyt pois erikoishintaan! Hinta 10 euroa + toimituskulut. Kaikki, mitä tarvitsee tietää hygieniapassia varten. Oppaiden tilaukset: Ympäristökustannus Oy – www.ymparistojaterveys.fi. 23. Hinta 22 euroa + toimituskulut. painos ISBN-978-952-9637-64-5 Oppaan 22. painoksessa on huomioitu uuden elintarvikelain 297/2021 aiheuttamat muutokset
14 K asvavan väestön ruoantarve, ilmastonmuutos sekä luonnonvarojen väheneminen haastavat globaalin ruoantuotantojärjestelmän muuttumaan nopeasti. Uudet bioteknologiaan ja kasvihuoneteknologiaan perustuvat ratkaisut vapauttavat maa-alaa muuhun kuin ruoantuotantoon. Koko ruokaketju haarukasta alkuEmilia Nordlund, tutkimuspäällikkö (teollinen biotekniikka ja ruoka) VTT Oy Kestävä ruoantuotanto ja tulevaisuuden ruoan kehitysnäkymät Jotta globaali ja kansallinen ruoantuotanto olisi kestävällä pohjalla eikä se kuormittaisi ympäristöä kuten nyt, tarvitaan nopeasti muutoksia nykyisiin ruoantuotantomenetelmiin sekä uusien ruoantuotantoteknologioiden käyttöönottoa. Maatalous on suurin syy luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja vesistöjen rehevöitymiseen. eniferBion Simo Ellilä ja Anssi Rantasalo valmistelemassa VTT:n 200 litraista bioreaktoria PEKILO® -mykoproteiinin tuotantoon. Eläinperäisten ruokien, erityisesti lihan, kulutusta on vähennettävä. Paljon on parannettavaa nykyisissä ruoantuotantoprosesseissa ja muutoksia vaaditaan myös kulutuksessa. Asutuskelpoisesta maaalasta puolet ja jopa 70 % maailman makean veden varannosta käytetään maatalouteen, missä suurin osa kuluu eläintuotantoon. Monen asian on muututtava ruoantuotannossa, jotta ruokajärjestelmästä saadaan kestävä. Kuva: eniferBio.. Tulevaisuudessa pellot tuottavat rehun sijasta enemmän ruokaa ja pitävät maaperän elävänä ja sitovat hiiltä. Ruokajärjestelmä aiheuttaa maailmanlaajuisesti neljänneksen kasvihuonekaasuista
Monipuolinen viljelykierto, eli erilaisten kasvien vuorottainen viljely, on tärkeä osa kestävää maanviljelyä. Olemme jo saaneet huomata, että esimerkiksi kaurasta voi tehdä muutakin kuin puurohiutaleita – ja rypsistä muutakin kuin öljyä. Tulevaisuudessa kasvipohjainen ruokavalio on terveyttä edistävän ja kestävän ruokajärjestelmän perusta. Viljelykierrossa esimerkiksi palkokasveilla kasveilla on tärkeä osuus, koska ne lisäävät maaperän typpipitoisuutta. Monipuolisen viljelykierron kautta myös viljeltävien peltokasvien määrä lisääntyy, mikä näin mahdollistaa monipuolisten kasviraaka-aineiden tuottamisen elintarviketeollisuuden käyttöön. VTT:n ja Helsingin yliopiston toteuttaman tutkimusprojektin kokonaisbudjetti vuosille 2020–2022 on noin kaksi miljoonaa euroa, ja osallistuvat yritykset kattavat koko tuotantoketjun: Apetit & Avena Nordic Grain, Compass Group Suomi, Fazer, Foodwest, Gold&Green Foods, Lihel, Raisio, Ultima ja West Mills. Tällä hetkellä suurin osa peltoalasta menee rehukäyttöön, mutta kasvipohjaisten elintarvikkeiden ryntäys kaupan hyllyille antaa ensimakua tulevasta. Kasvipohjaisissa ruokaratkaisuissa proteiini on erittäin tärkeässä roolissa, ja tällä hetkellä kehitetään kuumeisesti erilaisia kasviproteiinivalmisteita, jotka mahdollistavat maun ja rakenteen puolesta korkealaatuisen lopputuotteen valmistamisen. Kauran parissa Suomessa tehdään erittäin aktiivisesti töitä, ja kaurapohjaisia ruokaja juomainnovaatioita on jopa vyörynyt markkinoille. Kestävä maanviljely tarkoittaa muun muassa maaperän muokkauksen minimointia, kasvipeitteisyyden lisäämistä ja viljelykasvien monipuolista käyttöä. Hankkeessa tutkimusta tekivät yhteistyössä VTT, Luke sekä Helsingin ja Turun yliopistot, ja hanketta seurasivat ja ohjasivat kolmetoista alan yritystä. Juuri päättyneessä Business Finlandin rahoittamassa OatHowhankkeessa selvitettiin, millaisia mittauksia kauraviljaeristä on tehtävä, jotta prosessoija voi niiden perusteella tehdä päätöksiä käsittelytavoista ja soveltuvuudesta erilaisiin elintarvikeprosesseihin; mitä myllyprosessissa pitää huomioida, tai sopiiko kauraerä paremmin esimerkiksi leivontaan vai kauramaidon valmistukseen. Kauran osalta tehdään yhteisvoimin myös laaja-alaista tutkimusta. Sen lisäksi, että pellolta viljeltävien kasvien kirjo toivottavasti tulevaisuudessa lisääntyy, myös raaka-aineista tuotettujen ainesosien määrä on monipuolistumassa. Soijaja vehnäpohjaiset ainesosat dominoivat vielä markkinoita, mutta muita kiinnostavia palkokasvija viljapohjaisia valmisteita on jo tullut tai tulossa markkinoille. ". Bioteknisellä ruoanMonen asian on muututtava ruoantuotannossa, jotta ruokajärjestelmästä saadaan kestävä. Kotimaisessa Business Finlandin rahoittamassa EXPRO-hankkeessa tutkitaan Suomessa viljeltävien peltokasvien kokonaisvaltaista hyödyntämistä lihankaltaisissa tuotteissa soveltaen märkäekstruusioja bioprosessointimenetelmiä yhdistelmänä niin maun kuin rakenteenkin muokkaamiseen. Kasvipohjaiset juomat ja tuotteet, joita käytetään lihavalmisteiden tavoin tarvitsevat juuri sopivanlaiset raaka-aineet. Kestävä alkutuotanto tarkoittaa etenkin sitä, että pellot tuottavat rehun sijasta enemmän ruokaa, ja että maanviljely toteutetaan tavoilla, joilla maaperä pysyy ravinteikkaana ja sitoo samalla hiiltä. 15 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Ruokaa ilman peltoja ja eläimiä Ruokaa on mahdollista tuottaa myös ihan uusilla menetelmillä. vsk tuottajalle ja takaisin on muutosten edessä
Suomalainen Solar Foods -yritys kehittää prosessia, jolla voidaan tuottaa syötävää mikrobeista koostuvaa ruoka-ainetta ilman hiilidioksidia hyödyntäen. Eläinten kasvatuksen ja peltojen viljelyn sijasta voimme tuottaa ruokaa solutehtaissa, panimotankkien kaltaisissa bioreaktoreissa. Tämän solumaataloudeksikin kutsutun menetelmän avulla osa ruoantuotannosta on mahdollista irrottaa perinteisestä maataloudesta. Jälkimmäisessä tapauksessa mikrobeja ei syödä, vaan ainoastaan mikrobien tuottama proteiini. Menetelmillä voidaan tuottaa joko syötävää mikrobitai solumassaa, kuten markkinoilla pitkään ollutta Quorn-sienimassaa tai viljeltyä lihaa (”solulihaa”, ”keinolihaa”). Uudet kerrosviljelyteknologiat sekä kasvihuoneratkaisut mahdollistavat peltokasvien ympärivuotisen tuotannon. Mikrobit ja muut soluviljelmät tuottavat solutehtaissa monenlaisia ainesosia ruokien valmistukseen. Uudet kasvihuoneteknologiat mahdollistavat veden ja ravinteiden erittäin tehokkaan käytön ja kierrättämisen sekä kasvintuotannon kaupunkiympäristöissä esimerkiksi ruokakauppojen yhteydessä. Ensimmäiset laskelmat osoittavat, että esimerkiksi kananmunan valkuaisproteiinin tuottaminen solutehtaissa kanojen kasvattamisen sijaan vähentää kasvihuonepäästöjä ainakin 75 % ja maankäyttöä 90 % (Taulukko 1). Solumaatalouden tavoin myös kasvintuotanto skaalautuu vertikaalisesti. Uudet vertikaali-, eli kerrosviljelyteknologiat soveltuvat erityisesti vihannesten mutta mahdollisesti myös valkuaiskasvien viljelyyn. Nämä tuotteet sisältävät paljon proteiinia ja monia muita ravintoaineita, ja niitä hyödynnetään usein valmistettaessa vaihtoehtoja lihatuotteille. vsk tuotannolla tarkoitetaan mikrobi-, eläin-, kasvija leväsolujen hyödyntämistä ruoantuotantoon. Ruokaa ilman Peltoja -ratkaisujen arvioidut päästöja maankäytön vaikutukset. 16 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Näin ollen kaupat ja myös ravintolat voivat tuottaa vihanneksia Taulukko 1. Vaihtoehtoisesti soluilla voidaan tuottaa joitain tiettyjä ainesosia, kuten kanamunan tai maidon proteiineja, joita sitten lisätään ruokien valmistukseen takaamaan erinomainen laatu. Ratkaisuja kehitetään eteenpäin ja tutkitaan tarkemmin MMM:n rahoittamassa Ruokaa ilman Peltoja -hankkeessa.. Amerikkalainen Perfect Day taas käyttää mikrobeja tuottaakseen maitoproteiineja
kiinteistöjen katoilla. Sivuvirroista ei kuitenkaan kaikissa prosesseissa päästä eroon ja maataloustuotannossa syntyy raaka-ainevirtoja, jotka eivät sellaisenaan kelpaa ihmisravinnoksi. 17 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Hankkeen rahoitus vuosille 2021–2023 on yhteensä miljoona euroa. Sivuvirtoja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös bioteknologiaa hyödynUudet kerrosviljelyteknologiat sekä kasvihuoneratkaisut mahdollistavat peltokasvien ympärivuotisen tuotannon. Hankkeessa tehdään teknologiakehitystä, skenaariotyötä ja kestävyysarviointia sekä yhteistyötä alueellisten sidosryhmien (Pohjanmaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi) kanssa, jotta löydetään Suomen vahvuudet näiden uusien ratkaisujen soveltamiseksi ruokajärjestelmässä. Suomen vuoteen 2035 asetettamien hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisen osalta hankkeen ratkaisujen odotetaan mahdollistavan kasvihuonekaasupäästöjen huomattavan vähentämisen, jopa 90 % verrattuna nykyisiin elintarviketuotantojärjestelmiin, ja vapauttavan maata muuhun kuin maatalouden käyttöön. Siksi parhaillaan selvitetäänkin, miten kaikki arvokkaat yhdisteet saadaan sivuvirroista ruoantuotannon näkökulmasta talteen, ja toisaalta miten tuotantoprosesseja voitaisiin muuttaa, jotta vaikeasti hyödynnettäviä sivuvirtoja ei muodostuisi. Kuva: VTT.. Suomessa on parhaillaan käynnissä VTT:n koordinoima ja maaja metsätalousministeriön rahoittama, Hiilestä kiinni T&K&Iohjelmaan kuuluva Ruokaa ilman Peltoja -hanke, joka kehittää juuri sekä solumaatalouteen että kasvihuoneteknologioihin pohjaavia ruoantuotanto-teknologioita. Maankäytön väheneminen, jopa 95 %, mahdollistaa maan palauttamisen takaisin luonnolliseen tilaan ja esimerkiksi metsittämisen ja siten luonnon monimuotoisuuden ja hiilensitomisen edistämisen. Mutta samalla merkittäviä määriä proteiinia ja muita arvojakeita jää käyttämättä. LEDvalaistukseen perustuvia kasvihuoneratkaisuja kehitetään myös proteiinipitoisten viljelykasvien kasvattamiseen, jolloin tarkoituksena on hyödyntää kontrolloituja olosuhteita ympärivuotiseen kasviproteiinintuotantoon. Ruokajärjestelmä tuottaa useita erilaisia sivuvirtoja, joita on tällä hetkellä haasteellista käyttää sellaisenaan ruokaprosesseissa joko turvallisuustai muista syistä. VTT:n koordinoimassa hankkeessa tutkimusta tekevät myös Luke ja eniferBio, ja yrityspartnereina ohjausryhmätyössä mukana ovat Fazer, Solar Foods ja Valio. Nämä jakeet käytetään tällä hetkellä useimmiten rehuksi tai bioenergiantuotantoon. vsk ja yrttejä esim. Sivuvirroista arvokkaita jakeita ruokaketjulle Tärkeä osa kestävää ruokajärjestelmää on varmistaa, että arvokkaita raaka-aineita ja ravinnekomponentteja ei pääse vuotamaan ulos ruokaketjusta
Useat sivuvirrat voivatkin olla erinomaisia ravintolähteitä solutehtaille, sellaisenaan tai esikäsittelyn jälkeen. Yläkuvassa on eläviä mustasotilaskärpäsen toukkia Volaren toimitusjohtaja Tuure Parviaisen kädessä. Oikealla on Volaren mustasotilaskärpäsen toukista valmistamaa proteiinijauhetta. Jotta Suomi on tulevaisuudessa merkittävä toimija ja suunnannäyttäjä kestävään ruokajärjestelmään siirtymisessä, tarvitaan panostuksia elintarvikealan tutkimukseen ja koulutukseen sekä poikkitieteellisen keskustelun edistämiseen. Entä olisiko nurmesta ruoaksi myös maitoproteiinia tuottaville mikrobeille, eikä siis vain lehmille. Lisäksi on löydettävä keinoja, joilla yhteiskunta pystyy mahdollisimman nopeasti ja kestävästi sopeutumaan muuttuvaan ruokajärjestelmään, mukaan lukien kuluttajien tukeminen kestävien ruokavalintojen osalta. Vahva toimialoja ylittävä yhteistyö ja visionäärinen ote ruokajärjestelmän kehittämisessä ovat avaintekijöitä, jotta löydämme tehokkaita ratkaisuja sekä kansallisessa että globaalissa mittakaavassa. Suomalainen tuore start-up yritys Volare jalostaakin proteiinia ja öljyä elintarviketuotannon sivuvirroista mustasotilaskärpäsen avulla. vsk tämällä joko suoraan ruoaksi tai rehuksi. 18 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Myös hyönteistuotantoprosesseilla on mahdollisuus hyödyntää monenlaisia sivuvirtoja ruokajärjestelmän käyttöön. Se jää nähtäväksi. Suomen uusi tutkimusstrategia tehtiin tätä silmällä pitäen ja se valmistui vuoden 2021 alussa 1 . Strategiatyössä keskityttiin kestävyyden parantamisen lisäksi kasvumahdollisuuksiin huomioiden Suomen ruokajärjestelmän nykyiset ominaispiirteet sekä vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien että uhkien näkökulmasta. Suomesta keskeinen toimija kestävään globaaliin ruokajärjestelmään siirtymisessä Tutkimusja innovaatiotoiminta on keskeistä kehitettäessä kansainvälisesti kilpailukykyistä, kestävää suomalaista ruokajärjestelmää. Kuvat: Volare.. 1 Sözer et al Suomen ruokatutkimuksen ja -innovoinnin strategia 2021–2035, DOI: 10.32040/2021.978-951-38-8829-9. Esimerkiksi eniferBio-yritys tuottaa kalanrehua teollisuuden suhteellisen laimeista liuosmaisista sivuvirroista
vsk Kasvihuoneiden öljyn käyttö romahti yli 90 prosenttia Suomalaisen kasvihuonetuotannon lämmitysöljyn käyttö on romahtanut yli 90 prosenttia kolmessa vuosikymmenessä. Kauppapuutarhaliitto Vertaisarviointiartikkeli: Journal of Horticultural Science and Research: Reduction of the Climate Impact of Finnish Greenhouse Vegetables Achieved by Energy Acquisitions between 2004 and 2017. Alan yritykset ovat vauhdilla siirtyneet pois öljystä ja vaihtaneet uusiutuvaan kotimaiseen energiaan. ”Meille on erittäin tärkeää, että tällaiset tutkimukset tehdään korkeimmalla mahdollisella osaamisella ja kansainvälisesti tunnustetulla luotettavuudella. Molemmilla kerroilla tutkimuksesta vastasi Luonnonvarakeskus (Luke). Kasvihuoneala selvitti hiilijalanjälkensä ensimmäisen kerran jo 2013 ensimmäisenä toimialana Suomessa. Luvut käyvät ilmi entisen Maatilahallituksen (1991) ja Verohallinnon (2020) virallisista tilastoista. Myös sähkön merkitys on kasvanut samalla, kun alan energian kokonaiskäyttö on alentunut. Tutkimus päivitettiin 2019. Tilaajana ollut Kauppapuutarhaliitto on nyt tilannut seuraavan päivityksen kevätalvelle 2022, jolloin valmistuvat Luken parhaillaan keräämät vuoden 2021 kasvihuoneyritysten energiankäyttötiedot. 19 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Kun vuonna 1991 polttoöljyä kului reilut 120 miljoonaa litraa vuodessa, oli vastaava luku vuonna 2020 vain noin kahdeksan miljoonaa litraa. Olemmekin jo nyt ohittaneet Euroopan ilmastolainsäädännön vuodelle 2030 asettaman 55 prosentin kasvihuonekaasujen vähentämisvelvoitteen”, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen Kauppapuutarhaliitosta. Kuva: Kauppapuutarhaliitto.. Olemmekin ylpeitä siitä, että uusin Luken tekemä tutkimuksemme on vertaisarvioituna julkaistu kansainvälisessä puutarha-alan tutkimusja tiedejulkaisussa, ja tietääksemme lajissaan ensimmäisenä maailmassa”, Jalkanen iloitsee. ”Kasvihuonetuotanto on esimerkki toimialasta, joka on jo pitkään ja tosissaan tarttunut tekemisissään ympäristöönsä vaikuttaviin asioihin
Samalla on myös ymmärretty, kuinka laajoista ja moninaisista haasteista on kyse, ja että näihin pystytään vastaamaan vain ymmärtämällä kokonaisuutta. vsk Mila Sell, erikoistutkija Luonnonvarakeskus Kuvat: Mila Sell Ruokaturva tulevaisuudessa Ruokaturva on teema, joka on puhutellut jo vuosikymmenien ajan, ja puhuttelee edelleen. 20 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Näin ollen, kun puhutaan nälästä ja ruoan puutteesta, ruokaturvan sijaan puhutaan nykyään usein ruokajärjestelmästä.. Mutta onko mikään muuttunut globaalissa keskustelussa ruokaturvasta. Se on ollut yksi keskeisimmistä YK:n vuosituhattavoitteista, sekä tärkeimpiä kestävän kehityksen tavoitteita. Yleisesti tiedostetaan, että se on yksi globaalin yhteiskuntamme suurimpia kohtalon kysymyksiä
Jotta kysymykseen voisi vastata, ruokajärjestelmää pitää tarkastella laajempana kokonaisuutena. 21 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Näiden markkinoiden hintatasoon vaikuttavat yhtä lailla isot globaalit tekijät kuten mm. Yksi näistä on ilmastonmuutos, josta keskustellaan kohta lisää. Eli, kaikki toiminnot ja toimijat tuottajasta kuluttajaan. Kansallinen ja kansainvälien politiikka vaikuttaa täten merkittävästi toimeentuloon ja sitä kautta myös hyvinvointiin ja ruokaturvaan. Suuri osa globaalin etelän ihmisten toimeentulosta perustuu maatalouteen, jolloin koko sektorin merkitys on keskeinen. Osaksi ruokajärjestelmää lasketaan myös kaikkien yllä mainittujen toimintojen sosioekonomisetja ympäristövaikutukset. Covidin aikana köyhyys ja nälkä Kuvat tällä aukeamalla ovat Fort Portalin torilta Ugandasta.. FAO:n vuoden 1996 klassisen määritelmän mukaan ruokaturva toteutuu, kun kaikilla ihmisillä kaikkina aikoina on mahdollisuus hankkia riittävästi turvallista ja ravinteikasta ruokaa terveellisen ja aktiivisen elämän ylläpitämiseksi. Juurisyitä siihen, että osa globaalin yhteiskunnan kansalaisista eivät saa riittävästi ravitsevaa ruokaa, on monia. Kuluttajalla onkin suuri rooli tulevaisuuden ruokajärjestelmän määrittelyssä. Globaalit suuntaukset, kansalliset haasteet, sekä paikalliset realiteetit vaikuttavat osaltaan merkittävästi ruokaturvaan. Toinen avainkysymys on talous. Tärkeä ja vaikea kysymys. vsk M iltä ruokaturva näyttää tulevaisuudessa. Näin ollen he ovat riippuvaisia paikallisista markkinoista, mikä vaikuttaa suoraan sekä omien tuotteiden kauppaamiseen että ruoan hankkimiseen. Globaalissa mittakaavassa tämä tarkoittaa yhtä lailla länsimaalaista tehotuotantoa kuin afrikkalaisen pienviljelijän keittiöpuutarhassa tuottamaa ruokaa. On myös muita globaaleja tekijöitä, jotka vaikuttavat laajasti. Tulevaisuuden ruokaturva on riippuvainen koko ruokajärjestelmän kehityksestä Tiedossa on, että nälkäisten määrä maailmassa ei ole laskenut, vaan päinvastoin kääntynyt uuteen kasvuun viime vuosina. Valtaosa globaalin etelän maanviljelijöistä ja myös suuri osa urbaaneista kuluttajista ovat köyhiä. Ruokajärjestelmä käsittää kaikki elintarvikkeiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun, valmistukseen ja kulutukseen liittyvän toiminnan, sekä näitä ohjaavat markkinat, instituutiot ja verkostot. poliittinen vakaus, kriisit ja konfliktit sekä Covid-19-tapaiset pandemiat
vsk ovat kasvaneet hyvin merkittävästi monessa globaalin etelän maassa. Ruokaturvan osalta tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että ruokajärjestelmä viljelijöistä kuluttajiin on riittävän diversifioitunut. Siinä onkin kyse laajemmin ruokajärjestelmästä, joka hieman asiaa yksinkertaistaen ei enää tarjoakaan mahdollisuuksia perinteisiin elinkeinoihin ja pakottaa ihmisiä lähtemään omilta seuduiltaan paremman elämän toivossa. Suurin syy tähän lienee viljelijöiden toimeentulon romahtaminen, kun lisätulojen mahdollisuus poistui yllättäen samalla kuin omien tuotteiden markkinointi vaikeutui. Vaikutukset mantereen pienviljelijöihin tulevat olemaan hyvin merkittäviä. Rikkaat eivät nuku, koska köyhät eivät nuku.” kiteytti nairobilaisen slummialueen City council comissioner. 22 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Ruokaturvan puuttuminen on myös keskeinen syy erilaisiin muuttoliikkeisiin, kuten pakolaisvirtoihin, vaikkakin hieman epäsuoremmin. Samalla suuri osa Afrikkaa muuttuu lähes viljelykelvottomaksi kuivuuksien ja sään ääri-ilmiöiden takia. Tämänkaltaiset kriisitilanteet, kuten myös muut poliittiset ja rakenteelliset ongelmat lisäävät eriarvoisuutta, köyhyyttä ja nälkää. ”Köyhät eivät nuku, koska ovat nälkäisiä. Ilmastonmuutoksen myötä ruoantuotantoon soveltuvat alueet siirtyvät yhä pohjoisemmaksi. Edelleen lähes 80 % paikallisesti kulutetusta ruoasta Afrikassa on pienviljelijöiden tuottamaa, eli alle hehtaarin kokoisella, usein pelkälUgandalainen naisviljelijä passionhedelmävilejlyllään Kabarolen osavaltiossa.. Resilienssillä tarkoitetaan yksilön tai yhteisön kykyä selvitä ongelmista ja haasteista sekä kriiseistä palautumisesta. Jotta tämänkaltaisista tilanteista vältyttäisiin tulevaisuudessa, ruokajärjestelmää ja sen toimijoita tulisi kehittää resilienteiksi. Ruokaturva ja ilmastonmuutos Yksi merkittävä riski globaalin etelän tulevaisuuden ruokaturvalle on ilmastonmuutos. Nämä ovat suuria riskitekijöitä ruokaturvalle, sekä yhteisön että jopa yhteiskunnan vakaudelle
On selvää, että tämä on tehoton tapa käyttää viljelysmaata. Hankkeilla pyritään identifioimaan ja jalostamaan uusia lajikkeita, jotka soveltuvat lämpenevään kuivaan ilmastoon, sekä tukemaan ihmisiä löytämään muita vaihtoehtoisia elinkeinoja. On kuitenkin väärin siirtää vastuu ilmastonmuutokseen hillinnästä globaalin etelän pienviljelijöille, jotka itse ovat pienimmät päästönaiheuttajat. Liikalihavuus aiheuttaa laajasti terveysongelmia, kuten sydäntauteja ja diabetesta. Eli, yksi ”roistoista” on liian lihapainotteinen ruokavalio. Laskutavasta riippuen arvioidaan 50–80 % tästä tulevan eläintuotannosta. Myös länsimaalainen ruoantuotanto vaatii merkittävän rakenneja asennemuutoksen. vsk lä sadevedellä kastellulla tilalla. Tästä 70 % kuluu eläinperäisten tuotteiden tarpeisiin, esimerkiksi rehunviljelyyn. Lihan merkitys ja muut terveysnäkökulmat tulevaisuuden ruokavalioissa Kun ruokaturvasta ja ilmastonmuutoksesta puhutaan, ei voi ohittaa lihansyönnin vaikutuksia. Tässä on kyse piilevästä nälästä, joka yhtä lailla kuin aliPaikallisjärjestöt Nairobin slummissa yrittävät kehittää kaupunkivilejlyä ja opettaa sitä elinkeinoksi nuorille.. Tämä koskee tietysti viljelijöitä globaalitasolla. Maanviljely tarjoaa myös keinoja hillitä ilmastonmuutosta. Siirrytään siis hetkeksi länsimaihin. Puolet maailman asuttavasta alueesta käytetään ruoantuotantoon. Johtuen hyvien tuotantopanosten ja kastelun puutteesta on tuotanto täällä jo valmiiksi tehotonta. On kehitettävä kannustimia ja menetelmiä, joiden myötä viljelijöille on taloudellisesti kannattavaa toimia mahdollisimman ilmastoystävällisesti. Loput syötetään eläimille. Tämän takia useat tutkimusja kehityshankkeet pyrkivät löytämään sopeutumiskeinoja sekä parantamaan pienviljelijöiden resilienssiä. Kolmasosa maailman kasvihuonepäästöistä tulee ruoantuotannosta. Esimerkiksi maailmassa kasvatetusta soijasta – joka on tunnetusti hyvin proteiinirikas palkokasvi – vain kuusi prosenttia päätyy ihmisravinnoksi. Eläinperäisten tuotteiden hiilijalanjälki, mutta myös vesija biodiversiteettijalanjälki, on kasvisruokavalioon verrattuna moninkertainen. Kilpailu maan käytöstä voi olla tulevaisuuden konfliktinaiheuttajia. Ympäristövaikutusten lisäksi länsimaalaisella ruokavaliolla on merkittävät negatiiviset terveysvaikutukset. Paine tällä sektorilla kasvaa sitä mukaa, kun osa maailman väestöstä, vaikkapa Aasiassa, vaurastuu ja lihatuotteiden kysyntä kasvaa. Tämäkin on pohjimmiltaan ruokaturvakysymys – monet ylipainoiset ihmiset eivät saa riittävästi keskeisiä ravintoaineita siitä huolimatta, että kalorimäärä on liiallinen. 23 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Kuten jo hyvin tiedostamme, nykymaailman ruoantuotanto ei ole kestävä. Esimerkiksi erilaiset agro-ekologiset menetelmät tai peltometsäviljely voivat tehdä myös viljellystä maasta hiilinielun
Yhtä lailla globaalissa etelässä on herätty näkemään länsimaisen ruokakulttuurin ongelmia. Onhan meillä länsimaissa riittävästi tietoa ravinnon terveysvaikutuksista, ja siitä huolimatta ruokatottumukset eivät ole kääntyneet parempaan suuntaan. Tämä alue on Ugandan ”viljaaitta”, josta viedään tuotteita laajasti myös naapurimaihin. Tässä tapauksessa ymmärryksen lisääminen sekä perinneruokavalion asettaminen uuteen arvoon voisivat saada suuria muutoksia aikaiseksi. Tämä kehitys liittyy elämäntapojen muutoksiin ja kyse on vain osaksi tietämättömyydestä. Globaaliin ruokaturvaan nämä eivät tule vaikuttamaan vielä pitkiin aikoihin. Uusia lihaa korvaavia tuotteita kehitetään jatkuvasti. Tietoisuus terveellisen ruoan tärkeydestä kasvaa globaalisti ja kasvisruokatrendi on ottanut teknologiaja ruokateollisuudessakin suuria harppauksia. Yksilötasolla on selvää, että kaikkein olennaisinta on ruuan saatavuus ja hinta. Tässä kyse ei ole niinkään eettisyydestä, vaan sen ymmärtämisestä, että tulevaisuuden maailmassa emme selviä ilman vaihtoehtoja. 24 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Moni länsimainen kuluttaja pohtii omien kulutusvalintojen seurauksia ja ruokavalio muuttuu siten osaksi identiteettiä. Tätä ajattelutapaa tukevat aloitteet, kuten ruokapiirit, lähiruoka tai hävikkiravintolat, ovat toivottavasti tärkeä osa tulevaisuuden ruokajärjestelmää. Tämä ei ole enää marginaalinen sektori, vaan alkaa monessa maassa olla myös sekaruokailijoille varteenotettava vaihtoehto. Tämä on nopeasti kasvava ongelma myös kehittyvissä maissa. Ylipäätänsä tietämys hyvän ravinnon merkityksestä kasvaville lapsille on vielä liian puutteellista. vsk ravitsemus vaikuttaa ihmisen kehitykseen ja suorituskykyyn. Kun ymmärretään eläinperäisten ruokien ympäristövaikutukset, muuttuu eettinen kulutus helpommaksi kasvavien vaihtoehtojen myötä. Oikeudenmukainen ja kestävä ruokajärjestelmä vaatii vielä huomattavaa muutosta kaikilla osa-alueilla ja tasoilla.. katukauppiaat ovat alkaneet panostaa perinneruokaan. Näin ollen tuotanto on fokusoitunut myyntiin, ja sen sijaan että omaa perhettä olisi ruokittu tällä ravintorikkaalla ruoalla, rahalla on ostettu huonompilaatuista ravintoa. Onko kestävä ja oikeudenmukainen ruokajärjestelmä mahdollinen. Esimerkiksi Nairobissa jo noin puolet lisääntymisikäisistä naisista on ylipainoisia. Vaikka paljon ruokaturvaan liittyviä haasteita löytyy sekä länsimaista että globaalista etelästä, myös positiivista kehitystä on havaittavissa. Tämän eteen tehdäänkin paljon töitä paikallisesti ja mm. Tämä on sekä lisännyt heidän tulojaan että tarjonnut yhteisön jäsenille terveellisempiä vaihtoehtoja. Monia tämä tieto ei kuitenkaan vielä ole tavoittanut. Esimerkiksi Kabarolen maakunnassa Länsi-Ugandassa, joka on maan tuottavinta aluetta ja jossa kasvatetaan hyvin laajasti vihanneksia ja muita ravintopitoisia ruoka-aineita, aliravittujen lasten osuus on yli 40 prosenttia
Tämä teos olisi ehdottomasti tarvinnut vielä ainakin yhden oikolukukierroksen. Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös se, että toisinaan männynherkkutattien arvo metsässä voi olla suurempi kuin metsäteollisuudelle kasvatettujen puiden. vsk Suomalaisen ruoan laatukirja on tekijöidensä pamfletti suomalaisen ruoan puolesta. Suomessa tuotetaan kyllä laadukasta ruokaa, mutta kaikki suomalainen ruoka ei suinkaan ole samalla tasolla. Kirjassa tuodaan esille, että suomalaisuus ei itsessään riitä laatukriteeriksi. K I R J A E S I T T E L Y Jari Hanska (toim.), Henri Alén, Saara Kankaanrinta ja Jarkko Lehtopelto Suomalaisen ruoan laatukirja Vastapaino 2020, 207 s. Tekstit ovat suurimmaksi osaksi myös kirjan toimittaneen freelance-toimittajan Jari Hanskan käsialaa, mutta myös ravintoloitsija Henri Alénilla, ympäristövaikuttaja Saara Kankaanrinnalla ja yrittäjä Jarkko Lehtopellolla on kirjassa omat lukunsa. Ja yhä enemmän esille nousevat eläinten hyvinvointi, ruoan ravintoarvot ja tietenkin ilmastokysymykset. Suomalaisen ruoan laatukirja on mielestäni erinomainen kokoelma pohdinnoista, joilla suomalaisen ruoan laatua ylläpidetään – ja parannetaan. Myöskään jako tehomaatalouteen ja luomuun ei enää riitä vaan regeneratiivisella eli elvyttävällä/uudistavalla maataloudella voisi olla tulevaisuudessa suurikin merkitys. Tässä on ajatuksena, että ruoantuotannossa on mahdollista samalla parantaa luonnon tilaa. Tämä tarkoittaa myös monimuotoisuutta. Ja koska se on mahdollista, pitäisikö maataloustuetkin suunnata sinne, missä lähdetään ratkaisemaan ongelmia eikä vain tiukasti pitäydytä vanhassa. Oikeasti laadukas ruoka ansaitsisi tulla nostetuksi esille omilla laatukriteereillään. 25 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Valitettavasti laatu ei kuitenkaan yllä kirjan viimeistelyyn. Kaarina Kärnä. ISBN 978-951-768-777-5 Onko suomalainen ruoka laadukasta myös tulevaisuuden maailmassa. Kirja ei suinkaan unohda visioidensa käsittelyssä kannattavuutta. Kirja on jaettu neljään osaan, jotka ovat maku, luonto, rakenteet ja tulevaisuus. Myös kirjan ulkoasu on tyylikäs. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan laadusta, siis siitä, mikä on heidän käsityksensä laadusta. Lisäksi monet suomalaisen ruokakentän toimijat ovat saaneet kirjaan oman sivunsa keskeisen viestin ja kuvan kera, esimerkkeinä mainittakoon professori Johanna Mäkelä ja maanviljelijä Juuso Joona. Ensisijaista on, että maan kasvukunnosta pidetään huolta
Luonnon armoilla toimiminen aiheuttaa myös lisähaasteen tutkimukselle. vsk O letettavasti myös kuluttajien vaatimukset ruokaa kohtaan kasvavat. Kulutustottumukset muuttuvat ehkä hitaasti mutta sitäkin varmemmin. Tällaisen järjestelmän synnyttäminen ei tietenkään ole helppoa, mutta suunta jotain edellä kuvatun kaltaista kohti lienee kuitenkin selvä. Alkutuotannon näkökulmasta katsottuna muutokset tuotantotavoissa on tehtävä tiukassa aikataulussa. Uusien menetelmien Sauli Jaakkola, kehittämispäällikkö Pyhäjärvi-instituutti Kuvat: Sauli Jaakkola Käytännön toimilla kohti kestävää ruuantuotantoa Tulevaisuudessa ruuantuotannolta vaaditaan merkittävästi pienempää ympäristökuormaa. Positiivista on, että monet viljelijät ja yritykset ovat tehneet kestävän ruokaketjun eteen toimenpiteitä jo jonkin aikaa. Tuotantoeläinten hyvinvoinnista pidetään entistä paremmin huolta, koska kuluttajat niin vaativat. Ohjauskeinona voi olla esimerkiksi verotus tai ruokaketjun liittäminen päästökauppajärjestelmään. 26 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. On hyvin todennäköistä, että seuraavien vuosikymmenten aikana kulutusta tullaan tavalla tai toisella ohjaamaan vähemmän ilmastoa ja vesistöjä kuormittaviin ruokatuotteisiin. Nykyisellään merkittävästi ilmastoja vesistöpäästöjä tuottava ruokaketju pitäisi saada kestäväksi muutamassa vuosikymmenessä. On hyvin todennäköistä, että 2040-luvulla esimerkiksi eettiset vaatimukset kotieläintaloudelle ovat erilaiset kuin nykyään. Jotta onnistumisen mahdollisuudet olisivat realistisia, on urakka aloitettava viimeistään nyt. Tulevaisuuden valistuneet kuluttajat eivät myöskään suosisi ruokatuotteita, joiden peltoviljely aiheuttaa maan köyhtymistä ravinteiden ja orgaanisen aineksen suhteen. Ruokatuotteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt näkyisivät suoraan tuotteen hinnassa ja tämä oletettavasti ohjaa kulutusta tehokkaasti kohti kestävämpiä tuotteita. Oleellista on toki huomioida ruokatuotteen ravitsemukselliset arvot laskettaessa erilaisten tuotteiden ympäristökuormaa.
vsk toimivuuden todentaminen esimerkiksi mittaamalla vaatii pitkän aikavälin, jotta vuosien välinen olosuhdevaihtelu voidaan erottaa tuloksista. Toiminta-alueena on läntinen Suomi. Pyhäjärvi-instituutilla on jo meneillään muutamia hankkeita, joiden kautta voi kuvata, mitä käytännössä ohjelmassa esimerkiksi voidaan tehdä ja miten. Bioeväät ja PeltoAIhankepari keskittyy maan kasvukunnon parantamiseen ja sen tutkimiseen sekä seurantaan. 27 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Mukana yhteisessä rintamassa ohjelman aloitusvaiheessa ovat kunnista Eura, Säkylä, Rauma, Eurajoki ja Pori sekä yrityksistä HKScan Oyj, Apetit, Länsi-Kalkkuna Oy, Sucros Oy, Kivikylän Kotipalvaamo Oy, Biolan Oy, Mäkitalon Maistuvat Oy, Satakunnan Osuuskauppa ja näiden yritysten alkutuotantoketjut. Tiivistettynä kasvuja vastuullisuusohjelman kolme ydinteemaa ovat maan kasvukunto ja sen parantaminen, kasvihuonekaasupäästöjen hallinta ja hiilensidonta sekä ruuantuotannon aiheuttaman vesistöjen ravinnekuorman pienentäminen. Ohjelmaa koordinoi Pyhäjärvi-instituutti. Rakennekalkitus on yksi toimenpide, jolla voidaan ehkäistä ravinnehuuhtoumaa savimailta.. Hankkeet toteutetaan yhteistyössä Tampereen yliopiston tutkijoiden kanssa. Yhteistyöllä vaikuttavuutta Pyhäjärvi-instituutin alkutuotannon kasvuja vastuullisuusohjelman tavoitteena on vastata edellä kuvatun lähitulevaisuuden haasteisiin ja kehittää alkutuotantoa ympäristöä vähemmän kuormittavaan suuntaan. Hankkeessa pilotoidaan kasvukuntoa edistäviä toimia kahdeksan yhteistyöviljelijän Ilmastonmuutoksen myötä etenkin lämpimät talvet koettelevat peltomaita
Mäkitalon Maistuvat Oy:n ja Novarbon kanssa hankkeessa kehitetään vertikaaliviljelyä ja Yrttipajan kanssa yrttiviljelyä. Esimerkiksi roudattoman ajan lyhentymiPellon vesitalouden hallinta on korostetun tärkeässä roolissa muuttuvassa ilmastossa. Tuleva-hankkeessa lisätään alkutuottajien tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja keinoista vähentää siitä aiheutuvia haittoja. vsk pelloilla. Green Future of Satakunta -hankkeessa on niputettu yhden hankehallinnon alle neljä erillistä kehittämiskohdetta. Toisaalta salaojien pitää johtaa ylimääräinen vesi pois ja toisaalta pellon tulisi kyetä varastoimaan vettä kuivan alkukesän varalle.. Saman kumppanin kanssa hankkeessa kehitetään palkokasvien viljelyä ja jalostusta. Hankkeissa tutkitaan ja kehitetään saman aikaisesti käytännön kokeiden kanssa digitaalisia seurantamenetelmiä ja koneoppimista. 28 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi lajikekokeita sekä korjuun ja toimitusketjun suunnittelua alkaen sopivien korjuuja jalostuskoneiden kartoituksesta. Muuttuvassa ilmastossa ohjelman teemojen ja tavoitteiden merkitys vain korostuu. No miksi sitten tarvitaan ohjelma, kun kerran näiden teemojen kanssa on tehty töitä jo aikaisemminkin. Yhdessä Apetitin kanssa hankkeessa edistetään kotimaisen kukkakaalin viljelyä teollisuutta varten. Lisäksi lyhyesti mainittakoon Kasteluvesihanke, jossa sanan mukaisesti kehitetään ja edistetään vesitalouden hallintaa ja kastelua käytännön pilotoinneilla ja tiedotuksella. Käytännön toimista esimerkkinä mainittakoon täsmärakennekalkitus, maanparannuskuitujen käyttö, pellon vesitalouden kehittäminen ja biologismekaaninen syväkuohkeutus. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi ruutuja peltomittakaavan kokeita uusilla palkokasveilla
Kilpailuaikaa 31.1.2022 saakka. Todelliseen vaikuttavaan muutokseen tarvitaan aloitteellisia viljelijöitä ja elintarvikeyrityksiä sekä markkinoiden ja kuluttajien vetoapua.. Jotta esimerkiksi joen vedenlaadussa voitaisiin mittaamalla todentaa veden laadun parantumista, pitää vaikuttavia toimia tehdä sadoilla tai tuhansilla hehtaareilla kyseisellä valuma-alueella. vsk Hyvä lehden lukijamme, Nyt on jälleen aika valita vuoden paras Elintarvike ja Terveys-lehden kansi 2021! Avaa verkkosivu: www.ymparistojaterveys.fi ja klikkaa etusivun banneria PARAS KANSI osallistu ja valitse mieleisesi lehden kansi. Vaikuttavuus ja pitkäjänteisyys ovat edellä mainittujen ongelmien ratkaisussa ja toisaalta mahdollisuuksien hyödyntämisessä avainasemassa. Aikaisemmat toimet eivät ole riittäviä nykyisissä saatikka tulevaisuuden ilmasto-olosuhteissa. . 29 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Maataloudessa ja etenkin peltokasvintuotannossa edetään sykleissä kasvukausi ja viljelykierto kerrallaan. Koulutukset päivitetään verkkosivun Koulutukset-osioon. Kasvuja vastuullisuusohjelma takaa laajan osallistujayhteisön ja osallistujien alkutuotantoketjujen avulla tuen pitkäjänteiselle ja vaikuttavalle alkutuotannon kehitystyölle. Yritysten ja kuntien tuki on keskeinen osa sitä kokonaisuutta, jolla kehitetään maataloutta ja muuta alkutuotantoa kohti kestävää tulevaisuutta. Maatalouden ympäristöpolitiikalla ja tuilla on merkittävä rooli, mutta se ei yksistään riitä. nen tai kokonaan roudattomat talvet asettavat suuria haasteita ravinneja kiintoainekuormituksen hallinnalle. Sopivilla agronomisilla toimilla kivennäismaat voivat olla hiilinieluja toisin kuin nykyään. Maatalous tulevaisuudessa ei ole pelkkää selviämistä ja sopeutumista, vaan maanviljely voi olla osa ratkaisua ehkäistäessä ilmastonmuutosta. Kehitystyön pitkäjänteisyys on edellytys, koska maatalous on luonnon armoilla toimimista. Mahdollisuus myös osallistua arvontaan, jossa arvomme kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken yhden maksuttoman osallistumisen järjestämiimme koulutuksiin. Hyvät, toimivat ja tieteellisesti todennetut toimet pitää saada laajasti käytäntöön. Jotta siis saataisiin merkittävästi jotain aikaiseksi, on sovellettava entistä tehokkaampia toimia entistä laajemmilla alueilla. Hallituskausi saatikka kvartaali ovat hyvin lyhyitä ajanjaksoja, kun puhutaan esimerkiksi viljelymaan multavuuden parantamisesta. Mahdollinen voitto on käytettävä vuoden 2023 loppuun mennessä. Viljelymenetelmiä muutetaan askel kerrallaan ympäristöä vähemmän kuormittavaan suuntaan kuitenkin niin, ettei alkutuotannon päätavoite eli ruuantuotanto kärsi liikaa ja kannattavuus säilyy ja paranee
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kansallisen strategisen suunnitelmaluonnoksen, erityistavoitteissa eläinten terveydenhoitoon ja hyvinvointiin liittyvä osaaminen sekä eläintautien ja lääkkeiden käytön hallinta ovat suomalaisen tuotannon vahvuuksia. Julkisten elintarvikehankintojen vastuullisuuskriteereissä voidaan edellyttää, että maito tai liha on peräisin tiloilta, Ina Toppari, toiminnanjohtaja Kati Kastinen, laatupäällikkö Eläinten terveys ETT ry. Suomen ainutlaatuisen eläinterveydenhuollon tavoitteena yhteinen terveys Eläinten terveys ETT ry on suomalaisten meijereiden, liha-alan yritysten ja munapakkaamoiden ylläpitämä valtakunnallinen yhdistys. vsk Y li 96 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta sekä naudanja sianlihasta tulee tiloilta, jotka kuuluvat nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevaan tai sikatilojen terveysluokitusrekisteri Sikavaan. Nasevalla ja Sikavalla on tärkeä rooli tuottaa luotettavaa ja todennettua tietoa niin jäsenyritysten kuin tuottajien, eläinlääkäreiden ja tutkimuksen käyttöön. Sikaja nautaterveydenhuollon sertifioidut laatujärjestelmät toteuttavat ETT:n tavoitteita edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä alkutuotannon tuottavuutta ja elintarviketurvallisuutta suomalaisen ruokaketjun kilpailukyvyn tukemiseksi.. Suomen CAP-suunnitelmaluonnoksen, ts. ETT:n tehtäviin kuuluu mm. tuotantoeläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen; nautojen, sikojen ja siipikarjan kansallisen terveydenhuollon koordinointi; eläinaineksen ja rehujen tuonnin ohjaus tautiriskit huomioiden; tiedotus tarttuvien tautien ehkäisystä ja saneerauskonsultointi. 30 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Tähän liittyvät hyvä jäljitettävyys ja tuotantoketjun läpinäkyvyys sekä elintarvikeketjun vastuullisuus
Terveydenhuoltokäyntejä sikatiloille tehtiin 4 808 vuonna 2020. 31 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Sikavan terveydenhuoltopalvelussa on viime vuosina keskitytty tautisuojauksen, suunnitelmallisen terveydenhuollon ja sikojen hyvinvoinnin edistämiseen. Sikavan kansallisen tason luokitusehdot ovat toimenpiteitä, joissa lainsäädännön tason vaatimukset ylittyvät. Sikavasta saadaan myös eläinten lääkitysja terveystiedot teurastamolle elintarvikeketjutietojen tarkastamista varten. Vuonna 2018 Sikavaan integroitiin Biocheck.UGent®tautisuojauksen arviointimenetelmä, jonka avulla selvitetään tilojen ulkoisen ja sisäisen tautisuojauksen vahvuuksia ja kehitSikojen hyvinvointi-indeksi otettiin Sikavassa käyttöön vuonna 2018.. Vuonna 2013 Sikavalle myönnettiin kansallisen laatujärjestelmän asema ja vuonna 2014 järjestelmä sai ISO 9001-sertifikaatin. Tila, joka kuuluu Sikavan sertifioidun, kansallisen laatujärjestelmän ((EY)N:o1305/2013) piiriin, ylittää lakisääteiset vaatimukset eläinten terveyden ja kansanterveyden suhteen. Sikatilojen terveysluokitus tehdään Sikavassa Sikaloiden terveysluokitusrekisteri perustettiin vuonna 2003 yhtenäistämään eri teurastamoiden porsaiden laatuja terveysluokitukset. Tällä hetkellä Sikavaan kuuluu 933 pitopaikkaa ja nämä tuottavat n. vsk joilla tietyt kriteerit on todennettu Nasevan tai Sikavan terveydenhuoltojärjestelmän kautta. Lihapaketissa tämä näkyy Laatuvastuu-merkkinä. Kansallisen tason ehtoina ovat mm. Perustason vaatimuksena niin sikakuin nautatiloilla on tilan ja eläinlääkärin välinen terveydenhuoltosopimus sekä valtuutus eläinterveystietojen katseluun Sikavan tai Nasevan jäsenyritykselle. Sikavan jäseninä toimivat teurastamoalan yritykset edellyttävät, että sopimustuottaja täyttää vähintään Sikavan kansallisen tason ehdot. vuosittain päivitettävä terveydenhuoltosuunnitelma, eläinlääkärin tekemät säännölliset terveydenhuoltokäynnit, vuosittainen Biochecktautisuojauksen arviointi ja lääkityskirjanpito Sikavassa. Kansallisen tason sikatilalla ei saa esiintyä salmonellaa, porsasyskää, dysenteriaa, aivastustautia eikä kapia. Järjestelmän luokitustietojen ja erityistilanneilmoitusten perusteella teurastamot voivat varmistua sopimustilansa sikaerän terveystilanteesta ja suunnitella eläinkuljetukset siten, että tarttuvien tautien leviäminen estetään. 97 prosenttia suomalaisesta sianlihasta. Nykyään Sikavan avulla toteutetaan, seurataan ja kehitetään sikaloiden terveydenhuoltoa suuntaviivoina eläinten terveys, hyvinvointi ja elintarviketurvallisuus
Se kertoo, millä tasolla tilan eläinten hyvinvointi on verrattuna toisiin Sikava-tiloihin: mitkä asiat ovat hyvin ja missä on kehitettävää. Vuoden alussa Nasevan toiminta liitettiin osaksi ETT:n ISO 9001 -laatusertifikaattia. Tänä syksynä uudistettiin Sikavan terveydenhuoltosuunnitelman lomake, jossa käydään kokonaisvaltaisesti läpi toimenpiteitä mm. Näiden lisäksi terveydenhuoltosuunnitelman avulla ohjataan näytteidenottoa tautien varalta sekä ohjeistetaan tartuntoja ehkäisevien lääkkeiden, kuten loislääkkeiden ja rokotteiden käyttöä. 32 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Laadun perustan muodostavat lakisääteiset asiat, jotka koskevat lääkityksiä, eläinten olosuhteita sekä maidontuotantohygieniaa. Sikojen hyvinvointi-indeksi otettiin Sikavassa käyttöön vuonna 2018. Lomakkeelle kirjattujen havaintojen avulla lasketaan järjestelmässä sikojen hyvinvointia kuvaava indeksiluku. sikojen hyvinvoinnin ja tautisuojauksen osalta. Nasevaan kuuluu tällä hetkellä 7 676 nautatilaa. Nautatiloille tehtiin 13 456 terveydenhuoltokäyntiä vuonna 2020. Kansalliset, lakisääteisyyden tason ylittävät laatutekijät perustuvat alan yhdessä sopimiin suomalaisiin toimintatapoihin koskien jäämäja tautihallintaa, maidon ja lihan laatua sekä tilan ja eläinlääkärin terNasevaan kuuluu tällä hetkellä 7 676 nautatilaa, mikä on 83,2 % kaikkien nautatilojen lukumäärästä.. vsk tämiskohtia. Havaintojen pohjalta sovitaan jatkotoimista tulevalle vuodelle ja arvioidaan aiemmin sovittujen kehitystoimenpiteiden toteutumista. Näitä hyvinvoinnin osa-alueita seurataan Sikavan terveydenhuoltokäyntilomakkeella. Terveydenhuoltokäynneillä eläinlääkäri havainnoi sikojen käyttäytymistä, ruokintaa, terveyttä ja olosuhteita. Nautatilojen terveydenhuollon seuranta Nasevan avulla Naseva perustettiin vuonna 2006 ylläpitämään, toteuttamaan ja kehittämään nautatilojen terveydenhuollon seurantaa
Nasevan laatujärjestelmän sertifiointi toteutettiin osana hanketta. Tietojen siirtyminen teurastamoiden järjestelmiin mahdollistaa niiden käytön välitysja teuraseläinliikenteen suunnittelussa. Tuottaja pitää kirjaa eläimille annetuista lääkkeistä Nasevassa. Hankkeen päätaETT ry:n kansalliset tavoitteet ETT ry:n koordinoiman nautojen ja sikojen terveydenhuollon kansalliset tavoitteet ovat: • Tuotannon kannattavuuden parantaminen • Tautitilanteen seuranta ja valvonta sekä tautien ehkäisy • Lääkkeiden käytön seuranta ja vastuullisen käytön edistäminen • Eläinten hyvinvoinnin edistäminen • Laatutietojen kerääminen ja raportointi • Laadun ja elintarviketurvallisuuden edistäminen • Lainsäädännön toteutumisen edistäminen. Vuonna 2019 nautatiloille kehitettiin tautisuojausluokitus. Liity nyt! Saat tietoja tulevista koulutuksista, julkaisuista ym. Nautatilojen tautisuojauksen arviointiin otettiin tänä vuonna käyttöön Biocheck.UGent®-tautisuojauksen arviointimenetelmä. Tilan tietojen pohjalta lasketaan kullekin tilalle luokituskriteereitä, joiden toteutumisen pohjalta määrittyy tilaluokitus. Vähintään vuosittain tehtävällä terveydenhuoltokäynnillä tuottaja ja eläinlääkäri läpikäyvät eläinten olosuhteita, terveyttä, hyvinvointia ja käyttäytymistä. voitteita ovat kansallisten laatujärjestelmien kehittäminen maitoja lihaketjuissa, tautisuojauksen edistäminen ja tautien leviämisen ehkäisy alkutuotannossa sekä tuottajien ja eläinlääkäreiden osaamisen parantaminen eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tiedot terveydenhuoltokäynneistä ja eläinten lääkitsemisestä siirtyvät meijereille ja teurastamoille tietojärjestelmien välisten rajapintojen avulla. vsk veydenhuoltotoimintaa. Luokituksen tavoitteena on ohjata eläinliikennettä siten, ettei eläimiä siirtyisi alemman tautisuojauksen tason tilalta ylemmän tason tilalle. Hanke on saanut Ruokaviraston myöntämää ruokaketjun kehittämisavustusta ja se päättyy 31.7.2022. ajankohtaisesta!. Tiesitkö, että lehtiemme ( Elintarvike ja Terveys, Ympäristö ja Terveys) postituslistalle voi liittyä www.ymparistojaterveys.fi etusivulla. 33 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. ETT toteuttaa parhaillaan ”Kansalliset laatujärjestelmät osana kestävää ruokajärjestelmää”-ruokaketjuhanketta, joka on järjestyksessään kolmas. Terveydenhuoltosuunnitelmassa sovitaan terveydenhuollon kannalta tärkeimmistä kehityskohteista
Tuo keväinen väri nimettiin useissa osatutkimuksissa raikkaaksi ja miellyttäväksi Anu Hopia, professori (elintarvikekehitys) Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus, Turun yliopisto Kuvituskuvat: Pexels, Pixabay Ruokailuympäristön merkitys ruokakokemuksessa Ruoka maistetaan ja koetaan kaikilla aisteilla. Ruokakokemukseen voi vaikuttaa yllättävän pienillä asioilla. Servietin värilläkin on väliä. 34. vsk A loitanpa tarinalla: Eräässä ikääntyneiden hoivakodissa haluttiin piristää ruokailutilaa väreillä. Idea oli syntynyt tutkimuksemme tuloksista, jossa limenvihreä väri osana kattausta oli saanut tutkimukseemme osallistuneet ruokailijat viihtymään ruokailutilassa pidempään. Ajateltiin, että kun ruokailuympäristö olisi vähän pirteämpi, ruokakin maistuisi paremmin asukkaille, jotka usein kärsivät huonosta ruokahalusta. 34 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Myös ruokailuympäristöllä on tärkeä merkitys ruokakokemukseen. Ympäristössä esimerkiksi kattaus sekä ympäristön värit ja äänet vaikuttavat siihen, mitä valitsemme lautasellemme, kuinka paljon syömme, kuinka kauan viihdymme ruokailutilassa ja maistuiko ruoka
Tila osana ruokailukokemusta Astian muodon merkitys osana ruoan makeuden kokemusta on esimerkki siitä, kuinka ruokakokemus ylittää ruoan ja ruokailuympäristön välisen rajan. vsk ruokailutilan väriksi. Noh, seniorit lopettivat syömisen lähes kokonaan. 35 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Ruoan maistaminen on moniaistinen kokemus: emme pelkästään maista ruokaa, vaan näemme ja haistamme sen jo kauan ennen maistamista. Koska tarkoitus oli ollut päinvastainen, servietit vaihdettiin pikapikaa oransseihin. Tutkimuksin on esimerkiksi osoitettu, kuinka hapokkuuden tai sopivan aromin lisääminen vähäsuolaiseen tuotteeseen voimistaa suolaisuuden kokemusta. Kattauksen yksityiskohdat taikka tilan sisustus, lämpötila ja äänimaisema. Aistipiirit vaikuttavat toinen toisiinsa niin, että esimerkiksi ruoan värillä, hajulla, rakenteella, muodolla tai sen tuottamalla äänellä voidaan vaikuttaa vaikkapa ruoan suolaisuuden, makeuden tai karvaan maun voimakkuuteen. Mitä tapahtui. Makeuden kokemusta taas voimistavat makeisiin ruokiin yhdistetyt aromit taikka ruoan tai astian pyöreät ja pehmeät muodot. Mutta kuinka paljon ruoan maukkauteen ja ruokakokemukseen vaikuttaa kaikki se muu, mikä on varsinaisen ruoan ulkopuolella. Ruokailu on moniaistinen kokemus Voisi kuvitella, että ruoka maistuu sitä makeammalta, mitä enemmän siinä on sokeria, ja sitä suolaisemmalta, mitä enemmän siinä on suolaa. Maun eli henkilökohtaisten makumieltymysten katsotaan myös ennustavan varmimmin yksittäistä ruokavalintaa, mikäli hinta ja saatavuus eivät ole rajoittavana tekijänä. Yksittäiset tutkimukset kattauksen eri osatekijöiden, Makeuden kokemusta voimistavat makeisiin ruokiin yhdistetyt aromit sekä ruoan tai astian pyöreät ja pehmeät muodot.. Kuinka paljon merkitsee se, minkälaisessa seurassa ruokailemme ja minkälainen henkilökunta meille ruoan tarjoilee. Kuluttajatutkimuksissa maku on yleensä ensimmäisenä ja terveellisyys tyypillisesti kakkosena tai kolmosena vastaajien prioriteettilistalla. Myös tuntoja kuuloaistimme osallistuvat ja vaikuttavat siihen, miltä ruoka maistuu. Nyt ruoka maistui! Kun ihmiset päättävät, millä perusteella he ruokansa valitsevat, sekä maku että terveellisyys ovat molemmat arvoasteikolla korkealla. Moniaistisuutta sekä tällaisia aistipiirien yli tapahtuvia vaikutuksia voidaan hyödyntää, kun halutaan kehittää vähäsuolaisia tai vähemmän sokeria sisältäviä tuotteita ruoan miellyttävyyden kärsimättä. Esimerkiksi ruoan makeuden kokemusta voi voimistaa lisäämällä ruokaan hedelmäisiä tuoksuja, lisäämällä siihen aivan pienen ripauksen suolaa, tai tarjoilemalla sen pyöreästä kulhosta. Näin ei kuitenkaan ole. Niinpä hoivakodin valkoiset servietit vaihdettiin keväisen limenvihreisiin
Esimerkiksi väreillä on suuri merkitys tilan tunnelmaan. Jos hakee verkosta ravintoloita hakusanoilla ”salad restaurant”, ”meat restaurant”, ”fast food restaurant” ja ”health food restaurant”, saa viitettä siitä, minkälainen värimaailma erilaisiin ravintoloihin yleisesti liitetään. Ruokailutilanteen eri osatekijöiden, kuten tilan värija äänimaailman, lämpötilan, valaistuksen, tuoksujen ja muiden ihmisten läsnäolon on osoitettu vaikuttavan merkittävästi ruokailukokemukseen. Voimakas, nopeatempoinen musiikki on tutkimuksissa saanut ruokailijat syömään enemmän ja nopeammin, kun taas hidastempoinen musiikki on saanut ruokailijat Tummat värit houkuttavat viipymään, kun taas vihreät ja oranssit sävyt voivat sisältää toiveen nopeammasta ruokailusta.. Värikkäät, usein kirkkaan vihreän ja oranssin sävyttämät tilat näyttävät olevan tyypillisiä terveellisyyttä painottavissa ravintolatiloissa taikka pikaruokaravintoloissa, joissa asiakkaiden toivotaan syövän pikaisesti ja jättävän tilaa uusille asiakkaille. Kunkin osatekijän merkitys on pieni, mutta niitä yhdistämällä vaikutus kertautuu. Tummat, lämpimät sävyt taas hallitsevat liharuokiin painottuvia ravintolatiloja, joissa asiakkaiden toivotaan viihtyvän ja ruokailevan pitkän kaavan mukaan. Tumma värimaailma puolestaan on todettu rauhoittavaksi ja rentouttavaksi, mikä saa asiakkaat viihtymään ja ruokailemaan pitkän kaavan mukaan. 36 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Samoin kuin väreillä, myös ravintolan tai ruokailutilan akustiikalla ja äänimaisemalla on vaikutusta ruokailukokemukseen. Värikylläisessä ympäristössä ruokailijat myös tuppaavat syömään ja lähtemään pikaisesti. Myös ruokailutilan ominaisuuksien on todettu vaikuttavan merkittävästi ruokailutapahtumaan. Tilan kirkkaiden ja lämpimien värien, kuten punaisen ja keltaisen, on todettu houkuttelevan asiakkaita, joskin liian voimakkaina ne saattavat olla ruokailijoille liiankin stimuloivia. vsk kuten aterinten, juomalasin tai pöytäliinan merkityksestä ruoan tai juoman kokemukseen ovat yksi kerrallaan osoittaneet, että muilla kuin varsinaisen ruoan yksityiskohdilla on kaikilla oma pieni vaikutuksensa siihen, miten ruoka koetaan
Arkkitehtuurin laboratorio, Tampere 2018. Tämä on todettu kauppaympäristössä esimerkiksi tutkimuksessa, jossa klassinen musiikki viinikaupassa ohjasi asiakkaat kohti kalliimpia viinihyllyjä. Toisaalta se tuntuu usein niin arkiselta ja tavanomaiselta, ettei siihen liittyviä toiveita huomata sanallistaa. vsk viihtymään ravintolassa pidempään. https://tutcris.tut.fi/portal/files/14104397/ Ei_ainoastaan_leiv_st_.pdf Kontukoski M, Paakki M, Thureson J, Uimonen H, Hopia A. Jokapäiväinen lounashetki on useimmille meistä tärkeä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttava osatekijä. 2016. 72 s. Ei ainoastaan leivästä – Ruoka, kokemus ja moniaistisuus. Ympäristönä arkiselta lounastilalta toivotaan ravintolamaista viihtyisyyttä, jonka vastakohdaksi nimetään ruokalamainen karuus. Imagined Salad and Steak Restaurants: Consumers’ Colour, Music and Emotion Associations with Different Dishes. Journal of Gastronomy and Food Science, 4:1-11. Vaikka ruoan terveellisyyden merkitys oli esimerkiksi haastattelututkimuksissa aina mukana, sisälsivät ne usein toivomuksen kokonaisvaltaisen miellyttävästä lounashetkestä taukona ja rauhoittumisen mahdollisuutena työpäivän aikana joko yksin tai hyvässä seurassa. Toisaalta se osoittaa myös terveyttä edistävän ruokailuympäristön suunnittelun haasteen: se, mikä tuntui hyvältä idealta työntekijöiden salaattipöydän äärellä, tuottaa hämmennystä ja epämieluisia tunteita ikääntyneiden hoivakotiympäristössä. Omissa tutkimuksissamme odotukset salaattija pihviravintolan värija äänimaailmoista poikkesivat merkittävästi toisistaan. The Perfect Meal: The Multisensory Science of Food and Dining, Wiley-Blackwell 424 s.. Lounaalta on tutkimuksissa toivottu myös arkipäivän mukavuutta, ja lounasravintolassa tunnutaan arvostavan sijainnin helppoutta sekä tarjoilun nopeutta ja sujuvuutta. Meidän ruoan ammattilaisten taitoa on osata luoda kullekin asiakasryhmälle miellyttävä, terveyttä ja hyvinvointia monipuolisesti edistävä arkiruokailuympäristö. Ruokailuympäristö ja terveyden edistäminen Ruokailutilan merkitys osana terveyttä edistävää lounasruokailua on noussut esiin omissa tutkimuksissamme. Tampereen teknillinen yliopisto. Toiveita ei välttämättä sanota julki. Alun esimerkki kertoo kuitenkin, että jopa niinkin pienet yksityiskohdat kuin serviettien värit voivat vaikuttaa ruokakokemukseen ja -käyttäytymiseen. Kun salaattiravintolaan katsottiin sopivan hilpeän energinen ilmapiiri, vihreä värimaailma ja pop-musiikki soimaan taustalle, sopi pihviravintolaan lempeän rauhallinen tunnelma murretuin tummien värisävyin romanttisen aikakauden klassista musiikin soidessa taustalla. 37 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. 2018. Luonnolliset murretut värit sopivine värikontrasteineen on meidän tutkimuksissamme koettu mieluisaksi, ja ”taustamusiikiksi” on sopinut hyvin leppoisa puheensorina viereisistä pöydistä. Onkin ilmeistä, että ruokailutilan väreillä samoin kuin muilla kattauksen ja ruokailuympäristön muilla elementeillä on meille elämän aikana muodostuneita kulttuurisia ja kokemuksiin sidottuja merkityksiä, jotka eivät ole aina samoja edes samassa kulttuurissa kasvaneille. Kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta se on paljon tärkeämpää kuin osata luoda loistavinkaan juhlaruokailuympäristö. 2014. doi:10.1016/ j.ijgfs.2016.04.001 Spence C, Piqueras-Fiszman B. Kirjallisuus Hynynen A., Hopia A., Uimonen H., Pitkäkoski T., Aaltojärvi I., Paakki M., Kontukoski M. Musiikilla voi vaikuttaa myös ruokavalintoihin
Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa nämä ovat ’sattumia’. 2008; Lobstein ja Dibb 2005; Sadeghivad 2016). Tällaiset ruokakolmion ylimmälle hyllylle nostetut tuotteet eivät kuulu päivittäiseen terveyttä edistävään ruokavalioon. lihavat). Tutkimusmateriaalina EPELIssä oli lapsiperheiden (n=8693) ja saman ikäisten lapsettomien perheiden (n=8693) elintarvikeostokset vuonna 2018. 2020). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan suomalaisista 2–16-vuotiaista pojista 29 prosenttia ja tytöistä 18 prosenttia oli vuonna 2020 ylipainoisia (ml. OECD (2019) on arvioinut epäterveellisten elintarvikkeiden mainonnan rajoittamisen olevan yksi vaikuttavimpia keinoja ehkäistä lasten ja nuorten lihavuutta. Suomalaisten lasten altistumisesta epäterveellisten elintarvikkeiden mainonnalle ei ole aiemmin ollut tutkittua tietoa.. 38 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Epäterveellisen elintarvikkeen ravintosisältöETT Minna Huttunen, neuvotteleva virkamies (EPELI-hankkeen ohjausryhmän jäsen, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen) maaja metsätalousministeriö Epäterveellisten elintarvikkeiden mainonta vaarantaa lapsen oikeudet Useat tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että elintarvikkeiden markkinointi vaikuttaa lasten kulutustottumuksiin ja epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnille altistuminen liittyy muun muassa lihavuuden kehittymiseen (esim. vsk E päterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille, EPELI-hanke, toteutettiin osana Valtioneuvoston vuoden 2020 selvitysja tutkimustoimintaa. 2019; Halford ym. Epäterveellisiksi voidaan määritellä elintarvikkeet, jotka suurina määrinä syötyinä heikentävät ruokavalion laatua (Rayner 2017). 2016; Coates ym. Hanke tuotti tietoa lapsiin kohdistuvasta epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnista Suomessa ja esitti suositukset keinoista, joilla lapsia ja nuoria voidaan suojata sekä samalla edistää terveyden tasa-arvoa yhteiskunnassamme. Aiemmin julkaistun suomalaisen tutkimushankkeen tulosten perusteella erityisesti yli 12-vuotiaisiin kohdistetun epäterveellisten tuotteiden mainonnan rajoittaminen olisi kustannustehokas keino parantaa lasten ruokaympäristöä: toteuttamiseen tarvitut investoinnit palautuisivat takaisin jo kahdessa vuodessa ja odotettu elinaikainen kokonaissäästöpotentiaali nykyarvossa ja nykytilannetta vastaavassa väestössä olisi yli 12-vuotiaisiin kohdistettuna noin 72 miljoonaa euroa ja 5?12-vuotiaisiin kohdistettuna noin 17 miljoonaa euroa (Rantala ym. Boyland ym
Myös suolaisia naposteltavia, sokeroituja mehuja sekä keksejä ja korppuja ostettiin paljon. Eniten epäterveellisiä elintarvikkeita ostivat pienituloiset, vähän koulutetut ja monilapsiset perheet, etenkin maaseudulla asuvat. Tulos on huolestuttava, koska se kertoo lasten oikeuksien epätasa-arvosta; terveellisen ravitsemuksen ja terveyden eriytymisestä. Sattumat heikentävät ruokavalion laatua, eikä tällaisia tuotteita pidä markkinoida lapsille. Makeisiin käytettiin keskimäärin 4 % ruokaostosten rahasummasta perheissä, joihin kuului 7–17-vuotiaita lapsia. Viisi ostetuinta ravintoprofiililtaan epäterveelliseksi luokiteltavaa elintarvikeryhmää olivat makeiset ja purukumi, maustetut jogurtit, viilit ja rahkat, makkarat, nakit ja makkaraleikkeleet, suklaa ja jäätelö. Kuva: Valtion ravitsemusneuvottelukunta.. Tutkimustulokset osoittivat, että elintarvikkeiden luokittelu epäterveellisiin, terveellisempiin ja ns. 39 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. vsk profiilin mallintamiseksi EPELIssä vertailtiin kolmea eri mallia: WHOEuro-mallia, Nutri-Scorea ja hankkeessa kehitettyä Findex-mallia sekä niiden kykyä erotella epäterveellisiä elintarvikkeita terveellisistä. Ja lisäksi tarkasteltiin elintarvikkeisiin liittyvää markkinointia vanhempien, nuorten, elintarvikeyritysten sekä muiden keskeisten sidosryhmien näkökulmista. Lapsiperheissä ruokaostoksista keskimäärin 25,8 % käytettiin epäterveellisiin elintarvikkeisiin, lapsettomissa verrokkikotitalouksissa vastaava luku oli 23,2 %. hyviin valintoihin, kuten Sydänmerkki-tuotteet, onnistuu tuotteiden ravintoprofiilien kautta. Heillä ruokaostoksista vähintään 30 % kului epäterveellisiin tuotteisiin. Epäterveellinen elintarvike ei ole lapsen Terveellinen ruokavalio on tärkeää lapsen normaalille kasvulle ja kehitykselle
40 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Mainontaa ohjaava itsesääntely on Suomessa toiminut melko tehokkaasti pienten lasten osalta, mutta vapaaehtoisuus EPELI-hankkeen tuloksia koskien epäterveellisiin elintarvikkeisiin käytettyä prosenttiosuutta ruokaostoksiin käytetystä rahasummasta.. EU:n audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi (ns. Alkoholimainonta on lailla säädeltyä. Epäterveellinen elintarvike on tuote, joka heikentää kokonaisravitsemusta esimerkiksi lisäämällä roimasti energiansaantia sokerin tai tyydyttyneen rasvan muodossa ja samalla vie tilaa tärkeiltä, ravintorikkailta ruoka-aineilta. AVMS-direktiivi) kannustaa jäsenvaltioita kehittämään yhteisja itsesääntelyn keinoja liittyen alaikäisten kohtaamaan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointiin. Vastaavasti, maailman terveysjärjestö (WHO) on antanut suosituksia epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamisesta lapsille ja nuorille liittyen mm. vsk kasvulle ja kehitykselle välttämätön, pikemminkin juuri päinvastoin. Lainsäädännöllä pyritään ehkäisemään yhteiskunnalle aiheutuvaa haittaa ja suojelemaan alaikäisiä. markkinoinnille altistumiseen ja markkinoinnin sisältöihin (WHO 2010, WHO 2018). Jotkin Euroopan maat, esimerkiksi Portugali ja Norja, ovat lailla kieltäneet epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin alle 16-vuotiaille
Coates, Anna E., Charlotte A. Obes Rev 17(10): 945-959. Elintarvikkeita voidaan markkinoida myös lapsille, kunhan tuotteiden ravintoprofiili on kunnossa ja esim. Am J Clin Nutr 103(2):519-533. EPELI esittää, että sääntelyn kehittämisen tulee koskea näitä kaikkia ja että kehittämistyö on tehtävä asiantuntijoiden ja virkamiesten yhteistyönä, sidosryhmiä kuunnellen. Pediatrics 143(4). (2017). WHO (2018) Monitoring and restricting digital marketing of unhealthy products to children and adolescents. Halford J.C., Boyland E.J., Hughes G.M., Stacey L., McKean S., Dovey T.M. WHO Regional Office for Europe, Copenhagen.. Boyland (2019) Social media influencer marketing and children’s food intake: A randomized trial. EPELIn tulosten perusteella nuoret altistuvat epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnille etenkin digitaalisissa kanavissa. Lasten oikeuksien toteutuminen on aikuisten vastuulla. Itsesääntelyn, viranomaisvalvonnan ja lainsäädännön kehittäminen tukevat toisiaan, kun alaikäisiä suojellaan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnilta. Obesity Reviews 6(3): 203-208. Nutrient profiling for regulatory purposes. R., Johnston, B.C. Public Health Nutrition 11(9): 897–904. Lobstein, T. (2008) Beyondbrand effect of television food advertisements on food choice in children: The effects of weight status. EPELI-hankkeen loppuraportti ja policy brief -suositukset ovat luettavissa valtioneuvoston sivustolla: Tietokäyttöön.fi Viitteet: Boyland E.J., Nolan, S., Kelly B., TudurSmith, C., Jones A., Halford J.C., Robinson E.(2016) Advertising as a cue to consume: a systematic review and meta-analysis of the effects of acute exposure to unhealthy foods and nonalcoholic beverage advertising on intake in children and adults. Vastuullinen elintarvikealan toimija ei markkinoi lapsille epäterveellisiä tuotteita missään kanavassa. vsk ei suojele 13–17-vuotiaita lapsia. 41 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Proc Nutr Soc 76(3):230-236. OECD Health Policy Studies. (2016) Influence of unhealthy food and beverage marketing on children’s dietary intake and preference: a systematic review and meta-analysis of randomized trials. Rayner, M. Alaikäisen oikeuksien täysimääräinen toteutuminen edellyttää, ettei epäterveellisten elintarvikkeiden sääntelyssä mikään alaikäisten ryhmä jää suojan ulkopuolelle. WHO (2010) Set of recommendations on marketing of foods and nonalcoholic beverages to children. Tämän tavoitteen toteutumista tukemaan on tarpeen uusia kuluttaja-asiamiehen ohje, kehittää valvontaa ja tarkastella lainsäädännön mahdollisuudet suojella alaikäisiä. WHO, Geneva. Rantala Eeva, Janne Martikainen, Timo Lakka, Saara Vanhatalo, Jari Heiskanen, Juuso Väistö, Johanna Leväsluoto, Maija Hassinen, Aino-Maija Eloranta, Anton Sigfrids & Marja Harjumaa (2020) Suomalaisten lasten ja nuorten ruokaympäristö ja toimenpide ehdotukset sen kehittämiseen terveyttä edistäväksi. OECD (2019) Heavy Burden of Obesity: The Economics of Prevention. Sydänmerkin tai vastaavan kriteerit täyttyvät, mutta muiden elintarvikkeiden markkinointi lapsille tulee lopettaa. Halford, Paul Christiansen and Emma J. Erityisesti markkinointi, jossa hyödynnetään nuorten suosimia sosiaalisen median vaikuttajia, on ristiriidassa jopa nykyisten ohjeiden kanssa. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:19. Paris: OECD Publishing. Hardman, Jason C.G. (2005) Evidence of a possible link between obesogenic food advertising and child overweight. Sadeghirad, B., Duhaney, T., Motaghipisheh S., Campbell, N. & Dibb, S
Niitä on valtavasti. Käyttöalueiksi mainitaan ruokavalion optimointi ja sydänja verisuonitautiriskien arvioiminen koneoppimisen (machine learning) avulla, ruokakuvien tunnistaminen neuroverkkoalgoritmeja käyttäen ja ruoankäyttökyselyvastausten tulkinta hahmontunnistukseen (pattern recognition) perustuvilla tekniikoilla. Yhteys Viikkiin pohjaa vuosien tuntiopettajuuteen ruoankäytön tutkimusmenetelmien kurssilla, nyttemmin myös tutkimusyhteistyöhön. Itse asiassa vain yksi katsauksessa LT Mikko Lehtovirta, tutkijatohtori Helsingin yliopisto Kirjoittaja Mikko Lehtovirta on 59-vuotias lääkäri, joka toimii tutkijatohtorina Helsingin yliopiston molekyylilääketieteen instituutissa askaroiden tyypin 2 diabeteksen kaltaisten tautien parissa. Yleisesti katsauksen anti jää vaatimattomaksi. Voisiko tekoälyä hyödyntävä teknologia auttaa ihmisiä syömään terveyttä edistävästi. App Annie -palvelun tietokannassa oli 21.11.2021 yhteensä 1 739 586 mobiilisovellusta 704 433 toimittajalta. vsk T ulevaisuuden ruoka -teeman mukaisesti pohdin seuraavassa, voisiko tekoälyä hyödyntävä teknologia auttaa ihmisiä syömään terveyttä edistävästi. Kirjoittajien mukaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä sekä sairauksien hoitoon tarkoitettuja sovelluksia on noin 165 000, alan markkina-arvo on 40 miljardia dollaria ja odotettu kasvu noin 2,5 % vuodessa. Tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia kuvataan yksittäisten esimerkkien valossa. Ravitsemusaiheisia niistä on noin 10 %. "Ois voinut olla" on kelvollinen lähestymistapa, jos se tarjoaa mahdollisuuden pohtia uudenlaisia ratkaisuja vallitseviin ongelmiin. " Vaikka tekoälydiskurssi onkin lennokkaimmillaan lähinnä satuilua ja tarinointia, ei mielikuvituksen käyttöä toki pidä vieroksua. Tällöin tutkimus tuottaa tietoa, jota lahjakaskaan kuvittelija ei välttämättä tavoita.. Tekoälytutkimukselle taas on ominaista mahdollisuus havaita uusia rakenteita niin sanotusti datalähtöisesti. 42 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Näin esittivät UCLA ja San José -yliopistojen ja Mayo Clinicin tutkijat kesäkuussa 2021 katsauksessa ”The Age of Artificial Intelligence: Use of Digital Technology in Clinical Nutrition” (Limketkai 2021). Eniten tekoälylle asetettuja odotuksia on liitetty, ehkei vähiten terminologian samankaltaisuuksien vuoksi, älypuhelineli mobiilisovelluksiin
Yksittäisestä katsauksesta ei toki voi päätellä paljoa. Kyseisen Day Two -sovelluksen (https://www.daytwo.com) käyttö tosin edellyttää myös ulostenäytteen toimittamista suoliston mikrobiomin analysoimiseksi. Ubiikki (ubiquitous computing) tarkoittaa kaikkialla läsnä olevan tietotekniikan verkostoimaa yhteiskuntaa, jonka konkreettinen ilmentymä on jatkuvasti mukana kulkeva älypuhelin.. Käytännössä kyse on internetiin kytketystä kamerallisesta tietokoneesta. 43 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Arkikielessä käsitteet AI ja tekoäly ovat solahtaneet mitä moninaisimpiin asiayhteyksiin, joiden suhde vallitsevaan todellisuuteen vaihtelee käyttötarkoituksen ja termin käyttäjän ymmärryksen mukaan. Korkealentoisista mainospuheista huolimatta todellisia oppivia ja autonomisia ravitsemusaiheisia mobiilisovelluksia ei toistaiseksi ole tarjolla. Tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista keskusteltaessa auttaa, kun ajattelee sitä kokoelmana lähestymistapoja, ei fyysisenä kokonaisuutena tai yksikkönä. vsk käytetyistä esimerkeistä perustuu älypuhelimen käyttöön. Olemme kuitenkin vuosittain käyneet aihepiirin kirjallisuutta läpi opiskelijoiden kanssa osana Helsingin yliopiston ravitsemustieteen opetusta ja havaintomme ovat olleet samanlaisia. On luontevaa ajatella, että koko ajan mukana kulkeva, ubiikki, älypuhelin sopii ruokakäyttäytymisen tallentamiseen. Siksi tarjoutuvat tallennusmuodot ovat lähinnä kuva ja teksti yhdistyneenä aikaja paikkatietoon. ÄlypuheAI Tekoäly tai artificial intelligence, AI, on tietojenkäsittelytieteen osa, jonka aiheena ovat järjestelmät, joille luonteenomaisia piirteitä ovat autonomia eli itsenäisyys ja adaptatiivisuus eli oppivuus. Puhelimen mikrofoni ja kiihtyvyysanturi eivät toistaiseksi ole tuoneet lisäarvoa ruokakäyttäytymisen tallentamiseen. Mobiilien älylaitteiden mahdollisuudet Mitä mahdollisuuksia mobiilit älylaitteet voisivat tarjota ja miksi todellisuus kuitenkin on toisenlainen
Koneoppimiseen ja spektrografiaan pohjaava teknologia vaatii spektrin lähteen, heijastetta mittaavat anturit, erilaisia suodattimia ja tietokonejärjestelmän. Spektrejä voidaan myös rypästää eli klusteroida tilastollisin menetelmin ilman tietoa spektrin lähteestä. 44 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. vsk linten ravitsemussovellukset ovat pääasiassa muunnelmia ruokapäiväkirjasta, kuvilla tai ilman. Tekoäly kohtaa haasteita myös kuluttajan lautasella Kuluttajalle asti päässeen ruoan määrittämisessä on toisenlaisia haasteita. Tuntemattomasta kohteesta saatu spektri voidaan koneoppimisen avulla luokitella ”samanlaiseksi tai erilaiseksi” käyttäen pohjana järjestelmälle opetettua malliaineistoa (ns. Kuviin liittyvistä teknisistä haasteista tärkeimmät ovat ruokien automaattinen tunnistaminen ja määrien arvioiminen. Kun ruokapäiväkirja kulkee mukana ja tieto tallentuu suoraan pilvipalvelimelle, muistamiseen liittyvät häiriötekijät vähenevät, päivittäinen vaihtelu saadaan talteen ja päästään käsiksi ylija aliraportointiin. Tekniikka ei toistaiseksi ole liikuteltavaa vaan, kuten tietokoneiden alkuaikoina, kömpelöä. Jälkimmäisessä oppiminen pohjautuu ainoastaan kohteesta saatuun informaatioon ja sitä kutsutaan ohjaamattomaksi koneoppimiseksi. Artikkelin mukaan tekoälyn käyttö on alkanut yleistyä vuodesta 2015 lähtien ja käyttöalue ulottuu tuotannosta laadunvalvontaan ja toisaalta kysynnän, myynnin ja tuoton ennustamiseen. Edellistä vaihtoehtoa kutsutaan ohjatuksi koneoppimiseksi. Mobiilisovellusten ongelmat taas liittyvät valokuvista saatavan informaation reunaehtoihin ja toisaalta tallentamisen aiheuttamaan käyttäytymisen muutokseen. Vaikka järjestelmä syväoppisi, ja todistetusti nykyisillä koneoppimismenetelmillä oppii, tunnistamaan banaanin automaattisesti banaaniksi ja vaikka jopa kahvi kauramaidolla tallentuisi oikein, ei tavallinen kaksiulotteinen kuva kykene luotettavasti. Onko hernekeitossa lihaa vai nyhtökauraa ja kuinka paljon. Tekoäly elintarviketeollisuudessa Journal of Food Protection -lehdessä julkaistussa kattavassa katsauksessa (Mavani 2021) käydään läpi tekoälyn soveltamista elintarviketeollisuudessa. Onko kaikki valkoinen maitoa. Mitä on perinteisen savolaisen kukon sisällä. Vaikka tulokset ovat lupaavia, on edessä paljon työtä, jotta tuloksista saadaan yleispätevämpiä kuin mitä ne nyt ovat. Tekoäly oppii suhteellisen helposti tunnistamaan esimerkiksi banaanin, paella taas on paljon haastavampi kohde. lajikekohtaiset erot tuottavat dataan suuria vaihteluita. test set ja teaching set). Menetelmiä on muitakin, ja niitä sovelletaan usein yhdessä. Koneoppiminen elintarvikkeiden tunnistamisessa Älypuhelinekosysteemin ulkopuolella on ruokien tunnistamisessa päästy eteenpäin. Näkyvän valon ja infrapuna-alueen aallonpituuksien spektroskopian sekä hyperspektrikuvantamisen avulla voidaan määrittää ja vertailla periaatteessa minkä hyvänsä kohteen ominaisheijastuksia (spektrejä) ja käyttää tietoa kohteen fysikokemiallisten ominaisuuksien tunnistamiseen. Esimerkiksi Current Research in Food Science (Saha 2021) ja Frontiers in Nutrition (Feng 2021) -lehdissä julkaistiin kuluvana vuonna katsaukset koneoppimisen soveltamisesta elintarvikkeiden tunnistamiseen ja niiden laadun sekä maantieteellisen alkuperän tunnistamiseen. Edellä mainitut esimerkitkin liittyvät alkutuotannon, logistiikan ja varastoinnin tarpeisiin. Maanosat, ajankohta, kosteusolot ja esim
Digitaalisen ruokakuvan tunnistuksen osa-alueet ovat segmentointi, luokittelu, volyymin määritys sekä koostumuksen ja ravintosisällön arvioiminen. Erityisen tarkkana on oltava referenssitietokantojen suhteen. 45 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Luokittelu hyödyntää konvoluutioverkkoja, syväoppivien neuroverkkojen alinta kerrosta, jotka opetetaan tunnistamaan erityisiä ruokien yksityiskohtia, vaikkapa omenan kantaa tai kukkakaalin kupua. Tavallinen kaksiulotteinen kuva ei kykene luotettavasti vastaamaan kysymykseen ”kuinka paljon”.. Konvoluutioverkkojen taikavoima piilee siinä, että ne poimivat kuvista oppimiaan yksityiskohtia välittämättä, missä kohtaa, minkä kokoisia tai miten päin yksityiskohdat ovat. Nyrkkisääntönä voi pitää, että mobiilien ravitsemussovellusten käyttämät energiaja ravintoainesisältötietokannat ovat epäluotettavia, kunnes toisin on tapauskohtaisesti osoitettu (Maringer 2018). Segmentointi ja luokittelu tarkoittavat kunkin kuvan ”lautasmallin” ymmärtämistä: tuossa peruna, tuossa vihannesta, tuossa annos kalaa. Segmentoinnissa hyödynnetään usein rajapintojen erottamiseen erikoistuneita konenäköohjelmia. Lautasen sisällön hahmottaminen on koneälylle helpompaa kuin volyymin määrittäminen. Vaikka yksilön valinnoilla on merkitystä, muokkaa ympäristö ruokakäyttäytymistä ratkaisevasti, oli kyse mahdollisuudesta työpaikkalounaaseen, Kuluttajalle asti päässeen ruoan määrittämisessä on myös haasteita. Terveyttä tukeva ruokakäyttäytyminen ryhmätasolla Jos taas ajatellaan terveyttä tukevaa ruokakäyttäytymistä laajemmin, saattaa olla mielekästä ottaa etäisyyttä älypuhelinta käyttävään ruokailijaan. Epävarmuutta lisää, jos käyttäjät saavat itse täydentää tietokantoja. Kuvan digitaalinen kalibrointi tarkoittaa, että vertailupiste tai -mitta luodaan valon ominaisuuksien tai optiikan avulla, tai käyttäen lisättyä todellisuutta (augmented reality, AR). Ruokakuvia on oltava paljon ja niissä on erikseen huomioitava maantieteelliset ja kulttuuriset erot. Ruoan volyymin määrittäminen on haastavampaa. Perusajatus lienee tuttu ruoankäyttötutkimuksista, joissa esimerkiksi ateriatarjotin on kuvattu kahdesta eri projektiosta ennen ja jälkeen ruokailun. Vuonna 2020 ilmestyneessä katsauksessa (Tay 2020) singaporelaistutkijat listasivat digitaalisen ruokakuvan tunnistuksen osaalueet: segmentointi, luokittelu, volyymin määritys sekä koostumuksen ja ravintosisällön arvioiminen. Vaikka kaikissa osa-alueissa on edistytty, ovat tekoälyn koulutuksen vaatimat opetustietokannat suuria. Joko kuvaan on saatava tavalla tai toisella skaalan osoittava vertailupiste, ”mittatikku”, jonka koko on tiedossa tai sitten se on luotava ohjelmallisesti. vsk vastaamaan kysymykseen ”kuinka paljon”
Tekoäly voi suositella terveellisesti Oma näkemykseni on, että verkkokauppojen yleisesti käyttämillä tekoälypohjaisilla "Robotin on parasta pysyä ruodussaan” – etenkin länsimaisilla ihmisillä esiintyy sitä enemmän vastarintaa, mitä vahvempi vaikutelma heille syntyy, että esimerkiksi verkon yli operoiva chatbot kommunikoi tietoisen olennon tavoin.. Vaikuttavien tekijöiden ja myynnin väliset suhteet ovat kaukana lineaarisista. 46 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Tutkimus oli poikkeuksellinen, sillä julkista tietoa ei ole helppo saada. Tarkastellaan tästä syystä lopuksi tekoälyn mahdollisuuksia terveyttä edistävien interventioiden arvioinnissa, vähittäiskaupan mahdollisuuksia käyttää asiakkaiden ostoskäyttäytymistietoja terveyden edistämiseen sekä tekoälyn hyödyntämistä käyttäytymisen muutoksen apuvälineenä. päätöksentekopuu-algoritmi (decision tree) että syväoppivan neuroverkon käyttö ennustivat virvoitusjuomamyynnin kehitystä kirkkaasti paremmin kuin regressiomalliin perustuva menetelmä. Lu ja kumppanit saivat luvan hyödyntää kolmen Quebecin alueen vähittäiskauppaketjun ostosdataa viideltä vuodelta ja osoittivat, että sekä ns. Koneoppimismenetelmät vähittäiskaupoissa Kanadalaisen McGill-yliopiston tutkijat vertailivat koneoppimismenetelmiä perinteiseen regressioanalyysiin selvittäessään sokeroitujen virvoitusjuomien hinnanvaihteluun ja myyntiin vaikuttavia tekijöitä (Lu 2019). Perinteisesti tuotteita on poimittu seurantaan näppituntumalla, ennusteiden tekeminen on ollut työlästä ja tuotteiden epäonnistunut valinta on saattanut peittää merkittäviä signaaleja. Tavoitteena oli löytää työkaluja, joilla mahdollisen virvoitusjuomaveron vaikutuksia kulutuskäyttäytymiseen voitaisiin luotettavasti arvioida. vsk kansallisten ravitsemussuositusten päivittämisestä ja soveltamisesta tai strategioista, joilla elintarviketukut ja kauppaketjut muokkaavat tarjontaansa. Tässä yhteydessä on hyvä syy mainita, että Tampereen ja Helsingin yliopistojen sekä Sketjun yhteinen, asiakaskorttien omistajien vapaaehtoisesti luovuttamiin ostotietoihin perustuva LoCard -tutkimus saattaa kenties mahdollistaa samantapaisia tutkimusaiheita tulevaisuudessa (https://locard.fi/). Vähittäiskaupan myynnin suunnittelu ja ennustaminen ovat yrityssalaisuuksia
Artificial Intelligence and Persuasion: A Construal-Level Account. Jää nähtäväksi, voiko tekoälytutkimus auttaa meitä ymmärtämään ja parantamaan paitsi ruokakäyttäytymistä myös yleisemmin menetelmiä, joilla kannustamme ihmisiä pitämään itsestään paremmin huolta. http://appannie.com, vierailtu 21.11.2021 Feng, L., Wu, B., Zhu, S., He, Y., & Zhang, C. Havaintoa voisi kuvata lauseella ”robotin on parasta pysyä ruodussaan”: etenkin länsimaisilla ihmisillä esiintyy sitä enemmän vastarintaa, mitä vahvempi vaikutelma heille syntyy, että esimerkiksi verkon yli operoiva chatbot kommunikoi tietoisen olennon tavoin. Tutkijat kuvaavat toiminnan vaikuttimia high ja low construct -käsitteillä. Jokainen elintapaohjauksen kanssa mitenkään tekemisissä oleva tietää, kuinka vaikea ihmisen on muuttaa totunnaisia tapojaan. Ruokien verkko-ostaminen on moninkertaistunut koronaviruspandemian aikana (Yli-Vainio 2021). " KURSSISUOSITUS Tekoälyn osalta suosittelen lukijoille lämpimästi Helsingin yliopiston ja Reaktor Educationin Elements of AI -verkkokurssia, jossa oppija kävelytetään tekoälyn perusteiden läpi kuuden osakokonaisuuden avulla. Toisaalta tässä yhteydessä on kiinnostavaa, kuinka Psychological Science -lehdessä Sydneyn ja Chicagon yliopistojen tutkijat (Kim 2020) kuvaavat useiden koeasetelmien avulla ihmisten suhtautumista tekoälyperusteiseen suostutteluun (persuasion). Lähdekirjallisuus: App Annie. (2020). Jos asiatieto ja ylevät tavoitteet riittäisivät, monista kansansairauksistamme olisi jäljellä vain rippeet. org/10.1177/0956797620904985 Jokainen elintapaohjauksen kanssa mitenkään tekemisissä oleva tietää, kuinka vaikea ihmisen on muuttaa totunnaisia tapojaan. 47 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. (2021). W., & Duhachek, A. Tekoälypohjaisille suostuttelujärjestelmille esitetty low construct -vaatimus on ajatuksia herättävä. Jos asiatieto ja ylevät tavoitteet riittäisivät, monista kansansairauksistamme olisi jäljellä vain rippeet. Application of Visible/Infrared Spectroscopy and Hyperspectral Imaging With Machine Learning Techniques for Identifying Food Varieties and Geographical Origins. https://doi.org/10.3389/fnut.2021.680357 Kim, T. Psychological Science, 31(4), 363–380. Verkko-osoitteesta elementsofai.com löytyvä kurssi on maksuton.. Frontiers in Nutrition, 8(June). Suosittelualgoritmeja, jotka yrittävät arvuutella, mikä olisi tuote, jonka asiakas todennäköisimmin ostaisi, voisi hienosäätää tukemaan terveyttä edistäviä ruokaostoksia. Tällainen voisi tarkoittaa esimerkiksi, että tekoälyn käyttö terveellisiin ruokaostoksiin suostuttelussa saattaisi onnistua parhaiten, jos siihen liitetty kommunikointi (esimerkiksi ruoan verkkokaupassa) on hyvin konkreettista. Low construct tarkoittaa mekaanisia ohjeita (kuinka kahvikone täytetään ja käynnistetään), high construct taas toimintaa, johon sisältyy tarkoitus. vsk sovelluksilla olisi erinomaisia mahdollisuuksia tukea terveyttä edistävää ruokakäyttäytymistä. https://doi
C. (2021). A survey of machine learning techniques for food sales prediction. https://doi.org/10.1016/j.crfs.2021.01.002 Tay, W., Kaur, B., Quek, R., Lim, J., & Henry, C. https://doi.org/10.3390/ nu12041167 Tsoumakas, G. https://doi.org/10.1007/s10462-0189637-z Yli-Vainio, M. Frontiers in Microbiology, 10(August). https://www. Ruoan verkkokauppa laajeni pandemiassa 3-5-kertaiseksi – ”Korona on kiihdyttänyt kehitystä, joka oli ollut olemassa”. A., Hashim, H., & Rahman, N. A. User-documented food consumption data from publicly available apps: an analysis of opportunities and challenges for nutrition research. Nutrition Journal, 17(1), 59. H., Mamiya, H., Vybihal, J., Ma, Y., & Buckeridge, D. (2021). https://doi. Current developments in digital quantitative volume estimation for the optimisation of dietary assessment. (2018). Current Research in Food Science, 4(January), 28–44. N., Mauldin, K., Manitius, N., Jalilian, L., & Salonen, B. Springer US. https://doi.org/10.1186/s12937-0180366-6 Mavani, N. 48 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. (2020). L. (2019). The Age of Artificial Intelligence: Use of Digital Technology in Clinical Nutrition. Studies in Health Technology and Informatics, 264, 248–252. (2019). (2019). Nutrients, 12(4), 8–15. tekniikkatalous.fi/uutiset/ruoan-verkkokauppa-laajeni-pandemiassa-3-5-kertaiseksi-korona-on-kiihdyttanyt-kehitysta-joka-oli-ollut-olemassa/11a789b3be82-46cf-978b-b55b1caa9b3c, vierailtu 25.11.2021. R. Application of machine learning and grocery transaction data to forecast effectiveness of beverage taxation. Machine Learning Approaches for Epidemiological Investigations of Food-Borne Disease Outbreaks. D., Normann, A., Ekman, S., Timotijevic, L., Raats, M. https://doi.org/10.3389/fmicb.2019.01722 Limketkai, B. In Food Engineering Reviews (Issue 0123456789). https://doi.org/10.1007/ s12393-021-09290-z Saha, D., & Manickavasagan, A. M., Othman, S., Hussain, M. org/10.1007/s40137-021-00297-3 Lu, X. Tekniikka & Talous. org/10.3233/SHTI190221 LoCard-tutkimus. J. Application of Artificial Intelligence in Food Industry—a Guideline. vsk Vilne, B., Meistere, I., Granti?a-Ievi?a, L., & ?ibilds, J. https://doi. Artificial Intelligence Review, 52(1), 441–447. Machine learning techniques for analysis of hyperspectral images to determine quality of food products: A review. http://locard.fi, vierailtu 25.11.2021 Maringer, M., van’t Veer, P., Klepacz, N., Verain, M. R., Ali, J. M., & Geelen, A. (2021). Current Surgery Reports, 9(7)
Knehtilä on kansainvälisesti kuulu Palopuron agroekologisesta symbioosista eli luomuyrittäjien yhteisöstä, jonka puitteissa ravinteet ja energia kiertävät paikallisesti. Palkinnolla liitto haluaa nostaa tilan esiin hienona esimerkkinä toimijoiden välisestä yhteistyöstä, kokonaisvaltaisesta ajattelusta ja tilan toimintojen kehittämisestä laajalla rintamalla. Kuva: Sinimaaria Kangas. Palkinto luovutettiin Luomupäivät-tapahtumassa Seinäjoella 11.11.. Luomuliitto ry Vuoden Luomuyritys -palkinto Knehtilän tilalle Hyvinkäälle Vuoden Luomuryritys palkinnon sai Knehtilän tila. Monipuolinen luomutuotanto tasoittaa riskejä muuttuvassa ilmastossa Ilmastonmuutos tuo haasteita myös luomuviljelyyn säiden muuttuessa ennakoimattomiksi. ”Monet ryhmät tulevat tänne, koska he haluavat tutustua maatalouteen ja tapaamme tehdä asioita”, kertoo Minna Sakki-Eerola, joka vastaa tilan tapahtumaja myymälätoiminnasta. Tuloksena saadaan viljatuotteita, vihanneksia, kananmunia, biokaasua sekä biokaasun tuotannossa syntyvää mädätettä, joka on erinomaista lannoitetta. Perheen vanhemmat pojat vetävät tilan yhteydessä toimivaa Knehtilän Pieni puro -yritystä, joka jalostaa tilan viljaa tuotteiksi valtakunnalliseen valikoimaan. vsk Knehtilän tilalla viljellään monipuolisesti luomuviljaa ja -öljykasveja. Kuvassa tilan isäntä Marku Eerola ja tapahtumaja myymälätoiminnasta vastaava Minna Sakki-Eerola. Voittajan valitsee Luomuliiton hallitus ehdotettujen yritysten joukosta. ”Tuotantoon täytyy saada lisää joustavuutta, jotta tila selviää muuttuvista olosuhteista. Luomuliitto myöntää vuosittain Vuoden Luomuyritys -palkinnon innovatiiviselle, ekologiselle tai muuten innostavaa esimerkkiä näyttäneelle luomuyritykselle. Lisäksi tilan isäntä, Markus Eerola vaikuttaa maatalouden edunvalvonnassa. Knehtilän tilalla on laajennettu viljelykasvivalikoimaa riskin hajaannuttamiseksi. 49 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Pihapiirin navetta on kunnostettu juhlaja kokoustilaksi. Tilan eri toiminnot myös täydentävät toisiaan. Luomuliitto ry on myöntänyt Vuoden Luomuyritys -palkinnon hyvinkääläiselle Knehtilän luomutilalle. Palopuron symbioosi on mukana Helsingin yliopiston sekä hollantilaisen Wageningenin yliopiston tutkimushankkeissa. Luomuliiton puheenjohtaja Janne Rauhansuu kiittelee yrittäjiä kehittävästä otteesta ja laajojen yhteistyöverkostojen rakentamisesta. Luomun viljelytapaa puoltaa se, että siinä on panostettava maan kasvukuntoon”, Eerola sanoo. Lisäksi gluteenittomilla hampulla ja puhtaalla kauralla on hyvät vientimahdollisuudet. Luomuliitto on luomutuottajien edunvalvoja Suomessa. Mikään näistä ei onnistuisi ilman laajoja yhteistyöverkostoja. ”Yksinään ei kenenkään tila ole riittävän suuri vastaamaan isoihin ongelmiin, mutta paikallisella yhteistyöllä, kuten Knehtilän tilalla, vaikuttavuus on huomattavasti suurempi”, hän perustelee voittajavalintaa
Ketterimmät elintarviketeollisuuden yritykset ovat löytäneet haasteista mahdollisuuksia. 50 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Älykkäät yritykset keskittyvät nyt uuden kehittämiseen ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Omron mobiilirobotti elintarviketeollisuuden sisälogistiikan demonstraatiossa. Kuva: Pauli Valo.. vsk Timo Kerminen, projektitutkija Satakunnan ammattikorkeakoulu, RoboAI tutkimusja tuotekehityskeskus Mikko Lehtonen, projektipäällikkö Satakunnan ammattikorkeakoulu, Kuninkaisten kampus Huittinen Elintarviketeollisuuden roboloikka tulevaisuuteen Kiristyvä kilpailu tuo haasteita
Tämä tosiseikka on mahdollistanut uusien tuotantovaiheiden robo. Samanaikaisesti kehitetään ratkaisuja automaattiseen keräilyyn. Yhteistyörobottien nopea ohjelmointi, helppokäyttöisyys sekä siirreltävyys ovat erityisesti pk-yritysten mielenkiintoa kasvattavia tekijöitä. Elintarviketeollisuus on investoinut robotiikkaan uusien tehtaiden myötä ja isompien elintarviketeollisuuden yritysten tuotteet ovatkin valmiina robotisoituihin keräilysovelluksiin. Näistä mainittakoon kansainvälisen kilpailun lisääntyminen, Covid-19-epidemia sekä erilaiset halpuutuskampanjat. Nykyinen verkkokaupan tuotteiden keräily manuaalisesti on useimmille elintarvikekaupoille kannattamatonta toimintaa. Aiemmin robotiikkainvestointeja tehtiin mm. monotonisen työn ja terveydelle haitallisten tehtävien poistamiseksi sekä tietysti tuottavuuden parantamiseksi. 51 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Robotiikan lisääntymisen taustalla vaikuttaa voimakkaasti myös robottilaitteistojen pitkään jatkunut hintojen aleneminen. Tämä kaupan automatisointi asettaa esimerkiksi elintarviketeollisuuden pakkauksille uusia vaatimuksia. Investoinneilla kilpailukykyä Karkeasti ilmaisten tuottavuus mittaa, paljonko työntekijä saa aikaan tuotosta työtunnin aikana. Samanaikaisesti robottien hyödyntäminen ja uusien robottiinvestointien tekeminen on ollut teollisuudessa kilpailijamaita vähäisempää. Kauppa ja tuotanto tulevat jatkossakin olemaan merkittävien muutosten kourissa, kun kuluttajat siirtyvät entistä enemmän hyödyntämään elintarvikkeiden verkkokauppaa. Ruokaketjun toimijat ovat vielä kokeneet yhteistyörobottien alhaisen nopeuden yhdeksi haasteeksi niiden käyttöönotossa. Elintarvikekauppa ja -tuotanto ovat olleet viimevuosina merkittävien mullistusten näyttämönä. Nämä mahdollistavat joustavan ja ketterän tuotannon esimerkiksi tuotteiden lavauksessa. Tämä on näkynyt alan tuottavuuskehityksessä. Nämä investointiperusteet ovat edelleen tärkeässä roolissa suunniteltaessa tuotannon automatisointia, mutta näiden rinnalle on noussut uusia tekijöitä. Elintarviketeollisuus on yleisellä tasolla ollut kohtalaisen konservatiivinen robottien käyttäjänä. vsk R obotiikka tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan kaikkiin ruokaketjun vaiheisiin alkutuotannosta aina kierrätykseen asti. Robotiikka on kehittynyt nopeasti ja markkinoille on tullut esimerkiksi helppokäyttöisiä yhteistyörobotteja. Samanaikaisesti työntekijäkustannukset ovat kasvaneet. Suomessa yleinen tuottavuuskehitys on ollut merkittävästi kilpailijamaitamme heikompaa. Tätä ongelmaa on pyritty ratkaisemaan innovatiivisilla turvalaiteratkaisuilla, joiden avulla yhteistyörobottien liikenopeudet on voitu nostaa perinteisten teollisuusrobottien tasolle. Mobiilirobotit voivat siirtää muuttuvissakin ympäristöissä esimerkiksi kuormalavoja pakkaamosta varastoon täysin itsenäisesti ja automaattisesti omaa reittiään jatkuvasti suunnitellen. Pienemmätkin, ainakin älykkäät elintarvikeyritykset, ovat huomioineet robotisoinnin uusien tuotantolinjojen suunnittelussa, vaikka varsinaista robotti-investointia ei olisikaan vielä tehty. Mobiilirobotiikka mahdollistaa ketterämmän ja joustavamman tuotannon logistiikan myös pienemmissä yrityksissä vähentäen kalliiden ja stabiilien kuljetinratkaisujen tarvetta. Työn tuottavuutta parantavilla investoinneilla on juuri nyt merkittävä vaikutus, jotta positiivinen kehitys teollisuudessa jatkuisi korona-ajan jälkeenkin. Erityisesti isommissa elintarviketeollisuuden yrityksissä on havahduttu siihen, miten paljon sisälogistiikkaan käytettävä, jalostusarvoa nostamaton työaika vaikuttaa tuotteen kokonaiskustannuksiin. Toinen teknologinen harppaus on tapahtunut mobiilirobotiikassa
Pienillä askelilla toimivaan lopputulokseen Olemme usein törmänneet yrityskäynneillä siihen, että pk-yritys haluaa robottisolun, jolla voi tehdä useita eri työvaiheita. Merkittävä osa kotimaisesta elintarviketeollisuudesta sijaitsee kasvukeskuksien ulkopuolella. 52 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Nyt on aika ottaa tuotannon osalta robottiloikka kannattavaan tulevaisuuteen. Otetaan esimerkiksi makkaratehdas, joka tarvitsee laatikointirobotin, mutta haluaa samaan soluun myös etikettilaitteen laaduntarkastuskameralla sekä siirrettävyyden eri linjojen välillä kasvattaakseen robotin päivän automaattiajoaikaa kuudesta tunnista kahdeksaan. Tämä kehityskulku toistuu useimmiten ensimmäistä robottia hankkivissa yrityksissä. Monissa maakunnissa seutukaupungit ovat taantuvan väestökehityksen alueita ja eläköityvien työntekijöiden tilalle ei ole helposti saatavissa uutta osaavaa työvoimaa. Kokeilukulttuurilla rohkeutta kehittämiseen Elintarvikealan yritykset ovat vuosien ja vuosikymmenien edetessä panostaneet kohtalaisen hyvin pääomaa tuotantolaitteisiin. Kysymykseksi onkin muodostunut: ”Onko muistettu varmistaa, että laitteet myös tuottavat hyötyjä parhaalla mahdollisella tavalla?” Kun tilauskanta on pysynyt hyvällä tasolla ja jokainen päivä vaatii ”hanskat savessa” ahkerointia tilausten toimittamiTeollisuusrobotti HLS-Robo-hankkeen elintarvikkeiden käsittelykokeilussa. Vanha KISS-periaate (Keep It Simple, Stupid!) on useasti ensimmäisen robottihankinnan onnistumisen kannalta merkittävä. Samalla robotin investointikustannukset kasvavat kymmenillä prosenteilla ja investointi jää tekemättä. Työntekijämarkkinat tulevat mullistumaan ja työnantajien tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota imagoonsa ja yleisesti alan houkuttelevuuteen. Robottitekniikoiden ja -teknologioiden rinnalla elintarviketeollisuuden, kuten muidenkin teollisuuden haarojen, robotisaatiokehitystä tulee vauhdittamaan tulevaisuuden työntekijäpula. Tärkeämpää ensimmäisen robotin osalta on kehityksen oikea suunta, ei niinkään sen nopeus. Tätä kehitystä ovat tukeneet myös robottivalmistajien tarjoamat valmiit ja helposti muokattavat ohjelmistot esimerkiksi lavaukseen sekä uudet robottien tarttujatyypit. Kuva: Jani Matikainen.. Suomalaisten elintarvikeyritysten on tärkeä hypätä muutokseen mukaan, jotta ne ovat kilpailukykyisiä tulevaisuudessakin. vsk tisoinnin, vaikka ne eivät aiemmin olisikaan olleet kannattavia robotisointikohteita. Digitalisaation ja uusien teknologioiden mahdollistama teollisuuden vallankumous on jo meneillään. Työntekijöiden positiivinen kokemus ensimmäisestä robotista madaltaa kynnystä seuraaviin robottihankintoihin
Maaseudun kehittämisrahoitteisessa HLS-Robo-hankkeessa on mukana monenlaisia, satakuntalaisia, pirkanmaalaisia ja varsinaissuomalaisia yrityksiä. Demonstraatio käynnistettiin esittelemällä yritykselle kolme erilaista robottiratkaisua, joiden avulla yritys voisi robotisoida tuotantoaan. Me Satakunnan ammattikorkeakoulun RoboAI-laboratoriossa tarjoamme yrityksille mahdollisuuden erilaisten robotiikkaja automaatiokokeilujen tekemiseen ja sitä kautta vauhditamme tuotannon innovaatioiden läpimenoa. Yhteistyörobotti laatikoimassa kuljettimelta kinkkupakkauksia RoboAI-laboratoriossa. vsk sessa ja uusien tilausten hankkimisessa, voi jatkuva parantaminen unohtua. Tuotannon kehittämisessä kokeilukulttuuri ei ole vielä ottanut yritysmaailmassa riittävän isoja askelia. Robotit eivät innovoi eivätkä tuota kehittämisideoita, vaan tekevät rutiininomaisia, ihmiselle tylsiä tai vaarallisia ja monesti ergonomisesti rasittavia työtehtäviä. Merkkejä tästä on ilmassa. Harmittavan usein myös heikentyneessä markkinatilanteessa yritykset unohtavat tuotannon kehittämisen, ja keskittävät kaiken energian uusien tilausten hankintaan sekä sopeuttamistoimenpiteiden läpivientiin. Vaikka digitalisaatio tuo mukanaan uusia toimintatapoja, robotteja ja automaattisia ratkaisuja elintarviketeollisuuden arkeen, on ihminen kuitenkin kaikkein tärkein tekijä. HSL-Robo-hankkeessa toteutettiin esimerkiksi demonstraatio elintarviketeollisuuden pakkausten lavaukseen. Juuri tällä hetkellä RoboAI-yhteiskäyttölaboratoriossa muun muassa paneudutaan älykkäisiin käytännön ratkaisuihin, joilla parannetaan elintarvikealan kustannusja energiatehokkuutta. Kuva: Pauli Valo.. Yritys valitsi ideoista parhaan, jota kehitettiin eteenpäin ja lopulta simuloitiin yrityksen tuotantomäärillä. 53 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Markkinoille on tullut entistä enemmän automaatioyrityksiä, jotka tarjoavat robotteja vuokraja kokeilukäyttöön ennen varsinaista investointia. Työntekijät ovat kaikkein tärkein voimavara alati kehittyvässä yrityksessä. Yritykseltä saatu palaute oli erityisen positiivista ja hankkeen kannalta tärkeintä on uusien investointien liikkeellelähtö toimenpiteiden seurauksena
vsk 54. Uudet ruoan verkkokaupan toimijat kasvattavat markkinaa lisäämällä vaihtoehtoja kuluttajille ja lisäämällä kilpailua ruoan verkkokaupan alalla. Sanna Kittelä, toimitusjohtaja Feelia Ruokakauppa / Fodnet Oy, Porvoo Anni Kuitula, markkinoinnin harjoittelija ja kauppatieteiden opiskelija Feelia Ruokakauppa / Fodnet Oy, Jyväskylä Ruoan verkkokaupan tulevaisuus Ruoan verkkokauppa on kasvava markkina, joka muuttaa kuluttajien ostokäyttäytymistä elintarvikkeiden, valmiin ruoan ja päivittäistavaroiden ostamisessa. Ruoan verkkokauppa Suomessa on ollut marginaalista vuoteen 2020 saakka, mutta koronapandemia on muuttanut kuluttajien ostokäyttäytymistä ja raivannut tietä ruoan verkkokaupan kasvulle. Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Ruoan verkkokauppa on pitkään ollut toimialana pieni, mutta teknologinen kehitys on tehnyt verkko-ostamisesta sujuvampaa ja verkkokaupoista helppokäyttöisempiä, jolloin verkko-ostamisen suosio on kasvanut ja myös ruoan ostaminen verkosta on yleistynyt. Ruoan verkkokaupan kasvunäkymät ovat suotuisat, mutta kannattava kasvu edellyttää kustannustehokasta logistiikkaa ja arvolupausta, joka pystytään lunastamaan
Verkkokauppojen suosiosta ja teknologisesta kehityksestä huolimatta ruoan verkkokaupan omaksuminen on ollut kuluttajien kesken hidasta. Kaupassa käyminen, ruokien aistinvarainen arvioiminen ja koko ostokokemus on tottumus, jota kuluttaja ei noin vain vaihda verkko-ostamiseen. Koronapandemia on kiihdyttänyt ruoan verkkokaupan kasvua, mutta se on toistaiseksi kaukana täydestä kasvupotentiaalista. Suomessa isojen päivittäistavarakappojen laaja valikoima ja alhainen väestötiheys ovat osaltaan saattaneet hidastaa ruoan verkkokauppojen suosiota. Tutkimusten mukaan toimitus tai nouto. vsk R uoan verkkokauppa on pitkään ollut toimialana pieni, mutta teknologinen kehitys on tehnyt verkko-ostamisesta sujuvampaa ja verkkokaupoista helppokäyttöisempiä, jolloin verkko-ostamisen suosio on kasvanut ja myös ruoan verkkokauppa on yleistynyt. Digitalisoitunut kaupankäynti vaikuttaa kuluttajien ostopolkuihin, eivätkä yritykset voi verkossa täysin hallita asiakkaidensa ostopolkua tai ostoprosessia. Ruoan verkkokaupan omaksuminen Ruoan verkkokauppa, kuten muutkin innovaatiot, vaatii kuluttajilta tietoista prosessointia ja arviointia ennen kuin kuluttaja muuttaa käyttäytymistään ja omaksuu ruoan verkkokaupan käyttämisen. Monet erilaiset esteet jarruttavatkin ruoan verkkokaupan omaksumista. Huomionarvoista on, kuinka suuri merkitys suositteluilla ja arvosteluilla on asiakkaan kokemuksiin ja ostopäätökseen. Isoissa kaupungeissa logistiikka on myös helpompi organisoida, ja kaupungeissa asuu ihmisiä, jotka ovat halukkaita kokeilemaan ja käyttämään uusia innovaatioita. Ruoan verkkokaupoille on siis ladattu paljon odotuksia kuluttajien toimesta, jolloin odotusten ylittäminen voi olla vaikeaa ja vaatii onnistuakseen yritykseltä kaikkien liiketoiminnan osa-alueiden integroimista. Kun teknologinen kehitys on kasvattanut ruoan verkkokaupan volyymia, markkinoille on tullut myös uusia toimijoita. Asiakaskokemus ruoan verkkokaupassa Kuluttajat ruoan verkkokaupassa etsivät saumattomia asiakaskokemuksia koko ostoprosessinsa ajan, aina tuotteiden etsimisestä toimitukseen ja asiakaspalveluun. 2020-lukua voidaankin kuvailla sosiaalisen kaupankäynnin aikakaudeksi: kuluttajat ovat vuorovaikutuksessa keskenään sosiaalisen median kanavissa, ja toiset asiakkaat vaikuttavat asiakaskokemuksen muodostumiseen. Maailmalla ruoan verkkokauppa on yleistynyt vauhdikkaammin, mihin syynä ovat esimerkiksi pidemmät perinteet ruoan verkko-ostamisessa ja suurkaupungit, joissa kysyntää ruoan verkkokaupoille on enemmän. Ruoan verkkokaupassa menestyminen vaatiikin vahvoja markkinointitoimia, jotka pyrkivät sulattamaan kuluttajien vastustusta ja auttavat ruoan verkkokaupan omaksumisessa. Toisaalta Suomi on hyvin digitaalinen yhteiskunta, mikä mahdollistaa nopean ruoan verkkokauppojen suosion yleistymisen tarjonnan kasvaessa ja jakelukonseptien monipuolistuessa. Ruoan verkkokaupan on tarjottava asiakkaalle tarpeeksi arvoa ja hyötyä, jotta kuluttaja haluaa muuttaa ostotottumuksiaan ja alkaa asioida perinteisten myymälöiden lisäksi myös verkkokaupassa. Innovaatiot vaativat tutkimusten mukaan kuluttajia hyväksymään esimerkiksi hinnan (toimituskulut), suorituskyvyn tai suunnittelun (tilauksen tekeminen) muutoksia ja pakottavat ihmiset muuttamaan tapojaan ja rutiineja sekä rikkomaan normeja ja perinteitä. 55 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Pelkästään ajan säästäminen ruoan verkkokaupan avulla ei ole kuluttajalle välttämättä tarpeeksi suuri motiivi ostaa verkosta, jos ostaminen on monimutkaista tai toimitusmaksu kallis
Myös suomalaiset yritykset voivat aiempaa helpommin lähteä laajentamaan liiketoimintaansa kansainvälisille markkinoille. Ruokalähettiyritykset Foodora ja Wolt ovat avanneet omia keräilymyymälöitään, joista he toimittavat asiakkailleen ruokaostoksia. Hyvät yhteistyökumppanit logistiikan osalta ovatkin ruoan verkkokaupan toimijan elinehto. Investointi älykkääseen logistiikkaan on kuitenkin. Yhtä lailla kuin trendit kuluttajakäyttäytymisessä vaikuttavat yritysten tarjontaan, myös yritysten tarjonta vaikuttaa kuluttajiin. Kuinka kannattavaa ruoan verkkokauppa on. Ruoan verkkokaupan toimijoille tulevaisuus tuo tullessaan haasteita kustannusrakenteen kanssa. Vaikka ruoan ostaminen verkosta on yleistynyt, ruoan verkkokaupan markkinalla on monia kysymyksiä, jotka ovat ratkaisematta. Kuinka paljon kuluttaja on valmis maksamaan kotiinkuljetuksesta. Puolivalmiiden tai valmiiden ruokien suosion kasvu näkyy esimerkiksi Feelia Ruokakaupassa, jonka tärkein tuote on valmis kotiruoka kuluttajalle sopivassa pakkauskoossa. Kuluttajille ruoan verkkokaupan tulevaisuus näyttäytyy suurempana palveluntarjoajien valikoimana ja parempana palveluna. Esimerkiksi Fiksuruoka.fi taas myy vain kuivia elintarvikkeita, joiden toimituksessa ei tarvitse huomioida kylmäketjua. Ruoan verkkokauppa voi muuttaa kuluttajien ostokäyttäytymistä niin, että ruokaa ostetaan tulevaisuudessa yhden supermarketin sijaan useammista paikoista, kun markkinoille tulee uudenlaisia toimijoita. vsk tapa on erityisen kriittisessä roolissa ruoan verkkokaupan asiakaskokemuksen luomisessa. 56 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Toimituksen saapuminen ajallaan, riittävä viestintä ja kylmäketjun säilyminen ovat asiakkaille tärkeitä elementtejä. Kuinka moni kuluttaja jää ostamaan pysyvästi ruokaa verkosta. Keräilymyymälät, tehokkaammat varastot, automatiikka ja robotiikka ovat osa tulevaisuutta ruoan verkkokaupassa. Myös erilaisten ateriakassien suosio perustuu kuluttajien tarpeeseen saada helpotusta ainaiseen ruokarumbaan: ajan säästäminen ja arkisen metatyön vähentäminen ovat markkinarako, jossa kilpaillaan hinnan sijaan palvelulla. Osa ruoan verkkokaupoista toimii pelkästään paikallisesti ja vain verkossa, kuten Kauppahalli24. Millaisia myyntivolyymit tulevat olemaan. Tulevaisuus ruoan verkkokaupassa Digitaalinen liiketoiminta on poistanut suuret alkuinvestoinnit, joita fyysisiin myymälöihin perustuva päivittäistavarakauppa on perinteisesti vaatinut. Keräily ja toimitus ovat kustannuksia, jotka painavat jokaisen ruoan verkkokaupan toimijan katteita alaspäin. Onnistuminen ruoan verkkokaupan markkinalla Ruoan verkko-ostamisen yleistyminen on tuonut markkinoille uusia toimijoita, jotka kannattavaa liiketoimintaa tavoitellessaan laajentavat perinteisen päivittäistavarakaupan toimialaa ja haastavat totuttuja malleja. Uudet innovaatiot haastavat kuluttajaa muuttamaan tottumuksiaan. Ruoan verkkokaupan toimijat joutuvatkin opettamaan kuluttajia näkemään ruoan ostamisen uudella tavalla ja muuttamaan käyttäytymistään. Trendit kuluttajakäyttäytymisessä vaikuttavat ruoan verkkokaupan toimijoihin. Ruoan verkkokaupan markkinoilla tullaan varmasti näkemään paljon uusia toimijoita, joista esimerkkinä on kansainvälisten ketjujen laajeneminen Suomeen. Digitaalinen liiketoiminta on myös skaalautuvaa, mikä mahdollistaa toiminnan nopean laajentamisen. Ruokakassipalvelut, kuten Sannan ruokakassi ja valmista kotiruokaa tarjoavat yritykset, kuten Feelia Ruokakauppa, pyrkivät muuttamaan ruoan ostamista perustavanlaatuisella tavalla, kun elintarvikkeiden sijaan myynnissä on palvelua ja valmista ruokaa
Logistiikka-alalla on kuitenkin nähtävissä uusien toimijoiden (mm. Feelia Ruokakaupan toimitusjohtaja Sanna Kittelä uskoo, että kiire lisää nopeiden ruokailuhetkien tarvetta, jolloin uusille tuoteja toimitusratkaisuille on kysyntää.. Tässä kytee iso ruokaverkkokaupan potentiaali, jossa uusien tuoteja toimitusratkaisujen osalta on mahdollisuus säästää tilaajien aikaa ja tuottaa tilaajalle pienellä vaivalla mielekkäitä ruokailuhetkiä. Esimerkkejä robotiikasta ja investoinneista tehokkaampiin toimintamalleihin voi seurata läheltä. Sen lisäksi välipalaratkaisujen suosio on kasvanut. Suomi on kuitenkin vielä syrjäinen nurkka Euroopassa ja haja-asutettuna pääasiassa pääkaupunkiseutu houkuttelee toimijoita. 57 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Pohjoismaisia toimijoita, kuten Oda ja Kavall, saapuu pian markkinoille ja huhujen mukaan myös yksi maailman suurimmista ruoan verkkokaupoista, saksalainen HelloFresh, valmistelee Suomeen tuloa osana Pohjoismaiden valloitustaan. Tarjonta on suppea ja jakeluverkosto pääosin riittämätön. Ihmisten kiire lisää nopeiden ruokailuhetkien ja ennen kaikkea nopeaa ruoan valmistuksen tarvetta. Ruotsissa päivittäistavaraketju ICA hankki uuden verkkokaupparatkaisun brittiläiseltä Ocadolta, ja toteutti samalla miljoonia maksaneen investoinnin uuteen varastoon. ”Tämä on tulevaisuuden ala, jossa luodaan uutta ja jonka kestävä kasvu tulee rakentumaan asiakaslähtöisyydelle.” Kittelä toteaa. Kustannukset haja-asutusalueille ovat korkeat kylmäkuljetuksille. vsk kallista, ja vaatii rahoitusta sekä ennen pitkää kannattavuutta. Toimitusratkaisuissa tarve on suuri. Robotteja voi nähdä työssä ruoan kuljettajina jo esimerkiksi Tallinnassa, jossa robotit kuljettavat ruokaostoksia koteihin. Feelia Ruokakaupan toimitusjohtaja Sanna Kittelä uskoo kilpailun lisääntyvän ruuan verkkokaupan saralla Suomessa. Budbee, Gordon Delivery) rantautumista, mikä haastaa tällä hetkellä pääosin pääkaupunkiseudulla toimivia kuljetuspalveluita. Uudet perheelliset sukupolvet tulevat takuulla haluamaan muutoksia ruuan valmistukseen käytettävään aikaan
Hankkeessa osoitettiin, että ne päivittäistavarakaupat, joiden sähkönsaanti on turvattu varavoimalla, voivat jopa jatkaa sen avulla toimintaansa laajassa sähkökatkostilanteessa. vsk Lauri Kulonen, valmiuspäällikkö, poolisihteeri Kauppaja jakelupooli, Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarahuollon varautuminen nyt ja tulevaisuudessa Suomessa tiedostetaan, että päivittäistavarahuolto eli elintarvikkeiden ja muiden välttämättömien päivittäistavaroiden saatavuuden varmistaminen myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa on osa yhteiskunnan huoltovarmuutta. Hanke toteutettiin vuosina 2017–2020 ja sen loppuraportti julkaistiin lokakuussa 2021. Sen vuoksi päivittäistavaroiden markkinoiden toimintaedellytyksien säilyttäminen myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa on sekä yritysten että viranomaisten yhteinen tavoite. Pandemia-aika ei vähentänyt hankkeen tulosten ja johtopäätösten hyödyntämisen edellytyksiä. Kerroimme Elintarvike ja Terveys-lehdessä 4/2018, että huoltovarmuusorganisaatiossa (HVO) aloitettiin Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) vetämänä elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteinen päivittäistavarahuollon varautumisen kehittämishanke. 58 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Tässä artikkelissa kuvataan tuloksia ja johtopäätöksiä sekä pohditaan, miten ne tulevat vaikuttamaan päivittäistavarahuollon varautumiseen tulevaisuudessa.
". Toiseksi hankkeessa tunnistettiin parhaita käytäntöjä myymälöiden varautumiseksi vakaviin häiriötilanteisiin. Hanketta johti PTY ja rahoituksesta vastasi Huoltovarmuuskeskus (HVK). Kirjoittaja Lauri Kulonen toimi ennen nykyistä tehtäväänsä hankkeessa päätoimisena projektipäällikkönä. Kuva: J-P Aukia. Vastuullisina yrityksinä päivittäistavarakaupan yritykset ovat aktiivisia toimijoita HVO:ssa. Alan yrityksistä mukana hankkeessa olivat S-ryhmän ja Keskon päivittäistavarakaupan toimialat ja Lidl Suomi Ky. Kukin kolmesta yrityksestä simuloi yhdessä pilottimyymälässään sähkökatkotilanteen hyödyntäen siinä varavoimaansa. Tämä myös osoitettiin hankkeessa käytännössä. 59 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Myymälät voivat jatkaa toimintaansa myös sähkökatkon aikana, kunhan niillä on käytettävissään varavoimaa, ja maksujärjestelmät toimivat vähintään rajoitetusti. Hankkeen tärkeimpien kehittämissuositusten käyttöönotto edellyttää laajaa yhteistyötä. vsk H ankkeen ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin, miten päivittäistavarakaupan yritykset ovat nykyisin varautuneet sähkökatkoihin ja muihin häiriötilanteisiin myymälöissään. Niiden lisäksi projektiorganisaatioon kuuluivat päivittäistavarakaupan yritykset, työja elinkeinoministeriö (TEM), Puolustusvoimat ja elintarviketeollisuuspoolia vetävä Elintarviketeollisuusliitto. Ne osallistuvat vapaaehtoisesti yhteiskunnan huoltovarmuuden kehittämiseen yhteistyössä viranomaisten kanssa. Nykytila-analyysi osoitti, että häiriötilanteissa myymäläverkostolla on hyvät edellytykset liiketoiminnan jatkamiseksi, mutta varautumistyötä yhteiskunnan kannalta vakaviin häiriötilanteisiin, kuten laajoihin, pitkäkestoisiin häiriötilanteisiin on jatkettava. Asiakkaat eivät simulaation aikana kaupassa käydessään huomanneet, että myymälä toimii poikkeusjärjestelyin. Yritykset varustivat yhteensä kymmenen hankkeeseen valitsemaansa pilottimyymälää siirrettävän varavoimakoneen kytkemisen mahdollistavilla liitännöillä ja hankkivat niissä hyödynnettäviksi yhteensä neljä varavoimakonetta
Hanke selvensi yrityksille ja viranomaisille myymälöiden varavoimalla varustamisen kustannuksia. Parhaimmillaan aurinkopaneelit, suurtehoakku ja varavoimakone toimivat samassa hybridijärjestelmässä, jolloin akustoon kerättyä sähköä voidaan hyödyntää kustannusja energiatehokkuusnäkökulmia optimoiden, ja jopa myydä kiinteistön ulkopuolelle, eli toteuttaa nk. vsk Toimenpide-ehdotuksia alan varautumisen kehittämiseksi Hankkeen selvitysten perusteella koko Suomen väestölle kyetään tuottamaan laajassa sähkökatkostilanteessakin riittävä määrä välttämättömiä päivittäistavaroita, kun vähintään 300 myymälää jatkaa toimintaansa. Kuva: PTY.. Toimintavarman myymäläverkoston Varavoimakoneiden (siirrettävä tai kiinteä koneikko) keskimääräiset hinnat vaihtelevat kymmenien ja satojen tuhansien eurojen välillä ja lisäksi on huomioitava vuosittaiset ylläpitokustannukset. Varavoiman lisäksi toiminnan jatkuvuus edellyttää tällöin sitä, että myytävien tuotteiden kuljetukset näihin toimintavarmoihin myymälöihin jatkuvat. Varavoimakoneiden (siirrettävä tai kiinteä koneikko) keskimääräiset hinnat vaihtelevat kymmenien ja satojen tuhansien eurojen välillä ja lisäksi on huomioitava vuosittaiset ylläpitokustannukset. 60 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Tuotteiden tilaaminen ja maksujärjestelmät edellyttävät sähköä ja ICT-yhteyksiä. aurinkopaneelien ja suurtehoakkujen avulla on kaupoillekin houkuttelevaa ja parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta ja vähentää fossiilisia päästöjä. Nykyinen varavoimakoneiden määrä olisi riittämätön sellaisessa tilanteessa. Tärkeimmät kehittämisehdotukset hankkeessa liittyvätkin toimintavarmaan myymäläverkostoon. Yritykset loivat tietojen perusteella toimintamallit, joita ne voivat soveltaa tilanteessa, jossa varavoimakoneita hankitaan useampiakin. Ne eivät hankkeen tarkasteluiden perusteella kuitenkaan riitä yksinään turvaamaan myymälän toimintaa yleensä edes tunteja kestävässä sähkökatkossa. Yhteiskunnan näkökulmasta on välttämätöntä, että tällaiseenkin uhkaan on varauduttu, vaikka pitkäkestoisen, laajan sähkökatkon riski onkin energia-alan mukaan pieni. On kuitenkin perusteltua kysyä, miksi yritykset investoisivat varavoimakoneisiin merkittävästi nykyistä enemmän. Laaja, pitkäkestoinen sähkökatko, jonka aikana yksittäisten toimialojen omat toimenpiteet eivät riittäisi turvaamaan niiden toimintaedellytyksiä, kuitenkin keskeyttäisi laajasti myymäläverkostonkin toimintaa. Uusiutuvan energian pientuotanto ja varastointi esim. Hankkeessa dieselkäyttöiset varavoimakoneet todettiin päivittäistavarahuollon turvaamiseen soveltuvimmiksi sähkönsaannin varmistajiksi. Koko Suomen kattava myymäläverkosto ja yritysten omat jatkuvuudenhallinnan toimenpiteet mahdollistavat jo nyt sen, että päivittäistavaroiden myynti alueilla ei katkea edes yksittäisten myymälöiden toimintaan kohdistuviin häiriöihin. kysyntäjoustoa. Lisäksi ICTyhteyksien on toimittava edelleen, vähintään rajoitetusti
Toimenpiteet edellyttävät suunnitteluyhteistyön lisäksi myös valtiontukimallien kehittämistä. 61 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. vsk malli, jossa vähintään 300 myymälällä on kyky hyödyntää varavoimakoneita sähkönsaannin turvaamiseen, nähtiin hankkeessa suositeltavimmaksi tavaksi kehittää alan varautumista. Toimintavarman myymäläverkoston mallin toteuttaminen turvaisi myös elintarvikkeiden turvallisuutta. Kauppaja jakelupooli yhdessä muiden elintarvikehuoltosektorin toimijoiden ja HVK:n kanssa tulee myös edistämään ruokapalveluiden varautumisen kehittämisnäkökulmia lähivuosina. Kuva: PTY.. Kylmäketju ei katkeaisi. Ne kuitenkin täydentävät kansalaisten päivittäistavarahuoltoa erilaisissa häiriötilanteissa. Työja elinkeinoministeriön linjausten mukaan päivittäistavarahuolto pyritään myös vakavissa häiriötilanteissa varmistamaan lähtökohtaisesti markkinaehtoisesti. Niiden hyödyntäminen lähes ainoana kansalaisten elintarvikkeiden hankintakanavana ei hankkeen tarkasteluiden perusteella riittäisi. ruokapalveluiden, kuten kuntien ruokapalveluiden ja yksityisten ravintolapalveluiden toiminnan varautumisen kehittäminen. Lisäksi elintarvikkeiden suoratoimittajien, kuten elintarviketeollisuuden rooli elintarvikkeiden lähteenä on merkittävä kaikissa tilanteissa. Investointi varavoimaan sekä sen lisäksi muihin kriittisiin myymälän toiminnan jatkuvuuden edellytyksiin, kuten ICT-yhteyksien ja maksujärjestelmien varmistamiseen, ei ole mahdollista ilman laajaa yhteistoimintaa elinkeinoelämän ja viranomaisten kesken. Kuntien ruokapalveluiden, kuten koulutoimen, lasten päivähoidon ja sairaaloiden osalta niiden valmiussuunnittelun velvoite on kirjoitettu myös lainsäädäntöön. Viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteinen Varavoiman lisäksi toiminnan jatkuvuus edellyttää, että myytävien tuotteiden kuljetukset toimintavarmoihin myymälöihin jatkuvat. Muita tapoja päivittäistavarahuollon järjestämiseen ovat mm
Lisätiedot Hankkeen loppuraportti (suomeksi ja ruotsiksi) sekä sen liite Päivittäistavarakaupan myymälät – Toimintaohje sähkökatkostilanteessa: https://www.pty.fi/kaupantoiminta/hairio-ja-poikkeustilanteidenhallinta/ Työja elinkeinoministeriön linjaus päivittäistavarahuollon järjestämisestä vakavissa häiriötilanteissa: https://tem.fi/ paivittaistavarahuolto-vakavissa-hairiotilanteissa-ja-poikkeusoloissa Huoltovarmuuskeskuksen verkkolehti Varmuuden vuoksi: https://www.varmuudenvuoksi.fi/ Hankkeen kehittämissuositukset eivät jää teorian tasolle. Osa muista hankkeen kehittämisnäkökulmista toteutetaan osana HVO:n kauppaja jakelupoolin toimintaa. " Hankkeen loppuraportti löytyy PTY:n verkkosivuilta.. Toimialan varautumisen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja sille on tilausta. Se on yrityksistä ja viranomaisista koostuva pysyvä ryhmä, joka pyrkii osaltaan varmistamaan alan toimintaedellytykset. Se mm. Huoltovarmuuskeskus on ottanut toimintavarman myymäläverkoston mallin jatkokehittämisen osaksi vuoteen 2030 tähtääviä kehittämisohjelmiaan. Malli ei jää vain päivittäistavarahuollon varautumisen kehittämishankkeen loppuraportin suosituksen tasolle. järjestää alan jatkuvuutta edistäviä koulutuksia ja selvityksiä sekä ylläpitää ja kehittää yritysten viranomaisten yhteistoimintaverkostoa. Ei vähiten ilmastonmuutoksen, energiamurroksen ja muiden elintarvikeja päivittäistavarahuoltoonkin vaikuttavien ilmiöiden näkökulmasta. vsk intressi on näin ollen edistää päivittäistavarahuollon tuottavien markkinoiden toimintaedellytyksiä. Hanke tarjosi käytännön ratkaisuja, joilla niitä voidaan edistää. Väestön toimintakyky ja pärjääminen on kaikissa tilanteissa turvattava – nyt ja tulevaisuudessa. 62 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35
vsk VÄRIKOODATUT HARJAT Korkealaatuiset, kestävät ja kotimaiset hygieniaharjat ovat värikoodattuja ja kestävät säännöllisesti toistuvaa pesua 130 asteessa. 63 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Valvonnan perusmaksu koskee kaikkia hyväksyttyjä tai rekisteröityjä elintarvikehuoneistoja. Lisää tietoa valvonnan perusmaksusta: www.ruokavirasto.fi -> Yritykset -> Elintarvikeala -> Elintarvikealan yhteiset vaatimukset -> Valvonta -> Valvonnan perusmaksu. Kyläkauppatukea saavien kyläkauppojen tiedot välitetään kunnallisille viranomaisille. AMMATTILAISEN VALINTA VÄRIKOODATTU ELINTARVIKEHYVÄKSYTTY Elintarvikeyrityksiltä peritään valvonnasta perusmaksua vuonna 2022 Kunnat alkavat periä yrityksiltä 150 euron suuruista perusmaksua elintarvikevalvonnasta vuoden 2022 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Katso lisää: sinipro.fi Tiedustelut: myynti.akaa@sinituote.fi • 020 778 9900 KOTIMAISTA LAATUA JO VUODESTA 1927 Sini Pro jatkaa VS-Harjan lähes satavuotista taivalta ammattisiivouksen laadukkaana kumppanina. On kuitenkin toivottavaa, että kyläkaupat ja yleishyödylliset yhdistykset, joilla on elintarvikehuoneisto, ovat yhteydessä paikalliseen elintarvikevalvontaan vuoden 2021 aikana. Ota yhteyttä kunnan elintarvikevalvontaan Toimijoiden ja yritysten ei tarvitse hakea vapautusta valvonnan perusmaksusta. Maksuvelvoite ei koske myöskään alkutuotantoa eikä elintarvikkeiden käsittelyä alkutuotannon osana. Elintarvikelain mukainen maksu peritään vuosittain kunnan valvontaviranomaisen valvomilta elintarvikeja kontaktimateriaaliyrityksiltä. Esimerkiksi kyläkauppojen ei tarvitse kuitenkaan maksaa valvonnan perusmaksua. Ruokavirasto. Kyläkauppojen, yleishyödyllisten yhteisöjen ja poron ja riistan lihaa käsittelevien pienimuotoisten elintarvikehuoneistojen ei tarvitse maksaa valvonnan perusmaksua
vsk Hyvinvointialueet ovat tulossa – missä ja miten työskentelet jatkossa ruokahuollon ammattilainen. Johanna Värmälä, erityisasiantuntija Virpi Matikainen, ammattialatoiminnan asiantuntija JHL ry. Osa heistä siirtyy työskentelemään kunnista hyvinvointialueille. Henkilöstön siirtymiseen liittyvät myös yhteistoimintaneuvottelut.. Joidenkin osalta siirtyminen vaatii edelleen selvittelyjä. Selvittelyjen taustalla on 50 %:n säännön toteutuminen. Ammattiliitto JHL edustaa monien alojen ammattilaisia, joita ovat muun muassa ravitsemisalan ammattilaiset. 64 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35
Siksi sote-uudistus tuntuu jopa helpolta kokonaisuudelta tukipalveluihin liittyviin selvityksiin verrattuna. Olisiko ruokahuollon työntekijöiden tulevaisuuden ja toimivien palvelujen turvaamiseksi syytä perustaa kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisiä in-house-yhtiöitä. Sopimuksen toteutumista ja kumppanin toimintaa on myös valvottava. Kysymykseen on syytä reagoida kunnissa viiveittä, koska sote-uudistus vaikuttaa myös kuntien tarvitsemiin ruokapalveluihin. Tarkoituksenmukaisimman vaihtoehdon valinta voi ratkaista jopa kunnan palvelujen toimivuuden ja tulevaisuuden. Markkinoilla toimivassa yhtiössä on sen sijaan riskinä tilanne, jossa kyseinen yhtiö ei menestyisi kilpailutuksessa. vsk T ukipalvelujen järjestäminen on hyvin vaihtelevaa ja ruokahuollon ammattilaisia koskevien selvitysten tekeminen on iso urakka eri puolella Suomea. In-house-yhtiön etuna on muun muassa se, että yhtiön omistajat voivat hankkia kyseisestä yhtiöstä palveluja kilpailuttamatta. Selvää lienee kaikille, että sote-palvelut ovat muutakin kuin lääkäreiden vastaanottoja. Toisaalta kilpailutus on raskas prosessi, joka ei pääty palvelujen tuottajan valintaan. Kysymys kuuluukin: mikä on lähtötilanteen perusteella ruokahuollon ammattilaisten tulevaisuus kunnassanne. Sote-uudistuksen vuoksi kuntien omistamien in-house-yhtiöiden omistajapohjaa kannattaa kuitenkin arvioida. Muutos voi olla uhka työllisyydelle. 65 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Hyvinvointialueita velvoitetaan neuvottelemaan kuntien kanssa tukipalvelujen järjestämisestä. Vaikka laissa ei eritellä, mitä tukipalveluja kyseinen maininta tarkoittaa, velvoite voi parhaimmillaan edistää kuntien. Ammattiliitto JHL:n erityinen huoli liittyy kuntien omistamiin in-house-yhtiöihin, koska yhtiössä työskenteleviä ei koske hyvinvointialueelle siirtyminen. Tukipalveluista muun muassa ravitsemispalveluihin tulee muutoksia sote-uudistuksen vuoksi, koska valtava toimialue, sote-palvelut, siirtyy pois kuntien vastuulta. He jäävät töihin yhtiöön, jonka vain kunta omistaa. Sote-palveluissa tarvitaan ruokahuollon ammattilaisia Kesällä 2021 hyväksytyn lain perusteella hyvinvointialueet tulevat vastaamaan pian sote-palveluista. Siinäpä vaihtoehtoja arvioitavaksi. Tukipalvelujen organisoiminen parhaalla mahdollisella tavalla on tärkeää, koska sosiaalija terveyspalvelut eivät toimi ilman niitä. Päätösten vaikutuksia kannattaa arvioida etukäteen Tukipalvelut omana toimintana, hyvinvointialueiden yhteistyönä sotessa, in-house -yhtiön toimesta vai kunnissa kuntien yhteisten tukipalvelukuntayhtymien toteuttamana
Päätöksenteossa kannattaakin hyödyntää THL:n sivuilta löytyviä ennakkoarviointitietoja, joiden avulla voidaan arvioida eri vaihtoehtoja palvelujen, työntekijöiden, talouden, asukkaiden ja ympäristön näkökulmasta. Ala kehittyy jatkuvasti erilaisten digivälineiden sekä robotiikan myötä. Ruokahuollon ammattilaisten työssä kehittymistä tulee edistää Ruokahuollon ammattilaiset ovat alansa asiantuntijoita ja heidän kehittymistä työssään pitää edistää. Tukipalveluiden tulevaisuuden kartoittamisessa kannattaakin pyrkiä ratkaisuihin, joissa valitaan peruspalveluissa tarvittavien tukipalvelujen organisointitavaksi paras mahdollinen vaihtoehto unohtamatta huoltovarmuustehtävää. Ratkaisuilla on vaikutusta palveluihin, työntekijöihin, talouteen, asukkaisiin ja ympäristöön. Esimerkiksi tällä hetkellä Cook & Chill -valmistusmenetelmää opetetaan vain harvoissa oppilaitoksissa, joten sen opettaminen jää monesti työnantajan tehtäväksi. Perustettavat hyvinvointialueet voivat toteuttaa tukipalveluja myös itse ja tehdä yhteistyötä tukipalvelujen järjestämiseksi toisten hyvinvointialueiden kanssa perustamalla hyvinvointiyhtymiä. Kyseisen tehtävän toteuttamisessa tarvitaan ruokahuollon ammattilaisia. Cook & Chill -työskentelytapa tulee varmasti kuitenkin yleistymään muun muassa pitkien matkoKirjoittajista Johanna Värmälän (oikealla) työ liittyy erityisesti tukipalveluihin,organisaatioihin ja hallinnon kysymyksiin. Työmenetelmiä on jouduttu uusimaan viime aikoina nopealla aikataululla vallitsevan pandemian vuoksi, koska ruokaa ei voi tehdä etänä. Ruokahuollon on toimittava laadukkaasti niin normaalikuin häiriötilanteissa, sillä kyseisillä palveluilla on valtava merkitys peruspalvelujen onnistumisessa. Virpi Matikainen puolestaan vastaa ravitsemisja puhtausalan erityiskysymyksistä ja koordinoi valtakunnallista JHL:n rapu-verkostoa.. vsk toimintakykyä ja elinvoimaisuutta. Merkittävimmät päätökset tukipalvelujen järjestämiseksi tehdään kuitenkin kunnissa. Ruokahuollossa työskentelevät tekevät erittäin tärkeää työtä. 66 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Ravitsemisalan ammattilaisen kehittyminen omassa työssään erilaisten koulutusten avulla tulee varmistaa jatkossakin. Elinvoimaisuus on siis muutakin kuin yksityisten palvelujen tuottajien toimintojen hyödyntämistä
Hyvässä henkilöstömitoituksessa on riittävä määrä työntekijöitä tekemässä laadukasta työtä siten, että henkilöstö jaksaa työssään. Ammattilaisten arjessa tarvittavien taitojen karttuminen alkaa oppilaitoksissa ja jatkuu työpaikoilla. Mitoituksilla on vaikutusta siihen, miten paljon keittiöt pystyvät tuottamaan aterioita päivässä. Koulutuksella on siis oma roolinsa laadukkaan työn edistämisessä. Tarkoituksenmukaiset mitoitukset ovat tärkeitä asioita myös siksi, että ruokahuollon työ on fyysisesti ja henkisesti raskasta. Lisäksi työntekijöiden tulee toteuttaa omavalvontaa. 67 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Koulutuksen lisäksi työpaikoilla ja työnantajatasolla tehtävillä toimenpiteillä edistetään uusien työntekijöiden saatavuutta, työntekijöiden työssä jaksamista ja heidän työssä pysymistään.. vsk jen päässä asuvien kotihoidon asiakkaiden myötä ja siksi, että ateriakuljetuksista pitäisi saada säästöjä ja tulla vähemmän päästöjä. Siksi lähiruokaa ja sen ravitsemuksellista merkitystä ei saa unohtaa. Parhaimmillaan lähiruoan käyttäminen tukee päästöjen vähentämistä ja tuottaa säästöjä. Ruokapalveluissa on monia ammattinimikkeitä, koska työssä tarvitaan monenlaista osaamista. Työnantajien tulee edistää työhyvinvointia. Sairaaloissa tarvittava ruoka tehdään sairaaloiden suurtalouskeittiöissä ruokapalvelutehtävissä toimivien työntekijöiden yhteistyönä. Mitoituksilla on vaikutusta palvelujen toteuttamisen lisäksi työhyvinvointiin. Miten saada riittävä määrä ruokahuollon ammattilaisia töihin. Ruokapalvelutyöntekijöiden työmäärän mitoittaminen oikein henkilöstön määrään nähden edistää tuloksellista työtä. Ruokapalvelujen ammattilaisen ammattitaidon on oltava vahva, jotta omavalvonta toteutuu määräyksien mukaan. Lisäksi on huomioitava, että asiakkaat tarvitsevat laadukasta ja ravitsevaa ruokaa. Lisäksi työtehtäviin voivat kuulua erityisruokavaliot ja niiden jako, jotka vaativat tarkkaavaisuutta ja erityisosaamista. Ammattilaisia ovat muun muassa suurtalouskokit, ravitsemustyöntekijät, yhdistelmätyöntekijät, dieettikokit ja moniosaajat. Työn ja työntekijöiden tarkoituksenmukainen mitoitus pitää huomioida kunnissa ja hyvinvointialueiden valmistelussa
Juuri näitä tuotteita sinäkin pääset maistelemaan tulevaisuudessa.. Seuraavien kappaleiden aikana tarkoituksenamme on nostaa esiin erilaisia näkökulmia ja ajatuksia, joiden pohjalta tulevaisuuden elintarvikkeet tuotekehitetään. Millaisia ovat tulevaisuuden elintarvikkeet, jotka puhuttelevat kuluttajia parhaiten. 68 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. vsk FT Harri Latva-Mäenpää, innovaatiojohtaja KTM Karri Kunnas, toimitusjohtaja Foodwest Oy Kuvat: Foodwest Oy Tulevaisuuden elintarvikkeet tuotekehitystyön näkökulmasta Koronapandemia on muuttanut ihmisten kulutustottumuksia ruuan suhteen
Riittääkö kuitenkaan enää, että ruoka on ”pelkästään” maultaan hyvä ja ravitsemuksellinen. Kaikesta tuotteiden käytettävyyteen liittyvästä huolimatta se maku on kuitenkin edelleen se kaikkein tärkein tuoteominaisuus. Sama kuluttaja valitessaan arkiruokia voi olla hyvinkin kriittinen ja perustaa ostopäätöksensä kestäviin arvoihin, kun taas herkkuhyllyn kohdalla samaan arvopohjaan ei enää nojaudutakaan yhtä voimakkaasti. 69 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Ruoan pitää olla ravitsemuksellista ja täyttävää, maun on oltava kohdillaan ja hinnan täytyy olla kilpailukykyinen. Ruokatuotteiden kulutushetket ovat nousseet pinnalle myös uusia tuotteita kehitettäessä. Näkemykset koronan ohimenevyydestä muuttuivat. Horeca-sektori sulkeutui käytännössä täysin. Ensimmäisen korona-aallon jälkeen tulikin toinen korona-aalto, kolmas ja neljäs. Rokotekattavuuden lisääntyessä voimme vihdoin alkaa puhumaan yhä enemmän yhteiskunnan avautumisesta. On the go -tuotteet ovat tästä teemasta erinomainen esimerkki. Yksi asia oli kuitenkin alusta asti selvää: koronasta huolimatta jokaisen meistä on syötävä päivittäin ravitsemuksellista ruokaa turvataksemme riittävän energiantarpeen ja energisen ilmeen jokapäiväisessä, yhä hektisemmässä arjessa. Ruoalle on nousemassa ja on jo noussut enemmän myös muita kuin perinteisiä arvoja. Tällaisia tuotteita täytyy olla mahdollista nauttia niin sanotusti lennosta, mikä asettaa vaatimuksia pakkaukselle. Kuluttajat myös edelleen saattavat muuttaa kulutustottumuksiaan riippuen tuotekategoriasta: herkuttelulle on siis edelleen hetkensä. Toisaalta toki myös säilyvyysja tuoteturvallisuusasiat on huomioitava, kun tuotteita saatetaan kuljettaa mukana esimerkiksi laukussa. Tilannesidonnaisuus ja tuotteiden käyttöhetket määrittävät myös tuotteiden ominaisuuksia ja esimerkiksi pakkauksella saattaa tällöin olla hyvinkin korostunut rooli. Yleisen arkihektisyyden vastakohtana ruokailuhetkistä haetaan myös yhä enemmän elämyksellisiä kokemuksia. Aitous ja helppous lisäävät kuluttajien kiinnostusta ruokatuotteisiin. Vastuullisuus ja ekologisuus ovat olleet jo pitkään valtavirrassa. Sen kanssa on opittava elämään nyt ja myöhemminkin. Valonpilkahdusten jälkeen tartuntamäärät ovat aaltomaisesti nousseet ja laskeneet viimeisen puolentoista vuoden ajan. Mutta mitä on se tulevaisuuden ruoka uudessa normaalissa arjessa. Pandemia on omalta osaltaan osoittanut ruokahuollon tärkeyden. Toisaalta viime aikoina myös erilaisissa herkuttelutuotteissa, kuten makeisissa, on kiinnitetty entistä enemmän huomiota arvopohjaisiin ratkaisuihin.. Ruokakulttuurin yhdistäminen sosiaaliseen kanssakäymiseen on loistava tapa irrottautua arjen kiireistä ja nauttia ajasta hyvässä seurassa hyvän ruuan parissa. Voimakkaasti esiin nousevat myös muut arvot, joiden täytyy olla tuotteissa myös kohdillaan. Elintarvikealan yritykset yhteistyössä kaupan kanssa keskittyivät takaamaan peruselintarvikkeet kaupan hyllylle. Koronarajoitukset ovat pitäneet meitä otteessaan jo useiden kuukausien ajan. Huomattiin, että korona on tullut jäädäkseen. Ruokaja elintarviketuotteet tuotetaan vastuullisemmin ja niiden pakkausratkaisut heijastelevat kestävän kehityksen suuntauksia unohtamatta kuluttajien tarpeita ja vaatimuksia käyttöhetkeen liittyen. Pandemian alussa, koronaepätietoisuuden vallitessa kuluttajat keskittyivät enemmän perusruokahyödykkeiden hamstraamiseen unohtaen uutuustuotteet. vsk Tulevaisuuden elintarvikkeet – mitä lautasella koronan jälkeisessä uudessa normiarjessa. Ensimmäisessä vaiheessa ajatus oli, että pandemia menee muutamassa kuukaudessa ohi, kunhan olemme lukkiutuneet omiin bunkkereihimme tietyn ajan
Niin sanotussa Tanskan mallissa esimerkiksi palkokasvien käyttösuositukset ovat nousseet vahvasti esiin. Esimerkiksi Tanskassa on jo otettu käyttöön uusia kansallisia suosituksia ja nämä saattavat omalta osaltaan indikoida myös samankaltaisia suosituksia muihin pohjoismaihin. Usein syyksi tähän on tarjottu hintaa ja haastavaa makua. Mitkä ovat tulevaisuudessa niitä kasvisruokatuotteita, jotka ilmestyvät lähivuosina kuluttajien lautasille. Erilaisia kasviproteiineihin pohjautuvia tuotteita on ollut markkinoilla jo vuosia, mutta ne ovat myyntivolyymeiltaan edelleen etenkin paikoittain marginaalissa. Kasviproteiinien käyttäminen ruokatuotteissa haastaa tuotteiden kehittäjät uudella tavalla. Kuitenkin kasvisbuumi puhuttelee vahvasti erityisesti nuorisoa. Tällä hetkellä pelkkien kasvisruokatuotteiden kulutusmäärät ovat kokonaisuudessaan pieniä, mutta tulevaisuudessa määrät lisääntynevät entisestään. 70 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Foodwest on saanut hienon mahdollisuuden olla viime vuosina mukana kehittämässä uusia ruokainnovaatioita ja -tuotteita myös SOK:n Suomalainen Menestysresepti -kilpailun puitteissa. Entistä enemmän löytyy jo nyt niin sanottuja fleksaajia, joiden ruokavalioon kuuluu sekä kasvisettä liharuokaa. Viime vuosien aikana kasviproteiinipohjaisissa tuotteissa käytettävät raaka-aineet ovat kehittyneet merkittävästi niin maultaan kuin käytettävyydeltäänkin. Vuosien kuluessa, nuorien varttuessa ja heidän tullessa vielä enemmän tekemään päätöksiä ruokaostoksissa, onkin ennakoitavissa kasvisruokatuotteiden kasvua. Laajimmat kuluttajakunnat eivät vielä ole löytäneet näitä tuotteita rutiiniruokavalioonsa. On kuitenkin muistettava, ettei eläinperäisiä tuotteita olla kieltämässä kokonaan eikä näitä asioita saa nähdä täysin mustavalkoisesti, vaikka tietynlaista vastakkainasettelua halutaan usein hakea. Kasvisruokavalio on nostanut voimakkaasti päätään viime vuosien aikana kuitenkaan vielä ottamatta merkittävintä roolia vähittäiskauppojen kokonaismyynnissä. Näihin suosituksiin on selkeästi otettu elementtejä planetaarisesta ruokavaliosta ja ympäristön hyvinvoinnin rooli tulevaisuuden ruokaja ravitsemusratkaisuissa on korostunut. vsk Yhä enemmän räätälöityjä elintarvikkeita kuluttajien räätälöityihin ruokavalioihin Perusruokavalion noudattajien määrä on laskenut aiempaan verrattuna. Menestysresepti – uusi tapa tuottaa ruokainnovaatioita ja uusia tuotteita. Ruokainnovaatiolle on varmasti olemassa monia erilaisia määritelmiä: toiset innovaatiot ovat syntyneet melkein tyhjästä, toisten taustalla on taas löydetty uudenlainen tapa tehdä tai tuoda esille ”vanhoja asioita”. Pohjoismaisten ravitsemussuositusten päivitystyö on tällä hetkellä käynnissä. Kasviproteiinien käyttäminen saattaa olla myös sukupolvitai alueellinen kysymys, johon pitkällä aikajänteellä tullee luonnollista muutosta. Loppujen lopuksi ruokainnovaatioissa on kyse kekseliäisyydestä vastata markkinoiden tarpeisiin. Myös teknologiat kasviproteiinituotteiden kehittämiseksi ja valmistamiseksi ovat olemassa. Viikonaikana nautitaan niin kasvispäivistä kuin lihapäivistäkin. Lihan, myös vaalean lihan, ja muiden eläinperäisten tuotteiden suositeltua käyttömäärää ollaan selkeästi laskemassa, jolloin näitä suositellaan korvattavan kasvipohjaisilla proteiineilla. Nykyisin yhä useampi kuluttaja noudattaa jonkinlaista itselleen hyväksi havaitsemaansa räätälöityä ruokavaliota. Suo. Lyhyemmällä aikajänteellä haettavat ratkaisut ovat usein erilaisia analogeja tutuista eläinperäisistä tuotteista, jolloin erityisesti tuotteiden rakenteella on tietty vaatimustaso. Nämä tuotteet tulevat varmasti kehittymään entisestään tulevina aikoina ja myös valtaamaan entistä enemmän hyllytilaa vähittäiskaupoista
Onneksi juurikaan vääriä vastauksia ei ole, vaan lukuisia näkemyksiä. Uusien ruokatuotteiden ja -innovaatioiden taustalla voidaan nähdä systemaattinen kehitysprosessi, jossa huomioidaan kuluttajien ja markkinoiden tarpeet liittyen tuotteiden makuun, rakenteeseen ja pakkaukseen. Kuten tämä artikkelikin kaikkinensa osoittaa elintarvikealan mielenkiintoisuuden monine eri näkemyksineen, voimme taata, että keskustelu ei alalla tulevaisuuden elintarviketoiveiden suhteen vähene. Lopuksi voidaan todeta, että huolimatta kaikista haasteista, joita maailmassa kohdataan, meidän on kuitenkin nautittava päivittäin ruokaa, elintarvikkeita, jotka mahdollistavat elintoimintomme. Jokaiselle on oma näkemyksensä tulevaisuuden elintarvikkeiden suhteen. Tämän lisäksi huomioidaan vähittäiskaupan rooli tuotteiden jakelijana, mutta samalla myös yritysten sparraajana tuotekehityksen aikana. vsk malainen Menestysresepti -kilpailu ja sen luoma kehityspolku ovat tuoneet elintarvikealan PK-yrityksille uudenlaisen mahdollisuuden saada uutuustuotteet kehitettyä ja vietyä vähittäiskauppaan asti. Kuvassa ekstruuderi.. mutta myös näkökulmat liittyen tuotteiden raaka-aineisiin, tuotantoon ja sen skaalautuvuuteen. Ruuan ja elintarvikkeiden merkitys korostuu jatkossa yhtenä elämyksellisenä tekijänä. Kilpailun taustalle on rakennettu kehitysprosessi, josta hyötyvät erityisesti kilpailuun osallistuneet ja siinä menestyneet finalistiyritykset, mutta kilpailusta rakennettu TV-formaatti on tuonut prosessin myös muiden yritysten ja ihmisten nähtäville. Parasta on, että aika näyttää, ketkä osuivat oikeaan. TV-ohjelma on myös omalta osaltaan mahdollistanut Foodwestin kokonaisvaltaisen palvelutarjoaman esittelyn laajalle yleisölle, mutta toki samanlaista kehitystyötä ja -prosesseja viedään päivittäin eteenpäin myös ilman TV-kameroitakin. Kuluttajat haluavat kokea myös tunteita, joissa elintarvike olisi räätälöity juuri hänen toiveidensa mukaisesti. Ruoka tulee myös edelleen herättämään sekä voimakkaasti tunteita että olemaan voimakkaasti ruokapöytäkeskusteluissa mukana monine seikkaperäisine yksityiskohtineen. Tämä vuoropuhelu yritysten, tuotekehittäjien ja kaupan välillä mahdollistaa uudet ja kekseliäät ruokainnovaatiot ja vie myös koko alaa eteenpäin. 71 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35
Kuluttajien ruokailutottumukset muokkautuvat erilaisten trendien vaikutuksesta. Opiskelijat selvittivät fleksauksen taustaa ja kehittivät fleksaajille sopivan ruokatuotteen, pinaatti-broileriohukaisen. vsk Vilma Kontturi, bioja elintarviketekniikan opiskelija Jasmine Laitila, bioja elintarviketekniikan opiskelija Nataliia Starovoit,bioja elintarviketekniikan opiskelija Matti-Pekka Pasto, lehtori Seinäjoen ammattikorkeakoulu Pinaatti ja broileri, yhteinen tulevaisuus. 72 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Lihatuotteiden kehittäminen -opintojaksolla perehdyttiin yhteen trendiin – fleksaukseen. Kuva: Matti-Pekka Pasto.
Yllättävä ja mielenkiintoinen havainto esitettiin Asherin ym. Lihaksi valikoitui broileri, joka on vähärasvaisin ja ympäristövaikutuksiltaan pienin verrattuna Pinaatti-broileriohukaisten paistoa SeAMK Foodlabin tiloissa. Tähän liittyen maailmalla on julkaistu mielenkiintoisia tutkimustuloksia, joita on hyvä ottaa mukaan opetukseen. Fleksauksen avulla muutos voisi olla todennäköisesti helpompaa. Kestävyyden kannalta olisi tärkeää saada suurin osa väestöstä korvaamaan osa käytetystä lihasta kasvikunnan tuotteilla sen sijaan, että vain pieni osa lopettaisi lihansyönnin kokonaan. Tämä ajatus on johtanut erilaisten tuotteiden kehittämiseen, joissa osa eläinperäisistä raaka-aineista korvataan ympäristökestävillä kasvisperäisillä proteiinilähteillä. (2014) toteuttamassa tutkimuksessa, jonka mukaan 84 % amerikkalaisista vegaanija kasvisruokavalion noudattajista luopui kasvisruokavaliostaan eli palasi ainakin osittain syömään lihaa, ja tämä on huomioitu myös tässä kehitystyössä mm. Keskustelu ruuan ympäristökuormituksesta on nopeuttanut ja lisännyt tarvetta kehittää uusia elintarvikkeita sekä muuttaa kulutustottumuksia. Fleksausta pidettiin mielenkiintoisena ja tulevaisuuden sekä oppimisen kannalta erittäin hyödyllisenä aiheena. Tämä artikkeli pohjautuu lihatuotteiden kehittämisen opintojaksoon, jonka yhtenä osana oli kehittää fleksaajille sopiva ruokatuote. 73 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Perinteistä vai aivan jotain muuta. Siirtymiset eri ruokavalioiden välillä herättivät kiinnostuksen siihen, että millaisia tuotteita eri ruokavalioita suosivat ryhmät olisivat innokkaita käyttämään. Kuva: Vilma Kontturi.. Grasson ja Jaworskan (2020) tutkimuksen mukaan ruokavalion muutos ei saa poiketa liikaa totutusta. Fleksaus ei vaadi tarkkaa perehtymistä, ja sitä voidaan noudattaa tekemällä pieniä muutoksia alkuperäiseen ruokavalioon kohti terveellisempää ruokailua. ideoinnissa pitäytymällä jollain tasolla suomalaisille tutussa tuotteessa. vsk R uokaan liittyvät muutokset ovat perinteisesti tapahtuneet hitaasti. Lihansyönnistä kokonaan kasvistai vegaaniruokavalioon siirtyminen voi olla vaikeaa, varsinkin kun kuluttajille tärkein valintakriteeri on maku. Fleksaus, ruokatrendi vai tulevaisuus. Fleksitaarinen ruokavalio on trendikkäässä nousussa. Esimerkiksi kasvistai lihapainotteisten ruokavalioiden painotusten muutokset ja siirtymiset edellä mainittujen ruokavalioiden välillä eri kuluttajaryhmissä on tällainen tulevaisuuden muutosajuri. Kyseisessä ruokavaliossa liha korvataan osittain kasvikunnan tuotteilla, jolloin ruokavalion muoto on huomattavasti löyhempi kuin veganismi tai kasvissyönti
Ympäristövaikutusten vähentämiseksi on kuitenkin parempi, että lihantuotannosta käytettäisiin kaikki ravinnoksi soveltuvat osat. Nykyään kun trendinä on kuluttaa lähinnä arvopaloja, joudutaan lihatuotannon määriä nostamaan ja nämä vähemmän suositut ruhon osat jäävät pahimmillaan ilman käyttötarkoitusta elintarvikkeena. Lopullisessa reseptissä korvattiin kuitenkin puolet maidosta vedellä kustannusOhukaisten lämpötilan mittaamista paistovaiheessa. Ilmoille heitettiin erilaiset pyörykät, pihvit ja makkarat, joissa käytettäisiin erilaisia kasvikunnan tuotteita lihan korvikkeena. Tarkoituksena oli hyödyntää broilerin paistileikettä ja mekaanisesti erotettua broilerin lihaa. Maitojauheen huomattiin aiheuttavan yllättäen kitkerää makua, joten sen käytöstä luovuttiin tässä vaiheessa. Kuva: Vilma Kontturi.. Prosessin eri vaiheissa verrattiin maitojauheen, maidon ja veden vaikutuksia tuotteen makuun, väriin ja rakenteeseen. Kutteroitu paistileike todettiin toimivammaksi, sillä se sekoittui taikinaan paremmin. Lihansyönnistä fleksaukseen siirtyvä kuluttaja voisi korvata lihaa kasvispainotteisilla pinaatti-broileriohukaisilla, mutta toisaalta myös kasvisruokavaliosta osittain lihansyöntiin palaava kuluttaja voisi kokeilla kyseistä tuotetta. Kehitystyön aikana todettiin pelkän veden sijaan maitoa sisältävien ohukaisten saavan toivottua ruskistuneisuutta pannulla paistaessa. vsk sian ja naudan lihaan. Aiheen ja lihan valinnan jälkeen lähdettiin ideoimaan kehitettävää tuotetta. Ohukaiseriä valmistettiin yhteensä 14 kappaletta. Näitä on kuitenkin ollut markkinoilla jo aika paljon, joten halusimme testata jotain aivan erilaista, mutta tarpeeksi tuttua. Tuotekehitys aloitettiin vertaamalla broilerin jauhelihan ja kutteroidun paistileikkeen rakenteellisia eroja ja toiminnallisuutta ohukaisten raaka-aineena. Mekaanisesti erotetun broilerin lihan huomattiin aiheuttavan härskiintyneen rasvan makua, joten se ei saanut jatkokäyttöä kehitystyössämme. Näin saimme idean pinaatti-broileriohukaisesta, jossa proteiinipitoisuutta saataisiin nostettua broilerin lihalla. 74 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Ideasta tuotteeksi Tuotekehitysprosessi jakaantui neljälle tuotekehityksen valmistuskerralle, joiden aikana pinaatti-broileriohukaisen reseptejä muokkaantui
Tuotteiden arviointia. Maku oli heidän mielestä kohdillaan eikä ohukaisesta pystynyt maistamaan sen sisältävän broileria. Kuva: Matti-Pekka Pasto.. Kehitetyn pinaatti-broileriohukaisen proteiinipitoisuus on 8,2 %, mikä on noin 40 % korkeampi kuin normaalin pinaattiohukaisen proteiinipitoisuus. Lähteet Asher, K.; Green, C.; Gutbrod, H.; Jewell, M.; Hale, G.; Bastian, B. Lopputuloksena saatiin hyvän rakenteen omaava ja helposti jopa teollisuuden mittakaavassa valmistettava pinaatti-broileriohukainen. Study of Current and Former Vegetarians and Vegans: Initial Findings; Faunalytics: Olympia, WA, USA, 2014 Grasso, S. Available at: http://dx.doi.org/10.3390/foods9121888. Reseptiikassa kokeiltiin myös käyttää tapiokatärkkelystä kananmunan korvikkeena, mutta sen ei todettu tuovan lisäarvoa tuotteeseen. vsk ten pienentämiseksi teollista mittakaavaa ajatellen. Mausteina kokeiltiin currya, mustaja valkopippuria sekä sipulijauhetta. Teollista prosessia ajatellen kananmunan käyttö ei ole kovin toimiva ratkaisu, mutta ohukaisten raaka-aineena sen huomattiin parantavan rakennetta. Tämän tuotteen avulla fleksaaja saisi tavoitteensa mukaan lisättyä kasviksia, lihaa tai proteiinia ruokavalioonsa. Foods, 9(12), p.1888. & Jaworska, S., 2020. Taikinoita valmistettiin prosessin aikana myös ilman kananmunaa tai kananmunan korviketta käyttäen. 75 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Kun tuotekehitysprosessi läheni loppuaan, kokeiltiin parhaiten onnistuneihin ohukaisresepteihin lisätä vielä mausteita suolan lisäksi, jotta maku saataisiin muokattua riittävän tutuksi ja maistuvaksi. Maustamisen avulla saatiin viimeisteltyä tuotteen makuprofiili tuotekehitystyön tavoitteiden mukaiseksi. Kehitysprosessissa onnistuttiin luomaan fleksaajille sopiva tuote. Part Meat and Part Plant: Are Hybrid Meat Products Fad or Future. Tuotetta maistatettiin muilla bioja elintarviketekniikan opiskelijoilla, ja siitä saatiin hyvää palautetta
Perunahipussa on mukana kaikki perunan tärkeät ravintoaineet, mutta hiilihydraatteja vain 12 g / 100 g. Ravinteikas kotimainen vaihtoehto on lisäaineeton, gluteeniton, laktoositon, vähäkalorinen ja ekologinen ruokien lisuke, joka valmistuu esikypsennyksen ansiosta muutamassa minuutissa. Patentti liittyy luonnonmukaiseen käsittelyyn, jolla perunasta pestään glykeemistä indeksiä nostavaa tärkkelystä pois. Riisin ominaisuudet, mutta terveellisempää, vähäkalorista eikä ole rahdattu maailman ääristä. vsk Kotimaiselle perunahipulle Vuoden innovaatio -palkinto Uusi ruokainnovaatio ROOTY on valittu Vuoden innovaatioksi Kultainen Pippuri -kilpailussa. Myös erityisruokavalioiden suosion kasvu on maailmanlaajuinen ilmiö. Kuluttajat ovat tottuneet etsimään riisin, pastan ja pikanuudelit kuivahyllystä, mutta tuoreena pakattu ja pakastettu vaihtoehto löytyy yllättäen pakastealtaasta”, kertoo Pohjolan Peruna Oy:n myyntijohtaja Jari Järvinen. ”Arvovaltainen raati taisi arvostaa perunahipussa juuri näitä asioita.” Kulutustottumukset muuttuvat – mutta hitaasti ”Perunahippu on otettu vastaan innostuneesti. Perunahipun taustalla on patentoitu innovaatio, joka mahdollistaa tuotteiden valmistamisen kokonaisista tuoreista perunoista ilman apuaineita tai raskasta prosessointia. Hippuja voi keittää, paistaa tai wokata. On ihmetelty, voiko moinen innovaatio olla edes mahdollinen. Kulutustottumusten muuttamiseksi ei ole nopeaa tietä. Kuluttajat pohtivat valinnoissaan yhä enemmän ravintoarvoja, ekologisuutta ja tuotteiden alkuperää. 76 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. ”Nyt saatu innovaatiopalkinto kertoo siitä, että suomalainen raaka-aine ja tuotekehitys ovat isoja mahdollisuuksia”, jatkaa Järvinen. Perunahippu on ekoteko lautasella Perunan hiilijalanjälki on noin 30 x pienempi kuin riisillä. ”Perunahipun neutraali maku ja monipuoliset käyttömahdollisuudet mahdollistavat uskomattoman laajan käyttöpotentiaalin. Kotimaiseksi riisiksi kutsuttu perunahippu nousi voittajaksi loppukilpailuun yltäneiden viiden finalistin joukosta. Kaikki näyttää hyvältä, mutta haasteitakin on ja tekemistä riittää. Vettä peruna tarvitsee kasvaakseen. Tuontiriisin sijaan perunahippu lautasella sataa myös suomalaisen perunantuottajan laariin”, kertoo Pohjolan Peruna Oy:n toimitusjohtaja ja perunahipun isä Pekka Sarlund. Ne pitävät riisimäisen muotonsa ja rakenteensa myös pidemmillä valmistusajoilla esimerkiksi risotoissa ja vuokaruoissa. Tuotetta on kokeiltu kasvavassa tahdissa ja monipuoliset käyttömahdollisuudet kasvattavat uusintaostoja. Erityisen tärkeää on myös ekologisuus ja 100-prosenttinen kotimaisuus. Perunahippu on kokonsa ja muotonsa puolesta kuin riisi, mutta se on valmistettu nimensä mukaisesti perunasta
Finalistit ja voittajan valitsi tuomaristo, johon kuuluivat Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä, keittiömestarit Hans Välimäki ja Pekka Terävä, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto ja Iltalehden ruokatoimittaja Eeva Paljakka. Ruotsin elintarvikeliitto Livsmedelsföretagen teetti vuonna 2020 tutkimuksen, jonka mukaan peruna on noussut naapurimaamme trendikkäimmäksi ruoka-aineeksi”, kertoo Pohjolan Peruna Oy:n markkinointijohtaja Jami Teirikari. Merkit perunan arvostuksen noususta ovat nähtävillä. Perunahippu on myös vientituote ”Suomalainen innovaatio on otettu ilolla vastaan myös Ruotsissa, missä terveelliset ja ympäristöystävälliset elintarvikkeet ovat kovassa nosteessa. Pohjolan pitkä talvi on perunapeltojemme paras torjunta-aine. Lisätietoa Rootysta: https://rooty.fi Pohjolan Peruna Oy Pohjolan Peruna Oy:n toimitusjohtaja ja perunahipun isä Pekka Sarlund.. 77 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Uuden innovaation ja lisääntyneiden käyttötapojen myötä kotimainen peruna tarjoaa todellisen vaihtoehdon tuontilisukkeille. Rooty perunahippu palkittiin Vuoden innovaatio -sarjan voittajana. Peruna on kuulunut suomalaiseen ruokapöytään jo satoja vuosia, mutta sen kulutus on siirtynyt viimeisten vuosikymmenten aikana perinteisestä pussiperunasta jalostetumpiin tuotteisiin. vsk alle viidesosan riisin tarvitsemasta vesimäärästä. Hippu todettiin huipuksi Kultainen Pippuri on Iltalehden järjestämä elintarvikekilpailu, jossa palkittiin vuoden 2021 aikana lanseerattuja elintarvikkeita kuudessa eri kategoriassa. Kilpailuun osallistui tänä vuonna kaikkiaan yli 80 tuotetta. Lähellä tuotetun ”riisin” eduksi voi laskea myös puhtauden
Kuva Helsingin makuraadista. Kuva: Roosa Ritola/SYKE.. Oppilaiden ääni kuuluviin Palvelukeskus Helsinki tekee yhteistyötä Just food eli Reilu ruokamurros -hankkeen kanssa, jossa etsitään ratkaisuja ilmastoystävällisempään kouluruokailuun yhdessä oppilaiden kanssa. Ruokapajoista ja makuraadeista saadaa arvokasta tietoa. Myös Itämeren kala on yksi tärkeä raaka-aine, jota käytimme ruokapalveluissamme vuonna 2020 kokonaisuudessaan noin 30 000 kiloa. ”Oppilaiden oma ääni on puuttunut välillä kuumanakin käyvästä kouluruokakeskustelusta. Palvelukeskus Helsinki valmistaa ruokaa noin 44 000 helsinkiläiselle kouluruokailijalle, joten ruokapalvelujen ilmastovaikutukset ovat määrältään merkittäviä. Tavoitteen saavuttamiseksi kaupungin liikelaitos Palvelukeskus Helsinki kehittää uutta kasvisja kalareseptiikkaa yhteistyössä Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. 78 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. vsk Helsingissä selvitetään oppilaiden näkemyksiä kestävästä kouluruokailusta Helsingin kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteenamme on kehittää uusia tuotteita, jotka ovat vastuullisia, kiinnostavia ja maistuvat oppilaille”, kertoo kehityspäällikkö Eeva Lappalainen Palvelukeskus Helsingistä. Tutkimuksen avulla haluamme tuoda nuorten ratkaisuehdotuksia kokonaisvaltaisemmin mukaan kouluruokailun kehittämiseen”, hankkeen johtaja, tutkimusprofessori, Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta painottaa. Oppilaiden kuuleminen on tärkeää ilmastoystävällisen kouluruokailun kehittämisessä myös hankkeen tutkijoiden mielestä. Yhtenä osana hiilineutraaliustavoitteita Helsinki vähentää myös ruoan kulutuksesta ja hankinnasta aiheutuvia ilmastovaikutuksia. ”Hyödynnämme reseptiikassamme monipolisesti erilaisia kasviproteiineja, kuten Quornia, Härkistä ja Nyhtökauraa sekä testaamme markkinoille tulevia uusia tuotteita aktiivisesti. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto
Oppilaat toivovat myös rauhallisempaa ja viihtyisämpää ruokaympäristöä. Ruokaympäristöä ja makua parantamalla voidaan lisätä kouluruokailuun osallistumista. Lista täyttää ravitsemussuositukset ja sen kustannustaso pysyy kutakuinkin samana. Ilmastovaikutuksiltaan puolitettuja reseptejä Kotitaloustunneilla oppilailla on mahdollisuus valmistaa myös ilmastoystävällisiä kouluruokareseptejä. ”Makuraadit ovat yksi tapa osallistaa oppilaita, mitä teemme ruokapalveluissamme säännöllisesti. Perinteisiä kouluruokatoiveitakin esitetään, mutta ehdotusten moninaisuus on yllättänyt positiivisesti”, tutkija Roosa Ritola Suomen ympäristökeskuksesta kiittelee. Kotikokkailuun sopivia ilmastoystävällisiä koulujen suosikkireseptejä on myös julkaistu Palvelukeskus Helsingin sivuilla www.hel.fi/palvelukeskus/100-fi/ suosikkireseptit/koulujen-suosikit/. Tutkimuksen tavoitteena on verrata myös eroja kaupunkilaisja maaseutunuorten kesken. Meille on tärkeää tietää, mistä oppilaat pitävät, jotta ruoka maistuu. vsk Ruokapajoista ja makuraadeista arvokasta tietoa Oppilaiden näkemyksiä kerätään ruokapajoissa, joita järjestetään Helsingissä Kankarepuiston ja Porolahden kouluissa. Nuorten ratkaisuehdotuksissa korostuvat ruokien maun ja monipuolisuuden parantaminen. Kuva: Roosa Ritola/SYKE.. Suomen ympäristökeskus Helsingin lisäksi myös Muuramesta on kerätty oppilaiden näkemyksiä. Makuraatien kautta testaamme tuotteita ennen ruokalistoille tuomista ja kehitämme ruokia edelleen”, sanoo Lappalainen. Oppilaat saavat samalla testata myös tietämystään eri ruokien hiilijalanjäljistä. Makuraadit tuottavat arvokasta tietoa reseptiikan kehittämiseen. Kuuden viikon esimerkkiruokalista havainnollistaa, miltä ilmastovaikutuksiltaan puolitettu kouluruokalista voisi esimerkiksi näyttää. Oppilaat osallistuvat myös makuraateihin, joissa maistellaan ja arvioidaan uusia kasvisja kalaruokia. Helsingin lisäksi Reilu ruokamurros hankkeessa oppilaiden näkemyksiä on kerätty myös Muuramesta, Keski-Suomesta. Toisaalta on tärkeää antaa oppilaille aidosti mahdollisuus vaikuttaa ja saada äänensä kuuluviin. 79 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Kouluruoka 2030 -tietolehtinen sisältää kouluruokailussa hyväksi todettuja ilmastoviisaita reseptejä Palvelukeskus Helsingin ja Muuramen ravitsemispalveluiden ammattilaisilta. Kasvisruoka halutaan nostaa linjastossa esille paremmin ja ottaa mukaan kasviproteiineja esimerkiksi salaattipöytiin. ”Oppilailla on kouluruokailun kehittämiseen monta eri tulokulmaa
Luomusato noin neljänneksen viime vuotta heikompi Viljan luomutuotanto on ollut viimeiset kymmenen vuotta jatkuvassa kasvussa. Kymmenen vuoden jaksolla tarkasteltuna satomäärät olivat kauralla ja rukiilla neljänneksen ja vehnällä viidenneksen pienempiä. Runsaan rehukäytön lisäksi ohra on tärkeä mallasteollisuuden raaka-aine. 80 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Viimeksi yhtä huono ohrasato saatiin vuonna 1974, jolloin jäätiin alle miljardin kilon. vsk Vuoden 2021 viljasato on 2000-luvun pienin Tänä syksynä korjattiin 2,6 miljardin kilon viljasato. ”Maatiloilla on nyt yleisesti taloudellisesti tiukka tilanne. Vuoden 2021 luomuviljasato oli 113 miljoonaa kiloa eli noin neljä prosenttia kokonaisviljasadosta. Yhtä pieni viljasato on viimeksi korjattu vuonna 1992. Vuonna 2018 oli myös heikko viljavuosi, tuolloin jäätiin noin 2,7 miljardin kilon viljasatoon. Useiden viime vuosien heikkojen satovuosien lisäksi viljelijöitä huolettaa ensi kesän kylvöjen onnistuminen rajusti nousseiden lannoitehintojen takia”, toteaa yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Tänä vuonna korjatun noin yhden miljardin kilon ohrasadon osuus koko viljasadosta on 40 prosenttia. Sato on lähes 30 prosenttia pienempi kuin keskimääräinen viljasato viimeisen kymmenen vuoden aikana. LuomuvilSuomen viljasato vuosina 1999–2021, miljoona kiloa.. Ohran ohella kaurasta, vehnästä ja rukiista korjattiin keskimääräistä pienemmät sadot. Ohrasato heikoin lähes 50 vuoteen Suomessa eniten viljelty vilja on ohra
Ammattikeittiö Ainekset 0,800 kg Valio Eila® kotijuustoa laktoositon 0,300 kg Valio vispikermaa laktoositon 0,300 kg kirsikkahilloa Ohje Valuta kotijuusto ja revi käsin hieman pienemmiksi paloiksi 1/1 GN -vuokaan. vsk jan sato tekee notkahduksen tuotannon kasvuun. 81 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Valmistuvan tilaston voi tilata omaan sähköpostiin verkkosivulla: https://stat.luke.fi/ tilaa-tilastoja Satotilastokyselyyn vastannut viljelijä kommentoi verkkovastaamisessaan kesän 2021 kasvukautta ja satoa näin: ”Huonoin sato vuonna 1984 alkaneen viljelijäurani aikana”. Satotietojen tiedonkeruu päättyy joulukuun alussa ja lopullinen satotilasto 2021 valmistuu helmikuun 17. Ohje ja juustokuva: Valio.. Tänä syksynä satotiedot kerätään noin 6100 maatilalta. Luomuviljasato jäi viljan kokonaissadon tapaan yli 20 prosenttia vuoden 2020 satoa pienemmäksi, vaikka korjuuala pysyi lähes ennallaan. Tarjoile kirsikkahillon kera. Luomusadon osalta tietoja on vuodesta 1999 alkaen. Tietoja on vuodesta 1920 lähtien. Luonnonvarakeskus Kermassa haudutettua kotijuustoa ja kirsikkaa ammattikeittiössä Valion tapaan Kotijuustosta syntyy herkullinen jälkiruoka, kun sen paistaa uunissa kerman kanssa. Satotilasto kertoo, kuinka suuri sato Suomen pelloilta korjattiin muun muassa seuraavista peltokasveista: ruis, vehnä, ohra, kaura, rypsi, rapsi, peruna, sokerijuurikas, kuivaheinä ja säilörehu. päivä. Lisää vispikerma ja paahda 250 °C uunissa n. 10 min. Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannassa on saatavilla historiatietoja sekä eri puolilta Suomea peltokasvituotannon määrätietoja. Suomessa on seurattu kotimaisen peltokasvituotannon määrää tärkeimpien tuotantokasvien osalta jo yli sata vuotta. Kirsikkatäyte tuo asiakkaasi jälkiruokaan sesongin juhlavuutta. Satotilastossa mukana kaikki Suomen tärkeimmät peltokasvit Satotilaston ennakkotilasto vuoden 2021 sadosta perustuu noin 4 100 maatilan tietoihin, joista luomutiloja oli noin 480. Lopputulos on vähintään yhtä hyvä kuin kermassa haudutettu leipäjuusto
Suola ja sokeri ilmestyy 20.4.22, artikkelit 16.3.22, mainosaineistot 30.3.22 3. Erityisruokavalioiden hallinta ammattikeittiössä, omavalvonta ilmestyy 28.2.22, artikkelit 24.1.22, mainosaineistot 7.2.22 2. Elintarvikekuljetukset, kylmäketju, omavalvonta ilmestyy 19.12.22, artikkelit 11.11.22, mainosaineistot 25.11.22 Teemat ja aikataulut 2022 Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. alv. 10 %)., Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: www.lehtiluukku.fi LM Prenax Oy Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 044 238 0511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Kustantajan tilaushinnat Kestotilaus 50,Vuosikerta 55,Irtonumero 12,Näköislehti 47,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI: Kestotilaus 65,Vuosikerta 70,(sis. Elintarvikelainsäädäntö, omavalvonta ilmestyy 1.6.22, artikkelit 27.4.22, mainosaineistot 11.5.22 4. 044 752 0320 Santeri Selin Puh. 040 745 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni. 050 324 2464 kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/ Tilaukset/Laskutus www.ymparistojaterveys.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Roni Hurskainen Puh. Elintarviketurvallisuus, tutkimukset, omavalvonta ilmestyy 16.9.22, artikkelit 12.8.22, mainosaineistot 26.8.22 5. Ammattikeittiöt ruokakasvattajina (Ateria 22) ilmestyy 26.10.22, artikkelit 21.9.22, mainosaineistot 5.10.22 6. 1
040 745 1491, eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni. Elintarvikelainsäädäntö, omavalvonta ilmestyy 1.6.22, artikkelit 27.4.22, mainosaineistot 11.5.22 4. Elintarvikekuljetukset, kylmäketju, omavalvonta ilmestyy 19.12.22, artikkelit 11.11.22, mainosaineistot 25.11.22 Teemat ja aikataulut 2022 Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 83 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2021, 35. Suola ja sokeri ilmestyy 20.4.22, artikkelit 16.3.22, mainosaineistot 30.3.22 3. Ammattikeittiöt ruokakasvattajina (Ateria 22) ilmestyy 26.10.22, artikkelit 21.9.22, mainosaineistot 5.10.22 6. Elintarviketurvallisuus, tutkimukset, omavalvonta ilmestyy 16.9.22, artikkelit 12.8.22, mainosaineistot 26.8.22 5. 044 238 0511 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Kustantajan tilaushinnat Kestotilaus 50,Vuosikerta 55,Irtonumero 12,Näköislehti 47,PAINETTU LEHTI + NÄKÖISLEHTI: Kestotilaus 65,Vuosikerta 70,(sis. Erityisruokavalioiden hallinta ammattikeittiössä, omavalvonta ilmestyy 28.2.22, artikkelit 24.1.22, mainosaineistot 7.2.22 2. 044 752 0320 Santeri Selin Puh. 10 %)., Tilaukset: www.ymparistojaterveys.fi Näköislehtitilaukset myös täältä: www.lehtiluukku.fi LM Prenax Oy Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. vsk 1. alv. 050 324 2464 kaarina.karna@ymparistojaterveys.fi Asiakaspalvelu/ Tilaukset/Laskutus www.ymparistojaterveys.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Roni Hurskainen Puh