Oivallista Joulua! Kaarina Kärnä Mysteerilounaalla Blind Burgerissa, jonka elintarvikevalvontatulos oli oivallinen.. Kerran kuussa yksi meistä johdattaa muut syömään ravintolaan, jota ei paljasteta toisille ennen kuin ravintolan ovella. 4 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. 040 745 1491 Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Roni Hurskainen, puh. Hieman on yllättänytkin huomata, että niitä elintarvikevalvonnan antamia korjattavaakehotuksia löytyy keskustan alueen ravintoloista, jotka muuten voisivat olla kiinnostavia. alv 10 %): Vuositilaus 55 euroa, kestotilaus 50 euroa Näköislehti 50 euroa Painettu lehti + näköislehti Vuositilaus 73 e, kestotilaus 68 e Irtonumero 12 euroa ISSN 0786-213X (painettu) ISSN 2669-8412 (verkkojulkaisu) Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu Julkaisija Ympäristökustannus Oy Gallen-Kallelankatu 8, 28100 Pori www.elintarvikejaterveys.fi Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaikka: Waasa Graphics Oy, Vaasa www.waasagraphics.fi Mysteerilounas Toimistollamme harrastetaan ”mysteerilounaita”. Mysteerilounaspaikkaa pohtiva käy siis ennen valintansa tekemistä tarkastamassa oivahymy.fi-sivustolla, että kohteen elintarviketurvallisuus on kunnossa. 050 324 2464 Toimitusneuvosto Yksikönjohtaja Ville Kekkonen, Ruokavirasto Vanhempi Yliopistonlehtori Riikka Keto-Timonen, Helsingin yliopisto Apulaisprofessori Janne Lundén, Helsingin yliopisto Ruokapalvelujohtaja Sari Nissinen, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen, Päivittäistavarakauppa ry Johtaja Marleena Tanhuanpää, Elintarviketeollisuusliitto Yksikön päällikkö Riikka Åberg Helsingin kaupunki, elintarviketurvallisuusyksikkö Asiakaspalvelu, tilaukset ja laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi Puh. 044 752 0320 Maria Turppa, puh. vsk Päätoimittaja Kaarina Kärnä kaarina.karna@ elintarvikejaterveys.fi Puh. Kävelyetäisyys on sellainen, ellei sitten halua omalla kustannuksellaan järjestää kuljetusta. On yllättävän hauskaa päätyä lounaalle paikkaan, joka voi olla täysin uusi tuttavuus tai jo hyväksi havaittu – ei voi tietää! Mysteerilounaspaikan valinnalle ei ole asetettu juurikaan ennakkoehtoja. Jos ravintola ei ole huomattavan epäsiisti tai allergiamerkinnät selvästi pielessä, voisi ilman Oivaa tilanne jäädä kuluttajalta täysin pimentoon. Oivahymy.fi-sivuston tulokset tarkastamalla varmistuu siitä, että kohteen elintarviketurvallisuus ei ole mysteeri. Päätimme kuitenkin, että yksi ehto on vielä asetettava: ravintolan Oiva-tarkastustuloksen on oltava vähintään hyvä, mielellään oivallinen. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi 6 numeroa vuodessa Kustantajan hinnat 2023 (sis
5 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. 4 Oivan synnystä, Sebastian Hielm .................................................................................... Ville Kekkonen .......................................... 6 Oivan taival, Marjatta Rahkio .........................................................................................10 Miksi elintarvikevalvonnan tietoja kerätään ja mihin ja miten keskusviranomainen tietoja käyttää. ulkoistettu Oiva-valvonta – kokemuksia Liedosta, Johanna Mäkinen ...............................................................42 Oiva-tarkastusten kautta kiinni petokselliseen toimintaan, Hanna Brotherus, Marika Jestoi ja Kirsi Sarkkinen .......................................................48 Suomessa syödään Oivallista Ruokaa tulevaisuudessakin, Suvi-Tuulia Leinonen ja Karoliina Väisänen ...................................................................54 Pikaruokaravintoloiden puhtaus ja raaka-aineiden mikrobiologinen laatu -projekti, Anne Rämö ........................................................................................... 58 Makeistuotteiden pakkausmerkinnät ja niiden lainmukaisuus, Viivi Liias ..62 Välipalat Kansallinen PFAS-webinaari ............................................................................................. Mysteerilounas, Kaarina Kärnä ....................................................................................... 9 Piknik omenapuun alla ja Taste of Archipelago -tapahtuma valittiin Suomen parhaiksi ruokamatkailutuotteiksi 2023 ....................................................66 Väitös: Ruokahävikin vähentäminen ei yksin tee elämäntavasta kestävää – tarvitaan rakenteellisia muutoksia ..........................................................67 Muutoksessa mukana osaamista kasvattamalla ......................................................68 Oppilasravintolan monitaitoinen kokki toimii suunnitelmallisesti ja suurella sydämellä .............................................................................................................70 Kirjaesittely: Ninja keittiössä – Matka japanilaisen ruoan mestariksi ................71. Lehti ilmestyy 29.2.2024. 32 Asiakkaat ovat ravintoloiden valvojia, Virpi Kulomaa ..........................................38 Elintarvikevalvonta palveluhankintana eli ns. vsk ja Terveys-lehti Elintarvike 37. 14 Oiva toi ryhtiä elintarvikevalvontaan, Miia Suurkuukka ......................................22 Toimialojen näkemyksia Oiva-valvonnasta, Veli-Matti Aittoniemi, Anna Salminen ja Terhi Virtanen .....................................................................................26 Oivaja Smiley-raporttien vaikutukset kuluttajiin Suomessa ja Tanskassa, Annukka Vainio, Sari Ollila, Jenni Kaskela, Eerika Finell ja Janne Lundén ............. vsk 6 • 2023 Elintarvike ja Terveys-lehden 1/2024 teemana on puhtaus ja hygienia sekä omavalvonta
Ehdottomuudessaan ne eivät tuntuneet istuvan hyvin suomalaiseen valvontamaailmaan, jota jo silloin oltiin muokkaamassa kohti valmennuslähtöisempää otetta. Toki olin lukenut muiden maiden vastaavista järjestelmistä jo aikaisemmin, mutta nämä Iso-Britannian, Yhdysvaltojen ja Australian järjestelmät olivat luonteeltaan enemmänkin hyväksymistai hylkäystodistuksia. Koen olleeni kehitystyön jonkinlainen alullepanija, joten lienee hyödyllistä yrittää muistella Oivan ensiaskelia, ennen kuin nämä muistoni kokonaan peittyvät uudempien kokemusten alle.. Sebastian Hielm, elintarviketurvallisuusjohtaja Maaja metsätalousministeriö Oivan synnystä Valvontatietojen julkistamisjärjestelmä Oiva on vakiinnuttanut asemansa maamme elintarvikevalvonnan keskiössä niin täydellisesti, että on vaikea kuvitella aikaa sitä ennen. Siitä ei kuitenkaan ole kuin reilu vuosikymmen, kun vielä hahmottelimme ja kätilöimme sitä siementä, josta sittemmin versoi meidän kaikkien tuntema Oiva. 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Näille ensimmäisille julkistamisjärjestelmille yhteistä oli myös se, että ne olivat yksittäisten kaupunkien juttuja, eivät valtakunnallisia. vsk V uosituhannen alussa meille esiteltiin pohjoismaisessa elintarvikevalvontakonferenssissa Tanskan uutta valvontatietojen julkistamisjärjestelmää, joka otettiin käyttöön vuonna 2001 nimellä Smiley
En muista enää, kysyimmekö ideoiden lainaamiseen lupaa tanskalaiskollegoilta, mutta ainakaan he eivät ole tietääkseni vaatineet meiltä tekijänoikeuskorvauksia – ehkä plagiointi tosiaan on kehumisen korkein muoto, ja se riitti heille. Eduskunta siunasi lakimuutoksen keväällä 2011, ja se tuli voimaan syyskuussa 2011. seuraavaa: ”Valiokunta pitää tärkeänä, että ElintarviketurvallisuusviEi liene sattumaa, että Suomeen on sittemmin perustettu maailman ensimmäinen puhtaasti elintarvikevalvonnan tutkimukseen keskittyvä professuuri ja tutkimusyksikkö ". Kun ajatus ja toive Smiley-järjestelmän pystyttämisestä Suomeen vahvistui, teimme ensimmäisen opintomatkan Tanskaan noin vuonna 2007 nähdäksemme, miten kaikki käytännössä toimi. Samalla elintarvikealan toimijat olivat kyllä asiasta toista mieltä, ja epäilivät ääneen, olisiko tällaisesta julkistamisesta ja toimijoiden arvottamisesta mitään hyötyä heille. Nykyinen sosiaalija terveysministeriön kansliapäällikkö, silloinen elintarviketurvallisuusjohtaja Veli-Mikko Niemi esitteli hallituksen esityksen elintarvikelain muuttamiseksi eduskunnalle joulukuussa 2010. Muistan senkin, että matkan suurin ihme ei suinkaan ollut Smiley vaan se, että tanskalaiset terveystarkastajat hoitivat valvontakäynnin todistuksineen kerralla loppuun läppäreillä ja kannettavilla tulostimilla! Tämä oli meille täyttä utopiaa, koska tuolloin Suomessa langattomuuden huippu olivat ministeriön valtavien työasemien telakoihin liitettävät ”kannettavat”. Valvonnan yhdenmukaistuminen ei suinkaan ollut ainoa tavoiteltava asia, johon lupasimme julkistamisen auttavan, vaan enteilimme myös valvonnan avoimuuden ja näkyvyyden parantuvan, mikä myös toteutui. Varmaankin toimijoita kiinnosti erityisesti toive elintarvikevalvontakäytäntöjen yhtenäistämisestä, minkä lupasimme julkistamisen tuovan mukanaan. Ilmeisesti kaikki oli oikein hyvin ja saimme vastaukset haluamiimme kysymyksiin, koska palattuamme Suomeen ajatus omasta järjestelmästä vain vahvistui. Kun toiminnan turvallisuus tuotaisiin kuluttajan tietoisuuteen, toimijat tekisivät kaikkensa, että arvosana ovella ja yrityksen kotisivulla olisi paras mahdollinen – tämäkin ennustus kävi toteen. 7 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Hoksasimme lisäksi, että käyntiarvosanan julkisuus saattaisi tarjota valvonnalle vipuvarren, joka kannustaisi toimijan reagoimaan huomautuksiin huomattavan paljon nopeammin, kuin mikä käytäntö tuolloin oli. Käsittelyn yhteydessä eduskunnan maaja metsätalousvaliokunta totesi mietinnössään asiasta mm. Muistini mukaan vastustus ei kuitenkaan ollut järin voimakasta, ja pääsimme suhteellisen nopeasti yhteisymmärrykseen siitä, että voisihan asiaa kokeilla. Valvontatietojen julkistaminen edellytti muutosta elintarvikelakiin Me virkamiehet maaja metsätalousministeriössä ja Evirassa olimme siis melko innoissamme valvontatietojen julkistamisesta, ja halusimme kovasti muuttaa silloista elintarvikelakia sitä edellyttämään. Tuon esityksen yksi keskeinen muutos oli lain 21 § valvontatietojen julkistamiseksi. vsk Tanskan Smiley Tanskan Smileyssä meitä viehätti valtakunnallisuuden lisäksi moni muukin asia, mitkä me surutta lainasimme omaan järjestelmäämme: helppotajuisuus, hymiösymbolit, valvontatodistuksen ja -tuloksen jako erikseen arvotettaviin pääluokkiin, neliportaisuus, todistuksen julkisuus, sekä sen, että huonoimman luokan arvosana määrittää valvontatapahtuman kokonaisarvosanan
Ensimmäisenä on joidenkin toimijoiden ylläpitämä harmistus siitä, että Oivan kokonaisarvosana muodostuu käynnillä arvioitujen osa-alueiden huonoimmasta arvosanasta. Mutta yhtäkkiä meillä olikin käytössämme valtakunnallinen elintarvikevalvonnan kaava, jossa yhtenäisesti kirjataan kohteen yleisarvosanan A–D lisäksi muitakin havaintoja jokaiselta yksittäiseltä Oivariviltä, mikä tarkastetaan. Jos elintarvikehuoneiston lämpötilanhallinta ei toimi, on yhdentekevää, ovatko laitteiden kunnossapito tai elintarvikkeiden pakkausmerkinnät loistavalla tasolla. Ei liene sattumaa, että Suomeen on sittemmin perustettu maailman ensimmäinen puhtaasti elintarvikevalvonnan tutkimukseen keskittyvä professuuri ja tutkimusyksikkö – jonka monen tutkimusprojektin lähtökohtana on kuin onkin VATIin kerätty Oiva-data. Ennen Oivaa valvonnan taso ja tulokset vaihtelivat kunnittain, eikä tuloksia juurikaan kerätty valtakunnallisesti. Haluan ajatella, että sen yksinkertaisemmin ei voi katsojalle kuvata, että tarinan nämä vaiheet tapahtuvat suomalaisessa ammattikeittiössä!. Kymmenen vuotta Oivaa ja yhtenäisiä valvontatietoja Kun nyt palaan Oivaan, sen kymmenvuotisjuhlassa mieleeni nousee kaksi asiaa, joita en malta olla kommentoimatta. Loistava teos kertoo koulusurmasta, ja yllättäen siinä on iso rooli kylmäköllä, joten keskeisiin lavasteisiin kuuluu suurkeittiö. vsk rasto ottaa kattavan vetovastuun kunnan viranomaisten riittävän yksityiskohtaisesta ohjeistuksesta sekä julkistettavien tietojen yhdenmukaisuuden varmistamisesta. Valvonnan tasapuolisuutta voidaan edistää laatimalla Elintarviketurvallisuusviraston toimesta esimerkiksi kattava, riittävän yksityiskohtainen ja käytännön oleellisiin asioihin keskittyvä valtakunnallinen laatujärjestelmä yhdenmukaisten ja tasapuolisten menettelytapojen toteuttamiseksi.” Eviran ohjeistuksilla ja pilotoinnilla liikkeelle Elintarvikelain muutoksen mentyä läpi oli valvontatietojen julkistamisesta laadittava yllä eduskunnan edellyttämä Eviran ohjeistus. Toinen asia on ainoastaan myönteinen, enkä pystynyt sitä tutkijataustastani huolimatta silloin alussa itse lainkaan ennakoimaan: Oiva-tarkastusten myötä kumuloituva kvantitatiivinen tieto Suomen elintarvikevalvonnasta. Viimeistään tässä vaiheessa me ministeriössä luovutimme viestikapulan lopullisesti Eviraan, jonka hyvässä huomassa ja myöhempien säädöstarkistusten myötä Oiva onkin kehittynyt erottamattomaksi osaksi Suomen elintarviketurvallisuutta. Sittemmin olemme vielä ottaneet käyttöön valtakunnallisen ympäristöterveydenhuollon tietojenkeruun VATIn, joka on aarreaitta kenelle tahansa, joka on kiinnostunut elintarvikevalvonnan tulosten tarkemmasta analysoinnista. Lopuksi Näin kesällä 2023 YLE:llä taltioinnin Aix-enProvencen oopperajuhlissa kantaesityksen saaneesta Kaija Saariahon viimeiseksi jääneestä oopperasta ”L’innocence”. Oma mielipiteeni on edelleen, että mikään keskiarvosana ei tässä toimisi: elintarvikkeiden turvallisuus on juuri niin hyvää tai huonoa, kuin niiden valmistusprosessin heikoin lenkki. 8 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Ilahduin kovasti, kun pelkistetyn keittiön liki ainoa katsomoon näkyvä esine on seinälle ripustettu Oiva-todistus. Tähän aikaan sattui myös Eviran johtama järjestelmän pilotointi kuudessa valvontayksikössä eri puolilla maata, mikä osaltaan osoitti, että hyvällä ohjeistuksella valvontatietojen julkistamisesta saattaisi tulla hyvinkin oivallinen lisä suomalaiseen elintarvikevalvontaan
Puhujina on asiantuntijoita valtion tutkimusja asiantuntijalaitoksista. Suuresta altistumisesta voi aiheutua riskiä ihmisen terveydelle ja kehitykselle. Laajamittaisempaa, noin 10 000 PFAS-yhdistettä koskevaa rajoitusta on ehdotettu ja asia on parhaillaan käsittelyssä EU:ssa. Ilmoittaudu webinaariin ja kysy asiantuntijoilta aiheesta ennakkoon Kansallisessa PFAS-webinaarissa kuullaan ajankohtaista tietoa muun muassa PFAS-yhdisteistä kuluttajatuotteissa, PFAS-yhdistejäämistä talousvedessä ja elintarvikkeissa sekä ihmisten altistumisesta ja terveysvaikutuksista. PFAS-yhdisteet voivat suurina pitoisuuksina myös nostaa kolesterolitasoja ja häiritä hormonitoimintaa. Lisäksi kuullaan kiertotalouteen, ympäristöriskeihin ja uusiin rajoituksiin liittyviä puheenvuoroja. Herkimmäksi vaikutukseksi on tunnistettu lasten heikentynyt immuunivaste. Webinaari on maksuton, mutta se edellyttää ilmoittautumista. PFASeli perfluoratut alkyyliyhdisteet ovat ns. Haitallisimpien PFAS-yhdisteiden käyttöä on jo rajoitettu, mikä näkyy väestössä alentuneina pitoisuuksina. Ilmoittautumiset 8.1.2024 mennessä. 9 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. ikuisuuskemikaaleja, joita on käytetty hylkimään likaa, vettä ja rasvaa. Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.ymparistojaterveys.fi > Koulutukset. Laajan käytön vuoksi PFAS-yhdisteet ovat levinneet maailmanlaajuisesti kaikkialle ympäristöön, jossa ne hajoavat erittäin hitaasti ja voivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Lisäksi PFAS-yhdisteitä on käytetty esimerkiksi sisustustekstiileissä, sammutusvaahdoissa ja elektroniikkatuotteissa. vsk Webinaarin järjestävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), sosiaalija terveysministeriö sekä Ympäristö ja Terveys -lehti. Webinaarin pääpaino on PFAS-yhdisteisiin liittyvissä terveysriskeissä, ja sen kohderyhmänä ovat terveysviranomaiset, asiantuntijat sekä aiheesta kiinnostuneet kansalaiset. Mitä ovat PFAS-yhdisteet. Kansallinen PFAS-webinaari 10.1.2024 klo 12.30–15.30 Huolestuttavatko PFAS-yhdisteet. Altistumme PFAS-yhdisteille pääasiassa ravinnon kautta, mutta myös kuluttajatuotteiden, juomaveden, huonepölyn ja hengitysilman kautta. Kuluttajille tutuimpia käyttökohteita ovat paistinpannujen tarttumattomat pinnoitteet, suksivoiteet ja vettähylkivät tekniset vaatteet. Tule kuuntelemaan kansallista PFAS-webinaaria! Osallistu webinaa riin!. Ilmoittautumisen yhteydessä on mahdollista lähettää luennoitsijoille aiheista kysymyksiä ennakkoon
Oivan hyödyntämisestä ja mm. 10 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Sisältö perustuu pitkälti OIVAseminaarin 29.9.2023 aineistoihin ja keskusteluihin seminaarissa. päivänä juhlaseminaari. Helsingin Yliopiston tekemästä tutkimuksesta Oiva-arvosanojen yhteyksistä muuhun elintarviketurvallisuustietoon saatiin seminaarissa kannustavaa ja erittäin mielenkiintoista tietoa.. Seminaarissa käytiin osittain myös kriittistä keskusMarjatta Rahkio, osastonjohtaja Ruokavirasto Oivan taival Tässä kirjoituksessa kerrataan Oiva-järjestelmän vaiheita ja luodaan katsetta myös tulevaisuuteen järjestelmän kehittämisen osalta. telua Oiva-rivien lukumäärän kasvusta. vsk O iva-järjestelmän täyttäessä kymmenen vuotta sen kunniaksi järjestettiin syyskuun 29. Oivan taivalta ja vaiheita muisteltiin lämmöllä, vaikka alku ei ihan helppoa ollutkaan
Jonkinlainen kriisinpoikanen elettiin syksyllä 2009, kun keskusteluun nousivat epäilyt päivämäärävilpistä ja vanhentuneitten elintarvikkeiden kauppaamisesta. Oiva-järjestelmän laajentaminen hyväksyttyihin elintarvikehuoneistoihin ja se, että järjestelmä. 5) Julkaisemme olennaisen valvontatiedon kuluttajien päätöksenteon tueksi. 2) Valvomme kaikkia rivejä ja saamme tukea niiden arviointiin. Hyvin vahvana eli kuitenkin käsitys siitä, että valvontaa toteutetaan eri puolella maata hyvin erilaisin kriteerein ja että valvonnan yleinen ohjeistus ei ole riittävää. 3) Tunnistamme epäkohdat ja toteutamme niille asianmukaiset toimenpiteet. Tällaisia vaiheita oli mm. Oiva-järjestelmän kehitystyössä ja sen ensimmäisinä vuosina sidosryhmien kuuleminen oli todella laajaa ja monipuolista. vsk on neliportainen, ei-liikennevalojärjestelmäperusteinen. Vastaus kysymykseen mitä meillä oli ennen Oivaa, ei toki ole ”ei mitään”. Tällä hetkellä nämä molemmat ratkaisut tuntuvat hyviltä ja ainoilta mahdollisilta. Miten tästä eteenpäin Oivan kehittämiseen liittyviksi elintarvikevalvonnan tavoitteiksi seuraavalle kymmenvuotiskaudelle on Ruokavirastossa tunnistettu seuraavaa: 1) Oiva on helposti lähestyttävä, ja käytämme sitä sujuvasti arvioinnin työkaluna. 4) Toimimme riskiperusteisesti ja kohtelemme elintarvikeyrityksiä tasapuolisesti. Perusteltu kysymys olisikin ehkä se, että missä olisimme ilman Oivaa tällä hetkellä. Oivan ensiaskeleita Oivan kehitystä muistellessa on henkilökohtaisesti myönnettävä, että monet kehitysaskeleet ovat ensin tuntuneet kovin oudoilta ja joskus jopa tarpeettomilta. Elintarvikevalvonnalta edellytettiin ryhtiliikettä ja mallia tarkastusjärjestelmän kehittämiseen lähdettiin katsomaan Tanskasta. Ennen OIVAjärjestelmää tehtiin tarkastuksia ja kirjoitettiin tarkastuskertomuksia ja elintarvikevalvonta toimi. 11 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Jotta näihin tavoitteisiin päästään, tarvitaan työkaluja, joista oleellisimmat ovat: 1) Oiva-järjestelmän tavoitteiden ja toimintatapojen ymmärryksen varmistaminen: peruskoulutuspakettien uusiminen 2) Tiedolla johtaminen: ohjaustarpeen tunnistaminen ja ohjauksen kohdentamisen parantaminen 3) Arviointijärjestelmän tiivistäminen: Oiva-ohjeiden ristiin arvioiminen ja kehittäminen 4) Arvioinnin ja tulosten yhdenmukaistaminen: jatkuva esimerkein kouluttaminen. Mitä meillä oli ennen Oivaa. Uudesta järjestelmästä haluttiin kaikkien yhteinen ja kaikki osaaminen haluttiin mukaan kehitystyöhön
Sillä, että kaikki velvoitteet löytyvät järjestelmästä samanarvoisina, on oma itseisarvonsa. Tätä en tunnista tällä hetkellä kriittisenä kehitystehtävänä. Toisaalta on esitetty, että kaikkien velvoitteiden kokoaminen ja sisällyttäminen Oiva-riveihin ei ole tarpeellista ja näiden muiden velvoitteiden tarkastaminen tulisi tehdä projekteina. Jonkinlainen luokittelu, kohdesuodatin tai tiheysmäärittely eri Oivarivien välille kuitenkin tarvittaneen, jotta emme niihin huku. Kehitystyön haasteet Oiva-seminaarissa nousi esille ainakin kaksi haasteellista kipukohtaa, Oiva-rivien lukumäärä ja yritysten laatujärjestelmien tarkastustulosten ja OIVA-arviointitulosten hyödyntäminen. Asiaan liittyvien Ruokaviraston ohjeiden seuraavien päivitysten yhteydessä tämä työ saataneen ainakin väliaikamaaliin. Varmaa on kuitenkin se, että ne kuuluvat yhteen ja ei olisi toista ilman toista.. 12 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Oiva ja Vati – Paksukainen ja Ohukainen Ovatko Oiva-järjestelmä ja ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmä VATI kuin Vakka ja Kansi vai pikemminkin kuin Paksukainen ja Ohukainen. Tämä kohderivien poimiminen on koettu haasteelliseksi tai ainakin siihen tarvittaneen jonkinlainen työkalu. Laatujärjestelmien auditointitulosten hyödyntämiseksi elintarvikevalvonnan tarkastuksissa ja synergian löytämiseksi näiden järjestelmien välillä on tehty hyvää yhteistyötä Elintarviketeollisuusliiton kanssa jo usean vuoden ajan. Ja toisaalta VATI kuihtuu ja ohenee rahoituksen vähentyessä, ja sen korjausvelka kasvaa entisestään. Yhteiskunnallinen keskustelu ja politiikan prioriteetit elävät ja muuttuvat. Oiva-rivien lukumäärä on lisääntynyt lainsäädännön laajentumisen myötä. Yksi kehittämisen näkökulma on se, miten todennamme Oiva-tulosten oikeellisuutta EU:n suuntaan. vsk Yhdeksi tavoitteisiin pääsemisen työkaluksi on tunnistettu ohjeistuksen mahdollisimman laaja samankaltaisuus, johon tähdätään ohjeiden ristiin arvioinnilla. Juuri tällä hetkellä merkityksettömältä tuntuva velvoite voi olla huomispäivän iso huolen aihe ja elintarvikevalvontaketjulta kysytään, miksi ette ole tätä asiaa valvoneet, vaikka lainsäädäntö sitä edellyttää. Oiva laajenee laajenemistaan, lainsäädäntöä tulee salakavalasti lisää ja kaikki lisätään omina riveinään paksuuntuvaan Oivaan. Tällä hetkellä Oiva-ohjeet ja Oiva-rivit ovat laaja kokonaisuus, josta kullekin elintarvikehuoneistolle ja elintarviketoiminnalle pitäisi poimia ne asiat, joita kyseisessä huoneistossa tai toiminnan osalta tarkastetaan kolmen vuoden sisällä. Lisäksi seminaarin keskustelussa nousi esille neliportaisuuden korvaaminen kolmiportaisuudella
suurkeittiöiden ja tuotantotilojen omavalvontaan!. vsk Oiva 20 v toivekuva Teknisen ja yleisen kehityksen osalta Oiva-järjestelmän osalta on tunnistettavissa seuraavia yhteisiä tavoitteita: • Asiarivin teksteissä on suoralinkityksiä kyseiseen lainsäädäntöön, pykäliin ja artikloihin • Rivit toimivat kännykässä ja alustalla, jota emme vielä edes hahmota • Asiarivien määrä ei ole tolkuttomasti lisääntynyt • Asiarivien taustalla olevat ohjeet on päivitetty ja niissä on tunnistettu OIVAA tukevat elementit • OIVA-tuloksen julkistaminen on arkipäivää ja yritykset kokevat sen hyödylliseksi • OIVA-tulosten julkaiseminen on kiistatonta ja viranomaisarviointien tulosten kiistäminen tai arvostelu on poikkeuksellista • Arvioinnin tuloksista on koostettavissa raportti, johon EU-komissio on tyytyväinen • Arviointien oikeellisuus ja vaikuttavuus on todennettua ja kohtuullisen kiistämätöntä • Arviointi ja valvonta on riittävän riskiperäistä • OIVAn tulosten hyödyntäminen valvonnan kehittämisessä on edelleen mahdollista resurssien ja innostuksen osalta. 13 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Labema Oy www.labema.fi Yhteydenotot Iiris Ylöstalo iiris.ylostalo@labema.fi (09) 274 67429 Kaikki tarpeellinen Labeman tuotteita omavalvontaan: 3M Luminometri ja ATP-testit, DipSlide-pintahygieniatestit, 3D Reveal-, Alertja Veratoxallergeenijäämätestit, pintojen patogeenitestit, näytteenottosienet ja tikut, Trio.bas-ilmankeräimet ja laskeumamaljat
Ville Kekkonen, yksikönjohtaja Ruokavirasto Miksi elintarvikevalvonnan tietoja kerätään ja mihin ja miten keskusviranomainen tietoja käyttää. Tallennetut valvontatiedot ovat keskeinen työkalu valvonnan ohjauksessa.. Elintarvikevalvonnan parissa kauemmin työskennelleet muistavat vielä hyvin ajan, jolloin valvontatietoja kerättiin ja toimitettiin keskusviranomaiselle manuaalisesti. Samalla kun elintarvikevalvontaviranomaiset kirjaavat valvonnan tulokset Oiva-raporttia varten tietojärjestelmään, ne tallentuvat myös Ruokaviraston ja aluehallintovirastojen käyttöön. vsk E nnen kuin päästään itse kysymykseen, mihin tarkoitukseen valvontatietoja nykyään käytetään, taustoitetaan aihetta lyhyellä ja yleisluontoisella katsauksella valvontatietojen keräämisen ja käsittelyn historiaan. Elintarvikevalvonnan tietoja julkaistaan Oiva-järjestelmän avulla. 14 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37
Silloinen Elintarvikevirasto lähti rakentamaan sähköistä valvontatietojen keräysjärjestelmää, johon useammasta erilaisesta kuntien tietojärjestelmästä pystyttäisiin siirtämään valvontatietoja suoraan keskusviranomaisen tietopankkiin ”Kutiin”. Lisäksi ennen Oiva-järjestelmää valvonnan yhdenmukaisuudessa oli nykyistä enemmän vaihtelua, koska yhdenmukaisia, selkeitä ja läpinäkyviä sekä valvojille että toimijoille suunnattuja valvonnan arviointiohjeita ei ollut olemassa. Pilotin myötä todettiin, että tällaisesta järjestelmästä voisi olla hyötyä sekä valvonnalle että toimijoille erityisesti yhdenmukaisen ja läpinäkyvän valvontatoiminnan kautta, mutta myös kansalaisille tukemaan kuluttajan valintoja. Kutiin rakennettiin vuosien varrella myös raportointijärjestelmää, mutta sen käyttämiseen liittyi paljon teknisiä ja ehkä aikansa teknologisia haasteita – tietoja ei ollut helppo saada halutussa muodossa ulos raporttina ja raporttipohjien laadinta oli hankalaa ja vaati teknistä erityisosaamista. Tarkempaa tietoa siitä, mitä asioita ja miten kunnissa valvotaan, ei ollut, ja keskusviranomaiselle toimitettu tieto koski pääasiassa sitä, kuinka paljon erityyppisiin valvontakohteisiin oli kussakin valvontayksikössä tehty tarkastuksia. Pilotin myötä todettiin, että tällaista järjestelmää ja siihen liittyvää ohjeistusta lähdetään toteuttamaan myös Suomeen, ja järjestelmä sai nimekseen ”Oiva”. Jokainen valvontayksikkö sovelsi valvonnassa lakia ja keskusviranomaisen tulkintaohjeita parhaan kykynsä mukaan, muttei välttämättä ihan samalla tavalla kuin naapurivalvontayksikkö. Tavoitteena yhdenmukainen ja avoin valvontajärjestelmä Yhdenmukaisen ja avoimen valvontajärjestelmän, esimerkiksi Tanskan mallin mukaisen ”Smiley”-järjestelmän kehittämisestä keskusteltiin jo vuonna 2005 silloisessa Elintarvikevirastossa, mutta siinä vaiheessa tällaisen järjestelmän rakentaminen ei saanut vielä tuulta siipien alle. Elintarvikevalvonnan tulokset eivät olleet aikaisemmin olleet kuluttajille mitenkään helposti saatavilla, ja Tanskassa oli hyviä kokemuksia saatu juuri siitä, että kuluttaja näkee suoraan esimerkiksi ravintolan oveen kiinnitetyn valvontaraportin (”Smiley”-raportin) hymynaaman hymyn leveydestä, miten ravintola tai myymälä on hoitanut elintarviketurvallisuusasiat. vsk Tietoja kerättiin silloin pääasiassa tilastointia ja raportointia varten – eli kuinka paljon valvontaa on missäkin valvontayksikössä tehty. Samalla kun todettiin, että Oiva edellyttää yhdenmukaista valvontaa, todettiin, että tarvitaan selkeä listaus siitä, mitä asioita erityyppisissä elintarvikealan toiminnoissa tulisi valvoa, sekä jokaista näitä asiaa koskevia omia arviointiohjeita (esimerkiksi puhtaanapidon valvonnan arviointiohje). 15 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Sähköistä elintarvikevalvonnan valvontatietojen keräämistä alettiin kehittää 2000-luvun alkupuolella ”Kuti”-projektin myötä. Oiva käynnistyy, ohjeita laaditaan Oiva-järjestelmä käynnistettiin ilmoitettavien elintarvikehuoneistojen (joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta) osalta vuonna 2013 ja hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen osalta (joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta) vuonna 2015. Kun aikaisemmin tietoja kerättiin ja saatiin lähinnä sen osalta, minkä verran erityyppisiä valvontakohteita on valvottu ja onko niitä valvottu riittävästi ohjeistuksen mukaan. Vuonna 2006 aloittaneessa ja Elintarvikeviraston tehtäviä jatkaneessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa asia otettiin uudestaan esiin, ja Suomen oman valvontajärjestelmän valvontatietojen julkaisujärjestelmän selvitystyö ja suunnittelu aloitettiin vuonna 2010, ja pilottihanke käynnistyi vuonna 2011
Vati-järjestelmästä saatavia elintarvikevalvonnan tietoja käsitellään ja raportoidaan suuremmassa mittakaavassa kerran vuodessa Valtakunnallisen kansallisen valvontasuunnitelman (Vasu) raportoinnin yhteydessä. 16 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Pikkuhiljaa raportointiin saatiin mukaan sellaisiakin tietoja, kuten esimerkiksi minkä tyyppisissä valvonnan asioissa on ollut eniten vaikkapa C tai D-arvioita, mutta tiedonkäsittelyyn ja raportteihin liittyi kuitenkin edelleen sellaisia epävarmuuksia, ettei kovin tarkkoja analyysejä ollut vielä mahdollista tehdä. Useamman vuoden ajan on jo pystytty käsittelemään esimerkiksi tiettyjen elintarvikehuoneistoryhmien, esimerkiksi myymälöiden tai liha-alan laitosten, valvonnan tuloksia A–D-asteikolla alueittain tai koko maan laajuisesti. Valvontatiedoissa Oivan hymiöitä vastaavat kirjaimet A, B, C ja D. Oiva-järjestelmä laadittiin neliportaiseksi, ja valvontatietoja saatiin ja saadaan myös jokaisesta valvottavasta asiasta saman asteikon mukaan. B tarkoittaa, että toimija noudattaa lainsäädäntöä ja elintarviketurvallisuus on hyvällä tasolla. Pääasiassa elintarvikevalvonnan tietoja raportoitiin Oivan alkuvaiheessa edelleen vain sillä tasolla, minkä verran erityyppisiä elintarvikehuoneistoja oli valvottu. Hyväksyttävän ja ei-hyväksyttävän toiminnan raja on B:n ja C:n välillä. Vatin myötä eräänä oleellisena parannuksena kuitenkin keskusviranomaisen näkökulmasta oli ja on, että erilaisten raporttien tuottaminen ja tietojen käsittely on helpottunut vuosi vuodelta. Vati tehostaa kerättyjen tietojen hyödyntämistä Kuntien omat valvontatiedon keräämiseen tarkoitetut tietojärjestelmät päätettiin korvata valtion yhteisellä valvontatietojärjestelmällä vuonna 2016 alkaneen ”Vati”-hankkeen myötä. Tämä liittyy olennaisesti keskusviranomaisen velvollisuuteen raportoida Suomen elintarvikevalvonnan toteutumisesta, tuloksista ja korjaavista toimenpiteistä EU:iin, mutta lisäksi samassa yhteydessä syntyy vuosittain myös laajempi analyysi ja katsaus valvontatietojen pohjalta valvonnan toteumista ja tuloksista. Tässä vaiheessa tiedoista ajettuihin raportteihin liittyi edelleen paljon teknisiä haasteita, ja ajantasaisen tarkemman valvontatiedon hyödyntäminen valvonnan ohjauksessa oli haastavaa. vsk eri puolilla Suomea, niin Oiva-järjestelmän myötä valvontatietoja alkoi kertyä jokaisesta erikseen ohjeen saaneesta arvioitavasta asiasta; puhtaanapidosta, kunnossapidosta, lämpötilahallinnasta, jäljitettävyydestä, pakkausmerkinnöistä jne. Kerättyjä valvontatietoja analysoidaan keskitetysti Aiemmin Evira, ja nykyään 2019 toimintansa aloittanut Ruokavirasto kerää ja analysoi näitä valvonnasta saatuja tarkempia tietoja. Alkuun Oivan valvontatiedot menivät edelleen kuntien omien tietojärjestelmien kautta Kuti-tietovarantoon, josta valvontatietojen raportit haettiin. Kerättyjen valvontatietojen perusteella nähdään myös koko maan tasolla tai alueittain, miten eri elintarvikehuoneistotyyppejä on valvottu, ja vastaavatko valvontamäärät Ruokaviraston riskiluokitusohjeen mukaisia valvontasuosituksia ja millaisia valvontatuloksia eri aiheista on tullut. Kirjoitushetkellä Vati on perustoimintojensa osalta ollut jo useita vuosia käytössä, mutta edelleen kehitettäviä osia ja korjattavia toimintoja löytyy. Vasta Vati-järjestelmän ja sen raportoinnin kehittymisen myötä elintarvikevalvonnan tietoja on pystytty hyödyntämään tarkemmin elintarvikevalvonnan suunnittelussa ja ohjauksessa. C tarkoittaa, että toiminnassa on korjattavaa, joka edellyttää vähintään korjauskehotusta ja toimijan on määräajassa korjattava toimintansa
Valvontatietojen analysoinnin olennainen tarkoitus on raportoinnin lisäksi myös tiedolla johtaminen. Oiva-valvonnan tulokset tiedolla johtamisen välineinä Keskusviranomaisen tehtävänä on elintarvikevalvonnan suunnittelu, ohjaus, kehittäminen ja raportointi kansallisella tasolla. vsk Ruokaviraston julkaisuun ”Elintarviketurvallisuus Suomessa”. Julkaisussa käsitellään elintarvikehuoneistojen valvonnan tuloksia elintarvikehuoneistoryhmittäin, eli minkä verran valvontaa on toteutettu, minkä tyyppisissä asioissa toiminta on hyvällä tasolla ja missä asioissa on todettu eniten huomautettavaa tai korjattavaa, ja onko jonkun tyyppisten elintarvikehuoneistojen valvonnassa ollut erityisiä puutteita. 17 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Toisin sanoen, onko valvonta ollut riittävää ja tehokasta ja vaikuttaako joissain asioissa olevan erityisiä haasteita. Valvontatietojen analysointia tehdään pääasiassa keväisin Vasuraportointia varten, mutta tarpeen mukaan useamminkin pitkin vuotta, kun on tarpeen selvittää jonkin tietyn asian tilaa elintarviketoiminnassa ja -valvonnassa. Valvontatietojen raportoinnista voidaan saada ulos esimerkiksi tieto siitä, että ravintoloiden osalta eniten C-arvioita on annettu lämpötilahallinnasta tai että elintarvikealan laitosten Vuonna 2022 elintarvikkeiden koostumusta ja elintarvikkeista annettavia tietoja koskevien tarkastusten määrät ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen osuudet.. Julkaisussa tietoja käsitellään kuitenkin pääasiassa edelleen raportoinnin eli tulosten näkökulmasta eikä siinä mennä juurikaan siihen, miten havaittuja ongelmia olisi syytä lähteä korjaamaan
Vuonna 2022 elintarvikkeiden hygieniaa ja jäljitettävyyttä koskevien tarkastusten määrät ja tarkastuksilla annettujen arvosanojen osuudet.. vsk (eli hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen) toiminnassa paljon Ctai D-arvioita annetaan vaikkapa puhtaanapidosta. Valvontatuloksia tarkastelemalla voidaan myös todeta, kuinka paljon yksittäistä Oivaarviointiriviä on tarkastettu, mitkä ovat tarkastuksella annettujen arvosanojen jakaumat ja mitkä syyt ovat johtaneet arvion antamiseen. Lisäksi asia voidaan ottaa valvonnan erityisen huomion kohteeksi Vasuun nostettavana valvonnan painopisteenä tai erikseen valvontaprojektina. Keinoja voivat olla esimerkiksi ohjeiden parantaminen, ja valvojille sekä myös toimijoille annettavan koulutuksen lisääminen. 18 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Sen sijaan, että nämä havainnot ainoastaan kirjataan vuotuiseen raporttiin tilastotietona, Ruokaviraston elintarvikevalvontaa ohjaavien yksiköiden tehtävänä on pohtia, mistä nämä tulokset johtuvat ja millaisia keinoja voitaisiin löytää valvonnan tulosten parantumiseen
Kenenkään etu ja toive ei tietenkään ole se, että valvontaa tehtäisiin turhan takia tai perinteen vuoksi, vaan se, että kun valvontaa tehdään, niin se kohdennetaan sinne, missä riskejä ja ongelmia on. Elintarvikevalvonnassa kerätyt valvontatiedot eli Oiva-arvosanat ja valvojien kirjoittamat tarkastusraportit, korjauskehotukset, uusintatarkastukset ja toimijoiden tekemät korjaukset ovat juuri sitä keskeistä tietoa, jota. Mikäli puolestaan asia ei korjaantunut, mietitään, mistä se johtuu ja voidaanko tehdä jotain muuta ja uutta asian korjaamiseksi. Huomioon pitää ottaa myös se, johtuuko havaittu tilanne ainoastaan siitä, että jotain asiaa on valvonnassa painotettu. Esimerkkinä vaikka jälleen lämpötilahallinnan valvonta: Todetaan eräänä vuonna, että sen osalta on annettu prosentuaalisesti paljon Cja D-arvioita. 19 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Kun Ruokavirastossa on pohdittu, millä tavoin asiaa lähdetään ratkaisemaan, muodostetaan näistä ratkaisuista valvonnan painopisteet seuraavalle vuodelle, jotka kirjataan Vasuun, sekä mietitään, mitä mahdollisia muita toimia asian korjaaminen voisi vaatia. Oiva auttaa kohdentamaan resurssit oikein EU:n valvonta-asetus ja elintarvikelainsäädäntö lähtevät siitä, että toimija vastaa oman toimintansa elintarviketurvallisuudesta omilla järjestelyillään, mutta elintarvikeviranomainen valvoo riittävillä valvontatoimenpiteillä riittävän usein, että nämä toimijoiden järjestelyt toimivat. Tavoitteena tietysti on, että valvontaa saadaan kohdennettua sinne, missä todetaan puutteita ja ongelmia, ja että pikkuhiljaa Cja D-arvioiden määrä vähenee mielellään siten, että korjaavat toimenpiteet ovat mahdollisimman vaikuttavia ja tulokset mahdollisimman pysyviä. Todetaan, että asiaan täytyy valvonnassa puuttua, eli otetaan asia seuraavan vuoden valvonnan painopisteeksi, ja ohjeistetaan kuntavalvontaa, että lämpötilahallinnan riviä tulisi valvoa jokaisella tarkastuskäynnillä. Riippuen tilanteesta ja asiasta voidaan todeta, että tarvitaan painotettua lisävalvontaa, tai vaihtoehtoisesti vaikkapa lisäkoulutusta ja -tiedottamista valvontaan ja toimijoille. Onko silloin valitut korjaavat menetelmät (valvonnan lisääminen, ohjeistus) ollut väärä tai huono keino. vsk Toiminnan jatkuva kehittäminen Vasussa on esitetty niin kutsuttu PDCAsykli, joka lyhyesti tarkoittaa jatkuvaa toiminnan kehittämistä. Ehkä – asiaa siis pitää jälleen analysoida, mutta todennäköisempää on, että lisääntynyt valvonta ja kenties tarkemmat tavat mitata ja valvoa asiaa ovat vain tuoneet lisää piilossa olleita puutteita esiin. Sen sijaan, että vuosittain tarkastuksella todetaan aina samat puutteet esimerkiksi lämpötilahallinnan tai pakkausmerkintöjen osalta, pitää miettiä, miksi samoissa asioissa todetaan jatkuvasti puutteita ja mitä toimenpiteitä valvonnassa ja toiminnassa voidaan tehdä asian parantamiseksi. Tehdään lisäksi lämpötilan mittaamista ja valvontaa koskeva ohjeistus, jotta sen valvonta tapahtuisi varmasti oikein ja samalla tavalla. Lopputulos voi hyvin olla, että seuraavana vuonna Cja D-arvioita on edelleen yhtä paljon tai jopa enemmän kuin alun perin. Voi olla, että lopullinen painotetun valvonnan tulos alkaa näkyä ehkä vasta kolmantena vuonna, tai neljäntenä. Jos todetaan, että asia korjaantui, voidaan olla tyytyväisiä. PDCA:n periaatteen mukaisesti ensin todetaan jokin korjattava asia, mietitään siihen korjauskeinot, toteutetaan ne, ja sitten jälkeenpäin arvioidaan niiden vaikutusta. Toimijoilla on omat taloudelliset haasteensa nousevien kustannusten kanssa, eikä ylimääräisiä resursseja mihinkään omasta mielestä turhaan, eli ei-tuottavaan toimintaan ole, ja myös viranomaiset kamppailevat vähenevien resurssien ja lisääntyvän työtaakan parissa. Tai ohjeiden päivittämistä tai kokonaan uusia ohjeita
Hanke oli melko lyhyt ja pienimuotoinen, mutta antoi kuitenkin lupaavia alustavia tuloksia. Toivottavasti jossain vaiheessa pystymme hyödyntämään tuon kaltaista automaatiota laajojen valvontatietoaineistojen läpikäymiseen ja saamme vielä tarkempia ja syvempiä analyysejä laajasta valvontaaineistosta ulos. Mm. Tarkemmissa analyyseissä voidaan havaita mahdollisesti esimerkiksi annettujen arvioiden ja tarkastuskertomuksien välillä olevia ristiriitoja – olisiko esiKenenkään etu ja toive ei tietenkään ole se, että valvontaa tehtäisiin turhan takia tai perinteen vuoksi, vaan se, että kun valvontaa tehdään, niin se kohdennetaan sinne, missä riskejä ja ongelmia on. 20 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Valvontatietojen kerääminen ja monipuolinen tulosten raportointi antavat mahdollisuuden myös tieteelliseen tutkimukseen. Onko sellainen tilastollisesti mahdollista – pitäisikö sitä selvittää. Seuraava askel pidemmälle tulosten tulkinnassa on numeraalisten tietojen käsittelyn lisäksi kirjallisten tarkastusraporttien tarkastelu ja näiden vertailu Oiva-arviointeihin myös Ruokavirastossa. Helsingin yliopisto tutkii valvonnan tulosten ja elintarviketurvallisuuden yhteyksiä hyödyntäen kunnista kerättyä valvontatietoa. Tai vaihtoehtoisesti, esiintyykö jossain erityisen paljon Ctai Darvioita ja vastaako se todellista tilannetta, ja jos vastaa, niin miten asia saadaan ketjussa korjattua. Tämä on toistaiseksi vielä siinä mielessä haastavaa, että se on edelleen puhtaasti käsityötä, eli vaatii niitä resursseja, joille on koko ajan käyttöä kymmenissä muissakin haastavissa ja kiireellisissä asioissa. Valvontatiedon kerääminen systemaattisesti ja standardoidusti antaa paljon mahdollisuuksia datan käsittelyyn tieteellisesti – tämä ei ollut mahdollista ennen Oivaja Vati-järjestelmien tuottamaa tietoa. Jokunen vuosi sitten saimme Ruokavirastossa pienen hankerahan tekoälyn hyödyntämiseen valvontatietojen käsittelyssä. ". Toisin sanoen valvonnalla on yleensä positiivinen vaikutus toimijan saamiin arvioihin, ja hyvillä arvioilla (eli toimimalla turvallisesti ja noudattamalla hyvin lainsäädännön vaatimuksia) toimija vähentää selvästi elintarviketurvallisuuteen liittyviä todellisia riskejä. vsk analysoimalla Ruokavirastossa pystytään miettimään, mihin aikaa ja resursseja olisi mahdollisimman vaikuttavaa ja tehokasta käyttää. Lisäksi valvonnan tietoja voidaan nyt jo käyttää myös alueellisten erojen arviointiin tai toimintatyyppien välisten erojen arviointiin – onko esimerkiksi jonkun valvontayksikön alueella tai jossain toimintatyypissä lähes kaikki annetut arviot A:ta. Valvontatiedot tieteellisessä tutkimuksessa Valvontatiedoista saatavat raportit ovat jatkuvasti kehittyneet, ja myös niiden käsittelyssä on kehitytty. Jos alustavia tutkimustuloksia tässä nyt tiivistetään reilusti ja yksinkertaistetaan asiaa, niin myös tieteelliset tulokset viittaavat siihen, että elintarvikevalvonnalla on positiivinen vaikutus elintarvikealan toimijan toimintaan elintarviketurvallisuuden näkökannalta, ja hyvillä Oiva-arvioilla näyttäisi samoin olevan korrelaatiota joidenkin ruokamyrkytysepidemioiden pienempään esiintyvyyteen. Vertailua ja tekoälyä Ruokavirastolla ei ole mahdollisuutta samanlaiseen valvonnan tulosten tieteelliseen tutkimiseen kuin yliopistoissa, mutta myös täällä pyritään jatkuvasti syventämään ja laajentamaan tulosten käsittelyä ja saamaan tuloksista enemmän tietoa irti
Samoin yhteistyö yliopiston kanssa ja heidän tutkimustulostensa hyödyntäminen jatkossa antaa parempia työkaluja ohjata valvontaa kohdistumaan nimenomaan sinne, missä sillä on suurin vaikuttavuus elintarviketurvallisuuteen. Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Hiilikompensaatiossa puhutaan lisäyksellisestä metsityksestä. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa. Kompensaatio tehdään vuosittain arvioon perustuen. vsk merkiksi tarkastuskertomuksen perusteella pitänyt B:n sijaan sittenkin antaa C-arvio. Kun siis nyt ja tulevaisuudessa halutaan käyttää resursseja tehokkaasti ja riskiperusteisesti, niin on olennaista saada tietoa siitä, missä asioissa asiat toimivat ja menevät hyvin, ja missä mahdollisesti on haasteita ja mikä mahdollisesti niitä aiheuttaa. Yhteiskunnallisena yrityksenä Ympäristökustannus Oy tukee suomalaista työtä – kaikki lehdet ja kirjat painetaan Suomessa. Keväällä 2023 istutettiin Forssaan 100 puuta. Ympäristökustannus Oy kompensoi painettujen lehtien ja kirjojen tekemisestä syntyviä päästöjä REFOREST FINLAND OY:n kautta. Tiedon keräämisessä ja haasteiden selättämisessä tarvitaan koko elintarvikeketjua toimijoista elintarvikevalvontaan ja valvonnan suunnitteluun ja ohjaukseen. Tekoälyn hyödyntäminen valvontatietojen käsittelyssä toisi todennäköisesti esiin myös sellaista piilossa olevaa tietoa, jota nyt emme edes manuaalisella kirjallisten raporttien arvioinnilla saa esiin. Kun joutomaa muutetaan metsäksi, voidaan varmistua siitä, että luodaan aidosti uutta hiilinielua.. Tällaistahan ei pelkkä arvioiden numeraalinen tilastointi kerro. 21 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Se tarkoittaa sitä, että alueelle ei syntyisi metsää ilman panostusta. Yrityksessä käytettävä sähkö on tuulivoimaa
Oivajärjestelmän myötä elintarvikevalvontaan tuli melko yksityiskohtainen tarkastusten rakenne, asiakohtaiset tarkastusohjeet ja internetsivusto, jossa valvontakohteen tarkastustulos julkaistaan hymynaamoin. Oivan tavoitteena oli tuoda elintarvikevalvonnan tarkastustulokset kuluttajan käyttöön, yhtenäistää valvontaa sekä lisätä elintarvikealan toimijoiden ja viranomaisten toiminnan avoimuutta. vsk Miia Suurkuukka, terveysvalvonnan päällikkö Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Oiva toi ryhtiä elintarvikevalvontaan Tänä vuonna juhlitaan elintarvikevalvonnan Oiva-järjestelmän 10-vuotista taivalta. 22 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Monelta osin tavoitteissa on onnistuttu, mutta jatkossa on kuitenkin tärkeä huolehtia, että Oiva pysyy käyttökelpoisena.
Toimijoille korjattavaa-arvosana tarkoitti sekä mahdollisesti huonoa julkisuutta että uutta tarkastusta. Oivan myötä moni asia muuttui 1.5.2013 oli merkittävä päivä: Oiva-tarkastusraporttien julkaiseminen aloitettiin internetissä oivahymy.fi-sivustolla. Tämä sinänsä tärkeä asia lisäsi hetkessä tarkastajan työn vaativuutta aiempaan verrattuna, vaikka perustelujen tukena olivat lainsäädännön lisäksi Elintarviketurvallisuusviraston laatimat asiakohtaiset tarkastusohjeet. Toki näistä luovuttiin pääosin jo tultaessa 2000-luvulle ja etenkin terveysvalvonnan asiakastietojärjestelmien myötä tarkastuspöytäkirjat kirjoitettiin sähköisesti. Ei siis enää pitkiä esseitä, vain nopeaa ”pallukoiden” raksimista yksinkertaisten arviointiohjeiden siivittämänä. Oivapilotissa vuonna 2011 tarkastus koostui neljästätoista tarkastettavasta asiasta, vuonna 2013 tarkastettavia asiakokonaisuuksia oli 44, ja tällä hetkellä niitä on 66. Toimijoilla ei myöskään ollut pelkoa tarkastusten tuomasta mainehaitasta, koska tarkastuspöytäkirjojen sisältö oli usein vain tarkastajan ja toimijan tiedossa. Raporttien julkaiseminen ja toisaalta kohteiden arviointi toivat aivan uudenlaisen paineen sekä yrityksille että tarkastajille. Pilotissa tarkastukset todella nopeutuivat aiempaan verrattuna, mutta sen jälkeen sekä tarkastus. Tarkastusten tavoite on kautta aikojen pysynyt kuitenkin samana, toki se aiemmin painottui enemmän puhtaasti elintarviketurvallisuuteen. Oivan piti nopeuttaa ja yhdenmukaistaa tarkastuksia sekä tehdä niistä riskiperusteisia Tarkastajille Oivaa markkinoitiin sillä, että tarkastukset nopeutuvat ja tarkastuspöytäkirjan voisi laatia jopa tabletilla tarkastuskohteessa. Oiva-raportin sijoittaminen yrityksen sisäänkäynnin läheisyyteen oli aluksi vapaaehtoista, mutta tammikuussa 2014 se muuttui pakolliseksi. Tarkastusten ja tarkastuspöytäkirjojen rakenne vaihteli tarkastajaja toisaalta valvontayksikkökohtaisesti. 23 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Ennen Oivaa epäkohdat jäivät monesti odottamaan seuraavaa suunnitelmallista tarkastusta eikä välttämättä mitään erillistä seurantatarkastusta tehty. Koskaan aiemmin tarkastajat eivät olleet joutuneet niin tarkasti arvioimaan sitä, onko asia todella lainsäädännön vastainen ja korjattava, vai vaan sellainen, joka olisi hyvä korjata. Osa valveutuneimmista elintarvikealan toimijoista oli hyvin varpaillaan – tarkastuksilla ei saanut löytyä korjattavaa ja jos näin oli, tarkastaja joutui perustelemaan asian. vsk Tarkastuspöytäkirjojen rakenne vaihteli ennen Oivaa Elintarvikevalvontaa on tehty Suomessa jo kauan ennen Oiva-järjestelmää. Yksinkertaisimmillaan tarkastuspöytäkirjat olivat muutaman lauseen pituisia, itsejäljentävälle tarkastuspöytäkirjalomakkeelle tehtyjä. Tarkastuspöytäkirjojen sisältö oli melko suppea ja se painottui elintarvikehygieniaan (rakenteisiin, siisteyteen, omavalvontaan, lämpötiloihin ja elintarvikkeiden laatuun). Oiva-raporteissa myös arvioitiin joka kerta neliportaisella asteikoilla se, miten hyvin toimijat noudattavat elintarvikelainsäädäntöä
Oiva on kokonaisuutena varmasti yhdenmukaistanut elintarvikevalvonnan tarkastuksia, koska tarkastettavien asioiden ohjeistus on valtakunnallista. Mitä kuuluu Oivalle vuonna 2023 Oiva on tuonut selkärangan ja rakenteet elintarvikevalvontaan, lisännyt valvonnan riskiperusteisuutta ja sitä, että epäkohtien korjausta valvotaan aktiivisesti. On vaara, että rivejä lisätään sillä perusteella, että jotain yksityiskohtaa olisi hyvä valvoa, sen enempää miettimättä, mitä se vaikuttaa Oivan käytettävyyteen valvonnan työkaluna. Esimerkiksi tärkeät jäljitettävyyteen ja elintarvikkeiden koostumukseen keskittyvät rivit olisi parempi tarkastaa niissä kohteissa, joita valvotaan kerran vuodessa tai harvemmin, esimerkiksi säännöllisesti toteutettavien valvontaprojektien avulla, jolloin aiheeseen voisi keskittyä kokonaisvaltaisemmin ja tarkemmin kuin yhden tuotteen nopealla vilkaisulla. Nyt olisi kuitenkin syytä pysähtyä ja perata Oiva-rivit. Korjattavaa-arvosanan saaneet kohteet tarkastetaan useammin seurantatarkastusten myötä. Riskiperusteisuus Oivassa on lisääntynyt aiempaan verrattuna. Tarkastuskertojen harventuminen Ruokaviraston ohjeistuksen mukaisesti on johtanut siihen, että yhdellä kertaa tulisi tarkastaa valtava määrä asioita, koska asioita ei aidosti voi jakaa eri tarkastuksille. vaikeat rivit voidaan jättää tarkastamatta. Toivottavasti siitä pidetään huolta jatkossa, eikä anneta Oivan tukehtua ja paisua toimimattomaksi.. 24 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Kokonaisuutena Oiva on ollut onnistunut muutos. Ympäristöterveydenhuollon keskitetty tiedonhallintajärjestelmä VATI ei myöskään ohjaa siihen, että kaikki rivit tulisi tarkastettua kerran vuodessa vaan asia jää kunkin tarkastajan oman seurannan varaan. vsk ten kesto että tarkastuspöytäkirjojen pituus ovat lisääntyneet, vaikka kaikissa kohteissa ei kuulukaan tarkastaa kaikkia asiarivejä ja toisaalta niitä voi jakaa eri tarkastuksille. Oivan myötä myös tarpeellisten hallintopakkojen käyttö on lisääntynyt ainakin osassa valvontayksiköitä. Tarkastettawvien asioiden suuri määrä ei kuitenkaan ole riskiperusteista eikä ohjaa riskiperusteisuuteen, eli kaikelta osin Oiva ei takaa eikä tue valvonnan riskiperusteisuutta. Jo nyt Oivassa on useita rivejä, joiden oikea paikka ei välttämättä ole tarkastuksella, jossa tarkastetaan valtava määrä asioita. Määräänsä enempää rivejä ei vain mahdu yhteen tarkastukseen, jos tarkastukset tehdään laadukkaasti ja ohjeita noudattaen. Tarkastettavien asioiden (rivien) suuri määrä on kuitenkin johtanut siihen, että tarkastajat eri puolilla Suomea voivat tarkastaa aivan eri asioita ja ns
vsk Aseptinen pakkausratkaisumme on esimerkki siitä, miten käänteentekevä teknologia pitää ruoan suojattuna ja hyvänä jopa kuukausien ajan – laadusta tinkimättä. Se on melkein kuin pysäyttäisi ajan. Lue lisää aseptisista pakkausratkaisuista tetrapak.com/en-fi/time-stopping Teknologia, joka pysäyttää ajan. Erinomaista muutaman kuukauden päästä Vanhenee muutaman päivän päästä. 25 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37
Ohjeita voi käyttää apuna henkilökuntaa koulutettaessa. MaRa katsoi, että Oiva on tarjonnut käytännöllisen keinon käydä läpi elintarviketurvallisuuden kannalta olennaisia asioita. Oiva on selkeyttänyt osapuolten kommunikointia. Veli-Matti Aittoniemi, varatoimitusjohtaja Matkailuja Ravintolapalvelut MaRa ry Oiva-järjestelmän 10-vuotisseminaarissa keskusteltiin Oivan vaikutuksesta elintarvikevalvontaan. vsk Toimialojen näkemyksiä Oiva-valvonnasta Ruokaviraston 29.9.2023 järjestämässä Oiva-seminaarissa kuultiin myös toimialojen näkemyksiä Oiva-valvonnasta. Oiva tarjoaa aikaisempaa helpomman keinon puuttua elintarviketurvallisuudessa ilmenneisiin ongelmiin. Veli-Matti Aittoniemi Matkailuja Ravintolapalvelut MaRa Ry:stä, Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry:stä ja Terhi Virtanen Elintarviketeollisuusliitto ry:stä avasivat ajatuksiaan ja kirjoittivat niistä myös tähän Oiva-juhlalehteen. Oiva nostaa myös selvemmin esiin ne yritykset, jotka eivät hoida asioitaan lain vaatimalla tavalla. 26 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37
Yritykset olivat huolissaan myös Oivaohjeen paisumisesta. Alueellisia eroja on edelleen ja useilla alueilla toimivat yritykset kokevat sen ongelmalliseksi. Yritykset, viranomaiset ja tutkijat tietävät aikaisempaa tarkemmin, mitä tarkastetaan ja mitkä ovat yleisimpiä puutteita. Näitä huolia ei enää juurikaan tullut esiin. Arvosanan määräytymiseen toivottiin uudistusta Myös arvosanan määräytyminen aina alimman arvosanan mukaan sai kritiikkiä. Kaksi kolmasosaa tarkastuksista kohdistetaan ravintoloihin, mikä pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon. Elinkeinoelämä on pitkään korostanut, että viranomaisvalvonnan on perustuttava riskien arviointiin ja sen on vaikutettava myös tarkastusten tiheyteen ja niistä aiheutuviin kustannuksiin.. Toisaalta todettiin, että Oiva on paisunut liikaa ja tarkastuksiin käytettävä aika on pidentynyt. Lisäksi kritisoitiin sitä, että jos yritys korjaa heti havaitun puutteen, arvosana hyvä voi pysyä yrityksen ovessa vuosikausia, koska uuden tarkastuksen tekeminen viipyy. Tämä toive kohdistui myös MaRaan, joka on laatinut lyhyempiä ohjeita ja kaavakkeita Oivaan liittyvän perehdyttämisen ja toiminnan helpottamiseksi. MaRa katsoo, että Oivassa kannattaa keskittyä elintarviketurvallisuuden kannalta olennaisiin asioihin, koska järjestelmän paisuminen voi heikentää elintarviketurvallisuuden kannalta tärkeisiin asioihin keskittymistä. Ravintolan on usein vaikea ymmärtää, miten teolliseen toimintaan tarkoitettua Oiva-riviä voidaan noudattaa ravintolassa. Monen yrityksen suurin huoli näyttää olevan se, että oivallinen arvosana menetetään ja alempi arvosana on näkyvillä liian pitkään. Erityisesti mainittiin työperäinen hyväksikäyttö. Yritykset, jotka saavat toiminnastaan toistuvasti alempia arvosanoja työllistävät valvojia paljon. MaRan kannalta se, että riskiperusteisuus tarkastuksissa lisääntyy, on hyvä viesti. vsk K ommenttipuheenvuoroissa nousi esiin toiveita, että myös muista asioista saataisiin tietoa yhtä avoimesti kuin Oivasta. Tämä helpottaa olennaisiin asioihin keskittymistä. 27 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Henkilökunnan perehdyttämiseen toivottiin lyhyempää ja selkeämpää ohjeistusta. Oiva on lisännyt tietoa elintarvikevalvonnasta Yleisenä havaintona oli, että Oiva on helpottanut tiedon keräämistä elintarvikevalvonnasta. Yhdenmukaisuudessa katsottiin olevan ongelmia erityisesti allergiakäytännöissä, gluteenista ilmoittamisessa, arvosanojen määräytymisessä ja ohjeiden antamisessa, jos tarkastuksessa on löydetty puutteita. Yritykset totesivat myös, että ohjeita ja lainsäädäntöä tehdään liikaa teollisen toiminnan näkökulmasta. Toisaalta Oivan tapainen avoimuuden lisääminen voi olla hyödyllistä myös muussa viranomaisvalvonnassa. Yleisin yrityksiltä tullut kehittämiskohde oli tarkastusten yhdenmukaisuus. Yritykset katsoivat, että yhden virheen tehnyt yritys voi joutua kuluttajien silmissä samaan kategoriaan yrityksen kanssa, joka ei ole edes yrittänyt toimia ohjeiden mukaisesti. Yritykset toivoivat tarkastuksiin konsultoivaa otetta. Oivan käyttöön ottamisen yhteydessä yritykset olivat huolissaan siitä, että kuluttajat eivät osaa arvioida sitä, mikä merkitys satunnaisilla virheillä on kuluttajan turvallisuuden kannalta. Samalla toivottiin, että hyvä tarkastushistoria vaikuttaa nykyistä enemmän tarkastusten määrään ja laajuuteen. Seminaarissa tuli esiin, että seuraamusmaksuja määrätään aikaisempaa enemmän
Oiva toimii myös väylänä kaupan ja asiakkaiden välillä. vsk O iva-valvonta muutti kaupan alan elintarvikevalvontaa monella tavalla. Huolet ovat onneksi pääosin väistyneet. Toimijat voivat analysoida Oiva-valvontatietojaan ja tunnistaa mahdollisia heikkouksia tai alueita, joilla tehdä parannuksia. Oiva mahdollistaa toiminnan jatkuvan kehittämisen. Avoimuuden lisääntyessä ja laadun kohentuessa Oiva-järjestelmä vaikuttaa myönteisesti koko elintarvikealaan. Myös asiakkaiden reaktiot puhuttivat – vaihdettaisiinko myymälää, jos ovessa olisi huonosta arviosta kertova merkintä. 28 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Kun Oiva vuonna 2013 otettiin myymälöissä käyttöön, kaupan ala suhtautui siihen ensin varoen ja epäillen, mutta samalla toivoen, että Oiva yhtenäistää tarkastuksia ja tekee elintarvikevalvonnasta tasapuolista kaikille kaupan toimijoille. Ruokaviraston Elintarviketurvallisuus Suomessa 2022 -julkaisun mukaan kaupalla on mennyt hyvin Oivan mukaisessa valvonnassa: vuonna 2022 elintarvikkeiden vähittäismyynnin Oiva-tarkastustuloksista 86 prosenttia oli oivallisia tai hyviä. Jatkuva kehittäminen johtaa pitkällä aikavälillä parempaan laatuun ja elintarviketurvallisuuteen. Oiva on lisännyt avoimuutta ja läpinäkyvyyttä Oivan tavoitteena oli valvonnan tulosten julkistamisen lisäksi valvonnan yhtenäistäminen ja samojen periaatteiden noudattaminen. Huonon arvion sai vain 1 prosentti tarkastetuista vähittäismyynnin kohteista. Koulutusta ja vuoropuhelua tarvitaan edelleen lisää, jotta kaupan yritykset voivat luottaa valvontaan ja tehdä perusteltuja investointeja oman toimintansa parantamiseksi.. Lausunnoissaan ala kritisoi kokonaisarvosanan määräytymistä huonoimman yksittäisen arvion mukaan. Kaupan alalle tavoitteet tarkoittavat sitä, että yrityksille ja myymälöille annetaan Anna Salminen, elintarvikeasiantuntija Päivittäistavarakauppa ry Oiva on yhtenäistänyt kaupan alan valvontaa Oiva on tuonut kaupan alalle yhtenäisemmän valvonnan ja paljon yksityiskohtaista ohjeistusta. Kaupan yritykset eivät ole saaneet asiakkailtaan negatiivista palautetta
Myymälä tietää pääosin, millä perusteilla heidän toimintaansa arvioidaan. Tarkastukset sujuvat rutiininomaisesti, kun valvojat käyttävät yhtenäistä termistöä ja toimijat tietävät ja ymmärtävät tarkastuksen kulun. Yritykset voivat investoida perustellummin luottaen yhdenmukaiseen ja tasapuoliseen valvontaan. Oiva entistä näkyvämmäksi kaupan hyvän käytännön ohjeessa Suomalaiset toimijat ja viranomaiset ovat tehneet uraauurtavaa yhteistyötä jo pitkään ennen Oivaa kehittäessään elintarvikealan laatua ja elintarviketurvallisuutta. 29 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Ruokavirastolla on tässä olennainen rooli ja viraston resurssit pitäisikin turvata. Kauppa kehitti omavalvontaansa vielä rakentamalla sähköisen omavalvonnan tietopankin myymälöiden tiedonkeruuta ja raportointia edistämään. Ohje arvioitiin silloisessa Evirassa hyvän käytännön ohjeeksi vuonna 2012. Kauppa avasi tietopankin myös. Vuorovaikutusta tarvitaan lisää myös valvontayksiköissä ja yksiköiden välillä. Tarkastusohjeet ohjaavat tarkastamaan olennaisia kohtia elintarvikehuoneistoissa ja valvonnan kohdentuminen riskiperusteisesti toteutuu paremmin. Toimijoiden pitäisi voida luottaa arvioiden tasapuolisuuteen niin, että esimerkiksi kaupan yrityksillä olisi mahdollisuus suunnitella toimintaansa pitkäjänteisemmin ja laajemmin. Myös saman valvontayksikön sisällä tehdään valvojakohtaisia tulkintoja, mikä hankaloittaa toimijoiden asemaa. Oivan myötä viranomaisvalvonta on yhtenäisempää, läpinäkyvämpää ja avoimempaa. Myymälät ovat hyödyntäneet kaupan yhtenäistä omavalvontaohjetta jo vuodesta 2005. Vielä kehitettävää Oiva ei ole kuitenkaan täysin yhtenäistänyt valvontaa ja esimerkiksi aluekohtaisia eroja tarkastusohjeiden tulkinnoissa vielä on. Tällöin esimerkiksi sama uusi myymäläkonsepti voidaan ottaa käyttöön onnistuneesti sekä Helsingissä että Rovaniemellä eikä saman toiminnan aloittaminen aiheuta naapurimyymälälle aivan erilaisia kustannuksia riippuen siitä, miten kyseisen valvontayksikön vaatimukset vaihtelevat. Kaupan investoinnit ovat silloin perusteltuja ja toimijoiden oikeusturva toteutuu paremmin. Oiva-ohjeiden soveltamisesta ja arvosanojen perusteista on tärkeää järjestää koulutusta elintarviketarkastajille ja valvontayksiköille. Yhtenäisten ohjeiden puuttuminen ajaa toimijat epäselvään ja epätasa-arvoiseen asemaan. Valvojan tuloa ei myöskään enää pelätä, vaan vuoropuhelu toimijoiden ja valvojien välillä on parantunut ja lisääntynyt. Yhteiset linjaukset ja niiden perusteiden huolellinen läpikäynti antavat myös toimijoille paremmat mahdollisuudet onnistua ja toimia lainsäädännön mukaisesti. vsk mahdollisuus toimia samoilla edellytyksillä kuin naapurimyymälässä tai myymälässä aivan toisella puolella Suomea. Ruokavirastolla tulisi olla myös resurssit tarkastella toimijoilta ja valvojilta tulevia kehittämiskohteita vakavasti ja toteuttaa esimerkiksi ohjeistustaan tehokkaammin. Ruokaviraston tulee johtaa valvontaa napakasti ja pysyä ajan hermolla esimerkiksi uusiin konsepteihin reagoimalla. Oivalla on ollut positiivisia vaikutuksia myymälöissä tehtyyn ja siellä koettuun valvontaan. Yhtenäiset, toki hyvin laajat ja yksityiskohtaiset, ohjeet näkyvät myymälöissä valvontana, joka noudattaa systematiikkaa ja samoja sovittuja periaatteita. Onko tämä toteutunut Oivan ensimmäisen 10 vuoden aikana. Koulutusta ja ohjeistusta tarvitaan Jotta valvonnan epäyhtenäisyyttä voidaan vielä vähentää, tarvitaan käytännön valvojien koulutusta
Säännöllinen, suunnitelmallinen ja julkisesti raportoitu Oiva-valvonta tukee elintarviketurvallisuuden ylläpitoa. Oiva otetaan uusiin ohjeisiin entistä näkyvämmin mukaan: ohjelukuihin liittyvät Oiva-tarkastusohjeet linkitetään ohjeisiin ja näin Oiva-valvonta yhdistyy konkreettisesti myymälöiden omaan toimintaan. Oiva-järjestelmä on tuonut ryhtiä ja yhdenmukaisuutta elintarviketurvallisuuden valvontaan selkeällä ohjeistuksella, jota seTerhi Virtanen, toimialapäällikkö Elintarviketeollisuusliitto ry (ETL) Oivaa suomalaista elintarviketurvallisuutta jo 10 vuotta – uudistaminen ajankohtaista Elintarviketeollisuusyritysten toimintaa tarkastaa tällä hetkellä kolme eri tahoa. Tänä vuonna 10 vuotta täyttävä Ruokaviraston Oiva-järjestelmä on vakiintunut työkalu elintarviketurvallisuuden varmentamisessa. fi). Lähde Ruokavirasto, 2/2023, Elintarviketurvallisuus Suomessa 2022 (www.ruokavirasto. Oivan hymynaamat ovat monille tuttuja ravintoloista, mutta järjestelmän piirissä ovat kaikki elintarvikeyritykset, kuten ruokia ja juomia valmistavat yritykset, maahantuojat ja kaupat sekä muut myymälät. vsk viranomaisvalvonnan käyttöön vuonna 2008 yhteistyössä valvontaviranomaisten kanssa. Yrityksissä työtä elintarvikkeiden turvallisuuden eteen tehdään päivittäin. Tänä vuonna kaupan ala on aloittanut hyvän käytännön ohjeen uudistushankkeen ja uusi omavalvontaohje on tarkoitus julkaista loppukeväällä 2024. Vapaaehtoisten GFSI-elintarviketurvallisuusjärjestelmien huomioiminen Oivan rinnalla karsisi päällekkäisyyttä ja auttaisi kohdistamaan valvontaresurssit tehokkaammin.. E lintarvikkeita valmistava yritys vastaa aina tuotteidensa turvallisuudesta ja siihen liittyvästä omavalvonnasta. 30 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37
Kehittämiskohteena nähtiin valvonnan tasapuolisuus ja osaaminen. Näiden vapaaehtoisten, lainsäädännön vaatimukset ylittävien järjestelmien hyödyntäminen on vaatinut yrityksiltä isoja investointeja ja osaamisen kehittämistä. 1 https://en.foedevarestyrelsen.dk/food/ inspection/inspection-of-food-establishments 2 https://kontrollwiki.livsmedelsverket. Oivaakin sivuavaan kyselyyn vastasi 86 yritystä. 31 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Päällekkäisen valvonnan karsiminen auttaisi kohdentamaan valvontaresurssit tehokkaammin todellisiin ongelmakohtiin. Tämän vuoksi useiden elintarviketeollisuusyritysten toimintaa tarkastaa tällä hetkellä kolme eri tahoa: viranomaiset, auditointiyritykset ja asiakkaat omilla auditoinneillaan. Pätevyyserojen kommentoitiin näkyvän esimerkiksi tarkastuksen painopistealueissa ja syvyydessä. Valvonnan toiminta siis koetaan pääosin positiivisena. Kehittämiskohteina valvonnan tasapuolisuus ja osaaminen ETL toteutti vuonna 2020 yhteistyössä Leipuriliiton ja Lihakeskusliiton kanssa jäsenkyselyn omavalvonnasta. EU:n lainsäädäntö suorastaan velvoittaa elintarviketurvallisuusjärjestelmien huomiointiin valvonnassa. vsk 22 000). Elintarviketeollisuusyrityksille on tärkeää, että ne ovat tulevaisuudessakin Oiva-valvonnan piirissä ja valvontaraportti on asiakkaiden nähtävillä. Kyselyyn vastasi 26 yritystä, joilla on huoneistoja eri valvontayksiköiden alueilla. Vapaaehtoiset järjestelmät olisi kuitenkin järkevää huomioida Oivan rinnalla. Esiin nostettiin erityisesti tarkastuskäyntien tiheys (69 %), omavalvonnan sisältövaatimukset (65 %), riskiperusteisuuden arviointi (50 %) omavalvonnan dokumentaatiovaatimukset (54 %) ja tarkastajien pätevyys (46 %). Oivan esikuva, Tanskan Smiley-järjestelmä, on myös edelleen käytössä. Viranomaistoiminnan erot korostuvat Oiva-tarkastusten toteuttamistavassa. Sitä on kuitenkin vuosien myötä uudistettu huomioimaan myös muut elintarviketurvallisuusjärjestelmät 1 . Oiva-tulosten julkistamisen katsotaan lisänneen valvonnan ja toiminnan läpinäkyvyyttä, joskaan asiakkaiden tai kuluttajien ei nähdä olevan kiinnostuneita tuloksista. Monet elintarviketeollisuuden asiakkaat eli kaupat, ravintolat ja toiset elintarvikkeita valmistavat yritykset usein jopa edellyttävät jonkin tietyn GFSI-järjestelmän käyttöä. Vastaajista 56 % oli sitä mieltä, että viranomaisvalvonta on nykyisin ennakoitavaa ja kriteerit ovat selvät. Valvonnassa koettiin olevan alueellisia eroja. Myös Ruotsissa on otettu käyttöön uusi elintarvikevalvonnan toimintamalli, jossa huomioidaan kolmannen osapuolen sertifioinnit riskiluokitusta alentaen 2 . Lisäksi se tuo elintarvikevalvonnan tulokset näkyviksi aina kuluttajille saakka. Jos yrityksellä on käytössään GFSI-järjestelmä, Elintarviketeollisuusliiton mielestä sen pitäisi tarkoittaa viranomaisille maksettavien valvontakustannusten pienenemistä ja tarkastuskäyntien vähenemistä. GFSI:n mukaiset elintarviketurvallisuusjärjestelmät noudattavat kansainvälistä ohjeistusta ja niitä auditoi kolmas osapuoli. Karsitaan päällekkäistä valvontaa Viimeisen kymmenen vuoden aikana elintarviketeollisuusyritykset ovat ottaneet Oivan rinnalle käyttöön GFSI – Global Food Safety Initiativen mukaisia elintarviketurvallisuusjärjestelmiä (BRC, IFS, FSSC. se/artikel/760/reduktion-av-kontrollfrekvensgenom-tredjepartscertifiering kä valvojat että yritykset hyödyntävät. Neutraalisti asian koki 36 %. Terveystarkastajien asenteissa, toiminnassa, pätevyydessä ja osaamisessa nähdään eroja, mikä heijastuu yhdenvertaisuuden toteutumiseen
vsk T anska ja Suomi ovat Pohjoismaita, joissa on suhteellisen samankaltaiset elintarviketurvallisuustarkastustietojen Annukka Vainio Kestävyystieteen instituutti ja metsätieteiden osasto, maaja metsätieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Sari Ollila Elintarvikeja ravitsemustieteiden osasto, maaja metsätieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Jenni Kaskela Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Eerika Finell Yhteiskuntatieteiden laitos, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto Janne Lundén Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Oivaja Smiley-raporttien vaikutukset kuluttajiin Suomessa ja Tanskassa Monessa maassa julkistetaan elintarvikehuoneistojen elintarviketurvallisuuteen liittyvät viranomaisten tarkastustulokset. Tutkimme yhdessä tanskalaisten kanssa Oivaja Smiley-raporttien toimivuutta.. Jotta julkistamisjärjestelmät olisivat vaikuttavia, tulee raporttien olla kuluttajille ymmärrettäviä. 32 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37
Kokeeseen valittiin epäkohdaksi siisteys, koska se on keskeinen tekijä elintarvikeperäisten sairauksien ehkäisyssä (esim. julkistamisjärjestelmät. Tällaiset erot voivat vaikuttaa kuluttajien laatuodotuksiin (Pankaj & Rietveld, 2021) ja siten kuluttajien arvioon elintarvikkeiden turvallisuudesta. Tanskassa nykyinen järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2001 (DVFA, 2019) ja Suomessa vuonna 2013 (Ruokavirasto, 2018). 33 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Raporttien tarkoituksena on välittää tietoa tarkastetun kohteen elintarviketurvallisuudesta sekä antaa kuluttajalle mahdollisuus tehdä päätös asioinnista tietoon perustuen. Molempien maiden järjestelmissä elintarviketurvallisuusmääräysten noudattamisen tasoa ilmaistaan visuaalisesti neliportaisen asteikon avulla hymynaamoin. Niinpä hyvä tarkastustulos ilmaistiin sanallisesti ”Elintarviketurvallisuusriski ravintolassa ei ole kohonnut” ja huono tarkastustulos ”Elintarviketurvallisuusriski ravintolassa on kohonnut. Tutkimuksen koeasetelma Kyselyaineisto kerättiin keväällä 2021 verkkokyselyllä ja lopulliseen otokseen kuului 907 vastaajaa Suomessa ja 978 vastaajaa Tanskassa. Vastaamiseen käytettiin 7-portaista asteikkoa, jossa ääripäät olivat ”erittäin alhainen” ja ”erittäin korkea”. 48,4 %) (Ruokavirasto, 2021; DVFA, 2020). Otokset edustavat Suomessa ja Tanskassa asuvia 17–70-vuotiaita internetin käyttäjiä iän, sukupuolen ja alueen suhteen. Ravintolan puhtaudessa havaittiin epäkohtia.” Raportin luettuaan vastaajia pyydettiin ilmoittamaan, kuinka korkeaksi tai alhaiseksi he arvioivat elintarviketurvallisuuteen liittyvät seikat kuvitellussa ravintolassa: hygieniatason, elintarvikelainsäädännön noudattamisen, ravintolan ruoan turvallisuuden, luottamuksen ravintolan toimintaan, elintarvikkeiden tuoreuden, pilaantuneiden elintarvikkeiden riskin ja ruokamyrkytysriskin. Tarkastustulosta ei ilmaistu osallistujille suoraan vaan epäsuorasti hymiön, sanallisen kuvauksen tai näiden yhdistelmän avulla. Vastaajat olivat hieman korkeammin koulutettuja kuin suomalaiset ja tanskalaiset keskimäärin, mikä on tämän tyyppisissä tutkimuksissa yleistä.. USDA, 2022). Koska kuluttajien on havaittu tulkitsevan valvontaraportteja myös ruoan ja ravintolan laadun indikaattoreina (Röhr ym., 2005; Vainio ym., 2020), vastaajia pyydettiin myös arvioimaan elintarviketurvallisuuteen liittymättömiä asioita kuten tarjotun ruoan maukkautta, asiakaspalvelun tasoa, kulinaarisen kokemuksen tasoa, ruoan ravitsevuutta ja ruoan laatua. Vastaajaa pyydettiin kuvittelemaan tilanne, että hän olisi omassa maassaan menossa ravintolaan, jonka ovessa hän huomaa elintarviketurvallisuusvalvontaraportin. Lisäksi molemmissa maissa tarkastusraportti sisältää sanallisen kuvauksen, jos tarkastetuista kohdista annettu arvosana ei ole korkein mahdollinen. Sen vuoksi halusimme vertailla suomalaisten ja tanskalaisten kuluttajien tulkintoja elintarviketurvallisuuden valvontaraporteista kyselytutkimuksella (Vainio ym. 2023). Tanskan ja Suomen välillä on kuitenkin eroja siinä, miten arvosanoja elintarvikealan yrityksille myönnetään: esimerkiksi vähittäiskaupoille myönnettiin korkein arvosana huomattavasti useammin Tanskassa kuin Suomessa vuonna 2020 (81,8 % vs. Kullekin vastaajalle esitettiin tämän jälkeen satunnaisesti yksi kuudesta erilaisesta elintarviketurvallisuusraportista, joista kolme viestitti hyvää tarkastustulosta (toiseksi korkein arvosana 4-portaisella asteikolla) ja kolme heikkoa tarkastustulosta (alhaisin arvosana 4-portaisella asteikolla) (Kuva 1). Lisäksi on tärkeää ymmärtää, välittävätkö raportit sitä mitä niiden on tarkoitus välittää. vsk Kyselyyn oli rakennettu koeasetelma
Tanskassa tekstillä ilmaistu heikko tarkastustulos herätti kielteisempiä mielikuvia elintarviketurvallisuudesta kuin kaksi muuta versiota, joissa oli surullinen hymiö (joko yksinään tai yhdistettynä tekstiin). Tanskassa mielikuvat kaikista kolmesta hyvää tulosta ilmaisevasta raportista erosivat toisistaan: pelkän hymiön avulla ilmaistu hyvä tarkastustulos herätti myönteisimmät mielikuvat elintarviketurvallisuudesta ja raportti, jossa oli pelkkä teksti, herätti vähiten myönteiset mielikuvat. Kuten edellä jo todettiin, parasta tarkastusarvosanaa käytetään Tanskassa huomattavasti enemmän kuin Suomessa (DVFA, 2020; Ruokavirasto, 2021). Toisin sanoen elintarviketurvallisuuteen liittyvät mielikuvat olivat myönteisempiä, kun tarkastustulos ilmaistiin hymiönä verrattuna On kuitenkin tärkeää myös tiedostaa, että elintarviketurvallisuustarkastustulokset herättävät kuluttajissa myös elintarviketurvallisuuteen liittymättömiä mielikuvia. 34 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. ". Koska muissa kuin korkeimmissa tarkastustuloksissa on mukana myös sanallinen kuvaus, sanalliset kuvaukset voivat sen vuoksi olla suomalaisille kuluttajille tutumpi näky, minkä takia he ehkä reagoivat niihin tanskalaisia neutraalimmin. Hyvää tarkastustulosta ilmaisevat raportit herättivät hieman myönteisempiä mielikuvia kuin heikkoa tarkastustulosta ilmaisevat raportit. Tanskalaisten ja suomalaisten vastaajien elintarviketurvallisuusmielikuvien välillä oli eroja. Myös Suomessa teksti yksinään, mutta myös yhdessä hymiön kanssa, herätti kielteisempiä mielikuvia kuin pelkkä hymiö. Vastaavasti kaikki kolme raporttia, jotka ilmaisivat heikkoa tarkastustulosta, herättivät mielikuvia alhaisesta elintarviketurvallisuuden tasosta molemmissa maissa. Tanskalaiset vastaajat reagoivat kielteisemmin pelkällä tekstillä ilmaistuun hyvään elintarviketarkastustulokseen kuin suomalaiset vastaajat. Yleisesti ottaen suomalaiset vastaajat kokivat hyvää tarkastustulosta viestivät raportit elintarviketurvallisuuden näkökulmasta myönteisemmin kuin tanskalaiset vastaajat, mutta maiden välillä ei ollut eroja, kun tarkastustulos oli huono. Tanskan ja Suomen erot arvosanojen käytössä (Lundén ym., 2021) voivat auttaa selittämään tällaisia tuloksia. Tarkemmassa tarkastelussa kuitenkin havaittiin eroja erityyppisten raporttien välillä. Suomessa pelkällä hymiöllä merkitty hyvä tarkastustulos herätti myönteisempiä mielikuvia kuin kaksi muuta versiota, jotka sisälsivät sanallisen kuvauksen (joko yksinään tai yhdessä hymiön kanssa). vsk Raportit toimivat pääosin hyvin, maiden välillä oli eroja Tulokset osoittivat, että molemmissa maissa kaikki kolme elintarviketurvallisuusraporttia, jotka ilmaisivat hyvää tarkastustulosta, herättivät mielikuvia korkeasta elintarviketurvallisuustasosta (Kuva 1A). Raportit herättivät myös vaihtelua elintarviketurvallisuuteen liittymättömissä mielikuvissa liittyen ravintolaan (Kuva 1B). Viestimistavalla on merkitystä Kyselyn tulokset viittaavat myös siihen, että elintarviketurvallisuustarkastustuloksista viestimisen tavalla on merkitystä
vsk Kuva 1. Keskiarvot ja luottamusvälit (95 %).. Elintarviketurvallisuuteen liittyvät (A) ja liittymättömät (B) mielikuvat ravintolasta (-3 = erittäin alhainen, 3 = erittäin korkea) Tanskassa ja Suomessa sen jälkeen, kun osallistujat olivat lukeneet elintarviketurvallisuustarkastusraportin (6 erilaista versiota R1–R6). 35 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37
Elintarviketurvallisuus Suomessa 2020. Voi myös olla niin, että hymiö herätti myönteisempiä mielikuvia, koska hymiöitä on perinteisesti käytetty mainoksissa ja tuotepakkauksissa erityisesti myönteisinä pidettyjen tunteiden välittämiseen (Stark & Crawford, 2015). 36 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Sen vuoksi voi olla hyödyllistä yhdistää surullinen hymiö ja sanallinen kuvaus, jos tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman vakavasti otettava mielikuva kohonneesta elintarviketurvallisuusriskistä. Available at: https://www. Tulokset viittaavat kuitenkin myös siihen, että suunnittelussa on tärkeää löytää tasapaino ymmärrettävyyden ja yksityiskohtaisen elintarviketurvallisuutta koskevan tiedon välittämisen välillä. Riskiviestinnän tarkoituksenmukaisuus Riskiviestintä on tehokasta silloin, kun se minimoi kuluttajien väärinkäsitykset riskeistä (Wall & Chen, 2018). Vastaajat tulkitsivat elintarviketurvallisuustarkastustuloksia tarkoitetulla tavalla, vaikka arvosanoja ei erikseen kerrottu vaan ne ilmaistiin epäsuorasti hymiön ja tekstin yhdistelmillä. Smiley-statistik. Ruokaviraston julkaisuja 3/2021. Tämä ilmiö esiintyi johdonmukaisesti sekä hyvien että heikkojen tarkastustulosten kohdalla ja molemmissa maissa. Evira publications, 4/2018. https://www.findsmiley.dk/Statistik/Smiley-statistik/Sider/default.aspx Ruokavirasto (2018). Riskiviestinnän näkökulmasta sekä tanskalainen että suomalainen järjestelmä näyttäisivät tulosten perusteella toimivan pääosin erinomaisesti. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/julkaisusarjat/ julkaisuja/en/eviran_julkaisuja_4_2018_ uk_310818.pdf Ruokavirasto (2021). Danish Veterinary and Food Administration, Ministry of Environment and Food of Denmark. Danish Veterinary and Food Administration, Ministry of Environment and Food of Denmark. aspx DVFA (Danish Veterinary and Food Administration) (2020). Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että hymiötä voitaisiin käyttää hyvien tarkastustulosten viestimiseen ja hymiön ja tekstin yhdistelmää heikkojen tarkastustulosten viestimiseen. Kuluttajille kohdistetun informaation määrä lisääntyy jatkuvasti, minkä vuoksi tarve yksinkertaistetuille elintarviketurvallisuustarkastusraporteille kasvaa. About the Danish smiley scheme. Yksi mahdollinen selitys tälle tulokselle voi olla, että kuluttajat reagoivat kielteisesti elintarviketurvallisuusriski-sanaan, vaikka itse tekstin sisältö olisi hyvin myönteinen. vsk sanalliseen kuvaukseen. Lähteet: DVFA (Danish Veterinary and Food Administration) (2019). (2018). On kuitenkin tärkeää myös tiedostaa, että elintarviketurvallisuustarkastustulokset herättävät kuluttajissa myös elintarviketurvallisuuteen liittymättömiä mielikuvia. Food safety in Finland 2017. https:// www.findsmiley.dk/english/Pages/About. Jos sen sijaan tavoitteena on viestiä hyvää elintarviketurvallisuuden tasoa, pelkkä hymiö yksin voi olla vaikuttavin viestinnän keino. ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/ julkaisut/julkaisusarjat/julkaisuja/julkaisuja_3_2021_elintarviketurvallisuus_suomessa_2020.pdf " Kuluttajille kohdistetun informaation määrä lisääntyy jatkuvasti, minkä vuoksi tarve yksinkertaistetuille elintarviketurvallisuustarkastusraporteille kasvaa.
https://doi. The impact of the public disclosure of curved inspection scores using emojis on hygiene violations in food establishments. Department of Agriculture) (2016). https:// doi.org/10.1016/j.foodcont.2019.106976 Vainio, A., Ollila, S., Sørensen, T. https:// doi.org/10.1016/j.foodcont.2022.109382 Wall, P. Moving from risk communication to food information communication and consumer engagement. https://www.fsis.usda.gov/ food-safety/safe-food-handling-and-preparation/food-safety-basics/cleanlinesshelps-prevent Vainio, A., Kaskela, J., Finell, E., Ollila, S., & Lundén, J. 37 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. G., & Chen, J. (2015). (2021) Disclosed restaurant inspection results on food safety show regional and local differences in Finland. Cleanliness helps prevent foodborne illness. Cornell Hospitality Quarterly, 62, 4, 455-467. Food Control 110, 106976. (2020). Food Control, 16 (8), 649-655. vsk Lundén, J., Kosola, M., Kiuru, J., Kaskela, J., & Inkinen, T. J., & Lundén, J. Food Control, 144, 109382. J., & Alvensleben, R.V. (2021). (2018). P., & Rietveld, C. https://doi.org/10.1177/1938965520935398 Röhr, A., Lüddecke, K., Drusch, S., Müller, M. https:// doi.org/10.1038/s41538-018-0031-7 Laitteet ja ratkaisut hygieeniseen nesteenkäsittelyyn www.thinkflow.fi. (2005). The conservatism of emoji: work, affect, and communication. A., Kaskela, J., Finell, E., Leisner, J. https://doi.org/10.1177/2056305115604853 USDA (U.S. Consumer perceptions raised by the food safety inspection report: Does the smiley communicate a food safety risk. https://doi.org/10.1016/j.foodcont.2004.06.001 Stark, L., & Crawford, K. NPJ Science of Food, 2, 21. org/10.1016/j.foodcont.2020.107462 Pankaj, C. Effects of grade, smiley, and text on Danish and Finnish consumers’ perceptions of food safety inspection reports. A. Food Control 119, 107462. Food quality and safety––consumer perception and public health concern. Social Media + Society, 1, 1–11. (2023)
Ravintoloitsija Mikko Tapio, Kipparin Pizza.. vsk O iva-raportti tuo ravintolan elintarviketarkastusten tulokset kuluttajien tietoisuuteen. ”Asiakkaille on luotto käydä syömässä, kun toimintaa valvotaan ja kun kaikki on kunnossa”, toteaa Kipparin Pizzan ja Kippari & Cateringin ravintoloitsija Mikko Tapio tarkastusraportin hyödyistä. Teksti ja kuvat: Virpi Kulomaa Asiakkaat ovat ravintoloiden valvojia Oiva-hymiö ravintolan ovensuussa on asiakkaille tuttu näky, mutta ovatko he siitä aidosti kiinnostuneita. ”Ruoan ja palvelun lisäksi ravintolan yleisilme ja siisteys ovat asiakkaille tärkeitä ja niistä tulee myös herkästi palautetta, jos ne eivät ole kunnossa”, Tapio kertoo. 38 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Hymyilevän hymiön saaminen on toiminnanharjoittajille ensiarvoisen tärkeää, mutta tiedostavatko asiakkaat hymyn ja sen leveyden merkityksen. Samalla Tapio korostaa, että vaikka Oiva-raportti ei kiinnostaisikaan asiakkaita, herättävät tarkastuksessa läpikäytävät asiat mielenkiintoa käytännön tasolla, kun ravintolaan tullaan syömään. Tarkastustulos on hänen mukaansa tärkeämpi oman toiminnan kehittämisen kuin ravintolan markkinoinnin kannalta. Entä voivatko ravintolat hyödyntää elintarviketurvallisuudesta viestivää valvontaraporttia omassa markkinoinnissaan
Bistro O Matien kaikkien kohteiden tulokset ovat olleet tarkastuksissa oivallisia, paitsi Kirkkonummen toimipisteessä oleva ”tilojen soveltuvuus ravintolatoimintaan”, joka on hyvää tasoa ja joka vaikuttaa siten ravintolan saamaan kokonaisarvioon. Käytännössä ainoa ero ravintoloiden välillä on tuotantotiloissa. Jos näistä asioista tulee asiakaspalautetta, voidaan niihin myös reagoida välittömästi”, jatkaa Palovaara. Kokemuksemme mukaan asiakkaiden voi kuitenkin olla vaikea arvioida, mitä hymyn leveys ja sitä mahdollisesti tarkentavat selitteet tarkoittavat”, he toteavat. Se konkretisoitui erityisesti Bistro O Mat Tapiolassa, jonka näyttävästä avokeittiöstä voi seurata kokkien työskentelyä ruokailun lomassa. ". ”Tarkastuskäynnistä voi olla kauan aikaa ja niiden välissä keittiö voi olla vaihtunut useamman kerran. vsk Pääkaupunkiseudulla toimivien Bistro O Mat -ravintoloiden ravintoloitsijat Päivi ja Marko Palovaara ovat Tapion kanssa samoilla linjoilla. ”Avokeittiö on asiakkaiden kannalta mielenkiintoinen ja samalla avoin kortti, sillä siitä näkee seinien ja pintojen puhtauden sekä missä kokin kädet käyvät. He korostavat elintarvikevalvonnan tärkeyttä, mutta Oiva-raporttia he eivät ole käyttäneet markkinoinnissa hyödyksi, vaikka tarkastustulokset ovat olleet oivallisia. Kun asiakas tekee valintaa ravintolasta, vaikuttavat siihen osaltaan muiden asiakkaiden antamat arviot ja ruoka-annoksista otetut valokuvat, jotka viestivät samalla ravintolan siisteydestä. Kuva on otettu pizzeriassa paikan päällä. Kipparin Pizzan Herkkutatti-mozzarella-punasipulibasilikaöljy-pizza (herkkutatti on kempeleläistä). Yksi vaikeus Oiva-raportin markkinoinnillisessa hyödyntämisessä on myös tarkastusraporttien vertailtavuus. 39 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Sen sijaan asiakkaiden on helppo ja nopea kirjoittaa päivän mukainen arvostelu esimerkiksi Googleen, TripAdvisoriin tai ravintolan käyttämään varausjärjestelmään”, toteaa Päivi Palovaara. Asiakkaiden antamat arviot ratkaisevat Haaste Oiva-raportin hyödyntämiseksi ravintolan markkinoinnissa on alalle tyypillinen nopea muutostahti. ”Käytännössä tarkastusraportti on tae asiakkaille, että ravintolassa on toimittu sääntöjen mukaan, sillä laiminlyönnit näkyvät siinä kylmästi. Koronapandemia opetti asiakkaat kiinnittämään entistä enemmän huomiota hygienia-asioihin. Koronapandemia opetti asiakkaat kiinnittämään entistä enemmän huomiota hygienia-asioihin
vsk ”Kaikki ravintolamme on perustettu uudiskohteisiin, joissa on huomioitu silloiset säännökset. ”Tietotekniikka on erinomainen lisä omavalvontaan, sillä se säästää valtavasti työaikaa. Jos Oiva-raportin tärkeää sanomaa haluttaisiin jatkossa hyödyntää nykyistä enemmän asiakkaiden suuntaan, voisiko keinona olla esimerkiksi käyttäjäystävällisempi applikaatio tai valvontajärjestelmään liittyvä muu markkinoinnillinen tuki. 40 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Bistro O Mat -ravintolat • Ravintoloitsijat Päivi ja Marko Palovaara ovat toimineet ravintola-alan yrittäjinä 14 vuotta, alalla yli 30 vuotta • Kolme ravintolaa, Bistro O Mat Kirkkonummi, Tapiola (Espoo) ja Hakaniemi (Helsinki) • Tarjoaa laadukkaista raaka-aineista valmistettua skandinaavis-ranskalaista bistroruokaa. Seurannan avulla varmistamme esimerkiksi, että lämpötilat ovat jatkuvasti tikissä, jolloin ei pääse tulemaan ikäviä yllätyksiä”, Marko Palovaara kertoo. Korjaavana toimenpiteenä ravintolassa tehtiin viisi vuotta sitten pari viikkoa kestävä remontti, jossa asiakkaiden käytössä ollut inva-wc muutettiin henkilökunnan tilaksi. Kirkkonummen toimipiste on tehty varta vasten ravintolatilaksi vuonna 2010, mutta sen jälkeen pelisäännöt ovat muuttuneet”, Palovaarat muistuttavat. Palovaarat korostavat toiminnan kokonaislaadun merkitystä ravintolan menestystekijänä. Asiakirjat löytyvät tilausjärjestelmästä, joten kaikki voidaan myös todentaa”, Tapio kertoo. Tavoitteena on luoda asiakkaille onnellisia hetkiä hyvän ruoan, juoman ja palvelun parissa kauniissa miljöössä.. Ravintoloitsijat Marko ja Päivi Palovaara avasivat syksyllä uusimman Bistro O Mat -ravintolan Helsingin Hakaniemeen. Elintarviketurvallista toimintaa markkinoidaan muilla keinoilla Jos oivallisen tai hyvän hymiön saanutta Oiva-raporttia ei asiakasviestinnässä hyödynnettäisikään, tulee ravintoloiden elintarviketurvallinen toiminta esille muun markkinoinnin yhteydessä ja asiakkaita paremmin puhuttelevalla tavalla. Heillä tärkeä lenkki siinä on sähköinen Fredman Pro -omavalvontajärjestelmä, joka on vapauttanut aikaa muihin ravintolatoiminnan kannalta oleellisiin tehtäviin. ”Korostamme huolella valittuja ja kotimaisia raaka-aineita, joiden jäljitettävyys on huippuluokkaa
Mahdolliset muutostarpeet nähdään toiminnan kehittämisenä, eikä niistä hätkähdetä. Elintarviketurvallisuudesta ja asiakkaiden hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeä osa ravintolatoiminnan kokonaisvastuullisuutta. ”Kiteytetysti voisi sanoa, että hymyilevä Oiva-tarkastusraportti on kuin ravintolan vakuutuskirja”, toteavat Palovaarat. Ravintola tarjoaa persoonallisia tuotteita, joissa on korkea kotimaisuusaste. ”On hyvä, että ravintolatoimintaa valvotaan, sillä tantereella voi olla monenlaista toimijaa”, kertoo Tapio. Tärkeimpänä ravintoloitsijat pitävät toiminnan kannalta toimivaa omavalvontaa, joka lähes 30 vuoden alan kokemuksen omaaville Tapiolle ja Palovaaroille on arkipäivää. 41 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Erikoisuutena ovat savustetut raaka-aineet, joista voi nauttia Kipparin pizzoisssa Kippari & Cateringin menuissa. Kipparin Pizza ja Kippari & Catering • Ravintoloitsija Mikko Tapio on toiminut alalla yli 20 vuotta • Ravintolaja catering-toimintaa Kempeleessä ja Oulun seudulla • Ravintoloiden makumaailma rakentuu huolella valikoiduista raaka-aineista ja loppuun asti hiotuista kokonaisuuksista ja ystävällisestä palvelusta, jossa jokainen asiakas tulee palvelluksi loppuun asti. Seuraa meitä myös somessa!. vsk Palovaarojen mukaan ravintolamaailmasta tuttu tähtiarvio voisi olla asiakkaille visuaalisesti ymmärrettävämpi, vaikka he pitävät raporttia tälläkin hetkellä selkeänä. Lisäksi valvontaan liittyvät tarkastuskäynnit mahdollistavat keskustelun ja ajatusten vaihdon tilanteissa, joissa esimerkiksi säädöksiin on tullut muutoksia
42 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Liedon ympäristöterveyslautakunta kilpailutti elintarvikevalvonnan palveluhankinnan Suomen hankintajuristien avustuksella. Osana Liedon kunnan vuonna 2020 valmisteilla ollutta tulevaisuusohjelmaa tarkasteltiin erilaisia vaihtoehtoisia toimintatapoja ja selvitettiin palveluiden vaihtoehtoisia järjestämistapoja sekä niiden kustannusvaikutuksia. ulkoistettu Oiva-valvonta – kokemuksia Liedosta Liedon ympäristöterveydenhuollon toimialue kattaa seuraavat kunnat: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl, Lieto, Loimaa, Marttila, Paimio, Parainen, Pöytyä, Oripää ja Sauvo. Vastuukunta Lieto tuottaa palvelut em. vsk Johanna Mäkinen, projektipäällikkö Suomen Kuntaliitto (virkavapaalla Liedon kaupungin toimialajohtajan tehtävistä) Elintarvikevalvonta palveluhankintana eli ns. Tavoitteena oli kehittää toimintaa yhdessä valitun palveluntuottajan kanssa ja luoda kustannustehokas toimintamalli, jossa palvelun kustannukset katetaan ensisijaisesti toiminnan harjoittajilta saatavilla tarkastusja valvontamaksuilla.. sopijakunnille
Henkilövaihdosten johdosta ajankohta oli muutokselle sopiva ja palvelun ulkoistaminen oli vaihtoehto vapautumassa olevien vakanssien täyttämiselle. Ulkopuolisille asiantuntijoille asetetuista vaatimuksista säädetään myös valvonta-asetuksen 28–32 artiklassa. Hankinnan kohde Hankinnan kohteena olivat Liedon kunnan ympäristöterveyslautakunnan vastuulla olevat elintarvikelain (23/2006) mukaiset tarkastukset ja niihin liittyvä koordinointipalvelu. Tarkastukset on toteutettu Ruokaviraston ohjeiden ja hankintayksikön omien ohjeiden mukaisesti sekä hankintayksikön valvonnan alaisuudessa. 43 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Sopimuskausi oli kaksi vuotta ja kaksi kahden vuoden optiokautta. Tarjouksen valintaperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus. Hankittavat tarkastuspalvelut sisältävät muun muassa elintarkehuoneistotilan ja/tai toiminnanharjoittajan toiminnan tarkastamisen, Oiva-raportin laadinnan ja lähettämisen asiakkaalle sekä Vati-tietojärjestelmän toimintatietojen tarkastamisen ja laskun laatimisen. Tarkastuksia tehdään myös asiakirjatarkastuksina, kohteessa käymättä. Ulkopuolisen asiantuntijan asiantuntemus ja pätevyys sekä rikosoikeudellinen virkavastuu Ulkopuolisella asiantuntijalla on oltava tarkastusten, tutkimusten ja selvitysten tekemiseen tarvittava asiantuntemus ja pätevyys. Tarjouskilpailun järjestäminen Hankinnassa oli kyse julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki, 1397/2016) 25 §:n 1 momentin kohdassa 4 tarkoitetun kynnysarvon alittavasta liitteen E 10 -kohdan mukaisesta yhteiskunnalle tuotettavasta palvelusta. vsk E uroopan unionin valvonta-asetuksen (2017/625) III luvun ja silloisen elintarvikelain (23/2006) 36 §:n mukaisesti valvontaviranomainen voi valvonnassa käyttää apunaan ulkopuolisia asiantuntijoita. Määräaikaan mennessä vastaanotettiin tarjoukset seuraavilta tarjoajilta: Anticimex Oy, Envirovet Oy ja Net-Foodlab Oy. Ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan tämän suorittaessa tämän pykälän mukaisia tehtäviä, mitä hallintolaissa (434/2003), kielilaissa (423/2003) ja viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään. Ulkopuolisen asiantuntijan palveluksessa tai johtotehtävissä olevaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä silloin, kun tämä osallistuu tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen. Kaikki tarjoajat täyttivät soveltuvuudelle asetetut vaatimukset ja kaikkien tarjousten todettiin olevan tarjouspyynnön mukaisia. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen jätti Net-Foodlab Oy. Tarjouspyyntö lähetettiin markkinakartoituksen perusteella valituille markkinatoimijoille. Hankintayksikkö hankkii palvelua tarpeensa mukaisesti ja voi myös hankkia tarkastuksia vain tiettyjen toimialueensa kuntien ja kaupunkien alueella. Ulkopuolisen asiantuntijan on osoitettava pätevyytensä ja käyttämiensä tarkastusja tutkimusmenetelmien luotettavuus palveluja tilaavalle viranomaiselle. Vastaava kirjaus löytyy voimassa olevasta elintarvikelaista (297/2021) 33 §:stä. Ulkopuoliset asiantuntijat voivat tehdä valvontaviranomaisen pyynnöstä viranomaisvalvontaa varten tarvittavia tarkastuksia, tutkimuksia ja selvityksiä. Kokonaistaloudellisesti edullisin oli tarjous, joka oli hinta-laatusuhteeltaan paras. Näiden perusteella mahdollisesti tehtävät hallinnolliset päätökset tekee palveluja tilannut valvontaviranomainen. Hankintayksikkö ei sitoutunut tiettyihin hankintamääriin, eikä sopimus tuottanut palveluntarjoajalle yksinoikeutta palvelun tuottamiseen
Asiakastyytyväisyys Hankintayksikkö ja palveluntuottaja seuraavat yhdessä tarkastuspalvelun asiakastyytyväisyyttä erikseen sopimuskaudella sovittavilla mittareilla. Liedon kunnan valvontahenkilöstön työstä palautetta antoi 19 asiakasta ja palaute vastaaviin asiakohtiin samassa järjestyksessä oli 4 (32 %) ja 5 (68 %); 4 (5 %) ja 5 (95 %); 4 (37 %) ja 5 (53 %). Asteikolla 1–5 yli 90 % antoi arvosanan 4 (17 %) tai 5 (76 %) Oiva-tarkastuksen laatuun, tahdikkuuteen ja asianmukaisuuteen; tarkastajan asiantuntemukseen, palveluhenkisyyteen ja yhteistyökykyyn palaute 4 (17 %) ja 5 (72 %) ja Oiva-tarkastuksesta saatuun hyötyyn elintarviketurvallisuuden parantamiseen 4 (41 %) ja 5 (45 %). Palveluntuottajan keräämät valvontatiedot (ml. Palveluntuottaja varmistaa sopimuksin sekä muilla toimenpiteillä, että valvontaa suorittavat luonnolliset henkilöt noudattavat sopimusta henkilötietojen käsittelystä. mahdolliset toiminnanharjoittajien henkilötiedot) tallennetaan valtakunnalliseen Vati-järjestelmään. Salassapito ja henkilötietojen käsittely Palveluntuottajaa ja henkilöstöä koskee ehdoton salassapitovelvollisuus sopimuksen perusteella tuotettavasta palvelusta ja valvonnasta. Kaikkiin kysymyksiin arviointiasteikko on 1 (en lainkaan tyytyväinen) – 5 (erittäin tyytyväinen). Net-Foodlabin vastaajista 7 % eli kaksi vastaajaa antoi tarkastuksesta saatuun hyötyyn arvosanan 1. 2) Kuinka tyytyväinen olette Oivatarkastuksen suorittaneen tarkastajan asiantuntemukseen, palveluhenkisyyteen ja yhteistyökykyyn. 3) Kuinka tyytyväinen olette Oivatarkastuksesta saamaanne hyötyyn elintarviketurvallisuuden parantamiseen toiminnassanne. Kysely lähetetään aina tarkastuksen jälkeen ja lisäksi linkit ovat tarkastajien sähköpostiallekirjoituksissa. 44 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Avoimissa vastauksissa annettu palaute kohdistui Oiva-arvo. Käytämme Webropol-pohjaista kyselyä asiakaspalautteen keräämisessä ja kysymykset ovat samat oman toiminnan ja ostopalvelun kyselyssä: 1) Kuinka tyytyväinen olette suoritetun Oiva-tarkastuksen laatuun, tahdikkuuteen ja asianmukaisuuteen. Vuonna 2021 Net-Foodlabin asiakkaista 29 antoi palautetta. Palveluntuottaja varmistaa sopimuksin sekä muilla toimenpiteillä, että valvontaa suorittavat luonnolliset henkilöt noudattavat salassapitovelvollisuutta. Tarkoituksena on erityisesti kerätä palautetta ulkopuolisen asiantuntijan tuottamasta palvelusta sekä verrata hankittavan palvelun asiakastyytyväisyyttä hankintayksikön omana työnä tuottamiin elintarvikevalvonnan tarkastuksiin. vsk (2+2+2). Hankintasopimuksessa oli lisäksi optiona hyväksyttyjen elintarvikehuoneistojen tarkastukset
Tämän sopimuksen lisäksi elintarvikevalvonnasta vastaavan hygieenikkoeläinlääkärin keväällä 2021 alkanutta virkavapaata on hoidettu ostopalveluna, koska pätevää sijaista ei saatu rekrytoitua. Asiakkaat ja asiat ovat yhteisiä ja teemme yhdessä työtä elintarviketurvallisuuden korkean tason varmistamiseksi. koronaepidemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi. vsk sanan määräytymiseen huonoimman arvosanan perusteella, mikä on järjestelmän periaate, johon tarkastaja ei voi vaikuttaa. Lisäksi tehtiin mm. Net-Foodlabin henkilöstön edustaja osallistuu pyydettäessä erilaisiin yhteistyöpalavereihin ja kokouksiin sekä aina elintarviketiimin kokouksiin. Envirovetin tekemiä tarkastuksia oli 43 vuonna 2022. On tärkeää saada tiedonkulku oman henkilökunnan ja ostopalvelutarkastajien välillä toimimaan. Ostopalvelusopimuksista saatu kokemus myös asiakkaiden suullisen palautteen osalta on ollut positiivista ja herättänyt mielenkiintoa. Vuonna 2021 tarkastuksia tehtiin 379. Toisaalta, koska. Toiminnan volyymit Liedon yhteistoiminta-alueen elintarvikevalvonnassa Vati-järjestelmään kirjattuja tapahtumia oli vuonna 2022 yhteensä 825 kpl. Net-Foodlab teki vuonna 2021 yhteensä 121 tarkastusta ja vuonna 2022 yhteensä 191 tarkastusta. Kokemukset Ensimmäinen vuosi oli opettelua eikä kaikkia asioita osattu huomioida, esimerkiksi henkilökortteja ei huomattu tilata ulkopuolisille asiantuntijoille ja saimme asiasta asiakaspalautetta, minkä jälkeen asia korjattiin. Vuoden 2021 alusta on sovittu Net-Foodlabille oma vastuualue (Lieto ja Loimaa), minkä lisäksi he tekevät tarvittaessa tilauksesta muita tarkastuksia lähinnä suomenkielisissä kesäkohteissa saaristossa. Näistä 189 oli ilmoitusten käsittelyä/toiminnan rekisteröintiä ja 470 oli suunnitelman mukaisia Oiva-tarkastuksia. Tarkastusmäärä ei tuolloin toteutunut mm. Voisi olla kuitenkin järkevää, että rekisteröinnit ja tässä yhteydessä annettavan mahdollisen neuvonnan ja ohjauksen hoitaisi sama henkilö, joka hoitaa tarkastuksen. 45 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Sisäiset auditoinnit kattavat kaiken toiminnan eli myös ostopalvelun. Myös tehtävien rajausta on mietitty, ja toistaiseksi Ilppa-ilmoitusten käsittely on haluttu pitää omana työnä. Tehtäviä hoitaa Net-Foodlabin laatutiimistä neljä (4) henkilöä ja Envirovet Oy:llä hygieenikkoeläinlääkäri, joten kahden tarkastajan vuosipalkkaa vastaavalla summalla valvontayksikkö on saanut käyttöönsä leveämmän osaamisja kokemuspohjan ostopalveluratkaisun kautta. Alkutuotannon toimijoita on noin 600, näistä maitotiloja 50 kpl. Sopimuksen mukaisesti he ovat sitoutuneita kehittämään toimintaa yhteistyössä valvontayksikön kanssa. Vuonna 2021 terveystarkastajat laativat tilauksen, jonka mukaan tarkastuksia tehtiin. Net-Foodlab Oy:n ja Envirovet Oy:n palvelusta maksettiin vuonna 2022 yhteensä 95 850 € (veroton hinta). Summa vastaa kahden terveystarkastajan vuosipalkkaa sivukuluineen (sivukuluprosentti 20,77). Valvontayksiköllä on EnviroVet Oy:n LaatuNet-järjestelmä käytössä. vierasaineym. Valvontayksikön alueella oli vuoden 2021 lopulla 1169 rekisterissä olevaa valvonnan piirissä olevaa toimipaikkaa. Vuonna 2022 asiakaspalaute oli samalla tasolla. Lisäksi he ovat toteuttaneet pintapuhtausprojektia vuosina 2021–2022. näytteenottoa. Tieto uudesta kohteesta lähetetään ostopalvelutarkastajalle rekisteröinnin jälkeen
Kokonaisuutena kokemukset ovat valvontayksikön tilivelvollisen esihenkilön näkökulmasta kannatettavia. työhuone-, laite-, vakuutus-, työterveys-, koulutus-, ja matkakorvauskustannukset). Tämän artikkelin puitteissa asiaan ei ole mahdollista laajemmalti paneutua, mutta asiasta kiinnostuneille tai vastaavaa palveluhankintaa suunnitteleville suosittelen lisälukemiseksi mm. Ohjeen lausuntokierroksen jälkeen nousi esille kysymys siitä, että voidaanko ns. Ruokaviraston näkemyksen mukaan Vati on viranomaisohjelma ja kaikkien järjestelmän käyttäjien tulee olla virkasuhteessa. Lopuksi Tämän toiminnan käynnistysvaiheessa luin muutaman artikkelin ulkoistetun palvelutuotannon johtamisesta. vsk Ruokavirasto on julkaissut tehtävien siirtoa koskevan ohjeen syyskuussa 2023. luonnollisen henkilön tekemien tehtävien osalta Vatiin pääsy ei ole välttämätöntä eikä perusteltua, ja tekniset ratkaisut Vati-oikeuksien rajaamiseksi olisivat erittäin kalliita. Uskon, että tämä ratkaisu ja osaamisja kokemuspohjan laajentaminen on ollut myös asiakkaiden edun mukaista, ainakin toistaiseksi näin on ollut myös asiakaspalautteen valossa. Ruokaviraston kanta valvontaasetuksen tulkinnasta tältä osin on, että ns. 46 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. meillä ei ole ennakkovalvontaa, rekisteröinti voisi soveltua tulevaisuudessa automaattisen tietojenkäsittelyn kautta tehtäväksi. Yleinen kustannustason nousu ja kunta-alan palkkaratkaisu ovat nostaneet sekä oman työn että ostopalvelun kustannuksia vuonna 2023. Suvituulia Taposen ”Ulkoistetun palvelutuotannon riskien johtaminen” sekä Eeva Nykäsen ”Yksityiset palveluntuottajat julkisten sosiaalija terveyspalveluiden tuottajina”. luonnollisille henkilöille myöntää oikeudet Vati-järjestelmään. Tekisinkö uudelleen – kyllä. He ovat myös joustavasti osallistuneet tarvittaessa oman tarkastajan kanssa yhteistarkastuksiin haastavammissa kohteissa. Lähdeluettelo Suvituulia Taponen, Ulkoistetun palvelutuotannon riskien johtaminen, Edilex 2018 https://www.edilex.fi/artikkelit/18241.pdf Eeva Nykänen, Yksityiset palveluntuottajat julkisten sosiaalija terveyspalveluiden tuottajina, Lakimies 3–4/2020.. Pitkällä aikavälillä kustannusvertailun kokonaisarvioinnissa tulisi huomioida myös muiden kuin palkkakustannusten suhteellinen osuus (mm. Uskon, että olemme saaneet elintarvikevalvonnan tiimiin monipuolista osaamista omaavia henkilöitä, joilla on laaja näkemys elintarviketuotannon toimintakentästä, kokemusta kouluttamisesta ja erityyppisistä toimintaympäristöistä sekä mm. teollisuuden laatujärjestelmistä. Liedon kaupunki on ilmoittanut eriävän näkemyksensä asiassa. Artikkelit oli lähinnä kirjoitettu sosiaalija terveyspalveluiden ulkoistamisessa saatujen kokemusten pohjalta, mutta keskeiset havainnot ja johtopäätökset soveltuvat kokemukseni perusteella täysin myös elintarvikevalvonnan palveluhankintaan
vsk Webinaarin hinta: 130 euroa (+ alv 24 %) Ilmoittautumiset: ymparistojaterveys.fi > Koulutukset 23.1.2024 mennessä. Kuntaruokailutaustainen luonnontuoteneuvoja ja metsäleipuri Riitta Mikkola, Pöllölän Luontofarmi 14.35 Aikaa kysymyksille 14.50 Kerääjä.fi-palvelun hyödyntäminen ammattikeittiössä Projektipäällikkö Juha Rutanen, Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry 15.20 Aikaa kysymyksille 15.30 Luonnontuotteiden hankkiminen ammattikeittiöön Ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola, Sodankylän kunta 16.00 Aikaa kysymyksille 16.15 Webinaari päättyy.. Elintarvike ja Terveys-lehti järjestää WEBINAARI: Luonnontuotteiden käyttö ammattikeittiössä Aika: To 25.1.2024 klo 11.30 – 16.15 OHJELMA 11.30 Tervetuloa! Päätoimittaja Kaarina Kärnä, Elintarvike ja Terveys-lehti 11.35 Luonnontuotteiden monet mahdollisuudet Toiminnanjohtaja Birgitta Partanen, Arktiset Aromit ry 12.20 Aikaa kysymyksille 12.35 Luonnontuotteet elintarvikkeissa – uuselintarvikeasetus ja käyttöhistoria Erityisasiantuntija Anna Mizrahi, Ruokavirasto 13.20 Aikaa kysymyksille + tauko 15 minuuttia 13.50 Mikä meitä estää hyödyntämästä luonnontuotteita ammattikeittiössä, vai estääkö mikään. 47 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37
vsk Elintarvikerikkomusten valvonta ei ole valintakysymys Euroopan komissio määrittelee elintarvikepetoksen tahalliseksi ja lainvastaiseksi teoksi, joka johtaa asiakasta harhaan ja jolla saadaan ansiotonta taloudellista hyötyä. Elintarvikepetosten sijaan on usein kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa puhua elintarvikeketjun rikollisuudesta, koska petoksellinen toiminta elintarvikeketjussa voi täyttää lukuisten rikoslaissa säädettyjen rikosten tunnusmerkistöjä. 48 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Huomioimalla elintarvikehuoneistojen riskiluokituksen kehittämisessä yritysten taloutta kuvaavia tunnuslukuja tai lisäämällä tiettyjen Oiva-rivien yhteyteen petosnäkökulmaa huomioivia tarkastuslistoja, voitaisiin valvonnan vaikuttavuutta kuitenkin kehittää edelleen myös näihin lainsäädännön uusien vaatimusten edellyttämään suuntaan.. Viimeinen sysäys elintarvikeketjun rikollisuuden tunnistamiselle ja tunnustamiselle oli niin kutsuttu hevosenlihaskandaali noin Hanna Brotherus, johtava juristi Marika Jestoi, jaostopäällikkö Kirsi Sarkkinen, ylitarkastaja, Ruokavirasto Oiva-tarkastusten kautta kiinni petokselliseen toimintaan Vaikka Oiva-tarkastuksia ei ole suunniteltu elintarvikeketjun rikollisuuden valvontaan, mahdollistaa se jo nykyisellään erinomaisen keinon esimerkiksi petoksellisen toiminnan tunnistamiseen, ja siten osaltaan lisää entisestään elintarviketurvallisuutta, ehkäisee kuluttajien harhaanjohtamista sekä edistää oikeudenmukaista kilpailua. Petosrikosten lisäksi elintarvikeketjun rikosten yhteydessä tulevat usein arvioitaviksi väärennysrikosten, markkinointirikoksen ja varsinkin terveysrikoksen tunnusmerkistöt
Pelkästään elintarvikevalvonnan Oivatarkastuksia tehdään vuosittain noin 20 000 kappaletta (5). (3) tutkimuksen mukaan tarkastuksia tekevistä valvojista 69,5 % kertoikin joko havainneensa tai epäilleensä elintarvikepetosta tai muuta elintarvikeketjun rikollisuutta vähintään yhdessä valvontakohteessaan viimeisten viiden vuoden aikana. (2) mukaan vuosien 2008–2019 aikana poliisin, syyttäjän tai oikeusistuinten käsittelyssä olleiden elintarvike-, terveysja markkinointirikosten osalta hieman yli puolet (51,2 %) tapauksista tuli esille tarkastuksen yhteydessä. 49 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Kuten Joenperän ym. Epäilyt eivät välttämättä herää juuri tarkastettavaa Oiva-riviä koskevan aiheen ympäriltä, vaan Mandaatti – ja toisaalta myös velvoite – elintarvikeketjun rikosten valvontaan on viranomaisille siten varsin selkeä ja yksiselitteinen, sekä käytännössä täysin analoginen esimerkiksi elintarviketurvallisuuteen tai kuluttajien harhaanjohtamiseen liittyvään valvontaan. Toisen Joenperä ym. ammattilaisten joukko toimii merkittävässä roolissa ”silminä ja korvina” myös rikollisen toiminnan osalta. Mandaatti – ja toisaalta myös velvoite – elintarvikeketjun rikosten valvontaan on viranomaisille siten varsin selkeä ja yksiselitteinen, sekä käytännössä täysin analoginen esimerkiksi elintarviketurvallisuuteen tai kuluttajien harhaanjohtamiseen liittyvään valvontaan. ". Myös Ruokaviraston kokemuksen mukaan rikosepäilyt elintarvikevalvonnassa heräävät usein Oiva-tarkastusten yhteydessä. Elintarvike-, rehuja luomuvalvontaa toteutetaan Suomessa yhteensä noin 800 htv:n toimesta, josta esimerkiksi kuntien viranomaisten osuus on lähes 40 % (4). vsk 10 vuotta sitten. Tieteellisestä tutkimuksesta tietoa valvonnan suunnitteluun ja ohjaukseen Helsingin yliopiston toimesta on tehty korkeatasoista kansallista tutkimusta elintarvikepetosten havaitsemiseen ja siihen liittyviin haasteisiin liittyen. Kirjoittajien näkemyksen mukaan tällaiselle erilliselle valvontajärjestelmälle ei ole välttämättä erityistä tarvetta tai perustetta. Toisaalta kuitenkin saman kyselyn mukaan vain noin 60 % havaintoja ja/tai epäilyjä tehneistä tarkastajista koki, että heillä on realistisia mahdollisuuksia havaita petoksellista toimintaa. Tutkijoiden mukaan keskeistä elintarvikepetosten tunnistamisen parantamisessa onkin, resurssien lisäksi, (Oiva-)tarkastusohjeiden arvioiminen myös elintarvikepetosten havaitsemisen näkökulmasta sekä valvojien koulutus elintarvikepetoksien havaitsemiseen. Tutkimustulokset antavat erittäin arvokasta tietoa myös rikostorjuntaan liittyvän valvonnan suunnittelun ja ohjauksen tueksi. Esimerkiksi Joenperä ym. tutkimuskin (2) osoittaa, huomattava osa elintarvikeketjun epäillyistä rikoksista tulee esille osana perinteistä valvontaa ja voidaankin katsoa, että em. Skandaali oli myös yksi merkittävä taustatekijä siihen, että EU:n virallista valvontaa koskevan asetuksen uudistuksessa vuonna 2017 toimivaltaisten viranomaisten tehtäväksi säädettiin ”perinteisen” valvonnan lisäksi petollisten tai vilpillisten käytäntöjen avulla tehtyjen tahallisten säädösten rikkomisten valvonta (1). Tässä Euroopan laajuisessa tapauksessa myytiin kymmeniä tuhansia kiloja hevosenlihaa naudanlihana useissa maissa, myös Suomessa. Suomessa elintarvikeketjun valvontajärjestelmät ovat rakentuneet substanssisäädösten valvontaan (4), eikä meillä ole erillistä valvontajärjestelmää rikollisen toiminnan valvomiseksi
Eli vaikka Oiva-valvontaa ei ole suunniteltu – eikä tarkoitettu – rikollisen toiminnan tunnistamiseen tai estämiseen ja tarkastukset keskittyvät ensisijaisesti elintarviketurvallisuuden varmistamiseen, rikoksiin liittyviä havaintoja tehdään nimenomaan lähestulkoon aina kenttätyössä. Valvontaverkoston puitteissa on järjestetty koulutusta myös yhteistyössä muiden viranomaisten, kuten poliisin, syyttäjän, Tullin ja toisaalta myös työsuojeluja veroviranomaisten kanssa. HUOM! Luvut eivät sisällä yksinomaan eläinsuojelurikoksiin liittyviä epäilyjä).. 50 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Jo valvontaverkoston toiminnan varhaisista vaiheista lähtien havaittiin, että yhteisten koulutustilaisuuksien ja niissä käydyn vilkkaan ajatustenvaihdon myötä ymmärrys ja yhteistyö rikosten torjunnassa alkoi lisääntyä koko viranomaisverkostossa. Elintarvikeketjun rikollisuuden torjunnan valtakunnallinen valvontaverkosto lisää osaamista ja yhteistyötä Yhtenä vastauksena valvojien osaamisen ja viranomaisyhteistyön lisäämiseen Ruokavirasto perusti vuosien 2021–2022 aikana elintarvikeketjun rikollisuudentorjunnan valtakunnallisen valvontaverkoston, johon ovat tervetulleita kaikki elintarvikeketjun valvontaa tekevät viranomaiset. Elintarvikeketjun rikosepäilyjen määrä vuosina 2019–2022 (Ruokaviraston tiedossa olevat tapaukset. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman viranomaisyhteistyöhankkeen suomat lisäresurssit. Tämän myötä Kuva 1. Valvontaverkoston ripeän kehittämistyön mahdollistivat mm. vsk ehkä enemmänkin tarkastajan Oiva-tarkastuksella tekemistä muista havainnoista tai huomaamista epäloogisuuksista. Usein tarkastajalla saattaa ennen tarkastuksen tekemistä olla jonkinlainen oma epäily tai ilmianto, jonka vahvistamiseksi tai poissulkemiseksi valvontasuunnitelman mukainen Oiva-tarkastus on päätetty tehdä tiettynä ajankohtana. Tämä mahdollistaa poikkihallinnollisen yhteistyön tarpeiden ja mahdollisuuksien tunnistamisen jatkossa aikaisempaa paremmin – puolin ja toisin
Ajatuksia tulevaisuuteen EU:n virallisesta valvonnasta annetun asetuksen vaatimusten näkökulmasta olisi tärkeää, että Oiva-valvontaa kehitettäisiin kuitenkin edelleen rikosepäilyt paremmin huomioon ottavaan suuntaan. 51 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Yhtenä toteuttamistapana tässä voisi, Oivarivien lisäämisen sijaan, olla esimerkiksi tiettyjen Oiva-rivien yhteyteen laadittavien tarkastuslistojen kehittäminen. Näihin tilaisuuksiin kerätään ilmiötason havaintoja ja epäilyjä elintarvikeketjun rikoksista kaikilta elintarvikeketjun viranomaisilta, eri puolilta maata. Viime vuosina havaittu kasvu rikosepäilyjen määrässä saattaa, ainakin osittain, olla seurausta paitsi viranomaisten vahvistuneesta osaamisesta, myös tämän eri tavoilla tiivistyneen viranomaisyhteistyön ansiota (Kuva 1). Tämäntyyppiset yhteistarkastukset ovat erinomainen esimerkki moniviranomaisyhteistyöstä, jonka puitteissa myös edistetään merkittävästi viranomaistoiminnan vaikuttavuutta: yhteistarkastusten ansiosta lainsäädäntöä monella tavalla rikkovan toimijan toiminnasta on saatu kerralla parempi kokonaiskäsitys ja siihen on voitu puuttua aikaisempaa nopeammin ja tehokkaammin. Koulutustilaisuuksien lisäksi erittäin tärkeäksi ja osaamista syventäväksi työkaluksi ovat muodostuneet kahdesti vuodessa järjestettävät valtakunnalliset tilannekuvapalaverit. Elintarvikevalvontaviranomaisilla, käytännössä Ruokavirastolla, onkin nykyisin mahdollisuus saada elintarvikealan toimijoiden velvoitteidenhoitoselvityksiä Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksiköltä. Esimerkiksi panostamalla toimijan vastuulla olevaan jäljitettävyyden ja jäljitettävyystietojen tarkastukseen saatettaisiin varsinaisten vaatimustenvastaisuuksien ohella mahdollisesti havaita viitteitä petoksellisesta toiminnasta. Useiden tarkastusrivien yhteyteen olisi mahdollista luoda lyhyitä muistilistoja asioista, jotka saattavat viitata petokselliseen tai rikolliseen toimintaan. Elintarvikelaissa säädetty toimijan luotettavuuden vaatimus pitää sisällään elintarvikelainsäädännön noudattamisesta tulevan luotettavuuden lisäksi julkisoikeudellisten velvoitteiden noudattamisesta ansaitun luotettavuuden. Tilannekuvapalaverien jälkeen eri viranomaiset ovat huomanneet saaneensa uusia ideoita ja näkökulmia omaan valvontatyöhönsä. Velvoitteidenhoitoselvitykset ja niiden sisältämät yritysten talouden tunnusluvut ovat muodostamassa uuden ja tärkeän työkalun petoksellisia toimintatapoja harjoittavien toimijoiden tunnistamisessa, ja tätä olisi mahdollista hyödyntää nykyistä tehokkaammin riskiperusteisen valvonnan kehittämisessä, myös tutkimusten ...vaikka Oiva-valvontaa ei ole suunniteltu – eikä tarkoitettu – rikollisen toiminnan tunnistamiseen tai estämiseen ja tarkastukset keskittyvät ensisijaisesti elintarviketurvallisuuden varmistamiseen, rikoksiin liittyviä havaintoja tehdään nimenomaan lähestulkoon aina kenttätyössä. ". Petokselliset näkökulmat voitaisiin myös huomioida paremmin valvontatiheyksiä määrittävässä riskiluokituskriteeristössä. vsk on myös kantautunut yhä enemmän viestejä joustavasti sovituista yhteistarkastuksista esimerkiksi elintarvikevalvonnan, rakennusvalvonnan, työsuojeluviranomaisten tai ympäristöviranomaisten kesken
(2022): Incidence and characteristics of food-related criminal cases in Finland. Joenperä, J., Koskela, T. Olisikin tärkeää, että riskiperusteisissa valvontasuunnitelmissa ja Oiva-valvontatiheyksiä määrittävässä riskiluokituksessa otettaisiin tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan huomioon myös toimijan luotettavuus ja valvontahistoria myös petoksellista toimintaa koskevilta osin. Oiva-järjestelmä on vuosien saatossa osoittanut kehitysja muuntautumiskykynsä, joten valvontaviranomaisten yhteisellä keskustelulla ja mahdollisten muutosten huolellisella suunnittelulla olisi varmasti mahdollista kehittää valvontaa edelleen – myös rikosepäilyt paremmin huomioon ottavaan suuntaan – ilman merkittävää kuormittavuuden lisäämistä. vsk perusteella: mikäli kunnallisilla elintarvikevalvojilla olisi alueensa yritysten taloutta kuvaavat tunnusluvut helppokäyttöisessä muodossa, olisi mahdollista tunnistaa toimijoita, joilla on keskimääräistä suurempi riski epäkohtien esiintymiselle (6). https://www.ruokavirasto.fi/teemat/ valvonta/elintarvikeketjun-valvonta/ suunnitelmat-ja-ohjelmat/vasu/elintarvikeketjun-monivuotinen-kansallinenvalvontasuunnitelma-2021-2024/ 5. (2023): Talousluvuista apua valvonnan kohdentamiseen. Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2021-2024. (2023): Food fraud detection and reporting by food officers in Finland. EU:n virallista valvontaa koskeva asetus (2017/625). 2. Lähteet: 1. Food Control, 134. International Journal of Environmental Health Research. Lundén, J., Vainio, A., Kiviniemi, K., Kosola, M., Niemi, J. Elintarviketurvallisuus Suomessa 2022. ja Lunden, J. Kehittyvä Elintarvike 1/2023.. Joenperä, J. 4. 3. htpps://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/julkaisusarjat/julkaisuja/ruokaviraston_julkaisuja_2_2023_elintarviketurvallisuus_suomessa_2022.pdf 6. 52 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. ja Lunden, J
020 749 8711 ari@vaunukeskus. Mari Rahkola puh. Edustamme seuraavia päämiehiä: TMK TMK Vaunukeskus.fi TMK Torija markkinakaupan palvelukeskus oy Merstolantie 27, 29200 Harjavalta Ari Kallas puh. Laaja valikoima kylmäja pakkasvaunuja sekä maailman parhaat anniskeluvaunut. Retro-myyntivaunut ja -osastot, piaggioja polkupyöräpohjaiset myyntitilaratkaisut, hodari-vaunut, myyntiosastot sisäja ulkotiloihin sekä paviljongit Mobiilit myyntitilaratkaisut, myyntivarjot sekä laaja valikoima kevytja erikoismyyntivaunuja. TMK vaunukeskus on maamme johtava liikkuvaan myyntiin tarkoitettujen myyntitilaratkaisujen asiantuntija Myyntivaunut ja -autot mitä erilaisimpiin tarkoituksiin Euroopan suurimmalta valmistajalta. 010 526 0424 mari@vaunukeskus.
Hankkeen aikana kerättiin kommentteja ja ehdotuksia ympäristöterveyden asiantuntijoilta, valvontaviranomaisilta ja ruuantarjoilupaikkojen toimijoilta pilotointien yhteydessä. Yhteistyössä valvontaviranomaisten sekä ruokapalvelujen edustajien kanssa valvonnan sekä neuvonnan pilotointeja toteutettiin useissa eri kohteissa. vsk Suvi-Tuulia Leinonen, projektiasiantuntija ja Karoliina Väisänen, lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulu Suomessa syödään Oivallista Ruokaa tulevaisuudessakin Elintarviketurvallisuuden varmentamiseen perustuva Oiva-valvontamalli on täyttänyt tänä vuonna 10 vuotta. Kuva: Raija Törrönen, Itä-Suomen yliopisto.. Hankkeessa teemojen tarkastelua tehtiin useasta eri näkökulmasta yhteistyössä valvontaviranomaisten sekä ruokapalvelujen edustajien kanssa. Oivallista ruokaa -hankkeessa tarkasteltiin mahdollisuuksia sisällyttää Oiva-valvontaan myös elintarvikejätteen ja ruokahävikin vähentämiseen sekä ravitsemuslaadun seurantaan liittyviä valvonnan tai neuvonnan kohtia. 54 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37
(3). Omavalvontasuunnitelmassa osa toimijoista jo ottaakin kantaa oman toimipisteen tarjottavien aterioiden ravitsemukselliseen laatuun. Oiva-valvontajärjestelmä yhdistää kaikki toimijat riippumatta tuotannon ja palvelun laajuudesta ja sijainnista. Ravitsemuslaadun kehittäminen tai laadun valvonta eivät myöskään kosketa kaikentyyppisiä ruokapalveluita samantasoisesti. Voisiko omavalvontasuunnitelma olla myös osa toimipisteiden tarjoaman ruuan ravitsemuksellisen laadun kehittämistä. Erityisesti suolan ja tyydyttyneen rasvan määrän vähentämisellä sekä täystuotteiden ja kasvisten käytön lisäämisellä olisi merkittäviä kansanterveydellisiä hyötyjä, mitä voitaisiin edistää saamalla nämä Neuvonnan pilottien toteutuksesta on kerrottu Elintarvike ja Terveys-lehdessä 3/2022. Ravitsemuslaatuun voidaan panostaa kaikentyyppisissä ruokapalveluissa Ruoan ravitsemuslaadun tason seuranta on vakiintuneempaa julkisia ruokapalveluita tarjoavissa ruokapalveluissa, joilla on velvoite ravitsemussuositusten noudattamiseen. Parhaimmillaan yksilö on erilaisten ulkopuolisten ravitsemisyritysten piirissä joka päivä koko elämänsä ajan, vauvasta vaariin. Ravitsemuksen teot ovat pitkäaikaisia tekoja, ja niiden vaikutus korostuu hyvän ravitsemuksen toteutuessa läpi elämän. Oiva-valvonnassa tarkastelussa olevat kohdat perustuvat lainsäädäntöön, ja kuitenkaan ravitsemuslaadun ja ruokahävikin seuranta eivät suoraan nouse lainsäädännöstä koskemaan kaikentyyppisiä ruokapalveluita. 55 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Ravitsemuslaatuun voidaan panostaa kaikentyyppisissä ruokapalveluissa jo pienin muutoksin, kuten mahdollistamalla asiakkaalle helppojen terveellisyyttä edistäviä valintojen tekeminen esimerkiksi vaihtamalla annosruoan komponentteja kevyempiin tai kiinnittämällä huomiota suolan käyttöön, sekä ruoanlaitossa vähentämällä suolaa ja vaihtamalla käytettyjä rasvoja pehmeämpiin. Erilaiset tuotannonohjausjärjestelmät mahdollistavat ravintoainesisältöjen tarkastelun, mutta niitä ei ole käytössä kaikilla palveluntuottajilla. Oiva-valvonnan soveltuvuus ravitsemuslaaduun arviontiin Oiva-valvonnan soveltuvuus ravitsemuslaadun arviointiin tunnistettiin nykytilan tarkastelussa haasteelliseksi. vsk R avitsemuslaatua arvioidaan tällä hetkellä moninaisesti ja useat ravintolat eivät koe ravitsemuslaadun arviointia merkitykselliseksi. Ravitsemuslaatua valvottaessa sille tulisi asettaa selkeät lakiperusteiset valvonnan kriteerit, joiden toteutumista voitaisiin todentaa. Valvonnan piloteissa jäljiteltiin perinteistä Oiva-valvontakäyntiä, jossa normaalin tarkastuksen ohessa tarkasteltiin lisänä elintarvikejätteen, ruokahävikin ja ravitsemuslaadun teemoja koskevia kohtia. Ravitsemuslaadun kehittäminen suomalaisessa yhteiskunnassa on merkittävä asia kansanterveyden ja hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta. Todentaminen voitaisiin tehdä esimerkiksi ravintolassa esillä olevista ravintoainelaskelmista. Avainasemassa terveellisten vaihtoehtojen tarjoamisessa on ravintolan oma kiinnostus ja sitoutuminen ravitsemuslaatuasioiden kehittämiseen asiakkaiden tarpeet ja toimintaympäristö huomioiden. Oiva-valvontalomakkeen valvontakohtien runsas määrä haastaa jo nykyisellään valvonnan toteutusta. Tutkimusten mukaan kuluttajat arvostavat terveellistä ja hyvinvointia edistävää ravitsemusta ja toivovat tarjolle monipuolisempia vaihtoehtoja
Ruokapalveluissa tähän osaamisen kehittämisen tarpeeseen voitaisiin vastata esimerkiksi kannustamalla henkilökuntaa suorittamaan verkossa ilmainen Ravitsemuspassi. Neuvonta ja kannustaminen paremmat työkalut ravitsemuslaadun parantamiseen kuin valvonta Hankkeessa todettiin, että ravitsemuslaadun parantamisen tukeminen ja siihen liittyvä neuvonta ja kannustaminen toimisivat valvontaa paremmin monimuotoisella ruokapalvelualalla, sen lisäksi mitä erityisesti julkiset ruokapalvelut jo tekevät ravitsemuslaadun varmistamiseksi toiminnassaan. Vähentämällä hävikkiä vaikutetaan oman toiminnan kustannuksiin, kuten hankintoihin ja työaikaan, mutta myös ympäristöön ja ilmastoon. vsk valvonnan piiriin ja sitä kautta niiden käytön lisäämiseen ruokapalveluissa. (2) Kuvituskuva.. 56 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Myös osalla ravintola-alan toimijoista oli selvityksen perusteella suppea ravitsemusosaaminen, mikä ilmeni muun muassa vääristyneinä käsityksinä ravitsemuslaadusta ja vaikeutena tunnistaa omia vaikutusmahdollisuuksia ravitsemuslaadun edistämisessä. Sen lisäksi, että seuranta on nykyisin ruokapalveluille määritelty laissa, hyötyy ravintola seurannasta saamalla siitä tietoa omasta toiminnastaan, mitä kautta mahdollistuu myös vähentämiskeinojen testaaminen ja tulosten vertaaminen. Jätelaki velvoittaa ruokapalveluita seuraamaan elintarvikejätettä ja vähentämään ruokahävikin määrää (1). Ruokahävikin ja elintarvikejätteen seuranta on ruokapalveluissa tärkeä osa vastuullisuustyötä. Uusi jätelaki velvoittaa ruokapalvelut seuraamaan elintarvikejätetta Elintarvikejätteen seurannan lisääminen Oiva-valvontaan sen sijaan saa tukea uudistuneesta elintarvikejätelaista. Jätelain mukaista toimintaa ei kuitenkaan nykyisellään valvota Oiva-valvontaa tekevien valvontaviranomaisten toimesta. Ravitsemuslaadun valvontaan liittyen esille nousi haasteena myös elintarvikevalvojien erilaiset koulutustaustat ja kokemus ravitsemuslaatuun liittyvien asioiden heikosta tuntemuksesta
keinovalikoiman laajentamiseen liittyvää ohjeistusta ja neuvontaa toivottiin, ja neuvonnalle ja ohjaukselle nähtiin tarvetta myös valvontakäyntien ulkopuolella ja etätoteutuksella. 57 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. WWWdokumentti. Rinnakkaiskopio saatavissa: https://urn.fi/ URN:NBN:fi-fe2022062248475. Mission positive handprint. Sekä valvontaviranomaiset että ruokapalvelujen Oivallista ruokaa -hanke rahoitettiin Ruokaviraston toimesta, maaja metsätalousministeriön Ruokaketjun toiminnan edistämisen rahastosta ja sitä toteuttivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 1.12.2020–31.12.2022. vsk Neuvonnalle ja ohjaakselle tarvetta myös valvontakäyntien ulkopuolella Hankkeen selvitystyön lopputulemana sekä ruokahävikin että ravitsemuslaadun seuranta nähtiin laajoina kehittämisteemoina, joita olisi valvonnan sijaan parempi edistää vaiheittain etenevällä ohjauksella huomioiden ruokapalveluiden erilaisuus. Sen sijaan uudistuneen jätelain perusteella elintarvikejätteen lajittelun ja määrän seuranta voisivat sopia osaksi Oiva-valvontaa tietyin ehdoin ja muutoksin. Hyvään ravitsemuslaatuun ja ruokahävikin hallintaan toivotaan ohjausta. Annettu 15.7.2021. Jätelaki 714/2021. Vastuullisempaa kattausta. Rantakari, Niina; Palosaari, Jenni; Raninen, Kaisa; Nissinen, Kaija; Leinonen, Suvi-Tuulia 2022. Turunen, Anne; Uhlbäck-Ropponen, Hannaleena; Colliander, Heidi; Wallin, Heidi; Lybäck, Henry; Kantala, Johanna; Salo, Laura; Tolvanen, Merja; Vitikka, Mika; Lindholm, Riikka; Gröhn, Saara; Minkkinen, Sari; Sarén, Sini; Kärkäs, Suvi; Hiltunen, Tomi 2023. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110646 2. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-672-3 3. Sen sijaan ei-lakisääteisten asioiden ohjeistaminen ja neuvonta eivät sovi Oiva-tarkastuksille. Lisätiedot: suvi-tuulia.leinonen@jamk.fi, www.jamk.f/f/projekti/oivallista-ruokaa. Seurannan kirjausten tarkastaminen ja ohjeistaminen korjaustoimiin vaatii kuitenkin koulutusta ja aikaresursseja valvontaan, minkä lisäksi valvonta tulisi osoittaa osaksi ympäristöterveydenhuollon valvontaohjelmaa. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-671-2 henkilöstö näkivät, että tarkastusten ulkopuolella tapahtuvaa neuvontaa voitaisiin kehittää nykyistä laajemmaksi. Neuvontaa lisäämällä voitaisiin tukea ruokapalvelujen toimintaa. Hankkeessa tarkasteltiin Oiva-valvonnan ohessa tapahtuvaa neuvontaa ja ohjeistusta ja selvitettiin myös mahdollisuuksia laajentaa sitä ruokahävikin ja ravitsemuslaatuun liittyvien teemojen käsittelyyn. Ruokapalveluissa mm. Viittaukset 1. Neuvontaa ja ohjausta kaivataan valvonnan rinnalle. Elintarvikeja terveyslehti 3/2022. Julkaisu: Ravitsemuslaadun, elintarvikejätteen ja ruokahävikin seuranta osaksi Oivajärjestelmää
Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut toteutti yhteistyössä Hyvinkään kaupungin ympäristöterveydenhuollon, Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Vantaan kaupungin ympäristöterveydenhuollon kanssa vuosina 2022–2023 näytteenottoprojektin, jossa selvitettiin pikaruokaravintoloiden elintarvikkeiden mikrobiologista laatua ja ravintoloiden puhtauden tasoa. Kuvituskuva.. Myös kasvisten aiheuttamien ruokamyrkytysten osuus on kasvanut ja erityisesti pilkottuihin kasviksiin liittyy mikrobiologisia vaaroja. tiimipäällikkö Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut Elintarviketurvallisuusyksikkö Pikaruokaravintoloiden puhtaus ja raakaaineiden mikrobiologinen laatu -projekti Pikaruokaravintoloissa ruokailee päivittäin suuri määrä ihmisiä kaikista ikäluokista – myös lapsia, vanhuksia ja muita riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä. vsk E lintarvikevalvonnan tietoon tulee vuosittain useita yksittäisiä tai muutaman hengen ruokamyrkytysepäilyjä, joissa sairastuneiden haastatteluista on noussut esille ruokailu pikaruokaravintolassa. Viime vuosina myös yksittäisiä STEC-bakteerin aiheuttamia sairastumisia on raportoitu viranomaisille entistä enemmän. 58 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Tämän vuoksi nähtiin tarpeelliseksi selvittää pikaruokaravintoloiden raaka-aineiden mikrobiologista laatua ja tautia-aiheuttavien bakteereiden esiintyvyyttä. Toteutus Projektissa otettiin 199 elintarvikenäytettä. Suomessa pikaruokaketjuissa ei ole todettu hampurilaispihveihin liittyviä ruokamyrkytysepidemioita. Anne Rämö, vs
Käsienpesun merkitystä ja tekniikkaa kannattaakin korostaa sekä perehdyttämisessä että valvontakäynneillä. Lainsäädäntö antaa toimijoille mahdollisuuden poiketa lainsäädännön lämpötilavaatimuksesta, jos toimija pystyy omavalvonnassaan osoittamaan, että elintarviketurvallisuus ei vaarannu. Pintapuhtausnäytteitä tutkittiin 296 keittiön välineiden ja -kalusteiden pinnoilta, näytteistä 14 oli uusintanäytteitä huonojen tulosten vuoksi. Pikaruokaravintolassa onkin tärkeää varmistua siitä, että varastojen lämpötilat ovat riittävän alhaiset ja että raaka-aineiden kierto on nopeaa. Hampurilaisten koostamisessa on kuitenkin yleistä, että pilkotut kasvikset otetaan huoneenlämpöön temperoitumaan (lämpiämään), jotta kylmät täytteet eivät jäähdytä kuumana tarjoiltavaa hampurilaista. Huonot tulokset johtuivat B. coli, S. Lainsäädännön mukaan pilkottujen kasvisten säilytyslämpötilan tulisi olla enintään 6 °C. Kasviksissa ei todettu lainkaan E. Projektissa ei tutkittu bakteerien toksiinintuotantoa, joten löydösten merkitystä ruokamyrkytysten aiheuttajana ei voida arvioida. Elintarvikenäytteistä tutkittiin pilaajabakteereita sekä tautia-aiheuttavia bakteereita. Tautia aiheuttavia Kuvituskuva.. Projektin aineiston perusteella säilytyslämpötilat ovat kunnossa ja kasvikset käytetään nopeasti pakkauksen avaamisen jälkeen. Kasviksissa vain vähän huonoja tuloksia Kasvistäytteiden hygieeninen laatu arvioitiin hyväksi 67 %:ssa, välttäväksi 29 %:ssa ja huonoksi 4 %:ssa näytteistä. 59 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Omavalvonnan näytteenoton toteutumista tarkastetaan myös valvontaviranomaisen toimesta säännöllisen valvonnan OIVA-tarkastuksilla. Lisäksi otettiin 14 uusintanäytettä huonojen tulosten takia. vsk Näytteistä 42 oli raakoja jauhelihapihvejä ja 143 näytettä pilkotuista kasviksista. Projektissa pintapuhtausnäytteistä vain 4 % todettiin huonoiksi. aureus tai salmonellabakteereita. Jauhelihapihveissä todetut salmonellaja STEC-bakteerit yllättivät Jauhelihapihveistä 69 % todettiin mikrobiologiselta laadultaan hyväksi, 24 % välttäväksi ja 7 % huonoksi. Suurin osa kasviksista tulee ravintoloihin valmiiksi pilkottuina, jolloin niiden laatuun vaikuttavat kohteessa erityisesti säilytyslämpötila ja käyttöikä. Tarjoilussa sallitaan lyhytaikainen lämpötilan nousu enintään 12 °C:een. Hyvään tulokseen on voinut vaikuttaa ravintoloiden tehostunut omavalvonnan puhtauden seuranta ja omavalvonnan näytteenotto. Näytemäärän laajuuden vuoksi tulokset antavat hyvän kuvan pikaruokaravintoloiden hampurilaisten ja patonkien täytteiden hygieenisestä laadusta ja turvallisuudesta sekä pintojen puhtaudesta. cereus -bakteerin ohella hiivojen korkeasta määrästä. Huonoja tuloksia todettiin eniten vesihanan kahvassa. Pintojen puhtaus hyvällä tasolla Projektin tulosten perusteella keittiön välineiden ja kalusteiden puhtaustaso oli pikaruokaravintoloissa hyvä. Tässä näytteenottoprojektissa kasvisnäytteiden lämpötilojen keskiarvo oli noin 8 °C ja korkein mitattu lämpötila 23,6 °C, joten osa lämpötiloista ylitti lakisääteisen raja-arvon
Vaikka STECbakteerin tutkimista raa’asta lihasta ei edellytetä lainsäädännössä, bakteerin tutkiminen säännöllisesti sekä maahantuojien omavalvonnassa ja viranomaisvalvonnassa on suositeltavaa. Tulokset osoittavat, että Suomeen tuotavia erityistakuun alaisia tuotteita täytyy edelleen tutkia maahantuojien omavalvonnassa ja myös viranomaisvalvonnassa. Kahdessa STEC-bakteerin vuoksi otetussa uusintanäytteessä todettiin edelleen STEC. Perinteisissä pikaruokaravintoloissa pihvit kypsennetään täysin kypsiksi ja kypsennyslämpötilaa seurataan päivittäin, mutta useissa muissa ravintoloissa on yleisenä käytäntönä hampurilaispihvien tarjoilu puolikypsinä. Jauhelihapihvien oikea käsittely ja kypsennys tärkeää Raaoissa jauhelihapihveissä voi aina olla tautia-aiheuttavia bakteereita, joten niiden oikea käsittely on erityisen tärkeää. Salmonellaa todettiin kahdessa maahantuodussa jauhelihapihvierässä, vaikka Suomeen tuotavat maustamattomat jauhelihapihvit tutkitaan lähtömaassa ennen maahantuontia. 60 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Ko. Ruokavirasto suosittelee tarjoilemaan jauhelihapihvit kaikille ruokailijoille täysin kypsennettyinä. Kahdessa näytteessä todettiin salmonellabakteereja ja STEC-bakteeria yhdeksässä näytteessä. vsk salmonellabakteereita todettiin kahdessa ja STEC-bakteereita yhdessätoista näytteessä. Salmonellaja STEC-bakteerit ovat peräisin eläinten suolistosta ja ne päätyvät lihaan yleensä teurastuksen yhteydessä. Hankintaketju keskeisessä asemassa Pikaruokaravintoloiden raaka-aineiden hankinta tehdään ja niiden laatua valvotaan useimmiten keskitetysti ketjun pääkonttorin kautta. Pikaruokaravintoloiden viranomaisvalvonta Pikaruokaravintoloita valvotaan riskiperusteisesti ja OIVA-tarkastuksia tehdään noin kerran vuodessa. Sama pätee myös jauhelihapihvien hankintaan. Ravintoloiden tulee tiedostaa raakaan tai puoliraakaan jauhelihaan liittyvät riskit ja tähän tulee kiinnittää huomiota myös valvonnassa. Pihvien riittävästä kypsennyksestä on tärkeää varmistua, sillä kypsennys tuhoaa pihveissä mahdollisesti olevat tautia-aiheuttavat bakteerit kuten salmonellan, listerian ja STEC-bakteerin. Salmonella todettiin kahdesta Italiassa valmistetussa pihvistä. Projektin tulosten perusteella pikaruokaravintoloiden omavalvonta vaikuttaa toimivalta. bakteerien esiintyvyys kuvastaa lihan alkuperämaan eläintautitilannetta. Näytteissä todettiin myös listeriabakteereita, mutta tarkemmissa määrityksissä listerian pitoisuus osoittautui erittäin vähäiseksi. Suomessa valmistetuissa pihveissä ei todettu salmonellaa tai STECbakteereita. Eristä toteutettiin takaisinvedot. Hampurilaisissa ja leivissä täytteinä käytettävien kasviksien toimittajien luotettavuutta ja kasvisten laatua tulee seurata hankintaprosessissa. Kuluttajien tiedottaminen raakaan jauhelihaan ja puolikypsinä syötäviin jauhelihatuotteisiin liittyvistä riskeistä on myös tämän projektin tulosten perusteella tärkeää. STEC-bakteereita todettiin maahantuoduissa jauhelihapihveissä. STEC-bakteeria todettiin pihveistä, joiden alkuperämaat olivat Italia, Itävalta, Puola ja yhden pihvin alkuperämaaksi oli ilmoitettu EU. Hampurilaispihvinäytteiden tuloksissa on huolestuttavaa se, että pihveistä todettiin tautia-aiheuttavia bakteereja. Varastointilämpötiloissa ei todettu huomautettavaa,. Projektin tulosten perusteella yksi toimija veti STEC-löydösten takia pihvierät pois markkinoilta vapaaehtoisesti
Äänestysaikaa on 31.1.2024 saakka. Tule mukaan valitsemaan paras kansi! KLASSIKKO RUOKATERÄSTERMOS 1,0 L Ikoniksi muodostuneiden punaisten termosten perheeseen kuuluu myös käytössä kätevä ruokatermos! Terästermos on tyhjiöeristetty eikä siinä ole särkyviä lasiosia. Kymmenen vuoden takuu lämmönpitävyydelle!. Äänestä valintaasi ja voit voittaa Airamin ruokatermoksen. vsk raaka-aineiden kierto on nopeaa ja puhtaus hyvällä tasolla. Pikaruokaravintoloiden valvonnassa on edelleen tärkeää tarkastaa perusasioita kuten rakenteiden kuntoa, lämpötilanhallintaa sekä ravintolan siisteyttä ja puhtautta sekä omavalvonnan toteutusta ja kirjanpitoa. 61 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Leveän suuaukon ansiosta se soveltuu hyvin myös kiinteän ruoan säilytykseen. Äänestys kansikuvineen löytyy www.ymparistojaterveys.fi-etusivulta Paras kansi -bannerin kautta. Julkaisu Pikaruokaravintoloiden raakaaineiden hygieeninen laatu sekä pintojen puhtaus Helsingissä, Hyvinkäällä, KeskiUudellamaalla ja Vantaalla 2022–2023 löytyy kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin www-sivuilta: julkaisut.hel.fi Hyvä lukija, mikä oli vuoden 2023 Elintarvike ja Terveys-lehtien paras kansi
Tähän kysymykseen selvitettiin vastausta Tampereen elintarvikevalvonnassa keväällä 2023 tehdyssä opinnäytetyöprojektissa, jossa aiheena oli makeistuotteiden lisäaineiden sekä pakkausmerkintöjen lainmukaisuus. Tausta Tarve makeisten määräystenmukaisuuden tutkimiselle tuli elintarviketarkastajilta, jotka olivat havainneet puutteita pakkausmerkinnöissä myymälöiden Oiva-tarkastusten yhteydessä. Kuvituskuva.. Vastaavanlaista makeisiin kohdennettua tutkimusta ei ollut aikaisemmin tehty alueella. Tampereen ympäristöterveydenhuollon valvonta-alueeseen kuuluu yhteensä kahdeksan kuntaa ja alueen asukasluku on yli 340 000. Viivi Liias, elintarviketarkastaja Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue Ympäristöterveys Makeistuotteiden pakkausmerkinnät ja niiden lainmukaisuus Ovatko markkinoilla myytävät makeistuotteet määräysten mukaisia. Tutkimuksen tavoitteena oli saada laajempaa kuvaa siitä, kuinka suuri osuus myytävistä makeisista on määräysten mukaisia ja millä osa-alueilla mahdolliset puutteet ilmenevät. vsk I nsinöörityön tavoitteena oli selvittää, käytetäänkö makeistuotteissa määräysten mukaisia lisäaineita ja onko makeisten pakkauksissa kaikki lain edellyttämät yleiset pakkausmerkinnät. 62 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Elintarvikepakkausten yhtenä tärkeimpänä tehtävä on tarjota kuluttajille tietoa tuotteen sisällöstä ja sen ominaisuuksista. Pakkausmerkinnöistä kuluttaja pystyy arvioimaan, soveltuuko tuote hänen tarpeisiinsa esimerkiksi allergeenien tai intoleranssien osalta. Pakkausmerkinnät voivat vaikuttaa merkittävästi kuluttajan ostopäätökseen, joten tietojen on oltava totuudenmukaisia eikä niillä saa johtaa kuluttajaa harhaan
Näytteiden määrä perustuu Ruokaviraston 2021 tekemään rekisteröidyn elintarviketoiminnan ohjeistukseen, jossa yleinen suositus pistokokeille on 1–3 kappaletta toiminnan luonne ja laajuus huomioiden. Pakkausmerkintöjen osalta tutkittiin, löytyikö makeisista elintarviketietoasetuksen 1169/2011 edellyttämät pakolliset merkinnät, kun tuotteita myydään lopulliselle kuluttajalle. Makeisista tutkittavaksi joukoksi rajattiin lisäaineasetuksessa 1333/2008 määritetty 05.2 muut makeiset myös hengityksen raikastamiseen käytettävät erityisen pienikokoiset makeiset -luokan tuotteet. Muutaman tarkastetun tuotteen kohdalla määräystenvastaisuutta havaittiin enemmän kuin yksi kappale. Muita epäkohtia havaittiin tiettyjen värien käytön. Näihin kuuluvat muun muassa viinikumikarkit sekä kovat makeiset. Lisäaineet tulee ilmoittaa ainesosaluettelossa ryhmänimellä, jonka lisäksi sitä täydennetään lisäaineen nimellä tai ryhmänumerotunnuksella eli E-koodilla. Opinnäytetyössä tutkittiin yhteensä 54 näytettä, jotka olivat peräisin 18:sta eri myymälästä. Tällaisia pakkauksia voivat olla esimerkiksi minipikarit, muovikääreeseen pakatut tangot tai suuhun puristettavat pussit. Lisäaineiden läpikäyntiä varten tehtiin Excel-taulukko, jolla lisäaineet sekä varoitustekstit tarkastettiin. Työn toteutus Tutkimus rajattiin kolmelle Tampereen postinumeroalueelle. Asetuksesta löytyvät myös lisäainekohtaiset enimmäismäärät sekä niiden käyttöön liittyvät muut mahdolliset rajoitukset ja poikkeukset. Tutkimuksessa pyrittiin kuitenkin keskittymään vain maahantuotuihin tuotteisiin. Kuvan 1 esittämien tulosten mukaan pakkausmerkinnöissä epäkohtia oli selvästi eniten suomenkielisten pakkausmerkintöjen puuttumisessa (13). Pakkauksessa ilmoitettujen lisäaineiden osalta määräysten vastaisia tuotteita havaittiin kuusi kappaletta, joista kaikista tehtiin takaisinveto. Selvästi eniten määräystenvastaisuutta oli makeisten yleisissä pakkausmerkinnöissä, joissa epäkohtia havaittiin yhteensä 27 kappaletta. Opinnäytetyössä löydetyt tukehtumisvaaraa aiheuttavat hyytelömakeiset sisälsivät muun muassa pektiiniä (E440), ksantaanikumia (E415) tai karrageenia (E407). Hyytelömakeisissa tietyt lisäaineet voivat aiheuttaa tukehtumisriskin, jos makeinen on tarkoitus nauttia puristamalla pakkauksen sisältö suoraa suuhun. Opinnäytetyössä tutkittiin vain valmiiksi pakattuja makeisia, ei esimerkiksi irtokarkkeja. Tulokset Määräysten vastaisia tuotteita havaittiin yhteensä 56 %:ssa koko näytemäärästä ja määräysten vastaisia tuotteita löytyi 83 %:sta tutkimuksessa mukana olleista myymälöistä. Myymälöiden koossa tai valikoiman suuruudessa ei ollut rajauksia. Jokaisesta myymälästä tarkastettiin kolme tuotetta. 63 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Lisäaineiden takaisinvedoista yksi kappale aiheutui kielletyn punaisen väriaineen erytrosiinin (E127) käytöstä ja viisi kappaletta tukehtumisvaaraa aiheuttavista hyytelömakeisista. Tiedot tulee olla suomeksi ja tarvittaessa ruotsiksi. Lisäaineasetuksessa 1333/2008 elintarvikkeet on jaettu omiin tuoteryhmiinsä, joille on listattu ryhmäkohtaiset sallitut lisäaineet. Tutkimus toteutettiin niin, että tuotteista otettiin myymälöissä kuvia. Myöhemmin kuvista tarkasteltiin tuotteissa olevia pakkausmerkintöjä sekä verrattiin ainesosaluettelossa ilmoitettuja lisäaineita luokassa 05.2 sallittuihin lisäaineisiin. vsk Lopulliselle kuluttajalle myytävissä pakkauksissa tulee olla muun muassa elintarvikkeen nimi, ainesosaluettelo sekä vähimmäissäilyvyysaika
Tulokset olivat yhdenmukaisia myös siltä osin, että pakkausmerkinnöistä aiheutuu vuosittain enemmän huomautuksia tai takaisinvetoja kuin lisäaineista. Määräystenvastaisuudet.. Elintarviketoimijoille tehtiin tulosten Kuva 1. Muutaman tuotteen kohdalla maahantuojaa pyydettiin lisäämään pakkauksiin suomenkieliset käyttöohjeet, sillä tuotteen virheellinen käyttö saattaisi aiheuttaa tukehtumisvaaran (3). vsk edellyttämien varoitustekstien puuttumisessa (4), pakkauksessa ei löytynyt kaikkia elintarviketiedoista vastuussa olevalta toimijalta vaadittuja tietoja (3) ja käytettyä lisäainetta ei ollut ilmoitettu asianmukaisesti ainesosaluettelossa (2). Tutkimuksen tuloksia verrattiin soveltuvin osin Ruokavirastolta saatuihin takaisinvetoja RASFF-tilastoihin sekä Tullilta saatuihin tilastoihin pakkausmerkinnöissä ilmenneistä määräystenvastaisuuksista. Tutkimuksen ansiosta markkinoilta saatiin pois kuluttajille haitallisia tuotteita ja se lisäsi toimijoiden tietoisuutta makeisten lainsäädännöstä. Tilastoista voitiin huomata, että eniten epäkohtia todetaan suomenkielisten pakkausmerkintöjen puuttumisessa. Työ toi paljon tietoa siitä, minkä tyyppisiä puutteita makeistuotteissa ilmenee ja tuloksia voidaan hyödyntää, kun yksikössä suunnitellaan seuraavien vuosien valvontasuunnitelmia. Takaisinvetoja ei tehty pakkausmerkintöjen osalta, sillä havaitut epäkohdat pakkausmerkinnöissä olivat luonteeltaan sellaisia, että toimijoiden oli mahdollista korjata puutteet. 64 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Yhdessä tarkastellussa tuotteessa suomenkieliset pakkausmerkinnät eivät vastanneet pakkauksen alkuperäisiä tietoja ja toisessa yksittäisessä pakkauksessa oli väärän tuoteryhmän pakkausmerkintä. Yhteenveto Tutkimuksella saavutettiin tavoitteen mukainen, riittävän laaja kuva makeistuotteiden määräystenmukaisuudesta Tampereen alueella
Työn tuloksia ei voitu verrata muiden valvonta-alueiden tilanteeseen, koska vastaavanlaisesta tutkimuksesta ei löytynyt tietoa. Kuvituskuva. Tulokset kuitenkin antavat viitteitä siitä, että myös makeisissa ilmenee määräystenvastaisuutta. Tämän artikkelin pohjana olevaa Viivi Liiaksen tekemää insinöörityötä ovat olleet ohjaamassa SeAMK:sta lehtori Matti-Pekka Pasto ja Tampereen alueen ympäristöterveydenhuollosta elintarviketarkastaja Matti Seväkivi. Kuvalla ei yhteyttä artikkelin tutkimukseen.. vsk pohjalta ohjeistus siitä, mitä asioita makeisten lisäaineiden ja pakkausmerkintöjen osalta tulisi tarkistaa ennen tuotteen myyntiin asettamista. Tästä herääkin kysymys, valvotaanko makeistuotteita tarpeeksi ja tulisiko vastaavanlaista tutkimusta tehdä myös muissa Suomen kunnissa. Näytteitä kerättiin rajatulta alueelta, joten tulokset antavat kattavaa tietoa vain Tampereen alueen tilanteesta. 65 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Ohjeistus lähetettiin keskitetysti kaikille sellaisille toimijoille, joiden tiedetään myyvän makeistuotteita Tampereen valvonta-alueella
Siihen haetaan mukaan yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat innovatiivisia ruokamatkailun edelläkävijöitä ja tarjoavat matkailijoille ruokaan liittyviä elämyksiä. ”Kilpailun arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti asiakaslähtöisyyteen ja elämyksellisyyteen. 66 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Hungry for Finland (H4F) -ruokamatkailukilpailua 2023 ja ruokamatkailun kansallista kehittämistä koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Tuote on myös sen hintainen, johon monella on mahdollisuus”, arviointiraadin jäsen ja Haaga-Helian lehtori Kristiina Adamsson tiivistää. Lisäksi kilpailussa arvioidaan verkostoitumista, digitaalisuutta sekä myyntija markkinointikanavien monipuolista hyödyntämistä”, kertoo Adamsson. Hungry for Finland -festivaaleilla. Kekseliäät kokonaisuudet veivät voiton Tammiston Kuulas Naantalista osallistui vuoden 2023 kilpailuun kahdella tuotteella. ”Piknik omenapuun alla on ihana ja elämänmakuinen ruokamatkailutuote. vsk Piknik omenapuun alla ja Taste of Archipelago -tapahtuma valittiin Suomen parhaiksi ruokamatkailutuotteiksi 2023 Hungry for Finland -kilpailun voitti kaksi ruokamatkailutuotetta kokonaisuutena: Piknik omenapuun alla ja Taste of Archipelago -tapahtuma Naantalista. Vuoden 2023 kilpailu on järjestyksessä viides. Piknik-korin sisältö on mietitty makumaailman ja paikallisuuden lisäksi ruokahävikin kannalta oivaltavasti. Haaga-Helian koordinoiman Hungry for Finland -kilpailun tavoitteena on vahvistaa elämyksellisen ruokamatkailun tuotteistamista Suomessa ja vahvistaa aitoa yhteistyötä. Vastuullista ja paikallista ruokamatkailua Hungry for Finland -kilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään vastuullisuuteen ja paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Tänä vuonna erityistavoitteena oli saada mukaan kilpailuun vastuullisuuteen ja paikallisuuteen perustuvia ruokamatkailutuotteita. Kilpailun ammattilaissarjaan osallistui 46 monipuolista ja tasokasta tuotetta. Maaja metsätalousministeri Sari Essayah jakoi pääpalkinnon torstaina 30.11. Haaga-Helia AMK Kuva: Tammiston Kuulas.. Arviointiraati kuvailee Piknikiä omenapuun alla erinomaiseksi ja kekseliääksi kokonaisuudeksi, jossa yksityiskohdat on hiottu viimeisen päälle. Piknik omenapuun alla ja Taste of Archipelago -tapahtuma palkittiin kokonaisuutena, sillä tuotteissa on tavoitettu jotain erilaista ja innovatiivista unohtamatta yhteistyötä paikallisten tuottajien ja toimijoiden kanssa. Ruokamatkailutuote on autenttinen, ja vanhan talon henki omenapuineen on upeasti valjastettu osaksi tuotetta. Raati arvostaa myös paikallisuuden, lähiruoan ja tarinoiden hyödyntämistä sekä vastuullisuutta ja liiketoiminnallisuutta
Hävikin vähentämisellä tavoiteltava kestävyys näyttäytyy kuitenkin perustavien muutosten tavoittelun sijaan nykyisen elämänmuodon turvaamisena. 67 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Tästä näkökulmasta ruokahävikin vähentämisessä voisi olla potentiaalia myös radikaalimpaan kestävyyden visiointiin. FM Liia Raippalinnan etnologian ja antropologian väitöskirja ”Vastuu, vastarinta ja arkipäiväinen kestävyys. Arkielämässä ruokahävikin välttäminen mahdollistaa konsumerismin ja siihen liitettävän materiaalitulvan vastustamisen tilanteessa, jossa yksilön vaikutusmahdollisuudet muutoin tuntuvat vähäisiltä. Ne tarjoavat helposti lähestyttäviä välineitä kestävyyden edistämiseen, mutta voivat myös ylläpitää valheellisia käsityksiä elämäntavan kestävyydestä. Ruokahävikki nousi julkiseen keskusteluun 2010-luvun alussa MTT:n tutkimusten myötä. Rakenteelliset ja poliittiset kysymykset ovat jääneet ulkopuolelle. Nämä tarkoittavat myös kulttuurisia muutoksia, esimerkiksi nykyisten, runsauteen perustuvien ruokakäytäntöjen osalta. Yksilön vaikutusmahdollisuudet rajallisia Mediakeskustelussa on korostettu kuluttajan vastuuta. Ruokahävikin vähentämiseen liittyykin toiveita laajemmasta kulttuurisesta muutoksesta. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Emil Aaltosen säätiö, Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta sekä historian ja etnologian laitos. Tutkimus perustuu Helsingin Sanomien (2010–2017) ruokahävikkiä käsitteleviä kirjoituksiin ja kuluttajavalistustapahtuma Hävikkifestareilta (2017) rekrytoitujen ihmisten haastatteluihin. Linkki tutkimukseen: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9801-1 Jyväskylän yliopisto FM Liia-Maria Raippalinna.. Monimutkaiset kestävyyskysymykset pelkistyivät yksinkertaisiksi arjen toiminnoiksi, ja perinteiset jätteen välttämisen konstit saivat uuden, yhteiskunnallisen merkityksen. Jotta merkittäviä muutoksia voisi tapahtua – ja kansalaiset voisivat osallistua niiden tuottamiseen – heitä koskevan keskustelun tulisi ulottua myös vaikeisiin, koko ruokajärjestelmää ja elämäntapaa koskeviin kysymyksiin. Tieteelliseen tietoon perustuva ja kestävyystavoitteisiin kytkeytyvä ruokahävikin vähentäminen sekoittui perinteisen kotitalousvalistuksen ihanteisiin. Koska talouden ja yhteiskunnan toiminta on sidoksissa ylijäämän tuottamiseen, ruokahävikkiä ei kuitenkaan voi poistaa ilman järjestelmätason muutoksia. Yhteiskuntaetnologinen tutkimus ruokahävikin vähentämisestä” tarkastettiin 17.11.2023 Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella. FM Liia-Maria Raippalinna selvittää väitöstutkimuksessaan, miten kotitalouksien ruokahävikistä muodostui 2010-luvun Suomessa yhteisesti jaettu tavoite, ja tarkastelee ruokahävikin vähentämistä siinä tuotettavien muutosten näkökulmasta. vsk Väitös: Ruokahävikin vähentäminen ei yksin tee elämäntavasta kestävää – tarvitaan rakenteellisia muutoksia Maailman väestön ravitseminen planeetan ekologisen kantokyvyn rajoissa edellyttää merkittäviä muutoksia ruokajärjestelmissä, ja ruokahävikin vähentäminen on tästä näkökulmasta välttämätöntä. Vastaväittäjänä toimi professori Jarno Valkonen (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Outi Fingerroos (Jyväskylän yliopisto)
Myös työvoiman saatavuus mietityttää jatkuvasti. Elintarvikealalla se näkyy muun muassa kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksena, pienten yritysten kilpailukyvyn heikkenemisenä ja markkinoiden globalisoitumisena. Eli suuret kasvavat entisestään ja pienet kuihtuvat pois. ”Tavoittelimme tälle vuodelle 20 miljoonan liikevaihtoa, mutta ihan siihen emme tule pääsemään. vsk Työelämä on rakennemuutoksessa. ”Näen, että meidän alalla on käynnissä toimialamurros, joka nähtiin vähän aikaa sitten meijerialalla. Tänä vuonna yritys osti Mäntsälän Piiraskartanon ja aikoo sen avulla kasvattaa raakapakasteiden markkinaosuuttaan. Muutoksessa mukana osaamista kasvattamalla Harri Välimaa on työskennellyt Jokioisten Leivässä seitsemän vuotta. 68 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Taustalla on haastava markkinatilanne ja ostovoiman väheneminen. Jokioisten Leivässä ollaan uskallettu myös investoida kasvuun. ”Haastamme investoinneilla myös eurooppalaisen raakapakastetuonnin. Kuluttajat arvostavat nyt pieniä hintoja ja pienempiä pakkauskokoja, ja ne syövät liikevaihtoa”, Jokioisten Leivän leipomopäällikkö Mikko Virtanen. Se vaatii korkeaa automaatioastetta ja tuotteita, joista kuluttajat aidosti pitävät.” Katoaako suomalainen leipäkulttuuri. Koulutuksesta saa varmasti lisää intoa ja motivaatiota työhön.”. Jokioisten Leivässä katsotaan rohkeasti tulevaisuuteen ja ymmärretään markkinaan vaikuttavat trendit. ”Haluan ymmärtää ja tietää, miksi asiat tehdään niin kuin ne tehdään. Lisäksi Jokioisten Leipä avaa uuden pitkälle robotisoidun leipomon Forssaan. Tuoteluettelosta löytyy kaikkiaan lähes 500 artikkelia kausituotteet mukaan lukien. Jokioisten Leipä tasapainottelee oman brändin tuoretuotteiden ja kannattavampien private label -raakapakasteiden välillä. On siis pakko kasvaa, jos aikoo pysyä mukana kilpailussa”, Virtanen toteaa. Jokioisten Leivän tuoretuotteiden markkina-alue on noin puolentoista tunnin ajomatkan säteellä Jokioisten leipomosta. Kaupan sähköistymisen myötä pelkona on, että isot brändit jyräävät pienet alleen
”Suomessa on hieno, monipuolinen ja paikallinen leipäkulttuuri. Koulutus on osallistujille maksutonta ja sen on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittama. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetusja kulttuuriministeriö sekä työja elinkeinoministeriö. 69 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Koulutukset toteutetaan verkossa ja opiskella voi oman aikataulun puitteissa. Leivän pitää maistua hyvältä ja myös säilyä pitkään. ”Koulutamme jatkuvasti koko henkilökuntaa. Koulutukset käynnistyvät tammikuussa 2024. Uskon, että meiltä lähtee näihin uusiin Jotpan rahoittamiin koulutuksiin useita tekijöitä. vsk ”Vaikka olemme trimmanneet prosessin alusta loppuun, silti tuoreleivonta tekee tappiota. Jokainen koulutus on laajuudeltaan 10 x 27 opiskelijatuntia. Tulos tehdään raakapakasteilla, joissa Jokioisten Leivän brändiä ei näy”, toteaa Mikko Virtanen. Eri paikkakuntien kauppojen leipähyllyissä on edelleen tarjolla paikallista leipää. Meillä on pitkä historia myös onnistuneista rekrykoulutuksista, joiden avulla olemme saaneet työntekijöitä haastavassa työmarkkinatilanteessa”, kertoo Virtanen. ”Ajattelen, että vika on leipureissa ja tuotekehityksessä, jos esimerkiksi tuontileipä ajaa kotimaisuuden ohi. Vastaava luku kaikilla aloilla on 10 prosenttia. Raha ei ole ainoa, mikä ratkaisee isossa kuvassa. Jokioisten Leivässä ajatellaan, että tuoretuotteita leivotaan ja oma nimi pidetään kuluttajien huulilla perheyrityksen arvoilla. ” Kouluttamisen perinne Elintarviketeollisuudessa työskentelee pelkän perusasteen koulutuksen varassa 18 prosenttia työntekijöistä. Mukana on käytännönläheisiä harjoituksia, interaktiivisia työpajoja ja asiantuntiapuheenvuoroja. Tuotekehityksellä varmistetaan, että tuotteet ovat oikeasti hyviä ja pärjäävät kilpailussa. On surullista, jos paikallisuus katoaa”, Virtanen miettii. Tutustu koulutusten sisältöön ja ilmoittaudu mukaan! https://faktia.fi/maksutonta-koulutusta-elintarvikealan-ammattilaisille/ Faktia Oy. Jokioisten leivässä kouluttautuminen ja kouluttaminen ovat tapahtuneet pitkälti työssä oppimalla ja työtä tekemällä. Se lisää myös työn turvallisuutta ja motivaatiota.” Elintarvikealan työelämän rakennemuutosta tuetaan työntekijöiden maksuttomalla koulutuksella Faktia Oy tarjoaa koulutusta elintarviketeollisuudessa työskenteleville henkilöille kolmella eri osa-alueella: innovaatiotoiminnan tukeminen ja innovaatioiden kaupallistaminen, vastuullisesti ja ekologisesti kestävä elintarviketeollisuus sekä digitalisaation tukeminen elintarviketeollisuudessa. ”Jos työntekijä haluaa kouluttautua, tuemme häntä kaikin tavoin. ” Toimiminen isojen leipomojen ja kauppaketjujen alihankkijana edellyttää Mikko Virtasen mukaan onnistumista vastuullisuudessa, digitaalisuudessa ja tuotekehityksessä. ”On suuri merkitys sillä, että työntekijä ymmärtää bisneksen koko laajan kuvan ja saa tarpeeksi tietoa oman työnsä tekemisen tueksi. Jokioisten Leivässä on nähty useita uratarinoita, jotka ovat alkaneet tuotannosta ja päätyneet esimerkiksi myyntiin tai johtotehtäviin
Korpi-Kaija toimii vastuukokkina Jurvan yhtenäiskoulun oppilasravintolassa huolehtien tiiminsä kanssa neljänsadan oppilaan ja sadan päiväkotilapsen päivittäisestä ruokailusta. vsk Vuoden 2023 Ammattikeittiöosaaja on kokki Päivi Korpi-Kaija Kurikan kaupungin ruokapalveluista. Oppilasravintolassa on jo useita vuosia tarjottu kasvisruokaa toisena ruokavaihtoehtona, mikä on arkea laajemminkin Kurikan ruokapalveluissa. On sitten kysymys normaalista toiminnasta, korona-ajan kurimuksesta tai remonttiin liittyvästä poikkeustilasta, Päivi toimii loogisesti ja johdonmukaisesti, löytää aina ratkaisut kiperissäkin tilanteissa. Tunnustus julkistettiin Ammattikeittiöosaajien syysseminaarissa Helsingissä 24.10.2024. Hän todella omistautuu työlleen eikä katso kelloa tai kalenteria, jos työssä on tiukka paikka.” Päivi kehittää itseään ammatillisesti ja on valmis tarttumaan uusiin haasteisiin ja ideoihin. Ammattikeittiöosaajat ry Oppilasravintolan monitaitoinen kokki toimii suunnitelmallisesti ja suurella sydämellä Päivi Korpi-Kaija, kuva: Tomi Setälä.. Vuodet eivät ole vieneet Päiviltä intoa palvella asiakkaita suurella sydämellä ja ajan hengessä mukana pysyen. Juuri siksi hän on oikea henkilö vuoden ammattikeittiöosaajaksi!”, iloitsee Kurikan kaupungin ruokapalvelupäällikkö Maarit Annala. Hän seuraa ajankohtaisia ruokapalvelualan asioita ja soveltaa niitä sujuvasti työhönsä. Sitoutuminen yhteiseen päämäärään on yksi niistä ominaisuuksista, joista työyhteisö haluaa Päiviä kiittää.”Tämä nainen on todellinen keittiön sydän, jonka työn tuloksista moni saa nauttia päivittäin. Päivi on erittäin vaatimaton eikä koskaan nosta itseään, osaamistaan ja kykyjään esiin. 70 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Korpi-Kaijan työtovereilta satelee runsain mitoin ylistäviä kommentteja: ”Tiedättehän sen ihmistyypin, jolla vaan on aina kaikki langat käsissä ja varasuunnitelma ihan kaikkeen, sattui sitten mitä vain. Päivin jämäkkyys ja perusteellisuus luovat oppilasravintolan keittiölle selkeät toimintatavat ja hänen kykynsä arvostaa ja kannustaa muita rohkaisee koko keittiötiimiä ideoimaan uutta. Neljänkymmenen vuoden työuran tehnyt, ruokapalvelualan todellinen konkari on nähnyt, kuinka pienet kyläkoulut ovat yhdistyneet isommiksi, ruokalat muuntautuneet ravintoloiksi ja ammattikeittiötyö muuttunut yhä tehokkaammaksi. Työyhteisössä Päivi on napakka ja oikeudenmukainen, mutta myös äärimmäisen sydämellinen esihenkilö, joka tarttuu työhön kuin työhön. Kestävän kehityksen projekteissa Korpi-Kaija on vienyt läpi tarjottimettoman ruokailun ensimmäisenä Kurikassa
Björkell haluaa omalta osaltaan tuoda muutosta alalle, sillä hän on myös omien terveyshaasteidensa kautta todennut, että työaikojen, kuormituksen ja palautumisen välille täytyy löytää tasapaino. Tätä hän on myöhemmin käytännössä opiskellut noin 30 ravintolassa. Jesper Björkellin ja Heikki Valkaman kirja ”Ninja keittiössä – Matka japanilaisen ruoan mestariksi” antaa makupaloja japanilaisesta ruokakulttuurista, mutta perusteellisemmin kirja kertoo Jesper Björkellin tiestä sushiguruksikin tituleeratuksi keittiömestariksi ja Shinobi-ravintolan perustajaksi. Kirjassa on myös reseptejä. 71 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Björkell ei kannata sushibuffetteja vaan hänen mukaansa sushi tulee valmistaa tilattaessa – sen ei kuulu seistä pöydässä odottamassa. Hän muistelee, että valmistuminen jäi kiinni ravintolan suunnittelu -kurssin suorittamisesta. Kirja käsittelee myös ravintola-alaa, josta valitettavasti usein nousevat esille kohtuuttomat vaatimukset, huono palkka ja kiire. Hän myös korostaa laadukkaiden raaka-aineiden merkitystä ja tietää, että aina kaikki ei ole sitä, mitä sanotaan. Itsellä pisti kuitenkin silmään kohta, jossa mainittiin kirjolohta myydyn merilohena. Ulkomaisia kokkikouluja hän pitää yleensä suomalaisia vastineitaan kurinalaisempina, ja mainitsee, että niistä valmistuneilla on esimerkiksi työpisteen puhtauteen liittyvät perusasiat paremmin hallussa. Ruokapetoksia tapahtuu. Tässä kirjassa ei selvitellä murhia, mutta Björkellin tarina on mielenkiintoinen ja värikäs yhtä kaikki. Kiinnostuin tästä kirjasta osin senkin vuoksi, että olen lukenut Heikki Valkaman kirjoittaman Japaniin sijoittuvan dekkarin Pallokala. vsk K I R J A E S I T T E L Y Kun japanilainen käy aterialle, hän kumartaa ja voi sanoa myös ”Itadakimasu!”, mikä tarkoittaa kiitollisuutta ruoasta. Tästä syystä on hyvin keskeistä, millainen työkulttuuri tuoreen kokin työpaikalla vallitsee. Itse kuluttajana valitsisin mieluummin kotimaisen kirjolohen, jos kasvatettu kala on kuitenkin kyseessä. Jesper Björkell, Heikki Valkama Ninja keittiössä – Matka japanilaisen ruoan mestariksi Tammi 2022, 160 sivua ISBN 978-952-04-4396-2 Itadakimasu! Kaarina Kärnä. Näin ei toki saa tehdä, sillä kyseessä ovat eri kalat, mutta onko huomioitu, että merilohi on tyypillisesti kauppanimi Norjassa kasvatetulle lohelle. Björkell ei ole koskaan valmistunut kokkikoulusta. Työn luonteesta johtuen kiirettä ei voi aina välttää, mutta siinäkään ei pidä mennä äärimmäisyyksiin. Muutoinkin hän toteaa, että alan oppii vasta työssä
vsk. 72 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37
Eläimiä tulee Tuulispäähän tuotantotiloilta, yksityishenkilöiltä elämäntilanteen muuttumisen tai pitovaikeuksien takia sekä eläinsuojelutapauksina viranomaisen kautta. Tuulispäässä asuu vakituisesti noin 130 eläintä. Oli kyseessä sitten lehmä, koira, kana tai lammas, jokainen elämä on arvokas! Keskuksen toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon eläinsuojeluyhdistys, jonka työ on mahdollista vain lahjoitusvaroin. Eläimet muuttavat Tuulispäähän erilaisista syistä, mutta kaikille asukkaille yhteistä on se, että ne ovat olleet teurastai lopetusuhan alla tai niillä ei ole ollut muuta paikkaa, minne mennä. Lisätietoa löytää Tuulispään nettisivuilta osoitteesta tuulispaa.org Kuvat: Kristina Oinonen.. vsk Eläinsuojelukeskus Tuulispää Eläinsuojelukeskus Tuulispää on Somerolla sijaitseva, vuonna 2012 perustettu eläinten turvakoti, joka on keskittynyt maatilaja tuotantoeläimiin. 73 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2023, 37. Tuulispää puhuu eläinten oikeuksien ja eläinten aseman yhteiskunnallisen parantamisen puolesta. Asukkaina on muun muassa hevosia, nautoja, sikoja, lintuja, lampaita, vuohia ja entisiä tarhakettuja. Osa eläimistä pyritään sijoittamaan uusiin koteihin, mutta useimmat muuttavat Tuulispäähän loppuelämäkseen. Voit tukea Tuulispäätä lahjoittamalla rahaa tai tavaroita, alkamalla jonkin asukkaan kummiksi tai tulemalla vapaaehtoistöihin
040 745 1491 eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi Kustantajan tilaushinnat 2024 Kestotilaus 53,Vuosikerta 58,Irtonumero 12,Näköislehti 50,(kuluttaja-asiakkaat) Näköislehti 100,(yritykset ja organisaatiot) Painettu lehti + näköislehti (kombo): Kestotilaus 115-, vuosikerta 120,(sis. 050 324 2464 kaarina.karna@elintarvikejaterveys.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Maria Turppa, puh. TEEMAT ja AIKATAULUT 2024 www.elintarvikejaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni ammattikeittiöja elintarvikealan ammattilehti Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 044 981 8239 maria.turppa@saarsalo.fi Asiakaspalvelu Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 10 %). tilaukset@elintarvikejaterveys.fi 1/2024 Puhtaus ja hygienia, omavalvonta ilmestyy 29.2.24 artikkelit 25.1.24 mainosaineistot 8.2.24 2/2024 Luonnontuotteet ammattikeittiössä ja elintarviketeollisuudessa ilmestyy 18.4.24 artikkelit 14.3.24 mainosaineistot 26.3.24 3/2024 Elintarvikelainsäädäntö, ulkomyynti ja pop up -toimlnta, omavalvonta ilmestyy 31.5.24 artikkelit 26.4.24 mainosaineistot 8.5.24 4/2024 Elintarviketurvallisuus, tutkimukset, omavalvonta ilmestyy 12.9.24 artikkelit 8.8.24 mainosaineistot 22.8.24 5/2024 Ravitsemussuositukset ammattikeittiössä (Ateria24) ilmestyy 1.11.24 artikkelit 27.9.24 mainosaineistot 11.10.24 6/2024 Kiertotalous elintarvikealalla ilmestyy 17.12.24 artikkelit 11.11.24 mainosaineistot 25.11.24 TEEMAT ja AIKATAULUT 2024 www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @ETerveyslehti. ALV
10 %). ALV. tilaukset@elintarvikejaterveys.fi 1/2024 Puhtaus ja hygienia, omavalvonta ilmestyy 29.2.24 artikkelit 25.1.24 mainosaineistot 8.2.24 2/2024 Luonnontuotteet ammattikeittiössä ja elintarviketeollisuudessa ilmestyy 18.4.24 artikkelit 14.3.24 mainosaineistot 26.3.24 3/2024 Elintarvikelainsäädäntö, ulkomyynti ja pop up -toimlnta, omavalvonta ilmestyy 31.5.24 artikkelit 26.4.24 mainosaineistot 8.5.24 4/2024 Elintarviketurvallisuus, tutkimukset, omavalvonta ilmestyy 12.9.24 artikkelit 8.8.24 mainosaineistot 22.8.24 5/2024 Ravitsemussuositukset ammattikeittiössä (Ateria24) ilmestyy 1.11.24 artikkelit 27.9.24 mainosaineistot 11.10.24 6/2024 Kiertotalous elintarvikealalla ilmestyy 17.12.24 artikkelit 11.11.24 mainosaineistot 25.11.24 TEEMAT ja AIKATAULUT 2024 www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @ETerveyslehti. TEEMAT ja AIKATAULUT 2024 www.elintarvikejaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni ammattikeittiöja elintarvikealan ammattilehti Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 044 981 8239 maria.turppa@saarsalo.fi Asiakaspalvelu Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 050 324 2464 kaarina.karna@elintarvikejaterveys.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Maria Turppa, puh. 040 745 1491 eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi Kustantajan tilaushinnat 2024 Kestotilaus 53,Vuosikerta 58,Irtonumero 12,Näköislehti 50,(kuluttaja-asiakkaat) Näköislehti 100,(yritykset ja organisaatiot) Painettu lehti + näköislehti (kombo): Kestotilaus 115-, vuosikerta 120,(sis