2 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Skannaa QR-koodi ja lue lisää kartongin hyödyistä. vsk Tee enemmän kuin vain loistavaa makua. Lisäksi se voidaan kierrättää*. Kartonki on valmistettu keskimäärin 70-prosenttisesti paperikuiduista, jotka tulevat FSC ® -sertifioiduista metsistä tai muista valvotuista lähteistä. *Kartonki voidaan kierrättää, kun asianmukainen infrastruktuuri lajittelulle, keräykselle ja kierrätykselle on olemassa.. Valitse pakkaus, joka saa kierrätettynä uuden elämän
Kartonki on valmistettu keskimäärin 70-prosenttisesti paperikuiduista, jotka tulevat FSC ® -sertifioiduista metsistä tai muista valvotuista lähteistä. 3 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Skannaa QR-koodi ja lue lisää kartongin hyödyistä. vsk Tee enemmän kuin vain loistavaa makua. Lisäksi se voidaan kierrättää*. *Kartonki voidaan kierrättää, kun asianmukainen infrastruktuuri lajittelulle, keräykselle ja kierrätykselle on olemassa.. Valitse pakkaus, joka saa kierrätettynä uuden elämän
4 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. vsk Päätoimittaja Kaarina Kärnä kaarina.karna@ elintarvikejaterveys.fi Puh. Vanhojen konstien lisäksi on kuitenkin keksittävä myös pussillinen uusia. Nämä kirjat tarjoavat paitsi ratkaisuja myös toivoa. Kaarina Kärnä. Lisäksi kiertotaloudesta innostuneelle lukijalle voi myös suositella Ritva Kyllin Suomen ruokahistoria -kirjaa, joka kertoo, kuinka kiertotalouden periaatteita sovellettiin silloin, kun kiertotaloutta sanana ei vielä tunnettu. 044 768 6009 Maria Turppa, puh. Lukuiloa! Ja muistathan kierrättää myös kirjat. alv 10 %): Vuositilaus 58 euroa, kestotilaus 53 euroa Näköislehti 100 euroa (yritykset ja organisaatiot) 50 euroa (kuluttajasiakkaat) Painettu lehti + näköislehti (kombo) Vuositilaus 120 e, kestotilaus 115 e Irtonumero 12 euroa ISSN 0786-213X (painettu) ISSN 2669-8412 (verkkojulkaisu) Näköislehdet ePaper Finland Oy / Lehtiluukku.fi ePress® -lehtipalvelu Julkaisija Ympäristökustannus Oy Gallen-Kallelankatu 8, 28100 Pori www.elintarvikejaterveys.fi Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaikka: Waasa Graphics Oy, Vaasa www.waasagraphics.fi Kannen kuva: Kauppapuutarhaliitto. Rauhallista Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle! Kiertotalouden pitkä tie Käsissäsi on lehdellinen kiertotalousasiaa. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi 6 numeroa vuodessa Kustantajan hinnat (sis. Ja paistorasvat ja kahvinporotkin voidaan nykyään kierrättää polttoaineeksi, kuten karjanlantakin! Jos tämän lehden kiertotalousartikkelit saavat vielä kaipaamaan lisää, kannattaa tarttua myös Ympäristö ja Terveys-lehteen 7/2024, jossa on runsaasti kiertotalousasiaa. 040 745 1491 Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Minna Alho, puh. Kuten voit lukea, kiertotalous ei ole elintarvikealalla mitenkään uusi asia, sillä etenkin niukkuuden aikoina on ruoan raaka-aineet pyritty hyödyntämään mahdollisimman tarkkaan. Oivallisia teoksia ovat myös Jari Hanskan (toim.), Henri Alénin, Saara Kankaanrinnan ja Jarkko Lehtopellon Suomalaisen ruoan laatukirja ja Pasi Nokelaisen Maailmanloppu peruttu – 7 väitettä kiertotaloudesta. Kirjaesittelyt kaikista mainituista kirjoista (ja monesta muusta) löytyvät verkkosivujemme blogista osoitteessa ymparistojaterveys.fi/blogi/. Yksi ilahduttavimpia uutuuksia on Hailian palkittu teknologia, jolla kalan syötävää osuutta voidaan lisätä. 050 324 2464 Toimitusneuvosto Yksikönjohtaja Ville Kekkonen, Ruokavirasto Vanhempi Yliopistonlehtori Riikka Keto-Timonen, Helsingin yliopisto Professori Janne Lundén, Helsingin yliopisto Ruokapalvelujohtaja Sari Nissinen, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen, Päivittäistavarakauppa ry Johtaja Marleena Tanhuanpää, Elintarviketeollisuusliitto Yksikön päällikkö Riikka Åberg Helsingin kaupunki, elintarviketurvallisuusyksikkö Asiakaspalvelu, tilaukset ja laskutus Toimistonhoitaja Eevastiina Aura eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi Puh
5 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. 27 Kirjaesittely: Ruokaa reissussa ....................................................................................... vsk ja Terveys-lehti Elintarvike 38. 46 Kierrätysravinteet planetaarisena osaratkaisuna, Jenni Ylikahri .................... 34 Envitecpolis hallitsee ravinteiden ja energian hyödyntämisen koko ruokaketjussa, Piia Kattelus-Kilpeläinen .....................................................................40 Jäljettömän fiksu ratkaisu, Elina Lehmusto .............................................................. 50 Järkevämmässä kalataloudessa syödään koko kala, Hailia ............................. Lehti ilmestyy 27.2.2025. vsk 6 • 2024 Elintarvike ja Terveys-lehden 1/2025 teemana ovat erityisruokavaliot ja omavalvonta. 62 Kotimainen kalankasvatus pyrkii minimoimaan ympäristöhaitat – lohitäistä ei huolta Suomessa ........................................................................................................... 20 Ravintoloiden kiertotaloussiirtymä edellyttää uutta osaamista ja yhteistyötä, Sanna-Mari Renfors ..................................................................................24 FUSILLI-hanke innosti puutarhatuotannon sivuvirtojen hyödyntämiseen ammattikeittiöllä, Liisa Peitilä ja Sanna Luoto ......................................................... 54 Ravintoloiden jätteet kiertävät ympäristöystävälliseksi polttoaineeksi ja kasvualustaksi, Anniina Urponen ............................................................................ 45 Suomen Lantakaasu investoi yli 80 miljoonaa Kiuruveden biokaasulaitoshankkeeseen ........................................................................................... Kiertotalouden pitkä tie, Kaarina Kärnä ......................................................................4 Uudistava ruokajärjestelmä ja Kiertotalouden green deal, Riikka Yliluoma .......................................................................................................................6 Elintarviketeollisuuden kiertotalousratkaisut, Satumaija Levón .....................12 Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus edistää alan hiilineutraalisuutta ja kiertotaloutta, Elina Fast ja Jenni Marsio .......................16 REUSIFY – Pakkausten uudelleen käyttö, Ali Harlin ja Antti Oksanen ............. 28 Sivuvirtojen rakenteistaminen ekstruusiolla uusiksi elintarvikkeiksi ja biomateriaaleiksi, Sari Mäkinen, Jenni Tienaho, Jose Martin Ramos-Diaz, Jaakko Hiidenhovi, Xin Huang ja Lotta Heikkilä .......................................................... 58 Välipalat Enifer hakee uuselintarvikelupaa PEKILO®-mykoproteiinille ................................11 Suomen vastuullisin tuote -kilpailun Ruoka & juoma -kategorian voitto meni kalamakkaralle .........................................................................................................15 Michelin-ravintola Vår ajattelee ruuanvalmistuksen uusiksi – lautaselle pääsevät myös kalan posket, evät ja kieli .................................................................. 64
Kuva: Joona Kotilainen.. 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Kuvituskuva. vsk Riikka Yliluoma, erityisasiantuntija Ympäristöministeriö Uudistava ruokajärjestelmä ja Kiertotalouden green deal Suomi on ottamassa yhteistä loikkaa kohti kiertotaloutta. Myös uudistava ruokajärjestelmä on vahvasti mukana. Syyskuussa julkaistiin Kiertotalouden green deal, jossa valtio ja vapaaehtoiset yritykset, järjestöt, kunnat ja maakunnat lupaavat toimia yhdessä vähentääkseen ja tehostaakseen luonnonvarojen käyttöä
(OECD) Kiertotalouden ytimessä on ajatus neitseellisten luonnonvarojen käytön vähentämisestä. Suomessa käytetään runsaasti luonnonvaroja niin eurooppalaisittain kuin kansainvälisesti vertaillen. Suomi on Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa asettanut maailman ensimmäisten maiden joukossa määrällisiä tavoitteita kotimaisen luonnonvarojen kokonaiskäytön taittamiselle sekä resurssitehokkuuden ja kiertotalousasteen nostamiselle. Kiertotaloudella tarkoitetaan yleisesti toimintamallia, jossa minimoidaan talouteen otettavien luonnonvarojen määrää muuttamalla tuotantotapoja kiertoon pohjautuviksi, lisäämällä resurssitehokkuutta ja ottamalla käyttöön uusia liiketoimintamalleja ja kulutustapoja. Luonnonvarojen otto ja jalostus aiheuttavat yli puolet maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja lähes kaiken luontokadon. Kiertotalouteen siirtyminen hyödyttää ympäristön lisäksi taloutta ja kriisinsietokykyä. vsk S uomella on jo pitkään ollut strategista johtajuutta kiertotalouden saralla. Kiertotalouden green dealilla on tärkeä rooli tavoitteiden saavuttamisessa. Se tarjoaa ratkaisuja ja toimintamalleja, joilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitä muitakin kulutuksen ja tuotannon ympäristövaikutuksia. Neitseellisten luonnonvarojen käytön kasvu uhkaakin ilmastoja luontotavoitteiden saavuttamista. Alkuvuodesta 2024 julkaistiin Suomen ympäristökeskuksen Kiertotaloustoimilla voidaan parantaa kotimaista resurssituottavuutta, vähentää luonnonvarojen ottoa ja siitä aiheutuvia ympäristövaikutuksia sekä vahvistaa bruttokansantuotetta.. Samaan aikaan luonnonvarojemme jalostusarvo on Euroopan unionin matalimpia. Seuraavaksi on aika ottaa askel kohti käytännön johtajuutta. 7 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Kiertotaloudessa luonnonvarojen kulutus asetetaan maapallon rajoihin Luonnonvarojen otto maailmassa on kolminkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana ja sen ennustetaan jakavan kasvuaan niin, että vuonna 2060 luonnonvaroja otettaisiin jopa 60 % nykyistä enemmän
Climate Leadership Coalitionin Boston Consulting Groupilla teettämä selvitys puolestaan arvioi, että Suomen vihreän siirtymän kokonaisvientipotentiaali vuonna 2035 olisi 85–100 miljardia euroa, ja kiertotalousratkaisut ovat keskeinen osa tätä potentiaalia. Ainutlaatuisen vapaaehtoisesta sitoumuksesta tekee se, että siinä valittavana olevat toimet on koottu lähes kahden vuoden yhteistyöllä eri alojen toimijoiden kanssa, tutkimuslaitosten laajaan mallinnustyöhön perustuen. 8 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Tarvittavan siirtymän kokonaisvaltaisuudesta kertoo se, että toi. vsk johdolla tehty mallinnustyö, jonka mukaan kiertotaloustoimilla voidaan samaan aikaan parantaa kotimaista resurssituottavuutta, vähentää luonnonvarojen ottoa ja siitä aiheutuvia ympäristövaikutuksia sekä vahvistaa bruttokansantuotetta. Tavoitteena on tuoda eri toimijoita yhteen ratkaisemaan kiertotalouden pullonkauloja ja edistämään systeemistä muutosta. (ks. Vaikutukset voivat olla vielä huomattavasti isompia, jos kiertotaloudesta tehdään koko Suomen elinkeinopolitiikkaa määrittelevä strateginen painopiste. (Boston Consulting Group) Kiertotalouden green deal on uudenlainen toimintamalli Kiertotalouden green deal on valtion luotsaama, vapaaehtoisuuteen perustuva strateginen sitoumusmalli. Savolainen et al) Yhteistyössä tunnistettiin kiertotaloussiirtymän kannalta keskeiset tavoitteet ja tarvittavat toimet. Kiertotalouden nykytilan ja mahdollisuuksien kartoittamiseksi Syke, VTT, Luke, GTK ja Tilastokeskus toteuttivat keskustellen Kiertotalouden green dealin kehitysprosessiin sitoutuneiden toimijoiden kanssa skenaariotyön, jossa arvioidaan materiaalivirtojen nykytilaa, vaikuttavimpia kiertotaloustoimia eri sektoreilla sekä näiden ympäristöja talousvaikutuksia. Sillä edistetään koko yhteiskunnan voimin kansallisen Kiertotalousohjelman tavoitteiden saavuttamista vähentämällä luonnonvarojen käyttöä sekä edistämällä vähähiilistä kiertotaloutta. (Savolainen et al.) Samalla voidaan vähentää tuontiriippuvuutta ja parantaa omavaraisuutta
Ekosysteemejä elvyttävät ja ylläpitävät viljelytavat olisivat valtavirtaa. Sitoumuksia ja niiden toimeenpanon vaikuttavuutta arvioi tutkimuslaitosten tutkijoista koostuva arviointiryhmä. Myös ministeriöt ovat osapuolia Kiertotalouden green dealissä. Elintarvikeketjuntoimijoille mahdollisesti kiinnostavia konkreettisia toimia löytyy valikoimasta runsaasti. Ruokajärjestelmän liiketoimintamallit perustuisivat kiertotalouteen ja tarjolla olisi laaja valikoima kestävästi tuotettuja tuotteita. vsk met jakautuivat viiteen luonnonvarojen kulutuksen näkökulmasta tärkeään alueeseen, jotka yhdessä kattavat lähes kaikki yhteiskunnan toiminnot. ". Kiertotalouden green dealin yhteistyöhön perustuva toimintatapa antaa pitkän aikavälin strategista näkemystä kehityksen suunnasta, mikä voi osaltaan auttaa tekemään esimerkiksi kiertotalouteen tarvittavia investointeja. Näitä muutosalueita ovat rakennettu ympäristö, teollisuus, kulutus ja liiketoiminta, energiajärjestelmä ja uudistava ruokajärjestelmä. Uudistava ruokajärjestelmä kiertotaloussiirtymän kulmakiviä Kiertotalouden green dealissa on yhdessä alan toimijoiden kanssa visioitu uudistavaa ruokajärjestelmää, joka samaan aikaan vahvistaisi ruokaturvaa, omavaraisuutta ja elintarvikeketjun kilpailukykyä sekä tukisi ilmastonmuutoksen hillintää, luonnon monimuotoisuuden vahvistumista ja vesien hyvää tilaa. 9 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Miksi mukaan. Lihatuotteiden käytön vähentäminen vähentäisi merkittävästi ruoantuotantoon tarvittavien luonnonvarojen määrää. Toimijat tekevät vapaaehtoisesti sitoumuksia tavoitteista ja teoista, joilla he edistävät vähähiilistä kiertotaloutta vuoteen 2035 mennessä. Kiertotaloustoimet tuovat usein myös säästöjä sekä vahvistavat omavaraisuutta ja kilpailukykyä. Sitoumuksen voikin tehdä uusien kasvisja kalaruokatuotteiden kehittämisestä ja käytön edistämisestä esimerkiksi joukkoruokailuissa. Toimintamallista voi tulla yritysten ja julkisten toimijoiden yhdessä Elintarvikeketjuntoimijoille mahdollisesti kiinnostavia konkreettisia toimia löytyy valikoimasta runsaasti. Esimerkiksi elintarviketeollisuudella on raaka-ainehankintojen kautta hyvät mahdollisuudet edistää ravinteiden kierrätystä, kierrätyslannoitteiden käyttöä, uudistavia viljelymenetelmiä ja maaperän hiilivaraston kasvattamista. Ne sitoutuvat tukemaan mukaan liittyneiden toimijoiden tavoitteiden ja toimien toteuttamista lainsäädännöllä, muilla ohjauskeinoilla, osallistujien yhteistyön fasilitoinnilla, sitoutujia tukevien kotipesien rahoituksella sekä tekemällä yhteistyötä kiertotalouden rahoittajien kanssa. Green dealin avulla organisaatiot voivat tunnistaa vaikuttavimmat kiertotaloustoimet, kirittää omaa toimintaansa ja koko alaansa kohti entistä ympäristövastuullisempia toimintatapoja. Raaka-aineiden käyttö olisi minimoitu ja sivuvirrat hyödynnettäisiin tehokkaasti. Mukana on myös laaja valikoima ruokahävikkiin ja pakkauksiin liittyviä toimenpiteitä ulottuen uusista keinoista ja kannusteista ruokahävikin torjuntaan aina uudelleenkäytettävien ruokapakkausten kehittämiseen asti. Kiertotalouden green deal on suunnattu yrityksille, toimialajärjestöille, kunnille ja maakunnille sekä muille toimijoille
Savolainen et al. Suomessa ommeltu torkkupeitto on tehty 100-prosenttisesta luomupuuvillaisesta jacquardneuloksesta, joka on valmistettu GOTSja Öko tex -sertifioidussa tehtaassa. Äänestä valintaasi verkkosivulla ymparistojaterveys.fi 31.1.2025 mennessä, anna samalla palautetta lehdestä ja jos arpaonni suosii, voit kenties jo helmikuussa kääriytyä ihanaan Paapiin torkkupeittoon! Arvomme äänestäneiden kesken yhden palkinnon.. 10 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Finland’s Moonshots for Green Growth. Tutustu Paapiin tuotteisiin osoitteessa paapiidesign.com. Sana jacquard tarkoittaa neulontatekniikkaa, jossa kuvio syntyy eri värisistä langoista neulomalla. Mikä oli tänä vuonna Ympäristö ja Terveys-lehden tai Elintarvike ja Terveys-lehden paras kansi. Mukanaolollaan organisaatiot voivat osoittaa edelläkävijyytensä kiertotalouden edistäjinä sekä pääsevät verkostoitumaan ja kehittämään yhteistyötä muiden kiertotalouteen tähtäävien toimijoiden kanssa. Valtioneuvoston julkaisuja 2024:8. Omaa green deal -sitoumustaan valmistelee tai valmiin sitoumuksen on jättänyt jo yli 30 toimijaa. Arvo 150 e. Kiertotaloussiirtymää ei kukaan voi tehdä yksin. Green dealiin sitoutujat saavat konkreettista tukea, tietoa ja sparrausta sekä vuoropuhelusta ministeriöiden kanssa että kotipesiltä, joita ovat Kiertotalous-Suomi ja Green Building Council Finland. Torkkupeitto on kooltaan 145x180 cm ja se on ommeltu rakkaudella ja aurinkoenergialla Paapiin omassa ompelimossa Kokkolassa. Global Material Resources Outlook to 2060. vsk kehittämä ”vientituote”, jota voi mainostaa niin EUkuin kansainvälisillä areenoilla. Arvonnassa palkintona on Paapiin tummanharmaa torkkupeitto Vanhakaupunki-kuosilla. Boston Consulting Group and Climate Leadership Coalition 2023. Suomen kansantalouden materiaalivirrat ja niiden vaikutukset. Ne tukevat toimia, sparraavat ja edistävät yhteistyötä sekä rahoituslähteiden löytämistä. 2024. Tervetuloa mukaan edelläkävijöiden joukkoon! Lisätietoa Kiertotalouden Green Dealista: https://ym.fi/kiertotalouden-green-deal Lähteet: OECD 2019
Hakemuksen arviointi voi kestää useita vuosia ja samaa aikaa Enifer aikoo hakea GRAS (Generally Recognized as Safe) -statusta Yhdysvalloissa ja Novel Food -hyväksyntää Singaporessa. Kun hyväksyntä on saatu, tämä suomalainen innovaatio voi merkittävästi edistää kestävää elintarviketuotantoa maailmanlaajuisesti. Tämä on merkittävä askel yhtiön tavoitteessa tuoda innovatiivinen ja ympäristöystävällinen proteiini Euroopan elintarvikemarkkinoille. Aiemmin tänä vuonna Enifer sai rahoituksen ensimmäiselle 33 miljoonan euron tuotantolaitokselleen, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2025 loppuun mennessä. PEKILO® on ravinteikas proteiini, jota tuotetaan käymisprosessilla hyödyntäen tiettyä sienikantaa. Tämä tekee siitä ihanteellisen monenlaisiin elintarvikkeisiin aina lihankorvikkeista ja leivonnaisiin. vsk Enifer hakee uuselintarvikelupaa PEKILO®-mykoproteiinille Suomalainen bioteknologiayritys Enifer on jättänyt Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle (EFSA) hakemuksen Novel Food -hyväksynnästä eli hakenut uuselintarvikelupaa PEKILO®-mykoproteiinilleen. Tiimimme on tehnyt kovasti töitä osoittaakseen PEKILO:n soveltuvuuden ihmisravinnoksi, ja odotamme innolla hyväksyntäprosessin alkamista", sanoo Eniferin tuotekehitysjohtaja Elisa Arte. 11 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Tehtaalla on tarkoitus hyödyntää elintarviketeollisuuden sivuvirtoja ja tuottaa täydessä kapasiteetissa jopa 3 000 tonnia kestävän kehityksen mukaista sienipohjaista proteiinia vuosittain. Enifer. Tämä tärkeän virsrtanpylvään myötä PEKILO® on askeleen lähempänä elintarvikemarkkinoita ja lautasiamme. "Olemme valtavan ylpeitä voidessamme jatkaa niiden visionääristen tutkijoiden työtä, jotka aloittivat PEKILO®-mykoproteiinin kehityksen. PEKILO®-proteiinin soveltuvuutta ihmisten ravinnoksi tutkittiin jo 1980-luvulla hyvin tuloksin. Prosessi muistuttaa oluen tai soijakastikkeen valmistusta, ja lopputuote on neutraalin makuinen ja värinen mykoproteiinijauhe, jossa on proteiinia noin 55 % ja kuitua noin 35 %. PEKILO®-prosessi kehitettiin alunperin Suomessa 1970-luvulla ja PEKILO®-proteiinia käytettiin eläinten rehussa yli 15 vuoden ajan. PEKILO® ei kuitenkaan tuolloin päätynyt ihmisten lautasille sitä tuottavan Tampellan konkurssin myötä. PEKILO®-tuotteen lanseerausta varten yritys tekee aktiivista yhteistyötä globaalien rehuja elintarviketeollisuuden yritysten, kuten Nutrecon kalanrehudivisioona Skrettingin (kalanrehu), Purinan (eläinten ruoka) sekä Valion kanssa. Enifer on ensimmäisen pohjoismainen yritys, joka on hakenut uuselintarvikelupaa mykoproteiinille
Kuva: Elintarviketeollisuusliitto ry.. Kiertotalous elintarviketeollisuudessa. vsk Satumaija Levón, vastuullisuusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarviketeollisuuden kiertotalousratkaisut Kiertotaloutta pidetään ratkaisuna moniin globaaleihin kestävyyshaasteisiin. 12 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Kiertotalouden ratkaisujen laaja-alainen hyödyntäminen tarjoaakin valtavasti mahdollisuuksia niin elintarvikealan ilmastovaikutusten vähentämiseen kuin energiaja lannoiteomavaraisuuden parantamiseen
Ne ovat tyypillisesti sellaisia raaka-aineen osia, jotka eivät sovellu elintarvikekäyttöön tai niitä ei ole totuttu syömään Suomessa. Siitä huolimatta Suomen elintarviketeollisuudesta syntyvien sivuvirtojen määrä on vuosittain satojatuhansia tonneja. Ruoka-alan kohdalla kiertotalous tarkoittaa sitä, että kaikki luonnon tuottamat raaka-aineet ja niiden sisältämät ravinteet hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti ihmisten ja eläinten ravintona, muiden alojen raaka-aineena, ravinteina ja energiana. Yritykset edistävät kiertotaloutta monin keinoin omassa tuotannossaan ja elintarvikkeiden elinkaaren eri vaiheissa. Monet alan yritykset hyödyntävät kiertotaloutta toiminnassaan paljon jo tänä päivänä, mutta siihen liittyy edelleen runsaasti potentiaalia. Snellman puolestaan on korvannut maksapasteijoissa käytetyn maidon lihaliemellä, jonka valmistuksessa hyödynnetään tuotannosta yli jääviä luita. Esimerkiksi rahkan valmistuksessa syntyy myös ravintopitoista nestettä, heraa. Kiertotalousajattelulla on pitkät perinteet Elintarviketeollisuudessa kiertotalous on ennen kaikkea ruokahävikin hallintaa ja tuotteiden eri valmistusvaiheissa syntyvien sivuvirtojen hyödyntämistä. Ruokaja juomatuotannossa syntyy väistämättä sivuvirtoja. Elintarvikkeiden valmistuksesta jää paljon yli myös esimerkiksi hedelmien ja vihannesten kuoria, eläinperäisiä osia, maitohuuhdetta sekä mäskiä. 13 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Elintarvikeyritykset pyrkivät hyödyntämään raaka-aineensa ja muut tuotantopanoksensa mahdollisimman tarkasti. vsk E lintarviketeollisuuden yritykset valmistavat laadukkaista raaka-aineista ruokia ja juomia, jotka näkyvät ja maistuvat jokaisen suomalaisen ruokapöydässä. Hävikki ja jätteiden syntyminen pyritään minimoimaan kaikin keinoin, mitä jo liiketoiminnan taloudellinenkin kannattavuus vaatii. Alan yritykset myös innovoivat jatkuvasti uusia tuotteita, joissa sivuvirtojen jalostusarvoa voidaan kasvattaa kiertotalouden Fazerilla Da Capo -suklaa on alusta alkaen valmistettu muiden suklaatuotteiden valmistuksessa syntyneestä ylijäämämassasta. Elintarvikekelpoisista sivuvirroista voidaan kuitenkin kehittää myös uusia tuotteita ja käyttämättömiä ruhonosia viedä maihin, joiden ruokakulttuuriin ne kuuluvat. Alan yrityksillä on pitkät perinteet sivuvirtojen ja niiden sisältämien ravinteiden hyödyntämisestä. Kiertotalousajattelu ei ole elintarviketeollisuudelle uutta. Tyypillisesti tuotannossa syntyviä sivuvirtoja hyödynnetään eläinten rehuna. Harva tulee ajatelleeksi, että valmiit elintarvikkeet ovat kuitenkin vain osa kaikista elintarviketeollisuudesta syntyvistä tuotteista. Esimerkiksi Fazerin tutut Pätkisja Da Capo -patukat on alusta asti tehty muiden suklaatuotteiden valmistuksen ylijäämämassasta. Yrityksissä elintarvikejätteen syntyä ennaltaehkäistään ja vähennetään läpi tuotantoketjun alkaen tuotekehityksestä ja raaka-aineiden tilauksesta tuotteiden valmistukseen, pakkaamiseen ja kuljetukseen saakka. Viljanjalostuksen yleinen oheistuote ovat jyvien kuoret. Kuva: Fazer.
Sitoumuksen tavoitteena on vähentää elintarvikkeiden tuotannon, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vähentämällä ruokahävikin määrää, minimoimalla tuotantoprosessien hävikkiä, nostamalla kierrätysastetta, ja vähentämällä pakkausmateriaalien ja muovien määrää. Kuva: Olvi.. 14 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Samalla CO2-päästöt vähenivät 3,2 miljoonalla kilolla ja jätteen määrä väheni yli 225 000 tonnia. Kuluttaja voikin tänä päivänä kaupassa tehdä vastuullisia valintoja nappaamalla ostoskoriinsa esimerkiksi Olvin Kevyt Olo -kivennäisveden, joka on saanut makunsa Jungle Juice Barin smoothieiden valmistuksessa syntyvistä hedelmien kuorista. Vuoden 2023 aikana sitoumukseen osallistuneet yritykset toteuttivat 121 toimenpidettä, joiden avulla saavutettiin lähes 4 miljoonan euron kustannussäästöt. Ruokaketjun materiaalivirtojen nykyistä tehokkaampi kierto edellyttävät laajaalaista eläinja kasviperäisen tuotannon yhteensovittamista sekä entistä enemmän yritysten välistä yhteistyötä. Olvin Kevyt Olo mansikka ja passion + hukkahedelmät sekä omena ja lime + hukkahedelmät kivennäisvesien valmistuksessa käytettään Jungle Juice Barin smoothieiden valmistuksessa syntyvää hävikkiä. Kiertotalouden periaatteiden mukaisilla tuotteilla ja sivuvirtojen tehokkaalla hyödyntämisellä voidaan saada aikaan positiivisia luontoja ilmastovaikutuksia koko elintarvikkeiden arvoketjussa. Hyvän pohjan tälle työlle luo Valion käynnistämä viisivuotinen Food 2.0 -tutkimus-, kehitysja innovaatiohanke, johon Business Finland myönsi 10 miljoonan euron rahoituksen veturiyritysten haastekilpailussa helmikuussa 2024. Kiertotalous edellyttää koko ruokaketjun välistä yhteistyötä Kiertotalouden edistämistä pidetään keskeisenä osa-alueena ruokajärjestelmän kestävässä tulevaisuudessa. Elintarvikealalla myös sivuvirtojen hyödyntäminen energiana on tärkeä osa kiertotaloutta. Tavoitteet ovat sitoumukseen mukaan liittyville yrityksille yhteiset, mutta toimet niihin pääsemiseksi jokainen yritys valitsee itse. vsk periaatteiden mukaisesti. Energiantuotannon ohella biokaasun tuotannossa syntyy runsaasti ravinnerikasta sivuvirtaa, jolla voidaan korvata uusiutumattomiin raaka-aineisiin perustuvaa kasviravinteiden käyttöä kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Biokaasun tuotannossa voidaan hyödyntää monenlaisia sivuvirtoja, joita syntyy väistämättä ruokaketjun eri vaiheissa maatiloilla, elintarviketeollisuudessa, kaupassa ja kotitalouksissa. Elintarvikealan yritysten työtä materiaalitehokkuuden edistämiseksi tuetaan myös Elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumuksen kautta
Kilpailun tavoitteena on nostaa parrasvaloihin kestävää elämäntapaa tukevia tuotteita ja palveluita. Kotimaista luonnonkalaa ja elintarviketuotannon sivuvirtakalaa hyödyntävä Kalawursti on vaihtoehto perinteisille grilliherkuille. Infine, KK LATTIANPESUHARJAT Kotimaiset, kestävät ja tehokkaat värikoodatut lattianpesuharjat. Emme voi ikuisesti jatkaa, kuten viime vuosikymmenet on tehty – asioiden on pakko muuttua tai vastassa on ruokajärjestelmän suhteen vielä ikävämpiä ratkaisuja.” Suomen vastuullisin tuote -kilpailun järjestää suomalainen vastuullisuusteknologiayritys Infine kumppaninaan JCDecaux. Katso lisää: sinipro.fi UUTTA! Sinituote Oy • myynti.akaa@sinituote.fi • www.sinipro.fi VÄRIKOODATTU AMMATTILAISEN VALINTA TUOTETTU HIILINEUTRAALISTI OMA AURINKOVOIMALA. 15 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Uusi muotoilu helpottaa ja tehostaa siivoamista. Särkikalastus vähentää merkittävästi Suomen luonnonvesien rehevöitymistä. vsk Suomen vastuullisin tuote -kilpailun Ruoka & juoma -kategorian voitti kalamakkara Ruoka & juoma -kategorian voitti Valmistuttaja Norron ja valmistaja PMN-Chipsters Ahvenanmaan Bockwurst Kalawursti. “Se on tunnustus siitä työstä, jota on tehty jo kauan ja muistutus siitä, miksi tätä työtä suomalaisen kalankäytön puolesta tehdään. Voitto on samalla viesti elintarvikealalle ja kuluttajille siitä, mihin suuntaan pitäisi mennä. Tuote on hyvä ja helppo vaihtoehto ulkomaisille kaloille, kuten tonnikalalle. “Voitto merkitsee paljon!” kertoo Norron Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Roy Norro
Elintarvikeala solmi ensimmäisen materiaalitehokkuuden sitoumuksen vuosille 2019–2021. Järjestöt ja ministeriöt seuraavat toiminnan vaikuttavuutta. 16 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Se on osa Agenda2030 -toimintaohjelmaa sekä kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta. Sitoumus on työkalu yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseen. Ne ovat sitoutuneet tekemään konkreettisia materiaalitehokkuustoimia, joiden avulla päästään sitoumuksen yhteisiin tavoitteisiin. Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksessa on mukana elintarviketeollisuuden, kaupan ja ravintola-alan yrityksiä. Sitoumus toimeenpanee omalta osaltaan valtioneuvoston periaatepäätöstä kiertotalousohjelmasta, joka tavoittelee hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa vuoteen 2035 mennessä. Ensimmäisestä kaudesta saatiin erinomaisia tuloksia, joiden rohkaisemana sovittiin seuraavasta kaudesta vuosille 2022–2026. vsk M ateriaalitehokkuuden sitoumukset ovat elinkeinoelämän ja valtionhallinnon välinen vapaaehtoinen toimintamalli ja yksi keskeinen työkalu Suomen matkalla kiertotalousyhteiskunnaksi. Sitoumuksen avulla yritysten toimenpiteiden tuloksista saadaan koko alaa koskevaa mitattua tietoa. Tähän mennessä sitoumuksen uudelle kaudelle on liittynyt 18 yritystä. Siinä on mukana elintarviketeollisuuden, kaupan ja ravintola-alan yrityksiä, joiden toimet ovat avainasemassa sitoumuksen tavoitteisiin pääsemisessä.. Elina Fast, asiantuntija Jenni Marsio, viestinnän asiantuntija Motiva Oy Kuvat: iStock Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus edistää alan hiilineutraalisuutta ja kiertotaloutta Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus tavoittelee elintarvikkeiden tuotannon, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutusten vähentämistä
17 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Yritykset räätälöivät omat toimenpiteensä Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumukseen liittymällä elintarvikealan yritys sitoutuu tekemään konkreettisia materiaalitehokkuustoimia sekä raportoimaan tuloksista vuosittain. Päivittäistavarakaupalla on lisäksi oma tavoitteensa nostaa kierrätysastetta. Toimenpiteenä voi olla myös esimerkiksi kehittää ympäristöystävällisempiä tuotteita ja pakkauksia, tehostaa logistiikkaa vähäpäästöisemmäksi. Mukana olevat yritykset voivat esimerkiksi kehittää omien prosessien materiaalitehokkuutta selvittämällä elintarvikejätteen ja ruokahävikin syntymisen syitä ja vähentämismahdollisuuksia. Se tavoittelee saamaan materiaalitehokkuudella parempaa kannattavuutta ja kestävyyttä sekä lisäämään tietoisuutta materiaalitehokkuuden mahdollisuuksista ja keinoista sekä elintarvikeketjussa että kuluttajien keskuudessa. vsk Konkreettiset tavoitteet avainasemassa sitoumuksessa Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus tavoittelee alan ympäristövaikutusten vähentämistä. Yritysten toimet sitoumuksen tavoitteisiin pääsemiseksi vaihtelevat yrityksen mukaan. Tätä tavoitetta varten se on asettanut kaksi päätavoitetta. Tavoitteisiin päästään muun muassa vähentämällä elintarvikejätteen ja ruokahävikin määrää, minimoimalla tuotantoprosessien hävikkiä, nostamalla kierrätysastetta, ja vähentämällä pakkausmateriaalien ja muovien määrää. Sitoumuksen tavoitteet ovat yhteiset kaikille siihen liittyneille yrityksille, mutta jokainen yritys räätälöi itse toimenpiteensä, joilla se pääsee tavoitteisiin
121 raportoitua toimenpidettä vuonna 2023 Sitoumukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain toteuttamiaan materiaalitehokkuustoimia ja niiden vaikutuksia mm. Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus on erinomainen työkalu alan kiertotalouden edistämiseen ja ympäristövaikutusten vähentämiseen. Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva vastaa sitoumuksen seurannasta ja koostaa vuosittain yhteenvedon yritysten raportoimista toimenpiteistä ja niiden tuloksista. Näissä painotettiin ruokahävikin vähentämisen keinoista viestimistä sekä kouluttamista kiertotalouteen ja tehokkaampaan lajitteluun. Kaiken kaikkiaan vuoden 2023 tulokset osoittavat, että toimenpiteitä on toteutettu kattavasti. Samalla CO2-päästöt vähenivät 3,2 miljoonalla kilolla ja jätteen määrä väheni yli 225 000 tonnia, mikä edistää sekä taloudellista että ympäristön kestävyyttä. Näin yritykset vahvistavat kestävää toimintakulttuuria. Tulokset osoittavat, että mukana olevat yritykset ovat sitoutuneet kiertotalouden edistämiseen. Ympäristövaikutusten vähentämisen lisäksi materiaalitehokas toiminta auttaa saavuttamaan myös taloudellisia hyötyjä. ruokahävikkiin, kustannussäästöihin, elintarvikepakkauksiin, jätemääriin ja kasvihuonekaasupäästöihin. Yrityksille sitoumus tuo monenlaisia hyötyjä, sillä se kannustaa systemaattiseen ja tavoitteelliseen lähestymistapaan materiaalitehokkuuden parantamisessa. Usein toimenpiteinä on myös henkilöstön, yhteistyökumppanien tai asiakkaiden valmiuksien ja tietoisuuden lisääminen materiaalitehokkuudesta ja ruokahävikistä. Ruokahävikin vähentäminen on yksi sitoumuksen tärkeimmistä painopisteistä. 18 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Viime vuonna yritykset panostivat pakkausmateriaalien tehokkuuden parantamiseen vähentämällä muovipakkausten käyttöä ja korvaamalla ne helpommin kierrätettävillä materiaaleilla, kuten monomuoveilla. Lisätietoja ja yhteystiedot löydät Motivan verkkosivuilta osoitteesta www.motiva.fi/ materiaalitehokkuus.. Vuonna 2023 yritykset onnistuivat vähentämään hävikkiä 537 tonnia ja pelastamaan lähes 200 000 ruoka-annosta. Laadullisten toimien osalta yritykset keskittyivät vuonna 2023 arvoketjun yhteistyöhön, kuluttajaneuvontaan ja henkilöstön kouluttamiseen. Keskeisiä toimia olivat vaihtoehtoiset hinnoittelumallit, ruoka-apuun ohjaaminen sekä ostoerien ja valikoiman optimointi. Vuoden 2023 aikana sitoumuksessa mukana olevat yritykset toteuttivat 121 toimenpidettä, joiden avulla saavutettiin lähes 4 miljoonan euron kustannussäästöt. Sitoumus kannustaa toimenpiteiden mittarointiin, jolloin niitä on myös helppo seurata ja kehittää entisestään. Liittyneissä on jo mukana monenlaisia elintarviketeollisuuden, kaupan ja ravintola-alan yrityksiä, ja uudet yritykset toivotetaan tervetulleiksi mukaan edistämään yhteisiä tavoitteita. Myös kestopakattavien astioiden käytön lisääminen auttoi vähentämään muovin kulutusta ja pakkausjätettä. vsk tai luoda uutta liiketoimintaa, lisäarvoa tai uusia tuotteita tuotannon sivuvirroista
Tämä ei ole ihme, sillä niissä on PARAS HINTA-LAATUSUHDE!. Nopsapikatelttamallistosta löydät: pikateltat • pop-up teltat • myyntiteltat • messuteltat toriteltat • juhlateltat • näyttelyteltat • varikkoteltat pöydät • penkit • porraspöydät sekä laajan valikoiman lisävarusteita Ota yhteyttä ja löydämme Teille parhaan ratkaisun. Puh: 010 526 0424 Email: myynti@teltat.fi www.teltat. NOPSA -pikateltat ovat markkinoiden suosituin telttamalli Suomessa. 19 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. vsk Lisäksi tarjoamme markkinoiden kattavimman lisävarustevalikoiman
Vuosien 2009 ja 2020 välillä EU:ssa syntyneen pakkausjätteen kokonaismäärä kasvoi 20 %, ollen nyt 80 miljoonaa tonnia, eli 178 kg per EU-kansalainen (Eurostat, 2023). 20 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Nopealiikkeisten kulutustavaroiden ja ruoan noutopalveluiden kysyntä lisäävät kertakäyttöpakkausten käyttöä, mikä on johtanut maailmanlaajuisiin jäteongelmiin. Ilman radikaalia muutosta pakkausjätteen määrä kasvaa edelleen 19 % vuoteen 2030 mennessä.. vsk Ali Harlin, tutkimusprofessori Antti Oksanen, erikoistutkija Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy REUSIFY – Pakkausten uudelleen käyttö Pakkaaminen mahdollistaa tehokkaan maailmanlaajuisen kaupan suojaamalla, vähentämällä hävikkiä ja varmistamalla tuotteiden turvallisuuden
Vaikka alkuinvestointi uudelleenkäytettäviin pakkausjärjestelmiin olisi suurempi, pitkän aikavälin säästöjä voidaan saavuttaa optimoimalla kertakäyttöpakkausmateriaalien, jätehuollon ja toimitusketjun prosessien kustannuksia. VTT:n koordinoima REUSIFY on Business Finlandin Co-Innovation-projekti ja se liittyy Borealis-yrityksen SPIRIT Veturi -ohjelmaan. REUSIFY ekosysteemi kattaa uudelleenkäytettävien pakkausten Hankkeen tavoite on nopeuttaa uudelleenkäytettävien pakkausten käyttöönottoa tarjoamalla työkaluja skaalautuvan, turvallisen ja tehokkaan järjestelmän ja sen osasovellusten kehittämiseen. Projektin tavoite on nopeuttaa uudelleenkäytettävien pakkausjärjestelmien käyttöönottoa sekä edistää suomalaisten yritysten kasvua nopeakiertoisten kulutustavaroiden ja ruokapalveluiden liiketoiminta-alueilla. vsk U udelleenkäytön merkitys tunnustetaan nyt EU:n viimeaikaisessa lainsäädännössä, jolla edistetään kiertotaloutta siirtymällä kohti pakkausten uudelleenkäyttöä. Julkisen mielipiteen kehittyessä kestäviä ratkaisuja välttävät yritykset kohtaavat maineriskejä, mikä tekee uudelleenkäytettävistä pakkauksista tärkeän osan riskienhallintastrategiaa. Uudet mahdollisuudet kannustavat riskejä välttäviä yrityksiä tutkimaan, missä sovelluksissa uudelleenkäytettävät pakkausratkaisut tarjoavat suurimmat kestävyyshyödyt. Uudelleenkäytettävien pakkausten käyttöönotto voi tuoda yrityksille ympäristötietoisia asiakkaita. Näihin kuuluvat menestyksekkään uudelleenkäyttöekosysteemin ja liiketoimintamallien suunnittelu, kuluttajien sitouttaminen uudelleenkäyttöjärjestelmiin ja niiden käyttöön sekä koko järjestelmän kestävyyden, turvallisuuden ja kannattavuuden varmistaminen. Tämä edistää kestävämpiä liiketoimintakäytäntöjä ja myötävaikuttaa terveempään planeettaan. EU-tasolla kiristetään ympäristösääntelyä muovin käytön, jätehuollon ja kestävän kehityksen osalta. Yrityksen ympäristövastuullinen ja edistyksellinen brändi-imago parantaa sen mainetta ja lisää asiakasuskollisuutta. Lakisääteiset vaatimukset ja seuraamukset ohjaavat yrityksiä ottamaan käyttöön uudelleenkäytettäviä pakkauksia. Parhaimmillaan uudelleenkäyttöjärjestelmien pakkaukset voivat toimia väliaikaisina hiilivarastoina. Näiden ulkoisten paineiden lisäksi uudelleenkäytettävät pakkaukset voivat tarjota yrityksille merkittäviä kilpailuetuja. Projekti kokoaa yhteen keskeiset sidosryhmät, jotka ovat motivoituneita kehittämään ja rakentamaan uudelleenkäytettäviä pakkausjärjestelmiä Suomessa. Lisäksi yritykset voivat erottua kilpailijoistaan vastaamalla juuri ympäristötietoisten kuluttajien vaatimuksiin. 21 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Uudelleenkäyttöjärjestelmien odotetaan vähentävän neitseellisen materiaalin käyttöä, saastumista ja päästöjä ohjaten pakkausjätettä pois kaatopaikoilta ja poltosta (Global Plastics Policy Centre, 2023). Yritykset kohtaavat ulkoisia paineita kehittää ja käyttää kestävämpiä pakkausratkaisuja. Kuluttajien ympäristötietoisuuden lisääntyessä suositaan brändejä, jotka tarjoavat kestäviä tuotteita ja pakkauksia. Konsortioon kuuluvat VTT (koordinaattori), Vaasan yliopisto sekä 21 rahoittavaa ja osallistuvaa yritystä. ". Uudelleenkäytettävien pakkausjärjestelmien suunnittelusta onnistuneeseen toteutukseen on kuitenkin ratkaistava useita avoimia kysymyksiä
Lisäksi hanke parantaa suomalaisten yritysten kyvykkyyttä uudelleenkäytettävien pakkausten osalta ja mahdollistaa uuden liiketoiminnan syntymisen sekä kotiettä vientimarkkinoille. 22 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Hankkeen tavoite on nopeuttaa uudelleenkäytettävien pakkausten käyttöönottoa tarjoamalla työkaluja skaalautuvan, turvallisen ja tehokkaan järjestelmän ja sen osasovellusten kehittämiseen. vsk arvoketjun pakkausmateriaalien valmistuksesta pakkausten palauttamiseen asti. VTT:n koordinoima REUSIFY on Business Finlandin Co-Innovation-projekti ja se liittyy Borealisyrityksen SPIRIT Veturi -ohjelmaan.. take-away ruoan) jäljitettävyyteen ja logistiikkaan, • kehitetään työkaluja kuluttajien kiinnostuksen herättämiseen ja ylläpitoon, • helpotetaan kiertotalousratkaisujen kehittämistä pakkaussuunnittelun keinoin, • tunnistetaan pakkausten uudelleen käyttöön liittyviä kompromisseja ja • selvitetään, kuinka uudelleenkäytettä vän pakkausjärjestelmän toteuttamiseen tarvittavaa eri toimijoiden muodostamaa ekosysteemiä voidaan hallita liiketoiminnan näkökulmasta kestävästi. Hankkeessa: • pureudutaan uudelleenkäytettävien pakkausten (esim
Esimerkiksi take-away-ruokapakkausten muoto, väri, tekstuuri ja tuotemerkki voivat vaikuttaa merkittävästi kuluttajien valintoihin. Lisäksi on tärkeätä selvittää syyt, miksi kuluttajat jatkavat tai lopettavat uudelleenkäytettävien pakkausten käytön. Tulosten levittäminen toteutetaan monin eri tavoin, kuten sosiaalisen median kautta, tieteellisinä julkaisuina, työpajoissa ja seminaareissa sekä julkaisemalla artikkeleita lehdissä. vsk Kuluttajien kiinnostusta uudelleenkäytettäviä pakkauksia kohtaan voidaan lisätä ympäristöystävällisyyden ja hinnan lisäksi myös visuaalisen pakkaussuunnittelun avulla. Loppujen lopuksi uudelleenkäytettävien pakkausten ympäristöystävällisyys riippuu monista tekijöistä, kuten käyttöja uudelleenkäyttösyklien määrästä, kuljetusetäisyyksistä, pakkauksen painosta ja materiaalivalinnoista (Reloop, 2020). Muut esiin nousseet haasteet liittyvät järjestelmän kokonaisvaltaiseen turvallisuuteen ja hygieniaan, pakkausten pestävyyteen sekä pesussa käytettävän energian ja veden kulutukseen. 23 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Sanalla sanoen REUSIFY on merkittävä uraauurtava hanke todentaa uudelleenkäytettävien pakkausten käytettävyys ja kestävyys todellisuutta vastaavissa olosuhteissa, ja näin edistää uusien ratkaisujen käyttöönottoa vaatimusten ja tottumusten nopeasti muuttuessa.. Koska REUSIFY pyrkii rakentamaan kansainvälisesti merkittävää tieteellistä asiantuntemusta, tutkimustulosten viestintä ja julkaiseminen tieteellisille yhteisöille sekä yleisölle ovat olennainen osa hankkeen toteutusta. Pakkausten valmistajat, elintarviketuottajat, jälleenmyyjät ja kuluttajat ovat korostaneet, että uudelleenkäytettävien pakkausten ei tule vaarantaa tuoteturvallisuutta, jota aihetta tutkitaan laajasti hankkeessa. Tähän mennessä on tehty vain vähän tutkimusta materiaalien uudelleenkäytön soveltuvuuden varmistamiseksi ja parhaiden mahdollisten materiaalien kehittämiseksi uudelleenkäyttöön. Jotta uudelleenkäyttöjärjestelmä vähentäisi jätteen syntymistä, on tärkeää pitää pakkaukset kierrossa pitkään ja tehokkaasti
Kuva: Ce4Re-hanke.. Tämä edellyttää henkilöstön tiedon ja osaamisen kehittämistä sekä läheistä yhteistyötä arvoketjun toimijoiden kesken. Ravintolat ovat keskeisiä toimijoita ruokaketjun kiertotaloussiirtymässä, sillä ravintolaFT, dosentti Sanna-Mari Renfors Ravintoloiden kiertotaloussiirtymä edellyttää uutta osaamista ja yhteistyötä Ravintola-alan kiertotaloussiirtymä on alkanut, minkä vuoksi ravintoloiden tulee omaksua kiertotalouden periaatteet osaksi toimintaansa. 24 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Se tähtää jätteiden ja hävikin suunnitelmalliseen minimointiin, tuotteiden ja materiaalien käytön pidentämiseen sekä raaka-aineiden uudelleen käyttöön. vsk K iertotalous on työkalu kestävän kehityksen vauhdittamiseksi ravintoloissa
Tällä hetkellä tiedon ja osaamisen puute on kuitenkin suurin pullonkaula kiertotalouden periaatteiden soveltamisessa ravintoloiden toimintaan. Osaamisen kehittäminen avaintekijä Ravintolat tunnistavat kiertotalouden mahdollisuudet osana toimintansa kehittämistä ja sen sisällyttäminen osaksi yrityskulttuuria kiinnostaa ravintoloita yhä enemmän. vsk tuote on tämän ketjun keskeinen osa. 25 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Ravintolat haluaisivat kasvattaa henkilöstönsä ymmärrystä ja osaamista kiertotaloudesta sekä siitä, miksi heidän on tärkeä toimia kiertotalouden periaatteiden mukaisesti ja millaisia vaikutuksia henkilöstö toiminnallaan voisi tuottaa. Tällöin raaka-aineita kunnioitetaan, ne pyritään hyödyntämään kokonaisuudessaan sekä tarjoamaan sesonkikohtaista ja maistuvaa kasvisruokaa ja käyttämään ylijäämäruoka luovasti uusissa annoksissa. Logistiikkahaasteet ja toimitusten luotettavuus korostuvat erityisesti pienten tilausmäärien kohdalla ja ravintolan sijaitessa kauempana asutuskeskuksista. Ne kokevat tarvitsevansa tietoa jätteiden ennalta ehkäisystä ja lajittelusta, näihin liittyvästä lainsäädännöstä sekä näiden tuomista mahdollisista säästöistä. Ravintolat kuitenkin kokevat tiedon ja ajan puutteen hidastavan kiertotalouteen perehtymistä, sen omaksumista osaksi toimintaansa ja henkilöstön kouluttamista aiheesta. Helposti saatavilla oleva ohjeistus kuten tsekkauslistat, informatiiviset julisteet, videot tai mobiilisovellukset soveltuvat myös hyvin ravintoloiden henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Ravintolat ehdottavat, että henkilöstölle järjestettävä kilpailu uusista kiertotalousideoista jätteen ennalta ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä tätä kautta toiminnan kestävyyden vahvistamiseksi voisi lisätä henkilöstön kiinnostusta aiheesta. Hyvänä keinona kiertotalousosaamisen kehittämiseksi ravintolat näkevät henkilöstön osallistamisen innovointiin. Ravintolat tarvitsevat perustietoa siitä, mitä kiertotalous on, mitkä ovat kiertotalouden periaatteet ja miten näitä voidaan soveltaa ravintolan toiminnassa. Ravintolat haluaisivat myös tunnistaa, mistä ruokahävikki koostuu, millaisilla toimenpiteillä sitä voitaisiin ehkäistä, seurata ja analysoida. Lisäksi kiertotalouteen perustuva menusuunnittelu kiinnostaa ravintoloita. Ravintoloiden mielestä tärkeintä olisi kehittää osaamista oikeiden ruokamäärien valmistamisessa erityisesti noutopöytäruokailun kohdalla. Lisäksi taloudellinen energian käyttö ja sen säästäminen keittiössä, kestävät hankintamenettelyt ja muovijätteen ehkäisy nousevat esille kehittämiskohteina. Kiertotaloussiirtymä toteutetaan yhdessä Koska kiertotaloussiirtymää edistetään yhdessä arvoketjun toimijoiden kanssa, ravintolat kaipaavat myös tärkeimmiltä kumppaneiltaan panostusta kiertotalouteen. Monet ravintolat nostavat esille erityisesti lähiruoan korkean hinnan ja hintojen nousun, lähiruoan hankalan saatavuuden sekä löydettävyyden. Ravintolat toivovat Artikkelin kirjoittaja Sanna-Mari Renfors toimi Satakunnan ammattikorkeakoulussa johtavana tutkijana.
Kiertotalousajatteluun perustuva menusuunnittelu, innovatiivisten ruoanvalmistusmenetelmien osaaminen sekä suhteiden kehittäminen ja yhteistyö erilaisten arvoketjun toimijoiden kanssa luovien ratkaisujen löytämiseksi ovat tarpeellisia erilaisten jätelajien ennalta ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. Projektipartnereina ovat Pyhäjärviinstituutti, Vidzeme Planning Region (LV) ja Ekomatcentrum (SE). Olennaista on valita ravintolalle parhaiten sopiva suunta, kirkastaa tavoitteet sekä aloittaa matka kohti omannäköistä kiertotaloussiirtymää. Yhteisten kiertotalousratkaisujen kehittäminen ravintola-alalle (Ce4Re) on kansainvälinen, keskisen Itämeren alueella toimiva projekti (1.9.2023–30.6.2026), joka edistää ravintoloiden siirtymistä kohti kiertotaloutta kehittämällä yhteisiä, helppokäyttöisiä ja edullisia kiertotalousratkaisuja sekä lisäämällä osaamista kiertotaloudesta. Lisäksi kuluttajien kiinnostuksen ja tietoisuuden kasvu sekä ostokäyttäytymisen muutos voisivat olla merkittäviä ajureita ravintoloiden kiertotaloussiirtymässä. Rahoittaja: Interreg Central Baltic -ohjelma Lue lisää projektista: Ce4Re – yhteisten kiertotalousratkaisujen kehittäminen keskisen Itämeren ravintola-alalla – Matkailun kehittämiskeskus https://www.matkailunkehittamiskeskus.fi/tietoa-meista/projektit/ce4re/ Ruisleipävanukas, jonka valmistuksessa on käytetty vanhaa ruisleipää. Ne voivat lähteä liikkeelle pienistä asioista tunnistamalla keskeisimmän haasteensa ja keskittymällä kestävyytensä kehittämiseen tämän kautta. Kuva: Sanna-Mari Renfors.. Toteuttajana toimii Satakunnan ammattikorkeakoulu. Ravintola voi myös hyödyntää kiertotalousajattelua sisustuksessaan antamalla uuden elämän vanhoille materiaaleille. vsk myös enemmän kestäviä ratkaisuja raaka-aineiden kuljettamisessa pakkausjätteen minimoimiseksi. Pienillä teoilla suuri merkitys Keskeisiä teemoja ravintoloiden kiertotaloussiirtymässä ovat siten ruokahävikin ja -jätteen ennalta ehkäisy ja vähentäminen tunnistamalla ja seuraamalla näiden syntymistä sekä tekemällä toimintaan tarvittavia muutoksia. Tärkeintä ravintoloille olisi omaksua kiertotalous osaksi ajattelutapaansa. Tämän vuoksi ravintolat haluaisivat oppia ja omaksua hyviä kiertotalousviestinnän käytänteitä, joiden avulla informoida asiakkaita heidän roolistaan kiertotalouden vauhdittajina. Matkan jatkuessa ja osaamisen tason noustessa ne voivat muuttaa kokonaisvaltaisesti toimintaansa kohti zero waste -periaatteella toimivaa ravintolaa. 26 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38
Sitten vastuullisuusnäkökulmasta alettiin ajatella raaka-aineita. Hän alkoi miettiä sitä, miten vaikkapa naudasta leikataan eri osia ja niitä käytetään ja kypsennetään eri tavoin – miksei kalaa voisi ajatella samalla tavalla. Silti on kaikkein tärkeintä, että jokainen annos on hyvänmakuinen, pelkkä vastuullisuus ei riitä!” Vårin annokset ovat todistetusti sekä vastuullisia että herkullisia, ja ravintolalla on sekä ruuan korkeasta laadusta kertova Michelin-tähti että vastuullisuudesta kertova vihreä tähti (Green Star). ”Juttelin aiheesta kalastajien kanssa, ja he totesivat, että onhan se hullua, jos kalasta heitetään melkein puolet pois. Lehdon tapa lähestyä kalaa on poikkeuksellinen, eikä vastaavalla tavalla valmistettuja annoksia löydy juuri muualta. Onneksi asiakkaat ovat tykänneet tyylistämme, ja vastuullisuuttamme arvostetaan. Se rajaa paljon vaihtoehtoja pois, joten esimerkiksi kalan kohdalla se tarkoittaa sitä, että listallamme on kuhaa, ahventa ja haukea sekä satunnaisesti villilohta.” Koska vaihtoehtoja on rajatusti, Lehto haluaa maksimoida sen, miten raaka-ainetta voi ruuanlaitossa käyttää. Jos myydään ja ostetaan pelkkiä kalafileitä, todella paljonhan menee hukkaan. Nykyisin Vårissa esimerkiksi kuhasta hyödynnetään kaikki, paitsi sisukset ja kidukset. 27 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Kuva: Ravintola Vår.. ”Mietin aluksi, suuttuvatko asiakkaat meille, sillä onhan tällainen tapa valmistaa kalaa iso riski! Olemme fine dining -ravintola, mutta tarjoamme asiakkaille kalan eviä ja kieltä. vsk Ravintola Vår on tunnettu vastuullisuusajattelustaan ja uraauurtavasta tavastaan käsitellä esimerkiksi kalaa raaka-aineena. Ravintolan perustaja ja yrittäjä Niko Lehto sanoo, että vastuullisuus on se pohja, jolle koko ravintolaa lähdettiin rakentamaan. Vårin tapa hyödyntää kalaa on ainutlaatuinen, mutta lopputulos on vaatinut valtavan määrän taustatyötä ja kokeiluja. Ja kun suomalaiset ovat vielä tottuneet siihen, että kala on ruodotonta, syötäväksi jää vain varsin pieni osa kalaa, ja todella paljon jää käyttämättä.” Lehto alkoi tehdä kokeiluja: hän erotteli kokonaisesta kalasta osia ja testaili niille eri valmistustapoja. Pro Kala ry Michelin-ravintola Vår ajattelee ruuanvalmistuksen uusiksi – lautaselle pääsevät myös kalan posket, evät ja kieli Porvoolainen ravintola Vår tunnetaan siitä, että se tarjoilee ennakkoluulottomasti kalan kieltä, eviä ja poskia siinä missä fileetäkin. Esimerkiksi kuhan poskista tehtiin viisitoista erilaista kokeilua, ennen kuin resepti oli kohdillaan. ”Koska toimimme Porvoossa, haluamme käyttää oman alueen raaka-aineita. Niko Lehto. Ensin vastuullisuutta ajateltiin sen kautta, että ravintolasta haluttiin vastuullinen työnantaja
raaka-aineena teollisuudessa). Tampereen ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä selvitettiin tavallisesti ei-syömäkelpoisiksi luettujen kasvinosien soveltuvuutta ruuanvalmistukseen ja saatiin innostavia tuloksia. Ammattikeittiöissä yksi varteenotettava keino kestävän ruokajärjestelmän edistämiseen olisi puutarhatuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen ruuanvalmistuksessa. (EU komission määritelmä) Ruokahävikki = Alun perin syötäväksi tarkoitettu (ts. syömäkelvoton) ruoka/elintarvike (kuten luut ja hedelmien kuoret, kahvinporot) ja alun perin syötäväksi tarkoitettu (ts. (Kansallinen määritelmä) Sivuvirta = Sivuvirralla tarkoitetaan sitä osaa tuotannosta, joka on tuotettu elintarvikekäyttöön, mutta joka päätyy alkutuotannosta johonkin muuhun käyttöön kuin elintarvikkeeksi. vsk Liisa Peitilä, restonomi Kanniston Kotieläintila Sanna Luoto, lehtori Tampereen ammattikorkeakoulu FUSILLI-hanke innosti puutarhatuotannon sivuvirtojen hyödyntämiseen ammattikeittiöllä Maapallon ekologinen kantokyky ei kestä nykyistä ylikulutusta, vaan vaatii muutoksia tavassamme käyttää raaka-aineita ja materiaaleja. 28 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. syömäkelpoinen) ruoka/ elintarvike, jota ei hyödynnetä ihmisravintona, rehuna tai muuna arvojakeena (esim. Elintarvikejäte = Alun perin ei-syötäväksi tarkoitettu (ts. raaka-aineena teollisuudessa). Lähde: Riipi ym., 2021. syömäkelpoinen) ruoka/elintarvike, jota ei hyödynnetä ihmisravintona, rehuna tai muuna arvojakeena (esim
Esimerkiksi vihannesten laatuvirheiden tai ylituotannon vuoksi osa sadosta jää käyttämättä ja muuttuu sivuvirraksi. Ruokasektori on tässä muutoksessa keskeisessä roolissa, sillä elintarvikejätteen ilmastovaikutukset vastaavat Suomessa noin sadan tuhannen henkilöauton hiilidioksidipäästöjä (Katajajuuri & Silvennoinen 2022). Näiden kasvinosien käyttö on ammattikeittiöissä vielä vähäistä, vaikka niillä voisi olla suuri potentiaali ruokaja ravitsemispalveluissa. vsk Puutarhatuotannon sivuvirrat hyötykäyttöön Kiertotalouteen siirtyminen on välttämätöntä maapalloa uhkaavan ekologisen kriisin pysäyttämiseksi. Kuva: Liisa Peitilä.. Kasvintuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen voisi osaltaan vastata lisääntyvään ruuan kysyntään. Jätehierarkian mukaan syötäväksi kelpaavat sivuvirrat tulisi hyödyntää ensisijaisesti ihmisravintona ja vasta toissijaisesti rehuna (EU:n jätedirektiivi 2008/98/EY). AhlmanEdun kohopenkkiviljelmä. Ammattikeittiöissä yksi keino edistää kestävää ruokajärjestelmää voisi olla puutarhatuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen ruuanvalmistuksessa. Puutarhatuotannossa syntyy kerättävän ja myytävän sadon lisäksi sivuvirtoja, joita ei saada myydyksi tai joita ei hyödynnetä lainkaan. Myös kasvinosia, kuten vihannesten ja juuresten naatteja, varsia ja lehtiä, jää nykyisellään kaupallisesti hyödyntämättä. 29 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. (Peitilä 2023.) Sivuvirtojen käyttö ravinnoksi vähentäisi ruokajärjestelmän ympäristövaikutuksia ja parantaisi taloudellista tulosta
TAMK on osallistunut vuosina 2021–2024 kestäviä kaupunkiruokajärjestelmiä edistävään kansainväliseen Fostering the Urban food System Transformation through Innovative Living Labs Implementation -hankkeeseen. Käytännön kokeilujen tavoitteena oli testata, miten tavallisesti ei-syömäkelpoisiksi luokiteltuja kasvinosia voitaisiin hyödyntää ruoanvalmistuksessa ammattikeittiössä. Opinnäytetyössä kokeiltiin reseptejä härkäpavun, ruusukaalin ja palsternakan lehdistä sekä fenkolin lehtivarsista, varsiparsakaalin kukinnoista ja porkkanan naateista. Kuva: Liisa Peitilä.. Avainasemassa näissä kokeiluissa olivat kullekin raaka-aineelle soveltuvat valmistusmenetelmät, kuten öljyyn säilöminen, kuivaaminen ja hapattaminen. Säilöntämenetelmät osoittautuivat tehokkaiksi tavoiksi jatkojalostaa sivuvirtoja ammattikeittiökäyttöön. 30 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Hankkeessa käynnistynyt yhteistyö pysyvän penkkiviljelyn menetelmää kehittävän AhlmanEdun kanssa toimi alkusysäyksenä opinnäytetyölle. Kokeilujen perusteella monenlaiset puutarhatuotannon sivuvirrat soveltuvan hyReseptikokeilujen raaka-aineita. vsk Reseptikokeiluja sivuvirroista Tampereen ammattikorkeakoulun palveluliiketoiminnan tutkinto-ohjelmassa tehtiin opinnäytetyö puutarhatuotannon sivuvirtojen hyödyntämisestä ammattikeittiöissä FUSILLI-hankkeen toimeksiantona. Kokeilujen tavoitteena oli kehittää ympärivuotisesti käytettäviä ja monipuolisia raaka-aineita ammattikeittiöiden tarpeisiin. Hankkeen tavoitteita ovat ilmastofiksut ja ympäristökestävät ruokajärjestelmät, kiertotalous ja resurssitehokkuus, sekä innovatiivinen ja elinvoimainen yhteisöllisyys
Hapate oli onnistunut, sen tuoksu on raikas ja hennosti hapankaalimainen. Jotta sivuvirtoja voitaisiin käyttää laajemmin, myös suurtalouskeittiöissä, tuotteiden tulisi olla helppokäyttöisiä ja nopeita valmistaa. Hapate kypsyi lasiastiassa huoneenlämmössä kaksi viikkoa ja tekeytyi vielä jääkaappilämpötilassa kahden viikon ajan, jonka jälkeen hapate oli parhaimmillaan syötäväksi. Ruusukaalinlehtihapatteesta maukkautta ruokiin Kokeilujen lupaavin tuote oli ruusukaalinlehtihapate, joka valmistettiin ruusukaalin lehdistä ja varsiparsakaalin kukinnoista. Nitraatin saantia voi vähentää monipuolisella ruokavaliolla ja vaihtelevilla raaka-ainevalinoilla. 31 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Lapset ovat pienemmän ruumiinpainonsa takia herkempiä nitraatin haittavaikutuksille, joten lastenruokien. Nitraattipitoisuuteen vaikuttavat viljelyja varastointikäytännöt ja -olosuhteet. Hapatteen soveltuvuutta testattiin myös ruokatuotteen osana kasvisruuassa. Kasvisten nitraattipitoisuudet vaihtelevat lajeittain, ja myös kasvisten eri osien välillä on vaihtelua. Osa kasviksista sisältää luontaisesti nitraattia. Ammattikeittiöiden omat viljelypalstat voisivat täydentää ruokaturvaa, vähentää kuljetuksia ja pienentää kustannuksia tuottaen raaka-aineita ilman välikäsiä. Kokeilussa huomattiin ruusukaalinlehtihapatteen tuovan kikhernemuhennoksen kunkin raaka-aineen omia makuja vahvemmin esille. Tällä hetkellä sivuvirtoja hyödynnetään pääasiassa fine dining -ravintoloissa, joissa henkilöstömitoitus mahdollistaa jatkojalostuksen. Maku oli miellyttävän kaalimainen ja hapan eikä niin voimakas kuin hapankaalissa. Mausteeksi laitetut tillin kukinnot antoivat tuotteelle aromaattisuutta. Esimerkiksi kaalikasvien lehtiruodit voivat olla melko kovia tai fenkolin lehtien anismainen maku hallitseva. Sivuvirtojen käyttöön liittyvät haasteet Puutarhatuotannon sivuvirtojen käyttöön ammattikeittiöissä liittyy vielä haasteita. vsk vin ruuanvalmistukseen ja niiden hyödyntäminen onnistuu myös ammattikeittiössä. kypsennysaikaan ja raaka-aineen käytettävyyteen maun osalta muiden raaka-aineiden kanssa. Ammattikeittiötyö on muuttunut komponenttiruuanvalmistuksen suuntaan, joten valmiiksi jalostetut tuotteet, kuten säilykkeet ja pakasteet, voisivat madaltaa kynnystä sivuvirtojen hyödyntämiselle. Hapate perustui perinteiseen hapankaalireseptiin. Sivuvirroista saatuja raaka-aineita voidaan valmistaa samoilla valmistusmenetelmillä kuin kasvin päätuotteeksi kasvatettuja osia. Sivuvirtojen saatavuutta voitaisiin parantaa lisäämällä kumppanuuksia ravitsemisalan toimijoiden ja puutarhatilojen välillä sekä kehittämällä lyhyitä hankintaketjuja. Valmiita jatkojalostuslaitoksia sekä myyntija markkinointikanavia puuttuu, ja sivuvirtoja saa usein vain suoraan tuottajilta. Kikhernemuhennoksen maku sai hapatteesta sopivaa happoa sekä nosti chilin potkua mukavasti esiin. Lehtivihannekset voivat sisältää luonnostaan suuria määriä nitraattia. Puhdistetut ruusukaalinlehdet sekä varsiparsakaalin kukinnot pilkottiin ohuiksi suikaleiksi, ladottiin kulhoon kerroksittain vuorotellen suolan kanssa ja survottiin. Koska sivuvirtojen käyttö on vielä melko vähäistä, ei valmista reseptiikkaa ollut ennen tätä opinnäytetyötä juurikaan saatavilla. Hapate vaati pienen vesimäärän lisäämisen, koska raaka-aineista ei irronnut samaan tapaan nestettä kuin hapankaalin valmistukseen tavallisesti käytettävästä valkokaalista. Reseptiikassa on tärkeää ottaa huomioon raaka-aineen ominaisuudet, kuten rakenne ja maku. Nämä ominaisuudet vaikuttavat mm
fi/URN:NBN:fi:amk-2023113032918 Riipi, I., Hartikainen, H., Silvennoinen, K., Joensuu, K., Vahvaselkä, M., Kuisma, M. 32 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Luonnonvarakeskus. Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 49/2021. Alkuperän ja satokauden yhteyden kirkastaminen kuluttajille voisi edistää sivuvirtojen arvostusta. Alan tutkintokoulutukset, täydennyskoulutukset ja TKI-hankkeet voivat lisätä sivuvirtojen tunnettuutta ja hyväksyntää. Nitraatti elintarvikkeissa. Verkostoituminen ja yhteistyö ovat avainasemassa kestävän ruokajärjestelmän ja sivuvirtojenkin hyödyntämisen edistämiseksi. Ilman kuluttajien hyväksyntää uudet tuotteet eivät voi menestyä markkinoilla. Opinnäytetyö. 2024. Viitattu 10.11.2024. Lähteet: EU:n jätedirektiivi 2008/98/EY. vsk kohdalla nitraatin sallittuihin enimmäismääriin tulee kiinnittää huomiota. Tampereen ammattikorkeakoulu. Prosessoitujen ja yksittäispakattujen tuotteiden ympäristövaikutukset jäävät usein näkymättömiin. 72 s. https:// www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/vierasaineet-ja-jaamat/vierasaineet/nitraatti/ FUSILLI on EU:n tietoa, tutkimusta ja innovointia tukevan Horizon2020ohjelman rahoittama hanke.. Sivuvirtojen käytön yleistyminen edellyttää koordinointia ja vuorovaikutusta maatalouden tuottajien, elintarviketeollisuuden, vähittäiskauppojen ja kuluttajien välillä. Viitattu 10.11.2024. 2023. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/ TXT/?uri=CELEX%3A32008L0098 Katajajuuri, J-M & Silvennoinen, K. Myös elintarviketeollisuus voisi hyödyntää sivuvirtoja, jolloin nämä raaka-aineet voisivat tulla kuluttajien saataville vähittäiskauppaan. 2022. Ruokavirasto. Ruokahävikin ilmastovaikutus kotitalouksissa – Haaskaamisen lopettaminen on ilmastoteko helpoimmasta päästä. Viitattu 24.10.2024. Luonnonvarakeskus. Elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen ja ruokahävikkitiekartta. Verkkosivu. Puutarhatuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen ammattikeittiöllä Palveluliiketoiminnan tutkinto-ohjelma. Elintarviketeollisuuden isoilla toimijoilla on tarvittavat resurssit tehdä systemaattista tuotekehitystä, toisaalta pienemmillä toimijoilla voi olla mahdollisuuksia ketteriin innovatiivisiin kokeiluihin. Viitattu 29.11.2024. & Katajajuuri, J-M. 2021. https://urn. https://www.luke.fi/fi/blogit/ruokahavikin-ilmastovaikutus-kotitalouksissahaaskaamisen-lopettaminen-on-ilmastoteko-helpoimmasta-paasta Peitilä, L. Helsinki. (Ruokavirasto 2024.) Yhteistyötä ja tietoisuutta sivuvirtojen hyödyntämiseksi Yksi haaste sivuvirtojen hyödyntämisessä on moderni ruokakulttuuri ja globaali ruokajärjestelmä, jossa olemme tottuneet laajaan valikoimaan ympäri vuoden. Sivuvirtojen raaka-ainekäytön yleistämiseksi tarvitaan lisää tietoa ja koulutusta
Hauduta sipulit ja inkivääri pehmeiksi mausteiden kanssa. Paista kikherneitä pannulla noin 8 minuuttia. Tarkista maku, lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Pane kaali, suolaliuos ja ruisleivänpala syvään astiaan (esim. Kuumenna öljy kasarissa, lisää kurkuma ja chilit, ja kuumenna mausteita aromien esiin tuomiseksi. Lado kaali, kukinnot ja suola kerroksittain kulhoon. 2. Ne paahtuvat, maustuvat ja saavat väriä. Lisää muhennokseen hapate, suola ja mustapippuri. Ota puolet kikherneistä sivuun tarjoilua varten. Ripottele pinnalle paahdetut kikherneet ja hienonnettu minttu ennen tarjoilua. 10–14 vuorokauden kuluttua kaali siirretään alle +6 °C:een. 5. Kikhernepata 1,0 kg kypsä kikherne 0,120 kg sipuli 0,030 kg valkosipulinkynsi 0,060 kg tuore inkivääri hienonnettuna 0,090 kg oliiviöljy 1,0 kg kookoskerma 0,800 kg kasvisliemi 0,200 kg ruusukaalinlehtihapate 0,010 kg suola 0,015 kg kurkuma 0,013 kg kokonainen kuivattu chili 0,013 kg mustapippurirouhe tuore minttu 1. 4. 2. Nyt tuote on jo syötävää, mutta maku ja rakenne paranevat entisestään, jos se saa kypsyä vielä 14 vuorokautta. vsk Ruusukaalinlehtihapate 0,800 kg ruusukaalinlehti 0,200 kg varsiparsakaalin kukinto 0,015 kg tillin kukinto 0,015 kg joditon suola 0,090 kg vesi 0,010 kg ruisleipä (voi jättää myös pois) 1. 7. Painele nyrkillä siten, että ilmakuplat poistuvat. 3. Valuta kikherneet ja lisää ne pannulle. 4. Peitä kaalinlehdellä. 6. Siisti ja puhdista ruusukaalin lehdet. Kuori ja silppua sipuli, valkosipuli ja inkivääri. 3. Siirrä purkki lämpötilaan +15–18 °C. Hauduta vielä 5 minuuttia. 6. Murskaa pannulla olevat kikherneet nuijalla. Peitä kannella. Kuva: Liisa Peitilä.. Hapata huoneenlämmössä, enintään +22 °C, muutaman vuorokauden ajan. Liuoksen tulee peittää kaali kokonaan. Pilko veitsellä ohuiksi suikaleiksi. Ruusukaalinlehtihapatteella maustettu kikhernepata. Anna muhennoksen hautua miedolla lämmöllä ilman kantta noin 30 minuuttia, kunnes se sakenee. 33 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. suuri lasitölkki). Painele survimella niin, että massa mehustuu. Painele kaalia purkissa, esimerkiksi vedellä täytetyllä ja tiiviisti suljetulla muovipussilla. Lisää vesi. Lisää kookoskerma ja kasvisliemi
Luonnonvarakeskuksen ekstruusiokeskuksessa on viime aikojen tutkimuksissa muun muassa kehitetty eläinsivuvirroista uusia ruokatuotteita, valmistettu pastaa ja raksuja hyödyntäen viljaja kasvipohjaisia sivujakeita raaka-aineena, sekä tuotettu sivujakeista biomateriaaleja. Ekstruusio ja erityisesti uusinta teknologiaa edustava moniruuviekstruusio tarjoaa monia mahdollisuuksia sivuvirtojen muokkaamiseen ja jalostamiseen uusiksi tuotteiksi. 34 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Moniruuviekstruusio onkin perimmäiseltä luonteeltaan monikäyttöinen bioreaktori, joka voi tehostaa prosesseja vähentäen veden ja energian kulutusta samalla kun parantaa ekstruusiotuotteiden aistittavaa ja ravitsemuksellista profiilia. Kuva: Taru Kariniemi, Luke.. vsk Sari Mäkinen, Jenni Tienaho, Jose Martin Ramos-Diaz, Jaakko Hiidenhovi, Xin Huang ja Lotta Heikkilä Luonnonvarakeskus (Luke) Sivuvirtojen rakenteistaminen ekstruusiolla uusiksi elintarvikkeiksi ja biomateriaaleiksi Ympäristöja kustannussyistä meidän tulee tulevaisuudessa pystyä hyödyntämään sivujakeita laajasti muun muassa ruoan tuotannossa ja materiaalien valmistuksessa. Moniruuviekstruusion suuri jauhamisteho ja reaktiopinta-ala mahdollistavat uusien ja ainutlaatuisten rakenteiden aikaansaamisen tuotteisiin
Kuvat: Jose Martin Ramos-Diaz, Taru Kariniemi ja Tuija Peltomäki, Luke.. Rakenteiden muodostuksessa on hyödynnetty sekä kaksiruuviekstruusiota että moniruuviekstruusiota. Monet sisäelimistä ovat ravintoarvoltaan hyviä ja täyttävät elintarvikelaadun vaatimukset, mutta tarvitaan uusia tuotemuotoja, jotka houkuttelevat kuluttajia. Tähän mennessä saatujen tulosten perusteella etenkin kanan sydän, lihasmaha ja maksa sekä naudan keuhkot ja sydän soveltuvat hyvin lisäämään kasvipohjaisten liha-analogien mehukkuutta ja makua. Pastat ja raksut ovat hyvin tunnettuja ekstruusiolla tuotettuja elintarvikkeita. Ekstruusiolla tuotettuja lihassyyn kaltaisia rakenteita kanasivuvirroista ja kasviraaka-aineista. 35 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Teknologiana on sovellettu jauhamisen ja ekstruusion yhdistelmää, joka mahdollistaa raaka-aineiden uudelleen rakenteistamisen ollen kuitenkin prosessikokonaisuutena kaksivaiheinen ja suoraviivainen. Tutkimukset ja prosessikehitys ovat keskittyneet sopivien prosessiparametrien, kuten raaka-aineiden sekoitussuhteiden, syöttönopeuksien, vesipitoisuuksien ja lämpötilojen, löytämiseen. Sopivien prosessiolosuhteiden avulla on kasviraaka-aineiden ja eläinsivuvirtojen yhdistelmästä saatu muodostumaan ekstruusion avulla lihassyyn kaltaisia rakenteita (kuva 1), joissa raaka-aineet integroituvat mehukkaiksi rakenteiksi. Taloudellinen ja vähävetinen jalostusmenetelmä sivuvirtabiomassoille Maatalouden ja teollisuuden sivuvirtabiomassat koostuvat pääosin hemiselluloosasta, selluloosasta ja ligniinistä. vsk Maistuvia ja terveellisiä ruokatuotteita sivuvirroista Lihateollisuudessa muodostuu sivuvirtana suuria määriä sisäelimiä. Ne Kuva 1. Kuluttajien kiinnostus tuotteiden terveellisyyteen lisääntyy ja toisaalta maku ja hinta ovat keskeisiä tekijöitä tuotevalinnassa. Lukessa on testattu mahdollisuutta hyödyntää kanan ja naudan sisäelimiä uudenlaisten hybridiruokien tuottamiseen yhdistämällä kasviraaka-aineita ja sisäelimiä. Lukessa tutkitaan tällä hetkellä useissa projekteissa lähellä tuotettujen sivuvirtojen ja raaka-aineiden hyödyntämismahdollisuuksia uusien terveellisten, edullisten ja maistuvien pastaja murotuotteiden kehittämisessä
Esimerkiksi selluloosan kiteisyys ja ligniinin rakennetta lukitseva vaikutus tekevät biomassan käsittelemisestä ja jalostamisesta vaikeaa. ". vsk ovat potentiaalisia raaka-aineita lisäarvotuotteiden valmistamiseen mutta niiden nykyiset jalostusprosessit ovat haastavia. Sopivilla olosuhteilla voidaan saada aikaan myös merkittäviä kemiallisia reaktioita, joiden tuomat muutokset sekä tehostavat biomassojen muokkaamista että vaikuttavat niiden ominaisuuksiin. Lisäksi prosessiin lisätyn veden haihduttaminen on kallista. Ne aiheuttavat suuria massavirtoja, nostavat kustannuksia ja vaikeuttavat kierrättämistä sekä prosessien skaalaamista. Kasviraaka-aineilla tehdyissä kokeissa erityisesti rakenteiden tasaisuus on omaa luokkaansa (Kuva 2). Ekstruusioreaktori tarjoaa suuren jauhamistehonsa ja reaktiopinta-alansa vuoksi ainutlaatuisia mahdollisuuksia. Biomassojen erilaiset rakenteet saadaan avattua, minkä voidaan ajatella tehostavan reaktiivisuutta ja muokattavuutta. Nykyään teollisuudelle onkin usein taloudellisesti kannattavampaa polttaa prosesseissa syntyvät sivuvirrat, vaikka käytäntö johtaa ilmakehän hiilidioksidipäästöjen lisääntymiseen. 36 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Esimerkki ekstruusioreaktorin käytöstä oljen työstämiseen. Ohjaamalla teollisuuden biomassasivuvirtoja pelkän energiantuotannon sijaan tuotevalmistukseen mahdollistetaan sekä uusien tuotteiden kehittäminen että päästöjen vähentäminen kiertotalouden ja vihreän siirtymän tavoitteiden mukaisesti. Näin luodaan mahdollisuuksia käyttää lopputuotteita useissa eri sovelluskohteissa, joita on elintarviketeollisuuden lisäksi tunnistettu esiKuva 2. Kuva: Veli Hietaniemi. Perinteiset jalostusmenetelmät kuluttavat runsaasti vettä, energiaa ja usein myös kemikaaleja. Ohjaamalla teollisuuden biomassasivuvirtoja pelkän energiantuotannon sijaan tuotevalmistukseen mahdollistetaan sekä uusien tuotteiden kehittäminen että päästöjen vähentäminen kiertotalouden ja vihreän siirtymän tavoitteiden mukaisesti. Biomassan jalostusteollisuus kaipaa siis uutta näkökulmaa, jota tarjoaa taloudellisten ja vähävetisten prosessien käyttäminen ekstruusioreaktoria hyödyntäen
Myös Suomessa kalanjalostuksen sivuvirrat ovat merkittävä raakaainevaranto. Esimerkiksi vuonna 2015 lohen fileoinnista syntyi yhteensä noin 10 miljoonaa kiloa päitä, kalanruotoja ja nahkoja. Kalannahoista saatava gelatiinisaanto on noin 10–14 %, eli 10 Mkg:n suuruisista lohen sivuvirroista on mahdollista saada noin 36 700 kg gelatiinia. Uusiutuvia ja innovatiivisia kalvomateriaaleja elintarvikepakkaamiseen kalasivuvirroista Useimmat elintarvikepakkauksiin tarkoitetut kalvot on valmistettu öljystä johdetuista synteettisistä muovikalvoista. Kuvat: Taru Kariniemi ja Jaakko Hiidenhovi, Luke.. Kalvomateriaalina gelatiinilla on monia toivottavia ominaisuuksia, kuten hyvä biologinen yhteensopivuus ja vesiliukoisuus, alhainen immunogeenisuus, saatavuus ja kustannustehokkuus, sekä kyky muodostaa läpinäkyviä kalvoja. Gelatiinia on usein käytetty sopivana lähtöaineena tuottamaan biohajoavia tai syötäviä kalvoja, jotka ovat tehokkaita elintarvikepakkauksissa. Kalagelatiinia voidaan eristää kalanjalostuksen sivutuotteista, kuten nahoista, ruodoista ja suomuista. Lisäksi lohikalojen ruodot ja selkärangat sisältävät kollageenia, joten myös ne ovat potentiaalisia gelatiinin lähteitä (Kuva 3). Gelatiinia saadaan kollageenista, joka on yleisin nisäkäsperäinen proteiini (25–35 % kokonaisproteiinista). Suurimmissa yrityksissä syntyy miljoonia kiloja fileointitähteitä. Siksi erilaisten yhdisteiden, kuten pehmittimien ja ristisidonta-aineiden vaikutusta gelatiinikalvoihin on tutkittu Kuva 3. Elintarvikepakkausten on täytettävä useita toiminnallisia vaatimuksia, mukaan lukien mekaaniset ja reologiset ominaisuudet, kosteusja kaasueristeominaisuudet, vesija rasvaliukoisuus, väri ja ulkonäkö. Proteiinit, lipidit ja polysakkaridit ovat tärkeimmät biopolymeerit syötävien kalvojen ja pinnoitteiden valmistamiseksi. Kiinnostus kalagelatiinin käyttöön on kasvanut viime vuosina huomattavasti turvallisuusja ruokavaliosyistä. Gelatiinin hydrofiilisen luonteen takia kalvot ovat vesiliukoisia, joka on etu nopeaa liukenevuutta vaativille tuotteille, mutta toisaalta rajoittaa niiden käyttöä kosteudelle altistuvissa pakkausmateriaaleissa. Kirjolohen nahasta eristettyä kalagelatiinia. 37 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. vsk merkiksi uusiutuvien pakkausmateriaalien ja biokomposiittien alalla. Uudet biohajoavat kalvot, joita kyetään valmistamaan uusiutuvista biopolymeereistä, tarjoavat mahdollisuuden muovijätteen vähentämiseen
vsk gelatiinikalvojen muokkaamiseksi paremmin elintarvikepakkauksiin soveltuviksi. Keväällä 2024 istutettiin Porin Laviaan 100 puuta. Moniruuviekstruuderin lisäksi Luken ekstruusiokeskuksesta löytyy kaksi kaksiruuviekstruuderia; toinen elintarvikeja toinen rehukäyttöön. 38 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Ympäristökustannus Oy kompensoi painettujen lehtien ja kirjojen tekemisestä syntyviä päästöjä REFOREST FINLAND OY:n kautta. Pilottiympäristö mahdollistaa myös laboratorioanalyysit ja aistinvaraisen arvioinnin, jotka liittyvät tuotekehitykseen ja niiden markkinoille tuloon. Yhteiskunnallisena yrityksenä Ympäristökustannus Oy tukee suomalaista työtä – kaikki lehdet ja kirjat painetaan Suomessa. Luke toivottaa yritykset ja yhteistyökumppanit tervetulleiksi hyödyntämään Luken ekstruusio-osaamista sekä yhdessä kehittämän ja pilotoimaan uusia innovaatioita. Luken tutkimuksissa on valmistettu gelatiinikalvoja kotimaisen kalateollisuuden sivuvirroista (Kuva 3), sekä tutkittu uusiutuvien biopohjaisten yhdisteiden hyödyntämistä kalvomateriaalien vesiliukoisuuden vähentämiseksi. Yrityksessä käytettävä sähkö on alkuperätakuin varmennettua 100 % uusiutuvaa energiaa. Ympäristökustannus Oy www.ymparistojaterveys.fi Hiilikompensaatiossa puhutaan lisäyksellisestä metsityksestä. Kun joutomaa muutetaan metsäksi, voidaan varmistua siitä, että luodaan aidosti uutta hiilinielua.. Haluamme olla puhtaamman huomisen ja terveellisen ympäristön ääni tänään ja tulevaisuudessa. Tervetuloa kehittämään ja pilotoimaan! Luken ainutlaatuinen ekstruusioteknologian pilottiympäristö sijaitsee Jokioisissa, reilu 100 kilometriä Helsingistä pohjoiseen. Kuva: Taru Kariniemi, Luke. Myös viljaketjun, elintarviketeollisuuden tai puutuoteteollisuuden sivuvirtojen prosessointi on mahdollista. Laitteet ovat muunneltavissa erilaisten raaka-aineiden, kuten viljojen, marjojen, erikoiskasvien tai kalan prosessointiin. Kompensaatio tehdään vuosittain arvioon perustuen. Se tarkoittaa sitä, että alueelle ei syntyisi metsää ilman panostusta
vsk. 39 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38
Elintarviketeollisuudessa liikkuvia raaka-aineja energiavirtoja tai euroja kilokohtaisia määriä tai hiilidioksidipäästöjä voidaan selvittää prosessin tai tuotannon mallinnuksen kautta. Kuva: Roine Piirainen.. vsk Piia Kattelus-Kilpeläinen, viestintäja markkinointipäällikkö Envitecpolis Oy, Seinäjoki Envitecpolis hallitsee ravinteiden ja energian hyödyntämisen koko ruokaketjussa Ruoantuotannossa on perinteisesti totuttu miettimään, mihin sivuvirrat voidaan hyödyntää ja puhuttaessa kiertotaloudesta elintarvikealalla, voidaan kokonaisuutta tarkastella elinkaaritarkastelun ja sivuvirtojen kautta. Kuvituskuva. 40 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38
Energiana hyödyntäminen ei ole vielä ensimmäinen vaihtoehto, vaan materiaalina tai massana hyödyntäminen on”, muistuttaa Matti. ”Kun ajatellaan elintarviketeollisuuden tuotteita ja tuotantoa, niin aina syntyy sivuvirtoja; ruokaperäisiä ja raaka-aineista johtuvia sivuvirtoja. ”Näitä kaikkia voidaan selvittää prosessin tai tuotannon mallinnuksen kautta eli päästään jyvälle siitä, mihin kilot, energiapanokset, hiilipäästöt ja eurot päätyvät”, kertoo Matti. Näköpiirissä on se, että jatkossa kriteerit liittyen jätteeseen ovat tiukkenemassa ja siksi tavoitteena on, että kaikille virroille etsitään hyödyntämismahdollisuuksia. Koska sitä kuitenkin aina syntyy, niin mitä paremmin se pystytään hyödyntämään ja sille löydetään käyttöä, niin sitä parempi”, kertoo Senja. Jos sivuvirta ei sellaisenaan ole hyödynnettävissä, niin kiertotalouden periaatteiden mukaan tulee ensisijaisesti selvittää, että soveltuuko se raaka-aineeksi uuden tuotteen tuotantoon. Pitkälti noudatetaan periaatetta, että kaikki mikä vaan suinkin on hyödynnettävissä, niin hyödynnetään. Jätehierarkian mukainen ajatus on vahvistunut entisestään. Matti Arffman toimii logistiikan ja mallinnuksen johtavana asiantuntijana Envitecpoliksella ja täydentää Senjan esille nostamaa asiaa. Tuotannon mallinnuksessa kaikki tuotantopanokset, olivatpa ne sitten raaka-aineita, pakkausmateriaaleja, energiapanoksia, pesuaineita tai kylmäaineita, jyvitetään tuotannossa tuotteille, sivuvirroille ja jätteille todellisen tuotantoprosessin mukaisesti. Viimeisenä vaihtoehtona on loppukäsittely niin, että materiaalit tai raaka-aineet eivät ole enää hyödynnettävissä. ”Jätevirtojen kohdalla pyritään aina ensisijaisesti miettimään, pystytäänkö niitä hyödyntämään toisen prosessin raakaaineena tai sellaisenaan vaikkapa rehuna turkistarhoille tai sikojen ja porsaiden ruokinnassa. 41 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. ”Sivuvirtojen hyödyntämistä on tarkasteltu tähän asti usein kaupallisista lähtökohdista. Senja haluaa painottaa vastuullisuuden roolia. Hiililaskennassa kasvihuonekaasupäästöt kumuloituvat sellaisille tuoteja sivutuotevirroille, joilla on rahallista arvoa. Materiaalikatselmuksessa tuijotetaan eurovirtoja ja nähdään, mihin tuotantoon panostettavat eurot päätyvät. Materiaalit eivät päädy jätteeksi tai poltettavaksi, vaan arvokkaat raaka-aineet käytetään hyödyksi”, Senja painottaa. vsk S enja Arffman on Envitecpolis Oy:n ympäristölinjan johtava asiantuntija, ja hän on työskennellyt ruoan ja elintarvikkeiden parissa koko työelämänsä. Tuotannon mallinnus avaa, minne virrat päätyvät Elintarviketeollisuudessa liikkuu raaka-aineja energiavirtoja tai euroja kilokohtaisia määriä tai hiilidioksidipäästöjä. Senja Arffman, johtava asiantuntija, ympäristölaskenta.. Ensisijainen vaihtoehto on aina, että hukkaa ja hävikkiä syntyisi mahdollisimman vähän. Vastuullisuus on tuonut siihen vielä syvyyttä lisää
He tekevät tulkinnat ja linjaukset, ovatko biokaasun tuotannossa käytettävät raaka-aineet jätteitä tai tähteitä, joilla voidaan tuottaa edistyksellisiä biopolttoaineita ja täyttää esimerkiksi liikenteen jakeluvelvoitetta. Nykypäivänä sivujakeiden arvo biokaasuntuotannossa tunnistetaan, ja aikaisemmat porttimaksut ovat lieventyneet tai jopa kääntymässä päinvastaisiksi, eli tiettyjen jakeiden toimituksesta saatetaan jopa maksaa. 42 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Jalostettaessa biokaasu biometaaniksi saadaan hyötyä siitä, että kaasun energiasisältö voidaan varastoida ja siirtää pitkiäkin matkoja tarvittaessa. Esimerkiksi kotieläinkeskittymistä, joissa ravinteita on usein liikaa, voidaan kuljettaa lannoitevalmisteita Matti Arffman, johtava asiantuntija, logistiikka ja mallinnus.. Kestävyystulkinnat vaikuttavat merkittävästi mm. vsk Biokaasutuotanto palvelee koko ruokaketjua Energiantuotanto ja erityisesti biokaasu on vaihtoehtona niin elintarviketeollisuuden eri vaiheista syntyville jakeille kuin alkutuotannossa tai kauppaliikkeistäkin syntyville jätteille. Tuotettaessa biokaasusta sähköä ja lämpöä, voidaan sähköä siirtää verkkoa pitkin, mutta lämpö pitää käyttää paikallisesti. ”Me puntaroimme ja teemme töitä biokaasun kestävyyspuolella paljon sen aiheen ympärillä, että käytettävät raaka-aineet täyttävät kestävyyskriteerit ja että ne tulkitaan jätteiksi ja tähteiksi. Biokaasutuotannossa syötemassat eivät häviä, vaan lopputuotteena syntyvässä mädätteessä on paljon ravinteita. Toki poltossakin jää tuhkaa, mitä voidaan hyödyntää vaikkapa metsälannoituksessa, mutta siinä menetetään kuitenkin iso osa arvokkaista ravinteista”, kertoo Matti. Mädätysjäännöstä on mahdollista myös jatkojalostaa kierrätyslannoitteiksi. ”Biokaasutuotanto on hyvä vaihtoehto, koska se säilyttää ravinteet, toisin kuin polttoon perustuva energiantuotanto. Tällöin ravinteita saadaan sellaiseen muotoon, että niitä kannattaa kuljettaa pidempiä matkoja, ja ravinteiden osalta alueellista epätasapainoa saadaan tasattua. Isommissa laitoksissa on myös taloudellisesti mahdollista jatkojalostaa väkevämpiä kierrätyslannoitteita. Porttimaksut jäämässä historiaan Suomessa isot biokaasulaitokset ovat pohjautuneet aikaisemmin porttimaksuihin, eli ne ovat saaneet rahaa massojen vastaanotosta ja käsittelystä. polttoaineiden verokohteluun”, toteaa Matti. Tästä käymme aktiivista vuoropuhelua niin Energiaviraston kuin verottajankin kanssa. Energiavirasto toimii viranomaisena biokaasun kestävyysasioissa. Biokaasu on monikäyttöistä ja sitä voidaan hyödyntää sellaisenaan sähkön ja lämmöntuotannossa sekä puhdistettuna biometaanina myös liikennepolttoaineena. ”Keskeinen viesti minun mielestäni on, että vaikka nämä jakeet ovat jätettä ja tähdettä, niin biokaasuntuotannossa ne ovat erinomaisia syötteitä ja kiertotaloutta parhaimmillaan”, painottaa Matti
Maatilakohteet ovat oleellinen osa ruokaketjua, ja biokaasulaitoksen myötä esimerkiksi lypsykarjatila voi olla jopa energiaomavarainen. Aitojen tekojen kautta kertomisen merkitys on vahvistunut vastuullisuustyössä Senjan vahvinta osaamisaluetta on koko ruokaketjun tuntemus alkutuotannosta Logistiikka on osa ruokaketjua. Kuva: Joona Kotilainen.. Ja ei biokaasu jää käyttämättä siinäkään vaiheessa, kun raskasliikenne sähköistyy, sillä biokaasusta voidaan aina tuottaa sähköä ja lämpöä, joille molemmille on isosti tarvetta myös tulevaisuudessa”, päättää Matti Arffman. ”Optimitilanteessa ruokaketju tuottaa merkittävän osan tarvitsemastaan energiasta ja lannoitteista ketjussa joka tapauksessa syntyvistä jätteistä ja tähteistä. ”Meillä on nyt jo useita elintarvikealan toimijoita, joilla on oma biokaasulaitos, niin siitä tulee kytkentä elintarvikkeeseen ja energiaan, koska elintarviketta ei synny ilman energiaa. Lisäksi raaka-aineiden kuljetusmatkat olisivat lyhyitä verrattuna fossiilisiin vaihtoehtoihin, ja nyt lannoitteisiin sekä polttoaineisiin käytettävät eurot jäisivät ketjuun sen sijaan että ne karkaavat ulkomaille”, kertoo Matti. vsk alueille, joissa kasvinviljelyä on enemmän ja joissa joudutaan tukeutumaan enemmän fossiilisiin väkilannoitteisiin. ”Lannoitteiden osalta olemme edelleen liian riippuvaisia tuontilannoitteista. liittyy aina vahvasti logistiikka. ”Sähkötekniikan vielä kehittyessä kohti raskaampaa liikennettä, voidaan siirtymävaiheessa käyttää biokaasua paineistettuna tai nesteytettynä raskaan liikenteen polttoaineena. Kuvituskuva. Koko ruokaketju tarvitsee energiaa ja usein unohtuu, että logistiikka on osa ketjua. Jakeet biokaasutukseen ja sieltä ne ravinteet hyötykäyttöön, niin se pienentää painetta tuoda ulkomailta lannoitteita”, avaa Matti. Biokaasuakin voidaan muuttaa sähköksi ja syöttää sähköverkkoon. Alkutuotantoon, tuotantopanosten ja tuotteiden siirtelyyn, eläinten siirtelyyn, jätteiden kuljetuksiin jne. Biokaasu vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja -lannoitteista Suomessa liikenne pohjautuu edelleen vahvasti fossiiliseen polttoaineeseen ja merkittävä osa lannoiteteollisuuden raaka-aineista tulee ulkomailta. Logistiikka kytkee tuotantoketjun eri osat yhteen. Ruokaketjun toimijoilla on jo omia laitoksia Suomessa niin pienessä, keskisuuressa kuin isossakin mittakaavassa, ja lisää on suunnitteilla. Logistiikkaan tarvitaan polttoaineita ja biokaasu on yksi oiva vaihtoehto”, avaa Matti liikenteen osuutta ruokaketjussa. 43 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Matin mukaan sähköautojen rooli on vielä tällä hetkellä pitkälti henkilöliikenteessä ja kevyessä tavaraliikenteessä
Tähdennän vielä, että mitä paremmin pystytään hyödyntämään raaka-aine päätuotteissa tai sitten sivuvirtojen kautta, niin sitä parempi se on ympäristön ja kokonaisvaikutusten kannalta. 44 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Kun mietimme ihmisen elämää ”ennen vanhaan” omavaraisuuden aikana, niin kaikki sivuvirrat on hyödynnetty. Ruoan osalta ajatus sivuvirtojen minimoimisesta ei ole hävinnyt missään vaiheessa”, päättää Senja Arffman. ”Perinteisesti kiertotalous on toteutunut ruokaketjussa, vaikka ketju olisi vain yksi ihminen, joka saa saalista metsästä. Työssään hän auttaa ruokaketjun asiakkaita monipuolisesti erilaisissa vastuullisuuslaskennan, -raportoinnin ja -viestinnän tarpeissa. Esimerkiksi muovin käytön vähentämistä ohjaava direktiivi on Senjan käsityksen mukaan selkeästi vaikuttanut siihen, että etsitään vaihtoehtoisia pakkausmateriaaleja ja -menetelmiä, jotta muovinkäyttöä pystytään vähentämään tai luopumaan siitä kokonaan. vsk pakkausmerkintöihin. Senjan mukaan ruoka koskettaa meitä kaikkia. Ja sitä paremmin se palvelee myös ajatusta kiertotaloudesta sekä vastuullisesta ja resurssiviisaasta toiminasta”, painottaa Senja. Tätä toimintatapaa on viety teolliseen mittakaavaan sitä mukaa kuin ruoantuotannosta on tullut teollisempaa toimintaa. ”Omasta vastuullisuustyöstä ja asiakkaidemme tarpeissa datan, numeroiden ja aitojen tekojen kautta kertomisen merkitys on koko ajan vahvistunut. ”Elinkaarellisesti vaikuttavuuden kannalta elintarviketeollisuudessa lähtökohtaisesti merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat alkutuotannossa. Tämä osaltaan on edistänyt ratkaisuhakuista toimintaa, eli mietitään aidosti ja lähdetään myös toteuttamaan ratkaisuja, joilla ympäristövaikutukset pienenevät ja raaka-aineet saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Ehkä myös seurataan toisella tavalla, vähän eri näkökulmasta vaikkapa sitten jätteen muodostusta tai sivuvirtojen kierrätysastetta”, avaa Senja. Envitecpoliksen johtavat asiantuntijat Matti ja Senja Arffman työn touhussa.
Matkalukemiseksi en 500-sivuista kirjaa välttämättä suosittele. vsk Ritva Kylli Ruokaa reissussa – Suomen matkahistoria kuivalihasta laivabuffetiin Gaudeamus 2024, 508 s. Ihmisten liikkuminen on vaikuttanut ruokien ja ruokakulttuurin kehittymiseen monin tavoin. Vaikka kirja on kauttaaltaan mielenkiintoinen, löytää sieltä jokainen varmasti itseä ne erityisesti kiinnostavat osiot. Historiallisten romaanien ystävänä luin mielelläni kestikievarija hollikyytijärjestelmistä, joilla on ollut osansa mm. Kylli kehottaa meitä kirjan lopussa tekemään lähiruokaeväitä – pakkaamaan mukaan lähtöpaikkakunnan perinteisiä ruokia tai tekemään eväät lähiseudulla tuotetuista elintarvikkeista. Tänä vuonna ilmestynyt "Ruokaa reissussa – Suomen matkaruokahistoria kuivalihasta laivabuffetiin" on edeltäjänsä lailla vaikuttava ja perusteellinen teos. Rautatieruokailussa kiinnitti huomiota luokkatietoisuus: vaunut ja asemien ruokatilat olivat erikseen toisen ja kolmannen luokan matkustajille. 45 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Elintarviketurvallisuus on ollut välillä koetuksella, mutta kirjasta välittyy kyllä se, että asiasta on kannettu huolta – ruokamyrkytyksistä ja ihmisten palautteesta on otettu opiksi. Kaari Utrion kirjoissa. Mutta toisaalta; jos sen ottaa mukaan, ei lukeminen heti lopu kesken. Koska kirjalliset valitukset ovat usein materiaalia, joka laitetaan talteen, on näitä säilynyt myös historiantutkijan saataville. Ja kauniisti taitettu ja kuvitettu kirja on myös silmänruokaa. ISBN 978-952-345-280-0 K I R J A E S I T T E L Y Palkitun ja kiitellyn "Suomen ruokahistoria – Suolalihasta sushiin" (2021) kirjoittanut Ritva Kylli hemmottelee ruokahistoriasta kiinnostuneita uudella kirjallaan. Eräskin englantilainen matkakirjailija kehui 1800-luvun lopussa suomalaisten kotitekoista kesäherkkua, joka oli tietenkin viili. Positiivisempia ovat olleet matkakertomukset. Seuraavaa kirjaa odotellessa, Ruokaja matkahistoriaa samassa paketissa Kaarina Kärnä. Näin saa tietää sen, mikä on mennyt pieleen, ei sitä, mikä on sujunut hyvin. Kirjan keskeisimmät luvut käsittelevät tiettyihin kulkuvälineisiin liittyviä ruokia eli liikkeellä ollaan ”Jalkapatikassa, hevosella, veneellä”, ”Merellä”, ”Rautateillä”, ”Maanteillä ja katujen varsilla” sekä tietenkin ”Ilmassa”. Voisiko tämä tarkoittaa myös, että Kylli tarttuu seuraavan kerran eri maakuntien ruokahistoriallisiin ominaispiirteisiin.... Ruoan ohella käsitellään runsaasti matkustamisen historiaa, sillä tässä kirjassa toista ei ole ilman toista. Nakkikioskien historia oli hauskaa luettavaa, ja glamourin puolelle siirryttiin Ilmailu-osiossa, jossa kuvaillaan kuumailmapallojen ja zeppeliinien ruokatarjoiluja
Sen ansiosta Hartwallin tuotanto on nyt fossiilivapaata.. Hartwallin panimolla Lahdessa pidetään koneet käynnissä ainutlaatuisella tavalla: energiaa saadaan oluen keittämisestä. 46 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Ratkaisu on paikallista kiertotaloutta parhaimmillaan, kun oluen panemisesta ylijäävä ohrapohjainen mäski johdetaan biokaasulaitokseen. vsk Elina Lehmusto, viestintäpäällikkö Hartwall Jäljettömän fiksu ratkaisu Mäski ohjataan biokaasulaitokselle 230 metrisellä putkella. Biokaasun määrä laitoksella on 6 400 m 3 . Koko projekti alkoi villistä ideasta. Sieltä loppuaines pääsee ohrapellolle ravitsemaan seuraavaa satoa, joka aikanaan solahtaa taas uutena maltaana olutkattilaan – ja kierto alkaa taas alusta
Onneksi meillä on mahtavat kumppanit lähellä: Lahti Energian ammattitaito, Viking Maltin mallastamo ja tietysti Yli-Mäkelän tila, josta olemme saaneet mallasohraa jo vuosia”, Orpana luettelee.. Taustalla siintää valkoisia, valtavia kupoleja. Aluksi ajatus tuntui aika uskomattomalta, mutta sitten palaset loksahtelivat kohdalleen toinen toisensa perään,” summaa Orpana. Ratkaisu on maailman mittakaavassakin poikkeuksellisen edistynyt ja loistoesimerkki tulevaisuuden energiantuotannosta. Mainiota mallasohraa Biokaasulaitos näyttää hiljaiselta, mutta isojen kupolien sisällä kuhisee, kun ohrapohjainen mäski hajoaa metaaniksi. ”Sinne ohjataan oluen panemisessa ylijäävä mäski. Ja ympyrä sulkeutuu. ”Biokaasulaitos ei sinänsä ole mikään mullistava uutuus, mutta tämä jatkuva kierto on ainutlaatuinen juttu. Siitä tehdään höyryä, jolla pidetään Hartwallin koneet käynnissä. "Siinä on Hartwallin biokaasulaitos,” sanoo vastuullisuuspäällikkö Jouni Orpana ylpeänä. Biokaasuprosessista jää yli ohrapohjaista rejektiä, joka on loistavaa viljan lannoitetta. ”Mietittiin, voisiko tällainen kierto olla ylipäätään mahdollista. Simppelin tuntuisella ratkaisulla on vaikuttavat seuraukset, sillä sen ansiosta meidän tuotantomme on fossiilivapaata”, Orpana kehaisee. ”Tässä tehdään monta isoa asiaa pienellä lahtelaisalueella: pannaan olutta, tehdään energiaa ja viljellään ohraa. vsk H artwallin panimon pihalla käy kuhina: rekkoja lastataan juomilla Jaffasta Novelleen ja aidosta lonkerosta erilaisiin viineihin. Se palautetaan lähipelloille ravitsemaan seuraavaa ohrasatoa. 47 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Toista ei löydy mistään. Lahtelainen kiertotalousratkaisu lähti villistä ideasta. Se on loistavaa biokaasun raakaainetta, ja sitähän meillä syntyy panimomestarien käsissä tonneittain!” Lahti Energian ja Hartwallin laitoksessa ohrapohjaisesta mäskistä tehdään biokaasua. Sieltä ohra lähtee taas läheiselle mallastamolle, ja palaa taas aikanaan Hartwallin olutkattilaan
Energiamäärällä lataa sähköautonkin yli 220 000 kertaa. Vilja on kasvanut oikein hyvin, ja omat mittauksemme näyttävät, että ohra on juuri sopivaa mallasohraksi: valkuaisarvot eivät saa olla liian korkeita, tai oluesta tulee liian kuohuvaa. Mäskilannoitteessa typpi ja fosfori ovat sellaisessa muodossa, että ne ovat helpommin kasvin käytettävissä kuin eläinperäisessä lannoitteessa. Kasvun kirittäjä on levitetty pelloille kilometrien pituisella letkulla. Sillä täyttäisi helposti kuusi olympiakokoista uima-allasta piripintaan. ”Ensimmäinen lannoitetta saanut sato on nyt korjattu. Siitä koituu pelkästään hyvää – kaikille.” Viime syksynä ravinnetta levitettiin syysviljojen alle ja keväällä sillä on lannoitettu etenkin ohraa, mutta myös kauraa ja vehnää. Heikki Mäkelän luotsaamalla tilalla ohra kasvaa kierrätyslannoitteen voimalla.. Tilan pitäjä jo kymmenennessä sukupolvessa, maanviljelijä Heikki Mäkelä sanoo etsineensä maan kasvukuntoa parantavaa orgaanista lannoitetta jo vuosien ajan, mutta vasta Hartwallin kanssa tärppäsi. Seuraava satsi lannoitetta on jo levitetty pelloille ja keväällä taas nähdään tulokset”, selventää Mäkelä. Jos energiamäärällä lataisi Hartwallin juomia kuljettavaa uutta täyssähköistä Volvo FH Aero -yhdistelmärekkaa, pääsisi rekalla 92 kertaa maapallon ympäri, täydessä juomalastissa. Ravinne on toimitettu läheiselle Yli-Mäkelän tilalle, jossa sitä levitetään ravinteeksi kasvukauden ulkopuolella, eli keväällä ja syksyllä. vsk Viime kevääseen mennessä biokaasulaitos oli jo tuottanut reilut 16 000 kuutiota kierrätysravinnetta. Nyt, kun matkan varrella on opittu lisää, on laitoksen toiminta vielä varmempaa ja energiantuotantoa voidaan entisestään optimoida pidemmälle yhdessä Lahti Energian kanssa”, Hartwallin ostopäällikkö Atte Pääkkö sanoo tyytyväisenä. Sieltäkin on kuulunut, että hyvin on vilja kasvanut”, Mäkelä kertoo. Kuplatkin kierrätetään Hartwallin Lahden panimolla on satsattu kestäviin toimintatapoihin ihan alusta saakka. Jos täydellä latauksella hurauttaa 400 km, pääsisi ajamaan yli 100 kertaa kuuhun ja takaisin. ”Viime keväänä kierrätysravinnetta oli tarjolla niin paljon, että naapuritilatkin pääsivät mukaan. 48 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. ”On hienoa päästä osaksi hiilineutraalia kiertotaloustuotantoa. Sähköautolla sata kertaa kuuhun Käynnistymisensä jälkeen biokaasulaitos ja Kujalan vanhan kaatopaikan kaasujen talteenotto ovat tuottaneet reilut 6,6 gigawattituntia energiaa. ”Hartwallin vinkkelistä nämä ovat kerrassaan mainioita lukuja
Siksi olemmekin siirtäneet juomatoimituksia yhä enemmän biokaasuja sähköajoneuvojen kyytiin”, kertoo Atte Pääkkö. ”Se on aika vaikuttava näky ja varmasti kääntää päät liikenteessä. Jaffan kuplatkin ovat usein kierrätettyjä, sillä osa Hartwallilla käytetystä hiilidioksidista syntyy kätevästi oluen tuotannossa. ”Meillä pistetään kovasti paukkuja koko arvoketjun päästöjen minimointiin ja logistiikassa syntyy 11 prosenttia koko arvoketjun päästöistä. Tehtaan prosesseissa vettä käytetään säästeliäästi ja useaan kertaan. ”Oluen käyminen on samanlaista kuin vaikka pullataikinan leipominen. Jäljetöntä kyytiä Hartwallilla fiksut ratkaisut eivät rajoitu vain panimon seinien sisäpuolelle. Lisätään hiivaa ja odotellaan. Esimerkiksi laitteiden pesuissa viimeisen pesuvaiheen huuhteluvesi otetaan talteen ja käytetään uudelleen seuraavan pesun ensimmäisessä eli likaisimmassa vaiheessa. Viimeisimpänä hankittiin ajoon sähköllä kulkeva yli 31-metrinen Volvon ajoneuvoyhdistelmä. vsk ”Meidät hartsulaiset pidetään lämpimänä kierrätetyllä lämmöllä, joka otetaan talteen tuotannon laitteista. Hiilidioksidi nousee kattilan yläosaan, ja siitä se napataan talteen”, selittää Orpana. Se otetaan meillä talteen ja ohjataan takaisin lämmittämään kiinteistöä”. 49 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Hartwallin Atte Pääkkö ja Jouni Orpana ovat ylpeitä kekseliäästä kiertotalousratkaisusta.. Meillä on hyvä meininki, ja iso poppoo on muuttamassa toimintaamme vielä entistä fiksummaksi”, Pääkkö myhäilee. Seuraavaksi meillä jatketaan kuljetusten sähköistämistä yhdessä kumppaniemme kanssa. Orpana kertoo. Esimerkiksi Jaffaa pullottavan koneen moottorit tuottavat lämpöä. Järeän, 68 tonnia painavan yhdistelmän lataaminen onnistuu Hartwallin omassa latauspisteessä lastauksen aikana. Hartwallin juomien sydän on Salpausselän soraharjujen suodattama pohjavesi. Lämpöä saadaan myös läheisen käytöstä poistetun kaatopaikan kaasuja keräämällä, jotka muuten päätyisivät ilmakehään
50 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Luonnonvaraja ympäristötutkijoiden selvityksen mukaan ravinteita kierrätetään Suomessa huomattavasti tavoiteltua vähemmän. Kierrätysravinteet ovat osaltaan ratkaisemassa kestävän ruokaketjun tulevaisuutta.. Seurauksena on vesien rehevöitymistä, päästöjä ilmaan ja tarpeetonta riippuvuutta epäorgaanisista keinolannoitteista. Sen vuoksi resursseja tulee käyttää tarkemmin ja harkitummin sekä kaikki järkevästi kierrätettävä materiaali tulee hyödyntää uudelleen. Kotieläintuotanto ja kasvinviljely ovat eriytyneet voimakkaasti toisistaan, ja kotieläintuotanto on keskittynyt tietyille alueille Suomessa. vsk M aapallon vakautta ja sietokykyä säätelevät keskeiset ympäristöprosessit, kuten ilmastonmuutos, merien happamoituminen, typen ja fosforin kierto, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja kemiallinen saastuminen, ovat enemmän läsnä arjessamme kuin koskaan aikaisemmin. Tulevaisuuden elintarvikkeet tuotetaan planetaarisen kantokyvyn mukaisesti ja Suomessa tämä onnistuu arvoketjun yhteistyöllä. Tämän vuoksi on löydettävä planeetan kannalta kestävämpiä ratkaisuja. Earth beyond six of nine planetary boundaries -tutkimusartikkelin mukaan maapallolla on ylitetty jo 6/9 ihmisten elinolosuhteiden kannalta keskeistä planetaarista rajaa. Tämän vuoksi potentiaalisin kierrätettävä ravinnepotti, eli karJenni Ylikahri, toimitusjohtaja Kiertoravinne Oy Kierrätysravinteet planetaarisena osaratkaisuna Kestävä ruokaketju on tulevaisuuden mahdollisuus. Ruoan tuottaminen Suomessa edellyttää ravinteiden, erityisesti typen, fosforin ja kaliumin, lisäämistä viljelymaahan. Koska luonnonvarat ovat rajalliset, ne asettavat rajoja myös ruoantuotannolle. Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan mineraalifosforista voitaisiin korvata 90 prosenttia ja fossiilisesta typestä merkittävä osa hyödyntämällä lantojen, elintarviketeollisuuden ja yhdyskuntien sivuvirroista kierrätettävissä olevat ravinteet
Pääsääntöisesti biokaasulaitokset ovat vielä alueellinen ravinteiden kierrätystapa. vsk janlanta, on keskittynyt tietyille alueille ja sen kustannustehokasta siirtämistä ravinnealijäämäisille alueille kasvinviljelytilojen käyttöön ei ole saatu vielä ratkaistua. Biokaasulaitokset toimivat tavallaan navetoiden korvaajina alueilla, joilla ei ole kotieläintaloutta. 51 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Toimiva maaperä ruokaketjun menestystekijänä Viljelymaan hyvinvointi on yksi tärkeimpiä tekijöitä ruoantuotannossa niin ruoan Nestemäisen lannoitteen levitys.. Biokaasulaitoksiin investoidaan kuitenkin koko ajan uutta tekniikkaa, minkä myötä lannoitetuotteet ovat järkevämmin toimitettavissa myös pidempään toimitusmatkaan korkeamman jalostusarvonsa myötä. Biokaasulaitokset ovat hyvä vaihtoehto lannan prosessointiin ja niissä pystytään käsittelemään myös muita ravinnerikkaita sivuvirtoja. Biokaasulaitokset navettoina Lannan teollinen prosessointi näyttäisi olevan ainoa tapa saattaa lannan ravinteet kiertoon tehokkaasti alueille, joissa on tarvetta ravinteille. Kotieläintalouteen keskittyneillä alueilla biokaasulaitokset mahdollistavat karjatilojen ylijäämälietteen käsittelyn ja välittämisen edelleen alueen kasvinviljelytiloille, jolloin ravinnetasapaino alueella paranee. Ne keräävät käsittelyyn ravinnerikkaita sivuvirtoja ja toimittavat niistä tehtyjä lannoitteita kasvinviljelytiloille aivan kuten karjatilatkin. Kun biokaasulaitokset hyödyntävät muutakin raaka-ainetta kuin lantaa, ne pystytään investoimaan juuri niille alueille, joilla lantaa ei ole riittävästi saatavilla ja alueella on kuitenkin tarve ravinteille. Biokaasulaitokset toimivat myös maatalouden ja yhdyskunnan yhdistäjänä hyödyntämällä esimerkiksi yhdyskuntien erilliskerättyä biojätettä ja toimittamalla siitä tuotetun lannoitteen maatalouteen kasvien lannoittamiseen
Humuksesta köyhtynyt maaperä ei varastoi ravinteita vaan päästää ne valumaan pois, jos kasvit eivät pysty käyttämään niitä kaikkia. Coloradon osavaltioyliopiston tutkijat totesivat Nature Communications -tiedelehdessä, että ”jos lierot olisivat valtio, kyseessä olisi maailman neljänneksi suurin viljantuottaja”, koska tutkimuksen mukaan matojen työ mullassa pelloilla tuottaa joka vuosi yli 140 miljoonaa tonnia vehnää ja muita satokasveja. Terveessä maaperässä on elämää. Systeeminen muutos ratkaisuksi Kaikki muutos tekee kipeää, ainakin aluksi. Jotta maaperä voi hyvin, se tarvitsee orgaanista ainesta ravinnokseen. Orgaaninen aines lisää mikrobien ja maaeläinten (mm. Samalla ne parantavat maaperän rakennetta – lierojen työ tekee maaperästä huokoisemman. Maan biologinen aktiivisuus on olennainen osa maaperän toimivuutta ja hyvinvointia. Viljely on myös yksipuolistunut kasvinviljelyvaltaisilla alueilla, mikä osaltaan lisää haasteita maaperän toimivuuden näkökulmasta ja lisää riskiä kasvitautien ja tuholaisten osalta. Näin sadevesi imeytyy maahan paremmin ja juuret kasvavat helpommin huokoisessa maassa. vsk ravitsemuksellisen laadun, satovarmuuden kuin vesistövaikutusten näkökulmasta. Lisäksi humusköyhä maaperä ei toimi optimaalisesti vesitalouden osalta eikä tuota ravitsemuksellisesti huippulaatua, jos siihen ei ole varastoitunut pääja hivenravinteita riittävän kattavasti. Yksi merkittävä toimija maassa ovat lierot. lierot) aktiivisuutta: ruokaa mikrobeilla à ravinteita kasveille. 52 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Kotieläintuotannon ja kasvintuotannon eriydyttyä on Suomessa paljon kasvinviljelytiloja, jotka eivät ole lisänneet orgaanista ainesta peltoihin vuosikymmeniin. Muutokseen liittyy usein epävarmuutta ja Oraspelto.. Madot syövät kuolleiden kasvien aineksia ja vapauttavat multaan ravinteita paljon nopeammin kuin maaperän mikrobit
Tulevaisuuden menestyjät ryhtyvät muutoksen valmisteluun heti ja käyttävät energian tulevaisuuden menestyksen varmistamiseen muutoksen jarruttamisen sijaan. vsk huolta. Näin vähennämme neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja samalla hoidamme viljelymaan maaperää, mutta myös varmistamme kasvien saavan joka hetki kaikki tarvitsemansa ravinteet. Yksi merkittävä toimija maassa ovat lierot. Lannoittamisen systeeminen muutos ei kuitenkaan tarkoita luopumista mineraaliravinteista. Madot syövät kuolleiden kasvien aineksia ja vapauttavat multaan ravinteita paljon nopeammin kuin maaperän mikrobit. Saavuttaaksemme hyvinvoivan maaperän, meidän pitää saattaa maanparannustoimet vahvasti mukaan viljelyyn. Ravinteiden kierrätys on oleellinen osa kestävää ruokaketjua ja maatalouden systeemistä muutosta, koska orgaanisilla kierrätysravinteilla ja maanparannusaineilla voidaan konkreettisesti vahvistaa ruokaketjun resilienssiä ja saavuttaa vahvasti positiivinen ympäristövaikutus. Kierrätysravinteita valmistetaan paikallisesti eri valmistajien toimesta, mikä on viljelijälle aivan erilainen tilanne kuin mineraalilannoitteissa. Kierrätysravinteissa ja maanparannusaineissa on eroja riippuen esimerkiksi valmistavan laitoksen tekniikasta ja raaka-aineista. Käytännössä ei ole yhtä mallia, johon perehtymällä tuntisi Suomessa valmistettavien kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden ominaisuudet vaan jokaisen viljelijän on perehdyttävä oman alueensa tarjontaan. Kaiken kaikkiaan ravinteiden kierrätys on vielä hyvin kehittymätöntä, mutta koko arvoketjun yhteisen tahtotilan ja yhteistyön kautta sen suuri potentiaali on hyödynnettävissä nopeastikin. Kestävä kasvinviljely ei kuormita ympäristöä, vaan tekee siitä luonnollisen osan ekosysteemiä. ". Lannoittamisen systeemisen muutoksen osalta toteuttamiseen tuo varmuutta se tosiasia, että meillä yhteiskuntana on kokemusta kaikesta siitä, mitä siihen tarvitaan. 53 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Tässä hetkellä planeetan kantokyky aiheuttaa kuitenkin niin ison huolen, että se ajaa meidät maatalouden systeemiseen muutokseen. Yhdistämme mineraalisten ja orgaanisten ravinteiden parhaat puolet. Terveessä maaperässä on elämää. Olemmehan aikanaan käyttäneet orgaanisia ravinteita ja huolehtineet sillä tavalla maaperästä ja vesistöistä. Nykypäivän kierrätysravinteet ovat hyvin uusi asia maataloudessa, ja valtaosa toimijoista ei ole niihin vielä perehtynyt, saati niitä käyttänyt. Samalla ne parantavat maaperän rakennetta – lierojen työ tekee maaperästä huokoisemman
vsk Teksti ja kuvat: Hailia Järkevämmässä kalataloudessa syödään koko kala Nykyisellään yli puolet kalasta päätyy muualle kuin lautaselle, mutta siitä voisi hyödyntää yli 90 prosenttia ihmisravinnoksi. Aiemmin rehuksi tai öljyksi päätyneistä kalan osista syntyy kalatuotteita, jotka sopivat vaikkapa pastakastikkeeseen.. 54 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38
Myös sivusaaliin, kuten merilintujen vaikutukset alueelliseen biodiversiteettiin voivat olla suuria. 55 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Lisäksi kalojen rehuna saatetaan käyttää luonnonkalaa, jolloin pienten luonnonkalojen populaatiot kärsivät, mikä osaltaan vaikuttaa niitä syövien petokalojen elinvoimaisuuteen. Viisaampaa on tarkastella, miten voimme hyödyntää nykyisestä saaliista suuremman osan, jolloin paine kalastuksen lisäämiseen vähenee”, sanoo Hailian toimitusjohtaja Michaela Lindström. Kasvatuslaitoksilta veteen joutuva ravinnekuormitus aiheuttaa rehevöitymistä ja happikatoa. Sivuvirtojen myyminen muuhun kuin ruoantuotantoon tuo kalanjalostajalle pientä lisätienestiä, mutta arvo jää varsin vaatimattomaksi. vsk L iikakalastus on yksi suurimmista kalaruokaan liittyvistä vastuullisuushaasteista. Vähemmän arvokkaista osista voi kuin voikin tehdä maukasta ruokaa tuoreen teknologian avulla. Ruokateknologiayhtiö Hailia on kehittänyt teknologian, jolla fileointipöydälle jäävistä kalan osista syntyy laadukasta ja edullista ruokaa.. Kalastuskiintiöitä rajoittamalla voidaan elvyttää kalakantoja, ja näin onkin käynyt Itämeren silakan kohdalla, jonka kanta on viimeisen tieteellisen arvion mukaan 1 vahvistumassa. Sivuvirtoja kertyy globaalisti arviolta 50–100 miljoonaa tonnia vuodessa. Sivuvirrat siirtyvät rehutuotannosta ruokapöytään Nykyisellään yli puolet kalasta päätyy muualle kuin lautaselle. Kasvavaan kysyntään on vaikeaa vastata kestävästi. Samaan aikaan kalastusja kalankasvatusala taistelee tiukentuvan ympäristölainsäädännön, kalakantojen kutistumisen ja kannattavuushaasteiden kanssa. “Kala on ravinnonlähteenä erinomainen, ja suomalaisten ravintosuositusten mukaan sitä kannattaa syödä vähintään kahdesti viikossa. Fileointipöydälle jää sellaisia osia, joita elintarviketeollisuus ei ole onnistunut hyödyntämään. Kalan hyvät rasvat edistävät tutkitusti sydänterveyttä. Muuntamalla sivuvirrat uudella teknologialla ruoaksi omissa tehtaissaan kalanjalostajat voivat saada kymmenentai jopa viisitoistakertaisen tuoton verrattuna rehuntai öljyntuotantoon. Emme kuitenkaan voi tyhjentää meriä kalasta oman ravintomme ja hyvinvointimme nimissä. Luonnonkalakantojen heikentyminen voi horjuttaa kokonaisia ekosysteemejä, kun eri lajien voimasuhteet muuttuvat. Kalankasvatukseen liittyy omat haasteensa. Tyypillisesti ne ovat päätyneet rehuksi, kalaöljyksi tai biopolttoaineen valmistukseen. Kalastuksen lisääminen kasvavaan kysyntään vastaamiseksi on hyvin lyhytnäköinen ratkaisu. Sivuvirrat eivät ehkä herätä kuluttajissa houkuttelevinta ensivaikutelmaa, mutta tosiasia kuitenkin on, että esimerkiksi kylkiruodoissa on runsaasti maukasta lihaa ja myös hyödyllisiä ravintoaineita. Kannattavuutensa kanssa kamppailevalle alalle vaikutus on merkittävä. Kalateollisuus ei siis haaskaa sivuvirtojaan, mutta se voisi käyttää ne paremminkin. Hailian teknologialla niistä voidaan tehdä kalatuotteita, joiden maku on miellyttävä ja suutuntuma muistuttaa Kalaruoan kulutuksen arvioidaan kasvavan yli 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Yksi ratkaisu on sivuvirtojen tehokkaampi hyödyntäminen ihmisravinnoksi. Pohjatroolaus vahingoittaa myös elinympäristöjä. Esimerkiksi tonnikalan, turskan ja tilapian syömistä on WWF:n kalaoppaan mukaan yhä syytä harkita tai välttää
Hätälän toimittamista norjalaisen lohen sivuvirroista syntyy raaka-ainetta ruokateollisuudelle ja ammattikeittiöihin. Aikaisemmin Hailia valmisti ruokaHailian toimitusjohtaja Michaela Lindström näkee sivuvirtojen hyödyntämisen yhtenä ratkaisuna maailman ruokahaasteisiin. Teknologia on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta, ja kyselyitä on tullut runsaasti eri puolilta maailmaa. Aiemmin muuhun käyttöön menneet osat muuntuvat tuotteeksi, jota voi käyttää sellaisenaan vaikkapa pastakastikkeessa tai voileivän täytteenä”, kertoo Lindström. Hailia valmistaa kalatuotteita omalla tehtaallaan Karkkilassa, mutta yhtiö myös lisensoi teknologiaansa kalanjalostusyhtiöille. “Kehittämämme teknologian avulla kalanjalostaja voi hyödyntää yli 90 prosenttia kalasta ihmisravinnoksi. Kalavapriikki taas loi Hailian teknologialla kotimaisen kirjolohen sivuvirroista kuluttajatuotteen, jonka S-ryhmä lanseerasi syyskuussa maanlaajuisesti kauppoihinsa Kotimaista Nyhtökirjolohi -tuotenimellä. 56 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Hätälä taas toimii Suomen lisäksi monilla muilla eurooppalaisilla markkinoilla, ja sen tuotteella nähdään vientipotentiaalia. Tuote täyttää Sirkkalehtija Hyvää Suomesta -merkkien kriteerit. S-ryhmän tuote on myynnissä noin 500 myymälässä ympäri Suomea, ja jo ensimmäisen kuukauden aikana sitä myytiin 36 000 pakkausta. Sivuvirroista valmistettujen kalatuotteiden rakenne ja suutuntuma ovat herättäneet erityisen paljon kiinnostusta.. vsk kypsennettyä filettä. Keskiössä kumppanuudet Suomessa Hailia on jo ehtinyt solmia kumppanuudet kalanjalostusyhtiö Hätälän sekä Kalavapriikin kanssa
Noin vuosi sitten yhtiö päätti keskittyä kehittämänsä teknologian monipuolistamiseen ja kaupallistamiseen. https://www.epressi.com/tiedotteet/ruoka-ja-elintarvikkeet/hailian-ruokateknologia-on-listattu-euroopan-kiinnostavimpien-kiertotalousratkaisujen-joukkoonedistaa-fiksumpaa-kalataloutta.html 4. vsk tuotteita Itämeren pikkukaloista omalla tuotemerkillään. 57 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. “Tunnustukset alan kilpailuissa ja rankingeissa osoittavat, että sivuvirtojen hyödyntämisessä nähdään todellista potentiaalia yhtenä ratkaisuna maailman ruokahaasteiKalavapriikki loi Hailian teknologialla kotimaisen kirjolohen sivuvirroista kuluttajatuotteen, jonka S-ryhmä lanseerasi syyskuussa maanlaajuisesti kauppoihinsa Kotimaista Nyhtökirjolohi -tuotenimellä. https://www.epressi.com/tiedotteet/ruokaja-elintarvikkeet/hailia-voittoon-ykn-ruokateknologiakilpailussa-kala-alan-resurssitehokkuutta-mullistavalla-innovaatiolla. Lisätietoa 1. Kumppanuudet ja lisensointi ovat avainasemassa, kun Hailia pyrkii tuomaan kiertotalousajattelua kalanjalostusalalle. siin. https://www.epressi.com/tiedotteet/ruoka-ja-elintarvikkeet/hailian-teknologiavoittoon-kansainvalisessa-ruokainnovaatiokilpailussa-mahdollistaa-resurssiviisasta-kalataloutta.html 3. World Circular Economy Forumissa Hailia listattiin Euroopan kiinnostavimpien luontoa vahvistavien kiertotalousratkaisujen joukkoon 3 . html Hätälän toimittamista norjalaisen lohen sivuvirroista syntyy raaka-ainetta ruokateollisuudelle ja ammattikeittiöihin.. https://mmm.fi/-/neuvosto-paatti-itameren-kalastusmahdollisuuksista-vuodelle2025-silakkakannat-vahvistumassa-jakiintiot-nousussa 2. Sekä ruoantuottajat että kuluttajat panostavat vastuullisuuteen Hailian voitti huhtikuussa 2024 maailmanlaajuisessa World Food Innovation Awards -kilpailussa parhaan teknologian sarjan 2 . Kalanjalostajien kiinnostus teknologiaa kohtaan kertoo vastuullisuuden merkityksen kasvusta, ja samaa viestiä saamme kuluttajilta, jotka tekevät entistä harkitumpia ostopäätöksiä”, Lindström toteaa. Marraskuussa 2024 Yhdistyneiden kansakuntien teollistamisjärjestö UNIDO:n maailmanlaajuisessa ruokateknologiakilpailussa Hailia saavutti jälleen voiton ja palkittiin Soulissa, Koreassa ennen kaikkea kasvupotentiaalistaan 4
biopolttoaineeksi, ja kahvinporoista tehdään ravinteikasta multaa ja kasvualustoja. Käytetyn paistorasvan ja kahvinporojen kierrätyspalvelu on ravintoloille täysin ilmainen. Kierrätettyjä kasviöljyjä jatkojalostetaan mm. Yrityksellä on EkoKompassiympäristösertifikaatti sekä ISCC-vastuullisuussertifikaatti.. 58 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. vsk Anniina Urponen, palvelupäällikkö VG-Port Oy Ravintoloiden jätteet kiertävät ympäristöystävälliseksi polttoaineeksi ja kasvualustaksi Naantalilainen VG-Port Oy tarjoaa keräilypalveluita kiertotalouden raaka-aineille ja kerää mm. uppopaistorasvoja ravintoloista sekä käytettyjä kahvinporoja jalostettavaksi uudelleen käyttöä varten
Tällä hetkellä keräilyssä mukana olevia toimipisteitä on jo yli 950. Vaihtoehtoina ovat sekä kahvinpuruille että kasviöljyille 60 L, 200 L ja 1000 L -astiat, asiakkaan tarpeen mukaan. Logistista tehokkuutta ja palvelua ravintoloille on saatu parannettua vielä sillä, että ravintolat voivat kierrättää VG-Portin kautta myös kahvinporonsa, jotka jatkojalostetaan kasvualustaksi ja -ravinteiksi. VG-EcoFuelin tuotannon kestävyysjärjestelmällä on ISCC-sertifikaatti (International Sustainability & Carbon Certificate). Tällä hetkellä kahvinporot toimitetaan yhteistyökumppani Bernerille, joka jalostaa kahvinporoista kasvualustoja. Biopolttoaineen käyttöön suunnitellut alukset tankkaavat polttoainetta käydessään Suomen satamissa. Asiakas saa aina tarvittavan määrän pestyjä astioita ja käytetyt astiat menevät pesun jälkeen uudelleen kiertoon. Jätepohjainen tai kierrätetty bioöljy on kaikkein ilmastoystävällisin vaihtoehto merikuljetuksiin, mitä tänä päivänä on saatavilla. Täyttä öljyastiaa noudettaessa tuodaan uusi tyhjä ja puhdas astia tilalle. Kahvinporoja kompostoidaan puhtaasti kahden vuoden. Käytetyt kahvinporot parantavat mullan rakennetta, lisäävät maan mikrobien monimuotoisuutta ja tuovat kasville hyvän kasvun. VG-Port toimittaa asiakkaalle keräysastiat suoraan asiakkaan toimipisteeseen. Myös astioiden vaihtoväli sovitaan asiakkaan kanssa yksilöidysti. Biopolttoaineen tuotantolaitos Uudessakaupungissa toimii kiinteässä symbioosissa viereisen biokaasulaitoksen kanssa, josta tuotannossa käytettävä energia on peräisin, ja jonne polttoaineentuotantoon kelpaamaton materiaali päätyy biokaasutuksen kautta energiaksi ja lämmöksi. Paistorasvoista hiilineutraalia biopolttoainetta VG-Port toimii kiinteässä yhteistyössä VG-EcoFuel Oy:n kanssa, joka valmistaa ravintoloiden käytetyistä paistorasvoista ja muista elintarviketeollisuuden sivuvirroista biopolttoainetta. 59 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Kahvinporoista kasvualustoiksi puutarhoihin Vuodesta 2023 VG-Port on laajentanut ravintoloille tarjottavan keräilypalvelun paistorasvoista myös kahvinporoihin. Kahvinporot ovat ravinteikkaita ja biojätteen sijaan raaka-aine saadaan ohjattua arvokkaampaan käyttöön. Yritys on osa merilogistiikkaan ja uusiutuvaan energiaan keskittyvää Meriaura Group -konsernia, ja samaan yritysryhmään kuuluva laivavarustamo Meriaura käyttääkin rahtialuksillaan paistorasvoista valmistettua biopolttoainetta korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Ravintoloista kerätyt paistorasvat välivarastoidaan ja kuljetetaan suuremmissa erissä käsiteltäväksi VG-EcoFuelin tuotantolaitokselle Uuteenkaupunkiin. Käytettäessä yritysryhmän itse valmistamaa jätepohjaista biopolttoainetta merikuljetuksen elinkaaripäästöt ovat jopa 97,7 % pienemmät verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. ”Kahvinporoastiat kulkevat samassa kyydissä ja vaihtuvat samalla käynnillä. Paistorasvoja keräiltiin aluksi vain Varsinais-Suomen alueelta, mutta toimintaa on laajennettu vuoden 2023 aikana kattamaan koko Suomi, ja keräilyä tehdään nyt yhteistyökumppaniverkoston avulla kaikissa maakunnissa. Keräilypisteitämme on myös rasvojen hankintapaikoissa, kuten tukuissa, joihin asiakkaat voivat helposti tuoda käyttämänsä rasvat hakiessaan uudet,” kertoo VG-Portin toimitusjohtaja Jani Urponen. Ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi kotimainen polttoaine tukee Suomen huoltovarmuutta ja kansantaloutta. Yhteen 40 litran kahvimultasäkkiin pystytään hyödyntämään jopa 560 kahvikupillisen kahvinporot. vsk VG -Portin liiketoiminnan ytimessä ovat kiertotalouden keräilypalvelut ravintolaja elintarvikealalle
”Järjestämämme keräily on ravintoloille ensisijaisesti useimmiten helppo tapa päästä eroon jäterasvoista, mutta yhä enenevissä määrin monille myös vastuullisuus on tärkeää omien arvojen, kuin myös ajan hengen ja brändiarvon takia”, sanoo Urponen. 60 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Ravintolat, grillit ja leipomot pääsevät helposti ja ilman kustannuksia eroon jätteistään. Nämä alukset tankkaavat biopolttoainetta käydessään Suomen satamissa.. VG-Port toimii kiinteässä yhteistyössä VG-EcoFuel Oy:n kanssa, joka valmistaa ravintoloiden käytetyistä paistorasvoista ja muista elintarviketeollisuuden sivuvirroista biopolttoainetta. Turve on maailmanlaajuisesti eniten käytetty kasvualusta, ja Suomessa sen osuus kasvihuoneviljelyn kasvualustoista on yli 90 prosenttia. Ravintoloista kerätyt paistorasvat välivarastoidaan ja kuljetetaan suuremmissa erissä käsiteltäväksi VG-EcoFuelin tuotantolaitokselle Uuteenkaupunkiin. Laivavarustamo Meriaura käyttää rahtialuksillaan paistorasvoista valmistettua biopolttoainetta korvaamaan fossiilisia polttoaineita biopolttoaineen käyttöön suunnitelluilla rahtialuksillaan. Keräilyssä mukana olevat ravintolat saavat käyttää VG-Portin lanseeraamaa ”Ilmastotalkoissa mukana” -kierrätysmerkkiä, joka viestii vastuullisesta yrityksestä. vsk ajan multatuotteita varten. Kiertotalous – ekologista ja myös ekonomista VG-Portin ja sen kumppaniyritysten muodostaman arvoketjun, jossa ravintolan ranskisrasvat päätyvät lopulta laivan tankkiin vähentäen hiilidioksidipäästöjä, voisi sanoa olevan kiertotalouden malliesimerkki siitä, kuinka toisen jäte voi olla toisen arvokas raaka-aine. Kasvuturpeen rinnalle etsitäänkin nyt korvaavia vaihtoehtoja, joista kiertotalouden kautta syntyvät materiaalit ovat yksi vaihtoehto. Kahvinporojen ansiosta mullassa käytetyn kasvuturpeen määrää on Bernerillä pystytty vähentämään jopa 30 %. Turvetuotannon väheneminen nostanee kasvuturpeen hintaa tulevaisuudessa
vsk VG-Port on pilotoinut yhteistyötä myös erilaisissa hankkeissa ja yhdistysten kanssa. 61 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. ”Mielellämme lähdemme erilaisiin projekteihin ja kokeiluihin mukaan, eli jos tulee hyviä ideoita mieleen niin keräyskohteista, kerättävien jakeiden tai kahvinporojen jatkokäyttötarkoituksen suhteen, meihin saa olla yhteydessä”, kehottaa Jani Urponen. Lähteet: vgecofuel.fi vg-port.fi https://www.greencare.fi/vastuullisuus/ meriaura.fi Turpeen rooli ja sen käytöstä luopumisen vaikutukset Suomessa, Soimakallio et al., Sitra, 2020 Suomen luonnonsuojeluliiton nettisivut VG-Port toimittaa asiakkaalle keräysastiat suoraan asiakkaan toimipisteeseen ja täyttä öljyastiaa noudettaessa tuodaan uusi tyhjä ja puhdas astia tilalle.. VG-Port on mukana myös julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden Food waste ecosystem -yhteishankkeessa, joka tähtää pääkaupunkiseudulla muun muassa ruokahävikin vähentämiseen ja hävikkiruoan hyödyntämiseen. He pitivät pilotointia onnistuneena ja yhteistyötä onkin tarkoitus jatkaa myös ensi kaudella. Esimerkiksi kesällä 2024 Saaristomeren satamissa toimivat yritykset ja myös yksityishenkilöt ovat voineet tuoda käytetyt kahvinporonsa Pidä Saaristo Siistinä ry:n huoltoalukselle M/S Roopelle, jonka kannella on ollut tätä varten oma keräysastiansa. Sen lisäksi saaristossa Bodön Roope-sataman yhteydessä toimiva BistroCafé Bodö kierrätti käyttämänsä kasviöljyn ja kahvinporot niitä varten varattuihin keräysastioihin
Lisäksi biokaasulaitos vastaanottaa hybridikokonaisuuden muilta biokaasulaitoksilta lantapohjaista paineistettua biokaasua nesteytettäväksi. 62 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. Laitos valmistuu vuonna 2026.. vsk Kiuruveden biokaasulaitos on osa Ylä-Savon kokonaisuutta, johon kuuluvat Kiuruvedellä sijaitsevan, teollisen kokoluokan keskitetyn nesteytetyn biokaasun tuotantolaitoksen lisäksi kolme pienempää ns. Laitos nesteyttää yhteensä noin 125 GWh biokaasua vuodessa, mikä vastaa arviolta 250 raskaan liikenteen ajoneuvon vuotuista polttoainemäärää. Tuki on kriittinen hankkeen toteutumisen kannalta. Laitos pystyy vastaanottamaan noin sadan lähialueen maatilan lantamäärät eli noin 400 tuhatta tonnia lantaa vuodessa. Olemme solmineet sitovan toimitussopimuksen yli sadan yläsavolaisen maatalousyrittäjän kanssa, ja tämän myötä biokaasulaitokset vaikuttavat erittäin laajasti Ylä-Savon maatalouden päästöihin ja koko toimialan kehittymiseen. ”Lantabiokaasuntuotannolla on suuri merkitys raskaan liikenteen lisäksi maatalouden päästöjen vähentämisessä. Hankkeelle on myönnetty 19,2 miljoonaa euroa EU:n elpymisja palautumistukea (RRF-investointituki). Yhteensä Ylä-Savon kokonaisuuden investoinnin arvo on noin 100 miljoonaa euroa. satelliittilaitosta Lapinlahdella, Sonkajärvellä ja Nurmeksessa. Kiuruvedelle rakenteilla oleva biokaasulaitos hyödyntää tehokkaasti lähialueen karjanlantaa. Investointi kattaa biokaasulaitoksen sekä nesteytysyksikön rakentamisen. Satelliittilaitosten lopulliset rakennuspäätökset odottavat vielä ympäristölupaja kaavoitusprosessien päättymistä. Valmistavat maanrakennustyöt ovat jo päättyneet ja biokaasulaitoksen rakentaminen käynnistyy tulevana talvena. Kiitämme jo tässä kohtaa kaikkia näitä lukuisia maatalousyrittäjiä hankkeen mahdollistamisesta ja pitkästä alkavasta yhSuomen Lantakaasu investoi yli 80 miljoonaa Kiuruveden biokaasulaitoshankkeeseen Suomen Lantakaasu Oy:n Kiuruvedelle nousevan biokaasulaitoksen on määrä tuottaa Ylä-Savon nautatilojen lannasta sekä muista maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista uusiutuvaa nesteytettyä biokaasua. Lannan kuljettaminen on kannattavaa noin 40 km:n etäisyydeltä, minkä vuoksi myös satelliittilaitoksia tarvitaan
Suomen Lantakaasu Oy on ruokatalo Valion ja pohjoismaisen biokaasuyritys St1 Biokraft AB:n yhteisyritys. Biokaasulaitokseen syntyvien työpaikkojen lisäksi hanke työllistää alueella rakennusalan ja logistiikan osaajia. ”Etenkin raskaassa liikenteessä biokaasu on tärkeä ratkaisu päästöjen vähentämiseen, koska raskasta liikennettä on vaikea kokonaan sähköistää”, sanoo St1 Biokraftin Head of Growth Matti Oksanen ja jatkaa: ”Biokaasun tuotantoa pystyttäisiin Suomessa kasvattamaan merkittävästi. Suunnitteilla olevat hankkeet kattavat jo lähes puolet Suomen Lantakaasun yhden terawattitunnin kokonaistavoitteesta. Suomen kansallinen biokaasutavoite vuoteen 2030 mennessä on neljä terawattituntia. Investoinnilla on myös merkittävä työllistävä vaikutus Itä-Suomen seudulle. Maatalousjätettä voidaan noutaa kaikenkokoisilta ja eri tuotantosuuntien tiloilta laitoksen lähialueelta. Laitoksessa valmistettu nesteytetty biokaasu jaellaan St1:n jakeluverkoston kautta raskaan liikenteen polttoaineeksi. 63 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. vsk teistyöstä”, kertoo biokaasuliiketoiminnan kehittämisestä vastaava projektipäällikkö Janika Keinänen Valiolta. Valio, KK Hankkeelle on myönnetty 19,2 miljoonaa euroa NextGenerationEU-rahoitusta. Kiuruveden keskuslaitoksen ja satelliittilaitosten lisäksi yhtiö rakentaa lähes vastaavan suuruista keskuslaitosta Nurmoon sekä selvittää uusia keskuslaitospaikkoja Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueella (aiesopimuksia kerätään parhaillaan KruunupyyPedesören ja Nivala-Sievin alueen tuottajilta). Projektipäällikkö Janika Keinänen vastaa Valiolla biokaasuliiketoiminnan kehittämisestä.. Lannoitehyödyn ohella myös logistiikkahyöty mukana oleville tiloille on merkittävä, kun sovitut tuotantopanokset (lietelanta, kuivalanta ja jätesekä tähdenurmi noudetaan tilalta laitokselle. Syötesopimuksia on allekirjoitettu jo lähes koko tarvittavasta lantamäärästä, mutta vielä mahtuu muutamia uusiakin tiloja lannantoimittajiksi. Biokaasulaitoksen toimittajaksi on valittu Lundsby Renewable Solutions A/S. Suomen Lantakaasu Oy noutaa lannan tiloilta ja palauttaa biokaasun tuotannossa sivutuotteena syntyvän biolannoitteen takaisin tiloille. Me toivomme, ettei poukkoilevalla politiikalla ja jakeluvelvoitteen muutoksilla hukattaisi biokaasun tuotantoon suunniteltuja investointeja ja mahdollisuutta hyödyntää tätä kotimaista päästövähennyskeinoa.” Teollisten investointien aikajänne investointiaikeesta tuotantoon on useita vuosia, mutta Suomessa markkinaan vaikuttavat politiikkatoimet suunnitellaan vain vuodeksi tai kahdeksi eteenpäin, mikä vaikeuttaa olennaisesti suunnittelua, sillä biokaasun kysynnän ja tarjonnan kasvuun tarvitaan valtion määrätietoista suunnannäyttöä. Sen tavoitteena on yhteensä yhden terawattitunnin uusiutuvan liikennepolttoaineen tuotanto
Se ei lisäänny Suomen vesistöissä luonnollisesti, eikä siksi karkuun päästessäkään uhkaa täkäläisiä kalakantoja”, Vääräniemi perustelee. Kokoluokaltaan suomalainen kirjolohen kasvatus on murto-osa Norjan suurissa teollisissa verkkoaltaissa tapahtuvasta lohentuotannosta, ja siksi myös kalankasvatuksen haittoja on helpompi hallita. Valtavaksi kasvaneen kalateollisuuden ympäristöhaitat, kuten kasvatettavien kalojen korkea kuolleisuus tai Norjan luonnonlohienkin terveyttä uhkaavat lohitäit, saavat pohtimaan, ovatko Suomessa asiat kalankasvatuksessa sen paremmin. 64 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. vsk Jos olet miettinyt, mitä eroa on suomalaisen kirjolohen ja Norjan lohen kasvatuksessa, vastaus on: lähes kaikki. ”Kotimainen kalankasvatus poikkeaa merkittävästi norjalaisesta toimintatavoilta, mittakaavalta ja olosuhteilta. Myös täkäläinen luonto ehkäisee ongelmia: Norjassa kaloja piinaava lohitäi ei elä Suomen vähäsuolaisissa vesistöissä. Norjassa puhutaan 1,3–1,4 miljardista kilosta kalaa vuodessa. Kotimainen kalankasvatus pyrkii minimoimaan ympäristöhaitat – lohitäistä ei huolta Suomessa. Toisen sukupolven kalatilallinen, Kalankasvatus Vääräniemen toimitusjohtaja Kari Vääräniemi sanoo suomalaisen kalankasvatuksen olevan sekä ympäristön että kalan hyvinvoinnin huomioon ottavaa, tarkasti säädeltyä toimintaa, jolla ei ole Norjan suurteollisuudesta tuttuja ongelmia. Jättimäiset verkkoaltaat tuottavat Norjan merialueilla vuosittain reippaasti yli miljardi kiloa lohta ihmisten ravinnoksi. ”Kirjolohi on aivan eri laji kuin Itämeren ja Atlantin lohet, joiden sukulaisia Norjassa tuotetaan. Jo peruslähtökohdat ovat erilaiset alkaen siitä, että Suomessa kasvatetaan ruokakalaksi kirjolohta”, Vääräniemi toteaa. ”Suomessa kalaa kasvatetaan noin 17 miljoonaa kiloa, mikä voi vastata yhden norjalaisen kasvattamon vuosituotantoa. Ympäristöhaittoja onkin onnistuttu vähentämään reippaasti. Siitä noin 14 miljoonaa kiloa on kirjolohta”, Vääräniemi selventää. Suomessa tuotanto on siihen verrattuna mittakaavaltaan pientä. Suomessa kalankasvatusta tehdään tarkan valvonnan alla, luonnon ja kalan hyvinvointia ajatellen. Norjassa lohen massatuotantoon liittyy useita kestävyysongelmia
Kaloja ei voi laiminlyödä päivääkään, kuten ei muitakaan eläimiä”, Vääräniemi painottaa. Me käytämme tilallamme kalojen ruokintaan kotimaisia Benella-rehuja, jotka itse asiassa poistavat Itämerestä fosforia enemmän kuin kalankasvatus sinne tuottaa”, Vääräniemi selventää. Meidän kasvattamomme etu on, että olemme pohjoisessa, missä ei ole niin isoja riskejä koviin ääriolosuhteisiin lämpötilojen osalta. Kalankasvatus on pitkä ja monivaiheinen prosessi, joka alkaa emokalojen valinnasta ja jatkuu vuosia. ”Työmme on olla kalapaimenia. Kalavapriikki Oy Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n toimitusjohtaja Kari Vääräniemi on toisen polven kalatilallinen.. Kalankasvatus Vääräniemellä tauteja torjutaan ennakolta muun muassa huolehtimalla tarkasti kalojen elinympäristön puhtaudesta. Monet kasvattamot ovat perinteikkäitä perheyrityksiä, jotka tarjoavat kaivattua työtä harvaan asutuilla alueilla. Pieni vain suolaisessa vedessä kasvava loiseläin voi pahimmillaan tappaa kalan. Kalankasvatus on viranomaisvoimin säänneltyä ja ympäristövaikutukset pidetään minimissä. Mikä tahansa poikkeama kalan terveydessä tai olosuhteissa voi vaikuttaa koko kasvatuksen onnistumiseen: pienikin virhe tai huolimattomuus voi vaarantaa koko kasvatusjakson. 65 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. ”Kalankasvatuksen osuus Itämeren ravinnekuormituksesta on enää alle yksi prosentti. Lohitäi tarvitsee elääkseen vahvasti suolaisen meriveden”, Vääräniemi täsmentää. ”Laatukriteerimme ovat korkeat kalojen kasvuolojen suhteen. Norjan lohia piinaavat lohitäit eivät pärjää Suomen vesistöissä Norjan lohikasvattamoiden ongelmista Suomessakin keskusteluun on lähipäivinä noussut räjähdysmäisesti kasvanut lohitäikanta. Kalankasvatus Vääräniemen pääpaikka on Taivalkoskella. ”Suomessa ei ole lohitäiongelmaa siitä yksinkertaisesta syystä, että Itämeren alhainen suolapitoisuus tekee sen selviämisen luonnossa haastavaksi. Yritys tuottaa kirjolohta ruokakalaksi sekä myös uhanalaisten luonnonkalojen, muun muassa itämerenlohen, järvitaimenen ja uhanalaisen järvilohen poikasia, istutettavaksi vesistöihin. Jos homma menee pieleen, parin vuoden työ voi olla turhaa. ”Kala on elävä olento, jonka hyvinvointi pitää varmistaa joka päivä. Tuotanto on hajautettu moneen paikkaan sekä maantieteellisesti että kasvattamoiden sisällä, jolloin tarttuvat taudit eivät leviä helposti. Meillä on siinä töitä tehdessä tapana laulaa ja puhua kaloille, aivan kuten maatiloilla lehmille tai muille tilan eläimille”, Vääräniemi kertoo. Lisäksi olemme jokialueella, latvavesillä, missä veden laatu on puhtaampaa.” Kalapaimenelle kalan hyvinvointi on kaiken a ja o Vääräniemelle kalojen hyvinvointi on työn perusta, ja hän vertaa työtään karjatilojen eläintenhoitoon. vsk Merkitykseltään kotimainen kalanviljely on kuitenkin kokoansa suurempi. Suomalaisissa kalankasvattamoissa on Vääräniemen mukaan ylipäätään hyvä tilanne tautien osalta. Suomessa kasvatettu kala on yksi kestävimmistä tavoista tuottaa ravinnoksi laadukasta, terveellistä ja maittavaa eläinproteiinia
vsk TEEMAT ja AIKATAULUT 2024 www.elintarvikejaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni ammattikeittiöja elintarvikealan ammattilehti Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. ALV. 044 768 6009 Maria Turppa, puh. 050 324 2464 kaarina.karna@elintarvikejaterveys.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Minna Alho, puh. 66 Elintarvike ja Terveys-lehti 6:2024, 38. tilaukset@elintarvikejaterveys.fi 1/2025 Erityisruokavaliot ja omavalvonta ilmestyy 27.2.25 artikkelit 23.1.25 mainosaineistot 6.2.25 2/2025 Varautuminen elintarvikealalla ilmestyy 16.4.25 artikkelit 12.3.25 mainosaineistot 26.3.25 3/2025 Elintarvikelainsäädäntö ja omavalvonta ilmestyy 28.5.25 artikkelit 23.4.25 mainosaineistot 7.5.25 4/2025 Elintarviketurvallisuus, tutkimukset, omavalvonta ilmestyy 12.9.25 artikkelit 8.8.25 mainosaineistot 22.8.25 5/2025 Ammattioppilaitoksesta ammattikeittiöön – työn ja opiskelun murros (Ateria25) ilmestyy 6.11.25 artikkelit 2.10.25 mainosaineistot 16.10.25 6/2025 Lähiruoka ja luomu ilmestyy 17.12.25 artikkelit 12.11.25 mainosaineistot 26.11.25 TEEMAT ja AIKATAULUT 2025 www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @ETerveyslehti. 10 %). 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Asiakaspalvelu Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 040 745 1491 eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi Kustantajan tilaushinnat 2025 Kestotilaus 53,Vuosikerta 58,Irtonumero 12,Näköislehti 50,(kuluttaja-asiakkaat) Näköislehti 100,(yritykset ja organisaatiot) Painettu lehti + näköislehti (kombo): Kestotilaus 115-, vuosikerta 120,(sis
ALV. 044 981 8239 etunimi.sukunimi@saarsalo.fi Asiakaspalvelu Toimistonhoitaja Eevastiina Aura Puh. 040 745 1491 eevastiina.aura@ymparistojaterveys.fi Kustantajan tilaushinnat 2025 Kestotilaus 53,Vuosikerta 58,Irtonumero 12,Näköislehti 50,(kuluttaja-asiakkaat) Näköislehti 100,(yritykset ja organisaatiot) Painettu lehti + näköislehti (kombo): Kestotilaus 115-, vuosikerta 120,(sis. tilaukset@elintarvikejaterveys.fi 1/2025 Erityisruokavaliot ja omavalvonta ilmestyy 27.2.25 artikkelit 23.1.25 mainosaineistot 6.2.25 2/2025 Varautuminen elintarvikealalla ilmestyy 16.4.25 artikkelit 12.3.25 mainosaineistot 26.3.25 3/2025 Elintarvikelainsäädäntö ja omavalvonta ilmestyy 28.5.25 artikkelit 23.4.25 mainosaineistot 7.5.25 4/2025 Elintarviketurvallisuus, tutkimukset, omavalvonta ilmestyy 12.9.25 artikkelit 8.8.25 mainosaineistot 22.8.25 5/2025 Ammattioppilaitoksesta ammattikeittiöön – työn ja opiskelun murros (Ateria25) ilmestyy 6.11.25 artikkelit 2.10.25 mainosaineistot 16.10.25 6/2025 Lähiruoka ja luomu ilmestyy 17.12.25 artikkelit 12.11.25 mainosaineistot 26.11.25 TEEMAT ja AIKATAULUT 2025 www.facebook.com/ymparistojaterveys.fi @ETerveyslehti. TEEMAT ja AIKATAULUT 2024 www.elintarvikejaterveys.fi Puhtaamman huomisen ääni ammattikeittiöja elintarvikealan ammattilehti Toimitus Päätoimittaja Kaarina Kärnä Puh. 044 768 6009 Maria Turppa, puh. 10 %). 050 324 2464 kaarina.karna@elintarvikejaterveys.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Minna Alho, puh