Urheilulliset tavoitteet olivat korkealla, mutta taloudellinen puoli kaatoi seuran. 27 17 1/2018 6,90 € (sis. STADIONBONGARI suomalaisten stadioneiden sielunmaisema Maajoukkueluotsin osaaminen puntaroidaan vasta nyt MAAJOUKKUE SUOMEN CUPIN VETOVOIMA HUKASSA FC YPA:N SURULLINEN TARINA Uudistunut Suomen Cup kerää mielipiteitä puolesta ja vastaan, eikä saa osakseen samanlaista osallistujamäärää kuin aiemmin. alv)
2
Palloliiton uudistuminen niin hallinnon kuin seuratoiminnan tukemisen osalta on kenties kaikkein näkyvin osa sitä jäniksen loikkaa, mitä yritämme ottaa kiihtyvässä ja globaalissa jalkapallon kehityskaaressa. Nyt olemme uudistaneet sivujen ulkoasua raikkaampaan ja rennompaan suuntaan. Jalkapallolehden tekijän silmin uusi vuosi starttasi jo lähes välittömästi, kun saimme ensimmäisen vuoden viimeisen lehden valmiiksi. Olemme nähneet viime vuonna ja alkuvuoden otteluissa välähdyksiä hienoista yleisömääristä, uutisia uusista stadionsuunnitelmista useilla sarjatasoilla, pankin räjäyttäneitä kausikorttikampanjoita, rakkaudesta lajiin tehtyjä videodokumentteja ja podcasteja eri tahojen toimesta, sekä tietysti EOM-jalkapallolehden laajentumissuunnitelmat niin sivumäärien kuin ilmestymistahdinkin suhteen. Muistetaan kuitenkin, että oikotietä onneen ei ole. Haluamme pitää kiinni journalistisista laatuvaatimuksista. Jalkapallovuosi 2018 on jo suomalaisittain päässyt hyvään vauhtiin. Suomalaisen jalkapallon näkyvyyden parantuminen eri kanavissa, kannattajaryhmien profiilin nousu (hyvässä mielessä) ja alasarjaseurojen toiminnan laadun ja osaamisen kasvu ovat vain osa niistä hienoista, hiljaisista signaaleista, joita suomalaisen jalkapallon parissa tällä hetkellä kuuluu. Tässä lehdessä tartumme molempiin aiheisiin. Toivottavasti uudistus on mieleinen. Tutustumme A-maajoukkueen päävalmentaja Markku Kanervaan ja pohdimme mielipiteitä puolesta ja vastaan herättävän cup-kilpailun kehittämistä. Muiden muassa Huuhkajat on jo pelannut ensimmäisen maaottelunsa ja Suomen cupin lohkovaihetta pelataan kuumeisesti monella pelipaikkakunnalla. Toivottavasti viihdyt lehtemme sivuilla! Jänis vs. Haluamme kirjoittaa mielenkiintoisia tarinoita suomalaisesta jalkapallosta – huippufutiksesta harrastejalkapalloon. Olkaamme kärsivällisiä, uudistukset tuovat varmasti halutun lopputuloksen! Kustantaja Aboa Sports Management Oy Painopaikka Painokotka Oy, Kotka Toimitusjohtaja Tero Karinti tero@eom.fi / 040 931 1550 Päätoimittaja Kimmo Muttilainen kimmo@eom.fi / 050 494 8797 Myyntipäällikköt Tomi Leivo-Jokimäki tomi@eom.fi / 050 521 1166 Timo Järvenpää timo@eom.fi / 0400 242 131 Ilmoitusmateriaalit, juttuvinkit toimitus@eom.fi Avustajat (01/2018-lehdessä) Harri Laine, toimittaja Noora Lindberg, toimittaja Mikko Rahja, toimittaja Akusti Salonen, analyytikko Juha Tamminen, kuvaaja Kannen kuva Juha Tamminen www.eom.fi ISSN 2489-3404. 3 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Pääkirjoitus Toimittajalta KIMMO MUTTILAINEN @KMuttilainen TERO KARINTI @tkarinti Tervetuloa uudistuneen EOM-lehden pariin Vuosi 2018 on käynnistynyt vauhdilla. Uskomme, että lukijamme haluavat lukea mielenkiintoisia tarinoita niin värikkäistä persoonista kuin ilmiöistä, jotka koskettavat ja kehittävät maamme jalkapalloa. Takamatka on pitkä ja vauhti toisinaan tuskallisen hidasta, mutta kilpikonnakin voi kisassa silti pärjätä. kilpikonna Suomalainen jalkapallo ja siihen liittyvät kulttuurilliset osa-alueet kuten kannattajakulttuuri, olosuhteet ja näkyvyys ottavat vuonna 2018 taas aimo askeleen eteenpäin. Siitä käynnistyi ulkoasun uudistusprojekti, sillä ensimmäisenä vuonna siihen ei vielä ollut taloudellisia resursseja
YPA:n surullinen tarina 17 Koutsin kulma: Mikä ihmeen vastaprässi. Suomen Cup ei kiinnosta 27 Kolumni: Fysiikkakikyloikka 30 Missä menee Naisten Liiga. Numerosta pelaaja tunnetaan 31 Pelinumero on monille pelaajille pyhä asia, mutta Veikkausliigan historiassa on nähty ja koettu monenlaisia viritelmänumeroita.. 35 Loppuvihellyksen jälkeen: Tommi Grönlund 38 Juttusarjassa Loppuvihellyksen jälkeen haastateltavana on HJK:n takavuosien keskikenttäpelaaja, joka kertoo peliurastaan ja sen jälkeisestä elämästään. 21 Paraisten jalkapallon uusijako 22 Wolves nousi ensi kertaa Kolmoseen, kun taas perinteinen PIF oli vaarassa tippua Neloseen. 4 Sisällys 1/2008 31 Puheenjohtaja piinapenkissä 5 Rive – jalkapalloprofessori 6 Power Chair Football 12 Jalkapallo on laji, joka tarjoaa kaikille mahdollisuuden harrastaa sitä
Kunnioitettavaa!. Ykkösen paikan takaportin kautta saanut KTP keräsi lähes 2300 kausikorttivarausta kampanjallaan. 5 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA EOM-TV SANANSAATTAJAT-PODCAST youtube.com/c/eom-jalkapallolehti EOM-TV on EOM-jalkapallolehden virallinen nettitv-kanava, jossa kuulet aina ajankohtaisimmat studioanalyysit niin pelitapahtumista kuin lajin taustaltakin. Tule mukaan suomalaisen jalkapallon omaan lajiyhteisöön! youtube.com/c/eom-jalkapallolehti EOM-TV: Hannu Tihinen Ykkösen sarjalisenssit ja joukkueanalyysit Palloliiton puheenjohtaja vaalit EOM-TV: Joukkueen rakentaminen – vieraana Juha Reini Kotimainen jalkapallo liikuttaa suuria määriä seuratyön parissa. comista löytyy pelaajakohtaiset tilastot vuodesta 1990 alkaen. Veikkausliiga
Mitkä ovat keskeisimmät uudistukset tässä uudessa mallissa, joka astuu voimaan vuonna 2020. Puheenjohtajana olennaisin tehtäväni on naisten ja miesten A-maajoukkuetoimintojen kehittäminen, mutta myös nuorten 21ja 19-vuotiaisiin panostaminen, sillä nuorista nousee lähitulevaisuudessa pelaajia A-maajoukkueeseen. Haluamme kohdentaa enemmän resursseja kenttätyöhön ja kitkeä EOM-lehti sai mahdollisuuden haastatella Palloliiton puheenjohtajaksi valittua Ari Lahtea. Erilaiset luovat ratkaisut ja rahan päälle ymmärtäminen kuuluvat vahvuuksiini. Toinen uudistus koskee hallintomallia, jossa päätöksenteko muuttuu niin, että isoimmilla junioriseuroilla on enemmän päätäntävaltaa kuin pienemmillä. Äänimäärä jakautuu kahden ja 20:n välillä. Uskon ja samalla toivon, että pystymme tekemään sellaisia tuotteita, jotka kiinnostavat yrityksiä. Jalkapallo puhuttelee yritysjohtoa. Aluksi tärkeintä oli varmistaa hallituksen kanta pääsihteerin suhteen ja se oli ilokseni yksimielinen. Yllättikö tiukaksi mennyt äänestystulos. Seurojen Palloliitto -kehityshankkeeseen perustettiin ohjausryhmä. Miksi näin. Se pitää sisällään kaksi keskeistä uudistusta. Pyysin Marco Casagrandelta konkreettisen listan niistä asioista, joita pystyisimme tekemään vieläkin paremmin. Sieltä kantautui uutisia, että monia liiton päällikköpaikkoja laitetaan uudelleenhakuun. Tarvitsemme elinkeinoelämältä lisäresursseja matkalla kohti arvokisoja ja myös ammattilaisia liittoon tekemään näitä tuotteita. Ei yllättänyt, sillä vaalikeskusteluiden aikana selvisi, että meillä kolmella oli erilaiset ehdokasprofiilit. Haluamme viestiä, ettei mikään Palloliiton työtehtävistä ole kiveen hakattu ja haluamme löytää parhaat tekijät avainpaikoille. Sen jälkeen koimme tärkeäksi laittaa hakuun neljä keskeisintä paikkaa ja aluepäälliköiden postit. Sitäkin varmaan, mutta ammattilaisena tuon mukanani laajan suhdeverkostoni päättäjiin ja elinkeinoelämään. Puheenjohtaja piinapenkissä TEKSTI KiMMo Muttilainen KUVA JuHa taMMinen Ari Lahti, onnittelut valinnastasi Palloliiton puheenjohtajaksi. Ensimmäinen koskee organisaation virtaviivaistamista. Toimit siviilityössäsi investointipankkiirina, voidaanko sinua siis pitää tarkan markan miehenä. Koetaanko suomalainen jalkapallo tarpeeksi vetovoimaiseksi yritysmaailmassa. Sain 20 kohdan listan, jossa oli muun muassa 21-vuotiaiden maajoukkueen leiritysten lisääminen ja valmennukseen panostaminen. Haastattelu toteutettiin muutama viikko sen jälkeen, kun Lahti oli tehtävään valittu.. Palloliiton liittohallitus kokoontui johdollasi ensimmäistä kertaa tammikuun lopulla. Millaisia konkreettisia toimia haluat viedä läpi ja millaisella aikataululla. Ilmeisesti erilaiset asiat puhuttelivat eri seuroja. Haluat kehittää ja parantaa myös jalkapallon kilpaurheilupuolta. Siitä olen iloinen, että sain enemmistön äänistä jo ensimmäisellä kierroksella. Kerroit puheenjohtajakampanjasi aikana haluavasi tuoda lisää rahaa elinkeinoelämästä. 6 pois päällekkäisyyksiä. Sen olen huomannut jo KuPSissa toimiessani, että voittamiseen ei voi pakottaa, mutta edellytyksiä menestykseen voi luoda ja sitten voittaminen tulee palkintona
7 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA
8 Jalkapalloprofessori Markku Kanerva on valmentaja, jonka tietää jokainen, mutta vain harva tuntee. TEKSTI KiMMo Muttilainen KUVAT JuHa taMMinen. Millainen persoona hän oikeasti on ja millaiset toimintatavat toista täyttä vuottaan A-maajoukkueen peräsimessä toimivalla Kanervalla on
9 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA TEKSTI KiMMo Muttilainen KUVAT JuHa taMMinen
Olen paikan päällä varttituntia ennen sovittua haastattelun ajankohtaa, mutta eipä aikaakaan, kun lasisen ovisermin takaa esiin astelee itse A-maajoukkueen päävalmentaja. Yhtä rennosti ja reteästi kuin mitä olen oppinut häntä vuosien saatossa tuntemaan. Kanerva oli noussut maajoukkueen peräsimeen kahdesti aikaisemminkin, joskin lyhytaikaisesti, valmennettuaan kolmessa maaottelussa keväällä 2011 ja kesästä 2016 vuoden loppuun Mixu Paatelaisen potkujen jälkeen. Millainen persoonallisuus kätkeytyy tämän silmälasipäisen herrasmiehen taakse. Kolmas kerta sanoi Kanervalle toden. 16-vuotisen pelaajauransa vuoteen 1998 päättänyt Kanerva tiedetään helsinkiläisenä, vahvasti HJK-taustaisena henkilönä, joka on saanut toimia Palloliiton siipien suojassa jo vuodesta 2004 lähtien. Sitä ennen valmennuskokemusta oli kertynyt vain kaksi vuotta HJK:n liigajoukkueen kakkosvalmentajana ja vuosi Ykkösessä FC Viikinkien luotsina. Olen tehnyt lukuisia haastatteluja Palloliiton alaisuudessa toimivista valmentajista ja muusta henkilökunnasta, mutta kertaakaan aiemmin en ole astunut Palloliiton toimistoon. 10 M arkku Kanerva nousi valtakunnan halutuimmalle valmentajajakkaralle joulukuussa 2016 solmittuaan kerralla kolmivuotisen sopimuksen A-maajoukkueen valmentamisesta Hans Backen potkujen jälkeen. Ovikelloa painettuani ovi avautuu ja esittäydyn,, kerron millä asialla olen ja minua pyydetään istumaan odottamaan. A-maajoukkueen toiminta oli tullut hänelle tutuksi, sillä hän oli toiminut valmennustiimissä vuodesta 2010. Muutoinkin Palloliiton päävalmentajavalinta tuntui heidän kannalta turvalliselta, sillä olihan Kanerva luotsannut jo aiemmin alle 21-vuotiaiden maajoukkuetta ja johtanut sen sensaatiomaisesti EM-kisoihin. Päällä on A-maajoukkueen verryttelyasu, A-maajoukkueessa toimintaa ohjaa ajan rajallisuus, joten silloin pitää pystyä priorisoimaan ajankäyttöä Markku Kanerva on toiminut Palloliiton tehtävissä jo vuodesta 2004 lähtien.
Tästä tullaan myös pelirohkeuteen, joka näkyy riistoissa, haastoissa ja nimenomaan hallituissa riskeissä”, Kanerva sanoo.. ”Meillä on vahva kollektiivinen, yhdessä tekemisen meininki. Pystymme pitämään yllä tiettyä vaatimustasoa, jota johtaa sisäinen kuri. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että harjoittelun pitäisi olla yhtä hekottelua. Olen kuullut myös sanottavan, että harjoitus ilman naurua on epäonnistunut harjoitus. A-maajoukkueessa toimintaa ohjaa ajan rajallisuus, joten silloin pitää pystyä priorisoimaan ajankäyttöä. Sitäkin voidaan kutsua identiteetiksi. Aiemmin 13 vuotta Haagan peruskoulussa luokanopettajana työskennellyttä Kanervaa kutsutaan maajoukkueympyröissä lempinimellä professori. Kuuluu naurahdus, sillä päävalmentajan mielestä luonteesta pitäisi kysyä paremmin hänet tuntevilta ystäviltä. Haluan myös nähdä sen, että pelaajat tietävät, miten kentällä toimitaan, jotta voidaan mitata asioiden toimivuutta”, hän jatkaa. Suhtaudun kuitenkin positiivisesti minulle annettuun lempinimeen”, Kanerva hymähtää. Lisäksi jokainen Suomi-paidan päällensä pukeva pelaaja pelaa aina loppuun saakka ja niin taistelunkuin voitontahto on jokaisella jätkällä aina kova. Se lähtee myös kunnioituksesta itseään ja muita ihmisiä kohtaan. Lisäksi joukkuehenki pääsee silloin rakentumaan, kun kaikilla on turvallinen ja luottavainen olo. Kerron Kanervalle, että aikomuksenani on ottaa selvää hänen luonteestaan ja toimintatavoistaan. Silti harjoituksissa jotain on tehty väärin, jos hymyn häivääkään ei näy”, Kanerva filosofoi. ”Tietynlainen pedanttius sopii oikein hyvin, sillä uskon, että asiat pitää viedä loppuun saakka eikä jättää puolitiehen. Koska Kanervalla on vyöllään pitkä ja menestyksekäs peliura, voi hän ammentaa siitä paljon omaan valmentajauraansa. Kanervan mielestä juurikin tärkeää on se, että valmentaja pystyy tunnistamaan pelaajien tunnetilat, koska on itse elänyt samoissa tunnelmissa voittojen ja tappioiden hetkillä. ”Paljon puhutaan myös joukkuehengestä, mutta on korostettava sitä, ettei sen rakentaminen ole pelkästään päävalmentajan tehtävä. Olen mielestäni myös sosiaalinen, sillä minulla on kova halu tehdä töitä ihmisten kanssa”, Kanerva sanoo. Luonnehdintaan ei tule vahingossakaan liioittelua, sillä se ei sovi Kanervan pirtaan. Hetken mietittyään hän kuitenkin pohtii omaa luonnettaan. ”Ehkä perusluonteeni on rauhallinen, kärsivällinen ja analyyttinen sekä määrätietoinen ja suunnitelmallinen. Posin kautta Kanervan valmennusfilosofiaan kuuluu se, että jos halutaan tehdä kehitystä edistäviä asioita, onnistuu se parhaiten positiivisessa ilmapiirissä. 11 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA mikä sopii hyvin mielikuvaan miehestä arkisissa olosuhteissa. Kutsumanimessä ei ole ivallista sävyä, vaan se on omalla tavallaan hyvin osuva ilmaisu miehen luonteesta ja samalla toimintatavoista. Pelaajat itse oivaltavat asioita kentällä, uskaltavat myös kokeilla uusia, jopa rohkeita pelillisiä asioita sovittujen raamien puitteissa. Valmentajana pitää olla myös jatkuvasti ajan hermolla, sillä kansainvälinen jalkapallo kehittyy jatkuvasti ja Suomella ei ole varaa antaa siitä kilpailuetua muille, etteikö olisi nykyfutiksen aallonharjalla seuraamassa lajin evoluutiota. Paljon kuulee puhuttavan myös siitä, ettei Suomella ole kunnon peli-identiteettiä. ”Välillä tulee mietittyä sitä, että luennoinko pelaajille liikaa. Kanerva sanoo kuitenkin A-maajoukkueella olevan tunnistettavia piirteitä, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle. Tuleeko liikaa annettua teoriaa
Halusin antaa myös pelaajille palautetta koko viime vuoden otteista, mutta ajankohdan. Ennalta kaksituntiseksi sovittu haastatteluaika päävalmentajan kanssa kuluu nopeasti. Pyrin löytämään videoilta sitä oikeanlaista tekemistä. Ajan käytön hyödyntäminen Yleinen kuvitelma maajoukkuevalmentajan työarjesta on se, että hänellä on runsaasti aikaa, koska maaotteluiden välillä on yleensä kaksi kuukautta. 12 Kanerva puhuu rauhallisesti ja maltillisesti hänelle rakkaasta lajista, mutta kaikesta huokuu intohimo ja väsymätön halu kehittyä entistä paremmaksi. Jos vaimoltani kysytään, vietän varmasti ihan liikaa aikaa television äärellä jalkapalloa seuraten”, Kanerva naurahtaa. Jalkapallon seuraaminen ei rajoitu pelkästään otteluihin, joissa suomalaispelaajat ovat läsnä, sillä illasta toiseen Kanerva jaksaa katsoa kansainvälisiä otteluita lajin aivan absoluuttiselta huipulta. Se mies, johon tutustuin jo 1990-luvun lopulla ei ole muuttunut mihinkään, vaikka työnkuva on vaihtunut pelaajasta valtakuntamme ykkösvalmennuspestiin. Hyökkäyssuuntaan pelattaessa tulee olla nopeat jalat ja nopeat päät, sillä ratkaisu murtautumisesta pitää tehdä nopeasti ja kanssapelaajien pitää olla silloin samalla sivulla, ja siitä päästäänkin viimeistelyn tehokkuuteen. Riistot tehdään yhdessä ja jokaisella pitää olla kirkkaana ajatus siitä, milloin ja miten prässätään. Kanerva haluaa nähdä kentällä efektiivistä ja kollektiivista jalkapalloa, jossa yksitoistikko puolustaa yhdessä, tarvittaessa jopa kahdessa linjassa, jottei vastustajalle synny liiaksi maalipaikkoja. Suurin aika maaotteluiden välissä menee suunnitteluun ja palautteiden antamiseen. Ennen varsinaista palautekeskustelua pelaaja saa omista suorituksistaan pelikentällä parhaimmillaan jopa 20 videoklipin kokoelman. ”Pelin rytmittäminen on pirun tärkeää, sillä jokaisella pitää olla tiedossa se, milloin mennään pallon kanssa eteenpäin, mitä tapahtuu, kun päästään murtautumisvaiheeseen ja siinäkin pitää olla selkeät periaatteet, miten murtautua”, Kanerva sanoo. Kanervan sisällä elää vahvasti asioita pohtiva professori, mutta yhtä lailla intohimoinen ikuinen jalkapallon opiskelija. Yleensä suhde on 70–30 %. Se auttaa pelaajaa huomaamaan konkreettisesti tekemänsä hyvät ja myös huonot teot. Kanervalla on tapana antaa palautteet mahdollisuuksien mukaan kasvotusten, mutta suurimman osan pelaajista pelatessa ulkomailla tapahtuu palautteen antaminen puhelimitse. 14 kautta ja 291 ottelua kestäneellä liigaurallaan Kanerva voitti peräti viisi suomenmestaruutta, yhden hopean ja kolme pronssia. ”Lähden rakentamaan palautetta positiivisten suoritusten kautta
Vuoden ehdoton kohokohta on syyskuussa alkava Kansojen liiga, jossa Suomi kohtaa Unkarin, Viron ja Kreikan. 13 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Kansojen liiga vuoden kohokohtana TEKSTI KiMMo Muttilainen S uomen A-maajoukkueen toimintavuosi käynnistyi tammikuussa Abu Dhabin leirillä. Maajoukkue voi harjoitella ennen ottelua vain muutaman päivän aikana. ja kolme päivää myöhemmin Maltan. Kanerva käyttää paljon aikaa myös pohtimalla kuinka paljon pelaajalle pystyy antamaan uutta dataa, jotta tämä pystyy ne omaksumaan ja siirtämään itse peliin. Viimeisimpänä lopettaneiden joukkoon liittyi Ruotsin pääsarjassa pelaava Kari Arkivuo. Seuraavaksi Huuhkajat on tositoimissa maaliskuun loppupuolella, kun Suomi kohtaa Turkissa aluksi Makedonian 23.3. Edellisissä karsinnoissa Suomi-paitaa kantoi lähes 30 eri pelaajaa. Ainoaksi jääneessä maaottelussa Jordania kaatui maalein 2–1. Kuusi Kansojen liigan ottelua pelataan läpi runsaan kahden kuukauden aikana. Se tuo valmentajille sopivaa vaihtuvuutta siihen, ettei tehtävänä ole kerta toisensa jälkeen samat asiat. Suurelle yleisölle se suurin ja näkyvin työ on luonnollisesti seuraavan A-maajoukkueen valitseminen, mikä ei sekään ole aivan yksinkertainen asia. Sekään ei ole missään nimessä optimaalinen tilanne, että vaihtuvuus ottelusta toiseen on noin suuri, mutta toisaalta Kanerva pääsi ajamaan sisään myös uusia kasvoja. Toisinaan Martonen voi katsoa vastustajan puolustuspelaamisen, kun taas toisessa ottelussa hänen kontollaan voi olla hyökkäyspelaaminen. Yksin päävalmentaja ei tätä urakkaa tee, vaan hän jakaa vastuuta valmennustiimilleen, pääasiassa Mika Nurmelalle ja Kari Martoselle. Ennen päävalmentajien piti matkustaa paikan päälle, mutta tänä päivänä se työ on helpottunut teknisten apuvälineiden avulla. Uuden maajoukkueturnauksen vastustajat arvottiin tammikuun lopulla Sveitsin Lausannessa ja Kanervan mukaan Jari Litmanen osasi arpoa Suomelle otolliset vastustajat. löytäminen osoittautui sangen haasteelliseksi pelaajien seurajoukkuekiireiden takia”, Kanerva huokaa. ”Käymme asioita läpi videoklippien avulla välillä koko joukkueen kesken ja toisaalta taas myös pienryhmissä. Päävalmentaja Markku Kanerva kertoo maajoukkueen etsivän kesäkuulle kahta vastustajaa kansainvälisille ottelupäiville. Mielestäni on parempi, että pelaajat itse ratkaisevat kentällä syntyviä ongelmia, sillä otteluiden aikana jalkapallossa itse peliin vaikuttaminen on pirun vaikeaa”, Kanerva myöntää.. A-maajoukkueen pelaajia ei Kultaisen sukupolven tapaan pelaa liiaksi kansainvälisissä huippusarjoissa. Joukkueen tarkoituksena oli pelata reilun viikon mittaisen leirityksen aikana kaksi maaottelua, mutta lopulta viime hetken peruutuksen takia uutta vastustajaa ei löytynyt. ”Ehkä se on myös osa luonnettani, että haluan olla varma kaikista johtopäätöksistä, mitä teen. Lisäksi Serie A:ssa pelaava Perparim Hetemaj ja Bundesliigassa tahkoava Niklas Moisander päättivät lopettaa uransa maajoukkueessa. Päävalmentajan tulee olla perillä pelaajien iskukyvystä ja siksi edellisten otteluiden seuraaminen on tuiki tärkeää. Huuhkajien taso ei kuitenkaan ole läheskään niin huono kuin yleisesti luullaan, vaikka aivan terävin kärki onkin valitettavan kapea. En halua joutua kokemaan sitä tunnetta, etten olisi huomannut jotain tiettyä asiaa”, Kanerva tuumaa. Kanervalla on käytössään nettipohjainen ohjelma, josta hän pystyy kaivamaan informaatiota maajoukkueista ja jopa yksittäisistä pelaajista. Päävalmentaja myös laatii maaottelupäivien ohjelman ja miettii levon ja rasituksen suhdetta, minkä merkitys onkin korostunut entuudestaan tänä päivänä, kun maaottelut ja karsintataistot pelataan niin sanottuina double headereina eli kaksi ottelua saman maajoukkuetauon aikana. ”Mietin paljon peliryhmitystä tulevaa vastustajaa vastaan, ja pyrin sitten löytämään siihen sopivia pelaajatyyppejä”, Kanerva toteaa. Pelkästään palautekeskusteluiden antamiseen ei päävalmentaja käytä kaikkea aikaansa, vaan iso osa ajasta menee myös vastustajien vakoilemiseen. Harjoitukset keskittyvät lähinnä taktisiin asioihin, sillä monesti pelaajilla on alla viikonlopun ottelut maajoukkueeseen saavuttaessa
14
Suomessa on vuodesta 2012 lähtien pelattu yhtä jalkapallon versiota, jolle kukaan tuskin nenäänsä nyrpistää. Suomen sähköpyörätuolijalkapallo ry perustettiin vuonna 2013, ja laji sai kotimaisen SM-sarjansa vuonna 2015. TEksTi tero Karinti kuvAT SUoMEn SäHKöPyöräTUoLiJALKAPALLo JA FC inTEr 15 Jalkapallon maaginen vetovoima ei tunne rajoja, ei fyysisiäkään. Sähköpyörätuolijalkapallo on toimintarajoitteisille suunnattu kuningaslajin versio, jonka pelilliset peruspilarit nojaavat esikuvansa tavoin jalkapallon vanhoihin viehätystekijöihin. ”Oikeiden seurojen mukanaolo ja tuki on ollut hienoa ja on tuonut uskottavuutta toimintaan. On vain sama rakkaus jalkapalloon, ja sama intohimo maalien tekemiseen. Samoin Palloliiton halu ottaa laji mukaan normaalin kilpatoiminnan rinnalle on ollut vaikuttavaa”, Lundell kertoo. Samalla tavoin kuin muullekin futisjunioreille, myös meidän pojille edustuksen vierailut treeneissä ja yhdessä vietetyt aamiaiset ovat olleet äärimmäisen tärkeitä hetkiä”, kertoo vuoden 2017 Grassroots-valmentajana Captain’s Ball -gaalassa palkittu FC Inter Powerchairin valmentaja Erik Lundell. ”Laji on erittäin taktinen. Valmentaminen on täten erilaista, mutta vähintäänkin yhtä taktista. Tätä ennen sähköpyörätuolijalkapallon pioneerihahmo Lundell oli esitellyt lajia jo Lihastautipäivillä tutustuttuaan siihen aiemmin Youtubesta löytyneiden videoklippien välityksellä. Lajin ensimmäinen maailmancup näki päivänvalon vuotta myöhemmin. Suomessa on jo useiden vuosien ajan tehty pioneerityötä, jotta fyysisistä rajoitteista kärsivillä lapsilla olisi mahdollisuus harrastaa rakastamaansa lajia.. Tätä nykyä sarjassa pelaa kolme joukkuetta: FC Inter Powerchair, HJK Hurrikaanit sekä TPV Powerchair. Varsinainen laajeneminen kansainvälisellä tasolla koettiin 1980-luvulla, kun erityisesti Pohjois-Amerikka otti lajin omakseen. Vuonna 2006 laji sai oman kattojärjestönsä, kun kansainvälinen sähköpyörätuolijalkapalloliitto Federation Internationale de Powerchair Football Association (FIPFA) sai alkunsa Atlantassa. RAKKAuDESTA jalkapalloon Lajilla pitkät perinteet kansainvälisesti Ensimmäisen kerran sähköpyörätuolijalkapalloa kokeiltiin Suomessa jo 1970-luvulla, kun laji levisi alkuperämaa Ranskasta pikkuhiljaa ympäri Eurooppaa. Seurojen sisällä esimerkiksi futsal ja vihreän veran shakki eivät ole mahtuneet saman katon alle. Myös pelikuvioiden merkitys on yhtä suuressa roolissa kuin esikuvalajissakin. 15 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA J alkapallon parissa on toisinaan nyrpistelty nenää siitä kummunneille lajiversioille kuten futsalille ja beach soccerille. Pelaajien nopeus on laitteiden myötä kaikilla sama, joten sijoittuminen, ennakointi ja erikoistilanteiden merkitys ovat avainasemassa. Pettymykset ja ilonhetket, seuraan kuuluminen, kilpailuvietti ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat teemoja, jotka näkyvät tässäkin urheilussa. Mutta kuten musiikissakin eri tyylilajeineen, ei ole olemassa vain yhtä tapaa pelata jalkapalloa. Suomessa laji sai lopullisen sysäyksensä vuonna 2012, jolloin muutama aktiivinen perhe tutustui siihen tarkemmin
”Esimerkiksi Turussa suurin osa pelaajista pelaa sairaanhoitopiirien ylijäämäosista lajia varten kasatuilla pyörätuoleilla, ja tällaisen tuolin kustannukset ovat noin 1500 euroa. Lajin jäsenmäärien ja sitä kautta joukkueiden kasvua hidastaa aloituskustannusten lisäksi myös muut, pidempään toimintarajoitteisten parissa harrastetut lajit. ”Oikeiden seurojen mukanaolo ja tuki on ollut hienoa ja on tuonut uskottavuutta toimintaan. Samoin Palloliiton halu ottaa laji mukaan normaalin kilpatoiminnan rinnalle on ollut vaikuttavaa” Sähköpyörätuolijalkapallon aloituskustannukset voivat olla este monille hakeutua lajin pariin.. Tästä syystä laajeneminen on kenties myös hitaampaa. Pallot joudumme tilaamaan joko Ranskasta tai Englannista, ja ne maksavat noin 70 euroa kappaleelta”, Lundell valottaa kustannuksia. Kustannuksiin kaivataan helpotusta Sähköpyörätuolijalkapallo on sinänsä helppo laji aloittaa, mutta aloituskustannukset ovat yksi kynnys lajin pariin hakeutumiselle. Mutta esimerkiksi TPV:ssä pelataan samalla joukkueella käytännössä molempia lajeja, joten toiveissa on, että saisimme salibandyn puolelta lisää pelaajia myös jalkapallon pariin”, Lundell toivoo. Suomessa on neljä kappaletta varsinaisesti lajiin suunniteltua tuolia, ja niiden hinta vaihteleekin sitten jo noin 1015 000 euron välillä. Lisätietoa lajista saa esimerkiksi Facebookissa, tunnuksella @ suomensahkopyoratuolijalkapallo. Lajiharrastajien harras toive onkin saada vuonna 2019 järjestettäviin EMkisoihin maajoukkue-edustus kasaan. ”Suomessa on pelattu pyörätuoliurheilun osalta esimerkiksi salibandyn puolella pitkään, ja voihan olla, että voimavarat eivät tällä hetkellä riitä kahteen lajiin. 16 Sähköpyörätuolijalkapallon SM-sarja siirtyikin Palloliiton sateenvarjon alle vuonna 2015, ja viime vuonna laji siirtyi kokonaisuudessaan Palloliiton alaisuuteen. Tällä hetkellä esimerkiksi Lappeenrannassa ja Vaasassa on viriämässä joukkuetoimintaa, ja näiden kasvua täysiverisiksi sarjajoukkueiksi odotetaankin innolla. Joukkuemäärän lisääminen SM-sarjassa on selkeä ykkösprioriteetti, ja julkilausuttu tavoite onkin saada yksi joukkue lisää per kausi
Seuraavana vuonna seura nousi takaisin Kakkoseen, jossa se pelasi yhtäjaksoisesti aina kauteen 2016 saakka. Yli 200 liigaottelua pelannut Ville Saxman lienee tunnetuin FC YPA:n kasvatti. Ei seura isoja voittoja tehnyt, mutta puheenjohtajakauteni aikana taloudellinen tulos jäi kuitenkin selkeästi plussan puolelle”, Nivala kertoo. FC YPA:ssa pelattiin myös futsalia virallisesti vuodesta 2004 lähtien. Samaan aikaan iski talouskriisi, joka näkyi rankasti myös FC YPA:n taloudessa. FC YPA:n edustusjoukkue nousi ensimmäisen kerran Kakkoseen kaudeksi 2001, mutta ylivieskalaiset tekivät sarjassa vain ranskalaisen visiitin. Vuosina 2001–2007 seuran puheenjohtajana toimineen Keijo Nivalan aikana FC YPA:n talous oli vielä hyvässä tilassa. Edustusjoukkueen taustoissa ja seuran myyntityössä aikaisemmin toiminut Jami Ruhkala aloitti vuonna 2008 seuran toiminnanjohtajana. 17 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Nousu ja tuho FC YPA taisteli vuosina 2013–2015 tosissaan noususta jalkapallon Ykköseen yhdessä PS Kemin ja KPV:n kanssa. Nyt viimeksi mainitut seurat porskuttavat ylemmissä sarjoissa, kun taas FC YPA löytyy jalkapalloseurojen hautausmaalta. ”Meillä oli joka kuukausi hallituksen kokous, jossa yhtenä tärkeänä tehtävänä seurasimme seuran taloutta. Näin pystyimme suhteellisen reaaliaikaisesti tarkkailemaan talouden kehitystä. Vuoden aikana seuran tulot tippuivat yli 20 000 eurolla”, Ruhkala huokaa. ”Ennen talouskriisiä yhteistyökumppanit olivat todella positiivisia urheilusponsoroinnin suhteen. TEksTi MiKKo raHJa kuvAT MiKA PAJALA JA MiKKo rAHJA
Lakko heijastui suoraan jalkapallon edustusjoukkueen kokoamiseen. ”Alustavien keskustelujen pohjalta sain kuvan, että talous oli kunnossa. Myöhemmin valkeni, että seuran taloustilanne oli ollut haastava jo vuodesta 2010 lähtien”, Perttu sanoo. ”Laadukkaiden pelaajien saaminen ei ollut enää itsestäänselvyys. Kolmantena kautena ilmoitettiin tylysti, että tämä oli nyt tässä”, muistelee Ruhkala. FC YPA oli avittamassa yrityskauppaa hyväuskoisena, sillä ajatuksella, että Elisa jatkaa seuran sponsorointia. ”Siinä kusetettiin maalaisia oikein urakalla. Meil. Kai Perttu astui seuran puheenjohtajaksi alkuvuonna 2013. Tuolloin molempien edustusjoukkueiden runkopelaajat muodostuivat samoista henkilöistä. Kaudella 2015 se oli jo lähelle 600 000 euroa.” Vuosittain järjestetyt arpajaiset olivat FC YPA:lle taloudellisesti erittäin tärkeitä. PPO tuki toimintaamme vuosittain merkittävällä summalla. 18 Ruhkalan aikana seuran liikevaihto kuitenkin kolminkertaistui. Talouskriisin lisäksi toinen seuran talouteen negatiivisesti vaikuttanut asia oli puhelinosuuskunta PPO:n myynti Elisalle. Seuran futsaljoukkueen päävalmentajan epäiltiin rikkoneen seuran sääntöjä, jonka lopputuloksena seuran hallitus päätti erottaa hänet. Pertun puheenjohtajakausi käynnistyi dramaattisesti. Yrityskaupan myötä tukisummat putosivat rajusti seuraavina kausina. Parhaimpien vuosien aikana ne tuottivat seuralle noin 50 000 euroa nettona. Pelaajien ratkaisu juonsi juurensa jo edelliseen jalkapallokauteen, ja siellä tapahtuneisiin henkilövaihdoksiin. ”Kun aloitin seuran myyntityössä liikevaihto pyöri noin 200 000 euron hujakoilla. Erottamisesta alkaneen tapahtumaketjun päätteeksi suurin osa joukkueen pelaajista meni lakkoon
Loppuvuonna tilanne alkoi tuntua siltä, että lajit eivät enää mahdu saman katon alle”, Perttu kertoo. FC YPA jäi kolmannen kerran peräkkäin sarjassa toiseksi. Pelastusyritys aloitettiin rajuilla leikkauksilla ja ajamalla organisaatiota Siinä kusetettiin maalaisia oikein urakalla. Seuran hallituksessa oltiin sitä mieltä, että emme silti halua tinkiä joukkueen urheilullisesta menestyksestä”, kertoo Perttu. Lajien kilpailukaudet olivat menneet syksyllä ja keväällä jo jonkin verran päällekkäin. Kentän puolella peli kulki entiseen malliin. Tammikuussa 2016 seuran yleinen kokous valitsi Pertun tilalle uuden puheenjohtajan. Panostuksesta huolimatta FC YPA jäi jälleen sarjassa toiseksi. Seura-aktiivien mielestä futsaliin oli panostettu liikaa, ja tämä alkoi näkymään henkilökemioissa. FC YPA teki edustusjalkapallon ja -futsalin kanssa kuudessa vuodessa tappiota yli 300 000 euroa.. Nyt mestaruuden kautta tulleet futsalin europelit sotkivat menestyksen tavoittelun Kakkosessa. ”Olin hyvin perillä seuran asioista, mutta taloustilanne tuli silti yllätyksenä. 19 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA lä ei yksinkertaisesti ollut enää oman seuran ja lähialueen kasvatteja, joista olisimme voineet rakentaa joukkueen rungon. Toimeen ryhtyi Juhani Nevala, joka oli jo aikaisemmin toiminut ajoittain seuran hallituksessa. Seura teki tuolloin tappiota yli 60 000 euroa, jonka seurauksena aloitettiin saneeraustoimenpiteet. FC YPA teki saneerauksista huolimatta 105 000 euron tappiot. Ylivieskalaiset olivat kovassa iskussa, mutta FC YPA jäi lopulta sarjassa toiseksi. ”Mestaruus oli iso särö lajien välillä. Ruhkalan mukaan pelkästään henkilöstökuluja laskettiin 100 000 eurolla vuoden aikana. Europelien jälkeen seurassa ei enää menty hyvässä hengessä eteenpäin. Seuraavalla kaudella joukkueen kokoamista jatkettiin samalla linjalla. Joukkueen runko koottiin ulkomaalaisista pelaajista, ja parhaimmillaan seurassa pelasi kahdeksan ammattilaispelaajaa. Seuraavan kauden kynnyksellä seuran futsaljoukkue voitti ensimmäisen Suomen mestaruutensa
”Tulokertymä pitkällä aikajaksolla oli tippunut dramaattisesti. Jälkiviisaus on luonnollisesti sitä parasta viisautta, mutta tässä tarinassa siitäkään ei enää lohtua ole. Tämä toi helpotusta FC YPA:n taloustilanteeseen. ”Loppuvaiheessa joukot katosivat rinnalta. ”Jos halutaan jälkeenpäin viisastella, niin juniorija futsaltoiminta olisi pitänyt siirtää omiksi seuroikseen jo vuosia aikasemmin,” Nevala päättää. Lisäksi meillä oli liikaa ammattilaispelaajia taloudelliseen kantokykyyn nähden. Kesällä 2016 FC YPA:n futsal-aktiivit perustivat futsalille oman erikoisseuran, joka maksoi emäseuralle futsal-liigan sarjapaikasta 20 000 euroa. Talouden seuranta epäonnistui täysin”, Ruhkala jatkaa. ”Hinku nousta Ykköseen ajoi pelaajapolitiikkaa epäterveelle pohjalle. VUOSI JALKAPALLO FUTSAL VUOSITULOS 2011 -37147 6667 -5305 2012 -51847 -4972 -37468 2013 -31061 -13803 -41577 2014 -20248 -22713 -60748 2015 -65857 -41896 -105597 2016 -53466 19156 -54435 6 vuotta -259626 -57561 -305130 alas. Suurin syy konkurssiin oli talouden seurannan puuttuminen. Raskain mielin vein yksin konkurssihakemuksen käräjäoikeuteen”, Nevala muistelee. 20 EduSTuS EduSTuS YHT. FC YPA:n hallitus päätti kuitenkin tammikuussa 2017, että seurasta jätetään konkurssihakemus. Saimme järjestymään erilaisia rahoituksia ja maksuaikoja veloille”, Nevala kertoo. Seuraikoni Joni Pakola pelasi FC YPA:n paidassa Kakkosessa ennätykselliset 297 ottelua.. Lopullisesti seura kuopattiin samaan aikaan kuin konkurssihakemus toimitettiin käräjäoikeuteen. Tähän vaikuttivat yleinen taloustilanne, arpajaisten hiipuminen sekä yhteistyökumppaneilta saadun rahasumman pieneneminen”, Nevala kertaa
Kolmannessa tyylissä yksi pelaaja lähtee kohti pallollista muiden vartioidessa vastustajia. Tämä on kuluttavaa ja vaatii pelaajilta paljon. Se tapahtuu hyökäten palloon eli vahvasti eteenpäin. Kyse on siis koko joukkueen, ei ainoastaan yhden tai kahden linjan toiminnasta. Tällä tavoin vastahyökätään, jotta nopeat vastahyökkäykset saataisiin eliminoitua. Tästäkin on useampia erilaisia koulukuntia ja suuntauksia. Tarkoituksena on voittaa pallo välittömästi menetyksen jälkeen takaisin sen ollessa paras hetki riistolle. Kun prässääminen käynnistyy, pelaajat eivät mieti vapaaksi jääneitä vastustajia vaan luottavat aiheuttavansa toiminnallaan kontrolloimattomia syöttöjä jotka johtavat menetykseen. Yhtenäistä on hyvin aktiivinen ja intensiivinen pelaaminen ja ongelmaksi ajoittain nouseekin pallollisen ”jahtaamisen” lopettaminen. Ajatus kaikissa tyyleissä on suhteellisen samanlainen toteutusten ollessa erilaisia. Kun suuntia ei ole, on vaikea edetä. Kuten monet muutkin jalkapallon osa-alueet tai pelityylit, on se jäänyt uusien ideoiden syrjäyttämäksi odottaen uutta tulemistaan. Se ei ole hetkellistä toimintaa vaan jatkuu läpi koko ottelun. Yksi koulukunta pyrkii prässäämään kohti pallollista useamman pelaajan voimin ja näin saamaan toivottua paniikkia vastustajan pelaajille. Voitaisiinkin ennemmin puhua prässipelaamisesta kuin pelkästään prässäämisestä.. Todellisuudessa se on kontrolloitua kaaosta. Varsinainen tavoite ei ole voittaa tätä pitkää palloa vaan enemmänkin prässätä siitä seurannutta tilannetta ja päästä hyökkäämään syvällä vastustajan puolella organisoimatonta puolustusta vastaan. Neljäs tapa on hyvin poikkeava aikaisemmin mainittuihin verrattuna. Heidän on ennakoitava ja tehtävä päätöksiä nopeasti saavuttaakseen tavoitteet. Tyyli poikkeaa perinteisestä puolustuspelaamisesta siinä, ettei joukkue ryhmity ennen iskemistä, vaan puolustaminen lähtee välittömästi käyntiin. Kun prässääminen lähtee käyntiin, se viedään loppuun niin pitkään, kunnes pallo on voitettu omalle joukkueelle. 21 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA V astaprässi tai välitön prässi, miten sitä haluammekaan kutsua, on pelitapa joka ajoittain näyttää sekavalta. 21 TEKSTI AKUSTi SALonEn Toisessa ajattelutavassa tavoitteena on peittää vastustajalta mahdollisuudet pelata eteenpäin ja sillä tavoin aiheuttaa menetys. Tästä voi syntyä helposti sekava vaikutelma, kun mennään terävästi kohti palloa. Pelaajien keskittymisellä jalkapallosuorituksiin ja pelin sisällä olemisella on iso merkitys. Tärkeimpiä kohtia pelitavassa ovat nopeus, organisoituminen ja paniikin aiheuttaminen. Sinänsä tämä ei ole uusi tapa pelata, vaan se on ollut käytössä jo muutama vuosikymmen sitten. Siinä pelataan tarkoituksella syöttöjä, tässä tapauksessa pitkiä palloja, joilla saadaan vastustajan ryhmitys pois tasapainosta. Ylimmät kuusi pelaajaa toimivat aktiivisesti samalla kun neljä alempaa pelaajaa huomioivat mahdolliset tilanteenmuutokset omaan päähän. Pallon menettäminen ei siis ole ongelma, vaan se on mahdollisuus voittaa pallo takaisin syvemmällä vastustajan kenttäpuoliskolla
Sporting Club Wolves nousi viime kauden päätteeksi tappiottoman kauden jälkeen sarjaporrasta ylemmäs Kolmoseen.. Muun muassa maamme valioerotuomareihin kuuluva ja itsekin paraislainen Mattias Gestranius on kertonut haluavansa ehdottomasti viheltää ainakin toisen näistä peleistä. Ensi kesänä Paraisilla tullaan siis näkemään kaksi Paraisten derbyä. SC Wolves puolestaan on vuonna 2006 alun perin salibandyjoukkueeksi perustettu seura, jonka jalkapallojaosto perustettiin 2013. Se aloitti Kutosessa samaan aikaan eli 2013 kuin kausija sarjatasomaineellaan tunnetuksi tullut Peimari United. Siellä on muun muassa parempi nurmi, mutta ottelutapahtuman Paikalliskamppailut palasivat Paraisille TEKSTI TiMo JärVEnPää KUVA MiKAEL HEinriCHS Pargas IF on hallinnut Paraisten jalkapallomarkkinoita ”yksinoikeudella” vuosikymmeniä, mutta tulevalla kaudella se joutuu uuteen tilanteeseen, kun se saa Kolmosen lohkoonsa paikallisvastustajan. 22 Kasvattajaseurana tunnettu hieman yli 100-vuotias Pargas IF on tuottanut vuosien varrella suomalaiseen ja myös kansainväliseen jalkapalloon muun muassa sellaisia nimiä kuin Tommy Lindholm, Jonatan Johansson, Stefan Strömborg, Mathias Lindström ja viimeisimpänä ensi kaudeksi Ruotsiin siirtynyt maajoukkuepakki Albin Grandlund. Parhaiten joukkuetta kuvaa ehkä sana kaveriporukka. Joukkue koostuu suurelta osin entisistä PIF-junioreista muutamalla muualta tulleella vahvistettuna. Vielä viime kesänä Wolves pelasi kotiottelunsa idyllisellä Koivuhaan kentällä, mutta vaatimustason noustessa seuran oli pakko vaihtaa kotikenttää. Eikä tuo lista rajoitu pelkästään miespelaajiin, sillä myös Jessica Lagerblom (Thorn), Anna Westerlund, Julia Tunturi ja Mattssonin sisarukset Isabella ja Olivia ovat seuran kasvatteja. ”Toivottavasti Pajbackassa on paljon yleisöä, sillä luvassa on varmasti hieno paikallinen jalkapallotapahtuma”, toteavat kuin yhdestä suusta Piffenin ja Wolvesin puuhamiehet Mathias Lindström ja Henri Filatoff. Näitä kamppailuja kaupungissa odotetaan suurella innolla. ”Olisi ollut kivaa pelata edelleen Koivuhaassa
Haluamme edelleen tarjota paraislaisille pelaajille paikan, missä he voivat ottaa ensiaskeleensa aikuisiällä ja siitä sitten kenties siirtyä korkeammalle tasolle. Uuden valmentajan Marko Malmborgin myötä toki jotain uutta on luvassa. Pajbackassa on kaikki fasiliteetit olemassa ja koska aiomme satsata tosissamme ottelutapahtumaan, oli meidänkin parempi siirtyä sinne”, kertoo Filatoff. Aikaisemmin Wolves oli houkutteleva vaihtoehto niille, jotka eivät välttämättä halunneet niin paljon panostaa. Houkuttelevasta vaihtoehdosta kilpailijaksi Vielä kaudella 2017 näytti jossakin vaiheessa siltä, että valta-asema Paraisilla tulisi muuttumaan, sillä Piffen majaili pitkään putoamisviivan alapuolella. Tapahtumien määrää emme kuitenkaan tule muuttamaan. ”Wolvesin nousu Kolmoseen on ehkä vaikuttanut meihin sen verran, että olemme olleet hieman aktiivisempia. Tosiasia joka tapauksessa on, että vaikka seurat ovat tällä hetkellä kilpailullisessa tilanteessa, tapahtuu tämä ainoastaan sarjapeleissä, sillä muussa toiminnassa Piffen on paljon edellä. Harjoitukset tulevat ehkä olemaan vähän laadukkaampia ja pidempiä”, sanoo Filatoff. ”Ajan mittaan Kakkonen on tavoitteena, mutta se vaatii ensin sitä, että pohjatyöt ovat kunnossa ja löydämme tarpeeksi hyvää pelaajamateriaalia omasta takaa”, korostaa Lindström. Molemmat myöntävät myös, että Kolmosen taso on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut merkittävästi ja ihan helpolla siellä ei menestytä. Itse olen erittäin kiitollinen Piffenille saamastani hienosta futiskasvatuksesta. Piffenin putoaminen Neloseen olisi ollut melkoinen katastrofi jo pelkästään siitä syystä, että sillä on tunnetusti paljon junioripelaajia ja olisihan ollut alentavaa, jos sen edelle olisi noussut kaupungista toinen seura, varsinkin kun Wolvesilla ei ole lainkaan junioritoimintaa. Samalla saisimme näille seinille lisää nimiä”, sanoo Lindström viitaten seuran toimiston seinillä oleviin, edellä mainittujen seuran kasvattien kuviin. Loppukaudeksi ex-Inter-valmentaja Jami Walleniuksen hankkiminen Daniel Osinachin apuriksi kuitenkin piristi joukkuetta ja sarjapaikka säilyi loppujen lopuksi melko kirkkaasti. Molempien seurojen tavoitteena on sarjapaikan säilyttäminen, mutta Piffenin ajatuksissa on tulevaisuudessa nousu Kakkoseen. 23 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Paikalliskamppailut palasivat Paraisille ”Aikaisemmin Wolves oli houkutteleva vaihtoehto niille, jotka eivät välttämättä halunneet niin paljon panostaa.” rakentaminen kerta toisensa jälkeen sinne olisi ollut liian raskasta. ”Emme kuitenkaan muuta toimintaamme hirveästi. Hieno seura”, huomauttaa Filatoff. ”Seurana emme tosiaankaan kilpaile perinteikkään Piffenin kanssa. Kolmoseen nousseen Wolvesin Lauri Tulla antamassa erikoistilannevapaapotkua.. Sekä Lindström että Filatoff odottavat innolla alkavaa Kolmosen kautta
Olen tyytyväinen, että tein sen nyt, koska tänä vuonna Ykkösessä tämä olisi paljon haasteellisempaa”, sittemmin Kotkaan muuttanut Aaltonen kertoo. Listalle kertyi 12 uutta bongausta, mikä on hänelle normivuotta vähemmän. ”Suomi tarvitsee Vaasan ja Seinäjoen kaltaisia stadioneita, mutta tänä päivänä monet stadionit ovat kuin samasta muotista tehtyjä ja siten menettävät hohdokkuuttaan. Viime vuoden ainoaksi ulkomaanmatkaksi jäi reissu Prahaan, mutta hyvin suunniteltu matka kerrytti kaikkiaan viisi eri stadionbongausta. Jo tuolloin Aaltonen päätti aloittaa stadionharrastuksensa, mutta kirjoittamisen niistä hän aloitti vasta kahdeksan vuotta myöhemmin. ”Tiesin jo etukäteen, ettei ole samalla lailla mahdollisuuksia reissata niin paljoa kuin normaalisti, koska ei ollut paljon lomapäiviä. Maantieteellisesti viime vuoden Kakkosen A-lohko oli kuitenkin paljon parempi ratkaisu. ”Varmasti suurimmat kehityskohteet liittyvät palveluiden järjestämiseen ja siihen, miten itse stadioneille pääsy on organisoitu. Kun on nähnyt yhden, on nähnyt periaatteessa kaikki. sainvälisiä otteluita nähneenä ja kokeneena Aaltosella on ajatuksia siitä, mitä Suomessa voitaisiin oppia ottelutapahtumien järjestämisestä. Elias Aaltonen kiertää stadioneita niin Suomessa kuin ulkomailla. Mietin tätä ajatusta jo Vaasassa asuessani, että toteuttaisin sen VPS:n kanssa. Tänä vuonna Aaltonen aikoo aktivoitua Pohjois-Suomeen. Olosuhteilla on kiistaton merkitys ihmisten mielenkiintoon. Innoittajana kauteen KTP:n kanssa toimi Tim Parksin kirja A Season with Verona. ”Esimerkiksi Kotkaa pidetään vankkana jalkapallokaupunkina, mutta kyllä Arto Tolsa -areenalla näkyy heti, jos on kehnompi sää. Siksi usein alasarjojen pienemmät stadionit ovat mielekkäämpiä ja niistä saa parempia viboja”, Aaltonen tuumaa. Stadionbongari ei totisesti kiellä, etteikö suomalainen jalkapallo tarvitsisi nykyaikaisia stadioneita jalkapallokulttuurin kehittämiseksi ja houkuttelemaan paikan päälle entistä enemmän lajista innostuneita, mutta hänen mukaansa stadioneita suunnitellessa pitäisi käyttää enemmän luovuutta. Vuosi 2017 oli Aaltoselle hieman poikkeuksellinen. Se on tarpeeksi jyrkkä ja lähellä kenttää”, Aaltonen sanoo. Paljon kankaipaa persoonallisia elämyksiä Elias Aaltonen kiertää stadioneita halki Suomen ja myös ulkomailla kirjoittaen niistä blogiinsa. Monet uudet kansainväliset stadionit Euroopassa ovat hyvinkin samanlaisia. Määrän vähyys selittyy sillä, että hän reissasi viime kauden KTP:n mukana kiertäen Kakkosen otteluita. Sen jälkeen hänen matkailuunsa on liittynyt olennaisesti jalkapallo-ottelut ja stadionit, sillä Aaltosen mielestä niiden avulla tutustuminen paikalliseen kulttuuriin ja ilmiöihin käy parhaiten. Aaltonen reissaa myös ulkomailla hakemassa erilaisia stadionkokemuksia. 24 E lias Aaltosen kiinnostus stadioneiden bongaamiseen syntyi vuonna 2005 hänen ollessaan vaihto-oppilaana Budapestissa. Lisäksi ulkomailla stadionit on rakennettu jyrkiksi ja siten päädyistäkin on hyvä katsoa peliä. Toisella puolella kenttää Stadionbongari TEKSTI KiMMo Muttilainen KUVAT ELiAS AALToSEn KotialbuMi. Siellä Aaltonen tutustui paikallisiin ihmisiin, joilta löytyi kiinnostusta jalkapallostadioneita kohtaan. Suomessa Turun stadionin päätykatsomo on kerrassaan loistava. Hänen mielestään on erinomainen asia, että Suomeen on noussut uusia jalkapallostadioneita
25 Nimi: Elias Aaltonen ikä: 30 v. i. Aaltonen kertoo, ettei vielä ole kiertänyt kaikkia Veikkausliigastadioneita, mutta tämän vuoden suunnitelmissa siintää aktivoitua eritoten pohjoiseen Suomeen. ”Haluaisin kokea Oulun Raatin stadionin, Tornion Pohjan stadionin, Rovaniemen keskuskentän ja samalla reissulla voisi käydä Norjan puolella Tromssassa. Nettisivut: http://stadionbongari. Lisäksi Savonlinnassa on aivan huikeassa paikassa Kyrönniemen urheilukenttä, jossa on pieni kaistale metsää ja vettä, lisäksi siitä on suora näkymä Olavinlinnaan”, Aaltonen luettelee . Matkan aikana hän pystyisi noteeraamaan useammankin stadionin. Stadionbongarilta on hyvä kysyä eksoottisista stadioneista, joita kenen tahansa suomalaisen jalkapalloystävän kannattaa käydä kokemassa. En laske stadioniksi jalkapallokenttää, jos siellä ei ole minkäänlaista katsomorakennelmaa. Virolahdella on Harjun oppimiskeskuksen yhteydessä idyllisessä ympäristössä pienoinen stadion. on lipaton katsomo, jonne vain harva haluaa mennä sateen sattuessa”, Aaltonen toteaa. En myöskään käy pelkästään tyhjillä stadioneilla, ja olen pitänyt hyväksytyn bongauksen mittarina sitä, että vähintään puolet ottelusta pitää olla nähtynä – enkä koskaan lähde kesken ottelun pois”, Aaltonen sanoo. ”Aika lailla eksoottisimmat tapaukset painottuvat alasarjoihin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. wordpress.com Aloitti stadionbongaamisen vuonna 2005, blogia kirjoittanut vuodesta 2013
26 Regions’ Cup – alasarjoista Eurooppaan ja Suomen Cupin lohkovaiheeseen C up-muotoisen kilpailun viehätys on erityisesti alasarjaseuroille suuri, ja Kolmosessa ja sitä alemmissa sarjoissa pelaaville seuroille Regions’ Cup tarjoaa menestymisen mahdollisuuksia niin rahallisesti kuin europelien muodossakin. ”Aivan varmasti europelit ovat yksi vetovoimatekijä, mikä pelaajia voi kiinnostaa. Kilpailun voittajajoukkueet ovat edustaneet viime aikoina muun muassa Espanjan Baskimaata, Puolaa, Italiaa ja Irlantia. Kilpailun voittaja saa 5000 euroa palkintorahaa ja uutena lisänä myös paikan Suomen Cupin lohkopelivaiheeseen. Kotimaisten ulottuvuuksien lisäksi pöydällä odottaa myös jokaisen jalkapalloilijan himoitsema kirsikka kakun päällä, eli kansainväliset pelit. Suomalaisille alasarjaseuroille sekä kansallinen Regions’ Cup että myös kansainvälisten pelien mahdollisuus tuo uutta kipinää tekemiseen. Kansallisten Regions’ Cupien voittajat pääsevät parillisina vuosina mukaan UEFA Regions’ Cupiin, jossa vastakkain asettuu amatööriseuroja ympäri Eurooppaa. Vuoden 2017 Regions’ Cup -finaalin voittaneen KaaPon valmentaja Tom kivikoski ja toiminnanjohtaja kim Ekroos kertoivat syksyllä EOM-jalkapallolehden podcastissa ajatuksiaan kilpailusta: ”Onhan se mielenkiintoista, että pääsee kohtaamaan myös muita joukkueita kuin oman piirin vastustajia. Alasarjaseurat harvoin voivat myöskään kilpailla pelaajista kovinkaan monilla tekijöillä, mutta europelit voivat antaa tähän etulyöntiasemaa. Varmasti mieluinen lisäys kauteen myös pelaajille”, Kivikoski analysoi. Eihän tällaisia mahdollisuuksia pelaajalle uran aikana kovin montaa tule, varsinkaan jos ura on mennyt pääsääntöisesti amatööritasolla”, Ekroos kertoo. TEKSTI tero Karinti
27 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA P olemiikki miesten Suomen Cupin ympärillä ja sen tarpeellisuudesta on käynyt kiivaana käytännössä koko 2000-luvun, erityisesti viimeisimmän noin kymmenen vuoden aikana. TEKSTI tero Karinti KUVAT JuHa taMMinen. Suomen Cupin Taika on kadoksissa 55 vuotta sen verran on jo kulunut aikaa miesten Suomen Cupin loppuottelun yleisöennätyksestä. Kuluneen 2000-luvun komein yleisömäärä jää kauaksi 60-luvun huippulukemista, vaikka HJK:n ja TPS:n välinen kohtaaminen vetikin nykyiselle Telia 5G Areenalle sinänsä kunnioitettavat 5137 katsojaa . Kauden 1963 finaalissa lehtereillä oli komeat 14052 katsojaa, kun Haka ja Reipas ottivat mittaa toisistaan. Joukkuemäärien lasku vuoden 2006 kaudesta (368 joukkuetta) vuoden 2018 kauteen (65 määräaikaan mennessä ilmoittautunutta joukkuetta) on suorastaan karmaisevan jyrkkää. Vähäiset yleisömäärät, vaatimattomat palkintorahat, käytännössä minimaalinen markkinointi Palloliiton toimesta ja erityisesti viimeisimmän peliformaattiuudistuksen aiheuttama dramaattinen joukkuemäärien lasku ovat syösseet Suomen Cupin arvostuksen pohjamutiin
Sanalla sanoen tällä hetkellä Suomen Cupissa mättää kaikki muu, paitsi sen kupliva kiinnostus jalkapallosta innostuneiden parissa, ja pelaajien innostus yksittäisiin otteluihin. 28 Totuus on, että omistaja on vastuussa tuotteesta ja sen vetovoimasta. Henkevä ja tunteita herättävä keskustelu kilpailun ympärillä osoittaa, että Cupin taika on yhä siellä jossain. Mikä Suomen Cupissa mättää. Palloliitossa ei vain saada jäädä odottamaan kansan kiinnostuksen heräämistä, se täytyy herättää. Palloliiton talous on hyvässä kunnossa, ja näin ollen satsaukset kilpailun kehittämiseen ja voimalliseen markkinointiin olisivat mahdollisia niin haluttaessa. Omistaja on tässä tapauksessa Suomen Palloliitto. Palloliitto on hyvästä tahdosta huolimatta epäonnistunut Suomen Cupin vetovoiman ylläpitämisessä ja kilpailun uudistamisessa. Kun mietitään miksi Suomen Cup ei kiinnosta yleisöä tarpeeksi, on ensin mietittävä mitä kiinnostuksen saavuttamiseksi on tehty, tai paremminkin jätetty tekemättä. Samoin myynnilliset ja markkinoinnilliset ponnistelut kaupallisen potentiaalin hyödyntämisessä näyttäytyvät suurelle yleisölle riittämättöminä. Suomen Cup on koko kansan kilpailu, Inarista Hankoon. Aina toisinaan joku muistaa pystin olemassaolon, mutta todellista nostoa paraatipaikalle pirtin piirongin päälle ei ole tapahtunut. Missä viipyy Suomen Cupin pääyhToivottavasti näemme myös Palloliiton tuottamana aktiivista sosiaalisen median sisältöä, laajoja otteluennakoita ja studioanalyysejä, kannattajaja pelaajahaastatteluja (muistakin kuin Veikkausliigajoukkueista) sekä perinteistä mainontaa kilpailun imagon nostamiseksi.. Miksi näin on päässyt käymään. Tässä kohtaa törmätäänkin ensimmäiseen ongelmaan. Näiden houkuttelemisessa Palloliitto on onnistunut vielä surkeammin, oltiin asiasta liiton toimistolla mitä mieltä hyvänsä. Joukkueiden massakatoa selittää osaltaan uudistettu formaatti lohkojakoineen. Kylmän markkinalogiikan mukaisesti Suomen Cupilla on myös toinen asiakasryhmä katsojien lisäksi, eli osallistuvat joukkueet. Tässä kohtaa voitaneen sanoa, että vaivaa koitettiin lääkitä väärällä reseptillä. Pelkkä otteluohjelman julkistus, tulosten päivittäminen ja muutama uutistiedote eivät enää nykypäivänä tavoita riittäviä massoja, eivätkä ole alkuunkaan riittäviä ponnistuksia sinänsä kiehtovan tuotteen lobbaamiseksi jalkapalloyleisölle. Cupin vähäinen kiinnostus niin yleisön kuin joukkueiden osalta ei johtunutkaan vanhan ja perinteisen kilpailumuodon rakenteesta, vaan sen pölyttyneestä ja paikalleen jumiutuneesta imagosta. Jos Suomen Cup miellettäisiin liiketoiminnaksi, olisi tuotteen vetovoima markkinoilla vahva viesti siitä, että sylttytehtaalla on epäonnistuttu vahvasti jo ennen viimeisintä uudistusta. Tulevalla kaudella cupin tv-näkyvyyteen saadaan kaupallisen yhteistyön myötä lisää satsauksia, mikä on erinomainen asia. Miten tuotetta voi kehittää, jos sen omistaja ei ole tietoinen asiakkaiden kiinnostuksen tasosta. Cupin magiikka on herätettävä aktiivisella markkinoinnilla henkiin, ja tätä kautta liitto tukee myös seurojen työtä cup-otteluiden mielenkiinnon herättämisessä. Miksi näin. Tuotetta on markkinoitava! Cupin tulevaisuutta tarkastelevien päättäjien on herättävä siihen tosiseikkaan, että pelkkä lajin ja kilpailun romantisointi ei riitä vetovoimatekijäksi. Toinen aspekti missä Palloliiton puolelta on jääty lähtötelineisiin, on cupin kaupallistaminen. Jos yleisö on kiinnostunut Suomen Cupista, niin silloin myös joukkueet ovat siitä kiinnostuneita. Goljat -kamppailuja alasarjaseurojen ja miljardööriomistajien Valioliigaseurojen välillä, haukumme omaa kansallista Cup-kilpailuamme kilvan kaikkien kanssa. Cupin voittajalle jaettava summa, 50 000 euroa, on sinänsä käyttökelpoinen summa myös Veikkausliigajoukkueille, mutta se ei ole millään lailla riittävän kiihottava palkinto pitkästä cup-rupeamasta. Toivottavasti näemme myös Palloliiton tuottamana aktiivista sosiaalisen median sisältöä, laajoja otteluennakoita ja studioanalyysejä, kannattajaja pelaajahaastatteluja (muistakin kuin Veikkausliigajoukkueista) sekä perinteistä mainontaa kilpailun imagon nostamiseksi. Jotain Cupin arvostuksesta lajiliiton sisällä kertoo esimerkiksi se, että tarkkoja yleisömääriä ei ole saatavilla kokonaisuudessaan. Asiakaskato kertoo koruttoman totuuden. Se on vain kokonaisuuden kannalta katsottuna kuin vanhan talon vintille unohtunut ja pahasti pölyttymään päässyt palkintopysti. Katseet kohdistuvat vastuun osalta käytännössä kaikkiin osapuoliin katsojia unohtamatta, mutta ensisijaisesti Palloliittoon ja itse seuroihin, ja nimenomaisesti tässä järjestyksessä. Samaan aikaan kun ihastelemme maksullisilta kanavilta maailman vanhimman jalkapallokilpailun, Englannin FA Cupin, Daavid vs. Palloliiton satsaukset Suomen Cupin markkinoinnissa ja sen kehittämisessä ovat olleet riittämättömiä. Paljon voidaan puhua perinteiden puuttumisesta, mutta jos 60-luvulla saavutettiin yli 14 000 katsojaa, niin miksi nykypäivänä ei päästä samaan, tai edes lähellekään. Miksi cupin taika on kadoksissa ja joukkuemäärät kuihtumassa olemattomiksi. Suomen Cupin nousu ei tapahdu vasemmalla kädellä, se vaatii sekä ajallista että rahallista satsausta. Niin kylmältä kuin se kuulostaakin, Suomen Cupia on Palloliitossa arvioitava puhtaasti markkinoitavana tuotteena, ja katsojia puhtaasti asiakkaina
Aivan liian usein kuulemme valmentajien suusta kommentteja, että ”Suomen Cupin ottelut toimivat erinomaisena valmistautumisena tulevaan kauteen”. Uudessa komennossa liikemies Ari Lahden alla tämäkin osa-alue toivottavasti kokee täydellisen remontin. Parhaimmillaan satojen joukkueiden tuoma valtakunnallinen näkyvyys ja joukkueiden kautta tavoitettavien ihmismassojen laajuus on erinomainen mahdollisuus kenelle tahansa kaupalliselle toimijalle. Ja viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä: kirjoittakaamme me eri medioiden edustajat Suomen Cupista laajasti, sen rikkaus ja vivahteet esille tuoden. Ei anneta Juuso Waldenin Suomeen tuoman cupin taian kadota kokonaan. Kannattajien taas tulee arvostaa cupia menemällä paikalle, osoittaen seuralle kilpailun merkityksen. Yksittäisissä cup-otteluissa ja lohkovaiheen ympärille on luotavissa myös erilaisia yhteistyömalleja yrityselämälle, ja tämän potentiaalin hyödyntäminen on myös ainakin laajemmassa mittakaavassa vielä alkutekijöissään. Seurat itse nakertavat tämän kaltaisilla kommenteilla cupin jo ennestään vähäistä arvostusta, ja samalla heikentävät omia mahdollisuuksiaan luoda cupin ympärille uutta kassavirtaa. Cup-kiiman synnyttämisessä on talkoovoimin pyörivissä alasarjaseuroissa työsarkaa, mutta positiivisten cup-otteiden nostattama hype voi kantaa myös varsinaisiin sarjaotteluihin kasvavien yleisömäärien ja mediakiinnostuksen muodossa. Cupin yleisömäärissä on nähtävissä suomalaisen jalkapalloyhteiskunnan perimmäinen dilemma. Herääkin kysymys, että jos edellinen Cupin formaatti oli niin paljon parempi, miksi yleisö ei löytänyt tietään katsomoihin. Pieneenkin halliin on saatavissa kannattajien toimesta tunnelmaa, ja hyvä tunnelma kannustaa seuraa satsaamaan näihinkin otteluihin vastaisuudessa enemmän. Seurojen on kannettava vastuunsa Vaikka päävastuu cupin magiikan palauttamisessa (tai synnyttämisessä) onkin Palloliitolla, on myös huomioitava, että seuroillakin riittää rutkasti parannettavaa asian suhteen. Toki olosuhteilla on myös merkitystä yleisömääriin, eikä kapasiteetiltaan rajallisiin jalkapallohalleihin ole mahdollisuutta myydä tuhatmäärin lippuja. Jari Litmanen tuuletti Vuoden 1992 Suomen Cupin loppuottelussa tekemäänsä maalia poikkeuksellisen villisti. Tässä piilee kuitenkin asian ydin; todellinen kannattaja seuraa omaa joukkuettaan niin sateisella stadionilla loppusyksystä kuin kolkossa talviharjoitteluhallissa kauden alla. Varsinainen seurauskollisuus ei ole vielä niin syvällistä, että menisimme sankoin joukoin oman suosikkijoukkueemme perässä otteluun kuin otteluun. Ovatko myös esimerkiksi pidemmälle cupissa edenneet alasarjaseurat hyödyntäneet tarpeeksi näiden otteluiden tuomaa lisäarvoa ja rahallista mahdollisuutta. Me olemme menestyksen perässä kulkevaa kansaa. Palloliiton, seurojen ja kannattajien on kaikkien tunnistettava suomalaisen jalkapallon perinteisimmän kilpailun arvo lajille, ja kannettava kortensa kekoon sen puolesta. Suomalainen jalkapallofani on mysteeri Paradoksaalista on, että samaan aikaan kun uudistetun Cupin mielekkyyttä ja Palloliiton toimintaa sen suhteen on arvosteltu voimakkaasti pitkin matkaa, ovat myös edellisen kilpailuformaatin aikaiset yleisömäärät olleet keskiarvoltaan perin vaatimattomia. Jalkapallon ystävät ovat lajin asiakkaita, ja asiakas on yleensä oikeassa, mutta jalkapalloyhteiskuntaa ei luoda loppuviimein kuitenkaan pelkän markkinalogiikan keinoin. Seurojen on annettava omassa toiminnassaan ja viestinnässään cupille sen ansaitsema arvo. Tätä potentiaalia ei ilmeisesti ole osattu myydä elinkeinoelämälle. Heti perään sanotaan, että totta kai pelkkä cup jo itsessään on merkityksellinen kilpailu seuralle, mutta todellisuudessa vahinko on jo kerennyt tapahtua. Jaro kaatui 2–0 Litmasen viimeisteltyä loppunumerot parisen minuuttia ennen täyttä aikaa.. Suomen Cupin taika löytyy uudestaan vain, jos kaikki sen kolme ainesosaa puhaltavat yhteen hiileen. 29 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA teistyökumppanuus. Jos seura itse vertaa cup-otteluita käytännössä harjoituspeleihin, miksi maksava yleisö kiinnostuisi niistä massoittain. Taloudellisen potentiaalin hyödyntäminen, kilpailumuodon optimointi kaikille sarjatasoille sopivaksi ja kohtuulliseksi ja olosuhteiden parantaminen ovat Palloliiton vastuulla
Totta kai fysiikkaa kehitetään ja ylläpidetään edelleen ympäri vuoden erilaisilla painotuksilla. Tomi Leivo-Jokimäki. Olisi mielenkiintoista nähdä faktisia tuloksia, miten vajaan 100 päivän (vuosittainen) fysiikkakikyloikka vaikuttaisi itse pelin lopputulokseen. Mutta suurimmasta osasta tulee monipuolisen fysiikan omaavia nuoria miehiä, jotka ovat oppineet nauttimaan urheilusta ja liikunnasta lopun elämäänsä. Mikäli nämä herkkyyskaudet ohitetaan, on näiden korjaaminen myöhemmin työlästä. Siihen, onko se vaikuttanut pelin tasoon, on varmasti yhtä monta mielipidettä kuin on vastaajaaFysiikkakykyloikka kin. Ilman ensimmäistäkään polvileikkausta. Tätä etua meillä ei valitettavasti enää ole verrattuna muihin maihin. ”Suomalaiset futaajat ovat fyysisesti muita maita edellä” oli hokema vielä muutama vuosikymmen sitten. Ja he ovat rakastuneet liikuntaan ja kovan harjoittelun tuomiin elämyksiin. Joukkue ei pelaisi käytännössä lainkaan vaan keskittyisi pääsääntöisesti fysiikan hiomiseen ammattilaisten johdolla. On sula mahdottomuus, että maksimaalisia ominaisuuksia kehittävissä suorituksissa ”häiritsevä tekijä” eli pallo parantaisi suoritusta. Preseason-kautemme on joka tapauksessa edelleen pitkä. 30 K ouluissa tehtyjen Move-mittausten tuoreet tulokset kertovat yleisellä tasolla karua kieltä eläkkeidemme maksajien fyysisestä toimintakyvystä. Olen usein pohtinut, mitä tapahtuisi, jos jokin (juniori)joukkue keskittyisi vain ja ainoastaan fysiikan kehittämiseen loka-joulukuun ajan. Toki kyllä tätä vieläkin kuulee hoettavan. Varsinkin taidollisella puolella, mutta myös fyysisellä puolella. On koulukunta, jonka mielestä fysiikan voi hoitaa myös pallon kanssa kuntoon. Tällöin ei kuitenkaan pyttyjä nostella. Pidän kovasti myös siitä, että fysiikkaa harjoitellaan ilman palloa. Pallon rooli harjoituksissa olisi minimaalinen ja pallolliset harjoitteet lähinnä kevyitä, taidollisia ominaisuuksia ylläpitäviä. Osa ei pääse nuorena edes kunnolla kyykkyyn. Olen saanut seurata läheltä erään ikäluokan toimintaa (U12), jonka fyysinen harjoittelu on ollut alusta saakka ensiluokkaista. Monelta osin jopa mahdotonta. Se on erittäin monipuolista, vaativaa ja ottaa huomioon lasten erityispiirteet ja kasvuvaiheet. Yhdessä ja erikseen. Taito pitää joka tapauksessa hankkia omalla ajalla. Viimeisen 10-15 vuoden aikana kaikissa palloilulajeissa pelaajien fysiikka ja nopeus on kehittynyt selkeästi eniten kaikista osa-alueista. Olen osittain samaa mieltä. Miksei myös kevyitä taktisia harjoitteita. Vuosien saatossa loka-joulukuukin on täyttynyt eritasoisilla turnauksilla ympäri Suomea. Sillä pääsee kiitettäväänkin kuntoon. Kuten jalkapallossa taidollisilla ominaisuuksilla on omat herkkyyskautensa, niin on myös fyysisillä ominaisuuksilla. Sitä en tiedä, tuleeko yhdestäkään alussa mainitsemastani ikäluokan pelaajasta huippujalkapalloilijaa. Mutta kun haetaan viimeisiä, kehittäviä omaisuuksia, fokuksen tulee olla vain ja ainoastaan itse kehittävässä fyysisessä suorituksessa. Varsinkaan ennen mopo(auto)-ikää. Junioritoiminta on nykyään Suomessa ympärivuotista
Jokaisella pelaajalla on se oma lempinumero, jota mieluusti kantaisi selässään. TEksTi KiMMo Muttilainen kuvAT JuHa taMMinen sTART END. Veikkausliigan historiassa on nähty myös sangen erikoisia numeroviritelmiä. 31 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA PE LI Nu ME RO PE LI Pelinumeroihin liittyy paljon mystiikkaa ja tarinoita
Muinaiset sponsorinumerot Vielä 1990-luvulla Veikkausliigassa kuitenkin nähtiin monenlaisia poikkeusnumeroita, jotka olivat sidoksissa erilaisiin yhteistyökumppanuuksiin. Varmasti tämä yhteistyö sai hyvää näkyvyyttä, koska se oli uutta ja ihmeellistä”, Jazzissa laitapuolustajana pelannut Vesa Rantanen muistelee. Myös radiotaajuudet olivat yhteen aikaan suhteellisen yleisiä pelinumeroita. Ensimmäisen kerran pelinumerot nähtiin MM-tasolla vasta vuonna 1954 Sveitsissä. Esimerkiksi pelinumeroni 14 on luonnollisesti hatunnosto yhdelle kaikkien aikojen parhaista pelaajista ja valmentajista eli Johan Cruyffille. Pe li nu me ro Pe li. Yksi erikoisimmista viritelmistä oli porilaisseura FC Jazzilla, jonka kaikki pelinumerot olivat 400-alkuisia tulehduskipulääke Buranan mukaan. Esimerkiksi maalivahdin numero oli 401. ”Ei tainnut olla fiilikset kumpaakaan ääripäätä. Alkuun pelaajavaihdot eivät olleet jalkapallossa sallittuja, mutta niiden tullessa käyttöön ja vaihtomäärien lisääntyessä piti pelinumero sitoa nimenomaisesti yhteen ja samaan pelaajaan. HJK:ssa alun perin numeroa 14 kantanut Mika Lehkosuo sai yhdeksi kaudeksi numerokseen 96,2 Radio Cityn taajuuden mukaan. Tuolloin oli jo poistunut käytöstä se, että pelinumero oli sidottu pelkästään pelipaikkaan, sillä pelaaja kantoi samaa numeroa läpi turnauksen. Lehkosuo sanoo, ettei tarkalleen muista, mitkä fiilikset hänellä oli, kun joukkueenjohtaja Markku Peltoniemi ehdotti erikoisen pelinumeron kantamista. Sittemmin pelinumero on identifioitunut vahvasti pelaajaan eikä enää varsinaiseen pelipaikkaan. Maalivahti oli itseoikeutetusti numero 1 puolustuksen ottaessa pienemmät numerot, kun taas hyökkäyksessä olivat isoimmat numerot. ”Jos oikein jaksan muistaa, oli Jazzin johtokunnassa mukana lääkäri, jolla oli hyvät suhteet lääkefirmaan ja hän oli neuvotellut tämän yhteistyösopimuksen. Mika Lehkosuon pelinumero oli yhden HJK-kauden ajan 96,2. Läpi HJK:n junioriputken minulla oli aina numerona 7, mutta edustusjoukkueessa sitä taisi kantaa aina minua paremmat pelaajat”, Lehkosuo sanoo. Vaikka maalivahdin on yleisesti todettu kantavan pelinumeroa yksi, teki maailmanmestaruuden vuonna 1958 voittanut Brasilia jo poikkeuksen, kun ykkösmaalivahdiksi kivunnut Gilmar Dos Santos Neves pelasi turnauksen läpi numerolla kolme. Alkuun paidanselkämyksissä ei ollut numeroita, kunnes pelaajat alettiin numeroida pelipaikan mukaisesti ykkösestä yhteentoista. ”Minulla on aina ollut kova arvostus tiettyjä pelinumeroita kohtaan. Sittemmin radiotaajuuden desimaaliluku tippui pois. 32 J alkapalloa on pelattu 1800-luvun loppupuolelta asti. Sittemmin pelinumerosta karsiutui desimaaliluku pois. Kuuntelin silloin paljon rokkia ja ehkä jollain lailla taisin olla osuva tyyppi kantamaan rokkikanavan taajuutta pelinumerona”, Lehkosuo tuumaa
Ykkönen oli varsinainen päänumero ja sen molemmin puolin oli erilaisella fontilla nolla ja vitonen. On muistettava, että meilläkin oli varsinainen pelinumero painettu mustalla ja muut vihreällä”, Rantanen kertoo. ”TPS:n joukkue oli mukana auttamassa Dania esimerkiksi luovuttamalla kantasoluja. Taustalla koskettava tarina Usein näihin niin sanottuihin kikkailunumeroihin liittyi vahvasti mainonta ja markkinointi, mutta kaikissa tapauksissa ei liikkunut raha, sillä vuosina 1994–1996 TPS:ssa pelannut Panu Toivonen kantoi yhdellä kaudella erikoista pelinumeroa 015. Eckermanin viimeiseksi otteluksi jäi vuoden 1991 Suomen cupin loppuottelu, jossa turkulaiset voittivat Kuusysin rangaistuspotkukilpailun jälkeen maalein 5–3. ”Burana-numerot olivat aikoinaan yksi tapa sponsoroida, mutta jalkapallo on lajina sen verran konservatiivinen, että FIFA:lta tulleen ohjeen mukaan SPL noudattaa sitä, että pelinumerot ovat kokonaisia numeroita ykkösen ja 99:n välillä”, Palloliiton erotuomaripäällikkö Jouni Hyytiä sanoo. Sen sijaan Rantanen on hieman toista mieltä. On hienoa, että TPS on jatkanut kummiyhteistyötä sairaalan osaston kanssa”, Tuula Eckerman iloitsee. GBK:ssa nähtiin vuonna 1997 sekä taajuusnumero että yhteistyökumppani Nesteen polttoaineen oktaaninumerot 95 ja 98. FC Jazz ihastutti ja vihastutti kantamalla pelinumeroinaan niin sanottuja Burananumeroita 1990-luvun alussa.. ”Olen tämän asian suhteen sen verran konservatiivinen, vaikka muuten olen hyvinkin liberaali. ”Sen verran pitäisi kunnioittaa lajia, ettei tuollaisiin kikkailuihin tarvitsisi lähteä. ”Joidenkin seurojen pelipaidat ovat jo nyt sellaista sillisalaattia, ettei sieltä edes erota kunnolla pelinumeroa mainosten joukosta. Eckerman pelasi TPS:n maalivahtina kaikkiaan 175 pääsarjaottelua vuosien 1983– 91 aikana. Ehkä pelinumero 10 olisi kuitenkin ollut hyökkääjälle parempi”, Hyytiä aprikoi. Keskushyökkääjänä pelannut Mika Kottila rikkoi hieman tabuja pelaten kaudet 2005–2006 FC Lahdessa pelinumerolla yksi. Kummitoiminta sai alkunsa Tuula Eckermanin ajatuksesta, sillä hänen puolisonsa Dan-Ola Eckerman menehtyi leukemiaan vain 30-vuotiaana vuonna 1994. 33 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Mahdollisesti ensimmäinen taajuusnumero pelinumerona jalkapallon puolella nähtiin vuonna 1994, kun Sami Ylä-Jussila pelasi KTP:ssä yhden ottelun lainasopimuksella kantaen silloisen paikallisradio Radio Lokin taajuusnumeroa 87,7. Jos seurat saavat tällaisista tempauksista hieman ylimääräistä rahaa, se on vain tervetullutta eikä se ole keneltäkään tai mistään pois. Tykkään, että pelinumerot ovat 1:n ja 99:n välillä”, Lehkosuo sanoo. En tiedä kenen idea pelinumero alkujaan oli, mutta tämä oli kunnianosoitus Danille. Lehkosuo on Hyytiän kanssa samoilla linjoilla liittyen pelinumeroihin. Vuotta myöhemmin FinnPassa Niclas Grönholm sai kannettavakseen silloisen teleoperaattori Radiolinjan taajuusnumeron 050:n ja olipahan joillakin liigapelaajilla selässään myös Finnet-puhelinyhtiöiden ulkomaan suuntanumero 999. Ehkä tähänkin numeroon liittyy vahvasti jokin tarina. Kaikki alle sadan kelpaavat Tänä päivänä Palloliiton alaisissa otteluissa on kiellettyä käyttää muita numeroita kuin 1–99, joten vastaavanlaisia erikoisia numeroita ei enää virallisissa otteluissa nähdä. Pelinumero viittasi Turun yliopistollisen keskussairaalan silloiseen osastoon 015 eli nykyiseen verisairauspotilaiden hematologian osastoon, joka toimii edelleen TPS:n kummiosastona
34 Katso lähin toimisto www.kotijoukkue.fi vie asuntokauppasi maaliin!
TEksTi tero Karinti kuvAT JuHa taMMinen N aisten jalkapallon EM-kotikisoista vuonna 2009 piti viimeistään alkaa suomalaisen tyttöja naisjalkapallon nousukausi. Mikä on Naisten Liigan tulevaisuus. Helmareiden nousu kansainväliselle huipulle kahden arvokisaedustuksen (2005 ja 2009) myötä lyhyen ajan sisällä oli hieno saavutus suomalaisessa jalkapallohistoriassa, ja kisat saivatkin ansaittua medianäkyvyyttä. Alun perin cup-muotoinen kilpailu muutti nimensä virallisemman kuuloiseksi Naisten SM-sarjaksi vuonna 1974, ja sen jälkeen useita eri formaattikokeiluja läpikäynyt sarja nimettiin lopulta vuonna 2006 Naisten Liigaksi. Huolimatta jo kohtuullisen pitkästä historiastaan on naisten pääsarjan todellisen kehityksen varsinainen aikakausi kohtuullisen lyhyt. Varsinaiset satsaukset naisjalkapalloiluun. Tyttöpelaajat saivat arvokisaedustusten myötä muun muassa Österberg Kalmarin ja Sanna Valkosen kaltaiset omat idolinsa, naisjalkapalloilun vastineet Jari Litmasen kaltaisille suomifutiksen legendoille. Viimeisimpinä siirtoina voidaan mainita esimerkiksi Tuija Hyyrysen ja Sanni Franssin viime vuoden puolella tapahtuneet siirrot legendaariseen italialaisjätti Juventukseen. Kotimaisen naisjalkapalloilun pääsarjan tarina alkoi jo vuonna 1971, jolloin sitä pelattiin Mimmiliigan nimellä. 35 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA NAISTEN LIIGA – liiga varjoisilta kujilta. Naisjalkapallon nousu maailmalla on jäänyt suomalaisen jalkapallon kabineteissa hyödyntämättä. 47 vuoden aikana naisjalkapalloilu on edennyt miesten mestaruussarjan esiotteluista omaksi eriytyneeksi sarjakseen, josta lähtee tänä päivänä pelaajia ammattilaisiksi ulkomailla kovien satsausten kohteena oleviin liigoihin
Käytännössä taustalle tarvitaan lajiliiton ja sidosryhmien välille punainen lanka, jolla tietoisesti kehitetään suomalaista naisjalkapalloilua kohti ammattimaisempaa toimintaa. ”Pääsarjaseurojen toimet naisten jalkapallon miesten toiminnan rinnalle nostamisessa ovat vielä suhteellisen tuoreella pohjalla, sillä suurimmassa osasta niistä seuroista, jotka eivät ole puhtaasti tyttöja naisseuroja, naisjalkapallo toimii seurojen junioritoiminnan alaisuudessa. Palloliiton edustus on mukana ryhmässä ja pyrkii vastaamaan sellaisiin ryhmän esittämiin konkreettisiin tarpeisiin, joihin Palloliitto osaltaan voi vaikuttaa, kuten TV -näkyvyys, sosiaalinen media ja markkinointimateriaali”, Allen jatkaa.. Tilanteeseen haetaan muutosta Naisten Liiga Ry:n ja Palloliiton tiiviimmällä yhteistyöllä. Naisjalkapalloa on nostettu tietoisesti miesten kanssa samalle tasolle, tai ainakin määrätietoisesti sitä kohti. Miesten sarjoista tutut suurseurat kuten esimerkiksi Juventus ja Manchester City ovat erityisesti viimeisten parin vuoden aikana satsanneet voimakkaasti naisjalkapalloiluun niin olosuhteiden, pelaajasatsausten kuin profiilin nostonkin tasolla. Samaan aikaan kun kisojen järjestäjämaa Hollanti juhli upean finaaliottelun päätteeksi Euroopan mestaruutta, vietettiin kotimaisessa Naisten Liigassa kuukauden mittaista sarjataukoa. Upea markkinarako naisjalkapalloilun ympäriltä jäi hyödyntämättä. Hyvä esimerkki tästä on viime kesän Hollannissa pelattujen naisten EM-kisojen hyödyntäminen naisjalkapallon profiilin nostamiseksi. Tämä formaatti tuo mukanaan omat haasteensa, sillä muun muassa naisten joukkueiden talous hoidetaan erillisenä miesten toiminnasta”, kertoo Palloliiton seuratoiminnan asiantuntija ja Naisten Liigan yhteyshenkilö Leena Allen. Harrastajamäärä ei korreloi satsauksiin Tyttöjalkapalloilun suosio on kokenut viimeistään viimeisen vuosikymmenen aikana niin kansainvälisesti kuin kotimaassammekin suurta kasvua, kansainvälisellä tasolla jopa räjähdysmäistä. Miksi Suomessa ei ole osattu hyödyntää globaalia muutosvirtaa naisjalkapalloilun saralla. Esimerkiksi viimeisen sarjakierroksen pronssimitalit ratkaissut kamppailu HJK-TPS keräsi paikalle vain 434 katsojaa. Samaan aikaan suomalaisessa naisjalkapallossa eletään edelleen käytännössä kädestä suuhun, vahvasti talkootyöhön pohjautuen ja edelleen vaatimattomille yleisömäärille pelaten. 36 alkoivat Palloliiton toimesta vasta 2000-luvulla, kun liitossa käynnistettiin naisja tyttöjalkapalloilun viisivuotinen F.U.N.-projekti. ”Naisten Liiga ry on perustanut keskuudestaan markkinointiryhmän, jonka tarkoituksena on nimenomaan pohtia keinoja Naisten Liigan seurojen yhteisen imagon, markkinoinnin ja viestinnän kehittämiseen
Voidaan myös todeta, että paikka auringossa on otettava. Kasvaneet harrastajamäärät tyttöja naisjalkapalloilun puolella tarjoavat myös erinomaisen ja yksilöidyn kohderyhmän, mutta toistaiseksi selkeät profiilikumppanuudet esimerkiksi Naisten Liigan ja sitä kautta naisjalkapallon osalta puuttuvat kokonaan. Naisten Liiga ry on perustanut keskuudestaan markkinointiryhmän, jonka tarkoituksena on nimenomaan pohtia keinoja Naisten Liigan seurojen yhteisen imagon, markkinoinnin ja viestinnän kehittämiseen.. Naisjalkapalloilun, ja sitä kautta Naisten Liigan, profiilin nostamiseksi voidaan tehdä liiton puolelta myös toimenpiteitä Suomen Cupin kautta. Tähän mennessä repaleinen sarjaohjelma, vähäiset satsaukset sarjan näkyvyyteen ja naisten Suomen Cupin uudistus, jonka myötä vuonna 2018 ei pelata cupin finaalia laisinkaan, ovat puhuneet toista kieltä jalkapalloperheen yhtenäisyydestä. Olisiko yksi tapa nostaa naisjalkapalloilun profiilia pelata naisten cupin finaali samana päivänä miesten Suomen Cupin loppuottelun kanssa. Naisten Liigan näkökulmasta on toivottavaa, että paljon puheissa esiintyneen ja lajiliiton kotisivuilla mainostetun jalkapalloperhe-ajattelun vaikutukset näkyvät myös satsauksissa naisten jalkapalloilun kehittämiseksi. Pienillä resursseilla toimivat seurat eivät pysty satsaamaan esimerkiksi ottelumarkkinointiin tarpeeksi, ja tässä kohtaa jäämmekin kaipaamaan apuja profiilin nostoon liiton tasolta. Tämä pätee niin Naisten Liiga ry:n kuin seurojenkin toimenpiteisiin oman tuotteensa markkinoinnin osalta. Tässä kohtaa olisi eri osapuolilla yhdessä tekemisen paikka. Palloliitossa on käynnissä yksi sen historian suurimmista murrosvaiheista, kun Seurojen Palloliitto -kehityshanke yhdessä uuden puheenjohtajan valinnan kanssa muokkaavat koko suomalaista jalkapallokenttää uusiksi. Elinvoimaiset seurat, laadukas arki ja mielenkiintoiset cupja sarjakilpailut ovat muutoksen keskiössä. Lajiliitolla on toki tässä iso roolinsa suunnannäyttäjänä ja seuratoiminnan tukijana. 37 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Juhlapuheista kohti todellista jalkapalloperhettä
Suomi on ollut kautta historian edelläkävijämaa naisten aseman parantamisessa ja yhdenvertaisuuden luomisessa. Pyry Soiri antaa tukensa Punainen kortti rasismille -kampanjalle ja kannustaa muitakin urheilijoita yhteiskuntavastuutyöhön ja hyväntekeväisyyteen. Esimerkiksi turkulainen FC TPS tarjosi kausikortillaan sekä miesten Ykkösen pelit että Naisten Liigan pelit samaan hintaan. Myös seuratasolla on nähty hyviä avauksia naisten jalkapalloilun nostamiseksi parempaan tietoisuuteen. Kilpailukalenterin järkevyys, liiton ja seurojen koordinoidut markkinointiponnistelut ja kasvu-uralla olevat harrastajamäärät luovat oivaa pohjaa paremmalle huomiselle. 38 PUNAINEN KORTTI RASISMILLE Ku va : Ju h a Ta m m in en Pienilläkin teoilla voi olla suuri vaikutus. Tutustu kampanjaan, joka oli ehdolla Urheilugaalassa vuoden 2017 urheilukulttuuritekona: punainenkorttirasismille.fi Todellinen cupin superpäivä esimerkiksi Regions’ Cupin, naisten Suomen Cupin ja miesten Suomen Cupin loppuotteluiden ympärillä voisi toimia oivana näyteikkunana naisjalkapallolle yleisemminkin. Tämä oli oiva osoitus seurayhtenäisyydestä ja kunnioituksesta naisjalkapalloilun tasa-arvoisuutta kohtaan. Etsikkoaika ei ole vielä mennyt, mutta aikaa ei ole hukattavaksi. Seurat muutoksen etulinjassa Naisten Liigan tulevaisuus ja kehityssuunta on hämärän peitossa, mutta ainekset parempaan ovat siis olemassa. Lisäksi kannattajakulttuurin vahvistuminen on näkynyt jo paikoitellen faniryhmien läsnäolona seurojen junioriotteluissa, mikseipä siis myös naisjoukkueiden otteluissa. Naisten Liiga on edelleen mahdollisuus koko suomalaiselle jalkapallolle, toivottavasti osaamme tarttua siihen. Myös profiilisiirrot ulkomaisiin huippuseuroihin ovat tuoneet näkyvyyttä naisjalkapallolle. 38
millainen oli tasoero siirryttäessä veikkausliigasta ulkomaille ja millaisena koit pohjoismaisten sarjojen ja skotlannin liigan eron. Hieman käyn myös itse potkimassa harrastusmielessä sen verran mitä paikat kestävät. Samaan aikaan Ruotsissa on taas otettu harppaus eteenpäin, esimerkkeinä vaikkapa Friends-areenan kaltaiset olosuhteet. Valmennus, olosuhteet, talous. Edellisessä numerossamme esittelyssä ollut Janne salli haastoi piinapenkkiin Tommi Grönlundin. Kuitenkin sekä Palloliitossa että seuroissa on herätty huolehtimaan oikeiden asioiden kuntoon laittamisesta. Jalkapallossa opittu työnteon moraali on myös kantanut liike-elämässä. Pelaajat kenties kaikissa sarjoissa olivat kuitenkin Suomen yleiseen tasoon verrattuna hieman taitavampia ja parempia. Aikoinaan urheilun parissa opittu perusajatus siitä, että menestys ei tule helpolla ja vaatii kurinalaisuutta, on kantanut pitkälle myös omalla työuralla jalkapallon jälkeen. Aika pian muut työt veivätkin fokuksen hetkeksi enemmänkin jalkapallosta pois. Seuraan kuitenkin nykyään aktiivisesti jalkapalloa, ja erityisesti HJK:n ja Huuhkajien pelejä olen käynyt katsomassa. HJK, SJK, VPS, KäPa) hyvää työtä, ja uskonkin että työ kantaa hedelmää tulevina vuosina. Ehdottomasti! Urheilu-uran mukanaan tuoma laaja sosiaalinen kontaktiverkosto on auttanut työuralla, kun on tuntenut jo ennestään paljon ihmisiä. Kun pelasin itse Ruotsin Allsvenskanissa, olosuhteet olivat jo tuolloin samalla tasolla kuin esimerkiksi Seinäjoella nyt. Joten töitä riittää kyllä! Tommi Grönlund TEksTi tero Karinti kuvAT JuHa taMMinen. Siihen aikaan Skotlannin Valioliigassa oli vielä erittäin paljon todella hyviä pelaajia ja fiilis lajin ympärillä huikea. millaisena näet suomalaisen jalkapallon tilan tällä hetkellä niin kotimaan sarjojen kuin kansainvälisen tulevaisuuden osalta. Peliurasi jälkeen olet toiminut muun muassa kommentaattorina. Sarjat ovat enemmänkin erilaisia luonteeltaan, tasoero ei niinkään ollut se iso tekijä. Kun aikoinaan lopetin, minulle oli selkeää, että haluan tehdä jotain kokonaan futiksen ulkopuolella olevaa jonkin aikaa. Teit hienon uran sekä kotimaassa että ulkomailla. Aikaa ei vain riittänyt tarpeeksi syvälliseen valmistautumiseen niitä tehtäviä ajatellen. täyttymys. Mitä urasta on jäänyt mieleen ja mitä siitä on tullut mukana siviilityöhön. Kun kuitenkin reilun 30 vuoden iässä pääsin vielä seitsemän kuukauden ajanjaksoksi Skotlantiin Heartsiin pelaamaan, oli se yhdenlainen unelmien LO PP uv ihE LLyksEN Jä Lk EE N Loppuvihellyksen jälkeen -osiossa kysytään mitä entisille huippujalkapalloilijoille kuuluu tänään. Ruotsissa peli oli taktisempaa ja staattisempaa, kun taas Skotlannissa tempo oli huomattavasti hurjempi. Jatkosta oli periaatteessa sovittu seuran kanssa, mutta televisioyhtiö ITV:n mentyä konkurssiin seuran talous koki vakavan kolauksen, ja samalla jo valmiiksi neuvotellulta sopimukselta putosi pohja pois. Mikä on ollut pitkän urasi kohokohta. Tuloksia katsottaessa näkymät ovat tietysti huolestuttavia. Täytyy kuitenkin muistaa, että tulemme edelleen jäljessä kansainväliseen toimintaan verrattuna. Millaisia ajatuksia suomalainen jalkapallo herättää tänä päivänä. Näiden suhteen tehdään useissa seuroissa (esim. koetko, että urasta ammattiurheilijana on ollut hyötyä nykytyössäsi Nooa säästöpankki Oy:n liiketoimintajohtajana. Haaveena oli pitkään pelata brittikentillä, ja olin rehellisesti sanottuna kerennyt jo haudata tämän haaveen jossain kohtaa. 39 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Millainen on suhteesi jalkapalloon tänä päivänä, millaista roolia se näyttelee elämässäsi. Tämä toivoisi näkevänsä sarjassa seuraavaksi Aki hyryläisen. Onhan se toki niin, että ei työelämästä ihan samanlaista fiilistä saa, kuin esimerkiksi 60 000 ihmisen edessä Celticiä vastaan pelatessa (nauraa)! Työ vaatii nykypäivänä kuitenkin sen verran paljon, että esimerkiksi taannoin erittäin hyvältä tuntuneet studiokommentaattorin työt jouduin jättämään pois kalenterista. Pelasin käytännössä koko ajan ja pelit menivätkin hyvin
Kaupunki sijaitsee Napapiirillä, jossa kesä on lyhyt ja olosuhteet jalkapallon ympärivuotiseen harrastamiseen ovat haastavat. Kiitämme lämpimästi Veikkauksen pelien pelaajia Rovaniemen jalkapallokenttien nykytason ja ympärivuotisen jalkapallotoiminnan mahdollistamisesta. Rovaniemen uudistetut jalkapallo-olosuhteet mahdollistavat jalkapallon harrastamisen modernissa lajiympäristössä. Kaikkien näiden kenttien rakentamista ja remontointia on tuettu Veikkauksen pelien tuotosta. Turnaus pelataan Pohjois-Suomessa Rovaniemellä. Myös heinäkuun alun Santa Claus cup pelataan turnauksen toteutussijainti huomioiden erinomaisissa olosuhteissa. Turnausta on pelattu vuodesta 2014 alkaen ja tänä vuonna turnaus kasvaa yli 2000 juniorin turnaukseksi. Turnauskenttinä toimivat Rovaniemen Keskuskenttä, Susivoudin tekonurmi, Ounashalli ja Santa Sportin tekonurmikenttä mahdollistavat turnausotteluille laadukkaan ja säistä riippumattoman turnausympäristön ilman huolta luonnonnurmen vuotuisesta kasvuaikataulusta ja perinteisten nurmikenttien käyttöasteesta. Tämä luo Santa Claus cupille erinomaiset mahdollisuudet kehittää turnausta pelaajamäärältään yhä suuremmaksi ja kansainvälisemmäksi tulevaisuudessa! Antti Nikander Santa Claus cup Turnausjohtaja TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA Kiitos Veikkauksen pelien pelaajat! MAHDOLLISUUKSIA SANTA CLAUS CUP NAUTTII HUIPPUOLOSUHTEISTA. 40 Santa Claus Cup on FIFA Grassroots-ohjelman hyväksymä kansainvälinen lasten ja nuorten jalkapalloturnaus. Turnausvieraita on tämän kesän turnauksessa ympäri maailman Etelä-Amerikasta aina Kiinaan asti