MENESTYKSEN TIELLÄ Minihuuhkajien EM-kisojen jälkipyykki Toni Koskela hyppäsi isoihin saappaisiin, mutta on täyttänyt ne erinomaisesti. VEIKKAUSLIIGA Stockport County FC Niko Markkulan on sinivalkoinen brittiseura kiirastuli 14 34 SaPassa meni kaikki uusiksi 4/2018 6,90 € (SIS. ALV.) Suomalaisia naispelaajia viedään huippuseuroihin
F I EOMJALKAPALLOLEHTI PAINAVAA JALKAPALLOASIAA MYÖS MUISSA EOMKANAVISSA! AINOA KOTIMAINEN LAJIN ERIKOISLEHTI. 2 PODCAST EOM TV E O M
Sen jälkeen on odotettu tapahtuvan muutoksia, mutta vasta nyt vuonna 2018 on liitossa alkanut tapahtua. Näin myös vanhemmat, jotka loppujen lopuksi lystin kustantavat, tietäisivät myös sen, millaiseen seuratoimintaan oman jälkikasvunsa laittavat. Eiköhän erikoistuta. Rohkeasti alasarjoihin Molemmat suunnat ovat tärkeitä, mutta erikoistumalla jompaankumpaan suuntaan saataisiin arkipäiväiseen tekemiseen entistä enemmän laatua. Samaan hengenvetoon voisi uudistaa myös seurojen palvelukonsepteja. Kilpaurheiluun erikoistuvien seurojen pitäisi olla avoimia toimintatapojensa suhteen ja saada vanhemmat ymmärtämään, ettei sitä kilpailemista tarvitsisi toteuttaa hampaat irvessä. 3 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Kustantaja Aboa Sports Management Oy Painopaikka Painotalo Painola, Kaarina Toimitusjohtaja Tero Karinti tero@eom.fi 040 931 1550 Päätoimittaja Kimmo Muttilainen kimmo@eom.fi 050 494 8797 Myyntipäällikkö Timo Järvenpää timo@eom.fi 0400 242 131 Ilmoitusmateriaalit, juttuvinkit toimitus@eom.fi Avustajat Arto Kuuluvainen, toimittaja Noora Lindberg, toimittaja Samu Liski, toimittaja Erkko Meri, toimittaja Sanna Purho, taittaja Toni Rajamäki, toimittaja Turkka Talonen, toimittaja Juha Tamminen, kuvaaja Elina Vainikainen, toimittaja Kannen kuva Juha Tamminen. Haastatellessani Jarkko Wissiä tämän lehden Stockport-artikkelia varten nousi keskusteluissa esille suomalaispelaajien vähyys Englannin nykysarjoissa. Palkkataso on vähintäänkin Veikkausliigatasoa ja näyteikkuna isompiin sarjoihin ja seuroihin on kirkkaampi. Kilpaurheilulla on valitettavan negatiivinen klangi ihmisten puheissa. Kuta kuinkin näillä sanoilla suomalaisen jalkapallon sisäpiiriin kaverini kuvaili lajiliiton toimintaa jo useampi vuosi sitten. Suomalaiset jalkapallokannattajat rakastavat tunnetusti brittijalkapalloa. Seurojen palloliitto on hanke, jonka tavoitteena on muun muassa uudistaa toimintatapoja ja organisaatiorakenteita tehostamalla jäsenseuroille tarjottavia palveluita. On sanottamattakin selvää, ettei kaikille lapsille sovi tavoitteellinen harjoittelu, kun taas toisille se tarjoaa juurikin sitä suurinta nautintoa lajin parissa. Pääkirjoitus KIMMO MUTTILAINEN @KMuttilainen Toimittajalta TERO KARINTI @terokarinti Palloliitto on kuin sekatavarakauppa, joka tarjoaa jokaiselle jotakin, mutta sillä ei ole selkeää kohderyhmää. Tänä päivänä löytyy muutamia seuroja, joissa halutaan selkeästi panostaa kilpaurheiluun ja pelaajakehitykseen, kun taas suurin osa suomalaisista seuroista saa kosiskeltua massoja harrastetoiminnallaan. Tiesitkö muuten, että Jussi Jääskeläisen poika Will pelaa Englannin neljännen sarjatason Crewe Alexandrassa. Wissin mielestä Englannin alasarjat aina National Leagueta (entinen Konferenssi) myöten tarjoaisivat suomalaisille Veikkausliigan ja jopa Ykkösen pelaajille oivan kokemuksen ja taloudellisen mahdollisuuden. EOM-jalkapallolehti kävi keväällä Englannissa tutustumassa suomalaisille tuttuun seuraan, nykyisin maan kuudennella sarjatasolla pelaavaan Stockport County Football Clubiin. Wiss kannustaa suomalaisia pelaajia katsomaan rohkeasti kohti brittiläisiä alasarjoja uramahdollisuutena. Kuten sivulta 14 alkavassa jutussakin ilmenee koettiin suomalaiset pelaajat erinomaisesti englantilaiseen kulttuuriin ja pelitapaan soveltuviksi. Suomalaisten pelaajien luonnollinen kielitaito, helpompi ilmastoon sopeutuminen ja yleinen sivistystaso antavat Wissin mielestä etulyöntiasemaa sopeutumisessa moniin muihin kansallisuuksiin verrattuna. Seuran värejä edustivat aikoinaan Jarkko Wiss, Shefki Kuqi ja Petri Helin. Toivottavasti näemme tulevaisuudessa uusia suomalaisnimiä sumuisten saarten alasarjoissakin
43 Minihuuhkajien EM-kisojen jälkipyykki Katastrofin ainekset olivat ilmassa, mutta Suomi pärjäsi yllättävänkin hyvin alle 19-vuotiaiden EM-kisoissa. 30 Palikat uusiksi Savon Palloa kohtasi katastrofi, mutta sen jälkeen savolaisseurassa on noustu jaloilleen. Mitä naiset edellä, sitä miehet perässä. 8 Toni Koskela haluaa menestyä Täksi kaudeksi RoPS:n päävalmentajaksi siirtyneen Toni Koskelan ajatusmaailmaan ei kuulu vain selviytyminen, vaan hän haluaa voittaa ja menestyä. ARTIKKELIT KOLUMNIT 20 Minne katosi Ponnistus. 14 Brittiläinen, mutta sinivalkoinen Stockport County FC on jalkapalloseura, joka pelaa tällä hetkellä kuudennella sarjatasolla, mutta on nähnyt myös loistonpäivät toiseksi korkeimmalla tasolla. 27 Oppia Espanjasta HJK:n B-junioreiden valmentaja Teemu Tavikainen vieraili puoli vuotta Kataloniassa imemässä oppia. Esittelemme Niko Markkulan tarinan. Siitäkin on jo ennättänyt kulua 23 vuotta. 33 Kolumni: Voiko uran loppumiseen varautua. Kuluva kausi on nostanut kolmivuotisen sopimuksen Napapiirille tehneen valmentajan nimen yleisön huulille. 47 Loppuvihellyksen jälkeen Steven Polack muistetaan peliuransa jälkeen valmentajana, joka viihtyy yhä Suomessa. Nämä henkilöt istuvat katsomossa, mutta katsovat peliä aivan omasta vinkkelistään. Ottelusta palautumiseen liittyy paljon myyttejä. Niko Leinonen tutki tehokkaimmat palautumiskeinot.. 34 Kun kaikki romahtaa Loukkaantuminen on pelaajalle aina vakava paikka. 24 Mikä erottaa erotuomaritarkkailijan ja delegaatin. 41 Kohti huippuseuroja Suomalaisia jalkapalloilijoita viedään huippuseuroihin. 38 Miten nopeuttaa palautumista. 4 Sisällys PÄÄJUTUT 6 Kolumni: Pahkasalo ja kansainvälinen oppi 26 Kolumni: Mitä respect tarkoittaa jalkapallossa. Suomen toiseksi vanhin yhä toimiva urheiluseura Helsingin Ponnistus perustettiin jo 121 vuotta sitten, mutta silti Veikkausliigassa Ponnistus on käynyt pelaamassa vain kertaalleen. Silloin Manchesterin kupeessa sijaitsevassa seurassa palloili suomalaisiakin
Jalkapallon MM-kisoissa paljon kehuja keränneen Video Assistant Referee (VAR) -järjestelmän saaminen Veikkausliigaan on herättänyt keskustelua, mutta ongelmaksi muodostuvat kustannukset. Veikkausliigaottelut kuvataan pääsääntöisesti kahdella kameralla ja mahdollisesti lisäksi parilla miehittämättömällä kameralla. KuPS taisteli urhokkaasti Skandinavian suurseuroihin lukeutuvaa FC Kööpenhaminaa vastaan, mutta taipui yhteismaalein 1–2. Euroopan-liigan karsinnoissa pelanneet KuPS, FC Lahti ja Ilves jäivät rannalle ensimmäisen kierroksen jälkeen. Nämä saattaisivat riittää jonkinasteisen VAR-version rakentamiseen, jos tarkasteluun otettaisiin vain rangaistuspotkualueella tapahtuvat rikkeet ja sukeltamiset. Kuukauden kestäneen turnauksen aikana peräti kahdeksan Veikkausliigajoukkueen pistekeskiarvo tippui kauden aiemmasta. MM-kisat ja huippusarjat kuvataan jo valmiiksi monikameratuotantoina, joiden materiaalia erotuomarit pystyvät hyödyntämään. 5 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA VAR-järjestelmä Suomeen. HJK:n taival jatkui Euroopan-liigan karsintojen kolmannella kierroksella ja avausosa päättyi 0–3-tappioon. Pahin pudotus tapahtui Kuopion Palloseuralle, joka saalisti kauden 14 ensimmäisestä ottelustaan pisteitä 1,71 ottelukohtaisella keskiarvolla, mutta viidestä MM-kisojen aikaan pelatusta ottelustaan vain yhden pisteen keskiarvolla. Eurotaipaleet katkesivat hetkessä Mestarien liigan karsinnoissa pelannut HJK oli ainoa suomalaisseura, joka jatkoi karsintoja toiselle kierrokselle. KOONNUT KIMMO MUTTILAINEN. Ilves taipui bulgarialaisseura Slavia Sofialle yhteistuloksella 1–3. Kaikkein köpelöimmin kävi FC Lahdelle, joka hävisi islantilaiselle Hafnarfjordurille yhteismaalein 0–3. Poimintoja Suomifutiksesta MM-kisat heikensivät pistekeskiarvoja MM-kisat ei keskeyttänyt Veikkausliigaa, mutta aiheutti otteluiden ajankohtiin muutoksia. Forssell tuo helsinkiläisseuraan erikoisosaamista maalinteosta ja hyökkäystaidoista. Toinen osa pelattiin sen jälkeen, kun lehti oli ennättänyt painoon. VPS:n alkukauden 1,15 pistekeskiarvo oli MM-kisojen aikana peräti 2,5 pistettä ottelua kohden. Tällainen järjestelmä vähentäisi taatusti virheiden määrää, mutta myös pelaajien turhia kalastamisia rangaistuspotkujen toivossa. Färsaarelaisjoukkue Vikingur nujertui avauskierroksella maalein 5–2, mutta aiemmin historiassaan Mestarien liigan lohkovaiheeseen yltänyt Bate Borisov oli toisella kierroksella niukasti parempi maalein 2–1, vaikka avausosa Valko-Venäjällä päättyi 0–0. Ex-maajoukkuekärki pystyy taatusti tuomaan lisäarvoa hyökkäyspäänja ennen kaikkea boxipelaamiseen. Tämä veisi taatusti suomalaista jalkapalloa taas eteenpäin. Mikael Forssell akatemiavalmentajaksi Viime kauteen peliuransa päättänyt Mikael Forssell on liittynyt HJK:n organisaatioon akatemiavalmentajana. Vain kolme joukkuetta pystyi nostamaan pistekeskiarvoaan ja se näkyi VPS:n ja FC Hongan sarjasijoituksen nousuna. Suomessa ei olla vielä oivallettu, että vanhoja pelaajia tulisi hyödyntää entistäkin tehokkaammin niin sanotun hiljaisen tiedon saattamisessa eteenpäin tuleville polville
8–11 v: Toinen pysäkki oli Puolan pääkaupunki Varsova. Nautin siitä, että ensimmäistä kertaa elämässäni pelatessani jalkapalloa ymmärsin täysin mitä joukkuekaverini sanoivat. Tästä kokemuksesta opin sen, että seuravaihdossa on tärkeää, että tulevalla seuralla on selkeä rooli sinulle ja että he arvostavat kykyjäsi. Palasimme Suomeen ja kävin Vantaan kansainvälistä koulua ja pelasin jalkapalloa VJS:n riveissä. 11–13 v: Ulkoministeriössä työskentelevän isäni täytyy aina välillä palata Suomeen ainakin pariksi vuodeksi, jonka jälkeen voi taas lähteä ulkomaille. Jokaisessa asuinmaassani opin eri asioita, jotka kehittivät minua sekä ihmisenä että jalkapalloilijana. Jo hyvin nuorena ymmärsin ja hyväksyin, että ihmiset näyttävät erilaisilta, puhuvat eri kieliä ja ovat eri uskonnoista. Eri maat, eri seurat, eri opetukset Aleksi Pahkasalo Kirjoittaja on jalkapalloilija, joka on saanut nauttia monenlaista kansainvälistä opista jalkapallon saralla.. Isäni diplomaattitöiden takia olen asunut noin 20 vuotta ulkomailla ja vain noin kuusi Suomessa. 13–18 v: Muutimme Unkarin pääkaupunkiin Budapestiin ja kaupungin suurseuroista valitsin Ujpest FC:n, koska se oli ainoa seura, jonka akatemia ei ollut sisäoppilaitos. Yliopisto oli kristillinen; uskontoa ei tyrkytetty, mutta se oli siellä, jos siihen halusi tutustua. Nousin A-junnuista Klubi 04:seen ja Antti Muurinen kutsui minut edustusjoukkueeseen koko kaudeksi. Vanhemmilleni koulutus tuli ennen jalkapalloa ja näin pystyisin yhdistämään molemmat. Pääsin Legia Warszawan akatemiaan vuodeksi, jonka jälkeen seurajohto päätti yllättäen, että koko akatemia koostuisi vain puolalaisista junioreista, joten jouduin vaihtaamaan heidän vihollisseuraansa Polonia Warszawaan. Koulun jalkapallojoukkue oli voittanut maan mestaruuden yhdeksän kertaa, joten odotukset olivat aina korkealla. Vaatimustasossa oli huima ero verrattuna Suomeen. 20–24 v: Sain Lindsey Wilson Collegeen täyden stipendin, johon kuului tutkinto, ruuat ja asunto neljäksi vuodeksi. Sain asua kotona ja käydä kansainvälistä koulua. 3–7 v: Ensimmäinen pysäkki oli Kiinan pääkaupunki Peking. Valmentajilta ja vanhemmilta tuli ankaria huutoja ja kommentteja, joita joukkuekaverini eivät aluksi halunneet kääntää: “on parempi, että et tiedä” oli heidän perustelunsa. 18–20 v: Lukion jälkeen suoritin varusmiespalveluksen ja liityin HJK:hon. Sitten tein päätöksen, jota monet kyseenalaistivat: päätin lähteä Suomen suurimmasta seurasta Yhdysvaltoihin opiskelemaan ja pelaamaan jalkapalloa. Olen ollut hyvin tyytyväinen seuran toimintaan, faneihin, ja rooliini seurassa. Huomasin monien suomalaisten pelaavan jalkapalloa ilman mitään koulutusta, jonka varaan he voisivat rakentaa tulevaisuutta, jos tulisi loukkaantuminen tai joku muu syy uran lopettamiseen. Oli mukava saada uusi näkökulma uskon asioihin. 6 M un nuoruus ja urapolku on ollut melko erilainen kuin monien muiden suomalaisfutareiden. Polonia otti mut ilomielin vastaan ja antoi selkääni heti kymppipaidan. 25–26 v. Varhaisimmat jalkapallo-opit tulivat isältäni, joka pelasi myös nuorempana jalkapalloa Valkeakoskella. Sitten opin unkarin kielen ja nämä kriittiset valmentajat ja vanhemmat tekivät minusta henkisesti vahvemman pelaajan, joka nykyään pystyy sietämään kaikenlaisia kommentteja katsomosta. Monen hyvän ulkomaan kokemuksen jälkeen pelaan nyt KTP:n riveissä Ykköstä
7 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA
8 HENKILÖKUVA
Olisiko hänestä jopa tulevaisuudessa A-maajoukkueen päävalmentajaksi. TEKSTI KIMMO MUTTILAINEN KUVAT JUHA TAMMINEN. 9 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Menestyksen tiellä Toni Koskelan nimi on noussut nopeasti kaikkien suomalaista jalkapalloa seuraavien huulille
Neljä edellistä kautta Rovaniemen Palloseuraa luotsannut Juha Malinen jätti lähtiessään sen kokoiset saappaat täytettäväksi, että heikompaa olisi hirvittänyt. 10 T oni Koskelan valmennusura Veikkausliigassa ei voinut paljoa haasteellisemmassa paikassa alkaa. Vuonna 2002 Koskelan ottelut Ykkösessä jäivät vain yhteen, sillä kauden ensimmäisessä kamppailussa hänen polvensa ristiside napsahti poikki. Nyt jälkikäteen Koskela katuu päätöstään siirtyä Välimeren rannalle. Tilanteesta ei tehnyt helppoa sekään, että ensimmäisen Ensimmäistä vuottaan Veikkausliigassa valmentajana toimiva Toni Koskela (oik.) on näyttänyt epäilijöille kykynsä pärjätä pääsarjassa. Koskela teki ensimmäisenä Kotkan-vuotenaan neljä maalia ja johti kymppipaikalta toista kauttaan liigassa pelanneen kotkalaisjoukkueen peliä. Kausi oli vielä edellistä suurempi pettymys, eikä edes valmentajan vaihtaminen Lyytikäiseen seitsemän kierrosta ennen päätöstä tuottanut tulosta. ”Hyppäys Englannin Championshipiin oli iso. ”Polvea jouduttiin operoimaan peräti kolme kertaa ja olin sivussa enemmän tai vähemmän yhteensä puolitoista vuotta. HJK:lla ei ollut silloin tarjota kunnon reserviijoukkuetta, jolla olisi ollut suora linkki edustusjoukkueeseen. Veikkausliigasta oli tosi pitkä matka heidän tasolleen ja pelitapa oli täysin erilainen. Kalliiksi käyneen kauden jälkeen joukkueen budjettia leikattiin ja pelaajistoa nuorennettiin ja näin Koskela pääsi jo heti seuraavana kautena pelaamaan Veikkausliigassa hollantilaisen Jan Eversen alaisuudessa. Lyytikäinen houkutteli Koskelan FC Jokerien organisaatioon ja Ykköstä pelanneeseen FC Jokruihin. Olihan Malisen vuosien aikana RoPS saavuttanut kirkkaimman mitalinsa, kun kauden 2015 päätteeksi rovaniemeläisten kaulaan ripustettiin hopeiset mitalit. Cardiffistä matka jatkui Kreikkaan Ilisiakosin riveihin. Jokerit nousi kauden päätteeksi takaisin liigaan, mutta Koskela joutui seuraamaan otteluita sivusta. ”Kreikkaan menon olisi voinut jättää kokonaan väliin, sillä koko kuvio oli niin monimutkainen, mutta eihän sitä tietenkään voinut etukäteen tietää”, Koskela sanoo. Vuonna 2000 Jokerit oli yltänyt hopealle, mikä oli Hjallis Harkimon omistamalle seuralle pettymys, sillä tavoitteena oli ollut mestaruus. Ei voida tietää, kuuluiko pallollisesti kyvykäs ja hyvin peliä rytmittävä keskikenttäpelaaja HJK:n suunnitelmiin, mutta vuosituhannen vaihteessa kuvaan astui Ville Lyytikäinen, joka oli vakuuttunut Koskelan taidoista. Jälkikäteen ajatellen olisi pienempi tasonnosto ollut parempi vaihtoehto”, Koskela pohtii. Loukkaantumiset astuvat kuvaan 18-vuotiaana Koskela pelasi Veikkausliigassa 24 ottelua ollen avauskokoonpanossa peräti 17 kertaa. Hyvät otteet poikivat paikan Englannin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelanneeseen Walesin pääkaupungin joukkueeseen Cardiff City FC:hen. HJK:lla ei vielä 1990-luvun puolivälissä ollut käytössään samanlaista junioreiden edustusjoukkuekäytäntöä kuin nykyisin, mutta Vartiokylän joukkuetta voitaneen ainakin tulosten valossa pitää ikäluokkansa eliittijoukkueena. ”Ville Lyytikäisen persoona oli isossa roolissa siinä, että meitä 82–83-syntyneitä poikia siirtyi paljon Jokruihin, joka pelasi Ykköstä. Mikä mies tämä 35-vuotias valmentaja oikein on. Moni muistaa Koskelan tämän peliuralta, mutta kuinka moni oikeasti tietääkään hänen monivaiheista tarinaansa. Toni Koskelan sai ensikosketuksensa jalkapalloon Puotinkylän Valtin nappulajoukkueesta, josta matka jatkui valmentajakaksikko Petteri Jaatisen ja Jari Mutikaisen johdolla HJK Vartiokylän kaupunginosajoukkueeseen. Jokerit putosi Ykköseen hävittyään kaksiosaiset karsinnat Jarolle. RoPS:n kausi alkoi komeasti viiden ottelun voittoputkella ja sen jälkeen rovaniemeläisjoukkue on pyrkinyt pitämään kiinni kynsin ja hampain kakkossijastaan. Koen, että läpilyöntini Veikkausliigassa tein lopulta vuonna 2004 päästessäni FC KooTeePeehen”, Koskela sanoo. Pelejä ennätti kertyä vyölle 11 ja kauden 2006 jälkeen Koskela siirtyikin Norjaan Molde FK:n riveihin.. Koskela on kuitenkin yllättänyt kaikki. Keskikenttämies palasi kesän siirtoikkunan aikaan takaisin Suomeen – ja Kotkaan, josta hänellä oli hyviä muistoja edellisestä visiitistä. puolen vuoden jälkeen minut hankkinut manageri sai myös potkut. Jokerit oli siihen aikaan ison budjetin joukkue, joten siirto tuntui askeleelta eteenpäin”, Koskela perustelee
Sen takia keskikentän pelitekijä joutui tekemään raskaan päätöksen vain 26-vuotiaana. ”Halusin kehittää itseäni ja päästä tekemään omia virheitäni sekä onnistumisia päävalmentajana. Koskela jatkoi tämänkin jälkeen liigan valmennustiimissä yli. Valmennusura ponnahti toden teolla eteenpäin, kun heinäkuussa 2013 Koskela nostettiin HJK:n B-junioreista edustusjoukkueen valmennustiimiin Juho Rantalan siirryttyä kesken kauden Hakan vastuuvalmentajaksi. Koskelan polvi on jouduttu operoimaan peliuran aikana ja sen jälkeen peräti yhdeksän kertaa. Norja olisi ollut jo aikoinaan hyvä steppi eteenpäin. ”Jalkapallo ei ollut enää kivaa, kun jouduin pelaamaan kipujen kanssa. Piakkoin hän huomasi kuitenkin haluavansa toimia päävalmentajana. Pelasin norjalaisseurassa kahden kauden ajan ja sitten palasin vielä kaudeksi JJK:hon, mutta silloin polveni alkoi olla jo todella huonossa kunnossa”, Koskela kertoo. Sixten Boströmin valmennustiimissä Koskela ennätti olla kahden kauden aikana yhteensä 30 ottelun ajan, kunnes Mika Lehkosuo otti vastuun HJK:n valmentamisesta. PK-35:n junioreissa valmentaessaan hän kehuu saaneensa paljon apua saman ikäiseltä Samu Koskelta, mutta jo silloin erittäin kokeneelta ja koulutetulta valmentajalta, jonka apuvalmentajana hän toimi. Valmennus vei mennessään Koskelan valmennusura on edennyt nopeasti, joidenkin mielestä jopa liiankin nopeasti. Kun urani loppui, ajattelin että valmennuksesta voisi saada pientä lisätienestiä opiskeluihini ja siksi lähellä kotiani treenannut PK35:n juniorijoukkue tuntui luonnolliselta paikalta aloittaa valmentaminen”, Koskela sanoo. 11 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA ”Molde on voittanut 2010-luvun aikana kolme mestaruutta, mutta tuohon aikaan seura otti vasta ensimmäisiä askeleitaan kohti huippua. Polvi ei tullut koskaan ensimmäisestä leikkauksesta täyteen pelikuntoon ja siitä johtuen vammakierre sai jatkoa. Olin kuitenkin jo peliurani aikana kiinnostunut erilaisista koko joukkueeseen ja pelaamiseen tai harjoitteluun liittyvistä asioista, kuten mitä, miten ja miksi tietyt asiat tehdään. Kun siirryin HJK:hon valmentamaan Suomen lahjakkaimpia junioreita, lisäsi se motivaatiota entisestään”, Koskela kertoo
Meillä on ollut pienessä ringissä muutamia epäonnisia loukkaantumisia käsien ja jalkojen murtumisien myötä, mutta toistaiseksi olemme tuloksellisesti hoitaneet vaikeat hetket suhteellisen hyvin”, Koskela sanoo. RoPS on pystynyt säilyttämään paikkansa Veikkausliigan kärkikahinoissa, vaikka HJK onkin pystynyt tekemään piste-eroa seuraavana tuleviin. ”Mietin paljon, miten meidän arki olisi joka päivä mahdollisimman laadukasta ja miten johdan sekä joukkuetta että valmennustiimiä, joka koostuu erilaisista persoonista sekä kulttuureista tulevista ihmisistä. Joukkueella oli selkeä pelisuunnitelma, joka perustui tiiviyteen ja kurinalaisuuteen. ”Voittaminen on kuitenkin pienistä asioista kiinni. ”Haluamme taistella sarjan loppuun saakka kärjen tuntumassa. Pärjäämme sarjassa kenelle tahansa, mutta me emme kestä samalla tavalla loukkaantumisia kuin joku muu ja meillä ei ole taloudellisia resursseja hankkia paikkaajia. Onnikin pitää voittaa kovalla työnteolla puolelleen. Koskelan tie valmennustehtävissä vei ensimmäisen kerran Kehä III:n ulkopuolelle tänä vuonna, kun hänet valittiin Rovaniemen Palloseuran päävalmentajaksi. Pyrin aina tuomaan valmennukseen konkreettisia asioita.” Ennen kautta RoPS:n arvioitiin sijoittuvan alempaan keskikastiin. Kauden kuuLoukkaantumisten sävyttämällä peliurallaan Toni Koskela pelasi muun muassa kahteen eri kertaan FC KooTeePeen riveissä.. Mietin myös sitä, miten me pystymme tarjoamaan kaikille joka päivä hyvän syyn tulla harjoituksiin. Meillä on kuitenkin pääasiassa nuori joukkue, jossa pitää kehittää joukkueen ohella myös yksittäisten pelaajien ominaisuuksia kentällä ja sen ulkopuolella. RoPS haki nuorekasta ja idearikasta, omannäköistä valmentajaa ja solmi lopulta debyyttiluotsin kanssa peräti kolmen vuoden mittaisen sopimuksen. Hän vaatii itseltään paljon ja miettii päivittäin, miten voisi kehittyä ja kehittää itseään entistä paremmaksi valmentajaksi. Miten uskallamme mennä aika ajoin epämukavuusalueille ja miten käsittelemme epäonnistumiset ja miten ne pystytään kääntämään voitoiksi. 12 100 ottelun ajan, mutta toimi kahden kauden ajan myös reservijoukkue Klubi 04:n päävalmentajana. Joka päivä entistä paremmaksi Koskela oli kunnianhimoinen jo pelaajaurallaan, eikä palo ole sammunut mihinkään. Kun ensimmäisestä RoPS-kaudesta on pelattu runsaat kaksi kolmasosaa, voidaan diilin todeta alkaneen erinomaisesti. Häkellyttävä viiden ottelun mittainen voittoputki heti kauden alussa näytti, että RoPS taistelee sittenkin sarjan kärkisijoista. Miten kokeneet pelaajat pidetään motivoituneina, jotta he tuovat oman osuutensa joukkueeseen ja miten nuoret kokevat kehittyvänsä jokaisena päivänä”, Koskela kertoo. Meidän pitää olla kuitenkin realistisia
Perustilanteet toistuvat kuitenkin pelistä toiseen. Samaistuminen pelaajan tuntemuksiin voittojen ja tappioiden aikana on aivan toisenlaista, jos on itse ollut niitä hetkiä kentällä kokemassa. Tässäkö tuleva A-maajoukkueen päävalmentaja. ”Se on tärkeää, miten tilanteissa pitää pelaajien toimia. Fiksuimmat pelaajat osaavat myös kyseenalaistaa ja vaativat perusteluja enemmän. Kokeneemmilla on tietenkin pidempi historia ja jo omaksuttu tapa toimia, kun taas nuoret pelaajat ovat tietyllä tavalla kuin maalaamaton kangas, jolloin uudet asiat myös useimmiten tarttuvat nopeammin. ”Voitot kertovat totuuden, mutta aina pystyy tekemään asiat paremmin. Pelitavan opettamisessa tärkeintä on, että valmentaja pystyy perustelemaan ja myymään oman ideansa pelaajille. Koskela sanoo arvostavansa voittamista, mutta samaan hengenvetoon pelkkä voittaminen ei saa sammuttaa liekkiä olla seuraavalla kerralla entistäkin parempi. En kuitenkaan ajatellut, että kausi lähtee liikkeelle viiden ottelun voittoputkella”, Koskela myöntää. Ei liene sattumaa, että HJK halusi juuri hänet nostaa mukaan liigajoukkueensa valmennustiimiin, vaikka joukossa oli paljon kokeneempiakin vaihtoehtoja. Viime kauden päätteeksi Klubi 04:n Ykköseen nostaneen, ja nyt liigassa päävalmentajana debytoineen Koskelan menestymisen nälkää ei ole vielä tyydytetty. Kun kaikki tietävät, miten toinen pelaaja tulee tilanteen todennäköisesti ratkomaan, niin pelistä tulee sujuvampaa. alla. Toni Koskelassa on karismaa. TEKSTI KIMMO MUTTILAINEN. Jatkuvasti itseään kehittävä ja peliin intohimoisesti suhtautuva Koskela olisi taatusti varteenotettava nimi lähitulevaisuudessa A-maajoukkueen päävalmentajaksi. Joskus sitä on itse liian lähellä arvioidakseen omien mahdollisuuksia, mutta en ole ollut missään vaiheessa huolissani. Koskela sanoo kaiken lähtökohdan valmentamisessa olevan ihmisten johtaminen. Sellaista poikkeuksellista, jonka pystyy aistimaan kaikesta hänen tekemisistään ja sanoistaan. Koskela puhuu voittamisesta kiihkottomasti, sillä hän tietää mistä puhuu. ”Meistäkin tehdyt ennakkoarviot pohjautuvat varmasti yhteen tai kahteen otteluun. 13 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA ”Hyvästä pelaajasta ei välttämättä tulee hyvää valmentajaa” on sanonta, joka on taatusti tuttu jokaiselle urheilua seuraavalle. Koskela on ottanut vasta ensimmäisiä askeleitaan päävalmentajana ja hänestä kuullaan vielä. Entisen keskikenttäpelaajan ura valmentajana on jatkunut nousukiidossa. RoPS on pitänyt kynsin ja hampain kiinni kakkospaikastaan ja haluaa sitä pitää myös kauden loppuun. Kokonaisuus ei aina ole sitä, mitä ottelusta ollaan haettu, mutta voitot tuovat tekemiseen jälleen itseluottamusta”, Koskela tuumaa. Koskelan ura valmentajana on sujunut toistaiseksi varsin onnellisten tähtien dessa ensimmäisessä ottelussaan RoPS ei päästänyt maalin maalia. Oma peliura kuitenkin antaa aivan toisenlaisen tarttumapinnan kuin jos sellaista ei olisi. Viime kausi päättyi Klubi 04:n nostamiseen Ykköseen ja debyyttikausi Veikkausliigassa ei ole jättänyt kenellekään epäselväksi Koskelan kykyjä. Asioita voi ja pitää organisoida koko kentällä, mutta vastustajan maalin lähellä ottelut ratkaistaan usein yksittäisen pelaajan tai pelaajien laadukkailla toiminnoilla, mutta varsinkin ennen viimeistä kolmannesta perustilanteet toistuvat kerta toisensa jälkeen”, Koskela ruotii. Kun kaudesta on pelattu kaksi kolmasosaa, RoPS on päästänyt sarjassa vähiten maaleja
14 REPORTAASI
15 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Stockport County FC – sinivalkoisten siipien havinaa
Erityisesti viimeiset neljä vuotta ovat olleet uudelleenrakentamisen aikaa. Sittemmin turbulenssi niin joukkueen kuin seuran omistuspohjan osalta on ajanut seuran aina vain alemmas sarjapyramidissa. Stadionin pubin ja seuran johtokunnan kokoushuoneen seinillä komeilevat suomalaispelaajien kuvat muistuttavat yhä ajoista, jolloin sumuisilla saarilla pelasi useita suomalaisia samaan aikaan. Seuran olemassaolo on vuosien varrella ollut monesti vaakalaudalla, mutta nykyisin tilanne on vakiintunut ja seura hakee paluuta liigastatukseen viiden vuoden aikajänteellä. Puoliammattilaisstatuksella toimiva seura nojaa edustusjoukkueessa enimmäkseen nuoriin pelaajiin lähialueilta, ja treenaa 2-3 kertaa viikossa. Parhaimmillaan pelaajille maksetaan sarjataso huomioiden silti edelleen suomalaisittainkin kilpailukykyisiä palkkoja, 500-800 puntaa viikossa. Nykyiset valioliigapelaajat kuten Fraser Forster (Southampton), Wayne Hennessey (Crystal Palace) ja Ashley Williams (Everton) ovat edustaneet Stockportin kaupungin ylpeyttä. Suomalaisten pelaajien arvostuksesta ja statuksesta seurassa kertoo johtoportaan kokoushuoneen seinällä roikkuvat maajoukkuekuvat sekä myös seuran työntekijöiden vilpitön ihastus heidän muistellessaan suomalaisia pelaajia. Kilnerillä itsellään oli takana pelaajauraa myös Ruotsissa ja yhteys pohjoismaiseen jalkapalloiluun oli säilynyt edelleen. Tämä tarjoaa niin kouliintuneille sotaratsuille kuin nuorille tulevaisuuden lupauksille kohtuullisen ison yleisön tuen ja toisaalta myös odotusarvon suorituksille. divisioonassa, joka nykyisin tunnetaan nimellä Championship ja on Englannin liigajalkapallon toiseksi korkein sarjataso. Stockport County FC:n 10852 henkeä vetävä kotistadion Edgeley Park tulee kuin vahingossa eteen kulman takaa kohdetta lähestyessä, ja sinivalkoiset värit luovat heti lämpimän mielleyhtymän kotimaiseen jalkapalloon. Suomalaiset maajoukkuepelaajat seuran ylpeyden aihe Stockportin värejä suomalaisista ovat kantaneet Shefki Kuqi (kaudella 20012002), Jarkko Wiss (2000-2001) ja Petri Helin (2001-2002). Erityisesti Kuqista ja Wissistä on jäänyt elämään monia tarinoita seuran värikkääseen historiaan. Parhaimmillaan Stockport pelasi vuosituhannen vaihteen ympärillä 1. Haluamme rakentaa uudelleen yhteyden seuran ja fanien välillä ja rakentaa junioripolkua, joka johtaa aina omaan edustusjoukkueeseen saakka”, seuran markkinointivastaava Simon Dawson kertoo. Vuonna 1883 Heaton Norris Rovers-nimellä perustettu seura on toiminut ponnahduslautana myös monille nykyistä brittijalkapalloa seuraaville lajifanaatikoille. 16 S uur-Manchesterin alueella sijaitsevan Stockport County Football Clubin kulta-ajat ovat jo kaukana menneisyydessä, mutta osittain jo pahastikin rapistuneen Edgeley Parkin käytävillä voi silti yhä aistia erityisesti suomalaisittain historiallisten aikojen muistoja. Helinin ajanLähijuna kuljettaa 20 minuutissa Manchesterin ydinkeskustasta suomalaisen jalkapallohistorian kannalta yhteen mielenkiintoisimmista paikoista. Ne ovat samalla muistutus ajoista jolloin seura eli yli varojensa, ja joihin ei todennäköisesti ole koskaan paluuta. Seuralla on silti edelleen vakiintunut kannattajakuntansa joka kansoittaa Edgeley Parkin kotiottelut noin 3400 katsojan keskiarvolla. ”Stockportissa ei ole ollut juurikaan maajoukkuetason pelaajia. ”Nousua takaisin liigaseuraksi haetaan maltillisesti niin sanotulla community club -mallilla, jossa seuran ydin on yhteisöllisyydessä ja junioritoiminnan vahvistamisessa, eikä seurassa haaveillakaan pikavoitoista tai äkkirikastuneiden sijoittajien puntapinoista. Pian selviää myös, että suomalaiset pelaajat ovat jättäneet seuraan pysyvän jäljen. Nykyisin seura pelaa maan kuudenneksi korkeimmalla sarjatasolla National League Northissa. Suomalaispelaajien invaasiota seurassa selittää seuran silloinen pohjoismaiden pelaajatarkkailija Bobby Bennett, joka tunsi hyvin Stockportin managerin Andy Kilnerin. Paitsi maajoukkuestatukseltaan ovat pelaajat jääneet niin seuraväen kuin fanien mieleen myös persooniltaan. TEKSTI TERO KARINTI KUVAT MIKE O’BRIEN JA JUHA TAMMINEN. Kun hankimme Shefkin ja myöhemmin Jarkon ja Petrin olivat fanimme ihmeissään ja samaan aikaan ylpeitä”, kertoo suomalaisten aikakaudella seurassa markkinointijohtajana työskennellyt Steve Bellis
17 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Jarkko Wiss edusti peliurallaan kahta seuraa Britteinsaarella. Stockportin jälkeen hän pelasi vihreävalkoisessa Hibernianissa.
Katsoessa ympärilleen Edgeley Parkin fasiliteeteissa on selvää, että Stockport seurana vaatii suuria investointeja noustakseen takaisin edes League One -tasolle, joka on Simon Dawsonin mukaan realistinen katto seuran ambitioille. ”Shefkin seuraan hankkinut valmentaja toimi myös hänen managerinaan ja Shefki asui hänen luonaan. Heidät pystyi laittamaan mihin vain yhteistyökumppanin tilaisuuteen tai koulutapahtumaan ja aina tiesi, että he hoitavat homman fiksusti”, Bellis jatkaa. Samaan aikaan kun suurten seurojen akatemioista ja ylemmiltä sarjatasoilta valuu myös liigan ulkopuolelle entistä taitavampia hyökkääjiä ovat entisaikojen ”power forwardeja” muistuttavat pelaajat kannattajien ihailun kohteita. Valioliigassa nykyisin pelaava AFC Bournemouth oli vaarassa menettää liigastatuksensa kauden 2008-09 päätteeksi. ”Pelityylin lisäksi suomalaiset pelaajat olivat loistavia lähettiläitä seurallemme. Tulisieluinen ja määrätietoinen Kuqi pelasi itsensä nopeasti kannattajien suosikiksi, mutta valmentajavaihdoksen jälkeen nähtiin myös toinen, ikävämpi puoli Kuqista. Seurassa ei ole aikoihin nähty kulta-aikojen tapaan portugalilaisia tai suomalaisia pelaajia, koska nykyään seuralla on varaa tehdä skouttausta vain noin tunnin ajomatkan päähän Stockportista. Hän keksi niin uskomattomia selityksiä loukkaantumisille, että yhdessä pelissä kuulutimme hänen olevan sivussa nyrjähtäneen sukan vuoksi. ”Meille tulee yhä enemmän sekä katsojiksi että yhteistyökumppaneiksi ihmisiä, jotka ovat olleet Manchester Cityn tai Unitedin kannattajia. Aluksi kaikki sujui hienosti ja Shefkistä tulikin hyvin nopeasti yksi suosituimmista pelaajista sekä pukukopissa että fanien keskuudessa. Vaikka Stockportissa ei haaveillakaan Valioliigasta tunnistavat seuraihmiset yhteneväisyydet seurojen välillä ja niiden suomat mahdollisuudet. ”Jarkko puhui aina hyvin hillitysti ja hiljaa, ja hän saikin seuran sisällä lempinimen ”Kuiskaaja”. Shefki Kuqi on aiheuttanut laineita suomalaisessa jalkapallossa peliuransa jälkeen, eikä mies jättänyt ketään kylmäksi myöskään Stockportin aikoinaan. Wiss tuli hillityn esiintymisensä lisäksi tunnetuksi myös periksiantamattomasta pelityylistään ja pelasikin itsensä perienglantilaisella kovuudellaan kannattajien sydämiin vain yhden kauden aikana. He olivat suomalaisen koulutusjärjestelmän ansiosta sivistyneitä, kielitaitoisia ja aina kohteliaita. Samoja ominaisuuksia arvostetaan englantilaisessa alasarjajalkapallossa edelleen, vaikka valmennuksellinen taso ja pelaajatyypit erityisesti huippusarjoissa ovatkin kehittyneet. 18 jakso ja pelit seurassa jäivät vähiin ja tästä syystä hän ei ole myöskään samalla tavalla iskostunut seuraväen tai kannattajien mieliin. Myös AFC Bournemouthin taloudellinen tilanne oli erittäin haastava uusien omistajien astuessa ruoriin kauden 2009-2010 alla. Kauden toiseksi viimeinen ottelu kuitenkin varmisti liigastatuksen. Bournemouthin vanavedessä takaisin liigaan. Molemmilla seuroilla on noin 11 000 henkeä vetävät vanhat stadionit (Bournemouth on vahvistanut rakentavansa uuden, noin 25 000 hengen stadionin lähivuosina) ja suurin piirtein samanlainen asukasmäärä vaikutusalueellaan. Kuqi edusti oman lyhyen aikakautensa Stockportissa juuri tällaista pelaajaihannetta. Talousvaikeudet ja resurssien väheneminen vaikuttavat myös pelaajatarkkailuun. Tämä antaa kuvaa siitä mitta. Hän ei tiedä sitä itse, joten älä kerro sitä Jarkolle, Bellis nauraa. Heidät on yksinkertaisesti joko hinnoiteltu ulos kannattajuudesta tai he ovat muuten kyllästyneet siihen, että peleissä vieressä saattaa istua eri globaali jalkapalloturisti joka kerta. Kuusi vuotta myöhemmin kauden 2014-2015 päätteeksi Bournemouthissa juhlittiin satumaista nousua Valioliigaan. Sen jälkeen välttelin häntä stadionin käytävillä pari päivää”, Steve Bellis nauraen toteaa. Tunnelma Stockport County FC:ssa ei ole kuitenkaan toivoton, pikemminkin realistinen. Tunnelmallinen mutta rapistunut stadion, karsittu juniorituotanto ja Manchesterin alueen suurseurojen vetovoima junioripelaajien osalta vaikeuttavat seuran uutta tulemista. Seurassa toivotaan ratkaisun uuteen nousuun löytyvän kuitenkin ensisijaisesti uudelleen löydetystä yhteisöllisyydestä ja paikallisilta sijoittajatahoilta. Kuqi edusti englantilaisille tyypillistä hyökkääjäihannetta: vahva, työteliäs ja röyhkeä. Nousu liigaan takaa seuran mukaan välittömästi 1,4 miljoonaa lisätuloja liiton taholta. Vaikka seuran edustajat ovatkin silminnähden varovaisia seuran tulevaisuuden tavoitteita ja kunnianhimoa hahmoteltaessa antaa erään eteläenglantilaisen rannikkokaupungin esimerkki varovaista toivonkipinää myös Stockport Countyn hiljaisille päiväunille. Stockportissa uskotaankin, että seuran sijainti Manchesterin talousalueella voisi kiinnostaa myös ulkomaisia sijoittajia, jotka ovat ostaneet seuroja myös alemmiltakin sarjatasoilta. Seurassa halutaan tarjota ihmisille huippujalkapallosta puuttuvaa yhteisöllisyyttä ja tuoda pelaajat ja kannattajat taas lähemmäksi toisiaan. Englantilaisen jalkapallon sielunmaisema on muuttunut erityisesti ulkomaisten sijoittajien mukaantulon myötä, ja seurat ovat jakaantuneet karkeasti jakaen rikkaisiin ja köyhiin. Sitten kun manageri vaihtui, Shefki käytännössä kieltäytyi pelaamasta. Meillä he pääsevät jälleen osaksi jalkapallokulttuuria puhtaimmillaan, ja siinä piilee tulevaisuuden voimavaramme”, Simon Dawson sanoo. Nousu League Two -tasolle toisi myös jalkapalloliiton taholta lisää pelimerkkejä toiminnan kehittämiseen
Suomalaispelaajille ja heidän edustamilleen luontaisille vahvuuksille – koulutustaso, kaksikielisyys, nöyryys – olisi Bellisin mukaan käyttöä myös nykypäivänä. 19 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA kaavaerosta, mikä suomalaisen ja brittiläisen jalkapalloilun välillä vallitsee. Managerimme suosii nuorehkoja pelaajia, joten antaisimme varmasti hyvän näyttöpaikan myös suomalaisille nouseville lupauksille. Se jää nähtäväksi, mutta suomalaispelaajien jättämä perintö, Edgeley Park intohimoisine kannattajineen ja Stockport County FC:n uusi nousu tarjoaa kyllä siihen oivan mahdollisuuden. Suomalaisille olisi kysyntää myös valokeilan ulkopuolella Suomalaispelaajia muistellaan edelleen suurella lämmöllä Stockportissa. Taktisesti ja valmennuksellisesti siirto Englantiin oli ehkä askel taaksepäin verrattuna Norjaan, pelitapa Stockportissa oli hyvin suoraviivainen ja valtaviin juoksumääriin ja kaksinkamppailuihin perustuvaa. Tilalle tuli käytännössä vain ilmaisia siirtoja alemmista sarjoista tai lainapelaajia. Tuossa vaiheessa myös esimerkiksi Huddersfield oli yksi vaihtoehto, mutta sinne olisi pitänyt lähteä testileirille. Futiskulttuuri maassa ja kaupungissa oli totta kai loistava muutenkin perusbrittiläiseen tapaan. Pubeissa erityisesti Wissin ja Kuqin nimet ja edesottamukset muistetaan vanhempien fanien keskuudessa pysyvästi. Kausi Stockportissa sujui henkilökohtaisesti hyvin ja tein muistaakseni neljässä perättäisessä pelissä maalinkin yhdessä vaiheessa. Avainpelaajia myytiin, mutta tuottoja ei investoitu takaisin joukkueeseen. Kauden aikana huomasi silti, että kaikki ei ollut ihan kohdallaan talouspuolella. ”Ottaisimme mieluusti suomalaisia pelaajia rinkiimme, jos oikeanlainen pelaaja tulisi vastaan. Seuran fasiliteetit olivat jo tuolloin osittain rajalliset ja vanhanaikaiset moniin muihin sarjatason suurseuroihin verrattuna, mutta työläislähtöinen ja lämminhenkinen ilmapiiri teki vaikutuksen. ”Stockportissa pelaaminen toteutti pikkupojasta asti olleen haaveen isossa jalkapallomaassa ja -sarjassa pelaamisesta. Niinpä nopeasti sujuneiden neuvotteluiden päätteeksi päädyin valitsemaan Stockportin. Ehkäpä rahat menivät sitten tuolloisen seuran puheenjohtajan liiveihin, kuka tietää!” Omin sanoin: Jarkko Wiss TEKSTI TERO KARINTI. Englannin neljännen sarjatason seuran saama vuosittainen tuki liitolta vastaa useimman suomalaisen Veikkausliigaseuran vuosittaista edustusjoukkueen budjettia. Näemmekö Stockportin sinivalkoisessa kotiasussa vielä jokin päivä suomalaispelaajan. Esimerkiksi Jamie Vardyn (Leicester) ja Michail Antonion (West Ham) nousu liigan ulkopuolelta Valioliigaan ja aina maajoukkueeseen saakka kertovat, että täältä on mahdollista päästä eteenpäin parempiin sarjoihin ja joukkueisiin”, Bellis analysoi
Painotuksen siirtymisestä junioripuolelle kielii sekin, että seuran ainoa palkattu työntekijä tällä hetkellä on nuorisopäällikkö Antti Tarvainen. ”Näen meidän roolin nimenomaan siinä, että saataisiin mahdollisimman paljon meidän alueen lapsia ja nuoria futiksen pariin ja pysymäänkin siinä”, hän pohtii. Se tarttuu.” ”Kunniamme entinen, voimamme nykyinen” kuuluu Helsingin Ponnistuksen seurahistoriikin otsikko. Tällä hetkellä sen toiminta pyörii futiksen ympärillä, millä on myös pitkät perinteet: ensimmäinen jalkapallo hankittiin seuraan vuonna 1903. Tällä hetkellä raitapaidat palloilevat Vitosessa, mutta vuosikymmenten saatossa on tehty ranskalaisia visiittejä myös ylimmälle sarjatasolle, viimeksi kaudeksi 1995, sitä ennen 1968 ja 1973. Vuonna 1968 Mestaruussarjaa Ponnistuksen riveissä pelannut Arvo Valtonen muistelee tuota aikaa lämmöllä, vaikka hissi veikin sarjaporrasta alemmaksi heti kauden päätteeksi. Ponnareissa on ylipäätään ollut tapana, että pelataan omalla ryhmällä eikä hankita pelaajia ulkopuolelta.” 1960-luvulla jalkapallo-olosuhteet pääkaupunkiseudulla olivat huomattavan kehnot nykypäivään verrattuna. ”Jäähallin viereisellä parkkialueella käytiin pelaamassa”, Valtonen muistelee. ”Hienoa oli myös se, että noustiin Mestaruussarjaan omin voimin, omilla kasvateilla. Vähän ensin jännitti, miten otetaan vastaan tällainen ihan vieras veijari, mutta lapset nyt lähtevät mukaan, jos on itse innostunut asiastaan. ”Joukkuetoiminnan lisäksi meillä on leirejä ja prinssija prinsessafutista pikkuskideille, siinä voi saada ensikosketuksen lajiin. Suomifutis oli erittäin suosittua, ja Helsingin derbyt olivat upeita kokemuksia jo tuolloin sekä pelaajille että katsojille. Painopiste on viime aikoina ollut junioritoiminnassa, joka onkin kasvanut voimakkaasti: mukana on jo noin 350-400 junnupelaajaa parissakymmenessä joukkueessa. TEKSTI ELINA VAINIKAINEN KUVAT ARTO ALHO JA JUHA TAMMINEN KADONNEET LIIGASEURAT. Kunnollisista pelikentistä oli pulaa, harjoittelupaikoista puhumattakaan. Yli satavuotias menneisyyden menestysseura tekee nyt uutta tulemista nuorin voimin, ja Kivinokan saunassa vihdotaan vielä monet sukupolvet osaksi raitapaitaista yhteisöä. ”Nappulakenkiin piti kääntää peltiruuvit nastoihin, että pysyttiin pystyssä.” Konkareita ja keltanokkia Ponnistus on kuitenkin aina ollut paljon enemmän kuin pelkkä edustusjoukkueensa. 20 V uonna 1887 perustettu Helsingin Ponnistus on Suomen toiseksi vanhin yhä toimiva urheiluseura. Vuodesta 1916 ovat seuran pelaajat kantaneet mustavalkoraitaista pelipaitaa, sarjatasosta riippumatta. Historian saatossa seuran repertuaariin on kuulunut muitakin lajeja kuten yleisurheilua, voimistelua ja jääpalloa, mutta viime vuosikymmenet se on keskittynyt jalkapalloon. Ponnistuksen miesten edustusjoukkueen historiaa leimaavat varsin nopeat yläja alamäet. Olen myös käynyt vierailuilla lähialueen päiväkodeissa liikuttamassa lapsia ja viemässä ponnarisanomaa, ja vastaanotto on ollut hirveän hyvä. Ponnareita pelaa myös ikämiessarjoissa, naisten harrastesarjassa sekä kaksi porukkaa Kutosessa. Kivisen kaupungin Ponnistus ”Kun HJK:ta vastaan pelattiin stadionilla, katsomo oli täynnä – melkein 10 000 katsojaa”, Valtonen muistelee
Oman kentän saaminen toiminnan ydinalueelle on myös lisännyt seuran paikkasidonnaisuutta. Kenttä on kovassa käytössä: arkisin vuoroja on iltapäivästä iltamyöhään, ja viikonloppuisin vihreän veran shakki pyörii koko päivän. Lyötiin sitten hynttyyt yhteen SAPAn kanssa.” Projekti sujui jouhevasti ja aikataulussa, ja nyt kentällä pallotellaan ympäri vuoden. Pitkäjänteisyys on kehityksen avain, eikä pikavoittoja kannata hakea. ”Hirveästihän puista tippuu syksyisin lehtiä ja varjojakin niistä tulee, mutta onhan se omalla tavallaan varsin viehättävää”, Hanganpää toteaa. Daviesin mukaan tarkkoja nousutavoitteita ei ole tehty, sillä amatöörijoukkueella on muutakin kuin vain kilpailullista merkitystä. Pieniä ongelmia aiheuttaa se, että alue on kaavassa merkitty puistoksi – kenttää ympäröiviä lehmuksia ei käy kaataminen, eikä valaistuskaan saa olla kovin kirkas. Taisi olla niin, ettei meidän pelipassipelaajien määrä riittänyt siihen, että oltaisiin saatu kenttä yksin käyttöön. Tarkoitus on alkaa rakentaa raitapaitojen uutta tulemista tämän ikäluokan kautta, ja jo tällä hetkellä edustuksen pelaajista iso osa on junioreita. ”Miesten peli on paljon fyysisempää kuin poikien, ja juniorit jäivät aluksi jalkoihin. Kotipesä Kalliossa Ponnistuksen juniorityötä helpottaa suuresti, että vuodesta 2014 seuralla on ollut oma kenttä Helsingin Kalliossa. 21 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Ponnistuksen nuorten vanhin ikäluokka, B-juniorit, toimii mielenkiintoisessa symbioosissa miesten edustuksen kanssa. On myös ilahduttavaa huomata, miten konkarit tukevat, neuvovat ja kannustavat nuoria.” Edustusjoukkueen päämääränä on nousta lähitulevaisuudessa Vitosesta ylöspäin. Miesten edustuksen joukkueenjohtaja Nik Davies kertoo, että kyseessä on tietoinen strategia. Olisi hienoa, jos omalla duunillani saisin näistä lapsista kasvamaan aikuisia, joilla olisi samanlaisia fiiliksiä.”. ”Ennen meitä kenttä oli parkkipaikkana, ja sitten alettiin selvittää kaupungin kanssa, voitaisiinko se ottaa käyttöön. Nyt valmentajat ovat onnistuneet yhdistämään vanhempien pelaajien fyysiset ominaisuudet ja kokemuksen nuorempien ketteryyteen ja hyvään kuntoon. Sunnuntaisin Haapaniemessä pidetään junnukahvilaa, ja kesäisin sinne kokoontuu myös pelaajien vanhempia, valmentajia ja menneinä vuosikymmeninä seurassa mukana olleita. ”Muksuajoilta on hirveän hyviä muistoja Kivinokasta ja Helsinki cupista, ja sai paljon hyviä ystäviä. Ringissä on tällä hetkellä noin puolet aikuisia ja puolet nuoria, ja kun ikähaarukka on viidestätoista viiteenkymmeneen, ei yhteispeli ole aina ihan mutkatonta. Seuran juniorit Nuorisopäällikkö Antti Tarvainen aloitti peliuransa Ponnistuksessa viisivuotiaana. ”Miesten joukkue oli viime vuonna alennustilassa ja tippui Nelosesta. ”Haapaniemen kenttä on itse asiassa kahden seuran osakeyhtiö”, kertoo seuran puheenjohtaja Riitta Hanganpää. Päätettiin sitten valmentajien ja taustahenkilöiden kanssa alkaa rakentaa joukkuetta uudestaan”, Davies sanoo
”Mutta vaikka kuinka ollaan kasvattajaseura, kyllä siihen edustusjoukkueeseen on aina satsattu, kun liigassa on pelattu”, Riitta Hanganpää huomauttaa. Ponnistus-väki toppuuttelee: kaikille löytyy kyllä paikkansa, eikä isojen seurojen kanssa haluta edes lähteä kilpasille. Joukkueen nousuun takaisin pääsarjaan hän suhtautuu skeptisesti – se kun on suurelta osin kiinni rahasta. Vaikka nykyään kentällä ei enää virallisesti harjoitella, ei kuningaslaji ole Kivinokasta kadonnut: kuluvana Tommi Paavola pelasi Veikkausliigaa kasvattajaseuransa raitapaidassa Töölön Pallokentällä vuonna 1995. 22 tulevat nyt pääasiassa lähialueilta, mitä tukee myös itäisen kantakaupungin demografinen kehitys: kun lapsiperheet eivät enää muuta kehyskuntiin vaan jäävät kivikaupunkiin, päätyvät myös lapset harrastamaan alueen seuroihin. Ja sehän pelasi jo 1948 Mestaruussarjan joukkueessa”, Paavola ihastelee. ”Onhan näitä kuplia sitten puhkeillut, kun rahat ovat loppuneet”, Hanganpää hymähtää. Mittakaava on toki ollut maltillinen, sillä velaksi ei ole haluttu pelata – mikä onkin ollut viisasta. ”No, ehkä jos mä voitan sen 90 miljoonaa Eurojackpotissa niin sitten.” Toisaalta rahalla ei saa kaikkea. ”Silloin kun noustiin vuonna 1994, monet olivat pelanneet Harry Häggin alaisuudessa, joka valmensi jo Arvoa aikanaan. ”Silloin 90-luvulla ja jo vähän ennen sitä joukkueeseen tuli kyllä ulkopuoleltakin pelaajia. ”Ponnarit on varmaan aina ollut enemmän kasvattajaseura”, pohtii seuran kasvatti, vuonna 1995 Veikkausliigaa raitapaidassa pelannut Tommi Paavola. Bosman-sääntö toki vahvisti tätä, mutta se oli muutenkin sen ajan trendi, että vaihdeltiin joukkueita enemmän ja helpommin kuin aiemmin.” Paavola on itse mainio esimerkki tästä: miehen vyölle on kertynyt otteluita lukuisista pääsarjaseuroista sekä Suomesta että ulkomailta, ja maajoukkuepaitaankin hän on saanut pukeutua. Omassa ekolokerossa Pääkaupunkiseudulla voisi kuvitella seurojen kilpailevan suosiosta ja junioreista rajustikin. Liigatason derbyistä ei haaveilla. Kivinokan henki Helsingin Ponnistuksesta on mahdoton puhua mainitsematta Kivinokkaa. Seura on hallinnoinut Herttoniemessä sijaitsevaa kesänviettopaikkaa jo 1930-luvulta alkaen, ja sen futiskentällä ovat treenanneet lukuisat raitapaitojen sukupolvet. Ponnistuksenkin historiassa tärkeään rooliin ovat nousseet aktiiviset seuratoimijat ja innostavat valmentajat, jotka inspiroivat pelaajia yli vuosikymmenten. ”Toisaalta jos junioritoiminnan hoitaa hyvin ja ammattivalmentajilla, voidaan saada sitä kauttakin tulosta”, hän pohtii.
Siitä se sitten lähti, elämä toi sen eteen.” ”60-ja 70-luvulla Kivinokan kentällä harjoittelivat kaikki joukkueet”, muistelee Arvo Valtonen. Ja kun uutta väkeä tulee koko ajan, on tulevaisuus turvattu. Toiminta on pyritty pitämään mahdollisimman saavutettavana edullisilla kausimaksuilla ja järjestämällä avoimia harjoituksia, joissa joukkueeseen voi liittyä. Alueella on viitisenkymmentä kesämajaa ja vireää kulttuuritoimintaa. Riitta Hanganpää pelasi 70-luvulla Ponnistuksen naisjoukkueessa, ja hän kertoo tuon porukan tapaavan yhä säännöllisesti toisiaan; Tommi Paavola toteaa saman omasta juniorijoukkueestaan. 23 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA ”Mutta kyllä tässä voi luottavaisin mielin olla, että jos tämä seura nyt on ollut 131 vuotta pystyssä, niin kyllä se varmaan seuraavat sata vuottakin pysyy.” Arvo Valtonen ja Tommi Paavola kahvittelevat Haapaniemen kentän laidalla. ”Haapiksesta” on tullut seuralle luonteva kotipesä, jossa paitsi kaikki juniorijoukkueet harjoittelevat, järjestetään myös futisleirejä ja turnauksia. kesänä siellä pidettiin MM-kisastudioita. ”Kai se on mullakin jo niin sisäänrakennettuna, etten edes osaa sanoa, mitä se tarkoittaa. Moni juniori on saanut kipinän harrastukseensa nimenomaan Kivinokasta, myös Tommi Paavola. ”Kai joku sellainen ponnarihenki on olemassa”, Hanganpää pohtii ja miettii pitkään, miten sen sanallistaisi. Ponnistuksessa tuntuukin olevan jokin taika, mikä saa ihmiset pysymään seurassa tavalla tai toisella lähes koko ikänsä. le, ja siellä alkunsa saaneet ystävyydet ovat kestäneet vuosikymmeniä. Junnuikäinen Paavola päätyi kaverinsa houkuttelemana katsomaan treenejä, muttei uskaltautunut kentälle saati valmentajan juttusille. Poispäin kävellessä viereen pysähtyi tuttujen auto. Mutta kyllä tässä voi luottavaisin mielin olla, että jos tämä seura nyt on ollut 131 vuotta pystyssä, niin kyllä se varmaan seuraavat sata vuottakin pysyy.”. Ponnarit valittiinkin viime vuonna Helsingin piirin parhaaksi nuorisotoimintaseuraksi. ”Kundit sanoi, että sä olet kova sporttaamaan, tule meille pelaamaan. ”Ja sanottiin, että kovan harjoituksen päälle sieltä löytyi Helsingin paras sauna.” Kivinokassa syntyneellä yhteisöllisyydellä on ollut valtava merkitys seuralPonnistuksen B-poikien joukkueessa palloilee paljon maahanmuuttajataustaisia nuoria
Tällaisia on muiden muassa turvallisuus, lipunmyynti, stadionin olosuhteet, kentän kunto, turvatarkastukset ja lehdistötilaisuudet. Kuluvalla kaudella on käsittelyyn joutunut Ykkösen ottelu, jossa ottelun ainoaksi jäänyt maali syntyi selvästi kädellä. Hän on kieltämättä organisaation virallinen toimija, mutta hänen tehtävänsä ei ole reagoida ottelutapahtuman järjestelyihin tai muihin tapahtumiin ottelussa”, Hyytiä kertoo. Palloliitolla on ostopalveluna kurinpitäjä erikseen, lakimies. ”Se on tällä haavaa kaksiportainen järjestelmä, johon otteludelegaatti kuuluu. Hänellä on tiettyyn rajaan asti sanktiointimahdollisuus. Sana tai nimitys delegaatti on tullut suomalaiseen urheilusanastoon joitakin vuosia sitten, mutta mitä tuo tehtäväkenttä pitää sisällään. TEKSTI TURKKA TALONEN KUVAT JUHA TAMMINEN tävä tuomarityöskentelyyn. Käytännössä asia kuitenkin etenee Palloliiton kurinpitäjälle. Lähdimme selvittämään mitä tehtäviä kuuluu ottelutapahtuman delegaatille, henkilölle, jollainen jokaisesta ylemmän sarjatason ottelusta löytyy. Erotuomaritarkkailijan tehtäviin ei kuulu erotuomarin virheiden etsiminen ja niistä raportoiminen. Mitä jos tuomari mokaa. Entä miten delegaatin tehtävät eroavat erotuomaritarkkailijan toimenkuvasta. Nämä tietysti ovat yhteydessä ottelun delegaattiin sekä erotuomaritarkkailijaan”, Hyytiä valaisee. Veikkausliigan ja Ykkösen otteluissa on delegaatin ja erotuomaritarkkailijan tehtävät eriytetty toisistaan. ”Seura voi aina tehdä protestin ottelusta tai ottelutapahtumasta. Pelaajille riittää lähtökohtaisesti vain pelaaminen, kun taas katsojille pelin katsominen. Delegaatti on aina otteluvalvoja ja erotuomaritarkkailija on erotuomarien työn tarkkailija”, Hyytiä niputtaa. 24 T uskinpa sitä kaikki Veikkausliian pelaajatkaan tietävät, sillä vain ani harva heistä on tekemisissä kyseisen henkilön kanssa. Koulutuksellinen näkökulma kulkee edellä. Kaikissa kahdessa liiton ylemmän sarjan otteluissa on paikalla erotuomaritarkkailija, jonka nimitys voitaisiin muuttaa erotuomarikouluttajaksi tai erotuomarimentoriksi, koska hänen tehtävänsä on tarkkailla ottelua ensisijaisesti erotuomarien kautta. Huolimatta työmäärän lisäyksestä, liittyy edelleen tarkkailijan ensisijainen tehMikä ero on delegaatilla ja tarkkailijalla. Kuka sitten kantaa vastuun ja miten toimitaan, jos tuomarin toiminnasta löytyy huomautettavaa. Myös hänellä on mahdollisuus määrättyyn pisteeseen saakka toimia itsenäisesti, mutta jos tapahtuma on mittava, sen käsittelee Palloliiton kurinpitovaliokunta. Ehkäpä parhaimman vastauksen osaa antaa Palloliiton erotuomarituomaripäällikkö, yli 200 Veikkausliigaja 60 kansainvälistä ottelua tuominnut Jouni Hyytiä. Silloin kyseinen asia siirtyy Palloliittoon ja sen käsittelee ensimmäisenä kilpailutoiminnan päällikkö. Niissä otteluissa, joissa ei ole delegaattia, tämä kaikki siirtyy tarkkailijan hoidettavaksi. Lyhyesti sanottuna kaikki ne asiat, jotka kuuluvat hallinnolliseen puoleen. ”Delegaatin tehtävänä on valvoa puhtaasti hallinnollisia asioita ottelutapahtumassa. Tarkkailija ei etsi virheitä, vaan hänen tehtävänsä on löytää erotuomarin kehityskohteita
25 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA tehtynä. Välttämättä tuomariksi siirtyvä johtava pelaaja ei ole johtava tuomari, vaikka niin helposti saattaisi luulla. Näin ei todellakaan ole ja meidän pitää olla avoimia. Tunteita ei saa eikä voi tappaa. Se kuuluu kaikkiin osa-alueisiin tässä pelissä. Me tulemme ulos kuoresta ja olemme sen jo tehneet. ”Meidän on aukaistava tämä lipas. Se ikiaikainen saareke, jossa tuomarit ovat olleet, ei enää ole tätä päivää. Tuomarin tielle. Meidän on löydettävä yhä enemmän yhteistyömahdollisuuksia seurojen sekä pelaajien kanssa. Virheitä tulee kaikille, se on selvä. ”Haluan ehdottomasti kaataa sen ikivanhan luulon, että tuomarit ovat oma perheensä, jossa toinen toistaan suojelee. Ottelusta tehty vastalause ei johtanut toimenpiteisiin, kun taas Kakkosessa pelattu ottelu päätettiin pelata uudestaan, kun kaksi varoitusta saanut pelaaja saatiin vaihtaa pois kentältä tuomarivirheen seurauksena. Tuomareita meillä on Ruuhka-Suomessa riittävästi, mutta kun ollaan idässä tai pohjoisessa, eivät aloituskurssit oikein täyty. Vaikka ottelukohtaiset palkkiot eivät tee rikkaaksi, tarjoaa tuomarina toimiminen myös elämyksiä, joita ei mistään muualta saa. Niiden vähentämiseksi ja kitkemiseksi järjestetään erotuomareille jatkuvasti koulutuksia, semminkin kun sääntöihin tulee uusia viilauksia ja tulkintoja. Koska jalkapallo-ottelussa toimii ihmiset, on virheet osa inhimillisyyttä. ”Koulutuksella tätä asiaa parannetaan ja meidän on löydettävä sellaisia tyyppejä, jotka tässä tehtävässä pärjäävät. Rikkaaksi tällä hommalla ei tule, sillä Veikkausliigan päätuomarin ottelukohtainen palkkio on 480 euroa ja siihen kulukorvaukset päälle”, Hyytiä sanoo. Yli 200 Veikkausliigaottelua tuominnut Jouni Hyytiä toimii tätä nykyä erotuomaripäällikkönä.. Meidän on oltava kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa”, Hyytiä sanoo. Ei seurat eivätkä pelaajat sitä tee. Hyytiä innostaa jalkapallosta kiinnostuneita lähtemään mukaan rakkaan lajin pariin ja tuomarina työskentely avaa aivan uuden katsantokannan jalkapalloon. ”Ei hyvän tuomarin tarvitse olla itse pääsarjapelaaja tai pelannut lainkaan, mutta pelaajaurasta on valtavasti hyötyä. Mitä enemmän meillä on persoonia pelaajissa, valmentajissa ja erotuomareissa, sitä parempi”, Hyytiä vakuuttaa. Suomessa on alati kasvava pula hyvistä tuomareista. Tänä päivänä keskustelu kaikkien osapuolten välillä on se tärkein asia. Ne kuuluvat tähän lajiin, mutta niiden määrä on kuitenkin pyrittävä pitämään minimissä”, Hyytiä tuumaa. Näyttäisi myös olevan niin, että matka kansainväliseksi tuomariksi helpottuu paljon, kun pelikokemusta on mahdollisimman ylhäältä sarjatasosta puhuttaessa
Kaikki itsestään selviltä tuntuvia asioita kirjattuna ja puhuttuna, mutta joiden toteuttaminen on ajoittain hankalaa. On huomattavasti helpompi vaatia jalkapalloilijoiden aluilta oikeanlaista käyttäytymistä, kun edustusjoukkueen tähtipelaajakin pistetään joukkueesta ulos, jos arvot eivät ole kohdillaan. Varsinkin pelin kiivaassa rytmissä, tiukoilla hetkillä ja kamppailussa voitosta voi kokea joskus omasta mielestään vääryyttä. Kunnioitus harjoituksia kohtaan, tullaan ajoissa, valmiina harjoittelemaan, innokkaana. Mielipaha saa vallan, tunteiden säätely pettää ja kunnioitus unohtuu. Kunnioitus pelikavereita kohtaan, kannustetaan, ollaan samalla puolella, vaikka välillä kilpaillaankin, iloitaan. Kunnioitus valmentajia kohtaan, kuunnellaan ohjeita, tehdään harjoitteet huolellisesti, opitaan. Kunnioituksen puute peliä kohtaan oli sitä luokkaa, että siihen pitäisi puuttua seuran tai kurinpitovaliokunnan taholta määrittelemättömällä pelikiellolla, kunnes perustavanlaatuiset puutokset käyttäytymisessä ovat korjaantuneet. Seura ja valmennus tekivät todella kovan ratkaisun, pelaajan sopimus purettiin ja samalla annettiin kaikille signaali, että tällainen kunnioituksen puute ei tämän seuran arvoihin sovi. Todistin tänä vuonna ollessani katsomassa Veikkausliigaa tilannetta, jossa sarjan yksi ehdottomista tähtipelaajista huusi pääkatsomon edessä pelin jälkeen hakkaavansa jatkossa kaikki, jos häntä kohtaan pelin lopussa tehdystä rikkeestä ei kerran saa varoitusta. Kaikki yhtä tärkeitä kulmakiviä lasten harrastustoiminnassa ja kaikki nuo voi sisällyttää yhteen arvoon, kunnioitukseen. R espect, kunnioittaminen, arvostaminen. Lapsille tämä suotakoon, heillä on vielä aikaa oppia ja meillä aikuisilla aikaa opettaa. Termi, jota nostetaan esille meillä ja maailmalla. 26 Respect pelin kunnioittaminen Ilja Venäläinen Kirjoittaja on entinen Veikkausliigapelaaja, joka toimii tätä nykyä juniorivalmentajana synnyinkaupungissaan Kuopiossa. Tällä toiminnalla autettiin myös junioripuolen valmentajia pelikavereiden ja pelin kunnioituksen opettamisessa. Ensimmäiset kolme esiin noussutta asiaa olivat innokkuus, oppiminen ja ilo. Kaiken kruunasi se, ettei pelaaja kätellyt ottelun jälkeen vastustajia, vaan käveli tyynesti oman vaihtopenkin luokse katsomaan muiden kättelyä. Lisäksi mietimme kunnioitusta vastustajia kohtaan, koska ilman vastustajaa ei ole peliä. Respect.. Toisenlaisen kunnioitukseen liittyvän toimintamallin voi nostaa esille pohjoisesta. Tänä kesänä on tullut mietittyä tätä termiä laajemminkin. Sama pelaaja oli hetki ennen rikettä juhlinut joukkueensa loppuhetkien tasoitusta heittelemällä vastustajan irronnutta kenkää pitkin kenttää. Ammattiurheilijoilla ja ammattilaisorganisaatioissa tällainen käytös taas on yksinkertaisesti väärin. Siksi päätänkin, että tänä vuonna jaetaan ainakin yksi kunnioitukseen liittyvä imaginäärinen palkinto. Onnea RoPS:n toimijat, ratkaisu jonka teitte Kuaten tapauksessa on malliesimerkki siitä, minkälaisia jalkapalloseuran arvojen tulisi olla. Termi, jonka nimellä jaetaan muistopalkintoja, kunnioitetaan niitä jalkapallon parissa toimivia ihmisiä ja tekoja, jotka ansaitsevat arvostuksen, respectin. Pelillisesti isossa roolissa ollut keskikenttämies oli alkanut esiintyä suurempana ja parempana kuin muut pelikaverinsa ja kunnioitus joukkueen muita jäseniä kohtaan oli nollassa. Perustimme Kuopiossa uutta junioreiden harjoitusryhmää ja mietimme toiminnan perusarvoja
Lisäksi seuralla on maalivahtivalmentaja ja JUNIORI Kaksi erilaista kulttuuria – suomalainen valmentaja Kataloniassa Espanjalainen jalkapalloarki poikkeaa monella tavalla. SSB avasi oven seuraan. Toinen valmentajista vastaa vanhempien ikäluokkien pelaamisesta ja harjoittelun suunnittelusta, toinen taas nuorempien. 27 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Helsinkiläinen valmentaja Teemu Tavikainen, 31, sai vuoden alussa mahdollisuuden päästä elämään jalkapalloarkea Espanjassa. Viimeiset vuodet helsinkiläinen on opiskellut intensiivisesti Soccer Services Barcelonan (SSB) kehittämää Ekkono-metodia. Hän aloitti tammikuussa puoli vuotta kestäneen tutustumisjakson katalonialaisen C.F. Soccer Services Barcelona siirron mahdollistajana Nuoresta iästään huolimatta Teemu Tavikainen on kokenut lasten ja nuorten valmentaja. Rubio siirtyi kuukausi ennen Tavikaisen muuttoa PSG:n organisaatioon, mutta hänen isänsä Pedro Rubio toimii edelleen Can Vidaletissa. Miesten edustusjoukkue pelaa maan neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla ja on täynnä seuran omia kasvatteja. Seuran akatemiajohtaja Óscar García mahdollisti lopulta siirron. Sen sai huomata helsinkiläisvalmentaja Teemu Tavikainen, joka vietti puoli vuotta Kataloniassa. Seurassa työskentelee kaksi päätoimista valmentajaa, akatemiajohtaja ja seurasihteeri. Arki Can Vidaletissa Vuonna 1966 perustettu C.F. Rubion kanssa käydyt keskustelut vaikuttivat siihen, että Tavikainen päätti tiedustella mahdollisuutta päästä tutustumaan pidemmäksi ajaksi Can Vidaletin toimintaan. Päätoimisilla valmentajilla on molemmilla kaksi joukkuetta. Ekkono-metodin neljä kulmakiveä ovat pelit, havainnointi, kysymykset ja konseptit. Suomessa SSB toimii yhteistyössä Sami Hyypiä Akatemian kanssa. Ajatuksena on muodostaa looginen ja jäsennelty oppimisprosessi. Kuusi kuukautta kestänyt arki Suomesta poikkeavassa jalkapallokulttuurissa jätti jäljen juniorivalmentajaan. Pätevien valmentajien rekrytointi on olennaisessa asemassa, ja seurasta on ponnistanut valmentajia suurempiin seuroihin. Kesäkuussa Tavikainen palasi sovitun mukaisesti takaisin lähtöseuraansa, Helsingin Jalkapalloklubiin. Juniorijoukkueet ovat mukana Katalonian alueen sarjoissa. Yksi SSB:n kouluttajista ja Tavikaisen opettajista oli Fran Rubio, joka toimi aikaisemmin Can Vidaletissa. Esimerkiksi Espanyolin U16-joukkueen valmentaja ja seuran metodologian johtaja ovat lähtöisin Can Vidaletista. Can Vidalet toimii Barcelonan kaupunkialueella. Valmentaminen alkoi jo 14 vuotta sitten. TEKSTI ERKKO MERI KUVA JUHA TAMMINEN. Can Vidaletin organisaatiossa. Kokemusta hänellä on muun muassa Käpylän Pallosta, FC Hongasta ja HJK:sta. Tällä hetkellä Tavikainen valmentaa Klubin B-junioreita ja 2004-syntyneitä pelaajia
Kuten Espanjassa yleisesti, myös Katalonian alueella on tyypillistä, että valmentajat käyvät siviilitöissä. Vastasin peleissä erikoistilanteista ja niiden läpikäynnistä puoliajalla. Olin mukana valmennustiimissä, mutta päävalmentaja veti käytännössä harjoitukset. Lisäksi hän seurasi aina torstaisin Espanyolin akatemiajoukkueiden harjoituksia. ”Seurasin paljon harjoituksia ja keskustelin säännöllisesti valmentajien kanssa. Taso on korkea, ja oikeastaan kaikki pelit, joita seurasin, olivat todella tasaisia.” Vanhimpien ikäluokkien harjoittelussa korostui seikka, joka jossain määrin yllätti Tavikaisen. Tuloksilla on iso merkitys ja valmentajat tekevät valtavasti töitä.” HJK:n B-junioireiden valmentaja Teemu Tavikainen sai huomata, että Espanjassa seuroilla on vastuu pelaajien kehittämisestä. Valmentajat selittivät todella tarkasti, miten vastustaja pelaa. Miten vastustajan prässi puretaan. Miten peliä avataan. Valmentajat katsoivat vastustajajoukkueelta kolme peliä ja tekivät niiden perusteella suunnitelman viikolle. Seurat noudattavat omaa metodologiaansa, mikä määrittää sen, miten toimitaan ja miten halutaan pelata.. Ainakin ero Suomeen oli ilmeinen. ”Jo U15-vaiheessa joukkue harjoitteli koko viikon vastustajaa varten. 28 fyysinen valmentaja. Treenejä oli kolme kertaa viikossa ja pelit olivat aina viikonloppuisin”, Tavikainen kertoo ja jatkaa: ”Kilpailu Katalonian alueella on erittäin kovaa. Päivittäinen arki ja jatkuva oppiminen näyttelivät suurta roolia koko tutustumisjakson ajan. Näin tekee myös esimerkiksi Can Vidaletin seurajohtaja. Can Vidaletissa Teemu Tavikainen oli mukana U15-, U17ja U19-joukkueissa
29 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Barcelonassa Tavikainen asui kymmenen kilometrin päässä Can Vidaletin harjoituskentältä. Ensin on pakko verkostoitua ja tutustua eri ihmisiin. ”Myös fyysinen harjoittelu oli koko ajan mukana. Maanantaisin oli aina keskivartalon kuntopiiri ja kahtena muuna päivänä kestovoimaharjoituksia. Menestystä voi tulla myös muulla tavalla kuin Ekkono-metodilla, tiki-takalla tai jollain muulla. Vastustajan pelaamiseen valmistautuminen on tärkeä lähtökohta. ”Ulkomaille ei niin vain mennä. Usein ainoa tie on aloittaa apuvalmentajana, ja lähteä sieltä rakentamaan uraa. Tukeen ja havainnointiin liittyviä harjoituksia oli jonkin verran. Omat ajatukset ja valmennukselliset näkökulmat saivat vahvistusta: mitä asioita tehdään ja mitä ei, ja miten kaikki olennaiset asiat toteutetaan viikon aikana. On Suomessakin muutamia valmentajia, jotka tekevät paljon töitä, mutta toiminnalla ei ole samalla tavalla vaikutusta pelien lopputulokseen.” ”Espanjassa seuralla on aina vastuu pelaajakehityksestä, ei valmentajalla. Pelaamisessa on kuitenkin iso ero. Haluan kuitenkin vielä joskus työskennellä sellaisessa maassa, jossa jalkapallolla on suurempi merkitys kuin Suomessa.”. Suomessa pelaaminen on usein kohellusta”, Tavikainen vertaa. Teemu Tavikainen näkee espanjalaisen juniorijalkapallon kompleksisena kokonaisuutena, jossa erilaiset valmennukselliset ja ajalliset suuntaukset on kyetty rakentamaan loogiseksi jatkumoksi ilman merkittäviä ristiriitaisuuksia. Valmentajien tehtävänä on sitten toteuttaa kyseistä metodologiaa Esimerkiksi Espanyolin akatemiassa oli normaalia, että seuran akatemian johtaja oli paikalla lähes kaikissa harjoituksissa. Ihmettelin usein, miten aivan pienimmilläkin pelaajilla on niin hyvä ’tatsi’ palloon. Kaikki on pystytty yhdistämään järkevällä tavalla siten, että uusi tieto kerrostuu vanhan päälle ilman aikaisempien oppien hylkäämistä.” Tärkeimmät opit Kesäkuussa HJK:n BSM-joukkueessa päävalmentajana aloittanut Tavikainen vaikuttui Espanjassa monesta asiasta. Tärkeintä on, että pelitapa on riittävän pitkälle analysoitua ja riittävän laadukkaasti toteutettua. Toisaalta uran luominen ulkomailla on suomalaiselle valmentajalle kivinen tie, varsinkin vahvan jalkapallokulttuurin maissa, kuten Espanjassa. Mutta toisaalta pienempi seura on ylpeä, jos sen pelaaja siirtyy isompaan seuraan”, Tavikainen pohtii. ”Valmentajien tekemä työ seuraavaa peliä varten oli valtava: vastustajan pelien seuraaminen, videoiden katsominen ja harjoittelun suunnittelu nähtyjen pelien perusteella. Aikanaan fyysinen valmennus sai suurimman huomion. Myös Teemu Tavikainen tiedostaa tämän. Espanjalaisen juniorijalkapallon kilpailun kovuus toistuu Tavikaisen puheissa. ”Seurasin joskus myös nuorimpien junioreiden harjoittelua. ”Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö harjoittelu olisi kehittävää. Metodin konseptit näkyivät selvästi sekä Can Vidaletin arjen harjoittelussa että yleisesti Espanjan jalkapallossa. Seura on määrittänyt itselleen tietynlaisen metodologian – miten toimitaan ja miten halutaan pelata. Jos pelaisimme HJK:n B-junioreiden kanssa Can Vidaletin U17-joukkuetta vastaan, voisimme jopa voittaa. Oman peli-identiteetin tärkeys on Tavikaiselle itsestään selvä asia. Ympäröivän jalkapallokulttuurin vaikutus oli vahva. ”Seuraavaan peliin valmistautuminen oli koko ajan isossa osassa. Espanjasta tulee kuitenkin koko ajan laatupelaajia”, Tavikainen muistuttaa. ”Suomessa peli on kehittynyt jaksoissa. Kilpailu on ihan älytöntä. Kovempia joukkueita vastaan valitaan usein 5-4-1-ryhmitys. Se, että seura tai jopa laajemmin koko maa, sitoutuu tiettyyn ideologiaan, tuo paljon hyötyjä. Sen jälkeen on kiinnostuttu Ajax-drilleistä, Horst Weinin näkemyksistä ja viimeisimpänä havainnoin opettamisesta. Pelaajien rekrytointi on erottamaton osa toimintaa. ”Ekkono on paras valmennuskoulutuksellinen asia Suomessa, mutta sen omaksuminen vaatii paljon aikaa ja työtä”, Tavikainen näkee. ”Espanjassa minulla vahvistui se ajatus, että jalkapallossa voi menestyä monella eri tavalla. Pelaajat ovat hyviä suojaamaan, eivätkä juuri menetä palloa. Can Vidaletissa esimerkiksi havainnoin opettaminen toi eroa muihin, isoissa seuroissa taas pelitavalliset yksityiskohdat.” Suomesta poikkeavassa ympäristössä valmentaminen avaa usein silmiä, tai ainakin vahvistaa näkemyksiä pelistä. Espanjassa ne ovat olleet koko ajan yhdessä. Ero Suomeen on tässä suhteessa suuri. Fyysinen harjoittelu toteutettiin joko ennen harjoituksia tai harjoitteiden välissä.” Can Vidaletin vanhemmat juniorit pelaavat tyypillisesti 3-4-1-2-muodostelmalla. Koska kilpailu on kovaa, erot syntyvät pienistä nyansseista. ”Käsitykseni mukaan Katalonian alueella jokainen seura on tehnyt Barcelonan kanssa herrasmiessopimuksen. Mutta asuntoni viereisessä puistossa oli koko ajan pelit käynnissä. Jos toiminnassa oli korjattavaa, akatemian johtaja otti asian esille harjoitusten jälkeen, joskus jopa niiden aikana”, Tavikainen toteaa. Espanjassa peli on selkeämpää ja paremmin organisoitua, ja pelaajien väliset etäisyydet ovat oikeat. Maalintekoa ja boxin puolustamista harjoiteltiin sekä teknisesti että pelitavallisesti todella paljon. Jos esimerkiksi Espanyol on kiinnostunut jostain pelaajasta, he soittavat Barcelonalle ja kysyvät, haluavatko he rekrytoida pelaajan. Siellä se kosketus tulee.” Havaintoja espanjalaisesta juniorijalkapallosta Suomessa Tavikainen oli opiskellut paljon Ekkono-metodia. Tämä kaikki näkyy oikeanlaisena rauhallisuutena. Joukkueharjoituksia oli kuitenkin aika vähän, pari kertaa viikossa
Keväällä 2018 Pieksämäki, ja erityisesti kaupungin jalkapalloylpeys Savon Pallo, nousi jälleen valtakunnalliseksi uutisaiheeksi. ALASARJAT Urallaan Veikkausliigassakin pelannut Lasse Linjala kuuluu SaPan hyökkäyskalustoon.. 30 TEKSTI ARTO KUULUVAINEN KUVAT TUOMO TOPPINEN & ARTO KUULUVAINEN Savon Pallon juna kulkee taas Elettiin 1990-lukua, kun tuohon maailmanaikaan maan selkeästi vaikutusvaltaisin media Helsingin Sanomat leimasi jutussaan Pieksämäen Suomen onnettomimmaksi paikkakunnaksi. Tämä stigma paloi vuosikymmeniksi syvälle savolaiskaupungin orvasketeen
”2003 syntyneet matkustivat viime vuonna Espanjaan leirille. Ajalle tyypillisesti monen pelaajankin otteluillat jatkuivat usein aina valomerkkiin saakka. Tavoitteen saavuttamista edesauttaa huomattavasti se, että SaPa sai kakkosdivarin MP:stä lainaan oman kasvattinsa Juuso Liukkosen. Kliseisesti voisi sanoa, että pieksämäkeläinen jalkapallo nousi tuhkasta ja on palaamassa raiteilleen. Edustusjoukkueen joukkueenjohtajana toimiva Ville Leppänen uskoo kuitenkin sarjapaikan säilymiseen. Joka vuosi tulee yksi juniorijoukkue lisää ja jalkapallokoulu vetää yli 60 lasta. Lisäksi jokavuotinen eskarifutis on suosittua”, taustoittaa SaPan puheenjohtaja Satu Oksanen. Sittemmin lamavuodet ja yhteiskunnan rakennemuutos iskivät Pieksämäkeen rankasti. Keskustelut vanhemman polven pieksämäkeläisten kanssa huokuvat SaPan merkityksellisyyttä 1960ja 1970-luvun Pieksämäelle. Täällä ei KuPSilla ja muilla ole vastaavaa yhteistyötä kuin vaikkapa Turun Veikkausliigaseuroilla on alueen pienempien seurojen kanssa. Lopulta pieksämäkeläiset myivät yli 700 kausikorttia. Katsottaessa isompaa kuvaa voidaan sanoa, että SaPa on vihdoin saanut junioriputkensa toimimaan. Pukukopin tuhka ei ehtinyt edes jäähtyä, kun suomalainen jalkapalloyhteisö jo ojensi auttavan kätensä pelivarusteensa ja peliasunsa menettäneelle seuralle. Jo 15-vuotiaana SaPan edustusjoukkueeseen nousseella Kuuluvaisella on hallussaan maajoukkue-ennätys, jota tuskin tullaan rikkomaan. Mikkeliläisten kahden edelliskauden paras maalintekijä on pyssyttänyt SaPalle osumia yli maali per peli -keskiarvolla. Kuluva kausi on ollut myös urheilullisesti haastava ja hiljattain seura vapautti päävalmentajana toista kauttaan toimineen pääsarjalegenda Pertti ”Speedy” Nissisen tehtävistään. Meillä on kuitenkin paljon kotiotteluja vielä jäljellä”, Leppänen valaa uskoa. Yhteisön tuki auttoi siis SaPan pahimman kriisin yli. Seurakentän poliittisia jännitteitä kuvastaa se, että vielä 1970-luvun puolivälissä SaPa toivotettiin TUL-seura Kemin Innon vieraaksi ”tappakaa ne kapitalistit” -huudoin. ”Nyt täällä tehdään pitkäjänteistä juniorityötä. Tilanne kuitenkin normalisoitui jo vuoden kuluttua, kun SaPa aloitti uuden tulemisensa viitosdivarista ja nousi saman tien sarjatasoa ylemmäs. Nyt olemme harjoitelleet vanhassa kurkkuhallissa, eikä sekään ole enää jatkossa käytettävissä. Vaikka talviharjoittelu on Pieksämäellä haastavaa, kehittyy seura oikeaan suuntaan. Muuttoliike isompiin kaupunkeihin, ikäluokkien pienentyminen sekä samaan aikaan yskinyt SaPan juniorityö johtivat lopulta siihen, ettei seura saanut vuonna 2007 enää edustusjoukkuetta lainkaan kasattua. Viimeisen kerran SaPa nähtiin kakkosdivisioonassa 1980-luvun lopulla. Sittemmin jalkapalloon erikoistunut seura oli takavuosina poliittisesti kallellaan oikealle. Kaikki valmentajat ovat käyneet kursseja, samoin joukkueenjohtajat käyvät Palloliiton koulutukset. Todennäköisesti jo lähivuosina osa näistä nähdään myös edustusjoukkueen riveissä. Toivotaan, että kaupunkiin suunniteltavasta palloiluhallista saadaan jotain apua”, Ville Leppänen kertoo. ”Ei tässä sarjassa ole yhtään joukkuetta, joka ei olisi voitettavissa. Vuonna 1935 perustetun seuran lajivalikoimaan kuului aikanaan myös jääkiekko. Vanhimmassa ikäluokassa SaPan pelipaitaa kantaa lähes 30 pelaajaa. Todellisuudessa Kuuluvainen oli jo siirtynyt Tampereen Ilvekseen, mutta talvikaudella Hollantia vastaan pelattuun harjoitusotteluun. SaPan vanhin juniori-ikäluokka löytyy vuonna 2003 syntyneistä. ”Laivaa ei käännetä hetkessä, mutta mielellään näkisin SaPalaisia siirtyvän jatkossa myös isompiin seuroihin. SaPan otteet olivat tyypillinen puheenaihe kaupungin kahvipöydissä. Tällä hetkellä SaPan edustusjoukkue pelaa III-divisioonassa. Hänet valittiin vuonna 1975 suoraan III-divisioonasta maajoukkueeseen. Pieksämäkeläiset pääsarjapelaajat Jos juniorityön laatua katsoo vain urheilullisin kriteerein, ei pieksämäkeläinen pelaajatuotanto kerää ylisanoja. Toisaalta ei ole itsekään ehkä osattu ohjata potentiaalisia pelaajia eteenpäin”, Leppänen näkee. Halusimme ajoittaa tämän reissun nimenomaan tuohon ikävaiheeseen, koska olemme tunnistaneet, että tuossa vaiheessa drop outin riski on suurimmillaan. Tunnetuin SaPa-kasvatti on entinen A-maajoukkuepelaaja ja Suomen mestari Raimo Kuuluvainen. Ajattelimme, että tällainen reissu motivoi jatkamaan harrastusta”, kertoo siviilissä opettajana työskentelevä Oksanen. Rautatiekaupunki kehittyi ja paikallinen media seurasi edustusjoukkuetta tiiviisti. 1970-luvun puolivälissä, SaPan pelatessa kakkosdivaria, pelaajille oli kotiotteluiden jälkeen aina tarjolla illallinen ja sauna kaupungin menomestassa, juuri valmistuneessa Savonsolmu-hotellissa. Tätä nuoremmista seuralta löytyy jo joukkue jokaiseen ikäluokkaan. Mutta millainen seura SaPa oikein pohjimmiltaan on. Valoa tunnelin päässä Palataan vuoteen 2018. Pääsarjatason pelaajia on seuran pitkän historian huomioiden tullut Pieksämäeltä hämmentävän vähän. Pelaajille ei maksettu yleensä varsinaista palkkaa, mutta pieniä pinnarahoja kylläkin. Muutamia pääsarjapelaajia Pieksämäkikin on tuottanut. ”Talviharjoitteluolosuhteet ovat tietenkin ongelma. 31 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA ”Tappakaa ne kapitalistit!” SaPan pukukopin tuhopoltto synnytti sosiaalisessa mediassa nopeasti levinneen #SupportSavonPallo -ilmiön
Muita Naisten Liigassa pelaavia SaPan kasvatteja ovat Emmi Manninen (JyPK) sekä Aino Kröger (Pallokissat). Savon Pallo, RoPS, PS Kemi. TEKSTI TERO KARINTI. Maajoukkuetta valmensi tuolloin boheemi Martti Kosma, joka oli ihastunut Kuuluvaisen otteisiin nuorten maajoukkueessa ja Ilveksen harjoitusotteluissa. 32 hänet valittiin virallisesti vielä SaPan pelaajana. Ville Leppänen ja Satu Oksanen kuuluvat SaPan avainhenkilöihin. Kausikorttikampanjat – pysyvä kulttuurimuutos vai hetken huuma. Siinä muutamia esimerkkejä onnistuneista kausikorttikampanjoista, joilla seurat ovat onnistuneet sekä saamaan uusia ihmisiä katsomoon että myös kartuttamaan seuran kassaa. Urallaan Kuuluvainen ehti muun muassa edustaa Suomea Moskovan olympialaisissa sekä tehdä maalin Juventuksen verkkoon eurocupeissa. Muita SaPalähtöisiä pääsarjapelaajia ovat Jukka Mykkänen (KuPS & MP), Eero Holopainen ja Raimo Lammetvuori (MP) sekä hiljattain Pieksämäelle palannut Lasse Linjala (JJK & VPS). Naisissa pisimmälle urallaan on päässyt Suomen mestaruuden FC Hongalle vuonna 2017 ratkaissut maajoukkuehyökkääjä Anna Auvinen. Oma lukunsa pieksämäkeläisessä jalkapallohistoriassa on romuluinen Mark Joseph. Nähtäväksi jää onko kiinnostuksen nousu uutuuden viehätystä vai onnistuvatko seurat kiinnittämään uudet kannattajat yhteisöönsä pysyvästi. Josephin ura eteni lopulta Veikkausliigaan ja Ilveksen kapteeniksi saakka. Lähtökohdat kampanjoihin ovat seuroilla olleet erilaiset, mutta kaikissa ne ovat osoittaneet jalkapallokannattajien yhtenäisyyttä ja vahvaa lajikulttuuria. Lehti-ilmoituksen kautta Pieksämäelle päätynyt walesilainen edusti SaPaa kuuden kauden ajan
Ensimmäinen kappale viittaa hetkeen, johon useimmat jalkapalloilijoista voivat samaistua. Elämä on testi, ainainen ja ikuinen. 33 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Voiko uran loppumiseen varautua. Juuri nyt, kaikki riippuu minusta. Yksin ajatuksissani, ei kohinaa, ei häiriötekijöitä. Mutta olkoon se myös esimerkkinä sille, mitä me oikeastaan olemme ihmisinä, emme vain jalkapalloilijoina. Se mikä toimi kentällä ja mielessä kanssasi, toimii useasti myös kalkkiviivojen ulkopuolella. Menestyminen huippujalkapallossa vaikeutuu koko ajan ja päästäkseen huipulle on urheilijan tehtävä tinkimättömästi töitä monen vuoden ajan. Hän harjoittelee määrätietoisesti, mutta oppii samalla myös käsittelemään paineita, asettamaan tavoitteita, kehittämään pitkäjänteisyyttä ja kurinalaisuutta kansainvälisessä kilpailuympäristössä. Kuulet sydämenlyöntisi, kontrolloit sykettäsi, olet niin sanotusti ”omissa maalimoissasi”. Siitä, mistä lapsena haaveilimme tulikin meille ammatti. Tehdessään urheilua työnä, jalkapalloilija tekee niin sanotusti kaksoisuraa. H iljaista, pimeää, yksinäistä, jopa joukon keskellä, loppuunmyydyn stadionin mylvinnässä. Pekka Lagerblom Kirjoittaja pelasi urallaan Suomen lisäksi muun muassa Saksassa, Norjassa ja Yhdysvalloissa. Tähän kaikkeen ei löydy yhtä oikeaa vastausta eikä kukaan pysty koskaan kertomaan tapaa toteuttaa se oikein. Vain sinä ja tämä ainutkertainen hetki. Pelaajina meillä on vastuu myös perheistä ja kyseinen seikka korostuu erityisesti kun ikää ja elämänkokemusta tulee lisää ja elämämme ei pyöri enää vain harjoitusten ja pelien ympärillä. Mitä olisimmekaan ihmisinä ilman jalkapalloa, mutta samalla suotanee kysyä, että mitä olemme sen kanssa. Kaikki ne harjoitukset, valmistelut, kiteytyvät tässä hetkessä, tässä mahdollisuudessa. Kaikki mitä tunnet, koko energia sisälläsi, on kuin härkä aitauksessa. Mutta silti, me teimme matkaamme yksin, vaikka meillä oli joukkuetoverit ja perhe ja ystävät tukemassa meitä matkamme varrella, kentällä ja mielen sopukoissa olemme silti yksin. Jalkapallo on antanut useimpien pelaajien elämille suunnan uran lopun lähestyessä jo lähestulkoon 30 vuoden ajan. Se on vain lyhyt läpileikkaus ammattijalkapalloilijan mielen sisällöstä ja tunteistamme juuri ennen ottelun alkua. Laittaessaan kaiken peliin jalkapalloilija tarvitsee lähipiirinsä tuen ja hyväksynnän elää jalkapallolle. Jalkapallo on nähtävä ja ymmärrettävä työnä yhä varhaisemmasta iästä alkaen. Kukaan ei osaa odottaa mitä on tulossa. Se on uusien haasteiden ja mahdollisuuksien sekä henkilökuvasi testauttamista. Maailman paras sellainen, suoraan sanoen. Joskus koittaa kuitenkin se hetki, kun on aika suunnata katseet kohti uusia haasteita ja miettiä mikä pystyy täyttämään jalkapallon jättämän aukon arjessamme. Ajatukset ja arki kääntävät ajatuksiamme itsemme kehittämiseen ihmisinä ja siihenkin on lisääntyvässä määrin löytymässä vastauksia niitä etsiville.. Kymmenientuhansien harjoitustuntien suorittaminen ei takaa sitä, että pelaaja menestyy tai saavuttaa urallaan jotain suurta. Siinä missä meillä on lääkäreitä tai putkimiehiä, on myös jalkapalloilija tai yleisellä tasolla urheilija nykypäivänä ammatti. Jo pienestä asti sisällämme kasvanut kilpailuvietti ja voitontahto veivät pihapeleistä seuroihin ja siitä edelleen aikuisten sarjoihin ja osan pelaajista jopa Euroopan kovimpiin sarjoihin. Elämä on ihmiselle matka ja kaikki kokemuksemme voitoista tappioihin ja ihmisistä elämissämme kehittävät meitä ja valmistavat meitä joillakin tavoin elämämme tuleviin haasteisiin. Se on lupaava alku, mutta halutuimmista pelipaikoista on äärimmäisen kova kilpailu. Sisäinen pimeä puolesi työntää sinua eteenpäin, adrenaliini palaa sisälläsi, olet vyöhykkeellä, joka ohjaa tekemisiäsi. On aika luottaa omiin kykyihin ja vaistoihin. Moni jalkapalloilija tarvitsee iästä riippuen urheilun ulkopuolisia haasteita ja virikkeitä
Kaikki pelaajat tiedostavat tämän, mutta kun sellainen tulee eteen, vaaditaan pelaajalta paljon palatakseen takaisin tositoimiin. TULOSTEN TAKAA. 34 Henkilökohtainen helvetti TEKSTI KIMMO MUTILAINEN KUVAT JUHA TAMMINEN Loukkaantumiset kuuluvat ikävänä osana jalkapalloilijan arkeen
Sen jälkeen kantapäähän annettiin kolme kortsonipiikkiä. Lähes puoli vuotta jatkuneiden kipujen jälkeen oli peli puhallettava poikki yhdeksän pelatun liigaottelun jälkeen. NIKO MARKKULA Syntynyt: 27.06.1990 Jyväskylässä Kasvattajaseura: JJK Tilastot: 2008 JJK (Ykkönen) 1/0 2009 JJK (Veikkausliiga) 10/0 2010 JJK (Veikkausliiga) 23/2 2011 JJK (Veikkausliiga) 24/2 2012 JJK (Veikkausliiga) 23/0 2013 Eskilstuna City (Ruotsi, Division 1) 9/0 JJK (Veikkausliiga) 4/0 2014 JJK (Ykkönen) 12/1 2015 JJK (Ykkönen) 24/1 2016 JJK (Ykkönen) 24/7 2017 FC Inter (Veikkausliiga) 2018 FC Inter (Veikkausliiga) 2/0 (12.8. Markkula pääsi viimeisellä minuutilla vaihdosta kentälle ja ennätti lisäajalla iskeä Interin voittonumeroiksi 4–0. Nyt takana on vuoden mittainen kuntoutusjakso, ja alla on ensimmäinen liigaottelu hermoja raastavan sairausloman jälkeen. Silloin joukkueurheilija kokee olevansa yksilöurheilija – joukkueen ulkopuolinen jäsen. Jalkapallo on laji, jossa loukkaantumiset ovat valitettava osa arkea. ”Mennessäni takaisin kotiin ensimmäisten harjoitusten jälkeen mietin pitkään, että onhan tämä huikea fiilis. Sen jälkeen tilanne kuitenkin pahene entisestään. päivä Markkula pelasi toistaiseksi viimeiseksi jääneen 90-minuuttisen. Jokainen pelaaja käsittelee päässään loukkaantumiset eri tavalla, mutta pitkäaikaiset kuntoutumiset ovat aina pelaajalle raskainta aikaa, mitä urallaan voi kokea. Ei piikeistä ollut loppujen lopuksi mitään hyötyä. Vaikkei kunto ollut vielä paras mahdollinen, olin pystynyt tekemään melkein kaikki harjoitteet läpi ilman kipuja. Harvemmin joukkueet pääsevät pelaamaan parhailla mahdollisilla kokoonpanoillaan. 35 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA N iko Markkulan kasvoille on palannut hymy. ”Kun kortisonista hävisi vaikutus, palasivat kivut takaisin. Kipu käy sietämättömäksi Viime vuoden toukokuun 23. Markkulan pitkäaikaiseen kuntoutukseen johtanut loukkaantuminen juontaa juurensa viime kauteen. Sitä pystyi taas arvostamaan jalkapalloa uudella tavalla”, Markkula muistelee. Pitkän sairausloman jälkeen hän nauttii jalkapallosta entistäkin enemmän. Alkuun Markkula ei välittänyt kivuista ja säryistä, vaan painoi menemään. Kipu Niko Markkula on pystynyt jälleen osallistumaan seurajoukkueensa FC Interin harjoituksiin. Kaikki ei ollut näin hyvin vielä kuukausi sitten. Mies kirmaa Veikkausliigajoukkue FC Interin harjoituksissa kuin nuori varsa. Niiden jälkeen Markkula pelasi vielä heinäkuun alkupäivinä kasvattajaseuraansa JJK:ta vastaan. mennessä) Kausi, seura, sarjataso, ottelut ja maalit.
Vaikka Markkula oli pelannut läpi alkukauden kipujen säestämänä, oli hän kuulunut joukkueensa ehdottomaan eliittiin. Esimerkiksi urheilija voi menettää vuoden peliurastaan ja monesti joukkueurheilija joutuu joukkueen ulkopuolella treenaamaan itseään takaisin pelikuntoon. ”Istuimme alas FC Interin silloisen päävalmentaja Shefki Kuqin kanssa ja mietimme vaihtoehtoja. Olisin toki halunnut mennä maajoukkueen mukaan, mutta en nähnyt siinä mitään järkeä lähteä rikkinäisenä antamaan näyttöjä. Ex-jääkiekkoilija Grönman kertoo saaneensa itsekin urallaan puolen vuoden ja vuoden mittaisia tuomioita lääkäreiltä, jotka pakottivat hänet pitkälle sairauslomalle. Kuntoutus ei tarjoa samanlaista tunnetta onnistumisista kuin ottelut ja normaalit harjoitukset”, Grönman selventää. 36 oli niin kova, että kun aamulla astuin maahan ensimmäisen kerran, tuntui kuin olisi lyöty puukolla kantapäähän. Näitä piikkejä Markkula sai kaikkiaan neljä kappaletta. Sain viimeisimmän diagnoosin Jyväskylästä ylilääkäriltä, jolla oli ollut itsellään samainen vamma. Hyvin menneet pelit huomioitiin A-maajoukkueen valmennusjohdossa, sillä Markkula valittiin A-maajoukkueeseen kesäkuun alussa Suomessa pelattuihin Liechtensteinja Ukraina-otteluihin. Jos omasta lajistaan joutuu pitkäksi ajaksi sivuun, voi iskeä alakulo ja masennus. ”On sanomattakin selvää, että kun tällaisia ajatuksia tulee päähän, alkaa suoritus kärsiä ja se voi näkyä itseluottamuksen puutteena ja lopulta jopa avauskokoonpanopaikan menettämisenä.” TEKSTI KIMMO MUTILAINEN. Jokaiselta tuli vastauksena erilainen diagnoosi, mutta vasta JJK-kasvatin käynti synnynkaupungissa antoi ensimmäistä kertaa uskoa tulevasta. ”Olisi hyödyllistä, jos kuntoutukseen sisältyisi psykologin käyntejä” Tunnettu urheilupsykologi Tuomas Grönman sanoo, että urheilijoiden hakeutumisessa psykologin vastaanotolle on tapahtunut melkoista parannusta viimeisen viiden vuoden aikana. Edelleenkin urheilijat voisivat hyödyntää entistäkin rohkeammin ammattiauttajan palveluita. ”Psykologin avusta on hyötyä koko kuntoutusprosessin aikana, mutta myös siinä vaiheessa, kun urheilija on tekemässä jälleen paluuta tositoimiin. Juuri näihin asioihin psykologilta löytyy keinoja saada ajatuksia ohjatuksi taas olennaiseen”, Grönman sanoo. Lopulta kipu kävi niin sietämättömäksi, että se alkoi häiritä muutakin elämää”, Markkula sanoo. Masennuksen iskiessä psykologeilta löytyy työvälineitä siitä eroon pääsyyn. PRP-hoidossa käytetään potilaan omaa verta sekoitettuna uusiin soluihin. Kun jalka hieman vertyi, kipukin hävisi hetkellisesti. ”Urheilija määrittää helposti omaa identiteettiään ja koko persoonaansa urheilun kautta. Tällä hetkellä kaikki näyttää taas hyvältä”, Markkula hymyilee. Grönman sanoo, että alakuloiset ajatukset vaikuttavat tunteisiin ja siten myös suorituksiin. Ammattilaisilta apua Markkula on kärsinyt aiemmin urallaan eriasteisista vammoista, mutta ei koskaan näin vakavasta ja pitkäkestoisesta loukkaantumisesta. ”Lääkäri selitti mistä vamma johtui, millainen prosessi toipuminen on ja miksi toipumisaika on jokaisella ihmisellä erilainen. Sairauslomansa aikana Markkula haki hoitoa mystiseen vammaansa peräti kuudelta eri lääkäriltä. Hän ei ollut tehnyt vammalleen mitään ja siitä toipumiseen oli mennyt puolitoista vuotta”, Markkula kertoo. Toivottavasti saan vielä jossain vaiheessa uuden mahdollisuuden.” Kun kortisonista ei ollut apua, siirryttiin Markkulan vammaa hoitamaan PRP-hoidolla, jossa runsasveristä plasmaa ruiskutetaan vammakohtaan. ”Masennukseen liittyy aina menetyksen tunne. ”Ei niistäkään tuntunut olleen mitään hyötyä ja siinä vaiheessa uskoni alkoi horjua. Pitkän kuntoutumisen jälkeen ajatuksiin voi hiipiä epävarmuutta: kestääkö paikat, loukkaannunko uudestaan?”, Grönman kertoo. Jälkiviisaana voi nyt sanoa, että toivon, etten olisi ottanut kumpaakaan piikkiä
Hän ei ole vielä sanonut viimeistä sanaansa.. En enää valita pienistä asioista ja halu pelata koko ajan on edelleen valtava. ”Olen aina ollut helvetin huono puhumaan tällaisista asioista. Siinä samalla menetti yöunet, tuli vatsakramppeja ja masennusta tilalle. ”Olen huomannut, että osaan arvostaa lajia aiempaa enemmän. Peli olisi pitänyt puhaltaa poikki jo selvästi aiemmin”, Markkula sanoo. Suosittelen ehdottomasti ammattilaisten käyttöä, jos kärsii pitkäaikaisesta loukkaantumisesta”, Markkula sanoo. Nyt jalkapallo maistuu taas Markkulalle ja loppukauden tavoitteekseen Markkula on asettanut taistelun avauskokoonpanopaikasta. Markkula on valmis palaamaan vähintään samalle tasolle kuin missä oli ennen kiusallista vammaansa. Kesäkuun lopulla 28 vuotta täyttänyt Markkula kertoo, ettei puhunut vammoistaan edes lähimmäisilleen. Markkula halusi vetää omaa kivirekeään vaivaamatta ketään ennen kuin oli pakko tarttua ammattilaisten apuun. Siitä on ollut erittäin suuri apu, että olen päässyt keskustelemaan tästä. Kesäkuun lopulla Markkula asetti tavoitteekseen yhdessä Interin fysioterapeutti Eduardo Rodriquesin kanssa saada kuluvan kauden ensimmäiset liigaminuutit heinäkuun lopulla pelatussa vierasottelussa RoPS:aa vastaan. Nytkin, jos tulee tarvetta, on minulla mahdollista käydä purkamassa tilannettani. Meidän joukkueessamme ei kuitenkaan voi kävellä takaisin avaukseen, vaan paikka pitää ansaita kovalla työllä – ja siihen olen valmis”, Markkula lupaa. Viivästytin liian pitkään hoitoon hakeutumista, kunnes kroppa hajosi totaalisesti. Markkulan kaksivuotinen sopimus Interin kanssa päättyy tähän kauteen. Alustavia keskusteluita mahdollisesta jatkosopimuksesta on jo käyty. 37 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA ”Rehellisyyden nimissä on sanottava, että kuntoutusjakson aikana minua ei kiinnostanut tulla edes harjoituspaikalle. Tavoite toteutui, kun Markkula pääsi parisen minuuttia ennen täyttä aikaa kentälle turkulaisjoukkueen 1–0-voittoon päättyneessä ottelussa. Sitä ennen Markkula oli käynyt hakemassa pelituntumaa Interin kakkosjoukkueen riveissä. Kovin tavoittein länsirannikolle siirtyneen laitapuolustajan sopimuskaudet eivät sujuneet odotetusti, mutta vaikeuksistaan huolimatta hän on viihtynyt Turussa. Sain seuran kautta nopeasti ajan psykologille
Palautumisen vaatima aika voi kuiTIEDE tenkin vaihdella suorituksen laadusta ja intensiteetistä riippuen. Leinosen mielestä on tärkeää huomioida myös henkisen väsymyksen vaikutus. Palautumiseen auttavat edelleen vanhat konstit: riittävä lepo ja oikea ruokavalio. Leinonen tutki lukuisia tieteellisiä artikkeleita ja kirjallisuutta tehdessään opinnäytetyönsä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle viime keväänä. TEKSTI KIMMO MUTTILAINEN KUVAT JUHA TAMMINEN Naprapaatti Niko Leinonen on tutkinut laaja-alaisesti palautumisen edistämistä jalkapallossa. Vuonna 2013 julkaistun katsauksen mukaan kylmävesija vaihtolämpövesiupotus olivat yleisimmät ranskalaisten ammattilaisjalkapalloseurojen käyttämät palautusmenetelmät. Lähdetään liikkeelle siitä, mitä palautumisella tarkoitetaan. Leinonen lajitteleekin palautumisen kolmeen luokkaan: välitön palautuminen, lyhytkestoinen palautuminen ja kokonaisten harjoitusten välillä tapahtuva palautuminen. Hänen mukaansa tärkeimmät tekijät palautumisen edistämisessä ovat edelleenkin riittävä ja laadukas uni ja ravitsemus, vaikka tarjolla onkin monenlaisia hoitoja ja keinoja palautumiseen. Kylmävesiupotuksessa pelaajan viipymisellä 9–10-asteisessa vedessä 10– 20 minuutin ajan on todettu olevan vaikutuksia anaerobiseen suorituskykyyn, maksimaaliseen voimaan, sprinttisuorituskykyyn ja esikevennettyyn hyppyyn. ”Kylmävesiupotuksella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia, mutta liiallisella käytöllä myös negatiivisia. Leinonen otti oman tutkimuksensa kirjallisuuskatsaukseen mukaan 16 tutkimusta, jotka antoivat vastauksia siihen, kuinka jalkapallossa palautumiseen voidaan vaikuttaa. Siitä on ristiriitaista näkemystä, että tuoko hydrostaattinen paine vai kylmä vesi hyödyn Sanoisin, että noin 10 minuuttia 10-asteisessa vedessä on hyvä härkäviikkojen aikaan”, Leinonen sanoo.. Lundberg & Weckströmin tutkimuksen mukaan palautumiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota pelattaessa kolme ottelua viikossa. Mistä apua palautumiseen. Sitä käyttämällä hidastaa regeneraatiota eli lihaksen kudosten uudelleenmuodostumista ja mikrokudosvaurioita. 38 Voiko jalkapallo-ottelusta palautumista nopeuttaa. Leinonen määrittelee sen urheilusuorituksen jälkeiseksi kehon, mielen ja voiman normalisoitumiseksi urheilusuoritusta edeltävälle tasolle. N iko Leinonen tietää, että palautumiseen liittyy edelleen paljon myyttejä, jotka ovat aikojen saatossa jääneet elämään faktoina, vaikka ne eivät pohjautuisikaan tieteellisiin tutkimustuloksiin
Yksi vaihtoehto on toki yöjunan makuuvaunu, mutta niissä eivät kaikki osaa nukkua. Hiilihydraattien lisäksi pitäisi nauttia aminohappoja, joita saadaan nauttimalla proteiinia 0,5 g/kg kudosten regeneraation optimoimiseksi. Esimerkiksi bussissa yöllä matkustettaessa mobiililaitteiden ja tietokoneiden käytön rajoittamista ottelun jälkeen voisi harkita ja pyrkiä pimentämään auton ulkoa tulevalta valosaasteelta”, Leinonen kertoo. ”Perinteinen urheilijan lautasmalli koostuu kolmannes kasviksista, kolmannes hiilihydraateista ja kolmannes proteiineista. 39 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA Palautumisen näkökulmasta ravitsemus on tärkein yksittäinen osatekijä ja nimenomaan riittävä hiilihydraattitankkaus, jossa riittävä määrä on 1–1,2 g/ kg/h ensimmäisten kahden ja kolmen tunnin aikana suorituksen jälkeen. Häiriötekijöitä rauhoittamalla voi kuitenkin vaikuttaa unen saantiin. Unen laatuun on todettu vaikuttavan valon määrä ja tietysti kova suoritustaso voi vaikuttaa uneen vaipumiseen. Unta piJalkapallo-ottelusta palautumisessa parhaat lääkkeet ovat vanhan koulukunnan suosittelemat riittävä lepo ja oikea ravinto. Täysjyväkuidut ovat hyviä ja proteiini voi tulla kasviksista tai lihasta.” Lisäksi uni on pystytty osoittamaan tärkeäksi tekijäksi palautumisessa. täisi nauttia yli kahdeksan tuntia yössä, jotta sillä saavutetaan positiivisia vaikutuksia kognitiiviseen suorituskykyyn ja valppauteen. ”Tässä tullaan yleensä resurssikysymyksiin, mutta mikäli vieraspeli on normaalia kauempana, olisi suotavaa viettää pelin jälkeinen yö paikan päällä. Leinonen on myös tarkastellut tutkimustietoa palautumisen edistämiseksi käyttävistä keinoista, kuten matalatasoinen laserterapiasta, aktiivisesta palautumisesta kuten pyöräily, elektrostimulaatiosta, venyttelystä, hieronnasta ja kompressioasusteista. ”Esimerkiksi venyttelyssä tieteellinen näyttö ei tue sen käyttöä palautumi. Alle seitsemän tunnin yöunet heikentävät immuunijärjestelmän toimintaa ja lisäävät siten sairastumisriskiä
Naprapaatti Niko Leinonen tutki opinnäytetyössään palautumiskeinoja jalkapallo-ottelusta. ”Aluksi pitäisi määritellä se standardi, mikä on normaali palautuminen. Siinä suhteessa nuoret ovat otollista maaperää, että heille ei ole ennättänyt muodostumaan minkäänlaista toimintamallia. 40 sen edistämiseen jalkapalloilijoilla eikä se edistä harjoituksen jälkeen lihasarkuuden vähenemistä. Kiveen hakattuja malleja ei voi tehdä, mutta tietynlaisia isoja linjoja pystyy vetämään. Eivät ne välttämättä ole huonoja, mutta suureen joukkoon mahtuu kaikenlaista”, Leinonen jatkaa. ”Kompressioasusteiden käyttö vähentää veritulppariskiä, mutta itse suorituskyvyn palautumisessa niistä ei ole havaittu olevan apua, mutta niiden avulla voi saada palautumisen fiiliksen. Jotkut käyttävät hierontaa ja kokevat saavansa siitä palautumisen tunnetta. ”Palautumisen edistämiseen löytyy markkinoilta paljon erilaisia koneita ja niihin kannattaa suhtautua kriittisesti. ”Toiset pelaajat kokevat, että heillä on jo käytössään hyvät menetelmät palautumiseen, kun taas toiset osaavat tulla kysymään lisää tietoa. On kuitenkin muistettava, että jos tänään pelaa 90 minuuttia ja nauttii sen jälkeen riittävät ruoat ja levot, ei seuraavana päivänä harjoittelulla ole enää palautumisen kannalta merkitystä”, Leinonen opastaa. Back to Basics Leinonen sanoo tutkimusyhteenvetoa tehdessään yllättyneensä eniten siitä, että vaikka tänä päivänä on tarjolla erilaisia järjestelmiä ja laitteita, joiden pitäisi auttaa palautumisessa, ovat vanhan liiton neuvot unesta ja ravinnosta kuitenkin yhä kultaakin kalliimpia. Venyttelyllä voi olla jopa negatiivisia vaikutuksia suorituskyvyn palautumiseen suorituksen jälkeen”, Leinonen muistuttaa. Tutkimusten mukaan hieronnalla onkin positiivisia vaikutuksia koettuun palautumiseen, mutta tällä hetkellä näyttö ei tue hieronnan käyttöä suorituskyvyn palautumisen kannalta. Voiko sitten jalkapalloottelusta palautumista nopeuttaa. Oikeilla toimilla palautumista voi nopeuttaa, mutta pelaajien väliset vaihtelut juostun matkan ja fyysisen rasituksen kesken ovat suuria. ”Näissä mennään ihan Back to Basics -linjalle eli syö hyvin, nuku hyvin. Leinonen on aiemmin työskennellyt FC KTP:n naprapaattina ja hänen mukaansa pelaajien kesken on suurta vaihtelua sen suhteen, kuinka paljon paukkuja lyödään palautumiseen. Toki psyykkinen palautuminen suorituksesta on myös merkittävää, mutta meneekö resurssit hukkaan, jos panostetaan vain hierontaan kaikki varat?”, Leinonen kysyy. Sitä vastoin kompressioasusteiden käyttäminen suorituksen aikana on suositeltavaa, sillä ne hidastavat lihasten väsymystä”, naprapaatti jatkaa. Ravitsemukseen liittyvissä asioissa on tietoa tarjolla paljon, mutta alan ammattilaisia ei niin paljoa”, Leinonen sanoo.
Kaksikon siirrot olivat vasta alkusysäys, jonka jatkumisesta on saatu nauttia tänä kesänä. Sen myötä moni suomalaispelaaja pääsee esittämään taitojaan myös naisten Mestarien liigassa. Monen muun pelaajan tavoin myös Heroum jatkaa uudella nimellä pelaavan joukkueen riveissä. Juventuksen Hyyrysen, Ajaxin Salmen, Chelsean Engmanin ja Milanin HerouSuomalaisia naispelaajia virtaa Euroopan suurseuroihin TEKSTI SAMU LISKI Juventus, Chelsea, Ajax… Suomalaisten naispelaajien seuraluettelo on vaikuttavaa luettavaa. Adeline Engman siirtyi Ruotsista englantilaisen Chelsean riveihin, kun taas Iina Salmi vaihtoi PK-35 Vantaan monen suomalaisen miespelaajan edustamaan Ajaxiin. Ulkomaisiin suurseuroihin ja –sarjoihin suuntautuva pelaajaliikenne on suomalaisessa jalkapallossa ennennäkemätön ilmiö, jonka hedelmät kannattaa poimia niiden ollessa vielä tuoreita. Tinja-Riikka Korpelan pesti Bayern Münchenissä oli tullut päätökseensä ja muistakaan suurseuroista ei löytynyt suomalaisväriä. Tilanne muuttui, kun viime kaudelle naisjoukkueen perustanut italialaisjätti Juventus kertoi kiinnittäneensä riveihinsä puolustaja Tuija Hyyrysen ja hyökkääjä Sanni Franssin. Heitä kannattaa käydä katsomassa, kun he vielä pelaavat kotimaassa.. Esimerkiksi ruotsalaisseurat ovat tottuneet menestymään eurokentillä, mutta Juventusta tai FC Barcelonaa vastaan kilpaileminen tuntuu lähes mahdottomalta. 41 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA V ielä vuosi sitten suomalaiselta naisjalkapallolta puuttui selkeä johtotähti. Suurseurasiirtojen myötä kotimaisessa naisjalkapallossa eletään etsikkoaikaa, jota ei kannata hukata. Huippuseuroissa pelaavia suomalaisia ei siis kannata pitää itsestäänselvyytenä. Samalla pitää muistaa, että vaikka Naisten Liiga edustaa Suomen parasta naisjalkapalloa, on se siitä huolimatta Veikkausliigan tavoin pohjimmiltaan kasvattajasarja. Naisjoukkueet taistelevat elintilastaan pienten yleisömäärien edessä. Euroopan huippuseuroihin pääseminen tai A-maajoukkueen arvokisapaikat ovat tason laajentuessa jatkossa entistä kovemman työn takana. Naisten jalkapallo on kovassa nosteessa monessa Euroopan maassa, mutta Suomen jalkapalloarjessa suuri noste ei vielä näy. Myös Italiassa pelaava Nora Heroum kantaa alkavalla kaudella kaikkien tuntemia värejä, sillä Milan seurasi Juventuksen esimerkkiä ja tuli rytinällä mukaan naisten jalkapalloon ottamalla nimiinsä viime vuosina hyvin menestyneen Brescian naisjalkapallotoiminnan. min lisäksi myös muun muassa Linda Sällström, Anna Westerlund, Olga Ahtinen ja Ria Öling pelaavat tasokkaissa sarjoissa tai omien maidensa huippujoukkueissa. Liigassa pelaa tälläkin hetkellä useita potentiaalisia ulkomaille lähtijöitä. Tilanne on suomalaisittain jopa poikkeuksellinen, joten siitä kannattaa ottaa kaikki mahdollinen hyöty irti. Vaikka merkittävät seurasiirrot on huomioitu kotimaassa kiitettävästi, on naisjalkapallon ja –pelaajien saama mediahuomio yhä pientä. Euroopan mahtiseurojen panostukset muuttavat naisjalkapallon perinteisinä pidettyjä voimasuhteita ja vauhdittavat kehitystä ennennäkemättömällä tavalla. Voimakas kehitys johtaa väistämättä siihen, että myös vaatimustaso nousee vuosi vuodelta. Moni tunnettu suurseura on tullut viime vuosina vauhdilla mukaan naisjalkapalloon. Suurempi näkyvyys ja yhteistyökumppanien arvostus on ansaittava, mutta positiivisia merkkejä on jo nähtävissä ja kehitystä tapahtuu askel askeleelta
”Ulkomailla seurat ajattelevat, että jos suomalainen pelaaja on liian kauan Suomessa, menettää hän mahdollisuuksia päästä heidän edustusjoukkueeseensa laadukkaan harjoittelun puuttumisen vuoksi”, Miettinen toteaa. ”Pelaajat pyrkivät tekemään sopimuksia, joissa siirtosumma määritellään. Nykyään mahdollisuuksia tarjotaan tuon tuosta, mutta monesti ne kariutuvat mitä moninaisimpaan syihin”, Miettinen kertoo. Nissilä siirtyi KuPSista belgialaisen SV Zulte Waregemin riveihin.. Ulkomailla pärjääminen vaatii pelaajalta entistä enemmän. Yleensä julkisuuteen ilmoitetaan vain peruskorvaus, mutta päälle voi tulla bonukset, jos pelaaja pääsee edustusjoukkueeseen. Ensimmäinen käynti voi tulla yllätyksenä, mutta kun siirto on toteutumassa, on heillä hyvä tieto siitä, mitä uudella tasolla vaaditaan”, Miettinen sanoo. 42 On ikuisuuskysymys, mikä on oikea aika lähteä ulkomaille, jos sauma siihen tulee. ”Pelaajilla voi olla sellainen käsitys, että Suomen harjoittelun taso vastaa ulkomailla tehtävään. Litmasen ja Hyypiän aikana pelaajat tekivät itselleen kokonaisvaltaisen urapolun. Siitä osoituksena on, että vielä 10 vuotta sitten A-maajoukkueeseen kuului viisi pelaajaa Englannin Valioliigasta, kun tänä päivänä ei siellä ole ainuttakaan. ”Jotta pelaaja välttäisi ikävät loukkaantumiset, pitäisi harjoittelun fyysinen valmius olla vahvempi kuin mitä se on monissa tapauksissa nykyään. Harvoin nekään nostavat kokonaispottia samalle tasolle kuin aikuisikäisen pelaajan siirtosumma.” Suomalaispelaajien on tiedetty kautta historian olevan muun muassa hyviä valmennettavia, tunnollisia ja sivistyneitä. Toisille se voi olla jo 16-vuotiaana, kun taas toiset eivät ole valmiita edes vielä reiluina parikymppisinäkään. On kuitenkin selvää, että ensimmäinen siirto ulkomaille on ratkaisevin. ”Yksi iso syy on myös siinä, että suomalaisissa seuroissa harjoittelu ei tähtää siihen, että pelaajat olisivat valmiita niin fyysisesti kuin taidollisesti pärjäämään huippusarjoissa”, hän jatkaa. Suomalaispelaajien kohdalla tilanne on muuttunut merkittävästi kuluneen vuosikymmenen aikana. Aiemmin Suomesta aikuispelaajat siirtyivät astetta kovimpiin maihin, jotka koettiin ponnahduslautana siitä seuraavalle tasolle. Ymmärretäänkö Suomessa mitä ulkomaille siirtyminen käytännön tasolla vaatii. Toinen asia on kielitaito, jotta pystyy pärjäämään arkisissa asioissa ja ilmaisemaan itseään”, valmentajataustainen pelaaja-agentti Seppo Miettinen sanoo. ”Nykyään pelaajilla on agentteja ja apuvoimia ja sitä kautta mahdollisuuksia saada näyttöpaikkoja. Puhutaan kymmenistä tuhansista euroista, kun parhaista suomalaisistakin pelaajista on maksettu miljoonia. Kymmenessä vuodessa tilanne on kuitenkin muuttunut, sillä tämän päivän kiristyneessä kilpailutilanteessa on suomalaispelaajan yhä vaikeampaa murtautua Euroopan absoluuttisiin huippusarjoihin. Nuorista pelaajista maksettavat siirtokorvaukset eivät ole lähelläkään saman suuruisia kuin mitä aikuispelaajista makUlkomaan siirtojen dilemma TEKSTI KIMMO MUTTILAINEN KUVAT JUHA TAMMINEN Jokainen tavoitteellinen jalkapalloilija haluaa koetella rajojaan ja pyrkii pelaamaan parhaassa mahdollisessa ympäristössä. Tänä päivänä monet seurat haluavat suomalaisia nuoria lupauksia, joiden pelaajakehitykseen voidaan vielä vaikuttaa. Pärjäämiseen uudessa ympäristössä voi vaikuttaa monin tavoin. settavat kompensaatiot ovat. Urho Nissilä on yksi tämän kauden aikana ulkomaille siirtyneistä suomalaispelaajista
Lipposen alaisuudessa maajoukkukomppasi Ylätupa viitaten valmentajavaihdokseen. Hollannissa Ajaxissa pelaavan Ylätuvan suusta tuli totuus: Minihuuhkajat hävisi kaikki kolme lohko-otteluaan, kun Italia kaatoi Suomen 1-0, Norja 3-2 ja Portugali 3-0. Sen myötä me uskaltaisimme pelata, ryöstää palloja ja pitää palloa. een tulokset olivat surkeita: esimerkiksi viime kesän EM-esiturnauksessa Suomi hävisi kaikki kolme otteluaan maalierolla 0-14. “Meillä oli yksilötasolla hyviä pelaajia, mutta Juha sai luotua joukkueeseen erinomaisen yhteishengen. Muun muassa toppari Valtteri Vesiaho ja keskikentällä operoineet Abukar Mohamed ja Jaakko Oksanen pyrkivät pääsääntöisesti pysymään pallossa ja murtautumaan eteenpäin pelaamalla roiskimisen sijaan. Tuloksista huolimatta nurmella nähtiin poikkeuksellinen suomalaisjoukkue, sillä Minihuuhkajat uskalsi pelata pallolla luoden lukuisia maalintekopaikkoja ja taistellen realistisesti jatkopaikasta. Maajoukkueessa nähty muutos oli valtava. Tällaista muutosta selvästi tarvitsimme”,. 43 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA “V aikka emme saaneet hyviä tuloksia, niin me pelasimme hyvää jalkapalloa”, kiteytti Suomen alle 19-vuotiaiden poikien maajoukkueen kapteeni Saku Ylätupa EM-kotiturnauksen jälkeen. Hän osaa repiä pelaajista kaiken irti. “Minulle tärkeintä oli itseluottamuksen palauttaminen. Kaikki lähtee itseluottamuksesta Minihuuhkajien hyvät otteet eivät johtuneet ainoastaan vahvasta puolustuspelaamisesta, vaan Suomi esitti myös pallollisesti rohkeaa peliä. “Juha on etenkin henkinen valmentaja. Jokainen pelasi joukkueelle, eikä itselleen”, avasi Miko Virtanen. Harva olisi uskonut tällaiseen parannukseen päävalmentaja Juha Malisen tullessa keväällä Kimmo Lipposen tilalle. Malinen itse näkee, että Minihuuhkajien menestys lähti itseluottamuksesta, jota hän painotti alusta lähtien. Etenkin Italiaja Norja-ottelu olivat pelillisesti loistokkaita, sillä pienellä onnella Suomi olisi saalistanut näistä otteluista pisteitä – tai jopa voittoja. Minun valmennuksessani avainjuttu on järjestelmällisyys, ja sen TEKSTI TONI RAJAMÄKI KUVA JUHA TAMMINEN MAAJOUKKUEET Malinen lennätti Minihuuhkajat korkealle Minihuuhkajat koki totaalisen muutoksen muutamassa kuukaudessa. “En nähnyt sitä vielä keväällä, että me pystyisimme pelaamaan tässä turnauksessa jopa näin hyvin. Malinen nosti reilussa neljässä kuukaudessa surkeasti pelanneen ikäluokan lähelle Euroopan kärkeä, mikä on poikkeuksellinen suoritus. Vaikka EM-kotiturnaus ei tuonut menestystä, nähtiin Vaasa-Seinäjoki-akselilla uudenlainen, raikas ja viihdyttävä Suomen jalkapallomaajoukkue. Siitä kuuluu iso kiitos Juhalle”, Ylätupa paljasti
44 ansiosta löysimme omat vahvuutemme joukkueena”, Malinen kertoi. Maajoukkueille pitää antaa ammatti-ihmisiä ja aikaa.” Suomen kärki ei kalpene Turnaus toimi hyvänä mittarina suomalaisille, jotka ovat tottuneet pelaamaan selvästi heikompia maita vastaan. Suomen taustaryhmästä tehtiin suuri, ja se oli täynnä alan ammattilaisia. “Me loimme paljon hyökkäyksiä, maalintekopaikkoja, erikoistilanteita sekä pari maalia. Valmennusryhmään kuuluivat muun muassa Jari Litmanen ja Antti Niemi. Me pidimme palloa niillä alueilla, joissa vastustaja ei halunnut meidän pitävän sitä.” Malinen painottaa myös Palloliiton panosta. Kaikki nämä johtuvat siitä, että me uskalsimme pelata ja pysyä pallossa. Tämä oli Suomen mittapuussa harvinainen projekti.” “Tämä turnaus kertoi, mihin meidän täytyy tulevaisuudessa panostaa. “Se riippuu tietenkin yksilöstä, mutta kokonaisuudessaan meidän kärkipelaajien ei tarvitse hävetä Euroopan kärjen Suomen avausottelu päättyi niukkaan 0–1-tappioon. Suomalaisessa jalkapallossa eletäänkin mielenkiintoisia aikoja, kun Euroopan kentillä viilettää useampi suomalaislupaus. Loppupäätöksenä voidaan todeta, että Suomen kärkipelaajat eivät kalpene oman ikäluokkansa kärkipelaajien rinnalla. Minihuuhkajien avauksessa pelasivat muun muassa Ajaxin Ylätupa, Lazion Mohamed, Brentfordin Oksanen, Aberdeenin Virtanen ja Caenin Timo Stavitski. ”Ryhmässä oli 13 alan ammattilaista, jotka sitoutuivat tähän juttuun. Kuvassa Saku Ylätupa kamppaili pallosta italialaispelaajan kanssa.
Kommentti: Laitapuolustajapula näkyi TEKSTI TONI RAJAMÄKI. Ennakkoon Suomen kokoonpanon heikoimpana kohtana olivat laitapuolustajat, joista oli karmea pula. “Briteissä hengitetään ja syödään jalkapalloa. Kokenut luotsi sanoo, että Suomessa on vielä useita asioita, joita täytyy kehittää junioripuolella. Esimerkiksi pelinluku ja ajoitukset näkyivät hyökkäyspäässä, miksi useampi potentiaalinen hyökkäys kuoli ennen aikojaan. “Tällä hetkellä meillä ei riitä kaikille pelipaikoille kansainvälisen tason pelaajia. Koko elämä pyörii sen ympärillä. Omassa päässä ongelmia tuotti sijoittuminen, mikä vaikeutti Suomen puolustuspeliä. Elämä on aamusta iltaan jalkapalloa, ja siinä on se ero Suomeen, Virtanen tiivisti. Otetaan esimerkiksi Oksanen, joka oli turnauksessa suurinta osaa vuotta nuorempi, mutta hän pelasi erinomaisesti. RoPS:n Juho Hyvärisen piti olla varma nimi kyseiselle pelipaikalle, mutta häneltä jäi turnaus väliin loukkaantumisen takia. Molemmat ovat saaneet kasvatuksen keskikentälle, ja se näkyi niin puolustuskuin hyökkäyspään ratkaisuissa. Esimerkiksi fysiikkavalmennukseen pitäisi panostaa, jotta suomalaispelaajilla olisi valmiudet fyysisempään olemukseen varhaisemmassa vaiheessa.” Suomi-futiksen muutos lähtee vain ja ainoastaan kulttuurin kehittymisestä. Laitapuolustajilta vaaditaan nopeutta ja syöttötaitoa, joita Jäntti-Virtanen-kaksikolta löytyi, mutta kokemattomuus näkyi, kun vastassa oli Euroopan huippuja. Ikävä kyllä, heikko laitapuolustajatilanne koskee koko Suomi-futista, ja siinä onkin härmäläisillä työnsarkaa. Laitapuolustajan tontti on äärimmäisen vaikea, ja sillä paikalla loistamiseen vaaditaan runsaasti kokemusta. He eivät todellakaan kalpene muiden maiden pelaajien vierellä.” Vaikka Suomi-futiksessa onkin nyt päällä positiivinen pöhinä, niin matka on vielä pitkä. Nämä asiat oppii vain kokemuksen myötä, eikä syyttävää sormea voi osoittaa Jäntin ja Virtasen suuntaan. 45 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA rinnalla. Nuoresta pojasta lähtien Britteinsaarilla pelannut Miko Virtanen tietää, miten vahva jalkapallokulttuuri näkyy arjessa ja sen kautta pelaajien kehityksessä. “Meillä on paljonkin asioita, joita voimme tehdä paremmin. Toivon, että meiltä löytyisi vieläkin taitavampia ja isompia pelaajia”. Kun mietitään hänen syöttötaitoa, motoriikkaa ja pelinymmärtämistä, niin onhan hän korkealla tasolla.” “Sitten voidaan ottaa esiin vaikka Ylätupa ja Stavitski, jotka ovat jo kansainvälisillä kentillä suurissa seuroissa. Tämän vuoksi Juha Malinen yritti löytää laatua laitapakin tonteille keskikentän miehistä: Malinen asetti vasemmaksi laitapuolustajaksi Teemu Jäntin ja oikeaksi Miko Virtasen. Kansainvälisille nurmille tarvitaan enemmän yksilöitä
Minunkaan ääneni ei kuulu kenenkään korvaan yksin, vaan mukana on oltava muitakin.” Moshtagh ”Mosa” Yaghoubi Punainen kortti rasismille -hanke tekee yhteistyötä liikunnan yhdenvertaisuuden edistämiseksi jalkapallossa ja useassa muussa lajissa. 46 PUNAINEN KORTTI RASISMILLE Ku va : Ju h a Ta m m in en ”Jalkapallossa on voimaa, jonka avulla voidaan vaikuttaa ennakkoluuloihin. Rasisminvastaista työtä pitää tehdä yhdessä. Ihmiset seuraavat ja pelaavat jalkapalloa, mutta yksinään jalkapallo ei kuitenkaan pysty ihmeisiin. punainenkorttirasismille.fi Katso lähin toimisto www.kotijoukkue.fi vie asuntokauppasi maaliin!. Jalkapallo on koko maailman yhteinen kieli
Aivan liian usein meillä palkitaan huono laukaustai syöttöyritys ”hyvä yritys”-huudolla, niin junioreissa kuin jopa aikuisissa! Ulkomailla muut pelaajat antavat armotta palautetta vastaavasta. Pettymyksiä matkalle ei juurikaan ole mahtunut. Suomen Cupin voitto vuonna 1986 Kemin Palloseuraa vastaan oli ehdottomasti isoin kokokohta. Missä Steven Polack näkee itsensä valmentajana tulevaisuudessa. Jokin seura saa minusta hyvän ja vaativan valmentajan, jonka sydän sykkii jalkapallolle täysillä!. Myöhemmin hän on tosin sanonut minulle, että on katunut tuota päätöstä! Miten näet niin Veikkausliigan kuin Ykkösen kehityksen urasi jälkeisenä aikana, onko suomalaisessa jalkapallossa menty eteenpäin kentillä ja sen ulkopuolella. Jalkapallo on edelleen sydämessäni, se on koko elämäni. Esimerkiksi MyPa yritti 2-3 kauden ajan saada minua riveihinsä, mutta siirto kaatui ilmeisesti hintaan, jonka huhuttiin olevan 300 000 markkaa. Olosuhteet ovat kehittyneet huimasti ja valmennuksen tietotaito on huomattavasti laajempaa, mutta siitä huolimatta suurimpien sarjojen taso ei ole noussut. Millaisia ajatuksia suomalainen jalkapallo herättää. Cup Winners’ Cupin taival kaudella 1987-88 oli myös ikimuistoinen! 8000 ihmisen yleisömäärä Rovaniemellä albanialaista joukkuetta vastaan oli uskomaton kokemus, joka tuskin koskaan Rovaniemellä enää toistuu. Yksittäisten pelaajien taitotaso on kenties aavistuksen verran kehittynyt, mutta rehellisesti sanoen kokonaistaso on mielestäni laskenut. Napapiirin legenda Hei Steven! Teit hienon uran kotimaassa ja sinut muistetaan erityisesti suurten otteluiden miehenä. Samoin valmennukseen ja pelaajakehitykseen tarvittava data on räjähtänyt käsiin. Kaikki tämä varmasti vaikuttaa kehittymiseen ja menestykseen. Silloin jalkapallo oli kaikki kaikessa, nykyään nuorilla pelaajilla menestyminen lajissa on vain yksi vaihtoehto elämässä. Miksi näitä ei mielestäsi ole saatu jalkautettua pelikentillä nähtäviin esityksiin. En valitettavasti usko, että Suomi tulee menemään arvokisoihin minun elinaikanani. Millainen on suhteesi jalkapalloon tänä päivänä, millaista roolia se näyttelee elämässäsi. Toivon kovasti pääsyä kisoihin, mutta valitettavasti en nykymenolla näe sen olevan realismia. Haluan edelleen valmentaa aktiivisesti, sillä koen, että minulla on edelleen erittäin paljon annettavaa jalkapallolle. Kyllä samalla myös on huomattavissa, että nuorten pelaajien palo jalkapalloa kohtaan ei ole sama kuin esimerkiksi itselläni aikoinaan. Pelitempo on liian hidas, rohkeus 1-vs-1 -tilanteissa on olematonta ja syöttötaito on välissä luokatonta. Valmentajan työt ghanalaisessa suurseura Asante Kotokossa loppuivat yllättäen alkuvuodesta, ja siitä lähtien olen ladannut akkuja ja muuttanut Turkuun. Mikä on ollut urasi kohokohta ja vastaavasti pahin pettymys. Mitä urasta on jäänyt mieleen ja millaista roolia jalkapallo näyttelee tänä päivänä elämässä. 47 EOM – SUOMALAISEN JALKAPALLON SANANSAATTAJA TEKSTI TERO KARINTI KUVA JUHA TAMMINEN Loppuvihellyksen jälkeen -osiossa kuullaan mitä kuuluu entisille huippujalkapalloilijoille tänään. Myös vanhempien junioreiden valmentaminen kiinnostaa. Olen valmis valmentamaan käytännössä missä vain, oli se sitten Veikkausliigaa, Ykköstä tai jokin muu kiinnostava projekti. Se olisi ollut mielenkiintoinen siirto, mutta jäin kuitenkin Rovaniemelle. Luulen, että osatekijä asiassa on valmennuksen vaatimustaso. Pelaajien ikä ja sarjataso ei niinkään ole ratkaisevaa, mahdollisuus kehittää pelaajia kiinnostaa minua enemmän. Onko realismia odottaa esimerkiksi Suomen maajoukkueen pääsyä arvokisoihin lähitulevaisuudessa. En osaa tarkalleen sanoa. Mistä luulet tason laskun johtuvan, jos kerran olosuhteet ovat täysin eri luokkaa sinun peliaikoihisi verrattuna. Muutama mielenkiintoinen seurasiirto oli aika lähellä, mutta niistä ei syystä tai toisesta tullut mitään. Seuraan toki jalkapalloa erittäin aktiivisesti myös paikan päällä, viime aikoina erityisesti Veikkausliigaa Turussa. Mieluiten valmentaisin Suomessa, mutta totta kai myös ulkomaat ovat mahdollisia. Ihmisiä oli paitsi stadionilla, myös sitä ympäröivien kerrostalojen katoilla ja puissa. Vuorossa tällä kertaa yksi pääsarjamme legendaarisimmista puolustajista, erityisesti Rovaniemen Palloseuran riveistä tuttu Steven Polack. Samoin HJK:ssa pelaajat ilmeisesti olivat suositelleet minua silloiselle päävalmentaja Jyrki Heliskoskelle, mutta hän ei lämmennyt ajatukselle. Suomessa ollaan ehkä liian kilttejä palautteen antamisen suhteen, ja tämä ei ruoski pelaajaa tarpeeksi kehittämään itseään. Voitto merkitsi seuralle todella paljon. Tuntui, että koko kaupunki pysähtyi tuon ottelun ajaksi
Valmennusja koulutustoiminnan lisäksi Eerikkilä tarjoaa hyvinvointi-, kokousja tapahtumapalveluja eri asiakaskohderyhmille. SHA:n konsepti perustuu pelaajan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, kehittymisen seurantaan ja valmentajien täydennyskoulutukseen. Kyseinen tuki pohjautuu veikkausvoittovaroihin. Petri Jakonen Toimitusjohtaja Urheiluopisto Eerikkilä TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA Kiitos Veikkauksen pelien pelaajat! MAHDOLLISUUKSIA. Edellä mainitun lisäksi OKM:n vuosittainen tuki urheiluopistojen varsinaiseen toimintaan tulee myös veikkausvoittovaroista. 48 Eerikkilän Urheiluopisto on palvellut suomalaista jalkapalloa jo vuodesta 1949. 2015 keväällä aloitettiin akatemiatuominta myös salibandyssa, joka kulkee nykyään nimellä MAAJOUKKUETIE FBA yhteistyössä Salibandyliiton kanssa.” Urheiluopistojen olosuhteiden rakentamista ja kehittämistä tuetaan Opetusja kulttuuriministeriön toimesta. Iso kiitos kuuluu luonnollisesti Veikkauksen pelien pelaajille. Eerikkilässä toimiva jalkapallon valmennusja tutkimuskeskus Sami Hyypiä Akatemia (SHA) keskittyy erityisesti huippu-urheilun vaatimusten mukaisen jalkapallotoiminnan kehittämiseen lapsesta aikuiseksi. Nykyään Eerikkilän Urheiluopisto on valtakunnallinen liikunnan koulutusja valmennuskeskus. Eerikkilän olosuhdekehitystä on tuettu vuodesta 1990 lähtien yli 7,4 miljoonalla eurolla, josta suuri osa on kohdistunut suoraan tai välillisesti jalkapallo-olosuhteisiin. Veikkauksella on siis merkittävä rooli suomalaisten jalkapalloolosuhteiden kehittäjänä. Eerikkilän tarina alkoi, kun Erik von Frenckell luovutti palan maata kauniin Ruostejärven rannalta visionaan luoda suomalaiselle jalkapallolle oma valmennuskeskus