Evento 1/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

1/ 20 24 TY Ö H YV IN VO IN TI JA VA ST UU LL IS UU S 1/2024 TAPAHTUMA-ALAN AMMATTILAISILLE avecmedia.fi Hakkeri Benjamin Särkkä luo uutta narratiivia hakkereille ja puhuu tietoturvasta niin, että kaikki ymmärtävät. 8 tapaa kääntää muutos voimavaraksi Asiantuntijavinkit oikeaan valintaan Tältä näyttää tulevaisuuden tapahtumakaupunki Mitä vapaaehtoiset ajattelevat ilmaistyöstä tapahtumissa MUUTOKSEN MESTARIKSI PUHUJA PAIKALLAAN REILU PELI. HELSINKI 2.0 KUVINA
messukeskus.com. Kestäviä elämyksiä Messukeskus on Suomen elämyksellisin tapahtumakortteli ja vaikuttavin kohtaamismedia. Meiltä löydät alan johtavat messutapahtumat sekä tilat ja asiantuntemuksen kaikkien tapahtumatoiveidesi toteuttamiseen – kestävästi, totta kai. Onnistuneet kohtaamiset jättävät vahvan muistijäljen ja tuottavat kiistatonta tulosta
Evento Awards 2024 -kilpailu on käynnissä. SHEENA IYENGAR Professori Sheena Iyengar kertoo keinot piilevän luovuuden löytämiseen. PINNAN ALLE Jokaisella on vastuuta omasta työhyvinvoinnista, ja joskus se vaatii toimia. 5 8 12 18 26 30 36 40 43 44 48 51 52 58 36 Hakkeri Benjamin Särkkä on Pohjoismaiden suurimman tietoturvatapahtuman Disobeyn perustajia. BISNEKSEN YTIMESSÄ Hakkeri Benjamin Särkkä haluaa tietoturvasta kansalaistaidon. PÄÄKIRJOITUS AJASSA Vastuullisuus on enemmän kuin vegeruokaa ja kulutuksen kompensointia. EVENTO AWARDS Tervetuloa Evento Awardsin iltajuhlaan 11.4.2024! MESTARIN KÄSKYT 8 tapaa kääntää muutos voimavaraksi. TUTKASSA Red Eventsin Noora Luojus. Slushin vapaaehtoiset kertovat, mitä saavat ilmaisesta työstään. KUULOLLA Lähtijät-podcast kertoo irtisanoutuneiden tarinoita ja mitä niistä voidaan oppia. 8 SISÄLTÖ • 1/2024 KU VA T: TI M O PO RT H AN , SL US H , PE TR I M AS T 30 12 3. WELCOME TO HELSINKI! Helsinki kehittää vetovoimaansa kongressikaupunkina. PUHUJA – PANOSTA VAI PIHISTÄ Koska ja kuinka paljon puhujasta kannattaa maksaa. PUHEENVUORO Ekonomisti Heikki Pursiainen. ”Tapahtuma-ala oikeuttaa olemassaolonsa, jos se pystyy tuottamaan yhteiskunnalle enemmän hyvää kuin haittaa.” s. REILU PELI Mitä tapahtumien vapaaehtoiset ajattelevat ilmaisesta työstä. TAPAHTUMATEOLLISUUS TaTe ry:n tuoreet kuulumiset
ALKAEN: 440€ + alv 24% (ei jäsen) 360€ + alv 24% (jäsenhinta) NORMAL RATE 31.1. ASTI: 395€ + alv 24% (ei jäsen) 335€ + alv 24% (jäsenhinta) YRITYSTEN JOHDOLLE TUOTTAJILLE KAUPUNKIEN TAPAHTUMAORGANISAATIOILLE LIPUT: www.tapahtumateollisuus.?/ tapahtumateollisuus-nyttoimialaseminaari/ohjelma MUKANA TAPAHTUMASSA: HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, AVEC/EVENTO, FONDIA, GRANO, HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU, IMATRAN KAUPUNKI, JOUTSENMERKKI, KUUSISTO & SAHLSTEDT, MESSUKESKUS, OULUN KAUPUNKI, OULU 2026, ORIGINAL SOKOS HOTEL VAAKUNA, HÄMEENLINNA, RAHAPELIALA, RAJUPAJA, STOPTELTAT, TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU, TIKETTI, VANAJA EVENT SOLUTIONS. TOIMIALASEMINAARI 5.-6.2.2024 VERKATEHDAS, HÄMEENLINNA TOIMIALASEMINAARI 5.-6.2.2024 VERKATEHDAS, HÄMEENLINNA TUTUSTU OHJELMAAN JA OSTA LIPPUSI NYT: WALK IN 1.2
Muuttujien painoarvot tapaavat vaihdella tapahtumasta toiseen ja ovat joskus räikeässä ristiriidassa: ilmastokongressiin lennetään toiselta puolelta maapalloa, ja vihreillä festareilla hyödytään liikaa ilmaisesta vapaaehtoistyöstä. Kannen kuva: Timo Porthan Kirjapaino: Lehtisepät Oy, Lahti ISSN 2489-9380 13. Kaskeala tarjoilee ratkomiseen apuja: Mitä hyvää tapahtuma tuottaa yhteiskunnalle, mikä voisi oikeuttaa sen tuottamiin päästöihin. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata vain toimituksen luvalla. Kutsumme sinut mukaan palkintojenjakoon ja iltajuhliin. 36 S ohaistaan heti alkuun muurahaispesään: tapahtuma-alan yritykset eivät tee tarpeeksi ilmaston ja ympäristön eteen. Siihen ynnätään ympäristövaikutukset, taloudellinen kestävyys ja sosiaalinen hyvä. 26 ja 40). s. Löytyykö tapahtuman oikeutus sen aikaansaamasta vaikutuksesta. Tätä mieltä on pitkän linjan ilmastoja vastuullisuusvaikuttaja Niklas Kaskeala. Tapahtumien päästöjen kompensointia, vegeruokaa ja hävikin minimointia hän pitää perustason tekemisenä. Minkä summan saat. 8) jälkeen voi punnita sosiaalisesti sopivaa vapaaehtoistyötä (s. PÄÄKIRJOITUS @avecmediafi Tapahtuma-ammattilaisten omasta mediasta Avecista löydät alan uutiset päivittäin. 12) sekä vastuuta omasta hyvinvoinnista (s. Kaskealan herättelyn (s. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyn aineiston palauttami sesta eikä painovirheiden aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. KU VA T: EE M EL I SA RK A, PE TR I M AS T TOIMITUS Outi Tuomivaara, päätoimittaja Kai Lintinen, tuottaja Kaisa Paavilainen, tuottaja Jaakko Sandqvist, digituottaja Mia Heiskanen, kaupallinen tuottaja Jenni Väre, art director Evento / Omnipress Oy PL 350, Väritehtaankatu 8, 4.krs 01301 Vantaa etunimi.sukunimi@media.fi toimitus@eventolehti.fi TÄMÄN NUMERON TEKIJÄT Thea Ekholm, Timo Kiiski, Timo Porthan, Juha Peltonen, Terhi Pääskylä-Malmström ja Elina Viitanen KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Mediatalo Keskisuomalainen Omnipress Oy ILMOITUSMYYNTI Tanja Lukkarinen tanja.lukkarinen@media.fi 040 529 3628 Ester Auf Der Mauer ester.aufdermauer@media.fi 040 643 3882 Hinnasto pyydettäessä. Tapahtumien tekijät tietävät varsin hyvin, että vastuullisuusasiat täytyy saada tasapainoon, mutta yhtälön ratkomiseen vaaditaan pitkää matikkaa – ja hyvät arvosanat ympäristöopista, taloustieteistä ja sosiaalipsykologiasta siihen kylkeen. Myös tämä Evento tarjoaa pohdittavaa vastuullisuuden eri kanteilta. – Outi Kuvaa minut! 5. Valtaosa alan yrityksistä tuottaa nyt enemmän haittaa kuin hyötyä, hän sanoo. 4041 0089 TILAUSHINNAT Jatkuva säästötilaus 12 kk / 75 € Määräaikaistilaus 12 kk / 95 € Eventon voi tilata diginä! eventolehti.fi/tilaa Irtonumero 5,90 € ja 12 kk 29 €. Onko hyöty isompi kuin haitta. vuosikerta Tapahtuma-alan ammattilehti Tapahtumateollisuus ry:n jäsenlehti Aikakausmedia ry:n jäsen Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. 30), hallinnollista vastuuta ja tietoturvaa (s. Miten vaikutuksen saisi valjastettua yhteiskunnalliseen hyvään. avecmedia.fi Evento Awards lähestyy. Mitä on vastuullisuus. TILAUKSET (09) 273 00 200, tilaajapalvelu@media.fi KUTSU JUHLIIN NYT VERKOSSA Outi Tuomivaara, päätoimittaja Lähetä palautetta outi.tuomivaara@media.fi Vaativaa matikkaa Sohaistaan heti alkuun muurahaispesään: tapahtuma-alan yritykset eivät tee tarpeeksi ilmaston ja ympäristön eteen. Se on monikerroksinen arvojen ja tekojen summa. Tapahtumathan ovat merkittävintä vaikuttamisbisnestä, ja osallistujat ovat lähtökohtaisesti halukkaita ottamaan viestejä vastaan
Tunnelmallinen ja kierrätysmateriaalein sisustettu miljöö taipuu monenlaisiin tapahtumiin ja tilasta voi siirtyä sisäkautta suoraan Kansallisteatterin Pienelle näyttämölle, Taivassaliin ja Maalaamosaliin. Sellainen voi olla esimerkiksi ilmastovaikutukseltaan 30–50 % pienempi tarjoilu. KOTIMAISUUS ON aina tapahtumassa hyvä kannustin ja kotimaisen ruokaketjun läpinäkyvyys tärkeää. Meille jokainen asiakaskohtaaminen on uniikki”, Salminen muistuttaa. Salminen nostaa esiin esimerkkinä ilmastoystävällisyyden, joka tapahtumissa mielletään useimmiten kasvisruuaksi. Isoja kysymyksiä, joilta ei voi enää ummistaa silmiä. Tai miltä kuulostaa funkistyylinen Bistro Stadion, jossa voi nauttia illallista stadionin iltavalaistuksen äärellä. Tai miltä kuulostaa oma festari henkilökunnalle Olympiastadionin pohjoispäädyssä ruokakojuineen ja esiintymislavoineen. Siellä voi toteuttaa usean ruokalajin istuvan illallisen jopa 200 hengelle tai rennon cocktail-/buffettilaisuuden seisten jopa MAINOS K irs i H els te lä Te rh i H ytö ne n Te rh i H ytö ne n La ura Riih elä La ura Riih elä La ura Riih elä Pe tri An ttil a. Mikä sen hienompaa kuin illallismenu, jonka raaka-aineiden alkuperä tunnetaan niin hyvin, että siitä voi kertoa vieraille tunteita herättävän tarinan”, KanILLALLINEN OLYMPIASTADION A-KATSOMON ALLA UUSVANHA KANSALLISTEATTERIN KOHTAAMISPAIKKA Kansallisteatterin Kahvila Willensauna on uusi ja vanha kohtaamispaikka, sillä samalla paikalla toimi vuodesta 1954 vuoteen 1976 Suomen ensimmäinen teatteriravintola Teatterigrilli. Olympiastadionilla, Musiikkitalolla ja Kansallisteatterissa vastuullisuudesta tinkimättä. Kahvila Willensaunassa on helppo toteuttaa istuva illallinen tai rento cocktailtilaisuus jopa sadalle henkilölle. sallisteatterin ja Musiikkitalon asiakkuuspäällikkö Eija Kinnunen vinkkaa. Ravintola Klubi on tapahtumatila, joka taipuu jopa 100 hengen intiimiksi ravintolaksi edustavalle illalliselle, parinsadan hengen ohjelmalliseen iltaan tai yrityksen etkoihin ennen konserttia. pahtumassa elämyksellisyydestä tinkimättä. Compass Group on tapahtumatuotannon kumppani, joka tarjoaa ravintolapalveluja mm. ”Lähtökohtamme on aina se, että haluamme yhdessä asiakkaiden kanssa edistää kestävää kehitystä jokaisessa taPRIVAATTIKLUBI MUSIIKKITALOLLA Täytämme toiveet nuotilleen Musiikkitalossa. Vastuullinen ruoka tarkoittaa myös ihmisoikeuksista huolehtimista hankintaketjussa ja lapsityövoiman torjumista. MAINOS Vastuullisuus on fiksu valinta tapahtumaelämyksen ruokailussa Helsingin helmet Helsingistä löytyy uniikkeja tapahtumatiloja yllättävistä paikoista, joissa järjestät taatusti unohtamattoman tapahtuman. ”Meillä on kansainvälisenä toimijana osaamista maailmanluokan tapahtumista, joten pystymme täydentämään asiakkaan visiota tarjoamalla heille kestäviä ratkaisuja tapahtumiin”, kertoo asiak kuuspäällikkö Sari Salminen, joka vastaa Olympiastadionin ravintolatoiminnasta. 500 hengelle. Se ei kuitenkaan ole vain sitä, vaan myös esimerkiksi hyviä kotimaisia makuvaihtoehtoja. Se tarkoittaa, että Skagen valmistetaan katkarapujen sijaan kotimaisesta järvikalasta tai jälkiruuan raaka-aineena käytetäänkin toiselta puolelta maapalloa kuljetetun passionhedelmän sijaan tyrniä. Tämän päivän tietoisille kuluttajille ja yritysvieraille ilmastoystävällisyys täytyy perustella faktoilla. Ravintola Suora on uusi ravintola ja moneksi muuntautuva juhlatila sisäjuoksuradalla Olympiastadionin A-katsomon alla. Tsekkaa nämä! Vastuullisuus ei ole trendi vaan luonteva osa tapahtumia ja niiden ruokatarjontaa. Huippuluokan valaistusja esitystekniikka, oma sisäänkäynti sekä loistava palvelu takaavat onnistuneet juhlat. ”Olemme tapahtumatuotannon kumppani, jonka perustehtävä on tuottaa ensiluokkaisia ruokaelämyksiä ja -palvelua. ”Valintoihin voi liittää myös tarinallisuutta. COMPASS GROUP tunnistaa asiakkaiden tarpeen luoda juuri heidän tarpeisiinsa räätälöityjä tapahtumaelämyksiä, ja haluaa herätellä tapahtumajärjestäjiä pohtimaan sitä, että vastuulliset valinnat eivät poista yhtälöstä ruuan herkullisuutta. Vastuullisuus leikkaa läpi kaikki yhtiömme toiminnot ja koko hankintaketjun, joten tarjoamme myös mielenrauhaa”, Kinnunen ja Salminen toteavat lopuksi
MAINOS Vastuullisuus on fiksu valinta tapahtumaelämyksen ruokailussa Helsingin helmet Helsingistä löytyy uniikkeja tapahtumatiloja yllättävistä paikoista, joissa järjestät taatusti unohtamattoman tapahtuman. pahtumassa elämyksellisyydestä tinkimättä. sallisteatterin ja Musiikkitalon asiakkuuspäällikkö Eija Kinnunen vinkkaa. COMPASS GROUP tunnistaa asiakkaiden tarpeen luoda juuri heidän tarpeisiinsa räätälöityjä tapahtumaelämyksiä, ja haluaa herätellä tapahtumajärjestäjiä pohtimaan sitä, että vastuulliset valinnat eivät poista yhtälöstä ruuan herkullisuutta. Ravintola Suora on uusi ravintola ja moneksi muuntautuva juhlatila sisäjuoksuradalla Olympiastadionin A-katsomon alla. Vastuullisuus leikkaa läpi kaikki yhtiömme toiminnot ja koko hankintaketjun, joten tarjoamme myös mielenrauhaa”, Kinnunen ja Salminen toteavat lopuksi. 500 hengelle. Tai miltä kuulostaa funkistyylinen Bistro Stadion, jossa voi nauttia illallista stadionin iltavalaistuksen äärellä. Mikä sen hienompaa kuin illallismenu, jonka raaka-aineiden alkuperä tunnetaan niin hyvin, että siitä voi kertoa vieraille tunteita herättävän tarinan”, KanILLALLINEN OLYMPIASTADION A-KATSOMON ALLA UUSVANHA KANSALLISTEATTERIN KOHTAAMISPAIKKA Kansallisteatterin Kahvila Willensauna on uusi ja vanha kohtaamispaikka, sillä samalla paikalla toimi vuodesta 1954 vuoteen 1976 Suomen ensimmäinen teatteriravintola Teatterigrilli. ”Meillä on kansainvälisenä toimijana osaamista maailmanluokan tapahtumista, joten pystymme täydentämään asiakkaan visiota tarjoamalla heille kestäviä ratkaisuja tapahtumiin”, kertoo asiak kuuspäällikkö Sari Salminen, joka vastaa Olympiastadionin ravintolatoiminnasta. KOTIMAISUUS ON aina tapahtumassa hyvä kannustin ja kotimaisen ruokaketjun läpinäkyvyys tärkeää. ”Lähtökohtamme on aina se, että haluamme yhdessä asiakkaiden kanssa edistää kestävää kehitystä jokaisessa taPRIVAATTIKLUBI MUSIIKKITALOLLA Täytämme toiveet nuotilleen Musiikkitalossa. Tsekkaa nämä! Vastuullisuus ei ole trendi vaan luonteva osa tapahtumia ja niiden ruokatarjontaa. Olympiastadionilla, Musiikkitalolla ja Kansallisteatterissa vastuullisuudesta tinkimättä. Tämän päivän tietoisille kuluttajille ja yritysvieraille ilmastoystävällisyys täytyy perustella faktoilla. ”Valintoihin voi liittää myös tarinallisuutta. ”Olemme tapahtumatuotannon kumppani, jonka perustehtävä on tuottaa ensiluokkaisia ruokaelämyksiä ja -palvelua. Compass Group on tapahtumatuotannon kumppani, joka tarjoaa ravintolapalveluja mm. Se ei kuitenkaan ole vain sitä, vaan myös esimerkiksi hyviä kotimaisia makuvaihtoehtoja. Salminen nostaa esiin esimerkkinä ilmastoystävällisyyden, joka tapahtumissa mielletään useimmiten kasvisruuaksi. Siellä voi toteuttaa usean ruokalajin istuvan illallisen jopa 200 hengelle tai rennon cocktail-/buffettilaisuuden seisten jopa MAINOS K irs i H els te lä Te rh i H ytö ne n Te rh i H ytö ne n La ura Riih elä La ura Riih elä La ura Riih elä Pe tri An ttil a. Se tarkoittaa, että Skagen valmistetaan katkarapujen sijaan kotimaisesta järvikalasta tai jälkiruuan raaka-aineena käytetäänkin toiselta puolelta maapalloa kuljetetun passionhedelmän sijaan tyrniä. Ravintola Klubi on tapahtumatila, joka taipuu jopa 100 hengen intiimiksi ravintolaksi edustavalle illalliselle, parinsadan hengen ohjelmalliseen iltaan tai yrityksen etkoihin ennen konserttia. Vastuullinen ruoka tarkoittaa myös ihmisoikeuksista huolehtimista hankintaketjussa ja lapsityövoiman torjumista. Isoja kysymyksiä, joilta ei voi enää ummistaa silmiä. Meille jokainen asiakaskohtaaminen on uniikki”, Salminen muistuttaa. Tai miltä kuulostaa oma festari henkilökunnalle Olympiastadionin pohjoispäädyssä ruokakojuineen ja esiintymislavoineen. Kahvila Willensaunassa on helppo toteuttaa istuva illallinen tai rento cocktailtilaisuus jopa sadalle henkilölle. Huippuluokan valaistusja esitystekniikka, oma sisäänkäynti sekä loistava palvelu takaavat onnistuneet juhlat. Sellainen voi olla esimerkiksi ilmastovaikutukseltaan 30–50 % pienempi tarjoilu. Tunnelmallinen ja kierrätysmateriaalein sisustettu miljöö taipuu monenlaisiin tapahtumiin ja tilasta voi siirtyä sisäkautta suoraan Kansallisteatterin Pienelle näyttämölle, Taivassaliin ja Maalaamosaliin
Siksi kaipaan, että yritykset, myös tapahtuma-alalla, tarkastelevat liiketoimintaansa syvällisesti sen suhteen, generoivatko ne enemmän hyötyä kuin haittaa. Onko hyöty isompi kuin haitta. ”En näe missään pohdintaa, jossa perusteltaisiin vastuullisuuden näkökulmasta sitä, miksi jokin tapahtuma ylipäätään järjestetään.” Kuinka tapahtuma voi oikeuttaa olemassaolonsa tai tapahtumaan osallistuja voi oikeuttaa osallistumisensa. Puhutaan, että tapahtuma on hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella, mutta onko sillä enää väliä, jos tapahtumaan on lennetty toiselta puolelta maailmaa?” Kaskeala haastaa. Nyt valtaosa tuottaa enemmän haittaa.” Ennen haastattelua Kaskeala perehtyi erilaisten tapahtumien ja tapahtumatuotantoa tekevien yritysten ilmastotoimiin. Mutta onhan tämä tavallaan ironista, että koen voivani lentää nimenomaan ilmastokokoukseen.” Löytyykö tapahtuman oikeutus sen aikaansaamasta vaikutuksesta. Elefantti olohuoneessa on kuitenkin se, miten tapahtumaan tullaan. ”Tällä hetkellä elämme koko ajan ympäristöltä velaksi. ”En ole kahdeksaan vuoteen lentänyt kuin työmielessä ja vältän lentämistä töissäkin niin paljon kuin pystyn. Hän kritisoi kovin sanoin ilmailubisnestä sosiaalisessa mediassa, mutta lensi viime vuoden lopulla YK:n ilmastokokoukseen Dubaihin, koska kokee hyödyn suuremmaksi kuin matkustamisen aiheuttamien päästöjen haitat. Tapahtumilla on sosiaalinen oikeutus olla olemassa, jos niiden tuottamat hyödyt ylittävät haitat, sanoo Suomen johtaviin ilmastoja ympäristövaikuttajiin lukeutuva Niklas Kaskeala. Niihin lukeutui esimerkiksi päästöjen kompensointia, ilmastoystävällisempää ruokaa, hävikin minimointia sekä kiertotalouteen panostamista materiaalien käytössä. ”On sinänsä hyvä, että tapahtumien haittoja tunnistetaan ja niitä pyritään minimoimaan. Kaskeala toivoo, että tapahtuma-alan yritykset pohtisivat enemmän sitä, mikä on tapahtumien sosiaalinen oikeutus globaalin ilmastokriisin aikaan: Mitä hyvää tapahtumat tuottavat, mikä voisi oikeuttaa sen tuottamiin päästöihin. EU-tasolta säädellään erityisesti isojen yritysten ilmastopäästöjä, ja samansuuntaiset linjaukset valuvat pienempiin yrityksiin. Suunta on oikea mutta vauhti ei lähellekään riittävä, sanoo Niklas Kaskeala. TEKSTI KAI LINTINEN KUVA ISTOCK.COM/ASCENTXMEDIA Vaikea vastuullisuus AJASSA En näe missään pohdintaa, jossa perusteltaisiin vastuullisuuden näkökulmasta sitä, miksi jokin tapahtuma ylipäätään järjestetään. Esimerkiksi pelkän kasvisruoan tarjoaminen tapahtumassa voi olla asia, mikä inspiroi ihmisiä muuttamaan ruokavaliotaan omassa arjessaan. Kaskeala on työskennellyt ilmastoasioiden parissa parikymmentä vuotta ja vastuullisuusjohtajana tottunut kyseenalaistamaan yritysten ekologisia lupauksia. EKOLOGISEN VASTUULLISUUDEN huomioiminen kuuluu jokaisen tapahtuman suunnitteluun. ”Tapahtuma-ala oikeuttaa olemassaolonsa, jos se pystyy tuottamaan yhteiskunnalle enemmän hyvää kuin haittaa. Kaskeala piti näitä toimia pitkälti perustason tekemisenä. Isossa kuvassa sillä olisi valtava myönteinen vaikutus ilmastolle.” 8. Kaskeala kertoo dilemmasta omakohtaisen esimerkin. Tapahtumilla on mahdollisuus inspiroida osallistujia muuttamaan käyttäytymistään vastuullisempaan suuntaan, ja tapahtuma tavoittaa kerralla satoja, tuhansia tai virtuaalisesti jopa miljoonia ihmisiä
”Moni yritys kertoo antavansa rahaa metsän istutukseen. z Yrityksille päästöjen kompensointipalveluita tarjonneen Compensaten entinen vastuullisuusjohtaja. ”Yritysten olisi viestittävä avoimesti ja rehellisesti teoistaan ja myönnettävä epävarmuudet. Markkinoilla myytävän hiilidioksiditonnin kompensointi on todellisuudessa paljon vähemmän. Kompensointihankkeet ovat Niklas Kaskealan mukaan kuitenkin valitettavan heikkotasoisia. NIKLAS KASKEALA 9. Hankkeet pitävät sisällään kaksoislaskentaa, eli yritys markkinoi omanaan ilmastotekoa, joka lasketaan toisaalla jo Suomen valtion hyväksi. Väittämiä päästöjen kumoamisesta pitäisi ehdottomasti välttää, koska ne eivät ole totta.” z Pitkän linjan ilmastoja vastuullisuusvaikuttaja. KOMPENSOINTI ON ONGELMA Tapahtuma-alalla yleinen tapa osoittaa ympäristövastuullisuutta on kompensoida aiheutettuja päästöjä. Talviurheiluun ja -ulkoi luun keskittyvän Protect Our Winters Finlandin perustaja. Ne hankkeet ovat usein kompensointimielessä pelkkää huuhaata. Varsinkin kotimaiset hankkeet eivät täytä edes minimivaatimuksia.” Kaskealan mukaan suurin puute päästöjen kompensoinnissa on lisäisyyden puute. z Henkilökohtaisena missiona on kirittää yrityksiä tekemään enemmän ilmaston vuoksi
Evento on yhdistyksen jäsenlehti. Hallitukseen valittiin puheenjohtajien lisäksi 13 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Varapuheenjohtajana jatkaa Suomen Palloliitosta työvapaalla oleva Kalle Marttinen, joka työskentelee parhaillaan ensi vuonna järjestettävien jalkapallon miesten EMkisojen parissa. ”Hämeenlinnan kaupunginjohtajana sekä aiemman työhistoriani kautta tunnistan kaupunkien ja toimialan vahvat yhteiset intressit ja tapahtumaekosysteemien laajan yhteiskunnallisen merkityksen. Tapahtumateollisuudella ja kaupungeilla on paljon paikkoja, joissa voimme vahvistaa yhteistyötä edelleen”, Parviainen sanoo. Sari Mikkonen-Mannila. Suomessa on tällä hetkellä seitsemän Michelin-ravintolaa. Kahden tähden ravintoloita on yksi, Palace Helsingissä. Lisää Tapahtumateollisuus ry:n edunvalvonnasta ja alan ajankohtaisista teemoista löydät lehden sivuilta 52–53. Palkintoseremonia järjestetään Savoy-teatterissa, josta siirrytään Helsingin kaupungintalolle cocktailtilaisuuteen. Hän korvaa Vantaan kaupunginjohtajan Pekka Timosen, joka oli toiminut puheenjohtajana vuodesta 2020 eli yhdistyksen koko tähänastisen historian ajan. Yhtä tähteä kantavat Finnjävel Salonki, Grön, Demo, Olo sekä turkulainen Kaskis ja porvoolainen Vår. EE M EL I SA RK A H EL SI N G IN KA UP UN KI /C AM IL LA BL O O M Gaalat Michelin-tähdet jaetaan Savoy-teatterissa POHJOISMAISTEN RAVINTOLOIDEN Michelin-tähdet jaetaan ensi kertaa Helsingissä 27. ”Suomen pääkaupunkina ja ruokakulttuurin kansallisena lippulaivana Helsinki on täydellinen paikka parhaan pohjoismaisen gastronomisen osaamisen yhteensaattamiseen”, Michelin Guide -julkaisujen kansainvälinen johtaja Gwendal Poullennec kertoo. Lisäksi Grön ja Vår ovat saaneet Green Star -vastuullisuustunnustuksen. AJASSA TEKSTI KAI LINTINEN Pohjoismaiden Michelin-tähdet jaetaan toista kertaa peräkkäin Suomessa, tällä kertaa Savoy-teatterissa. ”Kumppanuuden tavoite on nostaa Helsinki kansainväliseen valokeilaan ruokakaupunkina ja vahvistaa tunnettuutta ja mainetta. Sitä ennen tapahtumaa ei ollut järjestetty Suomessa. Satsaus on Helsingin kaupungille mittava mutta järkevä, sillä juuri matkailukauden alla järjestettävän Michelin-viikon aikana ruokamaailman katseet kääntyvät Helsinkiin ja kaupunkiin saapuu Pohjoismaiden ravintolaeliittiä ja kansainvälistä mediaa. 10. toukokuuta 2024. Michelin tuo Helsingille mahdollisuuden esitellä kaupungin parhaita ja persoonallisia puolia”, kertoo Sanna Forsström, Helsingin brändi ja tapahtumat -yksikön päällikkö. Seremonia järjestettiin viime vuonna Turussa. Edunvalvonta Evento mukana Taten hallituksessa TAPAHTUMATEOLLISUUS RY valitsi uuden hallituksen. Tähtien julkistus järjestetään vuosittain vaihtuvissa kaupungeissa. Hallitukseen nousi uutena jäsenenä muun muassa Sari Mikkonen-Mannila, joka on Eventoa julkaisevan Omnipress oy:n toimitusjohtaja ja vastaa Evento Awardsista. Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen
Kielimallit auttavat suunnittelussa ja tekstisisällön tuottamisessa, kuvia voi luoda omilla sovelluksillaan, ja nyt löytyy myös ratkaisu tapahtuman palautteiden visualisointiin. Tätä sisältöä, kuten kuvia, tekstiä ja videoita, voidaan käyttää osana tapahtuman jälkimarkkinointia ja muuta markkinointiviestintää. AJASSA Tekoälytyökaluista voi olla tapahtuma-alalla monenlaista apua. Tekoälyn tuottama luova sisältö voidaan näyttää yleisölle mediapinnoilla, näytöillä, lähetyksissä, tapahtuma-alustalla ja yleisön omissa laitteissa. Palvelun toimintaperiaate on seuraava: Yleisö tuottaa sisältöä esimerkiksi vastaamalla kysymykseen, antamalla palautetta, rakentamalla sanapilven tai ideoimalla. Tekoälyavustaja löytyy keskustelu-toiminnon alta. Edge-selaimessa on sisäänrakennettu Copilot-työkalu, jonka kautta toimii GPT-4:ää hyödyntävä Bing Chat. Palvelun avulla yleisön tuottamat palautteet muutetaan reaaliaikaisesti visuaaliseksi mediaseinäksi tai tarinalliseksi videoksi. Palvelu on saatavilla myös älypuhelimiin, kun lataa sovelluskaupasta Bing-sovelluksen. Edge-selaimen voi ladata myös MacOS-koneille. Mutta tiesitkö, että vastaava reaaliaikainen tekoälyavustaja on tarjolla Microsoft-käyttöjärjestelmän koneilla ilmaiseksi. Teknologia Tekoäly visualisoi asiakaspalautteen SUOMALAISEN UNIEN kehittämä AI Engage on tapahtumaan mukautuva generatiivinen tekoäly. Se kuitenkin riittää useimmille. Miten palvelun saa käyttöön. Kehittyneempi, verkosta reaaliaikaista tietoa käyttävä Chat GPT-4 maksaa 20 euroa kuussa. Tapahtumaa varten koulutettu tekoäly jalostaa ja muuntaa sisältöä tapahtuman teemaan ja tavoitteisiin sopivaksi. Tekoäly Tekoäly käyttöön ilmaiseksi TUTUIN TEKOÄLYSOVELLUS on ilmainen Open AI:n Chat GPT. Selaimen oikeassa yläkulmassa löytyy sininen Copilot-kuvake, jonka alta pääset käyttämään tekoälyavustajaa. Pieni miinus on palvelun rajoitettu hakujen määrä, 30 hakua per päivä. Aktivoi reaaliaikaista hakua valitsemalla GPT4-ominaisuus. Jos käytät PCkonetta, koneeltasi löytyy esiasennettuna Edgeselain. IS TO CK .C O M /V ER TI G O 3D Lue lisää tekoälyn hyödyntämisestä tapahtuma-alalla Avecmediasta: Kuvaa minut! 11
BISNEKSEN YTIMESSÄ
Hakkeri Benjamin Särkän mukaan tietoturva on tärkeää siinä missä lukutaito ja kriittinen ajattelukin. Siksi hän perusti Pohjoismaiden suurimman tietoturvatapahtuman ja haluaa puhua aiheesta ymmärrettävästi myös heille, joilla ei ole siitä aiempaa ymmärrystä. Kukaan ei puhu valkohattupoliiseista, -lääkäreistä tai -lukkosepistä, vaikka heilläkin on taitoja, joita voi käyttää myös pahaan.” 13. TEKSTI TERHI PÄÄSKYLÄ-MALMSTRÖM KUVAT TIMO PORTHAN ”Missään muussa ammatissa eettisyys ei vaadi etuliitettä
Koska internet on globaali, kuka tahansa saattaa joutua tietomurron uhriksi.” Kuitenkin jo pienillä tietoturvateoilla on iso vaikutus. ”Niillä tarkoitetaan sitä, kuka olet, miten todistat sen ja minne sen jälkeen pääset. T ietoturva on monimutkainen kokonaisuus, jonka suhteen ihminen ja moni yrityskin jää alusta alkaen oman onnensa nojaan. Lisäksi hän toimii vapaaehtoisena tietoturva-alan ammattilaisista koostuvassa Kyber VPK:ssa, joka rientää paikalle silloin, kun avun tarvitsijoilla ei ole muuten mahdollista saada tietoturvaneuvoja ja -osaamista. ”Samalla potentiaalinen riski on lähtökohtaisesti isompi. ”Missään muussa ammatissa eettisyys ei vaadi etuliitettä. Lisäksi Särkkä alleviivaa päivitysten säännöllisen asentamisen sekä hyvän IT-hygienian merkitystä. Sen jälkeen henkilön tai jopa koko organisaation tietopääoma saattaa olla väärissä käsissä. Kaikkia näitä kolmea pitää pystyä hallitsemaan fiksusti ja toistettavasti”, Särkkä tiivistää. Jako eettisesti toimiviin valkohattuhakkereihin ja rikollisiin mustahattuihin on hänen mielestään ärsyttävä ja teennäinen. Kukaan ei puhu valkohattupoliiseista, -lääkäreistä tai -lukkosepistä, vaikka heilläkin on taitoja, joita voi käyttää myös pahaan.” Monessa mukana oleva Särkkä on malliesimerkki hakkeri-termin uudesta narratiivista. Melkein kaikilla muilla aloilla tuotteiden toimittajille esitetään turvallisuuteen liittyviä, laissakin säädettyjä vaatimuksia. ”Turvallisuuden toteutumiseksi tulee luoda hyvät ja toimivat prosessit. Särkän mukaan kaikkein oleellisimpia ovat käyttäjätunnukset ja salasanat, sillä tietoturvassa kaikki lähtee identiteetin ja pääsyn turvaamisesta. BISNEKSEN YTIMESSÄ ietoturva-alan moniosaaja Benjamin Särkkä pyytää tituleeraamaan itseään hakkeriksi. 14. Ilman etuliitteitä. Kun laite uusitaan, työntekijä vaihtuu tai alihankintasuhde päättyy, vanhat tunnukset tulee poistaa käytöstä. ”Kukaan ei edes ajattele, että kaupassa myytävä maito voisi myrkyttää juojansa, mutta kun ostoskorissa on tietokone tai reititin, vastuu suojautumisesta on kuluttajalla”, Särkkä vertaa. Pitää olla helpompaa toimia oikein ja turvallisesti kuin väärin ja turvattomasti.” Esimerkkinä helposta ja toimivasta tietoturvasta Särkkä mainitsee Applen Face ID:n ja avaimettoman kulun autoon. ”Ne turvaavat käytön ja mahdollistavat samalla hyvän käyttökokemuksen.” Pyhä kolmiyhteys, jota kunnioittamalla tietoturvataivaan portit aukeavat, on identifiointi, autentikointi ja auktorisointi. Jos käyttäjätunnus ja salasana ovat samat kaikissa palveluissa, tarvitaan vuoto vain yhdessä niistä. Voittoa tavoittelemattoman yhdistyksensä nimissä Särkkä on ollut perustamassa Pohjoismaiden suurinta tietoturvatapahtumaa Disobeyta, joka valtaa Kaapelitehtaan taas helmikuussa. Asuntolainansa hän maksaa päivätyöllä Volvo Groupin tietoturvajohtajana, oman yrityksensä 10100 kautta hän tekee strategista konsultointia sekä puhujakeikkoja – kuten haastattelupäivänä Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä järjestetyssä tekoälytapahtumassa
Benjamin Särkän mukaan tietoturva on lukutaidon kaltaista perusosaamista. ”Se mahdollistaa meille parempaa olemista maailmassa.” ”Pitää olla helpompaa toimia oikein ja turvallisesti kuin väärin ja turvattomasti.” 15
16. BISNEKSEN YTIMESSÄ ”Tekoäly ei ole vielä niin hyvä kuin se tulee olemaan, mutta se ei myöskään koskaan enää ole yhtä huono kuin nyt.” Särkkä on pohjimmiltaan optimisti tekoälyn kehityksen suhteen
17. ”Ihmisen evoluutio pysähtyi siihen, kun teknologian evoluutio alkoi. Vallankumouksen ympärillä tarvitaan kokonaisvaltaista ajattelua”, Särkkä sanoo. Maailmassa, jossa tekoäly on jo opettamatta oppinut kielemme, tulee vanhat turvallisuuskäsitykset päivittää viimeistään nyt. ”Esimerkiksi Wolt käyttää Googlen palveluita ja rakentaa turvallisuutensa identiteetin hallinnan varaan. Tekoälyä voi opettaa väärin, se voi oppia valehtelemaan ja hyödyntämään ihmisen keksimää pahuutta. Särkän mukaan se voi olla molempia. Särkkää lainaten se ei ole vielä niin hyvä kuin se tulee olemaan, mutta se ei myöskään koskaan ole enää yhtä huono kuin nyt. Saatamme myös saada Facetime-puheluna lastemme kasvoilla ja äänellä tehdyn uskottavan huijauspuhelun. Nyt jälkimmäinen pysähtyy, kun tekoälyn kehitys alkaa. Sitä paitsi organisaatiot ovat työntekijöidensä lisäksi vastuussa myös henkilöistä, jotka heidän palveluitaan käyttävät”, Särkkä huomauttaa. ”Jos me emme käytä sitä, niin joku muu kyllä käyttää. Usein laitteilta on pääsy yrityksen koko tietopääomaan. ”Ihmiskunta ajautuu kahtiajakoon: tavallisiin ihmisiin ja AI-älyllistettyihin ihmisiin. Vastaavasti Nordealla on 35 000 ihmisen ympäristö, mutta he tarvitsevat useita satoja työntekijöitä pelkästään turvallisuuden ja monimutkaisen kokonaisuuden ylläpitoon”, Särkkä vertaa. ”En keksi muuta tieteenalaa, jolla tehtäisiin näin suuria läpimurtoja joka viikko.” Tekoälystä puhuttaessa kysytään helposti, onko se uhka vai mahdollisuus. ”Organisaatiossa on oltava dedikoitu henkilö, jonka vastuulla turvallisuusasiat ovat. Näin 10 000 ihmisen organisaatiota voidaan ylläpitää 20 henkilöllä. Jos esimerkiksi startup-yritys haluaa luoda nopeasti liiketoimintaa, ei turvallisuus välttämättä ole ensimmäisenä tehtävälistalla. Toivottavasti valkohatuksi. Aikansa läpimurrosta, televisiosta, katsomme puolestaan tosi-tv:tä. Ja sanoo senkin, että on pohjimmiltaan silti optimisti. Silti käytämme sillä lähinnä viihdesovelluksia Tiktokista Tinderiin. Myös tekoälyn ympärillä leijuvat tietoturvaongelmat ovat monitahoisia – niihin liittyy etiikkaa, tekijänoikeuksia ja väärinkäytön mahdollistamia uhkakuvia. S uomessa on pitkään tuudittauduttu pienen kielialueen tuomaan turvallisuudentunteeseen. AI-älyllistetyt menettävät osan inhimillisyydestään, tavalliset ihmiset taas menettävät suurimman osan elämästään köyhyydelle ja epätoivolle, koska eivät pysty kilpailemaan tekoälyn kanssa.” Särkän mukaan meillä on vain yksi mahdollisuus: hypätä tekoälyn kelkkaan. Siksi minun on vaikea nähdä, että tekoäly merkittävästi muuttaisi ihmismieltä”, Benjamin Särkkä toteaa. ”Tekoäly osaa jo nyt laulaa Johnny Cashin äänellä Barbie Girliä . Tällöin toiminta fyysisen turvallisuuden ympärillä korostuu. E lämme vallankumouksellisessa hetkessä, jossa tekoäly kehittyy huimin harppauksin. Monesti ratkaisu voi olla modernien teknologioiden ja toimintojen päälle rakentaminen, jolloin ylläpito hoituu maltillisella määrällä työvoimaa. T apahtuma-alalla suuri osa työstä tehdään tien päällä kannettavilla tietokoneilla tai muilla vastaavilla laitteilla. ”Jostain syystä ihmiskunta ajautuu aina halvimpaan mahdolliseen huviin, mihin se voi teknologiaa käyttää. ”Huomioon tulee ottaa monia näkökulmia lainsäädännöstä regulaatioon ja yritysten toimintakulttuuriin. Selvää on kuitenkin se, että digitalisaation mahdollistamat tuottavuuden ja toimintamallien parannukset tulevat kalpenemaan tekoälyn tuomien mahdollisuuksien rinnalla. ”Onko tieto fyysisesti yhdellä laitteella vai yhteisessä pilvipalvelussa. Menevätkö koneet automaattisesti lukkoon ja ovatko ne kryptattuja?” Särkkä kysyy. Syntyy uusi ihmisen muoto, joka on jatkuvassa yhteydessä tekoälyyn”, Särkkä ennustaa. Ongelmia on odotettavissa kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa, kun liiketoiminta kasvaa. ”Missä laitteita säilytetään ja miten kulkua niiden luo valvotaan. Pian se saattaa luoda ylivertaisen yrityksen ja saada niin kovan kilpailuvaltin, että se omistaa lopulta koko maailman.” Onkin tärkeää pohtia, kuinka tekoälyn uhkia voidaan torjua ja kuinka sitä itseään voidaan käyttää niiltä suojautumiseen. ”Uhkakuvien rinnalla on yhtä todennäköistä, että tekoäly parantaa syövän ja poistaa nälänhädän sekä onnistuu luomaan maailmaan rauhan.” • Tekoäly tuo kilpailuedun TÄNÄ PÄIVÄNÄ jokaisella on taskussaan tehokkaampi tietokone kuin se, joka lähetti ihmisen kuuhun. ”Toiminnan turvaaminen pitää olla jokaisen yrityksen roadmapilla. Tästä päästään jälleen käyttäjätunnusten ja salasanojen turvallisuuteen.” Jos puhutaan pk-yrityksiä suuremmista yrityksistä, on kiinnitettävä huomiota myös toimintaympäristön kompleksisuuden mukanaan tuomiin haasteisiin. Jos asioita ei tehdä harkiten alusta asti, saattaa ympäristön hallinta muuttua vaikeaksi. Jos organisaatioiden tietoturva joskus hoitui vasemmalla kädellä, täytyy siihen tänä päivänä keskittyä ja panostaa. Edelleen on mietittävä myös tiedon saatavuuden turvaamista. Mitä aikaisemmassa vaiheessa se sieltä löytyy, sitä halvemmaksi sen toteuttaminen tulee”, Särkkä linjaa. Jos haluamme mahdollisuuden kilpailla, meidän on pakko olla mukana kehityksessä.” Samalla voimme vaikuttaa siihen, kuka tekoälyä ohjaa, mitä sille sallitaan ja mihin suuntaan se jatkossa kehittyy. Ne, jotka osaavat hyödyntää tekoälyä, tehostavat hänen mukaansa osaamistaan ja kasvattavat kilpailuetuaan
W EL C O M E Startupeja yhteentuova Arctic 15 -tapahtuma järjestettiin Helsingissä kesäkuussa 2023.
Helsinki mittelee kongressikaupunkina kokoaan suurempien eurooppalaisten kaupunkien kanssa. Kehittyä silti pitää, jotta tapahtumakaupungin vetovoima houkuttaa kansainvälistä väkeä. TO H EL SI N K I! TEKSTI THEA EKHOLM KUVAT HELSINGIN KAUPUNKI, HAVAINNEKUVAT KU VA : H EL SI N G IN KA UP UN KI /A N DR EW TA YL O R. Esittelemme kaupunkiin tulevat uudet venuet, hotellit ja muodonmuutokset
Vetovoimatekijöitä ovat muun muassa turvallisuus, lyhyet etäisyydet ja sujuva liikkuminen. ”Kongressivieraat arvostavat sitä, että hotelli ja lentokenttä ovat lähellä ja että kaupungissa voi liikkua julkisilla liikennevälineillä tai jopa kävellen. Vesterisen mukaan kansainvälisen kongressin saaminen vaatii vuosien pitkäjänteistä myyntityötä ja hakuprosessin, jossa myös H EL SI N G IN KA UP UN KI /I O AN N IS KO UL O US IS H EL SI N G IN KA UP UN KI /T EE M U KU US IM UR TO ”KUN PUHUTAAN KANSAINVÄLISISTÄ KONGRESSEISTA, KÄYTÄNNÖSSÄ EUROOPPA ON MEIDÄN KILPAILIJAMME.” Helsinki on maailman 11. Helsingin sijoitus vertailussa on hieno, sillä Helsinki on suhteellisen pieni kaupunki, jolla on rajallinen kapasiteetti järjestää kongresseja, Helsingin matkailupäällikkö Nina Vesterinen sanoo. ”Kun puhutaan kansainvälisistä kongresseista, käytännössä Eurooppa on meidän kilpailijamme.” PIENUUS ON Helsingin etu kansainvälisillä kongressimarkkinoilla. Kilpailu kansainvälisistä kongresseista on kuitenkin kovaa. paras ja Pohjoismaiden suosituin kongressikaupunki. Viime vuonna kaikista Suomessa pidetyistä kansainvälisistä kongresseista pääkaupunkiin päätyi noin 40 prosenttia. Helsingistä saa laadukasta palvelua, tekniikka toimii ja ruoka on hyvää. elsinki on maailman 11. Se tarkoittaa 160 kongressia ja 30 000 osallistujaa. Myös Helsingin turvallisuutta arvostetaan”, Vesterinen kertoo. Kesällä julkaistussa Union of International Associationsin (UIA) raportissa Helsingin taakse jäivät Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan lisäksi sellaiset miljoonakaupungit kuin Berliini, Dubai ja Ateena. 20. Kongressivieraat arvostavat myös monia perusasioita, jotka eivät kaikissa maissa ja kaupungeissa ole itsestäänselvyyksiä. suosituin kongressikaupunki. Kongressivieraille tällainen on erityisen tärkeää. Se tuo mukanaan lyhyet etäisyydet ja sujuvan liikkumisen. Vertailussa oli mukana 156 maata ja 1 213 kaupunkia
Uuden Grand Hansa -hotellin sisäänkäynti avautuu Ylioppilasaukiolle. Hotellin alkuperäisenä operaattorina toimi suomalainen Primehotels, joka kuitenkin vetäytyi projektista. Kruununhaassa sijaitsevassa hotellissa on 117 huonetta, joista 38 on sviittejä. The Hotel Maria avasi ovensa Helsingissä joulukuussa 2023. Alun perin hotellin piti avautua jo vuonna 2022, mutta avajaisia on jouduttu siirtämään pariinkin kertaan. 21. H O TE L M AR IA YL VA / AR CO AR CH IT EC TU RE CO M PA N Y Hotelli Maria avasi ovensa joulukuussa 2023. Hotelliin tulee 224 huonetta ja yhdeksän kokoustilaa, joista suurin on 130 hengen juhlasali. Maria lupaa nostaa luksuksen jopa ultraluksuksen tasolle ja tarjota kansainvälisen tason palveluelämyksen ylevyyttä arvostaville vieraille. Finlandia-talon väistörakennus Pikku-Finlandia on ollut suosittu kongressien pitopaikka. NH Collection Helsinki Grand Hansa -hotellia operoi Minor Hotels -ketju, jolla on maailmanlaajuisesti yli viisisataa hotellia. KEHITYS: Kansainvälisen tason luksusta HELSINGIN UUDET LUKSUSHOTELLIT Helsingin ydinkeskustaan Ylioppilasaukiolle avautuu vuoden 2024 alkupuolella uusi luksushotelli. Hotellin kokoustilat avautuvat kevään 2024 aikana, ja tarjolla on 84 hengen ballroom, Valley-kabinetti sekä kokouskäyttöön sopivia sviittejä
Vesterisen mukaan se ei tarkoita vain hiilijalanjäljen laskemista vaan enemmänkin sitä, minkälaisen jäljen ja perinnön tapahtuma jättää Helsinkiin. Myös sota ja venäläisten matkailijoiden puuttuminen näkyy alalla. Myös koronapandemian vaikutukset näkyvät, ja osaavasta henkilökunnasta on edelleen puutetta. KEHITYS: Kongressitiloja keskustaan UUDENLAINEN KOKOUSJA KONGRESSIHOTELLI Katajanokan rantaan avautuu kesällä 2024 uusi elämyshotelli Solo Sokos Hotel Pier 4. Vesterisen mukaan yksi tärkeimmistä syistä on suurten, yli tuhannen hengen tapahtumatilojen puute. Silloin Helsingin kaupunki jakaa tietoa muillekin toimijoille kaupungissa, jotta kongressivieraiden kokemus olisi kokonaisvaltaisesti hyvä ja elämyksellinen. Lisäksi rakennuksen kattoterassille ja katutasoon tulee tiloja kahviloille ja ravintoloille. Kesällä 2024 valmistuvan Katajanokan Laiturin on tarkoitus olla suomalaisen puurakentamisen taidonnäyte. ”Kongressien määrä ei vielä ole palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle. Tämän vuoden touko-kesäkuussa Helsinki näyttää täyttyvän kongressivieraista. On tärkeää, että kaikki toimijat tietävät, milloin kaupunki on täynnä matkailijoita, jotta ravintolat ja muut palvelut ovat avoinna ja matkailijalle voidaan tarjota laadukas kokonaiselämys.” KANSAINVÄLINEN KONGRESSIMATKAILU tuo Helsingille monia hyötyjä. ”ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ KAIKKI TOIMIJAT TIETÄVÄT, MILLOIN KAUPUNKI ON TÄYNNÄ MATKAILIJOITA, JOTTA RAVINTOLAT JA MUUT PALVELUT OVAT AVOINNA JA MATKAILIJALLE VOIDAAN TARJOTA LAADUKAS KOKONAISELÄMYS.” Garden Helsinki -hankkeen havainnekuva uuden monitoimihallin sisätiloista. Hotelli tarjoaa Helsingin keskusta-alueelle uudenlaisia tiloja yritysvieraiden tarpeisiin. Hotellissa on 164 huonetta, ja se sijaitsee työeläkeyhtiö Varman omistamassa uudisrakennuksessa. ”Jaamme tietoa suurten kansainvälisten kongressien osallistujamääristä ja kävijäprofiilista esimerkiksi Helsingin tekijät -verkostolle, jossa on mukana muun muassa hotelleja, ravintoloita, museoita ja ohjelmapalveluyrityksiä. Kiinnostavat tapahtumat ja uusien kohteiden avautumisen luoma pöhinä lisäävät myös vetovoimaa. Tätä työtä tehdään kaupungin omistaman Helsinki Partners -yrityksen kautta. Samaan rakennukseen on tulossa kokousja kongressitiloja sekä Stora Enson uusi pääkonttori. ”Itse odotan eniten suunnitteilla olevan arkkitehtuurija designmuseon valmistumista. Vesterisen mukaan Helsinki haluaa tulevaisuudessa olla entistä elävämpi ja kiinnostavampi kohde kansainvälisille kongresseille. Rakennukseen vuokralaisia ovat kokousja konferenssihotelli Solo Sokos Hotel Pier 4 sekä Stora Enso pääkonttorillaan. Maailman suosituimmat kongressikaupungit ovat Bryssel, Wien ja Singapore. Sen on tarkoitus toimia jääkiekkoseura HIFK:n kotipyhättönä. Tutkimusten mukaan kongressimatkailijan tuoma taloudellinen vaikutus on perusmatkailijaa suurempi, ja moni jää kaupunkiin viettämään vapaa-aikaa virallisen osuuden päätyttyä. Pietarin poissaolo konserttikiertueilta ja kiinni oleva Helsinki-halli ovat nekin vaikuttaneet tapahtumatarjontaan.” Suomen ja Helsingin tunnettuuden parantaminen ja brändin vahvistaminen ovat keinoja vetovoiman kasvattamiseen, ja Vesterisen mukaan siihen on viime vuosina panostettukin. Se vaikuttaa koko keskustan viihtyisyyteen ja kaupunkikuvaan.” 22. Sen tehtävänä on auttaa paikallisia tieteentekijöitä ja järjestöaktiiveja hakemaan oman alansa kongressia Helsinkiin. MUTTA MIKSI Helsinki on sijalla 11 eikä vaikka kahdeksas tai viides. Kongressi tuo kaupungille myös näkyvyyttä ja tunnettuutta, mikä puolestaan tuo kaupunkiin pitkällä aikavälillä investointeja ja vaikuttaa sen kilpailukykyyn. Satsauksia tehdään kestävään kehitykseen sekä matkailijan ja yritysten kannalta älykkääseen ja toimivaan kaupunkiympäristöön. SO LO SO KO S H O TE L PI ER 4 / AN TT IN EN O IV A AR KK IT EH DI T PE SAR KK IT EH DI T O Y kumppanit ovat vahvasti mukana. Vastuullisuudella on myös sijansa kongressimatkailun suunnittelussa
Toinen Suvilahden alueelle suunniteltu tapahtumakeskus on Suvilahden areena, jonka puuhamiehinä on suomalaisia kiekkotähtiä, kuten Olli Jokinen ja Karri Rämö. Scandic on allekirjoittanut pitkäaikaisen vuokrasopimuksen Garden Helsingin kehitysyhtiön Projekti GH oy:n kanssa kahdesta hotellista. Kalasatamaan Suvilahden alueelle suunniteltiin alun perin jopa kahta tapahtumakeskusta, mutta tämänhetkisten tietojen mukaan alueelle olisi Helsingin kaupunginHavainnekuva Suvilahti Event Hubin julkisivusta etelään päin. Jos kaikki sujuu hankkeiden osalta suunnitellusti, avajaisia päästään viettämään vuonna 2026 tai 2027. Kyseessä on noin 50 000 neliömetrin kokoinen tapahtumakeskus, jossa olisi myös toimistoja, hotelli, gallerioita ja ravintola. valtuuston päätöksellä tulossa vain Mikko Leppilammen vetämä Suvilahti Event Hub. Hanke on kuitenkin viivästynyt, eikä uudesta aikataulusta ole tietoa. KEHITYS: Lisää tapahtumatiloja HELSINGIN UUDET VENUEHANKKEET Helsinkiin on parhaillaan suunnitteilla useampikin mittavan kokoluokan tapahtumapaikka. AR CO AR CH IT EC TU RE CO M PA N Y 23. Uusimpien tietojen mukaan tätä 17 000 kävijää vetävää Pohjois-Euroopan suurinta tapahtuma-areenaa suunnitellaan nyt kuitenkin Hanasaareen. Töölöön, Nordenskiöldinkadun varrelle on suunnitteilla Garden Helsinki -tapahtuma-areena oheispalveluineen. Suvilahden areena tiedotti syksyllä 2023 saaneensa yhteistyökumppanikseen miljardiluokkaan kuuluvan kansainvälisen viihdealan toimijan ASM Globalin, joka operoi ympäri maailmaa yli 350 stadionia, areenaa, kongressikeskusta ja teatteria. Alkuperäisen suunnitelman mukaan keskuksen rakennustöiden piti alkaa vuoden 2023 lopulla ja keskuksen valmistua vuonna 2026. Hotelleihin on suunniteltu yhteensä 457 huonetta, ja niiden on tarkoitus avautua vuonna 2027. Takana pilviä hipovat Kalasataman tornitalot. Syynä on Helsingin kaupungin ilmoitus, ettei Suvilahdessa ole tilaa toiselle areenalle. Monitoimialueella olisi viihde-, ravintolaja toimistotiloja, hotelli sekä huoneistoja ja jokapäiväisiä palveluita kaupunkilaisten käyttöön
Hulppean juhlasalin voi jakaa kolmeen pienempään osaan. Risteilysesongin aikaan eli kesällä tila olisi terminaalikäytössä, mutta matalasesongin aikaan se palvelisi yli 2000 neliömetrin tapahtumatilana. Sataman suunnitelmissa Merikeskus olisi valmis vuonna 2029. KEHITYS: Satamaalueiden uudistukset MERELLINEN TAPAHTUMAKESKUS Helsingin Satama suunnittelee Jätkäsaaren vetonaulaksi Merikeskusta, jossa on Tallinnan-terminaalin lisäksi tapahtumatiloja sisällä ja ulkona. Aivan varmaa Merikeskuksen toteutuminen ei vielä ole. Merikeskus sijoittuu Länsisataman Länsiväylään yhdistävän satamatunnelin suuaukon päälle. Teksti Juha Peltonen ”KONGRESSIVIERAAT ARVOSTAVAT SITÄ, ETTÄ HOTELLI JA LENTOKENTTÄ OVAT LÄHELLÄ JA ETTÄ KAUPUNGISSA VOI LIIKKUA JULKISILLA LIIKENNEVÄLINEILLÄ TAI JOPA KÄVELLEN. Tilaan tavoitellaan tasokasta avja immersiotekniikkaa, niin että tunnelmasta ja käyttötarkoituksesta toiseen voidaan siirtyä nappia painamalla. CL AR IO N H O TE L PE SAR KK IT EH DI T KEHITYS: Majoituskapasiteettia lentoasemalle SUOMEN SUURIN HOTELLIKOMPLEKSI Kesällä 2024 Helsinki-Vantaan lentoasemalle valmistuu Clarionja Comfortbrändien kaksoishotelli, joka on yli 700 huoneellaan Suomen suurin hotelli. Rakennuskokonaisuuden laajuudeksi arvioidaan tällä hetkellä yli 50 000 kerrosneliömetriä. Tästä kertoo myös se, että uuden hotellin konferenssitiloihin on tehty varauksia jo kahden vuoden päähän. Merikeskuksesta suunnitellaan “kaupunkilaisten olohuonetta”, jossa on ravintoloita, kahviloita ja esimerkiksi ruokakauppa. Ruotsinlaivat liikennöivät Katajanokalta, ja Eteläsatama vapautuu kokonaan muuhun käyttöön. Helsingin Sataman kehittämissuunnitelman mukaan Tallinnan liikenne siirtyy kokonaan Länsisatamaan. Jätkäsaaren asemakaavamuutoksesta päätetään alkaneen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, ja Merikeskuksen toteuttamismalli päätetään heti sen jälkeen. Se korvaa purettavan T1-terminaalin. Salissa voisi järjestää niin kongresseja kuin näyttelyiden ja konserttien tapaisia kulttuuritapahtumia. Saliin mahtuu 700 ihmistä istumaan banketissa pyöreissä pöydissä. Merikeskuksen tapahtumatilan nimeksi kaavaillaan Gunnar-salia. Hotelleista toinen eli Clarion Hotel Helsinki Airport toimii myös konferenssihotellina, jossa on yli 1 000 hengen ballroom – sellaista ei muilla hotelleilla pääkaupunkiseudulla ole. 2030-luvulle ulottuvan uudistuksen toteutus on jo alkanut Makasiiniterminaalin purkamisella Eteläsatamasta. Uutta hotellia operoi Strawberry Group, jonka omistajan, norjalaisen Petter Stordalenin mukaan isoille kokousja juhlatiloille sekä hotelleille on lentoasemien yhteydessä kysyntää. MYÖS HELSINGIN TURVALLISUUTTA ARVOSTETAAN.” 24
Vilkkaimman matkustajasesongin aikaan eli kesällä uuden Merikeskuksen tapahtumatilaa voidaan hyödyntää terminaalin tarpeisiin. Moni ei pidäkään Tallinnaa Helsingin suorana kilpailijana suurissa tapahtumissa.” Jutun takaa Thea Ekholm PE SAR KK IT EH DI T 25. ”Tarkkailen toimittajana maailmaa pääasiassa Suomenlahden toiselta puolelta Tallinnasta käsin. Tallinnan haasteena on kuitenkin se, että eri kokoisia tapahtumatiloja ja majoituskapasiteettia on reilusti vähemmän kuin esimerkiksi Helsingissä. Siihen auttaa taloudellinen porkkana. Merikeskukseen suunnitellaan tapahtumatilaa, johon mahtuu 700 ihmistä pyöreisiin pöytiin. Visit Tallinn on vuoden 2023 alusta alkaen myöntänyt jopa 30 000 euron suuruisia apurahoja kaupungissa järjestettäville kansainvälisille kongresseille. Myös Tallinna on viime aikoina pyrkinyt nostamaan asemaansa kongressikaupunkina. Silloin taas tapahtumat vyöryvät ulos: Merikeskuksen katolle suunnitellaan laajaa Meripuistoa, jota voidaan käyttää myös tapahtumapaikkana
LÄHTEÄ VAI JÄÄDÄ TEKSTI ELINA VIITANEN KUVA DANIEL DUNDERFELT, UZI VARON 26. Jokaisella on mahdollisuuksia vaikuttaa ongelmiin töissä, mutta jos muutosta ei tapahdu, voi olla ratkaisujen aika. PINNAN ALLE Suomessa puhutaan työhyvinvoinnista kiihtyvään tahtiin, mutta myös työpahoinvointi on kasvava trendi
Janne Viljamaa (vas.), sosiaalipsykologi, opettaja ja tietokirjailija. Lopuksi järjestetään seuranta, jossa pyritään muuttamaan toimintatapoja ja ratkaisemaan ongelma rakentavasti ja pitkäjänteisesti. Asiantuntijat selittävät ilmiötä sillä, ettei tieto siirry tutkijan pöytälaatikosta käytännön työelämään. Sosiaalipsykologi ja tietokirjailija Janne Viljamaan mukaan tärkeää olisi myös, että jokaisella työpaikalla olisi osallistamissuunnitelma, jossa käytäisiin läpi, miten jokainen voi vaikuttaa omaan työhönsä ja organisaation ilmapiiriin mahdollisimman tehokkaasti. Jokainen työntekijä on velvollinen nostamaan kissan pöydälle ja käymään keskustelua, miten työhyvinvointia voitaisiin kehittää. Umpisolmuun tilanne menee silloin, jos työntekijän kehitysehdotuksia ei oteta kuuleviin korviin. ”IHMISTEN ON VAIKEA NÄHDÄ, MIKSI HEIDÄN PITÄISI ARJEN KIIREEN KESKELLÄ ALKAA YMMÄRTÄÄ ITSEÄÄN JA MUITA.” S uomalaisten työhyvinvointi on edelleen laskusuunnassa. ”Me tiedämme, miten ihminen toimii, miten yhteistyötä rakennetaan ja konflikteja ratkaistaan. Tony Dunderfelt neuvoo käyttämään kolmen kohdan sääntöä merkittävimmissä työhyvinvoinnin ongelmissa ja muutostoiminnassa. Ongelman toteaminen ja kauhistelu eivät riitä, vaan esille tuotua asiaa on möyhittävä koko työyhteisön voimin systemaattisesti. Yleisesti noin joka neljäs työntekijä on työuupumuksen riskiryhmässä. Vaikka hierarkisuus on monella työpaikalla voimissaan, työhyvinvoinnin kehittämisen ei saisi ajatella olevan aina jonkun muun homma. Tämä on asiantuntijoiden mukaan työpaikan näkökulmasta monesti turmiollista, mutta työntekijän näkökulmasta viisas ratkaisu. Ongelma on siinä, että ihmisten on vaikea nähdä, miksi heidän pitäisi arjen kiireen keskellä alkaa ymmärtää itseään ja muita”, psykologi Tony Dunderfelt huomauttaa. Tulokset ovat yllättäviä, sillä työuupumusta on tutkittu Suomessa vuosikymmeniä, ja asiasta puhutaan paljon. Tony Dunderfelt, psykologi. Jos työntekijä kokee, ettei tilannetta oteta vakavasti eikä muutosta tapahdu, saattaa hän äänestää jaloillaan ja hilpaista sellaiseen työpaikkaan, jossa hän kokee tulevansa kuulluksi ja nähdyksi. 27. SANO ONGELMAT ÄÄNEEN JA ODOTA VASTAKAIKUA Työpaikalla jokaisella on vastuu kertoa työpahoinvointia ruokkivat epäkohdat ääneen. Sitten kirjallinen raportti tilanteesta kierrätetään sisäisessä viestinnässä. Näin todetaan Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi . Ensin asia otetaan yhdessä esille ja tehdään tilanteesta yhteenveto. Vuoden 2023 tutkimuksen mukaan sekä työkyky että työn imu koettiin vähäisemmiksi kuin ennen koronapandemiaa loppuvuonna 2019. -tutkimuksessa
On myös tärkeää, että ihmiset uskaltavat avautua kehityskeskustelutilanteissa.” Viljamaa puolestaan korostaa läsnäolon sekä esimiestaitojen merkitystä työhyvinvoinnin parantamiseen. Sen sijaan, että tarjotaan palkankorotusta tai heilutellaan irtisanomispaperia nenän edessä, olisi tärkeää keskittyä löytämään kokonaisvaltaisia, kestäviä ratkaisuja, neuvoo myös Janne Viljamaa. PINNAN ALLE ”Hankalassa tilanteessa työntekijän on hyvä tehdä kolmen vuoden oman elämänkaaren suunnitelma ja ryhtyä toteuttamaan sitä. Kun työpaikalla huomataan työhönsä väsähtänyt, työstään kehnosti suoriutuva työntekijä, mennään valitettavan usein matalimman kohdan lisäksi aitaa yli kehnoimmasta paikasta. Me ihmiset olemme kokonaisuuksia”, Dunderfelt sanoo. Se on tavoitteiden ja merkitysten analyysia sekä työn suunnittelua, ei pelkkää kaavakkeiden täyttöä. ”Onnellisuus ei tule ulkoisista asioista vaan siitä, että tekeminen vastaa omia tavoitteita. ”Me ihmiset tarkastelemme asioita monesti vain yhdestä näkökulmasta etsimällä syyllistä joko itsestämme, työkaveristamme tai esihenkilöstämme. ”Esimiehen on näyttävä pelipaikalla ja johdettava edestä, ei omasta kopista. Ei ole järkevää olla sellaisessa työpaikassa, jossa työn tuottavuus laskee ja oma henkinen ja fyysinen hyvinvointi menevät”, Dunderfelt muistuttaa. ”Kehityskeskustelut ovat valtavan hieno innovaatio, kunhan niitä käytetään oikein. Tällöin ihminen yrittää vain selviytyä jokaisesta työpäivästä hammasta purren tehden vain sen, mikä on välttämätöntä ja senkin mahdollisimman kevyesti ja huonosti. ”Quiet quitting eli hiljainen irtisanoutuminen tarkoittaa sitä, että ihminen on jo henkisesti lopettanut, vaikka hän edelleen fyysisesti hengailee työpaikalla. • ”EI OLE JÄRKEVÄÄ OLLA SELLAISESSA TYÖPAIKASSA, JOSSA 28. Viime vuosina kehityskeskustelukulttuuri on alkanut saada kritiikkiä, mutta Dunderfelt korostaa keskustelujen merkitystä myös nykyajan työelämässä. Tällainen toiminta ei kuitenkaan ratkaise pohjalla olevaa kysymystä: miksi työntekijä on onneton. Monesti yritetään löytää riittävä syy sille, miksi työntekijä olisi irtisanottava. Myöhemmin alettiin ymmärtää vuorovaikutteisen esihenkilön ja alaisen suhteen tuomia etuja ja nähtiin niiden positiivinen vaikutus liiketoimintaan. Toisin sanoen esimiehen on oltava mukana työyhteisössä konkreettisesti, niin että häntä voi tarvittaessa nykäistä hihasta.” Lisäksi työtehtävien on tärkeää olla selkeät ja vaatimusten on oltava sopivalla tasolla – ei liian korkealla, jolloin ihminen uupuu, eikä liian matalalla, jolloin ihminen tylsistyy. TUNNISTA LAISKISTUMINEN OLETKO JO LÄHDÖSSÄ. TARKISTA TAVOITTEESI, MERKITYS LÖYTYY SIELTÄ Kehityskeskustelut jalkautuivat maailmalta Suomeen 1970-luvulla, jolloin tulosjohtaminen kukoisti ja keskusteluista puhuttiinkin tavoitekeskusteluina. Joskus pelko omasta toimeentulosta ja uuden työpaikan löytymisestä ajavat ihmiset umpikujaan. Kun tavoitteet ja tekeminen yhdistyvät, syntyy merkityksellisyyden tunne. Mistään muusta se ei synny”, Dunderfelt painottaa. Tutkimuksessa asioita taas tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, ja näin pitäisi työpaikallakin tehdä, sillä harvoin työpahoinvoinnin taustalla on vain yksi syy ja yksi tekijä. Ilmiöön johtaa se, ettei työntekijää arvosteta tai kunnioiteta”, Viljamaa kertoo. Työhyvinvoinnista puhuttaessa ei myöskään voida unohtaa työstä palautumisen merkitystä. ”Neljä vinkkiä johtajalle niiden saavuttamiseen ovat: osallistaminen, arvostaminen, kuuntelu ja pullakahvit samassa tilassa”, Viljamaa listaa. On tärkeää panostaa hyvään yöuneen ja tehdä vapaa-ajalla asioita, jotka virkistävät ja palauttavat ja auttavat jaksamaan jälleen seuraavan päivän
Aloita itsestäsi. 2. Hyvä nyrkkisääntö on keksiä yksi ratkaisu yhtä valitusta kohden. TYÖN TUOTTAVUUS LASKEE JA OMA HENKINEN JA FYYSINEN HYVINVOINTI MENEVÄT.” 29. Pohdi ja keskustele. Lisäksi onnistumisiin painottaminen vähentää epäonnistumisista koituvaa mielipahaa: ”Onnistumme vielä, sillä onnistuimmehan viimeksikin!” 5. Välillä on oltava aikaa tavata rauhassa kasvokkain, juoda kuppi kuumaa ja keskustella töistä tai töiden vierestä. Töissä jokaisella on hyvinvoinnista vastuu 1. Turha valittaminen ilman ratkaisujen keksimistä ei johda mihinkään, vaan vain lisää negatiivista mielialaa työpaikalla, sillä tunteilla on tapana tarttua. Katso peiliin yksin ja yhdessä työyhteisösi kanssa. Muita keskustelijoita olivat työhyvinvoinnin dosentti Marja-Liisa Manka ja mentaalivalmentaja Jouko Mikkola. Älä valita, vaan vaikuta. Kerro havaintosi ääneen ja toimi niiden kehittämiseksi joka päivä. Älä koteloidu. Älä mieti, mitä muut tekevät väärin tai oikein, vaan keskity itseesi. Älä analysoi vain ongelmia vaan myös onnistumisia, sillä tähtihetkistä voi oppia paljon. Mitä sinä toivoisit itseltäsi ja työyhteisöltäsi. 4. 3. Tony Dunderfelt ja Janne Viljamaa olivat keskustelijoina Work goes happy -työhyvinvointiverkoston Unelmien työpäivä 2023 -paneelikeskustelussa. Pohdi, millainen työntekijä ja työkaveri sinä olet. Yhteisöllisyyden tunteen ja joukkuehengen lisääminen on työpaikalla erittäin arvokasta. Katso kokonaiskuvaa. Huomaa valo, niin jaksat pimeyttä. Ongelmiin on turha etsiä vain yhtä syyllistä tai vain yhtä ratkaisua, sillä usein ongelmien takana voi olla puutteita niin kommunikoinnissa, työn merkityksessä kuin johtamisessakin
Reilu peli
Kysyimme, ja vapaaehtoiset vastasivat.. Mitä suurempi tapahtuma, sitä isomman osan työstä tekevät vapaaehtoiset. Miten ilmaisesta työstä hyötyvät kaikki, ja millaiset pelisäännöt ovat eettiset ja reilut
Osalle palkkioksi riittää pääsy arvokkaaseen tapahtumaan. Slushin vapaaehtoisiin mahtuu monen ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Palkan maksu vapaaehtoisille on kuitenkin poikkeus. Osa hakee kokemusta työstä, ja osa kuittaa opintoharjoittelua. Tapahtumassa työskenteli myös nuoria, alaikäisiä vapaaehtoisia, joilla tutustuminen tapahtumaan liittyi lukiokurssiin. Nuoret kertoivat, että työt avustavissa tehtävissä tuovat hyvää asiakaspalvelukokemusta ja merkinnän CV:hen. Huoli on ollut siitä, saavatko vapaaehtoiset vastinetta panokselleen vai onko ilmainen työvoima vain keino säästää tapahtuman kuluissa. alkaton harjoittelu ja vapaaehtoistyö tapahtumissa nousee toistuvasti puheenaiheeksi. Yritystapahtumista Nordic Business Forum maksoi ensi kertaa vapaaehtoisille palkkaa vuonna 2023, minkä lisäksi opiskelijat saavat tapahtumaharjoittelusta opintopisteitä. Palkkaa he eivät työstään saa mutta muuta vastinetta kyllä. Slushissa työskenteli peräti 1 600 vapaaehtoista, eikä kaikkia halukkaita voitu ottaa mukaan. Runsaasti vapaaehtoisia työllistää myös yritystapahtuma Slush. Osansa kritiikistä ovat saaneet suurimmat festivaalit, kuten Flow, sekä yritystapahtumat Slush ja Nordic Business Forum. Harva tapahtuma maksaa vapaaehtoisille palkkaa, vaikka kyseessä olisi täysin kaupallinen, voittoa tekevä tapahtuma. TEKSTI KAI LINTINEN KUVAT KAI LINTINEN, SLUSH/ JULIUS KONTTINEN, SAMULI PENTTI, RIIKKA VAAHTERA Slushissa oli vuonna 2023 peräti 1 600 vapaaehtoista. Marras-joulukuun vaihteessa järjestetty tapahtuma houkutteli Helsingin Messukeskukseen kaikkiaan 13 000 osallistujaa, joista valtaosa oli startupyrittäjiä ja pääomasijoittajia. 32
Käytännössä kaikki ovat sanoneet, että vapaaehtoisena työskentely Slushissa on siirtymäriitti teknologiateollisuuteen Suomessa. ”Muutin Helsinkiin reilu vuosi sitten suomalaisen vaimoni kanssa. ”Ehdin kuitenkin jo löytää työpaikan tässä välissä, mutta tapahtuman hyödyt verkostoitumisen näkökulmasta ovat itsestäänselvä asia.” Morrell näkee vapaaehtoistyön hyödyksi myös sen, että pääsee haastamaan itsensä toisella tavalla kuin päivätyössään, jossa hän koutsaa vakiintuneita tiimijä ja pitkän linjan osaajia. Vapaaehtoisena työskentely Slushissa on siirtymäriitti teknologiateollisuuteen Suomessa. Hän toimi kymmenhenkisen infoja opastustiimin ryhmänjohtajana. Omaa uraa Morrell on tehnyt IT-alalla Isossa-Britanniassa, mutta haki vapaaehtoiseksi, koska halusi päästä tutustumaan tuoreen asuinmaansa Suomen startup-kulttuuriin. ”Koen mielenkiintoisena haasteena johtaa ja mentoroida pääasiassa nuoria ihmisiä, joiden kanssa ei ole pidempää yhteistyösuhdetta. Pääsen näkemään, mitä arvoa voin täällä heille tuottaa.” Tapahtuman jälkeen Morell kertoo, että Slushin avulla hän ja kollegat rakensivat arvokkaan keskinäisen verkoston, joka on pitänyt tiiviisti yhteyttä. Tunnen monia seniorirooleissa alalla työskenteleviä, ja he rohkaisivat minua tarttumaan tähän mahdollisuuteen.” Kun Morrell haki vapaaehtoiseksi, hän oli vielä työtön ja näki tapahtuman erinomaisena paikkana verkostoitua. Kokemus nuorten koutsauksesta ja mentoroinnista oli mieleinen ja hyödyllinen. Toisin on Slushissa. Steve Morrell on urallaan jo kokeneempi vapaaehtoinen, jolle työ Slushissa avaa ovia teknologiaja startup-yhteisöön. STEVE MORRELL työskenteli Slushissa vapaaehtoisena, vaikka on edennyt työelämässä jo hieman pidemmälle. 33. Uusi osaajien verkosto tarjoaa keskinäistä apua ja neuvoa toisilleen
Jokipiin tehtävänä on auttaa yhtä kumppaniyritystä kaikissa tarpeissa Slushissa sekä Helsingissä oleskeluun liittyen. Muuten saan seurata puhujia ja kierrellä täällä vapaasti.” Vaikka vapaaehtoiset eivät saa palkkaa työstään Slushissa, on Jokipii tyytyväinen saamastaan annista. Hän ei ole edes varsinaisesti selvittänyt, voiko saada vapaaehtoistyöstä opintopisteitä. ELLA JOKIPII on tullut tapahtumaan vapaaehtoiseksi kiinnostuksesta startup-toimintaan. ”Minulla on aiempaakin kokemusta asiakaspalvelusta, mutta on aika erilaista olla bleiseri päällä ja hostata Euroopan keskuspankin porukkaa. Emme saa palkkaa, mutta pääsemme ilmaiseksi tänne, saamme ruoat ja julkisiin kulkuneuvoihin liput.” Jokipii kertoo tulevansa tapahtumaan myös seuraavalla kerralla, yrittäjänä omalla lipulla tai vähintään vapaaehtoisena. ”Tiedän monia, jotka ovat olleet täällä useana vuonna vapaaehtoisina.” • Ella Jokipii opiskelee Turun kauppakorkeakoulussa. Slushiin vapaaehtoiseksi hänet toi mahdollisuus päästä inspiroitumaan ja kehittymään itse yrittäjänä pientä työpanosta vastaan.. Vanhemmat opiskelijat suosittelivat Jokipiille vapaaehtoistyötä Slushissa, eikä hän ole katunut osallistumista. Hän on juuri aloittanut oman yritystoiminnan yhtiökumppanin kanssa. Varsinkin kun on itse yrittäjähenkinen, niin on palkitsevaa nähdä tätä pöhinää, mitä ei muualla näe. ”Olen soiton päässä, jos he tarvitsevat minua. Me olemme näille kumppaneille ensikosketus tapahtumaan ja edustamme koko Slushia heille." Jokipiillä ei ole varsinaisia työvuoroja tapahtumassa, vaan hän on kumppaniyrityksen käytettävissä tarpeen mukaan. ”On ihan hullu kokemus, että ylipäätään on päässyt tänne. Jokipii opiskelee kauppatieteitä Turun kauppakorkeakoulussa toista vuotta ja kiinnostui yrittäjyydestä opintojensa kautta. Tästä saa kokemusta ja tulee supliikimmaksi itse, kun pakon alla joutuu etsimään sanoja ja vastauksia
”On oltava tavoite ja suunta, ja opiskelijaa ei saa jättää yksin. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi Nordic Business Forum, Duunitehdas-rekrytointitapahtuma Porvoossa, Viaporin Kekri sekä teknologia yhtiö SAP:n asiakkailleen järjestämä Sapprot. Haaga-Helia ammattikorkeakoululla on yli sata yrityspartneria, ja useiden kanssa opiskelijat pääsevät tekemään tapahtumaharjoittelua. ”Työharjoittelu avaa opiskelijoille ovia todella paljon, ja tapahtumat ovat tärkeitä verkostoitumismahdollisuuksia. Monet tapahtumatoimistojen tekijät ovat itsekin saaneet tämän mahdollisuuden aikoinaan ja tarjoavat sitten samaa nuoremmilleen.” ”Kerro vapaaehtoistyön tavoitteet selkeästi” MONIIN TAPAHTUMIIN vapaehtoiset löytyvät oppilaitoksista. ”Moni yritys ymmärtää sen, että kokeneita tapahtumatuottajia saadaan siten, että niitä kasvatetaan itse. Pettymykset harjoittelusta syntyvät siitä, kun odotukset ja tavoitteet eivät täyty. Jos esimerkiksi opiskellaan tapahtumajohtamista, idea ei ole mennä narikkaan seisomaan”, kertoo tapahtumatuotannon lehtori Heli HajdaKähkönen Haaga-Helian Porvoon kampukselta. Opiskelijat kokevat, että pääsevät tapahtumissa vaikuttamaan ihmisiin, kun taas moni muu työ on siirtynyt verkkoon, Hajda-Kähkönen kertoo. Kaksi jälkimmäistä on täysin opiskelijoiden järjestämiä tapahtumia. Jotta harjoittelu on vastuullista ja vapaaehtoiselle hyödyllistä, on tärkeää, että harjoittelu on tavoitteellista ja liittyy opetussuunnitelmaan, oppilaitoksesta kerrotaan. Oli kyse sitten yksittäiseen tapahtumaan liittyvä harjoittelu tai pidempi työharjoittelujakso, opiskelija tarvitsee ohjausta. Joskus päästään tekemään jopa asiakasymmärryksen kartoittamista haastatteluin ja asiakaspersoonien luonnin avulla ennen varsinaisen tapahtuman suunnittelun käynnistymistä.” HAAGAN KAMPUKSEN lehtori Salla Ursin kertoo, että oppilaitoksella on positiivinen tilanne sen suhteen, että toimeksiantoja tulee enemmän kuin pystytään toteuttamaan. Mitkä neuvot antaa opettaja matkaan harjoittelijalle ja yritykselle. Op35 Slushissa vapaaehtoisia oli töissä muun muassa infotiskeillä.. On sellaisia pyyntöjä, joissa opiskelijoille on tarjolla selkeästi avustavia tehtäviä. Toisaalta tulee myös isompia toimeksiantoja, joissa opiskelijan vastuu on iso. ”Opiskelijat pääsevät parhaimmillaan tekemään kokonaista tapahtumaa – ideoimaan, konseptoimaan, budjetoimaan ja toteuttamaan kutsuprosessin. pilaitoksena on meidän rooli käydä keskustelu kumppaniyritysten kanssa siitä, että harjoittelu liittyy oppimiseen ja organisaatiossa joku ohjaa opiskelijoita.” Opintojen aikana opiskelijoille on tarjolla monipuolisia harjoittelumahdollisuuksia tapahtumissa yksittäisistä tehtävistä koko tapahtuman elinkaaren kattaviin toimeksiantoihin. Monet avaavatkin mielellään alaa opiskelijoille ja tarjoavat mahdollisuuksia kurkistaa esiripun taakse. Restonomiopinnoissa tapahtuma-ala on yksi suuntautumisvaihtoehto, mutta tapahtumat ovat läsnä kaikissa tutkinnoissa. ”Meillä on valitettavasti kokemuksia, että jotkut yritykset etsivät ilmaista työvoimaa. Nuoret opiskelijat saavat myös näkymän siihen, onko tapahtuma-ala ylipäätään heidän juttunsa – onhan tapahtumatuottajan työ yksi maailman stressaavimmista.” Ursinin mukaan tapahtuma-ala on suosittu opiskelijoiden keskuudessa. ”Tapahtuma-alalla on monenlaisia rooleja, joissa nuori voi tunnistaa omia vahvuuksiaan.” Haaga-Heliassa ollaan tyytyväisiä siihen, että suurin osa tapahtumia tekevistä yrityksistä näkee mahdollisuuden koko alan toiminnan kehittämiseen harjoittelujen kautta
Odotus on päättynyt, sillä alan parhaat bileet ovat jälleen täällä! Tule mukaan juhlimaan Evento Awards -kilpailun menestyjiä yhdessä muiden tapahtuma-alan silmäätekevien kanssa. Evento Awardsin iltajuhlaan. Tervetuloa mukaan päivän palkintojenjakoon sekä iltajuhlaan! Iltajuhlassa palkitaan yleisöäänestyksen perusteella valittava Kulissien virtuoosi -sarjan voittaja. Hinta tämän jälkeen 169 € + alv. KUTSU TEKSTI KAI LINTINEN KUVAT JAAKKO MEYN, PETRI MAST EVENTO AWARDS on Suomen arvostetuin tapahtuma-alan kilpailu, jonka järjestää Evento . Kilpailu huipentuu 11.4.2024 alan yhteiseen juhlaan. 36 36 Tapahtuma-alan vaikuttajat kokoontuvat 11.4. Luvassa on hyvää ruokaa, skumppalasien kilinää, voittajien puheita ja rentoa viihdettä pikkutunneille asti. Lue lisää kilpailusta ja iltajuhlasta: avecmedia.fi/ eventoawards TERVETULOA ILTAJUHLAAN 11.4.2024 Kulttuurikasarmi, Helsinki klo 19.00 Ruokaa & juomaa Musiikkia Voittajien & finalistien juhlintaa ja yllätysohjelmaa Varaa paikkasi nyt EARLY BIRD -hintaan 129 € + alv 28.2.2024 mennessä. Osta liput: avecmedia.fi/ eventoawards. Awardseissa palkitaan alan parhaita 13 sarjassa. Alan odotetuimpien get-togetherien juhlapaikkana toimii Helsingin ytimen uusi sydän Kulttuurikasarmi
37 KUMPPANIT EVENTO AWARDS 2024 Näin kilpailu etenee Uusi kilpailusivusto löytyy osoitteesta avecmedia.fi/eventoawards 3.1.2024 KILPAILUTÖIDEN ILMOITTAMINEN ALKAA Ilmoita vuoden 2023 parhaat työsi yhteen tai useampaan 13 kategoriasta. EVENTO AWARDSIN ILTAJUHLA Legendaariset bileet jo syntyessään! Voittajia ja finalisteja juhlitaan alan yhteisessä iltajuhlassa Kulttuurikasarmilla Helsingin keskustassa. Tule tapaamaan vanhoja tuttuja ja luomaan uusia tuttavuuksia. 31.1.2024 KILPAILUTÖIDEN ILMOITTAMINEN PÄÄTTYY Kilpailutyöt siirtyvät esiraadille, joka valitsee sarjojen kolme parasta. Voittajia ja finalisteja juhlitaan Evento Awardsin iltajuhlassa. MAALISKUU 2024 FINALISTIT JULKI Finalistityöt siirtyvät tuomarien syyniin, ja yleisöäänestys alkaa. 11.4.2024 PALKINTOJENJAKO JA JUHLA Palkinnot jaetaan Kongressi meetings & events -messuilla Messukeskuksessa Helsingissä. Tervetuloa mukaan! aik at au lu
EVENTO AWARDSIN tuomaristo edustaa tapahtuma-alan tunnettuja suomalaisia organisaatioita. Evento Awardsin kilpailutyöt arvioi tuomaristo, joka koostuu eri alojen osaajista. Olennaista ovat selkeät tavoitteet ja kirkas kohderyhmä, jolle tapahtuma tuotetaan, sekä vaikuttava sisältö ja brändin mukainen, erottuva toteutus.” – SINIKKA ALANNE "Tärkeintä on se, miten kokonaisuuden tavoitteet, tulokset ja itse ratkaisu on onnistuttu kohderyhmän tarpeen näkökulmasta paketoimaan kiinnostavaksi tapahtumakokonaisuudeksi." – SANNA FORSSTRÖM ”Menestyvä kisatyö jättää positiivisen muistijäljen, joka läikäyttää tunteita ja ilahduttaa toimivuudellaan, turvallisuudellaan ja taitavasti koostetulla kokonaisuudellaan.” – HELI HAJDA-KÄHKÖNEN ”Kilpailutyössä tärkeintä ovat tulokset ja laatu, joka vie tapahtuma-alaa eteenpäin. Kokemus syntyy, kun tapahtuman seurauksena jokin muuttuu: syntyy tunne, ajattelua ja ehkä jopa oivallus!” – TARU NYHOLM ”Voittajatyössä korostuvat vahva näkemys, tuloksellisuus ja selkeästi esitetyt keinot, miten tavoitteet on pyritty saavuttamaan sekä miten tässä onnistuttiin.” – CHRISTIAN SAUKKOLA tu om ar is to TUOMARISTON PUHEENJOHTAJA PETRI HOLLMÉN toimitusjohtaja, Lyyti TUOMARISTO SINIKKA ALANNE kuluttajaliiketoiminnan markkinointijohtaja, DNA SANNA FORSSTRÖM brändi ja tapahtumat -yksikön päällikkö, Helsingin kaupunki HELI HAJDA-KÄHKÖNEN tapahtumatuotannon lehtori, Haaga-Helia AMK ANU IGONI luova johtaja, Bob the Robot SAMI KERMAN toimitusjohtaja, Tapahtumateollisuus ry TARU NYHOLM viestintäpäällikkö, Palloliitto CHRISTIAN SAUKKOLA luova päällikkö, Lidl Suomi MIKSI VOITTAJA ON VOITTAJA. Kysyimme, millainen kilpailutyö on voiton arvoinen. 38. Sitä seuraa varsinainen tuomarointi, jossa kahdeksanhenkinen tuomaristo perehtyy kilpailutöihin. ’Ihan kiva’ on kirosana.” – ANU IGONI ”Kun kilpailutyöstä välittyy se, että tapahtuma on tehty ammattiylpeydellä ja ammattitaidolla, luovuutta ja periksiantamattomuuta osoittaen, menestysresepti on valmis” – SAMI KERMAN ”Tärkeintä on luoda yleisölle kokemus. 38 ”Onnistunut tapahtuma jättää vahvan muistijäljen ja luo positiivista kuvaa brändistä. Myös yleisö on tervetullut kuulemaan pitchauksia sekä palkintojenjakoon. Kilpailun voittajat ratkeavat pitchauksessa Kongressi meetings & events -messuilla. Tuomariston monipuolinen osaajajoukko varmistaa sen, että kilpailutöitä arvioidaan monipuolisesti erilaisista näkökulmista. Pitchauksessa finalistit osasta sarjoja esittelevät kisatyönsä tuomaristolle. Tuomarointi käynnistyy kilpailutöiden esikarsinnalla
NJ Productionin Noora ja Jonas Olsson sekä Katriin Horn juhlimassa Evento Awardsin voittoa vuonna 2019. Samat kilpailutekijät kantavat Tamperetaloa edelleen, kertoo toimitusjohtaja Paulina Ahokas. ”Olimme Suomen ensimmäinen hiilineutraali tapahtumakiinteistö ja Pohjoismaiden ensimmäinen Joutsenmerkin saanut kongressitalo. Vuosien varrella saavutetut voitot näyttävät meille, että olemme alan huipputekijöiden joukossa.” Tampere-talo toimii yhtenä Musiikki x Media -showcasefestivaalin tapahtumapaikkana. NJ PRODUCTION Evento Awards -voittaja 2015, 2016, 2018 ja 2019 Yritystapahtumien ja henkilöstötapahtumien sarjat NJ PRODUCTION on Evento Awardsin menestyneimpiä yrityksiä. ”On ollut mahtavaa huomata, miten mielettömiä tapahtumia muut tekevät.” Olssonin mukaan kilpailu antaa draivia koko alalle. 39 MITÄ KUULUU VOITTAJALLE NYT?. Mikä on ollut menestyksenne salaisuus, Suomen maajohtaja ja perustajaosakas Noora Olsson. 39 ”Kilpailun kautta on helppo viestiä laajemmin, mitä hyötyjä ja tuloksia tapahtumilla on saavutettu. Tapahtumien suuren määrän sijaan olemme keskittyneet isompiin ja pitkälle kehitettyihin tapahtumakokonaisuuksiin, joihin pystymme tarjoamaan asiakkaillemme luovia ratkaisuja, timanttista projektijohtoa ja joustavaa palvelua.” Kilpailuun ja pitchaustilaisuuksiin osallistuessaan Olsson on myös päässyt näkemään muiden kilpailutöitä. Investoinnit ovat muuttuneet kulueristä kilpailueduksi. Uskomme, että sekä henkilöstö että asiakkaat haluavat elää merkityksellistä elämää pelkän hauskuuden ja kuluttamisen sijaan.” Ympäristövastuullisuus on Tampere-talolla strategista toimintaa. Alan yhteisenä missiona on jakaa tietoa siitä, kuinka iso vaikutus ihmisiin voidaan tapahtumilla tehdä. Voiton meriittejä olivat Tampere-talon palveluvalikoima, huippuluokan asiakaskokemus sekä edelläkävijyys vastuullisuudessa. ”Toteutamme merkityksen strategiaa. Kilpailun näyttävä, pronssinen pysti on matkannut yrityksen toimistoon neljä kertaa. Sillä kasvatetaan koko alan kakkua ja toimintaedellytyksiä.” PETRI HILTUNEN, MANAGEMENT EVENTSIN PARTNER JA KONGRESSI MEETINGS & EVENTSIN VETÄJÄ ”Evento Awards tarjoaa mainion alustan Helsingille sekä tapahtumaalan verkostotyötä että kehittyviä tapahtumia ajatellen.” ANNI KOSTAMOVAARA, HELSINGIN KAUPUNGIN TAPAHTUMA-ASIANTUNTIJA ”Kilpailun avulla lisätään alan kiinnostavuutta ja vetovoimaa, minkä avulla voidaan esimerkiksi houkutella uusia, innostuneita tekijöitä alalle.” JAANA KIILAMAA, PAVILJONGIN MYYNTIJOHTAJA vo itt aja t TAMPERE-TALO Evento Awards -voittaja 2020 Suuren tapahtumapaikan sarja TAMPERE-TALO voitti Evento Awardsin vuonna 2020. Neljän sektorin toimijana otamme suuremman roolin vastuullisuudessa kuin pelkkänä tilana.” Tampere-talon konserni toimii paitsi tapahtumapaikkana myös tapahtumatoimistona, promoottorina ja sisältökonseptien luojana. ”Kilpailujen avulla voidaan juhlia yhteisiä onnistumisia ja näyttää maailmalle, että tiimityö tuottaa tuloksia. ”Olemme perheyritys ja boutique-tapahtumatoimisto, joka tekee tiiviisti töitä asiakkaan kanssa ja toimii heidän strategisena kumppaninaan
Tulevaisuuden epävarmuutta on helpompi sietää, kun muutosta lähestyy oikealla tekniikalla. w TEKSTI ELINA VIITANEN 8 tapaa sopeutua muutoksiin ja kääntää ne voitoksi ja voimavaraksi MESTARIN KÄSKYT Muutoksen edessä yksi on innoissaan ja toista vavisuttaa. 40
Näin muutos on helpompi sulattaa”, työhyvinvoinnin dosentti, filosofian tohtori Marja-Liisa Manka neuvoo. 41 1 3 2 4 Lähesty ilon kautta MUUTOSUUTISEN TULLESSA on hyvä laittaa päähän sydämenmuotoiset aurinkolasit ja aloittaa prosessi tarkastelemalla maailmaa niiden läpi. Olenko tarpeellinen?” Varaudu työtaakkaan USEIN MUUTOSPROSESSIIN liittyy myös muutos työn määrässä. Tällöin esihenkilöiden kanssa on tärkeä pohtia, olisiko työtehtävissä jotain sellaista vaihetta, jonka voisi karsia pois tai ulkoistaa. Muutosprosessin alullepanijat ovat velvollisia tiedottamaan asiasta henkilöitä, joita prosessi koskee. Näin jokainen tuntee itsensä tulevansa kuulluksi ja nähdyksi sekä osaksi työyhteisöä ja muutosta. Joskus työmäärä saattaa vähentyä ja tällöin mieleen saattaa hiipiä huoli oman työpanoksen merkityksellisyydestä. Tällaisessa tilanteessa voi omasta työstä löytää tehtäviä, joihin voi nyt muuttuneessa tilanteessa panostaa entistä huolellisemmin. ”On hyvä pohtia, mitä hyvää tästä muutoksesta seuraa minulle. ”On tärkeää, että saa tuoda esille oman toiveensa. Pimennossa eläminen voi aiheuttaa epävarmuutta tulevasta. Jos tuntuu, ettei tietoa ole yhtiön puolesta annettu riittävästi, on tärkeää kysyä ja vaatia vastauksia. Liiasta työtaakasta saattaa seurata myös kovaa stressiä, jopa työuupumus.” Pyri vaikuttamaan TYÖHYVINVOINNIN NÄKÖKULMASTA on ensiarvoisen tärkeää, että jokaisella on mahdollista vaikuttaa tavoitteisiin sekä yrityksen toimintatapoihin. Töihin hukkuminen ei ole kenenkään etu. Ajatellaan, että uusi käytäntö on haastava, vaikkei se välttämättä sitä olisikaan.” Vältä tyhjä tieto KUN ESIMERKIKSI työnkuvaan, toimipisteeseen tai tiimiin on tulossa muutoksia, tieto lisää luottamusta ja on oleellinen osa sujuvaa muutosprosessia. ”Sanelupolitiikkaa, että nyt tehdään näin ja piste, on vaikea hyväksyä, vaikka muutos olisikin lähtökohtaisesti hyvä”, Manka muistuttaa. Uusi ja epävarma voi pelottaa, vaikka se esimiehen markkinoimana kuulostaisi paratiisilta. ”Tieto on pitkälti tunnekysymys: onko minulla tietoa eli otetaanko minut mukaan vaikuttamaan. Myös se, voiko prosessiin tai sen etenemiseen vaikuttaa, on hyvä selvittää”, Manka sanoo. ”Työtä voi tuunata uuden tiimin kesken ja jakaa tehtäviä niin, että jokainen saa tehdä itselleen mahdollisimman mieluista sekä omaa osaamista ja kiinnostusta vastaavaa työtä.” Joskus työtaakkaa puolestaan lisääntyy huomattavasti. Tämä on tärkein lääke muutosvastarintaan. ”Kyse on niin sanotusta hankaluusharhasta, joka on hyvä tunnistaa. Muutoksessa on usein asioita, joihin ei ole mahdollista vaikuttaa, jotta muutos saataisiin vietyä määräajassa maaliin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kaikista asioista ja muutoksen jokaisesta vaiheesta voisi keskustella ja kysyä. ”Esimerkiksi se, millä aikataululla muutos toteutetaan, on hirvittävän tärkeä tieto, jotta osaa käynnistää ja suhteuttaa oman sisäisen muutosprosessinsa oikea-aikaisesti. Kenenkään ei kannattaisi niellä muutosta pureskelematta.”. Mitä iloa ja hyviä asioita se tuo elämääni. Yleensä muutos tuntuu hankalammalta kuin se todellisuudessa on, sillä ihmiset ovat usein taipuvaisia pitämään turvallisesta nykyhetkestä, vaikka siinä vikoja ja ongelmia olisikin. ”Jos töitä on liikaa, ei työntekijä pysty suoriutumaan työstään niin hyvin kuin haluaisi
Toiset panikoivat ja toiset ovat innoissaan. ”Joukon sekoittuminen on uhan sijasta hyvä nähdä mahdollisuutena saada uusia työkavereita ja uusia kontakteja”, Manka sanoo. ”Pääasia, että koulutusta järjestetään, eikä kukaan jää uudessa tilanteessa yksin.” Rakenna uusi työyhteisö MUUTOKSEN KESKELLÄ saattaa pohtia, mitä kivalle, vanhalle työyhteisölle tulevaisuudessa tapahtuu. Mahdollisuus, mitä ilman muutosta tuskin olisi edes uskaltanut kokeilla. PAKOTAT KAIKKI MUKAAN Ihmiset suhtautuvat muutokseen hyvin eri tavoin. Muuten ne saattavat jyrätä alleen kaikenmenneen hyvän. Esihenkilön on tärkeä kertoa kaikille muutosprosessissa mukana oleville avoimesti kaikista asioista, hyvistä ja huonoista. PIHTAAT TIETOA Tutkimusten mukaan asia, joka muutosprosessissa useimmiten menee pieleen, on tiedottamisen niukkuus. Toisia taas ei voisi vähempää kiinnostaa, ja tämäkin on hyväksyttävä. ”Muutoksessa saattaa alkaa pohtia omia epäonnistumisiaan ja niiden seurauksia. • Kompastutko näihin. Miten työyhteisön dynamiikka muuttuu. Kun kokee tulevansa kuulluksi, ikävät tunteet hälvenevät pikkuhiljaa ja tekevät tilaa positiivisille asioille. Avoin keskustelukulttuuri auttaa rakentamaan uudesta työyhteisöstä entistäkin tiiviimmän ja toimivamman. Kenestä tulee tiimikavereitani ja kenestä esihenkilöni. Turvallisessa yhteisössä voi purkaa myös negatiivisia tunteita. Varttitunnin kuluttua yritetään jälleen keskittyä positiivisiin asioihin”, Manka neuvoo. Kun tulevista tehtävistä selviytymiseen on jo ennalta varmuus, sujuu muutos paremmin.” Työpaikan järjestämän koulutuksen lisäksi on mahdollista pyytää apua työkaverilta, jolla on osaamista kyseisistä tehtävistä. Epävarmuus omista taidoista aiheuttaa turhaa stressiä jo valmiiksi stressaavassa tilanteessa. Esihenkilön on tärkeää johtaa ilmapiiriä myönteisellä tavalla sekä kuunnella ja ymmärtää myös vastarannan kiiskiä. Uusi tehtävä tai toimi voikin olla juuri sitä, mitä oli kaivannutkin. Vastaukset näihin kysymyksiin on tärkeä muodostaa kirkkaaksi omaan päähän ja tarvittaessa tulostaa vaikka seinälle. MARJA-LIISA MANKA l Työhyvinvoinnin dosentti, filosofian tohtori, kirjailija l Toiminut työhyvinvoinnin professorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa ja hyvän työelämän puolestapuhujana sekä nimitetty Vuoden yhteiskuntatieteilijäksi l Toimii tällä hetkellä luennoitsijana ja työhyvinvoinnin asiantuntijana l Asuu Kangasalla l Harrastaa liikuntaa, kutomista, sukututkimusta ja mummuttelua l Motto: Kun huomaat elämässäsi valon, jaksat paremmin pimeyttä 42. Myös epävarmoista asioista on tärkeää puhua. UNOHDAT SISÄISEN MUUTOKSEN Esihenkilön on tärkeää pohtia, miten muutos vaikuttaa ihmisiin, työilmapiiriin ja työtehtäviin ja selkeyttää itselleen, miksi muutos on tarpeellinen ja hyvä juuri nyt. 42 M EE RI UT TI 5 7 6 8 MESTARIN KÄSKYT Käsittele pöytä tyhjäksi MUUTOKSEN AIHEUTTAMIA negatiivisia tunteita on tärkeää päästä purkamaan prosessin aikana. Entä jos en osaakaan tehdä minulle osoitettuja työtehtäviä. ”Tuoreessa työyhteisössä on hyvä istua heti yhdessä alas ja miettiä, mitä sellaista hyvää edellisessä työyhteisössä oli, mitä haluaisi tuoda mukana myös uuteen yhteisöön. Pyydä koulutusta UUSIIN TEHTÄVIIN siirryttäessä saattaa tulla pohtineeksi omaa osaamistaan. ”On tärkeää tarkastella omaa työhistoriaansa, jotta voi todeta, että on aina ennenkin selvinnyt ja löytänyt työtä ja tullut toimeen. ”Hampaankoloon ei kannata jättää mitään, sillä siitä on haittaa paitsi työntekijälle itselleen, myös esihenkilölle ja koko yritykselle”, Manka muistuttaa. Ongelmia seuraa ennemminkin tiedon panttaamisesta kuin puhumisesta. ”Heti muutosprosessin alussa on hyvä pohtia, mitä tietoa ja tukea tarvitsee uusissa tehtävissä ja sen jälkeen vaatia koulutusta näihin. ”Voi kokeilla niin sanottua valitusvarttia, jonka aikana puhutaan pelkästään negatiivisista tuntemuksista muutokseen liittyen. Silloin ajatukset omasta tulevaisuudesta ja toimeentulosta seuraavat usein kotiin ja jopa uniin saakka. Tämäkään tilanne tuskin on mikään poikkeus”, Manka sanoo. On myös hyvä pohtia, mitä ongelmia oli ja kuinka niitä voitaisiin ehkäistä uudessa työyhteisössä.” Luota, että elämä kantaa MUUTOSNEUVOTTELUT OVAT muutostilanteista usein niitä kaikista raskaimpia. Ajatukset saattavat lipua jo niin pitkälle, että pohtii jo mahdollista tulevaa työpaikanvaihdosta, mikä voi osaltaan aiheuttaa stressiä.” Tulevaisuuskelan pyöriessä liian vinhaa vauhtia on mieli hyvä rauhoittaa yllättävällä keinolla: katsomalla menneisyyteen
Kaikilla kesällä tekemillämme remonteilla olemme tähdänneet siihen, ettei jäähalli ole pelkästään jäähalli vaan tapahtuma-areena ja monitoimihalli, joka soveltuu myös ulkotapahtumiin, gaaloihin ja yritystapahtumiin. En ole aktiivinen postaaja, mutta jos törmään mielenkiintoiseen aiheeseen tai ihmiseen, keskustelen mielelläni yksityisviesteillä, sillä omassa työssä sparrauskaveri tietyllä tapaa puuttuu. RUBANOVITSCH Kuuntelen todella paljon äänikirjoja. Työskentelin jonkin aikaa myös Oopperabaletin ravintolapäällikönä, jolloin voitin PRO-palkinnon. Olen aika kunnianhimoinen ihminen ja etsinyt koko ajan isompia saappaita. Hänellä on samanlainen kunnianhimo ja palo mikä itsellänikin on. Töissä on aina hauskaa, vaikka töitä olisi kuinka paljon. Ei tarvitse välttämättä hakemalla hakea töitä, kun verkostojen kautta tulee mielenkiintoisia ehdotuksia vastaan.. Olen asettanut itselleni tavoitteeksi olla joskus toimitusjohtaja, ja nyt olen lähempänä sitä kuin koskaan. Mikään päivä ei ole samanlainen, ja alan ihmiset ja asiakkaat ovat oma lajinsa. Hän on suora ja vaativa mutta kunnioittavalla tavalla. Neljä vuotta vietin Helsingin Kulttuuritalolla, jossa minulla oli kokonaisvastuu Sunborn Cateringin tapahtumatalon operatiivisesta toiminnasta ja ravintolapalveluiden myynnistä. Sellainen ei sovi minulle. Se oli osoitus siitä, että olen onnistunut työssäni myös muiden mielestä, ja tunnustus lämmittää mieltäni vielä pitkään. Tapahtumapuoli varsinkin on todella inspiroiva. Tykkään tehdä myös suorittavaa työtä ja olla mukana tapahtumissa, etten hautaudu toimistoon. Mika D. 43 Sarjassa tapahtuma-alan ammattilainen kertoo inspiraation lähteensä. Haluan, että Helsingin jäähallista tulee Suomen paras tapahtumatalo, ja että meistä puhutaan enemmän kuin muista areenoista. Sitten sain puhelun Helsingin jäähallilta, että siellä olisi Restelillä auki ravintolapäällikön paikka. ”Olen aika kunnianhimoinen ihminen ja etsinyt koko ajan isompia saappaita.” ALOITIN HELSINGIN jäähallin tapahtumista vastaavan Red Eventsin ravintolatoimen johtajana kesäkuussa, kun yritys perustettiin. Siellä luotiin perusta kaikkeen, kun sain työskennellä hotellissa, baarissa ja kokouspuolella. Rubanovitschin kirjat ovat hyvin oivalluttavia teoksia ja niitä suosittelen muillekin. Näitä suosittelen TUTKASSA Jäähallin uudistaja TEKSTI KAISA PAAVILAINEN KUVA EMMA SUOMINEN KUKA Noora Luojus MISSÄ Red Events Restaurants, Helsingin jäähalli MITÄ Aloitti kesäkuussa ravintolatoimen johtajana Näitä suosittelen Äänikirja MIKA D. Henkilö KATRI LEPOMÄKI Yksi esikuvistani on entinen esihenkilöni, hotellinjohtaja Katri Lepomäki. Käytännössä olen ollut mukana alusta saakka, aina perustamisen paperitöistä remontteihin, rekryihin ja reskontraan. Kouluttauduin restonomiksi työskennellen samalla koko ajan. Some LINKEDIN Seuraan paljon LinkedIniä. Arvostan häntä suuresti. Niistä saattaa saada uusia näkökulmia monenlaisiin aiheisiin. Sen tiedän, että alaa en vaihda. Kontaktit ja verkostot ovat tosi isossa roolissa tässä työssä. Aloitin Next-hotellissa Riihimäellä kokousemäntänä. Alalle olen päätynyt vahingossa
44
Kuka tahansa voi olla seuraavan suuren idean keksijä. 45 Innovatiivisuus ja luovuus eivät ole jotain taianomaista, synnynnäistä tai persoonallisuuden piirre, sanoo innovoinnin professori Sheena Iyengar. TEKSTI KAI LINTINEN KUVAT PASI SALMINEN, ISTOCK.COM/PRESSUREUA KEHITÄ KEKSELIÄISYYTTÄ
SHEENA IEYNGAR l Liiketalouden professori Columbian yliopiston kauppakorkeakoulussa Yhdysvalloissa l Kirjoittanut kaksi bestselleriä: Art of Choosing (2010) ja Think Bigger – How to Innovate (2023) l Vieraili puhujana Nordic Business Forumissa Helsingissä syksyllä 2023. Erityisen tärkeitä rakenteet ovat isojen ongelmien ratkaisemisessa ja johtajien pelikentällä. Näin sanoo ajattelun ja innovoinnin ammattilainen Sheena Iyengar. Ei riitä, että osaa valita ideoista parhaimmat vaan on myös kyettävä luomaan riittävästi vaihtoehtoja, joista valita. Hän päätti keskittyä omassa tutkimuksessaan siihen, miten suuret ideat ja innovaatiot saavat alkunsa. aikki suuret keksinnöt ovat vain uusia yhdistelmiä olemassa olevista elementeistä. Vanha sanonta syö elefantti palasina pätee tässäkin. Iyengar työskentelee Yhdysvalloissa Columbian yliopiston kauppakorkeakoulun liiketalouden professorina, ja hänet tunnetaan myös kansainvälisenä bestsellerkirjailija. ”Lopulta uusi innovaatio ei ole enempää eikä vähempää kuin vanhojen ideoiden uusi yhdistelmä. Häntä on askarruttanut esimerkiksi se, oppiiko hän tekemään ruokaa tai voiko hänestä tulla tieteilijä. Innovaatio on enemmän kuin osiensa summa, ja sillä ratkaistaan jokin monimutkainen ongelma.” IYENGAR ON tutkinut innovatiivisuutta toista vuosikymmentä. Innovatiivisuus ja luovuus eivät ole jotain taianomaista tai synnynnäistä, vaan kuka tahansa voi olla seuraavan suuren idean luoja, hän sanoo. 46 Sheena Iyengar esiintyi Nordic Business Forumissa syksyllä 2023. ”Voimme varmasti olla yhtä mieltä siitä, että maailma tarvitsee kipeästi lisää suuria ideoita, ja jokainen meistä voi valjastaa innovatiivisuuden ja luovuuden voimavarakseen.” PROFESSORINA COLUMBIAN yliopistossa Iyengar on huomannut, että innovoinnin ja ideoinnin opettamisessa ja opiskelijoiden ongelmanratkaisun kyvyissä on parannettavaa. Nyt päällimmäisenä mielessä ovat isommat ongelmat. Hänelle itselleen ongelmien ratkominen on ollut arkipäivää koko elämänsä ajan, koska hän sokeutui pikkulapsena. Tuoreimmassa kirjassaan Think Bigger – How to Innovate (2023) Iyengar auttaa ketä tahansa kehittämään ajatteluaan kohti huippuideointia. Viime syksynä Iyengar vieraili puhujana Nordic Business Forumissa Helsingissä, jossa hänen sanomansa bisnesväelle oli maailman mittakaavan ongelmat ja ajattelun yhdistäminen niiden ratkaisemiseksi. Iyengarin tärkein neuvo ongelmanratkaisuun ja innovointiin on yksinkertainen: älä monimutkaista ajatteluasi vaan luo sille rakenteet
Se vie aikaa ja vaatii hyvää harkintaa. Jos tyhjästä kokoonnutaan yhteen miettimään jollekin ongelmalle ratkaisua, se tuottaa harvoin hyvän tuloksen. Jaa suurempi ongelma kolmesta viiteen tärkeimpään osaan. ”Lukuisten vaihtoehtojen avulla voidaan luoda monipuolisia ratkaisuja. 2. Ketkä ovat kohdanneet ja ratkaisseet vastaavia haasteita vaikkapa toiselta puolelta maailmaa. PURA ONGELMA PIENEMPIIN OSIIN. Kysy neuvoja ja ajatuksia lähellä olevilta ihmisiltä. On altistettava itsensä sille, mitä muut ovat samassa tilanteessa tehneet.” 4. Voisitko tavoitella heitä. Parhaan avun tällaisen haasteen ratkaisemisessa tarjoaa monialainen tiimi, jonka jäsenillä on toisistaan eroava osaamistausta. Anna jokaisen ensin itsekseen miettiä ja keksiä ratkaisuja. Tee tämän eteen kunnolla töitä ja käytä riittävästi aikaa. Ratkaistava ongelma on ymmärrettävä perusteellisesti. Mitkä ovat työsi tärkeimmät valintatilanteet. Jotta se voidaan ratkaista, on se jaettava pienempiin osiin.” 2. Ongelma kerrallaan. ”Ensin on valittava suurin ja tärkein ongelma, joka on kriittisin onnistumisesi kannalta. Ensimmäinen haaste on se, miten valita oikea ongelma ratkaistavaksi, Iyengar neuvoo. Näin kehitetään ratkaisuehdotusten määrää ja moninaisuutta. Kun kohtaat ongelman, mieti ketkä muut olisivat voineet painia saman asian kanssa. Unohda brainstormaus kylmiltään. Tämä kuulostaa itsestään selvältä: valitse asiat, mitkä haluat ratkaistavan. Hae vaihtoehtoja laatikon sisältä ja ulkopuolelta. 47 Kohti ison ongelman ratkaisua IYENGAR ON luonut neliportaisen ”Think Bigger” -mallin avuksi suurten ongelmien ratkaisemiseen. Tämä luo hyvän pohjan, kun lopulta yhdessä istutaan samaan pöytään päättämään lopullisista ratkaisuista.. Ratkaise osaongelmat aina ensin erillään toisistaan. ETSI RATKAISUJA OSAONGELMIIN. ”Älä jaa ongelmaa tämän useampaan osaan, sillä ihmismieli ei kerralla kykene käsittelemään suurempaa määrää.” 3. 3. Sopivien ratkaisujen valitseminen useista mahdollisuuksista on innovoinnin ydintä.” Kun edellä esitelty prosessi on käyty läpi, tuloksena pitäisi olla uusi ja uljas innovaatio tai suuri idea maailmalle esiteltäväksi. Joskus kannattaa jutella vaikka toisella puolella maailmaa olevien ammattilaisten kanssa tai miettiä, mitä toisilla aloilla on tehty. Selvitä, kuinka he ovat asian ratkaisseet. Suuri ongelma on rakennettu useista pienemmistä ongelmista, jotka on ratkaistava ennen kuin voit keskittyä kokonaisuuteen. MÄÄRITÄ ONGELMA. 1. Älä yritä ratkaista kaikkea vaan priorisoi tärkeimpiä valintoja. Ongelman pitää olla riittävän hankala, jotta joku toinen ei ole sitä jo ratkaissut, mutta ei niin kunnianhimoinen, että ratkaisu jää utopiaksi. • ”Oli ongelma mikä hyvänsä, joku muu on varmasti kohdannut saman joskus ja jossain.” Vinkit esihenkilölle ongelmatilanteisiin 1. ”Sen sijaan, että etsisit ratkaisua vain omista ajatuksistasi, mieti, mitä muuta olemassa olevaa tietoa voit käyttää ongelman ratkaisuun. Tuloksena on uusia, monipuolisempia ja kekseliäämpiä ratkaisuja. Viimeisessä vaiheessa yhdistele osaongelmien ratkaisuja toisiinsa kaikilla mahdollisilla tavoilla uudelleen ja uudelleen, kunnes ratkaiset niiden avulla suuren ongelmasi. Kuka osaa auttaa. YHDISTÄ OSAONGELMIEN RATKAISUT
”HYVÄLLÄ PUHUJALLA PITÄÄ TOKI OLLA ASIANTUNTEMUSTA, MUTTA KYLLÄ IHMISET HALUAVAT KUULLA SÄVÄYTTÄVIÄ KOKEMUKSIA.”. ”SIIHEN AIKAAN OLI MULLISTAVA AJATUS, ETTÄ FILOSOFI ESA SAARINEN SPARRAA TIETOTEKNIIKKA-YHTIÖ NOKIAN JOHTORYHMÄÄ.” MONINKERTAISESTI PALKITTU CAMILLA TUOMINEN ON USEAN PUHUJATOIMISTON LISTOILLA. 48 PATRIK EKMAN TOI OMIEN SANOJENSA MUKAAN PUHUJABISNEKSEN SUOMEEN VUONNA 2001, KUN HÄN PERUSTI SPEAKERSFORUMIN
Mitä puhuja maksaa. Valmiiseen muottiin puhujaa ei kuiCAMILLA TUOMINEN l Päätoiminen puhuja vuodesta 2019. 49 TEKSTI TIMO KIISKI KUVAT KARIN ULVIO, ELINA SIMONEN, ISTOCK.COM/CSA-PRINTSTOCK K un tapahtumaan tarvitaan puhuja, täytyy ensin kirkastaa, kaivataanko oikeasti juuri puhujaa vai sittenkin juontajaa tai moderaattoria. Ovatko he miehiä vai naisia, vanhoja tai nuoria. Yritys on perustettu vuonna 2001 osaksi ruotsalaista TF Group -konsernia.. –PANOSTA VAI PIHISTÄ PUHUJA Hyvä puhuja osaa Ekmanin mukaan ottaa huomioon yleisön luonteen ja nostaa esille tilaajan haluamia asioita. ”Jos ohjelma on asiapitoista ja yleisö on insinööripainotteista, he eivät välttämättä odotakaan kovin viihteellistä puhujaa.” Ekman korostaa hyvän ohjeistuksen merkitystä puhujalle, moderaattorille tai juontajalle, eli järjestäjällä on merkittävä rooli onnistuneessa lopputuloksessa. Toivotaanko puhujalta räiskyvää vai hillittyä esiintymistyyliä. PATRIK EKMAN l Speakersforum Finlandin perustaja ja hallituksen jäsen. Siksi puhujatoimistot tarjoavat satoja ammattilaisia julkkispuhujista eri teemojen asiantuntijoihin. Puhuja hurmaa yleisön täsmäiskuillaan. Juontaja on illan isäntä tai emäntä, joka vie tilaisuutta eteenpäin. Moderaattori taas vetää vaikkapa paneelikeskustelua. Pitäisikö tapahtumaan palkata ammattipuhuja vai hoitaisiko homman itse. Palkituinkaan puhuja ei ole hyvä, jos hänet laitetaan väärän yleisön eteen. ”Järjestäjän pitää tietää yleisönsä. Patrik Ekman toi omien sanojensa mukaan koko puhujabisneksen Suomeen vuonna 2001. Kaikkea osaamista ei aina löydy yrityksen omilta palkkalistoilta. Ekman tiivistää yrityksen toiminta-ajatuksen kuulijoita ja puhujaa yhdistäväksi ”matchmakeriksi”. Hän vahvistaa teemaa asiantuntemuksellaan ja tarjoaa inspiraatiota. l Speakersforum on Suomen suurin puhujia, juontajia ja valmentajia välittävä yritys. Palkittu vuoden puhujana 2021 ja 2022 ja vuoden yritysvaikuttajana 2019. l Tuominen puhuu työelämän tunteista. Silloin hän perusti puhujia tilaisuuksiin välittävän Spekersforumin. Olennaista on valita tapahtuman teemaan ja kohderyhmälle parhaiten sopiva henkilö, on se sitten ammattilainen tai yrityksen oma talentti. Ovatko he insinöörejä tai ekonomeja. Jokaisella on oma tehtäväkenttänsä. Neuvoja päätösten tueksi antavat Speakersforumin perustaja Patrik Ekman ja palkittu puhuja Camilla Tuominen
”Kuulijat yllättyvät myönteisesti, kun viihdeohjelmista tuttu kasvo osoittautuukin syvällisiä ajatuksia herättäväksi innostajaksi. Puhujan täytyy tykätä puhumisesta, ja on hyvä, jos hän on tehnyt sitä ennenkin usein.” • ”PALKITUINKAAN PUHUJA EI OLE HYVÄ, JOS HÄNET LAITETAAN VÄÄRÄN YLEISÖN ETEEN.” ”KAKSI JUONTAJAA ON TOIMIVA RATKAISU, JOS TAPAHTUMA ON ISO TAI ESIINTYMISLAVOJA ON KAKSI.” 50. On herätty siihen, että pelkät faktat ja järki eivät riitä hyvän työpaikan luomiseen. Hän on antanut itselleen luvan sanoa juuri ne asiat, jotka haluaa sanoa. Aiheena on tunteiden johtaminen. Voi olla katastrofi, jos esimerkiksi markkinointijohtaja pistetään vastahakoisesti puhumaan aiheesta, jota hän ei tunne: vaikkapa nyt Suomen yleisestä taloustilanteesta tai työhyvinvoinnista. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi yrityksen tulosjulkistukset, missä jaetaan täysin firman sisäistä tietoa. Kaksi juontajaa on myös toimiva ratkaisu, jos tapahtuma on iso tai esiintymislavoja on kaksi. ”Hyvällä puhujalla pitää toki olla asiantuntemusta, mutta kyllä ihmiset haluavat kuulla säväyttäviä kokemuksia. Syksyllä 2023 Tuomisesta tuli myös väitöskirjatutkija. Ekmanin mukaan varsinkin miesja naisjuontajan pari voi tuoda esiintymislavalle uudenlaista dynamiikkaa. Camilla Tuomisesta tuli päätoiminen ja sittemmin moninkertaisesti palkittu puhuja kuusi vuotta sitten. Se luo hyvinvointia myös ihmisille heidän ympärillään ja vaikuttaa positiivisesti koko yhteiskuntaan.” tenkaan voi laittaa. Tämä on yleistä esimerkiksi gaalatyyppisissä tilaisuuksissa. Aiemmin startup-yrittäjänä ja liikkeenjohdon konsulttina toiminut Tuominen puhuu keikoillaan työelämän ja tunteiden johtamisen teemasta. Ehkä juuri hänen takiaan tilaisuuteen tulevat kaikki kutsutut vieraat.” Joskus juontajaksi valitaan juontajapari. Oli puhuja kuka tahansa, häneltä vaaditaan eritoten asiantuntemusta puhumastaan aiheestaan. Tuominen sanoo tavoittelevansa kuulijoilleen parempaa työelämää. Kaikkiin tilaisuuksiin ei suinkaan tarvita ammattipuhujaa, kertoo Ekman. Julkkispuhujalle yleisön mahdolliset ennakkoluulot häntä kohtaan voivat olla vahvuus, Patrik Ekman kertoo. Pelkkä järki ja faktat eivät herätä tunteita.” Tuomiselle yritysmaailma ja sen haasteet ovat tuttuja, ja hän pyrkii puhumaan työelämän asioista rohkeasti ja suoraan. 50 Tunteet edellä lavalle VIISI VUOTTA päätoimisena puhujana toiminut Camilla Tuominen on voittanut lukuisia palkintoja. ENTÄ FIRMAN oman henkilön valitseminen puhujan rooliin. Hän aloitti puhujana myytyään tunnetaitoihin perustuneen startupinsa, ja puhujakeikoillaankin hän vie eteenpäin viestiä tunteiden ymmärtämisestä ja tunnejohtamisen tärkeydestä. Jos tilaisuuden järjestävän yrityksen henkilöstöstä löytyy kokenut esiintyjä, joka ei turhista hermoile, osaa käyttää mikrofonia ja kirjoittaa hyviä juontoja ja puheita, hän voi olla aivan kelpo valinta. ”Tärkeää on myös tietää, mikä on tilaisuuden kuulijoiden asenne tunneteemaan ja minkälaisia kokemuksia heillä on ollut viime aikoina. Teen töitä sen eteen, että yrityksissä nähtäisiin, etteivät tunteet ole mitään vaaleanpunaista höttöä. Tuominen sanoo ryhtyneensä puhumaan tunteista työkseen huomattuaan, että kyvyttömyys ymmärtää ja johtaa tunteita aiheuttaa ongelmia lähes kaikkialla. ”Yleisimmin yleisössäni istuu suomalainen tietotyöntekijä, kuten insinööri, kauppatieteilijä tai juristi, mutta olen puhunut paljon myös esimerkiksi lääkäreille”, Tuominen kertoo. Hintaero syntyy monista tekijöistä, ja kalliimpaan puhujaan päätyminen voi kasvattaa tapahtuman uskottavuutta yleisön silmissä. Tuominen pitää tärkeänä, että hän tietää etukäteen, mikä on järjestäjän tavoite ja toive tilaisuudelle, eli Tuomisen sanoin ”strömsö-lopputulos” on oltava selvillä. ”Tällöin haluan tietää yleisöstäni, ovatko he esimerkiksi esihenkilöitä vai työskentelevätkö he asiakasrajapinnassa ja millaisia tunnetilanteita heillä yleisimmin työssään on.” PUHUJATOIMISTOJEN LISTOILTA löytyy eri teemojen asiantuntijoita, kuten Camilla Tuominen, sekä niin sanottuja julkkispuhujia. ”Kun ihmiset ryhtyvät kuuntelemaan tunteitaan, he voivat paremmin ja pystyvät tekemään viisaampia päätöksiä. ”Suomessa on perinteisesti uskottu faktaan ja järkeen. Myös jos yleisömäärä ei ole kovin iso, puhujalla jää hyvin aikaa huolehtia vieraistaan. Eri tunteiden ymmärtäminen tuo viisautta ja selkeyttä tekemiseen ja on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä taidoista.” Tuomisen mukaan hyvä puhuja on aito, innostunut ja seisoo sataprosenttisesti teemansa takana. ”Tulosjulkistusta esittelevä talousjohtaja tietää varmasti, mistä puhuu. ”Puhujan asiantuntemuksella ja julkisuudellakin on arvonsa. Jos tilaaja ei ehdottomasti halua tunnettua puhujaa, on todella tärkeää, että puhuja ajaa juuri sitä asiaa, mitä tilaaja haluaa.” Puhujapalkkioiden haitari ulottuu Suomessa pääosin 500 eurosta 5 000 euroon. Onko työpaikalla käyty esimerkiksi muutosneuvotteluja?” Tuomisen mukaan hänet halutaan puhujaksi usein silloin, kun yrityksessä on kohdattu ongelmia tunteiden ja vuorovaikutuksen kanssa. Puhujan on ehdottomasti oltava aito”, Ekman sanoo
Tapahtumat ovat aivan yhtä arvokkaita hyödykkeitä kuin vaikkapa vientiteollisuuden tai muiden palvelualojen tuotteet. Ei tarvitse olla suuri talousnero tajutakseen, ettei väitteessä voi olla mitään järkeä. Kuntien talousongelmat voitaisiin unohtaa, jos sijoittamalla miljoona euroa kesäfestareihin olisi mahdollista luoda 126 miljoonan arvosta taloudellista toimeliaisuutta. Tarkoittaako tämä, että tapahtumat eivät tuota mitään. 51 Tapahtuma, talousihme PUHEENVUORO Hyvä vaikutusarviointi edellyttää mielikuvitusmaailman muodostamista. Tapahtumien tuotanto ansaitseekin tulla kohdelluksi varteenotettavana toimialana. Syy on paljon yksinkertaisempi: tapahtuma-ala tuottaa iloa ja hyötyä tapahtumiin osallistuville ihmisille. Siksi niihin perustuvat arviot ovat hyödyttömiä. Tapahtuman vaikutus on nimittäin sen tuottama hyvinvointi verrattuna muuten samanlaiseen maailmaan, jossa tapahtumaa ei järjestettykään. Kunnolliseen vaikutusarvioon sisältyy siis käsitys siitä, millainen tämä kuvitteellinen – taloustieteen slangilla kontrafaktuaalinen – maailma olisi ollut. Jättihyötyjä julistavissa vaikutusarvioissa tätä vaihtoehtoisen maailman analyysiä ei koskaan tehdä. Se edellyttää – ei enempää eikä vähempää – kuin mielikuvitusmaailman muodostamista. Toisin sanoen rahavirtojen samoin kuin työtuntien laskeminen yliarvioi tapahtuman vaikutuksia, koska verrokki puuttuu. Tämän havaitsemiseen ei tarvita liioiteltuja vaikutusarvioita. Pikkuisen pienempiä mutta silti moninkertaisia tuottoja lupaavat epäuskottavat vaikutusarviot ovat kuitenkin valitettavan yleisiä tapahtumaja kulttuurialan edunvalvonnassa. Niissä esimerkiksi lasketaan useimmiten tapahtuman hyödyksi sen yhteydessä kulutetun rahan määrä samoin kuin sen yhteydessä tehdyt työtunnit. Hän on kirjoittanut pari kirjaa ja useita somepäivityksiä. Syy tähän ei kuitenkaan ole se, että tapahtumat synnyttävät taianomaisesti sivutuotteenaan suunnattoman määrän arvoa. Hyvä vaikutusarviointi ei ole helppoa. J okainen kuntien festivaaleihin panostama euro tulee takaisin 126-kertaisena! Näin väitetään Pirkanmaan alueen tapahtumien taloudellisia vaikutuksia koskevassa selvityksessä. Pirkanmaan selvityksen johtopäätökset ovat poikkeuksellisen hupsuja. Mutta jos tapahtumaa ei olisi järjestetty, rahat olisi käytetty johonkin muuhun lähes yhtä mukavaan. – Heikki Pursiainen. Ei tietenkään. Riittää, että ihmiset ovat vapaaehtoisesti valmiita käyttämään arvokasta aikaansa ja rahaansa osallistuakseen tapahtumiin. Tapahtumaan liittyviä töitä tehneet olisivat samoin tehneet jotain muuta lähes yhtä hyödyllistä. Heikki Pursiainen on ekonomisti, joka on kirjavan urapolkunsa aikana työskennellyt tutkijana, ajatuspajatyyppinä, mediayrittäjänä ja virkahenkilönä. Tarkoitushakuisuuden lisäksi syynä liian suuriin vaikutusarvioihin ovat huonot arviointimenetelmät
Ja myös luovemmatkin ratkaisut, kuten tapahtumapalveluiden saaminen kotitalousvähennyksen piiriin tai elämyspalveluiden sähköveron alentaminen, olisivat alan kannalta tervetulleita. Positiivista asiassa on kuitenkin se, että tapahtuma-alan näkökulmista ollaan kiinnostuneita ja tavoitteena on alan kannalta tarkoituksenmukainen sääntely. Vuoteen mahtuu myös iso liuta muita olennaisia lakihankkeita, joita toimialan puolesta seurataan aina järjestyksenvalvonnan sääntelystä rahapelaamisen vapauttamiseen. Vaikka työ kansallisen sääntelyn osalta on vasta päässyt hyvin alkuun, on alalla paljon voitettavaa siinä, että pidämme omia tavoitteitamme esillä myös näissä vaaleissa. Poliittisten puheiden perusteella alvin nostopäätöksen peruminen ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä. 52. Keväällä järjestettävä kehysriihi on käytännössä viimeinen hetki, jossa päätös alvin korottamisesta voidaan vielä ottaa uudelleen harkintaan. ARVONLISÄVERON KOROTUS ON ISKU TAPAHTUMA-ALALLE Orpon hallitus on tuomassa tapahtumalippuihin arvonlisäveron korotuksen 10 prosentista 14 prosenttiin, mikä tarkoittaa isojen tapahtumien osalta jopa satojen tuhansien lisäkustannusta. Alkuvuonna lausunnolle tulee rakentamislain muutos, jossa tullaan rajaamaan tapahtumapystytys rakennuslupavaatimuksen ulkopuolelle. Näin varmistetaan, ettei tapahtumiin liittyvä byrokratia lisäänny ja tee tapahtumien järjestämisestä raskasta, jopa mahdotonta. Veronkorotuksen vastapainoksi olemme jokaisessa sopivassa hetkessä esittäneet muun muassa nostoa kulttuuriedun tasoon, joka joka on ollut 15 vuotta samalla tasolla. USEITA ALAAN LIITTYVIÄ LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSIA KÄYNNISSÄ Vuoteen 2024 liittyy paljon myös muita lainsäädännöllisiä hankkeita, jotka ovat tapahtuma-alan edunvalvonnan kannalta kiinnostavia, jopa kriittisiä. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö Tapahtumateollisuus pitäisi nyt keväällä alv-asiaa aktiivisesti esillä. Sen ostovoiman palauttaminen vuoden 2009 tasolle tarkoittaisi edun korottamista nykyisestä 400 eurosta yli 600 euroon. Ministeriö on uudistamassa asetusta, mutta kuten lainsäädäntötyössä yleensä, kiireellisetkin muutokset vievät aikansa. Kyseinen asetus on se pahamaineinen lainkohta, johon perustuen ala on joutunut viime kesän ja syksyn aikana erilaisten aluehallintoviraston tiukentuneiden tulkintojen kohteeksi. EU-VAALIT ON PAIKKA VAIKUTTAA Toimintavuoteen ja edunvalvonnan horisontteihin vaikuttaa sekin, että kesäkuussa järjestetään europarlamenttivaalit. Vaalit ovat hyvä tilaisuus toimialan omien tavoitteiden kirkastamiselle, sillä nämä ovat ensimmäiset EU-vaalit sitten toimialajärjestön perustamisen. Mutta ei vuosi missään tapauksessa ala ilman haasteita. TAPAHTUMATEOLLISUUS RY:N TOIMITUSJOHTAJA SAMI KERMAN NYT ON VAIKUTTAMISEN PAIKKA V uosi 2023 jäi vuosikymmenen ainoaksi kokonaiseksi kalenterivuodeksi, kun toimialaa ei kuritettu rajoituksilla. Jos kustannusnousun vie suoraan hintoihin, on iso riski, että se näkyy vastaavasti kysynnässä. Vaalit ovat hyvä tilaisuus toimialan omien tavoitteden kirkastamiselle. Tapahtuma-alan odotukset vuodelle 2024 ovat kahtiajakoiset, ja politikoimaankin päästään. Poliittinen ilmapuntari näyttää ennemminkin siltä, että hallitus tekee lisää leikkauksia ja veronkorotuksia. Monille alan toimijoille viime vuosi oli euromääräisesti ennätysvuosi, ja vuosi 2024 käynnistyy niin, ettei enää pidetä koronan perumia tilaisuuksia vaan alkavan vuoden toteutuksia on voitu valmistella ennakoitavasti ja suunnitellusti. Vaalit luovat tilaisuuden keskustella kansainvälisestä sääntelystä, tapahtuma-alan kohtaamista haasteista sisämarkkinoilla ja yritysten kansainvälistymisestä. Samaa tavoitetta kohti mennään myös sillä, että sosiaalija terveysministeriö on uudistamassa asetusta rakennustyön turvallisuudesta. Suomi on taantumassa, mikä heijastuu nopeasti suhdanneherkälle tapahtuma-alalle, sillä kustannusnousu alalla on yleistä inflaatiotasoa huomattavasti voimakkaampaa
Maailmaa ei tietenkään yhdellä seminaarilla valmiiksi tehdä, mutta tämä on Tapahtumateollisuus ry:n vuoden kohokohta, ja olemme laittaneet paljon vaivaa ja ajatusta rakentaaksemme ohjelman, joka tukee osallistujien liiketoiminnan kehittämistä, alan keskinäistä verkostoitumista ja yhteistä asiaamme. Erityisesti työryhmätyöskentelyä on tarkoitus kehittää tänä vuonna, ja pian onkin käynnistymässä haku useisiin uusiin työryhmiin, joiden kautta lyödään viisaita päitä yhteen vastuullisuuteen, hyviin liiketoimintakäytäntöihin, tiedolla johtamiseen, koulutuksen kehittämiseen ja turvallisuuteen liittyen. HE LS IN G IN KA UP UN KI /J US SI HE LL ST EN Helsingin kaupunki tekee parhaillaan vaikuttavaa ja tavoitteellista yhteistyötä tapahtumatoimijoiden kanssa. Myös myöhempään vuoteen on ladattu paljon odotusta toiminnan kehittämisestä. Esimerkiksi koulutuksen kehittämiseen liittyen Tapahtumateollisuus on saanut Messusäätiöltä avustusta, jonka myötä on tarkoitus perustaa toimialan ja oppilaitosten väliselle vuoropuhelulle verkosto ja vauhdittaa alan tutkintokoulutuksen kehittämistä. Taten toiminta kehittyy monta tärkeää yhteistä keskustelua viisaampi, ja käytyjen keskusteluiden lopputuloksia hyödynnetään alan kehittämisessä ja edunvalvonnassa. Kuva Lux-festivaalista Helsingistä. Tällä kertaa pääsemme käymään yhteisiä keskusteluita ja kehittämään toimialaa laajasti kaksi kokonaista seminaaripäivää. Osana tuota työtä avustuksella on tarkoitus järjestää kaksi työpajaa, joiden kautta saadaan koottua alan viisaus ammatillisen ja korkeakoulutuksen sisältöihin liittyen. Agendalla on niin sääntelyn kehittäminen, kasvu ja kaupunkien rooli kuin osaaminen, hankinnat, markkinointi ja moni muu aihe. Liity Vuosi 2024 on vahvan vaikuttamisen vuosi. VUOSI KÄYNNISTYY isosti, kun 5.–6.2.2024 Hämeenlinnan Verkatehtaalla järjestetään Tapahtumateollisuus NYT -toimialaseminaari. Seminaari toteutetaan laajassa yhteistyössä kumppaniorganisaatioiden kanssa, ja kaikki ohjelmaosuudet toteutetaan keskustelevasti. Vaikka Tapahtumateollisuus NYT on järjestetty myös aiemmin, toteutus on ollut aiemmin yksipäiväinen ja se on tapahtunut koronan varjossa. Tule mukaamme vahvistamaan ääntämme ja rakentamaan tapahtuma-alan tulevaisuutta! jäseneksi! tapahtumateollisuus.fi 53 TAMMIKUU 2024 I Tapahtumateollisuus ry tiedottaa. Näistä työryhmistä on tarkoitus viestiä myös aktiivisemmin muun jäsenistön suuntaan, jotta työ yhteisen toimialamme kehittämiseksi tulee näkyvämmäksi ja vasen käsi tietäisi entistä paremmin, mitä oikea käsi tekee. Tarkoitus on, että niin osallistujat kuin toimialayhteisökin olisi tilaisuuden jälkeen Viime vuonna Tapahtumateollisuus ry:n toiminta organisoitiin uudelleen, ja tänä vuonna keskitytään kehittämiseen
www.paviljonki.fi | myyntipalvelu@paviljonki.fi. TA PA H TU M AT JA TI LA T MEILLÄ JÄRJESTÄT HELPOSTI * YRITYSTAPAHTUMAT * JUHLAT JA PIKKUJOULUT * KOKOUKSET JA KICK-OFFIT * YLEISÖTAPAHTUMAT * MESSUT JA FESTIVAALIT SAVOY_Evento_hakemisto_ULOS.indd 1 SAVOY_Evento_hakemisto_ULOS.indd 1 15.1.2024 14.05 15.1.2024 14.05 JÄRJESTÄ YRITYS TILAISUUS WWW.TAMPERETALO.FI/YRITYSTILAISUUDET myyntipalvelu@tampere-talo.fi / 03 243 4800 Lisätietoja ja yksilöllistä suunnittelua myyntipalvelustamme myynti@botta.fi tai 09 580 770 Museokatu 10, 00100 Helsinki bottaevents.fi TILAT TÄRKEIMMILLE HETKILLE SUOMEN KIINNOSTAVIN TAPAHTUMATALO yritystilaisuudet juhlat kokoukset seminaarit messut INFO@MIKAELI.FI / 040 198 4109 / MIKAELI.FI BT OB -H AK EM IS TO Paviljongista tilat ja tekijät joka tapahtumaan! Tuotamme ikimuistoisia elämyksiä ammattitaidolla ja suurella sydämellä
Valimotie 8, Helsinki • myynti@taitotalo.fi, 020 7461 352 www.taitotalo.com Kohtaamisia, jotka muistetaan Meiltä löydät puitteet ja osaamisen kaikkien tapahtumatoiveidesi toteuttamiseen. L Täyden palvelun kongressikeskus, jossa onnistuvat myös iltatilaisuudet ja juhlat. www.messukeskus.com BT OB -H AK EM IS TO TA PA H TU M AT JA TI LA T
LA IT EV UO KR AU S MR. C O M CELINE DION, ERIKA VIKMAN, PAULA KOIVUNIEMI, KAIJA KOO, LADY GAGA, EINI, MADONNA, CHER, FREDDIE MERCURY, WHITNEY HOUSTON, TINA TURNER, VIRVE ROSTI, ELLINOORA, VESALA, JENNI VARTIAINEN...JA MONET MUUT TÄHDET! 040 523 1833 Moottorisaha -jonglöörishow ”Tällä esityksellä sain Britain’s Got Talent 4/4 kyllä –ääntä ja seisoma-aplodit, eli esitys on hyvä myös muiden kuin itseni mielestä.” – Janne Mustonen Ainutlaatuinen, kansainvälisen tason elämys! Katso vuokrattavat laitteemme tarkemmin tivolisariola.fi Kysy lisää: Ville Sariola 040 509 2949, ville.sariola@tivolisariola.fi Laadukasta LAITEVUOKRAUSTA Vuokraa meiltä huvilaite tapahtumiin, juhliin tai festareille! MAAILMANPYÖRÄSTÄ LASTENLAITTEISIIN Katso vuokrattavat laitteemme tarkemmin tivolisariola.fi Kysy lisää: Ville Sariola 040 509 2949, ville.sariola@tivolisariola.fi Laadukasta LAITEVUOKRAUSTA Vuokraa meiltä huvilaite tapahtumiin, juhliin tai festareille! MAAILMANPYÖRÄSTÄ LASTENLAITTEISIIN Katso vuokrattavat laitteemme tarkemmin tivolisariola.fi Kysy lisää: Ville Sariola 040 509 2949, ville.sariola@tivolisariola.fi Laadukasta LAITEVUOKRAUSTA Vuokraa meiltä huvilaite tapahtumiin, juhliin tai festareille! MAAILMANPYÖRÄSTÄ LASTENLAITTEISIIN Hämeenlinna on vakiinnuttanut paikkansa monipuolisena ja mutkattomana tapahtumapaikkana sekä isoille että pienille kokouksille, seminaareille ja muille tilaisuuksille. Palvelumme on maksuton, ota rohkeasti yhteyttä! www.hameenlinnakongressi.fi Valitse Suomen väestöllinen keskipiste tapahtumasi paikaksi TA PA H TU M AT JA TI LA T OH JE LM AP AL VE LU T LI IK EM AT KA IL U BT OB -H AK EM IS TO. BODY LANGUAGE® – NIKO VISURI www.mrbodylanguage.com 0400 506 600 SOITA Kehonkieli koulutus / show Esiintyjä Puhuja yli tapahtuman kokemuksella 1000 Asiaa ja hauskaa kehonkielestä yritystapahtumiin! Stopover in Iceland on your way to North America icelandair.fi One trip, two destinations W W W . Me tunnemme Hämeenlinnan ja autamme mielellämme kaikissa kokouksiin ja tapahtumiin liittyvissä asioissa. Voimmeko auttaa. D I V E T S H O W
TA PA H TU M AT UR VA LL IS UU S TU N N IS TA UT UM IN EN EVENTON ILMOITUSMYYNTI Tanja Lukkarinen tanja.lukkarinen@media.fi 040 529 3628 Sinun ilmoituksesi tähän. jarjestys.fi TAPAHTUMAJA TURVALLISUUSPALVELUT Silloin, kun laatu ja yksilöllinen palvelu merkitsevät, valitse Järjestys. Ryhmäja kokousosasto 0800 412 412 ryhma@vikingline.com Täyden palvelun tapahtumatalo merellä Kokousristeilyt ja ryhmämatkat Vaasasta Uumajaan 020 771 6813 group@wasaline.com KO KO UK SE T BT OB -H AK EM IS TO. Nähdään kongressimessuilla OSASTO 102
”Podcast on tarjonnut foorumin aidoille, anonyymeille tarinoille siitä, miksi ihmiset ovat lähteneet työpaikoistaan. Seurauksena työpaikkojen vaihtamisen tahti kiihtyi mielekkäämpien olojen toivossa. Onko se ajattelemattomuutta tai liialti asia tai tulos edellä johtamista, jonka myllerryksessä ihminen unohtuu?”, Ruusuvuori pohtii. Töitä alettiin tehdä etänä ja myöhemmin hybridinä. Podcastin vetäjät tekivät viime vuonna laajemman selvityksen lähtemisen syistä. Tästä syntyi Lähtijät-podcast. Muutos vaikutti ihmisten arvoihin ja arvostuksiin, muun murroksen mukana. Holman, Jonesin ja Ruusuvuoren mukaan syy on se, että organisaatioissa ei ymmärretä johtaUusi sarja esittelee kiinnostavimpia mediasisältöjä oman ammattitaidon ja itsensä kehittämiseen. ”Yrityksiä kehitetään ihmisiä innostamalla. KU VA : IS TO CK .C O M /M AR K M UR PH Y Mediatärppejä oman ammattitaidon ja itsensä kehittämiseen. Kustannus vastaa työntekijätasolla puolen vuoden ja johtajatasolla 14 kuukauden palkkaa, tekijät muistuttavat. ”Emme usko, että yksikään esihenkilö tai johtaja jättää asioita tekemättä tahallaan, mutta ilman osaamista, työkaluja ja voimavaroja onnistuminen on vaikeaa. Irtisanoutumista harkitseville. Erään tilaston mukaan liki kolmannes yrityksistä ei kouluta johtamista lainkaan ja säännöllistä johtamiskoulutusta tarjoaa vain 29 prosenttia yrityksistä. Vastausten perusteella huono johtaminen ajaa ihmisiä ulos organisaatioista voimakkaammin kuin esimerkiksi palkka tai positio. Vastauksia tuli yli 3 000. Aidon kiinnostuksen osoittaminen alaisia kohtaan ja kasvun mahdollisuuksien tarjoaminen, Jones sanoo. misen perusajatusta: johtaminen on työtä, johon tarvitaan osaamista ja välineitä käsitellä erilaisia tilanteita alaisten kanssa. PODCAST Lähtijät PUHUJAT Liisa Holma, Ulla Jones ja Minna Ruusuvuori KESTO 50 jaksoa, pituus noin 60 minuuttia MISSÄ Useilla podcastalustoilla, mm. Spotify, Apple ja Supla KENELLE Oman johtamisen ja työyhteisönsä kehittäjille. TYÖELÄMÄ MUUTTUI muutama vuosi sitten kertalaakista. Huono johtaminen ajaa ihmisiä ulos organisaatioista voimakkaammin kuin esimerkiksi palkka tai positio. Johtajuuden ei pitäisi myöskään olla kenellekään palkinto hyvin tehdystä työstä, vaan johtaminen on ammatti, johon pitää olla palo ja koulutus.” Mitä esihenkilöiltä ja johtajilta sitten odotetaan. Olemme kuitenkin ratkaisukeskeisiä: ääneen pääsevät myös asiantuntijat, jotka tarjoavat työkaluja yksilöille ja organisaatioille navigoida tilanteesta pois”, Holma kertoo. Ensimmäisessä osassa irtisanoutumisesta puhuvat Lähtijät-podcastin tekijät. Navigointi on yrityksille järkevää, sillä työntekijän menettäminen on kallista. Mikä estäisi lähtemisen. Liisa Holman, Ulla Jonesin ja Minna Ruusuvuoren vetämässä Podcastissa puhutaan siitä, mitkä asiat pitävät ihmiset kiinni työssään ja mitkä työntävät sieltä pois. Onko jokin korostunut asia, joka saa ihmiset vaihtamaan työpaikkaa. ”Eniten on hätkähdyttänyt johtamisen julmuus ja tunteettomuus. Jotta yritykset kasvavat ja kukoistavat, siellä työskentelevien ihmisten pitää voida hyvin.” 58. TEKSTI KAI LINTINEN KUVA PÄIVI RISTELL KUULOLLA Vaihtamalla paranee
VAIKUTA VAIKUTTAJILLA Nuorten houkuttelu tapahtumiin vaatii omanlaisiaan keinoja. Tubeconissa somevaikuttajat ja heidän nuoret faninsa kohtaavat. STAROJEN TAKANA Live Nationin maajohtaja Tomi Saarinen kertoo, millaisen työn takana on saada huippuartisteja Suomeen. Ja tka luk em ist a av ec m ed ia .fi KU VA : TU BE CO N /P EK KA KE RÄ N EN Kokous & kohtaamiset EVENTO AWARDS 2024 Esittelyssä kilpailun finalistit! UUSIA IDEOITA KOKOUKSIIN Kokouksiin tarvitaan uusia henkilörooleja, jotta ne rullaavat kuten nykytyöelämässä pitäisi. ENSI NUMEROSSA Nähdään! TILAA EVENTO eventolehti.fi/tilaa Eventon seuraava numero ilmestyy 27.3. 59