Nro 4 / 2007
HINTA
7.00
Vertailutestissä
Noin 750 euron
SPORTTIHYBRIDIT
Koeajossa Parivertailussa
Rossano C1
hiilikuitupyörä maantielle
Pinarello F4:13
italialaisen unelman paluu Suomen teille
Lukijoiden unelmapyörä Scott Spark ja Giant Anthem
Katsauksessa
Jamis Dakar XAM
täysjoustomaasturi
Vertailutestissä
Neljät huippuluokan
KESÄN FILLARIVAATEMUOTI
Tour de France info
XC-LEVYJARRUT
PALVKO 2004-
www.fillari-lehti.fi
· Euroopan kovimmat nousut · Maailmanympärimatkaaja Jukka Salminen Turkissa · Projekti Mylly ja treeniryhmän ensikokemukset kuntoajoista · Seuraesittelyssä Tawast Cycling Club · Lohjan kakkosnelonen
Jo 30 vuoden kokemuksella. Silmämääräinen rungon arviointi saattaa antaa väärän tuloksen, siksi käytämme Velosportissa mittalaitetta. 10 - 18 la 10 - 15. ( muuten 50 ) AJOASUSTEET, KOMPONENTIT, SAMASTA OSOITTEESTA. Voima välittyy keholta polkimille täydellisesti, jolloin pyörän käsittely on helppoa ja luontevaa. Oikean runkokoon valitseminen ei ole aina helppoa, ihmisen mittasuhteet ovat yksilöllisiä. Paikat eivät kipeydy ajaessasi. Se antaa lahjomattomasti oikean tuloksen, lisäksi ajoasennon sopivuuden voi jo aistia mittalaitteessa itse.
Tule valitsemaan mieleisesi pyörä ja väri.
Velosportin Tailormade -menetelmällä mittaamme sinulle sopivimman rungon. Pyöränostajalle ei ylimääräisiä kuluja, palvelu sisältyy hintaan. Pyörästä muodostuu kuin kehon jatke. Toimitamme postiennakolla ympäri maata.
Pyöräilyn erikoisliike
Avoinna: ark. Tärkein asia pyörää valittaessa on rungon oikea koko.
Kun runko on oikean kokoinen ja ajoasentosi paras mahdollinen, ajaminen on miellyttävää ja tehokasta
kerran 78 Maailmanympärimatkaaja Jukka Salminen Turkissa
ROSSANO C1
s.56
Koeajossa trailipyörä
Henkilöitä ja seuroja
19 20 21 82 Esittelyssä Tawast Cycling Club Jussi Veikkasen kokemukset Girosta Matti Lehikoisen maailmancup käyntiin Kuukauden fillarinaama Cyril Guimard
MARIN RIFT ZONE
s.64
Katsauksessa
Palstat
8 10 77 92 96 97 Ohjaustangon takaa Pikalinkku uutisia ja uutuuksia Fillari-lehden tilauskuponki Fillaritori Pikajalka Seuraavassa numerossa
KESÄN PYÖRÄMUOTI
s.66
4 Fillari. 4 / 2007
TÄSSÄ NUMEROSSA:
Fillareita
24 Parivertailussa lukijoiden unelmapyörä Scott Spark ja Giant Anthem 36 Vertailutestissä seitsemän sporttihybridiä 56 Koeajossa kotimainen maantiepeli Rossano C1 58 Koeajossa italolaatua maantielle Pinarello F4:13 60 Koeajossa trailipyörä Jamis Dakar XAM 2.0 64 Koeajossa trailipyörä Marin Rift Zone
Parivertailussa
Lukijoiden unelmapyörä Scott Spark ja Giant Anthem
s.24
Vertailutestissä
Varusteita ja tarvikkeita
30 Katsauksessa kesän pyörämuoti 74 Vertailutestissä huippuluokan xc-levyjarrut
seitsemän
SPORTTIHYBRIDIÄ
s.36
Koeajossa kotimainen maantiepeli
Kisoja ja treeniohjeita
48 Tour de France lähestyy 68 Joona Laukan ohjeet kesäharjoitteluun 70 Projekti Myllyn ensimmäinen iso koitos takana 86 Italian ympäriajo 88 Kisasilppua kotimaasta
Matkoja, paikkoja ja tapahtumia
52 Euroopan kovimmat nousut 66 Lohjan 24H ajettiin 8
Toinen ajamani tapahtuma olikin sitten selvemmin kuntotapahtumaksi luokiteltava Pirkan Pyöräily, jossa myös pitkälle 220 km matkalle ajajat lähetettiin 30 kuljettajan ryhmissä, eikä ajanottoa maalissa ollut. Lopulta tapahtuman suurin yhtenäinen ryhmä oli kärkiporukka, jossa oli enää noin 30 ajajaa. Tapahtumassa oli mukana aika paljon lisenssin omistavia oikeita kilpailijoita, joten ryhmä eteni hyvää vauhtia ja ajajajoukko pieneni kun kilometrejä jäi taakse. MIKÄLI HYVÄKSYTTYÄ ILMOITUSTA EI TUOTANNOLLISISTA (FORCE MAJOR) TAI ASIAKKAASTA JOHTUVISTA SYISTÄ VOIDA JULKAISTA, LEHTI EI VASTAA ILMOITTAJILLE MAHDOLLISESTI AIHEUTUVISTA VAHINGOISTA. HUOMAUTUKSET ON TEHTÄVÄ 8 PÄIVÄN KULUESSA ILMOITUKSEN JULKAISEMISESTA.
www.fillari-lehti.fi. Muiden lajien kuntotapahtumissa kaikkien lähettäminen matkaan samaan aikaan on normaali käytäntö. Maantiellä ajettavissa tapahtumissa osallistujien jakaminen pieniin ryhmiin parantaa osallistujien turvallisuutta ja pienemmässä ryhmässä ajettaessa kokemattomat ajajat eivät niin helposti aiheuta vaaratilanteita muille osallistujille. Joten nautitaan kesästä ja pyöräillään.
Janne
www.fillari-lehti.fi 8 Fillari
FILLARI-LEHTI ILMESTYY SEITSEMÄN KERTAA VUODESSA. Näin jaettiin osallistujat sitten kahteen osaan ja ajajaryhmän etuosasta lähtivät "kilpailijat". Siellähän kaikki lähtevät matkaan yhtä aikaa ja ajatkin otetaan. Jako kertoo tietysti jotakin tapahtumien luonteesta, mutta ei kaikkea. Tiukasti tulkittuna kaikki tapahtumat, joissa osallistujalta ei vaadita kilpailulisenssiä, ovat kuntoajoja. Tapahtuman järjestäjä toimi niin, että numeroja noudettaessa kysyttiin että oletko kilpailija vai kuntoilija. LEHTI EI VASTAA TALOUDELLISESTI PAINO- YM. Tällä kertaa taas tuo ensimmäinen ryhmä oli aika suuri, pienentyen kilometrien jäädessä taakse ja lopussa ryhmässä olikin enää alle 20 ajajaa. Pirkassa on kuitenkin muotoutunut epävirallinen käytäntö, että pitkän matkan ensimmäiseen lähtöryhmään tupsahtaa reilut 30 henkeä, eli kaikki ne jotka haluavat ajaa reitin läpi reipasta vauhtia. Mutta mihin alaluokkaan kuuluu sitten seuraavaksi ohjelmassani oleva "kuntotapahtuma" eli Tahkon 60 km. Oli kuntotapahtuma sitten järjestetty millä periaatteella tahansa, ainakin pariin kannattaa ajokauden aikana ehdottomasti osallistua, sillä ne tuovan pyöräilyharrastukseesi vaihtelua ja hyviä välitavoitteita. (03) 671 5474 fax (03) 671 5057 Julkaisija: Becorel Oy Kustantaja: RideMedia Oy PL 140 05801 HYVINKÄÄ Toimitusjohtaja: Jukka Helminen Painopaikka: SP-Paino Hyvinkää Sähköposti: toimitus@fillari-lehti.fi
OHJAUSTANGON
TAKAA
Kuntoajoja vai kilpailuja?
K
esän ensimmäiset kuntoajot ovat virittäneet keskustelua siitä että ovatko tapahtumat kilpailuja vai kuntotapahtumia. Hyvinkään tapahtuma on varmasti monen mielestä kilpailullinen kuntoajo, sillä kaikki lähtivät matkaan yhtä aikaa, osallistujille otettiin loppuajat ja tulokset julkaistiin. TILAUSPUHELIN 019-483 470. FILLARI-LEHTI VASTAA VAIN TILAAMASTAAN MATERIAALISTA. Minun mielestäni ajanotto kuuluu pyöräilyn kuntotapahtumiin ihan siinä missä hiihdossa, juoksussa tai vaikkapa suunnistuksessa, sillä jokainenhan vertaa mielellään suoritustaan edelliseen vuoteen tai terävimmän kärjen vauhtiin. TILAAMATTA LÄHETETTYÄ MATERIAALIA EI PALAUTETA. Tapahtuman kaikki noin 150 ajajaa lähtivät reitille siis yhtä aikaa, joten ajajaryhmä oli aika iso ainakin ensimmäisen 20 km ajan. Todella vähissä ovat myös ne tapahtumat, joissa aikoja ei oteta. klo 9-16 Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Markkinointitoimisto Sinisilta, Ossi Sinisilta PL 36, 13721 PAROLA puh. Maastossa ajettaessa osallistujien joukko venähtää ensimmäisten kilometrien jälkeen jo niin pitkäksi letkaksi, ettei lähtöryhmillä ole käytännön merkitystä. Loppukauden tapahtumiksi suosittelen maastopyöräilijöille esim. LEHDEN VASTUU ILMOITUKSEN POISJÄÄMISESTÄ TAI JULKAISEMISESSA SATTUNEESTA VIRHEESTÄ RAJOITTUU MAKSETUN MÄÄRÄN PALAUTTAMISEEN. Lisäksi Tahkon nopeimmat palkitaan ja ainakin minun silmissäni palkitseminen tekee aina tapahtumasta jonkin asteen kilpailun. TILAUSHINNAT: VUOSITILAUS 40 EUROA, KESTOTILAUS 37 EUROA . Pirkka oli siis hyvin selvästi kuntotapahtuma, kun lähtijät oli jaettu useampaan ryhmään ja ajan-
otto puuttui. VIRHEIDEN AIHEUTTAMISTA VAHINGOISTA. Lahden Finlandiaa ja maantiellä ajaville Turun seudulla elokuun lopulla järjestettävää, Fillari-lehden projektilaistenkin kauden päätavoitetta eli Myllyn Pyöräilyä. Itse olen ajanut tässä kesän kynnyksellä kaksi kuntoajoa maantiellä, joista ensimmäinen oli Hyvinkään K-Rauta ajo. FILLARI-LEHDESSÄ JULKAISTUN AINEISTON OSITTAINENKIN LAINAAMINEN ILMAN LUPAA ON KIELLETTY. Päätoimittaja: Janne Lehti (019) 483 427 Toimittaja: Arttu Toivonen Toimituksen sihteeri: Virpi Hyökki Ulkoasu: Marja Penttilä Osoite: PL 140 05801 HYVINKÄÄ Käyntiosoite: Kalliokierto 14 05460 HYVINKÄÄ Toimituksen puhelin: (019) 483 490 fax (019) 483 480 Tilaukset, hintatiedot ja osoitteenmuutokset: (019) 483 470 ark
esitämme päivittäisiä Tour De France tarjouksia. Anna innostuksen alkaa 26 uudella hiilikuitu ja alumiini maantiepyörämallilla alkaen 849 - 6999 euroa. suorassa myyntikanavassa. Jotain erittäin tärkeää puuttuu vuoden 2007 Tour De France:sta
Vaikka Team Unibet.com ei saanut lupaa lähteä mukaan kisaan, me haluamme kannustaa osallistuvia kuskeja sekä joukkueita juhlimalla Tour:ia erikoistarjouksin, joka päivä, kisojen ajan.
Heinäkuun 7.-29. Et löydä parempaa tapaa tehdä ostoksia. Canyon pyörät ovat saatavana vain online-myynnistä tai kuvastostamme | Lisätiedot ja online-myynti: www.canyon.com Tilaukset kuvastosta ja lisätiedot. speksejä... hintaa. Ole ostoksilla ilman kiirettä... Parhaimmat hinnat pyöristä ja varusteista, tutustu osoitteessa
www.canyon.com
PURE CYCLING
Vertaile... Puhelin 040 519 0653. Canyon Finland | Teiskontie 18 | 33540 Tampere | suomi@canyon.com | www.canyon.com. ilman sulkemisaikoja..
Polkimien mukana toimitetaan 73grammaiset klossit, joissa on pieni kantapään sivuliike. Muokkauksen jälkeen SH-R300 kenkä tarjoaa todella hyvän kontaktin polkimiin ja kengät ovat hyvinkin hintansa, 310 euroa, arvoiset. Painoa pedaaleista löytyy 278 grammaa ja niiden suositushinta on 220 euroa. FRWD W600 paketin hinta on 399 euroa ja siihen kuuluu sykepanta, gpslaite, "rannekello", usb-porttiin tuleva bluetooth-laite, akkupatterit+laturi sekä ohjelmisto. Edessä ja takana on oma kuvionsa ja renkaan keskiosa on melko kovaa ja rullaavaa 68a seosta ja sivunappulat puolikovaa 62a seosta. Dura-Acessa on lisäksi herkkä ja hyvin toimiva laakerointi, joten se on selvästi yksi tämän hetken parhaista maantiepolkimista. Ajossa Jones XR on erittäin tunnokas ja pitää hyvin vaihtelevissa olosuhteissa, kuten mainoslauseissa luvataankin. Pikalinkku
uutisia ja uutuuksia
Bontragerin kevyet ja leveät tubeless-renkaat
Jones XR tubeless on Bontragerin leveä taittuvakaapelinen vaihtoehto vaihtelevaan maastoajoon. Dura-Acen poljin uudistui jo viime kaudelle ja tänä vuonna Ultegrassakin käytetään samoja teknisiä ratkaisuja. Tarjolla on myös kiinteä eli sivuliikkeetön versio. tubeless ready eli sen kanssa suositellaan käytettäväksi Bontragerin omaa tiivistyslitkua. Kokeilemamme Dura-Acen poljin on entistä matalampi ja klossin kontaktipinta polkimeen on todella suuri, joten jalka ei keinu sivusuunnassa yhtään. Kengän lämmitys ja alipaineella muokkaus ei juuri muita paikkoja muokkaa kuin kantakuppia ja sisäpohjallista, mutta kun kuppi myötäilee tiukasti kantapäätä, tuntuma kenkään ja sitä kautta polkimiin on todella hyvä. Hinta 39 e Maahantuoja: Oy Duell-Bike Center
Shimanon SH-R300 kengät ja uudistuneet polkimet
FRWD W600
Kun edellisen kerran koekäytimme FRWD:n GPStallenninta, lenkin aikana etenemistä pysyi seuraamaan vain matkapuhelimen näytöltä. Lämpömuokkaus on tullut vauhdilla Shimanon kalleimpiin kenkiin ja erityisesti maantieversiosta muokkaus tekee todella kivasti jalkaan sopivan. Näytöllä informaatio on kahdella rivillä ja käyttäjä voi valita mitä informaatiota näytöllä näytetään. Tämä uusi kokoonpano toimii siis kuin pyörän mittari ja kun tallentimeen jää tieto ajetusta reitistä, sen voi mukana tulevan ohjelman avulla siirtää vaikkapa Googlen kartan päälle. Näytön saa helposti kiinnitettyä pyörän ohjaustankoon ja sitä operoidaan vain yhdellä napilla. Jones XR on periaatteessa ns. Kokeessa ollut eturengas kesti paineet ilman litkujakin reilun vuorokauden, mutta takarengas pysyi kuosissaan juuri ja juuri kolmen tunnin lenkin verran. Etunakki on kokoa 26x2.25 ja takanakki 26x2.2. Maahantuoja: Shimano Nordic Cycle Oy
10 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Litkut siis kannattaa heittää sisään, vaikka paino hiukan nouseekin, muuten erittäin kevyillä renkailla - 580 grammaa ei ole paljoa näin
leveästä rinkulasta. Nyt tallentimen kaveriksi on kehitetty rannekellolta näyttävä näyttölaite, joka keskustelee tallentimen kanssa bluetoothyhteyden avulla. Rullaavuus on ensiluokkaista ja tässä saattaisi olla hyvä valinta vaikkapa endurokisoihin
Maahantuoja: Best Brakes Ky
Giro Stylus
Italialaisen kypärävalmistaja Giron mallistoon tulee uusi, kevyt maantiemalli. Suositushinta: noin 75 e Maahantuoja: Raul Hellberg Oy
Sciconin pyörälaukku
Italialainen Scicon on vanha tekijä pyörien kuljetuslaukkujen parissa. Laukku maksaa 397 euroa ja niitä voi vuokrata Velosportista 50 euron viikkohintaan. Maahantuoja: Velosport ky
Foxin pyöräilykamoille jälleenmyyjä
Muutaman vuoden ajan hiljaiseloa Suomessa pitänyt Fox on saanut uuden, pirteän jälleenmyyjän kun Specializedin ja Maguran maahantuojana tunnettu Best Brakes otti jenkkibrändin myyntiohjelmaansa. 260-grammainen Stylus on simppeli, rauhallisella sini-valko-harmaalla väriteemalla toteutettu lipaton kypärä, joka on varustettu Giron omalla kiristyspannalla. Yksi maailman tunnetuimmista motocross-puolen varustajista on kovassa huudossa myös Suomessa, joten markkinoita riittänee. Sciconin mallistossa on useita laukkuja, joista kuvan Aero Comfort Plus on toimivalla tukirungolla varustettu tilava laukku, johon maantiepyörä mahtuu sisään ilman ohjaustangon kääntämistä. Tämä setti pitää sisällään jarruöljylle ja DOT-jarrunesteelle omat selvästi merkityt ruiskut ja toisen pään säiliöt, sekä nestesäiliön kannet ja puristimen. Tarjolla on kaikkea ajokäsineistä (25 - 50 e) erilaisiin polvi- ja kyynärsuojiin (50 - 75 e) sekä vaatteisiin asti. Levyjarrujen ilmaussetti korjaamoille
Cyclo Toolsin ilmaussetti on suunniteltu ja varustettu niin että sillä hoitaa melkein minkä tahansa hydraulisen jarrujärjestelmän ilmauksen. Valmistaja on toiminut vuosia ammattilaistallien hovihankkijana, joten ratkaisut on varmasti testattu huolella käytännössä. Sciconin luksuslaukku on kovakuorinen Aerotech, jolla on hintaa 799 euroa, viikkovuokra on 70 euroa. Hinta: 107 e Maahantuoja: Shimano Nordic Finland Oy
www.fillari-lehti.fi
Fillari 11. Aero Comport Plus painaa 7,7 kiloa ja ulkoiset mitat ovat 117x45x97 cm. Paketti on ehkä kotimekaanikolle hiukan liian laaja, mutta pyöriä ammatikseen korjaavalle se on hyvä hankinta. Jälkimmäisessä on panostettu perinteisen alamäkiajomalliston lisäksi nyt myös xcajoon sopiviin, kevyempiin rensseleihin. Lisäksi sarjaan kuuluu muutamissa jarruissa tarvittava ilmausventtiili. Foxin vaatemallistoon pääsee kurkistamaan tämän lehden ajovaatekatsauksessa. Hihnat ovat vaaleanharmaat, joten hikisestä päästä suodattunut suola ei näy niissä niin herkästi kuin mustahihnaisissa kilpailijoissa
Se oli kuitenkin sekä raskas, että epämukava, joskin suuri keksintö puu- tai metallipintaisten pyörien rinnalla. Uusin lisäys valikoimaan on toukokuussa mallistoon saapunut Nathan Stealthjuomareppu. Nykyäänkin vielä toimiva Goodyear Tire and Rubber Company perustettiin vasta noin neljä vuosikymmentä Charlesin kuoleman jälkeen ja nimi johtui Goodyearin keksintöjen kunnioittamisesta, eikä yrityksen perustajilla ollut mitään siteitä sukuun. Hiilikuituvahvistetulla pohjalla varustettu Kameleon (169 e) on myös kilpakäyttöön sopiva maastokenkä. Herra Dunlopia saamme kuitenkin sekä kiittää että syyttää siitä, että polkupyörän renkaassa on mukavuutta lisäävä ilmatila, joka kuitenkin silloin tällöin kiusallisesti katoaa taivaan tuuliin puhkeamisen seurauksena.
Nathan Stealh -juomareppu
Vokant Oy:n maahantuontivalikoimaan kuuluu laaja valikoima erityisesti triathlonisteille ja aikaajopyöräilijöille tarkoitettuja varusteita vaatteista alkaen. Edullisempi malli maastoon tuntee nimen Kaiman (89,90 e), joka on vastaavasti tavanomaisella pohjalla ja kahdella remmillä varustettu. Patentti oli kuitenkin voimassa vain kaksi vuotta, kunnes selvisi, että scottilainen keksijä Robert William Thomson oli patentoinut ilmarenkaan jo vuonna 1846 Ranskassa ja 1847 USA:ssa. Muista vastaavista Stealth eroaa siinä, että koko reppu on suunniteltu erityisesti alhainen ilmanvastus mielessä - sinänsä jo tavanomainen juomareppu parantaa tutkimusten mukaan pyöräilijän aerodynamiikkaa, mutta Nathanilla on menty pykälää pidemmälle. Nykyaikaisen renkaan keksijäksi nimetään usein John Boyd Dunlop, joka teki ensimmäisen ilmarenkaan poikansa polkupyörään ja haki sille patenttia 1888. Valikoimaan kuuluu vielä Spinn (119 e), joka nimensä mukaisesti on tarkoitettu spinning-käyttöön. Maantiekuskeille on tarjolla Jackal (myös 89.90 e), joka on päällykseltään identtinen Kaimanin kanssa. Sen jalkaan kiristäminen tapahtuu kahdella tarranauhalla sekä hyvin toimivalla räikkäsysteemillä. Valmistusprosessissa raakakumin, eli kautsun molekyylit silloitetaan rikin ja lämmön avulla toisiinsa kemiallisin sidoksin. Intersport on ottanut muun muassa Tom Boonenin ja Gunn Rita Dahlen käyttämän merkin ohjelmaansa, ja tällä hetkellä valikoimasta löytyy kolme mallia. Pikalinkku
uutisia ja uutuuksia
KUUKAUDEN KEKSINTÖ
ILMARENGAS
Muinaiset sumerilaiset keksivät pyörän noin 5500 vuotta sitten, mutta siitä oli pitkä matka nykyisiin kumipäällysteisiin ilmarenkaisiin. Maahantuoja: Intersport Finland
12 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Vulkanoinnin isänä pidetään Charles Goodyearia, joka patentoi keksintönsä 15. Sekä olkahihnojen että rintaremmin soljet on piilotettu repun sisään, ja koko juomajärjestelmä muotoiltu kaarevan aerodynaamiseksi. Vulkanoinnin ansiosta kyettiin valmistamaan monia kumituotteita ja yksi oli umpikuminen rengas. Hinta: 50 e Maahantuoja: Vokant Oy
Northwaven kenkiä saa jälleen Suomesta
Italialaisia Northwave-kenkiä kaipaavan on parin vuoden ajan tarvinnut haalia töppösensä maailmalta, mutta nyt tossuja saa jälleen myös Suomesta. kesäkuuta 1844 Englannissa, mutta Thomas Hancock oli ehtinyt hakea samalle asialle patenttia jo kahdeksan viikkoa aiemmin ja niin ikään Englannissa. Vulkanoimisessa raakakumi saadaan kestäväksi ja sen ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa eri kemikaaleilla. Kisakäytöstä kielii sekin, että repusta löytyy lisätilaa maksimissaan pienelle avainnipulle. Pyörän keksimisen jälkeen seuraava merkkipaalu oli kumin vulkanoiminen
www.intersport.fi
The place where cycling starts
STARRING
TOM BOONEN
2005 WORLD CHAMPION WINNER OF 2005 PARIS-ROUBAIX AND 2005-2006 RONDE VAN VLAANDEREN TEAM QUICKSTEP-INNERGETIC
STARRING
2004 XC GOLD MEDAL AT ATHENS OLYMPIC GAMES - 2002-2004-2005-2006 XC WORLD CHAMPION 2004-2005-2006 MARATHON WORLD CHAMPION - 2002-2003-2004-2005 XC EUROPEAN CHAMPION 2006 MARATHON EUROPEAN CHAMPION - TEAM MULTIVAN MERIDA BIKING TEAM
www.intersport.fi
GUNN-RITA DAHLE
EXTRA LARGE PRESENTS A NORTHWAVE PRODUCTION WITH THE SPECIALPARTICIPATION OF AERATOR 3 AND AERATOR MTB STARRING TOM BOONEN AND GUNN-RITA DAHLE "NORTHWAVE POWER" PHOTOGRAPHY BY CLAUDIO MAINARDI MUSIC HIP-HOP HIGH QUALITY AND CONTACTS AND INFORMATION AT NORTHWAVE.IT
Cameron McCaul, Greg Watts sekä Jamie Goldman kuuluvat listan nimekkäimpiin kuskeihin, loppuporukka on jälleen nousevia kykyjä. Mainio jumppavideo, jossa keskitytään lajivaatimusten mukaiseen venyttelyyn. Kaikki liikkeet on opastettu hyvin ja yksityiskohtaisesti, joten ensikertalainenkin saa melko tehokkaasti itsensä joko jumiin tai avattua, liikkeiden onnistumisesta riippuen. Mukana on perusfreeridea, Adidas Slopestyleä sekä runsaasti dirttimateriaalia. Jeremy Temanin ohjaama ja Aptos Productionsin tuottama 41minuuttinen pätkä keskittyy perinteiseen tyyliin modernin freeriden ilojen kuvaamiseen. Arvio: 5551/2 Hinta: 39 e Myynti: Level11 Oy
Top Soil 2
Toinen tämänkertaisen katsauksen pyöräleffoista on jo viime vuoden puolella valmistunut, mutta vasta hiljattain meikäläisiin hyllyihin myyntiin ilmestynyt Top Soil 2. Myös pick-upilla suoritettu punaniskahenkinen rällästäminen aiheuttaa haukottelua, sillä vitsi vanheni aikaa sitten. Leikkaukset toimivat hyvin, tyhjäkäyntiä ei ilmene ja vauhtia löytyy mukavasti. Musiikkilistaus sisältää varsin nimekkäitä esiintyjiä The Prodigystä Linkin Parkiin, mikä on aika poikkeuksellista - yleensä tuottajat eivät raaski maksaa levy-yhtiöille rojalteja nimekkäistä artisteista. Pikalinkku
uutisia ja uutuuksia
Nikelta sandaalit lukkopolkimille
Silmälappuvidiootti
Yoga For Cyclists
Silmälappuvidiootti ei ole mikään venyttelyn, eikä varsinkaan joogan mestari, joten jenkkiläisen joogaopas Andria Baldovínin opastuksella tehty video Yoga For Cyclists oli varmasti paikallaan jumiutuneiden jäsenten avaamiseksi. Painoa parilla on 845 grammaa. Arvio: 5555 Hinta: 39 e Myynti: Level11 Oy
Kesän rantareissuja varten on Nikellä tarjolla SPD-yhteensopivalla pohjalla varustetut sandaalit. Pohja on sandaaliksi luonnollisesti hyvin jämäkkä, ja periytyykin suoraan maastoajokenkä Katosta. Hinta: 99 e Maahantuoja: Oy Duell BikeCenter Ab
14 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Kuvaus on aika standardimallista, mutta toimivaa. Liikkeet ja harjoitukset on suunnattu erityisesti pyöräilyssä käytettävien lihasryhmien huoltoon, ja kun lajien keskinäisistä eroista riippumatta yleensä suunnilleen samat lihasryhmät ovat käytössä, toimii ylemmän henkisen tason saavuttamiseen tarkoitettu pätkä niin alamäki- kuin maantiejyrälläkin. Joka tapauksessa muu osuus leffasta on varsin mukavaa katsottavaa. DVDlevyke sisältää kaksi vajaan puolen tunnin mittaista oppituntia, joilla Baldovín opastaa joogatyylisen venyttelyn, rentoutumisen ja hengitysharjoitusten saloihin. Havasu-nimellä myytävä, varsin tukevan oloinen kesäjalkine ei ole aivan yhtä avonainen kuin Shimanon vastaava, ja varsinkin varvasosa on huomattavasti paremmin suojattu. Sandaalin jalkaan tiukkaaminen tapahtuu pikakiristysmekanismilla, lesti on mukavan leveä myös kotimaiselle jalalle ja silti kokonaisuus on sen verran jämäkkä että näillä voi oikeastikin polkea kunnolla. Top Soil 2 on mukavaa katsottavaa ja kannattaa varmasti hankkia kesän sadepäivien varaksi. Ympärille on kehitetty löyhästi, jos ollenkaan, aiheeseen liittyvä tarina maastopyöräilyn alkuajoilta jostain 70-luvulta. Introissa ja väliosuuksissa seikkaileva klunker-kuski kuvataan ulkoisesti varsin oikein flanellipaitoineen, pipoineen ja puutarhahansikkaineen, mutta elokuvaraati ei hyvällä tahdollakaan ymmärtänyt mitä tekemistä roskiksista syömisellä ja sillan alla nukkumisella oli edes tuohon aikaan maastopyöräilyn kanssa
Hintaa Skylitella on 40 euroa. Kausikortilla on hintaa 150 euroa. Keskuksen insinööreinä ovat toimineet muun muassa alamäkikisojen lähtöviivoilta tuttu Hannu Salin sekä Mikko Tikka. Calpiksen seuraksi pääkaupunkiseudun välittömään läheisyyteen on kesäkuun alussa hissinsä avannut Klaukkalan Tornikeskus. Osa baanoista on valmiina, osaa rakennetaan edelleen. Väriyhdistelmiä on tarjolla neljä, täysmustasta valkomustaan. Lisätietoja keskuksesta voi käydä poimimassa nettiosoitteesta www.tornikeskus.fi.
SDG:ltä uusia satulamalleja
I-Beam -satulasysteemistään tunnettu SDG laajentaa mallistoaan. Värivaihtoehtoja on ruhtinaalliset yksi, mutta satulan vasemmalta löytyvän koristetikkauksen värin pääsee valitsemaan kolmen erilaisen joukosta. Maahantuoja: Tarmin Oy
www.fillari-lehti.fi
Fillari 17. Satulan takaosasta löytyy otepaikka temppuja silmällä pitäen eikä 252 gramman paino tässä kokoluokassa ole lainkaan paha. Tarjolle tulee ainakin hieman isompien kuskien suosioon nousseen I-Beam Bel-Airin SL-versio (68 euroa), jonka 214 grammaan painoon sisältyy myös Topeakin satulalaukkujen kanssa yhteensopiva kiinnitysklipsi. Keskus on auki kesäaikaan tiistaisin ja torstaisin klo 1620 ja viikonlopun molempina päivinä klo 1218. Alueelta löytyy varsin monipuolinen reittivalikoima: kaksi DH-reittiä joista toinen safariversio, dirtti sekä 4x-rata. Toinen uutuus on dirtti- ja BMX-käyttöön suunniteltu IBeam Skylite. Suositushinta: 55 e Maahantuoja: Blueface Oy
Author Bike Park Klaukkalan Tornikeskukseen
Eteläisestä Suomesta löytyy jo muutamia laskettelukeskuksia, jotka ovat ymmärtäneet panostaa muutoin hiljaisella kesäkaudella maastopyöräilyyn. Hutchinsonin uusi Fusion 2 maantierengas
Hutchinsonin Fusion 2 Kevlar Pro Tech (leveys 23 mm) on vain 227 grammaa painava paremman luokan maantierengas, jossa on aikaisemmista versioista tuttu notkea runkorakenne. Valmistajalta on tähän mennessä löytynyt hyppykäyttöön sopiva massiivinen I-Sky, ja uusi Skylite onkin ikään kuin parilla sentillä joka suuntaan pienennetty painos siitä. Arki-illan lippu kustantaa 12 euroa, viikonloppuna hissilipun saa lunastettua 15 euron korvausta vastaan. Renkaan uusi juttu on kulutuspinnan alle sijoitettu ohut kevlarkuituinen kudos, joka parantaa huomattavasti renkaan kestävyyttä
26.8. 19.8. 6.-8.7. 12.7. Suomen maahantuonti lähtee liikkeelle laajalla valikoimalla, johon kuuluu tavanomaisten kyynär- ja polvisuojien ja suojapanssarien lisäksi sekä pitkät että lyhyet alamäkipöksyt, pitkä- ja lyhythihaiset ajopaidat ja ajohansikkaat. 19.8. 18.8. 4.-5.8. 11.-15.7. 12.-15.7. 16.-19. 25.8. 19.7. 5.7. 4.-5.8. 11.8. 12.8. 21.7. 26.8. 7.7. 23.8. 10.8. 21.8. 25.8. Maahantuonti: Oy Duell Bike-Center Ab
Tapahtumakalenteri
1.7. 28.7. 27.-29.7. 28.7. 13.-15.7. 29.7. 18.8. 28.7. 2.8. Pikalinkku
uutisia ja uutuuksia
IXS mukaan pyörävarustebisnekseen
Matka- ja katumotoristien varusteista parhaiten tunnettu sveitsiläinen merkki IXS on hypännyt mukaan maastopyöräbisnekseen. 14.8. 12.8. 11.8. 12.8. 7.8. Kukkulan Kingi MTB viikonloppu Pudasjärvi/PK Team Puruveden ympäripyöräily Punkaharju/PeNo/LrPy Killin tempo Virrat/KilMy Enduro Jyväskylä/JyPs Eteläkärjen ajot Tammisaari/LUP-82 ja TUT Joupiska MTB Maraton Seinäjoki Eläintarhan Krit. SM-maantie Kälviä/KäTa Ratakilpailu Helsinki/CCH Saimaan XIII retkiajo L:ranta/LrPy Riihimäki tempo Riihimäki/RK-V DH Cup Hyvinkää SRAM-cup Tuusula/KorsKa EM ratakilpailu Saksa, Gottbus EM maastoajot Turkki, Cappadoria Nuorison ratakilpailu Helsinki/Velo 80 Maaratapyöräilyn mestaruuskilpailu Rovaniemi/OP-P Närpiön tempo Närpiö/Kraft Närpiön maantie Närpiö/Kraft SRAM-cup Vantaa/CCH Ratakilpailu Helsinki/Velo 80 EM maantie Bulgaria, Sofia Tour de Mäntyharju ISM-tempo Sipoo/SV Kuusankoski MTB Maraton Kuusankoski/KuusUS ISM-maantie Sipoo/SV SRAM-cup Velo/IK-32 SM- ja ISM-rata Turku/(TVC, MynTo) Botniapyöräily Vöyri Enduro Orimattila/OriToive Vuokatti MTB Maraton Vuokatti/SCV DH Cup (DH SM) Vuokatti/SCV SRAM-cup Sipoo/JäPy Ratakilpailu (eräajo cup) Helsinki/Velo 80 Tour de Levi, DH XC, K80 Levi PM-master Turku/TuUL PM XCO Ruotsi/Tukholma 4.-5.8. 4.-5.8. 24.7. 8.7. 5.8. 17.8. 17.7. 15.7. 28.8. 16.8. 21.7. 11.-12.8. Valikoimaan kuuluu niin ikään kaksi umpikypärää, pykälää kevyempi ja lähinnä BMX-käyttöön suunnattu 986 grammaa painava Sycorax (99 e) sekä kuvassa oleva raskaampi, kisatyyppiseen alamäkiajoon suunniteltu lasikuitukuorinen, 1434-grammainen Meteor (239 e). 10.7. 19.-22.7. 22.7. 18.8. (SM-kortteli) Helsinki/CCH SRAM-cup Kerava/ZEUS Veteraanien MTB MM Ranska, Praloup Ratakilpailu Helsinki/Velo 80 Seinäjoki prologi (E-P etapit) Seinäjoki/SPP-56 Seinäjoki GP (E-P etapit) Seinäjoki Seinäjoki-Kauhajoki ajo (E-P etapit) Sjoki-Kauhajoki Kauhajoki tempo Kauhajoki/KaKa Hyypänlaakso maantie (E-P etapit) Kauhajoki/KaKa SM-maasto (XCO) Vantaa/VP SRAM-cup Vantaa/Prologi Nuorison ratakilpailu Helsinki/Velo 80 Myllyn Pyöräily Turku/TuUL DH Cup Mielakka/MTBCF SM Paritempo Laihia/LaihLu Laihian ajo (tempo) Laihia/LaihLu Nuuksio MTB Maraton Nuuksio/CCH SRAM-cup Vihti/IK-32
18 Fillari
www.fillari-lehti.fi. PM DH Ruotsi/Åre Alvajärven ympäriajo Pihtipudas/AlvajRy SRAM-cup Söderkulla/SV Nuorison ratakilpailu Helsinki/Velo 80 Kangasala 24h Kangasala 12. 25.8. 12.8. 9.8. 14.7. 31.7. 22.7
Näihin tapahtumiin osallistuminen ei edellytä kilpailulisenssiä.q
Fillari 19. Puistoa on tarkoitus kehittää kesän aikana siten, että sinne saadaan vielä pienemmille pyöräilijöille soveltuva DH-rata, paripujottelurinne ja noin 1,5 kilometriä pitkä XC-rata. Esimerkiksi Hämeenlinnan seudulla on satoja kilometrejä potentiaalisia maastopyöräilyreittejä, joita kartoitetaan jatkuvasti, kertoo seuran puheenjohtaja Antti Munnukka. Reittien merkitseminen maastoon aloitetaan mahdollisuuksien mukaan jo tänä kesänä. Seuran kautta on mahdollisuus hankkia kilpailulisenssi ja päästä mittelemään kotimaisiin maasto- ja triathlon-kilpailuihin. elokuuta Lepaalla hotelli Petäyksen kauniissa maisemissa kilpailtava kuntotriathlon. Niin junioreille kuin vanhemmillekin harrastajille järjestetään ohjattuja yhteisharjoituksia viikoittain. Menestyneitä seuralaisia ovat muun muassa Jaakko Hiekkaranta (SM-kulta ja hopea 2006, triathlon), Tatu Kasurinen (SM-kulta ja hopea 2006, triathlon), Katja Koivulahti (EM kulta 2005, talvitriathlon), Jukka Hietala (useita SM-mitaleja maasto- ja maantiepyöräilystä) ja Rauni Eklund (usei-
ta SM-mitaleja maasto- ja maantiepyöräilystä). TCC:llä on oma noin 15 hengen kilpailujoukkue, joka koostuu neljästä triathlonistista ja 11 pyöräilijästä. syyskuuta TCC järjestää Tawast MTB Marathonin, joka on kansallisen Sigma Super Marathon Cupin finaaliosakilpailu. Kilpailun matkat ovat 60 kilometriä, 40 kilometriä ja 10 kilometrin mini-maraton. Tukijoiden ansiosta seuran jäsenmaksut myös pystytään pitämään alhaisina, Munnukka kertoo. TCC:n junioreille vetämät MTB-koulut ovat hyvin suosittuja. Kilpailun matkat ovat 300 metrin uinti, noin 20 kilometrin pyöräily ja viiden kilometrin juoksu. Seuraa tukevat taloudellisesti Patria, Intersport, Raskone ja palvelukoti Huvikumpu, jotka mahdollistavat kilpailujen järjestämisen ja seuran toiminnan pyörittämisen. Hämeenlinnan kupeessa sijaitsevan Kalpalinnan ansiosta nuorten alamäkipyöräilijöiden osuus seuralaisista on jatkuvasti kasvussa. Seuralaiset saavat esimerkiksi Intersportin kautta hyvät edut varusteista. Kouwww.fillari-lehti.fi
lutustarjontaa on suunniteltu lisättävän myös aikuisille suunnatulla maastoajokoululla heinäkuussa. Kalpalinnan noin 30 reitin lisäksi seuran alueella DH:ta on mahdollisuus harrastaa vastavalmistuneessa, seuran rakentamassa mini-DHparkissa Hattulan hiihtomaassa. v v v
Seuroja ja ajoporukoita
TEKSTI: JUHO PELTONIEMI KUVA: VELI-PEKKA VAUNUMÄKI
Esittelyssä
Tawast Cycling Club
Tawast Cycling Club on Hämeenlinnan ja Riihimäen seudulle vuonna 2005 perustettu, kasvava pyöräilyseura. Junnukouluissa käydään läpi MTBajon perusteiden lisäksi pyöräilyn perustaidot ja liikenneturvallisuutta. TCC järjestää kuluvan kauden aikana kaksi kilpailutapahtumaa. Ensimmäisenä on vuorossa 11. Seurassa on tällä hetkellä noin 90 jäsentä ja sen lajit ovat maastopyöräily, maantiepyöräily, alamäkipyöräily ja triathlon.
Nuorekkuutta pyöräilyyn
S
uosituimpia lajeja ovat maastopyöräily ja erityisesti nuoria harrastajia seuraan houkutteleva alamäkipyöräily. Loppukaudesta, 30
Olen nyt ollut kolme päivää kotona Giron jälkeen ja tuntuu että ei osaa enää tehdä mitään muuta kuin ajaa pyörällä. Toisaalta näistä hienoista vastaanotoista nautti koko pääjoukko hyvien italialaisten leivosten muodossa! Mikäs siinä on viimeistä etappia polkiessa ja pysähtyä muutaman kympin välein "tankkaamaan"! Suoritin pyöräilyn ohella myös hieman tieteellistä tutkintaa Italiassa ja päädyin taas kerran siihen tulokseen, että kuukausi hotellielämää ei voi olla ihmiselle hyväksi. Seuraavalla viikolla menetimme vielä kaksi kuskia kolareissa: Ianin (McLeod) kohtaloksi koitui luistelu sateen liukastamalla asfaltilla ja Tim (Timothy Gudsell) kokeili tien sivussa olevan aidan kestävyyttä, huonolla menestyksellä. Kärkikymmenikkö alkoi hahmottua odotetusti ensimmäisten mäkimaalien jälkeen eikä mitään suuria yllätyksiä löytynyt. Ihmisiä oli huutamassa ja kannustamassa ajajia koko matkan ylös asti, eikä väkijoukkoa viilentänyt hatkaporukassamme mukana ollut Paolo Bettini. Saavuin Zoncolanin juurelle hyvässä kahdeksan kuskin hatkaporukassa. Tosin tuohon viimeiseen kymppiin menikin sitten aikaa vajaa 50 minuuttia, siis juoksuvauhtia mutta pyörällä! Mäki todellakin oli jyrkkä, jyrkin mitä olen ikinä ajanut! Niinpä mekaanikotkin olivat vaihtaneet meille "turistirattaat" 34x27 vain tätä etappia varten. Päinvastoin, välillä olisi kaivannut korvatulppia! Viimeinen kilpailupäivä onkin sitten kuuluisa siitä, että silloin kukaan ei enää aja kilpaa, paitsi viimeiset 20 kilometriä Milanossa. Kaikki pienetkin päivittäiset kotiaskareet tuntuvat ylivoimaisen hankalilta ja uusilta, kun ei viimeiseen kuukauteen ole tarvinnut tehdä mitään muuta kuin istua satulassa ja veivata polkimia ylös alas. Joukkueemme vanhus Carlos (Dacruz) astui rappusissa nilkan ympäri ja seurauksena oli paluu kotiin jo ennen kuin kisa oli alkanut. Tänä vuonna tähän meinasi kuitenkin tulla poikkeus, sillä viimeisen päivän reitti kulki muutaman ajajan kotikylän lävitse ja tietysti omien poikien piti saapua omaan kylään ensimmäisinä, hinnalla millä hyvänsä! Heillä oli kuitenkin vastassa sellaiset ihmisjoukot, että oli turha kuvitella että siitä olisi päässyt läpi. Giro alkoi Sardinian saarelta hieman turistifiiliksillä ja päättyi sateisen viikon jälkeen tuttuihin kaupunkikierroksiin Milanoon. Andy ajoi VC Roubaixissa amatöörinä samana vuonna minun kanssani ja täytyy sanoa että tämän nuoremman Schleckin puuhasteluja oli jo silloin ilo seurata!
Zoncolanin etappi, jossa maali oli kymmenen kilometriä pitkän mäen päällä. Siihen väliin mahtuikin sitten jos jonkinmoista showta, siitähän italialaiset pitävät! Sardinian kiertely alkoi muuten suhteellisen leppoisissa merkeissä, mutta joukkuettamme riivasi jo siellä pieni epäonni. Onneksi Tiina on ollut hyvin ymmärtäväinen...
Omalta kohdaltani olen ihan tyytyväinen kuluneeseen kolmeviikkoiseen. Yksi nimi oli kuitenkin ilahduttavaa nähdä listan kärkipäässä: Andy Schleck ajoi loistavan ensimmäisen ison ympäriajonsa. Tärkeintä oli huomata, että selvää kehitystä viime vuodesta on tapahtunut. Sardinian saarelta siirryttiin Manner-Italiaan ja näin ympäriajo pyörähti toden teolla käyntiin. ProTour
- kuulumisia
Jussi Veikkasen kuulumisia Pro Tourilta
Jalat kohti kattoa
N
"Tosin tuohon viimeiseen kymppin nousuun menikin sitten aikaa vajaa 50 minuuttia, siis juoksuvauhtia mutta pyörällä."
yt on sitten taas poljettu Italian ympäri ja tänä vuonna kisasta tulikin varsin mielenkiintoinen aina viimeisiin etappeihin saakka. Meidän tallilla onkin ollut tänä vuonna harvinaisen pitkä sairaslista, sillä kymmeneltä ajajalta on mennyt luita poikki jo alkukauden kilpailuissa! Karavaani jatkoi kuitenkin kulkuaan. Välillä pyörimme Ferrarin testiradalla Maranellossa ja sitten taas metsästimme yli 2500 metrissä sijainneita vuorenhuippuja. Olin myös muutamissa irtiotoissa mukana, parhaimpana esityksenä taisi olla tuo Monte
20 Fillari
www.fillari-lehti.fi
Harjoitukset sujuivat molempina päivinä hyvin ja aurinkoisessa säässä. eli hän starttasi kolmantena koko kilpailuun ja ajoi täysin kuivalla radalla. Seuraavissa maailmancupin kisoissa ei ole varaa epäonnistua, sillä olen tällä hetkellä kokonaispisteissä 12. Olen parhaillaan matkalla Sveitsin maailmancupin kisaan ja siitä seuraavat neljä viikkoa on putkeen kisoja. Koko viikonloppuna ajoin kahdeksan laskua sisältäen kisan ja aika-ajon eli kuusi harjoituslaskua. Itse olin viides vaivaiset 0,3 sekuntia kakkosesta. Voittaja oli jo kuudennen kerran peräkkäin Steve Peat ja hän tuntuu tuntevan tämän kisan niksit paremmin kuin kukaan muu. Mekaanikkomme avasivatkin vaihdelaatikon ja näyttivät kaikille Hondan vieraille miten se toimii. Ohjelma oli taas sama kuin jo viimeiset seitsemän vuotta: neljä harjoituslaskua aamulla ja kisa siihen perään. En voinut uskoa harjoituspäivän aamuna silmiäni, kun katsoin osallistujalistaa: siinä oli 400 nimeä. Eli aika-ajoni meni aika pipariksi ja olin vasta 27. Dee Hoo
- kuulumisia
Matti Lehikoinen
Terve!
K
"Tämä kaikille opiksi, että aina pitää katsoa ettei lasien sisäpuolelle ole mennyt mitään ylimääräistä."
ausi etenee kovaa vauhtia ja viimeinen kisa on takana ennemmin kuin huomaankaan. Tänä vuonna cupissa on harmillisesti vain viisi osakilpailua ja se tekee kokonaiskilpailun todella tiukaksi. Toinen oli Toni Berg ja kolmas Aki Färm. Saavuin kisapaikalle aamulla ja ehdin tunnin harjoitella rataa. Honda oli kutsunut Rubens Barrichellon katsomaan kisoja ja hän lensi aamulla paikalle helikopterilla. Onneksi olin ottanut starttiin sadekelin renkaat mukaan, jotka sitten vaihdettiin 10 min ennen lähtöäni. Kisa meni hyvin ja olin molemmilla kierroksilla nopein ja voitin näin kauden avauksen Suomessa. Sadetta ei tullut enää sen iltapäivän kuuron jälkeen ja tietenkin se kuivui nopeasti ja viimeiset saivat ajaa jo melkein kuivalla radalla. Kävimme katsomassa matkalla vähän Pariisia ja Lontoota. Siinä minulla ei sujunut kaikki ihan putkeen, kun lähdöstä muutama sata metriä joku pieni roska meni oikeaan silmääni. Kun olin päässyt maaliin ilman suurempia ongelmia sateesta huolimatta, en ollut kovin tyytyväinen, sillä minua ennen oli moni ajanut kuivalla ja edessäni oli ihan tuntemattomia kuskeja, joilla oli käynyt hyvä onni sään kanssa. Kaiken kukkuraksi keli vaihtui Skotlannin tyyliin koko ajan ja ajoin kolmilla eri kelin renkailla. Vigon jälkeen oli taas vuorossa Lissabon Downtown-katukilpailu. Hän oli todella kiinnostunut Hondan fillarista ja siitä miten kaikki toimii. ja tavoite on päästä viiden joukkoon. Voittaja oli Gee Atherton, toinen Steve Peat ja neljäs tallikaverini Greg Minnaar. Maailmancupin avauskisa ajettiin jo kolmannen kerran peräkkäin Espanjan Vigossa. Teijossa oli sama rata kuin viime vuonna. Tällä kertaa aika-ajo ajettiin poikkeuksellisesti jo toisen harjoituspäivä iltapäivällä. Harjoituksissa ei liiemmin ollut aikaa ylimääräiseen, jos meinasi ajaa enemmän kuin kaksi laskua. Skotlannin jälkeen lensin viikoksi kotiin "rauhoittumaan" ja kisoihin kävi heti kutsu. Matka sujui ihan leppoisasti kun ei ollut mitään suurempaa kiirettä. mikä oli todella hyvä sijoitus olosuhteisiin nähden. Olin todella tyytyväinen, koska en koskaan ole ollut kovin vahvoilla kyseisessä kilpailussa sen vuoksi että kisa on pelkkää spurttaamista 2 minuuttia ja minulla se ei ole mikään suurin vahvuus. Kisan aamuna sitten oli ihan klassinen juttu, että kun herää, sää on epävakaa ja vettä tulee taivaan täydeltä. Yövyimme yhden yön Steve Peatin maatilalla ja ajoimme seuraavana päivänä vähän motocrossia. Tänä vuonna rata oli muutettu aika paljon, mikä teki kisasta taas mielenkiintoisen, kun ei tarvinnut ajaa samoja vanhoja linjoja uudestaan ja uudestaan. Kun tulen kotiin seuraavan kerran, on maailmancupista ajettu neljä kisaa viidestä ja jäljellä on enää finaalit Sloveniassa. Voiton vei Mark Beaumont, joka oli aika-ajoissa vasta 77. Omaa huolimattomuuttani en katsonut lasejani tarkkaan ja niinhän siinä kävi, että näköni oli sumea hetken aikaa ja ajaminen oli todella vaikeaa. Vuorossa oli Meri-Teijo ja Suomicupin avaus. Olin kuitenkin 11. Ennen sitä olimme Por-
tugalissa ajamassa muutaman päivän ja sen jälkeen menimme vasta Lissaboniin. Keväällä aina ajattelee, että pitkä kausi on taas edessä, mutta aina syksyllä mietti miten nopeasti kaikki meni. Tämä kaikille opiksi, että aina pitää katsoa ettei lasien sisäpuolelle ole mennyt mitään ylimääräistä. Seuraavat neljä kisaa pitääkin ajaa hyvin ja tasaisesti.
www.fillari-lehti.fi
Fillari 21. Vähäisestä treenistä ja rengaspanikoinnista huolimatta olin kolmas. Vihdoin neljännen päivän iltana saavuimme perille Ae Forestin kisapaikalle, missä ajoimme NPS-sarjan osakilpailun. Aurinko rupesi onneksi pilkottamaan ja sää parani iltapäivää kohden, mutta kun olin menossa ylös, muuttui sää ihan täysin ja vettä rupesi tulemaan kaatamalla. Lissabonin jälkeen lähdimme neljä päivää kestäneelle road tripille Skotlantiin - en käsitä mikä järki siinä oli kun emme voineet lentää
v v v
Lukijoiden unelmapyörä Scott Spark vastaan Giant Anthem
XC -ajoon
24 Fillari
Tuplaunelmia
www.fillari-lehti.fi
Tietysti iskarista löytyy vielä oma klikkeri paluuvaimennukselle. Unelmapyörien listauksissa monen unelmissa oli XTR:n uudistunut osasarja, joten kahvat, jarrut, vaihtajat ja kammet ovatkin Shimanon huipputava-
Nousuissa Anthemin perä poimii hienosti epätasaisuudet, vaikka kuski joutuisikin nousemaan putkelle.
Anthemiin asennetusta Foxin uudessa RP23 -iskarissa on monipuoliset säädöt. Lisäksi vivussa on kolme eri hienosäätöasentoa, jolla voi vaikuttaa ProPedalin voimakkuuteen. Kokemustemme mukaan pienempi satulatolppa pysyy sovitteen kanssa aina hiukan kehnommin paikallaan kuin tarkkaan oikean kokoinen, joten isompi satulatolppa kannattaa hankkia jos vain mahdollista. v v
kokoonpanossa eli 80 mm keulalla varustettuna Anthemin ohjauskulmaksi valmistaja ilmoittaa 72 astetta ja satulakulmaksi 73. Jos olet kasaamassa omaa Anthemia tai jotain muuta Giantia, niin runkosetin mukana tulee satulatolpalle sovite, jonka avulla runkoon saa kiinni 27,2 mm tolpan. Alkuperäisestä kokoonpanosta jäi F-lehden toimituksen porukan testilenkkien ajaksi vain ohjaustanko, kannatin ja satula, jotka Paavo vaihtoi mieleisekseen ennen Korson mtb-maratonia. Valmis Anthem Zero SRAM X.0 -takavaihtajalla ja Fox 32 F80 RL -keulalla olisi maksanut 4790 euroa Giant toimii vaikeassa maastossa kuin ajatus ja se on Sparkkiin verrattuna paljon enemmän endurofillarin tuntuinen lähinnä aktiivisen takajousituksensa ansiosta. Tilanne tietysti muuttuu heti jos edes osan osista voi napata vanhasta pyörästä. Lukitus on jätetty pois.
Scottin nimellä varustetun, DT:n valmistaman takaiskarin erikoisuus on joustomatkan etäsäätö ja sen lisäksi vielä lukitusmahdollisuus.
26 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Paavo Hiltuselle kestotestiin menevän Scottin kasaus aloitettiin kokonaisesta Spark 30:stä. Pidemmällä etuhaarukalla varustetulle pyörälle saimme mitat 71 ja 72 astetta. Valmiin Giant Anthem 1:sen hinta suunnilleen vastaavalla osavalikoimalla on 2890 euroa ja tämän kokoamamme pyörä hinnaksi tuli nelisen tuhatta euroa, joten osista pyörän kasaaminen ei aina ole se järkevin vaihtoehto. Me hommasimme pyörään RaceFacen paksun tolpan, joka on hoitanut hommansa hyvin. Pyörän Float RP23 -takaiskarissa ei ole lukitusta, mutta Propedal -vivussa on kaksi asentoa, joista toisessa iskari on täysin aktiivinen ja toisessa ProPedal hidastaa vaimennuksia
Alkuherkkyyttä kaikki kaipasivat kuitenkin lisää. Sparkin erikoisuus on DT:n valmistama, vain 240 grammaa painava takaiskari, jossa on ohjaustankoon tuleva säätövipu. Takapään rakenteesta linkut tuntuivat reiden sisäpinnassa jatkuvasti, mikä ei ollut kiva ilmiö. Joonas Rautakorpi on pitkän linjan pyörämies ja takana on kisoja endurossa, xc:ssä, Tahkon kiertoa ja maantiellä nykyään lähinnä kuntoajoja. Myös Avidin kahvojen muotoilu on onnistunut hyvin. Joonas on ajanut maastossa enimmäkseen jäykkäperäisellä Sunn:n xcpelillä, joten kevyt täysjousto on hänelle kohtuullisen uusi juttu. F-lehden kustantaja J. Avidin jarruissa on hyvä tuntuma ja ne toimivat niin kuin pitääkin. Keula tuntui olevan hiukan eriparia takapään kanssa, sillä automaattilukitus oli tasaisella ajettaessa hyvä jos takapääkin oli lukossa, mutta maastossa automatiikka tuntui vähän kulmikkaalta. Jos pyörä on hankittu maastokisoja varten tai vaikkapa Tahkon kisan Kinahmin "vuoren" kapuamiseen, niin siinä käytössä tämä kevyt pyörä on kotonaan. Scott: Spark tuntui kevyemmältä, mutta jousto on kulmikkaampi eli alkuherkkyys hiukan hukassa. Janne Lehden lisäksi unelmapyöriä kokeili kaksi muutakin henkilöä. XTR toimi hyvin ja kevyesti, mutta tuntuma vaihtamiseen on SRAM:issa selvempi. Pyörän mukana tullut risertangon ja vähän lyhyen kannattimen yhdistelmä oli hiukan outo, sillä pyörä on kisapeli, eikä korkea tanko oikein istunut käyttötarkoitukseen. Se on erittäin pintaherkkä ja silti sopivan progressiivinen. Kolmen asennon säätövivulla lukitaan takapää, keskiasennossa joustomatka lyhenee 70 milliin ja kolmannessa asennossa jousto on normaali. Tietysti säätöjen kaikki variaatiot jäivät osittain kokeilematta. Helminen on päässyt ajamaan vuosien varrella satoja eri fillareita ja kokemusta täysjoustoista on todella paljon. Nehän tosin menivätkin heti vaihtoon kun pyörä päätyi sen varsinaiselle kestotestaajalle. Eteneminen tuntuu tehokkaalta, mutta ei ihan niin mukavalta kuin Anthemilla. Uudella Fox Flo-
Sparkin takapään säätövipu on hyvin kuljettajan ulottuvilla.
TEKNIIKKAA
Merkki: Giant Anthem Maahantuoja: Finmebli Oy Hinta: noin 4000 euroa Runkoputki: Aluxx SL Maestro Alumiini Etuhaarukka: RockShox Reba SL joustomatka 100 mm Takajousitus: Fox Float RP 23 joustomatka 90 mm Koko: L (muut koot XS, S, M, XL) Paino: 11,65 kg (ilman polkimia) Contin renkailla ja latexsisärenkailla 11,2 kg Satulakulma: 72 astetta Ohjauskulma: 71 astetta Vaakaputken pituus: 61 cm Satulaputken pituus: 49 cm Akseliväli: 109 cm Takahaarukan pituus: 42,5 cm Keskiön korkeus: 32,5 cm Vaihteensiirtäjät: SRAM X.9 Vaihteet edessä/takana: SRAM X.7/X.9 Jarrut: Avid Ultimate Kammet: RaceFace 175 mm Eturattaat: 22/32/44 Takarattaat: 12-28 SRAM PG-990 Keskiölaakeri: RaceFace Vanteet: Mavic Crossride Disc Navat: Mavic Renkaat: Continental Speed King 2.1" Ohjainkannatin: Pro 12 cm Ohjaustanko: RaceFace Deus XC Ohjainlaakeri: integroitu Satula: San Marco Blaze K Satulatolppa: RaceFace Deus XC
28 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Isommissa töyssyissä takapään koko joustomatka tuntuu olevan käytössä ja kevyt juurakkohelvetti menee myös sujuvasti. Ajotuntumaltaan Spark on lähempänä jäykkäperäistä xc-kilpuria kuin täysjousitettua laitetta. Vaihteet toimivat herkästi ja jos niistä joitakin miinuksia väkisin etsii, niin muutama testaaja kaipasi parempaa palautetta siitä kun pykälä on vaihtunut takana isommalle rattaalle. X.9 -triggereissä on napakka tuntuma ja selvä naksaus joka ilmaisee että vaihtaminen on tapahtunut. Joustomatka on kuitenkin aivan riittävä xc-ajeluun. v v
Anthemin SRAM X.9 on triggerivipujen kanssa on hyvin toimiva paketti.
dettua nopeammin useamman pykälän kerrallaan raskaammalle välitykselle. Nyt kun polvetkin on saatu vanhojen "sotavammojen" jälkeen operoitua kuntoon ja takana on keväältä myös parisen tonnia maantietä, päätyi melkein jo freerideriksi tunnustautunut old school maastopyöräilijä myös xc-pyörien satulaan.q
Tätä mieltä:
Joonas Rautakorpi
Giant: Anthemin takapää on paljon aktiivisempi ja alkuherkkyys sekä progressio on parempi kuin Sparkissa. Mavicin kiekot tuntuivat kevyiltä ja ne olisivat kivat omassakin pyörässä.
Crank Brothersin vispilöihin lukittuminen on helppoa ja ne ovat kevyet. Helminen
Anthemia pääsin kokeilemaan jo pari vuotta sitten ja jo silloin jäi mieleen, että Maestro- takajousitus toimii loistavasti. Herkkyyden takia tuntuukin että joustomatkaa olisi jopa reilusti enemmän kuin 9 senttiä. Lukkojen kohtaa on siirretty lähemmäs kampia.
J
Unelmapyörän Paavo sai alleen muutamaa päivää ennen maratoncupin avausta ja hyvin tuntui pyörä ja mies toimivan yhteen, sillä sijoitus oli toinen. Spark taas on selkeästi suunniteltu voittamaan xc- ja maraton-kisoja ja äärimmäisellä mukavuudella ei ainakaan takajousituksen osalta ole ollut niin merkitystä.q
P
aavo on Tahkon pitkän matkan spesialisti, jolla on jo aiemmin kokemusta täysjousitetusta pyörästä. Itse en hirveästi ProPedal-asennosta välitä, sillä lenkit tulee ajettua yleensä koko ajan iskari aktiivisena. Scott Spark on melkein kuin jäykkiksellä ajaisi. Itselläni tuli ainakin ylivaihtamisia aina isommalle takarattaalle, kun piti sormilla heilauttaa jarrukahvaa ylöspäin. Kilpailu sujui hyvin ja tulos ei ainakaan ollut pyörästä kiinni! Pyörästä on vaikea keksiä kritiikkiä. Unelmapyörän kestotestikuski Paavo Hiltusen kommentit pyörästä ensimmäisen kisan jälkeen. Tähän mennessä ainoa selittämätön asia on takapään jousituksen suunnalta kuuluva vaimea kolina, joka ilmenee iskarin ollessa 70 tai 110 mm asennossa. Satulasta ajettavia hyväpintaisia mäkiä se kiipeää kuin unelma ja tuntuukin kuin alla olisi jäykkäperäinen fillari. Hitaassa juurakossa ja kivikossa RaceTune -säätö nimittäin avaa-sulkee lukitusta niin että sen tuntee käsissä koko ajan. Alun perin Shimanon on suunnitellut kahvan yhteen uudenmallisen jousella isolle nostavan ns. Lukituksen voimakkuuttahan saa myös säädettyä oikean putken alapäässä olevasta nupista. Yhteenvetona pyöristä voisi sanoa, että Anthem on monipuolinen pyörä, joka soveltuu kaikenlaiseen hikipyöräilyyn maastossa. Pidemmillä tiesiirtymillä keulan lukitus sen sijaan on hyvä varuste tällaiseen pyörään ja sitä tulee käytettyä oli lukitusvipu sitten ohjaustangossa, tai iskarin yläputkessa. Kiekoiksi vaihtaisin tubeless-versiot ja vanteille heittäisin ehdottomasti jotkut kevyet noin 600-grammaiset 2.2tai 2.3-tuumaiset tubeless-renkaat. at RP23 -takaiskarilla peräpää on jopa entistäkin mukavampi ja pyörä kiipeää vaikeita nousuja todella hyvin. Isot iskut Spark ottaa hyvin vastaan eikä pohjaa vaikka miten rymistelisi ja runko tuntuu myös äärim-
mäisen jäykältä joka suuntaan. 32-sarjan X-malleissa on Foxin patentoima itselukitus, mallia RaceTune. Kolinan häviäminen lukittaessa osoittaa epäilykset iskarin suuntaan.q
TEKNIIKKAA
Merkki: Scott Spark Maahantuoja: Patrol Oy Hinta: noin 6600 euroa Runkoputki: Hiilikuitu Etuhaarukka: Fox 32 F100X RaceTune, joustomatka 100 mm Takajousitus: Scott Nude/DT Swiss, kaukolukitus, joustomatka 70/110 mm Koko: L (muut koot S, M, XL) Paino: 10,6 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 73,5 astetta Ohjauskulma: 70 astetta Vaakaputken pituus: 61 cm Satulaputken pituus: 50 cm Akseliväli: 110 cm Takahaarukan pituus: 42 cm Keskiön korkeus: 33 cm Vaihteensiirtäjät: Shimano XTR Vaihteet edessä/takana: XTR/XTR Jarrut: XTR levyjarrut Kammet: XTR 175 mm Eturattaat: 22/32/44 Takarattaat: 11-32 XTR Keskiölaakeri: XTR Vanteet: Mavic CrossMax SLR Navat: Mavic Renkaat: Hutchinson Piranha 2.0" tubeless Ohjainkannatin: Scott 10 cm Ohjaustanko: Scott Pilot Pro Ohjainlaakeri: FSA Orbit Satula: Scott/Velo Satulatolppa: Syntace P6 hiilikuituinen
www.fillari-lehti.fi
Fillari 29. Maraton- ja xc-tyyliseen käyttöön pyörään valittu Fox 32 F100X -keula sopii hyvin. Se tarkoittaa hiukan kulmikasta toimintaa ja itse pidän enemmän Float-mallin TrailTune -esisäädöstä, joka ei lukitse keulaa yhtä kulmikkaasti. Lukitusta ei siksi tullut paljoa käytettyä kuin koemielessä, sillä Sparkin takapää ei hytky edes tiellä putkelta runtatessa. Tässä on pyörä joka muutttuu moneksi hiukan palikoita vaihtamalla. Painoa voisi yrittää viilata alle 10 kg:n, mutta sen tekeminen kestävyyden kärsimättä ei ole enää kovin helppoa eikä varsinkaan edullista. Maaantiepyörämäiseen pää edellä ajoasentoon tottunut Janne valitteli että 100-millisellä keulalla kulmat jäävät loiviksi, mutta itseni tekisi mieli kokeilla samaa laitetta 120-millisellä keulalla ja leveällä riser-tangolla. Vaikka Anthem onkin selkeästi xcpyörä, riittää siinä ominaisuuksia endurotyyliseen polkukaahailuun ja jopa vaikeassa kivikossa vääntämiseen. -Pyörä joutui ensimmäiseen koitokseensa maratoncupin avauskilpailussa ja Korson alueella kierrellyt rata oli kuin sille tehty. Toisaalta tämän pyörän kestotestaajalle keula on varmasti omiaan kisakäytössä, sillä 32 F100X lukittuu kuin ajatuksen voimasta jokaisella tasaisella osuudella. Pidemmällä keulalla keskiön korkeus nousisi myös aavistuksen, sillä vain 32,5 sentissä roikkuva keskiö on ainoa, joka haittaa hankalamassa maastossa pyörittämistä. Sen sijaan combo-kahva ja perinteiseen suuntaan jousella pikkurattaalle päin toimiva takavaihtaja ovat outo tapaus. Rata sisälsi varsin paljon teknisiä osuuksia ja runsaasti mutkia ja kiihdytyksiä. Pyörällä pystyi selvittämään hiekkatieosuudet samalla vauhdilla kuin jäykkäperäisellä pyörällä ajaneet kilpakumppanit, joten niilläkään osuuksilla ei tasoitusta annettu. väärinpäin toimivan vaihtajan kanssa ja ainakin minulta sen yhdistelmän käyttö sujuu paljon tarkemmin. Vaihdesysteemi on omalle logiikalleni outo. Etuvaihtajassa ei ole mitään ihmeellistä ja jarrukahvasta ylös-alas heilutettava combo-kahva toimii hyvin. Takapää ei toimi nopeissa pienissä iskuissa kovinkaan kummoisesti, eikä takajouston herkkyys myöskään riitä ryömittämään rengasta terävien esteiden yli hitaissa vaikeissa nousuissa
v v v
KESÄN 2007 PYÖRÄMUOTIA
RENSSELIT
uusiksi!
30 Fillari
www.fillari-lehti.fi
Gore Bike Wearin mallistosta löytyy kuvan sinisävyinen, hyvin hengittävä ajopaita, 95 euroa sekä ajohousut henkseleillä, 155 euroa. Viime vuosilta tuttu teknistyminen jatkuu, ja tarjolla on erilaisin yksityiskohdin varustettuja paitoja ja housuja sekä kisa- että harrastekäyttöön.
Terhillä Foxin Live
Wire-ajopaita, 80 e kolmella selkätaskulla, sekä harmaat Mid Ranger-shortsit, 65 e.
Hieman viileämmän
sään maantielenkeille sopivat hyvin Cannondalen 3/4pituiset ajohousut, 59 e sekä naisten leikkauksella varustettu Rideajopaita, 55 e.
www.fillari-lehti.fi
Fillari 31
v v
Jonne on verhoutunut italialaisen Campagnolon Factory Team-settiin: ajohousut 90 e, hihaton ajopaita 56 e sekä takki 124 e. TEKSTI: ARTTU TOIVONEN
KUVAT: JUKKA HELMINEN
Seuraavilla sivuilla on esiteltynä muutamia kauden kiinnostavimpia uutuuksia ja näyttävimpiä asusteita. Terhillä Campagnolon maantielle suunnitellut polvipituiset ajohousut, 95 e, hihaton paita, 77 e, sekä kevyt ajotakki, 124 e.. Naisille Goren mallistosta löytyy myös hieman rennommalla mitoituksella varustettuja vaatteita, kuten kuvan shortsit, 110 e sekä irrotettavilla hihoilla varustettu WindStopper-takki, 180 euroa. Tarjolla on vetimiä jokaiseen makuun, niin perinteisemmän kuin reippaankin tyylin ystäville
Hintaa näillä on 109 e.
Giessegin Fiande-ajopaita, 39,90 e, on ajattoman tyylikäs valinta maantielle. v v v
KESÄN 2007 PYÖRÄMUOTIA
Kesän kuumimpiin päiviin sopii Niken hihaton Mountain Team -ajopaita, 39 e sekä Relaxed Fit -ajoshortsi säämiskällä, 85 e.
Craftin mallistosta löytyvät kuvan letkeällä mitoituksella varustetut shortsit, 79 e, Double X-takki, 79 e sekä raikkaan värinen Master-ajopaita, 69 e.
Adidaksen lievästi retrohenkinen Peloton-ajopaita, 65 e sekä henkselilliset ajohousut, 62 e.
Terhi on joutunut asennushommiin Adidaksen veikeän naisellisessa, kukkakuvioidussa Art Jersey-paidassa, 72 e sekä mustissa ajoshortseissa, 65 e.
Cannondalen L.E. Seuraksi sopivat hyvin saman valmistajan Fourteen40-ajoshortsit, joiden erikoisuus on täysin saumattomat henkselit. Hintaa 49 e. Seurana saman valmistajan mustat perusajohousut, niin ikään 39,90.
32 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Carbon on hengittävä, aluspaidaksi tarkoitettu tamine, jota on saatavana eri mittaisilla hihoilla
Keltainen nauha käsivarressa muistuttaa Lance Armstrongin säätiötoiminnasta. Trimtexin Racing-kokonaisuus sopii enemmän jo loppukesän iltojen viileille maanteille. Paita, 60 e, erilliset henkselittömät housut polvia lämmittävällä lisämateriaalilla 55 e. Hintaa on 69 euroa.
Cannondalen valikoimasta löytyy varusteita sekä maastoon että maantielle. Norjalaisen Trimtexin mallistosta löytyy vaatteita aktiiviajajille. Jonne patsastelee lenkin lomassa kuvan tyylikkäänmustassa Climb-ajopaidassa, 65 e, sekä henkselittömissä Fourteen40-ajohousuissa, 95 e.. Maantielenkille sopivat esimerkiksi kuvan Elit-ajopaita, 60 e ja saman sarjan ajohousut, 52 e.
www.fillari-lehti.fi
Fillari 33
v v
Niken mallistosta löytyy huipputeknisiä vaatteita, kuten kuvan kiiltävästä DriFit-materiaalista tehty 10//2 Elite -paita
59 e.
Maahantuojat:
Adidas: Oy Raul Hellberg Ab, www.raulhellberg.fi Campagnolo: Velosport Ky, www.velosport.fi Cannondale: useita, kuvausvaatteet: System1 Store, www.systemonestore.com Continental: Uimonen Trading Oy, www.tpuimonen.fi Craft: Sultrade Oy, www.sultrade.fi Fox: Best Brakes Ky, www.bestbrakes.net Giessegi: Intersport, www.intersport.fi Gore Bike Wear: useita, kuvausvaatteet Velosport, www.velosport.fi Newline: Suomen Newline Oy, www.suomennewline.fi Nike: Oy Duell Bike-Center Ab, www.duell.fi Timeless: Uimonen Trading, www.tpuimonen.fi Trimtex: Trimtex Finland, www.trimtex.no Troy Lee Designs: Tarmin Oy, www.tarmin-mtb.fi
34 Fillari
www.fillari-lehti.fi. v v v
KESÄN 2007 PYÖRÄMUOTIA
Trimtexin tempoasu
on varustettu aerodynaamisilla saumoilla, 115 e.
Peitteiseen maaston
hyvin sulautuvan värinen ajopaita, 39 e, sekä perinteiset mustat 8-paneeliset ajoshortsit henkseleillä, 59 e, löytyvät Newlinen mallistosta. Tarjolla on keltamustaa vaatepartta esimerkiksi ajohousun ja ajopaidan, 49 e/kpl muodossa, lämmittelyyn voi pukea päälle tuulenpitävän, mutta selkäverkkonsa ansioista hyvin hengittävä liivin, 39 e.
Cannondalen katuuskottavaa mallistoon kuuluva Grind on saatavana kuvan mustan lisäksi myös reippaammissa väreissä. Tuulisille keleille sopii Newlinen tyylikkään harmaa ajotakki, 79 e ja polvipituiset ajohousut, 49 e. Sormettomat, geelipehmusteiset käsineet maksavat 24 euroa. Kotimaisen maantietiimi Team Continentalin fanit voivat myös pukeutua kuten esikuvansa
Shortsit 73 e, paita 60 e.
Adidas on panostanut viime aikoina myös freeridepuolelle, ja mallistosta löytyykin nyt Trail Ride-paita, 59 e sekä napakat, tyyliin sopivat Trail Baggyshortsit hintaan 72 e.
Foxin monipuolinen mallisto löytyy jälleen Suomesta. Kevyt, pitkähihainen Blitz-paita, 65 e, hengittää hyvin myös kuumemmalla kelillä.
www.fillari-lehti.fi
Fillari 35. Troy Lee Designsin tukevasta materiaalista tehty, alamäkiajoon suunniteltu Grand Prix-setti on saanut uudet värit. Nimestään huolimatta kyseessä ei ole ohut lycravaate, vaan monipuoliseen trailiajoon sopiva setti. Kuvan Attack-paita, 65 euroa, ja petrolinsiniset Mid Rangershortsit, 65 euroa sopivat vaikkapa rentoon maastoajeluun.
Freeridekuskille oivia valintoja ovat vaikkapa Niken Sphere Dry-kankaasta tehty oranssi-musta pitkähihainen ajopaita, 49 e, sekä Timelessin katkolahkeella varustetut Dropout-ajohousut, 99 e, joista siis saa myös shortsit kätevästi.
Katkaistava lahje mahdollistaa Foxin Shuttle-housun, 170 e, muokkaamisen pitkäpunttisesta shortsimoodiin. Housut 119 e, paita 47 e.
Troy Lee Designsin uutuus tälle kaudelle on XC-tuoteperhe
36 Fillari
www.fillari-lehti.fi
Tähän käyttöön porukasta erottuu hyvin selvästi muutama loistavasti sopiva vaihtoehto, samoin kun selvästi omat vaihtoehtonsa niille, joille pysty ajoasento ja leppoisa meininki ovat tehokasta etenemistä tärkeämpiä. Parhaimmiksi arvioimme Trekin, Gary Fisherin ja Feltin rungot: kaikkien raamit on tehty laadukkaasta ja kokonaispainosta päätellen myös
www.fillari-lehti.fi
Fillari 37
v v. Veikkauksemme osui oikeaan, sillä pakkauslaatikoista kuoriutui viiden sporttiversion lisäksi kaksi retkipyörämallia. Kuten mainittu, eroja laitteista löytyy yllättävän paljon. Keveimmän ja painavimman pyörän välille syntyi nyt kuitenkin eroa melkein neljä kiloa (4 kg!!), johon vä-
liin pystyy upottamaan helposti nykyaikaiset keveät muovilokasuojat, hyvälaatuisen joustokeulan sekä vaikka seisontatuen ja paristovalaisimen, jos sikseen tulee. TEKSTI: FILLARI-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JONI HELMINEN
VERTAILUSSA
Crescent Logic 387, Gary Fisher Kaitai, Felt QX-90, Insera X-Cross, Titania Runaway-M, Trek 7.3 FX Disc ja Tunturi X-520
ERI SUKUA,
ERI MAATA
Lukumääräisesti arvioituna yksi myydyimpiä pyöräluokkia tänä päivänä ovat 700-800 euron väliin osuvat hybridit. Laitoimme joka tapauksessa pyörät järjestykseen - pisteytys muutamissa kohdissa saattaa aiheuttaa ihmetystä, sillä verrattaessa esimerkiksi lokasuojattoman ja täysin varustellun pyörän painoa on etu luonnollisesti riisutun mallin puolella. Kaikkien rungot ovat alumiinia, mutta toteutustapa ja lopputulokset poikkeavat toisistaan. Tällaisia pyöriä käytetään yleisimmin hyötyajoon: niillä ajetaan työ- tai koulumatkat, käydään kaupassa tai singahdetaan muiden harrastusten pariin. Fillari-lehti syynäsi seitsemän erilaista veljestä.
lun perin pyysimme vertailuun mukaan sporttisen oloisia, yleiskäyttöön sopivia hybrideitä. Oletimme saavamme mukaan varustelemattomia urheiluhybrideitä, mutta myös mahdollisesti muutamia varusteltua kappaleita. Tarjolla on melkein maastopyörän tasoista kulkinetta, täysveristä retkipyörää ja kaikkea siltä väliltä, varusteilla ja ilman. Melko yleisesti hybridit on varusteltu lokasuojilla ja joskus jopa tavaratelineillä,
A
mutta varsin moni käyttää pyöräänsä myös kuntoiluvälineenä. Arvostelua ja pisteytystä kannattaa siis lukea miettien samalla omaa käyttötarvettaan tästä porukasta löytyy kyllä vaihtoehtoja. Ryhmä on siitä mielenkiintoinen, että se tarjoaa ehkäpä keskenään enemmän erilaisia näkemyksiä aiheesta kuin mikään muu näin tiukasti rajattu otos
Vertailussa...
v v
38 Fillari
www.fillari-lehti.fi
Samasta syystä pyöriä vaakaan laitettaessa Crescentille jää arvosanaksi 6. 12-kiloinen Trek on porukan kirkkaasti kevein kulkine, mutta sen kohdalla on huomioitava jäykän etuhaarukan mukanaan tuoma painoetu, joten sille arvosanaksi "vain" ysi. Siitä ei löydy minkään valtakunnan iskunvaimennusta ja jousen jäykkyydessäkin on toivomisen varaa kaikilla paitsi aivan keveimmillä kuskeilla. Gary Fisherin erittäin pitkänomainen geometria on lainattu suoraan valmistajan 29-tuumaisista kilpapeleistä. Hännänhuipuksi jää Crescent, jonka muuten mukavasti yleiskäyttöön mitoitettu runko on tehty halvasta, paksuseinämäisestä alumiinista. Trekin etuhaarukan vertaaminen joustokeuloihin saattaa vaikuttaa hieman epäreilulta, mutta kohtalainenkin jäykkä haarukka on selvästi parempi ratkaisu kuin luokattoman huono hyppykeppi, joten Trek ansaitsee arvosanaksi kasin. Felt ansaitsisi myös sen jäykän keulan - nykyinen SR Suntourin valmistama CR-8V on suoraan sanoen erittäin huono haarukka. Titania ja Tunturi painavat sen verran reilusti, ettei niiden alumiinirungosta huolimatta voida puhua erityisen kevyestä kokonaisuudesta. XCrossin geometria tuo mieleen aivan 90luvun alun maastopyörät, sillä sen keskiö on hybridiksi hyvin korkealla ja yleisilme niin ikään aika erikoislaatuinen. Tästä edelleen keveämpiin luokkiin mennessä vastaan tulevat 13.7-kiloinen Gary Fisher sekä 13.45-kiloinen Insera, jotka saavat taulukkoon merkinnän 8. Selkeän kärkikolmikon perässä saapuu niin ikään tasainen troikka: Tunturi, Titania ja Insera, jonka raami on ilmeisen kevyt, mutta kärkitaistosta sen pudottaa aavistuksen erikoinen mitoitus. Kaikkien kolmen mitoitukset sopivat aktiiviseen ajoon erinomaisesti eikä missään kohdassa jää kummemmin toivomisen varaa. Jos porukan toiseksi keveimpään pyörään, 12.65-kiloiseksi puntaroituun Feltiin vaihtaisi laadukkaan jäykän
keulan, myös sen paino painuisi kohti 12 kiloa, jopa sen alle - myös Felt ansaitsee siis ysin. Gary Fisher ja Insera on molemmat varustettu niin ikään SR Suntourin val-
Crescentin SR Suntour on varustettu esijännityksen säädöllä ja lukituksella.
Feltistä löytyvä SR Suntour CR-8V on vaimentamaton halpishaarukka.
Gary Fisherin SR Suntour NCX on hintaansa nähden erittäin hyvä keula, ja löytyy kuvan Gary Fisherin lisäksi...
...tässä kuvassa olevasta Insera X-Crossista.
www.fillari-lehti.fi
Fillari 39
v v
Titaniasta löytyy jo melkein "merkkikeula". Nämä kaikki kolme olisivat selkeästi turvallisempia, kevyempiä ja mukavampia pyöriä ajaa jäykällä etuhaarukalla. RST Vogue on porukan parhaimmistoa toiminnaltaan.
Trekistä löytyi vertailun ainoa jäykkä keula, joka tosin sopi hyvin pyörän muuhun luonteeseen.
Tunturin omaa maahantuontia oleva Spinner Odesa on sekin vaimentamaton halpissarjalainen.. Kärkikaarti puolestaan erottuu selkeästi. Emäputken ympäristön muotoilulla ei voi olla muuta funktiota kuin ul-
konäöllinen kikkailu, sillä lisäjäykkyyttä erikoinen rakenne ei tuo, painoa kylläkin. kevyestä materiaalista. Kun tämän hintaluokan hybridipyörän paino lähestyy 12 kilolla alkavia lukemia, voidaan alkaa puhumaan oikeasti keveästä pelistä. Yhtä matalat arvosanat saavat myös Crescent sekä Tunturi. Varusteet mukaan luettuna massaa on ruotsalaispyörälle kertynyt peräti 15.8 kiloa, mikä on melkein kilon enemmän kuin Titanian 14.95 kg tai Tunturin 14.5 kg - T:llä alkavat "kotimaiset" saavatkin arvosanakseen 7
Samoin sivuttaisjäykkyys kärsii aina kun pinnojen keskinäinen etäisyys kasvaa, joten Crescentin, Tunturin ja Titanian kolmelle erimerkkiselle kiekkosarjalle kaikille seiskat.
Crescentissä vaihtaminen ja jarruttaminen hoidetaan kaksitoimisilla DualControl-kahvoilla.
Trekistä ja Gary Fisheristä löytyi Shimanon halpisluokan vaihdevivu, jossa etusormivipu on tangon yläpuolella.
Inseran paketti on maastopyörämäisin. Selkeästi parhaimpaan kastiin kuuluvat ysin arvoiset Felt, Titania sekä Insera, joista löytyy XT- tai LX-tasoista osaa ja hyvälaatuista kampisarjaa. Ensin mainittuun on speksattu alle WTB:n valmistamat mainiot Dual Duty -kehät peräti Deoren sarjasta valituilla navoilla, Trek-yhtymän tuotteissa löytyy Shimanon astetta edullisemmat navat, mutta vanteina molemmissa on Bontragerin hyvät Rangerkehät. Deore-irtovivut ja Hayes Solehydraulijarrut ovat porukan parhaimmistoa.
Kuten Cressu, myös Tunturi on varustettu DualControl-kahvoilla. Vertailussa...
Crescentin emäputken erikoisella muotoilulla on haettu persoonallista ja teknistä ilmettä
v v
Feltin kympin arvoisesta rungosta löytyy hydroformattuja muotoja ja hyviä yksityiskohtia.
Yläkuvan Gary Fisher ja alakuvan Trek ovat vähintään serkuksia. Kuin yhteispohjoismaisella päätöksellä, löytyvät kaikista skandinaavista leimaa omaavista pyöristä ulkoisesti liki samanlaiset ratkaisut: kiekkojen pinnat on kasattu neljän kappaleen nippuihin, jolloin vanteen suoristaminen on hieman tavanomaista hankalampaa. Felt, Insera ja Titania tulevat vanavedessä tasaisesti kahdeksikon arvowww.fillari-lehti.fi
40 Fillari. Kiekoissa mennään oikeastaan kahdessa eri tahdissa ja parhaat valssit löytyvät Feltin sekä Gary Fisherin ja Trekin alta. Kuntoiluun sopivimpia laitteita ovat Trek ja Gary Fisher, joille molemmille ysi. Väritysteema ei istu kaikkien makuun.
mistamalla NCX-haarukalla, joka on aidosti toimivan tuntuinen halpiskeula. Parhaiksi arvioimme Inseran hydrauliset Hayes Sole -levyjarrut, joiden tasainen teho ei riipu siitä kuinka paljon huurretta jarrupinnat ovat keränneet tahi milloin sen mekaanisen levyjarrun vaijeri on viimeksi rasvattu - Inseralle siis yhdeksikkö. Perän pitäjäksi ankkuripuolella jää Tunturi, jonka Shimanon valmistavat halpis-v-jarrut eivät ainakaan vakiojarrupalalla yllä aivan Avidin tasolle. Asfalttipyörää halajavan ei kannata tuijottaa hiekkatien pisteitä eikä toisinpäin. Yhdistetty kahvakumi-nousukahva kaventaa otetilaa tangossa.
Ajettavuudessa ei kannata tuijottaa liikaa yhteispisteisiin - tällaista pyörää harkitsevan kannattaa valita ajettavuuspisteiden painotus omien intressiensä mukaan. Koko jengille arvosanaksi ysi. Jarrupolitiikka on myös kirjavaa. Inseran kiekot ovat nekin kohtuutasoiset, mutta jäävät laadussa aavistuksen kärkiporukalle, joten sille arvosanaksi kahdeksikko. Turkulaisfillarille siis seiska. Titaniaan ruuvattu muihin verrattuna jo merkkivalmistajiin kuuluvan RST:n hybridikeula Vogue, joka on sekin hyvin toimiva kihveli - näille kolmelle arvosanaksi yhdeksikkö. Perän pitäjäksi osavalikoimassa jää Gary Fisher, jonka takavaihtaja on Alivio-tasoinen, etuvaihtaja Shimanon todellisesta halpissarjasta, C101:stä poimittu. Osapaletista löytyy niin ikään kirjavuutta, vaikka hybridikäytössä ei suurta merkitystä olekaan sillä vaihtaako pykäliä Alivio vai LX. Felt on varustettu Avidin SD-3 -v-jarrulla joka tehokkuudessaan ja tuntumassa ansaitsee niin ikään kasin. Tämän tyypin pyörillä tahkotaan mutaisia polkuja harvoin niin suuria määriä, että kulutuskestävyydessä suuria eroja tulisi vastaan - siksi erot pisteytyksessä eivät ole niin suuret kuin erot osavalikoimissa. Suoraviivaista suunnitelua ja toiminnallisuutta, molemmille rungosta täysi 10.
Tunturin runko tuo mieleen vanhan liiton retkipyörät 70-80 -luvuilta. Näiden perässä hiihtävät puolestaan kasin saaneet Crescent, Trek sekä Tunturi, joista löytyy keskimäärin Deorea pienin höystein. Trekin sliksirenkaat rullaavat uskomattoman kevyesti, ja pyörällä on helppo ajella liki maantielenkkivauhtia, Fisherin geometria puolestaan on erittäin hyvin vauhdikkaaseen ajoon sopiva. Loppukööristä löytyy lähinnä Shimanon, mutta myös Avidin valmistamia kahdeksikon arvoisia mekaanisia levyjarruja, joiden väliltä ei oikeastaan eroja löydy niin kauan kun käyttö on hybridipyörän tyypillistä ajoa. Myös Fisherin vanhahtavat, yläpuolisella vivulla varustetut yhdistelmäkahvat pudottavat sen arvosanaa
Inseran (kesk.) takavaihtaja on peräti kisatasoinen XT, ja Titanian joustohaarukasta löytyy jopa kaukosäätö lukitukselle. Hybridipyörän yksi tärkeistä käytwww.fillari-lehti.fi
Näkemyseroja hybridien varusteluista löytyy. Parhaimmilla keuloilla varustetut Gary Fisher, Insera ja Titania ansaitsevat kaikki hyötykäytöstä yhdeksikön, toki myös yleisten ominaisuuksiensa perusteella. Trekin (vas.) rengas on hyvin maantiepyörämäinen, kevyesti rullaava Bontrager. Suomi-Ruotsi, 77. Trek 7.3 FX kulkee kovalla pohjalla kuin sisilisko Välimeren lomakohteessa, sillä kapeat 32-milliset kumit eivät menoa juurikaan vastusta. Loppusakki ei ole sekään mitenkään huonoa, joten kaikille muille kahdeksikko. Inserasta löytyy vakiovarusteena kaksipuoliset lukkopolkimet.
Titanian (vas.) pehmeä ja ryhditön satula ei kerännyt kehuja, mutta on helppo vaihtaa. Titanian (oik.) mekaaninen levyjarru on takana haarukan putkien välissä, jolloin se ei haittaa vaikkapa lokareiden ja tavaratelineen kiinnitystä haarukan vinoputkiin.
Fillari 41
v v. Gary Fisher, Felt, Insera ja kevyesti rullaavista renkaistaan johtuen myös Titania kalastavat yhdeksikön, kun kasilla palkitaan Crescent sekä Tunturi. Yllättävän suureen osaan nousee kanttikiviä ja muuta ylitettäessä laadukas joustokeula, sillä hyppykeppimäinen etuhaarukka on vaarallinen asfalttiviidakossakin. sanalla: ne sopivat kohtalaisesti ripeään ajoon, mutta pääpaino tuntuu olevan enemmän hyötyliikkumisessa. Hyötykäytöllä tarkoitimme tällä kertaa kaupungeissa ja lähiöissä tapahtuvaa liikkumista: työmatkailua ja vastaavaa. Lokasuojilla ja muilla varusteilla ladatut Crescent ja Tunturi ovat turhan raskaasti varusteltuja vauhdikkaaseen etenemiseen, Tunturissa lisäksi hyvin retkipyörämäinen ajoasento verottaa kaahailuhaluja. Asvalttiajossa yksi on suvereenisti ylitse muiden. Trekille puhdas 10. Nämä kaksi on rakennettu selvästi enemmän kompromissimielessä vähän kaikkeen sopivaksi, joten kovalla pohjalla ajettaessa ne jäävät painonsa ja varusteluidensa puolesta hieman muista jälkeen. Urheilullinen Felt (vas.) oli varustettu Avidin kevyillä v-jarruilla, Gary Fisher (kesk.) taas saman valmistajan mekaanisilla levyjarruilla
Toiselle sijalle kiilaa tasaisella suorituksella Insera, joka enemmän "normaalilla" mitoituksella olisi varmaankin noussut vertailun kärkeen. Osat Jarrut Kiekot/ renkaat 7 9 9 8 7 9 7 Yleiskäyttö Kuntoilu Hyötykäyttö Asfaltti Hiekkatie Yht. Kolmostilan nappaa Trek, joka on puolestaan hyvä esimerkki siitä miten yksi ominaisuus lyö helposti korville toista. Titania nousee kunniakkaasti neljänneksi, jättäen taakseen muun muassa Feltin, joka puolestaan olisi noussut laskennallisesti selväksi ykköseksi vain sillä että nyt kehnon keulan tilalle olisi jo tehtaalla speksattu vaikkapa samainen SR Suntourin NCX, jota käytettiin monessa muussa tämän vertailun pyörässä. Maastopyöräksi tuskin kukaan hankkii mitään näistä laitteista, sillä niiden ominaisuuksia ei ole suunniteltu kovin epätasaisia polkuja silmälläpitäen. Kuten Felt, myös ne kärsivät ala-arvoisesta joustokeulasta mutta myös runsaasta painosta. Hinta Pisteen hinta 8,74 8,32 8,78 7,88 8,68 8,18 9,25
Crescent Logic 387 Gary Fisher Kaitai Felt QX-90 Insera X-Cross Titania Runaway-M Trek 7.3 Disc Tunturi X-520
6 8 9 8 7 9 7
7 10 10 8 8 10 8
5 9 5 9 9 8 5
8 7 9 9 9 8 8
8 8 8 9 8 8 7
8 9 8 9 9 8 8
7 9 8 8 8 9 7
8 9 8 9 9 8 8
8 9 9 9 9 10 8
8 9 8 9 9 7 8
80 96 91 95 92 94 81
699 799 799 749 799 769 749
Maahantuojalla on tarjolla varustepaketti sporttiseen Feltiin: noin 110 euron setti sisältää lokasuojat, seisontatuen, lukon sekä monipuolisen mittarin, eli noin satasella saa pelkistettyyn hybridiin täydellisen varustuksen.
Sporttihybridin voi varustella sporttisesti. Trekin valikoimasta löytyy satulaputkeen kiinnitettäviä tavaratelineitä joka lompakolle. Peränpitäjiksi jäävät Tunturi ja Crescent, lopulta melko selvällä erolla muihin. Molemmat myös kallistuvat enemmän perinteisen retkipyörän kuin sporttisen hybridin suuntaan, joten tavallaan molemmat myös kärsivät hieman syyttä. Vertailussa...
töalueista monelle on hiekkapohjainen tie. noin 25 euroa).
www.fillari-lehti.fi
42 Fillari. Kelvollisilla keuloilla, mutta myös sekakäyttöön sopivilla renkailla varustettu tuttu troikka Gary Fisher, Insera ja Titania ansaitsee selvän yhdeksikön. Fisher ei osiltaan ole porukan kärkikaartia, mikä tässä yhteydessä on muistutus siitä etteivät huippuluokan komponentit tee pyörästä vielä hyvää. Alaarvoisin haarukoin varustetut, mutta muun muassa renkaidensa puolesta hiekkapohjalle sopivat Cressu, Tunturi ja Felt merkitään kahdeksikon arvoisiksi. Vasemmanpuoleisin on hiilikuituinen versio, jonka kantavuus on 5 kg ja hinta 99 euroa, oikeanpuolenen puolestaan perinteinen alumiininen, kantavuus 11,4 kg, hinta 29 euroa. Testiryhmä pohti Trekin arvosanaa, sillä jäykkäkeulaisena ja hyvin kapealla, täysin sileällä renkaalla varustettuna se ei sovi kovin kaksisesti ainakaan paljon irtosoraa sisältäville taipaleille, mutta kovettuneella öljysorapohjalla kulkee toki kuten muutkin. Ikään kuin puun takaa yllättänyt valinta on osoitus siitä että hyvällä rungolla ja tasapainoisilla ajo-ominaisuuksilla pitäisi olla suurin merkitys itselleen sopivaa pyörää metsästäessä. Tästä joukosta pyörää valitessa onkin tärkeintä miettiä juuri siihen omaan käyttöön sopivinta laitetta - myös kaksi viimeistä pyörää kun toimivat varmasti erinomaisesti vaikkapa koko perheen leppoisalla pyöräretkellä kesäiselle uimarannalle.q
v v
ARVOSTELUPISTEET
Pisteytys 4-10 Paino Runko Etuh. Trekille kuitenkin seitsemän. Toimiva joustokeula nousee jälleen arvoonsa, sillä routakuopan tai nimismiehen kiharan pohjalta on ikävä ponnistaa ylös vaimentamattoman haarukan säestyksellä. Sporttiseen menoon sopii Raul Hellberg Oy:n maahantuomat SKS:n Beavertail pikalokasuojat (sohv. Asvaltilla huippunopea kiituri, mutta irtosoralla sileä rengas lähtee vaeltelemaan helposti. Eniten pisteitä kerää melko tasaisen kamppailun jälkeen loppujen lopuksi Gary Fisher Kaitai
Crescentin lähtöhinta on selvästi alhaisin, mutta hintaerolle ei oikein helposti keksi sijoituskohdetta, sillä keventämisen varaa olisi eniten juuri rungossa. Fisher toimii mainiosti välillä huonokuntoisempiakin polkuja tahkoavan ketteränä yleispyöränä, ja nousee hyvän runkonsa ja mainion ajettavuutensa ansiosta testin voittajaksi. Joustokeula ei edusta huippua ja Cressu voisikin olla parempi jäykällä etuhaarukalla. Kahvakumit ovat ohuet eikä suunnittelussa ole tehty kompromissejä kuten asennettu säätökannattimia tai joustotolppia. Se on matala, aggressiivinen ja hyvin kevytkulkuinen sporttihybridi, joka toimii matalalla nappulalla varustetun rengaskuvionsa ansiosta huonokuntoisemmallakin pohjalla. Oikeastaan Kaitai muistuttaa enemmän maastopyörää kuin mikään muu, ja syy löytyykin helpohkosti: sen geometria on lainattu maastokilpureista. nelikantti Bontrager Ranger Shim M475 WTB Interwolf 38 mm Bontrager Sport 11 cm Bontrager Crowbar 64 cm Cane Creek/TH Ind. Vivut eivät tosin edusta ergonomian huippua, sillä Shimanon halpisläpsyjen toinen operointivipu on tangon yläpuolista mallia. säätö 55 cm (51 cm, 59 cm) 15,8 kg (ilman polkimia) 72 astetta 70 astetta 59,5 cm 54,5 cm 109,5 cm 46 cm 28,5 cm Shimano Deore Dual Control Deore/Deore BR-M 415 mek. Painoa ratkaisu tuonee jonkin verran lisää, ja kaikilla lisävarusteilla ladattuna Crescentin paino nousee porukan korkeimmaksi, 15.8 kiloon. C101/Alivio Avid BB-5 mekaaniset levyjarrut Shim FCMS41 170 mm 28/38/46 11-32 Shim. Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Muuta:
Crescent Logic 387 Cycleurope Finland Oy 699 euroa Alumiini SR Suntour NEX 4510, luk. ja esijän. Joustava satulatolppa saattaa vaikuttaa mukavalta varusteelta, mutta kuten Tunturissa, myös Crescentin tolpassa on sivusuuntaista välystä hieman jo uutena. Urheilullisempi ja samalla kevyempi vaihtoehto on ruuvata tavanomainen jäykkä tolppa tilalle. Siitäkin huolimatta pyörä on yllättävän urheilullisen tuntuinen ja mukava ajaa hyvän ergonomiansa ansiosta. Erittäin hyvä runko kestää kyllä vaikka XTtasoisten osien käytön.
Fillarimittari 1 2 3 4 5
Fillarimittari 1 2 3 4 5
Merkki: Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet edessä/takana: Jarrut: Shim. Crescent Logic 387
Gary Fisher Kaitai
Crescent edustaa tässä porukassa selkeästi retkipyörälinjaa. Täydellisestä varustelusta puuttuu oikeastaan vain tavarateline, mutta muuten täyspitkät, kevyet muovilokarit, seisontatuki ja muu varustus viittaavat pitkien matkojen taittamiseen soveltuvaan kulkupeliin. Parannuskohteita: Crescent tarvitsisi kevyemmän rungon. Ajettavuudeltaan Kaitai on aktiivisen ajajan pyörä, herkkäliikkeinen muttei hermostunut. RM65 Spectra Duromax 3d Reflex 37 mm sivuheijastimilla säädettävä 11 cm suora 55 cm VP integroitu Spectra Attack Spectra-joustotolppa/ZOOM Lokasuojat, nousukahvat, seisontatuki ja avopolkimet
Merkki: Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet edessä/takana: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Muuta:
Gary Fisher Kaitai Oy Duell Bike-Center Ab 799 euroa Gold Series 6102-alumiini SR Suntour NCX magnesium 19" (17,5", 21") 13,7 kg (ilman polkimia) 74 astetta 71 astetta 62,5 cm 48 cm 110,5 cm 43,5 cm 27,5 cm Shimano ST-ET-50-8 R Shim. Spectra 170 mm 28/38/48 11-32 nelikantti Spectra SWC 9x4 Shim. Rungon erikoinen emäputkiratkaisu on puhtaasti muotoilullinen kikka, eikä sillä ole vaikutusta ominaisuuksiin. Jarrut eivät edusta porukan parhaimmistoa, mutta kasipykäläinen vaihteisto toimii kohtuullisesti vaikka palikat onkin valittu edullisemmasta päästä. Vain välttävästi toimivat joustoelementit sekä etuhaarukassa että satulatolpassa voisi korvata jäykillä vaihtoehdoilla, jolloin ruotsalaisfillari sekä kevenisi että muuttuisi kaiken kaikkiaan täsmällisemmäksi ajaa.
Gary Fisher noudattaa puolestaan hyvin urheilullista suunnittelufilosofiaa. Bontrager Race Lux Bontrager Avopolkimet
www.fillari-lehti.fi
Fillari 43. Parannuskohteita: Trek-konsernin toisen pyörän parannuskohteet ovat selkeästi tiedossa: vaihteistoa ja voimansiirtoa kannattaa päivittää vähän parempitasoiseen kunhan vanhat komponentit väsyvät ensin alta pois
Parannuskohteita: Insera on melko tasainen paketti, eikä päivitettävää löydy ainakaan komponenttipuolelta - lukkopolkimetkin löytyvät vakiona. Jarrukahvan muotoilu ei tosin ole parhaasta päästä. levyt Truvativ Isoflow 170 mm 22/32/44 11-32 nelikantti Rigida ZAC2000 ta: Shim. Komponenttipuoli jakaantuu kahteen osaan: vaihteet ovat suorastaan erinomaiset sekä toiminnaltaan että ergonomialtaan ja Avidin tehokkaat SD-3 -V-jarrut pysäyttävät QX90:n ripeästi. Super Lite-alum. SR Suntour CR-8V 56 cm (53 cm, 58.5 cm) 12,65 kg (ilman polkimia) 72,5 astetta 71 astetta 58 cm 56 cm 106,5 cm 44,5 cm 29,5 cm Shimano Deore combokahva Deore/LX Avid SD-3 V-jarru Shim. Toisaalta pääosin asfalttikäyttöön tarkoitetuksi pyöräksi kulmat ja mitat ovat jopa tarpeettoman maasturimaiset, ja kovalla pohjalla kurvaillessa X-Cross ei välttämättä muodostuisi ykkösvalinnaksi. Felt QX-90
Insera X-Cross
Felt kuuluu niin ikään selkeästi urheilulliseen kastiin. M475 ed: merkitön Kenda Kwest 32 mm ZOOM säädettävä 10 cm ZOOM 220 59 cm Ritchey integroitu Selle Royal Viper ZOOM Mukana avopolkimet joissa toispuoleiset lukot
44 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Feltin erinomaisen rungon geometria on matala, joka korostaa urheilullisuutta entisestään. Rungon geometriasta löytyvät suurimmat puutteet, mutta tätä ominaisuutta on vaikeinta päivittää kotikonstein.
Fillarimittari 1 2 3 4 5
Fillarimittari 1 2 3 4 5
Merkki: Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet edessä/takana: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Muuta:
Felt QX-90 Huntteri Oy 799 euroa Hydroform., kaksoisohen. Porukan alhaisimpiin kuuluva elopaino sekä hyvin kevyesti rullaavat Schwalben renkaat tekevät siitä todella liukkaasti liikkuvan ja kiihtyvän kiitäjän. Plussaa tulee vakiovarustelistaan kuuluvista kaksipuolisista polkimista, joiden toiselta puolelta löytyy lukkojärjestelmä. Sillä, ja vaikkapa keveillä kammilla QX-90:n paino voisi pudota jopa alle 12 kilon.
Insera poikkeaa muusta porukasta ennen kaikkea mitoitukseltaan. Velo/Felt Facade joustotolppa Avopolkimet
Merkki: Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet ed./ta.: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Muuta:
Insera X-Cross Suomen Polkupyörätukku 749 euroa alumiini SR Suntour NCX 56 cm (48 cm, 52 cm, 60 cm) 13,45 kg (ilman polkimia) 71 astetta 68,5 astetta 59,5 cm 56 cm 110 cm 43,5 cm 32 cm Shimano Deore Deore/XT Hayes Sole, hydr. Kääntöpuoli löytyy joustokeulasta, joka on melkoisen onneton viritys: ilman minkäänlaista vaimennusta toteutettu hyppykeppi kolisee sekä sisään- että ulosjoustoissa ja pomppii valtoimenaan edestakaisin. M442 175 mm 26/36/46 11-32 Shim. Sen keskiö on selkeästi korkeimmalla, kulmat ovat hyvin loivat ja ajoasento muodostuu helposti hyvin aggressiiviseksi ja maastopyörämäiseksi. Inseran komponentit ovat vertailun kärkipäästä, sillä Deore-tasoinen paketti tehostettuna XT:n takavaihtajalla ja Hayesin hydraulisilla Sole-jarruilla on vertailun onnistuneimpia. nelikantti WTB Dual Duty Deore Schwalbe CX Comp 35 mm Felt 6061 10 cm Felt suora 57 cm TH Ind. Parannuskohteita: Felt olisi noussut vertailun kärkeen, jos sen joustokeula olisi varustettu jonkinlaisella vaimennuksella - joustokeulan päivittäminen ei ole aivan ilmaista, mutta kevyt jäykkä keula toimii hyvänä vaihtoehtona
Titania rullaa kohtuullisen mukavasti ja ennen kaikkea hiljaisesti. Komponenttivalikoima on laadukas, Deore/XT-yhdistelmä on hyvin toimiva ja jarrutkin ihan kohtuulliset. mekaaniset levyt BR-M465 Shim. Erikoisesti puolatut vanteet voisi vaihtaa tavanomaisesti puolattuihin, mikä helpottaisi huoltoa.
Fillarimittari 1 2 3 4 5
Merkki: Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet edessä/takana: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Muuta:
Titania Runaway-M SGN Sportia Oy 799 euroa Alumiini RST Voque, etälukitus ja esijän. Titania Runaway-M
Kotimaiselta haiskahtava Titania on tosiasiassa Sportia-ketjun talonmerkki, ja pyörät tulevat vähän mallista riippuen joko Taiwanista tai Saksasta - Runawayn tapauksessa jälkimmäisestä. säätö 55 cm (60 cm) 14,95 kg (ilman polkimia) 72 astetta 70,5 astetta 59,5 cm 55 cm 111,5 cm 46 cm 30 cm Shimano Deore combokahvat Deore/XT Shim. Aktiivisesti ajava vaihtaa muodottoman ja pehmeän satulan heti jämäkämpään, samoin sivusuunnassa klappaava joustotolppa sietäisi vaihtaa jäykkään jos selän kanssa ei ole ongelmia. "Tarpeeton"-kategoriaan kuuluu jälleen joustava satulatolppa, jossa on uutenakin monta astetta välystä. Titanian keula on melkoisen mainio, sillä RST:n valmistamasta Voguesta löytyy jopa öljyvaimennus. 443 170 mm 22/32/44 11-32 Shimanon nelikantti EXAL XP19 Shimano RM65 centerlock Schwalbe Silento2 38 mm Black Comp, säädettävä 11 cm Black Comp 57 cm integroitu Selle Royal Freeway Post moderne Glide-joustotolppa Mukana seisontatuki ja avopolkimet
www.fillari-lehti.fi
Fillari 45. Parannuskohteita: Titania on mukavan tasainen paketti. Satula on hieman pehmeä ja muodoton eikä oikein sovellu aktiiviajajalle, samoin kahvakumit ovat hieman liian pulleat ainakin ajohansikkaat kädessä ajettavaksi
Shimanon v-jarrut eivät ole aivan yhtä tehokkaat kuin Feltistä löytyneet Avidit. RM440 Tunturi/Kenda 35 mm säädettävä 10 cm Riser 59 cm integroitu Selle Royal Xsenium Joustotolppa Lokasuojat, seisontatuki, nousukahvat, avopolkimet
46 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Jos ei välttämättä kaipaa nousukahvoja, voisi yhdistelmätupit vaihtaa tavanomaisiin lisätilan hankkimiseksi. Deore V-jarrut Shim. FCM341 170 mm 28/38/46 11-30 Shim. säätö 58 cm (52 cm) 14,5 kg (ilman polkimia) 70 astetta 68 astetta 60 cm 58 cm 108 cm 44 cm 30 cm Shimano Deore combo Deore/Deore Shim. levyt Shim. Rungon valmistusmaaksi on merkitty laajakäsitteisesti EU, joten raamin voi epäillä olevan hollantilaisen emäyhtiön Accel Groupin käsialaa. Toisaalta kyse on saman konsernin eri merkeistä, joten valinta voi olla tietoinenkin: Trek niille jotka haluavat lyhyemmän pyörän, Fisher niille jotka kaipaavat rajumpaa ajoasentoa. Parannuskohteita: Tunturin jarruihin saisi lisää potkua vaihtamalla alkuperäiset palat johonkin pehmeämpiin tarvikepaloihin. RM65 Bontrager Race Lite 32 mm Bontrager Sport 10 cm Bontrager Crowbar 64 cm Cane Creek/TH Ind. Bontrager Race Lux Bontrager Sport Avopolkimet
Merkki: Valmistaja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet edessä/takana: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Muuta:
Tunturi X520 Tunturi 749 euroa alumiini Spinner Odesa, luk. nelikantti Bontrager Ranger Shim. Nexave 170 mm 28/38/48 11-34 Nexave nelikantti Rovi Wheels Xpambler Shim. Nousukahvakumit ovat lukittavaa mallia, mutta suoraan tangon päähän tuleva nousukahva kaventaa ohjaamoa hieman, joten suurikätisillä on hieman ongelmia sovittaa kämmentää tangolle. Jos kevyesti kulkeva asfalttiohjus on mieleen, toimii myös Trekin runko hyvin huomattavasti paremmillakin vaihteiston osilla, joten sekä vivut että vaihtajat voi vaihtaa parempiin kunhan vanhat on ensin ajanut loppuun.
Tunturi kuuluu tyypiltään selkeästi samaan luokkaan kuin Crescent - se on enemmän retkipyörä kuin sporttinen hybridi. Tunturi toimii parhaiten leppoisan retkiajon lisäksi hyötykäytössä, sillä vakiovarusteena tulevat lokasuojat ja seisontatuet viittaavat vähemmän sporttiseen suuntaan. Mitoitus on erikoinen, sillä papereissa 20-tuumaiseksi mainostettu runko on tosiasiassa pienempi kuin sisarmerkki Gary Fisherin 19-tuumainen Kaitai. Trek 7.3 FX Disc
Tunturi X-520
Trek on ehdottomasti porukan urheilullisimpia ja nopeimpia kulkupelejä. DRM455 mek. ja esijän. Tunturin joustohaarukka ei yllä vertailun kärkeen, sillä vaimentamaton ja liian löysä Spinner Odesa pohjaa helposti ja sinkoaa melkein vaarallisen nopeasti itsensä jälleen suoraksi. Parannuskohteita: Trek on jäykkäkeulainen, joten joustoa kaipaavan on syytä vilkaista saman konsernin liki samanlaista Gary Fisheriä. Erittäin alhainen, jäykällä keulalla tasan 12 kiloon nouseva paino, maantiekilpurimaiset 32-milliset renkaat tekevät 7.3 FX:stä erittäin kiihtyvän ja kiipeävän pelin. Myös Tunturin joustokeulan voisi vaihtaa jäykkään malliin
Fillarimittari 1 2 3 4 5
Fillarimittari 1 2 3 4 5
Merkki: Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet edessä/takana: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Muuta:
Trek 7.3 disc Oy Duell Bike-Center Ab 769 euroa Hydroform. Alpha-alumiini Suora ja jäykkä 20" (17.5", 22.5", 25") 12 kg (ilman polkimia) 73 astetta 70 astetta 56,5 cm 50,8 cm 106 cm 44,5 cm 27,5 cm Shimano STF50 8 C101/Deore Shim
Ei siis mikään ihme, että useat hänen joukkueensa ajajat ovat erittäin huolissaan joukkueen tulevaisuudesta, mikä ilmenee käytännössä siten että he etsivät varsin aktiivisesti uusia joukkueita. Sama tuloskato on vaivannut myös toista belgialaisjoukkuetta Predictor-Lottoa ja sen kapteenia Robbie McEweniä. Seuraavat viisi etappia, joiden aikana liikutaan Belgian kautta koukaten kohti Alppeja, ovat varmasti kirimiehille mieluisia, koska maasto on tasaista. Belgiassa ajettavat etapit ovat tietysti äärettömän tärkeitä Tom Boonenille ja koko hänen Quick.Step-tallilleen, jonka kausi ei ole mennyt aivan odotetulla tavalla. Kovimpina haastajina hänellä ovat viimevuotisen prologin voittaja norjalainen Thor Hushovd, jonka valmistautuminen Touriin on onnistunut tänä vuonna poikkeuksellisen hyvin, sekä CSC-tallin Fabian Cancellara. Hänen parhaat ajonsa kylläkin taitavat olla jo ajettu, mutta kotikenttäedun merkitystä ei pidä
koskaan aliarvioida. Viime vuonna Tourin starttia edeltävänä päivänä Puerto-skandaalin tuulet pyyhkivät parikymmentä Touriin saapunutta ajajaa pois kisasta jo ennen sen alkua.
N
yt tilanne vaikuttaa hieman selkeämmältä, mutta ammattipyöräily on aina ollut monessa mielessä yllätyksellinen laji. Kisan ensimmäinen johtajan keltainen paita on aina kovin tavoiteltu vaatekappale. Tällä kertaa parhaan motivaation omaa varmaankin kotimaassaan ajava aika-ajospesialisti David Millar. Oli uusia skandaaleja tulossa tai ei, Tour de France starttaa 7. Mikäli halutaan ennustella skandaaleja, olettaisin että jo surullisen kuuluisa Puerto-jupakka saattaa vieläkin pulpahtaa esiin, kuin sattumalta, ja sopivasti juuri Touria edeltävinä päivinä. heinäkuuta Lontoosta 8 kilometrin mittaisen prologin merkeissä. Monet kirimiehet ja heidän joukkueensa tulevat Touriin poikkeuksellisen hyvin motivoituneina. Englannissa ajetaan myös Tourin ensimmäinen varsinainen etappi, jonka jälkeen massiivinen kisaorganisaatio siirtyy
Englannin kanaalin alitse Eurotunnelia pitkin Ranskaan. Tasamaaetappien loppukireissä muita potentiaalisia voittajaehdokkaita ovat Italian ylpeys Alessandro Petacchi, jonka pyörä on kulkenut tänä vuonna hieman paremmin, Rabobank-
48 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Tour de France 2007 info
TEKSTI: JOONAS LAUKKA KUVAT: LOTHAR KUTSCHERA
Yllätysten Tour tulossa?
Ennakkojutun kirjoittaminen suurista ympäriajoista on nykyään varsin haastava homma, varsinkin silloin kun ei omaa selvännäkijän kykyjä. Toukokuussa ennen Italian ympäriajoa suurin ennakkosuosikki Ivan Basso tunnusti kisaa edeltävällä viikolla dopingin käytön ja siirtyi toistaiseksi eläkkeelle. Hänen osaltaan kisaan valmistautumista on häirinnyt joukkueenjohtajan Bjarne Riisin toukokuussa tekemä tunnustus, jossa hän ilmoitti ilman suurempia kiertelyitä käyttäneensä dopingia 90-luvulla voittaessaan Tourin
Uskon että heinäkuussa Kellulle sellaisia avautuu useampia ja hän osaa myös hyödyntää ne. Tuolloin tiedämme vihdoinkin, ketkä ovat Tourin todelliset suosikit. Kjell kuvassa keskellä vihreässä ajoasussa.
joukkueen Oscar Freire ja tietysti Hushovd. Kjell Carlström ajaa melkoisella varmuudella Tourin tänäkin vuonna. Yksi heistä tulee olemaan Kjell Carlström, jonka valmistautuminen Touriin on onnistunut hyvin. 14.7. Hyvin menneen kevätkauden jälkeen Kellu lepäsi hieman toukokuussa ennen kesäkuussa alkanutta huippukunnon viimeistelyä. Kirimiesten joukkueet ovat vielä vahvoja ja yleensä ne ajavat irtiotot kiinni hyvissä ajoin ennen maaliintuloa. Tänä vuonna nuo joukkueet eivät varmaankaan saa apua takaa-ajoon kokonaiskisan voittoa tavoittelevilta joukkueilta, koska selvää ennakkosuosikkia ei ole. Noin suotuisten olosuhteiden vallitessa hän voi ajaa kisaa juuri sillä taktiikalla, joka yleensä tuottaa parhaan tuloksen - hyödyntää tilaisuus silloin kun sellainen tarjoutuu. Vinokourovin hy-
Tour televisiossa
Tour televisiossa ja netissä: Nelosen IS urheilu-uutiset seuraa Tourin tapahtumia päivittäin ja Ilta-Sanomien nettisivuilta löytyy päivittäinen raportti ja lyhyitä videopätkiä kisan tapahtumista. Eurosport lähettää päivittäin suorana vähintään etapin viimeiset kaksi tuntia. Seuraava Tignesin hiihtokeskukseen päättyvä etappi ovat sitäkin vaativampi. Oma suosikkini on, jälleen kerran, kokenut niin vuoristossa kuin aika-ajoissakin hyvin menestyvä Alexander Vinokourov, jolle Astana-talli kykenee varmasti tarjoamaan erinomaista tukea, kun apuajajien joukosta löytyy sellaisia nimiä kuin Klöden, Mazzoleoni ja Kessler. Se tapahtui kovan Sveitsin ympäriajon merkeissä. Eurosportin lähetysten aikataulut kannattaa tarkistaa netistä, joko osoitteesta www.fillari-lehti.fi tai www.eurosport.com.
www.fillari-lehti.fi
Fillari 49
v v. Neljättä Touriaan ajavan
Carlströmin kannalta tilanne on poikkeuksellisen hyvä, koska nyt hänellä on hyvän kunnon lisäksi runsaasti kokemusta sekä tallin luottamus takanaan. Kuten aina Tourin ensimmäisellä viikolla, irtiottoja yrittävien ajajien määrä tulee olemaan varsin suuri, vaikkakin onnistumisen mahdollisuudet ovat silloin huomattavasti heikommat kuin toisella tai kolmannella viikolla. Tuo selvän ennakkosuosikin puuttuminen tekee kisasta avoimemman ja parantaa huomattavasti rohkeita irtiottoja tekevien ajajien mahdollisuuksia. vietettävää Ranskan kansallispäivää juhlistetaan Tourin ensimmäisellä vuoristoetapilla, joka tosin ei ole erityisen kova
Itse olin paikalla, kun Basso löi Armstrongin täällä loppukirissä 2004.
Faktaa
Korkeus: Sijainti: 2115 m Pyreneillä, Hautes-Pyrénées, Ranska Pituus: 17,1 km Nousumetrit: 1275 Jyrkkyys: keskijyrkkyys 7,5 %, max 11 % Vaativuus: 4 Kokemuksena: 5 www.fillari-lehti.fi
52 Fillari. Silloin oli jo ajettu Peyresourde ja Aspin ja Tourmalet´n jälkeen edessä oli vielä Aubisque... "Murhaajat", huusivat ajajat kuulemma kisan johtajille mäen päällä. Mutta sen jälkeen vuoristoetapeista tuli pysyvä osa Touria ja tämän jälkeen Tourmalet on ajettu jo 75 kertaa. Katsaus Euroopan viileimpiin ylämäkiin
On ylämäkiä, töppyröitä ja vuoria. Sankareita, jotka voittavat itsensä ja vuoret. Ja sitten ne maailmankuulut reitit joita kavutaan. Vaikka tie on todettu ajokelvottamaksi (Tourmalet tarkoittaa vapaasti käännettynä huonoa tietä tai vaikeaa ohitustietä), Tour ohjattiin tälle reitille ensimmäisen kerran 1910. Hirviöt, jotka muokkaavat kiipeäjistään sankareita. Jätit, joiden rinteillä on luotu legendoja, taisteltu elämästä ja kuolemasta. Seuraavassa jutussa on listattuna ehkäpä Euroopan viileimmät ylämäet, mutta älkää unohtako myöskään näitä: Croix de Fer, Madeleine, Roseland, Aspin, Peyresourde, Fedaia, Tre Cime, Valparola ja niin edelleen!
Nousujen nousut!
TEKSTI: THOMAS RITTER KUVAT: LOTHAR KUTSCHERA JA JÜRGEN BURKHART
Tourmalet
Mäkien mäki
Monia kuumia taisteluita on nähty täällä. Marco Pantani puolestaan oli voittanut Giron eikä ollut kovin hyvissä asemissa Tourissa. Ei ole ollut kovin usein mukana Tourissa, mutta nousua ei pidä silti aliarvioida. 1969 Eddy Merckx rykäisi ylös Tourmalet´n rinnettä ja kun hän tuli Aubisqueen, hänellä oli 12 minuutin etumatka ja hän ajoi yksin 140 kilometriä vuoristossa. Mutta Galibierin ylämäessä hän lähti ja jätti epätoivoisen Jan Ullrichin mäkeen. Kaikki muut joutuivat taluttamaan pyöriään ainakin jonkin matkaa. Yksi parhaista nähtiin 1998. kuuluisat Tignesin ja Val d´Iseren hiihtokeskukset. Col du Solourista lähtevä on hieman yksinkertaisempi kuin muut ja samalla kauniimpi. Aubisque
"Kuoleman vuorella" on kolme tietä ylös. Maalissa "Kannibaalilla" oli seitsemän minuutin johto, joten ei ole kovin kummallista, että hän otti silloin ensimmäisen viidestä Tour-voitostaan.
Faktaa
Korkeus: Sijainti: 1709 m Pyreneillä, Hautes-Pyrénées, Ranska Pituus: 29,1 km Nousumetrit: 1365 Jyrkkyys: keskijyrkkyys 5,2 %, max 10 % Vaativuus: 4 Kokemuksena: 5
Faktaa
Korkeus: Sijainti: Ranska Pituus: Nousumetrit: Jyrkkyys: 2645 m Alpit, Savoie,
34,8 km 2096 keskijyrkkyys 7,4 %, max 12 % Vaativuus: 5 Kokemuksena: 6
Galibier
Émile Georget oli vuoden 1911 Tourissa ainoa, joka ajoi pyörällä ylös tämän nousun. Kymmenessä lämpöasteessa ja tiheässä sumussa alkoi takaa-ajo, jonka vertaista on harvoin nähty. Siitä lähtien Galibier on ollut yksi etappiajon suosikeista. Jan Ullrich oli ajanut keltapaidassa kuusi päivää ja näytti jo olevan kiinni voitossa. Mutkaiset serpentiinit viewww.fillari-lehti.fi
Faktaa
vät sinut Euroopan korkeimmalle luonnolliselle vuorten ylitysreitille (Bonnett on korkeammalla, mutta sinne on rakennettu ylimääräinen kurvi vain sen takia, että se olisi korkeampi).
Korkeus: Sijainti: Pituus: Nousumetrit: Jyrkkyys: Vaativuus: Kokemuksena: 2764 m Alpit, Savoie, Ranska 50 km 2028 keskijyrkkyys 6 %, max 10 % 4 5
Fillari 53
v v. Pantanin ote piti aina Les Deux Alpsiin asti ja Ullrichista tuli yksi monista, jotka ovat hävinneet Tourin Col du Galibierin ylämäessä. Pantani nousi silloin Pariisissa ylimmälle palkintopallille.
Iseran
Yksi pisimmistä nousuista, joka ohittaa mm
Izoard on klassinen vuoristoetappi sekä Tourissa että Girossa. Kysymys joka tuo tänne pyöräilijöitä kaikkialta maailmasta on: Selvitätkö mäen tunnissa. Pantanilla on edelleen mäen ennätys 36 minuuttia ja 50 sekuntia. Paikalla on hänen muistomerkkinsä ja useimmat pysähtyvät sen luona hetkeksi ennen kuin jatkavat huipulle.
Faktaa
Korkeus: Sijainti: Pituus: Nousumetrit: Jyrkkyys: Vaativuus: Kokemuksena: 1909 m Vaucluse, Provence, Ranska 21,5 km 1609 keskijyrkkyys 7,6 %, max 10,7 % 5 5 www.fillari-lehti.fi
54 Fillari. Ei kovinkaan kummallinen vuori, joka elää 21 serpentiinikurvista luodun myytin varassa. He tulivat yhtä aikaa maaliin ja Coppi luovutti tällöin Bartalille voiton syntymäpäivälahjaksi!
Faktaa
Korkeus: Sijainti: Pituus: Nousumetrit: Jyrkkyys: Vaativuus: Kokemuksena: 2360 m Alpit, Hautes Alpes, Ranska 31,7 km 1438 keskijyrkkyys 4,5 %, max 11 % 4 4
Mont Ventoux
Vastatuuli, joka lyö päin kun tulet metsästä ja lähdet nousuun, ei ole tästä maailmasta. Tempoajossa jokin aika sitten mäessä oli niin paljon katsojia, että ihmettelen, jos kaikki ovat vieläkään päässeet sieltä pois...
Faktaa
Korkeus: Sijainti: Pituus: Nousumetrit: Jyrkkyys: Vaativuus: Kokemuksena: 1850 m Alpit, Isère, Ranska 14 km 1090 keskijyrkkyys 7,9 %, max 13 % 4 2
Izoard
Muutaman jyrkän mäen jälkeen nousun loppuvaiheessa on upea maisema CasseDéserten läpi. v v
Alpe d´Huez
Hollannin korkein vuori, kuten sitä on nimitetty sen jälkeen kun kahdeksalla neljästätoista ensimmäisestä Tourista oli hollantilaisajaja voittanut etapin. Tourissa 1949 tehtiin historiaa kun italialaiset Bartali ja Coppi olivat kärjessä kaksin. Legendoja riittää, tunnetuin on ehkä se, että englantilainen ammattipyöräilijä Tom Simpson kuoli tällä etapilla 1967. Ja vaikka se ei ole kaikkein jyrkin mäki, jonka olen ajanut, se on tuulen kanssa yhdessä yksi kovimmista rinteistä joita voi ajaa. Se on autiomaa, jossa on outoja kivimuodostelmia. Kaikki niistä on nimetty etappivoittajien mukaan. Herrasmiehinä he odottivat toisiaan, kun molemmat vuorollaan kärsivät teknisistä ongelmista
Kumma kyllä, tämä paikka tuo ihmisten mieleen ensimmäiseksi...lumen! Esimerkiksi 1988 Andy Hampsten voitti täällä Giron ja pyöräilijöitä oli mahdoton tunnistaa, kun kaikilla oli niin paljon lunta rinnassaan. Ja muutama vuosi sitten pääjoukko eteni metrin korkuisten lumivallien välissä, joten tätä kohdetta voi suositella mieluummin vähän myöhemmin kesästä...
Sella-kierros
Fantastisen kaunis kierros: neljä ylämäkeä, joista kolme yli kaksitonnista. Passo dello Stelvio
Passo dello Stelvio (Stilfser Joch saksaksi) on serpentiineillä katettu herkkupöytä! Ehdoton kohde kaikille mäkisuuntautuneille pyöräilijöille. Giro käy joillakin vuorista lähes vuosittain, joten matkalla on paljon tunnelmaa nostattavaa Giro-krääsää.
Faktaa
Korkeudet: Passo di Campolongo 1875 m, Passo di Gardena 2121 m, Passo di Sella 2214 m ja Passo Pordoi 2239 m Sijainti: Dolomiitit, Lazio, Italia Pituus: 52 km Nousumetrit: 1700 m Jyrkkyys: keskijyrkkyys 6 %, max 11 % Vaativuus: 3 Kokemuksena: 5
Faktaa
Korkeus: Sijainti: Pituus: Nousumetrit: Jyrkkyys: Vaativuus: Kokemuksena: 2618 m Dolomiitit, Lombardia, Italia 17 km 1224 keskijyrkkyys 7,8 %, max 9,8 % 4 5
www.fillari-lehti.fi
Fillari 55. Suuret etappikisat eivät ole menneet täältä kovin usein, joten täällä ovat voittaneet vain kaikkein suurimmat, kuten Coppi, Bartali, Indurain, Pantani...
Faktaa
2758 m Dolomiitit, Lombardia, Italia 16,8 km 1395 keskijyrkkyys 8,2 %, max 13,3 % Vaativuus: 5 Kokemuksena: 5 Korkeus: Sijainti: Pituus: Nousumetrit: Jyrkkyys:
Gavia
Kauniinkaunis ja kapeankapea tie ylös Gaviaan on reitti, joka on nähtävä. Se on myös yksi vaikeimmista ylämäistä. Yksi vuori on toista kauniimpi ja vaikeusaste on kohtuullinen, joten reitti ei ole tylsä eikä liian työläs
Jo silloin edullisemmankin Rossanon mallin harkiten valittu kokonaisuus teki vaikutuksen. Myöhemmin mallisto on täydentynyt hiilikuituperäisillä rungoilla. Tyypeissä Rossano C1 Road Full Carbon Ultegra
TEKSTI: TUOMAS TURUNEN KUVAT: TUOMAS HUTTUNEN
Kotimainen Rossano esitteli keväällä ensimmäisen hiilikuituisen pyöränsä. Otimme keväällä selvää mistä on kyse.
R
ossanon maantiepyörät ovat pitkään olleet alumiinirunkoisia. Road C1 Full Carbon-testipyörän saapuessa meille huhtikuussa Arto Piiroinen kertoi rungon tulevan Italiasta ja kasatun
Suomalainen
KUITUKILPURI
56 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Mitoitus oli myös silloin testaajien mieleen. Pitkän linjan pyörämies Arto Piiroinen kokosi italialaistaustaisen hiilikuiturungon ympärille paketin, joka jatkaa Rossanoissa jo useamman vuoden jatkunutta turvallista ja laadukasta linjaa. Laskeutuva vaakaputki tuli mallistoon 2000-luvun alkupuolella ja runkojen mitoitus on pysynyt kilpamalleissa samanlaisena siitä asti. Testasimme viimeksi vuonna 2004 Rossanon Road Carbon pyörää Fillari-lehden 3/2004 maantiepyörävertailun yhteydessä
Ehkä epäsymmetrisellä vahvennuksella pyritään hakemaan molempia ominaisuuksia, jotka ovatkin poikkeuksellisen vaikeita yhdistää täydellisesti. Vannetta voi vilpittömästi suositella harjoituskiekoiksi myös paljon ajaville. Tämä pyörä oli niitä harvoja silloin tällöin eteen sattuvia testipyöriä, joilla tekee mieli ajaa kaikki ajot eikä ikinä tekisi mieli palauttaa.q
Rossanon emäputki on aavistuksen normaalia pidempi.
Hiilikuituisen rungon pintakerroksen leveä kuitu on selvästi näkyvillä.
TEKNIIKKAA
Valmistaja: Rosswheel ky Hinta: 2850 euroa Runkoputki: DeDan hiilikuituputket Etuhaarukka: Täyshiilikuitu Koko: L ((S, M, XL, XXL) Paino: 8,12 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 75 astetta Ohjauskulma: 72,5 astetta Vaakaputken pituus: 55 cm Satulaputken pituus: 54 cm Akseliväli: 99 cm Takahaarukan pituus: 40,5 cm Keskiön korkeus: 27 cm Vaihteensiirtäjät: Shimano Ultegra Vaihteet edessä/takana: www.fillari-lehti.fi Ultegra/Ultegra Jarrut: Ultegra Kammet: Ultegra 172,5 mm Eturattaat: 39/53 Takarattaat: 12-25 Keskiölaakeri: Ultegra Vanteet: Rigida DPX Navat: Ultegra Renkaat: Continental GP4000 23 mm Ohjainkannatin: ABR 11 cm Ohjaustanko: ABR Ohjainlaakeri: FSA Satula: Selle San Marco Blaze Satulatolppa: DeDa Magic Stick Carbon Rungon paino 1100 grammaa (S)
Fillari 57. Emäputki on ehkä hieman keskimääräistä korkeampi, mutta muuten nopeassa pyörässä se on hyvä sillä se vakavoittaa pyörän käytöstä. Siniset Continentalin GP 4000 -renkaat täydentävät sini-mustan kokonaisuuden, joka on vaivaa säästämättä tehty liki pitäen täydelliseksi ulkoasultaan. Kilometrejä kertyi noin 1000. Rossanon periaatteisiin kuuluu hakea hyvää keskivertotuotetta, koska pienen valmistajan ei kannata ottaa suuria riskejä pienen malliston kanssa. Etuhaarukan virkaa toimittaa taivutettu Dedan Black Magic One. Takahaarukan alaputkissa on lievät paksunnokset keskiön päässä. 27 cm matala keskiö vakavoittaa menoa ja 99 cm akselivälikin on neutraali, kuin myös 40,5 cm takahaarukka. Jyrkkä satulakulma tekee pyörästä herkän ja nopean tuntuisen ajettavan. Toki Rigidan DPX-vanteet ovat myös mukavammat ajaa kuin harvapuolaiset valmiskiekot, joita vielä nykyään tapaa jos jonkin laatuisia. Muuten runko on muotoilultaan nykyisiä standardeja noudatteleva; viistosti laskeva vaakaputki ja toivomusluun mallinen takahaarukan yläpää. 72,5 asteen ohjauskulma on jyrkemmästä päästä, joten se korostaa pyörän ketteryyttä. Decacciain Nero Corsa hiilikuituputkista samalla tehtaalla, missä valmistetaan monia muitakin merkkejä. 55-senttinen vaakaputki on standardimittainen tämän koon pyörässä. Runko oli jokaisen testaajan mielestä mukava. Huomattava tuntomerkki pyörässä on viistoputken alapäässä hieman ennen keskiötä oleva putken epäsymmetrinen paksunnos. Rossanon mitoitus on myös paljon ajavien mieleen. DPXvanne ei ole kevyimmästä päästä, sillä siinä on pieni profiili, mutta vahva se on. Ilmoitetun mukaan satulakulma pitäisi olla 74 astetta, mutta saimme omissa mittauksissamme lukemaksi peräti 75 astetta. Tukevuus nykyrungoissa antaa enää todella harvoin moitteelle sijaa, mutta pystysuuntaisen mukavuuden kanssa onkin monella merkillä enemmän haastetta. Piiroinen kertoi luottavansa paljon hyviksi havaittuihin osiin. Selle San Marcon Blaze-satula ja Rigidan DPX-vanteet ovat myös luottotavaraa, kuten myös tietysti Shimanon Ultegra -osasarja, joka pyörässä on täydellisenä keskiötä myöten. Lisämaininnan arvoiset ovat mm. Dedan haarukat, ohjaustanko ja kannattimet ovat olleet jo pitkään markkinoilla ja saavuttaneet laadukkaina osina vahvan aseman. Jäykkyydessä ei ollut valittamista, mutta pystysuuntaista joustoa oli iloksemme enemmän kuin monessa muussa nykypyörässä. Rungossa onkin huomattavia yhtäläisyyksiä Vinerin juuri esiteltyyn hiilikuiturunkoon. Esimerkiksi Black Magic One -haarukka on ollut tuotannossa jo seitsemän vuotta. Rossano C1 Carbonia voi lämpimästi suositella maantiepyöräksi niin kuntoiluun kuin kilpailukäyttöönkin. Rossano näki testissä tietä huhtikuun alusta asti toukokuun loppupuolelle. laadukas pulloteline ja kiiltäväpintaiset, mutta pitävät tankonauhat jotka kestävät paremmin kulutusta kuin korkkinauhat.
Ajoltaan pyörä on hieno. Pyörällä ajettiin viikko Mallorcalla ja alkukauden kisoja kotimaassa. Moni on sanonut, että jos pitäisi valita edullinen kaupasta ostettava pyörä kilpailukäyttöön koko joukkueelle, niin valinta Suomessa kääntyisi helposti Rossanon maantiepyörään
Merkin ohjaimissa ovat myös viihtyneet pyöräilyn ikonit Marco Pantani ja Mario Cipollini sekä Tour-voittajat Bjarne Riis ja Jan Ullrich. Tuoreimman ProTour-sarjan mestarin, espanjalaisen Alejandro Valverden talli ajaa edelleen Pinarellolla. Merkillä ei ole vuosikausiin ollut maahantuojaa kotimaassamme, mutta täksi vuodeksi entuudestaan myös Orbeaa ja Giantia maahantuova Finmebli otti Pinarellon maahantuontiohjelmaansa. Se, että silmä ja ajatus ovat tottuneet siihen, että Colnagoja on varustettu muulla kuin italialaisen Campagnolon komponen-
J
58 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Koeajossa Pinarello F4:13
TEKSTI: TUOMAS HUTTUNEN KUVAT: TUOMAS TURUNEN
Pinarellon
PALUU
Pinarello on yksi maailman tunnetuimpia maantiepyörien valmistajia ja sen tyylikkäitä pyöriä on totuttu näkemään kaikkien kolmen suuren ympäriajon voittajien kulkupeleinä, sateenkaariväreissä ja olympiavoiton takeena. Tauon jälkeen pyörille löytyy maahantuoja myös Suomesta.
os pitäisi nimetä perinteinen italialainen pyörämerkki, niin luultavasti nimet Colnago ja Pinarello nousisivat listan kärkeen. Tunnetuin Pinarellon kuljettajista on eittämättä yksi kaikkien aikojen suurimmista pyöräilijöistä eli Miguel Indurain. Testattavana Mallorcan vaihtelevissa keleissä oli tavallaan Pinarellon malliston lippulaivojen Dogma FPX.n ja Paris Carbonin vanavedessä uiva hiilikuituinen monokokkirunkoinen F4:13
Ajettaessa pyörä tuntuu korkeahkolta, vaikka mittanauha ei tunnetta puollakaan. Runko ei ehkä ole kaikkein ke-
veimpiä hiilikuituisia runkoratkaisuja, mutta kyllä sillä vuoristossa pärjää siinä missä kilpaveljilläänkin. Ongelman olisi saanut korjattua kääntämällä hieman tankoa, mutta silloin alaotteen tangonpäät olisivat sojottaneet kohti satulan nokkaa, mikä ei ole hyvä juttu ollenkaan. 42 cm Ohjainlaakeri: integroitu Satula: Fizik Arione Satulatolppa: Most alu/hiilik.
www.fillari-lehti.fi
Fillari 59. Jyrkkien kulmien johdosta runko tuntuu hieman pintakovalta eikä minkään tasoista löysyyttä rungosta löydä hakemallakaan, siis näin harrastelijatason voimilla mitattuna. Siipiosa oli ikään kuin väärässä kulmassa aerodynaamisesti ja kovin kapeaksi jäävä etureuna painoi kämmenpohjaa ajettaessa. Istuinlihasten iloksi satulavalintana oli tyylikäs Fi´zikin Arione ja ohjaintanko, kannatin ja satulatolppa oli valittu Pinarellon käyttämän komponenttivarustaja Mostin mallistosta. perinteinen ja siis täysin slouppaamaton vaakaputki antaa kuvan korkeasta rungosta. Aivan yhtä varmaa on myös, että Pinarellolla tullaan ajamaan lukuisia mestaruuksia jatkossakin.q
Pinarellon Onda haarukka eroaa ainakin muotoilun osalta muiden valmistajien tuotteista.
Takahaarukan yläputkien liitoskohdassakaan ei ole hiilikuitua säästelty ja muotoilu on yhtä omintakeista, kuin keulassa.
TEKNIIKKAA
Maahantuoja: Finmebli Oy Hinta: 3450 euroa Runkoputki: hiilikuitu Etuhaarukka: hiilikuitu Koko: 55 (muut koot 51, 53, 57, 59) Paino: 8,33 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 73,5 astetta Ohjauskulma: 73,5 astetta Vaakaputken pituus: 56 cm Satulaputken pituus: 58 cm Akseliväli: 99 cm Takahaarukan pituus: 40,5 cm Keskiön korkeus: 27 cm Vaihteensiirtäjät: Shimano Ultegra Vaihteet edessä/takana: Ultegra/Ultegra Jarrut: Ultegra Kammet: Shimano Ultegra 172,5 mm Eturattaat: 39/53 Takarattaat: 12-23 Keskiölaakeri: Ultegra Vanteet: Shimano W-HR550 Navat: Shimano Renkaat: Vittoria Diamante Pro 23 mm Ohjainkannatin: Most Tiger Max 12 cm Ohjaustanko: Most Thundercat, hiilik. Pinarello F4:13 on laadukas pyörä. Ultegran jarruja olemme jo aikaisemmin moittineet hieman tunnottomiksi, onoff-tyylisiksi hidastimiksi ja mihinkäs ne siitä olisivatkaan muuttuneet, mutta pitoa niissä kuitenkin riittää. Moni fanaattinen pyöräilynystävä voisi sanoa moista jo pyhäinhäväistykseksi, mutta maailma muuttuu, eskoseni. F4:13:n runko on suunniteltu todella omaperäisen näköiseksi ja suoraa, muotoilematonta putkea ei pyörästä löydy. Ehkä nykyisin jo hieman poikkeuksellinen, ns. Mikään ei ole enää pyhää ja teräsrunkojen valtakausikin on vaihtunut eli asenteiden on muututtava, vaikka se pahaa tekee tunnustettavahan se on. Vaikka Shimanon Ultegrassa ei mitään vikaa olekaan ja sen toimivuus ja herkkyys ovat lähes Dura-Acen luokkaa, niin jollain tavalla osasarja ja etenkin kiekot vaikuttivat turhan halvoille ja vaatimattomille näin hienosti viimeisteltyyn ja arvokkaaseen runkoon. Osasarjavalinta jää hieman kaivertamaan mieltä ja ensimmäinen päivitettävä kohde löytyisi varmaan ohjaustangosta. On kuitenkin selvää, että runko siirtää polkijan vähäisetkin voimat tehokkaasti sinne minne pitää eli eteenpäin suuntautuvaksi liikkeeksi. Niinpä testipyörämmekin oli varustettu Shimanon Ultegra-sarjan osilla ja kiekoilla. teilla ei ole enää kovinkaan uutta, sillä ammattilaistasolla puntit taitavat olla melko lailla tasan japanilaisen Shimanon ja italialaisen Campagnolon välillä, mutta Pinarellon runkoihin on harvemmin nähty kiinnitetyn muita kuin italialaisia osia. Keskiöalue on todella massiivinen eikä hiilikuitua ole kummemmin säästelty. Runko on viimeistelty upeasti pieniä yksityiskohtia myöten ja pyörä on neutraali ajettava, ei häikäisevä, mutta parasta A luokkaa kuitenkin. Kontaktista tienpintaan huolehtivat Vittorian keskitason Diamante Pro-renkaat. Alamäessä ja erityisesti kiperissä serpentiinimutkissa pyörä ei aivan yllä parhaimpien tasolle, mutta on siinäkin vähintään keskitasoa. Se on kuitenkin varmaa, että Pinarellon legenda elää ja voi hyvin. Kyseessä oli siis varsin laadukas kokonaisuus. Itse runko on jopa pitkähkö italialaiseksi pyöräksi ja satula sekä ohjauskulmat ovat jyrkähköt 73,5-asteiset. Sen sijaan vaihteet napsahtavat kohdalleen ja testikilometrit etenevät vauhdilla ilman minkään näköisiä ongelmia. Pyörän ohjainkannatin ja hiilikuituinen satulatolppa ajavat asiansa ja ovat näyttävän näköisiä, mutta ohjaustangon muotoilu ei aivan ole onnistunut, sillä sen yläosan aeromuotoillusta oli hankala löytää sopivaa otetta ylämäkeä noustessa. Kurveja kokonaisuuteen lisäävät vielä voimakkaasti taivutetut Pinarellon Onda-haarukat niin edessä kuin takanakin
Koeajossa Jamis Dakar XAM 2.0
60 Fillari
www.fillari-lehti.fi
Uusi paketti tuntee lisänimen XAM, josta on tarjolla kaksi erihintaista versiota. Entinen, vaakaputkesta "roikkunut" iska-
J
rille voimia välittänyt linkku on siirretty nyt iskarin alapuolelle ja kokonaisuutta on jämäköitetty vähän joka puolelta. Täysjoustomallisto sai ensin lisäpotkua kun Jamis muutama vuosi sitten esitteli freeridepyörä Diablon, ja nyt perinteikäs Dakar uusiutuu, kolmannen sukupolven version tullessa markkinoille.
Jamiksen uusi perä ei eroa vanhasta järisyttävästi. Edullisempi on varustettu samalla rungolla, mutta hieman edullisemmilla osilla, kun taas Fillari-lehdelle testattavaksi saapunut malli oli näistä kahdesta kalliimpi, XAM 2.0. Akselin liikerata on kuitenkin aika lailla samanlainen kuin muissakin yksinivelisissä ja perän toiminta hyvin aktiivista oikeastaan kaikissa mahdollisissa tilanteis-
www.fillari-lehti.fi
Fillari 61
v v. Keskikokoisten valmistajien kastiin laskettava jenkkimerkki Jamis kampeaa itseään enemmän ja enemmän esille maastopyörämaailmassa. Sivujäykkyyttä lisäävä linkku on "pudotettu" iskarin alapuolelle, mutta muuten mennään vanhalla tutulla kaavalla. Teknisesti ottaen Dakar on siis edel-
leen single-pivot -perä, jonka iskarille voimat välitetään kahden nivelen kautta. Alaputki on nivelöity keskiön viereen, lievästi taka- yläviistoon siitä ja taimmainen nivel on sijoitettu haarukan yläputkeen. Jamis mainostaa taka-akselin liikkeen olevan lähes pystysuora, jolla päästään eroon polkimiin vaikuttavasta nyökkimisestä. Swingin molemminpuolinen lommo ei ole testaajien kengästä, vaan sillä on haettu kammille tilaa pyöriä!
KOLMANNEN POLVEN
TEKSTI: ARTTU TOIVONEN KUVAT: JUKKA HELMINEN
trailipyörä
a uusiksi Dakar onkin pistetty. Perusrakenne takahaarukassa on melko lailla samanlainen kuin vanhassakin Dakarissa
Koeajossa...
v v
sa. Elopainoa XAM 2.0:lla on karvan päälle 14 kiloa, mikä ei suoranaisesti houkuttele kiipeämissuorituksiin. Kevyemmin rullaavilla, jopa yhtä leveillä renkailla voisi ohjauskäytökseen tulla lisää eloisuutta, mutta nyt Jamis tuntuu jyrämäiseltä, tosin positiivisessa mielessä. Paperilla joustomatkaa on 5.25 tuumaa eli aavistuksen yli 13 cm, mutta onnistuneen joustokäyrän ansiosta takahaarukan liike kiristyy tasaisesti ja joustoa tuntuu olevan enemmän kuin mitä tehdas lupaa. Kaupan tiskiltä pyörä irtoaa omaksi 2490 euron kertaluonteisella korvauksella, ja tähän hintaan tarjottava paketti on melkoisen maukas. Jamis houkutteleekin kuljettajaansa helposti kaahailemaan, sillä tasapainoinen käytös luo tiettyä vakaata turvallisuudentuntua vauhdikkaaseen ajamiseen, mitä renkaina toimivat, astetta järeämmät Maxxiksen 2.35-tuumaiset High Rollerit vielä korostavat. Käytimme lisäsäiliön tilavuuden säätöä puolessa välissä, PP-paineen säätöä 100 psi:ssä, mutta tästä huolimatta liikettä tapahtui aivan selvästi, myös kiivetessä putkelta. Pyörän luonteen huomioiden pieni eloisuus ei kuitenkaan haittaa. Huolimatta, tai riippumatta takaiskarista löytyvästä ProPedal-asetuksesta on takapää aktiivinen, ja tuntuu heijaavan satulasta pyöriteltäessäkin hieman. Jousto hoidetaan Foxin malliston kermalla, sillä etuhaarukan virkaan on valittu 32 Talas RLC - todella monipuolisesti säädettävä huippuluokan sekakäyttökeula, josta löytyy joustomatkan säädöistä alkaen kaikki aina hitaan liikkeen vaimennuksen säätöön asti. Kevennyskohteiksi voisi poimia juuri mainitut renkaat, jotka eivät ole grammanviilaajan unelmaratkaisu edes astetta raskaampaan ajeluun. Hyvin varustellun keulan asetukset sopivat hyvin pyörän luonteeseen, ja keskiarvoisesti säädetyillä klikkereillä haarukka toi-
TEKNIIKKAA
Merkki: Jamis Dakar XAM 2.0 Maahantuoja: Intersport Oy Hinta: 2490 euroa Runkoputki: Kinesis Kinesium Etuhaarukka: Fox 32 Talas RLC, 100140 mm Takajousitus: Fox DHX 5.0 Air Koko: 19" (17", 21") Paino: 14,05 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 68,5 astetta Ohjauskulma: 73 astetta Vaakaputken pituus: 59,5 cm Satulaputken pituus: 48 cm Akseliväli: 112 cm Takahaarukan pituus: 43,5 cm Keskiön korkeus: 34,5 cm Vaihteensiirtäjät: Deore XT Vaihteet edessä/takana: XT / XTR Jarrut: Hayes El Camino, 180/160mm levyin Kammet: Deore XT, 175 mm Eturattaat: 22-32-44 Takarattaat: Shimano, 11-34 Keskiölaakeri: XT Octalink II Vanteet: Mavic XM 317 Disc Navat: Shimano M525 Renkaat: Maxxis Highroller 2.35", 60a kovuus Ohjainkannatin: Easton Vice, 10 cm Ohjaustanko: Easton Monkey Bar EA70, 635 mm Ohjainlaakeri: FSA, puoli-integroitu Satula: WTB Pure-V Satulatolppa: Easton Havoc Polkimet: Crank Brothers Candy C
62 Fillari
www.fillari-lehti.fi
Stemmi ja tanko toimivat ehkäpä pienikokoisemmilla kuskeilla hyvin, mutta 63,5senttisen tangon kanssa ainakin leveäharteisemmat pilotit saattavat kaivata paria lisäsenttiä sinne missä se parhaalta tuntuu, eli tangon päähän. Takaiskari on myös Foxin parhaimmistoa, ilmajoustettu ja myös monipuolisilla säädöillä varustettu DHX 5.0 Air. 03 7877 731 pertti.heinonen@blueface.fi. Hinta ei hirvitä osavalikoimaan tai rungon laatuun nähden, ja Dakar onkin yksi tasokkaimpia kokonaisuuksia hintaluokassaan. Hayesin jarrutehtaan pitäisi nyt viimein ymmärtää jättää tulevasta uutuusjarrusta, Strokerista, käyttökelvoton muoviputki pois ja korvata se jollain oikeasti toimivalla, joustavalla vaihtoehdolla. Suhtautuminen jarruun on ollut väkisinkin kahtalaista, sillä tehoa ja tuntumaa jarrusta löytyy uskomattoman paljon, mutta jostain käsittämättömästä syystä jenkkitehtaalla ruuvataan jarruihin edelleen samaa jäykkää jarruputkea, jota on käytetty jo vuosien ajan. Voimansiirto ja jarrut ovat myös laatupalikkaa, sillä vivut, kammet ja etuvaihtaja ovat XT-sarjaa, takavaihtaja XTR:ää. Vaihteiden toiminnasta ei pahaa sanaa löydy, sillä kumpaankin suuntaan vaihtaminen on täsmällistä, ja XT:n uusi kaksitoiminen sormivipu toimii molempiin suuntiin. Navoissa on tapahtunut pientä säästöä, mutta M525-leimatut, Deore-tasoiset tarvikenavat eivät ole missään tapauksessa huonot. Tämä aiheutti myös testipyörässä ongelmia, sillä ensimmäiseksi alta pois hoidetuissa ajokuvaussessioissa takajarruletku taittui ja murtui ennalta varoittamatta, normaalissa ajotilanteessa. Vaihtamalla rengastuksen kevyempään ja kevyemmin rullaavaan, kuoriutuu Jamiksesta ketterä yleiskone jolla onnistuu niin satunnaiset laskettelukeskusvierailut kuin parin tunnin metsälenkitkin hyvässä seurassa. Kokonaistuntuma Dakar XAM 2.0:ssa on siis varsin vakaa. Kaiken lisäksi mukana tulee tasokkaat Crank Brothersin Candy C lukkopolkimet.q
Hayes El Camino on erinomaisen tehokas ja tunnokas jarru, mutta alaarvoiset jarruletkut aiheuttivat jälleen harmaita hiuksia. Foxin kaikilla mahdollisilla säädöillä varustettu 32 Talas RLC on yksi parhaista keuloista mitä yleismaasturiin voi asentaa.
Blueface Oy puh. mii oikeastaan kaikenlaisessa ajossa hyvin. Testi suoritettiin siis loppuun vaihtamalla taakse F-lehden protopajan varastohyllystä löytynyt ylimääräinen Avid Juicy 5.
Muutoinkin Dakarin osavalikoima on hyvin laadukas, putkiosia ja kiekkoja myöden. Pitkähkö akseliväli, maltillisen rauhalliset kulmat ja jykevä rengastus toimivat parhaiten alaspäin viettävillä, leveillä baanoilla, joilla Jamis onkin mainio hauskanpitolaite. Hidastaminen tapahtuu Hayesin parin vuoden takaisella huippumallilla, El Caminolla
Takavuosina pitkään kehitelty Quad Link -perä on siirretty melkein kokonaan hyllylle pölyttymään - yksi malli on enää saatavilla vanhalla rakenteella, eikä sitäkään tuoda Suomeen. Todellinen laskennallinen nivelpiste, jonka ympäri haarukkaa pyörii, kelluu ja liikkuu jossain rungon ulkopuolella. Takahaarukka itsessään on, kuten pikaisesti nimestäkin voisi päätellä, nelilinkkuratkaisu. Paketti näyttää ulkoisesti melko massiiviselta, mutta suuresta ja jykevästä takahaarukasta huolimatta painoa Rift Zonelle kertyy kohtuulliset 13,35 kiloa. Quad XClisänimellä varustettu Rift Zone pääsi piinapenkkiin.
M
elko konservatiivisena valmistajana tunnettu Marin liikkuu hitaasti mutta varmasti kohti radikaalimpia alueita. Koeajossa Marin Rift Zone
Marinin muutama vuosi sitten esittelemä Quad XLT-nelilinkkuperä iskettiin ensimmäisenä kiinni valmistajan raskaamman sarjan Quake-täysjoustoihin. Uusi systeemi on siis nimeltään Quad XC - jo vanhan systeemin piirtänyt, F1maailmasta kahdelle pyörälle siirtynyt jousitusvelho Jon Whyte löytyy myös uuden ratkaisun taustavoimista. Foxin keinunnanestolla varustetulla Float R-takaiskarilla perä toimiikin melkoisen mukavasti. Pitkään pelkästään kirjaimellisesti harmaista xc-jäykkiksistä koostunut mallisto on laajentunut viime vuosina, ja nyt kohtuukokoinen laivasto kattaa tarpeet myös monen mittaisia täysjoustoja halajaville. Takajousituksen painumaa ei tarvitse säätää kohdalleen yhtä millintarkasti kuin
Nelilinkun
UUSI
sukupolvi
TEKSTI: FILLARI-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JONI HELMINEN
64 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Nyt systeemiä on höylätty kevyemmäksi, ja liikkuvalla nivelpisteellä varustettu paketti siirretty saataville myös enduroluokan pyöriin. Paketti on kuitenkin rakenteellisesti aika kaukana yleisimmistä systeemeistä, sillä haarukka on nivelöity melko lähekkäin toisiaan sijaitsevilla nivelillä
Keulan nosto ojia ja mutalätäköitä ylittäessä on helppoa, ja takapää joustaa myös
Marinin erikoinen takapää näyttää raskaammalta kuin onkaan. Ilmajousitettu Fox Float R on mukavasti toimiva, laadukas peruskeula ilman sen kummempia kommervenkkejä.
näissä kikkailuissa hyvin. Ohjainlaakeri: Th Industries / Cane Creek Satula: WTB Laser V Satulatolppa: Marin Alloy, 2014 Polkimet: Shimano M520
www.fillari-lehti.fi
Fillari 65. Mavicin XM 317-vanteet on rihdattu hyvin asiallisesti hyvälaatuisille WTB:n Laserdisc Lite -navoille - miellyttävä ja hatunnoston arvoinen valinta, sillä luvattoman helppo olisi säästää "piilottamalla" kiekkoihin edullisia tarvikenapoja. Tavallisissa nousuissa perä toimii moitteettomasti, samoin vauhdikkaissa laskuissa koko viisi tuumaa takajoustoa on hyvin käytössä. Singlepivot-ratkaisuista tuttua lineaarisuutta ei ilmene, vaan nivelistö hoitaa perän sopivan progressiivisen kiristämisen. Kaikki putkiosat ovat kohtuullisen laadukkaista laatikoista poimittuja. Vaihdepuoli on hyvin toimivaa standarditavaraa, edessä siirtelystä huolehtii järkihintainen Deore, takavaihtajaksi on valittu XT. / ta.: Deore / XT Jarrut: Avid Juicy 5, 160 mm levyin Kammet: Truvativ Firex, 175 mm Eturattaat: Truvativ, 44/32/22 Takarattaat: Shimano, 11-32t Keskiölaakeri: Truvativ Giga X Pipe Vanteet: Mavic XM 317 Navat: WTB Laserdisc Lite Renkaat: WTB Motoraptor, 2.14" Ohjainkannatin: FSA OS170, 10 cm Ohjaustanko: Marin XC Riser, 6061 alum. Moittimista vaihteiston toiminnasta ei
löydy, eikä ketju hypi haamuvaihtojen muodossa edes ääriasennoilla ajettaessa. Sama pätee myös Laser V-jakkaraan, joka toimii hyvin vaikka enemmänkin ajavalla. Toisaalta, olisivatko ne yhtään parempia. Perä seuraa sekä loivia että terävämpiä laineita mukavan tunnokkaasti, eikä lukkiudu laskettaessa epätasaista laskua polkimilla seisten. Marin Rift Zone on mukava harrastepeli maastolenkkejä tahkoavalle. Vastaavasti kovaa laskettaessa Marin kulkee kuin junan, helposti ja ilman sen kummempaa voimistelua. Rift Zone on sekä numeroarvoista tarkasteltuna että käytännössä koettuna melkoisen suurikokoinen peli. monissa muissa liikkuvan nivelpisteen pyörissä, vaan perä toimii kohtuullisesti myös "väärillä" asetuksille, jos nyt sellaisilla tarvitsisi ajaa. Juurakkoisella kalliolla korkeudesta on tietysti apua, mutta pienemmille kiemuraisille poluille kurvattaessa Rift Zonen kääntäminen kysyy koko kropan käyttöä. Hidastamisesta huolehtii Avidin Juicy 5:set. L-kokoisen rungon 110-senttinen akseliväli tuo vakautta kovaan vauhtiin, samoin peräti 35 sentin korkeudelle jäävä keskiö. Näilläkin Marin pysähtyy kiitettävästi myös isomman kuskin alla. Marinin omalla leimalla varustetut satulatolppa ja ohjaustanko ovat ihan hyvälaatuisia, vaikka tämän hintaluokan pyörissä voisi kuvitella jo näkevänsä vaikkapa Eastonin EA30-sarjan komponentteja. Jos kaipaa esimerkiksi enskakilpuria, löytyy jenkkimerkin valikoimasta myös keveämpiä, muuten samalla rungolla varustettuja Mount Vision-malleja, joiden paino painunee jo 12 kilon puolelle.q
TEKNIIKKAA
Merkki: Marin Rift Zone Maahantuoja: Bike Stuff Finland Oy Hinta: 2790 euroa Runkoputki: 6061 Alu Hydroform Etuhaarukka: Fox 32 Float R, 120 mm Takajousitus: Fox Float R, 120 mm Koko: L (S, M) Paino: 13,35 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 72 astetta Ohjauskulma: 70 astetta Vaakaputken pituus: 62 cm Satulaputken pituus: 47 cm Akseliväli: 110 cm Takahaarukan pituus: 42 cm Keskiön korkeus: 35 cm Vaihteensiirtäjät: LX Vaihteet ed. 120-millinen Fox Float R on erittäin hyvätasoinen peruskeula ja sopii perän luonteeseen hyvin. Jarrulevyjen halkaisijoissa ei ole lähdetty kohtuuttomille linjoille, vaan molempiin päihin on pultattu 160-milliset laikat. Ilmiöstä ei käytännössä kuitenkaan ole haittaa, sillä jos näin jyrkissä nousuissa tarvitsee takajoustoa nousemiseen, alkaa polku vaatimaan jo muutenkin melkoisia trial-kuskin taitoja. Kokonaispaino pyörällä jää kohtuulliseen 13.35 kiloon. Tiukoille, teknisille poluille Rift Zone ei ole aivan omiaan, jo pituus vaikuttaa tähän. Ainoa kohta jossa huomaa eron perän käytöksessä, on putkelta kiipeäminen. Jos pyörittelee suhteellisen keskeltä painopistettä, myötää takajousitus hieman jokaisella polkaisulla, muttei kuitenkaan päättömän villisti. Jos omaa painoa siirtää vielä enemmän käsille esimerkiksi jyrkemmissä nousuissa, tuntuu takapää jumiutuvan lievästi ja lopettavan sekä heijaamisen että joustamisen. Marinilla tähän ei ole kuitenkaan lähdetty, vaan kokonaisuutena erittäin laadukas osasarja ei kaipaa päivittämistä kovin äkkiä mistään. Ehkä aivan pisimpiä lenkkejä kihnuttaville ajokoirille se on hieman liian painava ja varmaan myös tuuman verran liikaa joustava, mutta tunnin-kahden hauskanpitoreissuja tekevälle erinomainen valinta harrastepeliksi. WTB:n satulat ovat melkein mallista riippumatta olleet kohtalaisen mukavia, hieman kisamallin penkkejä leveämpiä
v v v
Lohjan 24H jo kahdeksannen kerran
SADANTONNIN raja rikki!
Lohjan kakkosnelonen ylitti tänä vuonna merkittävän rajapyykin. Perinteiseksi kevätkauden avaukseksi muodostunut tapahtuma näyttää vakiinnuttaneen sekä konseptinsa, osallistujamääränsä että sääolosuhteensa. Kapteeni saapui kuitenkin urhoollisesti paikalle ja ajoi tapahtuman läpi! Tapahtuman yhteydessä järjestetty LänsiUusimaa -yöpyöräily keräsi viivalle parisataa eritasoista polkijaa kiertämään 75 kilometrin lenkkiä, samoin suosittuja olivat Lohjan kaupungin avustuksella yökahteen asti avoinna pidetyn Neidonkeitaan viihdeuimalan vesijumpat.q
www.fillari-lehti.fi. Kakkosnelosen tsemppipalkinnoksi muodostunut pokaali matkasi Rautio Sportsin "joukkueelle",
joka oli tapahtuman lähetessä kutistunut pikkuhiljaa 7 hengen tiimistä soolosuoritukseksi. Hyväntekeväisyyteen lyhentämättömänä menevä tuotto on sekin vakiintunut, mutta kokonaissummassa päästiin tänä vuonna 110 000 euron merkkipaalun yli.
T
66 Fillari
änä vuonna joukkueita oli paikalla suunnilleen sama lukumäärä kuin viimeksi: harjulle tehtyä 7.8 kilometrin mittaista polkua veivasi 70 joukkuetta, joiden lisäksi mukaan oli ilmoittautunut 4 rohkeaa soolokuskia. Mainittavan arvoinen on Fillari-lehden aikanaan kiertopalkinnoksi lahjoittaman pystin tämänvuotinen saaja
YleX tarjosi taustamusiikin viikonlopun ajaksi. Hyväntekeväisyysajossa oli mukana muun muassa muuan laulaja nimeltä Elvis Aaron. 6. Kuvan tempohaalarihenkinen kuski osoitti että maastossa pärjää isommillakin lihaksilla.
www.fillari-lehti.fi
Fillari 67. Nallekarhun silmistä löytyy tietysti ledivalot. 1
2
3
4
5
6
1. 4. Show-meininki kuuluu Kakkosneloseen. Kypärä, jonka paksu pehmuste on tällä kertaa sijoitettu ulkopuolelle. Yöhöpisijät purkivat leiriään sunnuntaiaamuna, varsin näyttävin liikkein. Mikko "Peltsi" Peltola alkaa kuulumaan Kakkosnelosen vakiokalustoon, kuten myös tänä vuonna. Pitkä vuorokausi pyörän selässä alkaa olla ohi ja osalle uni näytti tulevan jo ennen kotiinpääsyä... 2. 3. 5
Tällä tavoin saat vaihtelua harjoittelun kehollesi tuomiin ärsykkeisiin. Pyri pitämään poljinkierrokset korkealla vetojen aikana · Keskiviikko 3 h (pk): Teholtaan erittäin kevyt harjoitus. Voit myös itse päättää minä päivänä toteutat ne, mutta pidä mielessä seuraava nyrkkisääntö: kovaa teho- tai voimaharjoittelua edeltävän päivän harjoituksen tulisi olla varsin kevyttä. 1520 minuuttia rauhallista ajelua, jonka jälkeen tehdään 20 sekunnin maksimaalinen kiri pienellä välityksellä. Vedon aikana syke saa nousta korkealle. Tässä vaiheessa kesää monelle on varmaankin muodostunut ns. Kovan harjoituksen jälkeisenä päivänä voi sen sijaan tehdä pitkäkestoisen, mutta teholtaan helpomman harjoituksen.
keen 3040 minuutin veto tehoalueelle T4. · Lauantai 2,5 h (voima): Aluksi 30 min rauhallista ajelua. Kirin jälkeen 2-3 minuuttia palautusta, jonka jälkeen kiri toistetaan. Vedon jälkeen palautusta 3-4 minuuttia ja sitten veto toistetaan. Käytännössä tämä veto on kuin henkilökohtainen aika-ajo, eli se on myös hyvin rasittava harjoitus. Jos koetat tehdä aluksi vaikkapa kerran viikossa erityyppisen harjoitteen, huomaat pian kuinka ajosi alkaa tuntua helpommalta myös muilla lenkeillä. Pyri sellaiseen vauhdinjakoon, jossa vauhtisi ei laske juurikaan vedon lopussa. · Torstai 2,5 h (voima): 30 min rauhallista ajelua, jonka jälkeen ajetaan 2 minuutin veto suurella välityksellä, poljinkierrokset 6070 kier./min. Tuossa kirissä poljinkierrokset nousevat erittäin korkealle tasolle. · Keskiviikko 1,5 h: Erittäin rauhallista ajelua pienellä välityksellä. Näitä pidempiä kirejä tehdään 3-6 kappaletta. · Sunnuntai 4 h (pk): Pitkäkestoinen lenkki, joka tulisi tehdä siten, että vauhti kiihtyy vähitellen ensimmäisten kolmen tunnin ajan ja viimeinen tunti on sitten taas helpompi.
Viikko 28 (9.-15.7.) Voima/nopeus: 12 h ja 5 harjoitusta
· Tiistai 2,5 h (nopeus): 45 min rauhallista ajelua, jonka jälkeen aloitetaan varsinainen nopeusharjoitus, joka toteutetaan seuraavalla tavalla: maksimaalinen 1015 polkaisun kiihdytys lähes pysähdyksistä keskisuurella välityksellä. Tässä tapauksessa se ei tarkoita sitä, että keskellä parasta ajokautta alettaisiin juoksemaan tai tanhuamaan.
M
onipuolisuus tarkoittaa sitä että lenkeillä pyritään kehittämään eri ominaisuuksia siten, ettei mitään niistä laiminlyödä tai korosteta erityisesti. Olen laatinut ohjelman sillä oletuksella, että heinäkuussa lomaillaan, joten harjoitusmäärät ovat silloin suuremmat kuin elokuussa. Näitä lyhyitä kiihdytyksiä tehdään 5-10 kappaletta omasta tasosta riippuen. oma lenkkivauhti, joka ei juuri vaihtele. Loppulenkki rauhallista ajelua pienellä välityksellä. 5-8 minuutin veto suurella välityksellä, poljinkierrokset 60-70. Tärkeintä on, että vietät kolme tuntia pyöräsi satulassa. Mikäli vain mahdollista, nämä vedot olisi hyvä tehdä ylämäkeen, loivakin mäki riittää oikein hyvin. Kiihdytyksen jälkeen palautumista 30 sekuntia, jonka jälkeen kiihdytys toistetaan. Sen jälkeen 3 kertaa 10 minuutin veto reippaalla vauhdilla (T4), vetojen välissä 10 minuuttia todella rauhallista ajelua. Ne jotka ovat kiinnostuneita muutamaan harjoittelua radikaalimmalla tavalla, voivat tietysti seurata ohjelmaa tarkemmin. Viikko-ohjelmaan on merkitty kunkin viikon lenkit ja harjoituspäivät. TEKSTI: JOONA LAUKKA
KESÄN HARJOITTELU 2007
Heinä- ja elokuun ohjelman teemana on monipuolinen harjoittelu. · Perjantai 2,5 h (teho): 3040 minuutin verryttely, jonka jäl-
68 Fillari. Teho ei saa nousta liian korkeaksi vedon aika, ja tärkeintä on että käywww.fillari-lehti.fi
Viikko 27 (2.-8.7.) Teemana teho: 12 tuntia ja 4 harjoitusta
· Tiistai 2,5 h (teho): Aluksi 30 min rauhallista ajelua. Ohjelmaa voi käyttää myös vain osittain oman harjoittelun lisänä vaikkapa siten, että teet viikoittain muutaman ohjelmasta löytyvän harjoituksen ja muuten harjoittelet omien suunnitelmiesi mukaan. Yhteensä vetoja tehdään 4-8 kappaletta oman tason ja tuntemusten mukaan
Sen jälkeen 2-3 kertaa 10-15 minuutin veto reippaalla vauhdilla (T4) ja vetojen välissä 10-15 minuuttia todella rauhallista ajelua. · Sunnuntai 3 h (pk): Teholtaan hyvin kevyt pitkähkö lenkki.
Viikko 30 (23.29.7.) Palauttava viikko: 7 h ja 3 harjoitusta
· Tiistai 1,5 h: Erittäin rauhallista ajelua · Torstai 2 h: Tasavauhtinen lenkki, joka voi olla teholtaan varsin kovakin, mikäli tunnet olevasi hyvin palautunut ja ajaminen tuntuu helpolta ja mielekkäältä. Vedon jälkeen 15-20 minuuttia palautusta erittäin pienellä välityksellä ajaen. · Lauantai 3,5 h (pk): Vauhdiltaan erittäin rauhallinen pitkäkestoinen harjoitus.
Viikko 31 (30.7.5.8.) Tehoviikko: 10 h ja 4 harjoitusta
· Tiistai 2 h (teho): 3040 minuutin verryttely, jonka jälkeen 2030 minuutin veto maksimaalisella teholla. normaalilla lenkkivauhdilla, kuitenkin sillä varauksella, että teho ei saa nousta liian korkeaksi. Vedon aikana syke saa nousta korkealle. · Lauantai 2 h: Reipasvauhtinen lenkki, jonka vauhdista voit päättää itse. · Sunnuntai 3,5 h (pk): Rauhallista ajelua pienellä välityksellä.
Viikko 33 (13.-19.8.) Määräviikko: 13 h ja 4 harjoitusta
· Tiistai 3 h (pk): Pyri tekemään tämä peruskestävyyslenkki siten, että kiihdytät vauhtia loppua kohden niin, että lopussa ajat jo varsin reipasta vauhtia. · Sunnuntai 3 h (pk): Rauhallista ajoa
Fillari 69
KUVA: MATTI TURUNEN. · Lauantai 4,5 h (pk): Pitkä tasavauhtinen lenkki. Ensimmäisen 1,5-2 tunnin aikana pyri ajamaan reipasta vauhtia. · Lauantai 2,5 h (voima): Aluksi 30 min rauhallista ajelua. Kirin jälkeen 2-3 minuuttia palautusta, jonka jälkeen kiri toistetaan. · Torstai 4 h (pk): Vaihtelevavauhtinen pitkäharjoitus. 1520 minuuttia rauhallista ajelua, jonka jälkeen tehdään 1015 sekunnin maksimaalinen kiri pienellä välityksellä. · Torstai 2,5 h (teho): Aluksi 30 min rauhallista ajelua. Aja lenkin alussa hyvin pienellä välityksellä ja pyri nostamaan sitä vähitellen lenkin loppua kohden.
Viikko 29 (16.22.7.) Määräviikko: 16 h ja 4 harjoitusta
· Tiistai 4 h (pk): Tee tämä lenkki siten, että jaat sen selvästi kahteen osaan. Tuossa kirissä poljinkierrokset
www.fillari-lehti.fi
Viikko 34 (20.26.8.) Palauttava viikko: 7 h ja 3 harjoitusta
· Keskiviikko 2 h: Erittäin rauhallista ajoa · Perjantai 2 h: Rauhallista ajoa, paitsi yksi 1020 minuutin jakso reippaammalla vauhdilla. Tämän harjoituksen tarkoituksena on testata kuinka kovaa kykenet ajamaan, joten siihen on syytä asennoitua kuin leikkimieliseen kilpailuun. Tämän harjoituksen voit tehdä vauhtileikittelyn tyylisesti ajamalla välillä kovaa omien tuntemusten ja maaston mukaan. Teho ei saa nousta liian korkeaksi vedon aikana, vaan tärkeintä on, että käytetään riittävän suurta välitystä. Jotta tämä onnistuu, muista ajaa alussa riittävän rauhallisesti. · Sunnuntai 3 h: Erittäin rauhallista ajoa.
Viikko 32 (6.-12.8.) Voima: 10 h ja 4 harjoitusta
· Tiistai 2 h (nopeus): 30 min rauhallista ajelua, jonka jälkeen aloitetaan varsinainen nopeusharjoitus, joka toteutetaan seuraavalla tavalla: Maksimaalinen 20 polkaisun kiihdytys lähes pysähdyksistä keskisuurella välityksellä. Yhteensä vetoja tehdään 3-6 kappaletta oman tason ja tuntemusten mukaan. Vedon jälkeen palautusta 3-4 minuuttia ja sitten veto toistetaan. · Sunnuntai 3,5 h (pk): Teholtaan kevyt pitkäkestoinen lenkki.
nousevat erittäin korkealle tasolle. Vedon jälkeen 5-8 minuuttia palautusta erittäin pienellä välityksellä ajaen. · Sunnuntai 3 h (pk): Pyri ajamaan lenkki omalla ns. Mikäli vain mahdollista, nämä vedot olisi hyvä tehdä ylämäkeen, loivakin mäki riittää oikein hyvin. Veto toistetaan 3-6 kertaa oman tason mukaan. tetään riittävän suurta välitystä. · Torstai 2,5 h: Lenkin ensimmäinen tunti reipasvauhtista ajoa. Kaksi 10-15 minuutin vetoa suurella välityksellä, poljinkierrokset 60-70. Näitä lyhyitä kiihdytyksiä tehdään 5-8 kappaletta omasta tasosta riippuen. Sen jälkeen voit ajaa lenkin loppuosan huomattavasti rauhallisemmin. · Lauantai 5 h (pk): Tasavauhtinen ja erittäin pitkäkestoinen lenkki. Loppulenkki rauhallista ajelua pienellä välityksellä. Kiihdytyksen jälkeen minuutti palauttavaa ajoa, jonka jälkeen kiihdytys toistetaan. · Torstai 2 h (voima): 30 min rauhallista ajelua, jonka jälkeen ajetaan 23 minuutin veto suurella välityksellä, poljinkierrokset 60-70 kier./min. Näitä pidempiä kirejä tehdään 2-4 kappaletta. Loppumatka rauhallista ajelua
Kesän aikana harjoittelun tavoitteena on yhä kehittää noita ominai-
suuksia, mutta tärkeintä on opetella lajin saloja, kuten porukassa ajamista, oikean välityksen käyttöä jne. Hänen fyysinen kuntonsa on jo niin hyvä, että nopeinta kehitystä saavutetaan opettelemalla pyöräilyn pikkuniksejä.
70 Fillari
www.fillari-lehti.fi
KUVA: MATTI TURUNEN. Seuraavassa on tarkempia kommentteja ryhmän kehityksestä:
Peter Englund
Helsinki, IT-asiantuntija Ikä: 32 Pituus: 182 cm Paino: 64 kg Pyörät: Alumiinirunkoinen Trek 2000 Shimanon Ultegran osilla. Nyt Peterin peruskestävyys on hyvä eikä vauhtikestävyyspuolellakaan ole valittamista. Jorma jatkaa maantiellä ja heinäkuussa hänen harjoitusmääränsä nousevat kesälomien ansiosta. AnnaKaisa ja Peter tulevat ajamaan varsin paljon maastossa, myös kilpailuja, mutta elokuussa he keskittyvät taas maantiepyöräilyyn. TEKSTI: JOONA LAUKKA
Projekti
MYLLY
Nyt kun iskuryhmällä on takana viisi kuukautta ohjattua harjoittelua ja ensimmäinen oikea leikkimielinen kisakin on takana, on hyvä hieman analysoida ryhmän jäsenten kehitystä.
H
eti aluksi täytyy sanoa, että ryhmä on ollut kokonaisuudessaan erittäin positiivinen yllätys. Kaikki ovat harjoitelleet säännöllisemmin ja enemmän kuin olin alun perin ajatellut, joten heidän valmentamisensa on ollutkin varsin kiitollinen tehtävä. Ajoittain hänellä on ollut hieman vaikeuksia harjoitella optimaalisilla tehoalueilla, koska porukkalenkeillä vauhti nousee helposti varsin kovaksi. Kaikki myös selvisivät kunnialla Pirkan pyöräilystä, joten uskon vakaasti, että elokuussa ajettava Myllyn pyöräily ei tuota suurempia ongelmia kenellekään.
Seuraavien kuukausien aikana harjoittelu muuttuu hieman henkilökohtaisten mieltymysten ja tarpeiden mukaan. Lisäksi varastosta löytyy jäykkäperäinen GT:n maastopyörä, sekä kaksi täysjousitettua eli Gary Fisher Sugar 3+ ja Trek Top Fuel 110.
Peterin lähtötaso oli selvästi korkeampi kuin muilla, joten tavoitteetkin ovat hieman eri tasolla kuin muilla. Keväällä Peter on harjoitellut hyvin eikä mitään "repsahduksia" ole tapahtunut
Jorma on korvannut kokemuksen puutteen innolla. Jorman harjoittelussa etusijalla ovat olleet peruskestävyyden ja lajitekniikkaan kehittäminen. En kuitenkaan ollut huolissani huonosti nukutusta yöstä, sillä en uskonut sillä olevan enää merkittävää vaikutusta, kun ottaa huomioon alkuviikosta sairastaneeni vatsataudin. Olo oli lenkin jälkeen sopivasti väsynyt, palauduin kuitenkin nopeasti. Kuun lopussa pyörähdin Jyväskylässä ja siellä tein ensimmäisen neljän tunnin treenin maantiefillarilla. Aloittelevalla pyöräilijällä paras tapa kehittää sitä on rakentaa lihasten verisuonitusta ajamalla pitkiä lenkkejä.
Projektilaisten mietteet melkein puolen vuoden harjoittelusta ja kokemuksista Pirkan Pyöräilyssä
ajoon. Uni oli katkonaista ja heräilin pienimpiinkin ääniin. Hyvä motivaatio on auttanut häntä suoriutumaan harjoittelusta kunnialla ja kehitys on ollut nopeaa. Suunnistimme Tampereelle hyvissä ajoin jo lauantaina, jotta voisi rauhassa valmistautua Pirkan Pyöräilyyn. Ajattelin että tästä on hyvä lähteä Pirkan Pyöräilyyn, koska nyt tiesin että pystyn siellä ajamaan vähintään samaa vauhtia. Anna-Kaisa Viita
Lahti, opiskelija Ikä: 23 Pituus: 164 cm Paino: 66 kg Pyörät: Trek Madone WSD, Trek Fuel Ex 7 WSD ja "työmatkapyörinä" Tunturi Prego 7v. ja Trek 7500.
Kun Anna-Kaisa aloitti harjoittelun, suurin jännityksen aihe oli se, miten maantiepyöräily onnistuisi koska aiempaa kokemusta hänellä ei ollut. Kiitokset kaikille jotka antoivat peesiapua matkalla! Itse en valitettavasti päässyt vielä vetämään, sillä taidoillani siitä ei olisi ollut mitään apua kenellekään. Elimistöni kävi selvästi ylikierroksilla. Hänen suorituksensa Pirkan pyöräilyssä oli mielestäni erityisen hyvä. Joukkoon mahtui kaikentasoisia pyöräilijöitä, joten piti olla varuillaan, ettei heti alussa tapahtuisi mitään turhia mokia. Välillä on tosin ollut vaikeuksia ajella tarpeeksi hitaasti, jotta pysyisi edes jotenkin pk-alueella, mieli kun tekisi jo kokeilla kovempiakin vauhteja. Onneksi uusi laji on sujunut Anna-Kaisalta hyvin ja hän myös tuntuu pitävän siitä. Startissa minulla oli luottavainen fiilis itseeni ja sovimme Jorman kanssa että bongaamme jonkun hyvän ryhmän, jossa ajelemme niin pitkään kuin hyvältä tuntuu. Toukokuu sujui osaltani erinomaisesti, ajaminen on kehittynyt ja lenkille lähteminen ohjelman mukaan on ollut helppoa. Aamulla heräsin hyvissä ajoin jotta ehtisin rauhassa pakkailla kamat autoon ja ajaa Hyvinkäälle. En kuitenkaan päässyt edes lähtemään kotoa, sillä heti herättyäni kävin oksentamassa - sama toistui parin tunnin päästä. Torstaina sain jo syötyä normaalisti ja koska verikokeista ei löytynyt mitään, päätin pysyä alkuperäisessä suunnitelmassa ja startata sunnuntaina. Heikko olo jatkui keskiviikkoon asti, kävin lääkärissä, jossa määrättiin ehdoton kielto Pirkkaan lähdölle. Ajelimme koko matkan Jorman kanssa eri ryhmissä - ja välillä kahdestaankin. Mutta lupasin että muutaman vuoden päästä otan vetovuoroja myös itselleni, jotta pääsen maksamaan velat takaisin. Kesällä Jorman harjoittelu jatkuu samoilla linjoilla, koska vaikka peruskestävyys on kehittynyt huomattavasti, lihaskestävyyspuolella on vielä parantamisen varaa. Voimaa pitää saada lisää että jaksaa runnoa mäet ilman että vauhti tippuu näin paljon. Kaikki sujui muuten hyvin, mutta en saanut millään unta ja nukuinkin yöllä yhteensä noin kolme tuntia. Viikko ennen Pirkan Pyöräilyä oli tarkoitus osallistua K-Rauta-
www.fillari-lehti.fi
Fillari 71. Muuten pysyin suhteellisen hyvin ryhmässä, mutta ylämäet tuottivat paikoin suurta tuskaa kun yritin pysyä muiden (miesten) vauhdissa. Hänen motivaationsa on todellakin yllättänyt minut. Harjoittelun puolella
hänen osaltaan tullaan kesällä vielä panostamaan peruskestävyyteen ja lajitekniikkaan, vauhtikestävyysominaisuuksia harjoitetaan lähinnä maastopyöräilyn avulla.
Jorma Paakkari
Espoo, Nelosen urheiluohjelmien päällikkö Ikä: 53 Pituus: 186 cm Paino: 83 kg Pyörät: Nishiki Bigfoot K29 Disc ja Scott CR1 Pro Shimano Ultegran osilla
Jorma on ryhmän ainoa jäsen, jolla ei ollut lainkaan aiempaa pyöräilytaustaa, mutta siitä huolimatta hänen harjoittelunsa on onnistunut oikein hyvin. Alkumatkan haasteena oli hitaampien ohittelu. Ne mo-
lemmat ovat kehittyneet kiitettävällä tavalla kevätkuukausien aikana. Huoltopisteitä hyödynsimme muistaakseni kahdesti, vaikka alun perin tarkoitus oli selvitä nollilla. Uskon että Anna-Kaisalla on luontaisia lahjoja todella pitkille matkoille, joten elokuussa hänen tulisi selvitä kunnialla pidemmästäkin matkasta. Toukokuun alussa muutin Lahteen, ja tutuissa maisemissa treenaaminen tuntuu minusta mukavammalta, kun pystyy jonkun verran ennakoimaan mitä on edessä milläkin reiteillä. Nyt hän kykenee ajamaan maantiepyörällä aivan "oikeasti" kuten pyöräilijä konsanaan. Ensimmäiseen pysähdyimme ryhmän kanssa, ja toinen kerta meni minun piikkiin kun piti kerätä
Anna-Kaisa:
Alkukesä on treenattu auringosta ja lämmöstä nauttien, olen tosin ajoittanut lenkit iltaan, jottei kuumimmassa paahteessa tarvitse hikoilla. Yksin ajetulle lenkille kertyi mittaa 100 km ja tavoitteena oli, etten vedä itseäni ihan piippuun
Etukäteen pelkäsin kyllä yli kahden sadan kilometrin matkaa. Vetotöihin minusta ei oikein ollut, koska pitkä sooloajo imi liian paljon voimia ja oikean jalan sisäreisi oireili kramppaamalla. Loppujen lopuksi alitin seitsemän tunnin aikatavoitteen neljällä minuutilla. En ainakaan koe olevani hasardina muille.
Jorma:
Sunnuntai-aamuna herätys oli klo 6.00, jonka jälkeen suuntasimme Tampereelle. Perusongelmanani kun ovat olleet krampit, joten näin lämpimässä kelissä nestetankkaus pelotti myös hieman. Ei siis todennäköisesti vaikuttanut mitenkään merkittävästi suoritukseen. Maaliviivan ylitimme ajoajan ollessa hiukan alle 4,5 h. Keskinopeus 137 km matkalla oli yli 30 km/h, joka oli yli asettamani tavoitteen. Tiesin, että pääsen kyllä maaliin, mutta millä vauhdilla. Viimeinen parikymppinen menikin sitten mukavasti ja maaliin tultiin AK:n kanssa yhtä aikaa ajassa 4.34. Pärjäsin yhdellä pullojen täytöllä ja energiaa oli taskuissa enemmän kuin ehdin syödä. Odottelimme aikamme, josko sama porukka lähtisi taas ajohommiin, mutta mitään ei tuntunut tapahtuvan ja päätimme lähteä pyörittämään ja hypätä porukan mukaan, kun ajaisivat meidät kiinni. Olimme Anna-Kaisan kanssa samassa lähtöryhmässä, joten matkaseuraa olisi ainakin tiedossa. Se olikin sitten viimeinen kerta, kun ao. 6 ajajan ryhmä ohitti meidät ja iskin kantaan. Kadenssikeskarikin oli mukava 87. 15 ajajan ryhmässä. Olin juuri päättänyt alkaa himmata, kun pelastavat enkelit tulivat takaa. Sopivassa ryhmässä olisin suoriutunut reitistä huomattavasti paremmin. Meni kuitenkin jonkun aikaa ennen kuin päädyin sopivavauhtiseen ryhmään. Loppumatkasta saimme taas kivan ryhmän kasaan ja matka taittui melkein kuin siivillä. Lopussa päädyin kuitenkin ryhmään, jonka kanssa sinnittelin maaliin asti. Lähtöaamu oli mukavan viileä ja tyyni. Näin ei valitettavasti käynyt, vaan poljin yksikseni vähän liian pitkän matkan. 33-35 km/h). Terälahdella (97 km) pidimme pienen tauon ja lähdimme taas menemään ilman porukan tukea. Seuraava haaste on lähteä Tahkolle katsomaan paljonko viime vuoden ajasta 60 km reitillä pystyy nipistämään pois. En ollut ihan varma omasta kunnostani. voimia loppumatkalle ja ajattelin että pieni välitankkaus ehkä helpottaisi kahden tunnin ajon jälkeen alkanutta päänsärkyä. Neste- ja energiahuollon sain hoidettua ihan hyvin. Lähdimme alussa tosi rauhallisesti liikkeelle ja vauhti nousi pikkuhiljaa. Eka testi on siis takana ja matka kohti Myllyä jatkuu. porukkaa näimme, joten jouduimme ajamaan kaksistaan tai sekalaisissa pienryhmissä seuraavat 40 km. Taistelin siinä kymmenkunta minuuttia väsymystä vastaan ja sitten pyöräilyn jumalat armahtivat minut poistamalla hapot reisistä. Vetoapua ei meinannut millään löytyä. Tämän ryhmän kanssa edettiin aina siihen saakka kunnes reitit yhdistyivät. Olisi ehkä sittenkin pitänyt lähteä kärjen mukana ja tiputtautua sopivaan ryhmään mieluummin kuin yrittää löytää niitä reitin varrelta. Jannen hyvien ohjeiden ja esimerkkien ansiosta ryhmässä ajo sujuu mallikkaasti. Ja koska en ikinä ole polkenut näin pitkää matkaa yhdeltä istumalta, niin yleinen epätietoisuus vaivasi myös. Keho ehti herätä päivän koitokseen rauhalliseen tahtiin. Olen tyytyväinen omaan suoritukseen siinä mielessä, että saavutin aikatavoitteen, mutta jotain jäi myös hampaankoloon. Pistin siis varovaisen tavoitteen itselleni; seitsemän tunnin alitus tai yli 30 km/h keskituntivauhti. Vedin turhan (=tyhmän) lujaa kuntooni nähden (n. Ensimmäinen 60 km menikin mukavasti Kuruun n. Seuraava 15 km olikin sitten kisan kovin minulle. Sen jälkeen suunnataan katse projektin huipennukseen - Myllyn pyöräilyyn, siellähän matka onkin sitten jo aivan toista luokkaa eli 240 km.
Petsku:
Pirkkaa edeltävä viikko ei oikein mennyt käsikirjoituksien mukaan. Kilometrejä on nyt takana noin 1600 ja lisäkilometrien kartuttaminen tuntuu koko ajan helpommalta. Lisäsin vauhtia hieman siinä toivossa, että 134 km matkalaisista löytyisi sopiva porukka. Henkilökohtaisesti olen erittäin tyytyväinen suoritukseeni. Porukat ajoivat taukopaikalle, jonne mekin AK:n kanssa suuntasimme. Fiilikset nyt elämäni ensimmäisen Pirkan Pyöräilyn jälkeen ovat erittäin positiiviset. Vauhti oli reipas (reilut 30 km/h), mutta ei liian kova. Maanantai-tiistai välisenä yönä vatsa kääntyi niin sanotusti ylös alas. Ei kovin järkevää, mutta sopivaa ryhmää ei vain tullut kohdalle. Kunto on kyllä kohdallaan, mutta jalkalihakseni tarvitsisivat varmasti jotain ärsykkeitä, jotta oppisivat toimimaan ilman kramppeja. Pääsin tavoitteeseeni, sillä sain pidettyä vauhdin 30,5 keskiarvossa. Niin ei kuitenkaan käynyt, mutta päätin silti vetää loppumatkan reipasta tahtia, sillä sen parempi mitä nopeammin tuska olisi ohi! Viimeiset parikymmentä kilometriä sujuivat hyvin, Jormalle suurkiitos kun jaksoit yksin vetää meitä mimmejä pahimman väsymyksen yli. Tämä sopi minulle erinomaisesti. Edeltävällä viikolla kaikki, mikä saattoi mennä pieleen, myös meni, joten odotukset eivät olleet kovin korkealla. 240 km tuntuu kyllä aika pelottavalta tällä hetkellä, mutta onhan tässä vielä aikaa.
72 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Tiistaina nukuin melkein koko päivän ja onneksi vatsatauti häipyi yhtä nopeasti kuin se oli tullutkin. En ehkä vieläkään roiku tarpeeksi lähellä edellä ajavan takarengasta, mutta turha hermostuneisuus ja pelko sitä kohtaan on häipymässä. Lähtöryhmitys ei kuitenkaan tukenut tätä
3 numeroa 12 Irtonumerohintaan verrattuna e. Fillari-lehti tutustumistarjouksena e. huoltajan allekirj.). säästät 7,50
Tarjous voimassa 10.8.07 saakka.
RideMedia Oy maksaa postimaksun puolestasi
Tilaan Fillari-lehden tutustumistarjouksena 12 / 3 numeroa Tilaan Fillari-lehden kestotilauksena 37 / 7 numeroa Tilaan Fillari-lehden vuositilauksena 40 / 7 numeroa RideMedia Oy Vastauslähetystunnus 5001594 00003 Helsinki
TILAUKSET MYÖS TEKSTIVIESTILLÄ
(normaalihintainen viesti) Lähetä numeroon
Nimi
040 728 8979
Lehden nimi, kesto tai vuosi, nimi ja osoite Saat kuittauksen tilauksestasi viimeistään seuraavana arkipäivänä.
Lähiosoite Postinumero ja -paikka
Allekirjoitus (alle 18 v
VERTAILUTESTISSÄ
Avid Juicy Ultimate, Formula Oro Puro, Magura Marta SL Gold ja Shimano XTR
FILLARI-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN
KYLLÄ PYSÄHTYY!
74 Fillari
www.fillari-lehti.fi
RideMediaan kyseinen Racelogicin Vbox hankittiin alun perin moottorikelkkojen mittauksiin, mutta sitä voi hyödyntää myös tällaisissa kokeissa. Toisaalta pelkällä takajarrulla pyörä menee noin puolet pidemmälle esimerkiksi neljänkympin nopeudesta. Periaatteessa Shimano on helpoin ilmata, sillä homma onnistuu sopivan kokoisella ja paksuisella muoviletkun pätkällä ja isohkolla injektioruiskulla painamalla nestettä alakautta järjestelmän läpi, kun kahvan kansi on auki. Letkut, jarrusatula, kahvat ja jarrupalat ovat siis kaikki laatikossa erikseen ja lisänä on joukko kiinnitystarpeita, tiivistyshelmiä ja Shimanon omaa "jarruöljyä". Siinäkin on suuria eroja ja etenkin siksi, että osassa on ns. Mutta löytyykö näistä jarruista muuta yhteistä kuin melkoinen hintalappu, vai onko laatumerkeissäkin todellisia eroja?
T
estiin halusimme valmistajien uusimmat ja nimenomaan xckäyttöön tarkoitetut hydrauliset levyjarrut. Palat kuluvat yleensä epätasaisesti, joten jarrusatula pitää keskittää lähes aina palojen vaihdon jälkeen.
että kahvaa osaa ja uskaltaa puristaa aivan äärirajoilla mittauksen alusta loppuun saakka. Kaikki jarrut testattiin samassa pyörässä, samanlaisella joustokeulalla ja samoilla renkailla. Avidissa ja Formulassa vastaavat letkuadapterit pitää ilmauksen ajaksi asentaa niin kahvaan kuin jarrusatulaankin. Palojen vaihtaminen onnistuu kaik-
Kaikissa testissä olleissa jarruissa palat vaihdetaan irrottamalla kuvassa näkyvä sokkapultti. Lähinnä työ vaatii huolellisuutta ja ymmärrystä mitä on tekemässä, eli poistetaan kaikki ilmakuplat järjestelmästä. Muidenkin ilmaamista kokeilimme, vaikka kaikki toimitetaankin bolt on -valmiina ja pakko on todeta, että hommasta ei yleensä selviä aivan kotikonstein ja ilman varta vasten tehtyä ilmaussarjaa. Käytännön toiminnan lisäksi levyjarruissa on eroja myös muun muassa asentamisessa ja ilmaamisessa. Toisella ruiskulla voi imeä liikaa nestettä varovasti pois kun säiliö alkaa täyttyä, ellei käytössä ole Shimanon ilmaussarjaa, jossa on myös pullo ja letku kahvasta valuvaa nestettä varten. Samaa systeemiä ja samanlaista mittalaitetta käyttävät monet moottoripyörä- ja autolehdet kiihtyvyyksien ja jarrutusmatkojen mittaamiseen. Siihen asiaan ei tässä jutussa siis puututa, mutta muihin ominaisuuksiin sitäkin enemmän. Talviominaisuudet jäivät siis tällä kertaa kokeilematta ja pakkanen on aiemmin ollut joidenkin mallien akilleen kantapää. post mount -tyyppinen adapteri, jonka soikeat reijät mahdollistavat jarrusatulan säätämisen sivuttain. Näin renkaan pito oli kokeilupaikan asfaltilla mahdollisimman tasainen ja esimerkiksi nappuloiden kuluminen ei vaikuttanut testituloksiin. Tärkeintä lopputulosten kannalta on toistojen kertaaminen, olosuhteiden pysyminen samana ja jarruttajan ammattitaito,
Sivukiinnitteiset jarrut pitää keskittää simmiprikoilla. Oikeastaan tärkein asia uuden jarrun asentamisessa on jarrusatulan keskittäminen. Vaihtelevan maastoajon lisäksi kaikki jarrut laitettiin lopuksi vielä hidastuvuuskokeeseen. Vertailun vuoksi mittasimme jokaisen hidastuvuuden myös pelkkää etujarrua käyttäen ja kuten tuloksista voi todeta, ei asfaltilla tapahtuvassa täysjarrutuksessa takajarrusta ole paljoakaan apua. Taulukossa olevat matkat ovat siis todellisia metrejä ja senttejä, jonka maastopyörän pysäyttäminen vaatii esitetyistä nopeuksista. Levyjarrut alkavat olla tuttu näky jopa halvemmissakin maastopyörissä, mutta tässä testissä olevien huippumallien hinnalla saisi monen mielestä jo kokonaisen laadukkaan fillarin. Männänvarren nivelen päässä on kuusiokanta, josta säädetään vivun etäisyyttä tangosta ja se löytyy joka merkistä.
kiinnitys ja irrottaminen tulikin tehtyä useaan otteeseen, kun niitä vekslattiin samaan pyörään ja pois. kansainvälisen standardin mukaiset jarrusatulat taas vaativat lähes aina simmi- eli sovituslevyjä, jotta jarrulevy pyörii palojen välissä ilman ärsyttävää ja myös matkantekoa hidastavaa rahnutusta. Avidissa sama asia tehdään kuusioavaimella. Testikuskina toimi koko ajan sama 80-kiloinen stuntman ja kahden parhaan tuloksen keskiarvo on kirjattu oheiseen taulukkoon. Jos on epävarma asiasta, eikä toisaalta halua hankkia työhön tarvittavia välineitä ja sotkea käsiään, onnistuu ilmaaminen asiantuntevassa pyöräliikkeessä. Matkassa ei ole mukana reaktioaikaa, sillä todellinen jarrutus aloitettiin aina hiukan reilusta 50 km/h tuntinopeudesta ja mittalaitteesta otettiin ensimmäinen lukema neljänkympin kohdalla. Jokaisen merkin nettisivuilta löytyy selkeät ohjeet ilmaamisesta pdf-muodossa ja kaikilla on olemassa juuri kyseiseen jarruun sopiva ilmaussarja, joten mikään ylivaikea tehtävä se ei ole. Maguran ilmaaminen onnistuu periaatteessa samalla tavalla, mutta siinä pitää lisäksi jarrusatulan ilmausreijän ruuvin tilalle kiertää adapteri johon letkun saa kiinni. Shimano on fiksusti tehnyt niistä avonaisia ja haarukan muotoisia, jolloin säätäminen ei vaadi kuin pulttien löysäämisen.
Formulassa on kahvan juuressa pieni vipu, josta saa säädettyä vapaaliikettä. Koe suoritettiin usean jarrutuksen sarjana samalla pyörällä kuin käytännön ajokokeet, mutta eteen asennettiin tasaisen pidon varmistamiseksi lähes sileä Kendan eturengas. Samoja malleja näkyy nykyään myös DH-pyörissä, mutta 200 ja jopa 220-millisillä levyillä varustettuina, joka on ehkä paras osoitus siitä että tehoa kaikissa riittää! Kaikilla jarruilla ajettiin käytännön testiä niin kuivalla kuin märällä kesä- ja kevätkelillä. Jarrujen
www.fillari-lehti.fi
Fillari 75
v v. Ilmaamista jouduimme harjoittelemaan toden teolla vain Shimanon kohdalla, sillä edelleen japanilaismerkki toimittaa tarvikejarrut rakennussarjana. Sivukiinnitteiset ns
Magurat löytävät tehonsa melko nopeasti, joten sisäänajo sujuu muutamalla kunnon jarrutuksella ja jo ensimmäisellä lenkillä kaikki tuntui olevan kohdallaan. pultit grammaa 121 124 140 136
Takajarru täydellinen sis. jarruneste kestää paremmin lämpöä kuin öljy, mutta kerää vuosien mittaan itseensä vettä. Pienen askartelun ja eri paksuisten simmiprikkojen kokeilun jälkeen levyt alkoivat pyöriä vapaasti ilman ääntelyä. Kaikissa neljässä merkissä on kunnolliset erittäin taipuisat ja kestävät jarruletkut, joka on erityisesti täysjoustopyörien takajarruissa tärkeää, sillä jousituksen liikkuessa letkut taipuilevat jatkuvasti. Formula Oro Purossa on tässä suhteessa parhaat letkut, sillä niissä on kevlar-punos vahvistuksena. Pehmeillä paloilla näihin saisi varmaankin aivan tajuttoman pidon, mutta toisaalta vakiopito riittää xc-käyttöön mainiosti ja vesikelillä Formulat toimivat nelikosta parhaiten vakiopaloilla.
Magura Marta SL Gold
Uusi Marta SL Gold on tarjolla joko sivukiinnitteisenä tai post mount -versiona. Yleensä asennus onnistuu kuin se kuuluisa junan vessa! Kahvassa on hiilikuituinen vipu ja kaksi säätöä. Oro Puro on käytännössä sama jarru, mutta kahva on hiilikuitua ja osa pulteista on titaania jne.
Takalevy sis.pultit grammaa 121 124 119 136 Etujarru täydellinen sis. pultit ja ja adapterin grammaa 258 247 231 271
Painot ja hinnat
Avid Juicy Ultimate 160/160 mm jarrulevyt Formula Oro Puro 160/160 mm jarrulevyt Magura Marta SL Gold 180/160 mm jarrulevyt Shimano XTR 160/160 mm jarrulevyt
Etulevy sis. Kahvan vipu on tässäkin hiilikuitua, eikä Magurankaan muotoilussa ole moitteen sijaa. Yhtä lailla meillä on ollut xckäytössä DOT-nesteellä toimivat Avidit jo kolmatta vuotta ja nekin ovat toimineet täydellisesti vain paloja vaihtamalla.
Avid Juicy Ultimate
Avidien asentaminen ja keskittäminen on selvästi nelikon helpointa. Magura käyttää xc-jarrussa poikkeuksellisesti 180-millistä etulevyä, mutta takana on standardiksi muodostunut 160-millinen. Periaatteessahan jokainen sivukiinnitteinen jarrukorvake niin edessä kuin takana kannattaisi rotsata erikoistyökalulla suoraksi ennen asentamista, jotta linjaus on varmasti oikea, mutta Avid tekee asian itsestään. Kahva sopii hyvin käteen ja on riittävän leveä eikä paina sormia. Tässä kohtaa voikin sanoa että molempi parempi.
Fillari-lehden testipyörissä on jo kolme vuotta ollut kovassa käytössä Shimanon Saint levyjarrusatsi, eikä nesteille ole tarvinnut tehdä mitään ilmaamisesta puhumattakaan. Toisaalta palat toimivat märässä ja kurassa erittäin hvyin, joten Oro Puro pelaa samalla tavalla kelissä kuin kelissä, eikä niistä myöskään kuuluu märkänä ikävää kiljuntaa. Muut kolme merkkiä luottavat standardiksi muodostuneeseen kuuden pultin kiinnitykseen, mutta Maguralta löytyy sovite myös centerlock-napaan. Sekä taka että etujarru ovat post mount-tyyppisiä, mutta mukana on adapterit sivukiinnitykselle. Tuntuma on hyvä, mutta teho ei pikkulevyillä yllä aivan parhaiden tasolle, josta suurin syy lankeaa puoliksi sintteristä tehdyille koville paloille. Oikea kohta pitääkin hakea pikku hiljaa jarrusatulaa siirtelemällä ja kiekkoa pyörittelemällä kunnes rahnutus häviää. Magurassa jarrupalat pysyvät männissä kiinni magneetilla, kun taas muissa luotetaan palojen välissä olevaan jousilevyyn. Shimanossa taas tulee mukana sekä pehmeät palat että sade ja kurakelille tarkoitetut sintterimetallista valmistetut palat. Nyrkkisääntönä voi todeta että mitä pehmeämmät palat, sillä parempi pito, mutta se pätee vain kuivalla kelillä. Myöskään lämpeneminen ei ole ainakaan xc-käytössä mikään ongelma, joten se ei puolla DOT-nesteen käyttöä. Myös keskittäminen on helppoa, sillä jarrusatulan pultit jätetään hiukan löysälle esikiristyksen jälkeen ja seuraavaksi painetaan jarrukahvasta palat tiukasti levyyn ja pultit kiinni. Kahvassa on Avidin tyyliin ruuvilla tehtävä säätö vivun etäisyydelle, mutta kahvan välyksen säätö tapahtuu näppärästi pienestä vivusta ilman työkaluja. Molempien päiden jarrusatulat ovat post mount -tyyppiä, joten sivukiinnitykselle vaaditaan adapterit. pultit ja ja adapterin grammaa 275 260 239 258
76 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Shimano ja Magura käyttävät mineraaliöljyä ja Formula ja Avid DOT jarrunestettä. Levyjen kiinnityksessä Shimano käyttää omaa centerlock-systeemiä, jossa on yksi iso mutteri ja kiinnitystä varten vaaditaan tietysti juuri tähän sopiva napa. Myös tuntuma on loistava, joten jarrutehoa on helppo säädellä joka tilanteessa. Avidin kahva sopii hyvin käteen ja sitä on mukava käyttää. Vesikelillä Avidit huutavat jonkin verran ja pito häviää hiukan, mutta raju teho auttaa myös märkänä. Selvästi nelikon parhaat jarrut! Fillari-lehden valinta.
Formulan keskittäminen vaatii hiukan askartelua, sillä männät eivät liiku aivan tasatahtiin, joten pultit löysälle, kahva pohjaan ja kiristä -taktiikka ei pelaa. Paloja on sen sijaan kulunut jo useita pareja. Ainoa säätö on vivun etäisyys kahvasta, joka tehdään kuusioavaimella aivan kuten muissakin testissä olleissa jarruissa. Sisäänajoa Avidit eivät kaipaa kovinkaan paljoa, joten tehot alkavat löytyä oikeastaan jo muutaman kunnon kahvan painalluksen jälkeen. Sisäänajoa Formulat vaativat melkoisesti ja pitoa alkaa löytyä oikeastaan vasta useiden kymmenien jarrutusten jälkeen, eli vähintään tunnin-parin tavallinen lenkki tuo Oroista tehot esiin. Toisesta saa säädettyä kahvan etäisyyttä ohjaustangosta ja toisesta kahvan vapaaliikettä. Leveähkö vipu sopii hyvin sormiin ja on mukava käyttää. Märällä kelillä useimmat pehmeät palat kiljuvat ja myös kuluvat nopeasti. Maguran systeemi on selkeästi paras, sillä jousien kanssa tulee välillä paloja vaihtaessa ongelmia, jotta ne menevät palojen kera tarkalleen oikeaan kohtaan. Vakiopalojen materiaali on Avidissa ja Magurassa ns. Moottoripyörissä ja autoissa käytetty DOT 3,4, jne. TeYhteensä grammaa 775 755 729 801 Hinta/ etu / taka euroa 306 / 306 345 / 358 335 / 335 250 / 250
Formula Oro Puro
Formula 24 on tuttu näky DH-pyörissä ja niitä käyttää muun muassa Matti Lehikoinen. Fiksuin asia adaptereissa ovat kuppimaiset väliprikat, joiden ansiosta jarru myös oikaisee itse mahdolliset korvakkeissa olevat heitot. Meillä oli eteen ja taakse sivukiinnitteinen, joten keskittäminen piti tehdä soviteprikoilla. Sintteripaloilla pito on kuivalla kelillä selvästi heikompi, mutta sateessa ja kurassa ne pitävät hyvin, eivätkä myöskään kilju vaan pikemminkin vain suhisevat jarrua painettaessa. Tehoa on todella reilusti, eikä ainakaan xc-käytössä kaipaa yhtään lisää. pehmeää massaa. Kaikki merkit luottavat palojen paikallaan pitämisessä ankkuripulttiin, joka menee jarrusatulan ja paloissa olevan reijän läpi. v v
kiin hetkessä. Formulan palat ovat puolikovat, eli niissä on pehmeään massaan lisätty sintterimetallia. Periaatteessa DOT-nestettä käyttäviin jarruihin pitäisi siis vaihtaa nesteet ainakin joskus, mutta eipä niin tehdä autoihin tai moottoripyöriinkään, joten asia ei ole mikään ongelma. Jarrunesteen osalta nelikko jakautuu tasan kahteen leiriin
Meillä oli edessä post mount adapterin kera ja takana sivukiinnitteinen. Myöskään Shimanon männät eivät liiku aivan tasatahtiin, joten keskittäminen vaatii askartelua. Meillä oli käytössä perinteiset irtokahvat, mutta XTR-sarjaan on tietysti tarjolla myös Shimanon yhdistelmäkahva, jossa vaihtaminen tehdään jarruvipua ylös-alas heilut-
tamalla. Mittalaitteena toimi GPS-pohjainen Vbox-tiedonkeruujärjestelmä, jonka antenni kiinnitetään kypärään ja itse laite akkuineen kulkee vyölaukussa. Sisäänajoa Shimanot kaipaavat melkoisesti ja niillä pitikin ajaa pari pidempää lenkkiä ja jarrutella muutenkin "turhaan" ennen kuin teho löytyi. Jos haluat xc-jarrut, jotka saa maastossa lukkoon tilanteessa kuin tilanteessa, eikä teho lopu kesken, niin nämä ovat sinua varten.
Shimano XTR
XTR-osasarja uusittiin täksi vuodeksi täydellisesti ja niin tapahtui myös jarruille. Mukana tulee pehmeät kuivan kelin palat ja sintteriset kurakelin palat. Shimanolla on fiksut avonaiset haarukan näköiset simmit, joita on paljon helpompi käyttää kuin tavallisia pyöreitä prikkoja, joten sivukiinnitteisen keskittäminen sujuu nopeasti. Aluksi etujarru tuntuu jopa turhan hätäiseltä, mutta pienen totuttelun jälkeen homma alkoi luistaa. Sormituntumalla tehoa on enemmän kuin Avidissa, mutta paremman tuntuman ansiosta Avidilla on helpompi jarruttaa tehokkaasti. Kuten taulukosta selviää eivät erot senteissä ole suuria, mutta prosenteissa kuitenkin merkittäviä ja korreloivat täysin testaajien näppituntumaan. Kahva on Shimanossakin käteen käypä ja tuntuma on hyvä, mutta tehossa ne häviävät melko lailla muulle kolmikolle. Jarrusatuloita on sivukiinnitteisenä ja post mount -versiona. Edessä keskittäminen tehtiin adapterin soikeita reikiä apuna käyttämällä ja takana simmittämällä. Märällä etujarru tuntui vinkuvan tolkuttomasti, mutta tehoa ei paljoa hävinnyt, koska sitä on kuivalla vähintäänkin tarpeeksi. Erityisesti takajarru lukkiutuu Avidiin verrattuna useammin aivan vahingossa. Kahvan vipu on alumiinia ja siinä on vain vivun etäisyyden säätö. Jarrutusmittaukset
Avid Juicy Ultimate etu ja takajarrulla Avid Juicy Ultimate vain etujarrulla Formula Oro Puro etu ja takajarrulla Formula Oro Puro vain etujarrulla Magura Marta SL Gold etu ja takajarrulla Magura Marta SL Gold vain etujarrulla Shimano XTR etu ja takajarrulla Shimano XTR vain etujarrulla Shimano XTR vain takajarrulla
40-0 km/h metriä 10,48 10,62 11,35 11,57 10,87 10,90 11,44 11,99 21,00
30-0 km/h metriä 6,06 6,27 6,20 6,88 6,04 6,29 6,37 7,03 11,73
20-0 km/h metriä 2,92 2,93 3,06 3,21 2,75 3,02 3,04 3,34 5,40
hoa jarrussa on julmetusti. Mittaukset tehtiin pehmeillä paloilla, sillä kuivalla säällä sintteripalat pitävät melko kehnosti. Plussaa kaksista mukana tulevista erilaisista paloista.q
Avid Juicy Ultimate
Formula Oro Puro
Magura Marta SL Gold
Shimano XTR
www.fillari-lehti.fi
Fillari 77. Pehmeillä paloilla Shimanot taas kiljuvat märässä aika tavalla, joten jos ajaa esimerkiksi paljon syksyn ja kevään kurakeleissä,
Jarrumittaukset tehtiin kuivalla asfaltilla samalla pyörällä, saman kuskin voimin ja eteen asennettiin Kendan melkein sileä eturengas. Etujarrumittauksista näkyy, että se on selkeästi se tärkein jarru kun halutaan maksimaalinen hidastuvuus.
kannattaa sillloin suosia sintteripaloja, jotka kestävät kulutustakin aivan eri tavalla
Pakkasta ja murhaavaa kuumuutta Anatoliassa
Pyörällä
MAAILMAN YMPÄRI
TEKSTI
JA KUVAT:
JUKKA SALMINEN
osa VIII
Lento Pyöräily
Iranin Orumiyehistä Turkin Gaziantepiin kilometrejä kertyi 1400 ja kokonaismatka toukokuun lopussa oli 26 000 km.
Turkissa minut vastaanottivat pakkasyöt ja vuorinousut. 300 km matkalla rasitin yhä Iranin jäljiltä väsyneitä jalkojani liikaa ja sen jälkeen otinkin kaksi viikkoa rennosti Turkin suurimman järven Vanin rannoilla.
Minä:
Nimi: Jukka Salminen Kotipaikka: Naantali Ikä: 24 v Pituus: 175 cm Paino: 71 kg Leposyke: 37 Maksimisyke: 195
Pyöräni:
Runko: Felt Elite XCR Kiekot: Mavic 719, XT-navat, DT Alpine 3 -puolat Renkaat: Continental TravelContact Jarrut: Avid bb 5 Vaihtajat: Shimano XT Etuvaihtaja: XTR Takavaihtaja: XT Takapakka: 14-34 XT/Miche-yhdistelmä Kammet ja keskiö: XT 22-34-44 Satula: Brooks Team Professional Etutavarateline: Axiom Takatavarateline: Tubus Logo Polkimet: XTR Paino: 12,8 kg
Jalkapalloilijat tauolla Mardinin vanhassa kaupungissa.
78 Fillari
www.fillari-lehti.fi
Kahden sateisen päivän jälkeen koin pysäyttävän näyn Yüksekovan kaupunkisilhuetin takana. Mardinin historiallinen vanhakaupunki.
an-järveltä alas laskeuduttuani kesä alkoi vihdoin lämmittää lihaksiani. Ensimmäinen päivä kului tuttuun tapaan havainnoiden valtion vaihtumista. Euroopasta katsoen Turkin kaukaisimmassa kolkassa Yüksekovassa monille EU:hun liittymistä polttavampi puheenaihe on miten saada vatsa kylläiseksi seuraavanakin päivänä. Iranin Orumiyehistä Turkin Gaziantepiin kilometrejä kertyi 1400 ja kesäkuun alussa matkamittarissa oli kokonaisuudessaan 26 000 km. Tuona 2000 metrissä telttailtuna sateisena yönä en haaveillut, että seuraavana päivänä ohitseni pyöräilevä kaunis pyörämatkaajatyttö pyytä minua liittymään hänen matkaseuraansa; haaveilin Kathmandun postista kotiin lähteneistä makuupussista ja pitkistä kalsareista. Tällä kertaa Välimeren lomakeskusten lämpimien aaltojen sijaan minut vastaanottivat kuuden asteen lämpö, vesisade, vastatuuli ja lumihuippuinen vuorinousu. Rappausta tippuvien ja ruostetta valuvien surullisten kerrostalorupujen taustalla lähes neljään tuhanteen metriin kohoavat vuoret muodostivat tasaisen ylängön laidalla auringonpaisteessa talven kohmeuksia sulattelevan
V
Akdamar-kirkko samannimisellä saarella Van-järvellä.
Maisema 2600 metrissä Itä-Turkissa.
www.fillari-lehti.fi
Fillari 79. Kolmas saapumiseni Turkin maaperälle oli hieman erilainen kuin kaksi ensimmäistä saapumiskertaa. Palkkataso ei kuitenkaan Itä-Turkissa ole Irania juurikaan korkeampi, joten ei ole ihme, että tiet olivat huomattavasti kapeampia ja kuoppaisempia, lammaspaimenet juoksivat perässäni huutaen: "money money", lähiöiden rakennukset olivat vain puoliksi rakennettuja, roskat heitettiin surutta kadulle ja jokeen, lapset kauppasivat tupakkaa minulle ja kadulla istui suuri joukko toimettomia miehiä. Ruokakaupan lasku ja hotellin hinta olivat lähes kaksinkertaisia. Kesästä intoutuneena tein vauhdikkaita päiviä Kaakkois-Turkin mäkisillä teillä pitäen paljon lepopäiviä historiallisissa kaupungeissa. Minulla ei ollut matkaoppaan turvaamaa kyyditystä hotellille, vaan jouduin itse etsimään telttapaikkani
Tyhmän tehokkaan päivän jälkeen oloni oli täysin tyhjä. Yli 2000 km minua hellineet majesteettiset vuorimaisemat latistuivat viljelymaiden vaatimattomaan kumpuiluun, mutta uutena ihanuutena aistejani kirvoitti värikkäimmät koskaan näkemäni, täydessä kukassa olleet jokivarsien niityt, joiden voimakas tuoksu peitti alleen jopa pyöräilykenkieni katkun. Iranin vuorelta alas pyörimisessä vioittuneet vaihteetkaan eivät enää tehneet yhteistyötä kanssani ja hyppivät niin, että ketjuni katkesivat kaksi kertaa. Nemrut-tulivuorenhuipun paksu ja tasainen lumivaippa oli sulanut ohuiksi seepramaisiksi raidoiksi, päivälämpö oli noussut kymmenellä asteella ja pääkadun varren puihin oli ilmestynyt ensimmäiset lehdenversot. Kysyttyäni työkaluja 2700 metrin korkeudessa vuorenhuipulla olevasta suuresta talosta, sain kutsun astua sisään lämmittelemään. En ehtinyt kevääksi Eurooppaan, enkä toisaalta saanut itseäni viime vuonna sellaiseen kuntoon, että olisin ansainnut paikkani Protourin yhdenpäivän kevätklassikoissa. Oloni ei ollut enää tyhjä ja mieleni halajaisi alas lämpimälle alangolle. Kolmen Vanissa vietetyn lepopäivän jälkeen jalkani nauttivat edelleenkin enemmän sängyllä makoilusta kuin pyöräilystä ja jatkoin matkaa äärimmäisellä laiskuudella. Kymmenen päivää kohti kesää ja 1400 korkeuserometriä alaspäin muuttivat edellisen pakkasessa hytistyn telttayön makuupussittomaksi nautinnoksi. Aamulla paimenkoiran räksätys ja vuohikellojen kilinä herättivät minut uuteen päivään, jona minun tuli polkaista itseni Tigrisjoen päällä roikkuvaan historialliseen Hasankeyfiin. Neljässä päivässä sain raahattua itseni 150 km päähän Tatvaniin, tuulisen ja kylmän Van-järven läntiselle laidalle. Päätin lopulta kävellä viimeiset sadat metrin vuoren kylmälle, jo hämärälle huipulle. Uskon Iranista koituneen ennakoimattoman suuren rasituksen johtuneen paitsi vastatuulista ja lukuisista vuorinousuista, mutta ensinnäkin siitä faktasta, että oleskelemani keskikorkeus Iranissa oli noin 1700 metriä, enkä koskaan nukkunut alle 1200 metrissä; korkea ilmanala hidastaa palautumista tuntuvasti. Pieniä vesiputouksia, alamäkeä, myötätuulta, tänä vuonna ennen kokematonta lämpöä, vaihtelevat vuorimaisemat, vehreyttä, linnun laulua, tervehtiviä ihmisiä ja vahvat jalat olivat ensimmäisen tienpäälle paluupäiväni teemat. Tatvaniin saapuessani auki revitty ja mutainen kävelykatu oli jo tasoitettu sileäksi hiekkapinnaksi ja sen reunoille kasattu ensimmäisiä katukivetyksiä. Löysin telttapaikan alaspäin deltamaisesti viettävästä purolaaksosta, jota ympäröiviltä hiekkapenkereiltä kaikui vuohikellojen kilinä ja paimenten vihaiset työhuudot. Ruokataukoni venyivät pitkiksi, kun olisin raukeudessani voinut ihailla ikuisesti upeita laajaan patoaltaan hiekkarantojen, juovikkaan taivaan ja lumihuippuisten vuorten upeaa maisemaa. Jalkani olivat tyhjät, vaikka olin levännyt viikon Iranin rajakaupungissa. Loppupäivänä tietä reunusti jyrkästi kumpuileva hiekkamaamaisema jonka tasaiset kohdat olivat laidunmaan vallassa. Tämän armeijan syrjäisen huoltopisteen lämpimässä kylpyhuoneessa suihkutellessani minua ei lainkaan harmittanut katsella ulkona viiden asteen pakkasessa ja kylpyhuoneen ikkunasta kantautuneessa valossa könöttäviä metrinpaksuisia lumihankia. Minulla oli kaunis idea "tehoharjoittelun" aloittamisesta Turkissa. Kaakkois-Turkkiin on ripoteltu mielenkiintoisia kaupunkeja tiheään ja päätin kehittää Turk-
Köyhässä kylässä Mt.Nemrutin juurella lapset kerjäsivät mutta toisaalta antoivat kukkia minulle.
Historiallinen Hasankeyfin kylä Tigris-joen varrella.
Poukama Van-järven länsipäässä.
80 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Hidastin vauhtia ja jatkoin matkaa vain, jotta pääsisin vuoren yli telttailemaan lämpimämpään laaksoon. Kahdeksan päivän suunnittelemattoman tauon jälkeen oli aika palata tienpäälle. Yüksekovan upeat vuoret houkuttelivat minut ajelemaan tahmealle laidunmaalle.
käärmemäisen mustavalkoisen vuorijonon. Minun teki mieli seurata tuota kauneutta aina sen eteläiseen hamaan asti, mutta Irakin viisumin puute ja laidunmaan vetisyys pitivät minut kuitenkin suunnitellulla reitillä kohti pohjoista. Teltan sisään päästyäni ilmoille nousi myrsky, jonka voimassa telttani ei pysynyt pystyssä. Ylipitkäksi venyneen Tatvanin taukoni aikana kehossani kävi yhtäläinen keväinen herääminen kuin kadulla ja luonnossakin. Jokitasangot, kanjonit, laidunmaat ja vuortenylitykset jäivät taakse kyllä vauhdikkaasti, mutta jaloissa ei ollut tuttua helppoutta ja voimantuntoa
Tänä vuonna (uusivuosi alkaa minulla lähtöpäivästäni 17.9) olen pyöräillyt varsin kovilla tehoilla, mutta edennyt kartalla hitaasti. Perseelleen menneille ensimmäisille Turkin alkukesän klassikoille en lupaa jatkoa tulevina vuosina. Nukuin pommiin Mardin-Sanliurfa klassikon lähtöpäivänä. Tomaatin kasvatusta turkkilaisille opettamassa olleet israelilaismiehet antoivat minun olla luksustalossa kuin kotonani ja nautin kaksi yötä suuren jääkaapin antimista, satelliitti-TV:stä ja pehmeästä sohvasta. Kahden ja puolen tunnin pyöräilyn jälkeen päätäni jomotti, hiki valui poskillani (harvinaista minulle) ja jalkani tuntuivat tahmeilta. Vilkaisu varjossa olevaan lämpömittariin paljasti syyn, 37 lämpöastetta. Minulla ei ole aina aikaa/halua kierrellä ja Gaziantepistä jatkan vaihteeksi suorinta tietä kohti Istanbulia, Budapestiä ja Wieniä.q
Tigris-joen varren värikäs ja aromikas niitty.
Turkissa miehet pyysivät minut useasti jakamaan teehetken kanssaan.
Yöpymispaikkani purolaaksossa vuohien laidunmaalla.
www.fillari-lehti.fi
Fillari 81. Muutenkin minun on aika pitää taukoa urheilemisesta. Kolmas ja viimeinen 150 km Sanliurfa-Gaziantep klassikko alkoi tunnokkailla jaloilla yli lukuisten pikkumäkien. Venyneen tarinatuokion jälkeen jalat eivät enää tehneet yhteistyötä kanssani ja jatkoin matkaa jäähdyttelyvauhdilla. Lämpimin päivä ennen 37 asteen kuumuutta yhdeksän kuukauden aikana oli ollut 26 astetta ja suuri äkkinäinen muutos lienee syy kärsimykseen. Lähes 2500 km mäkisen maaston jälkeen Felttini liiti tasaisella niin, että reilun viiden tunnin aikana matkamittariini kertyi 140 kilometriä, kunnes ihme pysäytti minut vedentäyttöravintolassani; suomalainen Pekka-pyörämatkaaja oli pyöräilemässä Antalyasta kahdessa viikossa niin pitkälle itään kuin persus kestää. Mardinissa olin ansainnut kolmen päivän levon ja Mardin ne päivät todellakin ansaitsi. Laiskana poikana en itseäni rasita ja pysähdyin seuraavaan 90 km päässä Sanliurfasta olevaan pikkukaupunkiin. 120 km Hasankeyf-Mardin klassikko kulki erittäin vauhdikkaasti huolimatta 1650 nousumetristä, kenties siksi, että yritin hukuttaa Leijonien edellispäivän finaalitappiosta koitunutta murhettani mahdollisimman kovaan fyysiseen rasitukseen. Kysyttyäni suuresta talosta lupaa pystyttää teltta heidän laajalle ja aidatulle nurmelle, sain kutsun astua sisään taloon. Kärsin kuumuudesta ensimmäistä kertaa elämässäni. "En ehtinyt kevääksi Eurooppaan, enkä toisaalta saanut itseäni viime vuonna sellaiseen kuntoon, että olisin ansainnut paikkani Protourin yhden päivän kevätklassikoissa."
Patoaltaan reunoilla pyöräilyä lähellä Vanin kaupunkia.
kiin omat alkukesän klassikot, ajamalla pitkiä päiviä kovaa ja lepäämällä kaupungeissa reilusti. Olisin ollut Sanliurfassa juuri pimeän tulon jälkeen, joten päätin telttailla 30 km kaupungin ulkopuolella. Mardin on turismin löytämätön helmi. Nyt on aika heittää sykemittari pyörälaukunpohjalle sekä laskea tehot ja nostaa kilometrit pyöräturistien tasolle. Vuorenrinteelle porrastaen hunajanväristä kivitaloista rakennetun kaupungin portaiset pikkukujat tihkuvat tunnelmaa ja pikkukujien lomasta täysin tasaiselle Mesopotamialle avautuva näkymä on kontrastissaan vaikuttava. Yhden miehen kilpailussa sain sen anteeksi, mutta lähes puoleen päivään venyneen lähdön johdosta minun oli pidettävä kiirettä ehtiäkseni maalin 195 km päähän ennen pimeää eli kello kahdeksaa. Heittäytyminen seitsemän euron ilmastoidun hotellihuoneen pehmeälle sängylle oli taivaallinen nautinto, joka sai minut unohtamaan jo toisen keskeytyksen tuottaman häpeän
Entinen ammattipyöräilijä, joka uransa jälkeen on toiminut ammattilaistallin johtajana ja managerina. Hän lopetti koulun 14-vuotiaana ja meni heti töihin, ensin rakennukselle ja sitten telakalle. Kuukauden fillarinaama
TEKSTI: JOONA LAUKKA KUVAT: TIM
DE
WAELE
Cyrille Guimard
- KYLLÄ VANHA KETTU TIETÄÄ...
Hiljattain 60 vuotta täyttäneestä Cyrille Guimardista ei uskoisi että eläkeikä lähenee vauhdilla. 14-vuotiaana hän aloitti pyöräilyn ja huomasi pian, että rahaa on helpompi tienata pyöräile-
www.fillari-lehti.fi. Guimardin tarina ei sinänsä ole pyöräilypiireissä ainutlaatuinen. Ensimmäisen pyö-
ränsä hän sai hankittua vasta sitten kun oli itse tienannut rahat sen ostoon. Tosin Guimardin kohdalla asiat ovat yleensä edenneet todella nopeasti ja poikkeavalla tavalla.
N
82 Fillari
antesin rannikkokaupungissa varsin vaatimattomissa olosuhteissa varttunut Guimard tiesi jo 10-vuotiaana, että jo-
nain päivänä hänestä tulee pyöräilijä, ja hyvä sellainen. Eikä hän ole sitä juurikaan tehnyt. Mutta kuka oikein on Cyrille Guimard. Tämän miehen, joka hymyilee aina kuin paraskin poliitikko konsanaan, jokaisesta liikkeestä näkee ettei häntä ole luotu lepäämään laakereilla
Amatööreissä erinomaisen loppukirinsä avulla hän voitti kisoja helpohkosti ja 21-vuotiaana hän siirtyi ammattilaiseksi. Sen jälkeen ajaminen saattaisi tuntua hieman helpommalta. Guimardin ja erittäin temperamenttisen Fignonin yhteistyö ei tehnyt joukkueen arjesta helppoa, mutta tulosta tuli kun hän uusi Tourin voittonsa vuonna -84. Vahvistamattoman tiedon mukaan hän ansaitsi Castorama-joukkueen managerina enemmän kuin yksikään pyöräilijä missään joukkueessa. Pian Guimard joutui tilanteeseen, jossa hänen omat oppilaansa käyttivät hänen oppejaan häntä itseään vastaan. mällä kuin hitsaamalla. Vuonna 1989 kaikki sujui kuin vanhoi-
na hyvinä aikoina. Tourissa kolmanneksi ajaneen Lemondin mielestä Guimard suosi tallin taktiikassa liiaksi Fignonia hänen kustannuksellaan ja hän päätti siirtyä seuraavaksi kaudeksi Hinaultin tueksi La Vie Claire -joukkueeseen. Hän halusi varmistaa, ettei tämä tee virheitä ensimmäisessä Tourissaan ja päätti että Hinault osallistuu ensimmäiseen Touriinsa huoltoautosta käsin. Seuraavana vuonna hän osui todelliseen kultasuoneen palkatessaan ranskalaisen Laurent Fignonin, joka voitti Tourin jo toisella ammattilaiskaudellaan Guimardin neuvojen avulla. Vuonna 1976 hän oli yhä ammattilainen, muttei kyennyt kilpailemaan. Illalla hän kävi lenkillä. Noista ajoista hän sanoo oppineensa, että monet nuoret huippu-urheilijat eivät käsitä, kuinka etuoikeutetussa asemassa he ovat saadessaan tehdä usein varsin hyväpalkkaista kutsumustyötään. Tuolloin Pariisissa Neillyn hienostokaupunginosassa laulajatar-vaimonsa kanssa asustanut Guimard ystävystyi nuoren pyöräilystä innostuneen kaupunginjoh-
Cyrille Guimard on tuttu näky Tourin aikaan kisapaikalla.
Fillari 83. Seuraavina vuosina le Blaireau (myyrä) lempinimellä tunnettu Hinault voitti Tourin neljä kertaa Guimardin opastuksella, kunnes hän sai taloudellisesti erittäin houkuttelevan tarjouksen uudesta La Vie Craire -tallista, jonka taustalla toimi liikemies Bernard Tapie, joka myöhemmin omisti mm. Fignonia vuosia kiusanneet polvivaivatkin olivat helpottaneet. Uudessa Castoramajoukkueessa hän ei ollut enää vain joukkueenjohtaja, vaan toimi myös managerina. Hinault oppi ilmeisen nopeasti, koska seuraavana vuonna hän voitti Tourin 24-vuotiaana. Uransa parhaalla kaudella vuonna 1972 hän voitti neljä etappia Ranskan ympäriajossa, oli kolmas MM-kisoissa ja yhteensä voittoja kertyi 25 kappaletta. Hyvänä kirimiehenä Guimard keräili yhdeksänvuotisella ammattilaisurallaan kunnioitettavat 97 voittoa vuosina, jolloin kilpailu oli taatusti kovaa, kun hänen vastustajinaan olivat usein Belgian ylpeydet Eddy Mercxk ja Freddy Maertens. Hänen mielestään monelle lajin kovuutta valittavalle pyöräilijälle tekisi hyvää mennä töihin telakalle muutamaksi kuukaudeksi. Fignon voitti Giron vaikeuksitta ja starttasi Touriin selvänä ennakkosuosikkina. Polvi ei kestänyt enää lainkaan ajamista. Tarjous, josta kunnianhimoinen Guimard ei kieltäytynyt. Kun La Vie Claire lopetti toimintansa, Guimard uskoi uuden System U -joukkueensa menestyksen ajan vihdoin koittaneen. Kun Guimard havaitsi, että hänen ja Hinaultin tiet tulevat erkanemaan, hän päätti
www.fillari-lehti.fi
Guimard keräili yhdeksänvuotisella ammattilaisurallaan kunnioitettavat 97 voittoa vuosina, jolloin kilpailu oli taatusti kovaa, kun hänen vastustajinaan olivat usein Belgian ylpeydet Eddy Mercxk ja Freddy Maertens.
panostaa nuoriin ajajiin. Guimardin pyöräilyura oli menestyksellinen heti sen alusta saakka. Näin jälkikäteen on helppo spekuloida ja sanoa "ehkäpä Fignon hävisi Tourin Guimardin huonoksi osoittautuneen suosituksen takia." Tuon päivän mukanaan tuoma tappiontuska taisi olla liikaa niin Fignonille kuin Guimardillekin. Hänen hyvin mennyt Tourinsa päättyi kuitenkin legendaariseen yhdeksän sekunnin tappioon kotikaupungissaan Pariisissa, kun Greg Lemond ajoi viimeisen aika-ajon voittoon lisäsarvilla varustetulla pyörällään. Tuolloin tapahtui jotain odottamatonta: 29-vuotiaalle tarjottiin Renault-Gitane -tallin johtajan paikkaa. Kolmen viikon ajan Hinault istui autossa Guimardin vieressä tarkkaillen kisan kulkua, maastoa ja tietysti tulevia vastustajiaan. Adidaksen ja Olympic de Marseille jalkapallojoukkueen. Kumpikaan ei enää koskaan sen jälkeen tosissaan tavoitellut Tourin voittoa. Vuonna 1981 hän löysi nuoren ja lahjakkaan, mutta käytökseltään varsin rajun amerikkalaisen Greg Lemondin. Fignon uskoi johtajaansa eikä käyttänyt niitä. Ensimmäinen vuosi tallin johtajana oli todellinen suurmenestys, kun belgialainen Lucien Van Impe voitti Ranskan ympäriajon häntä vuotta nuoremman Guimardin toimiessa joukkueenjohtajana. Tuon menestyksellisen vuoden jälkeen Guimardin vauhti alkoi kuitenkin hiipua hänen kärsiessään kroonisista polvivaivoista. Tourin yhteiskilpailussakin hän sijoittui kerran seitsemänneksi. Guimard keskittyi seuraavina vuosina rahantekoon. Tuolloin Guimardin joukkueessa ajoi myös lupaava nuorukainen nimeltään Bernard Hinault, jonka kykyihin Guimard uskoi vakaasti. Seuraavat vuodet olivat Guimardin johtaman Fignonin menestyksetöntä kamppailua ylivoimista La Vie Claire -tallia vastaan. Silloin legenda Guimardin metodista syntyi. Ennen tuota viimeistä etappia Guimard oli sanonut Fignonille, ettei lisäsarvista ole hyötyä
Tuolloin Guimardin joukkue edusti hyvää keskikaartia, mutta sen ajajat eivät noina Indurainin vuosina kilpailleet tosissaan Tourin voitosta. Tämä kaikki ei olisi varmasti onnistunut, jos minulla ei olisi ollut tukena sponsoria, joka uskoi ratkaisuihini ja
antoi riittävän taloudellisen tuen niiden toteuttamiseen. Sen riveistä ovat ammattilaiseksi siirtyneet suomalaisistakin Hietanen, Laukka ja Veikkanen. Monille ajajille hän oli yhä Monsieur Guimard - legendaarinen johtaja, joka ohjasti ajajiaan välillä kovallakin kädellä, mutta maksoi yleensä parempaa palkkaa kuin muut. Mitä teit paremmin kuin muut joukkueenjohtajat. Miten onnistuit aloittamaan urasi joukkueenjohtajana 28-vuotiaana. CG: Muutin koko ammattipyöräilytallin organisaation. Tuolla maineella oli helppo siirtyä joukkueenjohtajaksi eikä minulla todellakaan ollut edes ensimmäisenä vuonna kertaakaan auktoriteettiongelmia ajajien kanssa. Joukkue on jotain paljon enemmän eikä sitä synny, jollei työskennellä yhdessä pitkäjänteisesti. Mies, jonka sanoja varsinkin nuoret ajajat kuuntelivat kuin opetuslapset. CG: Bernard Hinault on mielestäni kaikkien aikojen lahjakkain pyöräilijä, kun puhutaan fyysisestä kapasiteetistä. Tuolloin suurin osa pyöräilypiireistä käänsi hänelle selkänsä. Jotta asia selviäisi, päätimme vähän jututtaa miestä tulevaisuuden näkymistä ja tietysti samalla udella hänen menestyksensä salaisuuksia. Lievästi ilmaistuna yllättäen Guimard astui VC Roubaix´n amatöörijoukkueen johtajan saappaisiin. Olet toiminut useiden pyöräilyn legendojen valmentajana ja johtajana. Pyöräilyssä tarvitaan vahvoja joukkueita, mutta joukkue ei tarkoita sitä, että ajajilla on samanväriset ajopaidat. Näin kului vuosia niin, ettei hän valmentanut tai johtanut pyöräilijöitä, kunnes kolme vuotta sitten alkoi tapahtua. Kisatilanteen ja muun joukkueen kanssa vietetyn ajan välillä tulee olla suuri ero. Kaikki senaikainen tieto valmennuksesta otettiin käyttöön ja ajajia ryhdyttiin testaamaan. Myös psykologit tuotiin tallin organisaatioon auttamaan ajajia. Tuo yksi Ranskan parhaista amatöörijoukkueista perustettiin aikoinaan La Redoute -
tallin reservijoukkueeksi. Minua vanhemmat ajajat tottelivat vastaan mukisematta taktisia päätöksiäni. Eikö sinulle tullut auktoriteettiongelmia, kun useat pyöräilijät olivat itseäsi vanhempia. Johditko joukkueitasi Napoleonin itsevaltiastyylillä. Sitten kun kisa oli ohi, kaikki oli tosin. Tuohon aikaan Guimard myös sammutteli janoaan varsin aktiivisesti. Alamäki vain jatkui, kun vuonna 1997 hänen uuden Cofidis-joukkueensa omistaja Francois Migraine antoi hänelle potkut. Hänen testituloksensa olivat omaa luokkaansa. Laadittiin vuosisuunnitelmat harjoitteluun ja niiden pohjalta tehtiin kilpailusuunnitelmat. Eivät tosin kaikki. Lopulta Guimard tuomittiin kirjanpitorikoksista. Pyrittiin olemaan todellakin ammattilaisia. Hän osallistui myös supermarkettien avajaisiin, maksua vastaan tietysti. Tänä vuonna Guimardin luotsaama VC Roubaix on kolmosdivarin ammattilaisjoukkue. Kun joukkueet kilpailevat kolmella rintamalla samanaikaisesti, johtaja ei pahimmassa tapauksessa näe ajajaa kuukausiin. Nykyisissä ProTour-joukkueissa, joissa on 30 ajajaa, johtajat eivät tunne ajajia. Vain vähän aiemmin pyörätehdas oli mennyt konkurssiin ja oikeudenkäynti verottajaa vastaan oli alkamassa. Kuukauden fillarinaama...
"Halusin että suhteeni ajajiin perustuu ensisijaisesti kunnioitukseen ja ystävyyteen eikä asemaani tallin organisaatiossa."
tajan Nicolas Sarkozyn kanssa (Sarkozy valittiin juuri Ranskan presidentiksi). Guimard oli ja on yhä edelleen suuryleisön parhaiten tuntema pyöräilyvalmentaja. En ollut enää ajajien pomo tai työnantaja, vaan Cyrille, yksi mies muiden joukossa. Seuraavina vuosina Guimard nähtiin satunnaisesti kisapaikoilla radion ja tv-kanavien konsulttina. Mitään yksityiskohtaa ei jätetty sattuman varaan. CG: Minun joukkueissani oli aina itsestäänselvyys, että kisan aikana hierarkia ja komentoketju ovat todella selvät eikä niistä lipsuttu missään tilanteessa. CG: Heti oman urani alussa olin epävirallinen ryhmänjohtaja tallin sisäisessä hierarkiassa. 90-luvun alussa Guimard perusti myös oman pyörätehtaan, Maxisportin, jonka pyöriä hänen joukkueensa ajajat tietysti käyttivät. Välinepuolella etsittiin aina uusia parempia ratkaisuja. Miten johtaja voi sitten kisassa johtaa ajajaa, jonka kapasiteetista hänellä on hyvin hatara käsitys, varsinaisesta henkilön tuntemisesta puhumattakaan! Minua ei kiinnostaisi toimia johtajana tuollaisissa olosuhteissa. Johtamiesi joukkueiden menestys oli todella fantastista. Mitä heistä jäi mieleen. En tiedä kenenkään pyöräilijän saaneen
84 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Suunnitteleeko Guimard paluuta lajin huipulle. Mielenkiintoista kerrassaan. Jo ensimmäisellä kaudella sain lempinimen "le petit chef" eli pikkupomo. Valmennuksen ohjelmointiin ja analysointiin paneuduttiin huolella. Parhaimmillaan hänen maksimihapenottokykynsä oli 96 ml/kg/min. Vähitellen Guimard ajautui vaikeuksiin verottajan ja oikeuslaitoksen kanssa, kun ne eivät aivan täysin ymmärtäneet hänen varsin poikkeuksellista bisnesmalliaan, jossa veronmaksun osuutta ei ainakaan korostettu, ja jossa yrityksen ja henkilökohtaisen omaisuuden välillä ei ollut mitään eroa. Halusin aina, että suhteeni ajajiin perustuu ensisijaisesti kunnioitukseen ja ystävyyteen eikä asemaani tallin organisaatiossa. Läheistä suhdetta ajajiin ei tietysti synny, mikäli heidän kanssaan ei vietä tarpeeksi aikaa ja opi tuntemaan, millainen persoona ammattipyöräilijän maskin takana asustaa. Myöhemmin minua kutsuttiin Napoleoniksi. Eikä Guimardkaan enää ollut johtaja, jonka ylpeydenaihe oli se, että hänen joukkueensa käytti uusimpia ja parhaita valmennusmenetelmiä tai välineitä
Toinen erittäin lahjakas ajaja oli Charly Mottet, jonka hapenottoarvot olivat erittäin korkeat, 88 ml/kg/min, mutta häneltä puuttui suurten kisojen voittamiseen tarvittava palava voitontahto ja stressinsietokyky. Tour de Francen startti lähestyy. Yleisesti ottaen Skandinaviasta on tulossa useita hyviä nuoria ajajia, erityisesti yhden päivän kisoihin, mutta mielestäni kenelläkään heistä ei ole potentiaalia kehittyä todelliseksi supertähdeksi. Minusta tuntuu, että Puerto-skandaalin jälkiselvittelyt tulevat jatkumaan vielä pitkään ja ne tulevat tavalla tai toisella vaikuttamaan myös Tourin tulosluetteloon... CG: Roubaix on ollut minulle jo yli kolmen vuoden ajan projekti, jossa olen
mukana ensisijaisesti koska haluan auttaa joukkueen takana olevia henkilöitä. CG: En ole ennustaja, vaan johtaja ja valmentaja. Tourista tulee erittäin mielenkiintoinen ja hyvin hankalasti ennustettava. Tuota työtä olen tehnyt ja teen edelleen rakkaudesta pyöräilyyn. Fignon oli kuitenkin taktisilta kyvyiltään paras pyöräilijä, jonka olen nähnyt. Luulen hänen näkevän sitä seuratessaan kisan kulusta ja ajajista paljon sellaista, mitä niin moni muu ei näe.q
www.fillari-lehti.fi
Fillari 85. Laurent Fignon oli fyysiseltä lahjakkuudeltaan samalla tasolla kuin Mottet. Thomas Dekker on lupaava, mutta se ei yksin vielä ole takuu menestyksestä. Vastaranta on erittäin mielenkiintoinen ajaja, mutta hänen urakehityksensä suunta ei todellakaan vaikuta tällä hetkellä hyvältä. Olen ollut mukana kehittämässä mm. Astana-joukkue vaikuttaa vahvalta ja sen kapteeni Vinokourov on tietyin varauksin ennakkosuosikkini. Jos pyöräilijää ei oikeasti tunne, ei voi myöskään tietää mihin hän kykenee. Esimerkiksi sellaiset miehet kuten Thierry Marie ja Jacky Durand olivat äärettömän arvokkaita joukkueelle, koska he persoonallaan ja käytöksellään tekivät ryhmästä pyöräilijöitä joukkueen. Hän on myös vakiinnuttanut hyvin asemansa. Hänen joukkuetoverinsa Andreij Kacheckin on myös ajaja, jolla on erinomainen potentiaali. lasten pyöräilykoulua ja seuran organisaatiota, asioita joilla ei ole mitään tekemistä huippu-urheilun kanssa. Hän kykeni "lukemaan" kilpailua paremmin kuin kukaan muu ja tämän vuoksi hän teki yleensä oikeat taktiset ratkaisut oikealla hetkellä. koskaan vastaavia arvoja. CG: Thor Hushovd on yksi parhaista sprinttereistä. Valverde on tietysti hyvä ajaja hyvässä joukkueessa, mutta hän ei ole vielä koskaan ajanut Touria maaliin saakka. Eikä VC Roubaix ole vain huippupyöräilyä. Kun Hinault oli hyvässä kunnossa, kukaan ei kyennyt lyömään häntä. CG: Tänä vuonna tilanne on erittäin avoin eikä se välttämättä tule yhtään selvemmäksi kovin pian. Monsieur Guimard poistuu pariisilaisesta ravintolasta suunnaten matkansa kohti tv-studiota, jossa hän kommentoi myöhemmin iltapäivällä pyöräilyä suorassa lähetyksessä. Mutta eivät ainoastaan suuria kisoja voittavat ajajat ole tärkeitä joukkueelle. Greg Lemond oli tietysti hyvä pyöräilijä ja ihmisenä sellainen henkilö, jonka kanssa oli erittäin miellyttävä työskennellä. Kenet näet sen voittajana heinäkuun lopussa. Entäpä tulevien vuosien huippu-
nimet. Itä-Euroopasta on tulossa useita lupaavia pyöräilijöitä. Ja vielä muutama sana pohjoismaalaisista pyöräilijöistä. Miksi VC Roubaix
Hän ei kuitenkaan kyennyt kovasta yrityksestä huolimatta tekemään ratkaisua, vaan Brianconiin päättyneellä etapilla Di Luca nappasi voiton ja siirtyi samalla kisan johtoon. Johtajan roosan väristä paitaa pitivät yllänsä joukkuekaverit Gasparotto ja Di Luca, joka voitti ensimmäisen kovemman etapin. T-Mobile -joukkue kykeni hallitsemaan kisaa ensimmäiselle varsinaiselle vuoristoetapille saakka, jossa Saunier Duval -tallin langanlaiha mäkimies Leonardo Piepoli näytti, miten mäkiä noustaan ja nappasi etappivoiton Di Lucan nenän edestä. Sen seurauksena kuudennella
Italian ympäriajo alkoi tänä vuonna varsin levottomissa tunnelmissa, kun viimevuotinen voittaja Ivan Basso tunnusti kisaa edeltävällä viikolla käyttäneensä dopingia. Yhdentoista kisapäivän jälkeen saavuttiin viimeinkin Alppien vuoristoon. Heti ensimmäisillä vuoristoosuuksilla Saunier Duval -tallin kova mäkimieskolmikko Piepoli - Gilberto Simoni Riccardo Ricco pyrki raivoisasti tekemään töitä kapteenina ajaneen Simonin hyväksi. Kisan johtoon siirtyi ensimmäisen viikon irtiotoissa aktiivisesti mukana ollut Di Lucan 38-vuotias joukkuetoveri Andrea Noe, joka oli muuten kisan vanhin osanottaja. Seuraavilla vuoristoetapeilla kärkeen
86 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Suurin suosikki poistui kisasta ennenaikaisesti ja monien muidenkin yllä leijaili epäilyksen varjo. Harmittavaa oli tosin se, että Jussille kerrottiin kolmiviikkoisesta Italian retkestä vain muutama viikko ennen kisaa, joten hän ei ollut varsinaisesti valmistautunut koitokseen. Tuolloin kisan johtoon siirtyi yllättäen T-Mobile -joukkueen italialainen aika-ajospesialisti Marco Pinotti. Toista kertaa Italiaa kiersi myös Jussi Veikkanen, jonka La Fancaise des Jeux -talli ei ollut mukana parhaalla miehityksellä ja näin hänellä olikin kisassa normaalia enemmän tilaisuuksia tavoitella henkilökohtaista menestystä. Tuolloin varsinainen taistelu Giron voitosta saattoi alkaa. Kun lopulta päästiin itse asiaan, skandaalit unohtuivat ja mitä tärkeintä, uusia ei ilmaantunut. Girosta muodostui kamppailu, jossa riitti jännitystä viimeisille etapeille saakka.
etapilla suurehko 17 miehen ryhmä jätätti pääjoukkoa yli viisi minuuttia. TEKSTI: JOONA LAUKKA
KUVAT TIM
DE
WAELE
Danilo Di Lucan Giro
K
isa alkoi Sardinian saarella, jossa ensimmäisenä etappina ajetun joukkueajon voitti Danilo Di Lucan Liquigas -talli ennen Astana-, CSC- ja Lampre -joukkueita. Lopulta heidän Liquigas-joukkueensa kyllästyi kontrolloimaan kisaa. Ensimmäisillä helpohkossa maastossa ajetuilla etapeilla loppukireissä nopeimpia olivat Robbie McEwen, Geroldsteiner joukkueen nuori Förster ja vasta nyt viimevuotisessa Girossa tapahtuneesta polvilumpion murtumasta täysin toipunut Alessandro Petacchi
Hänen kehityksensä on itse asiassa ollut yllättävän nopeaa. Erityisesti Mazzoleni ajoi hyvin, paremmin kuin koskaan uransa aikana, mutta sekään ei riittänyt. Lopulta kaikille alkoi valjeta, ettei Di Luca, joka edellisvuosina oli hyytynyt pitkien etappiajon kolmannella viikolla, ollutkaan yllätettävissä. Irtiottoryhmä on juuri aloittamassa Monte Zoncolan nousua.
Leonardo Piepoli voitti mäkikuninkuuden ja oli kahdesti etapeilla kakkonen tallikaveriensa jälkeen. muodostui päivästä toisensa jälkeen ryhmä, jossa mukana olivat Di Luca, Damiano Cunego, Garzelli, Astana -joukkueen Eddy Mazzoleni ja CSC-tallin nuori Andy Schleck. Päivästä toiseen he pyrkivät karistamaan kisan johdossa sitkeästi ajanutta Di Lucaa siinä onnistumatta. Voittaja Di Luca oli tietysti kisan suuri sankari. Kokonaiskisassa Jussi sijoittui hienosti 44. Hän saattoi jäädä hivenen jollain etapilla, mutta seuraavana päivänä hän taas oli mukana taistossa täysin palkein. Siinä on tietysti vielä monta ajajaa edellä, mutta kovin harva pyöräilijä voi sanoa ajaneensa urallaan 50 parhaan joukkoon suuressa etappiajossa. Killer-lempinimellä tunnettua Di Lucaa sade ei haitannut. Harvoin on Italiassa satanut niin paljon toukokuussa kuin Giron viimeisen viikon aikana. Uskoisin että hänellä on varsin hyvät mahdollisuudet toteuttaa tavoitteensa. Hän johti kisaa melkein kahden viikon ajan ajoittain ilman apukuskien tukea vuorilla ja nappaili siinä sivussa etappivoittoja. sijalle. Vanha pyöräilijöiden sanonta kuluu: "Huonot olosuhteet suosivat aina parhaita ajajia". Tärkeintä on tietysti se, että Jussi ajoi paljon paremmin kuin viime vuonna. Suomalaisia ilahduttavat Jussi Veikkasen hyvät suoritukset Girossa. Vähitellen muut keskittyivät kamppailemaan etappivoitosta ja paikasta mitalikorokkeella. Kovan maaston lisäksi vuoristossa ajajien kiusana olivat todella huonot sääolosuhteet. ProTourin kokonaiskisan johtoon siirtynyt Di Luca ei osallistu Ranskan ympäriajoon, vaan on asettanut itselleen vielä kaksi tavoitetta tälle kaudelle: voittaa maailmanmestaruus syyskuussa Stuttgartissa sekä uusia vuoden 2005 ProTour-voitto. Uskoisin että Jussi tulee vielä tällä kaudella väläyttelemään kykyjään.q
Tarkkasilmäinen löytää kuvasta myös Jussin, joka ajaa ainakin vielä vähän aikaa Suomen mestarin paidassa. Tässä 36vuotias Leonardo kiipeää Zoncolan nousua nuorten kilpailun voiton ottanut Andy Schleck perässään.
Viimeisellä viikolla Italian kiertäjien niskaan satoi harvinaisen paljon vettä, mutta kolmeen viikkoon mahtui myös hienoja ajokelejä.
Sade ja asfalttiin maalatut mainokset olivat taas kerran huono yhdistelmä. sija yhdeltä kisan kovimmista vuoristoetapeista. Jussi oli mukana muutamassa todella lupaavassa irtiotossa, jotka eivät kuitenkaan päässeet maaliin saakka, mutta niistä tuloksena oli 18. Vaikka Di Lucan asema kisan johdossa oli ajoittain pahastikin uhattuna, hän kerta toisensa jälkeen selvisi tiukoistakin tilanteista kovin hermojensa, oivallisten taktisten ratkaisujen ja itsensä ylittämisen avulla. Lopullinen ratkaisu tapahtui viimeisessä aika-ajossa, jossa Astana nappasi kaksoisvoiton Savoldellin ollessa nopein ennen Mazzolenia, joka nousi hyvän suorituksensa ansiosta kokonaiskisan kolmanneksi ennen Simonia. Etapilla 11 sattui massakolari juuri maaliviivalla ja heti etapin kärkimiesten takana.
www.fillari-lehti.fi
Fillari 87. Giron suurin yllättäjä oli kokonaiskisassa toiseksi ajanut CSC -tallin 22-vuotias Andy Schleck
Yläkaupungin yö-tapahtuman yhteydessä ajettu kisa oli pikemminkin näytös, kuin aito alamäkiajo, sillä lähinnä rata koostui kovapintaisesta hiekkatiestä, kahdesta fanerihyppyristä ja laituridroppiyhdistelmästä. Tomi Lampinen 33.86, 5. Tiukan vastuksen tarjosi Antti Lampen, joka joutui taipumaan kakkoseksi vain sadasosien erolla. M-18 sarjassa Markus Olkkonen oli ylivoimainen ennen Hermanni Skofeltia, joka jäi sekunnin päähän. Anssi Koskinen oli kolmas vain muutaman kymmenyksen Hermannia hitaampana. Meeme Kuuse ajoi toiseksi ja Krisse Karjalainen kolmanneksi.
Jyväskylän III City-DH
Jyväskylässä ajettiin jo kolmas kaupunki-dh aivan ydinkeskustassa. M-16 sarjassa Mike Holmaranta ajoi ykköseksi ja olisi ajallaan ollut M-18 sarjassakin kolmas. Kakkonen oli Mika Sukanen ja kolmas Jonas Nylund. Valitettavasti nähtiin myös dramatiikkaa, kun Suomen Bender, Ari Kemppainen, sai pyöränsä bermistä ylisladiin ennen laituria ja suistui suoraan puuhun. Tommi Hoffren 33,74 35,30 33,74, 4. Hannu Salin 34,73 Kesk. Kisasilppua
Kisasilppua
Toni Berg
Visa Linnala
Meri-Teijo DH
Timeless Super DH cupin nimellä ajettava alamäkiajon Suomen cup-sarja alkoi kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Meri-Teijon hyvällä radalla. Kun vielä kelikin suosi, niin kisa saatiiin vietyä läpi kuivissa ja lämpimissä olosuhteissa. Berg sijoittui toiseksi ja Aki Färm kolmanneksi jo reilun sekunnin Bergille hävinneenä. M-14 sarjassa Riku Länsiö oli ylivoimainen, ja hätyytteli melkein M-16 sarjan kolmen kärkeä. Kolmas oli Niki Laaksonen. Hyvä sää ja kaupunkitapahtuma keräsi illalla yhdeksän jälkeen ajettuja kahta laskua katsomaan mukavan määrän yleisöä ja miehet saatiin myös järjestykseen aikojen perusteella. Miesten kisassa Matti Lehikoinen oli odotetusti nopein, mutta Toni Berg pystyi laittamaan Matin ensimmäisessä laskussa melko ahtaalle. Vauhdikkaan ajamisen lisäksi moni heitti myös näyttäviä trikkejä ja etunenässä Juha-Matti Pouta, joka veteli linkkujen lisäksi supermaneja ja takaperinvoltteja. M-30 sarjan ylivoimaisesti nopein oli Matti Virtanen, joka olisi ajallaan sijoittunut miehissäkin kirkkaasti kympin sakkiin. Kolmanneksi ajoi Miikka Lehtinen. Juho Mustonen 34,73 36,49 34,73, 6. Toisessa laskussa Matti meni sitten menojaan. Aki Färm 33,71 3. Rytäkässä murtuivat molemmat ranteet, joten mies on taas jonkin aikaa telakalla.
Tulokset: 1. 34,73
88 Fillari
www.fillari-lehti.fi. M-12 sarjassa Riku Hartikainen ja Santeri Skofelt kävivät kovan taiston, joka päättyi Rikun eduksi. Visa Linnala 32,70, 2
Viides ek oli jälleen kovaa savipohjaista metsäpolkua, varsin nopeaa. Reitti oli tehty Tour de Hyvinkää idealla ja vei kuljettajat varsin vaihteleville erikoiskokeille ympäri kaupunkia. Pro-sarjan voitti järjestävän seuran VsMTB:n Sauli Hjerppe. Nyt kisa oli kuitenkin siirretty uusille poluille ja ainakin harrastajille uusi reitti oli helpompi. Muuten yhteiskilpailussa säilyi pitkälti prologin järjestys, sillä ryhmä tuli yhtenäisenä maaliin. Nelosella oli silkkaa vauhdinhurmaa kun laskettiin alamäkipätkä Kulomäen laelta. Sami oli vielä ennen viimeistä erikoiskoetta kiinni toisessa sijassa, mutta väsähti pahasti viimemetreillä kokien roiman pudotuksen. Kilpailun tasaisuudesta kertonee se, että sijat kolme - kuusi mahtuivat 19 sekunnin sisään. Seuraavan kerran polkupyöräilyn specialistit mittailevat kykyjään Orimattilassa heinäkuun lopulla.
Outi Marttila hallitsee enduron niksit.
Vaasan MTB enduro ajettiin 27.5.2007. Kuudes ek oli pätkä mäkistä prätkäspooria, jossa karkea irtosora pyrki viemään kuljettajia satunnaisiin suuntiin. Virolainen Mart Ojavee kiilasi toiseksi etappivoiton myötä. Viidenneksi sijoittui LprPy:n Antti Kuitto ja kuudenneksi HMTBC:n Sami Salonen. Viimevuosina Vaasan enduro on tunnettu sarjan teknisimpänä kilpailuna. Ja pumpattiinkin pateissa vielä vimmatusti. Fillari-lehden ek taasen tarjosi reipasta kivikkorytyytystä siitä pitävillä, ja päivän päätteeksi oli ratamestari laatinut kilpailun pisimmän ja nousuvoittoisimman ek:n, joka muodostuikin Pro:n tulosten osalta ratkaisevaksi. Ykkösellä tarvottiin hieman soisessa maastossa, kakkosella vedettiin alun soramonttukiemuroiden jälkeen nopeaa metsäpolkua urku auki ja kolmosella kiihdytettiin ja jarrutettiin varsin syheröisessä prätkäspoorissa. Kahden ensimmäisen osakilpailun jälkeen näytti siltä, että MTB Enduron Suomenmestaruus Pro:ssa on jälleen kahden kauppa, vaan toisin oli muualla päätetty. Kilpailun nopeimmaksi osoittautui Retroa edustava Henri Ojala. Kahdelle viimeksimainitulle kilpailu oli paluu totutulle tasolle Helsingin kisassa koettujen tekniikkamurheiden jälkeen. Tuloslistan kärjessä ei suurempia yllätyksiä ollut. Viimeisellä kahdeksannella EK:lla molemmat ajoivat saman ajan. Näin Toni ja Henri nousivat mukaan taistelemaan sarjan voitosta kolmanneksi jääneen Sauli Hjerppen ja neljänneksi sijoittuneen Janne Ukkolan ohella. Endurokansa siirtyy nyt ansaitulle tauolla nauttimaan kesästä sekä harjoittelemaan loppukauden rypistyksiä varten. Naisten Pro-sarjassa Outi Marttila MTBCF:sta oli ylivoimainen yli 15 minuutin kaulalla toiseksi tulleeseen VsMTB:n Petra Ketelään, joka ajoi vasta ensimmäisen endurokisansa. Maantiellä jaettiin kärkikolmikolle hyvityssekunteja, jotka hieman muokkasivatkin kärkiajajien keskinäisiä sijoituksia. Aurinkoinen ja lämmin sää helli kilpailijoita kauden toisessa SM-osakilpailussa. Naisissa Outi Marttila jatkoi ylivoimaista voittokulkuaan. 1-3 km EK:ta. Vanhan reitin kiertäneille ehkä parhaiten mieleen jääneen Lehtimajan EK:n erikoispalkintoa ei enää tulla jakamaan endurossa, sillä kivikot ja rapakot on tasattu hiihtoladun pohjaksi. Lyhyt prologi avasi kilpailut aamulla ja sen perään oli vuorossa maantie. Ukkolasta 22 sekuntia kolmantena oli VsMTB:n Toni Ketelä, joka sai reilun minuutin kaulaa neljänneksi sijoittuneeseen Henri Ojalaan. Elitessä prologin voittaja Cycle Club Helsingin Jarmo Rissanen säilytti kuitenkin johtonsa vaikka ei maantiellä kärkeen sijoittunutkaan. Jo parina edellisenä kesänä lupaavia otteita esittänyt Turkulainen otti näin uransa ensimmäisen osakilpailuvoiton. Tiukinta taistoa hänen kanssaan kävi System 1 -enduro teamin Janne Ukkola. Uusi reittikin sai osanottajilta pelkästään kiitosta ja ajajilta vaadittiin kykyä rytminmuutoksiin, kun polun luonne vaihteli mukavasti kesken pätkää. Kilpailussa ajettiin kahdeksan n. Ennen seitsemättä EK:ta Hjerpen kaula oli reilut 20 sekuntia, mutta Ukkola rikkoi renkaan vauhdikkaan hypyn päätteeksi ja ero kasvoi puoleentoista minuuttiin. M-Elite+M18 Prologi 2,4 km & maantie 148 Km: 1) Jarmo Rissanen, CCH, 3.33.25, 2) Mart Ojavee, Kalev Chocolate Team, 3.33.26, 3) Timo Erjomaa, TuUL, 3.33.28, 4) André Aduson, CFC Viro, 3.33.32, 5) Jussi Tomperi, TuUL, 3.33.36, 6) Teppo Mäkelä, P-P, 3.33.36, 7) Marko Leppämäki, Team Continental, 3.33.36, 8) Tommi Martikainen, Kalev Chocolate Team, 3.33.38, 9) Jouni Ingalsuo, KäTa, 3.33.38, 10) Juha Kangaskokko, KiiRi, 3.33.39, 11) Risto Aaltio, VP, 3.33.43, 12) Petri K Leppänen, Team Continental, 3.33.44 M-Kilpa Prologi 2,4 km & maantie 74 Km: 1) Pär Tallsten, Akilles, 1.58.55, 2) Joni Loukkola, PoPyKa,1.58.57, 3) Janne Junnila, PoPyKa,1.58.57, 4) Kaj Tuukkanen, GIF, 1.59.04, 5) Nico Blomqvist, Akilles, 1.59.08 N-Elite & N-18 Prologi 2,4 km & maantie 74 Km: 1) Paula Suominen, N-Elite, TuUL, 1.59.12, 2) Lotta Lepistö, N-18, PoTa, 1.59.17, 3) Linnea Louhi, N-18, TuUL, 2.01.41
www.fillari-lehti.fi
Fillari 89. VsMTB:n Toni Ketelä ennätti toiseksi. FRWD MTB Enduro SM Vaasassa
TEKSTI: RAULI SAARINEN KUVA: OSKARI KEISALA
FRWD MTB Enduro SM Hyvinkää
Kauden kolmas osakilpailu ajettiin Hyvinkäällä 10.6. Satakunnan Ajot
Continental Super Road Cupin Osakilpailu No 2 Satakunnan ajot ajettiin Ulvilassa etappikilpailuna, mutta saman päivän aikana. Täydelliset tulokset ja tietoa tulevista kilpailuista löydät soitteesta www.eba.cc
14
Siinä ajoi Ojaveen tallikaveri Andri Lebedev, CFC:n Riivo Schauman, Kälviän Kari Maunumäki sekä TWD:n nuori Paavo Paajanen. Viimeisillä kierroksilla kärkiryhmästä putosivat Maunumäki ja Schauman. Ojavee iski yksin irti ja nopeasti hänet saavutti neljän ajajan ryhmä. Kilpailu ratkesi yllättäen Kalevin Mart Ojaveen heti alussa käynnistämään irtiottoon. Miehet tulivat maalimäkeen yhdessä, mutta kirissä Ojavee oli odotetusti vahvempi. Kärkiviisikko koostui kotimaisten korttelien vakiovoittajasta, Vantaan Pyöräilijöiden Marek Salermosta, Continentalin Tero Hämeenahosta, CFC:n virolaisesta Mihkel Reilestä, Turun Toni Liaksesta ja TWD-Länkenin Jussi Rossista. Rosendahl GP
Continental Super Road Cupin Osakilpailu No 3
Satakunnan ajoja seuraavana päivänä oli vuorossa Tampereen klassikko, Pyynikillä ajettava Rosendahl GP. Loistavissa olosuhteissa Rissanen ajoi lähelle Christian Selinin vanhaa reittiennätystä ja jätti toiseksi tullutta Viron Reile Mihkeliä peräti 40 sekuntia. Osallistujia oli Elitessä liki sata ja ulkomaalaista väriä edustivat virolaiset Kalev Chocolate & CFC joukkueet. Järjestävän seuran IK-32:n Pasi Ahlroos oli odotetusti kärkikamppailuissa ja ajoi viidenneksi ennen toista vahvaa aika-ajajaa, CCH:n Perttu Turkua.
M-Elite 20 km: 1) Rissanen Jarmo, CCH, 27.48,63, 2) Reile Mihkel, Viro, 28.26,73, 3) Leppämäki Marko, Team-Con, 28.28,08, 4) Salermo Marek, VP, 28.51,31, 5) Ahlroos Pasi, IK-32, 29.04,82, 6) Turku Perttu, CCH, 29.07,03, 7) Mäkelä Teppo, P-P, 29.09,15, 8) Tomperi Jussi, TuUL, 29.32,13, 9) Hiltunen Paavo, Team-Con, 29.35,50, 10) Siltanen Mikko, PUnion, 30.22,99, 11) Ingalsuo Jouni, KäTa, 30.29,33, 12) Schumann Riivo, Viro, 30.52,92 Kilpa: 1) Maisniemi Kreu, CCH, 30.12,77, 2) Terävuo Jyrki, TuUL, 30.59,98, 3) Elmgren Jan, CCH, 31.06,41, 4) Lepistö Jyrki, PoTa, 31.44,42, 5) Jutila Petri, P-Union, 32.01,37 Naiset&N-18: 1) Suominen Paula, TuUL, 33.08,81, 2) Lepistö Lotta, N-18, PoTa, 34.26,16, 3) Haavisto Leena, P-Union, 34.42,81 M-18: 1) Blomqvist Keni, Akilles, 31.11,97, 2) Kahila Ilari, CCH, 32.46,19, 3) Arvo Tapio, TuUL, 33.37,24
Airix Kriterium, Tampere
Continental Super Road Cupin osakilpailu No 5 Maantie-cupin korttelikilpailussa riitti tapahtumia kun Elitessä irtiotto ajoi pääjoukon kiinni kierroksella. Loppukirikamppailussa Salermo vei odotetusti voiton ennen Hämeenahoa. Viisikon takana maaliin ajoi neljän ajajan väliryhmä, jonka voiton otti odotetusti Cycle Club Helsingin Mika Vilen ennen amerikkalaista Sean O´Rourkea.
M-Elite 75 km: 1) Salermo Marek, VP, 1.56.33, 2) Hämeenaho Tero, Team Continental, 3) Rossi Jussi, TWL, 4) Reile Mihkel, CFC Ruutmeter, 5) Liias Toni, TuUL, 6) Vilen Mika, CCH, 1.59.03, 7) O´Rourke Sean, USA, 8) Timmerbacka Juhani, P-P, 9) Leppämäki Marko, Team Continental, 10) Jokivuori Petri, Chebici-Isku Team, -1 kier., 11) Eskelinen Jussi, PoTa, M-18, 12) Luoto Hannu, KäTa, M-Kilpa 41 km: 1) Blomqvist Nico, Akilles, 1.05.47, 2) Partanen Vesa, Zeus, 1.05.50, 3) Ilonen Samu, TVC, 1.07.12, 4) Lähteenmäki Jarkko, PUnion, 1.07.14, 5) Karhu Kimmo, Akilles, 1.07.17 N-Elite & N-18 14 km: 1) Suominen Paula, Tuul, 23.25, 3) Korhonen Heljä, Ik-32, 23.31, 2) Lepistö Lotta, Pota, N-18, 23.25, 4) Louhi Linnea, Tuul, N18, 25.15, 5) Koski Virva, Tuul, N-16
90 Fillari
KUVA:
ARI VIHOLAINEN
www.fillari-lehti.fi. Toinen ennakkosuosikki, Team Continentalin Marko Leppämäki oli kolmas ennen Vantaan Pyöräilijöiden Marek Salermoa, joka näytti että pystyy edelleen tarvittaessa oivaan vauhtiin myös aika-ajossa. Kärkikaksikon takana Ojaveen tallikaveri Alo Jakin voitti pääjoukon kirin ja oli näin kolmas.
Elite+M18 70 km: 1) Ojavee Mart, Kalev Chocolate 1.49.20, 2) Paajanen Paavo, TWL, 3) Jakin Alo, Kalev Chocolate, 4) Martikainen Tommi, Kalev Chocolate, 5) Pajari Matti, VP, 6) Pütsep Erki, CFC-Ruutmeeter, 7) Erjomaa Timo, TuUL, 8) Hämeenaho Tero, Team Continental, 9) Maunumäki Kari, KäTa, 10) Aduson André, CFC-Ruutmeeter, 11) Leppämäki Marko, Team Continental, 12) Alus Markku, TWD Kilpa 35 km: 1) Miettinen Olli, MiPy 56.51, 2) Jõgi Joonas, Viro, CFC-Ruutmeeter, 3) Liikala Antti-Jussi, JoensPy, 4) Elmgren Jan, CCH, 5) De Rycke Lieven, Cyclos Naiset + N-18 17 km: 1) Lepistö Lotta, PoTa 31.23, 2) Suominen Paula, TuUL, 3) Korhonen Heljä, IK-32
Hesburger-Tempo
Continental Super Road Cupin Osakilpailu No 4 Erittäin raskaalla Solvallantiellä Helatorstaina kilpailtu Hesburgertempo osoitti Cycle Club Helsingin Jarmo Rissasen hurjan kunnon. CFC:n väreissä ajoi myös ProTour ammattilainen Erki Pütsep. Kisasilppua
Kisasilppua
27. Kärkiviisikko pystyi pitämään eron pääjoukkoon yli minuutin mittaisena. Lopussa vielä Andri Lebedevkin pudotessa, voittokamppailu jäi Paajasen pyöräilysu-
vun kuopuksen ja virolaisen Ojaveen väliseksi
Hyvinkään Pyöräilijöiden Eero Jäppinen osoitti vauhtinsa olevan edelleen omaa luokkaansa ja voitti kilpailun yli kymmenen minuutin erolla Tampereen PyöräUnionin Paavo Hiltuseen. Nieminen ja Rissanen jatkoivat irtiotossa Rissasen vetäessä hevosen lailla tasaista 43 km/h keskinopeutta. Träskelin tippui 40 km:n kohdalla ja Prous 100 km:n. Nieminen kukisti Rissasen odotetusti loppukirissä ja uusi viimevuotisen voittonsa. Helteinen sää teki päivän raskaaksi osallistujille. Eliten lähtö ratkesi jo ensimmäisellä kierroksella kun CCH:n Jarmo Rissanen, Lahden Kalevan Mika Nieminen, Chebici-Iskun Antti Träskelin ja Kalev Chokoladin Priit Prous karkasivat irtiottoon Kerkkoon nousussa. Pääjoukko oli koko ajajan 1-2 minuutin päässä karkulaisista, mutta ei onnistunut saavuttamaan irtiottoa Team Continentalin ja TWD Länkenin ansiokkaasta vuorovedosta huolimatta. Porvoon ajot
Porvoon ajot tänä vuonna poikkeuksellisesti 2005 vuoden tavoin pelkällä maantiereitillä, sillä katutyöt tekivät kaupunkikierroksen käytön mahdottomaksi. Pienellä alueella pyörinyt reitti käytti hyödykseen liki kaikki Mätäkivenmäen alueen polut ja asetti runsailla käännöksillään teknistä haastetta ajajille normaalia maraton-rataa enemmän.
1) Jäppinen Eero, HyPy, 2.17.31,4, 2) Hiltunen Paavo, PU, 2.29.01,6, 3) Alus Markku, M18, TWD, 2.29.21,3, 4) Kallioniemi Jussi, MTBCF, 2.29.33,8, 5) Hietala Jukka, M40, TCC, 2.33.13,6, 6) Nieminen Tommi, JyPy, 2.33.58,6, 7) Siltanen Mikko, PU, 2.35.02,2, 8) Aninko Markku, TeRi, 2.35.03,1, 9) Vainio Panu, CCH, 2.35.24,9, 10) Kuitto Antti, LPRPY, 2.35.36,9
Eero Jäppinen oli omaa luokkaansa Korson maratoonilla. Elite 156 km: 1) Mika Nieminen, LaKa, 3.38.49, 2) Jarmo Rissanen, CCH, sa, 3) Timo Pesola, KäTa, 3.39.14, 4) Mikko Kejo, CC Picaro, sa, 5) Christian Westermark, SibboV, sa, 6) Kari Maunumäki, KäTa, 3.39.26, 7) Paavo Paajanen, TWD Länken, 3.39.42, 8) Matti Pajari, VP, 3.40.04, 9) Toni Liias, TuUL, 3.40.07, 10) Janne Suokas, P-P, sa, 11) Kristjan Beekman, Akilles, sa, 12) Janne Hänninen, TWD Länken, sa Naiset 78 km: 1) Lotta Lepistö, PoTa, N-18, 1.54.28, 2) Paula Suominen, TuUL, sa, 3) Carina Ketonen, RCC, sa, 4) Heljä Korhonen, IK32, 1.54.42, 5) Anne Rautio, Team Velo Cycling, 1.55.52 Kilpa 78 km: 1) Nico Blomqvist, Akilles, 1.54.25, 2) Kaj Tuukkanen, GIF, sa, 3) Mikko Aalto, JurVo, sa, 4) Asko Sneck, IK-32, sa, 5) Pasi Karjalainen, JäPy, sa M-18 156 km: 1) Tuomas Paajanen, CCH, 3.40.07, 2) Jaakko Huhtasaari, Team Orbea Pohjanmaa, sa, 3) Sami Tiainen, CC Tailwind, sa, 4) Ilari Kahila, CCH, 3.48.04, 5) Roope Törmänen, Cyclos, 3.48.12 M-16 78 km: 1) Joonas Henttala, Akilles, 1.54.27, 2) Mikko Paajanen, CC Tailwind, 1.54.29, 3) Sandelin Jan, CCH, sa, 4) Juho Färlin, MäntsU, sa, 5) Roope Nurmi, Akilles, 1.54.51
Irtiottoryhmää vetävä Jarmo Rissanen ajoi vahvasti, mutta Mika Nieminen (letkassa viimeisenä) oli lopussa nopeampi. Porvoon Akilles järjesti kuitenkin tuttuun tyyliin erinomaiset kilpailut. Viimeisillä 19,5 kilometrin pituisilla kierroksilla syntyi muutama väliryhmä, jonka yllätysnimet ratkoivat muut kärkitilat. Kuva: Ari Viholainen
Korso MTB Marathon
SIGMA Super Marathon cup 1/8 osakilpailu 60 km Maraton-cupissa tehtiin uusi osanottajaennätys kun lähtöviivalle asettui liki 200 osallistujaa Korsossa cupin avauksessa. 79. Kuva: Otto Vuotila
www.fillari-lehti.fi
Fillari 91
Fillarialan asiantuntijaliikkeet
POLKUPYÖRIEN MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT JA TARVIKKEET
KONE- JA SPORTHUOLTO
LAINESALO
Puh. (03) 682 1634 Kasarmikatu 15 13100 HÄMEENLINNA
www.lainesalo.fi
Parhaat tuotteet! www.nippeli.fi
92 Fillari
&
Liteville
Rungot ja runkosarjat FIXIE-rungot SHIMANO XT -levyjarrut POINT singlespeed-navat ja -ketjunohjurit VREDESTEIN- ja SCHWALBE renkaat
www.pyorahuolto.com
jälleenmyy
Cube jä
Meripuistotie 5 00200 Helsinki, 040-5924664 avoinna ark. (016) 345 996
S hi
m an o S
er v ic e C e n
ter
Vesijärvenkatu 24, 15140 LAHTI puh (03) 783 1400 fax (03) 783 1409
www.leppasenpyora.fi
Fillari 93. 14 - 19 GARY FISHER · HELKAMA · MERIDA · MONARK
BIANCHI · CANNONDALE · CRESCENT · FOCUS
Mahtava valikoima laadukkaita pyöriä
· MYYNTI · HUOLTO · VARAOSAT JA TARVIKKEET
RUOKASENKATU 10 ROVANIEMI P
Fillarialan asiantuntijaliikkeet
CYCLE CENTER
PINARELLO RIDLEY
SUORAAN MAAHANTUOJALTA SUORAAN MAAHANTUOJALTA
HELSINGINKATU 9, 00500 HELSINKI puh. 09-727 5578
laa Ti
numerosta 019-483 470 tai www.fillari-lehti.fi
94 Fillari
Ex-kansanedustaja ja ex-ministeri
Oden kontrasti mustan ministeriauton takapenkiltä sateisiin vuoristonousuihin kiinnostaa lukijoita. Oden esimerkki näyttää, ettei alla tarvitse olla perinpohjaista suunnittelua; maantie vie aina jonnekin ja kun jokainen ajopäivä tuo jotain yllätyksiä ja muutoksia, niin tarkat suunnitelmat voivat olla vain vastuksia. Fillarissa hän kertoi vuosiannoksekseen 4 000 ajokilometriä, joka riittää kuntopohjaksi mihin tahansa. Tosin Oden olemus on pettävä, sillä mukavan elämän ulkokuoren alla on aitoa kuntoa. Elämä on tekoja.
5.
4.
96 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Kokonaisuutena Oden retki on parasta mainosta pyöräilylle ja pyöräretkeilylle. Saman tavaramäärän saisi helposti satulan kannattimeen kiinnitettävään takalaukkuun ja tankolaukkuun. Pyöräretkeily ei ole mitenkään muodikas harrastus. Hyvä Ode
Osmo Soininvaara lähti toukokuussa ajamaan pyörällä Helsingistä Nizzaan, Ranskan Rivieralle. Fillarin lukijoille Soininvaaran pyöräilyinnostus on ollut tuttua, olihan mies Kuukauden Fillarinaamana lehdessä 7/04. Väärin; hyvä peruskunto ja harjoittelu, sekä niihin suhteutetut päivämatkat ovat oikea ratkaisu. HS:n lukijoiden osoittama innostus osoittaa, että pyöräretkeilyllä on piilevää kysyntää. Eikö kukaan ole kertonut hänelle teknisistä kuiduista tehdyistä paidoista, jotka kuivuvat hetkessä ja jollaisen voi pestä vaikka joka ilta. Pyöräretki vaatii aikaa ja varsinkin työelämässä olevat aikuiset ovat olevinaan kiireisiä. Siitä huolimatta Pikajalka ihmettelee muutamia Oden ratkaisuja. Tavat ja välineet ovat vähemmän tärkeitä, tärkeintä on ajami-
3.
HS:n blogissaan Ode, käytän tuttavallisesti tätä nimeä, vaikka tunnen miehen vain sanoistaan ja kirjoistaan, kertoilee matkan edistymisestä, maisemista ja kokemuksistaan. Ode ajaa kahdeksankiloinen reppu selässään. Siihen liittyy mielikuva halvasta tavasta nähdä maailmaa, lajista, joka sopii tarkan euron nuorille ja sitkeilyyn viehtyneille köyhäilijöille. Tähän retkeen saakka Ode oli ajanut puuvillainen t-paita päällään. Jokainen matkaa ja varustautuu omalla tavallaan. Näyttää siltä, että tunnetun henkilön retki kiinnostaa. Ehkä Fillarin. Monet kuvittelevat, että tuhansien kilometrien retki sopii vain alle kolmekymppisille atleeteille. Ehkä
2.
nen. Kommenttien mukaan Oden blogi on saanut paljon lukijoita. Kenen tehtävänä olisi valistaa heitä varustautumisessa ja valmistautumisessa. Lukijoilla on tilaisuus kommentoida Oden kertomaa, antaa matkavihjeitä ja kertoa omista kokemuksistaan samoilla teillä. Pikajalka ei voinut olla huomaamatta jonkinlaista innostusta, joka paistaa lukijoiden kommenteista. Edessä oli arvion mukaan noin 3 000 kilometriä maantietä ja Alppien ylitys. Pitkä pyöräretki on kaikkien ulottuvilla. Hänen mukaansa ajatus Euroopan halki ajamisesta oli päähänpisto, joka vähitellen kasvoi toteutettavaksi. Innostustaan pyöräilyyn mies ei ole salaillut muutenkaan, mutta kyllä hänet tunnetaan paremmin politiikan areenoilta.
1. Reppu kastelee selän, hankaa kainaloita, rasittaa erikoisesti takapuolta ja horjuttaa tasapainoa nopeassa ajotilanteessa. Toivottavasti sadat tai tuhannet Oden lukijat suunnittelevat omaa retkeään. Tietysti osansa voi olla jo sillä, että Oden blogi on kirjattu valtakunnan päälehden sivuille. HS:n sivuilla esiintyvät alan kauppiaat keskittyvät kertomaan, että tavaraa saa halvalla, mutta kukaan ei kerro miten hyvää se on ja miten se toimii. Julkisuuden miehenä Soininvaara on kertonut matkastaan ja sen etenemisestä päivittäin julkaistussa blogissa Helsingin Sanomien blogisivuilla. Nyt heränneen innostuksen voi ensin taltuttaa viikon tai parin retkellä, jo sekin on täydellinen irtiotto arkielämästä. Kuinka moni onkaan saanut ajatuksen, että ehkä minäkin joskus, tai saanut vahvistusta jo valmiille haaveilleen. Hänen esimerkkinsä näyttää, että kaikki on mahdollista, on vain astuttava ovesta ulos ja lähdettävä
SEURAAVASSA NUMEROSSA
5/2007 Ilmestyy 24.8.
Ensiesittelyssä 2008-uutuuksia
GT:n uudet mallit esiteltiin Sveitsin Engelbergissä
Koeajossa
CANYON
Ultimate AL F8
maantiepyörä
Tour De France -raportti
Mitkä maantievaihteet ovat parhaat käyttää?
Campagnolo Chorus, Shimano Dura-Ace vai SRAM Force