Fillari 4/2008 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

P O L K U P Y Ö R Ä I LY N E R I K O I S L E H T I · N R O 4 / 2 0 0 8 H I N TA 7 KOEAJOSSA 4 SINGLESPEEDIÄ Cicli B, Felt Nine Solo, Kona 2-9 ja Trek 69er Tour info Virtaa ketjuihin KOEAJOSSA 3 SÄHKÖPYÖRÄÄ RULLAUSTESTISSÄ · Ajettu - Trans Alp · Cannondale Rize 5 täysjousto · Maantieunelmat Cannondale Super Six SRAM Red ja Cervelo R3 Team · Erilainen ammattilaistalli Euskaltel Euskadi MAANTIERENKAAT
5 3 Matkoja ja tapahtumia 17 Lohja 24 28 Trans Alp Italiasta Itävaltaan ja takaisin 72 Maailmanympärimatkaaja Jukka Salminen Afrikassa Tyypeissä Ihmisiä 78 Kuukauden fillarinaama vuoden aikana 640 kertaa Tuusulanjärven ympäri Kisoja 64 Esittelyssä erilainen ammattilaistalli Euskaltel Euskadi 66 Joona Laukan raportti Girosta 68 Infopaketti Tour de Francesta 80 Kisasilpussa kotimaan maastot ja maantiet Neljä erilaista MAASTOSINKULAA s. 34 Trans Alp - Italiasta Itävaltaan ja takaisin Palstat 10 20 22 24 86 89 90 91 Pikalinkku - uutisia ja uutuuksia Matti Lehikoisen onni kääntyi Jussi Veikkasen kuulumiset ProTourilta Esittelyssä melkein satavuotias Kälviän Tarmo Fillarialan asiantuntijaliikkeet Fillari-lehden tilauslomake Pikajalka pakinoi Seuraavassa numerossa s. 2 8 4 Fillari. 4 / 2008 Tässä numerossa: Fillareita 34 Tyypeissä neljä erilaista maastosinkulaa 40 Koeajossa Cannondale Rize 5 täysjousto 44 Virtaa ketjuihin - kokeilimme kolmea sähköpyörää 50 Koeajossa Cannondale Super Six ja SRAM RED 53 Koeajossa Cervelo R3 Team 56 Maantierenkaat rullaustestissä Koeajossa Cervelo R3 Team s
klo 9-16 Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Markkinointitoimisto Sinisilta, Ossi Sinisilta PL 36, 13721 PAROLA puh. Nyt on kuitenkin jo varmaa tietoa siitä että yksi BMX-rata on tulossa Vantaalle, mutta ei pyöräilyihmisten toteuttamana, vaan Vantaan Moottorikerhon projektina. VIRHEIDEN AIHEUTTAMISTA VAHINGOISTA. Onneksi nyt on kuitenkin kesä parhaimmillaan ja suurelle osaa pyöräilyn harrastajista löytyy maastosta ja maantieltä suorituspaikkoja silmänkantamattomiin. MIKÄLI HYVÄKSYTTYÄ ILMOITUSTA EI TUOTANNOLLISISTA (FORCE MAJOR) TAI ASIAKKAASTA JOHTUVISTA SYISTÄ VOIDA JULKAISTA, LEHTI EI VASTAA ILMOITTAJILLE MAHDOLLISESTI AIHEUTUVISTA VAHINGOISTA. TILAUSPUHELIN 019-483 470. Kyseessä taitaa olla BMXstreet, jota ajetaan suunnilleen samanlaisissa parkeissa kuin rullalautakisat, mutta tilaa on enemmän ja rakennelmat ovat isompia. TILAAMATTA LÄHETETTYÄ MATERIAALIA EI PALAUTETA. (03) 671 5474 fax (03) 671 5057 Julkaisija: Becorel Oy Kustantaja: RideMedia Oy PL 140 05801 HYVINKÄÄ Toimitusjohtaja: Jukka Helminen Painopaikka: SP-Paino Hyvinkää Sähköposti: toimitus@fillari-lehti.fi OHJAUSTANGON TAKAA M ikä on yksi eniten kiinnostusta ja erityisesti tasoaan nostanut pyöräilyn alalaji. Rata on tarkoitus rakentaa Seutulan lentokentän kupeeseen Lavangon moottoriurheilukeskukseen. Kun ratapyöräilystä on tehty nykyään sisälaji ja arvokisat olympialaisia lukuun ottamatta käydään talvella, ei ilman kotimaista suorituspaikkaa ole mahdollista saavuttaa menestystä maailmalla. FILLARI-LEHTI VASTAA VAIN TILAAMASTAAN MATERIAALISTA. FILLARI-LEHDESSÄ JULKAISTUN AINEISTON OSITTAINENKIN LAINAAMINEN ILMAN LUPAA ON KIELLETTY. Huhujen mukaan Ruotsiin on tulossa sisävelodromi, vaikka Ruotsissa ei ole ollut ikinä edes ulkorataa ja Pietariin sisärata on jo rakennettu. toivoo Janne www.fillari-lehti.fi FILLARI-LEHTI ILMESTYY SEITSEMÄN KERTAA VUODESSA. Kaunista pyöräilykesää kaikille. HUOMAUTUKSET ON TEHTÄVÄ 8 PÄIVÄN KULUESSA ILMOITUKSEN JULKAISEMISESTA. 6 Fillari www.fillari-lehti.fi. TILAUSHINNAT: VUOSITILAUS 41 EUROA, KESTOTILAUS 38 EUROA . Muutama vuosi sitten hehkutetiin jopa useasta pääkaupunkiseudun Racing BMX-radan suunnitelmasta, mutta ne näyttävät haihtuneen savuna ilmaan. Pyöräilyn mahdollisuus olisi päästä tällaiseen suunnitelmaan mukaan, sillä jos hallin kustannukset pitäisi kattaa vain pyöräilijöiltä perittävillä korvauksilla, ei talous taitaisi pyöriä plussalla kovinkaan pitkään. Hyvä siis että BMX saa yhden kunnon suorituspaikan myös pääkaupungin lähistölle, mutta myös ratapyöräily kaipaa edelleen hallia. Päätoimittaja: Janne Lehti (019) 483 427 Toimituksen sihteeri: Virpi Hyökki Ulkoasu: Marja Penttilä Osoite: PL 140 05801 HYVINKÄÄ Käyntiosoite: Kalliokierto 14 05460 HYVINKÄÄ Toimituksen puhelin: (019) 483 490 fax (019) 483 480 Tilaukset, hintatiedot ja osoitteenmuutokset: (019) 483 470 ark. Nämä uudet hallit ovat yleensä monikäyttöisiä ja tällaista projektia on hahmoteltu myös pääkaupunkiseu- dulle. Ensimmäinen sijoituspaikka oli Vuosaari, mutta nyt kaupunki on osoittanut paikaksi Malmin lentokentän lähistöä. Streetin kärkinimet alkavat olla extreme-lajien taitavimpia kuskeja ja temput ovat monin verroin vaikeampia kuin esimerkiksi freestyle-motocrossissa. Pyöräseurojen kannalta projekti on selkeä miinus, mutta minusta on sama kuka lajia vie eteenpäin: pääasia on että ratoja rekennetaan, sillä BMX kiinnostaa nuoria. Suomessa lajia treenataan skedeparkeissa, mutta koska ne soveltuvat fillarihommaan vain rajoitetusti, olisi lajin kannalta hienoa saada pääkaupunkiseudulle kunnon streetti sisätiloihin. Jostain nurkasta luulisi löytyvän tilaa myös tuolle edellämainitulle bemaxin streettialueelle. LEHDEN VASTUU ILMOITUKSEN POISJÄÄMISESTÄ TAI JULKAISEMISESSA SATTUNEESTA VIRHEESTÄ RAJOITTUU MAKSETUN MÄÄRÄN PALAUTTAMISEEN. LEHTI EI VASTAA TALOUDELLISESTI PAINO- YM. Hallissa olisi suunnitelman mukaan suurimpana käyttäjäryhmänä salibandyn pelaajat ja mukaan mahtuvat myös tennis ja sulkapallo. Näissä projekteissa olisi alusta lähtien hyvä saada kaupungin päättäjät ymmärtämään että pyöräily on muutakin kuin hyötyajoa kevyen liikenteen väylillä ja alalajit vaativat suorituspaikkoja siinä missä kaikki muukin urheilu
Huipputason insinöörien monipuolisen työryhmän tulos. Miljoonia testejä. // Pian todellisuutta. 35 vuotta kehitystä. www.dura-ace.com. Experience the evolution of perfection. Vain tätä yhtä hetkeä varten
Timen polkimiin verrattuna Quartzin toiminta on hyvin samanlaista eli lukittuminen ja avaaminen eivät anna mitään selvää merkkiä kuten Shimanon polkimissa, mutta toimintaan eivät vaikuta klossin kuluminen tai polkimen pohjaan pakkautunut moska. Specializedin Expert on maantiekäyttöön tarkoitettu ajokenkä, jonka kiristys tehdään kolmella tarranauhalla. Öljy käy hyvin maasturiin, cyclo-crossariin ja muihin pyöriin, joilla ajetaan säännöllisesti ääriolosuhteissa. Kengässä on hyvin muotoiltu sisäpohja ja normaalin levyinen lesti. Voitelun jäljiltä ketju pysyy hiljaisena yllättävän pitkään eikä lika tartu voideltuihin pintoihin. Poljin sallii 1,5 millin liikkeen kengälle sivusuunnassa eli poljinkampeen nähden. Weldtiten tuotteiden maahantuoja on Raul Hellberg Oy 8 Fillari www.fillari-lehti.fi. Rengas painaa 514 grammaa ja suositushinta on 35 euroa. Koska kengän pohjan on tarkoitus ottaa kiinni polkimeen, klossien mukana toimitetaan korotuslevyjä, joilla klossin korkeus säädetään kohdalleen. Öljy kannattaa levittää ketjulle varovaisesti ja pienen ajan kuluttua ketju kannattaa pyyhkiä pariin kertaan rätillä. Kokeiltavaksi saamamme Phenom SL on kapeammasta päästä (leveys 130 mm) ja painaa vain 201 grammaa. Suurin ero on se, että polkimen runko on selvemmin auki klossin alta, ja kengän pohja saa hyvin tukea polkimen sivuista. Maantiepyörään paremmin sopiva öljy on TF2 Plus, joka on hyvin ohutta, mutta pitää ketjun voideltuna riittävän pitkään kuivalla kelillä. Päällisestä tulee mieleen kiiltonahkakengät, mutta pinta vaikuttaa siltä, että kengät pysyvät siistin näköisinä totuttua helpommin. Lookin polkimet ja pyörät tuo maahan Suomen Urheiluaitta Oy. Ariel SL on naisille tarkoitettu satula, joka soveltuu hyvin niin maastoon kuin maantiellekin. Specialized käyttää kisakuskiensa nimiä nyt tuotteiden niminä. The Captain on tietysti Ned Overendin nimikkorengas ja tarkoitettu vähän rankempaan maastoon. Painoa renkaalla on 630 grammaa ja suositushinta samoin 35 euroa. MTB-polkimissa on tällä hetkellä selvästi Shimanon tekniikkaa käyttävien koulukunta ja toisaalta Time, Crank Brothers ja Speedplay. Sauserwindin leveydeksi ilmoitetaan 1.80 tuumaa, mutta oikeasti leveys taitaa olla lähempänä kahta tuumaa. Kuvio on hiukan karkeampi ja ilmoitettu leveys kaksi tuumaa, mutta rengas on hiukan totuttua kaksituumaista leveämpi. Ergonomisesti muotoillut ja erilevyiset satulat ovat Spessun erikoisalaa. TF2 Extreme -öljyn suositushinta on 6 euroa ja Plusversion 6,50 euroa. Kenkien suositushinta on 179 euroa ja Spessun tarvikkeet tuo Suomeen Tokind Finland Weldtiten TF2 -ketjuöljyt TF2 Extreme on tahmaisesti voiteleva ja siis hyvin märkiin olosuhteisiin sopiva ketjuöljy. Kenkää on käännettävä 15 astetta, jotta klossi vapautuu polkimesta. Look on hyvin paljon samoilla linjoilla kuin Time. Ajossa poljin tuntuu hyvältä ja lukittuminen on helppoa, kun klossi vain on säädetty oikealle korkeudelle. Satula toimii hyvin ainakin maastopyörässä ja sen suositushinta on 130 euroa. Naisille tarkoitettu ja 261 grammaa painava Ariel SL on takaa 143 millin levyinen ja soveltuu hyvin niin maasto- kuin maantiepyörään. Periaatteessa öljy voitelisi hyvin myös maantiepyörän ketjut, mutta kun pinta jää tahmaiseksi, asfalttipöly ja muu hienorakenteinen lika tarttuu helposti ketjuun ja nopeuttaa varmasti rattaiden kulumista. Kantapäästä mitattuna vapaaliike on kolme astetta. Kun näiden kahden renkaan nimet ovat Sauserwind ja The Captain, ainakin ensimmäisestä nimestä voi arvata, että kyseessä on kevyt xc- ja marathonkäyttöön hyvin soveltuva kumi. Quartz eroaa Timesta siinä, että poljinkampeen nähden vapaaliike on huomattavasti pienempi. Rengas rullaa hyvin ja pitoa löytyy satulasta ajettaviin nousuihin hyvin. Kokeilemamme Quartz on malliston edullisin (suositushinta 79 euroa) ja poljinpari ilman klosseja painoi 261 grammaa. Satulan suositushinta on 79 euroa. Polkimen ulkopäässä on neulalaakeri ja kammen puolella kuulalaakeri. Pikalinkku uutisia ja uutuuksia Spessun herkkuja Sauserwind on nopeaan maastoon hyvin sopiva rengas. Look Quartz The Captain tarjoaa hiukan enemmän kokoa ja pitoa. MTB-polkimissa ei suuria uutuuksia ole markkinoille vähään aikaan ilmestynyt, joten Lookin Quartz on hyvin kiinnostava
21.8. 20.7. Leijona maantieajo Hämeenlinna/HlT DH Cup Kouvola/MTBCF Peurunka-Tempo Peurunka Nissan MTB Cup Finland Messilä/TWD Bianchi-cup AM Vihti/IK-32 Mastereiden XCO MM Ranska Traxmeet MTB Enduro Salo/BikeFly Team 4. 13.7. Periaatteessa laite toimii myös autossa, jos vain 2,2 tuuman TFI-värinäyttöä pystyy seuraamaan ajaessa. 8.7. 12.7. 12.8. 2.-3.8. 26.7. 31.7. Bianchi-cup Nurmijärvi/HyPy Ratakilpailu Helsinki/CCH Päijät-Hämeen maastocup Orimattila U23 EM-tempo ja maantie Italia Riihimäki tempo Riihimäki/RK-V XXVII Royal-Pyöräily Lahti/RCT DH kilpailu Hyvinkää SM-rata, J-sprint, N-linja-ajo, pisteajo, keirin Helsinki/CCH Bianchi-cup Tuusula/KorsKa DH EM Italia Närpiön tempo Närpiö/Kraft Cyclos tempo Kuusamo/Cyclos Kuusamon Kapusta-ajo Kuusamo/Cyclos 32. 27.7. Laite on varsin hyödyllinen lenkkikäytössä, sillä vaikka ajelisi tuttuja reittejä, mittarista voi lukea normaalit lenkkeilijää kiinnostavat tiedot eli sykkeen, ajoajan ja matkan. järjestettävä alamäkitapahtuma. 7.-10.8. 25.-27.7. 3.7. 6.7. 22.7. 7.8. 24.8. 5.7. 16.7. 19.8. 14.8. 20.-24.8. 30.8. 8.-9.8. 6.7. Garminilla on kansainvälinen nettipalvelu, johon voi ladata ajetut lenkit suoraan mittarilta tietokoneen kautta Käyttökokemuksemme laitteesta ovat pelkästään positiivisia. Uusi Garminin fillari-gps Garminin uudet laitteet ovat nimeltään Edge 605 ja 705. 2.-3.8. Garminin laitteet tuo maahan NavCor Oy. Tähän tapahtumaan voi osallistua vain yksipyöräisellä ja säännöissä kerrotaan, että fillarin kantaminen alas mäkeä on kiellettyä, joten ajopeliä saa vain työntää tai ajaa Tällä halutaan tietysti estää, että kisassa pärjäävät vain lajin osaajat eivätkä alamäkijuoksijat. Näytön kenttien määrä ja mitä näytetään on määriteltävissä. Karttaa on helppo seurata ajettaessa. Tapahtumakalenteri 1.7. 12.7. Leijona tempo Hämeenlinna/HlT 5. Kokeiltavaksi saamamme 705malli on hyvin monipuolinen pyörämittari, jossa sykemittaus hoituu Garminin omalla pannalla ja mukana on kampikierrosanturi, jonka avulla laite toimii myös matkamittarina esimerkiksi harjoitusvastusta käytettäessä. 9.8. DH kilpailu Ruka Alvajärven ympäriajo Pihtipudas/AlvajRy Bianchi-cup AM Kerava/Zeus Ratakilpailu Helsinki/Velo 80 Turku-Tallinna Turku/Tallinna/TuUL Puruveden ympäripyöräily Punkaharju/PeNo ja LprPy SM-maasto (XCO) Rovaniemi/OP-P Bianchi-cup Vantaa/Prologi Ratakilpailu Helsinki/Velo 80 Päijät-Hämeen maastocup Lahti Lieto tempo SM-Paritempo Lieto/TVC Traxmeet MTB Enduro Vantaa/KorsKa Lieto maantie Lieto/TVC DH SM Himos Aluecup JäPy Ratakilpailu Helsinki/Velo 80 Olympialaiset Kiina Mastereiden MM maantiekilpailut Itävalta Myllyn Pyöräily Turku/TuUL 23. 23.8. 12.-13.7. 14.8. 31.8. Mäntsälä Ajo Mäntsälä/MU Maraton Cup 4 Seinäjoki/SPP-56 Bianchi-cup Porvoo/Zeus Päijät-Hämeen maastocup Anhava Junioreiden MM-maantie Etelä Afrikka ISM-tempo Helsinki/CCH ISM-maantie Helsinki/CCH Bianchi-cup AM Helsinki/IK-32 ISM ja SM-rata Helsinki/Velo-80 Botnia Pyöräily Vöyri/Norvalla Sport DH kilpailu Levi Nishiki kuntoajo Porvoo/Akilles Maraton Cup 5 Kuusankoski/KuUS Bianchi-cup Sipoo/SV Päijät-Hämeen maastocup Orimattila Ratakilpailu Helsinki/Velo 80 Scandinavian Open Ruotsi PM DH PM master aika-ajo, maantie Ruotsi PM XCO 3.8. 3.-6.7. 3.7. 19.7. 23.8. 30.8. 30.-31.8. 17.8. Gosau Itävalta Megavalance on jo vanha juttu, mutta se kerää osallistujia varmasti enemmän kuin Salzkammergut Mountainbike Trophyn yhteydessä 13.7. Pyöräkäytössä laitetta on helppo seurata, sillä ohjauskannattimen päälle kiinnitettynä näyttö on sopivan lähellä silmiä. 27.7. 30.8. 16.8. 30.8. 26.8. 2.-3.8. 3.8. Edge 605/705-laitteiden kovin juttu on se, että laitetta voi käyttää navigaattorina ilman ääniohjeita, eli ajo-ohjeet annetaan graafisesti kartalla, äänimerkeillä korostaen. 17.-20.7. 24.8. Testatussa laitteessa oli mukana myös Pohjoismaiden kartta osoitteellisilla tietiedoilla POI-tietoineen, joten pyörälenkillä oudossa ympäristössä on helppo etsiä paikkatiedoista vaikka lähin huoltoasema. 5.8. 23.8. 17.8. 27.7. 29.7. 9.-23.8. 15.7. 6.7. 24.8. 2.8. 31.7. 31.8. Edge 705:n suositushinta on 549 euroa ja esimerkiksi Pohjoismaiden kartta SD/Mikro SD -muistikortilla maksaa 69 euroa. Salzkammergut Mountainbike Trophy 13.7. 17.8. 12.-13.7. Öjan kierros Kokkola/ GIF Tour de Tampere MTB kuntotapahtuma Tampere/PKK Satakunnan ajo Pori/KoiI Laihian ajo (tempo) Laihia/LaihLu Nuuksion Pitkäjärven ympäriajo Cup 6 Espoo/CCH www.fillari-lehti.fi Fillari 9. 13.7
SID Team -haarukan joustomatka on 80 tai 100 milliä ja sen lukitusta käytetään oikean puolen jalan päässä olevalla nupilla tai lisävarusteena tarjolla olevalla ohjaustankoon kiinnitettävällä vivulla. Ajotakin hinta on 69 ja housujen 89 euroa. Haarukassa on totuttua ohuemmat 28-milliset liukuputket. SIDin suurin ongelma oli se, että rakenne suunniteltiin Vjarrujen aikaan ja levyjarruja käytettäessä haarukan putket olivat turhankin kovilla. Rokkarit tuo Suomeen Blueface Oy ja SID Team haarukan suositushinta on 749 euroa. Specializedin Ridgeajohanskat ovat muuten tavanomaiset, mutta niissä on erityisen tukeva pehmustus kämmenen pikkusormen puoleisessa laidassa. Paksuun pohkeeseen suojat eivät kunnolla istu, sillä polvinivelen alle tuleva sträppi on todella lyhyt ja kristää pohjetta. UFOn ajotakki sopii muotoilultaan hyvin pyöräilyyn, mutta housuista löytyy enemmänkin teknisiä yksityiskohtia. Ohjaustangolla on tapana painaa kyseistä hermoa, mikä aiheuttaa käsien puutumista ajaessa. Vanhaan SID:iin verrattuna toiminta on jopa supermukavaa ja tukevan rakenteenn ansiosta ohjaus on tarkka. Pikalinkku uutisia ja uutuuksia UFO:n suojat ja ajoasusteet UFO on motocrossista monille tuttu italialainen tuotemerkki, jolla on nykyään toimivia varusteita myös pyöräilijöille. Peukalon päällä on perinteinen fleece-pintainen nenänpyyhintäosio. Kiinalaisvalmisteisten Ridgehanskojen kämmenpuoli on säämiskän oloista keinonahkaa. Spessun tuotteita tuo maahan Tokind Finland Ridgeajohanskojen suositushinta on 40 euroa. 10 Fillari www.fillari-lehti.fi. Vanhat SID-mallit ja myös muiden merkkien superkevyet keulat olivat tunnettuja siitä, että ne oikeastaan suodattivat vain suurimmat kuopat ja esteet, eli kohderyhmä oli kisakäyttö. Hanskojen pitäisi näin helpottaa painetta ulnarhermossa, latinaksi nerf cubitalissa. Housujen lahkeet ovat irrotettavat, eli niistä saa hetkessä shortsit ja housuissa on pehmustella höystetyt sisähousut. Painoa on tällä mallilla valmistajan ilmoituksen mukaan 1 407 grammaa. Uusi 100-millinen SID on sen sijaan sekä tukeva että pintaherkkä. UFOn pyöräilyvarusteet tuo maahan Kauppa-Veljet Oy Näissä hermo lepää RockShox SID Team SID on aina ollut RockShoxin malliston xc-kisakäyttöön tarkoitettu joustohaarukka, vaikka viime vuosina Reban erilaiset versiot ovat syöneet SIDin asemaa. SID World Cup on keulan kallein versio, jossa on vanhan version tapaan hiilikuituinen haarukan kruunu. Nyt keula on siirtynyt levyjarrujen aikaan, mutta paino on pystytty pitämään riittävän alhaisena. Keulassa käytetään Reban versioista tuttua tekniikkaa, eli jousena on Dual Air -systeemi ja vaimennuksen hoitaa Motion Control -vaimennus. Hanskat ovat pitkäsormista mallia. Malliston kevein versio on Race, jonka painoksi ilmoitetaan 1 304 grammaa. Toimitukseen ilmestynyt SID Team painoi lyhentämättömällä emäputkella kohtuulliset 1 501 grammaa. Yhden koon 20 euroa maksavat kyynärsuojat ovat toimivaa perustavaraa, mutta 59 euron pitkissä polvisuojissa on hyvänä yksityiskohtana nivelöity polvikuppi, joten jalan taipuessa kaatumistilanteessa ei mikään osa polvesta jää paljaaksi iskuilla tai naarmuille
Tieteellisesti kehitetyn Gatoraden elektrolyytit ja hiilihydraatit palauttavat nopeasti hikoilun aikana menetettyjä nesteitä, mineraaleja ja energiaa. Gatoraden avulla jaksat paremmin. Gatorade nesteyttää, tankkaa, palauttaa.. www.gatorade.fi TÄYSILLÄ FINAALISSA TAI RENNOSTI RANNALLA. Pelasit sitten huipputasolla tai vain kavereiden kanssa, nestehukka heikentää suoritustasi
Googlettamalla löytyy netistä matkakertomus, josta selviää, että Nikkinen todella pääsi Alppien jättiläisen huipulle ja vielä takaisin alaskin elokuun viimeisenä päivänä. 12 Fillari www.fillari-lehti.fi. Lagunaksi ristittyyn malliin mahtuu juotavaa kolme litraa. Seikkaileva matkailutoimittaja Mikko Nikkinen pyöräili tällä kertaa Viipurissa, jonka torilta jutun mukaan voi ostaa "kaikkea tarpeellista todennäköisesti Suomesta varastettuun Tunturi-maastopyörään". Koeajossa oli Intense Uzzi SL, jota luonnehdittiin polku-Corvetteksi. Hydrapakin reppuja tuo maahan Kauppa-Veljet Oy. Draculan jäljillä Hutchinson Iguana Juha Varila ja Jukka Pirttioja kiertelevät poikiensa kanssa Romanian ja Unkarin maisemissa retkipyöräilyn ihanuudesta ja tuskasta kertovassa kirjassaan Pyörällä matkantekoa polkuvauhtia. Seuraavaksi Nikkinen kertoi suuntaavansa Keski- ja Etelä-Eurooppaan aikomuksenaan huiputtaa Mont Blanc. Melkoisen siivun teoksesta kattaa pyöräretkelle valmistautumista käsittelevä osa. Lehdessä haastateltiin muun muassa sittemmin Pohjoisnavan valloitusretkellään kadonnutta Dominick Arduinia, joka kehitteli maastopyöräreittejä Saariselän ympäristöön ja veti Jäämeren-pyöräilyitä Kiilopäältä Norjan Gamvikiin. Kirjoittajista Juha Varila on aikuiskasvatustieteen professori, joka toimii Helsingin työväenopiston aluerehtorina. Pikalinkku uutisia ja uutuuksia Lenkillä ei saa kuivua Hydrapakin juomareput eroavat esimerkiksi Camelbakeista siinä, että Hydrapakin pussin suu aukeaa kokonaan. Vehje maksoi muikeat 40 000 mummoa (noin 6 700 euroa) ja oli varustettu oman aikansa huippuosin. Minimalistisessa repussa on tavaroita varten vain yksi pieni tasku, johon sopii esimerkiksi vararengas. Kun paino on vain 498 grammaa ja suositushinta 32 euroa, rengas on kokeilemisen arvoinen. Siinä käydään läpi olennaiset asiat pyörän tekniikasta, varaosista ja varustamisesta ruoka- ja juomahuoltoon sekä majapaikan etsintään saakka. Hutchinsonin renkaat tuo maahan Blueface Oy. 10 vuotta sitten Fillari 4/1998 Fillari-lehden kymmenen vuoden takainen nelosnumero oli suunnattu erityisesti naisille. Kirjapajan julkaiseman kirjan mustavalkoinen kuvitus koostuu tyypillisistä turistinäpäytyksistä, joiden ottamisessa ei ole mielikuvitusta juuri käytetty. Mp3-soittimen kuulokkeiden johdon ulostuloa varten repussa on oma reikänsä. Pussin suu käännetään täytön jälkeen kaksinkerroin, jonka jälkeen se suljetaan kovasta muovista valmistetulla irtoosalla, joka vedetään suuaukon päälle pieniä ohjauskiskoja pitkin. Kypärän voi kiinnittää repun alaosasta esiin tulevan verkon alle. Laguna maksaa 79 euroa ja Chute 33 euroa. Päiväkirjatyyppistä kuvausta ryydittävät harmaapohjaiset laatikot, joissa pohditaan muun muassa pyöräretkien turvallisuutta, ajamista lasten kanssa ja sitä, millaisia karttoja pyöräilijä tarvitsee. Kuvat olisi kannattanut ainakin painaa värillisinä. ¨Repussa on vetoketjulla toteutettu laajennusmahdollisuus sekä koko joukko erilaisia osastoja ja taskuja, joista yksi on fleecellä eristetty. Erityiskehut sai pyörän takajousituksen aktiivisuus. Lagunassa on myös lantiovyö. Kokeneet pyöräretkeilijät kertovat myös muista entisen itäblokin maista fillaristin kannalta ja antavat vinkkejä hyvistä vierailukohteista. Jukka Pirttioja on peruskoulun äidinkielen opettaja. Matkantekoa polkuvauhtia. Esimerkiksi Baltian maihin pyörällä aikova löytää kirjasta käyttökelpoista tietoa. Myös imuventtiili poikkeaa Camelbakin vastaavasta hieman. Fillari ei ollut suoraan kaupan hyllyltä, vaan se oli rakennettu omistajansa Henkka Håkanssonin mieltymysten mukaan. Toinen malli, johon Fillari-lehti tutustui, on pikkuruinen Chute, jonka juomapussiin mahtuu puolitoista litraa nestettä. Naiset saivat mielipiteensä kuuluville myös jutussa, jossa vertailtiin citypyörää, hybridiä (termi näköjään tunnettiin jo tuolloin) ja maastopyörää. Pyörällä. Mielipiteet jakaantuivat: testikuskeistä Jutta ja Marja kallistuivat Kona Kula maasturin kannalle, kun taas Tuulikki ja Virpi tykkäsivät enemmänkin Carraro Queen hybridistä. Kirjapaja 2008 Hutchinsonin kevätuutuus maastopyöräilijöille on Iguana-rengas, jonka kuviointi tekee siitä hyvin yleiskäyttöisen maastorenkaan
Joskus turvaan myös katsojiin. Miehen seuraava voimanponnistus on heinäkuun alussa käynnistyvä kolmiviikkoinen Tour de France. Kuvassa olevan Peter Selinin ohella Tourin selostamossa istuu myös toinen Selin eli kommentaattorina toimiva Peterin poika Christian. Jos Eurosportin pyöräilylähetyksiä selostaisi joku muu kuin Peter Selin, voisi Suomessa olla koko lailla vähemmän pyöräilyfaneja. Kun Astana-talli ja sen kovat miehet Alberto Contador, Andreas Klöden ja Levi Leipheimer eivät päässeet mukaan Touriin lainkaan, kallistuu Peter Selin veikkaamaan Lotto-Silencen Cadel Ewansia. - Olen elämässäni oppinut, että silloin pitää kysyä apua kun omat eväät eivät riitä. Selostaja selvittää kuin ohimennen reitin varren linnojen ja pikkukylien historian sekä paikalliset kansantarinat. Reitti julkistetaan pääpiirteissään edellisen vuoden marraskuussa, jolloin tulee tieto etappien lähtö- ja maalipaikoista, Selin kertoo. - Aloitan tulevien lähetysten valmistelun heti kun vaikkapa seuraavan Ranskan ympäriajon reitistä alkaa herua vähänkin tietoa. Iltayhdeltätoista on vielä vuorossa tunnin kooste, johon sisältyy myös uutta toimituksellista materiaalia. Selin ei katso hyvällä silmällä kansainvälisen pyöräilyn keskusjärjestön UCI:n ja kisajärjestäjän ASO:n välistä kiistaa siitä, mitkä tallit saavat osallistua mihinkin kisoihin. Hieno suoritus oli seitsemäs sija etapilla, jossa ei ollut irtiottoja ja joka päättyi kolmen kilometrin ylämäkeen, jossa Veikkanen jätti taakseen pitkän liudan nimimiehiä. Joku taas muistelee minkä merkkinen pyörä hänellä oli 70-luvulla ja kysyy, ajaako mikään tiimi nykyään samalla merkillä. Selinin selostukset ovat kuuluisia paitsi miehen huikeasta lajituntemuksesta, myös perinpohjaisesta esityöstä. Eurosportilla on heinäkuisissa Ranskan ympäriajon lähetyksissä uusi konsepti. Suomalaiset ammattipyöräilijät ovat menestyneet hyvin tänä vuonna, mikä ilahduttaa tietysti myös selostajaa. Persoona Peter Selin Ammatti: Urheiluselostaja Ikä: 55 vuotta Työpaikka: Eurosport Lenkkifillari: Orbea Opal Lomalla: Ei ainakaan heinäkuussa Jo vuosia pyöräilyä Eurosportille selostanut Peter Selin on viime aikoina laajentanut skaalaansa myös muihin lajeihin kuten ampumahiihtoon ja taitoluisteluun. ASO:sta johtuu esimerkiksi se, että Astana-talli on ulkona tämän vuoden Tourista, koska tiimiin viime vuonna kuulunut Aleksander Vinokurov kärysi tuolloin veridopingista. Ensimmäisenä on vuorossa ennen etapin alkua tuleva katsaus, jossa muun muassa haastatellaan ajajia ja tiimipomoja sekä annetaan katsojille eväitä alkavan etapin seuraamiseksi. Uskon, että moni talli on tämän jälkeen varsin kiinnostunut hänestä. TEKSTI JA KUVA: MARKKU LIITIÄ www.fillari-lehti.fi Fillari 13. Kärkeen saattaa nousta myös nuori luxemburgilainen Andy Schleck. - "Kanta-asiakkaat" veikkaavat usein etappien voittajia. Jos Peter Selin olisi paperikoneduunari, aiheuttaisi hänen työputkensa ympäriajojen aikana pääluottamusmiehelle verensyöksyn. - Aloitan työt aamupäivällä yhdentoista maissa ja nukkumaan pääsen yöllä yhden kieppeillä. Lopputulos oli puhdas nolla: tallit eivät piitanneet ukaasista, rangaistuksia ei tullut, eikä asiasta enää puhuttu yhtään mitään. Italiaa Selin sanoo osaavansa huonosti, ranskaa paremmin. Nyt tallin johto on vaihtunut, samoin suuri osa ajajista. Kuka Tourin sitten voittaa. - UCI on ollut ASO:n edessä aivan hampaaton. Kerran en saanut suorassa lähetyksessä millään päähäni Lance Armstrongin kirjan suomenkielistä nimeä ja pyysin apua katsojilta. Suora lähetys kultakin etapilta alkaa kello 15 ja jatkuu kello 18.30:een. Päivittäiset lähetykset jakautuvat neljään osaan. Kun Tourissa on 21 etappia, riittää Selinillä hommia parhaaseen loma-aikaan. Hyviä sijoituksia alkukauden kisoissa napsineen Liquigas-tallin Kjell Carlströmin piti olla suomalaisten ykkösnimi Italian ympäriajossa, mutta vatsatauti puuttui peliin, ja Francaise des Jeuxin Jussi Veikkanen olikin hieman yllättäen Giron suomalaisnimi. Juuri nyt ei maantiepyöräilyssä ole ketään Armstrongin tai Indurainin tapaista "suurmestaria". Katsojien tekstiviesteinä lähettämät kysymykset ja kommentit ovat olennainen osa Eurosportin pyöräilylähetysten selostuksia. - Suurta ennakkosuosikkia ei Tourissa tänä vuonna tosiaan ole. ASO järjestää Tourin lisäksi myös osan Pro Tour -kiertueen kilpailuista. Osa tiedoista löytyy netistä, osa lehdistä ja kirjoista. Kerran eräs kaveri kertoi tyttöystävänsä ilmoittaneen, että jos mies aikoo seuraavanakin vuonna ottaa lomansa heinäkuussa ja katsoa joka päivä pyöräilyä, hän saa pakata kamansa, Selin naurahtaa. Ei kestänyt kuin hetken kun tekstareita alkoi sadella. Ennen live-osuutta näytetään alkumatkan keskeiset makupalat. Suuret ympäriajot kulkevat etenkin vuoristossa usein samoja reittejä, joten osan pohjamateriaalistaan Selin kaivaa vanhoista arkistoistaan. Eikä siinä vielä kaikki: Selin yrittää lisäksi järjestää kahdeksi välipäiväksi parin tunnin koostelähetyksen kisan siihenastisesta kulusta. Aihepiiri on laaja. Selin ei suinkaan latele faktojaan kilpailun järjestäjän toimittamista papruista. Kattojärjestöltä odottaisi huomattavasti suurempaa voimaa hoitaa asioita. - Veikkanen pärjäsi etenkin Giron kahdella ensimmäisellä viikolla mainiosti. Maantiepyöräilyn perinteisellä ydinalueella Manner-Euroopassa ei pelkällä englannin taidolla pötki kovinkaan pitkälle. Aamuisin pitäisi vielä ehtiä lenkille pyörällä, hiilikuiturunkoisella Orbea Opalilla ajava selostaja kertoo. Surkuhupaisaa oli Selinin mielestä myös se, että UCI uhkasi kilpailukielloilla ja ties millä Pariisi-Nizza-kisaan osallistuvia talleja ja ajajia. Pyöräily on kuitenkin Selinille lajeista se rakkain
ProTour - kuulumisia Jussi Veikkasen kuulumisia Pro Tourilta Hyvin palautuu V iime jutun kirjoittamisesta en olekaan ehtinyt paljoa kotona löhöämään, sillä toukokuussa viikon mittainen Tour de Romandie ja siitä pari päivää perään alkanut Italian ympäriajo täytti kalenterin toukokuun kohdalta aikalailla hyvin. Sen lisäksi meidän Sandy Casar osoitti hyvää kuntoa vuorilla, joten hieman vetohommiakin oli tiedossa. Giron jälkeen jäin Tiinan kanssa Milanoon vielä päiväksi, sillä kuukausi tallin vaatteissa alkoi olla liikaa ja ilma kotipuolessa enteili kesää, joten päätimme pistää kesävaatetuksen kerralla uusiksi. No, tavarat saapuivat kuitenkin perille, joten hyvä niin. Viime vuonna startti oli Sardiniassa, joka osoittautui aivan uskomattoman hienoksi ja rauhalliseksi saareksi, joten odotin jotain vastaavaa Sisilialta. Kotiin palattuani koitti arki ja vielä pahempi eli muutto uuteen asuntoon. Kokonaisuutena olin kuitenkin tyytyväinen kuluneeseen toukokuuhun, joten siitä oli hyvä jatkaa eteenpäin. Niinpä sainkin muutamia hyviä sijoja ensimmäisellä viikolla aikaiseksi, joten se motivoi jatkamaan eteenpäin. Ehkäpä siitä opimme jotain... Kesän tuleva ohjelma alkaa kanssa hahmottua pikku hiljaa, ajan kesäkuun puolessa välissä Ranskassa nelipäiväisen etappiajon, ja siellä sitten katsotaan kannattaako lähteä heinäkuussa Ranskan ympäriajoon. Uskoisin, että viimeisen viikon notkahdus johtui juuri Tour de Romandiesta, sillä useampi Romandien ajanut kaveri alkoi osoittaa väsymisen merkkejä juuri viimeisellä viikolla. Romandie oli siis valmistava kisa Giroa ajatellen, mutta omalta kohdalta homma lähti hyvin käyntiin heti prologin jälkeen, joten ihan ajeluksi Sveitsin reissukaan ei mennyt. Viimeisellä viikolla alkoivat kuitenkin jalat painamaan ja kokonaiskilpailun sijoitus tippui roimasti samalla, kun vuoret sen kuin kovenivat. Se ei ollut hyvä yhdistelmä, joten viimeiset päivät menivät lähinnä ajellessa ja ihmetellessä vuoria. Olimme käyneet katsomassa uutta paikkaa jo huhtikuun lopulla, mutta nyt pitäisi sitten roudata kaikki tavarat ja saada ne vielä jonkinmoiseen järjestykseenkin! Vaikka matkaa uuteen kylään oli vain 25 kilometriä, sattui uusi asunto olemaan seuraavassa laaksossa, joten joka kerta oli ajettava kunnon serpenttiininousu ylös ja alas ennen kuin tavarat olivat perillä! Nyt on sitten ajolinjoja kyseiseen mäkeen haettu niin pyörällä (yksi testimäkeni), parilla eri henkilöautolla kuin pakullakin! Loppuvaiheilla mutkat alkoivat olemaan jo aika suoria, mutta muutamat kukkapurkit pakun takaosassa eivät oikein enää tykänneet kyydistä. Kaiken kaikkiaan hyvä reissu, josta oli hyvä lähteä Giroon. "Jalat olivat kunnossa ja näyttämisen halu oli kova!" Italian ympäriajon startti oli tänä vuonna Sisiliassa ja olimme ensimmäiset kolme yötä aivan Palermon keskustassa, jossa oli myös joukkueiden esittely. Saimme kuitenkin vastaamme älyttömät liikenneruuhkat, vesisadetta ja huonoja teitä, joten aivan nappialoitus ei tänä vuonna ollut. Kuten yleensä on tapana, saavuimme keskiviikkona perille ja siinä oli sitten muutama päivä aikaa rauhoittua ja tietenkin tehdä pakolliset turistikierrokset saarella, jossa en ennen ollut käynyt. Ja mistäs muualta niitä kannattaisi ostaa kuin Milanosta! Sunnuntai-iltana hyvää pizzapaikkaa etsiessä törmäsimme useisiin muihin ajajiin, joten ei tainnut olla uusi idea yhdistää työ ja huvi... Itse en siitä vielä sen enempää paineita ota, jos on aihetta osallistua niin paikka sinne kyllä sitten on... 14 Fillari KUVA: TIM DE WAELE www.fillari-lehti.fi. Meillä on 12 miestä tällä hetkellä viivalla, joten katsotaan miten karsinta tapahtuu. Se ei kuitenkaan haitannut menoa, vaan jalat tuntuivat olevan kunnossa ja näyttämisen halu kova penkin alle menneen joukkuetempon jälkeen
Se antoi taas itseluottamusta ja vähitellen aloin uskoa omaan ajamiseeni. Kaaduin polvi edellä metallisillalle, joka oli täynnä liukuesteitä/reikiä ja se repi polvisuojani pois päältä ja viilsi polvilumpion yläpuolelle ison reiän. Jos pystyn silloin ajamaan, niin harjoittelemaan en pysty ainakaan kunnolla, koska haava pitää saada parantumaan ja se on polkemisen kannalta pahimmassa paikassa. Aikaajoissa olin sijalla 10, vaikka tein muutaman virheen, mutta luulen kyllä että lähes kaikki muutkin tekivät joitain virheitä. Juuri kun olin saanut selän täysin kuntoon, ja pääkin rupesi olemaan kohdallaan ja vauhti löytymään, niin taas oltiin ambulanssissa matkalla sairaalaan. sijaan. Nyt vain täytyy toivoa, ettei ole käynyt mitään pahempaa ja pystyn jatkamaan kautta normaalisti. 16 Fillari www.fillari-lehti.fi. Rata oli melko loiva ja kivikkoinen. Minä sijoituin neljänneksi, mikä oli taas askel parempaan päin. Olisin silti voinut ajaa ihan kohtalaisen ajan rullaamalla, mutta vähän sen jälkeen hajosi vielä etujousitus. Epäonnea on ollut matkassa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, vai pitäisikö sanoa koko urani aikana yhteensä. Se teki ajamisesta aikamoista trialia paikoittain. Onneksi kaikki toimi tällä kertaa, eikä ollut mitään teknisiä murheita. Sieltä tuli kauden ensimmäinen voitto, mutta en ollut kovin tyytyväinen aikaani, koska olin vain noin sekunnin nopeampi, kuin tallikaverini JD Swangen. Tämä ei olisi voinut huonompaan aikaan tulla, koska MM-kisoihin on tätä juttua krjoittaessani aikaa kaksi viikkoa. Siihen olen kuitenkin asennoitunut, että jos kaikki jänteet ja nivelsiteen ovat kunnossa, niin ajan MM-kisoissa. Edeltävät pari viikkoa olivat aika rankkoja, kun matkustimme Euroopasta USA:han ja taas takaisin. Seuraavana oli vuorossa US Open New Jerseyssä USA:ssa. Mariborin jälkeen matkustin Itävaltaan, Semmering nimiseen bikeparkiin, jossa ajettiin Itävallan mestaruuskisat. Kuivuudesta johtuen myös vauhdit kasvoivat ja kun rata oli kuluneempi kuin koskaan aikaisemmin, se aiheutti paljon kaatumisia ja loukkaantumisia. Heti tultiin siihen tulokseen, että ajot ovat minun osalta ohi, eikä kannata jäädä odottamaan kisapaikalle, joten minut lennätettiin Itävaltaan tutkittavaksi. Onneksi joka päivä satoi vettä ja se teki rataan lisää haastetta. Tiesin pystyväni parantamaan aikaani ja finaalissa sain otettua 4 sekuntia pois ja se oikeutti 9. Kisapaikka oli todella sekava ja kaikki oli hajallaan eri paikoissa. Se ajettiin samalla radalla kuin MM-kisat viime syksynä. Kisassa ongelmat pyörän kanssa jatkuivat, puolivälissä hajosi ensin takanapa, joten en voinut polkea. Dee Hoo - kuulumisia Matti Lehikoinen Vastoinkäymisiä M aailmancup on jo melkein puolessa välissä, vaikka kesä ei ole vielä kovin pitkällä. Olin tyytyväinen että olin takaisin kymmenen parhaan joukossa, koska kympin sakissa kuka vaan voi ajaa podiumille. Andorrassa ajettiin maailmancupin toinen osakilpailu. Omalta osaltani kausi ei ole lähtenyt käyntiin odotetulla tavalla. Kaikista muista vuosista poiketen nyt ei satanut vettä taivaan täydeltä ja oli outoa näh- dä, että rata oli kuiva ja pölyävä. Sairaalassa polvi putsattiin ja siihen laitettiin side haavan suojaksi, sillä sitä ei pystytty tikkaamaan, koska haava oli niin repaleinen. Saa nähdä ajetaanko siellä jatkossa, sillä järjestelyissä on paljon parantamista. Tiimin manageri hyppäsi autoon ja ajoi hakemaan osat ja pyörä saatiin toimimaan juuri ennen harjoitusten alkua. Ensimmäisessä maailmancupissa Mariborissa vauhti tuntui olevan kohdallaan ja kaikki tuntui toimivan hyvin. Rata oli todella helpon oloinen kävelypäivänä, ja siinä ei ollut mitään erikoista, pelkkiä oikealle kääntyviä mutkia ja sitten taas suoraan. Lopuksi koko rata oli oikeastaan kapea ränni missä piti pysyä ja tasapainoilla. Kuivuudesta oli omat haittansa, sillä rata kului todella paljon ja se tuli täyteen isoja kuoppia. Kisaa edeltävänä iltana kuitenkin huomattiin, että pyöräni ei ollut ihan kunnossa ja meillä ei ollut kyseisiä varaosia jostain syystä mukana. Voitto oli melkoinen yllätys monelle, mutta Steve on väläytellyt vauhtiaan aina välillä, mutta nyt hän pääsi kerrankin maaliin asti ja tulosta syntyi. Seuraavana viikonloppuna oli vuorossa Fort Williamin kisa. Ajoin finaalissa muutaman kohdan vähän turhan varovasti ja hävisin siinä aikaa, mutta nyt olin taas askelta lähempänä sitä mihin viime syksynä jäin. Vielä ei tiedetä mitä on tarkalleen ottaen käynyt, mutta lääkärit epäilevät, että lumpion yläpuolella oleva jänne on jotenkin vaurioitunut, koska haava oli niin syvä ja jalkani ei hirveän hyvin liiku. Matkaa sinne missä osat olivat oli 600 km suuntaan ja aikaa 12 tuntia ennen harjoitusten alkua, joten ratkaisu oli tehtävä nopeasti. Kisan voitti yl- lättäen kanadalainen Steve Smith, ennen Sam Hilliä. Eli kokonaisuudessaan ensimmäisestä kisasta ei jäänyt mitään hyvää sanottavaa, en edes tiedä monesko olin
Asuntoautolla liikkeellä ollut ryhmä osallistui Kakkosneloseen ensimmäistä, muttei tiimiläisten mukaan viimeistä kertaa. Vettä satoi harmillisen vähän. -K ello 15 alkaa sataa ja sadetta jatkuu sunnuntaihin asti, lupasi MTB-Lohja Toy:n Kimmo Liljander rehvakkaasti ennen starttia. - Pysähdyimme tulomatkalla Toivakassa Jyväskylän lähellä pubiin katsomaan Sateistaan tunnetun Lohjan sää oli tänä vuonna poikkeuksellisen kuiva ja reitti nopeaa. Syyllistyivätkö järjestäjät lievään seksismiin nimetessään virkavallan joukkueessa ajaneet Jaana Korhosen ja Eija Parkkisen "very nice" poliiseiksi? www.fillari-lehti.fi Fillari 17. Reitillä starttasi 77 joukkuetta, joista kolme oli yhden miehen soolotiimejä. No, satoi Lohjalla nytkin, mutta lopulta varsin vähän. Nyt yksi pitkämatkaisimmista porukoista oli Team Viherrakennus Oulusta. Lohjalla on vuosien mittaan nähty joukkueita pohjoisinta Lappia myöten. Perimätiedon mukaan "Lohjalla sataa aina", joten Liljanderilla oli pieniä paineita, semminkin kun ennen lähtöä aurinko paistoi varsin kirkkaalta taivaalta. Lohjanharjun hiekkapohjaisiin maisemiin vedetty reitti pysyi koko lailla kuivana eikä telttaleiriin tarvinnut tavallisuudesta poiketen kaivaa ojia. Rahaa kertyi Husin Lasten ja nuorten sairaalalle sekä Lohjan sairaalalle lahjoitettavaksi liki 17 000 euroa. v v v TEKSTI Vettä tuli vain nimeksi KAKKOSNELONEN uusiutuu JA KUVAT: MARKKU LIITIÄ Lohjan Kakkosnelosen osallistujamäärä kääntyi tänä vuonna pienen notkahduksen jälkeen nousuun kuin dieselin hinta
Juomatankkiinsa Veikkolaisella oli varannut malto-heraproteiini-hunaja-mehusekoitusta 10 litraa, josta vuorokauden aikana kului kuutisen litraa. Nyt kävi Kati Laineelle köpelösti 11. Tänä vuonna ei lopetuspuheita kuultu, joten ensi keväänä ajetaan mitä suurimmalla todennäköisyydellä kymmenes Kakkosnelonen.q Kakkosnelosen lähtöletkaa vetää perinteisesti Arto "A.M-Setä" Mäkinen ja seurana on muun muassa hämähäkkimies. Kari Veikkolainen kiersi sinkulallaan 6,5 kilometrin lenkin vuorokaudessa 40 kertaa. Kaupin Kanuunoiden grilliperävaunu on high techiä parhaasta päästä. Kaminalla varustettu puolijoukkueteltta on Kakkosnelosen yleisimpiä majoitteita. Aiemmin kovin miehistä joukkuetta kaunisti tänä vuonna kaksi naispoliisia tai kuten järjestäjät asian ilmaisivat "very nice" poliisia. www.fillari-lehti.fi 18 Fillari. Poliisit ovat olleet mukana Kakkosnelosessa jo useana vuonna. Penaltyja ei tänäkään vuonna tarvinnut Kakkosnelosessa jakaa. Järjestäjät lupasivat pistää pikimmiten hakuun sopivan venäläismallisen reuhkan Essille tarjottavaksi. Yhden erikoispalkinnoista vei poliisien joukkue. Lisäksi miehellä oli lähtiessä selässään täysi kolmen litra juomareppu. Takana oli 40 kierrosta eli matkassa mitaten noin 260 kilometriä. Perinteinen puujalustalla oleva ratas meni kisaravintolan aina yhtä iloiselle ja pirteälle Mari Merolle. Erittäin kovat rikkomukset rangaistaan Fjällen yhden tunnin rentoutus CD:llä. Yksi harvoista soolokuskeista tämän vuoden Kakkosnelosessa oli Keravan Zeusta ja Mätäkivi Cruising Teamia edustava Kari Veikkolainen. kierroksella kun hän mursi kätensä nurinajon seurauksena. Legendaariset Bilteman lilat nousukahvat sai vuodeksi haltuunsa Kaupin Kanuunoiden Mika Hahtokari perusteena oikean kakkosneloshengen osoittaminen. Veikkolainen on ajanut pitkiä matkoja aikaisemminkin. Heidän intonsa ja aktiivisuutensa oli pitelemätön: lupaa ajamiseen yöllä ei haettu omalta isältä vaan kaverin isältä jolta se heltisi helpommin. Se kannatti, sillä Laineelle myönnettiin Mont´ojaan kiertopalkintokypärä. Veikkolaisen nimi löytyy myös tämän vuoden Tahkon ilmoittautujien listalta, taas ultrapitkältä matkalta. Murtuneen rungon ravintola palveli osallistujia sananmukaisesti yötä päivää ja viimeiset ruuat jaettiin sunnuntaina puolen päivän jälkeen ilmaiseksi. Kakkosnelosen perinteisiin on kuulunut myös se, että järjestäjät ovat aina loppupalaverissa uhanneet, että "nyt oli kyllä viimeinen kerta". Kiertopalkinnon veivät tällä kertaa MTBCF:n junnut. Miehen strategiana oli yksinkertaisesti pysyä mahdollisimman tiiviisti pyörän päällä ilman sen kummempia taukoja. Saavutuksiin kuuluu muun muassa viimevuotisen Tahkon ykkössija 180 kilometrin matkalla. Kakkosnelosen jury löysi vuoden 2008 pääpalkinnon saajan helposti. Sunnuntaina hieman ennen puoltapäivää Veikkolaisen minimalistisessa leirissä veti energiageeliä kitusiinsa väsynyt, mutta hengissä oleva kuski. Hyvä niin, sillä tapahtuman sääntöjä rikkova joukkue joutuu kahden tunnin privaattilenkille Kakkosnelosen legendaarisen kuuluttajan Fjällen vetämänä ja selostamana. Ainakaan pyörän monimutkaisuuteen taktiikka ei kaatuisi, sillä Veikkolaisella oli allaan isopyöräinen Gary Fisher Rig sinkula. - Ajelin rauhallista vauhtia ja pysähdyin ainoastaan vaihtamaan kuivaa vaatetta päälle ja tankkaamaan banaaneja ja energiageeliä. Seuran pitkäaikainen puuhamies Esa "Essi" Suomaa oli luvannut syödä olemattoman karvahattunsa, jos näin tapahtuu. MTBCF masinoi muuten tapahtumaan ennätykselliset kuusi joukkuetta. Kakkosnelonen... Suomi-Venäjä-matsia. Kakkosnelosessa on selvitty tähän asti varsin vähin loukkaantumisin. Ouluun verrattuna Lohjalla näyttää olevan hyvin mäkiä, kauppaankin oli urheilukeskuksesta aikamoinen alamäki, Jukka Pahkala, Ilkka Niskanen ja Antti Jokkala kertoivat
Kuvassa tulevaisuuden mestarit pokaalien kanssa. Junioritoimintaan kerättiin varoja hoitamalla viime vuonna Kälviän SM-kilpailuissa "Junnukaffilaa". K älviän Tarmo on vuonna 1909 perustettu perinteikäs monen urheilulajin yleisseura. Aikuistenkaan kohdalla kilpailemista ei turhaan ujostella. Tien päällä näkyy "kippurasarvisia" aina vain enemmän. Junioreille järjestetään kesäaikana viikoittain yhteinen ajoharjoitus joko tekniikkaharjoituksena urheilukentällä tai aika-ajoharjoituksena rauhallisilla sivuteillä. Kälviäläisten pyöräilystä on olemassa kenties enemmän tarinoita kuin miltään muulta paikkakunnalta. Seura on ollut vuosien varrella poikkeuksellisen menestyksekäs, mistä osoituksena yli 50 Suomen mestaruutta pyöräilyn eri sarjoissa ja lajeissa. v v v Seuroja ja ajoporukoita TEKSTI: TAPIO RAUMA JA JARKKO VÄHÄKANGAS KUVAT: RAIMO LUOTO JA JYRKI LAHTI Esittelyssä Kälviän Tarmo Kälviän Tarmon joukkue SM-kisoissa vuonna 1929. Seuran toiminnassa on hyvin junnuja mukana. Seuran toiminnassa on tietoisesti haettu uusia mahdollisuuksia tehdä lajista sellainen, jonka pariin on helppo tulla sekä harjoittelemaan että kilpailemaan. Suomen Pyöräilyunioni valitsi Kälviän Tarmon vuoden pyöräilyseuraksi viime vuonna. No oli miten oli, jokseenkin varmana tietona voi pitää että paikkakunnan merkkihenkilöistä pyörää ajavat kunnanjohtaja, pappi, poliisi ja koulunjohtaja. SM-kilpailuissa taas näkyi se kuuluisa pienen kylän voima; keltaliivisiä toimitsijoita oli riittävästi ja kilpai- lut saatiin vietyä läpi ongelmitta ja ennen kaikkea turvallisesti. Innostuksen ja ajajien määrä on Kälviälläkin vaihdellut vuosien varrella, mutta aina vain tämä pyöräilystä kuuluisa paikkakunta pysyy kiritaistelussa mukana. q www.fillari-lehti.fi Fillari 27. Kaikki ajaa periaatteen tueksi seuralla on olemassa jonkin verran välineitä, joilla pääsee alkuun. Viimeisimpänä juttuna tarinoihin voi lisätä kylillä liikkuneen varman tiedon että naapuripitäjä Kokkolakin on tulossa uusin voimin pyöräilykuvioihin mukaan. Kummassakin perusteessa tulee hyvin esiin kälviäläinen tapa tehdä asioita yhdessä ja hyvin. Vai miltä kuulostavat ns. Aivan viime vuosina maantiepyöräilyn harrastajamäärä on kasvanut Kälviällä huomattavasti. Yleisömäärä ei ole mitenkään ainutkertainen asia, sillä Kälviällä pyöräilykilpailuja on aina lähdetty joukolla katsomaan. Useaan kertaan todennettu tieto on, että pyöräilijöitä alkaa näkyä tien päällä kun lähestytään Kälviää. Kuntaliitos Kälviän kanssa on näet tekeillä... Yleinen käsitys onkin että Kälviä on tässä mielessä Porvoon kanssa muita paikkakuntia edellä. SM-kilpailujen kohdalla täytyy vielä erikseen mainita loistava kuuluttaja Timo Mämmi ja yleisön suuri määrä sekä lähtöja maalipaikalla että reitin varrella. Tämä kunnianosoitus tuli merkittävän juniorityön sekä maantiepyöräilyn SM-kilpailujen onnistuneiden järjestelyiden ansiosta. Kälviän Tarmo on toistaiseksi keskittynyt ainoastaan kilpatoimintaan. Varsinkin junioreiden kilpailumatkoilla Kälviän Tarmon sinipaitainen joukkue näyttää olevan kuin yhtä perhettä. varmat tiedot että Kälviällä on puolet hulluja ja ne loputkin pyöräilee tai että jumalanpalveluksessa pappi kertoo väliaikatietoja pyöräilykilpailuista saarnan yhteydessä, tai että kirkon kelloja soitetaan kun kälviäläinen voittaa. Kälviältähän ehtii tunnetusti kaikkiin tässä maassa järjestettäviin pyöräilytapahtumiin kun aamulla riittävän aikaisin lähtee, joten matkakaan ei ole mikään syy olla poissa kilpailuista. Pyöräily on alusta lähtien kuulunut seuran toimintaan
v v v Koukuttava seikkailu luonnon armoilla TEKSTI: MARJAANA TÖYLI KUVAT: TEEMU SANDELIN, MARJAANA TÖYLI Trans Alp 28 Fillari www.fillari-lehti.fi
Mt.Baldolta viiletimme 43 kilometriä kiemurtelevia vuoristoteitä ja polkuja pitkin Rovereton pikkukaupunkiin, josta hyppäsimme pyörinemme junaan. Terävät alppihuiput vaihtuvat tylppäkärkisiksi Dolomiiteiksi ja lopulta horisontissa, lukuisien hikipisaroiden saattelemana, siintää kirkas Gardajärvi. Vihdoin suuntasimme Malcesinesta kabiinihissillä ylös Mt.Baldon huipulle. Horisontissa lumihuiput häämöttivät. Matka taittui joutuisasti. St.Antoniin päästyämme keli oli muuttunut dramaattisesti. vedenpitävät sukat sekä varalämpökerrastot. Lounasaikaan saavutimme Konstanzer Hütten noin 1600 m korkealla. Vihdoin pääsimme matkaan vain muutaman tunnin myö- hässä verrattuna alkuperäiseen suunnitelmaamme. Kun Alpit on kerran ylitetty, täytyy kerta kerran jälkeen päästä uudelleen! 1. Kaukaa edestä kantautui kellojen kilinää. Keskustelimme oppaiden kanssa reitistä ja siitä, kannattaako ylös lähteä tällä kelillä. Jatkoimme matkaa. Keli oli todellakin muuttumassa, koska normaalisti karja haetaan alas laaksoon vasta talven tieltä. Eihän niitä viimeksikään tarvittu! Sattuneesta syystä tuimme huomattavalla summalla paikallista urheilukauppayrittäjää. Onneksi kevensimme lähtiessämme Gardalta repuista mm. Aurinko kyllä paistoi, mutta jossain todella kaukana tummien sadepilvien takana. Raskasta, vaativaa jopa tuskaisaa, mutta samalla niin antoisaa ja täysin huumaavaa - 120 % koukuttavaa. Hetken kuluttua vastaamme tuli noin 40 lehmän lauma paimenineen. Edessä oli kuutisen päivää täyttä seikkailua. Taivaalta tippui hiljalleen lapasen kokoisia lumihiutaleita. Oppaat olivat hieman kielteisellä kannalla, mutta me jäärät härmäläiset päätimme lähteä koittamaan onneamme. Lopetellessamme lounastaukoamme majalle saapui pari vuoristo-opasta vaellusryhmän kanssa. Päivä: Malcesine Rovereto Brenner Innsbruck St.Anton am Arlberg Syyskuun alussa aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta Gardajärven rannalla. Auringon laskiessa parin junan vaihdon ja viiden tunnin junailun jälkeen olimmekin jo Itävallassa, St.Antonissa. Eihän se ole mahdollista - olihan vuotta aiemminkin pelkkää aurinkoa ja 2500m korkeudessa +20 astetta lämmintä! 2. Tarvoimme nilkkoja myöten lumessa, kiviin maalattuja reittimerkkejä enää tuskin näki. päivä: St.Anton am Arlberg Konstanzer Hütte Neue Heilbronner Hütte - Zenisjoch Heräsimme aamulla täynnä intoa. Samalla saavutimme myös lumirajan. Avasimme verhot näky ei ollut ihan sitä, mitä toivoimme sen olevan. Polun uomaa pitkin laski onneksi pieni puro, joten www.fillari-lehti.fi Fillari 29. Lähdimme jatkamaan kohden huippua. Aseman herrat heittivät hyväntuulisina meille vitsiä (tai ainakin luulimme sen olevan vitsiä), että täällä Alpeilla sukset olisivat oikeat menopelit, koska huomenna sataisi lunta. Lumihuippuisia vuoria, turkoosin sinisiä lampia, kuohuvia vesiputouksia, alppikellojen kilinää vuoren rinteellä, henkeäsalpaavia maisemia ja toinen toistaan huikeampia traileja - siinä Trans Alp tiivistettynä. Rabbi Jochia kohden. M aisemat vaihtuvat, vuoren huiput vilisevät silmissä ja jokaisen solan ylityksen jälkeen edessä avautuu täysin uudenlainen näkymä. Teimme viimeisiä säätöjä ja viilauksia varusteisiimme. Jos olisi ollut talvi, alkamassa oleva dumppi olisi ollut hyvin tervetullut... Puro solisi Schönverwalltalin pohjalla vuolaana ja vesisadekin taukosi hetkeksi. Lämpömittari näytti +4 ja vettä satoi kaatamalla
Pyörät veimme yöpymään navettaan traktorin ja heinäpaalien seuraksi. Vuorilla liikuttaessa keli todellakin voi yllättää! Lähdimme viilettämään lumenpeitossa olevaa vuoristotietä kohden Galtürin kylää. Periksi ei anneta, joten päätimme muuttaa reitin niin, että pääsemme hieman etelämpään, jossa rinteet ovat lumettomia ja sää sopii paremmin pyöräilyyn ilman nastarenkaita ja jäätikkövarustusta. Hissijonoja ei todellakaan ollut. päivä: Zenisjoch Galtür Ischgl - Samnau Aamulla ikkunasta tuskin näki läpi. Nythän on kesä! 3. Kelin yhä vain huonontuessa epäusko alkoi vallata mieltä: näkyvyys oli vain 15 metriä, lunta tuprutti ja pakkanen kiristyi. Lasi oli jääkukkasten peitossa ja ikkunalauta oli lumikerroksen alla. Kun pääsimme pilvien alapuolelle, hyppäsimme takasin satulaan ja viile- 30 Fillari www.fillari-lehti.fi. Nousimme hiihtohissillä Ischglin alueelta Samnaun puolelle. Päätimme jatkaa vielä 15 minuuttia, koska korkeusmittarin mukaan meidän pitäisi saavuttaa ylitettävä sola hyvin pian, ja kompassi kertoi meidän olevan oikeassa suunnassa. Muutimme reittisuunnitelmaamme. Vuorten haltijat olivat meille suosiollisia kuin pyynnöstä taivas kirkastui hetkeksi. v v Vuorilla liikuttaessa sää saattaa yllättää. Nousuapua? pysyimme oikealla reitillä. Aamupalalla kuulimme, että viimeksi tähän aikaan vuodesta tällainen keli oli ollut 20 vuotta sitten. Illallisella paikalliset kummastele- vat kahta skandinaavia, jotka illastivat sortseissa ja sandaaleissa. Suunnitelmana oli polkea Fimbertalia ylös Heidelbergerhüttelle ja jatkaa siitä Fimberpassille, jossa olisi ollut tiedossa loistavia, Tirolin parhaisiin kuuluvia traileja. Olimme juuri saavuttamassa solaa ja edessä siinsi Neue Heilbronner Hütte. Gasthof Zenisjochin isäntäväki otti meidät epäuskoisina vastaan. Galtüristä jatkoimme Ischgliin. Hissimiehet olivat jokseenkin kummissaan, kun hissistä nousi tiheässä lumisateessa pari maastopyöräilijää. Pienen selvittelyn jälkeen kävi ilmi, että ylhäällä oli satanut metri lunta ja elohopea oli laskenut yhdeksikön kohdalle. Miksi. Kesällä vaeltajien käytössä olevat hissit palvelivat nyt myös kahta pyöräilijää. Metrinen lumipakka saattaisi myös pahimmassa tapauksessa lähteä vyörymään olihan Itävallan lumivyörykomissio antanut lumivyöryvaroituksenkin aamulla. Metrisessä hangessa olisi mahdoton ajaa, saati löytää polkuja ja reittimerkkejä. Hämäräkin alkoi laskeutua. Ensimmäinen solan ylitys suoritettu! Kurvailimme lumihiutaleiden saattelemina lumista vuoristotietä alas 800 korkeuserometriä Zenisjochille, Galtürin hiihtoalueen kylkeen
Huipulta aukesi jälleen aivan uudenlainen näkymä. Aluksi matka taittui metsätietä pitkin, joka pikkuhiljaa muuttui vaelluspoluksi. päivä: Samnau Nauders Rechensee - Tarch Samnausta jatkoimme kohden Itävallan puolella olevaa Naudersin kylää. Päivän 2045 korkeuserometriä alkoi jo hieman painaa jaloissa ja gasthausin viiden ruokalajin illallisen jälkeen unen tuloa ei tarvinnut kauaa odottaa. Tarscher Almille asti reitti kulki metsäautotietä pitkin. Uina Schlut kun olisi ollut täynnä lunta ja jäätä... Lähdimme kipuamaan kohden Tarscher Almia shortseissa. Polku mutkitteli vuorenrinnettä, ja puurajan jälkeen reitti muuttui vauhdikkaaksi ja vaihtelevaksi lehtikuusipujotteluksi. Viiletimme noin 1200 metrin korkeudessa olevaa St. 4. Useaan otteeseen polkeminen oli mahdotonta ja matka taittui pyörää kantaen. Polun viereisillä alppiniityillä lampaat ja lehmät nauttivat ruohoista aamupalaansa sulassa solussa alppikellojen kilistessä. päivä: St. Päivän korkein kohta oli 2527 metriä korkealla. St. Gertrud Rabbi Joch Haselgruber Hütte Rabbi Male Madonna di Campligio Aamun kirpeä alppi-ilma saattelit meidät matkaan. Muutimme reitin niin, että jätimme välistä mm. Nikolaus St. jo muinaisten salakuljettajien ajoilta kuuluisan Uina Schlutin solan. Polku kie- www.fillari-lehti.fi Fillari 31. 5. Kaukana horisontissa välkehti pieni vuoristojärvi. Suuntasimme kohden seuraavaa solaa, RabbiJohchia (2467m). Tuntui, kuin olisi ollut mukana eeppisessä sadussa. Poljimme nopeinta reittiä noin 100 kilometriä Tarchin kylään Italian puolelle. Päivän etappi päättyi pieneen, äärimmäisen idylliseen St.Gertrudin kylään. Nousu oli äärimmäisen kaunis. Moritzin (IT) kylää kohden. Huipulta alkoi loistava, kohtuullisen tekninen traili alas. Mortizin kylän liepeillä polku kulki satoja vuosia vanhojen alppitalojen pihojen läpi. Edessämme levittäytyi kuumaisemainen laakso, joka muuntui alempana vehreäksi, kumpuilevaksi maastoksi. Pilvet väistyivät vihdoin ja olimme takaisin alkuperäisellä reitillä. Gertrud Mahtava aamu! Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja ensimmäistä kertaa pakkasimme goret reppuun. Viimeinen 800 korkeuserometriä Tarscher Passille oli mutkittelevaa jyrkähköä polkua. Päivän 2045 korkeuserometriä alkoi jo hieman painaa jaloissa! Dolomiittimaisemaa Madonna Di Campiglion eteläpuolella. timme alas Sveitsin puolelle Samnaun kylään. päivä: Tarch Tracher Pass St. 6
Jos pallo ei osu maaliin, saa sen hakea laakson pohjalta joidenkin kilometrien päästä. Ei auttanut kuin jatkaa eteenpäin. Huipulle saavuttuamme horisontin alppihuiput alkoivat muistuttaa jo tylppäkärkisiä Dolomiitteja. Edessä oli vielä kymmeniä kilometrejä ja yksi solan ylitys. Kello alkoi jo olla paljon ja edessä olisi vielä tiukka kilometri korkeuseroa talvikohteena tunnettuun Madonna di Campiglion kylään. Aasilla oli satulalaukut selässään ja laukuissa pieniä karitsoja. Näky oli huojentava: horisontissa siinsi Rivan kaupunki ja Gardajärvi. Alpit oli ylitetty. Rivasta vielä viimeinen 16 kilometriä, ja olimme perillä Malcesinessä. Keho huusi jo armoa, mutta maali häämötti. Vuorilla liikuttaessa vuorta täytyy kunnioittaa ja riskit arvioida tarkkaan. Pimeän laskeuduttua saavuimme jaksamisen rajamailla kesäunilla uinuvaan alppikylään. Tarkoituksemme oli lounastaa Stenicossa, mutta päästyämme perille, totesimme kylän kaikkien ravitsemusliikkeiden olevan siestalla. Onneksi alueella oli runsaasti omenaviljelmiä tienvarressa. Jos jotain odottamatonta tapahtuu, apu saattaa olla yllättävän kaukana. Vuoret eivät tiedä, ettei lomalaisella ole kuin viikko tai pari aikaa toteuttaa talven ajan haudotut suunnitelmansa. Miten matkaan Alppimatkatoimisto You Travel on ottanut ohjelmaansa alppien ylityksen kesällä 2008 (www.alpit.fi). Haselgruber Hüttellä nautimme välipalaa ja seurasimme paikallisten jalkapallotoivojen peliä yli 2km korkeudessa olevalla muhkuraisella kentällä. Nyt alppihuiput olivat muuttuneet jylhiksi Dolomiiteiksi. Uutta reittiä suunnittelemaan! q 32 Fillari www.fillari-lehti.fi. Matkaa taittui 52 kilometriä. Toisella puolella laaksoa siinsivät jäätiköt. 7. Olisiko meitäkin auttanut tuollainen nousuapu. Ei ihme, että italialaiset osaavat pelata palloa! Suuntasimme vauhdikasta trailia alas Rabbiin, josta matka jatkui Malen kylään. Aamun sarastuksessa pakkasimme viimeistä kertaa reput ja lähdimme taittamaan matkaa. Päivän saldoksi tuli jälleen pari kilometriä korkeuseroa. Bike-thru omena-automaatit palvelivat härmäläistä pyöräilijää hädän hetkellä! Pitkän ja uuvuttavan nousun jälkeen saavuimme viimein iltapäivän helteessä Passo Ballinille. Päivä: Madonna di Campligio ValAgola Stenico Riva - Malcesine Viimeinen etappi siinsi edessämme. Omatoimimatkaaja kannattaa lentää joko Müncheniin tai Zürichiin ja palata Milanosta. Linkkejä & vinkkejä www.schymik.de www.transalp.info www.faszination-alpen.de www.bike-gps.com murteli pienen puron ympärillä, joka välillä kuohusi valkeina putouksena. Olimme täysin väsähtäneitä ja uupuneita, mutta samalla hyvän olon tunne oli mieletön. Reittisuunnittelussa täytyy ottaa huomioon yllättävät reitin muutokset ja on olemassa myös tilanteita, jollon takaisin kääntyminenkin on viisasta. Tarkoituksena olisi päivän päätteeksi nauttia after bike virvokkeita Malcesinen kylässä, Gardajärven rannalla. Päivä alkoi tutulla kaavalla: ensin nousua puolipäivää ja sitten polkuja pitkin alas laaksoon. v v Faktaa Kilometrit yhteensä: 365 km Korkeusero: 11500 m Muistathan Vuorilla liikuttaessa luonnon voimaa ei saa aliarvoida. Kaunista! Viilettäessämme alas Val Agolaa pitkin kohden Stenicoa kohtasimme polun varrella mitä ihmeellisimmän näyn: toisella puolella niityllä oli lammaslauma paimenineen, ja toisella oli puuhun sidottuna aasi. Laskettelimme serpentiinitietä autojen kanssa kilpaa alas Rivaan
Ajettavana oli neljä keskenään varsin erilaista sinkulaa: Cicli B, Felt, Kona ja Trek. 34 Fillari www.fillari-lehti.fi. Testissä neljä sinkulaa: Cicli B, Felt Nine Solo, Kona TEKSTI: FILLARI-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN Takavuosina single speedejä väsättiin ymppäämällä vanhaan teräsrunkoon vaakasuuntaiset haarukanpäät tai tilaamalla valmis sinkularunko niihin erikoistuneelta pikkufirmalta. Nyt sinkulat ovat maailmalla yleistyneet niin, että niitä valmistavat suuretkin pyörämerkit
Molempien menoa pehmentää RockShoxin Reba keula, Cicli B:ssä Reba Race ja Feltissä Reba SL. Sittemmin A.M.-Setä hankki Yhdysvalloista Metsän Veikkonsa - hienoakin hienomman Phil Wood merkkisen high end sinkulan. Samaisessa kakkosnelosessa oli mukana myös Fillari-lehden joukkue ja jokainen joukkueen seitsemästä jäsenestä ajoi vähintään yhden vuoron F-lehden protopajan ja Tunturin teh- www.fillari-lehti.fi Fillari 35. Levyjarrut ovat tuoneet sinkuloihin taakse avautuvien horisontaalisten haarukanpäiden tilalle hahlolla varustetut lisäosat, jotka kiinnittyvät molemmin puolin kahdella pultilla takahaarukkaan. Perinteisin testisinkuloista on teräsrunkoinen ja täysjäykkä Kona Unit 2-9, joka tosin on mallinimensä mukaisesti isopyöräinen. Cicli B:ssä on siinäkin joustokeula, mutta sen pyörät ovat normaalit 26-tuumaiset. Wikipedia laskee single speedeiksi kaikki vaihteettomat fillarit yksipyöräisistä BMX-pyöriin ja fikseihin. Kannattaa ehkä huomauttaa, että tässä jutussa sinkulalla tarkoitetaan vaihteetonta maastopyörää. Se oli rakennettu teräsrunkoisen Kona Fire Mountainin runkoon, johon oli asennettu taaksepäin avautuvat takahaarukan päät. Halpa ja simppeli suunnan kannattajille sopii Kona, jossa on Dedacciain ohennettu teräsrunko ja Konan taatusti jäykkä Project 2 -teräshaarukka. Vuoden 2000 Kakkosnelosessa, joka vielä ajettiin Gunnarlan majan ympäristössä nykyistä teknisemmässä maastossa, oli mukana Mäkisen masinoima sinkulajoukkue, johon kuului muun muassa tamperelaislegenda Samu Ilonen. "Sinkuloidenhan pitää olla mahdollisimman halpoja, yksinkertaisia ja huolettomia", he marmattavat närkästyneinä. Roimasti halvempia On-Onen sinkularunkoja toi maahan Draktorin Samppa ja myös esimerkiksi Surlyn sinkulat alkoivat yleistyä. Nykyään sinkuloita on monen suurenkin valmistajat katalogeissa. Kullekin makunsa mukaan. Kona lähtee tinkimättömän ostajan matkaan kohtuullisella 888 euron hinnalla. Ketjun ki- M etrikaupalla on satanut vettä Lohjalla sen jälkeen kun Arto "A.M.-Setä" Mäkinen ensimmäisen sinkulansa laittoi. Trekin myyntimallin (testissä oli hieman modifioitu pyörä) hintalapussa lukee 2 999 euroa, mikä saa osan sinkulafilosofeista lentämään pyrstölleen. Ehkä, ehkä ei. Fillari-lehden ajettaviksi saatiin melkoisen metsästyksen jälkeen neljä pyörää. Näin ketjun kireyttä saattoi helposti säätää. Kyseinen pyörä syntyi Fillari-lehden kustantajan Jukka Helmisen innostuksesta vaihtamisvapaaseen maastoajoon ja myöhemmin runko palveli myös Rohloffin napavaihteen testipenkkinä. Saatavuus Suomessa tahtoo vain olla kehno: esitteistä ja hinnastoista sinkulamalleja löytyy, mutta ei liikkeistä. Trek 69er taas on välimuoto, jossa on kaksiysi etupyörä ja tavallinen takapyörä. Suurin osa jos eivät kaikki tuolloin reitillä nähdyistä sinkuloista oli itse kasattuja. Välimuotoa edustavat 1 380 euron hintainen saksalainet Cicli B ja 1 240 euroa maksava Felt. Unit 2-9 ja Trek 69er SINKULA ei kärsi vaihdevuosista taan yhteisvoimin valmistamalla teräsrunkoisella sinkulalla. Ryhmä on keskenään sen verran erilainen ja etenkin erihintainen, että jätimme vertailutesti-tyyppisen pisteytyksen sikseen. Felt Nine Solo on niin ikään kaksiysi, mutta siinä on joustokeula
Cicli B:n painoa selittää ainakin se, että se on ryhmän ainoa pyörä, jonka molemmat kiekot ovat 26- Konassa ketjun kireys säädetään haarukan päitä siirtämällä. Kun lukitus käännetään päälle, keula imaisee itsestään tyhjät pois ja lyhenee 50 milliä. Cicli B:llä ponkaisee huomattavan helposti liikkeelle tilanteesta, jossa pyörän on syystä tai toisesta joutunut lähes pysäyttämään. Maverickin ilmakeula on upside down mallia eli liukuputket ovat haarukan alapäässä. Toinen syy Cicli B:n ripeään etenemiseen poluilla on Rokkarin Reba Race keulassa, joka monipuolisesti säädettävänä on helppo sovittaa useimpien kuskien makuun. Tämä auttaa ajettaessa ylämäkiä putkelta. Vapaaratas ei ole normaaliin tapaan navassa, vaan rattaan "rungossa". Trekissä on myös normaalin maasturin takanapa ja ketju pysyy varmasti rattaalla näiden ohjureiden avulla. Feltin ketjun kireyttä säädetään liikuttamalla keskiölaakeria epäkeskossa. Testissä neljä sinkulaa: Cicli B, Felt Nine Solo, Kona Unit 2-9 ja Trek 69er reyden säätely hoituu löysäämällä pultit ja siirtämällä takapyörää. Syy löytyy välityksestä, joka on totuttua kevyempi 32/17. Vakiokahvakumit ovat mustat. Tiellä Cicli B:n kuski joutuu pyörittämään kampia tiuhaan tiheän välityksen takia. Ylös-alas pumppaava keula nostaa kuskin ärsytystason etenkin asfalttinousuissa, joissa joustoa ei tarvita. Kolmas tuplakruunuisen upside down -keulan etu on sen tukevuus. Harmi kyllä, testipyörän Rebasta puuttuu ohjaustangon namikasta päälle laitettava lukitus. Trekissä pistää ensimmäisenä silmään jenkkiläisen Maverickin valmistama 100 milliä joustava DUC32-tuplakruunukeula, joka on vielä maalattu samalla punaruskealla värillä kuin pyörän runko. Toiminnaltaan Maverick on kohtuuhyvä, vaikka sen säädöt rajoittuvatkin keulan paineen ja paluuvaimennuksen ruuvaamiseen. Sinkulakäytössä Maverickin paras puoli on sen fiksu lukitus, vaikka lukitusvipu onkin turhan teräväreunainen. Keulan kanssa on käytettävä Maverickin omaa 24/7 napaa. Valmistajan mukaan haarukan sisäinen voitelu hoituu parhaalla mahdollisella tavalla kun painovoima pitää öljyt koko ajan mahdollisimman lähellä tiivisteitä. Konstailemattomaan pyörään oli ruuvattu Shimanon XT-nestelevarit, RockShoxin Reba Race keula sekä firman omaan maahantuontiohjelmaan kuuluvan Progressin kannatin, tanko, satulatolppa ja lukkogripit. Pyörätehtaat ovat toista mieltä: kaikissa vertailun pyörissä on 175 millin kammet tavallisten maastopyörien tapaan. Trek painaa ilman polkimia 10,9 kiloa. Myös satula ja upgreidatut kahvakumit ovat sävy sävyyn muun pyörän kanssa. Kun 32/16-välityksisellä sinkulalla nousee tiellä ajettavien lenkkien keskinopeus yleensä 20 kilometrin paremmalle puolelle, Cicli B:llä jäädään alle kahdenkympin. Cicli B etenee poluilla sutjakkaasti ja nousee mäkiä helpon oloisesti. on 10,150 kilon painoisena ryhmän selvästi kevyin. Suuren etupyöränsä ansiosta Trek ylit- Trekissä ohjaustangon kannatin istuu nätisti Maverickin haarukaan. Cicli B:ssä on tavallinen maasturin takanapa, jossa on yksi ratas linjattu välilevyillä oikealle kohdalle. tää poluilla juuret ja kivet normimaasturia helpommin. Varmaan näin onkin, mutta eriparipyöräisellä fillarilla ajaessa tuntuu hieman kuin olisi liikkeellä kick bikellä. Kiekkoina pyörässä käytetään Bontragerit Race X Liteja. Trekin erittäin hienosti viimeistellyssä alumiinirungossa on käytetty hydroformattuja putkia, joiden väliset hitsaussaumat on hiottu sileiksi. Valistuneen arvauksen mukaan Trek 69erin käyttäjä saattaa joutua keula-napayhdistelmänsä kanssa vaikeuksiin siinä vaiheessa kun huoltoa ja varaosia tarvitaan etenkin jos pyörän ostosta on kulunut useampi vuosi. Trekin välitys on perinteinen 32/16, joka on hankalampaan maastoon ja tiukkoihin mäkiin hieman harva. Italialaisenkuuloisesta nimestään huolimatta saksalaista Cicli B:tä myy helsinkiläinen Pyörähuolto.com, jolla on nettimyynnin ohella myös myymälä Lauttasaaressa. Maasturien rengasmerkkinä hieman harvinaisemman Vredesteinin kaksituumaiset Black Pantherit rullaavat keskiharjanteensa ansiosta erinomaisesti. Cicli B. Navan tuntumassa olevat liukuputket myös pysyvät puhtaampina etenkin kun ne ovat etupuolelta suojattu muovisuojuksin. "Sekarengastusta" Trek perustelee sillä, että takahaarukasta saadaan lyhyempi ja jyrkissä alamäissä kuskin on helpompi siirtää painoaan taakse. Entusiastit ovat vakaasti sitä mieltä, että sinkuloissa täytyy olla 180-milliset kammet, jotka tarjoavat lisävääntöä mäkiä apinan raivolla noustaessa. Asfaltilla ajaessa ohjaustanko voisi olla alempanakin, joskin ongelmaa voi helpottaa keulan lukituksella. Poikkeuksena on Felt, jossa ketjua kiristetään ylikokoiseen keskiöön asennetulla epäkeskolla. Ero yhtä piikkiä pienempään takarattaaseen on tuntuva, vaikkei välttämättä uskoisi. Hyvin rullaavilla Bontrager Jones renkailla varustettu Trek kiihtyy rivakasti, mitä auttaa pyörän keveys. Kuusysin ajoasento on varsin pysty, mistä on maastossa etua. Kaupan hyllyltä tulevissa pyörissä on Avid 7 nestelevyjarrut, mutta koeajopyörään oli vaihdettu tehokkaat Hayesin Strokerit. Numeroyhdistelmä tarkoittaa sitä, että akselin läpimitta on 24 milliä muualta paitsi rasitukselle kaikkein altteimmalta keskiosalta, jossa läpimitta on 27 milliä. Tätä systeemiä käytetään usein tandemeissa. 36 Fillari www.fillari-lehti.fi. Myös osasarja on vakuuttava: pyörässä on Bontragerin hiilikuitutanko ja satulatolppa, jotka tosin myyntimalleissa ovat saman valmistajan alumiinisia versioita. Keulan lukitus on sinkulassa tarpeellinen, koska yksirattaisella joutuu ylämäkiä vääntämään putkelta vähän väliä. Sinkulakuskilla ei toisaalta yleensä ole kiire. Lukituksesta huolimatta keulassa säilyy osa joustoliikkeestä
Toinen saksalaispyörä eli Felt oli 19,5-tuumaisena hieman liian kookas noin 180 sentin mittaisille testikuskeille, joten pyörä tuntui kömpelömmältä mitä se todellisuudessa oli. Vain täysjoustosinkula puuttuu.q Rokkarin Reba:n 29 tuumainen versio on hyvin toimiva keula isopyöräisiin maastureihin. Vaikka Konassa on jäykkä keula, pyörä etenee yllättävän mukavasti juurakossakin, sillä iso renkaan halkaisija tasoittaa kivasti töyssyjä. v v Maverickin keula on teknisesti hieno viritelmä ja lukitus jättää keulan hiukan normaalia lyhyemmäksi. www.fillari-lehti.fi Fillari 37. tuumaiset. Se käyttää tavallista ysipakalle tarkoitettua takanapaa, jonka laippojen väli on 55 milliä ja jolle takaratas on sovitettu holkkien avulla. Unitin 32/18-välitys vastaa pienempitakapyöräisen Trekin 32/16-välitystä. Maxxiksen Ignitor-renkaat pitävät maastossa hieman Feltin ja Cicli B:n renkaita paremmin, mutta toisaalta rullaavat jonkin verran heikommin asfaltilla. 29 tuuman kiekoilla varustetun pyörän välitys on 23/19, mikä vastaa pienempipyöräisen Cicli B:n 32/17-välitystä aika tarkkaan. Hyvä ostos on vaikkapa Shimanon BMXratas/vapaaratas -yhdistelmä, joskaan sen pakkasenkestävyys ei ole paras mahdollinen jollei Shimano ole viime aikoina siirtynyt käyttämään juoksevampaa vaseliinia. Teräsrungon ja isojen pyörien "ansiosta" Kona on 11,6-kiloisena vertailuryhmän painavin. Runkojen painoja ei punnittu erikseen. Konan Avid BB7 levyjarrut ovat ryhmän ainoat vaijerivetoiset. Vertailun ainoana pyöränä Kona käyttää BMX-tyyppistä, navan runkoon kierrettävää, vapaarattaalla varustettua takaratasta. Pyörän 62-senttinen vaakaputki on 3-4 senttiä pidempi kuin muissa testipyörissä. Cicli B on ratkaissut asian toisin. Pyörä pysähtyy niilläkin, mutta tiukassa jarrutuksessa kahvoja saa puristaa tiukasti. Esteiden ylitystä taas helpottavat isot pyörät. Kona Unit 2-9 edustaa tässä vertailuryhmässä yksinkertaista ja karskia perussinkulaa vailla mukavuuksia jollei sellaisiksi lueta teoriassa hieman alumiinirunkoa joustavampaa teräsraamia tai 29-tuumaisia pyöriä. SL-version lukitus on putken päästä käännettävää tyyppiä, mutta varsin helppokäyttöinen. Feltin RockShox Reba SL keulassa on sinkulakäytössä tarpeellinen lukitus, joka Cicli B:stä oli jätetty pois. Keskiön ulkopuoliset laakerit yleistyvät sekä maasto- että maantiepyörissä kaiken aikaa, ja sellainen on Feltissäkin. Ratasta vaihdettaessa kannattanee välttää kaikkein halvimpia Kiinan-tarjouksia. Hieman yllättäen vain Trekistä löytyy "vanhanaikainen" kasettilaakeri. Tässä ryhmässä on tarjolla ehdokkaita moneen makuun ja monen paksuisille kukkaroille. Feltillä siis pärjää kiperämmilläkin poluilla välityksen puolesta varsin hyvin. Koska Konan takanapa on nimenomaan tehty käytettäväksi yhden rattaan kanssa, on takanavan laippojen väli noin 80 milliä, mikä mahdollistaa erittäin tukevan ja kestävän kiekon rakentamisen. Kuten jo aikaisemmin mainittiin, kyseinen välitys sopii kovavauhtisille poluille, mutta hankalammassa maastossa etenkin jäykkäkeulaiseen pyörään toivoisi hivenen tiheämpää välitystä. Trekin ja Feltin takanavat on Konan tapaan tehty yksittäiselle rattaalle, mutta niissä laippojen väli on pienempi. Reba ei lukitu täysin jäykäksi, joskin sen joustoliike lukittuna on huomattavasti pienempi kuin Trekin Maverick-keulassa. Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä, kolmatta kiinnostaa mummo. Eräiden muiden keulojen tapaan Rebassa ei lukituksen yhteyteen ole ympätty muita säätöjä, jotka pyörisivät mukana lukitusnamikkaa käännettäessä. Vapaarattaalla on tapana pakkasella sanoa sopimuksensa irti ja ruveta pyörimään tyhjää
Oikean kokoisena Felt olisi todennäköisesti ollut varsin mukava ajokki hankalammillakin poluilla. Pieni miinus tulee siitä, ettei takakiekon kiinnityshahloja ole varustettu hienosäätöruuveilla. Feltin ajo-ominaisuuksista ei saatu aivan täyttä kuvaa, sillä sen 19,5-tuumainen runko oli testikuskeille yhtä kokoa liian suuri, ja pyörä tuntui tämän takia todellista kömpelömmältä. Toisaalta asfaltilla toivoisi etenevänsä hieman nopeammin. Sinkulakuski arvostaa varsinkin tiellä ajaessaan keulan lukitusmahdollisuutta. Kaksiysi-pyörän 32/19-välitys vastaa aika tarkkaan 26-tuumaisilla kiekoilla varustetun sinkulan 32/17-välitystä. Ne rullaavat hyvin, mutta pieninappulaisten renkaiden pito voi maastossa olla välillä hieman kortilla. TEKNISET TIEDOT Merkki: Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Cicli B Pyörähuolto.com 1 380 euroa alumiini RockShox Reba Race 18 10,150 kg (ilman polkimia) 73 astetta 70,5 astetta 58,5 cm 46 cm 106,5 cm 42,5 cm 30 cm Shimano XT levyjarrut levyt 180/160 mm Aeroline X-12 175 mm 32 17 ulkopuoliset laakerit Sunrims DS2-XL XT Vredestein BlackPanther 2.0 Progress PG-102 11 cm Progress PG-202 Cane Creek S-P SDG BelAir Progress PG-602 TEKNISET TIEDOT Merkki: Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Felt Nine Solo Huntteri Oy 1 240 euroa Felt 29er Hydroform 6061DB Alu RS Reba SL 19,5 (15,5, 17,5, 21,5) 11,250 kg (ilman polkimia) 72,5 astetta 72 astetta 62 cm 48 cm 109 cm 44,5 cm 32 cm Avid Juicy 5 hydrauliset levyjarrut Truvativ Stylo 175 mm 32 19 ulkopuolinen WTB LaserDisc 29er Felt, takana yhdelle rattaalle tarkoitettu napa Maxxis Crossmark 29x2.0" Felt 6061 alu 11 cm Felt 6061 alu riser integroitu Felt Facade Felt alu 38 Fillari www.fillari-lehti.fi. keskiöö n avulla ko epäkes Cicli B on tasapainoinen kokonaisuus. Vredesteinin Black Pantherit rullaavat hyvin tasaisen keskiharjanteensa ansiosta. Isopyöräisen Feltin välitys on Cicli B:n tapaan normaalia tiheämpi, mikä helpottaa tiukkojen ylämäkien kinnertämistä sekä ajoa hankalammilla poluilla. Painoetua vertailun muihin pyöriin tuo myös se, että Cicli B on ryhmän ainoa fillari, jonka molemmat kiekot ovat 26-tuumaisia. Testipyörän muuten oivallista Reba Race keulaa ei valitettavasti ollut varustettu ohjaustankoon kiinnitettävällä lukitusvivulla. Keulana Feltissä on hyvin toimiva RockShox Reban karvalakkimalli SL. Maxxiksen Crossmark-renkaat ovat passeli kompromissi tieja maastoajon välillä. Normaalia (eli 32/16) tiheämpi välitys (32/17) helpottaa ajoa ylämäissä sekä kinkkisemmillä poluilla. Vertailun ainoana pyöränä ketjun kiristys hoidetaan Feltissä ylikokoiseen keskiöön asennetulla epäkeskolla. Näin saadaan takakiekon kiinnitys haarukkaan toteutettua tavalliseen tapaan ilman lisäosia. Tämän takia ketjun kireyden säätö on hieman hankalampaa kuin kilpakumppaneissa. Etulevy on 180-millinen. aja poluilla istetään etjua kir tun Feltin k e n asenn . Pyörän runko on ilmeisen kevyt, koska vaa´an viisari heilahti vain hieman yli kymmenen kilon lukemaan. Testissä neljä sinkulaa: Cicli B, Felt Nine Solo, Kona Unit 2-9 ja Trek 69er Cicli B Felt Nine Solo aista tavanom Cicli B:n välitys pi kevyem hankalilla a helpotta mista. Vaikka Shimanon XT-levarit eivät kenties ole kaikkein trendikkäimmät pysäyttimet, ei niiden toiminnassa ole pahaa sanottavaa. Juurien ja kivien ylityksessä auttavat Feltin 29 tuuman renkaat
Erikoisten ratkaisujen ja normaaleista poikkeavien osien kannattajat taas lähtevät oikopäätä pankinjohtajan puheille kinuamaan lainaa sinkulan ostoon. TEKNISET TIEDOT Merkki: Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Kona Unit Useita. BMXtyyppisen rattaan käyttö nimittäin mahdollistaa kiekon puolaamisen jokseenkin symmetriseksi, mikä tukevoittaa rakennetta. Tämän pyörän toimitti Kauppa-Veljet 888 euroa Dedacciai COM 12.5 Project 2 teräs 18 11,60 kg (ilman polkimia) 75 astetta 71,5 astetta 58 cm 46 cm 108 cm 43,5 cm 30,5 cm Avid BB7 mekaaniset levyjarrut FSA B Drive 175 mm 32 18 ulkopuoliset Sun Ringle Equalizer 23 KK Disc Maxxis Ignitor 2.1" FSA OS 190 10 cm FSA XC 282 matala riser FSA WTB Laser V FSA FR 270 TEKNISET TIEDOT Merkki: Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Trek 69er Duell Bike-Center Oy 2 999 euroa hydroformattu alumiini Maverick DUC32 17.5 (15.5, 19.5, 21.5) 10,9 kg (ilman polkimia) 72 astetta 69 astetta 59 cm 44,5 cm 108,5 cm 42 cm 31 cm Hayes Stroker Trail (myyntiversiossa Avid Juicy 7) Bontrager 175 mm 32 16 ISIS Bontrager Race X Lite Bontrager Bontrager Jones AC 29 ja 26x2.2" Maverick 10 cm Bontrager Race X Lite carbon riser (myyntiversiossa vast. Kona Unit sopii hyvin yleispyöräksi, jolla voi ajaa ympäri vuoden ja missä vain. Trek on todellinen hifi- tai suorastaan high end sinkula, jonka kova hinta karsinee pois suurimman osan ostajaehdokkaista. Testattavana ollutta pyörää oli vielä modattu vaihtamalla myyntimallin Avid Juicy levarit Hayes Stroker Traileiksi. Osa vannoutuneista sinkulaharrastajista saattaa vieroksua Trekin hifististä luonnetta. a suorasta Kona sopii perinnetietoisille sinkulakuskeille, joiden mielestä joustohaarukka on sinkulassa pyhäinhäväistys. alumiinitanko) www.fillari-lehti.fi Fillari 39. Plussaa tuli myös älykkäästä lukituksesta, joka imaisee keulasta "löysät pois" helpottaen näin jyrkkien mäkien nousua ja maantieajoa. alumiinitanko) Can Creek S-3 Bontrager Bontrager Race X Lite carbon (myyntiversiossa vast. Myös ohjaustanko ja satulatolppa oli vaihdettu hiilikuituisiin. Juurten ja kivien ylityksissä tosin on hyötyä siitä, että Konassa on 29-tuumaiset kiekot. Project 2 teräshaarukan putket ovat kuitenkin niin pitkät, että Konaan voi huoletta päivittää 80- tai 100-millisen joustokeulan ilman että pyörän kulmat muuttuvat juuri lainkaan. Keula toimii hyvin, vaikka säätömahdollisuudet ovatkin Feltin ja Cicli B:n Reboja vähäisemmät. Unit on myös testin ainoa teräsrunkoinen pyörä. Runko tehty on maineikkaan italialaisen Dedacciain putkesta. Täysjäykällä sinkulalla maastossa ajavalla kuskilla täytyy olla paitsi asennetta, myös pelisilmää. Ulkonäön viimeistelee Shimanon erikoisketju, jonka sivulevyt muistuttavat koppakuoriaisten selkäpanssareita. Maverickin keulasta voidaan olla ainakin kahta mieltä. Pyörä pysähtyy niilläkin, ja kenties mekaaniset levyjarrut sopivat hydraulisia paremmin Unitin henkeen. Trekin lanseeraamassa 69er-konseptissa takapyörä on normaalikokoinen, mistä on ainakin teoriassa etua kiihdytyksissä ja jyrkissä alamäissä. Hinnan kurissa pitämiseksi Konassa on ainoana vertailun pyöristä vaijerivetoiset levyjarrut. Kaksiysinä Kona on kuitenkin 11,6 kilollaan testin painavin pyörä. Parempi kiertää kuin ajaa suoraan yli taktiikka toimii usein parhaiten. Konan takakiekko on rakennettu "pomminvarmaksi". Kona Unit Trek 69er iden teille, jo a pii puris av Kona so sinkulan on olt inen. Pyörän runko hydroformattuine putkineen on erittäin hienosti tehty ja kuparinruskea väri tyylikäs. Toisaalta Maverickin keulat ovat Suomessa umpiharvinaisia, mikä ei yleensä helpota huoltoa ja varaosien saantia. Maastossa Trekillä ajamista helpottaa kaksiysi etukiekko. mielestä ä ja teräsrunko k täysjäyk i hifiä, jolle nko on Trekin ru n high endiä
Se maksaa 2799 e ja hiilikuituinen lippulaiva Rize Carbon 1 jonka hintalapussa lukee peräti 6999 e. Haarukka on epäsymmetrinen tukevuuden lisäämiseksi. Internetsivuillaan Cannondale kohdistaa painosta puhumisen usealle muullekin merkille ja kertoo, että heidän sivuiltaan on turha etsiä pyörien painoja, sillä muut valmistajat joka tapauksessa valehtelevat tai ilmoittavat suunnilleen lasten kokojen painot, joten hekään eivä sitä tee koska ovat itse rehelli- 40 Fillari www.fillari-lehti.fi. Koeajossa Cannondale Rize 5 Monikäyttö- LINKKARI! FILLARI-LEHDEN TYÖRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN Linkkari ei tässä tapauksessa liity nysseen, eli linja-autoon vaan uuden Cannondalen monikäyttöisyyteen. Valmistaja itse nimittäin vertaa sitä maailmankuuluun Sveitsin armeijan linkkuveitseen, jolla nylkee norsun, vaihtaa Foxin simmityksen tai leikkaa peräpukamat! C Keula on Rizen ainoa painava osa ja helpoin kohde laihdutuskuurille. Toiminnaltaan Tora on kuitenkin huippuluokkaa. Keskiömuhvi ja rungon pystyputki ovat samaa painevalettua kappaletta. annondale on tunnettu innovatiivisista ja usein myös erikoisen näköisistä teknisistä ratkaisuista, parhaana esimerkkinä edelleen voimissaan oleva Lefty-etuhaarukka. Tyhmä kysymys kuuluukin, mihin tarvitaan 130-milliä joustavaa "välimallia", joka ei kuitenkaan ole Rushia nopeampi tai kevyempi ja toisaalta se ei ole samanlainen rymistelyvehje kuin Moto tai yhtä nopea maratonpyörä kuin Rush-perheen 100 milliä joustavat mallit? Rizen rungon etukolmiossa ei ole mitään erikoista, mutta satulaputken alaosa, keinuhaarukan kiinnityspiste ja keskiömuhvi ovat samaa painevalettua kappaletta. Painevalettuun integroituun keskiömuhviin sopii Cannondalen uusi ja myös muille valmistajille avoin BB30-keskiölaakeri, mutta Rize 5-mallissa muhvissa on adapteri, johon on ruuvattu aivan perinteinen Shimanon sisäpuolinen laakeri. Sen lisäksi että valmistaja sanoo Rizen soveltuvan yleispyöräksi kaikentyyppiseen maastoon, löytyy Cannondalelta saman All Mountain -tuoteperheen alta 140-milliä joustava vanha tuttu Rush ja 160 milliä joustava uutuus Moto. Koeajossa olleesta Rize 5 (hinnat alkaen) -mallista ei Leftykeulaa löydy, mutta muuten geometria ja tekninen toiminta on samaa kuin kalliimmissa malleissa. Carbon 2 kustantaa 3999 e ja Carbon 3 3999 e. Siinä missä Rize on todella tavallisen oloinen ja näköinen, on Rush innovatiivisempi ja Moto todella erilainen ja erikoinen konstruktio. Rize-mallistoon kuuluu tämän 1890 euroa maksavan vitosen lisäksi toinen alumiinirunkoinen versio, Rize 4. Takajousitus on toteutettu tavallisella nelilinkulla, mutta takahaarukan kiinnityspiste on tavallista alempana. Kalliimmissa malleissa käytetään kevyttä ja tukevaa BB30-keskiötä ja siihen sopivia kampia. Näin Cannondale kertoo saaneensa poistettua monta hitsisaumaa, jotka aina heikentävät kokonaisuutta ja lisäävät painoa. Cannondale ja Spezialized ovat ottaneet markkinoinnissa esiin järeät aseet ja vuoden mittaan on nähty eri lehdissä todella värikästä mainontaa, jossa kilpailijaa lyödään aivan täysillä lipalle
www.fillari-lehti.fi Fillari 41
Torassa on teräksiset liukuputket ja se painaa noin 2,4 kiloa, joten keulaosastolta olisi painoa helpointa pudottaa. Keulan kevennyksen lisäksi Rizen laihduttaminen on kallista, sillä renkaina on kevyet ja hyvät Schwalben Nobby Nicit ja liikaa painoa ei ole Mach 1 Sub Zero vanteissa ja DT:n 1,8-millisissä puolissakaan. FH-M475 Renkaat: Schwalbe Nobby Nic Evolution 2.25" Ohjainkannatin: Cannondale 10 cm Ohjaustanko: FSA XC 281 riser leveys 70 cm Ohjainlaakeri: FSA Orbit Z Satula: Fizik Nisene Satulatolppa: Cannondale C4 Polkimet: Wellgo lukkopolkimet 42 Fillari www.fillari-lehti.fi. Erityisesti hitaassa maastossa ja puun kierrossa Rize tuntuu kankealta ja korkealta. Siinäpä aika hyvät eväät rakentaa alle kymppikiloinen ja 130 milliä notkuva täysjousto! Rize 5 näyttää tavalliselta täysjoustopyörältä ja samalta se tuntuu satulassakin. Korkeudesta on tietysti myös hyvät puolensa ja kun siihen tottuu, niin Rizella voi polkea melkoisten kivipuutarhojen läpi ilman kampien ja poljinten kolinaa. Pienet kuopat eivät paljoa tunnu ja isot Cannondale suodattaa ilman pohjaamista. Jarruina käytetään kevyitä Avidin kolmosia ja levyt ovat 185/160 -milliset. FC-M521 175 mm Eturattaat: 22/32/44 Takarattaat: 11-32 Keskiölaakeri: Shim. Mittaus kertookin keskiön korkeudeksi hiukan yli 35 senttiä, joka on paljon kun joustoa on 130 milliä. Octalink Vanteet: Mach1 Sub Zero Navat: Shim. Takajousto toimii maastossa myös kuten pitääkin. Rock Shox Tora Solo Air on painava keula 130-milliseksi, mutta muuten siinä ei ole valittamista. Nyt vaaka heilahtaa melkein 14 kiloon ilman polkimia, joka on 130 milliä joustavasta yleismaastopyörästä aika paljon. Se on pyörä samoilijalle ja omien teiden kulkijalle, joka yrittää ajamalla joka paikasta ja välttelee jalkautumista viimeiseen asti! Myös hinta ja laatu ovat kohdallaan! q Ruutia on turha keksiä uudelleen ja siitä on osoituksena Rizen hyvin toimiva takajousitus, jonka rakenteissa ei ole lähdetty turhia kikkailemaan. TEKNISET TIEDOT Merkki: Cannondale Rize 5 Maahantuoja: Useita. Vaikka Cännäri ei sanojensa mukaan halua ilmoittaa painoja, löytyy nettisivuilta lukuja hiilukuituisesta huippumallista. Ilmanpaineen lisäksi Float R:stä löytyy nimensä mukaisesti reboundin eli paluuvaimennuksen pikasäätö. Runko ja takapää tuntuu sivusuunnassa todella jäykältä, vaikka hiukan ohuen näköiset swingin putket antaisivat muuta olettaa. Putkiosatkin ovat hyvää FSA:n tavaraa ja takana joustaa Foxin Float R ilmaiskari ja edessä Rokkarin Tora Solo Air. Takajousitus elää poljettaessa hiukan, mutta ei potki polkimille tai tunnu muutenkaan syövän kuskilta energiaa. Alkujousto on todella herkkää ja progressio syö isommat kuopat ja esteet tieltään. Oikean putken yläpäässä on myös lukitusvipu, jolla keulan saa jäykäksi kun niin haluaa. Parhaiten pyörä soveltuu harrastajalle, joka ajaa pitkiä lenkkejä, mutta ei vierasta edes vaikeimpia polkuja. Rize 5 on varustettu aivan laatuluokan osilla, vaikka se onkin selvästi malliston halvin fillari. Tosin Rize vitosen Fox Float -takaiskarissa on lievästi keinumista estävää Pro Pedal -ominaisuutta, vaikka sitä ei erikseen voikaan säätää. Joka tapauksessa pyörä olisi paljon ketterämpi ja nopeampi heittää mutkasta toiseen tuolla valmistajan ilmoittamalla keskiön korkeudella. Cännärin nettisivuilla keskiön korkeuden kerrotaan kaiken kokoisissa rungoissa olevan 33 senttiä, joten mistähän moinen ero johtuu. Tämän pyörän toimitti System 1 Hinta: 1899 euroa Runkoputki: Alumiini Etuhaarukka: RockShox Tora 302 Solo Air jousto 130 mm joustoa Takajousitus: Fox Float R Air 130 mm joustoa Koko: L (koot S, M ja XL) Paino: 13,85 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 72,5 astetta Ohjauskulma: 68,5 astetta Vaakaputken pituus: 62,2 cm Satulaputken pituus: 48,3 cm Akseliväli: 113,2 cm Takahaarukan pituus: 42,5 cm Keskiön korkeus: 35 cm Vaihteensiirtäjät: SRAM SX-5 triggerit Vaihteet edessä/takana: Shimano Deore/SRAM X-9 Jarrut: Avid Juicy 3 185/160 mm levyt Kammet: Shim. Vaihdeosat ovat Sihimanon Deorea, Sram X-9 ja X-5 -sarjaa. Koeajossa Cannondale Rize 5 siä ja näin luvut eivät ole vertailukelpoisia. Sen mukaan Rize Carbon runko painaa 2115 g ilman takaiskaria, Lefty Carbon PBR keula 1315 g, Hollowgram SL kampisarja ja keskiölaakeri 655 g, HeadShock S1 ohjainlaakeri ja kannatin 310 g, Fox Float RP23 takaiskari 225 g jacLefty SI etunapa 60 g, joka tekee koko L-kokoisen paketin painoksi vaivaiset 4,736 g. Nykyaikaiset täysjoustot alkavatkin kaikki olla jo niin hyviä ja tehokkaita polkea, että erilaiset lukitukset ja keinumisen estot alkavat olla turhia
Täyttä tavaraa uudessa muodossa. 100 % täysjyväruista. Kun haluatte hyvää U UT U S! U
Testattavana kolme sähköavusteista pyörää TEKSTI: FILLARI-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JONI HELMINEN VIRTAA ketjunpyöritykseen 44 Fillari www.fillari-lehti.fi
Vielä nyt "sähköpyörien" myynti on marginaalista, mutta maahantuojat ja valmistajat odottavat läpimurtoa viimeistään ensi kesänä. Sähköavusteinen pyörä ei ole mopo, vaan sillä liikuttaessa täytyy myös polkea. Monark päässee samoihin lukemiin Helkaman kanssa, sillä moottori on molemmissa merkeissä samanlainen. Normaalissa kunnossa oleva kuski tarvitsee sähköavusteisella pyörällä ajaessaan yleensä vain suurimpia vaihteita. Esimerkiksi Helkaman ja Monarkin käyttämä kymmenen ampeeritunnin litium-ion-akku painaa 2,460 kiloa. Eräiden Kiinan suurkaupunkien keskustoissa on liikkumista polttomoottorilla kulkevilla laitteilla syystäkin rajoitettu päästöjen vähentämiseksi. Akku sijaitsee moottorin yläpuolella pystyputkeen lukittuna. Perinteiseen tapaan polkien ei testipyörillä viitsi ajaa kuin hätätapauksessa, siis akun tyhjentyessä. K eski-Euroopassa sähköavusteisia pyöriä myydään jo nyt kuin leipää. Esimerkiksi Hollannissa sähköavusteisten pyörien vuosittaiset myyntiluvut pyörivät 50 000 kappaleen kieppeillä. Inseran takavaihtajana on Helkaman säätimet ovat hyvin käsillä ajettaessa. Inseran sähkömoottorin hallintalaitteen käyttö vaatii reilua käden siirtoa ja nappeja joutuu painamaan useasti, sillä kun vauhti nousee yli 25 km/h sammuu virta ja se vaatii aina uuden käynnistämisen mittaripaneelista. Myös Monarkissa kättä täytyy siirtää reilusti, jos haluaa ajaessaan muuttaa moottorin asetuksia. Ajoneuvolaki määrittelee asian näin: "Polkupyöräksi katsotaan myös sellainen enintään 250 watin tehoisella sähkömoottorilla varustettu ajoneuvo, jonka moottori toimii vain poljettaessa ja kytkeytyy toiminnasta viimeistään nopeuden saavuttaessa 25 kilometriä tunnissa." Ajaessa tuntuu jotakuinkin siltä kuin näkymätön suuri käsi tuuppaisi pyörään lempeästi lisää vauhtia. Monarkin ja Helkaman sähkömoottori sijaitsee keskiön ja takapyörän välissä. Vaikkapa Pekingin liikenteessä näkee taajaan sähkömopoja ja sähköavusteisia pyöriä. Akun siirtämistä ladattavaksi helpottaa kantokahva. Seuraavaksi kehitysaskeleeksi voisi ennustaa hybridiä, joka alamäkeen rullatessa lataa itse akkujaan. Normaalikuntoisia pyöräilijöitä sähköpyörät tuskin "mummomallisina" kiinnostavat. Latausaika on 4-5 tuntia. Ajaja voi myös itse vaikuttaa akun kestoon, sillä sähkömoottorin antamaa ajoapua voi säädellä. Fillari koeajoi kolme sähköavusteista pyörää hintahaarukassa 995-2190 euroa. www.fillari-lehti.fi Fillari 45. Helkamassa ja Monarkissa säätö on kolmiportainen, Inseran kojetaulusta löytyy tasamaa- ja mäkiasetukset. Sähköavusteisten pyörien todennäköisin käyttäjäkunta kasvaa siis vuosi vuodelta. Molemmat pyörät lähtevät vaikkapa liikennevaloista hyvinkin sutjakkaasti. Myös akkutekniikan kehitys viime vuosina tekee sähköavusteisista pyöristä aikaisempaa käyttökelpoisempia. Insera on pyöristä ainoa, jonka paneelissa on myös nopeusnäyttö. Pyörämaailman seuraava trendi Suomessa saattaa hyvinkin olla sähköavusteisten pyörien maihinnousu. Testipyöristä Helkama ja Monark käyttävät japanilaisen Panasonicin tekniikkaa. Monarkissa on Shimanon kolmivaihteinen Nexusnapa ja Helkamassa vastaava kahdeksanvaihteinen napa. Inseran sähköpuolesta vastaa taiwanilainen konserni JD Corporation, jonka tuotemerkkeihin kuuluu Suomen Polkupyörätukun pyörissään suosima Tranz-X. Akkujen koko ja paino ovat pienentyneet ja ajomatka yhdellä latauksella kasvanut. Maahantuojien odottamaa sähköavusteisten pyörien buumia Suomessa edesauttaa se, että sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat eläköitymässä ja väestö ylipäätään ikääntymässä. Sähkömoottorin avittama ajomatka riippuu luonnollisesti vuodenajasta, maaston mäkisyydestä, ajajan painosta ja muista vastaavista seikoista. Inseran boksista näkyy lisäksi ajonopeus. Suomi ei ole sähköavusteisten pyörien kokeilukenttä, vaan tekniikka on hiottu kuntoon ja testattu muualla. Pyörän ketju kulkee sähkömoottorin kautta ja sähköistä apua tulee heti kun poljinta painaa vähänkin. Erityisen hyvin sähköavusteisuuden huomaa liikkeelle lähtiessä ja tasamaan muuttuessa ylämäeksi. Ei ole siis vaaraa, että sähköavusteista pyörää hankkiva kohtaisi samoja ongelmia kuin kehnosti toimivien digiboksiensa kanssa tuskailleet kansalaiset taannoin. Paino hankaloittaa pyörien käsittelyä pyörävarastoissa ja rappusissa. Tehoa säädetään ohjaustankoon sijoitetun laatikon nappeja painelemalla. Pyörien painot nimittäin liikkuvat 25-28 kilon lukemissa. Myös Saksassa ja Sveitsissä varttuneempi väki turvaa pyöräillessään usein sähkömoottorin apuun. Helkamalla pääsee valmistajan mukaan ennen uutta latausta 50-80 kilometriä ja Inseralla 45 kilometriä
Testipyörien hinnat lähtevät Inseran 995 eurosta päätyen Helkaman 2 190 eu- la ja hieman kovemmalla satulalla. Helkamassa on Spinnerin ja Inserassa Suntourin joustokeula, joista kumpikaan ei kirvoittanut testaajissa hurraa-huutoja. Helkaman ja Monarkin sähköaivot haistavat huiputusyritykset herkemmin sillä niissä sähköavustuksen ohjausta säätelee poljinvoima. Kaikkien kolmen satulat ovat äärimmäisen leveitä ja pehmeitä. Kaikki ovat alumiinirunkoisia. naisten mallia eli niistä puuttuu vaakaputki. Jo lakipykälienkin mukaan sähköinen avustus kytkeytyy päältä kun pyörän nopeus nousee 25 kilometriin tunnissa. Helkaman ja Monarkin moottorit jatkavat avustamista automaattisesti kun nopeus laskee rajan alapuolelle ja sähköaivot katsovat tukitoimet tarpeellisiksi. Testiryhmä löysi jyrkän asfalttiluiskan ja yritti parhaansa mukaan asennoitua seniorikansalaiseksi. Vauhtia hillitään v-jarruilla. Myös Monarkissa akku on moottorin päällä, ja siksi pyörässä täytyy olla pitkä takahaarukka. lun napista uudelleen päälle. Ettei aina tarvitsisi ostaa niitä Aaltomaljakoita ja Oiva Toikan lasilintuja.q 46 Fillari www.fillari-lehti.fi v v. Helkamassa on esimerkiksi Shimanon rullajarrut kun Monarkin ja Inseran kuljettajat saavat tyytyä hiljentämään vauhtia halvan hintaluokan v-jarruilla. Puoliväliin sijoittuu 1 549 euron hintainen Monark. Sähkömoottori sijaitsee takanavassa ja akku tavaratelineen alla. Testipyörä nousi luiskaa ylös ällistyttävän kevyesti polkien ei ihme, että sähköavusteiset pyörät käyvät kaupaksi Sveitsissäkin. Hinta näkyy pyörien varusteissa. Ajoasennon hienosäätöä varten jokaisessa on säätökannatin. Kovin hurjapäiseen ajoon sähköavusteisista pyöristä ei ole. Inseran käyttämä sähkötekniikka poikkeaa kahdesta kilpailijasta. Kaikkien pyörien rungot ovat ns. Helkama on muutenkin kolmikosta laadukkaimman oloinen. Monark on jäykkäkeulainen, eikä siinä ole myöskään jousitettua satulatolppaa kuten kilpailijoissa. Kun Inseralla laskee reilua alamäkeä niin, että nopeus huitelee kolmenkympin paremmalla puolella, kytkeytyy sähkömoottori offasentoon, ja sen joutuu pistämään kojetau- roon. Insera vaatii liikkeelle lähdettäessä muutaman polkaisun ennen kuin sähkömoottori alkaa antaa kuskille apua. Sähköavusteinen pyörä voisi olla hyvä lahjavinkki tasavuosia täyttävälle äidille, isälle, mummolle tai vaarille jopa anopille. Inseran moottoria voi yrittää huijata polkemalla todellista nopeutta hitaammin. Testattavana kolme sähköavusteista pyörää Inserassa akku on sijoitettu tavaratelineeseen. Shimanon seitsenpykäläinen Nexave. Sähköavusteiset pyörät eivät ota valoihinsa virtaa ajoakuistaan, vaan kaikissa on napadynamo. Testiryhmän parkkiintuneet takalistot huusivat alleen sporttisempia penkkejä, ja jopa testipyörien normikäyttäjän uskoisi pärjäävän kapeammal- Helkaman moottori ja akku on pystyputken takana. Lukko varmistaa että akku ei lähde asiattomien matkaan. Helkaman etunavassa on dynamo ja isolla jäähdytyslevyllä varustettu rumpujarru. Myös Inserassa on napadynamo, joka ei juurikaan tuo lisävastusta ajamiseen. Esimerkiksi Monarkin keskiön korkeus on vain 27,5 senttiä, joten poljin raapaisee kurvissa erittäin helposti maahan, jollei ajaja pidä varaansa. Sijoituspaikka nostaa pyörän painopistettä jonkin verran. Spinnerin lukituksen sai päälle vain kun pysäytti pyörän. Sähköavusteisella pyörällä kiipeää satulasta polkien pahaakin mäkeä kun vain pistää päälle tarpeeksi pienen vaihteen
Moottori antaa avustusta vasta muutaman polkaisun jälkeen. 50 milliä joustavassa keulassa on jousen esijännityksen säätö, mutta lukitus puuttuu. Pyörässä on valot sekä edessä että takana, ja tavaratelineessä on valmiina kolme kumiremmiä tavaroiden kiinnittämiseksi. Spinner-merkkinen joustohaarukka on varustettu lukituksella sekä jousen esijännityksen säädöllä. Pyörän sähkötoimintojen "komentokeskus" on sijoitettu järkevään paikkaan, joten siihen yltää tarvitsematta irrottaa kättä tangosta. Hieman kömpelönoloisen pyörän hinta on ainakin kohdallaan. TEKNISET TIEDOT Merkki: Valmistaja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet takana: Jarrut: Kammet: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Helkama E2800 Helkama 2 190 euroa alumiini Spinner ACT5-HL 50 26,85 kg 72,5 astetta 70 astetta 58 cm 50 cm 118 cm 53 cm 29,5 cm Shimano Nexus Nexus 7 Shim. Moottori on hyvin huomaamattomasti sijoitettu takanavan sisään. Tavaratelineen alle sijoitettu akku nostaa pyörän painopistettä, mutta toisaalta akku on helposti irrotettavissa. Inseran akku on 24-volttinen ja moottorin teho 250 wattia. Ohjainkannattimen korkeussäätö sujuu auton tilttirattia muistuttavan linkun avulla nopeasti ilman työkaluja. Myös Inserassa on vakiovarusteena lamppu. DH-3N30 dynamonapa. Toiminnaltaan Spinner on tyypillinen halpishaarukka, joka tämäntyyppisessä pyörässä kuitenkin puoltaa paikkaansa. Tyypillinen käyttäjä tuskin keventää etupyörää painonsiirrolla kanttareiden ja muiden esteiden kohdalla. Inseran moottorin valmistaja on Tranz-X, joka on paremmin tunnettu erilaisista pyörään liittyvistä lisävarusteista. Toiminnaltaan keula on tyypillinen hybridikeula eli kehnohko. Varustelu on aika täydellinen ja Panasonicin valmistama moottori toimii moitteettomasti. Testattavana kolme sähköavusteista pyörää Helkama E2800 Insera Spirit Helkamassa on koeajetuista pyöristä eniten hienouksia, sillä siinä on joustokeula, rumpujarrut, edessä dynamonapa ja takana hienosti toimiva Shimanon Nexus napavaihteet. Takana Trans-X 250 watin napamoottori Cheng Shin Tires 44 x 622 Trans-X säädettävä 10 cm alumiini säädettävä merkitön, vahvasti topattu Trans-X joustotolppa Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: 48 Fillari www.fillari-lehti.fi. Roller Brake 165 mm nelikantti alumiini Takana Nexus, edessä napadynamo Continental Tour Ride pistosuojatut 42-622 säädettävä UNO alumiininen integroitu Selle Royal FreeDom joustotolppa TEKNISET TIEDOT Merkki: Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet takana: Jarrut: Kammet: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Insera Spirit Suomen Polkupyörätukku Oy 995 euroa alumiini Suntour CR-8V 50 27,75 kg 72,5 astetta 71 astetta 61 cm 50,5 cm 111 cm 46 cm 29,5 cm Shimano Nexave Nexave 7 Tektron v-jarrut 175 mm nelikanttinen akseli Alexrims DH19 Edessä Shim. Sähköistä avustusta tulee heti kun vaikkapa liikennevaloista lähtiessä hiukankin painaa poljinta. Akussa riittää virtaa 45 kilometrin ajeluun, joten normaalissa käytössä yksi lataus viikossa vaikuttaa riittävältä
Monark oli mielenkiintoinen ajettava, sillä moottori avustaa Helkaman tapaan heti kun poljinta painaa alas. Runko on muotoiltu niin, että ajajan on erittäin helppo nostaa jalkansa runkoputken yli liikkeelle lähtiessään. Monark E.C.O. Myös Monark käyttää Panasonicin moottoria ja akkua. Monarkissa on vain etuvalo ja satula on erittäin leveää mallia. Sähkötoimintojen kytkintaulu on sijoitettu ohjaustankoon niin keskelle, ettei sitä voi käyttää irrottamatta kättä tangosta. Monarkissa on 26 tuuman vanteet, joten pyörä on hiukan pienemmän oloinen kun muut, mutta samalla maavara polkimien alla tuntuu ainakin kovavauhtisissa kaarteissa aika pieneltä. Pyörässä on vain kolme vaihdetta, mutta ne riittävät hyvin suomalaisessa maastossa. Cycleurope Finland 1 549 euroa alumiini teräs 50 24,9 kg 70 astetta 70 astetta 58 cm 51 cm 112 cm 51,5 cm 27,5 cm Shimano Nexus Nexus 3 Shimano V-jarrut 170 mm nelikantti Rigida takana Nexus, edessä SRAM i-Drive dynamonapa Spectra Duramax 51-559 heijastimet kyljessä säädettävä alumiininen integroitu Selle Royal alumiininen www.fillari-lehti.fi Fillari 49. Latausaika on 4-5 tuntia. Moottorissa on tehoa 250 wattia ja se toimii 26 voltin jännitteellä. Akun saa helposti irti pyörästä latausta varten. Tavaratelineessä on valmiina tukevat tuet sivulaukuille. TEKNISET TIEDOT Merkki: Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet takana: Jarrut: Kammet: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Monark E.C.O
Valmistaja ilmoittaa pelkän kiekkoparin painoksi 1 355 grammaa, joten kiekot ovat ihan oikeasti kevyet ja lisäksi ne ovat todella tukevat. Alle pistettiin Mavicin uudet R-Sys-kiekot. Maisteissa Cannondale Super Six SRAM Red osilla TEKSTI: JANNE LEHTI KUVAT: JUKKA HELMINEN Cannondalen tämän kauden maantieuutuus herätti huomiota jo Eurobike 07 -messuilla. Nämä uudet kiekot ovat aika mielenkiintoinen tuttavuus, sillä niiden rakenne poikkeaa huomattavasti totutusta. Koeajopyörässä on Cannondalen uu- 50 Fillari www.fillari-lehti.fi. Kiekot painavat Kendan renkaiden, pikalinkkujen ja Shimano Dura-Acen 12-25-takarattaan kanssa vain 1,99 kiloa. Kiekkojen ja renkaiden ominaisuuksien mittaamiseen erikoistuneen Wheel Energyn kokeet osoittavat, että normaaleissa vauhdeissa aerodynamiikan merkitys on vähäinen. Emme kuitenkaan usko, että rakenne vaikuttaa juurikaan vauhtiin normaaleissa ajo-olosuhteissa. Normaaleissa lenkkinopeuksissa kiekot toimivat kivasti ja tekevät pyörän ohjaus- tuntumasta napakan. Yli 60 kilometrin tuntivauhdissa aerodynamiikka voi jo vaikuttaa, mutta siitä huolimatta nopeissa laskuissa näillä kiekoilla pysyy hyvin muiden mukana. Ei tarvitse olla aerodynamiikan insinööri huomatakseen rakenteen poikkeavuudet ja sen, että etukiekko ei voi olla aerodynaamisesti yhtä hyvä kuin joku erittäin litteillä ja siroilla puolilla varustettu vertailukiekko. Messupyörä oli kasattu hiukkasen hienommilla ja keveämmillä osilla kuin nyt testattu versio, mutta väritys oli sama eli aika namu valkoinen punaisilla teksteillä. S uper Six oli tarkoitus koota jo aikaisin keväällä SRAMin Red-palikoilla, mutta kun sponsoroidut tallit ovat nokkimisjärjestyksessä hiukan suomalaista toimittajaa ylempänä, pyörään laitettiin ensin kiinni SRAM Forcen vaihteet kahvoineen ja Cannondalen hiilikuidulla kuorrutetut jarrut
Pro Racer Thor -ohjaustangon kanssa vivut piti säätää mahdollisimman kauas tangosta. Cannondalen uudet alumiinikammet ovat erittäin tukevat ja paino jää alle 500 gramman. Myös Cannondale käyttää keskiön ympärillä reilusti tavaraa. Valkoinen www.fillari-lehti.fi UNELMA Fillari 51. Redin vaihdekahvassa on uutta myös se, että vaijerit voi kuljettaa halutessaan myös vastakkaisilla puolilla tankoa. Eroja kulutuskestävyydessä voinee odottaa kun ensimmäinen 20 000 kilometriä ovat takana. Ääriasentojen välillä on eroa hiukan yli 10 milliä, joten säätö ratkaisee monta ongelmaa. Vaihdevaijereiden tuotenimi on 90-luvulta tuttu RideOn, joka oli kova juttu yli kymmenen vuotta sitten. Goren vaijerinkuoret ja vaijerit ovat vuosien aikana kehittyneet ja nykyiset eivät vaadi enää poikkeavia toimia asennuksessa kuten vanhat. Jos et ole vielä päässyt tutustumaan SRAMin kahvoihin, niissä vaihteita hallitaan yhdellä vivulla, joka on jarruvivun takana. Vaikka SRAMin vaihdekahvojen toiminta eroaa huomattavasti kilpailijoista, niiden käytön sisäistää nopeasti ja toiminta on loogista. Kampien hienoin yksityiskohta ja selvästi painoon vaikuttava ratkaisu on se, että alumiiniset rattaan kiinnitysruuvit eivät kaipaa mitään vastakappaletta, sillä pienemmässä eturattaassa on kierteet. Melkein kahden vuoden lenkkikokemuksen jälkeen Forcen toimintaan tottui ja säädöt tuli tehtyä niin, että etuvaihtajan häkki rahnutti hiukan ketjuihin silloin kun takana oli käytössä pienin ratas tai jompikumpi kahdesta suuremmasta. Alumiiniset poljinkammet ovat todella kevyet ja testien mukaan ne pesevät koneellisessa vääntelyssä hiilikuituiset. Keraamiset laakerit tuntuvat akselia käsin pyöritellessä herkiltä, mutta maantiellä eroa tavalliseen laakeriin ei oikein huomaa. SRAMin kahvoja on tarkkaan tutkittu myös muiden merkkien verstailla, sillä tulevan vuoden osasarjoissa sekä Shimanolla että Campagnololla on selviä SRAMvaikutteita. Redin isoin uusi juttu on kahvojen vipujen etäisyyden säätö kahvassa olevalla ruuvilla. Red on ainakin syksyyn saakka markkinoiden kevein ja myös kallein osasarja, mutta Shimanon suunnalta on tihkunut jo tietoa siitä, että uudistunut D-A on melkein 150 grammaa edellistä versiota kevyempi. Vasemman kahvan toimintaa on muutettu Forceen ja Rivaliin verrattuna siten, että välinaksu on nyt siirretty pieneltä rattaalta isomman eturattaan alueelle. Samasta vivusta siis siirretään ketjua niin isommalle kuin pienemmälle rattaalle. det, keraamisten laakerien varassa pyörivät alumiiniset kammet, jotka maksavat erikseen ostettuna noin 1 000 euroa. Forcen kahvoja tuli käytettyä lähes kaksi vuotta, joten Red vaatii pientä totuttelua, mutta toistaiseksi kokemukset ovat olleet pelkästään hyvin positiivisia. Forcen kohdalla suurin käyttäjien kitinä tuli juuri siitä, että isolla eturattaalla ajettaessa vaihtajaa ei voinut hienosäätää. Rakenteen jäykkyydestä antaa pientä vinkkiä se, että eturattaat eivät putkelta runtattaessa näytä tekevän minkäänlaista sivuliikettä. SRAM Red -osat ovat varteenotettava vaihtoehto niin Campagnolon Recordille kuin Shimanon Dura-Acellekin ja nyt kun SRAM on saanut osiaan huippukuskien pyöriin, osilla on voitettu isoja kisojakin. Toinen kahvojen pieni mutta vaikuttava yksityiskohta on se, että vaihdevaijerit on nyt päällystetty erittäin liukkaalla materiaalilla ja vaijereiden sekä kuorien valmistaja on Gore. Kesäkuun alussa Redin osat viimein rantautuivat Suomeen ja ne kiinnitettiin heti pyörään. Yksikään SRAMin rataspakka ei muuten istu Shimanon parin viime vuoden Ultegra/DA-tason napojen kasettirunkoihin, mutta Kahvojen vipujen etäisyyden säätö varmistaa sen että vaihteiden käyttö onnistuu alaotteeltakin ajettaessa. Osasarjaan kuuluvat myös hyvin tehokkaan tuntuiset ja viimeisen päälle kevennetyt jarrut sekä erittäin kevyt, melkein yhdestä mötikästä työstetty rataspakka. Oikean puolen kampi rattaiden ja ruuvien kanssa painaa vain 320 grammaa ja vasen 136 eli yhteensä 456 grammaa. Uuden ratkaisun kokeilut ja etuvaihtajan hienosäätö ovat vielä hiukan kesken, mutta ainakin muutaman lenkin perusteella kahva on kehittynyt reilusti oikeaan suuntaan. Normaalikokoisella kädellä varustettuja testaajia innosti kuitenkin enemmän se, että kahvan vaihdevivun liike on Forcessa ollutta lyhyempi ja näin vaihteiden vaihtaminen on entistä nopeampaa
Tavallisen kuntoilijan kannalta rungon etuina ovat kahdeksan kokoa, pitkä takuuaika ja onnistunut rungon geometria. Etupäässä muotoilua määrää 1,5 tuuman alalaakeri. Emäputki on kookas, melkeinpä massiivinen, eikä tähän runkoon taida löytyä sopivaa tarvikehaarukkaa tai laakeria. Systeemin hyvä puoli on laakerien suuri halkaisija, jonka ansiosta ne kestävät paremmin. Isokokoinen keskiölaakeri tekee rakenteesta erittäin tukevan, ja koko systeemi on yksi markkinoiden keveimmistä. Tällaista Cannondalen runkoa käyttää tänä vuonna Liquigas ja Kjell Carlström, joten sen pitäisi hyvin toimia kotimaisenkin kilpailijan alla. Cannondale on selvästi samoilla linjoilla Ernesto Colnagon kanssa, joka on sitä mieltä, että miksi urheilla rungon painolla, kun 6,8 kilon pyörän saa rakennettua helposti melkein rungosta kuin rungosta. Myös keskiölaakereissa alkaa olla vallalla muutama erilainen tekninen ratkaisu (Shimanon suoraan runkoon painettavat laakerit, joita Scott käyttää, sekä Trekin leveä keskiömuhvi ja siihen painettavat laakerit), jotka rajoittavat tarvikeosien käyttöä. Rungon paino on vielä aika kaukana kilon maagisesta rajasta, mutta etuhaarukka pärjää kohtuullisen hyvin grammakilpailussa. Esimerkiksi halkaisijaltaan suuremman alalaakerin käyttö on yleistynyt kovaa vauhtia ja se on käytössä monessa huippupyörässä jo tällä kaudella. Cannondale ei ole vielä lähtenyt mukaan integroidun satulatolpan käyttöön, vaikka muuten merkin pyörissä on aina käytetty erikoisia teknisiä ratkaisuja. Rungon takapäässä huomio kiinnittyy erittäin hoikkiin haarukan yläputkiin, jotka on Cannondalen alumiinirunkojen tapaan taivutettu sisäänpäin. Laakereiden ja kampien väliin laitetaan sopiva määrä isoja aluslevyjä, joilla eliminoidaan sivuliike. Käyttö lisääntyy varmasti edelleen, sillä näin etuhaarukasta saadaan paremmin törmäyksiä kestävä. Tästäkin pyörästä tuli aika tarkkaan seitsemän kilon peli, ja alla ovat sentään avovanteet, joiden päällä on kohtuullisen normaalit päällysrenkaat tavallisilla sisäkumeilla.q Takahaarukan yläputket ovat todella sirot. Mavic R-Sys -kiekoissa käytetään kookkaita, mutta keveitä kuidusta valmistettuja puolia. SRAM Red -takavaihtaja siirtää ketjua täsmällisesti ja painoa sillä on vain 153 grammaa. TEKNISET TIEDOT Merkki: Cannondale Super Six Maahantuoja: Useita Hinta: noin 7000 euroa Runkoputki: hiilikuitua Etuhaarukka: hiilikuitua Koko: 56 (48, 50, 52, 54, 58, 60 ja 63 cm) Paino: 6,8 kg ilman polkimia Satulakulma: 73,5 astetta Ohjauskulma: 73 astetta Vaakaputken pituus: 56 cm Satulaputken pituus: 57,5 cm Akseliväli: 99,2 cm Takahaarukan pituus: 40,5 cm Keskiön korkeus: 26,8 cm Vaihteensiirtäjät: SRAM Red Vaihteet edessä/takana: Red/Red Jarrut: Red Kammet: Cannondale SI alu 172,5 mm Eturattaat: 39/53 Takarattaat: 11-23 Red Keskiölaakeri: Cannondale BB30 keraamiset laakerit Vanteet: Mavic R-Sys Navat: Mavic Renkaat: Kenda Konstrictor 23 mm Ohjainkannatin: Pro Racer 12 cm Ohjaustanko: Pro Racer Thor Ohjainlaakeri: FSA Super Six SI Satula: Selle San Marco Caymano FX Satulatolppa: FSA SL-K carbon 52 Fillari www.fillari-lehti.fi. Nyt Cannondale on vapauttanut tämän standardin, ja kaudelle 2009 on tulossa useammalta valmistajalta pyöriä ja osia, jotka käyttävät BB30keskiötä. Pyörän käyttäytyminen erilaisissa olosuhteissa on johdonmukaista ja pyörää on helppo ajaa niin kovavauhtisissa laskuissa kuin tiukoissa kaarteissakin. BB30 on Cannondalen kehittämä keskiölaakerin standardi, joka esiteltiin 2000-luvun alussa, siis jo ennen ulkopuolisten laakereiden esiinmarssia. Huhujen mukaan Shimano muuttaa vuodelle 2009 kasettirunkoaan hivenen, jonka jälkeen siihen pitäisi SRAMinkin pakkojen sopia. Keskiölaakeri asennetaan runkoon siten, että ensin laitetaan paikalleen lukkorenkaat, sitten toisen puolen laakeri sormin painamalla lukkorengasta vasten, sen jälkeen akseli ja lopuksi toisen puolen laakeri. Teknisesti systeemin paras oivallus on sen yksinkertaisuus, sillä rungossa täytyy olla vain oikean kokoiset aukot, joihin laakeri mahtuu sekä urat, joihin lukkorenkaat solahtavat. Maisteissa Cannondale Super Six SRAM Red osilla onneksi se sopi testipyörässä olevaan Mavicin kasettirunkoon. Takahaarukan alaputket ovat jykevät ja ne takaavat, että kuljettajan voima siirtyy napakasti suoraan takarenkaalle. Jos haluaa käyttää perinteisempää, kierteitä kaipaavaa laakeria, muhvin sisään työnnetään alumiininen putki, jossa on tarvittavat kierteet. Tässä systeemissä keskiön laakerit painetaan suoraan runkoon kiinni. Keskiölaakeri koostuu siis kahdesta teollisuuslaakerista, kahdesta lukkorenkaasta, sovitusprikoista ja reilunkokoisesta alumiinisesta akselista. Etuna on lisäksi isokokoinen ja erittäin tukeva/kevyt alumiininen akseli ja se, että asennuksessa ei tarvita työstövälineitä tai muitakaan erikoistyökaluja. Pyörässä on siis tavallisesta poikkeava etuhaarukka ja keskiö, mikä on maantiepyörissä yhä yleisempää. Super Sixin rungossa huomio kiinnittyy keskiön massiiviseen ympäristöön ja siihen, että keskiölaakeri on totutusta poikkeavaa BB30-standardia. Cannondalen Super Six -runko painaa 1250 grammaa (mukana satulatolpan kiristin) ja täyspitkä etuhaarukka 375 grammaa. Kisaajat arvostavat myös sitä, että BB30-keskiöllä varustetuissa pyörissä poljinkammet, ja niiden myötä ajajan jalat, ovat lähempänä runkoa
Fillari-lehti testasi Cervélo R3 teamia sekä Mallorcan vuorilla että Suomea tasaisemmilla mailla. Klassikko jo syntyessään C ervélo näki päivänvalon, kun kaksi insinöörin renttua, Phil White ja Gérard Vroomen, ottivat kunnianhimoiseksi päämääräkseen valmistaa maailman nopeimman pyörän. Tästä hetkestä on vain reilu kymmenen vuotta, sillä nykyään nippa nappa murrosikäisen yrityksen www.fillari-lehti.fi Fillari 53. Koeajossa Cervélo R3 team TEKSTI: TUOMAS HUTTUNEN KUVAT: JANNE LEHTI Huippunopeaksi ylistettyä Cervéloa halajavat ovat tähän asti joutuneet hankkimaan pyöränsä omatoimisesti ulkomailta, mutta nyt kisakuskien suosimaa merkkiä saa myös Suomesta. Pian sana huippunopeasta pyörästä levisi kulovalkean tavoin ammattilaisten keskuudessa, ja ennen kuin White ja Vroomen tajusivatkaan, he olivat sisällä pyöräilymaailman ytimessä ja pyörien kysyntä ylitti tarjonnan. Pyörästä tuli jäykkä ja aerodynaaminen eli yksinkertaisesti nopea
Se mikä tekee R3:sta todella mielenkiintoisen ajatellen suomalaisia käyttäjiä, on sen etu- ja takahaarukan erityisen tilava muotoilu renkaita ajatellen. Heti seuraavana vuonna tallikaveri Stuart O´Grady toisti saman tempun. Valmistajan mukaan R3 onkin suunniteltu erityisesti jyrkkiin ylämäkiin tai klassikkokisoihin, joissa mukavuus ajaa aerodynaamisuuden ohi, ja squoval-rakenne takaa erinomaisen painon ja jäykkyyden suhteen. Hankittaessa Cervéloa uudeksi pyöräksi on hyvä huomata myös valmistajan tulkinta runkojen vaakaputkien mitoista. Mitä voi olettaa ProTourin voittoja napsineesta kilpurista. Valmistaja jopa lupaa, että osa cyclocross-renkaista mahtuu pyörimään R3:n väljissä haarukoissa. Yllättävintä oli tuntuma, jonka takahaarukka välitti istumalihaksiin ja testikuskin jo kankeaan selkärankaan. Cervélo siis rantautui vihdoin Suomeen, kiitos siitä Velosportin Raimo Niemiselle. Todellisuudessa vaakaputki oli tarkalleen 53 sentin mittainen kun se mitataan, kuten on totuttu, emäputken keskeltä vaakasuorassa satulaputken keskikohtaan. Loppu onkin historiaa. Runkoa itseään ei punnittu, mutta takuuvarmasti sen paino jää alle kilon maagisen rajan, todennäköisesti melko selvästi. Cervélo R3 Team on yksi maailman keveimmistä tehdasvalmisteisista rungoista, mikä näkyy myös testipyörämme painossa. Toki Cancellara ja O´Grady olisivat saattaneet voittaa kilpailun muillakin pyörämerkeillä, mutta kun voitot tulivat Cervélolla, merkin markkinamiehet tuskin olivat pahoillaan. Valitettavasti testipyörä oli yhtä kokoa liian pieni 180 sentin pituiselle testiniilolle. Todistettavasti tilaa riittää ainakin 27 millin levyisille maantiekumeille. Etupää puolestaan muistutti kovuudestaan ja samalla jäykkyydestään monen nykyhiilikuitupyörän tavoin, mutta ei kuitenkaan häiritsevästi. Kaiken lisäksi pyörän on oltava myös todella kestävä, koska ammattilaissirkuksen painavin mies ajoi sillä maailman eniten pyörää kuluttavan maantiekilpailun voittoon heti ensi yrittämällä. Perusjipolla eli kannattimen vaihdolla saatiin ajoasento tarpeeksi pitkäksi, jotta pyörän syvin olemus hahmottui. Ohjaamoon sekä satulan pidikkeeksi kiinnitettiin FSA:n huippuluokan alumiinisia komponentteja. Kuumimpana nimenä on häärinyt tietenkin Riisin kultajyvä, sveitsiläinen kaksinkertainen aika-ajon maailmanmestari, Paris-Roubaix´n ja MilanoSan Remon voittaja Fabian Cancellara. Kotimaassa lumien sulettua ja teiden kuivuttua pyörää päästiin testaamaan kokonaiskuvaan paremmin kuuluvilla hiilikuituisilla tuubikehillä eli Zipp 404:lla. Alkukeväästä Mallorcan teillä testatessa pyörässä olivat alla Mavicin harjoituskiekot, halvimman luokan Aksiumit. Koeajossa Cervélo R3 team Cervelon käyttämät profiilit putkissa eroavat aika paljon totutuista. Lopullisen läpimurron Euroopan markkinoille Cervélo teki kun tanskalainen Bjarne Riis päätti ottaa yhteyttä Kanadaan ja ehdotti valmistajakaksikolle yhteistyötä jo silloin hyvin menestyneen CSC-tallinsa kanssa. Emäputkeen liittyvät putket ovat päistään melkein nelikulmaiset. Takahaarukan alaputkissa on korkeutta ja kokoa. ensimmäinen pyöräesittely tapahtui vuonna 1996 vain kahden pyörän voimin. Osasarjaksi rungon ympärille valittiin CSC-tallinkin käyttämä perusturvallinen Shimanon Dura-Ace. Runkoa tarkastellessa katse kiinnittyy jykevään keskiöalueeseen, massiivisiin takahaarukan alaputkiin sekä pillinohuisiin yläputkiin. On toinen asia, kuka ilkeää ottaa lenkkikaveriksi syksyn tai alkukevään loskaisille lenkeille tätä hiilikuituista kaunotarta. Lukema oli vain muutaman gramman yli kansainvälisen pyöräilyunionin UCI:n määrittämän 6,8 kilon minimipainon. Kevyt ja jäykkä, mutta silti mukava. Zippin kiekoilla meno hieman koveni, mutta muuttui samalla keventyneen kokonaispainon ansiosta todella kilpailuhenkiseksi. Kyllä, juuri näin. Tämän jälkeen jälki kisoissa on ollut murskaavaa. Shimanon Dura-Acet toimivat aivan asiallisesti ja siimat eivät menneet sotkuun missään vaiheessa. Aivan vakio-osilla, tosin varsin hyvillä sellaisilla, Rapalan "tarkkuusvaaka" näytti lähes laitonta lukemaa. Per(u)stuntuma oli loistava ja pyörä tuntui heti siltä, että pitkät yli kuuden tunnin lenkit taittuvat ilman ylimääräisiä taukojumppia ja selän venyttelyjä. Viistoputkikin on erittäin omintakeinen eli suorakulmaisen ovaali (squoval) ja Cervélon muista rungoista poiketen epäaerodynaaminen. Toki osasarjan vanhat synnit eli jarrujen tunnottomuus ja etuvaihtajan hienosäädön puute olivat läsnä, mutta tähän on huhujen ja protoku- Cervelo R3:ssa takahaarukan yläputket muistuttavat lähinnä onkivapaa, sillä ne ovat todella pienet halkaisijaltaan. Keskiön ympäristössä on käytetty reilusti hiilikuitua. 54 Fillari www.fillari-lehti.fi. Todella pehmeää kyytiä, mutta ei minkäänlaista sivuttaisjoustoa. Tämä sama metodi kuulemma toistuu kaikissa runkomalleissa. Testipyörän 54 sentin runkokoossa vaakaputken pituus virtuaalisesti olisi pitänyt olla peräti 54,5 senttiä
Tällaiseksi hifipyöräksi se on kaiken lisäksi jopa yllättävän edullinen ja Suomen hinnat ovat aivan samalla tasolla muun Euroopan hintojen kanssa. vien mukaan tulossa muutos kaudelle 2009. Uudet tuulet siis puhaltavat myös Japanissa. Tämä johtaa vaihdekahvojen totaaliseen muutokseen, ja uusiutunut indeksointi aiheuttaa muutoksen myös takavaihtajan toimintaan. Cervélo R3:ssa on pyörää moneksi. Lisäksi vaihdevaijerit siirtyvät tankoteipin alle piiloon pois silmien edestä törröttämästä. Kilpailijoilla ne ovat kätkettyinä tankoteipin alle jo alusta lähtien. Runkojen toimitusajat ovat inhimillisen lyhyet ja uskon, että pyörävalinnassaan Cervéloon päätyvien määrä tulee olemaan huomattava.q TEKNISET TIEDOT Merkki: Cervelo R3 Team Maahantuoja: Velosport ky Hinta: runkosetti 2 600 euroa, pyörä noin 5 500 euroa Runkoputki: R3 hiilikuituinen Etuhaarukka: Wolf Superlite SL full carbon Koko: 54 (48, 51, 56, 58, 61) Paino: 6,6 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 74 astetta Ohjauskulma: 73 astetta Vaakaputken pituus: 53 cm Satulaputken pituus: 46,5 cm Akseliväli: 97,2 cm Takahaarukan pituus: 39,9 cm Keskiön korkeus: 27cm Vaihteensiirtäjät: Shimano Dura-Ace Vaihteet edessä/takana: Dura-Ace/Dura-Ace Jarrut: Dura-Ace Kammet: Dura-Ace 172,5 mm Eturattaat: 39/53 Takarattaat: Dura-Ace 12-27 Keskiölaakeri: Dura-Ace Vanteet: Zipp 404 carbon tubular Navat: Zipp Renkaat: Vittoria Corsa CX 21 mm leveät tuubirenkaat Ohjainkannatin: FSA OS-115 10 cm Ohjaustanko: FSA energy, 4xbutted AL7050 42 cm Ohjainlaakeri: FSA integroitu Satula: Selle Italia SLR 135 g Satulatolppa: FSA SLK www.fillari-lehti.fi
v v v 56 Fillari Maantierenkaat testipenkissä Rullaati rullaa! www.fillari-lehti.fi
Harjoittelussa vierintävastuksella ei ole merkitystä, vaan on tärkeämpää valita vahva ja hyvin pistosuojattu rengas tai hinta-laatusuhteeltaan sopiva rengas. Ilmanpaineen mittauksessa käytettiin kahta nestevaimennettua tarkkuusmittaria, jolloin painevirhe saadaan minimoitua. Vittoria Open Corsa Evo-CX 3. Mittaukset aloitettiin ja lopetettiin laitteen kalibrointimittauksilla. Aikaisemmissa mittauksissa on tullut esille, että huonosti asettunut sisärengas voi nostaa tehon tarvetta jopa kymmenellä watilla. Taulukko 1. Renkaan mittauksessa rengas asennettiin vanteelle ja paine nostettiin 9 bariin. Tehonkulutus maantiellä (ruskea tolppa) ja sileällä alustalla (sininen tolppa). 1. Kenda Kaliente Taulukosta 1 näkyvät maantiealustalla ja sileällä alustalla mitatut vierintävastustulokset. Mittaukset tehtiin sileällä ja karkealla pinnoitteella. Yksinkertaistettuna tulokset tarkoittavat sitä, että mitä suurempi wattiluku, sitä enemmän polkija tarvitsee tehoa ja voimaa saman nopeuden ylläpitämiseen. A mmattipolkijoiden jaloista lähtee tehoa 400-600 wattia ja harrastepolkijoiden koivista 300-400 wattia. Vierintä- vastusmittausten välillä tehtiin muutama lisäkalibrointi, joilla seurattiin mittalaitteen stabiilisuutta. Hutchinson Fusion 2 Ultra 13. Continental Ultra Sport 16. Schwalbe Ultremo 11. Tulos näkyy taulukosta tolppien korkeuksien erotuksen kasvuna. www.fillari-lehti.fi Fillari 57. Veloflex Pave Ultralight 8. Sitten rengas tyhjennettiin ja täytettiin uudestaan 8 bariin eli mittauspaineeseen. Vanteena käytettiin Mavicin Ksyrium SL -vannetta. Vierintävastuksella on suurin merkitys aika-ajossa, joissa ajetaan koko ajan täydellä teholla. Hyvin rullaavalla renkaalla tehonkulutuksen kasvu siirryttäessä sileältä alustalta maantielle on huomattavasti pienempi kuin huonosti rullaavalla renkaalla. Specialized S-Works Roubaix 2. Mittaukset tehtiin laitteella, jossa on halkaisijaltaan 120-senttinen rumpu, jonka pinnoitetta voidaan muuttaa. Molemmilla alustoilla suoritettiin kaksi mittausta ja mittausten välillä rengas irrotettiin vanteelta. Renkaan vanteelle asentajan vaikutus testitulokseen on ±0,15 wattia, joten jokaisen kannattaa hiukan harjoitella renkaan vaihtoa ja varmistaa aina, ettei rengas ainakaan heitä asennuksen jälkeen. Continental GP 4000S 7. Hutchinson Top Speed 14. Hutchinson Fusion 2 15. Tuloksista näkee alustan merkityksen tehonkulutukseen. Testin kaikilla renkailla ajettiin puolen tunnin sisäänajo, koska renkaissa saattaa olla jännityksiä valmistuksen jäljiltä. Mittaustilan lämpötila pidettiin vakiona 22 asteessa ja mittalaitteen tarkkuus on ±0,1 wattia. Maantiekilpailussa on myös turha kuluttaa voimia. Veloflexissä jouduttiin käyttämään pienempää sisärengasta, koska sen koko oli 700x22 kun muiden renkaiden koko oli 700x23. Michelin Pro2 Race SC 4. Schwalbe Stelvio 10. Vierintävastusmittauksissa käytettiin seuraavia perusarvoja: sama sisärengas ja vanne, mittausnopeus 40 kilometriä tunnissa, kuorma 50 kiloa ja rengaspaine 8 baaria. Panaracer Extreme Evo2 9. TEKSTI: WHEEL ENERGY JA FILLARI-LEHTI KUVAT: FILLARI-LEHTI Rengaslaboratorio Wheel Energy mittasi erimerkkisten ja -mallisten avorenkaiden vierintävastusmittaukset. Michelin Pro3 Race 5. Mittaustulokset ilmoitetaan watteina eli tehonkulutuksena. Vittoria Diamante Pro 6. Tällä varmistettiin, että rengas on varmasti hyvin vanteella ja sisärengas on asettunut paikoilleen. Karkealla alustalla simuloidaan asfaltin pintaa. Kenda Konstrictor 12. Yleensä sileällä hyvin rullaava rengas rullaa myös maantiellä hyvin, mutta poikkeuksena ovat pistosuojaukset, joiden vaikutus tuntuu selvemmin karkealla alustalla
Continental GP 4000S 7. Testin perusteella voisi väittää renkaiden valmistajien pitävän kannattavuutensa kunnossa suunnittelemalla mieluusti renkaita, joiden valmistuskustannukset ovat pienet ja kate suuri. Vittoria Open Corsa Evo-CX 3. Oikeanlaisen renkaan valintaan vaikuttaa käyttökohde eli onko kyseessä treeni-, työmatka-, maantie- vai aika-ajopyörä. Muutamissa avorenkaissa on maksimipaine jopa 10 Baria, mikä tuntuu hurjalta, mutta jos reitin asfaltti on hyvin sileä ja kilpailija painaa vain 55 kiloa, voi 10 Barin painetta käyttää. Painealueeksi valittiin 6-9,5 Baria 0,5 Barin välein ja alustaksi maantie. Treeni- ja työmatkapyörässä rullaavuuden merkitys on pieni ja tärkeämpiä ovat kulutuskestävyys ja pistosuojaus. Huippurenkaan valmistus taas on kallista ja myyntikate pieni. Kuljettajan painolla on suuri merkitys rengaspaineen valintaan. Veloflex Pave Ultralight 8. Hyvä rengas, jonka TPI-arvo on esimerkiksi 290, voidaan pilata erilaisilla lisävahvisteilla tai kerroksilla. Michelin Pro3 Race 5. Kuitenkin Vittoria Open Corsa Evo CX:ssa on 3 compound -runko yhdysaineena silikoni ja se näyttää toimivan hyvin. Michelin Pro2 Race SC 4. Näin polkija voi vapaasti valita rengaspaineen painonsa ja alustan mukaan. Maantierenkaat testipenkissä... Taulukko 2. Näillä renkailla sponsoroidaan ammattilaistallia, ja toki niitä riittää myös asiantuntevien harrastajien ostettaviksikin. 58 Fillari www.fillari-lehti.fi. Vittorialla paineen muutokset eivät juuri vaikuta rullaavuuteen. Continental Ultra Sport 16. Tuloksista näkyy, että Continentalin tehonkulutus ei parane 8 Baria suuremmilla paineilla. Specialized S-Works Roubaix 2. Schwalbe Stelvio 10. Maantie- ja korttelikilpailuissa renkaan on oltava rullaava ja vahva. Schwalbe Ultremo 11. Kenda Konstrictor 12. Painetesti Painetestiin valittiin testissä rullaavuudeltaan hyvä rengas eli Vittoria Open Corsa Evo CX ja huono rengas eli Continental Ultra Sport. Continentalin renkaassa näin ei kannata tehdä, vaan on parasta käyttää suhteellisen korkeita paineita koko ajan. Hutchinson Top Speed 14. Panaracer Extreme Evo2 9. Testitulokset osoittavat, että mitä suurempi TPI-luku on, sitä paremmin renkaan runko joustaa. Epätasaisella alustalla pistosuojasta on usein haittaa rullaavuudelle, koska pistosuojavalmisteet ja renkaan runko eivät välttämättä toimi hyvin keskenään, vaan epätasaisella alustalla syntyy värähtelyä ja sen seurauksena tehonkulutuksen kasvua. Tarkka kilpailija myös testaa radan aina edeltävänä päivänä, jolloin pystyy selvittämään millaisilla rengaspaineilla kisa on viisainta ajaa. Hutchinson Fusion 2 15. Renkaan tehonkulutuksen keskiarvot 1. Renkaan painolla ei ole suurta merkitystä rullaavuuteen. Taulukko 3. Painetestissä käytettiin samoja arvoja kuin rullaavuustestissä. Hutchinson Fusion 2 Ultra 13. Näissä renkaissa ei rullaavuudelle panna paljoakaan painoa, pääasia on, että niitä myydään hyvin. Kenda Kaliente Renkaanvalmistajat ilmoittavat erilaisia tietoja renkaistaan, kuten pistosuojauksen, TPI-luvun eli montako lankaa renkaassa on tuumalla ja kerrosten lukumäärän. Aika-ajoihin kannattaa valita hyvin rullaava rengas, koska koko matka ajetaan täydellä teholla ja silloin ei kannata kuluttaa wattiakaan turhaan. Vittorialla taas voi ajaa esimerkiksi erittäin huonolla asfaltilla pienellä paineella tai hyvällä asfaltilla korkealla paineella. Lisäksi korttelissa renkaan pidolla on myös merkitystä. Vittoria Diamante Pro 6
Sadekelillä laitetaan paineet 7 ja 8 barin väliin, sillä alemmat paineet parantavat yllättävän paljon kaarrepitoa.q Teimme Wheel Energyn laboratorio-olosuhteiden lisäksi myös käytännön kokeita paineiden vaikutuksesta rullaavuuteen. Oheisessa taulukossa esitetään kiihtyvyys metreinä eri nopeuksiin ja siitä selviää, että mitä kovempi rengas sitä nopeammin se kiihtyy. 7 barin paineilla maantiepyörä on yleensä melko paljon mukavamman tuntuinen, kuin 9 barilla. Laadukkaalla ja alle 230 grammaa painavalla maantiepyörän avorenkaalla optimaalinen rengaspaine on testausten mukaan (ja siis aivan sileällä alustalla) noin 7,5-8,5 baria. Koska ulkoilmassa ei tuulta ja muita pieniä virtauksia voi elimioida kokonaan ei kyseessä ole mikään poikkitieteellinen koe, mutta antaa selvästi suuntaa asiasta.q v v Paine 9 bar 8 bar 7 bar 6 bar Nopeus 0-20 km/h 167,5 m 176,0 m 179,0 m 191,5 m Nopeus 0-30 km/h 234,0 m 241,5 m 244,5 m 261,0 m Nopeus 0-40 km/h 538,5 m 545,0 m 549,0 m 568,0 m Huippunopeus 61,5 km/h 61,0 km/h 60,9 km/h 60,3 km/h Kenttätestissä käytimme Michelin Pro2 Race SC rengasta. www.fillari-lehti.fi Fillari 59. Mekaanikot väittävät kivenkovaan että renkaasta häviää jopa kokonaisen barin verran kisan kuluessa, joten siksi ne laitetaan niin koviksi aamulla. Sää oli tyyni, joten tuulen vaikutus ei ole oleellinen tekijä ja toistoja tehtiin valtavasti. Yleensä edessä kannattaa juuri mukavuuden vuoksi käyttää hiukan pienempää painetta ja nyrkkisäännöksi käy esimerkiksi 8 baria taakse ja 7,5 eteen. Koko tässä jutussa mitataan ja puhutaan oikeastaan vain rullaavuudesta, mutta rengaspaineilla on tietysti tärkeä osansa ajomukavuuteen. Mittauksissa käytimme GPS-pohjaista Racelogicin Vbox II-tallenninta, joka tallentaa aikaa ja paikkaa 50 kertaa sekunnissa ja matemaattiset tiedot saadaan ohjelmallisesti luettavaan muotoon. Renkaana oli huippuluokan Michelin Pro2 Race Service Course. Stuntmanina toimi Janne Lehti (pituus 180 cm, paino 72 kg) joka lähti joka kerta samasta kohdasta lähtötelineestä rullaamaan vapaalla usean sadan metrin mittaista jyrkähköä alamäkeä. Yleisemmin RideMedia käyttää laitetta moottoriajoneuvojen suorituskykymittauksissa, mutta pyöräpuolella se on osoittaunut päteväksi vaikkapa jarrutusmatkojen tallentamiseen. Tuubirenkaalla paineet ovat hiukan korkeammat. Käytännön mittauksia Paineista Wheel Energyn testituloksia: Sileällä rummulla pyöritetyn maantierenkaan rullausominaisuudet paranevat jonkin verran paineita nostamalla, mutta katto tulee vastaan sitä nopeammin, mitä paksumpaa runkokudosta renkaassa on käytetty. Jussi Veikkasen kommentit rengaspaineista: Tallin mekaanikot pumppaavat renkaisiin 8,5 - 9,5 baria ilmaa riippuen tietysti ajajan painosta. Kuriositeettinä voi mainita, että esimerkiksi laskun aikana vastaan tullut henkilöauto ja sen aiheuttama ilmavirta pudotti huippunopeutta lähes viidellä kilometrillä tunnissa. Mäessä saavutettuun huippunopeuteen ei rengaspaineella ollut suurta merkitystä ja ajoasento pidettiin koko ajan samanlaisena. Nämä paineet koskevat Vittorian tuubirenkaita kuivalla kelillä. Hitaassa vauhdissa suurin ero kiihtyvyydessä on liian löysillä paineilla, eli 6 barilla suoritettu koe. Paineen aleneminen johtuu tuubien lateksi "sisäkumista". Mielenkiinnon vuoksi kokeilimme myös ajoasennon vaihtamista "aivan lätyksi" ja tietysti ilmanvastus pieneni ja huippunopeus nousi keskiarvomittauksista noin 2 km/h
Runko 127 tpi:n materiaalia. www.fillari-lehti.fi 60 Fillari. Tour de France versio poikkeaa normaalista Fusion 2 -renkaasta vain värityksen osalta. Hutchinson Fusion 2 Ultra Hutchinson Top Speed Kenda Kaliente L3R Pro Koko: 23-622 Paino: 219 g Hinta: 59 e Maahantuoja: Blueface Oy Renkaan rungossa on 127 lankaa tuumalla, kulutuspinnassa kolmea kumilaatua sekä uudella tekniikalla toteutettu kevyt pistosuojaus. Rullaavuuteen vaikuttaa selvästi se, että runkokudos on hiukan tuhdimpaa tavaraa, eli lankoja on 68 tuumaa kohti. Koko: 23-622 Paino: 198 g Hinta: 49 e Maahantuoja: Raul Hellberg Oy Jokunen vuosi sitten tämä oli ennätyksellisen kevyt maantiekumi, mutta nyt se on jo jäänyt hiukan kehityksestä. Tästä renkaasta on tarjolla myös 20-millinen versio, sekä 26-tuumaisille vanteille sopiva 23 milliä leveä versio, jonka painoksi valmistaja ilmoittaa noin 170 grammaa. Miellyttävän tuntuinen rengas, jonka pito on hyvä ja rullaavuus testitulosten perusteella hyvää luokkaa. Koko: 23-622 Paino: 219 g Hinta: 35 e Maahantuoja: Blueface Oy Edullinen perusrengas maantielle, joka kestää kulutusta ja pistoja, mutta häviää rullaavuudessa kalliimmille malleille. Contin GP-mallien ominaisuus on ollut aina se, että kulutuspinnan keskiosassa on kohtuullisen nopeasti kuluvaa kumia aika paksu kerros, ja rengas kuluu tämän takia kulmikkaaksi. Koko: 23-622 Paino: 232 g Hinta: 22 e Maahantuoja: Uimonen Oy Kulutusta hyvin kestävä peruskumi, jonka rullaavuutta huonontaa rungon jäykkä rakenne. Koko: 23-622 Paino: 230 g Hinta: 55 e Maahantuoja: Blueface Oy Fusion 2 on hyvälaatuinen ja aika kevyt rengas, joka tuntuu kestävän pistojakin hyvin. Maantierenkaat testipenkissä... Continental Grand Prix 4000S Black Chili Continental Ultra Sport Hutchinson Fusion 2 TDF Koko: 23-622 Paino: 221 g Hinta: 49 e Maahantuoja: Uimonen Oy GP:n paineet kannattaa hakea kokeilemalla ja nyrkkisääntönä voidaan pitää että renkaaseen kannattaa laittaa ainakin 0,5 baaria enemmän painetta kuin mihin olet muissa renkaissa tottunut
Rengas on hiukan pistosuojattu. Koko: 23-622 Paino: 203 g Hinta: ei enää myynnissä Maahantuoja: Helkama Velox Oy Michelin toi vuonna 2006 markkinoille rajoitetun erän kisakäyttöön tarkoitettuja renkaita, joissa oli ilmeisesti käytössä samoja teknisiä ratkaisuja kuin tälle kaudelle tulleessa Pro3 Race versiossa. Kenda Konstrictor DTC Michelin Pro2 Race Service Course Koko: 23-622 Paino: 196 g Hinta: tarjoushinta 35 e Maahantuoja: Raul Hellberg Oy Kendan uudessa kumissa on hyvän tuntuinen pito ja sen rullaavuus on keskitasoa. Kun rengas vielä rullaa hyvin, se sopii hyvin kisa- ja lenkkikäyttöön. www.fillari-lehti.fi. Renkaassa on hyvä pito ja sen paino on kohdallaan. Rengas otettiin testiin mukaan siksi, että maantiellä tehdyt rullaustestit ajettiin tällä kumilla. Michelin Pro3 Race Panaracer Extreme Evo2 Koko: 23-622 Paino: 208 g Hinta: 62 e Maahantuoja: Helkama Velox Oy Tämän vuoden uutuus, jonka ominaisuudet ovat hyvin lähellä SC Pro2 -rengasta, mutta kulutusta tämä rengas kestää jo paljon paremmin. Koko: 23-622 Paino: 219 g Hinta: 39 e Maahantuoja: Foxcomp Panaracerin Japanissa valmistama Extreme on heidän mallistonsa kärkipään renkaita. Koneellisen testin tulokset osoittavat, että renkaan ominaisuudet ovat kohdallaan, mutta käyttökokemukset kertovat renkaan kuluvan ainakin takana vaihtokuntoon jo ennen kuin 2 000 kilometriä on mittarissa
Rungon materiaalissa on 300 lankaa tuumalla ja renkaat tehdään käsin Italiassa. Renkaan 220 tpi:n kudos näkyy hyvänä rullaavuutena. Koko: 23-622 Paino: 225 g Hinta: 59 e Maahantuoja: Cycle Center Mukavan tuntuinen rengas, jossa kannattaa käyttää hiukan normaalia korkeampia rengaspaineita, sillä 290 tpi:n runkokudos ei paljon kuopissa pidättele, vaan vanteen voi helposti kolauttaa asfaltin reunaan. Kulutuspinta on arka pistoille ja nämä renkaat kannattaa käydä tarkasti läpi melkeinpä kerran viikossa. 62 Fillari www.fillari-lehti.fi. Kudoksessa 127 lankaa tuumalla. Koko: 23-622 Paino: 253 g Hinta: noin 60 e Maahantuoja: Tokind Finland Jos Roubaix olisi kevyempi, kyseessä olisi tämän hetken unelmarengas. Runko on 290 tpi:n kudosta ja kulutuspinnasta löytyy kahta kumilaatua. Veloflex Pave Ultralight Vittoria Diamante Pro Vittoria Open Corsa Evo-CX Koko: 22-622 Paino: 189 g Hinta: 36 e Maahantuoja: Forsby Cycling Store Paino ja rullaavuus ovat hyvin kohdallaan, mikä osoittaa sen että renkaan rungon laadulla on ihan oikeasti merkitystä. Renkaan rullaavuus on yllättävän lähellä Ultremoa ja pistoja tämän pitäisi kestää paremmin. Koko: 23-622 Paino: 200 g Hinta: 49 e Maahantuoja: Velotrade Oy Ultremo tarjoaa hyvän tuntuman tiehen ja kestää pistoja kohtuullisen hyvin. Kulutusta nämä renkaat eivät juurikaan kestä, joten harjoitusrenkaaksi ne eivät ole järkevin valinta. Koko: 23-622 Paino: 207 g Hinta: 38 e Maahantuoja: Cycle Center Hyvä ja hiukan edullisempi rengas, joka ei juurikaan häviä Open Corsalle. Rengas kuluu aika nopeasti, mutta kumia on kuitenkin sen verran, että renkaat eivät mene vaihtoon ihan yhtä nopeasti kuin siniset Misukat. Paino ei haittaa normaalissa lenkkikäytössä, mutta kisaajan kannattaa ehkä valita toiset kumit alleen, jos viikonloppuna on edessä tiukkakurvinen kortteliajo. Maantierenkaat testipenkissä... Schwalbe Stelvio Schwalbe Ultremo Specialized S-Works Roubaix Koko: 23-622 Paino: 223 g Hinta: 44 e Maahantuoja: Velotrade Oy Hyvä perusrengas, jossa on 67 tpi:n runko
On kenties väärin sanoa Euskadia espanjalaiseksi, koska kaikki ajajat ja tallin koko rahoitus tulevat Baskimaalta. Euskaltel Euskadi on baskien oma juttu ENEMMÄN kuin ammattilaisjoukkue Paljolti yritysmaailman lakien mukaan toimivien pyöräilyn ammattilaistallien joukossa espanjalainen Euskaltel Euskadi poikkeaa monessa suhteessa muista. Moni ajajista myös sanoo olevansa baski ja vasta toissijaisesti espanjalainen. TEKSTI: JOONA LAUKKA KUVA: EUSKALTEL EUSKADI 64 Fillari www.fillari-lehti.fi
Ajajien lisäksi tallin koko henkilöstö on kotoisin Baskimaalta. Lasten ja nuorten innostus pyöräilyyn ei ole lisääntynyt ainoastaan siksi, että he ovat nähneet televisiossa kotimaakunnan joukkueen oransseja ajopaitoja. Baskien välillä asiasta ei kuulemma tarvitse tehdä kirjallisia sopimuksia, riittää kun lyödään vain kättä päälle. Monista talleista poiketen Euskadissa katsotaan tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Vuonna 1994 toimintansa aloittanut Euskadi on yksi lajin vanhimmista joukkueista. Euskadi-tallin toiminnasta vastaa Euskadi Txirrindularitza Iraskundea -niminen säätiö (espanjaksi Euskadi Fundacion Ciclista), jonka johtajana toimii Miguel Madagaria. Organisaatio on ammattimainen, mutta myös sellainen, että lapset nauttivat ohjelmasta. Yli tuhannen euron lahjoitukset eivät kuulemma ole mitenkään harvinaisia. Joukosta saattaa löytyä tulevaisuuden Indurain. Pari vuotta sitten talli harkitsi erittäin vakavasti palkkaavansa valmentajan, joka ei olisi baski ei tosin espanjalainenkaan. Ajajien tehtävänä on voittaa kilpailuja, heille maksetaan ajamisesta palkkaa, ja jos työt eivät suju hyvin, kauden lopussa pyöräilijä saa haeskella uutta työpaikkaa. Ehkä juuri tämän takia Vueltan reitti ei koskaan käy baskimaalla, joka kuitenkin on ehdottomasti Espanjan pyöräilymyönteisin maakunta. Tallin käyttämät Orbea-pyörät ja Exte Ondo -ajoasut valmistetaan Baskimaassa. ETA ei myöskään kestä ajatusta siitä, että Espanjan ympäriajo kävisi baskimaalla. Kymmenen vuoden aikana yli 20 000 lasta on saanut pikaperehdytyksen kilpapyöräilyn maailmaan. Näin harjoitusmenetelmiin olisi saatu muutoksia. Pyöränvalmistaja Orbea on muuten hieman erikoinen toimija pyöräbisneksessä, sillä se toimii osuuskuntamuotoisena eikä normaaliin tapaan osakeyhtiönä. 9-14vuotiaat viedään reilun kymmenen kilometrin mittaiselle lenkille, jolla ryhmää seuraa aivan oikea huoltoauto. Pyöräilypäivän toteutuksesta vastaa opettaja, joka suunnittelee ohjelman yhdessä psykologin kanssa. Joukkueen omasta mielestä lasten ja nuorten kilpapyöräilyharrastuksen kasvu Baskimaalla on ollut tallille tärkeämpi saavutus kuin Iban Mayon Tourin etappivoitot, Samuel Sánchezin Vueltan etappivoitot tai ylipäänsä kaikki vuosien varrella kertyneet 118 voittoa. Innostus pyöräilykoulua kohtaan on kasvanut niin suureksi, että lokakuusta kesäkuuhun järjestettäville pyöräilypäiville osallistui viime vuonna yli 3 000 lasta. Euskadi-säätiö tarjoaa pyöräilypäivän ilmaiseksi alueen kouluille. Mies on kovan luokan vaikuttaja pyöräilymaailmassa. Kisoissa helposti tunnistettava oranssi ajoasu ei ole juuri muuttunut vuosien varrella. Joukkueen tukijat ovat ilmoittaneet, että tallin toimintaa tuetaan myös jatkossa. Tallin johtaja tosin kertoo "kuulleensa", että ETA-järjestö ei katsoisi suopein silmin sitä, että Tour kävisi Pyreneiden vuoristossa ilman, että baskien jouk- kue on mukana. Valtaosa pikkupyöräilijöistä haluaa tulla uudelleen pyöräilykouluun, viimeistään seuraavalla viikolla. Jos sama luokka osallistuu pyöräilypäivään toistamiseen, toista kertaa varten heille suunnitellaan erilainen ohjelma. Pro Tourin tilannekaan ei huolestuta baskeja, koska jo vuosien ajajan Euskaditalli on päässyt suuremmitta vaikeuksitta mukaan kaikkiin tärkeisiin kilpailuihin. Lapsille kerrotaan 3-4-tuntisen pyöräilysession aluksi liikennesäännöistä, pyöräilystä, lajin historiasta sekä tietysti pyöristä ja niiden tekniikasta. Oppitunnin jälkeen tutustutaan tallin toimitiloihin. Pyöräily on sellainen.q www.fillari-lehti.fi Fillari 65. Hanke ei toteutunut, koska tallin filosofiassa traditio on arvoista tärkein heti maakuntahengen jälkeen. Pyöräilykoulun organisaatiosta kertoo jotain se, että sillä on neljä täysiaikaista ja kaksi osa-aikaista työntekijää. Koululaisryhmien koko on rajoitettu 30 lapseen. Monet jäsenet eivät tyydy maksamaan pelkkää satasta vaan lahjoittavat enemmän. Lasten pyöräilykoulun avulla saattaa löytyä uusi Indurain. E uskaltel Euskadin kansallisidentiteetti on hyvin selvä. Päivä huipentuu yhteislenkkiin. Välinepuolellakin suositaan paikallista tuotantoa. Kaikki saavat käyttöönsä pyörät ja kypärät. Säätiötä rahoittavat Baskimaan maakuntahallitus, paikalliset yritykset puhelinoperaattori Euskaltelin johdolla sekä yksityiset henkilöt. Euskadi-säätiöllä on yli 3 000 jäsentä, jotka maksavat 102 euron suuruisen vuosimaksun. Ei edes Ranskan ympäriajon kanssa ole ollut ongelmia. Varmasti hyvä asia yhteishengen kannalta, mutta uusien vaikutteiden saamista se ei edistä. 6-8-vuotiaat saavat aloittaa pyörään totuttautumisen suljetulla radalla. Vuodesta 1998 lähtien Euskadi-säätiö on tarjonnut maakunnan ala- ja yläasteen kouluille mahdollisuuden saapua koko luokan voimin viettämään pyöräilypäivää Gela Pedagogikoa -tallin toimitiloihin. Joukkueen johtajana toimii aikoinaan ONCE-tallin riveissä Ranskan ympäriajoakin johtanut Igor Galdeano. Tallin varsinainen kilpailutoiminta on samanlaista kuin muillakin joukkueilla. Nykyajan lapsille tulee tarjota aitoja elämyksiä. Motivaatiota lisää tieto siitä, että milloin tahansa voi pyöräilykoulun kummisetä Miguel Indurain ilmaantua yllätysvierailulle kannustamaan pikkupyöräilijöitä. Opettajatkin ajavat yleensä oppilaiden kanssa. Gela Pedagogikoa -pyöräilykoulu on loistava esimerkki siitä, miten pyöräilyn tapainen kova ja vaativa laji kiinnostaa lapsia siinä missä palloilulajit, YouTube tai Nintendo. Vaikka ei löytyisikään, lapsille on ainakin tarjottu mahdollisuus tutustua lajiin
etapilla nähtiin kuuden ajajan pitkä irtiotto, jossa Veikkanen oli hienosti mukana. Alberto Contadorin voitto katkaisi kotimaisten ajajien jo 11 vuotta jatkuneen voittoputken. Contador oli palautunut selvästi Riccoa paremmin ja lopulta hän jätti kilpakumppaniaan lähes kaksi minuuttia. Kisan voitosta taistelleet Contador ja Ricco kävivät etappien aikana ankaran kamppailun, jonka tuloksena Ricco nousi vain neljän sekunnin päähän Contadorista. Espanjalainen kuitenkin kykeni säilyttämään johtoasemansa rajun venymisen ja kylmäverisen taktiikkansa avulla. Giron viimeinen etappi oli poikkeuksellisen jännittävä, koska ennen 28 kilometrin aika-ajoa Contadorin ja Riccon erotti toisistaan vaivaiset neljä sekuntia. Aika näyttää minkä maan ympäriajossa näemme suomalaisia seuraavan kerran...q Passo di Mortirolo:n nousu keräsi kurjasta säästä huolimatta massiivisen yleisöjoukon reitin varrelle. Lopputulokset: 1. No olihan se. Denis Menchov (Venäjä) Rabobank +3.37, 6. Häntä voidaan pitää Giron ehdottomasti suurimpana löytönä. 11. Ehkäpä näemme hänet ensi vuonna jonkin suuren tallin riveissä. Perinteiseen tapaan Giron huipennuksen muodostavat kisan lopussa kaksi pitkää ja maastoltaan erittäin vaativaa etappia, joiden aikana noustaan samoja nousuja kuin Fausto Coppin aikana. Emanuele Sella (Italia) CSF Group Navigare +4.31, 50. Harmi että hänen Astana-tallinsa ei pääse ajamaan kaikkia kisoja, mutta eiköhän Contador nähdä taas johtajanpaidassa syyskuussa Espanjan ympäriajossa. Seuraavina päivinä Quick.Step kykeni puolustamaan Viscontinin asemia menestyksellisesti, vaikka välillä etappimaalit sijaitsivatkin mäkien päällä. Irtiotossa mukana ollut Quick.Step -tallia edustava Italian mestari Giovanni Visconti siirtyi tuolloin kisan johtoon. Vaikka Jussi hieman väsähti lopussa, vaivan palkkana oli kuudes sija etapilla. Kjell Carlström Liquigas +3.34.19 www.fillari-lehti.fi Fillari 67. Jussi Veikkasen erittäin hyvin sujunut ajo alkoi tökkiä irtiotossa vietetyn päivän jälkeen. Marzio Bruseghin (Italia) Lampre +2.54, 4. Carlströmin terveydentila oli hieman parantunut, mutta irtiottoihin hänellä ei ollut lupaa mennä mukaan, koska Liquigas-talli tavoitteli etappivoittoja massakireissä Ben- natin avulla. Girossa hän osoitti olevansa ehdottomasti paras uuden sukupolven kirimiehistä. Kokonaiskisassakin alkoi todella tapahtua, kun Contador puki etapin jälkeen ylleen johtajanpaidan. Kisan johtoon nousi LPR Brakestallin Gabriele Bosisio, mutta Contador oli vain muutaman sekunnin päässä. Ensimmäisen aika-ajon voitti hieman yllättäen Lampren Marzio Bruseghin. Viimevuotinen voittaja Danilo Di Luca joutui tyytymään seitsemänteen sijaan. Kolme etappivoittoa napannut Sella oli kuudes. Maalin hän toki ajoi kunnialla. Giron voitollaan Contador osoitti olevansa kiistatta maailman paras pyöräilijä. Siinä vahvin oli Pelizotti ennen Sellaa, jonka jaloissa eivät edellisten päivien irtiotot juuri painaneet. Alberto Contador (Espanja) Astana 89.56.49, 2. Riccardo Riccò (Italia) Saunier Duval - Scott +1.57, 3. Molemmat miehet starttasivat aika-ajoon varsin väsyneinä edellisten etappien jälkeen. Kuudennella etapilla Liquigas-joukkue ei enää kyennyt, eikä oikeastaan enää halunnutkaan, kontrolloida kisaa, ja näin 11 ajajan irtiottoporukka sai vedettyä reilun etumatkan pääjoukkoon. Ricardo Riccon ajo vaikutti noilla etapeilla erittäin vahvalta. Viimeiset vuoristoetapit olivat hänelle hankalia. Sijoittumalla toiseksi tuolla etapilla kisaan viime hetkellä mukaan päässyt Alberto Contador näytti ensimmäistä kertaa millaisessa kunnossa hän oli. Kisan viimeinen viikko ei erityisemmin suosinut suomalaisia. Keväällä hän napsi voittoja maantiekisoista ja ajoi radallakin pariajon maailmanmestariksi. Kilpailun toinen aika-ajo ajettiin erittäin kovassa mäessä. Tuolloin päättyi myös Viscontinin taival kokonaiskilpailun johdossa. Contadorin asema vuorilla oli välillä todella tukala, kun Riccon maamiehet Gilberto Simonin johdolla pyrkivät auttamaan nuorta italialaista. Kokonaiskilpailussa Contador kasvatti hieman etumatkaansa Riccoon, mutta peli ei vaikuttanut vielä pelatulta. Kellun ensimmäinen viikko Girossa oli todellakin kovaa kyytiä. Tälläkään kertaa sadattuhannet reitin varteen kerääntyneet katsojat eivät pettyneet. Kolmannelle tilalle ajoi kisan ehkä suurin yllättäjä Bruseghin muutaman sekunnin erolla Pellizottiin. Seuraavana päivänä kirissä vahvin oli HighRoad-tallin 23-vuotias Mark Cavendish, joka on ajanut tällä kaudella todella hyvin. Italialaiselle pyöräilylle oli varsin kova pala, kun espanjalainen tuli ja voitti kisan, vaikkei hän ollut varsinaisesti edes valmistautunut kisaan. Franco Pellizotti (Italia) Liquigas +2.56, 5. Jussi Veikkanen Française des Jeux +1.40.46, 123. Tuolloin alkoi heräillä epäily siitä, oliko Continental-kategorian tallissa ajavan Sellan bio-passi varmasti "leimattu". Seuraavana päivänä jatkettiin matkaa vuoristossa ja Sella voitti jälleen etapin huiman ajon jälkeen. Ensimmäinen todella kova vuoristopätkä oli etappi 14, jonka voitti huikean sooloajon jälkeen vaatimattoman Navigare-tallin mäkimies Emanuele Sella. Ilahduttavaa oli myös nähdä Jussi Veikkanen mukana kärkikamppailussa. Lopputuloksissa hän oli 50., mutta olen varma, että hieman erityyppisellä voimien jaolla Jussilla olisi kapasiteettia ajaa isoissa etappiajoissa 20 parhaan joukkoon. trömille ensimmäisen viikon etapit olivat hankalia joukkueen menestyksestä huolimatta, koska hän sairastui vatsatautiin mutta joutui tekemään samanaikaisesti kovasti työtä joukkueen hyväksi. Kotiyleisön suosikki, erittäin räväköistä kommenteistaan tunnettu Ricco oli toisena. Kjell Carlström ei koskaan täysin palautunut kovasta ensimmäisestä viikosta
TEKSTI: JOONA LAUKKA KUVAT : LOTHAR KUTSCHERA Astana-tallin kovat nimet poissa Viekö Ewans Tourin? Jälleen kerran Touria odotetaan jännityksellä. Jännityksen aiheista suurimmat ovat tuttuun tapaan kisan voittaja ja mahdollisesti tulossa olevat skandaalit. 68 Fillari
Pyörällä maailman ympäri osa 15 TEKSTI JA KUVAT: JUKKA SALMINEN Kiviä satoi kivisellä Etiopian ylängöllä Alamäki ylängön 3 400 metristä alangon 1 500 metriin. 72 Fillari www.fillari-lehti.fi
Tie oli jyrkkä, kivinen ja pölyinen. Raskasta polkemista ei lainkaan helpottanut ihmisten käytös. Onko Suomi sivilisaatio. Etiopia on maa, jota ei ole koskaan valloitettu, jonka kalenteri on vuodessa 2000, joka puhuu kieltä jota muut eivät ymmärrä, jossa syödään erikoista ruokaa ja jonka ihmiset ovat syvästi hengellisiä. Murrosikäiset pojat halusivat välttämättä jutella kanssani ja kyselivät teltan liepeen alta kurkkien mitä ihmeellisimpiä kysymyksiä hyvällä englannilla: "Mikä on mielipiteesi Etiopian milleniumista. Oletko nähnyt Etiopian kaikki historialliset nähtävyydet. Monet lapset ja nuoret heittelivät kiviä päällemme. Miksei sinulla ole tyttöystävää? Runko: Felt Q920 Kiekot: Mavic 117 XM Keula: Surly 1x1 teräskeula Renkaat: Schwalbe Marathon Supreme Vaihteisto: Sram 9.0 Jarrut: Avid Juicy 3 Kammet: Shimano XT Takapakka: 13-32 Shimano-BBB sekoitus Tavaratelineet: Tubus Satula: Brooks Team Professional Muut osat: BBB Parts Laukut: Ortlieb Bike Packer Plus www.fillari-lehti.fi Fillari 73. Seuraavana aamuna Hello! Faranji! -huudoilla meidät herättänet lapset ja nuoret osoittivat kiusallisella toiminnallaan Sudanin alankojen tosiaankin olevan kaukana. Kaivoin korvatulpat korvistani kun telttaan alkoi ropista kiviä. Lapsi- ja aikuisjoukot kerjäsivät rahaa ja muuta aineellista mammonaa. Mitä historiallisia nähtävyyksiä Suomessa on. Iltaan mennessä taaksemme oli jäänyt kymmeniä kilometrejä vuorinousua ja olimme jo yli 3 000 metrin korkeudessa. Kivisillä vuoristoteillä poljetut 1 100 kilometriä pitivät nekin sisällään tapahtumia, jotka ovat mahdollisia ainoastaan tässä uskomattomassa Afrikan maassa. Minä: Nimi: Jukka Salminen Kotipaikka: Naantali Syntymäaika: 23.6.1982 Pituus: 178 cm Paino: 74 kg 12 metriä korkea monoliittikirkko Bet Emanuel Lalibelassa. Sykeluvut kääntyneet matkalla päälaelleen, joten niitä on turha mainita, kun tuntuvat vaihtelevan täällä tienpäällä niin paljon. Pyöräni: T ana-järven sameiden vesien rannalta siirryimme vuorten korkeuksiin etsimään kirkkaita kokemuksia. Telttailimme kuivan jokirotkon vieressä ja yöstä tuli niin viileä, että nukuin vaatteet päällä makuupussissa. Toisena ajopäivänä käännyimme itään tielle, joka on yksi Afrikan korkeimmalla kulkevia. Aamulla tie lähti kohoamaan Tana-järven tasangolta ylängölle. Sudanin alangolta noustut 2 500 metriä loihtivat hikisistä öistä nautinnollisen raikkaita
Ylätasangon niittymaisemat vaihtuivat jylhiin vuorimaisemiin. Ylängön ja taustalla olevien vuorien väliin jäänyt rotkon syvyys oli henkeäsalpaava. Etiopiasta alkanut ja Kiinaan päättynyt ajopäivä oli kilometreissä pitkä, äärimmäisen tapahtumarikas, voimakkaasti ajatuksen virtaa kutkuttava ja kerta kaikkiaan antoisa. Elämäni halvin hiustenleikkuu, 12 senttiä. Ihmisjoukko matkalla pikkukaupungin viikoittaisille markkinoille. Kiveen kaivettu Bet Giyorgisin kirkko Lalibelassa. 74 Fillari www.fillari-lehti.fi. Teltan ympärillä lapset ja nuoret olivat pääasiassa hiljaisia ja ujoja eikä heistä ollut harmia. Juottolassa sahtiastian takana istuneet karskit miehet olivat rauhallisia. Onneksi kaikki aikuiset eivät pidä kivien heittoa ihmisten päälle hyväksyttävänä toimintana ja he pysäyttivät sen heittämällä kiviä lasten päälle. Samainen porukka juoksi perässämme päätiellä ja he toivottivat meidän tervemenneiksi heittelemällä kiviä päällemme. Kivisade kesti 35 minuuttia, ja kiitos lasten huonon sihdin, minuun ei osunut yksikään kivi. Juottola olikin ainut rauhallinen paikka Gob-Gobissa. Noustuani ulos oli telttamme ympärille kerääntynyt 60 ihmistä (laskin valokuvasta). Maksoin alimman tarjouksen perusteella. Ei kestänytkään pitkään kun kopina alkoi. Paikallisen juottolan rouva täytti juomapulloni ja hieroi ujosti sormiaan yhteen merkiksi siitä, että raha kelpaisi. Saimme alkupalaksi kiinalaisen illallisen, puhdistimme haavojamme kuumassa suihkussa ja nukuimme pitkään oman huoneemme pehmeässä sängyssä. Kylän ulkopuolella oli kiinalaisten tietyömiesten asema eikä minun tarvinnut pitkään miettiä käymmekö kysymässä sieltä majapaikkaa, sillä etiopialaisten tarjoaman kivityksen jälkeen suojaisa ympäristö oli toivomuslistalla korkealla. Takaisin tielle johtaneessa ylämäessä lapset lähtivät peräämme ja työnsivät Timon mäen päälle, toisen porukan vetäessä minut kumoon. Viimeisessä kylässä Debre Taborissa jouduin kuitenkin pitkälle kehitetyn joukkuepelin uhriksi, kun kaksi poikaa otti kiinni laukkujeni nauhoista, vetivät vauhtini pois ja heidän kaverinsa latasivat kivet selkääni. Viina parantaa miehiä myös Etiopiassa. Vaikka emme loppupäivänä saaneet enää paljoa kiviä päällemme, oli kerjääviin ihmisiin silti vaikea luottaa. Sen pihasta peräämme ryntäsi lapsijoukko ja seuraavassa ylämäessä meitä kohti lensi satoja kiviä. Takanani pyöräillyt Timo sai päähän niin ison kiven, että kypärään tuli lommo ja selkäänsä niin voimakkaan iskun, että hänen voimakas karjaisunsa sai lapset hetkeksi hiljaiseksi. Kylän edustalla ollut nimikyltti Gob-Gob sai ihokarvani nousemaan pystyyn ja totesin Timolle, että tässä kylää taitaa kopista. Vieressä seissyt poika ja penkeillä istuneet miehet alkoivat huutaa kilpaa vedestä maksettavaa hintaa. Sain selkääni kovan mällin ennen pysähtymistä ravintolalle täydentämään vesivarastoja. Peräämme ryntäsi lapsijoukko ja meitä kohti lensi satoja kiviä. Aurinko laskee 3 500 metrin korkuisten vuorten taakse. Oletko rikas. Yksi telttatikku päätyi kuitenkin jollekin sitä ilmeisesti meitä enemmän tarvitsevalle pitkäkyntiselle. Miksi matkustat pyörällä, etkö tiedä että lentäminen on mukavampaa?". Perässä juoksevat lapset vaihtuivat lennossa, mutta kivisade jatkui pitkään. Kysyttyäni murrosikäisiltä telttatikun kohdalla seisoneilta pojilta, voisivatko he etsiä tikkua, he vastasivat: "Aikamme on loppu, meidän pitää lähteä". Mitä vain kysyin, tunsin että ihmiset haluavat aina vastapalveluksen
Lalibelasta poljimme takaisin yli 3 000 metrin korkeuteen. Olenkohan hurahtanut uskoon matkani aikana, sillä Gashenasta käännyimme pohjoiseen kohti 64 kilometrin päässä olevia Lalibelan kirkkoja. Vuoristoisella ja syrjäisellä taipaleella Timo sai kokea mitä pyörämatkaajan elämä on pahimmillaan. Olimme jo Etiopian ykköstiellä, mutta paikallisten lupauksista huolimatta asfaltti oli edelleenkin vain haave. Sen maku jakaa turistien mielipiteet, mutta injeran ravitsevuutta ei voi kyseenalaistaa, sillä sen voimalla etiopialaiset puhdistavat palkintopöytiä maailman juoksukilpailuissa. Aamuisin miehet kömpivät ulos luolistaan lukemaan ja laulamaan raamattua. Minä taas vietin aikaani Lalibelan uskomattomia kirkkoja kierrellen. Ylängöllä tarjolla oli ainoastaan leipää ja etiopialaisten perusruokaa injeraa, eli tef-viljasta valmistettua kumimaista ja hapanta pannukakkua. Kaiken lisäksi alueella on tapana kivittää lapsia, mikä tietysti laskee lastenkin kynnystä tarttua kiviin. Kolmen pitkän ajopäivän aikana karu ylänkö muuttui alangon kuumuuteen ja vihreyteen, jonka ansiosta voimme taas nauttia tuoreista hedelmistä ja kasviksista. Koulupoikana olisin pyöräillyt 64 kilometriä, jottei minun olisi tarvinnut mennä kirkkoon. Kiveen hakatut 800 vuotta vanhat monoliittikirkot ovat rakennustyön mestariteoksia, joita sanotaan maailman kahdeksanneksi ihmeeksi. Vatsatautisena, nilkka tulehtuneena ja huonosti nukkuneena hänen pyöräilynsä oli kovin tuskaista, eikä ohitsemme ajanut yhtään autoa, jonka kyytin sairas mies olisi voinut hypätä. Rumpujen lyönti ja soihtujen savu loivat rituaaliin keskiaikaista tunnelmaa, joka lienee pysynyt lähes muuttumattomana vuosisatojen ajan. www.fillari-lehti.fi Fillari 75. Uteliaita vieraita teltallamme. Miehet juomassa sahtia Gob-Gobin juottolassa. Etiopia on yksi maailman köyhimpiä maita ja käymistäni maista ainut, missä ihmiset liikkuvat pääasiallisesti jalan. Monituhatpäinen liikkeessä ollut ihmisjoukko jätti meidät täysin rauhaan, mikä vahvisti sen, etteivät ihmiset ole Etiopian ylängölläkään vihamielisiä. Aamulla tie oli täynnä markkinoille suuntaavia ihmisiä lampaineen, vuohineen ja lehmineen. Lalibelan sairaalan tytöt hoitivat Timon paksuksi paisuneen nilkan kuntoon reilussa viikossa. Kivikeisarit ja vittuilijat vain hukuttavat omaa tekemisen puutteen, köyhyyden ja turvattomuuden tuskaansa ohi ajaviin turisteihin. Tihe- Lapsia Etiopian ylängön laidunmaalla 3 300 metrissä. Miehet rukoilemassa Lalibelan luolakirkossa sunnuntaiaamuna. Timo sai elämänsä suihkun kun vesikanisterissa olikin polttoöljyä. Nainen Lalibelassa
Otimme bussin Etiopian pääkaupunkiin Addis Abebaan. Tuttuun tapaan sähkö ja vesi olivat poikki, ja pesin itseni pimeässä suihkukopissa "kanisterisuihkulla". Vartin päästä Timo tuli huoneeseeni todeten: "Se oli elämäni paras suihku". Timo jatkoi matkaa hyvin öljyttynä, mutta minun matkantekoni oli vaivalloista, kuten oli ollut joka päivä Lalibelan jälkeen. www.fillari-lehti.fi. Wuchalessa majoittauduimme euron hintaiseen pikkukaupungin hotelliin. Sarkastisesta sävystä päättelin, ettei kaikki ollut mennyt suunnitelmien mukaan. Petipunkkien kanssa samoissa lakanoissa vietetyn kutiavan ja valvotun yön jälkeen koin täysin mahdottomaksi polkea ylös viimeistä 50 kilometrin vuorinousua. Lomaisat terveiset Addis Abebasta, Jukka Vuorten välissä oleva rotko on yli 1 000 metrin syvyinen. Näkymät ovat huikeita. Viimeisten kuukausien aikana kuntoani määrittelevä sana on ollut liian usein heikkous. Koska ainut oikea lääke heikkouteen on lepo, olen tehnyt Addis Abebassa kaikkea sellaista mitä en ole tehnyt koskaan aikaisemmin: en ole tehnyt yhtään mitään. Nostin kylpyhuoneen kanisteririvistä Timolle valmiiksi uuden täyden keltaisen vesikanisterin. Pidän nyt pitkän ylimenokauden ja etenemme rauhallisesti kohti Nairobia, josta Timon on tarkoitus lentää takaisin Suomeen. Timo kiipeämässä loivaa vuorta Keski-Etiopiassa. ään asutussa Etiopiassa on vaikea löytää rauhallista telttapaikkaa ja nukuimme lähes joka yö monenkirjavissa halvoissa hotelleissa, joita löytyy lähes jokaisesta pikkukylästä. Pimeään suihkukoppiin siirtämäni identtinen "vesikanisteri" sisälsikin polttoöljyä. Vaikka viljavan alangon ihmiset olivat vähemmän aggressiivisia kuin ylängön pirut ja tie muuttui 700 kilometrin kivikon jälkeen asfaltiksi, oli pyöräileminen silti raskasta. Poljimme kuitenkin eteenpäin, sillä olin jo myöhässä sopimastani tapaamisesta Addis Abebassa
www.tacx.com Tacx Service Centre Finland Suomen Urheiluaitta, T + 358 - 92 72 71 50, E info@suomenurheiluaitta.fi. Tacx-tarvikkeet Kun haluat vaihtaa pyörääsi ketjut, säätää ohjaustankoa ja jarruja tai vaihtaa kampia ja rattaita, seuraa johtavien ammattimekaanikkojen esimerkkiä ja valitse Tacx-tarvikkeet, joiden ansiosta olet täysin varusteltu pitämään kilpapyöräsi tai ATB:si huippukunnossa. Valikoimaan kuuluu esimerkiksi ketjutyökalu, jonka säilytyslokerossa on tilaa varalenkeille, pullotelineeseen täydellisesti sopiva työkaluputkilo sekä erikoissuunniteltu CO2-pumppu. Kiteytettynä: Tacx-tarvikkeet suovat sinulle teknisen etumatkan, jota muiden on vaikea kuroa umpeen. Joskus kilpailu on voitettu jo ennen kuin ajajat ovat lähteneet maalista. Työkaluhyllyjen vierestä löydät Tacxin laajan ja innovatiivisen tarvikevalikoiman
Kuukauden fillarinaama Eero Puhakainen TEKSTI JA KUVAT: MARKKU LIITIÄ Puhakainen vaihtoi levyjarrukantaan Järvenpääläinen Eero Puhakainen aikoo pyöräillä tänä kesänä Tuusulanjärven ympäri ainakin 500 kertaa. Matkaa kierrokselle kertyy kokolailla tasan 20 kilometriä ja varsinkin aurinkoisina keskikesän viikonloppuina on järveä kiertävällä pyörätiellä väkeä tungokseen asti. Keväällä järven länsipuolen pyörätielle vedettiin neljän kilometrin verran uutta asfalttia, mistä etenkin rullaluistelijat ovat mielissään. Viime vuonna järvikierroksia kertyi 640. yörälenkki Tuusulanjärven ympäri on keskiuusmaalainen klassikko. Nyt on menossa seitsemäs vuosi, ja huhtikuussa tuli täyteen yhteensä 200 000 nimeä, mikä kilometreissä merkitsee neljää miljoonaa. Osallistujien kesken arvotaan joka syksy paikallislehti Keski-Uusimaan lahjoittamat kaksi polkupyörää. P Eero Puhakainen on juuri vaihtanut vanhan v-jarrullisen pyöränsä uuteen, jossa on levyjarrut. Enää eivät kurakelit syö vanteita puhki. 78 Fillari www.fillari-lehti.fi. Tuusulan Latu ja Pyörä ry pitää Tuusulanjärven kiertäjille järven länsirannalla merkkauskirjaa, johon on parhaina vuosina kertynyt yli 40 000 nimeä
Merkinnöistä huomaa, että matkat ovat vain kasvaneet kun miehelle on tullut lisää ikää. Vuodesta 1991 lähtien Puhakainen on ajanut pyörällä yli 235 000 kilometriä. Lähiaikoina 78 vuotta täyttävä Eero Puhakainen on monet vuodet ollut innokkain järvenkiertäjä. Vuodesta 1991 lähtien ajokilometrejä on kertynyt yli 235 000. · Reitin varrella on useita kioskeja, kahviloita ja ravintoloita, joten Tuusulanjärven voi hyvin kiertää myös lasten kanssa. · Järvikierros sopii myös rullaluistelijoille. Talvisin ajelen muualla. Merkittävin muutos on se, että uudessa pyörässä on nestetoimiset levyjarrut aikaisempien v-jarrujen sijaan. - Ei sentään. Vanhan ajan laivoilla kunnon ylläpito hoitui työssä kun pitkiä rappusia piti ravata jatkuvasti edestakaisin. Talvisin käytän eri pyörää kuin kesällä. - 1950-luvulla olin viiden vuoden ajan Etelä-Amerikan linjoilla, missä matkat kestivät pitkään ja satamissa saatettiin viipyä useita viikkoja. Puhakainen kerää nimien täyttämät sivut talteen joka päivä, pistää tilalle uudet juoksevilla numeroilla varustetut tyhjät sivut ja pitää huolta merkkauskojun siisteydestä. · Järven pääsee kiertämään kokonaisuudessaan pitkin hyväkuntoisia pyöräteitä. Kerran hoitaja sanoi, ettei luovutuspäivänä pitäisi sitten rasittaa itseään. Hieman kauempana rannasta sijaitsee järvenpääläinen Chebici, joka on maantiepyöräilyyn erikoistunut pyöräalan liike. Puhakaisen työura kului merillä rahtialusten konemestarina, mikä selittää sen, että hänellä ei ole koskaan ollut autoa. Selitys löytyy siitä, että aikaisemmin Puhakainen harrasti talvisin myös hiihtoa. · Talvisin Tuusulanjärven jäälle tehdään luisteluhiihtoura sekä ladut perinteisen tyylin harrastajille. Luistelubaanalla voi myös pyöräillä. · Välinerikon sattuessa apua löytyy Järvenpään Fillarihuollosta tai Tuusportista Hyrylästä. Aamupäivällä ajan vielä toisen kierroksen ja kolmannen illansuussa, mies kertoo. - Kun jäin vuonna 1985 eläkkeelle, pohdin mitä tekisin, ja aloin käydä Helsingissä Veripalvelussa luovuttamassa plasmaa. Eero Puhakainen on pitänyt vuodesta 1991 lähtien kirjaa pyöräilykilometreistään. Vuonna 2002 Puhakainen ajoi 21 700 kilometriä ja vuonna 2004 kilometrejä kertyi 20 600. Luistelijoille Tuusulan kunta ja Järvenpään kaupunki auraavat jäälle 17 kilometrin mittaisen radan, joka on erittäin ahkerassa käytössä. Suuntaan Järvenpäästä usein Keravan ja Sipoon suuntaan, välillä Pornaisiin.q Päivän ensimmäiselle kierrokselleen Tuusulanjärven ympäri Eero Puhakainen lähtee yleensä aamukuudelta. Tuusulanjärven kierros · Noin kahdeksan kilometriä pitkä Tuusulanjärvi sijaitsee Tuusulan keskustaajaman Hyrylän ja Järvenpään keskustan välissä 30 kilometrin päässä Helsingistä. Kun merkkauskirja on paikallaan huhtikuun alusta syyskuun loppuun eli tasan puolen vuoden ajan, kertyy Puhakaiselle tasaisen vauhdin taulukolla kuudessa kuukaudessa noin 540 Tuusulanjärven kiertoa. - Yleensä lähden ensimmäiselle kierrokselle aamukuuden tienoilla. · Tuusulanjärven itärannalla pyörätieltä voi poiketa Tuusulan Rantatielle, jonka varrella sijaitsevat muun muassa taiteilija Pekka Halosen taiteilijakoti Halosenniemi, Aleksis Kiven kuolinmökki sekä museona ja kahvilana toimiva Lottakoti. - Eläkkeellä ollessani olen ostanut 12 pyörää. Kahdesti tein kolmen vuoden työrupeaman ilman lomia. Puhakainen kehuu tuoreen Crescentinsä hyvää varustelua, johon kuuluvat valot, tavarateline, jalka, lyhyet nousukahvat ja luonnollisesti lokasuojat. Satamassa ollessa huollettiin usein laivan koneita, joiden männät painoivat kolmisen tonnia. Matkaa kierrokselle kertyy parikymmentä kilometriä. Huimat luvut ovat kuin kilpapyöräilijän harjoituspäiväkirjasta. Nykyään on toisin, sillä miehistöä vaihdetaan neljän kuukauden välein, oli laiva missä hyvänsä, mies vertaa merenkulun muutosta. Myös Jean Sibeliuksen Ainola on Rantatien tuntumassa. Itse asiassa hän pyöräilee järveä ympäri niin säännöllisesti, että on saanut latu- ja pyöräyhdistykseltä tehtäväkseen merkkauskirjan hoidon. Enää eivät vanteet kulu rapakeleillä. Talvipyörät kestävät hyvä jos 20 000 kilometriä, kesäkäytössä olevat ainakin tuplasti enemmän. Tänä vuonna mies on ehtinyt touko-kesäkuun vaihteeseen mennessä ajaa noin 7 000 kilometriä. Entä ajaako vannoutunut Tuusulanjärven kiertäjä samaa lenkkiä myös talvisin, jolloin reitin varrella ei ole merkintäkirjaa. Hiihtäminen on vaihtunut lämpenevien talvien myötä talvipyöräilyyn. Reitillä on pari jyrkähköä alamäkeä kiertää sen kumpaan suuntaan hyvänsä. Fillari 79. Asuin silloin Kellokoskella ja pyöräilymatkaa plasmareissuilla kertyi edestakaisin yli sata kilometriä. Vanhasta pyörästä on peräisin Ortliebin taatusti vedenpitävä sivulaukku. Haastattelua edeltäneenä päivänä Eero Puhakainen oli vaihtanut 43 000 kilometriä ajetun Nishiki-hybridinsä Crescentiin. 1990-luvulla yli 10 000 kilometrin vuosia oli kolme, mutta vuosituhannen vaihteen jälkeen on kahtena vuonna mennyt rikki 20 000 ajokilometriä. Puhakainen vieroksuu reppuja, ne kun tahtovat hiostaa selkää. Siinä vaiheessa luovutuskortissa www.fillari-lehti.fi oli jo 190 merkintää, Puhakainen naurahtaa
Näin tapahtuikin, kun kilpailun puolivälin jälkeen oli noin 50 startanneesta jäljellä enää alle puolet erittäin kovan alkuvauhdin jäljiltä. Kilpailut alkoivat naisten startilla jossa voiton odotettiin mene- Mika Nieminen ja Kimmo Kananen taittoivat vuorovedolla matkaa Lahden GP:ssä. 8. Ajosta odotettiin pitkälti ensimmäistä voittoaan kotikaupungistaan hakevan Lah- 80 Fillari www.fillari-lehti.fi. Lahti GP 6.6.2008 Suomalaisen pyöräilyn superviikonloppu Lahdessa ja Porvoossa käynnistyi Lahti GP:llä Fellmannin puistossa. Chebicin Jussi Eskelinen ja Juhani Timmerbacka sekä Velosportin Marek Salermo ja TWL:n Kimmo Kananen. Aktiivisesti ajanut Alus korjasi voiton ajamalla maaliin yksin ennen Eskelistä ja Westermarkia. M-Elite 75 km: 1) Markku Alus, TWL, 1.57.09.16, 2) Jussi Eskelinen, Chebici, 1.57.39.16, 3) Christian Westermark, SV, 1.57.46.25, 4) Mikko Vastaranta, P-Union, 1, 5) Risto Aaltio, CCH, 6) Toni Liias, TuUL, 7) Mika Vilen, CCH, 8) Teemu Viholainen, Chebici, 9) Timo Pesola, KäTa, 10) Ville Forsby, SPP-56, 11) Mikko Siltanen, P-Union 12) Kari Holma, PiP M-Kilpa 40,8 km: 1) Jarkko Niemi, P-Union, 1.07.02,16, 2) Emmanuel Moulin, TuUL, 1.07.23,43, 3) Veikko Turunen, HyPy, sa, 4) Jyrki Lepistö, PoTa, sa, 5) Sami Mattila, TVC, sa M-18 40,8 km: 1) Ilari Kahila, CCH, 1.07.23,43, 2) Joonas Henttala, Akilles, sa, 3) Tapio Arvo, TuUL, sa M-16 13,6 km: 1) Mikko Paajanen, TWD 22.20,37, 2) Jani Sandelin, CCH sa, 3) Erik Beekmann, Akilles 23.14,56 N-18 13,6 km: 1) Laura Lilja, IK-32 23.14,56, 2) Virva Koski, TVC 25.23,17, 3) Henni Alakoskela, KaKa sa. Chebicin nuoret toivot tiputtivat itsensä omilla irtiottoyrityksellään ennen loppuratkaisuja. Kuten useasti ennenkin, Xiriakorttelin helppo rata salli varkain lähteneen pienen irtioton, joka ajoi kierroksella pääjoukon kiinni ennen maalia. Ajamalla syntyneeseen irtiottoon säntäsivät Continentalin Mikko Vastaranta ja Tero Hämeenaho. Kärjessä oli kuuden hengen irtiotto ja perässä vajaan 20 ajurin pääjoukko. Viimeisille kierroksille kärjessä ajoikin kaksikko Lepistö ja IK-32:n Heljä Korhonen. Henttala kiri varmasti voittoon ja pääjoukon kirissä pronssille kiri odotusten mukaisesti CCH:n Ilari Kahila. N-Elite 13,6 km: 1) Lotta Lepistö, PoTa, 23.14,56 2) Heljä Korhonen, IK-32, sa, 3) Mirella Harju, TuUL, 24.22,53, 4) Terhi Salmenoja, TVC, 25.23,17 5) Minna Uusivirta, TuUL, -1 vän Belgiassa alkukauden kilpailleelle nuorelle noormarkkulaiselle Lotta Lepistölle. Pajari päihitti loppukirissä Liiaksen ja saavutti hopeaa. Miehet 58 km: 1) Markku Alus, TWL, 1.33,00, 2) Matti Pajari, CCH, 1.33,15, 3) Liias Toni, TuUl, 1.33,26, 4) Rainer Aaltonen, TCC, sa, 5) Tero Hämeenaho, P-Union, sa, 6) Kimmo Kananen, TWL, 1.34,01, 7) Jani Vesa, JäPy, -1, 8) Paavo Paajanen, TWL, -1, 9) Jussi Eskelinen, PoTa, -1, 10) Kari Maunumäki, KäTa, -1, 11) Juhani Timmerbacka, Isku, -1, 12) Mika Vilen, CCH, -1 Miehet 18 36 km: 1) Joonas Henttala, Akilles, 1.01,42, 2) Jaakko Huhtasaari, KaKa, sa, 3) Ilari Kahila, CCH, -1, 4) Aaro Saarinen, TWD, -1, 5) Mikko Paajanen, TWD, -1 Naiset 28 km: 1) Heljä Korhonen, IK-32, 49.51,0, 2) Mirella Harju, TuUl, 51.09,0, 3) Lotta Lepistö, PoTa, sa KUVA: JANNE LEHTI SM-kortteli, 1.6.2008, Tampere Tampereen keskustassa avattiin kesän arvokilpailuputki, kun kortteliajojen Suomen mestaruudet ratkottiin uuden tamperelaisen pyöräilyseuran Pirkanmaan Pyöräilijöiden isännöimissä karkeloissa. Viimeisellä kilometrillä neljän kärjestä karkasi voittoon hyvistä asemista lähtenyt Vastaranta ja jätti kolmatta Rosendahl-voittoa hamunneen Salermon odottamaan seuraavaa vuotta. Naiset+N-18 18 km: 1) Lepistö Lotta, PoTa, 30.26, 2) Korhonen Heljä, Focus/IK-32, 30.31, 3) Lilja Laura, Focus/IK, 32.46, 4) Paavola Miimu, TP-P, 34.06, 5) Teivaala Eeva, TP-P, 34.08, 6) Salmenoja Terhi, TVC, 34.09 M-Kilpa 35 km: 1) Miettinen Tuukka, Picaro, 57.22, 2) Miettinen Olli, Picaro, 57.40, 3) Elmgren Jan, CCH, 57.46, 4) Mäki-Kullas Mikko, KangKi, 57.47, 5) Jutila Petri PUnion, 57.49 M-16 35 km: 1) Sarv Sten, Viro, 57.22, 2) Juudas Karl, Viro, 3) Teivaala Olli, P-P 57.47, 4) Raudsepp Krsiter, Viro, 5) Lindroos Mikael, CCH M-18 70 km: 1) Kahila Ilari, CCH, 2) Henttala Joonas, Akilles, 3) Pakarinen Miika, TWL, 4) Huhtasaari Jaakko, Orbea, 5) Idarand Eerik, CCH M-Elite 70 km: 1) Vastaranta Mikko,Continental, 1.51.51, 2) Salermo Marek, Velosport, 1.51.52, 3) Hämeenaho Tero, Continental, 1.51.53, 4) Kananen Kimmo, TWL, 1.52.06, 5) Timmerbacka Juhani, Chebici, 6) Eskelinen Jussi, Chebici, 7) Õõpik Esko, Viro, 8) Leppänen Petri K., Continental, 9) Aaltonen Rainer, TCC XIRIA Kriterium, 18.5.2008 Tampere Jos Rosendahlin viikonloppuna oli Tampereella lämmin, niin seuraavana viikonloppuna palattiin vähälumiseen kesään ja 4 asteen lämpötilaan Xiria-kortteleissa. Miesten kilpailu ratkesikin mielenkiintoisesti, joskaan ei SM-kisan arvon mukaisesti. Lähietäisyydellä hiillosti lievä yllätysnimi TCC:n Rainer "gangsteri" Aaltonen, TuUl:n Toni "Kihnu" Liias, Continentalin Tero "Hämis" Hämeenaho ja TWL:n Markku "Make" Alus. Sääntöjen vastaisesti pääjoukko innostui vetotöihin ja yhtäkkiä nelikko olikin saavuttanut "ilmaiseksi" kärkikaksikon. Kärkikaksikko koostui Huhtasaaren veljesten nuorimmaisesta, Jaakosta, sekä ennakkosuosikista Porvoon Joonas Henttalasta. Kärkikaksikko ohitti pääjoukon sopuisasti, mutta takana tullut nelikko sulautui pääjoukkoon. Rosendahl GP, 11.5.2008 Tampere Tamperelainen pyöräilyklassikko ratkesi viimevuotiseen tapaan heti alkukierroksilla. Korhonen ajoi viimeiset kilometrit soolona ja voitti reilulla minuutilla toiseksi ajaneen TuUl:n Mirella Harjun. Pian kärkijoukko hajosi siten että kärjessä ajoi kaksikko Kimmo Kananen (TWL) sekä Matti Pajari (CCH). Lämpimässä kesäkelissä Vastaranta ja Kananen tyytyivät viisaasti peesailuun eron kasvaessa turvalliseksi pääjoukkoon nähden. Lepistö keräili itsensä pikaisesti takaisin pyörän päälle ja ajoi pronssille. Yllättävän tilanteen käytti parhaiten hyväksi Markku Alus, joka iski viimeisillä kierroksilla irti ja ajoi soolona Suomen mestaruuteen. Lepistö kuitenkin osui Korhosen takapyörään ja pyllähti tutustumaan tamperelaiseen asvalttiin. Pitkässä korttelikilpailussa lyhyellä radalla oli odotettavissa irtiottoja ja pääjoukon varvausta. Kärki koostui kolmesta nuoresta ajajasta, ensimmäistä kautta miehissä ajavista TWL:n Markku Aluksesta ja Chebicin Jussi Eskelisestä sekä Sipoon Christian Westermarkista. Kiirettä pitäneet kärkikuljettajat tavoittivat luonnollisesti pian pääjoukon, jota ei jostain käsittämättömästä syystä otettu sääntöjen mukaisesti pois. Kisasilppua Kisasilppua 28. Naisten tavoin miesjunioreissa nähtiin pieni kärki-irtiotto, joka varvasi pääjoukon. Tapahtumaan oli panostettu huomattavasti niin kansainvälisen luokan mukulakivireitin kuin runsaan oheisohjelman myötä
Mukana oli myös Ranskassa päätoimisesti ajava viimeiset kaksi Porvoon ajoa voittanut Lahden Kalevan Mika Nieminen. Eliten lähdössä oli mukana TWL:n paitaa kantanut Liquigasin Protour-kuski Kjell Carlström, joka haki jo viidettä voittoaan kotikisastaan. Kun Mika Nieminen tiputettiin Ruutikellarin mäkeen, lopulta kärjessä oli enää kaksikko Carlström/Salermo. Carlströmiä tosin painoi vain viikko ennen kilpailua päättynyt Italian ympäriajo ja edellisenä päivänä Italiassa ajettu Marco Pantanin muistokilpailu sekä sitä seurannut myöhäinen lento. Liiaksen tajuttua virheensä oli Alus jo karannut tavoittamattomiin ja näin Alus sai ajella viimeiset kilometrit yksin voittoon Liiaksen seuratessa puolen minuutin takamatkalla kakkoseksi. 1) Markku Alus, TWL, 1.08.41, 2) Toni Liias, TuUL, 1.09.05, 3) Kimmo Kananen, TWL, 1 kierros, 4) Joonas Henttala, Akilles, s.a. 80. Loppukierroksilla kumpikaan ei yrityksistä huolimatta saanut toista tippumaan, joten pitkälle maalisuoralle saavuttiin yhdessä. Kiriä ei kumpikaan halunnut avata, joten yleisö näki eräajotyylisen kyttäilykirin, joka ratkesi vasta viimeisillä sadoilla metreillä. Ero pääjoukkoon kasvoi ja pian oli selvää että kärkikaksikko oli ratkennut. Irtioton vauhti oli kovaa ja pian irtiotossa olivat enää lahtelaiset Nieminen ja Kananen. Viidennen kierroksen alussa kaupungissa perään irtosi vielä kymmenen ajurin ryhmä. Liias kuitenkin ymmärsi laukauksen viimeisen kierroksen merkiksi ja pudotti Aluksen maalisuoralla rullaillakseen "maaliin" voittajana. Alkuvauhdista väsynyt pääjoukko jäi nopeasti ja tulikin hieman ennen tunnin täyttymistä ylösajetuksi ja sitä myötä poistetuksi. Kisasilppua Kisasilppua den Kalevan, mutta pääasiassa ranskalaisessa AVC Aix -joukkueessa ajavan Mika Niemisen, sekä voittojaan puolustavien TWL:n Kimmo Kanasen ja CCH:n/Team Velosportin Marek Salermon välistä taistelua. Viimeisille kierroksille lähdettiin siis ainoastaan Aluksen ja Liiaksen kiertäessä rataa. 22,7 kilometrin kierros sisälsi myös noin viisi kilometriä kaupunkiajoa Porvoon keskustassa, mikä pilkkoi suurta ajajajoukkoa runsaine käännöksineen. Naiset 90 km: 1) Carina Ketonen, RCC, 2.22.44, 2) Mirella Harju, TuUL, 2.38.31, 3) Heljä Korhonen, IK-32/Focus, 2.38.35, 4) Laura Lilja, IK-32/Focus, (N18), 2.38.58, 5) Henni Alakoskela, KaKa, (N18), 2.47.35 20. Elite-luokan kilpailu käynnistyi rauhoittaneella kolmen ajajan irtiotolla, joka ajettiin kiinni jo hieman ennen puolimatkan krouvia. Nostalginen reitti urheilukentän kautta keräsi kiitosta ja olisikin hienoa nähdä sama reitti käytössä vaikka joka vuosi. Elite 166 km: 1) Marek Salermo, Team Velosport, 4.16.52, 2) Kjell Carlström, TWL /Liquigas, s.a., 3) Mika Nieminen, LaKa, s.a., 4) Tero Hämeenaho, P-Union, 4.19.07, 5) Markku Alus, TWL, 4.19.14, 6) Jussi Eskelinen, Chebici, 4.19.23, 7) Mika Simola, TuUL, s.a., 8) Mihkel Reile, Kalev Sport/Est, 4.24.35, 9) Paavo Paajanen, TWL, 4.24.37, 10) Marko Göös, Käta, 4.24.39, 11) Marko Leppämäki, PUnion, s.a., 12) Mikko Kejo, TuUL, s.a. Puolenvälin tietämillä useiden irtiottoyritysten jälkeen kärkeen karkasivat kortteliajon tuore Suomen mestari TWD-Länkenin 19vuotias Markku Alus sekä Turun Urheiluliiton Toni Liias. Salermo kykeni kuitenkin seuraamaan helposti ja kaksikko kurvasi urheilukentälle maaliin yhdessä. Kilpa 90 km: 1) Mikko Aalto, JurVo, 2.22.33, 2) Janne Turunen TWD, sa., 3) Sami Mattila, TVC, sa., 4) Antti Äijälä P-P, sa., 5) Jarkko Niemi P-Union sa. Porvoon ajo, 8.6.2008 Porvoon ajot juhli 80-vuotisjuhlakilpailua nostalgisen reitin muodossa, jossa kierroksille mentiin ja maaliin tultiin urheilukentän kautta. Kiinniajon jälkeen neljännellä kierroksella irtiottoon lähti Kaupunkikierroksilla kärkeen muodostui rymä, jossa ajoivat Marek Salermo, Kjell Carlström ja Mika Nieminen. www.fillari-lehti.fi Fillari 81 KUVA: JUKKA PELTONEN. Kärkiryhmä piti kuitenkin eron takana ajaviin ryhmiin turvallisena. Porvoon kilpailuviikonloppu oli jälleen erinomainen pyöräilytapahtuma kaiken puolin. OP-GP 8.6.2008 Porvoon ajoja edeltävä iltana Porvoon ydinkeskustassa kurvailtava OP-GP alkoi totuttuun tapaan vauhdikkaasti. Kimmon jalka irtosi polkimelta hänen yrittäessään yllättää Niemisen. Niemisen palkintopallisuora Lahti GP:stä täydentyi 2005 vuoden kolmostilan ja 2006 vuoden kakkostilan jälkeen voitolla. 1) Mika Nieminen, LaKa, 1.12.15, 2) Kimmo Kananen, TWL, s.a., 3) Marek Salermo, CCH/Team Velosport, 1.13.09, 4) Paavo Paajanen, TWL, s.a, 5) Toni Liias, TuUl, s.a., 6) Sami Tiainen, TWL, s.a., 7) Jani Vesa, Chebici, s.a., 8) Mika Vilen, CCH, s.a., 9) Petri Jokivuori, Chebic s.a., 10) Markku Alus, TWL, s.a. nippu ennakkosuosikkeja Kerkkoon nousussa. Raskailla kaupunkikierroksilla kärkeen jäi enää kolme ennakkosuosikkia. Kilpailu ajettiin yksi tunti ja viisi kierrosta -menetelmällä ja viimeisten viiden kierrosten alkamisesta ilmoitettiin pistoolin laukauksella. Lopussa ajettavien 5 kilometrin mittaisten kaupunkikierrosten tiedettiin myös sopivan CCH:n /Team Velosportin Marek Salermolle, joka voitti kilpailun massakirissä vuonna 2005. Tunnin ja viiden kierroksen GP alkoi vauhdikkaasti ja pian kärjessä olikin viiden ajajan joukko. Salermo iski ennen urheilukentän kaarretta ja ajoi selvään voittoon. Alus oli kuitenkin paremmin kilpailun kulusta selvillä ja jatkoi taivaltamistaan kohti seuraavia kierroksia Liiaksen tuuletellessa maalissa. Mika käytti tämän tilanteen hyvin edukseen ja vaikka Kimmo saikin jalan nopeasti kiinni, hän ei kerennyt enää tavoittaa Niemistä. Carlström yritti pariin otteeseen jättää Salermon tietäen hänet kirissä vahvaksi
Kisasilppua Kisasilppua Tarppi MTB Marathon, 24.5.2008, Virpiniemi, Haukipudas Noin 80 ajajaa oli avaamassa kotimaista maasto maraton-cuppia uudessa kilpailupaikassa, Haukiputaalla. Virpiniemen kilpailu oli kuitenkin muuten erittäin hyvä tapahtuma uudeksi maraton-kilpailuksi ja laajentaa mukavasti Etelä-Suomi painotteista kilpapyöräilyä. Tarppi MTB Marathon 51 km: 1) Hiltunen Paavo, P-Union, 2.06.43,4, 2) Ojala Henri, P-68/Giant, 2.07.34,2, 3) De Rycke Lieven, Cyclos, 2.08.08,2, 4) Kangaskokko Juha, Picaro, 2.12.17,3 5) Tuikka Tommi, Picaro, 2.13.02,2 6) Pakkanen Jarkko, PUnion, 2.13.51,2, 7) Tyynelä Sami, TWD, 2.14.01,2, 8) Nieminen Tommi, JyPS, 2.14.02,2, 9) Vähäkangas Jarkko, KäTa, 2.17.08,2, 10) Kuronen Jorma, SuKi, 2.18.31,0, 11) Moisio Ari, MTBCF, 2.19.08,4, 12) Vainio Panu, CCH, 2.21.05,2 Traxmeet MTB Enduro Lahdessa 8.6. Kauden toiset MTB-Enduron SM-pisteet olivat jaossa Lahdessa sunnuntaina 8.6. kun MC Kramppi järjesti muutaman vuoden tauon jälkeen kilpailut. Mäkiä oli riittävästi niin ylös kuin alaskin päin. Orava-tittelin pokkasi lopulta Tapio Kymäläinen Jyväskylästä. Maaliin saapui ensiksi Henri Ojala. Kahden osakilpailun jälkeen näyttäisi pistetilanne olevan useimmissa sarjoissa menossa mukavasti sekaisin, joten syksyn jäljellä olevissa kolmessa osakilpailussa monella kuljettajalla on vielä mahdollisuus mitalijahtiin. Virpiniemen urheiluopiston ympäristöön oli kehitetty noin 25 km kierros. Kolmanneksi ahersi VsMTB:N Petra Ketälä jo hieman reilummalla erolla. Kilpailun viimeisellä erikoiskokeella olikin reitin kovimmassa nousussa pieni bonuskilpailu, Kiiliäisvuoren orava-titteli oli tarjolla mäkeä pisimmälle ajamalla nousevalle. Keli suosi tälläkin kertaa, aurinko paistoi ja lämpötila oli riittävä, kramppeja nähtiin ja koettiin. Muutoin polut vaihtelivat kapeasta metsä-slaalomista leveään ja suoraviivaiseen uraan. Kolmanneksi ehti MTBCF:n Janne Ukkkola vain 11 sekuntia Anttia hitaampana. Tosin yhteislähtöisessä kilpailussa jää aina jossiteltavaa kun aikasakkoja lisätään, sillä yhteislähdöissä ajetaan kuitenkin ensisijaisesti sijoituksesta, ei ajasta. Huhujen mukaan tälle kaksikolle on keväällä treeni maistunut, näyttää kellokin tykkäävän. Seuraava MTB Enduro ajetaan Vantaan Korsossa 17.8. KUVA: JARI VANHALA Samuel Halme johtaa nuorten sarjaa kahden osakilpailun jälkeen. 82 Fillari www.fillari-lehti.fi. Krampin järjestelyt olivat totuttuun tyyliin jälleen parasta A-ryhmää, homma toimi kuin se junan vessa. Lopulta tulokset saatiin melko pitkälti oikeiksi aikasakkojen myötä. Nousu ei ollut aivan tolkuttoman pitkä, mutta jyrkkyyttä löytyi. Neljänneksi ja viidenneksi ajoivat jo Helsingissäkin hyviä otteita näyttäneet Ismo Kärkelä ja Dani Härginen. Reitin 11,2 ek-kilometriä olivat pääosin kovaa kangas/savipolkua, joka oli kuivana varsin nopeakulkuista. Naisten sarjassa oli tällä kertaa mukavasti väkeä, nopein oli JYPS:n Kaisa Härkönen BikeFly Teamin Paula Oksmanin seuratessa pölypilvessä. Alavassa kangasmaastossa lähinnä nauhoin suoritettu merkkaus petti valitettavasti kilpailun alkupuolella ja iso noin kahdeksan kilpailijan ryhmä ajoi kärkipäässä harhaan. MTB Enduron siirtyessä kesätauolle onkin oiva tilaisuus hankkiutua siihen kuntoon mihin talvenaikana oli tarkoitus päästä, ettei homma siirry taas vallan ensivuoteen, kuten yleensä tuppaa käymään. Pro:ssa nopein oli jälleen Pyörä-68 edustava Henri Ojala, aikaan 34.59, toiseksi kaahasi Lappeenrannan Pyöräilijöiden Antti Kuitto jääden Henrille minuutin ja seitsemän sekuntia. Niin, ja ajettiinhan siellä kilpaa kelloakin vastaan. Paikoin raskaalla hakepinnalla kulkenut reitti erotteli jyvät akanoista lopullisesti toisella kierroksella. Voittajaksi julistettiin kuitenkin Paavo Hiltunen, koska Ojala oli ollut ensimmäisellä kierroksella reitiltä eksyneessä porukassa, joka sai samalla liki 4 minuutin oikomishyödyn
Lähdöstä reitille ja reitiltä maaliin saavuttiin pienen asvalttisiirtymän kautta kansainväliseen tyyliin. Kakkoseksi ajoi jo veteraani-ikäinen TCC:n Jukka Hietala. Korso MTB Marathon 63 km: 1) Ojala Henri, Pyörä68/Giant, 2.22.06, 2) Hietala Jukka, TCC, 2.27.37, 3) Sakala Mikko, Nummela, 2.29.41, 4) Nieminen Tommi, JyPS, 2.29.43, 5) Leinonen Janne, Zeus, 2.30.33, 6) Soidinsalo Sami, Vantaa, 2.30.35, 7) Korpela Aki, PKK, 2.30.37, 8) Tyynelä Sami, TWD, 2.31.18, 9) Turku Perttu, CCH, 2.31.37, 10) Miettinen Olli, Picaro, 2.32.46, 11) Veikkolainen Kari, Zeus, 2.33.07, 12) Siltanen Mikko, P-Union, 2.33.17 KUVA: JARI BIRLING Naisten kärkikolmikko: Sini Alusniemi, Paula Oksman ja kolmanneksi nopeimpana Suvi Tiainen. www.fillari-lehti.fi Fillari 83. Kisasilppua Kisasilppua Korso MTB Marathon, 1.6.2008, Vantaa, Korso Korson maraton on perinteisesti avannut kesäkauden runsaalla osanotolla heti koulujen loppumisviikonloppuna. Kilpailurintamalla palattiin päiväjärjestykseen kun Henri Ojala ajoi aivan omaa vauhtiaan cupjohtaja Hiltusen sitkutellessa samaan aikaan Tampereella kortteli-SM:ssä. Niin kävi nytkin ja noin 200 osallistujaa starttasi hieman pidennetylle monipuoliselle radalle, joka kierrettiin kahteen kertaan
Asiasta olisi mielenkiintoista kuulla päättäjien "totuus" siitä, miksi Suomessa on eri säännöt kuin vaikkapa MM-kisoissa ja maailmancupissa. Kauden alussa kuskeja on puhuttanut vuodesta toiseen jatkuva pelleily ajovarusteista. Kisasilppua Kisasilppua Timeless Super DH Cup KUVA: ALEKSI NIIRANEN Aki Färm matkalla Teijon kisan voittoon Alamäkiajon cup-sarja käynnistyi Jyväskylässä talvisissa merkeissä. M30-sarjan kärjessä on Aki Romppainen, M18-sarjassa Juuso Mäenpää, M16-sarjassa Miikka Lehtinen ja M14-sarjassa Joonas Lehtinen. Meillä vaaditaan pitkiä housuja, kyynärsuojia jne. Miesten sarjassa näyttää kolme kuskia taistelevan sarjan voitosta. Neljäntenä pisteissä olevaa Aku Hjelmiä voi pitää yllätysnimenä, sillä kaveri on ollut pois radoilta muutaman kauden. Kummallista että jopa motocrossia saa ajaa ilman kyynärsuojia, joten luulisi sellaisten varusteiden olevan vapaaehtoisia myös pyöräilyssä. Järjestäjät saivat radan siivottua puhtaaksi, mutta liukasta riitti molemmilla kisalaskuilla. Osalla kuskeista näkee nimittäin niin törkeässä kunnossa olevia muovisia "postilaatikoita" päässä, että ainakin sivullista hirvittää miten ne suojaavat kun kunnon osuma tulee! 84 Fillari www.fillari-lehti.fi. Aki Färm voitti Teijossa ja oli Jyväskylässä kolmas. varusteita. Muissa sarjoissa on jokainen kärkinimi voittanut molemmat osakilpailut. Eikö sääntöihin voisi vihdoin tehdä muutoksen ja kirjata pakollisiksi kiinteällä leukasuojalla varustetun kypärän, polvisuojat ja rinta-, selkäpanssarin. Jyväskylän jälkeen kausi jatkui Meri-Teijon perinteisellä radalla ja kuivassa kelissä. Visa Linnala ajoi sijat kaksi ja kolme on sarjassa kolmantena. Käytännössä kukaan ei puutu kisoissa siihen tärkeimpään varusteeseen, eli kypärään tai tarkemmin sanottuna sen kuntoon ja suojaavuuteen. Maailmalla saa vetää vaikka trikoot päällä ilman suojia, kunhan päässä on kiinteällä leukasuojalla varustettu kypärä. Toni Berg voitti Jyväskylässä ylivoimaisesti ja oli Teijossa kakkonen. Lauantaina treeneissä rata oli pölyinen ja kuiva, mutta yöllä tupsahti maahan 5 senttiä lunta. Ne ovat nimittäin varusteet, joilla on todellista merkitystä
08-311 6711 / 044-3030 821 www.special-bike.com. Polkupyöräilyn erikoisliike CUBE - SPECIALIZED - FELT - SCOTT MADISON - YETI - COMMENCAL - FORT TIMELESS - SRAM - AVID - ROCKSHOX FOX - FOX RACING - MET - BBB SHIMANO - CONTINENTAL - PITPRO SHAMAN RACING - CAMELBACK POLISPORT - 661 - SWALBE ODYSSEYS - ABUS - KRYPTONITE MAVIC - ALEXRIMS... Oulun Special Bike Heikinkatu 17, 90100 Oulu p
Fillarialan asiantuntijaliikkeet POLKUPYÖRÄT · renkaat · huollot · · korjaukset · varaosat · POLKUPYÖRIEN MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT JA TARVIKKEET KONE- JA SPORTHUOLTO JÄRVISEN pyörä ja urheilu Rauhankatu 6, Lahti, Avoinna: ma-pe 9-18, la 9-14 Puh: (03) 782 4629 Fax: (03) 781 3867 Ville: 040-522 2170 Tuomo: 040 578 5710 LAINESALO Puh. (03) 682 1634 Kasarmikatu 15 13100 HÄMEENLINNA www.lainesalo.fi Unicycle Vesijärvenkatu 24, 15140 LAHTI puh (03) 783 1400 fax (03) 783 1409 www.leppasenpyora.fi 86 Fillari
14 - 19 Fillari 87. GARY FISHER · HELKAMA · MERIDA · MONARK BIANCHI · CANNONDALE · CRESCENT · FOCUS Mahtava valikoima laadukkaita pyöriä & Liteville Rungot ja runkosarjat FIXIE-rungot SHIMANO XT -levyjarrut POINT singlespeed-navat ja -ketjunohjurit VREDESTEIN- ja SCHWALBE renkaat · MYYNTI · HUOLTO · VARAOSAT JA TARVIKKEET RUOKASENKATU 10 ROVANIEMI P. (016) 345 996 www.pyorahuolto.com jälleenmyy Cube jä Meripuistotie 5 00200 Helsinki, 040-5924664 avoinna ark
Fillarialan asiantuntijaliikkeet Tools for superheroes: Teiskontie 18 Tampere * P. 044 - 314 2284 info@activebike.biz - dmr - fcf - sombrio - continental - sunrace - commencal - www.fillari-lehti.fi laa Ti numerosta 019-483 470 tai www.fillari-lehti.fi 88 Fillari
3 numeroa 12 Irtonumerohintaan verrattuna säästät 9 e. a! ila T Tarjous voimassa 8.8. huoltajan allekirj.). Fillari-lehti tutustumistarjouksena e. saakka. Liity joukkoon ja tilaa Fillari-lehti uuden tilaajan etuna suoraan kotiin kannettuna 7+1 numeroa hintaan 38 RideMedia Oy maksaa postimaksun puolestasi Tilaan Fillari-lehden kestotilauksena 38 / 7 + 1 numeroa (uuden tilaajan etuna) Tilaan Fillari-lehden vuositilauksena 41 / 7 + 1 numeroa TILAUKSET MYÖS TEKSTIVIESTILLÄ (normaalihintainen viesti) Lähetä numeroon Nimi Tilaan Fillari-lehden tutustumistarjouksena 12 / 3 numeroa RideMedia Oy Tunnus 5001594 00003 VASTAUSLÄHETYS 040 728 8979 Lehden nimi, kesto, vuosi tai tutustumistarjous, nimi ja osoite Saat kuittauksen tilauksestasi viimeistään seuraavana arkipäivänä. Lähiosoite Postinumero ja -paikka Allekirjoitus (alle 18 v
Sovinnollinen näkökulma pyöräilyn tilasta kaupunkiliikenteessä on jo alkanut siellä ja täällä. Jos eri nopeuksia ajavat pyöräilijät eivät mahdu samalle kevytväylälle, vika ei ole enää väylässä. Monet eturyhmät odottavat heille mieluisen näköistä liikenneympäristöä. Kevytväylät eivät ole vapaan nopeuden alueita. Keskenämme hyvin sopien ja muiden kanssa tilaa jakaen voimme ehkä saada lisää hyväksyntää ja tilaa. Oman aseman ylivoimaisuuden tunteminen ja myönteinen esiintuonti ovat vahvempia aseita. 5. 2. 4. 90 Fillari www.fillari-lehti.fi. Liikenteessä on paljon ja joskus liikaakin huomioitavaa. Taistelussa pyöräilyn puolesta on hyvä katsoa asioita myös muiden osapuolten näkökulmasta ja yrittää ymmärtää tekojen ja sanojen taustaa. Liikennetila on rajoitettu ja eri tavalla liikkuvat ihmiset joutuvat samoille väylille. Lakeihin vetoaminen ei sovi ympäristöön, jossa liikutaan esimerkiksi pikkulasten ja vanhusten seassa. Koska Pikajalka ei pidä kevytväylää vapaan nopeuden kilparatana, on hän jäänyt vahvareitisempien polkijoiden jalkoihin. Virkapallin korkeudesta riippumatta suunnittelijan yläpuolella on päättäjä, jolla on muitakin tavoitteita kuin pelkkä liikenteen sujuminen. Myönteistä otetta pyöräilijä voi osoittaa ottamalla autoilevia kavereitaan ajelulle; antaa heidän kokeilla omaa tuulen nopeaa pyöräänsä ja ihastua ikihyviksi. Katujen ja teiden suunnittelijan työ on haastavaa. Haukkumisen sijaan tiedostava pyöräilijä voi viedä suunnittelijan ajelulle ja näyttää miten sujuva väline pyörä on ja miten vähän se tarvitsee. Kun tähän lisätään vielä jalankulkijan ja pyöräilijän suuri nopeusero, on riidan aiheet kasassa. Jalankulkija on liikenteen heikoin osapuoli. Voimme hyvin esittää toiveita jalankulkijoille, mutta vastuuta on enemmän isomman ja nopeamman ajoneuvon käyttäjällä, siis kevytväylillä pyöräilijällä. Jokainen haluaisi omia tilan ja sen jakaminen tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa. Meillä on kymmeniä tuhansia kilometrejä maanteitä ja metsäpolkuja, joilla pyöräilijä voi nostatella pulssiaan ja tuntea vauhdin hurmaa. Matalamielisesti kiroileva ohittaja pysyy mielessä vielä edestä kadottuaankin. Vaikka suuri osa autoilijoista liikkuisi nopeammin ja mukavammin matkansa pyörällä, niin osalle auto on välttämätön. Hän voi liikkua nopeasti joka suuntaan, 3. myös sivulle, ja on monesti vajaataitoinen. Kokemusten mukaan vauhti kiihtyy juhannukseen ja sitten sitä pulinaa seuraakin kuukauden verran. Toisilla on lobbareita ja toisilla ei. Suunnittelijan oma tausta lyö ensimmäisen leiman työhön. Miljoonan pyöräilijän joukkoon mahtuu monenlaista väkeä. Esimerkiksi katveessa nopeasti liikkuvan pyöräilijän huomaaminen on vaikeaa. Tämä kaikki sanottakoon heti ensiksi, etteivät seuraavat rivit harhauta luulemaan, että Pikajalka on pehmentynyt. Pyöräilijältäkin voisi odottaa myönteistä silmää yhteispelille ja ymmärrystä autoilun vajavaisuuteen liikennemuotona. Tilaa on olevinaan vähän ja liikenteen kaikki osapuolet olisi otettava huomioon. Valtaosa autoilijoista ei osaa edes kuvitella kuinka herkkä ja mukava nykyaikainen pyörä on. Jokakesäinen julkinen keskustelu payhtiöt näkisivät mielellään runsaasti tilaa nelipyöräisille, ja että heillä on runsaasti voimaa sujuvan supliikin tekoon. Voihan olla myös niin, ettei suunnittelija tunne pyöräilyä eikä sen mahdollisuuksia liikenneongelmien ratkaisijana. Melkoinen osa pyöräilijöistä käyttää myös autoa. Tämä siitäkin huolimatta, että meillä on enemmän tilaa kuin missään jotenkin vertailukelpoisissa maissa. Toiseksi pyöräilijän tehtävä on painostaa suunnittelijan esimiehiä, jotta ajamista suosiville suunnitelmille löytyy taustatukea. Kiihkeimmillään taistelut käydään kevyen liikenteen väylillä. Meidän on vain yritettävä sopia omaan väliimme liikenteessä. Jokainen pyöräilijä ymmärtää, että auto-, bensa- ja kaup- 1. Kulkuneuvona pyörällä on vain myönteisiä vaikutuksia ajajaansa, yhteiskuntaan ja maailmankaikkeuteen. Pikajalka puolustaa kiihkeästi pyöräilijän oikeuksia ja haluaisi pyörälle vahvempaa osuutta liikenteessä. Pyöräilijä ei voi ajaa asiaansa vanhalla ajatuksella, että voima on yhtä kuin oikeus. Eivät autoilijat törmäile tahallaan pyöräilijän eteen
SEURAAVASSA NUMEROSSA Testissä 5/2008 Ilmestyy elokuussa BMX-pyöriä Ensikatsaus 2009 UUTUUKSIIN Tarinat Tourista ja maastopyöräilyn MM-kisoista Mikä paras maastorengas tubeless, litku vai sisärenkaallinen?