Fillari 4/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

2 8 Järkihintaiset täysjoustot Tarvikkeita 52 Testissä polvisuojat Kisoja ja tapahtumia 60 Sää suosi Lohjan Kakkosnelosta 62 DH:n maailmancupin alkukauden kuulumiset 66 Tourin kuskit polkaisevat matkaan Monacosta 72 Giron ratkaisu jäi viime minuutille 78 Kisasilpussa kotimaan maastot, maantiet ja pyöräsuunnistukset Cube XMS ja Focus Super Bud Expert s. 2 6 Henkilöitä 16 Jussi Veikkanen leireili ilman pomoja 22 Matti Lehikoisen sijoitukset paranevat kisa kisalta 72 Kuukauden Fillarinaamana Jukka Vastaranta Seuraesittely 85 Royal Cycling Team Testissä Palstat 4 6 89 90 91 Ohjaustangon takaa Pikalinkku - uutisia ja uutuuksia Fillari-lehden tilauskuponki Pikajalka Seuraavassa numerossa BMXfillarien high end s. 4 / 2009 Tässä numerossa: Fillareita 18 Järkihintaiset täysjoustot Cube XMS ja Focus Super Bud Expert 22 Julien Absalonin kisakone Orbea Alma Gold 25 Santa Cruz siirtyi hiilikuituaikaan: koeajossa Blur XC Carbon 28 Koeajossa Solid Blade HammerSchmidt 32 Cannondalen Super Six laihdutuskuurilla 36 Fillari-lehden protopajalta valmistui huippukevyt Storck Fascenario sähkövaihteilla 42 Testissä BMX-fillarien high end 50 Crescent NuVincin vaihteisto toimii portaattomasti Koeajossa Solid Blade HammerSchmidt s. 42
Sh. 1195,00 GTR 4 KINESIS ohennetulla 6061 alumiinirungolla, Shimano Sora 16v. 895,00 Maahantuoja: Oy Sand & Sea Ab, Rusthollarinkatu 1, 02270 Espoo, tel. Sh. 0207 209280 www.sandsea.fi. POLJE ITSESI KESÄKUNTOON GTR 3 KINESIS ohennetulla 6061 alumiinirungolla, Shimano Tiagra 18v
LEHTI EI VASTAA TALOUDELLISESTI PAINO- YM. Lupaan pyhästi parantaa tapani! Irrallisia pullonsirpaleita ei oikein voi sulloa Camelbakin taskuun. Peruskoffit ja olvit voi hyvin ryystää tölkistä tai jopa muovipullosta. Rotupuhtain päivityskeppi on 30-40 sentin mittainen pätkä kulahtanutta kuusenoksaa. Olen muuten sitä mieltä, että oluen pakkaaminen lasipulloihin voitaisiin lopettaa kokonaan. Asfaltilla ajelevat voivat osallistua ympäristötalkoisiin pysähtymällä siivoamaan pullonsirpaleita pois pyöräteiltä aina kun niitä kohtaavat. TILAUSPUHELIN 019-483 470. Kiekosta saa kepin yllätysiskun jäljiltä yleensä käyttökelpoisen katkenneiden pinnojen vaihdolla, mutta solmuun mennyt vaihtaja kelpaa ainoastaan roskiksen täytteeksi. Urakaksi riittää muutaman kymmenen metrin pätkä kerrallaan, jonka putsaukseen kuluu aikaa vain muutama minuutti. Se on tehokas, mahtuu reppuun ja terä puree kuin perinteisessä pokasahassa. Takarengas heilauttaa kalikan ylös polun pinnasta ja on aivan pyöräilijöiden suojeluspyhimyksestä kiinni, päätyykö tilanne kiroilun säestämään äkkipysähdykseen vai ei. Poikkeusluvan lasikuoriin saisivat kalliit tuontioluet, jotka nautitaan visusti sisätiloissa. Vinkki maastopyöräporukoille: ottakaa yhteyttä suosikkimaastojenne metsänomistajiin ja kysykää, sopiiko heille polkujen hoito sahaa käyttäen. Jos onnistuu itse ohittamaan kaljapullon jäänteet ilman rengasrikkoa, ei ole takeita, että seuraava pyöräilijä on yhtä onnekas. Polkujen yli kaatuneiden ohuempien puiden katkomiseen sopii kokoon taitettava retkisaha. Mitä jos pysähdyttäisiin lenkillä silloin tällöin pieniin risutalkoisiin. Sen käyttö ei vieraassa metsässä ole sallittua ilman lupaa. FILLARI-LEHDESSÄ JULKAISTUN AINEISTON OSITTAINENKIN LAINAAMINEN ILMAN LUPAA ON KIELLETTY. Jos tuulenkaatoa ei pysty nostamaan tai kampeamaan pois polulta, voi siitä ainakin potkia oksat poikki polun kohdalta. Tällöin voi testata kuntoaan myös polun poikki kaatuneiden runkojen parissa. Helpoimmin takavaihtajan päivityskeppejä löytää vanhojen hakkuuaukeiden halki kulkevilta poluilta. LEHDEN VASTUU ILMOITUKSEN POISJÄÄMISESTÄ TAI JULKAISEMISESSA SATTUNEESTA VIRHEESTÄ RAJOITTUU MAKSETUN MÄÄRÄN PALAUTTAMISEEN. klo 9-16 tilaukset@ridemedia.fi Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Markkinointitoimisto Sinisilta, Ossi Sinisilta PL 36, 13721 PAROLA puh. TILAUSHINNAT: VUOSITILAUS 41 EUROA, KESTOTILAUS 38 EUROA . (03) 671 5474 fax (03) 671 5057 Julkaisija: Becorel Oy Kustantaja: RideMedia Oy PL 140 05801 HYVINKÄÄ Toimitusjohtaja: Jukka Helminen Painopaikka: SP-Paino Hyvinkää Sähköposti: toimitus@fillari-lehti.fi OHJAUSTANGON TAKAA Risuille ja laseille kyytiä L ähes jokainen maastopyöräilijä tietää, mikä on takavaihtajan päivityskeppi. Päätoimittaja: Janne Lehti Toimituspäällikkö: Markku Liitiä Toimituksen sihteeri: Virpi Hyökki Ulkoasu: Marja Penttilä Osoite: PL 140 05801 HYVINKÄÄ Käyntiosoite: Kalliokierto 14 05460 HYVINKÄÄ Toimituksen puhelin: (019) 483 490 fax (019) 483 480 Tilaukset, hintatiedot ja osoitteenmuutokset: (019) 483 470 ark. Kaikin puolin ehjää pyöräilykesää, toivottaa Markku www.fillari-lehti.fi 6 Fillari FILLARI-LEHTI ILMESTYY SEITSEMÄN KERTAA VUODESSA. TILAAMATTA LÄHETETTYÄ MATERIAALIA EI PALAUTETA. FILLARI-LEHTI VASTAA VAIN TILAAMASTAAN MATERIAALISTA. HUOMAUTUKSET ON TEHTÄVÄ 8 PÄIVÄN KULUESSA ILMOITUKSEN JULKAISEMISESTA. www.fillari-lehti.fi. Kun eteen sattuu oikein kepakkoinen polunpätkä, niin pyörät seis ja kuskit heittelemään irtotavara pois polulta. Valistunut omistaja voi hyvinkin jollei nyt innostua asiasta, niin ainakin antaa siihen luvan. Kaikki ovat tyytyväisiä ja maailma pelastuu, kun Shimanon ja Sramin ei tarvitse painaa takavaihtajia maailmalle ylitöinä musta savu tehtaiden piipuista tupruten. MIKÄLI HYVÄKSYTTYÄ ILMOITUSTA EI TUOTANNOLLISISTA (FORCE MAJOR) TAI ASIAKKAASTA JOHTUVISTA SYISTÄ VOIDA JULKAISTA, LEHTI EI VASTAA ILMOITTAJILLE MAHDOLLISESTI AIHEUTUVISTA VAHINGOISTA. VIRHEIDEN AIHEUTTAMISTA VAHINGOISTA. Vielä helpompaa polkujen siivous on, jos jostain kumman syystä sattuu reippailemaan metsässä ilman pyörää. Koirien omistajat olisivat kuitenkin iloisia, jos lasiroskaa ei potkittaisi kevytväylän viereen nurmikolle, missä lemmikit saavat niistä haavoja tassuihinsa. Termi kuulostaa hupaisalta, mutta hauskuus katoaa sillä hetkellä kun päivityskeppi ponnahtaa polun pinnasta oman XT-takavaihtajan väliin ja vääntää sen rusetille. Täytyy myöntää, että itsekin tulee välillä - aika useinkin - ohitettua pullonjämät pysähtymättä. Tällainen toiminta tuskin sotii kovin pahasti jokamiehen oikeuksia vastaan. Järeämpiin polun yli kaatuneisiin runkoihin puree vain moottorisaha
Asujen leikkaus ja anatomisesti sijoitutut saumat tehostavat liikkeitä ja vähentävät kitkaa. Aja kovempaa. Rankaise pyörääsi, älä kroppaasi. www.bikeplanet.fi. Naisille ja miehille suunnitellut omat mallistot tuovat mukavuutta ja tehoa ajamiseen. Skins-pyöräilyasujen paineen synnyttävä BioAcceleration-kompressioteknologia lisää voimaa ja kestävyyttä sekä edistää palautumista. Heijastavat raidat parantavat myös näkyvyyttäsi liikenteessä. Vaikka kukaan tuskin pysyy vauhdissasi! Jälleenmyyjät: Bike Planet -liikkeet
Helmassa selkäpuolella on myös kymmenisen senttiä leveä jatkopala, jonka voi kääntää auki silloin kun takapyörä heittää urakalla rapaa selkään. Repussa on Hydrapakin kahden litran juomapussi. Materiaalin luvataan pitävän veden ja tuulen loitolla sekä hengittävän. Pehmeän laukun etu kovaan kuljetuslaatikkoon verrattuna on se, että säilytystilaa tällainen kassi vaatii kokoon taiteltuna todella vähän. EU-maissa takuu on maltillisempi 30 vuotta, eikä tietenkään takaa normaalia kulumista. Suukappaleesta pyrkii valumaan aina hörpyn jälkeen muutama tippa ajopaidalle ja suukappale on viisainta lukita juomisen jälkeen tiputtelun välttämiseksi. Metro-takin ohella Cannondale valmistaa myös samannimisiä housuja. Kokoja on kuusi, mutta ainoa värivaihtoehto on musta. Ogion suurimpaan osastoon mahtuu vaikka hieman varavaatetta ja kartta. Valmistaja lupaa Ogiolle Yhdysvalloissa elinikäisen takuun. Pienempiä osastoja Ogiossa on neljä. Housuissa on kaksi vedenpitävillä vetoketjuilla suljettavaa sivutaskua sekä tarroilla kiristettävä vyötärö. Toimituksen tutkittavana olleen Itellan-keltaisen takin lisäksi 200 euron hintaista Metroa valmistetaan myös mustana. Repussa on sekä lantiohihna että rintaremmi. Pääosasto avautuu omintakaisesti repun selkäpuolelta, joten lenkkikaverille suunnatut "viitsitkö kaivaa repustani" -pyynnöt kannattaa unohtaa. Pussin sulkeminen tapahtuu tukevalla liukukiskolla. Mp3-soittimelle tarkoitetussa taskussa on luonnollisesti reikä kuulokkeiden piuhaa varten. Asu ei kuorityyppisenä lämmitä, joten joutuu tarpeen mukaan pistämään lämpöä tuovia vaatekerroksia. Nestehukkaa kuonoon Ogion musta juomareppu soveltuu hyvin Suomen oloihin, sillä sen letku on päällystetty neopreenisukalla, jonka voi tietysti kesäksi irrottaa. Selkäpuolella on kaksi vedenpitävillä vetoketjuilla varustettua taskua. Metro-takissa on kauluksen sisään rullattava huppu, joka on tavallista suurempi, joten sen voi vetää useimpien kypärien päälle. Cannondalen Metro-takki on valmistettu tanakasta Pack Light 3 materiaalista, joka on 97-prosenttisesti nylonia höystettynä kolmella prosentilla spandexia. Laukun mitat ovat 125x22x90 cm. Tuulta päin Kuten kesäkuun alkupuolella huomattiin, saattaa lämpötila kesälläkin laskea alle kymmenen asteen, sateen höystämänä tietysti. SciConin laukkuja voit kysellä Velosportista ja tämän mallin hinta on 244 euroa. www.fillari-lehti.fi Fillari 7. Takin saumat on teipattu ja sen rintapielissä on pitkät tuuletusvetoketjut vedenpitävää mallia nekin. Hintaa housuilla on 150 euroa. Vyölenkit puuttuvat, joten ostaessa kannattaa olla tarkkana vyötärönmitan kanssa. Hihojen suita voi kiristää tarroilla. Metrot sopivat pyöräilyn ohella mainiosti myös muuhun kehnon sään käyttöön. Repun kantohihnat ja selkää vasten oleva osat on pehmustettu ja valmistettu kosteutta siirtävästä materiaalista. Hydrapakin letkun suukappale ei aivan vedä vertoja Camelbakin vastaavalle käytön helppoudessa. Hydrapakin pussit ovat helppoja puhdistaa, sillä pussin yläosa avautuu koko leveydeltään ja sen voi pesua varten vaikka kääntää nurin. Lahkeissa on pitkähköt vetoketjut, joten housut saa kohtuullisen helposti jalkaan tai pois myös ajokengät jalassa. Laukun sisällä on etu- ja takakiekoille omat osastonsa, samoin sekä pikalinkuille ja muille pikkutavaroille. Lahkeiden suissa sekä pohkeiden puolivälissä on tarrakiinnitykset. Kokoja on tarjolla seitsemän. Laukku on valmistettu kulutusta kestävästä nailonista ja se painaa noin 2,5 kiloa. Ogion juomareppu maksaa 84 euroa ja sitä tuo maahan Shimano Nordic Cycle Oy. Italialainen kuljetuspussi pyörälle SciConin Travel Plus MTB on pieneen tilaan menevä laukku, johon maantiepyörä sujahtaa nimessä olevasta kirjainyhdistelmästä huolimatta näppärästi sisään ja maastopyöräkin pienen asentelun jälkeen. Työkalutaskun sisällä on kuminauhapidike, joka pitää tarvikkeet paikoillaan. Myös housut on tehty Pack Light 3 kankaasta, mutta polvissa ja persustan ympärillä on joustavammasta kankaasta ommellut kaistaleet. Reissussa kassin tarjoama suoja ei ole tietenkään niin hyvä kuin kovalla laatikolla, mutta kokemuksemme mukaan se on yleensä riittävä. Tuolloin tarvitaan sekä veden- että tuulenpitävää asua. Takkiin on ommeltu runsaasti heijastimia
Työmatkapyöräilijöille on tarjolla kantikkaampi Office-Bag, josta on 13- ja 21-litraiset versiot. Kun tarjolla on punainen, valkoinen ja musta väritys, kiiltonahkakengät ovat varsin näyttävät. Pienempi Mudracer Led -laukku maksaa 38 euroa ja isompi 43,90 euroa. Mudracer Led on nimensä mukaan varustettu takavalolla. Ortliebin tuotteita tuo maahan North-West Import Oy. 2Wheel Entertainment jatkaa Suomen BMX-legendan Arto Heikurisen lanseeraamaa BMXnäytöskiertuetta. Satulan alle voi kiinnittää puolikovan, hopeanvärisen Mudracer Led -laukun. Pikalinkku uutisia ja uutuuksia Ortliebilta uusia pyörälaukkuja 2Wheelin BMX-näytökset liikkeellä Retkipyöräilijät ovat iät ja ajat suosineet saksalaisen Ortliebin pyörälaukkuja, joita on kehuttu hyvin suunnitelluiksi ja kestäviksi. Show voidaan räätälöidä sopivaksi niin suuriin yleisötapahtumiin kuin pienimuotoisempiin tilaisuuksiinkin. Kiinnikkeiden liikuttelu vaakasuunnassa on helppoa pikalukkojen ansiosta. Laukusta on olemassa kokomusta ja harmaa-musta versio. Tarkoituksena on tarjota erittäin korkealaatuinen, monenlaisiin tapahtumiin sopiva show siirrettävällä kalustolla. Laukusta on myös halvempi valoton versio. Myös Office-Bag on täysin vedenpitävä ja se suljetaan samalla tavoin kuin City-laukku. Nyt Ortlieb on tuonut markkinoille hinnaltaan edullisemman City-sarjan, johon kuuluu sekä taka- että etulaukut. Hiilikuituinen pohja on edelleen sama hyväksi koettu malli kuin aikaisemminkin. Monet jälleenmyyjät myyvät laukkuja myös yksittäin. Tämä Sidin huippumalli maksaa 312 euroa ja kengät tuo maahan Velosport. 8 Fillari www.fillari-lehti.fi. Office-Bag kiinnittyy sekin tavaratelineeseen, jonka putken halkaisija on 8-16 milliä. Sitä on saatavana kahta kokoa: 0,7- ja yksilitrainen. Laukun yläosassa on kuminen läppä, jonka voi vetää vetoketjun suojaksi. Lisätietoja www.2wheelbmx.com Sidin värikäs uutuus Uudistuneen Ergo 2 Carbon -ajokengän silmään pistävin kehitysaskel on ilmeisen helposti puhtaana pidettävä kiiltävä pinnoite. Laukku asennetaan hieman vinoon, jottei se osu ajaessa polkijan kantapäähän. Näytöksen ajaminen onnistuu sekä sisä- että ulkotiloissa. Tavaratelineeseen laukku kiinnittyy pikakiinnikkeillä, joiden perussäätö tehdään ensin kuusiokoloavaimella. Laukussa ei ole solkia ja remmejä, vaan se suljetaan kanoottipusseista tutulla systeemillä, jossa pussin suu käännetään muutamaan kertaan muovisen listan ympäri ja sen jälkeen napsautetaan pikalukot paikoilleen. Laukun mukana tulee 11 ja 8 millin adapterit. Tavaratelineen putken suurin läpimitta voi olla 16 milliä. Satulan alle laukku kiinnittyy tukevalla pikakiinnikkeellä. Kuljettajina näytöksissä toimivat pääsääntöisesti Eki Vainikka Lahdesta ja Jukka Mäennenä Tampereelta. Office-Bagin 21-litrainen versio maksaa109,90 euroa ja 13-litrainen 99 euroa. Mukaan mahtuvat myös eväät ja vaihtovaatetta. Laukun sisällä on pääosaston lisäksi pieni vetoketjullinen tasku. Asennus onnistuu kummalle puolelle pyörää tahansa. Ainoa tekninen muutos kengässä on hiukan entistä sirompi kiristyssalpa. Tavallisten kantokahvojen lisäksi mukaan tulee irrotettava olkahihna. Ensimmäiset näytökset on jo ajettu ja lisää on luvassa kesän mittaan. Painot ovat 1 600 ja 1 470 grammaa. Puna-mustan takalaukun tilavuus on 40 litraa ja se on täysin vedenpitävä. Laukkupari painaa noin 1 500 grammaa ja sen suositushinta on 88 euroa. Laukun sisällä on lokerikko, jossa on joukko taskuja ja lokeroita esimerkiksi läppärille, muistikirjalle, kalenterille sekä A4-kokoiselle materiaalille
Octane-paidassa on täyspitkä vetoketju. Mustat housut maksavat 59 euroa. Housujen lahkeiden suissa on samanlainen systeemi. Kuvan perusteella pyörän suurin eturatas on kaivautunut tukevasti rinteen törmään, joten seuraavien parin sekunnin tapahtumat vaikuttavat lievästi katastrofaalisilta. Paita sopii mainiosti kuumimmillekin keleille, sillä materiaali on kauttaaltaan ohutta. Housuissa on pieni tasku esimerkiksi kotiavainta varten. Jutussa on aivan tajuttoman hieno, vuorella otettu avauskuva: etualalla ruohikko-kivikko-rinne, alempana metsää ja niittyjä ja vielä alempana pieni patoallas. Selkäpuolella on perinteiset kolme avointa taskua ja lisäksi vetoketjullinen pikkutasku vaikkapa kännykälle. Baggieissa on vetoketjullinen takatasku sekä kaksi tarrakiinnitteistä reisitaskua. Yokon tuotteet suunnitellaan Suomessa ja niiden edustajana toimii M-XSport Oy. 10 Fillari www.fillari-lehti.fi. Löysemmistä housuista pitäville sopii kokomusta Baggie-malli, jonka erikoisuutena on "oikeista" pyöräilyhousuista tuttu takapuolipehmuste. Octane-ajopaita maksaa 219 euroa ja housut 269 euroa. Materiaalin vakuutetaan siirtävän kosteutta erittäin hyvin. Toimituksen tutkittaviksi saapuneet henkselilliset lyhyet ajohousut ja lyhythihainen ajopaita ovat musta-valkoisia pienin punaisin somistein. Housujen henkselit ja selkäpala ovat ilmavaa verkkoneulosta. DH-extrassa pistettiin vastakkain alamäkiajaja Katja Revon GT Lobo ja Husqvarnan 250kuutioinen krossiprätkä. Sen Cool Max takapuolipehmuste on paksuhko ja hyvin muotoiltu. Keula kuitenkin toimi hyvin. Kisaamaan ei lähdetty, vaan jutussa vertailtiin ajokkien jousitusta, runkoa ja painoa sekä kuskien varusteita. Kesäasuja Pearl Izumilta Shortsikausi on nyt Pearl Izumin Octane-ajoasut ovat merkin parasta P.R.O.-sarjaa ja valmistettu Italiassa. Rispektiä! Michelinin ilmoituksessa mainostetaan takavuosina suosittuja Wildgripper-renkaita. Komeuden kruunaa repaleinen pilviharso, jonka yläpuolelta kuva on otettu. Miltä mahtaisivat näyttää tämän päivän pyörään asennettuina. Samoihin aikoihin Nokia valmisti vaaleansinisiä kumeja. Tosimiehet ja -naiset vaihtavat shortseihin heti kun lämpötila nousee yli kymmenen plusasteen. Miesten malli on sininen ja naisten malli valkoinen sini-harmain somistein. K2 Razorback täysjoustoa ruotivan jutun avauskuvassa testikuski Jani on hurauttamassa sorakuopan reunalta alas. Huomiota kiinnittävät värit: mustan ohella renkaita oli kirkkaanpunaisina ja vihreinä. Helmassa on selkäpuolella leveä kuminauha sekä kitkapaloja estämässä helman luisumista ylöspäin. Lahkeensuissa on leveähkö luistonestolla varustettu kuminauha. Housujen hinta on 39 euroa. Perinteisiä lyhyitä henkselihousuja käyttäville on omiaan Bike Bib Pant -malli. Valmistajan nimi on asuissa esillä tyylikkäästi pelkkänä pienikokoisena logona. Asun saa pestä koneessa kolmenkympin ohjelmalla. Henkselit ovat joustavaa verkkokangasta. Pikalinkku uutisia ja uutuuksia 10 vuotta sitten Fillari 4/ 1999 Kolmen miehen suomalainen iskuryhmä kävi Italiassa testaamassa Garda-järveä ympäröivien vuorten ajomaastot. Se on ommeltu Baggien verkkovuoriin, joka on fiksusti kiinni housujen päällysosassa ainoastaan vyötäröltä. Myös naisten housut ovat mustia. Paidat maksavat 39 euroa. Antibakteerikäsittely pitää hajut kurissa. Housujen hinta on 49 euroa. Bike Short Pantista on myös naisten malli, jonka haarapehmuste poikkeaa miesten mallista. Tasku on hikieristetty. Maksamalla 10 euroa lisää saa 3/4-pituisilla lahkeilla olevan mallin. Paikalla olleen Jannen muistaman mukaan Jani selvitti rinteen pystyssä alas. 39 euron hintainen Bike Short Pant -malli on muuten samanlainen, mutta ilman henkseleitä. Kannikoiden alla on erityisen paksut pyöreät palat estämässä kuskin pyrstön puutumista. Ainakaan henki ei mennyt, sillä mies testaa pyöriä edelleen. K2:ssa on omaperäinen Noleenin etuhaarukka, joka on samantyyppinen kuin sotaa edeltäneissä moottoripyörissä. Haarasäämiskä on nykytapaan keinomateriaalia ja vakuuttavan oloinen. Kuvaajaa ei ole mainittu, mutta se on joko Jani Jokinen, Marko Sjöman tai Juha Pusila. Pearl Izumin tuotteita tuo maahan Shimano Nordic Cycle Oy. Selkäpuolella on kolme taskua. Kyljissä ja selässä on ohuesta reikäneuloksesta tehdyt kaistaleet. Yoko tarjoaa pyöräilijöille useita shortsivaihtoehtoja. Shortsien kanssa käytettäväksi sopii Chili Bike Jersey, joka on normaali lyhyellä vetoketjulla varustettu ajopaita
Developed with Dr. Andy Pruitt BODY GEOMETRY TECHNOLOGY Equipment scientifically developed and tested to benefit performance and ergonomics. POWERZONE LACING Unique adjustable lacing system provides unprecedented fit and comfort. LONGITUDINAL ARCH SUPPORT Built into outsole for superior power transfer and all-day ride comfort. BOA ROTARY CLOSURE Light, secure, and on-the-fly adjustable. OUTSOLE Built in 1.5mm varus angulation improves pedaling alignment for greater power and endurance. BG HIGH PERFORMANCE FOOTBEDS Customize your fit with three distinct levels of arch and metatarsal support. VA RU S BG VARUS / VALGUS SHIMS VA L G Fine tune forefoot angle to optimize biomechanical foot, knee, hip alignment. FACT CARBON OUTSOLE Stiff and light. Learn more at www.specialized.com/bg. Dr. So light, in fact, that it helps make the S-Works shoe the lightest available with a mechanical closure. US. Andy Pruitt and the Boulder Center for Sports Medicine, Specialized shoes combined with BG High Performance Footbeds help athletes ride farther, faster, in greater comfort and with reduced chance of injury. BODY GEOMETRY SHOE TECHNOLOGY David Millar, Sylvain Chavanel and over 100 professional riders recognize that Specialized shoes with BG technology improve pedaling efficiency and measurably increase endurance
droppimallinen. Vasemman putken alajalassa on edelleen taulukko, josta selviävät suosituspaineet ajajan painon mukaan. Ajossa Race ei ole yhtä alkuherkkä kuin World Cup. Toisaalla tässä numerossa esitellyssä Storckissa on käytetty uuden 3T:n tuotteita. Pikalinkku uutisia ja uutuuksia Ajettu: RockShox Boxxer World Cup ja Race Harva keula on pysynyt yhtä pitkään samanlaisena kuin RockShox Boxxer. Materiaalit ovat siis samoja kuin ennenkin, mutta paksummilla putkilla on saatu lisää tukevuutta. Hiilikuituinen Rotundo Team 42 senttiä (k-k) leveänä painaa 206 grammaa ja hintaa sillä on 200 euroa. Ilmajousen lisäksi World Cupista löytyy säätöjä enemmän kuin kotitarpeiksi. Alajalan alapäässä taas on kaksi säätöä paluuvaimennukselle: toisella kontrolloidaan vaimennuksen alkuosaa ja toinen vaikuttaa vasta kun keula painuu muutaman sentin kasaan. Painavammat ajajat tai freeridetyyliset paiskojat pitävät keulasta varmasti jo vakiona, mutta kisakäyttöön se kaipaisi löysempiä öljyjä. Oikean putken yläpäässä on kaksi pikasäätöä, toinen nopean ja toinen hitaan liikkeen sisäänvaimennukselle. Kuvan Rotundo on 3T:n malliston klassisin versio, jonka muotoilu takaa sen, että lyhytsorminenkin pystyy jarruttamaan alaotteelta ajaessaan. Kaikissa Boxxereissa tulee nykyään mukana myös kahdet yläkruunut, eli suora ja ns. Nyt omistajat ovat vaihtuneet eivätkä torinolaiset enää taivuttele alumiiniputkia, vaan tuotanto tapahtuu Kiinan suunnalla. Melkoisen ruuvaamisen ja yritysten ja erehdysten kautta World Cup alkoi lunastaa lupauksia. Se ei ole kuitenkaan tahtia haitannut, sillä Rokkarilla on voitettu kisoja jatkuvalla syötöllä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Sisuskaluihin on tullut vuosien varrella kyllä päivityksiä ja suurin uudistus oli World Cup -mallin ilmajousi, mutta ulkoisesti Rokkarin DH-nokka muuttui vasta nyt. Myös progressiota on todella reilusti ja sekin kielii hiukan kovasta vakiosetupista. Suomiradoilla ja -vauhdeissa saavat sisäänvaimennuksen säädöt ja etenkin nopea liike olla kokonaan tai melkein kokonaan auki, mutta kahden eri paluuvaimennuksen säätäminen vaatii opettelua. Muuten keulan ominaisuudet jäävät piiloon ja pahimmassa tapauksessa toiminnan saa säätämällä myös täysin pieleen. Syy on hiukan kovassa perusvaimennuksessa. Uudessa Boxxerissa on nyt 35-milliset 7000-sarjan alumiinista valmistetut liukuputket ja magnesiumista tehdyt alajalat. Storckissa oleva matala Ergosum edustaa uutta ergonomista muotoilua. Uusi World Cup on voittajakeula jo suoraan laatikosta kaivettuna, mutta säätäminen vaatii kokeilua ja aika tavalla ymmärrystä kuskilta. Uuden 3T:n tuotteet kuuluvat Velosportin valikoimaan. 12 Fillari www.fillari-lehti.fi. Keula on erittäin pintaherkkä, mutta ei tässä suhteessa pärjää Foxille. Ajossa uusi Boxxer on todella tukevan tuntuinen, vaikka pakko on sanoa, ettei vanhakaan keula ollut mikään notku ohuista liukuputkistaan huolimatta. Alumiinisen ARX Team kannattimen 11-senttinen versio painaa 130 grammaa ja maksaa 60 euroa. Keveyden ja loistavien ominaisuuksien lisäksi World Cup ei kuulu halpistavaroiden sarjaan, sillä hintaa kertyy peräti 2099 euroa. Aihio on kuitenkin hintaansa nähden loistava hiihtokeskuspyöräilyyn ja paketti on myös erittäin kevyt. Uudistuneet 3T:n tuotteet 3T on vanha italialainen merkki, jonka nimi oli alun perin kokonaisuudessaan Techno Tubi Torino. Lähinnä esijännitys vaikuttaakin keulan sukelteluun, jota voi tietenkin konrolloida myös lisäämällä hitaan puolen sisäänvaimennusta. Kaikissa yläkruunuissa on nyt myös paikat pultattavalle ohjainkannattimelle. Me päädyimme ajamaan paluuvaimennuksen alkuosan säätöruuvi melkein herkimmällä ja varsinainen vaimennus säädettiin aivan normaaliin tyyliin jokaisen kuskin maun mukaan. Paketissa tulee mukana jäykkä ja löysä jousi, sillä vakiona kiinni on medium. Erityisesti ohjaustangot ovat mielenkiintoisia. Molemmat ovat loistavia lukuja 200 milliä joustaville tuplakruunukeuloille. Progressiota löytyy riittävästi eikä liian löysilläkään paineilla esiinny pohjaamista. Vaimennus on kuitenkin vanhempi Motion Control -versio, josta löytyvät pikasäädöt sisään- ja paluuvaimennukselle. Foxin esiteltyä peräti 40-millisillä liukuputkilla varustetun DHhaarukkansa, on vanha 32-millisillä liukuputkilla notkuva Boxxer näyttänyt jopa surkuhupaisan laihalta. Kokeiltavana oli kuitenkin malliston halvin versio Race (899 euroa), jossa on samat liukuputket ja muut ulkoiset osat kuin kalliimmissa versioissa. Ja kuten ennenkin, on taulukko tehty todella yläkanttiin, sillä suositelluilla alarajoillakin on esijännitystä liikaa. Paino ei silti ole noussut, sillä koepommituksessa ollut World Cup painoi 20-senttisellä kaulaputkella vain 2 680 grammaa ja kierrejousella toimiva Racemallikin vain 2 980 grammaa. World Cupin lisäksi Boxxer-mallistoon kuuluu kierrejousella varustettu Team (1 399 euroa), jossa on sama BlackBox-vaimennus kuin merkin lippulaivassa. Kun paineet ovat kohdallaan, on edessä melkoinen säätely ja kokeileminen
Kahvojen muotoilu on aika tarkkaan sama kuin hyvin käteen istuvassa DA 7900 -sarjassa. Kun pakat on valmistettu koneistamalla ja vielä niin, että kuralle on runsaasti poistumisreittejä, pakka pysyy varmasti auki myös mutapainissa. Takaiskareista varsin suosittu Float RP23:n vaimennus on toteutettu kokonaan uudella tavalla ja Pro Pedal päällä alkuherkkyys on huomattavasti vanhaa versiota parempi. Uudistettu Shimano Ultegra on nyt selvästi Dura-Acen pikkuveli, eli kahvojen vaijerit on näissäkin kahvoissa piestetty piiloon. Sram Forcen osia on hiukan päivitetty. XX-sarjan takapakka on valmistettu koneistamalla ja kuralle on järjestetty lukuisia poistumisreittejä. Jarruihin kuuluu alumiinisella spiderilla varustetut jarrulevyt, joiden halkaisijat ovat 140, 160 ja 185 milliä. Poljinkampien pituudet ovat 170, 172,5 ja 175 milliä, ja valittavana on joko tavalliset 39/53-eturattaat tai kompaktit 34/50-hampaiset. Vaihdekahvojen uudistukset ovat Redistä tuttuja eli vivun etäisyyden säätö löytyy nyt myös Forcesta ja etuvaihtajan välinaksu on ison eturattaan puolella. FIT-patruuna on tekniikaltaan samantyylinen kuin DH keulan vaimenninpatruuna, tosin reilusti pienemmän kokoinen. Patruuna on keulassa totuttuun verrattuna toisinpäin eli paluuvaimennuksen säätö on oikean putken alapäässä (punainen nuppi) ja hitaan- ja nopean sisäänvaimennuksen säätö yläpäässä. Kampien pituudet ovat 170 ja 175 milliä. Myös tässä sarjassa vaihdevaijerit on pistetty piiloon, kahvat on siis uusittu kokonaan. Elixir jarrun XXversiossa käytetään alumiinisella spiderilla kevennettyä jarrulevyä. Foxin F-sarjalaisten painot ovat hiukan tippuneet ja 15 mm läpiakseli on kasvattanut suosiotaan. www.fillari-lehti.fi Fillari 13. Nimi oli aikoinaan käytössä ja nyt se tulee vahvasti takaisin. Vaihteiden valitsijat ovat trigger-tyyppiset, eli niissä on kaksi peukalolla käytettävää vipua samaan malliin kuin Sramin nykyisissä sarjoissa. Shimanon uudistunut Ultegra Ei ole mikään yllätys, että uusi Ultegra muistuttaa kovasti tämän vuoden Dura-Ace-sarjaa. F-sarjalaisten painot ovat 1,5 kilon tuntumassa ja niissä on uusi on FIT-vaimenninpatruuna, jolla keuloja on saatu kevennettyä. Athena on Campagnolon edullisin 11-rattaisella takapakalla varustettu sarja, joka näyttää hyvin samanlaiselta kuin esimerkiksi Centaur tai Chorus. Rattaita on tietysti kymmenen. Sram XX on uusi mtb-osasarja, joka on suunniteltu kymmenen takarattaalle ja kahdelle eturattaalle. Sram Force Muutaman vuoden markkinoilla ollutta Forcea on uudistettu varovasti. Foxin uutuudet Fox on nyt muuttanut taktiikkaansa uusien tuotteiden lanseerauksessa, sillä aikaisempina vuosina firman käytäntö oli sellainen että uutuuksista kerrottiin ensin pyörien valmistajilla ja vasta loppukesän messuilla niitä näytettiin muille alan toimijoille. Takapakasta löytyy nyt 10 ratasta ja pakkoja on tällä hetkellä tarjolla kaksi, eli 11-32- ja 11-36- hampaiset versiot. Uusi geometria on kasvattanut hiukan jarrutehoa, ja valmistajan mukaan jarrut on nyt helpompi säätää. Foxin keuloissa 15 mm läpiakseli on aikaisempaa yleisempi ja merkin iskulause onkin että jättäkää maantiepyörien osat asfaltille ja käyttäkää maastoajossa siihen suunniteltuja teknisiä ratkaisuja. 2010 uutuuksia onkin jo toimitettu maahantuojille ja F-lehden testiporukka odottaakin pakettia Foxlandiasta. Muutoksia on tullut jarrujen geometriaan ja kahvojen toimintaan. Athenan monitoimikahvoissa on hiilikuituiset jarruvivut sekä hyvin käteen istuva muotoilu. Säätöä tarvitaan erityisesti silloin kun pyörässä on alaotteen kohdalta reilusti muotoiltu tanko. Sramin mukaan uusi Forceosasarja kampien kera painaa melkein 200 grammaa vähemmän kuin kilpailijan Dura-Ace 7900 -sarja. 2010 uutuuksia Uudessa Campagnolon Athena -osasarjassa on 11-ratasta takana. Campagnolo Athena Campan uusi osasarja tulevalla kaudella on paluun tekevä Athena. Ultegra ilmestyy kauppoihin jo tämän kesän aikana. Kun kolmas ratas on poistunut, ketjulinja ja kammet ovat lähempänä runkoa. Kun takana on 10 ratasta, kahdellakin eturattaalla pärjää oikein hyvin, mutta eturattaiden koot poikkeavat aika lailla totutuista. Sarjaan kuuluvissa poljinkammissa eturattaiden vaihtoehtoina ovat 26-39, 28-42 ja vahvajalkaisille tarkoitettu 30-45. Alumiininen versio on muodoltaan klassisen tyylikäs. Ultegrassakin on pieni säätöruuvi, jolla jarruvivun etäisyyttä ohjaustankoon voi säätää. Osasarja on tällä hetkellä markkinoiden kevein ja kallein sarja, jossa on pari xc-kisaajia kiinnostavaa isoa juttua. Sarjaan kuuluvat levyjarrut on perusrakenteeltaan Elixir-perheen tuotteet, mutta kun niissä on käytetty hiilikuitua ja magnesiumia, painoa on vähemmän kuin Juicyn Ultimate-versiossa. Sram XX Tässä vaiheessa kautta muut valmistajat eivät ole juuri hiiskahtaneet maastopuolen uutuuksista, mutta Sramin mtb-sarja XX on saanut sitäkin enemmän huomiota. Materiaalivaihtoehtoina ovat alumiini tai hiilikuitu
Takin pääväri on musta ja sivukaistaleet ovat joko punaiset, siniset tai keltaiset. Housuissa on rintatasku, johon mahtuu esimerkiksi avaimet tai kännykkä. Lisävimpain on teknisesti yksinkertainen ja sen asentaminen pyörään on simppeliä. 23.8. Chain Catcher tarvitsee tuon kiinnityspultin, joten laite ei toimi pyörissä, joiden etuvaihtajassa on kiinteä panta. 29.8. Housut maksavat 119 euroa. 18.7. Mustissa kokopitkissä housuissa on henkselit, ja myös housujen yläosa suojaa vartaloa hyvin. 4.8. Kun Catcher on paikallaan, ketju pysyy varmasti oikealla paikallaan esimerkiksi krossarissa. 2.8. 9.8. 2.8. Windstopperhousujen etuosa on tuulenpitävää kangasta ja takaosa hengittävämpää fleeceä. Naisten mallissa sivukaistaleet ovat joko pinkit tai vaaleansiniset. 2.8. K-Edge Chain Catcher maksaa Suomessa 40 euroa ja niitä voi kysellä Velosportista. Viileille keleille Tapahtumakalenteri 4.7. Pyöräilykäytössä se on puute, mutta toisaalta takki sopii näin paremmin myös kaupunkikäyttöön. 1.8. 13.8. 8.8. 26.7. 14.7. Yokon Soft Shell -takki maksaa 149 euroa. 29.-30.8. 15.8. Öjan kierros Nuuksion Pitkäjärven ympäriajo, XCM Satakunnan ajo Virpiniemi XCO/KMC Super XCO Cup Myllyn Pyöräily kuntotapahtuma Riihimäki/RK-V Hyvinkää/HyPy Tuusula/KorsKa Tampere/P-Union Laajavuori/ridingjkl Seinäjoki/SPP-56 Seutula/CCH Helsinki Kälviä/KäTa Kälviä/KäTa Porvoo/Akilles Tampere/TY Helsinki/CCH Vöyri Jyväskylä/Team Tuska Nurmijärvi/CCH Helsinki Helsinki/CCH Rusko/P-68 Lahti/CC Talwind Pihtipudas/AlvajRy Seutula/Prologi Helsinki Punkaharju/PeNo Punkaharju/PeNo Lieto/TVC Hyvinkää/HyPy Lieto/TVC Tampere/P-Union Espoo/MTBCF Keimola/VP Helsinki Sappee Helsinki/CCH Korso/KorsKa Laukaa/Picaro Kerava/Zeus Helsinki Sodankylä/OP-P Seinäjoki/SPP-56 Messilä/RMR Sodankylä/OP-P Messilä/TWD Itävalta Laihia/LaihLu Vihti/IK-32 Helsinki Sappee/KangKi Kokkola/GIF Espoo/CCH Pori/ KoiI Haukipudas/KiiRi Turku/TuUL Kevään ja kesän varhaisille aamu- ja myöhäisille iltalenkeille kannattaa pukea riittävästi ylle. 23.8. 25.8. Takissa on kokopitkä vetoketju, jonka alla on tuulensuojalista. 11.7. 28.7. 15.8. 30.8. 21.-23.7. Selkäpuolelta taskut puuttuvat. 7.7. Vetoketjullisia sivutaskuja on kaksi. 23.8. 8.8. 22.8. 25.7. 27.8. 8.8. 29.8. 30.7. 5.7. 16.8. 11.8. 9.8. 23.8. 6.8. 16.7. 29.8. Erittäin tarpeellinen se on silloin kun pyörässä on vain yksi ratas edessä ja etuvaihtaja on riisuttu pois. 12.7. Lahkeensuissa on parinkymmenen sentin mittaiset vetoketjut. Selkäpuoli on housujen tapaan tehty hengittävästä, mutta lämpimästä fleecestä. 18.8. 24.-26.7. Riihimäki tempo Hyvinkää ajo Bianchi-cup Louskun tempo Laajavuori DH Maraton Cup Bianchi-cup Ratakilpailu ISM-tempo ISM-maantie Bianchi-cup EYOF, Tampere 2009 (M-16) ISM ja SM-rata (1-osa) Botniapyöräily Enduro SM 4 Bianchi-cup Ratakilpailu Ratakilpailu (2-osa) 10 Tempo Lahti MTB/KMC Super XCO Cup Alvajärven ympäriajo Bianchi-cup Ratakilpailu Harjun tempo Puruveden ympäriajo Lieto tempo DH Cup Lieto maantie XCO Enduro SM 5 Bianchi-cup Ratakilpailu Sappee MTB Maraton Paritempo SM/Olan tempo ISM/SM-maasto (XCO) Peurunka tempo Bianchi-cup Ratakilpailu Luosto XCO/KMC Super XCO Cup Kalajärvi ajo Messilä DH Amethyst marathon Nissan Finlandia Maastopyöräily Maastopyöräilyn MM, XCM Laihian ajo (tempo) Bianchi-cup Ratakilpailu DH SM 5. Myös kokomusta versio on olemassa. Niin kylmää Suomen kesässäkään tuskin tulee, ettei Yokon Soft Shell -housuilla tarkenisi. Pikalinkku uutisia ja uutuuksia K-Edge Chain Catcher Pariisi-Roubaix-kilpailussa monen kuskissa pyörässä oli uusi amerikkalainen lisävaruste, joka varmistaa sen, että ketju ei pääse putoamaan pieneltä eturattaalta. 12.7. 30.8. Lisävarusteen kiinnitys onnistuu tällöin käyttämällä etuvaihtajan erillistä kiinnityspantaa. 7.8. Yokon tuotteiden edustajana toimii M-XSport Oy. 14 Fillari www.fillari-lehti.fi. Housujen pariksi sopii Soft Shell -takki, jonka etuosassa on Goren Windstoppervuoraus. 19.7. 21.7. Hommaan ei tarvita muuta kuin etuvaihtajan kiinnityspultin vaihto pidempään, jonka jälkeen vaihtaja lisävarusteineen säädetään kohdalleen. 22.8. 22.8. 16.8. Myös aika-ajopyörissäkin laite toimii näppärästi. 20.8. 9.8
Nuorempaa Seliniä ei nähdä selostamossa aivan kaikissa lähetyksissä. Christian Selin harmittelee hieman sitä, että monet kiinnostavat asiat jäävät kertomatta katsojille, koska ne ovat entiselle kilpapyöräilijälle niin itsestään selviä. On myös turha pilata katsojien kisajännitystä, vaikka tietäisikin mikä jonkin joukkueen kilpailutaktiikka seuraavan viikon aikana tulee olemaan, Selin pohtii. Jos antaisin nyt itselleni vuoden pelkkään treenaamiseen ja kilpailemiseen, olisin paljon parempi kuin ennen. Uusi Lahti -kaupunkilehden tunnettu vääräleuka, nyttemmin eläkkeelle jäänyt päätoimittaja Kari Naskinen kirjoitti Selineistä ja Tourista vuonna 2004 näin: "Kesälomatkin pitää ajoittaa niin, että voi iltapäivisin seurata kilpailun etenemistä televisiosta, jossa Eurosportin suomenkielisinä selostajina toimivat isä ja poika Peter ja Christian Selin. Olen viime vuosien kuluessa oppinut harjoittelusta paljon sellaista, mitä en kilpaurani aikana tiennyt. Varusmiespalveluksen jälkeen ammattilaisura ei enää ottanut tulta, eikä kilpaileminen Suomessakaan kiinnostanut tarpeeksi. Hän ajoi ammattilaisena useissa eri talleissa Belgiassa vuosien 1997 ja 2002 välillä. Selostajat tietävät ajajista paljon sellaistakin, mistä he vaikenevat. Ikä: 33 vuotta Siviilisääty: Naimaton Oma pyörä: Cervelo R3 Mielimusiikki: Slipknot, Metallica, Katie Melua ja paljon muuta Mieliruoka: Vuodenaikasyöjä, erilaisia syömiskausia Viimeksi luettu kirja: Sai juuri loppuun Conn Igguldenin Julius Caesarista kertovan Keisari-sarjan - Vai haluat vanhaa polvihousumiestä jututtaa, ilahtuu Ruotsista tavoitettu Christian Selin haastattelupyynnöstä. Lisäksi hän harrastaa muun muassa kamppailulajeja, jääkiekkoa ja motocrossia. En halua nolata ketään ajajaa, jos esimerkiksi tiedän, että hänellä on vaikeuksia yksityiselämässään. - Me emme ole mikään sensaatiolehti. Molemmat tietävät kilpapyöräilystä "kaiken" ja lisäksi Peter Selin kaiken muunkin." Autoalalla Vehon palveluksessa työskentelevä Christian Selin on juuri muuttanut Ruotsiin, minne Veho laajensi taannoin toimintaansa ostamalla Tukholman läheltä autotalon. Hän puhuu ammattipyöräilyn kirjoittamattomista säännöistä ja ajajien yhteisöllisyydestä - eikä missään nimessä viittaa tällä dopingin käyttöön. Tourissa hän on mukana kaikilla etapeilla. Toukokuussa Christian sai isänsä Peter Selinin kanssa pakettiin Italian ympäriajon ja heinäkuussa kaksikko heittäytyy Tourin eli Ranskan ympäriajon kimppuun. Asiantuntemusta Eurosportin selostushommiin löytyy siis riittämiin. Suomen mestaruuksia Selinillä on muun muassa maantieajosta vuodelta 2001, maantieaika-ajosta vuosilta 1995 ja 2000 sekä Jukka Heinikaisen kanssa ratapyöräilyn joukkuetakaa-ajosta vuodelta 1996. Asiaan vaikuttaa Selinin urheilutausta, missä "työajat" ovat hyvin joustavat ja kellokorttimeininki loistaa poissaolollaan. Polvihousuviittauksella Selin tarkoittaa kilpailutaustaansa. Jos edes viisi prosenttia kaikesta lukemastani jäisi päähän, olisin aika fiksu mies, Selin virnistää. Pyöräilykilometrejä Selinille kertyy nykyisellään noin 5 000 vuodessa. Christian Selin sanoo olevansa selostajana vahvasti ajajien puolella. - Treeni on kuitenkin jäänyt päälle. He katsoivat, ettei mies voi olla uransa suhteen kovin tosissaan kun lähtee kesken kaiken armeijaan. heinäkuuta. Olemme molemmat kovia lukemaan, voisi sanoa tiedonnälkäisiä. - Yhteistyö Peterin kanssa studiossa sujuu oikein hyvin ja täydennämme selostajina toisiamme. - Kahden selostajan systeemi on siitä hyvä, että toinen voi etsiä tietoa sillä aikaa kun toinen puhuu. päivänä heinäkuuta ja päättyy Pariisiin sunnuntaina 26. Intti oli lykkääntynyt pyöräilyuran takia, mutta Selin katsoi sen käymisen kunnia-asiakseen. Kun sopimus ajamisesta Ranskassa kariutui, eivätkä Belgian ja Yhdysvaltojen vaihtoehdot tyydyttäneet, Selin palasi Suomeen suorittamaan varusmiespalvelustaan. Leipätyö ei ole toistaiseksi haitannut selostusten hoitoa eikä päinvastoin. Persoona TEKSTI JA KUVA: MARKKU LIITIÄ Christian Selin Entinen ammattipyöräilijä ja nykyinen monipuolinen liikunnan harrastaja Christian Selin on vuosikaudet toiminut Eurosportin pyöräilylähetysten kommentaattorina - tai toisena selostajana, kuinka vain. Toisin kuin selostuksista voisi päätellä, Christian osallistuu myös reitin varrella olevien paikkojen historiaa koskevan tiedon hankintaan, vaikka Peter lateleekin faktat linnoista ja kaupunkien pormestarien sukujuurista eetteriin. Puolessa minuutissa ehtii kaivaa esiin yhtä sun toista. Etappeja on 21 ja kokonaismatkaa kertyy 3 500 kilometriä. www.fillari-lehti.fi Fillari 15. Christian Selinin oma ammattilaisura hiipui vähän varkain vuoden 2002 paikkeilla. Giron ja syksyllä ajettavan Vueltan eli Espanjan ympäriajon etapeista Christian Selin kommentoi tärkeimmät, mikä käytännössä tarkoittaa noin puolta lähetyksistä. Vaikka Christian Selin on pyöräilylähetyksissä kaksikon hiljaisempi osapuoli, hän on luonnossa hyvin puhelias ja ulospäin suuntautunut. Ranskan ympäriajo alkaa Monacosta lauantaina 4. Tallipomot, joilla ei ylipäänsä ollut selkeää käsitystä Suomen yleisestä asevelvollisuudesta, olivat ratkaisusta äimissään
Tajusin silloin, että olen ajanut pelkästään kisoissa. Niissä keskityn vain linjoihin, enkä paljoakaan siihen, miltä pyörä tuntuu ajaa. Olin todella helpottunut siitä, että ajoin hyvin Fort Williamissa. Maailmancupin osakilpailujen ohjelmaa on muutettu niin, että aika-ajo ja kisa ovat eri päivinä. Kun ennen oli kaksi kokonaista päivää aikaa hinkata rataa rauhassa ja katsella linjoja, nyt pitää jo kolmannella treenilaskulla ajaa täysillä ja hakea vauhtia. Nyt olen ajanut maailmancupissa sijoille 81, 20, 18 ja 8. Tasaisilla suorituksilla loppukauden aikana pystyn vielä hyvään kokonaissijoitukseen. En usko, että kärkikuskien joukossa on kovin montaa muuta, joka on tullut kisoihin harjoittelemaan ajamista ja testaamaan pyöräänsä. Mielialani muuttui heti saadessani uuden pyörän. Kisassa onnistuin hyvin. Vaikka säätöjen haku Suomen rinteissä on vähän vaikeaa, sain kuitenkin olla pyörän päällä niin pitkään kuin halusin. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, minä olen sellainen. Jos Fortissa kaatuu, niin aina sattuu. On käsittämätöntä kuinka noin pieni asia voi vaikuttaa niin paljon. Dee Hoo - kuulumisia Matti Lehikoinen Uusi pyörä teki ihmeitä N Mielialani muuttui heti saadessani uuden pyörän ja tuntui kuin olisin oppinut ajamaan uudestaan. yt kilpailukaudesta on takana jo puolet, vaikka kesä ei ole vielä kovin pitkällä. Testailin säätöjä ja huomasin kuinka eri lailla pyörä käyttäytyi eri asetuksilla. Olin pettynyt tulokseen, vaikka en ollutkaan kovin paljon kärkeä perässä. Nyt ajetaan jo ensimmäisenä päivänä kellotetut harjoitukset, toisena päivänä aika-ajo ja kolmantena finaali. Olin tulokseen todella tyytyväinen, sillä tavoitteeni oli ajaa kymmenen joukkoon. Tuntui siltä kuin olisin oppinut ajamaan uudestaan. Ensimmäisen kerran nautin ajamisesta käydessäni Andorran kävelypäivänä ajamassa neljä laskua bike parkissa kaatosateessa. Olen ensimmäisestä kisasta lähtien mennyt koko ajan tuloksissa ylöspäin. Jos pystyn ajamaan Fortissa hyvin, pystyn ajamaan hyvin missä vain. Jos noususuhdanne jatkuu, nousen pian takaisin podiumille. www.fillari-lehti.fi " Fillari 17. Ajo ei oikein ole kulkenut enkä ole nauttinut siitä. Olin finaalin kahdeksas, vaikka pyörästäni hajosivat vaihteet. Kaikki on ollut usein kovin pienestä kiinni ja jatkuvien vastoinkäymisten jälkeen on ollut todella vaikea motivoida itseään. Ne hyppivät koko ajan, enkä pystynyt polkemaan aivan maksimiteholla. Nyt olen noussut tasaisella ajolla maailmancupissa sijalta 89 sijalle 19. Uudessa pyörässä on vanhaa parempi geometria ja se sopii minulle paljon paremmin kuin entinen ajopelini. Andorrassa sain jo hyvän vauhdin päälle ja olin aika-ajon yhdenneksitoista nopein. Tiesin kuitenkin, että pystyn ajamaan kärkisijoille kun saan kaiken osumaan nappiin. Parin Suomen-viikon jälkeen oli vuorossa Fort Williamin maailmancupin osakilpailu Englannissa. Ajat olivat todella tasaisia ja pari sekuntia nopeampi aika olisi oikeuttanut viiden joukkoon. Iltapäivään ei pidä säästellä, kun kisa on vasta seuraavana päivänä. Säätöihin ja ajotuntuman hakuun ei vain ole ollut riittävästi aikaa. Nyt ajetaan periaatteessa kaksi finaalia. Olen hakenut uuteen pyörään säätöjä, mutta en oikeastaan ole saanut niitä vielä aivan sellaisiksi kuin haluaisin. Onneksi rata oli tuttu, ja treeneissä saatoin ajaa heti alusta lähtien lujaa. Tätä kirjoittaessani maailmancupista on ajettu neljä kisaa (viides ajetaan juhannuksena Slovenian Mariborissa) ja olen tällä hetkellä 19. Vaikka muutos ei tunnu suurelta, koko viikon luonne on muuttunut. Kaikki panostavat nyt aika-ajoon aivan kuin se olisi finaali. Andorran jälkeen matkustin pariksi viikoksi kotiin ja pääsin ajamaan Kalpikseen ja Klaukkalaan. Uusi pyörä ja muutos ohjelmassa aiheuttivat varmaan sen, etten ole saanut pyörää oikein iskuun. Kisassa kaikki meni mielestäni ihan hyvin, mutta olin vasta sijalla 18. Olen pisteissä vielä aika paljon kärkeä jäljessä, sillä en saanut ainuttakaan pistettä ensimmäisestä kisasta. Siellä on aina päällä pieni stressi ja paine, eikä ole paljoakaan aikaa säätää pyörää, koska pitää keskittyä rataan ja linjojen löytämiseen. Olen oikeastaan päässyt ajamaan vain kisoissa. sijalla. Viime vuonna loukkasin itseni siellä, joten tänä vuonna halusin selvitä Britanniasta pois ehjin nahoin. Ongelmia on riittänyt niin kalustossa kuin oman itsenikin kanssa. Ajo alkoi kulkea aivan uudella lailla ja sain itseluottamusta ajooni. Sain uuden ja paremman kisapyörän vasta Andorrassa, mutta sen jälkeen kaikki muuttui kun taikaiskusta. Onnistuinkin nousemaan aika-ajossa kahdeksanneksi
Miten tilanne muuttuu, kun rahaa on käytettävissä reilu tuhat euroa vähemmän. Jousituselementit ovat nykyään useimmiten Foxin tai RockShoxin valmistamia. Putket ovat pyöreitä tai lievästi ovaaleja, ja kaikenlaiset hydroformaukset loistavat poissaolollaan. Vertailussa järkihintaiset täysjoustot Cube XMS ja Focus Super Bud Expert Saksalaista PERUSMYSLIÄ S uomessa myytävien täysjoustomaasturien yleisin hintaluokka lienee 2 500 ja 3 000 euron välillä. Onko tyydyttävä jäykkäperäiseen pyörään vai löytyykö täysjoustojen puolelta käyttökelpoisia vaihtoehtoja. Vaihteistoista löytää SLX- tai XT-tasoisia osia, Sramista puhuttaessa X.7:ää ja X.9:ää. Kummankin pyörän alumiinirunko on toteutettu ilman sen kummempia kommervenkkejä. Saksalaisilta, voisi joku sanoa. Putkien seinämävahvuuksissa ei ole säästelty, mutta tästä 18 Fillari www.fillari-lehti.fi. Tuolla rahalla saa alumiinirunkoisen, yleensä viiden tuuman molemmin puolin joustavan menijän, jonka osapolitiikka on kunnossa. Kun toimitukseen saapuneiden kahden budjettitäysjouston ympäriltä poistetaan pakkauspahvit, Cube XMS ja Focus Super Bud Expert vaikuttavat ensi silmäyksellä perusasiallisilta tuotteilta. Tämäntasoinen pyörä kelpaa jo vaativallekin harrastajalle
Focus yllättää kiekoillaan. Kummankin pyörän vaihteensiirto toimii moitteettomasti, joten tässä suhteessa päädytään tasapeliin. Kummankin iskarin silmäväli on 165 milliä ja iskunpituus 38 milliä. Siinäkin on lukitus, mutta paluuvaimennuksessa Focus-kuski joutuu tyytymään tehdasasetukseen. Molemmat ovat aivan kelvollisia jarruja. Cubessa takaiskari on sijoitettu vaakaputken alle kun se Focuksessa on pystyasennossa pystyputken etupuolella. Cubessa on Suntourin Epicon-ilmaiskari lukituksella ja paluuvaimennuksen säädöllä. Tilasimme vertailuun kaksi saksalaista peruspyörää: Cuben ja Focuksen. FILLARI-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN Sekä Cube (ylh.) että Focus käyttävät SR Suntourin takaiskaria, tosin eri mallia. Takajoustoa sekä Cubessa että Focuksessa on sadan millin verran. Kiekkoparin paino on valmistajan mukaan 1 905 grammaa, joten kiekot ovat kohtuukevyet. Molemmissa pyörissä on perinteinen nelinivelinen jousitusratkaisu, jossa jousituksen takimmainen nivel on sijoitettu takahaarukan alaputkiin. Eivät siis kevyitä, mutta eivät missään nimessä painaviakaan. Focukseen on ruuvattu niin ikään ilmatoiminen Raidon-malli. Ne ovat Mavicin valmiskiekkojen lähtötasoa edustavat Crossridet, joita tapaa vielä yli 3 000 euron pyörissäkin. Molem- pien lukitus hoituu näppärästi ohjaustankoon kiinnitetyllä PopLock-vivulla. Jarruissa molemmat pyörät luottavat tunnettujen valmistajien tuotteisiin. Molemmat saa lukkoon, mutta Focuksen iskarista puuttuu paluuvaimennuksen säätö. massa oleva päänivel on kummassakin pyörässä matalalla pikkurattaan tienoilla. Cubessa on päädytty sekoittamaan Shimanon tuotteita niin, että vaihteensiirtäjät ovat Deorea, etuvaihtaja SLX ja takavaihtaja XT. Vaikka kyse on budjettijarruista, edullinen hinta näkyy lähinnä säätömahdollisuuksissa ja materiaaleissa, ei niinkään toiminnassa. Cube käyttää Alex Rimsin valmistamia Ready For Race huolimatta pyörien kokonaispainot on pystytty pitämään kurissa. Keulana kummassakin pyörässä käytetään sata milliä joustavaa RockShoxin Recon SL:ää. Cuben menoa hillitsee Hayes Strokerin edullisin malli Ryde ja Focuksessa Avidin lähtötason Juicy 3:t, hydraulisesti toimivia tietysti molemmat. Takaiskareina sekä Cube että Focus käyttävät hybridikeuloistaan nykyään tunnetun SR Suntourin valmisteita. Vaikka malli on sama, on Cuben keula ilmatoiminen, kun taas Focuksen Recon joustaa teräsjousen turvin. Keskiön tuntu- www.fillari-lehti.fi Fillari 19. Focus painaa kevyempänä 13,25 kiloa ja Cube hitusen enemmän eli 13,3 kiloa. Onko täysjoustopyörästä mihinkään, kun hintalapussa lukee 1 399 tai 1 599 euroa. Vaihteiston osien laadussa budjettipyörän ostaja ei juuri joudu tinkimään. Focus käyttää vaihteensiirtäjinä ja etuvaihtajana Sramin X.7:ää ja takavaihtajana X.9:ää. Joku lukijoista saattaa vielä muistaa, että Cuben AMS Pro K24 -malli voitti Fillarilehden täysjoustovertailun puolitoista vuotta sitten. Ulkoisesti se on koko lailla samanlainen kuin nyt testissä ollut XMS, muun muassa takapään jousitusratkaisu on molemmissa samanlainen. Missä valmistajat ovat tinkineet pitääkseen pyörän hinnan alhaalla
63,5 cm Ohjainlaakeri: FSA integroitu Satula: Ready For Race/ Velo Satulatolppa: Skate alumiini 20 Fillari www.fillari-lehti.fi. Vertailussa järkihintaiset täysjoustot Cube XMS ja Focus Super Bud Expert... Cube ei ole tinkinyt takavaihtajassa, joka on Shimanon XT. Cube XMS:n jousitusratkaisu on samanlainen kuin merkin kalliimmissa, testeissä menestyneissä pyörissä. Cubessa on Rokkarin Recon-keulan 100 milliä joustava ilmaversio. Focus luottaa vaihteensiirrossa Sramiin. Focuksen käyttämä jousitusratkaisu on käytössä monessa eri pyörämerkissä ja vaikka se esiteltiin jo vuosia sitten, ei toiminnassa ole nykypäivänäkään moitteita. Focuksen teräsjousi-Recon on huoleton ja toimii hyvin. Cube pysähtyy hyvin perusmallisilla Hayesin Strokereilla. Focusta jarrutetaan Avidin Juicy- perheen lähtömallilla eli 3:lla. TEKNISET TIEDOT Merkki: Cube XMS Maahantuoja: R-tech Suspension Hinta: 1 399 euroa Runkoputki: 7005 D6 -alumiini Etuhaarukka: RockShox Recon SL -ilmakeula, 100 mm, lukitus ohjaustangossa Takajousitus: SR Suntour Epicon, 100 mm, paluuvaimennuksen säätö ja lukitus Koko: 18 (16, 20, 22) Paino: 13,3 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 73,5 astetta Ohjauskulma: 71,5 astetta Vaakaputken pituus: 58,5 cm Satulaputken pituus: 46 cm Akseliväli: 108 cm Takahaarukan pituus: 42,5 cm Keskiön korkeus: 33,5 cm Vaihteensiirtäjät: Shimano Deore Vaihteet edessä/takana: Shimano SLX/ XT Shadow Jarrut: Hayes Stroker Ryde, levyt 180/ 160 mm Kammet: Shimano M542, 175 mm Eturattaat: 22/32/44 Takarattaat: 11-32 Keskiölaakeri: Shimano Vanteet: Alex Rims Ready For Race ZX 24 Navat: Shimano M525 Renkaat: Schwalbe Nobby Nic Evo 2,25" etu, Racing Ralph 2,25" taka Ohjainkannatin: FSA OS 190, 10 cm Ohjaustanko: FSA XC 300 matala riser, lev
Mukavuutta maastoajoon voi hakea myös rengaspaineilla. Focuksessa tämä vielä korostuu, sillä Raidon-mallista puuttuu paluuvaimennuksen säätö. XC-henkiseen Cubeen on valittu suomalaisille peruspoluille hyvin sopivat Schwalbet, kun taas trailipyörämäisemmän Focuksen Race Kingejä valmistaja Continental suosittelee vauhdikkaaseen XCajoon. Focuksessa on astetta xc-mäisemmät ja pienikuvioisemmat Continentalin 2,2-tuumaiset Race Kingit. Hiilikuituosia on 1 500 euron hintaluokan pyöristä turha etsiä. Kaikki kolme rengasta ovat kevyehköjä, sillä niiden painot liikkuvat 550 gramman molemmin puolin. All mountain -pyöriä vähäisemmistä joustomatkoista johtunee, etteivät kummankaan pyörän kammet kolise kovin usein kiviin, vaikkeivät keskiöt korkealla olekaan. Ilman lukitusta tasaisella ajettaessa Focus keinahtelee Cubea enemmän. Hintaansa nähden ovat sekä Cube että Focus hyviä pyöriä. VPP:n ja DWlinkun tapaisten hienostuneempien jousitusratkaisujen sulavaan toimintaan on sekä Cubella että Focuksella matkaa. Tehdasasetuksella iskari ponkaisee joissain tilanteissa pitkäksi niin pontevasti, että vaimennuksen säätöä kaipaa. Iskariin kiinnitetty nippuside paljastaa, että joustomatkasta on reilulla sagilla käytössä suurin osa normaalissakin ajossa. Samalla iskarin pohjaamisen todennäköisyys isommissa heitoissa kas- vaa. RockShoxin Recon on paluuvaimennuksen säädöllä varustettu kelpo perustason keula. Suntourin takaiskarit ovat molempien pyörien heikoin lenkki. Focuksessa oleva Reconin jousiversio toimii pienessä nypytyksessä hyvin, mutta toisaalta Cuben ilmaversiota on helpompi säätää kuskin painon mukaan. Ohjaustangot, kannattimet ja satulatolpat ovat molemmissa pyörissä alumiinia. Suomalaiskansalliseen polkuajoon käy hyvin Reconin kumpikin versio. Päällystetylle tielle tullessaan voi kummankin pyörän kuski lukita ajokkinsa takajousituksen. Cuben käyttämät Schwalben renkaat sietävät pienillä paineilla ajoa paremmin kuin Focuksen Continentalit, joiden suosituspaine on 50 psi:tä eli reilut 3,4 baria. Rengasvalinnoissaan sekä Cube että Focus luottavat kotimaansa tuotteisiin. Pyörien etupäissä asiat ovat paremmin. Huoltoa, säätöä ja mahdollisia vikoja kammoavalle jousikeula on huolettomampi. Cuben perä ylittää juuret ja kivet jonkin verran Focusta siistimmin. Cubessa lukitusvipu on hyvin ulottuvilla. Molemmissa keuloissa on ohjaustankoon kiinnitetty lukitusvipu. Jousikeulat ovat tunnettuja alkuherkkyydestään. Eivät Continentalit tosin kahden barinkaan paineista pistäneet pahakseen, mutta samoilla paineilla voi Cuben Schwalbeilla ajaa "laillisesti". Päivitys joko Foxiin tai RockShoxiin maksaa, mutta parantaisi todennäköisesti perän toimivuutta. Focuksessa takaiskari on jouduttu asentamaan ylösalaisin, jotta ilmaventtiili ei jäisi linkun taakse tavoittamattomiin. Joka tapauksessa sekä Cubella että Focuksella etenee metsäpolkua huomattavasti mukavammin kuin jäykkäperäisellä pyörällä.q TEKNISET TIEDOT Merkki: Focus Super Bud Expert Maahantuoja: Bikeboard Oy Hinta: 1 599 euroa Runkoputki: alumiini Etuhaarukka: RockShox Recon SL, teräsjousi, 100 mm Takajousitus: SR Suntour Raidon Air, ilmanpaineen säätö, 100 mm Koko: M (S, L, XL) Paino: 13,25 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 72 astetta Ohjauskulma: 70 astetta Vaakaputken pituus: 58,5 cm Satulaputken pituus: 47 cm Akseliväli: 107 cm Takahaarukan pituus: 43 cm Keskiön korkeus: 32,5 cm Vaihteensiirtäjät: Sram X.7 Vaihteet edessä/takana: Sram X.7/ X.9 Jarrut: Avid Juicy 3, levyt 185/ 185 mm Kammet: Truvativ Firex 175 mm Eturattaat: 22/32/44 Takarattaat: 11-32 Keskiölaakeri: Truvativ GPX ulkopuolinen Vanteet: Mavic CrossRide Disc Navat: Mavic Renkaat: Continental Race King 2,2" Ohjainkannatin: FSA OS 190, 9 cm Ohjaustanko: FSA XC 300, matala riser, lev. Mitä jää viivan alle. Polulle lähdettäessä huomaa, että Focus kallistuu kilpakumppaniaan enemmän trailipyörän suuntaan, vaikka joustoa onkin tähän tarkoitukseen nuukasti. Cuben jousitusratkaisu tosin on suunniteltukin enemmän vauhtia kuin mukavuutta ajatellen, joten kovin herkkää siitä ei saa. Jousikeulassa voi toki säätää esijännitystä, mutta radikaalimpiin muutoksiin tarvitaan jousen vaihto. Pyörien rengasvalinnat menevät hauskasti ristiin. Itse asiassa ohjaustanko ja kannatin ovat molemmissa pyörissä FSA:n samoja malleja, joskin Focuksen lievä riser on 5,5 senttiä Cuben stongaa leveämpi. Jos alkujoustoon haluaa herkkyyttä, joutuu takaiskarin ilmanpainetta laskemaan niin paljon, että sagia (ohjekirjan mukaan 10-25 prosenttia iskarien 38 millin iskunpituudesta) alkaa olla enemmän kuin laki sallii. Jos haluaa päivittää budjettipyöräänsä monipuolisemmin säädettävän takaiskarin, siitä joutuu pulittamaan 200 euroa tai enemmän, jollei eteen satu esimerkiksi nettikaupan edellisvuoden mallien alennusmyyntiä. Focukseen iskarin päivitys toisi ainakin sen puuttuvan paluuvaimennuksen säädön. Karkeampikuvioiset renkaat voisivat olla paikallaan myös Focuksessa, tämä tosin on ajajan mieltymyksistä kiinni. Ainoa puute molemmissa on SR Suntourin takaiskunvaimennin. Samalla myös lukitusvipua joutuu hankalasti kurottamaan. Kummankaan pyörän, etenkään Cuben, jousitus ei ole kovin mukavuuspainotteinen. Focuksen ohjauskulma on Cubea rennompi (70 vastaan 71,5 astetta), keskiön korkeus toisaalta sentin pienempi (32,5 vastaan 33,5 senttiä). 69 cm Ohjainlaakeri: integroitu Satula: Concept Satulatolppa: Concept SL Mukana flättipolkimet www.fillari-lehti.fi Fillari 21. ZX 24 -peruskiekkoja Shimanon navoilla. Cubessa renkaaksi on valittu eteen Schwalben Nobby Nic ja taakse saman valmistajan Racing Ralph, molemmat 2,25 tuumaa leveinä versioina. Valtaosasta nykyiskareita paluuvaimennuksen säätö löytyy. Keskijäreästä kuviostaan huolimatta renkaat rullaavat varsin hyvin
Maisteissa kultaa Pekingissäkin ottaneen Julien Absalonin Orbea Alma TEKSTI: FILLARI-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN 22 Fillari www.fillari-lehti.fi
Testipyörässä olevat X.0-triggerit ovat mukavat käyttää ja ne on helppo säätää omille käsille sopiviksi. Tänä vuonna maailmancup on kulkenut niin hyvin, että Absalonilla on osakilpailujen voittoja tilillään jo ennätykselliset 19 Madridin kisan jälkeen. Nyt on kuitenkin havaittavissa selvää siirtymistä pois kiertokahvojen käytöstä, eli Sramin ollessa kyseessä puhutaan triggereistä. Sramin gripparit ovat olleet pitkään ja yllättävän sitkeästi kisaajien suosiossa. Sen rakenteen suunnittelun tavoitteena on ollut sivusuunnassa tukeva haarukka, joka kuitenkin joustaa - tai paremminkin suodattaa röykkyjä. Kaatua ei uskalla, sillä hiilikuituisen runkoon ei halua naarmuja ja pyörällä on hintaa liki 7 000 euroa. Pekingissä Orbealla ajettiin voittoon myös miesten maantiekisassa, joten merkin menestys olympialaisissa oli huikea. Tekninen ratkaisu on melkoisen uniikki, mutta toimii vähintään yhtä hyvin kuin perinteinen rakenne. Pyörän varustelu on hyvin lähellä sitä, jolla Absalon ajoi viime kauden. Alman hiilikuituisen rungon erikoisuus löytyy takahaarukasta. Hidastellakaan ei viitsi, sillä pyörä etenee kuin riivattu jänis. Lisäksi hajonnut kahva ei estä matkan tekoa, sillä vaihteen saa pysymään paikallaan vaikka lukitsemalla kahvan kädellä paikalleen. Rakenteen nimi on 4PT (Four Point Triangle) eli neljän pisteen kolmio. Tricolor-vauhtiraita on Orbean rungossa Julien Absalonin kunniaksi ja raita korostaa vinoputken muotoilua, joka on melkoisen erikoinen. www.fillari-lehti.fi Fillari 23. Haarukan päät on liitetty tähän hiilikuituisen väliputkeen ilmeisesti liimaamalla. Kyseessä on Orbea Alman Julien Absalon -versio. R anskalainen Julien Absalon on Orbean kultapoika, joka viime kesänä voitti Pekingin olympialaisissa miesten maastopyöräilyn kultamitalin. Suurimpana erona on se, että Julien käytti ainakin Pekingin kilpailussa Grip Shift -kiertovaihtajia ja vain kahta eturatasta. Orbea on edelleen täysin espanjalainen merkki ja ainakin hiilikuituiset rungot valmistetaan Espanjassa eikä monen muun merkin tapaan kaukoidässä. Takahaarukan ylä- ja alaputkien välissä on ylimääräinen suora osa, jonka tarkoituksena on siirtää iskut ylempään putkeen, jolloin tärinät suodattuvat matkalla ylöspäin. XC-ratojen Formula ykkönen Miltä tuntuu kun maastopyörä painaa 9,5 kiloa ja siitä puuttuu takajousitus. Syynä lienee se, että kahvat ovat erittäin kevyet ja teknisesti niin yksinkertaiset, ettei niitä ole hajonnut juuri koskaan. Se sopii kuitenkin hyvin myös kenelle tahansa urheilullista ajotapaa suosivalle maastokuskille, jos lompakko vain antaa myöden. Triggereiden ainoa huonompi ominaisuus on se, että niillä Alma on Orbean jäykkäperäisten maastureiden joukossa selkeästi kisakäyttöön tarkoitettu ajopeli
Näin siksi, että Shimano on patentoinut oman 2-way release -systeeminsä. Almalla poluilla eteneminen tarkoittaa sitä, että putkelle noustaan usein, ja on hienoa huomata kuinka kevyt pyörä vastaa kiihdytyksiin. Mihin sitten tällainen kevyt, jäykkäperäinen pyörä sopii. No, aivan varmasti. Takapään omintakeinen rakenne todennäköisesti suodattaa hiukan tärskyjä. Metsäpoluilla hurjastelu Orbea Almalla on nykyisenä täysjoustopyörien aikana harvinainen kokemus. Numero näkyy rungon viistoputkeen kiinnitetysti pienestä metallilaatasta. Almasta on olemassa myös 29-malli.q Sramin Noir poljinkammet on valmistettu hiilikuidusta. Täytyy vain muistaa, että kevyt jäykkäperäinen pyörä vaatii myös kuljettajalta enemmän. Triggereitä lukuun ottamatta muut pyörän osat ovat aivan samoja, joita Julien Absalon käyttää. Kun lähin muistissa oleva vertailukohta on 90 millin takajoustolla varustettu täysjousitettu xc-peli, perä tuntuu sen verran kovalta, että mieluiten takapuolen nostaa irti satulasta. Silloinkin kyseessä on ollut yleensä peruspyörä, jonka paino on ollut ihan toista luokkaa kuin Alman 9,5 kiloa. Julien Absalonin kisapyörän replika-versioita on valmistettu vain 150 kappaletta ja tämän numero on 16. Absalon ajoi Pekingissä versiolla, jossa oli vain kaksi ratasta. Fulcrumin hiilikuituiset kiekot nostavat parilla tonnilla pyörän hintaa, mutta kuituvanteet yleistyvät kovaa vauhtia ainakin maailmacupin lähtöviivalla. TEKNISET TIEDOT Merkki: Orbea Alma Carbon Limited Maahantuoja: Finmebli Oy Hinta: 6 950 euroa Runkoputki: hiilikuitu Etuhaarukka: RockShox SID WC Beijing Koko: M (Muut koot S ja L) Paino: 9,52 (ilman polkimia) Satulakulma: 73 astetta Ohjauskulma: 71 astetta Vaakaputken pituus: 58,2 cm Satulaputken pituus: 45 cm Akseliväli: 105,5 cm Takahaarukan pituus: 42,5 cm Keskiön korkeus: 31 cm Vaihteensiirtäjät: SRAM X.0 Trigger Vaihteet edessä/takana: SRAM X.9/X.0 Jarrut: Avid Juicy Ultimate, 160/160-levyt Kammet: Truvativ Noir 175 mm Eturattaat: 22/32/44 Takarattaat: Sram PG-990, 11-34 Keskiölaakeri: Truvativ Noir Vanteet: Fulcrum Red Carbon Navat: Fulcrum Renkaat: Hutchinson Python Tubeless Light 2.00" Ohjainkannatin: Zeus SL2 11 cm Ohjaustanko: Zeus hiilikuitu 60 cm Ohjainlaakeri: FSA integroitu Satula: Selle Italia SLR Satulatolppa: Zeus hiilikuitu Polkimet: Time ATAC XS 24 Fillari www.fillari-lehti.fi. Testikuljettajamme ovat viime vuosina päässeet harvakseltaan jäykkäperäisen maasturin satulaan. Röykkyisillä pätkillä kevyt pyörä on erittäin helppo hypyttää esteiden yli. Testipyörän arvokkaimmat yksittäiset komponentit ovat hiilikuituiset Fulcrumin Red Carbon -malliset tubeless-vanteet, joiden hinta nettikaupoissakin on reilusti yli 2 000 euroa. Jos tarkoituksenasi on kuntoilla poluilla ja metsäteillä tai ajaa XC- ja marathonkisoja tai vaikka Tahkon 60 kilometriä, Orbea Alma on tähän tarkoitetukseen erittäin tehokas peli. Onneksi samaa pyörää saa myös kesytettyinä versioina. Kuljettajan lihaskunnon on oltava sellaisella tasolla, että putkelta jaksaa ajaa pitkiä pätkiä. Myös ristiselän lihakset joutuvat tämän pyörän kanssa hiukan kovemmalle rasitukselle, koska takajousituksen puuttuminen täytyy usein korvata kuskin kropan joustolla. Orbea Alman Julien Absalon replikoiden saatavuus on 150 kappaleen valmistussarjan takia olematon. Maisteissa... Alman takaahaarukka suodattaa hiukan pystysuunnassa tulevia tärskyjä raskaammalle vaihtaminen onnistuu vain peukalolla painamalla. Kallein varsinainen myyntimalli Alma Team maksaa 4 750 euroa ja malliston halvin on 2 100 euroa maksava Alma Open. Hiilikuituisilla vanteilla olevat korkealla ilmatilalla varustetut Hutchinsonin Pythonit suodattavat jonkin verran röykkyjä, kunhan ren- gaspaineet pitää reilusti alle 2,5 barin. Huomaako pyörän keveyden sitten maastossa
Nyt amerikkalaismerkillä on kumppanina iso aasialainen valmistaja, joka aikaisemmin tuotti monelle suurelle pyörämerkille kannattimia, tankoja ja muita hiilikuituosia. Nykyään täysjousitettujen maasturinwww.fillari-lehti.fi Fillari 25. Tämä valmistaja halusi laajentaa tuotantoaan runkojen puolelle, mutta niin, että he tekevät yhteistyötä vain muutamien merkkien kanssa. Periaatteena on, että tuotannosta tulee vain huippulaatuisia runkoja, ei missään nimessä mitään tusinatavaraa. Ajettu Santa Cruz Blur XC Carbon TEKSTI: FILLARI-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN Maastomaratoneille ja xc-kisoihin soveltuvat pyörät eivät ole Santa Cruzin perinteisintä alaa, mutta vuoden vaihteessa julkaistu hiilikuituinen täysjoustouutuus Blur XC Carbon on otettu innostuneesti vastaan eri puolilla maailmaa. Kevyt hiilaripeli MAASTOMARATONEILLE S anta Cruz odotteli aika pitkään ennen kuin otti valikoimiinsa hiilikuituisia runkoja
Valmistajan mukaan runko painaa täyden paunan eli noin 450 grammaa vähemmän kuin viimevuotinen alumiiniversio. VPP:n ideana on eliminoida jarrutusten ja poljinten pyörityksen aiheuttamat voimat jousituksen toiminnasta ilman että jousituksen herkkyys kärsii. Santa Cruzin tapauksessa ne ovat myös kestävämpiä. Rungon liitos tai vahvistussauma paistaa selvästi läpi kahtena viivana. Swingin logosta selviävät jopa Santa Cruzin patenttinumerot VPP-takajousitukselle. runkojen valmistuksessa on päästy hiilikuidun kanssa jo niin pitkälle, että siitä tehdyt rungot ovat selvästi alumiinisia versioita kevyempiä. Runkokolmio ja takahaarukka valmistetaan muotissa valamalla ja kudottua hiilikuitumattoa käytetään vain vinoputken alapuolen tapaisissa paikoissa, joihin voi tulla kovia iskuja. RockShoxin Monarch 4.2 takaiskari on viritetty toimimaan VPP-perän kanssa ja Rokkari haastaa tälläkin rintamalla Foxin oikein olan takaa. CrankBrothersin Cobalt on varsin siro ohjauslaakeri, johon on kuitenkin saatu tungettua 28 kuulaa. Paketti on toimiva ja hintakin pysyy vielä siedettävänä. Runko painaa Rokkarin takaiskarin kanssa vain noin kaksi kiloa, joka on 105 milliä takapäästään joustavalle pelille todella hyvä paino. Ajettu Santa Cruz Blur XC Carbon... Takahaarukka on onnistuttu muotoilemaan niin että tilaa on hiukan järeämmällekin renkaalle. Sama runko XTR-osilla ja RS Sid Team -keulalla maksaa jo 5 990 euroa, mutta painoakin on silloin vähemmän. 26 Fillari www.fillari-lehti.fi. Pitkään tilanne oli sellainen, että hiilikuidun tuoma painon säästö rungossa oli mitätön, mutta hiilikuituinen Blur XC on oiva esimerkki siitä, että teknologia on tässä suhteessa menossa hyvään suuntaan. Näin rungosta on saatu erityisen kevyt. Blurin hiilikuidusta valmistettu runko on pärjännyt merkin omissa kestotesteissä paremmin kuin tuhti alumiininen Nomad, joten pelko kevyen rungon hajoamisesta normaalikäytössä lienee aika turhaa. Myös Blurin takahaarukka on valmistettu kokonaan hiilikuidusta ja vain takapään kahdesta linkusta alimmainen on työstetty alumiinista. Blurin jousituksessa käytetään VPPlinkkuja (Virtual Pivot Point) useimpien muiden Santa Cruzin täysjoustomallien tapaan. VPP-takajousitus toimii hyvin myös lyhytjoustoisessa pyörässä, vaikka se alun perin onkin suunniteltu freeride- ja alämäkifillareihin. Sportax Oy:n toimittama versio on varustettu Shimanon XT-kammilla ja vaihteilla, Foxin satamillisellä, monipuolisesti säädettävällä keulalla, DT:n kiekoilla ja Avidin jarruilla. Vain merkin vanhoissa sotaratsuissa Bullitissa ja Hecklerissä sekä sen kevytversiossa Superlightissa takapään jousitus hoidetaan perinteisemmin keinoin. Jopa rungon kaikki jarruletkujen ja vaijerin kuorien kiinnikkeetkin ovat hiilikuituisia. XC-pyörään normaalimittainen eli 42,5-senttinen takahaarukka on onnistuttu muotoilemaan niin, että tilaa löytyy jopa 2,35 tuumaa leveälle nappularenkaalle. Useimmiten takahaarukan linkkujen rakenne rajoittaa lyhytjoustoisten maastureiden takapään rengastilaa niin, että jo 2.2-tuumaista rengasta käytettäessä pyörimistilaa on niukalti
Vaikka takaiskarin floodgate on auki, ei edes putkelta mäkien runtaamminen juuri vaikuta takapään toimintaan. Blur nousee mäkiä eleettömästi epätasaisella pinnalla, sillä VPP-takapää on riitttävän alkuherkkä ja liimtaa renkaan tehokkaasti maan pintaan. Ensimmäisillä testilenkeillä polkimet ja kampien päät kumahtelivat aluksi muutamia kertoja kiviin. Takapää toimii kuitenkin niin hyvin myös tasaisella alustalla, että floodgate on aika tarpeeton. XT/ Shim. Floodgate oikeastaan vain hidastaa takapään toimintaa ja näin siis vähentää perän keinumista. Myös keskiön takana olevassa alalinkussakin oli joitakin jälkiä kivien kanssa kohtaamisista. Teknisemmässä maastossa Blur vaatii hiukan totuttelua, sillä maavaraa on hiukan normaalia vähemmän. Kun pyörä tuli tutummaksi, oppii kuski nopeasti arvioimaan milloin kammen kolahtaminen kiveen on lähellä. Pyörän 69,5 asteen ohjauskulma on hiukan loivempi kuin XC-käyttöön tehdyissä pyörissä yleensä. XT Jarrut: Avid Juicy 7, levyt 160/160 mm Kammet: Shimano XT, 175 mm Eturattaat: 22/32/44 Takarattaat: 11-34 Keskiölaakeri: Shimano XT Vanteet: DT Swiss XR 4.2D Navat: DT Swiss 340 Renkaat: Kenda Small Block 8, 2.1" Ohjainkannatin: Easton EA 11 cm Ohjaustanko: Easton Monkey Bar EA 70, lev. Täysjoustopyörään todella matala keskiö sopii kuitenkin erittäin hyvin kovavauhtiseen liikkumiseen maastossa, sillä matalammalla oleva painopiste helpottaa pyörän hallintaa kallistusta vaativissa kurveissa. RockShoxin takaiskarissa on erillinen vipu, jolla Rokkarin pro pedalin vastine eli floodgate pistetään päälle ja pois. Pyörä ei ole halpa, mutta hyvästä kannattaa aina maksaa.q Testipyörän kokoonpanoon kuuluu Foxin F100 RLC keula, jonka ominaisuudet sopivat hyvin maastossa lenkkeilyyn ja kisaamiseen. Vain takapään alempi linkku on alumiininen ja sen laakereiden rasvaus on helppoa kahden rasvanipan kautta. Keskiö on todella matalalla ja aivan samaa tasoa jäykkäperäisten runkojen kanssa. TEKNISET TIEDOT Merkki: Santa Cruz Blur XC Carbon Maahantuoja: Sportax Oy Hinta: 4 690 euroa Runkoputki: hiilikuitu Etuhaarukka: Fox RLC 32, Fseries, joustomatka 100 mm Takajousitus: RockShox Monarch 4.2, joustomatka 105 mm Koko: L (muut koot S, M, XL) Paino: 11 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 73 astetta Ohjauskulma: 69,5 astetta Vaakaputken pituus: 60 cm Satulaputken pituus: 49 cm Akseliväli: 112 cm Takahaarukan pituus: 42,5 cm Keskiön korkeus: 32 cm Vaihteensiirtäjät: Shimano XT Vaihteet edessä/takana: Shim. Floodgaten ohella iskarista toki löytyy myös paluuvaimennuksen säätö. 70 cm, matala riser Ohjainlaakeri: Crank Brothers Cobalt directset Satula: Fizik Aliante Satulatolppa: Thomson Elite www.fillari-lehti.fi Fillari 27. Ratkaisu helpottaa kummasti röykkyjen ylitystä ja vakavoittaa ohjausta kovemmissa vauhdeissa. Maastossa Blur XC liikkuu liukkaasti mentäessä mäkeä ylös tai alas. Blur XC:n hiilikuituinen versio on mainio ja erityisen nopea XC-pyörä, ja hyvä samalla osoitus merkin osaamisesta sille hiukan oudommalla alueella, sillä Santa Cruzia harvemmin yhdistetään cross countryyn tai maratooneille sopiviin maastureihin
Bladen runko on valmistettu 7005 T6-alumiinista. Kaavio on kuitenkin tavalliseen vaihtajaan verrattuna päinvastainen, eli pikkuvivusta napsautus heittää isoa sisään ja ison liipaisimen painallus pienempää. Vaihtaminen onnistuu myös joka tilanteessa varmasti, joten Hammerschmidtilla voisi olla käyttöä myös nykyaikaisissa todella matalilla keskiöillä varustetuissa DH-kilpureissa. Takana joustaa myös Rokkarin valmistama iskari, joka tottelee nimeä Monarch 3.3 HV. Itse laitteessa ei ole mitään lelumaista, vaan pikemminkin se on jykevän jämäkkä polkufillarin ja freeriderin yhdistelmä. Idealtaan kyseessä on samantapainen systeemi kuin Foxin Pro Pedal. Vaikka kyseessä on ilmakeula, on sillä painoa noin 2,5 kiloa. Hammerschmidt on Sram-konsernin Truvativkampisarjaan kuuluva uutuus, jossa perinteinen etuvaihtaja on korvattu keskiöön rakennetulla kaksipykäläisellä planeettavaihteistolla. Geometrialtaan pyörä on tasapainoinen ja melko neutraali, tehden siitä oivallisen työkalun useisiin eri maastoihin. Se tarjoaa 130/160 mm takajoustoa tehden siitä todellisen monikäyttöpyörän. Systeemin etuna on korkeampi maavara ja lisäksi ketju pysyy joka tilanteessa eturattaalla. Eturatasvaihtoehdot ovat 22 ja 24. Oikealla asenteella varustettu kuski ajaa sillä pidempiäkin lenkkejä, mutta liki 15-kiloinen peli on vauhtirymistelyssä parhaimmillaan. S aksalainen Solid on harvinainen pyörämerkki, sillä firman omilla nettisivuilla on Englannin, Saksan ja Ranskan lisäksi Suomen lippu, jonka alta löytyy koko malliston esittely aidolla kotimaisella. Isommalla pykälällä välityssuhde on noin 1:6, joka vastaa 22-piikkisellä eturattaalla 36-piikkistä ja 24-piikkisellä 38-piikkistä. Vaihtaminen onnistuu vaikkapa paikallaan ja yhtä lailla rullatessa tai poljettaessa. Kammet saa sovitteiden avulla istumaan niin 68-, 73- kuin 83-milliseen keskiömuhviin ja pituusvaihtoehdot ovat 165, 170 ja 175 milliä. Vaihtaminen tapahtuu Sram X0-tyylisellä paukalokäyttöisellä liipaisimella, jossa on kuitenkin vain kaksi naksua. Takajousitus on rakenteeltaan perinteinen nelilinkku, jossa on horst-linkun tyylinen nivel taka-akselin etupuolella. Ilmatoimisessa kepissä on pikasäätö paluuvaimennukselle ja kolme floodgate-asentoa, joilla voi konrolloida perän keinumista. Rungossa pitää olla myös joko ISCG 03- tai 05-standardin ketjuohjurin korvakkeet, jotta planeettavaihteiston lukitus sopii paikalleen. Pienemmällä vaihteella välitys on suora, eli 1:1, jolloin vaihteisto ei hukkaa poljinvoimaa. Keula on Rokkarin 35-millisillä liukuputkilla tukevoitettu Lyrik 2-Step, johon saa pikasäädöllä valittua 160 tai 115 milliä joustoa. Muutenkin takaswingi muistuttaa kevennyksineen 28 Fillari www.fillari-lehti.fi. Testissä olleesta Bladesta sivut kertovat näin: Solidin vastaus enduro-, all mountaintyyppisten pyörien kysyntään on Blade. Freeridetyylisten kampien lisäksi testipyörässä oli kiinni muutakin järeämpää tavaraa. Tavallisiin kolmirattaisiin XC-kampiin ja etuvaihtajaan verrattuna Hammerschmidt on selvästi painavampi, mutta jos sitä vertaa hiukan tukevampiin kahden rattaan kampiin ja ratassuojaan, painoeroa ei ole kuin 150-200 grammaa. Koeajossa Solid Blade HammerSchmidt FILLARI-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN Pikkuvaihteella välitys on kiinteä, eli kammet ja 22-piikkinen ratas pyörivät samaan tahtiin. Saatavana myös uudella Hammerschmidt-keskiövaihdejärjestelmällä. Iskarin alapään saa pultattua kahteen eri reikään, josta toinen tarjoilee 160 ja toinen 130 milliä joustoa. Lyhyempi vaihtoehto toimii lähinnä tiellä ajettaessa tai pidempiä nousuja kavuttaessa. Overdrivella välitys vastaa 36-piikkistä eturatasta. FUNBIKE Solidin raskaamman sarjan yleismaasturi kuuluu sarjaan hauskat lelut. Tuohon viimeiseen lauseeseen sisältyy taikasana, joka tekee tästä meillä uudesta ja tuntemattomasta fillarimerkistä entistä mielenkiintoisemman testattavan
Bladen takajousitus on perinteinen nelilinkku, jossa on ns. horst-linkku taka-akselin etupuolella. www.fillari-lehti.fi Fillari 29
Myös 72-senttinen ohjaustanko on sopiva vaikka DH-kilpuriin ja kun keskiölläkin on korkeutta peräti 36 senttiä, ei kyseessä ole mikään lasten pyörä. Myös tiesiirtymillä tarvitaan isompaa etuvaihdetta, sillä 22-11-ratasyhdistelmällä välityk- set loppuvat melko helposti. Vaihteiston etuna on sen varma toiminta ja ketjun pysyminen aina eturattaalla. Takana on X9-vaihtaja, jota opereoidaan samaan mallisarjaan kuuluvalla peukkuvivulla. Se on alkuherkkä ja sopivan progressiivinen. Hinnat vaihtelevat reilusta kolmesta tuhannesta eurosta noin kahteen tonniin.q Solid Bladessa on takapään ilmaiskaria lukuun ottamatta käytetty järeitä osia, kuten 35-millisillä putkilla varustettua 160/115 milliä joustavaa RockShoxin Lyric-keulaa. Myös vanteet ja renkaat ovat pommitusta kestävää tavaraa. TEKNISET TIEDOT Merkki: Solid Blade HammerSchmidt Maahantuoja: Oy Bike Group Finland Ltd. Testipyörän lisäksi Blade-sarjassa on useita normaalilla etuvaihtajalla varustettuja laitteita, jotka on muilta osin varustettu yhtä kovaan käyttöön. Kampien ja niihin liitetyn keskiövaihteen lisäksi muutkin tärkeät palikat ovat Sram-konsernin tavaraa. Hinta: 3 599 euroa Runkoputki: Alumiini Etuhaarukka: RockShox Lyric 2-Step Air, sääd. Alamäissä on näppärä napsauttaa edestä pitkä vaihde sisään ja antaa palaa. Jo tämä kertoo, että kyseessä on fillari, jonka hauskuuskerroin painottuu lyhyempään maastokaahailuun tai hiihtokeskuspyöräilyyn. Vaakaputki on peräti 61-senttinen, joten ohjaamossa riittää tilaa liikkua. Rullaavuus on huippuluokkaa ja jousitus nielee maaston epätasaisuudet hienosti. Se on pintaherkkä ja riittävän progressiivinen, eikä meno ole 160 millin joustomatkasta huolimatta mitään kamelin selässä ratsastamista. Pikkuvaiheella pyöritys tuntuu herkältä ja miksei niin olisi, sillä silloin kammet ja eturatas pyörivät samaan tahtiin ilman vaihteistoa. Hammerschmidtin kammilla ja keskiövaihtajalla varustettu Blade on eräänlainen kevyen freeriderin ja trailipyörän välimuoto. Etuvaihtajan käyttö on juuri niin helppoa ja varmaa kuin valmistaja lupaa. Jarruina ovat alan huippua edustavat Avidin Elixirit 185-millisillä levyillä. Vaihteet menevät molempiin suuntiin päälle kevyesti ja tarkasti. Näillä eväillä pyörän paino heilahtaa melkein 15 kiloon ilman polkimia. Ensimmäiset testipätkät sujuvat lähinnä etuvaihtajaa kokeillessa. Erityiskehut saa Monarch-takaiskari, joka on ainakin Bladen geometriaan juuri sopiva. Näin pitkäjoustoiseksi ja melko painavaksi pyöräksi Blade on yllättävän nopean oloinen ja myös ketterä. 115/160 mm Takajousitus: RockShox Monarch 3.3, joustomatka 130/160 mm Koko: M/L (S/M) Paino: 14,85 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 70 astetta Ohjauskulma: 68 astetta Vaakaputken pituus: 61 cm Satulaputken pituus: 49 cm Akseliväli: 111,5 cm Takahaarukan pituus: 44 cm Keskiön korkeus: 36 cm Vaihteensiirtäjät: Sram X.9 Vaihteet edessä/takana: Truvativ HammerSchmidt/Sram X.9 Jarrut: Avid Elixir CR, levyt 185/185 mm Kammet: Truvativ HammerSchmidt 170 mm Eturattaat: Truvativ HammerSchmidt 22 Takarattaat: 11-34 Keskiölaakeri: HammerSchmidt Vanteet: Alex Rims Reverse 934 Navat: Reverse 306 Renkaat: Schwalbe Nobby Nic Snake Skin 2,4 Ohjainkannatin: Truvativ Team 9 cm Ohjaustanko: Reverse riser 72 cm Ohjainlaakeri: FSA 36º Cartridge Satula: Velo Satulatolppa: Reverse www.fillari-lehti.fi. Bladea on saatavana kahta kokoa S/M tai M/L, joka meillä oli testissä. Koeajossa Solid Blade HammerSchmidt... Takajousitus säätyy kahteen eri pituuteen iskarin alakiinnitystä muuttamalla. joustom. Suomimaastoissa pyörä sopii ajajalle, joka ei viilaa grammoja, vaan haluaa jykevän oloisen ja varmatoimisen pyörän moneen käyttöön lukuun ottamatta ehkä tuntien mittaisia hikilenkkejä. RockShoxin ilmaiskari oli erittäin positiivinen tuttavuus. Isommalla pykällä, eli valmistajan mukaan overdrive päällä keskiö pitää selkeää ääntä, joka tuntuu siltä kuin DH-pyörän ketju hankaisi ohjurin rissoihin. Paino tuntuu oikeastaan vain ripeissä kiihdytyksissä ja nousuissa. Erikoiseen vaihdesysteemiin totuttelun jälkeen aivokapasiteetti alkaa riittää pyörän muiden ominaisuuksien arviointiin. Iso etuvaihde verottaa kuitenkin jonkin verran poljintehoa, joten siinä saattaa olla syy, että systeemiä ei ole kukaan kokeillut DH-pyörään ainakaan maailman kärkitasolla. Liukurungossa näkyy painuma prosentteina, joten esijännityksen säätäminen on helppoa. ja koneistettuine osineen useaa muun merkkistä fillaria, joten luultavimmin jäljet johtavat samalle tehtaalle kaukoitään. Mikä parasta, vaihtaa voi todellakin joka tilanteessa - paikallaan, poljettaessa ja rullatessa. Ääni tulee kuitenkin planeettavaihteistosta, joka syö selvästi myös hiukan poljintehoa. Kevyt ilmaiskari poikkeaa fillarin muuten järeästä osavalikoimasta, sillä valkoiset Reversen vanteet ovat tukevaa tekoa ja samaa voi sanoa Schwalben 2,4 tuumaa leveistä Nobby Nic -renkaista. Maastossa ajettaessa kannattaa siis käyttää pikkuratasta ainakin joka tilanteessa, jossa tarvitaan taakia jaloista, eli tasaisella ja nousuissa. Rokkari on uusilla iskareillaan lyömässä selvästi kovaa haastetta Foxille, joka on päässyt miltei valta-asemaan ainakin laatupyörien tavarantoimittajana
Lisätietoja tapahtumasta: www.tourdehelsinki.fi Voittajien nimet julkaistaan Harmonian nettisivuilla 3.8.2009. Heille ilmoitetaan voitosta myös henkilökohtaisesti. Gutzy on Tour de Helsinki -tapahtuman virallinen urheilujuoma T OUR DE H ELSINKI VUODESTA 2005 POWERED BY. Osallistu ja voita! Jussi Veikkanen Gutzy-tuotteita ja Tour de Helsinki -lippuja Osallistu kisaan osoitteessa www.harmonia.fi/kilpailu. Arvomme 31.7.2009 kaikkien osallistuneiden kesken 10 kpl Gutzy -tuotepaketteja (kuva vasemmalla) ja 10 kpl osallistumislippuja 6.9.2009 järjestettävään Tour de Helsinki -maantiepyöräilytapahtumaan
Liquigas-tallin uusi ase Giroon TEKSTI: JANNE LEHTI KUVAT: CANNONDALE JA JANNE LEHTI Cannondalen Super Six laihdutuskuurilla 32 Fillari www.fillari-lehti.fi
Tämän version runkokolmio valmistetaan yhdessä osassa, jolloin liitokset jäävät pois ja pystytään käyttämään pidempiä kuituja. Cannondalen uuden Super Sixin runko on nyt kuitenkin 150 grammaa viimevuotista kevyempi ja 56-senttisen raamin painoksi ilmoitetaan 900 grammaa. Putket ovat nyt elliptiset eli sivusta katsottuna ne ovat vielä sirot, mutta ylhäältä päin tarkasteltuna halkaisija on kasvanut. Cannarin kaverit kertovat, että se on tavallisen tuotannosta ulos tulevan pelin paino, jossa on mukana jopa normaali maalaus ja runkoon liimatut teipit. H uippuluokan keveys on saavutettu suunnittelemalla useita kohtia rungosta uusiksi ja siirtymällä muun muassa käyttämään uusia hiilikuituituisia vaijerin kuorten stoppareita. Tämä kerros näyttää kirkkaan lakan alla tyylikkäältä ja useimpien mielestä siltä oikealta hiilikuidulta, mutta Cannarin insinöörien mukaan kudottu kerros ei paranna jäykkyyttä tai muita ominaisuuksia, vaan lisää ainoastaan painoa. Takahaarukan yläputket ovat yleensä olleet Cannondalen rungoissa halkaisijaltaan erittäin sirot, mutta nyt niiden muoto on Super Sixissä pistetty uusiksi. Niissä ei siis ole kudotun näköistä ulommaista kerrosta, joka monien valmistajien rungossa tuo näyttävyyttä. Selvin uusi muotoilu löytyy rungon emäputkesta. Cannondale on hiilikuiturungoissaan jättänyt aina koristekerroksen pois. Millainen uutuus on sitten tien päällä. Uusi malli esiteltiin Giron kolmannen etapin maastoissa. Tämänkin muutoksen tarkoituksena on entisestään parantaa takahaarukan sivujäykkyyttä mukavuudesta tinkimättä. Yleensä hiilarirungoissa on käytetty teräsrungoista periytynyttä rakennetta, jossa ylempi ohjauslaakeri on selvästi vaakaputken yläpuolella. Alaosan liitoskohta - Beat Box - on massiivinen. Vaaka- ja vinoputki on liitetty emäputkeen huomattavasti isommilla pinnoilla ja näin rungon kiertojäykkyyttä on kasvatettu. Ero ajotuntumassa edelliseen Super Six-versioon verrattuna on onneksi hyvin pieni ja johtunee pyörän keventymisestä. Myös perinteisistä pyörän rungon klassisista yksityiskohdista on nyt etäännytty. Testilenkillä oli muutama tosi jyrkkä serpentiinilasku, joissa pyörän rento hallittavuus tuli hyvin esille. Myös rungon valmistustekniikkaa on uudistettu reippaasti. Takahaarukka valmistetaan liittämällä putkia yhteen, jonka jälkeen koko takapää liitetään yhdellä kertaa etuosaan. Testilenkeillä toimittajilla oli edessä muutama kymmenen kilometrin nousu sekä paljon mutkaisia ja erittäin hienoja pieniä teitä vajaan sadan kilometrin päässä Venetsiasta pohjoiseen. Keskiölaakerin ympäristö on myös kasvanut tuntuvasti, sillä takahaarukan alaputket on liitetty massiivisella rakenteella eturunkoon ja näin varmistettu, että takapään jäykkyys on sivusuunnassa huippuluokkaa. Kiihdytyksissä pyörä vastasi varsin napakasti ja insinöörit ke- Emäputken takana on lisää tavaraa ja vaakaputki on emäputken yläreunan kanssa samassa tasossa. Takahaarukka on alapäästään liitetty etukolmioon hiilikuitua säästelemättä. Keskiömuhvissa on pinnat BB30-standardin laakereille, mutta tarjolla on myös sovite, jolla tavallinen laakeri istuu runkoon. www.fillari-lehti.fi Fillari 33. Samalla on kasvatettu emäputken takana olevaa rakennetta. Kun hyvää pyörää uudistetaan, ulkonäkö ei paljon entisestä muutu. Super Sixissä laakerit on istutettu suoraan hiilikuituun ja vaakaputki nostettu emäputken yläreunan tasalle. Painoa on pudotettu myös käyttämällä entistä kevyempää hiilikuitua. Testipyörissä oli Sramin Red-osat, joilla varustetun version suositushinta tulee Suomessa olemaan noin 5 000 euroa. Ensimmäisellä lenkillä ajoimme noin 120 kilometriä ja kun nousumetrejäkin kertyi hiukan yli 2 000, pyörästä sai aika hyvän tuntuman
Pyörän paino jäi tällöin alle 6,5 kilon.q Vaijerin kuoren stopparit on valmistettu hiilikuidusta ja ne on laminoitu kiinni runkoon. Haarukan yläputkien halkaisija on kasvanut hiukan edellisestä versiosta. Testipyörät olivat Giron kunniaksi saman värisiä kuin Liquigas-tallin käyttämät ja niissä oli Sramin Red-osat. Pyörästä on tarjolla muitakin värivaihtoehtoja kuin Liquigas-versio. Testipyörän paino Redin osilla ja Mavicin Ksyrium-kiekoilla on hiukan alle seitsemän kiloa. Liquigas-tallin uusi ase Giroon... huivatkin, että rungon sivuttaisjäykkyys on edellisestä versiosta parantunut 17 prosenttia. Se on hyvä saavutus, mutta tämän hintaluokan pyörältä tällaista painoa odotetaankin. Tämä mattamustan ja valkoisen yhdistelmä oli yksi hienoimmista. 34 Fillari www.fillari-lehti.fi. Punnitsimme yhden pyörän ajokuntoisena Shimanon polkimien kanssa, mutta uuden karheilla Mavicin R-Sys Ultimate kiekoilla varustettuna
Testilenkeillä käytimme pyörissä näiden kiekkojen kanssa etujarruissa Mavicin keltaisia jarrupaloja, jotka on valmistanut Swisstop. On ainakin varmaa, että nämä eivät ole mitkään tarjouskiekot, sillä valmistus vaatii erittäin paljon käsityötä ja toleranssit ovat todella pieniä.q www.fillari-lehti.fi. Niitä ei siis rihdata sitten millään, mutta eipä rihtaukselle taida olla tarvettakaan. G iroa varten Mavic oli valmistanut sponsoroimiensa tallien käyttöön kymmenen paria R-Sys Ultimate -kevytkiekkoja. Kiekkojen tulisi samalla kiihtyä mahdollisimman nopeasti kurveista. Ne olivat erittäin napakan tuntuiset, kevyet ja jarrutuksissa johdonmukaiset. Uuden kiekon rakenne on hyvin lähellä vanhastaan tuttua R-Sys-versiota. Ultimate on vielä niin uusi juttu, että kiekot tehdään käsin Annecyn tehtaalla Ranskassa. Ensiesittelyssä Mavicin uudet kevytkiekot Hiilikuituiset "puolat" on laminoitu suoraan kiinni napoihin ja vanteisiin. Kiekkopari painaa ilman pikalinkkuja noin 950 grammaa ja vanne vain 230 grammaa. Parin kympin testilenkin jälkeen varmasti jokainen journalisti olisi halunnut kiekot omaan pyöräänsä. Hiilikuituinen, matalaprofiilinen ja erittäin kevyt vanne on kiinni navassa hiilikuituisilla puikoilla, joissa ei ole jännitystä ollenkaan. Sarjavalmistus on vasta suunnitteilla ja hinnasta on vain villejä arvauksia. Niistä neljä paria oli lehdistön testattavissa ennen kuin kiekot menivät talleille. R-Sys Ultimate vastaa ammattilasten toiveeseen siitä, että he saisivat käyttöönsä erittäin kevyet kiekot paljon mäkiä sisältäville etapeille
Storck Fascenario 0.7 ja Shimano Dura-Ace Di2 -sähkövaihteet Superkevyt UNELMAPYÖRÄ TEKSTI: FILLARI-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN JA JANNE LEHTI 36 Fillari www.fillari-lehti.fi
Homma toimii ilmeisesti siten, että systeemi kertoo etuvaihtajalle, monesko ratas takaa on käytössä. Etuvaihtajaa ei säädetä samalla tavalla, vaan siinä olevat rajoitinruuvit määrittelevät rattaiden keskikohdan ja tällä tiedolla etuvaihtaja on aina nätisti keskellä, niin että ketju ei vahingossakaan hankaa vaihtajan häkkiin. Storckin hiilikuiturungot eivät ole painolla pilattuja, joten talvella heräsi ajatus rakentaa huippukevyt maantiepyörä käyttämällä uutta sähköllä toimivaa Shimanon Dura-Ace Di2 -osasarjaa ja Suomesta saatavia hiilikuituosia. S torck Fascenario oli tarkoitus rakentaa jo Fillari-messuille, vaikka jo vuoden vaihteessa oli pieniä epäilyksiä siitä, että Dura-Acen Di2-osat saattaisivat olla kiven alla. Takavaihtajassa on rajoitinruuvit, joilla merkitään ääripäät. Rungon sisään piilotettuina piuhat olisivat poissa silmistä, mutta johtosarjan mukana tulevilla asennustarvikkeilla ne saa loppujen lopuksi vietyä tarpeeksi siististi pitkin putkien ulkopintoja. Monen mielestä etuvaihtaja on sähköisen sarjan hienoin yksittäinen osa. Ketju ei siis "rahnuta" missään tilanteessa. Jäykkä etuhaarukka ja korkea, mutta kevyt etukiekko, tekevät ohjauksesta nopeasti reagoivan. www.fillari-lehti.fi Fillari 37. Samalla työkalulla myös liittimien irrotus onnistuu näppärästi. Etuvaihtaja siirtää ketjun isolle rattaalle kovalla voimalla, joten Shimano suosittelee, että isona eturattaana käytettäisiin vain heidän uutta sivusuunnassa erittäin jäykkää ratasversiotaan. Kaikkien takarattaiden käyttöä isolla eturattaalla kannattaa kuitenkin välttää, sillä reilusti ristissä kulkeva ketju syö tehokkaasti rattaan hampaiden ulkoreunaa. 3T Rotundo -tangon ergomuotoilu toimii varsin hyvin. Vaihteiden virtalähde eli akku painaa 70 grammaa ja se kiinnitetään pyörään käyttäen pullotelineen ruuveja. Palikat saapuivat Hyvinkäälle lähes yksitellen, ja viimeiset osat eli kahvat ja vaihtajat olivat toimituksessa vasta huhtikuun lopulla. Piuhojen viennin hienosäätöön saimme lopulta asiantuntija-apua, kun Shimano Nordicin Toni Kantoluoto näki pyörän ja pisti johdot kulkemaan vieläkin nätimmin. Sähköisten vaihtajien asentaminen Storckin 879 grammaa painavaan runkoon oli kohtuullisen suoraviivaista. Takarattaan ja kasettirungon väliin kannattaa asentaa ohut prikka. Etuvaihtajan toiminta on sarjan hienoin yksityiskohta, sillä se korjaa automaattisesti häkin kohtaa sen mukaan mikä ratas on takana käytössä. Varoitus on varmasti aiheellinen, mutta jos isolle eturattaalle vaih- DA Di2 kahvojen muotoilu poikkeaa paljon totutusta ja sähköversiossa jarruvivut eivät liiku normaaliin Shimano-tyyliin sivusuunnassa. Kuulostaa jännältä kun takaa vaihtaa pykälää, surahtaa etuvaihtaja välittömästi korjaten häkin sijaintia. Piuhojen liittimet ovat melkoista pro-tavaraa, sillä kosteuden pääsy liitoksiin toisi varmasti ongelmia. Myös vaihtajan korvan suoruus kannattaa tarkistaa, sillä pienikin heitto vaikeuttaa takavaihtajan säätöä. Di2-sarjan takavaihtaja säädetään pykälän välissä olevilla lukuisilla välinaksuilla, ja jos vaihtajan korva on vino tai takaratas lähempänä puolia kuin Shimanon omissa navoissa, naksut voivat käydä vähiin toisella reunalla. Storckissa on alla Lightweightin hiilikuituiset kiekot, joissa käytetään DT:n ratasrunkoa. Vaihteiden mukana toimitetaan pieni muovinen työkalu, jolla liittimet saa painettua koloihinsa. Tämän tiedon perusteella etuvaihtaja sitten trimmaa häkin sijaintia. Jossain välissä kävi mielessä, että pitääkö kaivaa kahdeksan millin terällä varustettu pora esiin, sillä sähköjohtojen vienti vaati hiukan pähkäilyä. Muuten säätö tehdään ajaessakin hyvin ulottuvilla olevasta napista sekä kahvan vaihdenappeja painelemalla. Etuvaihtaja seuraa niin hienosti takavaihtajan liikkeitä, että kaikki kymmenen ratasta ovat nätisti käytössä
Vaijerinviennit on toteutettu ulkokautta, kuten muissakin huippukevyissä rungoissa, koska ylimääräisten reikien tekeminen ohueen seinämään aiheuttaa turhaa stressiä rungolle. Ulkokautta menevät vaijerit ovat myös helpommat huoltaa ja kulkevat jouhevammin vähempien mutkien ansiosta. Vaijeri on korvattu piuhalla ja moottori pakattu pieneen tilaan. Vaihteiston ohjausyksikön nappia viisi sekuntia painamalla syttyy punainen valo, jolloin takavaihtaja on säädettävissä kahvan napeilla. Storck Fascenario 0.7 ja Shimano Dura-Ace Di2 -sähkövaihteet... TEKSTI: LARI LEPPÄVIRTA detaan vain kampien pyöriessä, rattaan ei pitäisi joutua koville. Haastavampaa on saada pyörään riittävät ajo- ja jäykkyysominaisuudet sekä tehdä siitä päivittäistä käyttöä kestävä. Valmistuksessa Storckilla kiinnitetään erityistä huomioita materiaalien laatuun ja prosessin laadunvalvontaan, koska hiilikuitu on erityisen tarkka siitä, että sitä käsitellään oikein. Näin saavutetaan kevyempi, mutta yhtä vahva rakenne. Näin siksi, että jarrupalojen etäisyys vanteesta pienenee, jos rajoitinta säädetään niin, että vipu tulee lähemmäksi tankoa. Kovissa jarrutuksissa ainoa tälle yhdistelmälle ominainen ilmiö on pieni palaneen käry, joka tuntuu takana ajavien nenään. Loivemmassa maastossa ja takapuoli kiinni penkissä ajettaessa keveyttä ei suoraan huomaa, mutta ei keveydestä ole haittaakaan. Perusteluna on, että turhan pitkä satulaputki vain lisää painoa ja heikentää rakennetta. Toinen hiukan tuumailua vaatinut asia oli jarrukahvojen asennus. Kun niiden koko ja muotoilu poikkeaa reilusti aikaisemmista versioista ja kun vielä 3T:n Ergosum-ohjaustangon taivutus on uniikki, kahvojen sijaintia kokeiltiin hartaudella ennen kuin tankonauha pistettiin paikalleen. Kahvat osuivat hyvin kohdalleen kahvoilta ajoa ajatellen, mutta jarruvivun etäisyyden lisäsäätöä jouduttiin käyttämään, jotta kahvat saatiin paremmin ulottuville alaotteelta ajettaessa. Ilmeisesti Storckin suunnittelussa ja valmistuksessa on onnistuttu, koska Fascenario on saavuttanut testeissä erinomaisen STW-arvon (keveys/jäykkyys) lisäksi hyvät arvosanat myös ajomukavuudesta. Kun kahvan nappia painaa kaksi sekuntia, valo kertoo akun varauksen tason. 38 Fillari www.fillari-lehti.fi. Testatun Fascenario 0.7:n lisäksi sarjaan kuuluu hieman järeämpi 0.8 sekä 0.7IS. Pienemmälle rattaalle ketjua siirretään painammalla sileäpintaista "vipua". Vaihtaminen tapahtuu siis samalla tavalla kuin vaijerillisissa Shimanoissa. Potentiaalia materiaalissa kyllä riittää. Viimemainitussa runkosetin mukana tulee Stiletto Light UMS -haarukan lisäksi suoraan runkoon laakeroituna merkin omat Powerarms SL -kammet ja integroitu keraaminen ohjainlaakeri. Näillä kiekoilla ei kannata ajella liian alhaisilla rengaspaineilla, sillä Fascenario 0.7 on kevyt, jäykkä ja mukava V uonna 2007 esitellyllä Fascenario-sarjalla ja erityisesti sen keveämmällä 0.7-versiolla Storck liittyi 800-grammaisten maantierunkojen harvalukuiseen joukkoon, johon todistetusti kuuluivat sarjatuotantovalmisteisista pyöristä aiemmin vain Scott Addict SL, Cervelo R3:n SL-versio ja Litespeedin titaaninen Ghisallo. Hintaa setille on saatu kohtalaiset 7 500 euroa.q Jarruvivun kyljessä olevasta karhennetusta osasta painamalla ketju siirtyy suuremmalle rattaalle. 800 gramman painoisen rungon valmistaminen ei sinänsä ole maagista etenkään nyt kun materiaalitekniikat ovat kehittyneet. Tarkoituksena on vähentää suhteessa painavan epoksin määrää laminaatissa ilman, että itse hiilikuitujen määrä vähenee. Näihin lukemiin päästäkseen Storck otti käyttöön laadukkaan, korkean kimmomoduulin omaavan hiilikuidun ja tarkan suunnittelun lisäksi uuden, patentoidun V.V.C-prosessin (Vacuum Void Controlled Process), jossa laminaatista imetään pois ylimääräinen epoksi. Järeiden haarukan alaputkien jatkona ovat minimaalisen kokoiset, taaksepäin aukeavat hiilikuituiset haarukanpäät, joissa on päällä ohut alumiinilevy suojaamassa mekaaniselta rasitukselta. Storck testaa jokaisen valmistuvan rungon omassa testipenkissä ja hylkää epäkelvot yksilöt. Jarruvivun etäisyyttä säädetään kahvan yläosan kumin takaa löytyvällä ruuvilla, joka hyvin simppelisti vain rajoittaa kuinka lähelle kahvan runkoa vipu palautuu jarrujen käytön jälkeen. Yhtenä edesauttavana tekijänä testimenestyksissä on ollut kevyt, mutta erittäin sivuttaisjäykkä Stiletto Light UMS -haarukka, joka on kepittänyt lähes kaikki kilpailijoiden kahvelit. Me käytimme Schwalben Ultremo -tuubirenkaissa 7-7,5 barin paineita ja kun rengas antoi rupisella pinnalla hiukan periksi, rullaavuus oli oikein hyvä. Säädössä käytetään tavallista ruuvimeisseliä ja jarruvaijerit kannattaa löysentää joko ennen tai jälkeen operaation. Shimanon uudistuneet jarrut ovat tehokkaat ja Lightweightin kiekkojen mukana toimitetuilla jarrupaloilla tuntuma on niin hyvä, että takaraivossa piilleet epäilykset jarrutusongelmista pyyhkiytyivät pois. Storckin ensimmäisillä kilometreillä ajotuntuma oli miellyttävä ja pyörän vain hiukkasen yli kuuden kilon massan huomasi erityisesti putkelta ajettavissa nousuissa. Lisäksi IS on viimeistelty muista poiketen 2k-twillikuidulla. Muuten Fascenario-sarjassa on käytetty jo Scenarioista tuttua ellipsin muotoista emäputkea, massiivista viistoputkea ja keskiön seutua, sekä lähes 40 milliä paksuja takahaarukan alaputkia, jotka on optimoitu ottaen huomioon ketjun vetosuunta. Lightweightin Standard-kiekoissa on korkeat vanteet ja edullisilla tuubirenkailla ajettaessa kiekkojen pystyjäykkyys tuntuu pienenä epämukavuutena. Scenarion tapaan Fascenarion vaakaputki on hyvin hillitysti sloupattu,. Ainoa ero on, että toimintoon tarvitaan vain kevyt painallus. Takavaihtaja muistuttaa todella paljon DA 7800 -sarjan vastaavaa. Storck ottaa huomioon runkoja laminoitaessa erikokoisten käyttäjien erot, sillä seinämävahvuudet ja putkien halkaisija vaihtelevat eri runkokokojen välillä
Vaihteita tuli käytettyä ehkäpä hiukan normaalia ahkerammin, kun takana isommallekin vaihtaminen on niin vaivatonta. Vuonna 1998 Marcus Storck esitteli Eurobikessa 6,5-kiloisen Storck Scenario Pro -maantiepyörän. Toinen satula ja jyrkempi satulakulma voi olla jo sellainen yhdistelmä että tolppa pitää korvata toisella. Paksu akulle ja vaihtajille menevä johto olisi siisteintä pistää rungon sisään, mutta sarjan mukana tulevalla kourulla sen saa nätisti piiloon runkoputken alle. uoritettuaan pyöräilyalalle suuntautuneen liikemiestutkinnon vuonna 1988 tuolloin 24-vuotias Marcus Storck perusti oman Storck Bike-tech Trading GmbH -yrityksen ja aloitti Bike-tech-nimikkeellä maastopyörien myynnin Saksassa. Lisäksi systeemi varoittaa virran loppumisesta niin, että ensin etuvaihtaja lopettaa toimimisen ja sitten kun virta on aivan lopussa, takavaihtajakin hyytyy. Edistyksellisimpiä ovat olleet 270-grammainen Stiletto Light -haarukka (1999), täysin hiilikuituinen Organic-täysjoustomaastopyörä (2000), ensimmäiset Storckin hiilikuituiset maantierungot Scenario C0.9 ja C1.1 (2003) ja hiilikuituinen hardtail-maastorunko Rebel Carbon (2004). Jatkoa seurasi. Kammet valmisti Thomas Mertin, joka tunnetaan nykyään myös omasta THMCarbones-merkistään. Saman vuoden Eurobikessa esiteltiin Storckin tuotemerkki, jonka alla oli useita runkoja kuten Rebel, Scenario, Rumour ja osia niin maastoon kuin maantielle. Sähköinen Dura-Ace oli testaajien mieleen. Vuonna 1990 innovatiivinen Storck toi markkinoille Bike-tech-nimikkeen alla alumiinisen boosterin cantilever-jarruille ja kevyet Powerarms-alumiinikammet. Runko on oikein mukava tiellä ja kun kaikki muutkin pyörän osat ovat parasta a-ryhmää, paketti on nautinnollinen ajettava. Hän oli myös perustamassa ensimmäisiä Eurobike-messuja Friedrichshafenissa. Stiletto-haarukasta tuli 250 grammaa pai- www.fillari-lehti.fi Fillari 39. Akun kestoksi valmistaja lupaa 1 500-2 000 kilometriä, johon varmasti vaikuttaa, kuinka paljon etuvaihtajaa käytetään. TEKSTI: LARI LEPPÄVIRTA Kokoonpanon painot grammoissa: Runko Haarukka Ohjainlaakeri Kannattimen korotusholkit Emäputken kuppi ja pultti Ohjainkannatin Ohjaustanko Tankonauha ja tupit Vaihdekahvat Etuvaihtaja Takavaihtaja Kammet Keskiölaakeri Takapakka Ketjut Satula Satulatolppa Satulatolpan kiristin Jarrut Jarruvaijerit Johtosarja/ asennuskourut Etukiekko Takakiekko Pikalinkut ed/ta Renkaat Venttiilinjatkot Akku Yhteensä 879 g 296 g 61 g 10 g 20 g 119 g 174 g 54 g 258 g 121 g 223 g 667 g 94 g 186 g 245 g 154 g 183 g 21 g 304 g 96 g 88 g 497 g 635 g 32 g 540 g 12 g 72 g 6041 g Storck lähti pienestä liikkeelle S kun kerran kumauttaa kiekon asfaltin halkeamaan, vanne voi olla sen jälkeen entinen. Oman yrityksen lisäksi Storck pisti pystyyn kilpailutiimin maastopyöräilyn maailmancupin ja Saksan-cupin kilpailuja varten. Lightweightin aerodynaami- 3T Doric on tyylikäs satulatolppa, jonka säätövara riitti juuri ja juuri tällä kertaa. Vuonna 1991 tehtiin ensimmäiset testit molemmista päistä jousitetulla DHpyörällä, vuonna 1992 Storck avasi Yhdysvaltain sivukonttorin, 1993 esiteltiin merkin ensimmäinen MTB-täysjousto ja jo käsitteeksi muodostuneet hiilikuituiset, 280 grammaa painavat Powerarms-kammet. Vuonna 1995 Powerarms-kammista alkanut hiilikuitutuotteiden kehittely jatkui niin ikään Thomas Mertinin THM-Carbones-firman valmistamalla 300 grammaa painavalla Stiletto-maantiehaarukalla, josta tuoteperhe laajeni maantiepyöriin. Vuonna 2006 Storck toi jälleen uusia kehitysversioita jo ennestään keveiden runkojen ja osien tilalle. Alkuvuosiin mahtuu myös yhteistyötä itse Gary Kleinin kanssa. Vaihdesysteemin akun kestoa ei saatu aivan loppuun asti testattua, sillä ensimmäisen latauksen jälkeen ehdimme ajaa pyörällä vain noin tuhat kilometriä. Saman syksyn Eurobikessa oli esillä 4,2 kiloa painava Scenario 1.0 ja 7,2-kiloinen Rebel Carbon. Joka tapauksessa akussa riittää virtaa niin pitkään, että sitä ei tarvitse ladata ihan yhtenään. Aikaisemmin Storck oli tuonut maahan vuodesta 1986 alkaen amerikkalaisia Cannondalen ja Trekin pyöriä. Seuraavan vuoden Atlantan olympialaisissa lentävä hollantilainen Bart Brentjens voitti kautta aikojen ensimmäisen maastopyöräilyn olympiakullan American Eagleksi maalatulla Storck Rebel -alumiinirungolla. Kisakäyttöön siihen kaipaisi ehkä hiukan enemmän temperamenttia. Fascenarion geometria toimii asfaltilla niin, että pyörä on helppo ja rauhallinen menijä. Siitä eteenpäin seuraavien kymmenen vuoden ajan Storck on esitellyt lukuisia tiiminsä suunnittelemia ja hyvien alihankkijoiden valmistamia uusia tuotteita joka vuosi
Ovat ne silti niin hienot... Vaikka pyörä maksoi kauheasti, kasaus osoitti, että kevyen pyörän saa niputettua sähköisillä osilla ilman, että pyörässä on kovinkaan eksoottisia osia. Kun kiekot painavat 497 ja 635 grammaa ilman renkaita ja pikalinkkuja, ne ovat oikeasti kevyet. Storck Fascenario 0.7 ja Shimano Dura-Ace Di2 -sähkövaihteet... nava Light UMS -versio ja Scenario-sarjaan alle 1 100-grammainen CD0.8-runkosetti. Powerarms-kammet ja Stiletto-haarukka ovat päätyneet monen pyöräfriikin runkoihin alan parhaina palikoina. Storckin tuotteet ovat kautta aikojen menestyneet erilaisissa testeissä. Maastopuolella Rebellion-runko nokitti Rebel Carbonin paino- ja jäykkyysnoteeraukset, ja Powerarms-kammista tuli uusi SL-versio, joka perustuu THM-Carbonesin Claviculaan. Aina paljon keskustelua herättävässä Tourlehden jokavuotisessa maantierunkotestissä Scenario-, Fascenario- ja Fenomalist-rungot ovat olleet vuodesta toiseen kärkisijoilla. Marcus Storck on ollut aina aktiivinen myös testaukseen ja markkinointiin liittyvissä asioissa. Siihen kuuluvat 0.8 ja nyt koeajossa oleva kevyistä kevyin 0.7, jolla UMS-haarukan kanssa on markkinoiden paras paino/jäykkyysarvo. Storckista tuli loppujen lopuksi kallis paketti. Stiletto-haarukka voitti Tour-lehden haarukkavertailun vuonna 1999 ja saman vuoden Bike-lehden täysjoustovertailussa vei ykkössijan Organic-pyörä. Marcus Storck on palkittu lukuisilla design-palkinnoilla. Renkaina olivat Ultremon tuubit, Lightweightin pikalinkut olivat paikoillaan ja pakkana käytettiin Dura-Acen uutta 12-25-hampaista versiota. Kolmantena on 0.7IS, jossa on UMS-haarukan lisäksi suoraan runkoon laakeroitu Powerarms SL -kampisarja. Tällä kokoonpanolla yhteispaino oli hyvin hillitty 1 900 grammaa. Vuonna 1990 käynnistyneen Eurobiken lisäksi hän oli vuonna 1993 perustamassa Saksan polkupyörämaahantuojien järjestöä VDFI:tä.q sia hipokiekkoja oli hieno päästä kokeilemaan. Haarukat, kammet ja rungot ovat keveydestään huolimatta olleet erittäin käyttövarmoja, jäykkiä ja kestäviä. Powerarms-kammet ovat olleet ykkösiä niin maasto- kun maantiepuolen julkaisujen kampitesteissä. Seuraavana vuonna pistettiin taas paremmaksi. Uusi Dura- Acen Di2-osasarja maksaa noin 3 000 euroa, kiekot 2 800, runko noin 4 500 ja kun päälle tulee vielä 236 euroa maksava Fizikin Antares-satula ja noin 750 euron arvosta 3T:n palikoita, ylittyy kymppitonnin raja reilusti. Kun lopputulos on vielä varsin mukava ajettava, projekti ei ollut missään nimessä hullun hommaa.q TEKNISET TIEDOT Stiletto-haarukka on yksi Marcus Storckin testimenestystä niittäneistä tuotteista. Merkki: Storck Fascenario 0.7 Maahantuoja: Blueface Oy Hinta: noin 11 000 euroa Runkoputki: hiilikuitu Etuhaarukka: Stiletto light UMS Koko: 55 (muut koot 47, 51, 57, 59 ja 63) Paino: 6,04 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 73,5 astetta Ohjauskulma: 73,5 astetta Vaakaputken pituus: 56,5 cm Satulaputken pituus: 53 cm Akseliväli: 98 cm Takahaarukan pituus: 40,5 cm Keskiön korkeus: 27 cm Vaihteensiirtäjät: Shimano DuraAce Di2 Vaihteet edessä/takana: Shimano Dura-Ace Di2 Jarrut: Dura-Ace Kammet: Dura-Ace 172,5 mm Eturattaat: 39/53 Takarattaat: Dura-Ace 12-25 Keskiölaakeri: Dura-Ace Vanteet: Linghtweight Standard Navat: Lightweight Renkaat: Schwalbe Ultremo 22 mm leveät tuubirenkaat Ohjainkannatin: 3T ARX-LTD 11 cm Ohjaustanko: 3T Ergosum LTD 42 cm Ohjainlaakeri: Ceramic Technologies Satula: Fizik Antares Carbon Satulatolppa: 3T Doric-LTD 40 Fillari www.fillari-lehti.fi. Lightweightin kiekkojen ainoa huono puoli on hinta. Kiekot punnittiin lisäksi ajokunnossa. Kun kiekkoparista pitää maksaa 2 800 euroa, kiekkojen tarpeellisuus tulee varmasti harkittua hyvin tarkkaan. Ei auta kuitenkaan valittaa, että joutuu tällaisiakin pelejä testaamaan. Maantielle lanseerattiin Fascenario-runkosettien sarja
Harrastajapyöräilijöille miellyttävä ajo mukavassa seurassa. Tour de Helsinki 6.9.2009 OLYMPIAVELODROMILTA 140 KM OLYMPIAVELODROMILLE Haasta itsesi Kilpa-ajajille se on raaka repäisy ympäri pääkaupunkiseudun. Lisätiedot nettisivuillamme.. Pyöräilyn makuun päässeille se on mahtava haaste. Parhaat kuvat julkaistaan Fillari -lehdessä. Vasta-alkajille se on hyvä tapa lähteä oikeasti ajamaan. Sähköinen ajanotto, juomaja ruokahuolto matkalla sekä liikenneohjattu reitti tekevät Tour de Helsingistä hyvän tapahtuman kaiken tasoisille ajajille. WWW.TOURDEHELSINKI.FI velocitor promoting premium cycling Ota osaa Tour de Helsinki -valokuvauskilpailuun! Kisa kestää koko kesän
Testissä tonniluokan BMX-pyörät DK Effect, Mirraco 42 Fillari www.fillari-lehti.fi
Mitä tällä satsauksella voi sitten pyörältä odottaa. Käytännössä tämä tarkoittaa 700-1 100 euron hintaisia pyöriä. Teknistä puolta käytiin tuolloin enemmän läpi, joten taustatietoa voi hakea viime vuoden viitosnumerosta. KHE:ssä puolestaan dropoutit ovat saaneet vastaavan käsittelyn. Muissa rungoissa näitä ominaisuuksia ei ole, tai ainakaan niistä ei mainita. Tämä ominaisuus löytyy tätä nykyä jokaisesta vakavasti otettavasti pyörästä. Tuolloin testikirjo oli hintojen puolesta hieman laajempi. Jokaisessa rungossa on vähintään joku etukolmion putkista ohennettu. Black Pearl 3, KHE Barbados Pro ja Verde Modus Bemaksien High End soi nätisti Tuhannella eurolla ei vielä saa kovin kummoista maasto- tai maantiepyörää, mutta BMX-puolella tuhatlappunen riittää hyvin huippuluokan kisavehkeen hankintaan. Kuitenkin jo millimetrien eroilla ajotuntuma muuttuu huomattavasti. Mirraco ilmoittaa erikseen, että emäputki on lämpökäsitelty. Tämä tarkoittaa, että laakerit sovitetaan runkoon ilman erillisiä kuppeja. Rungot ovat täyttä 4130-sarjan CroMo-terästä. Runkojen mitoitukset ovat lähellä toisiaan, erot ovat sentin luokkaa. Esittelemme neljä vaihtoehtoa. TEKSTI: JUKKA MÄENNENÄ KUVAT: ILARI HUOVILA V iime vuoden puolella Fillarin palstoilla perehdyttiin BMXpyöräilyn historiaan, nykysuuntauksiin ja ennen kaikkea välineisiin testin muodossa. Ainoastaan Mirracossa takahaarukan alaputket on tehty ilman wishbonea. Kaikissa pyörissä on integroitu ohjain- laakeri ja urakuulalaakereilla toteutettu Mid bb- tai Spanish bb -keskiö. Mitään mullistavaa ei ole tällä saralla havaittavissa. Vajaalla tonnilla saa kokonaisen bmxpyörän, joka on valmis vaikka USA:n Dew Tourin jokaiseen osakilpailuun. Harrastaminen ei siis jää näitä pyöriä käytettäessä välineistä kiinni. Hintaerot ovat prosenteissa laskien melkoisia, mutta toisaalta vastaavia usean satasen eroja tulee helposti esimerkiksi kisakel- poisia DH-pyörän keuloja vertaillessa. Sen sijaan tilalla on vieläkin klassisempi, reilusti putkia taivuttamalla tehty ratkaisu. KHE oli selvästi muita runkoja matalampi, mikä jakaa mielipiteitä harrastajien keskuudes- www.fillari-lehti.fi Fillari 43. Hajontaa on hinnoissa nytkin, mutta kaikki nyt ajetut pyörät ovat High End osastoa
Testissä tonniluokan BMX-pyörät... 5. 9. 1. 6. 10. 2. 7. 11. 3. 4. 8. 44 Fillari www.fillari-lehti.fi
Verden etupää on virtaviivaisen näköinen. KHE:n erikoisuus on freecoaster-takanapa, joka mahdollistaa takaperin rullaamisen ilman takaperin polkemista! Tätä ominaisuutta harvemmin löytää kokonaisina myytävistä pyöristä. 9. Potkulautaa muistuttava ulkomuoto ei puhuttele kaikkia, vaikka ketteryys samalla lisääntyy entisestään. Kaikissa pyörissä on 36-pinnaiset kiekot. Kuvassa Moduksen hidastin. Hyvä niin, sillä kaksiseinämäiset kehät takaavat kiekkojen kestävyyden normaalikäytössä. 5. Yksiseinämäisiä vanteita ei tässä porukassa näe. Effectin ulkonäkö on kaikin puolin kohdallaan värejä ja teippauksia myöten. 8. Vanne on myös profiililtaan harvinaisempi 20 tuuman kiekoissa. Napa on kooltaan kasettinapaa hieman kookkaampi. Minimaalisen näköinen micro gearing -välitys löytyy joka laitteesta. Haarukat ja tangot ovat kaikissa pyörissä laadukkaita, eikä niiden pettämistä tarvitse ensimmäisenä pelätä. 6. Haarukka ja stemmi ovat selvästi samaa sarjaa. Cartel-nimellä myytävän Verden haarukan dropoutit ovat poratut. Verde ja KHE erottuvat niiden suhteen kahdesta muusta koeajopyörästä. Suurin osa Pivotal-satuloista on tehty samaan runkomuottiin. Mirracon luottamusta uhkuva etupää Snafun gyrolla. Ohjainkannattimet ovat kaikissa hyviä. 2. 7. Freecoasterit vaativat säännöllistä huoltoa. Moduksen ja Barbadoksen jarrutapit saa ruuvattua irti "puhtaan lookin" saavuttamiseksi. 4. Anchor-kombo on vähintäänkin huomiota herättävän näköinen! 10. Loyal-kombo. KHE Reverse freecoaster. Kaupasta myytävällä kokoonpanoilla KHE:n jarru pitää kuin tauti, 12. 1. Pyöriin ruuvatut osat noudattavat asiallista linjaa, kuten odottaa sopii. Navat ovat kaikissa pyörissä asiallisesti urakuulalaakeroidut. Verdessä kaulaputken kiristyksen hoitaa erillinen kiilasysteemi. Etupään niputtavat puolestaan 10 millin akselit. Alun perin ruotsalaisen Jimmy Röstlundin suunnittelema laipaton napa on löytänyt tiensä Barbadokseen, tosin KHE:n nimellä. Verdessä on harmaaksi anodisoidut Cinema-merkkiset kehät. Muissa pyörissä on takana perinteisemmät kasettinavat 14 millin akseleilla. 3. KHE:n tanko ja kannatin on puolestaan hitsattu yhteen. Edessä jalkojen voiman vastaanottaa 25-hampainen alumiininen rieska, joka välittää sen yhdeksänhampaiselle teräsrattaalle taakse. 11. Punainen väri ja harmaat vanteet muodossstavat tyylikkään kokonaisuuden. Mirracossa ja DK:ssa on tyytyminen mustaksi maalattuihin vanteisiin. Tässä kuitenkin Mirracon versio aiheesta. KHE on ainoa, jossa on kromipintainen vanne takana, edessä on huomiota herättävä aerokehää muistuttava vanne. Trailssien ajossa on usein kyse paljosta muustakin kuin tempuista. www.fillari-lehti.fi Fillari 45. 12. sa. Tämän säädöillä ei tarvitse päätänsä vaivata. Black Pearl 3:n perinteisen näköinen kasettinapa on hyvin viimeistelty
Ajossa caliper-jarrulla ei tee juuri mitään, korkeintaan hidastaa vauhtia. On ostajan päätös, että haluaako tangossa säilyttää kahta kahvaa. www.fillari-lehti.fi. Navat ovat DK:n omilla logoilla varustetut, samoin stemmi ja tanko. Kammet ovat jokaisessa pyörässä terästä ja kolmiosaiset. Pivotal-satuloiden muovirungot ovat tosin jonkin ver- DK Effect Raaka väri, kiiltävä lakka ja rungon tarroitus ovat tyylikäs yhdistelmä. 180 astetta funboxin päälle, hetken verran takaperin ja siitä half-cab pois, mistä matkaa jatketaan jälleen nokka menosuuntaan. Verden puolestaan kohtalaisesti. Mirracon ja DK:n hidastimissa ei sen sijaan ole hurraamista. Vaaleanvihreä väri tarroissa ja etuvanteessa jakaa varmasti mielipiteitä, mutta useimpien silmää se miellytti. Ne ovatkin oikeasti ohuen ohuet, mikä edellyttää kuskilta hieman varovaisuutta. Tangon leveys on suhteellisen neutraali 68,5 senttiä, mikä vakauttaa menoa mukavasti. Jarrut ja kahvat itsessään ovat suurin piirtein tasalaatuisia eri pyörissä, joskin KHE erottuu hieman edukseen. Penkit ja tolpat noudattavat viime vuosina hurjasti yleistynyttä Pivotal-standardia. Mirraco ja DK on varustettu gyrolla, muiden tyytyessä suoraan vaijerivientiin. 46 Fillari Renkaat ovat kaikissa pyöreät ja mustat. Suurin ero toiminnassa saadaan jarrupaloilla ja vanteen pintakäsittelyllä, toki säätöjenkin on syytä olla kunnossa. Yhdistelmä on kevyt ja toimiva. DK:n tangon korkeus tuntuu reilusti testin korkeimmalta, vaikka mittanauhalla tarkistettuna eroa ei juuri ole. Taitettavat renkaat ovat tässä joukossa KHE:n yksinoikeus. Tämä tarkoittaa, että tolpan ja satulan välinen liitos kiristetään yhdellä ruuvilla ilman pituussäädön mahdollisuutta. Testissä tonniluokan BMX-pyörät... Freecoaster tuo uusia ulottuvuuksia teknisempään ajoon. Effect oli ainoa, joka toimitettiin lakisääteisen etujarrun kanssa. Kromipintainen vanne olisi kaivattu lisä. Maahantuojaa ei kuitenkaan voi tästä moittia - päinvastoin. Kammet ovat asialliset ratasta myöten. Miinusta tulee mustasta takavanteesta. Ajoasento on joka tapauksessa selälle ystävällisemmästä päästä. Jos pilkkuja viilataan, ovat KHE:n kam- met tarkalleen ottaen kaksiosaiset, sillä toinen puoli on hitsattu kiinteästi akseliin kiinni. Rungon mitoitus on kautta linjan perinteinen, eikä se kaivannut sen suurempaa totuttelua. Wellgon polkimet saavat kiitosta, sillä niissä on ainoat vaihdettavat piikit koko testissä. Tämä malli on osoittanut toimivuutensa käytännössä. Osissa ei ole valittamista. Renkaat ovat sileän puoleiset, parhaiten parkkiin soveltuvat. Mirracon etunakki on selvästi muiden vastaavia karkeampi
Yleensä kuva vain vahvistui matkan lisääntyessä, tapahtui se sitten maata pitkin tai ilmassa. Mistään kestotestistä ei voida puhua, sillä se vaatisi paljon pidempää ajoa. Se on jokaisella osa-alueella tasaisen hyvä, mutta ei kuitenkaan erityisesti sytytä missään. KHE:ssä satula ja tolppa ovat kokonaan yhtä puuta! Myös muutama muu valmistaja on lähtenyt samalle linjalle. Massan tuoma pieni kankeus on ajoittain selvästi läsnä. Uudet renkaat tai tanko eivät maksa paljoa, mutta niiden vaihdolla saa pyörän ajotuntumaa muutettua huomattavasti. Osa painosta selittyy terästapeista. Kaiken kaikkiaan testipyörien ominaisuuksien ja osien pitäisi olla ainakin paperilla kilpailukykyisiä lähes minkä tahansa pyörän kanssa. Pyörillä ajettiin parkkia, hieman katua sekä trailssia. DK:sta saa hyvän pyörän, mutta terävintä kärkeä se ei vielä ole. Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula ja satulatolppa: Bike Planet Oy 749 euroa 4130 CroMo CroMo 12,75 kg (ilman polkimia ja kahden tapin kera) 71,5 astetta 74 astetta 54 cm 26 cm 93 cm 35 cm 29,5 cm Tektro edessä sivuveto ja takana u-jarru DK Social 3-osaiset 175 mm 25 9 Spanish BB takana Alienation Black Sheep DK Kenda 20x2.10" DK 5 cm DK korkeus 90 cm ja leveys 68,5 cm FSA integroitu DK/Pivotal yhdistelmä www.fillari-lehti.fi Fillari 47. Jokainen voi kustomoida pyöräänsä mielensä mukaan hankinnan jälkeen.q Effectiä vaivaa tasapaksuus. Yli kilon painoero testin seuraavaksi painavimpaan pyörään on tuntuva. Toki yllätyksiäkin tuli myöhemmin eteen joidenkin pyörien kohdalla joillain osa-alueilla. Jo ensimetrien rullauksen jälkeen muodostui jonkinlainen käsitys siitä, mihin alla oleva laite on tarkoitettu. Muissa pyörissä oli jonkin verran kevyemmät tempputikut. ran herkempiä murtumaan kuin perinteiset kiskoilla tehdyt. Suositushinnaltaan 50 euroa Mirracoa arvokkaampana DK:n hintalaatu-suhde on kohtuullinen, joskaan ei vielä kiitettävä. Pyöriä on kommentoitu juuri toimitetulla kokoonpanolla
Haarukka on sama, jota Verde myy jälkiasennuksenakin, samoin ohjainkannatin. Pyörä on hämmästyttävän kevyt. Se tuo mieleen karamellin sievässä kääreessä. Stemmi on poikkeuksellisesti terästä ja se on hitsattu kiinteästi tankoon. Kaikkeen kuitenkin tottuu. Idea on toimivan oloinen ja painoa se säästää lähes normaalin kannattimen verran. Resepti on edelleen samankaltainen, mausteet ovat vain hieman muuttuneet. Renkaat ovat Odysseyn valmistamat ja Aitken-nimeä kantavat. Tapit ovat muovia ja sen verran kevyet, että pyörä olisi varmaan pai- Mirraco Black Pearl 3 Työkalu on paras sana kuvaamaan Mirracoa ensi näkemältä. Rungon jarrutapit ovat irrotettavat kuten Verdessäkin. Toimitetut tapit ovat tässäkin alumiinisella sisäosalla varustetut Mirracon tapaan.. Osat ovat hyvää tasoa kautta linjan, kuten odottaa sopii. Siistin näköinen ja toimiva toteutus. Runkoputket ovat totuttua siromman oloista tavaraa ja jopa ohjaustangon grippien alle jäävä osa on porattu aseen suujarrua muistuttavaksi. Pyörästä saa siis halutessaan mahdollisimman sulavalinjaisen näköisen, jos haluaa riisua jarrut syystä tai toisesta kokonaan pois. Moduksen punainen, kromin kiiltoa jäljittelevä väri on useimman testaajan mielestä tyrmäävän hieno. Ikävä kyllä maalipinta naarmuuntuu normaalia helpommin. Snafun valmistama, teflonrenkaalla varustettu gyro on kenties parasta, millä jarruvaijerit voi pitää selvinä tangon pyöriessä. Etukiekossa on laipaton etunapa ja vanne on kevyimmästä päästä. Sitä ei varmasti löydä ensimmäisenä rikkoutuvien osien listalta. www.fillari-lehti.fi 48 Fillari. Tästä pyörästä löytyvät kaikki pillit ja kellot, mitä toivoa saattaa. Ohjainlaakerin kireälle saamisen kanssa oli aluksi ongelmia. Ohjaustanko painaa stemmin sisällä olevaa kiilapalaa kiristyessään kaulaputkea vasten. Tanko on testin paras, tai ainakin miellytti suurinta osaa testaajista mitoillaan. Rullaus ja pito yllättivät positiivisesti vanerilla ja betonillakin, mitä ei ulkonäöstä heti uskoisi. Kivet ja muut terävät esineet löytävät niistä helposti tiensä läpi. Tapeissa on alumiininen sisäosa, jonka päällä on teräskuori. Tangossa on siis reilusti taivutusta taakse ja vain aste tai pari ylös, mikä jakaa mielipiteitä. Tämä on tosin pelkkää spekulaatiota. Ainoa mieleen tuleva huono puoli systeemissä on, että se voi murtua tilanteissa, jossa tanko normaalisti vain pyörähtäisi kannattimessa. Pahimmillaan tuntuu siltä, että gripit voivat luiskahtaa tangosta karkuun alaviistoon. Kevennyksiä siitä ei löydy, vaan se on kauttaaltaan umpitavaraa. Ketjut ovat half link -tyyppiset. Kokonaisena ja kahdella tapilla varustettuna se painaa noin 9 kiloa! Grammoja onkin nipistetty joka puolelta. Kannattimen erikoisuus on, että kaulaputken kiristys tapahtuu neljää, normaalisti vain tankoa kiristävää pulttia ruuvaamalla. Stemmi on hieman tyly, laatikkomainen alumiinimurikka. Mattamusta väri rungossa, haarukassa ja tangossa höystettynä harmailla osilla ympäri pyörää antaa pommikonetta muistuttavan vaikutelman, positiivisessa mielessä. Tuolloin pyörän hinta oli myös karvan verran edullisempi. Tangon kulmaa ei siis voi muuttaa ja oletusarvona se on haarukan kanssa samassa linjassa. Lopputuloksena jarruteho on kohtalainen, ei kuitenkaan kromipinnalle vertoja vetävä. Taitettavat renkaat ovat kevyet ja takana on vain puolitoistatuumainen versio. Takana on laadukas Reverse freecoaster, jota löytää myös sellaisenaan kaupan hyllyltä. Anodisoidut navat on viimeistelty hienosti. Erityisenä yksityiskohtana rungossa on irrotettavat jarrutapit. Hetken epäilykset kohdistuivat stemmin kiilasysteemin suuntaan, mutta pian ei-toivottu välys saatiin poistettua. Välys on säädettävä, mutta mitä pienempi se on, sitä helpommin napa voi ottaa kiinni takaperin rullatessakin. Eturenkaan kuvio on erityisen rouhea, mikä tekee siitä hyvän trails-renkaan. Freecoasteriin totutteleminen vie aikansa, sillä polkimilla on tyhjää liikettä huomattavasti enemmän kuin kasettinavalla. Tässäkin asiassa täytyy löytää tietty kompromissi. Ensi hätään uudet jarrupalat auttavat tähän, mutta kromattu tai edes anodisoitu vanne jo vakiokokoonpanossa lämmittäisi mieltä. Verde Modus Verde oli mukana samalla mallilla myös viime vuoden testissä. Näillä ei huvita asfaltilta tai vanerilta poistua, sillä renkaat ovat suhteellisen herkät puhkeamaan. Vanteiden pintakäsittelynä on anodisointi. Tulos on tavallista terästappia kevyempi, mutta kestää silti hyvin käyttöä ja kulutusta. Navat näyttävät aavistuksen verran karkeasti viimeistellyiltä, mutta toimivat moitteettomasti. Barbados Pro on valmistajalleen tyypillinen tuote. Testissä tonniluokan BMX-pyörät... KHE Barbados Pro Omia polkujaan kulkeva saksalainen KHE on tunnettu kevyistä osistaan. Tangon taivutukset muistuttavat kulttimaineessa olevaa S&M:n Slambaria, korkeutta on vain reilun sentin verran vähemmän. Jarrun toiminnassa olisi DK:n tavoin toivomisen varaa
Jos kuitenkin Barbadoksen kokoonpano ja muutama omintakeinen ratkaisu osissa miellyttää, niin se on kerrassaan oiva valinta. Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Jarrut: Kammet: Eturatas: Takaratas: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Kauppa-Veljet Oy 1 099 euroa Sanko 4130 CroMo KHE Bikes Cirrus 8,78 kg (ilman polkimia, kahden tapin kanssa) 70 astetta 74 astetta 54 cm 24 cm 93 cm 35,5 cm 29,5 cm takana U-jarru, F-Set-kahva Hindenburg 175 mm 25 9 Mid BB KHE, ed. Parin runin jälkeen etupainoisuus ei kuitenkaan enää häirinnyt sen kummemmin. Keveys tuntuu kaikilla ajamisen osa-alueilla ja etenkin aluksi totutellessa vähäinen paino kallistuu jopa kiikkeryyden puolelle. Satsaus uuteen on lähinnä nimellinen, mutta silti tällaisen yksityiskohdan voisi olettaa olevan kunnossa tämän hintaluokan pyörässä. navampi ilman niitä. BIG-V 32-reikäinen, tak. Muuten hinnan ja laadun suhde on Verdessä kaikin puolin kohdillaan. Aivan kevyimmästä päästä Mirraco ei ole, mutta kaiken kaikkiaan kokonaisuus on vakuuttava. Ainoa moitteen sana osakavalkadissa on jarruvaijerin kuori. Tälle pyörälle ei kuitenkaan voi suositella suurimpia gappeja ja korkeimpia pudotuksia rappusista tai kaiteista alas. Vaakaputken pituus tuntuu ilmoitettua pidemmältä, sillä eturunko on tilavan oloinen. Monikäyttöisyys on tämän pyörän valtti jo paketista vedettynä. Ramppia ajaessa ajotuntumaa leimaa aluksi kevyt etupainoisuus, mitä ei kuitenkaan pyörää paikallaan nostellessa havaitse. 20x2,2", tak. Rungon ohjainkulma on kuitenkin standardi 75 astetta, joten nopea ohjauksen alkuperä jää hieman arvoitukseksi. 68 cm integroitu Pivotal yhdistelmä www.fillari-lehti.fi Fillari 49. 14 mm, 36-reikäiset, urakuulalaakerit Odyssey Aitken 20x2,125 etu, 20x1,9 taka M3 5 cm korkeus 89 cm, leveys 67 cm Cane Creek integroitu Pivotal yhdistelmä Parannusehdotuksina ilmoille nousevat urakuulalaakeroidut polkimet ja kenties joku aftermarket-jarrukahva. Myös jarruvaijerin kuori on syytä vaihtaa parempaan kuten KHE:ssäkin. Toimitetulla kuorella jarru menee jo kierroksen jälkeen lukkoon. Toisaalta vastaavalla hinnalla saa koottua osista juuri oman näköisensä harrastuspelin ilman kompromisseja. Tähän vaikuttaa myös lyhyehkö runko ja kapeahko tanko. 3/8" akseli, tak. Modus ja Black Pearl 3 ovat testin monikäyttöisimmistä päästä. Viime vuoden mallissa kun sellainen oli. Suurin osa tempuista täytyy tehdä tietoisesti hillitymmin, muuten esimerkiksi asteiden pyörimiset menevät auttamatta ylirotaation puolelle. Laadukkaalla kuorella tangon pyöräyttäminen kerran tai jopa kahdesti ei vaikuta jarrun toimintaan. KHE on kissamaisen kuskin pyörä, jolla on kevyt kosketus. Testin edullisimpana, euroa vaille 700 euroa maksavana tällä pyörällä saa hyvin vastinetta rahoilleen. Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Jarrut: Kammet: Eturatas: Takaratas: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula ja satulatolppa: Duell Bike Center Oy 699 euroa kaksoisohennettu 4130 CroMo cromo 11,6 kg (ilman polkimia, kahden tapin kanssa) 70 astetta 75,5 astetta 54 cm 24 cm 93 cm 34,5 cm 29,5 cm Diatech 997 Magic -takajarru, Snafu kahva ja gyro M3 CroMo, 175 mm 25 9 Mid BB Alex Rims DM22 etu, DM24 taka M3, ed. Parkissa ja rampissa Barbados on elementissään, ja miksei myös kadulla. Tämä tuntuma vain vahvistui pyöriä tiheään trailsseilla vaihdellessa. Trailsseilla pyörä lentää suoraan juuri sinne minne kuljettaja haluaakin. Tähän ovat syynä alhainen paino ja jostakin syystä totuttua hätäisemmän tuntuinen ohjaus. Vannenauhat kannattanee vaihtaa, tai ainakin lisätä teippiä nykyisten päälle, sillä ne ovat Cineman vanteille turhan kapeat ja heppoisen oloiset. Aivan yhtä kevyeen lopputulokseen on kieltämättä vaikea päästä. Intohimoisimmat trails-kuljettajat voivat vielä vaihtaa nappularenkaan eteen, jos hiuksia aletaan halkoa. Kohtuullinen paino, matala keskiö ja muutenkin onnistunut geometria ovat todennäköisesti syynä tuntemukseen. Kun keveyteen ja ajotuntumaan tottuu ja ne saa valjastettua käyttöönsä, tässä pyörässä riittää potentiaalia myös naapureiden tarpeiksi asti. Heti ensimetreistä alkaen on selvää, mihin Barbados on tehty. Modus on ennen kaikkea herkkä ajettava. BIG-O, 36-reikäinen Edessä KHE Astral, takana KHE Reverse freecoaster KHE Bikes Mac2, 20x55-406 4,5 cm Anchor, korkeus 90 cm, leveys 65 cm Spurs SX First KHE Loyal Vakaa on paras sana kuvaamaan Mirracoa ajossa. Aloittelijalle siinä on pyörää pitkäksi aikaa eteenpäin. Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Jarrut: Kammet: Eturatas: Takaratas: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula ja satulatolppa: Signature BMX Oy 897 euroa CroMo Verde Cartel, CroMo 10,95 kg (ilman polkimia, kahden tapin kanssa) 70 astetta 74 astetta 54 cm 24 cm 92,5 cm 35 cm 29,5 cm Diatech Magic CroMo 175 mm 25 9 Mid BB Cinema 777 Double Walled 36-reikäiset, urakuulalaakerit Duo Stunner, ed. Se on valmis niin kadulle, parkkiin kuin trailsseillekin. Muuten jarru pitää kuin tauti, sillä yhdistelmä pehmeät Baradinen jarrupalat ja kromattu vanne on tyrmäävän tehokas. Parhaiten Verde herää henkiin kokeneemman kuljettajan käsissä, joka osaa puristaa siitä kaiken potentiaalin irti. Verde sopii niin trailseille kuin kadullekin ja myös kaikkialle siltä väliltä. 20x1,95" 5 cm korkeus 88,5 cm, lev
Toimipa napa niin tai näin, koeajo paljastaa onko siitä käytännössä mihinkään. NuVinci on jyhkeän kokoinen mötikkä, jonka painoksi valmistaja ilmoittaa mallista riippuen 3,8-3,9 kiloa. Napa on lisäksi täytetty synteettisellä öljysekoituksella, traction fluidilla, joka voidaan suomentaa pito- tai tartuntanesteeksi. Vanhemmat lukijat saattavat muistaa 60-luvun lopulta Daf 55 henkilöauton hihnavetoisine Variomaticvoimansiirtoineen. Jopa yhdysvaltalainen hipomerkki Ellsworth käyttää NuVinciä The Ride -kruiserissaan. Aika näyttää, miten laajalle Fallbrookin NuVinci CVT (continuously variable planetary) -vaihteisto eri sovellutuksina leviää. Välitystä muutetaan portaattomasti toimivalla grip shift -tyyppisellä kiertokahvalla, jonka kääntäminen siirtää lieriötä sivusuunnassa ja muuttaa lieriön sijaintia palloihin nähden. Sitä ennen punnitsemme alumiinirunkoisen Crescentin, jonka runkokoko on 55 senttiä. Pyörän nostaminen vaakaan kysyy hauista. Levyjen väliin jäävässä tilassa pyörii mallista riippuen 3-12 suurehkoa palloa, jotka on sijoitettu navan keskellä olevan lieriön ympärille. Nyt yhdysvaltalainen Fallbrook Technologies Inc. on kehittänyt polkupyöriin NuVinciksi ristityn portaattoman vaihteiston. TEKSTI: MARKKU LIITIÄ KUVAT: TOBIAS SHARP Viis pykälistä K eskiajalla Italiassa eläneestä pellepelottomasta Leonardo da Vincistä nimensä saanut NuVinci on napavaihde, joka ulkonäöltään muistuttaa vaikkapa Shimanon Nexusta. Koeajossa portaattomalla vaihteistolla varustettu Crescent NuVinci Portaattomia voimansiirtojärjestelmiä on totuttu näkemään mopoissa, mönkijöissä ja moottorikelkoissa. Vastakkaisella laidalla on output disc, jonka pyörii samaan tahtiin takapyörän kanssa. Digitaalipuntari näyttää painoksi muhkeat 19,4 kiloa. Näin myös navan valmistus on halvempaa, tosin erillisenä myytävä NuVinci-kitti maksaa Yhdysvalloissa 450 dollaria (noin 330 euroa). Myös tehohäviöiden luvataan olevan pieniä. Rungon vaaka- ja vinoputket ovat muotoilultaan omaperäisiä. Dieetti ei tekisi liki nelikiloiselle NuVincinavalle pahaa. sella laidalla on input disciksi kutsuttu levy, jota pyörän takaratas pyörittää. Jos edellä oleva selvitys navan toimintaperiaatteesta ei täysin tyydytä lukijakunnan insinööriosastoa, tervemenoa YouTubeen! Sieltä löytyy helposti NuVincin toimintaa esitteleviä videopätkiä. Valmistaja luokittelee pyörän hybridiksi, mutta testiryhmän silmään se näyttää lähinnä perinteiseltä miestenpyörältä. Samalla välitys pienenee tai suurenee. Kun pyörään ruuvaa Matosymboli paljastaa, mikä välitys on käytössä. Vilkaisu netin avustuksella NuVincin sisuksiin paljastaa, että navan rattaanpuolei- 50 Fillari www.fillari-lehti.fi. Ei siis mikään keijukainen. NuVinci on tarkoitettu lähinnä peruspyöriin ja kruisereihin. Systeemiä käyttävät esimerkiksi Tunturi ja sen kanssa samaan Accell Groupiin kuuluva Batavus, saksalainen Hercules, sveitsiläinen Simpel sekä ruotsalainen Crescent, jonka pyörään F-lehden protopajalle saapunut NuVinci oli asennettu. Valmistaja markkinoi uutta vaihteistokeksintöä polkupyörien lisäksi myös kevyihin sähköajoneuvoihin, traktoreihin, autoihin aina kuormureita myöten tai esimerkiksi tuulivoimaloiden turbiineihin. Valmistaja mainostaa NuVinciä yksinkertaiseksi muihin napavaihteisiin verrattuna
Lisäpainoa kertyy NuVinci-takanavan ohella muun muassa napadynamosta ja tavaratelineestä. Kun pyörä rullaa eikä kuski pyöritä polkimia, gripparin kahva kääntyy hyvin sutjakkaasti ja rullatessa valittu uusi välitys on käytössä heti kun polkemisen taas aloittaa. Eipä vaihtaminen tosin ole tiukassa ylämäessä turhan helppoa muillakaan vaihdesysteemeillä. Crescentin ajoasentoa voi säätää mieleisekseen pikalinkun avulla toimivalla säätökannattimella. Sitten matkaan. Koska tämäntapaisessa pyörässä ei käytetä lukkopolkimia, ei siltäkään suunnalta tule vetoapua. Pyörä kaipaisi ehdottomasti joko pienempää eturatasta tai suurempaa takaratasta. Navan sisällä olevaa öljyseosta ei ole tarkoitettu vaihdettavaksi, vaan sen pitäisi kestää maailman tappiin. Omistajan huoleksi jää navan ulkopuolinen puhdistus ja akselin ympärillä olevan kumitiivisteen kevyt voitelu. Jää ostajan päätettäväksi, haluaako hän polkea teknisen kehityksen eturivissä, vai tyytyä kevyempään ja halvempaan Nexus-tyyppiseen vaihtoehtoon.q TEKNISET TIEDOT Merkki: Crescent NuVinci Maahantuoja: Cycleurope Oy Hinta: 999 euroa Runkoputki: alumiini Etuhaarukka: alumiini Koko: 55 (51, 59) Paino: 19,4 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 74 astetta Ohjauskulma: 72,5 astetta Vaakaputken pituus: 59 cm Satulaputken pituus: 55 cm Akseliväli: 108 cm Takahaarukan pituus: 45 cm Keskiön korkeus: 29 cm Vaihteensiirtäjä: NuVinci Vaihteet edessä/takana: - / NuVinci Jarrut: Shimano Rollerbrake Kammet: Prowheel 170 mm Eturatas: 38 Takaratas: 17 Keskiölaakeri: nelikantti Vanteet: Spectra SWC 9x4 Navat: ed. Kun tavallisella pyörällä polkiessa vaihtaisi vielä pari pykälää pienemmälle, ei NuVincissä enää löydykään pienempää välitystä. NuVincin todellisesta kestävyydestä tai talviominaisuuksista ei voi vielä sanoa mitään. dynamo/ rullajarrunapa/ tak. Ensimmäinen tiukempi ylämäki tuo yllätyksen: välitykset eivät meinaa riittää. Kääntömatka voisi olla lyhyempikin, mutta silloin välitysten hienosäätö olisi vaikeampaa. Ongelmatilanteissä ohjekirja kehottaa turvautumaan pyöräliikkeen ammattimekaanikkoon näin myös vaihtajan vaijeria vaihdettaessa. Käyttöohje ei rohkaise omistajaa avaamaan NuVinciä. Kun Crescentissä on 38hampainen eturatas ja 17-hampainen takaratas, ei välityssuhteen pienentämiselle ole esteitä. Sinänsä NuVinci on älykäs vaihteisto. Pienimmällä välityksellä mato on aivan selkä kaarella symboloiden mäen jyrkkyyttä. Muualta pikalinkkuja ei sitten löydykään, joten vaikkapa satulan korkeuden säätö vaatii kuusiokoloavainta. Voimaa käyttäessä vaihdin pyörähtää helposti liikaa. Selkä suorana ajettava testi-Cressu ei ole mikään urheiluväline, joten välitysskaala on väärin mitoitettu. Varmemmaksi vakuudeksi välityksen näyttää myös pieni oranssi piste, joka siirtyy edestakaisin madon alle sijoitetulla janalla. Kun ylämäki kääntyy loivaksi myötäleeksi, pistää testikuski suurempaa vaihdetta pesään. Crescentin maahantuoja kertoo, että valmistaja lupaa navan kestävän ajoa vähintään 100 000 kilometriä. Tavaratelinettä voi käyttää sellaisenaan tai kiinnittää siihen sivulaukun. Jos näin on, NuVinci on normaalissa käytössä ikuinen. Suomessa myytävistä merkeistä myös ainakin Tunturilla on valikoimassaan NuVinci-pyörä, vieläpä saman näköinen ja hintainen kuin kilpailija Crescent. Skaalaa siis riittää, jos rataskoot olisi valittu järkevämmin. Välitystä voi NuVincissä vaihtaa myös pyörän seisoessa paikallaan liikennevaloissa. Gripparin kahva kiertyy ääriasentojen välillä kahden ja puolen ranneliikkeen verran. Valmistaja lupaa NuVincille ainakin jenkkilässä kuuden vuoden takuun tietyin rajoituksin. Shim. Lokasuojat ja täyspitkä ketjunsuojus pitävät kuskin puhtaana. Ylämäessä runsaasti poljinvoimaa käytettäessä gripparin kääntäminen vaati voimaa, mutta alamäessä välitys vaihtuu kevyesti. Crescentin runko näyttää perinteiseltä, mutta vaaka- ja viistoputken muotoilu on omintakeinen muistuttaen vanteen profiilia. Takavalo toimii paristolla. NuVinci Renkaat: Spectra Duramax 3D Reflex, 37 mm, 28" Ohjainkannatin: 10 cm, säädettävä, expander-tyyppinen Ohjaustanko: 58,5 cm cityriser Ohjainlaakeri: kierteellinen Satula: Selle Royal/ Spectra Smooth Satulatolppa: alumiini www.fillari-lehti.fi Fillari 51. Oikealle kireydelle säädettynä ketju ei putoa rattaalta ja välityksen voi säätää tasan tarkkaan mieleisekseen, mikä etenkään kolmivaihteisissa pyörissä ei usein ole mahdollista. Shimanon rullajarrut on suojattu hyvin luonnonvoimilta, mutta tiukka jarrutus vaatii rajua puristusta kahvoista. Jollei sähköavusteisia pyöriä sekä takavuosien jyty-freeraidereita ja muita alamäkiohjuksia oteta huomioon, Cressu taitaa olla painavin punnitsemamme pyörä. NuVincin pienimmän ja suurimman välityksen ero on samaa luokkaa kuin yhdeksänvaihteisessa Sramin IMotionissa ja hieman suurempi kuin Shimanon kahdeksanpykäläisessä Nexuksessa. Dynamon kaapeli sen sijaan on ohjattu kulkemaan haarukan sisälle. Kun vaihtimen kääntää aivan toiseen laitaan, käy ilmi, että suurin välitys on hillittömän iso. Hyvin varusteltu Crescent NuVinci on passeli kaupunkipyörä, jolla hoituvat myös lyhyet ja keskipitkät työmatkat. Tämän ansiosta vaijerit on saatu viistoputken alle näkymättömiin ilman että ne olisi vedetty putken sisään. Välitys vaihtuu riittävän herkästi myös tasamaalla polkiessa, mutta ylämäissä vaihtaminen vaatii joko pyörityksen keventämistä tai voimallista ranneliikettä. Käytössä oleva välitys näkyy vaihtimen yhteydessä olevasta näytöstä. Siinä oleva valkoinen "mato" on sitä suorempana, mitä suurempi välitys on käytössä. Valmistajan suosituksen mukaan etu- ja takarattaan välisen suhteen olisi oltava vähintään 2:1. kiinni polkimet, paino nousee vielä 400 grammalla. Hyvä niin, sillä tämä vähentää johdon katkeamisriskiä huomattavasti. Napadynamon kytkin on kolmisäätöinen: valot saa päälle tai pois, ja lisäksi ne voi pistää syttymään ja sammumaan automaattisesti hämäräkytkimen avulla
Testissä kuusi polvisuojaa TEKSTI: JUKKA MÄENNENÄ KUVAT: JUKKA MÄENNENÄ JA JULIUS KONTTINEN Lumpiot T U RVA A N 52 Fillari www.fillari-lehti.fi
Isommat "pannut" ovat toki oma lukunsa. Kehitystä ei tapahdu ilman rajojen kokeilua. Fillari-lehden testiryhmä selvitti itseään ja alaraajojaan säästämättä, millainen polvisuoja sopii mihinkin käyttöön. Vaikka polvi ei ole olkapään tapaan pallonivel, niin se on siitä huolimatta monimutkaisin nivel, joka kehosta löytyy. Tämän vuoksi sen korjaaminen on myös usein ongelmallista. Paras ase loukkaantumisia ja pienempiä vammoja vastaan on omien rajojen tiedostaminen ja hyvä perustuntuma pyörään. Hyvässä ja hallitussa kaatumisessa ideana on, että liikkeen saa hallitusti kierähtämällä pysähtymään. Isku jakautuu näin suurelle osaa kehoa eikä liike pysähdy liian nopeasti missään vaiheessa. Ilmaa on siis myös renkaiden alla, eikä pelkästään niiden sisällä. Samalla ajamisen taso on noussut ja temput vaikeutuneet. Polvisuojat tulevat listalla seuraavana. Ideaalitapaus ei kuitenkaan aina ole mahdollinen, joten usein polvet osuvat maahan jossakin vaiheessa. Polvisuoja auttaa pitämään lumpion yhtenä palana isommissa iskuissa. Lisänä näissä alalajeissa on vielä maaston kivet ja kannot, joihin on ikävä kolauttaa mikä tahansa ruumiinosa. Mukana on kuusi polvisuojaa kuudelta eri valmistajalta. Erityisesti tämä koskee dirt-, street- ja park-ajoa. Kovemmilla alustoilla polvisuojat mahdollistavat niiden varassa liukumisen, joka on oikeassa ti- lanteessa hyvä tapa hallita ja vähentää kaatumisen liike-energiaa Yhtä lailla suojat ovat tarpeen DH:ssa ja freeridetouhuissa. Crossissa käytetään yleisesti suojia, www.fillari-lehti.fi Fillari 53. Jos mielii pitää jalat toimintakuntoisina ja välttyä ylimääräisiltä kolotuksilta, jo senkin vuoksi jalat kannattaa suojata asiallisesti. Pienetkin usein toistuvat kolhut voivat aiheuttaa ikäviä vaivoja, jotka voivat ilmetä vasta vuosien jälkeen. Vääntymiset ovat asia erikseen ja näihin ei pyöräpuolen suojista juurikaan ole apua. Niissä kaatumiset ovat varmastikin yleisimpiä. Erot olivat yllättävän suuria. V iime vuosina painovoimavetoiset pyöräilyn alalajit ovat yleistyneet kovasti. Tärkein niistä on luonnollisesti kypärä. Suojat ovat tässä suureksi avuksi pitämään kuskin pelikuntoisena. Tällöin suojien käyttämisestä saatava hyöty on heti havaittavissa. Kuitenkin vanha sanonta "no pain, no gain" pitää paikkansa
Tämä toki pätee lähes kaikkiin muihinkin testissä mukana olleisiin polvisuojiin. T esti suoritettiin erilaisilla menopeleillä. Trailssien ja dirtin ajo jäi puolestaan väliin vallinneen vuodenajan johdosta. Yleistäen voisi kuitenkin sanoa, että kyseessä ovat pitkälti samat vermeet. Päällä ei ole varsinaista kovaa muovikuppia, mutta muutamasta jäykästä palasesta koostuva etuosa suojaa kohtuullisesti. Yhdessä käytettynä viimeistään säärisuoja estää polvarin alaspäin liukumisen. Tosin ongelmia paikallaan pysymisen kanssa ei ollut kummemmin näinkään. Tällainen suojatyyppi on ehkä eniten kotonaan freeridessa. Nämä ns. Perusmallien hinnat alkavat noin 500 eurosta ja mittatilaustyönä tehdyt ovat vielä pari-kolme kertaa arvokkaampia. Useimmiten suojan lipeäminen paikaltaan on vielä tapahtunut juuri ennen maakosketusta, jossa sitä olisi tarvittu. Maastopyörällä otettiin puolestaan tuntumaa freeridemeininkiin. Polvea suojaava osio ei ole aivan niin järeä kuin joissakin malleissa. Pro-Tecia voisi puolestaan suositella enemmän parkin ja streetin puolelle sen keveyden vuoksi. 54 Fillari www.fillari-lehti.fi. Samalla suojan istuvuus huononee. Fuset ovat aika ohuet, mutta suojaavuutta on siitä huolimatta kohtuullisesti. 20 tuuman kiekoilla rullaavilla pyörillä ajettiin ramppia ja parkkia. Usein näitä käytetäänkin vasta kun loukkaantuminen on tapahtunut. Toinen tärkeä pointti on, että suojan on pysyttävä hyvin paikallaan. Niissä on reilusti suojaa antava kova tai puolikova kuppi polven edessä tai vastaavasti jotain muuta pehmikettä. Jonkinlaista tuntumaa hommaan luulisi siis löytyvän. Sivupehmusteista on myös hyötyä tempuissa, joissa polvilla on saatava tukeva ote satulasta. Erikseen myytävät säärisuojat ovat asialliset ja yhdet parhaista. Testattu O´Nealin suoja ja 661:n Kyle Strait -malli muistuttavat hätkähdyttävästi toisiaan, emme kuitenkaan ota kantaa kumpi oli ensin, muna vai kana. O´Nealit ovat varmasti yhdet mukavimmista suojista. Polvea suojaava osa on puolikova. Merkin tiimiin ovat kuitenkin kuuluneet jo hetken aikaa eräät Lacondeguyn veljekset. Polven edessä käytetty materiaali on geelimäinen, kerroksittain kasattu paketti. Bmx-vaikutteet näkyvätkin tuotteissa selvästi. Suurimmaksi puutteeksi osoittautui suojissa käytetty materiaali. Esimerkiksi ristiside- ja kierukkavammoja ehkäistäessä hyvästä lihaskunnosta on suuri etu. Testissä kuusi polvisuojaa... joissa on tukeva nivelöinti suojien sivuilla estämässä polvea vääntymästä sivulle tai yliojentumasta. Suojien pitäminen menettää pitkälti merkityksensä, jos kaatumisen jälkeen polvaria saa kaivaa ylös jostakin pohkeen tienoilta. Erikoisuutena on, että myös säären sisäsyrjässä on oma muovilevynsä ottamassa vastaan osumat pieleen menneiden tailwhippien ja muiden manööverien jälkeen. Tästä syystä niihin sonnustautuneena voi taittaa halutessaan lenkkejäkin. Rei´itetty neopreeni hengittää hyvin ja on mukava. Lizard Skins oli ainoa, jossa säärisuoja on kiinteästi mukana. Jatkuvasti valuvia syndejä on myös erityisen ärsyttävä korjailla jatkuvasti.q O´Neal Dirt Knee Guard Maahantuoja MTB Centre Hinta 45 euroa O´Neal on ollut 26-tuumaisten pyörien varustepuolella mukana vasta muutaman vuoden. Ne tukevat polviniveltä. Se kuitenkin venyy ja harsottuu käytön myötä. Fuse, iXS, Oneal ja TLD ovat selvästi enemmän dirt/street/park osaston vermeitä, mutta käyvät toki yhtälailla myös muuhun rymistelyyn. Plussaa suojat saavat myös siitä, että ne ylettyvät pitkälle ylös reiteen ja vastaavasti alas sääreen. Mukana olleet mallit ovat jaettavissa pariin eri päätyyppiin. Paras lääke vääntymisiä vastaan on pitää jalkojen lihakset, etenkin reidet, hyvässä kunnossa. Suoja ei saa muutenkaan rajoittaa liikerataa liiaksi ja näin haitata ajamista. Alkaneen kauden malleissa tähän on puututtu käyttämällä materiaalia paksummalti suojan sivuilla. OIKEA SUOJA OIKEAAN KÄYTTÖÖN Fuse Slim Gasket Maahantuoja: Signature BMX Hinta: Fuse Slim Gasket 55 euroa, Fuse Tailwhip 45 euroa Fuse on saksalaisen Wethepeoplemerkin tytäryhtiö, joka on erikoistunut varusteisiin. kovat tuet ovat kuitenkin kalliita. Suoja on päällä kohtuullisen mukava. Motivaatio kiskoa suojat jalkaan jo valmiiksi punertavien hiertymien päälle ei ole kummoinen. On tärkeää, että suoja on mukava päällä ja se istuu hyvin. Myös polven sivuilla on pehmustetta, mikä on varsin mukava ominaisuus. Polven yläpuolella oleva tarrakiinnitys voisi olla vielä korkeammalla reidessä. Suojat ovat jonkinlainen keskitie kompaktin koon ja hyvän suojaavuiden välillä
Molemmat ovat suunnilleen samankokoisia ja pehmustepalojen sijoittelu on yhtenevää. Kovimmat iskut vaneripintaa vasten tuntuivat selvästi läpi. Polvikupin profiili on selvästi korkeampi kuin muissa malleissa, mistä ei ole haittaa. Kivikkoihin näillä ei tee mieli kaatua. Asiansa hyvin hoitava varuste niille, jotka haluavat polven lisäksi varjelusta myös säären alueelle. iXS Mallet Knee Maahantuoja: Duell Hinta: 55 euroa iXS on paremmin tunnettu moottoripyöräilyyn suunnatuista varusteistaan. Erona on se, että T-bonet ovat paljon jämäkämpää tekoa. L/XLkoko oli yllättävän napakka useammalle sovittajalle. Näitä suosia on paras päästä sovittamaan ennen ostoa. Varustepuolella merkki on ollut kärkikastia aina D2-kypärän esittelystä lähtien. Omiaan niille, jotka haluavat solakan suojan, josta on vielä kuitenkin hyötyä. www.fillari-lehti.fi Fillari 55. Kaiken kaikkiaan hyvä tuote, joka on kotonaan kaikessa menossa. T-bone ja O´Neal muistuttavat malliltaan toisiaan. Tuntuma onkin vain erilainen, mikä vaati pientä totuttelua. Suojat sopivat moneen menoon, mutta ne on suunnattu ensisijaisesti parkkiin ja dirtille. Troy Lee Designs T-bone Maahantuoja: Tarmin Oy Hinta: 55 euroa TLD tuskin tarvitsee esittelyjä näissä piireissä. Viimeistään suojia päälle pukiessa huomaa, että neopreeni on sivuilla ja takana yllättävän ohutta. Pro-Tecit ovat parhaimmillaan kevyessä parkin ajossa ja ehkä dirtillä. Meneekin pieni tovi, että jokaisen kireyden saa mieleisekseen. Napakasti istuvan neopreenisukan on ajateltu hoitavan saman asian. Paksuhkon neopreenin päällä on vain pieni iskuja vaimentava osa höystettynä ohuella muovikupilla. Lizard Skins Softcell Maahantuoja: Tarmin Oy Hinta: 59 euroa Lizard Skins oli joukkion ainoa combo, jossa on polvija säärisuoja yhdessä. Juuri kevyen materiaalin käytön johdosta iXS:t ovat O´Nealin kanssa joukon mukavimmasta päästä. Polven päällä oleva osa on hyvin lähellä iXS:ää. Kiinnitystä varten tarroja ja remmejä on aikamoinen hässäkkä. Pieni ja samalla huomaamaton koko puhuttelee varmastikin sitä osaa nuorisosta, joka käyttää ajaessa tiukahkoja housuja. Tosin tuskin mikään muukaan testatuista syndeistä olisi suoriutunut samaisesta kolauksesta yhtään paremmin. Vaikka TLD:t ovat kooltaan reilummasta päästä ja toppaus on paksua, idioottivarmat eivät nekään ole. Tässä onkin jonkin verran perää, sillä jalat eivät hikoilleet aivan totuttuun tapaan näiden ollessa päällä. Käytetyn materiaalin paksuus tarkoittaa yleensä suojan pidempää käyttöikää. Emme pysty sanomaan, antaako materiaali enemmän periksi pidemmässä käytössä. Materiaalin mainostetaan olevan hyvin hengittävää. Jalkaa polkimen piikeiltä suojaava säärisuoja on myös asiallinen. Muista malleista poiketen Pro-Tec ei käytä kiristykseen minkäänlaisia tarroja. Myös istuvuus säilyy paremmin, jos materiaalia on käytetty reilusti. Olikin mielenkiintoista nähdä, miten osaaminen on saatu siirrettyä pyöräilyn saralle. Uudenkarheina ne tuntuvat aluksi melkein turhankin jäykiltä, samoin sisäpuolen materiaali on aluksi yllättävän karheaa paljasta ihoa vasten. Aluksi tämä epäilytti, mutta käytössä ei ilmennyt ongelmia. Useimmiten näitä näkee freeride- ja DH-touhuissa. Ajossa on aluksi hämäävä tunne, että suoja on valahtanut alas. Tarkemmin tunnustellessa näin ei kuitenkaan ole. Suojakerrointa on parkista aina DH:n ajoon. Pro-Tec Double Down Maahantuoja: Delta Sports Oy Hinta: 55 euroa Tätä ohuemmiksi eivät polvarit juurikaan mene. Tosin mikään ei estä käyttämästä näitä muuallakin. Testin ajojen aikana ei ongelmia ehtinyt ilmetä. Sisäänajo toimi kuitenkin lääkkeenä tähän. Suoja erottuu housujen alta vain hieman selvemmin
Kuukauden fillarinaama TEKSTI: MARKKU LIITIÄ KUVAT: SONJA KALLIO JA JANNE LEHTI Jukka Vastaranta tähtää taas maailmalle 56 Fillari www.fillari-lehti.fi
Vastaranta otti päälajikseen maantiepyöräilyn, allekirjoitti kaksivuotisen sopimuksen Rabobankin amatööritiimin kanssa ja muutti ylioppilaskirjoitusten jälkeen Belgiaan. Blogissaan Vastaranta kertoo joutuneensa harjoittelemaan aina vain kovemmin päästäkseen hyvään kuntoon. He selvittivät muun muassa, onko miehellä keliakiaa, palleatyrää, allergioita, laktoosi-intoleranssia tai munuaissairautta. Kolmanneksi tuli veli Mikko Vastaranta. Mies jatkoi kuitenkin harjoittelua, mutta oudot oireet eivät hellittäneet. Vaikeuksista huolimatta syntyi ammattilaissopimus belgialaisen tallin kanssa kaudelle 2007. Poikkeuksellisesti voittoja on tullut sekä maantieltä että maastosta ja myös hiihdosta. Talvella tuli hiihdon SMkultaa. Kesällä 2006 Rabobank ilmoitti Vastarannalle, ettei se jatka sopimusta. Vastaranta oli ymmällään. Vastaranta ei keksinyt lopullista syytä siihen, miksi ajo ei kulkenut. 14-vuotiaana Vastaranta voitti Tanskassa Pohjoismaiden mestaruuden maantiellä 16-vuotiaiden sarjassa. Maantiellä Sipoon Susikierroksella Jukka Vastaranta tuli maaliin kolmantena. Hierojan mukaan jalat ovat entisellään vasta vuoden kuluttua siitä, kun hän saa ne auki, mitä ne eivät vielä ole, Vastaranta eritteli tuntemuksiaan Viron ajojen alla. Vuotta myöhemmin mies kävi pokkaa- Paloheinän m aastokisassa Jukka Va sta löi kakkoseksi ranta tulleen Kimmo Kanase n parilla minuutilla. massa hopeamitalin maantieltä juniorien MM-kisoista. Jukka Vastarannalle on kertynyt melkoisesti saavutuksia miehen nuoreen ikään nähden. Jonkin aikaa meni hyvin, mutta sitten alkoivat vaikeudet. Toukokuun lopulla Vastaranta matkusti Suomenlahden eteläpuolelle Viroon, missä ajo ei kuitenkaan maistunut. Lääkärit tutkivat Vastarantaa joka puolelta. Nyt Vastarannan pyörä kulkee taas ja tähtäimessä on ammattilaissopimus ensi vuodeksi. H elatorstaina ajetussa Paloheinän XC-kisassa Jukka Vastaranta otti kultaa parin minuutin erolla Kimmo Kanaseen. Harjoittelu ei tuntunut hyvältä ja olo oli heikko. Vuonna 2008 sama toistui, nyt vain toisessa tiimissä. Mitään näistä ei löytynyt, ja olokin parani www.fillari-lehti.fi Fillari 57. Kahta vuotta myöhemmin hän siirtyi Rabobankin ammattilaistiimiin ja muutti Etelä-Ranskaan. Happi ei vielä kulje rennosti, jalat ovat edelleen jumissa ja ylävartaloa kolottaa. Alkukauden kisat menivät hienosti, mutta sitten terveys romahti taas ja kausi jäi kesken. - Kunto alkaa olla ok, mutta voisi se olla parempikin. 17-vuotiaana oli vuorossa juniorien maailmancupin voitto maantiellä, maastoajon Euroopan mestaruus ja juniorien hiihdon Suomen mestaruus. Lääkärit levittelivät käsiään ja epäilivät, että miehellä on vikaa päässä. Tamperelainen, keväällä 25 vuotta täyttänyt Jukka Vastaranta on parin viime vuoden aikana kärsinyt sen verran pahoista terveysongelmista, että ajokaudet 2007 ja 2008 jäivät kuukauden mittaisiksi vaikka miehellä oli tiimisopimus molemmille vuosille
- Haluaisin ensi vuodeksi ammattilaissopimuksen. Lihakseni ovat nyt paremmassa kunnossa, mutta eivät vielä hyvät. Näin esimerkiksi issias. - Käyn Kokkolassa kerran viikossa, jos Leolle sopii. Osaan vaivoista Vastaranta olisi näkemyksensä mukaan sairastunut joka tapauksessa, mutta kova harjoittelu on pahentanut niitä. Maastossa myös issias vaivaa vähemmän. Vaikka Vastaranta tähtää taas huipulle, hän ei muistele esimerkiksi Rabobankin aikojaan erityisellä lämmöllä. - Jos en ajaisi kilpaa, ajaisin täysjoustolla. Vastaranta arvioi, että osa hänen vaivoistaan on perinnöllistä laatua. Täysjoustopyörän Jukka Vastaranta ottaisi kilpailuissa alleen, jos jostain löytyisi alle kymmenkiloinen peli, jonka molempien päiden jousituksen saisi lukituksi samasta vivusta. Minulle tulee aina tunne, että pystyisin vielä itse samaan. Se oli tunteetonta järjestelmällistä toimintaa. Viime talvena hiihtokilometrejä kertyi reilut 3 000 eli enemmän kuin useimmalle tavalliselle pulliaiselle pyöräilykilometrejä.q www.fillari-lehti.fi. Työpaikan myötä Jukka Vastarannalle järjestyi myös pyörä. Sinne kuitenkin pyritään nyt takaisin uutena miehenä ja erilaisella asenteella. nta kävi Jukka Vastara aa massa tuntum otta orinousuihin vu njassa. - Norvasto on tukenut uraani jo lapsuusvuosistani saakka. Jukka Vastaranta tekee tamperelaisessa pyöräliikkeessä RTechissä 5-6 tunnin työpäivää ja kehuu auliisti liikkeen omistajaa Mikko Norvastoa. Pyrkimykse- nä on saada loppukesästä sellaisia tuloksia, että ensi vuonna ajamiseen voisi satsata täysipäiväisesti. Kaikki ei kuitenkaan ollut täysin kunnossa. 58 Fillari " Kuukauden fillarinaama... Kaverit, joita parempi olin joskus, ajavat nyt suurten kisojen kärkisijoista. suurten kisojen kärkisijoista. Vastaranta sanoo harjoittelevansa aika vähän. Voi sanoa, että mies on edelleen rikki, mutta suurta edistystä on tapahtunut. - En tykkää katsoa televisiosta, kuinka kaverit, joita parempi olin joskus, ajavat Uran tässä vaiheessa voita leivän päälle joutuu hakemaan vielä muualta kuin ajamisesta. Jäykällä voi kuitenkin ajaa, jos lihakset ovat kunnossa ja jaksaa ottaa pattia vastaan. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että tulevaisuus saattaisi olla maastopuolella, missä loukkaantumisriski on pienempi. Juhannuksen jälkeen suunnitelmissa on lähteä ulkomaille ajamaan joko maastoa tai maantietä. keväällä Espa kun Vastaranta oli puoli vuotta pois pyörän selästä. Talvella Jukka Vastaranta ei pyöräile vaan hiihtää. Harjoittelupäiviä jää neljä. Vastaranta pyrkii ajamaan yhden yli nelituntisen lenkin viikossa ja kertoo muuten ajavansa 2-3 tunnin lenkkejä metsässä. Ne eivät missään nimessä olleet elämäni parhaita vuosia. Vatsalihakset ja pallea ovat jumissa, samoin niska, jossa on myös kaatumisista aiheutuneita kovettumia. Ensimmäinen suuri tavoite maastossa on EM-kisat. Alkuun Vastaranta oli skeptinen ja pohti, onko kyseessä taas yksi uusi parantaja. Maantielle Jukka Vastarantaa ajaa halu katsoa mikä on oma kunto suhteessa vanhoihin kilpakumppaneihin. Töitä pitää tehdä, mutta on mukavaa kun johtaja sanoo, että tule huomenna niin aikaisin kuin pystyt, mutta käy nyt ensin lenkillä. Kokkolassa menee yksi päivä viikosta, lepoon toinen ja kisoihin kolmas. Kuukauden miettimisen jälkeen hän otti yhteyttä Saarioon ja nyt kun hoitokertoja on takana kolmattakymmentä, tulevaisuus näyttää valoisalta. - Jos pyöräilystä haluaa ammatin, kannattaa suunnata maantielle. Kuluvan kesän tavoitteet hahmottuvat Vastarannan mukaan kauden kuluessa ja kunnon kehittyessä. Olin nuorena aika hyvä ja haluan vielä nähdä, mihin voimani riittävät kun vaikeuksista selvitään. Kesällä tuntimäärät kasvavat. Pidän kuitenkin erittäin paljon myös maastopyöräilystä. Lenkkeilyyn suosittelen lyhytjoustoista täysjoustoa. Jukka Vastaranta ei ole vielä tehnyt aivan lopullista päätöstä, onko ajamisen pääpaino jatkossa maantiellä vai maastossa. Sillä on kiva ajaa lenkin viimeinenkin tunti. Keväällä Vastaranta ehti jo tehdä maantieja patikointipainotteisen Espanjan-reissun yhdessä tyttöystävänsä kanssa. Maantiepyöränä on Timeless. Sitten Vastaranta sai tietää kokkolalaisesta hierojasta Leo Saariosta, jonka käsittelystä monet ovat löytäneet avun. Kisamaasturina on Cuben Elite HPC Foxin lukittavalla keulalla. - Kun on huipputiimissä juniorista asti, ei sitä osaa arvostaa, vaikka kyllä siellä homma toimi hienosti
MTB-Lohja oli hionut jo ennestään junan vessan varmuudella toimivaa tapahtumaorganisaatiotaan vielä parempaan iskuun. - Edes yöllä ei ollut kylmää, kymmenen asteen tuntumassa oltiin, pyöräilijät matkaan lähettänyt MTB-Lohjan Arto "A.M.-setä" Mäkinen kertoo. Ässäkeli siunasi kymmenettä Kakkosnelosta Vauhtia ja vaarattomia tilanteita TEKSTI JA KUVAT: MARKKU LIITIÄ Lohjan Kakkosnelosen pelottava penalty, joka tänä vuonna olisi ollut Fjällen yhden tunnin rentoutus-CD, jäi jakamatta loistavasti sujuneessa kymmenennessä Kakkosnelosessa. Yhteensä hyväntekeväisyyteen kerättiin kymmenennessä Kakkosnelosessa noin 15 000 euroa, joka jaetaan puoliksi Lohjan sairaalan ja Helsingin lastenklinikan osasto ykkösen kesken. Avauspäivän aamuna eli lauantaina 23. Roisto otettiin oitis kiinni ja varustettiin kypärällä. Avainsa- V nana oli tiimiyttäminen. Majoitukseen on varattu tasainen hiekkakenttä, vessoja riittää eikä suihkuista lopu kuuma vesi kesken. Mukana oli myös gorilla - Tampereelta tietysti, erilaisia kypärään viriteltyjä hiuslaitteita ja viime vuodesta taas reippaasti kasvanut hämähäkkimies sekä teini-ikäinen mutanttininjakilpikonna. Lahjoitusrahaa Lohjan sairaalalle ja Helsingin lastenklinikalle kertyi 15 000 euroa. i ei rran, että reitt in juuri sen ve hjalla satoi va Lo pölynnyt. Poliisien joukkueeseen kuului myös rosvo. aikka sääennustukset povasivat yksimielisesti Lohjalle enemmän tai vähemmän kurjaa keliä Kakkosnelosen viikonlopuksi, ei vettä tänä vuonna saatu kuin nimeksi. MTB-Lohja on kerännyt Kakkosnelosen historian aikana jo yli 140 000 euroa. Kolmannella joukkueella oli sodanaikaisilta näyttäneet massiiviset kaasunaamarit. Myös tapahtuman ensiapuosasto sai kuluttaa aikaansa lähinnä kahvinjuonnissa. Tarjolla oli monipuolista apetta varsin kohtuulliseen hintaan koko tapahtuman ajan. Kakkosnelosessa on alkuajoista lähtien jaettu palkintoja ansioituneille joukkueille. Kakkosnelonen on kolmea ensimmäistä vuotta lukuun ottamatta järjestetty Lohjan urheilukeskuksessa ja sitä ympäröivässä harjumaastossa. Joukkueet maksoivat osallistumisestaan 200 euroa, ja jos joukueella oli sponsori, 300 euroa. Lauantaina paikattiin pari pientä naarmua, mutta yöllä kukaan ei turvautunut ensiapuun. Kaikille osa-alueille oli omat tiiminsä, joiden turvin homma pysyi tiukasti hanskassa. Itse tapahtuman aikana saatiin mitätön sadekuuro, jonka jälkeen taivas pikku hiljaa selkeni ja sää muuttui erinomaiseksi. Lohjan sairaala käyttää rahansa vastasyntyneiden lasten kuulontestauslaitteistoon ja lastenklinikka ostaa maalauksia elävöittämään lasten magneettikuvaussalia. Pääpalkinnon eli Rattaan sai tänä vuonna PyöräHUSsit aidon 24h-hengen luomisesta. Vaasalaisen hotelli Kantarelliksen joukkue oli kokin asuissa tötteröhattuja myöten. Poliisien joukkue oli yhtä tiimiläistä lukuun ottamatta pukeutunut - yllätys, yllätys - poliiseiksi. toukokuuta sadetta tuli sen verran, että maasto kastui pölyämättömäksi. Poikkeava tiimiläinen oli sonnustautunut vangin asuun ja spurttasi karkuun jo ennen lähtöä. Mukana oli 72 joukkuetta ja soolokuskia. Erityispalkinto meni Velosportin joukkueelle, Tsemppipokaali Snigel Speedille, Bilteman nousukahvat Maastiskezälle, Mont´ojaan kiertopalkintokypärä Yöhöpinöiden/ MTB Lohjan Tuomas Lehdolle ja kier- 60 Fillari www.fillari-lehti.fi. Halukkaat pääsevät pientä maksua vastaan uimahalliin ja saunomaan. Murtuneen Rungon kisaravintolan ei jonoista päätellen tarvinnut pelätä tappiollista tulosta Kakkosnelosen viikonlopun osalta. Lähdössä nähtiin perinteiseen tapaan asua jos jonkinlaista
Lohjanjärven ympäripyöräily järjestettiin jo 30. Kakkosnelosen oheistapahtumana järjestettiin tänä vuonna Lohjanjärven ympäripyöräily, joka ajettiin noin 70 kilometrin asfalttireitillä. Lohjanjärven kierrosta teki erityisen miellyttävän kokemuksen hyvin toiminut huolto. Reitti kiersi Lohjanjärven vastapäivään. Ensimmäisen kolmanneksen mäkisyys saattoi tulla ei-paikkakuntalaisille osallistujille yllätyksenä. 2010 malleja jo saatavissa Tällä joukkueella ruokapuoli oli varmaan kunnossa. Corrente Disc kampanjahinta 799,(999,-) Telttapäästöistä ei ole haittaa. Maresh Rush Mares Rush kampanjahinta 899,(1149,-) Reitillä nähtiin myös tuplasinkuloita. Arriba Cyclo Disc kampanjahinta topalkinto Lentotekniikan joukkueelle. Ajoreitti käytiin haravoimassa kuntoon heti tapahtumaviikonloppua seuranneena maanantaina. Maaston kuluminen oli vähäistä kuten aiempinakin vuosina. Aikoja ei otettu kummallekaan ryhmälle. Reidet ja keuhkot olivat lujilla, sillä teräviä mäkiä riitti toinen toisensa jälkeen. Matkalla oli kaksi taukopaikkaa, joilta sai ilmaiseksi mehua, kahvia, pullaa, banaania ja jopa grillimakkaraa.q 999,(1249,-) Whistler Disc kampanjahinta 499,(649,-) Todellista LAATUA ja VASTINETTA rahallesi Jälleenmyyjät: Helsinki: Larun Pyörä Kuopio: Leo Sport Lahti: Polkupyörähuolto Mikkeli: Polkupyöräeteppi 09-682 3270 017-262 8559 03-733 9183 015-162 257 Tampere: Tampere: Turku: Vaasa: Nippeli Intersport Lielahti Pyöräpalvelu Pyöräliike Viertola 03-363 2900 010 239 3900 02-239 6995 06-317 1451 www.fillari-lehti.fi www.focus-bikes.com www.bikeboard.fi. Kun tuuli ja sade eivät vaivanneet, useimmat osallistujat selvittivät reitin suuremmitta vaikeuksitta, vaikka etenkin retkisarjalaisten kalusto oli jokseenkin kirjavaa. kerran. Retkisarjalaiset lähtivät matkaan lauantaina kello 17 ja hieman enemmän tosissaan ajaneet kuntosarjalaiset tuntia myöhemmin. Välillä pienen piirin tapahtumaksi hiipunut ympäripyöräily sai Kakkosnelosen siipien suojassa uutta nostetta ja järveä kiersi pari sataa pyöräilijää. Puolivälin paikkeilla maasto tasoittui
Alamäkiajon maailmancup TEKSTI: TOBIAS SHARP KUVAT: LOTHAR KUTSCHERA Steve Peat on Steve Peat on näyttänyt näyttänyt nuoremmille nuoremmille mallia ja voittanut mallia ja voittanut jo kaksi finaalia. jo kaksi finaalia. Setä 62 Fillari Steve Peat alkaa olla alamäkiradoilla jo setäikäinen verrattuna kanssakilpailijoihinsa, mutta silti brittistara taistelee taas koko sarjan voitosta. jaksaa heilua www.fillari-lehti.fi
Ohessa on Fillari-lehden hovikuvaaja Lothar Kutscheran otoksia Ranskan La Bressestä. www.fillari-lehti.fi Fillari 63 v v. 28-vuotias Minnaar ei hänkään ole mikään pikkupoika, mutta Peatilla on ikää jo 35 vuotta ja silti hän on kyennyt kahteen voittoon - toinen tuli Andorrassa ja toinen Ranskassa. Kolme ensimmäistä kisaa ajettiin kohtuulyhyillä radoilla, joilla kärkimiesten erot olivat sekuntien kymmenyksia ja jopa vain sadasosia. Fort Williamin yli neljä minuuttia kestäneellä radallakin erot jäivät todella pieniksi ja esimerkiksi kahdeksanneksi sijoittunut Matti Lehikoinen hävisi viidennen sijan noin kolmella sekunnilla. N Mick Hannah piti kisaamisessa taukoa, mutta se ei vienyt miehen vauhtia ja GTkuski taistelee cupin mitaleista. Sam Hill vaihtoi Iron Horsen satulasta Spessuun. Alkukauden perusteella muut cupvoittoa, tai ainakin mitalia, kärkkyvät kaverit ovat Gee Atherton, Michael Hannah ja Sam Hill. Finaalilaskujen perusteella tallikaverit olisivat tasapisteissä, mutta pinnoja jaetaan myös aika-ajosta miesten 20 parhaalle ja naisten 10 parhaalle. Naisissa voittotaistelu näyttää alkukauden perusteella olevan kahden kauppa, sillä Sabrina Jonnier ja Tracy Moseley ovat molemmat päässeet voiton makuun. Minnaar otti voiton kauden avauksessa Etelä-Afrikassa ja teki saman tempun Skotlannin Fort Williamissa. Vuosia Konan mannekiinina ajanut Moseley vaihtoi uuteen Trek-tiimiin ja se on selvästi tehnyt hyvää vauhdille. Finaalin voitosta pisteitä irtoaa 200 ja aika-ajostakin 50, joten niillä on suuri merkitys kokonaisuuteen. Kymmeneskin saa finaalista vielä 75 pistettä ja "siidingistä" 15. Lajin taso on maailmalla noussut vuosi vuodelta ja nyt ollaan tilanteessa, että virheitä ei sallita jos aikoo päästä kymmenen parhaimman joukkoon. Vauhti on edelleen kohdallaan, mutta parin edellisen kauden kaltaiset ylivoimaiset suoritukset ovat jääneet näkemättä. eljän osakilpailun jälkeen sarjan kärjessä ovat Matti Lehikoisen entinen tallikaveri Greg Minnaar ja nykyään Minnaarin kanssa Santa Cruz Syndicate -tiimissä ajava Steve Peat. Lehikoisen lisäksi Euroopan kisat on kiertänyt myös Toni Berg, mutta epäonni on vaivannut karsinnoissa eikä suomalainen Trek-kuski ole päässyt finaaleihin
Floriane Pugin 439, 6. Marc Beaumont 329, 10. Matti Lehikoinen 241 Naiset: 1. Fionn Griffiths 355, 9. Mio Suemasa 375, 8. Alamäkiajon maailmancup... Tracy Moseley ja Kona kuuluivat yhteen vuosia ja tulosta syntyi, eikä brittitädin vauhti ole hävinnyt Trekinkään satulassa. Tracy Moseley 750, 3. Myriam Nicole 496, 5. Sabrina Jonnier 892, 2. Gee Atherton 657, 4.Michael Hannah 652, 5. Osat ovat Shimanon uutta Saint-sarjaa ja Schwalben DH-renkaat ovat ainakin Suomen radoilla tuntematonta tavaraa. 2Stage on todella erikoisen näköinen viritelmä ja takana on DH-radoilla harvinainen ilmaiskari. Gee Athertonin Commencalissa on täydellinen Saintin osasarja kiekkoja myöden ja Foxin titaaninitriittipinnoitetuilla liukuputkilla varustettu Foxin factorykeula. 64 Fillari www.fillari-lehti.fi. Greg Minnaar 758, 3. Samuel Hill 607, 6. Justin Leov 386, 8. Steve Smith 301, 19. Emilie Siegenthaler 242 Samuel Blenkinshop on ajanut hyviä sijoituksia Yetin uudella pyörällä, jonka takapää liikkuu todella erikoisesti vaakaputken alla näkyvää "kiskoa" pitkin. Melissa Buhl 284, 10. Ikinuori konkari taistelee edelleen kärkisijoista. Pisteet neljän osakilpailun jälkeen: Miehet: 1. Samuel Blenkinsop 406, 7. Brendan Fairclough 354, 9. Céline Gros 421, 7. Emmeline Ragot 725, 4. Steve Peat 762, 2
Runko on massiivisen näköinen ja keskiö ikään kuin roikkuu swingin nivelen alapuolella ja muutenkin koko jousituksen rakenne on aivan uudenlainen. Mick Hannah on tehnyt uudella hiilikuituisella GT:llä hyvää jälkeä. Molemmissa päissä joustavat Bossin iskarit. Sam Hill on tehnyt Spessulla hyvää jälkeä. Mitä ilmeisimmin Syndicate-tiimillä on joku muu rengassopimus, sillä DT-Swissin vanteille heitettyjen Maxxiksen munkkien tekstit on maalattu piiloon. Transition on yksinkertaisen ja samalla toimivan näköinen kokonaisuus. Morewood on Suomenkin radoilla tuttu näky. Molemmista päistä iskaria painava takajousitus on kuitenkin ennallaan ja systeemi on DW-linkin suunnitelleen Dave Weaglen uusin aluevaltaus. Greg Minnaarin Santa Cruz on hienon näköinen kokonaisuus ja kaikki osat ovat Sram-konsernin tuotteita, kuten RockShoxin keula ja takaiskari, Sramvaihteet, Truvativin kammet ja Avid Elixir -jarrut. Chris Kovarik ei ole kuitenkaan saanut pyörällä kovinkaan suuria aikaan alkukaudesta. Kuvassa uusi versio, joka näyttää kiillotetulla rungolla tosi siistiltä. Jousitus toimii RockShoxin uusimmilla palikoilla niin edessä kuin takana. Matti Lehikoisen Eviliin on Ranskan-kisan jälkeen tullut osapäivityksiä ja uusi geometria. Intensen uusi 951 käyttää edelleen VPP-takajousitusta, mutta muuten pyörä on M6-malliin verrattuna laitettu kokonaan uusiksi. Merkki luottaa Demomallissaan edelleen erikoiseen "tuplaswingiin". www.fillari-lehti.fi Fillari 65
päivänä heinäkuuta. Seuraavat kaksi etappia ajetaan edelleen Pyreneillä, mutta Ranskan puolella. 66 Fillari www.fillari-lehti.fi. Joukkueajon jälkeen jatketaan matkaa kohti Espanjaa ja Barcelonaa. Huono suoritus ensimmäisenä päivänä voi olla henkisesti yllättävän tiukka pala kovemmallekin ajomiehelle. Monacosta kisa etenee suhteellisen helppojen etappien merkeissä Välimeren rannikkoa pitkin kohti länttä. Kirimiehille on ensimmäisellä viikolla tarjolla mielenkiintoisia etappeja, kokonaiskisaan satsaavat ajajat tulevat keskittymään aika-ajoihin, ja niille jotka pyrkivät tekemään irtiottoja, on siihen otollisemmat olosuhteet kuin yleensä Tourin aloitusviikolla. Toistaiseksi ei ole vielä päätetty hyväksytäänkö kisajärjestäjän ehdotusta siitä, että osalla etapeista radion käyttö olisi kielletty. Neljäs etappi, joka ajetaan Montpellierissä, on 39 kilometrin joukkueaika-ajo. Edellisen kerran nousu ajettiin vuonna 1997, jolloin Jan Ullrich otti haltuunsa keltaisen paidan eikä luopunut siitä sen jälkeen. Sen maali sijaitsee Andorrassa Arcalis-mäen päällä. On hyvä hetki tutkailla reittiä, pohtia suosikkeja ja selvittää sitä, kuinka Jussi Veikkanen on valmistautunut uransa ensimmäiseen Touriin. T our starttaa matkaan lauantaina 4. Matkan lyhyys suosii heikompia joukkueita, koska parhaat joukkueet eivät ehdi tehdä kovin suuria aikaeroja. Matka on sen verran pitkä, että eroja ajajien välille tulee muodostumaan. Tourin ensimmäinen vuoristoetappi ajetaan 10. Se on varmasti merkittävä kokonaiskilpailun kannalta. Tuolla etapilla hyväkin ajaja voi menettää aikaa, jos joukkueen suoritus takkuilee. Ensimmäisen päivän aika-ajo heikentää myös huomattavasti kirimiesten mahdollisuuksia keltaisen paidan tavoittelussa ensimmäisellä viikolla, koska he menettävät aika-ajossa kallisarvoisia sekunteja. Andorran etapilla on pituutta reilusti yli 200 kilometriä, joten odotettavissa on hyvin mielenkiintoinen päivä. heinäkuuta Monacossa ajettavalla 15 kilometrin aikaajolla. Heti ensimmäisenä kisapäivänä saadaan jonkinlainen käsitys siitä, millaisessa kunnossa kärkimiehet ovat. Voitto ratkennee vasta Mont Ventoux´n nousussa TEKSTI: JOONA LAUKKA KUVAT: LOTHAR KUTSCHERA Tour starttaa kasinon kulmilta Yhdeksäskymmeneskuudes Ranskan ympäriajo lähtee matkaan heinäkuun 4. Sää on varmasti kuuma noina päivinä Etelä-Ranskassa ja alueella lähes aina puhaltava Mistraltuuli voi myös sekoittaa kisan kulkua. Tuolla etapilla ei Touria voiteta, mutta joku varmaan menettää pelin jo silloin. Jos ehdotus menee läpi, sekin parantanee hieman irtiottojen onnistumismahdollisuuksia. päivänä formulakisoista tutuksi tulleista Monacon maisemista
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hyvin todennäköisesti kokonaiskisan voitto ratkeaa vasta Ventoux´n nousussa. Pyreneiden etapeilla kivutaan muutamia pyöräilyhistorian legendaarisia nousuja, kuten Col du Tourmalet, mutta ohjelmassa ei ole kuitenkaan maalia vuorten huipulla. Pyreneiden jälkeen ajajat siirtyvät Keski-Ranskaan Limogesin kaupunkiin, missä he saavat viettää ensimmäistä lepopäivää. Alppien ensimmäinen etappi, jonka maali sijaitsee Sveitsissä, ei ole kovin vaativa. Molemmat ovat sellaisia, että niiden aikana merkittäviä ratkaisuja voi tapahtua ja varmaan tapahtuukin vuoristopäivien jälkeen. Ajajille ei tarjota mahdollisuutta levätä, vaan kisa jatkuu 40 kilometrin henkilökohtaisella aikaajolla. Henkilökohtaisesti pidän kisareittiä poikkeuksellisen hyvänä, sillä odotettavissa on kilpailu, jossa jännitys ja kisan vaativuus kohoavat huippuunsa vasta viimeisellä viikolla. Se suosii mäkimiehiä, koska he eivät tule menettämään kovinkaan paljon aikaa aika-ajoissa. Ensin ajetaan peräkkäin kaksi todella kovaa etappia Alpeilla. Keltaista paitaa puolustavalle joukkueelle ne tietävät työntäyteisiä päiviä. Nämä etapit ovat takuuvarmasti niitä, jotka suosivat irtiottoja. Katsojan kannalta luvassa on varmasti kisa, jota ei kannata jättää väliin.q www.fillari-lehti.fi Fillari 67 v v. Sen takia on todennäköistä, ettei kärkiryhmässä tapahdu merkittävää hajoamista noina päivinä. Viimeinen viikko on poikkeuksellisen vaativa ja suosii ajajia, jotka palautuvat hyvin ja sietävät kolmiviikkoisen kisan aiheuttamaa stressiä. Henkilökohtaisia aikaajokilometrejä kertyy normaalia vähemmän. Seuraavien neljän etapin aikana Tourin reitti kiertää Keski-Ranskasta Sveitsin rajalle. Sen jälkeen on kisan toinen lepopäivä ja sitten on tämän vuoden kisan rajun huipennuksen vuoro. Seuraavana päivä on Ranskan kansallispäivä, joten odotettavissa on tapahtumarikas etappi Massif Central -vuoristossa maan keskisellä ydinalueella. Sokerina pohjalla on toiseksi viimeinen etappi, joka päättyy "etelän jättiläisen" Mont Ventoux´n huipulle
Kahdeksas Tourin voitto se vasta suoritus olisikin! Toissa vuonna Tourin, ja uransa aikana kaikki muutkin suuret ympäriajot, voittanut Alberto Contador on luonnollisesti suuri suosikki. Kuinka moni olisi uskonut viime vuoden kesäkuussa, että Carlos Sastre voittaa heinäkuussa Tourin. Hän näytti Giron kovissa mäissä, että kunto on kohdallaan ja voitonhalu on vain kasvanut vuosien saatossa. Armstrongia 14 vuotta nuorempi Saxo Bankin riveissä ajava Andy Schleck on mies, joka voi hyvinkin voittaa Tourin. sija Giron kokonaiskilpailussa. Onko hän vai Armstrong tallin kapteeni. Armstrongista puhuttaessa on hyvä muistaa, että hän on ennenkin tehnyt asioita, joita on yleisesti pidetty mahdottomina. On riskialtista jättää päätös tallin kapteenin nimeämisestä vaikka ensimmäiselle mäkietapille, koska tuollaisessa tilanteessa ensimmäisellä kisaviikolla apukuskit joudutaan jakamaan kahden kapteenin käyttöön. Armstrongin lisäksi toinen lähes veteraaniksi luokiteltava kilpailija on Carlos Sastre. Tour... Schleck, Contador, Sastre - vai sittenkin Lance? Cadel Evans on väläytellyt kuntoaan ennen Touria. Hänen paluunsa kisoihin tänä keväänä ei ole sujunut aivan odotetulla tavalla, mutta ei Lancen kunto huonokaan ole. Uskon, että Schleck on kestänyt rääkin hyvin ja on valmis näyttämään mihin hän todella kykenee. Riisin legendaarinen ja äärimmäisen kova Tourin valmistautumisohjelma on ennenkin tuottanut hyviä tuloksia. Siinäpä kysymys, johon edes asianosaisilla ei ole vielä ratkaisua. Tallin voimavarojen hajottaminen heikentää aina sen iskukykyä. Nähtäväksi jää, kuinka paljon hän kykenee parantamaan kuntoaan Touriin mennessä. Jos tallin ongelmat ratkeavat ja se osallistuu Touriin, Contadorilla on vielä yksi ongelma ratkaistavana kisan aikana. Kuvan muutkin ajajat, eli Valverde (Evansin imussa), Schleckin veljekset sekä Menchov ovat heinäkuussa ennakkosuosikkeja. S elvän ennakkosuosikin nimeäminen on jälleen kerran haastavaa. Kuluneena keväänä hän ajoi loistavasti, mikä varmasti on kasvattanut luxemburgilaisen itseluottamusta. Lista voittajaehdokkaista on pitkä ja silti ennakkoarvio voi mennä pahasti metsään. Harjoittelun ja terveyden kannalta kaikki on sujunut optimaalisesti Touria silmälläpitäen, mutta espanjalaisella on sitäkin enemmän muita murheita. Hänen ja Armstrongin Astana-joukkueella on ollut huomattavia taloudellisia vaikeuksia, eikä tätä juttua kirjoitettaessa ole täysin varmaa, onko tallia edes enää olemassa heinäkuussa. Hän on jo edellisvuosina osoittanut mäennousu- ja palautumiskykynsä suurissa etappiajoissa. Hän on ollut viime vuosina kiistatta paras pyöräilijä etappiki- soissa. Contadorin kevätkausi sujui hyvin ja kunto oli vahva. Ennakkosuosikeista kokenein on kaikkein aikojen paras Tour-ajaja Lance Armstrong. Viime vuonna hän voitti kisan, joten tälläkään kertaa kokenutta espanjalaista ei kannata aliarvioida. Viime kuukausina Schleck on harjoitellut tallin managerin Bjarne Riisin opastuksessa kovaa ja paljon. Taktisesti lähes aina hyvin ajava Sastre voi nousta kisan mustaksi hevoseksi, varsinkin jos hän kykenee omassa taktiikassa 68 Fillari www.fillari-lehti.fi. Siitä hyvänä todisteena on 12
Odottaminen ei ole hyvin motivoituneelle urheilijalle koskaan helppoa, mutta Jussin tapauksessa siitä on hyötyäkin, koska kokemusta ja kovuutta on kertynyt kiitettävästi vuosien varrella. Palauttavaa harjoittelua. Seuraavassa hieman tietoa siitä, mitä Jussi teki ennen Touria. Kaksi 45-60 minuutin mäkeä (Mont Ventoux) anaerobisella kynnyksellä. 2.7. Italialaiset pyöräilijät eivät viime vuosina ole yltäneet Ranskassa huippusuorituksiin. 18.-24.5. 25.-28.5. Tour ajetaan nyt 96. Vuosien kokemus, hyvä joukkue ja vahva motivaatio tekevät Freirestä tällä kertaa hyvin potentiaalisen ehdokkaan parhaan kirimiehen titteliä tavoiteltaessa. Edellä mainitun nelikon lisäksi voittoa tai ainakin sijoitusta kolmen parhaan joukossa lähtee tavoittelemaan perinteiseen tapaan Cadel Evans. Tallin leiri Alpeilla. Romandian ympäriajo. 4.-7.5. Kumpanakin päivänä 4-5 tunnin lenkki, johon sisältyi kaksi 40-60 minuutin mäkeä noin 300 watin teholla. Tourissa kokonaiskilpailu on luonnollisesti aina kiinnostavin seuraamisen kohde, mutta kirimiesten kamppailu etappivoitosta ja vihreästä paidasta on aina huikea spektaakkeli sekin. Nyt 28-vuotiaana Jussi on niin fyysisesti ja kuin psyykkisestikin valmis maailman kovimpaan kisaan. 2.-3.6. Pyörä kulki jo varsin hyvin. Uskoisin, että tälläkin kertaa suurin into ja kuntohuippu on mennyt Giron myötä, joten Ivan Basso ja Franco Pellizotti eivät varmaan tule olemaan mukana aivan parhaiden vauhdissa. Palauttavaa harjoittelua. Palauttavaa harjoittelua. Joka päivä 2-3 vuorta (100-150 minuuttia/ päivä) teholla, joka oli hieman anaerobisen kynnystehon alapuolella (hieman yli 300 wattia). 1.7. Cavendishille Tourin suurin haaste on vuoristo ja siellä se, kykeneekö hän ajamaan kisan aikarajojen puitteissa maaliin Pariisiin saakka. 15.- 17.5. Hänen mahdollisuutensa voittoon ovat varsin vähäiset, paitsi jos mies on viime aikoina oppinut tekemään irtiottoja vuoristossa. Palauttavaa harjoittelua. 8.-9.5. Hänen kuntonsa on toistaiseksi suuri arvoitus, mutta josi hän saa harjoiteltua kunnolla kesäkuussa, hän voi olla yksi Tourin suurista yllättäjistä. Suorituskyvyssä pitkissä mäissä on vielä parantamisen varaa. Kokaiinin käytöllään runsaasti negatiivista julkisuutta kerännyt Tom Boonen haluaisi jälleen kerran tavoitella vihreää paitaa, mutta kisan järjestäjä ei halua belgialaista lainkaan mukaan. Ajoa 4 tuntia. Pohjolan paras pyöräilijä eli Norjan Thor Hushovd on viritellyt kuntoaan kaikessa rauhassa. 13.-21.6. Suosikkina kireihin spurttaa tämän hetken nopein pyöräilijä Mark Cavendish, jonka viimeaikaisten esitysten jälkeen muut ovat altavastaajan asemassa. päivänä heinäkuuta ja päättyy sunnuntaina 26. 10.-12.6. Pyreneiden etapit. Palauttavaa harjoittelua 2 tuntia. Tourin etapit Vuoden 2009 Tour de France alkaa lauantaina 4. Ennen Tourin alkua tuomari tulee ratkaisemaan, pääseekö Boonen kisaan vai ei. Joukkueajoharjoitus 2-3 tuntia reipasta vauhtia. Tutustuminen mäkiin ja harjoittelua samalla teholla kuin Alpeilla. 27.-30.6. päivänä heinäkuuta. Veikkanen on ajanut maaliin jo 4 suurta etappiajoa, joten ensimmäinen Ranskan kierros ei ole missään tapauksessa "haetaan kokemusta" reissu, vaan tavoitteena on menestyä. Palauttavaa harjoittelua. 25.6. Nyt ennen vuoden tärkeintä kisaa hänen kuntonsa on kohdallaan ja mies valmis näyttämään mihin hän kykenee.q Veikkanen mukana ensi kertaa R iihimäen kasvatti, mutta nykyään jokseenkin eteläranskalaistunut Jussi Veikkanen starttaa vuosien odotuksen jälkeen uransa ensimmäiseen Touriin. Palauttavaa harjoittelua. Päivittäin harjoittelua 4-5 tuntia. 10.5. 2.7. Erittäin positiivinen merkki oli, että kunto tuntui paranevan kisan loppua kohden. Jussin asema La Francaise des Jeux -tallissa on myös sellainen, että hän voi vapaasti toteuttaa itseään, jos vain voimat jaloissa riittävät. Etappeja on 21 ja matkaa kertyy yhteensä noin 3 500 kilometriä. hyödyntämään kisaan ennakkosuosikkeina starttaavien Astana- ja Saxo Bank -joukkueiden keskinäistä kilpailua. 13.-14.5. Palauttavaa harjoittelua. 30.5-1.6. Lenkillä 4 tuntia, joista 2 tuntia moottoripyörän peesissä. kerran. Alkukaudella vaisusti ajanut Oscar Freire on valmistautunut kisaan huolella. Päivittäin 4-6 tuntia harjoittelua. Sveitsin ympäriajo. 3.7. Kevyehköä ajoa 3 tuntia 12.5. Tärkeintä oli, että kisa ajettiin kunnialla maaliin. Ajoa 2-3 tuntia reipasta vauhtia. 7.-9.6. 22.-24.6. Olettaisin, että monia Fillari-lehden lukijoita kiinnostaa se, miten valmistaudutaan yli kolmiviikkoiseen kilpailuun. Katalonian ympäriajo. Molempina päivinä 4-5 tunnin lenkit, joiden aikana 20-30 minuuttia mäkiä (2-3 kpl/ lenkki) noin 300 watin teholla. Kilpailua edeltävät viikot ovat luonnollisesti vain suunnitelmaa koska tämä lehti oli silloin jo painossa. 28.4.-3.5. Ajoa 5-6 tuntia helpossa maastossa kevyellä teholla. Palauttavaa harjoittelua 2 tuntia. Lepopäivä. 11.5. Taannoinen Jussia vaivannut sairastelu alkaa olla ohi, mutta kunto on vielä hakusessa. Giron voittanut Denis Menchov tulee todennäköisesti olemaan hyvässä kunnossa, mutta tuskinpa mies saa viritettyä Touriin samaa virettä kuin Giroon. Viime vuonna Tourissa hyvin menestynyt amerikkalainen Christian Vande Velde joutui keskeyttämään Giron kaaduttuaan ensimmäisellä etapilla. Yhteenveto etapeista: 10 tasamaaetappia 7 vuoristoetappia 1 mäkinen etappi 2 henkilökohtaista aika-ajoa 1 joukkueaika-ajo Muuta numerotietoa: 3 maalia vuoristonousun huipulla 2 lepopäivää 55 kilometriä henkilökohtaista aika-ajoa 20 kolmen korkeimman kategorian nousua kiivettävänä 8 uutta etappikaupunkia: Brignoles, Girona (Espanja), Issoudun, Martigny (Sveitsi), Saint-Fargeau, Tonnerre, Vatan, Verbier (Sveitsi). www.fillari-lehti.fi Fillari 69 v v. Kisa, jossa tavoitteena oli antaa tallille viimeiset näytöt kunnosta ja samalla ajaa ensimmäistä kertaa todella kovaa pitkissä mäissä. 26.6
08-311 6711 / 044-3030 821 www.special-bike.com. Polkupyöräilyn erikoisliike CUBE - SPECIALIZED - FELT - SCOTT MADISON - YETI - COMMENCAL - FORT TIMELESS - SRAM - AVID - ROCKSHOX FOX - FOX RACING - MET - BBB SHIMANO - CONTINENTAL - PITPRO SHAMAN RACING - CAMELBACK POLISPORT - 661 - SWALBE ODYSSEYS - ABUS - KRYPTONITE MAVIC - ALEXRIMS... Oulun Special Bike Heikinkatu 17, 90100 Oulu p
Italian Ympäriajo Jännitys säilyi Girossa VIIME HETKEEN 72 Fillari www.fillari-lehti.fi
Danilo Di Luca voitti etapin ennen Stefano Garzellia ja Franco Pellizottia. Tämänhetkisten tietojen mukaan Petacchi jatkaa nykyisessä tallissaan kauden lop- puun. Tämän jälkeen kisan johtoon siirtyi ruotsalainen Columbia-tallia edustava Thomas Lövkvist. Nyt Petacchi ajoi kuin parhaina päivinään. Oli ilo nähdä nuori Lövkvist johtajan rosa-paidassa, jota ruotsalainen pyöräilijä ei ole päässyt sovittelemaan Tommy Primin jälkeen. Molemmat etapit voitti yllättäen LPR Brakes joukkueessa nykyään ajava Alessandro Petacchi, jolla on kilpailukieltonsa jälkeen ollut vaikeuksia yltää voittoihin ja löytää hyvää joukkuetta. Perin harvinaista herkkua pitkissä etappiajoissa. Kjell Carlströmin Liquigas-talli oli Giron avanneessa joukkueajossa kahdeksas. G iro käynnistyi Lido di Venetsiassa eli varsinaisen Venetsian edustalla olevalla saarella ajetulla lyhyellä joukkueajolla, jonka voitti Columbia-tiimi ennen toista amerikkalaista joukkuetta Garminia. Seuraavilla vuoristoetapeilla alkoi hahmottua, ketkä olivat todella vahvoilla vuoristossa, kun Denis Menchov nappasi voiton. Seuraavat kaksi etappia ajettiin tasaisessa maastossa ja odotusten mukaisesti lopullinen ratkaisu jäi loppukiriin. Suurena ennakkosuosikkina kisaan startannut Ivan Basso ei ollut ihan parhaassa mahdollisessa kunnossa. Heti voittojen jälkeen alkoi huhumylly siitä voisiko hän siirtyä jo ennen Touria sellaiseen joukkueeseen, joka kelpuutetaan kiertämään Ranskaa. Tuolloin nähtiin heti kenellä pyörä kulki. Voittonsa jälkeen Columbia unohti aiemmat puheensa hyvin nopeasti. Myös Cervelo-tallin kapteenin Carlos Sastren www.fillari-lehti.fi Fillari 73. Di Luca oli vahva kuten myös Pellizotti. Lövkvistin kannalta Giron menestys tuli erittäin hyvään aikaan, koska hänellä on juuri meneillään sopimusneuvottelut ensi kaudelle. Kovin pitkään Girossa ei poljeskeltu tasamaalla, vaan jo neljännellä etapilla mentiin vuoristoon. TEKSTI: JOONA LAUKKA KUVAT: TIM DE WAELE, PYÖRIEN KUVAT JANNE LEHTI Satavuotista historiaansa juhlistanut Giro oli poikkeuksellisen jännittävä kilpailu, joka ratkesi vasta kisan viimeisellä kilometrillä. Uskon, että Lövkvist tienaa ensi vuonna aimo kasan kruunuja. Kisaa edeltävinä päivinä näiden kahden joukkueen välillä käytiin mielenkiintoista henkistä sodankäyntiä, kun Columbia syytti Garminia siitä, että he keskittyivät liian hyvin joukkueajoon
Onneksi takana autossa tullut huoltomies oli niin ripeä, että hän oli ottamassa varapyörää katolta jo siinä vaiheessa kun Menchov liukui vielä ikuisen kaupungin kadulla kyljellään. 74 Fillari www.fillari-lehti.fi. Ilman rahaa se on pitkällä tähtäimellä haastavaa. Giron toisella viikolla Di Luca siirtyi kisan johtoon. Tuolloin hän oletti, että Astana-talli toivottaa kazakin tervetulleeksi riveihinsä. Kisamatka oli yli 60 kilometriä ja reitti niin vaativa, että voittajankin keskinopeus oli reilusti alle 40 kilometriä tunnissa. Tämä selittää vaikkapa Ivan Basson käytöksen kun hän myöhemmin valitti, että kisan olisi tullut jatkua. Onneksi hän ei ole enää hengenvaarassa. Menchovin Rabobank-joukkueella alkoi nyt vaativa tehtävä, kun he puolustivat Menchovin rosa-paitaa. Astana-tallin rahaongelmien tausta on mielenkiintoinen: Viime vuonna Alexander Vinokourov ilmoitti haluavansa palata kisoihin tänä vuonna. Italialaisen pyörä kulki samaan malliin kuin muutama vuosi sitten hänen ollessaan uransa huipulla. Armstrongia tämä ongelma ei kosketa, koska hän ei saa lainkaan palkkaa vaan on niin sanottu vapaaehtoinen työntekijä. Sama koskee ketä tahansa EU-alueella työskentelevää duunaria. Di Luca jäi hänelle tuolla etapilla lähes kaksi minuuttia. Ammattilai- set tietävät erittäin hyvin, että pyöräily on aina vaarallista, mutta se voi olla myös poikkeuksellisen vaarallista, jos kisareitin turvallisuudesta ei huolehdita. Niistä pahin oli Pedro Horrillon hurja syöksy alas rotkoon. Toisin kävi. Ei siis ihme, että etapista muodostui erittäin tärkeä. Bruyneel teki tuolloin manageriuransa suurimman virheen. Paljon synkemmät tunnelmat olivat Astana-tallissa. Kilpailunjärjestäjä ei tästä pitänyt, vaan haukkui ajajat laiskoiksi. Urheilijoiden ja henkilökunnan on varmasti hankala keskittyä kisoihin, jos ei saa työstä palkkaa. Jälleen kerran UCI näytti kuinka vähän se välittää ammattipyöräilijöiden hyvinvoinnista. etappi oli henkilökohtainen äärimmäisen vaativa aika-ajo. Menchovin keskittymiskykyä Giron viimeisellä viikolla ei edes häirinnyt huhu siitä, että hän olisi ollut niin sanotun Wienin veripankin asiakas. Koko polemiikkia ei olisi syntynyt, jos UCI:n alaisuudessa toimivat kisatuomarit olisivat hoitaneet tehtävänsä kunnolla, sillä kilpailun päätuomari on vastuussa turvallisuudesta. Vuoristoetapeilla Di Luca ajoi aktiivisesti, muttei kovasta yrityksestään huolimatta kyennyt tiputtamaan Mencho- Kisan jännitys pysyi korkealla loppuun saakka, kun viimeisenä 14,4 kilometrin aika-ajoon startannut Denis Menchov kaatui sateen liukastamalla kivitiellä kun maali oli jo melkein näkyvissä. Kisareitin turvallisuus tai paremminkin sen turvattomuus oli muuten hyvin menneen Giron heikoin kohta. Italian Ympäriajo... kunto vaikutti varsin hyvältä. Vinokourov, joka tuntee erittäin hyvin kazakstanilaiset vaikuttajat eli Astana-tallin sponsorit, on varmasti vaikuttanut osaltaan Bruyneelin ja sponsoreiden väliseen välirikkoon. Giron kisareitit olivat poikkeuksellisen vaarallisia, mikä aiheutti runsaasti onnettomuuksia. Tasamaaetapeilla Mark Cavendish löysi kirivauhtinsa eikä Petacchista ollut enää nuoren britin kukistajaksi. Järjestäjä painosti niiden joukkueiden ajajia, joiden sponsori oli myös kilpailun sponsori, kritisoimaan ajajien yhteistä päätöstä. Tallin manageri Johan Bruyneel sanoi, ettei ottaisi koskaan Vinokourovia joukkueeseensa. Hänen tehtävänsä on keskeyttää kilpailu, jos ajajien turvallisuutta ei voida taata. Näillä näkymin ei ole mitään varmuutta siitä, kuinka pitkään tallin toiminta jatkuu. Tallin ajajien keskinkertaisten suoritusten lisäksi suurin osa sponsoreista ei ole enää kuukausiin maksanut palkkoja. Turvallisuustaistelu huipentui Milanossa ajettuun etappiin, jonka aikana ajajat päättivät neutralisoida etapin eli ajella rauhassa, koska reitti oli todella vaarallinen. Monelta on kuitenkin unohtunut se tosiasia, että myös ammattipyöräilijöillä on oikeus keskeyttää työskentely, jos hän kokee työolosuhteet poikkeuksellisen vaarallisiksi. Girossa 12. Näytti siltä kuin mikään ei voisi pysäyttää "killer" Di Lucaa. Tuona päivänä rautahermoinen siperianmies Denis Menchov ajoi voittoon ja samalla kisan johtoon. Lance Armstrong ei pysynyt kovissa mäissä kärkiryhmän vauhdissa, vaikka yritti parhaansa, ja huikean kevätkauden ajaneen Levi Leipheimerin kunto tuntui olevan laskussa
Jo sadan vuoden ajan Giro on tarjonnut jännitystä ja dramatikkaa pyöräilyn ystäville. Viimeiselle kilometrille tultaessa vaikutti siltä, kuin kilpailu olisi jo ratkennut Menchovin eduksi, kunnes hän kaatui suoralla tiellä. Onneksi Menchov ei loukannut itseään ja pääsi virenmäisesti jatkamaan matkaansa kohti kisan voittoa. Sateen takia Di Luca päätti satsata siihen, että hän voittaisi aikaa mutkissa ja päätyi ajamaan normaalilla pyörällä. Suomen Kjell Carlström ajoi varmasti uransa parhaan pitkän etappiajon. Toivokaamme myös, että italialaiset oppisivat sadan vuoden kokemuksella organisoimaan kisan edes hieman paremmin tulevaisuudessa.q Ensimmäisellä etapilla Astanan bussi ja pyörät oli sijoitettu niin, että yleisön piti kiertää puiston puolelle. Liquigas-tallin Pelizotti otti kokonaiskilpailun kolmannen sijan. Katsotaan, kuinka paljon Lancen vauhti kiihtyy heinäkuuhun mennessä. Menchovin kaatumisen televisiosta nähnyt Di Luca ei voinut kuin todeta, että "parempi mies voitti Giron tällä kertaa". Menchov sen sijaan lähti matkaan levykiekolla varustelulla aika-ajopyörällä. Vuoden 2009 Giro oli mielestäni harvinaisen jännittävä ja tapahtumarikas. via. Näissä asetelmissa edettiin aina viimeiselle etapille saakka, joka oli mutkaisella reitillä ajettu 14 kilometrin aikaajo Rooman keskustassa. Siitä huolimatta iso joukko innokkaita faneja odotteli kamerat valmiina Lancen astumista ulos bussista. Giantin uusi aika-ajopyörä on virtaviivaisen näköinen ja sen muodot ovat yllättävän lähellä Spessun uutuutta. Rabobankin Gianteissa Shimanon keskiölaakerit painetaan suoraan rungossa oleviin koloihin ilman erillisiä alumiinikuppeja. Danilo Di Lucalla oli käytössä aivan uusi De Rosan aika-ajopyörä, joka tosin on vielä prototyyppi. www.fillari-lehti.fi Fillari 75 v v. Tärkeintä oli, että Kellu sai näytettyä millaisen työn hän kykenee tarvittaessa tekemään. Viimeisten ajajien lähtiessä matkaan sade oli kastellut tien, joka oli hyvin liukas. Kellun kunnosta ei saa hyvää käsitystä tulosluetteloa silmäilemällä, mutta kisaa seuraamalla kylläkin. Saman tallin ykköskapteeni Basso oli viides ja osoitti näin nousseensa takaisin huipputasolle kilpailukieltonsa jälkeen. Oli harmi hänen kannaltaan, etteivät kapteenit menestyneet aivan odotetulla tavalla. Hän tosin kykeni keräilemään bonus-sekunteja ja kaventamaan Menchovin etumatkan 20 sekuntiin. Toivottavasti näemme tulevaisuudessakin vastaavanlaisia Giroja. Lance Amrstrong oli kahdestoista. 19 millin levyinen takarengas voi tosiaan lähteä liirtoon melkein missä tahansa, jos tienpinta on märkä. Di Lucan ajo ei kulkenut kovinkaan hyvin, mutta Menchov ajoi hurjaa vauhtia. Kisan kaksi viimeistä matkaan lähtijää olivat Di Luca ja Menchov. Viime kesän Tourin voittaja Carlos Sastre ajoi yllättävän hyvin ollen lopulta neljäs. Hän kykeni tekemään töitä joukkueensa hyväksi kolmen viikon ajan ilman että väliin tuli lainkaan huonoja päiviä
Italian Ympäriajo... Ruotsin hallitsevan maantiepyöräilyn mestarin Jonas Ljungbladin Canyon oli vahvasti sini-keltainen. Fuji-Servetto -talli ajaa tietysti Fujin pyörillä. Pyörän takajarru on piilossa keskiön takana ja etujarru on vaihdettu aerodynaamisempaan versioon. 76 Fillari www.fillari-lehti.fi. Koko joukkue käytti hiilikuituisia versioita Dura-Acen polkimista. Fabian Cancellaran käyttämä aika-ajopyörä on uuden Specialized S-Works TTR-mallin protyyppi ja ainakin etuosan "lisäkate" näyttäisi olevan siinä ja siinä sääntöjen mukainen. Quick Stepin Specialized aika-ajopyörät näyttävässä rivissä. Fillari on Euroopassa vielä kohtuullisen tuntematon, mutta jenkkilässä japanilainen merkki on vaikuttanut jo vuodesta 1971. Xacobeo Galicia ajaa Orbea Orca -pyörillä, joissa on Dura-Acen uusin versio ja varsin pätevän näköiset hiilikuituvanteiset Shimanon kiekot. Rabobank toimii läheisessä yhteistyössä Shimanon kanssa, joten tallin pyöristä löytyivät tuoreimmat uutuudet
Maalisuoralla puhaltanut vastatuuli laski ryhmien vauhdit liki juoksuvauhtiin, mutta toisella puolella rataa mentiin 70 kilometrin tuntivauhtia. Kaksikko taittoi matkaa sopuisasti loppuratkaisun ollessa jo etukäteen melko selvä. CC Helsingin ratasprintteri Risto Aaltio pääsi avaamaan kirin hyvältä paikalta, mutta pitkän kirin lopussa edellisen päivän kakkonen Kalevin Urmo Utar pääsi ohi. M-16 20 min + 3 kierrosta 1) Jani Sandelin CCH 27.25, 2) Roope Nurmi TAS sa, 3) Aku Silvenius TWD sa Naiset 20 min + 3 kierrosta 1) Mirella Harju TuUL 27.43, 2) Elisa Arvo CCH sa, 3) Terhi Salmenoja TuUL 27.50, 4) Linnea Louhi TuUL 28.50, 5) Heli Joela Picaro 28.53 Elite 50 kierrosta 1) Urmo Utar KCT/EST 1.30.42, 2) Risto Aaltio CCH sa, 3) Ardy Utar KCT/EST sa, 4) Mikko Vastaranta Continental sa, 5) Kari Maunumäki KäTa sa, 6) Gabriel Leppik KCT/EST sa, 7) Tero Hämeenaho Continental sa, 8) Mika Vilén CCH sa, 9) Matti Pajari CCH sa, 10) Marko Göös KäTa sa 12. Pääjoukko saavutti lopussa kärkikaksikkoa, joten suureen kyttäilyyn ei ollut mahdollisuutta. Näin kävi tänä vuonnakin, kun ison, mutta jostain syystä toimimattoman irtiottoryhmän tullessa kilpailun puolen välin jälkeen kiinni, irtiottoon pääsi Tailwind Länkenin Kimmo Kananen. Kimmo Kananen jätti loppukirissä Leppämäen, joka näin uusi viimevuotisen kakkostilansa. Tulva-ajot 25.-26.4. Lapua Perinteinen kevään kilpailu Tulva-ajot nostettiin kilpailukartalle viime vuonna kolmietappisena ja kaksipäiväisenä tapahtumana. CC Helsingin kuopiolaisvahvistus Jarmo Rissanen, TuUl:n Toni Liias ja kaksi Kalev-ammattilaisjoukkueen virolaiskuskia ajoivat yli puolet kilpailusta irtiotossa. Susikierros ajettiin tällä kertaa "Söderkullan kolmiolla" vuoden 2005 tapaan, sillä siltaremontit estivät Ingmanin lenkin käytön. ajettu 34. Simo Klimscheffskij´n muistokisan Kansainvälisesti kaikkien aikojen merkittävimmän suomalaisen pyöräilyihmisen Simo Klimscheffskij´n muistoajot käytiin 18.4. Myöhemmin hän sai seurakseen Continentalin Marko Leppämäen. Miesten yleinen luokka ajoi Porista Lattomereen suuntautuvalla kierroksella vajaat sata kilometriä. Kisasilppua Kisasilppua 11. Leppämäen tiedettiin yrittävän kilpakumppaninsa tiputtamista ja väsyttämistä ennen loppukiriä, joka olisi Kanasen heiniä. Kilpailu ratkesi pääosin aika-ajon tuloksiin, joten tempon voittanut CC Helsingin Jarmo Rissanen vei miesten kokonaiskilpailun. Pääjoukon kirin vei nimiinsä pienellä etumatkalla Jukka Vastaranta, mutta lupaavimman loppukirin esitti seuraavana viivalle saapunut Porin Tarmon 18-sarjalainen Matti Manninen. Maalipaikka oli Boxin kylällä moottoritien ylittävällä sillalla, jonne ei ajettu kilpailukierroksilla. Turun nuori Mika Simola oli kolmas ennen CC Helsingin Elite-joukkueen ikäkapteenia Jan Elmgreniä. Miehet yleinen 95 km: 1) Mika Vilén CCH 2.26.28, 2) Jouko Mäkelä Continental sa, 3) Mika Simola TuUl sa, 4) Jan Elmgren CCH sa,5) Joonas Henttala (M-18) Akilles sa, 6) Marko Göös KäTa sa, 7) Antti Träskelin Chebici sa, 8) Matti Manninen (M-18) PoTa sa, 9) Jarkko Niemi P-Union sa, 10) Juhani Timmerbacka Chebici sa Toni Liias ratkaisi loppukirissä 3. Viimeisellä kierroksella otaksuttiin ammattimiesten hoitavan voiton etelänaapuriin, mutta ratkaisu jäi yllättäen maalisuoran lyhyeen kiriin. Lyhyt kierros mahdollisti pientenkin irtiottojen toimivuuden ja niin tapahtuikin. Kilpasarjan mukana maaliin saapui matkalla harventunut naisten luokka. Pori Perinteiseksi kauden avaukseksi muodostunut Lattomeri-ajo Porissa keräsi jälleen mukavasti väkeä aikaisesta ja viileästä ajankohdasta huolimatta. Kilpailussa nähtiin muutama vahva irtiottoyritys muun muassa Akilleksen Kim Mansnerin ja järjestävän seuran Koiviston Iskun Antti Träskelinin toimesta, mutta loppuratkaisut jäivät kuitenkin suureen pääjoukon kiriin, jossa kokemus oli valttia. Leppänen Continental sa M-18 80 km: 1) Mikko Paajanen TWD 2.11.20, 2) Matti Manninen PoTa 2.15.20, 3) Jesse Virtanen TuUL sa 52. Sprintterin mittoihin talven aikana kasvanut Toni Liias sai hoitaa loppukirin avaamisen, eikä sen jälkeen muista ollut vastusta. Naiset 25 km: 1) Terhi Salmenoja TuUL 47.04, 2) Elisa Arvo CCH 48.50, 3) Linnea Louhi TuUL 48.57, 4) Mirella Harju TuUL sa, 5) Pia Lehikoinen TVC 52.55 Elite 80 km: 1) Toni Liias TuUL 2.04.10, 2) Urmo Utar KCT/EST sa, 3) Gabriel Leppik KCT/EST sa, 4) Jarmo Rissanen CCH sa, 5) Jouko Mäkelä Continental 2.08.03, 6) Marko Göös KäTa sa, 7) Ardy Utar KCT/EST 2.08.20, 8) Juhani Timmerbacka CHEBICI sa, 9) Tero Hämeenaho Continental sa, 10) Petri K. Viime vuonna käyttöön otettu suoraviivainen reitti ilman Rettigin rinnettä muutti kilpailun huomattavasti helpommaksi. Turku Turun Sanomien kortteliajot käytiin aurinkoisessa Aurajoen rannassa viileän merituulen puhallellessa. Lattomeri-ajo 13.4. TS Kortteliajot 19.4. Naisissa etappien voiton vei Lahden Kalevan Tiina Nieminen, joka ainoana naisena pysyi molemmilla maantie-etapeilla miesten kilpaluokan mukana. M-16: 1) Roope Nurmi TAS 3.47.40 M-Kilpa: 1) Joni Loukkola PoPyKa 3.44.20, 2) Petri Jutila P-Union 3.44.39, 3) Antti Kulmala OP-P 3.44.43, 4) Robert Back NCK 3.44.50, 5) Marko Eronen KoiI 3.45.01 Naiset: 1) Tiina Nieminen LaKa 3.46.18, 2) Laura Lilja TFL/IK-32 3.52.51, 3) Mirella Harju TuUl 3.55.19, 4) Linnea Louhi TuUl 4.36.08, 5) Karoliina Räsänen TFL/IK-32 4.37.56 N-18: 1) Henni Alakoskela KaKa 4.28.32, 2) Riinamaria Hongisto TFL/IK-32 4.52.34 Elite: 1) Jarmo Rissanen CCH 5.26.37, 2) Marko Leppämäki V8 5.27.15, 3) Marko Göös KäTa 5.27.45, 4) Kimmo Tuunanen SPP-56 5.28.06, 5) Kim Mansner TAS 5.28.12, 6) Jan Elmgren CCH 5.28.25, 7) Jouni Ingalsuo KäTa 5.28.33, 8) Antti Träskelin Chebici-Isku 5.28.35, 9) Toni Liias TuUl 5.28.48, 10) Kaj Tuukkanen GIF 5.28.49 M18: 1) Matti Manninen PoTa 5.28.44, 2) Jesse Virtanen TuUl 5.29.21 Kananen Susikierroksen ässä Sipoon 3.5. Monipuolinen lyhyehkö kierros muuttui liki myrskyisän tuulen vaikutuksesta erittäin raskaaksi ja vaihtelevavauhtiseksi. Onnistuneita irtiottoja ei nähty monista hyvistä yrityksistä huolimatta, joten ratkaisu jäi välikirien tapaan isoon massakiriin. Kilpailu koostui kahdesta maltillisen pituisesta maantie-etapista ja niiden välissä ajetusta 18 kilometrin aika-ajosta. uudella reitillä Turun Metsämäessä. Useasti Sipoossa ratkaisut ovat tapahtuneet kovavauhtisilla irtiotoilla. CC Helsingin ikinuori Mika Vilen nappasi voiton Continentalin Jouko Mäkelän edestä. Kirissä IK-32:n ensimmäistä vuottaan naisissa ajava Laura Lilja puristi kokeneen Tiina Niemisen ohi ajon aikana kolarissa kärsineellä pyörällään, josta kirin päätteeksi irtosi takavaihtaja. M-18 -sarja ajoi Sipoossa miesten Eliitin kanssa ja nopein oli erittäin vahvasti kirissä ajanut Porin Tarmon Matti Manninen. M-18 126 km: 1) Matti Manninen PoTa 3.09.58, 2) Mikael Myllymäki KaKa 3.09.58, 3) Mikko Paajanen TWD 3.09.58, 4) Jesse Virtanen TuUL 3.09.58, 5) Juho Färlin TAS 3.09.58 N 63 km 1) Laura Lilja TFL/IK-32 1.44.43, 2) Tiina Nieminen LaKa sa, 3) Heljä Korhonen TFL/IK-32 sa, 4) Karoliina Räsänen TFL/IK-32 1.55.41 N-18 63 km 1) Miimu Paavola P-P 1.44.43, 2) Virva Koski TVC sa, 3) Taija Laitala JurvU 1.49.37, Kilpa 84 km: 1) Jaakko Sorvisto Picaro 2.19.13, 2) Björn Stenvall Akilles sa, 3) Roope Nurmi TAS sa, 4) Tomi Karhu Akilles sa,5) Teuvo Färlin Akilles sa Elite 126 km: 1) Kimmo Kananen TWL 3.09.21, 2) Marko Leppämäki Continental sa, 3) Jukka Vastaranta Continental 3.09.58, 4) Mika Simola TuUL sa, 5) Jan Elmgren CCH sa, 6) Toni Liias TuUL sa, 7) Jyrki Terävuo TuUL sa, 8) Ilari Kahila CCH sa, 9) Mikko Vastaranta Continental sa, 10) Sami Tiainen TWL sa 78 Fillari www.fillari-lehti.fi
Linja-ajossa voiton vei kilpailuihin talven loukkaantumisen jälkeen palannut Teemu Viholainen Chebici-Iskun joukkueesta ennen CCH:n paidassa ajanutta tallinnalaista Erik Idarandia. Helsinki Maantiecup sai tänä vuonna lisäväriä, kun siihen lisättiin yhdeksi osakilpailuksi ratakilpailu. 70 km: 1) Matti Manninen, PoTa, 1.50.28, 2) Mikko Paajanen, Twd, 1.50.38, 3) Meelis Raba, PärnuKS Kilpa 10 kier. Elitellä ajettiin ensin 15 kilometrin linja-ajo ja parin tunnin tuon jälkeen 30 kilometrin pisteajo. Kisasilppua Kisasilppua 29. Lyhyellä kahdeksan kilometrin mittaisella kolmiokierroksella puhalsi muutaman kilometrin verran kova sivutuuli, joka pilkkoi porukkaa. Irtiotossa oli kolme CC Helsingin ajajaa, kaksi paikallista Team Continentalin kuskia ja Tailwind Länkenin Kimmo Kananen. Elite-luokan lähdössä CC Helsingin Jarmo Rissanen oli kilpailun alkupuolella yksin irtiotossa, mutta tuli kiinni puolimatkassa, kun ratkaiseva nimivahva irtiotto syntyi. Kolmikon selkeästi nopein oli Simola, joka ajoi odotettuun voittoon. M-Elite 120 km: 1) Mika Simola, TuUL, 2.57.08, 2) Tommi Martikainen, TuUl, 3) Jarmo Rissanen, CCH, 4) Toni Liias, TuUL, 2.58.44, 5) Marko Leppämäki, Cont, 6) Matti Pajari, CCH, 3.00.04, 7) Kari Holma, Che-Isku, 8) Tero Hämeenaho, Cont, 3.00.32, 9) Sami Tiainen, TWL, 10) Mika Vilen, CCH M-18 120 km: 1) Matti Manninen, PoTa, 3.00.32, 2) Mikko Paajanen, TWD, 3) Jesse Virtanen, TuUL Kilpa 80 km: 1) Pasi Karjalainen, Zeus, 2.03.13, 2) Lars Losvik, NCK, 3) Timo Häkkinen, LaprPy, 2.06.19, 4) Tero Kuusisto, TWD, 5) Joni Loukkola, PoPyKa Naiset 80 km: 1) Heljä Korhonen, FocusLadies, 2.07.48, 2) Pia Pensaari, TVC, 2.10.03, 3) Laura Lilja, FocusLadies, 2.16.03, 4) Terhi Salmenoja, TuUL, 2.16.03, 5) Linnea Louhi, TuUL, -1kier Continental Road-cupin kisa 5, 31.5. Samalla yritti myös Kananen ja tuloksena Kananen pääsi yksin irti. Rosendahl GP, Continental Road cupin kisa 3, 17.5. Kilpaluokan kanssa ajanut 16-sarja pitikin sen verran kovaa vauhtia, että yhdistetyssä lähdössä kärkitilat menivät junioreille. 70 km: 1) Matti Pajari, CCH, 1.47.32, 2) Kimmo Kananen, TWL, 1.48.01, 3) Marek Salermo, CCH, 1.48.05, 4) Jukka Vastaranta, Cont/V8, 5) Marko Leppämäki, Cont/V8, 6) Jarmo Rissanen, CCH, 7) Thomas Darpy, Che-Isku, 1.49.23, 8) Mika Simola, TuUl, 1.50.21, 9) Perttu Turku, CCH, 10) Kari Maunumäki, KäTa M-18 20 kier. Kilpailu ei kerännyt muiden maantiecupin kilpailujen veroisia osallistujamääriä, mutta muutama kymmenen kuskia velolle kuitenkin uskaltautui. 17 km: 1) Miimu Paavola, TP-P, 32.19, 2) Rosa Törmänen, Cyclos, 34.19, 3) Taija Laitala, JU, 34.24 III Pyhäjärvi maantieajot, Continental Road-cupin kisa 4, 24.5. Säkylä Pyhäjärviajot käytiin edellisten länsirannikon kisojen tapaan kovassa tuulessa tasaisella reitillä. 17 km: 1) Heljä Korhonen, IK-32/Focus 31.50, 2) Pia Pensaari, TVC 32.21, 3) Eeva Teivaala, TP-P 33.18, 4) Terhi Salmenoja, TuUl 5) Mirella Harju, TuUl 34.26 N-18 5 kier. Seuraavalla kierroksella samoilla tienoilla Varalan mäessä Continentalin Jukka Vastaranta yritti irti. CCH:n Matti Pajari irtosi kolmanneksi viimeisellä kierroksella yksin kärkeen. Martikainen käynnistikin ratkaisevan irtioton kilpailun loppupuolella. Pajari ajoi voittoon puolen minuutin turvin Kanasen tullessa maaliin ennen Salermon johtamaa irtiottoa. Elite 20 kier. Tampere Tampereella Pyynikinharjulla ajettava kotimainen klassikko Rosendahl GP keräsi paljon ulkomaista väriä osallistujalistoille varsinkin M16-sarjaan, joka kilpailee samoissa maisemissa heinäkuussa nuorten olympiapäivillä. Viholainen sijoittui toiseksi ja vei yhteiskilpailun voiton. Elite/M-18 Linja-ajo 15 km/37,5 kierrosta: 1) Teemu Viholainen, Che-Isku, 20 pistettä, 2) Eerik Idarand, CCH, 17, 3) Ilari Kahila, CCH, 15, 4) Jukka Heinikainen, TWL, 13, 5) Risto Aaltio, CCH, 11 Naiset, N-18, Kilpa, M16 Linja-ajo 10 km/25 kierrosta: 1) Tero Pusa, LprPy, Kilpa, aika 15.46, 2) Jere Myllymäki, CCH, M16, 3) Juha Aintila, IK-32, Kilpa, 4) Peter Reunanen, IK-32, Kilpa, 5) Terhi Salmenoja, TuUL, Naiset Elite/M-18 Pisteajo 75 kierrosta/30 km: 1) Jukka Heinikainen, TWL, 104 pistettä, 2) Teemu Viholainen, Che-Isku, 85, 3) Eerik Idarand, CCH, 72, 4) Mika Vilén, CCH, 69, 5) Ilari Kahila, CCH, 46 Yhteistulos: 1) Teemu Viholainen, Che-Isku, 37, 2) Jukka Heinikainen, TWL, 33, 3) Eerik Idarand, M18, CCH, 32, 4) Ilari Kahila, CCH, 26, 5) Mika Vilén, CCH, 20, 6) Risto Aaltio, CCH, 19, 7) Anders Bäckman, TWL, 19, 8) Antti Träskelin, Che-Isku, 19, 9) Juhana Hietala, CCH, 12, 10) Johan Gustavson, CCH, 9, 11) Jukka-Pekka Santala, Che-Isku, 8, 12) Tapio Arvo, TuUL, 8 www.fillari-lehti.fi Fillari 79. Siinä oli mukana seurakaveri Mika Simola ja CCH:n paidassa ajava kuopiolainen Jarmo Rissanen. 35 km: 1) Kalle Laanterä, Zeus, 56.10, 2) Sami Mattila, TVC, 56.14, 3) Peter Reunanen, Ik-32, 56.16, 4) Markku Koljonen, KuoPs, 56.26 5) Petri Jutila, P-Union M-16 10 kier. Virolaisessa Kalev Chocolate Continental-teamissa ajava Turun Urheiluliittoa edustava Tommi Martikainen oli kokeilemassa kipeää polveaan viivalla. Pisteajossa paluun kilpakentille parin vuoden tauon jälkeen tehnyt Tailwind Länkenin Jukka Heinikainen vei rautaisella kokemuksellaan pisteajon nimiinsä ennen nuorempia kilpakumppaneitaan. 35 km: 1) Karl Juudas, CFC, 55.50, 2) Timmo Jeret, PärnuKS, 3) Krister Raudsepp, CFC, 56.05, 4) Mihkel Räim, JKV Saarenmaa, 5) Aksel Nômmela, CFC, 6) Olli Teivaala, TP-P, 56.08 Naiset 5 kier. Ratakisa helteisellä Helsingin olympiavelodromilla oli kilpaluokalla ja naisilla yhtä kuin kymmenen kilometrin linja-ajo
Kilpaluokassa lähti irtiotto 30 kilometrin kohdalla CC Helsingin Raimo Taavitsaisen ja TWD:n Janne Turusen voimin. alkoi reipasta vauhtia, eikä mennyt pitkään kun kärkeen oli muodostunut ryhmä, jossa polkivat Kimmo Kananen, Matti Pajari, Mika Nieminen ja Toni Liias. Carlström ja Pajari saavuttivat ja ohittivat kärkikaksikon neljännellä kierroksella. M-18 56 km: 1) Joonas Henttala Akilles 1.22.08, 2) Aku Silvenius TWD s.a., 3) Jesse Virtanen TuUl s.a., 4) Lasse Lilleberg LaiLu s.a. Kaksikko taittoi matkaa kunnes tuli kiinni neljän ajurin vahvuisen irtioton ajamana 70 kilometrin kohdilla. päivänä kesäkuuta keräsi hieman muutetulle reitille kotimaan kärjen lisäksi kotikaupungin pojan Kjell Carlströmin. Mitalit ratkaistiin pääjoukon kirissä, jolloin Joonas Henttala oli terävin. Takana tulleesta pääjoukosta nousi neljänneksi vahvalla ajollaan edellisten päivien voittaja TWL:n Kimmo Kananen. Paajanen ja Liias tippuivat ryhmästä 70 kilometrin kohdalla, jolloin viimeistä sataa kilometriä jäivät kärkeen taivaltamaan Rissanen ja Hiltunen. Leppämäki tippui kaksikon kyydistä ensimmäisellä pikkukierroksella. Lopussa Kimmo Kananen varmisti voiton pienellä irtiotolla ja kolmanneksi tuli lopussa pääjoukosta irtauntunut Matti Pajari. 1) Kimmo Kananen TWD-Länken 1.07.30,8, 2) Kim Mansner Akilles 1.07.40,8, 3) Matti Pajari CCH 1.08.28,1, 4) Jukka Heinikainen TWD-Länken sa., 5) Mikko Paajanen TWD M18 sa. Carlström näytti ajamisen mallia 81. Heti kilpailun alussa lähti Team Continentalin Paavo Hiltusen käynnistämä irtiotto, jossa mukana oli Mikko Paajanen CC Tailwindistä, Jarmo Rissanen CC Helsingistä ja Toni Liias Turun Urheiluliitosta. Hetken päästä Pajari teki saman tempun ja näin kaksi ensimmäistä sijaa oli ratkaistu. Elite-luokan kilpailu koostui seitsemästä 21 kilometrin isosta kierroksesta, joilla jokaisella ajettiin lyhyt pätkä kaupungissa. Kaksikko Nieminen ja Liias piti sen verran hyvää vauhtia, että takaa-ajoon lähtenyt Marko Leppämäki takarenkaassaan Sami Tiainen pääsi hyvin lähelle, mutta ei aivan mitalille saakka. Nelikossa vetotöistä vastasi Velosportin kaksikko eli Team Velosportissa ajava Pajari ja Velosportissa työskentelevä Kananen. Naiset 28 km: 1) Lotta Lepistö Porin Tarmo 49.37, 2) Mirella Harju TuUl 49.39, 3) Linnea Louhi Turun Urheiluliitto 49.42, 4) Karoliina Räsänen IK-32 s.a., 5) Terhi Salmenoja Turun Urheiluliitto s.a. Lopuksi ajajilla oli edessään kymmenen 3,5 kilometrin pikkukierrosta, jotka olivat todella raskaita sisältäen paljon nousuja, mukulakiveä ja jyrkkiä käännöksiä. Viimeisellä isolla kierroksella noin 140 kilometrin kohdalla kärkeä lähti tavoittamaan irtiotto, jossa oli mukana ennakkosuosikki Carlström sekä CC Helsingin Matti Pajari ja Continentalin Marko Leppämäki. 3) Sofia Kansikas Tampereen Pyörä-Pojat s.a., 4) Eveliina Suvisaari Akilles s.a. Kimmo Kananen ajoi lisäpainoja vaatineella pyörällään vakuuttavaan voittoon SM-Kortelissa Lahdessa. OP GP 6.6. Kun maaliin oli noin kymmenen kilometriä, Kimmo lähti omille teilleen. Tässä vaiheessa ero kärkikaksikkoon oli noin kolme minuuttia. N-18 28 km: 1) Roosa Törmänen Cyclos 49.42, 2) Miimu Paavola Tampereen Pyörä-Pojat s.a. M-18-sarja ajoi miesten kanssa saman matkan. Kärkeen muodostui viiden ajajan ryhmä, jossa oli Kimmon mukana kisahommin palannut Jukka Heinikainen. Viisikko teki tasaisesti töitä, kunnes Kimmo lähti taas omille teilleen saaden mukaansa Akilleksen Kim Mansnerin. Porvoon ajoissa Kesän ehdoton klassikko, jo 81. Kananen oli alkajaisiksi yksin irti ja kun hänet ajettiin kiinni, ei mennyt kauan kun hän oli taas mukana irtiotossa. Porvoo Kimmo Kananen jatkoi lauantaina siitä mihin perjantaina jäi. Viimeisillä kilometreillä voitosta taistelleesta nelikosta Jurvan Voiman kokenut Mikko Aalto korjasi voiton. Kilpa 105 km: 1) Mikko Aalto JurVo 2.36.16, 2) Lars Losvik NCK sa, 3) Petri Lindqvist Zeus sa, 4) Janne Turunen TWD sa, 5) Raimo Taavitsainen CCH 2.36.36 Elite 182 km: 1) Kjell Carlström TWD-Länken/Liquigas 4.28.21, 2) Paavo Hiltunen Team Continental 4.30.55, 3) Jarmo Rissanen CCH 4.31.08, 4) Kimmo Kananen TWD-Länken 4.31.48, 5) Paavo Paajanen TWD-Länken U23 4.31.55, 6) Marko Leppämäki Team Continental 4.32.03, 7) Mika Simola TuUL 4.32.03, 8) Kari Maunumäki KäTa 4.32.26, 9) Eero Teivaala Team Continental U23 sa, 10) Jan Elmgren CCH sa M-18: 1) Joonas Henttala Akilles 4.32.26, 2) Jesse Virtanen TuUL 4.35.26, 3) Mikael Myllymäki KaKa 4.37.31 Naiset: 1)Lotta Lepistö PoTa 3.18.54, 2) Carina Ketonen Riverside CC sa, 3) Anne Palm CCH sa, 4) Heljä Korhonen Focus Ladies 2.58.36, 5) Terhi Salmenoja TuUL 2.58.38 N-18: 1) Roosa Törmänen Cyclos Kuusamo 2.27.47, 2) Taija Laitala Jurvan Urheiljat 2.27.52, 3) Sofia Kansikas P-P 2.27.56 80 Fillari www.fillari-lehti.fi. Naisten ja N-18-luokan mitalit ratkaistiin 14 ajajan kirissä, jossa Lotta Lepistö oli selvästi nopein. Miehet 56 km: 1) Kimmo Kananen TWD-Länken 1.20.53, 2) Matti Pajari CCH 1.21.13, 3) Mika Nieminen LaKa 1.21.47, 4) Toni Liias TuUl s.a., 5) Marko Leppämäki Velo 8 s.a., 6) Sami Tiainen TWD-Länken s.a., 7) Risto Aaltio CCH 1.22.08, 8) Jukka Heinikainen TWD-Länken s.a. Seuraavalla kierroksella Pajarilta loppui polttoaine ja Carlström jatkoi vakuuttavasti viidenteen Porvoon ajojen voittoonsa. Kisasilppua Kisasilppua Kananen hallitsi Lahden SM-Korttelia Miesten kisa kortteliajon SM:issä Lahdessa 5.6. Pitkän päivätyön tehnyt Hiltunen oli toinen ennen Rissasta. kerran järjestetty Porvoon ajot 7. Neljän ryhmä ajoi reipasta vauhtia ja sai turvallisen kaulan pääjoukkoon. 9) Kari Maunumäki KäTa s.a., 10) Mika Vilen CCH s.a
Impivaarasta siirryttiin ensin kohti Hauniaisten allasta ja paluu Impivaaraan tapahtui Mälikkälän kautta. Vauhdin hurmaa tarjosi EK3, jossa kovapohjaista polkua ja alamäkeä oli yhdistelty sopivassa suhteessa. Miesten Pro-sarjassa voiton vei Janne Ukkola vain 18 sekunnin erolla ennen Henri Ojalaa. Tarjolla oli kaikkiaan viisi erillistä erikoiskoetta joista täysmatkalaiset (nuoret, naiset pro ja miehet pro, M-40, M-50, Tour) ajoivat erikoiskokeet 1, 2 ja 4 kahteen kertaan. Matti ei startannut kisaan, mutta Toni ajoi pro-luokassa kuudenneksi. Yhden kierroksen ajaneilla junnuilla ja puolitourilaisilla tuli erikoiskokeille mittaa 6,4 kilometriä ja siirtymiä 12,3 kilometriä. Vaasa Enduron SM-sarjan kolmas osakilpailu käytiin 7.6. Reitti kierteli Turun ja Raision alueilla. Omaleimaisuutta tarjosivat myös lukuisat rakennelmat reitin varrella. Talvesta oli muistona muutama märkä kosteikko, mutta koko reitti oli hyvin ajettavissa. Nuorten sarjassa Jeremias Holmberg vei voiton 11 sekunnin erolla ennen Samuli Tuomista. Haasteellisuutta reitille toivat EK:t 2 ja 4, jotka olivat suurimmaksi osaksi kivikkoista polkua. Kisasilppua Kisasilppua TEKSTI: NIKO RONKAINEN TEKSTI: NIKO RONKAINEN Ojala vei kauden ensimmäisen MTB Enduron Turussa MTB Enduron kauden 2009 ensimmäinen kisa ajettiin 26.4. Kisan järjestelyistä vastasivat yhteistyössä Pyörä-68 ja MTB Turku. Hotelli Vallonia Gardenin valinta kisakeskukseksi mahdollisti edullisen majoituksen ja tutustumisen reittiin ilman kiireitä. Ajaminen vaati jatkuvaa keskittymistä ja oikeiden ajolinjojen muistaminen oli haasteellista. Turun avauskisassa tutuksi tullutta kalliota oli vain yhdellä erikoiskokeella. Nuorten ja Pro-kuskien luokissa käytiin tiukin taistelu voitosta. M-40-sarjassa voittoputkea jatkoi Ari Moisio 42 sekunnin erolla ennen Kim Järvistä ja M-50-sarjassa Pekka Sammalisto vei voiton 30 sekunnin erolla ennen Harri Saarista. Reitti kierteli Hyvinkään eteläpuolta ja ratamestari tarjosi kisaajille neljä erillistä erikoiskoetta. Luokissa M-12, M-15 ja 1/2-tour ajettiin erikoiskokeet yhden kerran ja muut ajoivat erikoiskokeet kahteen kertaan. Reitti koostui neljästä erillisestä erikoiskokeesta Mustasaaressa ja Vaasassa. Erot kisasarjoissa olivat selkeät ja tiukin taistelu käytiin Tour-sarjassa, jossa kolmen kärki mahtui puolen minuutin sisään. Kahdelle kierrokselle siirtymineen kertyi pituutta 47 kilometriä, joista erikoiskokeita oli 12,4 kilometriä. Tulokset: 1) Henri Ojala Pyörä-68 43.02, 2) Janne Ukkola TFW/System1Racing 45.56, 3) Antti Kuitto LprPy 48.47 Fillari-lehti Enduro 17.5. Kokonaisuudessaan reitti tarjosi tasapainoisesti haastetta kaikille, tekniikkapaikat pystyi ajamaan läpi eikä vaarallisia osuuksia juuri ollut. Loppusaldoksi kertyi täysmatkalaisille kahdeksan erikoiskoetta sekä junioreille ja puolitouriin osallistujille viisi. Tutustuminen reittiin paikan päällä vahvisti ennakkokäsitykset: korkeuseroa ei juuri ollut ja maasto oli erittäin kivistä. Harmittavasti osallistujamäärä oli huomattavasti pienempi kuin kahdessa aiemmassa osakilpailussa, sillä sekä kisareitti että järjestelyt olivat erinomaiset. toukokuuta. Kisasarjoissa (juniorit, nuoret, naiset pro, miehet pro, M-40, M50) kärkisijoista taistelivat tutut nimet. Tuloslistoja seuratessa oli mukava huomata Orimattilan Toiveen vahva edustus. Reitin haasteellisuuden huomasi rengasrikkojen määrässä ja erikoiskokeiden keskinopeuksissa. Lähtölistassa huomiota herättivät nimet Matti Lehikoinen ja Toni Berg, jotka tunnetaan paremmin DH-puolelta. Muissa luokissa matkaa kertyi 37,4 kilometriä, joista 12,8 oli erikoiskokeita. Toisella kierroksella oli siten hyvät mahdollisuudet korjata mahdolliset ajolinjavirheet ja kiristää vauhtia nyt jo tutuilla polulla, jos vain voimia riitti. Kisan kokonaispituus oli täysmatkalaisille 33,5 kilometriä joista erikoiskokeita oli 13 kilometriä. Monet pätkät olivat tuttuja edellisiltä vuosilta. Hyvinkää Erinomainen sää ja nopeat polut olivat avainasemassa kun MTB Enduron kausi jatkui Hyvinkään osakilpailulla 17. Muutamissa luokissa taistelu voitosta oli erittäin tiukkaa. Muissa sarjoissa kärki ajoi yli minuutin erolla seuraavaan. Tulokset: 1) Janne Ukkola TFW/System1Racing 40.05, 2) Henri Ojala Pyörä-68 40.23 3) Antti Kuitto LprPy 42.17 TEKSTI: NIKO RONKAINEN KUVA: PETTERI HARTIKAINEN Traxmeet MTB-Enduro 7.6. Muissa luokissa erot kärjessä olivat selvät, etenkään naisten sarjan Outi Marttilalle ja M-40-sarjan Ari Moisiolle ei löytynyt vastusta. Turussa. Etukäteen erikoiskokeiden tunnelmaa pääsi fiilistelemään esittelyvideosta, joka julkaistiin kisakutsun yhteydessä. MTB-Enduron SM-sarja pitää seuraavaksi kesätauon ja kisat jatkuvat heinäkuun lopussa Jyväskylässä. Tulokset: 1) Kari Veikkolainen Zeus 52.30, 2) Henri Ojala Pyörä-68 53.16, 3) Janne Ukkola System1Racing 54.08 Kari Veikkolaiselta ei vääntö loppunut Vaasan kivikoissa. www.fillari-lehti.fi Fillari 81. Erityisesti kallioinen maasto tarjosi haasteita sekä kuskeille että kalustolle, joten katsojia oli kertynyt reitin varrelle runsaasti. Pro-luokassa kolmas osakilpailu tarkoitti kolmatta uutta voittajaa, kun Kari Veikkolainen oli nopein ennen Henri Ojalaa ja Janne Ukkolaa. Edellisen Hyvinkään osakilpailun tapaan täyden matkan ajavat kiersivät erikoiskokeet kahteen kertaan. Erikoiskokeiden maasto oli pääasiassa kalliota ja kuivaa kangasmetsää. Viimeisestä mitalisijasta käytiin tiukka taistelu, sillä järjestävää seuraa edustaneet Jaakko Ojala ja Toni Ketelä jäivät mitalista kolmen ja viiden sekunnin päähän. Ajolinjoja ja rengasvalintoja pystyi miettimään vielä illalla saunan lauteilla. Vaasassa. Erikoiskokeet olivat pääasiassa kangasmetsää
Poutainen sää helli osallistujia eikä täysin uudelta radalta juuri märkää paikkaa löytynyt. Lieto Ennen kesätaukoa viimeinen XC-cupin kisa ajettiin uudessa paikassa, Liedossa. Kokenut Team Velo Cyclingin puuhamies Samu Laine oli tehnyt Liedon maastoihin paikoin hyvin teknisen endurotyylisen radan, jossa moni osallistuja joutui paikoin turvautumaan jalkapatikkaan. Aikuisten lähdössä Tailwind Länkenin Kimmo Kananen latasi heti alusta lähtien vauhtia maasto-osuuksille niin paljon, että ennakkosuosikki Jukka Vastarantakin jäi hieman. Mäkisissä maastoissa rankalla ja paikoin juurakkoisella radalla Velo 8 -seuran tamperelaisen Jukka Vastarannan vauhti oli omaa luokkaansa. CC Picaron Olli Miettisen ja Lappeenrannan Pyöräilijöiden Antti Kuiton kärkitilat Ojalan takana olivat suhteellisen odotettuja, mutta seuraaville sijoille palkintopallin viereen väriä toivat endurosta paremmin tuttu Janne Ukkola sekä Keravan Zeuksen Kari Veikkolainen.. Miehet 6 kier: 1) Henri Ojala, P-68, 1.12.26, 2) Olli Miettinen, Picaro, 1.13.27, 3) Antti Kuitto, LprPy, 1.17.21, 4) Janne Ukkola, TFW System 1, 1.20.31, 5) Kari Veikkolainen, Zeus, 1.21.59, 6) Samuel Halme, KorsKa, 1.22.47, 7) Oksman Jerry, HyPy, 1.23.06, 8) Panu Vainio, CCH, 1.23.27, 9) Harri Laaksonen, BFT, 1.26.55, 10) Kristian Ijäs, 1.13.34 -1 Naiset 6 kier: 1) Paula Oksman, HyPy, 1.19.06 -1, 2) Hanna Konttinen, VoVi, 1.13.55 -2, 3) Heli Ovaska, PK-Team, 1.17.26 -2 M-18 6 kier: 1) Samuel Halme, KorsKa, 1.22.47, 2) Samuli Tuominen, HHCMB/SYSTEM, 1 1.15.02 -1, 3) Jeremias Holmberg, BFT, 1.18.50 -1 M-16 2 kier: 1) Vili Leppänen, TWD, 28.45, 2) Jukka Pahajoki, JYPS, 29.05, 3) Heikki Soukko, P-P, 30.30 N-16 2 kier: 1) Jenna Lajunen, VP, 39.15 XC-cup jatkui helatorstaina Helsingin Paloheinässa. Vaikealla radalla ei repimällä ja hosumalla pärjännyt, vaan tasaisen varma rytmikäs ajo tuotti parhaan tuloksen. Kaupungin toimesta juuri kisojen alla uusiksi laitettu reitti kiersi Paloheinän täyttömäkeä sekä asfaltoitua rullasuksirataa perinteisten Haltialan metsäalueiden sijaan. XC-cuppia ajetaan aikuisten sarjoissa mararon-cupin tyyliin, jolloin kaikki lähtevät yhtä aikaa ja ajavat saman matkan. Kimmo Kananen aloitti Paloheinän XC-cupin tavoin kovaa heti lähdön jälkeisellä asfalttisiirtymällä ja sai peräänsä vajaan kymmenen kuskin letkan. Vastaranta jätti kansallisia jo pidemmän aikaa hallinneen Turun Pyörä-68:n Henri Ojalan varjoonsa liki neljällä minuutilla. N-Elite: 1) Carina Ketonen, RCC, 1.31.36, 2) Paula Oksman, HyPy, -1 kier. Helsinki Jukka Vastarannan vauhti oli kohdallaan Paloheinässä. Lieto KMC Super XCO Cupin kisa 3, 24.5. Kymmenen kilometrin ajon jälkeen Ruotsinkylän asfalttiosuudella Kananen karkasi yksin johtoon pitäen nopealla radalla eron takana tuleviin maaliin asti. Vantaa Maastopyöräilyn maraton-cupin perinteisesti lakkiaisten jälkeisenä sunnuntaina avaavalla Korson maratonilla tehtiin uusi osallistujaennätys kun yli 200 osallistujaa starttasi täydelle matkalle. Helteisenä yli viikonlopun jatkunut sää oli kuivattanut maaston ja motivoi osallistujat kovaan vauhtiin. Kisasilppua Kisasilppua Kesäpäivä XCO, KMC Super XCO Cupin kisa 1, 9.5. Hyvästä vauhdista kertoo seitsemällä minuutilla viime vuodesta parantunut loppuaika. Miehet 62 km: 1) Kimmo Kananen, TWD, 2.14.56, 2) Henri Ojala, P-68, 2.17.13, 3) Olli Miettinen, Picaro, 2.17.46, 4) Juha Kangaskokko, Picaro, 2.17.46, 5) Mikko Vastaranta, V8, 2.23.21, 6) Jukka Hietala, TCC, 2.24.37, 7) Johannes Kohonen, LprPy, 2.25.44, 8) Perttu Turku, CCH, 2.26.35, 9) Juho Saarinen, MU, 2.27.01, 10) Mikko Siltanen, P-Union, 2.27.09, Naiset: 1) Carina Ketonen, RCC, 2.37.32, 2) Sini Alusniemi, JyPs, 2.48.43, 3) Paula Oksman, HyPy, 2.52.50, 82 Fillari www.fillari-lehti.fi. Kangasala Jonkin aikaa hiljaiseloa viettänyt kotimainen maastopyöräilyn crosscountry-cup avasi kautensa Kangasalla Kyötikkälän perinteisellä harjuradalla. Paloheinän kilpailun väliin jättäneen, kotikulmillaan ajaneen Henri Ojalan odotettiin olevan vahva teknisellä radalla, mutta muuten kilpailun kärkeen osattiin odottaa uusiakin nimiä. Kanasen vauhti kuitenkin tasoittui ja lopulta osat vaihtuivat. Miehet 6x4,5km: 1) Vastaranta Jukka, V8, 1.12.15, 2) Kananen Kimmo, TWL, 1.14.10, 3) Mikko Vastaranta, V8, 4) Olli Miettinen, Picaro, 5) Jukka Hietala, TCC, 6) Antti Kuitto, LprPy, 7) Paavo Hiltunen, V8, 8) Tommi Nieminen, RCC, 9) Samuel Halme, KorsKa, 10) Sami Soisalo, CCH, Naiset: 1) Carina Ketonen, RCC, 2) Paula Oksman, HyPy, -1 3) Malena Jordas, Akilles, -1 M-18: 1) Halme Samuel, KorsKa, 2) Hänninen Juho, TaiTä, 3) Samuli Tuominen, HHCMB/system 1 N-16 3x4,5: 1) Jenna Lajunen, VP, 1.00.18, 2) Jasmin Kansikas, TP-P, 1.00.37, 3) Vilma Alanko, SV, 1.03.08 M-16: 1) Vili Leppänen, TWD, 49.33, 2) Jukka Pahajoki, JyPS, 49.35 Korso MTB Marathon, Sigma Super Marathon cupin 1/6 osakilpailu 31.5. Tekniset osuudet radalla koostuivat lyhyistä pienistä poluista. M-16: 1) Vili Leppänen TWD 27.01, 2) Jukka Pahajoki JYPS sa., 3) Heikki Soukko P-P sa. 3) Malena Jordas, Akilles, -1 kier. Radalla oli paljon juuria sekä kalliota, jotka edellisen päivän sade oli liukastanut. M-Elite: 1) Jukka Vastaranta, V8, 1.15.27, 2) Henri Ojala, P-68, 1.19.15, 3) Olli Miettinen, Picaro, 1.20.21, 4) Paavo Hiltunen, V8, 1.22.15, 5) Antti Kuitto, LprPy, 1.23.08, 6) Antti Träskelin, KoiI, 1.23.49, 7) Mikko Siltanen, P-Union, 1.24.16, 8) Tommi Nieminen, RCC, 1.24.24, 9) Jukka Hietala, TCC, 1.25.30, 10) Jerry Oksman, HyPy, 1.25.50 M-18: 1) Samuel Halme, KorsKa, 1.28.50, 2) Samuli Tuominen, HHCMB/SYSTEM 1, -1 kier., 3) Perttu Pärssinen, PKK, -1 kier. Lyhyemmille matkoille lähtijöitä oli liki sata. N-16: 1) Jenna Lajunen VP 32.48 Paloheinä XC KMC Super XCO Cupin kisa 2, 21.5
Nuorilla miehillä erot muodostuivat suuremmiksi. Jäppinen lähti keskimatkalle pari minuuttia ennen Korhosta ja Pirkkosta, mutta kolmen minuutin menetys 2-3 rastivälillä pudotti Jäppisen toiseksi. Kokonaiskilpailun tulokset: H-21: 1) Timo Sarkkinen LTH 1.18.13, 2) Samuli Saarela KoS 1.19.01, 3) Jussi Laurila JalJa 1.19.12, 4) Elmeri Juura KanSu 1.21.48, 5) Pekka Niemi KanSu 1.22.59. Naisten D21-sarjassa käytiin kokonaiskilpailussa todellista sekuntikamppailua. Sekä perjantai-illan sprintin että lauantai-aamun keskimatkan perusteella valitaan joukkueet nuorten MM-kisoihin ja aikuisten EM-kisoihin Tanskaan kesäkuun lopulla. Keskimatkalla matkat olivat miehillä 27,6 kilometriä, 10 rastia ja naisilla 20,6 kilometriä, 6 rastia. Perjantain sprintissä oli miehissä melko tasaista. Matkat on tyypillisesti mitattu lyhintä mahdollista reittiä, joka tuskin koskaan on se nopein reitti. Jalasjärven Jalaksen Kaisu Yli-Peltola ja Susanna Laurila ottivat nuorissa sprintin kaksoisvoiton. Sprintissä pääsarjojen matkat ja rastimäärät olivat miehillä 4,9 kilometriä, 7 rastia ja naisilla 4,2 kilometriä, 8 rastia. Kankaanpään Suunnistajien nuori Pekka Niemi oli pitkään keskimatkan väliajoissa johdossakin, mutta rastiväli 7-8 pudotti miehen viidenneksi. H20-sarjan nuoret ajoivat saman reitin kuin aikuisetkin ja ajat olivat hyvin lähellä pääsarjan aikoja. Ajourat olivat kuin pyöräilyyn tehdyt, vaikka joskus reitinvalinta vaati varsinkin harjun ylityksessä jalkautumista fillarin selästä. EM-kisaan lähtijöiden valinta ei kuitenkaan tuottane naisissa ongelmia. Erot muodostuivat sprintissä kaikissa sarjoissa melko isoiksi, eikä mitään sekuntikamppailua nähty. Keskimatkan kilpailu sen sijaan muodostui paikoitellen pelkäksi kovapohjaisilla hiekkateillä ajetuksi pyöräkilpailuksi. Suurempia ja pienempiä pummeja sattui yhdelle jos toisellekin. Tuloksia: H-21 9,3 km: 1) Samuli Saarela KoS 26.34, 2) Juho Saarinen MU 26.42, 3) Timo Sarkkinen LTH 27.55, 4) Mika Tervala RaVa 27.39, 5) Jussi Laurila JalJa 27.54 H-21 20,5 km: 1) Mika Tervala RaVa 58.35, 2) Samuli Saarela KoS 59.25, 3) Timo Sarkkinen LTH 59.44, 4) Juho Saarinen MU 1.00.06, 5) Jussi Laurila JalJa 1.00.51 D-21 8,4 km: 1) Ingrid Stengård SV 28.12, 2) Marika Hara KooVee 30.22, 3) Kirsi Korhonen Navi 30.51, 4) Kaisa Pirkonen KemU 31.13, 5) Tarja Vesanto EsSu 31.49 D-21 18,1 km: 1) Ingrid Stengård SV 1.03.17, 2) Marika Hara KooVee 1.03.51, 3) Kirsi Korhonen Navi 1.05.56, 4) Kaisa Pirkonen KemU 1.09.01, 5) Marja Rantanen LamSä 1.13.07 H-20 9,3 km: 1) Antti Vainio MSParma 27.42, 2) Miikka Ketonen SalRe 28.44, 3) Samuel Pökälä AR 29.28, 4) Juuso Jutila TP 30.27, 5) Joakim Höstman Malax 31.35 H-20 20,5 km: 1) Juuso Jutila TP 1.05.35, 2) Samuel Pökälä AR 1.06.25, 3) Miikka Ketonen SalRe 1.10.37, 4) Antti Vainio 1.11.20, 5) Kare Keskinen UlvUra 1.17.17 D-20 8,4 km: 1) Kaisu Yli-Peltola JalJa 29.17, 2) Susanna Laurila JalJa 30.34, 3) EevaLiisa Hakala KortJV 32.00, 4) Antonia Haga Botnia 34.18, 5) Riikka Talvitie LapVi 35.19 D-20 18.1 km: 1) Kaisu Yli-Peltola JalJa 1.04.55, 2) Eeva-Liisa Hakala KortJV 1.06.57, 3) Susanna Laurila JalJa 1.08.15, 4) Miisa Mantere RaJu 1.11.46, 5) Antonia Haga Botnia 1.11.57 www.fillari-lehti.fi Fillari 83. Nuorilla naisilla erot muodostuivat melko suuriksi. Onnistuneita suorituksia nähtiin paljon. Kisasilppua Kisasilppua Pyöräsuunnistuksen Fillari-Cup 16.5. Paikoitellen tiheältäkin uraverkostolta oli helppo oikoa tasaisella Hämeenkankaalla, kun taas Jämin harjun ylitykset toivat radoille fyysisyyttä. Miesten katsastussarjassa mallia nuoremmille näytti Rastivarsojen kokenut Mika Tervala, vaikka erot kärjessä jäivät melko pieniksi. Naisten sprintissä erot venyivät isommiksi. D20-naisia oli kisaamaan MM-paikasta 10 ajajaa, joka oli sama määrä kuin aikuisissakin. Töysä Kansallinen pyöräsuunnistuskausi käynnistyi Rastikettujen järjestämillä kilpailuilla Töysässä. Keminmaan Urheilijoiden Kaisa Pirkonen voitti lopulta sekunnilla ennen Lahden suunnistajien Taija Jäppistä ja kuuden sekunnin päähän kolmanneksi kirinyttä Navin Kirsi Korhosta. Naisissa keskimatkalla järjestys oli lähes sama kuin sprintissä, vaikka kärjen rastiväleihin käyttämässä ajassa oli suurtakin heittoa. Jämi Jämin harjun ja Hämeenkankaan ympäristössä poljettiin kesän toinen pyöräsuunnistuksen Fillari-Cupin viikonloppu. Tasaisella ja varmalla ajolla Sarkkinen kuitenkin voitti kokonaiskilpailun lähes minuutin erolla, Saarelan menettäessä mahdollisuudet 6-7 rastivälillä. Noin 130 kilpailijan voimin ajettiin aamupäivällä Ritolan repääsy -sprintti ja iltapäivällä sprintin tulosten mukaisesti takaa-ajona keskimatkan Tohnin tuskat. Miesten H21-sarjassa Lahden Työväen Hiihtäjien Timo Sarkkinen lähti keskimatkalle neljäntenä reilun minuutin sprintin voittajan Kokkolan Suunnistajien Samuli Saarelan jälkeen. Tämän perusteella voi olettaa, että radat oli suunniteltu vaihtoehtoisia reitinvalintoja ja suunnistuksellisia haasteita tarjoavaksi. Voiton otti yli kahden minuutin erolla seuraaviin Sibbo Vargarnan Ingrid Stengård. Lauantain keskimatkan kilpailuun osallistui yhteensä lähes 160 pyöräsuunnistajaa. D-21: 1) Kaisa Pirkonen KemU 1.17.11, 2) Taija Jäppinen LS-37 1.17.12, 3) Kirsi Korhonen Navi 1.17.17, 4) Ekaterina Illarionova MTBO SPb C 1.23.09, 5) Kaisa Kurittu Kalske 1.25.00. KemU:n Kaisa Pirkonen (numero 203) nappasi naisten kokonaiskilpailun voiton, vaikka joutui lähtemään yli kahden minuutin takaa-ajoasemissa keskimatkalle. Pyöräsuunnistuksen Fillari-Cup ja EM- & MM-katsastukset 22.-23.5. Lähtijöitä aikuisten katsastussarjassa oli 23 ja seitsemän parasta selvitti 10 kilometrin reitin kahden minuutin sisällä
Avauskisan kakkonen. 84 Fillari www.fillari-lehti.fi. Antti Lampen, HyPy, 1.04,76, 2. Katja Lähteinen, TaBc/Starless Downhill Racing team, 1.36,38 M-18 1. Jari Karjalainen, DHT, 1.00,95, 4. Henrik Karppinen KangKi 1.10,05, 3. Itse rata, tai radat, saivat kuitenkin kritiikkiä osalta kuskeista, jotka eivät pitäneet joitain osia järkevinä tai turvallisina, kuten pyöriä treeneissä rikkonutta flättidroppia. Mikko Lampen HyPy, 1.07,13, 3. Tavoitteena on, että nämä neljä kisaa olisivat sekä järjestelyiltään että tapahtumina tasaisen laadukkaita niin kuskeille kuin erityisesti yleisölle. Onneksi osapuolet pääsivät sopuun ennen kauden alkua ja tänä vuonna ajetaan Timeless Super DH Cupin nimissä kuusi osakilpailua. Riku Länsiö, HyPy, 1.05,31, 3. Loppujen lopuksi kisa vietiin kuitenkin läpi kunnialla ja suurin osa kuskeista myös kehui ratoja. Valtteri Kainulainen HyPy 1.16,11, 2. Miikka Lehtinen, Starless Downhill Racing team, 1.06,45 M16 1. Mika Sukanen 1.09,90 M14 1. Aurinkoisessa säässä ajetun kilpailun voittoon ajoi Toni Berg ennen Markus Olkkosta ja kisan yllättäjää Jari Karjalaista Tulokset Miehet 1. Markus Olkkonen, RMR, 1.00,60, 3. Joni Uusitalo HyPy 1.18,76, 3. Mika Kangas Kaupin Kanuunat 1.12,85 Toni Berg hoiteli uudella pyörämerkillään homman kotiin DH-kauden avauksessa. Uusi alan "ajajayhdistys" vastasi osaltaan Tornarin kisan järjestelyistä ja varikolla oli kunnon toimintaa ja homma muutenkin entistä näyttävämpää. Jokkiksessa viime kaudella väläytellyt Jari Karjalainen ajoi nyt miehissä ja oli heti kolmas. Make Olkkonen nousi viime kaudella kotimaisen alamäkipossen kärkikaartiin ja jatkaa siellä edelleen. Kaudella 2009 FDA:n kanssa yhteistyössä kilpailut järjestää DH Tornarit (Klaukkala, Tornimäki), SavoMTB (Tahko), RidingJKL (Jyväskylä, Laajavuori) sekä Retkikunta Messilä Racing (Hollola, Messilä). Niistä neljän järjestelyissä on mukana uusi Finnish Downhill Association ry, joka kertoo omilla kotisivuillaan seuraavaa: FDA on alamäkikuskien perustama yhdistys, jonka tavoitteena on edistää alamäkipyöräilyä lajina tarjoamalla tukea yksittäisten kilpailuiden järjestäjille. Visa Linnala, MTBCF/Kymi Anti-Flow, 1.02,28 Naiset 1. Ville Ormo DHT 1.06,25, 2. FDA voi tarjota kisajärjestäjille mm. ajanottopalveluita, ratasuunnittelua, markkinointia jne. Jouni Jalkanen DHT 1.06,64, 2. Aki Färm, DHT, 1.01,01, 5. Eetu Hakulinen DHT 1.19,87 M30 1. Ainakin Tornimäen kisassa FDA lunasti lupauksiaan, sillä paikalla oli aiempaa enemmän toimintaa ja tekemisen meininkiä. Kisasilppua Kisasilppua Alamäkiajossa puhaltavat uudet tuulet Talvella näytti jo siltä, että Suomi-DH jakautuu kahteen leiriin, sillä unionin viralliselle cup-sarjalle suunniteltiin "villiä" rinnakkaissarjaa. Kauden avauskilpailu ajettiin myös normaalista hieman poikkeavalla kaavalla, sillä Tornikeskuksen kahden radan yhteisaika ratkaisi voittajan. Toni Berg, MTBCF/Trek-Mountainbikeshop, 59,87, 2
Mukana oli 198 kuskia, mikä oli uudelle ajotapahtumalle erinomainen saavutus. kello 11 Sarjat naisille ja miehille 25-50 km Lisätietoja www.royal-cycling-team.fi/tiirismaa Yhteislenkit kesälauantaisin Lahden urheilukeskuksesta kello 10 Lisätietoja seuran tapahtumista www.royal-cycling-team.fi Tommi Järvinen (03) 784 5100, 0400-581 296 Marja Laurila (03) 735 3498, 050-598 4842 Martti Åhman (03) 787 5561, 0400-653 664 www.fillari-lehti.fi Fillari 85. Lähtöpaikkana oli Lahden urheilukeskus, mistä ajettiin Orimattilan, Myrskylän, Askolan ja Pukkilan kautta takaisin Lahteen. Tiimi tuli tarpeeseen, sillä Lahdessa oli selvää tarvetta saada tietoa valmennusasioista, oikeasta ajamisesta, tapahtumista ja monista muista asioista. 28. Lenkki-illat keräävät jäsenistöä yhteislenkeille kolmena iltana viikossa. Sama perin- ne on jatkunut vuodesta toiseen. Viime vuosina Royal-pyöräilyn reitti on suuntautunut Lahdesta Lammille, Viitailaan, Hollolaan ja sieltä takaisin Lahteen. 50 kilometrin mittaisessa retkisarjassa osanottajat kävivät Orimattilassa kääntymässä. Ensi syksynä uutena ajona järjestetään Tiirismaan Valloitus -niminen maastopyörätapahtuma. Royal-Pyöräily Lahdessa sunnuntaina 5.7.2009 kello 9.30 Perhelenkki 25 km, retkisarja 45 km ja kuntosarja 104 km Ilmottautuminen vielä paikan päällä, numeroiden jako alkaa kello 7.30 Tiirismaan Valloitus Uusi maastopyöräilytapahtuma Hollolassa sunnuntaina 27.9. Jäsenilleen seura järjestää kuntoajoja, liikennevalistusta sekä erilaista toimintaa fyysisen ja henkisen kunnon edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Seura halusi olla riippumaton sekä poliittisesti että urheilupoliittisesti. Matka on pysynyt liki samana ja on nykyään 104 kilometriä. Yhteishenki oli hyvä. Seuran viralliseksi jäseneksi pääsee suorittamalla niin sanotun Kankaankadun mäkikokeen. Lahtelaisten pyöräilyseurojen yhteistyö toimii erittäin hyvin. Seuralla on halliharjoitusaika Vierumäellä ja Tapanilan hiihtomajalla saunavuoro, joka toimi yhteisenä lenkkisaunana. Raimo Suikkasen ehdotuksesta seuran nimeksi tuli Royal Cycling Team. Seuran perustajajäsenet olivat Martti Åhman kokoonkutsujana, Mauri Peräinen, Raimo Suikkanen, Osmo Laaksonen, Antero Verto, Tapio Pälli, Hannu Hauhia, Pekka Hovi ja Reijo Heinonen. Ensin käännyttiin paikallisen pyöräilyseuran puoleen, mutta vastaus oli tyly: heille ei kuntopyöräilijöitä tarvittu. S uunnittelusta päästiin tositoimiin kun innokkaimmat harrastajat kokoontuivat vuoden 1980 syyskuussa seuran perustavaan kokoukseen Oululaisen kahvilaan. Retkisarja on lyhentynyt 45 kilometriin. Royal Cycling Teamissa on nykyään yli sata jäsentä. Myöskään Martti Åhmanin valitsemat seuran tunnusvärit sininen, valkoinen ja punainen eivät yhdistäneet sitä kattojärjestöihin, vaan pikemminkin erään tunnetun pyöräilymaan lippuun. Järjestelyissä oli mukana koko jäsenistö vaimoja ja lapsia myöten. Osallistujamäärät ovat vaihdelleet 180:n ja 270:n välillä. Kesät ovat Royal Cycling Teamille vilkasta aikaa kuten mille tahansa pyöräilyseuralle. v v v Seuroja ja ajoporukoita Esittelyssä Royal Cycling Team TEKSTI: MARTTI ÅHMAN KUVA: MARTTI ÅHMAN JA JARI ROTINEN Royal-pyöräilystä tuttu lahtelainen Royal Cycling Team sai alkunsa vuonna 1979. Hienon nimen ajateltiin kuvaavan hyvin seuran toiminnan perustavoitteita niin ajotekniikkaa kuin liikenteessä käyttäytymistäkin ajatellen. Niinpä se ei liittynyt kummankaan urheilukeskusliiton leiriin. Mukana on sekä miehiä että naisia. Seura on järjestänyt kolmena vuotena erittäin onnistuneesti myös vaativan Kalevan Kierroksen pyöräilyosuuden. Kesäkauden ohjelmaan kuuluvat myös hyvin suosittu Porvoon lenkki sekä Marjan vaellusretki Repoveden kansallispuistoon. Sääntöjen mukaan seuran toiminnan periaatteena on pyöräilyn ja muun liikunnan edistäminen kuntotasolla. Ulkomaisiin pyöräilytapahtumiin lahtelaiset ovat osallistuneet muun muassa Ranskassa (1 200 kilometrin mittainen Tour de Turismo), Tanskassa, Norjassa (560 kilometrin Store Styrkeprovet), Ruotsissa (300 kilometrin Vätternrundan), Itävallassa ja Virossa (Ratta-Ralli). Reitin pituus oli noin 105 kilometriä. Tiimiläiset osallistuvat aktiivisesti koti- ja ulkomaisiin pyöräilytapahtumiin. päivänä vuonna 1982. Royal Cycling Team antaa apua ja tukea myös paikallisen kilpapyöräilyseuran järjestämissä kilpailutapahtumissa. Royal Cycling Teamin jäseniä on nähty esimerkiksi Kilpisjärven ja Tornion välisessä 500 kilometrin maratonpyöräilyssä, Finn-pyöräilyssä sekä Pirkan Pyöräilyssä. Ensimmäinen Royal-pyöräily ajettiin heinäkuun 4. Seura tukee juniorityötä, ohjaa nuoria valmennukseen ja jakaa stipendejä lupaaville nuorille pyöräilykyvyille
Fillarialan asiantuntijaliikkeet 010 423 3031 rtech@rtechsuspension.fi 86 Fillari
- Varustettu pyörillä ja kahvoilla. - Laukun mitat: lev. 120cm Kysy kesäkampanjatarjouksistamme NYT! JÄRVISEN pyörä ja urheilu Rauhankatu 6, Lahti, Avoinna: ma-pe 9-18, la 9-14 Puh: (03) 782 4629 Fax: (03) 781 3867 Ville: 040-522 2170 Tuomo: 040 578 5710 Myynti/valmistus: PK-Automaatio Ky PL 104, 52701 Mäntyharju GSM: 0400 294 067 Tel: 015 682 550 www.jarvisenpyora.fi www.natsa.fi Pyöräilyn erikoisliike BIANCHI -CITY -MAANTIE -MAASTO CANNONDALE -HYBRIDI -DIRTTI CRESCENT -NUORTEN -LASTEN GARY FISHER HELKAMA MERIDA MONARK · MYYNTI · HUOLTO · VARAOSAT JA TARVIKKEET · Ruokasenkatu 10 Rovaniemi P. 016 345 996 Fillari 87. 82cm, pit. Tilat ajovarusteille. Natsa POLKUPYÖRÄT · renkaat · huollot · · korjaukset · varaosat · Kova pyöränkuljetuslaukku Kilpa / Maastopyörille Ehdoton ulkomaanmatkoilla - Valmistusmateriaali lujitemuovi - Turvallinen, kätevä, kestävä ja edullinen. - Helppo pakata. Paino <10 kg. 32cm, kork
Kysy tarjousta!!! Meripellontie 11C, 00910 Helsinki 09-68 53 500, 0400-842648 ita-helsingin.pyorahuolto@elisanet.fi 88 Fillari. Fillarialan asiantuntijaliikkeet Unicycle Karjalankatu 2, 15140 Lahti puh (03) 783 1400 fax (03) 783 1409 www.leppasenpyora.fi ITÄ-HELSINGIN PYÖRÄHUOLTO Gir´s maantie alk.2490,CycloCross alk.1670,Shimano, Sram, Campagnolo, SpeedPlay, Schwalbe, Michelin, KCNC Räätälöidyt pyörät meiltä
2009 saakka. Tilaan Fillari-lehden kestotilauksena 38,- / 7 + 1 numeroa (uuden tilaajan etuna) Tilaan Fillari-lehden vuositilauksena 41,- / 7 + 1 numeroa TILAUKSET MYÖS TEKSTIVIESTILLÄ (normaalihintainen viesti) Lähetä numeroon Nimi Tilaan Fillari-lehden tutustumistarjouksena 12,- / 3 numeroa RideMedia Oy Tunnus 5001594 00003 VASTAUSLÄHETYS 040 728 8979 Lehden nimi, kesto, vuosi tai tutustumistarjous, nimi ja osoite Saat kuittauksen tilauksestasi viimeistään seuraavana arkipäivänä. Lähiosoite Postinumero ja -paikka Allekirjoitus (alle 18 v. Fillari-lehti tutustumistarjouksena e. huoltajan allekirj.). 3 numeroa 12 Irtonumerohintaan verrattuna säästät 9 e. A DIGITAALISEN A N NÄKÖISVERSIOi ti.f www.fillari-leh ti ja sieltä digileh myös Fillari-lehti nyt a! ila T tilaajan lehti uuden aa Fillariukkoon ja til Liity jo nettuna an kotiin kan etuna suora 7+1 taan numeroa hin 38, RideMedia Oy maksaa postimaksun puolestasi Tarjous voimassa 31.12
SEURAAVASSA NUMEROSSA 5/2009 Ilmestyy elokuussa Koeajossa ja katsauksessa 2010 uutuuksia - Cube, Specialized, Fox jne. Joona Laukan raportti Ranskan Ympäriajosta Yötä päivää pitkin Ranskaa - aikaa 90 tuntia ja matkaa 1200 kilometriä Miten halvalla saa KUNNOLLISEN MAANTIEPYÖRÄN?