PYÖRÄILYN ERIKOISLEHTI w w w .. V K O 2 1 9 -3 6 VERTAILUSSA NOIN KOLMEN TONNIN HINTAISET ENDUROPYÖRÄT Canyon Strive CF 5.0, Cube Stereo 150 C:62 Race 29, Giant Reign SX 2, Polygon Siskiu N9 29 ja Rock Machine Blizzard 90-27 Bianchi Aria E-Road, GZR Rampage 27,5+, Merida eOne-Six ty Carbon 2020, Rocky Mountain Instinct Alloy 50 MAASTOPYÖRÄSEIKKAILU INKOJEN PYHÄLLE VUORELLE CHILESSÄ TOUR DE FRANCE -INFO AJETTU POLEN TIIMIPÄÄLLIKKÖ MATTI LEHIKOINEN H A A S T A T T E L U S S A A J E T T U CANNONDALE SUPERSIX EVO – HIILIKUITUINEN SEMIAERO CUBE AMS 100 C:68 TM 29 – SUPERHIENO XC-TÄYSJOUSTO. Nro 4 2019 9,50 € 2 3 6 4 9 7 -1 9 4 P A L . ll a ri -l e h ti .
Fillari 2 Velosport valitsee sinulle parhaat merkit jo 40 vuoden kokemuksella. Muistathan, että meillä on myös ilmainen parkkihalli autollesi (lue. pyörän koeajoa varten..) Suositut Burley -peräkärryt ovat saapuneet Velosportiin! Burley -peräkärryillä saat koko perheen pyörien päälle turvallisesti ja nautinnollisesti. Löydät lisää huippumerkkejä myymälästämme tai osoitteesta www.velosport.fi. Tervetuloa vierailulle! PS. 40v. Löydät valikoimistamme sinulle sopivimmat välineet niin maastoon, maantielle, radalle kuin työmatkallekin
muista ilmainen parkkihallimme! Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki www.velosport.fi. Fillari 3 Kalifornialainen Marin on ollut Velosportin valikoimissa jo pitkään ja syystä! Marinin hintalaatusuhteeltaan erinomaiset maastopyörät sekä kaupunkipyörät löydät Velosportista! Sidi on ollut mukana Velosportin valikoimassa lähes alusta asti, siis jo melkein 40 vuotta! Sidin makeimmat uutuudet löydät tietysti Velosportista! Pyöräilijän kauppa jo vuodesta 1979 PS
48 Fillareita 24 Vertailussa enduropyörät Canyon Strive CF 5.0, Cube Stereo 150 C:62 Race 29, Giant Reign SX 2, Polygon Siskiu N9 29 ja Rock Machine Blizzard 90-27 36 Koeajossa Cannondale SuperSix EVO 44 Ajettu Cube AMS 100 C:68 TM 29 Henkilöitä 40 Matti Lehikoisen uusi ura Polella Matkoja 48 Maastopyöräseikkailu inkojen pyhälle vuorelle Chilessä Kisoja 58 Movistarin Richard Carapaz vei Giron 64 Tour de France -info Ajettu 78 Merida eOne-Sixty Carbon 2020 82 Rocky Mountain Instinct Alloy 50 86 Bianchi Aria E-Road, 92 GZR Rampag-e 27,5+ Sähköhenkilö 74 Evocin tiimipomo Teemu Selvenius hurahti sähkötäysjoustoon Palstat 6 Ohjaustangon takaa 10 Pikalinkku – uutisia ja uutuuksia 18 Sauli Pietikäinen etappikisoissa Ranskassa 20 Lotta Lepistön mielestä junnuissa on tulevaisuus 22 Henri Ojala kirjoittaa kevään kisoista 98 Seuraavassa numerossa 4 Fillari 4/2019 Tässä numerossa 82 24
Fillari 5 Hell Is Hereby Officially Conquered Philippe Gilbert | 2019 Paris-Roubaix Winner | All-new Specialized Roubaix
0440 102 741 ossi.sinisilta@ridemedia.fi Julkaisija: Becorel Oy Kustantaja: RideMedia Oy PL 34 01901 Nurmijärvi Toimitusjohtaja: Jukka Helminen Painopaikka: Hämeen kirjapaino www.fillari-lehti.fi www.fillari-lehti.fi ohjaustangon takaa. M onet lehdet julkaisevat neuvoja loman viettoon. Vauhdikkaissa ja kuumottavissa laskuissa kiksejä saa niin, että adrenaliini pursuu ihon läpi. VIRHEIDEn AIHEUTTAMISTA VAHInGOISTA. Tai luetaan vain kirjoja kotona ja rauhoitutaan. HUOMAUTUKSET On TEHTäVä 8 PäIVän KULUESSA ILMOITUKSEn JULKAISEMISESTA. Mutta pyörillä me ajamme! Maastossa pääsee tyhjentämään mielensä, kun joutuu keskittymään sujuvaan etenemiseen ja ajolinjoihin. Kahvitauko mukavassa paikassa kruunaa hyvän porukkalenkin. MIKäLI HYVäKSYTTYä ILMOITUSTA EI TUOTAnnOLLISISTA (FORCE MAJOR) TAI ASIAKKAASTA JOHTUVISTA SYISTä VOIDA JULKAISTA, LEHTI EI VASTAA ILMOITTAJILLE MAHDOLLISESTI AIHEUTUVISTA VAHInGOISTA. toimitus on kiinni. Itse pääsen rauhallisimpaan olotilaan maantiepyörän satulassa. LEHTI EI VASTAA TALOUDELLISESTI PAInOYM. LEHDEn VASTUU ILMOITUKSEn POISJääMISESTä TAI JULKAISEMISESSA SATTUnEESTA VIRHEESTä RAJOITTUU MAKSETUn MääRän PALAUTTAMISEEn. Uusi eduskunta ja etenkin hallitus pitää ehdottomasti saada pyörän selkään, jotta saadaan politiikkaan uutta suuntaa, toivoo Jii Helminen Kustantaja PS. Kunkkutason maatielenkkini ajan kuitenkin kaverin kanssa kaksin. Työpaikan ovi lyödään kiinni ja unohdetaan kaikki kuluneen vuoden aikana mieltä kuormittaneet asiat. FILLARI-LEHTI VASTAA VAIn TILAAMASTAAn MATERIAALISTA. Suunnataan rennoin ja avoimin mielin matkoille, mökille ja harrastuksiin. Porukkalenkillä taas mieli tyhjenee, kun pitää pysyä peesissä ja seurata muiden tekemisiä. Reilu satanen menee PK-vauhtia polkien ja samalla jutellessa kuin vahingossa. Hyvää kesää kaikille Fillari-lehden lukijoille! Loma-aikana 24.6.–26.7. Emme kuitenkaan kirjoita, editoi tekstejä, kuvaa ja ylipäätään toimita lehteä koko loman ajan. Tilausasiat hoituvat kuitenkin meilillä tilaukset@ridemedia.fi FILLARI-LEHTI ILMESTYY SEITSEMän KERTAA VUODESSA. 6 Fillari Päätoimittaja: Janne Lehti Toimituspäällikkö: Markku Liitiä Toimituksen sihteeri: Virpi Hyökki Ulkoasu: Marja Penttilä Osoite: PL 34 01901 Nurmijärvi Käyntiosoite: Otsotie 4 01900 Nurmijärvi Puhelin: 09-8789 2400 Sähköposti: toimitus@fillari-lehti.fi tilaukset@ridemedia.fi Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Markkinointitoimisto Sinisilta Ossi Sinisilta PL 34, 01901 Nurmijärvi puh. TILAUSHInnAT: VUOSITILAUS 58 EUROA, KESTOTILAUS 54 EUROA . Ajatuskin tuntuu juoksevan ajaessa paljon paremmin, sillä moni hyvä idea on syntynyt lenkillä. Samalla tulee laitettua koko maailman asiat kuntoon, oli sitten kyse ilmastosta tai politiikasta. Yleisin neuvo taitaa liittyä töistä aiheutuvan stressin laukaisemiseen. TILAUSPUHELIn 09-8789 2400. FILLARI-LEHDESSä JULKAISTUn AInEISTOn OSITTAInEnKIn LAInAAMInEn ILMAn LUPAA On KIELLETTY. TILAAMATTA LäHETETTYä MATERIAALIA EI PALAUTETA. Ohjeita tulee elämänhallintaan, parija sukulaissuhteisiin, ystäviin, harrastuksiin, syömiseen ja juomiseen sekä kaikkeen mahdolliseen. Me teemme kuitenkin aivan päinvastoin! Kun työ on myös harrastus, sen tekeminen vain lisääntyy lomalla. Näin käy yksin ajellessa
Fillari 2 CANYON.COM THE SHAPESHIFTER STAGE 2.0 STRIVE
Fillari 3
Myös Coyote Mipsistä on tarjolla kolme väriä ja ilman Mipsiä kuusi. Erityisesti isommalle rattaalle ketju nousee sopivan pehmeästi, joten vaihtaminen veto päällä kesken nousua sujuu ilman rutinaa ja pauketta. Ylöspäin painamalla menee päälle isoa ratasta takaa ja alaspäin pienempää eli raskaampaa välitystä – tai päinvastoin, jos niin haluaa. Mikä tärkeintä, Sramin sähkövaihteet toimivat hienosti. Sram on kehittänyt ASX-sarjan takavaihtajaan kolautuksilta suojaavan kytkimen. Repäisypakkauksen ansiosta geelin pystyy imaisemaan suuhunsa helposti ajon aikana. Mips-suojauksella varustettu versio painaa 355 grammaa ja tarjolla on kolme väriä. Palautuspatukoissa on 23 prosenttia proteiinia ja ne on maustettu tummalla suklaalla ja kauralla. Maantiesarjaa pääsimme kokeilemaan jo lopputalvesta Laufin krossarissa (koeajo Fillari-lehdessä 2/2019). 12-lehtinen 10–50-pakka on hiukan liioittelua sähköavusteisessa pyörässä, mutta ei siitä haittaakaan ole. Pienemmälle takarattaalle ketju sen sijaan putoaa aivan samalla tavalla kuin vaijeritoimisella vivulla. Coyoten versioiden suositushinnat ovat 109,95 ja 89,95 euroa. Lazerin kypäriä tuo Suomeen Shimano Nordic Cycle.. Impala Mips maksaa 139,95 ja ilman Mipsiä 119 euroa. Molemmista malleista on tarjolla myös Mipsin liukurakenteella varustetut versiot. Mipsittömässä versiossa värivaihtoehtoja on kuusi. Kuvassa on puolentoista kilon purkki jauhetta, joka maksaa 24 euroa. Näin suojellaan vaihtajaa ja kiinnityskorvaa kolautuksilta. Geelit maksavat kaksi euroa kappaleelta. Se toimii siten, että kun takavaihtajan alaosaan tulee tarpeeksi kova isku, vaihtaja siirtyy sisäänpäin ja palautuu sitten aikaisemmalle paikalleen. Geelit eivät ole liian makeita ja maut varsin neutraaleja. Kyseisen multi shift -toiminnon saa myös pois päältä. Kitti sisältää takavaihtajan, vaihdevivun, akun ja laturin. Syytä onkin, sillä takavaihtajan hinnaksi kerrotaan 794 euroa. Vaihdevivun tai pikemminkin keinuvivun käskytyksen voi muuttaa kummin päin tahansa. 2000 euron hintaisesta sarjasta menivät käyttöön kaikki muut osat paitsi kammet. Impalassa on säädettävä lippa ja hyvin toimiva kiristyspanta. Juomajauheista ainakin mustikan makuinen meni lenkillä alas sujuvasti. Energiapatukoiden suositushinta on kaksi euroa, proteiinipatukoiden kolme euroa. Erikoisesta ulkonäöstään huolimatta ASX-sarjan vaihdevipu toimii tarkasti ja painallus tuntuu peukalossa hanskat kädessäkin selvästi. www.fillari-lehti.fi 10 Fillari UUTISIA & UUTUUKSIA PIKALINKKU Tanskalaisia urheiluravinteita Purepower on Suomen markkinoilla uusi tanskalainen tuotemerkki, jonka valikoimaan kuuluvat juomajauheet, geelit ja energiapatukat. Luomupyörässä vastaavat välitykset alkavat olla lähes standardi. 60 gramman patukoissa on runsaasti hiilihydraattia ja makuina ovat kaura, karpalo ja kaakao. Puhelimella voi säätää myös vaihtamistapahtumaa siten, että pidempi painallus siirtää ketjua useamman pykälän kerrallaan. Vaihdevipu sen sijaan kuulostaa jopa halvalta, sillä se maksaa 69,90 euroa. Täydellisten osasarjojen lisäksi heinäkuun aikana tulee myyntiin irto-osia ja upgrade-kitti niille joiden pyörässä on 12-pykäläinen mekaaninen Sram Eagle -osasarja. Jos pyörässä on valmiina Sramin 12-lehtinen osasarja, sen sähköistäminen sujuu naurettavan helposti. Muotoilu on hyvin lähellä Impalaa, mutta painoa on 386 grammaa ja lipasta puuttuu säätömahdollisuus. Älypuhelimeen ladattavalla Sramin AXS-sovelluksella hoidetaan ohjelmapäivitykset ja saadaan tietoa muun muassa akun ja pariston tilasta. Sram esitteli helmikuussa uudet sähkövaihteensa: X01 Eagle AXS:n ja XX1 Eagle AXS:n maastoon sekä Red eTap AXS:n maantielle. Sopiva annostelu on yksi mitallinen pientä juomapulloa kohti.. Parin ajokerran jälkeen vaihtaminen alkoi sujua ilman sen suurempaa keskittymistä tai hakemista. AXS-perheen osat käyttävät Red eTapista tuttua langatonta tiedonsiirtoa, joten jokaisella yksiköllä on oma virtalähteensä: Takavaihtajassa on näppärästi irrotettava pieni akku ja vaihdevivussa nappiparisto. Koeajossa Sramin AXS-sähkövaihteet maastoon Lazerin uudet kypärät maastokuskeille Impala ja Coyote ovat Lazerin kypäräuutuudet, jotka on muotoiltu niin, että takaraivo pysyy hyvin suojattuna. Purepowerin energiageelit ovat helposti nautittavia, mutta pieni huikka nestettä kyytipojaksi helpottaa alas menoa. Vaihdevivun asemointiin ohjaustangossa kului hetki, sillä keinutyylisen kytkimen käyttäminen vaatii eri tavalla sisäistämistä kuin perinteinen Sramin kahden vivun kombo. Koska johtojen vientejä tai akun sijoitusta ei tarvitse miettiä, riittää kun ”pulttaa” takavaihtajan ja vaihdevivun paikalleen. Purepowerin tuotteita tuo maahan Cycle Service Nordic. Nappien painalluksella osat paritetaan keskenään ja sen jälkeen tarvitaan vain takavaihtajan B-ruuvin ja rajoitinruuvien säätämistä. Hinta on 1112 euroa. Saatavilla on myös kahden euron hintaisia 50 gramman annospakkauksia sekä isot kolmen ja viiden kilon purnukat, jotka maksavat 47 ja 69 euroa. Ensimmäisellä parin tunnin lenkillä peukalo etsi välillä vipua, mutta pikkuhiljaa sen käyttö jäi selkärankaan. X01 Eagle AXS -sarjan ketju toimii heittämällä Spessun 11-sarjaan tehdyn eturattaan kanssa, joten sitä ei tarvinnut vaihtaa. Nyt saimme käsiimme täydellisen X01 Eagle -osasarjan, jonka kilkkeitä hyödynsimme 2019-mallisen Specialized Turbo Levo -sähköpyörän vaihteiden sähköistämisessä
Vibramin kuminen pohjamateriaali pitää kaikenlaisessa maastossa hyvin. Vector peittää otsaa sen verran reilusti, että sitä kannattaa kokeilla kaupassa suosikkilasien kanssa, jotta välttyy yllätyksiltä. Tuntuma ajoalustaan on siis yhtä hyvä kuin pelkillä litkurenkailla. Solun pitää olla myös nestettä hylkivää, eli tiivisteenä käytettävä litku ei saa imeytyä siihen. Ilman Mipsiä kypärän hinta on 169 euroa. V-muodon eli pyramidin harja uppoaa vanteen uraan, mutta sen verran väljästi, että tiivistyslitku pääsee joka paikkaan. Panzer hehkuttaa, että sen käyttämä GEN10-foami tekee insertistä kevyimmän ja parhaimman puhkeamista estävän elementin. Prätkissä solut ovat niin kovia, että ne vastaavat suunnilleen samaa painetta joilla ajettaisiin sisärenkaiden kanssa. Lyhyen suomienskan pikiksen voi Panzerilla ajaa puhkeamisen jälkeen täysillä maaliin. Renkaaseen laitetaankin solun lisäksi aina myös tiivistelitkua ja ilmaa, jolla saadaan sopiva kovuus. Asennus vaati kuitenkin sitä, että painelimme päättäväisesti sivua vanteen keskiuraan sitä mukaa kun reuna luiskahti paikalleen. Me saimme renkaan paikalleen melkein loppuun asti käsivoimin. Silti insertti tukee sivuja tarpeeksi, eikä rengas irtoa vanteelta rajuissakaan topsladeissa. Polkupyörissä ideana on kuitenkin renkaan ja vanteen suojaaminen iskuilta, mutta samalla pitää säilyttää hyvä tuntuma maastoon. Päällinen on vettä hylkivää ja hengittävää materiaalia. Lisäksi löytyy 27,5 Enduro/DH -malli 2,3–2,6-tuumaisiin (ilmoitettu paino 100 g), 29 XC 2.0–2,3-tuumaisiin (ilmoitettu paino 70 g), 27,5 e-Bike 2,7–3,0-tuumaisiin (ilmoitettu paino 140 g) ja Gravel 700 All terrain 700x38–45-millisiin renkaisiin (ilmoitettu paino 75 g). Se on endurokäyttöön tarkoitettu malli erittäin hyvin takaraivoa suojaavalla muotoilulla ja hyvin toimivalla, kiristettävällä niskapannalla. Lesti on normaali, mutta koko on noin numeroa ”pienempi”. Muodon ansiosta ulkorenkaan asennus ei vaadi suurta voimistelua. Kolme eri väriä. Hinta: 49 euroa/kpl, tulossa 2-pack 89 euroa. Vectorista on tarjolla kaksi väritystä, joista puna-valkoinen ei ole yhtä räikeä kuin kuvan versio. Mips-tekniikalla höystetty versio Vectorista maksaa 199 euroa ja painaa reippaat 422 grammaa. Klossit saa asennettua tavallista taemmas, mikä säästää nilkkoja ja akillesjänteitä painovoimapyöräilyn ryskyissä. Iltissä on paksu toppaus, joka sekin pehmentää osumia. Suositeltava valinta enduroon ja endurotyyliseen sähköpyöräilyyn! Hinta: 169,95 euroa. Maahantuoja: Huntteri Oy. Onpa soluilla pärjätty jo maailman huipulla XCja maratonkisoissakin, joten niitä voi suositella kenelle tahansa. Solujen kanssa voi käyttää tavallista pienempiä rengaspaineita, koska läpilyönnit vanteelle eivät riko rengasta. Materiaaleissa on suuria eroja etenkin kovuudessa. Vaikka kenkien pohjat ovat jäykät, sujuu myös kävely kohtalaisesti. Simuloimme myös puhkeamista ja ajoimme jonkin matkaa tyhjällä takarenkaalla. Fillarimittari: 10/10 Motocrosspyörissä yleisesti käytetyt, solumuovia muistuttavasta materiaalista tehdyt ja renkaan sisään asennettavat ”muusit” yleistyvät vauhdilla myös maastofillareissa. Alpinestarsin fillarikypärä. Käteen melko pehmeältä tuntuva insertti on poikkileikkaukseltaan pyramidi, jossa on noin 10 milliä tasaista sivua. www.fillari-lehti.fi Fillari 11 UUTISIA & UUTUUKSIA Testissä Panzerin ”solut” Giro Chamber II –endurokengät Giron Chamber II -kenkien suunnittelun pääpaino on painovoimapyöräilyssä, mutta yhtä lailla kengät ovat tyylikkäät kaupungin kaduilla kurvaillessa. Nauhojen lisäksi tarkka istuvuus varmistetaan leveällä tarranauhalla. Panzer jättää renkaaseen sopivasti ilmatilaa, joten matalilla paineillakin väliin jää tarpeeksi joustovaraa. Käytimme sähköpyörän 2,5-tuumaisissa Maxxiksen Assegai DH -renkaissa edessä vain 0,9 ja takana 1,2 barin painetta ilman läpilyöntejä. Kengät ovat olleet käytössä muutaman viikon ja niistä on vain hyvää sanottavaa. Rengas ei myöskään tuntunut myötäävän liikaa sivuttain, joten Panzer lisää selvästi tukevuutta verrattuna pelkkiin litkuihin. Kantapäässä, sivuilla ja kärjessä on tukevasti kumia suojaamassa iskuilta. Tyhjällä eturenkaalla kärsii vauhtia pitää pitkäänkin melkein samaan malliin kuin sisällä olisi myös ilmaa. Se on leveydeltään tarkoitettu 2,3–2,6-tuumaisiin renkaisiin. Sähkömaasturissa ne ovat kokemustemme mukaan yksi parhaista keksinnöistä. Osa rengas-inserteistä on vain litteitä vannesuojia, osa taas pyöreitä ja osa puolipyöreitä. Maahantuojana toimii Sport Source. Panzer on uusin tulokas markkinoille. Pohja myös kiertyy aavistuksen, mikä auttaa pyörän päällä venkoilua. Insertti myös tukee rengasta, joten se ei taivu kaarteissa alle eikä lähde vanteelta. Rauhallisella tahdilla pääsee kaukaakin metsästä kotiin ilman pelkoa vanteen sivujen vaurioitumisesta. Pohja on tarpeeksi tukeva, mutta ei niin kivikova kuin XC-tyylisissä kisakengissä. Renkaan sisään tulevat insertit suunniteltiin alun perin DHja enduroajoon, mutta uudet kevyemmät versiot toimivat hyvin myös muussa maastopyöräilyssä. Punnitsimme 29 Enduro/DH -mallin painoksi 125 grammaa (ilmoitettu paino 115 g). Kypärän lipassa on laaja säätöalue. Alpinestarsin kypärien maahantuoja on Ismove Oy. Lisätietoja: www.ridepanzer.com Motoristien varusteista tutun Alpinestarin avaus fillarikypärien puolelle on nimeltään Vector
Tuboliton sisärenkaat tehdään termoplastisesta materiaalista, joka pitää ilman sisällään, mutta ei ole niin elastista kuin kumi. Tutka rekisteröi useita autoja kerrallaan ja niiden liikkeet näkyvät näytön laidassa pyöreinä pallukoina. Vasta sen jälkeen van der Poel aikoo panostaa tosissaan maantiekisoihin. Tutkan antaman informaation voi kimppalenkillä myös jakaa ainakin kahdelle muulle Garminin käyttäjälle. Garmin Varia RTL511 on 219 euroa maksava pyöräilijän tutka, joka varoittaa ajajaa takaapäin lähestyvistä autoista. 830-mittarin hinnat puolestaan alkavat 429 eurosta. Vihreän valon palaessa autoja ei ole tulossa takana lähietäisyydellä. Nykyään eri lajeihin personoidutaan jo nuorena, eikä aidan yli ole tapana loikkia. Garmin 830 -mittarissa on entistä parempi akku tai mahdollisesti alhaisempi virrankulutus, suorituksen analyysiin liittyviä uusia yksityiskohtia ja sen reittiopastus on 530-mallia monipuolisempi. Näin siis suunnittelee heppu, joka on jo pystynyt voittamaan yhden suurimmista maantiepyöräilyn monumenteista. Kun normaali lateksista valmistettu maantiepyörän sisärengas painaa noin 85 grammaa, Tuboliton tuoma painonsäästö on huomattava. Tuboliton pinta on sen sijaan niin liukas, ettei sisuri tarraa ulkorenkaan seinämään kiinni ja tätä kautta huononna rullausta. Kun sisärenkaan seinämät ovat erittäin ohuet, sisuri vie kokoon käärittynä tilaa vain kolmanneksen normisisuriin verrattuna, joten Tubolito on erityisen kätevä vararenkaana. Sisärenkaat valmistetaan normaalisti butyylistä tai lateksista, mutta ilmatiiviitä materiaaleja löytyy nykyään muitakin. Tubolitosta on tarjolla myös omat koot citypyöriin, hiekkatieohjuksiin ja lähes kaikkiin maastopyörän rengaskokoihin. Maantien supertähti Peter Sagan kokeili onneaan Rion Olympialaisten XC-kisassa, mutta huonolla menestyksellä. www.fillari-lehti.fi 12 Fillari UUTISIA & UUTUUKSIA PIKALINKKU Mathieu van der Poel – uusi Eddy Merckx, Peter Sagan ja Superman. Hinnat ovat 30–35 euroa, ja Tuboliton oma paikkarasia maksaa 4,10 euroa. Garminin uudet laitteet fillaristeille Garmin esitteli muutama viikko sitten uudet versiot suosituista 500ja 800-sarjan mittareistaan sekä pyörätutka Varian päivitetyn version. Laitetta käytetään edelleen näppäimillä, joten käyttö onnistuu paksutkin hansikkaat kädessä. Levein sisuri sopii kolmituumaiselle ulkorenkaalle ja painaa vain 110 grammaa. Kauden tavoitteena on varmistaa paikka Tokion olympialaisten maastopyöräilyyn ja ottaa sieltä tietenkin kultaa. Maastopyöräilyn esiaikoina samat ajajat menestyivät maantiellä, DH:ssa ja XC:ssä lajilegenda John Tomacin tapaan. Hintaan vaikuttaa pakkauksen tarvikelajitelma. Kun Garminin mittarille on kerrottu että tutka on käytössä, näytön reunojen väri kertoo mitä takana tapahtuu. Garminin tuotteiden markkinointia hoitaa Suomessa Garmin Nordic Finland Oy. Materiaali on kuitenkin hämmästyttävän tiivistä, ja maantiepyörän 25–28 millin ulkorenkaalle sopiva ja levyjarrulliseen pyörään tarkoitettu S-Tubo-sisäkumi painaa vain 24 grammaa. Ison kalan hän nappasi Amstel Gold Race -kevätklassikossa ja voitti kesällä XCO:n maailmancupin osakilpailun Nove Mestossa. Uudessa 530-mallissa on ja hiukan aiempaa suurempi näyttö, parempi akun kesto, navigointi ja suoritusten analyysiin liittyvät ohjelmalliset ominaisuudet. Tuboliton äärikevyet sisärenkaat Ku va : Ge tty Im ag es / Tim de W ae le. Mittarissa on vain pari nappia, mutta muuten sitä käytetään kosketusnäytön avulla. Varoitus kantaa noin 140 metrin päähän, joten lähestyvästä ajoneuvosta saa tiedon hyvissä ajoin. 530 on hyvä perusmittari, joka tarjoaa hyviä analyyttisiä ominaisuuksia vaikka mittarin kumppaniksi kelpaavaa wattimittaria käyttävälle ajajalle. Kuvassa näkyvän maantiepyörän sisärenkaan suositushinta on 34,50 euroa. Joustamatonta sisuria käytettäessä rullaavuus huononee useimmiten hiukan. Hän voitti viime vuonna myös Alankomaiden maantiemestaruuden ammattilaisten sarjassa. Kun lähestyvä auto tulee tutkan kantaman sisälle, väri muuttuu keltaiseksi ja kun auto lähestyy kovaa vauhtia, väri on punainen. Hollantia edustava Mathieu van der Poel on jo nyt pyöräilyn supertähti, vaikka samaan aikaan voidaan puhua kuitenkin lupauksesta. Samalla se toimii myös huomiovalona. Näin lahjakas urheilija tulee varmasti tekemään murhaavaa jälkeä tulevaisuudessa, oli pyöräilyn laji mikä tahansa! Geenit ovat ainakin kunnossa, sillä Mathieun äidin isä on aikanaan ammattipyöräilyn terävimmällä huipulla vuosia kilpaillut Raymond Poulidor ja isä sekä krossissa että maantiellä ammattilaisten kisoissa loistanut Adrie van der Poel. Testien mukaan Tuboliton ja lateksisisurin välillä ei rullaavuudessa ole juuri eroa. Garmin 530-mittarin suositushinnat alkavat 329 eurosta. Hän jopa ilmoitti kauden alussa, että Amstelin voitto on kevään ykköstavoite. Maahantuojana toimii Cycle Service Nordic. 24-vuotias nuori mies on hallitseva cyclocrossin maailmanmestari
Kun hiekkatiepyöräily useissa maissa tarkoittaa vaativia nousuja ja niihin sopivia välityksiä, sarja sopii hyvin myös retkeilypyöriin. 48–31-eturattaat 11–42-pakan kanssa vaativat vaihtajalta normaalista poikkeavan liikeradan, joka pitää häkin oikealla etäisyydellä pakasta. Litteä yläosa ei sovellu kovin hyvin keskiotteelta ajaville, mutta kun litistys jatkuu aika lähelle kahvoja, siitä ainakin saa hyvin tukea kämmenille. Saman muutoksen teki Campagnolo tuodessaan levyjarrunsa markkinoille. Takavaihtajasta on kaksi versiota, jotka eroavat vaihtajan kapasiteetin osalta. Ne ovat toiminnaltaan samanlaisia RX810ja RX812-sarjojen kanssa, mutta valmistettu edullisemmin ja painoa on hiukan enemmän. www.fillari-lehti.fi Fillari 13 UUTISIA & UUTUUKSIA Shimanon tärkein uutuus on GRX-tuoteperhe. Alaotteen otekohdassa tankoa on litistetty sivuista, joten tästä kohdasta puristaminen erityisesti kireissä vaatii totuttelua, sillä tangon paine kämmeniin on pienemmän pinnan takia suurempi. Kahvojen ja jarrujen väliin on tarjolla hydrauliset lisäkahvat, joten keskiotteelta ajaminen on turvallisempaa. Vaikka sarjan nimi on GRX, yksittäiset osat erotellaan RXkoodilla ja numerosarjalla. SX on NXsarjaa edullisempi, joten se kilpailee Shimanon Deoren kanssa. Takavaihtajista on tarjolla neljä versiota: sähköinen ja mekaaninen sekä molemmista versiot, joissa on kummassakin samanmittainen vaihtajan häkki, mutta nivelpisteen sijainti määrittelee miten suuren välitysskaalan kanssa vaihtaja tulee toimeen. Campagnolon uutuus on Choruksen 12-pykäläinen versio, jossa on hydrauliset levyjarrut. Vibe-sarjaan kuuluvassa, 110 euron hintaisessa kannattimessa on myös virtaviivaisuus huipussaan, sillä etulevyn kiristysruuvit on siirretty takapuolelle tuulelta piiloon. Osasarjojen uutuudet PROn aerodynaaminen Vibe-ohjaustanko Hiilikuituinen Vibe Aero Superlight on aika tarkkaan 200 grammaa painava, ilmanvastuksen minimoinnin ehdoilla muokattu hiilikuituinen ohjaustanko, jossa on aukot vaihteiden ja jarrujen vaijereille/johdoille tai letkuille. Vaihdekahvojen muotoilu poikkeaa maantiemalleista ja kahvojen nivelpistettä on siirretty siten, että jarrujen käyttö yläotteelta vaatii vähemmän voimaa. Tiagran tasolle kuuluva RX400 on kahden eturattaan ja 10 takarattaan järjestelmä, joka on edellisiä edullisempi ja painavampi. Tangon leveydet ovat 38, 40 ja 42 senttiä, tangon pudotus alaotteelle 13 senttiä ja mutka eteen 8 senttiä. Shimanon 105-sarjan tasolla olevat hiekkatieversiot ovat 11 rattaan RX600-11 ja 10-rattainen RX600-10. Se on markkinoiden ensimmäinen erityisesti hiekkatiepyöriin tarkoitettu osasarja, josta on tarjolla myös Di2eli sähkövaihdeversio. Shimanon maasturisarjoista oli XT:n ja SLX:n vuoro uudistua. Eturattaiden yhdistelmät ovat 46–30, 48–31. Vaihteet siirtyvät vaijerien välityksellä ja pakkavaihtoehdot ovat 11–29, 11–32 ja 11–34. Samalla valikoimaan lisätään uusi eturatasyhdistelmä 48–34. Vaihteet toimivat Shimanon maastoja maantieosasarjojen takarattaiden kanssa. Niiden odotetuin uutuus on 12-rattainen takapakka, jota voi käyttää yhden tai kahden eturattaan kanssa. Tangon geometria soveltuu hyvin kisaajille, kun yläja alaotteen korkeuksissa on näinkin reilu ero. Suositushinta on muhkeanlaiset 359 euroa, mutta summalla saa kevyen ja hyvin tuulta halkovan tangon, joka on lisäksi tukeva kovassakin revittelyssä. PROn tuotteiden maahantuoja on Shimano Nordic Cycle Oy.. Takarattaan vaihtoehdot ovat 10–45 ja 10–51. Pakka kiinnitettään 10ja 11-pykäläisistä takakiekoista tutulle kasettirungolle eli se ei aiheuta muutoksia takanapaan. Takana säilyy edelleen 10 ratasta. RX-sarjassa ketjulinjaa on siirretty 2,5 milliä ulospäin ja näin järjestetty tilaa eturattaille ja suuremmille renkaille. Siihenkin kuuluvat hydrauliset levyjarrut ja takavaihtajassa on Shadow RD+-vaimennin. RX810/812 ovat edellisen mekaaniset versiot: 810 tiheän pakan versio ja 812 maastopakan ja yhden eturattaan sarja. Molemmista sarjoista löytyy kaksija nelimäntäiset levyjarrut. Poljinkampiin sopivat ratasyhdistelmät 52–36, 50–34 ja 48–32. Uudesta GRX-tuoteperheestä haluttiin tehdä täysin yhteensopiva 11-lehtisten sarjojen kanssa, joten ketjuja ja takarattaita on hyvin tarjolla. XT:n ja SLX:n vaihteet vaihtuvat entistä sujuvammin ja pehmeämmin Hyperglide+-muotoiltujen rattaiden ansiosta. Sramin 12-rattaisten osasarjojen tarjonta laajenee edullisempaan päähän uuden SX Eagle -osasarjan myötä. RX815/817 Di2 on Ultegran tasoinen sähkövaihteinen, 11-pykäläinen ja levyjarrullinen versio, johon kuuluu yksi tai kaksi eturatasta. Jos haluaa johdot vielä pidemmälle piiloon, PROn kannattimista on saatavana nyt myös Di2-vaihteille sovitetut versiot, joissa johdot viedään kannattimen sisällä kohti vaakaputkea. SX-sarjaan kuuluu laajan välitysalueen 12-lehtinen pakka, jonka hampaiden lukumäärä on 11–50. Näin kaikki ilmavirtoja sotkevat tavarat saadaan vietyä piiloon. Shimanon 12-pykäläinen pakka vaatii takanapaan Micro Spline -kasettirungon. Takavaihtajissa on Ultegra RX -vaihtajasta tuttu vaihtajan liikkeitä hillitsevä Shadow+-vaimennin. RX817 on tarkoitettu yhden eturattaan järjestelmiin ja vaihtajan liikerata on optimoitu toimimaan 11–40/42-pakan kanssa. Vaihteistojen vaihtoehdot ovat 1x11, 2x11 ja 2x10. Shimanon maantiesarja Tiagra saa kasvojenkohotuksen ja uudet hydrauliset levyjarrut kahdella eri kahvan koolla
Vaikka onkin hiilikuiturunkoinen, SuperSix muistuttaa hyvällä tavalla vanhaa teräsrunkoista maantiepyörää. Kello näyttää ranteestakin mitattuna sykkeen ulkoilijan tarpeisiin riittävän tarkasti, mutta vakavammin urheilevan kannattaa käyttää kellon kaverina sykepantaa. Uudet pehmusteet ovat mukavammat ja imevät paremmin hikeä. Jossain on selvästikin tingitty, mutta missä. Siinä on aiempaa parempi tuuletus ja paksummat pehmusteet. Remmien säätö on nopea toimenpide ja kun sen tekee heti alkuun kunnolla, homma toimii jokaisella ajokerralla ilman ylimääräistä askartelua. Ennen aika-ajoa johdossa oli Denis Menchov 20 sekunnin erolla Danilo Di Lucaan. Keulat olivat RockShoxin valmistamia ja Focuksen kokoonpanoon kuuluivat jopa Mavicin Crossride-kiekot, joita tuohon aikaan oli vielä huomattavasti kalliimmissakin pyörissä. Mips-järjestelmä suojaa aivoja retkahdukselta. Pahaksi onnekseen hän lipesi nurin sateen liukastamalla reitillä kilometrin ennen maalia. A2 on Troy Leen suositun A1-mallin seuraaja. Cannondalen maantiepyörä SuperSix oli jo kymmenen vuotta sitten niin vanha malli, että päivitetystä mallista kertovan jutun saattoi aloittaa: ”Kun hyvää pyörää uudistetaan, ulkonäkö ei paljon entisestä muutu”. Italian ympäriajossa viimeinen etappi oli poikkeuksellisesti aika-ajo Rooman keskustassa – tänä vuonnahan noudatettiin samaa käytäntöä, mutta Torinossa. Jos käytät ranteesta sykettä mittaavaa sporttikelloa kylmällä kelillä ja haluat vilkuilla näytöstä sykettä lenkin aikana, Wtchoutin ranteen lämmitin on tarpeen. Rungon vaakaja viistoputket oli tosin muotoiltu eräänlaiseen kuunsirpin muotoon niin, että vaijerit kulkivat katseilta piilossa. Cressussa oli liian suuri eturatas, jonka takia välitykset loppuivat jyrkässä ylämäessä kesken ja olivat taas toisessa päässä niin pitkiä, että isoimmalla välityksellä kampikierrokset jäivät auttamatta liian pieniksi. Maastopyörälenkillä sykkeen mittaus ranteesta ei oikein toimi tälläkään kellolla, sillä tärinä ja ranteen liikkeet katkovat signaalia. Tuuletus toimii selvästi vanhaa mallia paremmin, joten pää pysyy helteelläkin kohtuuviileänä. Pyörien painot olivat 13,3 kilon luokkaa, joten ne eivät olleet mitään lekoja. Säädettävä lippa on kiinni alumiiniruuveilla. SuperSix on edelleen tuotannossa, vaikka nimi on viilattu muotoon SuperSix Evo. Ne myös kuivuvat nopeasti alkamatta haista. Kello analysoi myös unta, joten sitä kannattaa pitää ranteessa ympäri vuorokauden. Niskasta ja sivuilta erittäin hyvin suojaavat kypärämallit ovat suosittuja endurotyylisessä maastopyöräilyssä, eikä niiden perinteisiä kypäriä parempi turvallisuus haittaa rauhallisessa ajossakaan. Istuvuuden varmistaa räikällä toimiva panta. Mies sai kuitenkin varapyörän alleen pikavauhtia ja voitti kuin voittikin kokonaiskilpailun niukasti. Ainakin takaiskarissa, joka molemmissa oli SR Suntour. Jutun ingressissä epäiltiin, onko tuon hintaisista täysjoustopyöristä mihinkään. Lisätietoja osoitteesta www.hi5Bikes.fi. Viimeistely on laadukas ja muotoilu poikkeaa valtavirrasta edukseen. Rannekkeesta on olemassa musta ja punainen versio ja se maksaa 32 euroa. Vaikka NuVinci on portaaton, se ei ole mikään automaatti, vaan välitystä säädellään kiertokahvasta eli gripparista. www.fillari-lehti.fi 14 Fillari UUTISIA & UUTUUKSIA PIKALINKKU 10 VUOTTA SITTEN 10 VUOTTA SITTEN Fillari 4/2009 F-lehden keskikesän numerossa kymmenen vuotta sitten oli vertailtavina kaksi edullisen hintaluokan täysjoustoa, 1399 euron Cube XMS ja 1599 euron Focus Super Bud. Laitteen kokoonpano tapahtuu Kehä kolmosen sisäpuolella Vantaan Tammistossa. Vaakaputkea ei ole juurikaan sloupattu ja runkoputkien halkaisijat olivat sekä kymmenen vuotta sitten että pitkään sen jälkeen maltilliset. Tarjolla on useita erilaisia grafiikoita ja värejä. Nurmijärveläinen tuote hoitaa hihansuun tehtävän, mutta ei peitä kellotaulua. Suunto 5 maksaa 329 euroa. Troy Lee Designs A2 Mips –kypärä Suunnon uusin älykello on nimeltään 5 ja siihen on pieneen tilaan pakattuna kaikki kuntoilijan tarvitsemat ominaisuudet. Tuhannen euron hintainen pyörä painoi muhkeat 19,4 kiloa eikä siinä vaihteistoa lukuun ottamatta ollut juuri mitään erikoista. Juuri esitelty vuoden 2020 malli on kuitenkin kokenut muodonmuutoksen moderniksi ”puoliaeropyöräksi”. Lisää infoa löytyy osoitteesta wtchout.com, mistä onnistuu myös rannekkeen tilaaminen. M/L-kokoinen testikypärä painaa 370 grammaa. Koeajossa oli edelleen tuiki harvinaisella portaattomalla NuVinci-vaihteistolla varustettu hybridi-Crescent. Kellon ohjelmisto analysoi harjoitusten ja ympärivuorokautisen sykeseurannan pohjalta kunnon kehittymistä ja palautumista. Sisuksessa on yhdistetty hitaisiin ja nopeisiin iskuihin reagoivia suojamateriaaleja. Remmit ovat nyt säädettävissä myös korvan kohdalla olevasta jakajasta. Suunnolta uusi älykello Wtchout lämmittää kellonkäyttäjän ranteen. Koot: S, M/L, XL/XXL, hinta 209 euroa. A2 istuu hyvin päässä ja pysyy paikallaan kaikenlaisessa rytyytyksessä
www.fillari-lehti.fi Fillari 15 UUTISIA & UUTUUKSIA TUNNE ENDURALIN! Se uskomaton, täydellisen ajotuntuman tunne treeneissä ja kesän eeppisissä endurokisoissa. Löydä se täydellinen tunne Orbean Rallonilla. Kustomoi unelmiesi Rallon Orbea MyO -työkalulla www.orbea.com RALLON
Finlandia MTB/Baltic XCM Cup, Lahti 30.8.–1.9. Eteläkärjen ajo, Tammisaari 15.8. Iivarin päivän ratapyöräilykilpailut, Helsinki 23.–25.8. Varsinkin treeneissä käytetään hissejä ja ovat ne kisoissakin hyvä väline, lajin puuhamies Topi Tervaniemi kertoo. Lindforsin mukaan bike park -ohjaajakoulutus syntyi kentällä olleesta tarpeesta. – Tietysti keskukseen investoidut eurot haluttiin tuottamaan ympäri vuoden ja myös harrastajilta tuli kyselyä, jonka pohjalta toimintaa lähdettiin kehittämään, Sappeen rinnetoiminnanjohtaja Kosti Puurunen kertoo bike parkin taustoista. Enduropyöräilyn harrastajamäärien raju kasvu on luonut edellytykset hiihtokeskusten kannattavalle maastopyöräilytoiminnalle. Willimies, kortteli, Lappeenranta 20.7. Vaativimpiakin ratoja keskuksesta toki löytyy. Ratoja löytyy jo 14 keskuksesta Raaseporista Ylläkselle. Alan ammattimaisen toiminnan pioneerina pidetty Sappee lanseerasi ensimmäisen pyöräparkkinsa vuonna 2008. Enduro SM3 Levi Midnight EWS, Levi 26.–28.7. Luosto Racing Weekend, maantie, OP-P, Luosto 7.7. Toukokuun lopulla järjestettyä koulutusta alettiin ideoida viime syksynä. Funduro Cup #3, Laajavuori Jyväskylä 6.7. Ullan päivän ratakilpailut, Helsinki 6.–7.7. Larsmo MTB XCO (XCO#4), Luoto 7.–10.7. Usko toiminnan kannattavaksi saamisesta oli koetuksella, mutta käänteenä toimi kokeilukynnyksen madaltaminen. Kävijämäärien kasvun ehdottomana edellytyksenä ovat olleet Puurusen mukaan vuokrapyörät. Cycli XCO (XCO#5), Jyväskylä 14.7. Tour de Lapland, Salla 13.7. Mäntsälä-tempo, Mäntsälä 27.7. Syöte MTB 3.–4.8. Teksti: Jaakko Järvensivu Kuva: ski.fi. Imatra MTB (XCM#6), Imatra 10.8. Alamäkipyöräilyn yhteydessä monelle tulevat ensimmäisenä mieleen hurjat Youtube-videot ja joku voi muistaa Matti Lehikoisen rajun loukkaantumisen vuoden 2011 Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Ruotsissa. Tällä hetkellä reittejä on valmiina kahdeksan, joista Snakes on the plane kurvaa suoraan alapuoleltamme rinnekahvilan terassin edestä. Olemme Nuuksion Swinghillissä keskustelemassa keskukseen elokuussa 2018 avatusta bike parkista, jonka reittien tekemiseen Tervaniemi on osallistunut. Himos Epic MTB, Himos 17.–18.8. Sappee DH (DH#4), Pälkäne Tapahtumakalenteri Hiihtokeskuspyöräily kovassa nosteessa Hiihtokeskusten rinnealueille rakennettujen bike parkien määrä on kasvanut nopeasti. Itse tykkään ajella sitä tosi paljon, sillä siinä oppii bermiajon perusteet. Royal-Pyöräily, Lahti 7.7. Lempäälän aika-ajo, Lempäälä 22.8. Cycli XCM (XCM#5), Jyväskylä 19.7. SM-rata, Turku 27.7. Radat ovat pääosin harrastajien talkoovoimin tekemiä. Rudolf’s Revenge, Ruka-Kuusamo 31.8. Sappeella on järjestetty myös maksuttomia hissipyöräilykursseja ja alamäkipyöräilijä Matti Lehikoisen vetämiä tekniikkaklinikoita. BMX Suomen Cup, Laukaa 28.7. 29. XCE SM Hyvinkää (XCE), Hyvinkää 20.7. Tämän takia monet keskukset käyttävät nimeä hissipyöräily, eli mennään hissillä ylös ja pyöräillään erilaisia reittejä alas. – Endurokisat järjestetään paljolti hiihtokeskuksissa infrasta johtuen. Luosto Racing Weekend, tempo, OP-P, Luosto 7.7. Willimies, kuntoajo, Lappeenranta 21.7. Kannustimena talkoolaisille toimi ilmainen kausikortti. Alku oli Puurusen mukaan vaatimatonta tyyliin ”pari ensimmäistä vuotta tunsin bike park -asiakkaat nimeltä”. Tervaetapit, kortteli, Oulu 10.8. Nuorison ratakilpailu, Helsinki 3.8. Itsekin maastopyöräilyä harrastava Tukesin ylivalvoja Aleksi Latvala osallistui ohjaajakurssille lisätäkseen tietämystään hiihtokeskuspyöräilystä. Tervaetapit, maantie, Oulu 11.8. Nuorison ratakilpailut, Helsinki 16.–17.8. Rokua MTB, Utajärvi 18.8. Vierumäki XCO (XCO#7), Vantaa 10.8. Radoista tehtiin aluksi liian vaativia, mikä piti harrastajamäärän pienenä. SM-ryhmälähdöt, Helsinki 21.7. Tervaniemen mukaan Swinghillissä on pyritty rakentamaan ratoja myös muille kuin hurjapäille. Kurssi osoittautui niin suosituksi, että kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan 16 hengen osallistujajoukkoon. Alvajärven ympäriajo, Pihtipudas 3.8. Willimies, maantie, Lappeenranta 21.7. Puruveden ympäripyöräily, Punkaharju 4.8. Lindfors pitää alan terminologiaa ongelmana lajin kehitykselle. Enduro SM4, Himos 17.–18.8. Saariselkä MTB Stages (XCM), Inari 24.8. Lindfors näkee törmäysvaaran bike parkeissa pienempänä kuin talvella rinteessä, sillä radalla ei samaan aikaan ole montaa ajajaa. – Easy Riderin suunnitteluperiaate oli, että sen pystyy ajamaan kaupunkipyörällä. Kaivarin kortteli, Helsinki 25.8. Viime kesänä meillä kävi 7000 pyöräilijää. Ruhjeita ja murtumia maastopyöräilyssä taas tulee helpommin. – Sappeen viime kesän naistenkurssilla taisi olla noin 110 osallistujaa, eli potentiaali on paljon luultua isompi. Mukaan lähtivät entiset alamäkiajon ammattilaiset ja nykyiset endurokuskit Matti Lehikoinen ja AnttiPekka Laiho. Suomen Hiihtokeskusyhdistys pilotoi kesällä hiihtokeskuksille suunnatun bike park -opaskoulutuksen ja työstää muun muassa rataluokitusten yhtenäistämistä. Paloski MTB, Iisalmi 31.8.–1.9. Lajin kokeilukynnystä tullaan helpottamaan myös laadukkaiden täysjoustovuokrapyörien avulla. Jämi 84, Jämi 10.8. Tienoon tempo, Lieto 24.8. Määrä on muutaman viime vuoden aikana kasvanut ilahduttavasti. – Alamäkipyöräilyä kilpalajina voi verrata alppihiihdon syöksylaskuun – myös harrastajamäärien osalta. Sappee ja Porvoon Kokonniemi ovat toimineet suunnannäyttäjinä helppojen ratojen rakentamisessa ja harrastajamäärien kasvattamisessa, Lindfors kehaisee. Vuelta Vantaa, Vantaa 25.–27.7. TUL-mestaruus, tempo 3.8. ISM, Kirkkonummi 17.8. Bike parkien turvallisuusasiat ovat Lindforsin mukaan hyvällä tolalla, sillä SHKY:n jäsenkeskukset ovat tottuneet noudattamaan tiukkoja turvakriteereitä talvitoiminnassaan Tukesin valvomana. Porvoo, kuntoajo, Porvoo 3.8. Mäntsälä-kuntoajo, Mäntsälä Elokuu 1.8. – Nyt puhutaan parinkymmenen prosentin kasvusta per vuosi. Suomen hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors laskee, että parikymmentä keskusta tarjoaa pyöräilyä tällä hetkellä. Kokonniemi DH SM (DH#3), Porvoo 4.8. Kauhajoki, tempo, Kauhajoki 6.7. Köyräri MTB XCO (XCO#3), Kokkola 6.7. Bike park -pyöräilyllä ja alamäkipyöräilyllä ei välttämättä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. XCO SM/ILM Hyvinkää (XCO#6), Hyvinkää 21.7. TUL-mestaruus, maantie 4.8. Fiskars Village Gravel Grinder, Fiskars 11.8. www.fillari-lehti.fi 16 Fillari UUTISIA & UUTUUKSIA PIKALINKKU Heinäkuu 4.7. Kauhajoki, maantie, Kauhajoki 7.7. Velotour, Helsinki 25.8. Laihian Tempo, Laihia 17.8. Ensiavun hoitovastuu on tällä hetkellä keskusten henkilökunnalla. Swinghillin tavoitteet bike park -toiminnan ensimmäiselle kaudelle ovat maltilliset: yhden ihmisen työllistäminen ja hissien käyttöajan kasvattaminen ympärivuotiseksi
Kevään aikana tehtävänäni etappikisoissa on ollut parantaa joukkueen suorituskykyä joukkueaika-ajoissa ja auttaa maantie-etapeilla kapteeneja esimerkiksi suojaamalla tuulelta tai ajamalla lead-outeja ennen mäkeä, irtiottoyritystä tai maalia, sekä joissain tapauksissa pyrkiä päivän irtiottoon. Etappikisoista kokemusta ja kovuutta Sauli Pietikäinen, AC Bisontine. Kauden jälkimmäisen puoliskon kilpailukalenteri näyttää oikein hyvältä! Mukavaa kesää! Sauli www.fillari-lehti.fi 18 Fillari Saulin palsta “ Neljän päivän kisoissa jaksaminen ei ole ongelma. Estonian jälkeen jäin muutamaksi viikoksi Suomeen ajamaan kisoja TWD-Länkenin kanssa, kun Ranskan-joukkueemme kalenterissa oli väliviikonloppu ja aluemestaruuskisat, joissa ulkomaalaiset eivät saa ajaa. Tällaisina viikkoina harjoituskauden aikaiset ja maalis-huhtikuun treenaamiset nousevat arvoonsa. On hyvä, etten jo maaliskuussa ajanut itseltäni jalkoja ja päätä väsyneiksi, vaan pääasiassa treenasin ja rakensin kuntoa kisaillen samalla. Kun kalenterissa on kisoja torstaista tai perjantaista sunnuntaihin, joiden päälle täytyy vielä matkustaa kisoihin ja kisoista kotiin, jää alkuviikon tavoitteeksi palautua ja pitää vain ajotuntumaa yllä. Maantiepyöräilyssä kilpailemaan oppii vain kilpailemalla, kun taas harjoittelu on kilpailutilanteissa käytettävissä olevan työkalupakin parantamista ja laajentamista. Alkukauden kokemusteni valossa kilpailut Ranskassa ovat aika erilaisia Suomen kisoihin verrattuna, mikä tietysti oli etukäteen tiedossa. K esäkuun myötä kauden ensimmäinen osa alkaa olla paketissa. Vaikka etappiajoja ajaessa treenaamiselle ei jää valtavasti aikaa, ne ovat kuitenkin mielestäni paras tapa kehittyä maantiepyöräilijänä. Huhtikuun loppupuolella alkoi ohjelmassa olla monen kisapäivän viikonloppuja ja etappiajoja. Ainakin tähän asti kilpailukalenterin rytmi vaikuttaa hyvältä. Ranskan pyöräilyliitto teki aiemmin linjauksen, jonka mukaan ranskalaisten kuskien tulisi kehittyä aika-ajossa, jotta heillä olisi paremmat mahdollisuudet menestyä suurissa ympäriajoissa. Näistä kertyy valtavasti arvokasta kovuutta ja kokemusta jalkoihin ja pelisilmään. Suorituskyvyn osalta pitkien etappien ajaminen useana päivänä peräkkäin vaatii pohjia ja väsyneenä ajaminen kilpailuissa tietysti omalla tavalla parantaa tätä. Toukokuu kului lähes kokonaan etappiajoissa, ja valtaosa myös kesäkuun kisoista oli useampipäiväisiä. Toukokuun lopussa ajoin myös kauden ensimmäisen kisan Suomen maajoukkueen mukana, kun ohjelmassa oli UCI 2.1.-tason kisa Tour of Estonia. Kauden alkupuolisko oli osaltani erilainen kuin aikaisemmat, sillä pääsin ajamaan Ranskassa kisoja moninkertaisesti enemmän aiempaan verrattuna. Kevään kilpailukalenteri rakentui pitkälti niin, että maaliskuussa ja huhtikuun alussa ajettiin yksi kisa viikonloppua kohti. Pienillä teillä on tärkeää sijoittaa itsensä pääjoukossa oikeaan paikkaan, sillä taaempaa on todella vaikea päästä ylemmäs. Yleensä teen kovien kisaviikkojen aikana palauttavia lyhyempiä lenkkejä, yhden kiritreenin, kuntopiirin ja paljon lihashuoltoa. Toki tätä ei useinkaan tarvitse miettiä itse, vaan joukkueen johto tietää kuskien vahvuudet ja luo taktiikan sen mukaan tukemaan joukkueen kannalta halutun tuloksen saavuttamista. Olen todella iloinen, että olen päässyt ajamaan hyviä, sopivan haastavia ja monipuolisia kisoja niin Ranskan kuin Suomen tiimeissä sekä myös maajoukkueen mukana. Monen päivän mittaisissa kisoissa taktiikka ja pelisilmä nousevat todella tärkeään osaan tuloksen muodostumisessa, hyviä jalkoja unohtamatta. Monissa etappikisoissa onkin tänä vuonna ollut joko prologi, aika-ajo tai joukkueaika-ajo. Reitit sisältävät usein paljon enemmän pieniä teitä, risteyksiä ja mäkeä. Ajamissani maksimissaan neljän päivän kisoissa jaksaminen ei vielä muodostu suureksi ”ongelmaksi”, mutta pidemmissä kisoissa pitää varmasti hieman miettiä milloin säästää ja milloin käyttää energiaa. Tämä sopii minulle mainiosti. Kisassa on viivalla myös paljon enemmän kuskeja
To overcome wind resistance, the ARIA has a precision-engineered frame and integrated fork with advanced aerodynamic shape and racing geometry. The Bianchi ARIA is a fast performance-oriented aero road bike. Road or tri, the ARIA will deliver your best. Built for lovers of speed, it’s the perfect partner for your road challenges. M A S T E R T H E E L E M E N T S W I T H A R I A ULTIMATE AERODYNAMIC PERFORMANCE / Partner SUOMEN LAAJIN BIANCHI -MALLISTO BIANCHI.COM VELO-OXYGEN.FI. ARIA delivers ultimate aerodynamic performance with expertly balanced combination of race-focused geometry and wind tunnel proven design. ARIA is also triathlon ready – just clip-on aero bars to obtain the ideal position and performance for triathlon competition
Muistan vielä hyvin Espoon Solvallassa pidetyt Kultainen kampi -kesäleirit, joilla tapasin myös tulevan aviomieheni. Jos kuvittelen itseni takaisin kahdeksanvuotiaaksi, kieltämättä ajaminen teknisellä temppuradalla olisi hienompaa kuin hinkata täysillä kymmenen kilometrin tempoa. Fillarikouluun osallistuu yli 40 iältään 6–12-vuotiasta pikkukuskia, jotka silminnähden nauttivat lajista. S uomen pyöräilyn tulevaisuus on lasten ja nuorten käsissä. Lotta www.fillari-lehti.fi 20 Fillari Lotanpalsta “ Tapasin tulevan mieheni ensi kertaa Kultainen kampi -kesäleirillä! Junnuissa tulevaisuus Lotta Lepistö Trek-Segafredo Women www.e-fillari.fi pelkkää sähköä!. Ratapyöräilyä on fillarikouluissa ollut vähän heikommin, koska meillä ei Suomessa ole vieläkään sisävelodromia! Esimerkiksi kasvattajaseurani Porin Tarmo järjestää fillarikoulua viikoittain kesäisin. Pyöräilyn suosio on mielestäni paranemaan päin ja junioritoiminnan avulla lajia saadaan kasvatettua myös Suomessa! Ei tarvitse katsoa kuin Tanskaan, jonka juniorit ovat lähes voittamattomia. Siellä kokeillaan ajamista maastossa, maantiellä, BMX-radalla ja myös korttelia. Sitä en silloin tosin vielä tiennyt. On ollut hienoa seurata sosiaalisesta mediasta, kuinka seurat ovat ottaneet hienosti vastuuta järjestämällä lasten fillarikouluja, joissa kokeillaan pyöräilyä sen eri muodoissa. Toisaalta ymmärrän myös sen, että jotkut entiset pyöräilijät toivovat, etteivät heidän omat lapsensa ainakaan pyöräilyyn hurahtaisi, kun itsellä on ollut pomppuinen tai vaikea tie pyöräilijäksi. Aloittelijalle lieneekin parempi vetää alkuun BMX-pyörällä tai maastossa täysillä kuin hinkata väkisin pitkää peruskuntolenkkiä maantiellä. Toivoisin, että kaikki lähtisivät kokeilemaan kisoja maantielle ja näkemään, kuinka hauskaa puuhaa se on kivassa ilmapiirissä. Rohkaisen jokaista vanhempaa ottamaan omat juniorinsa mukaan kisakuvioihin ja viemään heitä seurojen fillarikouluihin. Jos se onnistuu siellä, miksei myös meillä. Leirit olivat tarkasti merkittyinä kesän kalenteriin ja niitä odotettiin kuin kuuta nousevaa. On hieno juttu, että pyöräilyn eri alalajeja kokeillaan rohkeasti. Se luo paremmat edellytykset mahdolliselle pyöräilyuralle
The first kick on the pedals. Ready for the unexpected. Your helmet on. You’re down for it! Discover more on lazersports.com It’s early morning, the sun warms your face. You’re down for it! You’re out, you enjoy, your not alone. A trail of dust is left behind you. The rocky roads leave you with a trail of dust. “ Radat voisi tehdä vaikeammiksi – mutta ei turvallisuuden kustannuksella. You’re down for it. The track is tricky and you feel the adrenaline. The sweat runs over your face while you keep on racing down the mountain. You’re down for it. Eager to explore, you keep pushing to the end. You feel secure and protected by the all new Impala and Coyote helmets. Off you go... Early morning, the sun warms your face. You feel the wind on your head and increase the pace, ready for the unexpected. High five your friends, kick on your pedals. Discover more at Lazersport.com #DOWNFORIT. You feel the wind rush over your head. Drops. The path is tricky and you feel the adrenaline. Rocks
Sen ansiosta pääsin nauttimaan kylpylän lämmöstä Hertan ja Outin kanssa. Rimpuilin ensimmäisen kierroksen Mikael Turusen kanssa, mutta sitten tein tilanteeseen nähden järkevimmän ratkaisun ja keskeytin. Pääsiäisenä alkanut flunssa rajoitti treenit minimiin ja sitten olikin aika suunnata kolmannen merivartiokomppanian kertausharjoituksiin seitsemäksi päiväksi. Tunsin heti ensipolkaisusta alkaen, ettei kaikki ole jiirissä. Tööttäsin kierroksen ensimmäisen lyhyen, mutta kivikkoisen ylämäen tasaisen kovaa. Ihme kyllä itseäni ei hapottanut juuri lainkaan mäen päällä ja huomasin olevani Sasun kanssa irti muusta porukasta. Koska Visuri kilpaili eri matkalla ja Aki oli samasta tiimistä, muodostui Sasusta taas kerran päivän päävastus. Tunti seitsemän on perinteisesti kiihtyvä. Mäen laelta lähtee vauhdikas lasku, jossa valkeni mikä mätti. Sasu oli kuitenkin aiemmin kolkutellut maailmancupin palkintopallia XCO:ssa, joten vastassa ei ollut mikään turha mies. L ähtökohdat kauden ensimmäiseen kisaan olivat kaukana optimaalisesta. Kahden kierroksen jälkeen olin aika optimaalisessa asemassa. Ajoasento oli jotenkin eteenpäin makaava ja olo fillarin päällä ahdisti. Pyörittelin hetken eteenpäin, vilkaisin uudelleen olkani yli ja näin louhijan. Olin pitkästä aikaa nukkunut yön omassa sängyssä, olin flunssan, treenaamattomuuden, sodan ja Hertan runtelema, mutta se ei tunnelmaa latistanut. Ensimmäisen nykäyksen teki tiimikaveri Antti Kuitto, kunnes muuan Sasu Halme päätti ottaa ohjat käsiinsä. Takarenkaaseen ujutettu litku tyrehdytti vuodon, mutta keula meni koko ajan löysemmäksi. Sota loppui perjantaina ja seuraavana päivänä oli tiedossa kauden avaava, oman tiimin järjestämä Evoc MTB. Oli ilo katsoa, kun miehellä on jalkaa ja kerrankin rohkeutta käyttää sitä. Rajamäelle oli saapunut laaja ja kattava joukko maastopyöräilijöitä. Kimppalenkki päättyi kuitenkin lyhyeen, sillä Sasulta tippuivat ketjut kesken laskun. En tarkoita bitcoinin louhintaa, vaan nyt louhittiin suomalaista peruskalliota maastopyörällä, perkele! Siinä graniitti muuttui sepeliksi, sepeli tomuksi ja tomu atomeiksi, kun tiimikaveri Färm laittoi jäykkäperäisellä pyörällään louhintavaihteen silmään. Jäljellä olivat enää Aki, Sasu ja minä. Se jos mikä sopii minulle. Tiesin, että viimeiselle lyhyelle polunpätkälle olisi päästävä ensimmäisenä. Louhinta tuotti haluttua harvennusta kärkijoukkoon, joka kutistui kvartetiksi. Olin käytännössä ihan tuoreella jalalla, koska Aki oli uhrannut itsensä Fantomin edessä, kuten asiaan kuuluu. Keli oli mitä parhain, jos sattuu pitämään hypotermiasta. Eteemme ilmestyi reitin ainoa niin kutsuttu voimamäki, jonka voi vetää surutta ylikovaa ja antaa happojen virrata vasta mäen laella. Hän otti pienen kaulan reitin kahdessa ensimmäisessä mäessä, mutta ajoin eron kiinni teknisemmillä osuuksilla. Kilpailuun valmistautuminen sujui huomattavasti paremmin kuin viikkoa aiempaan Rajamäen kisaan. Olin hyvissä asemissa heti alusta alkaen, kunnes alkoi louhiminen. Lähtölaskenta alkoi ja sitten mentiin. Kolmannen tunnin jälkeen alkaa niin sanotusti kulkea. Tapahtuman nimi juontuu siitä, että kilpailussa voi ajaa myös tavallista maratonia pidemmän, 96 kilometrin matkan. Nyt sai taas vetää tiimin värit niskaan ja näyttää mitä osaa. Olimme Akin kanssa irti. Ei vähiten siksi, että kisajärjestäjät ovat usein laittaneet viestiä ja kertoneet, että olisi hienoa, jos pääsisit kisaamme. Otin piikkipaikan kolmannen kierroksen alussa ja ajattelin tunnustella millaisella ajopäällä Sasu on. Louhija Henri Ojala, Team Evoc Finland. Suorituskykyni ei ollut pitkän tauon jälkeen hääppöinen, joten en pystynyt pitämään oikeaa kisavauhtia. Kroppani näet lämpenee vasta parin tunnin ajon jälkeen. Aulangolle on aina ollut mukava mennä ajamaan. Jatkoin samalla sykkeellä myös seuraavan polunpätkän. Vastarannan Jukka paineli menojaan ja sain kammettua itseni nippa nappa näkötornin juurelle. Fillarin keula oli antautunut, paluuvaimennus oli tipotiessään ja keula pohjasi kevyesti painamalla. Tunnit neljä, viisi ja kuusi ovat pelkkää matalalentoa. Sitten alkoi helvetillinen raekuuro ja lämpötila vajosi alle kymmeneen asteeseen. Päivän aikataulu meni kuitenkin liian tiukaksi, sillä en osaa vieläkään ottaa huomioon kuinka paljon puolitoistavuotias pikku flikka vie aikaa, kun sellaisen ottaa mukaan kisareissuun. Osaan onneksi aika tarkkaan säännöstellä monen tunnin kisoissakin voimani niin, että vauhti pysyy muuttumattomana maaliin asti. Yritin säästellä voimiani Sasun iskun varalle. Saman tiesi Sasukin. Alkoi näyttää siltä, että maratonkauden avauskilpailun voitto ratkaistaan loppukirissä. Ihminen, Maastopyöräilijä, Fantom www.fillari-lehti.fi 22 Fillari Henkan palsta “ Keli oli mitä parhain, jos pitää hypotermiasta. Kisapaikalle päästyämme minulla oli ruhtinaalliset 16 minuuttia aikaa vaihtaa ajokamat päälle, kasata fillari, hakea kilpailunumero, viedä juomapullo juomahuoltoon, ottaa alkulämmöt, syöttää Hertta ja ties mitä. En muista keneltä kaikilta pyysin hätäpäissäni apua, mutta jollain ihmeen keinolla sain raavittua ajokamat oikein päin päälle ja olin lähtöviivalla ajoissa. Pätkän päätyttyä asfaltille kurkkasin taakseni enkä nähnyt ketään. Kuten kunnon kisaviikonloppuun kuuluu, palautusjuomaa oli tarjolla kilpailun jälkeen riittävästi, joten ei muuta kuin superkompensaatio päälle ja katse kohti seuraavaa kisaa. Olin jo laatinut päässäni suunnitelman kuinka hoidan homman himaan (hämään Sasua ruiskuttamalla juomaa pullosta suoraan hänen silmäänsä, sitten otan kepin jemmasta ja ”vahingossa” heitän sen Sasun eturenkaan pinnojen väliin, jonka jälkeen Sasun ilmalennon aikana isken kaiken peliin…), mutta Sasulla olikin parempi suunnitelma, joten hävisin! Tulos oli kisaa edeltävien viikkojen valossa positiivinen yllätys. Sitten oli taas kisapäivä ja juhlapäivä! Vuorossa oli Vantaan ja Tuusulan kangasmaastoissa ajettava Korso 96 MTB, jonka vauhdikkaasta reitistä pidän hyvin paljon. Viikko vierähti rullapullaa leipoessa ja keulaa huoltaen. Tässä vaiheessa olin pakotettu näyttämään väijymistaktiikalle delete-näppäintä ja hyppäsin Sasun peesiin. Ei aikaakaan, kun Sasu ajoi minut kiinni. Loppujen lopuksi päiväretki Aulangolle kannatti sittenkin. Koko ensimmäinen kierros meni yksin ajellessa. Poluilla ajo jotenkin sujui, mutta tiepätkät olivat täyttä myrkkyä, koska keula vajosi jatkuvasti alemmas. Kaiken lisäksi samassa alamäessä antautui myös takarengas. Pikku juttu, iso vaikutus. Aki, Sasu, professori Visuri ja minä jatkoimme seuraavat 50 kilometriä kiltisti Akin peesissä. Aulangon reitin hapokkaimmat kohdat tulevat heti alussa ja tuntui, että en pääse fillarillani yhtään mihinkään. Kisa lähti käyntiin master-starttina, jolloin porukka venyy pitkäksi letkaksi ennen ensimmäisiä polkuja. Loppumatkan tulimme suhteellisen verkkaisesti vuorovedoin. En odottanut itseltäni mitään, joten päätin väijyä vähän taaempana ja seurailla tilanteen kehittymistä
Kanta-asiakkaille 29,90 Tarjous voimassa 28.06.–31.7.2019 Kanta-asiakkaille 49,90 Tarjous voimassa 28.06.–31.7.2019
Nykyään jopa reilusti yli 150 milliä joustavat pyörät eivät ole pelkästään poljettavia, vaan niillä ajaa jopa mielellään tasaisella ja myös ylämäkeen. Niin sanottuja mullet-pyöriä, eli sekakiekoilla varustettuja laitteita testiviisikosta ei sentään ole. Bike park -ajo sisältää kaiken hissiavusteisen toiminnan, eli hyppyreitä ja penkkamutkia sisältävät pätkät ja helpoimmat DH-radat. T eksTi : J ukka M äennenä k uvaT : J ukka H elMinen. Pyörissä on ensinnäkin sekä 29että 27,5-tuumaisia kiekkoja. Vain muutama vuosi sitten hissiavusteiseen pyöräilyyn kelpaava laite oli lähes mahdoton polkea ylämäkeen. Vertailuun osallistuivat Giant Reign SX 2, Cube Stereo 150 C:62 Race 29, Canyon Strive CF 5.0, Rock Machine Blizzard 90-27 ja Polygon Siskiu N9 29. Monikäyttöisyys on yksi modernien enskaja trailipyörien parhaita puolia. Giant ja Rock Machine rullaavat pienemmällä 27,5 tuuman kiekkokoolla, mutta vielä merkittävämpi ero löytyy käyttötarkoituksesta, josta kaksikon varustelu antaa vahvoja viestejä: pitkä joustomatka, kierrejousi-iskarit ja näppärä runkomitoitus. Vaikka pyörät ovat keskihintaisia, runkomateriaalina nähdään alumiinin lisäksi hiilikuitua. Ryhmästä 29-tuumaisilla kiekoilla varustettuja ovat Cube, Canyon ja Polygon, kun taas Giant ja Rock Machine luottavat pienempään kiekkokokoon. Trailiajolla taas tarkoitetaan vaihtelevaa maastoajoa, johon kotimaan polut suovat mainiot edellytykset. Viisikko kattaa laajan kirjon keskenään erilaisia ajopelejä, joten saimme hyvän käsityksen pyörätyypin tarjonnasta. Heti ensimetreistä lähtien aistittavissa on selvä kahtiajako. Joustomatkalukemat ovat 150–160 millin lukemissa, josta pitkäjoustoinen Giant muodostaa ainoan poikkeuksen. Kisakireän ja aamupalaksi Strava-komeja syövän XC-pyörän kiipeämiskyvystä ei voida puhua, mutta ylämäessä ei yleensä tarvitse jalkautua. Löytyykö testijoukosta laitetta, joka selviytyy kaikista näistä ja kenties vielä täysin pistein. Pyörät paranevat jatkuvasti ja samaan aikaan myös hinnat laskevat. Toinen silmiinpistävä ero ilmenee jousituksessa, sillä kahdesta pyörästä löytyy takaa kierrejousellinen iskari, mikä on ilmajousien aikakaudella harvinaista. Pyöriä arvioidaan kolmen kriteerin perusteella: enduro-, trailija bike park -ajo. Vaikka todellista joka paikan pyörää ei toistaiseksi ole keksitty, lähemmäs sellaista päästään vuosi vuodelta. Giant ja Rock Machine on selkeästi www.fillari-lehti.fi 24 Fillari Vertailussa enduropyörät Canyon Strive CF 5.0, Cube Stereo 150 C:62 Race 29, Giant Reign SX 2, Polygon Siskiu N9 29 ja Rock Machine Blizzard 90-27 VauhtiViisikko Asiat eivät ole olleet koskaan näin hyvin, mitä enskaja trailipyöriin tulee. Enska-ajossa huomioidaan erityisesti kisaamisen vaatimukset, onhan se koko ajoformaatin suola. T estiviisikko eroaa toisistaan usealla eri tavalla. Otimme vertailuun viisi enduroja trailipyörää noin 3000 euron hintaluokassa
www.fillari-lehti.fi Fillari 25
Seuraavana tulee Rock Machine 65 asteella, sitten Polygon 65,5 asteella, kun taas Canyonissa ja Cubessa ohjauskulma on tasan 66 astetta. eturengas toisaalta vaella kottikärrymäisesti pitkällä kuskin edessä. Rokkarin ja Foxin valtataistelu kiristyy entisestään jousituspuolella. Rungon mitoituksen pitää olla ennen kaikkea onnistunut kokonaisuutena, ei vain yhden tai kahden mitan suhteen. Homma kuitenkin toimii, kun säädöt ovat tarkasti kohdallaan. Reach-mitat pyörivät 45 sentin yläpuolella. Canyonissa on eturattaalla kunnollinen ohjuri. Sen suunnittelijat ovat edenneet todennäköisesti oletuksella, että SX-mallit liikkuvat ylöspäin lähinnä tunkaten tai auton kyydissä. Lyhyt takahaarukka antaa pyörälle leikkisän luonteen, mutta syö toisaalta vakautta kovissa vauhdeissa. Etuja takapään pituus sekä ennen kaikkea niiden suhde määrittävät, miten kuskin paino asettuu etuja takarenkaan välille. Rock Machinessa luotetaan siihen, että ketju pysyy Sramin GX Eagle -sarjan pitkäpiikkisen eturattaan päällä ilman ohjuria. L-koossa mittaa tulee sentti lisää. Canyonissa ja Polygonissa on molemmissa Foxin 36 Float Performance -keula. Giant ja Rock Machine ovat jousitusosiensa puolesta Sramin omistaman RockShoxin leirissä, kun taas Cubella, Canyonilla ja Polygonilla on kuvainnollinen ketunhäntä kainalossaan. Toisaalta painopisteen siirrot ja eturenkaan kevennykset pitää tehdä hartiavoimin, jotta pyörä vastaa käskyihin. 29-tuumaisella rengaskoolla merkittävästi lyhyemmän takahaarukan tekeminen on haasteellista, sillä lyhyt perä, riittävä tila kammille, rattaalle ja takarenkaalle muodostavat nopeasti ratkaisemattoman yhtälön. Poikkeuksen joukosta muodostaa Giant, jonka satulakulma on 72 astetta. Yksikään pyörä ei tunnu lyhyeltä eikä www.fillari-lehti.fi 26 Fillari Vertailussa enduropyörät Sramin NX Eagle -osasarja ei ole aivan yhtä tarkka vaihtamaan kuin hiukan kalliimpi GX. Takahaarukan pituus vaikuttaa merkittävästi pyörän käyttäytymiseen kahdella tavalla. Kuten kaikessa muussakin, kyse on makuasioista ja sopivan kompromissin löytämisestä pyörän käytöksessä. Ketjuohjurikin on kuin DH-pyörästä. Cubesta löytyy tehdasasennuksena sama keula, mutta koeajopyörässä se oli mallia kauppiaan erikoinen, jossa alkuperäisiä sisuskaluja on jäljellä vähemmän kuin uusia. Giant ottaa itselleen 64 asteella ykköspaikan, mitä loiviin keulakulmiin tulee. Joukon pisin on Canyon 47 sentin mitallaan, kun taas Polygonin, Cuben ja Rock Machinen reachit ovat 45,6–45,8 senttiä, siis likimain samoja. Rock Machine erottuu joukosta 42,5 -senttisellä takahaarukallaan, mikä oli aistittavissa heti ensilenkillä ryhmän leikkisimpänä ajettavuutena. 45-senttinen tai sitä pidempi takahaarukka asettaa kuskin keskemmälle pyörää ja tuo vakautta etenkin kovassa vauhdissa. Parin viime kauden ajan ilmassa oli merkkejä, että Rokkari on ottamassa ainakin hetkellistä niskalenkkiä, mutta puntit ovat sittemmin tasaantuneet. Giant on hieman lyhyempi 45 sentin mitallaan, mikä selittyy koeajossa olleella M-koon rungolla. Jyrkempi satulakulma edellyttäisi mittavaa reachia, jota ei yhdestäkään pyörästä löydy. Testijoukon takahaarukat ovat Rock Machinea lukuun ottamatta 43,5–44-senttisiä, mikä luo hyvän balanssin vakauden ja ketteryyden välille. Satulakulmat ovat Giantia lukuun ottamatta välillä 73,5–75 astetta, eli superjyrkkiä lukemia ei nähdä. Alkuherkkyyttä löytyy, samoin progressiota, eikä yltiöpäistä sukeltelua ilmene. Ensi kaudelle Cuben enskamallien voimansiirto yksinkertaistuu 1X-voimansiirtoon siirtymisen myötä.. Säädöt ovat monipuoliset ja keulan saa helposti lukittua vaikka pitkien ylämäkisiirtymien ajaksi. Loput viisikosta edustavat perinteisempää enduroja trailipyörän sekoitusta, joka ei toki kalpene ensimmäisen hissimäen nähdessään. Canyonin uuden Striven kohdalla olisi voinut odottaa loivempaakin lukemaa. Giantin suunnittelijat ovat laittaneet pyörään sellaiset välitykset, jotka sopivat oikeastaan vain hissipyöräilyyn. Mitat ovat kirjaimellisesti millipeliä ja Canyonin hieman tilavampi ohjaamo erottuu muista jo pyörän päälle noustessa. Joustomatka on kaikissa 160 milliä. Toisin sanoen kaikelle ei riitä tilaa jo muutenkin usein ahtaassa keskiön ja takahaarukan alaputkien rakenteessa. Foxin uusi Performance-sarja on ottanut selvän askeleen ylöspäin ja sen edustajat ovat kaikilla mittapuilla kilpailukykyisiä keuloja. Ainoat osa-alueet, joilla Foxin hienommat versiot pistävät paremmaksi, ovat vielä parempi pintaherkkyys, tehty viihtymään bike parkeissa
Jos taakse olisi laitettu vaikka 42-hampaiseen rattaaseen ulottuva pakka ja siihen sopiva vaihtaja, pyörän monikäyttöisyys paranisi pari magnitudia. Giantista ja Rock Machinesta löytyy Rokkarin Super Deluxe Coil -iskari. Rock Machinen jousitusratkaisu on samantyylinen. Itse asiassa Cuben keulan säätöjen hakemiseen piti käyttää eniten aikaa. Kaikki ovat asiakalustoa ja kestävät käyttöä todennäköisesti useita kausia. Cuben keulan vaimennuspatruuna oli päivitetty astetta hienostuneempaan Fit4malliin, mutta erot Grip-vaimentimeen jäävät pieniksi. On toki makuasia, kumpaa asetusta säädöltä haluaa. Tosin oudoksuttaa, ettei iskaria saa kahvalla täysin lukkoon vaikka pitkiä ja kiduttavia ylämäkisiirtymiä varten, vaan kyseessä on lähinnä trail-moodi esimerkiksi erikoiskokeiden pitkiä polkuosuuksia varten. Välityksiä löytyy jyrkimmänkin mäen kipuamiseen, mutta kylkiäisenä tulevat kolisevat ja ajoittain putoavat ketjut. Pintaherkkyyttä on hienosti, säätömahdollisuuksia riittämiin ja Fox on saanut takavuosien ProPedal-kokeilujen jäljiltä kolmiasentoisen sisäänpäinvaimennuksen säädön kohdilleen. Jälkimmäisen erikoisuutena on säätö, jota käytetään vasemmasta gripistä vanhan kunnon grip shifterin tavoin! Virkistävää, että Rokkari on lähtenyt tarjoamaan tällaista ratkaisua ja että valmistajat ”uskaltavat” speksata sitä pyöriinsä. Nivelpiste on kelluva, vaikka iskarin sijoittelu ja runkodesign ovatkin hyvin erilaiset kuin Giantissa. Polygonin jousitusratkaisu on linkuilla maustettu single pivot, kun taas Canyon ja Cube luottavat nelilinkkuratkaisuun, jonka yksi nivelpiste löytyy takahaarukan alaputkista (Horst link). Ongelma on kuitenkin positiivista sorttia, sillä loistavasti toimivalle takapäälle piti saada veroisensa yhteistyökumppani. Giantiin ruuvattu Yari taas tarjoaa 180-millisenä testijoukon pisimmän joustomatkan. Canyonissa vipu on aivan keskiön tuntumassa, joten sen käyttö vaatii kurottelua. Rock Machine luottaa Rokkarin painovoimapyöräilyn luottopakkiin Lyrik RC:hen, joka toimii kiitettävästi. Osat voi tietysti vaihtaa, joustomatkan keskialueen kantokyky ja monipuolisemmat säädöt. Siinä takahaarukka nivelöidään eturunkoon kahdella lyhyellä linkulla, eli kyseessä on yksi monista kelluvaa nivelpistettä käyttävistä ratkaisuista. Cube luottaa Stereossa edelleen etuvaihtajaan, joka on tämän kategorian pyörissä jokseenkin erikoista. Enska-ajossa ja hissipyöräilyssä lyhyitä kampia kannattaa kokeilla, eikä sen jälkeen paluuta vanhaan kenties ole. Molemmat toimivat etenkin hintaansa nähden hyvin, joskin NX:n tuntuma on hieman ”muovisempi” eivätkä vaihteet osu kohdalleen aivan yhtä täsmällisesti. Kaikista Foxin kolmekutosilla varustetuista pyöristä löytyy Fox Float DPX2 EVOL -takaiskari, joka osoittautui erittäin miellyttäväksi tuttavuudeksi. Ainoastaan Canyon on uskaltanut lyhentää kampia totutusta, sillä Strivessa ne ovat 165-milliset. Giant ei käytä Maestroa suotta, sillä se toimii edelleen hienosti pitäen takarenkaan Super Deluxen avustamana tiukasti alustassa. Polygonista ja Canyonista löytyvät Descendant-kammet, Rock Machinesta GX Eaglet, Cuben polkimet ovat kiinni Race Facen Aeffect –kammissa, kun taas Giant on varustettu eksoottisemmilla Praxis Cadet -veiveillä. Valinnan ymmärtäisi, jos kyseessä olisi puhdas bike parktai freeride-laite, mutta valmistaja mainostaa pyöräänsä myös endurokäyttöön. www.fillari-lehti.fi Fillari 27 Canyon on integroinut hienosti dropperitolppaa ja Shape Shifteriä käyttävät vivut samaan pakettiin. Sama kahtiajako jatkuu takajousituksissa. Idea ja toteutus ovat hyviä ja näitä voisi nähdä useamminkin, kunhan vivun vaikutus on haluttu. Polygonin ja Rock Machinen välityksiä vaihdellaan GX Eagle -sarjan kilkkeillä, kun taas Canyonissa on pykälää vaatimattomampi NX. Rock Machinen Super Deluxe Coilin säätövipu muistuttaa vanhan koulukunnan ”gripparia”. Eturatas on 34-piikkinen, ja kun takaa löytyy 11–28-pakka, Giant ei ole pyörä tyhjäpunteille. Painovoimavoittoisessa käytössä ja välillä myös trailiajossa lyhyestä kampipituudesta on tuntuvaa hyötyä kasvaneen maavaran ansiosta – ja mikä parasta, ilman tuntuvia haittapuolia. Giant on luottanut vuosia Maestro-jousitukseensa. Giantin voimansiirron valinnat herättävät kummastusta. Suomienskassa täyslukitusta lähellä oleva asetus olisi trailmoodia käyttökelpoisempi.. Äärilaitojen Softja Firm-moodit vastaavat hyvin nimityksiään ja jälkimmäisen laittaa mielellään päälle tiesiirtymillä. Jarrukahvan ohella kaksi pantaa lisää olisikin jo hankala sovittaa tankoon. Lenkkiajossa ketjun kadottaminen eturattaalta lähinnä ärsyttää, mutta enskakisoissa ketjun täytyy pysyä rattaalla. Saksalaisvalmistaja onkin liittymässä valtavirtaan ja luopuu etuvaihtajasta tässä pyörätyypissä ensi kaudella. Komponentit tulevat suurelta osin Sramilta
Alkuun Guiden kyky hallita Striven vauhtia arvelutti, mutta sisäänajon jälkeen tehoa ja myös luottoa löytyy. Näin muun muassa Polygonissa, Giantissa ja Rock Machinessa. Pyörä pysähtyy kyllä, mutta jarrutuksia ei voi jättää viime hetkeen. Alamäkivetojen ohella ajo-ominaisuuksia puntaroitiin ajamalla vaihtelevissa maastoissa. Shimanon Deore-sarjaa vastaavat jarrut toimivat hyvin, mutta kovassa vauhdissa viihtyvä kuski saattaa kaivata ankkuriosaston päivitystä. 3. Kaksi pyöristä osoittautui mainioiksi yleisvälineiksi, jotka soveltuvat hyvin jokaiseen kategoriaan. Pyöriä arvioitiin kolmessa kategoriassa: enduro-, trailja bike park -käyttö. Rock Machine ja Polygon on varustettu TRP:n ankkureilla, jotka ovat meillä toistaiseksi hieman eksoottisempi tuttavuus. Cuben keulan sisuskalut oli viritetty uuteen uskoon Fit4-vaimentimella. Joukon parhaat jarrut löytyvät Cubesta. Vaikka Shimanon XT-jarruihin ei ole tehty vuosiin suuria muutoksia, ne ovat edelleen kaikin puolin loistavat aina kahvan muotoilua myöten. 66 asteen keulakulma ei ole jyrkkä, mutta puolikkaan tai kokonaisen asteen loivennus tuskin veisi ajo-ominaisuuksia huonompaan suuntaan. Hidastimien puolella Canyonista löytyy tuttua Sramin Guidea, joka on toimiva perusjarru, mutta kalpenee silti selvästi uudelle Codelle. Reign SX2:ssa ollut Yari on myös testiryhmän pisin 180 millin joustomatkallaan. Ainakin eräs Aaron Gwin on tehnyt alamäkiajon maailmancupissa vakuuttavaa jälkeä saman valmistajan jarruilla vauhtiaan halliten. 4. Jo maastopyöräilyn alkuvuosilta tuttu Sun Ringlé tekee paluuta, ja valmistajan Duroc 35 -kiekot löytyvät Canyonista. Rock Machinen Trail SL -jarrut ovat nimensä mukaisesti trailiajoon tehdyt ja toiminnaltaan hyvin samanlaiset Slaten kanssa. Slate on polkuja enduroajoon suunnattu jarru, joka on hyvä niin tuntuman kuin modulaationkin puolesta. Vaikka Rokkarin Yari edustaa valmistajan vauhtilajien budjettisarjaa, siihen on onnistuttu pakkamaan hyvin ominaisuuksia. Ylös noustiin lihasvoimin. 2. Kun tietää tarkkaan, mitä kalustoltaan hakee, testiviisikon joukosta löytää varmasti kelpo pelin kauden rientoihin ja pitkälle siitä eteenpäin.. Pyörät pyrittiin siis asettamaan niille mahdollisimman luonnolliseen elinympäristöön. Hintaansa nähden se on erinomainen ja haastaa tosissaan RockShoxin ensiasennukseen tehdyt haarukat. Ajotestien maisemana toimi entinen laskettelukeskus, jonka sivuja lasketeltiin paria luonnonvaraista ja yhtä osittain käsin rakennettua reittiä pitkin. Säätöjä löytyykin huomattavasti monipuolisemmin edullisempaan Grip2-patruunaan verrattuna.. www.fillari-lehti.fi 28 Fillari Vertailussa enduropyörät 1 2 3 4 5 1. Laatuvalmistaja Syntacen taustamiehistön perustaman firman kiekot ovat nousseet nopeasti enskakuskien suosioon, sillä niissä yhdistyvät kestävyys, kohtuullinen paino ja hinta. Strive 5.0:n nokille on pultattu tuttu Foxin 36-sarjalainen Grip2-patruunalla. Shimanoille ominainen nopea jarrun puraisu ei ole kaikkien mieleen, mutta siihen tottunut kuski voi jättää jarrutukset jopa hävyttömän myöhäisiksi. On ilo todeta, että kaikki vertailun pyörät ovat vahvoja esityksiä ilman mainittavia lastentauteja tai muita suunnittelun kukkasia. Todellinen kohokohta löytyy Cubesta, sillä Stereo rullaa Newmenin Evolution SL A.30 -kiekoilla. mutta aina parempi, jos laite on valmis kovaan ajoon suoraan kaupan hyllyltä. Kiekoissa on paljon omien talonmerkkien komponentteja. Teho tosin jää Blizzardin tarpeita ajatellen hieman niukaksi. Teholtaan se soveltuu paremmin polkuajeluun kuin enskakisaamiseen. Rokkarin Lyrik RC on hyvä haarukka. Eroja testissä olleeseen 36:een saa etsiä toden teolla ja ne jäävät lähinnä makuasioiksi. Lopuissa kolmessa on havaittavissa selvää painotusta yhdelle tai kahdelle osa-alueelle, mikä näkyy jo paperilla ja saa vahvistusta renkaan kohdatessa polun pohjan. Mikä parasta, Shimano ripottelee samaa teknologiaa ja suorituskykyä alemman luokan komponentteihin, mistä Giantin Deore-tason jarrut ovat hyvä osoitus. 5. Foxin 36 Rhythm -keula oli edustettuna testijoukossa monilukuisesti. Lisäksi vanneprofiili vastustaa lommoutumista keskimääräistä paremmin. 200-millisistä jarrulevyistä huolimatta TRP:n jarruteho jäi hieman ujoksi
www.fillari-lehti.fi Fillari 29 v v
Kierrejousellisilla iskareilla varustetut kilpakumppanit tarjoavat hienosti pitoa, johon Strive pystyy vastaamaan yllättävän hyvin tai jopa täysin. Se on kiva lisä, mutta jos siitä pitäisi maksaa ekstraa, Striven voisi ottaa mainiosti ilmankin. Geometriaa venytettiin vanhasta tuntuvasti, mutta nykystandardeilla 47 sentin reach on vielä maltillinen kuten myös 66 asteeseen asettuva keulakulma. Painetta alkoi kertyä, joten jotain uutta oli tultava. Samat ominaisuudet jakavan CFR-rungon ilmoitetaan olevan noin 300 grammaa kevyempi. Takapää toimii ensiluokkaisesti, samoin keulilla oleva Foxin 36. Komponenttipuoli on valittu fiksusti. Canyon Strive CF 5.0 Merkki: Canyon Strive CF 5.0 Maahantuoja: Canyon Finland Hinta: 2999 euroa Runkomateriaali: Hiilikuitu Etuhaarukka: Fox Rhythm 36 FIT Grip, joustomatka 160 mm Takajousitus: Fox Performance Float DPX2, joustomatka 150 mm Koko: L (muut koot S, M ja XL) Paino: 15,5 kg (ilman polkimia) Ohjaus/satulakulma: 66–67,5/73,5–75 astetta Vaakaputken pituus: 66,1 cm Satulaputken pituus: 46,5 cm Akseliväli: 122,2 cm Takahaarukan pituus: 43,5 cm Keskiön korkeus: 34,5 cm Vaihteensiirtäjä: Sram NX Eagle Takavaihtaja: Sram NX Eagle Jarrut: Sram Guide T, jarrulevyt 180/200 mm Kammet/rattaat: Truvativ Descendant, 165 mm/32 Takarattaat: Sram PG 1230, 11–50, 12 ratasta Keskiölaakeri: Sram DUB Vanteet: Sun Ringle Düroc 35 Navat: Sun Ringle Renkaat: Maxxis Minion DHR II 29x2,4” Ohjaustanko/kannatin: Race Face Aeffect, 78 cm/RF Aeffect, 4 cm Ohjainlaakeri: Acros Satula/tolppa: SDG Fly MTN/Iridium Dropper -hissitolppa Kiekkojen paino: 5,77 kg (mukana renkaat, rataspakka, jarrulevyt ja läpiakselit) Te k n ii k k a FILLARIPISTeyTyS: enska: 5/5 Trail: 4,5/5 Bike park: 4,5/5 Canyonin takapää säätyy kahteen eri asentoon, joista toinen soveltuu siirtymien ajamiseen ja kiipeämiseen. Integraatio on viety niin pitkälle, että käyttövivut ovat kiinni samassa kiinnikkeessä hissitolpan vivun kanssa. Molemmat ajavat asiansa, mutta jos Striven haluaa päivittää salonkikelpoiseen kuntoon, ensimmäiset kohteet löytynevät niistä. www.fillari-lehti.fi 30 Fillari Vertailussa enduropyörät Canyon panttasi uutta Strivea yllättävän pitkään. Shapeshifterniminen systeemi muuttaa lennosta kulmia, joustomatkaa ja keskiön korkeutta ohjaustankoon sijoitetun vivun painalluksella.. Runkoja on saatavana kahta eri versiota, joista testipyörä edustaa edullisempaa. Striven päälle istuessa tuntuu kuin sillä olisi ajanut jo kauden tai pari. Kulmia, joustomatkaa ja keskiön korkeutta lennosta säätävä Shapeshifter on uusittu nätimpään ja kompaktimpaan pakettiin. Pyörä on tasavahva suoriutuja kaikkialla ja pyytää jatkuvasti lisää vauhtia. Tässä mielessä uutta Strivea voi pitää kompromissina, joka kykenee miellyttämään niin klassiseen kuin uudempaankin runkomitoitukseen tottunutta. Race Facen 80-senttinen tanko tarjoaa takuuvarmasti riittävästi vakautta ja vääntövartta ohjausliikkeisiin. Strive istuu hyvin käteen, ja heti ensimmäisissä laskuissa vauhdin tuntu on selvä, minkä myös kellotetut ajat vahvistavat. 5.0-mallin kohdalla säästö on tehty vaihteistossa ja jarruissa, joista löytyy NX:ää ja Guidea. Muilla valmistajilla on täysi työ laittaa kampoihin, kun tällaista laitetta on saatavana euroa alle kolmen tonnin hintalapulla. 29-tuumaisiin kiekkoihin siirtynyt Strive on juuri sitä. Canyon on onnistunut luomaan häkellyttävän vahvan suoriutujan, joka on kotonaan niin enskamäissä kuin pidemmilläkin päivälenkeillä. Systeemin idea on fiksu, mutta toiminta ja käyttäjäkokemus eivät ole aivan Appletasoa ja Shapeshifterin käyttö edellyttää ohjeisiin tutustumista. Luonnollisesti jostain pitää tinkiä tämän hintaluokan pyörässä, etenkin kun paketti on muilta osin erittäin vahva aina hiilarirunkoa myöten. Runko on hiilikuitua, mikä on harvinaista tässä hintaluokassa
Komponenttien ehdottomia kohokohtia ovat aiemmin mainitut Newmenin kiekot ja XT-jarrut, samoin Fit4-vaimentimella varustettu keula, joka antaa hieman laajemmin varaa säädöille. Joillakin pyörillä on tällainen lähes maaginen kyky, jonka syy jää toisinaan mysteeriksi. Komponenteista ei löydy heikkoa lenkkiä – jo aiemmin parjattua etuvaihtajaa lukuun ottamatta. Onko siitä kiittäminen jousitusta, kiekkoja, renkaita vai onko kokonaisuus enemmän kuin osiensa summa. Tehdassetupilla totta kai ajaa, mutta yhden rattaan voimansiirto tuo lisää huolettomuutta ja myös mielekkyyttä ketjujen paukkeen poistumisen myötä. Stereon perä toimii erinomaisesti ja on tehokas poljettava.. Runko on superhieno ja eturungon terävästi kantatut muodot kertovat Cuben tehneen kovaa kehitystyötä hiilikuidun valmistustekniikan parissa, sillä perinteisillä muottitekniikoilla näin vaativien muotojen tekeminen ei onnistu. www.fillari-lehti.fi Fillari 31 Cube on jalostanut jousitusratkaisuaan vuosien ajan ja työ on tuottanut tulosta. Kohtuullisen järeästä Schwalben rengastuksesta huolimatta pyörällä on helppo pitää vauhtia yllä ja se kiihtyy tavattoman hyvin. Hinta-laatusuhde on erinomainen. Kohdissa, joissa on tottunut polkaisemaan nopeasti kerran tai pari, pyörä kulkee jo valmiiksi niin rivakasti, että vauhtia pitää ennemminkin hillitä kuin lisätä. Cube Stereo 150 C:62 Race 29 Merkki: Cube Stereo 150 C:62 Race 29 Maahantuoja: R-Tech Suspension Oy Hinta: 3199 euroa Runkomateriaali: Hiilikuitu Etuhaarukka: Fox 36 Float Grip, joustomatka 160 mm Takajousitus: Fox Float DPX2 Evol, joustomatka 150 mm Koko: 20” (muut koot 16”, 18” ja 22”) Paino: 14,1 kg (ilman polkimia) Ohjaus/satulakulma: 66/75,5 astetta Vaakaputken pituus: 61,6 cm Satulaputken pituus: 47,5 cm Akseliväli: 121,3 cm Takahaarukan pituus: 43,5 cm Keskiön korkeus: 33,5 cm Vaihteensiirtäjät: Shimano XT Vaihteet edessä/takana: SLX/XT Jarrut: XT, jarrulevyt 180/203 mm Kammet/rattaat: Race Face Turbine, 175 mm/ 24/34 Takarattaat: SLX, 11–42, 11 ratasta Keskiölaakeri: Shimano Vanteet: Newmen Evolution SL A.30 Navat: Newmen Renkaat: Schwalbe Magic Mary ja Hans Dampf 29x2,35” Ohjaustanko/kannatin: Race Face Aeffect, 80 cm/Aeffect, 5 cm Ohjainlaakeri: FSA Satula/tolppa: SDG Fly MTN 2/Cube -hissitolppa Kiekkojen paino: 5,07 kg (mukana renkaat, rataspakka, jarrulevyt ja läpiakselit) Te k n ii k k a FILLARIPISTeyTyS: enska: 4/5 Trail: 4,5/5 Bike park: 3,5/5 Cubella on ollut aikaa jalostaa jousitusratkaisuaan ja työ on tuottanut tulosta. Stereo 150:n takapää tarjoaa erinomaisen kombinaation pitoa, isojen tärskyjen vaimennusta ja poljettavuutta. Stereo 150 edustaa Cubelta liikettä oikeaan suuntaan, sillä se on varteenotettava vaihtoehto sekä enskaan että sekalaiseen trailiajoon. Stereo oli ainoa pyörä, jossa takaiskarin lukitusvivun käyttöä ei tule ajatelleeksi edes pitkissä hiekkatienousuissa. Geometria on kaikin puolin onnistunut, mutta pyörää olisi mielenkiintoista kokeilla 1–2 senttiä pidemmällä reachilla ja kenties asteen loivemmalla keulakulmalla. Cubea on leimannut geometrian puolella konservatiivisuus, eli uusiin vouhotuksiin ei ole lähdetty kilvan mukaan, mikä näkyy myös Stereossa
www.fillari-lehti.fi 32 Fillari Vertailussa enduropyörät Giant ei ole lähtenyt keksimään pyörää uudelleen, mutta Reign on tehty tämänhetkiseen valtavirtaan verrattuna eri tavalla. Runko on matala, mutta sama teema ulottuu jopa turhan voimakkaana ohjaamoon asti. Kireät välitykset ja hissitolpan puute pistävät silmään. Takapään jousitus on tehty enemmän mäenlaskua kuin korkeaa voimansiirron hyötysuhdetta ajatellen, sillä perä pogoaa silloinkin, kun satulan nostaa polkemiskorkeuteen. Sellaisenaan se on oiva hauskanpitopyörä, joka syö juurakoita välipalaksi ja yllyttää polkemaan eturengas ilmassa mutkista ulos. Alumiiniosaamista Giantilla riittää, mikä näkyy siinä, että runko on toteutettu ilman turhia krumeluureja . Vaikka yari on lähempänä Rokkarin budjettikuin lippulaivamalleja, se toimii niin hyvin, että pari ensimmäistä laskua rallateltiin luulossa, että keulilla on Lyrik. Voimansiirtokaupoille suuntaaminen on tarpeen, jos haluaa laajentaa käyttöreviiriä. Bike park -ajossa näillä seikoilla ei ole merkitystä, mutta jos haluaa liikkua polkemalla muutenkin kuin alamäkeen, molemmat ovat must have -kategoriaa. Kaikkien korokeholkkien ollessa stemmin alla tanko jää muihin pyöriin verrattuna viitisen senttiä alemmas. Kunnialla osastaan suoriutuva jousitus ja rungon mitoitus palvelevat bike park -ajoa hyvin, mikä tuntuu pyörän näppäränä käsiteltävyytenä. Jo SX-mallinimessä on enemmän viitteitä revittelyn ja hauskanpidon puolelle kuin viimeisten sekunnin kymmenyksien hiomisen suuntaan. enemmän vauhtia ja nopeita aikoja haluavat toivoisivat hieman lisää pituutta ohjaamoon, mutta SX 2:ta ei ole tehty kisaniiloja varten. Testijoukon loivin keulakulma rauhoittaa menoa hyvin, samalla kun Maestro-perä ja keulille ruuvattu 180-millinen yari tasoittavat yhteistuumin maastonmuotoja. Värivalintana paloautonpunainen on myös osuva ja siinä määrin erottuva, että SX 2 ei takuulla jää huomaamatta. Giant Reign SX 2 Merkki: Giant Reign SX2 Maahantuoja: SL Sport Oy Hinta: 2899 euroa Runkomateriaali: Alumiini Etuhaarukka: RockShox Yari RL, joustomatka 180 mm Takajousitus: RockShox Super Deluxe Coil, joustomatka 160 mm Koko: M (muut koot S, L ja XL) Paino: 14,15 kg (ilman polkimia) Ohjaus/satulakulma: 65/73 astetta Vaakaputken pituus: 63,5 cm Satulaputken pituus: 44 cm Akseliväli: 120,9 cm Takahaarukan pituus: 43,5 cm Keskiön korkeus: 34,5 cm Vaihteensiirtäjä: Sram X5 Takavaihtaja: Sram X5 Jarrut: Shimano M501, jarrulevyt 180/203 mm Kammet/rattaat: Praxis Works, 175 mm/34 Takarattaat: Sram, 11–28, 9 ratasta Keskiölaakeri: Shimano Vanteet: Giant Navat: Giant Renkaat: Maxxis Minion DHR II 27,5x2,4 ja DHF 27,5x2,5” Ohjaustanko/kannatin: Giant Contact, 80 cm/Contact, 5 cm Ohjainlaakeri: Giant Satula/tolppa: Giant Contact/Contact SL Kiekkojen paino: 4,91 kg (mukana renkaat, rataspakka, jarrulevyt ja läpiakselit) Te k n ii k k a FILLARIPISTeyTyS: enska: 2,5/5 Trail: 2/5 Bike park: 5/5 Giant on luottanut jo vuosia Maestro-jousitukseensa. Runko on nättiä työtä, mitä yhdeltä maailman suurimmalta pyörävalmistajalta sopii odottaakin. Reign SX2:ssa se oli viritetty pyörän luonteeseen sopivasti enemmän pitoa ja iskunvaimennusta kuin polkemista ajatellen.. erikoista kyllä, rungosta ei löydy valmista vaijerivientiä hissitolpalle, eli vaihtoehdoiksi jäävät vain ulkoista vaijerinvetoa käyttävät mallit. Alamäkipoluilla ja avorinnepätkillä Giant suoriutuu erinomaisesti. SX 2 on hauska pyörä ja Giantille voi nostaa hattua uskalluksesta tehdä asioita eri tavalla. Matalaksi speksattu ohjaamo ei ole välttämättä kaikkien mieleen, mutta asia on toki korjattavissa vaihtamalla korkeampaan ohjaintankoon. Pyörän enskaja trailikelpoistaminen vaatii pieniä lisäinvestointeja, joihin pyörän satasta vaille 3000 euron hinta toisaalta jättää tilaa
Osaksi keveyden tunne johtuu rengastuksesta, sillä alla olevat Magic Maryt ovat kyljiltään ohuempaa sorttia – seikka, joka selvisi vasta railakkaan vanteelle läpilyönnin seurauksena. Polygonilla tehdään asioita oikein, josta nyt ajossa ollut Siskiu N9 ja viime vuonna ajettu T8 ovat selviä osoituksia. Pitkästä joustomatkastaan huolimatta Polygonia leimaa tietynlainen keveys, mikä tekee siitä joukon parhaimman trailitykin, jolla pärjää kohtuullisesti myös enskassa. www.fillari-lehti.fi Fillari 33 Siskiu edustaa selvimmin trailipyörien kategoriaa, vaikka molempien päiden 160 millin jousto ei jätä hampaattomaksi monessakaan tilanteessa. Säiliöllä saadaan lisää öljytilavuutta, joka parantaa lämmön sietoa.. Myös bike park -kaahailut onnistuvat, vaikka eivät olekaan Siskiun vahvinta aluetta. Khakinvihreä väritys istuu silmään hyvin ja tuo Polygoniin ripauksen armeijahenkeä, jos sellainen on mieleen. Näin keskiö ja laakeripinnat saadaan varmasti samansuuntaiseksi, mikä on aina hyvä asia. Rungosta löytyy muutama mielenkiintoinen yksityiskohta, kuten kahdesta puolikkaasta yhteen hitsattu keskiömuhvin ja päänivelen rakenne. Polygon Siskiu N9 Merkki: Polygon Siskiu N9 29 Maahantuoja: Baiks Hinta: 2999 euroa Runkomateriaali: Alumiini Etuhaarukka: Fox 36 Rhythm, joustomatka 160 mm Takajousitus: Fox Float DPX2, joustomatka 160 mm Koko: L (muut koot M ja XL) Paino: 15,05 kg (ilman polkimia) Ohjaus/satulakulma: 65,5/75 astetta Vaakaputken pituus: 62,5 cm Satulaputken pituus: 48 cm Akseliväli: 122,5 cm Takahaarukan pituus: 43,9 cm Keskiön korkeus: 33,5 cm Vaihteensiirtäjä: Sram GX Eagle Takavaihtaja: GX Eagle Jarrut: TRP Slate T4, jarrulevyt 180 mm Kammet/rattaat: Truvativ Descendant, 175 mm/32 Takarattaat: Sram XG 1275, 10–50, 12 ratasta Keskiölaakeri: Sram DUB Vanteet: Entity XL2 Disc Navat: Entity Renkaat: Schwalbe Magic Mary 29x2,35” Ohjaustanko/kannatin: Entity Xpert 78 cm/Entity Xpert/4,5 cm Ohjainlaakeri: ZS Satula/tolppa: Entity Assault/DriveSi -hissitolppa Kiekkojen paino: 5,38 kg (mukana renkaat, rataspakka, jarrulevyt ja läpiakselit) Pienemmät runkokoot tulevat 27,5-tuumaisilla kiekoilla, jolloin joustomatkat edessä ja takana ovat 170 milliä. Takaiskari on lisäsäiliöllinen malli, kuten muissakin testin pyörissä. Linkuilla höystetty single pivot on edelleen toimiva ratkaisu, mutta ei tässä tapauksessa pysty aivan kilpailemaan esimerkiksi Stereon tai Striven kanssa. Vastaavaa ratkaisua ei ole ennen tullut eteen. Geometria ja mitoitus luovat neutraalin tunteen, mikä tekee pyörän käytöksestä hyvässä mielessä ennalta arvattavan. TRP:n jarrujen sisäänajo edellyttää paljon laskumetrejä, joiden jälkeen toiminta vakiintuu trailikäyttöön passelille tasolle. Te k n ii k k a FILLARIPISTeyTyS: enska: 4/5 Trail: 4,5/5 Bike park: 3/5 Polygonin siististi toteutettu takajousitus on single pivot -tyyppinen nelilinkku. Runko on kaikilta osin fiksusti suunnitellun ja hyvin viimeistellyn oloinen. Polygon on kaikilla osa-alueilla tasavahva suoriutuja, jolla voi hoitaa hyvin sekä enskaettä trailiajot. Kahvat ovat kookkaanpuoleiset, mikä ei välttämättä ole esimerkiksi Shimanon siroon muotoon tottuneiden mieleen. Jousitus toimii hyvin, joskin käsi hakeutuu mielellään takaiskarin lukitusvivulle pitkissä nousuissa. Myös keskiasennon trail-asetukselle on käyttöä
Blizzard on pyörä suurimmaksi osaksi hissimäessä viihtyvälle kuskille, joka hakee ilma-aikaa rakennettujen hyppyrien lisäksi jokaisesta kivestä ja juuresta. Periaate on sama myös Giantin Maestrossa.. www.fillari-lehti.fi 34 Fillari Vertailussa enduropyörät Blizzardin takajousitus herätti suurta mielenkiintoa, sillä kierrejousellisen iskarin ja grippari-tyylisen lukitusvivun yhdistelmä ei ole aivan tavallinen kombinaatio. Mitoitukseltaan Rock Machine on testijoukon ketterin 119 senttimetrin akselivälillään, mikä tekee siitä leikkisän ja hyvin bike park -touhuihin soveltuvan. Pyörä taipuu myös satunnaiseen enskan ajamiseen etenkin, jos osa siirtymistä tapahtuu hissiavusteisesti. Muilta osin varustelusta ei löydy heikkouksia, mitä on odotettua, sillä Blizzard on suositushinnaltaan testin arvokkain. Nyt gripparista päälle saatava eräänlainen trailimoodi on turhan tasapaksu kompromissi. Fokus on selvästi enemmän pidon ja iskujen suodattamisen kuin polkemisen hyötysuhteen maksimoimisen puolella, mistä myös pyörän muu varustelu viestii. Pyörä tasoittaa juurien pinnoittamia off camber -mutkia niin, että seuraavalla suoralle päästessä vauhtia on tuntuvasti totuttua enemmän. Rokkarin komponenttien ympärille rakennettu jousitus pelaa Blizzardissa hyvin. Rock Machine Blizzard 90-27 Merkki: Rock Machine Blizzard 90-27 Maahantuoja: Huntteri Oy Hinta: 3399 euroa Runkomateriaali: 6061-alumiini Etuhaarukka: RockShox Lyrik RC Debonair, joustomatka 170 mm Takajousitus: RockShox Super Deluxe Coil RT, joustomatka 160 mm Koko: L (muut koot M ja XL) Paino: 15,4 kg (ilman polkimia) Ohjaus/satulakulma: 65/75 astetta Vaakaputken pituus: 63 cm Satulaputken pituus: 46,5 cm Akseliväli: 119 cm Takahaarukan pituus: 42,5 cm Keskiön korkeus: 35,5 cm Vaihteensiirtäjä: Sram GX Eagle Takavaihtaja: Sram GX Jarrut: TRP Trail SL HD-M825, jarrulevyt 180/203 mm Kammet/rattaat: Sram GX Eagle, 175 mm/32 Takarattaat: Sram PG 1230, 11–50, 12 ratasta Keskiölaakeri: Sram DUB PF92 Vanteet: WTB ST Light i29 Navat: Bitex Renkaat: WTB Vigilante 27,5x2,5”/Trail Boss 27,5x2,4” Ohjaustanko/kannatin: Race Face Aeffect, 78 cm/RF Aeffect, 4 cm Ohjainlaakeri: FSA Orbit Satula/tolppa: Selle Royal/Racinglabs/ONE hissitolppa Kiekkojen paino: 5,51 kg (mukana renkaat, rataspakka, jarrulevyt ja läpiakselit) Te k n ii k k a FILLARIPISTeyTyS: enska: 3,5/5 Trail: 3/5 Bike park: 4/5 Rock Machinen jousitus käyttää niin sanottua kelluvaa nivelpistettä, jossa jäykkä takakolmio yhdistet ään etukolmioon kahdella lyhyellä linkulla. Riippuu kuskista, onko sama ominaisuus vahvuus vai heikkous kelloa vastaan ajettaessa. Vaikka levyt ovat 200-milliset, pyörään kaipaisi astetta järeämpiä ankkureita, esimerkiksi saman valmistajan Slatetai G-Spec DH -mallin muodossa. Takarengas pysyykin Super Deluxe Coilin välityksellä kiinni alustassa kuin piikkari tartanissa. Trail SL -jarrut ovat hieman erikoinen valinta, sillä Blizzard on suunniteltu selvästi niin sanotusti pahat mielessä. Maastossa ajaessa iskarin sen sijaan voi pitää kokonaan auki. Sille löytyy tarvetta vain pitkillä erikoiskokeiden polkuosuuksilla, joita kotimaasta ei juuri löydy. Aiemmin mainittu iskarin säätö on hyvä idea, mutta siltä kaipaisi suurempaa kontrastia niin, että takapään saisi lähes kokonaan lukkoon siirtymiä varten
B et te r co nt ro l. More go. B et te r tr ac tio n. FE AT UR ED BI KE : TO PS TO NE CA RB ON FO RC E ET AP ,. Topstone Carbon More give. N ot hi ng sa cr i. ce d. B et te r co m fo rt . www.fillari-lehti.fi Fillari 35 To ps to ne C ar bo n is an un pr ec ed en te d gr av el bi ke fe at ur in g a re vo lu tio na ry , su pe rlig ht su sp en si on th at le ts yo u rid e ha rd er on di rt an d m or e sm oo th ly on pa ve m en t
Pyörän geometria jatkaa SuperSixiin liitettyjä, herkästi reagoivan kisakiiturin perinteitä, ja samalla myös värinöiden suodatukseen on kiinnitetty huomiota. Uudessa versiossa on vanhasta mallista jäljellä enää nimi. Uusi SuperSix EVO säästää vanhaan malliin verrattuna Cannondalen insinöörien mukaan tehoa 30 wattia 30 mailin (48 km/h) nopeudessa. On silti hyvä saavutus, kun aerohenkisen levyjarrupyörän runko painaa reilusti alle kilon. Aerodynamiikka on tällä hetkellä kisatason pyörien kovin myyntiargumentti. Hyvin ilmavirtaa halkaisevasta muodosta on iloa myös silloin, kun vauhti on 20 kilometrin tuntinopeuden tuntumassa. U usi Cannondale SuperSix EVO on alusta asti suunniteltu levyjarruille, mutta siitä huolimatta tarjolla on myös kaksi vannejarrullista versiota. Muodot ovat nyt tehokkaan aerodynaamiset ja rungon paino noussut hieman. Näin siksi, että ilmanvastuksen selättämiseen tarvittavien wattien määrä on lenkkeilyvauhdeissakin moninkertainen verrattuna siihen tehoon, joka menee mekaaniwww.fillari-lehti.fi 36 Fillari Cannondale SuperSix EVO loi nahkansa TuTTu nimi, ihan uusi pyörä SuperSix EVO on ollut Cannondalen kisapyörien klassikko, joka on edustanut perinteistä muotoilua pyöreine pintoineen. T eksTi : J anne L ehTi k uvaT : a Le D i L uLLo
Myös mukavuuden tuli olla samaa tasoa kuin ennen. Kun uuden SuperSixin suunnittelu alkoi, tavoitteena oli aerodynaamisempi, mutta kuitenkin kevyt runko. sen kitkan ja painovoiman voittamiseen. SuperSix EVOn tuulitunnelitestien tulokset pärjäävät hywww.fillari-lehti.fi WWW.JK-SHOP.FI jkshoplohja NETTIKAUPASTAMME JK-NETSHOP.FI NEW! Beauty is in the eye of the beholder. Uuden SuperSix EVOn rungon pinnoissa käytetään tehokkaaksi todettua siiven etureunan muotoilua, joka on typistetty siten, että muoto poikkeaa vain hiukan pyöreästä putkesta. Näin on saatu aikaan tehokas aerodynamiikka, kevyt rakenne ja hyvä tärinöiden vaimennus. Tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna, että vaikka keskinopeus jäisi alle 30 kilometriin tunnissa, aerodynaaminen pyörä ja kiekot helpottavat silloinkin etenemistä. Silloin kun runkoputkien muoto muuttuu ja niiden halutaan halkaisevan tuulta tehokkaammin, pintojen koko yleensä kasvaa ja samalla painoa tulee helposti lisää. Speed is not .
Tässä mallissa on runkoversioista edullisempi ja Shimano 105 -osat levyjarruilla. Suositushinta on Suomessa noin 2900 euroa. Sähkövaihteiden latauspistoke on vinoputken päällä. Alhaalla sijaitseva kiinnityspiste on yksi nykypyörien silmiinpistävimmistä yksityiskohdista ja se parantaa huomattavasti ilman virtausta. Kun testituloksia verrataan aeropyöriä edustavaan Scott Foiliin, Cannondale häviää sille hiukan. Garminin valmistama matkamittari on kiinnitetty puoliin lähelle napaa. vin vertailtaessa niitä saman käyttötarkoituksen pyöriin eli Trek Emondaan, Specialized Tarmaciin, Cervelo R5:een ja BMC Roadmachineen. Dura-Acen ja Ultegran osilla varustettujen HM-runkoisten mallien poljinkammissa on Power2Max -wattimittari käyttövalmiina. Aeromuodot ovatkin yleistyneet tangoissa nopeasti. Mittari ainoastaan kerää dataa ja vaatii rinnalleen puhelimen.. SuperSixin 56-senttinen runko high-moduluseli HM-kuidusta valmistettuna, maalattuna ja tarvikkeineen painaa 866 www.fillari-lehti.fi 38 Fillari Cannondale SuperSix EVO loi nahkansa Ohjaustangon ja kannattimen yhdistelmä on niin hyvin tuulta halkaiseva, että se säästää melkein 10 wattia lähes 50 kilometrin tuntinopeudessa. Ohjaustangon muodoilla on suuri merkitys ilmanvastukseen, sillä ilmavirta osuu tankoon ensimmäisenä. SuperSixin ohjaustangon ja kannattimen yhdistelmän etuna on, että tangon kulmaa voi säätää kahdeksan astetta. Runkoputkien uuden muodon ohella aerodynamiikkaa on parannettu litteällä ohjaustangolla. Emäputken muoto jäljittelee lentokoneen siiven etureunan muotoilua ja ohjaa virtauksen kulkemaan rungon sivuitse. Myös SuperSixin takahaarukka on saanut aerokäsittelyn, joka on toteutettu pudottamalla yläputkien kiinnityskohta takakiekon yläreunan tasolle
Pyörän omistaja saa sen käyttöönsä maksamalla noin 500 euron aktivointimaksun. Älypuhelimeen ladattavan ohjelman kanssa se pitää kirjaa kilometreistä. Kuitumattojen asettelulla ominaisuudet on hienosäädetty sellaisiksi, että myös pienimmällä runkokoolla ajava pääsee hyötymään tärinöiden suodatuksesta. Cannondale on kehittänyt Garminin kanssa etukiekon navan tuntumaan kiinnitettävän anturin, joka rekisteröi pyörän liikkeet. Näin anturi ja puhelimen sovellus muodostavat yhdessä pyörän ajopäiväkirjan ja videoilla höystetyn ohjekirjan. grammaa. Anturin muistikapasiteetti riittää varastoimaan 30 päivän ajojen tiedot, joten riittää että kuski ottaa puhelimella tiedot haltuunsa vaikka kerran kuussa. SuperSix EVOn rungon paino on kilpailukykyinen verrattuna muihin aerodynaamisesti tehokkaisiin pyöriin. SuperSixin haarukoissa riittää tilaa jopa 30 milliä leveille renkaille kuuden millin marginaalin kanssa. Testilenkkimme eteläisen Saksan Freiburgissa ajettiin hyytävässä kelissä ja katkeamattomassa vesisateessa, jolloin liukkaalla asfaltilla pääsimme kokeilemaan kuinka helppo tällä pyörällä on tulla mutkatietä alas. Kännykän ohjelma tekee myös muun muassa ehdotuksia huolloista ja opastaa esimerkiksi säätöjen kanssa. Mukavuudessa uusi versio ei ihan pärjää edeltäjälleen, mutta aeropyöräksi se on takahaarukan ja siron satulatolpan ansiosta ihan miellyttävä. SuperSixin uudet mallit tulevat myyntiin kuluvan kesän aikana. www.fillari-lehti.fi velo-oxygen.fi POLKUPYÖRÄILYN ERIKOISLIIKE. Edullisemmasta kuidusta valmistettujen mallien hinnat ovat 2349–5649 euroa. Pyörä kannattaa ehdottomasti koeajaa, jos tilaisuus tulee eteen.. Se kääntyy ketterästi, mutta on vakaa kallistusta vaativissa vauhdikkaissa kurveissa. Lehdistön koeajopyörät Freiburgissa olivat Dura-Ace Di2 Disc -osilla varusteltuja HM-hiilikuiturunkoisia versioita. Uusi SuperSix on hallinnaltaan hyvin lähellä vanhaa versiota. Ultegran vaihteilla ja levyjarruilla varusteltuna sama runko maksaa 4599 euroa. Värinöitä vaimentavat Saveelementit takahaarukan alaputkissa hoitelevat pahimpien tärinöiden silottelun, mutta isot täräykset toki tuntuivat takapuolessa. Edullisista kuituversioista kalleimmassa on Sram Force AXS -sähkövaihteet ja levyjarrut, edullisin puolestaan on Shimano 105 -pyörä vannejarruilla. Kyseinen SuperSix EVOn versio on malliston arvokkain ja sen hinta Suomessa on 11249 euroa. Haarukoiden turvamarginaali on standardien sanelema, joten omalla vastuullaan pyörän omistaja voi käyttää ilman ongelmia ainakin 32-millisiä kumeja. Cannondalen uusi SuperSix EVO on kiinnostava laite, joka on hyvä esimerkki modernista maantiepyörästä – se on aerodynaaminen ja kuitenkin kevyt. Runkojen koot ovat 44, 48, 51, 54, 56, 58, 60 ja 62 senttiä, joten sopiva koko löytyy varmasti. Alla pyörivät uudet, tuulitunnelissa viilatut Knot 64-kiekot. Ajo-ominaisuudet eivät ole uudessa versiossa muuttuneet vanhaan verrattuna, vaan SuperSix vastaa edelleen hyvin silloin, kun putkelta ajava kuski pistää reilusti watteja peliin. Cannondalen edustajat kertoivat, että runkojen ominaisuudet pysyvät koon muuttuessa samanlaisina. Kyseinen maksimileveys koskee vain levyjarrullisia versioita, sillä suorakiinnitteisetkin vannejarrut ovat rakenteeltaan sen verran kapeat, että niitä käyttävissä malleissa maksimi on 28 milliä. Näin wattimittarin hankinta helpottuu entisestään ja myös hinta on kilpailukykyinen. Toinen uutuus on se, että Power2Max -wattimittari on valmiiksi kiinni Hi-Mod-mallien poljinkammissa. Edullisemmasta kuidusta valmistettu versio painaa 999 grammaa, joten parempaa kuitua käyttämällä painosta putoaa yli 100 grammaa
www.fillari-lehti.fi 40 Fillari Fillarinaama HÄ N Matti Lehikoinen Ikä: 35 vuotta Kotipaikka: Espoon Laajalahti Perhesuhteet: Naimisissa, 2-vuotias tytär Ammattilaisuran suurimmat saavutukset: Nuorten DH:n Euroopan mestari 2001, DH:n maailmancupissa 2 voittoa 2006–2007, DH:n maailmancupin kokonaiskilpailun 2. sija 2007 Mieliruoka: Sushi Mielijuoma: Tilanteesta riippuen vesi tai IPA Mielimusiikki: NOFX, Bad Religion Minkä kirjan luit viimeksi: Aki Hintsan Voittamisen anatomia Kulkuvälineet pyörien lisäksi: Perhe-Audi, sHD Sportster Matti Lehikoinen. (2007) ja 6. sija (2006), DH:n PM 2006, DH:n MM-kisojen 6
Paitsi geometriastaan, Pole tunnetaan Machineja Staminamalleissa käytetystä tuotantotekniikasta, jossa alumiinirungot CNC-koneistetaan ja puoliskot liimataan yhteen. Sen tunnusmerkkejä ovat loiva keulakulma, jyrkkä satulakulma ja Polen erityistuntomerkkinä hyvin pitkä akseliväli, joka näkyy myös muita enduropyöriä pidempänä takahaarukkana. Olin myös mukana kehittämässä Polen ensimmäistä pyörää. Pitkällä ja vakaalla pyörällä on helppo ajaa, ja samalla ajajan painopiste sijoittuu pyörän keskelle, eikä lentämisestä tangon yli ole pelkoa loivan ohjauskulman ansiosta. T eksTi : M arkku L iiTiä k uvaT : J ukka H eLMinen Se karkuun päässyt oli näin… eikun onhan tää aika pitkä… eikun kyllä tää Stamina 140 on näin paras!. – Tuntuu kieltämättä hienolta, kun Pink Biken pomo kysyy, miltä tuntuu olla johtavassa asemassa uuden geometrian kehittämisessä. Hän kertoo konsultoineensa Pole Bicyclesin perustajaa Leo Kokkosta jo silloin, kun merkki oli vasta suunnittelupöydällä, jos vielä sielläkään. Mies työskentelee tuotekehityksen ja markkinoinnin parissa sekä merkin endurotiimin päällikkönä. Se on huikea suoritus, Lehikoinen hehkuttaa – eikä aivan aiheetta. Polesta on ihan oikeasti muodostunut pyöräwww.fillari-lehti.fi Fillari 41 Polen yleismies Entinen alamäkiässä Matti Lehikoinen on viime syksystä lähtien ollut jyväskyläläisen Pole Bicyclesin leivissä. Tuotantoa ei ole siirretty Kiinaan tai Taiwaniin, vaan Machinen ja Staminan runkojen valmistus tapahtuu Jyväskylässä Polen omilla koneilla. Itse hän nimittää itseään vaatimattomasti yleismieheksi. Pole tunnetaan yhtenä endurotyyppisten pyörien nykyisen geometrian edelläkävijöistä. Kun nyt ajan uudella Staminalla, tiedän mistä on lähdetty liikkeelle ja näen konkreettisesti, missä olemme nyt. M atti Lehikoisella on itse asiassa takanaan pitkä yhteinen historia Polen kanssa. – Annoin Leolle aikoinaan omalta osaltani osviittaa siitä, mihin suuntaan kannattaisi lähteä
Itse olin alkuun vähän skeptinen näiden pidempien pyörien suhteen siihen asti, kunnes pääsin testaamaan niitä. Pyörät on kellottamalla todettu nopeiksi, mutta pelkästään se ei riitä. Staminan koneistamalla tehty runko on hienolla tavalla karun näköinen. Polen omintakaisesta geometriasta Lehikoinen ei kuitenkaan suostu ottamaan kunniaa, vaan sanoo vain vaihtaneensa aikoinaan ajatuksia Leo Kokkosen kanssa. www.fillari-lehti.fi 42 Fillari Fillarinaama ”Pitkäjoustoinen Stamina 180 on tietenkin hyvä endurokisahommissa, mutta 140 milliä joustava on oma suosikkini. Polen geometria, tai lähinnä sen pitkä akseliväli, jakaa pyöräenduron harrastajien mielipiteitä. – Aloimme viime syksynä keskustella Leon kanssa yhteistyöstä. Kyse on paljolti mielipide-eroista ja siitä, minkälaiseen ajotyyliin itse kukin on tottunut. Mies on myös ajanut jonkin verran endurokisoja. Jotain kuitenkin kertoo se, että Polen tiimikuski Leigh Johnson otti hiljattain yhdeksännen sijan Enduro World Seriesin (EWS) osakilpailussa. Lisäsäiliöllinen iskari on näin saatu ”kyljelleen”, jolloin matalassa rungossa on tilaa myös pullotelineelle. Meillä on kaksi kuskia, uusseelantilainen Joseph Nation ja britti Leigh Johnson, joista Joe ikävä kyllä loukkaantui huhtikuun puolivälissä ja mursi värttinäluunsa. Sillä voi ajaa lenkkiä, käydä bikeparkeissa ja kisata Suomen enduroissa ihan täysillä”, Lehikoinen kertoo Polen trailimallista. Aiemmin minulla oli esteenä kaikenlaisia muita juttuja, mutta nyt aika oli oikea. Takaisin merkki, joka tunnetaan ulkomailla ja jonka isot brändit tietävät. Hän on uskaltanut lähteä ajattelemaan laatikon ulkopuolelle, mikä on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Polen geometria on silti peräisin Leon testeistä ja pitkästä kokemuksesta. Matti Lehikoinen on ollut pyöräilyn kanssa tekemisissä myös ammattilaisuransa lopettamisen ja nykyisen Pole-pestinsä välillä enemmän tai vähemmän koko ajan. – Haluamme olla eturintamassa ja näyttää, että pyörillämme ajetaan myös kisaa. Pyörä on takajousitusta myöten Polen isän Leo Kokkosen käsialaa.. Lehikoisen mielestä Polen tälle kaudelle perustama kisatiimi on yritykselle erittäin tärkeä näkyvyyden kannalta. – Olin mukana ensimmäisen proton kehittämisessä ja nyt taas tuoreimpien mallien suunnittelussa. Machinen ja Staminan yksi erikoisuus on epäkeskeisesti sijoitettu takaiskari. Toiset vannovat Polen nimiin, toiset taas painottavat lyhyempien takahaarukoiden mukanaan tuomaa ketteryyttä ja leikkisämpää ajofiilistä. Hän on muun muassa toiminut pari vuotta Norjan DH-maajoukkueen valmentajana ja tehnyt muitakin valmennushommia. Se sopii niin monenlaiseen ajamiseen. Markkinoinnin kannalta oli iso satsaus lähteä mukaan EWS:ään. Kun lähtee mukaan johonkin juttuun, siihen pitää uskoa. Se oli eräänlainen käännekohta
Aikatauluissa on välillä sovittelemista, vaikka Lehikoinen työskenteleekin enimmäkseen kotonaan Espoossa. Tiimipomo Lehikoisen mukaan viime kädessä homma on kiinni kuskin ajotaidoista, mutta tiimin tehtävänä on turvata edellytykset hyviin sijoituksiin ja ajamiseen ylipäätään. Mies on naimisissa ja kaksivuotiaan tyttären isä. Nyky-DH:n radat taas ovat teknisesti niin vaikeita, ettei tavallinen kuski pysty ajamaan niitä läpi. Tyttären päiväkoti sijaitsee sadan metrin päässä kotoa, joten lapsen vieminen hoitoon ja noutaminen sieltä pois lankeavat usein isälle. Leigh taas ajoi Polen Machinella jo viime kaudella ennen tiimin perustamista ja oli parhaimmillaan 13:s. – On siistiä olla vastuussa muista. Radat ovat lyhentyneet, kalusto kehittynyt ja ajat todella muuttuneet. Ajattelin, että ”voi juma mikä vehje”. Vielä pahemmin kävi Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa vuonna 2011, kun ajolinja ajautui hiukan sivuun suunnitellusta ja takapyörän eteen sattunut kivi heitti perän ilmaan. Videokuvauksissa vuoden 2007 syyskuussa murtui kolme selkänikamaa ja vajaata vuotta myöhemmin harjoiwww.fillari-lehti.fi Fillari 43 “ Kansainvälinen näkyvyys on Polelle tärkeää.. Hän ajattelee, että ”minulta kesti neljä vuotta päästä tälle tasolle ja kun nyt joudun olemaan pois kahdeksan viikkoa, kaikki pitää aloittaa alusta”. Lehikoisen käydessä haastattelun yhteydessä F-lehden protopajalla hän bongasi suureksi riemukseen Michelinin ikivanhan DHrenkaan, joka jostain syystä oli jäänyt roikkumaan pitkään metallitankoon tuoreempien renkaiden väliin. – Tärkeintä on pitää huolta siitä, ettei yritä tulla takaisin kisakuvioihin liian aikaisin, vaikka kuinka tekisi mieli. – Juuri tuollaisilla renkailla ajoin maailmancupin Kaprunin osakilpailussa vuonna 2001 muistaakseni 16. Tuoreella 29-kiekkoisella Polella on parempi ajaa alamäkeä kuin tuolloisilla DH-pyörillä. Kun vuonna 1999 sijalle 18 tullut ajaja jäi kärkikuskille 20 sekuntia, nyt koko top 50 -porukka on kahdeksan sekunnin sisällä. tai 17. Lehikoinen päätyi kovavauhtisen lennon jälkeen suoraan päin puuta teloen kasvonsa niin, että vain ensiapuhenkilöstön nopea paikalle tulo ja toiminta pelastivat miehen hengen. Matti Lehikoinen hakee vertailukohdan niistä DH-pyöristä, joilla ajettiin kilpaa hänen viimeisellä aktiivikaudellaan vuonna 2012. Teho-osastolla meni pari viikkoa ja kuntoutuminen kesti pitkään. tuksissa Australiassa miehen molemmat ranteet menivät säpäleiksi niin pahasti, että kirurgikin kalpeni. Vaikka DH on edelleen eräällä tavalla pyöräilyn kuninkuuslaji näyttävyyden kannalta, enduro vetää massoja puoleensa. Lähiajan suunnitelmista Lehikoinen suostuu paljastamaan sen verran, että Polelta on tulossa oma malli nykyään hyvin suosittuun sähköavusteisten maasturien luokkaan. Hain taannoin vanhan DH-pyöräni pois Amerilta, missä se oli aikoinaan näytteillä. Rankkojen kokemustensa ansiosta Lehikoisella on hyvät eväät toimia tukena loukkaantuneille ajajille, viimeisimpänä Pole-tiimin Joe Nationille. Pyörät myydään netin kautta ja ostajia on ollut 37 maasta. Kansainvälinen näkyvyys on Polelle tärkeää siinäkin mielessä, että nykyisellään merkin myynnistä menee ulkomaille yli 80 prosenttia. Jos pystyykin, siihen menee kymmenen minuuttia, kun taas kisakuski ajaa radan kolmessa minuutissa, Lehikoinen vertailee. Myös itseluottamuksen on oltava paluun hetkellä kunnossa. Endurossa reitit ovat kisojen jälkeen auki kaikkien ajettaviksi ja lajiin on helppo samastua. sijalle! Lehikoinen kertoo katselleensa taannoin yhdessä vanhan kilpakumppaninsa Antti-Pekka Laihon kanssa parinkymmenen vuoden takaisia DH-kisatuloksia. Ajaja ei välttämättä ymmärrä tätä itse, sillä halu menestyä on niin kova. Ammattilaisuransa aikana Matti Lehikoinen tuli tunnetuksi paitsi mainiosta kisamenestyksestään, myös toistuvista rajuista loukkaantumisistaan. Vaikka maastopyöriä on ollut Suomessakin saatavilla jo reilut 30 vuotta, pyörämaailmassa on tapahtunut etenkin viime vuosina kehitystä runsain mitoin. – Enduron esiinmarssi on ollut vahvaa. – DH-pyörissä oli silloin 26 tuuman kiekot. On kuitenkin parempi palata takaisin vahvana kuin puolikuntoisena. kisakuvioihin hän pääsee varmaan elokuussa. Etenkin henkinen puoli otti aikaa. Aiemmin olin vastuussa vain itsestäni, ja sekin oli usein vähän niin ja näin.. – Kierrän mukana kaikissa kahdeksassa EWS-kisassa, ajan itsekin läpi kaikki harjoitukset, hoidan juoksevat asiat ja nyt kun meillä on vain yksi ajokuntoinen kuski, toimin myös mekaanikkona ja huoltajana, tarvittaessa jopa kokkina. Nykyään Lehikoisen elämä on muuttunut melkoisesti kisavuosista
www.fillari-lehti.fi 44 Fillari
Maastopyöräilyn kestävyyslajien kisoihin tarkoitettua runkoa on tässä versiossa höystetty trailija enduroajoon sopivilla varusteilla, kuten normaalia marakeupainot ovat: AMS SLT 9,6, AMS SL 10,4 ja AMS Race 11,5 kiloa. 29 luonnollisesti kertoo kiekkokoon. Cuben nettisuillaan ilmoittamat painot pitävät myös tarkasti paikkansa, sillä F-lehden vaaka kertoi lukemaksi juurikin 11,9 kiloa. K oeajoon saapunut Cuben AMS 100 C:68 TM 29 joustaa takapäästään mallikoodinsa mukaiset 100 milliä, kun taas keulasta löytyy joustoa 120 milliä. Näin siksi, että jarrutuksessa takakiekko kevenee niin paljon, että renkaan saa lukkiutumaan hyvin pienellä voimalla. Runko on valmistettu Cuben käyttämistä kuitulaaduista parhaasta eli C:68:sta, jonka avulla saadaan aikaan kevyt ja jäykkä runkorakenne. Koeajossa ollut 100-versio on Cuben AMS-malliston raskain 11,9 kilollaan, sillä ainakin hissitolppa tuo pyörään hiukan lisää painoa. Vaikka jarrut tulevat Shimanolta, vaihteensiirrossa on käytetty Sramin osia. Myös maastopyörässä etujarru on se, jonka teho vaikuttaa vauhdin hiljenemiseen eniten. Laskuissa ja pienissä pudotuksissa loivennus kuitenkin rauhoittaa ohjausta ja samalla helpottaa eturenkaan kiipeämistä esteiden yli. Pyörä istuu siis hyvin vallalla olevaan suuntaukseen, jossa samalla pyörällä ajetaan viikonloppuina kestävyyskisoja ja muina aikoina huvitellaan teknisemmillä reiteillä. Yhdistelmä toimii oikein hyvin, mutta eriparisuus on tavallisuudesta poikkeavaa, sillä yleensä jarrut toimitetaan sarjoina. Cube AMS on normaalisti varustettu 100 milliä joustavalla keulalla, jolloin ohjauskulmaksi tulee 70 astetta. TM taas tulee sanoista Trail Motion, pyörä on siis suunnattu poluilla tapahtuvaan lenkkeilyyn ja toki myös kisakäyttöön. Testipyörän 120 millin keulan mukanaan tuoma yhden asteen loivennus ohjauskulmaan ei vielä aiheuta suuria muutoksia pyörän käyttäytymiseen. AMS 100 TM:n osat on valittu järjellä ja optimoitu suunniteltuun käyttötarkoitukseen. Takapäässä pysäyttimenä toimii normaalimpi kaksimäntäinen versio XT:n levyjarrusta. Edessä vauhtia hillitsee tehokas nelimäntäinen Shimanon XT-jarru. Sram GX Eagle on hyvin toimiva, reilusti laa aavistuksen pidemmällä 120-millisellä Foxin Float 34 Factory -joustokeulalla, hissitolpalla ja 2,35 tuuman levyisillä renkailla, jotka on asennettu 30 millin levyisille vanteille. Muiden versioiden ilmoitetut www.fillari-lehti.fi Fillari 45 Koeajossa Cube AMS 100 C:68 TM 29 Hyvät osat, järkiHinta Cuben AMS-malliperheen uusin hiilikuiturunkoinen jäsen on hintaansa nähden hämmästyttävän laadukkailla osilla varustettu, sillä sen pelkkä keula maksaa erikseen ostettuna 1300 euroa ja myös jousitus on huippuluokkaa. Pyörän nimessä C:68 tarkoittaa rungossa käytetyn hiilikuidun laatuluokkaa. Näin kuskin voimat menevät oikeaan osoitteeseen, siis välittyvät mahdollisimman täysimääräisinä kammista polun pintaan. T eksTi : F illari lehden TesTiryhmä k uvaT : J ukka h elminen
Toiminnassa ei kuitenkaan ole dramaattisia eroja. Painossa tulee tietysti hiukan takkiin, mutta vain noin 200 grammaa. Keskiörattaassa on ainoastaan 30 hammasta, mutta 10–50-hampaisen takarattaan kanssa vähintään 32-hampainen eturatas olisi parempi valinta, jos pyörää käytetään muualla kuin vuoristossa. Cube AMS TM:n jousituselementit ovat tämän hetken tarjonnan huippuluokkaa. Foxilla sana Factory tuotteen nimessä tarkoittaa, että liukuputkien Kashima-pinnoite sekä keulassa että takaiskarissa on sekä liukas että kestävä. X01ja XX1 Eagle -sarjoja halvempi vaihteisto. Ostaja tietysti kiittää, sillä hän tuskin on huolissaan valmistajan tai maahantuojan katteen suuruudesta. Sillä vauhti nousee 37,8 kilometriin tunnissa 80 kierroksen pyöritysnopeudella. Näin alkuherkkyys on mainio ja pysyy ahkerassakin käytössä erinomaisena vuodesta toiseen. Jos kampikierrokset ovat maltilliset 80 ja pyörässä päällä raskain välitys, vauhti on vain 33,4 km/h. Suosittelemme vaihtamaan pyörään 34-hampaisen eturattaan siinä vaiheessa, kun alkuperäinen on kulunut vaihtokuntoon – jollei jo aiemmin. www.fillari-lehti.fi 46 Fillari Merkki: Cube AMS 100 C:68 TM 29 Maahantuoja: R-tech Suspension Oy Hinta: 3 999 euroa Runkomateriaali: Hiilikuitua Etuhaarukka: Fox Float 34 Factory SC FIT4, joustomatka 120 mm Takajousitus: Fox Float DPS Factory EVOL, joustomatka 100 mm Koko: 20 (muut koot 18 ja 22) Paino: 11,9 kg (ilman polkimia) Ohjaus/satulakulma: 69/73,5 astetta Vaakaputken pituus: 61,7 cm Satulaputken pituus: 47,5 cm Akseliväli: 115,7 cm Takahaarukan pituus: 44,3 cm Keskiön korkeus: 34,5 cm Vaihteensiirtäjä: Sram GX Eagle Takavaihtaja: Sram GX Eagle Jarrut: Shimano XT M8000 ja M8020, jarrulevyt 180/160 mm Kammet/rattaat: Sram X1 Carbon Boost Eagle, 175 mm/30 Takarattaat: XG 1275, 10–50, 12 ratasta Keskiölaakeri: Sram DUB Vanteet: Newmen Evolution SL A.30 Navat: Newmen Renkaat: Schwalbe Nobby Nic 29x2,35” Ohjaustanko/kannatin: Newmen Evolution, 78 cm/ Newmen Evolution, 6 cm Ohjainlaakeri: FSA Orbit Satula/tolppa: SDG Fly 2/Fox Transfer Factory -hissitolppa Kiekkojen paino: 4,44 kg (mukana renkaat, rataspakka, jarrulevyt ja läpiakselit) TEKNIIKKAA Koeajossa Cube AMS 100 C:68 TM 29 Foxin lisäksi Kyb saa käyttää iskareissaan kullanväristä, japanilaisen Miaky Companyn kehittämää Kashimapinnoitetta, joka vähentää kitkaa ja kestää hyvin kulutusta. Hissitolppa alkaa olla yleinen myös tämäntyylisissä fillareissa.. 30-hampainen eturatas on Suomen maastoihin pieni, etenkin kun takana isoin rieska on peräti 50-hampainen. Koeajopyörän Fox Float 34 Factory SC -joustokeula maksaa erikseen ostettuna noin 1300 euroa, joten kun takaiskarin, hissitolpan ja keskihintaluokan kiekkojen arvon laskee päässään, rungolle ja lopuille osille ei jää suurtakaan osuutta – vaikka runko on Cuben parasta hiilikuituosaamista
Koska AMS 100 C:68 TM 29 on myös ketterä kiipijä, niin ominaisuudet kovavauhtiseen lenkkeilyyn ja maraton-ajoihin ovat kohdallaan. Testilenkki ajettiin noin 20 prosentin painumalla, mutta kisakäytössä korkeammat paineet voisivat olla paikallaan. 120-millinen joustohaarukka tuo kivikkoihin ja kalliokynnyksiin juuri sen pienen lisän, joka kasvattaa kuskin luottamusta pyörän kykyihin. Cube suosittelee tähän pyörään 15 prosentin painumaa, mutta iskarin paine kannattaa sovittaa omaan ajotyyliin ja ajomaastoon sopivaksi. Foxin kolmiasentoisella säätövivulla perän saa toki halutessaan lähes lukkoon. man pidemmästä joustomatkasta. Rungon takapään linkusto ja herkästi reagoiva iskari antavat kuskille vaikutelwww.fillari-lehti.fi Fillari 47 Foxin 34-millisillä liukuputkilla varustettu Kashimapinnotteinen Step Cast on kevyt, tukeva ja 120-milliseksi pintaherkkä keula. Cuben 61,7-senttinen vaakaputki on 20-tuumaiseen runkoon semipitkä, mutta ohjaamossa on silti sopivasti väljyyttä seisten ajattaessa. Isommalle painumalle säädettynä takapään jousitus seurailee oikein hyvin maaston muotoja, mistä iso kiitos kuuluu herkästi reagoivalle takaiskarille. Etuhaarukan pidennyksellä 120-milliseksi pyörän käyttäytymiseen on saatu pikkaisen lisää leikkisyyttä. Kun paketin hintakin on todella hyvin kohdallaan, saa pyörä vahvan ostosuosituksen.. Kun molempien päiden iskareissa on hieman suosituksia pienemmät paineet, pyörä etenee hyvin suomalaisessa juurakkoisessa metsässä. Edessä on Shimanon nelimäntäinen jarrusatatula, takana kaksimäntäinen.. Enduroja trailipyörien vanavedessä ovat myös tämän tyylisten XC-kisahenkisTestilenkillä takapää reagoi XC/maratonpeliksi riittävän hyvin patteihin, mutta putkelta runtattavissa nousuissa se tuntui keinuvan hiukan. ten pyörien eturungot pidentyneet. Kuskin painopiste asemoituu keskelle pyörää, joten kaarteissa pitoa saa molempien renkaiden osalta hyvin kontrolloitua. Cuben kohdalla ei tuumakokoon kannata liikaa tuijottaa, sillä testipyörän runko olisi usean muun merkin asteikolla 18-19 -tuumainen. Yhden asteen muutos ohjauskulmaan ei ole iso, mutta kaksi senttiä lisää joustomatkassa mahdollistaa hyvin reagoivan Foxin joustokeulan säätämisen vielä hiukan herkemmäksi keulan painumaa lisäämällä. Cuben hiilikuituinen runko, takahaarukka ja linkut ovat muotoilultaan ja viimeistelyltään hienoa jälkeä
T eksTi : G erhard C zerner k uvaT : M arTin B issiG Ei pElkoa satEEsta Pyöräreissu inkojen pyhälle vuorelle Chilessä. Pääsin osallistumaan hankkeen viimeiselle etapille, nousuun Llullaillacon tulivuorelle. www.fillari-lehti.fi 48 Fillari Inkat palvoivat vuoria jumalina, jotka suojelivat ihmisiä pahalta. Chileläisen Patricio Goycoolean junaileman kunnianhimoisen, monivuotisen projektin tavoitteena on valloittaa viisi korkeaa vuorta pyörillä ja samalla lisätä tietoisuutta menneiden aikojen inkoista. He kutsuivat näitä ”laakson vartijoita” nimellä Apu Wamani
Se on samalla korkein vuori, jonka huippu ei ole jäätikön peittämä. Sopeutuminen hengitysilman vähäiseen happipitoisuuteen eli akklimatisoituminen näyttelee suurta roolia korkeaan vuoristoon suuntautuvan retken onnistumisessa. Tule Chileen! Me ajamwww.fillari-lehti.fi Fillari 49. Siitä sai alkunsa pitkä sähköpostiviestien lähettely, jonka seurauksena laadin suunnitelman matkasta eteläiselle pallonpuoliskolle. Huonosta akklimatisoitumisesta saattaa seurata vuoristotauti, joka pahimmillaan kehittyy keuhkotai aivoödeemaksi, jossa keuhkoihin tai aivoihin kertyy nestettä. Hänen tavoitteenaan on ajaa pyörällä alas kaikilta viideltä ”vartijalta”, joista jokainen kohoaa yli 5000 – osa jopa yli 6000 – metrin korkeuteen. Matkani Chileen sai alkunsa itse asiassa Afrikasta Kilimanjaron vuorelta, missä pyöräilin muutama vuosi sitten (juttu Fillari-lehdessä 4/2017). Vuorista viimeinen, Llullaillaco, on samalla korkein. Minusta se sen sijaan kuulosti mielenkiintoiselta kohteelta ja ilmoitin Patolle, että otan mielelläni vastaan kutsun tulla tutustumaan alueeseen. Julkaistuani reissusta videon vuoden 2017 keväällä sain viestin Patricio Goycoolealta. Siinä luki näin: ”#bigmountainbike. Edellä luetelluista syistä vuorikiipeilijät eivät suosi Lluillaillacoa. Etenkin viimemainittu voi olla kohtalokas, jollei heti oireiden ilmaannuttua siirry nopeasti alemmas. me täällä korkeilla vuorilla”. Päänsäryt, A tacaman autiomaan kuivimmassa osassa Chilessä sijaitseva Llullaillaco on 6739-metrisenä maapallon kolmanneksi korkein tulivuori. Vuori sijaitsee satojen kilometrien päässä lähimmästä asutuksesta myrskyjen riivaamalla alueella, missä saattaa olla 30 astetta pakkasta. Patolla, virallisemmin Patriciolla, on meneillään rankka projekti, jolle hän on antanut nimeksi Guardian del Valle eli Laakson vartija. Kaikki saattaa sujua hienosti tai toisaalta mennä täysin pieleen, jolloin ikävimmässä tapauksessa voi lähteä henki. Chilessä on helppoa viettää muutama päivä ohuessa ilmassa, jos niin haluaa. Korkeilla vuorilla täytyy tarkkailla kaiken aikaa omaa elimistöään ja seurata samalla, miten matkakumppanit voivat. He nimittäin asuvat Santiagossa, missä vuoret kohoavat 6000 metriin vain muutaman kilometrin päässä kaupungista. Vaikka en tuntenut tulevia ajokumppaneitani, olin varma että heillä on hyvät edellytykset sopeutua ohueen vuoristoilmaan
Kotiseutuni vuoret eivät kohoa juuri 3000 metrin yläpuolelle. Hapen määrää hengitysilmassa voi laitteen avulla säädellä. Lähdemme kaupungista seuraavana aamuna kohti pohjoista ja Atacaman autiomaata. Päivisin ajoin trainerilla hengitysmaski naamallani. Tällä tavoin pystyin nukkumaan jopa 3800 metrin korkeutta vastaavissa oloissa. Seuraavat kaksi päivää vietämme vuorilla Santiagon ympäristössä tutustuen toisiimme paremmin ja akklimatisoituaksemme kunnolla. Ennen lähtöäni Chileen pystyin polkemaan 5000 metrin korkeutta vastaavissa oloissa ongelmitta. Lopulta saavumme ensimmäiseen yöpymispaikkaamme Baja Englaisiin. Muutin keinotekoisesti luotua sijaintiani virtuaalivuoristossa joka toinen päivä. Naurua riittää heti ensimmäisenä iltana, joten tiimihenki on kohdillaan alusta lähtien. Ensimmäinen huippu, jolle nousemme, on 3850 metrin korkuinen. Kaikki tuntevat olonsa hyväksi, joskin Martin ja minä olemme joukon hitaimmat. Ajettuamme muutaman rundin rutikuivilla traileilla paahtavassa helteessä lähdemme syömään. välein päästäen samalla äänekkään suhauksen. Jouduin käyttämään korvatulppia, sillä laite puhalsi uutta ilmaan telttaan muutaman sekunnin www.fillari-lehti.fi 50 Fillari Pyöräreissu inkojen pyhälle vuorelle Chilessä Törmäsimme matkalla turkkilaiseen pariskuntaan, joka oli ollut pyörämatkallaan jo vuosia!. En siis voi kotioloissa totuttautua vähähappiseen ilmaan luonnollisin keinoin, vaan jouduin ottamaan käyttöön erityisen laitteen. Systeemi kuitenkin toimi. Ryhmä on koossa. Ainoa jonka tunsin, oli sveitsiläinen valokuvaajakaverini Martin Bissig, joka istui koneessa viereisellä paikalla. En nimittäin tuntenut ketään tulevan tiimimme chileläisistä jäsenistä. Hänen paidassaan lukee ”Inner Mountain” suurin oranssinvärisin kirjaimin. Juuri mikään ei muutu: meri on jatkuvasti vasemmalla puolella, kalliot ja vuoret oikealla. Kun pääsemme laukkuinemme lentoaseman aulaan, huomaamme heti Paton. Chile on pitkä maa 4000 kilometrin mittaisine rannikkoineen. Viime vuoden marraskuun alkupuolella nousin lentokoneeseen hyvin valmistautuneena, mutta hieman sekavin mielin. On vieruokahalun puute ja suorituskyvyn aleneminen ovat oireita puutteellisesta sopeutumisesta ohueen ilmaan. Ravintolassa odottaa ryhmän loppumiehistö: valokuvaaja Sebastian Prieto Donoso, toinen videokuvaaja Benjamin Camus ja pelkkään pyöräilyyn keskittyvä Federico Scheuch. Käymme iltapäivällä tutustumassa läheiseen bike parkiin ja tapaamme samalla kaksi muuta retkikuntamme jäsentä. Hän on pitkä, laiha, ruskettunut ja roikottaa kädessään videokameraa. Se on hänen matkailupalveluita tuottavan firmansa nimi. Sillä simuloidaan korkeaa ilmanalaa puhaltamalla vähähappista ilmaa maskiin tai pieneen teltantapaiseen, jonka sisään pääni ja hartiani mahtuvat. Toinen on kameramies Nicolas Gantz ja toinen Nico Prudencio, joka on yksi Etelä-Amerikan parhaita endurokuskeja. Ajamme rannikon suuntaisesti kymmenen pitkää ja yksitoikkoista tuntia. Viimeiset järjestelyt on tehty, kaikki kamat pakattu, pyörät tsekattu ja avolavat lastattu. Laskeudumme Santiagoon aikaisin aamulla 17 tuntia myöhemmin. Mies toivottaa meidät lämpimästi tervetulleiksi ja tuntuu kuin olisimme tunteneet toisemme jo iät ajat
Toiset ovat paikalla nauttimassa luonnosta ja mahtavista maisemista, toiset vetämässä neniinsä kokaiinia. Varmaan yksi vaikuttavimmista alamäistä, joita olemme koskaan ajaneet. Bolivian raja on vain muutaman kilometrin päässä, joten huumeet liikkuvat sen yli vilkkaasti. korkeudella merenpinnasta, joten ajaminen siellä on sekin osa ohueen ilmaan totuttautumistamme. San Pedron alue on yksi maailman kuivimmista. Vierailu suolajärvillä kuuluu jokaisen San Pedrossa käyvän turistin ohjelmaan, joten sinne mekin suuntaamme. Lopulta illansuussa saavumme San Pedro de Atacamaan, joka vaikuttaa varsinaiselta keitaalta. Vaaleanpunaiset flamingot seisoskelevat vihreillä ruohokaistaleilla suolajärvien laidoilla. Emme malta olla tutustumatta Valle de la Lunaan seuraavien päivien aikana myös pyöräilijän näkökulmasta. Äärikuiva maisema hiekkaja kivitorneineen on kuin toisesta maailmasta. Niistä se jatkaa kulkuaan laaksoon pienten vesiputousten sarjan kautta. Näemme laumoittain alpakansukuisia vikunjoita, jotka ovat kaukaista sukua myös kameleille. Sanotaan, että San Pedrossa on kahdenlaisia turisteja. Ankarista luonnonoloista huolimatta kaupungin ympäristöstä löytyy ainutlaatuisia luonnonnähtävyyksiä. Esimerkkinä vaikka nimensä veroinen Valle de la Luna eli Kuulaakso 15 kilometriä keskustan ulkopuolella. Chilellä on rantaviivaa 6400 kilometriä.. Kuumavetinen joki saa alkunsa kalliojyrkänteiden välistä, mistä se virtaa alemmas muodostaen pieniä lampia. Me kutsumme niitä yksinkertaisesti laamoiksi. Tauko matkalla San Pedro di Atacamaan. Meille riittävät maisemat ja mahdollisuus akklimatisoitua edelleen. Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta armotta aamusta iltaan. Salar de Loyoquesin suolajärvet sijaitsevat 4300 metrin www.fillari-lehti.fi Fillari 51 ”Mano de desierto”, kuuluisa käsi aavikolla. Vuotuinen sademäärä mitataan yksinumeroisina lukuina – millimetreissä. Taas loputonta autossa istumista. Yhden yön vietämme Banos de Puritamassa, joka tunnetaan lähteistään. Kannamme fillarimme jyrkkiä rinteitä pitkin muodostelman huipulle vain päästäksemme hurauttamaan takaisin laakson pohjalle. Täällä tulee vettä vain viideskymmenesosa siitä, mitä Yhdysvaltain Death Valleyssa. Lounashetki paikallisessa mainareiden baarissa. Emme ymmärrä, miten niinkin isokokoiset eläimet pysyvät hengissä aavikolla. Aika kuluu hitaasti. Tämä höyryävä keidas sijaitlä valoisaa, joten käytämme tilaisuutta hyväksemme ja poljemme muutaman mieleen jäävän kierroksen rannan tuntumassa ja nautimme auringonlaskusta. Upeaa! Seuraava päivä on iltaa lukuun ottamatta toisinto edellisestä
Litiumteollisuus aiheuttaa pohjaveden alenemista, joka puolestaan kuivattaa ei ainoastaan jokia, vaan myös nurmikkomaita ja soita. Siellä täällä on lammikoita, jotka muodostavat harvinaisia biotooppeja. Valtaosin alkuperäiskansoihin kuuluvat paikalliset asukkaat kärsivät vesipulasta. Litiumteollisuuden tekoaltaat ovat paljon suurempia ja niiden takia alueen ekosysteemi on pilattu. Pöly tunkeutuu autojen jokaiseen nurkkaan ja koloon. Päiväsaikaan alue kuhisee turisteja. Tulee mieleen, onko kaikenlainen sähköavusteinen liikkuminen sittenkään askel kohti parempaa tulevaisuutta. Ne johtavat suuren taulun luo, jossa lukee ”Parque National Lluillaillaco”. dutus, jolla pyritään lisäämään vesialtaiden litiumpitoisuutta. Litiumteollisuuden tarpeisiin tehdyt suola-altaat ovat luonnonlammikkoja suurempia. Ei edes vessaa, vaikka kyltistä voisi jotain sellaista päätellä.. Yöllä se sen sijaan on suljettu eikä alueelle saa mennä. Jossain pinnan alla on litiumia sisältävää suolavettä. Jätämme ”päätien” seitsemän tunnin ajon jälkeen ja jatkamme pieniä ajouria eteenpäin. Olisi ollut todella helppoa eksyä hiekkaan painuneiden renkaanurien ja sähkölinjojen muodostamassa labyrintissa. Nykyään siellä on noin 3000 neliökilometrin laajuinen tasainen kovapintainen alue, joka koostuu aavikon hiekkaan sekoittuneesta suolasta. Kolmantena päivänä lähdemme San Pedrosta kohti Salar de Atacamaa. Jatkamme pitkin pölyisiä pikkuteitä, jotka katoavat jonnekin horisonttiin. Haihdutettua vettä ei pystytä keräämään talteen ja palauttamaan pohjaveteen. Siellä on 3500 vuotta sitten järvi. Raaka-aineen hyödyntämisellä on kuitenkin haitallisia vaikutuksia sekä ympäristöön että alueen asukkaisiin. Itse tulivuorikin on ollut näkyvissämpinnan yläpuolella. Siellä täällä on lammikoita. Maisemaa katsellessa tuli mieleen, onko akkusähkö sittenkään ratkaisu ongelmiin! Ensimmäinen silmäys Llullaillaco-vuoreen. Niinpä saamme ainutlaatuisen mahdollisuuden viettää siellä yön. Turmeltumattomat laitumet vähenevät ja alueella pesivät harvinaiset lintulajit ovat vaarantuneet. Tuntuu kuin sulautuisimme maisemaan katsellessamme loputonta tähtitaivasta veden pulputessa ympärillämme. Kuuma ilma puolestaan väreilee www.fillari-lehti.fi 52 Fillari Pyöräreissu inkojen pyhälle vuorelle Chilessä 3000 neliökilometrin laajuinen alue koostuu hiekkaan sekoittuneesta suolasta. Syynä on tarkoituksella tehty veden haihsee 3500 metrin korkeudessa palmujen ja kaislojen ympäröimänä. Ajamme tunnin verran ohi loputtomien vesialtaiden ja vesiputkistojen. Lukuisat alueen ekosysteemille tyypilliset laguunit ovat muuttuneet rajusti. Ennen kuin kaivaudumme makuupusseihimme, lojumme lämpimässä vedessä toista tuntia. Olemme iloisia päästyämme perille. Hylätty ravintola keskellä ei mitään. Litium on arvokas alkuaine, jota käytetään paristoissa ja akuissa. Lähdealueen ylläpidosta vastaa hotelli, jossa asumme
Viimein kansallispuiston portilla! Viimeinen rentoutuminen ennen tulivuorelle kapuamista.. Pääsemme vihdoin ulos autoista oikomaan koipiamme, tekemään ruokaa ja puimaan seuraavien päivien taktiikkaamme. Parhaiten pärjää, jos osaa espanjaa, mutta paikalliset osaavat yleisesti myös englantia. Etäisyydet ovat pitkiä, vettä ei usein ole tarjolla, ei myöskään polttoainetta tai ruokaa. Ilman vähäinen happipitoisuus näissä korkeuksissa todella tuntuu. On hiljaista. Pysähdymme kansallispuiston portille ottamaan valokuvia. Sieltä löytyy sekä bike parkeja että monensorttisia traileja. Haluamme saada osan tavaroista ylös 5300 metriin vielä samana päivänä. On helppo ymmärtää, miksi inkat näkivät jumalia näillä vuorilla. Isoille vuorille noustessa on pidettävä huolta asianmukaisesta akklimatisoitumisesta, jotta vuoristotauti ei pääse yllättämään. Möngimme vuoren rinnettä hitaasti ykkösvaihteella. ka monen värisiä eri kivilaadut saattavat olla. Sorarinteet jatkuvat loputtoman oloisina kohti korkeuksia. Jatkamme matkaamme kohti perusleiriä iloisina, mutta toisaalta nöyrinä tulevien haasteiden edessä. Vuori näyttää todella mahtavalta. Kaupungin pyöräkaupoista saa varaosia, varusteita ja muutamista myös vuokrapyöriä. Etenemme hitaasti ja puuskuttaen vulkaanisen maaperän halki. Perustamaltamme varustevarikolta avautuu näkymä seuraavalle nousuosuudelle. Ajo päättyy isojen lohkareiden väliin, mistä autolla ei enää pääse eteenpäin. On hämmästyttävää, kuinme jo muutaman kilometrin ajan kaikessa komeudessaan. Ei tee mieli miettiä, millainen urakka pyörien kantamisesta tänne tulisi olemaan. Näkymät muuttuvat hetki hetkeltä vaikuttavammiksi. Perusleirin ympäristössä kasvaa pieniä pensaita, mutta täällä ylhäällä ei näy mitään vihreää. Maastopyöräilyskene voi Santiagossa erittäin hyvin. Pystymme ottamaan mukaan vain välttämättömät tarvikkeet, mutta toisaalta mitään ei saa unohtaa. Ensimmäiseen leiriin 4800 metrin korkeuteen pystymme ajamaan maastoautoilla. Retki-, logistiikkaja opaspalveluja tarjoaa esimerkiksi www.innermountain.cl . Henkeäsalpaava näkymä avautuu edessämme. Vain tuuli humisee kivien välissä aika ajoin, välillä hiljaa, välillä kuuluvammin. Atacaman autiomaahan mielivän on syytä valmistautua reissuun etukäteen perinpohjaisesti ja hoitaa logistiikka kuntoon paikallisia apuvoimia käyttäen. Istumme jonkin aikaa ylhäällä huilaamassa. Viitteellisillä ajourilla eksyy helposti, kännykkäyhteyksiä ei ole, eikä myöskään monin paikoin minkäänlaista pelastuspalvelua. Se saattaa kehittyä hengenvaaralliseksi aivotai keuhkoödeemaksi. Kahta tuntia myöhemmin saavumme perusleirin virkaa toimittaville, 4200 metrin korkeudessa sijaitseville pienille mökeille. Mailleen painuva aurinko värjää aavikkomaiseman kelsevia leirejä varten. Reput selkään ja menoksi. Palattuamme alas perusleiriin pystytämme teltat autojen viereen. Seuraavana päivänä pakkaamme kamat kuljetuskuntoon korkeammalla sijaitwww.fillari-lehti.fi Fillari 53 pyöräilijän santiago dE ChilE C hilen pääkaupungin Santiago de Chilen ympäristössä on paljon tarjottavaa pyöräilijöille
Ihmisuhrit olivat tärkeä osa inkojen kulttuuria. Tämän takia ruumiit pystyttiin tutkimaan perinpohjaisesti. Ihmisuhrien viimeinen taival alkoi aina inkavaltakunnan pääkaupungista Cuzcosta. 1420 kilometrin mittaisen matkan kulkemiseen Cuzcosta Llullaillacoon kesti vähintään kaksi ja puoli kuukautta. Neitsyt nautti tavallisesti suuria määriä kokapensaan lehtiä elämänsä viimeisenä vuotena. Vainajat olivat olleet kuollessaan 13, 7 ja 6 vuoden ikäisiä. Lämpötilan vaihtelut autiomaassa eri vuorokauden aikoina ovat huimat. Teoriaa vahvistaa uhrin rentoutunut istuma-asento haudantapaisessa. Kylmän ilman ansiosta ruumiit olivat säilyneet niin hyvin, että ne näyttivät löydettäessä siltä kuin ne olisivat vain nukkuneet. Teltat, ruoka, jääraudat, lämpimät vaatteet, pyörät – meillä jokaisella on vähintään 20 kiloa kannettavaa. Tarvomme pitkin polkua kohti edellisenä päivänä perustamaamme varustevarikkoa. Nukahdan itsekin jossain vaiheessa, mutta toisin kuin muinaiset inkalapset, herään upeaan aamuun ja Atacaman valtavan autiomaan näkymiin. Julmaa rituaalia valmisteltiin koko vuoden ajan. Vietämme päivän kantamalla pyörämme mahdollisimman korkealle, jotta huiputuspäiväksi jää mahdollisimman lyhyt kantomatka. Päivällä saattaa olla 40 asteen helle, kun taas yöllä lämpömittari näyttää välillä yli kymmenen pakkasasteen lukemia. He taivalsivat uhrauspaikalle viikkoja ja kuukausia pappien johtamassa saattueessa. Ne ovat Pyöräreissu inkojen pyhälle vuorelle Chilessä Leiri 4800 metrin korkeudessa tulivuoren kupeessa. Työlästä kivikkonousua 6000 metrin korkeudessa.. Näitä Pecuniaksi kutsuttuja kavereita oli joka puolella. Lisäksi meidän pitää kantaa eilen 5300 metriin jättämämme tarvikkeet 300 nousumetriä ylempänä sijaitsevaan seuraavaan leiriin. www.fillari-lehti.fi 54 Fillari taisen ja ruskean eri sävyin. Kuolinpäivänään hän oli todennäköisesti hyvin alistunut ja rajusti huumattu, mahdollisesti jopa tajuton. Reput tuntuvat todella painavilta. Hänen kuolinaikansa ajoitettiin vuosien 1430 ja 1520 välille. Lumija jäämuodostelmat, joita englanniksi kutsutaan termillä ”snow penitentes”, ovat todella näkemisen arvoisia. Vanhimman lapsen ruumis nimettiin Llullaillacon neitsyeksi. Uhreiksi valituista pidettiin hyvää huolta ja heidän kunniakseen pidettiin juhlia, ja samalla heidän maineensa kasvoi. Oletettavasti lapset vain vaipuivat huumattuina uneen, josta he eivät enää heränneet. Toisaalta hänen alkoholinkäyttönsä lisääntyi vain viimeisten elinviikkojen aikana. Kömpiessäni paksuun untuvamakuupussiini mietin vuoren historiaa ja siihen liittyviä legendoja. Nyt matka on vielä uuvuttavampi, sillä pyörät painavat selkiämme. Vuonna 1999 arkeologit löysivät kolmen lapsen muumioituneet ruumiit vuoren huipulla sijaitsevasta haudasta. Heti kun aurinko laskee, ilma muuttui hyiseksi
Martin pääsee ensimmäisenä huipulle noin kahden aikaan iltapäivällä. Haluaisin viettää vielä toisen yön 4800 metrin korkeudessa sopeutuakseni paremmin. Toivotan kavereille raskain sydämin onnistunutta nousua vuoren laelle ja jään joksikin aikaa istumaan leiriin heidän jatkaessaan ylöspäin. Tiimin muut jäsenet voivat olosuhteisiin nähden hyvin, joten päätämme pysyä alkuperäisessä aikataulussamme ja laskeudumme autoille ajaaksemme takaisin perusleiriin. Pian joudumme pujottelemaan sinne tänne suurten järkäleiden seassa. Kaikki nukkuvat aamulla pitkään. Nukuin edellisyönä huonosti ja tuntuu siltä, etten ole kyllin sopeutunut yhä ohuempaan ilmaan. Nousu kohti seuraavaa leiriä jyrkkenee ja jyrkkenee. Seuraavana päivänä päätäni särkee edelleen ja oloni tuntuu kaikin puolin kurjalta. Ryhmä pitää pienen tauon, kun auringon ensimmäiset säteet alkavat valaista maisemaa. He kipuavat huipulle pitkin jyrkkää rotkoa ja kiinnittävät lumikentän reunalla jalkineisiinsa jääraudat. Sadan metrin matkaan saattaa mennä jopa 20 minuuttia. Minua värisyttää ja käyn teltan ulkopuolella oksentamassa. Pyörät selässä se on rankkaa ponnistelua. Huippuharjanteelle pitää nousta hyvin varoen. On kiva nähdä heitä taas. Ei mikään vuori ole sen arvoinen, että sen takia kannattaisi vaarantaa terveytensä. Tiimin muut jäsenet aloittavat nousunsa huipulle puolen yön paikkeilla. Ylhäällä on 25 astetta pakkasta. Kivikon yläpuolella avautuu laaja lumikenttä. Ilta ylhäällä on ikimuistoinen. Tiimin loppuporukka saapuu leiripaikkaamme. Joudumme ylittämään muutaman matalahkon muodostelman, mikä tekee etenemisestä entistä hitaampaa. Sora muuttuu karkeammaksi ja kivenlohkareet suuremmiksi. Niinpä pakkaamme kamamme ja suuntaamme välileiriin 5300 metriin muiden jäädessä perusleiriin. Kylmä ilta leirissä ennen viimeistä nousua.. Vain me kaksi valtavalla vulkaanisella vuorenrinteellä kirkkaan taivaan alla. Pato, Frederico ja Nico jatkavat vielä jonkin matkaa ylemmäs. Ympäristö on toisaalta uhkaavan oloinen, toisaalta hämmästyttävän kaunis. Nousutahti on minulle liian nopea. Päätän noutaa pyöräni alas ylemmästä leiristä, koska olen varma, etten pysty nykykunnossani millään yrittämään nousua huipulle pyörää kantaen. Edessä näkyvä polku on entistäkin jyrkempi ja lohkareet suurempia. Edelliset kaksi päivää ovat olleet rankkoja. Muodostelmat ovat hienoja katsoa, mutta vaikeasti läpikuljettavissa. Minusta tuntuu, etten ole akklimatisoitunut tarpeeksi ja Martinista matka huipulle on hänelle liian pitkä. Yöllä herään siihen, että kaikki ei ole kunnossa. Kivenmurikat alkavat olla henkilöauton kokoisia. Ajelen ypöyksin pitkin vulkaanisia rinteitä ja niiden tasaannuttua muutaman kilometrin matkan aavikkoa pitkin perusleiriin. Suunnitelmaan nimittäin kuuluu lepopäivä ennen huiputusyritystä. Loputkin ”Snow penitenteseiksi” nimetyt jääja lumimuodostelmat toivat oman haasteensa nousuun. Mahdollisuuteni päästä huipulle ehjin nahoin ovat nolla. Suunnistaminen on erittäin vaikeaa, sillä kivenjärkäleet peittävät nousijoilta näkyvyyden. Saan siltä päivältä tarpeekseni 5600 metrissä. Martin ja minä haluamme viettää seuraavan yön perusleiriä korkeammalla. Laskeutuminen pyörällä takaisin perusleiriin käy voimille, mutta on toisaalta valtavan hieno kokemus. Martinilla taas ei ole minkäänlaisia ongelmia. www.fillari-lehti.fi Fillari 55 jopa parin metrin korkuisia, vieri vieressä olevia torneja, jotka ovat muodostuneet lumen sulaessa epätasaisesti auringonpaisteessa ja kuivassa ilmassa
Ajaminen on aluksi mahdotonta, koska rinne on liian kivinen. On aika suunnata takaisin alas. Vuoristotaudin oireet katoavat yleensä heti, kun taudista kärsivä pääsee riittävän alas. Seuraan radiopuhelimen välityksellä tiimin laskeutumista takaisin perusleiriin. Luulen, että he köllähtäisivät oikopäätä telttoihinsa kuolemanväsyneinä, mutta ei. Adrenaliini pitää heidät valveilla vielä tunteja, joten ehdimme jakaa yllin kyllin kokemuksia heti tuoreeltaan. Maisemat, huipun saavuttaminen ja kokonaisfiilis ovat tärkeimpiä asioita tällaisilla retkillä. Yläleiriin päästyään he keräävät sinne jätetyt tavarat kasaan ja odottavat muiden laskeutumista. Kello on jo kymmenen paikkeilla illalla. Ensimmäinen ajokelpoinen osuus on lumikentällä. Lluillaillaco on viimeinen inkojen Apu Wamaneiksi kutsumista vuorista, jolle hän ystävineen nousee. Lluillaillaco on nyt valloitettu pyörillä. olevien autojen luo. Kaikki ovat hyvin väsyneitä ja tuntevat olonsa heikoksi. Niinpä heidän pitää kantaa pyöriään myös alaspäin. Samalla se on hieno päätös Patricion Guardian del Valle -projektille. Sekin vaatii suurta keskittymistä eikä kestä kuin hetken, jonka jälkeen on pakko levätä. Me palaamme takaisin niin sanotun sivistyksen pariin, mutta vuori jatkaa Atacaman autiomaan vartioimista ikuisuuksiin.. Lopulta kaverit pääsevät ylempänä Pyöräreissu inkojen pyhälle vuorelle Chilessä Aikainen startti aamulla ja pakkasta parikymmentä astetta. Ystäväni ovat lopen uupuneita, kun annan heille onnitteluhalauksia. Alkaa tulla pimeää ja olen hiukan huolestunut. Kaverini ovat olleet valveilla 24 tuntia putkeen ja varmaan hirveän nälkäisiä. Kun kuulen radiopuhelimesta, että kaikki ovat koossa maastoautojen tuntumassa, ryhdyn kokkaamaan. Kun autonmoottorien äänet alkavat kantautua perusleiriin, pitkä odotus on ohi ja huokaisen helpotuksesta. Voipunutta porukkaa maailman kolmanneksi korkeimman tulivuoren huipulla.. Pyöräily noin korkealla on äärimmäisen uuvuttavaa. Kaverit eivät turhia aikaile huipulla, sillä aika rientää. Valtava sorarinne 5800 ja 5300 korkeusmetrin välillä ennen välileiriä on Paton, Fredericon ja Nicon mielestä kuitenkin tämänkertaisen reissun kohokohta. Niin käy minullekin, sillä olen jo samana päivänä paljon paremmassa kunnossa. www.fillari-lehti.fi 56 Fillari tiimiläiset ovat perillä 6739 metrin korkeudessa puoli neljän maissa – pyörät selässään! Kukaan ei varmasti ole aikaisemmin noussut pyörän kanssa Llullaillacon huipulle ainakaan Chilen puoleista rinnettä
HELSINGIN OLYMPIAVELODROMILTA. www.fillari-lehti.fi Fillari 57 26.8. 2019 Ilmoittautuminen ja lisätiedot: helsinkivelotour.fi. 150 KM JA 75 KM PYÖRÄILY
Kuva: Getty Images. Kuva: Justin Setterfield / Getty Images Pinkkipaidassa ajava Richard Carapaz puhuu tallikaveri Mikel Landalle käsillään. Movistarin ecuadorilainen Richard Carapaz hallitsi kisaa koko kolmannen viikon, joten hän saattoi aikaeronsa turvin polkea varmistellen voittoon viimeisen päivän aika-ajossa. Kuvassa Primoz Roglic ja Vincenzo Nibali nietosten keskellä. Toisen sijan ”kotikisassaan” vei vanha kettu Vincenzo Nibali. www.fillari-lehti.fi 58 Fillari Italian ympäriajosta ei muodostunut samanlaista jännitysnäytelmää kuin muutamana viime vuonna. Carapaz yllättäen Giron voittoon Osa suosikeista loukkaantuneina, Dumoulin keskeytti T eksTi : V eTooo Toukokuussa on vuorilla usein lunta ja sen takia jouduttiin yksi tärkeimmistä nousuista, eli Gavia jättämään väliin. Kolmanneksi sijoittunut slovenialainen Primoz Roglic teki pyöräilyhistoriaa ottamalla maansa ensimmäisen palkintopallisijoituksen suuressa ympäriajossa
T ämänvuotisen saapasmaakierroksen viihdearvoa latistivat reitin epätasapainoinen rakenne, muutaman suursuosikin vetäytyminen jo ennen kisaa ja keskeytykset. Sille olisi ollut tilausta Girossa. Jo kunniastartissa oli selvää, että Dumoulin pystyi pyörittämään www.fillari-lehti.fi Fillari 59. Valverde kaatui huhtikuun lopulla loukaten selkänsä. Tärkeänä pidetty Passo Gavian nousu jouduttiin lumen runsauden takia jättämään kokonaan väliin. Päätösosuuksilla piiputtanut Primoz kampia vain yhdellä jalalla. Vaikka Ineos kiikutti Italiaan nuorisopitoisen B-ryhmänsä, olisi Bernal kyennyt kamppailemaan kärkipaikoista ilman mainittavampaa taustatukea. Toissavuoden Giro-mestari Tom Dumoulin (Sunweb) meni pahasti nurin neljännellä etapilla ja teloi polvensa. Giro d›Italian käsikirjoitus koki radikaaleja muutoksia ennen ensimmäistäkään kilpailumetriä. Toiseksi sijoittunut Vincenzo Nibali (Bahrain Merida) hävisi 1.05, mutta todellisuudessa Carapazin voitto ei ollut uhattuna. Bernal on tullut lyhyellä urallaan jo tunnetuksi erittäin aggressiivisesta ajotavastaan vuoristossa. Movistarin ecuadorilainen Richard Carapaz nosti lajin kertaheitolla kotimaansa ykköspuheenaiheeksi valloittamalla Italian ympäriajon kokonaiskilpailun. Hallitseva maailmanmestari Alejandro Valverde (Movistar) vetäytyi Italian kierrokselta niin ikään sairausloman vuoksi. Hollantilainen yritti startata vielä seuraavana päivänä. Jopa Bernalin ja Valverden poisjääntejä suuremman loven aiheutti Dumoulinin tipRoglic (Team Jumbo) kampesi itsensä väkisin kolmanneksi päätöspäivän aika-ajossa. Kolmiviikkoisen seikkailun voittajasta ei ollut lopulta epäselvyyttä. Kolmen kovan kandidaatin kaikkoaminen estradilta selkeytti peliä, mutta samalla trio jätti ammottavan aukon Giron viihdyttävyyteen. Vahvoihin voittajakandidaatteihin lukeutunut Egan Bernal (Ineos) pyyhkiytyi lähtölistalta viimeistelylenkillä sattuneen solisluuvamman takia. Valverde olisi hämmentänyt Movistarin nokkimisjärjestystä, vaikka 39-vuotias kehäkettu on suostunut kiltisti työjuhdan rooliin viime vuosina
Estradi jäi pienilukuisemman ryhmän haltuun Bernalin, Valverden ja Dumoulinin poistuttua. Etenkin Carapazille annettu lähes puolentoista minuutin «ilmainen lahja» osoittautui turmiolliseksi Giron lopussa. Carapaz hyökkäsi rajusti muiden vain seuratessa katseella tapahtumia. Kolmen virhelaskelman jälkeen Nibalilla ei ollut varaa tehdä enää ainuttakaan hupuminen heti avausviikolla. Henkinen sodankäynti kuuluu äärimmäisellä huipputasolla urheiluun, mutta taho, joka harrasti sitä Girossa, tuli monelle yllättävästä suunnasta. Yksi Giron kovimmista ylämäistä, Colle San Carlo (10,46 km, 9,86 %) 14. – Jos haluat tulla kotiini ottamaan valokuvan, tulen näyttämään sinulle pokaalikokoelmani milloin ikinä haluat, Nibali oli puhissut Roglicille kesken maalinousun. Bahrain Merida -kippari oli tehnyt jo toisen isomman luokan virhearvion päästäessään ecuadorilaisen karkuteille. Ecuadorilainen otti etappivoiton, takoi 1:54:n eron Nibalin joukkoon ja kaappasi pinkkipaidan haltuunsa seitsemän sekunnin marginaalilla Rogliciin. Varsin hillittynä pidetyn Nibalin toimintatavat herättivät hämmennystä, sillä hän on koko pitkän uransa ajan pitänyt esillä kilpakumppanien kunnioituksen tärkeyttä. Slovenialaisen etumatka lähimpiin haastajiin oli venähtänyt lähes kahteen minuuttiin ennen Dolomiitteja. Hollantilainen oli alleviivattu paksuimmalla tussilla kaikkien tallipomojen papereissa. Ensimmäiset 11 osuutta olivat poikkeuksellisen vähämäkisiä ja vuoristoetappia saatiin odottaa aina 12. Carapaz oli tässä vaiheessa Roglicia perässä 3.16. osuuteen saakka. Nibali (+1.44) ja Trekin Bauke Mollema (+1.55) hengittivät niskaan tiiviimmin. Aika-ajopainotteinen reitti oli soveltuvuudeltaan samaa luokkaa kuin Dumoulinin voittovuonna 2017. Koko kauden ilmiömäisessä lyönnissä ollut ja kaiken voittanut Roglic ei joutunut pelkästään kovien kilpailullisten odotusten kohteeksi, vaan myös Nibalin ja italialais. Giron järjestäjien suunnittelema reitti keräsi kritiikkiä epätasapainoisesta etappiripottelustaan. Harvalukuinen ennakkosuosikkiryhmä hajosi ja jokaisen oli tultava toimeen omillaan. Nibali paimensi edelleen Roglicia kuin lapsenvahtina. Yates johti tuolloin Giroa peräti 13 päivää ennen kuin romahti viimeisenä viikonloppuna. Ohut ilmanala alkoi vaikuttaa ja teki kapuamisesta entistä vaivalloisempaa. Giron yhteiskisan tilanne tiivistyi ja Giroa seuranneille lajin ystäville tuloslistan yläosan kehityssuunta kelpasi vallan mainiosti. Kun Italian ympäriajon ensimmäinen varsinainen kova mäkitaival Pineroloon ei tuonut aikaeroja parhaiden välille, siirtyi polkijoiden mäki-iskukyvyn vertailu Lago Serrun maalinousuun 13. Niissä Roglic pesi koko porukan. Ennen Dolomiiteille siirtymistä vuorossa oli peräti kaksi henkilökohtaista aika-ajoa – kahdeksan kilometrin avausrykäisy Bolognassa sekä 35 kilometriä vaihtelevassa maastossa San Marinon kääpiövaltiossa ja sen läheisyydessä. Italialaislehdistö alkoi kirjoittaa Roglicin ja Nibalin välisestä kaksintaistosta varsinkin sen jälkeen, kun Simon Yates (Mitchelton) osoitti olevansa kaukana viimevuotisesta hirmuvireestään. Carapaz oli hivuttautunut vain 13 sekunnin päähän Nibalista ja myös Roglicin takavalot alkoivat pilkottaa 1.57 päässä. Italialaisen tekemä hyökkäys 200 metriä ennen San Carlon huippua vaikutti taktiselta vedolta nousua seuranneeseen alamäkeen. Carapaz saapui San Carlon laelle 32 sekuntia ennen Nibalin ryhmää. Kaikki muut pyöräilijät ottivat ilon irti kaksikon kaivautuessa juoksuhautoihin. etapilla ei pystynyt tuomaan selvyyttä polkijoiden voimasuhteisiin ennen paria viimeistä kilometriä. www.fillari-lehti.fi 60 Fillari lehdistön henkisen prässäyksen alaiseksi. 2250 metrin korkeuteen kohonnut raastava vuori lajitteli jyvät akanoista. osuudelle. Loiva loppumäki Courmayeuriin huipensi negatiivisella tavalla Nibalin virhearvioiden sävyttämän kaksipäiväisen rupeaman. Simon Yatesin kohtalona oli pudota jo aikaisessa vaiheessa. Nibali tiuski Roglicin ajotapaa, kun Team Jumbon kapteeni keskittyi pelkästään seuraamaan italialaisen liikkeitä. Kaksi suursuosikkia, Roglic ja Nibali, kyttäsivät vain toisiaan. Kun yksimielistä yhteistyötä ei saavutettu seitsemän ajajan kesken ja Nibalin apumies Damiano Caruso oli polkenut itseltään jalat alta, pääsi Carapaz miltei kolminkertaistamaan puolen minuutin kaulan San Carlon huipun ja Courmayeurin etappimaalin välisellä matkalla. Roglicin ja Nibalin leikkiessä kissaa ja hiirtä, aika-ajoissa takkiin ottaneet ajajat Mikel Landa (Movistar), Carapaz ja Rafal Majka (Bora) kutistivat takamatkaa rutkasti
Kauden viimeisestä monumenttiklassikko Il Lombardiasta tuttu Civiglion (3,94 km, 10,28 %) ylämäki ja sen jälkeinen alamäki Comoon ovat Nibalille tutumpia kuin yhdellekään toiselle ammattipyöräilijälle. Ecuadorilainen sijoittui viime vuonna neljänneksi ja oli vajaan minuutin päässä palkintokorokkeesta. Hän menetti kontaktin Carapazin ja Nibalin johtamaan joukkioon ja joutui taivaltamaan ilman muiden suurta apua alamäessä ja Ponte di Legnon loivassa nousussa kohti maalia. Hän toimi ikään kuin syöttinä ta ja pelätyimmistä, vaikka se tuli mukaan vasta 1990-luvun alussa. Palkintokorokesijan Veronassa menettäneen Landan egoon sopi paremmin hyökätä, vaikka oma tallitoveri oli sonnustautunut pinkkipaitaan. www.fillari-lehti.fi Fillari 61 säsi keskinkertaisen tempomiehen Landan väkisin pois palkintopallilta kahdeksalla sekunnilla. Roglicin epäonninen sunnuntai päättyi 40 sekunnin tappioon ja vielä suurempaan henkiseen kolaukseen, vaikka mies säilytti kakkostilansa kokonaistuloksissa. Vaikka se on pitkä (11,85 km) ja keskijyrkkyydeltään kuin seinä (10,88 %), suurten aikaerojen tekeminen ei ole helppoa. Nibali majaili edelleen kolmantena 1.47 Carapazia jäljessä. Näin koko kilpailun ratkaisupaikaksi povattu Gavian ja Passo del Mortirolon yhdistelmä 16. Kaikkia riskejä kaihtanut Movistar-ajaja menetti aikaa Nibaliin, mutta voittopuskuriin jäi pelivaraa ruhtinaalliset 1.05. Dolomittien miltei viikon katkeamaton putki huipentui Manghenin, Rollen, Croce d›Aunen ja Avenan vaativaan kvartettiin. «Messinan hai» oli viimein haudannut kyräilykirveensä ja keskittyi olemaan aloitteellinen. Italian ympäriajon viimeistelykisassa Vuelta Asturiasissa Carapaz ja Landa takoivat Acebon maineikkaassa ylämäessä uuden ennätysajan rikkomalla 1990-luvun villien vuosien nopeudet. Sillä ei ollut jalkeilla parasta mahdollista miehistöä, mutta Hector Carretero ja Antonio Pedrero ottivat suuren harppauksen mäkimiehinä. Movistar ei ole ollut parhaiden vuosiensa vedossa, mutta Italiassa se todisti tehneensä paluun huipulle. Giron viimeisen viikon lähtökohdat alkoivat muovautua siinä vaiheessa, kun Nibali ja Carapaz loittonivat muilta Civigliolla ja Roglic ajoi alamäessä mutkan pitkäksi törmäten kaiteeseen. Carapazin ja Nibalin kaksintaiston voimasuhteet pysyivät ennallaan. Tämän takia tuntuu hyvin kummalliselta, että Nibalin leirille Carapazin vahvuus tuli jonkinlaisena yllätyksenä. Mortirolo on yksi Giron tunnetuimmisGirolaisen koulukunnan taidetta! Kuva: Tim de Waele / Getty Images. 23 sekunnin takamatkalta aloittanut slovenialainen sytia. Roglic joutui turvautumaan tallitoverinsa työvälineeseen etapin lopussa, kun oman talliauton väki oli pysähtynyt luonnollisille tarpeille samalla hetkellä. Pitkään espanjalaistallissa viihtyneen Andrey Amadorin panos ylämäissä oli korvaamaton. Astanan tilapäinen hurjastelu Manghenin jyrkillä päätöskilometreillä hajotti pakan hetkellisesti, mutta tilanne normalisoitui alamäessä ja tasaisella pätkällä ennen Rollea. Sen sijaan Carapaz ja Nibali löysivät yhteisen intressin tehdä pesäeroa slovenialaiseen ja joukkuetoveriensa tahdittamina he kampesivat Roglicin ulos Giron voittotaistosta. Giron kolmesta jäljellä olevista mäkipäivistä kaksi oli verrattain helppoja. Kokeneet Jose Joaquin Rojas ja Jasha Sütterlin vastasivat raaoista tasamaajuhdan tehtävistä. Carapazin turvaväli Rogliciin oli 47 sekuntia toiselle lepopäivälle lähdettäessä. osuudella ei toteutunut. Slovenialaisen tekemä takaa-ajo juuri ennen Civigliota ja kova vauhdinpito itse nousussa tyhjensivät miehen jalat. Italian ympäriajon päätösviikon merkittävä tapahtumapaikka Passo di Gavia jouduttiin jättämään ajamatta lumivyöryriskin vuoksi. Tälläkin kerralla Mortirolon huippu vallattiin ryhmäajona. Näin Nibali siirtyi Roglicin edelle yhteistuloksissa, mutta Carapazin tukeva keulapaikka pysyi 1.47:ssä italialaiseen. Voittomarssin takeena oli myös Giron vahvin joukkue. Anterselvan ja San Martino di Castrozzan maalinousut toivat vain joidenkin sekuntien muutoksia tulosluetteloon. Roglicin laskusuhdanne jatkui Mortirololla. Civiglion loppuosalla iskenyt Nibali sai mukaansa ainoastaan pinkkipaitaisen Carapazin. Carapazin Giro-valloitus sai sinetin ecuadorilaisen otettua ITT:n varman päälle. Tästä muodostui kuitenkin oiva taktiikka, kun muut pakotettiin jahtaamaan Landaa. Team Jumbon tähtinimi ylitti maaliviivan 1.24 hävinneenä. Carapazin voitto oli kieltämättä yllätys, vaikka miehen ykkössijaa ei voida pitää järisyttävänä jymypaukkuna. Vaihtoehtoinen reitti sisälsi ainoastaan helpompia ylämäkiä ennen Mortiroloa. Veronan lyhyehkön tempon panoksena oli enää matalin palkintokoroketila, josta kamppailivat Landa ja Roglic
Nibali teki koko Giron aikana yhden tuiman hyökkäyksen, joka karisti muut Carapazia lukuun ottamatta. Näin Nibalin Bahrain Merida ja Roglicin Team Jumbo olivat pakotettuja ottamaan vastuuta perustyönteosta. Aussiyhdistelmän apuajajat jahtasivat hatkoja päivästä toiseen väsyttäen ensin itsensä ja lopulta kapteeninsa. Nyt vastaavaa hyppäystä ei tapahtunut, joten Nibali oli jo lähellä absoluuttista lakipistettään huhtikuussa. Karkulaisryhmien suurten kokojen vuoksi yksittäisten pyöräilijöiden työpanos pysyi suhteellisen pienenä. Unzuen ykkösprioriteettina on sorvata jatkokontrahti tuoreelle ympäriajovoittajalle mahdollisimman pian, mieluiten heinäkuuhun mennessä, jolloin siirtokaruselli pyörii kovimmilla kierroksilla. Ääriominaisuuksia nopeammin on karissut räjähtävyys. Lahjomaton todiste löytyi lopulta kokonaiskisan tuloksista. Mollema tavoitteli – ja saikin – rohkeiden irtiottojen kautta pientä pelivaraa. Jos slovenialainen aikoo voittaa Grand Tourin, Team Jumbon on saatava jalkeille ehdottomasti kilpailukykyisempi sikermä. Aikatappiot olisivat voineet muodostua suuremmiksikin. Slovenialaista pyöräilyhistoriaa maan ensimmäisellä palkintopallisijoituksella suuressa ympäriajossa tehnyt Roglic voi jossitella Giroa vain siltä osin, olisiko pitkän aikavälin valmistautumista voinut viedä pari napsua kevyempään suuntaan. etapin virhearviointeihin. Yhtä värisevä käyrä oli jopa yksittäisissä nousuissa, kun kolumbialainen tuntui putoavan ja heti perään virittäytyi vinhaan vauhdinpitoon. 150000 euron vuotuiset ansiot tulevat muuttumaan miljoonaluokkaan. Landa tulee Ranskan ympäriajossa hämmentämään Movistarin pakkaa, kun tallin todennäköisesti myös jättävä Nairo Quintana asettuu kenties viimeistä kertaa lähtöviivalle samoissa ajoväreissä. Virkoaminen ratkaisevalle 20. Majkan potku ei tunnu kantavan Tour de Francessa, mutta Girossa ja Vueltassa menestys on ollut tasaisen varmaa. kaiteeseen saattoi jättää negatiivisen jäljen päätösviikon yhä jyrkemmin laskeneeseen käyrään. Yleensä hän on ollut polkija, jonka viimeistelyharjoitukset ovat nostaneet huippukuntoa kaikista ajajista eniten. Muun muassa Rohan Dennis, Marcel Sieberg ja Dylan Teuns jätettiin ulkopuolelle valmistautumaan Ranskan ympäriajoon, joka on sekin korkealla jokaisen tallin listalla. Lajin korkeimmalle huipulle viime kaudella murtautunut Miguel Angel Lopez (Astana) asettui lähtöviivalle kovin tavoittein. Suurempaa roolia hamuava baski ei ole tyytyväinen tonttiinsa Movistarissa. Verbaalinen sanasota nokkimisjärjestyksestä on jo alkanut. Hän voitti kaksi etappia. ja 14. Bauke Molleman ja Trekin Giro hipoi erinomaista arvosanaa. Rafal Majka kapusi sangen vaivattomasti Dolomiittien nousuja toisen viikon lopussa, mutta viimeiselle jaksolle mahtui kaksi hankalampaa päiväpuhdetta. Nyt erheitä sattui kolme. kerran komealla urallaan. Nibali kapusi kolmen parhaan sakkiin suuressa ympäriajossa peräti 11. Ecuadorilainen on ilman sopimusta ensi kaudeksi. Bauke Mollema sijoittui kokonaiskilpailussa viidenneksi ja kuvassa ajava Giulio Ciccone vei mäkipistekilpailun sinisen paidan.. Ykköskiipijäapu Laurens De Plus sinnitteli avausviikon sairaana, mutta keskeytti ennen vuoripäiviä. Puolalaisen Giro jää ehdottomasti plussan puolelle. Movistar-pomo Eusebio Unzuelle Grand Tour -voitto oli viidestoista lähes 40-vuotisella manageriuralla. Roglic kantoi kaiken vastuun itsestään ylämäissä. Loukkaantumisten sävyttämän alkukauden jälkeen neljäs sija ei ole lainkaan huono meriitti. Landan toukokuinen Italian-seikkailu on käyty pitkälti läpi. Sinnikkäänä roikkujana tunnettu Mollema esiintyi tasaisesti koko kolmiviikkoisen koitoksen ajan ja venyi heikoimmalla osa-alueellaan aika-ajossa. Movistarin pelikirja perustui konservatiiviseen ajotapaan, jossa se pyrki minimoimaan kaiken ylimääräisen energian työnteossa. Ero Yatesin Mitchelton-tallin systeemiin oli kuin yöllä ja päivällä. Yli seitsemän minuuttia Carapazille taipuneen ko34-vuotiaalla sisilialaisella. Nibali joutui sinnittelemään pitkälti kokeneiden kiipijöiden Damiano Caruson ja Domenico Pozzovivon tuella. Ne maksoivat kallisarvoista aikaa – ja mahdollisesti koko Italian ympäriajon voiton. Girossakin iskukyky pysyi samana kaksi ensimmäistä viikkoa. Helmikuun lopulta lähtien hämmästyttävässä lyönnissä ollut ajaja ei osoittanut alkukauden aikana pienimpiäkään notkahduksen merkkejä. 15. Aika-ajot ovat aina tuottaneet miehelle takapakkia, mutta hän selviytyi niistä kunnialla. Roglicin rajoitteena oli myös keskinkertainen joukkue. etapille turvasi puolalaiselle uran korkeimman yhteiskisatuloksen kolmeen vuoteen. Nyt niin ei tapahtunut. Potentiaalisesti kärkiviisikkoon kykenevän kuskin mainetta koko vuosikymmenen kantanut Mollema on sortunut monena vuotena heikkoon kilpailupäivään. Bahrain Meridan rajut satsaukset tähän kauteen eivät näkyneet ajajavalinnoissa Italian ympäriajoon. Movistarin strategia mäkitaipaleilla ja keskinkertaiset tasamaajoukkueet tiesivät sitä, että Giron keskinopeus putosi 39,192 kilometriin tunnissa (historian kahdeksanneksi nopein Giro) viime vuoden ennätyslukemista. Mies on liian hyvä apuajajaksi, mutta samalla hintalaatu-suhteeltaan riskialtis ykköskapteeniksi. Kukaan ei saanut selvää, oliko Lopezilla hyvä vai huono kisapäivä. Tärkeä mäkilenkki Robert Gesink ei kyennyt starttaamaan lainkaan Giroon. Nibalin Giro-voitto haihtui savuna ilmaan 13. Landa on lähtökuopissa. Viimevuotista kolmossijaa puolustanut Lopez oli yksi Giron epäonnisimmista urheilijoista. Irtiottojen annettiin mennä rauhassa maaliin, eikä niitä paimennettu hyvityssekuntien tähden. Yhdysvaltalaisjoukkueen pursi otti viimein tuulta purjeisiinsa. Tavoite kolmen sakkiin pääsystä ei toteutunut. etapin törmäys edessä helpottaen Carapazin työvastuuta. Hän kärsi lukuisista teknisistä ongelmista ja rengasrikoista. Kiivaassa kilvanajossa ei ole varaa laskelmoida väärin kovin montaa kertaa. Aika alkaa käydä vähiin www.fillari-lehti.fi 62 Fillari Trekin Giro hipoi erinomaista arvosanaa. Italialainen oli poikkeuksellisen hyvässä vireessä jo huhtikuussa. Hän ei enää ole parhaiden vuosiensa tasolla, mutta edelleen kova luu kokemukseensa nojautuen. Muilta ei taustatukea liiemmin herunut. Movistar puolestaan ei ujostellut lähettää omia miehiään irtiottoihin. Carapazille ei sattunut heikkoa kisapäivää
Aikaajokilometrien määrä vaikutti onnistuneelta. Bob Jungelsin yhteiskisatavoitteet hyytyivät vuoristossa. Yksittäisistä polkijoista Giulio Ciccone (Trek) loisti kirkkaimpana. Selvästi heikoimmat WorldTour-miehistöt CCC ja Dimension Data eivät pettäneet, mutta nopeasti kävi ilmi, etteivät niiden rahkeet yksinkertaisesti riittäneet kovempia rykelmiä vastaan. Vuoristossa itseään säästellyt Chad Haga järjesteli yhden kilpailun suurimmista yllätyksistä viemällä ykköstilan Veronan päätöspäivän tempossa. Vaikka vahvuus tuli www.fillari-lehti.fi Fillari 63 Kokonaiskilpailu: 1) Richard Carapaz, Movistar, 90.01.47, 2) Vincenzo Nibali, Bahrain Merida, +1.05, 3) Primoz Roglic, Team Jumbo, +2.30, 4) Mikel Landa, Movistar, +2.38, 5) Bauke Mollema, Trek, +5.41, 6) Rafal Majka, Bora, +6.56, 7) Miguel Angel Lopez, Astana, +7.26, 8) Simon Yates, Mitchelton, +7.49, 9) Pavel Sivakov, Ineos, +8.50, 10) Ilnur Zakarin, Katusha, +12.14 Pistekilpailu: 1) Pascal Ackermann, Bora, 226, 2) Arnaud Demare, FDJ, 213, 3) Damiano Cima, Nippo-Vini Fantini, 104 Mäkipistekilpailu: 1) Giulio Ciccone, Trek, 267, 2) Fausto Masnada, Androni, 115, 3) Damiano Caruso, Bahrain Merida, 86 Alle 25-vuotiaat: 1) Miguel Angel Lopez, Astana, 90.09.13, 2) Pavel Sivakov, Ineos, +1.30, 3) Hugh Carthy, EF Education, +9.10. Siihen suhteutettuna kilpailu meni ennakko-odotuksia paremmin. Boran tilinpäätös osoittaa selkeää plustulosta. osuudella karkulaistoverin kanssa ja sen voitto säväyttivät. Demare epäonnistui pahasti 18. Jenkkisikermä osoittautui erittäin sitkeäksi ryhmäksi vuoristossa. Ewanin saavutusten vastapainoksi LottoSoudal esiintyi varsin vaisusti. Viimeisen viikon yksittäiset valonpilkahdukset tukevat Yatesin teoriaa. Lopez huiski suutuspäissään Roglicin fania, mutta hänelle ei hieman yllättäen langetettu minkäänlaisia seuraamuksia. Venäläinen oli ensimmäinen ennakkosuosikki, joka taipui Dolomiittien avauspäivänä. Pavel Sivakovin villeimmätkin toiveet täyttyivät yhteiskisan yhdeksännellä sijalla. Etappivoitto heti seuraavalla etapilla Lago Serrulla pelasti Katushan pahemmalta nöyryytykseltä. Gavian kaltaiset, 2600 metriin kohoavat nousut ovat aina riskipeliä luonnonvoimien kanssa toukokuussa. Yatesin ja Mitcheltonin Giroa ei riittänyt pelastamaan edes Esteban Chavesin etappivoitto ja mäkimies Lucas Hamiltonin esiinmarssi parrasvaloihin. Alamäet tuottavat hintelälle Zakarinille edelleen tuskaa, vaikka hän on pyrkinyt kehittämään heikkoa osa-aluettaan. Onnettaren hylkäämän Lopezin Italian kierros ”huipentui” törmäykseen katsojaan kilpailun viimeisessä nousussa 20. Italian ympäriajosta ei muodostunut samanlaista jännitysnäytelmää kuin vuosina 2014–2018. Ilnur Zakarinin hankaluudet jatkuivat jo toisena peräkkäisenä vuotena. Viisi etappivoittoa tuonut viime vuoden Giro oli pelkkä muisto, sillä Viviani vetäytyi nyt kisasta tyhjin käsin. Joe Dombrowski ja Tanel Kangert olivat hyvin esillä Dolomiiteilla. Ineosin (ex-Team Sky) taivas synkkeni ykkössyömähammas Bernalin ilmoitettua poisjäännistä. lumbialaisen Giro päättyi pettymykseen. Kilpailun avauspuoliskolta puuttuivat vaativat etapit ja jälkimmäisellä osalla niitä oli taas liikaa. Niin tyhjenivät myös Elia Vivianin jalat loppukireissä. Astana heilutti tahtipuikkoa aina halutessaan. osuuden. Aktiivisesti sotkeneen ranskalaisen Grand Tour -debyytti tuotti mainion 13. osuudella eivät jättäneet mitään toivomisen varaa. Irtiottojen erikoismies Thomas De Gendt ei ollut lähelläkään totuttua tasoaan. Erinomainen Giro saksalaispoppoolta. Kjell Carlströmin johtama joukkue ei yltänyt voittokantaan, mutta väritti tiuhaan irtiottoja. etapilla. Villin kortin saaneista Androni ja Israel Cycling Academy osoittivat olleensa kutsun arvoisia. Kaikkien pettymysten jälkeen Hagan meriitti tuntui Sunwebille kuin Giron pelastaneelta tapahtumalta. Dumoulinin keskeytys jo viidennen etapin alussa ja kakkoskapteeni Sam Oomenin terveyshuolet kutistivat hollantilaistiimin menestysodotukset minimiin. Kiritykki Fernando Gaviria ei ollut parhaimmillaan, vaikka yksi etappivoitto tulikin jälkikäteen tuomariston päätöksellä. Cicconella on menossa vasta ensimmäinen kausi WorldTour-tallissa. Ineos oli aktiivisesti irtiotoissa ja otteista paistoi raikkaus. Ranskalaistykki vei nimiinsä kymmenennen etapin, kantoi pistekilpailun paitaa, mutta töpeksi kisaosion voiton viimeisellä mahdollisella hetkellä Ackermannille. Giron ehdottomia alisuorittajia oli Deceuninck-Quick Step, joka poistui Italiasta ilman etappivoittoa. AG2R hamusi aktiivisesti yksittäisiä etappivoittoja, ja kahdeksan vuoden kuiva jakso Italiassa tuli päätökseen Nans Petersin vietyä 17. Androni otti yhden etappivoiton ja toinenkin oli muutamaan otteeseen lähellä. Miehen cv:stä löytyy Espanjan ympäriajon voitto viime vuodelta, joten britin suurimmat menestyspaineet ovat Giro-peikosta huolimatta poissa. Erinomainen Giro tallin puhtaalta kakkosnipulta. FDJ:n koottu yhdistelmä palveli kirispesialisti Arnaud Demaren tarpeita. Nippo-tallin Damiano Cima vastasi Giron sykähdyttävimmästä etappivoitosta, kun hän kesti ainoana maaliin kolmesta karkulaisen ryhmästä. Myös muutama turhan helppo maalimäki vesitti aggressiivisten taktiikoiden käytön. Tämä saattaa olla hyvinkin ensimmäinen kausi sitten vuoden 2013, jolloin joko Tour tai Vuelta peittoaa Giron värikkyydessään. Kerrassaan hämmästyttävä Giro. Yatesin spekuloitiin kärsineen nelosetapin kaatumisen jälkiseuraamuksista, mutta britti kertoi itse olevansa tietämätön vaisuuden syistä. Tulevaisuus on vielä valoisampi. Giron paikka on kalenterissa toukokuussa myös tulevaisuudessa kauden ensimmäisenä suurena ympäriajona.. Mäkipistekilpailun ylivoimaisen ykkösen, etappivoiton ja lukuisten hatkojen lisäksi italialaisella oli rahkeita hääriä vielä Molleman apuajajana. Pello Bilbaon kaksi etappivoittoa ja Dario Cataldon näyttävä 230 kilometrin irtiotto 15. Giron järjestävä RCS teki reittisuunnittelussa muutamia virheitä. Majkan kuudes sija kokonaiskilpailussa, Pascal Ackermannin kaksi etappivoittoa ja pistekisan herruus sekä Cesare Benedettin ykköstila 12. Sunwebin Girossa riitti vastoinkäymisiä. hyvin esiin, osa jykevän Astanan potentiaalista jäi vielä varastoon. Hugh Carthyn Top10-toiveet romuttuivat yhden päivän jalkakramppeihin. tilan vajavaisella valmistautumisella. AG2R on aina operoinut kakkosmiehistöllään Girossa. Odotukset olivat kuitenkin huomattavasti korkeammalla. Valentin Madouas oli vapautettu Demaren passaamisesta, joten ranskalaisnuorukainen pääsi rakentamaan omaa kisaansa. Valerio Conti ja Jan Polanc viettivät pinkissä yhteensä kahdeksan etappia. Viime vuonna 13 päivää pinkkiä kantanut, mutta kolme etappia ennen loppua romahtanut Yates kärsi jo toisen perättäisen valtavan pettymyksen Italiassa. UAE:lta uupui valttikortti yhteiskisaan. Yksi kilpailun nuorimmista yhdistelmistä ei jäänyt murehtimaan tilannetta, vaan lahjakkaat nuoret vastasivat loistavasti huutoon. Kaksi muuta ajettiin kiinni 100 metriä maalista ja Cimakin olisi jäänyt pelotonin ahmaisemaksi 30 metriä myöhemmin. Joukkue oli ehdoton menestyjä Gavirian vaisuhkosta Girosta huolimatta. Kyseessä oli ensimmäinen kerta sitten Vuelta a Españan 2012, kun tallin sarake osoittaa pyöreää nollaa Grand Toureissa. Talli hankki vaaleanpunaisen paidan itselleen irtiotoissa. Myös tasamaapäivä voi olla viihdyttävä ympäriajon päätösviikolla kaikkien ollessa hyvin väsyneitä. Joukkuekisan neljäs tila alleviivaa menestyksekästä Grand Touria. osuuden loppusuoralla. Hän suuntasi monen sprintterin tavoin kotiin ennen pitkää vuoristorupeamaa. Giro d›Italian myönteisimpiin yllättäjiin kuului EF Education. Vaikka Lopezin saapasmaan kierros oli eittämättä pettymys, kazakkitalli Astanan arvosana nousee vähintään tyydyttäväksi. Ackermannin tiukka haastaja, Lotto-Soudalin Caleb Ewan napsi myös kaksi etappivoittoa
F illari lehden työryhmä K uvat : t im de W aele / G etty i maGes Brysselistä mutkan kautta Pariisiin info. Nyt vuorossa on Belgia, joka on myös neljästi aiemmin www.fillari-lehti.fi 64 Fillari Tämänvuotinen Tour de France alkaa Ranskan pohjoisesta naapurimaasta Belgiasta, mutta siirtyy kolmannella etapilla Gallian puolelle. Heinäkuun 6. Kolmiviikkoiseen 3460 kilometrin koitokseen osallistuu 22 kahdeksan ajajan joukkuetta. päivänä alkava Tour ajetaan jo 106. Maan muut osat sen sijaan joutuvat odottelemaan kiltisti vuorojaan, sillä nykyinen vajaan 3500 kilometrin mittainen Tour-kierros ei millään ehdi käymään Ranskan kaikilla kolkilla heinäkuisen kolmen ajoviikon rupeaman kuluessa. Maan länsiosat jätetään tällä kertaa väliin, mutta Pyreneet ja Alpit ovat totuttuun tapaan ohjelmassa. kerran. A lpit ja Pyreneet kuuluvat aina itseoikeutetusti mukaan, kun Ranskan ympäriajon järjestäjät pohtivat tulevia reittivaihtoehtoja. Ei etenkään siksi, että Tour on viime vuosina usein alkanut ulkomailta, kuten Saksasta, Hollannista tai Britanniasta
Tourin järjestäjien mukaan kilpailua seuraa noin 100 televisiokanavaa, joista 60 suorina lähetyksinä. päivänä ollessaan Wout Poelsin kanssa tutustumassa Criterium du Dauphinen aika-ajoreittiin. Giron järjestäjiin arvostelu ei ole purrut, sillä ensi vuonna Italian ympäriajo alkaa Unkarista. Froomen osallistuminen tämän vuoden Tourille jäi haaveeksi, kun mies kaatui pahasti Ranskassa kesäkuun 12. Myös kakkostason tiimeissä on huippuajajia, kuten Cofidisin kiritykki Nacer Bouhanni ja Total Directin Niki Terpstra. Aika näyttää kuinka nopeasti mies toipuu. Muina ehdokkaina tämän vuoden Tourin kolmen kärkeen on mainittu muun muassa Vincenzo Nibali, Nairo Quintana, Richie Porte, Rigoberto Uran ja Romain Bardet. toiminut Tourin lähtömaana. Toistaiseksi tällä kaudella vaisusti ajanut Peter Sagan tavoittelee lähinnä pistekilpailun voittoa. Tourin järjestäjät ovat valinneet tämänvuotisen ympäriajon lähdön eli Grand Départin isäntäkaupungiksi varman päälle Brysselin, EU:n epävirallisen pääkaupungin. Froomella on neljä voittoa, Thomasilla ja uransa jo lopettaneella Bradley Wigginsillä molemmilla yksi. Kakkoseksi polki Sunwebin hollantilainen Tom Dumoulin. Välillä joistakin suurten ympäriajojen lähtömaista, esimerkiksi Giron viimevuotisesta aloituspaikasta Israelista, on syntynyt kriittistä keskustelua, jossa järjestäjiä on syytetty politikoinnista. Touria voi katsella televisiosta 190 maassa. Palkintorahoja joukkueille ja ajajille on jaossa 2,3 miljoonaa euroa, johon sisältyy voittajalle luovutettava puolen miljoonan euron palkintopotti. etappina henkilökohtainen aika-ajo. Paitsi urheilua, Tour de France on isoa bisnestä, jonka pyörteissä esimerkiksi etappien lähtöja maalikaupunkeja ei suinkaan valita pelkästään reittisuunnittelun ehdoilla, vaan kulisseissa liikutellaan myös rahaa. Putken katkaisi tosin vuodeksi hollantilainen Joop Zoetemelk vuonna 1980. Froomelta murtui muun muassa reisiluu, oikea kyynärpää ja useita kylkiluita. Tämän vuoden 21 etapista 7 on tasaisia, www.fillari-lehti.fi Fillari 65 Etappien tyypit: 7 tasamaaetappia 5 mäkietappia 7 vuoristoetappia, joista 5 päättyy nousun päälle 1 joukkueaika-ajo 1 henkilökohtainen aika-ajo 2 lepopäivää. Yhteensä Ranskaa kiertämään siis polkaisee 176 kuskia. Viimemainituista viiden maali on ”vuoren päällä” pitkän nousun päätteeksi. Mukana ovat kaikki korkeimman ammattilaiskategorian 18 joukkuetta. Molempien pituus on 27 kilometriä. Sitä ennen ranskalaisilla oli melkoinen voittoputki vuodesta 1977 alkaen Bernard Thévenet’n, Hinaultin ja Laurent Fignonin ansiosta. Touriin osallistuu 22 joukkuetta, joista kussakin on 8 ajajaa. Määrää pienennettiin yhdellä per joukkue pari vuotta sitten. Molemmat edustivat tuolloista Sky-tiimiä, joka pääsponsorin vaihtumisen takia tunnetaan tällä kaudella Team Ineosina. Sairauslomasta tulee pitkä ja myös koko Froomen uran jatko saattaa olla uhattuna. Froomen loukkaannuttua Team Ineosista löytyy hänelle kokonaiskilpailun kärkisijoja ajatellen myös ”korvaaja”, kolumbialainen Egan Bernal. Ranskaan Tour de Francen voitto on mennyt viimeksi vuonna 1985 Bernard Hinaultin ottaessa ykkössijan. Niiden lisäksi tällä kertaa mukaan ovat Pro Continental -tiimeistä päässeet Cofidis, Wanty-Groupe Gobert, Total Direct Énergie ja Arkéa-Samsic. Toki myös Brysselin voivat jotkut pyöräilyfanit halutessaan nähdä kannanottona. Tällä vuosikymmenellä Tourin voittajina ovat juhlineet etenkin britit. 5 mäkisiä ja 7 vuorietappeja. Viime vuoden kärkikolmikosta Tourille ovat lähdössä Thomas ja Dumoulin. Viime vuonna Tourin kolmesta palkintopallisijoituksesta kaksi meni briteille Geraint Thomasin voittaessa ja Chris Froomen ottaessa kolmossijan. Toisena etappina ajetaan joukkueaika-ajo ja 13. Vuonna 2014 voiton vei italialainen Vincenzo Nibali, vuonna 2011 australialainen Cadel Evans ja vuonna 2010 luxemburgilainen Andy Schleck, joka nousi voittajaksi, kun Alberto Contadorin voitto evättiin tämän jäätyä kiinni dopingista
Bonussekunteja (10, 6 ja 4 s) kuittaavat myös kaikkien etappien, pois lukien aika-ajot, kolme parasta ajajaa. Tuuli saattaa sekoittaa pakkaa myös tällä etapilla. Seuraavana päivänä poljetaan joukkueaika-ajo Brysselin kaupunkialueella. Team Sky sai tuplapotin, sillä Bradley Wiggins otti haltuunsa keltaisen paidan. Useimmille ajajille lienee helpotus, että Tourin pitkän ensimmäisen jakson neljästä viimeisestä etapista kaksi on tasamaaetappeja. Tourin ensimmäiseen jaksoon kuuluu tänä vuonna peräti kymmenen ajopäivää. Mäkiä ajajat pääsevät kipuamaan viidennellä etapilla Saint-Dié-des-Vosgesista Colmariin. Niistä viisi on luokiteltu kakkoskategoriaan ja kaksi kolmoseen. Kokonaiskilpailun kulloisenkin johtajan tunnistaa tietenkin keltaisesta paidasta. Vuonna 2012 Chris Froome vastasi samassa nousussa menestyksekkäästi Cadel Evansin iskuun vieden etappivoiton. Yhdeksännellä etapilla ajajat pääsevät Kilpailu alkaa lauantaina heinäkuun 6. Kolmantena ajopäivänä ajajat starttaavat Binchestä Belgian puolella, mutta siirtyvät hyvin pian rajan yli Ranskaan. Yli 200 kilometrin etappeja kisassa on seitsemän. Usein ympäriajojen ensimmäisenä etappina nähdään prologiksi kutsuttu, alle kymmenen kilometrin mittainen henkilökohtainen aika-ajo. Lisäksi ajajat kilpailevat etappien kirimaaleissa saatavista pisteistä sekä mäkikirien pisteistä. Etappien ilmoitetut pituudet vaihtelevat hieman jopa Tourin järjestäjien lehdistömateriaalissa. Etappi päättyy seitsemän kilometrin mittaiseen jyrkkään maalimäkeen, jonka viimeinen kilometri viimeistä sataa metriä lukuun ottamatta on hiekkapintaista. Tourin pisin etappi on seitsemäntenä ajettava 230 kilometrin mittainen tasamaakiskaisu Belfortista Chalon-sur-Saôneen. Näin on myös tämän vuoden Tourilla, mutta ensimmäinen huilipäivä koittaa vasta kymmenen ajopäivän jälkeen. Viime vuoden tapaan Tourilla jaetaan bonussekunteja (8, 5 ja 2 s) kahdeksalla eri etapilla niille, jotka ehtivät tietyn nousun päälle ensimmäisinä. Ennen tätä on noustu lyhyt, mutta jyrkkä Muur van Geraardsbergin mäki ja ajettu yksi nupukiviosuus. etappi Tarbes’sta Col du Tourmalet’n laelle. Tasamaapäivien väliin sijoittuu kaksi mäkistä etappia, jotka ajetaan Ranskan keskiylängöllä. Näitä nousuja ovat esimerkiksi 18. Vogeesien vuoristossa poljettavat nousut eivät ole kovin vaativia, sillä niistä kaksi kuuluu kakkosja kaksi kolmoskategoriaan. Etappi on kuitenkin hyvää verryttelyä seuraavan päivän vuorikoitosta varten. Lähes yhtä lyhyt, ja epäilemättä yhtä rankka, on 126,5-kilometrinen vuoripäivä Alpeilla kahta päivää ennen kilpailun loppumista. Kirikilpailua kulloinkin johtava ajaja pukeutuu vihreään ajopaitaan, kun taas mäkikirikilpailun johtajan paita on punapilkullinen. Tämä saattaa johtua vaikka siitä, että joskus etapin kokonaispituudesta on vähennetty johtoauton perässä ajettava niin sanottu kunniastartti, joskus taas ei. Ensin ajetaan kohti kaakkoa kolmasosan verran etapista, jonka jälkeen ajajajoukko kääntyy itään koko loppumatkaksi. Ne ovat tasaisuudestaan huolimatta 230ja 217,5-kilometrisinä tämänvuotisen Tourin pisimmät, joten aivan helpolla eivät ajajat niistäkään selviä. Myös viime vuoden Tour alkoi normaalilla etapilla, mutta joukkueaika-ajo ajettiin päivää myöhemmin kuin tänä vuonna. Mäet kasvavat vuoriksi kuudennella etapilla, joka alkaa Mulhousesta ja päättyy La Planche des Belles Fillesiin. Kokonaisajassa paras alle 25-vuotias ajaja puolestaan vetää päälleen valkoisen ajopaidan. Tuolloin etappi tosin päättyi jo ennen hiekkatien alkua. Tällä kertaa näin ei ole, vaan ajajat polkaisevat Brysselin keskustasta 194,5 kilometrin mittaiselle, profiililtaan tasaiselle maaseutukierrokselle vain palawww.fillari-lehti.fi 66 Fillari Tour de Franceen osallistuvat joukkueet Ag2r La Mondiale Astana Pro Team Bahrain-Merida Bora-Hansgrohe CCC Team Cofidis, Solutions Crédits Deceuninck–Quick-Step EF Education First Groupama-FDJ Lotto Soudal Mitchelton-Scott Movistar Team Team Arkéa-Samsic Team Dimension Data Team Ineos Team Jumbo-Visma Team Katusha Alpecin Team Sunweb Total Direct Énergie Trek-Segafredo UAE Team Emirates Wanty-Groupe Gobert Cycling Team info. Reitti on hyvin tasainen loppuosan muutamaa lyhyttä, mutta terävää mäenkinkamaa lukuun ottamatta. Kolmiviikkoisissa ympäriajoissa on perinteisesti ollut kaksi välipäivää, jotta kuskit eivät ajaisi itseään aivan piippuun ennen viimeisiä – yleensä vuoristoisia – etappeja. Tour siis käynnistyy heinäkuun ensimmäisenä lauantaina Belgian pääkaupungista Brysselistä. takseen vajaata viittä tuntia myöhemmin takaisin lähtökaupunkiin. etapin Col du Galibier ja 19. Välipäivän jälkeen ajetaan viisi etappia ja toisen välipäivän jälkeen kuusi. Kyseessä ovat seitsemäs etappi Belfortista Chalon-sur-Saôneen ja kymmenes etappi Saint-Flourista Albiin. Korkeimmillaan noustaan vain reilun 1000 metrin korkeuteen, mutta teräviä nousuja riittää etenkin kahdeksannella etapilla Mâconista Saint-Étienneen. Keltainen onkin koko Ranskan ympäriajon tunnusväri. Keskijyrkkyydet vaihtelevat 4,9 ja 6,7 prosentin välillä ja pisin mäistä on 5,9 kilometrin mittainen. etapin Col de l’Iseran sekä kuusi muuta. Sama etappi saatetaan ilmoittaa esimerkiksi 192 tai toisaalla 194,5 kilometrin mittaiseksi. Kun korkeusero reitin matalimman ja korkeimman kohdan välillä noin 90 metriä, suuria eroja tuskin syntyy. Jos aika-ajot jätetään laskuista, matkaltaan lyhyin ajopäivä on 117 kilometrin mittainen 14. päivänä ja päättyy sunnuntaina heinäkuun 28. Bonussekunnit ovat käytännössä miinusmerkkisiä sekunteja, jotka vähennetään niitä saaneiden ajajien loppuajoista etapin jälkeen. Ajosuunta on kuitenkin valtaosan matkasta suoraan kohti etelää ja Epernayta, joten jos tuulee navakasti sopivasta suunnasta ja vauhti pysyy kovana, pääjoukko saattaa katkeilla yllättävästi. päivänä. Varsin suoraviivainen ja tasainen on myös neljäs etappi katedraalistaan tunnetusta Reimsistä Nancyyn. Totuttuun tapaan rankat vuorietapit sijoittuvat kisan loppupuoliskolle, joskin ensimmäinen vuorietappi poljetaan jo kuudentena ajopäivänä Vogeesien vuoristossa Koillis-Ranskassa. Ykköskategoriaan kuuluvia nousuja on peräti neljä, joiden lisäksi ajetaan kolme miedompaa mäkeä. Tourin kokonaiskilpailun voittaja määräytyy etappien yhteenlaskettujen loppuaikojen (joista on miinustettu mahdolliset bonussekunnit) perusteella. Viimevuotinen käytäntö aloittaa kilpailu normaalilla etapilla lienee siis järjestäjien hyväksi havaitsema. 27,6-kilometrisenä matka on lyhyenlainen eikä reitillä ole montaakaan jyrkkää mutkaa. Ranskassa on melkoisia korkeuseroja myös Alppien, Pyreneiden ja keskiylängön ulkopuolella. Loppumetrit on varta vasten päällystetty siksi, että ajajat muuten jäisivät sutimaan tyhjää huippujyrkällä sorapinnalla
Foix’sta on maanteitse 285 kilometriä kolmannen jakson ensimmäisen etapin lähtökaupunkiin, Rhone-joen laakson tuntumassa sijaitsevaan Nîmesiin. Ilmassa riittää myös happea, sillä reitti kohoaa päivän ainoassa luokitellussa nousussa vain 269 metriin. Pyreneiden osuus tämän vuoden Ranskan ympäriajossa ei kokonaisuutena ole rasittavuudeltaan pahimmasta päästä aiempiin vuosiin verrattuna. Kuvassa keskellä ajavan Froomen loukkaantuminen Dauphinessa tylsytti joukkueen keihäänkärkeä, mutta antoi lisää pontta Astanan Jakob Fuglsangin ja FDJ:n Thibaut Pinot’n palkintopallitavoitteille.. Samalla alkaa lähestyä Ranskan ja Espanjan rajavuoristo Pyreneet klassisine nousuineen. Viimeinen Pyreneiden etappi vie ajajat ennen toista välipäivää Limoux’sta Foix’hon. Viime vuonnahan vuoristot ajettiin Tourilla päinvastaisessa järjestyksessä. Samalla ajajat siirtyvät välipäivän turvin aivan toisenlaiseen ympäristöön, sillä Nîmesistä alkava ja samaan kaupunkiin päättyvä 177 kilometrin mittainen 16. Mäet taas sijaitsevat reitin keskivaiheilla. Nasakan lyhytnimisessä kaupungissa syntyi Ruotsia 1800-luvun alkupuolella 26 vuoden www.fillari-lehti.fi Fillari 67 Vaikka porukka säilyi samana, kun Sky vaihtoi uuden sponsorin mukaan nimekseen Ineos, tulokset eivät ole toistaiseksi säilyneet yhtä korkealla tasolla. Etappi päätyy 11,8 kilometrin mittaiseen maalinousuun, jonka hiukan helpommalla, joskin Saint-Étiennen ja Briouden välisen etapin avausnousun keskijyrkkyys on 11 prosenttia. etappina ajetaan 27 kilometrin mittainen henkilökohtainen aika-ajo, jonka lähtö ja maali sijaitsevat Paun kaupungissa. Pituutta rykäyksellä on tosin vain 3,2 kilometriä. Edessä ovat kuitenkin vielä Alpit. Aika-ajoreitin matalimmalla ja korkeimmalla kohdalla on korkeuseroa lähes 200 metriä jyrkimpien mutkien sijoittuessa kaupunkikortteleihin reitin alkuun ja loppuun. Vuorietapilla on yksi kakkosja kolme ykköskategorian nousua. 13. ajopäivänä, kun he ensin Col du Souloirilla (11,9 km ja 7,8 %) verryteltyään hyökkäävät maalinousun, 2115 metriin kohoavan Tourmalet’n kimppuun, jonka laelle etappi päättyy. 12. Maalinousuna se on kuitenkin toiminut aiemmin vain kahdesti. 17. Välipäivän jälkeen jatketaan tasamaalla kohti Etelä-Ranskan suurkaupunkia, esikaupunkeineen 1,2 miljoonan asukkaan Toulousea. Todellisen klassikon makuun ajajat pääsevät 14. etappi Toulousesta Bagnères-de-Bigorreen alkaa ja jatkuu pitkälti yli puolivälin tasaisena, mutta Pyreneille saavuttaessa ohjelmassa on kaksi ykkösluokituksen mäkeä, 1569 metrin korkeuteen nouseva Col de Peyresourde ja lyhyen laaksossa käynnin jälkeen seuraava, liki samankorkuinen Hourquette d’Ancizan. HC-kategoriaan luokiteltu nousu valloitettiin Tourilla ensi kertaa vuonna 1910 ja se on sen koommin ollut hyvin usein osana ympäriajon reittiä. etapilla Pont du Gardista Gapiin noustaan käytännössä merenpinnan tasolta 883 metriin reitin puolivälissä Alppien lähestyessä, mutta nousu on niin tasaista, että silajan hallinnut kuningas Kaarle XIV Juhana, joka ei vielä ehtinyt pyöräilyä harrastamaan. etappi on jokseenkin tasainen. keskijyrkkyys on 6,9 prosenttia
Tosin alkuperäinen tavoite oli Vueltassa ja Ranskan kierrossa oli tarkoitus avustaa Froomea. Albi 11 Tasainen Keskiviikko 17.7. Ensimmäinen Alppien vuoripäivä on 208-kilometrisenä niistä pisin. Nîmes 16 Tasainen Tiistai 23.7. Etukäteen on tietenkin mahdotonta sanoa, mikä on ennakkosuosikkien järjestys ja mitkä ovat heidän aikaeronsa Tour-karavaanin saapuessa Alpeille – tai onko joukossa yksi tai useampia mustia hevosia. etappi myös päättyy. Väsyneinä ja rengaspidon äärirajoilla ajetut serpentiinilaskut voivat myös tehdä tepposet joillekin ajajille, etenkin jos sataa. Tourin reiteillä on kilpailun historian aikana ollut kaikkiaan 42 HC-luokiteltua nousua. Pau / Pau 27,2 km 14 Vuoristo Lauantai 20.7. Sen sijaan lä on vain yksi neloskategorian mäki. Se alkaa Välimeren rannalta Nizzasta.. Toisen alppipäivän (19. Tarkemmat kuvaukset kolmesta viimeisestä vuorietapista, kuten myös muista avainetapeista löytyvät jutun lopusta reittiprofiileilla höystettyinä. Saint-Dié-des-Vosges / Colmar 175,5 km 6 Vuoristo Torstai 11.7. Embrunista Valloireen suuntautuvalla 18. Matkaa taitetaan perinteiden mukaisesti sulassa sovussa turhia hurjastelematta, sillä irtiotto olisi pyhäinhäväistys. Embrun / Valloire 208 km 19 Vuoristo Perjantai 26.7. Belfort / Chalon-sur-Saône 230 km 8 Mäkinen Lauantai 13.7. Val Thorensista, tai paremminkin lähimmältä tarkoitukseen kelpaavalta lentokentältä, ajajat lennätetään seuraavaksi päiväksi Rambouillet’hen. Viimeiset kolme etappia ennen seremoniallista viimeistä ajopäivää ovat kaikki tiukkoja vuoripäiviä, joina kunakin ajetaan vähintään yksi HC-kategorian nousu. Vaikka välillä on muutama lyhyehkö alamäki, ajajat kipuavat lähtökaupungista Saint-Jean-de-Maurinnesta 585 metrin korkeudesta Col de l’Iseranin huipulle 2770 metriin. etappi) ajajat aloittavat hieman kärjistäen 89 kilometrin mittaisella nousulla. Pont du Gard / Gap 200 km 18 Vuoristo Torstai 25.7. Sitten vain odottamaan vuoden 2020 Touria. Vuosina 2012–2016 on keskiverto HC-nousu Tourilla ollut 16,1 kilometrin mittainen ja keskijyrkkyydeltään 7,4 astetta. Mâcon / Saint-Étienne 200 km 9 Mäkinen Sunnuntai 14.7. Ranskalaiset lienevät aikoinaan säätäneet mäkiluokituksensa hieman pieleen, sillä HC tulee sanoista Hors Categorie eli ”kategorioiden yläpuolella”. Jos joku kärkimiehistä aikoo parantaa sijoitustaan vielä viimeisellä vuorietapilla, se vaatii erityisen hyviä mäkijalkoja ja hyökkäys on tehtävä jollain Albertvillen ja Val Thorensin välisen etapin kolmesta mäestä. www.fillari-lehti.fi 68 Fillari Etapit Etappi tyyppi päivä Lähtö ja maaLi matka 1 Tasainen Lauantai 6.7. etappi, jolla on mittaa 128 kilometriä. Saint-Jean-de-Maurienne / Tignes 126,5 km 20 Vuoristo Lauantai 27.7. Saint-Flour / Albi 217,5 km Lepopäivä Tiistai 16.7. Sieltä starttaa Pariisin Champs Elysees’lle päättyvä viimeinen eli 21. Albertville / Val Thorens 130 km 21 Tasainen Sunnuntai 28.7. Saint-Étienne / Brioude 170,5 km 10 Tasainen Maanantai 15.7. Kyseessä ovat siis kaikkein kovimmat nousut. Champs Elysees’llä ajettavilla viimeisillä kierroksilla on jäljellä olevilla sprinttereillä lupa pistää hanat auki ja taistella etappivoitosta. Viimeisin niistä ja samalla koko tämänvuotisen Ranskan ympäriajon nousuista on HC-kategorian Val Thorens, jonka laelle 20. Nîmes / Nîmes 177 km 17 Mäkinen Keskiviikko 24.7. Kokonaiskilpailun kärkimies ei tässä vaiheessa vaaranna sijoitustaan, vaan polkee apuajajiensa suojaamana kohti palkintoseremonioita. Mulhouse / La Planche des Belles Filles 160,5 km 7 Tasainen Perjantai 12.7. Bryssel / Bryssel 194,5 km 2 Joukkueajo Sunnuntai 7.7. Albi / Toulouse 167 km 12 Vuoristo Torstai 18.7. Toulouse / Bagnères-de-Bigorre 209,5 km 13 Aika-ajo Perjantai 19.7. Koko Tourin korkeinta kohtaa seuraa pitkä lasku ennen loppunousua Tignesiin. Tarbes / Tourmalet Barèges 117,5 km 15 Vuoristo Sunnuntai 21.7. i Tom Dumoulin loukkaantui Girossa lievästi ja keskeytti. Reims / Nancy 213,5 km 5 Mäkinen Keskiviikko 10.7. Bryssel Palais Royal / Bryssel Atomium 27,6 km 3 Mäkinen Maanantai 8.7. etapilla ajetaan sekä Col d’Izoard että Col du Galibier, joista jälkimmäinen nousee 2642 metrin korkeuteen. Binche / Épernay 215 km 4 Tasainen Tiistai 9.7. Galibier ajettiin Tourilla ensi kertaa vuonna 1911, jolloin vain kolme ajajaa jaksoi ajaa ylös taluttamatta välillä. Hollantilainen on kuitenkin sen jälkeen ehtinyt palautua ja harjoitella vahvasti Touria varten.. Rambouillet / Pariiisi Champs-Élysées 128 km info f Geraint Thomas puolustaa keltapaitaa, mutta mies ei ole ainakaan toistaiseksi väläytellyt kuntoaan. Pykälää tiukempi mäki ajajilla on edessään reilut kymmenen kilometriä ennen maalia. Ineoksen junan sijaan Tourin kärjessä saattaakin jyskyttää Movistar. Limoux / Foix Prat d'Albis 185 km Lepopäivä Maanantai 22.7. on selvää, että kolmena perättäisenä äärirankkana vuoripäivänä joku kovista nimistä saattaa nitkahtaa, jonka seurauksena kärjen järjestys menee uusiksi
Tourin ensimmäisellä vuorietapilla ajajat nousevat 1336 metrin korkuiselle Grand Ballon -vuorelle reitin ensimmäisen pitkän nousun päätteeksi 50 ajokilometrin kohdalla. Kyseessä on ykkösja kolmoskategorian mäistä koostuva tuplanousu, jolla on pituutta 12 kilometrin verran. Toisena on vuorossa hieman jyrkempi Hourquette d’Ancizan, jonka alussa on parin kilometrin mittainen, jyrkkyydeltään yhdeksänprosenttinen osuus. Mäkiä riittää myös loppumatkaksi 160,5 kilometrin etapilla, sillä aivan reitin alkua lukuun ottamatta tasaisia osuuksia ei ole. Etappi päättyy seitsemän kilometrin mittaiseen varsin jyrkkään maalimäkeen, jonka lopussa on yksi 20ja yksi 24-prosenttinen kinkama. Kolme ensimmäistä huipulle ehtivää ajajaa saavat 8, 5 ja 2 bonussekuntia. www.fillari-lehti.fi Fillari 69 Etappi 5, keskiviikko 10.7. Tarbes–Tourmalet, 117,5 km Tourin ensimmäinen HC-kategorian nousu on edessä etapilla 14. Etappi 14, lauantai 20.7. Mulhouse–La Planche des Belles Filles, 160,5 km Ranskasta löytyy muitakin vuoristoja kuin Alpit ja Pyreneet. Saint-Dié-des-Vosges–Colmar, 175,5 km Jo kolmosetappi on luokiteltu mäkiseksi, mutta tämän vuoden Tourin ensimmäinen varsinainen mäkietappi poljetaan viidentenä ajopäivänä. Etapin puolivälin paikkeilla noustaan ykköskategorian Col du Souloir, joka liki 12-kilometrisenä tuo ajajille esimakua päivän jälkimmäisestä vuoresta. d’Ancizanin huipulta lasketellaan 30 kilometrin matka kilometriä alempana sijaitsevaan maaliin. Reinin länsirantaa seurailevien Vogeesien korkein huippu kohoaa 1424 metrin korkeuteen. Etapin luokitellut nousut ovat ammattilaisten mittakaavassa lyhyitä (3,4–5,9 km) ja keskijyrkkyys jää enimmillään 6,7 prosenttiin, joten kovin suuria eroja tuskin syntyy ainakaan kärkikuskien välille. Ensin ajajat kipuavat reilun 13 kilometrin mittaisen Col de Peyresourden, jonka keskijyrkkyys on seitsemän prosenttia. Se toimii hyvänä alkulämmittelynä seuraavan päivän vuorietappia varten. Toulouse–Bagnèresde-Bigorre, 209,5 km Jos etapista numero 12 ajettaisiin vain ensimmäiset 130 kilometriä, se epäilemättä luokiteltaisiin tasamaaetapiksi. Se on kuuluisa Col du Tourmalet, joka tällä kertaa noustaan 19 kilometrin mittaisena Luz-Saint-Sauveurin suunnalta. Keskijyrkkyys on 7,4 prosenttia, viimeisellä kilometrillä 10,5 prosenttia. Viimeiset 70 kilometriä ja kaksi ykköskategorian nousua muuttavat sen kuitenkin vuorietapiksi. Etappi on vain 117,5 kilometrin mittainen, mutta nousumetrejä kertyy silti yli 3000.. Tourmalet on vuodesta 1947 lähtien ollut Tourin reitillä 57 kertaa, mutta vain kahdesti ennen tätä vuotta maali on sijainnut nousun huipulla. Etappi 6, torstai 11.7. Lopussa lienee luvassa massakiri, sillä viimeinen kymppi reitistä on aivan tasaista. Etappi 12, torstai 18.7. Viimeistä sataa metriä lukuun ottamatta viimeinen kilometri on hiekkapintainen
Galibieriltä lasketellaan 19 kilometrin matka yli 1200 metriä alempana sijaitsevaan Valloireen, joka on ollut harvoin Tourin etapin maalipaikkana. Etappi 19, perjantai 26.7. Jälkimmäisellä on mittaa 23 kilometriä, vaikka ylöspäin aletaan kivuta jo 14 kilometriä ennen mäen varsinaista alkupistettä. Etappi 18, torstai 25.7. Nousun viimeiset kolme kilometriä ovat 16–18-prosenttisina erittäin jyrkkiä, joten bonuksen eteen täytyy tehdä lujasti töitä. 11,8 kilometrin mittainen Prat d’Albis on Tourin reitillä ensimmäistä kertaa. Tässä tapauksessa pituus on merkitsevämpi kuin nousukulma. Sekä Col d’Izoard että Col du Galibier kuuluvat ammattipyöräilyn tunnetuimpiin klassikkoihin. Huipulle johtava tie on kapea ja mutkainen, ja nousukulma mäen alkupuolella jyrkempi kuin lopussa. info. Embrun–Valloire, 208 km Ensimmäisellä Alppien vuorietapilla riittää seurattavaa. Etappi 20, lauantai 27.7. Etappi alkaa 585 metrin korkeudelta, ja ylämäkeä muutamalla lyhyellä laskulla höystettynä jatkuu käytännössä Col de l’Iseranin 2770 metrin korkeudella (Tourin 2019 korkein kohta) sijaitsevalle huipulle saakka, siis 89 kilometriä! Itse l’Iseranin keskijyrkkyys on 7,5 prosenttia ja pituus 12,9 kilometriä. Myös reitin alkupuolella on 60 kilometrin mittainen, vähittäin jyrkkenevä nousuosuus, joka huipentuu 9,3-kilometriseen Col de Varsiin. Galibierin 5,1 asteen keskijyrkkyys antaa noususta hieman harhaanjohtavan kuvan, sillä nousukulma jyrkkenee loppua kohden viimeisen kilometrin lähes yhdeksään asteeseen. Saint-Jean-de-Maurienne–Tignes, 126,5 km Toiseksi viimeisellä vuorietapilla saatetaan nähdä yllätyksiä, jos joku tai jotkut kärkikuskeista eivät ole ehtineet toipua riittävästi edellispäivän koettelemuksista. Kun melkein heti etapin alussa noustaan Cormet de Roselendin 19,9 kilometrin pituinen nousu, välillä ”verrytellään” kakkoskategorian Côte de Longeroyn kimpussa ja lopuksi kiskaistaan HC-luokiteltu Val Thorensin maalimäki, mitä tahansa saattaa tapahtua. Ykkösluokituksen nousuja on kolme, joiden pituudet ovat 9,3–11,8 kilometriä. Limoux–Foix, 185 km Ajajille kertyy Limoux’n ja maalimäki Prat d’Albisin välillä 185 kilometrin matkalla 4700 nousumetriä, joten päivästä tulee äärirankka, vaikka reitillä ei ole yhtään HC-kategorian nousua. Albertville–Val Thorens, 130 km Tässä sopii hyvin toistettavaksi edellisen etapin tekstin alkulause, mutta potenssiin kaksi. www.fillari-lehti.fi 70 Fillari Etappi 15, sunnuntai 21.7. Maalimäen keskijyrkkyys on miedohko 5,5 prosenttia jyrkimmän kilometrin ollessa yhdeksän prosentin luokkaa. Lopun jyrkimmät osuudet ovat yli kymmenprosenttisia. Etappi päättyy maalinousuun 2113 metrin korkeudella sijaitsevaan Tignesiin, joka toimii maalipaikkana ensimmäistä kertaa. Val Thosensilla on nimittäin mittaa 33,4 kilometriä ja nousumetrejä lähes 1850, joten pahaan paikkaan sattuva katkeaminen voi vielä tässä vaiheessa muuttaa kärjen järjestystä yllättävällä tavalla. Huipulla kolmelle ensimmäiselle on luvassa taas bonussekunteja. Kun Val Thorens on selätetty, Tourissa on jäljellä pelkkää tasamaata. Etappi on 208 kilometrin mittainen ja sisältää kaksi HC-kategorian nousua. Näistä keskimmäisen, Mur de Péguéren, huipulle ensimmäisinä ehtiville kolmelle ajajalle on luvassa aikabonukset
jokaiselle watt plus:n ostajalle juomapullo kaupan päälle. watt plus pinnoitteen löydät tietysti velosportista! ps. Watt Plus puretuu ketjun linkkeihin ja muodostaa ketjuun kovan pinnan, joka pidentää ketjujen elinkaarta ja voiteluväliä, parantaa ketjujen rullaavuutta sekä tekee ketjusta lähes äänettömän! Watt Plus pinnoitteen 10 000 kilometrin kestotesti on tehty Wheel Energy Oy:n laboratoriossa. www.fillari-lehti.fi Fillari 71 tribokeraaminen pinnoite 40v Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki www.velosport.fi Watt Plus on Velosportin ja RVS:n kanssa yhteistyössä kehitetty tribokeraaminen pinnoite
V K O 2 1 8 -4 3 JÄR KIP ELI EN DU RO PO LUI LLE CUB E STE REO 150 C:6 2 29 RA CE 15 SIVU A EUR OBI KEN UUT UUK SIA – SÄH KÖJA SEIK KAIL UPY ÖRÄ T PÄÄ OSA SSA ! K O E A J O S S A K O E A J O S S A MAA NTIE UNE LMA BIAN CHI OLT RE XR3 SHIM ANO DUR A-A CE DI2 DISC SRI LAN KAN TEIL LÄ KISA TAA N VAN HAA N MAL LIIN ! PAR EMP AA SUO JAA ! KAT SAU KSE SSA END URO TYY LISE T AVO KYP ÄRÄ T YLL ÄTY KSIE N TOU R DE FRA NCE ! ENS ITES TISS Ä FOX IN JA MA RZO CCH IN 36MIL LISE T PITK ÄJO UST OISE T 201 9-U UTU USKEU LAT SAL VA ROD RIQ UEZ JA YHD EKS ÄN VUO DEN JÄTT IRET KI MAI LMA N YMP ÄRI. Nro 7 2018 9,50 € 2 3 6 4 9 7 -1 8 7 P A L . Fillari-lehdest ä näet ja luet mitä alalla tapahtuu – pyörätestit, varusteet, matkat, tekniikkaa, henkilöitä ja paljon muuta. lla ri -l eh ti. V K O 2 1 9 -0 6 K O E A J O S S A K O E A J O S S A ROSE BACKROAD ULTEGRA DI2 – HIEKKATIEMAANTIEPYÖRÄ PÄSSILÄ BICYCLES KYTÖ – SUOMALAINEN TITAANIMAASTURI SÄHKÖLÄSKIT • Fantic Integra Fat Sport • KTM Macina Freeze 261 • Tunturi eMax SÄHKÖTÄYSJOUSTOT • BH Atom-X Lynx 6 Pro-S • Canyon Spectral:ON 7.0 • Specialized Turbo Levo Comp Carbon BRITTIEN NOUSU MAANTIEPYÖRÄILYN HUIPULLE – MITEN JA MIKSI. Fillari 3 PYÖRÄILYN ERIKOISLEHTI w w w .. saat 7 numeroa suoraan kotiin kannettuna edulliseen 54 euron hintaan. Nro 5 201 8 9,50 € 2 3 6 4 9 7 -1 8 5 P A L . MATKAKOHDE ALPEILLA – SVEITSIN LENZERHEIDE MAASTOPYÖRÄSEIKKAILU TIIBETIN PYHILLÄ VUORILLA HAASTATTELUSSA U 23 MM-PRONSSIMITALISTI JAAKKO HÄNNINEN L I I T T E E N Ä – P E L K K Ä Ä S Ä H K Ö Ä PYÖ RÄI LYN ERI KOI SLE HTI w w w .. ME SSU -EX TRA Tilaukset www.ridemedia.fi Näikkö?. . lla ri -l eh ti .. Kestotilaajille ilmainen luKuoiKeus digilehteen. lehtiluukun tietokannassa on digimuodossa kaikki Fillari-lehdet vuodesta 2007 alkaen. tilaa Nyt!
Tavoitteena Seuraavilla Sivuilla pelkkää Sähköä! e-fillari.fi
www.fillari-lehti.fi 74 Fillari Nurmijärveläinen Teemu Selvenius on niin vannoutunut sähköpyörämies, että polkee jopa lenkit viisivuotiaan poikansa kanssa sähköpyörällä – mutta avustus kytkettynä pois päältä. Alla on Pivotin Shuttletäysjousto, jolla Selvenius nykyään ajaa lähes kaikki ajonsa. SähkömieS Teemu Selvenius luopui luomupyöräilystä T eksTi : M arkku L iiTiä k uvaT : J ukka H eLMinen
Toinen syy oli se, että olkapäitäni oli siinä vaiheessa leikattu jo neljään kertaan ja jänteitä lyhennetty. Takana on muun muassa kuusi Tahkon kisaa, joissa hän kahta keskeytystä lukuun ottamatta sijoittui 60 kilometrin matkalla 30 parhaan joukkoon. – Vaimon valmentaja mollasi juoksutekniikkaani ja menin sanomaan, että juoksisin maratonin heittämällä alle kolmen tunnin. – Nurmijärven kirkonkylän tienoilla vanha koulukaverini Simo Sohkanen ajoi rinnalleni ja kysyi asunko minäkin Rajamäellä. Kisakokemusta kertyi myös Belgiasta ja Hollannista. Teemu Selvenius hoiteli entisen työnantajansa leivissä urheiluvaatemerkki Skinsin maahantuontia. Merkki kaipasi buustausta, joten Selvenius ideoi Team Skinsin. Täydentääkseen lajivalikoimaansa Selvenius hommasi jossain vaiheessa perusmaasturinsa rinnalle maantiepyörän. Kuvittelin, että projektiin menisi vuosi, mutta menikin viisi vuotta ja yksi akillesjänne, mutta kahdeksan vuotta sitten Berliinissä alitin maratonilla kolme tuntia. Simo Sohkanen oli itseoikeutettu tiimin jäsen ja kun Tahkolla sinä vuonwww.fillari-lehti.fi velo-oxygen.fi POLKUPYÖRÄILYN ERIKOISLIIKE. Eihän se tietenkään mikään ihmeellinen aika ole, mutta en aiemmin voinut edes käsittää, miten upea tunne tavoitteen saavuttamisesta seuraa – vaikka en edes tykkää juoksemisesta. Hänellä on plakkarissaan muun muassa Tahkon 240 kilometrin voitto vuodelta 2014 ja kakkossija 60 kilometriltä vuodelta 2017. Motocross-uran jälkeisinä vuosina Selvenius alkoi harrastaa juoksua. Menestystäkin kertyi, sillä SM-sarjassa sijoitukset olivat usein kympin sakissa, ja nuorissa mies pääsi säännöllisesti SM-tasolla palkintopallille. Homma eteni niin, että Simo hoiti minulle kunnollisen kaluston ja minä taas jelppasin häntä valmennuspuolessa, josta minulla oli runsaasti kokemusta. K uten varsin monen sähkömaastopyöräilijän tapauksessa, myös Teemu Selveniuksella kaikki alkoi motocrossista. Sitä edeltävät vaiheetkin ovat sitä paitsi mielenkiintoisia. Sovimme samalla, että kävisimme lenkillä toistekin. Koska veri veti siinäkin lajissa kisaamaan, hän osallistui muun muassa Tour de Helsinkiin. Motocrossin harrastajille suositeltiin jo viime vuosituhannen puolella maastopyöräilyä osana harjoittelua, sillä lajit ovat aika lähellä toisiaan siitä huolimatta, että toisessa moottorina toimii kuski itse. Ennen sähköpyöräkauttaan Selvenius ajoi luomumaasturilla useita vuosia. Maastopyöräilyn kisakuvioita heikosti tunteville tiedoksi, että Sohkanen on nykyään yksi eturivin suomalaisista maastopyöräilijöistä. Perheessä oli toinenkin juoksija, sillä hänen vaimollaan Suvilla, omaa sukua Myllymäki, on vino pino kaikenvärisiä SM-mitaleita sekä arvokisaedustuksia 400, 800 ja 1500 metrin juoksussa vuosilta 2000–2012. – Kun olin parikymppinen, faija alkoi vihjailla, että voisin pistää hommaan itsekin vähän fyrkkaa. Niinpä myös Selvenius teki osan treeneistään maastopyörällä, joten laji tuli tutuksi. Se oli myös opettavainen kokemus, ja sen koommin olen pitänyt pienempää suuta. Kun Simo näki silloisen maasturini, hän teilasi sen maan rakoon. Ne eivät enää kerta kaikkiaan kestäneet crossin ajamista. Nyt seuraava johdanto on pitkänlainen, mutta olkaa huoleti, pääsemme kyllä sähköavusteiseen maastopyöräilyyn ennen jutun loppua. Nykyään 43-vuotias Selvenius ajoi moottoripyörillä crossia nelivuotiaasta parikymppiseksi. Siihen se sitten hiipui. Viestihopeaa 800 metriltä tuli vielä vuonna 2014
Hän on innokas pyöräilijä ja kierrämme usein Sääksjärven ympäri, mistä kertyy 26 kilometriä. – Käyn esimerkiksi ajamassa viisivuotiaan poikani kanssa lenkkejä ilman sähköavustusta. Selveniuksen perustettua oman firman, monenlaista urheilutavaraa maahantuovan SP Fintrade Oy:n, joukkueen nimi muuttui Team Evociksi. Selvenius kävi testaamassa Paavolan silloista Mondrakerin sähköpyörää ja innostui. Nyt alamme lähestyä tarinan sähköpyöräosuutta ja Tomi Paavolaa, joka hankki porukasta ensimmäisenä itselleen sähköavusteisen maasturin. Ensin ei kuulunut mitään, mutta toisen viestin jälkeen pihallemme ilmestyi täysin tuntematon tyyppi. Himos Epicin ohella Selvenius on ajanut sähköpyöräsarjassa na voittanut Henri ”Henkka” Ojala kyseli sopivasti samoihin aikoihin sponssia, alkoi joukkue muotoutua. Crossimotskarilla hän ei enää voinut ajaa vanhojen olkapäävammojensa aiheuttamien tuntuvien liikerajoitusten takia, mutta sähkömaasturilla ajo onnistui. Paavolan ja Selveniuksen ensitapaaminen oli hiukan erikoinen. Pk-lenkeillä repussa kulkee mukana vara-akku. Voi vetää suorempaa. se juuri varoa maastopommituksessa. Sama nimi, mutta eri kaveri! Lenkki kuitenkin ajettiin ja Tomista tuli tiimin jäsen, Selvenius muistelee. Pyörä sopii entisen motocrossmiehen makuun, jousitus toimii hienosti ja painopiste sijoittuu ajaessa ihanteellisesti keskelle pyörää. – Endurotyyppisellä sähköpyörällä pystyy ajamaan aivan eri ajolinjoja kuin normaalilla XC-pyörällä. ”Tomi Paavola”. Alamäkiosuuksilla Selvenius sähköpyörineen oli koko kisan nopein. Monet crossija enskamiehet, kuten vaikka entiset crossin suomenmestarit Toni Eriksson, Jukka Pirinen ja Atte Jousi, ovat siirtyneet sähköpyöräilyn harrastajiksi. Joukkue on rakennettu sillä periaatteella, että mukana on vain hyviä tyyppejä ja ykkösjuttu kisoissa on hauskanpito. – Kun kuulin, että Pivotilta on tulossa ensimmäinen sähkömalli, ajattelin että sellainen on saatava. Selvenius ei kuulu niihin sähköpyöräilijöihin, jotka akun hiipuessa alkavat hamuilla kännykkää tilatakseen helikopteripelastuksen. Niiden turvin rengaspaineita voi pudottaa, pito lisääntyy eikä kiekkoja muutenkaan tarvitwww.fillari-lehti.fi 76 Fillari Teemu Selvenius luopui luomupyöräilystä “ Sähköpyöräily on äärirankkaa kuskin niin halutessa.. Tomi Paavola kävi ajamassa sähkömaasturillaan muun muassa äärirankan Transvesubiennen Ranskassa ja pärjäsi oikein hyvin. Olen nyt puolentoista vuoden ajan ajanut sähköpyörällä lähes kaikki lenkkini. Olen käynyt ajamassa muutamia lenkkejä Eero Remeksen (enduromoottoripyöräilyn kolminkertainen maailmanmestari) kanssa. Kun luomupyöräni oli vielä sen ikäinen, että siitä sai rahaakin, myin sen pois. – Luin Fillari-lehdestä, että on tulossa juttusarja Tahkolle valmistautuvasta entisten enduroprätkämiesten porukasta. Suomen ensimmäiset yksilöt tulivatkin Tomille ja minulle. Selvenius nimittäin tuo maahan myös Evocin reppuja, laukkuja ja muita tarvikkeita pyöräilyyn ja lumilautailuun. Jos ulkorengas rikkoutuu, pyörällä pystyy siitä huolimatta ajamaan auttavasti. Sähköpyöräily voi siis olla toisaalta kevyttä, mutta myös äärirankkaa kuskin niin halutessa. Tosin myös menestystä on vuosien varrella tullut roppakaupalla. Se oli erittäin hauskaa ja siinä oli samaa tuntua kuin motocrossin ajamisessa. Kerran viikossa Selvenius käy vetämässä tiukemman treenin, jolla on mittaa ”akullinen”. Kisoissa pystyy kovapohjaista latupohjaa polkemaan helpohkosti kolmenkympin tuntivauhtia ilman avustusta, jos haluaa säästää akkua sinne missä avustusta todella tarvitaan. Välillä hän ajaa akun tarkoituksella tyhjäksi ja sotkee loppumatkan takaisin kotiinsa luomuna – enimmillään jopa 30 kilometrin matkan. Yhtenä nimenä mainittiin Tomi Paavola, meikäläisen vanha tuttu junnuSM:istä! Otin mieheen yhteyttä Facebookin välityksellä ja kyselin häntä pyörälenkille vanhojen aikojen muistelu mielessäni. Kisoissa Selvenius kertoo keskisykkeensä nousevan 176:n kieppeille, siis ihan yhtä korkealle kuin normipyörällä ajetuissa kilpailuissa. Ylämäissä ero oli reilumpi, myötämäissä niukempi. Selveniuksen Pivot Shuttlessa on Shimanon Steps E8000 -moottori, 27,5-tuumaiset plussarenkaat, 140 milliä joustoa ja sähkövaihteet. Luomupyörällä se ei tahdo onnistua, koska syke kohoaa liikaa. Sähkömaasturin nopeutta kuvaa se, että viime vuonna Himos Epic -endurokisan täyden matkan sähköpyörällä ajanut Selvenius kepitti luomuna polkeneet tiimikaverinsa Henkka Ojalan ja Simo Sohkasen sekä yläettä alamäkisegmenttien yhteisajoissa. – Pääsin Himoksella mukavasti vertaamaan itseäni Henkkaan. Kysyin, että kukas sinä olet. – Sitten kävi niin, että aina kun olin kamat päällä lähdössä luomupyörälenkille, otin kuitenkin alle viime hetkessä sähköpyörän. Talvella sähköpyörän etuna on, että sillä pystyy ajamaan myös pk-lenkkejä. Oli kiva kuulla miehen huohotus, kun luomupyörällä sitä ei sattuneesta syystä ole koskaan tapahtunut. Hänen mielestään sähkömaasturilla voi aivan hyvin ajaa myös ilman sähköä, kun akku tyhjenee tai avustusraja ylittyy. Vuoden verran Selveniuksella oli tallissaan sekä sähkömaasturi että luomutäysjousto. Työmatkojensa kylkiäisinä Teemu Selvenius on päässyt ulkomailla koeajamaan myös muiden valmistajien uusia sähköpyörämalleja, mutta on edelleen tyytyväinen oman pyöränsä ominaisuuksiin. Hän kehuu sähköpyörän nopeutta erityisesti teknisillä reiteillä. Selveniuksen manageroimaan tiimiin kuuluvat nykyään Ojalan ja Sohkasen lisäksi Aki Färm, Antti Kuitto, Mikko Kupiainen ja Tomi Paavola. Renkaiden sisällä hän käyttää inserttejä, eräänlaisesta solumuovista tehtyjä täytteitä
Oma moka sekin. Eräät yhtiöt eivät kuulemma kelpuuta kyytiin edes akutonta sähköpyörää. Selvenius harmittelee sitä, etteivät yhteislähtökisojen järjestäjät usein ole etukäteen jyvällä siitä, kuinka kovaa sähköpyörillä ajetaan. Pivot on kestänyt Teemu Selveniuksen reipasta kuritusta hyvin. Lähiaikoina vaihtoon pääsevät myös eturatas ja vaihtajan pikkurissat. Pyörän kakkosakku oli turhan pitkään käyttämättä ja lataamatta, joten se menetti osan tehostaan. Mihin ikinä elämä vie, Scala on aina valmis uuteen. – Pakkaan voi vaihtaa pienimmät rattaat erikseen, jos haluaa. Sähköpyöräsarjan lähtö tapahtuu monasti aivan luomusarjojen jälkeen, jolloin sähkiskuskit saavat nopeasti kiinni luomusarjalaisten peräpään. skoda.fi SCALA ON UUSI ŠKODA. Pyörän Shimano-moottorille ei toistaiseksi ole tarvinnut tehdä mitään. www.fillari-lehti.fi Fillari 77 ŠKODA SCALA -mallisto alkaen 20 524,91 € CO 2 -päästöllä 128 g/km ja yhdistetyllä EU-kulutuksella 5,6 l/100 km. Pikalatauksesta joutuu tosin maksamaan ekstraa.. Olen myös siirtynyt käyttämään sähköpyöriin tarkoitettua ketjua, jonka pitäisi kestää normiketjua paremmin. Tervetuloa koeajamaan. Yksi monia sähköpyörän käyttäjiä riepova ongelma on Selveniuksen mukaan se, etteivät lentoyhtiöt suostu ottamaan sähköpyöriä koneisiinsa. Kuluvia osia pyörään joutuu toki vaihtamaan, sillä pakka ja ketjut menevät uusiksi pari kertaa kaudessa. ŠKODA SCALA -malliston CO 2 -päästöt 128–140 g/km ja yhdistetty EU-kulutus 5,6–6,2 l/100 km. Kysy ŠKODA Huolenpitosopimuksesta ŠKODAjälleenmyyjältäsi tai lue lisää: skoda.fi/huolenpitosopimus WETTERI OULU | Äimäkuja 2-3 | wetteri.fi Ma-pe 9-18, la 10-15 | Uudet autot 020 7788 902 ŠKODA MYYNTI Sami Lahtimaa 050 4619 781 Marita Savela 050 3602 238 Janne Halonen 050 3518 762 Ville Härkönen 044 4314 314 Markus Toljamo 044 3266 356 Wetteri Oulu Škoda-myynti AINA VALMIS UUTEEN ŠKODA SCALA vie Škodan muotoilun uusiin ulottuvuuksiin ja mukautuu elämäsi muutoksiin. Takana on reilut 6000 maastossa ajettua kilometriä ja ainoa pyörästä hajonnut osa on takavaihtaja, joka sekin tärvääntyi oman ajovirheen takia. Seurauksena on tolkuton määrä ohituksia, mikä on omiaan heikentämään kisojen turvallisuutta. Škodat Oulussa myy ja huoltaa Wetteri! Tervaetapit, Škoda Cycling Cup Oulu 10.-11.8.2019 Kalusto pitää olla pienestä pitäen kunnossa! Teemun 5-vuotiaan pojan kevyessä Islabikessa on tietenkin levyjarrut ja litkurenkaat.. Suosituista pyöräilykohteista löytyy onneksi nykyään myös sähköavusteisia vuokramaastureita, ja esimerkiksi Gardalla on pyörille tarkoitettuja latauspisteitä lähes jokaisessa kahvilassa. Kuvan auto erikoisvarustein. Sähkösarjalaiset pitäisi Selveniuksen mielestä ehdottomasti lähettää matkaan ennen pääsarjan starttia. Iskarit on huollettu kertaalleen. myös esimerkiksi 7 veljeksen maratonin, Nurmijärven Rajamäellä poljettavan kotikisansa Evoc MTB:n ja haastattelun jälkeisenä viikonloppuna Espoossa ajetun Silverskin Extreme Cross Country Rodeon. Hinta sisältää toimituskulut 600 €
Suosittu malli oli tullut kolmen vuoden ikään, joten oli aika tehdä siihen tekniikkapäivitys ja saattaa pyörä muutenkin nykytrendejä vastaavaksi. Onnistunut päivitys T eksTi : J ani k aaJaluoma k uvaT : m erida. www.fillari-lehti.fi 78 Fillari Ensimaisteissa uusi Merida eOne-Sixty Merida esitteli päivitetyn sähkömaasturinsa eOneSixtyn toukokuussa Espanjan Gironassa
Akun integrointi runkoon ei ole koskaan helppoa, sillä kun rungon vinoputkesta poistetaan iso pala, rungon jäykkyys heikkenee merkittävästi. 29 oli selvä valinta eturenkaaksi tarkan ohjaustuntuman ja paremman esteiden yli rullaamisen takia. Tätä varten Meridan suunnitteluporukka kehitti erityisen Thermo Gateksi nimetyn kanavan, jota pitkin lämpö nousee ylös ja ulos rungon sisältä. Näin voi käydä vaikka silloin, kun pyörän jättää pitkäksi aikaa makaamaan aurinkoiseen paikkaan. Ajon aikana akun lämpötilan nousun ei pitäisi olla ongelma. Vaikka rungon etupää on hiilikuitua, tavalittiin kiekkokooksi 27,5, jotta takahaarukasta saatiin mahdollisimman lyhyt. Jos akku lämpiää rungon sisällä liikaa, se saattaa lakata toimimasta lämpösuojauksen takia. Taakse kokeiltiin 2,8-tuumaista plussarengasta, mutta vaikka se tarjoaa rutkasti pitoa, mutkakäyttäytyminen ei ollut testikuskien mieleen. eOne-Sixtyn kehitystiimi päätyi käyttämään hiilikuitua etukolmion runkomateriaalina, koska hiilikuidulla on helpompi luoda jäykkyyttä tarvittaviin kohtiin runkoa. Toinen on paino, koska hiilikuidulla voidaan vahvistaa kriittisiä kohtia rungossa ja toisaalta sitä voidaan latoa ohuempi kerros vähemmällä rasituksella oleviin paikkoihin. Hiilikuidun käyttö runkomateriaalina mahdollistaa muitakin uudelta eOne-Sixtyltä haluttuja ominaisuuksia. Hiilikuidun käytössä sähköpyörissä on yksi ikävä puoli, huono lämmönjohtavuus. Samalla ajamisen tarkkuus mutkissa ja alamäissä kuitenkin kärsi. Taakse liseksi paljon alumiinia sulavamman rungon muotoilun. Y ksi suunnittelijoiden tärkeimpiä mietinnän paikkoja oli uuden eOne-Sixtyn rengaskoko. Edellisen mallin 27,5-kokoiset plussarenkaat olivat monen käyttäjän mielestä hyvät ylämäissä ja tekivät kyydistä mukavampaa. Perusteellisten testien jälkeen päätettiin, että eturengas tulee olemaan 29-kokoa ja takarengas 27,5. Eturenkaan leveydeksi valittiin 2,5 ja takarenkaan 2,6 tuumaa. Näin pyörä kääntyy paremmin ja on ketterämpi. Suurin visuaalinen ero entiseen malliin verrattuna on integroitu akku. Yksi niistä on visuaalinen, sillä hiilikuitu tekee mahdolwww.fillari-lehti.fi Fillari 79. Tilan puutteen takia taakse ei kannata edes haaveilla vaihtavansa 29-kiekkoa
Lähimaastoihin oli merkitty noin 11 kilometrin mittainen kierros, jonka aikana nousumetrejä kertyi 485 ja laskuja saman verran. Takaa joustoa löytyy 150 milliä. Jarrut ovat Shimanon uudet nelimäntäiset XTR:t. Vaihteen on oltava oikea ihan samaan tapaan kuin luomupyörässä. Ajo-ominaisuuksissa ei siis ole valittamista missään suhteessa. Suunnittelutiimi mietti tarkkaan, kuinka akku integroidaan mahdollisimman saumattomasti runkoon siten, että sen irrottaminen on kuitenkin helppoa. Moottori on siis pidettävä ”kierrosalueella”, mikä ainakin minulle tuo lisää ajamisen tuntua. L-kokoisen rungon akseliväli on 123,8 senttiä. XTR:n nelimäntäisissä jarruissa on loistava modulaatio ja yllin kyllin tehoa. Herkkä jousitus takaa roimasti pitoa ylämäkiin eikä plussarenkaan lisäpitoa jää kaipaamaan. Lisäksi se on mielestäni sähköpyörien moottoreista luonnollisimman tuntuinen polkea. Testipaikkana Espanjassa toimi Gironan tuntumassa sijaitsevan hotellin ympäristö. 29-eturengas menee helposti esteiden yli ja takaa tarkan ohjaustuntuman. Rungon mitat noudattelevat varsin tarkkaan nykysuuntausta. Ellei tarvetta akun irrottamiseen ole, voi sen normaaliin tapaan ladata akun ollessa kiinni pyörässä. Yksi oli pyörän 21,8 kilon paino. Kun alamäkipätkät kävivät tutuiksi ja vauhti alkoi kasvaa, panin pyörästä merkille lisää ominaisuuksia. Tarjolla oli kovavauhtista tykitystä teknisiin laskuihin ja pari todella kuumottavaa mestaakin löytyi. www.fillari-lehti.fi 80 Fillari Ensimaisteissa uusi Merida eOne-Sixty. Se on todella pintaherkkä, mutta poimii myös isot ryskyt pois. Jousitus toimi molemmissa päissä erittäin herkästi tasoittaen lähes kaikki iskut. Ohjauskulmaa on loivennettu 65,5 asteeseen, satulakulmaa puolestaan jyrkennetty 75,5 asteeseen. Pyörän rungon geometria toimii kaikissa tilanteissa. L-kokoisen testipyörän vaakaputken pituus on 62,8 ja reach 46 senttiä. Akku on Shimanon 504 wattitunnin integroitu malli. Jos päällä on liian iso välitys ja kampikierrokset pääsevät putoamaan, avustus lopahtaa. Ajotuntumaltaan uusi eOne-Sixty edustaa hyvin sähköavusteisten enduropyörien kategoriaa. Normien mukainen 250-wattinen kone tarjoaa vääntöä 70 newtonmetriä. Testipyöränä Gironassa oli eOne-Sixtyn hienoin ja kallein (liki 10000 euroa) versio 10K Shimanon E8000-moottorilla. Rungon geometria on muuttunut vanhaan malliin verrattuna. Vanteina eOne-Sixtyn huippuversiossa ovat hiilikuituiset DT Swissin XCR 1200:t. Moottorin hyviä puolia ovat sen kompakti koko ja pieni paino. Vaihteet ovat niin ikään uutta XTR-sarjaa 12-rattaisella 10–51-pakalla. Jousitus toimii todella hienosti ja pehmeästi, mutta on samalla tarpeeksi kantava eikä notku turhaan ylämäissä. Takana jousituksen hoitaa monipuolisesti säädettävä Fox X2. Keulimista joutuu varomaan vain todella jyrkissä nousuissa. Mutkiin eOne-Sixty taittuu tarkasti ja ketterästi. Keulana toimii Fox 36 Factoryn sähköpyöräversio 160 millin joustomatkalla. Aktiivisessa trailiajossa eOne-Sixty on vakaa, mutta samalla ketterä. eOne-Sixty 10K:n komponentit ovat huippuluokkaa. Testilenkin alamäkiosuus oli monipuolinen. Expert TR -hissitolppa on Meridan omaa tuotantoa. Etenkin Fox 36 Factory edessä pelasi aivan loistavasti. eOne-Sixty tuntui kevyemmältä kuin moni muu aiemmin ajamani pyörä mutkista ulos tullessa ja hypyissä. kahaarukka on alumiinia ja samanlainen kuin vanhassa eOne-Sixtyssä. Akku lähteekin irti todella vaivattomasti ja nopeasti taka-akseliin jemmatun työkalun avulla. Tämä hotelli sijaitsi optimaalisessa paikassa maastopyöräilyn kannalta, sillä polut alkoivat aivan hotellin kupeesta. Eturenkaan pidon kanssa ei ollut juurikaan ongelmia. L kokoisessa pyörässä siinä on liikevaraa mukavat 170 milliä. Takahaarukka on 43,9-senttisenä lyhyt. Shimanon moottori sen sijaan tarvitsee erityishuomiota kuskilta, kun eteen tulee jyrkkä ylämäki. Keskiön korkeutta on pystytty laskemaan hiukan varustamalla pyörä 165-millisillä kammilla. Saattaa kuulostaa pahalta, mutta kaikki riippuu täysin siitä missä hotelli sijaitsee. Satulakulma on tarpeeksi jyrkkä, jotta pyörällä pystyy kiipeämään tehokkaasti ylämäkiä
Vaikka joku haluaisi kokeilla taakse 29-kiekkoa, se ei mahdu pyörimään. Sen vahvuuksia ovat jousitus, paino ja ajo-ominaisuudet. Kaikissa malleissa on sama perustekniikka, eli hiilikuiturunko, alumiininen takaswingi, Shimanon Steps E8000 -moottori ja 504 wattitunnin akku. Erityiskiitosta saa värien vaihtuminen tehoalueiden (Eco, Trail, Boost) mukaan. Merida on päätynyt käyttämään Shimanon Steps E7000 -sarjan moottorista kotoisin olevia tehoalueen säätönappeja, koska hissitolpan vipu sopii niiden kanssa hyvin yhteen. Jutun kirjoittamisen aikaan Suomen hinnat eivät vielä olleet tiedossa. Akun saa irti helposti ja nopeasti. Kuulostaa ehkä hankalalta, mutta onnistuu muutamassa sekunnissa. Virtakytkin on tuotu vaakaputken etuosaan. Emäputken sivussa näkyvät akulle menevät tuuletusaukot. eOne-Sixty 10K -mallissa on vielä yksi lisäjuju. Tehonvalintakytkin ohjaustangossa ei haittaa hissitolpan vivun käyttöä. Takahaarukka on alumiinia ja 43,9-senttisenä todella lyhyt. Kallein 10K-malli on varustettu Foxin übertason Kashima-keulalla ja takaiskarilla. Edessä on minikokoinen lokasuoja, joka kokemusten mukaan toimii mutakelilläkin hyvin.. Miinuspuolena on 504 wattitunnin akku, joka häviää kapasiteetiltaan eräiden muiden www.fillari-lehti.fi Fillari 81 Akku on piilossa pikakiinnitteisen kannen alla. Plussaa asiassa on akun pieni koko ja paino, sillä kapasiteetin nosto kasvattaa akun mittoja väistämättä. Iskarit, kiekot, jarrut ja vaihdeosat tietenkin muuttuMerida eOne-Sixty on hyvin suunniteltu ja toteutettu pyörä. merkkien akuille. eOne-Sixty-perheeseen kuuluu ykköstykin lisäksi kolme muuta jäsentä: 9000, 8000 ja 5000. Huippumallissa tulee kaupan päälle toinen 504 wattitunnin akku ja Evocin FR Trail E-ride -ajoreppu, johon kakkosakun voi sujauttaa. Itse akku lähtee irti käyttämällä taka-akselissa olevaa työkalua. Tällä keinolla iloa jatkuu varmasti siihen asti, että kuskista loppuu virta ensimmäisenä.. Moottorin käynnistysnappi on kätevässä paikassa vaakaputken päällä ja runko suojattu kiveniskuteipein. vat hinnan mukaisesti. Shimanon Steps E8000 -moottorin pienikokoinen mittari on selkeälukuinen
Magneettianturi mittaa pikkurissan kautta kulkevan ketjun jännitystä 1000 kertaa sekunnissa ja ohjelma säätää voiman tuottoa sen mukaan. Ketju kierrätetään moottorilla olevan pienen vetorattaan kautta kammille. Vaikka Dyname 3.0 on keskimoottori, se ei ole samalla tavalla integroitu keskiön kanssa kuin kaikkien muiden valmistajien voimalaitteet. Fillaria piti tietenkin päästä heti kokeilemaan, mutta lyhyeksi jääneen kurvailun aikana emme edes yrittäneet arvioida ajo-ominaisuuksia, vaan keskityimme mielenkiintoisimpaan asiaan, eli moottoriin. 140 milliä molemmista päistä joustava, 29-kiekoilla rullaava alupyörä on suunniteltu trailityyliseen ajoon. Vetorattaan ja keskiörattaan välissä on yksi moottorin tärkeimmistä osista, eli takavaihtajan pikkurissaa muistuttava, varren päässä oleva ratas. Rocky Mountainin elektromekaaniseksi kutsuma syswww.fillari-lehti.fi 82 Fillari Pikatyypeissä Rocky Mountain Instinct Powerplay Alloy 50 Hieno mootto ri. Rocky Mountain Instinct Powerplay Alloy 50 on kanadalaismerkin halvin täysjousitettu sähköpyörämalli. Rocky Mountainissa käytetään aivan tavallista keskiölaakeria, joten kammet ovat samalla leveydellä kuin luomupyörissä. H elsingin itäiseen territorioon suuntautuneelle porukkalenkille ilmestyi mielenkiintoinen fillari, jollaisen olimme nähneet vain kuvissa
Hetkelliseksi huipputehoksi luvataan kuitenkin peräti 770 wattia ja vääntöä 108 newtonia. Kuten muidenkin valmistajien EU-lailliset moottorit, myös Dyname tuottaa jatkuvaa tehoa 250 wattia. Alempi ketjuohjuri on kuin suoraan vanhan liiton DH-pyörästä ja sen tarpeellisuus selviää vasta kun näkee miten ketju kopan alle kulkee. +358503399606. Moottorin valmistajan tehokäyrän mukaan 500 wattia tulee ulos jo noin 60 kampikierroksella ja huipputeho 80–90 kampikierroksella. Augment HT Comp 2019 Kisällintie 2 | 60100 Seinäjoki | Finland +358 40 5160 660 | info@crocbike.com 2.390€ kesän ”jatkokamppis” Race Face Next kuitu stonga & satulatolppa upgrade -Full GX Eagle groupset -Miche 966 boost vanteet -Race Face Turbine putkiosat -Sram Level TL jarrut -Rock Shox RL Reba keula augment URHEILUHULLU ON NYT MYÖS VIRALLINEN SHIMANO SERVICE CENTER Valtakatu 32, 96200 Rovaniemi rovaniemenurheiluhullu.net | P. e F illarin testiryhmä K uvat : J uKKa h elminen Moottori on piilotettu kulmikkaiden muovikoppien alle. teemi tekee tavallaan samaa kuin muiden valmistajien momentintunnistimet. Valmistajan mukaan moottorin pyörintänopeus on 1200 www.fillari-lehti.fi Fillari 83 mootto ri Kanadalainen Rocky Mountain käyttää sähköpyörissään Dyname 3.0 -moottoria, joka poikkeaa toteutukseltaan kaikkien muiden valmistajien tuotteista. Valtamerkkien, kuten Shimanon, Boschin ja Brosen hetkellinen huipputeho pyörii 500– 600 watin välillä ja vääntöä niissä on 70–90 newtonia. Vääntöä, hetkellistä huipputehoa ja ultranopeaa poljinvastetta kehutaan ainutlaatuisiksi
Puhelimen applikaatiolla moottoria voi säätää monella tapaa. Kaikissa 2020-malleissa on peräti 672 wattitunnin akku. Sähköjärjestelmä on 48-volttinen, kun se muiden valmistajien pyörissä on yleensä 36-volttinen. Nyt Brose näyttää kuitenkin löytäneen voittajansa kiipijänä, sillä vaikka satulassa istui porukan painavin kuski, pakeni Rocky Mountain jyrkässä puolen minuutin nousussa pari pyörän mittaa. Testilenkillä olivat verrokkeina 2019-mallinen Specialized Turbo Levo ja Kenevo. Perän korkeutta sekä ohjausja satulakulmaa voi säätää iskarin alakiinnityksen palikkaa kääntelemällä. Viime syksynä tekemiemme mäkitestien kellotusten perusteella Brosen ja Specializedin (Brose Spessun softalla) moottorit olivat valtamerkeistä vääntävimpiä ja tehokkaimpia. iWOK-säädin ja aplikaatio ovat kotoisin samalta valmistajalta kuin tämän lehden sivuilla esiintyvän Bianchi Aria E-Roadin kilkkeet. Laturi on erittäin nopea. Puhelin toimii myös mittarina, jos sellaista kokee tarvitsevansa. Vuoden 2019 pyörissä akut ovat hinnat alkaen -malleissa 500-wattituntisia ja muissa 632-wattituntisia. Nimitykset ovat samoja ja myös puhelimen käyttöliittymä on identtinen. jaustankoon kiinnitettynä puhelin toimii myös monitoimimittarina. Moottoriin on olemassa älypuhelinsovellus, jolla pääsee räätälöimään kaikkien kolmen tehoalueen avustusprosentteja ja tarkistamaan akun varauksen, ajokilometrit ja paljon muuta. Ohwww.fillari-lehti.fi 84 Fillari Pikatyypeissä Rocky Mountain Instinct Powerplay Alloy 50 iWOK-säätimestä valitaan tehoalueet ja säätimen ledi näyttää myös akun varauksen. h Rocky Mountainin täysjoustoissa on monessa liemessä keitetty nelilinkkuinen takajousitus. Pyörän omistaja oli vaihtanut pidempijoustoisen Öhlinsin keulan alkuperäisen RockShoxin tilalle. Erillistä mittaria ei ole ja tehoalueita säädetään vasemmalla puolella ohjaustangossa olevasta iWOK Trio -keinukytkimestä. f Ketju kulkee yläohjurin kautta pienelle vetorattaalle, josta se viedään pikkurissan kautta keskiörattaalle. iWOKin ledivalot kertovat myös akun varaustilan. Lupausten mukaan nykyinen 500 wattitunnin akku latautuu täyteen jo noin kolmessa tunnissa ja 80-prosenttisesti alle kahdessa tunnissa. Magneettianturi mittaa ”mutkalle” vedetyn ketjun kireyttä ja säätää sen mukaan tehoa.. rpm, joka on reilusti kilpailijoita alempi
Lupausten mukaisesti Rocky Mountainin moottori reagoi nanosekunnissa poljinvoiman muutoksiin. Dyname 3.0 -moottori on hiljainen. Jos se potkii myös endurotyylisessä tykityksessä muiden ominaisuuksiensa tasoisesti, kilpailijoilla alkaa olla kirittävää. Rocky Mountainin moottori kykenee haastamaan luomumaisuudessaan jopa kehutun Shimanon. Latausportti on keskiön yläpuolella. Senkin hinnat alkavat 5600 eurosta. Voimaa on kuitenkin selvästi enemmän, joten poljinvoiman lisääminen tuntuu selvänä kiihtyvyytenä sikajyrkässä kohdassakin. Silti moottori herää mäkistartissa heti henkiin, kun polkimelle laittaa vähänkin painetta. Hyvän väännön ansiosta pyörä jaksaa raataa nousua todella matalilla kampikierroksilla samaan tyyliin kuin Bosch. Toivottavasti saamme 2020-mallisen Rocky Mountainin kunnon testiin syksyn aikana ja pääsemme vertaamaan sitä samaan aikaan samoissa olosuhteissa uuteen Boschiin ja muihin haastajiin. Moottori kestää myös kadenssia hyvin, sillä teho alkaa hiipua vasta kun kammet pyörivät yli 120 kierrosta minuutissa. Instinct-trailimalliston lisäksi tarjolla on endurotyylisempi Altitude. www.fillari-lehti.fi www.rtech.fi CUBE AMS C:68 TM Kovaan ajoon ja hauskanpitoon verkkokaupasta Rtechin Akku on integroitu vinoputkeen, eikä sitä ole tarkoitus irrottaa. Endurotyylinen hurjastelu vaihtelevassa maastossa jäi kokeilematta, joten emme osaa vastata lähteekö Rocky Mountain yhtä hätäisesti mutkista kuin esimerkiksi Brose ja Bosch. Silti se tuntuu lyhyen kokeilun perusteella raatavan nousuja rivakammin kuin tehokunkku Brose. Rocky Mountainilla on vuoden 2020 mallistossaan kaksi täysjoustoa, joista on tarjolla useita malliversioita. Osasarjaoptioina ovat Shimano ja Sram. Teho ei tule kuitenkaan ulos ryntäämällä, vaan todella luonnollisesti. 2020-mallissa ohjureita on muutettu niin, että ketjun kahina on nykyistä vähäisempää. Kaikissa 2020-malleissa on 672 wattitunnin akku ja supernopea laturi.. Halvin alumiinirunkoinen, 140 milliä joustava ja 29-kiekkoinen Instinct Powerplay Alloy 50 maksaa 5600 euroa. 672 wattitunnin akku on tässä hintaluokassa harvinaista herkkua. Myös moottorin vastustaminen rajoittimen puuttuessa peliin 25 kilometrin tuntinopeuden yläpuolella jäi kokeilematta. Alumiinirunkojen lisäksi molemmista on saatavana myös hiilikuitumalleja, joiden hinnat alkavat 6700 eurosta.. Ainoa selvästi korvaan kuuluva ääni tulee ketjusta ja ohjureista. Siinä on 27,5-kiekot ja joustoa edessä 160 ja takana 150 milliä. Voima on myös hyvin kontrollissa, sillä takapyörä ei sutaise arvaamatta edes liukkaissa kohdissa
Akkua ei ole kuitenkaan tarkoitus irrottaa, joten lataaminen tapahtuu keskiön yläpuolella sijaitsevasta pistokkeesta. X35-takanapamoottorin lisäksi luvassa on siis muutakin tekniikkaa sähköfillareihin.. Moottorin avustus loppuu 25 kilometrin www.fillari-lehti.fi 86 Fillari Sähköavustus on arkipäivää hyötypyöräilyssä ja yleistyy vauhdilla myös maastossa. Kaupalla saksalaiskonserni pyrkii vahvaksi tekijäksi sähköpolkupyörissä ja muissa kevyissä sähköajoneuvoissa. Tehoa on EU-lailliset 250 wattia ja vääntöä 40 newtonia. e F illarin testiryhmä K uvat : J uKKa h elminen Koeajossa Bianchi Aria E-Road Ultegra Sähköä aSfaltille Polttomoottorien männistä parhaiten tunnettu Mahle osti Ebikemotionin vuonna 2018. Harjaton takanapamoottori on sisäisen välityksen ansiosta pieni ja kooltaan melko lähellä Shimano Nexuksen vaihdenapaa. Hiilikuiturunkoiset Aria ja Aria E-Road ovatkin identtiset kaksoset, sillä muotoilu, mitat ja kulmat ovat täysin samat. Sähköistettyä maantiepyörää olisi kuitenkin vielä jokunen aika sitten pidetty kummajaisena, mutta nyt niidenkin myynti kasvaa etenkin alppimaissa. M aastopyörissä keskimoottori on paras ratkaisu, mutta maantiekäytössä asia on toisin. Ebikemotion X35 -moottori, akku, säädin ja johdot painavat yhteensä 3,5 kiloa. Takanapaan sijoitettu moottori mahdollistaa lähes tavallisen maantiepyörän rungon käytön, kuten Bianchi on tehnyt sähköistäessään Aria E-Roadin. Panasonicin 250 wattitunnin akku on integroitu rungon viistoputkeen, mutta sen saa muutaman ruuvin avaamalla vedettyä alakautta keskiön edestä irti
www.fillari-lehti.fi Fillari 87
Järjestelmään saa yhteyden älypuhelimen applikaatiolla, jonka kautta pääsee säätämään kunkin kolmen tehoalueen avustusprosenttia, eli sitä kuinka paljon voimaa moottori antaa ajajan oman poljinvoiman päälle. Tästä kulmasta se on kuin mikä tahansa Ultegran osilla varustettu maantiefillari. Maantiepyöräilyssähän suurin osa wateista kuluu ilmanvastuksen voittamiseen ja painolla on suurempaa merkitystä vain nousuissa. Moottori vain lopettaa tuuppaamisen ja matka jatkuu lihasvoimalla yhtä hyvin kuin jos alla olisi tavallinen maantiepyörä. Rungossa sijaitseva ledinäyttö kertoo avustuksen tason ja akun varauksen. Nopeuden tunnistimen anturi on integroitu takahaarukkaan ja lukijan magneetit ovat kiinteä osa takapakan lukitusrengasta. Suomen yleensä melko tasaisissa maastoissa ei maantiepyörän sähkömoottorista ole porukkalenkeillä iloa, paitsi ehkä muutamassa jyrkässä vastamäessä. Liikennevaloista sähkö-Bianchi melkein pomppaa liikkeelle ja tasamaalla avustuksen loppumista ei edes huomaa. Aria E-Roadilla vauhtia saa kelattua vielä nopeammin. h 250 wattitunnin akku on integroitu hiilikuiturungon viistoputkeen. Se on simppeli painonappi, jonka ympärillä oleva ledirengas kertoo kolmella eri värillä tehoalueen. Tasamaalla ja laskuissa E-Road kulkee samalla energialla +26 km/h:n nopeuksia kuin hyvä maantiepyörä. Keskellä olevasta napista painamalla vaihdetaan tehomoodeja. Napamoottori ei kuluta myöskään ketjuja ja rattaita yhtään luomua enempää. Jos ajaa kokonaan ilman avustusta, Aria E-Roadin (11,9 kg) ja tavallisen Arian (8,5 kg) 3,4 kilon painoero tuntuu alkukiihdytyksissä ja nousuissa. Latausportti näkyy keskiön yläpuolella.. Ohjaustankoon kiinnitettynä puhelin toimii myös ”ajotietokoneena”. j Aria E-Roadin huomaa sähköpyöräksi vain katsomalla takanapaa takaviistosta. Kammissa ei avustuksen rajamailla ajaminen tai avustuksen loppuminen tunnu samalla tavalla nykimisenä tai ylimääräisenä vastuksena kuin maastofillareissa. Bianchin Ebikemotion X35 -moottori ei anna myöskään hetkellisesti samanlaisia 500–600 watin huipputehoja kuin keskimoottorit, mikä sekin tekee ajamisesta luomumaista. Yksin ajatuntinopeuden tuntumassa, kuten laki sanoo. Tehoa tulee ulos kuminauhamaisen tasaisesti, eikä läheskään samalla tavalla hyökkäävästi kuin maastopyörien 70–90 newtonia vääntävistä keskimoottoreista. Vihreä Eco antaa tehoa 30 prosenttia, 60 prosentin tehon antava Comfort on oranssi ja täydet 100 prosenttia antava Power punainen. iWOK-niminen säädin on upotettu rungon vaakaputken etupäähän. Takanapamoottorin suuri etu onkin sen täydellinen polkemisherkkyys ilman sähköjä verrattuna suurimpaan osaan keskimoottoreita. Takanavassa oleva moottori ei pidä minkäänlaista ääntä, joten sähköavustuksen huomaa liikkeelle lähtiessä vain siitä, että jalkoihin tuntuu tulleen lisää voimaa. Kevyesti rullaava kapearenkainen maantiepyörä kiihtyy ilman moottoriakin muutamalla polkaisulla 25 kilometrin tuntinopeuden tuntumaan. www.fillari-lehti.fi 88 Fillari Koeajossa Bianchi Aria E-Road Ultegra f Älypuhelimella pääsee räätälöimään avustuksen tehoa, ja näytöltä selviää paljon erilaista informaatiota. Ajoimme Bianchi Aria E-Roadilla useita satoja kilometrejä, joiden aikana satulassa oli aikaa miettiä pyörän käyttötarkoitusta. Puhelinta voi käyttää myös monitoimimittarina, jolloin näkee nopeuden, akun varauksen, jäljellä olevan ajomatkan, moottorin avustustehon prosentteina ja paljon muuta dataa
Katso koko mallisto: fantic.fi Rajamaankaari 7, Espoo • Puh. tule ja totea itse! MAD E IN ITAL Y 250WattBoyz • pyorahuolto.com • 041 546 3090 | anssi@pyorahuolto.com Lauttasaarentie 11, Helsinki • ma–pe 11–18 • la 11–14 PYORAHUOLTO.COM SALES & SERVICE POWERPLAY SÄHKÖPYÖRÄT LARUSSA! ROCKY MOUNTAIN pyorahuolto_com_fillari04_210x148.indd 1 12/06/2019 15.04. 0400 841699 email: asiakaspalvelu@funbike.fi www.funbike.fi Meiltä laatu e-biket kesän ajoihin! Parhaat fillarit ja nopeat toimitukset
Ajaminen saa aivan uusia ulottuvuuksia, kun rasitustasoa voi säädellä, vaikka kunto ei ole aivan tapissa. Akusta oli silti reissun jälkeen jäljellä 15 prosenttia, vaikka kaikki nousut ajettiin täydellä tehomoodilla ja noin 24 kilometrin tuntinopeudella. Normaalia painaessa sillä voi kuitenkin nautiskella. Nousun jälkeen tulee aina jossain vaiheessa alamäki ja laskuissa Bianchi Aria E-Road Ultegra kulkee kuin luoti. Loivan etuhaarukan kulmansa ansiosta Aria on vakaa ja helppo ajettava. Levyjarrujen ansiosta meno pysyy hallinnassa, vaikka mutkat tulisivat hiukan silmille. Keskinopeus oli www.fillari-lehti.fi 90 Fillari Koeajossa Bianchi Aria E-Road Ultegra Merkki: Bianchi Aria E-Road Ultegra Maahantuoja: Cycleurope Finland Oy Hinta: 4669 euroa Moottori: Ebikemotion X35 -moottori takanavassa, 36 V, 250 W ja 40 Nm Akku: 250 Wh Runkomateriaali: Hiilikuitua Etuhaarukka: Hiilikuitua Koko: 55 (muut koot 47, 50, 53, 57, 59 ja 61) Paino: 11,9 kg (ilman polkimia) Ohjaus/satulakulma: 72,5/73,5 astetta Vaakaputken pituus: 55 cm Satulaputken pituus: 52 cm Akseliväli: 99 cm Takahaarukan pituus: 41 cm Keskiön korkeus: 27,5 cm Vaihteensiirtäjät: Shimano Ultegra Etuja takavaihtaja: Ultegra/Ultegra Jarrut: Ultegra hydr. PK-lenkkejä tai palauttavaa harjoitusta on mukava ajaa sähköllä. Koeajon perusteella ei tarvitse ihmetellä, miksi sähköavusteiset maantiepyörät alkavat olla yleinen näky vuoristoteillä. Moottorin ansiosta ajajan ei tarvitse olla kevyt vuoristokauris, mutta silti laskuissa ja tasamaalla uskaltaa revitellä kovaakin, koska ei ole pelkoa sippaamisesta seuraavaan mäkeen tai vastatuuliosuuteen. Mäkiin ei tarvitse himmailla eikä jalkoja hapota jyrkissäkään nousuissa. Kiipeäminen sujuu yhtä lailla istuen ja putkelta, sillä takanapamoottori avustaa tasaisesti, vaikka pyörittäminen olisi runttaamisen takia kulmikasta. levyjarrut, jarrulevyt 160 mm Kammet/rattaat: Ultegra, 172,5 mm/ 36/52 Takarattaat: Ultegra, 11–32, 11 ratasta Keskiölaakeri: Ultegra Vanteet: Vision Trimax Disc 30 Navat: Vision, takana Ebikemotion Renkaat: Vittoria Rubino, 28 mm Ohjaustanko/kannatin: Reparto Corse, 42 cm/ Reparto Corse, 11 cm Ohjainlaakeri: FSA Satula/tolppa: Selle Royal Seta SL/Reparto Corse carbon Kiekkojen paino: 4,99 kg (mukana renkaat, rataspakka, jarrulevyt ja läpiakselit) Takakiekon paino 3,65 kg, etukiekko 1,33 kg TEKNIIKKAA Moottorin nopeusanturi on integroitu takahaarukkaan ja sen magneetit ovat kiinteä osa takapakan lukkorengasta. Laskuissa tuntuu jopa siltä, että painonsa takia Aria E-Road on jopa helpompi ajaa kuin muuten täysin identtinen Aria. Pisin lenkki pyörällä oli 143 kilometriä ja kokonaisnousua kertyi 1090 metriä. Runko, etuhaarukka, mitoitus ja kulmat ovat täysin samat kuin tavallisessa Bianchi Ariassa. Levyjarrut ovat sähkömaantiepyörässä miltei must-varuste.. Aria E-Road silottaa lyhyetkin nousut ja kesyttää maantiepyöräilijän perivihollisen eli vastatuulen. Se nimittäin tarkoittaisi, että moottorin lisäksi pitäisi omia watteja pystyä tuottamaan 10–20 kilometrin pituisissa nousuissa keskimäärin 150, joka vaatii jo melko kovaa ajokuntoa. Pyörä pitää linjansa nopeissa kaarteissa, joten luotto säilyy kovassakin hurjastelussa. Mäkisessä maastossa ja vuoristossa sähköpyörä mahdollistaa myös eritasoisten ajajien yhteislenkit. Moottori tasoittaa tietenkin painoeroja, joten tiukassa kunnossa oleva kuntoilija ja ruokapöydässä pidempään viihtynyt harrastaja nousevat mäkiä samaan tahtiin. vampi pyörä rullaa hyvin ja 28-milliset renkaat tasoittavat rupisenkin asfaltin tärinät. Nousut kykenee ajamaan moottorin ja lihasten yhteistyöllä, kun pitää vauhdin sellaisena, ettei rajoitin puutu peliin. Moottori avustaa täydellä teholla todella lyhyitä aikoja ja yleensä nopeus on niin kova, että operoidaan 25 km/h:n yläpuolella, jolloin liikutaan luomuna. Työmatkakäytössä se toimii menomatkalla hikivapaana kruisailupyöränä ja kotiin voi taittaa luomuna tavoitellen omaa tempoennätystä.. Vaikka Suomen ”alpeilla” selviää kohtuullisella kunnolla myös luomuna, löytyy maantiesähkäreille käyttöä. Nibaliksi Nibalin paikalle ei Bianchin 250 watin teho kuitenkaan riitä, vaikka kampia pyörittäisi keskivertokuntoinen raskastekoinen aktiivipyöräilijä. Hyvin rullaava Aria E-Road kulkee kevyellä jalalla, jollei nousu ole todella jyrkkä. karvan alle 29 km/h, eli Bianchi liikkuu kivasti, vaikka pääosin mentiin pelkällä lihasvoimalla. Wattipolkimien mukaan kuskin keskitehot olivat 136 wattia. Jos haluaa lisää rasitusta mäkiin, voi valita napista täyttä tehoa pienemmän avustuksen tason
Katumaasturi joka sopii niin kaupunkiajoon kuin hiekkatielle. Leveät 62 mm:n renkaat antavat mukavan kyydin. HELKAMA CE10 Helkama Velox Oy Hanko, Finland helkamavelox.fi MADE IN HANKO RUNKO alumiini RUNKOKOOT 16-18-20” ETUHAARUKKA Suntour SF14 XCR32-AIR jousto JARRUT Shimano MT400 hydraulinen levyjarru 160/180mm RENKAAT Schwalbe Super Moto-X 62-584 MOOTTORI Shimano Steps E7000 250W-60Nm AKKU Li-Ion 504Wh-36V-14Ah LATURI E6000 LATAUSAIKA n.5h TOIMINTASÄDE jopa 100km OVH 3090 Shimano Stepsin luotettava moottorisetti ja Di2-sähkövaihteisto, joka on suunniteltu erityisesti e-Bike käyttöön. RUNKO alumiini RUNKOKOOT 16-18-20” ETUHAARUKKA Suntour XCR-32 AIR TAKAVAIHTAJA Shimano Deore RD-M610 JARRUT Shimano BR-M395L hydraulinen levyjarru 160/160mm RENKAAT Schwalbe Smart Sam 54-622 MOOTTORI Shimano Steps E8000 250W-70Nm AKKU Li-Ion 504Wh-36V-14Ah LATURI E6000 LATAUSAIKA n.5h TOIMINTASÄDE jopa 100km OVH 3290 HELKAMA XE10 MADE IN HANKO MADE IN HANKO MADE IN HANKO. RUNKO alumiini RUNKOKOOT S-M-L ETUHAARUKKA alumiini TAKAVAIHTAJA Shimano Nexus 5 Di2 MUUR500 JARRUT Shimano MT400 hydrauliset levyjarrut 160/180mm RENKAAT Schwalbe Big Apple 50-622 MOOTTORI Shimano Steps E6100 250W-60Nm AKKU Li-Ion 504Wh-36V-14Ah LATURI E6000 LATAUSAIKA n.5h TOIMINTASÄDE jopa 180km OVH 3190 HELKAMA TE5 Kaupunkipyörä seitsemällä vaihteella työmatkapyöräilyyn, ostosreissuille ja muille kaupunkimatkoille. Shimano Steps moottori ja integroitu 504 Wh:n akku jonka toimintasäde on jopa 100 km. RUNKO alumiini RUNKOKOOT 48-54cm ETUHAARUKKA teräs JARRUT Shimano BR-MT200 hydraulinen jarru 160mm-jalkajarru RENKAAT Schwalbe Energizer Plus 47-622 MOOTTORI Shimano Steps E5000 250W 40Nm AKKU Li-Ion 418Wh-36V-11.6Ah LATURI E6002 LATAUSAIKA n.6.5h TOIMINTASÄDE jopa 125km OVH 2090 HELKAMA E7 Loistava valinta työmatkalle johon saa vaihtelua kulkemalla metsäpolun kautta niin kesällä kuin talvella
Alumiinirungon sivuprofiilia hallitsee massiivinen viistoputki, jossa on näkyvä pokkaus akun yläreunan tasalla. e F illarin testiryhmä K uvat : J uKKa h elminen. Myös keula, kiekot ja putkiosat ovat molemmissa merkeissä samat. Tunturissa on Sramin halvemman tason vaihteet ja Shimanon MT201 -jarrut. Identtisiä runkoja katsomalla voi päätellä, että kyseessä eivät ole vain serkukset, vaan molemmilla pyörillä on samat vanhemmat. Vaikka GZR on Verkkokauppa.comin talonmerkki, niin sekä Avantag-e että Rampag-e ovat läheistä sukua Tunturin eMaxin ja 275e:n kanssa. Moottoria ja akkua ei ole piilotettu, mutta ne on kuitenkin integroitu osittain runkoon. Edessä joustaa 100-millinen RockShox Judy TK Silver -keula. GZR on varustettu Shimanon XT-osilla ja MT501 -jarruilla. O lemme aiemmin koeajaneet GZR Advantag-e -sähköläskin (Fillari-lehti 2/2019), jonka muotoilu on suoraa sukua plussarenkaiselle Rampag-e:lle. Kiekkosetti painaa kaikkine kilkkeineen 5,59 ja ajokuntoinen pyörä www.fillari-lehti.fi Fillari 93 Jäykkäperäisen GZR Rampag-e -plussapyörän mielenkiintoisin juttu on Shimanon Steps E7000 -moottori, johon emme ole aiemmin päässeet tutustumaan. Ero löytyy osasarjoista ja jarruista. Ensitapaaminen oli kaikin puolin onnistunut, sillä moottori toimii mainiosti. Shimanon perustason napoihin on puolattu Trucky Disc -vannekehät, joilla pyörivät Kendan matalanappulaiset, 2,8 tuumaa leveät Havok-renkaat
Renkaat litkuttamalla painoa saa pois muutaman sata grammaa. Trialtyylinen kikkailukin sujuu, sillä etupään saa pompautettua helposti kynnyksille ja vastaan tulevien esteiden yli. XT Jarrut: Shim. Jyrkkä 68-asteinen ohjauskulma ja lyhyt ohjainkannatin saavat pyörän kääntymään melkein kolikon päällä. Ajotuntumaa kuvaa parhaiten sanalla pikkunäppärä. Tällaisen pyörän ostaja tuskin hakeekaan rajojaan hurjastelemalla hulluna laskuissa ja ryskäämällä täysillä kivikoissa. Pienipiirteisessä maastossa GZR on vaivaton käänneltävä. Shimanon ”merkittömät” MT-501 -jarrut ovat sekä tunnokkaat että tehokkaat.. 21,25 kiloa. Pikku modauksella pyörään saa siis samalla kertaa mukavuutta, pitoa ja lisää akkukestoa. Miedommin potkiva moottori kuluttaa myös vähemmän virtaa. MT-501, jarrulevyt 180 mm Kammet/ratas: Shim. 72-senttinen ohjaustanko on nykypyörissä kapea, joten toivomuksena olisi muutaman sentin leveämpi ”ratti”, jolla ajamiseen tulisi vakautta. Kooltaan se on kuitenkin hiukan pienempi ja myös kevyempi. Plussarenkaat tasoittavat osaltaan kulkua, mutta silti jäykkäperäinen pyörä vaatii aggressiivista otetta haastavassa www.fillari-lehti.fi 94 Fillari Merkki: GZR Rampag-e 27,5+ Maahantuoja: Verkkokauppa.com Hinta: 2690 euroa Moottori: Shimano Steps E7000, 60 Nm, kolme tehoaluetta Boost, Trail ja Eco Akku: Shimano BT-E8010 Lithium-Ion, 504 Wh Runkomateriaali: Alumiinia Etuhaarukka: RockShox Judy TK Silver Solo Air, joustomatka 100 mm Koko: 19 (toinen koko 17) Paino: 21,25 kg (ilman polkimia) Ohjaus/satulakulma: 68/73 astetta Vaakaputken pituus: 59,5 cm Satulaputken pituus: 48 cm Akseliväli: 113,5 cm Takahaarukan pituus: 46 cm Keskiön korkeus: 29,5 cm Vaihteensiirtäjä: Shimano XT Takavaihtaja: Shim. Seiskatonninen menee akullisella arviolta 15–20 prosenttia pidempään kuin kasitonninen Shimano. Ajoasento onkin rennon pysty, jota korostaa lyhyt 5,5-senttinen ohjainkannatin. 59,5-senttinen vaakaputki on 19-tuumaiseen runkoon lyhyehkö. Sähköpyörässä paino ei tunnu samalla tavalla kuin luomussa, mutta litkurenkaat rullaavat herkemmin ja ovat maastossa tunnokkaammat. Rauhallisempaan maastossa liikkumiseen ja myös hyötyajoon Rampag-e:n mitoitus sopii hyvin. E8000, 175 mm/34 Takarattaat: Shimano XT, 11–46, 11 ratasta Vanteet: Trucky Disc 30 Navat: Shimano Renkaat: Kenda Havok Pro 27,5x2,8” Ohjaustanko/kannatin: Tequila, 72 cm/Tequila, 5,5 cm Ohjainlaakeri: FSA Satula/tolppa: Selle Royal/alu Kiekkojen paino: 5,59 kg (mukana renkaat, rataspakka, jarrulevyt ja läpiakselit) TEKNIIKKAA Koeajossa GZR Rampag-e 27,5+ Shimanon Steps E7000 -moottori sopii samoihin kiinnityskohtiin kuin E8000. Ajossa huomaa heti, että kyseessä ei ole modernin aggressiivinen loivakulmainen ja pitkärunkoinen maastopyörä
100 milliä joustava keula suodattaa osan ryskyistä, mutta senkin ominaisuudet saa sähköpyörässä nopeasti ulosmitattua. Vaihteen pitää tässäkin tilanteessa olla mieluummin liian pieni, jotta yli 20-kiloinen fillari lähtee liikkeelle. Poljintuntumaltaan erittäin luonnollinen Steps E7000 sopii hyvin Rampag-e:n kaltaiseen jäykkäperään. 7000-sarjalainen kulkee samanlaisessa ajossa akullisella noin 15–20 prosenttia pidempään kuin E8000.. Kasitonnisen värinäyttö on pikkuveljessä korvattu pienemmällä mustavalkoisella versiolla ja vasemmalla puolella ohjaustangossa sijaitsevat tehomoodien valintanapit ovat simppelimmät. Steps E7000 on E8000-moottorin pikkuveli, mutta kiinnityspisteet ovat samat, joten pyörävalmistajat voivat halutessaan käyttää niitä samoissa rungoissa. Liian kovasta vauhdinpidosta pyörä rankaisee heti, mikä yleensä tuntuu satulan lämärinä hanuriin. 25 kilometrin tuntinopeuden tuntumassa avustus liukuu tasaisesti pois, jonka jälkeen GZR kulkee Kendan kohtuullisen hyvin rullaavilla renkailla vajaata kolmea kymppiä ilman avustustakin. Trail-asetus käyttää kasitonnisen tapaan automaattisesti useaa eri tehoaluetta haistelemalla kampiin kohdistuvaa voimaa ja kampinopeutta. Peak power, eli hetkellinen huipputeho on siis aivan muuta kuin EU-normin mukainen 250 wattia, joka on tietyissä määritellyissä laboratorio-olosuhteissa mitattu moottorin jatkuva kyky haihduttaa termodynaamista lämpökuormaa. Jyrkimmässä kohdassa seiskatonnisella joutuu myös käyttämään selvästi enemmän omaa jalkaa, jotta mäki ylipäätään nousee. Isoveljen tapaan seiskatonniseen saa älypuheliman apilla yhteyden, jonka kautta Trailin ja Turbon hyökkäävyyttä ja avustuksen tehoa voi muokata, jos moottorin vakioasetukset eivät miellytä. Yhtä lailla se olisi kasitonnista toimivampi läskipyörissä. Nousuun pitää hyökätä vähän samaan tyyliin kuin luomupyörällä ja latoa pikatahtiin pientä pykälää sisään. Pyörän mukana tulee Shimanon hitaampi laturi, jonka luvataan täyttävän akun neljässä tunnissa 80-prosenttisesti, kun taas täyteen lataaminen kestää peräti seitsemän ja puoli tuntia. Ulkomitoiltaan E7000 on aavistuksen pienempi, mutta keskiöakseli on samanmittainen. E8000-moottorin hetkelliseksi huipputehoksi Shimano ilmoittaa 500 wattia, mutta seiskatonnisesta lukuja ei kerrota. tori pistää avustuksen loppumisen jälkeen vain hiukan vastaan, joten sillä saa runnottua alkuvauhteja vastamäkiin. Muuten veto loppuu ja samalla stoppaa myös kiipeäminen. Se sopii hyvin myös niille pyöräilijöille, jotka eivät turboile kasitonnisellakaan täysillä, vaan säätävät tehoja miedommiksi. Moottori on selvästi kasitonnista hiljaisempi. Mittarissa on mustavalkonäyttö, mutta muuten siinä on samat valikot kuin kasitonnisen värinäytössä. Vaihdoimme pyöriä usein ja hinkkasimme samaa lyhyehköä metsäpätkää, jolloin moottoreiden erot tulivat esiin. 8000-sarjan Shimano vaatii nousuissa reippaita kampikierroksia ja sama pätee pikkuveljeen. Täydellä Boost-teholla Steps E7000 oli joka vedolla noin sekunnin isoveljeään hitaampi. Helpohkoista poluista nautiskelu on GZR Rampag-e:n ominta aluetta. Tässä suhteessa ei kasitonniseen verrattuna huomaa mitään eroa. Väännössä on eroa 10 newtonia (60/70 Nm). Tasaisella ja laskuissa 7000-sarjan mootmaastossa. Täydellä teholla 7000-sarjan moottori hyökkää mutkastakin inan verran miewww.fillari-lehti.fi Fillari 95 7000-sarjan moottoriin on tehty yksinkertaiset ja hyvin toimivat painonapit, joista vaihdetaan tehoalueita. Meillä oli testilenkeillä verrokkina Rock Machinen 150 milliä joustava täpäri Shimanon Steps E8000 -moottorilla. dommin. 100 milliä joustava keula toimii kohtalaisesti, mutta joustoa voisi olla 20 milliä enemmänkin. Satulassa voi polkea vauhteja jokaisella hiukankin tasaisemmalla polunpätkällä ja päästellä rytöpätkät seisten läpi. Tasamaatykittelyssä moottoreissa ei tunnu Boost-moodilla olevan kovin suurta eroa potkussa. Akku on molemmissa moottoreissa sama 504-wattituntinen, mutta käyttöliittymässä on eroja. Shimanon XT-sarjan vaihteet toimivat myös sähkärissä hyvin. Kampien etäisyys toisistaan, siis Q-factor, on näin ollen sama ja identtinen luomupyörien kanssa. 7000-sarjan moottorin kanssa niitä pitää käyttää ahkerasti, jotta pyöritykset pysyvät tarpeeksi korkeina.. Shimanon moottoreiden ”tehoero” näkyy myös virrankulutuksessa. Trail-asetuksella 7000-sarjalainen sen sijaan vaatii selvästi enemmän lihasvoimaa peliin, jotta moottori antaa täyden väännön ja peak powerin. Korviin kuuluu vain mietoa surinaa. Vedimme muutamaan otteeseen myös noin minuutin kestävän hyväpintaisen latupohjanousun, jonka keskijyrkkyys on yhdeksän prosenttia ja jyrkin pätkä 21-prosenttinen. Mäkistartti vaatii pienen kammenpyöräytyksen, jotta moottori herää henkiin. Painoeroa moottoreilla on pikkuveljen hyväksi noin 100 grammaa (2,78 kg/2,9 kg). Alkuherkkyys paranisi ja kulmat loiventuisivat sopivasti
010 505330 050 557 0197 Pyörämestari Salomaa polkupyörät • renkaat • huollot • • korjaukset • varaosat • Järvisen pyörä ja urheilu Puh: (03) 782 4629 Ville Järvinen: 040-5222170 Jari Virtanen: 045-8969469 Rauhankatu 6, Lahti Avoinna: ma-pe 9-18, la 9-14 www.jarvisenpyora.fi MYYNTI • HUOLTO • VARAOSAT JA TARVIKKEET RUOKASENKATU 10 ROVANIEMI • Puh. Fillarialan asiantuntijaliikkeet 96 Fillari www.fillari-le hti.fi PyöräkauPPaa ja Pyörähuoltoja jo vuodesta 1925! Erittäin hyvä valikoima sähköpyöriä Tunturi, Helkama, Specialized, Orbea, Nishiki www.polkupyoria.fi Heponiementie 12 48300 KOTKA puh. 016 345 996 WWW.MOUNTAINBIKECENTER.FI Pyörien huollot 25 vuoden kokemuksella 25VUOTTA
• ILMOITTAUDU EDULLISESTI 31.5.2019 MENNESSÄ JÄMI147 040-. Fillari 97 sauna ja ruokailu kilpailun jälkeen. Kilpailukeskuksena toimii Jämi Areena. Lähtöä vauhdittaa huippumaantiepyöräilijä Lotta Lepistö. 573 6120 WWW.JAMI147.FI Jämi84-maastopyöräilytapahtuma jälleen Jämillä Reitit Jämin Ja Vatulan harjumaastoissa ovat tuttuja jo aiemmilta vuosilta. Reitit sopivat kaikenkuntoisille pyöräilijöille. MTB sähkö pyörä k a u p p a . QURUK BOSCH PERFORMANCE CX Järjestelmä ja moottori Bosch Performance CX Kantama Jopa 130km Rungonkoko 18”, 20” SE todella hyvä pyöräkauppa PERUSPYÖRÄT RETKIPYÖRÄT MAASTOPYÖRÄT KILPAPYÖRÄT ERIKOISPYÖRÄT SÄHKÖPYÖRÄT 45 eri mallia! CHEBICI-mittatilauspyörät Vanha Yhdystie 2 • 04430 Järvenpää • 09 286 559 www.chebici.fi • avoinna ma–pe 9–18, la 9–14 Sydämellä ja suurella ammattitaidolla Järvenpään Yrittäjien Vuoden uranuurtaja 2017 Huolto • varaosat • varusteet • asusteet • pyörävuokraus. 10.8.2019 JÄMI84-. • Jämillä myös pyöräparkki ja pyörien pesupaikka • Maittava lounas tapahtuman jälkeen Jämi Areenalla . c o m Tinkimätön sähköpyörä maastoon kuin maastoon Info@sahkopyorakauppa.com | 050 566 1706 Tehokaaalla Apachen sähköpyörällä kuljet helposti kaupungissa kuin haastavassa maastossa
Tourin TarinaT – voittaja ja voitetut Ensitestissä jousitettu gravelpyörä Cannondale topstone Carbon Koeajossa Fanticin sähköavusteinen maantiepyörä Fazuan ”putkimoottorilla” Haastattelussa megamaTkojen ennäTysmies jonas Deichman Ilmoittautumiset ja lisätietoja www.twd.fi 29. seuraavassa numerossa 5/2019 on tilaajilla 30.8. ja lehtipisteissä 3.9. Finlandia MTB Messilässä 25.8.2019 Tänä vuonna myös Fatbike Finlandia! AjEttu Eri mErKKiEn 2020-uuTuuksia – luomunA jA säHKöllä
49 ,90 2690 ,00 Apurahalla 70,22/kk (60 kk)* GZR Rampag-e -sähkömaastopyörä – 27,5+” Tunturin kanssa suunniteltu ja Shimanon osilla varustettu ketterä plussapyörä. Verk.com/69421 Kokoontaitettava Pistosuojatut renkaat USB-latauspistoke Ajovalo 699 ,00 Apurahalla 38,00/kk (24 kk) KAUPUNGIN VILINÄSTÄ HAASTAVAAN MAASTOON Esimerkki Apuraha-kertaluotosta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. 39 ,90 GZR Pedelec Plus 2019 -sähköpyörä taittuvalla rungolla – 20” Suosituin sähköpyörämme sopii myös aloittelijalle. Verk.com/2127 Shimano XT -osasarja Akku 500 Wh Runko 19” 2990 ,00 Apurahalla 77,50/kk (60 kk)* 2990 ,00 Apurahalla 77,50/kk (60 kk)* GZR Cargo On-e -sähköavusteinen tavarapyörä Kuomulla varustettu vanerinen kuljetuslaatikko, jossa on turvavyöt kahdelle pienelle matkustajalle. Tämä kompakti taittopyörä on helppo sekä hauska ajettava, ja se sopii lähes kaiken kokoisille ajajille. Luoton myöntää Lowell Rahoitus Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki).. Verk.com/12988 Etuja takavalot SRAM Apex 11s -vaihteisto Tektron tehokkaat nelimäntäiset jarrut 250 W Bafang -keskimoottori Akku 522 Wh GZR Repair Stand 01 -polkupyörän huoltoteline Säädettävä teline kaikille runkohalkaisijoille helpottamaan haastavia korjauskohteita. Haku rampag-e Shimano Steps E7000 -moottori Akku 504 Wh Runko 17” ja 19” GZR Dominanc-e -sähköfatbike – 26” Bosch Performance CX -moottori takaa pitkän toimintasäteen lisäksi etenemiskyvyn, jota muut yrittävät jäljitellä. Verk.com/61497 Säädettävä korkeus Vakaa ja tukeva Continental Grand Prix 5000 -maantiepyörän rengas Koot 23, 25, 28 ja 32 mm Vectran™ -pistosuojaus Kevyt ja nopea maantierengas uusimmilla tekniikoilla viritettynä. Haku prix 5000 alk. Häikäisee keveydellään ja ominaisuuksillaan
TOSINOPEA trekbikes.com Täysin uusi Top Fuel on täysjousitettu XC-pyörä vauhdikkaaseen ja hauskaan seikkailuun.