Nro 5 / 2007
HINTA
7.00
TOURIN MAHALASKUT
Koosteessa
Koeajossa
DH-kilpuri Iron Horse Sunday BH tempopyörä Maantiepyörä Canyon Ultimate AL F8 Helsingin kaupunkipyörät
KOTIMAAN ARVOKISAT
Kuukauden fillarinaama
Maratonmies Eero Jäppinen
Esittelyssä ja tyypeissä
2008 UUTUUKSIA
GT, Kona, Trek, Timeless, Shimano, Campagnolo, SRAM, Fox jne.
PALVKO 2004-
www.fillari-lehti.fi
Matti Lehikoisen tarinat loistavasta maailmancupkaudesta · Ergonomiatestissä Campagnolon, SRAMin ja Shimanon maantiekahvat · Maailmanympärimatkaaja Jukka Salminen Euroopassa
5 / 2007
TÄSSÄ NUMEROSSA:
Koeajoja ja testejä
36 Koeajossa Toni Bergin Iron Horse Sunday 40 Ergonomiavertailussa maantiekahvat kolmelta merkiltä 46 Koeajossa maantietykki Canyon Ultimate AL F8 50 Koeajossa aika-ajopyörä BH Global Concept Aero LT40 52 Koeajossa enduropyörä Cube AMS Pro 100 56 Tsygien tsygät - koeajossa Helsingin kaupunkipyörät
Esittelyssä
2008 -UUTTA
s.20
Koeajossa
Uutuusextra
20 Esittelyssä 2008-uutta mm. GT:ltä, Trekiltä, Konalta, Olmolta, Shimanolta ja SRAM:ilta
Toni Bergin IRON HORSE SUNDAY s.36
Ergonomiavertailussa
Treeniohjeita ja kisoja
68 Tour de France maaliin skandaalien säestämänä 72 Projekti Myllyn huipennus lähellä 76 Kisasilpussa päättyvän kesän kisat
Matkoja
60 Jukka Salminen jatkoi Turkista Eurooppaan
s.40
Koeajossa maantietykki
MAANTIEKAHVAT KOLMELTA MERKILTÄ
Ihmisiä ja ajoporukoita
16 Matti Lehikoinen toiseen maailmancup-voittoon 18 Jussi Veikkasen kesäkuulumiset 59 Esittelyssä Kaupin Kanuunat 66 Kuukauden fillarinaama Eero Jäppinen
Canyon Ultimate AL F8 s.46
Tsygien tsygät
Palstat
6 8 84 87 88 89 Ohjaustangon takaa Pikalinkku uutisia ja uutuuksia Fillaritori Fillari-lehden tilauskuponki Pikajalka Seuraavassa numerossa
KOEAJOSSA HELSINGIN KAUPUNKIPYÖRÄT
s.56
4 Fillari
Ammattimekaanikkojen suosittelema. Just like us.
Shimano Deore XT HG-kassetti 9-vaihdetta. Täydellinen voimansiirto HG-ketjulla.
Shimano XTR vaihdevaijerisarja. Ahead is where you want to be. Sarja sisältää vaijerit, silikoonirasvatut vaijerikuoret ja päätehylsyt.
Jarrupalat MTB V-jarruihin, toimivat moitteetta niin kuivissa kuin märissä olosuhteissa. Sopivat XTR, XT, LX ja Deore jarruihin.
Osh:
Osh:
Osh:
82
40
7,90
www.shimano.com
Kotimaisen median uutiset perustuivat aika suurelta osin suoraan kansainvälisten uutistoimistojen tarjontaan, ja yksi perättömään huhuun perustuva juttu meni sujuvasti mediassa läpi, vieläpä ilman korjausta. Tämänkertainen Ranskankierros oli myös siinä mielessä ainutlaatuinen, että suomalaiset mediat seurasivat kisan tapahtumia jo ennen dopingkäryjäkin tiiviisti. Kun negatiivisellakin julkisuudella näyttää olevan positiivisia vaikutuksia lajiin, täytyy toivoa että sama tarttuu myös pyöräilypiireihin. Myös Peter Selin tulee varmasti taas isolle joukolle uusia kilpailun seuraajia tutuksi, kun Euros-
port näkyy yhä useammissa kotitalouksissa. klo 9-16 Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Markkinointitoimisto Sinisilta, Ossi Sinisilta PL 36, 13721 PAROLA puh. FILLARI-LEHDESSÄ JULKAISTUN AINEISTON OSITTAINENKIN LAINAAMINEN ILMAN LUPAA ON KIELLETTY. Ratkaisevinta taisi olla se että kansainvälinen pyöräilyliitto UCI "unohti" kertoa Tourin järjestelyorganisaatiolle Rasmussenin saamoista varoituksista, jonka jälkeen kisan järjestelyorganisaatio taisi hiukan painostaa Rabobank-tallin johtoa. Näin Rasmussen sai pakata laukkunsa ja poistua kilpailusta johtopaikalta ilman että hänelle tehdyissä testeissä oli mitään epäselvää. Taas täytyy todeta se, että ammattilaisten ja harrastajien maailmat ovat onneksi niin kaukana toisistaan, että pyörällä kuntoilevien määrään Tourin ikävät uutiset eivät juuri vaikuta negatiivisesti. Nopeaa toiminta ei varmaankaan tule olemaan, sillä UCI:n ja Tourin järjestäjän ASO:n johtajat eivät taida olla vieläkään oikein keskusteluväleissä. TILAUSPUHELIN 019-483 470. syyskuuta. Toinen nolo tapaus oli tietysti Michael Rasmussenin "käry" tai oikeastaan "huonomuistisuus". Annetaan vaan ammattilaisten touhuta omiaan ja lähdetään lenkille rinta kaarella, sillä ajaminen on edelleen parasta huumetta. Nyt myös pääkaupunkiseudulla asuville on tarjolla oma kuntoajo 9. Uutisessa mäkikilpailua johtaneen ajajan kerrottiin jääneen kiinni dopingtestissä etapilla, jolla hän ei edes joutunut testiin. MIKÄLI HYVÄKSYTTYÄ ILMOITUSTA EI TUOTANNOLLISISTA (FORCE MAJOR) TAI ASIAKKAASTA JOHTUVISTA SYISTÄ VOIDA JULKAISTA, LEHTI EI VASTAA ILMOITTAJILLE MAHDOLLISESTI AIHEUTUVISTA VAHINGOISTA. Saa nähdä, kuinka kauan tässä selvittelyssä menee ja mikä on lopputulos. Mies oli jo ainakin kerran testattu kilpailun ulkopuolisesti kesäkuun aikana, mutta muutamia muita testejä oli jäänyt väliin kun hän ei ollut "muistanut" kertoa matkustussuunnitelmiinsa tulleista muutoksista. (03) 671 5474 fax (03) 671 5057 Julkaisija: Becorel Oy Kustantaja: RideMedia Oy PL 140 05801 HYVINKÄÄ Toimitusjohtaja: Jukka Helminen Painopaikka: SP-Paino Hyvinkää Sähköposti: toimitus@fillari-lehti.fi
OHJAUSTANGON
TAKAA
T
our tuli ja meni, ja tällä kertaa tapahtumasta jäi melko sekava jälkimaku. Uutinen koski oletettua käryä etapin jälkeisessä testissä ja uutisoitu ajaja oli mäkikilpailun voittanut Mauricio Soler. Janne
www.fillari-lehti.fi 6 Fillari
FILLARI-LEHTI ILMESTYY SEITSEMÄN KERTAA VUODESSA. TILAUSHINNAT: VUOSITILAUS 40 EUROA, KESTOTILAUS 37 EUROA . VIRHEIDEN AIHEUTTAMISTA VAHINGOISTA. HUOMAUTUKSET ON TEHTÄVÄ 8 PÄIVÄN KULUESSA ILMOITUKSEN JULKAISEMISESTA.
www.fillari-lehti.fi. On nimittäin aika outoa että Vinokourovin tasoinen kuljettaja käyttää menetelmää, josta on jääty jo kiinni kautta maailmanhistorian ja vielä ehdoin tahdoin ajaa etapilla niin kovaa että testiä ei pysty välttämään millään. Alexandre Vinokourovin verisekoilut olivat varmasti monelle pyöräilyä pidempään seuranneelle katkera paukku, sillä kyseessä on todella suosittu ja sympaattinen henkilö ja ainakin itselleni koko sotkusta jäi sellainen kuva että homma ei tainnut olla ihan niin kuin mediassa esitettiin. Tämä sitten tulkittiin, niin kuin dopingtohinoiden keskellä varmasti helposti tapahtuu, jolloin huhut lähtivät heti liikkeelle. LEHTI EI VASTAA TALOUDELLISESTI PAINO- YM. TILAAMATTA LÄHETETTYÄ MATERIAALIA EI PALAUTETA. Hiihtoa muutama vuosi sitten ravistelleet dopingsotkut lienevät olleet ainakin osasyynä siihen että laji on entistä suositumpi kuntoilijoiden keskuudessa. Päätoimittaja: Janne Lehti (019) 483 427 Toimittaja: Arttu Toivonen Toimituksen sihteeri: Virpi Hyökki Ulkoasu: Marja Penttilä Osoite: PL 140 05801 HYVINKÄÄ Käyntiosoite: Kalliokierto 14 05460 HYVINKÄÄ Toimituksen puhelin: (019) 483 490 fax (019) 483 480 Tilaukset, hintatiedot ja osoitteenmuutokset: (019) 483 470 ark. Silloin järjestetään Tour de Helsinki, joka on paikkakunnan viiden seuran yhteishanke. Nelonen on muuten suunnitellut Tourin tarjonnan laajentamista ensi vuonna. FILLARI-LEHTI VASTAA VAIN TILAAMASTAAN MATERIAALISTA. LEHDEN VASTUU ILMOITUKSEN POISJÄÄMISESTÄ TAI JULKAISEMISESSA SATTUNEESTA VIRHEESTÄ RAJOITTUU MAKSETUN MÄÄRÄN PALAUTTAMISEEN. Syy tuohon listoilta pois vetämiseen taas oli se että toimisto katsoi ihan oikein että pilkkupaita on jo voitettu, sillä jäljellä olevilla etapeilla oli niin vähän pisteitä jaossa. Tapauksen käsittely jatkuu yhä, mutta aloitteen tekijä on ehkä pienoinen yllätys: Rabobank-tallin nimisponsorina toimiva suuri hollantilainen pankki on ilmoittanut selvittävänsä asian, sillä Rabobank epäilee nyt tukemansa tallin ajajan tulleen savustuksi ulos kilpailusta ilman syytä. Reitillä on pituutta 140 km ja se kiertää melkein kaikki pääkaupunkiseudun hienoimmat pikkutiet. Tänä kesänä maantiellä lenkkeilevien määrät ovat Suomessakin nousseet ja Jenkkilässä maantiepyöräily on nyt pop. Harrastajamäärän nousu tosin on myös näkynyt kaikissa tämän kesän kuntotapahtumissa. Uutinen sai tietolähteittemme mukaan alkunsa siitä, että yksi vetoja välittävä toimisto veti Solerin ja mäkikuninkuuden pois vedonlyötilistoiltaan. Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Nelonen tekivät asian suhteen ansiokasta työtä ja lisäksi Joona Laukan toimittamat haastattelut Nelosen IS urheilu-uutisiin olivat mukava lisä tapahtuman seurantaan
03-7831400. 10 - 18 la 10 - 15
KUOPIO Puijon Pyöräpiste, Puijonkatu 26, Puh. 09-727 5578
JÄLLEENMYJÄT:
Avoinna: ark. Pyöräilyn erikoisliike
HELSINKI Cycle Center, Helsinginkatu 9, puh. 017-263 3273 LAHTI Leppäsen Pyörä Ky, Vesijärvenkatu 24, Puh
Delphi 5.0 sopii hyvin myös yöpyöräilijöille, sillä mittarin taustavalo toimii hyvin. Suositushinta: 78 e Maahantuonti: Shimano Nordic Cycle Oy
Niken maantiekengät
Niken Lance Limited Edition -maantiekengissä on tukeva hiilikuitupohja ja lesti tuntuu suomalaiseenkin jalkaan sopivalta. Mittarin mukana tulee sykepanta, mutta laite ymmärsi myös Polarin Wearlink-sykepannan lähettämät syketiedot. Kovavauhtisessa ajelussa kovapohjaisilla poluilla rengas on luotettavan oloinen ja kurveissakin pito on oikein hyvä. Kengän rakenne on tukevan oloinen ja lukollinen yläkiristys takaa hyvän istuvuuden ja sen että kenkä pysyy tiukasti kiinni jalassa. Mittarin asennus ylikoon ohjaustankoon oli sujuvaa ja periaatteessa näytön valikoista selviytyi myös lukematta manuaalia. Sinertävä linssi antaa hyvän kontrastin jopa pilvisessä säässä, joten laseilla pärjää melkein joka kelillä. Razer MX on 2.30-tuumainen, pyöreällä profiililla varustettu vain noin 540-grammainen kohtuullisen kevyesti rullaava rengas, jonka koko takaa sen että ilmatilaa riittää, vaikka renkaissa pitäisikin hiukan alhaisempia paineita. Suositushinta: 299 e Maahantuoja: Oy Duell Bike-Center Ab
8 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Maahantuoja: Shimano Nordic Cycle Oy Shimanon uusi ajolasimalli vaikuttaa aluksi aika minimalistiselta, mutta ajettaessa lasit pysyvät melkein huomaamatta paikallaan ja kun niissä ei ole varsinaisia kehyksiä, ne eivät rajoita näkökenttääkään. Laitteella on kylläkin hintaa jo 129 euroa, mutta siihen rahaan saa mittarin, joka näyttää nopeuden ja matkan langattomasti sekä myös kuskin sykkeen. Silloin etuna on ainakin se että kuvio ei mene helposti tukkoon, kun matalien nappuloiden välit puhdistuvat niin nopeasti. Renkaan kuvio perustuu mataliin nappuloihin, joista keskimmäiset ovat sen verran leveitä että kovalla pohjalla rengas
tuntuu todella nopealta. Hinta: 39 e Maahantuoja: Foxcomp Finland Oy
Shimano Galaxy ajolasit Blackburnin valikoimiin fillarimittari
Pumpuista ja muista tarvikkeista tutun Blackburnin tuotevalikoimaan kuuluu nykyään myös mittareita, joista kokeiltavaksemme saapunut Delphi 5.0 vakuutti heti monipuolisuudellaan. Vaikka rengas on valmistajan ilmoituksen mukaan kuivan kelin kumi, toimii se kohtuullisen hyvin märällä kelilläkin. Mittariin saa syötettyä rengaskoot kahta pyörää varten, joten kahta erilaista pyörää käyttävän on mahdollista siirtää mittari nopeasti pyörästä toiseen. Pikalinkku
uutisia ja uutuuksia
Panaracer tekee paluun Suomeen
Japanilaisen Panaracerin renkaita ei ole juurikaan sitten Smoken, Dartin ja Spiken aikojen Suomessa näkynyt, mutta nyt niitä taas saa
Juoman maut ovat minttusuklaa ja mansikka. Maku on melko makea, joten se on etenkin nuorempien käyttäjien mieleen. Kramppien estämiseksi on magnesiumia 60 mg. Maustamattoman jauheen etu on se, että sitä on helppo sekoittaa kiinteään ruokaan, esimerkiksi puuroon. Kuvassa myös olevan sitruunan makuiseen urheilujuomaan on lisätty kofeiinia aineenvaihdunnan kiihdyttämiseksi. Valmistaja: Fenno Sport
www.fillari-lehti.fi. Vahvaan kofeiinipitoisuuteen sisältyy kuitenkin riski, mikäli juomaa juodaan paljon pitkäkestoisessa suorituksessa. Proteiinia on 29 g ja B-vitamiineja yli päivittäisen vähimmäistarpeen. 50 grammasta löytyvä 120 mg kofeiinia vastaa noin 3 kahvikupillista eli reilua yhtä tablettia. Gutzy Loaderin laktoositon tankkausjuomajauhe (9 e/500 g) on maltodekstriini- ja isomaltuloosipohjainen tankkausjuoma, joka on tarkoitettu energiatankkaukseen ennen pitkäkestoista suoritusta. 6 % vahvuisesta juomasta 120 mg kofeiinia saadaan jo 7,5 desin annoksesta valmista juomaa, joten mikäli juomaa kuluu useita litroja suorituksen aikana, kannattaa harkita kofeiinipitoisen juoman käyttämistä ainoastaan suorituksen loppuvaiheilla, mikäli ei ole aivan varma oman elimistön kofeiinisietokyvystä. Tuotevalikoiman mielenkiintoisin uutuus on ehkä kuitenkin vähälaktoosinen palautusjuoma Gutzy recovery drink (13,9 e/ 500 g). Urheilusuorituksen aikana nautittava laktoosivapaa urheilujuoma Gutzy sports drink (11,5 e/500 g) on saanut vadelman makuisen juoman tilalle tropiikin hedelmät maun. Kilokaloreita on 380, hiilihydraatteja 60 g, joista sokereista 38 g. Muut urheilujuomamaut ovat pysyneet ennallaan. Minttusuklaan maku on ainakin monen suklaan ystävän mieleinen, eikä 100 grammassa jauhetta seuraa mukana kuin 2 grammaa rasvaa. Gutzy -urheiluravinneuutuuksia
Kotimaisen Fenno Sportin viime vuonna lanseeraama Gutzy-urheiluravinnesarja on täydentynyt hiljattain tankkaus- ja palautusjuomalla sekä palautuspatukoilla. Noin 20 % vahvuisena nautittava juoma sekoittuu poikkeuksellisen hyvin veteen. 100 grammassa jauhetta on 367 kilokaloria, 92 g hiilihydraatteja, joista vain 11 g sokereita. 100 g jauhetta sisältää 348 kilokaloria, 87 g hiilihydraatteja joista sokereita 65 g, sekä c-vitamiinia 240 mg. Jauhe on maustamaton, joten puhdasta maltodekstriinia käyttäneet tuntevat tuotteen maun tutuksi. Jauhe on myös vitaminoitu ja 100 g jauhemäärällä täyttyvät myös päivittäiset B- ja C-vitamiinitarpeet. Glukoosista, maltosta ja isomaltuloosista pääosin koostuva juomajauhe tyydyttää urheilun tarpeet niin hitaiden kuin nopeiden sokereidenkin osalta
7.10. 2.9. Africabike-vaihtoehtoja tulee tarjolle kaksi, 299 euron hintainen vaihteeton malli sekä 349 euroa maksava 3vaihteinen versio. Öjan kierros Kokkola/GIF kuntotap. 23.9. 30.9. Tour de Tampere (MTB) Tampere/PKK 22. Kuskien haastatteleminen ja kommenttien kerääminen on varmasti paljon vaikeampi laji kuin suora ajamisen kuvaaminen, mutta Clay Porter on onnistunut tässä erinomaisesti. Leijona maantieajo Hämeenlinna/HlT XCO ja DH MM-kilpailut GBR SRAM-cup Hyvinkää/HyPy Hervanta-GP Tampere/TY DH-Cup Tampere/TY Pirkka MTB-Maraton, SM Tampere/TY 9.9. 16.9. 2.9. 15.9. Vaikka liki puolentoista tunnin mittainen leffa käy läpi kaikki osakilpailut, ei kyseessä ole mikään urheiluruutumainen kooste, vaan tyylikkäästi toteutettu katsaus alamäkiajon maailmaan. 8.9. Näin pyörätehdas seuraa viime vuosina muotiin tullutta toimintamallia jossa muutamalla kymmenellä eurolla on voinut ostaa vaikkapa vuohen tai lehmän lypsämään maitoa kovimmasta nälänhädästä kärsiville alueille - tässä tapauksessa lahjoittaja saa tuplasti hyvän mielen, toisen omasta ja toisen Afrikkaan toimitetusta pyörästä. 25.-30.9. Between the Tape toimisi hyvin jopa valtakunnanverkossa lajia esittelevänä dokumenttielokuvana, mutta kuuluu melko itseoikeutetusti myös jokaisen DH-fanin kokoelmiin. Kuvat eivät vyöry eteen musiikkivideomaisella tahdilla, vaan ohjaaja ja leikkaaja ovat malttaneet jättää tilaa maisemille ja ihmisille. 29.9. Kunkin radan ja paikan erityispiirteet selviävät hyvin kuskien peilatessa omia kokemuksiaan toisten kokemuksiin. Porter on kiertänyt koko kauden 2006 alamäkiajon maailmancupin osakisoja sekä muutamia merkittäviä sarjan ulkopuolisia kisatapahtumia. 23.9. 1.9. Kisat käydään läpi huippukuskien (Sam Hill, Cedric Gracia, Nathan Rennie, Matti Lehikoinen) avustuksella, niin että kuskit kertovat leppoisasti jutellen kokemuksiaan radasta, isäntämaasta, kisahistoriastaan sekä muista kilpailijoista. Huikeasta pituudestaan huolimatta Between the Tape ei lässähdä eikä katseluinto lopahda missään vaiheessa. 30.9. 3. Tämä on se pätkä, jota Suomessa pitäisi vähitellen alkaa näyttää jo sen tarpeeksi hehkutetun 1995 Tukholman tapauksen sijaan kansallistunnetta herättävissä TVspoteissa... 4.9. Kuvauksen tekninen taso ja ohjaustyö ovat molemmat hyvin korkeaa luokkaa. Saatavuutta kannattaa kysellä kotimaisilta Konakauppiailta.
Silmälappuvidiootti
Between the Tape
Valtaosa tämän päivän maastopyöräleffoista pyörii pelkästään freeriden ympärillä, joten Clay Porterin ohjaama Between the Tape on virkistävä ja ennen kaikkea laadukas poikkeus linjasta. 9.9. Arvio: 5555 Hinta: 29 e Maahantuoja: Foxcomp Finland
Tapahtumakalenteri
1.9. 8.9. Leijona-tempo Hämeenlinna/HlT Enduro Halikko/MS-Team 4. 3.-9.9. Tour de Helsinki Porvoon tempo Porvoo/Akilles Paloheinä-XC Helsinki/CCH Lieto tempo Lieto/TVC Finlandia Maastopyöräily Lahti MM-maantie Saksa DH-Cupin finaali Himos/Riding JKL Tawast MTB-Maraton Hämeenlinna/TCC AIRIX Cyclocross Tampere/P-Union SM-Cyclocross ja KK Cross Espoo/IK-32
12 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Nyt Kona vie koko jutun uudelle tasolle: ensi kaudella pyörä tulee yleisön saataville niin, että jokaista täällä myytyä kahta pyörää kohden Kona lahjoittaa yhden pyörän hyväntekeväisyysjärjestön käyttöön Afrikassa. Idea on ollut kekseliäs, sillä merkki on sekä kerännyt lahjoituksia että lahjoittanut itse yksinkertaisia, karuihin olosuhteisiin soveltuvia ja helposti huollettavia peruspyöriä Afrikassa toimivien hyväntekeväisyysjärjestöjen käyttöön. Pääpaino on ollut HIV:n ja aidsin vastaista työtä tekevissä järjestöissä, joille kalustoa onkin kertynyt mukavasti. Erityisen hieno kohta on elokuvassa luonnollisesti läpi käytävä kauden 2006 Brasilian osakilpailu, joka toimi Matti Lehikoisen ensimmäinen maailmancup-kisavoiton näyttämönä. Muutamaan DH-sirkuksen tähteen luodaan syväluotaavampi katsaus, ja muun muassa brittiläinen Athertonin sisarusparvi, Steve Peat sekä radoilta kymmenen maailmanmestaruuden jälkeen vetäytynyt (mutta elokuvan valmistumisen jälkeen paluun tehnyt) Nicolas Vouilloz esitellään hienosti. 1.9. Pikalinkku
uutisia ja uutuuksia
Kona Africabike myyntiin
Konan Africabike-projekti on herätellyt kansalaisia rapakon takana osallistumaan hyväntekeväisyystyöhön. Musiikkilinjaus on toimiva, hiphopista letkeään raggaan, mutta toki mukaan on otettu myös autotallihenkistä räkärokkia
Myös vahvuuksin.
Rudy Project -urheiluaurinkolasit. JYVÄSKYLÄ, Kauppakatu 20, puh. Maailmanmestareiden valinta. 0201 70 8660. ROVANIEMI, Kalotinlinna, Koskikatu 14-16, puh. kaikille aktiiviurheilijoille. TURKU, Pupilli, Eerikinkatu 6, puh. 0201 70 8530.. OULU, Hallituskatu 19, puh. VAASA, Rewell Center 109, puh. 0201 70 8810. Samat lasit voivat toimia aurinkolaseina vahvuuksin, aurinkolaseina ilman vahvuuksia ja tarvittaessa silmälaseina ilman aurinkolasilinssiä.
Flip-up-aurinkolasilinssit voidaan nostaa ylös tai poistaa kokonaan silmälasilinssien edestä.
www.rudyproject.com
Rudy-tuotteita myyvät toistaiseksi vain seuraavat Instrumentarium-liikkeet: HELSINKI, Aleksanterinkatu 15, puh. TAMPERE, Hämeenkatu 13, puh. 0201 70 8740. 0201 70 8790. 0201 70 8860. KUOPIO, Aapeli, Kauppakatu 28, puh. 0201 70 8480. 0201 70 8000, Itäkeskus, Itäkatu 1, puh. LAHTI, Aleksanterinkatu 15, puh. 2006 Torinon olympiakisoissa 45 mitalia ja 2007 Sapporon hiihdon MM-kisoissa 11 mitalia! Erinomainen ratkaisu juoksijoille, suunnistajille, pyöräilijöille, ampujille, purjehtijoille, golffareille, hiihtäjille... 02-250 7322. 0201 70 8070
Seuraavaksi oli jälleen viikon tauko maailmancupissa ja me matkustimme Itävallan Leogangiin kisoihin. Maalissa Hill oli kuitenkin edelleen saman verran perässä ja voitin jo toisen maailmancupin kisani. Olin tyytyväinen, että olin podium-vauhdissa kun rata oli kaikille sama. Steve Peat on edelläni noin 70 pistettä ja Minnaar noin 40 pistettä jäljessä. Niin kävi nytkin, sillä juuri kun minulla oli minuutti lähtöön, alkoi vettä tulla taivaalta. Kisassa tapahtui kuitenkin jotain merkillistä kun startista ensimmäiset kaksi minuuttia olin ihan muissa maailmoissa. Dee Hoo
- kuulumisia
Matti Lehikoinen
Terve!
dellisen jutun viimeinen lause meni lause meni jotenkin näin, että "seuraavat neljä kisaa pitää ajaa tasaisesti, jos haluan olla viiden joukossa kokonaispisteissä". Niin hullulta kuin se kuulostaakin, kyseessä oli Sveitsin cupin kisa. Aika-ajossa nimittäin pysähdyin radalle seisoskelemaan noin 20 sekunniksi, että saisin ajaa aikaisemmin iltapäivällä, koska joka päivä oli alkanut sataa noin klo 16. Olin kisaa edeltävän päivän aikalaskussa nopein, ennen tallikaveriani Brendan Faircloughtia. Leogangissa oli yllättävän hankala ja juurinen rata. Kun kaikki oli saatu alas, olin tuloksissa neljäs. Ehdin olla hotseatillä noin 10 minuuttia kun taivas repesi ja vettä satoi kaatamalla. Oli hyvä pitää viikon tauko ja treenailla kaikessa rauhassa. Rata oli tehty fyysisesti helpommaksi,
"Jotain UCI:n kiinnostuksesta maastopyöräilyä kohtaan kertoo se, että kukaan ei käynyt tarkistamassa kisapaikkaa ennen kilpailuviikonloppua vaikka se oli ihan vieressä..."
16 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Ei hullummin olla podiumilla, kun kolme muuta kuskia viidestä on voittanut maailmanmestaruuden. Vuorossa oli siis Schladmingin maailmancup. Silloin tiesin mielessäni, että nyt on voitto lähellä. Kun oli enää yksi kuski tulossa, en voinut uskoa silmiäni kun Sam Hill oli väliajassa mi-
E
nua vain noin 2 sekuntia hitaampi. Sama järjestys oli myös sunnuntain kisassa ja voitin kuuden sekunnin erolla Brendanin joka oli toinen. Belgialainen Niko Vink oli kolmas. Olin toki tyytyväinen sijoitukseeni, mutta pettynyt ajooni, sillä noin huonolla laskulla ei saisi tulla noin hyvää tulosta. Sain kuitenkin ajettua maaliin asti lähes kuivalla radalla, vaikka paikoittain oli vähän liukasta. Piti vaan pitää tangosta kiinni ja toivoa, että pyörä pysähtyy turvaverkkoon. Normaalista poiketen melkein kaikki kuskit ajoivat avopolkimilla, koska jalkoja piti roikottaa maassa vähän väliä. Se oli todella hieno, mutta ehkä aavistuksen liian iso meidän tarpeisiimme. Maailmancupin toinen kilpailu ajettiin Sveitsissä noin 20 minuutin ajomatkan päässä UCI:n päämajasta. Viimeisintä tietoa en Peatista tiedä, sillä hän loukkasi nilkkansa ja se on leikattu heinäkuun puolivälissä, joten kaikki on vielä auki. Kerrankin oli seuraava kisa samassa maassa seuraavana viikonloppuna eikä tarvinnut matkustaa taas kahta päivää. Honda oli järjestänyt meille Kanadaan oikein kunnon setit, kun se toi Kaliforniasta asti motocross-tiimin vanhan varikkorekan. Maaliin tullessani olin nopein, mutta en voinut uskoa sitä, koska olin mielestäni ajanut todella huonosti. Minnaar tulee kovaa perässäni ja haluaa varmasti voittaa, mutta itse teen taas tietysti kaikkeni, että Greg pysyy takanani. Oloni oli todella helpottunut, koska voitto kohensi roimasti omaa tilannettani kokonaiskilpailussa. Vauhti tuntui olevan kohdallaan, kun olin aika-ajon jälkeen viides. Maaliin tullessani olin 1,8 sekuntia nopeampi kuin Steve Peat. Nyt on enää yksi MC-kisa jäljellä ja olen kolmantena pisteissä, Sam Hill on jo periaatteessa varmistanut voiton, mutta sijat 2-4 ovat vielä jaossa. Kun sai vähän luottamusta ajaa märässä juurakossa, rupesi ajo maistumaan, vaikka aluksi se oli aikamoista tuskailemista. Sam Hill otti voiton, Minnaar oli toinen, Peat kolmas, minä neljäs ja Fabien Barel viides. Koko viikonloppuna en ajanut yhtään laskua kokonaan pysähtymättä paitsi finaalin. Jotain UCI:n kiinnostuksesta maastopyöräilyä kohtaan kertoo se, että kukaan ei käynyt tarkistamassa kisapaikkaa ennen kilpailuviikonloppua vaikka se oli ihan vieressä ja kisasta tiedettiin yli vuosi aikaisemmin. Kanadassa oli jälleen sama vanha rata kuin aikaisempina vuosina, mutta nyt se oli merkattu vähän leveämmäksi mikä tarkoitti, että nyt se olisi entistä nopeampi. Istuin yli tunnin johtajan paikalla ja katselin kun kaikki liukastelivat alas minuutteja hitaampana. Kun harjoitukset olivat jo käynnissä, alkoi tuskailu että rata on liian vaarallinen ja jyrkkä. Seuraavaksi oli viikon tauko kisoissa, mutta lensimme jo valmiiksi valmistautumaan Kanadan kisaa varten. Harjoituksissa oli melkoista tuskailemista pysyä radalla kun vauhtia ei saanut millään hidastettua jos sitä sattui olemaan liikaa. En saanut ajatusta kasaan enkä keskityttyä kisaan ja siksi ajoinkin pahasti ulos linjalta ja hävisin huomattavasti aikaa. Kaikkien kuskien mieleen olevasta vanhasta radasta oli tänä vuonna jätetty jäljelle vain murto-osa
Se on lähes sama kuin aikaisempina vuosina, paitsi alku on tehty uusiksi aloittamalla se korkeammalta mikä tekee radasta noin 5 minuuttia pitkän. Kärjessä oli todella tiukkaa, sillä sijat 2-7 olivat sekunnin si-
sällä. Matkustimme Skotlantiin testaamaan tulevaa MM-rataa. Iltapäivällä kisassa olin jälleen neljäs, mutta nyt Minnaar ehti edelle vain 0,05 sekunnin erolla. Voiton vei ylivoimaisen tyyliin Sam Hill 5,5 sekunnin erolla kakkoseen. Kellottaminen rupesi menemään vähän överiksi, sillä kun toinen paransi aikaansa, oli seuraavalla taas pakko pistää paremmaksi ja lopuksi vauhti rupesi olemaan niin holtittoman kovaa, että siinä mentiin jo todella pahasti yli rajojen. Selvisin onneksi säikähdyksellä rytäkästä, en tosin vieläkään käsitä miten. 03 7877 731 pertti.heinonen@blueface.fi. Oma paras aikani oli 0,2 sekuntia nopeampi kuin Minnaarin paras. Se oli viety hitaaseen ja todella juurakkoiseen metsään, joka oli ensimmäisenä päivänä lähes mahdoton ajaa. Gee Atherton oli toinen ja hänelle jäin noin 0,4 sekuntia. Steve Peat oli viides vain 0,06 sekuntia takanani. Siinä hetken keräillessä itseäni tulin siihen tulokseen, että poljin oli osunut johonkin, koska kampi ja poljin olivat molemmat remontissa ja klossi oli revennyt kengänpohjasta irti. En oikein tiedä mitä tapahtui, mutta lensin melkoisen matkan pyörän selästä. Kun nousin ylös, en meinannut pysyä pystyssä, sillä löin pääni sen verran kovaa. Testasimme kolme päivää ja ajoimme kelloa vastaan lähes joka laskun. Sain kuitenkin iltapäivällä ajettua muutaman ehjän laskun ja pyyhittyä kaatumisen mielestäni, mikä oli hyvä, koska kisa oli seuraavana päivänä. Toivottavasti kaikki menee nappiin loppukaudella ja tulee hyviä tuloksia!
Blueface Oy puh. Seuraavana päivänä, kun rata oli jo melko ajettava, meinasin ajaa itseni loppukaudeksi telakalle. mutta teknisesti huomattavasti vaikeammaksi. Nyt minulla on vuorossa yksi Maxxis-cup Ranskassa ja sen jälkeen olen kolme viikkoa kotona valmistautumassa MM-kisoihin. Aika-ajossa olin neljäs ja tulokseeni tyytyväinen, sillä Minnaar oli viides joten kasvatin eroa pisteissä häneen nähden. Seuraavaksi on vuorossa melkein 2 kk tauko maailmancupissa, mutta tähän väliin mahtuvat MM-kisat Skotlannissa sekä muita pienempiä kisoja
Vielä kun kolmannella etapilla "lähes varma voitto" jäi alle sadan metrin päähän, niin siitä kyllä saa lisämotivaatiota treenata vielä entistä kovempaa syksyllä! Belgian keikan jälkeen ohjelma tulisi sitten jatkumaan Saksan ympäriajolla ja Vueltalla. Kunto tuntui jo olevan ihan hyvä, vaikka sen piti olla lähinnä valmistautumista tulevaan syksyn ohjelmaan. Ja kun sitä heräili päiväunilta, niin olikin jo aika siirtyä sohvalle töllöttämään Touria. Mutta uskoisin että muuten aika menee mukavasti Ranskan auringosta nauttiessa ja ehkä sitä pitää ehtiä tasoittamaan pyöräilijän rusketusrajoja Marseillen rannalle...
18 Fillari
www.fillari-lehti.fi. No Kälviällä sitten meni miten meni, joten ei siitä sen enempää. Vatsa parani onneksi aika pienellä vaivalla, joten hyvä niin. Oli kuitenkin hienoa huomata, että viivalla oli selvästi viime vuosia enemmän porukkaa ja että kilpailun taso oli varmasti kovempi kuin vuosiin. ProTour
- kuulumisia
Jussi Veikkasen kuulumisia Pro Tourilta
Takaisin tositoimiin
F
illaristin kesälomat on vietetty ja loppukausi on pyörähtänyt käyntiin oikein toden teolla, mutta sitä ennen täytyy vielä tietenkin kerrata kesän tapahtumia. Meillä tuntuu muutenkin olevan kovaa tungosta Vueltaan, joten uskoisin että saamme varsin kilpailukykyisen joukkueen kasaan sinne. Viime vuonna Saksan jälkeen olin kuitenkin hyvässä kunnossa, joten tänä vuonna toivoisin Saksan etappikisan potkivan samalla tavalla syksyyn, ja toivottavasti tuolla kunnolla pystyisi sitten väläyttelemään apilapaitaa Espanjassa. Tällä samalla kaavalla sitä kuluikin sitten useampi päivä heinäkuussa. Vaikka dopingsotkut menivätkin liian useana päivänä urheilullisten asioiden edelle, niin ainakin minulle Tour oli jännittävä ja mielenkiintoinen kilpailu loppuun saakka. Mietin kyllä pitkään syksyn ohjelmaa, sillä helpompikin vaihtoehto olisi ollut tarjolla. Toivotaan että sama suuntaus jatkuisi ja saisimme myös lisää porukkaa ulkomaille ajamaan!
"Kun kolmannella etapilla "lähes varma voitto" jäi alle sadan metrin päähän, niin siitä kyllä saa lisämotivaatiota treenata vielä entistä kovempaa syksyllä"
SM-kisojen jälkeen pidinkin sitten reilun viikon lepoa, sillä olo oli aika väsynyt alkukaudesta sekä Giron ja Sveitsin aikoihin reistaillut vatsa piti saada kuntoon ennen harjoittelun uudelleen aloittamista. Jos Saksassa kulkee hyvin, niin saatan käydä sen jälkeen lyhyellä vuoristoleirillä Alpeilla. En ala sen enempää kommentoimaan kaikkia eri käänteitä, mutta toivon että asiat saadaan pian järjestykseen ja voi-
daan keskittyä taas siihen olennaiseen eli rehtiin ja reiluun kilpailuun. Muuten lomantynkä meni oikeastaan aika mukavasti mökkeillessä ja grillatessa, miten muutenkaan! Korvesta täytyi kuitenkin palata jo pian takaisin sivistyksen pariin, sillä pikkuhiljaa piti alkaa harjoitella, ja mikä parasta, telkkarissa alkoi pyöriä Tourin etappeja päivät pitkät! Mikäs onkaan sen mukavampaa kuin käydä aamulla hyvällä lenkillä, sitten tulla kotiin syömään ja lyhyelle siestalle. Palasin Suomeen lyhyeksi jääneen Sveitsin ympäriajon jälkeen, ja edessä olivat vielä SM-kisat, vaikka jalat olisivatkin kaivanneet jo lepoa. Belgian, Saksan ja Espanjan kisojen välissä sitä ei sitten paljoa enää ehdi harjoittelemaan, sillä pitkistä etappikisoista palautumiseen menee kuitenkin aina useampi päivä. Suomessa vietetyn loman jälkeen palasin heinäkuun lopulla takaisin helteiseen Ranskaan, sillä kisakauden toisen puoliskon avasin Tour de Walloniella Belgiassa
RIDE LIFE
RIDE GIANT
GIANT 2008 MALLISTO NÄHTÄVILLÄ NETTISIVUILLAMME 1.10.07 ALKAEN -08 MALLIT SAATAVILLA HELMIKUU 2008 WWW.KOLUMBUS.FI/FINMEBLI
2008 UUTUUKSIA
TEKSTI: ARTTU TOIVONEN KUVAT: ARTTU TOIVONEN
JA
DARMON ALARIC
GT:ltä paljon uutta
GT:n tuotekehityspäällikkö Mark Peterman esitteli Sveitsissä merkin uutuuksia, kuvassa hiilikuiturunkoinen Marathon.
Nykyään Coloradossa majaansa pitävä GT on viime vuodet pitänyt matalampaa profiilia ja rakentanut pikkuhiljaa itsestään jälleen kilpailukykyistä yksikköä. Alueelle ei kyllä helposti eksy ellei sitä tarkoituksella etsi, sillä paikka ei ole aivan tunnetuimpien talviurheilupaikkojen joukossa, vaikka se talviaikaan vetääkin Titlis-vuorella sijaitseviin laskettelukeskuksiin suksi- ja lautakansaa. Alhaalla laaksossa päivälämpötilat nousivat aurinkoisina päivinä helposti yli 20 asteen ja puhtaan alppi-ilman läpi auringonsäteet pääsivät lämmittämään niin että aurinkovoiteelle oli tosissaan käyttöä. 3500 asukkaan Engelbergin kylä sijaitsee noin tuhannen metrin korkeudessa, melko tarkkaan keskellä Sveitsiä. Yllättävän hyvin samaa porukkaa näkyi olevan muuten myös kesäkuussa, sillä päälle kahdessa kilometrissä riitti lunta niin että hiihtohisseille riitti vielä viikonloppuna jonoa. Engelbergiin voi saapua joko syheröisiä alppiteitä myöden autolla, tai vaihtoehtoisesti Luzernista lähtevällä, ihan tuiki tavallisen näköisellä paikallisjunalla, joka kuitenkin mykisti tasamaiden asukin
20 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Mullistavia uutuuksia ei ole vähään aikaan ilmestynyt, mutta kaudelle 2008 on luvassa muutama mielenkiintoinen uutuus.
GT
kutsui kesäkuun puolivälissä kansainvälisen toimittajakatraan linkkuveitsien ja myslin luvattuun maahan, Sveitsiin
Nyt kuitenkin hiilikuiturungon sivuttaisjäykkyys myös takahaarukan osalta on saatu huikean korkealle tasolle, eikä pitkiä, tasaisen kiduttavia
GT:n alamäkikilpuri DHi tulee nyt myös kukkaroystävällisenä Pro-versiona. Uudelleen suunniteltu runko on tehnyt ihmeitä GT:lle, vaikka vanhassakaan ei ihmeempää moitittavaa ollut. Kolmena versiona kauppohin ilmestyvän pyörän hintojen uumoillaan olevan hyvinkin kohtuullisia.
www.fillari-lehti.fi
Fillari 21
v v. Osittain uutta, osittain vanhaa tarjoaa kaksi uutuutta, Sanction ja Force. Muissa pyörissä vanha i-Drive-termi eri variaatioineen on siirretty hyllylle, ja nyt GT on ristinyt pyöränsä ihan oikeilla nimillä. Ajokokemuksia Sanctionista myöhemmin näillä sivuilla. Runko on sama kuin tiimiversiossa, hiilikuituisine satulamastoineen. nousemalla käsittämättömän jyrkkää vuorenrinnettä ylöspäin hammastetun, kolmannen kiskon avulla. GT siis esitteli jo osan ensi kauden uutuuksistaan. DHi:n hiilikuituinen satulamasto on nyt kevennetty.
GT Force on kevyempi vaihtoehto kahdesta uudesta kuusituumaisesta trailipyörästä. Tähän hintaan tarjolla on RockShoxin Boxxer Race, Foxin teräsjousellinen Van R -takaiskari sekä SRAM:in X.9-tasoiset osat, yhdistettynä FSA:n Gravity-sarjan kampiin ja e.thirteen-ketjunohjuriin. Lyhytjoustoinen i-Drive 4 on nimetty Marathoniksi, ja sen kaksi kalleinta versiota ovat nyt liki kokonaan hiilikuituisia: takahaarukka on muuttunut alumiinisesta hiilikuitu-alumiini-kokonaisuudeksi, ja sopii suoraan myös 2006-malliseen runkoon jos nykyisen pyörän päivitys on ajankohtaista. Molemmat ovat hyvin samantyyppisiä, kuusituumaisia täysjoustoja, joista ensimmäinen on tarkoitettu all-mountain -tyyppiseen pommitteluun, jälkimmäinen puolestaan hieman kevyempänä ja jyrkemmillä kulmilla varustettuna toimii yleispyöränä. Tämä tuntuikin tasapainottuneena ajokäytöksenä, sillä nyt Marathon toimi huomattavasti miellyttävämmin kuin vanha nelituumainen i-D. Ajoasento ja pyörän yleisilme ei enää ole voimakkaasti etupainotteinen vaan suunnilleen sellainen kuin pitäisikin. Ilman takaiskaria 4.4-kiloiseksi mainostettu runko tarjoaa joustoa 216 mm. GT on myös vastannut muun muassa Fillari-lehden jo parin vuoden ajan esittämään kritiikkiin lyhytjoustoisen i-Driven joustohaarukkavalinnoista, ja varustaa ensi kaudella Marathon-malliston 120 mm joustavilla haarukoilla entisten satamillisten sijaan. Ajoimme tarpeeksi sekä nousuja että laskuja sisältäneen xc-lenkin uudella Marathon Teamilla, joka oli varustettu täydellisellä XTR-osasarjalla sekä Foxin 32-sarjan Float RLC:llä. Runko on täsmälleen sama kuin Teamissa, mutta tulevalle kaudelle satulatolppaa kannatteleva hiilikuituinen "seat mast" on kevennetty. Kuluvalla kaudella vain melkoisen arvokkaana Teamversiona myynnissä ollut täysjousto tulee nyt myyntiin myös harrastekuskeille sopivassa hintaluokassa - jenkkihinta tulee asettumaan 3500 dollarin korville. Raskaasta kevyempään päin mennessä ensimmäisenä vastaan tulee alamäkikilpuri DHi Pro
Alakuvan uudesta hiilikuituZaskarista löytyy perinteinen kolmoiskolmiorakenne, puhtaasti muodon vuoksi.
Keski-Euroopassa suosittuun marahtonajoon soveltuvat GT:n nelituumaiset täysjoustot on nyt nimetty käyttötarkoituksen mukaan Marathoniksi. 2008 UUTUUKSIA
Testimaastot Sveitsissä olivat vähintään kohtuulliset. Kuvan alamäkipätkälle mahtui kaikkea, vauhtisiivuista kivikkoihin ja droppeihin.
GT:n muotokieli on yhtenäinen ja perinteitä kunnioittava. Kuvassa toiseksi arvokkain Pro-versio.
Forcen ja Sanctionin markkinointiteemat tulevat olemaan nyrjähtäneen hauskoja - pienen vinkin antaa takahaarukasta löytyvä "Peace, Land, Bread" - teksti!
22 Fillari
www.fillari-lehti.fi
nousuja putkelta runtatessa oikeastaan tuntenut ajavansa täysjoustopyörällä. GT kertoo Marathon-mallien painojen liikkuvan 10.5 kilon tietämissä pelkän rungon painaessa 2.7 kiloa takaiskarin kanssa. Zaskar Re-Issue ehkäpä poislukien ennakkoon annetut tiedot ainakin GT:n rapakontakaisesta hinnoittelusta aiheuttanevat päänvaivaa muille valmistajille, hintalappuihin on nimittäin raapustettu sen verran alhaisia lukemia että uutuudet kiinnostavat varmasti maksavaa yleisöä.q
Koeajossa
GT Sanction 1 2008
GT tuo siis mallistoonsa kaksi uutta all-mountain -käyttöön tarkoitettua pyörää. Zaskarien käyttöalue on selkeästi kilvanajo, sillä pyörät on varustettu 2-tuumaisilla renkailla. GT:n jäykkäperäisille pyörille tunnusomainen kolmoiskolmiorunko on edelleen säilytetty, vaikka materiaalitekniikoiden kehittyessä sille ei perusteltua käyttöä ole löytynyt varmaan kymmeneen vuoteen. Vanhan liiton maasturifaneille on tulossa melkoisen fiilistelyn kohde, sillä GT kertoi julkaisevansa myöhemmin kesällä Zaskar Re-Issuen. Tarjolle tulee myös pelkkä runkosetti. Sanctionin tai kepeämmän Forcen tyyppisellä monikäyttöpyörällä sujuvat vielä pa-
www.fillari-lehti.fi
Fillari 23
v v. Kotimaisia hintatietoja ei keskikesällä vielä ollut saatavana, mutta uuden hiilikuitukilpurin hinnan kerrotaan olevan melkoisen kilpailukykyinen. GT kuitenkin uskoo myyvänsä kaikki Re-Issuet nopeasti klassikkomaasturin faneille. Pienestä ylimääräisestä materiaalista riippumatta Zaskar on huikean kevyt, sillä
1.2-kiloisen rungon ympärille rakentuu 9.4-kiloinen xc-kilpuri, joka on varustettu 100-millisellä keulalla. Tutustuimme hieman jykevämpään Sanctioniin Sveitsin Engelbergissä.
S
anction sijoittuu GT:n mallistossa väliin, johon valmistajalla ei oikeastaan ole koskaan löytynyt vaihtoehtoa. Keveimpien xc-täysjoustojen ja viisituumaisten enduropelien jälkeen listassa on seissyt ammottava aukko ennen kuin on päästy raskaisiin maailmancup-tason alamäkikilpureihin. Suomesta ei kummoisia vuoria löydy vielä vuosien yrittämisen jälkeenkään, mutta viime vuosina sinne tänne pullahdelleet bike parkit vastaavat suunnilleen sopivaa käyttöympäristöä tällaiselle pyörälle. Vain runkosettinä saatava uusvanha klassikko tulee, melkein 10 vuoden tauon jälkeen, olemaan jälleen Yhdysvalloissa hitsattu, kiillotettu kunnon 90-luvun tyyliin sekä varustettu kolmella erillisellä tarrasarjalla - mikä parasta, sarjat ovat grafiikaltaan uusintapainokset 90-luvun
alun tarroista. Takapään sivuttaisjäykkyys ei juuri poikkea keskivertoisesta jäykkäperästä, ja voima siirtyy maankamaraan todella tehokkaan tuntuisesti. Pikaisella vilkaisulla sekä Force että Sanction näyttävät hyvin samanlaisilta, mutta pieniä hienovaraisia eroja löytyy sen verran että perustellusti voidaan puhua kahdesta eri käyttöön suunnatusta ratkaisusta. Lieneekö sitten ollut kyse kysynnän luomasta tarjonnasta vai toisinpäin, mutta tähän väliin on kuitenkin vuosien varrella kehittynyt kokonaan oma käyttäjäryhmänsä. Vanha sotaratsu Zaskar on kokenut ehkäpä suurimman uudistuksensa ikinä: runkomateriaali on vaihtunut alumiinista hiilikuituun. Ihan halpaa retroilu ei tule olemaan, sillä jenkkivaluutassa hinta on taalaa vaille tuhat dollaria. Zaskar Re-Issue toimitetaan erityisessä laatikossa sekä varustettuna hitsaajan allekirjoittamalla numeroidulla aitoustodistuksella joka kertoo rungon järjestysnumeron 500 kappaleen rajoitetusta erästä. Viistoputkeen tuleva "Zaskar"-teksti saa siis seurakseen legendaarisen, neonvihreän GT-logon yläputkeen
Osavalikoima tuntuu hyvin tarkoituksenmukaiselta, sillä huippumalli on varusteltu kauttaaltaan hyvillä osilla. Kun keulaksi on valittu RockShoxin Lyrik, tapahtuu etupyörän kiinnitys tietysti Maxle-pikalinkkuakselilla, mutta myös takakiekko kiinnittyy samalla systeemillä. Sanctionin alumiinirungon muotoilussa GT hyppää mukaan tämän hetken valtavirtaan, sillä etukolmion vaakaputkesta löytyy kaarevaa muotoa joka on tuttu muun muassa Santa Cruzin nykyisestä mallistosta. Sacntionit toimitetaan 16-senttisillä keuloilla, kuten testipyörässä RockShox Lyrikillä. Notkuilemattoman jousituksen ansiosta Sanction kuitenkin kiipeää paremmin kuin keskiverto hiihtokeskusfillari. Testattu pyörä oli aikalailla lopullisen version oloinen. Putkiosat on valittu Thomsonin korista eikä muissakaan pikkuosissa ole nurinan sijaa. 160-millinen Lyrik Solo Air toimii mukavasti keulalla ja kiilaa vahvasti raskaiden yksikruunuisten keulojen parhaimmistoon. Jos mallien hinnoittelu päätyy sille kohtalaiselle tasolle mitä valmistaja on jo väläytellyt, löytyy molemmista ensi vuonna erittäin pätevä vaihtoehto tämän tyyppistä pyörää etsivälle.q
Sanction 1 toimitetaan Foxin DHX air 4.0-takaiskarilla, joka soveltuu hyvin takapään geometriaan. Painoa isorunkoiselle pyörälle kertyy GT:n ilmoituksen mukaan 14.9 kiloa, mikä varsinaisesti ei houkuttele kiipeilyyn ainakin kovin pitkissä pätkissä. Eturattaiden hammastus ei välttämättä istu ihan jokaisen makuun, sillä 22-piikkinen pikkurieska on toki ketterä jyrkimmissä nousuissa, mutta 32-hampainen tuntui vuorelta laskettaessa pieneltä, sillä jo Suomen pinnanmuodoilla kaipaa yleensä 34- tai 36-piikkistä ratasta. Enemmän itse poljettavaksi tarkoitettu Force toimitetaan 140-millisellä keulalla ja kolmirattaisilla kammilla, mikä voi olla ratkaiseva yksityiskohta päätettäessä, kumman pyörän itselleen valitsee. Takapään säätö tapahtuu poikkeavasta rakenteesta huolimatta aivan tavanomaisesti, eikä mistään 5 psi:n tarkkuudella tapahtuvasta tähtäämisestä ole tietoakaan kuten vanhoissa iDriveissa tai jopa joissain nykyisissä ratkaisuissa. Tämä yhdistettynä korkeahkoon keskiöön vaatii kehonkielen käyttöä jyrkällä polulla tiukkoihin mutkiin kanttaillessa. Emäputken päästä löytyy pieni vahvikelappu, joka Forcen rungosta puuttuu. Takajousituksen rakenne on siis tuttu toisen sukupolven i-Drive, joka siis nyttemmin on nimetty Independent Drivetrainiksi. Ajokäytös on niin ikään tuttua. Mitoitus on GT:lle tyypillinen, massiivinen. Säädettävillä ProPedal-paineilla ja muilla jipoilla saadaan silitettyä loput takahaarukan geometrian oikut. GT:n jousitus tuskin kuitenkaan kuuluu näihin iskarilla pelastettuihin kompromisseihin. Pyörää pitää mutkaan tullessa ensin kallistaa reilusti, minkä jälkeen ikään kuin jaloilla työntää takapäätä sivuille, jotta 180-asteiset kurvit pääsee ajamaan läpi sulavasti. L-kokoinen runko on reilun kokoinen jopa 189-senttiselle pilotille. Suorilla ja reilummassa vauhdissa Sanction on kuitenkin luottamusta herättävän vakaa ajaa. Joka tapauksessa kumpikin on kiinnostava lisä sekä GT:n mallistoon että kotimaisille markkinoille. Toisaalta takaiskarien nopea kehitys tämän vuosituhannen puolella on aikaansaanut vaikutelman, ettei erityisen huonoja takajoustoratkaisuita enää markkinoilta löydykään. Lyhyempijoustoinen Force on varustettu 14senttisillä keuloilla.
Sanctionissa on haluttu varmistua myös osien kestävyydestä, ja ykkösversio tuleekin kaksirattaisilla Saint-kammilla, jotka ovat tutumpia alamäkipyöristä.
24 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Näistä kahdesta Sanction yrittää ehkä olla enemmän freerider, kun taas 13.9-kiloiseksi luvattua Forcea voisi luonnehtia raskaan sarjan enduropyöräksi. Kohta kymmenen vuoden ikäinen perusrakenne takapäässä on hioutunut hyvin toimivaksi. Monipuolisesti säädettävät takaiskari, kuten nyt testatun Sanctionin Fox DHX Air 4.0, on helppo sovittaa pyörään kuin pyörään, kunhan vaimennuksen tehdassäätöjen kanssa ollaan edes suunnilleen oikealla tontilla. Hyvin ajateltu yksityiskohta on pyörien kiinnitys. Loivissa siirtymätaipaleen nousuissa ei takajousituksen niiailu vaikuttanut polkimiin, eikä polkimista runttaamalla takapää notkunut muuten kuin kehon painopistettä siirtämällä. Siinä missä osa valmistajista käyttää saumatonta putkea, on GT hitsannut yläputken kahdesta puolikkaasta monokokki-tyyppisesti, tietysti melkeinpä tavaramerkikseen muodostuneella kalansuomuhitsisaumalla. Takapää toimii erikoisesta rakenteestaan huolimatta loogisesti eikä vaadi hillittömiä paineita kantaakseen kuskin pohjailematta. Testiajomme keskittyi valtaosin alamäkipainotteiseen rymistelyyn, mutta harvoilla poljettavilla osuuksilla itsenäisesti toimiva voimansiirto toimi totuttuun tyyliin. 2008 UUTUUKSIA
rituntiset leppoisat lenkit metsän siimeksessä siinä missä hissirinteessä paukuttelukin. Takadropoutit ovat käännettävää mallia, joten Sanctioniin sopii myös tavallinen pikalinkkukiinnitteinen takanapa tarvittaessa - samoin Forcen perinteisen pikalinkkukiinnityksen voi kääntää 12-milliseen Maxle-järjestelmään niin halutessaan. Kampiosastolla on päätetty tinkiä keveydestä tukevuuden perusteella, sillä veivaaminen tapahtuu Shimanon Saint-sarjan jykevillä kammilla, tosin varustettuna kahdella rattaalla ja bashringillä
Testitulos: "VERY GOOD!" (Tulos numeroina 1.8)
TOUR 03/07: Suurin runkotesti ikinä: "Avant-gardistinen taidonnäyte rungon tekijöiltä... Vuosien suunnittelu, lukuisat testivoitot ja kunniamaininnat muotoilusta nostavat Canyonin maantiepyöräilyn eliittiin. Anna innostuksen alkaa 26 uudella hiilikuitu ja alumiini maantiepyörämallilla alkaen 849 - 6999 euroa. Canyon voi tarjota tämän edulliseen hintaan suoran jakelukanavansa ansiosta. parhaista parhain!"
Jimmy Casper, team UNIBET.com (etapin voittaja Tour de Francessa 2006)
PURE CYCLING
*Perustuen 41 huippurungon keskiarvoihin, jotka testattiin suurimmassa TOUR -lehden testissä. Puhelin 040 519 0653. uskomattoman edulliseen hintaan. "
"Tämä on paras runko jolla olen koskaan ajanut... Canyon Finland | Teiskontie 18 | 33540 Tampere | suomi@canyon.com | www.canyon.com. 15 % kevyempi, 25 % edullisempi.*
Partner ekipe UNIBET.com
Tämä runko antaa kilpailijoille todella ajattelemisen aihetta. Canyon pyörät ovat saatavana vain online-myynnistä tai kuvastostamme | Lisätiedot ja online-myynti: www.canyon.com Tilaukset kuvastosta ja lisätiedot
Tarjolle uutuus tulee aluksi Coiler-mallistoon.
utuuden nimi on Magic Link. Koko Coilerja CoilAir-mallistossa nyt ensi kertaa esitelty keksintö pyrkii tehtaan mukaan automatisoimaan useita säätömahdollisuuksia, joita aiemmin on joutunut tekemään joko kuusiokoloavaimella tai vähintään kääntämällä pikasäätövipua vaikkapa tangossa. Polkemisvoiman mukaan liikkuva linkku säätää jousituksen vipusuhdetta portaattomasti käytön mukaan. Vasemmalla mennään polkuvoimalla eteenpäin, oikealla taas rullataan vapaasti jolloin joustomatkakin kasvaa. Polkiessa linkku liikkuu eteen ketjun sekä takapyörän vedon vaikutuksesta ja samalla iskarin vipusuhde "huononee", jolloin takapää ei notku yhtä paljon kuin normaalissa ajotilanteessa. 2008 UUTUUKSIA
TEKSTI: ARTTU TOIVONEN KUVAT: CARROUX.COM
Uusi takajousitusratkaisu Konalta
Tänä vuonna Kona esitteli uutuutensa kansainväliselle toimittajajoukolle Italian Livignossa. Magic Link on jousikuormitettu ylimääräinen linkku, joka on asennettu perinteisen nelilinkkuperän takaiskarin alapäähän, ja jonka tehtävänä on liikuttaa iskarin alapään kiinnikettä edestakaisin - eli yksinkertaistetusti muuttaa takapään vipusuhdetta. Rungon kulmat jyrkkenevät ja ajaja siirtyy eteenpäin, enemmän kiipeämiseen ja spurttaamiseen soveltuvaan ajoasentoon. Tarjolla on kuitenkin mielenkiintoinen uutuus täysjoustorintamalle.
U
Magic Link on ensimmäinen todellinen uutuus Konan täysjoustomallistossa pitkään aikaan. Kun polkeminen lopetetaan, lakkaa ketjun veto, jolloin linkku vetäytyy taakse, loiventaa kulmia ja siirtää iskunvaimentimen alakiinnikettä eteenpäin, jolloin sen vipusuhde muuttuu suopeammaksi ja takapää herkemmin jousta-
26 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Myös takahaarukan keskiön viereinen nivel on yhdistetty linkkuun, joten keskiön korkeus sekä kulmat muuttuvat niin ikään samalla. Malliston uudistamisessa merkki ei ole ollut nopeimpien joukossa ja kauden 2008 mallistokin on valtaosin vanhan toistoa
Dedan 12.5cromosta tehty runko on perinteistäkin perinteisempi maantieraami.
www.fillari-lehti.fi
Fillari 27. Ilmaiskarit ja yksikruunuinen keula ovat tätä päivää.
Four on uusi nelituumainen marathonajoon tarkoitettu täysjousto. Äkkivilkaisulla ei osaa sanoa mihin käyttöön laite edes on tehty, mutta Konalta valistetaan käyttötarkoituksen olevan kaupunkien pikkukuljetuksiin sopiva rahtipyörä.
Retromiesten sielua herkällä otteella soittava Honky Tonk tulee tarjolle runkosettinä. Näppärä slopestyle-täysjousto tulee maksamaan noin 2300 euroa.
Valkoinen näyttää olevan edelleen muotiväri, ainakin Konan uuden Stinky Airin perusteella. Magic Link-perän toimintaan tul-
laan palaamaan, kunhan ensimmäiset koeajofillarit saadaan kotimaan kamaralle. Yksi mielenkiintoisimpia lisäominaisuuksia Magic Linkissä on myös joustomatkan muutos: kiipeämis- ja spurttaustilanteessa jämäkkää joustoa löytyy 6 tuu-
maa (eli noin 15 cm), mutta vapaalla rullatessa matka pitenee automaattisesti peräti 7.4 tuumaan, eli liki 19 senttimetriin. Malliston hintahaarukka asettuu välille 1199e - 2799e.
Erikoinen ratkaisu Konalta on Ute. vaksi. Oheisessa kuvakavalkadissa lisää Konan uutuuksia.q
Sekä lyhytjoustoinen Hei Hei että uusi nelituumainen Four saavat taivutetun vaakaputken.
Bass on nimetty tiimikuski Paul Basagoitian mukaan, tosin Konan mukaan turhan vaikea sukunimi jätettiin pois
Keskiön laakerointi on toteutettu aika näppärällä tavalla ja vielä niin, että kaikki ulkopuolisille laakereille tarkoitetut poljinkammet käyvät systeemiin, mutta vaativat kuitenkin Trekin toimittamat laakerit lisä-
www.fillari-lehti.fi. Ohjeena oli että muutokset saavat olla myös sellaisia että jos on tarvetta erikoisille osille, niin sellaiset hommataan. Uuden haarukan tekninen ratkaisu
on sellainen, että haarukan kruunussa on valettu pinta, johon laakerin alapinnan 45 asteen vino pinta istuu. 2008 UUTUUKSIA
TEKSTI: FILLARI-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN
Koeajossa
Trek Madone 5.2
Aikakaudella Armstrongin jälkeen Trek päätti suunnitella voittoisan Madonen uusiksi. Ajatuksena oli ilmeisesti murtaa hiukan rajoja, jotka ovat jo useassa rungon kohdassa olleet kehityksen esteenä. Trekin hiilikuituspesialistit ovat todenneet että mitä vähemmän hiilikuidussa on 90 asteen kulmia, sitä paremmin materiaali kestää rasitusta. Uudet rungot olivat käytössä jo heinäkuussa ajetussa Tourissa ja hyvin ne näyttivät kulkevan.
U
28 Fillari
uden rungon kiinnostavimmat kohdat ovat emäputki ohjauslaakereineen, satulan kiinnitys sekä poljinkampien laakerointi. Uuden Madonen ohjainlaakerin alemman laakerin koko on nyt puolitoista tuumaa ja ylempi on edelleen perinteinen 1,125-tuumainen, mikä ei sinänsä ole enää mikään
erikoisuus maantiepyörissä. Nyt systeemi on kuitenkin rakennettu niin, että etuhaarukan kruunussa ei ole mitään erillistä kartiota, jonka päälle laakeri tulee
Trekin ratkaisussa rungon osana on iso masto, joka yltää vaakaputken tasalta noin puoleen väliin satulakorkeutta. Samalla satulatolpan sisään menevä osa kohdistaa voimakkaan rasituksen rungon pienelle alueelle, jonka rakenne täytyy suunnitella aina niin että se varmastikin on riittävän kestävä. Ajossa satula tuntuu todella tukevalta ja kiinnitys säätövaroineen riittää hyvin suurimmalle osalle ajajista. Kun nykyiset rungot tehdään usein kuiduista, sivuttaista jäykkyyttä saadaan lisättyä kasvattamalla rakenteen leveyttä. varusteineen. Trekin systeemissä tolpan pitää mennä maston päälle vähintään vain 30 millimetrin matkalta, koska maston muoto takaa sen että kosketuspintaa on riittävästi. Meidän testaamamme 56-senttinen runko oli 12 cm tolpalla selvästi tarkoitettu alle 180-senttisille kuljettajille, sillä kaksi tätä pidempää testikuljettajaa joutuivat laittamaan tolpan jo hiukan korkeammalle kuin merkinnät
www.fillari-lehti.fi
Trek ilmoittaa hiilikuidun laadun värikoodeilla. Cannondale ja Pinarello ovat käyttäneet omaa keskiömuhvin mitoitusta jo vuosia ja Cannondale on tarjonnut omaansa myös muille valmistajille vapaasti käyttöön, mutta se on ollut ehkä liian aikaisin liikkeellä sillä systeemi jäi ulkopuolisten laakereiden jalkoihin. Kolmas uutuus on satulatolppa, vaikka kuvaavampi nimi taitaisi olla satulamasto. Miksi sitten keskiömuhvin leveyttä haluttiin kasvattaa. Näin väännöt maston päähän ja lyhyen satulatolpan kiristyskohtaan ovat jo huomattavasti pienemmät. Rungossa kiinteästi olevan maston pituus riippuu rungon koosta ja siihen sopivista tolpista löytyy kahta eri pituutta (12 ja 16 cm), hiilikuituiset ja alumiiniset versiot, sekä kolme erilaista versiota sen suhteen kuinka kaukana keskiöakselin takana satulan kiinnikkeet ovat tolpassa. Kahdella testaajalla sisäreisi hipaisi sitä poljettaesssa.
Fillari 29
v v. Sama periaate pätee tietysti myös putkesta rakennettuihin runkoihin ja erityisesti alumiinisissa rungoissa päästään leveät rungon pysty- ja vinoputket ovatkin jo tuttuja. Trekin testien mukaan laakeri hajoaa ennen kuin hiilikuidussa näkyy edes mitään merkkejä rasituksesta.
Emäputki jatkuu melkein saumattomasti haarukkaan ja vauhtiraidat tekevät siitä siromman näköisen.
Etuhaarukka on muuten suora, mutta litteitä jalkoja on taivutettu sisäänpäin.
Satulatolppa istuu hyvin maston muotoihin, mutta kiristin on aika kookas. Rungon musta pallo kertoo että testipyörä on keskitason aineista kasattu.
Keskiön laakerit ovat suoraan hiilikuitua vasten eikä asennus vaadi työkaluja. Trekin systeemi on hyvin yksinkertainen, sillä siinä perinteinen 68 mm leveä muhvi on kasvatettu 90 mm leveäksi, jolloin mitta on sama kuin ulkopuolisten laakereiden leveys. Red on parasta laatua, black keskitasoa ja white edullisin kudos. Ohjainlaakerin ja erityisesti keskiölaakereiden suurin erikoisuus on niiden istuttaminen suoraan hiilikuituun ilman mitään metallisia inserttejä. Trek on testannut systeemin kestävyyttä ja kuuleman mukaan laakeri hajoaa ennen kuin hiilikuituinen pesä väljistyy. Tähän muutoksen on syynä se että normaalin satulatolpan pitää mennä rungon sisään melkein kymmenen sentin matkalta, mikä tietysti lisää painoa
Race Lite VR Ohjainlaakeri: Cane Creek IS-2 integroitu Satula: Bontrager Satulatolppa: hiilikuitua
30 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Siinä on tietysti uusia oivalluksia ja ammattilaisen työkaluksi tai huolettomaksi harrastusvälineeksi se on enemmän kuin hyvä. WSD Fit on puolestaan tehty naisten ruumiinrakenteen ehdoilla, jolloin vaakaputket ovat aina lyhyempiä.q
Testiryhmän kommentit:
os tarjoutuu tilaisuus ottaa pikaiset tyypit tuoreesta Tourin voittajapyörästä, niin kuinka moni moisesta mahdollisuudesta kieltäytyy. Meidän koeajamamme Madone 5.2 kuuluu Performance Fit -ryhmään, jonka mitoituksessa on otettu huomioon kuntoilijan tarpeet. Trekin uusi suunnittelu ja toteutus vaikuttavat onnistuneelta. Voimakkaasti litistetty vaakaputki taas antaa hieman enemmän myöten sekä pysty- että sivusuunnassa. Muuten rungon mitoituksessa ei ole näiden kahden ryhmän välillä eroja. Tosin yleisesti lähes kaikkien valmistajien viimeisimmistä rungoista voi todeta
jäykkyyden varmasti riittävän kevyelle kuskille, jopa siinä määrin että siitä voisi antaa osan pois miellyttävämmän ja elävämmän ajotuntuman saavuttamiseksi. 2008 UUTUUKSIA
olisivat sallineet. Pikaiset tyypit kertovat saman minkä silmäkin: keskiön alue on varsinkin kevyen kuskin alla todella tukeva, sivusuunnassa vähintäänkin riittävästi. Ajettu pyörä oli varustettu Shimanon uudella Ultegra SL-osasarjalla ja Bontragerin kiekoilla ja kilkkeillä. Pro-versiolla samasta rungosta, jossa on lyhyempi emäputki. Geometria tuntuu onnistuneelta, sillä Trek on mukavan helppo ajaa ja se ohjautuu juuri sinne mihin haluaa, olematta kuitenkaan levoton. Teknisesti Trekin parhaat maantierungothan ovat aina olleet toimivia. Tosin sama pätee edelleen kaikkiin tämäntyyppisiin keveisiin ja jäykkiin hiilikuiturunkoihin. Race X Lite 10 cm Ohjaustanko: Bont. Mitään ihmeitä uusi Madone ei muihin verrattuna tarjoa, se ei ole superkevyt tai poikkeavan mukava. keskitason mustasta hiilikuidusta, mutta toistaiseksi myös Tourin ykköseksi kiilanut Alberto Contador joutuu "tyytymään" samaan versioon, koska huipputason punaisesta kuidusta uusia Madoneja alkaa valmistua vasta loppuvuodesta. Siinä on kolme senttiä Pro-versiota korkeampi rungon emäputki, jonka lisäksi vaakaputki laskeutuu Pro Fit -sarjan pyöriä reilummin. Suomeen saapui lentorahtina kaksi uutukaista Madonea Tourin ollessa käynnissä ja me saimme pelin testiin juuri samoihin aikoihin kun Alberto Contador siirtyi saman näköisellä pyörällä keltaiseen paitaan. Tämä olisi korjaantunut numeroa pienemmällä rungolla tai sitten Trekin ns. Lisäksi voi mielenkiinnolla odottaa, mitä ylemmän luokan hiilikuidusta tehtävä todellinen huippumalli tulee tarjoamaan, sillä se on huhujen mukaan reilusti testattua pyörää kevyempi.q
TEKNIIKKAA
Merkki: Trek Madone 5.2 Maahantuoja: Duell BikeCenter Oy Hinta: avoinna Runkoputki: OCLV Black Series Carbon Etuhaarukka: Bontrager Race X Lite hiilikuitu+alumiini Koko: 56 Paino: 7,36 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 73,6 astetta Ohjauskulma: 73,5 astetta Vaakaputken pituus: 55,7 cm Satulaputken pituus: 56 cm Akseliväli: 98,3 cm Takahaarukan pituus: 41 cm Keskiön korkeus: 26,6 cm Vaihteensiirtäjät: Shimano Ultegra SL Vaihteet edessä/takana: Ultegra SL Jarrut: Ultergra SL Kammet: Ultegra SL compact 172,5 mm Eturattaat: 34/50 Takarattaat: 11-25 Keskiölaakeri: Trek Vanteet: Bontrager Race Lite Navat: Bontrager Renkaat: Bontrager Race X Lite 23 mm Ohjainkannatin: Bont. Uuden Madonen ulkonäkö on aikaisempaa huomattavasti sulavampi ja Trek on siirtynyt enemmistön tapaan käyttämään integroitua ohjainlaakeria, vaakaputki on lievästi laskeutuva ja putkien muotoilu muistuttaa paljolti muiden merkkien uusimpia oivalluksia. Edes Lance Armstrongin seitsemän perättäisen Tourin ykkössijan mainosarvo ei ilmeisesti enää riittänyt myymään sinänsä varsin toimivaa, mutta Lancen mieltymysten mukaan hieman erikoisesti mitoitettua ja melko vanhanaikaisen näköistä Trekin maantielippulaivaa, koska Trek päätti aloittaa puhtaalta pöydältä ja rakentaa aivan uudenlaisen Madonen. Pyörän geometria vaikuttaa onnistuneelta, sillä jopa numeroa liian suuresta rungosta saa itselleen ihan ajettavan. Trek ilmoittaa käyttämänsä hiilikuidun tyypin nykyään värikoodilla ja koeajettu versio oli tehty ns. Satulatolpan kiinnitys on toteutettu melko groteskilla ulkopuolisella alumiinisella pannalla ja litteä tolppa tietysti takaa, että satula on ainakin suorassa, jos runko on suora. Ainoa asia, mikä koeajossa olleessa ns. Kun näimme uuden Madonen ensi kertaa, tuli heti mieleen, että siinä on pyörä, jonka ainakin ulkonäön puolesta voisi jopa ostaa omaksi. Pyörä on miellyttävän näköinen ja ominaisuudet kohdallaan. Muuten uusi Trek ei ole lainkaan epämukava, päinvastoin se suodattaa pientä tärinää parhaiden hiilikuiturunkojen tapaan erinomaisesti, mutta asfaltin poikittaisaumat tuntuvat kyllä läpi. kansanversiossa ei natsannut lyhyimmälle tes-
J
tikuskille, oli liian pitkä emäputki, sillä ohjaustanko jäi liian ylös. Madone on huoleton ajettava, mutta kevyelle (alle 70 kg) kuljettajalle keskiö tuntuu hieman turhan jäykältä, mutta parempi kuitenkin niin. Samalla kun rungon malli meni uusiksi, sen mitoitustakin viilattiin: Madonet jaetaan nyt kolmeen ryhmään, jotka ovat Pro, Performance Fit ja WSD Fit
Colnago
Valmistusmaan arvaa juuri ja juuri tämän Extreme Powerin värityksestä.
Tällainen pyörä on pian Kimi Räikkösellä.
Ernesto Colnagon kanssa olimme juttusilla heinäkuun lopulla, jolloin tehtaalla oli jo 2008-mallit esillä. hyvätkin valmisvanteet ja rungon hajoamisen seuraukset ovat aina sieltä vakavammasta päästä. Kun Ernestolla on kokemusta hiilikuidun kanssa työskentelystä jo vuodesta 1987, kokemuksen tuoma varovaisuus voi olla ihan aiheellista ja perusteltua. Yksi kappalemääräisellä myynnillä mitattuna merkittävimpiä uutuuksia on ihan varmasti alle 579 euroa maksava jäykkäperäinen F6-maasturi, jonka alumiinirungolla on Cannondalen perinteinen pitkä takuu ja jonka etupäässä joustelee Rock Shoxin lukittava Dart.
www.fillari-lehti.fi
Fillari 31
v v. Ernesto myös ihmetteli miksi
pyörän rungon kanssa pitää leikkiä vaarallisilla vesillä, sillä runkohan painaa jo paljon vähemmän kuin esim. Colnagojen rungot pysyvät entisellään tulevalla kaudella, mutta värityksiä on muutettu aika radikaalisesti etenkin halvemman hintaluokan malleissa. Kun kysyimme Ernestolta mitä mieltä hän on alle kilon hiilikuituisista rungoista, mies melkeinpä tuohtui ja kertoi Colnagoiden olevan tehty turvallisiksi ja toimiviksi kisalaitteiksi. Ernestoa kiinnosti muuten kovasti Räikkösen Kimin pituus, sillä asiaanhan kuuluu että Ferrarin tallikuskilla on myös Rosso Corsa-väritetty Colnago.
Ernesto Colnago ei vielä osaa suomea mutta kun lehdessä sattui olemaan juttu Colnagosta, ainakin kuvat kiinnostivat.
Cannondale
Cannondalen uuteen F-sarjaan tulee useita edullisia vaihtoehtoja, kuvassa hinnat-alkaen-malli F6, 579 euroa.
Kokonaan hiilikuidusta tehty Super SIx runko on Cannondalen maantiepuolen uutuus, joka näkyi jo Giron aikaan muutaman Liquigasin ajajan alla.
Kauden suurin uutuus Cannarilta on Super Six, täyshiilikuituinen maantiepyörän runko. Super Six valmistetaan suurimmaksi osin Bedfordin tehtaalla Yhdysvalloissa, mutta tuotanto on pilkottu niin että haarukat tulevat alihankkijoilta, etukolmio tehdään itse ja pyörä pistetään lopullisesti nippuun omalla tehtaalla.
Scalpelista, tuosta jäykkäperäisen ja täysjousitetun maastopyörän väliversiosta esitellään syksyn Eurobike-messuilla Saksassa uusi versio, eikä arvaus varmaankaan mene pahasti metsään jos veikkaamme että vähintään eturunko on valmistettu hiilikuidusta. Kiinnostavimpien mallien, C50:n ja Extreme Powerin suurin muutos oli hiukan entistä keveämpi uusi etuhaarukka, sekä uudet väritykset. Colnagon tuotanto jakaantuu nykyään niin että Italiassa tehdään puolet ja loput Taiwanissa, vuosituotannon ollessa noin 15000 pyörää. Mistään pyörämaailman suuresta yllätyksestä ei voi olla kyse, sillä sitä kohti tuotantoa on selkeästi viritetty jo parin vuoden ajan muun muassa Six13mallin myötä
Italiassa monen pyörämerkin tuotanto on viimeisten vuosien aikana joutunut mukautumaan, mutta italialaiselle teollisuudelle on aina ollut ominaista että alihankkijoita käytetään ja paljon. auton istuinten pehmusteita suurille eurooppalaisille merkeille. Tämä ylimääräinen kuori on lisätty runkoon enimmäkseen näön vuoksi, mutta se on mahdollistanut myös sen että alla oleva alumiini on entistä ohuempaa. Toinen systeemin uutuus on Active Braking Point, mikä Trekin tapauksessa tarkoittaa taka-akselin pään nivelöinnin sijoittamista samalla linjalle taka-akselin kanssa. Kahden kalliimman Fuelin, EX 9.5 ja 9.0:n eturunko on hiilikuitua ja iskarille voimia välittävä EVO-linkku magnesiumia. Trek kertoo systeemin pitävän takajousituksen aktiivisena myös lukkojarrutusten aikana. Tänä vuonna pyöriä koottiin 23000 kpl ja rungot toimittaa heille kolme eri yritystä (hiilikuiset tulevat Italiasta), maalaukset tekee kaksi eri firmaa ja maantiepyörien kasaus on kolmen hengen vastuulla. Maantiepyörien osalta tuotanto on myös muuttunut niin että pyörä kasataan vasta kun tilaus on tullut, eli nykytyyliin jälleenmyyjät eivät pidä enää niin suuria varastoja, eikä Olmokaan kasaa pyöriä valmiiksi varastoon. Uudelleen suunniteltu takapää tarjoaa edelleen120 mm joustoa, mutta uudelleen suunniteltu perä tuntee nyt nimen R1i. 2008 UUTUUKSIA
Olmo
Olmon uusi Zeffiro VCT on aika näyttävä ja painokin on hiukan alle kilon.
Trek
Olmon suuri uutuus kaudelle 2008 on alle kilon painoinen hiilikuituinen maantiepyörän runko, jossa on integroitu satulatolppa. Silloin vuodessa tehtiin noin 29000 pyörää. tuneet ja uutta oli myös se että ohjelmassa on nyt myös alumiinirunko, jossa on putken päälle on kieputettu hiilikuitukerros. Olmon tehdas sijaitsee kuitenkin syrjässä muista vastaavan alan yrityksistä ja heillä ulkoistaminen on näkynyt voimakkaasti. Takaiskarin alempi kiinnityskin on siis kelluva, josta nimi Full Floater. Paolo on toiminut nyt seitsemän vuotta pyörien ja moottoripyörien valmistajien yhdistyksen AICMA:n, puheenjohtaja ja on hyvin selvillä muiden merkkien tuotannoista ja määristä. Uusi malli on nimeltään Zeffiro VCT ja sen rungossa käytetään Vectrania, Kevlaria, T700-hiilikuitua, sekä Boronia. Pyörätehdas kuuluu Olmo Group -konserniin, jonka suurin liikevaihto tulee parista jättimäisestä vaahtomuovitehtaasta, jotka toimittavat esim. Paolo Olmo on vienyt suvun Muuten mallistossa oli pyörämerkkiä läpi suurten väritykset hieman muutmuutosten. Valmistajan mukaan systeemi herkistää perää pienissä röykyissä ja lisää progressiivisuutta isoissa. Rakenteellisesti systeemi muistuttaa vanhaa, R1-nimen tuntenutta pakettia, mutta nivelöinti on mietitty uusiksi. Vasemmalla Active Braking Point-nivelöinti, oikealla iskarin Full Floater-kiinnitys.
Maastopyörämalliston suurin uutuus on täysin uudistunut Fuel EX-mallisto. Olmon jakelu on myös muuttunut hiukan Italiassa, sillä firmalla on useampikin oma liike ja kolme alueellista tukkua.
Trekin suurin täysjoustouutuus on uusittu Fuel-runko. Fuel EX 9, 8 ja 7 ovat puolestaan kokonaan alumiinia, kun malliston halvimmat 5.5 ja 6.6 jatkavat vuoden 2007 runkomalleilla ilman Full Floateria tai muita uutuuksia.
32 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Takaiskarin alempi kiinnityspiste on laitettu uusiksi niin että normaalisti kiinteä kiinnike on nyt asennettu haarukan alaputkeen, joka puolestaan on nivelöity keskiön yläpuolelle. Omalla tehtaalla tehtiin siis hitsaukset ja siellä myös hoidettiin maalaukset, kromaukset ja koottiin pyörät. Olmon Celle Liguressa sijaitsevan tehtaan johtajana toimii Paolo Olmo, joka on firman perustajan, Giuseppe Olmon veljenpoika. Olmon kokemista muutoksista kertoo hyvin se, että vuonna 1980 Celle Liguren tehtaassa oli töissä 50 ihmistä, joista 7 teki erillisessä pajassa koko ajan runkoja
XTR-ominaisuuksia on siirretty myös XT-sarjaan. Shimano näyttää jatkavan entistäkin enemmän XTR:n ja XT:n erottelua toisistaan, sillä ensin mainitusta ei löydy hydraulisen levyjarrun kahvoista esimerkiksi kahvan vapaaliikkeen pikasäätömahdollisuutta - näin XTR:n painosta on saatu höylättyä taas elintärkeitä grammoja pois. Kauden 2007 jarruja on molemmissa Shimanon huippumalleissa kritisoitu hieman tehottomuudesta, ja kaudelle 2008 tehdas vastaakin huutoon. XT:n kammet on muotoilu uudelleen, ja keskimmäinen ratas on uutta, entistä kestävämpää hiiliterässeosta. Tänä vuonna sarja juhlii siis 25-vuotista taivaltaan. XT:n jarrukahvapaketti on muotoiltu uusiksi, ja muistuttaa nyt varsin paljon XTR:n vastaavaa. Poljin muistuttaa XTR:ää.
Uusi joka suuntaan toimiva vaihdevipu on entistäkin sirompi ja kevyempi. Vipuparilla on painoa koh-
tuulliset 290 grammaa. On vaikea nimetä sarjan merkittävintä uudistusta, mutta uusi Shadow-lisänimen saanut takavaihtaja nousee aika korkealle listalla. Painoa pitkähäkkisellä vaihtajalla on 225 grammaa. Vaihdevipuihin tulee jo aiemmin esitellyn 2-way Releasesysteemin lisäksi myös XTR:stä tuttu Instant Release, joka pudottaa etusormivipua käytettäessä vaihteen jo vivun sisään-liikkeellä, kun tähän asti on pitänyt odottaa vivun palautumista painamisen jälkeen. Napapuolella on nyt viimevuotisen XTR:n tapaan tarjolla 20-millinen etunapa. Uutuuden merkittävin muutos entiseen on todella siro rakenne, joka kaventaa vaihtajan kokonaisleveyttä peräti 15 mm kiinnityspultin kohdalta, jolloin vaihtajan riski osua polunvarren oksiin tai kiviin pienenee huomattavasti. Kuvassa siis 2008 XT-osasarja.
Shimanon täysin uusi XT saapui meille koeajoon loppukesästä. Alun perin Shimano on suunnitellut rakenteen all mountain -ajoon sopivaksi, mikä tosin on hauska kontrasti sille että muutama vuosi sitten esitelty, nimenomaan samaan käyttöön suunniteltu Hone-sarja oli erityisen leveä juuri takavaihtajan kiinnityksen kohdalta akselikiinnityksensä vuoksi. Shadow-nimetty siro takavaihtaja ei tartu oksiin tai kantoihin niin herkästi.
34 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Oik: paljon on muuttunut neljännesvuosisadassa - oikeastaan vain ketjuveto toimii samalla periaatteella kuin silloin joskus. Iso eturatas on alumiinia ja saanut lisää paksuutta. Uuden XT:n jarrutehon luvataan olevan parantunut 20 prosenttia edellisen kauden hidastimiin verrattuna. 2008 UUTUUKSIA
Shimano XT
Tältä näytti XT vuosimallia 1982. XTR:n takavaihtajan häkki on puoliksi hiilikuitua, ja tarjolla on luonnollisesti versiot sekä "oikeinpäin" että "väärinpäin" toimivien vaihtajien ystäville, samoin vaihtoehtoina on pitkä- sekä lyhythäkkinen painos.
XT:n kampien suurin uutuus on uudet ja kestävämmät rattaat. Takanapa on saanut uuden 14-millisen akselin, myös vapaarattaan kytkeytymistä on nopeutettu kahdella lisäkynnellä
Maailmalla on ollut näkyvillä myös muitakin Shimanon uutuuksia, mutta vielä ei ole vielä tietoa, ovatko ne protoja vai ihan oikeita 2008-malleja. Sarjaan kuuluu myös uudistuneet kiekot, jotka ovat myös jäänharmaat. Sarjaan kuuluu heti myös kompaktit kammet, jotka on varustettu 50- ja 34-hampaisilla rattailla. Sarjassa on uutta myös se että nyt irto-osien ostaja voi valita kahdesta värityksestä, sillä tarjolla on nyt normaali hopeanharmaa sekä uusi jäänharmaa väritys. Ultegran poljin ei siis ole aivan yhtä matala kuin Dura-Ace. 165-millinen iskari painaa noin 220 g ja maksaa 449 e. Uudet kammet ovat 35 grammaa kevyemmät kuin edelliset ja osasarja on kokonaisuudessaan 97 grammaa kevyempi kuin edellinen versio. lukituksen ohitusta, jolloin keula reagoi pikkuiskuihin hiukan tahmeammin. Tässä iskarissa valkoinen pitkä palkki paljastaa että sisäänvaimennuksen säätö on kovimmassa vakioasetuksessa. Jarru kiinnittyy ensi kaudella kaikissa Foxeissa takaapäin ja näin on huhun mukaan kaikissa muissakin merkeissä.
www.fillari-lehti.fi
Fillari 35. Lisäksi sarjan polkimet ovat uudistuneet ja ne eroavat hyväksi todetusta Dura-Acen versiosta vain siinä että akseli ja laakerointi on toteutettu edullisemmalla tekniikalla. Lisäksi tarjolla on myös kolmella rattaalla varustettu versio, jolloin rattaiden koot ovat 52-39-30. Myös Campan sähkövaihteita on näkynyt kisailijoiden pyörissä, mutta taitaa niidenkin kohdalla olla vielä kyse kehityskappaleista.
RP23 on monipuolisilla pikasäädöillä varustettu erittäin kevyt ilmaiskari. Uudistuneet etuvaihtajat toimivat niin normaalien kuin kompaktirattaidenkin kanssa ja uudistuksien pitäisi parantaa ketjun siirtymistä rattaalta toiselle. Yksi kiinnostava komponentti on hiilikuituiset Dura-Ace-sarjan kammet. Ajossa uutuus tuntui todella herkältä ja keinuu todellakin entistä vähemmän vaikka lukitus on auki. Myös Shimanon sähkövaihteita on taas näkynyt kisailijoiden pyörissä, mutta ne taitavat olla vielä kehitysasteella.
Shamalin vanteet ovat saaneet uuden värityksen ja Centaur -sarja hiilikuituiset kammet.
Italialaiset ovat taas olleet kovin vaitonaisia uutuuksista ja ainoat julkaistut jutut ovat Centaurin hiilikuituiset poljinkammet, täysin uudet etuvaihtajat Recordin ja Choruksen sarjoissa, sekä Shamal-kiekkojen uusi väritys eli titaaninharmaa. Pituuksia on tarjolla yleisimmät koot, eli 165, 170, 172,5 ja 175 mm. 1640 g painava ja 799 e maksava uutuus toimii hyvin Suomen maastoissa, mutta jos joustovara ei riitä, niin vaihtoehtona on noin 1700 g painava 140-millinen Float RLC. Foxin perushinnat ovat nyt koko euroopassa samalla tasolla.
Fox
Ilmjouistettu Fox F120 RLC on kevyt ja tukeva xc/endurokeula. Kiekkojen uusi väritys on hyvä ja se sopii paremmin erilaisten runkojen kanssa yhteen kuin edellinen kullankeltainen teema. RLC-patruuna on laitettu kokonaan uusiksi. Uutta on venttiilin asentaminen 45 asteen kulmaan, joten se sopii paremmin useimpiin täysjoustorunkoihin. Uutta on myös säiliön sivussa olevat palkit, jotka kertovat mikä pro pedalin ja sisäänvaimennuksen tehdas-asetus on kyseessä. Shimano Ultegra SL
Campagnolo
Shimanon ainoa maantiepuolen uutuus on Ultegra SL, mikä tarkoittaa dieetillä ollutta Ultegraa. Normaalista kammesta on tarjolla samat pituudet ja eturattaiksi voi valita joko 53-39 tai 52-39. F-mallillahan voi periaatteessa ajaa lukitus koko ajan kiinni, jos käyttää ns. Foxin mukaan säädöissä on haettu heilahduksen estoa, ei siis keinumisen estoa. Valmistajan mukaan keula rahoittuu jokaisessa joustoliikkeen asennossa heti, jolloin se ei siis myöskään keinu
www.fillari-lehti.fi
Fillari 37
v v
Sponsorit: pyoramaailma.fi; Iron Horse, Maxxis ja Royal
Hope Moto V2 -jarru pysäyttää tyrmäävän tehokkaasti.
-Laitan melkein jokaista ajokertaa ennen hiukan rasvaa keulan huulikumien väliin, jotta se olisi mahdollisimman herkkä, kertoo Toni ja hyvältä Manitou tuntui myös käytännössä.
38 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Esittelyssä...
HÄN
Toni Berg
Ikä: 22 v Pituus: 184 cm Paino: 74 kg Ammatti: Liiketalouden opiskelija Asuinpaikka: Vartiokylä, Helsinki Saavutukset: Hallitseva 2007-vuoden alamäkiajon Suomen mestari (Vuokatti 29.7. 2007) 2000 M16-sarjan Suomen mestaruus ja Suomencupin voitto 3 kertaa SM-pronssia miehissä 2002 M18-sarjan PM-hopeaa 2003 Miesten PM-pronssia 2005 ja 2006 miesten PM-hopeaa 2007 Austrian extreme DH-cupissa ensimmäisen kilpailun kolmas ja toisessa voitto Maailmancupissa finaalipaikkoja ja muutama pistesija Paras MM-sijoitus 31
Parasta on pyörän on hyvä tasapaino keulan ja perän välillä ja tuntuma molempiin renkaisiin säilyy useimmissa tilanteissa. Siitä tulee luottoa radan vaikeissa kohdissa, kuvailee Toni - Takapään joustoliike on melko suoraan ylöspäin ja vaikka linkut ovatkin saman tyyliset kuin Intensessä ja Giantissa, niin niiden kulmat ovat paljon suoraviivaisemmat. Runko soveltuukin yhtä lailla hitaaseen suomideehookampeamiseen kuin maailmancupin ryskeeseen.q
Mestarin mietteitä pyörästä
Vuonna 2000 M16-sarjassa kisaamisen aloittanut Toni on ollut pääasiassa Intense-kuski. - Keskiö on matalalla ja siksi pyörä on hyvä ajaa kurveissa, mutta kammet ja ratassuoja ovat usein kovilla. - Oikeastaan ainoa asia, jossa Sunday häviää Intenselle on polkeminen. Jousitus ei ole mitenkään kamalan progressiivinen, mutta silti perä ei pohjaa kuin joissain ääritilanteissa. M3 oli selvästi nopeampi polkuosuuksilla. Ensimmäistä kertaa minulla on pyörässä jarrut, jotka eivät häviä pidemmilläkään radoilla. 165-millisillä kammilla saa onneksi vähän lisää maavaraa polkukohdissa. Aloitusvuonna alla oli Intense M1, 2001 Merida, 2002-2003 taas M1, 2004 Foes DHS Mono ja 2005-2006 Intense M3. kovaksi, mutta Tonin pyörässä oleva keula on todella herkkä ja kestää silti pohjaamatta kovemmatkin ryskyt. Ei Iron Horsekaan huono ole, mutta kuitenkin selvästi erilainen. Manitoun keulassa on vain kaksi säätöä: yläpäässä lähinnä sukelteluun vaikuttava namikka sisäänvaimennukseen ja alapäässä paluuvaimennuksen klikkeri.
SRAM X0 vaihtaja ja Shimanon maantielle tarkoitettu Dura Ace takapakka toimivat hyvin yhteen ja ovat myös kevyitä.
TEKNIIKKAA
Merkki: Iron Horse Sunday Maahantuoja: Pyoramaailma.fi Hinta: Runkosetti 2590 e (sis. Toisaalta niinhän sen pitääkin joskus pohjata, jotta tietää että koko joustomatka on käytössä. Ajoltaan pyörä on rauhallinen ja liikkeet ennalta arvattavissa. Esimerkiksi Schladmingissa minulla on ennen ollut jarrujen lämpenemisen kanssa ongelmia, tuumii Toni.q
Tässä on yksi nykyisten dh-pyörien parhaiten toimivista jousitusratkaisuista. ohjainlaakerin, satulatolpan ja takaiskarin) Runkoputki: 6069 kolmoisohennettu alumiini Etuhaarukka: Manitou Travis Triple Intrinsic titaanijousella, joustomatka 203 mm Takajousitus: 5th element, 275 lbs jousi, dw-link, joustomatka 8" (20 cm) Koko: 17" (muut 16 ja 19) Paino: 18,5 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 64,5 Ohjauskulma: 65 Vaakaputken pituus: 59 cm Satulaputken pituus: 44 cm Akseliväli: 116 cm Takahaarukan pituus: 44,5 cm Keskiön korkeus: 35 cm Vaihteensiirtäjät: SRAM X0 Vaihteet takana: SRAM X0 Jarrut: Hope Moto V2 Kammet: FSA V-Drive Mega Exo 165 mm Eturattaat: 38 Takarattaat: Shimano Dura Ace 12-28 Keskiölaakeri: FSA Platinum Pro DH Isis 83 mm Vanteet: Mavic 823 tubeless Navat: Hope / DT Renkaat: Maxxis High Roller tubeless 26x2.5", 42 a kovuus Ohjainkannatin: 50 mm Ohjaustanko: FSA 68 cm Ohjainlaakeri: FSA Satula: SDG Satulatolppa: FSA Polkimet: Crank Brothers Mallet lukkop. / joillain radoilla avopolkimet
www.fillari-lehti.fi
Fillari 39. - 5th elementin takaiskari tuntuu jo vakiona olevan hyvin säädöissään, mutta jousi on alkanut tuntua vähän löysältä. Ketteryydestään huolimatta Sunday on erittäin vakaa kovassakin vauhdissa, joten ei ole mikään ihme, että
pyörällä tehdään tulosta niin meillä kuin maailmallakin. - Jarrupateissa ja mutkiin tultaessa takapää pysyy ikäänkuin kasassa, mutta ei missään tilanteessa potkaise yllättäen takaisin, mikä lisää luottoa kovassa vauhdissa. Ehkä pitäisi ainakin kokeilla 300 lbs -jousta viimeistään seuraavissa kovemmissa ulkomaan kisoissa, joissa tulee yritettyä parantaa vauhtia entisestään
Shimanon STI-kahvat herättävät ulkonäöllään eniten epäluuloja,sillä ne ovat voimakkaasti muotoillut ja jotenkin groteskin oloiset. Eroja on myös vaihteiden toimin-nassa ja siksi laitoimme yhden aktiiviajajan ja kaksi maantienoviisia rankkaamaan merkit järjestykseen.
C
ampagnolo vastaan Shimano on jo vuosia ollut yksi maantiepyöräilijöiden suosikkipuheenaiheista. Tosin sama pätee myös pyörämerkkeihin, sillä kunnon puristit eivät vaivaudu edes sylkäisemään muun kuin saapasmaassa tehdyn pyörän ja osasarjan suuntaan. Testaajista Larilla on kokemusta melkein kaikista Campagnolon osasarjoista jo
vuosien ajalta ja jonkin verran Shimanon Ultegrasta ja Dura-Acesta, mutta SRAM oli hänelle täysin uusi tuttavuus. v v v
Ergokahvat testissä
TEKSTI JA KUVAT: JUKKA HELMINEN TESTIRYHMÄ: JANI KAAJALUOMA, LARI LEPPÄVIRTA
JA
MARJA PENTTILÄ
Campagnolo, Shimano vai SRAM?
Maantiepyörien vaihdeosia tarjoaa tällä hetkellä kolme merkittävää pelaajaa ja kaikkien kahvojen "käyttöliitttymissä" on merkittäviä eroja. Testatuissa pyörissä kahvat oli laitettu koko lailla vaateriin ja olikin positiivinen yllätys, miten tukevan otteen kahvan ja tangon väliin jäävä kuoppa tarjosi. Marjan ja Janin mielipiteet perustuvat Campagnolon toiseksi parhaaseen osasarjaan Chorukseen, joka toiminnaltaan vastaa täysin Recordia. Marjalla ja Janilla ei ollut kummallakaan oikeastaan minkäänlaista ennakkotuntumaa paremman tason maantieosien toimivuudesta, joten molemmat pääsivät siten liikkeelle puhtaalta pöydältä. Erityisesti Campagnolon nimeen vannovat monet valoja ja italialaismerkki on osalle kuin uskonto. Lari ajaa vuodessa reilusti toistakym-
40 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Tästä seuraa kuitenkin se että alaotteelta ajettaessa jarrukahvat jäävät turhan kauaksi. Shimanoista tuli nyt ajettua Dura-Acella ja uudella Ultegra SL-sarjalla. Kyseessä ei ole mikään kestotesti, vaan lähinnä pyrittiin vertailemaan eri järjestelmien toimivuutta ja käteen sopivuutta. Täksi kaudeksi Italia-Japani -osasarjamaaotteluun heitti lusikkansa myös amerikkalainen SRAM esittelemällä kaksi maantielle tarkoitettua osasarjaa ja ensi kaudeksi jenkkilästä tulee vielä kolmas setti, jonka on tarkoitus rökittää kaikki nykyiset ainakin painossa. Kahvan ohut keskiosa oli pienille käsille varsin miellyttävä, tosin voin kuvitella että suurempien räpylöiden kans-
Lari saa ammattilaisena aloittaa, sillä samalla tulee käytyä läpi kahvojen toiminta ja eroavaisuudet melko tarkasti. Shimanoista tuntumaa otettiin myös Ultegrasta, mutta pääosin fiilikset perustuvat Dura-Aceen ja SRAMin sarjana oli Rival.
mentätuhatta kilometriä maantiepyörällä, joten ainakin perstuntuma on hyvä. Kahvabodyn yläpuolen syvä monttu aiheuttaa sen, että jos haluaa ohjaustangon yläosan ja kahvan muodostavan ikäänkuin jatkuvan, tasaisen pinnan, kahvat on nostettava melko ylös kuten monien ammattilaisten pyörissä on havaittavissa
www.fillari-lehti.fi
Fillari 41
v v
Uutena tulokkaana SRAM on mielenkiintoinen ja minulla oli ajossa edullisempi Rival ja nykyinen huippumalli
Force. Omina pyörinä on superkevyt Scott maantielle, pari eritasoista cyclocrossaria ja alle kymmpikiloinen Cannondalen täysjousto.
Campan Ergopower on Shimanon pitkäaikainen kilpailija, jonka etuna on silmää miellyttävä italialainen muotoilu. Kaiken kaikkiaan Shimanon kahvat ovat hyvinkin käteen sopivat, tarjoavat useita otevaihtoehtoja ja mekanismin toiminta on tarkkaa, joten ne ajavat asiansa erittäin hyvin, joskin muotoilu tökkää aina jotenkin silmään.
Lari ajaa pyörällä toistakymmentätuhatta vuodessa. Seurauksena on enemmän arpomista vaihteiden kanssa. Näiden parempien osasarjojen osalta Shimanon vaihdemekanismi toimii täsmällisesti, naksut ovat kevyet ja vaihteet vaihtuvat hyvinkin huomaamattomasti. Tähän on tulossa parannusta kun SRAM esittelee uuden REDhuippusarjansa, jossa etuvaihtajalle tulee neljäs naksu. Melko suoranmallisella kahvalla käsien paikkaa voi siirtää helposti, mutta mistään ei tunnu saavan erityisen hyvää otetta, joskaan kahva ei tunnu mistään erityisen epämukavaltakaan. Eniten aprikointia etukäteen herätti vain yhdellä vivulla operoitava Doubletapvaihdemekanismi, mutta vivun toiminta on niin selkeää, että vaihtamisen oppii käytännössä samantien kun vain oivaltaa periaatteen. Kevyt ja huomaamaton tarkoittaa myös sitä, että kiireessä ainakin tottumaton voi murjoa kerralla puolitoista tai kaksi pykälää, mistä aiheutuu ylimääräistä ohjelmaa. Pykälät vaihtuvat hieman krouvimmin rusahtaen kuin Shimanolla, mutta vastaavasti vipujen toiminta on napakkaa ja vaihteet pamahtavat päälle selkeästi ja täsmällisesti. Jarrukahvojen ja vaihdevipujen muotoilu on aika neutraalia ja kaikki toimii hyvin, mutta voisi olla ehkä parempikin. Tähänkin kaiketi tottuu ajan kanssa. Kun vielä painoa on saatu selkeästi pois, SRAM heittää entistä kovemman haasteen kilpailijoilleen.
42 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Naksut menevät ikäänkuin väärille kohdille, yksi naksaus ei riitä vaihtamaan, vaan ketju jää kihnuttamaan rattaiden välille ja toisella leipä vaihtuu, mutta häkille ei jää enää säätövaraa. Ajalla on ikäänkuin parempi tuntuma vaihtamiseen. Kokonaisuutena Ergopower on tyylikkään näköinen, toiminta selkeää ja muotoilu sopii aikalailla kaikille. Kahvojen malli on sellainen, että kun ne ovat kutakuinkin vaakatasossa, syntyy tasainen pinta ohjaustangon yläpinnan kanssa ja silti alaotteelta ajettaessa ylettyy hyvin jarrukahvoille. Campalta on tullut ajettua Recordilla ja Choruksella sekä tälle kaudelle vaihdemekanismin osalta uudistuneella Centaurilla. v v
sa kahvan ja ohjaustangon väliin jäävä tila on turhan ahdas. Toimintaa on muutettu hieman shimanomaisempaan suuntaan, naksut ovat pienemmät ja vipujen toiminta hieman herkempää, mutta ikävä kyllä täsmällisyys ei ole aivan Shimanon tasolla. Shimanon vaihdevaijerien ulkopuolinen vienti antaa hieman tukea, jos haluaa ajaa "aeroasennossa" kyynärvarsilla tangon yläpuoleen nojaten, mutta on jotenkin hässäkän näköinen ratkaisu. Kun tietää mihin suuntaan haluaa vaihtaa, hommassa ei voi erehtyä. Jarru ja vaihdevaijerien vienti on toteutettu siististi sisäkautta ja jarrukahvat ovat nykyään aina Centauriin asti tyylikkään näköistä hiilikuitua. Ainoastaan sisäpuolen nappi jää jollain otteella hieman turhan taakse. Pieni juttu, joka toimii yllättävän hyvin. Siromman kahvaosan huono puoli verrattuna Shimanoon on se, että mahdollisuuksia eri otteille on vähemmän, sillä kahvassa on oikeastaan vain yksi tukeva otepaikka. Kahvojen etuosan kyhmy on niin pieni, ettei siitä saa oikein tukevaa otetta. Pienille käsille jarrukahvat jäävät alaotteella hieman turhan kauas. Ainoa erikoinen piirre ovat alapäistään hieman sivulle osoittavat jarrukahvat. Kahvaosan muotoilu on neutraali, mutta pienille käsille kahva on hieman turhan isokokoinen ja pullea, jotta siitä saisi oikein tukevan otteen. Jos itse kahvat ovat melko vaatimattomasti muotoillut, on jarrukahvoissa ja vaihdevivuissa haettu selvästi kilpailijoita aggressiivisemmin ergonomista muotia. Campagnolo on vuosien aikana hionut vaihdemekanismin toimintaa jouhevammaksi ja kympin tulon jälkeen toiminta ollut kiitettävää. Etuvaihtajan kolme naksua aikaisemman mikrosäädön sijaan tekevät etuvaihtajan säätämisestä huomattavasti vaikeampaa. Etuvaihtajan toiminnasta ei voi sanoa samaa, vaivana on samanlainen kolme naksua kuin uudessa Campan Quikshiftissä, eli yksi naksautus ei riitä siirtämään ketjua ja lisäksi häkille ei jää hienosäätövaraa ja jossain vaiheessa ketju kihnuttaa häkkiä vasten. Lisäksi Quikshift vaihtaa vain yhden välityksen kerralla isommalle vaihteelle, mikä ei tosin itseäni häirinnyt. Lisäksi kahvojen asennon säätö ohjaustankoon nähden vaatii hieman kokeilua, mutta testipyörissä asia oli hoidettu mallikkaasti, kahvat muodostivat suoran tason ohjaustangon yläpinnan kanssa. Sisäänpäin kääntyvät jarrukahvat, joista siis toiseen suuntaan vaihtaminen tapahtuu, eivät ole oikein mieleiset, jarrutuksiin tulee hieman hutero tuntuma. Edullisemmassa Rivalissa pitäisi olla sama tekniikka, mutta toiminta oli jotenkin nihkeämpää. Forcessa naksut ovat napakat ja vaihteet vaihtuvat selkeästi, mutta hieman nätimmin kuin Campagnololla ja takavaihtajan toiminta on oikein miellyttävää. Shimanosta poiketen Campalla voi vaihtaa myös isompaan suuntaan useamman tuuman kerralla. Ergonomiaan on myös luvassa parannusta, sillä jarru- ja vaihdekahvoja on muotoiltu uudelleen ja lisäksi molempiin tulee etäisyyden säätö. Suuremmat kädet omaavalle kahvat istuvat varmaankin paremmin. Kun vipua kääntää vähän, tulee ensimmäinen naksu joka löystää vaijeria ja kun liikettä jatkaa eteenpäin tulee toinen naksu, joka kiristää vaijeria. Campan ergokahvat ja jarrukahvat ovat melko vaivattomat pienikätiselle kuskille, sillä muotoilu on siroa ja kahvoilla ylettyy helposti joka paikkaan. Vaijerit kulkevat siististi sisäkautta ja vain yksi vaihdevipu tekee kahvasta yksinkertaisen näköisen. Vanhat konstit ovat joskus parempia kuin uudet ja omalta kohdalta näin voi sanoa Campan uudesta Quikshift-vaihdemekanismista, joka on Centaurissa. Camppiksen vaihdemekanismi on toteutettu Shimanosta poiketen vaihdevivulla ja kahvan sisäpuolisella napilla, joka on omasta mielestä jotenkin selkeämpi ratkaisu. Shimanon kohtalaisen pitkien ja voimakkaasti muotoiltujen kahvojen selkeä etu on se, että niistä voi ajaa helposti usealla eri otteella, esimerkiksi kahvojen voimakkaasti nousevilta etuosilta saa hyvän otteen jos haluaa ajaa hieman pitemmässä asennossa, muttei vielä alaotteelta. Erikoisuutena SRAMissa voi ottaa vaihdevivun taaksepäin hollille etusormen alle vaikka kiriä tai ylämäkeä silmälläpitäen. Ulkonäöltään SRAM on koko lailla miellyttävä, kahvat ovat kompaktin kokoiset ja näköiset. Kahvat ja vivut tarttuvatkin melko hyvin sormiin, mutta yläotteelta ajettaessa lyhytsorminen huomaa, kuinka vaihdevipu jää turhan alas, sormenpää raapii juuri ja juuri vivun yläosaa
Pitkä liike saa rattaan siirtymään isommalle.
Peukalovipu pudottaa Campassa ketjua pienemmälle rattaalle ja haluttaessa myös useamman pykälän kerrallaan.
Shimanossa pikkurattaalle pudotellaan jarrukahvan takapuolella olevasta vivusta yksi pykälä kerrallaan.
SRAM vaihtaa pienemmälle rattaalle kun vipua napsauttaa vain muutaman millin sivusuunnassa.
www.fillari-lehti.fi
Fillari 43
v v. Campagnolo
Shimano
Sram
Campassa isolle rattaalle vaihdetaan jarrukahvan takana olevasta vivusta.
Shimanolla siirretään isolle rattaalle koko jarrukahvaa heiluttamalla. Pykäliä saa vaihdettua näin myös useamman kerrallaan, eli juuri päin vastaiseen suuntaan kuin Campassa.
SRAMissa vaihtaminen tapahtuu samasta jarrukahvan takapuolella olevasta vivusta
Systeemi
Marja ajaa työmatkat kesät talvet fillarilla. SRAMin vaihdesysteemi on todella looginen ja vain yhdestä vivusta tapahtuvan vaihtamisen oppii nopeasti. Isommalle rattaalle vaihdettaessa sivulle painettava jarrukahva ei häirinnyt mitenkään, vaan päin vastoin, sillä vaihtamiseen saa hyvin voimaa, vaikkei Shimanon kohdalla voiman käytöstä tarvitse oikeastaan edes keskustella. Maastolenkkejä Jani ajaa Trekin täysjousitetulla Liquidilla.
Jani ajaa paljon maastossa lenkkiä ja myös Kalpiksen traileja kulutetaan ahkerasti. Vähemmän ajaneelle ja ajavalle suosittelisin kuitenkin Shimanoa.q
44 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Campagnolossa on selvästi haettu ammattilaisia miellyttävää tarkkaa ja rajua vaihtamista. Vaikea näistä on valita yhtä suosikkia, sillä Shimanoa voi kehua tarkaksi ja herkäksi, SRAM taas on keksinyt jotain uutta ja hienosti toimivaa ja Campagnolo taas on tarkoituksella suunniteltu rajummalla tavalla vaihtavaksi. Talvipyöränä on melkein 10 vuoden ikäinen GT Backwoods ja kesällä on maastossa alla Trekin Liquid täysjousto.
on loppujen lopuksi todella älykäs ja vaihtaminen sujuu tarkasti. Otekohtia ei kuitenkaan ole yhtä paljoa kuin Shimanossa, jolla voi ajaa vaikka kädet suorina ja nojata kämmenillä kahvojen korkeimpaan kohtaan. Shimanoon verrattuna toiminta on paljon karkeampaa, mutta toisaalta tietää ja tuntee tarkalleen kun vaihde kytkeytyy kohdalleen. Shimanon kahvoissa on myös monta otekohtaa, vaikka ajoinkin suurimman osan ajasta niin että käsi lepäsi kuopassa ja etusormi oli kahvan etupuolella jarruvivulla. Ketju melkein pamahtaa rattaalta toiselle ja erityisesti takana pienelle rattaalle pudottaminen tuntuu selvänä kolahduksena. Kaikilla osilla ketju siirtyy rattaalta toiselle kun niin haluaa, joten paremmuus taidetaan ratkoa enemmänkin mieliukuvilla. Joillain otteilla meinasin myös kadottaa hiukan lyhyet jarruvivut ja myös paukalovipua sai välillä etsiä siirtämällä otekohtaa taaksepäin. Tämän kokeilun jälkeen syttyi kuitenkin innostus aitoon maantiepyöräilyyn ja vaihteita kokeillessa hurahti toista tuhatta kilometriä muutamassa viikossa.
Shimanon Dura Ace on selvästi ykkössuosikki. Myös edessä ketju siirtyy tarkasti ja pienellä voiman käytöllä ja pikkunaksuilla saa haettua vaihtajan häkin oikeaan kohtaan, jos ketju pyrkii rahnuttamaan. Kahvat eivät kuitenkaan ole yhtä mukavat käteen kuin Shimanot, mutta muuten SRAM on tuonut todella jotain uutta, erilaista ja toimivaa maantiepyörien osiin. Maantiepyöräilystä Janilla on kokemusta jonkin verran Fillari-lehden keväisiltä ulkomaan testireisuilta ja eniten on asfalttia jäänyt alle cyclocrossarilla.
Shimanossa puhuttelee herkkä ja tarkka vaihtaminen. Ketju pamahtaa vivuista niin isolle kuin pienelle rattaalle selvästi kolahtaen ja missään tilanteessa ei jää epäselväksi onko välitys vaihtunut. Campagnolo on selvästi miesten miehille tekemä osasarja. v v
Marja on todellinen ikililiikkuja ja harrastuksiin kuuluu monenlaista kestävyysurheilua. Leveät ja riittävän pitkät jarruvivut ovat myös mukavat käteen ja vivuista saa hyvin tehoa jarrutuksissa. Jarruvivuista saa hyvän otteen piti tangosta kiinni mistä tahansa ja kahvoissa on tilaa etsiä eri otteita. Etenkin takana pykälä siirtyy kuin ajatuksen voimalla ja vaikka vaihtamisen tuntee selvästi on toiminta pehmeää. Takana on kisaura alamäkiajossa ja nyt mies valmentaa Hyvinkään DH-junnuja. Kahvoista saa hyvän otteen ja muotoilu on leveä, jolloin niihin on hyvä nojata. Marja on etenkin keväisin ajanut myös pitkiä maantielenkkejä, mutta maastopyörällä. Myös naksuja on sopivasti estämään ketjun rahnutus eri välityksillä. Otekohtia Campagnolon kahvoissa on myös selvästi vähiten ja muotoilu on melko siro jopa naisen käteen.
Jani on entinen kisakuski ja nykyään dh ja lähinnä Kalpiksen trailien kuluttaminen Intensen M3-mallilla on kuuluu harrastuksiin. Peukalovivun käyttö vaatii myös aika tavalla voimaa ja kun vaihde siityy niin se myös siirtyy. Vaihteet toimivat herkällä kosketuksella ja napsahtavat aina tarkasti päälle. Ei näissäkään mitään varsinaista vikaa ole, mutta Shimanon tarkkuus yhdistettynä pehmeään ja kevyeen vaihtamiseen vie voiton. Muutaman kilometrin työmatka taittuu maastopyörällä joka päivä vuoden ympäriinsä ja lisäksi maastossa kilometrejä on jo vuosien ajan kertynyt melkoisesti. Vivun käyttö vaatii kyllä aika paljon enemmän voimaa kuin Shimano, mutta vaihde myös siirtyy selvemmin napsahtaen kohdalleen. Kahvat ovat aavistuksen pienemmät kuin Shimanossa, mutta niidenkin päällä on hyvä lepuuttaa käsiä. Takana vaihtaminen jäykistyy selvästi kun ollaan isommilla rattailla ja silloin sormivoimaa saa käyttää jo aika tavalla. Etuvaihtaja toimii Campassa selvästi parhaiten ja tarkimmin, eikä voimaa tarvita ollenkaan niin paljoa kuin takana. Itse vaihdesysteemissä ei ole mitään vikaa, mutta joillain otekohdilla joutuu kättä siirtämään ja hiukan etsimään pienelle rattaalle pudottavaa peukalovipua. Jarrivuvut tuntuivat melko samanlaisilta kuin Shimanossa ja niistä sai hyvin otteen ja vipuvoima riittää tiukoissakin jarrutuksissa. Vaihteet nap-
sahtavat paljon terävämmin päälle kuin Shimanossa, mutta ei liiaksi kolahtaen. SRAMin vain yhdestä jarrkuahvan sisäpuolella olevasta pikkuvivusta tapahtuva vaihtaminen tuntui todella häröltä aluksi, mutta nopeasti siihenkin tottui. Leveä kahva on erittäin tukevan tuntuinen myös putkelta ajettaessa eikä sivuttain heiluva jarrukahva häiritse missään tilanteessa. Kahvat ovat ainakin minun käteeni hiukan pienet ja niillä oli paljon raskaampi pitää kämmeniä kuin Shimanon leveillä lepuuttajilla
Maisteissa Canyon Ultimate AL F8
46 Fillari
www.fillari-lehti.fi
Raami poikkeaa selvästi edullisista kiinalaisrungoista, sillä valmistuksessa on käytetty Canyonin suunnittelemia putkia, joiden ansiosta runko erottuu tämän hintaluokan muista peleistä edukseen. Rungossa on myös työstetyt ja tukevan näköiset takahaarukan päät ja rungon kiertojäykkyyttä on parannettu emäputkea ja siihen tulevia putkia muotoilemalla. TEKSTI: FILLARI-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN
Useat Saksassa majaa pitävät merkit ovat viime aikoina kohisuttaneet pyöräpiirejä kohtuullisella hinnalla. Ilmeisesti putket ovat aika ohuita, sillä Canyonin nettisivulla rungon painoksi il-
SRAM Rival -jarrut toimivat hyvin ja tehoa on riittävästi.
Forcen hiilikuidulla höystetyt kahvat olivat yllätys tämän hintaluokan pyörässä.
www.fillari-lehti.fi
Fillari 47
v v
Keskiömuhvilla on kokoa enemmän kuin tarpeeksi ja putket ovat todella jykevät alapäästään.. Canyonin käyttämä keskiömuhvi on huomattavasti laakerikuppien tarvitsemaa tilaa isompi ja tämänkin muotoilun tarkoitus on lisätä rungon sivujäykkyyttä. Rungon sivujäykkyyttä on lisätty muotoilemalla pystyputki alapäästä neliskulmaiseksi ja leveäksi. Canyonin nettisivujen mukaan Ultimate AL -runko maksaa 649 euroa, joten osille ei todellakaan jää enää paljoa hintaa. Jos pelkät palikat hankkisi erikseen, ne maksaisivat jo reilusti kokonaisen pyörän hintaa enemmän. Halpa hintalappu ja laadukas osavalikoima yleensä antaa olettaa että pyörän runko olisi toiminut säästökohteena, mutta Canyonin tapauksessa näin ei ole. 1699 euron panostuksella paketista löytyy täyshiilikuituinen etuhaarukka, SRAM Force-sarjan kahvat ja SRAM Rival/Force -vaihtajat, FSA:n hiilikuitukammet sekä Ksyriumin Equipe -kiekot - nämä siis laadukkaan rungon ja muiden hyvien osien lisäksi. Canyon kuuluu tähän taisteluosastoon, minkä osoittaa nyt testattu Ultimate AL F8.
Kanjonista
KAJAHTAA!
K
un tarkastelee testissä ollleen Canyonin osavalikoimaa, on paketti niin edullinen että jo pelkkien osienkin takia ostos olisi kannattava. Euroopassa markkinat ovat sen verran suuret, että sekä rapakon takaa että Välimeren alueelta tulevia kilpailijoita vastaan kannattaa jo taistella
Näillä kompaktirattailla pyörästä löytyy
paljon paremmin kuntoilijalle sopivat välitykset, sillä normaalisti käytetyt 53- ja 39hampaiset eturattaat merkitsevät yleensä sitä, että välitysten skaala ei osu kohdalleen silloin kun keskinopeudet ovat hiukan alhaisemmat. Mukavuus on siis alumiinirunkoiseksi pyöräksi oikein hyvä, mutta entäs sitten muut ajoominaisuudet. Tosin kyseessä ei ole mikään korttelinkiertoon tarkoitettu hätäisesti kääntyvä ohjus, vaan erittäin rauhallisesti käyttäytyvä maantiepyörä. Vaakaputken pituus ja rungon kulmat ovat tutut ja turvalliset, joten käyttäytyminen on hyvin samanlaista kuin suurimmalla osalla maantiepyöristä. Canyon kulkee maantiellä kuin juna ja ohjausliikkeitä ei juurikaan tarvita. Maantiellä pyörästä välittyy heti tunne jämäkästä mutta yllättävän mukavasta pyörästä, vaikka odotukset saksalaisista alupyöristä huonokuntoisilla suomalaisilla asfalttiteillä olivatkin jotain muuta. Ainoa moite tulee jo aiemmin tekstissä mainitusta oudon lyhyestä ohjainkannattimesta, joka soveltuu lähinnä turistikruisailuun eikä tämän pyörän peruselementtiin kunnon maantielenkeille.q
Takahaarukan putkilla on kokoa, mutta perä tuntuu yllättävän mukavalta.
FSA:n hiilikuitukammet 50- ja 34-hampaisilla rattailla ovat viisas valinta kuntoilijan pyörään.
oli tehty muutama, tehoa alkoi löytyä ja vieläpä hyvin. Hiilikuituisessa haarukassa on melko lailla taivutusta eteenpäin, joten jättöä riittää rauhoittamaan muuten melko jyrkkäkulmaista runkoa. Jäykkyyttä tuntui olevan aivan riittävästi, joten ilmeisen ohuet runkoputket ja sopivat muokkaukset tukevoittavat runkoa huomattavasti. Myös pyörän varustaminen 50/34 -eturattailla on hyvä juttu ja niiden osuus uusissa pyörissä on edelleen nousussa. No kannatinhan on helppo vaihtaa ja me koeajoimme pyörää 12 sentin kannattimella. Rungon mitoituksessa ei ole mitään poikkeavaa, mutta se ihmetyttää, että tämän kokoinen pyörä toimitetaan lyhyellä yhdeksän sentin ohjainkannattimella varustettuna. Osavalikoima toimii pyörässä hienosti ja nyt pääsimme myös ensimmäistä kertaa kokeilemaan miten SRAM on onnistunut jarrujen kanssa. FSA:n kompaktirattailla varustetut hiilikuitukammet ja SRAM Force/Rival -osasarjayhdistelmä eivät saa aikaan moitteita erityisesti kun muistaa fillarin hintaluokan. Lyhyen kannattimen valinta on tietysti silloin aivan perusteltua, kun pyörä on tarkoitettu ensimmäiseksi maantiepyöräksi, mutta Canyonilla lyhyt kannatin on hintaluokasta riippumatta pyörissä oletuksena. Pyörä on hintaansa nähden kevyt ja kiipeää hyvin mäkeä ja kiihtyy näppärästi. Taivutettu hiilikuituhaarukka on varmasti myös yksi osatekijä pyörän mukavuuteen huonolla asfaltilla ja sama pätee Continentalin huippuluokan GP4000-renkaisiin. Rungon sivujäykkyyttä testattiin perinteisellä tavalla eli iso välitys päälle ja ote tangon alaosasta ja sitten kovia kiihdytyksiä. Pyörän 73,5 asteen ohjauskulma antoi odottaa hiukan muuta, mutta etuhaarukan reilu taivutus saa aikaan sen että pyörä kulkee suoraan kovassakin vauhdissa ja huonollakin asfaltilla. Canyonin Ultimate AL F8 on hintaisekseen kevyt paketti, joka on varusteltu hyvillä osilla, joten ostaja ei tule pettymään. Maisteissa...
moitetaan 1344 grammaa ja kun kokonainen pyörä painaa vain 7,69 kiloa, rungon on pakko olla oikeasti kevyt. SRAM Rival -sarjan jarrut eivät ensimetreillä tuntuneet mitenkään erikoisilta, mutta kun jarrutuksia
v v
Testiryhmän kommentteja
Paksuläpimittaisesta aluputkesta tehty Canyon vaikuttaa ensisilmäyksellä lihavalta, mutta vaaka kertoo toista. Canyonin eduksi voidaan laskea myös se, että ostajalla ei mene pää sekaisin värivaihtoehtojen kanssa, sillä valittavana on vain tämä valkoinen väritys.q
TEKNIIKKAA
Merkki: Canyon Ultimate AL F8 Maahantuoja: Canyon Finland Hinta: 1699 euroa Runkoputki: 7005 -sarjan alumiini Etuhaarukka: Smart Flex CSL täyshiilikuitu Koko: 56 (muut koot 52, 54, 56, 58, 60, 62, 64, 66) Paino: 7,69 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 74 astetta Ohjauskulma: 73,5 astetta Vaakaputken pituus: 55,5 cm Satulaputken pituus: 55 cm Akseliväli: 98,5 cm Takahaarukan pituus: 40,5 cm Keskiön korkeus: 27,5 cm Vaihteensiirtäjät: SRAM Force Vaihteet edessä/takana: SRAM Rival/Force Jarrut:: SRAM Rival Kammet: FSA SLK MegaExo hiilikuituiset compact 172,5 mm Eturattaat: 34/50 Takarattaat: 12-25 Keskiölaakeri: FSA Vanteet: Mavic Ksyrium Equipe Navat: Mavic Renkaat: Continental GP 4000 S 23 mm Ohjainkannatin: Syntace F139 9 cm Ohjaustanko: Syntace Racelite Ohjainlaakeri: FSA Orbit Satula: Selle Italia SLR XP Satulatolppa: Ritchey Carbon WCS www.fillari-lehti.fi
48 Fillari. Siis aito lenkkipyörä, jolla voisi lähteä hyvin myös kisoihin
Pyörää käyttökuntoon säätäessä huomio keskittyy ohjaustankojärjestelmän mitoitukseen. BH kuitenkin yllättää positiivisesti ja siististi vedetyt vaijerit sallivat ohjaustangon kääntelyn vapaammin kuin missään ennen kokeilemassamme aika-ajopyörässä. Ilman sahauksia S-kokoinen pyörä menee tangonpäävaihtajilla juuri 75 cm pituussäännön sisään, joten säädöille ei oikeastaan ole käyttöä eikä niitä siis edes löydy. Toki jos ajoasento tuntuu liian pitkältä, voi ylimääräiset lisätangon pätkät katkoa pois. Drop-out on viimeistelyltään laadukas ja kiekko istuu paikalleen mahtavasti ja irtoaa myös takertelematta. Etuhaarukasta puolestaan löytyvät jenkkiläisen kuluttajansuojasäädösten vaatimat pylpyrät, joilla etukiekko pysyy takuuvarmasti kiinni vaikka linkku olisi kiinnitetty puolihuolimattomasti. Kotimaisen maahantuojan valikoimasta ei tällä hetkellä löydy alle 1000 euron pelejä, mutta vastapainoksi hintahaitarin toisesta päästä löytyy hyvinkin erikoisia laitteita kuten Global Concept Aero.
B
Paremman sortin
AIKA-AJOSUKKULA
TEKSTI: FILLARI-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN JA ARTTU TOIVONEN
H Global Concept Aero on puhdasverinen aika-ajokilpuri, jossa ei kompromisseihin ole haluttu sortua. Ohjaustangon rakenteesta johtuen useissa aika-ajopyörissä vaijerikuorien litistyminen on arkipäivää ohjaustankoa reilummin käännettäessä. FSA:n Vision on täysin valmis hiilikuituinen paketti, jossa ainoat säädöt ovat kyynärtuissa. Kuoret ovat vain lyhyen matkaa näkyvillä ohjaustangon ja rungon välillä, muuten ne kulkevat putkien sisällä. Koeajossa BH Global Concept Aero LT40
Espanjalainen BH tunnettiin aikaisemmin tavallisten käyttöpyörien valmistajana, mutta viime vuosina profiilia on nostettu huippumalleilla. Päädyimme pätkäisemään tolppaa tarvittavat 2 senttiä, sillä hiomiset, liukasteet, yms. Normaalisti pyörän ostaja tietysti katkoo tolpan täsmälleen itselleen sopivaksi,
50 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Onneksi tosikäyttäjät vanhalla mantereella osaavat tarttua viilaan ja muotoilla haarukanpäät enemmän käyttäjäystävällisiksi. Kyseessä on toki pieni asia, mutta sokkotestinä tätä tehtäessä se kertoo usein pyörän laatuluokan. eivät saa satulatolppaa uppoamaan syvemmälle runkoon, vaikka vaakaputken takaosassa satulaputken leikkaavaan vaijeriin oli vielä muutama sentti matkaa. Täysmittaisena ovaalinmuotoinen satulatolppa jää 78 cm kohdalle (keskiöakselista pystyputken suuntaisesti satulan päälle mitattuna), jolloin säätövaraa ylöspäin jää noin 5 cm. Ilmeisesti pystyputken sisämitan täytyy olla ristikohdasta hieman pienempi kuin ylempänä, mistä syystä tolppa ei uppoa tarpeeksi syvälle. Ohjainkannatin, häränsarvitanko ja lisäkahvat ovat kaikki samaa pakettia. Ensimmäisenä huomio kiinnittyy takakiekon kiinnitykseen; takaa ladattava haarukanpää on pakon sanelema, sillä haarukanpää on niin lyhyt, ettei normaali kiinnitystapa olisi mahdollinen. Normaalin testipyörän ollessa kyseessä tolppa olisi katkaistu jo alta aikayksikön, mutta erittäin hintavan ja vieläpä yleensä melko pienillä säätövaroilla olevan aika-ajopyörän tapauksessa joudumme käyttämään harkintaa. Käyttäjäturvallisuudesta huolehtiminen liki 7000 euron erikoiskilpapyörässä tuntuu erikoiselta vedolta, mutta ilmeisesti BH:lla halutaan varmistaa oma selusta - firma kun on hiljattain rantautunut myös uuden mantereen markkinoille
Myös takakiekko on hiilikuitua, mutta tietysti levymallinen. Kädet saavat tangosta hyvän otteen. Pystyjoustoa on kuitenkin kohtalaisesti jopa maantiepyöriin verraten. BH Global Concept Aero on äärimmäisen kallis pyörä siihen aikaan nähden minkä todennäköinen ostaja sen päällä käyttää. Coriman suuntaan voisikin lähettää toiveita sorvatuista metallisista jarrupinnoista. Aika-ajovarusteista hi-tech -mallisin löytyy ehkä kuitenkin eturattaista. Vanteissa ei ole varsinaisia jarrupintoja, joten pehmeämmät palat ovat tarpeen vanteiden itsensä takia. Ajossa BH tekee vaikutuksen jo ensi polkaisuilla. 175 millimetrin mittaiset kammet ovat S-koon pyörään erikoinen valinta, lyhyille kuskeille 172,5-millinen vaihtoehto voisi olla parempi. Sellaiset kuitenkin löytyivät jo yli kymmenen vuotta sitten legendaarisista Spinergyn Rev X kiekoista jotka aloittivat hiilikuitukiekkojen esiinmarssin.
Pyörän vaihteet ovat Campagnolon Recordia ja muut palikat FSA:ta. Kyseessä on kuitenkin puhdasverinen kilpapyörä, joka hankitaan pääosin kilpailusuorituksia silmälläpitäen ja silloinhan ei tunnetusti raha ole aina se tärkein kriteeri vaan tuotteen laatu ja käyttökelpoisuus.q
Vision aika-ajotankoon kuuluvat myös jarrukahvat, jotka ovat erittäin aerodynaamiset, mutta kovaa puristettaessa epämukavat.
Renkaan ja rungon väliin ei jää juurikaan turhaa tilaa ja joka paikassa on pyritty äärimmäiseen aerodynaamisuuteen.
Takapäässä muotoilu aiheuttaa sen että haarukan päät ovat "takaa ladattavat", siis samanlaiset kuin ratapyörissä.
TEKNIIKKAA
Merkki: BH LT 40 Global Concept Aero Maahantuoja: BH Finland Oy Hinta: 6950 euroa Runkoputki: hiilikuitua Etuhaarukka: hiilikuitua Koko: S Paino: 8,86 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 75 astetta Ohjauskulma: 73 astetta Vaakaputken pituus: 54 cm Satulaputken pituus ylös asti: 60 cm Akseliväli: 95,5 cm Takahaarukan pituus: 37,5 cm Keskiön korkeus: 28,75 cm Vaihteensiirtäjät: Campagnolo Record Vaihteet edessä/takana: Record/Record www.fillari-lehti.fi Jarrut: FSA ja kahvat FSA Vision Kammet: FSA 175 mm Eturattaat: 42/54 Takarattaat: 11-23 Keskiölaakeri: FSA ISIS Vanteet: Corima 4-puolainen ed./ Corima Carbone + levykiekko Navat: Corima Renkaat: Michelin Pro2 Race 23 mm Ohjainkannatin: FSA Vision 9 cm Ohjaustanko: FSA Vision Ohjainlaakeri: FSA Satula: San Marco Rever Profil Satulatolppa: BH aerodynaaminen hiilikuitutolppa
Fillari 51. Satula voi tuntua turhan kovalta joillekin ajajille, joskaan aika-ajopyörällä harvemmin ajetaan kovin pitkiä aikoja putkeen. Jarrupaloiksi on vaihdettu Coriman punaiset korkkipalat. Vaihteet napsahtelevat takana ajatuksen tavoin päälle. joten kyseessä ei ole vika vaan ominaisuus. Coriman suora linssilevy on kevyt ja luonnollisesti kasettinapainen. Kaikki osat toimivat täydellisesti, joskin jo mainittu jarrutuntuma on hieman heikko varsinkin märällä. Tangonpäävaihtaja on luonnollisesti nykytyyliin varustettu pykälillä ja omaa 10 vaihdetta. Kyynärtuet ovat leveimmässä asennossaan, mutta sekin asento on jo erittäin urheilullinen. Monokokkirakenteisen High modulus hiilikuiturungon muotoilu on voimakas. FSA:n ohjaustanko on alaotteeltaan 41 cm leveä keskeltä keskelle, mikä on sopiva yleismitta erikokoisille kuskeille aika-ajoon. Musta komposiittimateriaali on tuonut levykiekkojen ominaisuudet tälle vuosituhannelle, ja vanhojen lasikuitulevyjen vauhtipyöräominaisuudet ja löysyys ovat muisto vain. Edessä pyörivää leveälapaista 4-puolaista Corimaa katsellessa mieleen muistuu David Millarin letkautus siitä että aika-ajoissa pitää olla hiilikuitukiekko edessä jo ihan vaan ulkonäkösyistä, sillä se näyttää niin paljon nopeammalta kuin tavallinen kiekko. Tankonauhattomat hiilikuitutangot tuntuvat hauskoilta ja luovat lisää vauhdin tunnetta. Järkiratkaisuna molemmat kiekot ovat avomallisia, jolloin käytettävyys ja käyttökulut ovat selvästi tuubiversioita inhimillisemmällä tasolla. Niin satulaputken kuin viistoputkenkin sisässä on muotoilu renkaille. Jarrukahvoissa aerodynamiikka on ajanut käyttömukavuuden edelle, sillä vivut ovat niin ohuet että kovempaa puristaessa sormiin liki sattuu. Sateella tuntuma on hiilikuitukiekolle tyypillinen, sillä jarruvoiman annostelu on kellosepän tarkkuutta vaativaa, muuten pala tuntuu leikkaavan vanteeseen kiinni hetkellä millä tahansa. Umpinaiset rattaat ovat tietysti aerodynaamiset, mutta myös jäykät, joten voimia ei pitäisi hukkua laisinkaan rattaiden taipumisen sivusuunnassa. Putkelta ajaessa rungon notkumista ei myöskään tarvitse pelätä. Satulakulma näyttää silmämääräisestikin jyrkältä ja kun satula on takimmaiseen asentoonsa työnnettynä, matkaa satulan kärjestä keskiölinjalle jää 5 cm, juuri sääntöjen sallima minimi siis. Tämäki on ominaisuus jota aivan jokaisessa aika-ajopyörässä ei tule vastaan mitä erilaisimpien vaijeriviritysten ansiosta. Runkokulmien täytyy jo tuntuman perusteella olla todella jyrkät, sillä ajoasento on todella aggressiivinen ja pyörä suorastaan janoaa vauhtia
Koeajossa Cube AMS Pro 100 K18
52 Fillari
www.fillari-lehti.fi
Eurooppa on kuitenkin nykyään niin lähellä Suomea, että muutamat saksalaismerkit ovat rantautuneet meillekin, ja Cube on juuri yksi näistä. Jokaisen runkokoon linkku on erimittainen, jotta jousto-ominaisuudet saadaan muuttumattomiksi runkokoosta huolimatta.
www.fillari-lehti.fi
Fillari 53
v v. Saksalainen Cube on viime aikoina menestynyt varsin mukavasti vertailutesteissä sekä meillä että muualla. Rungon viimeistely on varsin mallikasta. Pikaisella silmäyksellä väritys vaikuttaa aika tavan-
omaiselta, mitä tietysti musta anodisoitu pinta onkin, mutta paketti sisältää hauskoja jippoja, kuten punaiseksi anodisoidun takavaihtajankorvakkeen. Vastoin kuin muutamat kilpailijansa, Cube ei ole nettikaupasta tilattava merkki, vaan siltä löytyy ihka oikea kivijalkamaahantuoja myös Suomesta. Tämänkokoiset markkinat ovat tietysti haastavia maahantuojien ja kauppiaiden kannalta sekä paikan päällä että täällä Pohjolan perukoilla, mutta vastaavasti kuluttajia palkitsevia. Kymmenien miljoonien samaa kieltä puhuvien ja aivan vierekkäin asuvien kansojen on helppo vertailla hintoja ja ostaa harrastusvälineensä halvimmasta paikasta. Fillari-lehden testiin päätyi tällä kertaa 4-tuumaisella takajoustolla varustettu endurotykki AMS Pro 100 K18.
ENDUROKILPURI
kohtuuhinnalla
TEKSTI: FILLARI-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN
K
eski-Euroopan ja varsinkin sen saksankielisen alueen pyörämarkkinat tiedetään erittäin kilpailluiksi. Viime talvena testasimme tuhannen euron jäykkäperäisiä harrastemaastureita ja totesimme Cube Team Ltd:n erittäin kilpailukykyiseksi luokassaan.
Täysjousitettu AMS Pro 100 vaikuttaa sekin erittäin hyvätasoiselta peliltä. Sekä maantiepyöräily että maastoajo ovat Alppimaissa huikealla tavalla suositumpia kuin meillä - oikeastaan ne alkavat olla lähellä kotimaista sauvakävelyä siinä että harrastajia löytyy kaikista ikä-, koko- ja kuntoluokista. Laadukkaan oloinen runko on hitsattu 7005-T6-alumiinista, joka lisäksi on vielä kolmoisohennettua tavaraa. Cuben takaiskari on ripustettu vaaka-
Cuben perän erikoisuus on linkun mitoitus. Testipyörä oli vielä vuosimallia 2007, mutta tulevan kauden versio on täsmälleen samanlainen. Keski-Euroopasta löytyy paljon pienehköjä merkkejä, joita ei juurikaan muille kielialueille viedä
Monipuolisesti oman maun mukaan säädettävä keula sopii yllättävän mukavasti pariksi Foxin takapäälle ja muodostaa hyvinkin tasapainoisen kokonaisuuden. Satula: F:z:k Aliante Delta Satulatolppa: RFR Prolight Polkimet: Shimano PD-M520
54 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Se ei ole pehmeästi notkuileva huippumukava täysjoustosohva, vaan pikemmin tehokkaaseen etenemiseen tehty, melkein kilpurimainen värkki. Kun takapään saa likipitäen lukkoon ProPedaleilla ja keulan täysin jäykäksi Poploc-systeemillä ohjaustangosta, toimii Cube myös tasaisemmilla siirtymillä energiaa säästävästi. Koeajossa...
v v
RockShoxin ilmajousitettu Reba Race on enskakeulojen kermaa. Kiekot ovat Mavicin CrossRide Discit, jotka nekin ovat pyörän hintaan nähden erittäin hyvä setti. Saksalaispyörä kiemurtelee sujuvasti polveilevaa polkua, joka vaatii rytmin- ja suunnanmuutoksia vähän väliä. Edessä joustot hoitaa RockShoxin Reba Race Air U-Turn, joka tarjoaa joustomatkaa 80-120 millimetriä. Jostain syystä tuntuu siltä, että viime aikoina testatut pyörät ovat olleet jyrkästi joko-tai tyyppisiä, mutta Cube vaikuttaa sopivalta kompromissilta, ikään kuin kunnon vanhan liiton maastopyörältä. Voimansiirto on rakennettu kokonaan Shimanon LX:n ja XT:n varaan ja muutenkin alle 1900 euron hinnalla saatava kokonaisuus on hyvin laadukas. Näillä eväillä Cube tuntuu enemmän näppärältä ja ketterältä kuin pitkältä ja jykevältä. Ajoasento on
vakioasetuksilla kuitenkin ryhdikäs, tekniseen pyöritykseen soveltuva. Testipilottimme tosin sai takakiekon lievästi perunalastua muistuttavaan muotoon. Ratkaisu on nähty varmasti kymmeninä eri versioina erimerkkisissä pyörissä eikä Cuben toteutus ole poikkeus muista suuntaan tai toiseen. Joustoa Foxin xc-malliston huippua edustava takaiskari Float RP 23 tarjoaa Cuben perässä 100 milliä, ja Fillari-lehden virallisen uudemman testilenkin perusteella se tuntuukin siltä: takapää ei notkuile silmittömästi joka suuntaan, vaan perä tuntuu ainakin ProPedalin kakkos- ja kolmosasentoa käytettäessä siirtävän voimaa mukavasti tantereeseen. Rungon geometria on erittäin perinteinen xc-kitkuttimelle: keskipitkällä joustomatkalla varustetuksi pyöräksi keskiön korkeus on kohtuullisella 33 sentin korkeudella, samoin ohjaus- ja satulakulmat ovat aikalailla oppikirjatasoa. Pehmeästi toimiva haarukka on monipuolisesti säädettävä, myös joustomatkaa pystyy ruuvaamaan.
Formulan Oro K-18-jarrusta on nopeasti tullut testiryhmän suosikkiankkuri. Painoa keksinnölle on kerääntynyt varsin vähän, 12,3 kg, joten napakasti toimivaan jousitukseen yhdistettynä AMS Pro 100 kiipeää melkein alustalla kuin alustalla erittäin liukkaasti. Syynä lienee ollut jarrulla tehty ohjausliike jolla väistettiin sopivasti polun yli kaatunutta pajunrunkoa. Renkaiksi on muuten kiepautettu yhdet viime vuosien ehdottomista hittikumeista, Schwalben Nobby Nick ja Racing Ralph, 2.25-tuumaisina painoksina. alum. Rakenne on enemmän tehokkuuskuin mukavuusorientoitunut. Ne rullasivat sekalaisella pohjalla kumpuilevaa polkua varsin mallikkaasti, eikä renkaiden suosiota tarvitse juurikaan ihmetellä testilenkin jälkeen. Deore LX Vanteet: Mavic CrossRide Disc Navat: Mavic Renkaat: Schwalbe Nobby Nic & Racing Ralph, 2.25" Ohjainkannatin: Syntace F139, 12 cm Ohjaustanko: Easton EA50 Ohjainlaakeri: FSA Orbit, semiinteg. Kun Cube toimitetaan vielä Shimanon PDM520-lukkopolkimilla, ei osakokonaisuudesta löydy moitteen sijaa. Kotimaiseen maastoon Cube sopii hyvin, esimerkiksi Tahkon kiertoon tällainen kohtuullisella joustomatkalla varustettu paketti voisi sopia kuin nenä päähän.q
TEKNIIKKAA
Merkki: Cube AMS Pro 100 Maahantuoja: R-Tech Suspension Hinta: 1899 euroa Runkoputki: 7005-T6, kolmoisohenn. Tehoa ja tuntoa löytyy vaikka koko porukalle.
putken alapuolelle ja nivelöity pystyputkeen kiinnittyvällä linkulla. Komponenttikokoelma on varsinkin hintaan nähden erittäin kovatasoinen eikä varsinaisia rimanalituksia löydy ollenkaan. Yleisesti Mavicin valmiskiekot ovat erittäin kestäviä ja CrossRide vieläpä parhaasta päästä yleiskiekkona. Kaikenkaikkiaan Cube AMS Pro 100 tuntuisi istuvan tosissaan metsissä pitkiä lenkkejä tahkoavan alle. Jarrupolitiikan hoitaa Formulan Oro K-18, keskitasoinen hydraulihidastin 180- ja 160-millisillä levyillä. Etuhaarukka: RockShox Reba Race Air U-Turn, 80-120 mm Takajousitus: Fox Float RP23, 100 mm joustoa Koko: 20" (16", 18", 22") Paino: 12,3 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 73,5 astetta Ohjauskulma: 70,5 astetta Vaakaputken pituus: 61,5 cm Satulaputken pituus: 51 cm Akseliväli: 111,5 cm Takahaarukan pituus: 43 cm Keskiön korkeus: 33 cm Vaihteensiirtäjät: Deore LX Vaihteet edessä/takana: Deore XT / XT Jarrut: Formula Oro K-18, 180 mm / 160 mm levyin Kammet: Deore LX, 175 mm Eturattaat: Deore LX, 44/32/22 Takarattaat: Shim. 32-11t Keskiölaakeri: Shim. Mitään negatiivista sanottavaa ei italialaistuotteesta oikein löydy, sillä sisäänajovaihe on lyhyt, ja kuten muutkin testaamamme Formulat, myös Oro K-18 on erittäin tunnokas ja todella tehokas jarru
MYYNTI NUT! MUUT TO ALKA vat
le astossa o tuotteet r Kaikki va 2007
30% -
Best Brakes Center avaa ovensa Lauttasaarentie 15 :ssa Lokakuussa !
Best Brakes Lauttasaari Lauttasaarentie 38, 09-674 878 ark. 10-17.30, la 10-14.00
www.bestbrakes.net. 10-18, la 10-14
Best Brakes Lohja Ojamon Liikekeskus, 019-388 485 ark
Pitkän sillan ulkopuolelle eli mihinkään pöndelle ei niillä oo asiaa lähtee skujaamaan. Stadin gartsoilla jo seittemättä vuotta öögaan osuneet putkikamelit tsögattiin nyt ekaa kertaa tsygälehden testiin ja kliffaa oli!
56 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Testissä Helsingin kaupunkipyörä
TSYGIEN TSYGÄ!
TEKSTI: TOPI TERÄVÄ
KUVAT: VILLE HYHKÖ
Stikkaamal kaks euroo kaniin saa londattua staditsygän, sill voi sit rundata Skattalla, Rööperissä, Gresassa, Tölikässä ja muualla keskustassa
Muista ottaa pantti talteen. Kun otat pyörän käyttöösi, se on Sinun vastuullasi. 8. 5. Varaosien ja teknisen tuen saatavuuden helppous oli yhtenä syynä, mutta tietysti myös kotimaisuusaspekti oli huomioitava. 7. Voit milloin tahansa ottaa kaupunkipyörän telineestään omaan käyttöösi 2 euron panttia vastaan. Helkaman pyörä on HKL:n mukaan myös erittäin hyvä käyttötarkoitukseensa." "Pyöriä on yhteensä hankittu 600700 kappaletta ja kaikki käytössä olevat pyörät käydään joka talvi läpi ja niiden turvallisuus varmistetaan. Turistit ja maalaiset osaavat kuitenkin käyttää niin käymälöitä kuin myös jo seitsemättä vuotta Helsingin katukuvaa piristäviä kaupunkipolkupyöriä. Markku Autero Helkamalta kertoo, että kyseessä ei ole Helkaman malliesimerkki osaamisesta, sillä kaupunkipyörät tilattiin tietyillä kriteereillä: "Pyörän tuli olla sen verran hankala ajettava ja ruman näköinen, ettei se herättäisi "vääränlaista" omistamisen halua. Käytä aina pyöräteitä tai ajoväylää, ei jalkakäytäviä. Telineistä löytyy yllättävän paljon rikkinäisiä pyöriä. 10. Noudata liikennesääntöjä sekä huomaavaista liikennekulttuuria kaupunkipyörällä ajaessasi. 9. Hyväonnisimmat yksilöt ovat käytössä jopa 3 vuotta - eli joka vuosi ei uusia pyöriä edes hankita", kertoo Engblom.
www.fillari-lehti.fi
Fillari 57
v v. Omaa lukkoa ei saa käyttää. 4. Palauta pyörä käytön jälkeen kaupunkipyörien telineeseen. Tässä yksilössä oli voimansiirto hiukan huonossa hapessa.
Kaupunkipyöräilyn 10 sääntöä
1. Huolehdi kaupunkipyörästä niin hyvin, että sillä on miellyttävä ajaa myös Sinun jälkeesi. Voit käyttää pyörää missä tahansa sallitun käyttöalueen sisäpuolella (kartta löytyy netistä). Pyöräilykypärän käyttö on suositeltavaa. 2. Kaupunkipyörät on tarkoitettu kaikkien yhteisiksi, älä varasta, vahingoita tai turmele pyöriä tai niiden telineitä. 6. Huolettomia pyöräretkiä Helsingissä!
O
heisen ingressin vapaa suomennos kuuluu jotakuinkin seuraavasti: "Jo muinaiset roomalaiset rakensivat kaupunkikulttuuria ja Caesar oli ensimmäinen keisari, joka keksi laittaa kolikkomaksun yleiselle palvelulle. Kypärän voit lainata Jugendsalista, Pohjoisesplanadi 19. Tällä lauseella Caesar kuittasi senaatin vastustaman kusiveron. 3. Kaupunkipyörän saa lukita ainoastaan kaupunkipyörien telineessä olevaan lukkoon. Huonokuntoiset pyörät poistetaan metallinkeräykseen ja hyväkuntoiset laitetaan seuraavana kesänä jatkamaan yleisön palvelua. Lujuuden tulee olla tietysti kunnossa. Jos löydät kaupunkipyörän hylättynä, voit ansaita 2 euron pantin itsellesi palauttamalla pyörän telineeseen. Kolikkopantilla ostoskärryjen tapaan lainattavat
pyörät ovat hieno palvelu kaupungilta, joten myös Fillari-lehden iskuryhmän oli aika katsastaa millaisesta kulkineesta on kyse." Ensimmäiset kaupunkipyörät tulivat pienestä perheyrityksestä Tanskasta ja nyt viidettä kesää käytössä on kotimainen Helkaman valmistama tuote. Voit myös ilmoittaa hylätystä pyörästä numeroon 050559 1999. Helsingissä, Suomen pääkaupungissa, ovat yleiset käymälät usein myös maksullisia ja ilmeisesti siksi kansa kuseekin kadulle. Rooman kaupungin käymälät tulivat maksullisiksi ja noista ajoista on peräisin myös kuulu lausahdus "raha ei haise". Laita 2 euron kolikko raha-aukkoon ja irrota pyörä telineestä. Todella hyvin ajettavaksi tai design-pyöräksi ei kaupunkipyörää siis edes saanut tehdä, vaikka sellaisia pyöriä meillä on vaikka kuinka paljon
omassa mallistossa." Jan Engblom HKL:ltä kertoo kotimaiseen merkkiin siirtymisestä: "Helkaman kanssa sopimus tehtiin pari vuotta projektin aloittamisen jälkeen
Periaatteessa kaupunkipyörien käyttöalue on rajattu kantakaupungin alueelle, mutta kyllä niitä näkee silloin tällöin metrossa matkalla itään ja onpa niitä kuulemma bongattu kesän festareiltakin aina
Raumaa myöden ja huhun mukaan yhtä on myyty jopa saksalaisessa nettihuutokaupassa! F-lehden testiporukan junnuosasto on lainaillut Helsinkipyöriä kesän aikana
Pyörän saa käyttöön kolikkopantilla ostoskärryjen tapaan.
Stadipyörät ovat Helkaman käsialaa ja suunnittelussa on haettu pomminkestävyyttää eikä parasta mahdollista ajettavuutta.
Välitykset voisivat olla kevyemmät. Vaikka pyörät onkin tehty lujiksi ja käytännössä sellaisiksi, ettei yhtään osaa saa irti ilman kunnon työkaluja tai väkivaltaa, niin osittain ja täysin ajokelvottomia pyöriä on telineissä tarjolla. Testissä...
v v
Vaikka telineissä siis näkeekin yllättävän paljon rikottuja tai viallisia kaupunkipyöriä niin niiden elinkaari on yllättävän pitkä kun miettii käyttöä. Umpikumirenkaat eivät ole maailman mukavimmat ja niiden rulllaavuus vastaa tervassa ajamista, joten vauhtia ei pääse edes alamäessä kiihtymään superkovaksi. Pyörässä on myös erittäin raskaat välitykset ja lyhyet kammet, joten kampikierroksia voi pikemminkin mitata pyörityksenä tunnissa kuin minuuteissa. Pari piikkiä isompi takaratas tekisi jo ihmeitä.
Helsingin kaupunkipyörän teknistä tietoa:
Runkomateriaali: Etuhaarukka: Rungon korkeus C/T: Satulakulma: Ohjauskulma: Akseliväli: Takahaarukan pit.: Takanapa: Jarrut: Kammet: Eturatas: Takaratas: Keskiölaakeri: Vanteet: Renkaat: Ohjainkannatin/ohjain: Ohjainlaakeri: Istuin: Istuinkannatin:
Ruukin FORM 220C/300C Ruukin FORM 300C 2 mm seinämällä ja vahvikeputkella. Painoa on arviolta vähintään saman verran kuin alamäkipyörillä eli 20 kiloa tai jopa enemmän, joten mikään yltiöpäinen kiihdyttely tai huimat mäkispurtit eivät tule kyseeseen. 71,5-72º Hitsausvetelyjen jälkeen n. Tässä kohtaa ehkä olisikin parantamisen varaa, sillä kaipa pyörällä olisi mukavampi kruisia hiukan kevyemmin pyörittämällä ja mäetkin nousisivat ilman hirveää vääntöä ja hikoilua. 7070,5º 109 cm kun etuhaarukan ulottuma on 5,5 cm 47 cm Shimano CB-E110 Jalkajarru Teräs 170 mm Teräs 46 hammasta Teräs 22 hammasta Shimano TY30 kasetti ST32 Rigida Group RST PU "umpikumirengas" 1,75 x 26" kiinteä teräsohjain ja kannatin 1" H831SW Selle Royal, ruuvivarmistus istuinkannattimeen 28 mm x 300 mm RST, ei irrotettavissa rungosta
useampaan otteeseen ja ensimmäinen neuvo on tehdä laitteelle ensin tarkka katselmus. Kerran alkoi etukiekko löystyä, toisella kertaa satula pyöriä ja yhdessä filossa eivät ketjut malttaneet pysyä millään päällä ja vaarallisin tilanne tuli kun ohjaustanko meinasi jäädä vauhdissa käteen! Ajossa stadipyörä on vankka ja vakaa. Osalla ihmisistähän on mitä suurin himo rikkoa kaikki vastaava tavara puistonpenkeistä ja liiken-
nemerkeistä lähtien. Kaiken kaikkiaan kaupunkipyörät ajavat hyvin asiansa nykymuodossaan ja piristävät mukavasti katukuvaa, joten siitä propsit stadille! Hudaa voisi kuitenkin antaa jokaiselle urpolle, joka tahallaan rikkoo yhteistä omaisuutta!!!q
58 Fillari
www.fillari-lehti.fi. 50 cm Hitsausvetelyjen jälkeen n. Runko on matala ja samoin keskiö, joten kammet tapaavat mukulakiviin jo pienessä kallistuksessa jos samalla yrittää polkea
XII Tour de Tampere 1.9.2007 Tour de Tampere on PKK:n perustamisesta lähtien järjestetty vaativa maastopyöräilytapahtuma. v v v
Seuroja ja ajoporukoita
TEKSTI: ARI AUTIO KUVA: SIMO HURSKAINEN
Esittelyssä
Pyöräilyseura Kaupin Kanuunat
Tampereen seudulla joukko maantie- ja maastopyöräilijöitä on kokoontunut jo yli kymmenen vuoden ajan Pyöräilyseura Kaupin Kanuunoiden (PKK) yhteislenkeille. Reittien varrelta on mahdollisuus ostaa muutamalla kolikolla pientä purtavaa. Kävivätpä turkulaisetkin kerran ihastelemassa Tampereen talvisia polkuja. Lisätietoja tapahtumasta saa netistä osoitteista www.kaupinkanuunat.net sekä www.fillarifoorumi.fi, sähköpostitse osoitteesta contact@kaupinkanuunat.net ja puhelimitse numeroista 044 377 8908 / Kaisu Keskiaho ja 040 522 2562 / Timo Lampila.q
www.fillari-lehti.fi
Fillari 59. Lisenssejä ei seuran kautta saa. Tampereen ympäristön vaihteleva maasto, järvet ja niitä ympäröivä tiheä tie-
verkko luovat oivat olosuhteet myös maantiepyöräilyyn. Kanuunoiden yhteislenkkien rento, huumoripitoinen ja eläväinen ilmapiiri houkuttelee tasaisesti uusia jäseniä seuraan ja lenkkiseuran löytäminen on pyöräilymuodosta riippumatta vaivatonta. Keskiviikkoisin järjestetään Lamminpään harjumaastoissa kevyitä iltalenkkejä, joihin maastopyöräilyä aloittelevat ovat erityisen tervetulleita. Siellä ilmoitellaan poikkeavista lenkeistä ja esimerkiksi Valkeakoskelle, Yyteriin tai vaikka Jäämerelle suuntautuvista retkistä.
Kaupin Kanuunat ryhmäkuvassa Tahkovuorella.
Suuri osa kanuunoista harrastaa maastopyöräilyä jossain sen muodossa. Viikonloppuisin maastolenkeille lähdetään aamupäivisin. Tampereen metsissä risteilee talvisin paljon koiranulkoiluttajien tasaiseksi tamppaamia polkuja, jotka mahdollistavat ympärivuotisen harrastamisen. Myös maastolenkit jatkuvat. Osallistumismaksu 10 euroa sisältää opastuksen, vesihuollon, saunan taisuihkun ja kymmeniä kilometrejä Suomen parhaimpia polkuja. Yhteislenkit ovat avoimia kaikille eli tervetulleita ovat muutkin kuin seuran jäsenet. Isosta joukosta löytyy intoa paitsi polkupyöräilyn useaan eri alalajiin, myös moneen oheistoimintaan. Monen muun pyöräilyporukan tavoin yhtenä tärkeänä viestintäkanavana toimii Fillari-lehden keskustelufoorumi. Vakiolähtöajat ja -paikat auttavat lenkeille lähtevän porukan löytämistä. Puolikkaan tourin osalta ilmoittautuminen on klo 11:00-11:30 ja lähtö klo 12:00. Ilmoittautuminen tapahtuu paikan päällä klo 7:30-8:30 ja ryhmien yhteislähtö on klo 9:00. Joukosta löytyy aina eläviä karttoja, jotka osaavat johdattaa kymmenien kilometrien pituisille lenkeille Tampereen ja lähikuntien polkuja pitkin. Kesällä 2007 näillä suuren suosion saaneilla helpohkoilla lenkeillä on ollut tasaisesti noin 30-50 osallistujaa. Lähtöpaikkana on Ratinan stadion. Keltapaitaisia kanuunoita on tänä kesänä ollut helppo bongata esimerkiksi MTB Lohja 24h:sta, Tahko MTB:stä, Pirkan Pyöräilystä tai Marathon- ja Enduro-cuppien osakilpailuista. Tapahtuma kokoaa Tampereelle parisataa pyöräilijää nauttimaan kahdeksantuntisesta pyöräilystä oh-
jatuissa ryhmissä. Poljettavat reitit on räätälöity erikseen koville kuskeille, endurohenkisille ja tavallisille maastopyöräilijöille. Tämän yli 110 hengen voimin toimivan yhdistyksen päätavoitteena on yhteisten ajotilaisuuksien järjestäminen sekä yleisesti pyöräilyn aktivoiminen.
S
eura kokoaa yhteen hyvin erilaisia ihmisiä - opiskelijoista eläkeläisiin ja kasvissyöjistä mustan makkaran ystäviin. Etenkin viikonloppuisin keltapaitaisia pyöräilijöitä tapaa pitkin Pirkanmaan maaseututeitä. Talvisin seuran spinning-tunnit tukevat tulevaan kesään valmistautumista ja hiihtolenkeiltä haetaan peruskuntoa. Varsinaisen pyöräilyn lisäksi jäsenistön kiinnostuksen kohteita ovat muun muassa viimeistenkin grammojen viilaus pyöristä pois, pyörien ja osien rakentaminen käsityönä sekä ajovalojen rakennusprojektit, jotka huimaavat karaistunuttakin insinööriä. Kanuunat osallistuvat aktiivisesti Suomen suurimpiin pyöräilytapahtumiin. Kesäisin pyörivät myös kanuunoiden maantielenkit. Reitit ovat vaativia ja paikoitellen hyvin teknisiä. Aktiivisia jäseniä löytyy moneen puuhaan, mikä mahdollistaa seuran vireän toiminnan. Tarjolla on myös viitisen tuntia kestävä puolikas tour niille jotka ovat harrastaneet maastopyöräilyä vuoden tai pari ja joita reittien vaativuus vielä arveluttaa
Kappadocialla minulla oli kunnia liittyä maailmanmatkaajan seuraan, jonka kanssa pyöräilimme Länsi-Anatolian mäkisillä ja sateisilla teillä aina Istanbuliin asti. Kumpuilevalta Anatolialta organisoituun Eurooppaan
Pyörällä
MAAILMAN YMPÄRI
TEKSTI
JA KUVAT:
JUKKA SALMINEN
osa IX
Etelä-Turkin Gaziantepistä pyöräilin vihreän ja vieraanvaraisen KeskiAnatolian kautta ihailemaan Kappadocian eriskummallisia kivimuodostelmia. Perillä nautin 12 päivää pyöräilijän elämän valoisasta puolesta, laiskottelusta, ennen 2000 kilometrin vauhdikasta pyöräilyurakkaa itävaltalaisen alppijärven rannalle.
Minä:
Nimi: Jukka Salminen Kotipaikka: Naantali Ikä: 24 v Pituus: 175 cm Paino: 71 kg Leposyke: 37 Maksimisyke: 195
Lento Pyöräily
Pyöräni:
Runko: Felt Elite XCR Kiekot: Mavic 719, XT-navat, DT Alpine 3 -puolat Renkaat: Continental TravelContact Jarrut: Avid bb 5 Vaihtajat: Shimano XT Etuvaihtaja: XTR Takavaihtaja: XT Takapakka: 14-34 XT/Miche-yhdistelmä Kammet ja keskiö: XT 22-34-44 Satula: Brooks Team Professional Etutavarateline: Axiom Takatavarateline: Tubus Logo Polkimet: XTR Paino: 12,8 kg
Kappadoccian satumaista maisemaa.
60 Fillari
www.fillari-lehti.fi
Jatkoin matkaa KeskiAnatolian vuorisella taipaleella vanteella joka vippasi kuin turkkilaisen napatanssijan lanne. Hornankattilamaisessa laaksossa minareeteistä kantautuneet rukoushuudot täyttivät ilman "Alllaah"-huudoilla ja silmiä hivelivät valkoisia pumpulilinnoja muistuttaville kallioille kaiverretut luola-asunnot sekä tulivuorenpurkauksen ja rapautumisen aikaansaamat mielikuvitusta kutkuttavat kivimuodostelmat. Pienellä tiellä pitkän tauon jälkeen nuuhkin metsän raikkaita tuoksuja (näin metsää viimeksi Nepalissa), kuuntelin purojen lotinaa ja yritin parhaani mukaan avata jäyhää ulkokuortani lukuisilla maalaisten tarjoamilla teehetkillä. Mario maailmanmatkaaja.
S
uomalaisen autuuden ehostama Felt joutui Gaziantepin jälkeen turkkilaisen idioottimaisuuden uhriksi, kun pyöräkorjaamon tyttö kiristi pinnat niin kireälle, että ne putkahtelivat ulos vanteesta. Upean järvimaiseman kautta kohosin 3900 metrin korkuisen, vielä lumihuippuisen tulivuoren hedelmälliselle viljelytasangolle, joissa sadettimet loihtivat vulkaanisesta maaperästä maukkaita hedelmiä. Vuorinousun kautta kohosin lopulta Kappadocian satumaisten muotojen maailmaan. Kappadocian monenkirjaviin muotoihin en sen paremmin
Mario ja minä lounaalla autiotalossamme.
Mario Länsi-Turkin kumpuilevalla peltotaipaleella.
www.fillari-lehti.fi
Fillari 61. Pyöräiltyäni mäet ylös madellen ja laskettuani alas vanteen räjähtämistä peläten, oli matkanteko todella hidasta. Rehevältä tasangolta laskin valkoiselle suolajärvelle, jonka kivikova rakeinen pinta oli pyöräilyyn optimaalinen. Kappadoccialle saapumispäivän aloitin noin 80-vuotiaan pariskunnan vehreässä jokilaaksossa olevan maalaistalon porstuasta. Luonnonmaiseman ja ihmisten vieraanvaraisuuden tarjoaman kauneuden lisäksi nautintoa pyöräilyyn loihti sisältäni kummunnut voima. Vuorenlaaksoissa päivittelin pelloilla työskentelevien ihmisten pienuutta verrattuna taustalla kohoaviin vuoriin, mutta jalkani toimivat niin upeasti, että korkeuksiin kohonneet mutkaiset tiet eivät tuntuneet kummoisiltakaan haasteilta
Saksassa siirtolaisina olleet ja Turkin maaseudulle palanneet miehet hemmottelivat meitä teellä, kahvilla ja pikkupurtavilla ja saksalaisen Marion ansiosta saimme sateisina päivinä viettää pari yötä sisätiloissa. Berni ja Schmalz olivat pyöräilleet 20 000 kilometrin matkan Singaporesta alle kahdeksassa kuukaudessa, aikana jona minä poljin 10 000 kilometriä. Päivän päätteeksi löysin talokseni jalkapallokentän pukukopin, joka kuumeni etelästä lopullisesti Euroopan puolisen Turkin ylle tulleen helleaallon ansiossta niin, että hikoilin makuualustani märäksi ja uneni lyhyiksi. Valitsimme pienimmän kartasta löytyneen tien kohti Istanbulia. Samalla kuusikaistaisen moottoritien melu tunkeutui korviini ja pakokaasun katkut nenääni. Itse olin Turkin viimei-
Berni ja Schmalz ja olut eli palautumisjuomalla pitkän päivän päätteeksi.
Felt ja Mario suolajärvellä Länsi-Turkissa.
62 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Siirryin kolmannelle mantereelleni Eurooppaan epäseksikkäästi lautalla, sillä pyöräilyä ei Bosporinsalmen ylittävällä sillalla sallita. Kartalla moottoritien kanssa yhtä pitkä reitti oli niin mäkinen ja mutkainen, että päivittäin nousumetrejä kertyi 1200-1800 m, vaikka vuoria ei ollut ja poljimme alle sadan kilometrin päiviä. Monia kertoja päivässä kylien teehuoneiden edustalla istuskelleet miehet huusivat meille: "Hei kollega, tea tea!". Etelästä tuulenpuuskissa tulleet lämpöaallot saivat muutenkin yli kolmikymmentäasteisen ilman niin kuumaksi, että ihoni nousi kananlihalle. Huomattavasti minua painavammalla pyörällä matkaavan Marion jyhkittyä ensimmäisen muutaman kilometrin mäen ylös tiukalla tempolla tiesin, ettei matkaaminen yhdessä 29 minuutin kympin juoksijan kanssa tule olemaan lomailua. Seuraavana päivänä edessäni oli koko tähänastisen matkani mäkisin päivä, jonka 120 kilometriin mahtui 2550 nousumetriä, vaikka korkein kohta reitillä oli vain 360 metriä. Onneksi Mario ei ole kestävyystyyppiä ja vauhtimme tasaantui matkan kuluessa sopivan leppoisaksi, jotta ehdin kunnolla nauttimaan jo viisi kuukautta jatkuneesta muslimimaiden spontaanista vieraanvaraisuudesta tietäen, että Euroopassa tulen olemaan tienpäällä maasta riippuen enemmän tai vähemmän yksinäinen taivaltaja. Seuraavana iltana pojat juhlivat 20 000 kilometrin paalua. Menoa eivät yhtään nopeuttaneet kova vastatuuli ja 42 asteen kuumuus. He heräävät joka päivä kello kuusi ja pyöräilevät auringonlaskuun asti. Pojat eivät olleet koskaan ennen harrastaneet pyöräilyä, he eivät pidä lepopäiviä juuri lainkaan ja elävät valkoisella leivällä, kaljalla ja makkaralla. Schmalz siemaisi illalla viisi litraa olutta, mutta alkoholin energia ei todellakaan virrannut jalkoihin ja meno seuraavana päivänä oli
Pikkukylän ystävälliset miehet tarjosivat minulle majoituksen ja runsaasti ruokaa Keski-Turkissa.
todella hidasta...
Pyöräilyä Keski-Turkin vuoristoisella taipaleella.
ehtinyt tutustua, sillä minulle tuli äkkilähtö liityttyäni yhteen yli kolme vuotta maailmaa pyörällä kiertäneen Marion kanssa. Ensimmäinen pyöräilypäivä Euroopassa, ulos Istanbulista, oli aivan yhtä kuluttava kuin ulosajopäivät kehitysmaiden suurkaupungeista. Luulinkin matelevani todella hitaasti, kunnes ajoin kiinni saksalaisen pyöräilijäkaksikon, joka oli edennyt lähes puolta verkkaisemmin
Seuraavana iltana pojat juhlivat 20 000 kilometrin kilometripaalua. Minä en valehtele ja pian kuuden tytön ryhmä käveli hihittäen telttojemme vieressä olleella tiellä. Kartanlukutauolla suolajärvellä Kappadocian kupeessa.
sessä kaupungissa Edirnessä lepopäivän tarpeessa, mutta lupasin ajaa pojat vielä kiinni. Bulgariassa valitsin lyhimmän reitin suurimmalla moottoritiellä eikä niistä kahdesta päivästä jäänyt paljoa kerrottavaa jälkipolville. Schmalz siemaisi illalla viisi litraa olutta, mutta alkoholin energia ei todellakaan virrannut jalkoihin ja meno seuraavana päivänä oli todella hidasta, varsinkin kun Berni ei polvivaivojen takia pystynyt enää ylämäissä polkemaan. Poikien hauskasta seurasta huolimatta hermoni eivät kestäneet kolmea päivää pidempää verkkaista pyöräilyä ja porhalsin koomiselta parivaljakolta nopeasti horisonttiin pitämään kahta lepopäivää Belgradiin, jotta vauhtini ei sortuisi elämäntapaintiaanien tasolle. Jatkoimme matkaa niin hitaasti, että lupasin pojille tilaamani kuuden tytön odottavan heitä Serbian puolella, jotta sain heihin edes hieman vauhtia. Hieman ennen Serbian rajaa kilometrisankarit Berni ja Smaltz tulivat selkä edellä vastaani. 21-vuotias humalassa ollut Schmalz kuitenkin nautti tyttöjen seurasta vielä pitkään yöhön meidän vanhusten kömmittyä telttaan odottamaan neljää kovaa talvea. Elämänmeno kaupunkien raiteilla oli ihastuttavan rauhallista, mutta rakennukset kommunistiarkkitehtuurin toimesta aivan yhtä nättejä kuin bulgarialaiset painonnostajanaiset. Luotien reiät Kroatian rajakylän Tovarnikin harvojen rakennusten seinissä muistuttivat karulla tavalla kymmenen vuotta sitten päättyneen so-
Chadoriin pukeutuneet naiset Istanbulin puistossa.
Minä ruokatauolla 3900 metrisen tulivuoren maisemissa.
www.fillari-lehti.fi
Fillari 63. Pojat olivat jo pettyneitä joenvarren telttapaikassamme, kun kauniita tyttöjä kyllä näkyi matkalla ennenkokemattomalla tiheydellä, mutta kuuden tytön ryhmä ei ollut heitä vastassa. Harmi vain, että tilaukseni meni vikaan ja Bernin mielestä 14-kesäiset tytöt olivat vielä neljän kovan talven tarpeessa. Belgradista siirryin rakastamilleni pienille teille
Päivisin makasin Stroblin puiston penkillä monta tuntia, mutta kukaan ei tullut puhumaan minulle saati kutsunut yksinäistä matkamiestä vieraakseen - mahdotonta muslimimaiden pikkukaupungeissa. Pakoon Zagrebiin isoisää lukuun ottamatta lähtenyt perhe palasi taloon, josta kaikki irtaimisto oli varastettu, viljelypuut katkaistu ja jossa asui kotieläimiä. Aamulla perheen äiti antoi minulle evääksi omista naudoista tehtyä makkaraa, oman puutarhan tomaatteja ja litran supermarketin maitoa. 24 % nousu, vastatuuli ja sade sattuvat kuitenkin Euroopassakin aivan yhtä paljon kuin Aasiassa ja pitävät huolen siitä, ettei pyöräily Euroopassakaan muodostu tylsäksi.q
Pojat kaljalla ja tupakalla islamilaisen Turkin suurimman kaupungin Istanbulin kadulla.
64 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Sinä iltana minut ruokkivat telttaani ympäröineet hylätyn puutarhan kirsikka- ja luumupuut. Valitettavasti emäntäni ei ollut kotona ja jatkoin metsämiehen elämääni odottamalla hänen saapumistaan järveä reunustaneessa metsässä. Avoimen vieraanvaraisuuden puutteesta huolimatta Eurooppa on pyöräily-ystävällisyydessään omassa luokassaan. Vaihtelun vuoksi oli mukavaa olla yksin tien päällä ja keskittyä omiin ajatuksiin ja pyöräilyyn ilman jatkuvia "hello" -huutoja ja teekutsuja. Kaupassa oli hienoa olla täysin anonyymi lycrahousuinen valkonaama, kun kukaan ei tuijottanut minua tai hiiskunut selkäni takana. Ilahduttavaa oli myös supermarkettien tiheys, mikä piti pyörän kevyenä, mutta kauppojen tiskeillä kukkaronikin valitettavasti keveni niin, että elintasoni tipahti metsämiehen tasolle nukuttuani yli kaksi viikkoa teltassa. Tovarnikissa lämminhenkisen minut vieraakseen kutsuneen perheen poika Damir kertoi 67 ihmisen kuolleen heidän piskuisesta kylässään vuosina 1991-1998. Seuraavana päivänä poljin kolmessa valtiossa pyöräillen Slovenian halki neljässä tunnissa.
Auringonlasku auringonkukkapellolla, jonka reunalla telttailin Bulgariassa.
Ptjuin kaupunkikuva Sloveniassa.
Itävallan puolella olin vihdoinkin Alpeilla, joilla pyöräilystä olin pitkään haaveillut. Ympäristö ja tienvarret ovat puhtaita, autoilijat kunnioittavat pyöräilijöitä, kartat ovat tarkkoja, tienviitat runsaita ja luotettavia, meille pyöräilijöille on tarjolla jopa sellaisia herkkua kuin autottomat pyörätiet ja yleinen organisointi ja järjestys tekee elämästä kaikella tavalla helppoa. Koska olin kiivennyt jo kymmeniä rajuja nousuja, ei mäkien pituudessa ollut enää eksotiikkaa ja huomioni kiinnittyi täysin muihin seikkoihin puolentoista vuoden Aasiassa pyöräilyn jälkeen. Isoisän serbit olivat tappaneet kylän kirkon edustalle. Eväiden voimalla ja suomalaisella sisulla pääsin iltaan mennessä 170 km päähän. Onneksi Christina saapui kahden metsäyön jälkeen kotiin ja sain levätä pitkästä pehmeässä sängyssä ennen edessä odottavaa Alppikierrosta Kiinassa kanssani kolme viikkoa pyöräilleen Rafaelin kanssa. Kaupassa oli hienoa olla täysin anonyymi lycrahousuinen valkonaama, kun kukaan ei tuijottanut minua tai hiiskunut selkäni takana.
Alppimaisema Etelä-Itävallassa.
dan tuhoista. Vihreiden niittyjen alppilehmäkellojen kilinässä ja tiheiden metsien hiljaisuudessa ajoin 300 kilometrin matkan Alppien yli Wolgang-järven rannalle kahdessa päivässä, johon päätin 17 päivän ja 2000 kilometrin kiiruhtamisurakan ja jossa odotin palkinnoksi majoitusta suuressa talossa aurinkoisen alppijärven rannalla
Parhaita juttuja oli se että pääsi näkemään paikkoja joihin muuten ei varmaankaan tulisi matkustettua. - Kisat olivat kyllä mukavia, parista tunnista aina viikkoon asti. Vaikka mies suhtautuu harjoitteluunsa ja yleensä koko lajiin melkoisen rennolla asenteella, on myös maailmalla syntynyt hyvää tulosta.
JÄPPINEN
www.fillari-lehti.fi. Bioenergian käyttöä työkseen tutkivalla diplomi-insinöörillä ei hänen omien sanojensa mukaan ollut urheilutaustaa nuorempana, joten perinteiset väitteet siitä että kestävyyslajien harjoittelu pitää aloittaa murrosiän kynnyksellä joutavat romukoppaan ainakin tämän miehen kohdalla. Kuukauden fillarinaama
TEKSTI: ARTTU TOIVONEN KUVAT: JANNE LEHTI
J
äppinen aloitti maastopyöräilyn tosimielessä vasta kausina 20032004 jolloin mies osallistui ensimmäisiin kisoihinsa kilpasarjassa. Vasta opiskeluaikana TKK:lla Jäppinen innostui seikkailukisoista niin että liittyi joukkueeseen ja kiersi kisaamassa maailmalla. Toisaalta pisimmissä kisoissa kun joku joukkueesta väsähti, laski se muidenkin suoritustasoa niin että viikon mittaiset reis-
EERO
66 Fillari
Mikkelissä nykyään asustava Eero Jäppinen on noussut nopeasti kotimaan kirkkaimpaan eliittiin maastopyörän selässä. Juoksun ja melonnan lisäksi maastopyöräily on olennainen osa lajia, joten kiinnostus ajamiseen jäi päälle vielä valmistumisen jälkeen kun mies muutti opiskelupaikkakunnalta Espoosta pois
Fillari-lehti pitää Eerolle peukkuja pystyssäq
HÄN
Eero Jäppinen
Ikä: 30 vuotta Pituus: 177 cm Paino: 65 kg Asuinpaikka: Mikkeli Siviilisääty: Naimisissa Taijan kanssa Koulutus: Diplomi-insinööri Hapenottokyky: Ei mitattu Leposyke: Ei mitattu
Fillari 67. sut tahtoivat välillä mennä ihan retkeilyksi, Jäppinen nauraa. Eero meni viime syksynä naimisiin Taijansa kanssa, mutta kertoo ettei pariskunta yhteisistä lajikiinnostuksista huolimatta käy yhdessä lenkkeilemässä, sillä tasoero on liian kova. - Ajoin johdossa, ja jossain kivikossa päästelin täysjoustolla menemään kun sain kammen tai polkimen osumaan kiviin niin että pamahti. Kisasarjan kokonaan kiertämään päässyttä Jäppistä tynkäcup ei harmita, sillä omalla ajalla ja omilla rahoilla matkustaminen harrastusmielessä on sen verran kallista. Ja siinähän menee vielä hyvä harrastus hukkaan, Jäppinen nauraa. Tuttuni huoltoautosta löytyi kuitenkin juuri oikean kokoinen jäykkäperäinen maasturi, johon ruuvasimme alkuperäisen numerokyltin kiinni. Pyörä alkoi kiemurrella hieman erikoisesti kivikoissa, ja pikainen vauriotarkastus paljastikin rungon murtuneen. Luovutin jo henkisesti ja kruisailin polkua takaisinpäin huoltopaikalle ilmoittamaan
www.fillari-lehti.fi
" Harjoittelen pelkästään fiilispohjalta, sillä mielestäni harjoittelu kestävyyslajeihin ei ole eikä saa olla mitään korkeampaa tiedettä."
keskeytyksestä. - Ajan pääosin pitkiä maastolenkkejä ja helpolla pohjalla, jonkin verran myös asfalttia. sija vuonna 2006) sekä ykkössijoja XC SM:stä, MTB-Marathon SM:istä vuosilta 2005 sekä 2006. Maantiepyörän nimiin harjoitusvälineenä vannovat pyörittelevät päätään kuullessaan Jäppisen ajavan vain ja ainoastaan maasturilla, sekä maantie- että maastolenkit. Oman näkemykseni mukaan vielä näin kansallisella tasolla kilpaillessa ei ole mitään hyötyä jos harjoittelu menee liian tieteelliseksi, sillä sen jälkeen se menee väkisin vääntämiseksi. Marathoncupissa Eero sijoittui loppujen lopuksi sijalle 12, mihin mies oli suhteellisen tyytyväinen vaikka tavoite oli täh-
dätty 10 parhaan joukkoon. Jäppisen harjoitusmetodit ovat herättäneet hieman kummastusta osassa pyöräilypiirejä. Finlandia-maastopyöräily sai niin ikään suomalaisvoittajan pitkästä aikaa vuonna 2006, kun Eero kruisaili ykköseksi Salpausselän haastavissa harjumaastoissa. - En halua ottaa tätä liian vakavasti. Harjoittelen pelkästään fiilispohjalta, sillä mielestäni harjoittelu kestävyyslajeihin ei ole eikä saa olla mitään korkeampaa tiedettä. Tätä kirjoitettaessa Belgiassa järjestettävät MTB-Marathonin MM-kisat ovat vielä tulossa, samoin syyskuussa ajettavat EM-kisat Sveitsissä. En osaa kertoa oikeastaan mitään lukuarvoja suorituskyvystäni. Nykyään kilpailuihin valmistautumisessa Jäppistä kuitenkin konsultoi Antti Hagqvist, joka tunnetaan myös Jussi Veikkasen valmentajana. - Jälkiviisaana on joskus miettinyt että maastopyöräilynkin olisi voinut aloittaa aiemmin jos ei olisi päätynyt seikkailukisoja kiertämään. Aiempina vuosina Eeron meriittilistalle on kertynyt sijoituksia muun muassa MTB-marathonin MM-kisoista (38. sija vuonna 2005, 46. Aloitin takaa-ajon ja nousin takaisin toiseksi pudottuani ties kuinka kauas kärjestä, Eero kertaa kesäkuisia tapahtumia. En nimittäin ole ikinä käynyt missään kuntotesteissä, sillä sehän alkaisi silloin mennä jo urheilun puolelle, Jäppinen velmuilee. Ranskan osakisassa sijoitus parani tilalle 22, ja Italiassa Eero sijoittui peräti sijalle 15. Maailmallakin menestys on ollut vähintään kohtuullista. Sarjan aloituskisassa Kanarian saarilla mikkeliläinen ylsi sijalle 38., vaikka kertoo että oli ennen kisaa ajanut peräti yhden lenkin pyörällä. Tämän vuoden Tahkolla mies kiilasi "vasta" toiseksi, tosin tulokselle löytyy erinomainen selitys. Niiltä vuosilta jäi kuitenkin pyöräilykipinän lisäksi muutakin matkaan nimittäin vaimo. MTB-Marathonin maailmancup sisälsi tänä vuonna ainoastaan kolme kilpailua, vaikka alun perin tarkoitus sarjan oli tarkoitus pitää sisällään 5-6 kisaa, joista osa siis peruuntui erilaisista syistä. Tahkon MTB-marathonilla mies otti niin ikään ykkössijan 120 kilometrin matkalla vuonna 2004 sekä 60 kilometrin matkalla vuonna 2006
Vaikka heinäkuun tapahtumat eivät varmasti olleet parasta mahdollista mainosta lajille, uskoisin niiden jälkiseurausten auttavan pitkällä tähtäimellä ammattipyöräilyä, ja aivan erityisesti niitä pyöräilijöitä, joita skandaalit eivät koskettaneet millään tavoin. Alberto Contador jatkoi tallin perinteitä ja voitti yhteiskilpailun.
TEKSTI: JOONA LAUKKA KUVAT: LOTHAR KUTSCHERA
Tour de France
Jännitys huipussaan, mutta valitettavan monella eri tavalla
Kukapa olisi uskonut, millainen skandaalinkäryinen jännitysnäytelmä Tourista muodostuu ja itse kisa tahtoi ajoittain jäädä toisarvoiseksi. 68 Fillari
www.fillari-lehti.fi
Seuraavana päivänä nähtiin Belgiassa juuri ennen loppukiriä hurja ryhmäkolari,
www.fillari-lehti.fi
Fillari 69
v v. Sitä hallitsi pitkään irtiotto, joka saavutettiin vasta pitkällä maalisuoralla, jolla nähtiin keltapaidassa ajaneen Cancellaran huima voimannäyttö. Etapin voitti Michael Rasmus-
Tourin vierailu Lontoossa oli menestys reitin varrella olleiden katsojien määrällä mitattuna.
M
utta palataanpa ajassa takaisin heinäkuun alkuun. Toinen vuoristoetappi oli edellistä vaativampi, jolloin alkoikin todellinen taisto kisan voitosta. Illalla hänen polveensa neulottiin
viisitoista tikkiä ja sen jälkeen ei ollutkaan enää lainkaan varmaa, onko kisan ehdottomasti vahvimman joukkueen Astanan kapteeni yhä edelleen ennakkosuosikki. 14. Kokonaiskilpailun kannalta merkittävin tapahtuma ensimmäisellä viikolla oli Alexander Vinokourovin kolarointi viidennellä etapilla. heinäkuuta vietettiin Ranskan kansallispäivää ja sen kunniaksi ohjelmassa olivat myös ensimmäiset vuoret. Hänen voittonsa jälkeen Saksassakin hymyiltiin, eivätkä Jan Ullrichin tai kumppaneiden dopingsotkut enää hallinneet uutisointia kun tilalle löytyi nuori menestyvä sankari. Kolmas etappi oli kisan pisin, 238 kilometriä. Ensimmäisten päivien Englannissa ajetut etapit olivat suuri menestys pyöräilylle. Juuri silloin Rabobank-talli kiristi tahtia, eikä "Vino" saavuttanut enää koskaan pääjoukon kärkeä. Hän livahti mukaan irtiottoon, josta hän iski yksin irti viimeisessä mäessä ja sai lopulta vaivan palkaksi etappivoiton ja johtajanpaidan. Hän kaatui varsin pahasti parikymmentä kilometriä ennen maalia. Itse kilpailukin oli mukavaa katseltavaa, kun Fabien Cancellara voitti loistavalla ajollaan prologin ja miehen vahva CSC-joukkue alkoi huolehtia keltapaidan puolustamisesta. Hän iski yksin irti viimeisen kilometrin kohdalla ja jatkoi menoaan kohti maalia ja etappivoittoa taakseen vilkuilematta. Tänä vuonnahan Ranskaa kierrettiin myötäpäivään, joten Alpeilla käytiin ennen Pyreneitä. jolta välttyneet Quick.Step-tallin ajajat Gert Steegmans ja Tom Boonen ottivat kaksoisvoiton. Ennen kilpailun starttia Lontoosta ajajat allekirjoittivat kuuluisan asiakirjan jossa he vannoivat, etteivät käytä dopingia, palauttavat palkkansa jos käry käy, ja vaikka mitä muutakin. Ensimmäiset vuoret eivät vielä innoittaneet kärkimiehiä ottamaan mittaa toisistaan, vaan kuskit tyytyivät lähinnä kyttäilemään, jolloin T-Mobilen nuori Linus Gerdemann käytti tilannetta hyväkseen. Kaksi miljoona katsojaa seurasi kisaa tienvarressa, tv:stä etappeja seurasi moninkertainen määrä. Tämän lisäksi kaikille tehtiin varsin perusteelliset veritestit. Lopulta kaikki olivat valmiita ja myös hyväksyttyjä aloittamaan 3500 kilometrin taipaleen. Kolme seuraavaakin päivää päättyivät massakireihin, joissa voitot nappasivat tutut nimet Thor Hushovd, Filippo Pozzatto ja Boonen. Kirimiesten joukkueet eivät tänä vuonna suoneet kisan ensi etapeilla runsaslukuisille irtiotoille juurikaan onnistumisen mahdollisuuksia, sen verran tappavan tehokkaasti niiden apuajajat tekivät työnsä. Toisen Englannissa ajetun etapin voitti Robbie McEwen ja sen jälkeen pyöräilijät pääsivät takaisin MannerEurooppaan, tänä keväänä konkurssilta pelastunutta Eurotunnelia pitkin
Totuutta tapaus Vinokourovista ei tiedä varmasti kuin mies itse, jonka versio tapahtumien kulusta on tietysti sellainen, että mitään vilppiä ei ole tehty. Muiden ennakkosuosikkien ajo näytti vielä aika hyvältä, tosin Alejandro Valverden kunto ei ollutkaan odotetulla tasolla. Vain Marco Pantanin ennätykset tuntuvat pysyvän omassa kategoriassaan. Kansainvälinen pyöräilyliitto UCI ilmoitti hieman yllättäen kesken Tourin, että Rasmussen ei ollut ilmoittanut sääntöjen mukaisesti olinpaikoistaan ennen kisaa eikä myöskään monesti muulloinkaan. Vinokourov kärsi kovasti ja menetti kallisarvoisia sekunteja, muttei mahdollisuuksiaan kisan voittoon. Tämä oli loistava esimerkki siitä, että yrittänyttä ei lannisteta. Pyreneille saavuttaessa kisa vaikutti vielä varsin avoimelta. Todella yllättävää oli se että liitto muisti asian vasta kesken kilpailun, vaikka
Kjell Carlström oli tyytäväinen ajoonsa, vaikka etappivoitto jäi edelleen haaveeksi.
se oli tapahtunut hyvissä ajoin ennen sen alkamista. Hänen ajonsa oli todella vahvaa, suorastaan ylivoimaista. Vino ja koko Astana-joukkue poistuivat vähin äänin hotellistaan ja koko kisasta heti kun poliisin ratsia oli päättynyt. Contador ja Rasmussen koettivat parhaansa mukaan päästä irti toisistaan siinä onnistumatta ja niissä tunnelmissa alkoi kisan viimeisen lepopäivän vietto. Hän oli lisännyt elimistöönsä vierasta verta ennen voitokasta Albin aika-ajoaan. Viimeisellä Alpeilla kisatulla osuudella villillä kortilla kisaan päässeen Barloworldtallin kolumbialainen mäkimies Mauricio Soler voitti etapin todella vahvan ajon jälkeen. Vinokourov menetti tuona päivänä yli kahdeksan minuuttia, ja miehen peli näytti pelatulta. Jännittävän loppukirin voitti 37-vuotias konkari Cedric Vasseur, jonka edellisestä etappivoitosta oli ehtinyt kulua 10 vuotta. Päivän toinen voittaja oli Rasmussen, joka on tunnetusti ollut huono aika-ajaja. Lepopäivän uutisanti oli tällä kertaa hieman normaalia merkittävämpi, kun tieto Vinokourovin doping-kärystä tuli julkisuuteen. Viimeisenä vuoristopäivänä kisa jatkui Contador-Rasmussen -kaksinkamppailun merkeissä. Nyt hän ajoi yhdenneksitoista ja säilytti paikkansa kisan johdossa ilman mitään vaikeuksia. Kokonaiskilpailun kannalta aina erittäin ratkaisevassa roolissa ovat aikaajot. Seuraavan päivän melkein tasamaa etappi oli vihdoinkin sellainen, jossa irtiottajia onnisti. Etelä-Ranskan tasamailla ajettiin vielä kaksi etappia, jotka päätyivät molemmat massakiriin ja Robert Hunterin ja Boonenin voittoihin. Voittajasuosikkien joukkoon kuuluivat Rasmussen, Alberto Contador, Cadel Evans ja tietyllä varauksella jälleen kerran Vinokourov. Ensimmäisellä Pyreneillä ajetulla etapilla nähtiin huikea Rasmussen-Contador -kaksinkamppailu, jonka voitti Contador. Tosin noita voittoja ei juurikaan huomioitu, koska tapaus Rasmussen oli vallannut otsikot. Evans ei pysynyt aivan loppuun saakka heidän vauhdissaan, joka olikin varsin kunnioitettavan reipas, koska Plateau de Beillen nousu ajettiin ko-
vempaa kuin silloin kun Lance Armstrong voitti siellä. Päivän häviäjä oli Vinokourov, joka jäi kärjestä rapiat puolisen tuntia. Niistä ensimmäinen ajettiin Albissa, jossa saatoimme hämmästellä Vinokourovin huikeaa esitystä miehen voittaessa murskaavan ylivoimaisesti. v v
Tom Boonen voitti kaksi etappia ja tässä häntä onnittelee Robert Hunter, joka osoitti omalla ajollaan että myös muissa kuin PtoTour -talleissa on kovia pyöräilijöitä.
Etapilla kisaajien edellä kulkee aina pitkä mainosautojen karavaani.
Pointteja:
· Kisan viimeinen: Wim Vansevenant
sijalla 141 ja hän jäi voittajalle 3.52,54 Eniten palkintorahaa: Discovery Channel 723240 euroa · Vähiten palkintorahaa: AG2R 12540 euroa (Rabobankin, Astanan ja Cofidiksen rahat toistaiseksi jäädytettyinä) · Eniten kilometrejä irtiotossa: Ruben Perez (Euskaltel - Euskadi) 513 km
·
sen, joka siirtyi myös kokonaiskisan johtoon. Tanskalainen saavutti voi-
70 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Moni alkoi miettiä mitä Rasmussen oli puuhaillut ja muutamat myös miettivät, mitä UCI oli puuhaillut, koska se ei ollut tehnyt yhtään mitään aiemmin. Toisella Pyreneiden etapilla Vino heräsi jälleen henkiin ja voitti etapin
Kisa päättyi jälleen kerran Pariisiin, jossa massakirin voitti Daniele Bennati. Etapin voitti huikealla ajolla Contadorin tallikaveri Levi Leipheimer, joka myös varmisti samalla kokonaiskisan kolmannen sijansa. Hän voitti etapin ja johti kokonaiskilpailua yli kolmella minuutilla. Varmaa kuitenkin on, että paljon muutoksia tapahtuu. Toivottavasti muutokset vievät lajia oikeaan suuntaan.q
www.fillari-lehti.fi
Fillari 71. Itse Lance Armstrong tuli kannustamaan ja opastamaan nuorta espanjalaista aika-ajoon. Hän oli mukana irtiotoissa, muttei koskaan niissä, jotka menivät etapin loppuun saakka. Oli miten oli, Contador on urheilija, jo-
ka sopii mielestäni esimerkiksi kenelle tahansa. Siis vähän samaan tyyliin kuin Armstrong: "Born to be a bike rider". Voitettuaan ensimmäisen kilpailunsa hän päätti jatkaa, koska se oli hänelle merkki siitä, että hänet on tarkoitettu ajamaan kilpaa pyörällä. Kellun pyörä kulki tänä vuonna paremmin kuin aiemmin, mutta onnetar ei ollut tällä kertaa suosiollinen. Kukaan ei voi ennustaa, miten asiat tulevat muuttumaan ennen ensi vuotta. Nyt hän oli yhteiskilpailun kakkonen ja eroa voittajaan oli vain 23 sekunttia.
Thor Hushovd voitti yhden etapin, mutta kirimiesten vihreän paidan taistelussa Boonen oli paras.
Filippo Pozzato otti Liquigas-tallille yhden etappivoiton.
ton, joka vaikutti lopulliselta. Toivuttuaan hän päätti kokeilla uudestaan pyöräilyä. Tallin virallinen lausunto kuului "Rasmussen on rikkonut tallin sisäisiä määräyksiä". Lopullinen kamppailu Tourin voitosta käytiin 55 kilometrin aika-ajossa, johon Contador starttasi minuutin ja 53 sekunnin etumatkan turvin ennen toisena ollutta Evansia. Hän on lahjakas, ahkera, ystävällinen ja vaatimaton. Minulla taasen on etuoikeus ajaa pyörällä. Seuraavien etappien voittoon ajoivat Daniele Bennati ja Sandy Casar, joiden hienoja suorituksia ei juurikaan huomioitu, kun suurin mielenkiinto oli keskittynyt Ramussen-Vinokourov-Moreni -linjalle. Tourista jäi varmaankin monelle varsin huono jälkimaku ja paljon ristiriitaisia tunteita. Kokonaiskisan voittajana juhlittiin Contadoria, jonka voittoa monet eivät tosin halunneet juhlistaa, koska hänen nimensä mainittiin viime vuonna Puertoskandaalin yhteydessä. Samana iltana laukkunsa pakkasi myös Rasmussen, jonka Rabobank-talli ei enää halunnutkaan, että keltapaita edustaa heitä. Maaliin Pariisiin ajoi myös nyt jo kolmannen kerran Kjell Carlström, jonka sijoitus lopputuloksissa oli 76. Contadorin osalta tosin todettiin jo viime vuoden heinäkuussa että hän on syytön, mutta ketäänhän ei ole niin helppo leimata kuin ammattipyöräilijää. Contardor sai kolme vuotta sitten aivoverenvuodon kaatumisen jälkeen. Etapin aikana ilmoitettiin Tourin toisesta doping-tapauksesta: Cofidis-tallin Christian Moreni oli käyttänyt testosteronia ja hänet pidätettiin heti maaliviivalla. Kaiken hulinan keskellä kisa jatkui. Varsin moni oli tyytyväinen, kun Rasmussen ei enää ollut mukana kisassa, tanskalainen itse ei kommentoinut asiaa. Vaikka Evans ajoi hyvin, se
ei riittänyt ja Contador säilytti turvallisen 30 sekunnin etumatkan. Hänen veljensä on halvaantunut eikä hän sen takia salli itsensä vaipua pyöräilyn mukanaan tuomaan kivun ja kärsimyksen kuunteluun "Veljeni ei voi lainkaan liikkua. Toisaalta se ei ollut Kellun kannalta kovin vakavaa, koska hänen Liquigas-tallinsa ajajat olivat mukana lähes kaikissa ratkaisevissa irtiotoissa. Nämä kriittiset "fanit" olivat varustautuneet Operaatio Puertoon viittaavilla tohtori Fuenteksen klinikan t-paidoilla.
Cadel Evans alkaa olla voittaja-ainesta. Tuolloin hän oli koomassa 30 päivää. Ammattilaisen työ on tehty hyvin silloin, kun tallin tavoitteet on saavutettu. Noiden ominaisuuksien lisäksi hän tietää hyvin nuoresta iästään huolimatta, että mitään ei saavuteta automaattisesti tai ilman uhrauksia. Contador tietää myös hyvin, ettei pyöräily ole lopulta niin kauhean hankalaa ja vaativaa. Veljeni takia velvollisuuteni on tehdä se hyvin". Cofidis-talli pakkasi tavaransa ja poistui kisasta
Anna-Kaisa Viita osallistuu 119 kilometrin Jättimyllyyn. Pyöräilyharrastusta tai omaa tasoaan pyöräilijänä ei mielestäni voi mitata yhden tapahtuman perusteella, vaikka uskonkin kyllä vakaasti, että he tulevat suoriutumaan urakastaan kunnialla.
Kun ryhmän kehitystä pyrkii analysoimaan, täytyy heti aluksi todeta, että ryhmän hyvä motivaatio yllätti minut, aivan kuten viime vuonna Tahko-ryhmänkin motivaatio. Ryhmän harjoittelun suunnittelussa päätavoitteena on ollut peruskunnon kehittäminen ja jokaisen henkilökohtaisten "heikkojen ominaisuuksien" parantaminen. Oli heidän suorituksensa Myllyn pyöräilyssä sitten millainen tahansa, uskon että he ovat kaikki kehittyneet kuluneiden kuukausien aikana paljon pyöräilijöinä, ja oppineet paljon uutta. TEKSTI: JOONA LAUKKA JA JANNE LEHTI KUVAT: JANNE LEHTI
MYLLYPROJEKTIN
kesä
Valmennusryhmän harjoittelu alkoi tämän vuoden tammikuussa ja tavoitteena oli harjoitella niin että Myllyn Pyöräily menee sujuvasti läpi. Joona Laukka: Kun tämä juttu on lukijoiden käsissä, on Myllyn Pyöräily aivan ovella, ja valmennusryhmä siis useamman kuukauden valmentautumisen jälkeen tosipaikan edessä. Ihmeiden tekemiseen pyöräilyssä hyvä motivaatio ei yksin riitä, vaikka varsin monet sitä toivovatkin. Kunnon kehitystä on mitattu muutamalla kisalla ja kesäkuussa tehtiin uudestaan samat laboratoriotestit kuin ennen ohjatun harjoittelun aloitusta tammikuussa. Projektilaiset testattiin Vierumäellä joulukuun lopulla ja kesäkuun 15. Projektilaisten valmennuksesta vastaa Joona Laukka ja apuvalmentajana toimii Janne Lehti.
P
rojektilaisten ohjattu valmentautuminen loppuu Myllyn Pyöräilyyn 25.8., jossa Jorma Paakkari ja Peter Englund ajavat 240 km matkan eli Skandinaviamyllyn. Ehkäpä olen aiemmin suhtautunut liian epäilevästi siihen, kuinka "kuntoilijat" sitoutuvat harjoitteluun ja asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. Syksymmällä ryhmä haluaa käydä vielä kerran testissä Vierumäellä, jonka jälkeen suunnitelmissa on myös osallistuminen syyskuussa järjestettävään Tour de Helsinki -kuntoajoon. päivä. Valmennussysteemi on ollut hyvin realistinen eikä mitään ihmekikkoja ole käytetty - eikä tehokkaita sellaisia taida ollakaan. Jos omaa sen ja kohtuullisesti pitkäjänteisyyttä, saavuttaa ainakin omat rajansa. Hyvä motivaatio on mielestäni urheilussa kaiken a ja o. Tässä arvioni ryhmän jäsenten kehityksestä:
72 Fillari
www.fillari-lehti.fi
Pikkuhiljaa arki alkaa rauhoittua, ja treenit kulkevat omassa rytmissään. Sää on tänä kesänä vaihdellut perinteisesti auringosta rankkasateisiin. Peterin suurin virhe oli ollut se, että hän harjoitteli väärillä tehoalueilla. Puhtaasti fyysisellä puolella Anna-Kaisa kehittyi hyvin, ja erityisesti aerobiset, siis peruskunto-ominaisuudet paranivat valtavasti. Ajokilometrejä Anna-Kaisalle on kertynyt vuoden alusta 2350.
Testit:
Maks. Tänään kuulin että kohdallani on suunnitelmiin tullut muutoksia, eli ajan Myllyssä vain 119 km:n matkan. Muutin elokuun alussa Helsinkiin, ja se sotki aika pahasti aikatauluja, sillä samalla vaihdoin työpaikkaa ja käytännön järjestelyt veivät oman aikansa ja energiansa. Anna-Kaisa Viita
Helsinki, Customer sales consultant Ikä: 23 Pituus: 164 cm Paino: 66 kg Pyörät: Trek Madone WSD, Trek Fuel Ex 7 WSD ja Trek 7500
Anna-Kaisan osalta suurin juttu oli varmaankin maantiepyöräilyn salojen opettelu. Harjoituskertoja pyörällä on 130 ja kaikkiaan Peter harjoitellut 162 kertaa.
www.fillari-lehti.fi
Fillari 73. Porukkalenkeille olisi pitänyt uskaltautua useammin, mutta jotenkin oli helpompi lähteä liikkeelle omien aikataulujen mukaan. Miettiessäni tapahtumia projektin aikana, voin todeta että paljon on sattunut ja tapahtunut kuluneen puolen vuoden aikana. Minulle mp3-soitin on ehdoton kaveri lenkeillä, musiikin valitsen fiiliksen mukaan. Jo alkukesästä A-K kykeni ajamaan ryhmässä ja ajotekniikkakin oli ihan hyvällä tasolla. Siinä hän onnistui hyvin ja oppi meni perille nopeasti. Lisäksi varastosta löytyy jäykkäperäinen GT:n maastopyörä, sekä kaksi täysjousitettua eli Gary Fisher Sugar 3+ ja Trek Top Fuel 110.
Peter on ryhmän ainoa jäsen, jota saattoi Mylly-projektin alkaessa kutsua maantiepyöräilijäksi. Pari treeniä olen jättänyt tekemättä yksinkertaiseksi siksi, etten olisi sateen määrän vuoksi pystynyt ajamaan turvallisesti. Maantiepyöräilyn aloittamisen kynnystä nostaa varmasti myös se, että hyvästä fillarista saa maksaa varusteineen jonkin verran. Kuitenkin olen asennoitunut siten, ettei ole huonoja ilmoja, vaan vääriä varusteita. Yksin ajaessa voi keskittyä täysin omaan ajamiseen ja samalla voi käydä omia ajatuksia rauhassa läpi. Itse koen vieläkin että jokaisen lenkin aikana oppii uusia asioita ja sitä kautta nauttii ajamisesta enemmän. Arvioni perustuu lähinnä siihen, etten lenkeilläni ole törmännyt kuin yhteen naispuoliseen harrastajaan. Peterillä pyöräilykilometrejä on kertynyt 6330 km ja niihin on mennyt aikaa noin 273 tuntia. Ajotaitojen ja kunnon edistyessä myös luottamus itseen ja pyörään vahvistuu ja vauhtia tulee enemmän, joka kiehtoo ainakin minua kovasti. Ja vaikka olisi mahdollisuus ennen päätöstä harrastuksen aloittamisesta käydä kokeilemassa kaverin pyörää, ei siihen todelliseen fiilikseen mielestäni yllä ennen kuin on todella oppinut ajamaan teknisesti hyvin. Käytännössä kehitys näkyi testitulosten lisäksi myös hyvänä kehityksenä maastopyöräilyssä. Hänen varsin kova alkutasonsa, ja jo ennestään suhteellisen korkeiden harjoitusmäärien takia kehitys on ollut hitaampaa kuin muilla, vaikka hänelläkin peruskunto-ominaisuudet paranivat roimasti. Toisaalta välillä väänsi itsensä väkisinkin pyörän päälle, kun ajatteli, ettei taas kehtaa sanoa tutuille ettei niitä kilometrejä nyt ole ihan suunnitelmien mukaan kertynyt. Tässä onkin hyvä kiittää Seppoa ja muuta henkilökuntaa, sillä sain sovitettua työajat loistavasti treenien ehdoilla. Sinne on pakko päästä uudestaan, jos vielä joku päivä uskaltautuisi puolen välin yläpuolelle. Maantiepyöräily voi siis todellakin olla hyödyksi myös maastopyöräilijälle. Ennen hän ajoi liian kovaa väärään aikaan, ja sitten liian hitaasti silloin kun se ei olisi ollut tarpeen. Maantiepyöräilyssä ehdottomasti parasta on se, että oman kunnon kohotessa voi ajella pitkiä ja vauhdikkaita lenkkejä ja nähdä uusia maisemia. Nyt olen taas vaihtanut kaupunkia ja ehdin vielä Projektin merkeissä tutustua Helsingin maisemiin, toivottavasti myös porukkalenkkeihin. On kuitenkin parempi että ajaa lyhyemmän matkan hyvässä porukassa kuin pidemmän yksin sinnitellen. Treenaamista Lahdessa helpotti työskentely alan liikkeessä, Leppäsen Pyörässä. Porukkalenkeillä treenaamiseen yhdistyy myös sosiaalinen puoli, eikä sillä oikeastaan ole väliä onko seurassa hyviä tuttuja vai tuntemattomia, sillä keskustelua saa taatusti syntymään yhteisestä harrastuksesta. Kohtahan se jo selviää, miten siellä käy.
Peter Englund
Helsinki, IT-asiantuntija Ikä: 32 Pituus: 182 cm Paino: 64 kg Pyörät: Alumiinirunkoinen Trek 2000 Shimanon Ultegran osilla. Muutamien asiakkaiden kanssa tuli vaihdettua samalla projektinkin kuulumisia Huonona puolena siinä että työ ja harrastus ovat sama, näen sen,
ettei koskaan voi täysin irrottautua kummastakaan. Kaikkiaan harjoittelutunteja on kertynyt 290,5. Kesä on siis mennyt kirjaimellisesti pyöräilyn merkeissä, sillä harrastus ja työ liittyvät niin tiiviisti yhteen. Kaiken lisäksi hän oppi käsitykseni mukaan nauttimaan maantiepyöräilystä, asia josta en ollut aluksi aivan varma. Myös Peterin ajoasentoa ja ryhmässä ajon tekniikkaa paranneltiin. Tässä mainittakoon että visiitti projektilaisten kanssa Velodromille oli mahtava kokemus. teho Anaerobinen kynnys Aerobinen kynnys TALVI 239 w 168 w (72 %) 116 w (52 %) KESÄ 263 w 192 w (75 %) 150 w (60 %)
Koska Anna-Kaisan painokin laski hieman, todellinen suorituskyvyn kehitys oli vieläkin suurempi kuin mitä wattimääristä voi päätellä.
AK:n kommentit
Projekti Mylly lähenee huipennustaan - Myllyn pyöräilyä. Uutinen helpottaa valmistautumistani tapahtumaan huomattavasti, vaikka tokihan se harmittaa, ettei nyt pääse kokeilemaan miten olisin selvinnyt 240 km:n matkasta. Nyt ajokamat löytyykin joka kelille, joten sää ei ainakaan ole hyväksyttävä syy laiskotteluun. Ja onhan se asiakkaidenkin kannalta positiivista että myyjällä on omaa kokemusta puhumastaan asiasta. Kynnystä nosti myös se, että vauhtini ei täysin yllä lajia harrastavien miesten tasolle, ja naisia puolestaan on ainakin toistaiseksi aika heikonlaisesti. Kun nämä asiat korjaantuivat, hän kehittyi hyvin. Tahkolla aikaa kului puolisen tuntia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimman muutoksen toi muutto Lahteen toukokuun alussa, jolloin pääsin treenaamaan tutuissa maisemissa. Suosittelenkin maantiepyöräilyä myös naisille, ja ihmettelen, ettei se ole nykyistä suositumpi laji. Töissä tulee väistämättäkin mietittyä treenejä ja treenatessa sama juttu: työasiat pyörivät tavalla tai toisella mielessä. Parasta järjestelyssä oli se, että töissä saattoi helposti laajentaa tietämystään maantiepyöräilystä ja toisaalta hyödyntää jatkuvasti oppimaansa. Pidemmän päälle se ei ainakaan minulle sovi, ja täytyy myöntää että rankimpana koin ne hetket kun treenit eivät sujuneet ollenkaan ja aina oli joku muistuttamassa projektin olemassaolosta. Tällä hetkellä haen uutta motivaatiota ja aikaa treenaamiselle
Jyväskylän Marathon Cup sekä Tahko MTB Marathon olivat ensimmäiset kisat, mistä oli vertailupohjaa viime vuodesta, Tahkosta jopa kolmelta vuodelta taaksepäin. Harjoituskertoja vuoden alusta on kertynyt 134 kpl ja tunteja 258.
Testit:
Maks. Selkeää parannusta on tapahtunut sekä omien tuntemuksien, ajovauhdin ja testien mukaan. Keravan Kevätpolkaisussa ja Hyvinkään K-Rauta ajoissa huomasin sen, että jaksoin polkea korkeallakin teholla koko kilpailun ajan. Esimerkillistä kehitystä.
Peterin kommentit
Ohjelmoitu harjoittelu maantiepyörällä on kohottanut kuntoa aika tavalla. Ahdistus hävisi ja tilalle tuli rauha, että homma hoituu ja 9-10 h satulassa on ok. Pyöräily kasvattaa minulle henkistä kanttia pitkillä lenkeillä ja antaa mahtavan maitohap-
Jorma on ryhmän ainoa jäsen, joka ei ollut pyöräilijä projektin alkaessa, mutta hän korvasi lajikokemuksen puutteen innolla, hyvällä lihaskunnolla, järjestelmällisyydellä harjoittelussa ja halulla oppia uutta. Ehkä lisääntynyt lajivoima on vienyt ne mennessään. Sille olisi ollut käyttöä jo viimeisen kymmenen vuoden ajan. Testit:
Maks. Vuoden alusta elokuun alkuun mennessä olen ajanut yhteensä 4200 km, josta 3300 km maantiellä. Aiemmin isoilta tuntuneet mäet ovat pienentyneet ja pitkät treenit lyhentyneet henkisesti. Kunnon puolesta olen tiennyt selviäväni jo pitkään ja ahdistuskin katosi, kun ajoimme 7 tunnin ja 190 km lenkin. On mahtava tunne, kun on löytänyt lajin, jossa voi kehittyä yli viiskymppisenä rampapolvena. Syketasotkin olivat pysyneet suhteellisen samoina. Kauden edetessä, ja varsinkin ensimmäisten kovien vetojen yhteydessä, huomasin kuitenkin, että palautuminen on kehittynyt merkittävästi viime vuodesta. Mutta parempi myöhään kun ei silloinkaan... Ja olo kilpailun jälkeen oli yleensä erittäin hyvä eikä tuntunut yhtään siltä kuin kroppa olisi käynyt ylikierroksilla tuntitolkulla kisan jälkeen. Onneksi ohjelmassa oli myös voimaharjoituksia harjoitusvastuksella sekä punttista. Mutta on näin vähällä maastoharjoituksella joitain haittapuoliakin. 4 polvileikkausta vuosien saatossa saivat harjoittelun turhankin varovaiseksi ja kun juoksu alkoi sattua polviin muutama vuosi sitten, niin kesäajan kestävyystreenit typistyivät enintään tunnin hölkkään kerran viikossa tai silloin tällöin tehtyyn rullaluisteluun. Tahkolla maasto on ehkä helpottunut jonkun verran ensimmäisestä kerrasta, mutta kehitys on silti ollut "huima": 2004 aika 5.26 h, 2005 4.50 h, 2006 4.05h , 2007 3.30 h. Nyt harmittaa, että en löytänyt pyöräilyä jo vuosia sitten. teho Anaerobinen kynnys Aerobinen kynnys talvi 302 w 182 w (62 %) 117 w (42 %) kesä 313 w 223 w (73 %) 183 w (61 %)
Perus- ja vauhtikestävyys nousivat sille tasolle, missä niiden tuleekin olla. Pyörä ei ehkä liikkunut alkukesästä yhtään sen lujempaa kuin ennen, mutta pohja oli nyt rakennettu. teho Anaerobinen kynnys Aerobinen kynnys talvi 251 w 224 w (90 %) 178 w (73 %) kesä 278 w 233 w (85 %) 181 w (68 %)
Epäilen vahvasti aerobisen kynnyksen määrittelyn tarkkuutta tässä tapauksessa. Tuntuu, että varsinkin ylämäet menevät tänä vuonna paljon helpommin kuin viime vuosina. Jorman osalta harjoittelussa tärkeintä on ollut lajin salojen opettelu. Talvisin hiihto onnistui polvien puolesta, mutta Helsingin sää ei oikein suosi hiihtourheilua. Jorma on ajanut tämän vuoden aikana 4172 kilometriä, joista maantiellä 3283. Samoin
olen pannut merkille myös sen, että lihaskramppeja ei ole esiintynyt läheskään niin paljon kuin ennen. On itse asiassa mukava tunne, kun alkaa päästä lähelle urheilijan tuntemuksia pitkästä aikaa. Jorma oppi "pyörittämään" siten kuin pyöräilijän tuleekin. Varsinkin, kun pohjalla on pääsääntöisesti huviajelua maastossa ja jonkun verran myös maantiellä. Se tuntui pelottavalta; ei siksi, että en selviäisi kunnon puolesta, vaan lenkkiin kuluva aika tuntui ahdistavalta, murskaavalta. Ja vaikka syke käykin niissä yhtä korkealla kuin ennenkin, niin se tasoittuu aika nopeasti mäen päällä. Jorman kehityksestä testitulokset eivät anna mielestäni oikeaa kuvaa, koska niitä tutkiskelemalla ei saa käsitystä siitä kuinka paljon kovempaa ja pidempään hän kykenee ajamaan nykyään. Tehtävä, jossa hän onnistuikin hyvin. No, surkeata alkutilannetta on helppo parantaa. Tosin on hyvä muistaa, että suorituskyvyssä on yllättävän suuria päiväkohtaisia vaihteluita ja näin ollen se siis vaikuttaa myös
74 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Eihän noi mitään kisakuskien määriä ole, mutta ihan mukava lisäys edellisvuoden noin 600 kilometrin saldoon. Nyt 4-5-tuntinen tuntuu ok:lta ja pidemmätkin menevät. Jyväskylässä rata muuttui tänä vuonna noin kuusi kilometriä pidemmäksi (Polarin mittarin mukaan), mutta silti aika parani kymmenellä minuutilla. Ryhmässä ajokin tuli tutuksi ja ajoasentokin alkaa olla kohdallaan. Projektissa suurin huolenaihe minulla oli pitkään Myllyn 240 km lenkin mitta. Keskisyke oli molemmilla kerroilla 164 ja maksimisyke 181, aiempaan verrattuna yhden lyönnin vähemmän kuin viime vuonna - samalla rasituksella on siis tullut lisää vauhtia. Runsas peruskuntoharjoittelu talven ja kevään aikana tuntui silloin vähän "tylsältä". Henkisen puolen vahvistamiseksi olen tekemässä vielä yhden 6-7 tunnin ajon yksinäni, jotta tottuisin pitkään, yksinäiseen lenkkiin, josko Myllyssä ei löydy sopivaa porukkaa seuraksi. Pyöräily lajina oli siis tuttu jo ennestään, eikä ihan nollasta tarvinnut lähteä. Helpohko maasto sujuu vielä jotenkin, mutta ne kohdat, ja varsinkin alamäet, jotka vaativat edes vähän teknistä osaamista, tuntuvat aika hankalilta tänä vuonna.
Jorma Paakkari
Espoo, Nelosen urheiluohjelmien päällikkö Ikä: 53 Pituus: 186 cm Paino: 83 kg Pyörät: Nishiki Bigfoot K29 Disc ja Scott CR1 Pro Shimano Ultegran osilla
testituloksiin. Ei kannata koskaan tehdä radikaaleja muutoksia harjoitteluun yksien testitulosten perusteella.
Jorman kommentit
Kesän treenit ovat sujuneet hyvin
Mutta sitten yhtäkkiä kaikki muuttui. Tuulen, erityisesti sivutuulen, vaikutus pyöräilyyn oli myös yllätys. olisi "tuotu" minulle Jorman toimesta. popläjäyksen kovissa vedoissa. Aikaisemmin pidin pyöräilyä äärettömän tylsänä lajina, mutta olen alkanut suositella sitä ystävillenikin. Tämä muutti yhteisajamiset lopullisesti; keskivauhti nousi, Tuulan rohkeus ajaa kovempaa kasvoi ja samalla yhteislenkeistä tuli täysipainoisia harjoituksia minulle. Niskakipu oli alussa melko piinallista, mutta nyt sitä ei ole ennen kuin noin 3 tunnin ajon kohdalla, joten voiton puolella ollaan. Minun tavoitteenani oli saada lenkkiseuraa itselleni ja auttaa Tuulaa löytämään uusi, polviystävällinen kestävyysurheilumuoto. Tämä on iso muutos aikaisemmin tekemiimme yhteisiin juoksulenkkeihin. Mukavin alkuyllätys oli maantiepyörän vauhti. Juoksussa lähes aina vahvempikuntoinen kärsii, koska vauhti on oltava heikomman juoksijan mukainen. Nyt voimme suunnitella lenkit harjoitusohjelman mukaan ja jakaa rasitusta haluamallamme tavalla. Mutta totuushan on päinvastainen. Ensimmäiset yhteiset lenkit olivat aika varovaisia, keskittyen lähinnä Tuulan opetteluun maantiepyörällä ajamiseen. Pyöräillessä pystyy ylläpitämään kovempaa syketasoa pidempään ja harjoittelemaan useammin kuin juostessa. Aika monta satulaa käytiin läpi ennen kuin nykyinen löytyi. Tuulalla on takana 3 urheilutaustaista polvileikkausta, joten pitkät juoksulenkit on juostu meidän perheessä. Omasta puolestani voin lämpimästi suositella perhelenkkejä, jos toinen osapuoli on liikuntaa harrastava ja sinulla on kärsivällisyyttä muutamien ensilenkkien hitauteen ja ajoasennon hakemiseen lievän kiukuttelun kautta.
Jorman vaimon Tuulan kommentit
Alussa hankalinta oli ajoasentoon totuttelu. Kaiken kaikkiaan rentouden opettelu tuntuu olevan ajamisessa olennaista. Näin lenkit olivat harjoituksellisesti ok ja suuremmilta aviokriiseiltä vältyttiin. Tuskin olisin aloittanut pyöräilyä, jollei pyörää, ajotekniikkaa, jne. Vauhtikin oli paikoitellen tuskaisen hidasta, jota kompensoin usein ajamalla mäet vetoina. Pyörä tuntui liikkuvan kuin itsestään ja vauhdin hurma oli helppo kokea. Naiselle on kehittävää polkea miesten kanssa, koska tällöin tulee ajettua hiukan kovempaa kuin itsekseen ajaessa. Perhelenkit toimivat meillä suhteellisen hyvin. Pyöräilyssä peesissä ajaminen mahdollistaa molemmille optimin rasitustason, vaikka kuntotasot olisivat erilaiset. Kun tuon lisäksi voi parhaimmillaan nauttia kauniista auringonpaisteesta ja vaihtuvista maisemista, on pyöräily tullut pysyväksi lajiksi minulle tulevillekin vuosille. Samoin kuin minulle, se oli myös Tuulan ensimmäinen maantiepyörä. Kiva, uusi, vauhdikas laji, joka on tullut jäädäkseen harjoitteluuni.
www.fillari-lehti.fi
Fillari 75. Se oli varmaan Tuulan toinen 3,5 tunnin ja 90 km lenkki, jossa Evitskog Sipoo välisellä tiellä oli mojova vastatuuli ja Tuula oppi/uskalsi alkaa ajamaan peesissä. Entisenä juoksijana kuvittelin myös että syketaso ja kalorikulutus olisivat liian alhaiset tehokkaaseen harjoitteluun (yleinen harhaluulo ei-pyöräilijöillä). Kova sivutuuli pelottaa vieläkin ja usein huomaan puristavani kahvoja rystyset valkoisena. Eikä vain minulle, sillä perheeseen hankittiin aika äkkiä keväällä toinenkin hiilikuituraaseri, Nishiki Champion, vaimolle. Pyöräilyn teknisyys taitaa ollakin aika iso kynnys monelle naiselle, jos kaikki pitäisi selvittää yksikseen. Aika moni lenkeistäni jäisi tekemättä, jos Jorma ei lähtisi ajamaan. Se ei ole kovinkaan urheilullinen, mutta toimii tällä hetkellä, ja sehän ratkaisee
Moisey, Venäjä, 3. Kisasilppua
Kisasilppua
Tahkolla 1131 ajajaa
Carina Ketonen oli naisten 60 km matkalla nopein.
Kesäkuun lopulla järjestetty Tahkon MTB-tapahtuma keräsi tällä kertaa 1131 ajajaa, joten nyt Tahkolla täytyi ensimmäistä kertaa jakaa lähtijät kahteen ryhmään. Raigo Suija, Viro
TEKSTI: MARTTI VAALAHTI KUVA: JULIUS KONTTINEN
Suomen freestylekuningas Viktor Hollsten vauhdissa
76 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Kahden kierroksen taipaleelle oli tällä kertaa ilmoittautunut 157 miestä ja heistä maalin asti selviytyi 144 ajajaa. Naisten 60 km oli Ketosen Carinan näytöstä, sillä viimeisessä laskussa pahasti kaatunut Taija Jäppinen hävisi hänelle melkein 15 minuuttia. Toinen sija meni Moiseylle, joka oli tullut paikalle Venäjältä asti. Henri Kälkäinen, Vantaa K18: 1. Juniorisarjan voiton vei hienoilla tempuillaan Porin Juuso Kosonen, joka teki esimerkiksi tyylipuhtaan 540 airin kaaresta ja ison satakasikymppisen spinen yli. Viktor Hollsten, Pori, 2. Kolmannen sijan vei Vantaan lupaus Henri Kälkäinen. Juho Särkilahti, Pirkkala, 3. Eero pääsi pian taas normaaliin vauhtiin ja ajoi loppumatkan toisena. K18-sarjaa hallitsi ylivoimaisesti Porin ihme Viktor Hollsten, ansaitusti todellinen King Of Finland. Kolmas sija meni Viron Raigo Suijalle, joka osaa ajaa kovaa ja korkealle, yhtä hyvin vaikka jalat ristissä.
Juniorit: 1. Juuso Kosonen, Pori, 2. Pyörän kanssa taistellessa meni kuitenkin niin kauan että Maasikmets ajoi hänet kiinni ja siirtyi parin minuutin johtoon. Viime vuonna ensimmäistä kertaa ohjelmassa ollut kolmen kierroksen eli 180 kilometrin matka keräsi nyt viivalle 16 urhoollista, joista 11 selviytyi koko urakasta. 60 km matkalla Eero Jäppinen määräsi tahdin heti alusta alkaen ja hänen perässään ajoivat vahvat virolaiset eli Maasikmets ja Tamkorv. Mies teki hienoja double tailwhippejä ja muita teknisesti vaikeita temppuja hienolla tyylillä. Eeron johto oli puolessa välissä jo kuutisen minuuttia kun hänelle tuli teknisiä ongelmia. Ajamisen taso oli yleisesti ottaen korkealla ja erityisesti junioreiden taidoista päätellen lajilla on edessään todella lupaava tulevaisuus. Myös 120 km matkalla nopein kuski tuli tällä kertaa Virosta. Toiseksi tuli Pirkkalan Juho Särkilahti, jonka puhtaat voltit ja kolmoset vakuuttivat tuomariston. Tahkon uutuus oli sunnuntaina ajettu ylämäkikilpailu, jossa Eero Jäppinen oli nopein.
King Of Finland 2007 ajettu!
BMX Freestylen Suomen kuninkuudesta taisteltiin jälleen Savelan parkissa 28.7.2007. 60 km matkan ajoi läpi kaikkiaan 723 miestä. Porrastus oli onnistunut ja järjestelyä ei ole kukaan julkisesti mollannut, joten näin se taitaa mennä jatkossakin. Alges Maasikmets oli kuitenkin melkein kaksi ja puoli minuuttia ennen Eeroa maalissa ajalla 2 tuntia ja
42 minuuttia. Miehen tyylikäs suoritus sisälsi esimerkiksi front flipin boxista, flaireja, isoja nosedive kolmosia ja tailwhip-aireja. Naisten 60 km matkan ajoi tällä kertaa maaliin 52 ajajaa. Osanottajia ja yleisöä oli paikalla ennätysmäärä. Tiimo Tönisson käytti 120 kilometrin matkaan aikaa 6.18,06 ja Jari Heinikainen hävisi hänelle hiukan yli kymmenen minuuttia. Nopein oli Kari Veikkolainen, joka käytti matkaan aikaa 11 tuntia ja 23 minuuttia
FRWD MTB Enduro SM Orimattila 28.7.
Samuli Tuominen on hallinnut junioreita koko kauden, kuten myös Orimattilassa.
MTB-Enduron SM-pisteiden metsästys jatkui kesätauon jälkeen Orimattilassa. Kilpailupäivää edeltäneen yön sade varmisti asian kastelemalla polut pehmeiksi ja liukkaiksi. Tuloksissa nähtiin hienoista vaihtelua totuttuun ja kärjessä erot kasvoivat harvinaisen suuriksi, ainakin osin keskimääräistä raskaamman reitin ansiosta. Ikäluokissa totutusta poikkeavaa vauhtia nähtiin järjestävän seuran Jari Laitiselta, joka oli toinen M40-sarjassa niin ikään kotipoluilla ajaneen Harri Saarisen jälkeen. Täydelliset tulokset ja pistetilanne www.eba.cc
www.fillari-lehti.fi
KUVA: JUSSI HEIKKILÄ.
Fillari 77. Sarjakärjessä edelleen olevat Janne Ukkola ja Sauli Hjerppe jäivät tällä kertaa palkintopallilta ollen neljäs ja viides jo reilusti kärjelle jääneenä. Petra Ketelä ennätti toiseksi. Onhan kyseinen seura toki järjestänyt lukuisia urheilukilpailuja muiden lajien parissa, ja sen runsaslukuisessa jäsenistössä on riittävästi voimaa kunnon tapahtuman pyörittämiseen. Kun sarjasta on ajamatta enää kaksi osakilpailua, on Suomen mestaruuteen vielä täydet mahdollisuudet niin Ketelällä, Ojalalla, Ukkolalla kuin Hjerpelläkin. Tänäkin kesänä vauhtiaan aina vain parantanut Henri Ojala jäi minuutin verran. Monelle päivän kruunasi grillimakkara pihalle pystytetyssä kisakahvilassa palkintojenjakoa odotellessa. Armottomassa iskussa ollut VsMTB:n Toni Ketelä oli päivän nopein selvittäen 16 ek-kilometriä reilussa 57 minuutissa. Naisten sarjassa Kaisa Härkönen teki paluun lajin pariin muutaman vuoden tauon jälkeen ja ajoi heti tutulle paikalleen eli korkeimmalle pallille. Vaikka Orimattilan Toive onkin ollut jo vuosia maan aktiivisimpia enskaseuroja, ei paikkakunnalla ole aiemmin kilpailtu lajissa kuin paikallistasolla. Kolmanneksi ajanut Antti Kuitto ajoi kauden parhaan sijoituksensa, eroa kärkeen kertyi lähes neljä minuuttia. Jäljellä olevissa osakilpailuissa Jyväskylässä ja Halikossa on odotettavissa kovaa yrittämistä ja tiukkoja sekuntikamppailuja. Orimattilan enskareitille oli haettu tuulahdusta takavuosina Hartolassa ajetulta fillaripäitsiltä, ja se olikin raskain mitä lajissa on viime vuosina koettu, vaikkei muinaisia viiden kilometrin erikoiskoepituuksia (vielä) nähtykään. Järjestävä seura hoiti kilpailun läpiviennin rautaisella ammattitaidolla, järjestelyt oli hoidettu viimeisen päälle ja ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua heti kilpailupaikalle saavuttaessa
Jussi Eskelinen PoTa 34.39,49, 2. Ennakkosuosikki Salermo kuitenkin tippui yllättäen kärjestä kierros ennen maalia, jolloin Pajari alkoi osallistua myös vetotöihin. Arvo Elisa CCH sa, 4. Tiina Nieminen LaKa 37.40,94, 2. Tiainen jaksoi vetää loppuosan kilpailusta yksin ja saapui kovan päivätyön tehneenä voittajana maaliin. Ennakkosuosikeista mukana oli VP:n ex-ammattilainen Marek Salermo, jonka meriittilistalta SM-maantien voitto vielä puuttuu. Todella lähellä irtiottoryhmää välillä ajanut pääjoukko ei ollut halukas ottamaan irtiottoa kuitenkaan kiinni ja kärkikymmenikkö ratkesi irtioton sisäisessä kirikamppailussa pääjoukon edessä. Lotta Lepistö PoTa 24.31,76, 2. Perttu Turku CCH +4.11,96, 9. Mikko Kejo CC Picaro 5. Tiainen Sami TWD 2.48.21,1, 2. Kisasilppua
Kisasilppua
SM tempo ja maantie, Kälviä, 29.6.-1.7.
Kauden mitalirohmu Matti Pajari yllätti Kjell Carlströmin Kälviällä ja otti kultaa maantieajossa.
Aika-ajon Suomen mestaruuskilpailujen etukäteisspekulaatiot kävivät kovina, sillä lähtölistalla olivat molemmat Pro Tour -ammattilaisemme Kjell Carlström ja Jussi Veikkanen Tailwind-Länkenin väreissä. Paula Suominen Turun Urheiluliitto 1.49.22, 2. Ari Kangasniemi GIF 2.47.32, 2. Rautio Anne TVC sa M-18 110 km: 1. Kahden tunnin jälkeen pääjoukossakin oli pakko alkaa vauhdinpitoon ja noin miltei tunnin ajan matkaa taitettiinkin noin 45 kilometrin keskituntinopeudella. TWD:n Sami Tiainen oli irtiotossa CC Helsingin Tuomas Paajasen kanssa. Rainer Aaltonen TCC Kilpa 105 km: 1. Tämän jälkeen matkaa maaliin oli alle 80 km ja pääjoukosta irtosi nimekäs takaa-ajoryhmä keulanaan Kjell Carlström, jonka joukkuetoverit olivat jo pudonneet irtiotosta. Muut ajajat väliryhmässä olivat Perttu Turku (CCH), Timo Erjomaa (TuUl), Matti Pajari (VP), Tero Hämeenaho (TP-U). Alus Markku TWD 2.48.40,2, 3. Näin tapahtuikin, sillä jo 20 kilometrin kohdalla kärkeen pääsi seitsemän ajajan vahvuinen ryhmä. Allar Karu CFC, Viro 4. Voittajaveikkaukset kirikamppailuun tultaessa pyörivät kirimiesten Salermon, Hämeenahon ja Jokivuoren ympärillä, mutta kilpailu ratkesikin kaksi km ennen maalia Pajarin irtiottoon joka kesti maaliin asti. Pro Tour -ammattilaisemme jäivät kuitenkin saapumatta lähtöviivalle ja jo ensimmäisillä väliaikapisteillä oli selvää, että voitto on CC Helsingin jäsenten välinen kamppailu. Henni Alakoskela Kauhajoen Karhu 1.55.41, 3. Tomperi Jussi TuUL sa
KUVA: ARI VIHOLAINEN
Maantie cup Närpiö 15.7.
Maantiepyöräilyn SM-kilpailuiden jälkeen maantiekaravaanin seuraava kilpailupaikka oli Närpiö Pohjanmaalla. Hämeenaholle pronssi ennen Jokivuorta ja Hiltusta.
Aika-ajot M-18 25 km: 1. Sunnuntain miesten maantieajoa odotettiin aika-ajon tapaan jännityksellä. Markku Alus TWD +1.00,23 N-18 15 km: 1. Turun Urheiluliiton kärkikaksikko Tommi Martikainen ja Juha-Matti Alaluusua olivat valitettavasti sivussa loukkaantumisten takia. Hietamäki Minna TWD sa, 5. N-18-luokassa nähtiin yllätys, kun vielä 16-sarjassa ajava Turun Urheiluliiton Virva Koski voitti mestaruuden naistenkin kilpailuja tänä vuonna voittaneen, Porin Tarmoa edustavan Lotta Lepistön edestä loppukirikamppailussa. Erjomaa Timo TuUL sa, 7. Teemu Jaakkola TVC +4.06,46, 7. Matti Helminen puristi viivasuoralla Kannuksentiellä 23 km vastatuuliosuudella ratkaisevan minuutin eron Jarmo Rissaseen. Mikko Kejo Picaro +3.56,37, 6. Ville Forsby Team Orbea Pohjanmaa 3. Continentalin Tero Hämeenaho otti voiton ennen Team Orbea Pohjanmaan ja Seinäjoen Pyörä-Poikien puuhamiestä Ville Forsbyta.
Elite 140 km: 1. Mika Nieminen LaKa +4.08,96, 8. 18-sarjan poikien mestaruuskamppailu ratkesi pitkään irtiottoon. Suominen Paula TuUL sa, 3. Simola Mika TuUL sa, 10. Joukkuetuloksissa CC Helsinki oli ylivoimainen. Paajanen tippui Tiaisen perästä huoltoautolla käynnin aikana ja putosi lopulta pääjoukkoon. Pasi Ahlroos IK-32 +3.29,05, 4. Naisten lähdössä kuuden hengen irtiotto ratkoi kärkitilat kirikamppailussa, jonka voittajaksi tuli ennakoidusti tuplamestaruuteen viikonloppuna ajanut Tiina Nieminen. Myös Mika Niemiseltä odotettiin paljon. Leena Haavisto P-Union +46,88, 4. Lepistö Lotta PoTa sa, 3. Lauantaina ajettiin junioriluokkien ja naisten maantien mestaruudesta. Koski Virva TuUL 1.41.15,8, 2. Noin kymmenen kilometriä ennen maalia kärki tuli kiinni ja kärkikymmenikkö oli avoinna. Turun Urheiluliiton Paula Suominen kiri toiseksi ennen CC Helsingin Elisa Arvoa, jonka arvokisatauko maantiellä päättyi mukavalla tavalla. Nieminen Tiina LaKa 2.17.14,8, 2. Paavola Miimu P-P sa N-Elite 85 km: 1. Karoliina Räsänen IK-32 1.55.55
78 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Carlström Kjell TWL/Liquigas sa, 3. Pronssi meni niukkaakin niukemmalla kymmenesosasekunnin erolla IK-32:n Pasi Ahlroosille murtuneilla kylkiluilla ajaneen Marko Leppämäen (Pyörä-Union) edestä. Salermon, Mika Simolan, Jussi Tomperin (TuUl),
Petri Jokivuoren (JäPy), Kim Mansnerin, Pasi Koskelan (TWL) ja Paavo Hiltusen (TP-U) voimin pyörinyt irtiotto kiri kilpailun puolivälissä parhaimmillaan liki yhdeksän minuutin kaulan aurinkoa ottaneeseen pääjoukkoon. Salermo Marek VP sa, 9. Linnea Louhi TuUL +1.12,02 N-Elite 25 km: 1. Blomqvist Keni Akilles 2.48.48,0 M-Elite n. Marko Leppämäki P-Union +3.29,23, 5. Riina Miettinen CCH +2.07,67 M-Elite 47 km: 1. Jarmo Rissanen CCH +1.05,96, 3. Jokivuori Petri JäPy sa, 5. Viimeiselle 27 km kierrokselle lähdettäessä kärjessä olivat enää Jokivuori, Simola, Tomperi ja Hiltunen, joiden takana ja 2,5 minuutin päässä kuuden ajajan ryhmä. Matti Helminen CCH 57.59,74, 2. Maastollisesti ja tuuleltaan helpolle radalle starttasi noin 90 ajajaa. Turkua ja Carlströmiä lukuun ottamatta muilla ajajilla oli oma mies kärjessä, joten heidän ei tarvinnut vetotöitä tehdä. Pajari Matti VP 4.29.05,0, 2. Hiltunen Paavo PUnion sa, 6. Timo-Jaakko Toivanen Picaro +4.32,57 Maantie N-18 55 km: 1. Puolustavan mestarin Matti Helmisen vauhtikin oli arvoitus ja mestarin paitaa soviteltiinkin ennakkoon viimevuotisen kakkosen CCH:n Jarmo Rissasen ylle Saarenmaa Velotuurin aikaajon voiton johdosta. Turku Perttu CCH sa, 8. Joni Loukkola Porin Pyörä-Karhut 3. Antti-Jussi Liikala Joensuun Pyöräilijät Naiset 70 km: 1. Paula Suominen TuUL +21,36, 3. Odotettavaa oli että alkuvaiheessa lähtee kilpailun rauhoittava irtiotto, joka ajetaan lopussa kiinni. Ranskassa päätoimisesti ajava Lahden Kalevan Tiina Nieminen voitti naisten luokan aika-ajomestaruuden, tosin vain niukalla 20 sekunnin erolla Turun Urheiluliiton Paula Suomiseen. TWD:n hyvää juniorimenestystä täydensi ennakkosuosikki Markku Aluksen toinen sija ennen Porvoon Akilleksen Keni Blomqvistia. Hämeenaho Tero P-Union sa, 4. 190 km: 1. Juha Kangaskokko KiiRi +4.22,07, 10. Laura Lilja IK-32 +35,60, 3. Miika Pakarinen TWD +16,99, 3. Eliten osalta kilpailu ratkesi kilpailun puolivälin tietämillä kun irtiottoon karkasi 10 ajajan vahvuinen joukko. Tero Hämeenaho Team Continental 3.15.22, 2. Kirikamppailun voittoon ja hopealle oli ajamassa Hämeenaho, mutta hänen pyöränsä lipesi hieman viimeisessä liikenneympyrässä ennen maalia ja hopea ripustettiin Carlströmin kaulaan. Anne Rautio TVC +47,89, 5
Iina Väyrynen OP-P 10.31,05, 2. Lauri Puranen CCH 29.34,45, 2. Ahlroos Pasi IK-32 M-40 120 km: 1. Jussi Tomperi TuUl 36.09,40 N-30 30 km: 1. Välimaa Eemeli OP-P, 3. Pekka Saarelainen HTL 29.53,28, 3. Kuva: Jukka Helminen
vm-05 SH
Ikäluokkien mestaruudet ratkaistiin Sibbo Vargarnan järjestämissä kilpailuissa Sipoossa Susiajosta tutuilla reiteillä. Jeanette Söderholm SV 9.25,12, 3. Juho Hänninen TaiTä 15.16,01, 3. Eveliina Sarismala P-P 9.24,94, 2. Urho Paju P-Union 38.55,62 M-65 30 km: 1. Juha Niemi CCH 37.58,94 M-60 30 km: 1. Toivo Outinen IK-32 30.47,80 M-75 10 km: 1. Luoto Hannu KäTa, 3. Suvi Halme KorsKa 17.12,83, 3. Ingalsuo Jouni KäTa 3.10.04, 2. Nöu Rein LUP-82 1.38.08, 2. Muhonen Joonas KäTa, 3. Nurmi Laura Akilles M-30 120 km: 1. ISM 2007 Sipoo 21. Jaakko Hänninen TaiTä 10.06,10, 2. Paula Suominen TuUl 38.45,05, 2. Tuikka Tommi Picaro, 3. Toivanen Timo-Jaakko Picaro, 3. Lahti Anna KäTa M-14 36 km: 1. Ketonen Carina RCC 1.33.54, 2. Kahden päivän aikana kisoihin osallistui 380 ajajaa ja mielenkiintoista oli se että alle 14 v poikien aikaajoon osallistui peräti 34 ajajaa. Aino Laurio CCH 40.51,68, 2. Neea Huikuri OP-P 11.11,46, 3. Kreu Maisniemi CCH 35.01,23, 3. Miimu Paavola P-P 15.51,13, 2. Alanko Vilma SV 36.13, 2. Terttu Augustson LUP-82 50.09,39 M-55 30 km: 1. Emil Lönnström Akilles 10.17,04, 3. Hyttinen Matti Zeus, 3. Paavola Miimu P-P, 3. Sarismala Eveliina P-P, 3. Samu Ilonen TVC 35.05,44, 2. Aalto Mikko JurVo N-40 60 km: 1. Söderholm Jeanette SV 36.13, 2. Taija Laitala JurvU 15.54,68, 3. Olli Teivaala P-P 14.49,96, 2. Jorma Kuronen Picaro 37.05,94, 3. Puranen Lauri CCH, 3. Sirkka Pollarikoski KäTa 46.18,63 M-45 30 km: 1. Niklas Henttala Akilles 8.59,64, 3. Jouni Ingalsuo KäTa 35.27,63, 2. Hänninen Casper Akilles N-10 8 km: 1. Myllymäki Mikael KaKa N-16 48 km: 1. Saarela Aleksi VP N-12 20 km: 1. Salminen Pentti TWD, 3. (03) 211 0478
Fillari 79
www.fillari-lehti.fi. Suominen Paula TuUl, 3. Suvisaari Eveliina VP M-16 60 km: 1. Mikko Laukkala KaKa 28.38,37, 3. Päivi Parttimaa Cyclos 43.34,29, 2. Sundström Heikki MiPy, 3. Väyrynen Iina OP-P, 3. Jan Elmgren CCH 36.14,79, 2. Mikael Myllymäki KaKa 28.42,39 N-16 10 km: 1. Teemu Jaakkola TVC 35.15,90 M-40 30 km: 1. Myyryläinen Kyösti P-Union 1.31.56, 2. Munne Reijo KoPy M-70 48 km: 1. Alf Blomback JurvU 36.40,75, 2. Paavo Lahti TY 42.27,15, 3. Jaakko Tanskanen CCH 37.55,21, 3. Augustson Terttu LUP-82 M-55 96 km: 1. Hänninen Jaakko TaiTä, 3. Eveliina Suvisaari VP 17.06,72, 2. Blomback Alf JurvU N-50 60 km: 1. Rautio Anne TVC M-35 120 km: 1. Jesse Huhtasaari KaKa 10.24,97 N-10 5 km: 1. Veera Väkevä CCH 9.38,13 M-14 10 km: 1. Koskihaka Markku SäkY 1.34.27, 2. Huhtasaari Jesse KaKa 14.45, 2. Stenström Ulf CCH M-65 60 km: 1. Silvénius Aku TWD N-14 20 km: 1. Emil Bagger Akilles 9.03,31 N-12 5 km: 1. Outinen Toivo IK-32 M-75 48 km: 1. Leppänen Johannes Picaro M-60 60 km: 1. Kyllönen Ilpo KoiI 3.10.10, 2. Henttala Joonas Akilles 1.33.57, 2. Harry Riddar Kraft 36.48,65 M-50 30 km: 1. Timo Erjomaa TuUl 35.09,53, 3. Kari Keinänen CCH 37.39,26 N-50 30 km: 1. Lipsonen Oiva Picaro M-50 96 km: 1. Matikainen Timo TWD 2.36.18, 2. Sunnuntain yhteislähtöisissä kilpailuissa luvut olivat 148/176.
Aika-ajo M-10 5 km: 1. Koski Virva TuUl 1.31.56, 2. Pollarikoski Sirkka KäTa M-45 120 km: 1. Huikuri Neea OP-P M-12 20 km: 1. Jukka Hietala TCC 36.07,70 N-40 30 km: 1. Kansikas Jasmin KyPo, 3. ja 22. Pensasmaa Artturi P-P 53.44, 2. Parttimaa Päivi Cyclos 1.35.59, 2. Antti Ojansivu P-P 15.17,03 N-14 10 km: 1. Tomperi Jussi TuUl, 3. Emma Lahti KäTa 11.16,59 M-12 5 km: 1. Jukka Oksanen TuUl 38.25,02, 2. Anne Rautio TVC 40.16,06, 3. Pasi Ahlroos IK-32 34.52,90, 2. Leppämäki Marko P-Union 3.02.35, 2. Kalevi Leppänen TY 43.03,12 M-70 20 km: 1. Markku
Koskihaka SäkY 38.54,20, 3. 3. 7.
Erä Marzocchijoustohaarukoita
ALEHINTAAN:
vm-04 SH
-70% -50%
Z150 FR QR20 233,- (779,-) Z1 FR QR20 ETA130 209,- (699,-) DJ1 QR20 161,- (539,-) SuperT QR20 170 269,- (899,-)
Mastereiden maantiejon pääjoukko Hindsbyn nousussa. Hilkka MäkiJouppila VP 49.16,89. Joonas Henttala Akilles 26.44,18, 2. Laukkala Mikko KaKa, 3. Henttala Niklas Akilles 36.13, 2. Huovinen Pekka Picaro 3.03.04, 2. Henrik Anthoni SV 43.20,21 Maantie M-10 8 km: 1. Forsby Ville SPP-56 N-30 60 km: 1. Oksanen Jukka TuUl, 3. Leppänen Kalevi TY 1.35.59, 2. Laurio Aino CCH 1.35.59, 2. Kangas Anne-Mari KäTa 16.46, 2. Anna-Mari Saarinen TuUl 17.33,49 M-16 20 km: 1. Lauantain aika-ajoihin osallistui 170 nuorta ja 125 aikuista. Timo Matikainen TWD 36.27,36, 2. Leena Haavisto P-Union 41.44,59 M-35 30 km: 1. Asko Sneck IK-32 35.49,51, 3. Anthoni Henrik SV
Jr.T 170 314,- (629,-) Z1 FR1 ETA QR20 329,- (659,-) Z1 FR2 QR20 130 269,- (539,-) D-Street 24" 229,- (459,-) 888 RC 170 499,- (999,-) 66 RC 150 399,- (799,-)
vm-06 SH
-30%
All Mountain 1 489,- (699,-) All Mountain 2 419,- (599,-) All Mountain 3 321,- (459,-) Z1 Sport ETA QR20 150 419,- (599,-) 66 VF2 170 468,- (669,-) DJ2 349,- (499,-) Jr.T 170 440,- (629,-) Drop Off 3 150 258,- (369,-)
KATSO MALLIT NETISTÄ www.sportax.fi JA TOIMI NOPEASTI, KEULOJA RAJOITETTU ERÄ
Creative madness and Mountain Bikes Lapintie 6, Tampere Puh. Blomback Ole JurvU 2.38.03, 2. Virva Koski TuUl 16.17,23 M-30 30 km: 1. Jarmo Ollanketo IK-32 36.39,57, 3. Reijo Munne KoPy 41.28,81, 2. Lauri Peräkorpi KaKa 8.44,29, 2
Gingsjö Bengt Sverige 2.32.46, 2. Hirvonen Timo, Zeus, 41.22,17 H65-69, 30 km: 1. Bergman Per Sverige 1.57.30, 2. Gillberg Lars Sverige 2.37.55 D50+ 54,4 km: 1. Gingsjö Bengt, Sverige, 37.21,17, 2. Tho Terje, TVK, Norge, 36.02,97 D30-39, 30 km: 1. Muihin osakilpailuihin nähden hieman syrjäinen sijainti Kainuussa tuntui karsivan hieman osallistujia vakikävijöistä. Lauri Cecilia Sverige sa, 3. Tyynelä Sami TWD 2.41.53 Naiset 62 km: 1. Juha Kangaskokko Kiimingin Riento 2.41.08, 3. Raivio Kari, Picaro, Fi, 38.01,55 D40-49, 30 km: 1. Brink Kai, Sverige, 41.31,74, 2. Liki 80 km ajoi täyden matkan joka koostui peräti kolmesta kierroksesta. Leverin Åke Smack, Sverige 1.58.19, 3. Luoto Hannu KäTa sa H50-54 95,2 km: 1. Juha Kangaskokko ja Sami Tyynelä taittoivat loppumatkan maaliin yhdessä Kangaskokon ottaessa toisen sijan noin minuutin kärjelle jääneenä. Kuitto Antti LPRPY LprPy/ FRWD 2.38.34, 4. Ree Aivar Püha Loomaaed sa D30-39 68 km: 1. Eriksson Tomas, Sverige, 38.28,39, 3. Kuva: Jukka Helminen
Sigma Marathon Cup Vuokatti 28.7.
Kauden neljäs maratoncupin osakilpailu käytiin uudessa paikassa, Sotkamon Vuokatissa. Olivson Sergei CFC/Ruutmeeter sa, 3. Ensin oli vuorossa aika-ajot ja ruotsalaiset olivat nyt selvästi vahvimpia. Jonsson Bernt, Sverige, 43.39,22 H70, 30 km: 1. Lindmark Ingrid Sverige 1.43.02 H55-59 95,2 km: 1. Olli Miettinen Mikkelin Pyöräilijät 2.39.58, 2. Lindmark Ingrid, Sverige, 46.32,04 H55-59, 30 km: 1. Karlsson Jan Sverige sa H60-64 81,6 km: 1. Mikko Siltanen saapui maaliin reilun minuutin päästä reilulla erolla ennen enemmän hiihtopiireissä mainetta niittänyttä Daniel Schwarzia. Nina Löfhjelm Vantaa 3.39.24,
80 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Kisasilppua
Kisasilppua
Masterien PM, Turku 4.8.
Turku oli tällä kertaa saanut järjestelyvastuun, kun elokuun alussa ratkottiin mastereiden eli yli 30-vuotiaiden pohjoismaiset mestaruudet maantiellä aika-ajossa ja yhteislähdössä. Blomback Ole JurvU, Finland 2.37.45, 3. Mikko Siltanen Intersport 2.32.11, 5. Anund Kristina, Sverige, 43.34,26 H45-49, 30 km: 1. Vist Kalev CFC/Ruutmeeter 3.07.04, 2. M40 Jukka Hietala TCC 2.32.05, 4. Mikkelin Pyöräilijöiden Olli Miettinen hallitsi parhaiten olosuhteet ja ratkaisi voiton noin 15 kilometriä ennen maalia, kun pitkässä nousussa kuuden ajajan kärkiryhmä hajosi. Laurio Aino CCH, Finland 1.35.29, 2. Bergman Per, Sverige, 41.48,52, 3. Pesola Timo KäTa sa, 3. Puranen Lauri CCH, Finland sa
Vuokatin maraton ajettiin mäkisellä reitillä ja vesisade teki maastosta erittäin raskaan. Rautio Anne TVC, Finland sa H40-44 122,4 km: 1. Turku Perttu Cycle Club Helsinki 2.38.59, 5. Haugsbø Hild Bærum OCK Norge sa, 3. Sami Tyynelä Tailwind 2.41.09, 4. Sthuweback Sune, Sverige, 43.14,14
Sigma Marathon Cup Jyväskylä 17.6.
Reilut 155 maastopyöräilijää kansoitti Jyväskylän Laajavuoren maratoncupin toisessa osakilpailussa. Bodin Anders Sverige sa, 3. Bodin Anders, Sverige, 41.46,41, 2. Olli Miettinen Mikkelin Pyöräilijät 2.33.46 Naiset 62 km: 1.Carina Ketonen RCC 2.44.26, 2. Dorsch Håkan, Sverige, 38.59,62 H50-54, 30 km: 1. Stengård Stefan Sverige sa D40-49 68 km: 1. Jergefalk Alf , Sverige, 42.25,73, 3. Mikko Siltanen Tampereen Pyörä-Union 2.42.29, 5. Lintala Markus, Sverige, 35.53,77, 3. Nilsson Christer Sverige 2.36.25, 3. Aino Laurio ja Paula Suominen olivat ainoat mestaruuteen ajaneet suomalaiset.
H30-39, 30 km: 1. Sthuweback Sune Sverige 1.42.14, 2. Kronqvist Bill, Sverige, 36.46,00, 2. Nilsen Marion Nesodden SK, Norge sa H45-49 122,4 km: 1. Riikka Kelja Karjalan Triathlon 3.11.59, 2. Koskihaka Markku SäkY, Finland sa H65-69 68 km: 1. Berner Sussane, Sverige, 42.15,20, 2. Koskihaka Markku, SäkY, Finl, 41.15,35, 3. Paljon päivän mittaan vetotöitä tehnyt Paavo Hiltunen otti ansaitun voiton raskaissa olosuhteissa. Strömberg Bo Sverige 2.30.52, 2. Berner Sussane Sverige 1.58.49, 2. Daniel Schwarz PK team 2.44.20 Naiset 60 km: 1. Kyllönen Ilpo KoiI sa, 3. Strand Hugo, TVK, Norge, 37.26,07, 3. Tasaisesti koko kauden ajanut Tampereen Pyörä-Unionin Mikko Siltanen siirtyi cupin kärkeen Jukka Hietalan ollessa poissa Vuokatin kilpailusta.
Miehet 60 km: 1. Hyttinen Matti Zeus, Finland 1.58.49 H70+ 54,4 km: 1. Gilberg John Rune, CK Victori, 37.49,87, 2. Haugsbø Hild, Bærum OCK, 43.18,04, 3. Laurio Aino, CCH, Fin, 44.20,81, 2. Puitteiden ja järjestelyosaamisen puolesta Vuokattiin on mahdollista saada Tahkon ja Finlandian veroinen spektaakkeli muiden Vuokatin massatapahtumien tapaan. Ojala Henri Retro 2.37.42, 3. Sini Alusniemi Jyväskylän Pyöräilyseura 3.01.36, 3. Täyden matkan taivalsi noin 110 pyöräilijää monipuolisella radalla, jonka noususummaksi tuli liki 1300 metriä. Alamäkiajo-SM:ien kanssa samana viikonloppuna Vuokatissa järjestetty maratonmaastopyöräily keräsi noin 65 osallistujaa Vuokatin vaaramaisemiin. Lehtimäki Tarja-Leena, P-P, Fin, 44.55,33, 3. Pettersson Lennart, Sverige, 37.58,43 H60-64, 30 km: 1. Strömberg Bo, Sverige, 40.22,10, 2. Jari Heinikainen CC Tailwind 2.32.04, 3. Juvik Elin, Bærum OCK, 42.31,65, 3. Gilberg John Rune CK Victoria, Norge 3.14.14, 2. Alusniemi Sini Jyps 3.03.42, 3. Gillberg Lars, Sverige, 38.58,23 D50, 30 km: 1. Jäppinen Eero Hyvinkään Pyöräilijät 2.23.30, 2. 1200 metriä kokonaisnousua tarjonnut rata muuttui kilpailuviikon rankkasateiden myötä todella raskaaksi ja hitaaksi. Kati Vehmas Pellon Ponsi 3.30.14, 3. Suominen Paula TuUL 1.58.47, 2. Kesäisissä olosuhteissa voiton otti odotetusti mikkeliläinen Eero Jäppinen jonka ero toiseksi tulleeseen Henri Ojalaan venyi liki varttitunniksi! Maastopyöräilyn monitoimimies, lappeenrantalainen Antti Kuitto ajoi kolmanneksi ennen CC Helsingin Perttu Turkua, jonka meriitit ovat pitkälti maantieltä. Jyväskylän pyöräilyviikonlopun päättänyt tapahtuma jäi osallistujien mieleen hyvin järjestettynä ja mukavana maastopyöräilytapahtumana.
Miehet 62 km: 1. Fredriksen Pål, SK Ceres, 38.16,67, 3. Simonsen Tor-Arne, Nesodden S, 37.36,87, 3. Oksanen Jukka TuUL sa, 3. Gartman Jonas Sverige 3.09.03, 2. Cup-johtaja Jäppisen ollessa poissa M40-sarjassa ajava TCC:n Jukka Hietala siirtyi cupin yhteistuloksissa kärkeen.
Miehet 62 km: 1.Paavo Hiltunen Tampereen Pyörä-Union 2.31.46, 2. Suominen Paula, TuUL, 41.34,70, 2. Åberg Tomas, Sverige, 36.53,02, 2. Ketonen Carina Team Intersport Riverside Cycling Club (RCC) 2.49.56, 2. SC-Vuokatti Reijo Jylhän johdolla teki samalla uuden aluevaltauksen Vuokatin tapahtumakesään. Rautio Anne, TVC, Finla, 43.05,61 H40-44, 30 km: 1. Paula Oksman Bikefly Team 3.18.02
Masterien PM, Turku 5.8.
Sunnuntaina oli vuorossa yhteislähtöiset kisat Hirvensalon kisareitillä ja myös siellä parhaat suomalaiset olivat Aino Laurio ja Paula Suominen.
H30-39 122,4 km: 1. Olsson Christer, Sverige, 34.44,69, 2. Matkaa taitettiin pehmeillä urilla pienissä porukoissa. Jäppinen Taija Hyvinkään Pyöräilijät 3.10.31,
Sigma Marathon Cup Kuusankoski 15.7.
Kuusankoskella perinteisellä fyysisesti vaativalla, mutta teknisesti helpolla radalla viihtyi reilut 110 maastopyöräilyn ystävää. Kristiansen Asbjørn Tønsberg CK, Norge 2.37.23, 2
Pakarinen Miika TWD 4.07,23, 3. Kilpailukauden avannut Turun Urheiluliiton Mirella Harju kirkasti edellisvuoden pronssin hopeaksi seurakaverinsa Paula Suomisen kustannuksella. Vantaan Pyöräilijät (Aaltio Risto, Pajari Matti, Salermo Marek) 1.10,31, 2. Cycle Club Helsinki (Hankiola Elina, Arvo Elisa) 54,11, 2. Myllymäki Tiia CCH 57,92, 2. Söderholm Jeanette SV 45,44, 2. Erjomaa Timo Miehet TuUL, 3. Myllymäki Tiia CCH 3.56,82, 2. Karttunen Samuli VP 2.55,97 N-18: 1. Idrottsklubben -32 (Ahlroos Pasi, Hoffman Aleksi, Lemmettylä Teemu, Meriläinen Niko) 5.11,28 M-18: 1. Arvo Elisa CCH, 3. Peltomaa Otto TuUL 55,23, 3. Kuvaavaa tilanteelle on se, että tuulisissa olosuhteissa ajettu Pajarin voittoaika olisi riittänyt joukkueajossa hopealle. Myllymäki Jere CCH 3.16,64 N-14: 1. Lilja Laura IK-32 2.59,35 M-50: 1. Pajari Matti VP 1.10,63, 2. Niskala Vesa TuUL 1.14,32, 3. Ingalsuo Jouni KäTa 3.57,71, 3. Naisten 500 metrillä kärkikolmikko oli sama kuin viime vuonna. Kahila Ilari CCH, 2. Peräkorpi Lauri KaKa 3.11,65, 2. Riihelä Timo CCH, 3. Arvo Tapio TuUL M-16: 1. Viholainen Teemu CCH, 3. Stenman Melissa P-P 45,31, 2. Peltomaa Otto TuUL 4.03,72, 3. Sandelin Jani CCH 39,13, 2. Ilari Kahila CCH 10 km linja-ajo, naiset: 1. Miesten kilometrin voittoon ajoi ehkä hieman yllättäen Vantaan Pyöräilijöiden Matti Pajari, jonka erikoisalaa on lähinnä ratapyöräilyn kestävyysmatka. Sandelin Jani CCH 2.55,35, 3. Pajarin jo aiemmin voittama maantiepyöräilyn SMkulta ja kilometrin Suomen mestaruus ovat harvinaista herkkua samalle ajajalle ja vielä samana kautena. Ounaksen Pyörä-Pojat (Alatarvas Simo, Lilja Tuomas, Välimaa Eemeli) 6.04,59 Eräajo Miehet: 1. Turun Urheiluliitto (Erjomaa Timo, Liias Toni, Simola Mika, Tomperi Jussi) 5.02,88, 3. Janne Hänninen TWL, 2. Sarismala Eveliina P-P 46,83, 3. Salminen Pentti TWD 2.42,91, 3. Henttala Niklas Akilles 3.16,56, 3. Arvo Elisa CCH 40,83, 2. Louhi Linnea TuUL 3.04,32, 3. Loppuratkaisuissa Pajari otti voiton ennen Timo Erjomaata (TuUl) ja Lauri Teivaalaa (Pyörä-Union). Salermo Marek Miehet VP 5.12,14 4 km joukkuetakaa-ajo Miehet: 1. Suominen Paula TuUL 4.15,81, 2. Terävuo Jyrki TuUL 3.52,56, 2. Lahti Emma KäTa 4.10,10 M-10: 1. Liias Toni TuUL 1.13,24, 4. Paavola Miimu P-P 3.05,55, 3. Kahila Ilari CCH 4.05,85 M-30: 1. Turun Urheiluliitto 1 (Tomperi Jussi, Erjomaa Timo, Liias Toni) 1.11,56, 3. Hyrkäs Matias CCH 4.11,27 N-12: 1. Leppänen keräsi pitkällä irtiotollaan pisteet ensimmäisistä kireistä, mutta ei kuitenkaan kyennyt Helsingin pitkällä radalla saavuttamaan pääjoukkoa kierroksella. Anne Rautio TVC, 3. Erjomaa Timo Miehet TuUL 5.07,35, 3. Toni Liias TuUL 43, 3. Suvisaari Vilhelmiina VP 1.01,04 M-10: 1. Pajari Matti Miehet VP 20.19,31, 2. Cycle Club Helsinki (Aro Anton, Kahila Ilari, Viholainen Teemu) 5.22,77, 2. Loppuosa kilpailusta sujui Vantaan Pyöräilijöiden Matti Pajarin hallinnassa Turun Urheiluliiton Toni Liiaksen ottaessa kakkostiloja kireissä. Saarinen Anna-Mari TuUL 45,75, 3. VP:n kaksoisvoiton varmisti ensimmäistä kauttaan Elitessä ajava Risto Aaltio, jota etukäteiskaavailuissa ehkä eniten soviteltiin voittajan paikalle viime vuotuisen kärkikaksikon Juha-Matti Alaluusua Marcus Holmsten oltua sivussa loukkaantumisten takia. Risto Aaltio VP, 3. Koski Virva TuUL 41,43, 2. Vasta vuonna 2004 pyöräilyn aloittaneella Pajarilla on nyt katkeamaton mestaruusputki maantieSM:stä lähtien. Teivaala Lauri P-Union 1.15,45 M-16: 1. Teivaala Lauri Miehet P-Union, 4. Sarismala Eveliina P-P 3.26,21 M-12: 1. Perjantaina sprinttimatkat ajettiin sateisessa ja tuulisessa säässä. Nurmi Laura Akilles 43,04, 3. Leppämäki Marko P-Union 4.00,57 M-40: 1. Hyrkäs Tuomas CCH 1.23,17 M-18: 1. Suominen Paula TuUL, 2. Vantaan Pyöräilijät (Aaltio Risto, Pajari Matti, Päivänsalo Risto, Salermo Marek) 4.48,74, 2. Aaltio Risto VP 1.11,67, 3. Rautio Anne TVC 4.21,49, 3. Tenkula Silla IK-32 42,00, 3. Hyrkäs Tuomas CCH, 3. Jaakkola Teemu TVC ylösajo, 3. Teemu Viholainen CCH, 2. Tomperi Jussi TuUL Naiset: 1. Matti Pajari VP 69 pistettä, 2. Heti alussa oli selvää että kilpailu tulee ratkeamaan ylösajoihin. Salminen Pentti TWD 39,36, 2. Lilja Tuomas OP-P 1.18,46, 2. Oksanen Jukka TuUL 40,16, 3. Lehikoinen Jukka TVC 4.04,84 4 km takaa-ajo Miehet: 1. Team Velo Cycling 2 (Rautio Anne, Salmenoja Terhi) 57,03 Miehet: 1. Pensasmaa Artturi P-P 40,66 2 km takaa-ajo N-16: 1. Söderholm Jeanette SV 3.19,85, 2. Laine Samu TVC, 3. Myllymäki Jere CCH 45,82, 2. Niemi Juha CCH 2.54,76 3 km takaa-ajo Naiset: 1. Ilonen Samu TVC 1.16,09 500 m aika-ajo Naiset: 1. Mestaruuden uusi Turun Urheiluliitosta tälle kaudelle CC Helsinkiin siirtynyt Elisa Arvo pienestä etukaarteessa liukastelusta huolimatta. Linja-ajon lähtöviivalle asettui ilahduttavasti parikymmentä kilpailijaa. Teivaala Olli PP 1.19,05, 3. Henttala Niklas Akilles 47,70 N-14: 1. Toni Liias TuUL, 4. Nopeasti irtosikin kärkiviisikko, jossa kaksi edellistä linja-ajon Suomen mestaruutta voittaneella Pajarilla oli tulitukena seurakaveri Marek Salermo. Pisteajo oli odotetusti Matti Pajarin näytöstä. Eräajossa Risto Aaltio otti omansa radoille paluun tehneen järjestävän seuran Samu Laineen edestä. Lilja Tuomas OP-P 2.44,94, 3. Ojanen Pauliina P-P 4.09,45, 3. Laine Samu TVC 1.13,35, 5. Hyrkäs Matias CCH 57,00 N-12: 1. Naisten eräajossa Paula Suominen ajoi mestariksi kukistamalla edellisvuoden mestarin Elisa Arvon. Silpun kokoajat: Janne Lehti ja Tuomas Turunen
Ratapyöräilyn SM osa I, Helsingin Velodromi 21.6.
Ratapyöräilyn SM-kilpailujen keirin ja pisteajo sekä naisten linja-ajo ajettiin juhannusta edeltävänä torstaina. Lauantaille perjantailta siirretty joukkueajo oli Vantaan Pyöräilijöiden juhlaa 4 kilometrin takaa-ajon ohella. Salovaara Heini IK-32 4.26,47 M-18: 1. Lilja Tuomas OP-P, 2. Moista ylivoimaa ei ennen ole suomalaisessa pyöräilyssä nähty Eliten osalta.
1 km aika-ajo Miehet: 1. Uusi-Kokko Madli KaKa 46,34 M-14: 1. Teivaala Olli P-P 39,16, 3. Lehtinen Anselmi TuUL 47,46, 3. Liias Toni Miehet TuUL -1 kierrosta, 5. Alatarvas Simo OP-P ISM 2 km takaa-ajo N-10: 1. Keirinin voiton otti TWL:n Janne Hänninen joka paremmin tunnetaan entisenä huippupikaluistelijana ja nykyisenä pikaluistelumaajoukkueen päävalmentajana. Hanhioja Oskari P-P 54,91, 2. Kovin kilpailu käytiin pronssista kun CC Helsingin vielä 18-sarjassa ajava Teemu Viholainen antoi tiukan vastuksen Janne Hänniselle. 82 Lepistö Lotta PoTa 41,44, 2. Heini Salovaara IK-32 Pisteajo, miehet: 1. Suominen Paula TuUL 41,21 N-16: 1. Oksanen Jukka TuUL 2.42,49, 2. Lepistö Lotta PoTa M-30: 1. Paavola Miimu P-P 43,87 N-18: 1. Aaltio Risto VP, 2. Kahila Ilari CCH 1.15,09 M-30: 1. Naisten linja-ajo ratkesi joukkokiriin, jossa nopein oli CC Helsingin Elisa Arvo. Pajari Matti Miehet VP 4.54,75, 2. Viholainen Teemu CCH 1.14,36, 2. Aro Anton CCH 1.14,68, 3. Louhi Linnea TuUL 42,49 M-50: 1. Elisa Arvo CCH 16.28, 2. Hyrkäs Tapio CCH 42,77 ISM 500 m aika-ajo N-10: 1. Lepistö Lotta PoTa 2.55,34, 2. Turun Urheiluliitto 2 (Suominen Matti, Suominen Ville, Terävuo Jyrki) 1.13,11 Linja-ajo Miehet: 1. Lahti Anna KäTa 3.23,73, 3. Harju Mirella TuUL 41,17, 3. Turun Urheiluliitto 1 (Harju Mirella, Suominen Paula) 54,78, 3. Matti Pajari VP Keirin M18: 1. Korkka Jarno TVC, 2. Koski Virva TuUL 2.59,78, 2. Ahlroos Pasi IK-32 3.53,18, 2. Stenman Melissa P-P 3.17,88, 3. Sunnuntain joukkuesprintin voitto meni odotetusti Vantaalle Turun miehitettyä seuraavat mitalisijat kahden joukkueensa turvin. Nurmi Laura Akilles 3.14,63 M-16: 1. Terävuo Jyrki TuUL 1.13,32, 2. Lahti Anna KäTa 47,73 M-12: 1. Tapio Arvo TuUL, 3. Viimeiseen kiriin asti pronssi oli kahden kauppa, jonka Hänninen lopulta vei kokemuksellaan kotiyleisön suuresta Viholaisen kannustuksesta huolimatta.
Keirin, miehet: 1. Hanhioja Oskari P-P 3.59,50, 2. Ojanen Pauliina P-P 58,37, 3. Saarinen Anna-Mari TuUL 3.16,90, 2. Alussa paluun kilparadoille tehnyt Tampereen Pyörä-Unionin Petri K. Alus Markku TWD 3.56,65, 2. Teivaala Olli P-P 2.43,62, 2. Salermo Marek Miehet VP -1 kierrosta
www.fillari-lehti.fi
Fillari 81. Keirinissä ja pisteajossa radalle olisi sopinut enemmänkin väkeä, sillä mukana oli vain terävin kärki. Välimaa Eemeli OP-P 2.57,88 Joukkuesprint Naiset: 1. Teivaala Olli P-P 2.50,46, 2. Ylösajon jälkeen kärkikolmikko ajoi pääjoukon vielä kertaalleen ylös. Halme Suvi KorsKa 3.18,92 M-14: 1. Riihelä Mika CCH M-18: 1. Janne Hänninen TWL 28
SM ja ISM rata, Turku 28.7.
Olosuhteet ratakisoille eivät olleet parhaimmillaan kun ratapyöräilyn SM- ja ISMkilpailut ajettiin kolmipäiväisenä mittelönä Turussa heinäkuun lopussa
Kalpiksessa Toni Berg hoiteli voiton miehissä ja seuraavat sijat menivät Visa Linnalalle ja Tommi Hoffrenille. Kuva: J. Tommi Hoffren Kuopys 36,20, 4. Vuokatin rata oli kotimaan tasoon melko pitkä ja vaihteleva. Ennen Vuokattia ajettiin cupin pisteistä Kalpalinnassa ja Hyvinkäällä. Romppanen Aki 51,67 MTBCF, 2. Linnala Visa 48,54 MTBCF, 3. Vainikka Erkki 52,53TWD, 3. Petri Kuutti Ridefree 37,44 M-12: 1. Hopeaa otti Markus Olkkonen ja pronssia Erik Malmberg. Skofelt Santeri 1.00,22 OriToive, 2. Helminen
Juho Mustonen ajoi Vuokatin SM-kisoissa miesten hopealle. Juho Mustonen KangKi 35,59, 3. Kisasilppua
Kisasilppua
Toni Berg ylivoimaiseen Suomen mestaruuteen
Kotimaisen DH-kauden huipentuma käytiin Vuokatissa, missä jaettiin SM-mitalit ja cupin pisteitä. Berg Toni 47,19 MTBCF, 2. Lampen Janne 1.02,44 HyPy M-14: 1. Kuuse Meeme 54,09 Freedown, 3. Hyvin notkui 120-millinen keula kuitenkin Vuokatin röykytyksessä ja pelkästään motocrossia hupimielessä tällä kaudella kurvannut Kurvinen vei pronssia. M-30 -sarjan mestarin nimi on Marko Kiviranta ja naisissa ainoa osanottaja Katja Lähteinen oli ylivoimainen ykkönen. Kurvinen tuli kisaan lähinnä kokeilumielessä, sillä edellisillä kausilla lajin kärkikaartissa viihtynyt mies on ollut koko kauden treenaamatta ja pyöräkin oli yhdistelmä trailifillaria ja 4x-kilpuria. Janne Lampen HyPy 44,94
Anssi Koskinen voitti Vuokatissa M-18 sarjan Suomen mestaruuden ja oli koko kisassa toiseksi nopein. Teräs Eero 51,55, 2. Elite miehet: 1. Hartikainen Riku 1.01,27 BikeFly Team Salo, 3. Jäntti Miika 52,53 RideFree
Toni Berg ajoi voittoon Kalpiksen cup-kisassa ja Vuokatin SM-kisassa. Hoffren Tommi 49,58 KuoPyS, 4. Sukanen Mika 1.00,90 HyPy, 3. Kuva: J. Kisan valtias oli Toni Berg, joka voitti ensimmäisen miesten Suomen mestaruutensa ylivoimaisesti. Yläosa oli jyrkkää vauhdikasta ja vaativaa ja alaosa muistutti lähinnä enduropätkää. Yliniemi Richard 1.03,12 HyPy M-16: 1. Kisan toiseksi nopein kuski oli kuitenkin M-18 -sarjan tuore mestari Anssi Koskinen. Lyytinen Jarno 50,07 KuoPyS M-12: 1. Lehtinen Miikka 50,92 KangKi, 2. Santeri Skofelt OriToive 44,69, 3. Kisan kolmanneksi nopeimman ajan teki M-18 -sarjan voittanut Markus Olkkonen, ennen Aleksi Kuitusta ja Hermanni Skofeltia.
Kalpalinna Timeless DH Cup 2007 17.6.2007 Elite miehet: 1. Länsiö Riku 53,70 HyPy, 2. Kuva. Karell Kristian 57,12 RideFree Harraste: 1. Olkkonen Markus 49,88 TWD, 2. Lampen Antti 51,90 HyPy M-18: 1. Tuovinen Janne 50,02 KangKi, 5. Malmberg Erik 51,94 Pyörä-68, 3. Riku Hartukainen Bikefly Team 41,75, 2. Visa Malinen Hmtbc 37,36, 5. Toiseksi ajoi Juho Mustonen jo useita sekunteja perässä ja kolmas oli todellinen yllätysmies Ari Kurvinen. M-16 -sarjan voittoon ajoi Niko Länsiö ja M-14 -sarjassa mestaruuden nappasi pikkuveli Riku Länsiö. Rajala Anssi 52,59 RideFree/System 1 M-30: 1. Kuva Kalpiksen Road Gapista by Jii Helminen
Timeless Super DH Cup Hyvinkää 8.7. Helminen
Niko Länsiö otti ensimmäisen voittonsa oikeassa paikassa ja nappasi 16-sarjan mestaruuden Vuokatissa. Hyvinkäällä miesten ykkönen oli tällä kaudella hyvään vauhtiin päässyt Hannu Salin ja kakkoseksi ehti Juho Mustonen ennen Tommi Hoffrenia. J. Hannu Salin KorsKa 35,57, 2. Mäenpää Juuso 51,09 KangKi, 3. Helminen
82 Fillari
www.fillari-lehti.fi
Anssi Koskinen FIN 4.22,340, 5. Sofie Sjögren-Fritz SWE 5.35,120 Veteraanit: 1. Herman Ölund SWE 4.04,540, 4. Jan Kasper HyPy 44,73, 3. Dennis Dertell SWE 4.12,410, 2. Richard Yliniemi HyPy 45,23 M-16: 1. Lehtinen Miika KangKi 37,89 M-18: 1. David Axelsson SWE 4.24,290 Pojat 15-16: 1. Niklas Wallner SWE 4.21,040, 4. Mika Kangas Royal Biking Club 41,35, 2. Håkon Maehle NOR 4.52,580, 5. Petter Lövstedt SWE 4.17,730, 9. Vuokatti M-14: 1) Länsiö Riku, HyPy, 1.55,04, 2) Savolainen Joonas, HyPy, 2.01,43, 3) Sukanen Mika, HyPy, 2.13,00 M-16: 1) Länsiö Niko, HyPy, 1.50,91, 2) Lampen Antti, HyPy, 1.51,03, 3) Lehtinen Miika, KangKi, 1.53,98 M-30: 1) Kiviranta Marko, RBC, 1.54,70, 2) Romppanen Aki, MTBCF, 1.56,36, 3) Virtanen Matti, RideFree, 1.56,57 Naiset: 1) Lähteinen Katja, KangKi, 2.25,16 M-18: 1) Koskinen Anssi, Riihimäen, 1.43,14, 2) Olkkonen Markus, CC Tailwin, 1.47,31, 3) Malmberg Erik, Pyörä-68, 1.52,06 Miehet: 1) Berg Toni, MTBCF, 1.38,57, 2) Mustonen Juho, KangKi, 1.44,86, 3) Kurvinen Ari, RBC, 1.46,62, 4) Kuutti Petri, RideFree, 1.48,67, 5) Salin Hannu, Korson Kai, 1.49,02
Maan parhaat poistot
Cube AMS Pro 125 Cube Reaction Pro Felt Jump Shot 2006 Felt Straight Shot 2006 Felt Virtue 3 Scott Genius MC-50 Scott Nitrous 20 Scott YZ 0,5 2006 Specialized Demo 8 runko Specialized Enduro Comp SL Timeless 8 plus Timeless Dirt Heated 2399 1599 1090 1360 2300 2390 2390 1490 2398 2699 2499 1299 Kysy Kysy 850 999 1890 1980 1980 1190 1910 Kysy Kysy 1095
DH PM Ruotsi, Åre
Seniorit: 1. Antti Lampen HyPy 37,08, 2. Simon Huhtimo SWE 4.37,580, 2. Mika Kangas FIN 4.49,460
Oulun Special Bike
Heikinkatu 17, 90100 Oulu specialbike@saunalahti.fi p. Miko Seppänen SWE 4.44,020, 3. Alexander Kangas SWE 4.18,630, 3. Juuso Mäenpää FIN 4.53,290, 6. Eero Teräs 36,92, 2. Aleksi Kuitunen Hhcmb 37,56, 3. Visa Linnala FIN 4.20,280, 10. Aki Romppanen FIN 4.44,580, 4. Niko Länsiö HyPy 37,81, 3. Frans Sjöblom SWE 4.15,530, 7. Riku Länsiö HyPy 37,86, 2. Hermanni Skofelt OriToive 37,88 M-30: 1. Riku Länsiö FIN 4.43,940, 3. 08-3116711 / 044-3030821
www.special-bike.com. Sami Inkinen 38,55, 3. Robin Wallner SWE 3.56,320, 2. Erik Källström SWE 4.21.430 Juniorit: 1. Jonas Westman SWE 4.06,870, 5. Krisian Karell Ridefree 41,86, 3. Fredrik Pettersson SWE 4.42,110, 2. Elin Berglund SWE 5.04,740, 3. M-14: 1. Juho Sipilä Twd 39,80 Alamäkiajon SM ja Timeless-cupin osakilpailu 29.7. Anita Ager-Wick NOR 4.44,090, 2. Tony Berg FIN 4.10,050, 6. Espen Johnsen NOR 3.59,670, 3. Mikko Saarinen Ridefree 45,89 Harraste: 1. Oliwer Kangas SWE 4.50,040, 4. Anton Gustavson SWE 4.15,650, 8. Markus Olkkonen Twd 35,73, 2. Antti Lampen FIN 4.57,290 Naiset: 1
82 cm, PK-Automaatio Ky pit. Tilat ajovarusteille. (03) 682 1634 Kasarmikatu 15 13100 HÄMEENLINNA
www.lainesalo.fi
84 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Paino <10 kg. - Helppo pakata. - Varustettu pyörillä ja kahvoilla. 120 cm PL 104, 52701 Mäntyharju GSM: 0400 294 067 Tel: 015 682 550
www.natsa.fi
LEIRINTÄ & VAPAA-AIKATUOTTEET
POLKUPYÖRIEN MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT JA TARVIKKEET
www.vapaa-aika.com
KONE- JA SPORTHUOLTO
LAINESALO
Puh. - Laukun mitat: lev. Fillarialan asiantuntijaliikkeet
Natsa
Kova pyöränkuljetuslaukku
Kilpa / Maastopyörille
Ehdoton ulkomaanmatkoilla
- Valmistusmateriaali lujitemuovi - Turvallinen, kätevä, kestävä ja edullinen. 32 cm, Myynti/valmistus: kork
&
Liteville
Rungot ja runkosarjat FIXIE-rungot SHIMANO XT -levyjarrut POINT singlespeed-navat ja -ketjunohjurit VREDESTEIN- ja SCHWALBE renkaat
www.pyorahuolto.com
jälleenmyy
Cube jä
Meripuistotie 5 00200 Helsinki, 040-5924664 avoinna ark. 14 - 19
PYÖRÄILYN ERIKOISLIIKE TURUSSA
S hi
m an o S
er v ic e C e n
ter
Tutustu valikoimaamme netissä:
www.velotema.com
VELOTEMA
Uudenmaantie 32, 20720 Turku (02) 230 2200 / 044 257 5274
Vesijärvenkatu 24, 15140 LAHTI puh (03) 783 1400 fax (03) 783 1409
www.leppasenpyora.fi
Fillari 85
hinta: 2390
NYT LOPUT 1390
Euscorpius
Nyt Suomen rajuin valmis kisapaketti hulluun hintaan. Fillarialan asiantuntijaliikkeet
CYCLE CENTER
PINARELLO RIDLEY
SUORAAN MAAHANTUOJALTA SUORAAN MAAHANTUOJALTA
HELSINGINKATU 9, 00500 HELSINKI puh. 09-727 5578
KATSO
www.fillari-lehti.fi
MYÖS
Kasattu Suomessa.
Euscorpius
Hiilikuituinen monocoque-runko ja -etupää. Hinta sisältää Ergomon käyttöopastuksen.
Pro
- Hiilikuituinen monocoque-runko - Ergomo tietokone/wattimittari - Ergomo hiilikuitukammet - Täydellinen Ultegra osasarja - Fizik Arione satula - Kevyimmät PZ Racing osat - PZ Racing CR 2.2 Carbon vanteet
3490
Katso lisätiedot www.scorpionbikes.com www.ergomo.net - www.pzracing.com
KSU Sport, Ryyhtöläntie 227, 79620 Huutokoski 040 832 6436 - ksu@pp.inet.fi www.scorpionbikes.com
86 Fillari. Fizik Arione satula.
norm. Pyöriä tähän hintaan vain kahdelle nopeimmalle. Shimano WH-R550 vanteet. Täydellinen Ultegran osasarja
Fillari-lehti tutustumistarjouksena e. huoltajan allekirj.). 3 numeroa 12 Irtonumerohintaan verrattuna e. säästät 7,50
Tarjous voimassa 30.9.07 saakka.
RideMedia Oy maksaa postimaksun puolestasi
Tilaan Fillari-lehden tutustumistarjouksena 12 / 3 numeroa Tilaan Fillari-lehden kestotilauksena 37 / 7 numeroa Tilaan Fillari-lehden vuositilauksena 40 / 7 numeroa RideMedia Oy Vastauslähetystunnus 5001594 00003 Helsinki
TILAUKSET MYÖS TEKSTIVIESTILLÄ
(normaalihintainen viesti) Lähetä numeroon
Nimi
040 728 8979
Lehden nimi, kesto tai vuosi, nimi ja osoite Saat kuittauksen tilauksestasi viimeistään seuraavana arkipäivänä.
Lähiosoite Postinumero ja -paikka
Allekirjoitus (alle 18 v
Matkailualan tarjonta lähtee siitä, että päivällä ajetaan ja hankitaan kuntoa, ja illalla syödään hyvin. Pyöräretkeily on vakavasti otettu matkailun haara. Tuntui kuin koko Saksa olisi ajelemassa Reinin rannalla, mutta jostain kaukaa moottoritieltä kuulunut kohina kertoi, että kyllä jokunen oli jäänyt autoilemaankin. Mikä oli saanut heidät hylkäämään asuntoauton mukavuudet; Reinin rannalla oli hikisen kuumaa, ja sisämaassa tuli vielä hikisempi olo tiukkojen nousujen takia. Pyörän säätö kertoo harrastuksen tason. Pikajalka oppi nopeasti tavoille ja tilasi palauttavan hieronnan ajopäivän päälle. Saksalainen malli osoittaa, ettei pyöräretkeily ole nuorten vahvajalkojen yksinoikeus. Pyöräilijät olivat retkellä. Osan otteissa oli haparointia, ja oli helppo huomata, että heillä oli mennyt runsaasti aikuisvuosia pelkästään autossa istumiseen. Retki voi olla antoisa, vaikkei se yllä maailman ympäri. Ensimmäisillä kilometreillä määrä ei hämmästyttänyt, koska mieleen tuli heti, että olin ajamassa jonkun pyörätapahtuman reitillä. Suurimmalla osalla on hyvin varustellut hybridit. Seutu on metsäinen, kaunis ja äärimmäisen suosittu lomailualueena. Vähemmän ajaneilla kehon paksuus oli keskittynyt reisien yläpuolelle ja päivämatkalla sai katsella koko paljon pehmeää selluliittia. Meille piintynyt ajatus saksalaisesta lomanvietosta sisältää kiiltäviä, vähintään kolmilitraisia mersuja ja omakotitalon kokoisia asuntovaunuja ja matkailuautoja sekä turpeita kaljamahaisia nahkahousuja. Ajelu Reinin rannalla ja Schwartzwaldin metsissä osoitti taas kerran, kuinka kaukana mielikuvat voivat olla tositiedoista.
1.Pikajalka joutui lyhyelle työmatkal-
läiset ja raskaammin varustautuneet ja itsenäiset matkaajat. Jokaisella oli jonkin verran varusteita tanko- ja sivulaukuissa. Sisämaassa on tiukkoja nousuja lähes 1 500 metriin, ja siellä näki jänteviä, hyvin paahtuneita reisiä, ja ammattimaisen kevyttä tanssia polkimilla. Nämä ajajat pysyttelivät tasamaalla ja hyvä niin. Saksalainen malli ei tee pyöräretkeilystä ylimaallista sitkeilyä eikä kärsimystä. Pyöräilyloma on muotia ja saa edelleen vauhtia ajan julkisesta keskustelusta: ilmastonmuutoksesta, energian käytöstä, painonhallinnasta ja elintasosairauksista. Suurten reittien varrella olevissa hotelleissa on kunnon tilat pyörille ja pyöräilijän egoa sivellään
3.
myös hänelle nimetyillä ruokalajeilla. Nuorimpien ja vanhimpien välillä saattoi olla 7080 vuotta, miehiä, naisia ja lapsia. Paluu perusasioihin
le Freiburgiin, Etelä-Saksaan. Ajatus muuttui päivän mittaan, kun porukkaa riitti ja riitti loputtomiin. Osa heistä ajoi vakaasti jatkuvan pyöräilyharrastuksen tuomalla varmuudella. 5. Ajokokemuksen määrä näkyi myös ajajien kunnossa. Pikajalan hotellin pyörämies kertoi, että pyöräilijöiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta, ja kasvuodotukset ovat edelleen kovat. Joukon kirjavuus oli paras todiste pyöräretkeilyn sopivuudesta kaikille. Kaikki voivat lähteä retkelle ja valita matkan ja maastot omien voimien ja mielenkiinnon mukaan. Reinin rantaa myötäilevällä pyörätiellä tuli vastaan kymmeniä, satoja ja tuhansia ajajia. Aloittelijan ohjaustanko on säädetty korkealle, ettei ajaja vaan joudu taivuttamaan selkää ja niskaa. Ajokalusto on kirjavaa, mutta hyvää. Eläkeiän seutuvilla olevien pyöräilijöiden määrä oli hämmästyttävän suuri. Joukosta oli helppo erottaa kevyin varustein matkaavat päiväretke-
2.
4.
88 Fillari
www.fillari-lehti.fi. Paremman luokan paikoissa tarjotaan sopivat hieronnat ja kylvyt. Ei tuntunut yhtään pahalta.
Pikkutiet, kylät ja kaupungit olivat täynnään pyöräretkeilijöitä. Vaikka ajajien ikäkirjo kattoi kaikki ajamaan pystyvät, oli joukon enemmistö 4070 ikävuoden välillä. Joillain hotelleilla on omia päiväretkiä ja reiteistä on tietoa kaikkialla. Matkaan liittyneenä viikonloppuna oli hyvä tilaisuus istua pyörän satulassa ja katsella saksalaista lomaelämää
SEURAAVASSA NUMEROSSA
6/2007 Ilmestyy 12.10.
Koeajossa 2008 uutuuksia Katsaus syksyn pyörämessuihin
Onko kovempi parempi?
Rullauskokeessa maantierenkaat eri paineilla Testissä cyclocrossareita Scott Spark
unelmamaastopyörän kestotestiraportti
Koeajossa DH-pyörä vaihdelaatikolla:
Nicolai TST Evo