Fillari 5/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

P O L K U P Y Ö R Ä I LY N E R I K O I S L E H T I · N R O 5 / 2 0 0 9 www.fillari-lehti.fi H I N TA 7 Haastattelussa alamäkiässä GREG MINNAAR Koeajossa edulliset maantiepyörät KOLME HALPAA KAUNOTARTA! Katsauksessa UUTUUKSIA Cube, Specialized, Rossano, Fox, Shimano · Koeajossa Commencal Supreme Saint · Joona Laukan raportti Ranskan ympäriajosta · Ranskalainen Brevetti - aikaa 90 tuntia ja matkaa 1200 kilometriä · Tahkon kierto ja esittelyssä voittajien fillarit 2010
3 2 Tarvikkeita 25 Foxin ensi vuoden iskariuutuudet Kisoja ja tapahtumia 40 Contador vei Tourin jättien kamppailun 46 Tahko kasvaa vuosi vuodelta 67 Mikko Mäkipää ajoi 1 200 kilometriä 73 tunnissa 72 Kisasilpussa kotimaan maastot, maantiet ja pyöräsuunnistukset CUBEN ensi vuoden uutuuspyörät Henkilöitä 36 Etelä-Afrikan DH-legenda Greg Minnaar 64 Kuukauden Fillarinaamana fiksimies Olli Erkkilä Matkat 70 Milla Rasila pyöräili Hailuodossa s. 5 / 2009 Tässä numerossa: Fillareita 16 28 32 52 Specializedin vuoden 2010 maantieja maastouutuudet Cuben ensi vuoden uutuuspyörät Koeajossa Andorran ihme Commencal Supreme Testissä edulliset maantiepyörät Author A 4400, Bianchi C2C Via Nirone Alu105 ja Ghost Race 4900T Koeajossa joka paikan pyörä Rossano Trekking Deluxe Koeajossa 62 Commencal Supreme s. 2 8 Seuraesittely 79 Lappeenrannan Pyöräilijät Palstat 4 6 14 15 51 82 83 Ohjaustangon takaa Pikalinkku - uutisia ja uutuuksia Matti Holopainen taas toipilaana Jussi Veikkanen ja pallopaita Fillari-lehden tilauskuponki Pikajalka Seuraavassa numerossa Testissä Edulliset maantiepyörät s. 40
MAKSAT VAIN TILINHOITOMAKSUN 4 EUROA/KK Avatessasi 1.8. 010 397 0045, kilpapyora.vantaa@bikeplanet.fi). JA LAATUPYÖRIEN EN ID KUNTOVÄLINE YKKÖSKETJU Helsinki | Puhos Itäkeskus, Kastelholmantie 2, p. 010 397 0030 | Vantaa | Varisto, Martinkyläntie 39 B, p. 010 397 0070 (ark. 22.8.2009 uuden vuosimaksuttoman TUOHI MasterCard -tililuoton saat ensiostolle 6 kk maksuaikaa tasaerissä. Luoton myöntäjä on Nordea Rahoitus Suomi Oy. HUOM! ParHaan kilPaPyörävalikOiMan löydät vantaan liikkeessäMMe. voit ottaa kilpapyöräasioissa suoraan yhteyttä alan eksperttiin kristian alataloon (puh. 010 397 0060 | Oulu | Paljetie 5, p. 10-18, la 10-15) | Avoinna: ark. 10-19, la 10-16 | Valikoima saattaa vaihdelle liikkeittäin.. saak ksia! rajuja tarjou Talo täynnä >> www.bikeplanet.fi >> www.tyosuhdepyora.fi TREK | GT | BIANCHI | NISHIKI | DK | Z-BIKE | TITANIA | CRESCENT | DAHON Maksa tasaerissä: 302,-/kk Maksuaika 6 kk,Tilinhoitomaksu 4 euroa/kk. Kuukausittainen tilinhoitomaksu on 4 euroa. Luottohinta 1673 e 1649,- MaratHOn elite (2190,-) Possible colours : BLACK WHITE Celeste Bianchi Pant.333 Maksa tasaerissä: 237,-/kk Maksuaika 6 kk,Tilinhoitomaksu 4 euroa/kk. TUOHI MasterCard -tililuoton muusta käytöstä maksat korot ja kulut sopimusehtojen mukaisesti. Luottohinta 1814 e 1790,- FOrCe 2.0 Maksa tasaerissä: (2390,-) 279,-/kk Maksuaika 6 kk,Tilinhoitomaksu 4 euroa/kk. 010 397 0040 | Lahti | Launeenkatu 12, p. Luottohinta 1223 e (1895,-) 1199,- via nirOne 7 alU-CarBOn UlteGra (1549,-) MAKSA OSTOKSESI TAKAISIN TUOHI MASTERCARD -TILILUOTOLLA 6 TASAERÄSSÄ. 010 397 0050 | Jyväskylä | Vasarakatu 9, p. laatu NYT KANNATTAA PÄIVITTÄÄ PAREMPAAN! ale Odotettu Tarjoukset voimassa ka 31.8. TUOHI MasterCard -tililuoton todellinen vuosikorko tyypilliselle 2 000 euron luotolle on 14,39 % (07/2009). Luottohinta 1423 e OSTA NYT 1399,- Zaskar eXPert Maksa tasaerissä: 204,-/kk Maksuaika 6 kk,Tilinhoitomaksu 4 euroa/kk. Maksat tasaerä ajalta tilinhoitomaksun 4 euroa/kk. 010 397 0020 | Espoo | Friisiläntie 1, p
klo 9-16 tilaukset@ridemedia.fi Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Markkinointitoimisto Sinisilta, Ossi Sinisilta PL 36, 13721 PAROLA puh. Otetaan esimerkki. Terveestä järjestäkään ei ole haittaa. LEHDEN VASTUU ILMOITUKSEN POISJÄÄMISESTÄ TAI JULKAISEMISESSA SATTUNEESTA VIRHEESTÄ RAJOITTUU MAKSETUN MÄÄRÄN PALAUTTAMISEEN. Näitä autoilijoita ei ainakaan kypäräpakolla houkutella pyöräilijöiksi. Kauppakassit ja muut tavarat on syytä lastata niin, etteivät ne heilahda pinnojen väliin. Itse asiassa Suomessa on jo ollut suositusluontoinen pyöräilijöiden kypäräpakko vuodesta 2003 lähtien. Helsingin Sanomien nettipalstalla Salermon haastattelu keräsi 300 kommenttia äärilaidasta toiseen, kuten sanomalehtien nettikeskustelun henkeen yleensä kuuluu. LEHTI EI VASTAA TALOUDELLISESTI PAINO- YM. Aika moni tekee niin ilman sakon uhkaakin, sillä Keravan asemaa reunustavat useiden hehtaarien kokoiset, täyteen sullotut pysäköintipaikat. Myös Helsingin polkupyöräilijöiden puheenjohtaja Petri Sipilä ihmetteli, miksi pyöräilijöitä kehotetaan suojautumaan sen sijaan, että liikennejärjestelyjä muutettaisiin turvallisemmiksi. Keravan (vajaan 35 000 asukkaan radanvarsikaupunki 30 kilometriä Helsingistä pohjoiseen) asemalla on joka arkipäivä parkissa satoja polkupyöriä. Sanktioton kypäräpakko se vasta outo ratkaisu onkin. Ja jos on tarkoitus ottaa pitkän kaavan mukaan, terassille kannattaa kävellä, pohtii Markku www.fillari-lehti.fi 4 Fillari FILLARI-LEHTI ILMESTYY SEITSEMÄN KERTAA VUODESSA. Kukaan ei kypäräkeskustelun aikana ole puhunut pyöräilijöiden ajotaidoista. (03) 671 5474 fax (03) 671 5057 Julkaisija: Becorel Oy Kustantaja: RideMedia Oy PL 140 05801 HYVINKÄÄ Toimitusjohtaja: Jukka Helminen Painopaikka: SP-Paino Hyvinkää Sähköposti: toimitus@fillari-lehti.fi OHJAUSTANGON TAKAA Kypärä päähän, mutta ei pakolla H elsingin uusi pyöräliikennesuunnittelija Marek Salermo käynnisti kiivaan ja moneen suuntaan rönsyilleen keskustelun ilmoittamalla Helsingin Sanomien haastattelussa vastustavansa pyöräilykypärän käyttöpakkoa. Fillari-lehden keskustelufoorumilla kypärän käyttöpakko poiki muutamassa päivässä toista sataa kannanottoa. FILLARI-LEHDESSÄ JULKAISTUN AINEISTON OSITTAINENKIN LAINAAMINEN ILMAN LUPAA ON KIELLETTY. Jos pyöräilijä osaa ennakoida liikennetilanteita ja hänen ajotaitonsa ovat kunnossa, jää moni turma tapahtumatta. HUOMAUTUKSET ON TEHTÄVÄ 8 PÄIVÄN KULUESSA ILMOITUKSEN JULKAISEMISESTA. www.fillari-lehti.fi. Pyörien ohjaustangoista ei roiku kypäriä eikä kypäriä näy asemalaiturilla junaa odottavien kaupunkilaisten kainaloissakaan. TILAUSHINNAT: VUOSITILAUS 41 EUROA, KESTOTILAUS 38 EUROA . Keskustelussa väiteltiin kiivaasti myös yksityisautoilusta sekä siitä, mikä liikkumismuoto lopulta onkaan ympäristöystävällisin - ja onko sillä mitään väliä. FILLARI-LEHTI VASTAA VAIN TILAAMASTAAN MATERIAALISTA. Suosittelemme kypärän käyttöä lämpimästi ja käytämme kypärää itse lähes aina ja lähes kaikkialla, mutta lyhyellä kauppareissulla olevien tai aamulla asemalle pyöräilevien työmatkalaisten sakottaminen olisi typerää. Hän katsoo, että tiukka kypäräpakko vähentää pyöräilyn suosiota, mikä taas heikentäisi pyöräilijöiden turvallisuutta. Itse en tykkää ollenkaan Amsterdamin tai Kööpenhaminan pyöräilyjärjestelyjä ylistävistä lehtijutuista, joissa ihailevaan sävyyn mainitaan, että noissa pyöräilyn mekoissa ei kukaan käytä kypärää. Lisäksi Salermo korostaa vastustavansa kypärän käyttöpakkoa, ei kypärän käyttöä. Näin varmaan onkin. Toistetaan vielä, että suosittelemme F-lehdessä ehdottomasti kypärän käyttöä. Jos poliisi jakelisi rikemaksulappuja aamuäreille fillaristeille aseman kulmilla, moni heistä jättäisi pyöränsä kotiin ja hurauttaisi asemalle autolla. TILAUSPUHELIN 019-483 470. Kypärän käyttö ei ole tyhmää eikä käyttämättömyys todellakaan mikään hyve. VIRHEIDEN AIHEUTTAMISTA VAHINGOISTA. Mitä enemmän pyöräilijöitä, sitä paremmin autoilijoiden on otettava heidät liikenteessä huomioon, kulkee Salermon ajatuksenjuoksu. Naskilan perustelu oli hieman erilainen. TILAAMATTA LÄHETETTYÄ MATERIAALIA EI PALAUTETA. MIKÄLI HYVÄKSYTTYÄ ILMOITUSTA EI TUOTANNOLLISISTA (FORCE MAJOR) TAI ASIAKKAASTA JOHTUVISTA SYISTÄ VOIDA JULKAISTA, LEHTI EI VASTAA ILMOITTAJILLE MAHDOLLISESTI AIHEUTUVISTA VAHINGOISTA. Ilman kypärää ajaville ei kuitenkaan ole säädetty rangaistusta, joten poliisi ei puutu kypärättömyyteen. Salermon edeltäjä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa, legendaarinen ja hiljattain eläkkeelle jäänyt Antero Naskila ei hänkään lämmennyt kypärän käyttöpakolle. Hän katsoi kypärän käyttöpakon vähentävän pyöräilyä niin paljon, että pyöräilemättömyyden takia sydän- ja verisuonitauteihin kuukahtavien kansalaisten kasvava määrä ylittäisi monin verroin sen, mitä kypärän käyttöpakolla saavutettaisiin. Kypärän käytön korostaminen on Salermon mielestä saanut liian suuren roolin kun puhutaan pyöräilijöiden turvallisuudesta. Kuinka paljon päälleen menoista johtuu siitä, että pyöräilijä vetää tiukassa paikassa etujarrun lukkoon ja lentää tangon yli naamalleen asfalttiin. Pyöräilykypärän käyttöpakon vastustajiksi ilmoittautui myös Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen. Päätoimittaja: Janne Lehti Toimituspäällikkö: Markku Liitiä Toimituksen sihteeri: Virpi Hyökki Ulkoasu: Marja Penttilä Osoite: PL 140 05801 HYVINKÄÄ Käyntiosoite: Kalliokierto 14 05460 HYVINKÄÄ Toimituksen puhelin: (019) 483 490 fax (019) 483 480 Tilaukset, hintatiedot ja osoitteenmuutokset: (019) 483 470 ark. Salermon mukaan toimittaja oli nostanut esille asian, jonka hän nimen omaan toivoi jätettäväksi pois jutusta. Niiden omistajat käyvät junalla töissä pääkaupungissa. En yhtään ihmettele, vaikka Salermo olisi saanut tappouhkauksia aitosuomalaiseen tapaan. Myös me täällä Fillari-lehdessä kallistumme Marek Salermon linjoille
KATEGORIANSA KAIKKIEN AIKOJEN KEVYEMPÄNÄ TUOTANTOPYÖRÄNÄ SE VAKUUTTAA ERITYISESTI HYVILLÄ KIIPEILYOMINAISUUKSILLAAN: BRAINTEKNOLOGIA TUNNISTAA MAASTON EPÄTASAISUUDET JA MAHDOLLISTAA MAHDOLLISIMMAN TEHOKKAAN ETENEMISEN, NIIN YLÖS KUIN ALAS. LÄHIMMÄN JÄLLEENMYYJÄSI LÖYDÄT OSOITTEESTA: WWW.SPECIALIZED.COM/DEALERLOCATOR KIIPEÄÄ YLÖS JA ALAS KUIN VUOHI.. UUSI SPECIALIZED STUMPJUMPER FSR ON XC-TRAILPYÖRÄ, JOHON HUIPENTUU 28 VUODEN KOKEMUS TRAILPYÖRIEN KEHITTELYSTÄ. STUMPJUMPER 2010 MALLISTO ON NYT SAATAVISSA
Big Betty alamäkirengas sopii erityisesti kuiville ja kivisille alustoille ja sen pitoa luonnehditaan vähintään riittäväksi. Molemmista renkaista on saatavana sekä DH- että freeride-versiot. Rengas painaa 1 150 grammaa ja sen kuvio on suunniteltu hyvää jarrutuspitoa ja ohjattavuutta silmällä pitäen. Renkaan ohuet sivut säästävät painoa ja renkaan joustava rakenne auttaa pitämään rullaavuuden kohtuullisena. Sen voi nollata, jolloin osien punnitus esimerkiksi korissa onnistuu helposti. Vaa´an voi asettaa näyttämään myös paunoja. Linssi on hankaamista hyvin kestävää Lexania ja linssin sivuissa on jo vakiona tapit repäisykalvoille. Lasien runko on myös sopivan siro ja istuvuus dh-tyyliseen hiukan pienemmällä kuorella ja kasvojen aukolla varustettuun kypärään on hyvä. Selvää on, ettei Muddy Maryn tapainen suurinappulainen rengas voi olla mikään rullaavuusihme. Muddy Maryn leveys on 2,35 tuumaa ja paino sama kuin Isolla Bettyllä eli 1 150 grammaa. Myös kumiseos on samaa pehmeää Gooey Glueytä. Rengas on kehitetty yhteistyössä 12-kertaisen Saksan DH-mestarin Markus Klausmannin kanssa. Erikoisuus on hihnojen kiinnitys saranatyyppisillä lisäpaloilla lasin runkoon. Kypäristään paremmin tunnetun Giron arsenaaliin kuuluu crossilaseja täysin muistuttava Score. Schwalben renkaita tuo maahan VeloTrade Oy. Giron lasit painovoimapyöräilyyn Laadukkaista pyörätyökaluistaan tunnetulta yhdysvaltalaiselta Park Toolilta saimme kokeiltavaksemme digitaalisen vaa´an. Pikalinkku uutisia ja uutuuksia Bettyllä ja Maryllä mäkeen Rehellinen kalavaaka Saksalainen Schwalbe lisää panostustaan DH- ja freeride-puolella. Sarana parantaa lasien istuvuutta eri tyyppisiin kypäriin ja kasvon muotoihin. Koeajoilmme Scoren laseja niin fillarilla kuin crossipyörällä ja ne istuvat todella hyvin. Maahantuoja Shimano Nordic. 6 Fillari www.fillari-lehti.fi. Mittatarkkuus on 20 grammaa ja tavallisista kalavaaoista Park Tool DS-1 poikkeaa siinä, että punnitustulokset pitävät yhtä todellisuuden kanssa. Big Bettyn leveys on 2,4 tuumaa ja painetta siihen suositellaan pumpattavaksi 2-4 baria. Big Bettyn teräskaapelisen dh-version hinta on noin 58 euroa ja Muddy Maryn noin 58 euroa. Vaaka toimii kolmella sormiparistolla. Park Toolin DS-1-vaaka maksaa 74,40 euroa ja niitä tuo maahan Shimano Nordic. Renkaan kuvion luvataan puhdistuvan nopeasti mutapätkien jälkeen. Schwalben toinen painovoimapyöräilyyn tarkoitettu rengas on nimeltään Muddy Mary. Laite toimii kalavaa´an tapaan ja sen skaala loppuu 25 kiloon. Muotoilu on melko perinteistä ja hihnasta löytyy silikoniraidat sisäpinnalta, jotta ne eivät luista kypärän pinnalla. Toimituksen tutkittavina olleissa DH-versioissa oli tavalliset reunavaijerit, mutta myös taitettavia freeride-versioita löytyy. Vehkeen alapäässä on muovipäällysteinen kaksihaarainen koukku ja yläpäässä lenkki, josta vaa´an voi ripustaa johonkin ennen punnitusta. Renkaassa on käytetty erittäin pehmeää Gooey Glueyksi nimettyä kumiseosta. Sen aggressiivinen kuvio on suunniteltu pitämään hyvin kaikilla alustoilla ja kaikissa olosuhteissa. Saranatyyppinen hihnan kiinnitys painaa lasit tiiviisti kasvoihin ja siksi remmi ei jää kantamaan muhkeammankaan crossikypärän kuoren reuna päälle. DH-kisamiehet ovat jo pitkään suosineet samoja laseja kuin motocrossarit, mutta hiihtokeskuspyöräilyn suosion kasvu on saanut monet perinteiset fillaritarvikevalmistajat mukaan myös näille markkinoille. Hinta 71 e. Punnitus onnistuu myös käsivaralta, sillä vaaka piippaa hyväksyttyään lukeman
Kiekkoparin suositushinta tulee olemaan 550-600 euroa. Vanteissa ei ole sisäpuolella reikiä ja sisäreuna on muotoiltu niin, että renkaan reuna tiivistyy sitä vasten mainiosti. Tubeless-käyttöön tarkoitettujen vanteiden tarjonta on yhä aika pientä, vaikka renkaita on ollut tarjolla jo useamman vuoden. Renkaan rakenne on notkea ja kun maantiepyörän tubelessrenkaissa suositellaan käytettäväksi aina alhaisempia paineita kuin sisärenkaallisissa, renkaat rullaavat seitsemän barin paineilla selvästi sisärenkaallista paremmin. Shimanon tulevan kauden uutuudessa, Ultegra 6700kiekossa, on edessä 16 puolaa ja takana 20. Shimanon kiekkojen maahantuoja on Shimano Nordic ja Hutchinsonin renkaiden Blueface Oy. Arriba Cyclo Disc kampanjahinta 999,(1249,-) Whistler Disc kampanjahinta 499,(649,-) Todellista LAATUA ja VASTINETTA rahallesi Jälleenmyyjät: Helsinki: Larun Pyörä Kuopio: Leo Sport Lahti: Polkupyörähuolto Mikkeli: Polkupyöräeteppi 09-682 3270 017-262 8559 03-733 9183 015-162 257 Tampere: Tampere: Turku: Vaasa: Nippeli Intersport Lielahti Pyöräpalvelu Pyöräliike Viertola 03-363 2900 010 239 3900 02-239 6995 06-317 1451 www.fillari-lehti.fi www.focus-bikes.com www.bikeboard.fi. Shimanon Dura Ace 7850 SL -kiekosta tämä Ultegran versio eroaa siinä, että akselit on valmistettu teräksestä ja vapaarattaan runko on Shimanon perinteistä mallia, jolloin siihen menee niin kahdeksan-, yhdeksän- kuin kymppirattaisetkin pakat. Hutchinsonin omissa rullaustesteissä sisärenkaattomat ovat pärjänneet tuubirenkaille hyvin ja sisärenkaaton rullaa selvästi sisärenkaallista paremmin. Navoissa on toimiva suojaus, joka ei tuo lisää kitkaa, mutta pitää laakerit puhtaina. Laakerointi on toteutettu perinteisellä kuula-, kuppi- ja kartioperiaatteella, joka on helppo huoltaa ja säätää. Vanteilla voi tietysti käyttää myös tavallisia renkaita, mutta suurimman hyödyn ja eniten iloa kiekoista saa kun hankkii ilman sisärenkaita käytettävät päällysrenkaat. Ultegran etukiekko painaa 699 grammaa ilman pikalinkkua ja venttiiliä ja takakiekko 973 grammaa. Renkaan leveydeksi ilmoitetaan 23 milliä, mutta työntömitta kertoi sen olevan 22-millinen. Shimanon tubeless-kiekot Hutchinsonin Atom-renkailla 2010 malleja jo saatavissa Corrente Disc kampanjahinta 799,(999,-) Maresh Rush Mares Rush kampanjahinta 899,(1149,-) Atom on Hutchinsonin kevein sisärenkaattomaan käyttöön soveltuva maantierengas. Renkaan paino on 277 grammaa ja suositushinta noin 65 euroa
päivänä järjestettävän tapahtuman keskuspaikkana toimii Nyrölän Kallioplanetaario. Otsikko oli kuvaavasti "Mutapainia". Osallistumismaksu on ennakkoon maksettuna 23 euroa 4.9. Alapinnassa on ura kahdelle vaijerille. XLC:n osia tuo maahan Tunturi. Lehtikatsauksessa oli saksalainen Bike, joka tunnetaan intohimostaan erilaisten mittalaitteiden käyttöön. Tapahtuman reitille on löydetty reippaan vauhdin ylläpitoon sopiva ura maastopyöräilijän makuun. Tähtisadeajot on samalla yhdeksän osakilpailun kokonaisuuden päätös Keski-Suomen pyöräilycupissa. Kallioplanetaarion tapahtumakeskuksen alueelle on kesän mittaan rakenteilla myös pieni BMX-rata, jota paikalle mahdollisesti tuleva yleisökin pääsee kokeilemaan. asti, ilmoittautuminen tapahtumapaikalla maksaa 30 euroa. Tanko on 42 sentin levyinen ja droppia siinä on kohtuullisen paljon. Neuvot pätevät edelleen, sillä vaikka maailma muuttuu, niin muta pysyy ennallaan. No, eivätköhän Hans, Dieter ja Horst polullekin joskus ehdi. 8 Fillari www.fillari-lehti.fi. Sähköpyörä ei myöskään ole mikään mopo, sillä moottori ei toimi, jollei kuski polje. Tapahtuman esittely löytyy netistä osoitteesta www.ccpicaro.net/tahtisadeajot . Kun F-lehden testiryhmä rymyää pitkin metsiä säällä kuin säällä, pistävät saksalaiset pyörien rungot ja keulat testipenkin vatkutettaviksi. Ajanotto- ja huoltopalvelut palvelevat jokaista reitille lähtijää. Omaperäistä Mersussa oli Harrikka-tyyppinen hihnaveto. Reitti sopii erittäin hyvin myös harrastelijoille, sillä se on monipuolinen ja syksyn säät lisäävät taatusti haastetta. Samaan sarjaan kuuluu myös hiilikuidulla päällystettyjä alumiinirunkoisia ohjainkannattimia. Pikalinkku uutisia ja uutuuksia Etupää kerralla kuntoon Tunturin kanssa samaan Accell Groupiin kuuluvan saksalaisen XLC:n maantieosat sopivat vaikkapa vanhan pyörän muodistamiseen hiilikuituaikaan - ja tietysti itse pyöränsä kasaavien tarpeisiin. Tapahtumassa on sarjat naisille ja miehille, matkoina 35 ja 70 kilometriä. Aksana Koivunen (nykyinen Kurola) oli ajanut Ilkka Koskisen ja kahden muun pyöräilijän kanssa Alppien yli Saksan Oberstdorfista Italian Rivaan Garda-järven rannalle. Raskaan pyörän pysähtymisen varmistivat Maguran tehokkaat vannejarrut. Yläotteen kohdalla puolestaan on muuta tankoa leveämpi tasainen osa. Testissä oli Mersun sähköpyörä, jonka toimintaperiaate oli sama kuin nykypäivän sähköavusteisissa fillareissa: sähkömoottori antaa apua vain reilun 20 kilometrin tuntivauhtiin asti, jonka jälkeen laite toimii normaalin pyörän tapaan. Kaikissa sarjoissa on runsaasti hyviä palkintoja. Reitille on järjestetty puolivälin huolto, missä on tarjolla juomatäydennystä ja pientä purtavaa sekä perusvälineet pyörän huoltoon. XLC Pro Lite -haarukka maksaa 199,90 euroa, Lite-tanko 159 euroa ja ohjainkannatin 79,90 euroa. Tähtisadeajot on tarkoitettu kaikille Jyväskylässä ajettavat Tähtisadeajot on kilpa/kuntoiluhenkinen maastoajotapahtuma, johon voi osallistua maasto-, CC- tai jopa hybridipyörällä. Heinäkuussa ajettu reissu kesti seitsemän päivää, matkaa kertyi 445 kilometriä ja parhaimmillaan transalppaajat polkivat 2 449 metrin korkeudessa. Pyörä taas kannattaa huoltaa ja pestä mutakeleillä joka lenkin jälkeen. Kisaajille tarjotaan suihkun ja kalliosaunan lisäksi ulkoilmalounas. Syyskuun 12. Toimituksen tutkittavana ollut yksilö oli 11-senttinen, 140 gramman painoinen ja tarkoitettu ylikoon tangoille. Aerodynaamisesti muotoilu XLC Pro Lite -haarukka on hiilikuitua kaulaputkeaan myöten ja painaa lyhentämättömänä 414 grammaa. Tapahtuman järjestää Tähtisadeajot ry CC Picaron vankasti tukemana. 10 vuotta sitten Fillari 5/ 1999 Syyskuun numeroon sopi hyvin juttu mudassa ja liukkaalla ajamisesta. Kisakeskus varautuu toimimaan niin pitkään, että koko pyöräilijäjoukko saadaan perille. Väritys on hillittyä mustan ja harmaan muodostamaa ruutukuviota. XLC Lite -hiilikuitutangolla on painoa 315 grammaa ja se sopii 31,8 millin kiinnikkeellä varustettuihin ohjainkannattimiin. Jutussa painotettiin ajosilmän ja ennakoinnin merkitystä, jotta lapajättiläisiltä vältytään ja ajo sujuu ilman turhia jalkautumisia. Kuvien perusteella pyöristä kolme oli jäykkäperäisiä ja yksi täysjousto
Tasapainon hakeminen pyörän päällä kehittää syviä lihaksia ja pystyt samanaikaisesti keskittymään voima- ja tekniikkaharjoituksiin. Suositushinta 426 Pro Trainer Erittäin monipuoliseen harjoitteluun. Tutustu tuotteisiin tarkemmin osoitteessa kurtkinetic.com Kineticin ajorullat ja tarvikkeet löydät asiantuntevista pyöräliikkeistä kautta maan. Kineticin tuotteita maahantuovat Tunturi Oy Ltd ja Raul Hellberg Oy. Rasitus säätyy ajonopeuden mukaan. Nestetäytteinen vauhtipyörä on käytössä hiljainen ja takaa tasaisen vastuksen. ©2009 Kurt Manufacturing Co. mindbodymachine. Rock and Roll Markkinoiden ainoa sivuttaiskallistuksilla oleva ajorulla tarjoaa uskomattoman aidon ajotuntuman. Kahden vauhtipyörän ansiosta voit tarpeen mukaan tehdä intervalli- tai kestävyysharjoituksia. Täysin vuotamattomat, suuret vauhtipyörät, tukeva ja stabiili rakenne sekä rullien alhainen lämpötila kovankin käytön aikana ovat osoitus Kineticin edistyksellisisestä tuotekehityksestä. Suositushinta 246 Kinetic-ajorullat tarjoavat luonnollisen vastuksen ja aidontuntuisen ajokokemuksen. Suositushinta 314 Road Machine Täydellinen treenikumppani
29.8. 22.8. LS 740 -lamppu maksaa 49,90 euroa. 23.8. Luosto XCO/KMC Super XCO Cup Kalajärvi ajo Messilä DH Amethyst marathon Nissan Finlandia Maastopyöräily Maastopyöräilyn MM, XCM Laihian ajo (tempo) Bianchi-cup Ratakilpailu DH SM 5. Leijona tempo Meri-Teijo DH Tour de Helsinki Pyssymäki MTB Marathon Tähtisadeajot SMMaraton, Maraton Cup Hyvinkää XCO/KMC Super XCO Cup EM XCM/Rattamaraton MM maantie Maraton cupin finaali SM Cyclo Cross Sodankylä/OP-P Seinäjoki/SPP-56 Messilä/RMR Sodankylä/OP-P Messilä/TWD Itävalta Laihia/LaihLu Vihti/IK-32 Helsinki Sappee/KangKi Kokkola/GIF Espoo/CCH Pori/ KoiI Haukipudas/KiiRi Turku/TuUL Hausjärvi/HyPy Tampere/PKK Hämeenlinna/HlT Meri-Teijo/HHCMB Helsinki Nivala/PyöRi Jyväskylä Kouvola/RCC ja KoPy Hyvinkää/HyPo Viro Sveitsi Tampere/TY Laukaa/Picaro 10 Fillari www.fillari-lehti.fi. 20.9. Öjan kierros Nuuksion Pitkäjärven ympäriajo, XCM Satakunnan ajo Virpiniemi XCO/KMC Super XCO Cup Myllyn Pyöräily kuntotapahtuma Bianchi-cup Tour de Tampere MTB kuntotapahtuma 24. 29.-30.8. Eco-moodilla lampun valoteho putoaa alle 10 luxin 14 tunnin käytön jälkeen. Kun vastus laitetaan Rock and Roll -telineeseen, harjoitteluun tulee uutta ulottuvuutta, sillä telineessä pyörä kallistelee hiukan. 4.10. 12.9. Rock and Roll -telineen ja Pro Trainer -harjoitusvastuksen pakettihinta on 426 euroa ja niiden maahantuojana toimii Tunturi Oy. Trelockilta tankolamppu Pyöräilyn tilastot nyt kirjana Trelockin uudessa LS 740 ledilampussa riittää virtaa enimmillään 70 tunniksi ennen patterien vaihtoa. Lamppuun syttyy merkkivalo paristojen tehon laskiessa tarpeeksi. Kun ainakin kokeiltavana olleessa laitteessa on muhkea vauhtipyörä, rasitus vastaa aika hyvin oikeaa pyöräilyä. Valaisin kliksahtaa ohjaustankoon laitettavaan kiinnikkeeseensä helposti. 13.9. Tämä 227-sivuinen kirja keskittyy kotimaiseen pyöräilyyn ja sen osioita ovat muun muassa olympiaedustajat, arvokilpailumitalistit, Suomen mestarit, tilasto- ja ranking-ykköset, kansallisten kilpailujen voittajat, Suomen ennätykset, ratapyöräilyn aikojen kehitykset, lisenssien määrät ja Pyöräilyunionin hallintoon kuuluneet henkilöt. 23.8. 25.8. 23.8. 23.8. 5.9. 30.8. 27.8. Rasitusta muutetaan käyttämällä pyörän vaihteita. Näin harjoituksessa on käytettävä myös keskivartalon lihaksia tasapainoiluun. Trelockin tuotteita tuo maahan Tunturi Oy Ltd. 29.8. 1.9. Pikalinkku uutisia ja uutuuksia Kinetic pisti rockiksi Yhdysvaltalainen Kinetic valmistaa trainereita, joissa vastus on nestetoiminen tai siipipyörä. 27.9. 5.9. 30.8. 23.-26.9. 20.9. Kiinnike sopii maksimissaan 32-milliseen tankoon. 6.9. Kovakantisen kirjan hinta on 48 euroa plus neljän euron toimituskulut. Akut voi ladata myös poistamatta niitä lampun sisältä, mutta tätä varten tarvitaan lisävarusteena ostettava laturi. 045 2322 644 tai spu@kolumbus.fi Tapahtumakalenteri 22.8. Pasi Ahlroos on koonnut vaivojaan säästämättä Pyöräilyn tilastokirjan. 6.9. 6.9. Lamppu toimii joko neljällä sormiparistolla tai -akulla. 29.8. Kirja kuuluu ehdottomasti jokaisen itseään kunnioittavan pyöräilyihmisen kirjahyllyyn ja se on oiva apuväline "Kuka suomalainen pyöräilijä?" -visailuun. Powermoodilla lampussa riittää vähintään 20 luxin valoa seitsemäksi tunniksi. Kirjan voi tilata Suomen Pyöräilyunionin toimistosta, puh. 22.8. Tällöin lampun valo on suurimman osan ajasta tosin huomiovalotasoa
Kjell ja Pajari saivat meidät kiinni, jonka jälkeen Kjell tykitti monta kertaa ja Helminenkin kerran niin, että Pajari meinasi tippua. Liias työskentelee personal trainerina. - Mika ja Anders Bäckman olivat irti heti alusta noin 150 kilometrin matkan, mutta en voi silti sanoa päässeeni helpolla. Yhden kilometrin aika-ajoa, josta Velolla tuli hopeaa, hän kertoo ajaneensa kerran ennen SM-kisoja. Hän kertoo tehneensä paperille tarkan suunnitelman pitkän kisan juoma- ja ruokahuollosta. Ja nuorena opitut taidot pysyvät. Viimeiselle kierroksella Matti Helminen erkani kärkiporukasta kovaan vetoon, johon vain minä vastasin. Olisi hienoa saada kilpailubudjetti siihen kuntoon, että pääsisin ajamaan joksikin aikaa kisoja esimerkiksi Belgiaan, sillä syyskuntoni on aina ollut hyvä. Liias kertoo vitsailleensa Kuusamon starttia edeltäneenä iltana, että on parempi mennä aikaisin nukkumaan, niin voitto irtoaa seuraavana päivänä helpommin. Novedexin väitetään nostavan luontaisesti kehon testosteronin tuotantoa. Saarenmaan viisietappisessa ympäriajossa heltisi 10. Taannoisella Kanarian-harjoitusleirillä mukana olleen maantiepyörän runko hajosi lentokuljetuksessa paluumatkalla. Hän sanoo, että kyse oli vahingosta. Maastokalusto taas lähti varkaan matkaan viime talvena. Tämä tarkoittaa 15 000-20 000 kilometriä maaliskuun ja syyskuun välillä, joihin on lisättävä maastopyörällä ajetut kilometrit. - Kun on kunnossa, niin on kunnossa. Liias kiitteleekin vuolaasti huoltajiaan Jarmo Virtasta ja Lassi Louhea sekä joukkuetoveriaan Mika Simolaa oivallisesta yhteistyöstä kisan aikana. Voitto on niin monien palasten summa, Toni Liias kertaa Kuusamon jännittävää kisaa. Tosin neljän kilometrin takaa-ajoa, jonka finaalissa Liias joutui taipumaan Matti Pajarille, hän ei ole ajanut aikaisemmin koskaan. Harjoituskilometrejä Toni Liiakselle kertyy miehen omien sanojen mukaan riittävästi. Tapauksen käsittely antidopingtoimikunnassa oli kesken lehtemme mennessä painoon eikä virallista tietoa kärystä ollut tuolloin saatavilla. www.fillari-lehti.fi Fillari 11. Liias kertoo nauttineensa Novedex XT -lisäravinnetta, joka tuotteen myyjän nettisivun mukaan on testosteroniboosteri. - En näe lahjojen tai muiden ominaisuuksien puolesta estettä sille, ettenkö jonain keväänä voisi taistella Parix-Roubaix´n tai jonkin muun klassikon voitosta. Neuvotteluja on käyty, mutta Liias korostaa, että tiimit eivät ole mitään Pro Tour- tai Pro Continental -tasoisia. Jo työnsäkin puolesta Liias joutuu olemaan hyvin perillä ravitsemus- ja harjoitteluasioista, joista hän opiskelee uutta tietoa jatkuvasti. Alkukesästä mies kisasi kotimaan ohella myös Virossa ja Ruotsissa. Voitto heltisi esimerkiksi Simo Klimscheffskij´n muistoajoissa Turussa ja tiukkamutkaisessa Killin Kaivin GP:ssä Tampereella. Maantieajon SM-kisoissa Kuusamossa kesäkuun lopulla tuli yllättäen kultaa ja kuukautta myöhemmin Helsingin Velodromilla rata-SM:issä useita mitaleja. sija ja Tarton Rattarallissa Liias oli 15. Nyt hiihto on jäänyt vähemmälle, kun pääpaino on siirtynyt yhä enemmän ja enemmän pyöräilyyn. Haastattelun tekemisen jälkeen tuli tieto Toni Liiaksen kärähtämisestä dopingtestissä. Minun oli vain maltettava odottaa loppukiriä, mikä sitten kannatti. Kävi neuvotteluissa nyt miten tahansa, Liiaksen haaveena on päästä ajamaan ammatikseen. Lähdin aktiivisesti mukaan lukuisiin irtiottoihin ja tykityksiin. Ainoa rajoittava tekijä on pieni budjetti, sillä olen tähän asti maksanut oikeastaan kaikki harjoittelu- ja kilpailukuluni itse. Ratapyöräilyä Toni Liias kertoo harrastaneensa yhtä kauan kuin maantietäkin. Talvi menee maastopyörän selässä nelituntisia lenkkejä ajaen - joskus aivan karmeissa olosuhteissa. Työajat ovat joustavat, joten harjoittelun lomittaminen työntekoon onnistuu hyvin. Ikä: 22 vuotta Mitat: Pituus 190 cm, paino vaihtelee vuodenajasta riippuen välillä 83-90 kg Pyöräkalusto: Lapierre Carbon S-lite, osat Ultegra ja kiekot Ksyrium Seura: Turun Urheiluliitto Perhesuhteet: Sinkku Mieliruoka: Seisova pöytä (siis monipuolinen ruokavalio, jolla jaksaa) Mielimusiikki: The Sounds, Kate Ryan, Cheek Maantieajon SM-kulta Kuusamossa oli yllätys Toni Liiakselle itselleenkin. Tiedän, että pystyn viilaamaan kuntoani paljon paremmaksi. Kisan aikana syntyi väliporukoita, mutta tiesin että kilpailua todennäköisesti ajetaan Kjell Carlströmille. Mies sai turkulaisesta Next Bikesta käyttöönsä hiilari-Lapierren, jolla sitten heltisi SM-kulta. Mies itse tiedotti asiasta Fillari-lehden foorumilla. Toni Liias kertoo hiihtäneensä kahdeksanvuotiaasta viime vuosiin asti noin 20 hiihtokisaa talvessa. Lisäksi Liias käy salilla. SM-kisoja edelsi tiivis valmistautumiskausi, jonka aikana Liias ajoi 12 kisastarttia 20 päivässä. Persoona TEKSTI: MARKKU LIITIÄ KUVA: TUOMAS TURUNEN Toni Liias Turun Urheiluliittoa edustava 22-vuotias Toni Liias on maantiepyöräilijänä tiukassa nousukiidossa. Liias on kärsinyt viime aikoina kalusto-ongelmista. Itse asiassa pyöräily tuli hiihtäjä-Tonin kesäharjoittelumuodoksi 12-vuotiaana, miltä ajalta on peräisin hänen ensimmäinen lisenssinsäkin. Kuluvan kauden menestys sai kaksi ammattilaistiimiä kiinnostumaan Liiaksesta. Pyörä on tosin isokokoiselle Liiakselle joiltain osin liian pieni
Laukun asentoa voi säätää hiukan, mutta sitä ei saa soviteltua lähemmäs satulaa kuin kuvasta näkyy. Pa:kiin mahtuu sisärengas, rengasraudat ja jotain hyvin pientä tavaraa. Pikalinkku uutisia ja uutuuksia Saksalaista laatutavaraa Näppärä pussukka Fizikin satulaan Fizikin satuloiden takaosassa on useamman vuoden ajan ollut irrotettava koriste, jonka pois ottaminen paljastaa kiinnityskohdan erilaisille lisävarusteille. Valmistaja käyttää keraamisia laakereita ja navoissa alumiinisia akseleita, joten Acrosin tuotteet selättävät kilpailijansa painollaan ja teknisillä toteutuksillaan. XLC:n maahantuoja on Tunturi Oy Ltd. Lenkeillä laukku sai aikaan kommentin, että pienellä modauksella tuosta saisi tehtyä roiskeläpän. A-Hub .54 -etunapa painaa 147 grammaa ja maksaa 189 euroa. Työkalu maksaa 16,50 euroa. Polkupyörän osia valmistetaan Euroopassa vielä muuallakin kuin Italiassa. Painoa sillä on 80 grammaa ja hintaa 109 euroa. Tärkein etu on kuitenkin se, että laakerointi on todella herkkä ja hienosti toimiva ilman huoltoakin. Valikoimassa on myös kätevällä päällä varustettuja satulatolppia, joista 31,6 millin paksuinen versio painaa 400 millin pituisena 296 grammaa ja maksaa 119 euroa. A-Hub .54 -napoja on tarjolla myös keraamisilla laakereilla varustettuna, jolloin painoa säästyy pari grammaa. Työkalu painaa 192 grammaa, joten se on hieman painava ainakin pyöräilypaidan selkätaskuun. AH-01 Ceramic on keraamisella laakerilla varustettu aheadsetohjainlaakeri, joka painaa 76 grammaa ja maksaa 174 euroa. Vehkeessä on seitsemän erikokoista kuusiokoloavainta ja kolme ruuvimeisseliä (tavallinen, ristipää ja torx), neljä erikokoista pinna-avainta sekä asiallisen oloinen ketjunkatkaisin. A-Hub .54 -sarjan takanavassa on kaksi urakuulalaakeria ja napa on koottu niin, että akselin "korkit" saa vedettyä irti, jonka jälkeen vapaakasetti irtoaa ilman työkaluja. Kun navassa on irrotettavat akselin korkit, korkkeja vaihtamalla navan saa sopimaan millaiselle kiinnitysjärjestelmälle tahansa (erilaiset läpiakselit). Satulaan saa työnnettyä kiinni vaikka pienen punaista valoa näyttävän takavalon, mutta siihen saa työnnettyä myös maantiepyöräilyyn riittävän ison Saddle Pa:k -satulalaukun. Navan laipat on kallistettu hiukan sisäänpäin, jolloin puolien päihin ei tule turhaa taivutusta, joten niiden pitäisi kestää paremmin rasitusta. Tästä laakerista on tarjolla kahdeksan väriä, joten valinnan varaa löytyy. Koko on siis aivan riittävä eikä laukku ole ainakaan liian suuri. Saddle Pa:kin suositushinta on 19 euroa ja maahantuojana toimii Blueface Oy. Monitoiminen työkalu XLC-monitoimityökalun avulla selviää pienistä ja vähän suuremmistakin remonteista tien päällä. Kuusiokoloavainten joukossa on myös harvinaisempi kahdeksanmillinen, joka käy poljinten irrotukseen. Tämän laakerin pikkuveli on "tavallinen" AH-01, jossa on teräksiset, hyvin suojatut laakerit. Punaiseksi eloksoitu AH-06-laakeri on tarkoitettu hiukan järeämpään käyttöön. Acrosin ohjainlaakereiden versiot ovat 1 1/8 tuumaa, 1 1/2 tuumaa, 1 1/8-tuumainen puoliksi integroitu ja 1 1/8-tuumainen integroitu. Myös etunavan akselin päät voi irrottaa ilman työkaluja ja vasemman puolen laippa on hiukan normaalia korkeampi ja kallistettu sisäänpäin. Saksalainen Acros valmistaa omilla työstökoneillaan teknisesti hienoja osia, joiden hinnat eivät kuitenkaan oikein pärjää Kiinan ja Taiwanin tuotteille. Vapaakasetti on valmistettu erittäin kovasta alumiinista, joten tässäkin on säästetty muutama gramma. Acrosin palikoita voit kysellä R-techistä Tampereelta. 12 Fillari www.fillari-lehti.fi. Tästä saksalaisen insinööritaidon luomuksesta täytyy maksaa 328 euroa. A-Hub .54 -takanapa painaa ilman linkkua 254 grammaa eli hiukan Shimanon XTR:ää vähemmän. Napojen värit ovat valkoinen, musta ja punainen. Se painaa 110 grammaa ja maksaa 129 euroa
Ajoimme kuitenkin ihan hyvän kolmiviikkoisen kisan, sillä niin Sandy Casar kuin Christophe LeMevelkin osoittivat hyvää kuntoa vuoristossa, ja lisäksi olimme lähes kaikissa tärkeissä irtiotoissa mukana. Tällä hetkellä elokuun alussa olo alkaa tuntua taas normaalilta ja kipu ajaessa on hävinnyt. Sain kuitenkin huilata hieman kesäkuun lopussa ennen Touria, kun pidin vapaan viikonlopun SM-kisojen aikaan. Tuo oli kuitenkin tänä vuonna pelkkää haaveilua, sillä Columbia osoitti vielä viimeisenä päivänä olevansa kiistatta yksi vahvimmista joukkueista tällä hetkellä. Toivotaan, että saan kotimaasta lisävoimia elokuun loppupuolella Hollannissa ja Belgiassa ajettavaan Eneco Touriin ja syyskuun klassikoihin. 14 Fillari " KUVA: LOTHAR KUTSCHERA Ensimmäisen etapin jälkeen en saanut riisuttua edes kenkiä omin avuin. www.fillari-lehti.fi. Tämä oli hyvä ratkaisu, sillä pääsin aloittamaan Tourin hyvin valmistautuneena, mutta myös riittävästi levänneenä. Tourin jälkeen jäin Pariisiin hoidattamaan selkääni ja ihmettelemään tilannetta, sillä kolmen viikon aikana se ei ainakaan parempaan suuntaan mennyt. Vaikka fiilis oli korkealla, mieltä painoi ensimmäisellä maantie-etapilla vaivaamaan alkanut selkä. Mutta kun pääsin etapin jälkeen hotellille, jouduin miettimään, että miten pääsen pyörän päälle seuraavana aamuna, saati sitten kolmen viikon päästä, jos ensimmäisen etapin jälkeen en edes saa riisuttua kenkiäni omin avuin. Tämä jätti auttamatta jälkensä ajoo- V ni, enkä ollut omalla tasollani kun saavuimme ensimmäisille vuoristoetapeille. Samaa voi sanoa itsestänikin. Magneettikuvista löytyi lievä välilevyn "siirtymä" juuri vuonna 2005 leikatusta kohdasta. Sain ensimmäiseltä maantie-etapilta kerättyä mäkipisteitä sen verran, että pidin pallopaitaa Barcelonaan asti. Monacoon oli, ihme kyllä, saatu järjestettyä mielenkiintoinen reitti prologille. Kesäkuun aikana en juuri ehtinyt kotona olemaan, sillä vuoristoleirit ja Sveitsin ympäriajo veivät kaiken ajan. Toivotaan, että pystyn jatkamaan suunniteltua ohjelmaa syksyllä, sillä sen verran nälkää Tourilta jäi! Ennen seuraavia kisoja ehdin käydä Suomessa ihmettelemässä loppukesää. Lähimpänä etappivoittoa kävi Sandy, mutta valitettavasti hän joutui taas tyytymään pariin kakkostilaan hienojen ajojen jälkeen. Pääjoukon - kuulumisia Jussi Veikkanen Loppukausi lähenee iimeiset pari kuukautta fillarisirkus on mennyt eteenpäin täyttä höyryä. Tourin aluspäivät kuluivat nopeasti. Omalta osaltani kisa pyörähti käyntiin hyvin. Kävimme edeltävänä tiistaina ajamassa joukkueaika-ajoreitin pariin kertaan läpi porukalla, ja sen jälkeen siirryimme suoraan Monacoon odottelemaan lauantain prologia. Vaikka etappi on ollut yleensä kirimiesten juhlaa, oli kärjessä ajaessani mielessäni Vinokourovin voitto muutama vuosi sitten juuri irtioton jälkeen... Christophe piti ennakkotavoitteen mukaisesti paikkansa kymmenen joukossa, ja lähdimme viimeiselle etapille Pariisiin hyvillä mielin. Jouduin jäämään vielä ylimääräiseksi päiväksi Pariisiin, jotta sain tarvittavat hoidot tehtyä. Tämän vanhan välilevyvaivan piti olla menneen talven lumia, sillä se ei ollut vaivannut useampaan vuoteen. Ehkä tästä taas oppi, että tylsiä syksyn ja talven salitreenejä ei kannata jättää väliin, jotta selkä pysyy kunnossa. Itse pääsin vielä viimeisenä päivänä hatkaan Champs-Elyseés´llä. Lähtö ja maali olivat satamassa suunnilleen samoilla paikoilla kun F1-kisassa, mutta reitti kävi hakemassa pari kunnon nousua Beausoleilin takaa ja sitten laskettelimme takaisin satamaan. Ensimmäinen kisapäivä antoi suuntaa tulevalle: ihmismäärää, joka Touria seuraa kolmen viikon aikana, on vaikea käsittää ennen kuin sen kokee paikan päällä! Tourin ensimmäiset etapit seurailivat Välimeren rantaa välillä hieman sisämaahan koukaten Barcelonaan asti. Tallin lääkäri rauhoitteli mieltäni ja sanoi, että tilanne ei ole lähellekään niin vakava kuin muutama vuosi sitten
Aikaisemmin on tullut täystuho pienemmissä kaatumisissa. Reissun piti kestää melkein kolme kuukautta, mutta se ei kestänyt edes kahta viikkoa, kun piti ryhtyä hankkimaan matkalippuja kotia kohti. Olen kuitenkin päättänyt, että aion tehdä kaikkeni, jotta voisin ajaa vielä MM-kisat ja kauden päätöskisan. Solisluu on mennyt tosi siististi eikä paranemisen pitäisi viedä kovin pitkään. Tahto on kyllä kova, mutta joskus se ei riitä, jos kroppa ei ole kunnossa. KUVA: JONI LUOMANEN www.fillari-lehti.fi " Fillari 15. Nyt olen siis taas Suomessa, tällä kertaa solisluu murtuneena ja pieni murtuma lantiossa. Steve Peat käytti tätä hoitoa jo vuonna 2004 ja saman miehen palveluita ovat käyttäneet Rachel ja Dan Atherton, jotka ovat myös parantuneet kesken kauden solisluuvammasta todella nopeasti. Tilanne ei todellakaan ole niin paha miltä se kuulostaa. Englannissa on luihin erikoistunut "poppamies" joka hoitaa murtumia laserilla. Muistan kun Steve Peat mursi solisluunsa neljä viikkoa ennen MM-kisoja vuonna 2004 ja ajoi ne, vaikka vamma oli tuore. Kaikki näytti taas pitkästä aika hyvältä. Tai sitten kulkea puupalikka taskussa ja aina kun avaa suunsa, ottaa palikasta kiinni, ettei paha karma piinaisi. Dee Hoo - kuulumisia Matti Lehikoinen Taas kerran V Paranemisen pitäisi viedä kolmesta viiteen viikkoa. iimeksi kun kirjoitin, oli pyörä taas alkanut kulkea ja suunta oli nousujohteinen. Moni huippu on kääntynyt hänen puoleensa, mutta en tiedä onko käsittely huuhaata. Kun edellisissä vammoissani paranemiseen on mennyt kolmesta viiteen kuukautta, tämä tuntuu pieneltä naarmulta niihin verrattuna. Nyt minun täytyy pitää kuntoa yllä kuntopyörällä ja jumpata käsiä sen minkä pystyn, ja toivoa että pääsen viivalle MM-kisoissa. En osaa asennoitua kisareissun peruuntumiseen, koska kivut ovat aika olemattomat. Lennolla jo mietin, että viikon päästä olen pyörän päällä, jos tämä näin vähän sattuu. En tiedä, mistä on oikein kysymys kun en tunnu pysyvän kuutta kuukautta pidempään pystyssä ja yhtenä palana. Tässä vaiheessa minulla on niin vähän aikaa miettiä eri vaihtoehtoja, että käännyn todennäköisesti saman poppamiehen puoleen ja menen hoidettavaksi Englantiin. Ainekset paljon pahempaan loukkaantumiseen olivat olemassa, mutta onneksi selvisin aika "helpolla". Todellisuus on jotain ihan muuta, koska kestää pari viikkoa ennen kuin murtumakohtaan kasvaa pieni kerros uutta luuta ja toiset kaksi viikkoa, ennen kuin uusi luu on kovettunut. On siinä ja siinä, paranenko kisoihin mennessä. Luulin selvinneeni kauden alkupuoliskolta, ja että kun siirrymme Kanadaan, tulokset paranisivat. Jos solisluuni ei olisi mennyt, olisin varmaan taistellut jalkani kanssa ja ihmetellyt, että onpa paha puujalka ja iso mustelma. Lääkäri halusi kuvata jalan, kun käveleminen oli niin vaikeaa sairaalassa ollessa. Ajoitus oli taas ehkä huonoin mah- dollinen, koska MM-kisat ovat ovella. No siis kolmesta viiteen viikkoa, mutta kaikki on niin suhteellista. Pieni halkeama sieltä sitten loppujen lopuksi löytyi. Toisin kävi. Nyt kaikki on kääntynyt päälaelleen, olen taas käsi paketissa ja loppukausi on vaakalaudalla. Pitäisi varmaan opetella ajamaan pyörällä paremmin, mutta kun opettelee, niin aina tuntuu sattuvan! Olisi ehkä parasta olla hiljaa, eikä sanoa sanaakaan siitä kuinka kaikki on mennyt hyvin ja suunta on parempaan päin
2010 UUTUUKSIA Specialized esitteli ensi vuoden mallinsa, tyypeissä Tarmac SL3 ja Roubaix JÄYKKÄÄ mutta kevyttä TEKSTI: MARKKU LIITIÄ KUVAT: CARSON BLUME JA MARKKU LIITIÄ Specializedin suunnitteluinsinööri Mark Cote esitteli ylpeänä aika-ajoohjusta Shiviä toimittajille. Spessun uudistuneet Tarmac ja Roubaix esiteltiin Kalliovuorten hulppeissa maisemissa. 16 Fillari www.fillari-lehti.fi
Testilenkeillä ei päässyt heti hengästymään, sillä lenkit alkoivat 13 kilometriä pitkällä alamäellä, jossa oli korkeuseroa liki 900 metriä. Suunnittelutiimiin kuuluvan Jon Swansonin mukaan merkin maantiemalliston huippurunko Tarmac on pistetty sataprosenttisesti uusiksi. Avainterminä nykyisten hiilikuiturunkojen suunnittelussa on jäykkyys suhteutettu- na rungon keveyteen. Uuden Tarmacin suunnittelussa on käytetty hyväksi ammattipyöräilijöiden asiantuntemusta. Yhtenä syynä tähän on uudentyyppisen hiilikuitumaton käyttö pyörän strategisissa kohdissa kuten keskiön ja emäputken ympäristössä. Specializedin pyörillähän ajavat Saxo Bank ja Quick Step, jotka molemmat olivat mukana Tourissa. Nimen perässä on ensi vuonna SL3 nykyisen SL2:n sijaan. Arvot ovat tämän vuoden Tarmaciin verrattuna parantuneet parinkymmenen prosentin verran. Maantiepyöristä otimme tyypit Tarmac SL3:sta ja Roubaix´sta. S pessun insinöörikaarti hehkui tyytyväisyyttään päästessään esittelemään uudistettua Tarmacia medialle. Tarmac SL3:n jäykkyys/paino-arvo on www.fillari-lehti.fi Fillari 17. Specialized oli valinnut vuoden 2010 malliensa esittelypaikaksi 2 400 metrin korkeudessa sijaitsevan Snowbirdin Utahissa Yhdysvalloissa
S-Works-mallista tosin löytyvät Dura-Acen tubeless-kiekot Spessun omilla renkailla. Alumiinia löytyy takahaarukan päistä. Tyypeissä olleessa S-Works Tarmac SL3:ssa oli osasarjana Shimanon DuraAcen sähköversio ja kiekkoina niin ikään Dura-Acet. Monien valmistajien hiilikuiturungoissaan suosimat muotoilulliset kikkailut puuttuvat sekä etu- että takahaarukasta. Emäputki on tavanomaista pidempi, jolloin ajoasento muuttuu hieman pystymmäksi ja tavalliselle Specialized... Spessun insinöörien mukaan parempi kuin esimerkiksi tämänvuotisessa Cervelo R3 SL:ssä tai Giant TCR Advanced SL ISP:ssä. Onttorakenteisina ne eivät paina hiilikuitua enempää, mutta ovat jäykemmät ja kestävämmät. Vaikka Utahin asfaltit olivat paikka paikoin hyvinkin kehnoja, ei jäykkä runko tehnyt pyörästä kovinkaan epämukavaa, joskaan mikään viikonloppukruisailijan pyörä tämä ei välttämättä ole. 2010 UUTUUKSIA pii perinteisen näköistä maantiepyörää etsivälle kuskille erinomaisesti. Tässä mielessä Tarmac so- Uudet S-Works-hiilikuitukammet painavat ainoastaan 597 grammaa. Tarmacin 56senttisen rungon painoksi ilmoitetaan vain 875 grammaa. 18 Fillari www.fillari-lehti.fi. Jäykkyyttä on vielä lisätty emäputken sisäpinnassa olevilla "kylkiluilla". Huippumallissa on myös Spessun huippukevyet hiilikuitukammet. Tarmacin rungon jäykkyyttä parantavat yhtä kappaletta olevat takahaarukan alaputket ja keskiö. Parempia arvoja kuittaavien kilpailijoiden lukuja ei mainosten vertailutaulukoissa yleensä näy. Tarmacin tyyppisillä pyörillä ajavat kuskit tosin harvemmin kaipaavat kompaktirattaita ainakaan Suomen teillä. Kun huimapäisemmät kollegat kellottivat varmasti yli 80 kilometrin huippunopeuksia käymättä sairaalan kautta, ei Tarmacilla varmasti joudu pyörän ajo-ominaisuuksien takia pulaan Suomenkaan alamäissä. Sekalaiseen lenkkikäyttöön sopii paremmin Specializedin Roubaix, jolla Tom Boonen voitti Paris-Roubaix-klassikon alkukesästä toistamiseen. Kompaktirattailla painosta putoaa vielä parikymmentä grammaa. Kulmiltaan Tarmac SL3 sopii kisakuskeille tai kisahenkisille kuntoilijoille. Tarmacin runko on moneen muuhun nykyrunkoon verrattuna hyvin sopusuhtainen. Kammet olivat Spessun omat hiilikuituiset S-Works SL:t, joiden paino normaalirattailla on ainoastaan 597 grammaa. Roubaix ei ole kokenut tulevalle mallivuodelle suuria uudistuksia. Vaakaputken slouppaus on hillitty eikä rungon vinoputki ole halkaisijaltaan aivan suurimmasta päästä. "Meidän pyörämme on tutkitusti parempi kuin kilpailijoiden mallit" -tyyppisiin puheisiin kannattaa toki aina suhtautua varauksella. Valitsemalla osat kevyim- mästä ja kalleimmasta päästä, rakentuu Tarmac SL3:sta parhaimmillaan alle kuusikiloinen pyörä. Tarmac SL3:ssa on käytetty nopeasti yleistyvää ratkaisua, jossa ohjainlaakerin alapään halkaisija on puolitoista tuumaa kun yläpään laakeri on normaali 1 1/8tuumainen. Gepsin mukaan testilenkin maksiminopeus oli karvan verran yli 74 kilometriä tunnissa. Roubaixin rungon kulmat ovat aavistuksen loivemmat ja akseliväli pidempi kuin kisamalli Tarmacissa. Ensi kauden Tarmacin 56-senttinen runko painaa valmistajan mukaan 845 grammaa, kun esimerkiksi Fillarin projektipyörän Storck Fascenario 0.7:n senttiä pienempi runko saa vaa´an näyttämään 879 grammaa. Ratkaisulla rungon etuosasta saadaan entistä tukevampi, semminkin kun Tarmacin emäputki on muutenkin massiivinen
Silmiinpistävin yksityiskohta Shivissä on erittäin massiivinen emäputken ympäristö, jos tässä tapauksessa voidaan ylipäänsä puhua emäputkesta. Sitä seuraavat Pro, Expert, Comp ja edullisimpana Elite. Ajettavana olleessa S-Works Roubaixissa oli osasarjana Sramin Red, josta ei ole pahaa sanottavaa. Pyörää saa myös kompakti- ja triplakammilla. Pyörän kiekot olivat hiilikuituiset ja merkiltään Rovalit. Toisin kuin Amirasta ja Rubysta, Dolcesta ei ole saatavana hiilikuiturunkoista versiota. Siinä on sama geometria kuin Rubyssa, joiden kummankin suurin runkokoko on 57 senttiä. Ei välttämättä kaikkein selkeintä, etenkin kun esimerkiksi Stumpjumperista on olemassa sekä täysjousto-, jäykkäperä- että 29versiot.q Roubaixin salaisuus on tärinää vaimentavissa Zertzinserteissä. Roubaix sopii Tom Boonenin ohella myös mukavuutta hakeville kuntoilijoille. www.fillari-lehti.fi Fillari 19 v v. Kyseessä on aivan uusi malli, jota ei tämän vuoden mallistosta löydy. Spessun insinöörit painottivatkin, että lähtötason pyörät ovat nyt huomattavasti parempia ja kevyempiä kuin muutama vuosi sitten. Takajarru taas sijaitsee haarukan alaputkien alla. Esimerkiksi tämänvuotista Roubaixia valmistetaan neljällä eri rungolla, jotka kaikki ovat hiilikuitua. Vaikka niitä voisi epäillä markkinointihypetykseksi, palat tosiaan toimivat - ainakin Roubaix on erittäin mukava pyörä ajaa. Pyörän prototyyppejä on testattu tuulitunnelissa 13 kertaa yhteensä sadan tunnin ajan. Roubaix onkin erittäin hyvä vaihtoehto ylipitkille lenkeille tai kuntoajoihin erityisesti karkeille ajoalustoille. Snowbirdissä oli myös nähtävillä maailman nopeimmaksi aika-ajopyöräksi mainostettu S-Works Shiv. Alaselkä ei kipeydy eivätkä kämmenet puudu. Valmistaja kutsuu niitä Zertz Inserteiksi. Budjettimalli maantiepyöräilyä harrastavilla naisille on nimeltään Dolce. Rubyssa on Roubaixin tapaan korkeahko emäputki, pitkä akseliväli sekä tärinää vaimentavat Zertz-insertit etuhaarukassa ja takahaarukan yläputkissa. Hienoin ja kallein on aina SWorks. Shiv tulee myyntiin ensi vuoden keväällä "rajoitettuna painoksena". Rungon etuosa on äärimmäisen jäykkä ja ilmanvastus jää samalla mahdollisimman vähäiseksi. Fillarin kolmosnumerossa olleessa yhdeksän maantiepyörän vertailutestissä tämänvuotinen, Shimanon satavitosilla varustettu Roubaix sijoittui jaetulle kolmannelle tilalle. Valmistajan pressimateriaalin kuvassa S-Works Roubaixiin on ruuvattu Shimanon Dura-Acen sähkötön versio. Siinä on sama geometria kuin Roubaixissa, mutta Secteur on alumiinirunkoinen. Roubaixin etuhaarukassa ja takahaarukan yläputkissa on omintakeisen näköiset tärinänvaimennuspalat. Maastopuolella saman mallinimen omaava runko saattaa vaihtua hiilikuituisesta alumiiniseksi siirryttäessä vaikkapa Prosta Expertiin. Runkokokoja riittää 56-senttiseen asti. Halvempaan päin mennessä osasarja tietysti muuttuu. Specialized on yksi niistä valmistajista, jotka panostavat myös naisille tarkoitettuihin malleihin. Kalliimman pään Secteureissa on hiilikuituinen haarukka ja takahaarukan yläputket. kuntoilijalle sopivammaksi. Fabian Cancellara ehti jo voittaa protopyörällä Sveitsin ympäriajon aika-ajon. Spessulla on 23 erilaista naisten käyttöön suunnattua mallia. Pyörässä on samanlaiset tärinää vaimentavat Zertz-insertit kuin Roubaixissa. Secteurin 56-senttinen runko painaa 1 300 grammaa. Lähtötason maantiepyöräksi Specialized esittelee ensi kaudelle aivan uuden mallin, Secteurin. Etujarru on kiinnitetty aerodynamiikan ja jäykkyyden maksimoimiseksi pyörän ohjainkannattimeen eikä haarukkaan. Naisten maantiemallien lippulaiva on Amira, joka vastaa miesten Tarmacia. Toisaalta esimerkiksi Stumpjumper Prota on saatavana sekä hiilikuitu- että alumiinirunkoisena. Campagnolon osilla varustettuja Spessuja lienee kuitenkin turha odotella, jollei sitten osta pelkkää runkoa ja siihen osasarjaa erikseen. Kyseessä on alun perin ranskalainen kiekkomerkki, jonka Specialized otti siipiensä suojaan vuonna 2005. Hintaa Spes- sun kaverit eivät suostuneet paljastamaan, mutta valmistusmäärä tulee olemaan korkeintaan muutamia satoja. Specializedin kustakin maantiepyörästä - aika-ajotykki Shiviä lukuun ottamatta - on saatavana enimmillään viittä eri alamallia. Tämä koskee toki maantiepyöriä merkistä riippumatta. Niiden geometria sekä muun muassa ohjaustanko ja satula ovat naisten anatomialle mitoitettuja. Tarkemmat osavalinnat selviävät viimeistään sitten kun 2010-mallisia pyöriä alkaa tulla myyntiin. Mukavuuspainotteisempi naisten malli on Ruby, joka vastaa miesten Roubaixia. Triathlonisteille ja niille, jotka eivät ole valmiit myymään autoaan saadakseen kokoon Shiviin tarvittavat rahat, on tarjolla edelleen Spessun Transition-aika-ajopyörä. Niin tekee yleensä myös runko, vaikka mallinimi säilyy samana
Specializedin ikiajat tuotannossa ollut Stumpjumper kokee muodonmuutoksen. Muut maastoon ja alamäkeen tarkoitetut mallit ovat kokeneet hellävaraisemman uudistuksen, samoin naisille suunnatut Myka-, Era- ja Safire-mallit. Toinen Spessun tulevan mallivuoden suurista uudistuksista on 29-malliston lanseeraus. Foxin kanssa yhteistyössä suunniteltua iskaria on myös kehitetty entistä paremmaksi tiiviin Enduron runkoa on muokattu ja se on saanut ketjunohjurin sekä pikasäätöisen satulatolpan. Enduron takaiskari on sijoitettu uuteen paikkaan. 20 Fillari www.fillari-lehti.fi. Uudet isopyöräiset perustuvat jäykkäperäiseen Stumpjumperiin sekä molemmista päistä joustaviin Epiciin ja Stumpjumperiin. Stumpjumper FSR:n runko on piirretty uusiksi niin, että takaiskari on nyt takahaarukan yläputkien kanssa samassa linjassa vaakaputken alle sijoitettuna. 2010 UUTUUKSIA Specialized... Maastopuolella Spessu pisti sotaratsut uusiksi ja rynnistää 29-markkinoille S pecializedin insinöörit ovat tehneet pitkää työpäivää ja uudistaneet merkin maastopuolen syömähampaita Stumpjumperia ja Enduroa kovalla kädellä. Nimikkeen SWorks alla myytävät huippumallit ovat saaneet uudet, entistä jäykemmät hiilikuiturungot ja myös pyörien jousitusta on viilattu
Lukituksen voimakkuutta säädetään sinisestä napista. www.fillari-lehti.fi Fillari 21. Hiilikuiturunkoinen S-Works Stumpjumper FSR painaa valmistajan ilmoituksen mukaan 22,4 paunaa eli karvan alle 10,2 kiloa. Future Shock -haarukka painaa 1,6 kiloa ja niin ikään merkin omat Fact-hiilarikammet vain 684 grammaa. Tasaisella alustalla molempien päiden jousitus jäykkenee, muttei kuitenkaan mene täysin lukkoon. Ensi vuoden Stumpjumperin runko on vanhaa mallia matalampi, mikä tietysti helpottaa kuskin voimistelua pyörän päällä kinkkisissä paikoissa. Lukema on liki sata grammaa vähemmän kuin Shimanon XTR-kammilla. Ohjainlaakerin alapää on 1,5-tuumainen yhä yleistyvän suuntauksen mukaisesti. Rungon madaltumisesta huolimatta satulatolpalla on nyt aikaisempaa enemmän säätövaraa. Stumpjumperin takaiskariinhan kuuluu vain Spessuissa käytettävä lukitusta säätelevä brain-lisäosa takajarrun vieressä. Endurossa on 22/36-rattaiset kammet ketjunohjurilla. testaamisen tuloksena. Rungon muodonmuutos antaa ajajalle lisätilaa ja samalla satulatolpan säätövara kasvaa. Kyseinen keula löytyy SWorks- ja Pro-mallisista Stumpjumpereista. Lukemaan päästään paitsi kevyellä rungolla, myös huippukevyillä osilla. Muutokset ovat samantyyppisiä kuin Enduron pikku- Rungoltaan madaltuneessa Stumpjumperissa on ensi vuonna Spessun oma keula, jonka joustoa on kasvatettu 140 milliin. Protopyörän keulana on Fox. Stumpjumperin "ajatteleva" takaiskari on Spessun ja Foxin yhteistyön tulosta . Rungon etuosaan on ilmaantunut lisäpalikka, johon vaakasuuntaan käännetty takaiskari kiinnittyy. Tangossa olevalla vivulla säädetään satulan korkeutta. Brain-lisäsäiliö säätelee jousituksen toimintaa maaston vaihtelujen mukaan. Foxin valmistaman Brainiskarin paluu kertoo että valmistajien välinen erimielisyys "patentin" oikeuksista on sovittu. Testipyörissä näkyi Sramin uuden XX-sarjan osia. Brain-teknologiaa löytyy myös Spessun omasta, 115-140 milliä joustavasta Future Shock -keulasta, joka takaiskarin tapaan osaa säätää itseään maastotyypin mukaan. Spessun uuden S-Works Enduro SL:n hiilikuiturungossa on nyt kolmio poikineen. Näin rungon yläosaan muodostuu X-kirjain, jota vielä korostetaan maalauksella
Keulana on RockShoxin 90 milliä joustava Reba hiilikuituversiona. Specialized lanseeraa ensi vuodelle 29-malliston, joka perustuu Epic FXR:ään, Stumpjumper FSR:ään sekä jäykkäperäi- Specialized... Uuden Stumpjumperin hiilariversion runko on luokkansa kevyimpiä. seen Stumpjumperiin. Ketjun paikoillaan pysymisen varmistaa Gamutin ohjuri. Runko on myös keventynyt, joten hipo-osilla varustetun S-Works Enduron väitetään painavan noin 12,6 kiloa. Spessun tallikuski Todd Wells otti kyseisel- lä pyörällä kultaa Sea Otterissa heti tuoreeltaan. Satulan korkeutta voi säätää ohjaustangossa sijaitsevasta namikasta kolmeen eri tasoon: täyteen korkeuteen, 35 milliä tätä alemmaksi ja hurjimmille alamäkiosuuksille 100 milliä normaalikorkeutta alemmaksi. Tarkemmat tiedot uutuusiskarista kerrotaan toisaalla lehdessämme olevassa jutussa. Aikaisemminhan Spessu ei juuri ole 29-puolella kunnostautunut, vaikka esimerkiksi nykyisestä Rockhopperista on olemassa myös isopyöräinen versio. Sen runko painaa ainoastaan 1 150 grammaa. Joustoa Enduron perässä on kuusi tuumaa. Enduro SL:n jousituksesta huolehtii peräpäässä Foxin erityisesti Spessua varten tuunattu RP23BV-iskari. Keulana Endurossa on Spessun oma Future Shock E160TA. Keula painaa 1 855 grammaa, siinä on 34-milliset liukuputket ja se on varustettu 20-millisellä Maxle-akselilla. Uuden hiilikuiturungon luvataan olevan 20 prosenttia jäykempi suhteessa painoon verrattuna tämän vuoden malliin. Erikoisuutena keulassa on Spike Valveksi nimetty venttiili, joka avautuu kaikkein pahimmissa iskuissa ja päästää öljyn keulan sisällä virtaamaan vapaammin. 2010 UUTUUKSIA veljessä Stumpjumperissa. Stumpjumperin ja Epicin 29-versioissa on nykymuodin mukainen ohjainlaakeri, jonka ylälaakeri on normaali 1 1/8-tuumainen, mutta alhaalta löytyy 1,5-tuumainen laakeri.q Spessu väittää oman 684-grammaisen kampisatsinsa olevan lähes sata grammaa Shimanon XTR:ää kevyemmän. Sekä kuvan Stumpjumperin (kuvassa) että Enduron rungot on muotoiltu entistä matalammiksi. 22 Fillari www.fillari-lehti.fi. BV mallinimen lopussa tarkoittaa Boost Valvea, iskarin toimintaa parantavaa lisäventtiiliä, joka löytyy 2010-mallivuoden RP23:sista. 29-malliston lippulaivana voitaneen pitää kisakäyttöön suunniteltua hiilikuiturunkoista S-Works Stumpjumper -jäykkäperää. Stumpjumper 29:stä on saatavana myös hiilarikuituinen sinkularunkosetti, jonka tuotantomäärä on rajattu pieneksi. Kuten nimestä voi päätellä, keulan maksimijousto on 160 milliä, joskin jouston voi säätää myös 135milliseksi. Periaatteessa näppärä systeemi, joskaan ei ehkä kaikkein välttämättömin Suomen oloissa. S-Works Enduron kammet ovat Shimanon XT:t kahdella eturattaalla (22/36)
Entisenä ammattipyöräilijänä ja Tourin voittajana hän tiesi mielestään kaiken tarpeellisen, oli hyvin skeptinen eikä luottanut meidän asiantuntemukseemme ollenkaan, Andy Pruitt muistelee. Tilanne kulminoitui Fränk Schleckin ajoasennon säätöön. Asento on erittäin epämu- www.fillari-lehti.fi Fillari 23. - Nykyisen Saxo Bankin tallipomo Bjarne Riis oli aluksi aivan älyttömän hankala asiakas. Päällysteet ovat paikoin erittäin kehnossa kunnossa. J os tykkäät maantielenkilläsi loivasti kumpuilevista peltomaisemista, ei Salt Lake Cityn ympäristö ehkä ole sinua varten. Jos taas suuntaa lähiseudun vuorille, on luvassa parhaimmil- laan yli 30 kilometrin ylämäkiä ja 1 300 metrin korkeuseroja. Polje kanjoni päivässä Utahissa riittää mäkiä Salt Lake Cityn ympäristössä riittää alppimaisia mäkiä. Kun lämpötila Utahin tasangoilla kipuaa heinäkuussa usein lähelle 40 astetta, kasvaa nousujen rasittavuusaste kummasti. Kun veri ei kierrä siellä T Tohtorit Roger Minkow (vas.) ja Andy Pruitt helpottavat pyöräilijöiden elämää. ohtorit Roger Minkow ja Andy Pruitt ovat tiedemiehiä, jotka ovat erikoistuneet pyöräilijöiden anatomiaan, ergonomiaan ja siihen, miten ajamisesta voisi tehdä mahdollisimman tuskatonta. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi Body Geometry -satuloissa ja pyöräilykengissä - tai sellaisten kuskien kuin Fabian Cancellaran tai Fränk Schleckin aika-ajoasennossa. Jos aloittaa kipuamisen kanjonin suulta reilun 1 600 metrin korkeudelta merenpinnasta, on matkaa tien yläpäässä olevaan Altaan 15,3 kilometriä ja nousumetrejä kertyy rapeat 1 020. Utahin pääkaupunkia ympäröivä tasanko on kuivaa ja kesäisin siellä on todella kuuma. Alun perin asennon on säätänyt Riis niin, että pyörän tanko on todella alhaalla. Little Cottonwood Canyon, jonka yläpäässä sijaitsevassa Snowbirdissä Specializedin ensi vuoden malliston esittely järjestettiin, on yksi Utahin maineikkaimpia nousuja
Pitkän linjan pyöräilytoimittajatkin menivät va- kaviksi, kun tohtorin videolla verenkierron määrää kuvaava arvo tippui muutamassa minuutissa 80:stä kolmeen perinteisellä satulalla istuttaessa. Nebolle johtava tie, joka alkaa Paysonista 1 500 metrin korkeudesta. kerran. Sillä on mittaa 24 kilometriä. Pruittin oppeja käytettiin hyväksi myös vuoden 2006 Tourin normaaleilla etapeilla, joista Fränk Schleck voitti legendaarisen Alpe d´Huezin huipulle päättyneen 15. Kun ottaa huomioon, että vuorella on suosittu matkailu- ja laskettelukeskus, on sinne johtava tie kummallisen huonokuntoinen. Yli 70 kilometrin tuntivauhdit eivät kukkulavyöhykkeellä ole alamäissä mitenkään harvinaisia ja onnistuvat ilman sen kummempaa vauhdinottoa. Kova nousu löytyy myös Little Cottonwood Canyonin naapurikanjonista Big Cottonwood Canyonista. Piellä tehtyjen paikkausten ja viemärinkansien kanssa kannattaa pitää varansa. Jens Voigt -tyyppinen nurinmeno kovassa vauhdissa katkaisisi pyöräilyloman kertalaakista. Little Cottonwood Canyonissa järjestetään joka kesä perinteinen The Snowbird Hill Climb -kisa, tässä elokuussa jo 32. sen hotellin päädyssä on esimerkiksi alhaalta katolle asti ulottuva kiipeilyseinä. Päällysteessä on etenkin nousun yläpäässä osuuksia, jossa on tiheään sekä poikittaisia että pitkittäisiä uria ja jokunen teräväreunainen reikäkin. Pruittin kollegalla Roger Minkowilla on ollut keskeinen rooli Specializedin satuloita muotoiltaessa. Specializedin kenkiin on saatavana kolmentyyppisiä pohjallisia riippuen ajajan jalan mallista. Näin verenkierto ehtii elpyä ainakin osittain ennen seuraavaa istumasessiota. Jos ei halua vaihtaa rakasta satulaansa uuteen, auttaa ensi hätään se, että ajaa mäet mahdollisimman usein putkelta. Ennätystä pitää hallussaan Levi Leipheimer ajalla 43,06. Little Cottonwood Canyonin huipulle johtava tie ei ole alppityyppinen serpentiini, vaan sarja lyhyitä tai hieman pidempiä Pisin nousu Salt Lake Cityn liepeillä lienee Mt. Autoilijat suhtautuvat pyöräilijöihin - ja toisiinsa - Yhdysvalloissa tyystin toisella tavalla kuin Suomessa. Jos Minkowin näyttämiin videoihin on uskominen, tavallinen satula pahimmillaan katkaisee alapään verenkierron kokonaan. Kymmenkerroksi- kava ja testipyörää trainerin päällä polkeva Schleck katsoo Pruittia anovasti kasvoillaan sanaton pyyntö: "Help me!" - No, kokeillaan nyt sitten, Riis myöntyy. Ylöspäin ajettaessa heikosta tienpinnasta ei ole kummempaa haittaa, mutta tultaessa maantiepyörällä mäkeä alas reiät aiheuttavat kauhun väristyksiä. Keskari ei heilu eikä jenkkiavolavan kuski vedä hernettä nenäänsä, vaikka porukkalenkillä olevat pyöräilijät täyttäisivät liikennevaloissa koko kaistan. Spessun "halkaistut" satulathan pyrkivät minimoimaan verenkierron häiriöt pitkillä lenkeillä. Jalkaterän asentoa voidaan pohjallisten lisäksi vielä hienosäätää erillisillä shimmipaloilla. 2010 UUTUUKSIA Specialized... suoria ja niiden välisiä korkeintaan ysikymppisiä mutkia. Kenkäpuolella Minkowin opit painottuvat erityisesti sisäpohjalliseen. etapin. Snowbird on puhdas matkailukeskus hotelleineen, hiihtohisseineen ja monenlaisine aktiviteetteineen. Mäkeä syöksyisi mieluummin maastopyörällä, joka ei ole rupuisesta asfaltista moksiskaan. Onhan Roger Minkow suunnitellut jopa Boeing 767 -jumbojetin kuskin tuolin.q - Markku Liitiä - 24 Fillari www.fillari-lehti.fi. Nousulla on mittaa muhkeat 35 kilometriä ja nousumetrejä kertyy yli 1 300. Kisassa ei ajeta aivan tien päähän asti, mutta korkeusero noin 13 kilometrin reitillä on kuitenkin 810 metriä. Elokuussa järjestettävä kuusipäiväinen Tour of Utah -etappiajo kävi - tai itse asiassa käy juuri lehtemme ilmestymisen aikaan - sekin tänä vuonna Little Cottonwood Canyonissa. Kun Salt Lake Cityn kanjoninousut tyypillisesti päättyvät noin 2,5 kilometrin korkeuteen merenpinnasta, vie ajajan voimia tiukan ylämäen ja kuumuuden ohella myös oheneva ilma. Tohtori Pruitt ruuvaa asentoa pystymmäksi. Spessun satulaa käyttävän vertailukuskin lukema tipahti myös, mutta sentään vain 50:een. Korkeuseroja riittää, mutta mäet ovat siitä huolimatta inhimillisiä, joskin aina välillä eteen tulee jyrkkiä parinkin kilometrin mittaisia nousuja. Koko seutu sijaitsee korkealla, sillä itse Salt Lake Citykin on noin 1 300 metrin korkeudessa merenpinnasta niin tasangolla kuin onkin.q - Markku Liitiä - Tähän uraan ei ole kiva rysäyttää maantiepyörällä 80 kilometrin tuntivauhtia. Kanjoneissa ilma toki viilenee mitä ylemmäs noustaan, mutta kesäaikaan ei Utahin vuorillakaan tule kylmä. Schleckin ajaminen helpottuu, ja samalla nopeus kasvaa kun aika-ajokypärä asettuu paremmin selän jatkoksi. Salt Lake Cityn tasangon ja lähivuorten välillä on melko tiheään asutettu kukkulavyöhyke, jonka tiet ja leveät kadut ovat pyöräilyyn omiaan. Osa tohtorikaksikon puheista menee kenties mainoshypetuksen piikkiin, mutta on niissä varmasti asiaakin. Minkow on kehitellyt systeemin, jolla kuskin munaskuiden verenkiertoa voidaan mitata. Pointti on siinä, että pyöräilyssä jalkaterän on tohtorin mukaan oltava erilaisessa kulmassa kuin juostessa tai kävellessä. 99 mailin mittainen nelosetappi huipentuu Snowbirdiin päättyvään nousuun. Tällä on pidemmän päälle haitallisia vaikutuksia etenkin miespuolisille pyöräilyn harrastajille
Sen ansiosta ilma saadaan pysymään öljytilan ulkopuolella eikä öljy vaahtoudu. Oikean putken yläpäästä löytyy lukitus- Foxin alamäkihaarukoista tuttu suljettu FIT-vaimennus on löytänyt tiensä myös kevyemmän pään malleihin. Siksi myös lukituksen voimakkuuden ja paluuvaimennuksen säätönupit ovat vaihtaneet keskenään paikkaa. www.fillari-lehti.fi Fillari 25. Ulkoisesti FIT-mallit poikkeavat muista Foxeista pikasäätöjen namikoiden osalta, sillä nyt paluuvaimennuksen punainen nuppi on oikean putken alajalassa. Kaikissa 32 millin liukuputkilla varustetuissa paremman pään keuloissa on nyt saman tyylinen FIT-öljypatruunalla toteutettu vaimennus kuin 40-millisessä DH-keulassa. FILLARI-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN 32 -malliston FIT (Fox Isolated Technology) perustuu samaan tekniikkaan kuin merkin DHkeuloista tuttu öljypatruuna. Koeajossa Fox 32 Float 150 FIT RLC -joustohaarukka ja Float RP23 Boost Valve -takaiskari Foxilta uutta tekniikkaa ja herkempää toimintaa Fox on uusinut Float RP -takaiskareiden Pro Pedal -systeemin kokonaan. Myös öljyn määrää voidaan vähentää ja säästää näin painoa
Kaikista kevyistä F-sarjan keuloista on tarjolla kolme eri joustomatkaa: 80, 100 ja 120 milliä. Edellä kerrotut yksityiskohdat liittyvät tarvikkeena myytäviin keuloihin, joita löytyy tietysti myös ensiasennettuina useista pyörämerkeistä ja -malleista. Joustoliikkeen aikana kuuluva keulan suhina, tai miksi ääntä nyt haluaakaan kutsua, on saatu melkein kuulumattomiin. Kokeiltavana olleen 32 Float 150 FIT RLC:n lisäksi tuoteperheeseen kuuluvat 150/130/110 millin pikasäädettävällä joustolla varustettu Talas FIT RLC, 140 milliä joustava kierrejousellinen Vanilla FIT RLC sekä XC-käyttöön tarkoitetut F FIT RLC, ohjaustangosta lukittava F FIT Remote ja F29 FIT RLC. Ulkonäköhän on pyörän tuunauksessa melkein yhtä tärkeää kuin tekninen toiminta. Kun lukituksen voimakkuus - tai lukituksen ohitus, miten sitä haluaakaan kutsua - on puolessa välissä, toimii jousto vielä kohtuullisen mukavasti isoissa iskuissa, mutta putkelta runtatessa ja tiellä tai hyvillä poluilla ajettaessa keula ei keinu Ulkoisesti takaiskarit ovat samanlaisia kuin ennen, mutta teksti boostvalve kertoo, että sisällä on jotain uutta. 26 Fillari www.fillari-lehti.fi. Pienen säätelyn jälkeen oli aika suunnata maastoon. Lisäksi Fox valmistaa kymmeniä erilaisia malleja suoraan pyörätehtaille myytäviksi, ja ne on tarkoitettu vain ensiasennukseen. Nämä niin sanotut OEM-mallit poikkeavat esimerkiksi värityksen, säätöjen ja joustomatkan osalta tarvikeversioista. Keula reagoi myös herkästi säätöihin, joten jokainen ajaja saa toiminnan haluamakseen, kunhan tietää mitä tekee. Valmistajan ilmoitus ja todellisuus kohtaavat siis harvinaisen hyvin toisensa. Ensimmäisenä huomio kiinnittyy asiaan, jota ei huomaa, jos ei ole ajanut vanhemmilla avoimella öljykylvyllä vaimennetuilla Foxeilla. Uusi 100 milliä joustava F FIT RLC painaa perinteisillä pikalinkkuakselin kiinnikkeillä esitteen mukaan vain 1 430 grammaa, joten tässä ollaan samoissa lukemissa kevyimmän RockShox SIDin kanssa. Ilmanpainetta pudotimme melko reilusti Foxin suosittelemasta lukemasta. Toinen on perinteinen 1 1/8-tuumainen, toinen alapäästä 1.5- ja yläpäästä 1 1/8-tuumainen. Linnun laulu ja mahdolliset pyörästä tulevat ärsyttävät sivuäänet kuuluvat siis aiempaa selvemmin. Me päädyimme ajamaan hitaan puolen sisäänpäinvaimennus kokonaan auki, paluuvaimennus viisi naksua kiinni ja lukituksen voimakkuus noin puolessa välissä. Kaikki 32 FIT -sarjan keulat taas ovat saatavina joko perinteisellä ohuella pikalinkkuakselilla tai Foxin innolla markkinoimalla 15-millisellä läpiakselilla. Oikein säädettyinä Foxit ovat olleet aina pintaherkkiä ja uutuus tuntuu tältä osin jopa entistä paremmalta. Fox ilmoittaa Float 150 RLC:n painoksi 1 760 grammaa ja me punnitsimme testissä olleen keulan painoksi 21senttisellä kaulaputkella 1 750 grammaa. Jarrun korvakkeet ovat kaikissa 32-mallin Foxeissa takaaladattavaa Post Mount -tyyliä, joten Formulan jarrusatula istuu paikalleen ilman ylimääräisiä sovitteita. Asensimme testikeulan Ibis Mojon nokalle, missä keulan valkoinen väri sopi hyvin yhteen mustan hiilikuidun kanssa. Ja jotta homma ei menisi liian yksinkertaiseksi, on Floatiin ja Vanillaan tyrkyllä kaksi erilaista emäputkea. Näillä eväillä keula poimi pienetkin esteet kuin itsestään, eikä silti pohjannut. Patruunatyyppisen vaimennuksen lisäksi F-sarjan paino on keventynyt onttojen kruunujen ansiosta. Uusi "epäsuhtainen" emäputki on tehty runkoihin, joissa on alapäässä iso laakeri lisäämässä tukevuutta, mitään sovitetta ei siis tarvita. Vasta sitten alkoi löytyä kaikki tarjolla oleva joustovara. 2010 UUTUUKSIA Fox... vipu, hitaan liikkeen sisäänvaimennuksen säätö ja lukituksen voimakkuuden säätö
Uutuuden ainoa huono puoli on suljettu öljypatruuna, jonka huolto ja öljynvaihto pitää teettää Foxin valtuuttamassa korjaamossa. Heille sopiikin paremmin Float RPL, jossa on oikea lukitus ilman Boost Valvea. Sisällä on tosiaankin aivan samanlainen pikkuriikkinen sylinteri-mäntäyhdistelmä kuin SPV:ssä. Erikoista on se, että Pro Pedal -asentoa ei maastossa erota kovinkaan helposti täysin aktiivisesta iskarista, mutta silti perä keinuu merkittävästi vähemmän. Moni Mojon omistaja on teettänyt Foxeihin uudet säädöt, joilla on lähinnä haettu parempaa alkuherkkyyttä. Mojossa olevaan vakioon 08-mallin Foxiin verrattuna ero on valtava. Siksi iskarin kyljessä lukee millä paineella se on kasattu. Kyseessä on nerokas ja samalla yksinkertainen systeemi, jonka idea on keksitty jo kymmeniä vuosia sitten. www.fillari-lehti.fi Fillari 27. Olisikohan muuten polkufillarointi hyvä suomennos. Päämännän taakse joustoliikkeestä syntyvä alipaine avaa Boost Valven ja päästää öljyn virtaamaan vapaammin. Float RP23- ja RP2-iskareissa Boost Valve on kaasutilassa ja typpi on paineistettu tehtaalla, eikä sitä voi itse säätää. Paluuvaimennus pidetään yleensä aina samassa asennossa ja sen ruuvaaminen ajon aikana ei ole tarpeen. Kyseinen venttiili on ollut jo merkin DH-iskarissa, mutta mielenkiintoista on se, että Fox ei missään esitteessä tai lehdistömateriaalissa kerro mistä on tarkalleen kyse. Sen ansiosta Fox on voinut säätää iskarin alkuosaltaan selvästi aiempaa alkuherkemmäksi ja se pätee jopa Pro Pedal -asennossa. Siis melko samoja lukemia kuin esimerkiksi crossipyörissä. Fiftarissa ja Manitoussa käytetään "kaasutilassa" ilmaa, jonka painetta voi itse säätää. Entisestään parantuneen pintaherkkyyden lisäksi uudessa järjestyksessä olevat pikasäädöt ovat hyvä asia. Joissakin pyörämalleissa käytetään juuri niihin speksattuja iskareita ja myös kaasun paine voi olla erilainen. Takaiskarin testaamiseen käytimme samaa testipenkkiä kuin keulaankin eli Ibiksen Mojoa. Aivan kuin ajaisi eri pyörällä ja silti takapää ei keinu yhtään aiempaa enemmän. Lukituksen voimakkuutta sen sijaan voi olla tarpeen ruuvata myös ajossa ja se onnistuu nyt helposti. Vaikka joustoa on peräti 150 milliä, ei nokka notku yhtään ja siitä suurin kiitos kuuluu 15-milliselle läpiakselille. Toinen koeajossa ollut Foxin uutuus on Float RP23 -takaiskari, joka on sekin laitettu sisuskaluiltaan melkein kokonaan uusiksi. Missään ei kerrota, miten iskari teknisesti toimii. Kyseisen Boost Valve tune -lukeman lisäksi ilmasäiliön kyljessä on myös kerrottu sisään- ja paluuvaimennuksen perusasetukset. Näin jokainen pystyy kotikonstein vaikuttamaan SPV:n avautumiskohtaan ja myös pohjaanlyönnin estoon. Vaikka takapää olikin O-renkaasta päätellen käynyt aivan pohjassa, esti Boost Valve "rauta-rautaa" vasten iskeytymisen. Foxin akseli on myös helppo käyttää, sillä etukiekon saa irti ja kiinni yhtä kätevästi kuin perinteisellä pikalinkulla. Takapuolituntumalla ei huomannut mitenkään, että koko joustomatka oli viimeistä milliä myöten käytössä. oikeastaan ollenkaan. Huhu kuitenkin kertoi, että iskarin sisällä on jotain samanlaista kuin Curnutissa, 5th Elementissä ja Manitoussa, eli SPV-venttiili (Stable Platform Valve). Fox on kuitenkin kehittänyt ideaa edelleen. Toisaalta öljynvaihtoväli ja huollon tarve ovat vähäisempiä suljetun ja ilmattoman rakenteen ansiosta. Siksi sen paikka alajalassa on perusteltu. Heti ensimmäiset pätkät maastossa todistavat oikeaksi Foxin hehkutuksen uuden Boost Valve -iskarin paremmasta toiminnasta. F- lehden protopajalla totuus selvisi muutamassa minuutissa, kun pistimme iskarin atomeiksi. Ulkoisesti keppi näyttää samalta kuin ennenkin, mutta kylkeen on ilmestynyt teksti Boost Valve. Laitoimme iskariin myös tarkoituksella liian vähän painetta ilmasäiliöön ja kokeilimme ryskätä alas dropeista ja vedimme täysillä päin kivikoita. Sama pätee useiden eri maiden lehtien artikkeleihin, joissa vain kerrotaan, mitä tuo maaginen Boost Valve tekee. Boost Valve aukeaa pehmeämmin, eikä tunnu pienenä "portaana", kuten vaikkapa Manitoussa. Meillä olleessa Floatissa paine oli 175 PSI:tä, joka vastaa noin 12 Baria. Eniten Pro Pedal tehostaa pyörittämistä tiellä putkelta ajettaessa, mutta nyt sitä voi käyttää myös vaihtelevassa maastossa, eikä pyörä tunnu enää joltakin täysjouston ja jaykkäperäisen risteytykseltä, kuten vanha Pro Pedal. Vasemmalla iskarin mäntä ja sen sisäänvaimennuspuolen osat purettuina. Teknisesti Boost Valve toimii samalla idealla kuin männän molemmin puolin olevat simmilevyt. Kisahenkisemmät XC- ja maraton-ajajat haluavat varmaankin rajummin "lukittuvan" Pro Pedalin. Float RP23- ja RP2-malleja on edelleen tarjolla myös ilman Boost Valvea ja sellaisia iskareita löytyy myös ensi vuonna ainakin valmiista pyöristä.q Pistimme uuden boostvalve-iskarin osiksi ja sisältä löytyi samanlainen venttiili kuin 5th Elementin SPV. Kämmenellä näkyy boostvalve purettuna. Jouston liikkuessa pohjaa kohti paine kasvaa ja venttiili sulkeutuu ja estää iskarin pohjaamisen. Sama pätee sisäänvaimennukseen, jos sen säätäminen tuntuu tarpeelliselta. Uusi herkempi Pro Pedal puhuttelee eniten niin sanottuja trailipyöräilijöitä
Kun jäykkäperäisen Reaction GTC:n hiilarirunko painaa 1 100 grammaa, sitä ei voi haukkua raskaaksi. Stereo-täysjoustosta tulee myyntiin hiilikuiturunkoinen versio, joka on 400 grammaa vanhaa alumiinista kevyempi. TEKSTI: JANNE LEHTI KUVAT: CUBE - RONNY KIAULEHN 28 Fillari www.fillari-lehti.fi. 2010 UUTUUKSIA Cube julkisti uutuutensa Itävallassa Kuutio hiilikuitua ei paljon paina Hiilikuidusta valmistetut rungot valtaavat alaa saksalaisen Cuben ensi vuoden mallistossa myös maastopuolella
Esittelypaikkana oli Itä- vallan puolella sijaitseva Zillertal. Cube on tehnyt useita vuosia yhteistyötä Zillertalin matkailutoimiston kanssa Hiilikuituisessa Stereossa käytetään 1,5 tuuman alalaakeria. Tulevalla kaudella siihen suoraan sopivia joustohaarukoita löytyy niin Foxilta kuin RockShoxiltakin. Freeride-uutuudessa takajarrun satulan kiinnike on post mount. Laakson tunnetuin paikka on tietysti hiihdosta tuttu Ramsau. Esittely pidettiin muutaman kilometrin päässä Ramsausta sijaitsevassa Mayrhofenin kylässä, jonka ympäristössä on useita kesälläkin toiminnassa olevia hissejä. Vuonna 2008 yrityksen henkilökunnan määrä oli jo 120 ja Cube merkkisiä pyöriä valmistettiin vuodessa 150 000 kappaletta, joka on huomattava määrä minkä maalaisessa pyörätehtaassa tahansa. Cuben merkittävä uutuus on täysin uusi freeride-pyörä, jolla ei ole vielä edes nimeä. M arcus Pürner perusti Cuben vuonna 1993 Waldershof-nimiseen pikkukaupunkiin itäisessä Saksassa. Tämä oli ensimmäinen kerta kun uutuudet esiteltiin lehdistölle jo hyvissä ajoin ennen syksyn messuja. Tämä kiinnitystapa on yleistymässä myös takapäässä. www.fillari-lehti.fi Fillari 29. Cubea myydään nyt jo 39 maassa. Kymmenen vuoden kuluttua yrityksessä oli jo 35 työntekijää ja tuotanto oli noussut 35 000 fillariin. Ensimmäisenä vuonna tuotanto oli kokonaista 500 pyörää yhden työntekijän voimin
Cuben pyörien suunnittelussa perusidea on tarjota kuluttajille teknisesti hienoja tuotteita paketissa, jonka visuaalisuus vetoaa ostajaan. Tulostimella voidaan siis testata, onko automaattiseen työstökoneeseen menossa oleva data kunnollista, eli vastaako piirustus todellisuutta. Pyörän erityispiirteitä ovat integroitu satulatolpan kiristin, piilotetut vaijerit, takajarrusatulan kiinnitys haarukkaan ilman adapteria ja suoraan runkoon painettavat Shimanon ulkopuoleiset BB86-laakerit. Puitteet kehittelyyn ovat kunnossa, sillä käytössä ovat uusimmat tekniset sovellukset. Ainakin koeajamissamme uusissa hiilikuituisissa pyörissä runkojen yksityiskohdat olivat näyttäviä. Kauden 2010 maastopyöräuutuuksia ovat jäykkäperäiset Comp ja Pro Line -sarjan edulliset alumiiniset pelit sekä hiilikuituinen kisavehje Reaction GTC. Rungon emäputken alapäähän mahtuu 1.5 tuumainen laakeri ja tulevalla kaudella ainakin Foxilla on tämän tyylin runkoihin sopiva haarukan emäputki. 2010 UUTUUKSIA Cube... ja tuloksena on kattava reitistö maastopyöräilijöille. Täysjoustoisissa vanhojen tuttujen AMS- ja AMS 125 -pyörien jouston geometriaa on uudistettu niin, että jouston pohjaaminen vältetään entistä paremmin. 30 Fillari www.fillari-lehti.fi. Waldershofin tehtaalla on perusteelliset rasitusmittaukset mahdollistava laboratorio, jossa testataan rungot ja myös suuri osa pyöriin speksatuista osista. Yksi suunnitteluosaston hienouksista on 3D-tulostin, jolla voidaan tuottaa näköisversiot uusista osista. Kuinka ollakaan, pyörävuokraamoista löytyy myös Cuben fillareita. Reaction GTC on näyttävä hiilikuituinen "kisakone", jonka rungon paino on 1 100 grammaa. Cube ei valmista itse pyöriensä runkoja, mutta ne suunnitellaan saksalaisella tarkkuudella omin voimin
Maantiepyörien uutuuksia emme päässeet testaamaan tiellä, mutta esillä ollut Agree-mallin uusi hiilikuiturunko GTC painaa kohtuulliset 1 100 grammaa. Rungossa on vaihdettavat haarukanpäät ja keskiö on yhteensopiva vaikkapa Truvativin Hammerschmidtin kanssa eli rungossa on ISGS 5 standardin mukaiset kiinnikkeet ketjun ohjurille. Cube Reaction GTC on näyttävillä yksityiskohdilla höystetty kevyt xc-peli. Kun pyörissä käytetään vielä rungon koon mukaan viilattuja Foxin Boost Valve -takaiskareita, pyörän jousitus toimii mainiosti. 140 milliä joustavan Stereon uutuus on HPC-versio, jossa on hiilikuituinen etukolmio, jonka ansiosta rungon painosta on saatu pois 400 grammaa. Uudet grafiikat Cube esittelee vasta Eurobike-messuilla. Hiilikuituisen Stereon molemmissa päissä on joustomatkaa 140 milliä. Kalleimman version paino on vain 11,5 kiloa. Cuben Stereossa käytetään uutta 10 mm läpiakselia. Stereon rungossa on läpiviennit vaijereille. www.fillari-lehti.fi Fillari 31. Keskiön ympäristö on kookas ja BB86-mitoituksen mukainen, eli Shimanon kammille sopivat laakerit painetaan suoraan runkoon kiinni. Rungossa on erittäin ohuet, ajomukavuutta parantavat takahaarukan yläputket Cannondalen ja Cervelon tapaan. Tässäkin pyörässä takapään toimintaa säätelee Foxin BV-iskari, jonka ansiosta jousto toimii hienosti sekä yläettä alamäessä. Pyörässä käytetään näppärää takakiekon kiinnityssysteemiä, joka perustuu 12 millin läpiakseliin. Malliston suurin uutuus on vielä nimetön freeride-pyörä, jonka takapäässä on 188 milliä joustomatkaa. Muita hienouksia ovat piilotetut vaijerit, 1.5 tuumainen alempi ohjainlaakeri ja suoraan runkoon painettavat keskiölaakerit. Etupään kiertojäykkyyttä on lisätty kasvattamalla alalaakerin kokoa.q Esitellyt pyörät olivat vielä demoversioita
Koeajossa Commencal Supreme Saint 32 Fillari www.fillari-lehti.fi
Contact System niminen nivelöinti iskarin ja swingin välissä tekee toiminnasta alkuherkkää ja riittävän progressiivista. Hyvä kisamenestys ja sitä osaavasti hyödyntävä markkinointi on tehnyt Commencalista tunnetun vain muutamassa vuodessa. Homma toimii kiertämällä emäputken sisällä olevia holkkeja eri asentoon. www.fillari-lehti.fi Fillari 33. Useissa yhteyksissä ja etenkin muita teknisiä toteutuksia (VPP, Maestro, DW-link jne.) käyttävät valmistajat osaavat kehua oman virtuaalisen tai kelluvan nivelpisteensä erinomaisuutta single pivotiin verrattuna, mutta to- Supremessa on säädettävä ohjauskulma. Täysiveriseen Supreme DH -malliin verrattuna koeajopyörä on rungoltaan hiukan kevytrakenteisempi ja takapäässä on joustoa 160 milliä, joka on 40 milliä vähemmän kuin kisarungossa. Nivelpisteet ja mitoitus ovat BOS Engineering -nimisen firman käsialaa. Yleisemminhän fillarikielessä puhutaan tuumista, joten DH-pyöräs- sä notkua riittää 8 tuumaa ja pikkuveljessä 6,5 tuumaa. FILLARI-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN Andorran ERIKOINEN Andorrassa päämajaansa pitävä Commencal on nauttinut jättimenestystä alamäkiareenoilla Athertonin sisarusparven ansiosta ja myös merkin kevyemmän pään pyörät ovat keränneet kehuja alan lehtien sivuilla. Kyseessä on Commencalin Meta-mallistostakin tuttu runkoon kiinnittyvän yhdysvivun (Connecting Rod) ja keinuvivun (Rocker Link) symbioosi, joka painaa iskaria alapäästä kasaan. Raskaan kaluston lisäksi merkin polkufillarointiin tarkoitettu Meta-mallisto on saanut hyvän vastaanoton kuluttajien ja alan lehdistön keskuudessa, joten odotimme innolla Supremen koeajoa. Koeajossa ollut Supreme on tehtaan alamäkikoneen pikkuveli ja melkoisen hauska tuttavuus. C ommencal, kuten monet muutkin merkit, valmistaa pyöränsä taiwanilaisella alihankkijalla ja vain talous, suunnittelu ja myynti pitää majaansa kääpiövaltio Andorrassa. Alumiinista valmistettu euturunko on perinteinen kolmio ja takajousitus on swingin nivelöinnin osalta niin sanottu single pivot
Muu osapaketti tulee Shimanolta. Grammanviilaamista on renkaiden lisäksi harrastettu hiilikuituisella ohjaustan- golla ja titaanista valmistetulla takajousella. Tärkeimmät eli pyörivät massat on siis saatu pieniksi. Tuntumassa ei kuitenkaan ole paljoa pelivaraa, joten tehokas hidastaminen vaatii melkoisesti totuttelua. Niinpä nivelpisteet ja linkut osataan sijoittaa tehokkaasti niin polkemista kuin jousituksen toimintaa ajatellen. Testeissä olemme kehuneet Commencal Metan takajousituksen alkuherkkyyttä ja progressiota ja Supremessa perä toimii vieläkin paremmin. Kestävyydestään huolimatta ei raskaamman sarjan XT-kiekkosetti ole painava, sillä yhteispainoa on parisen kiloa. XT-sarjaan on tarjolla myös saman näköinen kevytversio, jossa on pikalinkkuakselit ja 19-millinen vanne. Sen ansiosta pyörästä tulisi hiukan vakaampi kovissa vauhdeissa ja ohjaus antaisi kaarteissa hiukan anteeksi kuskin virheitä. 32-piikkisellä eturattaalla jaksaa kammeta myös ylämäkeen. Takavaihtajassa on nyt riittävän jäykkä jousi painovoimapyöräilyyn ja vaihteet loksahtavat päälle tasaisen tarkasti. 34 Fillari www.fillari-lehti.fi. Isommalle rattaalle vaihtaminen vaatii hiukan voimaa, mutta pykälät loksahtelevat kohdalleen napakan tarkasti. Pyöräilijöiden onneksi täysjoustoja on ollut jo niin kauan markkinoilla, että kuluttajien ei tarvitse tehdä testityötä valmistajien puolesta. Commencalin mukaan Metan tyyppisessä yleispyörässä nivel on sellaisessa kohdassa, että paino etu- ja takapyörän välillä on 45/55 prosenttia, kun taas Supreme DH:ssa se on 30/70. Vaikka Supreme soveltuu kohtuudella myös lyhyille lenkeille ja vaihtelevaan polkukaahailuun, on se elementissään kun nokka näyttää alamäkeen. Kyseiset kiekot on tarkoitettu kevyeen freeride-tyyliseen käyttöön tai vaikkapa 4X-pyöriin. 160 milliä jostava takapää ei ole tietenkään mikään supernopea helpoilla poluilla tai tiesiirtymillä, mutta mäkiä fillari kiipeää hämmästyttävän hyvin. Saintin uusin osasarja oli testigruppolle aivan uusi tuttavuus, joka kehittyi nopeasti ystävyydeksi. Pito on älytöntä ja vain pieni hipaisu saa takapyörän lukkoon. Testipyörän vanteilla pyörivät kevyet Syncrosin renkaat, jotka oli tiivistetty litkuilla ilman sisärenkaita. Tietysti eri systeemien käytännön toiminnassa on edelleen eroja, kuten on myös iskareiden säädöissä ja hyvä niin, jotta kehitys kehittyy. Koeajopyörä on koottu VIP-runkopaketista, jossa tulee mukana Foxin 36 Float RC2 -joustohaarukka, saman valmistajan DHX 5.0 -takaiskari, e13-ketjuohjuri, Thomsonin satulatolppa ja ohjainkannatin, Cane Creekin ohjainlaakeri ja takapäähän kahdet akselin kiinnikkeet joko 12-milliselle RockShox Maxlelle tai tavalliselle pikalinkulle. Ajossa Supreme on ketterän oloinen ja painoaan kevyemmän tuntuinen. Kammet ovat entistä kevyemmät, mutta silti tukevammat, mutta parasta ovat jarrut. Takavaihtajassa on riittävän jäykkä jousi ja se estää ketjun pomppimisen tehokkaasti. Ohjaus on DH-tyyppiseen hiihtokeskuspyöräilyyn turhankin hätäinen ja siihen käyttöön nokalla saisi olla joko yksi- tai tuplakruunuinen, noin 180 milliä joustava haarukka. Keskiö on kuitenkin matala polkuajoon ja pyöritystä joutuu rytmittämään, jotta kammet eivät kolahtele kiviin ja jopa maahan. Pelkkää alamäkikaahailua varten ohjainkannatin voisi olla myös parisen senttiä lyhyempi. Nivepisteen paikka pituussuunnassa taas vaikuttaa pyörän painopisteeseen ja erityisesti siihen miten paljon ajajan paino ja satulassa "pumppaaminen" keinuttavat jousitusta. Koeajossa Commencal Supreme Saint Saintin jarrukahva istuu hyvin käteen ja säätöjä on joka lähtöön - niin kahvan etäisyydelle kuin välykselle ja palojen kontaktikohdalle. Nelimäntäinen jarrusatula on siistiä tekoa ja ennen kaikkea tehoa riittää ja riittää. tuus ei ole aivan niin mustavalkoinen. Mutkiin Saintin uudet kammet ovat tukevat ja silti vanhoja kevyemmät. Jarrupateissa takapyörä liimautuu tehokkaasti maan pintaan ja fillari kääntyy kuin itsestään. Totta kai jokaisessa järjestelmässä joudutaan tekemään kompromisseja ja näin on single pivotissa laita ainakin silloin kun käytössä on kolme eturatasta, koska ketjulinjan korkeus muuttuu nivelpisteeseen nähden riippuen siitä millä eturattaalla ajetaan. Kivikoissa ja muissa kovissa ryskyissä tuntuu kuin joustomatkaa olisi senttitolkulla enemmän kuin 160 milliä. Nykyaikaiset iskarit, oikein toteutettu linkkusysteemi ja oikea swingin nivelen paikka eturungossa tekevät myös single pivotista hyvän. Siihen auttaa myös 32-piikkinen eturatas, joka vastaa normaalin kolmirattaisen keskirieskaa. Näillä eväillä testipyörä painaa ilman polkimia juuri ja juuri alle 15 kiloa, joten mikään pitkien porukkamaastolenkkien pyörä se ei ole. Edessä on 20-milliselle läpiakselille tarkoittu napa ja 21 millin levyinen tubeless-vanne. Etujarrulla taas ei ole mikään ongelma saada perää ilmaan tai keulaa lipsahtamaan alta ellei ole tarkkana. Kärjistäen voi sanoa, että jos nivelpiste on pystysuunnassa liikaa rattaan alapuolella, saa poljinvoima perän keinumaan ja jos se on reilusti rattaan yläpuolella, potkii joustoliike polkimiin. Shimano otti nopeasti oppia myös Sramin vaihdevipujen käyttöliittymästä ja pisti vielä paremmaksi, sillä Saintilla ja muilla japanilaisvalmistajan vivuilla voi pikkurattaalle napsautella yhtä hyvin peukalolla kuin etusormella. Shimano haastaa Saintilla tosissaan Sramin kun puhutaan painovoimapyöräilystä. Kaikki vaihdeosat ja jarrut ovat 09-mallin Saint-sarjaa ja kiekoiksi on valittu kevyet, mutta F-lehden testiryhmän kokemusten mukaan erittäin kestävät XT M776 -kiekot
Haastattelussa Greg Minnaar
Me taas voimme ajaa koko vuoden, mikä ehkä tekee meistä hitusen vahvempia. Se, että voin harjoi- tella vuoden ympäri, auttaa kummasti myös kunnon ylläpitämistä. - Monikaan kuski ei tykkää polkemisesta, mutta mehän ajamme Polkupyörällä! Täytyy polkea niin nopeasti ja niin pitkään kuin suinkin mahdollista. Taso on nykyään niin kova, ettei enää voi pyöriä siellä sun täällä ja tehdä sitä, mikä milloinkin tuntuu hauskimmalta. - Aloin ajaa motocrossia jo kuusivuotiaana ja jatkoin 15-vuotiaaksi asti. Tykkäätkö ajaa myös freeridea. Jos vähän kärjistetään, niin pohjoisella pallonpuoliskolla kuskien täytyy pitää taukoa talvella. Miehen ajosuoritukset ovat äärettömän tasaisia ja hän hoitaa työnsä vakuuttavan ammattimaisesti. TEKSTI JA KUVAT: PHILIPPE GARCIA Etelä-Afrikan ALAMÄKIÄSSÄ Greg Minnaar on vuoden 2003 maailmanmestaruustittelinsä jälkeen pysynyt yhtenä maailman parhaista alamäkiajajista. Kun Minnaar vielä kuuluu fysiikaltaan alamäkiässien kärkikaartiin, hän on yksi kärkiehdokkaista minkä tahansa suuren kisan palkintopallille. M ikä on tämän voittajakoneen salaisuus. Kuten kunnon pikkuveljen tulee, otin hänestä oppia. Mitkä ovat tärkeimmät vahvuutesi pyörän selässä. Cédric Gracia sanoi, että polkemistekniikkasi on hämmästyttävä, ja että kurot hänen aikojaan kiinni neljällä sekunnilla pelkästään sen takia. Minusta ajajalla täytyy olla sekä hyvät ajotaidot että hyvä pyöritystekniikka. Greg, miten aloitit maastossa ajamisen. Tahdikkaasti käyttäytyvä eteläafrikkalainen, jonka muut ajajat äänestivät edustajakseen kansainväliseen pyöräilyliittoon UCI:iin, paljastaa mitä ajatuksia hänen Full Face -kypäränsä takaa löytyy. Minun täytyy kuitenkin keskittyä DH:hon. Meillä oli perheystävä, joka omisti pyöräkaupan ja sisareni alkoi ajaa XC:tä ja myöhemmin DH:ta. Miten valmistaudut kisoihin. Lisäksi varmaan se, että mitä pidempi ja kovempi kisa on, sitä paremmin se sujuu. - Joo, se on viileetä! Olin mukana Rampagessa ja rakastan isoja hyppyjä ja sen semmoista. Treenaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Onko se totta. - Tasaisuus. - Fyysisen valmistautumisen lisäksi mi- www.fillari-lehti.fi Fillari 37
Millaista oli voittaa kotikisassa. Voitin siellä maailmancupin kisan viime vuonna, minkä takia itseluottamukseni on korkealla. - Vaikea sanoa. Muutaman viikon ajan ennen kisaa kaikki soittelivat jatkuvasti ja kyselivät radasta ja paikasta yleensä, joten paineet kasvoivat koko ajan. MM-kilpailuthan ovat siitä poikkeuksellinen tapahtuma, että DH-kisa ajetaan yhtenä päivänä. Kun onnistuin, kotivoitto on nyt paras muistoni, parempi kuin maailmanmestaruus! Olet DH-kuskien edustajana UCI:ssa. En ole tottunut sellaiseen, koska en ole mikään poliitikko. Jotkut Englannissa asuvista eteläafrikkalaisista ystävistäni lensivät kotiin ihan vain nähdäkseen minut maailmancupin kisassa kotikaupungissani. Hän löi minut ällikällä Etelä-Afrikassa. Ei ollut muuta mahdollisuutta kuin voittaa. - Rata on hyvin fyysinen, muttei se minua haittaa. - Se oli aivan älyttömän hienoa. Haluamme käyttää kisoissa samanlaisia kuteita joissa ajamme www.fillari-lehti.fi. Lopuksi keskityn nopeuden löytämiseen. Voitimme kiistan ihonmyötäisistä ajopuvuista, mitä pidän ensimmäisenä isona järjestöpuolen voittonani. Mummonikin oli katsomassa, ja se oli muuten ensimmäinen kerta kun hän näki minut pyörän päällä. Kisa oli kaikkein kovin koskaan, sillä menestymispaineet olivat valtavat. Kaikki odottivat minun voittavan ilman muuta. Ensiksikin etsin parhaat ajolinjat, mikä merkitsee rankkaa kävelyä ja sitten testaamista ensimmäisten harjoituslaskujen aikana. Me halusimme samanlaisen, koska emme halua näyttää pelleiltä kisoissa. Haastattelussa... nulla on kolmen kohdan metodi. Hänen karsintakierroksen vetonsa oli aivan älyttömän hyvä! 38 Fillari " Mummoni näki minut kotikisassa ensi kertaa DH-pyörän päällä. Kerro maailmancupin kisasta kotikaupungissasi Pietermaritzburgissa. Mutta Steve Peat ja Mick Hannah ovat myös mukana... Siellähän rata suosii kovakuntoisia kuskeja. Toisaalta minun täytyy vain kertoa, mitä mieltä ajajien enemmistö on. On paljon kuskeja, jotka voivat onnistua yhden päivän aikana ajettavassa kisassa. Mitä siihen hommaan kuuluu. Luuletko, että erityisvahvuutesi tekevät sinusta suosikin Australian Canberrassa syyskuun alussa ajettavissa maailmanmestaruuskisoissa. Bemaksikuskeilla on olemassa asiasta sääntö, joka kieltaa ne. Olin siinä sekä komissiota että muutamaa tiimiä vastaan. Toiseksi pyrin löytämään oikean ajorytmin, jotta säästän voimiani siellä missä se on mahdollista ja linkitän radan eri pätkät toisiinsa. - Kauhea määrä meilejä! Ei vaan, se on ihan kivaa vaikkakin haastavaa, sillä olen yksinäni koko komissiota vastaan. Mick on suosikki Canberran radalla, sillä hän on ajanut loistavasti tänä vuonna. Rata sijaitsi vain kilometrin päässä kotoani, ajan sillä samalla vuorella joka viikko XC-pyörälläni
- En. On itse asiassa ihan helppoa vaihtaa Etelä-Afrikan hauskanpitokesä Pohjoisen pallonpuoliskon kisakesään. Jokaiselle jotakin. Ketkä kuskeista ovat parhaita kavereitasi. Kaikkiin urheilulajeihin, joita olen tähän asti harrastanut, on liittynyt ohjaustanko ja jarrut. Se oli huippuhauskaa! Kun menen takaisin kotiin, siellä on kevät ja kun tulen taas takaisin tänne, täälläkin on taas kevät. - Santa Cruz Syndicate on upea tiimi! Steve (Peat) ja Josh (Bryceland) ovat tosi mukavia kundeja. - Ei tässä kai muuta kuin jättisuuret kiitokset tiimille ja kaikille niille, jotka ovat tukeneet minua. Kävin kerran ratsastamassa ja päädyin lopuksi roikkumaan hevosen kaulasta. Shaun Palmerin piti opettaa minua lautailemaan, mutta siitä ei koskaan tullut sen valmiimpaa. Se onkin yksi maailmancupin parhaista puolista. - Niin olin. Koska näen lunta niin harvoin, halusin ajaa siinä. Autatko UCI:a myös antamalla heille ajajien vinkkejä ratoja suunniteltaessa. Pelkään korkeita paikkoja ja minua pelottaa istua koneessa. Ja teille, jotka kirjoitatte minusta lehtiinne! q HÄN Greg Minnaar Kotimaa: Etelä-Afrikka Ikä: 27 vuotta Mitat: Pituus 190 senttiä, paino 87 kiloa Tiimi: Santa Cruz Syndicate Asuinpaikka: Pietermaritzburg, EteläAfrikka Saavutukset: - Maailmanmestari 2003 - Maailmancupin voittaja vuosina 2001, 2005 ja 2008 - Palkintopallilla jokaisessa maailmancupin kisassa vuonna 2008 www.fillari-lehti.fi Fillari 39. Eikö ole rankkaa matkustaa kauas pois kotoaan pitkiksi ajoiksi. Hän tuli testileirillemmekin. Hän on kuin Syndicateen adoptoitu veli. Haluan tänä vuonna päästä lumilautailemaan jonnekin. Fox, Alpinestars ja muut vastaavat firmat eivät tee trikoita. Onneksi voitimme. Se ei ollut kivaa. Olemme olleet Steven kanssa kavereita jo jonkin aikaa ja myös ajaneet samassa tiimissä pitkään. Miltä tuntuu olla Euroopassa. - Matkustaminen on ihan ookoo, mutta en tykkää lentämisestä. Kun olen päässyt Eurooppaan, keskityn vain kisaamiseen, sillä muuhun täällä ei oikein jää aikaa. Sitten on Cédric (Gracia). muutenkin. Olen utelias näkemään miten pärjään sellaisessa lajissa, missä niitä ei ole. Itse asiassa jokainen kuski voi kyllä tuoda julki ideansa tai antaa palautetta, mutta suurin osa on tyytyväisiä ratoihin. Maailmancupissa on runsaasti erityylisiä ratoja: teknisiä, voimaa vaativia, nopeita, hitaita. Muuten, kun istuimme äsken tuolihississä, olit kovin kiinnostunut lumesta. Hänen kanssaan on aina kiva hengata. Jotain kuuluisia viimeisiä sanoja
Sellainen siitä tulikin kun kisan voitto ratkesi vasta viimeisellä viikolla. Ensimmäinen 15 kilometrin etappi www.fillari-lehti.fi. Tour de France ratkesi Verbierin nousuun Tourin toiseksi viimeinen etappi päättyi kuvan Mont Ventoux´n huipulle, mutta kisa oli käytännössä ratkennut jo muutamaa päivää aikaisemmin Verbierissä. Contador T 40 Fillari ämänvuotisesta Ranskan ympäriajon ennusteltiin muodostuvan poikkeuksellisen tasaväkiseksi. Tiedotusvälineissä kritisoitiin kisareitin valintaa, koska toisen viikon jälkeen ei vielä ollut tapahtunut merkittäviä ratkaisuja. On mahdotonta ajaa Touria sellaisella reitillä, jolla nähtäisiin huikeaa kamppailua kokonaiskilpailun voitosta joka etapilla. Toisaalta reittiä arvostellaan myös silloin, kun ensimmäisen viikon loppuun laitetaan kovat vuoristoetapit, joilla paras mies ottaa keltapaidan ja puolustaa sitä sitten seuraavat kaksi viikkoa. Tosin kisareittikin oli tällä kertaa suunniteltu siten, että huipentuma tapahtuu viimeisillä etapeilla
Kireissä ylivoimainen Mark Cavendish sai tallikavereiltaan hyvää vetoapua viimeisillä kilometreillä. Ensimmäinen alppietappi päättyi kahdeksan kilometrin nousun jälkeen Verbierin kylään. Tuossa nousussa Contador näytti, missä kaappi seisoo. Toivottavasti tallit löytäisivät jatkossakin yhteisen sävelen kun puhutaan lajin kannalta tärkeistä asioista. Näin ylivoimaista kirimiestä ei ole nähty miesmuistiin. Hän voitti etapin ja siirtyi kisan johtoon ennen Armstrongia, joka jäi hänelle viimeisessä www.fillari-lehti.fi Fillari 43. Täs- tä huolimatta etappivoitosta käytiin huikea kisa. Kisasta teki erityisen vaativan jatkuva rankkasade ja tälläkin etapilla kokonaiskisan voittoa tavoittelevat ajajat tyytyivät kyttäilemään toisiaan. Seuraavan etapin voitti irtiottoryhmässä mukana ollut Tanskan Nicki Sörensen, joka ajoi vahvasti ja taktisesti hyvin. Mielestäni Hausslerin suoritus oli ehdottomasti yksi hienoimmista Tourin aikana nähdyistä. Tavoite saavutettiin välittömästi. UCI ja Ranskan ympäriajon järjestäjä ASO olivat päättäneet kieltää talleilta kisaradioiden käytön. Jo viime vuonna todella hyvin ajanut Cavendish oli nyt niin hyvässä kirikunnossa, että hän tosiaan kiri omassa sarjassaan. Tourin aikana hänen joukkueensa teki miltei virheetöntä työtä pohjustaessaan loppukiriä, mutta vielä vakuuttavampi oli hänen kirinsä. Ei voi kuin ihailla nuoren britin esityksiä, vaikka hänen käytöksensä ja lausuntonsa kisan ulkopuolella eivät erityisesti ole mieleeni. Colmariin päättynyt etappi oli maastollisesti vaativa, sillä kisareitti nousi kolmen Alsacen vuoren päälle. Kerrankin tallien enemmistö toimi yhtenäisesti yhteistä etua ajettaessa. Ennen Alppeja ajettiin vielä yksi etappi, jonka voitti Katusha-tallin Sergei Ivanov. Tässä Tony Martin pitää vauhtia yllä. ajettiin Ranskan kansallispäivän etappi, josta muodostui harvinaisen lattea tapahtuma. Pian tämän jälkeen UCI ja ASO ilmoittivat, että radioiden käyttökiellosta luovutaan. Oli todella miellyttävää nähdä, että vihdoinkin tämä vuosien ajan tinkimätöntä työtä joukkueensa eteen tehnyt ajaja saavutti suuren henkilökohtaisen voiton. Kun Venäjän mestari voittaa Tourin etapin, Kremlissäkin hymyillään. Se huipentui kun lähes 200 kilometriä irtiotossa mukana ollut Cervelo-tallin Heinrich Haussler ajoi yksin maalin Colmarissa. Neljän miehen irtiotto ajettiin kiinni ja Cavendish voitti loppukirin. Vaikka Hushovd oli kiinni Cavendishin takarenkaassa kirin alkaes- sa, vastustajat eivät edes kyenneet britin rinnalle kirin aikana. Yhdennellätoista etapilla Cavendish otti jo neljännen voittonsa. Päätöstä vastustaneet 14 tallia päättivät tehdä kaikkensa, jotta kisa olisi mahdollisimman tylsä. He onnistuivat siinä erinomaisesti. Tai ei ainakaan niiden reilun 20 vuoden aikana, jolloin minä olen lajia seurannut. Hänen voittonsa tuli todella hyvään aikaan, koska erittäin vaikuttavassa asemassa olevat venäläispoliitikot olivat kyselleet Katushan managerilta Andrei Tshmililtä heikosti menneen Tourin alun jälkeen, että "milloin me saamme rahoillemme vastinetta"
Contador voitti sen ennen Cancellaraa, joka ei keksinyt lopulta muuta selitystä tappiolleen kuin että Contador olisi hyötynyt kisajärjestäjien autojen peesistä. Sen voittaja oli Contador, joka saapui lopulta loppukiriin yhdessä Schleckin veljesten kanssa. Maukkaan näköinen kokonaisuus. Rabobank käytti Gianteissaan Shimanon uusia puolikorkeita hiilikuituisia tuubivanteita. Cervelo Test Teamin kuskeista osa ajoi uudella S3-versiolla ja Rotorin soikeilla rattailla varustetuilla poljinkammilla. 44 Fillari www.fillari-lehti.fi. Baskien talli ei ollut viiteen vuoteen voittanut Tourin etappia, joten tuona yönä Bilbaossa juhlittiin rankasti. Andy Schleck kiilasi toiselle sijalle ohi Armstrongin. Ennen kuin kisa huipentui Mont Ventoux´n huipulle päättyneeseen etappiin, ajettiin yksi helpohko etappi, jonka voitti kukas muu kuin Cavendish. Tour de France... Mark Cavendishin Scottissa on erikoismaalaus ja pyörille säädetty painoraja ylittyy sillä, että etapeilla hänellä on mukanaan SRM-wattimittari. nousussa kuitenkin puolitoista minuuttia. Tälläkin kertaa etappivoitto ratkaistiin aikaisessa irtiotossa mukana olleiden ajajien kesken. Toisaalta on aika hankala tehdä ratkaisuja kun keltapaita on todella vahva ja hänen joukkueensakin on kisan vahvin. Suosikit tarkkailivat toisiaan ja irtiotto meni menojaan. Tai kyllähän Schleckit yrittivät viimeisessä nousussa, mutta Contador oli aivan liian vahva. Voiton nappasi Euskatel Euskadi -tallin Mikel Astarloza. Rabobankin Juan Manuel Garate voitti tuoden hieman lohdutusta tallinsa osalta surkeasti menneeseen Touriin. Cofidis -tallin punavalkoisissa Lookeissa on Fizikin kustomoitu Antares-satula. Herrasmiehenä hän antoi Andyn voittaa. Tourin vaativin etappi oli Bourg-SaintMauricen ja Le Grand-Bornandin välinen. Mont Ventoux´n etappi oli lopulta hieman lattea, kun huiput taas kerran tyytyivät tarkkailemaan toisiaan. Tuolloin käytiin varsinainen kamppailu Tourin voitosta. Contador vahvisti asemiaan kokonaiskisan johdossa. Seuraavana päivänä ajettiin henkilökohtainen aika-ajo Annecy-järven ympäri. Seuraava päivänäkin ajettiin vuoristossa, mutta etappimaali oli kaukana viimeisen mäen huipulta
Juhlamenoja häiritsi se, että kansallishymninä soitettiin aluksi Tanskan kansallislaulua. Jussi Veikkanen näytti, että hänessä on ainesta hyväksi Tour-ajajaksi. Lopulta oikea kappale löytyi eikä Contador ei ottanut tapahtunutta henkilökohtaisesti. Suurin osa Shimanoa käyttävistä kuskeista luotti vaijerivetoisiin vaihteisiin ja sähköllä toimivaa Dura-Acea näkyi enimmäkseen tempopyörissä. Cadel Evansin Canyonin maalaus sopii australialaiselle kuskille hyvin. Milramin Focukset erottuvat massasta erikoismaalattujen Lightweightin kiekkojen ansiosta. www.fillari-lehti.fi Fillari 45. Huiput ja heidän joukkueensa pyrkivät säästämään voimansa todella tärkeille etapeille. Alberto Contadoria juhlittiin Pariisissa toistamiseen Tourin voittajana. Toisaalta tämä tarjosi pienempien joukkueiden ajajille mahdollisuuden tavoitella etappivoittoja. Lance kokeili alkukaudesta hiukan uudempaa satulaa, mutta Tourissa oli käytössä joku varaston nurkasta kaivettu suosikki. Sandy Casarin Lapierressa on tyylikäs kansallisväreillä tehty maalaus. Contador osoitti olevansa henkisesti todella vahva ja hänen fyysisten ominaisuuksiensa laadun kaikki tiesivät entuudestaan. Contador ja Cavendish olivat kisan ehdottomat sankarit. En tiedä kuka voisi nousta hänen haastajakseen ensi vuonna. Vuoden 2009 Tour de France oli kilpailu, jossa ajettiin hyvin ammattimaisesti. Takaisin lajin pariin palannut Lance Armstrong osoitti olevansa yhä todellinen taistelija ja huippupyöräilijä. Tästä on hyvä jatkaa kohti ensi vuotta ja Rotterdamista starttaavaa Touria.q Lance Armstrongilla oli käytössä pari versiota Trekin Madonesta, joissa oli muista Astanan pyöristä poikkeava maalaus. Hän voitti kisan, joka oli hänelle hyvin vaikea, erityisesti henkisesti. Viimeinen etappi päättyi perinteiseen tapaan Pariisiin ja Jussi Veikkanen oli komeasti mukana irtiotossa loppukierroksilla Champs-Elysees´llä. Etapin voitti Cavendish, joka saavutti näin jo kuudennen voittonsa. Oman tallin sisällä kisan aikana vallinnut ilmapiiri oli todella painostava, kun jako Armstrongin ja Contadorin leiriin oli tapahtunut. Pistekilpailun vihreää paitaa hän ei kuitenkaan voittanut, vaan se jäi tasaisesti kolmen viikon ajan pisteitä keräilleen Thor Hushovdin ylle
Sen aikaiselle reitille nykyisiä osallistujamääriä ei olisi saanut mahtumaan ilman väkivaltaa, joten reitille tehdyt muutokset ovat perusteltuja. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet aivan reitin alkuosuudella, jossa oli 46 Fillari www.fillari-lehti.fi. Voiton vienyt Henry Ojala ei paljoa säätele TEKSTI JA KUVAT: SAMU VIRPIMAA JA JANNE LEHTI Tahko MTB keräsi liki 1 500 ajajaa Vuodesta 1999 järjestetty Tahko MTB jatkaa tasaista kasvuaan. I Henry Ojala oli yhden kierroksen ajajista vikkelin. lmojen haltijat suosivat tällä kertaa osallistujia ja kun reittikin oli erittäin nopeassa kunnossa, yhden kierroksen ajajista nopein eli Henry Ojala kulutti reitillä aikaa 2.43.09. Reitin kokemista muutoksista kertoo se, että vuonna 2000 nopeimmin 60 kilometrin matkan ajanut Tomi Eloranta käytti kierrokseen aikaa 3.35.54
Ojalan mukaan Anthem on hyvä kompromissi Tahkon monipuoliselle kisareitille. Etuhaarukka on 80 milliä joustava Fox 32 F80RLC. Henri Ojala on aloittanut maastossa kisaamisen endurossa. Tämä näkyy siinä, että Ojala kaipaa teknisiä ratoja ja suosii näiden ratojen vauhdikkaaseen ajamiseen soveltuvia täysjoustoisia pyöriä. - Tahkon voitto oli tämän vuoden päätavoite, kertoo Ojala, jota jäi harmittamaan viimevuotinen parin minuutin tappio Viron Alges Maasikmetsille. Giantin hiilikuituisessa huippumallissa on maailmallakin paljon kehuja kerännyt Maestro-jousitusratkaisu, josta Anthemiin on puristettu joustoa 90 milliä. ennen pitkä, hidas pätkä. Ojala hal- litsi viime vuonna kotimaisia maastokisoja, joista osoituksena oli muun muassa XC:n Suomen mestaruus. Ojala odottaa kuitenkin jo ensi vuoden www.fillari-lehti.fi Fillari 47. Maalissa tyytyväisyyttä huokunut Henri Ojala onnistui kirkastamaan viimevuotisen toisen sijansa voitoksi. Lisäksi Tahkon ja Nilsiän väliin rakennettu golfkenttä on tuonut reittiin ajoaikaa lyhentäviä muutoksia. Tahkon suurimman ja samalla kilpailullisesti kovimman ajajajoukon keräsi jälleen miesten 60 kilometriä. Perä ei lukkiudu edes jarrutuksissa, mikä helpottaa laskujen ajamisia. Ojalan työkaluna on Giant Anthem Advanced 0. Vaikka teknisillä pätkillä ja erityisesti laskuissa lyhytjoustoisella XC- tai maraton-pyörällä joutuu varomaan, niin suhteellisen pitkillä hiekkatiepätkillä ja nopeilla poluilla antaisi pitkäjoustoisella enduropyörällä ajava aivan liian paljon tasoitusta muille. Ojala kehuu pyöränsä ominaisuuksia: - Takajousitus on erittäin hyvä
Ojala iski Kinahmin jälkeisellä polkuosuudella ja on- nistui pudottamaan Maasikmetsin kyydistään. Endurokisoja varten hänellä on Giant Trance. Tahko MTB... Anthemia, jossa on 100 milliä joustoa ja joka soveltuisi Tahkon maastoihin ja Ojalan ajotyylille vielä paremmin. Kisan varsinaiset ratkaisut tapahtuivat hiekkatieosuuksilla. Ojala on tehnyt pyöräänsä muutamia Henry Ojalan Anthemin ohjaustangoksi on vaihdettu Eastonin riser. Continentalin 2.2-tuumainen Race King oli monen kärkikuskin valinta. 48 Fillari www.fillari-lehti.fi. Suomalaisen ja baltialaisen maastopyöräilyn kulttuurierosta kertoo hyvin se, että vuonna 2005 latvialainen Raimonds Brokans ajoi Tahkolla kolmanneksi täysjäykällä pyörällä. - En ymmärrä, miten virolaiset huippu- kuskit Maasikmets mukaan lukien kykenevät ajamaan tekniset pätkät pelkällä etujoustolla, Ojala ihmettelee. Ojala pitää täysjoustoista pyörää ainoana vaihtoehtona Tahkon maastoissa. Ojala ajaa XC- ja maraton-kisat Anthemilla. Polkua seuranneella hiekkatiellä Ojala ja lopulta kolmanneksi sijoittunut Olli Miettinen repivät vuorovedolla eroa virolaiseen. Hiekkatiet Ojala ajoi perä lukittuna
Painetta hänen renkaissaan oli 2,8 baria. Tahko MTB... tuksen säätämiseen. Ojala suhtautuu molempiin sopivan maanläheisesti ja osoittaa samalla, että tärkeintä on aina kuitenkin ajaminen: - Laitan iskariin ilmaa keväällä ja saatan lisätä sitä kauden aikana, jos perä alkaa pohjata. Osista mainittakoon Clavicula-kammet, No Tubes ZTR Race -vanteet sekä Signaturen customina valmistama integroitu satula ja satulatolppa. Osat ovat kestäviä ja järkihintaisia: kiekot on rakennettu DT:n 240-navoille, voimansiirto on Shimanon XT:tä ja jarruina ovat Hayesin Strokerit. Myös Korpela luotti Continentalin Race King -renkaisiin.q Mauri Viitaman Anthemin osat ovat järkihintaisia ja aivan perustavaraa. 50 Fillari www.fillari-lehti.fi. Korpelan pyörä on tässä jutussa esitellyistä pyöristä selkeästi kevein ja samalla erikoisin. Ojalan tavoin myös Viitama luotti Tahkolla Continental Race Kingeihin ja lateksisisäkumeihin. Haastatteluun paikalle osunut Tahkon kuningas Eero Jäppinen jatkoi hymyhuulin samaa tarinaa: - Tehtaallahan ne ilmat on jo laitettu valmiiksi, naurahti Jäppinen, joka tyytyi tänä vuonna ajamaan ainoastaan yhden kierroksen ja senkin varsinaisen kilpailun ulkopuolella. Kyllä sen ajossa tuntee, kun jousitus on kohdillaan. Jäppinen oli kirittämässä muutamaa 180 kilometrille osallistunutta hurjapäätä, jotka ajoivat puolilta öin alkaen "sakkolenkin" ennen virallista starttia, joka tapahtui aamuviideltä. Ojalasta poiketen 120 ja 180 kilometrillä parhaiten menestyneet suomalaiset olivat tehneet paljon muutoksia pyöriinsä. Virolaisen Tiimo Tõnissonin jälkeen 180 kilometrillä toiseksi sijoittunut Aki Korpela on pyrkinyt rakentamaan pyörästään kevyen, mutta samalla kovaa ajoa kestävän. 120 kilometrin voittajan Mauri Viitaman pyörän lähtökohtana on ollut alumiinirunkoinen Giant Anthem X2, jonka alkuperäisistä osista ovat muutaman vuoden aikana vaihtuneet käytännössä kaikki muut paitsi runko ja iskari. Hiilikuituinen Scott Spark -runko on varustettu hipo-osilla, joita on mietitty Fillari-lehden kes- Tahkon kuuluisat mäet pistivät osan kuskeista ajoittain jalkautumaan. kustelupalstalla pitkin talvea ja joiden ansiosta pyörän paino Tahkolla oli 8,4 kiloa
Fillari-lehti tutustumistarjouksena e. 3 numeroa 12 Irtonumerohintaan verrattuna säästät 9 e. A DIGITAALISEN A N NÄKÖISVERSIOi ti.f www.fillari-leh ti ja sieltä digileh myös Fillari-lehti nyt a! ila T tilaajan lehti uuden aa Fillariukkoon ja til Liity jo nettuna an kotiin kan etuna suora 7+1 taan numeroa hin 38, RideMedia Oy maksaa postimaksun puolestasi Tarjous voimassa 31.12. 2009 saakka. Tilaan Fillari-lehden kestotilauksena 38,- / 7 + 1 numeroa (uuden tilaajan etuna) Tilaan Fillari-lehden vuositilauksena 41,- / 7 + 1 numeroa TILAUKSET MYÖS TEKSTIVIESTILLÄ (normaalihintainen viesti) Lähetä numeroon Nimi Tilaan Fillari-lehden tutustumistarjouksena 12,- / 3 numeroa RideMedia Oy Tunnus 5001594 00003 VASTAUSLÄHETYS 040 728 8979 Lehden nimi, kesto, vuosi tai tutustumistarjous, nimi ja osoite Saat kuittauksen tilauksestasi viimeistään seuraavana arkipäivänä. Lähiosoite Postinumero ja -paikka Allekirjoitus (alle 18 v. huoltajan allekirj.)
Koeajossa Author A 4400, Bianchi C2C Via Nirone 52 Fillari www.fillari-lehti.fi
Vuosien varrella hiottua tekniikkaa ja tuotantolinjoja ei kannata heti heivata romukoppaan. Sramin edullisin osasarja on Rival, jota esiintyy vasta yli tuhannen euron pyörissä. Kun myös osat ovat kehittyneet, edullisillakin palikoilla kootut maantiepyörät palvelevat kuntoilijaa mainiosti. E dullisten maantiepyörien rungot ovat nykyään korkeatasoisia ja tästä saamme kiittää hiilikuidun käytön lisääntymistä. Takavuosina alumiiniset runkoputkistot kehittyivät huippuunsa ja uusia käsittelytekniikoita otettiin vuosittain käyttöön. Erilaiset metalliseokset, lämpökäsittelyt ja putken muokkaukset paineistetulla nesteellä virittivät alumiinista hyvin toimivan ja kevyen runkomateriaalin. Sram ei toistaiseksi ole osoittanut kiin- nostusta massatuotteiden valmistukseen. Kun oikea run- www.fillari-lehti.fi Fillari 53. Markkinoita hallitsee Shimano Soralla, Tiagralla ja 105-sarjalla. Vertailukohdaksi halusimme Bianchin pykälää kalliimman mallin, jossa on Shimanon 105 sarjan osat ja hiilikuidulla höystetty alumiinirunko. Toimituksen tekemän esikarsinnan jälkeen koeajettavaksi pyydettiin tsekkiläinen Author ja saksalainen Ghost. Maantiepyörissä sovittaminen on muita pyöriä tärkeämpää. Campagnoloa on tämän hintaluokan pyörissä esiintynyt vain satunnaisesti. Nyt kun lähes kaikki kalliimmat rungot alkavat olla hiilikuituisia, valmistajat ovat alentaneet alumiinirunkoisten pyöriensä hintoja kysynnän ylläpitämiseksi. Italialaiset tulevat tuskin kilpailemaan tässä ryhmässä jatkossakaan, sillä eurooppalaisena valmistajana heidän tuotantonsa on väärällä puolella maapalloa pyörien kokoomalinjoja ajatellen. Maantiepyörän osasarjoissa tarjolla olevat vaihtoehdot ovat alle tuhannen euron hintaluokassa aika vähissä. Molemmat pyörät ovat tämän vuoden malleja, joten jos budjettisi on oikein tiukka, hyvällä tuurilla voit löytää liikkeiden poistomallien joukosta vieläkin edullisempia ja varmasti riittävän hyvin toimivia pyöriä. Alu105 ja Ghost Race 4900T TEKSTI: FILLARI-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN Halvalla saakin HYVÄÄ Pyörien runkomateriaalien tekninen kehitys ja erityisesti tarjonta on nyt sellaisessa vaiheessa, että hyvistä materiaaleista valmistettu runko ei enää hirveästi maksa, erityisesti silloin kun alumiini kelpaa
Esimerkiksi jarrujen vaihtamisesta ei ole juurikaan hyötyä, sillä kaikissa testipyörissä on aivan riittävän hyvät pysäyttimet. Kompaktikampien pienempi ratas tosin voisi Suomen oloissa olla mieluummin 36-hampainen. Koeajetut pyörät sopivat hyvin 175-180-senttisille kuskeille. Vertailukiekkojen ja Authorin setin välinen painoero on huomattavan suuri ja helposti ajossa havaittava. Authorissa ja Bianchissa käytetyt 50/34-rattaiset kompaktikammet sopivat hyvin varsinkin niiden kuntoilijoiden käyttöön, jotka lenkkeilevät enimmäkseen yksin eivätkä ole aivan terävimmässä kunnossa. Jos hankit tällaisen edullisen maantiepyörän ja myöhemmin iskee nippelikuume, eli tulee tarve vaihtaa pyörään jotakin uutta ja kivaa, pää kannattaa pitää kylmänä. Lopputulos on tyylikäs. Ghostin satulan muotoilu toimii hyvin. 54 Fillari www.fillari-lehti.fi. Hyvin hoidettuna ja erityisesti puhtaudesta huolehtimalla alemmankin tason vaihdeosta kestävät kuitenkin tuhansia ajokilometrejä. Alle 900 euron pyörät ovat äkkiä katsottuna aivan samanlaisia kuin vaikkapa ammattilaisten käytössä nähdyt pelit, mutta suurimmat erot löytyvät käytetyistä materiaaleista ja paketin painosta. Jo pelkkien renkaiden vaihtaminen auttaa ajotuntumaan melko tavalla. Näillä kuskeilla perinteisen 53/39-yhdistelmän suurempi ratas on käytössä turhan harvoin ja kaikkein pisimmät välitykset jäävät käyttämättä kokonaan. Shimanon osasarjoissa siirtyminen Tiagrasta 105-sarjan osiin tarkoittaa sitä, että komponentit on suunniteltu kestämään paremmin kulutusta. Testipyörien kiekot punnittiin renkaiden ja takapakan kanssa, ja painot olivat seuraavat: Author 3 260, Ghost 2 860 ja Bianchi 3 160 grammaa. Koeajossa Author A 4400, Bianchi C2C Via Nirone Alu105 ja Ghost Race 4900T Authorin harmaat kammet erottuvat hiukan liian selvästi muista osista. Authorin aerodynaaminen hiilikuituhaarukka on leveä ja litteä. Bianchissa olevat FSA:n mustat kammet kompaktirattailla ovat järkevä valinta tähän kokoonpanoon. Bianchin haarukassa on tärinöitä suodattava rakenne. Ghostin kolme eturatasta ovat tarpeen mäkisemmillä seuduilla, ainakin jos ajajan kunto ei ole parhaasta päästä. koko on hankittu, kilometrien kertyessä ja ajokunnon karttuessa ajoasentoa on helppo säätää ohjainkannattimen pituutta vaihtamalla. Suositeltavin varustelukohde on ehdottomasti kiekot renkaineen, sillä niissä erot tuntuvat välittömästi ja muutoksista on oikeasti iloa. Kun hypätään asteikossa vielä- Ghostin haarukassa hiilikuitu on peitetty maalilla. Vertailun vuoksi punnitsimme Bontragerin Race X Lite -kiekot Michelin Pro 2 Race SC -päällysrenkailla ja Kendan keveillä sisärenkailla varustettuna, jolloin vaaka näytti 2 370 grammaa
Author oli koeajetuista pyöristä kilpurimaisin. www.fillari-lehti.fi Fillari 55
Koeajossa Author A 4400, Bianchi C2C Via Nirone Alu105 ja Ghost Race 4900T Bianchin runko ja etuhaarukka suodattavat tärinät hyvin. 56 Fillari www.fillari-lehti.fi
Kolme eturatasta ei missään nimessä tee Ghostista huonoa, mutta kahden rattaan poljinkammilla Authorin tapaan pyörä olisi vielä parempi ainakin enemmän ajaneiden asteikolla. Vaikka valmistaja ilmoittaa Authorin runkokooksi 520, on sen vaakaputken pituus (56 senttiä) kolmikon pisin. Näin keskustan halkio istuu hyvin useammankin kuljettajan takapuoleen. Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet edessä/takana: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Best Brakes ky 849 euroa alumiini alumiini/hiilikuitu 520 (muut koot 480, 500, 540, 560 ja 580) 9,4 kg (ilman polkimia) 73,5 astetta 73,5 astetta 56 cm 57 cm 98,5 cm 40,5 cm 27 cm Shimano Tiagra Tiagra/105 Tektro R320 FSA Omega 172,5 mm 34/50 12-25 FSA Jalco DRX 5000 Jalco Cheng Shin Tire 25 mm Rithey Comp 10 cm Ritchey 42 cm Ritchey integ. Kolmesta eturattaasta huolimatta pyörä puhutteli testaajia ja oli testilenkeillä aavistuksen Authoria suositumpi. Maantiellä Author on kilpurimaisesti käyttäytyvä peli. Pyörän varusteet on hyvin valittu ja erityisesti satula oli positiivinen tuttavuus. Isoimmalla eturattaalla pystyy käyttämään vain kuutta tai seitsemää pienintä ratasta ilman että ketju rahnuttaa etuvaihtajaan. Author on 849 euron hintaan hyvä hankinta, jonka 34/50-eturattaat istuvat hyvin suomalaiseen maastoon. Ghostin kiekot ja renkaat ovat järkevä ja mukava yhdistelmä. Fizik Pave Sport CX Ritchey Ghostin ulkoasu on onnistunut ja kun pyörän ajotuntuma on melkein kuin kalliimmissakin pyörissä, on Race 4900T todella pätevä paketti. Silmiinpistävintä rungossa ovat kaarevat takahaarukan yläputket ja voimakkaasti muokattu vaakaputki. Näistä kolmesta se on selvästi herkimmän tuntuinen silloin kun nousuissa ajetaan putkelta ja pidetään kiinni jarrukahvoista. Kun paineita hiukan laskettiin, mukavuus parani aavistuksen. Koeajossa Author A 4400, Bianchi C2C Via Nirone Alu105 ja Ghost Race 4900T Author A 4400 Ghost Race 4900T Authorin osat ovat onnistunut sekoitus eri valmistajien tuotteita. Maantiepyörien jarrut ovat teknisesti yksinkertaiset ja teho saadaan yleensä aikaan jarrupalojen materiaalilla. Rungon ulkoasu ja viimeistely ovat tässä hintaluokassa oikein hyvät ja kokonaisuus on ehdottomasti hintansa arvoinen. Vaihtamisen tuntuma on aavistuksen parempi kuin Ghostissa, mutta ero on hyvin pieni. Ajofiilis on varmasti aivan toinen jos renkaat vaihtaa ohutseinäisempiin ja hiukan kalliimpiin malleihin. Pyörää ajettiin ensin samoilla rengaspaineilla kuin Ghostia eli takana 8 ja edessä 7,5 baria, jolloin Author tuntui melko kovalta. Authorin jarrut purevat tehokkaasti vanteisiin, mutta tämä voi merkitä myös palojen nopeaa kulumista. Ghost GID 58 Fillari www.fillari-lehti.fi. Vaihtaminen alaspäin toimii Tiagran takavaihtajaa napakammin, mikä johtuu vaihtajan jäykemmästä palautusjousesta. Rungon mitoitus tekee Authorista hiukan kilpakumppaneitaan näppärämmän ajettavan. On hankala selvittää, onko muokkauksista oikeasti hyötyä, mutta ne ainakin tekevät rungosta näyttävän näköisen. Ghost on maantiellä helposti hallittava peli, joka on riittävän mukava ja sopii näin hyvin pitkillekin lenkeille. Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet edessä/takana: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: ET Sports 890 euroa alumiini alumiini/hiilikuitu 56 (muut koot 50, 53, 58, 60 ja 62) 9,16 kg (ilman polkimia) 74 astetta 73 astetta 55,5 cm 55 cm 99 cm 40,5 cm 27 cm Shimano Tiagra Tiagra/Tiagra Tiagra Tiagra 170 mm 30/40/50 11-25 9 ratasta Shimano Tiagra Shimano RS20 Shimano Schwalbe Blizzard 23 mm GID 11 cm GID 42 cm Ritchey integ. Takavaihtaja on valittu Shimanon 105-sarjasta. Keskimmäisellä rattaalla on käytettävissä ilman ylimääräisiä ääniä neljä ratasta ja pienellä eturattaalla suunnilleen saman verran. Satulan taika on siinä, että se on kohtuullisen kapea ja toppausta on riittävän vähän. Kolme eturatasta on tietysti paikallaan ja hyvään tarpeeseen, jos ajoreitillä on jyrkkiä nousuja tai kuljettajan ajokunto on vielä hakusessa. Pyörän ainoa kommentteja aiheuttanut yksityiskohta on kolmen eturattaan kammet. Pyörän runko on hienosti viimeistelty ja erikoisuus on se että vaikka etuhaarukka on hiilikuituinen, se on maalattu pyörän väreihin. Lopputulos on onnistunut. Tektron jarrut ovat hyvä esimerkki siitä, että joskus pyörä kannattaa varustaa muillakin kun osasarjaan kuuluvilla palikoilla. Korkeilla vanteilla olevat jäykkäsivuiset renkaat lisäävät hiukan tärinöiden välittymistä. Ne eivät puhutelleet kahteen rattaaseen tottuneita, sillä etuvaihtajaa täytyy käyttää selvästi normaalia enemmän. Jarrut ovat kuitenkin niin hyvät, että kuluminen on pieni haitta
Vaikka Bianchi on selvästi kolmikon kallein, sekin antaa hyvän vastineen rahoille. R500 Vittoria Rubino 23 mm RC 11 cm Deda Big Piega 42 cm FSA integ. 08-311 6711 / 044-3030 821 www.special-bike.com www.fillari-lehti.fi Fillari 59. R500 Shim. Shimanon pakat ovat kymppejä 105-sarjasta lähtien ja lisäratas mahdollistaa pienemmät erot rattaiden välillä kuntoilijoille hyvin sopivassa 12-25-pakassa. Tiagran ja 105-sarjan vaihdekahvojen ja takavaihtajien erot ovat kohtuullisen pieniä, mutta ne kuitenkin huomaa. C2C tarkoittaa Bianchin mallistossa pitkän matkan pyöriä tai tarkemmin ilmaistuna kuntoilijoiden pitkille lenkeille tarkoitettuja laitteita, joissa ajomukavuuden eteen on tehty työtä. 105/105 Shim. Maantiellä mahdollisimmat pienet kokoerot rattaiden välillä ovat paikallaan, sillä lenkki sujuu mukavammin silloin kun kampikierrokset voi pitää melkein samoina koko ajan. Bianchin etu- ja takahaarukassa on tärinöitä suodattavat kohdat ja rosoisella pinnalla pyörä onkin Authoria ja Ghostia mukavampi. Bianchi käyttää tätä runkoa kahdessa kokoonpanossa ja testattu on niistä halvempi. Bianchin paino on aika lailla sama kuin Authorin ja Ghostin. 105-sarjan vaihteet ja kahvat ovat aavistuksen Tiagraa mukavammat ja täsmällisemmät käyttää. Mukavuus on pyörässä kohdallaan ja mitoituksella sen käytöksestä on saatu rauhallisen neutraali. Osasarjana on Shimanon 105 kymmenellä takarattaalla varustettuna. Se on hyvä osoitus siitä, että tässä hintaluokassa isompi hintalappu ei välttämättä tarkoita kevyempää pyörää. Selle San Marco Ponza RC alumiini/hiilikuitu Oulun Special Bike Heikinkatu 17, 90100 Oulu p. Kun kiekoilla on vielä kunnolliset renkaat, pyörä rullaa kivasti. Vaikka Bianchissa on takana kymmenen ratasta, vaihteet siirtyvät erittäin täsmällisesti. Bianchi C2C Via Nirone Alu 105 Polkupyöräilyn erikoisliike CUBE - SPECIALIZED - FELT - SCOTT MADISON - YETI - COMMENCAL - FORT TIMELESS - SRAM - AVID - ROCKSHOX FOX - FOX RACING - MET - BBB SHIMANO - CONTINENTAL - PITPRO SHAMAN RACING - CAMELBACK POLISPORT - 661 - SWALBE ODYSSEYS - ABUS - KRYPTONITE MAVIC - ALEXRIMS... Vertailupyöränä toimineen Bianchin rungossa on hiukan enemmän "tekniikkaa" kuin sen kilpakumppaneissa. Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet edessä/takana: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Cyleurope Oy 1 399 euroa hydroformattu kolmoisohennettu alumiini alumiini/hiilikuitu 55 (muut koot 50, 53, 57, 59, 61 ja 63) 9,28 kg (ilman polkimia) 73,5 astetta 72 astetta 55 cm 52 cm 98 cm 41 cm 26,5 cm Shimano 105 Shim. Ultegran osilla pääsiassa varusteltu versio maksaa 1 549 euroa. 105 FSA Omega 172,5 mm 34/50 12-25 FSA Shim
Monasti hybridien speksauksessa edetään laajalla skaalalla: jotkut osista ovat laatuluokkaa, mutta pyörä pilataan muutamalla alta riman menevällä osavalinnalla. Pyörän ajoasento on kuntoilukäyttöön turhan pysty. Holkitetut vanteet ovat Jalcon valmistamat ja renkaat Schwalben pistosuojatut 37-milliset Marathonit. Testattavana olleessa Rossano Trekkingissä on kolmoisohennettu 7005sarjan alumiinista valmistettu runko. Ajossa pyörällä ei jää muiden jalkoihin, jollei sitten lähde mukaan paikallisen pyöräseuran kimppalenkille. Rossanoiden juuret ovat Joutsenossa Etelä-Karjalassa, missä Arto Piiroinen piti Rossanon pääosin vuoden 2010 Deoreosilla kasattu trekkingpyörä on viileän asiallinen tapaus mustanpuhuvasta värityksestään lähtien. Rossanon tapauksessa ei ole näin. Sen osasarja on Shimanon 2010-mallivuoden Deorea lukuun ottamatta takavaihtajaa, joka on pykälää kalliimpi LX. Sillä hoituvat niin pidemmät työmatkat, kuntolenkit kuin retkeilykin. aikoinaan Silvesport-pyöräliikettä. ABR:n ja MJ Cyclen valmistamat putkiosat ovat tuntemattomampaa tavaraa, mutta asiallisen oloisia nekin. Vaaka- ja vinoputket ovat kevyesti hydroformattuja. Takahaarukassa on pultinreiät lukon asennusta varten. Nykyisellä konseptilla Rossanoita on valmistettu 1990-luvun lopulta lähtien. Vakiovarusteena oleva takatavarateline on siro, mutta jämäkkä. Etuhaarukassa on valmiina ruuvit tavaratelineen kiinnitystä varten ja teräksisenä haarukka on retkikäytössä epäilemättä sekä tukeva että kestävä. Merkki on tunnettu erityisesti retkityyppisistä pyöristään ja cyclokrossareistaan. Koko komeudella on hintaa 1 250 euroa, joten ihan joka pyörätelineeseen sitä ei passaa jättää - varkaatkin valitettavasti ymmärtävät hyvän päälle. Silvesport perusti toisen liikkeen naapurikaupunkiin Lappeenrantaan ja laajeni myöhemmin myös pääkaupunkiseudulle, missä se nykyään tunnetaan System1-nimellä. Koeajossa Rossano Trekking Deluxe ja uusi Deore TEKSTI: FILLARI-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN JOKA PAIKAN HÖYLÄ E nsimmäisenä Rossano Trekkingiä tarkastellessa pistää silmään tasainen kokonaisuus. Kannattimen alla on kuiten- 62 Fillari www.fillari-lehti.fi. Myös testireitin varrelle osunut vajaan kilometrin pätkä sepelipintaista puolivalmista pyörätietä hoitui kunnialla. Italialaisen kuuloisesta nimestään huolimatta Rossanot ovat suomalaisen suunnittelun tulosta, kuten monet tietävätkin. Hyvä runko ja leveähköt renkaat tekevät etenemisestä rupuisellakin asfaltilla mukavaa. Rossanot kootaan Lappeenrannassa. 13,5 kilon paino on varustellulle pyörälle kohtuukevyt
Uudet Deoret voivat muodostua hyväksi pienen budjetin vaihtoehdoksi tarvikemarkkinoilla jahka liikkeet saavat niitä varastoihinsa ja hinnat selviävät. Uusiin kaksimäntäisiin Deore-jarruihin on haettu vaikutteita Shimanon kalliimpien osasarjojen jarruista. Retkelle lähdettäessä sen voi taas palauttaa ylimpään asentoonsa. Kaikkein pienimmät maastovälitykset ovat tämän tyyppisessä pyörässä jokseenkin turhia ja toisaalta välitysten väliset erot jäävät 1128-pakalla pienemmiksi. Rossano Trekkingin eturattaat ovat maastopyöristä tutut 22/32/44-hampaiset ja keskiössä on ulkopuoliset laakerit. Trekking-malleihin saa 200 euron lisäsatsauksella hiilikuituisen haarukan, ohjain- ja istuinkannattimen sekä tangon. Lokasuojineen, levyjarruineen ja takavaloineen Rossano Trekking sopii hyvin ympärivuotiseen ajoon. Näillä ainakin paino kevenee ja hiilarihaarukka saattaa myös parantaa ajo-ominaisuuksia. Taakse on fiksusti valittu 11-28hampainen pakka, jonka pitäisi olla laadultaan kuluvan mallivuoden Deorepakkoja parempi. kin neljä viiden millin prikkaa, joten tankoa saa helposti laskettua. Ohjaustankona on reilun levyinen (63 senttiä) lievä riser. Piintyneille retkipyöräilijöille on Rossanon mallistossa myös raskaan sarjan retkipyörä Touring. Kun pyörään vaihtaa talveksi nastarenkaat ja modaa etulokarin alapäähän kuraläpän, on paketti valmis myöhäissyksyn loskakeleille. Deoren uusi levyjarru on hyvä budjettivaihtoehto kalliimmille kilpailijoille. Rossanon kyytiin voi lastata myös retkikamat. Rossano Trekkingistä on saatavana myös kehutulla Shimanon SLXosasarjalla rakennettu malli, jonka hinta on 1 450 euroa. Trekkingejä on saatavana paitsi mustina, myös hopeanharmaina. Testiryhmä tykkää tästä ominaisuudesta, joka Sramin vaihtajista puuttuu. Sen suunnittelussa on painotettu erityisesti pyörän ajo-ominaisuuksia kuormattuna sekä ergonomiaa pitkän matkan ajossa.q Deoren jarrukahvassa on etäisyyden pikasäätö ja se istuu hyvin käteen. LX-osasarja on edelleen olemassa hybrideihin tarkoitettuna vaihtoehtona. TEKNISET TIEDOT Merkki: Rossano Trekking Deluxe Deore Disc/LX 2010 Valmistaja: RossWheel ky Hinta: noin 1 250 euroa Runkoputki: kolmoisohennettu ja hydroformattu alumiini Etuhaarukka: teräs Koko: 54 (muut koot 48 ja 59, sekä naisten 48 ja 54) Paino: 13,5 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 73,5 astetta Ohjauskulma: 72,5 astetta Vaakaputken pituus: 57 cm Satulaputken pituus: 54 cm Akseliväli: 106 cm Takahaarukan pituus: 44 cm Keskiön korkeus: 28,5 cm Vaihteensiirtäjät: Shimano Deore Vaihteet edessä/takana: Deore/LX Jarrut: Deore hydrauliset levyjarrut Kammet: Deore 175 mm Eturattaat: 22/32/44 Takarattaat: 11-28 Deore Keskiölaakeri: Deore Vanteet: Jalco Disc X320 Navat: Deore center lock Renkaat: Schwalbe Marathon 37 mm Ohjainkannatin: ABR 10 cm Ohjaustanko: ABR riser 63 cm Ohjainlaakeri: FSA integ. Hyvin käteen istuvissa kahvoissa on nyt myös etäisyyden pikasäätö. Satula: Selle San Marco Cuda Satulatolppa: MJ Cycle www.fillari-lehti.fi Fillari 63. Deoren vaihtajat ovat edelleen kaksitoimista mallia eli pienemmälle rattaalle voi vaihtaa sekä peukalolla että etusormella. Pykälät vaihtuvat molempiin suuntiin nopeasti ja täsmällisesti. Pyörä pysähtyy tehokkaasti Deoren uusilla levyjarruilla, jotka ovat kokeneet rajun muodonmuutoksen tämän vuoden malliin verrattuna
Kuukauden fillarinaama TEKSTI JA KUVAT: MARKKU LIITIÄ Olli Erkkilä muovaa vanhat rungot uuteen uskoon Suoria putkia ei Olli Erkkilän tuoreimmasta fiksistä löydy. Takana pakettimallinen Rättisitikka, jolla Erkkilä on kiertänyt 30 maassa. Fiksaantumaton FIKSIMIES 64 Fillari www.fillari-lehti.fi
Olen vain hitsannut alkuperäiset pinnanreiät umpeen ja tehnyt vanteeseen uudet puolat huonekaluputkesta, Kiekot painavat pari kiloa kappale, Erkkilä paljastaa. - Se oli aika karmeassa kunnossa. Osan, kuten takahaarukan putket, Erkkilä on muotoillut itse. Pikaisella vilkaisulla vaikuttaa siltä kuin pyörässä olisi hiilikuituiset viisipuolaiset hipokiekot. Ajaminen onnistuu ilman sen kummempaa harjoittelua, mutta tiukat uukkarit jäävät tekemättä. Itse tehty hiilikuitukiekko. Autotallin seinustalla seisova kolmas pyörä ei ole fiksi, vaan kauttaaltaan ruosteessa oleva naistenpyörä, jonka valmistusvuosikymmeneksi voisi veikata 50-lukua. Kiekko on kyllä Olli Erkkilän rakentama, mutta puolat ovat huonekaluputkea. www.fillari-lehti.fi Fillari 65. Kyllä ja ei. Osa putkista on peräisin vanhoista naistenpyöristä. Uusimman fiksin retrotyyppinen, monikerroksinen kaksivärimaalaus on häivytyksineen hienoa työtä. Tuoreimman laitteen kaikki runkoputket ovat enemmän tai vähemmän kaarevia. Runko on maalattu uudelleen, mutta patinoitu sitten näyttämään vanhalta. Olli Erkkilä on toista maata. Siltä näyttää, kun vain tietää mitä tekee. Tällä on kiva ohitella kitisevillä nykypyörillä polkevia fillaristeja, jotka eivät ymmärrä mitään pyöriensä huollosta, Erkkilä virnistää. - Vanne on peräisin tavallisesta pyörästä. Ei aivan. Oikaisin vanteet ja purin pyörästä kaikki liikkuvat osat ja huolsin ne. Teräsputkea kun on miehen mukaan helppo taivuttaa sopivasti kuumennettuna. Moni harrastaja käyttää ajokkeihinsa vinon pinon euroja ja ruuvaa hienoon hiilikuiturunkoon toinen toistaan kalliimpia ja kevyempiä osia. Nyt se liikkuu tosi hiljaisesti ja herkästi, vaikka siihen kyllä pitäisi vaihtaa kolmivaihteinen napa. Eräästä toisesta fiksistään Erkkilä on tehnyt käytetyn näköisen tarkoituksella. Hän hakee pyöriensä aihiot kierrätyskeskuksista tai saa ne kavereiltaan ja rakentaa niistä omannäköisiään ajopelejä. V antaalainen 28-vuotias Olli Erkkilä on innostunut erityisesti fikseistä, joita hän on kasannut itselleen useampia. Kyseessä on aito metsälöytö. Monet fiksiharrastajista ovat hyvin puritaaneja, ainakin mitä ajokalustoon tu- Pyörän ohjauksen voi hoitaa näinkin
Kun sain ajokortin, auto siirtyi minun käyttööni. Erkkilä rakentelee pyöriä lähinnä 66 Fillari " Monet fiksien harrastajat ovat hyvin puritaanisia. Olli Erkkilä tunnetaan myös motoristipiireissä Ural-chopperistaan. omaksi ilokseen. Vaikka osa Olli Erkkilän pyöristä on lievästi sanottuna omaperäisiä, hän pyrkii siihen, että ne kaikki olisivat ajokelpoisia. Kuluneena kesänä kolmea Erkkilän fillaria ihasteltiin Padasjoen Auttoisilla pidetyssä kesätaidenäyttelyssä, missä ne oli luokiteltu käyttötaiteeksi. Erkkilä rakensi ajokin kokonaan itse ja vähäisetkin "valmiit" osat, kuten satulan jousi, on modattu tavalla tai toisella. Uralia on esitelty monissa alan julkaisuissa ja se on voittanut palkintoja näyttelyissä, esimerkiksi Norrtäljen arvostetussa Custom Bike Show´ssa. Kääntösäde on tosin pitkän akselivälin ja etupyörän rajoitetun kääntyvyyden vuoksi rajoitettu. Kuukauden fillarinaama... lee. Autotallin seinää vasten nojaa armeijanvihreäksi maalattu yksivaihteinen, joka on rengastettu Nokian kolmituumaisilla Gazzaloddeilla. Juuri ennen haastattelua Erkkilä palasi Uralillaan kotiSuomeen tämänvuotisesta Norrtäljen näyttelystä. Hänen luomuksiaan on ollut esillä muun muassa Tampereen Vapriikissa. Vinkkejä hän on kysellyt rovaniemeläiseltä Timo Happoselta, joka on entisöinyt vastaavan pyörän mahdollisimman alkuperäiseen kuntoon. Rungon tein itse. - Minusta on hauskaa fikseineni tökkiä hiukan tikulla muurahaispesää, Fixed Gear Galleryn tapaisilla nettipalstoilla viihtyvä rakentaja sanoo. Jonkun hän on välillä myynytkin, mutta ostajina ovat olleet omat kaverit. Erkkilän projektin lopputulos näyttää arvatenkin hieman erilaiselta. Päivittäisenä moottorikulkuneuvonaan Olli Erkkilällä on vuoden 1960 pakumallinen rättisitikka - tai tässä yhteydessä olisi ehkä parempi puhua 2CV:stä, sillä pakettiversiosta puuttuu rätti. Seuraavana projektina on vuoden 1924-mallinen Harley-Davidson, jonka Erkkilä rakentaa chopperiksi. Vehkeestä on poistettu etuhaarukka ja etupyörä on viety pitkälle eteen pyörän pystyputkeen tukeutuvan, läheltä maan pintaa vedetyn putken päähän. Polkupyörien kustomointi ja modaaminen on siitä kiitollista puuhaa, että rakentajaa ei rajoita pykäläviidakko toisin kuin moottorilla toimivien laitteiden maailmassa. Erkkilällä on rutkasti kokemusta myös konepuolelta. Ei tällä ehkä Tour de Helsinkiin lähtisi, lähikauppaan kylläkin. Olli Erkkilä edustaa päinvastaista koulukuntaa. Yksi Auttoisilla esillä olleista pyöristä on 1800-luvun tyylinen kulkuväline 52tuumaisine etupyörineen ja pienine takapyörineen. Eräällä 11 000 kilometrin mittaisella reissulla siitä hajosi sytytyspuola ja yksi rengas, mutta niiden korjaus onnistui tien päällä.q Olli Erkkilän nettisivut löytyvät osoitteesta www.ollierkkila.com www.fillari-lehti.fi. Metallin käsittelijänä Olli Erkkilä on itseoppinut. Eikä siinä vielä kaikki. Sillä on hyvä ajaa kuntolenkkejä hangessa. Osat Erkkilä koneisti opiskelujensa yhteydessä Lahden muotoiluinstituutin pajassa. Esimerkiksi pyörien kustomointi loistaa poissaolollaan. Nivelissä on käytetty auton osia. Olli Erkkilän taidot pyöränrakentajana on jo ehditty huomata. Alkuperäisen 12-hevosvoimaisen moottorin tilalle on vaihdettu uudempi kone, josta irtoaa muhkeat 30 heppaa. Koneistajan taidot ovat karttuneet pikku hiljaa eri projektien myötä. Ohjaustanko on normaalilla paikallaan, mutta sen liikkeet välittyvät etupyörään useampinivelisen tankomekanismin kautta. Homma vei aikaa, mutta lopputulosta kelpaa ihailla. Pikainen kokeilu lähikadulla paljastaa, että haarukattomalla pyörällä pysyy pystyssä ja pääsee eteenpäinkin. Motoristit tuntevat hänet hienosti rakennetusta chopperistaan, jonka pohjana on käytetty vanhaa venäläistä Ural-moottoripyörää. - Isäni osti auton jo ennen kuin olin syntynyt, ja olen ollut sylivauvasta lähtien sen kyydissä. - Sain kerran palkinnoksi leveät vanteet ja ajattelin, että niitä käyttämällä voisin rakentaa Suomen talveen sopivan fiksin. Olen käynyt sillä 30 maassa ympäri Eurooppaa Makedoniaa ja Kreikkaa myöten. Uraliksi pyörän tosin tunnistaa ainoastaan moottorista, sillä kaikki muu on kokenut täydellisen muutoksen - rekisterikilpi kyllä on vanhaa, mustapohjaista mallia. Sitikka ei ole joutunut koskaan hinausköyden päähän. Jopoksi nimetyn, itse asiassa vanhan Nopsan rungolle tehdyn laitteen kanssa ulkopuolisen usko ajo-ominaisuuksiin uhkaa horjua
Yli 5 000 pyöräilijää, mukana 13 suomalaista, on kokoontunut Saint-Quentin-en-Yvelinesiin Pariisin esikaupunkiin tavoitteenaan yksi asia: pyöräillä Brestiin ja takaisin. Aikaa on siis 90 tuntia. Randonneur-pyöräilyn lyhyt oppimäärä TEKSTI JA KUVAT: MIKKO MÄKIPÄÄ Yötä päivää pitkin Ranskaa Pariisi 20. Aikaraja määräytyy keskinopeuden perusteella, joka tässä tapauksessa on 15 kilometriä tunnissa. Aikaa on 90 tuntia ja matkaa 1 200 kilometriä. O llaan maailman tunnetuimmassa randonneur-pyöräilytapahtumassa eli ParisBrest-Parisissa (PBP). Alun perin kilpailuna järjestetty PBP on nykyään niin sanottu brevetti eli määräajassa ajettava pyöräretki. Randonneur on yleisnimitys pitkän matkan pyöräilijöille. Muuten aikataulun saa valita itse. Ensimmäisen kerran jo vuonna 1891 ajettu PBP järjestetään nykyään neljän vuoden välein. Nopeutta seurataan noin 100 ki- www.fillari-lehti.fi Fillari 67. Ruoka- ja nukkumistauot voi pitää oman mielensä mukaan, kunhan keskinopeus pysyy yli minimin. elokuuta 2007
Erilaisia pyöräilylajeja ja -tapahtumia on valtava määrä. Aamu sarastaa Brestissä ja viisi tuntia unta saa riittää tällä kertaa. On upea tunne tajuta liikkuneensa omin voimin kolmessa päivässä kilometrimäärän, Brestin kontrollipisteeseen saavuttiin pimeän aikaan. Yö vaihtuu päiväksi ja päivä taas yöksi. Maisemat vaihtuvat ja niin vaihtuu päiväkin taas yöksi. Tuhannen kilometrin jälkeen olen aamulla puoli viideltä Villainesissa ja nukahdan välittömästi. Osallistuakseen pitkille breveteille pitää yleensä ajaa samana vuonna 200, 300, 400 ja 600 kilometrin brevetit. Ensimmäinen kontrolli tulee vastaan 222 kilometrin kohdalla neljältä yöllä. Noin puolet osallistujista on ranskalaisia. Pian ollaan jo Ranskan maaseudulla ja yö laskeutuu pyöräilijöiden ylle tihkusateen saattelemana. Neljän tunnin unien jäl- keen mielessä pyörii vain jatkaminen ja Pariisi. Polvi tulehtui vähän ennen Brestiä ja matkanteko on tuskaisen hidasta. Laji on Euroopan maiden lisäksi suosittua esimerkiksi Japanissa (109 osallistujaa viime PBP:ssä), Australiassa (125), Yhdysvalloissa (591) ja Venäjällä (43). Kaikkialla maailmassa ajettavia brevettejä koordinoi PBP:tä järjestävä seura Audax Club Parisien (ACP). Noin neljännes osallistujista keskeyttää tai ei ehdi maaliin aikarajassa. Brevetit ovat yksi niistä. Lyhyempiä brevettejä järjestetään useita joka vuo- si ja muita 1 200 kilometrin ajoja lähinnä PBP:n välivuosina. Le Petit Journal-lehti järjesti ensimmäisen PBP:n mainostaakseen polkupyörän käytännöllisyyttä kulkuneuvona. Lopulta 28 tuntia lähdön jälkeen olemme kolmen suomalaisen voimin puolimatkassa Brestissä. Kaikki brevetit käyvät ACP:n hyväksyttävinä riippumatta siitä missä ne on ajettu. Liikkeelle polkaistaan 600 pyöräilijän ryhmissä. Perillä olen lopulta kello 21.30 eli minuutilleen 73 tuntia lähdön jälkeen. 1 200 kilometrin matkalla ei ole yhtään varsinaista vuorta, mutta kokonaisnousua kertyy yli 11 kilometriä eli suomalaisittain mäkeä on riittävästi. Tapahtuman järjestelyissä on mukana 2 300 vapaaehtoista. Olen kuitenkin selvästi edellä niitä jotka nukkuivat jo Loudeacin tai Carhaixin kontrolleilla. Vastaan tulee satojen pyöräilijöiden ryhmiä ja "Bon courage"-huudot kaikuvat. Kontrollin nukkumispaikkana on liikuntahalli. Nopeimmat ajoivat matkan ilman nukkumista noin 45 tunnissa. Randonneur-pyöräilyn lyhyt oppimäärä... Reitti kulkee suurelta osin Bretagnen hienoissa maisemissa, joihin ei tosin ehdi juuri tutustua. Reitin varrelta kerätyt kontrollileimat todistavat, että ajo on hoidettu kuten pitää. lometrin välein olevilla "kontrolleilla", joilla järjestäjän antama brevetti-kortti leimataan ja siihen merkitään aika, jolloin kontrollille on saavuttu. Torvet soivat ja yleisö hurraa teiden varsilla. Yli puolet osallistujista tuli maaliin 85 ja 90 tunnin välillä. Nopea ruokailu ja matka jatkuu. Lähtö on kello 20.30. Vuonna 2007 PBP:n osallistujien keski-ikä oli 49 vuotta ja 90 prosenttia heistä oli miehiä. Kahdella eurolla saa huovan ja herätyksen. Matkasta on jäljellä vielä puolet. 68 Fillari www.fillari-lehti.fi
Brevettejä on kahta tyyppiä. Hän on harrastanut pyöräilyä vuodesta 2003. Brevetin faktat: Brevetit ovat pitkiä, yleensä 200-1 200 kilometrin pyöräretkiä. Reitillä oli myös sora- ja mukulakivipintaisia osuuksia. joka vastaa suunnilleen matkaa linnuntietä Hangosta Utsjoelle. ACP:n Suomen yhteyshenkilönä on vuodesta 1987 toiminut Paavo Nurminen. Pyöräksi kelpaa mikä tahansa pelkällä ihmisvoimalla liikkuva kulkuneuvo. Suomalainen Alpo Kuusisto ajoi (potki) vuonna 2003 PBP:n kickbikella. Ulkopuolinen apu on sallittua vain erikseen määrätyillä kontrolleilla eli kaikki tarvittava pitää kuljettaa mukana. Mukaan pitää pakata myös vaihtovaatetta, ruokaa ja joskus myös karttoja. Aikaraja on 200 kilometrin breveteillä 13,5 tuntia ja 1 200 kilometrin brevetillä 90 tuntia eli keskinopeudeksi taukoineen tulee noin 15 kilometriä tunnissa. Kortit lähetään reittiselvityksellä varustettuna ACP yhdyshenkilölle. Niistä ei lopu akku ja valoteho riittää huonoissakin olosuhteissa. Tämän kun vielä yhdistää hyvään seuraan ja hienoihin maisemiin niin randonneur-pyöräily on sopiva vaihtoehto kuntoliikunnasta kiinnostuneelle uudelle ja kokeneellekin pyöräilyn harrastajalle. Kontrollit ovat yleensä huoltoasemia tai kahviloita, joista pyydetään leima ja aika brevettikorttiin. Osallistumisesta saa halutessaan mitalin. rällä tai maantiepyöräksi tuunatulla hybridillä. Siellä saa ajaa, vaikkei breveteille osallistuisikaan.q Kirjoittaja Mikko Mäkipää on 30vuotias opiskelija, joka on Helsingin yliopiston pyöräilyseura Prologin hallituksen puheenjohtaja. Yöllä ajamiseen useimmat ovat valinneet napadynamolla toimivat valot. Paranoideimmilta saattaa löytyä esimerkiksi vapaaratas. Randonneur-breveteillä ajovauhti on vapaa ja vain maaliin pitää selvitä määrätyssä aikarajassa. Audax-brevetit ajetaan ennalta määrä- tyissä ryhmissä ennalta määrättyä vauhtia. Aikaa kului, mutta niin kului kaloreitakin. www.fillari-lehti.fi Fillari 69. Pienen harrastajamäärän takia useimmat brevetit ajetaan joko yksin tai muutaman hengen porukoissa itse valituilla reiteillä. Tandemien ja nojapyörien lisäksi lähtöviivalla oli kolmipyöriä, soutupyöriä ja kinnereitä. Lisäksi pitää muistaa, että maantie on ilmaista. Suomalaisia on osallistunut PBP:hen vuodesta 1983 ja vuodesta 1999 alkaen brevettejä on ajettu myös PBP:n välivuosina. Lisätietoja aiheesta: groups.google.fi/group/audax-finland www.polkupyoraily.net/wiki/Brevet www.paris-brest-paris.org Kalusto: Paris-Brest-Parisin erityispiirteenä ovat poikkeukselliset polkupyörät. Huippu-urheilijan kuntoa tai välineitä laji ei edellytä. Randonneur-brevettejä koordinoi ranskalainen Audax Club Parisien. Ehdottomasti kummallisin kulkuneuvo oli nojasoututandemi, jossa toinen ajaja istui selkä menosuuntaan. Kalustosta on vaikea antaa yleisiä ohjeita, koska tarpeet ovat yksilöllisiä ja selviävät parhaiten kokeilemalla. Lisäksi on kolmesta viiteen hengen ryhmissä ajettavia fleche-ajoja, jossa ryhmien pitää ajaa 24 tunnissa vähintään 360 kilometriä ja ryhmät päätyvät lopulta samaan paikkaan. Harrastajia on Suomessa tällä hetkellä noin 20. Huoltovälineitä ja varaosia on aina tarvittavien lisäksi mukana tavallisesti varapinnoja, ulkorengas, ketju ja vaijereita. Suomessa ajettavat brevetit ovat randonneur-tyyppisiä. Itse olen ajanut brevettini maantiepyö- Se on täytetty
Lisäksi siellä sijaitsee luotsiasema sekä www.fillari-lehti.fi. Pohjanlahden pohjoisosassa, Oulun edustalla, sijaitsee Perämeren suurin saari, Hailuoto. Vaasan edustalla on pieni saaristo, samoin Pietarsaaren ja Kokkolan edustalla. Saaren länsikärjen Marjaniemi tunnetaan majakastaan ja kalastajakylästään. Kirkonkylän kaupoista saa kohennusta eväsvarastoihin. Nimestään huolimatta se ei ole luoto ollenkaan, vaan saa- ri, jota kruunaavat pitkät hiekkarannat ja vaihtelevat tuuliolosuhteet. Pyöräilyä pohjoisen rauhassa, osa 3 TEKSTI JA KUVAT: MILLA RASILA Hailuoto Perämeren helmi Hailuoto on aurinkoinen saari, jonka luonnonolosuhteet, rikkumaton rauha ja ainutlaatuinen maisema vievät pyöräilijän aivan uuteen maailmaan. Seututie vie pyöräilijän Hailuodon kirkonkylään ja siitä edelleen Marjaniemeen, jonne tie päättyy. Hailuodon kunnassa elelee noin tuhat asukasta ja mökkejä on noin 600. Marjaniemessä kauppoja ei olekaan. Maastopyöräilijälle saarella on tarjota satoja kilometrejä metsäteitä. Lauttarannasta (itäkärjestä) Marjaniemeen (länsikärkeen) kulkee 25 kilometrin mittainen rauhallinen seututie, jota on miellyttävä ajella vaikka maantiekilpurilla. Ahdasta ei ole, sillä saari on 200 neliökilometrin kokoinen. Pyöräillä voi maantiellä tai metsäteillä, miten vain oma mieltymys ohjaa. M 70 Fillari itä pohjoisemmaksi Pohjanlahtea mennään, sitä harvalukuisemmiksi ja karummiksi käyvät saaret
Palveluista voi mainita Luotsihotellin ja -ravintolan, luontonäyttelyn sekä saunanvuokrausmahdollisuuden. Olen pyöräillyt Hailuodossa kymmenisen kertaa. Hailuoto on saanut nimensä ensimmäisiltä majailijoiltaan, kalastajilta, jotka nimesivät saaren silakan (haili) mukaan. Kalastus ja lampaiden kasvatus ovatkin elättäneet luotolaisia jo vuosisatojen ajan. Koska saaristoa ei ole, maisemat avautuvat kauas ulapalle. Ranta-Sumpun yhteydessä on myös leirintäalue, joskin kovin vaatimaton. Meri näyttäytyy joka kerta erilaisena. Iltapäivällä poljimme saaren keskivaiheilla rankkasateessa ja lauttarannassa saimme niskaamme voimallisen raekuuron, joka helletamineissa tuntui iholla. Hailuodon ainutlaatuinen maisema ja luonnonolosuhteet sekä hyvin säilynyt talonpoikainen asujaimisto ovat nostaneet saaren yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Marjaniemessä on kaksi nuotiopaikkaa, joissa voi loihtia retkiaterian. Hailuodossa aurinkoisia päiviä on keskimäärin enemmän kuin mantereella ja kesäkin jatkuu hieman pidempään. Kahdenkymmenen minuutin lauttamatkalla vaihdoimme kuivat vaatteet ylle ja poljimme jälleen poutasäässä illaksi Ouluun. Kerran lähdimme ystäväni kanssa polkemaan Oulusta aikaisin aamulla, loikoilimme päivän saaren länsirannan hiekkarannalla ja kävimme uimassa. Lisäksi saarelta kerätään mittavat määrät jäkälää. Oulusta Marjaniemeen ja takaisin polkemista kertyy noin sata kilometriä.q Lautta-aikataulut sekä tietoa muun muassa majoitusmahdollisuuksista: www.hailuototourism.fi Ilta-auringon värittämä Marjaniemen majakka. Hailuodon länsikärjessä, Marjaniemessä, pyöräilijän vastaanottaa Luototalo. Toinen nuotiopaikoista on katettu, nimeltään Riemuliiteri, ja siellä ateriointi onnistuu mukavasti tuulelta ja sääskiltä suojassa. Destian liikennöimä ilmainen lautta kulkee noin tunnin välein. Marjaniemessä tuotettu tuulivoima kattaa puolet koko saaren energiantarpeesta. Suomessa harvoin näkee yhtä pitkiä hiekkarantoja. Luototalossa on mm. Saaren länsiranta on paitsi vähäsateinen ja aurinkoinen, myös hyvin tuulinen. Oulun yliopiston Perämeren tutkimusasema. elämästä saarella kertova näyttely sekä Luotsihotelli. Kalastajatroolarit yöunilla. www.fillari-lehti.fi Fillari 71. Tosin kuten merellä yleensä, sääolot voivat vaihdella nopeasti. Melkein joka kerralla saarella on ollut aurinkoista. Marjaniemessä voi vaihtaa kävelyksi ja astella kilometrin-pari hiekkarantaa ja pitkospuita pitkin ravintola Sumppuun, jossa voi nauttia virvokkeita pyöräilyn ja retkeilyn lomassa
Miesjunioreiden kilpailu käynnistyi erittäin hiljaista vauhtia ja ryhmä joutui pysäytetyksi, kun takaa tullut naisten sarja ajoi ohi. Mainiosti järjestetty pyöräilyviikonloppu alkoi perjantaina aika-ajoilla, joissa matkaa tehtiin pienehköllä tiellä, joka miesten eliteä lukuun ottamatta oli odotuksia tasaisempi. Kilpailussa nähtiin lukuisia pieniä ja suurempia irtiottoja. Mies- ja naisjunioreissa voitot menivät ennakkosuosikeille, kun aika-ajoihin erikoistuneet, Pohjanmaan lakeuksilta Kuusamon korpiin saapuneet Jurvan Urheilijoiden Taija Laitala ja Laihian Lujan Lassi Lilleberg korjasivat kirkkaimmat mitalit. Miesten luokassa mestaruuden jo kolmena peräkkäisenä vuotena vieneeltä CC Helsingin Matti Helmiseltä odotettiin tiukkaa mestaruuden puolustamista. Alle 23-vuotiaiden miesten puolustava mestari Porin Tarmon Jussi Eskelinen ei tänä vuonna ole kilpaillut, joten mestaruustaisto käytiin viime vuoden kakkosen Porvoon Kim Mansnerin ja harvemmin maantieaika-ajoa ajavan Koiviston Iskun Teemu Viholaisen välillä. Myöhemmin päästiin vauhtiin ja loppupuolella kärkeen muodostui kova kvartetti, joka ratkoi paremmuutensa erittäin tiukassa loppukirissä. Viholainen vei lopulta voiton ehkä hieman yllättäen yli minuutin marginaalilla Mansneriin. Leppänen Cont, 8) Jouni Ollikainen Picaro 3.27.11, 9) Jarkko Niemi P-Union 3.27.55, 10) Timo Pesola KäTa M-Kilpa 98 km: 1) Roope Nurmi TAS 2.27.22, 2) Olli Lehtonen Picaro, 3) Timo Häkkinen LrPy, 4) Tero Kuusisto TWD, 5) Marko Uusimäki KäTa N18 52 km: 1) Taija Laitala JU 1.23.56, 2) Miimu Paavola P-P, 3) Virva Koski TVC, 4) Silvia Lippe Viro, 5) Riinamaria Hongisto Focus 1.31.03 Naiset 52 km: 1) Eivor Asblund GIF 1.23.56, 2) Laura Lilja Focus, 3) Heidi Pukkila KaKa 1.31.03 SM-Maantie, Kuusamo, 27.6. Kuusamon maantiekilpailureitti kulki kaupungin halki ja itse kierros suuntasi pohjoiseen Kapustavaaran yli palatakseen kaupunkiin valtatie viittä. Mukana elitessä oli edellisen viikonlopun kärkikolmikko. Kansikas, S. Helminen ajoikin kärjessä kilpailun alkupuolen, tosin niukasti. Naisten luokassa alkuvauhti oli kova ja heti ensimmäisellä kierroksella Kapustavaaralla kärkeen iski yksin maastopyöräilyyn keskittynyt Carina Ketonen. Ketonen ajoi soolona kahteen osaan jakautuneen pääjoukon edessä. Ammattimiehet Carlström ja Helminen irtaantuivat lopulta kaksin ja myöhemmin Helminen otti arvokkaan päänahan pudottaen Carlströmin muutama kilometri ennen maalia. M-Elite 169 km: 1) Matti Helminen CCH 4.07.21, 2) Kjell Carlström TWL 4.07.30, 3) Jarmo Rissanen CCH .08.32, 4) Marko Leppämäki V8, 5) Marko Göös KäTa 4.10.53, 6) Jukka Heinikainen TWL, 7) Mikko Kejo TuUl, 8) Pertti Turku CCH, 9) Juhani Timmerbacka Che-Isku, 10) Jyrki Terävuo TuUl 4.13.08 M-18 169 km: 1) Mikael Lindroos CCH 4.33.02 N-elite 88 km: 1) Anne Palm CCH 2.14.21, 2) Heljä Korhonen Focus 2.26.12 N-18 88 km: 1) Sofia Kansikas P-P 2.30.51 Kilpa 115 km: 1) Pasi Karjalainen Zeus 2.54.53, 2) Mikko Aalto JurVo, 3) Olli Koski KäTa, 4) Juhani Aherikko HTL, 5) Ilkka Olkkonen TCC 72 Fillari www.fillari-lehti.fi. Mestaruuden veikin lopulta Korhonen ennen viime vuoden kakkosta Porin Tarmon Lotta Lepistöä. Kisasilppua Kisasilppua Hyypänlaakso maantie, Kauhajoki, 14.6. Maantie-cup ajettiin Kauhajoen pyöräilyviikonlopun viimeisenä päivänä. Matka oli kansalliseksi pitkä, liki 170 kilometriä, ja rankemmalla radalla kuin edellisviikon mestaruuskilpailut. Pronssimitalille ajoi tamperelaisen Velo 8 -seuran Marko Leppämäki, joka monena vuonna on jäänyt niukasti mitalikolmikon ulkopuolelle. N-18: 1) Taija Laitala JurvU 24.02,7, 2) Miimu Paavola P-P 24.21,7, 3) Virva Koski TVC 24.58,4, 4) Anna-Mari Saarinen TVC 25.01,6, 5) Janna-Carla Niemi TY 25.08,3 M-18: 1) Lassi Lilleberg LaihLu 33.52,1, 2) Mikael Myllymäki KaKa 34.54,3, 3) Joonas Henttala Akilles 35.30,7, 4) Samuel Halme KorsKa 35.56,7, 5) Matti Manninen PoTa 36.27,6 N-Elite: 1) Heljä Korhonen IK-32 37.29,3, 2) Lotta Lepistö PoTa 37.59,1, 3) Merja Kiviranta IK-32 38.15,1, 4) Pia Pensaari TVC 39.10,9, 5) Terhi Salmenoja TuUL 39.17,6 U23: 1) Teemu Viholainen lsku 51.17,0, 2) Kim Mansner Akilles 52.17,7, 3) Roope Törmänen Cyclos 53.18,8, 4) Antti Kulmala OP-P 53.40,4, 5) Markus Jäderholm Akilles 57.04,5 M-Elite: 1) Jarmo Rissanen CCH 1.00.43,2, 2) Matti Helminen CCH 1.01.04,2, 3) Marko Leppämäki V8 1.02.00,2, 4) Matti Pajari CCH 1.02.07,5, 5) Pasi Ahlroos IK-32 1.02.14,7, 6) Kreu Maisniemi CCH 1.02.32,5, 7) Paavo Hiltunen V8 1.02.43,8, 8) Mikko Kejo TuUL 1.02.53,9, 9) Aki Turunen CCH 1.03.10,6, 10) Perttu Turku CCH 1.03.51,4 Joukkuekilpailu N-18: 1) P-P 1.16.41,8 (Paavola, J. Seuraavalla kierroksella nousussa kakkos- ja kolmospaikalle irtosivat IK-32:n triathlonisti Merja Kiviranta ja viime vuodet enemmän hiihtoon keskittynyt CC Helsingin AnnMary Ähtävä. Alkuvauhti oli niin kovaa, että ensimmäiset keskeytykset nähtiin jo tässä vaiheessa. Osa ajajista oli selkeästi väsyneitä ja kilpailun keskeytti muun muassa tuore mestari, Turun Urheiluliiton Toni Liias. Viimeisellä lenkillä, jossa käytiin reilun kokoisen nousun päällä kääntymässä, seurakaveri ja viime vuoden pronssimitalisti Jarmo Rissanen puristi ohi voittoon. Valtatie oli laskuvoittoista ja tasaista, joten Kapustavaaran nousu ei päässyt näyttelemään selkeää ratkaisupaikkaa kaikissa sarjoissa, kun kierroksella oli pituutta 28 kilometriä. Kaksikko sai nopeasti eroa pääjoukkoon, jonka ajohalut loppuivat mitalien karatessa. Kotikisoissa ajavalta järjestävän seuran Roope Törmäseltä odotettiin myös hyvää ajoa. Pronssikin meinasi matkata helsinkiläisseuralle, mutta aivan kilpailun loppupuolella pitkässä alamäessä rengasrikon kokenut Kreu Maisniemi putosi kuudenneksi. Ryhmän takana ennen pääjoukkoa maaliin saapui Picaron Jouni Ollikainen. M18 142 km: 1) Erik Idarand Viro/CCH 3.29.11, 2) Lassi Lilleberg Pohjanmaa, 3) Matti Manninen PoTa 3.29.32 M-Elite 142 km: 1) Juhani Timmerbacka Che-Isku 3.26.09, 2) Marko Leppämäki Cont, 3) Marko Göös KäTa, 4) Toni Liias TuUL, 5) Eero Teivaala Cont, 6) Jarmo Rissanen CCH, 7) Petri K. Seitsemän hengen ryhmässä oli mukana kolme ajajaa Continentalista, mutta yllättäen voittoon ajoi kuitenkin Chebici-Iskun Juhani Timmerbacka. Kilpailun aikana myös satoi välillä ja lämpötilakin vaihteli, joten olosuhteet olivat rankat. Kansikas), 2) Cyclos 1.24.47,7 (Törmänen, Karjalainen, Nevala), 3) KaKa 1.27.06,0 (Alakoskela, Vainionpää, Rinne) M-18: 1) Akilles 1.51.42,8 (Henttala, Nurmi, Färlin) N-elite: 1) IK-32 1.56.09,9 (Korhonen, Kiviranta, Salovaara), 2) CCH 1.59.03,5 (Ähtävä, Miettinen, Palm), 3) TuUL 2.03.35,5 (Salmenoja, Harju, Louhi) M-elite: 1) CCH 3.03.55,0 (Rissanen, Helminen, Pajari), 2) CCH 3.09.34,5 (Maisniemi, Turunen, Turku), 3) V8 3.11.17,4 (Leppämäki, Hiltunen, Leppänen) Reijo Myyryläisen muistoajo, Hyvinkää 5.7. Viikko maantie-SM:n jälkeen ajettiin maantiecuppia Hyvinkäällä. Siinä Akilleksen Joonas Henttala kirkasti viime vuoden hopeansa kullaksi. Kääntöpaikan jälkeen kohti maalia ajettaessa kilpailijoiden kiusana oli vastatuuli, jossa lopulliset erot syntyivät. Naisjunioreissa voiton vei kärkikolmikon loppukirissä jo kolmannen kerran peräkkäin lietolaisen Team Velo Cyclingin Virva Koski ennen kotikilpailuaan ajanutta Rosa Törmästä, joka oli toinen myös viime vuonna. Lopulta kärkeen muodostui aika-ajon mestaruuskolmikko täydennettynä Kjell Carlströmillä. Viimeisellä kierroksella Kiviranta tiputti vaaralla Ähtävän, ja mitalistit saapuivat maaliin yksitellen selkeillä eroilla. N-18 56 km: 1) Virva Koski TVC 1.36.49, 2) Rosa Törmänen Cyclos, 3) Miimu Paavola TP-P, 4) Janna-Carla Niemi TY 1.38.10, 5) Anna-Mari Saarinen TVC N-elite 84 km: 1) Carina Ketonen RCC 2.13.39, 2) Merja Kiviranta Ik-32 2.16.02, 3) Ann-Mary Ähtävä CCH 2.17.00, 4) Lotta Lepistö PoTa 2.24.29, 5) Heljä Korhonen Ik-32 M-18 112 km: 1) Joonas Henttala Akilles 3.01.48, 2) Mikko Paajanen TWD, 3) Samuel Halme KorsKa, 4) Jesse Virtanen TuUl, 5) Aku Silvenius TWD 3.04.23 SM-Tempo, Kuusamo 26.6. Aika-ajon ja maantiepyöräilyn Suomen mestaruudet aikuisten sarjoissa ratkottiin ensimmäistä kertaa Kuusamossa. Naisissa ennakkosuosikiksi luokiteltiin viime vuoden kolmonen, IK-32:n Heljä Korhonen. Mestaruutta puolustaneen TVC:n Anne Raution ei odotettu nousevan enää kärkitaisteluun. Eliten kilpailussa lähti kolmisenkymmentä kilometriä ennen maalia ratkaiseva irtiotto, jossa ajoi moni ennakkosuosikki
Kisasilppua Kisasilppua SM-Maantie, Kuusamo, 28.6. Tailwind-Länkenin ajajista voittotaisteluun veikattiin Kjell Carlströmiä ja Kimmo Kanasta. Pitkälle maalisuoralle saavuttaessa Carlström avasi pitkän kirin, jolloin Pajari tippui. Molemmat ovat vielä nuoria, joskaan eivät enää U23-luokassa. Viimeisellä kierroksella ennen Kapustavaaran nousua kärkeen lähtivät Turun Urheiluliiton Toni Liias ja CC Helsingin Matti Helminen. Nousun päällä nelikko oli koossa ja heistä oli jäänyt toinen nelikko, jossa mukana olivat pitkän päivätyön tehneet Bäckman ja Simola. Vahvosta seuroista CC Helsinki ja Velo 8 jäivät tarkkailemaan tilannetta. Viimeiset 15 kilometriä olivat laskuvoittoista ja tasaista sekä lievää myötätuulta, joten irtipääseminen oli vaikeaa. Kovassa vauhdissa ei kärkinelikko yrityksistä huolimatta hajonnut, vaikka CC Helsingillä olikin mahdollisuus pieneen taktikointiin kun kärjessä oli kaksi sen ajajaa. Taakse jäi moni nimekäs Elite-kuski. Kärkinelikkokaan ei voinut liikaa kyttäillä toisiaan, koska takana tullut nelikko oli vain minuutin päässä. Kilpailu eteni sopuisasti pääjoukossa kunnes lähdettiin kolmanneksi viimeiselle kierrokselle. Toinen voitto tuli keväällä fillarimessuilla ajetusta kuntopyöräkilpailusta, joten aivan uudesta nimestä ei ollut kyse. M10 16 km: 1) Jocce Nordström Akilles 31.22, 2) Eemil Lehtoranta OP-P, 3) Sampo Lahti KäTa N10 16 km: 1) Emma Lahti KäTa 31.22, 2) Vilhelmiina Suvisaari Akilles, 3) Anni Alanko S-V M12 27 km: 1) Jonas Nordström Akilles 50.09, 2) Jesse Huhtasaari KaKa, 3) Ville Hirvenoja VP N12 27 km: 1) Pauliina Niemelä SPP-56 53.26, 2) Iina Väyrynen OP-P, 3) Pauliina Ojanen TP-P M14 44 km: 1) Jere Myllymäki CCH 1.13.26, 2) Aleksi Pahlanen KäTa 1.13.31, 3) Emil Bagger Akilles N14 27 km: 1) Anna Lahti KäTa 53.26, 2) Eveliina Sarismala TP-P, 3) Veera Väkevä CCH M16 55 km: 1) Roope Nurmi Akilles 1.23.59, 2) Jani Sandelin CCH, 3) Oula Jokiranta Cyclos N16 44 km: 1) Vilma Alanko SV 1.11.04, 2) Melissa Stenman TP-P, 3) Laura Vainionpää KaKa M30 110 km: 1) Kari Maunumäki KäTa 2.33.26, 2) Kent Sippola PK-Team, 3) Vesa Niskala TuUl M35 110 km: 1) Lasse Torpo TWD 2.31.24, 2) Timo-Jaakko Toivanen Picaro 2.31.55, 3) Marko Leppämäki V8 M40 110 km: 1) Lars Losvik NCk 2.36.02, 2) Pasi Karjalainen Zeus 2.37.25, 3) Mikko Aalto JU M45 110 km: 1) Jari Kulmala Ik-32 2.36.16, 2) Petri Åkerman KuoPs, 3) Ari Kansikas TP-P 2.36.42 M50 82 km: 1) Heikki Sundström Zeus 2.10.35, 2) Ole Blomback JU, 3) Teuvo Färlin Akilles M55 82 km: 1) Ilkka Kilappa CCH 2.07.53, 2) Harri Martinpelto S-V 2.10.35, 3) Pekka Mäkelä KäTa M60 55 km: 1) Pentti Salminen TWD 1.23.59, 2) Matti Tanttu CCH, 3) Matti Loukonen Zeus M65 55 km: 1) Kalevi Leppänen TY 1.23.59, 2) Matti Hyttinen Zeus, 3) Timo Hirvonen Zeus M70 44 km: 1) Kyösti Myyryläinen P-Union 1.11.04, 2) Jaakko Alalahti PKK, 3) Lauri Puranen CCH M75 44 km: 1) Reino Pietilä KäTa 1.21.44, 2) Henrik Anthoni S-V 1.57.30, 3) Sauli Uusi-Kokko KaKa 2.17.29 N30 44 km: 1) Nina Heiskanen CCH 1.11.12, 2) Maria Klemola GIF 1.15.08, 3) Rita Uusi-Kokko KaKa 1.21.44 N40 44 km: 1) Anne Palm CCH 1.11.04, 2) Sari Puumala Picaro, 3) Yvonne Björkqvist NCK 1.11.20 N50 44 km: 1) Sirkka Pollarikoski KäTa 1.11.12 www.fillari-lehti.fi Fillari 73. Tällöin kärkikaksikkoa lähti ajamaan kiinni yli kymmenen vahvan ajajan ryhmä. Myöhemmin kärkikaksikko saavutettiin. Aika-ajojen M-35-luokassa ajettiin hieman Eliten aika-ajon uusintaa, kun kuudenneksi SM:ssä rengasrikon takia sijoittunut Kreu Maisniemi voitti edelleen Kuusamossa sijoittuneet Marko Leppämäen ja Pasi Ahlroosin liki minuutilla. Aika-ajot N-10 5 km: 1) Anni Alanko SV 10.56,56, 2) Emma Lahti KäTa 11.13,88, 3) Viivi Puskala VP 11.42,48 M-10 5 km: 1) Pekka Soukko P-P 10.42,23, 2) Eemil Lehtoranta OP-P 10.49,28, 3) Jocce Nordström Akilles 10.53,84 N-12 5 km: 1) Iina Väyrynen OP-P 10.13,55, 2) Pauliina Niemelä SPP-56 10.17,71, 3) Pauliina Ojanen P-P 10.54,17 M-12 5 km: 1) Jonas Nordström Akilles 9.36,14, 2) Eero Vuollet KäTa 9.38,66, 3) Aleksi Parttimaa TuUL 10.08,95 N-14 10 km: 1) Anna Lahti KäTa 18.06,69, 2) Veera Väkevä CCH 18.21,08, 3) Eveliina Sarismala P-P 18.59,61 M-14 10 km: 1) Jere Myllymäki CCH 16.19,08, 2) Marco-Tapio Niemi TY 16.28,99, 3) Emil Bagger Akilles 17.14,34 N-16 10 km: 1) Anna-Mari Saarinen TVC 17.03,30, 2) Vilma Alanko SV 17.30,98, 3) Janna-Carla Niemi TY 17.34,93 M-16 20 km: 1) Juho Hänninen TaiTä 29.36,93, 2) Jani Sandelin CCH 29.38,17, 3) Christian Holmen P-P 30.30,56 M-70 20 km: 1) Lauri Puranen CCH 34.09,98, 2) Kyösti Myyryläinen P-Union 35.10,65, 3) Jaakko Alalahti PKK 35.31,91 M-75 20 km: 1) Teuvo Louhivuori P-Union 38.14,77, 2) Sauli Uusi-Kokko KaKa 44.19,47, 3) Henrik Anthoni SV 53.54,39 N-30 20 km: 1) Nina Heiskanen CCH 35.35,86, 2) Mira Lehtoranta OP-P 39.55,91, 3) Rita Uusi-Kokko KaKa 41.50,62 N-40 20 km: 1) Anne Palm CCH 32.47,63, 2) Sari Puumala Picaro 33.53,14, 3) Leena Haavisto TVC 35.09,33 N-50 20 km: 1) Aino Laurio CCH 33.41,04, 2) Sirkka Pollarikoski KäTa 37.24,31, 3) Hilkka Mäki-Jouppila KaKa 43.58,29 M-30 30 km: 1) Aki Turunen CCH 40.55,75, 2) Kimmo Tuunanen SPP-56 42.30,41, 3) Kari Holma Isku 42.31,46 M-35 30 km: 1) Kreu Maisniemi CCH 39.35,42, 2) Pasi Ahlroos IK-32 40.24,75, 3) Marko Leppämäki V8 40.25,18 M-40 30 km: 1) Sami Mattila TVC 40.49,97, 2) Asko Sneck IK-32 43.09,54, 3) Juha-Pekka Simpanen HMTBC 43.10,64 M-45 30 km: 1) Jan Elmgren CCH 40.43,24, 2) Jukka Hietala TCC 42.02,79, 3) Jari Lämsä OTC 42.38,51 M-50 30 km: 1) Jarmo Ollanketo KäTa 42.42,39, 2) Veijo Vahteri KiiRi 43.29,39, 3) Jarmo Hakala TVC 44.24,55 M-55 30 km: 1) Pauli Töllinen TWD 44.50,09, 2) Rauni Eklund HlT 45.35,69, 3) Jaakko Tanskanen CCH 46.11,92 M-60 30 km: 1) Markku Koskihaka SäkY 44.46,12, 2) Juha Niemi CCH 45.26,21, 3) Pentti Salminen TWD 45.27,65 M-65 30 km: 1) Timo Hirvonen Zeus 46.58,81, 2) Kalevi Leppänen TY 49.01,44, 3) Juhani Katila MäntsU 51.05,21 Toni Liias pesi loppukirissä Kjell Carlströmin. Ikäluokkien Suomen mestaruudet, Kälviä, 18.7. Ikäluokkien Suomen mestaruuksista M/N-10-14 ja M-30-80 / N-30-50 sekä M/N-16 Suomen mestaruuksista kilpailtiin maantieaika-ajon ja yhteislähdön osalta pyöräilypitäjä Kälviällä. Pyöräilyn puolella hän tosin voitti viime vuonna Kalevan kierroksen pyöräilyn, joka on pitkä yli 100 kilometrinen aika-ajo. Torpo jätti samassa lähdössä myös ajaneet M-30-luokan kuskit taakseen ja ajoi selkeään soolovoittoon vahvalla irtiotolla. Kärkikaksikko oli parhaimmillaan useiden minuuttien päässä, mutta varmana tiedettiin sen tulevan kiinni ennen maalia. Pajari tosin oli ajanut nousussa itsensä pahasti hapoille ja porukan selvästi nopein oli Urheiluliiton Liias jolla ei ollut vaikeuksia ajaa selkeästi hitaampien kilpakumppaniensa irtiottoyrityksiä kiinni. Irtioton kaksikko oli lahtelaisen Tailwind-Länkenin Anders Bäckman ja Turun Urheiluliiton Mika Simola. Irtiotto oli poikkeava, sillä sen vahvuus oli vain kaksi ajajaa ja sen merkitys kilpailun lopputulokseen oli suuri. Kovasti läpi kilpailun yrittänyt Carlström irtaantui nousussa ja häntä pystyi seuraavaan ainoastaan toissa vuoden mestari, CC Helsingin Matti Pajari. Liias ajoi tarkasti peesissä ja ohitti helpohkosti Carlströmin juuri ennen maaliviivaa. U23 196 km: 1) Paavo Paajanen TWL 4.46.55, 2) Sami Tiainen TWL 4.50.54, 3) Teemu Viholainen Isku, 4) Eero Teivaala V8, 5) Kim Mansner Akilles 4.51.44 M-elite 196 km: 1) Toni Liias TuUl 4.45.29, 2) Kjell Carlström TWL/Liquigas, 3) Matti Helminen CCH, 4) Matti Pajari CCH, 5) Mika Simola TuUl 4.46.32, 6) Kristian Beekmann Akilles 4.46.35, 7) Jouko Mäkelä V8 4.46.43, 8) Anders Bäckman TWL 4.46.55, 9) Mikko Kejo TuUl 4.48.00, 10) Juhani Timmerbacka Isku 4.48.22 Ikäluokkien Suomen mestaruudet, Kälviä, 19.7. Maantieajot käytiin aikuisluokilla vuoden 2007 SM:stä tutulla Ruotsalon lenkillä, joka on kumpuileva ja monipuolinen 27,5 kilometrin kierros. Kuva: Janne Lehti Maantiekauden kotimainen pääkilpailu lähti liikkeelle totutulla tavalla, kun kärkeen lähti heti alussa kilpailua rauhoittava irtiotto. Päivän kovimmasta yllätyksestä vastasi M-35-luokan voittanut lahtelaisen CC Tailwindin riveissä ajanut Lasse Torpo. Kovana kansallisen tason suunnistajana tunnetuksi tullut Torpo tuli niin sanotusti puskista. CC Helsingistä ja Velo 8:sta oli kärkikahinoihin tunkemassa myös useita vahvoja ajajia
Liias pyyhälsi juuri ennen maalia Leppämäen ohi. 42,36, 3) Oskari Vainionpää KaKa 42,40 M50: 1) Pentti Salminen TWD 38,92, 2) Tapio Hyrkäs CCH 39,53, 3) Rauno Pääsky TY 41,06 M60: 1) Jukka Oksanen TVC 39,01, 2) Pentti Salminen TWD 39,03, 3) Matti Tanttu CCH 41,92 4 km joukkueajo Miehet: 1) Cycle Club Helsinki 1 4.42,587 (Ilari Kahila, Matti Pajari, Risto Aaltio, Johan Gustavson), 2) Koiviston Isku 1 4.51,285 (Juhani Timmerbacka, Antti Träskelin, Kari Holma, Jari Nieminen), 3) Velo 8 5.02,494 (Lauri Teivaala, Marko Leppämäki, Petri K. ajallaan 11.08,93. Miehissä mestaruuden vei CC Helsinkiä edustava puolustava mestari Risto Aaltio erittäin hyvällä ajalla ennen toiseksi ajanutta maantiepyöräilyn Suomen mestaria Toni Liiasta. Saman teki jo neljännen kerran naisissa peräkkäin CC Helsingin Elisa Arvo, joka otti mestaruutensa päivän ylivoimaisimmalla tavalla liki puolentoista sekunnin marginaalilla. heinäkuuta vuorossa oli 34 kilometrin kriterium Hervannassa. Kilpailut päättäneessä linja-ajossa nähtiin jännittävä loppuratkaisu kun alkumatkan säästeliäästi ajanut Marko Leppämäki lähti oikein ajoitettuun irtiottoon reilu kilometri ennen maalia. Yllätysvoitto näytti menevän Ylöjärvelle, mutta 300 metriä ennen maalia Toni Liias lähti kovaan kiriin, johon muut eivät pystyneet vastaamaan. Kilometrillä 18-sarjassa radalle keskittynyt CC Helsingin Tuomas Hyrkäs otti omansa ennen maantiellä pääsääntöisesti 500 metrin aika-ajo N16: 1) Melissa Stenman TP-P 42,49, 2) Eveliina Sarismala TPP 42,56, 3) Anna Lahti Kä-Ta 42,58 N18: 1) Virva Koski TVC 40,81, 2) Rosa Törmänen Cyclos 42,13, 3) Laura Nurmi Akilles 42,71 Naiset: 1) Elisa Arvo CCH 39,41, 2) Virva Koski TVC 40,84, 3) Mirella Harju TuUL 41,22 1 km aika-ajot M18: 1) Tuomas Hyrkäs CCH 1.12,701, 2) Joonas Henttala Akilles 1.13,208, 3) Jani Sandelin CCH 1.13,333 M30: 1) Timo Riihelä CCH 1.11,63, 2) Vesa Niskala TuUL 1.13,91, 3) Pasi Ahlroos IK-32 1.14,63 M40: 1) Jyrki Terävuo TuUL 1.11,25, 2) Antero Aarnio CCH 1.13,61, 3) Johan Gustavson CCH 1.14,69 Miehet: 1) Risto Aaltio CCH 1.07,314, 2) Toni Liias TuUL 1.08,880, 3) Ilari Kahila CCH 1.09,536 Eräajot (Finaalien sijoitukset, ajat karsinnoista) M16: 1) Jani Sandelin CCH 12,17, 2) Jere Myllymäki CCH 12,77, 3) Eemeli Välimaa OPP 12,59 M18: 1) Tuomas Hyrkäs CCH 12,07, 2) Samuel Halme KorsKa 12,63, 3) Wille-Oskari Riihelä CCH 13,41 M40: 1) Mika Riihelä CCH 12,24, 2) Antero Aarnio CCH 12,64, 3) Juha Aintila IK-32 12,81 Naiset: 1) Elisa Arvo CCH 12,51, 2) Aino Huxley CCH 13,48, 3) Virva Koski TVC 14,00 Miehet: 1) Risto Aaltio CCH 11,14, 2) Janne Hänninen TW-L 11,67, 3) Ilari Kahila CCH 11,68 Takaa-ajot 2 km aika-ajo N16: 1) Anna-Mari Saarinen TVC 3.00,08, 2) Vilma Alanko SV 3.02,99, 3) Melissa Stenman TP-P 3.05,31 M16: 1) Jani Sandelin CCH 2.31,52, 2) Aku Silvenius TWD 2.34,48, 3) Olli Teivaala TP-P 2.37,35 N18: 1) Miimu Paavola TP-P 2.59,01, 2) Virva Koski TVC 3.02,81, 3) Roosa Törmänen Cyclos 3.03,95 3 km takaa-ajo M18: 1) Jesse Virtanen TuUL 3.47,31, 2) Joonas Henttala Akilles 3.48,49, 3) Jani Sandelin CCH 3.50,95 ajavaa Joonas Henttalaa. Tapahtumaan ottivat osaa 1993-1994 syntyneet pojat, ja Suomen edustajina olivat Roope Nurmi, Aku Silvenius ja Olli Teivaala. Maaliin selviytyi 90 ajajaa ja kaikki suomalaiset ajoivat 20 parhaan joukkoon. Karsintojen kautta suomalaiskolmikko raivasi tiensä A-finaaliin, jossa kirin nopein oli britti Joshua Papworth ajalla 47.34,0. Neljänneksi ajoi Viron Timmo Jeret ajalla 9.57,65. Takaa-ajoissa jouduttiin eräajojen tapaan ajamaan perjantain peruuntumisen takia hieman lyhennetyllä ohjelmalla, mutta mestaruus ratkaistiin kuitenkin takaa-ajona. Aku Silvenius pysyi ainoa suomalaisena kärkiryhmän vauhdissa ja hänen sijoituksensa oli 31. Kuva: Tuomas Turunen M30: 1) Pasi Ahlroos IK-32 3.47,45, 2) Marko Leppämäki V8 3.52,10, 3) Jukka Lehikoinen TVC 4.11,43 M40: 1) Jyrki Terävuo TuUL 3.46,18, 2) Johan Gustavson CCH 3.47,63, 3) Sami Mattila TVC 3.52,40 Naiset: 1) Terhi Salmenoja TuUL 4.06,62, 2) Lotta Lepistö PoTa 4.12,66, (karsinta) 3) Pia Pensaari TVC 4.13,42 Miehet: 1) Matti Pajari CCH 4.48,56, (karsinta) 2) Toni Liias TuUL ylösajo, 4.53,40, (karsinta) 3) Jarmo Rissanen CCH 5.01,24 500 metriä aika-ajo N10: 1) Anni Alanko SV 50,42, 2) Vilhelmiina Suvisaari Akilles 51,66, 3) Emma Lahti KäTa 52,06 M10: 1) Jocce Nordström Akilles 51,67, 2) Sampo Lahti KäTa 53,00, 3) Tino Stenman TP-P 53,02 M12: 1) Aleksi Parttimaa TuUL 45,82, 2) Jonas Nordström Akilles 46,22, 3) Oskari Hanhioja TP-P 47,38 N14: 1) Eveliina Sarismala TP-P 41,41, 2) Anna Lahti Kä-Ta 41,55, 3) Vaula Koski TVC 44,04 M14: 1) Jere Myllymäki CCH 37,46, 2) Henrik Luostarinen TuUL 74 Fillari www.fillari-lehti.fi. Aku Silvenius ajoi suomalaisten nopeimman ajan 10.43,60 ja hänen sijoituksensa oli 60. Kuva: Tuomas Turunen Ratapyöräilyn Suomen mestaruuskilpailut, Helsinki, 25.7. Ratapyöräilyn SM-viikonloppu käynnistyi perjantaina, mutta keskeytyi heti alkuunsa sateen takia, joten kilpailut alkoivat varsinaisesti vasta lauantaina. Aika-ajon nopein oli Sveitsin Fabian Lienhard ajalla 9.53,26, toinen Iso-Britannian Jonathan Dibben 9.56,11 ja kolmas ranskalainen Pierre Henri Lecuisinier ajalla 9.56,74. Olli Teivaala oli 87. 22. Kisasilppua Kisasilppua European Youth Olympic Festival EYOF Tampereella Tampere järjesti nuorten olympiafestivaalit ja pyöräilyn henkilökohtainen 7,1 kilometrin aika-ajo kisattiin 21. Miehissä nähtiin ylösajo kun puolustava mestari CC Helsin- gin Matti Pajari ajoi ennätystään karsinnoissa reilusti parantaneen Toni Liiaksen kiinni. heinäkuuta. Pyynikillä ajettiin maantiekilpailu, jolla oli mittaa 64 kilometriä. Tällöin ohjelmassa olivat sekä sprinttimatkat että takaa-ajot. Kilpailun kärki oli: 1) Alexander Kamp Egested 1.41.46, 2) Pierre Henri Lecuisinier 1.42.25, 3) Denis Rugovac 1.42.28, 16) Roope Nurmi 1.42.58, 17) Aku Silvenius sa, 19) Olli Teivaala sa Maantiekilpailu käytiin Pyynikin vaativalla reitillä. 500 metrillä TVC:n Virva Koski uusi mestaruutensa naisjunioreissa. Naisissa Terhi Salmenoja voitti finaalissa Lotta Lepistön. Eräajoissa CC Helsinki näytti kotikentällä voimansa ja vei viimevuotiseen tapaan kaikki jaossa olleet mestaruudet. Riihelä), 3) Tampereen Pyörä-Pojat 5.16,845 (Arttu Pensasmaa, Olli Teivaala, Christian Holmen) 2 km N10: 1) Anni Alanko SV 3.34,552, 2) Vilhelmiina Suvisaari Akilles 3.42,101, 3) Emma Lahti KäTa 3.47,296 M10: 1) Eemil Lehtoranta OPP 3.30,21, 2) Jocce Nordström Akilles 3.35,11, 3) Simeon Manninen OPP 3.35,71 N12: 1) Cecilia Aintila IK-32 3.26,612, 2) Neea Huikuri OPP 3.28,448, 3) Iina Väyrynen OPP 3.29,729 M12: 1) Jonas Nordström Akilles 3.13,11, 2) Aleksi Partimaa TuUL 3.16,64, 3) Casper Holmen TP-P 3.20,77 N14: 1) Eveliina Sarismala TP-P 3.02,830, 2) Anna Lahti Kä-Ta 3.03,166, 3) Veera Väkevä CCH 3.04,381 M14: 1) Jere Myllymäki CCH 2.46,36, 2) Marco-Tapio Niemi TY 2.52,88, 3) Emil Bagger Akilles 2.57,88 M50: 1) Pentti Salminen TWD 2.38,592, 2) Tapio Hyrkäs CCH 2.50,027, 3) Juhani Aherikko HTL 2.52,839 M60: 1) Pentti Salminen TWD 2.38,980, 2) Jukka Oksanen TVC 2.39,627, 3) Matti Tanttu CCH 2.45,588 Nuoriso Viesti 3x400 m 1) Cycle Club Helsinki 1 1.38,02, 2) Tampereen Pyörä-Pojat 1 1.38,50, 3) Porvoon Akilles 1 1.43,16 Linja-ajo, miehet 16 km 1) Toni Liias TuUL 22.36,85, 2) Marko Leppämäki V8, 3) Ilari Kahila CCH, 4) Jyrki Terävuo TuUL, 5) Mika Vilen CCH Matti Pajari voitti neljän kilometrin takaa-ajon. Leppänen, Eero Teivaala) M18: 1) Porvoon Akilles 5.02,955 (Joonas Henttala, Roope Nurmi), 2) Cycle Club Helsinki 5.08,978 (Jani Sandelin, Tuomas Hyrkäs, Wille O. Roope Nurmen aika oli 11.00,85 ja sijoitus 85
Mäkinen rata, joka kulki hiihtomajalta urheilukeskuksen ja sairaalan suuntaan, erotteli nopeasti kuskit turisteista. Heinikainen sai mukaansa Pajarin sekä veteraani-ikäiset Petri K. Kosteus toi reitille lisää haasteita kun alamäkien tiukoissa mutkissa renkaan pito oli kortilla. Kuten aiemmissa osakilpailuissa, myös Jyväskylässä ajettavana oli kahdeksan erikoiskoetta. Ennen kilpailua oli satanut, mutta reitin sateenkestoa oli edellisvuosien kokemusten perusteella parannettu onnistuneesti. Poikien 16-sarjan kilometrillä nähtiin Suomen ennätysvauhtia, kun CC Helsingin Jani Sandelin ajoi voittoon liki kuuden sekunnin erolla seuraavaan passittaen ajalla 1.10,64 Jyrki Tujusen vuoden 1984 ennätyksen historiaan. Kuva: Mika Tuominen Traxmeet MTB-Enduro Jyväskylä MTB-Enduron SM-sarja palasi kesätauolta 26.7. Pajari oli selkeässä pistejohdossa suhteessa Heinikaiseen, joten hän pystyi auttamaan seurakaveri Viléniä pronssitaistelussa menestyksekkäästi. Joukkuesprintti Miehet 600 m: 1) Matti Pajari, Ilari Kahila, Risto Aaltio CCH 1 41,80, 2) Janne Hänninen, Kimmo Kananen, Jukka Heinikainen TW-L 42,15, 3) Mika Riihelä, Timo Riihelä, Anton Aro CCH 2 42,63, 4) Jyrki Terävuo, Jesse Virtanen, Vesa Niskala TuUL 43,40, 5) Antero Aarnio, Tapio Hyrkäs, Johan Gustavson CCH 3 45,26 Naiset 400 m: 1) Pia Lehikoinen, Virva Koski TVC 2 31,89, 2) Anne Palm, Elisa Arvo CCH 1 33,13, 3) Aino Huxley, Mira Kasslin CCH 2 33,18, 4) Terhi Salmenoja, Mirella Harju TuUL 34,28, 5) Karoliina Räsänen, Heini Salovaara IK-32 2 34,47 Miesten keirin: 1) Ilari Kahila CCH 12,53, 2) Kimmo Kananen TW-L, 3) Risto Aaltio CCH, 4) Timo Riihelä CCH Joupiska maraton, Seinäjoki, 12.7. Seinäjoella järjestettävän mtb-maratonin voisi kuvitella olevan pelkkää pannukakkua ja peltoa profiililtaan, mutta tosiasiassa reitti on monipuolinen sisältäen myös metsää ja mäkeä. Rata on pääosin kuivahkona pysyvää reittipohjaa, mutta tarjoaa yhden suopätkän ja kotimaassa harvemmin tavattavaa savipohjaakin. Nopea rata tarjosi ennakkoon puitteet tiukkaan taisteluun. Joukkuesprintti ajetaan siten, että jokainen ajaja vetää 200 metrin osuuden ja jää pois. Ja näin myös kävi kun Outi Marttila ja Ari Moisio voittivat omat luokkansa. Espoossa sprittienduron muodossa eli reitti oli normaalia kilpailua lyhyempi. Jukka Vastaranta karkasi sateeseen startanneen kilpailun kärkeen ensimmäisen kymmenen kilometrin aikana. Junioriluokassa järjestäneen seuran Jukka Pahajoki vei voiton Ville Huikurilta vain 10 sekunnin erolla, kolmas oli Riku Hartikainen 40 sekuntia voittajalle jääneenä. Pituutta koko kierrokselle kertyi 30 kilometriä, joista erikoiskokeita oli 11 kilometriä. Ajotekniikkaa vaativia paikkoja oli sopivasti matkan varrella. Epäonnisesti maastopyöräilyn EM-kilpailuissa joukkokolariin keskeyttänyt Jukka Vastaranta starttasi kovaa ja pääsikin yksin kärkeen toisen kierroksen alun pitkässä nousussa. Nopeimmin reitin selvitti Samuli Tuominen, toiseksi tuli Eetu Nyman ja kolmas oli Jeremias Holmberg. Ennen viimeistä osakilpailua mielenkiintoisin asetelma oli Pro-luokassa, jossa kokonaistilannetta johti ennen viimeistä kilpailua Janne Ukkola vain kahden pisteen erolla ennen Henri Ojalaa. Laajavuori MTB Marathon 14.6. Jyväskylässä Laajavuoren ympäristössä kolmikierroksisena ajettava maastomaraton on sarjan kilpailuista korkeuseroiltaan rankin, joten kilpailu tarjoaa harvoin yllätyksiä kärkikahinoissa. Kokonaisaikoja vertaillessa esiin nousee erityisesti nuorten kova vauhti, kärkikolmikko olisi sijoittunut erinomaisesti myös Pro-luokassa. Takana tuli ryhmä, jossa ajoivat Kimmo Kananen, Olli Miettinen ja Juha Kangaskokko. Vastaava taistelu käytiin myös nuorten luokassa, jossa kolmen kärki oli 40 sekunnin sisällä. Reitti oli edellisistä vuosista muuttunut, ja reittikuvauksen perusteella vauhdista ei pitänyt olla puutetta: erikoiskokeiden maalit oli sijoitettu reilusti lähtöä alemmas ja pakolliset nousumetrit oli sijoitettu siirtymille. Pian seuranneessa laskussa suureen suppaan Vastaranta kuitenkin kaatui ja keskeytti. Kananen yritti viimeisellä kierroksella mukaan voittotaisteluun ja pääsikin lähelle Vastarantaa, mutta joutui lopulta jättäytymään minuutin marginaalilla kakkoseksi. Miehet 63 km: 1) Jukka Vastaranta V8 2.24.12, 2) Kimmo Kananen TWL 2.25.17, 3) Olli Miettinen Picaro 2.27.14, 4) Juha Kangaskokko Picaro 2.29.05, 5) Paavo Hiltunen V8 2.32.54, 6) Johannes Kohonen LrPy 2.33.32, 7) Jukka Hietala TCC 2.36.38, 8) Jarkko Vähäkangas KäTa 2.36.47, 9) Perttu Turku CCH 2.36.49, 10) Simo Sohkanen HyPy/Skins 2.38.44 Naiset 63 km: 1) Carina Ketonen RCC 2.46.10, 2) Sini Alusniemi JyPs 3.02.11, 3) Paula Oksman HyPy 3.10.40 www.fillari-lehti.fi Fillari 75. Tämän kisan tulokset löytyvät netistä, sillä ne eivät ehtineet painoaikataulun takia Fillari tähän numeroon. Lopullisiin pisteisiin lasketaan neljän parhaan osakilpailun tulokset ja tänä vuonna sarjassa on viisi osakilpailua. Viides ja kauden viimeinen osakilpailu pidettiin 9.8. Irtiotto pysyi ja vei nimiinsä monta kiriä ennen kuin ajoi pääryhmän kierroksella kiinni. Leppäsen (Velo 8) ja Mika Vilénin (CC Helsinki). Kisakeskus sijaitsi Halssilan kaupunginosassa ja erikoiskokeet oli sijoitettu läheisen ulkoilualueen maastoihin. Päivän päättäneessä miesten pisteajossa nähtiin vanhan ja uuden mestarin kohtaaminen, kun radoille paluun tehnyt Jukka Heinikainen yritti taistella nykyistä hallitsijaa Matti Pajaria vastaan. Kananen piti eron turvallisena takana tuleviin ja ajoi kotimaisemissaan voittoon. 1) Kimmo Kananen TWL 1.13.46, 2) Mikko Vastaranta Cont 1.14.11, 3) Olli Miettinen Picaro 1.14.12, 4) Sami Eloluoto TuUl 1.18.06, 5) Jarno Sarmalahti RCC 1.18.08, 6) Antti Kuitto LrPy 1.18.13, 7) Jukka Hietala TCC 1.19.12, 8) Tommi Nieminen RCC 1.19.24, 9) Jukka Heinikainen TWL 1.20.29, 10) Pasi Pulkkinen TCC 1.22.25 Kimmo Kananen oli nopein Tapanilassa. Heinikainen haki ratkaisua tutulla tavallaan, eli irtiotolla heti kirin jälkeen. Turkulaisen Pyörä 68:n Henri Ojala palasi voittokantaan selkeällä erolla muihin. Neljänneksi ajanut jäi voittajasta jo yli 11 minuuttia. 1) Henri Ojala P-68 2.27.35, 2) Olli Miettinen Picaro 2.29.00, 3) Antti Kuitto LrPy 2.33.50, 4) Juho Saarinen MU 2.38.56, 5) Paavo Hiltunen V8 2.41.39, 6) Tommi Nieminen RCC 2.41.48, 7) Mikko Siltanen P-Union 2.42.07, 8) Kari Veikkolainen Zeus 2.42.48, 9) Jussi Laurila Jalasjärvi 2.43.48, 10) Sami Eloluoto TuUl 2.43.55 Naiset: 1) Heli Ovaska PK TEAM 3.29.27 2) Miisa Mantere SPP-56 3.32.24 3) Suvi Perälä KorsKa 3.44.27 Lahti XCO, Lahti, 2.8. Tapanilaa keskuspaikkanaan pitänyt crosscountrycupin kilpailu käytiin Salpausselän harjulla kangaspohjaisella radalla. Naisten linja-ajossa päädyttiin alun kovasta yrityksestä huolimatta isoon loppukiriin, jossa voiton vei loppumetreillä TVC:n Virva Koski ennen Lotta Lepistöä ja Elisa Arvoa. Kauden lähestyessä loppua oli Jyväskylässä mahdollisuus ratkaista mestaruus sekä naisten että M-40-luokissa. Itse kilpailun aikana ei satanut, joten kilpailijoille päivä oli vauhdikas. Kolmannelle sijalle ajoi Kari Veikkolainen (1.50 voittajasta) ja neljäs oli Antti Kuitto (2.21 voittajasta). Luokissa 1/2-tour ja juniorit ajettiin vain erikoiskokeet 1-5, muut luokat kiersivät erikoiskokeet 1,2 ja 5 vielä toiseen kertaan. Naisilla kilpailu on kaksi- ja miehillä kolmeosuuksinen. Vauhdikas reitti koetteli myös kalustoa, rengasrikkoja tuli todella paljon. Kisasilppua Kisasilppua Ratapyöräilyn SM, Helsinki 1.8. Rata-SM:ien toisessa osassa ajettiin SM-luokkien joukkuesprintit, miesten pisteajo ja keirin sekä M-18 keirin ja aikataulusyistä M-16 kilometri. Takana tulleessa kolmikossa ajoi muun muassa Henri Ojala, joka tosin keskeytti myöhemmin. Edellisten päivien runsaat sateen pitivät huolen siitä, että kivet ja kalliot olivat liukkaita ja reitille syntyi hetkessä syviä kuoppia. Proluokassa oli tällä kertaa nopein Janne Ukkola, eroa toiseksi tulleeseen Henri Ojalaan oli vain 10 sekuntia. CCH jatkoi vahvoja esityksiään jokaisessa lajissa, mutta naisissa mestaruus matkasi Lietoon, kun Pia Lehikoinen pohjusti erinomaisella startillaan voittovauhdin Virva Koskelle. kun vuorossa oli Jyväskylän osakilpailu. Kärkeen jäi Kimmo Kananen, jolla oli eroa seuraaviin puolisen minuuttia. Erikoiskokeet olivat pääasiassa kovapohjaista kapeaa polkua
Mittaa mäkikirillä oli 2,8 kilometriä ja nousua 85 metriä Tasoituskertoimet oli laskettu sekä sukupuolen että iän perusteella. Sunnuntaina oli vuorossa pitkänmatkan kisa, joka todellakin oli klas- KATSO MYÖS www.fillari-lehti.fi 76 Fillari www.fillari-lehti.fi. Käärme kun pääsi puraisemaan kumia vauhdikkaassa pudotuksessa hiekkakuopan reunalta. Kilpailijat vaihtoivat uudelle kartalle kolmasti ja aina vain ajaakseen sen laidasta toiseen. pitkältämatkalta) ajalla 1.54,21, peräti viiden minuutin marginaalilla kisan kakkoseen Samuli Saarelaan. Naisten sprintissä Sipoon Ingrid Stengård - tämän hetken Miss Pyöräsuunnistus Suomessa - ajoi virheettömän suorituksen, nappasi viidellä rastivälillä nopeimman rastiväliajan, ja otti sprinttimatkan ylivoimaisen Suomen mestaruuden peräti kahden minuutin erolla toiseksi tulleeseen Kooveen Marika Haraan. Miehillä olikin suunnistettavaan suurin piirtein maratonin mittainen taival (noin 40 km/ 29 rastia). Fyysisesti vaativalla radalla oli mittaa 10,5 kilometriä, mutta moninaiset reitinvalintamahdollsiuudet takasivat myös suunnistuksellisen haastavuuden. Nopeimmin nousun polki pääsarjassa ajanut Matti Keskinarkaus, mutta tasoitusten jälkeen mäkimiehen tittelin vei H18-sarjassa ajanut Malax IF:n Joakim Höstman. Kisan suuret aikaerot selittyvät osin rengasrikoilla, sillä muun muassa Saarela menetti rengasremontissa juuri tuon noin viisi minuuttia kisan viimeisen poronkuseman alkaessa. Pitkämatka osoittautui kuitenkin sprinttiä tiukemmaksi, eikä toiseksi tullut Lahden Suunnistajien Taija Jäppinen hävinnyt kuin reilun kaksi minuuttia voittajalle. Raisun Lumoukseen tälle kaudelle siirtynyt suunnistusurheilun monilahjakkuus ja mestari Matti Keskinarkaus ratkaisi miesten mestaruuden sujuvuudellaan ja löi pohja-ajan kuudelle rastivälille 13:sta. Mestarin paidan puki lopulta päälleen ehkä kisan suurin ennakkosuosikki Juho Saarinen (jo tämän vuoden EM-3. Kärkipäässä rengasrikkoihin pelin menetti, tai ainakin antoi tasoitusta, moni muukin kuski. Pitkällä matkalla ajettiin myös mäkikirikilpailu. Toiseksi tullut Kokkolan Suunnistajien Samuli Saarela jäi Keskinarkaukselle 34 sekuntia. Kisasilppua Kisasilppua Pyöräsuunnistuksen SM-kilpailut, Rovaniemi 25.-26.7. TEKSTI JA KUVA: SEPPO TOMPURI Matti Keskinarkaus ajoi kuudelle rastivälille pohjat ja otti sprinttimatkan SM:n. sinen pitkämatka, kuten 50 kilometrin hiihto joskus ennen vanhaan. Erikoismaininnan ansaitsee käytössä ollut gps-seuranta, joka tarjosi kisakeskuksena toimineella Mäntyvaaran raviradalla kilpailijoille ja katsojille erinomaisen mahdollisuuden kilpailun seuraamiseen. Naisissa Ingrid Stengård jatkoi siitä mihin sprintissä jäi ja voitti kisan ajalla 1.50:15 (matkaa 34 km). Mäkikiripalkintona oli tällä kertaa viikon treeniloma Kiilopäällä. Sprintti: H-21 10,4 km: 1) Matti Keskinarkaus Raus 28.37, 2) Samuli Saarela KoS 29.11, 3) Jussi Laurila JalJa 29.24, 4) Juho Saarinen MU 29.57, 5) Matti-Pekka Vanninen EsSu 30.51 D-21 9,1 km: 1) Ingrid Stengård SV 30.16, 2) Marika Hara KooVee 32.19, 3) Taija Jäppinen LS-37 33.12, 4) Kirsi Korhonen Navi 33.23, 5) Kaisa Kurittu Kalske 36.55 Mestarit: H16: Antti Rantala SuSe, H18: Eero-Matti Vainio MS Parma, H20: Pekka Niemi KanSu, H35: Jarmo Mauriala KooVee, H40: Kimmo Gynther IHR, H45: Ismo Saari IPR, H50: Heikki Peltonen IPR, H55: Heikki Tyrväinen TVV, H60: Risto Orpana SOC, H65: Lasse Peltola SuJu, H70: Jaakko Alalahti ONMKY D14: Juulia Rinta PoRa, D16: Victoria Höstman Malax, D18: Mira Kaskinen UlvUra, D20: Susanna Laurila JalJa, D35: Johanna Perkkalainen EE, D55: Eila Palomäki Suse Pitkämatka: H-21 39,6 km: 1) Juho Saarinen MU 1.54.21, 2) Samuli Saarela KoS 1.59.26, 3) Mikko Kolehmainen TVV 1.59.33, 4) Mikko Tommola LS-37 2.01.26, 5) Pasi Pohjasvuo EsSu 2.02.00 D-21 33,4 km: 1) Ingrid Stengård SV 1.50.15, 2) Taija Jäppinen LS-37 1.52.38, 3) Marika Hara KooVee 1.56.59, 4) Kirsi Korhonen Navi 2.01.22, 5) Marja Penttilä KoS 2.11.53 Mestarit: H16: André Haga Botnia, H18: Eero-Matti Vainio MS Parma, H20: Miikka Ketonen SalRe, H35: Jarmo Mauriala KooVee, H40: Kimmo Gynther IHR, H45: Ismo Saari IPR, H50: Heikki Peltonen IPR, H55: Heikki Tyrväinen TVV, H60: Risto Orpana SOC, H65: Lasse Peltola SuJu, H70: Pentti Saarinen Savon Rasti, D16: Emma Rinta PoRa, D18: Eeva-Liisa Hakala KortJV, D20: Antonia Haga Botnia, D35: Jonna Halttunen Kalske, D55: Arja Nurminen VaHa Poutasää helli pyöräsuunnistajia Rovaniemen pettävän mäkisissä kangasmaastoissa sprintti- ja pitkänmatkan SM-kilpailuissa. Juho Saarinen oli valinnut viisaasti kisaan järeämmän rengastuksen, joten jossittelujen sijaan voi sanoa, että kisan voitti paras ja etenkin valmistautumisessaan viisain kuski. Ounasvaaran Hiihtoseuran isännöimät kilpailut olivat pohjoisimmat koskaan järjestetyt pyöräsuunnistuskisat Suomessa. Lauantaina ratkottiin kautta aikain ensimmäiset sprinttimatkan Suomen mestaruudet. Kyseessä oli osalla sarjoista ollut yhteinen rastiväli, joka sijoittui Vennivaaran nousuun. Samalla rastivälillä kisan nelonen Juho Saarinen otti myös takkiinsa 1.53 Keskinarkaukselle, kun maalissa eroa oli 1.20. Kohtalokkaaksi rastiväliksi Saarelalle muodostui väli 5-6, jolla hän hävisi reitinvalinnallaan jopa minuutin
Lajille vihkiytyneet kilpailun johtaja Immo Laine ja ratamestari-kartantekijä Juha Jokila ovat viime vuosina pitäneet yllä pyöräsuunnistuskulttuuria Lounais-Suomen alueella ja kisa oli jo kolmas MS-52:n järjestämä kansallinen pyöräsuunnistus. Kun kaksi kolmasosaa matkasta oli takana, johti Pohjasvuo kisan voittanutta Espoon Matti-Pekka Vannista jo puolitoista minuuttia. Suuritöinen tapahtuma sai kilpailijoilta varauksettoman tunnustuksen ja kiitokset. On tämä paljon haastavampaa ajamista kuin Jämin kankailla, missä yleensä harjoittelen, nuorten tuore viestin maailmanmestariankkuri Elmeri Juura totesi. Ingrid Stengård SV 1.16.34, 2) Kirsi Korhonen Navi 1.24.52 www.fillari-lehti.fi. Molemmat ajoivat myös MM-kisoissa. www.ms-52.net/kilpailut/Fillaricup-09/index.shtml. Sprintti H21, 4,03 km: 1) Mika Rantala, TVV, 17.54, 2) Jussi Laurila, JalJa, 18.13, 3) Matti-Pekka Vanninen, EsSu, 18.58, 4) Elmeri Juura, KanSu, 19.14, 5) Pasi Pohjasvuo, EsSu, 19.15. Keskimatka H21, 11,35 km: 1) Matti-Pekka Vanninen, EsSu, 58.42, 2) Jussi Laurila, JalJa, 59.38, 3) Pasi Pohjasvuo, EsSu, 1.00.39, 4) Mika Rantala, TVV, 1.00.49, 5) Jarmo Mauriala, KooVee, 1.06.18. Yhteistulokset H21: 1) Matti-Pekka Vanninen EsSu 1.17.40, 2) Jussi Laurila JalJa 1.17.51, 3) Mika Rantala TVV 1.18.33, 4) Pasi Pohjavuo EsSu 1.19.54, 5. Kuvasatoa ja lisää tuloksia on tarjolla MS-52:n kotisivuilla. Kahdelletoista tein selvät pohjat, mutta siltä lähtö viimeiselle meni pieleen ja takkiin tuli 1,5 minuuttia. Eritasoisia ajettavia uria on aivan riittävästi ja uusi pyöräsuunnistuskartta oli ainakin minulle ihan ok, totesi sprintissä nuoremmilleen mallia näyttänyt ja nopeimmin pyyhältänyt kokenut maajoukkuevalmentaja-johtaja Mika Rantala. Keskimatkalla kilpailijoilla oli tarjolla mielenkiintoista analysoitavaa ja pohdittavaa, sillä reitinvalinnassa oli monia vaihtoehtoja. Vaakakupissa sai pyöritellä ajoteknisesti vaativampia ja hitaammin ajettavia suorempia reittejä parhaimmillaan kahden vaihtoehtoisen, paljon kiertävän tiereitin kanssa. Monelle parhaat reitit aukesivat vasta kisan jälkispekulaatioissa, joissa kisaajat tuntuivat viipyvän tavallista pitempään. D21, 4.00 km: 1) Ingrid Stengård, SV, 20.03, 2) Kirsi Korhonen, Navi, 22.29. D21, 9,35 km: 1) Ingrid Stengård, SV, 56.31, 2) Kirsi Korhonen, Navi, 1.02.23. Järjestäjille pieni pettymys oli osanottajamäärä, joka kuihtui odotetusta 130:stä 70:een. Suunnistuksen Fillaricup Mynämäellä TEKSTI: JARMO JOKILA Osa pyöräsuunnistuksen MM-kisoihin Israelin Ben Shemenissä osallistuneesta maajoukkueesta viimeisteli kisakuntoaan Mynämäen Suunnistajat-52:n järjestämissä kansallisissa kisoissa. Hiekkakuopan läpi ajaessani ajauduin 100 metriä sivuun, ja jatkouran löytymiseen kuopan reunalta rastille 11 hukkui pari minuuttia sählätessä. Elmeri Juura KanSu 1.25.33. Naisissa Sipoon tuore EM-hopeamitalisti, Sipoon Ingrid Stengård oli kummassakin startissa NaVi:n Kirsi Korhosta selvästi nopeampi. Nyt tein vaan liikaa virheitä. D21: 1. Oli tosi nastaa vetää muutamilla teknisesti vaativilla kalliopoluilla, kun niitä ei yleensä ole tarjolla, ihasteli puolestaan Espoon Pasi Pohjasvuo. Miesten yhteiskilpailussa MM-edustajamme, Jalasjärven Jussi Laurila sai tunnustaa keskimatkan nopeimman Espoon Matti-Pekka Vannisen 11 sekunnilla paremmakseen yhteiskilpailussa. Sekä aamulla ajettu sprintti että iltapäivän keskimatka olivat käynnissä olevan Fillaricupin osakilpailuja. Tämä on pyöräsuunnistajalle erittäin monipuolinen maasto. Kakkosella tulleesta puolen minuutin pummista huolimatta hän oli 19 sekuntia Jalasjärven Jussi Laurilaa nopeampi. Positiivista oli, että heti perään olleilla kuntorasteilla kymmenkunta maastopyöräilijää oli hakemassa onnistuneesti kokemusta kartan kanssa ajamisesta samoilla reiteillä
Miehissä Toni Berg johtaa sarjaa maksimipistein, sillä Trekin satulaan täksi kaudeksi kiivennyt kaveri on voittanut jokaisen kisan. Lindström Kai 2.08.92, 7. Toisena on Joni Uusitalo ja kolmantena Mikael Rintala. M16-sarjassa johdossa oleva Ville Ormo ja kakkosena majaileva Mika Sukanen käyvät taistelua cupin voitosta. Mäenpää Juuso 2.29.14 (60 sek.) 10. Aki Färm kärkkyy myös mitaleille neljäntenä ja kauden yllättäjä Jari Karjalainen on viidentenä. Säännöt poikkesivat melko lailla nykyisestä DH:sta, sillä käytössä olivat Golfin tyyliset tasoitukset. Kolmantena on Mikko Lampen. Peltsi 1.51.09 3. M30-sarjassa tahtipuikkoa heiluttaa Henrik Karppinen ennen Mika Kangasta ja Petteri Juolaa. Katjan jälkeen sarjan kakkosena on Laura Janhunen ja kolmantena Pia Höckert. KUVA: JIMMY DOYLE Toni Berg KUVA: JIMMY DOYLE Matti Lehikoinen 78 Fillari www.fillari-lehti.fi KUVA: PIA HÖCKERT. Jyväskylässä Toni teki myös historiaa, sillä epävirallisen muistitiedon mukaan Matti Lehikoinen on viimeksi jäänyt Suomessa toiseksi vuonna 2003 Meriteijossa, kun ykköseksi ajoi Petri Rouvinen. Laine Samu 2.10.65 (-5 sek.), 8. Kolmen kisan jälkeen johdossa on Miikka Lehtinen, toisena Juuso Mäenpää ja kolmantena Eikku Luttinen. M14-sarjassa Valtteri Kainulainen on tehnyt Bergit ja voittanut kolme kisaa. Leinonen Sami 2.26. Tapahtuma onnistui mainiosti ja ensi vuonna on luvassa jatkoa. Karjalainen kolkuttelee kärkisijoja, mutta Tahkolla epäonnistuminen verotti pistesaalista. Aikasakkokaavio suosi vanhoja maastopyöriä 90-luvun puoleen väliin saakka, eli sellaisella ajava sai tuloksiin radalla käyttämänsä ajan ja muut saivat "penaltia" oheisen kaavion mukaan: vuosimallit 1996-2000 +10 sekuntia, 2001-2005 +15 sek., 2006- > +20 sek., cantilever tai Maguran vannejarru + 0 sek., v-jarrut +5 sek,. Sarjan kakkosena on Visa Linnala, joka ajoi Tahkolla ja Jyväskylässä kolmanneksi. 68 (-60 sek.) 9. Kolmantena oleva Markus Olkkonen avasi kauden Tornimäessä kakkossijalla, mutta kauden edetessä vauhti on hiukan hiipunut. Tuomala Jaakko 2.00.78 (30 sek.) 6. Jyväskylässä hiuksen hienosti toiseksi jäänyt Lehikoinen ei ole tällä kaudella osallistunut muihin kotimaan kisoihin. M18-sarjassa kärkitaisto on tiukkaa ja kolmen kärjestä kuka tahansa voi olla kauden lopussa ykkönen. Pohjonen Heikki 2.30.64 (- 25 sek.) Mika Saario retroili voittoon. Toni Berg jyrää Timeless DH Supercupissa Tornimäessä Klaukkalassa ajetun avauskisan jälkeen kotimainen DH-kausi jatkui Tahkolla, jonka jälkeen oli vuorossa Jyväskylä. Saario Mika 1.41.00 (-5 sek), 2. Vesikko Jani 1.52.68 (12 sek.) 4. Kisasilppua Kisasilppua Fillari-lehti Retro DH Sappee Sappeen hiihtokeskuksessa ajettiin hauska kokeilumielinen alamäkikisa, jonka tarkoituksena oli tuoda radalle lisää leikkimielisyyttä. Make oli Tahkolla neljäs ja Jiikylässä viides. levyjarrut +10 sek., jousituksesta +1 sek./1 cm, lämmittelyrullat lähtöalueella 5 sek.! Maksimi aikasakko yhteensä 1 minuutti. Tulokset (aikasakko): 1. Naisia on ollut joissain kisoissa mukana muitakin kuin ikivoittaja Katja Lähteinen. Mäenpää Pasi 1.55.73 (-5 sek.) 5
Seuran historiaan kuuluu myös kolmipäiväinen Suur-Saimaan retkiajo, jonka järjestelyissä Lappeenrannan Pyöräilijät oli mukana 15 vuoden ajan. - Aika paljon tulee ajettua samoja teitä. Vaikka menestystä on tullut maastokisoista, Lappeenrannan Pyöräilijöiden pääpainopiste on maantiellä. Lappeenrannan Pyöräilijöiden ajopaidoista ei jää epäselväksi, mistä kuskit ovat kotoisin. L appeenrannan Pyöräilijöiden jäsenmäärä on viime vuosina vaihdellut 70:n ja 80:n välillä. Ainoa ongelma on kunnon mäkien vähyys. Junioritoimintaa on yritetty viritellä aina silloin tällöin, mutta se on kuihtunut lähinnä vetäjien puutteeseen. Lisenssikuskeja on tällä hetkellä yhdeksän. Alueella kaupungit ovat harvassa, samoin seurat, joiden lajivalikoimaan kuuluu pyöräily. Lappeenrannan lentokentän laidan klassinen enduropätkä, armeijan aikoinaan harjoituskäyttöön kaivama juoksuhauta, on nykyään valitettavasti historiaa. Se on jäänyt uusien teollisuushallien alle. Velodromia ei Lappeenrannassa sentään ole, joten rataa ajetaan Lauritsalan urheilukentän tartanilla. Vuosien varrella palkintoja ovat pokkailleet myös esimerkiksi Risto Kuusinen sekä Miikka ja Markus Karvonen. Viikonloppuisin ajetaan pitkiä yhteislenkkejä, maanantaina on vuorossa palauttava hidasvauhtisempi lenkki, tiistaina kova yhteisharjoitus ja torstaisin ajetaan kymmenen kilometrin tempoajoja. Maastopuolella ovat viime aikoina parhaiten menestyneet endurokuski Antti Kuitto sekä hiihtopuoleltakin tuttu Johannes Kohonen. Orastava ukkoontuminen on ongelmana monissa muissakin seuroissa. Lisätietoja: www.lappeenrannanpyorailijat.fi www.fillari-lehti.fi Fillari 79. Myös naisia voisi olla enemmän mukana muutenkin kuin kisapuffettien hoitajina. Lappeenrannan Pyöräilijät on järjestänyt jo pitkään Suomen Pyöräilyunionin alaisia maantiekisoja ja myös maastopyöräilyn maratoncupin kisoja useana vuonna. Lepolan hautausmaan laidalta löytyy dirtti ja kaupungin toiselta laidalta Skinnarilan maankaatopaikan liepeiltä alamäkitraileja hyppyreineen. Osallistumismaksu on 45 euroa ja se kattaa myös ruokailun ja kylpyläpalvelut. Suurkuukka on havainnut tekstiviestit hyväksi tavaksi patistaa seuralaisia lenkille. Matkaan lähdetään Lappeenrannasta ja maalipaikkana on Imatran kylpylä, jossa ajajat saavat ruokaa ja pääsevät saunaan. Maastohenkiset kuskit ajavat omia lenkkejään. Villimiehen kaupungissa pyöräilytoiminta on kuitenkin vilkasta, yhteislenkkejä riittää kesäaikaan lähes jokaiselle viikonpäivälle ja seura järjestää myös kisoja. Onkohan Lappeenrannassa Suomen tunnetuin vaakuna. Näistä vastaavat lähinnä seuraan kuulumattomat harrastajat. elokuuta. päivänä ajetaan Lappeenrannan Pyöräilijöiden isännöimä kuntoajo, 250 kilometrin mittainen Suur-Saimaan kierros. Kun tekstarit ajoittaa sopivasti ennen lähtöä, ei porukalle jää aikaa keksiä hyviä tekosyitä jäädä kotiin makoilemaan. v v v Seuroja ja ajoporukoita Esittelyssä Lappeenrannan Pyöräilijät TEKSTI JA KUVA: MARKKU LIITIÄ Vuonna 1988 perustettu Lappeenrannan Pyöräilijät täyttää parhaansa mukaan Etelä-Karjalan kilpaurheilussa vallitsevaa pyöräilytyhjiötä. Syyskuun 19. Retkiajo hiipui, mutta nyt sille on luvassa yksipäiväinen seuraaja. Maastoajoon on Salpausselällä sijaitsevassa Lappeenrannassa erinomaiset mah- dollisuudet. Seuralaisten keski-ikä liikkuu 35 vuoden tienoilla. Viime aikoina on päällystetty uusia pätkiä, mikä on monipuolistanut reittien valintaa, seuran puheenjohtaja Aki Suurkuukka sanoo. Entä mihin lappeenrantalaisten lenkit suuntautuvat kun toisessa suunnassa on Saimaa ja toisessa Venäjän raja. Kuluvana kesänä seura järjestää Itä-Suomen rata- ja tempoajon mestaruuskilpailut, jotka ajetaan juuri lehtemme ilmestymisen aikoihin lauantaina 22
Fillarialan asiantuntijaliikkeet 80 Fillari
Kysy tarjousta!!! Meripellontie 11C, 00910 Helsinki 09-68 53 500, 0400-842648 ita-helsingin.pyorahuolto@elisanet.fi Unicycle Karjalankatu 2, 15140 Lahti puh (03) 783 1400 fax (03) 783 1409 www.leppasenpyora.fi www.fillari-lehti.fi Fillari 81. ITÄ-HELSINGIN PYÖRÄHUOLTO Gir´s maantie alk.2490,CycloCross alk.1670,Shimano, Sram, Campagnolo, SpeedPlay, Schwalbe, Michelin, KCNC Räätälöidyt pyörät meiltä
Osavalmistajat tiedot ovat suunnittelijan työn pohjana. Ketju on loppumaton: kun olet päättänyt odottaa jotain uutta ensi kevääseen, siitä julkaistaan vielä uudempi seuraavalle keväälle. Tieto lisää tuskaa. Kun jonkun uutuuden testikappale on ollut käytössä jossain kisoissa missä tahansa maailmalla, niin aina on ollut joku paikalla kameransa kanssa ja tieto leviää heti ympäri maailman. Painettu media tulee omalla aikataulullaan ja siinä asioita käsitellään jo kokemusperäisesti; toimitus on saanut näpelöidä osia ja ajaa pyörillä. Hyvä julkisuus voi nostaa uutuuden haluttavuutta jo ennen sen markkinoille tuloa. Tietokonealan koirakoulu on opettanut pyöräilijää ymmärtämään, että juuri hankittu pyörä on melkein yhtä hyvä kuin huomenna saatava. Julkisuuteen tietoja tulee prosessin edistymisen myötä. Joskus ne suuretkin muutokset tapahtuvat, ja silloin odottavan aika käy turhauttavan pitkäksi. Valmistajille julkisuus on kaksiteräinen miekka. Senkin on tapahduttava kauan ennen pyörien tuloa myymälöihin, koska väliin on mahduttava kaupan päätöksenteko, kaupan ostot ja pyörien valmistus näiden ostojen mukaan. Näillä ei ole ratkaisevaa merkitystä ajamiseen eikä ajonautintoihin. Pyörän tai osan vuosimalli on venyvä käsite, kun jo nyt kaupataan vuoden 2010 malleja. Monet valmistajat haluavatkin ennakkotietoja julkisuuteen, koska saatavalla palautteella voidaan mittailla uutuuden todellista markkina-arvoa. Mitään ei voi pitää piilossa, sillä aina uutuustieto vuotaa henkilöille, jotka julkaisevat sen. Käytännössä aktiivinen median seuraaja tietää ja tuntee jo nyt ensi vuoden pyörät ja tietää, mitä uutta on tulossa. Pyörä- ja osavalmistajilla on varmasti hyvät syyt toimintatapaansa. Internet on nopeuttanut ja helpottanut tiedon saantia. Pyörävalmistajan suunnittelun kannalta on selvää, 1. että osavalmistajan on kerrottava osauutuuksistaan kauan ennen pyörien valmistumista. Ensimmäisiä tietoja vuoden 2010 osista alkoi tihkua julkisuuteen helmi-maaliskuussa tänä vuonna, siis jo yli vuotta aikaisemmin kun tuotteet ovat meillä kaupassa ostettavissa. Näilläkin ajetut kilometrit ovat yhtä nautintoa. 4. 2. 5. 3. 82 Fillari www.fillari-lehti.fi. Jopojen suosio kertoo halusta ajaa yksinkertaisella ja edullisella pyörällä. Monesti yhden vuoden ero ei merkitse mitään. Muutamat osat voivat olla muuttuneet ja värit ovat muuttuneet. Keväällä pyörän ostanut pyöräilijä tietää jo silloin, että hänen uutukaisestaan on esitelty vielä hienompi ja edistyneempi versio, mutta se tulee kauppaan vasta vuoden kuluttua. Jokainen tietoteknisiä laitteita hankkinut pyöräilijä on kokenut samanlaisia tuntemuksia. Tosin sillä erotuksella, että tietokonealalla kehitys on nopeampaa ja lisämuuttujana on hinta, joka on ollut halvempi jokaisella ostokerralla. Pikajalan tapainen peruspyöräilijä voi vain arvuutella, mitä valmistajien pääkallonpaikoilla on näistä asioista päätetty. Tietoa on tullut lisää pitkin kevättä ja kesää, ja kaikki uutuudet ovat nähtävinä viimeistään syksyn kansainvälisillä pyörämessuilla. Tunne on turhauttava, mutta ei hätää. Fixit heijastavat halua palata yksinkertaisuuteen ja tehdä uutuustekniikkaa tarpeettomaksi. Jotain signaaleja nämäkin ovat, vaikka ne eivät voi kehittyä valtavirraksi käytännön ja lajien vaatimusten vuoksi. Uutuuksien nopea syöttäminen voi synnyttää vastakulttuurin - vai onko se jo syntynyt. Ajat aina vanhalla Pyörävalmistajien toiminta ja internetin nopea tiedonvälitys turhauttavat tekniikkaan viehtynyttä pyöräilijää. Toisena vaiheena on valmiiden pyörien esittely maahantuojille ja kauppiaille. Uusi ei olekaan uusi enää edes ostohetkellä, ja vanhentunut se on viimeistään saman ajokauden syksyllä. Tietoa uusista pyöristä ja komponenteista tulee yhä aikaisemmin ja enemmän
02 6327017, Fax. 02 5298422 www.pyorasport.fi. SEURAAVASSA NUMEROSSA 6/2009 Ilmestyy lokakuussa MESSUEXTRA - katsauksessa 2010 uutuudet Koeajossa Cervelo S2 Testissä Ötztaler Radmarathon - Euroopan rankin kuntoajo CYCLOCROSSAREITA HUOLTO, VARAOSAT, TÄYDEN PALVELUN POLKUPYÖRÄLIIKE, KILPUREISTA RETROMUMMIKSIIN. PYÖRÄ-SPORT Eteläpuisto 14, 28100 PORI Puh