ll a ri -l e h ti .. 2 3 6 4 9 7 -1 6 5 P A L . V K O 2 1 6 -4 2 w w w .. +!4; >B82 ”GJH MKL! #YTN Xg Nro 5 2016 8,90 € PYÖRÄILYN ERIKOISLEHTI ESITTELYSSÄ KOEAJOSSA JÄRKIHINTAINEN AEROPYÖRÄ CANYON AEROAD CF SLX 7.0 DI2 Tourin tarinat – CHRIS DE FRANCE IHASTUTTAA JA VIHASTUTTAA! AJETTU LAPIERRE XELIUS SL 700 CP – FDJ-TALLIN TYÖKALU NORCO OPTIC C9.1 – KEVYT POLKUFILLARI > FELTIN UUTUUDET – KEVYT MAANTIEUNELMA JA SEIKKAILUPYÖRÄ > SPECIALIZEDIN UUSITTU ÖHLINS-STUMPJUMPER JA SEIKKAILUPYÖRÄ SEQUOIA HANS REY JA TYLER MCCAUL – FLOW’N METSÄSTYSTÄ TASMANIAN POLUILLA UNELMAREITTI SVEITSIN ALPEILLA – 3 NOUSUA, 105 KILOMETRIÄ JA 3000 METRIÄ KOKONAISNOUSUA TRI LADIES – KOLMIKOLLA TAKANA NOIN 300 TREENITUNTIA
Fillari 2
Fillari 3
5/2016 20 32 Tässä numerossa Fillareita 28 Canyon Aeroad: aeropyörä moneen käyttöön 32 Lapierre Xelius: kevyt ja mukava kisapyörä 36 Specializedin vuoden 2017 uutuudet 42 Koeajossa Norco Optic – trailipyörä Kanadasta 46 Feltiltä kaksi erilaista maantiepyörää 58 Jukka Salmisen täydellinen matkapyörä Surly ECR 29+ Pyörämatkailua 20 Mike Cotty ajoi kolmen huippunousun reitin Sveitsissä 50 Hans Rey ja Tyler McCaul Tasmanian traileilla Ammattilaisten maailmasta 64 Froomen ylivoimaa Tourilla Ihmisiä 72 Triathlonnaiset verryttelivät Joroisissa Barcelonaa varten Kotimaan kisoja 76 Kesän SM-kisat maantiellä, radalla ja maastossa Palstat 6 Ohjaustangon takaa 8 Pikalinkku – uutisia, uutuuksia ja tapahtumia 16 Jukka Vastaranta ensi kertaa Tahkolla 18 Lotta Lepistö kaatumisesta huolimatta olympialaisiin 83 Seuraavassa numerossa 50 4 Fillari
XEON CDX CROSS NYT SAATAVILLA HIILIKUITURUNGOLLA JA LEVYJARRUILLA SUORITUSKYKYÄ ILMAN RAJOITUKSIA Saatavilla alkaen 2499 € | 3100-malli Ultegra Di2:lla 3334 € ROSE Bikes GmbH, Schersweide 4, 46395 Bocholt, Saksa rosebikes.fi/cdxcross 2016-05_Fillari_ROSE_Bikes_XEON_CDX_CROSS_FI.indd 1 21.07.16 08:25
0440 102 741 ossi.sinisilta@ridemedia.fi Julkaisija: Becorel Oy Kustantaja: RideMedia Oy PL 34 01901 Nurmijärvi Toimitusjohtaja: Jukka Helminen Painopaikka: SP-Paino Nurmijärvi ISSN 1236-7966 www.fillari-lehti.fi Metsä, siitä suomalainen tykkää! www.fillari-lehti.fi ohjaustangon takaa. LEHDEn VASTUU ILMOITUKSEn POISJääMISESTä TAI JULKAISEMISESSA SATTUnEESTA VIRHEESTä RAJOITTUU MAKSETUn MääRän PALAUTTAMISEEn. TILAUSPUHELIn 09-8789 2400. TILAUSHInnAT: VUOSITILAUS 55 EUROA, KESTOTILAUS 52 EUROA . Eikä pyöräilijä sitä paitsi kuluta polunpohjaa yhtään sen enempää kuin kävelijäkään. Suomessa on toki aivan erinomaiset olosuhteet maastopyöräilyyn. Kävin äskettäin Hollannissa, missä ainakin majapaikkani tuntumassa maastopyöräily oli sallittua vain merkityillä reiteillä. Jokamiehenoikeus ei päde kansallispuistoissa, vaan niissä liikkumista ja muuta toimintaa säädellään puistokohtaisilla järjestyssäännöillä. Molempia tosin yhteensäkin niin, että välillä sai ajaa tunnin ilman, että kohtasi muita kuin poroja. Mikä parasta, Suomessa saa pyöräillä pitkin polkuja jokamiehenoikeudella. FILLARI-LEHDESSä JULKAISTUn AInEISTOn OSITTAInEnKIn LAInAAMInEn ILMAn LUPAA On KIELLETTY. M ediassa – niin sanomalehdissä kuin televisiossakin – on viime aikoina raportoitu maastopyöräilyn olevan vahvassa nousussa. Monet Suomen hienoimmista poluista sijaitsevat nykyään kansallispuistoissa, joita meillä on tällä hetkellä 39. Tahko MTB:ssä ilmoittautuneita oli tänä vuonna noin 2100, joista maaliin asti pääsi 1961 pyöräilijää. Ajamassa on useimmiten niin paljon porukkaa, ettei mahdollisille lenkkikahveille kannata mennä ihan pieneen kuppilaan. Tein heinäkuun puolivälissä muutaman päivän ajoreissun Hossaan. Nyt ryhmässä on jo satakunta jäsentä ja kimppalenkkejä järjestetään viikoittain. LEHTI EI VASTAA TALOUDELLISESTI PAInOYM. HUOMAUTUKSET On TEHTäVä 8 PäIVän KULUESSA ILMOITUKSEn JULKAISEMISESTA. Ei ole kulunut pitkääkään aikaa siitä, kun Metsähallitus vielä tiukensi maastopyöräilyä koskevia sääntöjä eräiden kansallispuistojen järjestyssääntöjä uusiessaan. Ne, jotka ovat huolissaan maaston kulumisesta, voivat siis rauhoittua. Reilut 60 heistä ajoi läskipyörällä. Jos metsälenkillä viime kesänä tuli vastaan kaksi pyöräilijää ja tänä kesänä kolme, ei asiasta vielä kannata vetää johtopäätöksiä puoleen tai toiseen. Mikäs sen parempaa! Ennakkotietojen mukaan Hossassa maastopyöräilyä ei kansallispuistoksi tulon yhteydessä olla rajoittamassa. Maastossa ajellessa asiasta on vaikea tehdä havaintoja, maasturikuskit kun kätkeytyvät metsän siimekseen harvinaisen tehokkaasti. VIRHEIDEn AIHEUTTAMISTA VAHInGOISTA. Järjestyssäännön nojalla voidaan esimerkiksi kieltää koko maastopyöräily jonkin kansallispuiston alueella tai rajata se tietyille poluille. Ensi vuonna niitä on täydet 40, kun Kainuussa sijaitsevan Hossan retkeilyalueen status Suomen satavuotisjuhlien kunniaksi muuttuu kansallispuistoksi. Maaseudulta monet polut ovat väestökadon ja metsissä liikkumisen vähenemisen takia kadonneet, mutta monenlaisia merkittyjä retkeilyreittejä löytyy sieltäkin. FILLARI-LEHTI VASTAA VAIn TILAAMASTAAn MATERIAALISTA. Metsähallituksen myönteinen takinkääntö näkyy myös muutama vuosi sitten perustetussa Sipoonkorven kansallispuistossa. TILAAMATTA LäHETETTYä MATERIAALIA EI PALAUTETA. Mainiota, sillä Hossan polut sopivat maastopyöräilyyn erinomaisesti. Kauppiaat toki tietävät kuinka monta maastopyörää he kauden aikana myyvät, mutta useimmat pitävät myyntimäärät visusti omana tietonaan, saati sitten että niistä saataisiin kootuksi koko maan kattava tilasto. Yllätyin iloisesti, kun poluilla tuli vastaan enemmän pyöräilijöitä kuin kävelijöitä. Taukopaikkoja on lukuisia ja parhaillaan esimerkiksi pitkospuita ja monin paikoin aika lahoiksi päässeitä siltoja uusitaan. MIKäLI HYVäKSYTTYä ILMOITUSTA EI TUOTAnnOLLISISTA (FORCE MAJOR) TAI ASIAKKAASTA JOHTUVISTA SYISTä VOIDA JULKAISTA, LEHTI EI VASTAA ILMOITTAJILLE MAHDOLLISESTI AIHEUTUVISTA VAHInGOISTA. Keravalla taas paikallinen harrastaja polkaisi keväällä käyntiin Maastopyöräily Kerava -nimisen Facebook-ryhmän. Pysythän selvästi erottuvilla poluilla ja otat huomioon muut poluilla liikkuvat.” Näin totta kai toimitaan! Menkää metsään, toivottaa Markku FILLARI-LEHTI ILMESTYY SEITSEMän KERTAA VUODESSA. Sitten virkamiehet syystä tai toisesta tulivat järkiinsä. Takavuosina Metsähallitus, joka hallinnoi valtion metsäalueita ja myös kansallispuistoja, suhtautui maastopyöräilyyn kovin penseästi. Polut ovat monipuolisia, maisemat erittäin hienoja ja soita vähän. Metsähallitus käänsi kelkkansa ja ryhtyi maastopyöräilymyönteiseksi. Kaupunkien ja taajamien laitamilla on ulkoilijoiden ja koiranpissittäjien tallaamat tiheät polkuverkostot. Lisäksi maasturikuski joutuu vuosittain lunastamaan pyöräänsä lupatarran, joka kuulemma maksaa noin 50 euroa per vuosi. Metsähallituksen Luontoon. Lisäksi nykymaailmassa moni tilaa pyöränsä suoraan ulkomaisesta nettikaupasta. 6 Fillari Päätoimittaja: Janne Lehti Toimituspäällikkö: Markku Liitiä Toimituksen sihteeri: Virpi Hyökki Ulkoasu: Marja Penttilä Osoite: PL 34 01901 Nurmijärvi Käyntiosoite: Otsotie 4 01900 Nurmijärvi Puhelin: 09-8789 2400 Sähköposti: toimitus@fillari-lehti.fi tilaukset@ridemedia.fi Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Markkinointitoimisto Sinisilta Ossi Sinisilta PL 34, 01901 Nurmijärvi puh. fi-nettisivustolla todetaan maastopyöräilystä näin: ”Maastopyöräily on sallittu jokamiehenoikeudella. Aika huimia lukuja, kun ottaa huomioon Tahkon eteläsuomalaisittain syrjäisen sijainnin ja sen, ettei kilpaileminen kiinnosta läheskään kaikkia maastopyöräilyn harrastajia
Ota huoltaminen vakavasti ja piipahda paikallisessa Shimano Service Centerissä.” • Ammattimainen huolto • Luotettava tuki ja opastus • Koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta • Laaja valikoima Shimano tuotteita ja -teknologiaa • Viimeisin tieto Shimano uutuustuotteista ja -innovaatioista. Huoltaminen on paljon muutakin kuin yksinkertainen ohjelmistopäivitys. “Totta kai Di2 järjestelmän päivittäminen on tärkeää. Löydä lähin Shimano Service Center-liike: www.shimanoservicecenter.eu A W O R L D O F C Y C L I N G K N O W L E D G E SSC_Fillari_210x297.indd 1 2016-06-13 08:56:08. E-tube-ohjelmistoa väärin käytettäessä, Di2-vaihteisto voi kuitenkin lakata toimimasta, tästä syystä suosittelen kääntymään ammattitaitoisen mekaanikon puoleen
Suositushinta on 125 euroa. Lisäksi siihen on lisätty natriumia, magnesiumia ja kaliumia korvaamaan suolojen puutetta ja ehkäisemään kramppeja. Purkin suositushinta on 10,95 euroa, joten litrahinta on parin euron luokkaa. Juoma maistuu sitruunan ja appelsiinin sekoitukselta. Kypärä on tutusta Ksyrium-mallista stailattu versio, joka on saanut hiukan sinistä väriä pintaansa. IsoGel Xtremeksi nimetty energiageeli on normigeeliä laimeampaa, joten sen kanssa ei välttämättä tarvitse hörpätä vettä. Hintaa pullolla on 1,99 euroa. Käyttöohjeen mukaan jauhetta sekoitetaan 50 grammaa puoleen litraa vettä, joten purkillisesta jauhetta saa noin 5,5 litraa valmista juomaa. Mavicin omistaja Amer Sports hoitaa tuotteiden jakelun Suomessa. High5:n tuotteiden markkinointia Suomessa hoitaa Startex Oy. Xtreme sisältää lisäksi 100 milligrammaa kofeiinia ja se on tarkoitettu antamaan lisää potkua suorituksen loppupuolella. Juomareppuunsa tai pulloonsa voi veden sekaan liuottaa Zero Tropical -tabletteja, jotka sisältävät hikoillessa kehosta häviäviä elektrolyyttejä. Etenkin rankan lenkin jälkeen on . Ajopaidan suositushinta on 100, housujen 150 ja sukkien 15 euroa. 20 tabletin tuubi maksaa 12,50 euroa. 7,5 desin juomapulloon voi makunsa mukaan liuottaa joko yhden tai kaksi tablettia. PIKALINKKU www.fillari-lehti.fi Ajovarusteet mäkimiehille Mavic on vahvasti mukana rankkojen kuntoajojen sarjassa, joka tunnetaan nimellä Haute Route. 35 gramman patukassa on proteiinia 7,7 ja hiilihydraattia 16,8 grammaa. Kaikkia tuotteita yhdistää sininen väritys. Fast-tuotteita valmistaa ja valmistuttaa suomalainen Fast Sports Nutrition. Lisäksi Yhdysvalloissa järjestetään oma tapahtumansa. Vaihtoehtona palautumisjuomalle Fastilla on Active Protein -patukka. Kussakin tapahtumassa ajetaan seitsemän etappia, ja tapahtumat on tarkoitettu erityisesti kuntoilijoille. Sellainen on esimerkiksi Fast Protein milkshake, jota myydään 2,5 desilitran muovipullossa kolmena eri makuna (banaani, karamellilatte ja suklaa). Housuissa taas on erittäin paksu pehmuste, joka vaatii hiukan tottumista. Koko suorituksen ajan sitä ei pidä nauttia, sillä maksimimääräksi ilmoitetaan neljä päivässä ilmeisesti kofeiinipitoisuuden takia. Se sisältää sopivassa 1:1-suhteessa maltodekstriiniä ja sakkaroosia. Tapahtumista yksi ajetaan Pyreneillä, toinen Alpeilla ja kolmas Dolomiiteilla. Pötkylä sisältää muun muassa parapähkinää, Chian siemeniä, Goji-marjoja, taatelia ja rusinaa. Hiilihydraattia 60 millilitran annos sisältää 23 grammaa. Maku on ns. Tuote ei sisällä Energiatasot kuntoon Pitkällä pyörälenkillä on hyvä täydentää energiavarastojaan, jotta uupumus ei iske ennen perille pääsyä. Lenkin päätteeksi voi haukata High5:n 60-grammaisen Protein Snack -patukan, jossa on 12 grammaa proteiinia ja 22 grammaa hiilihydraattia. Makuja on kolme ja koostumukseltaan pötkylä muistuttaa suklaapatukkaa. Ajoasussa on otettu tapahtuman henki huomioon siten, että paita on valmistettu hyvin istuvasta ja varsin ohuesta materiaalista. Proteiinia ei 2,50 euron hintaisessa tuotteessa ole lainkaan. ksua hörpätä tai haukata elimistöönsä proteiinia, joka auttaa palautumisessa. Palautumisjuomaksi käy pelkkä maitokin, mutta etenkin reissussa on kätevää pitää mukanaan huoneenlämmössä säilyviä palautumistuotteita. Fastin valmistama Fasterade-juomajauhe myydään 560 gramman purkissa. Yhdessä tabletissa on esimerkiksi 56 mg magnesiumia, 70 mg kaliumia ja 200 mg natriumia. 8 Fillari. Ajoasuun kuuluu tietysti väreihin istuvat sukat, joissa on puoleen väliin pohjetta yltävät varret. Mavic on valmistanut tapahtuman henkeen sopivat varusteet, joista meille tuli kokeiltavaksi koko satsi kiekkoja ja ajokenkiä lukuun ottamatta. Ajaessa yläfemmaa huiviin High5 toi tälle kaudelle markkinoille uuden version aiemmasta IsoGelistään. Patukat maksavat 1,25 euroa. Maut ovat miedon miellyttäviä, joten juoma menee alas irvistelemättä. gluteenia, laktoosia, säilöntäaineita sen paremmin kuin keinotekoisia väritai makeutusaineitakaan. luonnollinen ja kaukana suklaapatukoista – varmaan hyvä niin. Maku on laimeammalla annostuksella mieto, mutta lievästi keinotekoisen oloinen. Mavicin ko’oista M sopii vielä 180-senttiselle ja hiukan yli 70-kiloiselle kuskille, sillä valmistusmateriaali on hyvin venyvää. Patukan hinta on 2,50 euroa. Pehmusteen tukevuus selittyy sillä, että näillä housuilla kovakin penkki tuntuu mukavan pehmeältä vielä kuuden ajotunnin jälkeen. Hiilihydraattipitoisesta urheilujuomasta täydennystä saa helposti, jollei halua kuljettaa mukanaan patukoita tai geelejä
oivat 29-Remedyjään kisoja varten. Runkoa suojaa Knock Block -systeemi, joka estää haarukan kruunun osumisen runkoputkeen kaaduttaessa. Tuolloin herätti ihmetystä enduroja all mountain -pyöränä tunnetun Slashin puuttuminen rivistöstä. Nyt uusi Slash on julkistettu, mutta ei ilman yllätyksiä. Ohjauskulma on Mino Linkin yläasennossa loiva 65,6 ja ala-asennossa 65,1 astetta, joko on todella loiva 29-renkaiseen enduropyörään. Rungon viistoputki taas on suora tukevuuden ja painon säästön vuoksi. Marinilta plussapyörä Takavuosina erittäin suosittu maasturimerkki Marin on sekin siirtynyt plussapyörien aikaan. Slashissa on Trekin mukaan jäykin heidän koskaan valmistamansa hiilikuiturunko. Rungossa on kiinnityskohdat lokareille ja tavaratelineelle, joten Pine Mountainista saa pienellä vaivalla toimivan laitteen ympärivuotiseen työmatkapyöräilyyn. Malleja on ainakin aluksi vain kaksi, joissa molemmissa on kokonaan hiilikuituinen runko. 9.8-versiossa on RockShoxin keula ja takaiskari sekä pykälää edullisempi Sramin X1-osasarja. Valitettavasti emme päässeet Kanadassa kuin vain näkemään Slash 29:n. Ajatus 29-Slashin kehittämiseen on kuulemma tullut Enduro World Seriesiä ajavilta huippukuskeilta saadusta palautteesta ja siitä kuinka he modi. Joustoa on takana 150 milliä, jolla valmistajan mukaan saavutetaan paras kompromissi polkutehokkuuden ja jousituksen toimivuuden välillä. Pyörässä on Shimanon hydrauliset levyjarrut ja Sramin yhden eturattaan voimansiirto. Pine Mountain on Marinin plussarenkainen täysjäykkä maasturi, jonka runko ja etuhaarukka on valmistettu cromoteräksestä. Uusi Slash 29 on Trekin mukaan kehitetty juuri endurokisoihin. Sekä Slash RSL 9.8:ssa että 9.9:ssä on sama hiilikuiturunko, jota myydään myös runkosettinä. Jos kiekkokoko tuntuu liian suurelta, ensi vuoden 27,5-kiekkoinen Remedy RSL on pyöränä hyvin lähellä 2016-mallista Slashia. Keskiön korkeus on joko 35,1 tai 34,5 senttiä. Teksti: Jani Kaajaluoma Fillari 9. Slash 29 poikkeaa takajousitukseltaan Trekin muista malleista. Edessä molemmissa malleissa voidaan säätää joustomatkaa 130 ja 160 millin välillä, jotta nousuasentoa ylämäkeen saadaan parannettua. Runkokooltaan 19,5-tuumaisen pyörän akseliväli on 121,9 senttiä. Kun Slash oli aiemmin 27,5-kiekkoinen, se on nyt 29. Se on pitkään aikaan ensimmäinen Trekin malli, jossa ei ole Full Floater -takajousitusta. Tällöin mukaan tulee takaiskari, ohjainlaakeri ja ohjainkannatin. www.fillari-lehti.fi UUTISIA & UUTUUKSIA Trekin uusi Slash 29 Kun Trek taannoin esitteli uutta maastopyörämallistoaan Kanadassa, median ihmeteltävinä olivat uusi Fuel EX 29 ja Remedy 27.5. Navat ovat boost-standardin mukaiset jäykkyyden maksimoimiseksi. Siinä on Sramin X01 Eagle -vaihteisto ja Guide Ultimate -jarrut sekä Foxin iskunvaimennus. Slash 29 ei ole 27.5+-yhteensopiva, sillä renkaiden maksimileveys on 2,6 tuumaa. Slash 9.9 RSL on niin sanottu Race Shop Limited -versio, joka on ladattu kaikilla herkuilla. Slash 29:n runkoon on tehty samantyyppiset uudistukset kuin Fuel EX 29:ään ja Remedy 27.5:een. Uudessa jousitusratkaisussa voidaan käyttää isompikokoista iskaria, mikä parantaa pitkäjoustoisissa pyörissä dramaattisesti jousituksen suorituskykyä pitkissä laskuissa. Takahaarukan pituus on mukavan lyhyt 43,3 senttiä. Pyörä maksaa 980 euroa Velosportissa Helsingissä. Geometrialtaan Slash 29 on mielenkiintoinen. Enduro World Seriesin kisoissa niitä kuulemma pian nähdään enemmänkin ja emmeköhän mekin saa koeajopyörän kiusattavaksemme myöhemmin. Kaikki tämä kielii Slashin käyttötarkoituksesta kisapyöräksi enduroon. Runkokokoja on tarjolla välillä 15,5-21,5 tuumaa
Erikoisversioiden hinta on Velosportissa 179 euroa. www.fillari-lehti.fi PIKALINKKU UUTISIA & UUTUUKSIA Rosen vuoden 2017 uutuudet Roselta on puuttunut mallistostaan hiilikuituinen krossari, mutta tulevalla kaudella puute on paikattu. Look muistaa tapahtumaa erikoisväritetyillä polkimilla ja ajosukilla. Kiekot ovat 29-tuumaiset tai vaihtoehtoisesti leveydeltään tuhdimmille 27,5+ -renkaille tarkoitetut. Takahaarukassa mahtuu pyörimään 32-millinen rengas ja kuvassa olevan levariversion lisäksi pyörästä löytyy myös vannejarruilla varustettu versio. Granite Chie. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun hiilarirungolla otettiin voitto näin vaativassa kisassa. X-Lite CDX taas on kuntoilijoille tarkoitettu maantiepyörä, johon mahtuvat normaalia leveämmät renkaat. ikan osalta. Normaalia värikkäämpien Kéo Blade 2 -polkimien mukana toimitetaan myös jäykemmät hiilikuituiset jouset. Lookilta löytyy myös Alberto Contadorin ja Peter Saganin nimikkoversiot Blade 2 -polkimista. Ne poikkeavat normaalista mallistosta vain gra. LeMond ajoi tuona vuonna Lookin valmistamalla hiilikuituisella rungolla. Täysjoustomaasturi Root Miller uudistuu tulevalle kaudelle siten, että joustoa on nyt 140 milliä edessä ja takana. 10 Fillari. n muutokset kaudelle 2017 ovat vajaalla puolella asteella loivennettu ohjauskulma, hiukan pidempi vaakaputki, boost-navat ja uuden mitoituksen mukainen takaiskari. Lookin Tour-juhlaa Look juhlistaa tänä vuonna Greg LeMondin 30 vuoden takaista Tourin voittoa. Uuden krossarin runko on nimeltään Xeon CDX Cross ja sen painoksi ilmoitetaan 1100 grammaa. Pyörässä on boost-navat. Juhlapakkauksen hinta on 189 euroa
T4+ maksaa 229 ja T2+ 129 euroa. Tavallisempi pyöräilijä saa ujutettua samaan tilaan lompakon, puhelimen ja muuta sellaista, mitä selkätaskuihin ei viitsi tunkea. Paluuvaimennuksen pikasäätö löytyy oikean putken alapäästä. Tavalliseen maantiepyörään lisätanko on yleensä paras kiinnittää normaalin tangon päälle, sillä aika-ajoon tarkoitettu häränsarvi jättää matalimman mahdollisen ajoasennon varsin pystyksi. Kevyen pään XC-haarukoissa RockShoxin RS-1 on viimeisin iso uutuus ja sekin esiteltiin jo kolmisen vuotta sitten. l Design on erikoistunut nykyään lisätankoihin ja muihin aika-ajoissa ja triathlonkilpailuissa tuiki tarpeellisiin varusteisiin, joiden maahantuojana toimii nykyään Feltin pyöristä tuttu turkulainen Huntteri Oy. Liikematkat ovat 100, 125 ja 150 milliä. Niiden säätöala on laaja, joten käsille löytyy helposti tukeva asento. Aukko suljetaan ilmaa läpi päästävällä, mutta loiskumista estävällä korkilla. Perusmallia saa mustana ja se maksaa 799 euroa. Vipuvaihtoehtoja on kaksi: tangon alapuolelle pyöriin, joissa ei ole etuvaihtajaa (vasen) tai yläpuolelle (oikea/vasen). Aika-ajotankoja Pro. Factory-malleissa on FIT 4 -vaimennus, jossa on kolmiasentoinen pikasäätö: open, medium ja . RockShox SID World Cup sen sijaan on sekä kevyt että kestävä kisatyylinen keula XC-ajoon. Säätö on portaaton. Kaikkia 32 Float SC (Step-cast) malleja saa joko perinteisellä 15-millisellä läpiakselilla, johon käy 100 milliä leveä napa tai 15-millisellä Boost 110 -standardilla. Factory-mallia on tarjolla kuvan oranssina, valkoisena ja mustana. Tolpan paino 550 grammaa ja hinta 319 euroa. Punnitsimme keulan täyspitkällä kaulaputkella ja 15-millisellä Boost 110 -läpiakselilla, jolloin vaaka heitti näyttöön lukemaksi 1410 grammaa. Toinen tanko tuntee nimen T2+, painaa 526 grammaa ja sen putket on valmistettu alumiinista. Ilmajousen progressiota voi säätää samanTarvikkeita triathlonisteille Pro. Tuotteista yksinkertaisin on vaakaputken päälle tarroilla kiinnitettävä pussukka, johon pitkän matkan kisaa ajava kuski saa mukavasti tungettua riittävän läjän ravintogeelejä. Ainakin lyhyemmillä matkoilla T2+ ajaa kuitenkin asiansa oikein hyvin. Kyynärtuet eivät istu aivan yhtä jämäkästi paikallaan kuin T4+-mallissa eikä tangon otekohta ole yhtä ergonominen. PIKALINKKU www.fillari-lehti.fi UUTISIA & UUTUUKSIA Kaikki merkit ovat jo muutaman vuoden ajan laittaneet eniten paukkuja trailija endurokeulojensa kehitykseen. Tangon mukana tulee pienet sovittimet, joilla sen saa kiinni myös vanhempaan, halkaisijaltaan 26-milliseen tankoon. Paluuvaimennus säätyy samalla tavalla kuin kalliimmassa mallissa. Open-asentoa voi lisäksi hienosäätää omasta mustasta nupistaan. len FC Hydration System -juomapullo, tai oikeammin tyhjänä 342 grammaa painava nestesäiliö kiinnitetään lisätankojen väliin. rm. Vipu myydään erikseen ja se maksaa 79 euroa. Lisätankojen otekohdassa on suksisauvasta tuttua muotoilua, joten ote tuntuu hyvin istuvalta. Painossa Rokkari häviää Foxin uutuudelle eikä RS-1 ole kestävyydeltäänkään ollut suuri menestys. Musta Performance series -perusmalli uudesta 32 Float Step-castista painoi perinteisellä 15/110 millin läpiakselilla ja täyspitkällä kaulaputkella 1530 grammaa, eli sekin on todella kevyt. Samalla alajaloista on saatu painoa pois. T4+:ssa on tuhdit 16 millin paksuiset kyynärtuen pehmikkeet. Saimme kokeiltaviksi kaksi lisätankosettiä, jotka voidaan kiinnittää joko aika-ajotankoon tai maantietankoon. Vaijerin kiinnitys ja irrotus eivät vaadi työkaluja. Foxin maahantuojana toimii Rtech Suspension. Foxin 32 A Float Step-cast ei ole ulkoisesti yhtä mullistava kuin integroidulla kruunulla ja ulkojaloilla varustettu upside down -tyylinen RS-1. Compact Aero E-Pack pysyy paikallaan etuosassa olevilla kahdella kuminauhalla ja kahdella vaakaputken ympäri kiepautettavalla tarranauhalla. Pussin suositushinta on 29 euroa. Halkaisijat ovat 39,9 ja 31,6 milliä. lelta löytyy todella kattava mallisto. Kruunu on kevyempi, mutta silti vääntöjäykkyys on lisääntynyt. Fox Transfer on uusi vaijerilla toimiva hissitolppa, joka on helppo asentaa ja myös irrottaa. tyylisillä lisäpaloilla (tokeneilla) kuin Float 34ja 36-malleja. Säiliö vetää noin seitsemän desiä nestettä ja täyttö tehdään yläpinnassa olevan aukon kautta. Fox on panostanut keveyden lisäksi tukevuuteen. Vasemmassa putkessa on Foxin automaattisesti täyttyvällä negatiivikammiolla varustettu ilmajousi. Keula on reilusti vanhaa kapeampi (10 mm) ja siksi alajalkoihin on muotoiltu kolot, jotta napa ja jarrusatula sopivat paikalleen. Hiilikuituisilla putkilla varustettu T4+ Carbon -lisätanko painaa noin 800 grammaa. Uusi hissitolppa ja kevyitä XC-keuloja Foxilta 12 Fillari. 99 euron hintaisessa systeemissä on imuletku ja säiliön etupuolella paikka ajotietokoneelle. Lisätangon alapuolella on reiät vaijerien läpivientiä varten, joten siisti asennus on helppo tehdä käyttämättä poraa. Hinta 1249 e. Pro. Se painaa noin 1,4 kiloa ja samoihin pääsee Kashima-pinnoitteinen Fox 32 Float Step-cast Factory series. Kaikkien mallien joustomatka on 100 milliä ja keuloja on tarjolla 27,5ja 29-kiekoille. Pidemmissä aika-ajoissa nesteen nauttiminen on ongelmallista, kun aerodynaaminen asento olisi pidettävä kasassa koko ajan. Palautuksen nopeus on säädettävissä ohjaustangon vivusta. Siinä on kolme pikasäädettävää asentoa puristusvaimennukseen ja niiden välissä monipykäläinen hienosäätö. Perusmallin Float SC:ssä on yksinkertaisempi Grip-vaimennus
NEXT LEVEL.. The future is here. Fillari 3 XC IS CHANGING. CANNONDALE.C OM CROSS COUNTRY. From the unreal traction and efficiency of its all new Ai (asymmetri c integration) rear triangle and drivetrain, to the precise stability of its custom-off set Lefty fork, the F-Si is made to dominate the drops, steeps and general gnarl of modern World Cup courses. MEET THE BIKE THAT HAS EVOLVED WITH IT. Embrace it
Porvoosta täysmatkalaiset ajavat takaisin Nikkilään ja palaavat Helsinkiin samaa reittiä kuin puolimatka. Landis luonnollisesti vakuutti syyttömyyttään, mutta kun myös b-näyte oli positiivinen, Tourin suoritus mitätöitiin ja kilpailukielto rapsahti myöhemmin. Taideteollisesta korkeakoulusta keväällä 2006 valmistunut Tero Jakku suunnitteli päättötyönään Middlemaniksi ristityn freeridepyörän, jonka jousitusratkaisu oli koneensuunnitteluinsinööri Jouni Jalkasen käsialaa. Pirkka MTB, XCM, Ylöjärvi/TY Uusi kuntotapahtuma Velotour 14 Fillari. Sivuttaisjäykkyys ei ollut jutun mukaan hiilaripyörien luokkaa, mutta eipä se ole sitä ”katkeamattomissakaan” teräsrunkoisissa pyörissä. Täysmatka jatkaa Nikkilästä Pornaisten, Monninkylän ja Kerkkoon kautta Porvooseen. Ulkonäöltään Break-Away oli aivan tavallisen kymmenen vuoden takaisen maantiepyörän oloinen, ja teräsrunkoiseksi 8,5-kiloisena erittäin kevyt. Helsinki Velotour on oiva tapa myös kokeilla kilpailemista. Pyhäjärviajot, Säkylä/SäkY 28.8. Lukot painavat 757 ja 780 grammaa, ja niiden suojaustaso 15-portaisella asteikolla on 6. Tavoitteenamme on mukava ja turvallinen pyöräilytapahtuma, johon osallistuja haluaa tulla uudestaan. Saariselkä MTB Stages, Saariselkä/IY 27.8. Pitkä reitti ohittaa muun muassa kauniit vanhat kirkot Sipoossa, Pornaisissa ja Porvoossa. Eikä siinä vielä kaikki… Fillari 5/2006 10 VUOTTA SITTEN Helsinki Velotour on uusi pyöräilytapahtuma, joka täyttää Tour de Helsingin jättämän aukon pääkaupunkiseudun loppukesän kuntoajoissa. Tourilla edellispäivänä täysin sipannut Floyd Landis lähti irtiottoon yli 100 kilometriä maalista, polki yläja alamäet sekä tasamaat hirveää haipakkaa ja otti etappivoiton. Olen suunnittellut reitit sitten, että reitillä olisi kaunista nähtävää niin ajajille kuin yleisöllekin. 42. SM ja ISM XCM, MTB Green Race Marathon, Taivassalo/Team KK 27.8. 150 kilometrin matkalla on miesten Eliten ja kategoria 2:n lähdöt. Ketjun saa sullottua ajon ajaksi pieneen tilaan esimerkiksi repun sivutaskuun. Lyhyelle reitille mahtuu myös Sipoon kirkko, Immersbyn vaihteleva maalaistie ja Sotungin laakson perinnemaisemia. Catena toimii avaimella, kun taas Tresor on numerolukko, jossa on neljä pyöritettävää kiekkoa. 6. Laihian ajo, Laihia/LaihL 21.8. 7 veljeksen maraton, XCM Nurmijärvi/HyPy 13.9. Kilpailulisenssin saa Pyöräilyunionin verkkokaupasta edullisimmillaan 21 eurolla ja tarjolla on myös vakuutuksia, kannustaa ilmoittautumisista vastaava Antti Salonen, joka johtaa myös Suomen Pyöräilyunionin harrasteja mastersjaostoa. Helsinki Velotour, Helsinki/Velotour ry 30.8. PIKALINKKU www.fillari-lehti.fi UUTISIA & UUTUUKSIA Vuoden 2006 heinäkuu oli todellinen suomalaispyöräilyn huippukuukausi. Fillarin mukana tuli laukku, johon purettu pyörä pakattiin. Helsingin Olympiavelodromilta sunnuntaina 28. 26. ren pronssia mastersien alamäkiajon EM-kisoissa. Myöhemmin mies vaihtoi Giantin leipiin. Ratakilpailu, Helsinki/Velodromi 20.-21.8. Lyhyen reitin jaksaa terve ihminen ajaa vaikka peruspyörällä, reiteistä vastaava Saku Silfver taustoittaa. Kjell Carlström ajoi toiseksi yhdellä Tourin etapilla, Matti Lehikoinen oli DH:n maailmancupin Brasilian osakilpailun ykkönen ennen Steve Peatia, Pia Sundstedt otti maastopyörämaratonin EM-hopeaa ja Tommi Ho. Bianchi-cup maantie 25.8. Abuksen Catena Shadow Neon 685ja Tresor 1385-lukoissa on 75 sentin mittainen tanakka, kankaalla (saatavilla eri värejä) päällystetty teräsketju, jonka päässä sijaitsee lukkopesä. Puolimatka suuntaa takaisin Immersbyn, Sotungin ja Kuninkaanmäen kautta, jossa reitti yhtyy menoreittiin. 11. elokuuta lähtevä ja samaan paikkaan päättyvä tapahtuma tarjoaa osallistujille 75 kilometrin ja 150 kilometrin pituisten reittivaihtoehtojen lisäksi mahdollisuuden polkea reitti erilaisissa ryhmissä. Asvaltoidut liikenneohjatut reitit suuntautuvat Helsingin Käpylästä Vantaan Kuusijärven kautta Sipoon Nikkilään. Raskas ja pitkä U:n muotoinen kaarilukko on lisäksi hankala kuljeteltava. Kaupalliseen tuotantoon Middleman ei tainnut koskaan päästä, mutta sen sijaan se poiki Jakulle harjoittelupaikan legendaarisen pienvalmistajan Ellsworthin pajalle Yhdysvaltoihin. Jyväskylän kierto, Jyväskylä/JyPs LOKAKUU 2.10. Abuksen tuotteita tuo maahan Huntteri Oy. Velotour ry:n puheenjohtaja Harri Syrjä kertoo. Reitti pyrkii olemaan ajajaystävällinen ja turvallinen. Catena maksaa 38,90 ja Tresor 42,90 euroa. Nykyään hän on Specializedilla, missä hän vastikään suunnitteli ensi keväänä myyntiin tulevan Vadosähköpyörän. Lisenssilähdöt ovat avoinna kaikille lisenssinhaltijoille. Turku Touring -pyöräily, Turku/TuUL 20.8. Tapahtumakalenteri SYYSKUU 2.-3.9. Matkaan lähtee kilpailuryhmiä, keskinopeusryhmiä ja ilmoittamisjärjestyksessä täytettäviä 40 hengen ajajaryhmiä. . Bianchi-cup maasto Pyörä turvaan varkailta Mukana kuljetettava pyörän lukko on aina kompromissi. Luukin MTB-maratooni, Espoo/CCH 17.9. Tarkempaa tietoa esimerkiksi ilmoittautumisesta, lähtöajoista ja huollosta löytyy järjestäjän nettisivuilta osoitteesta helsinkivelotour.. Bianchi-cup maantie 10.-11.9. Ratakilpailu, Helsinki/Velodromi 26.-28.8. Rukan kortteli ja Tunturiajot, Ruka/Cyclos 3.9. Muutama päivä kisan jälkeen syy Landisin hirmusuoritukseen selvisi, kun miehen dopingnäytteestä löytyi synteettistä testosteronia. Useampi lähtöryhmä tuo tilaa reitille ja valinnanmahdollisuutta omaan ajoseuraan, Helsinki ELOKUU 18.8. 75 kilometrillä kilpailevat naisten Elite ja kategoria 3. Ruskon tempo, Škoda Maantiecup, Rusko/P-68 4.9. SM kortteli, Ylöjärvi/P-P 23.8. Tähtisadeajot, Jyväskylä/Tähtisadeajot 6.9. Koeajossa oli Ritcheyn Break-Away -maantiepyörä, jonka rungon sai katkaistua näppärästi kahteen osaan kuljetusta varten. Käyttäjä voi muuttaa lukon avaavaa numeroyhdistelmää vaikka joka kerran lukitessaan pyöränsä. Mitä paremmin lukko kestää varkaiden yrityksiä – tai käännyttää heidät pois heti kättelyssä – sitä enemmän se yleensä painaa. Bianchi-cup maasto 17.9. Syysetapit, tempo, kortteli, maantie, Škoda, Pori/PoTa 11.9
CHOOSE TO RIDE. PURE CYCLING JOKAISEN LENKIN TULISI TARJOTA MAHDOLLISUUS ITSENSÄ HAASTAMISEEN. REITISTÄ TAI SÄÄOLOSUHTEISTA RIIPPUMATTA, LEVYJARRUT ANTAVAT SINULLE VAPAUDEN RAJOJESI ETSIMISEEN. UUSI ENDURACE CF SLX. CANYON.COM/CHOOSETORIDE NO TWO ROADS ARE THE SAME endurace_cf_slx_no_two_roads_fillarilehti_FI_210x297.indd 1 03.06.16 08:28
Polkupätkiä erottivat toisistaan mukavat soraosuudet, joilla sai hiukan lepuuttaa ajosilmää. Nykyään tapahtuu paljon somessa, joka sekin alkoi tulvia päivityksiä tapahtumasta. Sen jälkeen kiersin maailmalla maantiekisoja eikä Tahko sopinut kalenteriini viimeksi kuluneina seitsemänä vuotena maasturilla kilpaillessanikaan. Se on määrittänyt harrastajien tasoa. Alussa oli pitkähkö nopea pyörätieosuus, joka päättyi Mummonmäkeen. Monella parvekkeella tehtiin jonkin sortin pyöräremonttia ja starttialuetta kohti vaelsi kuskin näköisiä ihmisiä. Olen aina miettinyt, että missähän suossa siellä kynnetään, olemmehan me suomalaiset soista nauttivaa kansaa. Suota ei ollut yhtään. Olin odottanut, että tämä ”oikea MTB” olisi ollut hitaampaa ja junnaavampaa. Kohtelu kärkikuskeille maalin jälkeen oli kuin formuloissa. Hotellien parvekkeille ilmestyi lippuja ja pyöriä. Olen toki aina ollut kiinnostunut Tahkosta ja nyt sen ajamiseen tarjoutui viimein mahdollisuus. Lopussa oli melko iso nousu El Grande, jossa olisi hyvä tehdä viimeiset ratkaisut. Eivät niin vaikeita, että eteneminen olisi ollut hankalaa, mutta vauhdin kasvaessa piti keskittyä, jottei törmäisi isoihin kiviin tai puihin. www.fillari-lehti.fi 16 Fillari “ Ensimmäinen Tahkoni T ahko MTB on ollut olemassa niin pitkään kuin muistan. Olin yllättynyt siitä kuinka paljon tapahtuma toi ihmisiin eloa. Perjantaina väkeä alkoi saapua. Sen jälkeen maaliin vain humautettiin nopeasti. Järjestäjät olivat kuitenkin jo kasailleet stadionin rakennelmia ja rata oli merkattu. Rata selätti ennakkoluuloni positiivisesti. Sain lopulta karistettua muut ajajat kannoiltani ja poljin 60 kilometrin matkan voittajana maaliin. Lasiparvekkeet tekivät hotelleista pyöränäyttelyitä. Se vaati kunnollista ajotekniikkaa, mäennousukykyä ja soratiewatteja. . Siitä puhutaan kuin juoksumaratonien ajoista. Kilpailukeskus vaikutti mukavan tiiviiltä ja maisemana taustalla oleva Tahkovuori näytti suurelta EteläSuomen kumpareisiin verrattuna. Monelle kisa näytti olevan vuoden kohokohta, sillä päivityksistä saattoi aistia niiden lähettäjien jännityksen. Mikään muu maastokisa Suomessa ei ole päässyt tällaiseen asemaan kunnon mittarina. Illan päätteeksi oli mukava ajaa Tampereelle taas yhtä kokemusta rikkaampana. Kisapäivänä kilparyhmien startti tapahtui aamuyhdeksältä ja suuri joukko lähti matkaan. (Hauskaa oli, että mäillä oli nimet ja jokainen tiesi, mistä puhutaan.) Mummonmäen jälkeen alkoivat polut, jotka olivat varsin pitkiä ja kohtalaisen teknisiä. Keskustelun aihe tosin oli ennalta määrätty. Päivän kruunasi palkintojen jako, jossa tunnelmaa nostatti kappale ”Nyt poika saunoo”. Toinen mielenkiintoinen Tahko-aihe on ollut 60 kilometrillä saavutettu aika. Olen kuullut Tahko MTB:stä jos jonkinlaisia tarinoita. Jukanpalsta Jukka Vastaranta, Medilaser Specialized Mikään muu maastokisa Suomessa ei ole päässyt samanlaiseen asemaan kunnon mittarina! www.spiuk.fi Pyörät syyshuoltoon! Meripuistotie 5 ja Lauttasaarentie 11 WWW.PyorAhuolto.CoM Meillä Specialized Levo testipyörät. Hyvin monella ajajalla on kokemusta Tahkosta, ja kertomalla oletko kolmen tunnin alittaja vai ylittäjä, kuskin taso kiteytyy nopeasti. En ole kuitenkaan ehtinyt osallistumaan kisaan ennen tätä vuotta. Erilaisista radoista puhuttaessa mieleenpainuvimpia kommentteja on ollut, että Tahko on ”sitä oikeaa ämteebeetä”. Oli kuin MTB-kansa, joka muuten ajaa metsässä yksin omissa ajatuksissaan, olisi herännyt horroksesta. Ihmiset tervehtivät ja juttelivat. Vakiokysymykset olivat ”monesko kerta Tahkolla”, ”mikä matka” ja ”mihin aikaan luulet selviäväsi?” Kuskien liikehdintä vain lisääntyi illan painaessa päälle. Ajoin rataa yhden 60 kilometrin kierroksen iltapuhteena. Kun saavuin torstaina kisapaikalle, alueella ei vielä ollut kovinkaan runsaasti ihmisiä. Junnuvuosista lähtien maantiepyöräilyn SM-kilpailut ajoivat aina edelle samana viikonloppuna
Kauden kolmesta ensimmäisestä maantiekilpailusta Lattomeriajosta, Simo Klimscheffskij´n muistoajosta ja TS-korttelista TWD-Länkenillä on koossa hieno tulos: kolme kisaa, kolme voittoa. MORE SUCCESS. Kaudelle 2016 joukkue valitsi kalustokseen MERIDA REACTO 7000-E pyörät. Maahantuonti: HELKAMA VELOX OY MERIDA JA TWD-LÄNKEN YHDESSÄ YLIVOIMAISET. MORE BIKE. REACTON aerodynaaminen runko ja vaativissakin oloissa varmasti toimivat Shimano ® Ultegra Di2 sähkövaihteet auttoivat vasta 19-vuotiasta Jaakko Hännistä voittamaan hienolla yli 25km sooloajolla perinteisen TS-kortteliajon Turussa. 1 6 20 Jo vuodesta 2010 saakka on lahtelainen TWD-Länken hallinnut kotimaista maantiepyöräilyä MERIDA pyörillä
Hyperventiloin hetken ja lääkintämiehet kyselivät mielestäni siinä tilanteessa todella tyhmiä kysymyksiä, vaikka todellisuudessa näin ei ollut. Varsinkin näin hieman loukkaantuneena. Lensin täydestä vauhdista yhtäkkiä suoraan stongan yli, kun ketjut putosivat ja polkaisin tyhjää. En ajatellut, että kylän meininki voisi olla tällaista. Toivottavasti mahdollisimman hyvin! Love&HappinesWatein Lotta “ Ensitutustuminen paljasti lopullisesti reitin kovuuden. Oli suojelusenkeleitä matkassa. Selvisin rajusta kaatumisesta kuitenkin loppujen lopuksi enemmän tai vähemmän säikähdyksellä. Kaikki ovat hyvällä tuulella ja tervehtivät. Sekä olympialaisten maantieettä aika-ajo ovat heti kisojen alkupäivinä, joten tämän Fillari-lehden ilmestyessä jo tiedetään, miten niissä kävi. 50 kilometrin tuntinopeudesta kaatuminen olisi voinut helposti aiheuttaa isompiakin vammoja. Kaiken huipuksi sain vielä itselleni paikan aika-ajoon! Elämä siis hymyilee, monella saralla. Ensimmäinen ajatus mielessäni oli, että napsahtipa kaatuminen huonoon paikkaan. Olen käynyt ajamassa reittiä mekaanikkoni Kimmo Kanasen ja valmentajani Tommi Martikaisen kanssa, eikä voi kuin todeta, että kova reitti se onkin! Tutkiskelin aikaisemmin olympiareittejä netin välityksellä, ja jo silloin ne näyttivät rankoilta. Kaaduin nimittäin aika kovasta vauhdista ja kypäräkin meni halki. www.fillari-lehti.fi 18 Fillari O len juuri saapunut Rion olympiakylään. Pääsin itsekin jo antamaan haastattelun Columbian televisioon. Aion nauttia seuraavista päivistä, koska ne ovat varmasti aika spesiaaleja. Näin livenä ajettuna reitin kovuus on silkkaa faktaa. Ensimmäiset olympialaiseni ovat paikan päälle saapumisen lisäksi toteutumassa myös ajollisesti nurinmenosta huolimatta. 08338 175 www.pyorasuvala.fi Oy. Kaikista urheilijoista ollaan kiinnostuneita ja jokaista kohdellaan samalla tavalla. Musiikki pauhaa Rion karnevaali-tyyliin. Sain ruhjeita ympäri kroppaa ja olin aikamoisessa paniikissa. Rehellisesti sanottuna olin epävarma tulostani kisoihin. Pakara ja kyynärpää saivat eniten osumaa ja selkä on ollut hellänä muutaman päivän ajan. Epävarma siitä, pystynkö suoriutumaan kunnolla ja hankkimaan itselleni tyydyttävän tuloksen, kun alla on paljon kilpailuja ja kaatuminen. LotanpaLsta Riossa on Rion meininki Lotta Lepistö, Cervélo Bigla Pro Cycling Suuri maantiEpyörä alE alkoi! lekatie 2, oulu puh. Kilpailun viimeiset sadat metrit olivat yhtä hullun myllyä, mutta en ajatellut loppukirin menevän ihan niin kuin se lopulta meni. Otin pyöräni, laitoin sen nätisti mellakka-aitaa vasten ja lysähdin alas. On jännittävää nähdä eripituisia ja -kokoisia, suuria, pieniä, lihaksikkaita, hoikkia, atleettisia ja kauniita urheilijoita ympäri maailmaa. Olympiakylä on ensitutustumisen perusteella upea ja iso. Ensimmäiset tunnelmat olivat enemmän kuin sekaiset, koska kaaduin Ride Londonissa paria päivää aiemmin
CoM. www.fillari-lehti.fi 20 Fillari Mike Cotty testasi huippureitin Sveitsin Alpeilla T eksTi : M ike C oTTy k uvaT : T he C ol C olleCTive
Testissä on 105 kilometrin mittainen kolmen alppinousun reitti, jolla kokonaisnousumetrejä kertyy liki 3 000.. www.fillari-lehti.fi Fillari 21 NeulaNsilmä NeulaNsilmäN perääN Mike Cotty testasi huippureitin Sveitsin Alpeilla Vuorinousujen erikoismiehemme Mike Cotty vierailee tällä kertaa Sveitsissä
Haluan www.fillari-lehti.fi 22 Fillari Mike Cotty testasi huippureitin Sveitsin Alpeilla Reitin varrella on useita idyllisiä taukopaikkoja, joiden terasseilla voi nauttia lenkkikahvit.. Täytyy tunnustaa, että olen itsekin ylenkatsonut Sveitsiä ja käynyt sen sijaan koluamassa pyörällä tunnetumpia naapurimaiden alppinousuja. M onet Sveitsin huikeisiin korkeuksiin nousevista alppinousuista ovat jääneet pyöräilijöille tuntemattomiksi siitä huolimatta, että ne sijaitsevat aivan Euroopan ytimessä. Tour de Francen ja Giro d’Italian reitit kun tapaavat kiemurrella pitkin Ranskan Alppien, Pyreneiden ja Italian Dolomiittien rinteitä, mutta harvemmin Sveitsin maaperällä. Suurten ympäriajojen reiteille sijoittuvat klassiset nousut ovat niitä, joista moni harrastajapyöräilijä unelmoi ja jotkut jopa ajavat. Nykyään ennakkovaatimukseni vuorireitin suhteen ovat aika simppelit
Samalla lailla kuin kirjaa lukiessa haluaa kääntää vielä yhden aukeaman nähdäkseen miten tarina jatkuu, Sveitsissä haluaa polkea vielä seuraavan mutkan taakse tai seuraavaan kantoniin katsomaan, mitä sielwww.fillari-lehti.fi Fillari 23 Furkan nousu tuli aikoinaan tutuksi suurelle yleisölle James Bond -elokuvasta Goldfinger. Joskus kestää jonkin aikaa ennen kuin ajaminen asettuu oikeisiin uomiinsa, reitin hienous alkaa paljastua ja jalat löytävät tä löytyy. Kun suunnittelee Sveitsin-matkansa huolella ja käyttää lisäksi hieman mielikuvitusta, tyytyväisyys on taattu. No, kaikkea ei voi saada – vai voiko. Kaikki kolme pystyy ajamaan yhdellä 105 kilometrin pituisella kierroksella. Rento pyörittely kohti Furkan nousun juurella olevaa Realpia vie juuri sopivasti aikaa, jotta saan jalkani lämpimiksi (ja hermoni rauhoittumaan). Idässä kohoaa 2044 metrin korkeuteen Oberalpin sola, mutta näkymä länteen saa sydämeni tykyttämään innosta. Alan olla sekä henkisesti että fyysisesti valmis päivän koitokseen. Nousujen huipuilla riittää lunta vielä pitkälle alkukesään asti.. Jos vuoret kiinnostavat, keskellä Saint Gotthardin massiivia sijaitseva pikkuinen Andermattin vuoristokylä on yksi parhaita paikkoja ulkoilmaihmiselle, oli sitten kesä tai talvi. Muutamassa päivässä maasta saa paljon irti, eivätkä parhaatkaan postikortit pysty lyömään laudalta mieleen tallentuneita aitoja muistoja. Sveitsi on kuin vetäväjuoninen kirja, jonka lukemista ei malta lopettaa. Jo pelkästään majapaikan ikkunoista kurkistelemalla tunnen itseni parkkiintuneeksi vuoristolaiseksi. Se on tarjous, josta en voi kieltäytyä. Sveitsissä minua kiehtoo maan kohtuullisen pieni koko verrattuna moniin sen naapurivaltioihin. Lisäksi haluan kokea vapauden tunteen, jota jokapäiväisen elämän kiireissä on vaikea saavuttaa. Pituudeltaan 12,3-kilometrinen Furka on yksi Sveitsin vanhimpia maantienousuja, sillä tie huipulle valmistui vuonna 1866. Kun aurinko alkaa nousta vuorten takaa näkyviin, vedän keuhkoihini syvän henkäyksen alppi-ilmaa. tää Sveitsin hienoin alppinousujen kolmikko Furka, Nufenen ja Gotthard, joista jokaisen korkein kohta sijaitsee yli 2000 metrin korkeudessa. Siellä siinpäästä nousun alkuun mahdollisimman nopeasti ilman pitkiä laaksoteitä ennen nousua, niiden välillä tai niiden jälkeen. Jos edellä mainittuihin spekseihin vielä lisätään sopiva annos historian havinaa reitin varrella ja muutamia vanhoja klassikkoteitä, olen päivän päätteeksi onnellinen mies. Andermatt on reilun 1400 metrin korkeudessa ja lumihuippuisia vuoria näkyy joka suunnassa
www.fillari-lehti.fi 24 Fillari Mike Cotty testasi huippureitin Sveitsin Alpeilla “ Fabian Cancellaran mielestä Nufenen on rankin Sveitsin suurista nousuista! Nufenenpass (2477 m) on Sveitsin toiseksi korkein paikka, jonka kautta kulkee maantie.
-katukyltti, jonka bongaan tien laidalta kaarrellessani yhä ylemmäs kohti syvänsinistä taivasta. Kiipewww.fillari-lehti.fi Fillari 25 St. Nufenen (2477 m) on Sveitsin ja Italian rajalla sijaitsevan 2503-metrisen Umbrailin jälkeen Sveitsin toiseksi korkein sola, jonbalanssin. Furka on omillaankin todella mieleen jäävä alppinousu, mutta sitä vielä täydentää hienosti viereinen Grimselin sola. Kun tie alkaa suoristua, saan muistutuksen siitä, etteivät upeat näkymät tule ilmaiseksi. Myös Bond-leffassa hotelli vilahtaa pariin otteeseen. On kuin vuori ja maantie taistelisivat keskenään siitä, kumpi perääntyy ja kumpi pääsee voitolle. Olisi synti ja häpeä jatkaa matkaa pysähtymättä. Furkassa tasapaino eri elementtien välillä löytyy helposti: neulansilmäkaarteet seuraavat toisiaan juuri oikealla tavalla muotoiltuina ja henkeä salpaa moni muukin seikka kuin nousun 7,3 prosentin keskijyrkkyys. Eipä tässä mikään kiire ole! Saavutan nousun 2436 metrissä sijaitsevan huipun ja ohitan ikivanhan Furkablick-hotellin. Nykyään paikan päällä brittiagentista muistuttaa vain vaatimaton James Bond Str. Furka tuli suurelle yleisölle tunnetuksi vuoden 1964 James Bond -elokuvasta Goldfinger. Tunnen yhtäkkiä oloni kovin vähäpätöiseksi. Vasta 3,5 kilometrin kohdalla alan saada rytmistä – tosin hitaasta – kiinni. Kun lasku loivenee, on vielä jäljellä vielä 12 kilometrin verran alamäkeä Ulricheniin. Tästä eteenpäin nousukulma ei juuri putoa yksinumeroisiin lukuihin. Ajoittain yhdeksään prosenttiin jyrkkenevä nousukulma toki tuottaa jo nyt vaikeuksia pitkän alamäen jälkeen. Jotkut vertaavat Nufenenin nousua nousukulmaltaan ja pituudeltaan samankaltaiseen Alpe d’Hueziin (Nufenen 8,5% ja 13,3 km, Alpe d’Huez 8,1% ja 13,2 km). Tie luikertelee ylös vastakkaisia rinteitä kuin taivaasta vuorille pudotettu silkkinauha. Nousun alkuosalla puuston suojassa en vielä tiedä, mitä tuleman pitää. ”Kyllä se siitä”, hoen mielessäni hengästyksen keskellä. Netistä löytyy kuvia hotellista automatkailun alkuajoilta ja jopa ajalta, jolloin ylös noustiin hevoskyydillä. Kun keskityt, selviät kyllä.” En voi kuin olla yhtä mieltä sukupolvensa parhaan sveitsiläisajajan Fabian Cancellaran kanssa. Vaikka nousu jatkuu yhtä jyrkkänä, mutkat tuovat vaihtelua verrattuna suoraan tiehen, jota vastaan olen taistellut ikuisuudelta tuntuvan ajan. Paperilla nousut saattavat näyttää samanlaisilta, mutta totuus on toinen. Tien esiaste rakennettiin vuoden 760 tienoilla. Näköalat Fufenenpassin yläosassa ovat päätähuimaavat. Tie kapenee noustessaan vuoriylängölle ja viimeisten puiden jäädessä taakse edessäni kohoaa hirmuinen kivimuuri. Lasketellessani alas rinnettä 11 neulansilmäkaarteen kautta kohti Grimselin nousun juurella sijaitsevaa Gletschiä siirryn samalla Urin kantonista Valaisiin. Furkan neulansilmissä ajettiin leffan mieliin jäänyt takaa-ajokohtaus, joka löytyy helposti internetistä. Bielenstafelista, missä rajusti kohiseva Furkafall-koski alittaa tien, on vielä kolme kilometriä huipulle. Jatka eteenpäin. Gotthardin vanha kivetty tie on luokiteltu Sveitsissä kansalliseksi monumentiksi. Kääntymällä Gletschistä oikealle pääsisin Grimselin-Sustenin kaksoisnousuun, mutta sinne menen joku toinen kerta. ”Nufenen on rankin Sveitsin ämiskulma jyrkkenee ja tuuli yltyy. Neljää kilometriä myöhemmin tulee eteeni ensimmäinen yhdeksästä neulansilmästä. Joudun pudottamaan nopeutta. Juuri siinä kohtaa Nufenen yrittää ensimmäistä tyrmäysiskuaan. Jos nesteet tai ruuat ovat vähissä, Gletschissä on hyvä täydentää varastoja. ka kautta menee normaali autotie. Vuori on yksinkertaisesti pelottavan mahtava. Siellä kurvaan jyrkästi vasemmalle ja aloitan nousun kohti Nufenenin solan huippua. Hiljennyn katselemaan 4274 metrin korkeuteen kohoavaa Finsteraarhornia, joka on Bernin Alppien korkein huippu ja samalla Sveitsin huomattavin vuori Eigerin ohella. ”Älä pysähdy nyt, sillä sitä Nufenen odottaa. Huipun jälkeiseen alamäkeen on matkassa hyvä olla vähintään tuuliliivi.. En voi muuta kuin puuskuttaa ääneen vastatuulen iskiessä täysillä päin
Kantoni on saanut nimensä Ticino-joesta, jota alppijäätiköt ruokkivat ja joka lopulta päätyy 250 kilometrin päässä Italian puolella Lago Maggioren järveen. Tiedän saavani palkinnon, kun selätän yhden ajourani hienoimmista nousuista. Totisen totta! Tieto siitä, ettei huippu ole enää kaukana pitää pääni kasassa. Taivaalle alkaa kerääntyä pilviä ja lämpötila laskee nopeasti. Olen yksin, seuranani vain täydellisen upea tie, Greisin jäätikkö, järvi ja lumiset huiput. Ne näyttävät sopivan ympäristöönsä Mike Cotty testasi huippureitin Sveitsin Alpeilla St. www.fillari-lehti.fi 26 Fillari suurista nousuista”, Cancellara on sanonut. Pieni lauma alppikauriita katselee menoani kalliokumpareelta lasketellessani niiden ohi. Kenraali Aleksander Souronov oli muistomerkistä päätellen hevosmiehiä.. Täytyy pitää kiirettä ja päästä nopeasti alas. Gotthardissa näyttää kuin rinteessä menisi sikinsokin useita teitä. Kertakaikkisen hienoa! Kaksi hoidettu, yksi jäljellä. Siirryn Ticinon kantoniin ja samalla Sveitsin italiankieliseen osaan
Nufenenin nousu on idästä Airolan suunnasta pidempi (24 km) ja vähemmän kaunis kuin vuoren läntiset rinteet. Hän ylitti joukkoineen Alpit vuonna 1799 tarkoituksenaan ajaa ranskalaiset pois Sveitsistä. www.fillari-lehti.fi Fillari 27 täydellisesti toisin kuin minä, jonka täytyy pukeutua tuulitakkiin ja hanskoihin pysyäkseni lämpimänä. nousumetrit Furka 12,3 km 2 346 m 7,3 % 13 % 898 m Nufenen 13,3 km 2 477 m 8,5 % 13 % 1 132 m St. Airolosta lähtiessä näyttää siltä kuin joukko teitä ja siltoja menisi vuoren rinteellä ristiin rastiin toistensa kanssa. Nufenenin äijämäisen nousukulman jälkeen 7,3 prosentin tasajyrkkä nousu tuntuu kohtuulliselta, vaikka päivän edelliset koitokset alkavat tuntua jaloissa. Huipulla on venäläisen kenraalin Aleksander Souronovin muistomerkki. Kun huipulle on matkaa viisi kilometriä, asia selviää vanhan kivetyn tieosuuden alkaessa. Seuraan tummanpunaisia pyöräreittimerkkejä kohti Val Tremolaa, jotta en joutuisi päätielle ja tunneliin. Myötäpäivään ajaessa joutuu Gotthardiin kiipeämään pitkin vilkasliikenteistä maantietä ja kurvailemaan alas solasta pitkin kivettyä tietä, mikä ei ole kovin hauskaa. Gotthard – tai paremminkin Tremolan vanha tie – luokitellaan Sveitsin pisimmäksi historialliseksi monumentiksi. Vasta vuonna 1832 kivetty polku rakennettiin nykyiseen muotoonsa ja mestariteos oli valmis. Toinen muistomerkki on omistettu sveitsiläiselle lentäjälle Adrien Guex’lle, joka vuonna 1928 kuoli huipun tuntumassa sattuneessa lento-onnettomuudessa. Mietin, mitä edessäni oleva tie on todistanut vuosisatojen varrella. Pyöräilijälle on kuitenkin tarjolla vain yksi varteenotettava reitti. Maltan tuskin odottaa, että pääsen jatkamaan tutkimusmatkojani käkikellojen maassa. Myös tässä jutussa esitelty reitti löytyy piakkoin sivustolta. Gotthard 12,7 km 2 091 m 7,3 % 11,4 % 932 m Yhteensä 38,3 km 2 962 m “ Mietin mitä tie on nähnyt vuosisatojen varrella!. Edessä oleva St. Tuolloin päivät ovat vielä riittävän pitkiä ja tarpeeksi lämpimiä. Reitti: Pituus 105 kilometriä, 3078 kokonaisnousumetriä Miten paikalle. Jos ajopäivä päättyisi nyt 80 kilometrin ja 2000 nousumetrin jälkeen, ei siinäkään olisi valittamista – päinvastoin. Pidän varani alamäessä, sillä hyytävä tuuli voi tuottaa äkkiyllätyksiä etenkin kovassa vauhdissa. . Milloin matkaan. Kesäkuun loppupuoli ja syyskuun alku ovat hyviä ajankohtia. Molempien tarinat vain lisäävät uteliaisuuttani seudun historiaa kohtaan. Myötävai vastapäivään. Sveitsillä ei ole suurta ympäriajoa, jolla se voisi kilvoitella sellaisten pyöräilymaiden kuin Ranskan, Italian ja Espanjan kanssa. Vastapäivään ajettuina nousut ovat ylipäänsä lyhyempiä ja vilkasliikenteisiä osuuksia on vähemmän. Ei sillä, että kukaan järjissään oleva pyöräilijä edes ajaisi tunnelin kautta vaikka se olisi sallittua. Edessä on 20 hämmästyttävän hienosti rakennettua serpentiinimutkaa, jotka johdattavat nousijat 2091 metrin korkeudessa olevalle huipulle ja sen toiselle puolelle. Lisätietoa: Lisää tietoa ja videoita Sveitsin nousuista sekä monista muista vuoristojen ajoreiteistä eri puolilta maailmaa löytyy osoitteesta thecolcollective.com. Linkkejä: Viime hetken varaosahankinnat ja pyörän korjaukset Andermattissa: snowlimit.ch Lisätietoa Andermattin alueesta: andermatt.ch Reitti nuMeRoina nousu Pituus Korkeus Ka.jyrkk. Gotthard on kuitenkin Sveitsin alppinousujen eittämätön helmi. Jos pystyy ajoittamaan pyöräreissunsa sesongin ulkopuolelle, massaturismin haitat minimoituvat. Historioitsijoiden mukaan tien Gotthardin yli teetti hallitsija Charlemagne vuoden 760 tienoilla, jotta lastimuulit pääsivät helpommin ylittämään vuoret. Vastapäivään ajamisessa on muutamia etuja. Keskellä kesää Sveitsin isot alppinousut ovat niin autolla kuin pyörälläkin liikkeellä olevien turistien suosiossa. Tie itsessään ylittää harvoin kauneudessa ympäristönsä ja nousun seitsemän ensimmäisen kilometrin aikana mietin, miksi St. Olen aina tuntenut syvää kunnioitusta tämänkaltaisia historiallisia hankkeita kohtaan. Max.jyrkk. 24 kilometrin lasku Airoloon tarjoaa kipeästi kaipaamani mahdollisuuden palautua ennen päivän kolmatta ja viimeistä nousua. Mutta mitä vuoriin tulee, Sveitsi voi kisata minkä tahansa maan kanssa. Ajatukset pyörivät päässäni koko matkan rullaillessani alas Hospentaliin ja sieltä edelleen takaisin Andermattiin. Lähimmät suuret kansainväliset lentokentät ovat Zürichissä ja Milanossa, joista kummastakin ajaa autolla Andermattiin noin kahdessa tunnissa
E nsimmäiset Canyon-merkkiset pyörät toimitettiin kuluttajille jo vuonna 1996. Canyonilta löytyy maantiepyörien ohella malleja myös muuhun käyttöön. Aeroadin 8999 euroa maksava huippuversio painaa 6,7 kiloa ja Ultimaten 6499 euron hintainen hipomalli 6,3 kiloa. Sen valloittaminen tulee olemaan kova Aeroad CF SLX on muun muassa Joaquim Rodríguezin ja Alejandro Valverden alla kiitänyt voittoihin Grand Tourien nousuissa. Ensi vuonna Canyon lähtee kokeilemaan siipiään myös Amerikassa. Ulkonähaaste – isossa maassa kun on markkinoinnin ja kuluttajien kannalta ajateltuna useita täysin toisistaan poikkeavia kulttuureita. Koblenzissa Saksassa päämajaansa pitävä Canyon on alusta asti panostanut suunnitteluun ja tuotekehitykseen eikä ole monen muun ”postimyyntifirman” tapaan lähtenyt kilpailemaan halpismerkkien kanssa. SekATyömiehen peLiväLine. Maantiemalliston yläpäähän on tarjolla kaksi hiilikuituista kilpuria: koeajossa ollut Aeroad CF SLX ja perinteisempi Ultimate CF SLX. Euroopan valloitus internetin kautta aloitettiin vuonna 2001, jolloin perustettiin yhtiö nimeltään Canyon Bicycles GmbH. Huippukevyt Ultimate on muun muassa Nairo Quintanan työkalu, ja vielä jokunen vuosi sitten vastaavat pyörät olivat kaikkien merkkien lippulaivamalleja. Tällä hetkellä usean huippumerkin ykkösmalli onkin noin 6,5-kiloinen, tuulitunnelin avulla muokattu ilmanhalkaisija. Alexander Kristoff on tykittänyt sillä massakireissä ensimmäisenä maaliviivan yli. S-kokoisen Aeroad CF SLX 7.0 Di2:n painoksi kerrotaan nimittäin 7,2 kiloa, kun koeajossa ollut M-kokoinen testifillari heilautti vaakamme lukemaksi 7,24 kiloa. Vaikka pyörät myydään netin kautta, on Canyonilla Suomessa edustaja, joka auttaa teknisissä ongelmissa ja huolehtii jälkimarkkinoinnista. Moni suomalainen ajaakin saksalaisvalmistajan maastofillarilla. www.fillari-lehti.fi 28 Fillari Koeajossa Canyon Aeroad CF SLX 7.0 Di2 F illari lehden testiryhmä K uvat : J uKKa h elminen Canyon Aeroad CF SLX on malliesimerkki uudenlaisesta aeropyörästä, joka kelpaa kisoissa yhtä lailla klassikkoajajien, mäkimiesten kuin kiritykkienkin työkaluksi. Tällainen monitoimikone soveltuu myös harrastuskäyttöön paremmin kuin hyvin. Canyonin runkosuunnittelijat eivät ole liioitelleet putkien muotoilussa, vaikka pyörästä löytyy pisaran muotoa, litistyksiä ja joissain kohdin kulmikkuutta. Canyonin mukaan Aeroadin runko painaa 980 grammaa ja Ultimate 790 grammaa. Tällä hetkellä Pro Tour -tason talleista Katusha ja Movistar ajavat Canyonin pyörillä. Materiaalien ja erityisesti valmistustekniikoiden ansiosta myös järeämmistä aerorungoista pystytään nykyään tekemään kevyitä. Markkinoinnissa on tukeuduttu vahvasti kilpailutoimintaan. Canyon ilmoittaa pyöriensä painot nettisivuillaan todella tarkasti
Haarukan päissä on alumiiniset insertit, jotka on kiinni torx-kantaisella ruuvilla. Runko myötäilee virtaviivaisesti takarenkaan muotoja. Hiilikuituinen aerotangon ja ohjainkannattimen yhdistelmä on tukeva ja kevyt. könsä ja pelkistetyn, mutta tyylikkään värityksensä puolesta Aeroad on yksi hienoimmista maantiepyöristä. Kannattimen alla on kolo, johon on piilotettu sähkövaihteiden säätöyksikkö. Jarrut ovat kiinni kahdella ruuvilla. Noin neljän millin paksuiset palat saa vaihdettua haarukan jalasta toiseen, jolloin ne kiinnitwww.fillari-lehti.fi 30 Fillari Merkki: Canyon Aeroad CF SLX 7.0 Di2 Maahantuoja: Canyon Finland Hinta: 4299 euroa Runko: Hiilikuitua Etuhaarukka: Hiilikuitua Koko: M (muut koot 2XS, XS, S, L, XL ja 2XL) Paino: 7,24 kg (ilman polkimia) Ohjaus/satulakulma: 73,25/73,5 astetta Vaakaputken pituus: 56 cm Satulaputken pituus: 53 cm Akseliväli: 98,9 cm / 99,4 cm Takahaarukan pituus: 41 cm Keskiön korkeus: 27 cm Vaihteensiirtäjät: Shimano Ultegra Di2 Vaihteet edessä/takana: Ultegra Di2/Ultegra Di2 Jarrut: Ultegra Kammet/rattaat: Ultegra, 172,5 mm/ 36/52 Takarattaat: Ultegra 11-28 Keskiölaakeri: Shimano press fit Vanteet: Mavic Cosmic Pro Carbon Navat: Mavic Renkaat: Mavic Yksion Pro, 23 mm Ohjaustanko/kannatin: Canyon H11 aerocockpit CF, 42 cm/Canyon, 10 cm Ohjainlaakeri: Acros Satula/tolppa: Fizik Arione R5/Canyon S27 Aero VCLS CF Kiekkojen paino: 2,66 kg (mukana renkaat, rataspakka, jarrulevyt ja pikalinkut) TekniikkAA Koeajossa Canyon Aeroad CF SLX 7.0 Di2 Sähkövaihteiden säätöyksikkö on upotettu kannattimen alle. Vannekehä on alumiinia ja jarrupinta karhennettu. Samasta syystä pyörään ei voi vaihtaa toisenmittaista ohjainkannatinta jollei vaihda koko pakettia. Samalla etuhaarukkaan ei ole tarvinnut porata reikää ja takahaarukasta on voitu jättää pois niin sanottu jarrusilta. Satulatolppa on takaa litteä, joten satula on aina suorassa. Haarukan offsettia voi säätää nelisen milliä vaihtamalla kuvassa näkyvät alumiinipalat toisin päin. Ajoasennon hienosäätö on kuitenkin hankalaa, koska erimittaisen kannattimen vaihto ei onnistu eikä ohjaustangon asentoakaan voi muuttaa. Akku on nykytyyliin satulaputken sisällä. Hiilikuituinen teräväreunainen profiili halkaisee hyvin ilmaa, mutta sivutuuli ottaa siihen herkästi.. Jarrut on integroitu etuhaarukkaan ja runkoon kahden pultin kiinnityksellä, joten ne eivät pääse antamaan periksi. 340 grammaa painavan etuhaarukan erikoisuus on säädettävä etupyörän jättö. Hiilikuituinen aerotanko ja ohjainkannatin ovat yhtä palaa, joten asentoa voi säätää vain korkeussuunnassa
DO NOT SCALE DRAWING REV. Vaikka säätö vaikuttaa vain muutaman millin, ajotuntuma muuttui roimasti. Canyon Aeroad CF SLX 7.0 Di2 on hieno ja monikäyttöinen uuden koulukunnan aeropyörä. DWG. UPEA, DESIGN & INNOVATION 2016 -PALKITTU LEZYNE DIGITAL OVER DRIVE VIHDOIN SUOMESSA. Hiilikuituinen ohjaustangon ja kannattimen yhdistelmä on sekin tukeva ja sopii hyvin käteen kahvoilta ja yläotteella ajaessa. PAGE: R3 1 of 1 LOGO GUIDELINES LOGO GUIDELINES Acceptable colors: White, 100% Black, Pantone 425c Slogan: Centered below LEZYNE logo, to remain 70% 75% of LEZYNE logo width Always scale logos with constrained proportions Absolutely no distorting, skewing, cropping or cutting of logos “Organize Yourself” slogan only to be used with bags/packs featuring organized pockets 30-AUGUST-2011 LEZYNE-LOGOSYR5 CHRIS VAN DER LINDEN NAME DATE M A A H A N T U O J A : P O W E R F A C T O R Y / / W W W. Kiekot sen sijaan ovat todella kovat, eivätkä 23 milliä leveät Mavicin renkaatkaan ole mukavuusluokan ykkösiä. Kääntyvyys hidastui selvästi ja putkelta ajaessa ohjaus muuttui laiskaksi. Vakaus ei kuitenkaan tarkoita junamaista kankeutta, sillä Aeroad kääntyy tiukkoihinkin mutkiin ilman pakottamista. Putkelta ajaessa tuntuu sama herkkyys kuin mutkaan kallistaessa. SAATAVILLA HYVIN VARUSTELLUISTA PYÖRÄILYN ERIKOISLIIKKEISTÄ KAUTTA MAAN. P O W E R F A C T O R Y. Canyon Aeroad CF SLX on onnistunut yhdistelmä keveyttä, nopeutta ja tukevuutta. Se tosin vaatii myös ohjainkannattimen ja ohjaustangon vaihtoa, sillä alkuperäiseen combotankoon ei saa kiinni lisäkahvoja. Lisätangon kanssa pidempi akseliväli ja isompi haarukan offset sen sijaan helpottavat ajamista paljonkin. Jokainen polkaisu välittyy tehokkaasti asfalttiin eikä kovajalkainenkaan kiritykki saa runkoa notkumaan. Ajossa pitkä vaakaputki ja matala runko saavat pyörän tuntumaan vakaalta. Aeroadin Mkokoisessa rungossa satulaputki on vain 53-senttinen ja vaakaputki 56-senttinen. tyvät eri puolelle hahloa. Kyseessä ei ole täyskuitukiekko, vaan alumiininen kehä, johon on integroitu hiilikuituinen lisäosa. TUTUSTU UUTEEN ABS2 -SUUTTIMEEN KOODIN AVULLA TAI OSOITTEESSA BIT.LY/UUSIABS2. Siinä on perinteinen ohjaustanko ja kannatin sekä Ultegran mekaaniset vaihteet. ANY REPRODUCTION IN PART OR AS A WHOLE WITHOUT THE WRITTEN PERMISSION OF LEZYNE IS PROHIBITED. Eniten säätömahdollisuudesta hyötyy, jos Canyonista tekee tempotai triathlontyylisen fillarin. Aerorungot ovat pääsääntöisesti kovan tuntuisia, mutta Aeroadin ulkoisesti järeän oloinen runko suodattaa myös tärinöitä. Vanteen sisäreuna on siis terävä eikä pyöreä, kuten uusissa leveissä aerokiekoissa. Pumpun teho riittää täyttämään uusimmat plusja fat-renkaat, eikä tubeless-renkaat ole sen enempää ongelma. Hintaan suhteutettuna se on ykkösryhmää ja kilpailee laadussa ja ominaisuuksissa jopa kaksi kertaa kalliimpien pyörien kanssa. Säädimme etuhaarukan kokeeksi myös pidempään asentoon. Jarrupinnassa on matala kuviointi ja kiekkojen kanssa kuuluu käyttää niihin yhteensopivia jarrupaloja. Mitoitukseltaan Aeroad on yhtä nykyaikainen kuin sen ulkonäkö. Alaotteella moni sen sijaan vierasti tangon asentoa, sillä otekohta on täysin vaakatasossa. . Näin on useissa pyörissä edelleen, mutta maastopyöristä alkunsa saanut pidempi vaakaputki yleistyy myös maantiellä. Tri-käyttöä ajatellen paras valinta on Aeroad CF SLX -malliston 3599 euroa maksava halvin versio. Tavallisessa maantieajossa etuhaarukka kannattaa pitää ehdottomasti lyhyessä asennossa. Vastaavia mitoituksia näkyi vuosia sitten vain osalla ammattilaisista, jotka saivat käyttöönsä makunsa mukaisia customrunkoja. www.fillari-lehti.fi The Workshop Legend. Niillä nousee tiukkakin mäki eivätkä välitykset silti lopu kesken edes kisakäytössä. Shimanon sähkövaihteet toimivat kuin ajatuksen jatke. CNC-koneistetusta alumiinista valmistetun ja suurella mittarilla varustetun Lezyne Digital Over Driven ehdottomia kohokohtia on myös uusi ainutlaatuinen ABS2 -suutin, joka muodostaa luotettavan ja häiriöttömän liitoksen venttiilin ja suuttimen välille. Pidemmässä asennossa haarukkaan tulee lisää offsettiä ja akseliväli pitenee viitisen milliä. Myös välitykset on valittu viisaasti, sillä edessä on 36/52-rattaat ja takana 11-28. Tuulettomassa säässä Cosmic Pro Carbon on edelleen nopea kiekko, mutta sivutuuli ottaa niihin reippaasti rajummin kuin pyöreään profiiliin. Perinteiset maantiepyörän rungot olivat poikkeuksetta yhtä korkeita ja pitkiä. Uusinakin ne pitävät hyvin, mutta vinkuvat häiritsevästi. Muuten se on täysin samanlainen ja saman painoinen kuin koeajopyörä. Jarrut vaativat jonkin verran sisäänajoa, jotta pintaan tarttuu paloista kumia. NO. Näin ohjaus rauhoittuu ja pyörästä tulee vakaampi ajettava. A SIZE TITLE: DRAWN BY PROPRIETARY AND CONFIDENTIAL: THE INFORMATION CONTAINED IN THIS DRAWING IS THE SOLE PROPERTY OF LEZYNE. Mavic Cosmic Pro Carbonin vannekehä on 50 milliä korkea ja muotoilu on vanhan liiton mallia. Alun perin säätö on lyhyessä asennossa. Mavic käyttää omaa Exalith-jarrupintaa, joka ei kulu kirkkaaksi. F I LEZYNE DIGITAL OVER DRIVE ON MODERNI KLASSIKKO KAUNIS, TARKKA JA TEHOKAS. 54-senttisen rungon satulaputki ja vaakaputki olivat siis molemmat tasan 54 sentin pituisia
www.fillari-lehti.fi 32 Fillari Koeajossa Xelius SL – Lapierren kevyin malli T eksTi : J anne L ehTi k uvaT : J ukka h eLminen
Zippin ohjaustanko ja kannatin ovat tukeva yhdistelmä. Kun tietämys materiaalin mahdollisuuksista lisääntyy, uusia ratkaisuja otetaan nopeasti käyttöön. Maantiepyörissä mukavuuden tavoittelu eli värinöiden vaimennus on saanut aikaan mitä erikoisimpia ratkaisuja. Maantiepyörissä www.fillari-lehti.fi Fillari 33 Xelius SL on ranskalaisen Lapierren uusi kisapeli, jonka suunnitteluun ovat osallistuneet FDJ-ammattilaistallin kuskit. FDJ:n kuskit ihastuivat siihen saman tien ja moni valitsi sen ykköspyöräkseen. Keväällä Milano-San Remossa voittoon polkenut kirimies Arnaud Démare pitää alle 900 grammaa painavasta Xeliuksen rungosta jopa niin, että kisoissa hän ajaa tällä Lapierren mallilla eniten, vaikka se alun perin oli tarkoitettu lähinnä mäkimiehille. Lapierre on ranskalainen pyörämerkki, joten muotoilu on ollut arvojärjestyksessä korkealla uutta tuotetta hahmoteltaessa. Tolpan juuren ympäristön muotoilu poikkeaa totutusta, mutta toimii hyvin. Tanko on alaotteen kohdalta pari senttiä leveämpi kuin kahvoilta.. Tällä rakenteella on pyritty eristämään takakiekosta haarukkaan kulkeutuvat tärinät pystyputkesta ja samalla tietysti kuskin takapuolesta. Maantiepyörien kehittäminen kulkee tällä hetkellä käsi kädessä hiilikuidun tuotantotekniikoiden uusien tuulien kanssa. Haarukka on myös hiukan normaalia litteämpi. Lapierre on onnistunut tässä varsin hyvin, sillä takahaarukan yläputkien omintakeinen muoto toimii myös teknisesti hyvin. J ussi Veikkasen työnantaja FDJtalli on tehnyt Lapierren kanssa jo vuosia tiivistä yhteistyötä, jonka tuorein hedelmä Xelius SL on. Meidän kokemuksemme mukaan takahaarukan yläputkien muokkauksella on yleensä päästy hyviin tuloksiin. Haarukan yläputket siis kulkevat pystyputken sivuitse vaakaputkeen, mutta ilman yhdistävää liitosta pystyputken kanssa. Koeajoimme Xeliuksen sähkö-Ultegroilla varustetun version. Satulatolpan pitää paikallaan kumisen suojuksen alla oleva kiila. Xeliuksen takahaarukan yläputket kiinnittyvät runkokolmioon vasta vaakaputken sivuilla samaan tapaan kuin GT:n maasturien rungoissa aikanaan. Joustava KisaKone Koeajossa Xelius SL – Lapierren kevyin malli Etuhaarukan muotoilu myötäilee jarrun muotoja
www.fillari-lehti.fi 34 Fillari Koeajossa Xelius SL – Lapierren kevyin malli Merkki: Lapierre Xelius SL 700 CP Maahantuoja: Tunturi-Hellberg Oy Hinta: 4599 euroa Runko: Hiilikuitua Etuhaarukka: Hiilikuitua Koko: M (muut koot XS, S, L, XL ja XXL) Paino: 7,31 kg (ilman polkimia) Ohjaus/satulakulma: 73/73 astetta Vaakaputken pituus: 55 cm Satulaputken pituus: 53 cm Akseliväli: 99 cm Takahaarukan pituus: 40,5 cm Keskiön korkeus: 27 cm Vaihteensiirtäjät: Shimano Ultegra Di2 Vaihteet edessä/takana: Ultegra Di2/Ultegra Di2 Jarrut: Ultegra Kammet/rattaat: Ultegra, 172,5 mm/ 36/52 Takarattaat: Ultegra 11-28 Keskiölaakeri: Shimano Vanteet: Mavic Ksyrium Elite Navat: Mavic Renkaat: Mavic Yksion Pro, 25 mm Ohjaustanko/kannatin: Zipp Service Course 80 anatomic, lev. Testilenkillä rupiset asfaltit eivät nyt meitä kiusanneet ja tuntui siltä, että renkaissa olisi voinut käyttää totuttua (kuski 73 kiloa, paineet 6 ja 6,5 baria) korkeampiakin paineita. Näin siitä huolimatta, että pienemmänkin koon vaakaputki on 55-senttinen. vaimennettava resonanssi on loppujen lopuksi aika pientä ja se voidaan saada häviämään myös ilman erillistä vaimenninta muotoilemalla putkia uusiksi. Zippin putkiosat ovat hyvin toimivia ja riittävän kevyitä. Akkuun pääsee käsiksi viistoputken alapäässä sijaitsevan luukun kautta. Rungon kulmat (73 ja 73 astetta) ovat vakiotavaraa, joten voi hyvin ymmärtää miksi tavallista mukavampi, mutta samalla aidosti kisapyöräksi tehty peli kiinnostaa myös ammattikuskeja. Shimanon keskiölaakeri on istutettu suoraan runkoon.. Väritys on hieno ja kiekotkin on sävytetty pyörän mukaan. Mitoitus on selvästi laadittu kisakuskien mielipiteitä kuunnellen, jolloin avainsanoina ovat olleet ”pitkä” ja ”matala”. Rungon mataluus arveluttaa, sillä lyhyt emäputki vaatii kannattimen alle läjän korotusrenkaita. Kokonaisuudessa on pyörän hintaan nähden riittävän hyvät kiekot ja erittäin hyvät tarvikeosat. Xelius SL 700 CP on 4599 euron hintaisena Suomeen tuotavan malliston arvokkain Xelius. Wheel Energyn testien mukaan kovana soiva kumi ei kuitenkaan ole nopea, sillä asfalttipinnan pienet epätasaisuudet saavat renkaan pompottamaan hitusen. Mukavuus on kuitenkin ominaisuus, joka nousee Xeliuksen rungosta ensimmäisenä esiin, joskin napakka jäykkyys tuntuu kovemmissa kiihdytyksissä hyvältä ja pyörä tuntuu kaiken kaikkiaan erittäin tehokkaalta. Tolpan juuressa putken takapuolella suojakumin alla on kuusiokoloavaimella kiristettävä kiila, joka pitää tolpan mallikkaasti paikallaan kevyelläkin kiristyksellä. Ainakin tämän kokoonpanon Ultegrajarru toimii edessä herkästi ja teho on kohdallaan. Alaotteen lisäleveys on erityisesti kireissä kätevä, sillä alaotteelta takapuoli irti satulasta kiriessä ajaja tuntee saavansa lisää puserrusta, kun voi hyödyntää hiukan pidempää vipuvartta. Xeliukseen asennettavien etujarrujen täytyy siis olla integroituihin akseleihin sopivaa mallia. Maantiellä Xeliuksen mitoitus tuntuu 180 senttiä pitkän ajajan alla siltä, että Mkoon sijasta L voisi olla parempi. Ohjaustanko on muotoiltu niin, että kahvojen kohdalla leveyttä on 42 ja alaotteelta 44 senttiä. Satulatolppa on perinteisen pyöreä, vaikka onkin hiilikuitua. . Xeliuksen ominaisuudet ovat hyvin kohdallaan ja kun rungon paino useampien lähteiden mukaan on aika tarkkaan 850 grammaa, Lapierreä täytyy onnitella hyvin suunnitellusta tuotteesta. Toinen merkittävä etu on, ettei haarukkaa tarvitse rei›ittää. Xeliuksen käytös kurveissa ja kovassa vauhdissa on johdonmukaista ja riittävän helposti hallittavaa, tuntuma on siis tutun kisapyörämäinen. Haarukassa olevien akselien idea on siinä, etteivät jarrun länget tai varret taivu ja heikennä jarrutustehoa. 42 cm/Zipp SL Service Course, 10 cm Ohjainlaakeri: FSA Orbit Satula/tolppa: Fizik Antares/Zipp SL Speed Kiekkojen paino: 2,59 kg (mukana renkaat, rataspakka, jarrulevyt ja pikalinkut) TEKNIIKKAA Takahaarukan yläputkien pieni kaarevuus jatkuu vaakaputken muotoon, mistä Xeliuksen rungon tunnistaa hyvin. Takahaarukan on kuitenkin pysyttävä värinänpoistokikoista huolimatta rakenteeltaan sellaisena, että polkeminen on tehokasta. Xeliuksen etuhaarukassa ei ole reikää jarrun akselia varten, vaan haarukkaan on istutettu molemmin puolin akselit. Pyörän etuosassa on hiukan tuulen vastusta pienentävää muotoilua. Hieman löysemmäksi pumpattu rengas etenee tasaisemmin eikä pompotus syö energiaa
Ota huoltaminen vakavasti ja piipahda paikallisessa Shimano Service Centerissä.” • Ammattimainen huolto • Luotettava tuki ja opastus • Koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta • Laaja valikoima Shimano tuotteita ja -teknologiaa • Viimeisin tieto Shimano uutuustuotteista ja -innovaatioista. “Tietysti jarrujen ilmaus on tärkeää. Minulla on kaikki oikeat työkalut, sekä ammattitaito, jotta ilmaus onnistuu täydellisesti ja jarrusi toimivat moitteetta. Löydä lähin Shimano Service Center-liike: www.shimanoservicecenter.eu A W O R L D O F C Y C L I N G K N O W L E D G E SSC_Fillari_210x297.indd 2 2016-06-13 08:57:19. Huoltaminen on paljon muutakin kuin pelkkä jarrujen ilmaus
Tapahtuma kestää kokonaisuudessaan useita viikkoja ja kukin kauppias on paikalla lähtöja tulopäivät mukaan lukien neljä päivää. Kuvassa vasemmalla olevaa Venge ViASia saa nyt myös levyjarrullisena. www.fillari-lehti.fi 36 Fillari Specialized esitteli vuoden 2017 mallinsa Hollannissa T eksTi : M arkku L iiTiä k uvaT : M arkku L iiTiä , s TerLing L orence /s peciaLized ÖHlinSejä ja Seik kailupyÖriä Spessun Suomen-edustaja Eki Vainikka vauhdissa. Jälleenmyyjiä kauppiaspäivillä kävi useita satoja. S pecialized järjestää joka kesä niin sanotut kauppiaspäivät, jossa jälleenmyyjät pääsevät tutustumaan tulevan kauden mallistoon, varusteisiin ja toisiinsa sekä koeajamaan pyöriä. Tämän vuoden kauppiaspäivät eurooppalaisille jälleenmyyjille pidettiin Specializedin Euroopan pääpaikassa, joka sijaitsee Hollannin ’sHeerenbergissä aivan Saksan rajalla. Pyöriä oli show roomeissa esillä noin 250 ja suunnilleen saman verran roikkui telineissä pihalla koeajajiaan odottamassa. Pyöränä Öhlinsin keulalla ja takaiskarilla varustettu SW Stumpjumper. Mukana oli eurooppalaisten ohella myös kauppiaita Etelä-Afrikasta, missä Spessulla on laaja jälleenmyyjäverkosto. Kallein versio maksaa euroa vaille kymppitonnin.
Jännitystä ajoon toivat lähinnä mäkien alla mutkia edeltäneet motocrosstyyppiset jarrupatit. Siihen mahtuvat normaaleja krossarin renkaita leveämmät kumit, runkokulmat ovat miedommat ja erilaisille varusteille löytyy runsaasti kiinnityswww.fillari-lehti.fi Fillari 37 Specialized esitteli vuoden 2017 mallinsa Hollannissa ÖHlinSejä ja Seik kailupyÖriä Specialized esitteli tulevan vuoden mallinsa heinäkuussa Euroopan konttorillaan Hollannin ’s-Heerenbergissä. Useampikin valmistaja on keksinyt nimittää niitä myös seikkailupyöriksi. Pieniä ja suurempia asfalttiteitä risteilee seudulla tiuhaan ja heti Spessun konttorin ohi menevän kadun toisella puolella on laajahko metsä, jossa pyöräily on tosin sallittua vain tietyillä merkityillä reiteillä. Keula painaa noin 2,1 kiloa ja siinä on kolme ilmakammiota. Autoilijat kunnioittavat pyöräilijöiden oikeuksia hienosti. Öhlinsin uusi RXF36-keula joustaa Stumpjumperiin asennettuna versiona 150 milliä. Maastokuskit suosivat jäykkäperäisiä pyöriä, kun taas asfaltilla porukka jakaantui lähinnä lenkillä oleviin maantiepyöräilijöihin ja toisaalta viikonloppuajelulla oleviin lapsiperheisiin ja vanhempiin pariskuntiin. Suomalaistyyppiset juuret ja kivet loistivat poissaolollaan. Etenkin viikonloppuisin pyöräilijöitä oli liikkeellä erittäin runsaasti sekä tiellä että maastossa. SW-versiossa jousitus on kokonaan Öhlinsin käsialaa, Pro-mallissa vain takaiskari. Stumpjumper FSR:ssä on sama runko riippumatta siitä, onko pyörässä 29vai välikoon plussakiekot. Ensin oli suo, kuokka ja Jussi, sitten cyclokrossari ja nyt gravel grinderi. Asfalttiteitä yleensä vierustavat Hollannissa pyörätiet myös maaseudulla – tai sitten ajoradan laidoilla on punaisesta päällysteestä tehdyt pyöräkaistat. Viimemainituista melkoinen osa ajoi sähköavusteisilla pyörillä. Öhlinsin Spessulle tekemässä STX air -iskarissa on monipuoliset säädöt ja Autosag eli automaattinen ainakin lähes painuman säätö.. Epicin jäykkäperäversiossa on Spessun kaikkien aikojen kevyin maasturirunko ja sähköpyörä Vado kulkee avustettuna 45 km/h. ’s-Heerenbergiä kutsuttaisiin Suomessa pikkukaupungiksi, hollantilaisen mittapuun mukaan se lienee lähinnä kylä. Kasvavaan gravel grinding -buumiin Spessu vastaa teräsrunkoisella Sequoialla, kun taas uuden sukupolven Stumpjumper FSR ja Enduro ovat SWversioina saaneet Öhlinsin jousituksen. Sitten varsinaiseen asiaan. Hollanti ei ole niin tasainen kuin äkkiseltään luulisi, sillä metsässä riitti sekä loivia että jyrkempiä mäkiä, joista osa oli jopa aika pitkiä
Ajajan painosta on tietysti etua myötämäissä, mutta ei Sequoialla jää jalkoihin tasamaallakaan, vaikkei se mikään varsinainen kimppalenkkipyörä ole. Siinä missä normikrossarin 32-millinen rengas olisi uponnut alustaan ja alkanut kiemurrella, 42-millinen eteni vakaasti. Keskiosaltaan tanko on riser-mallinen. Yleisilmeeltään gravel grinderi on enemmänkin löytöretkeilytyyppiseen ajoon suunniteltu kuin ärhäkkä lenkkipyörä. Sequoian kalleimmassa, 3499 euron hintaisessa Expert-versiossa on Sramin Force1voimansiirto 42-hampaisella eturattaalla ja 11-42-pakalla sekä hydrauliset Sramin levyjarrut, joilla pyörä pysähtyy tehokkaasti. Kahdella eturattaalla homma sujuu näppärämmin. Myös taakse tulevan tavaratelineen asennus käy helposti. Yhden eturattaan toinen haittapuoli tulee esiin terävissä mäissä, joissa joutuu ensin pinnistelemään pienellä välityksellä ylös ja mäen harjalla nopeasti kelaamaan vaihteita pakan toiseen laitaan, jotta alamäkeen löytyy sopiva pykälä. Runkoon on niitattu vanhan ajan mallinen tunnistelätkä. Maastossa tätä ei huomaa yhtä selvästi. Leveät renkaat suodattivat hyvin muutenkin tasaisen baanan epätasaisuuksia ja loivat ylämäet pääsi ylös vauhdikkaammin kuin maastopyörällä. Siinä on Columbuksen putkesta valmistettu teräsrunko, sen miedosti kuvioidut 42-milliset renkaat rulwww.fillari-lehti.fi 38 Fillari Specialized esitteli vuoden 2017 mallinsa Hollannissa Teräsrunkoinen Sequoia on Specializedin näkemys seikkailupyörästä: teräsrunko hiilikuituhaarukalla, 42-milliset renkaat sekä hyvät kiinnikkeet tavaratelineille ja lokasuojille. Kaksi halvempaa versiota (1899 ja 1199 euroa) on varustettu Shimanon kahden eturattaan vaihteistoilla, ja lähtötason version jarrut ovat vaijerivetoiset. Sequoiaan löytyy Spessulta esimerkiksi kuvan etutavarateline sekä satsi eri puolille pyörää kiinnitettäviä tavarapusseja.. Ehkä kyse on lähinnä imagon luomisesta pyörälle, muttei muotoilusta haittaakaan ole. Sequoiaan voi vaihtaa siinä vakiona olevien 700c-kiekkojen tilalle 650b-kiekot, jos haluaa käyttää leveämpiä vanteita tai varastossa sattuu olemaan valmiina välikoon kiekot. Vaikka haarukoissa on reilusti tilaa, kovin tanakkaa maasturirengastusta pyörään ei pysty speksaamaan. Spessun uutuusmalli Sequoia täyttää edellä mainitut ehdot. Sequoiaa voi alkaa kysellä jälleenmyyjiltä loppusyksystä. Jos jarrukahvojen kärjet mahtuvat puiden välistä, muu pyörä seuraa kyllä perästä. Trailipyörä Stumpjumper FSR:n SWversiossa on nyt ruotsalaisen, autojen, moottoripyörien ja -kelkkojen iskareista tunnetun pisteitä. laavat hyvin ja lokasuojille sekä tavaratelineille löytyy mainiot kiinnikkeet. Teräsrunko ei ainakaan vähennä grinderin uskottavuutta. Niidenkin runko on Columbuksen putkea, mutta vaatimattomampaa kuin Expertissä. Yhden eturattaan systeemi tekee pyörästä kevyemmän ja yksinkertaisemman, mutta välitysten erot tuntuvat välillä turhan suurilta etenkin asfaltilla. Sequoiaan on myös saatavana vaikkapa tavarapyörätyyppinen leveä ja järeä etuteline. Sequoia on toki reippaasti maantiepyörää painavampi, mutta sileähköjen renkaiden ansiosta se etenee asfaltilla vaivatta – jopa niin, että testilenkillä rullasin pitkässä alamäessä ohi maantiepyörällä liikkeellä olleen naiskuskin. Ohjaustanko on muotoiltu niin, että jarrukahvojen kärjet sojottavat aika rankassa kulmassa ulospäin ja tanko on alaotteelta leveämpi kuin kahvoilta ajaessa. Vaikka testi-Sequoiasta puuttui maastoajoon vaadittava maksutarra, uskaltauduin polkaisemaan parin kilometrin pätkän metsän maastopyöräreitillä. Perinnetietoisuutta ei ole viety äärimmilleen, sillä pyörässä on Spessun sitä varten suunnittelema hiilikuituhaarukka. Siihen kuuluu tankolaukku, etuhaarukan putkiin pystyyn kiinnitettävät pitkulaiset pussukat, runkokolmion sisälle asennettava laukku sekä satulan taakse tuleva isokokoinen törrerömäinen säkki. 42-millisten renkaiden etu tuli esiin erityisesti kohdissa, jossa oli pehmeää hiekkaa. Spessulla on tarjolla Sequoiaan sopiva laukkusatsi
Keulan paino liikkuu valmistajan mukaan versiosta riippuen 2100 gramman molemmin puolin. Tarjolla on myös 650beli 27,5-kiekkoisia malleja. Spessun kanssa yhteistyössä kehitetyssä Öhlinsin keulassa on halkaisijaltaan 36-milliset liukuputket. Ajossa Öhlins-jousitus tasoitti reitin epätasaisuudet mallikkaasti. Spessun tämän vuoden malleissa Öhlinsin kierrejousellisia takaiskareita on olvaimenninvalmistajan Öhlinsin jousitus molemmissa päissä. Plussarenkaat tuovat lisää pitoa ja lisäävät ajomukavuutta esimerkiksi terävissä juurakoissa ja kivikoissa – siis tyypillisissä suomimaastoissa. Öhlinsin uudessa STX22 air -takaiskarissa on paluuvaimennuksen säädön ohella sekä nopean että hitaan sisäänpäinvaimennuksen säädöt. Rungon paino on valmistajan ti. Saamme uuden Enduron koeajettavaksi näillä näkymin Fillarin seuraavaan numeroon. Spessua varten tehdyt versiot on varustettu autosag-toiminnolla, jossa iskariin pumpataan erillisen venttiilin kautta reilu ylipaine, jonka jälkeen kuski istuu satulaan ja painetta lasketaan pois niin pitkään, kunnes se ei enää alene, jolloin painuman säätö on valmis. Tasaisilla hollantilaispoluilla Stumpjumperin jousitus ei juuri joutunut tositoimiin, joten perehdymme tarkemmin Öhlinsien ominaisuuksiin, kun pääsemme testaamaan ruotsalaisvaimennusta Suomen kivikoissa ja juurakoissa. Esittelytilassa Endurot oli sijoitettu lukittuun huoneeseen, jonne pääsi vain Spessun henkilökunnan seurassa. Stumpjumperit on varustettu Sramin yhden eturattaan voimansiirrolla, joka tekee entistä enemmän tuloaan myös trailipyöriin. Öhlins valmistaa RXF-keulaansa 120-, 140-, 150ja 160-millisinä versioina. Keulana on 150 milliä joustava, 110 millin boost-napastandardia soveltava Öhlins RXF36 ja takaiskarina niin ikään ilmatoiminen, automaattisella sagin säädöllä varustettu STX air. XC-kisakuskeja kiinnostaa Specializedin jäykkäperäinen Epic, jonka SW-huippuversiossa on Spessun kevyin maasturirunko kautta aikain. Uuden Enduron julkistuspäivä, jolloin uutuuden salat sai luvallisesti paljastaa, oli juuri ennen Fillari-lehden tämän numeron ilmestymistä. Kääntöpuolena on kiekko-rengasyhdistelmän lisäpaino, joka tuntuu jonkin verran etenkin nousuissa. Keulan alkujouston herkkyys on erinomainen ja pyörän etuja takapää toimivat hyvin yhteen. Keulasta on ollut jo aiemmin olemassa 34 millin versio. Myyntiin uusi Stumpjumper tulee elosyyskuun kuluessa. Halvimmillaan Stumpjumper FSR:n saa 2799 eurolla alumiinirunkoisena. Tutustumislenkillä alla oli Stumpjumperin plussakiekoilla varustettu S-Works 6Fattie-versio. Pitkäjoustoisinta RXF:ää käytetään Spessun uudessa Endurossa, joka oli vielä Hollanninvierailun aikaan tarkkaan varjeltu salaisuus, jota ei esimerkiksi saanut kuvata. Myös hinta (8699 euroa) on sama riippumatta siitä, kummat kiekot pyöräänsä valitsee. Enduron rungon muoto on säilynyt ennallaan, mutta myös rungon takakolmio on hiilariversioissa nyt hiilikuitua. Sen runko on aivan sama kuin normirenkaisen 29-version. lut kalliimman pään Enduroissa, mutta nyt myös Endurojen iskarit ovat ilmalla toimivia. RXF:ssä on kolme ilmakammiota, joista kolmas helpottaa haarukan progressiivisuuden säätelyä. ”Halvemmassa”, 6499 euroa maksavassa Proversiossa on niin ikään Öhlinsin takaiskari, mutta keulana RockShoxin Pike. Perä ei ylämäissä notkahdellut ainakaan häiritseväs. Takanapa on sekin boost-mallia eli leveydeltään 148 milliä. Enduroa on saatavilla 29/6Fattie-version lisäksi 650b-kiekkoisena. Jousituksen laakerit ovat järeämpiä kestävyyden lisäämiseksi, keskiö kierteellistä mallia ja kaikki vaijerit ja letkut viety rungon sisään. Takaa joustoa löytyy 135 milliä
. Viimemainituswww.fillari-lehti.fi 40 Fillari Specialized esitteli vuoden 2017 mallinsa Hollannissa Vadon 350 watin moottorilla varustettu versio kulkee sähköavusteisesti 45 km/h, joten 's-Heerenbergiin tullessa täytyy hidastaa. Kaikki jäykkäperä-Epicit ovat 29-kiekkoisia ja keulat RockShoxin valmistetta. Vadon 250-wattisella moottorilla varustettujen mallien sähköavustus loppuu entiseen tapaan 25 kilometrin tuntivauhdissa. Litium-Ion-akun kapasiteetti on 504 wattituntia ja avustuksen tasoja kolme. 45 kilometrin tuntivauhtiin asti avustettua ja säikähtäneen jäniksen lailla kiihtyvää sähköpyörää polkiessa ymmärtää, miksi nuoriso välillä kaahailee skootterimopoillaan. Myös takahaarukka on hiilikuiturunkoisissa versioissa nyt hiilikuitua, huippumallien jousitus Öhlinsin käsialaa, keulakulma loivempi ja jousituksen laakerit järeämmät. Molemmat moottorit ovat saksalaisen Brosen valmistamia, mutta niiden sähköaivo eli softa on Spessun käsialaa. Hintaskaala alkaa alurunkoisen perusmallin 1599 eurosta päätyen hiilikuituisen SW-Epicin 8999 euroon. Epic HT on niin tuore malli, että sitä pääsi vielä heinäkuun lopulla ihailemaan vain näyttelytilan seinällä. Myyntiin Vadot tulevat ensi keväänä. Vadoon on saatavana myös älypuhelinsovellus, jolla näytön toimintojen määrää ja ajajan mahdollisuuksia vaikuttaa vaikkapa pyöränsä akun kestoon voi laajentaa huomattavasti. sa on muun muassa Shimanon XTR-sähkövaihteet ja Rovalin huippukiekot. Pyörä on laillinen myös Suomessa, mutta siihen täytyy ottaa vakuutus. Sähkömoottori on sijoitettu keskiön yhteyteen ja akku integroitu siististi viistoputkeen. Se on nimittäin hauskaa! Mummolle tosin lienee viisaampaa valita 70-vuotislahjaksi miedommalla 250-wattisella moottorilla varustettu versio. Tehokkaammalla moottorilla olevat Vadon versiot maksavat 3999 euroa, 25 km/h-luokkaan kuuluvat 2999-3499 euroa. Senkään hankkiminen ei oikeuta ajamaan missä vain. Sähköavusteisten pyörien luokkaan Specialized tuo kokonaan uuden mallin, Turbo Vadon. Se on tanakkatekoinen, lähinnä citypyöräksi luokiteltava jäykkäkeulainen fillari. Tehokkaampi moottori on 350-wattinen ja sähköapua riittää 45 kilometrin tuntinopeuteen asti. Mallin tuotanto oli sen verran alkuvaiheessa, ettei koeajopyöriä ollut saatavilla. Pitkässä kohtuujyrkässä hollantilaismäessä joutuu tosin vaihtamaan pienempää pesään, sillä myös sähköpyörällä pystyy saamaan reitensä hapoille jos tosimiestyyliin yrittää tykittää nousua suurimmalla vaihteella. Testi-Vadot olivat esituotantoerää eikä niissä vielä ollut ohjaustankoon kiinnitettävää näyttöä, josta näkee nopeuden, matkan, akun latausmäärän ja muuta tarpeellista. Pyörää on saatavana sekä miesten että naisten rungolla ja myös sporttimallina ilman lokasuojia ja tavaratelinettä. Vadon ulkoasun on suunnitellut Spessulla muotoilijana toimiva suomalainen Tero Jakku. Spessun kaverien mukaan moottorissa on vääntöä 90 newtonmetriä, minkä ansiosta pyörä kiihtyy hieman ylisuurella vaihteellakin rivakasti eikä vauhti sanottavasti putoa edes ylämäissä. Vadosta on olemassa kuusi versiota kahdella moottorivaihtoehdolla. mukaan 900 gramman tuntumassa, mikä on samaa luokkaa kuin laatuluokan maantiepyörissä. Uuden Enduron rungon muoto ei juuri poikkea nykyisestä mallista. Ohjauskulmaa on Spessun aiempiin vastaaviin maasturinrunkoihin verrattuna loivennettu ja keskiötä nostettu hitusen ylemmäs. Saamme pyörän perusteelliseen koeajoon lähiaikoina.. Pelkkä SWEpic-runko satulatolppineen maksaa 2699 euroa. l Hollannissa ainakin tietyillä alueilla maastopyörään täytyy metsissä ajelua varten ostaa lupatarra. Vado on suunniteltu niin tukevaksi, että ajo 45 kilometrin vauhdilla sujuu ongelmitta. Ainakin Suomessa pyörään täytyy ottaa vakuutus
42 Fillari Trailipyörä KanadasTa Koeajossa norco Optic C9.1 2017 F illari lehden testiryhmä K uvat : J uKKa h elminen
Norcon kotipaikka on Vancouverin kupeessa samoilla seuduilla kuin North Shore, mistä freerideajaminen lähti valloittamaan maailmaa. Myös etummaisen nivelpisteen korkeuden voi asemoida rattaan yläreunan mukaan, jolloin ketjulinja kulkee joustoliikkeen kannalta juuri oikealla korkeudella. Maahantuojan arvion mukaan alumiinisen 2017-mallin krossarin saa Suomessa vajaalla kahdella tonnilla ja Ultegra-osilla varustetun hiilikuituisen krossarin noin kahdella ja puolella tonnilla. Yhden eturattaan käyttäminen helpottaa runkojen suunnittelua. Hintalapussa lukee 7599 euroa, jolla saa Foxin huippuluokan Kashima-pinnotteiset keulan ja takaiskarin, Sramin parhaan pään vaihdeosat ja hifiluokkaan kuuluvat DT Swissin kiekot hiilikuitukehillä. Lyhyesti sanottuna Norcon tyylisestä vanhan liiton nelilinkusta saa nykyiskareilla ja oikeilla säädöillä erittäin hyvän. Nykyään maastopyörät hallitsevat mallistoa, mutta suomalaista kammenpyörittäjää kiinnostavat myös krossarit ja krossarin tyyliset advenNorcon eturunko on hiilikuitua, mutta takahaarukka alumiinia. Lätkähullujen ihannemaassa tehdään maailmanluokan maastopyöriä, joista koeajossa ollut Norco Optic C9.1 on hyvä esimerkki. Etuvaihtajalle ei tarvitse miettiä sopivaa paikkaa, joten takahaarukasta voi tehdä lyhyen. Takajousitus on yleisesti käytetty nelilinkku, jossa on Horst-tyylinen nivel alaputkessa lähellä taka-akselia. Norco käyttää takajousituksesta nimeä Advanced Ride Technology (A.R.T.). Kaikki ovat 2017-malleja, niin myös koeajossa ollut pyörä. Kanadalaisvalmistajan järeät alurunkoiset droppikoneet olivat kohtuuhintaisia ja katu-uskottavia. Kiekkopari painaa lähes tarkalleen 1400 grammaa ja maksaa noin 2000 euroa. Kyseisten ominaisuuksien yhdistäminen on vähintään yhtä paljon kiinni onnistuneista takaiskarin säädöistä kuin jousituksen teknisestä toteutuksesta ja geometriasta. Neljää vuotta myöhemmin nimeksi vaihtui Norco, joka sopi paremmin runkojen vinoputkiin. Vuonna 1994 näki päivänvalon FST-täysjousto. tureeli seikkailupyörät. Maastopyörien lisäksi Norco on valmistanut citypyöriä, maantiekilpureita, BMXfillareita ja niin edelleen. Se on helpompi toteuttaa, kun käytetään alumiinia. Hissipyöräilijöitä ja endurokuskeja kiinnostava malli on Range, jota saa useana eri versiona niin alumiinikuin hiilikuiturunkoisena. Koeajossa ollut hiilikuituinen Optic C9.1 on Norcon arvokkain trailieli polkufillari. -takajousitus on normaali nelilinkku. Northern Cycles -pyörämerkki perustettiin jo vuonna 1964. Norcon A.R.T. Uusinta uutta edustavan DWlinkin tai VPP:n voi yhtä lailla pilata hanurista olevilla säädöillä. Sen kerrotaan olevan erikoinen ja erilainen, koska kaikissa Norcon maastopyörissä käytetään eripituisia ja eri kohdissa olevia nivelpisteitä riippuen pyörän käyttötarkoituksesta ja joustomatkasta. Kisatouhuissa pyörä on Sam Blenkinsopin käsissä ehtinyt enduron maailmansarjassa tänä vuonna jo palkintopallille, mutta sen maahantuonnista ei ole varmuutta. Takahaarukka on alumiinia ja erikokoisissa rungoissa on aina erimittainen swingi. Ensimmäiset maastopyörät valmistettiin vuonna 1984 ja ensimmäinen etujousitettu malli esiteltiin 1991. Whistlerin hiihtokeskus ei sekään ole kaukana, joten testikuskeilla on varaa valita ajopaikoissa. Halvemmilla palikoilla varustettu Optic Carbon C9.3 maksaa alle 4000 euroa ja alumiinirunkoinen Optic Alu A9.2 noin 2700 euroa. Fillari 43 Koeajossa norco Optic C9.1 2017 Vastaus on Kanada! Kummelien sketsissä se on aina väärin, mutta Norcon kohdalla täysin oikein. Klassikoksi noussut freeridemalli VPS tuli sekin myyntiin jo vuonna 1997. Testissä olleen, 120 milliä joustavan trailipyörän takapäästä on pyritty tekemään alkuherkkä, kantava ja loppua kohden progressiivinen. Foxin Kashima-pinnotteinen Factory series -takaiskari on säädetty siten, että takapäästä saadaan parhaat ominaisuudet esiin.. N orco tuli Suomessa tunnetuksi reilut kymmenen vuotta sitten freeridebuumin ollessa kuumimmillaan. Syynä on valmistajan mukaan se, että jokaisessa runkokoossa on erimittainen takahaarukka
Lyhyt haarukka tekee pyörästä näppärämmän hitaissa kurveissa. Monilla pikasäädöillä jokainen saa siitä haluamansa ominaisuudet esiin, kunhan näkee vaivaa ruuvaamalla ja kokeilemalla. Maastossa vauhdin muutokset ja nopeat kiihdytykset ovat kuitenkin paljon yleisempiä, ja siksi testipyörän kevyet hiilarikiekot saavat sen melkein ryntäilemään joka polkaisulla.. Kevyet ja nopeat kiekot kruunaavat kokonaisuuden. 76 cm/Race Face Turbine 35, 5 cm Ohjainlaakeri: Cane Creek 40 Satula/tolppa: SDG Circuit/Rock Shox Reverb Stealth Kiekkojen paino: 3,76 kg (mukana renkaat, rataspakka, jarrulevyt ja läpiakselit) TEKNIIKKAA Edessä ja takana on leveät Boost-standardin mukaiset navat, joilla kiekoista saadaan tehtyä tukevat. Pitkän ohjaamon ja matalan vaakaputken ansiosta Norcon päällä on runsaasti tilaa voimistella. Kun tähän yhdistetään vielä lyhyt ohjainkannatin, saadaan hyvä yleiskone, joka viihtyy parhaiten ajomiehen käsissä ja kovassa käskytyksessä. Loivasta keulakulmasta huolimatta kääntyvyys on näppärää, mikä taas johtuu lyhyestä ohjainkannattimesta. Koska joustoa on 120/110 milliä, sopii Optic hyvin maratontyyliseen ajoon ja pitkille XC-lenkeille. Se lisää myös tehoa, kun pumpataan kropalla ja jaloilla vauhtia maaston muodoista. Maantiepyörien kohdalla puhutaan usein kiekkojen painon vaikutuksesta ajotuntumaan. Ilman etuvaihtajaa voi takahaarukasta tehdä myös lyhyen. Vaihteet ja jarrut ovat huipputasoa, kuten tämän hintaisessa pyörässä on oltavakin. Mitoiltaan ja kulmiltaan Norco Optic on kuin suoraan oppikirjasta. Yhden eturattaan käyttö on ollut helpotus myös runkojen suunnittelijoille. Pitkä eturunko ja lyhyt takahaarukka sekä jyrkkä satulakulma tekevät Opticista myös hyvän kiipijän. Vaikka L-kokoinen testipyörä ei yli 11-kiloisena ole superkevyt, se kiihtyy kuin itsestään. Norco Optic C9.1 on kallis pyörä, mutta rahoille saa paljon vastinetta. Vaihtelevassa maastossa, jossa jarrutukset ja kiihdytykset seuraavat toisiaan, huomaa kuinka paljon kevyet kiekot vaikuttavat suorituskykyyn. . Laskuissa Norco on parhaimmillaan kovassa vauhdissa. Samasta syystä hissitolppaa pystyy hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. Renkaat litkuttamalla pyörivistä massoista saisi pois vielä lisää, mikä tekisi kiihtyvyydestä entistä herkempää. www.fillari-lehti.fi 44 Fillari Koeajossa norco Optic C9.1 2017 Merkki: Norco Optic C9.1 Maahantuoja: TomSport Agency Hinta: 7599 euroa Runkoputki: Hiilikuitua, alumiininen takahaarukka Etuhaarukka: Fox 34 Float Factory 29 Boost, joustomatka 120 mm Takajousitus: Fox Float DPS Factory EVOL, joustomatka 110 mm Koko: L (muut koot S, M ja XL) Paino: 11,25 kg (ilman polkimia) Ohjaus/satulakulma: 68,5/74,5 astetta Vaakaputken pituus: 62,5 cm Satulaputken pituus: 48,5 cm Akseliväli: 117,5 cm Takahaarukan pituus: 43,5 cm Keskiön korkeus: 33,2 cm Vaihteensiirtäjät: Sram X1 Vaihteet takana: Sram XX1 Jarrut: Sram Guide Ultimate, jarrulevyt 180 ja 160 mm Kammet/rattaat: Race Face Next SL, 175 mm/ 32 Takarattaat: Sram XG1175, 10-42 Keskiölaakeri: Race Face Press Fit BB92 Vanteet: DT XMC 1200 Spline 29” Navat: DT Swiss XMC 1200 Spline, 15x110 ja 12x148 mm Renkaat: Schwalbe Nobby Nic 29x2.25 ja Racing Ralph Evo 29x 2.25 Ohjaustanko/kannatin: Race Face Next carbon, lev. Hitaassa ajossa pyörää pitää hiukan pakottaa kaarroksiin, mutta pieni kankeus suotakoon, kun sitä tasapainottavat Opticin hyvät vauhtiominaisuudet. Etuja takajousitus on tietenkin osattava ilmanpaineilla ja pikasäädöillä tehdä sellaisiksi kuin oma ajotyyli ja paino vaativat. Puolen metrin kynnykset ovat Norcolle suupala, vaikka niihin joutuu ottamaan vauhdin miltei nollista. Foxin parhaat joustopalikat toimivat kuten pitääkin ja takaiskari on säädetty runkoon sopivaksi. Foxin paras Float 34 -malliston keula on alansa aatelia. Myös endurotyylinen kivikossa ja juurakossa paiskominen luonnistuu, kunhan malttaa rajuimmissa ryskyissä hiukan kevennellä vauhtia. Ketju on edessä koko ajan samalla korkeudella, joten takahaarukan nivelpiste voidaan optimoida sen mukaan. Loiva keulakulma ja hyvin toimiva Foxin Kashima-pinnoitettu haarukka suodattavat niin isot kuin pienetkin iskut. Pitkä vaakaputki, lyhyt takahaarukka, loiva keulakulma ja jyrkkä satulakulma. Sama pätee tietysti kaikkiin täysjoustofillareihin
Valo suuntautuu sinne minne sitä tarvitaan, jotta näet ja tulet nähdyksi etkä häikäisty hajavalosta. Me hallitsemme valon missä liikutkin. C O M ALKURÄJÄHDYS TEC DUO 600 tyylikäs muotoilu – huippulaatu – lyömätön tuotevalikoima HALLITTU TEC_Fillari-lehti_210x297_1015.indd 1 2.10.2015 9:49:07. Parhaissa valaisimissa on panostettu valokeilan hallintaan. Laatuerot korostuvat erityisesti akkujen kestävyydessä. • Automaattisesti säätyvä valovoima • 2xLED • 600 lm • Vedenkestävä • 1000 mAh akku • USB-ladattava • Paino 104 g T E C C O M P O N E N T S . Pelkkä polttimon suuri teholuku ei vielä riitä tekemään ajamisestasi turvallista ja sujuvaa pimeässä. Valitse aina huippulaatuinen TEC-valaisin maastoon, maantielle tai työmatka-/asiointiajoon. Vain huippulaatu kestää kovaa käyttöäsi: vettä, kuraa, kylmää sekä tärinää ja iskuja. Hyvä pyöränvalaisin on paljon enemmän kuin sen valovoima
Vaikka FR on suunniteltu kisakäyttöä silmällä pitäen, takahaarukan muotoilussa on otettu värinöiden vaimennus huomioon. Myös Felt on siirtynyt paremmin hiilikuidulle sopivaan haarukan päiden muotoiluun. www.fillari-lehti.fi 46 Fillari Felt esitteli uudet maantiepyöränsä T eksTi : J anne L ehTi k uvaT : F eLT FR tositoimiin, VR seikkailuun Felt FR:n etuhaarukka on normaalia pidempi ja rungon emäputki vastaavasti lyhyempi, kun laakeria on siirretty ylemmäs. Muotoilu mahdollistaa myös siistin reitin putken sisällä kulkevalle johdolle tai vaijerille.
FR:n hienoimmassa mallissa on Sramin langattomat Red eTap -vaihteet, mutta parhaiten myyvä versio lienee lehdistön ajettavissa ollut mekaanisilla Ultegroilla varustettu malli. Felt on kuitenkin yksi niistä merkeistä, jotka ovat nähneet tehokkaammaksi hoitaa uutuuksien esittelyn kauppiaille jättimessuja rauhallisemmassa ympäristössä ja hyvissä ajoin ennen Eurobikea. Feltin uutuudet esiteltiin kauppiaille ja lehdistölle jo kesäkuun alussa, mutta osasta kevyen kisapyörän koko design uusiksi. P yörävalmistajat esittelevät tulevan kauden uutuutensa usein alkusyksyn Eurobikessa Saksassa. Feltin F-sarjan maantiepyörät ovat olleet tuotannossa jo usean vuoden ajan ja pyöräilymaailma on sinä aikana muuttunut kovaa vauhtia. Kisapyörien nykyisen F-sarjan korvaa FR-mallisto ja endurance-luokkaan sijoitetulla VR:llä voi poiketa tarvittaessa myös hiekkateille.. Siksi kirjoitamme Feltin tuotteista kahdessa erässä. Siitä löytyy hiilikuituisten mallien lisäksi myös laadukkaista putkista kasattu alumiininen versio. Tulevalla kaudella Feltin kisapyörä maantielle kuuluu FR-sarjaan. Tulevan kauden maastopyörät olivat esillä Fillari-lehden numerossa 4/2016. Aiemman F-sarjan korvaavassa FR:ssä on uutuuksia sai kertoa vasta elokuun puolella. Toki F-sarjaa on paranneltu vuosien varrella, mutta nyt oli aika pistää www.fillari-lehti.fi Fillari 47 Felt esitteli uudet maantiepyöränsä FR tositoimiin, VR seikkailuun Feltin ensi kauden maantiepyörämallistosta löytyy uutuuspyörät sekä kisakuskille että seikkailuhenkiselle harrastajalle. Nyt ovat vuorossa maantiepyörät
Entistä BB30-standardia leveämpi uusi keskiö merkitsee sitä, että takahaarukan alaputket voi luontevasti sijoittaa kauemmas toisistaan keskiön takana. Pyörän ulkonäköön keksintö vaikuttaa ainoastaan niin, että haarukan ja emäputken välinen sauma on FR:n rungossa totuttua korkeammalla. Etuhaarukka on myös pistetty osittain uusiksi, sillä FR-sarjassa haarukan kruunun (tai yläkaaren, kuinka vain) ja alemman ohjainlaakerin väli on selvästi totuttua suurempi. VR:n vaakaputkessa on kaksi kiinnityskohtaa etulaukulle. Haarukoissa on kiinnityskohdat ainakin lokasuojille. Takajarrun sijoittaminen perinteiselle paikalle haarukan yläputkien väliin olisi vaatinut muutoksia ainakin hiilikuidun asetteluun ja kerrosten määrään, jotta rakenne olisi kestänyt jarrun aiheuttaman väännön. Tämän takia jarrupalojen pitää sijaita normaalia kauempana vanteesta, jotta ne eivät ota kosketuksia vanteeseen ajajan spurtatessa rajusti. Samoja reittejä voi käyttää sähkövaihteiden johtojen kanssa, kun vaihtaa reikiin tarkoitukseen sopivat tulpat. FR tuntui heti kättelyssä tutulta ja turwww.fillari-lehti.fi 48 Fillari Felt esitteli uudet maantiepyöränsä Haarukan yläputket on viety vaakaputkeen asti ja jarrusilta jätetty pois. Tarroilla kiinnitetyt pussukat eivät pysy paikallaan poluilla, mutta tämä kiinnitys pitää arvotavarat ehjinä.. Takahaarukasta löytyy vielä yksi pieni muutos verrattuna F-sarjalaiseen, sillä haarukan yläputkien päät on viety selvästi pystyputken ohi ulkopuolelta ja liitetty vaakaputkeen pystyputken lisäksi. Siellä rakenne on valmiiksi niin tukeva, ettei jarruvoimista koidu pulmia. Saksassa ei tosin ole missään niin karkeita asfalttipintoja kuin Suomessa, joten aivan ehdotonta totuutta asiasta ei tehdyn lenkin perusteella löytynyt. Tähän suunnittelijat eivät halunneet mennä, sillä se olisi heikentänyt takahaarukan yläputkien tärinänvaimennusta, joka oli jo saatu hyvin kohdalleen. Rakenne on kuitenkin perinteistä ratkaisua vahvempi ilman että pyörän paino kasvaisi. Itse ainakin uskaltaisin ajaa 30-millisellä kumilla, mutta vanteen täytyy olla silloin aivan suora. Sijoituspaikan huono puoli on se, että voimakas putkelta runttaaminen aiheuttaa runkoon eniten sivuttaissuuntaista notkumista juuri keskiön takana. Ongelma on saatu hallintaan muuttamalla takajarrun vetosuhdetta niin, että jarrukahvan liike liikuttaa paloja normaalia enemmän. FR-sarjan maantierunkoihin sopii 28-millinen rengas. Olen ajanut vanhemmalla F1-mallilla useita kesiä, joten kokemusta Feltistä on kertynyt runsaasti. Kun takapakassa suurin ratas on vähintään 28-hampainen, VR soveltuu aika vaativaankin maastoon. Jarrulle löytyi paikka alhaalta keskiön takaa. VR:n kiekot ovat kiinni läpiakseleilla. Näin renkaalle on helpompi järjestää tilaa ja rungon kiertojäykkyys on kapeaa rakennetta parempi. Vaijerit kulkevat rungon sisällä. Ne ovat 86 millin etäisyydellä toisistaan ja akselin halkaisija on 30 milliä. Näin tärinöiden suodatus toimii tehokkaammin. Tällä ratkaisulla on takahaarukan yläputkien muodostamaa kolmiota levitetty ja lopputuloksena on paremmin vääntöjä vastustava rakenne. Vaikka ISO vaatii neljän millin hajuraon, kapeampikin väli riittää. Rungon emäputki on siis alapäästään jatkeen pituuden verran matalampi. Eturattaat ovat 30ja 46-hampaiset. Jos kokeilette, niin omalla vastuulla! Felt on myös muuttanut takahaarukan rakennetta paremmin tärinöitä vaimentavaan suuntaan tekemällä haarukan yläputkista sirommat ja poistamalla putket yhdistävän jarrusillan. Takapään vaimentavat ominaisuudet tuntuivat estävän kovempien tärinöiden kulkeutumisen satulaan. Felt ilmoittaa leveimmän rengaskoon käyttäen ISO-standardin mukaista mittaustapaa, joka edellyttää että sileän renkaan sivuille jää molemmin puolin neljä milliä vapaata tilaa. Ilmeisesti suunnittelijoiden tarkoitus oli alun perin laittaa pyörään levyjarrut, mutta kun levarien käytölle kisoissa ei vieläkään ole näytetty vihreää valoa, takajarrulle piti keksiä sijoituspaikka. Saksan Wiesbadenin kumpuilevassa maastossa mekaanisilla Ultegran osilla varustettu FR-sarjalainen oli hyvin kotonaan, sillä rungon geometria eikä myöskään ajokäytös ole muuttunut F-sarjan pyöriin verrattuna. Felt katsoo, ettei tätä leveämmälle renkaalle ole kestopäällysteelle tarkoitetussa kisapyörässä ihan heti tarvetta. Keskiöstandardina on BB386Evo, jossa käytetään suoraan runkoon painettavia laakereita. siirrytty leveämpiin keskiöihin. Nopeissa laskuissa herkkäliikkeinen Felt vaatii pientä ohjastamista, mutta etuhaarukan taivutus vakavoittaa menoa sen verran, että pienessä nousussa voi ajaa huoletta myös pitämättä kiinni tangosta. Kaaren päällä on pieni jatke, jonka yläpuolelle alempi ohjainlaakeri on sijoitettu
Tämä tarkoittaa sitä, että takahaarukka ja ”eturunko” valmistetaan erikseen ja liitetään sen jälkeen yhteen. Mallistoa täydentää vielä kaksi naisten mallia. www.fillari-lehti.fi Felt on tehnyt vuosia tiivistä yhteistyötä USA:n ratamaajoukkueen kanssa. valliselta, mutta uudet ominaisuudet herättivät vissin kiinnostuksen uutuutta kohtaan. VR:n rungossa vaijerit kulkevat putkien sisäpuolella ja sisäänmenojen ”korkit” ovat vaihdettavissa, joten sähköjohdoille ja vaijereille löytyy helposti reitit. VR jäi Saksassa aikataulusyistä vielä ajamatta. Takahaarukasta löytyy aika tarkkaan saman verran tilaa kuin vanhemmista kisakrossareista, joten uskon, että VR:ssä voi käyttää turvallisesti 33-millisiä renkaita. Toinen Feltin uutuus on VR-sarja. Brittien markkinoille valmistetaan myös vaihteeton versio, joten vaihtoehtoja tästä endurance-luokkaan kuuluvasta ja kaikesta huolimatta asfaltille tarkoitetusta laitteesta löytyy runsaasti. Felt on mennyt kilpailijaansa pidemmälle lokareiden integroinnissa, sillä VR-malliin on tarjolla lokasuojasarja, jonka kiinnitys ei vaadi montaa minuuttia. Pyörien välitykset ovat lyhyenlaiset ja esiasennusrenkaat selvästi leveämpiä kuin mihin maantiepyörissä on totuttu. Pyörä on tarkoitettu kuntoilijoille, mutta suunnittelijat ovat ottaneet samalla huomioon myös nousussa olevan gravel grinding -buumin, jota myös seikkailupyöräilyksi nimitetään. Rungon eroina esimerkiksi FR-malleihin ovat korkeampi emäputki, hiukan rauhallisemmaksi säädetty ohjaus ja väljästi mitoitetut haarukat, jotka mahdollistavat leveämpien renkaiden käytön. VR:n mallit on varusteltu kohderyhmä ja käyttöympäristö huomioon ottaen. Testien perusteella tämä sijoituspaikka on radalla tehokkaampi.. Tulevalla kaudella VR-sarjasta löytyy neljä hiilikuiturunkoista ja kolme alumiinista ajopeliä. Takahaarukkaan mahtuu ISO-määrityksiä noudattaen 30 milliä leveä rengas, sillä standardi vaatii karkeampikuvioisia renkaita käyttävään pyörään kuuden millin raon kumien sivuille. Rion olympialaisiin kehitetyn pyörän erikoisuus on vasemmalla puolella oleva voimansiirto. Kevyen hiilikuiturungon ja lokasuojien yhdistelmä vaikuttaa kuitenkin niin kiinnostavalta, että koeajamme pyörän heti, kun saamme sen Suomessa käsiimme.. Vaikka VR on tarkoitettu ensisijaisesti kestopäällysteelle, levyjarrut, paikat lokasuojille ja reilut tilat renkaille vihjaavat, että pyörällä pärjää hyvin myös hiekkateillä. Pyörän ominaisuuksista hiekkatieajelun kannalta tärkeimpiä ovat tietysti levyjarrut ja rungossa olevat, Trekin kiinnikkeitä muistuttavat lokasuojien kiinnityskohdat. Hiilikuituinen VR-sarjan runko valmistetaan useasta osasta, jonka takia se kulkee nimellä MMC eli modular monococ
valla saadakseen palkinnon huipun toisella puolella. Tarjolla on kumpuilevassa maastossa kiemurtelevia traileja hienosti kallistettuine kurveineen, jotka antavat taitavalle kuskille mahdollisuuden edetä pumppaamalla pitkiäkin matkoja polkaisematta kertaakaan. Kuvittele mielessäsi siksakkia ylös rinnettä vievä polku, jonka mutkat eivät ole liian kiperiä ja nousukulma pysyy kohtuullisena. Kävimme tutustumassa trailinrakennuksen mestarinäytteisiin Tasmanian Derbyssä ässäkuskien Hans Reyn ja Tyler McCaulin opastuksella. Juuri tuollaiset maastopyöräreitit tekevät Ne eivät ole mitä tahansa polkuja, vaan maanpäällinen taivas hyvää flow’ta etsivälle pyöräilijälle. Ajat muuttuvat ja nykyään Tasmania tunnetaan loistavista maastopyörätraileistaan. Korkeuserot ovat paljon suuremmat ja merkityiltä reiteiltä poikkeamista katsotaan karsaasti. Joku saattoi jopa tunnistaa Tasmanian saareksi Australian eteläpuolella tai tietää, että siellä on runsaasti villiä luontoa ja myrkkykäärmeitä. Välillä on lyhyitä loivempia pätkiä, joiden aikana on hyvä hengähtää. Ympärillä kasvaa eukalyptuspuita ja polkua reunustavat jättimäiset graniittilohkareet. E nnen vanhaan Tasmania tunnettiin lähinnä piirrosfilmeistä tutun Tasmanian tuholaisen ansiosta. Flow’ta etsimässä Tasmanian traileilla Hans Reyn ja Tyler McCaulin kanssa T eksTi ja kuvaT : C armen F reeman -r ey Traileista on opastauluissa seikkaperäiset kuvaukset.. Osa ulkomaiden traileista on rakennettu aikaa ja vaivaa säästämättä. Tasmaniassa on toisenlaista. Entäs sitten ylämäet, joiden päälle maasturikuski joutuu pinnistelemään suurella vaiwww.fillari-lehti.fi 50 Fillari Maailmalla maastopyöräily on usein hyvin erilaista kuin Suomessa
Se on traili, jota voi www.fillari-lehti.fi Fillari 51 Flow’ta etsimässä Tasmanian traileilla Hans Reyn ja Tyler McCaulin kanssa Reitit on rakennettu sellaisiksi, että flow'ta riittää myös ylämäissä.. Kun eteen tulee traili, jonka alussa on Flow Country -merkki, ajaja tietää, ettei luvassa ole mitään yhtäkkisiä karmeita yllätyksiä. Varta vasten rakennettuja reittejä löytyy esimerkiksi entisen 250 asukkaan kaivoskaupungin Derbyn ympäristöstä. Vuonna 2008 Hans Rey ja trailiguru Diddie Schneider lanajaa millä tahansa maastopyörällä ja joka sopii sekä ammattilaisille että vasta-alkajille. Samalla saadaan uusia harrastajia maastopyöräilyn pariin. Sen sademetsiin Glen Jacobs on suunnitellut Blue Derbyksi nimetyn reitistön. Eroina ovat vain nopeus ja ajotapa, sillä kukin saavuttaa flow’nsa omalla tavallaan, Rey kuvailee. seerasivat käsitteen Flow Country, jolla tarkoitetaan tietynlaista sujuvasti mutkittelevaa trailia, jossa ihminen on enemmän tai vähemmän auttanut luontoa. Flow Country ei ole koskaan jyrkkää, äärimmäistä tai vaarallista. Ajatuksena on rakentaa reittejä, joilla kaikentasoiset ajajat pääsisivät nauttimaan ajamista. Termi flow on liittynyt maastopyöräilyyn pitkään, mutta ihmisten käsitys sanan merkityksestä vaihtelee suuresti. Tasmaniaa nykyään tunnetuksi
Derby kukoisti ja tulevaisuus näytti hyvältä. Ensimmäiset asukkaat saapuivat seudulle vuonna 1874 ja löysivät pian maaperästä tinaa. Samalla seurasin kuinka vanha kehäkettu Hans ja huippuluokan freerideri ja Red Bull Rampagen veteraani Tyler nauttivat 80-kilometrisen reitistön flow’sta. Sitten vuonna 2009 muutama ihminen kehitteli järkevän idean: luodaan rakennettujen maastopyöräpolkujen verkosto, joka on maailmanluokkaa ja houkuttee harrastajat eri puolilta maailmaa Derbyyn. 14 ihmistä kuoli. Vuonna 1929 iski katastrofi. Kaupunki kasvoi 3000 asukkaan kokoiseksi ja siellä oli parhaimmillaan koulu, sairaala, kolme hotellia, kolme kirkkoa, kolme ruokakauppaa, kaksi leipomoa, suutari, kangaskauppa ja kultasepänliike. Tuhosta ei päästy yli ja vuonna 1948 kaivos suljettiin lopullisesti. Kuuden vuosikymmenen ajan näytti siltä, ettei Derbyllä ole tulevaisuutta, se vain kuihtuisi kuihtumistaan ja lopulta kuolisi kokonaan. Krushkan veljekset käynnistivät kaivostoiminnan ja vuonna 1885 kaivoskylä sai nimen Derby. Yksi niistä on Tasmaniassa sijaitseva Derby hiljattain rakennettuine Blue Derby -reittiverkostoineen. li ajan mittaan Australian suurin tinantuottaja 120 tonnilla kuukaudessa. Kaivos avattiin uudelleen vuonna 1934, mutta asiat eivät koskaan palanneet ennalleen. Mutta ensin hieman historiaa: Derby on pieni kaupunki Ringalooma-joen varrella Dorsetin piirikunnassa KoillisTasmaniassa. Kaivoksesta tuwww.fillari-lehti.fi 52 Fillari Tasmanian traileilla Hans Reyn ja Tyler McCaulin kanssa. Samalla Derbyn talous romahti, työttömyysprosentti nousi pilviin, ihmiset muuttivat muualle ja väestön määrä putosi muutamaan sataan. Asiat seurasivat toistaan ja vuonna 2012 Tim Watsonilta tiedusteltiin, löytyisikö Dorsetin piirikunnasta kiinnostusta osallistua pyöräreittiprojektiin. Eri puolilla maailmaa on pikkukaupunkeja, jotka ovat saaneet maastopyöräilyn ansiosta uuden tulevaisuuden. Watson, joka ei tuolloin harrastanut itse maastopyöräilyä, päätti ottaa selvää, kuinka Paitsi että maastopyöräily on hauskaa, se myös tarjoaa syrjäseutujen pienille yhteisöille mahdollisuuden kohentaa talouttaan. Huhtikuun neljäntenä päivänä rankkasateiden jälkeen joki tulvi ja kaivostoiminnalle elintärkeä pato murtui. Vesimassat pyyhkäisivät Derbyn kylän halki tuhoten kaiken eteensä osuneen. Odotellessani kameroineni paikallisen postikonttorin ulkopuolella sateisena perjantai-iltapäivänä Hansia ja Tyleria ajamaan vastapäätä sijaitsevaa jyrkkää ränniä, paikallinen kunnallispamppu Tim Watson kertoo, kuinka kaikki sai alkunsa: Vuonna 2009 Tasmanian hallitus julkisti ”Tasmanian MTB-suunnitelman”, joka nosti Koillis-Tasmanian yhdeksi keskeiseksi alueeksi maastopyöräreittien kehittämisessä. Kuluvan vuoden maaliskuussa tutustuin yhdessä Hans Reyn ja Tyler McCaulin kanssa Derbyn reitteihin
Mies oli tuolloin ajanut itse maastopyörällä vain muutaman kerran, joten hän halusi tutustua alan kulttuuriin ja pyöräilijöiden tarpeisiin löytääkseen vastaukset päässään pyörineisiin kysymyksiin. Trailiverkoston alkupisteen piti sijaita kaupungissa, jolloin pyöräilijät pääsevät polulle suoraan majapaikastaan. Myös trailien rakentamiseen oli olemassa hyvät edellytykset. Hans Rey on tähän mennessä ajanut pyörällä yli 70 maassa ja toiminut konsulttina eurooppalaisten trailien rakentamisessa tikot käänsivät katseensa Derbyyn. laskelmat olivat valmiit, vuoden 2013 huhtikuussa alkoi tapahtua. Matherin mielestä Derby olisi paras paikka trailiverkostolle sopivan maapohjansa ja pinnanmuodostuksensa ansiosta. Vastaukset useimpiin Watsonia askarruttaneisiin kysymyksiin löytyivät Rotorualta. Tulin siihen tulokseen, että erillään toisistaan olevat polut, joita aluksi ehdotettiin, ovat väärä ratkaisu. Vastustusta toki ilmeni, mutta pienen painostuksen tuloksena Derbyn trailiverkosto löi laudalta hajautetun trailimallin. Kesäkuussa 2013 Watson ja Jacobs olivat valmiit aloittamaan projektinsa liki 2,5 miljoonan Australian dollarin (1,77 milj. Paikallisen XC-maratonkuskin Ben Matherin suosituksesta Dorsetin paikallispoliiwww.fillari-lehti.fi Fillari 53 Tasmanian trailien rakentamisen ideologia perustuu siihen, että niistä pystyvät nauttimaan yhtä lailla ammattilaiset kuin vastaalkajatkin. Kallio-osuudella reitti on hiekkapuhallettu kivipintaan.. Polkujen lähtöpaikat olisivat etäällä kylistä ja polut liian hajallaan. Hans Reyn sanoin: ”Glen on yksi eturivin trailinrakentajia, ei vain Australiassa, vaan koko maailmassa. Täältä saa molempia. Reissun jälkeen olin aivan koukussa ja hymyilin kuin haljennut nakki viikon verran, hän muistelee. Mitä homma maksaa, miten sen saa kannattavaksi, mitä maastopyöräilijät itse haluavat, kuka rakentaa reittiverkoston ja löytyykö jostain rahoitusta. Tim Watson hyppäsi koneeseen ja lensi Uuden-Seelannin Rotoruaan tutustuakseen lähemmin, mistä kaikesta maastopyöräilybisneksessä oli kyse. Pyöräilijä tarvitsee pyörän ja kahvia. Kun Jacobsin suunnitelmat ja kustannusasiat on hoidettu Whistlerin ja Rotoruan tapaisissa maastopyöräilykeskuksissa eri puolilla maailmaa. Ei kukaan viitsi pyöräillä viittätoista kilometriä yhdessä paikassa, pakata pyöräänsä autoon ja ajaa kolmea varttia pyöräilläkseen toiset viisitoista kilometriä seuraavassa kohteessa, Watson selittää. euroa) rahoituksen turvin. Lisäksi hän osaa siirtää tietämyksensä erinomaisesti kulloisellekin rakennustiimilleen”. World Trail -yrityksen johtaja Glen Jacobs on mies, joka hymyilee jatkuvasti, näyttää tuntevan kaikki ja jolla on aikaa vaihtaa pari sanaa jokaisen kanssa. Hän ymmärtää maastopyöräilyn syvimmän olemuksen, tietää millaisia parhaat polut ovat ja miten ne rakennetaan. Kun kaupunki on pieni, ei kaupungintalonkaan tarvitse olla mikään kolossi. Tarjolla pitää olla myös riittävästi palveluja, jotta ihmiset viihtyvät paikassa enemmän kuin yhden päivän. Rakentamisen suunnittelu saattoi alkaa
Sademetsää Tasmanian tapaan. Tylerin ajolinjaa voi sanoa suoraviivaiseksi! Trailien rakentamiseen on käytetty melkoinen määrä työtunteja, kuten tämäkin kuva kertoo.. www.fillari-lehti.fi 54 Fillari Tasmanian traileilla Hans Reyn ja Tyler McCaulin kanssa Hans Rey taiteilemassa patolammikolla korkealla Blue Derbyn trailiverkoston yläpuolella
Maisemista voi nauttia sen sitakanaan yli 20 tuloksellista vuotta maastopyöräilykeskuksena. Täytyy ottaa huomioon suuri joukko yksityiskohtia. Hän jos kuka tietää, millainen on hyvä traili. Odotin innolla, millaisen tuomion hän antaisi Blue Derbyn reiteille. Ne tuovat lisää väkeä lajin pariin. Ei riitä, että pari harrastajaa lapioineen siirtelee maata, Rey valistaa. Nousut ovat hämmästyttävän nautittavia ja kiertelevät rinteillä niin, että välillä unohtaa kipuavansa ylämäkeä. Hommissa ei voi oikaista, vaan rakenteet täytyy tehdä kestämään käyttöä. Hän osaa kaiken, millä on tekemistä isojen droppien, hyppyjen ja kaikenlaisen pyöränkieputuksen kanssa. Huippuhienoja! Olen aivan äimänä, kuinka paljon alueella on tarjottavaa ja miten erilaisia ajomaastoja täältä löytyy. Sademetsää, mustaa multaa ja seuraavalle polulle kääntyessä eukalyptuspuita sekä ihan toisenlaista maapohjaa. Reitti soljuu eteenpäin kuin sinfonia harmonisen tasapainoisesti, ajaja tuntee itsensä välillä painottomaksi ja G-voimat sinkauttavat hänet ulos bermimutkasta kuin vuoristoradassa ikään. Trailit pitää rakentaa oikein. Syyskuussa 2015 Glen Jacobs oli käymässä meidän luonamme Laguna Beachilla, joka ei tosiaan ole Flow’n ominta seutua. Hans Rey, Glen Jacobs ja saksalainen trailinrakentaja Diddie Schneider ovat sitä mieltä, että Flow-konseptia voidaan toteuttaa vuoristokohteiden ohella myös pikkukaupunkien ympäristöissä ja pienillä kukkuloilla. Moni ei kuitenkaan tiedä, että Tyler heiluu mielellään myös itse lapion varressa. Juteltuamme koko illan Flow-konseptista Glen kaivoi esille puhelimensa ja näytti meille kuvia ja videon Blue Derbyn trailiverkostosta. Tunne on koukuttava ja saa kuskin haluamaan lisää riippumatta siitä kuinka väsynyt hän on. Trailia rakentaessa pitää ajatella erityylisiä ja kyvyiltään erilaisia ajajia. On vaikea kuvailla fiilistä, jonka kokee ajaessaan oikein rakennettua Flow Trailia. Kuutta kuukautta myöhemmin olin Hansin kanssa matkalla Tasmaniaan, missä tapaisimme kameramiehemme Jase McAlpinen ja freerideri Tyler McCaulin. Olimme ällikällä lyötyjä. Hän on syntyperäinen kalifornialainen ja hänellä on takanaan useita Red Bull Rampageja. Derbyssä edellä kuvattu muutos on vielä kesken, kun taas Coed Y Breninillä on www.fillari-lehti.fi Fillari 55 Reittien merkkaus on sekin huippuluokkaa!. Kun rakennat traileja, ne vetävät harrastajia ja he tuovat rahaa, Rey vakuuttaa. Hans myös ymmärtää kuinka suuren taloudellisen potkun kunnon trailit antavat kesäkaudella walesilaisen Coed Y Breninin tai tasmanialaisen Derbyn tapaisille hiihtokeskuksille. 15 vuoden ajan. Uskon vankasti, että rakennetut trailit tulevat jatkossa olemaan iso osa maastopyöräilyä ja sen ympärillä tehtävää bisnestä. Kuten moni tietää, Tyler on hämmästyttävä ajaja. Kuvissa näkyi trailitaidetta, ei pelkkiä hyvin rakennettuja reittejä
www.fillari-lehti.fi 56 Fillari jaan että olisi aivan hengästynyt ja odottaisi vain pääsyä huipulle. Glen mainitsee, että he kävelivät seudun kaikki polut läpi löytääkseen sopivimmat vaihtoehdot traileiksi. Tasmanian traileilla Hans Reyn ja Tyler McCaulin kanssa Derbyyn ja Derbyssä • Lähin lentokenttä: Launceston (LST), säännöllisiä lentoja manner-Australian Melbournesta. Reittiverkoston rakentajien paneutuminen esimerkiksi veden poistoon poluilta ja työn korkea laatu merkitsevät sitä, että trailit on rakennettu kestämään. Samalla ne kuitenkin tarjoavat kokeneille kuskeille vauhdin hurmaa ilman, että joka kurvissa tarvitsee olla kauhusta kankeana reitin teknisyyden takia. Derby, postmasterslodge.com.au • Ruokaa: The Corner Store, thecornerstores.com.au/locations/ derby • Lisää majoitusja ruokapaikkavaihtoehtoja löytyy nettisivustolta ridebluederby.com.au Tasmaniassa pankki löytyy pienestäkin kylästä, Derbyssä ainakin. Homma on tehty ajatuksella: on katsottu paikat, joista irtoaa paras flow ja myös silmänruoka vesiputouksineen ja ikiaikaisine kumipuineen on säädetty kuntoon. Australian eläimistö on omaleimaista. Ylhäällä vompatti, alakuvassa huilaava kenguru.. • Pyörien kuljetusta ja vuokrausta: Vertigo MTB Australia, vertigomtb.com.au • Majoitusta: The Postmaster’s Lodge, 59 Main St. Trailit soveltuvat kaikentasoisille ajajille ja ne on rakennettu turvallisiksi myös vastaalkajille
Glen määrittelee sen näin: CRC toteutuu trailiverkoston nousuosuuksilla. Tehtävä suoritettu ainakin tältä päivältä.. Miten Glen Jacobs tekee reittiensä pohjista sellaiset, että kaikki haluavat ajaa niillä. Toivottavasti myös muissa maissa ja kaupungeissa herätään tekemään jotain samanlaista, Tyler hehkuttaa. Polun pohja on hyvä, huono, kuiva, ihanteellinen, pito mainio ja niin edelleen. Taululta löytyy myös trailin sanallinen kuvaus, sen pituus ja vaikeusaste. Niistä yksi on CRC eli Climb, Rest, Climb (kiipeä, lepää, kiipeä). Kun polkaisee parkkipaikalta metsään, voi olla varma, että jokaisessa polun haarautumassa ja risteyksessä on selkeä opaste suunnista ja eri vaihtoehdoista. Esimerkiksi puulattiat ja vanhan ajan ikkunat säilytettiin korjauksessa. Blue Derbyssä ei etsitä suurimpia hyppyreitä eikä teknisimpiä alamäkiä. Hänen kanssaan puhuessa käy selväksi, että Michelle on sitä ihmistyyppiä, joka tarttuu tilaisuuteen, kun sellaisen havaitsee. . Hänellä on sääntönsä, joita rakennusporukkaa noudattaa pilkuntarkasti. Michellen tapaan myös Shannon haistoi mahdollisuuden tuottavaan liiketoimintaan jo ennen kuin edellytyksiä sille edes oli. Nyt talo on viiden päivän ajan meidän porukkamme koti! Shannon tervehtii meitä leveä hymy naamallaan, kun keittiöstä samaan aikaan leijuu vastapaistetun leivän tuoksu. Glen on myös haka merkitsemään trailejaan. Maastopyöräreitit tekevät ihmeitä. Havaitsimme asian oikean laidan vasta, kun Glen kertoi sen meille. Itse menisin vielä pidemmälle: Trailien rakentamisessa on parhaimmillaan kyse maastopyöräilyn kehittämisestä maailmanlaajuisesti. Taloon myös sisustettiin muutama vuokrattava huone sekä pyörien säilytystila korjauspisteineen, työkaluineen ja pyörätelineineen. Shannonin investointi näyttää toimivan hyvin, majoitustiloissa riittää asiakkaita ja talojen hinnat Derbyssä ovat ylipäätään nousussa. Michellen tarjoomukset kahvista, aamiaismunista ja pekonivoileivistä lähtien ovat herkullisia. Hän uskoi pyöräilijöiden, patikoijien ja polkujuoksijoiden tuloon ja alkoi remontoida satavuotiasta postitaloa alkuperäiseen edwardinaikaiseen asuun. Pyöräilijäyhteisö valvoo vastarakennettuja reittejä ja antaa sääntöjen rikkojan kuulla kunniansa. Tim Watsonin näkemyksen mukaan trailien rakentaminen ei hyödytä pelkästään Derbyä vaan koko Dorsetin piirikuntaa ja Pohjois-Tasmanian turismia. Jokaisen trailin alkupisteessä on ilmainen parkkipaikka ja mainiot opastaulut kutakin reittiä kuvaavine nimineen. Blue Derbyn trailit ovat hyvin erilainen ympäristö kuin vaikka Whistlerin bike park ja juuri sen takia erityisen virkistäviä. Vaikka joku paikka olisi jo suosittu pyöräilykohde, rakennetut trailit tekevät siitä entistä paremman. Glen vaatii, että vastarakennetun trailin täytyy saada ”toipua”. Kun maastopyöräilijät kyselivät illallista, hän alkoi tarjota sitä. Ajoimme betonikivien yli kahden päivän ajan huomaamatta, että ne ovat keinotekoisia. Glenillä on monia ”glenismejä”. Näin noususta kokonaisuudessaan tulee paljon miellyttävämpää. Pari vuotta sitten Shannon Rattray otti postipalvelut hoitaakseen ja osti samalla surkeassa kunnossa olleen postimestarin talon, jossa konttori sijaitsee. Kuulin joka välissä tarinoita siitä, kuinka kylä on hyötynyt taloudellisesti siitä, että sen ympäristössä on upea fillaritrailien verkosto. Totta kai! Minulla oli tosi hauskaa. Derbyn pääkadulla kylän sydämessä, aivan ilmaisen pyöränpesupaikan, suihkujen ja pyörien kuskaukseen erikoistuneen shuttle-yrityksen vieressä on The Corner Store -niminen kahvila. Hän myös avasi kahvilan yhteyteen pienen kaupan, joka tarjoaa renkaiden, hanskojen ja pumppujen tapaisia pyöräilyvarusteita ja vuokraa pyöriä. Sinä aikana maa asettuu. Täällä pääsee tutustumaan tasmanialaisiin metsiin, tapaamaan ihmisiä, näkemään uusia paikkoja ja samalla ajamaan läjäpäin hyvin rakennettuja traileja. Traili ei koskaan nouse tasaisen jyrkästi ylös rinnettä. Nyt pitää kiirettä, sillä parikymmentä ihmistä käy aamiaisella, 40 lounaalla ja myös illallisasiakkaita on runsaasti. Poikkeuksena on Black Diamondiksi nimetty traili, joka on tarkoitettu vain ja ainoastaan huippukuskeille. Jos joku osuus on vetinen, hiekkainen tai muuten epävakaa, se kunnostetaan erityisesti tätä tarkoitusta varten tehtyjen betonikivien avulla. Derbystä kannattaa ottaa mallia! Tim Watsonin sanoin: ”Derbyssä trailit ovat katkaisseet 1940-luvulla alkaneen tuhon tien, jonka sai aikaan tinakaivoksen alasajo. Mikä tärkeintä, trailit ovat antaneet uutta toivoa Koillis-Tasmanialle siinä vaiheessa, kun kaikki toivo näytti jo menneen”. Glen Jacobsin rakentamilla traileilla ei ole ilkeitä veden aiheuttamia syöpymiä koska vedenpoistosta on huolehdittu. www.fillari-lehti.fi Fillari 57 Kysyin Tylerilta saako hänentyylisensä ja tasoisensa ajaja reitistä kicksejä. Niiden takapinnalla on verkko, joka pitää ne paikoillaan ehdottoman tukevasti. Ei pahempi saavutus polkupyörän tekemäksi. CRC antaa ajajan huilata aina muutaman minuutin kipuamisen jälkeen tarjoamalla lyhyen alaspäin viettävän pätkän, joka voi kestää vaikka vain 2030 sekuntia. Seudun yrittäjät ovat erittäin tyytyväisiä maastopyöräilijöiden tulosta, ei vain Derbyyn, vaan koko lähialueelle. Aiemmin täällä kävi puolisen tusinaa asiakasta päivässä. Kun se on rakennettu ja penkkamutkat muokattu, odotetaan sateita ja annetaan trailin olla puoli vuotta vailla käyttöä. Toki sen aikana menetetään 20 prosenttia juuri poljetuista nousumetreistä, mutta se antaa mahdollisuuden palautua hetken matkalla kohti huippua. Hienoa, että Tasmanian hallitus on satsannut tällaiseen projektiin. Ne tuovat tullessaan turismin kasvua, joka on mahdollista lukuisille kohteille ja kaupungeille. Auta armias, jos joku yli-innokas ajaja erehtyy odotusvaiheessa olevalle trailille. Maastopyöräilijöiden kuulee usein puhuvan maapohjan laadusta. Yksi harvoista toiminnoista, joka pysyi pystyssä läpi Derbyn lamavuosikymmenten, on postitoimisto. Sen omistaja Michelle Rowe kertoo asiakasmäärän räjähtäneen pyöräilijöiden tulon myötä
www.fillari-lehti.fi 58 Fillari KaiKen maailman teille T eksTi ja kuvaT : j ukka s alminen Täydellinen matkapyörä: Surly eCR
Nyt edessäni oli ensi kertaa tilanne, jossa retkipyörä piti ostaa omilla rahoilla. Ajattelin kolmituumaisten plussakoon 29-renkaiden olevan paras kompromissi monipuoliseen www.fillari-lehti.fi Fillari 59 Olen tähän asti maailmanmatkoillani käyttänyt sponsoroitua pyörää. Pyörämatkalla paras pyörä on se, jolla olet matkassa. Mietin usein Bolivian hiekassa kiemurrellessani, mikä olisi optimaalisin pyörä monipuoliseen pyörämatkaamiseen. Tahdoin pyörässä olevan kuitenkin sen verran näppäryyttä, että sillä saattaisi taiteilla silloin tällöin myös teknisillä poluilla ja lähteä lyhyille bikepacking-reissuille. Toisaalta olen oppinut renkaan leveyden vaikuttavan varsin vähän rullaavuuteen, mutta lisäävän paljon mukavuutta karkeilla teillä. Syynä on se, että leveällä renkaalla voi ajaa alhaisilla paineilla. Olen ollut onnekas voidessani polkea sponsoroiduilla pyörillä. Pitkiä päiviä satulassa viettävänä arvostan pyörässä junamaista vakautta ja tukevuutta. Täydellinen matkapyörä: Surly eCR. Kypsyttelyn tuloksena myssystä pullahti ulos teräsrunkoinen Surly ECR plussarenkaisilla 29-kiekoilla. Ensimmäistä kertaa elämässäni oli edessäni tilanne, että minun piti ostaa oma polkupyörä. Ainoa asia, jota kaipasin tuhansien kilometrien mittaisilla syrjäisillä teillä, oli kantavuus pehmeillä alustoilla ja mukavuus huonopintaisilla teillä. Edellisen reissun pölyjen laskeuduttua tunsin, ettei minulla olisi ihan lähitulevaisuudessa halua tehdä matkaamiseen, sillä saisin osan paksupyörän hyödyistä, mutta minimoisin haittapuolet. Se oli luotettava, kevyt, jäykkä ja vakaa. Ajattelin tehdä sen kerralla kunnolla, siinä mitassa kun budjetissani oli varaa ja ottaen käyttöön kaikki kokemukseni erilaisilta pyörämatkoilta vuosien varrelta. Australian aavikolla tapasin kiinalaismiehen, joka oli polkenut jo 25000 kilometriä supermarketista ostetulla 150 dollarin pyörällä, joten omaa retkeään valmistelevan ei kannata ottaa tässä jutussa esittelemääni täydellisyyden tavoittelua liian vakavasti. Suurimmassa osassa paikoista se ei olisi mukavin kulkupeli. En olisi enää asemassa, jossa uskaltaisin pyytää yhteistyökumppanilta pyörää käyttööni. K ilpapyöräilyssä paras pyörä on se, joka voittaa kilpailun. En kokenut tarvitsevani ensisijaisesti patikkapoluille tai erämaan umpimetsään soveltuvaa kulkupeliä, sillä olen mieltynyt vuosien kuluessa enemmän ”poljettaviin ja vauhdikkaisiin” reitteihin. Matkasin Etelä-Amerikassa puolitoista vuotta Feltin 29-tuumaisella alumiinirunkoisella maastopyörällä, jossa oli Surlyn jäykkä teräskeula ja 2,35 tuumaa leveät maastorenkaat tai kaksituumaiset sliksit. Samoihin aikoihin pari vuotta sitten plussakoon pyörät alkoivat saapua laajemmin markkinoille ja pioneerien kokemukset niistä vahvistivat omia ajatuksiani. ECR:n soveltuvuutta pitkille matkoille ja lastin kanssa ajoon kuvastavat hyvin sen pitkiä matkoja, joista saisin laadittua kaupaksi käyviä matkakirjoituksia, saati sitten kirjoja. Päädyin kuitenkin ECR:ään, joka on suunniteltu pitkille matkoille, on geometrialtaan vakaampi ajettava, putkistoltaan tukevampi ja siinä on valmiina kaikki tarvittavat kiinnitykset tavaratelineille. Katseeni kääntyi plussakoon luojan Surlyn mallistoon, joita tuo Suomeen Foxcomp. Matkan voi tehdä oikeastaan millä tahansa pyörällä! Toivon että pyörävalintani esittelystä on kuitenkin apua niille, jotka valmistelevat matkaa haastavissa olosuhteissa ja niille kulkijoille, joilla on varaa optimoida mukavuutta tien päällä. Sen tulisi olla kotonaan rannalla tai ylänkövuoriston hiekassa kulkien ja toimia myös kodin treenilenkeillä maantiepyörän korvikkeena. Ajattelin kuinka läskipyörällä pääsisi kaikkialla, mutta sen tuomia hyötyjä eli ylivoimaista kantavuutta, pehmeyttä ja pitoa ei todella tarvitsisi kuin pienellä osalla teistä. Pistin mietintämyssyn päähäni, kokemusta pyörämatkailustahan sieltä löytyi runsain mitoin jo ennestään. Halusin ostaa yhden suhteellisen edullisen ja yksinkertaisen pyörän, jolla polkea kaikki ajot. Pyörä oli erinomainen pyörämatkaamiseen. Maailman ensimmäinen semiläski, 29-tuumainen Surly Krampus houkutteli minua siinä mielessä, että se olisi Surlyn ECR-mallia pätevämpi peli maastolenkeille suomalaisissa juurikoissa
va?lityksella. ketju kulkee todella la?hella. www.fillari-lehti.fi 60 Fillari Täydellinen matkapyörä: Surly eCR Ergon kahvat ovat eritta?in mukavat. Takahaarukassa on kiinnityskohdat telineille, pera?ka?rrylle ja Rohloffin vaihteistolle. keulassa on kiinnitykset lokareille, perinteisille tavaratelineille ja myo?s Salsan Anything -telineille.. Kevyimma?lla. Surly ECR viikonloppuretken varustuksella koristeltuna. takarengasta. Tera?ksisessa. Surly Knardien profiili on erinomainen karkeiden hiekkateiden pyo?ra?retkille. kapealla, joten olen rullannut jarrujen nestesa?ilio?n pa?a?lle tankonauhaa. Vauhdikkaasti tai vastatuuleen polkiessa pida?n ka?sia
Pitkästä aikaa talven Suomessa viettäneenä voin kehua pyörän olevan mitä mainioin kulkupeli myös lumessa. Ne ovat toimineet ongelmitta ja säästävät paljon painoa verrattuina Surlyn alkuperäisiin, kolmituumaisille tarkoitettuihin sisärenkaisiin. Yksi syy ECR:n valintaan paksupyörän sijaan oli se, että sen vanteille saa sopimaan 29x2,15-kokoiset sileät renkaat maantieajoon ja helpoilla reiteillä tehtäville retkille. Ortliebin laukut ovat olleet erittäin kestävät, tilavat, vedenpitävät, helpot pakata ja irrottaa. Shimano SLX:n kaksirattaisilla kammilla kevyimmällä välityksellä ajettaessa renkaan ja ketjun väliin jää ainoastaan parin millin rako, joten takavanne on pidettävä täysin suorassa, ellei halua ketjun rapisevan takarenkaaseen! Surlyn OD Offset -kammet olisivat varmin valinta jos mielii kahta eturatasta, sillä niissä eturattaat ovat joitakin millejä ulompana keskiöstä. www.fillari-lehti.fi Fillari 61 Pyörän pakkaamisesta O len tehnyt kaikki aiemmat pyörämatkani tavanomaisella neljän ison pyörälaukun ja ohjaustankolaukun yhdistelmällä. Pitkille matkoille ruuvaan lisäksi takatavaratelineen ja siihen Ortliebin pienemmät Sport Packer -laukut, joilla saan 30 litraa vedenpitävää lisätilaa. Pakkaan pyöräni siis aina matkan vaatimusten mukaan; eli mitä helpompaa on odotettavissa oleva maasto, sitä enemmän saatan nauttia mukavuuksista! ?. Olen käyttänyt kolmituumaisissa Knardeissa ultrakevyitä, hyvin venyviä peruskaksysin 1,9-2,4-levyisille renkaille tarkoitettuja sisäkumeja. Pienten nappuloiden johdosta kaarrepito kovassa vauhdissa ei ole kovinkaan liimaava, mutta se on väistämätön kompromissi, kun rengas kuitenkin pelaa loistavasti hiekkateillä ja hyvin myös asvaltilla. Leveämmät, mutta matalaprofiilisemmat, 2,35-tuumaiset Schwalben Super Motot eivät toimineet yhtä hyvin 50-millisellä vanteella, sillä niiden profiilista tuli turhan lättänä ja siten kaarteisiin kulmikkaammin taittuva. Pienilläkään paineilla plussakoon Knard-renkaat eivät vetele levottomasti, kuten paksupyörän yli nelituumaisilla on tapana. Siinä missä Krampusta ajetaan enemmänkin pyörän päältä, ECR etenee matalammalla, ikään kuin pyörän ”sisällä” polkien. Osapuolella en lähtenyt hifistelemään hintavia DT Swiss 350 -napoja lukuun ottamatta. Runkoon ruuvattavat osatkin ovat mitoiltaan maastopyörän yleisimpiä stardardeja: muun muassa 73-millinen keskiö sekä 100ja 135-milliset navat. ECR:ssä on lyhyempi vaakaputki, sitä myöden pidempi ohjainkannatin, matalampi keula ja satulaputki, pidempi taka-akseli ja kaksi senttiä Krampusta alempana oleva keskiö. Vedenpitävä Ortliebin Ultimate6 -tankolaukku on edelleen voittamaton säilytystila kameralle ja pikkutavaroille. Juurakossa ja teknisissä kivikoissa pyörä taittuu jyrkkiin käännöksiin vähän kömpelösti, mikä oli odotettua. Pyörää poljetaan kapealta, sillä sen Qfactor on sama kuin tavallisessa maastopyörässä. Samasta syystä ECR:ään ei mahdu kolmen eturattaan kampia leveän renkaan paisuessa ketjulinjan eteen. Parhaiten kotonaan se on kuukausien mittaisilla syrjäisten hiekkateiden seikkailuilla, matkoilla, joista itse pidän eniten. Valitsin Knardien kevyemmän 120 tpi:n version, joka painaa hiuksenhienosti alle kilon. ECR:n geometria on eräänlainen kompromissi perinteisen retkipyörän ja maastopyörän välillä. Rungon geometria toimii täydellisesti pyörälaukkujen kanssa ajaessa ja junamaisuudesta huolimatta menen ECR:llä metsäpoluille mieluummin kuin 26x2,15-renkaisella vanhalla maastopyörälläni. Jos lähden pitkälle matkalle, aioin kuitenkin vihdoin tutustua litkuttamisen maailmaan, jolloin sisärengas korvataan lateksia sisältävällä nesteellä. Jos siis aikoo pistää 50-milliselle vanteelle kapeamman renkaan, toimii korkeaprofiilisen renkaan muoto parhaiten. Tein viime vuonna sekä maantielenkkejä että asvaltilla ajettuja mökkireissuja nopeasti rullaavilla Schwalbe Marathon Allmotion -renkailla, jotka kapeudestaan huolimatta toimivat täydellisesti 50 milliä leveillä Surlyn Rabbit Hole -vanteilla. Renkaan nappulat ovat matalat ja etenkin keskiosassa varsin lähellä toisiaan, joten 1,4 bariin pumpattuina ne kulkevat asvaltillakin vain hiljaisen rapinan saattelemina. Kovaan alumiinin verrattuna teräsrungossa on sanoinkuvaamatonta, tärinää suodattavaa pehmeyttä. Tuolla kuormalla pystyn vielä kiipeämään melkein mäen kuin mäen hyvällä tuntumalla. Surly Knardien profiili vaihtelevia pyörämatkoja ajatellen on paras kaikista kokeilemistani renkaista. Renkaissa on ilmatilaa sen verran runsaasti, etteivät kivet lyö vanteelle edes alhaisilla paineilla. Revelaten laukuissa on tilaa minun mukavuustasollani muutaman päivän retkille. Napojen kanssa minulla on ollut erot geometriassa verrattuna Krampukseen. Olen ajanut uudella pyörälläni vasta Suomessa, toistaiseksi korkeintaan muutaman sadan kilometrin retkiä hiekkateillä ja asvaltilla, sekä maastolenkkejä poluilla ja talvitreenejä lumessa. Kulutuskestävyys vaikuttaa olevan todella hyvä. 29x3-renkaat tarjoavat yksinkertaisesti ylivoimaisen pidon, kantavuuden, mukavuuden ja kulun yli esteiden. Laukun saa olalle sekunneissa, magneeteilla suljettavan kannen saa avattua nopeasti ja sen rakenne joustaa sen verran, että elektroniikka on pysynyt siellä aina ehjänä kuoppaisimmillakin teillä. Mielenrauhaa maailmalla antaa se, että hädän tullessa ECR:ään sopivat suoraan jo lähes kaikkialta saatavissa olevat tavalliset 29-tuumaiset maastorenkaat. En ole grammanviilaaja, mutta hyvin tietoinen siitä kuinka ylimääräiset tavarat rasittavat jalkoja ja heikentävät ajotuntumaa. Pitkällä matkalla minua huolettaisi seinämien ohuus sen verran, että ottaisin mukaani ainakin irtileikatun palan käytöstä poistuneen renkaan seinämää, neulan, lankaa, liimaa ja vahvoja auton kumipaikkoja, jotta seinämän mahdollisen repeämän saisi korjattua tien päällä. Tuntuma kaarteissa ei ole dramaattisesti kömpelömpi kuin tavallisella 29-renkaalla, eikä rullaavuudessa ole huomattavaa eroa. Uuteen pyörääni ostin modernin suuntauksen mukaan Revelate Designin ison satulalaukun, runkolaukun ja ohjaustankolaukun. Kuitenkin sen minkä niillä pakkaamisen kätevyydessä voittaa, häviää painossa ja pyörän käsiteltävyydessä. Suomen tasaisilla ja hyväpintaisilla teillä matkatessa minulle ei kuitenkaan ole väliä onko varusteilla painoa 15 tai 30 kiloa. Yritän pitkillä ja vaativilla reiteillä pitää varusteiden ja laukkujen yhteispainon 15-18 kilossa, johon mahtuu talvivarusteet, keittotarvikkeet ja mukavuudet kannettavaa tietokonetta myöden. ECR on kuitenkin olettamaani ketterämpi ja toimii oikein hyvin kevyillä bikepacking-retkillä. Metsässä olen käyttänyt 0,8-1 barin paineita, jolloin pitoa riittää hyvin kaikissa paikoissa märkiä juuria ja liukkaita kallioita lukuun ottamatta. Näin paino jakautuu perinteisiä pyörälaukkuja tasaisemmin ja lähemmäs pyörän runkoa. Siksi valitsen mukavuuttakin arvostavana mieluummin Ortliebin täyden laukkusarjan ja nautin siitä, että saan kuljettaa leivät ja lehtisalaatit litistämättä niitä ja lepuuttaa päätäni isoon ja pehmeään tyynyyn ajopäivän päätteeksi. Tien päällä ensimmäinen takamuksessa tuntuva piirre ECR:ssä on vakaus ja sitä myötä tuleva rentous pyörän päällä olemiseen. Pyörän käsiteltävyys paranee ja kapeuden myötä ilmanvastus pienenee. Lisäksi pistin etuhaarukkaan Salsan Anything Cage -telineet ja niihin Salsan vedenpitävät neljän litran pussit
Omiin tarpeisiini monipuolinen ECR on kaikkea mitä tarvitsen. Niillä saatan ajaa tuntikausia käsien puutumatta. ajanut. Sain pyörän osista hyviä alennuksia, joten koko paketin hinnaksi muodostui noin 1800 euroa. Tässä tapauksessa hinnan ja laadun suhde oli kohdallaan. ”Escape Common Reality” ja ”Extreme Comfort Required” tiivistävät mielestäni ytimekkäästi tämän pyörän olemuksen. Varusteilla lastatun pyörän hallinta on mielestäni parasta suoralla tangolla ja kun en itse kaipaa ajoasennon jatkuvaa vaihtelua, oli suora tanko selvä valinta tähänkin pyörään. män, esimerkiksi Tubus FAT -paksupyörän telineen, sillä saadakseni kapealle Tubus Logolle tilaa jouduin laittamaan muodoltaan alaspäin levenevään telineeseen viiden sentin korotusraudat. Se on aivan varmasti huomattavasti parempi vaihtoehto oikeastaan missä tahansa kulkemiseen kuin perinteinen hidasliikkeinen ja 26-tuumaisilla, suhteellisen kapeilla renkailla varustettu retkipyörä, jollainen on edelleen pyörämatkaajien suosituin kulkupeli maailman teillä. Pienen jouston myötä runko on toisaalta mukavampi ajaa huonoilla teillä. Tuo piirre ei häirinnyt minua kuitenkaan kuin ensimmäisinä ajopäivinä. Ainoa asia joka uudessa pyörässä on askarruttanut mieltäni, on rungon etuosan löysyys edellisiin erittäin jäykkiin hydroformattuihin Feltin alumiinirunkoihini verrattuna. Ne ovat maineeltaan luotettavat, helpot avata ja pitää puhtaana ilman työkaluja. Suosittelen kuitenkin asettamaan ECR:ään leveämwww.fillari-lehti.fi 62 Fillari Täydellinen matkapyörä: Surly eCR LauKut • Revelate Pika, 12 litraa • Revelaten runkolaukku, 8 litraa • Revelate Sweetroll Medium -tankolaukku, 14 litraa • Ortlieb Sport Packer Plus, 30 litraa/pari • Salsa Anything Cage -etuhaarukkapussit, 2x4,5 litraa • Ortlieb Ultimate6 M Classic -tankolaukku, 7 litraa Salsan ka?teva?t Anything Cage -pussit pikkutavaralle. Vähemmän onnekkaat tinkaajat joutunevat kaivamaan kukkarostaan kakkosella alkavan rahamäärän, jos mielivät ruuvata runkoon samantasoisia osia. Vaihdettuani vanhaan pyörääni Etelä-Amerikassa DT Swissin navat, loppuivat ongelmat tyystin ja navat toimivat moitteettomasti jopa Brasilian hiekan ja suolaisen meriveden tuhoisassa haasteessa. Valitsin maineikkaat ja hintavat saksalaiset Ergon GP3 -kahvat, jotka ovat erittäin mukavat ja toivottavasti kestävämmät kuin aiemmat katkeilleet kahvani. vanteilla huomattavasti, mutta pelaavat ta?ydellisesti asfalttiteiden retkilla?. Onko ECR sitten täydellinen matkapyörä. Vaihteisto toimii oikein hyvin ja jarrut ovat suorastaan loistavat. Satula on Brooksia paljon kevyempi, jämäkästi mutta mukavasti pehmustettu, edullinen ja omaan takapuoleeni erittäin mukavasti istuva. Laukkujen kanssa polkiessa pyörän etuosa tuntuu löysältä ja esimerkiksi juomisen aikana yhdellä kädellä alamäessä ajaessa ohjaustanko tuppaa hieman vatkaamaan. Ergonomiset, tukea koko kämmenelle antavat kahvat ovat itselleni elintärkeät ja aivan välttämätön mukavuusvaruste matkoilla. Itselläni ei ole ollut niiden kanssa koskaan ongelmia ja pidän hydraulisten tuntumaa ja tehoa mekaanisia parempana. ECR on kuitenkin paras ja monipuolisin matkapyörä, jolla olen itse eniten ongelmia tien päällä. Emäputken aluetta lukuun ottamatta runko on todella tukeva ja kantaa moitteetta isonkin kuorman. Lyhenteestä ECR liikkuu netissä monenlaisia selityksiä. Voimansiirroksi ja jarruiksi valitsin täyden Shimano SLX-sarjan, jonka tunsin olevan hinnan ja laadun suhteeltaan järkevin valinta. Näin sain nostettua sitä hieman ylemmäs, jotta kolmituumaiselle renkaalle jäi tilaa pyöriä. Monet pyörämatkaajat karttavat hydraulisia jarruja peläten niiden rikkoutumista tien päällä. Nimellisesti 2,15-tuumaiset Schwalben Marathon Allmotion -renkaat leveneva?t 50-millisilla. Olen tehnyt pyörämatkoja droppitangolla, perhostangolla ja suoralla tangolla. Sopii siis hyvin matkapyöräilyn pystympään ajoasentoon. Tubuksen telineeni ovat olleet pomminkestäviä ja pistin tähänkin pyörään kymmenen vuotta vanhan, jo maailman läpi kolunneen takatavaratelineen. Moni lukija on varmasti aivan eri linjoilla sen suhteen, millaisen pyörän matkoillensa valitsisi. Maahantuoja: Foxcomp Oy Hinta: Noin 1800 euroa (runko 749 euroa) Runkoputki: Surly 4130, teräs Etuhaarukka: Jäykkä teräshaarukka Koko: M (18 tuumaa) Paino: 13,6 kg (ilman polkimia ja telineitä) Ohjaus/satulakulma: 69,5/72,5 astetta Vaakaputken pituus: 56,3 cm Satulaputken pituus: 45,7 cm Akseliväli: 110,7 cm Takahaarukan pituus: 45,1 cm Keskiön korkeus: 30,5 cm Vaihteet edessä/takana: Shimano SLX/SLX Jarrut: Shimano SLX, jarrulevyt 180 mm ja 160 mm Kammet/rattaat: Shimano SLX, 175 mm/ 24-38 tai 22-34 tEKNIIKKaa Takarattaat: 11-36 Keskiölaakeri: Shimano XT Vanteet: Surly Rabbit Hole, 50 mm Navat: DT Swiss 350 Renkaat: Surly Knard 29x3» 120 tpi Ohjaustanko/kannatin: Pro LT riser/Salsa, 100 mm Kahvat: Ergon GP3, koko L Ohjainlaakeri: Cane Creek 40 Satula/tolppa: WTB Pure Race/FSA Gossamer Tavaratelineet: Takana Tubus Logo, edessä Salsa Anything Cage Kiekkojen paino: 5,7 kg (mukana renkaat, rataspakka, jarrulevyt ja läpiakselit). Se rullaa hyvin Ahvenanmaan saariston asvalttiteillä eikä retken onnistuminen jää pyörästä kiinni, jos suuntaan Argentiinan Puna-vuorten tiettömille syrjäseuduille. . Olen tehnyt aiemmat pyörämatkani Brooksin nahkasatuloilla, mutta valitsin tällä kertaa monien pitkän matkan pyöräilijöiden suosiman WTB Pure -satulan
www.fillari-lehti.fi 64 Fillari Tour oli Sky-tallin ylivoimaa Chris de France!
Vaikka Froomen ja Sky-tallin dominointi vei osan kisan jännityksestä, ei voittajan ajo ollut missään nimessä tylsää. Froomen takana ajettiin myös loppuun asti tiukkaa kisaa sijoituksista palkintopallille ja kymppikärkeen. Oman lusikkansa soppaan heitti luontoäiti kaatamalla kahdella viimeisellä vuorietapilla vielä vettä väsyneen pelotonin niskaan.. www.fillari-lehti.fi Fillari 65 Tour oli Sky-tallin ylivoimaa F illari lehden työryhmä K uvat : t im d e W aele Chris de France! Chris Froome kesti ennakkosuosikin paineet ja voitti Tourin ylivoimaisella esityksellään
Britti lähti paniikissa hölkkäämään, kunnes sai neutraalihuollosta liian pienen pyörän, jossa oli kaiken lisäksi vääränlaiset polkimet. Päätöksestä hyötyivät yhtä lailla Porte ja Mollema, kun erot yhteiskilpailun kärjessä eivät edellispäivästä muuttuneet. Hetkeä aiemmin irtiottoon lähtenyt Richie Porte osui prätkän perään ja perässä seurannut Froome teki äkkijarrutuksen. Edellä kuvannut moottoripyörä joutui katsojien takia jarruttamaan kilometri ennen maalia ja kuski stumppasi moottorin sammuksiin. Se tulee mieleen ainakin eräiden lehtien kirjoitusten ja yleisön käytöksen perusteella. R anskalaisen median ja urheiluyleisön pitää aina löytää joku persoona vihattavaksi. Lopulta Skyn auto ehti apuun ja keltapaita ylitti maaliviivan noin puolitoista minuuttia kovimpien kilpailijoidensa jälkeen. Sensaatiokirjoittajien mukaan Indurain teki omana valtakautenaan liian ison eron aikaajoissa ja ajoi tylsästi kyttäillen muun kärkiporukan tahtiin vuorilla. Esimerkiksi L’Equipe-lehden artikkelissa Froome lytätään täysin Mont Ventoux’n nousun loppuhässäkän takia. Etapin maalipaikkaa jouduttiin puuskissa jopa 100 kilometriä tunnissa puhaltavan myrskytuulen takia siirtämään kuusi kilometriä alemmas. Siis se sama liian ylivoimainen espanjalainen, jota ranskalaiset toimittajat haukkuivat Tour de Francen pilaajaksi. Osa nimenomaan ranskalaisesta mediasta repi pelihousunsa ja syytteli Sky-tallia eriarvoisesta asemasta, UCI:a ja kisan järjestäjiä salaliitosta ja niin edelleen. Takaa tullut www.fillari-lehti.fi 66 Fillari Tour oli Sky-tallin ylivoimaa. toinen moottoripyörä törmäsi vielä Froomen Pinarelloon, joka hajosi ajokelvottomaksi. Rytäkässä kaatuneet Porte ja Bauke Mollema pääsivät jatkamaan, mutta Froomen tallin auto oli kaukana väkijoukossa. Mellakka-aitaa ei kuitenkaan siirretty ja massana vellonut yleisö tunki reitin tukkeeksi. Isossa kirjassa kerrotut pitkänperjantain tapahtumat livenä ja uudelleen näyteltyinä miljoonille TV-katsojille! Froomen mollaamisen lisäksi artikkeleissa muisteltiin kymmenien vuosien takaisia tapauksia, joissa keltapaita ajoi yltä päällä veressä ja renkaat puhki maaliin jäätyään koko saattoletkan yliajamaksi. Järjestäjät julkaisivat ensin tulokset, joissa Froomen johtoasema Adam Yatesiin oli sulanut 53 ja Nairo Quintanaan 54 sekuntiin. Indurain oli yksi esiin nostetuista vanhan ajan sankareista. Chris Froome konttaamassa polvet verillä maaliin risa Pinarello selässään yleisön sylkiessä päälle olisi varmaan joidenkin mielestä ollut tarpeeksi hieno huipennus etapille. Puolen tunnin kuluttua tuomaristo teki kuitenkin päätöksen, jonka mukaan etapin aika laskettiin kohdasta, jossa Porten, Molleman ja Froomen kolari tapahtui. Lance Armstrong sai omana aikanaan väärän voittajan leiman ja nyt sitä kantaa Chris Froome
Yhden päivän superhyvä ajo viimeisellä viikolla nosti hänet lopulta toiseksi. Tasamaalla ajetun yhdennentoista etapin piti olla kirimiesten heiniä. Voittaja tarvitsee oikean ajoituksen ja hyvän porukassa sijoittumisen lisäksi aina onnea. Peter Sagan voitti ansaitusti vihreän paidan. Raju sivutuuli ja kolarit repivät kuitenkin porukan hajalle, eivätkä Peter Saganin ja Maciej Podnarin kahden miehen Tinkoff-junan kyytiin päässeet kuin Skyn Froome ja Geraint Thowww.fillari-lehti.fi Romain Bardet ajoi tasapainoisen Tourin. Slovakki oli Tourin ehdoton väriläiskä ja hänet palkittiin myös kilpailun aktiivisimpana ajajana.. Peter Saganin tyyliin vaakaputkella istuen ja jopa samalla vauhtia polkenut pitkä britti näytti lähinnä koomiselta. Mont Ventoux’n episodi sai ehkä etenkin kisan emämaassa liian suuret mittasuhteet ja samalla unohtui miten erilaisella tyylillä ”uusi” Froome ajoi. Kahdeksannen etapin nopeassa viimeisessä alamäessä huonona tai pikemminkin umpisurkeana pidetty laskija iski ja ajoi riskejä kaihtamatta voittoon. Samalla Froome siirtyi keltaiseen paitaan. Uudestisyntynyt uhkarohkea Froome laittoi samalla koko pääjoukon miettimään, mitä häneltä pitää jatkossa osata odottaa
Pinarello meni taas ajokelvottomaksi, mutta perässä tullut tallikaveri Geraint Thomas antoi nopeasti omansa Froomelle. Tom Dumoulin antoi kyllä kovan vastuksen tänään, Froome kertoi. Viimeisellä vuorietapilla Astana yritti vielä ajaa Skyn junalta jalkoja alta, mutta ei onnistunut. Toivottavasti Nibali ottaa ensi vuonna tavoitteekseen Tourin voiton, sillä hän on hyvässä pidettyä ajoasennon kasassa ja onnistuin jakamaan voimani oikein. Tasaisesti etapin ajanut Nairo Quintana nousi Molleman epäonnen ansiosta kolmanneksi. Vedimme koko ajan täysillä ja huusimme vain go, go! Vuoroveto toimi hyvin. Jokaisella vuorietapilla odotettiin Mont Ventoux’n tyylistä hyökkäystä keltapaitaa vastaan. Sain www.fillari-lehti.fi 68 Fillari Tour oli Sky-tallin ylivoimaa Vapaapainia Tourin tapaan: Chris Froome, Bauke Mollema ja Richie Porte samassa kasassa Mont Ventoux'n nousun lopussa.. Uusi Pinarellon tempopyörä on kohtalaisen kevyt, joten se nousee mäkiäkin kovaa. Se oli myös koko kilpailussa ensimmäinen ranskalaisen ottama etappivoitto. ennen maaliviivaa. Vaikka kaikki yhteiskilpailun kärkinimet onnistuivat vähintään kohtuullisesti, otti Froome etappivoiton ja vankisti johtoaan. Etapin epäonnistuja oli Bauke Mollema, joka kävi kerran ulkona ja kerran kyljellään. Perässä tullut Nibali veti samalla hätärit jarrukahvoista, jonka seurauksena keltapaita ja Giron voittaja liukuivat kyljellään asfaltilla. En todellakaan suunnitellut tällaista, mutta kun tarjoutui tilaisuus saada edes joitain sekunteja lisää eroa, puristin kaiken irti, Froome kertoi maalissa. Kaksi etappivoittoa ajanut Dumoulin oli ensimmäinen sateen uhri. Oikea olkaja kyynärpää verta valuen porukan kiinni ajanut keltapaita löi viimeistään tällä etapilla muille luun kurkkuun. Riskejä oli kuitenkin pakko ottaa, sillä moni oli ajatellut hyökätä toiseksi viimeisenä vuoripäivänä. Kapteenina kisaan lähtenyt Fabio Aru ei pysynyt edes omien apuajajiensa kyydissä ja romahti täysin. Etapin viimeisessä laskussa Froomen vanha minä pääsi esiin vain hetkeksi, mutta se riitti. Aivan mieletön tilanne, kun pääsimme yhtäkkiä karkuun muilta. Etapin kunkku oli Romain Bardet, joka ajoi voittoon ja nousi samalla toiseksi. Arun luutnanttina matkaan lähtenyt Nibali yritti vielä pelastaa Astanan huonosti sujunutta kisaa, mutta hän ei selvästikään halunnut ottaa sateessa ajetussa viimeisessä laskussa riskejä ja jättäytyi suosiolla etapin kolmanneksi. Lopullinen ratkaisu tapahtui viimeisen viikon 17 kilometrin mittaisessa aika-ajossa, josta suurin osa ajettiin ylämäkeen. Suunnitelmana oli ajaa maantiepyörällä, mutta päädyimme lopulta tempofillariin. Kaatumisessa ranne sai niin paljon kipeää, että yksi kisan väriläiskistä hyppäsi huoltoautoon. Kovasta yksin ajetusta loppurutistuksesta huolimatta Mollema putosi toiselta sijalta kymppikärjen ulkopuolelle. Tasamaan loppukirissä vihreä paita ja keltapaita! Tänään emme olleet näyttelijöitä vaan taiteilijoita, Sagan hehkutti päivän päätteeksi. Sagan vei etapin ja keltapaita lisäsi taas hiukan johtoaan. Mietin etapin lopussa, että onko tässä mitään järkeä. Froomen pyörä sai taas kipeää ja sama päti miehen oikeaan lonkkaan sekä kyynärja olkapäähän. Kolmanneksi viimeisellä etapilla tuli pelätty sade ja samalla alkoi ajajia olla maassa kuin Normandian maihinnousussa. Tyhmän ajolinjan takia etupyörä lähti alta valkoisesta keskiviivasta. Sky-tallin juna piti kuitenkin tilanteen hallinnassa, eikä kenelläkään ollut jalkaa tarpeeksi kovaan iskuun. Aavistuksen liian pienestä pyörästä huolimatta Froome ajoi sillä koko pitkän loppunousun ja saavutti kovimmat kilpakumppaninsa mas
Etappivoitto ja tasainen hiipiminen lopussa mitaleille pelastivat ranskalaisten maineen. Chris Froomea sekä vihataan että rakastetaan, mutta Peter Sagan vaikuttaa olevan kaikkien suosikki. Froomea hän ei uskaltanut kunnolla edes haastaa. Muutenkin Movistarin ajajat näyttivät useaan otteeseen enemmän varisparvelta kuin organisoidulta joukkueelta. Pistekilpailun voitto ja vihreä paita tulivat Saganille ylivoimaiseen tyyliin. Hän kuitenkin unohti, että Froome saattaa ajaa vielä vaikka 4-5 vuotta ja samana aikana ehtii tulla useita uusia tähtiä peliin mukaan! Vaikka Quintana kehui Movistar-joukkuettaan, ei siitä ollut hänelle tarpeeksi apua. Tommi Mäkistäkin parempaa rallienglantia puhuva slovakki on ammattilaispyöräilyn rokkitähti. www.fillari-lehti.fi Fillari 69 Tom Dumoulin ajoi vahvasti ja otti osittain raesateessa ajetun kovan mäkietapin voiton lisäksi ykköstilan myös pitkässä aikaajossa. Jo ennen viimeistä viikkoa Quintana sanoi haastattelussa, että hänellä on vielä monta vuotta aikaa voittaa. Pariisissa Chris Froomen lisäksi palkintopallille kiipesivät Romain Bardet ja Nairo Quintana. Quintanan huippusuoritus kaatui myös häntä vaivaavaan allergiaan ja joukkueen väärään pelin lukemiseen repivässä sivutuulessa ajetuilla etapeilla. gan otti kolme etappivoittoa. Kisa päättyi melkein kalkkiviivoilla kaatumiseen, jossa ranne sai kipeää. Keltaista paitaa ensimmäistä kertaa pitänyt Sakunnossa ollessaan merkittävä uhka Froomelle ja muille kärkinimille. Kolmossija yhteiskisassa ja joukkuekisan voitto ovat toki osoitus porukan laadusta. Bardet ajoi huonosta joukkueen tuesta huolimatta hyvin. Quintana ajoi koko kilpailun alavireisesti. Jälleen kerran rohkeasti jopa vuorilla irtiottoihin lähtenyt Sagan valittiin myös koko Tourin yritteliäimmäksi pyöräilijäksi. Kunto ei selvästi riittänyt kuin pysymään Skyn junassa. Etixx-Quick Stepin tallikaverit Tony Martin ja Julian Alaphilippe ajoivat Berniin päättyneellä mäkisellä etapilla pääjoukkoa karkuun toista sataa kilometriä keskarin heiluessa viidessä kympissä!
Contador kaatui samalle kyljelle kahdella ensimmäisellä etapilla ja lopulta flunssakin vaivasi. 209 kilometrin mittaisen, mäkisessä maastossa ajetun etapin keskinopeus oli jäätävä 47 km/h. Tänä vuonna Cavendish voitti avausetapin saaden samalla ensimmäisen kerran ympäriajon keltaisen paidan. Mark Cavendish sen sijaan osoitti, että kun hänellä napsahtaa kulkemaan, ei tasamaan kirissä kukaan ole nopeampi. Mäkipaidan voittaja Rafal Majka saa luultavimmin kiittää siitä tallinsa kapteenia Alberto Contadoria. Kivut polvessa ja kyljessä pakottivat ison AlTour oli Sky-tallin ylivoimaa Mark Cavendish oli jäätävässa kunnossa. www.fillari-lehti.fi 70 Fillari Kovimman päivätyön Sagan joutui omien sanojensa mukaan tekemään Berniin päättyneellä etapilla. Froome pystyi jopa rajun kaatumisen jälkeen ajamaan kovimmat kilpakumppaninsa nopeasti kiinni. Hän menetti paidan seuraavan etapin jälkeen, mutta voitti jälleen kolmannen, kuudennen ja neljännentoista etapin. Tourin kovimmasta kiritykistä ei jäänyt epäselvyyttä. Saganin lisäksi päivän nimiä olivat Etixx-Quick Stepin tallikaverit Julian Alaphilippe ja Tony Martin, jotka ajoivat pääjoukkoa karkuun toista sataa kilometriä ja keskari heilui viidessä kympissä! Vaikka Sagan vei kaksi massakiriä, häntä ei voi pitää täysverisenä kiritykkinä. Yhteensä Mansaaren taskuraketilla on nyt 30 etappivoittoa Tourissa, joista ensimmäinen tuli jo vuonna 2000. Viimeistään se mursi Richie Porten ja Nairo Quintanan henkisen selkärangan.
Keskeyttää jo viidennellä etapilla murtuneen ranteen takia. toukokuuta 1985 Kenian Nairobissa. Valkoinen nuorten kilpailun paita ja neljäs sija yhteiskisassa ovat hienoja suorituksia. Hoitaa itse matkan rahoituksen ja osallistuu U23-luokan aika-ajoon ja maantiekilpailuun. Tour de Romandie menee myös pieleen, vaikka yhdellä etapilla tulee voitto. 2011 Ensimmäinen suuren ympäriajon etappivoitto Vueltan vuorietapilla. www.fillari-lehti.fi Fillari 71 berton keskeyttämään, jonka jälkeen Majka sai vapaat kädet ajaa itselleen. Nyt vuorilla ajettiin lähes poikkeuksetta kahta kisaa. Froome ja ura lyhyesti Christopher Froome Syntynyt: 20. Hiukan parempi ajo tempossa olisi tuonut jopa pallisijan Pariisissa. Jos-luokassa mitaleille sijoittui Bauke Mollema. Dauphinessa napsahtaa kuitenkin kulkemaan ja Tourissa tulee ylivoimainen voitto. Pysyy kuitenkin apumiehen roolissaan eikä ala sooloilla sijoittuen kokonaiskisassa toiseksi. Mies palasi kuitenkin nopeasti ruotuun ja tyytyi katselemaan entisen kapteeninsa Froomen selkää. Froome valitteli jo aiemmin polveaan ja sanoi, että olisi joka tapauksessa keskeyttänyt. Yatesin lisäksi niin ikään nuori Jarlinson Pantano toi väriä Ranskan kiertoon. Tempossa sijoitus 36. Auttaa kapteeniaan Bradley Wigginsiä Tourin voittoon ja useilla etapeilla vaikuttaa jopa paljon kapteeniaan vahvemmalta kiipijältä. Rohkeasti muutamaan kertaan Froomea vastaan iskenyt Dan Martin oli pettymys. Hän on ehdoton väriläiskä ja saattaa nousta vielä jonkun Grand Tourin voittajaksi. 2008 Ensimmäinen kausi Barloworld-tallissa. Aina on ollut raskaita vuorietappeja, joilla isokin porukka on päästetty karkuun ja pääjoukossa laiskoteltu viimeiseen nousuun saakka. Neljäs Espanjan ympäriajossa. Yleensä kilpailun voittaja on korkealla myös mäkipisteissä, mutta tänä vuonna Froomella oli niitä tasan Nolla! . Kautta varjostaa äidin menehtyminen syöpään. Peter Sagan oli paras viihdyttäjä niin tien päällä kuin haastatteluissa. Yhteiskilpailun voittoa tavoittelevien joukkueiden taktiikka oli tänä vuonna poikkeuksellinen. Tom Dumoulin on kova kelloa vastaan ja nousee raateleviakin vuoria. Pantano ei vuorietapin voitostaan huolimatta ole aito mäkimies, vaan kykenee ajamaan hyvin vaikka Belgian kevätklassikoissa. 2007 Ajaa ensimmäisenä ammattilaisvuonnaan Giro Delle Regioni -kilpailun. Edustanut Britanniaa vuodesta 2008. 2013 Voittaa Tourin. 2006 Edustaa Keniaa MM-kisoissa Salzburgissa. Mäkipaidasta huolimatta Majka olisi tuskin kestänyt edes Skyn kovimpien apuajajien, saati sitten Froomen kyydissä, jos olisi joutunut avustamaan Contadoria. Voittaa myös useita muita kilpailuja, kuten Tour of Omanin, Criterium Internationalin, Tour de Romandien ja Criterium du Dauphinen. Richie Porte oli lopulta viides ja näytti muutamalla etapilla todella vahvalta. 2012 Tourin paras mäkimies. Olympiapronssia aika-ajossa. ja pysyy Alpe d’Huezin nousussa kärkimiesten mukana. 2014 Romandien voitto lupaa hyvää Touria ajatellen, mutta Froome kaatuu Ranskan kierrossa kolme kertaa heti alkuetapeilla. Katalonian kierroksessa sijoitus on kuitenkin vasta kahdeksas. 2015 Alkukausi sujuu ailahtelevasti. Ensimmäinen etappivoitto kruunataan La Planches des Belles Filles -vuoren huipulla. Kolmas Tourin voitto tasapainoisen suorituksen jälkeen. Kokonaiskilpailun voitto kariutuu useaan kaatumiseen, jotka Froomen mukaan johtuivat hänen kokemattomuudestaan ajaa vaikeita laskuja kapeilla eurooppalaisilla teillä. 2009 Ajaa Giron ja on lähellä voittaa yhden vuoristoetapin, mutta jää lopulta kuudenneksi. Rohkeasti ajanut kolumbialainen otti yhden etappivoiton ja ajoi muutenkin vahvasti. Tekee paluun Vueltassa ja sijoittuu toiseksi. Veikkasimme häntä jopa kolmen sakkiin, mutta mies oli lopulta sijalla 9. Sijoittuu Espanjassa kokonaiskilpailun toiseksi Juan Jose Cobon jälkeen, vaikka lähti kilpailuun auttaakseen Bradley Wigginsiä. 2010 Hylätään Girossa etapin 20 jälkeen, koska roikkui moottoripyörässä kädellään pitkän matkaa. Kakkosryhmässä usean minuutin takamatkalla tulivat yhteiskilpailun tähdet. Kärjessä iso porukka ajoi ensin mäkipisteistä ja myös etapin voitosta. Sijoittuu Abergavennyn GB Nationals -kilpailussa neljänneksi. Nuori britti on kuitenkin yksi tulevaisuuden nimistä. Samoin tekee Tinkoff, joten paljon hyviäkin ajajia on vapailla markkinoilla. Froomen uusi arvaamaton tapa kilpailla oli siis yksi vuoden 2016 Ranskan ympäriajon väriläiskistä. 2016 Herald SunTourin voitto heti alkukaudesta lupaa hyvää. Tulevaisuus näyttää mihin häntä viedään, sillä miehen nykyinen talli IAM Cycling lopettaa toimintansa tähän kauteen. Ensimmäisessä Tourissaan Froome on aika-ajon 14. Mitä jos hän ei olisi kaatuillut ja sählännyt toiseksi viimeisen vuoripäivän sateessa. Adam Yates oli kisan paras yllätys. Muutenkin kausi on ehkä Froomen paras kautta aikojen. Onko Mollema ensi vuonna Trek-Segafredo -joukkueeseen siirtyvän Contadorin tärkein apukuski vai tähtääkö hän Giroon. Silmissä kiilunut mitalisija vaihtui yhdenneksitoista, mikä oli suuri pettymys. Pituus: 185 cm Paino: Noin 70 kg Perhe: Vaimo Michelle Cound ja poika Kellan Asuu: Monacossa
com Tri Ladies! Jaana Vaulamo (vas.), Päivi Aapro ja Sanna Lehtinen selvittivät Joroisten puolen matkan triathlonin tuulisesta säästä huolimatta kelvollisesti.. www.fillari-lehti.fi 72 Fillari Barcelonan täyden matkan Ironmaniin valmistautuvan perheenäitikolmikkomme lihaskunto ja liikkuvuus testattiin kesäkuun alussa. Lihaskunto ja Liikkuvuus testissä Alle kolmen vuoden harjoittelulla triathlonin kuninkuusmatkalle T eksTi : P ersonal T rainer kouluTTajaT k irsi V aulamo ja l iina s ieVers / TeraskunTokoulu . Naiset osallistuivat heinäkuussa myös Joroisten puolen matkan triathlonkisaan. Päivi Aapro kävi lisäksi alkukesästä Långvikin triathlonissa. Liikkuvuus ja lihastasapaino ovat missä tahansa kestävyyslajissa usein ne ominaisuudet, jotka jäävät monella harrastajalla turhan vähälle huomiolle
T eksTi : s anna l ehTinen Sannan ja Jaanan Joroinen suunnitelmien mukaan J oroisten puolimatkan kilpailu toimi tänä vuonna hyvänä harjoituksena kauden päätavoitteellemme. Naiset tapasivat Klaukkalassa Teräskuntokoulun Kirsi Vaulamon ja Liina Sieversin. Se antoi minulle kummasti vauhtia loppukiriin, sillä tiesin tarvitsevani reilun etumatkan juoksuosuudelle. Ensimmäinen vaihto sujui molemmilta suunnitelmien mukaan nopeasti ja ongelmitta. En luottanut täysin wattimittariini, koska se vaati jo alkumetreillä uudelleen kalibrointia, jota en pystynyt vauhdissa tekemään. Pieniä asioita huomioitiin niin jalkaterän asennon, polvilinjauksen kuin pään, käsien ja hartioiden asennonkin suhteen. Epäilimme etukäteen, että uintiajoissa jäämme viime vuodesta, mutta toisin kävi, sillä ajat paranivat molemmilla hieman. Tekninen suorituspuhtaus maksimoi suorituskykyä ja voimaa sekä harjoituksissa että kilpailuissa, oli laji mikä hyvänsä. Jonoja ja peesiryhmiä muodostui viimevuotista vähemmän. päivänä järjestettävälle täydenmatkan Ironman-triathlonille Barcelonassa. Jaana seurasi koko pyöräosuuden joitakin minuutteja perässäni. Päivi Aapro, Sanna Lehtinen ja Jaana Vaulamo tutustuivat toisiinsa Hyvinkään Pyöräilijöiden triathlonkoulussa vuoden 2014 alussa. Alavartalon lihaskuntotestit olivat odotetusti kaikilla vahvat. Päivin ukkovarpaan nivelrikko näkyi askelluksessa, joten hänelle tehtiin lisäksi muutama jalkapohjan testi. Trikoot vaihdettiin pukuhuoneessa päälle, ja pikaisen paikkojen tsekkauksen jälkeen naiset opastettiin jokainen omalle juoksumatolleen. Jokainen sai lähteä rauhassa liikkeelle ja määrittää itselleen sopivan juoksuvauhdin. Testit aloitettiin juoksumatolla liikeasennon arvioinnilla. Se antoi meille myös kaivattua palautetta kehittymisestämme ja nykykunnostamme. Minuutin kyykkytestissä kaikki pääsivät lähelle 60 toiston määrää. Liikettä tarkasteltiin takaa, sivulta ja edestä. Pyöräilijälle ja uimarille tyypillinen hartioiden eteenpäin kääntyminen ja pään eteenpäin työntyminen näkyivät testeissä myös vahvasti. Puolessa välissä totesin ajan perusteella olevani aivan viime vuoden vauhdissa, mutta kääntöpaikan jälkeen pyöräosuuden toisella puolikkaalla tuuli vastusti menoa enemmän, joten jäin lopulta muutaman minuutin viime vuoden pyöräilyajastani. Juoksuasennon analyysiä syvennettiin erilaisilla kyykkyja linjaustesteillä. Suositukseksi tuli käydä vielä tarkastuksessa hyvällä, jalkoihin erikoistuneella fysioterapeutilla. Sarjan aiemmat osat ovat ilmestyneet Fillari-lehden numeroissa 1/2016, 2/2016 ja 3/2016. Jaanan juoksuja kyykkytesteissä havaittiin takalinjan kireys, jota tutkittiin lähemmin erilaisilla liikkuvuustesteillä. Sarjan tarkoituksena on motivoida kaikkia liikkumaan enemmän ja osoittaa, että järjestelmällinen ja tavoitteellinen harjoittelu onnistuu vaikka ei olekaan puoliammattilainen. Arkielämä ja esimerkiksi päätteen ääressä tehtävä työ lisäävät päiwww.fillari-lehti.fi Fillari 73 Lihaskunto ja Liikkuvuus testissä Alle kolmen vuoden harjoittelulla triathlonin kuninkuusmatkalle Seuraamme Tri Ladies! -juttusarjassa kolmen työssäkäyvän perheenäidin valmistautumista lokakuun 2. Naisten sarjojen yhteislähdöissä ei vastaavia taisteluja uintitilasta ole vielä koettu. Viimeisen kääntöpaikan jälkeen noin viisi kilometriä ennen toista vaihtoa kohtasimme. Koska kestävyyskunto oli testattu jo aiemmin, keskityttiin nyt liikkeen puhtauteen ja niin sanottujen virheasentojen etsimiseen, jotta vältyttäisiin loukkaantumisilta ja rasitusvammoilta. Testaajat tarkastelivat testin aikana lähinnä vartalon vasemman ja oikean puolen eroja ja tekniikkaa, joka pettää helposti testin loppuvaiheessa lihasten väsyessä. Kuvamateriaalia tallennettiin muutaman minuutin verran naista kohden. Kilpailun uusittu rolling start eli uinnin tavoiteajan mukaan suoritettu lähtö tuotti Jaanalle harmia, sillä hän sattui järvessä jonkun hermoheikon miespuolisen kanssakilpailijan iskujen kohteeksi. Jokaiselta löytyi jonkin verran korjattavaa esimerkiksi lantion asennon hallinnassa, oikeassa polvilinjauksessa ja askelluksessa. Teholukemat vaikuttivat olevan hieman yläkanttiin. T riathlonissa harjoitustuntimäärät nousevat niin suuriksi, että ajanpuutteen takia muut asiat menevät usein lihaskunnon ja liikkuvuuden edelle. Vaihdossa mittarini näytti keskiwateiksi 199, keskinopeudeksi 33,6 km/h Päivi Aapro (vas.) ja Jaana Vaulamo testasivat Teräskuntokoulun testissä lihaskuntoaan ja saivat treenausohjeita jatkoa varten.. Otin pyöräilyn ensimmäiset 30 kilometriä mielestäni rauhassa ja yritin säästellä jalkojani juoksuun. Kolmikko päätti ottaa selvää, mitä parannettavaa heidän kehoistaan voi löytyä tulevaa Barcelonan kisaa ajatellen. Osasimme siis odottaa hyviä vaihtoaikoja. Nopeita vaihtoja on tullut treenattua koko talvi, kun olemme painaneet minuuttiaikataululla työn, kodin ja treenien väliä. Pyöräilyosuus ajettiin osittain sateessa ja viime vuotta kovemmassa tuulessa. Lajille tyypilliset asennot ja urheilijan henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten esimerkiksi arkielämän ja työn tuomat asentotottumukset alkavat vaikuttaa lajisuoritukseen ja voimantuottoon
Kelistä huolimatta Jaanan ajoaika oli lähes sama kuin viime vuonna. Juomaa saa tangon keskellä olevasta "tankista". Allasuintia: 33 h (71 km) Avovesiuintia: 12 h (27 km) Pyöräilyä ulkona: 56 h (1500 km), touko-heinäkuu Sisäpyöräilyä: 48 h, tammi-huhtikuu Juoksua yhteensä: ulkona 90 h (400 km), juoksumatolla 510 km (50 h) Yhteensä: 289 h Sanna Lehtinen geelipussit ohjaustangossaan. Näin saatiin kehitettäviin alueisiin vielä yksi kohta lisää toiminnallisen lihaskunnon puolelle. Kesäkuussa uusineet takareisija polvikivut toivat vielä oman jännityksensä tähän starttiin. Keskivartalon testeissä pelkällä vatsalihastestillä kaikki olisivat saaneet kiitettävän arvosanan. Naiset saivat jälkikäteen vielä kirjalliset koosteet sähköpostitse, joita heidän lajivalmentajansa voivat hyödyntää harjoitusohjelmoinnissa tai ladyt treenata itsenäisesti kotona. Tämä ilmeisesti tuotti tulosta, sillä pystyin juoksemaan ilman vaivoja maaliin. Näin ajoasennosta saatiin tiiviimpi paketti. Lonkankoukistajat dominoivat vatsalihastesteissä, ja niitä pyrittiin sulkemaan pois siten, että testattiin vatsalihasten voimaa vielä erikseen jalat koholla ilmassa tukea vasten. Onnistunutta suoritusta edelsi käynti Nummelan Bike Fittingissä. www.fillari-lehti.fi 74 Fillari Päivi Aapro Ikä: 43 vuotta Pituus ja paino: 157 cm ja 52,5 kg Pyörät: Focus Izalco Team Replica -maantiepyörä, Felt B12 -triathlonpyörä Sanna Lehtinen Ikä: 40 Pituus ja paino: 172 cm, 66 kg Pyörät: Chebici-maantiepyörä, Felt B14 -triathlonpyörä Jaana Vaulamo Ikä: 44 vuotta Pituus ja paino: 173 cm, 63 kg Pyörät: Bianchi Sempre -maantiepyörä, Trek Speed Concept 7.5. Allasuintia: 33 h (71 km) Avovesiuintia: 12 h (27 km) Pyöräilyä ulkona: 56 h (1500 km), touko-heinäkuu Sisäpyöräilyä: 54 h, tammi-huhtikuu Juoksua yhteensä: ulkona 70 h (565 km), juoksumatolla 110 km (10 h) Hiihtoa: 34 h (375 km) Yhteensä: 269 h Jaanan harjoitusmäärät 1.1.-16.7. Testien aikana naisilla oli havaittavissa selkeää kilpailuhenkeä – toki huumorilla höystettynä. Alaspäin rullaaminen ilman lonkankoukistajista saatavaa tukea ei ollut enää ihan helppoa. Sanna veti näissä pisimmän korren näyttämällä viimeisenä muille mallisuorituksen. Pyörä on nyt Jaanan mukaan paljon mukavampi ja todennäköisesti myös nopeampi ajaa. Keskivartalon tuki on lajissa tärkeä, ja liikesuuntia on hyvä treenata tasapuolisesti. Jaanan vastaavat luvut olivat 167 W, 32,8 km/h ja 2.46,21. Siellä Jaanan pyörään tehtiin säätöjä, jotka helpottivat selän ja hartioiden väsymistä ja särkyä. Olemme tyytyväisiä tuloksiimme ja motivoituneita jatkamaan kovaa harjoittelua vielä seuraavat pari kuukautta Barcelonan täyden matkan starttiin asti. Pinnalliset, suorat vatsalihakset ovat kaikilla erittäin hyvässä kunnossa. Olin jättänyt juoksutreenejä vähemmälle viimeisinä viikkoina ja panostanut enemmän lihashuoltoon ja hierontaan. Kuva: Sportskuvat.fi. vään tunteja, joiden aikana saatetaan olla ”lysähtäneessä” asennossa. Itse jouduin loppua kohti antamaan tästä vähän periksi. Minäkin sain kesäkuussa maistaa suolaista vettä Sisilian rannikolla, joten pahimmat pelot on siltä osin voitettu. Kolmikolle neuvottiin esimerkiksi selkärankaa ojentava liike, joka opettaa samalla lantion asennon hallintaa. Jaanan loppuaika 5.25.09 parani yli seitsemällä minuutilla ja riitti hienosti ikäsarjan neljänteen sijaan. Vielä tarvittaisiin se täydellinen satula... Tulin maaliin loppuajalla 5.22,12 ja paransin juoksun ansiosta viimevuotista loppuaikaani yli neljä minuuttia. Eipä Barcelonaan kukaan lomalle ole lähdössä. . . Tällä tavoin päästiin tarkistamaan, millä osalla liikerataa löytyy vatsalihasten heikoin lenkki. Satulaa siirrettiin sekä vaakaettä pystytasossa ja pyörään vaihdettiin lyhyempi Trekin aerobartanko sekä toisenlainen stemmi. Jaanalle ja Sannalle annettiin tehtäväksi harjoitella muutamia rintaa avaavia, hartiaseutua ja lapatukea parantavia liikkeitä sekä ohjeeksi vahvistaa yläselän lihaksia tasapainottamaan epäsuhtaa. Olka-hartiaseudun liikkuvuustesteissä ja punnerrusasennon analyysissä pärjäsi parhaiten Päivi. -triathlonpyörä Tri Ladies! ja ajaksi 2.43,01. Juoksu on minulle aina se raskain laji. Sannan harjoitusmäärät 1.1.-16.7. Jaana on tätä kirjoitettaessa lomalla Espanjan Aurinkorannikolla ja pääsee siellä kokeilemaan Välimeren tyrskyjä. Jaana juoksi koko matkan tasaisella tavoitevauhdillamme 5,25 min/ km. Tällä asenteella uskomme heidän pärjäävän tavoitteisiinsa nähden erinomaisesti
Harmillisesti keli oli Långvikissa viileä ja sateinen. Pyöräilyyn valmentaja antoi wattiarvot, joilla osuus tulisi ajaa. Loput kilometrit ja tunnit (445 km, 90 h) koostuvat kävelystä, hiihdosta, juoksumattojuoksusta, voimaharjoittelusta ja ryhmäliikuntatunneista. Kuntoni lienee yhtä hyvä tai hieman parempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Totesimme, että käydään kuitenkin vielä juoksemassa, kun olemme tänne asti tulleet. Pituudeltaan 1,9 kilometrin mittainen uintiosuus meni aikaan 51,44, pyöräilyaika 90 kilometrillä oli 3.19 (27 km/h) ja 21 kilometrin juoksun selvitin aikaan 2.02. Pyörittäminen oli helppoa vaikka watit olivat valmentajan ohjeistamia kovemmat. Viime vuonna Joroisen puolimatka oli kauden päätavoitteeni, tänä vuonna se oli vain etappi kohti Ironman-kisaa. Sitten meno alkoi hiipua ja loppumatka meni hölkkäämiseksi, sillä en saanut kropastani enää irti vauhdikasta askelta. Siitä tulee aina lisämetrejä, joten pitäisi rohkaistua ja mennä reippaammin joukkoon mukaan. Uinnissa niin kävikin, sillä viime vuonna aikani oli 46,54 ja nyt 44,48, eli reilun parin minuutin parannus. Tavoitteeni oli parantaa edellisen vuoden tulosta. www.fillari-lehti.fi Fillari 75 Päivi Aapro Ikä: 43 vuotta Pituus ja paino: 157 cm ja 52,5 kg Pyörät: Focus Izalco Team Replica -maantiepyörä, Felt B12 -triathlonpyörä Sanna Lehtinen Ikä: 40 Pituus ja paino: 172 cm, 66 kg Pyörät: Chebici-maantiepyörä, Felt B14 -triathlonpyörä Jaana Vaulamo Ikä: 44 vuotta Pituus ja paino: 173 cm, 63 kg Pyörät: Bianchi Sempre -maantiepyörä, Trek Speed Concept 7.5. Långvikiin houkutteli myös se, että siellä uidaan Barcelonan Ironman-kisan tapaan meressä. Muita lajeja pystyin kyllä treenaamaan Osallistuin kesäkuussa Långvikin puolimatkan triathlonkilpailuun. Uinnin lämmittelyssä, joka oli enemmänkin kylmettymistä, kävi mielessä että pakkaan tavarat ja lähden takaisin kotiin enkä starttaa lainkaan. Omat voimavaransa ja kapasiteettinsa pyrkii välillä kisahuumassa arvioimaan yläkanttiin. Ennätykseksi jäi edelleen viime vuoden 5.55. Siellä ei ole varaa kokeiluihin, vaan pitää ajaa järkevästi valmentajan antamien wattiohjeiden mukaan. Uinti tapahtui kahtena kierroksena, joista toiselle saatiin pienet aallotkin. Onnistuinkin pitämään puolet matkasta yllä tavoitevauhtia. T eksTi : P äivi A APro Wattipolkimet paras juttu ikinä! Päivin harjoitusmäärät 1.1.-14.7. Ongelmat alkoivat paluumatkalla, missä puhalsi kunnon vastatuuli. Ironmanilla täytyy olla tarkkana wattien kanssa, koska matka on pitkä. En tietenkään lopettanut yrittämistä, vaan koetin kaapia juoksussa kokoon viimeiset voimanrippeeni. Joroisten kisassa oli peesikielto, joten matkasta oli suoriuduttava omalla ajolla. Uintiin tuli puolentoista viikon tauko, kun haava ei meinannut umpeutua millään. Tarkoitus oli tehdä suoritus vain treeninä eikä kisata ”täysillä”. Tuntuu että aiempi pyöräily on ollut enemmänkin ”tyhjän pyörittelyä”. Varsinkin pyöräilyn maksimi-intervallitreenit tulee tehtyä oikeilla tehoilla, kun aiemmin olen vetänyt ne mututuntumalla liian kevyinä. Pyöräilyssä ajettiin sama pätkä edestakaisin Rantasalmelle, ja 45 kilometrin mittaisen menomatkan ajoin nopeudella 31,1 km/h. Pidin silmällä keskinopeutta, koska se oli viime vuodelta tiedossa (30,3 km/h). Vaikka kisan kokonaisaika oli 10 minuuttia viimevuotista huonompi, jatkan iloisin mielin treenejä kohti Barcelonan kisaa. Tulos: uinti 1,9 km 44,48, pyöräily 90 km 3.08 (29,1 km/h) ja juoksu 21 km 2.01, kokonaisaika 6.05. Nyt pidän oikeaa painetta polkimilla treeneissäkin, kun watit näkyvät ruudulla. Yhteensä 356 harjoitusta, 307 tuntia ja 2230 kilometriä. Kauden paras juttu ovat ehdottomasti olleet Polarin wattipolkimet ja mittari! Osallistuin vuonna 2011 Fillari-lehden treeniryhmään ja jo tuolloin kuntotestin raportissa luki, että peruskuntoni on hyvä, mutta maksimialueeni alikehittynyt. Viimeiset 30 kilometriä katselin mittarista hiipuvaa keskiwattilukemaa ja totesin kisan olevan siinä. Juttelin muutaman sanan takaa tulleen seurakaverin kanssa: hänellä oli ihan sama juttu, voimat olivat loppuneet pyöräosuuden tuuliin. Jälkeenpäin ajatellen maltillisempi vauhti pyöräilyssä ja juoksussa olisivat varmasti tuottaneet paremman kokonaistuloksen, mutta koska tarkoitus oli parantaa ennätystä, kisa meni näin. Seuraava triathlonkisa oli Joroisen puolimatka heinäkuun puolivälissä. Arastelen uintia porukan keskellä, joten uin taas joukon vasemmalla reunalla. . Harjoittelua ovat haitanneet vain koivun siitepölykausi keväällä, jonka aiheuttamia hengitysongelmia lääkitys ei pysty täysin poistamaan, sekä kesäkuun alussa loukkaantunut polvi. Pakotin kuitenkin itseni minulle liian viileään veteen (noin 16-asteista) ja selvisin uintiosuudesta jotenkuten. Pyöräilyssä olen kokenut valtavan ahaa-elämyksen, kun näen ajaessa todelliset tehoni eli tehdyn työn. Keli on taas tuulinen ja vettä tuli välillä kuin aisaa. Tuuleen yksin puskiessa saa voimansa loppumaan helposti. Kuva: Sportskuvat.fi. Kokonaisajaksi tuli 6.25. -triathlonpyörä T reenit ovat sujuneet mukavasti. Koska uinti on minulle edelleen hankalaa, tunnen tarvitsevani paljon uintikokemuksia, jotta saisin tekemiseen varmuutta. Pyöräilyja varsinkin juoksureitti yllättivät mäkisyydellään, mutta jaloille treeni oli varmaan hyvä. Jouduin tosin uimaan pätkiä rintauintia, koska viileä vesi salpasi hengitystä. Kaikki ryhmässä pyöräilleet tietävät, mikä ero on polkea tuulisella kelillä yksin verrattuna ryhmän suojassa ajamiseen. Päivi Aapron juoksuvauhti alkoi Joroisissa hiipua loppua kohti, sillä juoksua edeltänyt tuulinen pyöräilyosuus vei voimat. Siellä oli tarkoitus vetää reippaampaa vauhtia. Kun käytössäni ei tuolloin vielä ollut wattimittaria, tehoille ei ollut mitään vertailupohjaa. Jaksoin puskea vastaiseen 25 kilometriä yrittäen pitää vauhdin ja watit samoina tuulesta huolimatta. Nyt kun saan wattidatan jokaisesta treenistä ja kisasta, tulen varmasti ”viisaammaksi” ja ajaminen järkevöityy ajan myötä. Loppujen lopuksi kokemus oli ihan hyvä. Juoksua: 64 h (592 km) Pyöräilyä: 50 h (1127 km) Sisäpyöräilyä: 66 h Allasuintia: 30,5 h (54 km) Avovesiuintia: 6,5 h (12 km) Yllä olevia viittä lajia on kertynyt 217 h (1785 km). Sitten voimat kuitenkin loppuivat
Pääjoukon kirissä neljännen tilan vei CC Helsingin Juhana Hietala ennen yhtä kilpailun ennakkosuosikkia, Koiviston Iskun Matti Mannista. Sää oli helteinen ja reitti aika-ajossa tutuksi tullut suojainen kierros, joka suosi irtiottoja. Lepistön rankka kilpailuputki tosin toi maamme ykköspyöräilijän viivalle hieman toipilaana. Lepistö oli jälleen kyttäyskohteena, mutta lyhyt Lepistön itse avaama loppukiri riitti tuomaan tälläkin kertaa Suomen mestaruuden, jo viidennen peräkkäisen. Suurin ennakkosuosikki oli Lotta Lepistö, jonka joukkue IK-32 piti ryhmää kontrollissa. Vainionpäälle viime vuoden tavoin hopeaa ja Saarelaiselle pronssia. Kuva: Jari Birling. SM tempo, Turku 22.6. Tässä voittoon kiri Porvoon Akilleksen Joni Kanerva ennen Cyclo Visionin Hiski Kanervaa. Ero pääjoukkoon pieneni ja noin 150 kilometrin ajon jälkeen pääjoukosta siltasi irtioton seuraksi kova kaksikko, TWD-Länkenin Jesse Kaislavuo ja GIF:n Petter Mattson. Kaislavuo ajoi hienoon soolovoittoon Mattsonin ja Martikaisen jakaessa himmeämmät mitalit. Reittinä oli vauhdikas, suojainen ja mutkainen, Kakskerranjärveä kiertävä noin 15 kilometrin mittainen kierros, jonka naiset kiersivät kahdesti ja miehet kolmasti. Naisten kilpailussa sää oli edelleen helteinen ja liki tuuleton. Turussa asuvan Kaislavuon huolellinen valmistautuminen SM-kilpailuun tuotti tulosta muutama kilometri ennen maalia, kun hän iski vastustamattomasti irti yhdessä reitin parhaista ratkaisun paikoista. Kolmatta peräkkäistä mestaruutta hakeneen, jo olympialaisiin valitun Lotta Lepistön voittoon kohdistunut kysymysmerkki oli lähinnä aikaero seuraavaan. Suurimman joukkueen ajajana ja ennakkosuosikkina Lepistö sai irtiotossa tehdä valtaosan vetotöistä. Lopulta ero toiseksi tulleeseen Sari Saarelaiseen kasvoi noin kahteen minuuttiin. Tällöin yksi kilpailun mitalisuosikeista, Kauhajoen Karhun Laura Vainionpää, nousi yksin irtioton seuraksi. Maantiepyöräilyn SM-kilpailut alkoivat Turussa juhannusviikolla aika-ajokilpailulla. Pääjoukossa oli yritystä, mutta irtiotto ei tullut kiinni. Ero pääjoukkoon ei edelleenkään kasvanut kovin suureksi, mutta lopussa oli varaa taktikointiin. Ennen ensimmäistä kymmentä kilometriä aikaero seuraaviin oli kuitenkin jo yli puolen minuutin luokkaa. Miehissä puolustava mestari Samuel Pökälä ajoi jo neljänteen peräkkäiseen mestaruuteensa. Kirissä vahvin oli useita kirivoittoja kansallisella tasolla vuoden aikana ottanut Team Velo Cyclingin Pia Pensaari ennen Hyvinkään Pyöräilijöiden kaksikkoa Maija Syrjää ja Heini Salovaaraa. Maantiepyöräilyn SM-kilpailut jatkuivat Turussa juhannustauon jälkeen aika-ajoa seuranneen viikon päätteeksi. M-Elite, 180 km: 1) Jesse Kaislavuo, TWL, 4.22.26, 2) Petter Mattson, GIF, 4.22.32, 3) Tommi Martikainen, KoiIsku, 4.22.32, 4) Juhana Hietala, CCH, 4.23.10, 5) Matti Manninen, KoiIsku, 4.23.10 N-Elite 30 km: 1) Lotta Lepistö, IK-32, 41.50,5, 2) Sari Saarelainen, LeGo, 43.42,0, 3) Antonia Gröndahl, IK-32, 45.12,4, 4) Minna Koistinen, IK-32, 45.25,1, 5) Merja Särkioja, CCH, 45.56,2 M-18 30 km: 1) Antti-Jussi Juntunen, KorsKa, 42.53,9, 2) Tomi Santasalo, TP-P, 44.00,0, 3) Jonne Itkonen, CCH, 44.02,1 N-18 15 km: 1) Kajsa Salmela, KorsKa, 23.32,5, 2) Viivi Puskala, CCH, 23.42,7, 3) Vilma Salmela, KorsKa, 25.02,7 SM maantie, Kakskerta 2.-3.7. Kilpailun puolivälin tietämillä nähtiin Lepistön joukkuekaverin Antonia Gröndahlin irtiottoyritys, jonka jälkeen Lepistö lähti omaansa. M-Elite 45 km: 1) Samuel Pökälä, TWL, 59.10,9, 2) Tommi Martikainen, KoiI, 1.00.16,7, 3) Sasu Halme, CV, 1.00.18,2, 4) Matti Helminen, CCH, 1.00.28,9, 5) Johan Nordlund, RBF, 1.01.09,2 M-U23 30 km: 1) Oskari Vainionpää, TWL, 40.43,2, 2) Niklas Henttala, Akilles, 41.16,2, 3) Aleksi Hänninen, Akilles, 41.41,8 nen tippui kärkiryhmästä ja mitalikolmikko oli muodostunut. Erimielisyys vetotöistä piti kärkikaksikon varsin lähellä pääjoukkoa. Muun muassa järjestävän seuran, Turun Urheiluliiton, Minna Uusivirta haki aktiivisesti ratkaisua, mutta lopulta puumitalista kamppailtiin viimeiset kilometrit ryhmäkiriin valmistautuen. Nelikko sai kasvatettua eron pääjoukkoon parhaimmillaan kuuteen minuuttiin. Ajajaryhmä eteni yhtenäisenä, mutta kovia irtiottoyrityksiä nähtiin jatkuvasti. Mukana oli myös ”kestohatkaaja”, Koiviston Iskun Tommi Martikainen, ja CCH:n Mikael Myllymäki. Irtiottoryhmässä ajoivat TWD-Länkenin Juho Hänninen ja Sauli Pietikäinen, joka ajoi samassa lähdössä kilpaillusta U23-sarjan mestaruudesta. Toiseksi ajoi Rion paralympialaisiin tandempilotiksi lähtevä Tommi Martikainen, jonka kunto vaikuttaa monen mielestä vähintään samalta kuin ammattilaisaikoina. Pronssin vei nuori Sasu Halme, joka ikänsä puolesta olisi voinut osallistua myös alle 23-vuotiaiden kilpailuun. Kokenut Matti Helminen, jolla on useita miesten aika-ajon SM-mitaleita ja mestaruuksia vuodesta 2003 asti, jäi Halmeesta 10 sekuntia ja oli neljäs. Eroa ei kuitenkaan päästetty suureksi. Sadan kilometrin ajon jälkeen Pietikäinen ja Myllymäki joutuivat tunnustamaan vauhdin liian kovaksi ja kärkeen jäi kaksikko Hänninen-Martikainen. Tämän jälkeen Hänniwww.fillari-lehti.fi 76 Fillari kisasilppua Jesse Kaislavuo ei ollut suurin ennakkosuosikki miesten kilpailuun, mutta ajo oli niin vahvaa, että lopussa oli varaa tuuletella. Miesten kilpailu lähti tälläkin kertaa liikkeelle irtiotolla, joka osoittautui ratkaisevaksi. Kansainvälisiä kilpailuja pääosin kiertävät ennakkosuosikit olivat näin muodostaneet irtioton, joka jakoi mitalit keskenään. Noin 80 kilometrin kohdalla ero oli vain reilu 10 sekuntia ja kärkikaksikko useasti pääjoukon näkyvillä. Vauhti oli niin kovaa, että vain Sari Saarelainen Let’s Gosta kykeni seuraamaan. Koko päivän irtiotossa ollut Martikainen pystynyt vastaamaan, ei myöskään Mattson. Pääjoukosta yritettiin loppuun asti irtiottoja. U23-luokan mestaruus ratkaistiin samassa massakirissä. Kansallisen tason ajajista nopein oli pronssille yltänyt Antonia Gröndahl, joka jäi Lepistölle noin kolme ja puoli minuuttia. Naisissa ennakkosuosikkeja oli yksi
M-U23, 180 km: 1) Joni Kanerva, Akilles, 4.23.10, 2) Hiski Kanerva, CV, 4.23.10, 3) Aleksi Hänninen, Akilles, 4.23.10 N-Elite 105 km: 1) Lotta Lepistö, IK32, 2.56.24, 2) Laura Vainionpää, KaKa, 2.56.24, 3) Sari Saarelainen, LeGo, 2.56.24, 4) Pia Pensaari, TVC, 2.56.25, 5) Maija Syrjä, HyPy, 2.56.25 N-18 45 km: 1) Emma Lahti, KäTa, 1.20.19, 2) Viivi Puskala, CCH, 1.20.19, 3) Kajsa Salmela, KorsKa, 1.20.19 M-18 105 km: 1) Jonne Itkonen, CCH, 2.41.37, 2) Sampo Lahti, KäTa, 2.41.37, 3) Jesse Uusiperhe, TuUL, 2.41.37 Ratapyöräilyn SM, Helsingin Velodromi 16.7. Kuva: Antti Ruotsalo. Suomen ennätys on 1.04,641, mutta se on ajettu sisällä. Keväällä Suomen ennätystä MM-kilpailussa parantanut Turun Urheiluliiton Mika Simola ajoi Helsingissä uuden kenttäennätyksen aikaan 1.06,526. Miesten 40-sarjassa CCH:n Antero Aarnio nousi kovan taistelun jälkeen erävaiheessa mestariksi, vaikka ei karsinnassa yltänytkään kärkeen. Naisten kilpailussa ennakkosuosikit olivat alkueränsä voittaneet Uudenmaan Pyöräilijöiden Jaana Hyvärinen ja Team Velo Cyclingin Pia Pensaari. Isäntäseura Cycle Club Helsingin ykkösjoukkue oli voittaja miehissä, mutta seuraaville sijoille oli kärkkymässä Helsingin Työväen Luistelijoiden joukkue, jossa ajoi muun muassa pikaluisteluhuippumme Mika Poutala. Tulitukea Hietala sai seurakaveriltaan Janne Nurmiselta, joka oli lopulta kolmas. 4,07 alituksia ei läheskään joka vuosi ole killinjaa alusta asti vieden kaikki välikirit nimiinsä. Radalla kesän Suomen mestaruuskilpailut aloitettiin joukkuesprintillä. Naisissa kilpailtiin kaksiosuuksisena 400 metrin matkalla, kun miehet ajoivat kolmiosuuksisena 600 metrin matkalla. Simola vetikin puhdasta Rata SM, Helsingin Velodromi 29.-31.7. Miehissä järjestävän seuran Cycle Club Helsingin Wille-Oskari Riihelä vei voiton ja sai ensimmäisen eräajomestaruutensa miesten luokassa kukistaessaan seurakaverinsa John Lawsonin. Tällä kertaa Hyvärinen vei voiton ja uusi mestaruutensa. Keirin-kilpailussa miesten voittoon ajoi hieman yllättäen järjestävän seuran Lauri Arte. Lauantai alkoi miesten kilometrin aikaajolla. Naisten 10 kilometrin kilpailussa Pensaari jatkoi voittokulkuaan ja otti selkeästi jo päivän kolmannen mestaruutensa pitkällä kirillään. Karsinnoista pronssiajoon joutunut joukkue paransi otteitaan toisessa ajossa ja aika parani yli puolitoista sekuntia joukkueen ajojärjestystä muuttamalla. Miehet joukkuesprintti: 1) CCH 1 (John Lawson, Juhani Tammisto, Lauri Arte), 2) CCH 2 (Michael Aarnio, Pauli Putkonen, Janne Nurminen), 3) HTL (Jarmo Valtonen, Robert Bandt, Mika Poutala), 4) CCH 3 (Nuutti Antikainen, Tero Pusa, Esa Antikainen) Naiset joukkuesprintti: 1) TVC (Pia Pensaari, Elisa Turunen), 2) TVC 2 (Pia Lehikoinen, Elina Selin), 3) CCH (Sini Savolainen, Sabine Haavisto), 4) HyPy (Heini Salovaara, Karoliina Eklund) 10 km linja-ajo naiset: 1) Pia Pensaari, TVC, 2) Sini Savolainen, CCH, 3) Heini Salovaara, HyPy, 4) Elina Selin, TVC, 5) Heidi Onger, IK-32 30 km pisteajo miehet: 1) Mika Simola, TuUL, 68 pistettä, 2) Juhana Hietala, CCH, 41, 3) Janne Nurminen CCH, 22, 4) Mika Vilen, CCH, 8, 5) Robert Brandt, HTL, -9 Keirin Miehet: 1) Lauri Arte, CCH, 2) John Lawson, CCH, 3) Pauli Putkonen, CCH, 4) Mika Simola, TuUL, 5) Wille-Oskari Riihelä, CCH Naiset: 1) Pia Pensaari, TVC, 2) Jaana Hyvärinen, UP, 3) Heini Salovaara, HYPY, 4) Heidi Onger, IK-32, 5) Sini Savolainen, CCH M18: 1) Nuutti Antikainen, CCH, 2) Antti Lehikoinen, TVC, 3) Valtteri Wallenius, CCH www.fillari-lehti.fi Fillari 77 Mika Simolan aika kilometrillä oli 1.06,526, joka on ajan hampaan pureskelemalla Velodromilla ajettuna kova suoritus. Kilpailut jatkuivat takaa-ajoilla, joissa naisilla 3 kilometrin matkalla karsinnoissa ajettiin laajalla rintamalla hyviä tuloksia. Miehissä ja naisissa ennakkosuosikit pitivät pintansa, mutta erot olivat pieniä. Ratapyöräilyn SM-kilpailuiden toinen kilpailuviikonloppu käytiin heinäkuun viimeisen viikon lopulla. Avauslajina olleet joukkuetakaa-ajot jouduttiin siirtämään sunnuntaille, sillä sade perui torstain kisan. Naisten kilpailussa saatiin ennakko-odotusten mukainen kohtaaminen, kun jo kaksi viikkoa aiemmin keirin-kilpailussa voitosta taistelleet Uudenmaan Pyöräilijöiden Jaana Hyvärinen ja Team Velo Cyclingin Pia Pensaari kohtasivat finaaleissa. Tulostaso kärjen osalta oli Helsingin Velodromilla ajettuna todella kova. Pronssia vei Lawson 1,08-alkuisella ajalla edellisillan eräajohopean jatkoksi. Tuulinen sää vaikutti noin 40 sekunnin suorituksessa paikoin merkittävästi ja tuloksissa oli eroja karsintojen ja finaalin välillä. Myös toiseksi sijoittuneen CCH:n Juhani Tammiston 1.07,242 on Velodromilla todella kova aika. Pitkällä harjoitusleirillä Yhdysvalloissa olleelle Hyväriselle povattiin voittoa, mutta Pensaaren oikein ajoittama kiri vei lopulta selkeään voittoon. Kilpailemisen makuun päästiin perjantaina, joka oli pyhitetty eräajoille. Omassa alkuerässään finaalin ennakkosuosikiksi ajanut Wille-Oskari Riihelä jäi viidenneksi. Miesten pisteajokilpailussa ennakkosuosikkeja oli yksi, Turun Urheiluliiton Mika Simola. Karsinnoissa kovinta vauhtia pitänyt Team Velo Cyclingin kakkosjoukkue Pia Lehikoinen ja Elina Selin joutui finaalissa tunnustamaan saman seuran mestaruutta puolustaneen ykkösjoukkueen Elisa Turunen ja Pia Pensaari paremmakseen. CCH:n Juhana Hietala tarjosi kovan vastuksen eikä antanut kaikkien kirivoittojen matkata Turkuun. Eräajossa ajetaan 2-4 hengen erissä ja voittajat jatkavat eteenpäin kohti finaaleja
Myös toiseksi ajanut Team Velo Cycling (5,22) ja Cch (5,32) paransivat vuorollaan vanhaa Suomen ennätystä 5,36. Siinä ajaminen oli aktiivista ja lopussa omassa ratkaisussaan vahvin oli TWD-Länkenin Roope Nurmi, joka ajoi maaliin yksin. Kun olen öljynnyt sen puhtaalla, voitelevalla öljyllä, olet valmis tien päälle. Sunnuntain elite-luokkien lajeina oli naisilla 500 metrin aika-ajo ja torstailta siirtyneet joukkuetakaa-ajot. Seuraavilla sijoilla oli tasaista, kun muutaman kymmenyksen sisään ajoi useampi nainen. Tämä oli ensimmäinen kerta 30 vuoteen, kun naiset ajoivat Helsingissä näin kovaa. Toiseksi ajoi karsinnassa myös 5 minuutin rajan alittanut, jo M50 sarjaan pääsevä IK:n Kari Pajanne. Miehissä ajettiin naisten tavoin kilpailu aika-ajona käännetyssä järjestyksessä viime vuoden SM-tuloksiin nähden. Ota huoltaminen vakavasti ja piipahda paikallisessa Shimano Service Centerissä.” SSC_Fillari_210x297.indd 3 2016-06-13 08:57:33. Pronssia vei Cecilia Aintila. Miehissä 4 kilometrin matkalla Team Velo Cyclingin Timo Erjomaa alitti 5 minuutin ajan ja ajoi todella pitkään jahtaamaansa mestaruuteen. Pitkä viikonloppu päättyi illalla joukkueajoihin. Aika-ajossa nähtiin eräajon toisinto, kun Hyvärinen oli jälleen niukasti Pensaarta parempi. “Luonnollisesti navan öljyäminen on tärkeää, mutta navan huoltoon kuuluu paljon muutakin. Taaempana seuraavat sijat ratkottiin Erjomaan ja CCH:n Juhana Hietalan välillä, joista Hietala oli vahvempi. Viimeisenä ajaneella CCH:n kokeneella puolustavalla mestaruusjoukkueella oli kuitenkin tavoitteena kovempi aika. Finaalissa 4 minuutin aika oli paperia, kun IK-32:n Antonia Gröndahl monen yllätykseksi ajoi erittäin lyhyellä ratakokemuksella mestaruuteen uudella kenttäennätyksellä ajalla 3,57 ennen Pensaarta, joka myös alitti 4 minuuttia. Miesten 15 kilometrin yhteislähtö päätti kilpailupäivän. Miehet: 1) Wille-Oskari Riihelä, CCH, 2) John Lawson, CCH, 3) Pauli Putkonen, CCH, 4) Lauri Arte, CCH, 5) Tommi Nieminen, UP 1 km aika-ajo M16: 1) Sampo Lahti, Kä-Ta, 1.12,087, 2) Joakim Nordström, Akilles, 1.17,696, 3) Antti Lehikoinen, TVC, 1.17,725 M18: 1) Nuutti Antikainen, CCH, 1.13,372, 2) Antti Lehikoinen, TVC, 1.19,519, 3) Saku Turkulainen, IK-32, 1.21,498 M40: 1) Jari Ollila, P-Union, 1.12,654, 2) Reijo Kähäri, UP, 1.13,961, 3) Seppo Kettunen, IK-32, 1.15,251 M30: 1) Juhani Tammisto, CCH, 1.08,505, 2) Janne Nurminen, CCH, 1.09,572, 3) Lauri Harju, TVC, 1.15,967 Miehet: 1) Mika Simola, TuUL, 1.06,526, 2) Juhani Tammisto, CCH, 1.07,242, 3) John Lawson, CCH, 1.08,612, 4) Janne Nurminen, CCH, 1.09,928, 5) Robert Brandt, HTL, 1.11,515 2 km takaa-ajo N16: 1) Sonja Taskinen, TVC, 3.00,826, 2) Anniina Ahtosalo, KorsKa, 3.05,47, 3) Salla Lindgren, TVC, 3.08,704 M16: 1) Sampo Lahti, Kä-Ta, 2.29,208, 2) Joakim Nordström, Akilles, 2.37,974, 3) Antti Lehikoinen, TVC, 2.45,742 N18: 1) Viivi Puskala, CCH, 2.56,739, 2) Emma Lahti, Kä-Ta, 2.55,675, 3) Anni Alanko, SV, 3.01,732 3 km takaa-ajo M18: 1) Nuutti Antikainen, CCH, 3.56,038, 2) Joakim Nordström, Akilles, 4.19,523 M30: 1) Janne Nurminen, CCH, 3.44,601, 2) Jarkko Niemi, GIF, 3.44,155, 3) Janis Künnap, IK-32, 3.48,900 M40: 1) Juhana Hietala, CCH, 3.45,213, 2) Jari Ollila, P-Union, 3.46,344, 3) Seppo Kettunen, IK-32, 3.52,583 Naiset: 1) Antonia Gröndahl, IK-32, 3.59,793, 2) Pia Pensaari, TVC, 4.00,674, 3) Minna-Maria Kangas, IK-32, 4.04,111, 4) Rosa Törmänen, IK-32, 4.06,760 4 km takaa-ajo miehet: 1) Timo Erjomaa, TVC, 4.57,799, 2) Kari Pajanne, IK-32, 4.58,911, 3) Erik Relanto, TuUL, 5.02,359, 4) Jarkko Niemi, GIF, 5.05,335 15 km linja-ajo, miehet: 1) Roope Nurmi TWD-L, 2) Juhana Hietala, CCH, 3) Timo Erjomaa, TVC, 4) John Lawson, CCH, 5) Nuutti Antikainen, CCH 500 m aika-ajo M10: 1) Aaro Vaskimo, Akilles, 49,484, 2) Nuutti Toivonen, KorsKa, 50,016, 3) Viljami Jalonen, KorsKa, 52,918 M12: 1) Kalle Toivanen, TuUL, 41,021, 2) Emil Ijäs, KorsKa, 45,694, 3) Tatu Taskinen, TVC, 46,227 N40: 1) Pia Lehikoinen, TVC, 42,171, 2) Anna Ronkainen, CCH, 46,006 M60: 1) Pentti Salminen, LaPy, 39,532, 2) Matti Tanttu, CCH, 43,844, 3) Johannes Leppänen, CCH, 45,041 M70: 1) Jyrki Tasa, CCH, 47,332, 2) Reijo Salonen, CCH, 49,301, 3) Pertti Sirén, CCH, 50,901 N16: 1) Sonja Taskinen, TVC, 41,301, 2) Salla Lindgren, TVC, 44,781 Naiset: 1) Jaana Hyvärinen, UP, 37,930, 2) Pia Pensaari, TVC, 38,257, 3) Cecilia Aintila, IK-32, 40,299, 4) Rosa Törmänen, IK32, 40,325, 5) Elina Selin, TVC, 40,325 N10: 1) Emilia Ahtosalo, KorsKa, 52,651, 2) Sofia Alhonen, IK-32, 56,598, 3) Venla Leivo, KorsKa, 1.01,509 N12: 1) Wilma Aintila, IK-32, 44,736, 2) Sandra Jensen, SV, 45,446, 3) Seliina Manninen, OPP, 47,297 N14: 1) Anniina Ahtosalo, KorsKa, 42,091, 2) Aino Hämäläinen, KorsKa, 43,076 M14: 1) Waldemar Aintila, IK-32, 39,820, 2) Matias Ahtosalo, KorsKa, 41,070, 3) Jesper Lindberg, SV, 41,695 M50: 1) Reijo Kähäri, UP, 37,462, 2) Antero Aarnio, CCH, 37,554, 3) Harri Strömberg, UP, 38,211 N18: 1) Sonja Taskinen, TVC, 40,931, 2) Viivi Puskala, CCH, 41,646, 3) Anni Alanko, SV, 42,237 ISM 2 km M10: 1) Jarkko Leivo, KorsKa, 3.35,563, 2) Viljami Jalonen, KorsKa, 3.40,165, 3) Nuutti Toivonen, KorsKa, 3.43,118 M12: 1) Kalle Toivanen, TuUL, 2.59,933, 2) Eemil Ijäs, KorsKa, 3.14,756, 3) Tomas-Casimir Niemi, TY, 3.16,872 N10: 1) Emilia Ahtosalo, KorsKa, 3.37,067, 2) Sofia Alhonen, IK-32, 3.54,330, 3) Venla Leivo, KorsKa, 3.54,687 N12: 1) Wilma Aintila, IK-32, 3.12,131, 2) Seliina Manninen, OPP, 3.23,444, 3) Sandra Jensen, SV, 3.31,970 N14: 1) Anniina Ahtosalo, KorsKa, 2.56,995, 2) Aino Hämäläinen, KorsKa, 3.09,656 M50: 1) Kari Pajanne, IK-32, 2.29,795, 2) Reijo Kähäri, UP, 2.38,017, 3) Jukka Lehikoinen, TVC, 2.39,074 M60: 1) Pentti Salminen, La-Py, 2.42,364, 2) Ilkka Kilappa, CCH, 2.51,325, 3) Matti Tanttu, CCH, 2.51,532 4 km joukkuetakaa-ajo Miehet: 1) CCH (Mikael Myllymäki, Juhani Tammisto, Janne Nurminen, Juhana Hietala) 4.46,876, 2) IK-32 (Pasi Ahlroos, Kari Pajanne,Seppo Kettunen, Janis Künap) 4.57,883, 3) TVC (Samu Ilonen, Antti Lehikoinen, Lauri Harju) 5.22,595 Naiset: 1) IK-32 (Antonia Gröndahl, Minna-Maria Kangas, Rosa Törmänen, Cecilia Aintila) 5.15,844, 2) TVC (Pia Pensaari, Elisa Turunen, Anni Elmen, Elina Selin) 5.22,836, 3) CCH (Viivi Puskala, Sara pailuissa nähty, nyt se tarvittiin pronssiajoon pääsyyn. Eräajo M16: 1) Sampo Lahti, Kä-Ta, 2) Antti Lehikoinen, TVC, 3) Joakim Nordström, Akilles N18: 1) Anni Alanko, SV, 2) Viivi Puskala, CCH, 3) Salla Lindgren, TVC M40: 1) Antero Aarnio, CCH, 2) Harry Strömberg, CCH, 3) Vesa Visti, HTL, Naiset: 1) Jaana Hyvärinen, UP, 2) Pia Pensaari, TVC, 3) Sini Savolainen, CCH, 4) Rosa Törmänen, IK-32, 5) Elina Selin, TVC www.fillari-lehti.fi 78 Fillari kisasilppua • Ammattimainen huolto • Luotettava tuki ja opastus • Koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta • Laaja valikoima Shimano tuotteita ja -teknologiaa • Viimeisin tieto Shimano uutuustuotteista ja -innovaatioista. Molemmilla oli hyvät ajat, kun Hyvärinen pääsi alle 38 sekunnin ja Pensaari lähelle. Se ajoi mestaruuteen tänä vuonna ajalla 4,46. Kulta-ajoon piti ajaa jo lähelle maagista 4 minuutin rajaa. Löydä lähin Shimano Service Center-liike: www.shimanoservicecenter.eu A W O R L D O F C Y C L I N G K N O W L E D G E Huoltaminen on paljon muutakin kuin navan öljyäminen. Napasi tulee olemaan puhdas ja kiiltävä käsittelyni jälkeen. IK-32 uusi mestaruutensa parantaen Suomen ennätyksen lukemaan 5,15. IK-32 oli harjoituksissa ajanut todella kovia, 4,40-alkuisia aikoja viime vuodesta uusiutuneella joukkueella, mutta kilpailussa joukkueen hetkellinen hajoaminen toi ajaksi 4,57. Kaikki joukkueet olivat harjoitelleet joukkuetakaa-ajoa poikkeuksellisen paljon tänä kesänä. Naisissa ennakkosuosikki oli IK-32, jonka ajajat tekivät kovia tuloksia henkilökohtaisessa takaa-ajossa
Napasi tulee olemaan puhdas ja kiiltävä käsittelyni jälkeen. Kun olen öljynnyt sen puhtaalla, voitelevalla öljyllä, olet valmis tien päälle. • Ammattimainen huolto • Luotettava tuki ja opastus • Koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta • Laaja valikoima Shimano tuotteita ja -teknologiaa • Viimeisin tieto Shimano uutuustuotteista ja -innovaatioista. “Luonnollisesti navan öljyäminen on tärkeää, mutta navan huoltoon kuuluu paljon muutakin. Löydä lähin Shimano Service Center-liike: www.shimanoservicecenter.eu A W O R L D O F C Y C L I N G K N O W L E D G E Huoltaminen on paljon muutakin kuin navan öljyäminen. Ota huoltaminen vakavasti ja piipahda paikallisessa Shimano Service Centerissä.” SSC_Fillari_210x297.indd 3 2016-06-13 08:57:33
Nuoret kisaavat lajissa myös maastopyöräilyn arvokilpailuissa. Nuoruus oli tällä kertaa valttia, kun järjestävän seuran Korson Kaiun kaksikko Samuel Halme ja Antti-Jussi Juntunen ohittivat hallitsevan mestarin finaalissa. M-10 5 km: 1) Viljami Jalonen, KorsKa, 19.01,2, 2) Jarkko Leivo, KorsKa, 19.41,7, 3) Juho Salmela, OP-P, 20.31,5 N-10 2,5 km: 1) Ella Koivula, KorsKa, 11.56,0, 2) Senni Tuunanen, SPP-56, 12.19,9, 3) Venla Leivo, KorsKa, 12.20,6 N-12 5 km: 1) Seliina Manninen, OP-P, 21.10,7, 2) Wilma Aintila, IK-32, 21.11,1, 3) Hilma Tuovinen, KorsKa, 22.53,2 M-12 7,6 km: 1) Veeti Jalonen, KorsFerrara, Sini Savolainen, Anna Ronkainen) 5.32,249 M18: 1) TVC (Antti Lehikoinen, Victor Laitinen, Akseli Lindgren) 5.52,507, 2) IK-32 (Rasmus Anttila, Saku Turkulainen, Waldemair Aintila) 6.19,329 ISM nuorisoviesti 3x400 m: 1) Team Velo Cycling, 1.42,842, 2) Korson Kaiku, 1.47,935, 3) Team Velo Cycling, 1.50,986 XCE SM-kilpailut, Vantaan Korso 23.7. Miehissä vahvoja kuskeja oli paikalla useita, joilla kaikilla tiedettiin olevan rahkeita mestaruuteen. Tekninen rakennettu rata ei ollut vaikeimmillaan, sillä se oli kuiva. Miehissä voittoa tavoitteli jälleen kovasti Tawast CC:n Olli Miettinen, jolla lajin mestaruuksia on jo useita. Siinä ajetaan keinotekoisella esteradalla tasaisella alustalla. Nuoremmilla ohjelmassa oli uusi tekniikkakilpailu. Eliminatoria seuraavana päivänä ratkottiin Vantaan Korsossa Vierumäen maastopyöräilyradalla Suomen mestaruudet maastopyöräilyn olympialajissa, XCO:ssa. Kuva: Asko Hahto. Puolustava mestari ja kilpailua maalimäkeen asti johtanut Olli Miettinen ajoi kolmanneksi. Ka, 29.07,4, 2) Vilppu Räsänen, HHCMB, 29.32,4, 3) Joel Salmela, OP-P, 29.42,6 N-14 7,2 km: 1) Aino Hämäläinen, KorsKa, 28.36,4 M-14 11,4 km: 1) Aabel Lehtoranta, OPP, 36.36,9, 2) Matias Ahtosalo, KorsKa, 38.19,2, 3) Waldemar Aintila, IK-32, 38.25,3 N-16 11,4 km: 1) Vilma Salmela, KorsKa, 43.22,8, 2) Jennika Teiskonen, JyPs, 45.38,5, 3) Elli Hedman, OP-P, 46.17,3 M-16 18,8 km: 1) Niko Heikkilä, OPP, 58.33,2, 2) Jaakko Sillankorva, KorsKa, 1.01.34,7, 3) Otto Mielikäinen, HyPy, 1.02.26,3 N-18 18,8 km: 1) Viivi Puskala, CCH, 1.10.30,9, 2) Kajsa Salmela, KorsKa, 1.11.00,2 M-18 24,6 km: 1) Antti-Jussi Juntunen, KorsKa, 1.07.48,3, 2) Tomi Santasalo, P-P, 1.17.33,2, 3) Jere Hara, ProMTB, 1.18.42,3 M-Elite 36,2 km: 1) Sakari Lehtinen, HyPy, 1.38.57,8, 2) Joonas Pessi, ProMTB, 1.39.25,1, 3) Sasu Halme, CV, 1.41.03,0, 4) Samuel Pökälä, TWD-Länken, 1.41.36,8, 5) Henri Ojala, TVC, 1.42.28,3, M-U23 36,2 km: 1) Eemil Uitto, LaPy, 1.56.42,1, 2) Anttoni Kumpunen, PPP-97, 1.58.38,9 N-Elite 24,6 km: 1) Noora Kanerva, KorsKa, 1.23.46,1, 2) Meiju Salmela, OP-P, 1.26.31,0, 3) Mari Kupiainen, MTBCF, 1.29.36,1 N-U23 24,6 km: 1) Emmi Paukku, AlvajRy, 1.48.19,5 M-30 24,6 km: 1) Mikko Kupiainen, HyPy, 1.11.15,6, 2) Antti Kuitto, HyPy, 1.12.10,0, 3) Heikki Niskakangas, IK-32, 1.16.47,4 M-40 24,6 km: 1) Samuli Visuri, CCH, 1.10.28,4, 2) Tomi Paavola, HyPy, 1.14.57,3, 3) Jari Heinikainen, LaPy, 1.15.54,2 M-50 18,8 km: 1) Ari Kansikas, ProMTB, 1.00.17,5, 2) Mikko Aalto, JurVo, 1.01.11,4, 3) Ari Mikkonen, KorsKa, 1.01.21,7 XCO SM, Vantaan Korso 24.7. Naisten kilpailussa järjestävän seuran Noora Kanerva jatkoi siitä mihin edellisenä päivänä jäi. Myös naisissa voitto jäi kotiseuraan Noora Kanervan ansiosta. Loppumatkan kärjessä ajoivat Lehtinen ja Pessi. Halmeen valmistautuminen ei ollut mennyt aivan täydellisesti ja ensimmäisellä kierroksella ketjujen putoaminen tiputti vielä hänet kärjestä. Tekninen osaaminen on noussut yhä merkittävämpään rooliin, kun rakennetut XCO-radat ovat nousseet lajin pääasiallisiksi kilpailuradoiksi. OPP:n Meiju Salmela pystyi aluksi seuraamaan, mutta pääosin Kanerva ajoi varmasti kohti voittoa. M-Elite: 1) Samuel Halme, KorsKa, 2) AnttiJussi Juntunen, KorsKa, 3) Olli Miettinen, TCC, 4) Mika Kariluoto, Jäpy, 5) Jussi Kanerva, OriToive N-Elite: 1) Noora Kanerva, KorsKa, 2) Meiju Salmela, OP-P, 3) Viivi Puskala, CCH, 4) Kajsa Salmela, KorsKa, 5) Sofia Kansikas, P-P Nuorten tekniikkakilpailu, Korso, Vantaa 23.7.2016 N10: 1) Ella Koivula, Korska, 6 pistettä, 2) Venla Leivo, Korska, 4 M10: 1) Jarkko Leivo, Korska, 7, 2) Viljami Jalonen, Korska, 7, 3) Jere Leivo, Korska, 1 N12: 1) Hilma Tuovinen, Korska, 7, 2) Lotta Voutilainen, Jyps, 2 M12: 1) Veeti Jalonen, Korska, 16, 2) Eemil Ijäs, Korska, 8, 3) Tuukka Lupasakko, Jyps, 8 N14: 1) Aino Hämäläinen, Korska, 7 M14: 1) Matias Ahtosalo, Korska, 17, 2) Eemil Mattila, PPP-97, 16, 3) Aabel Lehtoranta, OPP, 16 N16: 1) Vilma Salmela, Korska, 11 M16: 1) Eemil Lehtoranta, OPP, 17, 2) Simeon Manninen, OPP, 13 www.fillari-lehti.fi 80 Fillari kisasilppua Samuel Halme Korson Kaiusta voitti maastopyöräilyn pudotusajon Suomen mestaruuden ennen saman seuran Antti-Jussi Juntusta. Taitavina ajajina molemmat hallitsivat radan hienosti. Maastopyöräilyn pudotusajon, XC-eliminatorin mestaruudet ratkottiin Vantaan Korsossa päivää ennen perinteisiä maastomestaruuksia. Lehtinen teki loppua kohden enemmän vetotöitä ja kykeni viimeisellä kierroksella karistamaan Pessin kannoiltaan. Miesten kärki lähti 36,2 kilometrin eli 7 kierroksen matkalle reippaasti. Kärkeen erottui pian kolmen ajajan ryhmä, jossa ajoivat Hyvinkään Pyöräilijöiden Sakari Lehtinen, Promtb:n Joonas Pessi ja Cyclo Visionin Sasu Halme
www.helsinkivelotour.fi
Fillarialan asiantuntijaliikkeet 82 Fillari TuTusTu Tarjouksiimme Facebook 010 5053300 Huolto, Myynti, ValMennus www.parolanpyorahuolto.fi Ammattina Bikefitting vuodesta 2007. Trek, Giant, Orbea ja Felt fillarit sinulle mitoitettuna ja säädettynä. puh. 6 8 3 1 1 1 7 2 TERVETULOA UUDISTETTUUN MYYMÄLÄÄN! ESPOOSSA SUOMENOJAN XXL:N VIERESSÄ VARAA HUOLTO TAI BIKE FITTING NETISTÄ TAI PUHELIMELLA www.kivenlahdenpyorahuolto.fi . PROBIKE.FI 040-5250946 VIHDINTIE 11 03100 NUMMELA PALVELEMME MA – PE 12-18 LA 10-14 w w w.pyorapojat.com I S O K A T U 2 3 K O K K O L A P U H . 020 7191 821 PYÖRÄHUOLTO KIVENLAHDEN PYÖRÄKAUPAN AMMATTILAINEN. Bike fit is a marriage between the bicycle and the rider
w w w. Koeajossa Krossareita, gravel grindereitä ja seiKKailupyöriä Pyöräilijän jooga Mitä tapahtui vueltassa. f i Fillari 91 seuraavassa numerossa 6/2016 ilmestyy 21.10. Tekniikkaa renKaan litKuttaMinen Messu-extra – uutuudet esillä Eurobikessa. f i l l a r i l e h t i
Nyt 130 mm:n joustolla sekä 29tai 27.5+ -kiekoilla. Ronskit otteet tarpeen FILLARI_FuelEX_Remedy.indd 1 08/08/16 15:30. Yksi pyörä hallitsee Fuel EX vie sinut sinne minne sinä haluat. Remedy on uudistettu täysin, ettei se kalpenisi vertailussa. Kunnon 150 mm:n joustolla se on villi peli