Fillari 6/2007 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Nro 6 / 2007 HINTA 7.00 Maastopyöräilyn MM Koeajossa Cyclocrossarit Skotlannissa Cannondale F5 Disc Felt Redemption Two Nicolai Nucleon TST EVO Felt FX1, Fort BB Cross, Giant TCX Zero ja Rossano Cross Ultegra SL Messuextrassa PALVKO 2004- Eurobike ja IFMA · Matti Lehikoinen - uusi tallisopimus ja vakava loukkaantuminen · Kuukauden fillarinaama Charly Wegelius · Maailmanympärimatkaaja Jukka Salminen Euroopassa · Åre panostaa pyöräilyyn www.fillari-lehti.fi
6 / 2007 TÄSSÄ NUMEROSSA: Koeajoja ja testejä 20 Koeajossa vaihdelaatikkopyörä Nicolai Nucleon TST Evo 24 Koeajossa edullinen perusmaasturi Cannondale F5 28 Koeajossa kevyt freeridepeli Felt Redemption Two 43 Unelmapyörä Scott Sparkin loppuraportti 74 Esittelyssä neljä erilaista cyclocrossaria Koeajossa edullinen perusmaasturi Cannondale F5 s.24 Esittelyssä Treeniohjeita ja kisoja 30 36 66 70 MTB MM:t sateisessa Skotlannissa Åre panostaa pyöräilyyn Projekti Mylly huipentui Espanjan ympäriajo skandaaleitta läpi NELJÄ ERILAISTA CYCLOCROSSARIA s.74 Matkoja ja tapahtumia 46 Jukka Salminen jatkaa maailmanympärimatkaansa Euroopassa 52 IFMA Kölnissä 56 Eurobike suurempi kuin koskaan Åre panostaa pyöräilyyn s.36 Espanjan ympäriajo skandaaleitta läpi Ihmisiä ja ajoporukoita 16 Matti Lehikoisen upea kausi päättyi dramaattisesti 18 Jussi Veikkanen syyslomatunnelmissa 19 Esittelyssä Turun Urheiluliitto 40 Kuukauden fillarinaama Charley Wegelius 80 Kisasilpussa alamäkeä, crosscountrya, enduroa, maantietä ja maratonia Palstat 6 10 84 87 88 89 Ohjaustangon takaa Pikalinkku uutisia ja uutuuksia Fillaritori Fillari-lehden tilauskuponki Pikajalka Seuraavassa numerossa s.70 Eurobike suurempi kuin koskaan s.56 4 Fillari
Intersport -kaupoista marraskuussa-07
Toisaalta syksy tarjoaa mitä parhaimmat olosuhteet myös cyclocrossarin ja maastopyörän ulkoiluttamiseen. Pajarilla on tietysti se etu takanaan että asuttuaan aikaisemmin Tanskassa, hän on hyvin sisällä sikäläisissä kuvioissa ja harjoittelupaikka löytyy sisävelodromilta Kööpenhaminasta. Helminen oli kolmannen etapin 29 km aika-ajossa kolmas ja viidennellä 204 km mittaisella etapilla kuudes. Matti Helmisen 16. MIKÄLI HYVÄKSYTTYÄ ILMOITUSTA EI TUOTANNOLLISISTA (FORCE MAJOR) TAI ASIAKKAASTA JOHTUVISTA SYISTÄ VOIDA JULKAISTA, LEHTI EI VASTAA ILMOITTAJILLE MAHDOLLISESTI AIHEUTUVISTA VAHINGOISTA. Lehikoisen yksi osakilpailuvoitto viime kauden malliin miesten alamäkiajon maailmancupissa on saavutus, joka olisi vielä muutama vuosi sitten ollut täyttä utopiaa, mutta on totisinta totta tänään. LEHTI EI VASTAA TALOUDELLISESTI PAINO- YM. FILLARI-LEHTI VASTAA VAIN TILAAMASTAAN MATERIAALISTA. Kjell oli useammassa kilpailussa vahvasti tallinsa kärkimiesten menestyksen takana ja Jussi selviytyi kunnialla kahden suuren ympäriajon urakasta, mutta omat nappisuoritukset ja huippusijoitukset olivat harvassa. Kun katsotaan kulunutta kautta kansainvälisen menestyksen osalta, esille nousevat tietysti ensimmäisenä nimet Matti Lehikoinen ja Pia Sundstedt. Matin suoritus Stuttgartissa oli siis kova työnäyte, mutta sitä ei varmastikaan Suomessa arvosteta, kun lajin tasosta ja kärjen laajuudesta edes jonkinlainen käsitys on vain lajiin tosissaan vihkiytyneillä. Eniten ääniä saanut kunniaa ja hienon pystin vuodeksi itselleen. sija MM-kisojen aika-ajossa oli melkeinpä uskomattoman hyvä saavutus, vaikka Matin kyvyt tunnettiin kohtuullisen hyvin ja vahvat suoritukset Tour de Missourissa ennen syyskuun puolta väliä lupaili hyvää syyskuntoa. Fillari-lehden vuoden pyöräilijä valitaan vuoden vaihteessa ja siitä tulee aikanaan kaikille avoin äänestys Fillari-lehden nettisivuille. klo 9-16 Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Markkinointitoimisto Sinisilta, Ossi Sinisilta PL 36, 13721 PAROLA puh. Lisäksi usein valitaan myös pyöräilyn vaikuttaja ja tässä valinnassa urheilulliset saavutukset eivät juuri paina. Matti Helminen oli kahden kympin sakissa ainoita, joka ei aja korkeimman "palkkaluokan" tallissa ja hänen sijoituksensa oli paras mitä suomalainen mies on aika-ajon MM-kilpailussa ikinä saavuttanut Kisakausi lähenee selvästi jo loppuaan, mutta usein syksy tarjoaa aivan uskomattoman hienoja kelejä, joten vielä ei ole aika pistää edes maantiepyörää talviteloille. Kumpikin ajoi vahvasti cupeissa, joten siinä on varmasti kaksi vahvaa ehdokasta vuoden pyöräilijäksi. TILAUSHINNAT: VUOSITILAUS 41 EUROA, KESTOTILAUS 38 EUROA . TILAUSPUHELIN 019-483 470. VIRHEIDEN AIHEUTTAMISTA VAHINGOISTA. Janne www.fillari-lehti.fi 6 Fillari FILLARI-LEHTI ILMESTYY SEITSEMÄN KERTAA VUODESSA. Pajarilla taitaa vaan olla kova ja kallis urakka edessä, sillä ratapyöräilyn edustuspaikat jaetaan talven aikana pidettävien cupin osakilpailujen ja MM-kisojen tulosten perusteella. (03) 671 5474 fax (03) 671 5057 Julkaisija: Becorel Oy Kustantaja: RideMedia Oy PL 140 05801 HYVINKÄÄ Toimitusjohtaja: Jukka Helminen Painopaikka: SP-Paino Hyvinkää Sähköposti: toimitus@fillari-lehti.fi OHJAUSTANGON TAKAA Spekulointia vuoden parhaasta! K eskusteluryhmässämme käy jo kiivaana pulina siitä että kuka on vuoden pyöräilijä Suomessa. Maantiepyöräilyn huipputasolla ajavat Kjell Carlström ja Jussi Veikkanen väläyttelivät muutamassa kisassa kuntoaan, mutta täysosumia ei tullut kohdalle. HUOMAUTUKSET ON TEHTÄVÄ 8 PÄIVÄN KULUESSA ILMOITUKSEN JULKAISEMISESTA. www.fillari-lehti.fi. LEHDEN VASTUU ILMOITUKSEN POISJÄÄMISESTÄ TAI JULKAISEMISESSA SATTUNEESTA VIRHEESTÄ RAJOITTUU MAKSETUN MÄÄRÄN PALAUTTAMISEEN. TILAAMATTA LÄHETETTYÄ MATERIAALIA EI PALAUTETA. Loppukauden viileänrauhalliset suoritukset nostivat espoolaisen myös cupin kokonaispisteissä kakkoseksi, mikä sekin pitäisi siirtää Suomen urheiluhistorian kirjastossa kohtaan "M niin kuin merkkipaalut." Lehikoinen myös allekirjoitti sopimuksen erittäin valovoimaisen tallin, Intensen, kanssa, joten täytyy toivoa että miehen kuntoutuminen syyskuun lopun loukkaantumisesta sujuu nappiin. FILLARI-LEHDESSÄ JULKAISTUN AINEISTON OSITTAINENKIN LAINAAMINEN ILMAN LUPAA ON KIELLETTY. Päätoimittaja: Janne Lehti (019) 483 427 Toimittaja: Arttu Toivonen Toimituksen sihteeri: Virpi Hyökki Ulkoasu: Marja Penttilä Osoite: PL 140 05801 HYVINKÄÄ Käyntiosoite: Kalliokierto 14 05460 HYVINKÄÄ Toimituksen puhelin: (019) 483 490 fax (019) 483 480 Tilaukset, hintatiedot ja osoitteenmuutokset: (019) 483 470 ark. Maantiellä ja radalla Matti Pajari oli kotimaan arvokisojen hallitsija ottaen miesten yhteislähtöisen maantieajon mestaruuden lisäksi läjän muitakin mitaleita. Näitä titteleitä jaetaan Suomessa yleensä enemmän kuin yksi ja Pyöräilyunion valitsee urheilullisiin saavutuksiin perustuen omansa, urheilutoimittajat vuoden urheilijan valinnan yhteydessä omansa ja Fillari-lehti lukijoiden antamiin ääniin perustuen omansa. Jos Pajarin kehitys jatkuu samaa tahtia, niin hän voi hyvinkin saavuttaa paikan olympialaisiin ratapyöräilyn puolella. Viime vuonna äänestys järjestettiin ensimmäistä kertaa ja sen voitti Matti Lehikoinen
Syksyn messuja käsiteltiin laajasti ja henkilökuvassa oli edelleenkin uraansa jatkava Pasi Ahlroos, joka voitti cyclo-crossin Suomen mestaruuden syksyllä 1997. F-lehden iskuryhmä kävi kymmenen vuotta sitten tutustumassa Suomen pisimpään nousuun eli Tytyrin kaivokseen Lohjalla ja aiheesta oli artikkeli lehdessä, joka sisälsi muun muassa käyttäytymissäännöt. Molemmat ovat tehneet suomalaista polkupyörähistoriaa, sillä Katja ajoi vuoden 1997 Sveitsin MMkisoissa alamäkiajon MMpronssille ja Matti Lehikoinen otti kuluneella kaudella maailmancupissa hopeaa. Sisältönä olikin niin joululahvinkkejä kuin kauden kotimaiset arvokilpailutulokset. Mene ja tiedä, stemmin sisäpuoli on kuitenkin etulevyä myöden hyvin ohutta alumiinia, jonka päälle hiilikuitu on kieputettu. Painoa kannattimella titaanipultteineen on 124 grammaa, mikä on aika normaali lukema hyvästä kannattimesta. Eniten arvostusta pääkirjoituksessa annettiin kuitenkin jokaiselle vapaaehtoiselle, joka oli ollut mukana seuratoiminnassa ja lukuisien tapahtumien järjestelyissä ja nuo sanat pätevät edelleen! Yoko:n pyöräilyasu Goren Windstopper Soft Shell on hyvin pyöräilyasusteisiin sopiva materiaali, sillä se pitää nimensä mukaisesti hyvin tuulta ja hiukan hidastaa myös veden läpipääsyä. Valmistaja: M-XSport Oy Ritchey hiilikuitustemmi Amerikan pyöräilevän viiksimiehen tallista tulee myyntiin viimeisen päälle hifiluokan ohjainkannatin. Yokon uuden ajoasun leikkaukset toimivat pyöräilykäytössä, eli hihoista löytyy pituutta ja takin selkäosa on riittävän pitkä sekin. Samaisessa artikkelissä esiteltiin myös Pasin pyörä ja cyclo-crossia lajina. Fillari ilmestyi tuolloin 6 kertaa vuodessa ja kyseessä oli kauden päättävä lehti. Ajohousuissa on vetoketjut lahkeiden sivussa, henkselit ja polvien kohdalla hiukan enemmän tuulta pitävää tavaraa. M3-Takin suositushinta on 169 euroa ja S2housujen 129. Takissa on selkätaskut ja kun materiaali venyy hyvin, taskujen suut pysyvät supussa ilman vetoketjujakin. Hinta: 137 e Maahantuoja: Tarmin Oy 10 Fillari www.fillari-lehti.fi. Kuuleman mukaan treenit Tytyrissä ovat nyt fillaristien osalta ohi, joten tämä legendaarinen treenipaikka on historiaa. Ytimekkäästi nimellä Ritchey WCS Carbon 4Axis Stem tunnettu stemmi on rakennettu Ritcheyn uudella Matrix-teknologialla, joka valmistajan mukaan lupaa liittää alumiinin ja hiilikuidun yhteen molekyylitasolla perinteisen laminoinnin sijasta. Pääkirjoituiksessa toimtus jakoi risujen ja ruusujen sijaan ehjiä ja puhjenneita sisärenkaita kauden tekijöille ja tapahtumille. Kehuja saivat muun muassa hyvin Tourissa ajanut Joona Laukka, alamäkiajon MM-pronssia ottanut Katja Repo ja Euroopan maanteillä menestyneet Pia Sundstedt ja Sari Saarelainen. Pikalinkku uutisia ja uutuuksia 10 vuotta sitten Fillari 6/1997 Fillari-lehden 6/1997 kannessa komeili Katja Repo suomipaidassa ja samaa teemaa noudattelee tämän numeron kansi, jossa Matti Lehikoinen kurvailee Skotlannin MM-kisoissa
Velomania!-kirjaa myy Tampereella museokauppa Vinssi, Nostalgiset Polkupyörät -teosta voi kysellä Alfamerista Helsingistä. Kanadalaisbrändi jatkaa uutuustykitystään myös Suomen markkinoilla. Ohjurin seuraksi sopii myös Syncrosin 6-millisestä alumiinista työstetty bashguard (32 e), joka bling-blinghenkeen on kromattu. FBI:n alalaakeri on suurikokoinen kartiorullaversio, ylempi puolestaan kaksinkertaisesti suojattu urakuulalaakeri. Velomania! tosin käsittelee polkukäyttöisiä laitteita laajemminkin, sillä mukana on myös nojapyöriä sekä nuorison askartelukulttuurin kuoltua myös liki kokonaan maan alle kadonneet katetut polkuautot, kinnerit. Tuoreimpana uutuutena kirjakauppojen hyllyiltä löytyy paremmin autokirjoistaan tunnetun Alfamerin kustantama Nostalgiset Polkupyörät, jonka on toimittanut vanhojen koneiden ja kulkupelien historiaa käsitteleviä teoksia aiemminkin julkaissut Vesa Rohila. Koko vekotin painaa kiinnittimineen 228 grammaa. Valaisimen ohi kulkiessaan magneetit synnyttävät käämilankasilmukkaan jännitteen, joka sitten syötetään ledeihin. Säätömahdollisuuksia löytyy joka lähtöön, sillä sekä alaettä yläohjurin kulmaa pystyy säätämään itsenäisesti, samoin ohjurin yläpalan kulmaa ja korkeutta sekä alarullan etäisyyttä keskiöakselista. Nyt tarjolle tulee enemmän painovoimapyöräilyyn tarkoitettua tarviketta, kuten 1,5" emäputkeen sopivat kaksi uutta ohjainlaakeria. Painoa hiilikuituversiolla 225 grammaa, hintaa 138 e ja alumiinimallilla 257 grammaa sekä hintaa 88 e. Pikalinkku uutisia ja uutuuksia Uutta Syncros-kamaa alamäkeen Kirjoja pyöräilystä Antiikkipyöräharrastus lienee kasvattamassa suosiotaan, ainakin jos tarkastelee kotimaisella kielellä viime vuosina julkaisten kirjateosten määrää. Toinen, kuvassa hopean värinen FBInimen tunteva laakeri (59 e) on puolestaan normaalikokoiselle emäputkelle tarkoitettu. Hinta: 39 e Maahantuoja: Uimonen Trading 12 Fillari www.fillari-lehti.fi. Ahdistusta lievittämään on nyt ilmestynyt hämmästyttävä uutuus, Uimonen Tradingin maahantuoma tanskalainen Reelight-valaisin - se nimittäin ei toimi paristolla eikä dynamolla! Reelightin virrantuottosysteemi perustuu induktioon, joten etu- ja takahaarukoihin asennettavat, kahdella hyvin kirkkaalla ledillä varustetut valot keräävät virtansa pinnoihin asennettavista magneeteista. Noin 160-sivuinen teos keskittyy pääosin pyöräilyn ensimmäisiin vuosikymmeniin nimenomaan Suomessa, käyden aluksi läpi ensimmäisten tunnettujen maahantuojien vaiheita, ja siirtyen tarkastelemaan myös 1900-luvun alussa varsinaista kukoistuskauttaan elänyttä kotimaista polkupyöräteollisuutta. Kirjan aihepiiri liikkuu melko lailla samoilla alueilla kuin näyttelykin, ja tästä syystä menee osittain päällekkäin myös Rohilan kirjan kanssa. Systeemi on kitkaton, eikä mitään erillisiä virtakytkimiä ole, joten valo on aina päällä, mikä parantaa turvallisuutta myös päiväkäytössä. Valoa riittää pyörätiekäyttöön mainiosti, ja sellaiseen Reelight onkin tarkoitettu. Ohjurin saa kiinni perinteisen keskiömuhvin kauluksen alle, uusiin ulkopuolisilla laakereilla varustettuihin keskiöihin tai ISCG-kiinnikkeisiin. Ensimmäinen, kuvan 197grammainen musta vaihtoehto on nimeltään HC (78 e), suoraan isommalle emäputkelle sopiva, ja sen molemmat laakerit ovat suojattuja urakuulamalleja. Toinen hiljattain julkaistu teos liittyy Tampereen Vapriikissa edelleen pyörivään Velomania!-näyttelyyn. Maahantuoja: Tarmin Oy Reelightihmevalo Syksy on tätä lukiessa jo saapunut, ja sekä aamut että illat ovat hämäriä työmatkapyöräilijän kulkea. Ahdistus saattaa putkikamelin kuljettajaan iskeä jos ledivalon paristot ovat kesän aikana vuotaneet kotelon sisään tai pyöräkellarissa asuva rotta pureskellut dynamonavan johdon poikki. Lisäksi tarjolle tulee kaksi uutta ketjunohjuria - tarkemmin sanottuna kyseessä on yksi ja sama ohjuri, jota on saatavana sekä hiilikuituisella että alumiinisella bumerangilla varustettuna. Painoa FBI:llä on 287 grammaa. Tuoretta otetta kirjaan tuo myös huhtikuisen, sotaveteraanien hyväksi järjestetyn pyörähuutokaupan raportointi sanoin ja kuvin. Yhteen tällaiseen kulkupeliin liittyy huikea tarina, kun sekä maalla että vedessä toimivan amfibio-kinnerin vuonna 1949 rakentanut Reijo Kaipio polkaisi vedonlyönnin seurauksena polkuautonsa Helsingistä Ahvenanmeren yli Tukholmaan. Kokoja löytyy neljää eri vaihtoehtoa, ja pulttijako on 104millinen nelipulttisysteemi
Shimanon tarjontaan. Toinen uutuus rymistelyyn on uusi, kovasti e.thirteenin vekottimia muistuttava ohjuri. Hiilikuituinen CR2.1 maksaa 125 euroa, mutta painoa sillä on enää kohtuulliset 203 grammaa. Maahantuoja: Best Brakes Ky Tampereelta uutuuksia komponenttipuolelle Scorpion-pyörien maahantuoja KSU Sport on löytänyt maailmalta uuden pyörätarvikevalmistajan, jonka valikoimasta löytyy toimivan oloisia ja näyttäviä osia niin maantielle, triathloniin kuin maastoonkin. Avorengasversion paino on 1670 grammaa ja hinta tulee olemaan kohtuullinen 690 euroa pari. Suojaus ja laakerointi vaikuttavat hyvin asiallisilta. Tarjolle tulevat ohuen ohuet avopolkimet, joiden runko ilman irrotettavia piikkejä on vain 1,5 cm paksuinen. Piikkien irrotuskin onnistu näppärästi, sillä niiden toisesta päästä, rungon sisältä suojasta löytyy varmasti tarpeeksi isolla kannalla varustetut kuusiokolot. Aika-ajoihin hyvin sopiva, hiilikuituinen tuubirenkaille tarkoitettu kiekkosetti CR2.1 painaa ilman linkkuja 1561 grammaa, hintaa on 990 euroa. 292-grammainen paketti on varustettu sekä perinteisellä että ISCG-sovitteilla, ja sekä yläettä alahäkit ovat säädettävissä. Satulatolpissa kiinnostava on 36 euroa maksava alumiininen CR2.3, joka painaa 234 grammaa. Alumiiniset rockringit maksavat 29 euroa. Hintaa ohjurilla 89 euroa. Valikoimasta löytyy isot kasat pääasiassa freeride-ajoon tarkoitettua tavaraa, kuten toimituksen hypisteltäväksi toimitetut ketjunohjurit ja rockringit. Maahantuoja: Uimonen Trading www.fillari-lehti.fi Fillari 13. Hinta on siis hyvin edullinen kun sitä vertaa esim. Erikoinen ratkaisu on ylähäkin levyjen pinnoittaminen kumilla - vähentää varmasti ääntä, mutta luistaa ehkä hieman huonommin kuin tavallisesti käytetty Nylon. Maantiepyörän kampisarja CR4.3 painaa 866 grammaa varustettuna 39/53-rattailla ja keskiölaakerilla, hintaa setillä on vain 190 euroa. Hintaa kertyy suunnilleen 100 euroa. Hintaa polkimilla on noin 79 euroa ja painoa 489 grammaa parilta. PZ Racing:n tarvikeosat Shaman Racing-tuotteita myös Suomesta Vanha teollisuusmaa Tshekki tuottaa tänä päivänä melkoisia määriä hyvätasoista pyöräkamaa. Freestyle on 244-grammainen, 5-millisestä alumiinista koneistetun bumerangin ympärille rakennettu ohjuri. Uusimpana merkkinä härmäläisille markkinoille tulee Shaman Racing, jonka on ottanut maahantuontiohjelmaansa Best Brakes Ky. Toinen mielenkiintoinen uutuus on Enduro-ohjuri, joka on tarkoitettu käytettäväksi yhdellä, kahdella tai kolmella rattaalla. Saatavana on sekä perinteinen alumiinirunkoinen että kuvassa oleva hiilikuituversio, jolla hintaa on 59 euroa ja painoa 89 grammaa. Maahantuoja: KSU Sport Ky Timeless-tuotteiden kirjo laajenee edelleen alamäkipuolella
Sportfiren kuoritakki on hyvä asuste kylmien aamujen varalta, sillä sen saa taitettua kohtuullisen pieneen tilaan. Kuvausjälki on mukavan soljuvaa ja ammattimaista, värit kauniita ja leikkaus onnistunutta. Tyylitajua tuntuu norskeilla kyllä olevan. Viileille keleille sopivat hyvin myös henkseleillä varustetut pitkät ajohousut, jotka on valmistettu lämpimästä mutta kuitenkin elastisesta materiaalista. Suositushinnat: heijastinremmi 19 e, kuoritakki 80,50 e ja pitkät thermotrikoot 70 e Valmistaja: Urheiluareena Oy Make It Work Pohjoismaisia maastopyöräleffoja on nähty vuosien varrella muutamia, mutta norjalaisporukka Anti Productionsin uusin tuotos Make It Work kiilaa tämän porukan kiistattomaan kärkeen. Butler kertoi viime vuonna haluavansa kuvata alamäkiajajia lajiharjoittelunomaisessa toiminnassa: ilman numerolappuja, mutta ei niin että ajo olisi selvää freeridea. Pikalinkku uutisia ja uutuuksia Silmälappuvidiootti Super 8 - Illusionary Lines Vuosi sitten Fillari-lehdessä seurasimme australialaisen Tony Butlerin elokuvaprojektin edistymissä miehen käydessä Kalpalinnassa kuvaamassa Matti Lehikoisen kotipolkuja. Kuskit kertoilevat kotimaastaan, ajomaastoistaan ja treeneistään, ja ohjaaja kierrättää kameraa sekä paikallispoluilla että kauden 2006 alamäkiajon maailmancupin kisoissa. Super 8 - Illusionary Lines valmistui keväällä, mutta päätyi toimituksen käsiin vasta alkusyksystä. Takki on sen verran paksu, että se pitää hyvin tuulen loitolla ja heijastimet takaavat näkyvyyden syksyn hämärässä. Paikallisten starojen kanssa pyöritään muun muassa Oslon ympäristössä sekä tietysti muuallakin Norjassa, mutta mukaan on mahdutettu settejä esimerkiksi viime vuoden Red Bull District -skaboista Saksasta. Arvio: 5555 Hinta: 25 e Myynti: Level11 Oy 14 Fillari www.fillari-lehti.fi. Erityisen ihastuneita tunnutaan olevan vaijerin varassa metsän läpi kiitävän kameran käyttöön, mutta kovin isona syntinä tätä ei vielä voi pitää, sillä pitkät kamera-ajot ovat varsin mukavaa katsottavaa. Eniten kiinnostava setti, Lehikoisen osuus löytyy leffan puolivälin tietämiltä, ja koostuu siis Nuuksiossa että Calpiksessa kuvatuista siivuista. Arvio: 5555 Hinta: 29 e Myynti: Level11 Oy Sportfiren asusteet syyskeleille Tamperelaisen Urheiluareenan oman tuotemerkin, Sportfiren valikoimasta löytyy monta hyvää tuotetta syksyn ja alkutalven keleille. Musiikkivalinnat ovat letkeitä, DH-cupin lisäksi tahkotaan läpi 4X:n maailmancup ja extramatsku sisältää pätkiä muun muassa Whistlerin Crankworxista. Tyytyväinen täytyy kuitenkin olla positiivisen Suomi-kuvan levittämisestä. Kokonaisuutena Super 8 - Illusionary Lines on hyvin laadukas katsaus alamäkiajon edelliseen kauteen. Super 8 - Illusionary Lines on kaiken kaikkiaan onnistunut valinta sateisten syyspäivien fillarifiilisten nostamiseen erityisesti DH-faneille. Ruskan värittämät maisemat sekä Janakkalassa että Lapissa välittyvät hienosti, vaikka kotimaisittain komeat näkymät eivät ehkä ulkomaanelävien mielestä niin henkeäsalpaavia olekaan. Adidaksen aurinkolasimallisto Evil Eyesin sekä Hafjellin sponsoroima 36-minuuttinen freeridefilmi kiertää ympäri pohjoista pallonpuoliskoa sellaisten nimien kuten Niels Windfeldt, Trond G. Jos joudut ajamaan paljon hämärän aikaan, takaa heijastava olkahihna on mainio sillä autoilijat huomaavat sinut paljon paremmin kuin pelkissä tummissa vaatteissa. Butlerin kantavana ideana on ollut kiertää maailmancupin keulamiesten mukana näiden kotikonnuilla. Musiikki toimii hyvin, vaikka noudatteleekin perinteisiä linjoja räkäpunkkeineen ja autotallirokkeineen. Takissa on vetoketjullinen selkätasku. Hansen sekä Lacondeguyn veljesten kanssa
Skotlannista kun päästiin maailmancupin finaaleihin Mariboriin, oli minulla missio edessä, koska olin kolmantena pisteissä ja kaikki mahdollisuudet nousta lopputuloksissa toiseksi. Olin lopulta kilpailun kuudes, mikä on oma paras sijoitukseni, mutta en nyt kovin tyytyväinen siihen voinut olla kun tavoitteeni oli ajaa mitaleille. Kun olin ehtinyt olla yhden päivän kotona, kaikki muuttui silmänräpäyksessä... Se oli myös viimeinen kisani Hondalla ja viimeinen kerta kun olin luottomekaanikkoni Markin kanssa startissa. Kauden kisat on nyt ajettu ja kaikki meni todella hyvin. Tiesin, että minun pi- tää olla vähintään neljä sijaa tai enemmän Steve Peatin edellä aika-ajossa ja kisassa jos meinaan ohittaa hänet. Finaalissa se tiesi, että homman pitää mennä ihan nappiin jos meinaan nousta pisteissä. Päivää ennen kisoja enteiltiin todella huonoa säätä ja kovaa tuulta. Juuri kun olin nostanut keulan reunan yli, osui takarengas pieneen kiveen ja heitti fillarin takakorkeaksi. Lopulta olin seitsemäs jääden alle sekunnin kolmannesta sijasta. Ennuste meni ihan oikeaan, ja kisa-aamuna tuuli tuiversi niin kovaa yläosassa, ettei radalla meinannut pysyä. Tein yhden virheen, mikä ei ollut niin kovin suuri, mutta menetin huomattavasti vauhtia seuraavalle suoralle ja se tietenkin maksoi aikaa. Maalissa en ollut nopein ja kun näin, että olin hävinnyt Ranskan Julien Camellinille joka johti sillä hetkellä, niin meinasi kokonaiskisan toinen sija unohtua hetkeksi kun otti päähän niin paljon. Lasku meni ihan hyvin, vaikka se tuntui samalta kuin ensimmäinen harjoituslasku, ei paineita, ei riskejä, kunhan nyt rullailin alas. Maailmanmestaruuskisoissa tuli kuudes sija ja maailmancupin kokonaiskilpailun toinen sija. Kaikki tuntui rullaavan kun unelma, mutta se oli vain tyyntä myrskyn edellä. Piti lähteä kuukauden sisällä Intensen tehtaalle testaamaan uusia vehkeitä ja mennä Australiaan ajamaan talvella kisoja. Dee Hoo - kuulumisia Matti Lehikoinen Terveisiä sairasvuoteelta! M "Sillä hetkellä tiesin että nyt on käynyt pahasti!" uutaman kuukauden kilpailutauon jälkeen vähän arvelutti, että onko kilpailuterä missä kunnossa, mutta ihan hyvin se pyörä kulki loppukaudesta. Ylhäällä, juuri kun olin lopettanut lämmittelyn ja menossa lähtöporttiin, minulle ilmoitettiin alhaalta, että Peatiltä oli mennyt rengas puhkija se tarkoitti että minun pitää ajaa vain maaliin. Olin Vinnarin Joonaksen kanssa kuvailemassa kotipoluillani, kun kaaduin päälleni ihan pienestä dropista. Oli vaikea hillitä tunteita ja keskittyä ajamiseen koska tiesin, että kokonaiskisan toinen sija oli jo melkein käsissäni. Aika-ajossa tulee 20 parhaalle pisteitä jotka on todella tärkeitä kokonaiskisan kannalta. Aika-ajossa ajoin muistaakseni kuudenneksi ja Peat oli 12, joten sain häntä vain 9 pistettä kiinni. Oma laskuni meni kovasta tuulesta huolimatta ihan hyvin vaikka välillä vastatuuleen ajaessa tuntui, ettei pääse mihinkään ja sivutuuli vaikeutti radalla pysymistä. Uusi sopimus oli kirjoitettu Intensen kanssa edellisenä päivänä ja kaikki näytti todella hyvältä. Kaikille niille, jotka ovat ihmetelleet pisteet ovat melko erikoisessa järjestyksessä, johtuu juuri samasta syystä: aika-ajossakin jaetaan pisteitä. Seuraavana aamuna lensin kotiin, olin todella helpottunut kun kausi oli loppunut ja kaikki oli ohi. Sam Hill voitti jälleen kerran ja näyttää siltä että hän on löytänyt sellaisen vauhdin mihin muut eivät pysty vastaamaan. Maailmancupissa ajelin sijoille 11, 1, 4, 4 ja 7, myös aika-ajoissa pääsin joka kilpailussa muistaakseni viiden joukkoon. Fabien Barel oli toinen ja britti Gee Atherton kolmas. En nyt muista tarkkaan monesko olin aika-ajoissa, mutta kaaduin siinä kuitenkin enkä ollut hirveän korkealla. MM-kisat järjestettiin tänä vuonna Skotlannissa ja odotetusti huonossa säässä. Eli ei se ihan huonosti mennyt vaikka mieliala oli aika sekava startissa. Lensin siitä ihan suoraan pää edellä maahan, en ehtinyt laittaa käsiä yhtään vastaan ja ensimmäinen asia mikä 16 Fillari www.fillari-lehti.fi. Kisoissa oli vähän liikaakin harjoituksia ja mitä lähemmäs starttia mentiin, sitä väsyneempi rupesin olemaan, harjoitukset kun kestivät neljä päivää
Onneksi olen saanut useita satoja kannustusviestejä ympäri maailman ja sairaalassa kävi välillä niin paljon ihmisiä, että hoitajat meinasivat hermostua. Siitä sai todella paljon kannustusta ja se piti mielen positiivisella tuulella. Paikalle saapui pelastuslaitos melko nopeasi ja vei minut Jorvin sairaalaan kuvauksiin missä selvisi, että rintarangan neljänteen ja viidenteen nikamaan oli tullut kompressiomurtuma. Jorvista minut siirrettiin seuraavana päivänä Töölön sairaalaan tarkkailtavaksi. Sillä hetkellä tiesin, että nyt on käynyt pahasti koska kipu oli todella kova, mutta onneksi kaikki raajani kuitenkin liikkuivat. Nyt minut on kotiutettu ja on vuorossa 3 kuukauden jakso kotona, jonka aikana en saa yhtään kiertää selkää tai taivuttaa eteenpäin enkä tehdä muutenkaan yhtään mitään. Nyt vain pitää odottaa ja katsoa päivä kerrallaan, koska tilanne voi aina muuttua. osui maahan oli päälakeni. Koska nyt en voi haikailla ajamaan pitää vain puskea positiivisella asenteella eteenpäin päivä kerrallaan. Pohjalta ei ole onneksi kuin yksi suunta ja se on ylöspäin, kyllä täältä vielä noustaan! Tuhannet kiitokset kaikille kannustuksesta: on hieno huomata miten pyöräilymaailma pitää omiensa puolia ja on yhtä suurta perhettä!. Töölössä makasin viikon päivät, mutta sain liikkua pieniä matkoja ja istua sängyn reunalla. Murtumat olivat onneksi sen verran hyvälaatuisia, että leikkausta ei näillä näkymin tarvitse tehdä. Sen jälkeen saan vähitellen ruveta kuntouttamaan itseäni ja kaiken pitäisi olla kunnossa 6 kuukauden kuluttua
Kauden viimeinen kilpailu oli siis Espanjan ympäriajo. siinä se sitten taas on, yksi kausi takana ja kuukauden loma edessä. Suhteellisen nopeasti selvisi kuitenkin, että vatsa ei antanut aikaa palautumiselle, joten kilpailusta tuli lähinnä selviytymistaistelu. Tutussa porukassa on kuitenkin hyvä jatkaa, ja ensi vuodeksi on jo suunnitteilla uusia kuvioita, jotka saavat varmasti fillarin kulkemaan aina vaan kovempaa! Muuten tallissa tulee vaihtumaan jonkin verran ajajia, lähinnä ulkomaalaisten osuus pienenee, joten kielikylpy tulee olemaan entistä kovempi ensi kaudella. Ainakin Candida-hiivaa löytyi suolistosta alustavissa testeissä, nyt sitten selvitellään että mistä se sinne ilmestyy. Mutta oli iloista huomata, että suomalaisia kannustusjoukkoja oli enemmän kuin missään kilpailussa olen nähnyt! "Hyvä Jussi!" -kannustushuudot auttoivat varmasti myös osaltansa Madridiin pääsyssä, joten kiitos kaikille paikalla olleille! Ensi kauden kuviot selvisivät, kun tein uuden vuoden mittaisen sopimuksen Francaise des Jeuxin kanssa. Ja kai se on parempi muutenkin jatkaa vielä muutama päivä, kroppa voisi olla aika ihmeissään jos kolmiviikkoisen ympäriajon jälkeen heittäisi fillarin suoraan koukkuun! Kuten varmaan joku lukija saattaa muistaa, olen paininut parin viime kuukauden aikana vatsaongelmien kanssa, ja näin kauden loputtua on hyvää aikaa selvitellä erilaisia asioita. Toivottavasti tähystyksessä löytyy ratkaisu epämääräisiin vatsaongelmiin, niin olisi sitten hyvää aikaa syksyllä hoidella paikkoja kuntoon. Olin kuitenkin motivoitunut ajamaan siellä hyvistä etappisijoituksista, olihan meillä hyvä porukka kasassa ja mikäs sen kivempaa kuin kierrellä Espanjaa fillarin selässä. Pidin kuitenkin mielessäni sen, että Madridiin asti oli päästävä. Sen tavoitteen täytinkin, ja jos ei muuta, niin tallin ensimmäisillä leireillä pystyn sentään kehaisemaan että tallista vain kolme ajajaa ajoi viime kaudella kaksi isoa ympäriajoa maaliin asti. Pari vuotta sitten lähdin sieltä lähes suoraan leikkauspöydälle, joten sen suurempia ennakko-odotuksia kilpailusta ei ollut. Palasin muutama päivä sitten Espanjasta ja nyt sitä sitten ihmetellään kotona Ranskassa ja hoidellaan viimeisiä asioita ennen lomalle siirtymistä. Ihan kaikkia uusia ajajia en vielä tunne, mutta eiköhän sitä taas tutustuta ensimmäisillä leireillä! "Ensi kauden kuviot selvisivät, kun tein vuoden mittaisen sopimuksen Francaise des Jeuxin kanssa.." 18 Fillari www.fillari-lehti.fi. Jo ennen Espanjan ympäriajoa kävin ensimmäisissä testeissä ja nyt sitten tähystetään vatsa ja katsotaan kunnolla mitä löytyy. Muuten kilpailu meni meidän osaltamme hieman kaksijakoisesti, ajoimme useilla etapeilla hyvistä sijoituksista, mutta ensimmäisen lepopäivän aikana porukkaan iskenyt vatsatauti verotti varmasti osansa porukan voimista. Ensimmäisen kerran asioista puhuttiin tallin pomojen kanssa jo toukokuussa, mutta ranskalaiseen tyyliin mikään ei tapahdu yhdessä yössä, joten paperin kirjoitus venyi aina Vueltaan asti. ProTour - kuulumisia Jussi Veikkasen kuulumisia Pro Tourilta Kausi pulkassa! 92 kilpailupäivää, 29 000 kilometriä pyörällä ja tuhat tuntia treeniä... Pyörää en kuitenkaan ole vielä heittänyt nurkaan, täytyy ottaa kaikki irti Ranskan auringosta ja ajella muutamia nautiskelulenkkejä ennen Suomeen palaamista
Seuraavien vuosien suuri haaste turkulaiselle pyöräilylle ja sen junioritoiminnalle tulee olemaan paikallisten 1417 -vuotiaiden rekrytointi lajiin ja sitä kautta jatkumo perinteisen laajalle turkulaisrintamalle elite-sarjoissa. 050 50 24 963 Harrastepyöräily: Matti Kiijärvi, puh. Nappulapyöräilytoiminnallamme on ollut vuodesta toiseen hyvät vetäjät ja uusien pyöräilijöiden rekrytointi tuottaa tulosta hitaasti, mutta varmasti. Tulevaisuudessa tultaneenkin reittivalikoimaa hieman supistamaan, jotta jokaisella matkalla kuntoilija tulee riittävästi huomioiduksi niin liikenteenohjauksen kuin huoltopisteidenkin osalta. Yhteystiedot: Puheenjohtaja: Ari Aalto, puh. Kotijoukkueen voittokin oli enemmän kuin lähellä tässä jokaiselle turkulaiselle niin tärkeässä kilpailussa. Juniorien vetovastuulliset ovat myös toimineen hienosti erilaisissa pyöräilytapahtumissa järjestäen kokeilunhaluisille junnuille mm. Leirillä tutustuttiin niin kilpa- kuin ratapyöräilyynkin, sekä tietysti hurjimmat testasivat taitojaan bmx-radalla velon kupeessa. Mitalien määrässä mitattuna Urheiluliitto oli menestyksekäs 14 kultaisella, 20 hopeisella ja 11 pronssisella SM/ISM -mitalilla. Turkulaisten kilpailukalenteri rakentui maantie SM-kisoja silmälläpitäen ja tasaisella porukalla Kälviällä saatiinkin jopa pro-tour ammattilaisillemme hapot jalkoihin. www.fillari-lehti.fi J Seuran mitalistit ratapyöräilyn SM- ja ISM kisoissa Kupittaan radalla tänä kesänä. Harrastepyöräily: Pyöräily vapaaajan harrastuksena elää nyt uutta tulemista. Tässä siis paloja lähinnä siitä, mitä 105-vuotias TuUL:n pyöräilyjaosto on vuosimallia 2007. unioritoiminta: Tulevaisuuden pyöräilijöiden kasvattaminen on asetettu urheiluliitossa vähintäänkin yhtä tärkeäksi asiaksi kuin elitepyöräily. Hybridien esiinmarssi on varmasti ollut osaltaan auttamassa sitä, että pyörällä onkin kivaa ja kevyttä liikkua paikasta toiseen. Joskus menestys on jäänyt ulkopaikkakunnilta Urheiluliittoon tulleiden huippujen harteille, toisinaan taas originaalit keltamustat ovat vieneet kirkkaimmat palkinnot. Mylly on neljällä pyöräilyreitillään ja kahdella rullaluistelumatkallaan liian monimuotoinen. Viimeisessä voimankoitoksessa eli Myllyn pyöräilyssä oli havaittavissa jo pyöräilytermiä käyttäen matkaväsymystä, eikä kiri oikein enää auennut. Elokuun alussa järjestysvuorossa olivat Mastersien Pohjoismaiden mestaruuskisat, jotka rutinoitunut kisakoneisto vei läpi mallikkaasti. v v v Seuroja ja ajoporukoita TEKSTI: TIMO ERJOMAA KUVA: MINNA UUSIVIRTA Esittelyssä Turun Urheiluliitto Turun Urheiluliitto ei liiemmälti esittelyjä kaipaa, näin voitaisiin kai sanoa lajiin vannoutuneiden parissa. Turun seudulla on ollut myös selvästi havaittavissa, että harrastepyöräilyn imu on vienyt lajiamme mukavasti eteenpäin ja yhä useammalla vastaan polkevalla onkin jo allaan kilpuri. Turun Urheiluliitto tunnetaan myös aktiivisena kilpailun järjestäjänä vuodesta toiseen. Ryhmän ensisijaisena tarkoituksena on liikkua liikenteessä esimerkillisesti sekä toimia oman innostuksensa voimalla erilaisissa tapahtumissa pyöräilyn promoottoreina. Pääsääntöisesti nappulamme kokoontuvat yhteisiin harjoituksiin kerran viikossa. 0500 74 21 95 Junioritoiminta: Matti Soininen, puh. Useat tuntevat seuramme historian ja menestyksemme kilpailuissa vuodesta toiseen. temppuratoja. 0400 53 31 88 Fillari 19. Turussa, Urheiluliiton harrasteaktiivien vetämänä, on kilpapyöräily kuntoilumuotona saanut aivan uudet mittasuhteet. Seuran mitalirohmuna kunnostautui Paula Suominen kuudella SM-mitalillaan ja kahdella Masters PM-kullalla. Kesällä kammet pyörivät tuttuakin tutummalla Kupittaan Velolla, kun taas talveksi siirrytään sisätiloihin pallopelien ja lihaskuntoharjoittelun pariin. Vuosi 2007 alkoi juhlallisesti TS- kortteliajon täyttäessä 50 vuotta. Onpa ryhmässä bongattu joskus kauniimman sukupuolen edustajiakin, joten havaittavissa on myös naisten kiinnostuksen lisääntyminen lajiamme kohtaan. TS-korttelin jälkeisenä päivänä ajettiin Simo Klimscheffskijn muistoajo perinteikkäissä Hirvensalon maisemissa. Vuonna 2007 järjestettiin muun nappulatoiminnan lisäksi myös ensimmäinen Turun Sanomien pyöräilykoulu, joka poiki noin puolisen tusinaa uutta alle 14-vuotiasta pyöräilijänalkua mukaan toimintaamme. 0400 62 79 58 Kilpailutoiminta: Timo Erjomaa, puh. Kilpailutoiminta: Keltamustissa ajoi kuluvana vuonna 34 lisenssin hankkinutta pyöräilijää kokonaisjäsenmäärän ollessa 113. Keltamustat tekivät kisasta myös yleisön mielestä värikkäimmän vuosiin. Seuran pyöräilijät kilpailivat kuluvana kautena kotimaisten kilpakenttien lisäksi Ruotsissa sekä niin maajoukkueen kuin seurammekin asussa useita kertoja Virossa. Kaudella 2007 harrastepyöräilijät ovat osallistuneet lähes jokaiseen Suomessa järjestettävään kuntopyöräilytapahtumaan ylväästi keltamustaa tunnustaen. Harrastepyöräilijät kokoontuvat kerran viikossa koko kevään, kesän ja syksyn aikana yhteislenkille, jossa parhaimmillaan "telaketju" on pyörinyt yli 50 kuskin voimin
Vaikka muotoilua sanan varsinaisessa merkityksessä saa rungoista etsimällä etsiä, voi Nicolain tuotteita pitää kuitenkin omalla tavallaan designattuna. Koeajossa Nicolai Nucleon TST Evo TEKSTI: FILLARI-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN Nicolai erottuu muista pyörävalmistajista melkoisesti jo ulkonäkönsä puolesta. Suoraviivaisen ja karun muotoilun lisäksi nyt testatusta Nucleon TST Evo:sta löytyy toinenkin mielenkiintoinen ominaisuus: se on lähes täydellisen hiljainen HILJAINEN mäkipyörä 20 Fillari www.fillari-lehti.fi
Ilmeisesti kuuloaisti on yksi olennaisimpia juttuja omaa ajovauhtia arvioidessa. Testipyörään oli ruuvattu Salsan erikoinen Pro Moto -tanko. Ja kevyt se vaihde todellakin oli. V aihdelaatikkofillareita on markkinoilla ollut jo muutaman vuoden ajan. Onneksi testikuskin terve itsesuojeluvaisto ehkäisi pahimmat ylilyönnit tilannenopeuksien valinnassa ja siinä missä mopo oli karata lapasesta, pelastivat Michelinin DH16renkaat ja vakaat ajo-ominaisuudet aika paljon. Siinä missä vanha ST oli kulmikas, särmikäs ja näytti lähinnä kangaspuiden ja sähkövispilän sekoitukselta, on uuden TST:n linjoja selkeytetty. Navan rakenne mahdollistaa vaihtamisen polkematta, ja vaikka paikallaan seistessä. www.fillari-lehti.fi Fillari 21. Takapää ei tunnu yhtään ilmajousitetulta vaan pikemmin hyvältä kierrejousitoteutukselta. Rohloffin vaihdelaatikko on Nicolaissa sijoitetu keskiön yläpuolelle. Perässä ei tunnu minkäänlaista alkupykä- Manitoun Evolve-sarjan huippuiskari sopi aikalailla täydellisesti Nicolain perään. Kun voimansiirrosta puuttuvat ylösalas hyppivät ja rattaalta toiselle rusahtavat ketjut sekä takahaarukkaan paukuttava vaihtaja, kuuluu kuljettajan korvissa lähinnä renkaiden rummutus sekä terävissä iskuissa keulasta kuuluvat pienet suhahdukset. Nicolain yksiniveliseen perään sovitettuna iskarista ei ikinä uskoisi sen olevan ilmakäyttöinen. Koko raami on ilmeeltään hyvin tavanomaisen näköinen: eturunko on tavallista kolmiomallia ilman sen kummempia hilavitkuttimia, takahaarukka on kiinnitetty yhdellä nivelellä hieman keskiön yläpuolelle ja siitä aavistuksen verran taaksepäin. Kammilta välitetään voima vapaarattaan kautta lyhyellä ketjulla pyörän oikealla puolella ensin laatikolle, jonka toiselta puolelta se otetaan kiinteästi pyörivällä ketjulla takanavalle - ketju pyörii siis aina takapyörän pyöriessä. Takajousitus on hoidettu Manitou Evolver ISX-6:lla, joka on varsin monipuolisesti säädettävä ilmaiskari ja edustaa valmistajansa huippuosaamista. Testit vahvistivat myös mittanauhan kertoman: Nucleon on massiivisen iso pyörä 119 cm akselivälillään. Se kulkee hyvin junamaisesti kovassa vauhdissa, ja tiukkoihin mutkiin kääntäminen vaati hartioiden ja lantion yhteistyöskentelyä että laite saadaan haluttuun suuntaan. Vastaavasti yläpäästä löytyy pykäliä joilla pyörä kulkee polkemalla varmasti 65 km/h jos reisissä riittää ruutia. Välityssuhteiden skaala vastaa suunnilleen normaalia 27-vaihteista xc-pyörää, joten pykälien puolesta Nucleonilla pääsee kiipeämään vaikka puuhun. Nivelen sisään meneekin sitten pyörän varsinainen juju eli vaihdelaatikko. Itse vaihtamistapahtuma ei poikkea normaalista, sillä tangosta löytyvä kiertokahva sisältää kaikki pyörästä löytyvät 14 vaihdetta. "Suora" risertanko ei ollut ulkonäkönsä puolesta jokaisen mieleen, mutta taivutuksiltaan jopa ihan käteen sopivan tuntuinen, sikäli jos ulkonäködilemman kanssa pääsee vain sinuiksi. Kun rattaat löytyvät haarukan nivelen kanssa samalta akselilta, ei minkäänlaista ketjun vedon aiheuttamaa nyökkimistä ole havaittavissa. Hyvinkään Sveitsin rata ei ole röykkyisimpiä maastamme löytyviä baanoja, mutta jo näissä kivikoissa ajetut testit toivat esiin vaihdelaatikkopyörän miellyttävimmän ominaisuuden: liki täydellisen hiljaisuuden. Keskieurooppalaisille radoille tehty pyörä on tietysti hieman loivakulmainen meikäläisellä mittapuulla, mutta kehonkielellä laitteen saa taittumaan kaikkiin mutkiin. Erikoisin havainto Nicolain voimansiirrosta liittyy kuitenkin ajamiseen. Rohloffin systeemi operoi kahdella eri tahdissa liikuteltavalla vaijerilla, ja kääntökahvan pyörintäsuunnan muuttaminen on mahdollista vaijerien paikkaa muuttamalla. Kun kyseessä on napavaihde, on vaihtaminen mahdollista myös pyörän ollessa paikallaan ja tietysti myös polkematta. Rohloffin aikanaan esittelemän 14-lovisen takanavan ympärille on rakennettu jos jonkinnäköistä ehdotelmaa, joissa napa on välillä sijoitettu normaaliin paikkaansa takakiekon keskelle, välillä taas jonnekin runkoon oikeaksi vaihdelaatikoksi. Nucleon TST Evo on juuri jälkimmäistä tyyppiä edustava. Takavuosina testaamastamme teutonien vaihdelaatikkopeli Nucleon ST:stä uusi TST Evo eroaa kuin yö päivästä. Pykälien välit ovat kuitenkin sellaiset, että normaalilla käyttöalueella ei tule kovin suuria hyppäyksiä vaihteiden välillä ja systeemi on siis aivan käyttökelpoinen. Näin oli tehty myös testipyörässämme, ja vaihdenäytön mukaan 14 oli kevein mahdollinen. Ensivilkaisulla laitteet ovat hyvinkin samantyylisiä, mutta oikeastaan vain vaihdelaatikon sijainti ja nivelten paikka on jotensakin samanlainen. Uskokaa tai älkää, mutta tämä johtaa tietyllä tavalla vauhdintajun katoamiseen: pyörä tuntuu leijuvan kivien yli eikä ihan joka paikassa tajua ajavansa sillä vauhdilla kuin todellisuudessa ajaa
Vaikka Rohloffin napavaihde hukkaa jonkin verran enemmän poljinvoimaa, kuin tavallinen ketjuvaihde, tuntui Nicolai nopealta pyörittää, eikä keinuminenkaan tuntunut syövän liikaa tehoa reisistä. Mitenkään erityisen kevyt se ei ole, mutta toimii todella hyvin ja on ainakin jotain mitä joka mäennyppylällä ei vastaan tule. Testaajien mietteitä: Nicolai Nucleonia testattiin Hyvinkään Kulomäen alppien lisäksi myös päivän verran Calpiksen traileillä niin turisti- kuin pro-kuskien voimin. Mutakelillä Nicolain rakenne pääsee vieläkin enemmän oikeuksiinsa, koska siinä ei ole roikkuvaa vaihtajaa, takapakkaa ja ohjuria keräämässä kuraa. Pelkkä runkosetti tosin maksaa 5990 euroa, joten siihen nähden Foxcompin valmispaketti on kohtuuhintainen. Ohuellakin kahvalla vaihde siirtyy kevyesti kohdalleen ja siitä on kokemustakin F-lehden projektista kun asensimme aikoinaan single-speediksi tehtyyn Tunturiin Rohloffin navan. Heti ensimmäisen lenkin jälkeen hioimme vaihdekahvasta kulmat pois ja ohensimme sitä reilusti. Tämän perusteella ei siis ole ihme, että nuori ranskalainen, Nicolain tiimissä ajava Joris Bigoni lasketteli Evolla peräti Ranskan mestaruuteen vuonna 2006 - aika hyvä suoritus pyörällä joka ei noudata perinteistä alamäkikilpurin muottia. Kaikki ihastelivat äänetöntä menoa ja takapään toimintaa ilmaiskarilla. Ajaessa käden syrjä lepää vaihtimen ja tupin välisessä kulmassa ja se tuntuu pitkän päälle ikävältä. Vaihteiden laaja skaala sai myös kehuja, sillä pykäliä riitttää nopeaan tykitykseen ja jopa xc-tyyliseen kihnutukseen. Suurimmat kiipeämiseen liittyvät uroteot kannattaa kuitenkin jättää vähemmälle, sillä pitkäjoustoinen parikymmenkiloinen fillari ei tietenkään ole paras mahdollinen lenkkikaveri. Puolisen kiloa läskiä saisi pois jos Manitoun tilalle heittäisi Boxxer World Cup ilmakeulan, mutta muuten koeajoyksilö oli varustettu melkeinpä kevyimmällä tavaralla mitä tarjolla on. Koeajossa... v v lää, vaan pienimmätkin möykyt suodattuvat hienosti. q TEKNIIKKAA Merkki: Nicolai Nucleon TST Evo Maahantuoja: Foxcomp Finland Oy Hinta: 6990 euroa Runkoputki: 7020/7005-alumiini Etuhaarukka: Manitou Travis Intrinsic Ti, 200 mm joustoa Takajousitus: Manitou Evolver ISX-6, 185-206 mm joustoa Koko: M (S, L) Paino: 19,8 kg (ilman polkimia) Ohjauskulma: 65,5 astetta Vaakaputken pituus: 59 cm Satulaputken pituus: 44 cm Akseliväli: 119 cm Takahaarukan pituus: 44 cm Keskiön korkeus: 36 cm Vaihteensiirtäjät: Rohloff kiertokahva Vaihteet: Rohloff Speedhub, 14 vaihdetta Jarrut: Hope Mono M4, 200 levyin Kammet: Truvativ Holzfeller Howitzer, 175 mm Keskiölaakeri: Nicolai Vanteet: Sun Rims Single Track Navat ed./ta: FCF / Nicolai Renkaat: Michelin DH16 AT, 2.2" Ohjainkannatin: Manitou, integroitu Ohjaustanko: Salsa Pro Moto Ohjainlaakeri: FSA Orbit Extreme Pro Satula: SDG Belair SL, I-Beam Satulatolppa: SDG I-beam 22 Fillari www.fillari-lehti.fi. Hopen uudelleen muotoiltu kahva sopii myös hyvin käteen. Nucleon TST Evo on varsin hinnakas peli. TruVativin kammen spiderista on sorvattu päät pois. Käsissä pysymistä auttoi myös leveä 72senttinen ohjaustanko, joka näyttää oudolta, mutta taivutus pelitti hyvin alamäkitouhuissa. Eniten puhetta aiheutti vaakaputken pituus ja moni olisikin ollut halukas kokeilemaan S-kokoista runkoa, jossa on 56senttinen vaakaputki jolloin fillari olisi ketterämpi hitaissa käännöksissä. Painoa ei kukaan pitänyt pahana ottaen huomioon fillarin rakenteen, mutta muutamaa kevennyskohdetta tietysti spekuloitiin. Vastaavasti pienemmilläkään paineilla ei takapää pohjaa helposti, vaan progressiota löytyy myös mukavampaan ajoon. Lääkkeeksi löytyy hiomakone, jolla tuppi on helppo muotoilla pyöreäksi ja ohuemmaksi. Testissä ollut pyörä menee pituutensa ja loivan keulakulman ansiosta vauhdissa kuin juna eikä karkaa kivikossa käsistä. Manitoun pitkäjoustoinen Travis Intrinsic Ti sopii hyvin möhköpyörän keulalle. Spesiaalirakenne vaatii spesiaalikammet. Yksinivelinen Nucleonin takajousitus ja Manitou Evolver ISX-6 toimivatkin loistavasti yhteen ja fillarilla pystyi paiskomaan isoihin patteihin ilman pohjaamista ja silti takarengas pysyi maassa nopeassa jarrupatissakin. Myös jarruja kehuttiin yhteen ääneen ja Hopen M4 onkin sekä tunnokas että tehokas hidastin 200-millisillä levyillä. Ainoa miinus liittyi kiertovaihteeseen ja tarkalleen ottaen Rohloffin paksuun ja kulmikkaaseen kahvakumiin
Saumoista ei tosin J 24 Fillari www.fillari-lehti.fi. Polveilevilla poluilla ajaessa ei F5:n ajettavuudessa tule esiin oikeastaan mitään erityisesti silmille hyppivää: sinimusta jäykkäperä luikertelee kivikoissa kuten muutkin alumiinirunkoiset pelit, kulkee nopeissa alamäissä melkoisen neutraalisti ja siirtää voiman polkimilta takapyörälle turhia nitisemättä. Hitsaussaumojen viimeistely on cannareissa perinteisesti ollut hyvin korkealla tasolla, ja käsin siloteltuja saumoja onkin ollut ilo katsella. Ulkoisesti runko on hyvin cannondalemainen, emäputki on onepointfive-mitoituksella ja runkoputket tutusti läpimitaltaan paksua tavaraa. Tähänkin on tullut, ilmeisesti kustannussyistä, muutos F-sarjan kohdalla. Testasimme F5:n. Katse edullisempaan TEKSTI: FILLARI-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN - PÄIN! vieläkään löydy kalansuomujälkeä, mutta nyt ne on jätetty entistä selvemmin näkyviin. Kun tähän asti pyörät on käsin hitsattu ja kasattu Yhdysvalloissa, on Äffäläisten tuotanto siirretty Taiwaniin. Koeajossa Cannondale F5 Jos johonkin pyörämerkkiin pitää assosioida sanat 90-luku ja alumiini, tuskin kovin montaa muuta brändiä tulee mieleen kuin Cannondale. Täysin valtavirran ulkopuolelta tulevat ideat ovat leimanneet suunnittelua ja mallistoa, mutta eräänlainen pyörämaailman outolintu on kuitenkin säilyttänyt suosionsa vuodesta toiseen. Reilut kymmenen vuotta sitten Bula-hattujen ja Nokia 2110:n kanssa statussymbolin arvoa nauttinut merkki on ollut tunnettu keveistä ja hintavista pyöristä. Mitoitus raamissa on hyvin perinteinen ja kisahenkinen, oppikirjamaiset kulmat yhdistettynä L-koossa 61-senttiseen vaakaputkeen luovat hyvät edellytykset ripeälle etenemiselle maastossa. Mallisto on keskittynyt ylemmän pään tuotteisiin eikä Cannondalen mallistosta ole oikeastaan koskaan löytynyt edullisemman pään laitteita - ennen kuin nyt. Miksikään vauhtihirmuksi F5 ei ylämäissä paljastu, osasyynä voi toki olla 13,55 kiloon nouseva paino. Vuosien varrella pennsylvanialaistehdas on tuottanut markkinoille sellaisia merkkipaaluja kuten magnesiumluurangon ympärille hiilikuidusta käärityn avaruustäysjoustopyörä Ravenin, alumiini-hiilikuitusekoitteisen Six13-maantiepelin sekä ehkäpä tunnistetuimpana ulkoisena merkkinä HeadShokja Lefty-joustokeulat. Huipputieteellisellä metodilla, eli kynnellä naputtelemalla, voi todeta putken olevan selkeästi paksuseinämäisempää kuin Cannondaleissa perinteisesti on totuttu näkemään. Keskeltä kapeaa nousua löytyvistä kivistä ja juurista Cannondalen runko on aivan perinteinen kaksoistimanttimalli. enkkimerkki Cannondale edustaa faneilleen jonkinlaista pyhää kolminaisuutta: keveys, viimeistely ja innovatiivisuus. F5 sijoittuu Cannondalen 2008mallistossa selkeästi edulliseen luokkaan, jonka mukana iso-C hyppää itselleen vieraalle alueelle. Puristisimmat merkin fanit saattavatkin kavahtaa kauden 2008 uutuutta, suorastaan edullista F-sarjaa
www.fillari-lehti.fi Fillari 25
Etukäteen velloneista lievistä ennakkoluuloista huolimatta "shimanovitchit" alkavat pitää erinomai- sesti pienen sisäänajon jälkeen. Lukitus helpottaa elämää siirtymillä ja pitkissä, tasaisissa nousuissa. Tasaisilla poluilla pyörä kulkee kätevästi eteenpäin ja tuntuma on niin yleismaailmallinen, että runkoon voisi teipata melkein minkä tahansa muun merkin tarrat eikä uskottavuudessa olisi sanomista suuntaan tai toiseen. Osapolitiikka noudattelee aika tar- kasti muiden tämän luokan laitteiden listauksia. Joskus takavuosina jenkkijulkaisut kertoivat Cannondalen keskiönkorkeuksien juontavan juurensa sikäläisen itärannikon juurakkoisilta ja teknisiltä poluilta, mikä tietysti sopii myös meikäläisissä ryteiköissä rämpiville. Cannondalen hyppäystä edullisten pyörien luokkaan voidaan pitää onnistuneena. Mitään mullistavaa uutta tai merkille leimallisesti erikoista edullinen F5 ei tarjoa, muttei jää kilpailijoistaan jälkeenkään millään saralla. Keskiö on perinteisesti Cannarin tyyliin hieman korkeammalla kuin kilpakumppaneissa, mutta 29,5 sentin korkeus ei vielä erityisesti taivaita tavoittele. Alun lievä kiljuminen häviää myös, kunhan jarruihin saa vähän tunteja alle. Kiekot on kasattu hintaluokkaan nähden hyvistä osista, ja vanhan kunnon Cheng Shin Tiren myyvästi nimetty uutuusrengas CST Caballero piti ihan siedettävästi jopa märällä kelillä. Nerokas ja nopea keksintö, joskaan ei aivan siroimmasta päästä. Tuntuma paljastui oikeaan osuneeksi kun tarkastuksessa havaittiin Shimanon CN-HG59-ketjun hajonneen siinä määrin että lenkki oli keskeytettävä: yksi ketjun ulkolevyistä oli auennut ja lukinnut muutaman nivelen. Kokonaisuutta voidaan pitää tasapainoisena ja olisikin kiinnostavaa päästä vertailemaan "jokamiehen Cannariä" muihin saman tason kilpakumppaneihin.q TEKNIIKKAA Merkki: Cannondale F5 Maahantuoja: Useita, testipyörä System One Store Hinta: 849 euroa Runkoputki: Cannondale CO2 SL Etuhaarukka: Rock Shox Dart 2, lukittava Koko: L (S, M, XL) Paino: 13,55 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 74 astetta Ohjauskulma: 71 astetta Vaakaputken pituus: 61 cm Satulaputken pituus: 45 cm Akseliväli: 109,5 cm Takahaarukan pituus: 42 cm Keskiön korkeus: 29,5 cm Vaihteensiirtäjät: Shimano Deore Vaihteet edessä/takana: Deore / Deore LX Jarrut: Shimano BC-M485, hydr., 160 mm levyin Kammet: Shimano FCMC442/443, 175 mm Eturattaat: Shimano, 44/32/22 Takarattaat: Shimano, 34-11 Keskiölaakeri: Shimano, nelikanttikeskiö Vanteet: WTB SpeedDisc Navat: Shimano FH-RM65/ FH-HB65 Renkaat: CST Caballero, 2.0" Ohjainkannatin: Cannondale, 11 cm Ohjaustanko: Cannondale C3, 66 cm Ohjainlaakeri: FSA 1.5"->1.125" Satula: Cannondale Satulatolppa: Kalloy 26 Fillari www.fillari-lehti.fi. Negatiivisimmat kokemukset liittyvät vaihteistoon. Testipyörämme etukiekko on kuitenkin kiinnitetty linkulla, jonka mekanismi toimii todella niin että linkun avaamisen jälkeen kiekko irtoaa ilman vastakappaleen ylimääräistä ruuvaamista. Etupikalinkku on yhdellä kädellä toimiva. Viimeistely on edelleen hyvää, vaikka aivan äärimmäisesta siloittelusta esimerkiksi hitsisaumojen kohdalla on luovuttu. sillä ponnistaa kuitenkin ihan kätevästi ylös. Toisaalta kyse voi olla myös kokoonpano-ongelmasta, ketjut kun kuitenkin kiinnitetään pyörään käsin. Toimituksen kokemukset RockShoxin lukittavasta Dart 2 -haarukasta vaihtelevat vähän sen mukaan minkä merkin runkoon kihveli on kiinnitetty, mutta ainakin Cannondalen speksausosastolla on osattu valita OEM-keulan jouset ja vaimennusöljyt aikalailla oikein. Erityiskiitoksen F5 saa yhden käden pikalinkustaan: niin kauan kun pikalinkkuja on käytetty kiekkojen kiinnitykseen, on niiden operoimiseen vaadittu kaksi kättä ja hieman ruuvaamista. Hidastamista varten on F5:aan valittu Shimanon uusi edullinen tarvikelevyjarru hydraulisena versiona. Testisession alussa vaihteet toimivat vielä hyvin kuten tehdassäätöisten palikoiden kuuluukin, mutta viimeisen lenkin aikana kiipeämistilanteessa alkanut vaihteiston oikuttelu herätti aavistelut piilevästä viasta. Säädöt sopivat hyvin L-kokoisella rungolla todennäköisimmin ajavien kuskien painolle ja Dart poimii kaikenkokoiset möykyt ihan sujuvasti. Koeajossa... v v Shimanon edullinen hydraulilevari alkoi toimimaan pienen sisäänajon jälkeen hyvin, ja kahva istuu käteen mukavasti. RockShoxin Dart 2 on toimiva peruskeula, kunhan säädöt on tehtaalla saatu kohdalleen - kuten Cannondalen tapauksessa. Nähtävästi japanilaisvalmistajan ketjujen ongelmat eivät ole pelkästään nettilegendoja, sillä hyvin säädetyillä vaihteilla ei uuden ketjun odottaisi poikivan. Joka tapauksessa loppu voimansiirrosta ei tuottanut ongelmia
Älä anna talven yllättää, osta Nokian nastarenkaat tänään. www.shimano-nordic.com
Ajatuksenahan oli kumota kaksi takajousitukseen hetkumiseen ja notkumiseen vaikuttavaa voimaa toisillaan, jolloin kuskin painopisteen muutos kiihdytyksessä ei painaisi perää alas, vaan ketjun veto kumoaisi sen ja takapää pysyisi oikeassa tasossa valmiina vastaanottamaan iskuja. Onko se KTM:n crossipyörä vai kiinteistövälitysfirman työsuhdepyörä. Systeemin taika löytyy satulan alta, sillä Feltin insinöörit keksivät yhdistää iskarin linkun takahaarukan alaosaan eräänlaisella reaktiotangolla. Takapäästä löytyy joustoa 165 milliä ja runkoputkisto on voimakkaasti hydroformattua 6061-alumiinia. Bonuksena vielä Equilink-tangosta löytyy suunta, miten päin kyseinen systeemi pitää asentaa! Feltin mitoitusta voisi kuvailla yksinkertaisesti lyhyenlaiseksi. Equilink-systeemin lisäksi muuta eksoottista pyörästä ei löydykään, ellei sellaiseksi lasketa kaikista linkuista löytyviä laser-kaiverrettuja kiristysmomentteja kiinnityspulteille - eipähän ainakaan tule hukattua oikeita arvoja manuaalin mukana. Redemption on selvästi Virtueta jykevämpi ilmestys. Koeajossa Felt Redemption Two TEKSTI: FILLARI-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN Uutuus SYKSYN MUOTIVÄREISSÄ Oranssi sukkula kiitää pitkin polkua syksyisessä metsikössä ja ohikulkijat kavahtavat. Lyhytjoustoinen, kevyt Virtue onkin varsin toimiva paketti, joten odotukset pitkäjoustoisen version kohdalla olivat suuret. Ei! Se on Feltin uusi täysjoustopyörä! uosi sitten keväällä Feltin esittelemä Equilink-perä sorvattiin ensimmäisenä kiinni lyhytjoustoiseen xc-kilpuri Virtueen. L-kokoiseksi ilmoitetun pyörän vaakaputki on vain 58-senttinen, mutta rungolla on kuitenkin korkeutta melko nor- V 28 Fillari www.fillari-lehti.fi
Redemption on muutamista pikkupuutteistaan huolimatta mainio peli ja erityisesti kiitos tästä menee hyvin toimivalle takajousitukselle. Takaiskarin virkaan on valittu Foxin DHX 3.0 Air. Takapää toimii hyvin eikä perän joustelua oikeastaan tunne satulassa tai polkimissa, ei myöskään tasaisella ajaessa. Ohjauskulma on liki 70 astetta, mikä on kohtalaisen tavatonta tämän kaliperin vehkeille, joten oranssi ohjus tuntuu kääntyilevän teknisessä kikkailussa melkoisen helposti pienenkin kannon ympärillä. Jenkkivalmistajan hydraulisista ankkureista on vaikea keksiä paljoa moitittavaa, sen verran tunnokkaasti ja tehokkaasti ne pysäyttävät raskaan pyörän. Vaikkapa parille rattaalle sopiva ketjunohjuri, vähän maltillisemmin taivutettu ohjaustanko ja enemmän yleiskäyttöön sopivat renkaat ovat helppoja ja edullisia hankkia, minkä jälkeen Felt on aivan valmis tositoimiin lähimmässä rinteessä.q Equilink-takajousitus on nyt adoptoitu 165 milliä joustavaan freeridevekottimeen. Kevyehköksi hiihtokeskuspyöräksi Felt on kuitenkin kuin tehty, ja siinä se on hyvä. Sisäänvaimennuksessa on pikasäätö nopeaan- ja hitaaseen liikkeeseen ja keinumisen estoon. Tämän pyörän lähelle ei uskalla ilman momenttiavainta - linkusta löytyy tarkat arvot jokaisen pultin kiristykseen ja myös painuman säätöön. TEKNIIKKAA Merkki: Felt Redemption Two Maahantuoja: Huntteri oy Hinta: 2990 euroa Runkoputki: 6061-alum., kaksoisohenn. Mäissä hidastamisesta huolehtivat Avidin Juicy Five -levyjarrut. Rungon emäputki on onepointfive-kokoinen, joten valinnanvaraa haarukaksi löytyy jos päivittämistarve tulee joskus eteen Lyrik on tosin perinteisellä 1 1/8 -putkella. RockShoxin Lyrik on järeä keula yleiskäyttöön. Toki tänä päivänä melkein kaikkia ohjurityyppejä on edelleen saatavana keskiömuhvin alle kiinnitettävänä versiona, joten kyse ei ole kovin suuresta haitasta. Kalleimmista versioista se eroaa pääasiassa säätöjensä suhteen, sillä kolmosesta puuttuu esimerkiksi mahdolli- suus vaikuttaa lisäsäiliön tilavuuteen. LX Vanteet: WTB Dual Duty Navat ed/ta: merkitön / Shim. Kun ohjainkannatin on vain 8-senttinen ja Feltin omalla logolla varustetun risertangon taivutukset taaksepäin melkoisen voimakkaat, tulee Redemptionista vakioasetuksilla todella lyhyt freerideri. maalit 49 cm. Kiivetessä takana oleva painopiste ja kohtuullisen korkea paino muistuttavat siitä, ettei Feltiä ole tehty varsinaisesti polkuohjukseksi. Pientä ihmettelyä herätti takavaihtajan vaijerin vieminen keskiön yläpuolelta niin että ketjun pudotessa pikkurattaalta menee vaijerin kuori samalla rikki. M525 Renkaat: Maxxis Ignitor 2.35" Ohjainkannatin: Felt, 80 mm Ohjaustanko: Felt, 675 mm, 30 mm nousu Ohjainlaakeri: FSA Satula: Velo Satulatolppa: Easton EA30 www.fillari-lehti.fi Fillari 29. U-Turn mahdollistaa nopean joustomatkan vaihdon. Deore / SRAM X-9 Jarrut: Avid Juicy Five, 200 mm / 185 mm levyin Kammet: Deore LX, 175 mm Eturattaat: Shimano 44/32/22 Takarattaat: 34-11 Keskiölaakeri: Shim. Säätöjä löytyy varsinkin sisäänvaimennuspuolelta huikeasti ja Lyrikin saakin ruuvailtua aivan täsmälleen sellaiseksi kuin haluaa, joko notkumattomaksi tai superherkäksi. LX:n kammet on tietysti varustettu kolmella rattaalla, mutta yllätyksellisesti rungosta ei löydy ketjunohjurille tarkoitettuja ISCG-kiinnikkeitä sikäli jos joskus haluaisi pyöränsä pukea enemmän alamäkiasuun. Outoa ohjaustankoa lukuun ottamatta muut ohjaamon osat ovat laatutavaraa lukkogrippejä myöden. RockShoxin U-Turn -säädöllä varustettu Lyrik-keula joustaa portaattomasti säädettävät 115160 milliä ja poimii patit juuri niin hyvin kuin nykyaikainen, isokokoinen haarukka vain tekee. Toisaalta luisto oli helposti hallittavissa, ja savipohjaisella polulla hurjastellessa pienikuvioinen mutta teräväsärmäinen rengas toimii puolestaan mukavasti. Keskiö keikkuu melkoisissa sfääreissä, sillä 36 cm alkaa olla korkea tämän päivä mittapuulla arvioituna. Toisaalta Feltin insinöörit vakuuttivat reilu vuosi sitten, ettei uutuusperän kanssa tarvitsisi edes keinumisestoja, joten hyvin tehtaalla säädetty perus-DHX ajaa kyllä asiansa tämäntyyppisessä pyörässä. Olikohan tällä asennuksella joku tarkoitus vai kuuluisikohan vaijeri asentaa oikeasti keskiön alle. Hyvin tuntuu Feltin omalaatuinen keksintö istuvan myös räppäilypyörään. Rengaspuolella Maxxiksen Ignitor 2,35tuumaisena on ihan ok, mutta ainakin sateiden siivilöimillä isorakeisella hiekkapoluilla varsinkin eturengas tuntui luistavan alta välillä luvattoman helposti. Kuskin ja tietysti koko pyörän painopiste siirtyy samalla aika taakse, joten pienten droppien, juurien ja kivien yli keventäminen luonnistuu todella helposti. Alamäkipainotteisessa ajelussa Redemption puolestaan on hyvin herkästi ohjautuva, ja varsinkin irtonaisella alustalla se vaatii aktiivista ajamista, mutta vastaavasti palkitsee kuskinsa ketteryydellään. Etuhaarukka: RockShox Lyrik U-Turn, 115-160 mm joustoa Takajousitus: Fox DHX Air 3.0 Koko: L Paino: 15,8 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 71 astetta Ohjauskulma: 69,5 astetta Vaakaputken pituus: 58 cm Satulaputken pituus: 49 cm Akseliväli: 112,5 cm Takahaarukan pituus: 43,5 cm Keskiön korkeus: 36 cm Vaihteensiirtäjät: SRAM X-7 Vaihteet edessä/takana: Shim
Reilun kahdeksan kilometrin XC-reitille oli haettu uusia ulottuvuuksia: penkkamutkaa, north shore -siltahässäkkää, kunnon tiukkaa kovapintaista polkua jne. Maan taktiikka toimi, eikä Nino www.fillari-lehti.fi. sekä tietenkin kovia nousuja ja DH-maisia mäkipätkiä. Fort William on julistanut itsensä Iso-Britannian ulkoilupääkaupungiksi, eikä syyttä, sillä pittoreski pikkukaupunki ja sen lähiseutu oli kokemus isolla K:lla. Kun vielä 4X-finaalit oli siirretty perjantai- iltaan, oli tässä tottumista kerrakseen. XC vedettiin läpi lauantaina ja DH kisojen päätöspäivänä sunnuntaina. XC team relay eli viesti ajettiin heti kärkeen jo tiistaina ja varsinaisena kisaviikonloppuna eliten XC ja DH olivat vaihtaneet paikkaa. 4X-radan pidennyksen takia muutama kuutio metsää oli vaihtanut omistajaa, kun radan pituus oli aiempaan versioon nähden lähes tuplattu. Viime vuoden tapaan viesti oli Sveitsin juhlaa. Syynä muutoksiin oli suuri ja mahtava BBC ja heidän sanelema livelähetysten TV-politiikka. DH-rata oli venytetty versio aiemmin käytetystä maailmancupin radasta, nyt avointa ja nopeaa yläpätkää riitti ja riitti ja vasemmalta puhaltava tuuli suoraan Lochaberin pohjukasta oli aina läsnä. Fort Williamin MM-viikon kisaohjelma oli aikaisempiin vuosiin nähden poikkeuksellinen. Yksi suosikeista, Kanada, loisti poissaolollaan eikä tarina kerro, miksi yksikään kanukkien elite-kuskeista ei saapunut ajallaan Williamiin. Varsinaisen kultamitalijahdin pyöräytti käyntiin tiistainen joukkueajo perinteisillä neljän kuskin tiimeillä. v v v Maastopyöräilyn MM 2007 Sadetta ja tuulta TEKSTI: MIKKO PELTONEN KUVAT: LOTHAR KUTSCHERA H 30 Fillari ighlands on tunnettu laadukkaista single malt -whiskyistään, silmää hivelevistä järvistä ja lähes jatkuvasta tihkusateesta, mutta nykyään myös entistä enemmän ulkoilmaelämästä. XC- ja DH-radat olivat lähes viimeistä metriä myöten rakennettuja ja on selvää, että niiden rakentaminen on tullut maksamaan paljon. Kävelimme 4X-radan silkasta mielenkiinnosta ja totesimme, että lähtö tulee olemaan avainroolissa, ja jotensakin niinhän siinä kävi. Lo- pussa profiili lässähti eikä 2,82 kilometrin rata päästänyt ketään helpolla ennen maaliviivan loppuhyppyjä
4X-finaalit ajettiin perjantai-illan hämärän laskeuduttua Ben Nevisin ylle. Ennakkoasetelmat olivat ehkä selkeämmät kuin missään muussa kisassa. Isäntämaa avasi mitalitilinsä kun David Fletcher taisteli pronssille. Perjantaina oli vihdoin skandinaavien vuoro juhlia. Tahtoasia näemmä tämäkin. Ren kaatui viimeisellä kierroksella yrittäessään tavoittaa Liuta, mutta pystyi säilyttämään toisen tilansa ennen pronssille yltänyttä Itävallan Elisabet Oslia. Alusta alkaen kiinalaiskaksikko määräsi tahdin: Ren johti ja Liu seurasi 10 sekunnin päässä, mutta hivuttaen itseään kilometri kilometriltä joukkuetoverinsa kantaan. Tshekin Jaroslaw Kulhavylle pronssia. Sympaattisen tanskalaisen voittoaika oli 1.54.14. Naisissa Jill Kintner oli täysin pitelemätön kaikissa ajamissaan erissä. Viime vuonna mallikkaasti neljänneksi ajanut Ruotsi ei jostain syystä startannut ollenkaan. Keskiviikko oli kahden kisan päivä tyypillisessä ylämaan säässä eli jatkuvassa lilliputtimaisessa sateessa ja sumussa. Pettynyt, mutta tanskalaisen paremmuuden miehekkäästi myöntänyt Schurter otti hopea jääden minuutin ja 43 sekuntia. Boykon voittoaika oli 1.25.14. Kärkipaikka vaihtui kolmen kierroksen kisan aikana useita kertoja ja voittajaveto olisi ollut kuin totoa ilman raviurheilukokemusta. Puola kiikkui koko kisan sijoilla 4-7, mutta ankkuri Dariusz Batek nosti maan hopealle 49 sekunnin päähän Sveitsistä. Ranskan Julie Bresset, joka johti ensimmäisellä kierroksella, väsähti kilpailun vanhetessa, mutta yksi silti pronssille. Kiinalaiskaksikko Ren Chengyuan ja puolustava mestari Liu Ying tiedettiin koviksi luiksi: viime vuonna kaksoisvoitto UudessaSeelannissa ja tällä kaudelle tukku hyviä kansainvälisiä sijoituksia mm. Puolaan matkasi jälleen yksi mitali Piotr Brzozkan ottaessa hopeaa. Aiemmin tällä kaudella maansa ja Euroopan mestariksi sekä myös kolme päivää aiemmin viestikultaan yltäneen Litscherin voittoaika oli 1.37.05 marginaalin ollessa 27 sekuntia. Schurter johti alussa, mutta sinnikäs tanskalainen puski lähemmäksi kierros kierrokselta ja neljännen kierroksen aikana hän teki oman ratkaisunsa radan nousuosuuksilla ja karkasi lähes kahden minuutin karkuun, jonka piti kalkkiviivoille saakka. Seuraava erä kehiin eli naiset U-23, jonka voitosta lähti tavoittelemaan vain 28 kuskia. U-23 -miehet kirmasivat kärppinä viiden kierroksen ja 42,8 km kisaan. Naisten U-23-ryhmän matka oli 34,22 km eli neljä kierrosta mikä sekin taivallettiin sateen ja tuuleen saattelemana, sillä eihän se sää ylämailla hetkessä muutu. Käsittämätön repäisy, sillä U-23:sten kierrosajat pyörivät 25-27 minuutin nurkilla. Jenkit saavat kiittää mitalistaan alle 23-vuotiaissa ajavaa Samuel Schultzia sekä ankkuri Adam Graigia, joista viimeksi mainittu nakutti koko viestikisan parhaan kierrosajan. Puolan junnu oli viimeisellä kierroksella vain 10 sekuntia Litscheriä perässä, mutta sveitsiläinen karisti polakin lopullisesti radan laskuosuudella. Thomas Litscher toi valkoristin ensimmäisenä maalilinjalle neljän kierroksen ja 34,22 kilometrin kilpailussa. maailman cupissa. Boyko, joka oli kesällä Turkin EM-kisoissa vasta kymmenes, kommentoi itsevarmasti jälkikäteen: "Ensimmäisen nousun jälkeen tiesin, että pystyn voitta- maan koko kisan". Jenkit porhalsivat ensimmäistä kertaa viestihistorian aikana mitaleille, vaikka olivat ensimmäisen vaihdon jälkeen peränpitäjinä sijalla 15 ja jo 4.27 kärjestä jääneenä. Viimeisen kierroksen aikana Liu repäisi epätodellisen kolmen ja puolen minuutin kaulan maanaiseensa ja ajoi ilmekään värähtämättä voittajana maaliin ajalla 1.45.43. Ensin oli ohjelmassa junnunaisten 25,64 kilometrin mittelö, mistä ei tilanteita puuttunut. Ukrainan Alla Boykon uurastus radan mäkiosuuksilla palkittiin lopulta mestaruudella ja 28 sekunnin erolla ennen Tsekin Jitka Skranitzlovaa. Junnujen XC oli jälleen Sveitsin juhlaa. Fi- www.fillari-lehti.fi Fillari 31 v v. Tanskan Jakob Fuglsang taisteli, kärsi ja uuvutti ennakkosuosikki Nino Schurterin. Ylämailla Maastopyöräilyn ja trialin MM-sirkus oli tällä erää pystytetty sateen ja alhaalla riippuvien pilvien tyyssijaan Fort Williamiin Skotlannin ylämaille. Schurterilla ollut maansa viimeisenä ässänä kovinkaan suuri työ ajaa kiinni edellä ajaneita neljän maan ankkureita, jotka olivat taktikoineet naisten elite-kuskit viimeisiksi viestinviejiksi. Illasta muodostui yhden maan näytös: jenkit tulivat ja ottivat kolme kuudesta jaossa olleesta mitalista ja tietenkin myös molemmat mestaruudet
Kalentieva otti Venäjän ensimmäisen mestaruuden mtb:ssä. Brian Lopesin tie mestaruuteen ei ollut aivan yhtä helppo. 4X:n epäonnisimpiin kuului Cedric "Sebu" Gracia, jonka vahvat ajosuoritukset tyssäsivät kaatumiseen ja edessä oli matka Belfordin sairaalan. Miesten startissa oli kova tunku kärkeen ja Eero Jäppinen joutui starttaamaan porukan periltä. Venäläinen Irina Kalentieva jätti Sabine Spitzin viimeisellä kierroksella laskuissa ja kaasutteli 39 sekunnin voittoon. Julien Absalon voitti neljännen mestaruuden tehden samalla historiaa. naalissa hän otti lähdön ja jätti muut nahistelemaan himmeimmistä mitaleista. Sveitsin Roger Rinderknecht ja Alankomaiden Jurg Meijer kolaroivat, joten Lopesille riitti, että pitää takanaan Ranskan Romain Saladinin. Kolarointikaksikosta Meijer vei himmeimmän jaossa olleen mitalin. Hopeaa Sabine Spitsille Saksaan ja pronssia Jingjing Wangille Kiinaan. 32 Fillari www.fillari-lehti.fi. Lajin ikoni oli jo lähellä kompastua semifinaalissa saatuaan huonon startin jalan irrottua spedulta, mutta jollain ihmeen keinolla hän onnistui pelastamaan tilanteen ja ottamaan erän kakkostilan, mikä riitti finaalipaikkaan. Neljännellä ja viimeisellä kierroksella Kalentieva hätisti myös saksalaisen ja ajoi vaivattoman näköisesti 39 sekunnin turvin maailmanmestariksi ja sai pukea päälleen historian ensimmäinen itänaapuriemme maastosta saalistaman sateenkaaripaidan. Finaalissa Lopes oppi virheestään ja pakeni portilta kärkeen. XC:n eliten startit käytiin lauantaina ja samaan aikaan brittiläiset kisaturistit alkoivat hiljalleen löytää mestoille. Valtiatar Gunn-Rita Dahle loisti poissaolollaan, mikä jätti tien auki monille. Mainittakoon vielä, että Eero Jäppinen oli hyvin mieltynyt lajiin ja harkitsee vakavasti lajin vaihtoa: "Ajan mieluummin minuutin täysillä kuin kärsin yli kaksi tuntia". Kalentievan loppuaika oli 1.44.08, mikä vastaa 19,72 km/h keskituntinopeutta. Ja Lopeshan piti. Aiempiin maailmancupin kisoihin nähden 4X-rataa oli pidennetty lähes puolella, mikä oli kuljettajien mieleen. Aika-ajon ykkönen Jana Horakova ja Melissa Buhl kolaroivat heti startin jälkeen, joten Kintnerin täytyi pitää takanaan vain Anneke Beerten, mikä ei ollut kovinkaan vaikea iltapuhde kolmannen mestaruutensa Fort Williamissa ottaneelle GT-kuskille. Se mikä ei ollut, oli kunnollisten ohituspaikkojen puute, sillä lähdön merkitys nousi jälleen kerran turhan suureen rooliin. Kisan jälkeen Kintner kommentoi keskittyvänsä tästä eteenpäin vain ja ainoastaan BMX:ään ja Pekingin tuleviin olympialaisiin, minkä jälkeen palaa 4X:n pariin. Ja kun kuningatar on sivussa, aina on joku joka haluaa hänen paikalleen, ja tällä kaudelle se on ollut Venäjän Irina Kalentieva. Viime vuoden mestari Michal Prokopin tie jäi 1/8 finaaliin lippojen seurauksena. Ilmeisesti jenkki meinaa jättää ensi vuoden Italian Val di Solen MM-kisat väliin, mitkä muuten pidetään olympiavuoden takia jo juhannusviikolla. Maailmancupia johtava ja ties montako maailmancupin kisavoittoa kuluneella kaudelle ottanut Irina ajoi 2,5 kierrosta kärjen tuntumassa, mutta aloitti kuolettavan iskunsa kilpailun kolmannella kierroksella saaden mukaansa vain Saksan Sabine Spitzin. Kiinan Jingjing Wang nappasi himmeim- Eero Jäppinen kolhi polvensa kilpailun aikana, mutta ajoi silti maaliin voittajan kanssa samalla kierroksella. Naisten mitalistit olivat tyytyväisiä kisan kulkuun
Koska finaalit ajetaan karsintaan nähden käännetyssä järjestyksessä, suomalaisista ensimmäisenä tulessa oli Olkkonen. Yksi kuski välissä ja sitten Lehikoinen. Täytyy tunnustaa, että en ole hetkeen ollut todistamassa vastaavaa ryysistä, mikä syntyy kun 119 kuskia verisuonet ohimoilla ja pohkeissa pullistellen raapaisevat matkaan. Absalon iski kolmannen kierroksen alamäkiosuudella tehden helposti 15 sekunnin keulan, mitä auttoivat Hermidan ja Vogelin onnistuneet maastoutumiset. Kohtalaisen miehekäs sade alkoi kun eliten top 30 kuskia oli tärisemässä lähtöpaikalla. Jos oli ryhmää mättäillä jo lauantaina, niin sunnuntaina massat suorastaan vyöryivät kohti Ben Nevisin tiluksia. Kaatumisen seurauksena polvi oli sen verran miehekkäässä iskussa, että joku muu olisi heivannut. Muut junnumitalit pujotettiin John Swanguenin (USA) ja Uuden-Seelannin Matthew Scolesin kaulaan. män mitalin. Aamu valkeni tuulisena mutta selkeänä, mutta siitä se sää sitten muuttui. Absalonin voittoaika oli 2.17.06 mikä vastaa 22,48 kilometrin keskituntinopeutta. Cedric Gracia ehti temppuilla 4X-alkuerissä, mutta ennen finaalia matka katkesi sairaalareisuun. kärkimiehet konsanaan, mutta suurimmat erot tulivat teknisillä alamäkipätkillä, joille pro-kuskit olivat hioneet oikeita ajolinjoja koko kisaviikon. Onneksi hurjasta tilanteesta selvittiin vain jäykällä niskalla, ja ainakin lepotankkaus onnistui lähes maksimaalisesti. Jäppinen starttasi kisaan siis vihonviimeisestä rivistä eikä sieltä kovin korkealle tässä joukossa nousta, varsinkin kun ottaa kahdet lipat ja kärsii yhden rengasrikon. Koskinen ajoi puhtaan ajon ja paransi aika-ajojen suoritustaan yli viisi sekuntia, millä heltisi 32. Kolmannella kierroksella kärki vaihtui useaan otteeseen ja meno oli hermostunutta. Suomalaisittain finaaleihin lähdettiin seuraavista asetelmista: Lehikoinen oli yksillä lipoilla torstaina ajetun karsinnan 16:sta, junnuissa Anssi Koskinen 32:s ja Markus Olkkonen lippojen kautta 44:s. Vogel onnistui repimään 10 sekunnin eron, mikä kesti aina toisen kierroksen nousuun asti. DH sai kunnian päättää MM-rupeaman. Muutaman sadan metrin jälkeen Orangen ketjut päättivät hypätä rattaan ja ohjurin väliin ja peli oli pitkälti siinä. Kärki painoi omaa tahtiaan, mutta takarivistä lähteneet kärsivät eniten lukuisista härdelleistä, niin myös meidän Eero Jäppinen. Lippusiimat olivat kevyttä kamaa kun kaikki pyrkivät parempiin asemiin ennen varsinaisen singletrack-osuuden alkua. Vielä viimeisen kierroksen alkuosan nousuissa Julien tikkasi mäkeä kuin olisi ajanut ensimmäistä kierrosta. Koskisen ero voittajaan ei ole paha kun ottaa huomioon, että riihimäkeläinen vietti puolet finaalia edeltävästä päivästä sairaalassa. Ranskalainen jäi Hillistä vain 64 sadasosaa. Melko puhdas ajo, yksi isompi vauhdit nolliin moka, mutta pystyssä ja pyörä ok, ja www.fillari-lehti.fi Fillari 33 v v. Eeron sijoitus oli 82:s, ja 23 minuuttia kärkeen, tosin sijaluku ei tee täyttä oikeutta hänen suoritukselleen. Kuusi kierrosta ilmoitettiin koettelemuksen mitaksi edellisen illan tiimipäälliköiden palaverissa, mikä oli matkana tarkalleen 51,38 kilometriä. Orimattilalainen sinnitteli eteenpäin, mutta suhteellisen voimallisen chainsuckin saattelemana Markus veti lipat ja edessä oli keskeytys. Kun naiset oli saatu maaliin ja juhlat käyntiin, joilla jotain juhlittavaa oli, alkoi miesten XC. sija rapiat 28 sekuntia voittaja skotti Ruaridh Cunninghamia perässä. Sveitsiläisen takana kaikki suosikit kuten Absalon, Hermida, Sauser, Näf, Kessiakof, Fumic Brothers ja Ravenel pitivät toinen toisiaan silmällä ja taistelivat mukana ajoittain rajuissa tempovaihteluissa. Sen koommin Absalon ei kärkipaikkaansa luovuttanut eikä kukaan päässyt edes lähelle. Ensimmäinen joukkokolari koettiin jo lähtöviivalla eikä reitin leveys tuntunut riittävän kilometrin etenemisen jälkeen. Kessiakof jätettiin karusti neljänneksi. Länsinaapurin toivo Kessiakof rykäisi nousuissa, mutta palautettiin pian riviin. Venäläisten leiri oli hyvin lähellä Suomen joukkueen liikuteltavaa päämajaa eli LDV super vania, ja voin paljastaa, että mestaruuden jälkeen pienet konjakkihömpsyt tuntuivat maistuvan Venäjän maajoukkueen johto- ja huoltoryhmälle melko iloisesti. Miesten kisan ensimmäinen lähtijä Espanjan Pasqual Canals Flix pääsi ajamaan lähes kuivalla radalla ja sai nauttia olostaan hot seatilla aina siihen hetkeen kun hallitseva mestari Sam Hill ylitti maaliviivan lyöden tauluun uskomattoman ajan 4.52,01. Sveitsin kaksikko lisäsi maan mitalitiliä kahdella kun Ralph Näf otti hopeaa ja ennakkoluulottomasti ajaneen Florian Vogelin uurastus palkittiin pronssilla. Tämän jälkeen oli 23 kuskia jäljellä, joista lähimmäksi lajin tämän hetken valtiasta pääsi mies, joka ainakin viestimien mukaan mursi nilkkansa kesällä - Ranskan Fabien Barel. Anssi kaatui rajusti suoraan päälleen lauantain harjoituksissa, kun yritti väistää radalle kaatunutta kuskia. Järjestäjien tavoite 40.000 katsojasta täyttyi melkoisella varmuudella, sillä jo aamu seitsemän aikaan skotteja vaelsi kilteissä ja ilman kilttejä parhaille katselupaikoille. Absalon karautti maaliin voittajana nyt neljän sateenkaaripaidan suoralla pistäen paremmaksi Henrik Djernisin 13 vuotta voimassa olleen kolmen mestaruuden ennätyksen. Hyvinkään Pyöräilijöitä kotimaassa edustava ajaja tikkasi mäkiosuudet kuin Brian Lopes ei ole enää mikään junnu, mutta taitoa ja nopeutta riitti taas 4X-kisan finaalissa maailmanmestaruuteen saakka. Joka tapauksessa Eeron ajo oli vahvaa läpi kisan. Sveitsin Florian Vogel iski heti ensimmäisessä nousussa, taktiikkanaan hyökkäys on paras puolustus
Anssi oli junnuissa 32. Kotikisoissa ajanut Rachel Atherton oli toinen ja aussi Tracy Hannah kolmas. Lopuista aika-ajojen perusteella korkealle rankatuista vain kaksi pääsee Lehikoisen ohi. ja Olkkonen keskeytti tekniseen vikaan. Gee Atherton puristaa kotikatsomon suureksi riemuksi pronssille ja Greg Minnaar viimeisenä lähtijänä yltää lopulta neljänneksi, vaikka ajoi yli puolet radasta olkapää murtuneena. Kun vielä kerrataan 34 Fillari www.fillari-lehti.fi. Rachel otti naisissa hopeaa ja Gee miehissä pronssia. neljänneksi ajalla 5.00,94 ja vain 64 sadasosaa Canals Flixin perässä. Tracey Moseley, kotiyleisön yksi suurista suosikeista, kärsi teknisistä ongelmista heti radan alkuosuudelta lähtien, mutta onnistui pääsemään maaliin neljänneksi vikkelimpänä. Nyt hän jäi trikoiden mitalla hopealle. Markus Olkkonen oli Anssi Koskisen lisäksi opintomatkalla MM-kisoissa. Matti oli siis kuudes saavuttaen uran parhaan MM-sijoituksensa, 8,92 sekuntia tuplamestari Hilliä perässä. Lehikoisen jälkeen oli 15 miestä tulematta alas: Peat, Rennie, Hannah, Pascal, Beumont - yksi toisensa jälkeen murtuu hermopaineen alla, kaatuu, ahnehtii liikaa, kärsii rengasrikon tai muun teknisen vian. Sabrina Jonnier täydensi Hillin muonakunnan ja Iron Horsen päivän mitalisaldoa ottamalla naisten kultaa ajalla 5.28,35. Sam Hill vei mestaruuden niukasti Barelin nenän edestä. Fabien Barell osaa ladata kaikkensa kun taistellaan mestaruudesta. Matti Lehikoinen ajoi tasaisen varman kuudennen sijan. Sam Hillin tyttöystävä Sabrina Jonnier vei naisten mestaruuden. Athertonin perheeseen tuli kotiyleisön iloksi kaksi mitalia
Maajoukkueen puolesta tapadh leat eli kiitokset keltin kielellä MM-joukkuelaisille ja apujoukoille, High Peak Oy:lle, RideMedia Oy:lle ja Uimonen Tradingille.q www.fillari-lehti.fi Fillari 35. Ei mikään ihme, sillä kisakoneisto toimi kuin sveitsiläinen kello. Katsojien kan- nustaessa lähes estoitta jokaista kilpailijaa, käsitin entistä paremmin miksi kisat ovat tälle saarelle myönnetty: toimivuus ja tunnelma. Sama meininki ensi vuonna Italiassa, tuskin... Kisapaikalle johti yksi ja ainoa kapea tie ja kisatoiminnalle varattu alue oli vain muutaman futiskentän kokoinen, mutta silti kaikki paikalle vääntäytyneet ihmiset, joita oli viikonloppuna arviolta se 40.000, pystyivät elämään ja nauttimaan suuresta urheilujuhlasta ilman mitään paniikkia. Skotlanti on hieno paikka. Kunpa kaikki arvokisat olisivat yhtä hyvin organisoituja. Ensin sai totutella vasemmanpuoleiseen liikenteeseen ja sen jälkeen vahvaan ja erikoisesti vääntävään Skotlannin murteeseen tottumaton sai kysyä lähes kaiken kaksi kertaa. Fort William on isännöinyt maailmancupin kisoja jo useamman vuoden ajan ja melkein yhtä monta kertaa se on palkittu vuoden parhaimpana tapahtumana. Diamondbackin versio vaihdelaatikkopyörästä. Empire on yksi esimerkki Suomessa tuntemattomista, mutta teknisesti hyvin toteutetuista pyöristä ja vastaavia löytyy maailmalta useita. Intensen M6 on ensi kaudella Lehikoisen työkalu. Mondraker on saanut maahantuojan Suomesta ja tältä näyttää merkin DH-rukki. RockyMountainin uusi DH-runko on kevyen ja toimivan näköinen paketti. Solidin vaihdelaatikkopyörä saattaa löytyä ensi kaudella myös Suomen kisojen lähtöviivalta. junnunaisten mitalikolmikko Floriane Pugin Ranska, Katy Curd Iso-Britania ja Myriam Nicole, ovat kisat paketissa
v v v Åre panostaa pyöräilyyn Anssi Koskinen heittää linkkua Åren alaosan hienoilla metsätraileilla. VIIDETTÄ VUOTTA Åren Mayhemiä 36 Fillari www.fillari-lehti.fi
Mayhemissä nähtiinkin tänä vuonna varsin runsas määrä teini-ikäisiä dirt- ja street-kuskeja. Backflip alkaa olla ihan peruskauraa monelle juniorille ja 360:set ja tailwhipit- Fillari 37. TEKSTI: JONI LUOMANEN KUVAT: MIKKO TIKKA Tänä vuonna ytimekkäällä Mayhem Festival nimellä kulkenut Ruotsin Åren freeride-tapahtuma vietti 5-vuotis ynttäreitään elokuun toisella viikolla. Sairaimmat dropit on tätä nykyä sahattu palasiksi, pitkiä traileja on vastaavasti rakennettu enemmän ja street-kuskien määrä on ehkäpä noin triplaantunut. Muutaman innokkaan britin vuonna 2003 alkuun polkaisema Mayhem on kokenut hurjan kasvun vuosien varrella ja tänäkin vuonna mäkipyöräilijöitä oli paikalla useita satoja. Ennen festivaalia Årea piinanneet sateet taukosivat viimein, ja radat kuivuivat varsin nopeasti. V Huipulle vievä iso kabiini oli viallisena pois pelistä, mutta uusi 3 kuskia kerrallaan vetävä VM8hissi otettiin avuksi ja viime vuotisilta tuskaisen pitkiltä hissijonoilta vältyttiin. www.fillari-lehti.fi iisivuotisen Mayhem-historian aikana näkee myös freeride-maastopyöräilyn kehityksen
Varttuneenpien freeride-mörssien valmistautuessa jo illan bileisiin juniorit treenasivat trikkejä myöhään iltaan asti slopestyle-alueella sekä Åren kaduilla ja rannan tuntumassa sijaitsevassa bmx-parkissa. Ylös oli taas tehty uusia reittejä ja ne oli ihan hullun hyviä! Rasittavia hissijonojakaan ei tänä vuonna ollut. Ne voisi olla mun mielestä auki joka päivä kuuteen asti. - Mutta siis, jos ajattelee suomalaisia maastopyöräilijöitä, jotka eivät ole aikaisemmin Åressa olleet ja vielä miettivät lähtöä, niin suosittelen Årea aivan ehdottomasti. Uusi 3 kuskia kerrallaan vetävä VM8-hissi otettiin avuksi ja viime vuotisilta tuskaisen pitkiltä hissijonoilta vältyttiin. - Ainoana miinuspuolena voisi mainita reittien kunnostuksen. En ymmärrä miksi hissit pitää sulkea jo neljän aikoihin. Monien hermoja kiristivät kuitenkin hissien aukioloajat, jotka poikkesivat ennakkotiedoista useampana päivänä. Ymmärrän että se on varmasti vaikeaa, koska reittejä on niin paljon, mutta siitä huolimatta tällaisen tapahtuman aikaan nopeasti kuluvia traileja voisi käydä kunnostamassa useamminkin. Tämä ei kuitenkaan menoa haitannut, päinvastoin. v v Yläosan reiteillä maisemat ovat upeita. Tomi Saarisen kommentit Mayhem Festivalista: - Jotenkin tuntui että tänä vuonna porukkaa oli ehkä vähemmän kuin viime vuonna. Åren uusista reiteistä ehkäpä paras on aivan ylhäältä asti lähtevä Easy Rider, joka mukaili viime vuodesta tuttua, kivikkoista Hellridea. Ala-asemalta suoraan huipulle kulkeva kabiinihissi ei ollut käytössä koko Mayhem-viikon aikana. Tänä vuonna myös hissien aukioloajat takkusivat. Mittaa on kaiken kaikkiaan reilut kolme kilometriä ja korkeuseroa kertyy lähes neljä sataa metriä! Kuskien suuresta määrästä johtuen reitit kuluvat nopeasti ja jarrupatteja syntyy etenkin alarinteen nopeille ber- Auts! Alle kymmensenttiset ovat sinelmiä ja tämän kokoiset mustelmia. 38 Fillari www.fillari-lehti.fi. Olin tänä kesänä Åressa kolmatta vuotta peräkkäin ja myös ensi kesänä olisi mukavaa lähteä." Tomi on 28-vuotias YleX:n musiikkiohjelmien tuottaja ja aktiivinen maastopyöräilijä. kin lähtee niinikään mennen tullen. Teknisiä ongelmia oli ilmennyt jo aikaisemmin ja turvallisuussyistä vaijerivikainen kabiini ei kuljettanut pyöräilijöitä 1274 metrin korkeuteen Åreskutanin yläasemalle. Se oli todella hyvä asia. Easy Rider on nimensä mukaisesti hieman iisimpi vaihtoehto, joka tarjoilee myös muutamia bermejä ja vauhtia enemmän
- Kaikki meni täysin pieleen, kommentoi Berg maalialueella tapahtunutta. Åren hiihtokeskus on ymmärtänyt maastopyöräilyn vetovoiman ja tätä nykyä Bike Parkkiin satsataan täysillä. Suomen kärkikuskeista kisaportille saapuivat Toni Berg, Visa Linnala ja Juho Mustonen, joista kukaan ei yltänyt kärjen tuntumaan. 16-vuotiaiden sarjan todellinen yllättäjä oli Länsiön veljesten nuorempi herra Riku. mipätkille helposti. Sää on Åressa usein epävakainen ja kulunut kesäkään ei ole ollut poikkeus. Pohjoismaiden mestariksi kruunattiin tänä vuonna miesten sarjaan siirtynyt, Ruotsin oma poika, Robin Wallner, joka oli varmasti ajanut radan ennen kisaa useamminkin kuin kerran. Suomalaisen alamäkiajon kirkkain tähti Matti Lehikoinen kisaili samaan aikaan Maxxis Cupin kisassa Ranskassa, joten pohjoismaiden mestaruusmittelöt jäivät häneltä väliin. Näin myös välttää hissijonot ja reititkin ovat varmasti paremmassa kunnossa kuin vilkkaan Mayhemin aikaan. Onneksi sää muuttui kuitenkin parempaan suuntaan ja polut kuivuivat nopeasti freeraidereiden syöksyessä rinteitä alas. Kisaratana toimi Åren perinteikäs, tosin muutamia lisäkurveja saanut world cup -rinne, jossa ajeltiin samaisista mestaruuksista myös pari vuotta sitten. Monet olivatkin näin tehneet ja tänä vuonna suomalaisia näkyikin Åressa Mayhemin aikaan aikaisempia vuosia vähemmän. Tuloksista jäätiin rutkasti. Hänestä kuullaan vielä!" Suosittelemme Åressa: Broken-ravintola - mahtavien burgereiden ja sandwichien lisäksi kannattaa kokeilla myös taco-salaattia Madonna di Campiglio ravintola pastaravintola, jossa kommunikoit kokin kanssa italiaksi Åre Bageri -leipomo ehkä maailman paras aamiainen löytyy täältä Åre Chokladfabrik -suklaapuoti käsintehtyä suklaata jokaiseen makuun Tännforsens-vesiputous 20 km Åresta pohjoiseen löytyy Ruotsin suurin vesiputous Vasta 12-vuotias Riku Länsio otti 16-sarjassa PM-hopeaa. Robin Wallner osaa Åren kisaradan vaikka unissaan ja svenski ottikin miesten PM-kultaa. www.fillari-lehti.fi Fillari 39. Juuri ennen Mayhemiä vettä oli satanut lähes päivittäin kolmen viikon ajan, joten liukkaita spooreja ja mutaa oli luvassa yllin kyllin. Bike Park toimii täysillä juhannuksesta aina lokakuulle asti, joten Åreen kannattaa ehdottomasti suunnata myös muulloinkin kuin tapahtumaviikon aikana. Hyvätasoisia vuokrapyöriä löytyy useammastakin liikkeestä ja mäkipyöräilyn suosiosta alueella kertoo pyörien varsin kova vuokrausaste. Todellisena valopilkkuna pitää ehdottomasti mainita lokakuussa 13-vuotta täyttävä Riku Länsiö, joka ajoi todella hienosti PM-hopeaa. Vasta 12-vuotiaalle nuorukaiselle järjesteltiin erikoiskisalupaa vielä samaisena kilpailuaamuna ja se tosiaan kannatti, sillä vanhemmat kilpakumppanit jäivät Simon Huhtimoa lukuun ottamatta taakse ja tuloksena siis PM-hopeaa. Lisätietoa: www.mayhemfestival.com www.arebikepark.com www.skistar.com Lisää Mikko Tikan kuvia Åresta: www.flickr.com/mikkotikka PM-kisoissa vaisu suomalaismenestys A lamäkiajon pohjoismaiden mestaruuskilpailut ajettiin sopivasti juuri Mayhem-viikkoa edeltävänä viikonloppuna Åren rinteillä. Uusia reittejä ja aluetta kehittää seitsemän hengen tiimi täysipäiväisesti ja Åre Bike Schoolissa vasta-alkajat pääsevät tutustumaan lajin saloihin. Sateen sattuessa tämä rata muuttuu erittäin haastavaksi, mutta sateisista sääennustuksista huolimatta itse kisa päästiin ajamaan kuivassa kelissä. Suomalaisedustusta oli tänä vuonna paikalla mukavasti ja monet olivatkin yhdistäneet kisareissun Mayhem-viikon lämmittelyksi. Bike Parkin henkilökunta piti traileista onneksi huolta tapahtumaviikon aikana ja kävi tasoittelemassa pahimpia patteja. Norjan Espen Johnsen jäi voittajasta reilut kolme sekuntia ja kiilasi kakkossijalle ennen Herman Ölundia. Lajipäällikkö Mikko Peltonen odotteli suojateiltaan mitalisijoja, mutta tänä vuonna tavoitteesta jäätiin: - Fakta tietysti on, että tänä vuonna suomalaismenestys ei ollut sitä tasoa mihin on aikaisemmin päästy. Ennakkoon tietysti odotin parempia suorituksia etenkin Tonilta ja Visalta, mutta kisatilanteessa pienetkin virheet kostautuvat helposti. Anssi jäi nippa nappa kärkikolmikosta ja sekin jäi hieman harmittamaan. Mies ehti ajaa ennen kisaa vain yhden ainoan harjoituslaskun, joka vaikutti varmasti myös kisasuoritukseen. Bergin ajo ei natsannut odotetulla tavalla ja rengasrikon myötä saavutuksena oli viides sija. Junioreissa Anssi Koskinen ajoi varsin lupaavasti, mutta jäi lopulta kärkikolmikon taakse sijoittuen neljänneksi
Taitoluistelussa kunnostautunut Christina "Tintti" Wegelius on myös Charlyn sukulaisia. Wegelius asuu Italiassa mutta on kihloissa suomalaisen Camillan kanssa. Kotimaisista kielistä paremmin luistaa ruotsi, mutta suomeakin hän ainakin kuuntelee hyvällä menestyksellä. Suomessa mies ei ole ehtinyt asua vakinaisesti kuin elämänsä kaksi ensimmäistä vuotta, lapsuutensa ja nuoruutensa hän vietti Englannissa Yorkissa. Pyöräilyn hän löysi vuonna 1989, kun hän näki tv:stä kuinka Step- Charles "Charly" 40 Fillari Vaikka Charly Wegeliuksen passissa lukeekin kansalaisuuden kohdalla "British", hänen juurensa ovat vahvasti Suomessa: Charly syntyi vuonna 1978 Kirkkonummella. Hevossuvun poika ei koskaan erityisemmin innostunut ratsastuksesta, vaikka virikkeitä lajin suuntaan olisi ollut tarjolla enemmän kuin runsaasti. Kuukauden fillarinaama TEKSTI: JOONA LAUKKA KUVAT: LOTHAR KUTSCHERA C harlyn äiti on pesunkestävä britti, mutta isä on tunnettu ratsuvalmentaja ja kilparatsastaja Christopher Wegelius. Kyseessä on siis melkein kotimainen ammattilainen! Wegelius www.fillari-lehti.fi. Charlyn mielestä ratsastus oli hänelle jotain niin arkipäiväistä, ettei siinä ollut mitään uutta ja kiehtovaa. Kesälomilla Suomi tosin tuli tutuksi
Menestys oli heti hyvää: juniorisarjassa hän oli jo kansainvälisestikin katsottuna hyvällä tasolla, joten heti ensimmäiseksi miesten sarjassa ajettavaksi kaudeksi tarjoutui tilaisuus siirtyä puoliammattilaiseksi Ranskaan Vendee U -joukkueeseen, joka toimii yhä edelleen Bouygues Telecom -tallin kasvattajajoukkueena. sijalle. Hän on vaivaton ja rehti ajaja, joka tekee työnsä hyvin - sellainen pyöräilijä, jolla on paljon ystäviä ja jota joukkueenjohtajat kunnioittavat. Viime vuodet Wegelius on kuulunut tallin vakiokalustoon suurissa ympäriajoissa. Ranskassa nuori Wegelius kisasi kaksi vuotta koko ajan kehittyen, kunnes päätti vuonna 1999 ajaa kauden Englannin maajoukkueessa. Hän uskoo menestyksen tulevan kovan harjoittelun kautta. Tänä vuonna hän oli auttamassa Danilo Di Lucaa Giron voittoon ja ajoi sen jälkeen vielä Tourinkin sijoittuen kokonaiskisassa kunnioitettavalle 45. Tuolloin syttyi kipinä pyöräilyyn. Kasvissyöjien talli ei erityisemmin innostanut perinteiseen suomalais-englantilaiseen liharavintoon tottunutta Charlyä. Tuon kauden viimeiset kuukaudet hän ajoi esisopimuksella eli "stagierinä" Linda McCartney -tallissa. Ranskaan siirtymisen toteutuessa hän myös päätti että opiskelut saavat odottaa, sillä halu pyrkiä eteenpäin pyöräilijänä oli kova. Omaan uraansa Charly suhtautuu vakaumuksellisen realistin asenteella: "Tiedän, ettei minusta koskaan tule todella suurten kisojen voittajaa." Silti hän myös tietää, että jos onnetar hieman suosii, etappivoitto suuressa etappiajossa voi hyvinkin toteutua. Charlyn ollessa 16-vuotias hän varsinaisesti aloitti kilvanajamisen. Ihan heti varsinainen kilpapyöräilyharrastus ei kuitenkaan alkanut, koska hänen asuinseuduillaan ei juuri ollut seuratoimintaa. Miehen tulevaisuuden suunnitelmissa on jatkaa uraa huipputasolla apuajajana suuressa joukkueessa 4-5 vuoden ajan. Nuoruudessaan Wegelius harrasti aktiivisesti monipuolista liikuntaa ja ajoi enemmän ja enemmän pyörällä. Ammattilaisena erittäin hoikka Wegelius erikoistui vuoristoajoon ja hänestä kehittyi varsin nopeasti luotettava apuajaja, jolla on ammattilaispiireissä erinomainen maine. hen Roche voitti Ranskan ympäriajon. Kun Mapei-talli lopetti toimintansa vuonna 2002, hän siirtyi muutamaksi vuodeksi astetta vaatimattomampaan Coldpack-talliin, josta Liquigas-talli sitten vuonna 2005 nappasi hänet riveihinsä. Älkääpä siis ihmetelkö, jos jonain päivänä teidät ohittaa lenkillä huimaa vauhtia kiitävä pitkä ja erittäin hoikka Liquigas-tallin ajaja. Kun tutustuu HÄN Charles Wegelius Syntymäaika: 26.4.1978 Pituus: 180 cm Paino: 62 kg Hapenottokyky: 78 ml/kg Maksimisyke: 194 Leposyke: 42 Syntymäpaikka: Kirkkonummi Asuinpaikka: Varese, Italia Siviilisääty: Kihloissa Camillan kanssa Ammatti: Kilpapyöräilijä Ammattilaistallit: 1999 Linda McCartney 2000 Mapei-QuickStep 2001 Mapei-QuickStep 2002 Mapei-QuickStep 2003 De Nardi-Colpack 2004 De Nardi 2005 Liquigas-Bianchi 2006-2007 Liquigas Ajanut viidesti Giron ja kolme kertaa Vueltan. Hän saattaa olla Charly! Ammattilaisen harjoittelu Charly ei pidä itseään lahjakkaana urheilija. Hän olikin erittäin tyytyväinen, kun maineikas Mapei-talli tarjosi hänelle kauden päätteeksi oikeaa ammattilaissopimusta. Tätä nykyä Wegelius asustelee suomalaisen kihlattunsa Camillan kanssa Italiassa. www.fillari-lehti.fi "Tiedän, ettei minusta koskaan tule todella suurten kisojen voittajaa." Suomessa hän piipahtaa pari kolme kertaa vuodessa. Tänä vuonna ensimmäinen Tour. Fillari 41
Wegelius päätti noin 40 vuotta kestäneen aktiivisen kilpailuuransa vuonna 2001. Torstai 3,5 h Lenkin aikana seuraavanlainen veto: 15 min syke 137-146, 15 min syke 157-167, 8 kertaa 5 min syke 174-180, noiden vetojen välissä palautusta 2 min. Lenkin viimeinen tunti auton peesissä ajaen. Toisessa ja kolmannessa mäessä 10 min 2 minuutin välein tehoa vaihdellen 230/460 wattia. Charly käyttää tätä Aldo Sassin kehittämää laitetta voimaominaisuuksien kehittämiseen, koska sillä poljettaessa voidaan kehittää paljon voimaa (n. Määrät ja tehot ovat varsin kovat, varsinkin kun tietää, että Charly ajoi toukokuussa Italian ympäriajon. Lauantai 5,5 h Kolme mäkeä 25-30 min. Vuodesta 1992 lähtien Wegelius on toiminut hevoskauppiaana ja välittäjänä.q tarkemmin hänen harjoitteluunsa, voi todeta, että se on varsin kovaa niin määrällisesti kuin tehollisestikin. Perjantai 5 h 30 min tasaisessa maastossa sykkeellä 157-167, kaksi 20 min mäkeä kynnysten välissä. 30 wattia/kg) ilman että syke nousisi lähellekään sitä tasoa, jota se olisi maantiellä ajettaessa. Charlyn valmentajana on jo vuosien ajan toiminut italialainen professori Aldo Sassi, joka vastasi ennen maineikkaan Mapei-joukkueen urheilijoiden valmennuksesta. Perjantai 4,5 h 30 min tasaisessa maastossa sykkeellä 157-167, kaksi 15 min mäkeä kynnysten välissä. Jotta Charlyn ohjelmien lukeminen olisi helpompaa, tässä hänen sykerajansa: - Anaerobinen kynnys: 180 tai 340370 wattia - Aerobinen kynnys: 157 Ohjelmissa mainittu Eccentrico tarkoittaa harjoittelua tuon nimisellä laitteella. Molemmissa mäissä kaksi 6-8 min jaksoa putkelta ajaen. Lenkin jälkeen Eccentico. Lenkin jälkeen Eccentico. SKOPin jouduttua Suomen Pankin haltuun Wegeliusta oli vahingonkorvausoikeudenkäynneissä syytettynä uhkarohkeista osakekaupoista, mutta hänet todettiin hovioikeudessa syyttömäksi. Molemmissa mäissä yksi 5-6 min jakso putkelta ajaen. Hän toimi SKOP:in johtokunnan jäsenenä vuosina 19771984, toimitusjohtajana 19851988 ja pääjohtajana 19891991. Nykyään Sassi johtaa Mapei Sport Center -nimistä valmennus- ja testausklinikkaa. Sunnuntai 1,5 h palauttavaa. Kolme suomalaista ammattipyöräilijää samassa kuvassa. Alla esimerkki siitä, kuinka Charly harjoitteli ennen Ranskan ympäriajoa. Maanantai 4,5 h Kaksi 20-30 min mäkeä aerobisen- ja anerobisen kynnyksen välissä. Mäen viimeinen kilometri putkelta ajaen. Maanantai 4,5 h Kaksi 20-30 min mäkeä aerobisen- ja anerobisen kynnyksen välissä. 20 min teholla 350-360 wattia. Wegelius myös edusti Suomea vuoden 1980 Moskovan olympialaissa hevosella Monday Morning. Wegelius on Suomen historian menestynein esteratsastaja: hän voitti urallaan kuusi Suomen mestaruutta ja saavutti useita kansainvälisiä GPsijoituksia. Lenkin viimeinen tunti auton peesissä ajaen. Ensimmäisessä mäessä 6-8 min teholla 360-380 wattia. Molemmissa mäissä kaksi 5-6 min jaksoa putkelta ajaen. 42 Fillari www.fillari-lehti.fi. Lenkin jälkeen Eccentico. Lauantai 5,5 h 15 min sykkeellä 157167, n. Viimeinen tunti auton peesissä ajaen. kynnysten välisellä sykealueella. Perjantai 2 h Palauttavaa. Molemmissa mäissä yksi 6-8 min jakso putkelta ajaen. Sunnuntai 1,5 h Palauttavaa Viikko 2.-7.7. Tiistai 5,5 h 3 mäkeä 25-30 min. Keskiviikko 1,5 h Palauttavaa. Keskiviikko 2,5 h Palauttavaa Torstai 3 h Lenkin aikana 1 h auton peesissä varsin reipasta vauhtia.. Lenkin jälkeen Eccentrico Keskiviikko 1,5 h Palauttavaa Torstai 3,5 h Lenkin aikana seuraavanlainen veto: 15 min syke 137-146, 15 min syke 157-167, 8 kertaa 5 min syke 174-180, noiden vetojen välissä palautusta 2 min. Wegelius oli syyttäjän todistajana valtakunnanoikeudessa, jossa kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo oli syytteessä niin sanotussa koplausjutussa Juhantalo oli neuvottelussaan Wegeliuksen kanssa ehdottanut omien ja valtion asioiden käsittelyä yhdessä siten, että olisi saanut menettelystä henkilökohtaista etua. Keskellä entinen pro Joona Laukka ja ympärillä tallikaverukset Cellu Carlström ja Charly Wegelius. Isän lajina esteratsastus Charlyn suomalainen isä, Harald Christopher Wegelius, on suomalainen asianajaja ja entinen kilparatsastaja. Maanantai 2,5 h Viimeinen tunti moottipyörän peesissä, rentoa vauhtia. Edellämainittu laite on siinä mielessä hauska, että siinä poljetaan "taaksepäin". Tiistai 5 h Kaksi mäkeä 30 min mäkeä aerobisen- ja anerobisen kynnyksen välissä. Lauantai Ranskan ympäriajon prologi. Viikko 18.-24.6. Kesäkuussa Charlyn Eccentico treenit olivat kestoltaan noin 30 min. Viikko 25.-1.7. Ensimmäisessä mäessä 6-8 min teholla 360-380 wattia. Toisessa ja kolmannessa mäessä 12 min 2 minuutin välein tehoa vaihdellen 480/240 wattia. Kuukauden fillarinaama... Tiistai 5 h Kolme 20-30 min mäkeä aerobisen-ja anerobisen kynnyksen välissä
Paino on kohdallaan täysjoustopyörän ollessa kyseessä, sillä kokonaispaino ajokuntoisella pyörällä on hieman yli 10 kg eikä sen suhteen juuri häviä jäykkäperäiselle maastopyörälle. Värit sopivat hyvin yhteen ja valkoinen Foxin keula täydentää kokonaisuuden. Nettiäänestyksen perusteella rakennetut lukijoiden unelmapyörät kasattiin loppukeväästä ja luovutettiin onnellisille testikuskeille. Foxin satamillinen F100X tuntuu toi- Fillari 43 v v. Rullaavuus maastossa vaikuttaisi olevan hyvällä tasolla, mutta renkaan runko on hyvin joustava, mikä täytyy huomioida käyttämällä riittävän suuria rengaspaineita. Perinteiseen suuntaan toimivaa takavaihtajaa voi nyt käskyttää kerralla kaksi pykälää pienemmälle rattaalle aikaisemman yhden sijaan, mikä on nopeissa kiihdytyksissä tarpeellinen ominaisuus. Osasarjana uusi XTR ei juuri jätä parantamisen varaa: vaihteiden toiminta on edellistä XTR-sarjaa nopeampaa ja kevyempää. Myös Crank Brothersin huippupolkimien toiminta on virheetöntä kaikissa olosuhteissa. Spark on tehokkaan näköinen. Kiekot ovat komeat ja www.fillari-lehti.fi kevyet, vaikka Mavic CrossMax SLR:n tubeless-mahdollisuus on toistaiseksi hyödyntämättä, mutta sitäkin täytyy vielä kokeilla. Tamperelainen Paavo Hiltunen kertaa oheisessa kesän kommelluksia Scottin selässä. Kesä Scott Sparkin selässä P yörä miellyttää silmää. v v v Lukijoiden unelmapyörä kestotestissä TEKSTI: PAAVO HILTUNEN KUVAT: TUOMAS TURUNEN JA ARTTU TOIVONEN Fillari-lehden viimetalvinen yleisökilpailu alkaa vähitellen hiipimään kohti päätöstään. Pyörä on koottu malliston yläpään osilla, ja toiminta on sen mukaista eli parasta mahdollista. Jarrut toimivat täsmällisesti eikä tehosta ole puutetta. Continentalin uudet Speed King Supersonicit ovat oikeasti kevyet renkaat ja ennakoitavaa pitoa löytyy mainiosti. Vaihteiden toiminnan säilymisen olosuhteissa kuin olosuhteissa takaa täyspitkä vaijerinkuori vivusta takavaihtajalle
Keulan ja takaiskarin alustava säätö (johon paineet ohjekirjoista) ja vaihteiden toiminnan tarkistus. Kammet löystyivät: Irrotus ja yhden prikan poisto rattaiden puolelta. Putkelta ajaessa notkumista ei tapahdu lainkaan, joten lukitusta ei lyhyisiin spurtteihin edes tarvitse. Lukitulla perällä sileäpintaiset osuudet voi ajaa kuin maantiepyörällä, eli pyörä vastaa kiihdytyksiin välittömästi. Scott Spark joutui ensimmäiseen koitokseensa maratoncupin avauskilpailussa, jonka Korson alueella kierrellyt reitti oli kuin sille tehty. Painoa voisi yrittää viilata alle 10 kg:n, mutta sen tekeminen kestävyyden kärsimättä ei ole enää kovin helppoa eikä varsinkaan edullista. Perä toimii edelleen aktiivisesti, mutta tuntuma on nopeampi lyhemmän joustomatkan ansiosta. Renkaat toimivat hyvin niin että edessä on ilmaa 45 psi ja takana 50 psi. Lukitus on kuitenkin hyvä olla, sillä satulasta ajaessa jousitus elää hieman. 70 mm joustomatkaa tulee käytettyä kuitenkin selvästi eniten. Rata sisälsi varsin paljon teknisiä osuuksia ja runsaasti mutkia ja kiihdytyksiä. Pullotelineen asennus ja vaijerinkuorten viennin viimeistely, takahaarukan ketjusuojan asennus ja kaikkien pulttien kireyden ja kierteiden voitelun tarkistus. Satulan korkeuden ja paikan säätö sekä Polarin nopeusanturin+magneetin+kellon pidikkeen asennus. Pyörä on ketterä ja taittuu pieneenkin väliin vaivatta. Runko toimii odotusten mukaisesti. Terralogic TrailTune antaa vapauden ajaa putkelta ilman pelkoa voiman hukkumisesta jousituksen pumppaukseen. Tolppa valuu: tolpan ja satulaputken puhdistus ja asennus uudelleen hammastahnan kanssa (ohut kerros vastaa Tacxin carbon compoundia). Runko on myös sivuttaisjäykkä, joten tuntuma on senkin ansiosta tehokas. Lenkillä haettiin säädöt jousitukseen: Foxin joustokeulaan ilmaa 85 psi ja paluuvaimennus 6 naksua auki ja Terralogic 6 naksua auki. DT:n takaiskariin ilmaa 175 psi ja paluuvaimennus sopiva (ei jää keinumaan ja ei pakkaudu). Ketju samanmittainen kuin edellinen (lyhyempi ei ole enää turvallinen, tarkistin sen tyhjennetyllä takaiskarilla ja ketju isoimmilla rattailla). Vauhtia uskaltaa nostaa selvästi, kun pyörä pysyy hallinnassa ja rengasrikon vaara on pienempi. Jousto- matkan säätö tarkoittaa itse iskarissa käsittääkseni sitä, että ilmakanava "piggybagiin" tukitaan, jolloin jousituksen progressiivisuus kasvaa. Pyörän toiminnan tunnustelua ja iskareiden säätöä. v v mivan hyvin yhteen rungon kanssa. Lenkki Kyötikkälän suunnalla: reiluvauhtista ajoa teknisessä maastossa (kivikkoa ja juurakkoa jne). Pyörän Scott Nude TC-iskunvaimennin on DT Swissin tekemä ja työn jälki on moitteetonta. Kilpailu sujui hyvin eikä tulos siis ainakaan pyörästä ollut kiinni! Unelma-Sparkista on vaikea keksiä kritiikkiä. Polkimien akseli on yllättävän lyhyt, joten kenkä hankaa kampeen: klossien säätö hieman ulommas. Vaihteiden säätöjen tarkistus; pieniä korjauksia ketjulinjan muututtua keskiön www.fillari-lehti.fi 44 Fillari. Ranteet kipeytyivät: tangon ja vipujen sekä nousukahvojen kulman säätö. Kolinan häviäminen lukittaessa osoittaa epäilykset iskarin suuntaan. Myyrmäen SM-kisan mudassa ajajan kunto ja pyörän toimivuus tuli testattua huolella. Paavon testiraportti olennaisimpine huoltoineen sekä kertyneet kilometrit: Toukokuu 27.5. Ketju rutisee isoimmilla takarattailla: vaihto Campan C9-ketjuun voimansiirron osien säästämiseksi. Tangon, vipujen ja nousukahvojen kulman säätö. Sparkilla pystyi selvittämään hiekkatieosuudet samalla vauhdilla kuin jäykkäperäisellä pyörällä ajaneet kilpakumppanitkin, joten sielläkään ei tasoitusta annettu. Suoran tangon (AFH Flat bar 580 mm), nousukahvojen (Ritchey WCS) ja tuppien (Titec Pork Rinds) asennus, tuppien asennus hiuslakkaa käyttäen. Olen käyttänyt 110 mm joustomatkaa lähinnä alamäkiin, jolloin perä poimii töyssyt hyvin ja näin ollen voimia säästyy jumppaamisen vähentyessä. Vaseliinia joka väliin ja kokoaminen tarkasti Shimanon ohjeiden mukaan. Automaattilukitus toimii kuten pitääkin eli putkelta hyväpintaista uraa ajettaessa keula lukittuu. Kaikki ylimääräinen materiaali on poistettu painon säästämiseksi. 31.5. Tangossa olevasta vivusta on mahdollista säätää perän joustomatkaa kolmeen eri asentoon: 110 mm, 70 mm ja lukitus. Töyssyyn osuttaessa lukitus aukeaa ja kaikki 100 mm pehmeää joustoa on käytössä. Teknisissä ylämäissä perä seuraa mukana, jolloin voimia säästyy jälleen verrattuna jäykkäperäisellä pyörällä ajamiseen. Runkohan on suunniteltu 100 mm keulalle, joten kaikkein kevyimmät xc-keulat eivät nokalle sopisikaan. Ohjaamossa on kuitenkin tilaa, ja sekä suoraan tankoon että nousukah- voihin tottunut kuljettaja on pyörän selässä kuin kotonaan. Muuten keula on tukeva, joten pyörä menee alamäissä sinne minne ajaja haluaa. Satulatolpan lyhennys ja tolpan kiristimen pikasäädön korvaaminen pultilla ja mutterilla. Tähän mennessä ainoa selittämätön vika on takapään jousituksen suunnalta kuuluva vaimea kolina, joka ilmenee iskarin ollessa 70 tai 110 mm asennossa. 29.5. Renkaiden asennus (Conti Speed King Supersonic 2.1+Conti 26 MTB light-sisärenkaat)
Kevennys ei olisi pahitteeksi. Sekin meni poikki kummallisesti aivan normaalissa käytössä. 1318 km XC Maraton-SM: Kisassa hajosi lukituksen vapautusvipu (muovinen vipu meni keskeltä poikki). Keveiden tubeless-renkaiden saatavuus on heikkoa ja normaalirenkaiden muuntaminen tubeless-kuntoon ei ole ihan helppo nakki edes UST-vanteita käytettäessä. 586 km: Nousukahvojen vaihto kevyempiin (Pro) 15.7. prikan poiston vuoksi. Alla olivat kuitenkin tavalliset pinnakiekot, jotka korjautuivat pelkän pinnan uusimisella. Jälkiviisaana olisin ottanut Sparkin sinnekin mukaan. Syytä ei löytynyt, mutta lukituksen saa vielä päälle. Keskiön naksuminen ei hävinnyt edellisellä huollolla. Polkimien laakerit jumittavat. 8.9. Se voisi tapahtua putkiosien, satulan ja kiekkojen sekä pulttien vaihtamisella kevyempiin versioihin. Mitä muuttaisin pyörässä. Nuuksion kilpailuun lähdettiin hakemaan irtiottoa kilpailun viimeisille kilometreille, mutta päädyttiinkin lasinsirun takia rengastöihin ja siitä eteenpäin kilpailu olikin yksinäistä jämäsijoista kamppailua. Pyörällä on ajettu vajaas kuudessa kuukaudessa noin 80 tuntia ja kilometrejä on kertynyt vajaat 1500. 1166 km: Renkaiden vaihto uusiin Continental MountainKing Supersonic 2.2:n. Käytännössä pyörässä ei kuitenkaan tarvitsisi muuttaa mitään, sehän on unelmapyörä! Kuluttajaystävällisempi hinta ja kätevämpi saatavuus Suomesta ei varmaankaan haittaisi.q Tältä Spark näytti huhtikuussa. XC:n SM-kisat olivat äärimmäinen koitos sekä miehelle että pyörälle eikä kumpikaan selviytynyt kilpailusta ilman vaurioita: kilpailussa ketju kävi parikin kertaa pinnojen välissä ja kuski haki maasta tuntumaa peräti kolme kertaa. 11.7. Tärkeämpi parannus olisi renkaiden toimintavarmuuden parannus. Korson maratoncup: Pyörä toimi moitteettomasti. 3.6. 517 km: Satulan korkeuden säätö ja liukumisen esto hammastahnalla. Ketju meni kisassa pinnojen ja pakan väliin ilmeisesti katkenneen pinnan vuoksi. Rutajärven lenkki, jolla paikoin teknistä maastoa, mutta enimmäkseen nopeaa ja helppoa maastoa. Paavo vaihtoi pyörään renkaat, ohjainkannattimen, tangon ja satulan sekä lisäsi pakettiin nousukahvat. www.fillari-lehti.fi Fillari 45. Ajo on ollut pelkästään maastoajoa oikeassa maastossa.q Heinäkuu 10.7. Etujarrun shimmauksen tarkistus. 1234 km: Lukitusvivun purku, puhdistus ja voitelu. Keskiön suunnalta kuuluu naksuvaa ääntä. Pyörää ei siinäkään ollut syyttäminen. 908 km, XC SM: Kaaduin kilpailussa sillä seurauksella, että tanko meni aivan linkkuun ja yllättävästi oikean kahvan jarrunestesäiliö otti vaakaputkeen kiinni. Nousivat vanteille ja tiivistyivät kohtalaisesti. Kuinka pyörän kanssa on sujunut? P Syyskuu 3.9. 31.5. Ainoa varsinaisesti rikkoutunut osa on lukituksen vapautusvipu. Takaiskarin paluuvaimennuksen säätökokeiluja: yksi naksu hitaampaan havaittiin hyväksi. Kesäkuu 1.6. Kuusankosken kilpailun jälkeen kävin Vuokatin maratoncupin kisassa kokeilemassa jäykkäperäisellä pyörällä kilpailemista, mikä osoittautui täysin vääräksi valinnaksi. Kampien irrotus ja keskiön kuppien kierteiden voitelu naksumisen poistamiseksi. Pyörällä on tullut vähemmän ajokilometrejä mitä kauden alussa suunnittelin, koska maantiepyöräily ottaa reilusti aikaa. Keskiön suunnalta kuuluva naksunta häiritsee satunnaisesti ja ilmeisesti iskarista kuuluva kolina on pysynyt ennallaan. Vuokatin maratoncup Elokuu 19.8. 1059 km: Litkurengaskokeilu ei onnistunut halutulla tavalla, laitoin sisärenkaat takaisin. Pyörän säädöt jousituksen ja ajoasennon osalta sain muutamalla ajokerralla kohdalleen ja niitä ei ole sen jälkeen ollut tarvetta muutella. Samalla kahva pyörähti tangossa ylöspäin, mutta sain kahvan suoraan ja kaikki toimi kilpailun loppuun saakka. Pulttien kireyden tarkistaminen paljasti syylliseksi iskarin kiinnityspultin löysyyden. Pyörä toimi hyvin. pyörällä ajettu 106 km: Satulan vaihto kokeilun ja kevennyksen vuoksi titaanikiskoiseen SLR -malliin. Kuusankosken maratoncup, jonka jälkeen viikko Scalella vertailun vuoksi. Ehkäpä pyörän ansiosta pystyin säästämään voimia viimeisten kilometrien onnistunutta irtiottoa varten. Marathonin SM-kilpailun rataan tuli tutustuttua huolellisesti ja päätin ottaa sinnekin Sparkin mukaan, sillä polkuosuuksilla tiesin pystyväni pitämään Sparkilla hyvää vauhtia. 5.9. 28.7. Voitelu polkimien mukana tulleen rasvanipan avulla ja kaikkien pulttien kireyden tarkistus 26.8. Ei vaurioita tai ongelmia. toncup: Kummallinen narina kuuluu satulaan istuttaessa. 29.8. Tältä se näytti ehjänä. yörä on toiminut mainiosti, sillä esimerkiksi Kuusankosken maratoncupin osakilpailusta irtosi voitto raskaalla radalla. 967 km Nuuksion mara- Takapään lukituksen vipu meni keskeltä poikki 1318 kilometrin ajon jälkeen. Takajarrun männät jumittivat pahasti, mutta ongelma korjaantui puhdistuksella ja voitelulla. Lenkeillä käynti on ollut mieluisaa, koska Tampereen alueella löytyy paikoitellen reilusti juurakkoa ja kivikkoa. Kilpailussa puolikuntoisuuden huomasi radan loppuosan tiukoissa mäissä ja lopulta huomasin jääneeni kärkikamppailusta. Kilpailuun valmistautuminen ei kuitenkaan mennyt aivan optimaalisesti, vaan flunssa oli tulossa päälle. Kokeilun vuoksi asensin normaalirenkaat vanteille ilman sisärenkaita "litkuja" käyttämällä. 9.9. Tulipahan siinä todistettua hyvin toimivan ja kevyen täysjoustopyörän ylivoimaisuus maastossa, jossa on pientä röykkyä koko ajan. 1038 km: Lukitusvipu ei toimi kunnolla. Nämä eivät kuitenkaan Sparkin selässä istuvaa pahemmin haittaa ja alamäetkin ovat pelkkää hauskanpitoa. Lisäksi satulan kiskot narisevat satulassa sopivasti liikuttaessa. Pyörällä olen onnistuneesti ajanut sellaisia enduropätkiä, joita en aikaisemmin ole päässyt läpi ilman jalkakosketuksia
Leppoisaa lomailua Alpeilla Pyörällä MAAILMAN YMPÄRI TEKSTI JA KUVAT: JUKKA SALMINEN osa X Lento Pyöräily Wolfgang-järven rannalta pyöräilin Salzburgin sivistyneeseen ilmapiiriin. Matkani pisimmän stopin pidin Sveitsissä odotellessani Eurobike-messujen alkua ja messuhuuman jälkeen hyppäsin takaisin pyörän selkään ja suuntasin keulani kohti Suomea. Minä: Nimi: Jukka Salminen Kotipaikka: Naantali Ikä: 24 v Pituus: 175 cm Paino: 71 kg Leposyke: 37 Maksimisyke: 195 Pyöräni: Runko: Felt Elite XCR Kiekot: Mavic 719, XT-navat, DT Alpine 3 -puolat Renkaat: Continental TravelContact Jarrut: Avid bb 5 Vaihtajat: Shimano XT Etuvaihtaja: XTR Takavaihtaja: XT Takapakka: 14-34 XT/Miche-yhdistelmä Kammet ja keskiö: XT 22-34-44 Satula: Brooks Team Professional Etutavarateline: Axiom Takatavarateline: Tubus Logo Polkimet: XTR Paino: 12,8 kg 46 Fillari www.fillari-lehti.fi. Salzburgista jatkoin matkaa yhdessä Raffaelin kanssa ja ajoimme rennon viikon Alppien upeissa maisemissa
Jalat tulivat kipeiksi jo 45 minuutin juoksun aikana ja seuraava päivänä aamupytyltä ylös nouseminen sai reiteni hapoille ja tuotti pohkeisiin vihlaisevan kivun. Alppijärvi Itävallassa. N ousin ylös Wolfgang-järven alppimaisemista hampaat irvessä ja iho hikeä ulos suoltaen. Onneksi Salzburgiin oli matkaa vain 50 kilometriä ja siellä minua odotti majoitus vanhankaupungin kattohuoneistossa hulppein linnanäkymin. Pyöräiltyäni Salzburgiin menoni oli niin tukkoista, että luulin ikämittariin vierähtäneen puolivuosisataa lisää yhdessä yössä. Maraton-kenkiä, surffishortseja ja juoksupaitaa sopivampi asu taidenäyttelyn avajaisiin olisi ollut juhlapuku ja kuohuviiniäkin olisi ollut parempi heilutella ja nuuhkia ennen kurkusta alas kaatamista, ellei lasi olisi ollut tyhjä kippistelyvaiheessa. Sopeuduin kuitenkin nopeasti intellektuellien joukkoon, ehkä siksi että Ferdinandin esitteli minut tärkeille ihmisille suurena seikkailijana ja siten tunsin itsenikin pienen ajan tärkeäksi. Salzburgissa odotin muutaman päivän Kiinassa kolme viikkoa kanssani pyöräilleen Raffaelin kaupunkiin saapumista. Maailmalla matkatessa pääsee mitä erilaisimpiin tilanteisiin ja se onkin matkailun suurta antia. Iranissa tapaamani taidegallerian pitäjä Ferdinand ja hänen hienostunut rouvansa veivät minua paikkoihin, joissa en oikein tuntenut kuuluvani joukkoon. Erehdyin pahanpäiväisesti edellisenä päivänä lähdettyäni emäntäni Christinan kanssa "helpolle ja lyhyelle" juoksulenkille. 3000 kilometrin Auringonlasku Wolgan järvellä. Euroopan korkeimmalla kohdallani Sveitsissä. www.fillari-lehti.fi Fillari 47. Pyöräilimme yhdessä häneen kotiinsa asti, 500 kilometrin päähän Sveitsin Bodensee-järven rannalle
Vihdoinkin minulla oli mahdollisuus järjestää kymmeniä gigoja valokuvia ja muita Aasiassa rästiin jääneitä järjestelyhommia. Intiassa heitin roskani useimmiten samaan paikkaan jossa söin, sillä vaikka olisin löytänyt roskiksen, olisi senkin sisältö päätynyt huoltoaseman viereisen tien varteen. Linnut lauloivat, sirkat sirisivät, joki lotisi ja mikä Raffael alppijärven rannalla, jossa telttailimme. Mario maailmanmatkaaja ja minä kohtasimme taas Munchenissä. 48 Fillari www.fillari-lehti.fi. Maassa maan tavalla. Alpeilla niityt ovat huoliteltuja, jokia eivät korista muovipussit ja teiden varsille voi pyllähtää huoletta lounastauolle ilman pelkoa takapuolen roskilla tuhriintumisesta. Euroopassa sellainen ei käynyt mielessäkään. Nautinto sen sijaan oli pienten alppiteiden maisemien jylhä kauneus. Keski-Euroopan puhtaus sai mieleni iloiseksi ja toiveikkaaksi, että ehkä jonain päivänä Aasiassakin opitaan pistämään roskat roskikseen ja pistämään muovipusseihin hintalappu järjetöntä tuhlaamista pienentämän. Toisen leiripäivän raatelevan kahden 2300 metrin vuorenylityksen ja 120 kilometrin jälkeen olimme molemmat niin uupuneita seuraavina päivinä, että emme syömistä lukuun ottamatta tehneet mitään. Alhaalla laaksossa valkoiset talot kylpivät auringon paisteessa ja laakson toisen puolen metsäisillä alarinteillä tanssivat tummat poutapilvien varjot, mutta suuri osa yli 3000 metrin huipuista piirtyi kohden pilvetöntä vaalean sinistä taivasta. Edessäni levittäytyi kumpuileva ruohostomaa, jonka vaalea vihreys loppui tumman vihreän kuusimetsän reunaan. Laajakaistan nopeus oli 450 kertaa nopeampi kuin puhelinlinjat Pakistanista. Vaikka sillä nopeudella sainkin viikon työt hoidettua päivässä, vietin silti pitkiä päiviä koneen ääressä ja uurastukseni rikkoivat vain Raffaelin äidin syömiskutsut ja jokapäiväiset pyörälenkit lähiympäristössä. Moritzia. Keski-Euroopan puhtaus sai mieleni iloiseksi ja miettimään että toivottavasti joskus Aasiassakin opitaan pistämään roskat roskikseen. Felt ja isoveli Itävallassa. Maisema Albulan nousussa. verkkaisen pyöräilyn jälkeen jalkani olivat hitaat kuin muulilla, enkä juuri nauttinut pyöräilystä. Istuin kankaisella lepotuolilla Raffaelin perheen hirsisen vuorimökin edustalla 1900 metrissä. Kun säätkin olivat suotuisat, voisin sanoa Raffaelin kanssa ajetun viikon olleen yksi helpoimpia koko matkallani. Poljimme suhteellisen lyhyitä päiviä alppijärvien rannoilta toisille ja leiriydyimme aikaisin päivällä nauttimaan huolettomasta poikamieselämästä luonnon helmassa. Raffaelin kotona Thalissa sain perheen vanhimman, jo maailmalle lentäneen pojan huoneesta oman poikamiesboksini kaikilla herkuilla, kannettavaa tietokonetta myöden. Kahden viikon työnteon jälkeen oli aika nollata aivot ja lähdimme Raffaelin kanssa vajaan viikon korkean paikan leirille hänen perheensä vuorimökille lähelle St
He paistoivat niitä nyt puuhellalla. Poljin Ruppenia ylös alas seuraavat viikot ja viimeisellä viikolla sain Raffaelin maantiepyörän pienimmän vaihteen pyörimään siten, että tiputin ensiyrityksestäni kaksi minuuttia ja sain kuin sainkin lyötyä Raffaelin ennätyksen, jenkkakahvoillakin. Lopussa jätin Raffaelia minuutin kilometrillä ja jäin Raffaelin ennätyksestä vain 40 sekuntia. Täysin laakereilleni en kuitenkaan Sveitsissäkään heittäytynyt lepäämään ja ehdin kerätä pyörän mittariinkin 1200 kilometriä. Saapuessani Raffaelin luo vaaka heilahti lähes 75 kiloon ja olin jo luovuttaa, sillä pidin mahdottomana lyödä 65-kiloisen vuorilla ikänsä pyöräilleen kärpässarjalaisen ennätyksen, 29 minuuttia. Alppijärvi Sveitsissä. parasta, keittiöstä nenääni kantautui Raffaelin ja serkkunsa poimimien kantarellien tuoksu. Opetin jäykän Raffaelin venyttelemään Kiinassa ja hän lupasi saada sormet lattiaan polvitaipeet suorina kun tulen Sveitsiin ja minä vastasin siihen lupaamalla alittaa Raffaelin ennätyksen hänen kahdeksan kilometrin testivuorellaan. Nautin täysin siemauksin 50 euron pihveistä ja muista hemmottelevista asioista tietäen pitkän spartalaisen elämän odottavan Afrikassa. Minun saatua tuhat harjoitustuntia tänä vuonna vastaanottaneen kehoni vauhtiin tuli Raffael yllättäen selkä edellä vastaan. Huilasin hetken Raffaelin peesissä ja ajattelin ensimmäistä kertaa sitten Intian rykäistä niin että sattuu. Kyllä oli pennin venyttäjän suu mairea kun sain valita uutta ehomman pyörän Feltin 2008 mallistosta, kirjata BBB:n mallistosta siihen sopivat palikat ja poimia Minä kohoamassa halki sveitsiläisen vuoristokylän. www.fillari-lehti.fi Fillari 49. Elämäni yhdessä maailman rikkaimmissa maissa oli loisteliasta, sillä vielä leiriämme seuranneet kaksi viikkoakin vietin Raffaelin perheen "viiden tähden hotellissa" Bodensee-järven rannan tuntumassa. Kävimme Raffaelin kanssa testilenkillä Ruppenilla ja kuten arvasin, sykkeeni pomppasi 180:een heti alussa ja Raffael meni menojaan. Ajattelin jo luovuttaa kun Raffaelikaan ei saanut sormiaan maahan ja en löytänyt maantiepyörää, jossa olisi riittävän kevyet välitykset, joiden helpottavalla avulla saisin roudattua Aasian ravinnoista lanteilleni siirtyneet jenkkakahvat Ruppen huipulle. Vuoden alussa sovimme yhteistyökumppanieni kanssa tapaavamme Eurobike-messuilla ja näin tähtäsin ajoitukseni EteläSaksaan syyskuun aluksi
Paluu tien päälle oli niveliä kolottavan kylmä ja kostea kokemus, mutta nautin viiden viikon tauon jälkeen tien päällä olon vapaudesta. Pyöräilemässä metsätiellä kohti Muncheniä. Mahtavan kokoinen kirkko sveitsiläisessä pikkukaupungissa. Northwaven mallistosta vaatteet, joilla hurmata tyttöjä Afrikassa. Edellisestä johtuen käännän nokkani kohti Suomea Afrikan sijaan ja tulen Suomeen vierailulle muutaman vuoden suunniteltua aikaisemmin. Olen yrittänyt metsästää matkani aikana kauniita ja rikkaita tyttöjä tai naisia polkemaan kanssani, tietysti tuloksetta. Matkamiehen tie on kuitenkin pitkä ja yksinäinen ja Thalissakin oli aika lähteä hyvien ystävien elämästä, hypätä takaisin tuntemattomalle taipaleelle ja soluttautua uusien ystävien elämään. Vietin Raffaelin perheessä laskutavasta riippuen 4-6 viikkoa ja lähdön hetki oli haikea, sillä minua pidettiin perheessä niin hyvin, että Thalista tuli toinen kotikaupunkini ja heidän rivitalostaan kakkoskotini. Ilmeisen charmittomuuteni johdosta olen joutunut laskemaan standardejani radikaalisti ja tiukkapeppuisen pyöräilijä-ladyn sijaan isäni lähtenee polkemaan kanssani Afrikkaan. Poljen täältä Münchenistä Rostockiin ja ottanen sieltä lautan Suomeen, jotta ehdin viettää muutaman viikon Suomessa ennen marraskuun alun lentoamme Kairoon.q Näkymä Raffaelin perheen vuoristomökin edustan lepotuolilta. 50 Fillari www.fillari-lehti.fi. Polkaisin Saksan puolelta takaisin Raffaelin luo ja flunssa piti minua vielä vajaan viikon Sveitsissä. Münchenissä pidin taas viikon pysähdyksen, sillä lumilautailijavalokuvaaja Samin ja minua tapaamaan tulleen, Turkissa kanssani pyöräilleen Marion mukavasta seurasta en malttanut lähteä sateiselle taipaleelle nopeasti. Harmillisesti Mariolla oli edessä vielä pitkä sukulaiskierros Etelä-Saksassa ennen kotiin paluuta kolmen ja puolen vuoden matkaamisen jälkeen, emmekä poikkeavien suuntien vuoksi voineet jatkaa matkaa yhdessä. Poljin 250 km matkan Müncheniin lähes kokonaan pyöräteillä, joskus maastopyöräreiteilläkin ja tällaisten teiden löytyminen onkin ollut Keski-Euroopan parasta antia
Kuvassa Focuksen kapea- mutta karkearenkainen malli. Arkipyörä saa lisää Arkipäivän kulkuneuvoina käytettävät pyörät pääsevät harvoin otsikoihin. IFMA-messut TEKSTI JA KUVAT: MARTTI LEHTONEN Shimanon XT-osasarja täyttää 25 vuotta, joten Shimano toi esille ensimmäisellä XT:llä varustetun pyörän. Niiden odotetaan olevan tavallisen yksinkertaisia, hinnaltaan edullisia ja tarkoituksenmukaisia kulkuneuvoja. Tähän ei ole pakko tyytyä, sillä valmistajilla on uutta tarjottavaa myös tälle pyöräilijäryhmälle. 52 Fillari www.fillari-lehti.fi. Pyörämalli olisi edelleen hyvin käyttökelpoinen ajokki. Naisten arkipyörissä vaikutetaan väreillä ja mielikuvilla. Runkovärityksen mukaan maalatuilla osilla aikaansaadaan tasapainoinen kokonaisuus. Perinteisiä ranskalaistyylisiä randonneur-pyöriä on enää vähän tarjolla, joten teräsrunkoihin keskittyvän Fahrradmanufakturin pyörä oli harvoja lajissaan. Hybridistä on monenlaisia käsityksiä eivätkä Keski-Euroopan merkit käytä edes hybridi-nimitystä. Kettlerin uutuuksien teemana on muotiväriksi ennakoitu valkoisen ajaton sävy
Runkoon on upotettu kymmeniä jos ei satoja Swarovskin lasihelmiä ja maalauspinta on kolmiulotteinen. Cuben mukaan pyörän hinta on 20 000 euroa. Kaksi vuotta sitten esitelty Helkama ei ole saanut veroisiaan kilpailijoita. Osavalmistajat ovat mukana leikissä, Selle Italia on valmistanut krokotiilinnahkaisen satulan ja Schwalbe kokovalkoiset renkaat. Pyörävalmistajat ovat ajatelleet kohderyhmiään entistä tarkemmin ja tosiaan räätälöineet pyöriä ajajien tarpeiden mukaan. Joskus se on hyvää ja tarpeellista, jotkut tekniset ratkai- sut eivät taas saa vastakaikua ajajilta. Malli on edelleen tyylikkäin ja teknisesti pisimmälle viety kokonaisuus, joka on rakennettu Shimanon Smoverkonseptin ympärille. Parhaiten tämä näkyy muutamissa naisten arkipyörissä, joissa on uusia ratkaisuja eikä ainoastaan naisellisia värejä. Harrastus- ja kilpapyöräilyssä kehitetty tekniikka on sovellettavissa myös arkipyöriin. Nyt Helkamalla on myös vastaava manuaalinen pyörämalli, jonka hinta jää alle kahden tuhannen euron. A rkipyöräilijätkään eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä, jolle sopii yksi ainoa pyörätyyppi. Joku ajelee pelkkiä työmatkoja, toiselle pyörällä on ammatillista käyttöä. Yleisiä, lähes joka merkillä näkyviä uutuuksia ovat yhä paremmin pistosuojatut renkaat ja paremmat maalaukset. vaihteita www.fillari-lehti.fi Täytyy naisille jotain kaunistakin olla ja tämä Cube keräsi kiinnostusta yhtä lailla ulkonäöllään kuin arvokkuudellaan. Ikä ja ajokunto vaikuttavat pyörältä odotettaviin ominaisuuksiin. Helkaman magnesiumrunkoinen i101malli oli valittu Ifman Hit Guiden tuotteisiin. Pyörä on täysin ajettava, hiilikuiturunkoinen ja huippuosin varustettu malli. Fillari 53 v v. Arkipyörien kehitys on aitoa
Lukko on runkoputken sisällä ja vedetään ulos alakaaren alta. Hillitty väritys antaa pyörälle ajattoman tuntuisen leiman. Ajolenkillä tarvittavien tavaroiden ahtaminen taskuihin on yksi ratkaisu, mutta toinen voisi olla Klik Fixin takalaukku, joka kiinnitetään satulan kannattimeen pikakiinnikkeellä. Pyörä palkittiin Eurobiken tuotekilpailussa. Ulkonäkö ei kerro mitään pyörän tasosta. Lamppu on integroitu emäputkeen ja tietysti pyörässä on napadynamo. Giant on paneutunut asiaan ja sen pyörässä on runsaasti uusia yksityiskohtia. Laukun alaosa on vedenpitävää kangasta, joten laukku toimii myös takalokasuojana. IFMA-messut Naisten arkipyörä on tärkeä teema pyörävalmistajille, sillä tällainen pyörämalli edustaa pääosaa monen merkin myynnistä. Yläpyörässä on Rohloffin 14-vaihteinen takanapa ja alla perus-LX, ja varustelussa on eroja, joten hinnat ovat 899 ja 2 299 euroa. Stevensin hybridi on suunnattu nopeaan kaupunkiajoon ja siinä on melko leveät mutta sileät renkaat. Matkailupyörien tekijät taistelevat pyöräkoosta ja tarjonnan perusteella on arvioitavissa, että raskaasti lastattavat pyörät suunnitellaan 26-tuumaisten renkaiden päälle. Kiinnitus on tukeva ja laukun saa irti napista painamalla. Kuvassa Giantin Travel Adventure. 26-tuumaisen suosio perustuu renkaiden hyvään saatavuuteen, rengasmalleja ja -kokoja on paljon, ja kaukomatkoilla tämä koko on helpoimmin saatavilla ympäri maailmaa. Kuvassa kaksi Stevensiä, joissa on sama runko ja etuhaarukka, mutta muut osat ovatkin täysin erilaiset. Pikkulaukku on kätevä maasto- ja maantielenkeillä, joilla on hyvä olla mukana työkalut ja sadevarusteet. Cruiserivalmistajat esiintyivät pääosin Eurobikessä ja Ifmassa katseita keräilivät muutamat yksilölliset mallikappaleet. 54 Fillari www.fillari-lehti.fi
Portaaton vaihde kattaa 400 % välitysalan, joten se riittää mihin tahansa käyttöön. NuVinci on vastaus kaikkea tekniikkaa inhoaville ajajille, jotka kuitenkin haluavat polkea miellyttävästi maastosta riippumatta. Hiilikuiturunkojen ja -osien käyttö lisääntyy huimaa vauhtia ja nyt hiilikuitua saa jopa arkipyöriin. Kahvan kiertoliike tuntuu venyvältä ja kiertomatka ääriasennosta toiseen on pitkä. Kotimainen Helkama esiintyi hyvin edukseen; Helkama on valmiin näköinen sähköpyörä ja koeajoradalla se on vielä parempi. Montaa eri merkkiä eri maissa valmistava hollantilainen Accell Group on hankkinut yksinoikeuden navan käyttöön. Paperista lukien yhdysvaltalainen NuVincin vaihdenapa on unelmien täyttymys. Monipaksuuksinen kädensijakumi lisää tuntumaltaan ja otteeltaan erilaisten vaihtoehtojen määrää. Kuvassa ensi ajokaudelle tehty C2800-malli, jossa on uusi Panasonicin moottori, kolmiasentoinen voimansäätö ja uusi tehokkaampi akku. Mukavuus on yksi arkipyörien avainsanoja ja kuvan Herculeksessa mukavuustekijät näkyvät selvästi. Alla on vahvat teräsvanteet ja ylikokoiset puolat. Herculeksen hieno arkipyörä, Rohloffin 14-vaihteinen takanapa, napadynamo, umpinainen ketjusuoja, pikakiinnityksellä varustettu tavarateline ja paljon muuta. Ohjaustangolla ja sen säädöllä voi säätää ajoasentoa ja erikoisesti pitemmillä matkoilla ja vaihtelevissa olosuhteissa säätämisen pitäisi onnistua myös ajon aikana. Sähköpyörien suosio ja käyttö lisääntyy Keski-Euroopassa, joten pyörät olivat hyvin esillä ja suuri osa myös koeajettavana Ifmassa. .Joustokannattimen päässä oleva satula on leveä ja pehmeä, jalan nostokorkeus on vähäinen, ajoasento on pysty ja leppoisa, kädensijat ovat paksut ja miellyttävän tuntuiset. Vaihtaminen ei tunnu täysin portaattomalta, sillä välitys muuttuu kahvan kierron mukaan, eikä kahvaa voi kiertää huomaamattoman hitaasti. Navan välitysportaat ovat tasaiset ja tarjolla on kaikki jarruvaihtoehdot. www.fillari-lehti.fi Fillari 55. Keskeltä irtonaiset tangon puolikkaat säätyvät miltei mihin tahansa asentoon. Hercules on kiinnittänyt teräskorit vahvoihin, runkoon hitsattuihin tukiin, joten kuorma ei heilu ja sen kiinnitys on helppoa. Ifman pihassa olleella koeajopaikalla NuVinci tuntui lupaustensa mukaiselta. Jos pyörää käytetään säännöllisesti isojen ja raskaiden tavaroiden kuljetukseen, miksi siinä ei voisi olla kiinteät ja kunnolla kiinnitetyt tavaratelineet. Monen merkin arkipyörien huippumalli on tehty hiilikuiturunkoon, kuten tässä Herculeksen malli osoittaa. Sramin uusi iMotion 9vaihdenapa on nyt valmis ja markkinoilla ensi keväänä. Navan ainoa tähän mennessä todettu heikkous on sen 4,1 kilon paino. Samainen Accell omistaa myös Tunturin. Saksalainen Humpert on askarrellut tämän asian kanssa useita vuosia ja tuorein X-Act versio on jo melko monipuolisesti säädettävissä
Demo Day järjestettiin pienen matkan päässä näyttelyalueesta ja siellä oli mahdollista tutustua uusiin tuotteisiin niin maastossa kuin maantiellä. TEKSTI JA KUVAT: JANNE LEHTI Eurobike Eurobike jatkaa kasvuaan, ja tällä kertaa uutta oli Interbikesta kopioitu päivän mittainen Demo Day ennen messujen avautumista. Kokeilu onnistui esittelijöiden mukaan hyvin, vaikka keli ei tapahtumaa suosinutkaan. 2007 www.fillari-lehti.fi 56 Fillari
aika helppo rakentaa maastopyörä, jossa olisi takana kymmenen ratasta. Tällä kertaa Friedrichshafenissa oli yksi tilapäinen uusi halli käytössä ja vuoden 2008 messujen aikaan pitäisi olla käytössä kaksi uutta 6500 neliömetrin hallia. Taas kerran lattianeliöiden puute aiheutti sen että kaikki paikalle haluavat valmistajat eivät mahtuneet mukaan, kun messuvieraillakin oli välillä vaikeuksia mahtua halleihin sisään. Campagnolon ehkä isoin - mutta ei varmaankaan hirveästi palstatilaa saava - juttu oli se että italotehtaan osasarjoista viimeinenkin siirtyy ysistä kymppivaihteiseksi kun edullinen Xenon saa tulevalla kaudella lisärattaan taakse. Cannondalen kaupunkipyörätutkielmassa on kokoontaittuva runko ja haarukoissa putket vain oikealla puolella - etuhaarukan nimi on Righty. Josko halleihin saisi pyörätiet, niin matka joutuisi nopeammin! www.fillari-lehti.fi Hot Chilin täysjousitettu pyörä olisi varmasti kova sana leikkipuiston pyörätelineessä. E urobiken noin 35000 eri kävijää ei ole esimerkiksi Helsingin MPmessuihin verrattuna mikään suuren suuri, mutta kun kyseessä on ammattilaisille tarkoitettu tapahtuma, ovat samat kävijät messuilla useamman päivän. Shimanon uutuuksiin lukeutuivat muun muassa valmistajan ensimmäiset hiilikuituiset kammet sekä vannemalliston laajennukset. Eurobiken todellinen ongelma alkaa olla näyttelytilan puute ja messukävijöiden ykkösmurhe on majoituspaikkojen hajaantuminen laajalle alalle. Osien valmistajien mallistoissa oli useita pieniä uutuuksia. SRAM:n valmistama versio 9-vaihteisesta vaihdenavasta on aika erikoinen, sillä siinä on tietysti jarrulevy oikealla puolella. SRAM:n iso juttu oli uusi ja entistä kalliimpi ja kevyempi RED-sarja, joka oli nyt nähtävillä ja kiinnosti tietysti kovasti messukävijöitä. neljässä päivässä kahlata kaiken läpi. Toinen mielenkiintoinen juttu oli uusien Force-sarjaan kuuluvien, mutta suoralle ohjaustangolle tarkoitettujen vaihdevipujen esittely. Kävelyvauhtia on siis lisättävä entisestään, jos ensi vuonna aikoo Spessun kruiseri oli yksi messujen tyylikkäimmistä. Hiilikuidun uutuusarvo ei ole enää suuren suuri ja monella merkillä musta komposiittimateriaali olikin nyt peitetty maalilla. Uusi vipu noudattelee käytettävyydeltään maantiekahvojen toimintaperiaatetta, mutta on siis tarkoitettu hybrideihin. Näiden avulla olisi jo Pimp Garagen kruiserilla on näyttävyyttä ja pituutta. Runko on niin matala että se käy alle 7-vuotiaille. Limarin uusi Pro104-kypärä painaa valmistajan ilmoituksen mukaan vain 180 grammaa. Pyörissä ei ollut mitään järisyttäviä uutuuksia, mutta kaikkien valmistajien mallistoissa oli tietysti pieniä viilauksia ja värimaailma oli rauhoittunut ja selkeytynyt. Hinta Suomessa on noin 150 euroa. Fillari 57
Konan versiossa on jopa kromatut runkomuhvit. Olmon uutuus on Personal -runko, joka rakennetaan Dedan hiilkuituisista elementeistä ostajan mittojen mukaan. Bianchin huippuversiossa on muotoilun osalta palattu hiukan takaisin ajassa. 58 Fillari www.fillari-lehti.fi. Cannondale Super Six Ultimaten painoksi ilmoitetaan 5,6 kiloa ja hinnaksi aika lähelle 10000 euroa. Lightweightin osastolla olivat nämä kaksi erittäin kevyttä pyörää, joista kevyemmän painoksi ilmoitettiin vajaat neljä kiloa. De Rosan King 3 on tyylikäs pyörä, jonka rungon paino on puristettu alle kilon maagisen rajan. Klassisen tyylin mukaiset pyörät alkavat olla kuuminta hottia
Storckin 0.7:sta oli messuille kasattu superkevyt ja hintava versio, jossa on alla LEW:n kiekot ja osat pääsääntöisesti SRAM:n RED-sarjaa. Italialaiset haluavat kai epätoivoisesti kokeilla uusia ideoita muotoilussa. Ainakin värikaavio on reippaan näköinen. Trekin Madone 6.9 Pro on malliston uusi lippulaiva, jonka runko on tehty entistäkin kevyemmästä hiilikuidusta. www.fillari-lehti.fi Fillari 59. Tässä Battaglinin tulkinta. Giantin hyväksi todettu aika-ajorunko on nyt tarjolla myös valmiiksi varusteltuna kokonaisena pyöränä. Levyjarrulliset krossarit yleistyvät hitaasti mutta varmasti. Tässä Focuksen versio. Vektorin maantiepyörän ulkonäöstä voi olla montaakin mieltä
Väritys on raikas. Canyonin LUX MR on tyylikäs ja kevyt runko xc-käyttöön. Focuksen Buster on näyttävä peli. Takaiskarin sijainti on omintakeinen. Fusionin rungossa on niinikään hiukan erikoisempi takapää. 60 Fillari www.fillari-lehti.fi. Bianchin täysjousitettu xc-peli näyttää toimivalta. Corratecin hiilikuiturunkoiset Revolution-maasturit ovat kevyitä kisapelejä. Saksalaisen Cuben uusi Stereo-täysjousto vaikuttaa ensisilmäyksellä ketterältä endurotykiltä
Ainakin moottoripyöräpuolella riittää valmistajalla meriittejä! Marin Quad XC edustaa mallistion edullisempaa linjaa, mutta on silti linkkuperineen todella tyylikäs ja toimivan näköinen. www.fillari-lehti.fi Fillari 61. Ihme on, jos tämä ei Pekingissä ole loppukilpailussa mukana. Sam Hillin voitokas alamäkipyörä oli tietysti esillä Iron Horsen osastolla. Kauneus tai kauheus on katsojan silmässä vai mitä mieltä olette tästä Meercatin alamäkihärvelistä? Kotarin toteutus DH-pyörästä on nopean näköinen. Giant Trancen runko on keventynyt ja se on saanut uutta muotoa putkistoon. GT:n Ultra Box 2 on juuri sitä miltä näyttääkin: hiilikuituisella kotelorungolla varustettu BMX Race -pyörä
Tarkkaa painoa ei ilmoitettu, mutta arviot liikkuivat 6-7 kilon välissä! 62 Fillari www.fillari-lehti.fi. Edessä Marzocchin ilmajousitettu 888, jota valmistaja kehuu markkinoiden keveimmäksi. Simplonin hiilkuituisen rungon painoksi valmistaja ilmoittaa 1760 grammaa. "Täysjäykkis" Storck Rebelion 1.0 oli messujen keveimpiä maastureita. Trekin fullfloater-tyylisellä takajousituksella toteutettu uutuus on koeajossa seuraavassa Fillari-lehdessä. Meridan täysjousitettu kevyt xc-pyörä tähtää palkintopallille ensi vuoden Pekingin Olympialaisissa. Mongoosen näkemys nykyaikaisesta hiihtokeskuspyörästä. Rocky Mountainin DH-pyörän rungossa on muotoilua aika tavalla
Kona on tehnyt sopimuksen Nissanin kanssa, joten näitä Four DeLuxe -pyöriä näkyy Nissania myyvissä liikkeissä. Kona Coilerin Magic Link alkaa olla pian valmis tuotantoon. DT:n joustokeuloille on ominaista keveys. 150 mm joustavat EXC mallit painavat vain 1600-1700 grammaa. Schwalben uudessa mtb-nastarenkaassa on teräväkärkiset alumiinirunkoiset nastat. www.fillari-lehti.fi
Idea vaikuttaa toimivalta. Maailmanmatkaaja Jukka Salminen oli myös mukana messuilla, kuvassa halaamassa uutta armastaan. Manitoun uudessa R7mallissa on hiilikuituiset alajalat. 64 Fillari www.fillari-lehti.fi. Jos kaipaat väriä pyörääsi, löytyy Sweetskinzin rengasmallistosta useita erilaisia kuvioita ja värejä. Campagnolon lähtötason osasarja Xenonkin on nyt kymppikerhossa. Hayesin uudesta Strokerista on useampia versioita, kuvassa Stroker Trail. Kendan King of Traction on mutakelille tarkoitettu pitävä eturengas, jonka leveys on 2.35 tuumaa. Edellistä versiota valmistettiin 500000 kpl. RaceFace on kehittänyt täyshiilikuitukammet maasturiin. Modolon uusi ohjaustanko on tarkoitettu lyhytsormisille ajajille. Tomac, Lopes ja Tinker ovat tehtaan mannekiineja. Rokkarin täysin uudistunut SID. Merkki käyttää staroja vahvasti markkinoinnin tukena, kuten kuvista näkee
Garminin uusi 705 sisältää pyörämittarin lisäksi oikean navigaattorin. Michelinin uusi huippurengas maantielle on Pro3. Shimanon ensimmäinen isompi hiilikuituinen pyörän osa on tämä Dura-Acen poljinkampi. Mavicin R-SYS on uusi ja kevyt kiekko maantielle. Speedplayn uusi Zero Nanogram -poljin painaa vain 62 grammaa. LOOK:n Quartz on mielenkiintoinen maastoajoon tarkoitettu poljinuutuus, jonka edullisin malli tulee maksamaan noin 80 euroa. SRAM:n Forcen vipu suoralle tangolle näyttää sellaiselta että se voisi toimia hyvin maasturissakin. Myös klossia on hiukan kevennetty. www.fillari-lehti.fi Fillari 65. Tektron uudet krossarin jarrut ovat hyvinkin perinteisen näköiset ja muistuttavat kovasti vanhoja Mafacin jarruja
TEKSTI: JANNE LEHTI KUVAT: MINNA UUSIVIRTA MYLLYPROJEKTIN finaali 66 Fillari www.fillari-lehti.fi
Mutta tapahtunut kehitys on ollut paras palkinto projektin eteen tekemistäni uhrauksista, unohtamatta kaikkia harrastajia, joihin olen matkan varrella tutustunut. Niitä kannattaa käyttää apuna oman harjoittelun perustana, mutta syksyllä kannattaa vähentää hiukan tehoja ja ottaa ohjelmaan muitakin harjoitusmuotoja pyöräilyn lisäksi. Anna-Kaisa Viita Helsinki, Customer sales consultant Ikä: 23 Pituus: 164 cm Paino: 66 kg Pyörät: Trek Madone WSD, Trek Fuel Ex 7 WSD ja Trek 7500 Myllyn ajoaika: 119 km ajassa 4 tuntia ja 9 minuuttia Projekti on nyt takana ja kokonaisuutena tämä oli loistava kokemus! Opin paljon treenaamisesta ja itsestäni, ja mikä parasta, sain erinomaisen tilaisuuden opetella maantiepyöräilyn saloja. Jälkikäteen ajateltuna ratkaisu oli täysin oikea, sillä vaikka Anna-Kaisa oli henkisesti ja kuntonsa puolesta valmis täydelle matkalle, jäi tapahtumasta varmasti mukavammat muistot, kun ajoaika oli kovassa tuulessa hiukan yli neljä tuntia. Vaikeinta kuluneen vuoden aikana on ollut säilyttää motivaatio, varsinkin kun vuoteen on mahtunut kaksi muuttoa, opiskelun ja työn yhdistäminen ja siirtyminen opintojen parista työelämään - kaiken tämän päälle olen keinolla tai toisella yrittänyt yhdistää treenaamisen. Hiukan yli puolen vuoden pituinen projekti opetti valmennetta- ville perusjuttuja kestävyysominaisuuksien kehittämisestä. Vaikka maastopyöräilyä ei ohjelmassa pahemmin ollut, ovat vaikutukset siihenkin olleet positiiviset. Olen kuitenkin tyytyväinen suoritukseeni siellä, sillä sain ajaa hyvissä porukoissa suurimman osan matkaa ja ensimmäisen kerran uskaltauduin vetovuoroihinkin, tosin viimeinen vetovuoro muuttui vahingossa irtiotoksi...Osasin aika hyvin arvioida voimani, ajoin ilman taukoja, ja matkaa taitoin 4 h 9 min. Joona Laukan käsialaa olevat harjoitusohjelmat löytyvät osoitteesta www.fillari-lehti.fi, juttujen arkistosta. Sitä kautta myös treenaaminen on hauskempaa ja luotto itseen on kasvanut. Ennen vuodenvaihdetta aloitettu projekti on saatu päätökseen. Jatkossa he voivat ottaa ohjelmaan enemmän tehoharjoittelua, kun kuntopohja kestää jo paremmin. Ainakin Jorma ja Peter pääsivät hommaan niin hyvin sisään, että heillä harjoittelu jatkuu samoilla peruskuviolla myös tulevalla kaudella. Olen kuitenkin yllättynyt siitä, että vaikka ohjattu treenaaminen loppui Myllyn Pyöräilyyn, niin harjoitusmääräni eivät ole laskeneet, sillä treenaamisesta on tullut osa arkea. Onkin aika kiittää ja ottaa katse kohti tulevaa; uusia haasteita ja uusia tavoitteita! www.fillari-lehti.fi Fillari 67. Syynä tähän oli se, ettei Anna-Kaisan harjoittelu ollut sujunut ihan suunnitelman mukaisesti opiskelun ja muuttojen vuoksi. Myllyssä Jorma ajoi melkein koko matkan Kaupin Kanuunoiden hyvin organisoidussa ryhmässä ja Peter taasen luovi kärkiryhmän mukana noin 150 kilometriin asti. Tahkon jälkeen on ollut aina sellainen fiilis, että olisin voinut ajaa hiukan kovempaakin, mutta nykyään olen maaliviivan ylitettyäni joutunut hetken keräilemään itseäni, jotta olen taas päässyt jaloilleni. Anna-Kaisallakin on taas intoa harjoittelun jatkamiseen ja kunhan hän saa päiväohjelmansa kuntoon Helsinkiin muuton ja uuden työpaikan jälkeen, pyöräily varmasti jatkuu. Kolme treeniryhmäläistä ajoi kauden päätavoitteenaan olleen Myllyn pyöräilyn läpi kunnialla ja pääsevät nyt kertaamaan tuntemuksiaan sekä harjoittelusta että sen huipentumasta. P rojektilaisista Jorma ja Peter ajoivat 240 km reitin Turun ja Naantalin ympäristössä erittäin rankassa kelissä. Yhteenvetona voisin sanoa, että kulunut vuosi on ollut tähänastisen elämäni rankin kokemus. Ja on tavallaan ihanaa että saa vaihteeksi treenata omilla ehdoilla, harrastaa lajeja jotka ovat projektin aikana jääneet taka-alalle! Asiaan vaikuttaa myös se, että työ ja treenaaminen eivät enää liity toisiinsa. Projektin aikana olen myös oppinut antamaan lähes kaiken itsestäni, ennen esim. Anna-Kaisaa valmennusryhmä armahti ilmoittamalla hänet suunnitellusta poiketen 119 kilometrin matkalle. Myllyn Pyöräily ei osaltani sujunut asettamieni tavoitteiden mukaan, vaikken niistä kauas jäänytkään. Ehdottomasti parasta projektissa on ollut kunnon ja taitojen parantuminen. Suurin syy oli motivaation lopahtaminen projektin lopussa, joten valmistautuminen jäi vajaaksi. Ehkä jos olisin pitänyt pari taukoa ja tankannut energiaa, olisin saanut nipistettyä ajoajan neljään tuntiin, mutta hyvä näinkin. Loppua kohden motivaation löytäminen oli yhä vaikeampaa, ja sen huomaa harjoitusmäärieni vähenemisessäkin
Jotenkin sitä vaan osaa keskittyä omaan ajoon eikä oikein tule mietittyä itse kisan aikana. Sen nimittäin näkee ja tuntee aika selvästi, kun ei enää ole parhaassa peesissä. Lisäksi varastosta löytyy jäykkäperäinen GT:n maastopyörä, sekä Gary Fisher Sugar 3+ ja Trek Top Fuel 110. Nyt kaikki harjoitukset tuli tehtyä pyörällä, huomattavan iso osa maantiepyörällä, sillä pitkiä ja tasavauhtisia pk-harjoituksia on paljon helpompi tehdä maantiellä kuin maastossa. Kuten aikaisemmin olen kirjoittanut, on pyöräily tarjonnut projektin aikana paljon uusia ja osin yllättäviä havaintoja. Siinähän istutaan ja alamäet lasketellaan. Olen harjoitellut Jorma Paakkari Espoo, Nelosen urheiluohjelmien päällikkö Ikä: 53 Pituus: 186 cm Paino: 83 kg Pyörät: Nishiki Bigfoot K29 Disc ja Scott CR1 Pro Shimano Ultegran osilla Myllyn ajoaika: noin 8 tuntia Syksyllä Joona Laukka soitti ja kysyi lähtisinkö mukaan maantiepyöräilyprojektiin, jossa harjoiteltaisiin säännöllisen ohjelman mukaan tavoitteena pari tapahtumaa kesällä. Peter Englund Helsinki, IT-asiantuntija Ikä: 32 Pituus: 182 cm Paino: 64 kg Pyörät: Alumiinirunkoinen Trek 2000 Shimanon Ultegran osilla. Mm. Kun ryhmä etenee sellaista vauhtia, jossa hädin tuskin itse pysyy mukana, on pakko etsiä tuulensuojaa hinnalla millä hyvänsä. Pyöräilystä on tullut pysyvä ja oikeastaan hallitseva osa harjoitteluani. Hämmästyksekseni minusta on tullut "kestävyysniilo", joka suunnittelee jo talven harjoitteita, jotta kehitys jatkuisi kohti ensi kesää ja uusia haasteita. Myllyn ajoaika: 7 tuntia10 minuuttia Pirkan ja Myllyn pyöräilyihin tähdännyt projekti on nyt takanapäin. maantienpyörän hallitsemisen helppous, liikenteen seassa ajaminen, porukkalenkkien miellyttävyys, jne. Hetken miettimisen ja yhden Lehden Jannelle tehdyn tarkistussoiton jälkeen, vastasin myöntävästi. Mielsin pyöräilyn tylsäksi ja yksitoikkoiseksi ja epäilin vahvasti sen tehoa harjoitusmuotona. Tästä jäi todella paljon hyviä fiiliksiä ja motivaatiota koko kesäksi. Maisemia ei kyllä juurikaan ehdi katselemaan ja sykemittariakin vain ylämäissä. Viime syksynä pidin kestävyysurheilua minulle sopimattomana monestakin syystä: Ei ole lahjoja, leikatut polvet, liian eläväinen luonne pitkäveteisiin harjoituksiin, jne... Huono pinnoite, puuskittainen tuuli ja väsymys yhdistettynä aika kovaan vauhtiin voi välillä olla aika pelottava yhdistelmä. Kovatasoisissa porukoissa olen mielestäni oppinut eniten ryhmässä ajon saloista. Muuten porukka karkaa metrin päähän ja sen jälkeen se on "moido". Peruskestävyyteni on tämän projektin ansiosta noussut aika lailla. Edellisestä johtuen pisimmät aerobiset treenini olivat tunnin hiihto- tai hölkkälenkkejä ja muutamia maastopyörällä tehtyjä asfalttiajoja. Mukaan on mahtunut paljon - ja erityisesti säännöllistä - harjoittelua. Talvi ja alkukevät menivät peruskestävyyden kehittämiseen ja voiman ylläpitoon. Mukaan mahtui paljon erityyppistä liikuntaa, ei pelkästään pyöräilyä. Pyöräily kuului edellä mainittuun sarjaan, jota parhaiten kuvaa sanonta "Mitä pidempi matka, sitä tyhmempi jätkä". Keväällä ja kesällä mukaan tuli kisoja ja vk-harjoituksia. Kevään Mallorcan leirillä pääsin harjoittelemaan ihan oikeiden kisakuskien kassa. Itselleni tuli myös yllätyksenä se, kuinka psyykkistä maantiepyöräily voi olla. Mukaan alkoi myös tulla porukkalenkkejä erilaisissa kokoonpanoissa. Enpä olisi uskonut, että elämäni muuttuu kahdeksassa kuukaudessa niin paljon kuin on tapahtunut. Projekti on tarjonnut useita hienoja kokemuksia, joista tässä muutamia: Ensimmäinen lenkki Scottilla tuntui kuin olisin lentänyt, niin kevyesti pyörä kulki. 68 Fillari www.fillari-lehti.fi. Nyt 5000 kilometriä ja kahdeksan kuukautta myöhemmin olen hiukan liioitellen sanottuna muuttunut mies. Tällä hetkellä lähes kaikki treenini, noin 5 kertaa viikossa, palvelevat pyöräilyä tavalla tai toisella
Toukokuun lopussa ajettu neljän tunnin lenkki, jolloin en noussut kertaakaan pyörän päältä halusin testata jaksanko ajaa pitkään - jaksoin. Tämä osoittautui erittäin hyväksi taktiikaksi, sillä isossa ja kurinalaisessa porukassa oli ilo tehdä matkaa. Projekti loppuu, mutta kammet pyörivät. Toivottavasti tämä on vasta alku eikä loppu. Pirkan pyöräily 136 km yli 30 keskarilla. Nyt mukana on ollut paljon enemmän pitkiä ja rauhallisia pk-lenkkejä. Kunnioitukseni niitä kohtaan, jotka harjoittelevat työnsä ohessa ja vielä menestyvätkin, on tämän projektin myötä noussut aika lailla. Kiitos erityisesti Jannelle ja Joonalle kärsivällisyydestä sekä kaikille pyöräilyihmisille, jotka ottivat aloittelijan avosylin vastaan ja opastivat pyöräilyn saloissa. Reitille sattui peltoaukeama ja siinä sivuvastainen tuuli. Sitten se tapahtui. Nähdään lenkillä! www.fillari-lehti.fi. Olen kiitollinen mahdollisuudesta osallistua projektiin ja sitä kautta löytää uusi, hieno harrastus. Mitään isompia irtiottoyrityksiä en itse huomannut, mutta haluttomuutta vetohommiin kylläkin. Nyt olisi varmasti ollut apua niistä väliin jääneistä pitkistä lenkeistä, sillä jalat eivät yksinkertaisesti suostuneet tekemään enemmän töitä. Viikkorytmityksellä oli myös osaa siinä, että välillä ehti hengähtää ja palautua hieman. Pääsin myös lopussa polkemaan erilaisissa ryhmissä, mutta loppujen lopuksi tipuin myös niistä. Maalissa en ollut mitenkään fyysisesti poikki, mutta henkisesti kylläkin. Myllyyn lähdin selkeillä ohjeilla: kärkiporukkaan mukaan heti lähdössä. 190 km pikkuporukalla Tammisaareen ja takaisin tämän jälkeen tiesin, että Mylly hoituu. Talvi on tarkoitus harjoitella siten, että pyöräilykauden alkaessa olen paremmassa kunnossa kuin nyt. En tiedä kiristikö porukka vauhtia vai mitä tapahtui, mutta sen seurauksena löysin itseäni yrittämästä saavuttaa karkaavaa ryhmää, siinä onnistumatta. Pitäisi varmaan kehittää myös sitä henkistä puolta ensi vuodelle. Kolmen tunnin lenkki Savossa räntäsateessa plus kahden asteen lämmössä olin aivan jäässä ja märkä, mutta kammet pyörivät ja lenkki tuli tehtyä ja mahtava voittajatunne lenkin jälkeen. Enkä pudonnut porukasta, vaikka pari kertaa olin aika tiukoilla. Itse pidän kovimpana lukuna 80 % sykekeskiarvoa kahdeksan tunnin ajan. Toinen vaihtoehto olisi kotimaisissa tapahtumissa selkeä keskarin nosto noin 35 km/h tasolle. Elokuun "kovuustesti: 165 km yksin, 5 h 45 min sain varmuuden, että Mylly menee säässä kuin säässä ja tarvittaessa vaikka yksin. Sekä hyvästä kannustuksesta Petskulle ja Anna-Kaisalle. Ja onhan edellisessä lehdessä asetettu tavoite mitali SM-maantieajossa vielä voimassa. säännöllisemmin ja eri tavalla kuin ennen. Välillä joutui tekemään vähän enemmän töitä. Ei millään noista edellä mainituista suorituksista kisoja voiteta eikä pärjätä oikeille urheilijoille, mutta kaltaiselleni "kestävyysurheiluinhokille", joka sai ensimmäisen maantiepyörän huhtikuun puolivälissä, ne ovat kovia juttuja. Olen tyytyväinen ja ylpeä siitä, mitä olen saanut projektin kautta aikaiseksi. Sokerina pohjalla itse Mylly 240 km/8 h 31 km keskarilla kovassa tuulessa. Esimerkiksi huoltoautossa käynti ja takaisin porukkaan polkeminen oli aika raskasta. Kesäksi olisi kiva keksiä joku isohko harjoitteluun motivoiva tavoite, esim. KeskiEuroopassa vuoristotapahtuma, tms. Kovatehoisia vk-harjoituksiakin oli, mutta enimmäkseen nämä muodostuivat erilaisista kisoista. Täysipäiväsen työn ohella tällainen harjoittelu voi olla aika uuvuttavaa ja varsinkin pitkien kisamatkojen jälkeen oli vaikeaa palata normaalirytmiin. Mutta heti kun pääsi mukaan porukkaan, mieli ja sydän rauhoittuivat. Koska jalat olivat tässä vaiheessa aika lailla puhki, piti vauhtia vähän hiljentää ja miettiä jotain muuta suunnitelmaa lopuille sadalle kilometrille, jotka olivatkin ainakin henkisesti todella raskaita. Siis M75 sarjassa
Lukuisten skandaalien merkeissä ajetun Ranskan ympäriajon jälkeen Vueltaa odotettiin mielenkiinnolla, varsinkin kun kisa käytiin nyt jo surullisen kuuluisan Puerto-skandaalin kotimaassa. 70 Fillari www.fillari-lehti.fi. v v v Vuelta 2007 Espanjaa kierrettiin ilman yllätyksiä TEKSTI: JOONA LAUKKA KUVAT: TIM DE WAELE Pyöräilykauden viimeinen suuri ympäriajo La Vuelta á Espanja - Espanjan ympäriajo - kisattiin syyskuussa
Melkein Siperiassa sijaitsevasta Orelin kaupungista kotoisin olevan Menchovin Rabobank-talli teki loistavan työn kapteeninsa eteen ja hollantilaisjoukkueelle venäläisen voitto olikin enemmän kuin tervetullut Tourin Rasmussen skandaalin jälkeen. Vuoden 2005 voitosta hän sanoi että sitä ei voi verrata tähän saavutukseen, sillä nyt ykköstila tuli ajamalla. soreille onkin usein voittoja tärkeämpää se, kuinka puhdas ja rehti imago joukkueella on. Heti ensimmäisellä Pyreneillä ajetulla etapilla Denis Menchov puki päälleen johtajanpaidan ja pitikin sen omanaan kisan loppuun saakka. Yhdeksännellä etapilla saavuttiin Pyreneille. Käytökseltään niin kisoissa kuin siviilissäkin erittäin kylmän rauhallinen Menchov on 72 Fillari www.fillari-lehti.fi. Tuolloin viimeistään nähtiin se, ketkä tavoittelivat tosissaan kisan voittoa. Rabobankissa hän on ajanut vuodesta 2005 alkaen. Hänen ammattilaisuransa alkoi Banesto-tallissa vuonna 2000. Vuoristossa Sastre koetti lukuisia kertoja irtiottoja, mutta taktisesti hyvin ajaneen ja erinomaisessa kunnossa olleen Menchovin asema kisan johdossa ei ollut kertaakaan todella uhattuna. Menchov kertoi kisan päättymisen jälkeen että tämä oli hänen uransa tärkein voitto. Menchov voitti myös vuoden 2005 Vueltan, kun ajamalla voiton ottanut Roberto Heraksen suoritus hylättiin dopingin takia. Ensi vuoden suunnitelmat lienevät myös selvillä, sillä on vaikea kuvitella Menchovin tähtäävän muuhun kuin Tourin voittoon - jälkiviisaasti ajateltuna tämä olisi voinut onnistua jo tänä vuonna, jos talli ei olisi epäonnisesti satsannut Rasmusseniin. Joukkueen "puhtautta" on tietysti varsin hankala mitata, mutta varmaa on, että kaikki tallit ovat nykyään enemmän kuin tarkkoja imagostaan. v v Vueltan suorat ja leveät tiet sekä välillä kovaa puhaltanut tuuli venyttivät ajajajoukon pitkäksi letkaksi. KUKA? Denis Menchov Syntynyt 25.1.1978 Orelissa Venäjällä Nykyinen asuinpaikka Pamplona Espanja Pituus 180 cm ja paino 65 kg Amatöörinä Menchov ajoi Lillessä
74 Fillari www.fillari-lehti.fi
Pyörätyypin etuna on se, että krossarin jarrut mahdollistavat lokasuojien käytön muuten aika kompaktissa rungossa. Katsauksessa neljä krossaria; Felt FX1, Fort BB.Cross, Giant TCX Zero ja Rossano Cross Ultegra SL MONITOIMIPYÖRÄT suomalaiseen kesään ja talveen Cyclocrossarista on pikku hiljaa tullut ainakin eteläisen Suomen nykyaikainen retkipyörä, jolla taittuvat liukkaasti niin työmatka kuin iltalenkitkin. Feltin ja Giantin runkoihin on hiukan hankalampaa kiinnittää lokasuojat ja nastarenkaille ei ole ihan niin paljon tilaa, mutta geo- metria puhuttelee paremmin maantiellä lenkkeileviä. Kun haarukoissakin on tilaa, voi pyörässä käyttää myös nastarenkaita. TEKSTI: FILLARI-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN JA ARTTU TOIVONEN K atsauksen krossareista Fort BB.Cross ja Rossano Cross ovat kisapyörän henkeen suunniteltuja yleiskäyttöisiä fillareita. Pyörien osasarjat on valittu Rossanoa lukuun ottamatta asteikon edullisemmasta päästä, mutta ne ovat kaikissa niin korkeaa tasoa että niillä ajaa sujuvasti useammankin vuoden ilman isompia huolto- www.fillari-lehti.fi Fillari 75 v v. Felt FX1 ja Giant TCX Zero ovat puolestaan hiukan selvemmin kisailijoille tarkoitettuja laitteita, joiden ominaisuudet eivät kuitenkaan mitenkään merkitsevästi poikkea näistä kahdesta edellisestä, joita voidaan kutsua hyvin nimellä "nykyajan retkipyörät"
Toinen syy on se että ne on tarkoitettu erilaisille käyttäjille. Vanteiden kuluminen on varmasti suurin syy siihen, että levyjarruja on tulevan vuoden malleissa jo useammankin valmistajan krossareissa kiinni, mutta yksinkertaisilla keskivetoisilla vannejarruillakin pärjää hyvin, kunhan jarrupalat ovat helposti vaihdettavissa. Krossarin kulutustavaraa ovat yleensä vanteet, jarrupalat sekä voimansiirron osat, joten arvokkaampiin osiin panostaminen ei ympärivuotisessa käytössä ole aina järkevää. Rossano on hintansa takia omassa sarjassa ja hinta voikin monelle olla liian korkea, mutta pyörää toimitetaan myös edullisemmin varusteltuna.q Kiekkojen painot renkaineen: Felt Fort Giant Rossano 3,38 kg 3,33 kg 3,27 kg 4,06 kg Arvio testipyörien kokojen sopivuudesta: Pyörä ja koko Felt (55) Fort (43) Giant (L) Rossano (54) Ajajan pituus 175-180 cm 170-175 cm 180-185 cm 177-183 cm Levyjarruilla kasatuissa Rossanoissa ei ole jarrutappeja etuhaarukassa. Malesiassa valmistettu Shimanon uusi levyjarru toimii hyvin maantiepyörän kahvojen kanssa. Vaikka Rossanossa oli alla isot Hutchinsonin kumit, takahaarukassa on vielä runsaasti vapaata tilaa. 76 Fillari www.fillari-lehti.fi. Katsauksen pyörien hintahaitari on kohtuullisen reilu, sillä edullisin tekee lompakkoon 1100 euron loven ja arvokkaimmalla onkin hintaa jo melkein kaksi tonnia. Myös vannejarrujen jarrupalojen kulumista kannattaa seurata säännöllisesti, sillä hiekkainen vesi toimii tehokkaasti hiontatahnana. Oikein ahkeralla lenkkeilijällä, joka käyttää krossaria lokasuojakelien lenkkipyöränä, vanteet menevät kulumisen takia vaihtoon jo parissa vuodessa. Levyjarrujen yleistymistä on hidastanut varmaankin eniten se, että levarit ovat edelleen kisakäytössä kiellettyjä jostakin käsittämättömästä syystä. Hintahaitarin leveys on yksi syy siihen että pyöriä ei ole pisteytetty. Katsauksen edullisin pyörä eli Fortin BB Cross on aivan toimiva kokoonpano, vaikkakin sillä on hiukan enemmän painoa kuin muilla, kun taas keskihintaiset Felt ja Giant antavat hyvin vastinetta rahalle, sillä osat toimivat hienosti ja pyörät ovat mukavia ajettavia. Katsauksessa... Feltin haarukan päässä on kiinnityskohta lokasuojan aisoille. 34/46 eturattaat Feltin compact-kammissa sopivat hyvin hiekkateille ja poluille. Feltin omistajan täytyy hiukan askarrella, että lokasuojan alapään saa mahtumaan haarukkaan. Fortissa on Miragen kammet, joissa 34/50 rattaat. Lisäjarrukahvat ovat tarpeen, jos ajetaan paljon keskiotteella. Fortin takapäässä on runsaasti tilaa lokareille tai nastarenkaille. Emäputki ja haarukka liittyvät sulavasti yhteen Giantin rungossa. Giantissa ei ole kiinityskohtia varusteille, mutta sopivalla kiinnityspannalla lokasuojan aisan saa kiinni haarukan putkeen. Lisäjarrukahvat aiheuttavat Giantissa sen, että etujarruvaijeri pitää ohjata ylimääräisen mutkan kautta. toimenpiteitä
Renkaan leveys on 42 mm, joten se ei välttämättä mahdu ihan kaikkien krossareiden haarukoihin pyörimään. Marathon Winter on Schwalben uusi nastarengas krossareihin, hybrideihin ja isokiekkoisiin maastopyöriin. Michelin Cross Jet leveys 30-622 352 g 54 e Michelin Mud2 30622 334 g 54 e Maahantuojat: Helkama Velox Oy ja Shimano Nordic Cycle Oy. Renkaat ja hinnat toimitti Helkama Velox. Schwalbe Schwalbe Racing Ralphin kuvio toimii kohtuullisen hyvin niin kovalla kuin pehmeälläkin alustalla ja kun rungon kudos on notkeampaa sorttia, rengas on varsin mukava ajaa. Bulldog on kaksikosta se paremmin pehmeälle alustalle sopiva malli, mutta nappulat eivät kestä kovinkaan hyvin jatkuvaa asfaltilla ajelua. Piranhassa on paljon matalammat nappulat, joten rengas rullaa paremmin hiekkateillä. Hutchinson Bulldog 34-622 379 g 48 e Hutchinson Piranha 34-622 373 g 48 e Maahantuoja: Blueface Oy Hutchinson Bulldog Hutchinson Piranha Michelin Michelinin krossirenkaissa käytetään 127 tpi:n runkokudosta, joten ne ovat myös erittäin mukavan tuntuisia epätasaisella alustalla. Kun niissä on vielä hintakin kohdallaan ja painot kohtuulliset, renkaat ovat suositeltavia hankintoja. Tämä karkeammalla kuviolla varustettu malli on yllättävän pitävä lumikelilläkin ja käy myös taitavan ajurin talvikumiksi. Cross Jet sopii hyvin hiekkatieajeluun ja Mud 2 taas pehmeämmälle alustalle. Aikaisemmissa Ralphin versioissa kuvio kului kohtuullisen nopeasti asfalttiajelussa, mutta nyt seos on vaihdettu paremmin kulutusta kestävään. Renkaassa on kulutuspinnan alla paksu pistoja kestävä kerros, joka nostaa tietysti painoa, Schwalbe Marathon Winter mutta varmistaa sen että rengastöihin ei ihan heti tarvitse ryhtyä. Marathon Plus renkaasta on tarjolla leveydet 25, 28, 32, 35 ja 40 mm. Lisäksi renkaissa on hiukan enemmän leveyttä, joten niissä voi käyttää alhaisempia paineita ja näin tietysti mukavuuskin paranee. Suositushinnat 33,90 e Ravagozzi Cross 35-622 417 g 33,90 e Ravagozzi Cross S 30-622 373 g 33,90 e Ravagozzi Cross Ravagozzi Cross S www.fillari-lehti.fi Fillari 77. Suomessa myynnissä olevia krossariin sopivia renkaita Hutchinson Hutchinsonin renkaille on ominaista se että rungon kudos on ohutta tavaraa ja silloin mukavuus ja tuntuma ovat huippuluokkaa. Schwalbe Marathon Winter 42-622 painaa 940 grammaa ja 56 e Marathon Plus 28622 -kokoisena painaa 740 grammaa ja suositushinta on 39 e Maahantuoja: Velotrade Oy. Michelin Cross Jet Michelin Mud2 Schwalbe Racing Ralph Schwalbe Marathon Plus Suomi Tyres Suomi Tyresin molemmissa krossarikumeissa on PCR-pistosuojaus, taittuvat kaapelit ja ohut runkokudos. Schwalbe Racing Ralph 35622 331 grammaa ja hinta noin 52 e. Jos kaipaat rengasta, joka kestää nykyisin talvisin pyöräteiltä löytyvää teräväreunaista hiekoitussepeliä, niin Marathon Plus on sinulle sopiva rengas
Fortin hinta on kohdallaan, joten pyörän menestys meikäläisillä markkinoilla on luultavimmin hyvä. Suurempi kustomointi pidentää toimitusta niin että pyörän saa alleen noin kuukaudessa. Isompi ratas on 46-hampainen ja takapakassa on rattaita 11-25. Kokonaisuus on tyylikäs ja Campagnolon toiseksi halvin osasarja toimii oikein hyvin. Rungon mitoituksessa vaakaputken mitta oli aika yllättävä, sillä se oli korkeuteen nähden muutaman sentin totuttua pidempi. Tässä pyörässä on hiukan niukemmin tilaa erityisesti takahaarukassa, mutta lokasuojat saa varmasti ihan hyvin mahtumaan paikalleen Tilanahtaus tulee kuitenkin eteen muutaman leveimmän nastarengasmallin kanssa, mutta tärkeintä on se että lokasuojat mahtuvat kuitenkin hyvin runkoon, sillä nastarenkaat krossarissa taitaa olla vain tosiharrastajan haave. Runko on Giantin tapaan alun perin suunniteltu kisakäyttöön, mutta hyvin se ajaa asiansa myös peruspyörän sydämenä. Kapeiden ja sileiden maantierenkaiden kanssa viisikymppisellä eturattaalla voisi olla käyttöä, mutta 4611 -välityksellä pääse jo melko kovaa vauhtia. Ohjaustangoksi kannattaisi valita ehkä toinen malli, sillä tämän taivutukset eivät testaajien kouriin oikein istuneet. Yhdistelmä tarjoaa mukavasti erilaisia välityksiä ja ne sopivat hyvin vauhdikkaaseen lenkkeilyyn, normaaliin pyörätiekruisailuun ja työmatkan hinkkaamiseen. Rungossa on kiinnityskohdat kahdelle telineelle, lokasuojien aisoille ja tavaratelineelle. Liukkaalla alustalla Fort ei ole aivan niin vakaa peli kuin Rossano, mutta hyvin tälläkin pärjää. Jos valitsee varastorungon, niin toimitukseen menee noin viikko. Felt on järkevän hintainen ja kapeammat renkaat vaihtamalla sillä ajaa asfalttilenkkejä ihan siinä missä oikealla maantiepyörälläkin. Tämä Fort on Suomen markkinoita varten suunniteltu malli, jossa on otettu huomioon lokasuojien ja nastarenkaiden vaatimukset rungolle. Takapäässä on pituutta niin että tilaa löytyy leveillekin nastarenkaille ja lokasuojatkin mahtuvat vielä hyvin runkoon. Osat ovat pyörän hintaan nähden oikein hyvät ja erityisesti takavaihtajaksi valittu Ultegra on positiivinen yllätys. Ajoasennon pituus oli noin 180-senttisille testaajille sopiva 12 cm kannattimella, mutta numeroa isompi runkoko olisi sopinut ehkä paremmin, sillä nyt pitkä satulatolppa oli melkein niin korkealla kuin sen pystyi nostamaan. Hyvä käsiteltävyys on viisaasti valitun etuhaarukan ansiota. Feltin hinta on kohdallaan ja ajo-ominaisuudet ovat paljon kilometrejä nielevien pyöräilijöiden mieleen. Felt oli koeajetuista eniten maantiepyörämäinen, joten se on jotenkin tutun tuntuinen maantiepyörästä krossarin satulaan siirtyville. Meidän vinkkimme tämän pyörän valitsevalle on että pyörän koko kannattaa valita rungon korkeuden eikä vaakaputken pituuden mukaan. Pyörän mitoituksesta tuli ensimmäiseksi mieleen, että se on tehty hybridin rungon ympärille, mutta testilenkillä Fort oli yllättävän toimiva kokonaisuus. Felt oli tämän katsauksen pyöristä nopein kääntymään. Pyörä on myös mahdollista tilata kustomoituna eli väritys ja osavalikoima on mahdollista valita oman maun mukaan. Poljinkammet on varustettu hiukan erikoisemmalla ratasyhdistelmällä, sillä vaikka kampiin menisi 34-hampainenkin ratas, tilalle on laitettu 36-piikkinen. Katsauksessa... Felt FX1 Fort BB.Cross Feltin krossari oli vielä jokin aika sitten tarjolla pelkkänä runkona, mutta nyt siitä on viimeinkin ymmärretty tehdä valmis kokoonpano. Tämä on hyvä esimerkki nykyaikaisesta joka paikan höylästä, jolla ajaa kivasti vaikkapa maantielenkkejä ja työmatkaa. Tuntumaltaan Felt on hyvin lähellä normaalia maantiepeliä ja asfaltilla se kulkee jouhevasti. Fort painaa hiukan enemmän kuin muut koeajetut, mutta ei se sitä vielä huonoksi tee, sillä erot olivat pyörien välillä niin pienet. Vaikka akseliväli on tämän ryhmän pisin, pyörän käyttäytyminen on kohdallaan ja sitä on näppärä käännellä vaikkapa kevyen liikenteen väylien shikaaneissa. Satulankin vaihtoa kannattaa harkita, vaikka Viper ei ole ihan sellainen sohva kuin ensimmäisen vilkaisun perusteella voisi päätellä. Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet edessä/takana: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Best Brakes ky 1100 euroa alumiini alumiini 43 (koot 38, 43, 48, 53 ja 58) 10,150 kg (ilman polkimia) 75 (72) astetta 73 (71,5)astetta 55,5 cm 46 cm 104,5 cm 45 cm 27,5 cm Campagnolo Mirage Mirage/Mirage Tektro Mirage 172,5 mm 34/50 1326 Campagnolo Ultra-Torgue Mavic Aksium Race Mavic Hutchinson Pro Series 30 mm Pro XLT-Race 12 cm ITM Super Europa 42 cm integroitu Selle Bassano Viper P Kalloy alumiini Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet edessä/takana: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Huntteri Oy 1390 euroa 7005 alumiini hiilikuitu/alumiini 55 (koot 51, 53, 55, 57 ja 59) 9,4 kg (ilman polkimia) 73,5 astetta 72 astetta 55 cm 55 cm 101 cm 42 cm 29,5 cm Shimano 105 105/Ultegra Tektro Oryx FSA Gossamer 172,5 mm 36/46 1125 MegaExo Mavic CXP22 Felt Kenda Kwick 35 mm Felt 1.2 11 cm Felt 1.4 44 cm FSA Felt 2.2/Velo Felt alumiini 78 Fillari www.fillari-lehti.fi. Ultegran takavaihtajan täsmällisen toiminnan huomaa myös käytössä ja eroa 105-sarjaan on sen verran että vaihtaja on hintansa arvoinen
Rauhallisuus tuntuu aina tavallisen maantiepyörän jälkeen oudolta, mutta jos Rossanolla ajaa heti maasturin jälkeen, mitään eroa tuskin huomaa. Kaudella 2008 Shimanon osasarjojen arvojärjestys ja hinnat menevät niin että kallein/paras on edelleen Dura-Ace, toiseksi kallein on Ultegra SL, kolmas on Ultegra ja neljäntenä on sitten 105. Levyjarrut tuovat tähän pyörään pari sataa grammaa lisäpainoa, mutta jarrut säästävät tietysti vanteita ja niiden toiminta on kaikissa olosuhteissa aina samanlainen, joten mitään yllätyksiä ei takuulla tule eteen. Giant on kevyt pyörä ja siitä suurin kiitos kuulua kevyille kiekoille, joille on laitettu Michelinin kohtuullisen karkealla kuviolla varustetut, ohutrunkoiset kisarenkaat. Etupään ansiosta Rossano on rento ajettava liukkaalla alustalla, joten talvikäyttöön se sopii mainiosti. Shimanon BR-R 505 jarrujen palojen etäisyyden säätäminen vaatii kuusiokoloavaimen käyttöä, mutta näissäkin on se etu vannejarruihin verrattuna että jarruvaijeriin ei tarvitse koskea ensimmäisen säätämisen jälkeen. Satulan eduksi laskettakoon että muotoilu toimii hyvin ja pinta on hyvin pesua ja kulutusta kestävää materiaalia. Lappeenrantalainen Rossano on löytänyt itselleen hyvän markkinaraon krossareista, sillä pyöriä myydään niin kuntoilijoiden lokasuojilla varustetuiksi yleispyöriksi kuin matkapyöriksikin. Rossanon oma juttu rungossa on se että keskiö on hiukan matalammalla kuin normaaleissa kisakrossareissa ja etuhaarukassa on taivutusta tavallista enemmän. Lisäksi ainakin pääkaupunkiseudulla mekaaniset levyjarrut ovat näppärä varuste, joiden toimivuuden toivoisi muidenkin pyöräilijöiden jo ymmärtävän. Hinta on aavistuksen korkeampi kuin Feltissä, mutta runko on tehty laadukkaasta putkesta ja viimeistely on kohdallaan. Edellisessä krossarissamme oli Avidin mekaaniset levyt, mutta tässä pyörässä on nyt uudet Shimanon tuotteet, jotka toimivat hyvin yhteen maantiekahvan kanssa. Standardissa kokoonpanossa alla on Schwalben Marathon tai CX Pro -renkaat. FH-R505 Hutchinson Bulldog ja Piranha Deda Zero 100 12 cm Deda Super Naturale 42 cm FSA, integroitu Selle San Marco Caymano alumiininen Kalloy Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet edessä/takana: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Finmebli Oy 1490 euroa 6000 sarjan Aluxx alumiini hiilikuituinen alumiinisella emäputkella L (koot S, M, L ja XL) 9,150 kg (ilman polkimia) 74 astetta 72 astetta 54,5 cm 57,3 cm 102 cm 43 cm 29 cm Shimano 105 105/105 Tektro Oryx Truvativ Elita 172,5 mm 39/48 1225 Truvativ Giga X Pipe Giant IOU 333 Giant Michelin Cyclo Cross Mud2 30 mm Giant A3 11 cm Giant A3 42 cm integroitu Giant/Velo Giant C5 hiilikuituinen tolppa www.fillari-lehti.fi Fillari 79. Rungossa on aika korkea emäputki, joten pyörään saa helposti rakennettua leppoisan ajoasennon. Tämä kokoonpano on katsauksen toiseksi painavin ja osasyynä on tietysti levyjarrut ja todella tukevat kiekot (renkaineen 4,1 kiloa), jotka kestävät levyjarrujen ansiosta varmaankin isältä pojalle. Giant on hiukan hidas pyörä kääntymään haarukan taivutuksen takia, mutta liukkaalla ja röykkyisellä alustalla pyörä on vastaavasti erittäin vakaa ajettava. Jos pyörällä ei ole tarkoitus retkeillä ja kuljettaa raskaita taakkoja, kevyemmät vannekehät 32-reikäisinä 36 puolan sijasta olisi hyvä valinta. Valmistaja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet edessä/takana: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Roswheel ky noin 1900 euroa 6000 sarjan X-Fusion Alpha alumiini hiilikuitu/alumiini 54 (koot 44, 47, 50, 54, 56 ja 58) 9,93 kg (ilman polkimia) 73 astetta 72 astetta 55 cm 56,5 cm 101,5 cm 43,5 cm 28,5 cm Shimano Ultegra SL Ultegra/Ultegra SL Shimano BR-R 505 mekaaniset levyjarrut Ultegra SL kompakti 175 mm 34/50 12-25 Ultegra SL Alexrims DH22 Shim. Kun takahaarukassa on riittävästi pituutta, lokasuojat mahtuvat hyvin runkoon ja nastarenkaillekin jää tilaa. Valkoinen satula sopii mukavasti pyörän ilmeeseen, mutta satulan ulkonäkö voi parin tuhannen ajetun kilometrin jälkeen olla aika ankea, kun siihen jää kohtuullisen helposti lika kiinni. Lokareidenkin kiinnikkeet olisivat myös kivat, mutta niiden puuttuminen ei ole ongelma. Treenikäytössä pulloteline ja lokasuojat ovat tarpeen, mutta kyllä ne tähänkin runkoon saa kiinni, asennus tosin vaatii hiukan enemmän omatoimisuutta. Tämä sama runko on ollut Giantin mallistossa jo useamman vuoden, mutta vasta nyt siitä on tarjolla kokonainen pyörä. Giant TCX Zero Rossano Cross Ultegra SL TCX Zero on selvästi tarkoitettu kisakäyttöön mikä käy parhaiten ilmi siitä, ettei pyörässä ei ole kiinnikkeitä pullotelineille eikä lokasuojille. Ainakin yksi pullotelineen paikka olisi kiva lisä runkoon. Ultegran uudella 2008 vuoden SL-osasarjalla varustettuna pyörän hinta on aika kova, mutta osat toimivat hienosti ja ne kestävät varmasti myös pitkään. Rossano on Giantin tapaan hiukan rauhallinen kääntymään ja etuhaarukan loivuuden huomaa parhaiten silloin kun ajaa putkelta ylämäkeä. Pullotelineen kiinnittämiseen löytyy apu Eliten kiinnikkeistä ja lokasuojat saa pyörään kiinnitettyä nippusiteillä ja metallisilla pannoilla. Jos SL-osasarjalla varustetun pyörän hinta hirvittää, edullisimmillaan saman rungon ympärille rakennettu peli maksaa 1500 euroa ja silloin siinä on käytetty Shimanon 105sarjaa. Avidin ainoa etu näihin jarruihin on se että palojen säätäminen onnistuu ilman työkaluja
Miettinen Olli MiPy 1.57.36, 4. Hietala Jukka M40 TCC 2.44.45, 2. Hietala Jukka TCC 1.57.14, 3. Tiainen Sami TWD 3.26.32, 3. Tampere Pirkka MTB-maratonin yhteydessä kisattu SM-maraton ajettiin hienolla radalla Ylöjärvellä, mutta maratonille epätyypillisellä tavalla kolmena kierroksena. Löfhjelm Nina Vantaa 2.28.40, 3. Ojala Henri Retro 1.55.19, 2. Laakkonen Katariina IK-32 2.30.32 SM-maraton, 9.9. Hämeenaho Tero P-Union 1.22.15, 5. Aikaisemminkin joskus käytössä ollut cupin pistejakotapa oli valitettavasti jälleen kaivettu esille ja pisteet jaettiin kahden kierroksen eli 60 km:n matkan jälkeen ja SM-titteleistä kamppailevat jatkoivat vielä kolmannen kierroksen. Kangaskokko Juha KiiRi 3.16.17, 3. Hiltunen Paavo P-Union 2.02.19, 10. Toisen kierroksen lopussa kärki oli suhteellisen yhtenäinen järjestyksessä Kimmo Kananen (TWD), Tero Hämeenaho (P-Union), Olli Miettinen (MiPy), Juha Kangaskokko (KiiRi), Markku Alus (TWD). Törmänen Roope Cyclos -1 krs Eläintarhan vauhdikas reitti venytti Eliten pääjoukon pitkäksi letkaksi. Miesten Eliten mitalitstit vasemmalta alkaen: hopeaa Kimmo Kananen, kultaa Marek Salermo ja pronssia Tommi Martikainen. M18 sarjan nopein oli keskellä seisova Teemu Viholainen, kakkonen Markku Alus ja kolmanneksi jätettiin Keni Blomqvist. Sigma Marathon Cup Joupiska Maraton, 12.8., Seinäjoki Maratoncup jatkui viidennellä osakilpailulla Seinäjoella. Perälä Suvi Korson Kaiku 3.52.18, 3. Kuitto Antti LprPy 1.58.05, 5. Rautio Anne TVC 51.25, 4. Ketonen Carina RCC 3.40.11, 3. Jo veteraani-ikäinen Hietala siirtyi voittonsa myötä cupin johtoon. Kuitto Antti LprPy 3.23.59 M-18 90 km: 1. Kokkonen Rauno TCC 3.39.04, 3. Miesten lähdössä kärkikolmikko karkasi hyvissä ajoin omille teilleen. Edellisenä viikonloppuna yllätyshopeaa XC SM:ssä ottanut turkulainen Henri Ojala teki eroa muihin jo alkumatkasta ja ajoi voittoon ennakkosuosikkien edestä. Menetelmä aiheutti mielenkiintoisen kilpailun kun osa tähtäsi vain pisteisiin, osa sm-titteliin ja osa molempiin. Hietala teki eroa varsinkin mutapätkien juoksuosuuksilla. Turku Perttu CCH sa, 9. Naisten kilpailussa ei irtiottoja nähty ja loppukirissä nähtiin jo kauden mittaan tuttu tilanne kun voitosta kamppailivat selkeästi turkulainen Paula Suominen ja noormarkkulainen Lotta Lepistö. Salermo Marek VP 1.22.10, 2. Nieminen Tommi JyPs/Inter 2.03.18 80 Fillari www.fillari-lehti.fi. Hietamäki Minna TWD 51.26, 5. Viholainen Teemu CCH 58.27, 2. Blomqvist Keni PoA 58.28, 4. Vainio Panu CCH 2.59.13 Naiset: 1. Edelliset päivät oli satanut kovaa ja rata olikin aivan erilainen kuin edellisenä vuonna, kiitos mutaisuuden. Göös Marko Kä-Ta sa Naiset-elite 30 km: 1. Kallioniemi Jussi MTBCF 2.00.11, 8. Kisasilppua Kisasilppua Kortteliajon SM, 12.8. Viimeisten kierrosten vauhdin nosto pääjoukossa sai aikaan sen että kolmanneksi jäänyt Tommi Martikainen oli maalissa vain sekunti ennen neljänneksi kirinyttä Tero Hämeenahoa. Elite 60 km: 1. Pakkanen Jarkko P-Union 2.55.29, 8.Eklund Rauni TCC M50 2.55.30, 9. Tommola Päivi TWD 3.54.44 Nuuksion Pitkäjärven ympäriajo, 26.8. Kallioniemi Jussi MTBCF 2.47.50, 4. Siltanen Mikko P-Union 1.58.51, 7. Aninko Markku TeRi 2.53.27, 6. Turku Perttu CCH 2.02.05, 9. Seinäjoella oli mukana n. Mansner Kim TWL sa, 7. Helsinki Kortteliajon Suomen mestaruudet ratkottiin Helsingissä Eläintarhassa, jonka kahden kilometrin vauhtiradalla nähtiin suhteellisen mielenkiintoiset kilpailut. Matikainen Heli PiKe 4.08.19 Naiset 50 km: 1.Alusniemi Sini JyPs 2.17.57, 2. TCC:n Jukka Hietala korjasi kokemuksellaan kauden avausvoittonsa. Ojala otti samalla ensimmäisen maraton-voittonsa ja näytti ettei XC SM:ien hopea ollut mikään teknisen radan onnenkantamoinen. Kauden mittaan kirivoitot ovat menneet tasaisesti molemmille, mutta tällä kertaa lopettamisesta kauden jälkeen puhunut Suominen oli selvästi vahvin. Alus Markku TWD 3.13.15, 2. Kansikas Ari KyPo 3.44.14 M-50 90 km: 1. Viholainen Teemu CCH 3.30.07 M-40 90 km: 1. Pesola Timo Kä-Ta sa, 8. Hiltunen Paavo P-Union 3.18.52, 5. Miettinen Olli MiPy 2.45.39, 3. Hammarberg Heikki HMTBC 3.41.32, 3. Minkkinen Hannu Zeus 4.13.17 Naiset 90 km: 1. 80 osallistujaa. Miehet: 1. Hietala Jukka TCC 3.28.47, 2. Sundstedt Pia GIF 3.30.05, 2. Lepistö Lotta PoTa 51.24, 3. Espoo Noin 180 maastopyöräilyn harrastajaa kokoontui elokuun lopulla Espooseen, jossa käytiin vakiintuneella reitillä yksi maamme perinteisimmistä maastopyöräilyn maratoneista. Suominen Paula TuUL 51.23, 2. Eklund Rauni TCC 3.29.19, 2. Liki kilometrin mittaisessa maalimäessä Viholainen kiri voittoon viimeisillä tasaisilla metreillä hyvän rytminvaihdoksensa ansiosta. Nieminen Tommi JYPS Intersport CT 2.49.20, 5. Vauhti lupasi myös hyvää endurokauden päätökseen seuraavaksi viikonlopuksi Halikkoon. Miehet 50 km: 1. Tuukkanen Antti GIF sa, 10. Martikainen Tommi TuUL 1.22.14, 4. Loppukirissä Marek Salermo oli selvästi Kimmo Kanasta nopeampi. Aaltio Risto VP sa, 6. Kananen Kimmo TWL 1.22.11, 3. Kunnari Jukka-Pekka MPKK 2.58.13, 10. Korhonen Heljä IK-32 51.26 M18 40 km: 1. Alus Markku TWD 58.27, 3. Kananen Kimmo TWD 3.13.00, 2. Eloluoto Sami TuUl 2.55.29, 7. Hämeenaho Tero P-Union 3.16.43, 4. Huhtasaari Jaakko KaKa -1 krs., 5. Kilpailut avanneessa M-18 sarjan lähdössä ennakkosuosikeista koostunut kärkikolmikko Viholainen, Alus ja Blomqvist ajoivat pääporukan kierroksella kiinni. Oksman Paula Bikefly Team 3.36.11, 2. Sakala Mikko Nummela 1.58.46, 6. Kanaselle selvä voitto yli 3 min marginaalilla, Alukselle ylivoimainen juniorivoitto yli kymmenen minuutin marginaalilla. Viimeisellä lenkillä Kananen ja Alus tekivät selvät erot muihin. Naisten ylivoimainen mestari oli Pia Sundstedt, joka voitti toiseksi tullutta Carina Ketosta myös kymmenellä minuutilla. Miehet 90 km: 1
Petri K. Päivänsalo Risto VP 4.54.44,8, 3. Hämeenaho Tero Team Conti 6.26.28,5, 2. Pronssia Jyväskylään Picarolle. Continental Road Cup Etelä-Pohjanmaan etapit, 17.19.8. Viimeinen etappi oli esimerkillisesti yksi 133 kilometrin lenkki joka kulki Kauhajoelta Honkajoen ja Karijoen kautta takaisin Kauhajoelle. Lotta Lepistö PoTa 30.50,30, 3. Karu Allar CFC 6.26.32,5, 4. Teppo Mäkelä PP 27.25,39, 10. Laura Lilja IK-32 31.17,26, 4. Miehissä edellisvuoden mestaruuskaksikko TuUl:n Erjomaa - Martikainen oli poissa, joten ennakkoveikkauksissa CCH:n kaksikolla Rissanen - Turku oli pienimmät kertoimet. Porvoo Maantiecupin finaali ajettiin aika-ajokilpailuna Porvoossa. P-Union Marko Leppämäki - Paavo Hiltunen 1.05.49,6, 3. Smedman Susanna Kraft 5.03.25,1 M 18: 1. Tapio Arvo TuUL 1.13.15,40 Naiset + N-18 41 km: 1. Miesten kärkinelikkoa katsellessa tulee huomanneeksi että kaikilla on vahva urheilutausta muista kestävyyslajeista. Elitessä ehdoton ennakkosuosikki oli cupin voittoa varmistamaan tullut CCH:n Jarmo Rissanen, jonka tavoitteet siinsivät jo Stuttgartissa odottavissa aika-ajon MM-kilpailuissa. Jarmo Rissanen CCH 25.22,11, 2. Hämeenaho vei voiton seuratoveri Leppämäeltä prologin ja korttelin etujensa turvin. CCH Aino Laurio - Elina Hankiola 46.06,8 Elite 50 km: 1. Salermo Marek VP 57 M-18: 1. TVC Anne Rautio - Terhi Salmenoja 44.27,8, 2. Blomqvist Keni Akilles 123, 2. CCH Elisa Arvo - Riina Miettinen 45.27,3, 4. CC Picaro Mikko Kejo - Timo-Jaakko Toivanen 1.06.36,6, 4. Alakoskela Henni KaKa 57 Leijona-ajo, 2.9. Salermon seurakaveri, maantiepyöräilyn Suomen mestari Matti Pajari kiri kolmanneksi ennen Continentalin Marko Leppämäkeä. Juha Kangaskokko KiiRi 27.13,99, 8. Cupin johtaja CCH:n Jarmo Rissanen jätettiin viidenneksi. M-Elite 55 km: 1. Tuukkanen Kaj GIF 99, 2. Paavo Hiltunen Team Continental 1.25.59,41 M-Kilpa 41 km: 1. Paritempo SM, 25.8. Matti Pajari VP 1.24.44,57, 4. Arvo Tapio TuUL 4.55.17,9 Naiset + N 18: 1. Leppämäki Marko Team Conti 6.26.30,5, 3. Marko Leppämäki Team Continental 1.24.45,42, 5. Iltapäivällä oli vuorossa ihan oikeaan etappiajotyyliin etappi Seinäjoelta Kauhajoelle. Pasi Karjalainen JäPy 29.02,24, 4. Seinäjoki-Kauhajoki Pohjanmaalla järjestettiin tänä vuonna maamme ainoa kolmipäiväinen ja nelietappinen etappiajo. Blomqvist Keni Akilles 6.28.18,3, 2. LaihLu Antti Hööpakka - Kimmo Tuunanen 1.11.52,0 Maantiepuolen arvokilpailukauden päättänyt paritempo ajettiin Laihialla. Pari kärsi kuitenkin rengasrikon matkalla, joten voittomarginaali kutistui alle puoleen minuuttiin ennen P-Unionin kaksikkoa Hiltunen - Leppämäki. Rissanen otti rutiinivoiton puolen minuutin marginaalilla ennen paritempon mestaripariaan Perttu Turkua. Mansner Kim TWL 6.28.24,8, 6. Pelkästään pyöräilyvalmennukseen keskittyvillä olisikin pieni tuumaustauko paikallaan sen puitteissa miksi juniorista asti tehty pyöräilyvalmennus ei maassamme kannakaan hedelmää enää aikuisiällä? N-Elite 20 km: 1. P-P TarjaLeena Lehtimäki - Ulla Kiili 45.28,1, 5. Tainiola Markus KangKi 45 Naiset+N-18: 1. Huhtasaari Jaakko Orbea Pohjanmaa 70, 5. Rissanen Jarmo CCH 113 pistettä, 2. Kaj Tuukkanen GIF 28.06,07, 2. TVC Teemu Jaakkola - Samu Ilonen 1.07.21,6, 5. Leppänen Team Continental 1.25.36,98, 10. Jarmo Rissanen CCH 1.24.45,97, 6. Lotta Lepistö PoTa 1.16.14,46 Porvoon tempo, 15.9. Antti Träskelin Chibici-Is 27.33,69 Continental Road Cup yhteispisteet Elite: 1. Peter Reunanen IK-32 1.13.14,52, 3. Hämeenaho Tero Team Continental 109, 3. Santala Jukka-Pekka Chebici-Isku 6.28.22,7, 5. Perttu Turku CCH 25.52,34, 3. Erik Beekman Akilles 1.13.14,74, 5. Tero Hämeenaho Team Continental 1.24.44,20, 2. Liikala Antti-Jussi JoensPy 4.55.04,2, 4. Riivo Schuman CFC www.fillari-lehti.fi Fillari 81. Liias Toni TuUL 6.28.28,2, 7. Tapio Arvo TuUL 28.29,70, 3. Tuukkanen Kaj GIF 4.55.13,7, 5. Lepistö Lotta PoTa 116, 3. Tero Hämeenaho Team Conti 27.04,15, 6. Perjantai-iltana oli vuorossa Seinäjoella prologi, mutta todenteolla ajot alkoivat lauantaiaamuna. Elitessä kilpailu ratkesi ennakkosuosikeiden viiden hengen irtiottoon, jonka voiton korjasi kirikamppailussa Continentalin Tero Hämeenaho VP:n kiritykki Marek Salermon edestä. Rissanen Jarmo CCH 6.28.34,9, 8. Tällöin korttelissa tapahtuikin Eliten osalta jo merkittävä ratkaisu, kun 15 parasta sai muihin liki 2 minuutin edun irtioton kautta. Joni Loukkola PoPyKa 29.17,38 M-Elite 20 km: 1. Viholainen Teemu CCH 6.32.42,7, 3. Teemu Jaakkola Team Velo 26.46,35, 5. Eskelinen Jussi PoTa 102, 3.Kahila Ilari CCH 77, 4. Pääkaupunkiseudun seurat IK ja CCH jakoivat seuraavat sijat, tosin eri osallistujilla ja eri järjestyksessä kuin viime vuonna. Rainer Aaltonen TCC 1.25.36,30, 7. Loukkola Joni PoPyKa 78, 3. Viholainen Teemu CCH 59 Kilpa: 1. Naisten mestaruuteen ajoi viimevuotiseen tapaan TVC:n parivaljakko Anne Rautio - Terhi Salmenoja. Sundstedt Ralf GIF 4.54.18,8, 2. Myös Hämeenahon tausta on kotipaikan Vuokatin myötä vahvasti hiihtopainotteinen, Leppämäellä on myös juoksutaustaa. Maantiecup on siis paketissa ja voittajina siis Rissasen lisäksi 18sarjassa Porvoon Akilleksen Keni Blomqvist ja naisissa Turun Urheiluliiton Paula Suominen. Juhani Timmerbacka P-P 1.25.36,66, 8. Samoja kuskeja kuin korttelin irtiotossa oli seitsemän, joten kärkitilat tultiin oletettavasti yhteistuloksissa jakamaan näiden kesken. Suominen Paula TuUL 127, 2. Mäkinen moottorirata tekee kuitenkin tehtävänsä pienemmälläkin porukalla, joten aikaan saatiin hyvät kisat. Hämeenahon hieno ajo viidennelle tilalle ei riittänyt, vaan Rissanen vei maantie-cupin nimiinsä neljän pisteen erolla. Anne Rautio Team Velo 30.24,91, 2. CCH Perttu Turku - Jarmo Rissanen 1.05.24,4, 2. Timmerbacka Juhani P-P 6.30.14,0, 10. Blomqvist Nico Akilles 65, 5. Hämeenlinna Vähiin käy ennen kuin loppuu, oli yleisin toteamus maantie-cupin finaalissa kun vain yhteensä noin 30 ajajaa oli cup-luokissa mukana Ahveniston moottoriratakilpailuissa syyskuun alussa. Pajari Matti VP 58, 5. Liikala Antti-Jussi JoensPy 66, 4. Leena Haavisto Team Conti 32.42,97 Kilpa 20 km: 1. Tälläkin etapilla tuli irtiotto, jossa nyt vuorostaan oli 13 ajuria. Louhi Linnea TuUL 75, 5. Leppämäki Marko Team Continental 91, 4. Korhonen Heljä IK-32 3.52.36,7, 2. Rissanen, Leppämäki ja Pajari ovat kaikki tulleet vasta aikuisiällä pyöräilyyn mukaan ja kaikilla taustalla on maastohiihto. Laihia Naiset 30 km: 1. Kaj Tuukkanen GIF 1.13.14,72, 4. Reile Mihkel CFC 6.28.35,6, 9. Heinrand Kristjan KJK 6.34.44,7 1.25.36,93, 9. Markus Tainiola KangKi 1.12.00,50, 2. Korhonen Heljä IK-32 106, 4. Juhani Timmerbacka P-P 27.15,43, 9. Heljä Korhonen IK-32 31.58,85, 5. Simola Mika TuUL 6.30.18,9 Kilpa: 1. Maantie-cupin johtaja CCH:n Jarmo Rissanen jäi seitsemänneksi, joten Hämeenaholla on edelleen mahdollisuus cupin voittoon, mikäli Ahveniston yhteislähdössä Rissasen pistepotti jää huonoksi ja Hämeenaho yllättää aika-ajofinaalissa. E-P etapit kokonaistulokset Elite: 1. Marek Salermo VP 1.24.44,23, 3. IK-32 Laura Lilja Heljä Korhonen 45.11,6, 3. Alakoskela Henni KaKa 4.14.49,2, 3. Heljä Korhonen IK-32 1.16.50,42, 2. Pasi Ahlroos IK-32 27.10,84, 7. Tällä kertaa etapin antina oli yhdeksän hengen irtiotto joista kolme oli ollut mukana myös kahden edellisen etapin ratkaisuirtiotoissa. Marko Leppämäki Team Conti 26.29,69, 4
Alus Markku TWD 1.48.05, 2. Vantaa M-18: 1. Kukkonen Laura KiiRi 16.49, 2. Lahti Emma KäTa 24.16, 3. Hammarberg Heikki HMTBC 1.09.15, 3. Naisten kilpailu noudatteli tuttua kaavaa kauden muista kilpailuista. Itse kisa päästiin ajamaan pilvisessä säässä muutamalla pienellä sadekuurolla höystettynä. Vastaranta Mikko P-P 2.36.58 FRWD MTB Enduro, Halikko 2.9. Maastopyöräilyn olympialajin, XC:n mestaruudet ratkottiin erinomaisissa puitteissa Vantaan Myyrmäessä. Lajunen Jenna MTBCF 51.59, 3. Lilja Laura IK-32 1.23.56, 2. Soukko Pekka P-P 20.22, 3. Kisasilppua Kisasilppua XC SM, 19.8. Alusniemi Sini Jyväskylän Pyöräilyseura 1.49.24, 2. Jordas Björn Riverside cycling club 3.22.52, 5. Kakkoseksi ehti Korson Kaikua edustava Samuel Halme lähes kolme minuuttia voittajalle hävinneenä. Lahti Anna KäTä 36.51, 3. Kilpailu käynnistyi Ojalan komennossa, joka johtikin kahden erikoiskokeen jälkeen 26 sekunnin turvin kakkosena ajavaa Ketelää. MTBCF:ää edustava Eetu Nyman rikkoi vaihtajankorvakkeensa ensimmäisellä erikoiskokeella, mutta tästä huolimatta ajoi kisan läpi "sinkulaksi" modatulla pyörällään. Jäppinen pystyi taitavana pyöräilijänä ajamaan kevyelläkin teholla selkeästi muista kovempaa. Hollola Kimmo Kananen ja Markku Alus jatkoivat siitä mihin maratonmaastopyöräilyn Suomen mestaruuskilpailuissa jäivät. Kunnari Jukka-Pekka MPKK 3.34.35 Naiset 35 km: 1. Lepistö Lotta PoTa 1.29.43, 3. Kakkoseksi tuli OriToiveen Harri Saarinen ja kolmossijan ajoi seurakaveri Jari Laitinen. Ukkola ja Hjerppe olivat jääneet tässä vaiheessa jo 50 sekuntia. Stenman Melissa P-P 49.47, 2. Alus Markku TWD 3.18.17, 3. Hänninen Jaakko TaiTä 16.43, 2. Junnusarjassa nähtiin ehkäpä yksi kauden sisukkaimmista suorituksista. Piitulainen Markku Zeus 1.11.50 Naiset Valio: 1. Niemi Janna-Carla TY 56.47 M-14: 1. Kolmas oli BikeFly Teamin Jerry Oksman parikymmentä sekuntia Samuelille hävinneenä. Kolmanneksi ajoi VsMTB:n Petra Ketelä pari minuuttia Oksmanille hävinneenä. Schumann Riivo CFC-Ruutmeeter 3.26.45, 7. Laukkala Mikko KaKa 1.15.36 N-18: 1. Soukko Mikko P-P 46.12, 2. Jäppinen Eero Hypy 2.27.48, 2. Halme Sasu Korska 46.45, 3. Kukkonen Vilma KiiRi 34.39, 2. Hänninen Juho TaiTä 46.05, 2. Konttinen Hanna VoVi 1.40.09 Finlandia MTB, 23.9. Hiltunen Paavo Tampereen Pyörä-Union 3.24.16, 6. Täydelliset tulokset ja SM-sarjan lopputilanne osoitteessa www.mtb-enduro.net 82 Fillari www.fillari-lehti.fi. Kolmannesta erikoiskokeesta lähtien Ketelä alkoi ajaa Ojalaa kiinni ja ennen viimeistä erikoiskoetta miesten välinen ero oli enää neljä sekuntia. Messilää nykyään keskuspaikkana käyttävä Finlandia keräsi noin 450 osallistujaa Salpausselän harjuille. Ojala ajoi kakkoseksi kisassa, mutta tämä riitti varmistamaan miehelle Suomen mestaruuden. Oksman Jerry BFT 2.04.05, 3. Marttila ajoi ylivoimaiseen voittoon ja muut taistelivat jäännössijoista. Kuva: Mika Tuominen Eero Jäppinen hallitsi vaativan reitin ja voitti miesten lähdön selvästi. Pia Sundstedt taituroi mutaisella reitillä ylivoimaiseen mestaruuteen. MTB Enduron SM-sarjan päätöskilpailu ajettiin Halikossa kosteahkoissa olosuhteissa, mistä olivat pitäneet huolen koko viikon jatkuneet sateet. Paras ulkomaalainen oli tällä kertaa vasta kuudes, eli CFC:n Riivo Schumann. Törmänen Rosa Cyclos 58.44, 3. Juntunen AnttiJussi Korska 20.54 N-10: 1. Sakala Mikko 3.27.58 8. Nurm Maris Sundstrand 2.03.01 Kesän 2007 kolme nopeinta enskakuskia, keskellä Suomen mestari Henri Ojala (Retro), vasemmalla toiseksi ajanut Toni Ketelä (VsMTB) ja oikealla pronssimies Janne Ukkola (MTBCF). Eero Jäppinen oli toipilaana ja Pia Sundstedin ajotekniikka teknisessä maastossa on toistaiseksi ollut lievä arvoitus. Viimeisen erikoiskokeen Ketelä voitti ylivoimaisesti varmistaen samalla kilpailun voiton. Kuitto Antti LprPy 3.28.11, 9. Ehkä reitti on kuitenkin vielä liian tekninen massatapahtumaan, tai sellaiseksi aikovalle? Miehet 70 km: 1. M-50 sarjassa OriToiveen Pauli Turpeinen sai viimeinkin koko kauden jahtaamansa ykkösijan. Ojala Henri P-68 2.35.06, 3. Paavola Miimu P-P 1.02.00 M-16: 1. Henttala Joonas Akilles 1.14.28, 3. Ketonen Carina RCC 2.36.53, 3. Lamminsalo Malena Porvoon Akilles 2.02.46, 3. Perälä Suvi KorsKa 2.36.02 Miehet Valio: 1. Uusi-Piuhari Emmi P-P 27.29 N-12: 1. Rata oli kokenut osakseen taas pientä viilausta ja suuntautui nyt myös Tapanilan itäpuolelle Lahden Urheilukeskuksen maastoihin. Kangaskokko Juha Kiimingin Riento 3.19.27, 4. Sandelin Jani CCH 48.23, 3. Kisan läpiajo ja pisteille sijoittuminen varmisti Nymanin SM-pronssin. Kakkoseksi nousikin P-68:n Henri Ojala, joka on enemmän tunnettu enduropuolella ja jolla oli edeltävältä viikonlopulta Jyväskylän enduron kakkostila tilillä. M-10: 1. Miesten puolella tekninen rata laittoi asetelmat uusiksi. Monet maantiepohjalta mukaan ponnistaneet heittivät leikin kesken jo alkukierroksilla huomattuaan, etteivät taidot riitä edes radan ympäri ajamiseen kilpailuvauhdilla. Kolmanneksi ajoi Kiimingin Riennon Juha Kangaskokko ennen Björn Jordasta ja Paavo Hiltusta. Niemi Marco-Tapio TY 47.09 N-14: 1. Edellisten kausien mestarit Hjerppe ja Ukkola jäivät tasaisesti kärjelle häviten lopulta reilut pari minuuttia. Teivaala Olli P-P 49.32 N-16: 1. Toiseksi ajoi järjestävän seuran BikeFly Teamin Paula Oksman häviten lähes seitsemän ja puolia minuuttia Marttilalle. Naisissa MTBCF:n Outi Marttila oli jo varmistanut Prosarjan Suomen mestaruuden ennen päätöskilpailua. Junioreissa kisan voitti System1 -enduro teamia edustava Samuli Tuominen totutun ylivoimaisesti. Väkevä Veera CCH 36.56 M-12: 1. Lähtökohdat kisaan olivat mielenkiintoiset, sillä miesten Pro-sarjan Suomen mestaruuteen oli mahdollisuus vielä neljällä kuskilla (Ukkola, Hjerppe, Ketelä ja Ojala) ja päivän kilpailu tulisi ratkaisemaan lopputuloksen. Kakkoseksi ajoi Kangasalan Pekka Sammalisto ja kolmanneksi Korson Veikko Halme. Riihelä Joonas KangKi 2.06.07 M-50: 1. Nuorissa Kangasalan Kisan Joonas Riihelä ajoi voittoon. Halme Suvi KorsKa 54.50, 2. Pia Sundstedt ei myöskään antanut Carina Ketoselle mitään mahdollisuuksia, vaan ajoi erittäin taitavasti myös teknisissä paikoissa, paremmin kuin monet miehet, sillä vauhti olisi miehissäkin riittänyt kymmenen joukkoon. kerran järjestämässä Finlandia-maastopyöräilyssä. Näissä maastoissa Finlandiaa ajettiin 90-luvulla ja 2000 luvun alkuvuosina ja silloin tapahtuma keräsi parhaimmillaan noin 600 osallistujaa. Toiseksi tuli Jeremias Holmberg BikeFly Team ja kolmanneksi vaasalainen Skatila Ik:ta edustava Linus Renkonen. Eklund Rauni TCC 1.08.24, 2. Ojala Henri Retro 3.30.04, 10. M-40 sarjassa VsMTB:n Kim Järvinen voitti totutun ylivoimaisesti. Sundstedt Pia GIF 2.24.44, 2. Kärkinimemme kuitenkin näyttivät kaapin paikan ja ottivat selvästi omansa noin kymmenen minuutin voittomarginaalilla. Halme Samuel KorsKa 1.07.04, 2. Kananen Kimmo TWL 3.13.18, 2. Kaksoisvoitto tuli nyt kotikisassa eli lahtelaisseuran 17. Syyskuun sateet olivat pehmittäneet radan todella haastavaksi ja kun 70 kilometrille lisäksi tuli nousua noin 1300 metriä, nosti se keskeyttämisprosentin 70 km:n matkalla peräti 20:n. Erittäin teknisellä, liukkaalla, hitaalla ja vaativalla radalla oli odotettavissa mielenkiintoiset kilpailut
Aki Romppanen, 2. Kypärien kuntoa taas ei valvo kukaan ja kisaa saa vetää millä tahansa muoviämpärillä, kunhan siinä on kiinteä leukasuoja. Jukka Keinonen, 3. Toni Berg, 3. Välillä ne pitää olla ja välillä ei. Anssi Rajala M30 1. Haloo! Toinen epäkohta liittyy kyynärsuojiin. 1. Miikka Lehtinen, 2. Aki Romppanen Miehet 1. Santtu Nyman, 2. Joonas Savolainen, 3. Olkkosen kovin kilpakumppani Anssi Koskinen oli kuumeen takia pois viivalta. Miten muuten kyynärsuojia perustellaan pakolliseksi turvallisuuden nimissä. Toiseksi kaahasi Jukka Keinonen ja kolmanneksi koko kauden hyvää vauhtia pitänyt Juho Mustonen. 1. Meillä ne ovat pakolliset. Hermanni Skofelt, 3. Sääntöjä on toki syytä noudattaa, mutta ensi vuodeksi päättäjät voisivat tekaista va- www.fillari-lehti.fi Fillari 83. DH-cupin kuudes ja samalla toiseksi viimeinen osakisa ajettiin Mustavuoren melkein kokonaan uusitulla ja teknisellä kivikkoradalla. Alamäkiajon Timeless Super DH cup Visa Linnala on päässyt loppukaudesta vauhtiin ja voitto tuli Kouvolassa ja Tampereella. Juho Mustonen on ajanut tasaisen vahvasti koko kauden. Kouvola, Mielakka 25.8. Toinen Haloo! Kunnollinen kypärä, pitkäsormiset hanskat, polvarit ja rinta/selkäsuojat riittävät pakollisiksi turvallisuusvarusteiksi ja loput saisivat olla vapaaehtoisia. Juho Mustonen rustesäännöt uusiksi ja ottaa mallia maailmancupista. 1. Tampereella on joka vuosi oltu tarkkoja suojien käytöstä ja asiaa painotettiin tälläkin kertaa ohjaajakokouksessa. Vesa Virta Tampere, Mustavuori 8.9. Ikureissa parasta vauhtia piti Aki Romppanen. Juuso Mäenpää M18 1. puolipitkät polvisuojat ja shortsit eivät enää kelvanneet. Se oli samalla Linnalan ensimmäinen voitto tällä kaudella. Jouni Jalkanen, 3. 1. Joonas Savolainen, 3. Niko Länsiö M18 1. Valitettavasti nytkään ei ollut käytössä hissiä, joten treenaaminen oli aikamoista puurtamista. Ajettiinhan Mansessa sentään kisaakin ja miesten ykkönen oli loppukaudesta vauhtiin päässyt Visa Linnala. Älyttömin asia tapahtui Vuokatin SM-kisoissa, jossa ne. Riku Länsiö, 2. Santtu Nyman, 3. Mitenköhän ne suojaavat sen paremmin kuin paljas iho. Antti Lampen, 3. Vaikka rata onkin ollut koko ajan ainakin jonkinlaisessa treenikunnossa, ei Kouvolassa ole cup-kisoja ajettu pariin vuoteen. Visa Linnala, 2. Erik Malmberg, 3. Hermanni Skofelt, 2. Rata oli melkein sama vanhan koulukunnan nopeahko rypistys kuin jo vuosia aiemmin. Siellä suositellaan tiettyjen suojian käyttöä, kuten pitkiä housuja, kyynärsuojia jne. M14-sarjassa homman hoiti kotiin Riku Länsiö, kuten kaikissa kauden muissakin kisoissa. Linja kuitenkin puuttuu ja joissain kisoissa saa ajaa vaikka alasti ja jossain syynätään paidan alle melkein suurennuslasilla. Anssi Rajala M30 1. Tämän lehden ilmestyessä on DH-cupin finaalit ehditty ajaa Jämsän Himoksella ja mestarit selvillä, joten siitä seuraavassa lehdessä. M14. M16-sarjan ykkönen oli yllättäjä Santtu Nyman ja 18-vuotiaissa "miesjunnuissa" parasta vauhtia piti Make Olkkonen. Tuomarille kuitenkin riitti, kun alle laittoi vaikka trikoiset nilkkaan asti ulottuvat irtopuntit. 14-sarjan voitti taas Riku Länsiö, 16-sarjan nopein oli Miikka Lehtinen ja 18-sarjan ykköseksi kurvasi kuumeen vuoksi vain kertaalleen laskenut Hermanni Skofelt. En ole ainakaan koskaaan kuullut kenenkään crossi- tai endurokuskin loukkaantuneen vakavasti kyynärpäähän. Markus Olkkonen, 2. Matti Virtanen, 2. Mika Sukanen M16. Yli 30-vuotiaiden vanhusten sarjan hoiteli Matti Virtanen M14. Mika Kangas Miehet 1. Alamäkiajon Suomen cupin kolmanneksi viimeinen osakilpailu ajettiin Kouvolan alpeilla Mielakassa. Riku Länsiö, 2. Matti Virtanen, 3. Visa Linnala, 2. Miesten kisassa juhli Kouvolan oma poika ja viime kaudella cupin pääpalkinnon pokannut Visa Linnala. Mika Sukanen M16
14 - 19. (03) 682 1634 Kasarmikatu 15 13100 HÄMEENLINNA www.lainesalo.fi LEIRINTÄ & VAPAA-AIKATUOTTEET Vesijärvenkatu 24, 15140 LAHTI puh (03) 783 1400 fax (03) 783 1409 www.leppasenpyora.fi www.vapaa-aika.com & Liteville Rungot ja runkosarjat FIXIE-rungot SHIMANO XT -levyjarrut POINT singlespeed-navat ja -ketjunohjurit VREDESTEIN- ja SCHWALBE renkaat www.pyorahuolto.com www.fillari-lehti.fi 84 Fillari jälleenmyy Cube jä Meripuistotie 5 00200 Helsinki, 040-5924664 avoinna ark. Fillarialan asiantuntijaliikkeet POLKUPYÖRIEN MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT JA TARVIKKEET S hi m an o S er v ic e C e n ter KONE- JA SPORTHUOLTO LAINESALO Puh
09-727 5578 PYÖRÄILYN ERIKOISLIIKE TURUSSA Tutustu valikoimaamme netissä: www.velotema.com VELOTEMA Uudenmaantie 32, 20720 Turku (02) 230 2200 / 044 257 5274 Fillari 85. CYCLE CENTER PINARELLO RIDLEY SUORAAN MAAHANTUOJALTA SUORAAN MAAHANTUOJALTA HELSINGINKATU 9, 00500 HELSINKI puh
9-18, la 10-14 86 Fillari. 10-17.30 www.bestbrakes.net VARASTOMME MUUTTAA! · · · · Maantiepyöriä XC-pyöriä Täysjoustoja Hybrideitä... ALE HINNOIN! Oy HANHITIE 5, 90150 OULU Puh. 08-338 175 Av. ark. Fillarialan asiantuntijaliikkeet Best Brakes ja Author kiittää voittokkasta kaudesta Mika ja Tiina Niemistä! AUTHOR Carbon pyöräsarja 2008 Road: CA 5500 1 790,CA 6600 2 290,HM CA 7700 3 490,HM CA 8800 3 999,Ennakkovaraajan etu MTB: Master 1890,HM Introvert 3190,- - 20 % ovh:sta (30.11.07 asti) FORT BB. CROSS CYCLO CROSSARIT VARASTOSSA NYT! alk.1100,- ! Larun 222 m2 avattu! Best Brakes Lauttasaari Lauttasaarentie 15 09-674 878 ark. 10-18, la 10-14 Best Brakes Lohja Ojamon Liikekeskus 019-388 485 ark
huoltajan allekirj.). 3 numeroa 12 Irtonumerohintaan verrattuna säästät 9 e. n toisin! ekevät se yöräilijät t P Liity joukkoon ja tilaa Fillari-lehti uuden tilaajan etuna suoraan kotiin kannettuna 7+1 numeroa hintaan 38 Tarjous voimassa 5.11.07 saakka. RideMedia Oy maksaa postimaksun puolestasi Tilaan Fillari-lehden kestotilauksena 38 / 7 + 1 numeroa (uuden tilaajan etuna) Tilaan Fillari-lehden vuositilauksena 41 / 7 + 1 numeroa Tilaan Fillari-lehden tutustumistarjouksena 12 / 3 numeroa RideMedia Oy Vastauslähetystunnus 5001594 00003 Helsinki TILAUKSET MYÖS TEKSTIVIESTILLÄ (normaalihintainen viesti) Lähetä numeroon Nimi 040 728 8979 Lehden nimi, kesto tai vuosi, nimi ja osoite Saat kuittauksen tilauksestasi viimeistään seuraavana arkipäivänä. Lähiosoite Postinumero ja -paikka Allekirjoitus (alle 18 v. Fillari-lehti tutustumistarjouksena e
Nyt hiilikuitua pystytään muokkaamaan miltei mihin tahansa muotoon ja osaan. Hiili- 2. 4. 88 Fillari www.fillari-lehti.fi. Yksi ylimääräinen kilo ei ole liikaa, jos se varmistaa ajamisen nyt ja vuosiksi eteenpäin. Voisi hyvin kuvitella, että kaikki pyörät ja pääosa osista on hiilikuitua muutaman vuoden kuluttua. Nyt valmistajat tekevät kevyimmät mallinsa kuin kiusallaan tuon rajan alle. Tämä tekee hyvää keholle ja mielelle, niin ajajalle kuin hänen ympäristölleen. Silminnähden terve putki voi romahtaa seuraavassa rasituksessa. Hiilikuidun ylivoimaiset ominaisuudet työntävät metallit häpeään. Yksi yhteinen piirre leimasi melkein kaikkia pyörä- ja osamerkkejä tulivat ne idästä tai lännestä. Silti kapinoin ja vastustan sellaista keveyttä, joka on lyhytikäistä ja liian yksilöllistä. Jalkojen välissä edut vain kertaantuvat: pyörä on kuin jalkojen jatke ja tuntuu kuin ilmaa polkisi. Kaikki käyttävät hiilikuitua kasvavassa määrin. Valmistajat keksivät uusia rakenteita, jotka ovat tietysti kevyempiä ja vahvempia kuin entiset, ja joiden mitat ovat omaperäiset ja vain tämän merkin käytössä. Hiilikuitu on uusi materiaali, eivätkä kaikki valmistajat ole täysin sinut sen käsittelyn tai valmistuksen kanssa. Tähän vastuullisuuteen kuuluu myös kestävien ja järkevien pyörien suosiminen. 5. Hieno juttu. Pikajalalla ei ole mitään uuden kehittelyä, hiilikuitua eikä keveyttä vastaan. Muistitiedon mukaan UCI ei salli kisoihin alle 6,8 kilon pyöriä. Vakiomittaisilla osilla on useita valmistajia, joiden keskinäinen kilpailu pitää hinnat kurissa. Vakiomittaisten osien käyttö on käyttäjäystävällinen teko. Tämä on harmillista, koska hyvän ja vähemmän hyvän eroa ei pysty erottamaan päältäpäin katsoen. Jos joskus on ihailtu alle kymmenen kilon maantiepyörää, niin nyt ne ovat kauttaaltaan alle kahdeksankiloisia. Pikajalka haluaa ja tarvitsee hyvin kevyen pyörän. Kaikki osat eivät ole yhtä hyviä. Pyöräsuunnittelijat pyrkivät tekemään erilaisia pyöriä, erilaisuudella erotutaan toisista ja meille kerrotaan, että juuri nämä ratkaisut tekevät pyörästä kevyemmän, nopeamman ja paremman. Runsaasti hiilikuitua käyttäen valmistajat pääsevät täysjousitetuissakin alle kymmeneen kiloon. Tämähän ei ole mikään ongelma pyörän ensimmäisten käyttövuosien aikana. 3. Ongelmaksi se saattaa muodostua joskus tulevaisuudessa, kun osa rikkoutuu ja varaosan saanti sen tilalle onkin vaikeaa tai mahdotonta. Pikajalka tutki suurella innostuk- kuidun edut näyttävät hienoilta paperilla. Niin vain on käärme tässäkin paratiisissa. Päinvastoin, kun oman kehon kehitys on kääntynyt väistämättä laskusuuntaan, on jokainen tekninen apuneuvo tarpeen. Pyörä saa kolhuja maastossa ja matkalla, ja niitä hiilikuitu kestää vaihtelevasti. Yhdistelmämateriaalit eivät nekään näytä olevan mikään ongelma. 1. Ja kokemuksen innostamana tiedän, että kilon pudotus pyörästä on kuin laittaisi siivet selkään. Aluksi hiilikuitua käytettiin runkoihin, ohjaustankoihin ja muihin tasaisesta putkesta tehtyihin osiin. Vakiomittojen käyttö on myös hintakysymys. Hiilikuitu on loistavaa materiaalia, vahvaa ja äärimmäisen kevyttä. Pyöräilyharrastukseen liittyy tietty vastuullisuus ja idealismi. Tämä harrastus säästää luonnonvaroja ja jarruttaa ilmastonmuutosta. Erikoismittaista osaa voi tulla vain yhdeltä merkiltä, jolloin pyöräilijä on monopolihinnoittelun armoilla. Hiilikuidusta tiedetään liian vähän ja eri laatujen ominaisuuksien vertailu tyrehtyy tiedon puutteeseen. Tämä vähentää kaupunkimelua ja saasteita. Kaksijakoista keveyttä sella edellisessä Fillarissa olleita juttuja ensi kauden uusista pyöristä ja osista. Maastopyörissä on sama juttu. Toinen uusien pyörämallien piirre on standardiosien vähentyvä käyttö
Lisätiedot: www.scorpionstore.net Kasattu Suomessa. NYT KOKO PYÖRÄ 2995 www.scorpionbikes.com www.ergomo.net - www.pzracing.com KSU Sport, Ryyhtöläntie 227, 79620 Huutokoski 040 832 6436 - ksu@pp.inet.fi www.scorpionbikes.com. SEURAAVASSA NUMEROSSA 7/2007 Ilmestyy 23.11. Koeajossa: Bionicon Golden Willow - ilmajousitettu erikoisuus Giant Bovery - fixed ja single samassa paketissa 2008-uutuuspyöriä Parivertailussa oman aikansa hiilikuitu-unelmat 2008 Trek Fuel EX 9.5 vs. Pelkän rungon normaali hinta 2995. 1998 Trek Y-33 Pukeudu oikein talveen Jarmo Rissanen ja Scorpion Continental Super Road Cup mestari Onneksi olkoon Jarmo! Pennarola Diamante + Sram Force Diamante runko, Force osasarja, parhaat PZ Racing osat jne