Fillari 6/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

P O L K U P Y Ö R Ä I LY N E R I K O I S L E H T I · N R O 6 / 2 0 0 9 www.fillari-lehti.fi H I N TA 7 KOEAJOSSA Cannondale RZOne40 - kevyt polkufillari Cervelo S2 - maantieunelma Felt Virtue Two - järkihintainen täysjousto MESSUEXTRA Vertailutestissä 7 - parhaat palat Eurobikesta CYCLOCROSSARIA · Suomalaiset Avalanche Trophyssa · Ibis Tranny - erilainen jäykkis · Viner Custom Carbon- mittatilauksesta maantielle · Espanjan ympäriajo
10 - 18, la 10 - 15. Kilpapyöräilyn erikoisliike Avoinna: ark
I TA L I A N YL P E YS On aika tilata kauden 2010 pyörä!
10 - 18, la 10 - 15. Kilpapyöräilyn erikoisliike Avoinna: ark
3 0 6 Fillari. 3 4 Palstat 8 10 16 17 Ohjaustangon takaa Pikalinkku - uutisia ja uutuuksia Jussi Veikkanen lomafiiliksissä Matti Lehikoisen solisluu petti uudestaan 79 Fillari-lehden tilauskuponki 90 Pikajalka 91 Seuraavassa numerossa Feltin kohtuuhintainen Equilinktäysjousto s. 1 8 Messuja 50 Eurobikessa lähes yliannostus pyöriä ja osia Kisoja ja tapahtumia 66 Suomalaiset menestyivät Maxi-Avalanche Eurocupissa 76 Valverde voitti viimein Vueltan 82 Kisasilpussa kotimaan maastot, maantiet ja pyöräsuunnistukset Henkilöitä 74 Kuukauden Fillarinaamana Uudessa-Seelannissa ajava Vesku Kleemola Ibiksen säädettävä jäykkäperä Tranny Seuraesittely 87 Porvoon Akilles s. 6 / 2009 Tässä numerossa: Fillareita 18 Vertailussa seitsemän krossaria 30 Feltin kohtuuhintainen Equilink-täysjousto 34 Ibiksen säädettävä jäykkäperä Tranny 38 Cannondalen uusi täysjousto RZ One40 6 42 Superkevyt hiilikuitu-unelma Cervelo S2 46 Mittojen mukaan teetetty maantiepyörä Viner Maxima Vertailussa 7 krossaria s
STUMPJUMPER 2010 MALLISTO ON NYT SAATAVISSA. UUSI SPECIALIZED STUMPJUMPER FSR ON XC-TRAILPYÖRÄ, JOHON HUIPENTUU 28 VUODEN KOKEMUS TRAILPYÖRIEN KEHITTELYSTÄ. KATEGORIANSA KAIKKIEN AIKOJEN KEVYEMPÄNÄ TUOTANTOPYÖRÄNÄ SE VAKUUTTAA ERITYISESTI HYVILLÄ KIIPEILYOMINAISUUKSILLAAN: BRAINTEKNOLOGIA TUNNISTAA MAASTON EPÄTASAISUUDET JA MAHDOLLISTAA MAHDOLLISIMMAN TEHOKKAAN ETENEMISEN, NIIN YLÖS KUIN ALAS. LÄHIMMÄN JÄLLEENMYYJÄSI LÖYDÄT OSOITTEESTA: WWW.SPECIALIZED.COM/DEALERLOCATOR KIIPEÄÄ YLÖS JA ALAS KUIN VUOHI.
Kotikaupunkini Keravan keskustasta lähtee Lahden moottoritien ja vanhan Lahdentien alittava katu, jota sitäkin reunustaa kevyen liikenteen väylä. Vanhan Lahdentien toisella puolella asuu varmaan pari tuhatta kaupunkilaista, jotka käyttävät kyseistä kevytväylää. Entä miltä tuntuisi se, että pyörätien käyttösäännöt vaihtuvat vähän väliä. Taitaa olla kyse rahasta. Ei siinä mitään, mutta valtion teitä hallinnoiva Tiehallinto toimii toisin. Toisella laidalla on betoniseinä, tien puolella vankka metallikaide ja keskellä ohjaustangon päät kolisevat yhteen. Vanhan Lahdentien alikulku on niin ahdas, että tie ja kevytväylä on ahdettu aivan liian kapeaan tilaan. Yhdyspätkä näiden väliltä siis puuttuu. VIRHEIDEN AIHEUTTAMISTA VAHINGOISTA. Siinä edetään toinen kilometri kunnes Sipoon raja armahtaa ja voidaan taas siirtyä oikeaan laitaan. LEHTI EI VASTAA TALOUDELLISESTI PAINO- YM. Lapsen päähän on vaikea iskostaa, että nyt ajetaan pyöräkaistaa kevytväylän keskiviivan vasemmalla puolella, mutta pian vaihdetaan oikeaan laitaan ja kohta uudelleen pyöräkaistalle keskiviivan viereen. TILAUSPUHELIN 019-483 470. FILLARI-LEHDESSÄ JULKAISTUN AINEISTON OSITTAINENKIN LAINAAMINEN ILMAN LUPAA ON KIELLETTY. Keravalla on joskus muinoin päätetty jakaa kevytväylät viivalla kahteen puoliskoon, joista toinen on pyöräilijöille ja toinen kävelijöille. Kevytväylä on rakennettu kadun - itse asiassa se on Sipoon maalaismaisemiin menevä tie - laitaan jälkikäteen. FILLARI-LEHTI VASTAA VAIN TILAAMASTAAN MATERIAALISTA. pohtii Markku www.fillari-lehti.fi 8 Fillari FILLARI-LEHTI ILMESTYY SEITSEMÄN KERTAA VUODESSA. (03) 671 5474 fax (03) 671 5057 Julkaisija: Becorel Oy Kustantaja: RideMedia Oy PL 140 05801 HYVINKÄÄ Toimitusjohtaja: Jukka Helminen Painopaikka: SP-Paino Hyvinkää Sähköposti: toimitus@fillari-lehti.fi OHJAUSTANGON TAKAA Kuka niitä oikein suunnittelee? M onikohan kevyen liikenteen väyliä suunnittelevista virkamiehistä ajaa itse pyörällä. Vaikeusastetta lisää se, että kevytväylä koukkaa alikulkuun ylämäen suunnalta niin, että kapeaan ränniin näkee vasta aivan viime hetkessä. Pyörätiet loppuvat yllättäen alkaakseen uudelleen toisella puolen tietä, alikulun suulla tiheä ruusupuska peittää vähäisenkin näkyvyyden tai pyörätien ylittävään kanttikiveen on risteyksessä tehty niin tehokkaasti vauhtia vähentävä viiste, että sen ylitys onnistuu parhaiten täysjoustopyörällä. Kadun varressa on kevyen liikenteen väylä. Puuttuvan väylänpätkän rakentamiselle ei ole mitään järkeenkäypää estettä, sillä kadun laidassa on pelkkää pusikkoa. Ihme ettei paikassa ole vielä sattunut kenellekään pahemmin. Loogista, mitä. Toinen esimerkki. Useimmille kunnille voi antaa palautetta nettisivujen kautta. TILAUSHINNAT: VUOSITILAUS 41 EUROA, KESTOTILAUS 38 EUROA . Sillä poikkeuksella tietysti, että jalankulkija voi käyttää kumpaa puolta kevytväylästä hyvänsä kunhan pysyy laidassa. Alikulun leventäminen olisi tietysti ollut hankalaa ja maksanut liikaa. Hänet on valittu pistämään ongelmat kuntoon, eikä haittaa vaikka hän olisi väärästä puolueesta. Yleensä vastaavia paikkoja ryhdytään valitettavasti korjaaman vasta sitten kun joku on kuollut. TILAAMATTA LÄHETETTYÄ MATERIAALIA EI PALAUTETA. MIKÄLI HYVÄKSYTTYÄ ILMOITUSTA EI TUOTANNOLLISISTA (FORCE MAJOR) TAI ASIAKKAASTA JOHTUVISTA SYISTÄ VOIDA JULKAISTA, LEHTI EI VASTAA ILMOITTAJILLE MAHDOLLISESTI AIHEUTUVISTA VAHINGOISTA. Se kuitenkin loppuu käsittämättömästi parisataa metriä ennen radanvarsitietä, jonka laidassa menee toinen pyörätie. Kun katsoo millaista jälkeä suunnittelijat ovat monin paikoin saaneet aikaan, ei voi välttyä ajatukselta, että useimmat tieinsinöörit ovat automiehiä tai -naisia. klo 9-16 tilaukset@ridemedia.fi Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Markkinointitoimisto Sinisilta, Ossi Sinisilta PL 36, 13721 PAROLA puh. LEHDEN VASTUU ILMOITUKSEN POISJÄÄMISESTÄ TAI JULKAISEMISESSA SATTUNEESTA VIRHEESTÄ RAJOITTUU MAKSETUN MÄÄRÄN PALAUTTAMISEEN. Vastaavia esimerkkejä löytyy jokaisesta kaupungista ja kunnasta. F-lehden toimituksen kulmilta lähtee pitkä, teollisuus- ja liikerakennusten reunustama katu, joka päättyy t-risteykseen pääradan varteen. Viime mainittu ei muuten ole lainsäätäjän kirkkaimpia oivalluksia, kun muistaa, että esimerkiksi rullaluistelijat luetaan jalankulkijoiksi. Otetaan esimerkki. Nyt kevytväylä on alikulussa niin kapea, että kaksi pyöräilijää mahtuu juuri ja juuri ohittamaan siinä toisensa - jos ovat taitavia. Asiallista ja perusteltua viestiä menemään - ja omalla nimellä! Vielä parempi, jos sattuu tuntemaan paikallisen valtuutetun. HUOMAUTUKSET ON TEHTÄVÄ 8 PÄIVÄN KULUESSA ILMOITUKSEN JULKAISEMISESTA. www.fillari-lehti.fi. Puutteen tekee erityisen ikäväksi se, että pyöräilijät joutuvat pyörätien päättyessä hurauttamaan kadun yli sen toiselle puolelle. Vaikka tämä on hidas ja monasti hedelmätön tie, kannattaa yrittää. Valtion kevytväylillä ei ole pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden kaistoja, vaan niillä liikennöidään katujen tapaan. Fillari-lehden toimituksen lähellä oleva pyörätie jatkuu näkymättömänä ojan pohjalla. Päätoimittaja: Janne Lehti Toimituspäällikkö: Markku Liitiä Toimituksen sihteeri: Virpi Hyökki Ulkoasu: Marja Penttilä Osoite: PL 140 05801 HYVINKÄÄ Käyntiosoite: Kalliokierto 14 05460 HYVINKÄÄ Toimituksen puhelin: (019) 483 490 fax (019) 483 480 Tilaukset, hintatiedot ja osoitteenmuutokset: (019) 483 470 ark. Mikä avuksi
Voit harjoitella myös alhaisella kadenssilla ja kovalla voimalla · Täydellisesti varustettu kantokassi helpottaa kuljetusta · 10 vastustustasoa huipputasoiseen kuntoharjoitteluun · Mukana "Amstel Gold Classics Race" harjoitus-DVD Tutustu verkkosivustoon www.tacx.com Oy Huntteri Ab, Puh. Satori Blue - rajoitettu painos Treenaa itsesi klassikkokuntoon · Tarjoaa uskomattoman vastuksen. 020 799 1200, fax 020 799 1219, tuote.info@huntteri.fi
NBT-tuoteperheen massiivisin jäsen on 1 400-grammainen NBT 2.5 DH, joka on nimensä mukaisesti tarkoitettu alamäkiajoon tai muuhun hiihtokeskuspyöräilyyn. Kun rengas kesken lenkin tyhjenee, työnnetään pullosta paikkanestettä renkaan sisään. Leveys on riittävä myös teknisesti vaativammilla poluilla ajeluun, ja kun rengas painaa vain 604 grammaa, pyörivät massat ovat mukavan alhaiset. Toimituksen tarkasteltavana olleen kypärän grafiikat on viritellyt kalifornialainen Jimbo Phillips. Hiukan parempaa pitoa tarjoaa kokoontaitettava NBT SWA 2.3. Nyt ilman ulostulon pitäisi jo loppua, joten rengas täytetään normaalisti ja ajo jatkuu. Rungon rakenteen muutoksilla painoja on pudotettu. Drop maksaa 199 euroa. Pikalinkku uutisia ja uutuuksia Tanakkaa tavaraa Belliltä Grafiikat ovat kunnossa Bellin Dropkokokypärässä, joka on tarkoitettu painovoimatyyppiseen pyöräilyyn ja BMX:ään. Sitä puristetaan normaalin levyisen maantierenkaan sisään noin kolmannes 50 millilitran pullosta. Aine pysyy useamman kuukauden paikkausvalmiudessa renkaan sisällä. Old School tyyppisestä kypärästä on monia eri värivaihtoehtoja. Nesteen saa renkaan sisälle venttiilin läpikin, mutta työ helpottuu huomattavasti, jos venttiilin sielun saa ruuvattua ulos pullon mukana tulevalla avaimella. NBT-kumien kuviot ovat tuttuja, mutta kumiseoksen muutoksilla on parannettu renkaiden kestävyyttä pidosta tinkimättä. Extreme on tarkoitettu kaikenlaisten renkaiden paikkaamiseen tien päällä. NBT 2.2 Lite on taittuvareunainen suomalaisilla metsäreiteillä hyvin rullaava rengas, joka painaa vain 474 grammaa. Tämä versio painaa 561 grammaa. Dirtille ja skeittaukseen sopii 425grammainen Bellin Faction. Bellin kypäriä tuo maahan Shimano Nordic Cycle Oy. Tuubirenkaiden käyttäjille nykyaikaiset litkut Tsekkiläinen Tufo tunnetaan erityisesti hienoista krossituubeistaan, mutta tuotevalikoimassa on myös kaksi tuubirenkailla ajaville sopivaa pikkuista paikkaainepulloa. Paikkaneste toimii kuten lateksi, eli ainetta levitään renkaan sisälle kiekkoa pyörittelemällä, jonka jälkeen renkaaseen pumpataan hiukan ilmaa ja pyöritellään sitä taas vähän. Tässä mallissa on käytetty pehmeämpää kumiseosta ja renkaan runko on tuhtia tavaraa. Tufon renkaita ja kuuden euron hintaisia paikkalitkuja myy Signature Suomi Tyresin uudet mtb-renkaat NBT on kokonaan uusi rengassarja, joka ulkoisesti muistuttaa NBX-versiota, mutta renkaiden rakenteet ja kumiseokset on pistetty uusiksi. Toimituksen tutkittavana oli pääkallo ja sääriluut -kuviointi, joka ei ole lainkaan hassumman näköinen. Kaikkien mallien suositushinta on 49,90 euroa. NBT 2.2 lite painaa vain 474 grammaa NBT SWA 2.3 on myös kevyt sillä rengas on melko leveä ja painoa on 604 grammaa 10 Fillari www.fillari-lehti.fi. Standard on tarkoitettu reikien ennaltaehkäisyyn ja pienten reikien paikkaukseen tien päällä. Pienipäisille junioreille samaa kypärää myydään nimellä Fraction. Tämä rengas lateksilla tiivistettynä on noussut maratooneilla ja xc-tapahtumissa ajajien suosioon. Hän on saanut oppinsa alan mestarilta, 1970-80lukujen Santa Cruz -skeittilautojen kuvioinnin isältä Jim Phillipsiltä, joka sivumennen sanoen on myös Jimbo Phillipsin isä. M-kokoinen Drop heilautti toimituksen vaa´an lukemaan 1 077 grammaa. Drop täyttää sekä CPSC-polkupyörä että ASTM-alamäkistandardit. Potan on suunnitellut sama tiimi, joka on Bellin Moto-8 -motocrosskypärän takana. Tuuletus ei tämän tyyppisissä kypärissä ole maasto- tai maantiekypärien luokkaa, mutta siitä käyttäjät tuskin välittävät. Hiukan hoikempi ulkoisilta mitoiltaan on 2,1 tuumaa leveä versio eli NBT SWA 2.1. Faction maksaa 49 euroa. Ärtsyn näköistä kuviointia joka tapauksessa
Laukun pääosasto on jaettu väliseinillä (joista toinen on pehmustettu) kolmeen osaan. Sen jippo on lyhyys: 24 sentin pituisena Areksen sovittaminen kisapyörään niin, että sääntöjen mittapykälät täyttyvät, on normisatulaa helpompaa. Aika-ajopyöriin tarkoitettu Fizikin uutuusmalli on Ares. Ares maksaa 180 euroa. Fizikin tuotteita tuo maahan Blueface Oy. www.fillari-lehti.fi. Keveydestään huolimatta satula on kohtuullisen hyvin pehmustettu. Antares 00 on 27,5 sentin mittaisena pitkänokkainen ja malliltaan tasainen. Mittasimme satulan painoksi 163 grammaa, mikä alittaa kahdella grammalla valmistajan lupauksen. Rungon erikoisuus on Wingflex rakenne, joka lisää satulan mukavuutta joustamalla kovimmissa töyssyissä. Vaihtovaatteita sen sisään on hankalampi sovitella. Lähettilaukku maksaa 23,95 euroa. Hiilikuitua pyllyn alle Italialainen Fizik on lanseerannut Antares satulamallista 00 version. Myös Areksen runko on hiilikuituvahvistettu. Accell Groupiin kuuluvan XLC:n tuotteita tuo maahan Tunturi. Kännykälle ja neljälle kynälle on omat osastot. Laukku on väriltään musta/harmaa. Laukussa on kaksi suurta ja yksi pienempi vetoketjulla suljettava osasto, joista tavarat eivät takuulla lähde karkuun. Vatsaremmi varmistaa, että laukku kestää selässä niin kuin pitää. Toimituksen tutkittavana ollut kokomusta, hiilikuitukiskoinen Antares 00 Wingflex punnittiin 138 gramman painoiseksi (valmistajan ilmoitus 135 grammaa). Näkyvyyttä parantaa laukun ulkopintaan ommeltu heijastinnauha. Väriltään Ares on mustavalkoinen. 00-version juttu on se että satulan kiskot ja runko on valmistettu hiilikuidusta. Litteän muotonsa takia laukku soveltuu parhaiten esimerkiksi opiskelijalle tai konttoriduunarille. Korvike repulle Lähettityyppiseen XLC-laukkuun mahtuu vaivattomasti suurempikin läppäri ja lisäksi läjä toimistotyyppistä rompetta. Satulan alla on monille Fizikeille ominainen korvake, johon voi kiinnittää valon tai tarvikelaukun. Hiilikuitukiskoisen Antares 00:n hinta on 358 euroa
Kun männän varren pään saa vielä käännettyä kahvaksi, maantiepyörän rengaskin täytyy ajokelpoiseksi kohtuullisen nopeasti. Toimituksen vaaka näytti Prolightin painoksi 174 grammaa, ja uutuuskypärää väitetään kevyimmäksi tuotantokypäräksi tähän mennessä. Pikalinkku uutisia ja uutuuksia Huippukevyt Giro Girolta on tulossa markkinoille huippukevyt maantiekypärä. BBB:n BMP-51 Ovalintegrate on 23 (koko S), 33 (M) tai 43 (L) senttiä pitkä litteä pumppu, jonka saa helposti kiinni vaikka maantiepyörän vaakaputken alapuolelle kahdella tarranauhalla. ohella Vaasan varastosta. Niskapuolella oleva kireyssäätö on korvattu leveällä kuminauhalla. Päämääränä oli valmistaa paitsi maailman kevyin, myös hyvin tuuletettu ja päähän istuva kypärä. SRAMkonsernin kaikki tuotteet löytyvät nyt Trekin, Bontragerin jne. BBB:n tuotteiden maahantuoja on Huntteri Oy ja tämän pumpun suositushinta on 29,95 euroa. 12 Fillari www.fillari-lehti.fi. Valmistajan mukaan kypärää on kehitetty kahden vuoden ajan. Pyöräilijä näkee kartasta, meneekö reitti päällystettyä vai päällystämätöntä tietä. Karttojen mittakaava on 1:200 000 ja ne maksavat Karttakeskuksen nettikaupassa 16,90 euroa. Tampereen ympäristöstä on myös laajempi 1:80 000-mittakaavainen lähestymiskartta. Kypärän säätöremmit ovat minimalistiset, ja käyttäjä pystyy säätämään ainoastaan leukansa ali menevän hihnan kireyttä. Hyödyllisiä ovat myös kaupunkien matkailuneuvontojen yhteystiedot, jotka löytyvät kartan reunuksesta. Pyörän pumpun uudet muodot Runkoputkien välissä pysyvien pumppujen aika alkaa olla auttamattomasti ohi ja erilaiset minipumput on yleensä helpointa kuljettaa mukana taskussa. Vaikka kypärän pehmusteissakin on säästetty grammoja mahdollisimman tarkkaan, on kypärä ennakko-odotuksia mukavampi päässä. Esimerkiksi Länsi-Suomen karttaan on sisällytetty Tampereen, Porin, Hämeenlinnan ja Vaasan keskustat. Tiekarttapohjaan on merkitty kaikki valtakunnalliset ja paikalliset pyöräilyreitit. Prolightista tulee ensi vuoden puolella myyntiin kolme kokoa ja neljä väriä. GT 2 kattaa Länsi-Suomen, GT 3 Keski-Suomen ja GT 4 Itä-Suomen. Pumpun pysymistä paikallaan parantavat sen pinnassa olevat liukuesteet. Kartasta selviää myös, ajetaanko pyörätiellä vai ajoradalla. Erilaiset palvelut pyöräliikkeitä ja -korjaamoja myöten on niin ikään koottu kartalle. Kartoissa esitellään pyöräreittien lisäksi tärkeimmät vaellusja melontareitit. Yrityksen alkuperäinen toimiala liittyy kuitenkin moottoripyörä- ja moottorikelkkatarvikkeiden, varusteiden ja varaosien kauppaan. Duell-Bike Center onkin monen maailmalla tunnetun laatumerkin edustaja Suomessa ja nyt valikoima lisääntyy todella kovan tason tavaralla. Pumppaaminen onnistuu mutkattomasti ja suulakkeen lukitus tiivistää hyvin venttiilin ympäristön. Prolightiksi ristitty kypärä nähtiin esimerkiksi viime kesän Tourissa useiden ammattikuskien, kuten Lance Armstrongin, päissä. Giron kypäriä tuo maahan Shimano Nordic Cycle Oy ja Prolightin suositushinta tulee olemaan noin 220 euroa. SRAMkonsernin tuotteiden maahantuonti Oy Duell-Bike Centerille Vaasalainen Duell-Bike Center tunnetaan fillarialalla parhaiten Trekin maahantuojana. Innovatiivisten vaihdeosien valmistajana tunnettu SRAM on muutamassa vuodessa laajentunut melkein kaikille pyöräilyn sektoreille runkoja lukuunottamatta, sillä konserniin kuuluvat iskarimerkki RockShox, jarrumerkki Avid ja kampivalmistaja Truvativ. Retkiä suunnittelemaan Karttakeskus on julkaissut GT-kartan pyöräilyversion osista 2, 3 ja 3 uudet, päivitetyt painokset. Toimituksen ihmeteltävänä ollut kypärä oli musta/puna/valkoinen. Taskuun sopivat pumput ovat yleensä niin pieniä, että renkaan pumppaaminen tien varressa kestää kauan ja ottaa voimille. Pumpun muoto pisti aluksi hiukan epäilemään sen tehoa, mutta pumppu yllätti positiivisesti. Kunkin alueen tärkeimmistä kaupungeista on keskustakartat mittakaavassa 1:40 000. Jotta pumpussa olisi tehoa, sillä pitää olla pituutta, mutta pyöreä sylinteri vaikeuttaa yleensä sen kiinnittämistä pyörään
Kypärän alle sopii niin ikään WindTexistä ja Thermolycrasta tehty päänmukainen, korvat peittävä huppu. Haalarien alle voi vetää tuulisuojatut pyöräilyalushousut. Sportfire-takki maksaa noin 90 euroa ja väreinä on puna/mustan lisäksi kelta/musta ja sini/musta. Se on tuulen ja jossain määrin myös vedenpitävä. Takin pariksi sopivat Sportfiren henkselilliset pitkät ajohousut. Kokoja on neljä ja hintaa 28 euroa. www.fillari-lehti.fi. Housujen polvet ovat muotoon ommellut ja lahkeiden sivuissa on suurehkot heijastimet. Niiden etupuoli on ohutta, tuulenpitävää WindTexiä ja takaosa Coolmaxia. Mustat housut ovat samaa Vuelta-thermolycraa kuin takin selkämyskin eikä istumaosassa ole pehmustetta. Takapuolen alla on keinosäämiskä ja lahkeensuissa jarrukuminauhat. Kokoja löytyy XS:stä XXL:ään. Alushousut maksavat 40 euroa, kokoja on välillä XS-XXL. Hihansuissa on peukalolenkit. Yläosa henkseleineen on joustavaa verkkoneulosta. Antibakteerikäsiteltyihin housuihin mennään sisään "kainalosta", jonka jälkeen olkain nostetaan pään yli. Lyhyet olkaimet kestävät näin ollen hyvin paikoillaan. Syyssäiltä suojaan Syksyn kylmeneville keleille on omiaan tamperelaisen Urheiluareena Oy:n Sportfire-ajotakki. Mitoitus on tiukka, joten yleensä L-kokoa käyttävän kannattaa hankkia XL-kokoinen takki. Takin etuosa on tuulenpitävää WindTexiä ja selkäpuoli sisäpuolelta fleecen oloista Vuelta-thermolycraa. Lahkeiden alaosassa on jalan alle tulevat lenkit. Housut maksavat noin 90 euroa. Vetoketju on kokopitkä ja sen sisäpuolella on tuulilista. Selkäpuolella on perinteiset kolme taskua ja hihojen olkasaumoissa heijastintereet
Tolppa istuu nätisti pystyputkeen kumisen kauluksen ansiosta. Suojusten säärtä ja polvea vasten tuleva sisäpinta on asiallisen oloisesti pehmustettu ja reiällisenä myös hengittänee hyvin. Tuppipari painaa 99 grammaa ja maksaa 42 euroa. AFH valmisti myös pienen sarjan täysjousitettuja maastureita. Dainesen tuotteita tuo maahan Shimano Nordic Cycle Oy. Fillari 6/ 1999 Vuoden viimeisessä numerossa oli mielenkiintoinen juttu Teuvo Louhivuoresta, joka on ajanut polkupyörällä huikeat 1,3 miljoonaa kilometriä. Juttua kirjoitettaessa Louhivuori oli 69-vuotias. Ohjelmassa oli tosin toisaalla ajettu 5,5 kilometrin ylämäkikisa. Kölnin messuilla oli esillä myös suomalainen hiilikuiturunkoinen AFHmaantiepyörä, jonka runkoratkaisu oli sen verran omaperäinen, ettei UCI hyväksynyt laitetta kisakäyttöön. Cyranon hinta on 120 euroa. Kyseessä on polvi- ja säärisuojusten yhdistelmä. Mies on muun muassa polkenut yhdessä vuorokaudessa 830,1 kilometrin matkan Tampereelta Kolariin sekä pakettiauton imussa 1 380,7 kilometriä niin ikään vuorokaudessa. Peukalolenkit helpottavat hihojen pysymistä ojennuksessa. Cyranoa on saatavana myös muina Nykyajan haarniska kokoina. Pikalinkku uutisia ja uutuuksia Fizik metallipuolelle Satuloistaan tunnettu Fizik laajentaa tuotantoaan myös muihin osiin. Istumaasennon korkeussäätöä helpottaa tolpassa oleva mitta-asteikko. Lentävällä lähdöllä ajetussa katettujen pyörien 200 metrin rykäisyssä voittajan keskinopeus kohosi liki 84,4 kilometriin tunnissa, joten parhaimmillaan nojakit ovat hiukka nopeita. 14 Fillari www.fillari-lehti.fi. Paketin mukana tulee pari mustia vaihtonahkoja, alkuperäiset ovat harmaat/valkoiset. Haarniska maksaa mallista riippuen 250300 euroa ja polvi/säärisuojukset noin 100 euroa. Huippuvuosina Louhivuorelle kertyi yli 30 000 ajokilometriä. Sen joustava verkkoneulos päästää hiet sujuvasti lävitseen ja tarrakiinnitykset auttavat käyttäjää virittämään haarniskan istuvasti ylleen. Fizikin tuotevalikoimaan kuuluvat nyt myös kahvakumit, tai tässä tapauksessa kahvanahat. Klampin pitkä alaosa tasaa satulan kiskoihin kohdistuvia voimat. Suojukset sovitetaan paikoilleen kolmella tarrakiinnitteisellä joustavalla hihnalla. Tupit eivät pyöri tangossa lukitusrenkaiden ansiosta. Satulan kiinnitysklampin yläkappale on alaosaa huomattavasti lyhyempi, mikä merkitsee enemmän säätövaraa pituussuunnassa. Firma on tuonut markkinoille Cyranoksi nimetyn satulatolpan, jossa silmään pistää fiksun oloinen satulan kiinnitysmekanismi. Muotoilultaan tupit ovat hivenen soikeat ja sileäpintaiset. 330 millin mittainen, halkaisijaltaan 31,6-millinen tolppa painoi toimituksen kirjevaa´assa 234 grammaa. Satula kiristetään paikalleen yhdellä kuusiokolopultilla, mutta kallistuksen säätö hoituu sormin pyöritettävällä portaattomalla säätöpyörällä. Vannoutunut nojapyörämies Tomas Lindén kirjoittaa nojakkien MM-kisoista, jotka ajettiin viimeisen päälle hienoissa alppimaisemissa Sveitsin Interlakenissa. Sääli, ettei hienon pyörän myynti lähtenyt kunnon nousukiitoon, vaan firma joutui lopettamaan toimintansa. Haarniskan olkasuojukset eivät ole kovin massiiviset, joten Performance Jacket ei tee käyttäjästään amerikkalaisen jalkapallon pelaajan näköistä, kuten eräät muut merkit. Lähes kaikki kisalähdöt ajettiin sotilaslentokentällä, joten mäkikirejä ei päästy ottamaan. Fizikin tuotteita tuo maahan Blueface Oy. 10 vuotta sitten Dainesen Performance Jacket -haarniska sopii DH-kuskeille ja muille huimailijoille. Messu-extrassa esiteltiin Herculeksen täysjousitettu maantiepyörä, jonka perä ei ole mikään soft tail viritelmä, vaan aivan toimivan näköinen nelilinkkuratkaisu. Jalkojen suojaukseen tällejä vastaan käyvät saman valmistajan Racing Knee Guard Extremet. Selkäpanssari on kiinni kahdella vetoketjulla, joten sen voi irrottaa esimerkiksi haarniskaa puhdistettaessa
Asia kääntyi pian jatkokeskustelussa niin, että Salermo on kypärän käyttöä vastaan. Työnkuvaani kuuluu paljon muutakin kuin liikennesuunnittelua. Esimerkiksi Pyöräilyunioni voisi ottaa kantaa tähän asiaan, Salermo toivoo. Siinä pyöräilijät on siirretty kadun keskiosan puistokaistaleelta ajoradan laitoihin omille kaistoilleen. Myös Hollannista ja Tukholmasta on hyvä ottaa oppia. Ikä: 31 vuotta Perhesuhteet: Puoliso ja 10 kuukauden ikäinen poika Asuinpaikka: Kauniainen Seura: Cycle Club Helsinki Pyörät: Colnago C40, Cannondalen maasturi, vanha Flanderscyclokrossari Mieliruoka: Aamupuuro voisilmän kera Mielimusiikki: Kauko Röyhkä, YUP Marek Salermo sai kesällä runsaasti julkisuutta mentyään sanomaan häntä haastatelleelle Helsingin Sanomien toimittajalle, että hän vastustaa pyöräilijöiden kypäräpakkoa. Ratkaisu voisi olla siinä, että liikennemerkillä voitaisiin osoittaa, milloin pyörätietä on käytettävä ja milloin sen käyttö on vapaaehtoista. Yksisuuntaiset väylät pitäisi meillä toki suunnitella huolella ja ottaa käyttöön isompina kokonaisuuksina tiedotuskampanjan tuella, Salermo pohtii ja esittelee Munkkiniemen Puistotielle tekemäänsä suunnitelmaa. - Tukholmassa suunnittelijat ovat jo pitkään toteuttaneet pyöräväylien yksisuuntaisuutta. Salermon missiona on tuoda uusia, nykyaikaisia tuulia väylien suunnitteluun. Tulevaisuus näyttää, miten päättäjät suhtautuvat suunnitelmaan. - Resurssit voisi vaikka kymmenkertaistaa. - Ongelma on siinä, että jos jotain tapahtuu, pyöräilijä on lainsuojaton. Pyöräilyn turvallisuutta pitäisi minusta lisätä ensisijaisesti muilla keinoin kuin kypäräpakolla. Marek Salermolla on vanhastaan tuntumaa ajoradan laidassa ajamiseen, sillä hänellä on vankka kilpapyöräilytausta. Töitä kyllä riittäisi. Salermon mielestä etenkin Helsingin keskustassa kumpikin ryhmä pitäisi ohjata omille väylilleen. Persoona TEKSTI JA KUVA: MARKKU LIITIÄ Marek Salermo Helsingin uusi "pyöräilypomo" Marek Salermo hyppäsi kesäkuun alussa suuriin kenkiin. Kypärien jakelupisteitä kaupunkipyörien käyttäjille emme kuitenkaan pysty järjestämään, Salermo perustelee. Salermo näkee Helsingin liikenteen kokonaisuutena, jossa autot, pyöräilijät ja jalankulkijat parhaimmillaan liikkuisivat sulassa sovussa joustavasti ja turvallisesti. Pesti jatkui kesän jälkeen ja Antero Naskilan jäätyä eläkkeelle Salermo per Naskilan paikan. Esimerkiksi Marek Salermo ottaa pyöräteiden käyttövelvollisuuden. Marek Salermo on Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa tällä haavaa ainoa henkilö, joka päätöikseen suunnittelee pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden olosuhteita. Yksi keino tehdä pyöräilystä sujuvaa ja samalla turvallisempaa ovat yksisuuntaiset pyöräilyväylät. Hän vierastaa kevyen liikenteen käsitettä, jossa jalankulkijat ja pyöräilijät niputetaan samaksi kokonaisuudeksi. Liikkuvia polkupyöriä mahtuu nimittäin kadulle 14 kertaa enemmän kuin autoja. - Tuntuu siltä, että kypäräpakko on joillekin kuin matto, jonka alle kaikki pyöräilyyn liittyvät ongelmat voidaan ratkaista. Kypäräpakko lisäksi romuttaisi Helsingin kaupunkipyörähankkeen. Valtaosa treenaavista kilpapyöräilijöistä ajaa pyörätien sijasta ajotien laitaa, mikä on turvallisempaa sekä jalankulkijoille että treenaajille itselleen. Eräs alue on pyöräilyn markkinointi, Helsinkihän on ottanut tavoitteekseen lisätä pyöräilyä. Koko kaupunkipyöräsysteemi uusitaan lähivuosina niin, että maksu tapahtuu joukkoliikennekortilla. Hän tuli virastoon viime vuoden keväällä kesäharjoittelijaksi. - Polkupyörä keksittiin ihan liian aikaisin. Lainsäädäntöäkin voisi kehittää. Kannattaa ottaa mallia sieltä, missä homma on hoidettu pätevästi. Näin hyötypyöräily lisääntyisi ja pyörällä liikkumisesta tulisi sujuvaa, toisin sanoen todellinen vaihtoehto auton käytölle. Pyöräväylien suunnittelussakaan ei kannata keksiä ruutia uudelleen. Rikemaksun uhalla tehostettu käyttöpakko sen sijaan vähentäisi pyöräilyä radikaalisti, kuten Australiassa on tutkimusten perusteella havaittu. - Itse arvostan eniten Kööpenhaminan tapaa hoitaa pyöräilijöiden asioita. Se ei pidä paikkaansa, sillä Salermo sanoo ehdottomasti suosittelevansa kypärän käyttöä pyöräiltäessä. Tähän on vielä matkaa, mutta niin on Salermolla virkavuosiakin, jos hän aikoo viihtyä työssään yhtä pitkään kuin edeltäjänsä. Tuolloin Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa tapahtui vahdinvaihto, kun liki 40 vuotta pyörä- ja jalankulkuteiden suunnittelusta vastannut Antero Naskila jäi eläkkeelle. Niille mahtuisi paljon pyöräilijöitä samaan aikaan ja autoilijat tietäisivät jo risteystä lähestyessään, kummasta suunnasta pyöriä on tulossa. Poliisi on hiljaisesti hyväksynyt käytännön eikä patista käyräsarvisten kuskeja kevytväylille. Nykyään työ ja muut kiireet haittaavat CCH:n riveissä ajavan liikennesuunnittelijan harjoittelua, mutta viime kesänäkin hän ehti ajaa muutaman kisan. Jos pyörä keksittäisiin nyt, se olisi ratkaisu kaupungin kaikkiin liikenneongelmiin. - Työmatkapyöräily Kauniaisista tänne keskustaan ja takaisin ei oikein riitä treeniksi, Salermo virnistää. www.fillari-lehti.fi Fillari 15. Kaksisuuntaisia väyliä tehdään vain poikkeustapauksissa. Mallia väylien suunnitteluun Salermo hakee erityisesti Kööpenhaminasta
Samalla pääsin pitkästä aikaa ajamaan kisaa kotimaassa, sillä tallin kisakalenterissa oli sopivasti muutaman viikonlopun kisatauko. Päätin valmentajan kanssa, että ajaisin syksyllä enemmän yksipäiväisiä kisoja. Puhutaan syksyn ja talven harjoittelusta kuitenkin vasta lomien jälkeen... 16 Fillari " www.fillari-lehti.fi. Varsinainen kisaohjelma elo- ja syyskuussa oli suhteellisen kevyt, oikeastaan kevyin mitä olen ikinä ajanut. Uskon, että juuri Mendrision kisat ovat huippujännittävä finaali pitkälle pyöräilykaudelle. Näin ollen ensi kauteen valmistautuminen lähtee varmasti liikkeelle viimevuotista kaavaa noudattaen. Tämä tuntui toimivan hyvin. Tätä lehteä lukiessa tiedetään, kuinka lopulta kävi. Kausi ei pääty vielä Mendrisioon, sillä sen jälkeen palaan Ranskaan vielä muutamaksi viikoksi ajamaan kisoja. Siitä on hyvä jatkaa Mendrision MM-kisoihin. Syyskuussa heti ensimmäisissä kisoissa jalat olivat iskussa ja ajohalut kovat, joten hyvä niin! Vaikka omat tulokset jäivät saamatta, kunto oli kuitenkin parempi kuin uskalsin odottaa. Pääjoukon - kuulumisia Jussi Veikkanen Lomat jo mielessä T Kauden viimeinen startti on Italiassa Lombardian ajo ja sen jälkeen Suomeen lomia suunnittelemaan. ourin jälkeen vietin muutaman viikon Suomessa ja keräsin voimia loppukautta varten. Näin voisin keskittyä hieman eri tavalla kilpailemiseen ja pystyisin jatkamaan harjoittelu- ja kilpailukautta hyvissä olosuhteissa hieman pidemmälle syksyyn kuin yleensä. Tallissamme tulee tapahtumaan varsin vähän muutoksia ensi kaudelle, ainoastaan muutama uusi nuori ajaja tulee korvaamaan muutamaa muihin talleihin siirtynyttä kuskia. Varmaan paljoa en veikkaa pieleen jos sanon, että voittaja on ajanut syyskuussa Vueltassa ja kovaa. Elokuun puolivälissä Hollannissa ja Belgiassa ajettu Eneco Tour oli hyvä valmistava kisa syksyn koitoksia ajatellen, etapit olivat sopivan pitkiä ilman suurempia mäkiä. Loppukauden kilpailuissa meillä on sama porukka tallista, joten uskon, että meininki on varsin rento. Suomella on tänä vuonna valitettavasti vain yksi paikka maantielle, joten yritän, että suomipaita pysyy kärjessä mahdollisimman pitkään. Tiedän, että Sveitsiin on laadittu kovempi MM-reitti kuin vuosiin, joten on mielenkiintoista nähdä, kuka ottaa mestarinpaidan itselleen. Loput työstä päätin tehdä Suomessa, sillä tämän syksyn ajokelit ovat olleet huippuluokkaa. Ohjelmassa on hyviä kisoja, joten viimeiset viikot sujuvat varmasti nopeasti. Jokasyksyinen puheenaihe lomista pulpahtaa porukassa esiin aina syyskuun alussa, ja mikäs sen parempaa ajanvietettä kuin vaihtaa lomavinkkejä kisailun aikana. Elokuu kului nopeasti, sillä joka viikonlopulle kehittyi jonkinlaista ohjelmaa pyörän päällä. Kauden viimeinen startti meikäläiselle on Italiassa Lombardian ajo, sen jälkeen palaan takaisin Suomeen lepäämään ja suunnittelemaan juuri niitä lomia! Näillä näkymin pidän ainakin kolmen viikon harjoittelutauon viimeisten kisojen jälkeen, ja sen jälkeen aloitan syksyn harjoittelun varmasti aika rauhallisesti. Toisaalta muutama kova nimi, kuten Cancellara on tyytynyt valmistautumaan leireilemällä ja ajamalla yhden päivän kisoja. Kaikilla siintävät varmasti jo tulevat lomat mielessä
Alue, johon hoitoa annettiin, oli jälkeenpäin lämmin, mutta muuten en huomannut hoidosta olleen mitään nopeaa hyötyä. Jotenkin olen kaikista vastoinkäymisistä huolimatta aina noussut taas jaloilleni ja jatkanut eteenpäin. Viikon päästä tästä lähdin Englantiin laserhoitoon. Varsinkin silloin, kun olin jo melko pitkällä paranemisvaiheessa edellisen tällin jäljiltä ja sain nukkuessani solisluuni pois paikoiltaan. Dee Hoo - kuulumisia Matti Lehikoinen Solari meni uudelleen V Ensi vuonna on näytön paikka! iimeksi kuluneet kaksi vuotta ovat olleet urallani todellista vuoristorataa. Ajoin kuitenkin maantiepyörällä ensimmäisen kerran neljä päivää hoidon jälkeen ja maastossa viikon päästä. Laserhoidon tehoa on vaikea arvioida, sillä en tuntenut hoidon aikana mitään. Nyt voin aloittaa peruskuntoharjoitukset aikaisin, eikä minun tarvitse huolehtia loukkaantumista. Heräsin eräänä aamuna ja huomasin, että kaikki ei ole kunnossa. Vaikka viimeisin vammani ei ollut kovin paha, se kyllä taas nakersi mieltä todella paljon. Se tuntuu todella uskomattomalta, mutta ehkä laserista oli kuitenkin hyötyä loppupeleissä. Motocrossia ja alamäkeä ajoin kymmenen päivän kuluttua. Olin todella pettynyt, mutta samalla iloinen siitä, että pääsen lopettamaan kauden terveenä. Ajattelin, että ajaisin 20 parhaan joukkoon, mutta ensimmäisen treenilaskun jälkeen homma muuttui selviytymiseksi. Ajo oli kivuliasta, mutta pystyin silti ajamaan. Lääkärissä homma oli ihan selvä: solisluu on melkein poikki ja taas ollaan lähtöruudussa. Toivottavasti saan ehjän talven alle, sillä ensi vuonna on näytön paikka. KUVA: JONI LUOMANEN www.fillari-lehti.fi " Fillari 17. Suomessa lääkäri oli sitä mieltä, ettei laserhoidosta ole mitään hyötyä ellei ole verta, ruuveja ja tikkejä... Mietin välillä, että onko tässä enää mitään järkeä, kun en pysy yhtenä palana kahta tai kolmea kuukautta pidempään. Ajattelin kuitenkin kokeilla laseria, koska leikkaus ei nopeuttaisi paranemista yhtään. Olin niin loppu, etten jaksanut pitää ajoasentoa kasassa ja tein jatkuvasti virheitä. Käsi oli todella kipeä ja tunsin, että luu on irti ja liikkuu kun sitä painaa. Homma alkoi luisua käsistä ja oli aika selvää, että en lähde taistelemaan maailmanmestaruudesta. Aika-ajosta en päässyt edes jatkoon 80 kuskin joukkoon. Tilastojen mukaan solisluu paranee yleensä 6-8 viikossa. Pääsin ajamaan maailmancupin finaalin, mutta odotukseni eivät olleet hirveän korkeat. Eniten vaikeuksia tuotti takajarrusormi, sillä en ollut käyttänyt oikeaa kättä kunnolla kuukauteen. Olen silti aina nähnyt valoa tunnelin päässä. Tuorein vamma tuli todella harmilliseen paikkaan, sillä MM-kisoihin lähtöön oli aikaa enää kaksi viikkoa. Kun jätin MM-kisat väliin, oli seuraava haaste ajaa maailmancupin finaali, johon oli aikaa neljä viikkoa. Olkapääni oli tiukasti sidottu ja teipattu ensimmäisillä kerroilla. Sekin tuntui hyvin epätodennäköiseltä, sillä neljä viikkoa ei oikein riittäisi paranemiseen ja rata oli koko kauden fyysisesti vaativin. Minulla paraneminen kesti 3-4 viikkoa laskettuna siitä, kun solisluu hajosi uudestaan. Voimat loppuivat ihan täysin, enkä pystynyt enää jarruttamaan tarpeeksi kovaa jyrkällä radalla, jotta saisin pyörän hidastumaan. En keksi sille muuta selitystä kuin palavan halun ajaa pyörällä ja täältä vielä noustaan -asenteen. En vain pystynyt pitämään tangosta kiinni tarpeeksi tiukasti, ja maalissa käsissä ei ollut tuntoa
Totuuden nimissä täytyy myöntää, et- www.fillari-lehti.fi. Vannoutuneet cc-kuskit suosittelevat krossaria myös kaikkiin muihin käyttötarkoituksiin - ja ovat aika usein oikeassa. Krossarilla ajaessa reitin ennakkosuunnittelulla ei ole niin väliä, sillä pyörällä voi mennä melkein minne vain. Maantiepyörää leveämpirenkaisena, ajotuntumaltaan rauhallisempana ja korkeampikeskiöisenä krossari ei kavahda kevyttä maastoajoakaan. Kapeaa metsätietä ajaessa on suojassa tuulelta eikä vilu iske ollenkaan niin herkästi kuin isolla maantiellä. Tämän syksyn vertailussamme on mukana seitsemän krossaria hintahaarukassa 899-1 850 euroa. TEKSTI: FILLARI-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN, JONI HELMINEN V 18 Fillari aikka moni krossari näyttää pikavilkaisulla maantiepyörältä, totuus on toinen. Tästä on iloa etenkin syys- ja kevätkeleillä. Vertailussa krossarit Cannondale XR9 105 Felt F95 X Focus Jarifa Disc LTD Fort BB.Cross Veloce Gir´s G-Crosser Rossano Cross Tunturi CX700 JOKA PAIKAN HÖYLÄT "Osta sille cyclokrossari", kuuluu viimeistään kolmas vinkki Fillari-lehden foorumilla jonkun etsiessä kahdeksanvuotiaalle pojalleen koulumatkapyörää. Krossari ei todellakaan vaadi alleen asfalttia, vaan sillä pärjää yllättävän kehnollakin tiellä
www.fillari-lehti.fi Fillari 19
Hiilarirunkoisen Cannondale Six -kilpurin vastaavat kulmat ovat 73 ja 73,5 astetta. Tämä pitää ottaa huomioon tekstiä lukiessa. Jäykkäkeulainen pyörä, jossa on kovat rengaspaineet, täristää epätasaisella alustalla auttamatta. Ero ajotuntumassa tulee lähinnä korkeammasta keskiöstä sekä krossarin reilummin eteen taivutetusta etuhaarukasta, joka vakauttaa menoa. Pienistä välityksistä on hyötyä myös loskakeleillä. Runkokulmissa ei krossarilla ja perinteisellä maantiepyörällä ole suurtakaan eroa. Osa inhoaa ja osa tykkää. Campagnolo Velocen kahvoissa käytetään myös peukaloita. Vertailussa krossarit... Shimano Tiagran kahvat toimivat samoin kuin 105-sarjakin, eli vaihtaminen tapahtuu jarruvipua ja sen takana näkyvää pienempää vipua painamalla. Kahvan koukkumainen muoto jakaa mielipiteitä. Lähes kaikissa krossareissa on kiinnitysreiät lokasuojille, osassa myös tavaratelineelle. Krossareissa käytetään maantiepyöristä poiketen joko keskivetoisia vannejarruja (samantyyppisiä kuin ensimmäisen sukupolven maastureissa) tai mekaanisia levyjarruja. Soran kahvalla isommalle rattaalle vaihtaminen vaatii selvästi pidemmän sivuttaisliikkeen kuin Shimanon paremmissa malleissa. 20 Fillari www.fillari-lehti.fi. Valon näki myös vanhalla perusmaasturilla maantielenkkejä heittävä yhden testiryhmäläisen kaveri, joka sai kokeiltavakseen yhden testikrossareista. Levyjarrun säätöihin ei tarvitse juuri puuttua, kun on saanut ne kerran kohdalleen. Testiin valitut krossarit edustavat budjettipelejä (899 euron Tunturi ja 995 euron Felt), keskiluokkaa (1 249 euron Focus ja 1 240 euron Fort) ja hieman hinnakkaampia menijöitä (1 850 euron Gir´s, 1 599 euron Cannondale ja 1 598 euron Rossano). Pisteytimme pyörät normaaliin tapaan siitä huolimatta, että halvimman ja kalleimman pyörän välillä on hintaeroa liki tuhat euroa. Tässä kohtaa pitää kuitenkin muistaa että vaikka Gir´sin kiekot ovatkin hienot ja kevyet, tulee suurin ero renkaista, jotka soveltuvat käytännössä vain asfaltille. Ne ovat toisaalta hieman vannejarruja painavampia ja niiden kanssa on käytettävä maastopyöriin tai hybrideihin suunniteltuja napoja. Krossareissa käytetään yleisesti kompaktikampia, joissa pienempi eturatas on yleensä 34- ja iso ratas 50-hampainen. Aika monessa krossarissa on vakiona tangon vaakasuoraan osaan pultatut lisäjarrukahvat. Myös esimerkiksi variaatioita 36/48 tai 34/48 löytyy. Kahva on sirompi kuin Shimanon ja etenkin puristit vannovat Campan nimeen myös kahvan muotoilun suhteen. Shimanon uudistuneessa Ultegrassa vaijerit ovat Dura-Acen tapaan piilossa. Esimerkiksi syysiljanteisissa ylämäissä ensimmäisten lumikelin aikaan nappu- larengas puolustaa paikkaansa. Nappulakuvioiset krossarin renkaat ovat yleensä enemmän tai vähemmän kisakäyttöön tarkoitettuja: ne ovat asfaltilla äänekkäitä, kuluvat nopeasti ja rullaavat miedosti kuvioituja kilpailijoitaan huonommin. Suurimmalta osin tiukkaan vastatuuleen heitetyn lenkin keskinopeudeksi gepsi näytti liki 27 kilometriä tunnissa ja kuola valui takaisin tultua miehen suupielistä siihen malliin, että edessä lienee oman krossarin hankinta. Krossareissa keskiöt ovat yleensä noin puolitoista senttiä maantiepyörän keskiöitä korkeammalla. Krossareista tekee vakaampia ajettavia myös niiden maantiepyöriä pidempi akseliväli. Vertailupyöristä Focuksessa on kolme eturatasta. Kaikki vertailun pyörät ovat alumiinirunkoisia. Kaikki testiryhmän kuskit eivät niistä pidä, mutta muutaman mielestä ne ovat ehdottomat. Ero on pieni, mutta sen huomaa hieman hontelomman oloisena ajokäytöksenä putkelta poljettaessa ja pienenä kankeutena tiukoissa kaarteissa. Kuten arvata saattaa, leveä rengas soveltuu hiekkateille 23-millistä paremmin, joka sekin selvitti testin maastoosuuden kunnialla. UCI:n alaisissa kilpailuissa levarien käyttö on kiellettyä, tavallisissa kotimaan kisoissa levyjarruista ei yleensä urputeta. Takana suurin ratas on 25-28-piikkinen. Krossarien takahaarukoissa on enemmän mittaa, jotta paksummille renkaille ja lokasuojille jää tilaa. Kahvan sivussa oleva vipu on sijoitettu niin, että sen käyttäminen onnistuu juuri ja juuri myös alaotteelta. Esimerkiksi vertailun Cannondalekrossarin ohjauskulma on 72 astetta ja satulakulma 73,5 astetta. Keskiryhmän muodostavat Felt, Fort ja Rossa- Shimano Soran kahvojen kyljessä on pieni vaihdevipu Campagnolon tyyliin. Välitykset ovat krossareissa maantiepyörää maltillisempia. Mäet siis nousevat ylös ilman hillittömiä ponnisteluja ja kehnommassakin iskussa oleva kuski pääsee käyttämään tasaisesti molempia eturattaita. Pyöriä arvosteltiin nimenomaan monikäyttöisinä krossareina, mikä hieman rokotti selkeästi maantieajoon varustellun Gir´sin pisteitä. Haarukat on mitoitettu niin, että nastarenkaiden käyttö on mahdollista. Testipyörien renkaat ovat 32-37 milliä leveitä. Sekä piintynyt maantiekuski että täysjoustofriikki voivat kokea valaistumisen päästessään krossarin sarviin. Levarit sopivat erityisesti rospuuttokauden kurakeleille, sillä ne eivät kuluta vanteita. Poikkeuksena on Gir´s, jonka alla rullaavat 23-milliset, kulutuspinnaltaan hieman tavallista paksummat maantiekumit. Ne ainakin helpottavat runsaasti jarrutuksia vaativaa kaupunkiajoa ja mahdollistavat maastossa jyrkkien mäkien laskemisen pystymmässä asennossa. Sen käyttäminen on helppoa kun kädet ovat kahvoilla, mutta alaotteelta siihen ei oikein ylety. Ryhmän ehdottomasti kevyin on 7,6 kilon painoinen Gir´s. Toisaalta kuoppien väistely hiekkatiellä sujuu krossarilla helposti. Toinen alle kymmenkiloinen pyörä eli Cannondale, joka painaa 9,11 kiloa. Ne rullaavat päällystetyillä teillä hyvin ja niillä pärjää myös hiekalla. Kahvan malli istuu hyvin käteen ja siinä on pitkä tasainen osa, jossa käsi lepää ja sitä kaipaa erityisesti cyclocross-tyyppisessä käytössä. tä kivikkoisella metsätiellä ajamiseen löytyy parempiakin pyöriä kuin cyclokrossarit. Nokkapuolella akselivälin pituutta kasvattaa jo mainittu etuhaarukan suurempi taivutus. Testikuljettajat suosivat krossareissa sileähköjä renkaita. Pelkästään sen kiekot renkaineen (2,43 kg) ovat 840 grammaa kevyemmät kuin kiekkopunnituksessa toiseksi tulleessa Cannondalessa (3,27 kg)
2. 1. 2. 1. Campagnolon Veloce hallitsee kymmentä ratasta. 3. Näin asentaminen on vaivatonta. www.fillari-lehti.fi Fillari 21. Soran takavaihtaja siirtää ketjua yhdeksällä rattaalla. Shimanon 105:sen musta versio siirtää ketjua pehmeästi kymmenen rattaan välillä. 3. Rossanon varustepakettiin kuuluu lokasuojat, joiden aisat on valmiiksi viritelty
Kuvassa Fortin kahvat. Cannondalen Schwalbe Sammy Slick -renkaat sopivat hyvin yleiskäyttöön. BB30-keskiössä laakerit painetaan suoraan runkoon. 24 Fillari www.fillari-lehti.fi. Ne kuitenkin jakavat harrastajien mielipiteet ja joidenkin mielestä niitä ei tarvitse missään ja lisäksi ne vaikeuttavat yläotteelta ajamista. Vertailussa krossarit... Feltin lyhyt kannatin sopii hyvin työmatkapyöräilyyn. Tunturin säädettävällä kannattimella ohjaustangon oikean korkeuden hakeminen on helppoa ja on fiksu ykstyiskohta tämän hintaiseen pyörään. Rossanon haarukassa on kiinnikkeet tavaratelineelle ja voimakas taivutus eteenpäin parantaa ajovakavuutta. Lisäkahvat helpottavat pyörän hallintaa jyrkissä laskuissa ja liukkaalla kelillä. Me kuitenkin suosittelemme niitä ainakin kaupunkikäytössä
Seiskan arvoinen kiekko-rengas-yhdistelmä löytyy Feltistä, Focuksesta ja Tunturista. 28 ja 32 millin rengasleveydet tekevät krossarista jo polkukelpoisen. Gir´s saa asfaltilta täyden kympin, ja samaan arvosanaan yltää Cannondale hiekkatiellä. Cannarissa on kevyet Shimanon RS 10 -kiekot ja Fortissa Mavicin Aksium Racet. Hieman kärkikaksikosta jää Rossano, jonka Suomessa suunniteltu runko on kolmoisohennettua alumiinia. Nykyisin käytössä oleva murskaamalla tehty hiekoitussepeli kaivautuu nopeasti ohuen kulutuspinnan läpi. Parhaimman arvosanan saavat Cannondale ja Fort. Hiilikuituhaarukoita löytää nykyään jo melko edullisistakin pyöristä. Niiden pidosta on hyötyä vain niljakkaalla alustalla, kun talvella ajetaan joka tapauksessa nastarenkailla. Kahden ensin mainitun kiekot ovat karvan verran alle nelikiloisia, mutta Tunturin kiekkoparille vaaka näyttää 4,46 kilon lukemaa. Haarukkapuolella Cannari luottaa alumiiniin kun Gir´sissä on Pron hiilikuituhaarukka. Ajovalmiiden kiekkojen painoista on taulukko toisaalla jutun yhteydessä. Gir´s-kuski tuskin kaipaa prikkoja ohjainkannattimensa alle. Jos taas askartelu on lähellä sydäntä, voi 23-millisestä maantierenkaasta leikata reunat pois ja sijoittaa jäljelle jäänyt suikale päällysrenkaan sisäpuolelle. Ajomukavuuden ja -vakauden lisäksi arvioimme, millaisia pyörät ovat käsitellä asfaltilla, hiekkatiellä ja maastossa. Kun pisteet ynnätään yhteen, voittajaksi nousee 91 pisteellä Cannondale XR9, joka selättää Gir´s G-Crosserin kolmella pisteellä. Tuhdimmilla renkailla Gir´s olisi kuronut kiinni rakoa Cannariin, jollei peräti yltänyt samalle viivalle. Gir´sin runko on vaakaputken pituuteen nähden korkea, mikä johtuu vähäisestä slouppauksesta ja 16-senttisestä emäputkestä. Krossarien nappularenkaat kuluvat nopeasti , ovat herkkiä puhkeamaan ja rullaavat asfaltilla tahmeasti. Yhdistelmä on painava, mutta kestävä. Peränpitäjäksi jäänyt kolmikko Felt, Fort ja Tunturi ovat hyvin tasavahvoja ajo-ominaisuuksiensa suhteen. Hiilikuituisessa haarukassa on alumiininen kaulaputki. Focuksen runko poikkeaa muista sii- nä, että sen takahaarukka on huomattavan pitkä, mikä näkyy myös akselivälissä. Myös alle 1 000 eurolla irtoaa aivan kelvollinen krossari. Rungosta ja etuhaarukasta saavat täyden kympin Cannondale ja Gir´s. Etenkin tappajasepeli löytää tiensä nappuloiden väleihin ja kuluttaa ohuen pinnan puhki. Testiryhmän kokemuksen mukaan yleiskäyttöiseen krossariin ei kannata hankkia nappularenkaita. Siinä on kevlarvahvistetut Schwalben 32-milliset Marathonit asennettuina Jalcon vanteille, jotka on puolattu Shimanon Deore-navoille. Focus on pitkän akselivälinsä ansiosta vakaa ajettava ja saa ajovakaudesta yhdeksikön. Osa testikuskeista olisi kaivannut pyörään lisäjarrukahvoja. Sepelikauteen on hyvä varautua hankkimalla reilulla pistosuojauksella varustetut päällysrenkaat. Kahdeksikon sai myös Rossano. 23- ja 25-milliset pistosuojatut ja kuitenkin kiitettävän hyvin rullaavat versiot ovat tuotannosta nyt poistuvat Stelvio Plus ja sen uusi versio Durano. Cannarin punainen CAAD9-runko on merkin perinteiden mukaan hienosti viimeistelty tasaisiksi hiottuine hitsaussaumoineen. Kiekkojen ja renkaiden arvostelussa näkyy se, että arvioimme niitä monipuolisen krossarikäytön kannalta. Tätä leveämmätkin ovat riittävän nopeita asfaltille ja tietysti myös paremmin päällystämättömille teille sopivia. Kuten aikaisemmin todettiin, vertailun pyörien suuret hintaerot näkyvät auttamatta myös pisteissä. Muut ajo-ominaisuudet olivat hyvää keskitasoa, mutta asfaltilla Focuksella ajaisi mieluummin sileämmillä renkailla. Näin Gir´sin kevyet Shimanon valmiskiekot 23-millisine Michelinin maantierenkaineen saavat arvosanakseen vain kahdeksan, sillä renkaat sopivat huonosti hiekkatielle ja vielä huonommin maastoon. Jos on oikein tykästynyt kevyisiin renkaisiin, kannattaa renkaan sisäpuolelle laittaa irrallinen nauha estämään kivien aiheuttamia tuhoja. Myönteisimmät arviot kerää Cannondale, jolla selviää erinomaisesti kaikesta mitä eteen tulee. Vaikka pisteet jäävät kärkipyöriä heikommiksi, se ei missään nimessä merkitse, että Felt, Fort ja Tunturi olisivat huonoja pyöriä. Supreme on taittuvaa mallia ja painoa 32-millisellä renkaalla on vain 375 grammaa. Talvikeleille suosittelemme seuraavia renkaita: Suomi Tyresin Hakkapeliitta W240 (leveys 40 milliä), Continentalin Nordic Spike 240- tai 120-nastaisena ja 42 millin levyisenä sekä Schwalben Marathon Winter, jonka leveydet ovat 35 ja 40 milliä.q www.fillari-lehti.fi v v Fillari 25. Krossarien ajo-ominaisuuksia arvostelimme viideltä eri kantilta. Kakkoseksi ajo-ominaisuusvertailussa kiilaa Gir´s, jonka 23-milliset maantierenkaat verottivat mukavuus- ja maastoajopisteitä. Kaikki loput pyörät saavat runko/haarukkayhdistelmästään arvosanan kahdeksan. Vaihtamalla pyörän semisliksit sileämpiin renkaisiin maantielenkkien heittäminen onnistuu vielä paremmin. Pronssille nousee Rossano, joka loistaa erityisesti ajovakaudessa ja hiekkatiellä. Cannari on asfaltilla melkein kuin maantiepyörä, mutta sillä kiipeää hiekkateillä ja maastossa mäkiä helposti ylös ja laskee niitä vakaasti alas. Uusin Marathonin versio Supreme on 32 millin levyisenäkin hyvin rullaava ja kevyt rengas, vaikka senkin pistosuojaus tuntuu toimivan erittäin tehokkaasti. Vaikka 23 milliä leveät päällysrenkaat sopivat kaikkien testissä olleiden pyörien vanteille, 25 millin leveys parantaa jo hiukkasen hiekkatieominaisuuksia. Se on kuitenkin pisteelle hintaa laskettaessa ykkönen Gir´sin jäädessä tässä kisassa viimeiseksi.q Vinkit työmatkapyöräilijälle K rossari houkuttelee käyttämään mahdollisimman kevyitä ja hyvin rullaavia renkaita, mutta niiden käyttäjälle on tiedossa ongelmia viimeistään siinä vaiheessa kun katujen hiekoitus aloitetaan. Loppuryhmän vannejarrut eivät olleet paljoakaan huonompia ja niiden kanssa samassa kastissa painivat Tunturin levyt, jotka ovat Tektron Lyrat. Rossanon rungossa on runsaasti kiinnityspisteitä, ja pyörään tarjotaankin siihen sovitettua lisävarustesettiä. Rossano viihtyy asfaltillakin, mutta vauhdikkaisiin kuntolenkkeihin Cannari ja Gir´s sopivat paremmin. Schwalben valikoimassa on hyvin krossariin sopivia renkaita, kuten todella vahvasti pistosuojattu Marathon Plus 25, 28 ja 32 millin leveyksinä. Tästä on esimerkkinä alle tonnin hintainen Felt. Kolmannen tilan vie 85 pisteellä Rossano Cross. Renkaina Cannarissa on varsin sileät Schwalben 35-milliset semisliksit Fortin luottaessa Kendan 32-millisiin Kwesteihin. Viimeiseksi jää 74 pisteellä vertailun halvin pyörä Tunturi CX700
Renkaiden pitkittäinen kuvio taittuu jyrkissä käännöksissä alle ja haittaa asfaltilla ohjaustuntumaa, mutta maastossa ja hiekalla tuntuma on hyvä. Hyväkuntoiselle kuskille sopivat välitykset, mutta aloittelijalle voisi sopia paremmin 34-hampainen pienempi eturatas 36-piikkisen sijaan. Pyörästä puuttuvat lisäjarrukahvat. Kun vaihtaa alle kapeammat renkaat, Cannarilla ajaa vaivatta myös kesän maantiekuntotapahtumat. Pyörä on 9,11-kiloisena vertailun toiseksi kevyin. Pistosuojatut renkaat ja normaalia hieman lyhempi ohjainkannatin sopivat työmatka-ajoon ja yleispyöräilyyn, mutta kesän asfalttilenkkejä varten pitäisi panostaa kevyempiin kiekkoihin ja renkaisiin. Hiilikuituhaarukka on mukava yllätys tässä hintaluokassa. Merkki: Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet edessä/takana: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Cannondale XR9 105 Pyörän toimitti Velosport 1 599 euroa CAAD 9, alumiini Ultra X, alumiini 54 (muut koot 47, 50, 52, 56, 58, 60) 9,11 kg (ilman polkimia) 73,5 astetta 72 astetta 55 cm 57 cm 101,5 cm 43 cm 29 cm Shimano 105 Shimano 105 Tektro keskiveto FSA Gossamer, 172,5 mm 36/46 12-27, 10 ratasta BB30 Shimano RS 10 Shimano Schwalbe Sammy Slick, 35 mm FSA OS 150, 11 cm FSA Compact Vero, leveys 42 cm Cane Creek integroitu Fizik Pavé Cannondale C3 Merkki: Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet edessä/takana: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Felt F95 X Oy Huntteri Ab 995 euroa Custom Butted 7005, alumiini hiilikuitu/alumiini 53 (muut koot 49, 51, 55, 57, 59) 10,35 kg (ilman polkimia) 74,5 astetta 72 astetta 54 cm 53 cm 101 cm 42,5 cm 29,5 cm Shimano Sora Sora/Tiagra Tektro, lisäjarrukahvat FSA Vero 172,5 mm 34/48 11-26, 9 ratasta FSA 4-kantti Alexrims R 500, suoraan puolattu etukiekko Felt Vittoria Randonneur Cross, 37 mm, pistosuojattu Felt, 10 cm Felt 2.3, leveys 42 cm FSA integroitu Felt 2.4 Felt 1.4 26 Fillari www.fillari-lehti.fi. Vertailussa krossarit... Cannondale XR9 105 Felt F95 X Fillarimittari 1 2 3 4 5 Fillarimittari 1 2 3 4 5 Hieno peli, joka käy mainiosti kuntoilijalle yleispyöräksi. CAAD 9 -runko on kevyt ja hienosti viimeistelty, muun muassa hitsaussaumat on hiottu sileiksi Cannondalelle ominaiseen tapaan. Lokasuojia ja tavaratelinettä varten pyörässä on kiinnityspisteet. Tasaisen mainio kaikilla osa-alueilla, mutta sopii nykyisellä rengastuksellaan erityisen hyvin hiekkateille. Shimanon 105-osat ja BB30-keskiö toimivat erinomaisesti. Myös kannatin voisi lenkkikäyttöä varten olla pidempi jos siis aikoo käyttää krossaria kesällä maantiepyörän korvikkeena. Satula oli yksi testiryhmäläisten suosikeista. Campan osiin tottuneet kuskit ilahtuvat Feltin Shimano Sora -vaihtajista, joissa pienemmälle rattaalle vaihdetaan Campan tapaan, tosin vain yksi pykälä yhdellä painalluksella. Feltin halpa hinta näkyy sen osissa, esimerkiksi keskiö on perinteinen nelikantti nykyään suosittujen ulkopuolisten laakerien sijaan. Testiryhmän mielestä myös pyörän ulkonäkö ja hinnan ja laadun suhde on kohdallaan. Feltiä voi luonnehtia työmatkapainotteiseksi peruskrossariksi
Focus Jarifa Disc LTD Fort BB.Cross Veloce Fillarimittari 1 2 3 4 5 Fillarimittari 1 2 3 4 5 Focuksen yleisilme on hieman retkipyörämäinen. Pyörässä on vakiovarusteena seisontatuki, joka testin ajaksi tosin ruuvattiin irti. Yleiskäyttöinen peli, joka sopii niin työmatkoille kuin kuntoiluunkin painotuksen ollessa työmatkapuolella. Kahden-kolmen viikon toimitusajalla ostaja voi valita noin 80 värivaihtoehdosta. Merkki: Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet edessä/takana: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Focus Jarifa Disc LTD Helsinki Bikeboard Center Oy 1 249 euroa alumiini alumiini 55 (muut koot 45, 50, 60) 11,3 kg (ilman polkimia ja seisontatukea) 74 astetta 72 astetta 59 cm 55 cm 109 cm 45,5 cm 28,5 cm Shimano Tiagra Tiagra/Tiagra, pitkä häkki Shim. BB pyörän mallinimessä tarkoittaa maahantuojaa eli Best Brakesia. Campagnolon vaihteet toimivat hienosti ja ovat piristävä poikkeus Shimano-linjasta, ja niidenkin kanssa voisi käyttää myös mekaanisia levyjarruja. Takahaarukka on erittäin pitkä ja myös akseliväli vertailuryhmän pisin. BR-505 mekaaniset levyjarrut, Tektro AL 721 lisäjarrukahvat Truvativ Touro, 172,5 mm 30/39/50 11-27, 9 ratasta Truvativ 4-kantti Concept SL Shim. Pyörää luonnehdittiin myös pikkunäppäräksi. Ohjaus on rauhallinen Rossanon tapaan. Pyörä on junamainen ja helppo ajettava talven liukkailla keleillä. Valmistajan nettisivuilta ei siis juuri tätä mallia löydy. Focuksessa on muista poiketen kolme eturatasta: on mielipidekysymys, näkeekö sen hyvänä vai pahana asiana, Focuksella ainakin pääsee ylös jyrkätkin hiekkatiemäet. Pyörää on saatavana myös useilla muilla osasarjoilla. Myös kammet ja kestäväksi havaittu keskiölaakeri ovat Campagnoloa. Tavaratelineen ja lokasuojien kiinnitystä helpottaa takajarrun sijoitus haarukan putkien väliin. Shimanon mekaaniset levyjarrut lisäjarrukahvoilla pysäyttävät pyörän tehokkaasti ja ovat helpposäätöiset. R-505 Schwalbe Racing Ralph, 35 mm Concept SL, 10 cm FSA 31.8, leveys 44 cm CH 290, semi-integroitu Selle Royal Vacuum Light Concept SL Merkki: Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet edessä/takana: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Fort BB.Cross Veloce Bestbrakes 1 240 euroa alumiini hiilikuitu/alumiini 48 (muut koot 38, 43, 53, 58) 10,65 kg (ilman polkimia) 72 astetta 75 mitalla 71,5 astetta 74 mitalla 57 cm 51 cm 104,5 cm 45 cm 29 cm Campagnolo Veloce Mirage/Veloce Tektro, Promax lisäjarrukahvat Veloce 172,5 mm 34/50 13-26 Campagnolo Mavic Aksium Race Mavic Kenda Kwest 32 mm ITM Racer, 9 cm Pro LT FSA integroitu AIM/Velo Lite Sport www.fillari-lehti.fi Fillari 27. Pyörän perusversio aluhaarukalla ja Campan Khamsin-kiekoilla on 140 euroa halvempi. Schwalben pieninappulaiset Racing Ralphit ovat huonot yleisrenkaat ja testiryhmä vaihtaisikin tilalle sileämmät kumit, sillä nappularenkaat kuluvat yleensä nopeasti ja ovat herkkiä puhkeamaan. Plussaa Fort sai myös Mavicin valmiskiekoista ja hiilikuituhaarukasta. Niiden paino Kendan Kwest-renkailla asettui vertailuryhmän kevyempään päähän
Säätökannattimesta on iloa kuskeille, jotka eivät ole vielä ajaneet kovin paljoa. Kunnon parantuessa ja selkälihasten vahvistuessa voi kannatinta ruuvata alaspäin. CX700 soveltuu parhaiten hyöty- ja työmatkapyöräilyyn. Makuasioista on tunnetusti turha kiistellä, mutta tuotantomallissa punaisia somisteita voisi karsia. Vertailupyörä on esituotantosarjaa, ja esimerkiksi jarrulevyt kutistuvat tuotantomallissa 140-millisiksi. Tunturi CX700 Fillarimittari 1 2 3 4 5 Tunturi on edullinen pyörä, mutta kokoonpanoltaan melkoisen toimiva. Pyörää luonnehdittiin hyväksi ja uudeksi avaukseksi viime aikoina vain peruspyöristään tunnetulle Tunturille. Kiekot renkaineen olivat vertailuryhmän painavimmat, mikä yhdistettynä lyhyisiin 170-millisiin kampiin tekee ajamisesta turhan raskasta oloista etenkin kun Tunturin tärkein ostajaryhmä tuskin koostuu tiukkareisisimmistä kuntoilijoista. Ainakin punaiset vaijerinkuoret voisivat olla mustat ja tarkalla värisilmällä pyörän osista löytyy kuusi eri punaisen sävyä. Merkki: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: 1 Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet edessä/takana: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Tunturi CX700 899 euroa alumiini alumiini 54 (muut koot 50 ja 58 11,25 kg (ilman polkimia) 75 astetta 74 astetta 56 cm 54 cm 02,5 cm 43,5 cm 28,5 cm Shimano Sora Shimano Sora/Sora Tektro Lyra mekaaniset levyjarrut 160 mm levyillä Sora 170 mm 34/50 11-25 Sora Mach1 250Disc Shimano M525 Schwalbe Marathon 32 mm pistosuojattu XLC 10 cm säädettävä kulma ylikoon alumiini, leveys 42 cm Cane Creek/VP integroitu kohtuullisen reilusti pehmustettu XLC hiilikuitu/alumiini www.fillari-lehti.fi. Myös pakka saisi olla miedompi kuin 11-25
Virtue Twon takapään joustoa säätelee Feltin oma Equilink, tanko joka yhdistää jousituksen ylä- ja alalinkut toisiinsa. Felt quite GOOD! V irtue Twota ei aivan voi sanoa budjettipyöräksi, mutta läheltä liippaa. Hinta-laatusuhde ei ole laisinkaan paha. Equilinkin ansiosta kummankin linkun liike vaikuttaa aina toiseen. Kehnoimmat ratkaisut ovat kuitenkin kuolleet pois ja täysjoustojen takapäät toimivat nyt keskimäärin paljon paremmin kuin vielä muutama vuosi sitten. Erilaisia takajousitusratkaisuita on markkinoilla yhä lukuisia. Feltin ratkaisu takajousitukseksi on nimeltään Equilink. Equilink myös eliminoi polkijan edestakaisen pituussuuntaisen keinahtelun satulassa. 1 995 euron hintaan ostaja saa 12,9 kilon painoisen pyörän, jonka etupäässä on 120 milliä ja takapäässä 130 milliä joustoa. Foxin iskareita haikaileville on tarjolla kalliimpi Virtue One. Ylä- ja alalinkkuja yhdistää parikymmensenttinen pystyputken ja renkaan väliin sijoitettu varsi, Equilink. Tähän vaikuttaa myös takaiskarien kehittyminen. Tähän on valmistajan mukaan päästy lukuisten käytännön kokeiden pe- 30 Fillari www.fillari-lehti.fi. Kun eri valmistajat ovat patentoineet omia systeemejään, yhteistä viisasten kiveä optimaaliNopeasti katsottuna Feltin takahaarukka näyttää alumiinista valmistetulta, mutta on kuitenkin hiilaria. seksi takajousitukseksi ei ole löytynyt. Maisteissa Felt Virtue Two TEKSTI: FILLARI-LEHDEN TESTIRYHMÄ KUVAT: JUKKA HELMINEN Yhdysvaltalais-saksalainen Felt ei Suomessa ole supertunnettu täysjoustopyöristään, mutta Felt Virtue Two osoittaa, että yritys taitaa nekin. Kun alalinkku pyrkii painumaan poljinvoimien takia alas ja ylälinkku pyrkii vastakkaiseen suuntaan, Equilink kompensoi nämä voimat eikä pyörän takapää juuri keinu poljettaessa. Kun pyörän vaihteensiirto on Sramin seiskaa ja ysiä höystettynä Shimanon Deore-etuvaihtajalla, jarrut Avidin Elixir R:t, keula RockShoxin lukittava Recon ja takaiskari RockShoxin Monarch 2.1, ovat perusasiat kunnossa. Takahaarukka on sen sijaan tehty hiilikuidusta, mikä keventää kokonaisuutta ja tekee swingistä myös alumiinia vahvemman. Virtuen etukolmio on kaksoisohennettua 7005-sarjan alumiinia. Feltin takahaarukassa on neljä asiallisesti laakeroitua pääniveltä, kaksi ylälinkun yhteydessä ja kaksi keskiön tuntumassa olevassa lyhyessä alalinkussa
www.fillari-lehti.fi Fillari 31
Lukitus puuttuu, mutta sitä ei tässä pyörässä kaipaa. Joustomatkaa säätävää ulkopuolista U-Turnnamikkaa ei tässä mallissa ole. Monarchin ilmaventtiili on esiin kääntyvää mallia, ja toivoa sopii, ettei se vanhemmiten tämän takia ala vuotaa. Takapään joustoliike ei kuitenkaan poikkea pystysuunnasta niin paljoa, että se aiheuttaisi polkimissa havaittavia takaisinpotkuja. Kaikki on kohdallaan, jos satulassa istuu normipainoinen M-kokoisen fillarin 70-80-kiloinen kuski. Tämä johtuu siitä, että pystyputki on hitsattu kahdesta pätkästä, joista ylempi suuntautuu enemmän taaksepäin kuin keskiöstä lähtevä alaosa. Virtuen ostajan kannattaa olla myös tarkkana runkokokoa valitessaan. Pin- Monarch 2.1 -iskarin esisäädöt eivät riitä painavalle kuskille. Virtue pysähtyy Avidin Elixir-jarruilla ja 185-millisellä etulevyllä kuin seinään. 32 Fillari www.fillari-lehti.fi. Takaiskaria vaivasi kuitenkin pieni virhe esisäädössä. Sramin X.7-vaihteensiirtäjät toimivat moitteettomasti, joskin vannoutuneet Shimano-kuskit saattavat kaivata molempiin suuntiin toimivaa pienemmälle rattaalle vaihtavaa vipua. Niissä on milli milliltä säädelty Equilinkin kiinnityspisteiden paikkoja suhteessa linkkuihin. Silloin neulaventtiili sulkee myös iskarin sisäänvaimennuksen ohivirtauksen ja jouston alkuosa jää pintakovaksi. Valittamista ei ole myöskään Sramin X.9-takavaihtajassa. Rokkarin 120 milliä joustavassa ilmatoimisessa Recon SL Solo Airissa on oikean putken alapäässä paluuvaimennuksen säätö ja siirtymiä varten lukitus. Myöskään takajarrun aiheuttamat voimat eivät Feltin insinöörien mukaan häiritse takajousituksen toimintaa. Takaiskariksi on valittu niin ikään RockShoxin Monarch 2.1 -ilmaiskari, jossa ilmanpaineen lisäksi voi säätää ainoastaan paluuvaimennusta. Juurten ja jyrkästi maasta kohoavien kivien ylityksissä takapyörä liikkuu hivenen taaksepäin, mikä helpottaa esteiden ylitystä. 90 kiloa lähentelevällä köriläällä paineita tarvitaan jo reippaanlaisesti ja paluuvaimennus pitää olla täysillä. Maisteissa Felt Virtus Two Feltin jousituksen ydin on Equilink-tanko. Akseli on perinteistä pikalinkullista mallia. Virtuen kiekot ovat perustavaraa eli Mavicin 317 Discit Deoren navoilla. Polulla Virtue käyttäytyykin tasapainoisesti, oli maasto sitten tasaista tai röykkyisempää. Pyörän hinta näkyy Shimano Deoren valinnassa etuvaihtajaksi, mutta sekin ajaa asiansa kunnialla. Keula painaa valmistajan ilmoituksen mukaan vajaat 1 800 grammaa. Se eliminoi poljinvoimien ja kuskin liikkeiden aiheuttamat jousitukseen kohdistuvat voimat. rusteella. Satulatolppa on nimittäin aika lailla takakenossa, joten satulan korkeuden säätö muuttaa pyörän ohjaamon pituutta tavallista enemmän. Silloin ilmanpaineet voi vielä pitää niin alhaisina, että paluuvaimennuksen pikasäätö jää reilusti auki
Feltin omat renkaat pyörivät Mavicin vanteilla. Mikäs se oikea paine olikaan. Parasta pyörässä on huomaamattomasti toimiva takajousitus. 69 sentin levyinen tanko voisi olla muutaman sentin kapeampi ja sama leveä suuntaus on vallalla muunkin merkkisissä trailipyörissä. naus on perinteinen kolme ristiin. Kun etulevy vielä on 185-millinen, pysähtyy Virtue tarvittaessa hyvinkin nopeasti. Nippelit ovat väriltään samaa sinistä, jota pyörän rungostakin löytyy. Putkiosat ovat 6061-sarjan alumiinia eivätkä testikuskit antaneet satulasta moitteita. Felt Virtue on passeli valinta perinteisessä suomalaismaastossa rymistelevälle kuskille, joka haluaa laadukkaan pyörän, muttei ole valmis sijoittamaan siihen aivan hirveästi rahaa. Jarruiksi on valittu tehokkaat Avid Elixir R:t, joissa on kahvojen etäisyyden pikasäätö. Testissä olleen Virtue Twon lisäksi on tarjolla muun muassa Foxin keulalla ja takaiskarilla varustettu kalliimpi Virtue One -malli sekä Rokkarin Tora-keulaa ja Ario 2.1 -takaiskaria käyttävä halvempi Virtue Three.q Rokkarin Reconista löytyy joustoa 120 milliä ja lukitus. Ilmeisesti vilitys on levinnyt dh-radoilta, sillä ainakin maailman kärki ajaa nykyään vähintään 72-senttisellä ratilla. Felt käyttää pyörissään paljon merkin omia osia. Nippelien, vaijerien stopparien ja muiden pienten osien sävytys pyörän väreihin natsaaviksi näyttääkin olevan pyöräalan uusin muotivillitys. Renkaat ovat melko järeänappulaiset ja omimmillaan tyypillisillä metsäpoluilla. Virtuella selvittää juurakot ja kivikot lyhytjoustoista XC-pyörää helpommin eikä se ole liian painava pitkillekään retkille. Se pitää renkaan hyvin maassa ja tasoittaa maaston epätasaisuudet, eikä silti keinahtele tuntuvasti edes putkelta ajettaessa. Myös Virtuen 2,1-tuumaiset, taittuvareunaiset renkaat ovat Feltin "omaa tuotantoa". Alajalan taulukosta se löytyy, mutta kokemusten mukaan paineet kannattaa säätää aivan alarajaan jotta alkuherkkyys on parhaimmillaan. TEKNISET TIEDOT Merkki: Felt Virtue Two Maahantuoja: Huntteri Oy Hinta: 1 995 euroa Runkoputki: Superlite 7005 alumiin, takahaarukka ultra high modulus carbon fiber Etuhaarukka: Rock Shox Recon SL Solo air, lukitus ja paluuvaimennuksen säätö, joustomatka 120 mm Takajousitus: Rock Shox Monarch 2.1, paluuvaimennuksen säätö, joustomatka 130 mm Koko: 17,5 (15,5, 19,5, 21,5) Paino: 12,9 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 73,5 astetta Ohjauskulma: 69 astetta Vaakaputken pituus: 58,5 cm Satulaputken pituus: 44,5 cm Akseliväli: 110,5 cm Takahaarukan pituus: 42,75 cm Keskiön korkeus: 34 cm Vaihteensiirtäjät: Sram X.7 Vaihteet edessä/takana: Shimano Deore/Sram X.9 Jarrut: Avid Elixir R, 185/160 mm levyt Kammet: Shimano M542, 175 mm Eturattaat: 22/32/44 Takarattaat: 11-32 Sram Keskiölaakeri: Shimano Vanteet: Mavic X317 Disc Navat: Shimano Deore Renkaat: Felt TAR 2.1" Ohjainkannatin: Felt 10 cm Ohjaustanko: Felt riser, leveys 69 cm Ohjainlaakeri: FSA integroitu Satula: Felt/Velo Satulatolppa: Felt www.fillari-lehti.fi. Suomiajoon se soveltuu myös ketteryytensä ansiosta, sillä kovassa kyydissä Virtue on hiukan levoton, mutta todelliset vauhtimäet ovat ainakin eteläisessä Suomessa aika harvassa. Virtue Twossa sekä ohjaustanko, ohjainkannatin, satulatolppa että satula ovat merkkiä Felt
Koeajossa Ibis Tranny TRANSFORMERI 34 Fillari www.fillari-lehti.fi
Koeajossa Ibis Tranny Ibis suosittelee Trannyyn vain 100-millistä keulaa ja se sopii hyvin pyörän käyttötarkoitukseen. Takahaarukan pituus säätyy nerokkaan yksinkertaisesti. Keskiön takaa vain kuusiokolo löysälle ja haarukka liukuu metallikiskossa. Säätövaraa on noin sentti, joten pyörän sinkulaksi muuttaminen on helppoa. 36 Fillari www.fillari-lehti.fi
Alkuvaikutelma on kaiken kaikkiaan näppärä ja ketterä, mutta kovemmassa tykityksessä hiukan epävakaa. Seuraavaksi säädimme takahaarukan pidempään asentoon ja äärimmäinen XC-pyörä muuttui trailifillariksi. Osasarjan lisäksi suurin ero eri malleissa löytyy jo edellä mainituista kiekoista, jotka ovat WTF-mallissa nelisen sataa grammaa testipyörää kevyempiä. Kokeilimme pyörään myös Mavicin Crossmax SLR -kiekkoja ja Schwalben Racing Ralph -tubelessrenkaita. Ibiksen runkojen mitoitus on hiukan pienempi kuin valtamerkeissä. XX Kitin lisäksi toinen Sramia diggaaville sopiva paketti on XTpyörää hiukan halvempi X9 Kit ja halvimpana kokonaisena pyöränä on saatavissa STX Kit. Tranny kääntyykin tiukoissa mutkissa kuin itsestään ja mäkiä se kiipeää ilman ylimääräistä vartalojumppaa. Pelkkänä runkona Tranny maksaa 1 479 euroa eikä mukana tule muita kilkkeitä kuin satulatolpan kiristin. XT Kitin yläpuolelta löytyy WTF XTR Kit ja WTF XX Kit. Vartalon paino on melko paljon käsillä ja ohjaus on nopea. Säätäminen on myös todella helppoa, sillä se vaatii vain yhden viiden millin kuusioavaimen. rullaamaan. Säätyvä takahaarukan pituus toimii siis myös jos haluaa muuttaa Trannyn ominaisuuksia, mutta tekeekö se rakenteesta sivuttain notkuvan. Niillä Tranny keveni reilusti alle kymppikiloiseksi ja lähti spurtatessa kuin se kuuluisa hauki rannasta. Se on myös kohtuullisen kevyt ja silti tukeva, joten pyörällä voi ajaa yhtä lailla XC-kisoja, maratoneja tai vain tykitellä omaksi ilokseen kaikentyyppisessä maastossa.q Tässä taitavat olla tämän hetken parhaat levyjarrut - Avidin Elixir Carbonit. XT-osasarja on kevyt ja hyvä valinta Trannyyn, mutta kiekot ovat hiukan ylimitoitetut XC-käyttöön. TEKNISET TIEDOT Merkki: Ibis Tranny XT Kit Maahantuoja: LSVesamaa Hinta: 3 670 euroa (Runko 1 479 euroa) Runkoputki: Superlight High Modulus Carbon Composite Etuhaarukka: RockShox Sid Team, jousto 100 mm, lukitus Koko: L (muut koot S, M, XL) Paino: 10,55 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 73 astetta Ohjauskulma: 70 astetta Vaakaputken pituus: 59,5 cm Satulaputken pituus: 48,5 cm Akseliväli: 109,5 cm Takahaarukan pituus: 42,5 cm Keskiön korkeus: 31 cm Vaihteensiirtäjät: Shimano XT Vaihteet edessä/takana: Shimano XT/XT Shadow Jarrut: Avid Elixir Carbon, levyt 185/160 mm Kammet: Shimano XT, 175 mm Eturattaat: 22/32/44 Takarattaat: 11-34 Keskiölaakeri: Shimano XT Vanteet: Easton Havoc Navat: Easton Renkaat: Kenda Nevegal 2,1" Ohjainkannatin: 11 cm Ohjaustanko: Easton Monkey Lite XC, hiilikuituinen riser Ohjainlaakeri: Cane Creek IS 2 Satula: WTB Rocket V Satulatolppa: Easton EC 90, hiilikuitu www.fillari-lehti.fi Fillari 37. Ainakin täysjoustoon tottuneelle pyöräilijälle Trannyn kulmat tuntuvat jyrkiltä ja ensimmäiset kilometrit maastossa sujuvat totuttelun merkeissä. Tranny ei ole jäykkikseksi halpa, mutta rahalla saa erikoisen ja erilaisen hiilikuitupyörän. Vain sentin pidennys swingissä ja keskiön madaltuminen saman verran tekee ajamisesta paljon vakaampaa. Samalla tuli myös mieleen josko Tranny olisi vieläkin parempi polkukaahailuun kun eteen heittäisi 120-millisen keulan ja pitäisi silti keskiön matalimmassa asennossaan. Mäkien laskeminen muuttuu letkeämmäksi kun kulmat loivenevat noin asteella. Slot Machine -nimen saanut ratkaisu epäilytti F-lehden porukkaakin ennen koeajoa, mutta usemman ajotunnin aikana pyörä tuntui erittäin tukevalta ja jäykältä. Keulana on kaikissa 100-millinen RockShox SID Team. XT Kitillä kokoonpantuna vaaka näytti pyörän painoksi 10,55 kiloa ilman polkimia, joten kyseessä on aivan kohtuullisen kevyt setti, jota on myös helppo keventää alle kymppikiloiseksi. L-koko sopiikin hyvin noin 176-182-senttisille kuskeille, jotka yleisesti ajavat M-kokoisella XC-jäykkiksellä. Yleisesti XC-pyörien vaakaputki on 58,5-senttinen kun kyseessä on M-kokoinen runko. Tuo 100 milliä on jouston pituus, jota valmistaja suosittelee vain ja ainoastaan Trannyn nokalle. Ajotuntuman muutos on todella suuri, ja on ihme ettei Ibis mainosta tätä ominaisuutta transformerissaan. Ero pyörivissä massoissa tuntui todellakin jaloissa ja pienipiirteinen kiihdytyksiä ja kikkailua vaativa maastopyöritys muuttui vieläkin hauskemmaksi. Testipyörän koko oli L ja silti vaakaputkella oli mittaa 59,5 senttiä. L-kokoisessa vaakaputki on 60 senttiä ja jopa yli. Silti kipeäminen ei ole yhtään hanakalampaa kuin lyhyellä takahaarukalla. Joku pyöreämmällä profiililla varustettu pikkunappulainen rengas sopisi paremmin fillarin ideologiaan ja kevennystäkin tulisi taas lisää
Koeajossa Cannondale RZ One40 6 38 Fillari www.fillari-lehti.fi
Pidemmillä siirtymillä ja myös hyväpintaisissa nousuissa kannattaa käyttää takaiskarin ProPedal-asentoa, jolloin keinuminen rauhoittuu. Vaakaputki on 59-senttinen ja keskiö on korkealla. Myös takapää on erittäin pintaherkkä, mutta samalla herkkä keinumaan. Vaikka kyseessä on raisumpaankin käyttöön tarkoitettu fillari, on osasarjassa pitäydytty painon suhteen järkevissä rajoissa. Pienen totuttelun jälkeen se sopii sormiin paremmin kuin se hanska käteen. 1,5-tuumaisille laakereille. Keulana on Fox 32 Float ja mittasimme sen joustomatkaksi 150 milliä, vaikka esitteessä lukee 140. Voimansiirto ja vaihdeosat ovat Shimanon XT/SLX-sarjaa. Valmistajan lupausten mukaan pyörä siis kiipeää hyvin näin pitkäjoustoiseksi ja osasyy on myös keveys. Progressio riittää estämäään pohjaamiset ja silti alkuherkkyys poimii pienimmänkin täristyksen. Lukitukset päällä ei joustossa ole käytännössä lainkaan painumaa ja silloin keskiö kelluu lähes 35 sentin korkeudella. Ison emäputken lisäksi tukevuutta on haettu epäsymmetrisellä takahaarukalla sekä satulaputken, swingin nivelen ja keskiömuhvin yhtenäisellä rakenteella. Ainakin ominaisuudet menevät hukkaan, jos pyörää ei vie maastoon mahdollisimman usein. Cännärin mukaan näin saadaan vahvemmat liitokset ja kaikki osat ovat myös oikeassa linjassa lämpökäsittelyn jälkeen. Niissä on riittävän suuri ilmatila ryskäämiseen ja myös pidon ja rullaavuuden suhde on hyvää luokkaa kun puhutaan näinkin karkeasta kuviosta, eikä painoakaan ole liikaa. Jarruina on Avidin Elixirit 185-millisillä levyillä. Hyvän painopisteen ansiosta ylävartalon saa tangon päälle estämään keulimista ja silti takapyörän ote maastoon säilyy. Hiukan keinuva takapää ei sovi niille, jotka haluavat ajaa joustopyörällä, joka ei tunnu sellaiselta. Kenelle ja millaiseen käyttöön RZ One40 sitten sopii. DT:n navoilla ja Mavicin kehillä niputetuilla kiekoilla pyörivät 2.25tuumaiset Schwalben Nobby Nic Evo -renkaat, jotka ovat yhdet parhaista suomiajoon. Runko on todella vakaa ja loiva keulakulma vielä rauhoittaa menoa. Myös keulan lukitus kannattaa muistaa siirtymillä, jolloin One40 kulkee kuin jäykkis, mutta melko korkea sellainen. Aika jyrkkä satulakulma pitää ajajan keskellä pyörää ja jousitus pelaa tasapainoisesti yhteen. Pitkä, herkkäliikkeinen jousitus ja kohtuullinen paino ovat yhdistelmä, joka houkuttelee vauhdinpitoon. Sama pätee alamä- kien tykittämiseen ja siinä RZ One40 on elementissään. Kaulaputki on tehty Cannondalea varten koko matkalta 1,5-tuumaiseksi, sillä Foxin peruslistalta löytyy vain 1 1/8-tuumaisia kaulaputkia tai ohennettuja 1,5 / 1 1/8 kaulaputkia. Pitää siis osata pyörittää tasaisesti ja hyödyntää rungon ja jousituksen hyvää rullaavuutta. Tällä kokoonpanolla M-kokoinen RZ One40 painaa noin 12,5 kiloa ilman polkimia, mikä on mukava lukema näin pitkäjoustoiselle polkufillarille. Mitä haastavampaa maasto on, sitä paremmin pyörä tottelee. Korkeasta keskiöstä huolimatta pyörä on näppärän tuntuinen maastossa. Lukituksen lisäksi keulassa on pikasäätö paluuvaimennukselle. Koeajossa Cannondale RZ One40 6 Edessä ja takana on 185-milliset levyt ja 15-millinen läpiakseli lisää keulan tukevuutta. Avid Elixirin jarrukahva jakaa mielipiteitä muodollaan. Ajoasentoa on kuitenkin haettu tiiviimmäksi melko lyhyellä 8-senttisellä kannattimella. Foxin 150-millinen uudella FITvaimenninpatruunalla toimiva keula on yksi parhaista. Keulakulma taas on loiva ja se yhdistettynä lyhyeen kannattimeen tekee kivien ja muiden jyrkkien esteiden ylittämisen helpoksi. Ajossa One40 tuntuu kokoaan isommalta. Ison pyörän fiilistä lisää myös nykymuodin mukaisesti leveä 68-senttinen ohjaustanko. Tietyissä rajoissa RZ One40 sopii myös hiihtokeskuspyöräilyyn, joten sillä voi ajaa yhtä lailla pitkiä lenkkejä tai käydä tykittelemässä jossain Suomen pyöräpuistoista.q SLX:n kammissa yhdistyvät hyvä ulkonäkö, laatu ja hinta. 40 Fillari www.fillari-lehti.fi. Perän innokas keinuminen tuntuu kuitenkin vain kovemmissa rutistuksissa ja hitaita hankalia nousuja Cännäri kiipeää hyvin. Cannondale kutsuu tätä osakokonaisuutta selkärangaksi ja se on saatu aikaiseksi 3D-karkaisutekniikalla. Putkelta runtatessa jousto myötäilee selvästi ja vauhdin kelaaminen vastamäkiin onnistuu parhaiten kun pyörittää tasaisesti satulasta
OEM-mallia ja siinä ei ole Foxin uusinta boostvalve-tekniikkaa, Pyörän runko ja takahaarukka ovat erittäin tukevat sivusuunnassa. Rakenteeltaan jousitus on perinteinen single pivot, mutta iskarille voima välitetään linkkujen kautta. Edessä ja takana on laadukkaat DT:n navat. Emäputki on 1,5-tuumainen ja tukeva. Takaiskari on ns. Samaa voi sanoa lyhyestä kannattimesta, joka sopii hyvin pyörän käyttötarkoitukseen. TEKNISET TIEDOT Merkki: Cannondale RZ One40 6 Maahantuoja: Useita. Testipyörän toimitti Velosport Hinta: 2 999 euroa Runkoputki: 6061 Alumiini Etuhaarukka: Fox Float 32 RL FIT 15, 1.5-laakereilla, jousto 150 mm Takajousitus: Fox Float RP2, jousto 140 mm Koko: M (muut koot S, L ja X) Paino: 12,45 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 72 astetta Ohjauskulma: 68 astetta Vaakaputken pituus: 59 cm Satulaputken pituus: 46 cm Akseliväli: 109,5 cm Takahaarukan pituus: 42,5 cm Keskiön korkeus: 35 cm Vaihteensiirtäjät: Shimano SLX Vaihteet edessä/takana: SLX/XT Shadow Jarrut: Avid Elixir R 185/185 mm levyt Kammet: SLX 175 mm Eturattaat: 22/32/44 Takarattaat: 11-32 Shimano HG 61-9 Keskiölaakeri: Shimano Vanteet: Mavic X317 Disc Navat: DT 340 Renkaat: Schwalbe Nobby Nic Evo 2.25" Ohjainkannatin: Cannondale 8 cm Ohjaustanko: FSA XC282 riser 68 cm Ohjainlaakeri: Cane Creek integroitu Satula: Cannondale/Velo Satulatolppa: FSA Gap www.fillari-lehti.fi
Uudempi tuttavuus ovat hollantilaisen Fast Forwardin F4C-kiekot, joissa on laadustaan tunnetut DT:n navat ja hiilikuituiset tuubirenkaille tarkoitetut 38 milliä korkeat vanteet. Sileällä asfaltilla pyörä on todella vauhdikkaan oloinen ja kun korkeat vanteet vielä humisevat hienosti, ajofiilis on huipussaan. Runko välittää maantien epätasaisuudet niukasti topatun Selle Italia SLR -satulan kautta kuskin takapuoleen, mutta ajomukavuutta olisi helppo parantaa vaihtamalla kiekoilla olevat Tufon 21 milliä leveät ja alle 215-grammaiset tuubirenkaat leveämpiin, mutta samalla tietysti paino nousisi hiukkasen. Vastaavilla Cerveloilla on useampanakin keväänä ajettu mukulakiviklassikoita hyvällä menestyksellä, mutta tuolloin kuskeilla on ollut allaan toisen tyyppiset kiekot ja suuremmalla ilmatilalla varustetut renkaat. Teräsrunkojen aikakaudella vaijereiden piilotus runkoputkien sisään oli kova juttu. Vaijereiden vienti putkien sisään tarkoittaa useimmiten sitä, että vaijerin kuoriin tulee muutama mutka lisää ja erityisesti takavaihtajan vaijerissa ylimääräiset mutkat voivat olla myrkkyä. Koeajossa Cervelo S2 TEKSTI: JANNE LEHTI KUVAT: JUKKA HELMINEN Pyörien muotoiluideat tekevät näköjään paluun aina tietyin välein. Samoihin aikoihin muokattiin runkoputkia myös litteämmiksi ja aerodynaamisemmiksi. Pyörän osasarjana on tuttu Sram Red, joka on jo muutaman vuoden ajan niittänyt menestystä kisoissa. Pyörään on tarjolla kolme eri vaihtoehtoa, jolla ajokäytös muuttuu nopeasti kääntyvästä rauhallisempaan suuntaan. Kie- 3T:n Funda on vauhdista tykkäävä etuhaarukka. Toinen ajofiilistä parantava muutos olisi kiekkojen pyhittäminen aika-ajoihin ja muihin kisoihin, ja lenkkien ajaminen matalammilla vanteilla. Cervelon kanssa samaan aikaan meillä oli ajettavina seitsemän krossaria, ja ero Cervelon ja niiden välillä tuntui järkyttävän suurelta. Testipyörässä oli kiinni "hätäisin" versio. 42 Fillari www.fillari-lehti.fi. Ensifiilis maantielenkillä on se että tehokkuus ei aina tarkoita myös mukavuutta. Vaijereiden piilottaminen rungon sisään ei välttämättä paranna ajajan ja pyörän yhdistelmän aerodynamiikkaa merkittävästi, mutta kokonaisuudesta tulee selvästi siistimpi. Teräsputkien aikaan litistäminen huononsi aina rungon sivuttaisjäykkyyttä, mutta nyt hiilikuituaikana litistetystä rakenteesta saadaan toimiva. Kanadan HERKKUA S ignaturen toimittama Cervelo S2 Sram Red -osilla ja Fast Forwardin kevyillä hiilikuituisilla tuubikiekoilla on tehokas ja unelmakevyt maantiekiituri. Sram Red -osasarjan mukana tulevat Goren vaijerit ja kuoret sietävät mutkia erittäin hyvin ja ainakaan tässä pyörässä piilotus ei vaikuta takavaihtajan toimintaan negatiivisesti
Tänä vuonna heillä oli oma ammattilaistalli Cervelo Test Team, jota käytetään tuotteiden testaamiseen. www.fillari-lehti.fi Fillari 43. Kanadalainen Cervelo on hyödyntänyt hyvin kisamenestyksen
Koeajossa Cervelo S2 44 Fillari www.fillari-lehti.fi
Pyörän aerodynamiikka on kohdallaan ja peruskiekoillakin se on riittävän kevyt. Cervelo käyttää 3T:n erittäin aerodynaamista hiilikuituista Funda-haarukkaa, josta valmistetaan kolmea eri rakella toteutettua versiota. Viikon ajokilometrien jälkeen kuski on tottunut ohjauksen herkkyyteen, jolloin muut pyörät tuntuvatkin jo hiukan kankeilta. Kiekkoparin hinta DT 240 -navoilla on 1 400 ja DT 190 -navoilla 1 800 euroa. Yksi pyörän silmiinpistävimmistä varusteista on aerodynaamiseksi muotoiltu satulatolppa, joka varmasti halkoo tuulta tehokkaasti. koissa on edessä 24 ja takana 28 puolaa, joten ne kestävät hyvin raskaammankin kuskin alla. Tämä lukema yhdistettynä rungon emäputken kulmaan vaikuttaa ajotuntumaan varsin paljon. Testilenkillä pyörä tuntuu aluksi älyttömän kevyeltä, mutta kun takana on tunti ajoa, keveyteen tottuu niin, että putkelta nousuja ajettaessa pyörä tuntuu enää hiukan normaalia sähäkämmältä. Ohjauksen herkkyyden kanssa on hiu- kan sama juttu. Siinä siis suurin syy hätäisen tuntuiseen ohjaukseen. Kiekkoparin paino on vain 1 280 grammaa, ja pyörässä olleessa parissa on poikkeuksellisesti DT 190 -etunapa. Maantiekisojen kannalta pyörän ainoa huono puoli on se, että lisäpainoille on keksittävä joku järkevä paikka, sillä ainakin tällä kokoonpanolla 6,8 kilon minipaino alittuu reilusti. Cervelon haarukassa ei itse asiassa ole taivutusta, mutta "rake" kertoo sen, kuinka monta milliä etunavan akseli on ohjauslaakerin läpi kulkevan linjan etupuolella. Tolpan hienoin ominaisuus on se, että satulan korkeutta säädettäessä satulan nokkaa ei tarvitse tässä pyörässä naputella suoraan, sillä se asettuu aina juuri oikealle kohdalle. 3T:n ilmoittamat taivutukset ovat 43, 49 ja 53 milliä, ja pyörässä oli kiinni jyrkin eli 43-millinen versio. Cervelon S2 on suositeltava vaihtoehto, jos hakusessa on aika-ajoihin ja kotimaan maantiekisoihin tehokas peli. S2 on myös hyvä vaihtoehto triathlonistille, ja niissä kisoissahan ei tarvitse edes käyttää lisäpainoja.q 3T:n Ergonova-ohjaustanko on muotoiltu siten, että alaotteelta ajettaessa jarruihin ylettyminen vaatii yleensä kahvojen hienosäätöä. Litistetty satulatolppa varmistaa, että satula tulee aina suoraan. Ajossa pyörän ohjattavuus on erittäin herkkä, ja pieni rauhoitus erityisesti triathlonkäyttöön olisi paikallaan vaikkapa vaihtamalla haarukka suuremmalla taivutuksella varustettuun. FFWD:n kiekot ovat todella kevyet ja nopeat, mutta leveämpi rengas toisi lisää mukavuutta. TEKNISET TIEDOT Merkki: Cervelo S2 Sram Red Maahantuoja: Signature Hinta: noin 5 000 euroa Runkoputki: hiilikuitu Etuhaarukka: 3T Funda Team, hiilikuitu Koko: 54 (muut koot 48, 51, 56, 58 ja 61) Paino: 6,17 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 72 astetta Ohjauskulma: 73 astetta Vaakaputken pituus: 54 cm Satulaputken pituus: 51,5 cm Akseliväli: 97 cm Takahaarukan pituus: 40,5 cm Keskiön korkeus: 27 cm Vaihteensiirtäjät: Sram Red Vaihteet edessä/takana: Sram Red Jarrut: Sram Red Kammet: Sram Red 172,5 mm Eturattaat: 39/53 Takarattaat: 11-23 Keskiölaakeri: Sram Red keraaminen Vanteet: Fast Forward F4C Navat: DT 190 ceramic (etu), DT 240 S (taka) Renkaat: Tufo S3, 21 mm leveät tuubirenkaat Ohjainkannatin: 3T ARX Team 12 cm Ohjaustanko: 3T Ergonova Team, hiilikuitu, leveys 42 cm Ohjainlaakeri: Cane Creek IS-3C Satula: Selle Italia SLR Satulatolppa:Cervelo, litteä hiilikuituinen www.fillari-lehti.fi Fillari 45
Koeajossa Viner Maxima TEKSTI JA KUVAT: TUOMAS HUTTUNEN Italialaista Jarruissa on hyvä tuntuma ja tehoa riittävästi. RÄÄTÄLINTYÖTÄ 46 Fillari www.fillari-lehti.fi
Sinnikkään työn tuorein taidonnäyte on vain ja ainoastaan räätälöitynä tilattavissa oleva Viner Maxima. Toisen maailmansodan jälkeisessä teollisuuden kasvuaallon vanavedessä toimintansa aloittanut Viner Bicycles juhli hiljattain 60-vuotista taivaltaan. Kyse on siis rungon mitoista, emäputken korkeudesta, vaakaputken ja pystyputken pituudesta sekä ohjaus- ja pystyputken kulmista. Ensisilmäyksellä runko näytti aivan mahtavalta. Maxima ei ole tarkoitettu todellakaan ensimmäiseksi maantiepyöräksi, mutta todennäköisesti se saattaa jäädä viimeiseksi. Kun satulaksi oli valittu vielä kevyt, mutta istumalihaksia miellyttävä 148 gramman painoinen Selle San Marcon Zoncolan Carbon FX, oli paketti kasassa ja lopullisessa hintalapussa huikea 7 290 euron lukema. Väritystäkään ei voi valita omien mieltymyksien mukaan, vaan on tyydyttävä neljään tarjolla olevaan vaihtoehtoon. Pientä epäilystä oli, voiko tämä edes olla mahdollista. Bonuksena customoinnille Viner lupaa rungolleen täyden viiden vuoden tai 50 000 kilometrin takuun, ilman painorajaa. Tuleeko runko todella niillä mitoilla, jotka haluamme vai onko tämä vain markkinakikkailua, median huomion V keräämistä, sillä yleensä customointi on ollut vain ammatikseen ajavien etuoikeus. Nyt kahvan otepinta on tasainen eikä vanhaa kahvojen notkoa enää ole. Nyt vaijerit kulkevat kilpailijoiden Sramin ja Campagnolon tapaan tankoteippien alla ja niin sanotut pyykkinarut ovat historiaa. Rungon valmistuksessa ei ole käytetty mitään mullistavaa tekniikkaa, vaan kyseessä on perinteisellä muhvitekniikalla ja Dedan parhaista hiilikuituputkista kasattu runko. Räätälöidyn pyörän tilaamiseksi ostajalla pitää olla todella tarkka kuva siitä, millainen pyörä istuu itselle mitoiltaan ja geometrioiltaan parhaiten. Siinä ei ole sisäisiä vaijerinvientejä eikä hiilikuituisia vaijeristoppareita. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ostajalla pitää olla ajokokemusta useista erilaisista pyöristä, jotta omista henkilökohtaisista mieltymyksistä on muodostunut kokonaisvaltainen käsitys siitä, mitä tulevalta rungoltaan vaatii. Toimintansa alkuajoista lähtien Viner on keskittynyt huippulaatuisten, customoitujen pyörien valmistukseen Toscanassa Italian sydämessä. aikka monet kilpailijat ovat siirtäneet tuotantonsa Kaukoitään kustannuksia pienentääkseen, sitkeä Viner päätti pitää kiinni omasta linjastaan. Testaamaamme runkoa tilattaessa tilanne oli herkullinen ja ainutlaatuinen. Kahvojen muotoilu muuttui oleellisesti. Kysymys kuuluukin, voiko tästä enää parantaa, voiko itselle mittojen mukaan tehty runko enää tulla paremmaksi. Runko on hyvin lähellä täydellistä maantiepyörää ja samaa voi sanoa muistakin osista, joita runkoon on kiinnitetty. Toki Maximaa saa integroidulla satulaputkella, mutta runko ei sisällä mitään sellaista, jota ei ole aiemmin nähty. Maximaa täydentävät täydellinen DuraAce 7900 -sarja, Dedan Zero100 White sarjan kannatin ja tanko sekä Dedan satulaputkien huippumalli Superzero. Miksikö näin. Käytännössähän ajettua kilometrirajaa on vaikea todistaa, mutta asiakasryhmälle, jolle Maxima on suunnattu, 10 000 kilometriä vuodessa on keskiarvona aika lähellä kohdallaan. Takahaarukan muotoon ja keskiön korkeuteen Maximaa tilattaessa ei voi vaikuttaa, kaikkeen muuhun kyllä. Mittanauhakin todisti, että tilatut runkomitat pitivät yhtä toimitetun rungon kanssa. Shimanon huippusarja Dura-Ace 7900 uudistui vuodelle 2009 erityisesti STI-kahvojensa osalta huomattavasti. Vannoutuneille Shimanon kannattajille muutos oli shokki, Dura-Acen kammissa rattaat kiinnitetään poikkeuksellisesti takapuolella olevilla ruuveilla. Takavaihtaja toiminta on samanlaista kuin edellisessäkin versiossa, eli täsmällistä ja nopeaa. San Marcon Zoncolan muotoilu on onnistunut hyvin. www.fillari-lehti.fi Fillari 47. Todellisuudessa nykypyörien hiilikuituinen runko ei väsy ja löysty käytössä, joten mikään ei estä sitä, etteikö hyväksi havaittu runko palvelisi aktiivista käyttöä lukuisia vuosia takuuajan umpeutumisen jälkeenkin. Työn jälki oli virheetöntä, loistavat pienet yksityiskohdat kruunasivat työn jäljen. Neljän viikon kuluttua siitä kun toimitimme haluamamme rungon mitat Rosswheel Ky:n Arto Piiroiselle, saimme odotetun ilmoituksen rungon saapumisesta Rosswheelin pajalle. Tarkempi tarkastelu vain paransi tunnetta, että käsissämme on jotain ainutlaatuista
Kaiken lisäksi tieto siitä, että alla kiisi varsin uniikki yksilö, vain sinulle tehty, ei ainakaan hidastanut vauhtia. Koeajossa Viner Maxima mutta uuteen kahvaan tottuu melko nopeasti. Missään muuallakaan ei minkäänlaista huojumista ole havaittavissa. Huomattavan jäykkä keskiön seutu siirtää voiman takanavalle kuin ajatus. Koska ohjaus ja satulaputken kulmat ovat toivotun neutraalit 73 ja 74 astetta eikä takahaarukan mittaan ja keskiön korkeuteen pysty vaikuttamaan, katse kiinnittyy emäputken korkeuteen. Ulkoisesti uusi Dura-Ace on edeltäjäänsä verrattuna viimeistellymmän ja modernimman oloinen. Saako tilatulle räätälintyölle vastinetta, jos kaupan hyllystä poimittuna saa spekseiltään identtisen pyörän selvästi halvemmalla. Loistavat Michelinin Pro3 Race renkaat täydentävät kokonaisuuden. Kaiken lisäksi kiekot ovat vielä riittävän jäykät sekä erittäin tyylikkään näköiset. Uusiutuneet jarrut ovat edellistä mallia tehokkaammat ja vaativat kunnolla toimiakseen juuri nämä uudestaan muotoillut kahvat muuttuneen vetosuhteen takia. Nämä olisivat olleet suuntaan tai toiseen kompromisseja, mutta nyt lopputulos oli täydellinen. Tilaamassamme rungossa on hyvin tyypillinen vaakaputken pituus sekä pystyputken korkeus tällaiselle normaalille mediumtai 54 sentin kokoiselle rungolle. Ilman customointia vaihtoehtona olisi ollut hankkia liian pieni runko pitkällä 14 sentin kannattimella tai valita kannattimeksi jyrkkäkulmainen, vaikka miinus 17 asteen kulmalla varustettu malli. Matala keskiö tekee ajosta erittäin vakaan erityisesti tiukoissa käännöksissä ja Dedan Black Drive -haarukka suo- Runko on tehty Italiassa ja sitä tietoa ei piilotella. Maximan pystyputki on malliltaan hyvin perinteinen. 48 Fillari www.fillari-lehti.fi. Se on tämän kokoluokan pyörissä yleensä vähintään 14 senttiä ja yleisesti yli 150 senttiä. Maxima on ajettavuudeltaan juuri niin hyvä kuin vain voi kuvitella. Kahvojen otepinnan etäisyyden pidentyminen kuta kuinkin sentillä saattaa johtaa joissain tapauksissa kannattimen lyhentämiseen. Koska pyörämerkkien ja sitä kautta runkokokojen valikoima on nykyisin todella laaja, herää aiheesta kysymys räätälöityjen runkojen tarpeellisuudesta. Etuvaihtajan tuntuma on myös hivenen jämäkämpi kuin edellisessä Dura-Ace-mallissa, mutta takavaihtajan herkkyydessä ei huomattu kovin suurta muutosta. Me halusimme Maximan emäputkesta ainoastaan 12,5 sentin pituisen, jotta saisimme pyörään riittävän matalan ajoasennon normaalikulmaisella kannattimella. Kammet ja vaihtajat kokivat lähinnä kosmeettisen muutoksen, joskin muutamia grammoja on niistäkin viilattu pois. Dura-Acen WH-7850-C24-CL:t ovat yhdet markkinoiden kevyimmistä avokiekoista
Takahaarukan alaputkien muotoilu jättää isokenkäisellä niukasti tilaa kantapäille. Dedan 320 grammainen hiilikuituhaarukka on kokonaan maalattu. dattaa tienpinnasta aiheutuvaa tärinää loistavasti. Otteen saa myös vanhaa kahvaa noin sentin pidemmälle. TEKNISET TIEDOT Merkki: Viner Maxima Maahantuoja: Rosswheel ky Hinta: Runkosetti 2 990, pyörä 7 290 Runkoputki: DeDa custom carbon Etuhaarukka: Deda Black Drive Koko: Custom Paino: 6,9 kg (ilman polkimia) Satulakulma: 74 astetta Ohjauskulma: 73 astetta Vaakaputken pituus: 54,5 cm Satulaputken pituus: 56cm c-t Akseliväli: 98 cm Takahaarukan pituus: 40,5 cm Keskiön korkeus: 26,5 cm Vaihteensiirtäjät: Shimano Dura-Ace 7900 Vaihteet edessä/takana: Shimano Dura-Ace 7900 Jarrut: Shimano Dura-Ace Kammet: Shimano Dura-Ace 172,5 mm Eturattaat: 39/53 Takarattaat: Shimano Dura-Ace 12-25 Keskiölaakeri: Shimano Dura-Ace Vanteet: Shimano Dura-Ace WH-7850C24-CL Navat: Shimano Dura-Ace Renkaat: Michelin Pro3 Race 23 mm Ohjainkannatin: Deda Zero100 white 11 cm Ohjaustanko: Deda Zero100 white RHM 44 cm (u-u) Ohjainlaakeri: FSA integroitu Satula: Selle San Marco Zoncolan Carbon FX Satulatolppa: Deda Superzero 31,6 mm Maximan keskiön korkeus on hiukan normaalia matalampi. Mutta onko tämä se kuuluisa viimeinen maantiepyörä, jolla ajetaan loppuelämä. Mitoitus on täydellinen, koska italialaiset tekivät juuri sellaisen pyörän, jonka halusimme. Pyörä istuu kuin se kuuluisa hanska käteen. Viner Maximaa on kehuttu maailman parhaaksi maantiepyöräksi useassa eri yh- teydessä ja se on todellakin yksi parhaista pyöristä mitä käsiimme on sattunut. Tuskin, sillä jonain päivänä Viner tai joku muu valmistaja tekee räätälöidyn pyörän, joka on 300 grammaa Maximaa kevyempi ja jossa on sisäiset piuhojen viennit esimerkiksi sähkövaihteille, ja jossa on mahdollista räätälöidä myös takahaarukan muoto sekä määrittää keskiön korkeus halutuksi.q Vaihdekahvojen muoto poikkeaa reilusti edellisestä versiosta ja istuu todella hyvin käteen. Dedan Black Drive -haarukka oli lähellä luvattua 320 gramman painoa. Väritys on hieno yhdistelmä maalia ja selvästi erottuvaa kuitua. www.fillari-lehti.fi Fillari 49. Jos jotain negatiivista hakemalla hakee, niin rungon paino, 1 191 grammaa, oli satakunta grammaa enemmän kuin luvattiin. Hieman negatiivista tunnetta aiheuttaa takahaarukan muotoilu, koska hivenen kantapäät sisäänpäin ajava isokenkäinen saattaa toisinaan kolauttaa kantapäänsä takahaarukan leveisiin putkiosiin. Keveimmät tämän kokoluokan rungot painavat reilusti alle maagisen kilon rajan
Alppien nousuissa tämä pyörä on vahvoilla niin kauan kuin virtaa riittää. 50 Fillari www.fillari-lehti.fi. Messuextra TEKSTI JA KUVAT: JANNE LEHTI SRAMILTA ja CAMPALTA uudet osasarjat, sinkula- ja fixibuumi jatkuu Haibiken sähköavusteinen fillari on varusteltu kunnollisilla osilla, mutta paino taitaa hiukan rajoittaa todellista maastoajoa
Messuextra Focuksen Raven Extreme Sramin XX-osilla varusteltuna sai kultaisen mitalin messujen tyylikilpailussa. Intensen Tracer ei ole kokenut muutoksia muuten kuin että siitä on nyt tarjolla pari erikoisversiota, joissa erikoista ovat väritykset. Merida Trailissa on takana 140 milliä joustoa ja kelluva jarrusatula, joka on harvinainen ratkaisu muissa kuin DHpyörissä. KTM:n erittäin laajasta mallistosta löytyy jokaiselle jotakin. Kotarin polkupyöräfirmalla ei ole enää nykyisin muuta yhteyttä moottoripyöriin kuin nimi. Trekin Fueleissa käytetään nyt samaa Foxin kaksikammioisella ilmatilalla varustettua Floatin mallia kuin GF:n malleissa viime vuonna. Rocky Mountainin XC-käyttöön tarkoitetussa Element Teamissa on 100 milliä joustoa edessä ja takana. 52 Fillari www.fillari-lehti.fi
Keulaksi käyvät Cannarin Lefty tai normaalit keulat. Konan Hei Hei Supreme punaisena valkoisten teippausten kera on klassisen näköinen ja tyylikäs. Nyt uuden hiilikuituisen Trancen esittely tapahtui Eurobiken yhteydessä. Foesin trailiversiossa käytetään erittäin ison ilmatilan Curnut Air -iskaria. www.fillari-lehti.fi Fillari 53. Solidin Performance on 100 millin joustoilla varustettu kevyempi täysjoustopyörä maratooneille ja XC-ajeluun. Trekin uusi Scratch sopisi hyvin Avalanche Cupin alamäkienduroihin. Cannondalen Flashista on olemassa sekä alumiininen että hiilikuituinen versio. Maestron linkkuja käyttävät pyörät esiteltiin muutama vuosi sitten vasta Interbike-messuilla. Rocky Mountainin MTB-maratooneille tarkoitetussa Altitudessa on 140 milliä joustoa edessä ja takana. Giantin maastopyörien suunnittelusta vastaavat amerikkalaiset
Pyörä on lisäksi tyylikäs. Feltin AR1 Dura-Acen sähkövaihteilla on triathlonistin huippulaite. 54 Fillari www.fillari-lehti.fi. Messuextra Cervelon S2:n muutokset vuodelle 2010 ovat hyvin pieniä. Erityisesti rungon emäputki ja pystyputki pistävät silmään. Bianchin Infinitossa on teknisiä ratkaisuja, jotka suodattavat tärinää. Vinoputkea on hiukan muokattu, vaijereiden pujotus rungon sisään on helpompaa ja väritys on vaihtunut. Cinellin ratapyörä tai fixi erottuu ainakin massasta. Pyörän ohjaustanko on todella syvää eräajomallia. Canyonin maantiepyörissä siirrytään hiukan tuhdimpiin rakenteisiin: Rungon emäputki on aikaisempaa pidempi ja laakerien koot ovat 1 1/2 ja 1 1/4 tuumaa. Giantin aika-ajopyörän rungon mitoitukset poikkeavat rankasti normaaleissa maantiepyörissä käytetyistä
Vain värityksiä on hiukan viilattu. Colnago CLX 2.0 on kokenut pieniä ja näkymättömiä muutoksia. Pyörän värityksestä voi olla montaa mieltä, mutta ainakin se poikkeaa valtavirrasta. Feltillä oli messuilla esillä sinkulan näköinen filo, jossa on klassisen mallin mukainen vaihdenapa. Välityksiä on käytössä kolme. www.fillari-lehti.fi Fillari 55. Vuoden 2010 versiossa on vaaka- ja vinoputken sisällä kiertojäykkyyttä vahvistavat luut. Fujin hiilikuiturungossa on läpiviennit vaijereille. Suomen markkinoille tulevan Fujin mallistossa on kirimiehille tarkoitettu pyörä, jonka vinoputken sisällä on erityinen kiertojäykkyyttä lisäävä rakenne. Cinelli on tunnettu teräs- ja alumiinirungoistaan, mutta kyllä hiilikuidun käyttökin onnistuu. Tulevan kauden Colnago CX-1 on pysynyt teknisesti ennallaan
Muuten rungon kerrotaan olevan vakiotavaraa. Meridan aika-ajopyörän prototyyppi näyttää todella nopealta. Mark Cavendishin Scott Addict on maalattu englantilaisten hävittäjä-ässien tyyliin. Pyörässä huomattavaa on todella tukeva ohjainkannatin. 56 Fillari www.fillari-lehti.fi. Messuextra Guerciotti on muotoiltu virtaviivaiseksi satulamastoa myöten. Milani tunnetaan klassisista teräsrungoistaan, mutta tämä hiilikuituinen Specialissima on myös tyylikäs. Olmo Forman runko on monokokki ja siinä käytetään erillistä satulatolppaa. Alberto Contadorin Madonessa on normaali satulatolppa
Vaakaputken päissä on tietysti valot. Joka päivä messujen eniten kuvattu tapahtuma oli Kellys Bicycles -osastolla kahden mallin kehojen maalaus. Tämä versio on varmaankin hollantilaisille tarkoitettu. DoubleDutchin Dutch ID on tavaroiden kuljetukseen suunniteltu pyörä. Rungon rakenne näyttää niin vahvalta, että kuljettajan voimat loppuvat ennen kuin pyörän kantokyky. Feltin kruiserit kuuluvat messuille. Monelta taisivat jäädä pyörät katsomatta. www.fillari-lehti.fi Fillari 57. Tämän version esikuva on Le Mansin kisan voittanut Ford GT40 Gulfin väreissä. Vanmoofin alumiinirunkoinen pyörä on pelkistetyn tyylikäs. Cyclo-crossin hallitseva maailmanmestari Niels Alberts ennätti voittaa tällaisella sähkövaihteisella Stevensillä muutaman tämän syksyn kisoista. Trekin Madonesta on tarjolla monia värivaihtoehtoja
Reunimmaiset ovat ristissä naapurinsa kanssa. Mavicin R-Sys Ultimate on uusi ja kehittyneempi versio paksupuolaisesta rakenteesta. Hutchinsonin Fusionista tulee uusi Fusion 3 -malli, jonka rullaavuus on parantunut. Tuubirenkaita on jonkin verran käytössä MMtasolla. Sramin kiekkomalliston uusimmat tuotteet ovat alle 30 milliä korkealla vanteella varustetut versiot. DT:n Tricon napaa käytetään myös uusissa mtbkiekoissa. Myös maastopyörän tuubirenkaita valmistava Tufo on kehittänyt niille sopivat hiilikuituiset vanteet, joissa käytetään DT:n napoja. Messuextra Shimanon hiilikuituisilla vanteilla varustettujen kiekkojen valikoimasta löytyy nyt myös tämä matalaa ja kevyttä kehää käyttävä malli. Kiekkopari painaa ilman pikalinkkuja 1350 grammaa. Look Quartzin mekanismia on viilattu niin, että ajaja tuntee paremmin milloin lukittuminen ja irrotus tapahtuvat. Look Keon uusi versio on Max. Poljin tukee ajokenkää aikaisempaa mallia paremmin. Auriga Pro on Tektron uusi levyjarrumalli, joka painaa noin 300 grammaa per pää. 58 Fillari www.fillari-lehti.fi. Vanne on renkaan puolelta reiätön, eli se sopii hyvin tubeless-käyttöön. DT:n Tricon tarkoittaa sitä, että navassa on kolme uloketta kummallakin puolella ja keskimmäinen puola lähtee suoraan kohti vannetta
Jos hinta on kohdallaan, niin tässä on hyvä osasarja niille, jotka pitävät Red-sarjaa liian kalliina. Rotorin elliptiset rattaat ovat olleet jo vuosia markkinoilla, mutta vasta nyt niitä näkyy muuallakin kuin aika-ajoissa. Rock Shoxin Monarch 4.2 takaiskarissa on nyt kaksi ilmatilaa. Halki leikattu RaceFacen poljinkampi paljastaa, että varsi on ontto ja päissä on mahdollisimman pienet palat alumiinia. Campagnolon Athena on italialaisvalmistajan edullisin 11-lehtisellä takapakalla varustettu osasarja. Kaksipuoleisilla polkimilla on ilmeisesti kysyntää, sillä Timekin on kehittänyt polkimen, jolla voi ajaa ajokenkien tai lenkkitossujen kanssa. Muuten klossin malli näyttää samalta kuin RXS-malleissa. Erityisesti lukitus on todella helppoa, sillä salpa on aina hiukan auki ja se lukittuu kunnolla vasta kun klossi painaa sitä. Sram Force on uudistunut varovaisesti. Time Iclick tuntuu käsin kokeiltaessa hyvin helpolta lukittavalta ja avattavalta. Sram XX oli Eurobikessa osasarjojen suurin uutuus, vaikka siitä oli tihkunut tietoa ja kuvia jo hyvissä ajoin ennen messuja. Poljinkampiin integroitujen wattimittarien uusin merkki on Quark, joka on saanut ainakin Sramista kumppanin. www.fillari-lehti.fi Fillari 59. Timen uuden Iclick-polkimen klossissa ei ole enää metallista kiinnityspalaa
Näytöllä Helsingin Velodromille laadittu reitti. Mavicin ajokenkiä saa muunkin värisinä kuin keltaisina. Tässä tyylikäs musta/harmaa versio maantiekenkien huippumallista. Polarin uusi pyörämittari on CS500, jonka muotoilu ja tekniset ratkaisut ovat kekseliäitä. Sidi ei luovu kirkkaista väreistä. Uutta on tumma sininen, mutta ilmeisesti kenkien rakenteessakin on tapahtunut jotakin, sillä valko/punaisen kengän tyyppi on nyt Ergo2 Carbon Light. Troy Lee Designin uusi malli on TLD 3 ja muuttunutta on ainakin leukasuoja. 60 Fillari www.fillari-lehti.fi. Messuextra Selle Italian Turbo Matic tekee paluun. Satulassa on joustopalat takana kiskojen kiinnityskohdassa. Satula painaa hiukan yli 200 grammaa ja musta/valkoinen on uusi tiimiväritys. POC:n kypärissä valkoinen ja oranssi erottavat ne joukosta. Ruotsalainen POC on paremminkin alppilajeista tunnettu merkki, mutta MTB-käyttöön tarkoitetut kypärät ja suojukset ovat kovasti tulossa. Tacxin Bushido on uusi ja erittäin tekninen harjoituslaite, johon voi laatia reittejä Googlepalvelun avulla
Bart Brentjens harjoittelee kotonaan virtuaalivastuksella VIRTUAL REALITY GOOGLE EARTH Koe pyöräilyn lumous virtuaalimaailmassa CATALYST REAL LIFE VIDEO · Kilpaile virtuaalivastustajien kanssa maastossa ja maantiellä · Aja kesän parhaat lenkkisi uudelleen GPS:n ja Google Earthin avulla · Lukematon määrä huippuluokan harjoituksia ja kuntotestejä · Aja legendaarisia klassikoita tai parhaita etappeja kotonasi! Tarjolla mm. 020 799 1200, fax 020 799 1219, tuote.info@huntteri.fi. Amstel Gold Race ja Alppien parhaat nousut Liity klubiin ja tutki lisää osoitteessa: www.tacxvr.com Oy Huntteri Ab, Puh
Ultegran osat, levyjarrut ja täydellinen sävytys tekevät pyörästä kevyen ja kauniin. 62 Fillari www.fillari-lehti.fi. Oli Eurobikessä arkipyöriäkin; pyöräilyn merkitys liikenne ja ympäristöongelmien ratkaisijana kasvaa, joten valmistajat näkevät tarvetta uusille malleille ja ratkaisuille. Giantin Eurobike Award palkittu kaupunkipyörä palvelee enemmän huvia kuin hyötyä. Pyörän takahaarukan yläpäässä on lyhyt jousto, jonka liike on niin lyhyt, että alatakahaarukan materiaalin jousto riittää. Messuextra Paremman tason ARKIPYÖRIÄ TEKSTI JA KUVAT: MARTTI LEHTONEN Kansainvälisten pyörämessujen anti keskittyy teknisiin hienouksiin. Se kevein ja nopein on aina parhaiten esillä. Myös edessä on lyhyt jousto
Nopea vilkaisu kertoo, että pyörä on samanlainen kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Pyörän käytön lisääntyminen on kasvattanut pyörien kirjoa. Selvää on, että lisärahalla saa mukavampia ja kevyempiä kilometrejä. Arkenakin tarvitaan hyvää voimansiirtoa, pitäviä jarruja ja mukavaa jousitusta. Siihenkin näyttää olevan valmiutta. Ilmapiiri huokuu vauhtia ja hikeä, grammat ja watit vilisevät puheissa. Arkipyörien vauhdissa tämä on erinomainen valinta. Kirjava ja kireä ajoasu herättää turhan suurta huomiota monessa paikassa. Monet merkit tuovat kisa- ja harrastuspyöriin kehitettyjä yksityiskohtia myös arkipyöriin. Hienoa toimintaa saa maksamalla siitä koituvan hinnan. Saksalaisen Vauden ajovaatteissa on kaikki tarvittava tekniikka ja oikea mitoitus, mutta ulkonäöltään asut eivät erotu muusta liikuntavaatetuksesta. Koga Miyata Randonneur on perinteinen matkailupyörä. Arkipyörien kehitys on saanut uutta vauhtia. Kuvan mallissa on paljon 1930-luvun pyörien piirteitä, kuten paksut raakakumisia jäljittelevät renkaat, nahkasatula laukkuineen ja nahkapintaiset kädensijat. Aktiiviharrastajien pyörät toimivat tavallista arkipyörää paremmin. Valmistajien osastojen otsikoksi on korotettu kurainen maastopyörä tai voittajan seppeleellä kruunattu maantiepyörä. Edessä on suurikokoinen lamppu. www.fillari-lehti.fi Fillari 63 v v. Väärä tuomio: runko on samanlainen teräsrunko, mutta osasarja on Shimanon uusin XT ja muita tämän vuosikymmenen uutuuksia ovat napadynamo, ledvalo ja pistosuojatut renkaat. Saksalainen Diamant on valmistanut pyöriä jo yli sata vuotta. Lähes jokaisen merkin ohjelmassa on myös arkipyöriä, jotka on laitettu siististi riveihin vähän taaemmaksi. Aktiiviharrastajien pyöriin kehitettyä tekniikkaa voidaan hyvin soveltaa myös arkipyöriin. Sopivan satulan löytäminen on yhtä tärkeää sekä arkipyöräilijälle että harrastajalle. Niissä maissa, joissa pyörän hyötykäyttö on runsasta ja joissa sillä on vahvat perin- teet, pyöräilijät ovat valmiita maksamaan ajokeistaan paljon enemmän kuin meillä. Hollannissa arkipyörien keskihinta on noin 800 euron tasolla, kun meillä se kieppuu 300400 euron välillä. Arkipyöräilijä voi ajaa pitkälti omaan käyttöönsä sopivalla pyörällä. P yörämessut on viritetty urheilun ja aktiivisen harrastuksen ympärille. Satulan voi valita mittaamalla ja tässä Spessu esittelee testisatulat, joita kokeilemalla voi päästä lähelle oikeaa valintaa. Sopivien välitysten saanti on vaikeaa, jos jalat ja ajohalut eivät ole valtavirran mukaiset. Toisena linjana on kehittää arkipyörää täysin omana linjanaan ja oman käyttäjäryhmänsä mukaisesti. On matalarunkoisia, on erilaisia tavarakoreja ja -telineitä, on mukavuutta ja hyvää varustelua.q Specializedin Body Geometry ohjelma tähtää siihen, että ajaja valitsee ja löytää omien mittojensa mukaiset osat ja jalkineet. Jos 50-52 hampaiselle keskiörattaalle ei ole paljon käyttöä, saattaa FSA:n 40-27 hampainen keskiö olla oiva vaihtoehto
Isompia ja tukevampia tavaratelineitä ja etutelineitä on tarjolla runsaasti. Messuextra Fahrradmanufakturin Randonneur on ajattoman näköinen matkailupyörä. Kuvassa Specializedin etutelineellinen pyörämalli. Nojapyörien käyttö lisääntyy hitaasti, vaikka malli sopisikin monelle juuri arkikäyttöön. Kuvan täysjousitettu HP Scorpion maksaa jo noin 3 500 euroa. Teräsrunkoisessa pyörässä on Ultegran voimansiirto ja Vjarrut. Hinta voi olla yksi jarru mallin yleistymiselle, kolmipyöräisistä joutuu maksamaan yli 2 000 euroa. Malliin saa myös korkeamman istuimen. Italialainen Carraro osoittaa, ettei klassikoiden herättely ole yksinomaan hollantilaisten oikeus. Tukeva ostoskori kuuluu naisten pyörään, joten joka merkillä on jokunen korillinen malli. Cruisereiden valmistajana tunnettu Electra ei ujostele värien käytössä. 64 Fillari www.fillari-lehti.fi. Varusteluun kuuluvat napadynamo ja valot. Erilaisten tavarapyörien määrä on kasvussa
Winora näyttää hyvin koteloidulta kaupunkipyörältä, mutta tavaratelineen alta paljastuukin sähköpyörän akkukotelo. Keskieurooppalaisen arkipyörän perustyypin etsinnässä valinta voisi hyvin päätyä Centurioniin. Tätä ovat kolmevaihteisen kaupunkiKonan suunnittelijat pohtineet ja päätyneet 60-millisiin renkaisiin. Brooks aloitti satuloiden valmistuksen 1800luvulla, ja osa silloin suunnitelluista malleista on edelleen tuotannossa. Useimmat pyöräilykengät ovat väritykseltään räikeitä, joka vähentää niiden käyttökelpoisuutta arkiajossa. Taiwanilainen Dahon on pyörätyypin suurimpia merkkejä, jonka IOS XL voitti Eurobike Awardin. Mavicin harmaat kengät ovat hillitty poikkeus joukossa. www.fillari-lehti.fi Fillari 65. Sulavan näköinen sähköpyörä on omiaan katuliikenteeseen. Pyörässä on alumiinirunko, Alivio-osat, napadynamo ja Schwalben renkaat. Milloin rengas on riittävän, mutta ei liian paksu. 20-tuumaisin renkain varustetussa pyörässä on napadynamon lataama akku, josta pyöräilijä saa virtaa elektronisiin laitteisiinsa, kuten puhelimeen ja GPS:ään. Vähän huonomminkin suunniteltu katukiven reunus tuntuu vain pienenä muljahduksena renkaan alla. Useat paremman luokan hybridit on tehty uusin Ultegra-osin ja levyjarruin varustettuna. Kuvan Focus on ajateltu nopeaan ajoon ja renkaat ovat sopivan sileät. Taittopyörien käyttö lisääntyy ja Eurobikessä oli monta uutta merkkiä. Pyörän suunnittelija on Taiwanissa asuva, Dahonin tuotekehityspäällikkönä toimiva Joakim Uimonen
Kuva: Oliver Coats 66 Fillari www.fillari-lehti.fi. Suomalaiset menestyivät mainiosti Eurocupissa e! nch ala Av Kielderin alusta asti rakennetuilla baanoilla oli lukuisia kivistä tehtyjä portaikkoja ja rytmisektioita
Seuraavassa miesten kisaraportti. V iime talvena saimme päähämme lähteä kiertämään ranskalaisen UCC-organisaation järjestämää Avalanche Trophyä. Päätukijan panostus hommaan oli ollut tuntuva, ja järjestäjä joutui kesäkuussa toisen osakilpailun jälkeen ajamaan sarjan alas. TEKSTI: SAULI HJERPPE Letkeää lennätystä 3000 metrissä. Näin se sujui. Kielder, UK Avalanche Trophyn ensimmäinen osakilpailu ajettiin Pohjois-Englannissa viikkoa ennen vappua. Trophyn kilpailukalenteri rakentui viidestä ympäri Eurooppaa ajettavasta osakilpailusta, joista ensimmäinen ajettiin huhtikuun lopussa Briteissä ja viimeinen lokakuussa Sveitsissä. Se koostui aiotun Avalanche Trophyn kahdesta viimeisestä osakilpailusta Åressa ja Sveitsin Flimsissä sekä kahdesta muusta Maxi-Avalanchen kisasta Italian Cerviniassa ja Ranskan Val Thorensissa. Seutu on mäkistä, www.fillari-lehti.fi Fillari 67. Hieman arvelutti kun sulalla maalla oli päässyt ajamaan kotosalla vasta pari viikkoa. Kielder on kaikenlaisiin ulkoilma-aktiviteetteihin suuntautunut alue aivan Skotlannin rajan tuntumassa. Kävi kuitenkin niin, että juuri kun Trophy oli päässyt suosionsa kukkuloille, sarjan päätukijana toiminut autofirma päätyi alkuvuodesta laskusuhdanteen avittamana selvitystilaan ja joutui vetäytymään pelistä. Ehdimme siis ajaa alkukesästä Avalanche Trophyn kaksi ensimmäistä kilpailua, ja ikävät uutiset kuultuamme päätimme lopulta käydä ajamassa loppukesään ajoittuneen neljän osakilpailun Eurocupin. Taustalla Matterhorn. Suomalainen iskuryhmä menestyi hienosti pitkin kesää ja pitkin Eurooppaa ajetuissa MaxiAvalanche Eurocupin kisoissa. Matkaan lähdettiin Mika Kankaan ja allekirjoittaneen voimin. Jäljelle jäi saman organisaation pyörittämä Maxi-Avalanche Eurocup
Loput ajelevat sunnuntain promo-lähdössä. Osansa myötämielisyyteen lienee sillä, että pyörämerkki Commencal pitää päämajaansa alueella. Ehdimme rauhassa treenata pätkiä koko perjantain ja lauantaina vielä viimeistellä ajolinjat. Ajoajat kärkimiehillä vaihtelivat 2,5 minuutista neljään minuuttiin ek:ta kohden. Ainoastaan sijoitus karsintaerässä ratkaisee ja jos kuljettajia on paljon, pääsee varsinaiseen pääkisaan mukaan 152 ajajaa. Vallnordissa pyörii Bike Parkin ansiosta paljon pyöräilijöitä, sillä siisteydestä huolimatta pyörien säilyttämistä hotellihuoneessa ei koettu ongelmalliseksi, päinvastoin. Vallnordissa oli viitisen sataa kuskia Israelia ja Venäjää myöten. Korkein huippu yltää 560 metriä merenpinnan yläpuolelle. Maa vaikutti kaikin puolin mukavalta ja ennen kaikkea siistiltä paikalta. Espanjan puolella kylät Barcelonan ulkopuolella näyttivät hädin tuskin elossa olevilta slummeilta, mutta heti Andorran puolelle tultaessa oli elämää ja puitteet kylänraitilla kunnossa. Penkkamutkaa, hyppyä ja nyppylää, kivistä rakennettuja rytmisektioita ja portaita oli sillä tahdilla, ettei aika satulassa käynyt pitkäksi. Kielderin endurokilpailu oli avalanche-touhuihin poikkeuksellinen, yleensähän niissä ajetaan pitkiä alamäkiratoja yhteislähdöllä. Kilpailun voittoon ajoi espanjalainen pitkän linjan DH-kuski David Vazques Lopes viiden sekunnin erolla ranskalaiseen Karim Amouriin. Vallnord, Andorra Trophyn toinen osakilpailu ajettiin viikkoa ennen juhannusta Pyreneillä Vallnordin kaupungissa Andorrassa. Siirtymät olivat enimmäkseen huolto- teitä, joita kruisailtiin ylös rauhalliseen tahtiin. Avalanche... Eurocupin voitossa vahvasti kiinni oleva Frank Parolin taittaa bermimutkaa Kielderin aika-ajossa. Montaa yli 10 metrin suoraa tai tasaista osuutta ei löytynyt. Suurin ero rakennetun ja kotimaisen luonnonpolun välillä on se, ettei tasapaksua puurtamista ole ensinkään, vaan koko ajan on ohjelmaa. Porukka oli ja- 68 Fillari www.fillari-lehti.fi. Korkeuseron takia siirtymä saattoi kestää jopa 40 minuuttia. Kielderin kilpailun pääorganisaattorina toiminut Glive Forte kertoi myöhemmin kesällä, että he aikovat ensi vuonna järjestää Briteissä kokonaisen endurosarjan samalla formaatilla. Reitit oli suunniteltu hienosti, rauhallisella vauhdilla niillä on ihan helppo kurvailla, mutta vauhtia nostettaessa ei ladulla pysyminen ole kokeneemmallekaan liian helppoa. Ajomatkalla Barcelonasta Pyreneille oli kontrasti Espanjan maaseudun ja Andorran välillä silmiin pistävä. Ajaminen oli siis paljon hauskempaa. Kilpailu koostui lauantaina ajetuista karsintaeristä ja kahdesta sunnuntaina ajetusta kisastartista. sijalle. Kielder on brittityylinen Trail Center, jonka reitit ovat lähes kokonaan varta vasten maastopyöräilyyn rakennettuja. Aika-ajossa pyörä kulki meillä ihan mukavasti, Mika oli 34:s ja itse ehdin 15. Reitit ovat vajaan metrin levyisiä, kulumis- ja säänkestävyyssyistä karkeasta sorasta rakennettuja "sorateitä". Ainoana poikkeuksena oli lauantaina illansuussa ajettu yhden erikoiskokeen mittainen aika-ajo, jonka perusteella lähtöjärjestys tehtiin. Polku menee sinipaitaisen kaverin kohdalta, ja ohituslinja vihreäpaitaisen kaverin selän takana olevien isompien kivien yli. mutta loivapiirteistä. Sunnuntaina oli aikainen herätys, sillä ensimmäiset kuskit lähtivät reitille kello 8.30. Oma sijoitukseni oli 23:s. Jalkoihin ei jääty, vaikka ajotuntumassa talven jäljiltä olikin toivomisen varaa. Kielderiin on viime vuosina rakennuttu ahkerasti maastopyöräilyreittejä. Erikoiskokeiksi oli valittu seudun reittien parhaat alamäkipätkät, joilla kullakin oli laskumetrejä reilu sata. Niin myös Vallnordissa, joka oli niin sanottu Maxi-Avalanche. Kilpailu meni suuremmitta kommelluksitta, joskin takalisto ärtyi puolen tunnin yhtäjaksoisten ylämäkien toistuvasta sitkuttamisesta. Osallistujamäärä oli rajoitettu 250 kuskiin, joka täyttyi pari kuukautta ennen itse kilpailua. Sunnuntain kilpailusuoritus kesti kokonaisuudessaan viitisen tuntia. Aika otettiin erikoiskokeilta ja siirtymillä täytyi edetä ennalta laaditun aikataulun mukaan. Maalissa Mika valitteli hyytymistä ja useamman sijan menetystä viimeisellä pätkällä, mutta sijoitus oli silti tasamaan asukille mukava 39:s. Karsintaerissäkin lähdetään yhteislähdöllä, mutta kuljettajat on jaettu useampaan erään jolloin radalla on enemmän tilaa. Kuva: Oliver Coats Iltapuhteena ajolinjojen suunnittelua Val Thorenssissa. Kilpailu ajettiin samalla formaatilla millä enduroita Suomessakin ajetaan. Siis selvästi vauhdikkaampaa menoa kuin kotimaassa. Kilvanajo näillä radoilla oli huomattavasti vähemmän hapokasta kuin kotimaan karkeloissa, ajotaidot olivat suuremmassa roolissa. Kyllä, siellä kivien välissä se reitti menee
Hyvin kuitenkin meni ja Henrik ajoi erässään sijalle 17. Huimia startteja ei sieltä onnistuttu tekemään, ja oman osamme kasoista saimme mekin. Henkalla ei ollut ennalta meriittejä näihin kisoihin, joten lähtöpaikka omaan karsintaerään ei ollut hääppöinen. Ei auttanut, pyörä katolleen, ketjuista pikalukko auki ja pujottelemaan ketjuja oikeaan paikkaan. Tällaisissa kisoissa olennaista on reitin opettelun ohella keskittyä katsomaan ja opettelemaan mahdolliset ohituspaikat. Kun kisassa ajetaan kellon sijaan mies miestä vastaan, ja huomattavat osuudet radoista ovat kapeaa polkua, ovat ohituspaikat kortilla. Firman perustaja Max Commencal pyöri kisapaikalla koko viikonlopun suojattinsa ja maratonDH/ endurostara Remy Absalonin kanssa. Niinpä kilpailustartteihin lähtöpaikkoja valittaessa kaikki pyrkivät radan vasempaan laitaan. Itselläni karsintastartti onnistui loistavasti ja alkumatkasta olin kymmenennen sijan tienoilla. Lopun jyrkällä singletrackillä switchbankkeja väsyneenä ajaessa sai keskittyä pysyäkseen edes pys- tyssä. Mika ajoi mukavasti myöskin 17. Kuva: Art reflex ettu viiteen sadan kuskin erään, joista kustakin pääkilpailuun pääsi 31 nopeinta. Radan alku oli poikkeuksellisen tilava, sillä lähtösuora ja ensimmäiset kaarteet sijaitsivat ruohoniityllä, jossa oli tilaa isommallekin laumalle. Lauantaina ensimmäisenä tulessa oli Andorran reissusta Suomen joukkueeseen liittynyt Henrik Karppinen. Siitä eteenpäin rata kierteli pitkin poikin rinnealueita piipahtaen välillä pienillä metsätilkuilla, kunnes puurajan alapuolella rata jäi kokonaan metsän siimekseen. Huomasin ketjujen päätyneen oikean kammen ympärille, eihän ketjuohjuria käytettäessä näin voi käydä. Vallnordin Maxi-Avalanche rata lähti 2 350 metrin korkeudesta maalin sijaitessa 1 300 metrissä. Lauantaina illansuussa oli paikallisessa pyöräliikkeessä pienet pirskeet, jonka jälkeen Commencal tarjosi koko fillarikansalle pastabileet. Pyhitimme perjantain treenailuun. Esillä oli tietysti muutamia 2010 vuoden Commencal-malleja, kuten täyshiilikuituinen Meta5. Remy muuten voitti kisan. Pääsimme kaikki mukaan pääkilpailuun. Lähtösuora oli rinteessä poikittain, menosuuntaan nähden tasamaalla, mutta oikeaan reunaan päin kallellaan. sijalle. Korjaus onnistui nopeasti ja pääsin jatkamaan matkaa. Yhteislähdössä lähtöpaikka merkitsee paljon. Muutaman minuutin ajon jälkeen pyörästä kuitenkin loppui veto. Commencal oli panostanut viikonloppuun. Meillä oli omaan lähtöriviimme häntäpään paikat, joten jouduimme oikeaan laitaan. Loppumatka oli kovaa rynnistystä ja ohittelua, ja maalissa olin erän 20:s. Jo karsintaerissä liki jokaisessa startissa lähtösuoran alareunaan oikealle muodostui jonkinlainen kasa. Kun kuljettajat oli tällä kunto-osuudella saatu sopivasti hapoille, alkoi radan jyrkkä loppuosuus. Alku oli melko loivaa ja puolivälin tienoilla oli melko pitkiäkin tasaisia osuuksia muutamalla loivalla nousulla höystettynä. Myös Cédric Gracia pyöri mestoilla, tällä kertaa kulkuneuvona oli pyörän sijaan kainalosauvat, sillä miehen jalka oli paketissa. www.fillari-lehti.fi Fillari 69. Kuljettajat ryhmitellään useampaan riviin, ja häntäpään riveistä on kova työ taistella itsensä kärkikahinoihin. Meillä muilla oli Kielderin ja edellisen vuoden Megavalanchen menestyksen ansiosta hyvät lähtöpaikat omassa karsintaerässämme. Ajoimme kisat ohitusharjoitusten merkeissä, ja kahden kisastartin jälkeen Saulin sijoitus oli 69:s, Henrikin 82:s ja Mikan 101:s. Reitin pituutta ei ollut ilmoitettu, mutta se lienee lähempänä kymmentä kilometriä, mistä nopeimmat kuljettajat selviytyivät 20 minuutissa. Tämä tiesi D-rivin paikkaa itse kilpailuun
Cervinia sijaitsee Pohjois-Italiassa Aostan laaksossa. Kisa-aamuna keli oli kylmempi ja pilviäkin alkoi kerääntyä. Cervinian kisan lähtöpaikka Plateau Rosa Testa Grigia 3480m, Sveitsin ja Italian rajalla. Maisemia Val Thorensin radan alkuosalta, kiveä ja jäätä. Cervinia, Italia Avalanche Trophyn kupsahdettua jäljelle jäi neljän osakilpailun Maxi-Avalanche Eurocup. Se starttasi elokuun alussa Italian Cerviniassa, ja toinen kilpailu oli heti seuraavana viikonloppuna Ranskan Val Thorenssissa. Perjantaina suuntasimme hissillä kohti korkeuksia. Kivikkoa oli senkin edestä. Cerviniaa ei voi pitää varsinaisena maastopyöräilykohteena, vaikka valtaosa radan singletrackistä oli fillarointiin vallan mainiota settiä, ja polkuja näytti olevan tarjolla paljon. Näytti vähän jyrkältä. Ylös päästyämme selvisi, että jäätikön sohjoisuuden takia startti oli siirretty alemmas jäätikön alapuolelle. Loppukaan ei ollut niin jyrkkää kuin alhaalta näytti, ehkä puuton ja pensaaton rinne näytti alkuun todellisuutta hurjemmalta. Se on aivan yhden Alppien korkeimman huipun Matterhornin juurella, ja muodostaa suuren hiihtoalueen Sveitsin puolella olevan Zermattin kanssa. Tällä kertaa lähdettiin jäätiköltä. Radan viimeinen kolmannes oli edelleen luonnonmukaista alppipolkua, mutta jyrkkeni loppua kohti. Ensimmäisenä tuli mieleen, että täytyykö tässä kaivaa DH-pyörä esiin. Saavuttuamme paikalle etsimme maalialueen päästäksemme jyvälle radan lin- jauksista. Henrik ja Sauli A-rivissä eli eturivissä, Mika B-rivissä. Avalanche... Arvotaan päivän kulkuvälineet, maastopyörä vai lumilauta. Tyypillistä ranskalaista kisajärjestelyä, ohjelmaan tulee muutoksia, mutta niistä ei vaivauduta informoimaan. Mikäs siinä, on sitä ennenkin lumisateessa ajettu! Jäätikkö oli edelleen niin pehmeää, ettei "Lumisade vaihtui raekuuroksi ja sen jälkeen kaatosateeksi." 70 Fillari www.fillari-lehti.fi. Omat varaosat kannattaa ottaa mukaan, sillä paikallinen tarjonta ei päätä huimaa. Radalla ei päästy ollenkaan puurajalle, sillä koko radan varressa ei ollut ainuttakaan puolta metriä korkeampaa kasvia. Cervinian kylä sijaitsee 2 050 metrissä, missä on myös kisaradan maali. Nämä kisat hoitelimme kesälomareissulla, kun pyörimme reilut pari viikkoa Alpeilla Bike Parkeissa ajamassa. Kun radan korkeuseroksi ilmoitettiin 1 500 metriä, oli lähtöpaikka 3500 metrin korkeudessa jäätiköllä. Loivaa ja leppoisaa loikottelua, aivan mahtavaa. Alhaalta katsellessa tuli vähän sellainen joo-o fiilis. Ajo sujui kaikilla ongelmitta ja saimme hyvät lähtöpaikat päälähtöön. Muutamia huoltotien pätkiä, välissä kivikkoon linjattuja osuuksia, kunnes hieman alempana päästiin loivalle heinäniityllä kulkevalle polulle. Ylhäällä astuimme heti Sveitsin puolelle ja taivastelimme jäätikköaluetta lukemattomine skimbaajineen. Rata meni alussa reilun kilometrin jäätiköllä loivassa rinteessä, jonka jälkeen "polku" kiemurteli tyypillisessä kivilouhikossa. Juuri ennen h-hetkeä taivas synkkeni ja alkoi pyryttää lunta. Suomen tiimin kolme jäsentä oli tällä kertaa ripoteltu eri karsintaeriin
Näissä korkeuksissa oleilu alkoi jo vaikuttaa pohjolan miehiin, oikeastaan koko viikonlopun oli hienoinen heikotus päällä. Kuka vika alhaalla. Rinnekilometrejä on huimat 600. Rata laski kylän ohi maalin sijaitessa 1 200 metriä lähtöpaikkaa alempana. Oikeastaan ainoa hetki kun olotila ei häirinnyt, oli ajaessa. Pahimmillaan tuntui siltä, että kohta oksennetaan pelkästä hereillä olosta. Radan ohitettua Val Thorensin kylän päästiin hetkeksi nautinnolliselle singletrackille, joka sitten muuttui louhikossa kiemurtelevaksi vaelluspoluksi. Se tuntui monissa kohdin etenevän pyöräilijää nopeampi. Alueelle on alettu rakentaa myös Bike Parkia, joka ei vielä päätä huimannut. Alkumatkasta mentiin enimmäkseen huoltoteillä, välillä poikettiin niiden sivuun tekemää muutamia ylimääräisiä kiemuroita. Ylähissiasema ja radan lähtö olivat maltillisella 3 200 metrin korkeudella. Toista starttia ei päästy ajamaan, kun ei hissejä saatu enää pyörimään. Puoliväliä lähestyttäessä oli tekninen ja louhikkoinen kinttupolkuosuus, tuskin polku lainkaan. Lähtöpaikka oli aika ahdas ja kapeni heti startista, joten lähtöruudulla olisi jälleen suuri merkitys kisasuorituksiin. Alemmas edettäessä raekuuro hellitti, mutta kelit jatkuivat. Järjestäjä oli kovin pahoillaan toisen startin peruuntumisesta, se oli kuulemma ensimmäinen kerta kymmenvuotisen historian aikana. Kai siinä alkoi sitten happi kulkea. Val Thorensissakin ylähissiasemalta avautui näkymä jäätikölle. Rata toimi ihan hyvin kilpailussa, mutta ei sitä välttämättä omaksi huviksi lähtisi ajelemaan. Henkalla riitti juoksukuntoa ja hän olikin hyvissä asemissa kun vihdoin päästiin ajamaan. Nyt päästiin punkkaamaan vielä korkeammalle, sillä kylä sijaitsi 2 300 metrin korkeudessa, korkeammalla kuin mikään muu hiihtokeskus Euroopassa. Kisassa sai olla tarkkana, että parinkymmenen minuutin ryskytyksestä väsyneenä pyörä pysyisi käsissä. Ei kestänyt aikaakaan kun alkoi sataa herneen kokoisia rakeita! Ne putoilivat sen verran voimalla, että Mikalla olivat reidet polvisuojien yläpuolelta mustelmilla vielä pari viikkoa kisan jälkeen. Kisoissa lasketaan ensin yleiskilpailun tulokset, jossa ovat mukana kaikki paitsi nai- set, ja jaetaan yleiskilpailun palkinnot ja pisteet näiden mukaan. Tällöin on mahdollista sijoittua palkintosijoille sekä yleiskilpailussa että omassa ikäluokassa. lään tahtonut maistua. Järjestäjät kuuluttivat, että ukkosen takia mäeltä olivat menneet sähköt ja puolet kisaorganisaatiosta oli huipulla jumissa. Suomalaisille koiranilma sopi ja Henrik oli 13:s, Sauli 17:s ja Mika 43:s. Loppumatka ajettiin rankkasateessa, polulla virtasi useamman sentin vesipatja. Kilpailun voitti Ranskan Frank Parolin. Maaliin päästiin lopulta läpimärkinä. Tällä kertaa se oli onneksi yläpuolella, joten sohjossa ei tarvinnut ajaa. Karsinnoissa päästiin mittelemään jäsentenvälisiä, kun olimme kaikki samas- Val Thorens, Ranska Viikkoa myöhemmin ajettiin Eurocupin toinen osakilpailu Ranskan Val Thorensissa. M30-sarjassa Henrik sijoittui toiseksi ja Sauli kolmanneksi. Moni kuski ei asiasta harmistunut. Juniorit, ikäluokat ja muut sarjat on eritelty vielä erikseen. Pallillekin päästiin pokkailemaan. Aamuisin olisi pitänyt syödä, mutta ruoka ei mil- www.fillari-lehti.fi Fillari 71. Loppuosa reittiä kierteli rinnealueilla, ja jälleen radan jyrkimmät kohdat löytyivät aivan viime metreiltä. Paljon parempaakin on nähty ja koettu. Kuva: Cyril Charpin loivassa rinteessä ajamalla oikein edennyt, vaan homma meni juoksukilpailuksi. Joitain satunnaisia rakennelmia polkujen varrelta kuitenkin löytyi
Perjantaina ja lauantaina tuuli niin, että ylhäällä Easyraiderilla sai tehdä töitä päästäkseen edes eteenpäin. Henrik oli treeneissä katsellut omia linjoja ja päätti testata ratavahtien valppautta soveltamalla reittimerkintöjen tulkintaa ja nousemalla muutaman sijan omilla linjoillaan. Suomen tiimiin saatiin vahvistusta kun "Henrik ajaa Easyrideriä koko joukon ensimmäisenä!" 72 Fillari www.fillari-lehti.fi. Alussa hissiaseman kulmilla on loivaa, tasamaata ja pari pientä vastamäkeäkin, kunnes päästään vauhdikkaalle Easyrideril- le. Sieltä lasketellaan alas kohti kabiinin ala-asemaa, josta jatketaan vielä pätkä kohti Åren toria. Tämä veto tunnettiin sittemmin 30 sekunnin linjana, jonka verran järjestäjät määräsivät ratkaisusta sakkoa. Näiden kisojen suola on juuri siinä, että ajetaan kilpaa mies miestä vastaan eikä kelloa vastaan. Avalanche... Åren rataa monet pitivät ehkä jopa parhaana MaxiAvalancheratana. sa erässä. Sitä ajetaan pieni pätkä alun perin tätä kilpailua varten rakennetulle French Connectionille. Viime vuonna radan maali oli viety hotellin pihaan aivan Årejärven rantaan. Viehätys on siinä, että haetaan ohituspaikkaa tai peippaillaan niskaan hengittävän kuljettajan linjoja peitellen. Åren Avalanche-rata lähtee muutama sata metriä kabiinihissin yläaseman takaa. Omassa karsintaerässä sijoituimme sijoille 8, 10 ja 11. Monet pitivät Åren rataa ehkä parhaana Maxi-Avalanchen ratana. Easyrideriltä käännytään Hjullingenin kautta Rödkullevägenille, ja siitä Bräckebäcksledenille. Åren Bike Parkista löytyy runsaasti ajettavaa moneen makuun, ja se onkin lähemmäs 1 000 metrin korkeuserolla hyvä vaihtoehto alppireissulle. Henrik A-riviin, Mika ja Sauli B-riviin. Siinä oli iso joukko kuskeja päässyt harrastamaan tiukkaa kilvanajoa puskuri puskurissa. Kilpailun voittoon ajoi Ranskan Karim Amour ennen Cerviniassa korkeimmalle pallille noussutta Frank Parolinia. Sunnuntain kisastarteissa oli jälkimmäisen lähdön jälkeen maalialueella paljon tyytyväisiä kuljettajia. Henrikillä oli vauhti päällä koko viikonlopun, lopputuloksissa hän oli 12:s, Sauli 20:s ja Mika 34:s. Hitaita osuuksia ei juuri ole, ja poljettavat osuudet ovat suhteellisen lyhyitä. Nopeimmat olivat maalissa tasan vartissa. Muutamassa mutkassa ja pienissä dropeissa meinasi tuuli viedä pyörän alta. Radalle ilmoitettiin mittaa 7,5 kilometriä ja korkeuseroa kertyi 900 metriä. Polkemistakin riittää, jos aikoo pitää kiirettä. Henrik pääsi jälleen piipahtamaan palkintopallilla oltuaan M30-sarjan kolmonen. Åre, Ruotsi Nyt elokuun lopulla toista kertaa ajettu Åren Maxi-Avalanche Ruotsissa on hyvä tilaisuus ottaa tuntumaa Euroopan kuskien vauhtiin, tai ylipäänsä maratonDH-kilpailuun. Nyt maali oli Åren torilla. Startin jälkeen olimme kaikki letkassa miltei peräkkäin kymmenennen sijan kieppeillä
Hisseille tuppaa aamulla tulemaan ruuhkaa, joten matkaan pitää lähteä ajoissa. M30-sarjassa Saulille ja Henrikille ovat himmeämmät mitalisijat vahvasti tarjolla. Saulin startti onnistuu liki yhtä hyvin kuin ensimmäinen, mutta Henrik oli yksi niistä, joka kompuroi heti lähtösuoralla. Lähdön jälkeisistä ensim- mäisistä kymmenestä metristä ei jää mitään havaintoa, muistan vain kuinka parikymmentä metriä lähtöviivan jälkeen edessäni avautuu tyhjä linja. Toki, matkailu avartaa ja aina oppii uutta. Juhania lukuun ottamatta kaikki suomalaiset ajoivat ensimmäisessä karsintaerässä. Henrik sen sijaan yltää, ja ajaa Easyrideria koko joukon ensimmäisenä! Kuinka monesti suomalainen kuljettaja on ollut kansainvälisen maastopyöräkilpailun kärjessä. Ensimmäisen lähdön maalissa Juhani on 8:s ja Sauli 9:s. Juhani Kettunen on loistavasti 7:s, Sauli 9:s, Ari 11:s ja Mika 19:s. Tuli nähtyä paikkoja, joihin tuskin muuten olisi päädytty, sekä ennen kaikkea opittua kaikenlaista pientä ja suurempaa maastopyöräilystä. Cervinian karsintaerässä Karim Amour ehti vielä viihdyttää kuvaajia ja yleisöä, kisassa homma jäi tällä kertaa kesken. Juhani Kettunen ja Ari Kurvinen lähtivät maistelemaan Avalanchen tunnelmia. Sunnuntaina tuuli oli laantunut ja aurinko pilkahteli. Toisessa karsintaerässä viime vuonna Åressa parhaasta suomalaissijoituksesta vastannut Juhani Kettunen näytti jälleen kykynsä ollen omassa erässään hienosti kolmas. Kun helikopteri alkaa pyöriä pari minuutti ennen lähtöä pyöriä kilpailijajoukon edessä, ruudukossa jännitys nousee käsin kosketeltavaksi. Saulin ja Mikan lähtö takkusi, sijoitukset erässä olivat toisella kymmenellä, mikä merkitsi B-rivin lähtöpaikkoja. Muutamia takarenkaita vilahtelee ilmojen halki pyörien eturenkaiden kohdatessa ajosuunnitelmaan kuulumattomia esteitä. Kun kahden erän pisteet on ynnätty yhteen, kärjessä ovat samat kaverit kuin Val Thorensissa: Amour ja Parolin. Tämän mahdollistamisesta suuri kiitos kuuluu työnantajillemme, joilta on löytynyt joustoa vapaiden saamisessa. Kilpailun edetessä hänelle tulee lisää teknisiä ongelmia, joten sijoituksista ajamisen saa unohtaa. Seuraavaksi täytetään B-rivi ja niin edelleen. Toisessa lähdössä lähtösuoralle muodostuu enemmän härdelliä. Kabiinin yläaseman kohdalla olen hyvissä asemissa, joskaan aivan kärkikahinoihin ei B-rivistä yllä. Rakkaan harrasteen parissa vietimme monia hienoja hetkiä. Juhanilla sen sijaan kulkee, toisessa erässä hän on hienosti 6:s. Rankkaakin on ollut, kun on koko kesän reissussa päivätyön ohessa. Eurocupin viimeistä osakilpailua Sveitsin Flimsissä ei tätä kirjoitettaessa ole vielä ajettu, mutta olemme menossa mukaan.q www.fillari-lehti.fi Fillari 73. Myös Kurvisen Ari ajoi Ariviin oikeuttavaa vauhtia. Poljen minkä jaksan, pyörä liitää kivikon päällä. Ari ja Juhani onnistuvat lähdössä ja painelevat menemään kymmenennen sijan kieppeillä. Painetta takaa taisi kuitenkin tulla, sillä pyörä lipsahtaa kivikon puolelle ottaen sen verran osumaa, että maaliin Henrik saa rullailla ilman ketjuja. Kahdeksan jälkeen suuntasimme hisseille ja kohti vuoren huippua. Harvemmin. Henrikin hyvä vire jatkui ja ajoi karsinnassa neljänneksi. Kannattiko. Eurocupin kokonaispisteissä kolmen ajetun osakilpailun jälkeen Sauli on jaetulla viidennellä sijalla, Henrik 9:s ja Mika 11:s. Lähtöruudukkoon järjestäydytään niin, että ensin A-riviin oikeutetut kuljettajat pääsevät nopeusjärjestyksessä pareittain lähtökarsinaan ja saavat valita rivistään haluamansa vapaat paikat
Vaikka Uuden-Seelannin ajomaastot ovat kuvien perusteella huikeita, pitää Kleemola edelleen Suomea maastofillaristin paratiisina. Vantaa vaihtui UuteenSeelantiin 74 Fillari www.fillari-lehti.fi. Kuukauden fillarinaama TEKSTI: MARKKU LIITIÄ Vesku Kleemola rakentaa reittejä vankien kanssa Vesku Kleemolan täysjousto on saksalaisen pikkufirman Litevillen valmistama. Vesa-Matti "Vesku" Kleemola on pyöräillyt jo puolentoista vuoden ajan Uuden-Seelannin eteläsaaren maisemissa. Hän osallistuu myös maastopyöräreittien rakentamiseen paikallisen Mountain Biking Otagon talkooporukassa
Myös maasturilla ajettavat pik- kutiet pysyvät ajokunnossa talvisin. Whare Flatillä on freeride-henkinen Snake ´n´ Ladder -reitti, johon kuuluu paljon rakennettuja stuntteja, Kleemola luettelee. Vesku Kleemola ja Eino harrastuksensa parissa. Kun tuulee etelästä eli Etelämantereelta, on kylmä. Vaikka Vesku Kleemola onkin päässyt niin sanotusti merta edemmäs pyöräilemään, hän muistuttaa, että Suomi on maastopyöräilijän paratiisi - ainakin kesäisin. Iljanteista talvipyöräilyä helpottaa se, että muutama reiteistä on päällystetty murskeella. Jutun kuvat on otettu juuri sieltä. Kleemola kuuluu Mountain Biking Otago klubiin ja on ystävystynyt sen puheenjohtajan Hamish Seatonin kanssa. Seura suhtautuu polkuhankkeisiin vakavasti: sillä on käytössään mönkijä ja moottorin avulla liikkuvat telaketjukottikärryt. - En tiedä muuta maata, missä on yhtä mahtava polkuverkosto. Paras pudotus viime kesänä oli 30 asteesta 10 asteeseen kolmessa tunnissa. Nousumetrejä reiteillä kertyy myös enemmän kuin laki sallii. Saksalaista Liteville 301 -täysjoustoa maastolenkeillään kurittava Kleemola tutustui heti kohta Uuteen-Seelantiin tultuaan paikallisiin maastopyöräporukoihin. Uuden-Seelannin kaupungeissa ei juuri ole pyöräteitä, joten lapset ajavat hyvin vähän huvikseen. Mountain Biking Otagolla on muutama virallinen paikka, joihin saa tehdä maastopyöräreittejä. - Parin vuoden ajan on kerran viikossa apuna ollut sakkovangeista koostuva porukka. Nicols Creekin reitillä, kunhan se joskus valmistuu, tulee olemaan pituutta kymmenkunta kilometriä ja nousua meren pinnasta aina 650 metriin asti. Miksi kukaan ei markkinoi Suomea maastopyöräilijöille, Kleemola äimistelee. Vanhemmat ajavat dirttiä, XC:tä tai DH:ta. - Hamish oli esimerkiksi järjestämässä Rotorualla pidettyjä MTB:n MM-kisoja ja tuntee todella paljon fillariporukkaa ympäri maailman. Sääolot vaihtelevat nopeasti ja savinen maa muuttuu talvella mutavelliksi. Osa poluista menee jyrkissä rinteissä ja pudotus polun reunassa tuo ajamiseen oman lisämausteensa. Ulkomaalaiset pyöräilijät ovat tärkeitä maan turistibisnekselle, sillä he viipyvät maassa pitkään ja ostavat runsaasti palveluita. Seuratoiminta on vilkasta ja BMX kenties suosituin laji nuorimpien keskuudessa. Täällä kaverit ovat ihan huulet pyöreinä, kun niille kertoo Suomen poluista. Työttömänä minulla on paljon vapaa-aikaa ja olen viettänyt sitä Hamishin kanssa Nicols Creekissa polkuja rakennellen. Vesku Kleemola itse virnistää työskentelevänsä kotona pölynimurinkuljettajana, joten pyöräilyyn riittää aikaa. Dunedin sijaitsee entisen tulivuoren kraaterissa, ja Kleemola kertoo jonkun paikallisen letkauttaneen, että Dunedinista pois päästäkseen tarvitsee kiipeilyvälineet. Kleemola kertoo, että alueella on paljon vaellusreittejä, mutta niillä fillarointi on yleensä kielettyä. Kleemolan-Nikulan perheen vei Uuteen-Seelantiin Raisa Nikulan kolmivuotinen pesti paikallisessa yliopistossa. Sisämaassa saattaa talvella olla parikymmentä astetta pakkasta ja kesällä lämmintä 40 asteen verran, Kleemola kuvailee saaren ilmastoa. Polkujen teko on saaren sisäosissa helppoa ja Kleemola kertoo, että esimerkiksi Alexandran seudun reitit ovat todella mahtavia. Cargill ja Flaggstaff. Jos aikoo pyörällä Dunedinin ympäristössä maastoon, on pysyttävä tiukasti virallisilla pyöräpoluilla tai nelivetoautoille tarkoitetuilla tiepohjilla. Niin sanottu native bush on todella tiheää ja vaikeakulkuista. Suunnitelmissa on myös pienen kaivinkoneen osto. Sisämaassa kasvillisuus vähenee ja maasto muuttuu aroksi. Kiitos tästä kuulunee suomalaisille jokamiehen oikeuksille. - Kesällä lämpötila pyörii 20 asteen molemmin puolin, joskin muutama kuumempikin päivä saattaa sattua väliin. Korkeuseroja siis riittää. Hämmästyttävää, ettei Suomi kuhise maastofillaristeja. Kun itse kävin testaamassa, pääsin kadun juuri ja juuri ylös maastofillarilla. Tapana on, että junnujen pyörät pakataan autoon ja viedään sopivien ajomaastojen äärelle. Pyöräteiden rakentaminen nähdään myös hyvänä työllistämiskeinona taantuman aikana. Myös Uuden-Seelannin hallitus on budjetoinut rahaa valtakunnallisen pyörätieverkoston rakentamiseen. Vaikka Uuden-Seelannin maisemat näyttävät kuvissa hyvinkin upeilta, eivät ajomaastot ole aina ykkösluokkaa. Yksi tuttu ei päässyt sitä ylös etuvetoautolla kun pito loppui. Suurin osa reiteistä on teknisesti helppoja, mutta jokunen todella haastavakin paikka löytyy. UudessaSeelannissa kaupunkilaislapset eivät pyöräile kotinurkilla, vaan heidät kuskataan autolla ajopaikoille. Polut on tehty talkootyönä, ja rahaa niiden rakentamiseen on saatu muutamilta säätiöiltä sekä kisoja järjestämällä. Ja täällä tuulee yleensä ja kovaa. Lähistön korkeimmat kukkulat ovat noin 650-metriset Mt. - Polkuja ei täällä synny, ne pitää tehdä. Homma on paisunut viime aikoina niin, että siitä saattaa jossain vaiheessa tulla muutamille ihmisille ihan palkkatyötäkin, jos hyvin käy. - Naapurissamme sijaitseva Signal Hill on DH-mekka, Nicols Creek Hamishin projekti ja Forrester Park alueen vanhin MTB-reitti. Pikkurikoksista sakkoja saaneet kaivavat polkuja ja pääsevät näin eroon maksurästeistään. - Raisan työmatka on linnuntietä pari kilometriä ja nousumetrejä tulee 120. Perheen juniori, kahdeksanvuotias Eino, on ajanut BMX-kisoja paikallisen seuran väreissä. Nimimerkillä Pyöräkaistapää kirjoittavan Vesa-Matti Kleemolan Uusi-Seelantiblogi löytyy Fillari-lehden foorumilta Pyörämatkailu-osastosta.q www.fillari-lehti.fi Fillari 75. Talvisin rannikolla on lämmintä tavallisesti 10 asteen kieppeillä, joskus voi olla pientä pakkastakin. V esku Kleemola asuu vaimonsa Raisa Nikulan ja perheen kahdeksanvuotiaan Eino-pojan kanssa Uuden-Seelannin eteläsaaren itärannikolla sijaitsevassa Dunedinissa, joka on maan vanhin kaupunki. Dunedinissa on myös maailman jyrkimmäksi mainostettu katu Baldwin Street, jossa on 400 metrin matkalla 70 nousumetriä
Ilman ainuttakaan etappivoittoa Vueltan ykköseksi TEKSTI: JOONA LAUKKA KUVAT: TIM DE WAELE Vihdoinkin Valverde 76 Fillari www.fillari-lehti.fi
Hyvistä mäkimiehistä Valverdellä on paras kirikyky Damiano Cunegon ohella, ja hän on napsinut voittoja vaativilla etapeilla. Heti voittonsa jälkeen mies sanoi seuraavana tavoitteena olevan Tourin voiton. On ollut polvivaivoja, kaatumisia ja vaikka mitä. Kisareittiä kritisoitiin Espanjan mediassa kovin sanoin klassikkonousujen puuttumisesta ja siitä, ettei Baskimaassa ja Galiciassa käyty lainkaan. V uosien ajan on Espanjan Alejandro Valverdeä pidetty potentiaalisena suuren ympäriajon voittajana. Hieman yllättäen Valverde ei voittanut yhtään etappia. Edellisinä vuosina Vueltassa Valverdelle oli kertynyt värisuora sijoituksia kärkipäässä: viides, neljäs, kolmas ja toinen. Voitto tuli espanjalaiselle pitkän yrittämisen jälkeen. Kerta toisensa jälkeen hän on kuitenkin epäonnistunut. UCI haluaa, että hänen kilpailukieltonsa laajennetaan kattamaan kaikki maat. Taktiikka toimi hyvin. Vain voitto puuttui. Tänä vuonna se tuli. Cadel Evansin pahaan saumaan sattunut rengasrikko ja lyhyt viimeinen aika-ajo ratkaisivat Espanjan ympäriajon Alejandro Valverden eduksi. Tänä vuonna hän ei Italian maaperää koskettavan kilpailukieltonsa takia voinut edes osallistua Giroon ja Touriin. Ei mitenkään ylivoimaisella tavalla, mutta varmasti kuitenkin. Valverden puolustus urheilun valitus- www.fillari-lehti.fi Fillari 77. Tällä kertaa hän ajoi ensimmäistä kertaa uransa aikana suuressa ympäriajossa taktiikalla, jolla pyrittiin säästämään voimia viimeiselle viikolle. Saa nähdä osallistuuko Valverde kisaan ensi kesänä. Vaikka Valverdellä oli muutamaan otteeseen hieman vaikeuksia, hän ei sipannut millään etapilla edellisvuosien tapaan
Italialaiset eivät viime keväänä totelleet tuomaria vaan antoivat espanjalaiselle rangaistuksen. Kovimman vastuksen Valverdelle tarjosivat Samuel Sanchez ja Cadel Evans. Vuelta oli viimeisiä kilpailuja, joissa Kjell Carlström auttoi Bassoa. Se oli varmasti pettymys hänelle ja Liquigas-tallille, joka teki voimia säästämättä töitä kapteeninsa eteen. Syynä tähän on varmaan se, että he uskovat päätöksen suosivan oman maan pyöräilijöitä. Sanchez ajoi uransa parhaan suuren ympäriajon ja näyttää siltä, että hän voisi vielä kehittyäkin niissä. Pian tuon jälkeen tv-kanava Skyn sponsoroimaa tallia alettiin kasata. Vastaa- 78 Fillari www.fillari-lehti.fi. Sanchezin pitkäaikaisena haaveena ja tavoitteenahan on maailmanmestaruus. Sanchezin Euskadi-joukkueelle Vueltan kakkossija oli todella tärkeä. Basson kunto oli Vueltassa ehkä hieman parempi kuin Girossa, mutta vielä kaukana siitä mitä se oli ennen kilpailukieltoa. Syitä tähän voi vain arvuutella. Kilpailutauon pitäisi nyt olla vain muisto. Vuelta... Cadel Evansin pahasti epäonnistunut kiekon vaihto maksoi hänelle vähintään kakkossijan. tuomioistuimessa (CAS) perustuu siihen, että espanjalainen Puerto-skandaalin tutkintaa johtanut tuomari on kieltänyt hänen tutkimusaineistonsa käytön urheilullisten rangaistusten antamisessa. Tourissahan Mikel Astarloza voitti etapin, mutta muutama päivää myöhemmin paljastui, että hän oli käyttänyt dopingia. Tuo käry koettiin tallissa ja koko baskimaassa todella nolona tapauksena, suoranaisena tallin maineen menetyksenä. Tavoilleen uskollisena Vueltan järjestäjä Unipublic pitää aika-ajot lyhyinä. Tuolloin Englannin pyöräilyliitto aloitti kunnianhimoisen ratapyöräilyn kehittämisohjelman, jonka sai tuekseen runsaasti rahaa paikalliselta veikkausyhtiöltä. Syyskuussa voitiin vihdoinkin julkistaa uuden englantilaisen tallin Skyn ajajalista, jossa Kellunkin nimi komeilee. Talli tulee siis selvästi olemaan aidosti brittiläinen, mutta useat ajajat ja suuri osa henkilökunnasta tulevat muualta. Harvoin näkee, että noin paljon työtä tehdään sellaisen ajajan hyväksi, joka ei lopulta sijoitu kolmen parhaan joukkoon. Tourissa henkisesti romahtanut Evans kykeni keräämään itsensä hyvin ennen Vueltaa ja kuntokin oli kohdallaan. Tosin ei ole varmaa, haluaako hän tulevaisuudessa keskittyä enemmän etappiajoihin, koska se tietää suorituskyvyn heikkenemistä yhden päivän kisoissa, joissa olympiavoittaja on aina menestynyt hyvin. Herran vastaus on yllättävä: "Nostaa englantilainen pyöräilijä Tour de Francen voittajaksi". Tai ehkäpä hän tarvitsee tuekseen Bjarne Riisin kaltaisen johtajan kuin silloin ennen kun hän voitti suuria kilpailuja. Kolmannellatoista etapilla Evans kärsi rengasrikon todella huonolla hetkellä. Tuloksia alkoi syntyä vähitellen ja lopulta Pekingin olympiakisoissa britit dominoivat ratapyöräilyä. Ei hän varmaankaan hävinnyt kisaa tuon takia, mutta kakkossijan kylläkin. Noin vuosi sitten paluun kisoihin tehnyt Ivan Basso oli kisassa pitkään kolmantena. Ja niin se kyllä tekeekin. Kysyin hieman kisojen jälkeen Englannin pyöräilyliiton puheenjohtajalta, että mitä seuraavaksi. Lopulta viimeisessä aika-ajossa hän tippui neljännelle sijalle. Ehkä hänen motivaationsa on yhtä hyvä tai jopa parempi kuin ennen, mutta itseluottamus ei ole enää entistä luokkaa. Jos Vueltan viimeinen aika-ajo olisi ollut pidempi, Evansilla olisi ollut todelliset mahdollisuudet voittoon. Sky-talli tulee olemaan monella tapaa poikkeuksellinen johtuen tallin taustasta, joka juontaa 1990-luvun loppupuolelle. Lopulta hän oli kolmas puolitoista minuuttia Valverdelle jääneenä. Valverden tapauksessa tuo todiste oli veripussi
huoltajan allekirj.). 2009 saakka. Tilaan Fillari-lehden kestotilauksena 38,- / 7 + 1 numeroa (uuden tilaajan etuna) Tilaan Fillari-lehden vuositilauksena 41,- / 7 + 1 numeroa TILAUKSET MYÖS TEKSTIVIESTILLÄ (normaalihintainen viesti) Lähetä numeroon Nimi Tilaan Fillari-lehden tutustumistarjouksena 12,- / 3 numeroa RideMedia Oy Tunnus 5001594 00003 VASTAUSLÄHETYS 040 728 8979 Lehden nimi, kesto, vuosi tai tutustumistarjous, nimi ja osoite Saat kuittauksen tilauksestasi viimeistään seuraavana arkipäivänä. Lähiosoite Postinumero ja -paikka Allekirjoitus (alle 18 v. 3 numeroa 12 Irtonumerohintaan verrattuna säästät 9 e. A DIGITAALISEN A N NÄKÖISVERSIOi ti.f www.fillari-leh ti ja sieltä digileh myös Fillari-lehti nyt a! ila T tilaajan lehti uuden aa Fillariukkoon ja til Liity jo nettuna an kotiin kan etuna suora 7+1 an meroa hinta nu 38, RideMedia Oy maksaa postimaksun puolestasi Tarjous voimassa 31.12. Fillari-lehti tutustumistarjouksena e
Rengastöiden jälkeen alkoi takaa-ajo, jonka tuloksena Vastaranta saavutti kärkikaksikon viimeisellä kympillä ja pyyhälsi ohi voittoon. Miehet 58 km: 1) Jukka Vastaranta Velo 8 2.08.42, 2) Mikko Vastaranta Velo 8 2.08.04, 3) Henri Ojala Pyörä-68 2.09.21, 4) Sami Tiainen TWDLänken 2.15.36, 5) Jukka Hietala TCC 2.15.50, 6) Tommi Nieminen RCC 2.17.29, 7) Simo Sohkanen HyPy/Skins 2.18.36, 8) Pasi Pohjasvuo Espoo 2.19.24, 9) Olli Miettinen CC Picaro 2.20.11, 10) Erkko Salonen CCH 2.21.29 Naiset 58 km: 1) Carina Ketonen RCC 2.24.32, 2) Paula Oksman HyPy 2.40.42, 3) Sonja Kallio Hattula 2.44.56 82 Fillari www.fillari-lehti.fi. Rainer Aaltonen, Kimmo Kananen ja Henri Ojala matkasivat kärjessä, kunnes Kananen jo alkumatkasta joutui rengastöihin. Viime vuoden hopea- ja pronssimiehet Olli Miettinen ja Juha Kangaskokko pysyivät mitalikannassa, mutta sijoitus oli tänä vuonna toisinpäin. M10 3,5 km: 1) Onni Mäkinen CCH 17.05, 2) Pekka Soukko P-P 17.23, 3) Antti-Jussi Juntunen KorsKa 18.20 N10 3,5 km: 1) Emma Lahti KäTa 22.26, 2) Anni Alanko SV 22.40, 3) Vilhelmiina Suvisaari Akilles 23.10 M12 7 km: 1) Jaakko Hänninen TaiTä 31.31, 2) Joona Palva MTBCF 34.25, 3) Ville Hirvenoja VP 36.13 N12 3,5 km: 1) Iina Väyrynen OP-P 19.38, 2) Siiri Huhtala OP-P 23.29, 3) Pauliina Ojanen P-P 23.47 M14 10,5 km: 1) Marco-Tapio Niemi TY 39.37, 2) Riku Hartikainen HyPy 40.05, 3) Mikko Soukko P-P 41.25 N14 7 km: 1) Veera Väkevä CCH 31.07, 2) Eveliina Sarismala P-P 31.08, 3) Anna Lahti KäTa 33.20 N16 10,5 km: 1) Vilma Alanko SV 47.05, 2) Melissa Stenman P-P 47.36, 3) Jenna Lajunen VP 49.04 M30 33 km: 1) Tommi Nieminen RCC 1.49.35, 2) Timo Mustonen KuoPys 1.52.15, 3) Pasi Pulkkinen TCC 1.52.34 M40 27,5 km: 1) Jukka Hietala TCC 1.34.01, 2) Sami Soidinsalo CCH 1.39.28, 3) Arto Järvinen MTBCF 1.42.43 M16 22 km: 1) Aku Silvenius TWD 1.18.05, 2) Juho Hänninen TaiTä 1.19.13, 3) Heikki Soukko P-P 1.20.51 M50 22 km: 1) Rauni Eklund HlT 1.21.39, 2) Heikki Hammarberg HMTBC 1.22.12, 3) Markku Piitulainen Zeus 1.24.31 N18 16,5 km: 1) Miimu Paavola P-P 1.16.01, 2) Rosa Törmänen Cyclos 1.18.17, 3) Sofia Kansikas P-P 1.20.10 M 44 km: 1) Jukka Vastaranta V8 2.11.21, 2) Juha Kangaskokko Picaro 2.16.32, 3) Olli Miettinen Picaro 2.18.29, 4) Henri Ojala P-68 2.21.42, 5) Daniel Schwarz PK Team 2.26.19, 6) Antti Kuitto LrPy 2.28.11, 7) Alexander Schwarz PK Team 2.28.40, 8) Sami Eloluoto TuUL 2.29.51, 9) Antti Träskelin KoiIsku -1 kierros, 10) Jukka Heinikainen TWL 1 kierros M18 33 km: 1) Samuel Halme KorsKa 1.49.57, 2) Samuli Tuominen HHCBT 1.56.58, 3) Jeremias Holmberg BFT 1.57.20 N 33 km: 1) Carina Ketonen RCC 1.58.49, 2) Paula Oksman HyPy 2.15.37, 3) Laura Lilja IK-32 -1, 4) Hanna Konttinen VoVi -1, 5) Mari Marttinen IK-32 -1 Maamme perinteisin ja pitkäikäisin maastopyörämaraton, Finlandia-maastopyöräily käytiin poikkeuksellisen kuivissa ja kesäisissä olosuhteissa. Naisissa kouvolalainen RCC:n Carina Ketonen otti omansa, joskin Hyvinkään Pyöräilijöiden Paula Oksman ajoi myös hyvän kilpailun ja sijoittui toiseksi. Korsossa oli kuitenkin saatu aikaan monipuolinen ja sopiva rata sekä junioreille että senioreille. Puolustavan mestarin P-68:n Henri Ojalan pyörä ei vaikuttanut kulkevan totuttuun tapaan ja sijoitus valui lopulta neljänneksi. Heti startista kärkeen porhaltanut Vastaranta ajoi turvallisessa johdossa kilpailun maaliin kotiradallaan, joka oli kokenut paljon muutoksia edellisiin versioihin. Miehet 34 km: 1) Jukka Vastaranta V8 1.27.35, 2) Juha Kangaskokko CC Picaro 1.31.49, 3) Mikko Siltanen P-Union 1.35.57, 4) Tommi Nieminen RCC 1.36.13, 5) Sami Eloluoto TuUL 1.37.19, 6) Ismo Perttula PKK 1.38.28, 7) Jukka Hietala TCC 1.40.12, 8) Ville Mäkelä 1.41.26, 9) Perttu Pärssinen PKK 1.41.53, 10) Ari Kansikas P-P 1.43.02 Naiset 34 km: 1) Carina Ketonen RCC 1.43.02, 2) Paula Oksman HyPy -1, 3) Sonja Kallio -1, 4) Hanna Konttinen VoVi -2, 5) Karoliina Räsänen Focus Ladies/IK-32 -2 Luosto XCO/KMC Super-cup 7/9 Sodankylä, 22.8. Miehet elite/kilpa 25 km: 1) Juha Kangaskokko CC Picaro 1.19.01, 2) Alexander Schwarz PK-Team 1.20.37, 3) Daniel Schwarz PK-Team 1.22.17, 4) Jukka-Pekka Kunnari Pellon Ponsi 1.30.40, 5) Hannu Jänkälä OPP 1.37.09, 6) Pekka Välimaa OPP 1.19.05 (- 1 k) 7) Timo Karvonen Cyclos 1.20.05 (-1 k) 8) Juha Tiilikainen PK-Team 1.20.35 (- 1 k), 9) Jusu Toivonen Pyhätunturi 1.30.20 (- 1 k) 10) Keijo Hongisto OuTa 1.32.50 (- 1 k), Naiset 25 km: 1) Kati Vehmas Pellon Ponsi 1.31.14 (- 1 k), 2) Heli Ovaska PK-Team 1.36.10 (- 1 k), 3) Heidi Kyyrönen OPP 1.45.56 (-1 k), 18. Paljon kiihdytyksiä ja lyhyitä nousuja sisältävän radan tiedettiin sopivan Jukka Vastarannalle, joskin viimevuotinen mitalikolmikko Ojala, Miettinen ja Kangaskokko tiedettiin menestymisnälkäiseksi. Alueella on ajettu paljon XC-kisoja, mutta edelliset Suomen mestaruudet ratkottiin niinkin kauan sitten kuin vuonna 1997, jolloin ajettiin ikäluokkamestaruuksien yhteydessä M/N-16luokkien mestaruuksista. Nimi oli tällä kertaa hieman erheellinen, sillä Metsähallitus ei tänä vuonna antanut lupaa siihen, että reitti olisi kulkenut järven ympäri ja näin kansallispuiston alueella. Nuuksion Pitkäjärven ympäriajo, Sigma-Marathon Cupin 4/6 osakilpailu, Espoo, 29.8. Marathon-cup jatkui pienen kesätauon jälkeen perinteisellä Nuuksion Pitkäjärven ajolla. Alun juurakko-osuudella kärkeen irtosivat Vastarannan veljekset, sekä viimevuotinen voittaja Henri Ojala. Nissan MTB Finlandia, Hollola, 23.8. Aikanaan maastosta maantielle siirtynyt TW-L:n Sami Tiainen teki lopussa huiman nousun mitalikantaan, mutta takaa-ajo päättyi kaatumiseen ja keskeytykseen. XCO SM- ja ISM-kilpailut, Korso, Vantaa, 16.8. Ankkarockista tuttu Korson Ankkalampi toimi pitkästä aikaa SM-kilpailujen näyttämönä. Liki kuuden kilometrin mittainen rata kulki erittäin pienellä, halkaisijaltaan noin 1 500 metrin alueella. 2000-luvulla SM-ohjelma on valitettavasti supistunut ja SM- sekä ISM-kilpailut ajetaan XCO:ssa yhden päivän aikana. Reitti jouduttiin ajamaan nyt siten, että edestakaisen osuuden päässä kierrettiin noin 19 kilometrin mittainen lenkki. Kisasilppua Kisasilppua Lamminpää XCO, KMC Super-cup 5/9, Ylöjärvi, 9.8. Lamminpään harjuilla ajettu XCO-cupin kilpailu oli edellisessä kilpailussa keskeyttäneen Jukka Vastarannan näytöstä. Noin 500 hengen osallistujakaarti oli kärkikuskien osalta tänä vuonna pitkälti kotimainen. Lähdön jälkeen selvisi, että voitto tulee olemaan kolmen kauppa. Myöhemmin Ojala tippui Aaltosen kyydistä ja joutui Kanasen ohittamaksi. Siihen mahtui teknisen juurakkoreitin ja mäkisen hiekkapohjaisen ulkoilutien lisäksi liki seitsemän kilometriä erittäin mäkistä Solvallantietä, joka on tuttu muun muassa Hesburger-tempoista. Kolmikon vahvimmalta eli Jukka Vastarannalta meni rengas ja hän jäi kaksikosta muutaman minuutin jälkeen. Kanasen takaa-ajo ei riittänyt voittoon, sillä Aaltonen kurvaili maaliin liki kolmen minuutin erolla. Miehet 70 km: 1) Rainer Aaltonen TCC 3.01.30, 2) Kimmo Kananen TWDLänken 3.04.17, 3) Henri Ojala Pyörä-68 3.05.10, 4) Jukka Heinikainen TWD-Länken 3.13.54, 5) Sami Eloluoto TuUl 3.19.24, 6) Pasi Willman Tainionkosken Tähti 3.21.25, 7) Antti Kuitto Lappeenrannan Pyöräilijät 3.22.27, 8) Aki Korpela Kaupin Kanuunat 3.22.35, 9) Perttu Turku Cycle Club Helsinki 3.23.18, 10) Tuomas Juuti Varkauden palomiesurheilijat 3.29.03 Naiset 35,0 km: 1) Carina Ketonen Riverside Cycling Club 1.40.34, 2) Paula Oksman Hyvinkään P 1.51.31, 3) Suvi Tiainen Helsinki Triathlon 1.57.35 11. Kilpailu alkoi märällä radalla pienen sateen jälkeen. Heti alusta asti oli selvää, että Vastaranta tulee ajamaan aivan omaa vauhtiaan. Oksman tunnetaan myös taidemaalarina sekä ensimmäistä vuotta miehissä ajavan Jerry Oksmanin äitinä
Suuri osa kisakuskeista säästeli itseään sunnuntaille, mutta järjestävän seuran Olli Miettinen oli päättänyt näyttää menemisen mallia nopealla hiekkatiepohjaisella, mutta raskaalla radalla. Puoleen väliin asti porukka oli seitsemän hengen vahvuinen. Ojala tippui kyydistä ja kakkostilasta jäivät taistelemaan Kimmo Kananen ja Juha Kangaskokko. Kaksikko ajoi sen verran reippaasti, että Ojala oli riittävän kaukana ennen loppuratkaisuja, joissa Kangaskokko ajoi hopeamitalin arvoisesti. M 18 84 km: 1) Samuli Tuominen HHCMB 3.31.42, 2) Aku Silvenius TWD Lahti 3.34.55, 3) Juho Hänninen Tainionkosken Tähti 3.36.37 M 40 84 km: 1) Jukka Hietala Tawast Cycling Club 3.18.37, 2) Pasi Willman Tainionkosken Tähti 3.24.48, 3) Sami Soidinsalo Cycle Club Helsinki 3.29.02 M 50 84 km: 1) Heikki Hammarberg Heinolan MTB-Club 3.28.38, 2) Markku Piitulainen Pyöräilyseura Zeus 3.56.47, 3) Veikko Halme Korson Kaiku 4.15.23 Miehet 84 km: 1) Jukka Vastaranta Velo 8 Team 3.03.54, 2) Juha Kangaskokko CC Picaro 3.06.38, 3) Kimmo Kananen TWD Länken 3.07.49, 4) Henri Ojala Pyörä-68, Turku 3.08.08, 5) Mikko Vastaranta Velo 8 Team Continental 3.15.33, 6) Johannes Kohonen Lappeenrannan Pyöräilijät 3.17.27, 7) Jukka Heinikainen TWD Länken 3.18.00, 8) Paavo Hiltunen VELO 8 Team Continental 3.18.52, 9) Tommi Nieminen RCC 3.18.56, 10) Jarno Sarmalahti RCC 3.19.03 Naiset 84 km: 1) Carina Ketonen RCC 3.35.21, 2) Jenni Mattila CC 4.09.21, 3) Suvi Tiainen Helsinki Triathlon 4.18.20, 4) Tuula Kurkipää 4.30.07, 5) Suvi Perälä Korson Kaiku 4.31.16 Jukka Vastaranta sai karistettua muut kannoiltaan kolmannella kierroksella. Kolmannella kierroksella tapahtui lopullinen ratkaisu, kun Jukka Vastaranta nykäisi neljän kuskin kärjestä yksin irtiottoon. Kolmanneksi taisteli pitkän linjan pyöräilymies, Petri "Eku" Leppänen ennen Kajaanin jättiä Mikko Kejoa. Miettinen korjasi voiton ja poikkeuksellisen hyvät palkinnot seurakaverinsa Tommi Tuikan nenän edestä. Kuva: Pasi Hujakka. Reitillä pärjäsi parhaiten mahdollisimman nopealla kalustolla, joten osa kuskeista käytti cyclocrosspyöriä. Miehet 70 km: 1) Olli Miettinen CC Picaro 2.29.12, 2) Tommi Tuikka CC Picaro 2.30.41, 3) Petri Leppänen Team Continental 2.33.38, 4) Mikko Kejo TuUl 2.33.56, 5) Jaakko Sorvisto CC Picaro 2.35.27, 6) Hannu Hovila nousukunto.com 2.37.48, 7) Petri Lindqvist Zeus/Kerava 2.37.57, 8) Kimmo Ovaska PK Team / Oulu 2.43.18, 9) Kare Eskola Krasnojaskin Kuulat 2.47.09, 10) Jarkko Koponen PANDA 2.49.46 Naiset 70 km: 1) Sari Puumala CC Picaro 3.09.04, 2) Annukka Siltakorpi Kurikan Ryhti 3.28.30, 3) Arja Nuolioja Puuppola 3.36.39 Sigma-Marathon Cupin 5/6 osakilpailu, SM-MTB-marathon, Kouvola, 13.9. Kouvolassa käytiin maastopyörämarathonin SMkilpailut, joita isännöi Riverside Cycling Club. Hyvässä kelissä ja monipuolisella radalla kolmena kierroksena ajettu kilpailu alkoi siten, että kärkeen muodostui ennakkosuosikin miehittämä liki kymmenen hengen porukka. Ajo oli Finlandia-maastopyöräilyn tapaan kuntoajo, vailla marathon-cupin arvoa, joten se joutui aikataulusyistä samalle viikonlopulle kun marathonmaastopyöräilyn Suomen mestaruuskilpailut Kouvolassa. Kisasilppua Kisasilppua Virpiniemi XCO, KMC Super XCCup 8/9, Haukipudas 30.8.2009 Miehet 24 km: 1) Juha Kangaskokko CC Picaro 1.04.05, 2) Daniel Schwarz PK Team 1.04.39, 3) Alex Schwarz PK Team 1.05.34, 4) Lieven De Rycke Cyclos 1.09.15, 5) Kent Sippola PK Team 1.09,48, 6) Jussi Karjalainen PK Team 1.10.02, 7) Ari Kansikas P-P 1.10.11, 8) Samuli Ollanketo OuTa 1.11.21, 9) Toni Pisano PK Team 1.11.33, 10) Jukka-Pekka Kunnari PellPo 1.12.54 Naiset: 1) Heli Ovaska PK Team 1.14.24 -1 k, 2) Hanna Konttinen VoVi 1.20.07 -1 k, 3) Virpi Uusitalo PK Team 1.13.38 -2 k Tähtisadeajot, Laukaa, Nyrölä, 12.9. Uusi maastopyörähenkinen pyöräilytapahtuma ponkaisi tänä vuonna pyöräilykartalle Keski-Suomen suunnalta kun jyväskyläläinen CC Picaro järjesti huolella suunnittelemansa Tähtisadeajot. Ensin vauhdista tippuivat CC Helsingin Perttu Turku ja Velo 8:n Paavo Hiltunen
Jokivarrentiellä matkalla kohti Vantaata Jarmo Rissanen teki pitkiä vetotöitä harjoitusmielessä aika-ajo MM:iä varten. Kakkos- ja kolmostila menivät matkaa neljän tunnin jänisryhmässä taittaneille triathlonisti Suvi Lavoselle ja vielä 16-sarjassa ajavalle Porvoon Akilleksen Eveliina Suvisaarelle. Miehet 140 km: 1) Kimmo Kananen TW-L 3.34.20, 2) Jussi Veikkanen FDJ 3.34.20, 3) Jarmo Rissanen CCH 3.36.12, 4) Perttu Turku CCH 3.36.15, 5) Johannes Kohonen LRPY 3.36.20, 6) Jukka Heinikainen TW-L 3.42.39, 7) Jesse Virtanen TuUL 3.42.40, 8) Juhana Hietala CCH 3.44.02, 9) Mikael Myllymäki 3.44.04, 10) Erkko Salonen CCH 3.44.07 Naiset: 1) Anne Palm CCH 3.45.02, 2) Suvi Lavonen Oulu 4.00.40, 3) Eveliina Suvisaari Akilles 4.00.53 84 Fillari www.fillari-lehti.fi. Sunnuntaina ryhmä pysyi yhtenäisenä koko pitkän kierroksen. Tällöin iskivät Veikkanen ja Kananen irti. Suoraviivainen, mutta paikoin mäkinen reitti vaatii paljon itsekuria kaksikoilta, jotta vauhti ei missään vaiheessa päässyt hiipumaan. Kisasilppua Kisasilppua Lähi-maantie, Lieto, 9.8. Liedossa käydyt maantieajot kärsivät loppukauden maantiekisojen tavoin hieman osallistujapulasta ainakin eliteluokassa. Miehissä puolustava mestaripari Jarmo Rissanen ja Aki Turunen oli selkeä ennakkosuosikki. Naisissa puolustava mestarikaksikko oli kokenut muutoksia kun TVC:ssä Leena Haavisto oli vaihtunut Pia Pensaareen Anne Raution parina. Naisissa voittoon ajoi Anne Palm, joka ainoana naisena pysyi mukana noin 70 hengen pääjoukossa. Veikkanen vei siis itselleen molempien starttien ja etappikilpailun voitot. Elite: 1) Jussi Veikkanen FDJ/TWL 6.07.30,60, 2) Tero Hämeenaho V8/Continental 6.08.52,55, 3) JukkaPekka Santala Chebici-Isku 6.09.16,97, 4) Perttu Turku CCH 6.12.23,15, 5) Teemu Toivanen KoiIsku 6.12.37,85, 6) Antti Träskelin Chebici-Isku 6.13.19,14, 7) Jyrki Terävuo TuUL 6.13.20,91, 8) Jari Nieminen Chebici-Isku 6.13.20,91, 9) Timo Pesola KäTa 6.14.22,85, 10) Juhani Timmerbacka Chebici-Isku 6.14.23,85 M-18: 1) Olli Teivaala P-P 6.14.06,95 M-Kilpa: 1) Lasse Torpo TWD 4.30.40,01, 2) Peter Reunanen IK-32 4.30.44,01, 3) Olli Koski KäTa 4.31.03,88 , 4) Timo Häkkinen LrPy 4.31.11,88, 5) Pasi Karjalainen Zeus 4.31.13,88 Naiset: 1) Terhi Salmenoja TuUL 4.31.23,91, 2) Sari Puumala Picaro 4.46.02,28, 3) Laura Lilja Focus Ladies 4.56.39,67 3. Vähäväkisessä kilpailussa (noin 30 elitekuskia) lauantain etapilla Veikkanen oli kuitenkin nopeasti irtiotossa Tero Hämeenahon ja Jukka-Pekka Santalan kanssa. Loppukilometreillä CC Helsingin Perttu Turku hyytyi pitkässä loppukirissä, jolloin Veikkanen ampaisi kärkeen ja vastustamattomaan voittoon. Kuusikko taittoi matkaa yhdessä liki sata kilometriä, kunnes Sipoon Nikkilässä Jukka Heinikainen joutui toteamaan vauhdin liian kovaksi. Kilpailu alkoi vauhdikkaasti, kun kärkeen pyrittiin saamaan irtiotto. Kolmas oli viimevuotiseen tapaan IK-32. M18 28 km: 1) Joonas Henttala - Juho Färlin Akilles 38.36, 2) Mikael Myllymäki - Mikko Laukkala Ka-Ka 43.46 Naiset 28 km: 1) Laura Lilja - Heljä Korhonen IK-32 41.25, 2) Pia Pensaari - Anne Rautio TVC 42.13, 3) Mirella Harju - Terhi Salmenoja TuUL 43.51, 4) Anne Palm - Elisa Arvo CCH 44.44, 5) Sari Puumala Liis - Toomingas Picaro 45.29 Miehet 45 km: 1) Jarmo Rissanen - Aki Turunen CCH 58.11, 2) Kreu Maisniemi - Jan Elmgren CCH 58.46, 3) Pasi Ahlroos - Marko Törmänen IK-32 59.00, 4) Paavo Hiltunen - Marko Leppämäki Velo 8 59.34, 5) Samu Ilonen - Sami Mattila TVC 1.00.17 Kaverukset Kimmo Kananen ja Jussi Veikkanen saapuivat sopuisasti Velodromille. Pronssista käytiin kamppailu järjestävän seuran CC Helsingin Anne Palmin ja Elisa Arvon sekä Turun Urheiluliiton Mirella Harjun ja Terhi Salmenojan välillä. Kuva: Jari Mäkinen Suomen suurin pyöräilyn yhteislähtö, kolmannen kerran ajanoton kanssa järjestetty Tour de Helsinki keräsi 140 kilometrin reitille 1 245 pyöräilijää. IK:n kaksikko korjasikin voiton ennen TVC:tä. Viivalle oli vaivautunut vain reilut 30 henkeä, joten kevyttä rullailua isossa porukassa ei ollut luvassa. Tänäkin vuonna kilpailu kärkitiloista ratkesi ensimmäisen parin kympin jälkeen Velskolantien mäkisessä maastossa, kun Jussi Veikkanen laittoi porukoihin vauhtia reitin ensimmäisessä ja liki ainoassa kunnon nousussa. Kolmikko polki turvallisen eron pääjoukkoon ja pohjusti samalla kärkipaikat yhteiskilpailussa. Suuri osa taittoi matkaa rauhallisesti alle 30 kilometrin tuntivauhdilla, mutta kärjessä nähtiin viimevuotiseen tapaan kovaa vauhtia. Tour de Helsinki 2009, Helsinki 6.9. Paritempo SM, Vantaa, Kivistö, 15.8. Pariaika-ajon mestaruuksista miteltiin vanhalla Kolmostiellä Vantaan ja Nurmijärven maisemissa. Irtiotossa oli lopulta kahdeksan kuskia, kaikki eri seuroista, joten joukkuetaktiikoita ei nähty. Parin suorituskyky oli arvoitus, joten viimevuotisten kakkosten IK:n Laura Liljan ja Heljä Korhosen odotettiin olevan vahvoja. Porukassa pysyivät Veikkanen, seurakaverit Kimmo Kananen ja Jukka Heinikainen, CC Helsingin Perttu Turku ja Jarmo Rissanen sekä paremmin hiihtäjänä tunnettu Lappeenrannan Johannes Kohonen. Voitto ratkesi maalisuoran kirissä, jossa vahvin oli vanha kehäkettu, harvoin kiriään väläyttävä TW-L:n Jukka Heinikainen. M18 126,4 km: 1) Olli Teivaala P-P 3.10.23, 2) Mikael Lindroos CCH 3.19.46, 3) Juho Färlin Akilles sa MElite: 1) Jukka Heinikainen TWL 3.02.15, 2) Marko Leppämäki V 8 sa, 3) Kristjan Beekmann Akilles sa, 4) Tero Hämeenaho V 8 sa, 5) Jarmo Rissanen CCH sa, 6) Mika Simola TuUL sa, 7) Kimmo Tuunanen SPP-56 3.02.45, 8) Pekka Huovinen KäTa 3.04.00, 9) Perttu Turku CCH 3.06.07, 10) Tommi Martikainen TuUL sa MKilpa 79 km: 1) Lasse Torpo TWD 1.56.52, 2) Pasi Karjalainen Zeus 1.57.15, 3) Tero Kuusisto TWD sa, 4) Kalle Laanterä Zeus sa, 5) Jan-Magnus Mansner Akilles sa N-18: 1) Eveliina Suvisaari Akilles 2.03.41, 2) Rosa Törmänen Cyclos 2.04.38, 3) Taija Laitala JurvU 2.19.02 N-Elite: 1) Heljä Korhonen Team Focus Ladies 2.03.29, 2) Anne Palm CCH sa, 3) Terhi Salmenoja TuUL 2.04.15, 4) Laura Lilja Team Focus Ladies 2.07.08, 5) Linnea Louhi TuUL 2.27.59 16. Veikkasella huhuttiin olevan 400 watin tehokatto harjoituskaudella ennen syyskyyn MM-kilpailuja, mutta niin vain ammattimies jätti lopulta yli minuutilla taakseen irtiottokaverinsa. Satakunnan ajot, Ulvila, 29.-30.8. Jussi Veikkanen tuli näyttämään Satakunnan ajoihin, mikä on harrastajan ja Tour de France -polkijan ero. Kaksikko ajoi maaliin asti sopuisasti ja Kananen selviytyi velodromilla ensimmäiseksi suomalaiseksi Tour de Helsingin valtiaaksi. Moni kuski piti silmällä Martikaisen liikkeitä ja kärkeen syntyi siinä sivussa liki kymmenen ajurin vahvuinen irtiotto ilman Martikaista. Peesissä pysyi liki 15 henkeä, mutta hetken päästä, kun vauhtia lyötiin vielä vähän lisää, mukana oli enää kuusi kuskia. Taistelu ratkesi lopullisesti Palmin rengasrikkoon. Kilpailussa oli mukana myös Tommi Martikainen, joka on pitänyt kilpailutaukoa polviongelmien takia Säkylän toukokuisista kisoista asti. Rissanen palkittiin vetotöistä kolmostilalla. Kaksipäiväisen kilpailun ainoa ennakkosuosikki oli Veikkanen ja mielenkiinto kohdistui lähinnä siihen, miten ilman joukkuetukea liikkeellä olevan Veikkasen ajoa voitaisiin kontrolloida. Irtiotto teki sopuisasti töitä muun muassa ahkerien vetomiesten Jarmo Rissasen ja Marko Leppämäen voimin. Nopealla radalla erot eivät kuitenkaan nousseet suuriksi ja ennakkosuosikit korjasivat voiton vain puolen minuutin erolla seurakavereihin, veteraani-ikäisiin Kreu Maisniemeen ja Jan Elmgreniin
Tänä vuonna tapahtui selkeä sukupolven vaihdos, eikä todellakaan menestyksetön. Esimerkiksi Tsekeissä on maan mestaruuskisoissa pääsarjassa erikseen karsintapäivä. M-40: 1) Ari Moisio, MTBCF, 200, 2) Juha Järvinen, JYPS, 132, 3). Jo reitin tutustumisajoissa kärsivät sekä kuskit että kalusto. Kun Saarela otti hieman vanhempien Juho Saarisen ja Tuukka Turkan kanssa viestipronssia, voidaan todeta että kisat menivät suomalaisittain hyvin. Miehissä 22-vuotias Samuli Saarela oli yhdeksäs ja vuotta vanhempi Jussi Laurila kymmenes. Nuorten voiton vei Jeremias Holmberg vain kolmen sekunnin erolla ennen Samuli Tuomista. Kisapaikkana toimi Lintuvaaran koulu ja erikoiskokeet oli sijoitettu Leppävaaran urheilupuiston maastoon lyhyillä siirtymillä. Suomen sijoitukset vuosien 2002-08 MM-kisoissa ovat henkilökohtaisissa mitaleissa olleet paljon Mika Tervalan ja Päivi Tommolan varassa. Kilpailupäivän aurinkoinen ja lämmin sää suosi paitsi kilpailijoita niin myös yleisöä, lisäksi valokuvaajia oli kertynyt reitin varrelle runsaasti. Pojilla menestyksekkäin matka Tanskassa oli sprintti, jossa Antti Vainio otti hopeaa ja muutkin suomalaiset sijoittuivat hyvin: Juuso Jutila oli 6., Pekka Niemi 11., Toni Wik 24. Tässä nuorten joukkueesta Riikka Talvitie, Amanda Haga, Tuuli Lehtimäki, Kaisu Yli-Peltola, Tarja Vesanto ja Susanna Laurila. MTB Enduro -sarjan viides ja viimeinen kilpailu ajettiin 9.8. Viestimitaleja ovat, edellisten ohella olleet ajamassa naisissa Kirsi Korhonen, Maija Lång ja Taija Jäppinen sekä miehissä Raino Pesu ja Timo Sarkkinen. Tärkein tekijä sukupolven vaihdoksessa oli sillä että liitto lähti vuoden 2006 Varsovan kisoissa kokeilemaan 17-vuotisten arvokisajoukkuetta yhdessä 20-vuotiaiden kanssa. Sprinttiendurossa erikoiskokeet olivat lyhyitä, mutta reitin teknisyys ja helteinen sää tekivät kisasta vaativan. Varsovassa nousivat esiin Haran, Laurilan ja Saarelan lisäksi parivaljakko Kaisu Yli-Peltola ja Susanna Laurila, jotka nappasivat D20sarjan kaksoisvoiton Tanskan juniorien MM-kisoissa 2009. Jo kevään EM-kisa Tanskassa osoitti viestimenestyksellään, että maailman kärjessä pysytään. Tytöt olivat nytkin viimeiseen kisaan saakka kiinni "aikuisten" naisten Israelin kisalipussa. Kisasilppua Kisasilppua TEKSTI: NIKO RONKAINEN KUVA: MIKKO RANTANEN TEKSTI: PAULI ANTTILA MTB Enduro Sukupolven vaihdos pyöräsuunnistuksen MM-kisoissa Aki Romppanen vauhdissa. Todellista sukupolvenvaihdosta edistävät nuorten arvokisaprojektit, joissa jokaisella ryhmällä on oma huoltajansa seuraamassa kisakasvamista. Erikoiskokeita oli neljä ja ne ajettiin kaikissa luokissa kahteen kertaan. Pro: 1) Janne Ukkola, TFW/System1Racing, 190, 2) Henri Ojala, Pyörä68, 170, 3) Kari Veikkolainen, Zeus, 144. Lisämausteena erikoiskokeille oli rakennettu useita hyppyreitä, EK1/EK5:n loppulaskussa oli tarjolla näyttävimmät ilmalennot. Espoon Leppävaarassa sprinttiendurona. Vaikka laskumetrejä oli reittiprofiilin mukaan runsaasti, vauhdin ylläpito oli vaikeaa ja reitti vaati kuskeilta jatkuvaa keskittymistä. Nuoret: 1) Samuli Tuominen, HHCMB/SYSTEM 1, 180, 2) Jeremias Holmberg, BikeFly Team, 172, 3) Samuel Halme, Korson Kaiku, 142. Marika antoi viitteitä tulostaan jo vuonna 2008 Puolassa nappaamalla hopeaa pitkältä matkalta. Kauden viimeisen kilpailun myötä saatiin myös SM-sarjan voittajat selville. Kokonaiskilpailu: Juniorit: 1) Ville Huikuri, Kangasalan Kisa, 190 pistettä, 2) Riku Hartikainen, HyPy/Ladenspeedshop.com, 162, 3) Jukka Pahajoki, JYPS, 154. Valitettavasti Pro-luokan tiukka taistelu kokonaisvoitosta ratkesi EK6:n jälkeen Henri Ojalan keskeytykseen. Jouni Auru, MTBCF, 103. Voisi ajatella, että kun tämä sukupolvi painaa samaa tahtia Mika Tervalan uran mittaisen ajan, on suunnistusliitolla helpot olot pyöräsuunnistuksessa seuraavat 20 vuotta. www.fillari-lehti.fi Fillari 85. M-50: 1) Pekka Sammalisto, Kangasalan Kisa, 190, 2) Harri Saarinen, OriToive, 180, 3) Veikko Halme, Korson Kaiku, 126. Pyöräsuunnistus on ollut 2000-luvulla menestyksekkäimpiä suunnistuksen muotoja. Kokonaismatkaksi muodostui 18 kilometriä, joista erikoiskokeita oli 8,4 kilometriä. M-50 luokassa voittoon ajoi Pekka Sammalisto. Eroa toiseksi tulleeseen Harri Saariseen tuli 27 sekuntia. Nuorempien tyttöjen arvokisajoukkueissa menestystä ovat saaneet muun muassa Eeva-Liisa Hakala ja Miisa Mantere. ja Samuel Pökälä 27. Keskeytyksiä nähtiin poikkeuksellisen paljon Tour-luokassa, jossa kisan jätti kesken lähes kolmasosa kuskeista. Uudet kyvyt saivat arvokisakokemusta ja loivat selkeää kansainvälistä kilpailijauraa. Osansa mitaleista ovat ottaneet Jussi Mäkilä, Mervi Väisänen, Matti Keskinarkaus, Tuomo Tompuri ja Ingrid Stengård. Naiset: 1) Outi Marttila, MTBCF, 200, 2) Malena Jordas, Akilles, 72, 3) Hanna Konttinen, Voikkaan Viesti, 66. Tuloslistalla kärkisijat menivät tutuille nimille, ja erot olivat selvät lukuun ottamatta nuorten ja M-50-luokkaa. Kisojen huipennuksena Elmeri Juura ratkaisi ankkurina MM-kullan Suomelle tyttöjen ottaessa hopeaa. Israelin MM-kisat toivat 22-vuotiaalle Marika Haralle mahtavan keskimatkan voiton. Asiaa on hieman ihmeteltykin, koska Keski-Euroopassa, missä hiihtosuunnistus on pientä, kilpailijat treenaavat ympärivuotisesti
Katja Lähteinen TaBC 110, 2. Jukka Keinonen RMR 31, 10. - Kausi meni tosi nappiin. Antti Lampen HyPy 59, 5. Henrik Karttunen HyPy 75, 3. Ensi vuonna olisi siisteintä jos saisi koottua oman tiimin ja ottaisi siihen jonkun toisen kuskin. Miesten mestaruuden vei Toni Berg, kakkonen oli Jani Vesikko ja kolmas Markus Olkkonen. Aki Färm DHT 68, 5. Vesa Virta RMR 40, 9. Väinö Haajanen DHT 102, 2. Mika Sukanen HyPy 91, 2. Ajoin kai kaikissa muissa kisalaskuissa pohjat, paitsi Klaukkalan ekassa. Aki Romppanen MTBCF 26 Naiset: 1. Ulkomaan kisoihin olisi kuitenkin tarkoitus panostaa enemmän, päättää Toni, joka oli tällä kaudella EMkisoissa viides ja maailmancupin finaalissa 28. Alamäkicupin yhteistulokset Miehet: 1. Henrik Karppinen KangKi 107, 2. - FDA:n mukaantulo on selvästi parantanut kisoja ja yleisöä oli etenkin Klaukkassa ja Messilässä tosi hyvin, kiittelee Toni. Olli Alanko KorsKa 46, 7. Kauden viimeinen cup-kisa ajettiin Meri-Teijossa ja siellä Toni Berg otti kuudennen voittonsa. Siellähän laskettiin molempien laskujen tulokset yhteen, joten otin ensimmäisen vähän tarkemmin, kertoo Toni. Se tapahtui Jyväskylän Laajavuoressa, joka oli ainoa Lehikoisen tällä kaudella Suomessa ajama kisa. Näin Toni siis vei kaikki kauden kotimaiset kisat ja oli vuosikausiin ensimmäinen joka kykeni pesemään Matti Lehikoisen kotimaan kamaralla. Valtteri Kainulainen HyPy 102, 2. - Kausi meni meidän osalta todella hyvin! Ollaan älyttömän tyytyväisiä kaikista neljästä kisasta. FDA:n tavoitteena on saada lajille lisää näkyvyyttä ja kisoihin enemmän toimintaa ja sitä kautta myös yleisöä. Tulevaisuuden suunnitelmissa on myös muutama isompi asia, mutta niistä ei voi kertoa ennen kuin kaikki varmistuu, kertoo yksi FDA:n puuhamiehistä Janne Laitio. Vauhti löytyy helposti ja Trekin pyörä tuntuu sopivan minulle hyvin. Pia Höckert MTBCF 72, 3. Markus Olkkonen RMR 87, 3. Eetu Hakulinen DHT 71 M12: 1. Toni Berg MTBCF 110 pistettä, 2. Juuso Mäenpää TaBc 80, 4. Jani Vesikko KangKi 40, 8. Neljä ensimmäistä kilpailua Klaukkalassa, Tahkolla, Laajavuoressa ja Messilässä järjesti uusi Finnish Downhill Association Ry (FDA). Meeme Kuuse MTBCF 64 M16: 1. Visa Linnala MTBCF 76, 4. Jari Karjalainen DHT 50, 6. Joonas Savolainen DHT 90, 3. Ville Ormo DHT 85 M14: 1. Kisasilppua Kisasilppua KUVAT: MIKKO HALLIKAINEN (MONEYSHOT.FI) Toni Berg ylivoimainen Timeless DH alamäkicupissa Alämäkiajon kotimainen cup-sarja uudistui täksi kaudeksi. Kisäjärjestelyjen osalta on kuitenkin pieniä juttuja joita ensi kaudelle viilataan. Sappeessa ajettiin viidennen cup-kilpailun lisäksi Suomen mestaruuksista. Santtu Nyman MTBCF 56 M-30: 1. Laura Janhunen MTBCF 54 M18: 1. Miikka Lehtinen TaBc 99, 2. Mikael Rintala HyPy 88, 3. - Oma tekeminen on selvästi parantunut ja osaan jotenkin keskittyä kisoissa paremmin. Mika Kangas PKK 84, 3. Eikku Luttinen DHT 98, 3. Anton Walden DHT 70 Messilän pallilla keskellä Toni Berg, hopealla Markus Olkkonen ja pronssilla Jari Karjalainen. Berg vauhdissa Messilässä. 86 Fillari www.fillari-lehti.fi
Talvella Akilleksen pyöräilijöiden ohjelmaan kuuluu muun muassa sählyä, kuntopiiriä sekä oma spinning-vuoro. Akilleksen jokakesäiseen toimintaan kuuluvat myös hiukan kaupungin ulkopuolella Kiialan maalaismaisemissa ajettavat keskiviikkotempot. Tulevaisuus näyttää lupaavalta, sillä vanhemmista junioreista odotetaan lähivuosina kasvavan hyviä eliittiluokan kuskeja, Akilleksen seura-aktiivi Patrik Hänninen pohtii. - Katsotaan, mihin rahat riittävät. Osa junnuista harrastaa pyöräilyn ohella muitakin lajeja, kuten jääpalloa ja salibandya. Aika hyvin seuralta, jonka jäsenmäärä on 140:n kieppeillä. kertaa järjestettävät Porvoon Ajot tuovat Akillekselle näkyvyyttä ja samana viikonloppuna ajettava OP-kortteliajo runsaasti kaupunkilaisia katujen varsille kisaa seuraamaan. Kovan tason ulkomaalaiset eivät tule Porvooseen aivan ilmaiseksi, vaan heille on järjestettävä ainakin majoitus ja ruuat sekä osallistuttava mahdollisesti myös matkakuluihin, Hänninen selvittää. Akilleksessa on toiminut parin vuoden ajan myös Kaj Mattssonin ja Mika Myllysen vetämä maastopyöräjaos, johon kuuluu 20-30 ajajaa. Ajon nimi juontaa juurensa siitä, että kesäkuussa hollantilaisen Accell Groupin omistukseen siirtynyt Raul Hellberg Oy kokoaa Nishikejä Porvoon Emäsalossa sijaitsevassa teollisuushallissa. Porvoon Ajojen ja korttelikisan järjestäminen vaatii paljon talkootyötä. Akilles perustettiin jo Venäjän vallan aikana vuonna 1902 ja sen pyöräilyjaosto vuonna 1911. Akilles panostaa voimakkaasti juniorityöhön, mikä ei useinkaan pyöräilyseuroissa ole itsestään selvää. Porvoon Akilleksen nettisivut löytyvät osoitteesta www.akilles.fi www.fillari-lehti.fi Fillari 87. Seura keräsi kuluneella kaudella pyöräilystä yhteensä 27 SM-mitalia kun mukaan lasketaan myös ikäluokka-SM:t. Lisäksi Akilles on osallistunut jo muutamana vuonna Ruotsissa ajettavaan kuuden päivän U6 Cycle Tour -etappikisaan. Ydintiimissä on mukana noin 20 ihmistä ja lisäksi tarvitaan suuri joukko liikenteen ohjaajia. Porvoolaisten sekä naapurikunnissa asuvien ja Porvoon Akillesta edustaneiden maineikkaiden kilpapyöräilijöiden nimilista on pitkä. Kovin mitalihai oli M-18-luokassa ajava Joonas Henttala, joka nousi palkintopallille kahdeksan kertaa. Tänä vuonna naapurimaassa kävi ajamassa 12 kuskia kuuden huoltajan tukemana. kertaa. Elokuun lopulla tempokuntoaan kävivät testaamassa Niklas Henttala (vas.), Joonas Henttala, Kim Mansner ja Juho Färlin. P orvoo on yksi Suomen tunnetuimpia pyöräilykaupunkeja. Akilleksen pyöräilijöissä on myös tyttöjä, mutta heitä voisi Hännisen mukaan tulla mukaan enemmänkin. kerran. v v v Seuroja ja ajoporukoita Esittelyssä Porvoon Akilles TEKSTI JA KUVA: MARKKU LIITIÄ Porvoon Akilles, toisella kotimaisella Borgå Akilles, on seura jolta ei puutu historiaa. Katseet on suunnattu Viron, Ruotsin ja Hollannin suuntiin. Akilles on hyvässä iskussa tänäkin päivänä. - Kun järjestimme vuonna 2005 SM-kisat, oli pelkästään risteysvalvojia 102, Hänninen muistelee. Keväisin junioreille järjestetään viikonloppuleirejä. Vanhemmat junnut käyvät keväällä myös Svenska Finlands Idrottsförbundin tukemalla ulkomaanleirillä. - Junioripuoli on ollut vahva viime aikoina, yleisen sarjan puolella taas on ollut hieman heikompaa. Aloittelevia nuoria maastopyöräilijöitä on opastettu lajin saloihin MTB-kursseilla. Tämän vuoden Porvoon Ajojen voiton vei Italian ympäriajosta kotiSuomeen ehtinyt Liquigas-kuski Kjell Carlström, joka Suomessa edustaa TWD-Länkeniä. Tempoja ajetaan kesän kuluessa viitisentoista kertaa, ja yleensä niissä käy 10-15 kuskia testaamassa kulloisenkin kuntonsa. Akilles järjestää vuosittain Porvoon Ajot, jotka ajettiin tänä vuonna jo 81. Viime kesänä ajettiin jo 12. Raul Hellberg, Helmer Munter, Harry Hannus, Ole Wackström, tämän pojat Patrick ja Sixten, Kimmo Karhu... Seuran lajivalikoima on monipuolinen, ja pyöräilyn ohella se tunnetaan etenkin jääpallosta. Ensi vuonna Akilles aikoo satsata Porvoon Ajoihin oikein kunnolla ja saada paikalle ulkomaalaisia ajajia. Ensi kesänä 82. Akilles järjestää myös jokakesäistä Nishikikuntoajoa, jossa 50 kilometrin päämatkan lisäksi on tarjolla 25 kilometrin perhelenkki
Kysy tarjousta!!! Meripellontie 11C, 00910 Helsinki 09-68 53 500, 0400-842648 ita-helsingin.pyorahuolto@elisanet.fi Unicycle Karjalankatu 2, 15140 Lahti puh (03) 783 1400 fax (03) 783 1409 www.leppasenpyora.fi 88 Fillari. Fillarialan asiantuntijaliikkeet 010 423 3031 rtech@rtechsuspension.fi ITÄ-HELSINGIN PYÖRÄHUOLTO Gir´s maantie alk.2490,CycloCross alk.1670,Shimano, Sram, Campagnolo, SpeedPlay, Schwalbe, Michelin, KCNC Räätälöidyt pyörät meiltä
www.fillari-lehti.fi aa Til numerosta 019-483 470 tai www.fillari-lehti.fi Fillari 89
Satulan valintaan ja laatuun kannattaa uhrata aikaa. Liian löysä ja pehmeä haarapehmuste voi rullautua makkaralle, jolloin pehmeydestä ei ole muuta kuin haittaa. Suuri osa harrastajista ajaa vielä Pikajalan tapaan alumiinirunkoisella pyörällä. Mukavuuden etsintä voi lähteä siitä, että saa edes kivut pois. Kaverien pyörien kokeileminen on kertonut, että hiilikuitu- ja titaanirungot ovat mukavampia. Se tuntuu sananmukaisesti takapuolessa. Klossin kiinnitysasento määrää, onko jalka luonnollisessa asennossa polkiessa. Kun tämä laitetaan hiilikuituisen satulatolpan nokkaan, on jotain taas tehty mukavuuden eteen. Pienillä valinnoilla voi olla suuri vaikutus. Kämmenen pehmuste estää kämmenen hermojen puristumisen ja vähentää käsien puutumista. Uusimmat haarapehmusteet ovat siten muotoiltuja, että paine keskellä helpottuu. Vaikka ajaja ei haluakaan mitään sohvalla istumisen tunnetta, niin hitunen mukavuutta tekisi hyvää pitkillä monipäiväisillä reissuilla. Jalkaterän luiden kivistely päkiän kohdalla on merkki liian kapeista tai pienistä kengistä. Mukavuudella ei ole mittaa. Paljon vaikeampaa on sanoa, onko paksumpi rengas raskaampi ajaa vai ei. Aikaa myöten, välillä vähän itsekin kärsien, ja viisaampia kuunnellen Pikajalalle on kerääntynyt viitteitä, miten pyöräilyn mukavuutta voisi lisätä. Tekninen mukavuus on vaikeampi mitata, jos satulaa ei voi kokeilla. Hyvä on kuitenkin tarkastella pehmusteen joustoa ja kiinteyttä, sekä varmistaa, että alla on titaani- tai hiilikuitukiskot. Seuraavaksi tekisi mieli kokeilla 28-millisiä, mutta kevyiden sellaisten saanti taitaa olla hankalaa. Hiilikuidun mukavuutta voi tuoda pyörään ilman rungon uusimista. Oma keho kertoo lahjomattomasti, jos kyyti on liian karskia. 4. 2. 5. 3. 90 Fillari www.fillari-lehti.fi. Kilpatangon käyttäjä voi valita eri oteasentoja, jolloin ranteet saavat liikuntaa. Mukavan pyörän metsästys Kapearenkainen maantie- ja matkailupyörä ei ole järin mukava ajettava. Oikea tuntu tulee esille vasta sitten, kun ajaja kyyristyy pyörän päälle. Karkeasti yleistäen voisi sanoa, että mukavat ajovaatteet näyttävät epämukavilta henkarissa ja seisovan ajajan päällä. Ajohousujen valinta on vähintään yhtä tärkeää kuin satulan sovitus. Ilman mitään mittaria on helppo todeta, että kyyti on mukavampaa. Pikajalan yhdessä pyörässä on 25-milliset renkaat ja yhden barin verran vähemmän painetta. Etuhaarukan vaihto hiilikuituiseen tekee alumiinirunkoisestakin siedettävämmän ajettavan. Ranteiden kipeytyminen ja sormien sekä käsivarsien puutuminen ovat tuttuja juttuja useimmille ajajille. Kämmentuki nostaa ranteen suoraan ja kädensijan paksuus mahdollistaa puristamattoman otteen. Onko 23-millinen rengas ja sen vaatima kova ilmanpaine ainoa oikea valinta maantiepyörään. Tässä keskityn asfalttiajoon kapearenkaisilla, koska maastossa ajaminen ja välineet ovat oma maailmansa. Pyörän mukavuus on yksi asia, ajovaatetus on toinen kokonaisuuteen vaikuttava osa-alue. Isoläpimittaiset ja kämmentuella varustetut kädensijat ratkaisevat ongelman, jos pyörässä on suora tanko. Jo mainitut asiat tulevat usein esille mukavuudesta puhuttaessa, mutta useimmiten unohdetaan jalkineiden merkitys. Kunnolliset käsineet ovat osa mukavuutta. Satulan kannattimen vaihto hiilikuituiseen tuo vähän joustoa. Mukavuuden etsintä on kaksiteräinen miekka, liika hyvä muodostuu haitaksi. Tällä pyörällä ei ole ollut koskaan niin kiire, että rengasvalinta olisi kaduttanut. Mukavuuden lisäämisen pitäisi alkaa pyörän valinnasta. Omien istuinkyhmyjen leveyden mittaus ja satulan valinta mitan mukaan on helppo juttu. Haarapehmusteen on oltava sopivan 1. paksu ja kimmoisa. Mukava jalkine on riittävän kokoinen ja kiinnittyy oikeaan asentoon. Otetta voi keventää paksulla tankonauhalla. Kovat jätkät sanovat, ettei sen mukava tarvitse ollakaan; ajamiseen kuuluu tietty määrä kärsimystä
SEURAAVASSA NUMEROSSA 7/2009 Ilmestyy marraskuussa Käyttötestissä Shimano Dura Ace DI2 sähkövaihteet Henkilökuvassa Alamäkiajon maailmanmestari Steve Peat Koeajossa 2010 UUTUUKSIA PYÖRÄILIJÄN TALVI