Fillari 7/2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KOEAJOSSA HIILIKUITUINEN AEROPYÖRÄ CIPOLLINI LOGOS Nro 7 2014 8,90 € POLKUPYÖRÄILYN PO O L K U P Y Ö R Ä ILL Y N E ERIKOISLEHTI R I K OIS SLEHTI OVATKO TV-TIETÄJIEN WATTIMITTAUKSET HUUHAATA. PRO-PELOTONIN TALLINVAIHTOVIIKOT! OPISKELIJAN KESÄREISSU - 103 PÄIVÄÄ JA 16 850 KILOMETRIÄ YMPÄRI EUROOPPAA AJETTU KAKSI PAKSUPYÖRÄÄ - CHARGE COOKER MAXI 2 JA WHITE 2FAT INTERCEPTOR FILLARISEIKKAILIJAT HANS REY & KENNY BELAEY 236497-1407 +!4;>B82”GJHMKL! #Y\NNi 2015-04 PAL. KAKSINTAISTOSSA SPECIALIZED ENDURO 27,5” JA 29”! KOEAJOSSA CUBE STEREO 140 SUPER HPC RACE 29 JA FOXIN 2015-MALLIN FLOAT 34. VKO www.fillari-lehti.fi KORSIKALLA VÄLIKOKO VAI KAKSYSI
Haarukoissa tilaa myös nastarenkaille. Avidin levyjarrut takaavat varman toiminnan myös huonoilla keleillä. 10 - 18, la 10 - 15. Hi-Modulus hiilikuiturunko, hiilikuitu haarukalla. Koot 49, 52, 54, 56, 58, 60. Shimanon 105 osasarja takaa vaihtamisen nopeuden ja helppouden. Joulutarjous 1590,- (1750,00 euroa) Mäkelänkatu 95, 00610 Helsinki www.velosport.fi Avoinna: ark. Velo-anons_Velo-Fillari 13.11.2014 20:58 Page 1 Marin Stelvio T3 105 Amerikkalainen unelma pyörä maantielle. Koot 50, 52, 54, 56, 58, 60. Tule ja ihastu! Joulutarjous 1480,- (1850,00 euroa) Colnago World Cup Disc 105 Colnagon alumiinirunkoinen huippucrossari uudella Shimano 105 11v osasarjalla
Velo-anons_Velo-Fillari 13.11.2014 20:59 Page 2 JOU LU ON T AA S , Ettei pää palele... 29,- LOOK ELLE ULTRA BIBTIGHTS Useasta paneelista leikatut ajohousut takaavat istuvuuden ja ajomukavuuden. Windshield -kalvo suojaa sateelta, tuulelta ja lämmittää mukavasti. ® LOOK ELLE ULTRA JACKET 27,90 Lookin naistenmalliston talviajotakki. THERMOROUBAIX ALUSMYSSY Edessä WINDTEX kalvo, tuulenpitävä, vedenpitävä ja hengittävä. Erityisesti naisille suunnitellut henkselit. 109,- 45,PARENTINI THERMAL KENGÄNSUOJAT Tuulenpitävä / vedenpitävä / hengittävä. 139,URBAN 350 VALAISIN 79,350 lumenin led-valaisin, joka valaisee koko tien. Micro?eece -vuori lämmittää mukavasti. Thermo Roubaix on erittäin joustavaa kangasta, hengittävä, lämpöä säätelevä, vahva, pehmeä, mukava ja helppohoitoinen. Windshield -kalvo suojaa sateelta, tuulelta ja lämmittää mukavasti. Kantapään heijastava linja parantaa näkyvyyttä.. LOOK WINDTEX SHOE COVERS Erinomainen suoja tuulta ja kylmää vastaan
PARENTINI P1700 PESANTE WINDTEX TAKKI "PESANTE" tuulenpitävä, vedenpitävä, hengittävä. 119,- NOKIAN W106 47-622 NASTARENGAS Tour-nastarengas lumiselle ja jäiselle pyörätielle hybridi- ja kaupunkipyöriin. Velo-anons_Velo-Fillari 13.11.2014 20:59 Page 3 JOULU O N T AAS... Windshield -kalvo suojaa sateelta, tuulelta ja lämmittää mukavasti. 79,Mäkelänkatu 95, 00610 Helsinki www.velosport.fi Avoinna: ark. Windshield -kalvo suojaa sateelta, tuulelta ja lämmittää mukavasti. Erittäin kestävät teräsrunkoiset kovametallinastat (240 kpl) Kestävä Gumwall-rakenne Teräskaapelit 55,- Useasta paneelista leikatut ajohousut takaavat istuvuuden ja ajomukavuuden. Erittäin kestävät teräsrunkoiset kovametallinastat (106 kpl) Kestävä Gumwall-rakenne Teräskaapelit 29.90 NOKIAN W240 32/35-622 NASTARENGAS LOOK PROTEAM BIB TIGHTS Tour-nastarengas lumiselle ja jäiselle pyörätielle hybridi- ,kaupunki-, sekä cyclocrosspyöriin. 159,LOOK PROTEAM TALVIAJOTAKKI Tuulenpitävä, lämmin talviajotakki, jolla tarkenee pakkasellakin. 10 - 18, la 10 - 15
Täysin uusi, vaivaton ja nopea kiinnitysmekanismi joka toimii kahdella erillisellä rullalla sallien eri kireydet kengän ylä- ja alaosaan. 355,- SIDI BREEZE RAIN SIDI MTB OUTDOOR EPIC Täysin vedenpitävä Gore-Tex päällinen pitää jalat lämpimänä ja kuivana. Kengässä on jäykkä pohja ja se on erittäin kevyt. Kaksi muuta tarrakiinnitystä sekä Sidi Caliper Buckle optimoivat istuvuuden. Lukko, kaksi tarraremmiä edessä ja yksi nilkassa. 199,- Sidin uutuuskenkä maastoon. Pidä jalat kunnossa talvellakin. Täydellinen istuvuus, ehdoton mukavuus ja polkemisen tehokkuus. 199,- 159,- 46171_05_Fillari MOD.indd 1 17.11.2014 10.35. Neopreeni varsi, leveällä tarrakiinnityksellä antaa lisälämpöä. Millenium 4 carbon composite -pohja. Kengän mukana tulee levy, jonka voi kiinnittää pohjaan, jos ei halua käyttää klosseja. Competition MTB Sole antaa pitoa. Sidin UUTUUS, maastokenkä, jolla voi myös kävellä. Kengän pohja on myös parannettu versio edellisestä huippumallista Dragonista, se on nyt kokonaan hiilikuitua jonka ansiosta se on entistä jäykempi ja noin 100 grammaa kevyempi. Velo-anons_Velo-Fillari 13.11.2014 20:59 Page 4 SIDI WIRE UUSI Wire on itse täydellisyys ilman kompromisseja. 350,- SIDI DRAKO SIDI ROAD AVAST RAIN Sidin UUTUUS: täysin vedenpitävä maantiekenkä, jossa lämmittävä ?eecevuori
7/2014 TÄSSÄ NUMEROSSA: FILLAREITA 40 30 Kaksintaistossa Specialized Enduro 27,5” ja 29”! 36 Koeajossa hiilikuituinen aeropyörä Cipollini Logos 40 Koeajossa kaksi paksupyörää - Charge Cooker Maxi 2 ja White 2Fat Interceptor 46 Ajettu Cube Stereo 140 Super HPC Race 29 Carbon ja Foxin 2015-uutuudet 22 IHMISIÄ 50 1990-luvun DH-mestari AP Laiho teki comebackin endurocupissa 60 Fillari-lehden maantieasiantuntija Vetooon wattimittaukset herättävät maailmalla huomiota 64 Tuore enduromestari Aki Färm ajaa rakkaudesta lajiin MATKOJA 22 Extreme-pyöräilijät Korsikan jylhissä maisemissa 72 Opiskelijan kesäretki - 103 päivää ja 16 850 kilometriä ympäri Eurooppaa AMMATTILAISTEN MAAILMASTA 54 Ensi kauden tallit ja kuskit selvillä 46 AJANKOHTAISTA 68 F-lehti Sportfulin ja Castellin pääkallonpaikalla 70 Pyöräkirja on hyvä joululahja – katsauksessa alan opukset PALSTAT 08 10 18 20 83 6 Fillari Ohjaustangon takaa Pikalinkku - uutisia ja uutuuksia Jukka Vastaranta ja kauden huippuhetki Jussi Veikkanen odottaa uutta kisakautta Seuraavassa numerossa www.fillari-lehti.fi
Ostakaa ja toivokaa pyöräilyyn liittyviä joululahjoja, tuumii Markku Ps. Niillä harrastettiin talvipyöräilyä Alaskassa, missä ajo-olosuhteet ovat aika lailla Suomen kaltaiset. Tulevaisuus näyttää, miten pitkälle läskipyöräbuumi kantaa. Ensin tarvitaan pellepeloton, joka oivaltaa jättileveän renkaan edut tietyissä olosuhteissa, kuten lumessa, mudassa tai Lapin… siis Alaskan jängillä. Kotipihalla naapurit kerääntyvät taivastelemaan leveitä renkaita ja metsäpoluilla vastaan tulevat ulkoilijat ryhtyvät spontaanisti vaihtamaan mielipiteitä läskikuskin kanssa. Toki pyöriin ilmestyi joustokeuloja ja myöhemmin takaiskareita, mutta rengaskoko pysyi hämmästyttävän pitkään 26 tuumassa. Harrastus oli kuitenkin niin pienten piirien puuhailua, ettei siitä juuri kiirinyt tietoa Atlantin tälle puolen. FILLARI-LEHDESSÄ JULKAISTUN AINEISTON OSITTAINENKIN LAINAAMINEN ILMAN LUPAA ON KIELLETTY. Uusi palstanpitäjämme Jukka Vastarantakaan on tuskin aikeissa siirtyä pitkäjoustoon tai paksupyörään. VIRHEIDEN AIHEUTTAMISTA VAHINGOISTA. Paksupyörä ei ole ihan uusi keksintö, vaan ensimmäiset sellaiset kehiteltiin jo vuoden 1980 tienoilla. Tuleeko paksupyöristä tasavertainen alalaji muiden rinnalle vai jäävätkö ne lopulta pienehkön joukon harrastusvälineiksi. Sympaattisella paksupyörällä näyttää olevan helpompi aloittaa maastopyöräily kuin tekniikaltaan monimutkaisemmalla täysjoustolla. Sen jälkeen kun maastopyörät tekivät 1980-90-lukujen taitteessa maihinnousun Suomeen, mentiin välinepuolella pitkät ajat saman mallin mukaan. Nyt paksupyörällä on ajettu jopa Etelänavalle ja kauppiaat joutuvat välillä myymään eioota suuren kysynnän yllättäminä! Ilahduttavaa on sekin, että nettipostauksia lukiessa huomaa melkoisen osan paksupyöräilijöistä olevan sellaisia harrastajia, joille läskipyörä on ensimmäinen maastopyörä. Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Markkinointitoimisto Sinisilta, Ossi Sinisilta PL 36, 13721 PAROLA puh. Ohjaustangon takaa Paksubuumi K uluneen vuoden aikana ovat paksutai läskipyörät – kuinka vain – lyöneet itsensä läpi isossa mittakaavassa. HUOMAUTUKSET ON TEHTÄVÄ 8 PÄIVÄN KULUESSA ILMOITUKSEN JULKAISEMISESTA. Kiitos Gary Fisherin kaltaisten propellipäiden, 29-pyöriä alkoi vihdoin tulla markkinoille. Etelämpänä Uudessa Meksikossa läskipyörillä retkeiltiin hiekka-aavikoilla. Takavuosien maastosinkulat ja niitä seuranneet urbaanipyöräilijöiden fiksit ovat mainioita keksintöjä nekin, mutta paksupyörä on laite, joka herättää kuumotusta myös pyöräilyä harrastamattomissa ihmisissä. LEHTI EI VASTAA TALOUDELLISESTI PAINO- YM. Päätoimittaja: Janne Lehti Toimituspäällikkö: Markku Liitiä Toimituksen sihteeri: Virpi Hyökki Ulkoasu: Pekka Keskinen Osoite: PL 34 01901 Nurmijärvi Käyntiosoite: Otsotie 4 01900 Nurmijärvi Puhelin: 09-8789 2400 Sähköposti: toimitus@?llari-lehti.. Lopuksi sopiva sekoitus markkinointia ja faktaa uuden pyörätyypin erinomaisuudesta, niin projekti alkaa olla pulkassa. Eikö yksikään insinööri pyöräfirmojen suunnitteluosastoilla tullut ajatelleeksi, että halkai- sijaltaan suuremmat renkaat ylittäisivät poluilla eteen tulevat kivet ja juuret 26-tuumaista rengasta helpommin. Läskipyörää voi hyvällä syyllä kehua merkittäväksi innovaatioksi pyörämaailmassa. Pitkäaikainen testikuskimme ei vielä pistänyt omaa läskipyörää tilaukseen, mutta mies oli toimituksessa käydessään silminnähden innoissaan kokemastaan. Fillarin ensi vuoden ykkösnumeroon on tulossa 100-120 milliä joustavien XC-täysjoustojen vertailutesti. FILLARI-LEHTI VASTAA VAIN TILAAMASTAANMATERIAALISTA. On virkistävää, että pyörämaailmassa vielä nykyäänkin keksitään jotain uutta. TILAAMATTA LÄHETETTYÄ MATERIAALIA EI PALAUTETA. Hienoa! Fillari-lehdessä on tähän mennessä koeajettu kymmenkunta paksupyörää, kaikki erimerkkisiä. Vaikka tämän numeron sisältö painottuu vahvasti endurotyyppisiin laitteisiin ja paksupyöriin, XC- ja maratonpyöräilyn harrastajat voivat olla huoletta. LEHDEN VASTUU ILMOITUKSEN POISJÄÄMISESTÄ TAI JULKAISEMISESSA SATTUNEESTA VIRHEESTÄ RAJOITTUU MAKSETUN MÄÄRÄN PALAUTTAMISEEN. MIKÄLI HYVÄKSYTTYÄ ILMOITUSTA EI TUOTANNOLLISISTA (FORCE MAJOR) TAI ASIAKKAASTA JOHTUVISTA SYISTÄ VOIDA JULKAISTA, LEHTI EI VASTAA ILMOITTAJILLE MAHDOLLISESTI AIHEUTUVISTA VAHINGOISTA. Tässä numerossa ovat testissä urheiluliikeketju XXL:n White 2Fat Interceptor ja brittivalmistaja Chargen Cooker. Paksupyöräisten kauppa käy kuumana ja metsälenkeillä näkee yhä useammin kymmenen sentin levyisiä renkaanjälkiä. Seuraavassa vaiheessa on kyse liikemiestaidoista, jotta saadaan pari yhteistyökumppania tekemään leveitä vanteita ja renkaita. TILAUSHINNAT: VUOSITILAUS 52 EUROA, KESTOTILAUS 49 EUROA. Paksupyörä vetää ihmisiä puoleensa kuin koiranpentu. Ohjaustankojen leventäminen on paljon yksinkertaisempaa. Niin mainio laite kuin paksupyörä onkin, ei sillä sentään vauhdikkaita XC-lenkkejä tai enduroa ajeta. Uuden kiekkokoon esiinmarssissa oli mukana myös ”puolisuomalainen” Nishiki. Eräs maahantuoja juuri kertoi, että Lapin hiihtokeskukset ovat alkaneet ostaa paksupyöriä vuokrakäyttöön. tilaukset@ridemedia.. 8 Fillari www.fillari-lehti.fi. Lähinnä pitkäjoustoisista endurotyyppisistä pyöristä lehteemme kirjoittava Jani Kaajaluoma kävi hiljattain ajamassa ensimmäisen paksupyörälenkkinsä. TILAUSPUHELIN 09-8789 2400. 0440 102 741 Julkaisija: Becorel Oy Kustantaja: RideMedia Oy PL 34 01901 Nurmijärvi Toimitusjohtaja: Jukka Helminen Painopaikka: SP-Paino Nurmijärvi ISSN 1236-7966 www.fillari-lehti.fi FILLARI-LEHTI ILMESTYY SEITSEMÄN KERTAA VUODESSA. Syksyn Eurobikessa läskipyörämalleja oli yhä useammalla valmistajalla, ja buumiin ovat lähteneet mukaan myös suuret pyörämerkit. Niihin tarvitaan omat välineet. Edellä kuvattu kehityskulku pätee myös läskipyöriin. Varmaan tuli, mutta uuden standardin luominen on riskibisnestä etenkin silloin, kun mukaan pitäisi saada rengas- ja vannevalmistajat. Surly ja Salsa lanseerasivat klassiset paksupyöränsä viime vuosikymmenen puolivälissä, ja kun Peter Nylundin ja Toni Lundin kaltaiset uranuurtajat Suomessa ja ulkomailla muokkasivat blogeissaan maaperää paksupyöräaatteen leviämiselle, lähti homma pikku hiljaa nousukiitoon
Pelkkä lamppu ilman akkuja maksaa 109 euroa. ja niiden hinta on 74 euroa. Fenixin BC30-ohjaustankovalaisin on siitä näppärä, että litium-ion -akut (2 kpl, pituus 7 cm, sormipariston mallisia) ovat valaisimen sisällä eivätkä erillisessä kotelossa. Cat Eyen näppärä lamppu pyörätiekäyttöön Cat Eyen ladattava ajovalo Volt300 tarjoaa 300 lumenen valotehon tehokkaimmalla asetuksella. Lampun mukana tulee ohjaustankoon kiinnitettävä teline, jossa on näppärästi säädettävä panta. Valon määrä ei hupene akkujen ehtyessä, mutta vihreästä punaiseksi muuttuva merkkivalo kertoo käyttäjälle akkujen lataus/ vaihtotarpeesta. Nappia täytyy painaa koko ajan, ja kovin teho on tarkoitettu käytettäväksi vain lyhyen aikaa kerrallaan. Volt300-lampun teho riittää hyvin kevyen liikenteen väylille, mutta pimeillä metsäpoluilla se kaipaa rinnalleen selvästi tehokkaampaa tuikkua. BC30:ssä on viisi valotehoa (100, 200, 500, 1200, ja 1800 lumenea) sekä vilkku. Valoa siis riittää normaalin iltalenkin ajaksi, ainakin jos ajaa katuvaloin varustetut osuudet 500 lumenen teholla. Kahvojen suojuksista löytyy omat mallinsa niin maastokuin maantiepyöränkin tangolle. Suojukset kiinnitetään tarranauhoilla ohjaustankoon, niin että kahvat jäävät kokonaan piiloon. Lampussa on kaksi lediä, joista toinen toimii lähi- ja toinen kaukovalona. ja niiden hinta nettikaupassa on 49 euroa. www.fillari-lehti.fi. Molemmat palavat yhtä aikaa, joten myös ajosessiot syyspimeässä metsässä sujuvat hyvin. Lampussa on vaihdettava akku ja lisätarvikkeena on saatavilla latausasema akulle. Pystysuuntaista säätöä varten tankokiinnikettä täytyy löysätä. Näin lampun saa lenkille lähtiessä paikalleen hetkessä. Goren Radiator-hansikkaita myy turkulainen Ajopyörä/Bikeshop.. Radiatorissa hansikkaan selkämyksessä on tuulelta suojaamassa Windstopper-kalvo. Maahantuoja on Tunturi-Hellberg Oy. Lamppu kääntyy kiinnikkeessä 30 astetta vaakasuunnassa, joten se on helppo suunnata. 10 Fillari Varusteita talvipyöräilyyn Sormet ovat yleensä helpoimmin paleleva ruumiinosa. Pienimmällä teholla lampun luvataan palavan 20 tuntia, kun taas 1200 lumenen asetuksella toiminta-aika on 1 tunti 50 minuuttia. Virtanapista tehoa voi säätää kolmeen kirkkauteen, joiden lisäksi käytössä on kaksi erilaista vilkkuvaloa. Esimerkkinä tästä on vaikka cyclocrossarilla ajaminen pakkaskelillä. Tätä ehkäisemään on olemassa varusteita, ne pitää vain löytää ja ottaa käyttöön. Bar Mittsit myy Ajopyörä/Bikeshop.. Lamppu ladataan micro-USB -pistokkeen kautta, joten nykyisten puhelimien latureita voi hyvin käyttää, jollei ota latausvirtaa tietokoneen USB-portista lampun pakkauksessa olevalla johdolla. Cat Eye Volt300:n suositushinta on 59,90 euroa. Jollei omista sopivaa laturia ennestään, Fenix BC30 on ?ksuinta ostaa 175 euron hintaisena pakettina, johon sisältyvät lampun lisäksi akut ja latauslaite. Lobsterit eli rukkasen ja hansikkaan välimuodot on todettu hyvin toimiviksi pakkaskeleillä, ajaminen ei aina meinaa onnistua, jos neljä laitimmaista sormea on pakattu kahteen osastoon. Kirkkaimman 1800 lumenen tehon saa aikaan painamalla lamppuun johdon välityksellä kiinnitettävää etäkytkintä. Cat Eyen kiinnityssysteemit ovat huippuluokkaa, sillä ne ovat vaivattomia käyttää ja hoitavat tehtävänsä todella hienosti. Maahantuojana toimii jyväskyläläinen Delotec Oy – Fenix Nordics. Kun etu- ja keskisormi ovat omissa lokeroissaan, hansikas ei juuri rajoita jarrujen tai vaihteiden käyttöä. PIKALINKKU Valoa yöhön Kun hommaa itselleen kunnollisen pyörälampun, yön ainoa valopilkku ei enää vilku taksin katolla. Jos kätesi palelevat herkästi tai haluat käyttää paremman otteen tarjoavia hansikkaita myös pakkasilla, sinun kannattaa kokeilla Bar Mittsin käsien suojuksia. Valokuvion yläreunaa on rajattu, jotta vastaantulijat eivät häikäisty. Valaisin akkuineen ja tankokiinnikkeineen painaa 304 grammaa. Kun varsi on vielä riittävän pitkä ja kiristettävissä, ranteet pysyvät ?llarilenkillä hyvin suojattuina. Suojat pitävät tuulen loitolla niin tehokkaasti, että aika kovallakin pakkasella vot käyttää kesäkeleille tarkoitettuja hansikkaita. Akut täytyy tosin ladata erillisessä laturissa. Kämmenpuoli on kulutusta kestävää materiaalia, ja siinä on kaksi painetta lievittävää pehmikettä, toinen rystysiä vastapäätä ja toinen ohjaustankoa vasten painautuvassa kohdassa. Gore Bike Wearin Radiatorit ovat erittäin lämpimät hansikkaat, joissa pikkurilli ja nimetön huilailevat osittain yhtenäisessä tilassa. Jarrujen ja vaihteiden käyttö normilobstereilla on hankalaa
Jarrupalojen valmistaminen polkupyöriin tuskin on mikään miljoonabisnes, sillä vaihto-osia haetaan useimmiten jarrun valmistaneen yrityksen valikoimasta. Usein yhdelle alalle keskittyminen tuottaa hyviä tuloksia, mikä näkyy Kool-Stopin tuotteissa. Kun jarrua painaa lisää, punertava osa iskeytyy kiinni vanteeseen tehostaen jarrutusta. Yhdistelmä toimi hyvin ja jarrutusteho oli kohdallaan. UUTISIA & UUTUUKSIA Kool-Stopin tehokkaat jarrupalat Kool-Stop on pitkään kehittänyt ja tuottanut jarrupaloja polkupyörien jarruihin. Koeajo Kool-Stopin paloilla vahvisti käsitystämme, että alkuperäisten jarrupalojen tilalla kannattaa kokeilla jotain muutakin, sillä kulutusosat eivät hirveästi maksa ja pienikin muutos toimintaan on vaivan arvoinen. Salmon-palan materiaali on lohenpunaista ja se pureutuu alumiiniseen vanteeseen todella tehokkaasti. Kaksiväriset palat maksavat 14 euroa per pää. Alkuperäinen pala tuntui nappaavan kiinni karkeisiin leikkausjälkiin, mutta kun tilalle vaihdettiin Kool-Stopin palat, jarrutus oli hiukan tasaisempaa ja tehokkaampaa. Kolmas vaihtoehdoista on kahden edellisen yhdistelmä. Kool-Stopin levyjarrujen paloista löytyy nyt myös jäähdytysrivoilla varustetut versiot, joille voi hyvinkin olla käyttöä kovassa käytössä. Kovemman etureunan omaavat palat olivat takana. Musta ja Salmon maksavat 13 euroa per pää. Varsinaisia krossarin jarrupaloja ovat Salmon ja Dual comp. Kool-Stopin orgaanista palaa testattiin krossarikäytössä Sramin S-700-sarjan hydraulisissa jarruissa Ashiman reilusti leikatun kevennysjarrulevyn kanssa. Kokeillut Sramin levyjarrun palat yhteen päähän maksavat 27 euroa. Kool-Stop on onnistunut lohkaisemaan markkinaosuuksia erityisesti krossarien vannejarrujen palojen toimittajana. Fillari 11. Kool-Stopin tuotteiden maahantuoja on Velotrade Oy. Myös levyjarrupuolella ?rman tuotteet tunnetaan jo hyvin. Kokeilimme yhdistelmää, jossa punaiset palat olivat edessä, missä vanne on yleensä puhtaampi. Musta on lähinnä normaalia jarrupalaa, joka ei kulu nopeasti, mutta jarrutehokaan ei ole paras mahdollinen. Kool-Stopilla on tästä jarrupalasta kolme versiota: Musta, Salmon ja Dual comp. Levyjarruihin tekevät paloja jarruvalmistajien ohella Kool-Stopin lisäksi ainakin BBB, EBC ja SwissStop. Hyvä jarrutusteho on saatu www.fillari-lehti.fi pehmeämmällä kitkamateriaalilla, jolloin palat kuluvat hiukan normaalia nopeammin. Vannejarrullisessa krossarissa kokeilimme Shimanon maantiejarrun satulaan sopivia Dura 2 -jarrupaloja. Yleensä tarvikejarrupalat ovat alkuperäisiä pehmeämpiä, joten jarrun teho kasvaa, levyn kuluminen vähenee ja jarrun ääntely loppuu, mutta toisaalta palojen vaihtoväli lyhenee. Tämän jarrupalan ideana on, että kovempi musta osuus painuu ensin vannetta vasten ja puhdistaa kulutusta paremmin kestävänä töhkät pois jarrupinnasta
Regia on naisille tarkoitettu kisapenkki, jossa on hiilikuituiset kiskot, painetta lievittävä kapea halkio istuinosassa ja hyvin ryhtinsä pitävä pehmike istuinluiden kohdalla. Kypärä painaa 240 grammaa ja kuori 50. Letkun pää pysyy hyvin kiinni pumppauksen ajan, mutta jos letku heiluu, suutin voi vuotaa. Triathlonistien erikoismalli on Solus Pro Titan. Satulan nokka on normaalia leveämpi, joten myös se voidaan laskea vielä käyttökelpoiseksi istumakohdaksi. TECin satuloiden maahantuonnin hoitaa Cycleurope Finland Oy. Takapuoleen kohdistuvaa painetta Solus vähentää pehmusteeseen muokatulla reilulla kanjonilla. Vaikka satulassa ei ole mitään näkyvää keskiuraa lievittämässä painetta, pehmusteen alla on ura, joka toimii melkein yhtä hyvin kuin näkyvä ura. TEC Aeris Pro Evon suositushinta on 59 euroa ja maahantuojana toimii Cycleurope Finland Oy. Jos valitsee tehokkaan toiminnon, pumppu siirtää ilmaa molempiin suuntiin. Rengas täyttyy nopeasti, mutta myös vastus kasvaa. Se painaa 223 grammaa ja maksaa edullisempien kiskojensa ansiosta vain 65 euroa. Kypärän koot ovat 52-58 ja 58-61. Regia Pro Carbon painaa 218 grammaa ja senkin suositushinta on 119 euroa. Solus on selvästi normaalia satulaa lyhyempi. Quadriga EV1:n suositushinta on 119 euroa, johon sisältyy Aeroshell-kuori. Kun ajokelit kylmenevät on helppoa laittaa kypärän päälle kuori, joka tukkii kaikki ilmareiät. Kun satulan 206 gramman paino ja 119 euron suositushinta ovat hyvin linjassa, satulaa kannattaa kokeilla. UUTISIA & UUTUUKSIA PIKALINKKU Uusi suutin TECin tehopumpussa TECin Aeris Pro Evo on kaksitehoinen jalkapumppu, jonka tärkein yksityiskohta on erittäin yksinkertainen suutin. TEC Quadriga EV1 -kypärä N OU O T W Kypärien virtaviivaisuuden parantaminen on tällä hetkellä osa-alue, johon kaikki tuntuvat hakevan optimaalista ratkaisua. Specialized 2015 Bikes Palveleva polkupyöräilyn erikoisliike F riendly and personal service: Tero: Mats: Okka: 040 550 6834 040 545 6859 040 592 4664 www.fillari-lehti.fi 12 Fillari Meripuistotie 5, Lauttasaari - Helsinki | Avoinna: Ma-Pe 11.00-18.00, La 10.00-14.00 | www.pyorahuolto.com/shop. Suuttimessa ei siis ole mitään erillistä lukitusta. Kiskot on valmistettu titaanista, jolloin pyöreä pro?ili varmistaa sen, että satulan saa kiinni melkein mihin tolppaan tahansa. Pumpusta voi valita normaalin tai tehokkaan pumppauksen asetuksen sylinterin alaosan vipua käyttämällä. Satulan väritys on sopivan neutraali, jotta se istuu melkein minkä väriseen pyörän runkoon tahansa. Kolme uutta satulaa TECiltä Unicus Pro Carbon on tasaisen pro?ilin hiilikuitukiskoinen satulamalli, jonka pitkä nokka taittuu tiukasti varsinaiseksi istumaosaksi. Pumppu on ollut käytössä Fillari-lehden protopajalla reilun kuukauden ja suutin on toiminut hyvin. Malli toimii hyvin erilaisten takapuolien alla ja muotoilu sallii myös reilun liikkumisen taka- ja etuosan välillä. TECin kypäriä tuo maahan Cycleurope Finland Oy. Väreinä ovat musta ja kuvan valkoinen. Suutin pistetään renkaan venttiiliin kiinni yksinkertaisesti valitsemalla oikea suuttimen puoli (presta tai schrader, punainen tai sininen puoli suuttimesta) ja painamalla se reilusti venttiilin päälle. TEC on hoitanut Quadriga EV1 -kypärän siloittelun irrotettavalla kuorella, joka on täällä pohjolassa hyvä lisävaruste erityisesti pakkasella
Jos tavoitteesi ovat korkealla, on Polar V800 valintasi. Monipuolinen harjoitustietokone integroidulla GPS:llä auttaa sinut huippusuoritukseen juuri oikealla hetkellä. Lue lisää polarv800.com/fi. Frederik Van Lierde IRONMAN maailmanmestari V800. Voittajien valinta. t Saat reaaliaikaista ohjausta kaikkiin urheilulajeihisi t Näet todellisen palautumisen tason, kun laite yhdistää harjoituskuormituksen 24/7 aktiivisuuteen t Voit suunnitella ja analysoida suorituksesi välittömästi ja yksityiskohtaisesti Polar Flow -mobiilisovelluksessa ja -verkkopalvelussa Älykästä ohjausta, jo vuodesta 1977
Nimikirja on paikalla kuuden kuukauden ajan yleensä huhtikuun puolivälistä lokakuun puoliväliin. Kun yhden kierroksen pituus on noin 20 kilometriä, kertyi matkaa yhteensä liki 18000 kilometriä. Ennätys on vuodelta 2006, jolloin kirjaan raapaistiin liki 45000 nimeä. Maahantuonnista vastaa Huntteri Oy. Giron maantiekypärä lähti Jarno Lillialle Kangasalle ja maastokypärä Antti Ruohoselle Keravalle. Ei hätää! Tilaa kaverillesi tai sukulaisellesi Fillari-lehti vuodeksi 2015. Super B -telineessä on säädettävä haarukka, eli osa, joka tulee vasten takanavan akselia. Kaikkiaan kirjaan kertyi nimiä tänä vuonna reilut 34000. Värjymaa kiersi järven keskimäärin liki viisi kertaa joka päivä. Värjymaan huikea suoritus on Tuusulanjärven ympäripyöräilyn uusi ennätys. Tänä vuonna toiseksi eniten kierroksia (277) keräsi järvenpääläinen Eero Puhakainen. Läheskään kaikki järveä pyörällä kiertävät eivät malta pysähtyä järven länsipuolen maalaismaisemassa sijaitsevalle nimenkirjauspaikalle. Vai pitääkö tuttusi lumesta ja moottoreista. Kiitos kaikille osallistujille ja onnittelumme voittajille! Näppärä pyöräteline BBB:ltä Polkupyöriä on vuosikymmenien ajan tuettu seisomaan takakiekosta vaikka millaisilla viritelmillä, mutta BBB on nyt kehittänyt telineen, joka vastaa nykypäivän vaatimuksia. Shimanon Dura-Ace-polkimien voittaja on Pekka Salmela Kuorevedeltä ja Shimanon XTR-maastopolkimet menivät Mikko Vastarannalle Vantaalta. Kun telineen korkeutta voi säätää nopeasti, melkein minkä tahansa kiekko- ja rengaskoon pyörän saa seisomaan tukevasti paikallaan. 887 kertaa Tuusulanjärven ympäri Järvenpääläinen 71-vuotias Anita Värjymaa pyöräili kuuden kuukauden aikana 887 kertaa Tuusulanjärven ympäri. Tökkivätkö joululahjaideat. Tai jos hevoset ovat lähellä sydäntä niin tämän lehden keskiaukeamalla on lahjakortti, jolla voit tilata ystävällesi Hevoset&Ratsastus-lehden. Telineen säätövara ei riitä paksupyöräisille, mutta maasturit 26-29 tuuman renkailla ja kaikki muut aikuisten pyörät sopivat telineeseen. Lähes alusta asti on järvenkiertäjien joukossa 14 Fillari ollut pieni porukka, joka käy keskenään leikillistä kisaa siitä, kuka kerää puolivuotiskaudella eniten kierroksia. Palkintoraati kävi ne kaikki läpi ja valitsi reittejä ilmoittaneiden joukosta viisi voittajaa. www.fillari-lehti.fi. Hänen suorituksensa arvoa lisää se, että Puhakainen on 84-vuotias. Samana vuonna Anita Värjymaa ajoi 764 kierrosta ja kolmanneksi sijoittunut Martta Sinivuori 615 kierrosta. Haarukoita on kaksi erilaista, joista toinen on tarkoitettu käytettäväksi levyjarrujen kanssa. Useimmat näistä himopyöräilijöistä ovat eläkeläisiä. BBB Super B maksaa 37,90 euroa. Paikallislehti Keski-Uusimaa arpoo nimensä kirjoittaneiden kesken kaksi 500 euron polkupyörälahjakorttia. Aiempaa ennätystä piti hallussaan keravalainen Jorma Pietiläinen, joka sponssihybridillään kirjasi 855 kierrosta vuonna 2011. Tuusulan Latu ja Pyörä -yhdistys on vuodesta 2002 lähtien pitänyt suositun keskiuusmaalaisen pyöräilyreitin varrella nimikirjaa, johon Tuusulanjärveä lihasvoimin kiertävät ovat voineet kirjoittaa nimensä. Parhaana päivänä kierroksia kertyi seitsemän. Garmin Edge 1000 -mittarin sai Markku Loiskekoski Hyvinkäältä. UUTISIA & UUTUUKSIA PIKALINKKU Reittikilpailun palkintojen saajat valittiin Jälki.fi:n ja Fillari-lehden kesäkuussa käynnistämään reittikilpailuun lähetettiin kesän ja alkusyksyn aikana satoja maantie-, maasto- ja cyclocrossreittejä. Erityismaininnat ahkerasta reittien lähettämisestä ansaitsevat Jarmo Katajisto, Markku Loiskekoski ja Juha Gylling. Voittajien valintaprosessi oli sekoitus esikarsintaa, arvontaa ja reittiehdotusten laadun arviointia, siltä osin kuin se oli mahdollista. Silloin MK-lehti on oikea lahjavalinta
syötä hakukenttään PTPJUUFFTTB SPTFCJLFT ?. Web code: C44KL facebook.com/RoseBikes 3PTF 7FSTBOE (NC) 4DIFSTXFJEF #PDIPMU (FSNBOZ SPTFCJLFT . THE TUSKER Alkaen 1249,38 € I THE TUSKER 2: 1978,79 € Vuosimalli 2015 MODERNI INNOVATIIVINEN KOKENUT SINULLE SUUNNITELTU
Koko yön ja aamun jatkunut kova sade muutti noin puolet 2,5 kilometrin mittaisesta radasta pehmeäksi liejuksi. Toivottavasti paikalla nähdään jatkossakin kilpailuja! www.fillari-lehti.fi. Kaukajärven uimarannan ympäristöön rakennettu reitti oli viime vuoden esikisoissa jo osin testattu, mutta säiden haltija pisti radan kilpailua edeltävänä yönä täysin uusiksi. Lajinomainen reitti ja sää tekivät kilpailuista ikimuistoisen osallistujille. Maantiellä vietetyn ammattilaisvuoden jälkeen harvakseen kilpaillut Jutta Nieminen ajoi neljänneksi, tällä kertaa IK-32:n väreissä. Mies ei suinkaan ryhtynyt ajamaan moottoripyörää – mitä hän kyllä harrastaa – vaan kyseessä oli Hondan DH-polkupyörä. Katsantokannasta riippuen kauden viimeiset tai ensi kauden ensimmäiset pyöräilyn Suomen mestaruusmitalit jaettiin lokakuun puolivälissä Tampereella. Puolimatkassa pyöränvaihtoihin aikaa kuluttanut Halme jäi Miettisen vauhdista ja samalla Miettinen lähestyi koko ajan Hännistä. Teknisellä pätkällä viimeisellä kierroksella Rossi varmisti hopean ennen Pensaarta. Suomeksi Frischknecht kääntyy suunnilleen ”tuore renki”, mikä sopii hyvässä vedossa olevalle ammattikuskille oivallisesti. Huippuluokan ajajaksi Frischknecht on aika suurpiirteinen, sillä hänellä ei ole harjoitusohjelmaa, hän ei pidä harjoituspäiväkirjaa, eikä tiedä maksimihapenottokykyään. Reitiltä löytyi Suomessa harvoin kisoissa nähty luonnollinen hiekkaestekin, kun reitti kulki osan matkaa hiekkarannalla. Teksti: Tuomas Turunen | Kuva: Jari Birling Fillari 7/2004 Pikalinkun lyhyessä haastattelussa kerrotaan Matti Lehikoisen siirtyvän Hondan leipiin. Sveitsiläistä XC-kuskia Thomas Frischknechtiä haastatellut Janne valitti, että tämän sukunimen voi kirjoittaa väärin ainakin kymmenellä tavalla. 16 Fillari SM Cyclocross, Tampere Kaukajärvi 19.10. Matilla oli tuolloin meneillään toinenkin projekti, sillä lukio piti saada käytyä loppuun. Omien sanojensa mukaan vain pari sataa tuntia tänä vuonna harjoitellut Miettinen lähti sateisessa ja kylmässä säässä liikkeelle minimaalisin verryttelyin tekemään tasaista omaa suoritustaan. Lavonen teki kärjessä tasaista työtä ja ajoi selkeään voittoon. Muun muassa miehissä mitaleille ajanut Korson Kaiun Sasu Halme ajoi kilpailun aikana kolmella eri pyörällä. Rannassa ajaminen mahdollisti myös omatoimisen pyörän pesun kilpailun aikana. Viimeisellä kierroksella teknisellä osuudella Miettinen saavutti Hännisen ja kilpailu sai jännittävän loppukäänteen. Juhon pikkuveli Jaakko voitti reilulla erolla miesjunioreiden kilpailun, joten Juho lähti hakemaan samaa miesten sarjassa. Lajissa mestaruuksia voittanut CC Tailwindin Maija Rossi seurasi takamatkalta Team Velo Cyclingin Pia Pensaaren kanssa. Miesten kisassa Tainionkosken Tähden Juho Hänninen lähti kovalla vauhdilla liikkeelle. Shimano esitteli vuodelle 2005 Honeksi nimetyn maasto-osasarjan, joka oli tarkoitettu all mountain -tyyppiseen ajoon. Palkkojaan miehet eivät jutussa paljasta, mutta tuolloin Pro Tour -ammattilaisen minimipalkka oli 24000 euroa vuodessa. Tuomas Turunen haastatteli Suomen kolmea Pro Tour -ammattilaista eli Kjell Carlströmiä, Jukka Vastarantaa ja Jussi Veikkasta. Järjestävän seuran Velo 8:n mukaan kilpailut menivät järjestelyiltään hyvin, mutta märkä ja kylmä sää karkotti katsojat ja laski yleisömäärän noin sataan henkeen. Mutainen rata teki tämän tarpeelliseksi ja aika ajoin joku ajajista uitti mutaista pyöräänsä Kaukajärvessä. Sasu Halme pysyi kuitenkin lähietäisyydellä, samoin kaksikkoa yli kymmenen vuotta vanhempi Hyvinkään Pyöräilijöiden Olli Miettinen. Nuoruuden ja kokemuksen välistä loppukiriä ei kuitenkaan nähty, sillä viimeisissä mutkissa ahnaasti sisäkurviin kääntänyt Hänninen törmäsi reittimerkkikeppiin ja kaatui. Näistä kaksi viimemainittua ajaa edelleen kilpaa, kun taas Carlström siirtyi viime vuonna IAM Cyclingin sporttipäälliköksi jäätyään vaille tallisopimusta. Janne oli kuitenkin tarkkana ja käytti jutussa vain yhtä versiota – joka vielä oli oikea. M-Elite 20 km: 1) Olli Miettinen, HyPy, 58.20 2) Juho Hänninen, TaiTä, 58.40 3) Sasu Halme, KorsKa, 59.44 4) Simo Sohkanen, HyPy, 1.00.26 5) Pekka Niemi, PoTa, 1.00.58 6) Toni Tähti, Picaro, 1.01.22 7) Kare Eskola, KorsKa, 1.01.22 8) Arto Lehikoinen, Team Kotikallio, 1.01.38 9) Juha Kangaskokko, OTC, 1.02.14 10) Teemu Viholainen, Akilles, 1.03.04 N-Elite 10 km: 1) Suvi Lavonen, OTC, 36.44 2) Maija Rossi, TWD, 38.02, 3) Pia Pensaari, TVC, 38.15 4) Jutta Nieminen, IK-32, 38.28 5) Heidi Onger, IK-32, 39.27 6) Rosa Törmänen, Cyclos, 40.02 7) Veera Väkevä, CCH, 40.12 8) Heli Ovaska, OTC, 41.05 9) Tuulikki Laakkonen, IK-32, 42.18 10) Maija Syrjä, HyPy, 43.16 M-18 12,5 km: 1) Jaakko Hänninen, TaiTä, 36.42 2) Antti-Jussi Juntunen, KorsKa, 40.19 3) Aku Keloneva, OTC, 41.37 M-16 7,5 km: 1) Nuutti Antikainen, CCH, 27.48 N-16 7,5 km: 1) Viivi Puskala, CCH, 28.30 N-18 7,5 km: 1) Cecilia Aintila, IK-32, 29.20 Naisissa Oulun Triathlon & Cyclingin Suvi Lavonen lähti heti alussa irti. Miettisen kierrosajat olivatkin tasaisia, kun taas nuoremman kärkikaksikon vauhti laski kilpailun loppua kohden. ”Juonen” ohella käytiin läpi myös le?ojen musiikki kriittisellä otteella. Se perustui löyhästi LX-sarjaan, mutta eroja löytyi muun muassa takavaihtajan kiinnityksessä pyörään. Kirjoitukset olivat jo hanskassa, mutta pari kurssia piti vielä suorittaa. Näin Miettiselle avautui mahdollisuus tuulettaa voittoa yksin maalisuoralla. Hone ei ollut järin pitkäikäinen, sillä sarjan tuotanto päättyi vuonna 2008. Rata meni niin pehmeäksi, että paikoitellen jopa mutkikkaat alamäet oli nopeinta juosta! Mutainen rata asetti kaluston koville ja kilpailussa nähtiin kansainväliseen tyyliin lukuisia varikkokäyntejä. Kymmenen vuotta sitten Fillarissa oli Silmälappuvidiootti-palsta, jossa arvioitiin pyöräilyDVD:itä. Nykyään kukaan ei halua ostaa moisia muovilättyjä (etenkään 27 euron hintaan), kun kaiken saa ladattua netistä. UUTISIA & UUTUUKSIA PIKALINKKU 10 VUOTTA SITTEN Olli Miettinen jakoi voimansa viisaasti, sillä hän siirtyi miesten lähdön kärkeen vasta viimeisellä kierroksella
0207 43 0828 • LAPPEENRANTA Teollisuuskatu 6, 53100 Lappeenranta, p. käyttäjän paino 160 kg Tuotteen / pakkauksen koko 163 x 64 x 143 cm / 130 x 38 x 78 cm Tuotteen / pakkauksen paino 64 kg / 69 kg Vuoden ilmainen IFit Live jäsenyys. 0207 43 4259. - Voit ostaa erittäin edullisia valmiita reittejä ( esim. 0207 43 4252 • LAHTI Kauppakatu 17, 15140 Lahti, p. 0207 43 0823, • ITÄKESKUS, Itäkatu 1-5, 00930 Helsinki, p. 0207 43 0826 • HYVINKÄÄ Keskusta, Rääkänkatu 9, 05810 Hyvinkää, p. ( sykevyö ei tule mukana ) Digitaalinen vaihteiden säätö. Polar yhteensopivuus. • Uusi tasaisempi ja herkempi Inertia-tehostettu vauhtipyörä! ym. 0207 43 4255 • PIRKKALA, Kauppakeskus Veska, Saapastie 2, 33950 Pirkkala, p. 0207 43 0829 • JYVÄSKYLÄ Seppälänkangas, Sorastajantie 1, 40320 Jyväskylä, p. Myynti: • • • • • • • • • • • • • SMR (Silent Magnetic Resistance) vastuksen avulla TDF spinningpyörä on hiljainen ja äärimmäisen tasainen Uusi 18 kg:n inertia-tehostettu vauhtipyörä tekee laitteen toiminnasta vieläkin vakaampaa ja herkkempää -20 % / +20 % digitaalinen kulmansäätö Kampien pituus 170 mm 7” täysvärikosketusnäyttö Android-tekniikalla 24 Tour De France ohjelmaa ja yhteensopivuus iFit Live (1 vuoden jäsenyys mukana) DualGrip sykemittaus. 1999.- HELSINKI • KALLIO, Helsinginkatu 18, 00530 Helsinki, p. 70420 Kuopio, p. - Kaikki harjoituksesi tallentuu luomaasi Ifit profiiliin. Näin pystyt analysoimaan harjoitteluasi/kehittymistäsi. i ssä m t i t i e r y l i ä Pyör assa m l i a a m a s ta h a n p si n a v u l l a ! Googl e Ma TDF PRO ( Tour De France ) Uusi kehittyneempi versio! • Aito maantiepyörän ohjaustanko! • Uusi suurempi 7” täysvärinäyttö tai katsele televisiostasi tai videotykiltäsi! • iPad-teline vakiona. - Voit verrata ajamiasi Tour De france etappeja muiden saman etapin ajaneiden suorituksiin ja nostaa sijoitustasi. 040-686 1110 • TURKU Länsikeskus, Taoskuja 1, 20320 Turku, p. 0207 43 0820 • PETIKKO, Petikontie 3, 01720 Vantaa, p. 0207 43 4250 • TUUSULA RIIHIKALLIO, Riha-Center, Haukantie 2, 04300 Tuusula, p. Vasen vaihtaja 3 vaihdetta (53/39/30) Oikea vaihtaja 10 vaihdetta (11-28) Audio –yhteensopivuus iPod, intermix Acoustics 2.0 Max. 0207 430824 • TAMPERE LIELAHTI, Enqvistinkatu 7, 33400 Tampere, p. 0207 43 0822 VANTAA • TAMMISTO, Valimotie 29, 01510 Vantaa, p. 0207 43 4253 • JOENSUU Raatekankaantie 4, 80100 Joensuu, p. 0207 43 0827 • KUOPIO Päivärannantie 18. 0207 43 4254 • MALMI, Malmin raitti 9, 00700 Helsinki, p. 0207 43 4256 ESPOO • OLARI, Länsikeskus, Pihatörmä 1, 02210 Espoo, p. ym.. Voit harjoitella ympäri maailmaa (Google Maps) - Voit luoda omia reittejä ja pyörä mukailee kulman säädöllä ja automaattisella vastuksen muutoksella reitin pinnanmuotoja. Ride The Pyrenees ) ja kilpailla muiden käyttäjien kanssa
Nyt ajoin maailmanmestareiden kanssa hopeasta, edessä oli vain olympiavoittaja Jaroslav Kulhavy! Olo oli tyytyväinen ja eikä minua enää kiinnostanut miltä jalassa tuntui! Olin mitalissa kiinni, jalka oli kilpailukykyinen ja pää kunnossa. Mannenin selkä tuli vastaan, sitten Periklis ja viimeisessä kahden kilometrin nousussa näkyi puolalainen, Huber ja Paulissen neljännellä sijalla. Ei ollut helppoa, kun rengas suhisee ehkä urani pahimpaan paikkaan. Meitä oli jäljellä enää joku puolalainen ja Lakata. Yhtäkkiä vauhti olikin kavereille, kuten Milatz ja Mannen, liikaa ja minä synkistä ajatuksistani huolimatta ajelin menemään. Laskin stadionille turvallinen MM-kisojen viides sija taskussa! Sain suorituksestani voimia jatkaa luultavasti vielä kymmenen vuotta. Kärsin hiukan etureisien krampeista. Kun siirtää voimaa takareisille, voi edetä hyvää kyytiä, vaikka kramppi meinaa vääntää jalkaa suoraksi. Olin ajanut pintakaasulla ja veturinani oli voitosta ajava Alban Lakata. Seuraavassa viiden kilometrin mittaisessa nousussa vauhtia lisättiin entisestään. Sitten räjähti rengas! Rengastöissä ollessani ensimmäisenä ohi ajoi Sauser, sitten Huber ja vielä Mannen. Meinasi tulla herkkä hetki, sillä ajoin maailmantason vauhtia ensi kertaa sitten vuoden 2011. Aloimme nähdä kärkiryhmästä 18 Fillari tippuneiden selkiä. Startissa jouduin kuitenkin heti pieneen kasaan, joka maksoi ainakin 50 sijaa. Toisaalta enää ei voinut käydä pahempaa säkää. Jalka oli mystisen hyvä. Kärkeen oli eroa noin minuutti. Kiinni tulivat maailmanmestarit Roel Paulissen ja Ilias Periklis. Paulissen yritti hiukan, kesti 500 metriä peesissä, mutta luovutti lopulta. Jaroslav Kulhavyn vetämään kärkiporukkaan oli eroa vain 1 minuutti ja 20 sekuntia, joten vielä oltiin lähellä. Kisapäivään herättiin kuivan pakkasyön jälkeen viideltä aamulla. On moraalille todella tärkeää aina jokusen vuoden välein huomata pystyvänsä ajamaan vauhtia, jollaista peruspäivänä näkee vain telkkarista. Nilkutin varikolle viiden kilometrin matkan lussulla kumilla saatuani sen ajokelpoiseksi paikkavaahdolla. Meinasi tulla herkkä hetki, sillä ajoin maailmantason vauhtia ensi kertaa sitten vuoden 2011! JUKANPALSTA Jukka Vastaranta, Medilazer Specialized KAUDEN KOHOKOHTA K ausi 2014 päättyi, mutta kesän hienoimmat kisamuistot elävät. Kun luvassa oli kymmenittäin putkelta ajettavia nousuja, voi jo alkaa arpoa hyvää suoritusta. Latasin seuraavaan nousuun kuin loppukiriin. Säryt kuitenkin loppuvat maalissa. sijalla. Lakata veti minun ollessani perämiehenä. Sijoitukseni koheni alun nousuissa ja huollossa olin 14. Neljäs sija oli viimeisen mäen päällä liian kaukana, mutta viides sija meni 15 sekuntia edelläni. Luulin, että tästä en selviä. Laskin viidennestä sijasta taistelevan kaksikon väkisin kiinni ja poljin kaikki pelissä ohi. www.fillari-lehti.fi. Tuore kumi alle ja viimeiselle 24 kilometrin lenkille. Olin tiukoilla. Olosuhteet olivat parhaat, mitä toivoa saattaa. 30 kilometrin kohdalle kisa eteni Lakatan tahdissa. Jojottelin Lakatan vetämän porukan perällä 20 kilometrin matkan. Hopeasta ajava ryhmä karkasi. Olin sellaisessa hurmoksessa, että säryt eivät paljoa kiinnostaneet. Laitoin alle Renegade S-Worksit, nopeimmat kumit mitä minulta löytyy. Etelä-Afrikan Pietermaritzburgissa ajettiin maratonin maailmanmestaruuskilpailut, joissa saavutin viidennen sijan. Luovutin nousussa ainakin viisi kertaa, mutta joka kerran päätin vielä venyä ja tulla väkisin takaisin porukkaan. Olo oli hakattu. Ankkuroiduin hänen taakseen. Verryttely tapahtui pimeässä ja startti kello kahdeksalta. Kärki oli 30 sekunnin päässä, mutta letka oli pitkä. Keli oli kuiva ja rata kovaa savipohjaa – kuin asfalttia. Pääsimme kärjen häntään kiinni pitkällä juoksuosuudella alas kivikkoista laskua. Harmittavasti terävin kärki oli karannut. Ei mikään turha piristeruiske siis! Minulle ei ole sattunut samanlaista jalkaa muutamaan vuoteen. Seuraavassa seitsemän kilometrin nousuosuudessa odotin voimieni viimein loppuvan
AJA TURVALLISESTI VALMISTETTU SUOMESSA - SUOMALAISIIN OLOSUHTEISIIN ! Liikkeissä valikoima parhaimmillaan ! Distributed by www.shimano-nordic.fi
Sitä ennen näen tallin kavereita jo marraskuun lopussa, jolloin vietämme viikonlopun Pariisissa tutustuen uusiin ajajiin sekä käyden läpi tulevan kauden ohjelmaa. Lapista haen uutta ärsykettä viikon ajan hiihtämällä niin paljon kuin mahdollista. Meillä oli aika stressitön kisastrategia: se kenellä oli halua ja jalkaa ajaa, sai aina vapaat kädet. Olin yllättynyt, kun sain mukamas väsyneestä elimistöstäni kuitenkin vielä noin paljon tehoja irti. Kävin yhtenä viikonloppuna ajamassa Tokiossa ASOn järjestämän kriteriumkilpailun, ja samalla ehdimme tutustua pikaisesti Japanin monimuotoiseen kulttuuriin. Mutta kuten aina, loma kuluu aivan liian nopeasti. Kuluneen kauden menestys kertoo siitä, että hyvin tehty työ tuottaa tulosta. Lisäksi oli hienoa viettää taas aikaa perheen parissa sekä kaverei- den kanssa, joita näkee aivan liian vähän kauden aikana. Toisaalta Nacerin tilalle on tulossa kaksi uutta nuorta ja nälkäistä ajajaa, joilla varmasti riittää nopeutta haastaa kovimmat kirimiehet tulevilla kausilla. Laurent on loistava kaveri ja kelpo kuski, joka pääsee nyt eläkkeelle ja perheen pariin. Tämä toisaalta osoitti, että harjoittelun keventäminen heinä-elokuussa pieleen menneen jakson jälkeen oli oikea vaihtoehto. Tänä vuonna kakkosetappia lyhennettiin heikon ilmanlaadun takia. Lapin-reissun jälkeen matkustan ensimmäiselle varsinaiselle ajoleirille Espanjan Calpeen, missä vietän tallin kanssa reilun viikon ja ajan kilometrejä jalkoihin. Itselleni tämä oli kolmas kerta, kun pääsin Pekingiin ajamaan, joten reitit alkoivat olla varsin tuttuja. Aloitan talviharjoittelun noudattamalla mahdollisimman pitkälti edellisvuosien tuttua kaavaa. JUSSINPALSTA Jussi Veikkanen, FDJ.fr KOHTI KAUTTA 2015! L opetin varsinaisen kisakauden lokakuun puolessa välissä Pekingin ympäriajoon. Kisa kulki mukavasti, ja sain jopa rikottua parin vuoden takaiset 20 ja 30 minuutin wattiennätykseni neljännen etapin maalimäessä! Uudet ennätykset kirjattiin lukemilla 375 ja 369 wattia. Tästä on hyvä jatkaa!!. Valmennuspuolelle saamme rutkasti lisävoimia. Hyvin toiminutta ajajakemiaa ei haluttu muuttaa liikaa, hyvä niin. Nacerin tilalle on tulossa nuorta ja nälkäistä voimaa. Iso muutos ensi vuodelle tulee tietenkin olemaan se, että menetämme Nacer Bouhannin, toisen kirimiehistämme. Hän lähtee Cofidiksen leipiin. Tuo neljättä kertaa järjestetty etappikisa on jakanut joka syksy mielipiteitä niin ajajien kuin muidenkin pyöräilyn parissa toimivien kesken. Ajan rauhallisia pk-lenkkejä mahdollisimman paljon joulukuun alkuun asti, jolloin suuntaan ensimmäiselle ”omalle” leirille pohjoiseen. Heidän lisäkseen talliin tulee pari kokeneempaa ajajaa auttamaan Thibautia vuorilla. Muutaman viikon hengähdystauko alkaa olla ohi ja ajatukset pyörivät ensimmäisten harjoituslenkkien ympärillä. On mielenkiintoista nähdä, mitä uutta annettavaa kaksi uutta valmentajaa tuovat tullessaan. Peking oli siinäkin mielessä mieleenpainuva kisa, että yksi amatöörivuosieni kovimmista kilpakumppaneista, ranskalainen Laurent Mangel, lopetti uransa Pekingiin. Ajattelin, että tässä on hyvä tilaisuus päättää kausi onnistuneeseen kisaan, joten ajelin ilman suurempia paineita. Olemme molemmat ajaneet vuodesta 2005 ammattilaisina ja viimeksi kuluneet kaksi kautta FDJ:n joukkueessa. Pekingin jälkeen tiesin pääseväni huilaamaan muutamaksi viikoksi ja puuhastelemaan kaikkea muuta. Homma on lähtenyt tehokkaasti käyntiin, ja olemme kuluttaneet aikaa moniin pieniin, mutta tärkeisiin yksityiskohtiin paljon enemmän kuin aiemmin
smart trainers Choose your own training options Ride cycling and triathlon classics Create your own training and ride on slope, power or heart rate Emily Collins on Vortex Smart Race online against your friends And more! Available on FREE Demo film in App!
Matkassa ovat Hans Rey ja Kenny Belaey. Hans Rey ja Kenny Belaey Korsikalla TEKSTI JA KUVAT: CÉDRIC TASSAN Trailia ja trialia! Otetaan kaksi maailmanluokan trialkuskia ja fillariseikkailijaa, laitetaan heidät laivalla kohti Korsikaa ja katsotaan mitä seuraa. Jutun kirjoittaja Cédric Tassan ei itsekään ole ihan turha ajomies. 22 Fillari www.fillari-lehti.fi
www.fillari-lehti.fi Fillari 23
Juuri äsken varoitin Hansia tästä reitistä. Hans Rey ja Kenny Belaey Korsikalla Korsikalta löytyy ajettavaa niin enduroja trialtaitureille kuin tavallisellekin maastopyöräilijälle. Jos en saa väännettyä puolitajutonta tilaani harhaksi, jossa vierelläni on kaunis sairaanhoitaja, seuraavaksi paras vaihtoehto on, että pyöräilyn ikoni tulee tarkistamaan kuntoni. Rintaani puristaa ja tuntuu kuin päälläni olisi kiviä. Hans on vakuuttunut, että retkemme Korsikalle on ohi jo ennen kuin se on edes kunnolla alkanut, ja etten millään selviäisi tästä ilman vakavia vammoja. Ääni kuulostaa kaukaiselta. 24 Fillari www.fillari-lehti.fi. Hans säikähti lähes yhtä paljon kuin minä nähdessään minun pyörivän alas rinnettä. Vaikka koko kehoani särkee ja pelkään murtaneeni kylkiluitani, en missään nimessä aio peruuttaa seikkailua, jota varten Hans ja Kenny ovat matkustaneet tuhansia kilometrejä. P rologi: Odottaessamme Kennyn saapuvan Belgiasta ehdotan pientä ajelua lähellä kotiani Calangues’ssa. En tiedä kumpi on isompi shokki, sekö että saatan olla loukkaantunut vai se, että olen rojahtanut Mestarin jalkojen juureen, mikä on tosi noloa. Päätän kuitenkin ajatella positiivisesti. On pimeää; en voi hengittää, en voi liikkua… kuulen kuin unessa Hansin kysyvän, olenko kunnossa. Tiedän ettei mikään ole pahasti vialla, mutta kun yritän huutaa Hansille, kuuluu vain surkea kuiskaus. Noustessani hitaasti kipu rampauttaa minut ja musta sumu uhkaa palata. Tiedän että se on erittäin kivinen, jyrkkä ja kinkkinen, mutta vaikka olin varautunut, en ottanut huomioon juurakkoja
Seuraamme pitkin rantaa kulkevaa polkua ja näemme kuinka villi ja kaunis Kor- sika on. Kiipeämme Bocca di Canareccialle ja ajon aikana kroppani kivut alkavat vähitellen hellittää. Yövymme Lava Beachillä, jossa on muutama mökki ja lahden upeimmat näköalat. Seuraamme Remyä, joka pistää kunnon vauhdin päälle upeissa metsissä. Hänen osaamistaan on mahtava seurata. Hans lukee pienen rukouksen ja voimme vain toivoa, että Neitsyt Maria ymmärtää hänen omaperäistä englantiaan! Sitten ajamme laivaan ja ahtaudumme minimaaliseen hyttiimme. Hans etenee hitaasti, mutta selvittää reitin. Kun makaan illalla punkassani, olen todella kiitollinen rauhallisesta merenkäynnistä ja yritän olla ajattelematta joka puolelta jomottavaa kehoani. Koska meillä on perille saavuttuamme vähän ylimääräistä aikaa, päätämme kiivetä Notre-Dame-de-la-Garden portaat ja tehdä pienen pyhiinvaelluksen Neitsyt Marian patsaalle, joka vahtii kaupunkia ja suojelee merenkulkijoita. Hän polkaisee vauhtia vain harvoin, mutta aina juuri oikeassa kohdassa. Pätkä on hyvin jyrkkä ja tekninen. Tilaa on niin vähän, etten pysty millään saamaan molempia ajokumppaneitani samaan kuvaan. Sen kanssa syömme makka- Fillari 25. www.fillari-lehti.fi Ongelmattoman merimatkan jälkeen saavumme Ajaccioon, missä tapaamme oppaamme Remyn ja ajamme Sanguinaryyn, joka on yksi kuuluisimmista paikoista saarella. Molemmat ovat ottaneet mukaansa sekä enduro- että trialpyörän, joten pakettiautoni on hyvin täynnä. Auringonlaskun aikaan Hans saa päähänsä idean nähdä Merkurius. Paikallinen olut on melko vahvaa, mutta maistuu hyvin pitkän ajopäivän jälkeen. Virheisiin ei ole varaa. Lahden pohjukassa sijaitsee Parata, torni ja tunnettu korsikalainen nähtävyys, jonka ympäristössä risteilee polkuja joka suuntaan. Päädymme alas St. Hän on virtuoosi, joka käsittelee pyöräänsä kuin huippumuusikko soitintaan. Kenny näyttää meille parhaita temppujaan ja hiissautuu ylös pitkin kiviä ja kallioita kuin magneetin vetämänä. Sitten kaljalle. Kun moninkertainen trialin maailmanmestari Mr Belaey saapuu, puramme pyörät autooni. Valitsen kuvakulmat ja katson, kun he soveltavat kaikkia trialkikkojaan edetessään hitaasti ja tarkasti all mountain -pyörillään polkua alas. Sää ei suosi, mutta lähdemme kuitenkin ensimmäiselle ajoreissullemme. Antoinen rannan tuntumaan, missä Remy näyttää kivisen ja jyrkän oikopolun meren äärelle. Hulluus jatkuu polun muuttuessa avoimiksi kiemurteleviksi kiviportaiksi, jotka vievät kapeaan rotkoon. Muutama kilometri kiemuraisia teitä ja lopuksi pitkin ajouraa, jonka Remy selvittää onnistuneesti viisimetrisen trailerinsa kanssa. Vaikka näkymä on henkeäsalpaava, se on myös pelottava, sillä pudotusta rantakivikolle on 7-8 metriä. Kun Kenny on vielä tasapainoillut puunrunkoa pitkin, jatkamme Minaccian luolan ympäri kauempana oleville niityille. Se vaatii tosin ajamista jyrkällä ja korkealla rantatöyräällä. Kaasutamme kohti Marseilles’n satamaa. Sen pitäisi kuulemma olla tänään nähtävissä paljain silmin, mikä on harvinaista. Mutta vaikka taivas on kirkas, emme pysty paikallistamaan edes Venusta, vaikka haemme tukea älypuhelinten tähtisovelluksista. Kenny ajaa täysjoustopyörällään kuin se olisi trialmotskari. On aika seurata Remyä ensimmäiseen yöpaikkaamme. Jyrkän nousun jälkeen pääsemme Corbaan ja laskettelemme sen jälkeen nopeaa ja kivistä mäkeä Cala di Retaan. Vaihteeksi vähän helpompaa, tai ei ainakaan hengenvaarallista, maastoa. Vakuuttavaa nähtävää. He saavat siis ajaa yksi kerrallaan. Hans Rey on 48-vuotias sveitsiläinen pitkän linjan extreme-kuski, joka valittiin vuonna 1999 Mountain Bike Hall of Fameen. Seuraa kiemurainen ja nopea alamäki tiheässä metsässä. Seuraavaksi on vuorossa Hans, joka ajaa polkua alaspäin. Päätämme rentoutua hetken ja ihailla satamanäkymää laivan kannelta. Näen Hansin ja Kennyn olevan kuin taivaassa tällä luonnon omalla leikkikentällä
Hans Rey ja Kenny Belaey Korsikalla Hoplaa! PIkkukivestä selviää näppärimmin ajamalla sen yli. Kaikki ovat väsyneitä ja janoisia, mutta valituksia ei kuulu. Istuessamme rannalla ja illastaessamme mukavan porukan seurassa tuntuu kuin olisimme lomalla. Näemme kauniita lahtia, lumihuippuisia vuoria ja Speluncan rotkon. Siitä ei tule ongelmaa, sillä puhelimeni avulla palautamme itsemme kartalle ja löydämme takaisin polulle. roita, sardiineja ja kebabeja. Capu d’ Orton huipulla 1300 metrin korkeudella meren pinnasta näköala on mahtava. Nämä ajajat tietävät rajansa ja kunnioittavat niitä. Kenny putoaa ikävän näköisesti kahden kiven väliin, mutta ei onneksi loukkaa itseään. Meidän täytyy pitää kiirettä, jotta saan otettua tarvittavat kuvat ennen kuin tulee pimeää. Puoli yhdeksältä saavumme Calanguesiin, jonne tämän päivän reitti päättyy. Onneksi metsä tarjoaa meille varjoa Piazza Monincalle asti, missä graniittilohkareet muuttuvat kauniiksi kukkivaksi pensaikoksi, jossa on vaaleanpunaisia kivenlohkareita. Olen edelleen vaikuttunut tempuista, joita Kenny teki rannalla. Melkein sitähän tämä onkin. Kenny hyppyytti pyöränsä paikaltaan niin, että takapyörä tuli pystysuoraan kivensyrjään, sijoitti etupyö- www.fillari-lehti.fi. Esimerkkinä vaikka noin 130 sentin korkuinen kivi, jonka edessä oli puolitoistametrinen kuilu. Ajaccion eteläpuolelta löytyy Verghia, jossa on valtavia graniittilaattoja meressä. Kun kapuan jalkapatikassa kivistä polkua, kiitän mielessäni järkevää päätöstä. Aika on kuitenkin käymässä vähiin, sillä aurinko on laskemassa, joten emme ota enempää kuvia. Kun jatkamme vaativaa kapuamistamme, näemme vain muutamia vaeltajia. Hans ja Kenny valmistautuvat taas petollisena odottavaan laskuun. Vaikka polku on kinkkinen, se on myös hauska ja kaunis. Jonkin ajan päästä olemme taas pyöräni luona – joka onneksi on yhä tallella. Heti aluksi Hans hyppää valtavan kivenlohkareen päälle, jonka jopa Kenny jättää väliin. Maailmassa ei ole montaa ajajaa, jotka selviäisivät tästä reitistä pistämättä kertaakaan jalkaansa maahan. Valo on taianomainen ja on aika ottaa viimeiset kuvat. Kun viimeinenkin valo häviää, olemme tyytyväisiä päästessämme autoon matkalle kohti PIanaa ja illallista. Kalliot ovat ehkä Korsikan kuuluisin ja kansoitetuin paikka, joka kiehtoo Hansia ja Kennyä. Nousu ei ole helppo, sillä korkeuseroa on 450 metriä. Huimista taidoistaan huolimatta he ovat vaatimattomia. Vaikka Korsika on vain pieni pala Ranskaa, saarella on valtavasti upeita paikkoja. Vaikka kivenlohkareet matkalla ovat isoja ja jyrkkiä, graniitti on kuitenkin pitävää ja kaverukset voivat valita vaihtelevia linjoja. Kuvaaminen vie aikaa, joten päätämme jättää minun pyöräni parkkiin polun varteen. Niitä on vaikea tajuta, vaikka hän toisti niitä uudelleen ja uudelleen. On monia paikkoja, joihin lähden ajamaan mielelläni, mutta rehellisesti sanoen 26 Fillari tämän reitin yrittäminen ilman Hansin ja Kennyn taitoja olisi järjetöntä. Rankan päivän jälkeen kaikki ovat lopen uupuneita. Aamulla onnistumme mahduttamaan aikatauluumme vähän suppausta ja kuulanheittoa ennen kuin lähdemme seuraavaan kohteeseen, Pianan kylään ja Calanchen kallioille, jotka on listattu Unescon maailmanperintökohteeksi. Korsikan luonto tuoksuu huumaavasti. Kenny on elementissään ja onnistuu melkein ajamaan puhtaasti 20 viimeistä neulansilmäkurvia pimeässä. Seuraavaksi aamuksi on varattu aikaa ihan perinteiseen trialiin. Lähdemme jatkamaan matkaa, mutta hetken kuluttua huomaamme olevamme eksyksissä. Jatkamme sieltä myöhemmin vielä Ajaccioon, missä mukavat sängyt odottavat väsyneitä pyöräilijöitä
Fillari 27. Siellä menee palotie huipulle, joten ylös pääsee autolla. Pioneeri ja legenda, pyöräseikkailija Hans juonittelemassa superlahjakkuus Kennyn kanssa ja todistamassa että pyörätrial on yhä voimissaan. Great Balls On Fire, kuten Jerry Lee Lewis aikoinaan asian ilmaisi. Joten ”anteeksi että häiritsemme, mutta…” -lähestymisen jälkeen ehdotamme hommaa kipparille. Parempaa päätöstä retkellemme ei voisi toivoa. Ani varhain aamulla otamme pyörät ulos autosta henkilökunnan valvomina. Miksi en kuvannut Hansia ja Kennyä tekemässä temppujaan laivan kannella. Tuumasta toimeen: hyppään ylös sängystä ja ehdotan asiaa heille. On aika lähteä takaisin Ajaccion satamaan ja lautalle kohti Sanguinarya. Uskomatonta. Tästä vielä 360:nen alas. rän kiven päälle ja jatkoi saman tien seuraavaan liikkeeseen, joka vei hänet kiven päälle. Kun Hans ja Kenny olivat näyttäneet vähän trialtaitojaan, on aika lähteä kohti Korsikan enduromekkaa eli Coti-Chiavaria. www.fillari-lehti.fi Yhteinen aikamme ei ole vielä ihan lopussa. Heistä se olisi ihan mahdollista jos vain saisimme luvan kapteenilta. Rentoudumme Hansin kanssa kotonani ja lähdemme sitten katsomaan Kennyä, joka treenaa kivikossa, jonka olen neuvonut hänelle. Lisäksi siellä on lukemattomia yksittäisiä polkuja, joten mukaan otetaan opas. Kun lähestymme satamaa, kuvaan kaveruksia niin, että Chateau d’If jää taustalle. Eivät edes parhaat koripalloilijat hypi noin ylös. Kun makaan illalla punkassani, harmittelen menetettyä mahdollisuutta. Hän on vähän hämmentynyt, mutta lupaa, että aamukuudelta voisimme ryhtyä toimeen. < Välimeren saaret ovat olleet asuttuja ties kuinka pitkään ja osa poluista on tuhansia vuosia vanhoja. Melkoinen kuva, vaikka onkin leikillään tehty. Yleensähän matkustajat eivät pääse autokannelle laivan ollessa merellä. Tajuan, että tässä on loistava kuvauspaikka, mutta minulla on mukana ammattilaiskameroideni sijasta pelkkä omppupuhelin! Pääsen todistamaan, kun mestari Hans Rey neuvoo kaikkien aikojen voittoisinta UCI-trialkuskia Kenny Belaeyta
Pinta-alaa Korsikalla on 8680 neliökilometriä, joten se on noin kaksi ja puoli kertaa Mallorcaa suurempi. Samalta sivustolta löytyy myös patikointireittejä. Korsikan ilmasto on Välimeren saarille tyypillinen. Maantiepyöräilijöille hyvä nettisivusto on englanninkielinen corsicacyclist.com. Korsika on hyvin vuoristoinen ja sen sisäosissa on laajoja metsäalueita. Maastopyörätrackejä Korsikalta voi haeskella esimerkiksi wikiloc.com-palvelusta. Saarella elelee myös kreikankilpikonnia. Saaren pääkaupunki on sen länsirannikolla sijaitseva Ajaccio (noin 65000 asukasta). www.fillari-lehti.fi. Hans Rey ja Kenny Belaey Korsikalla ”Selviääköhän tästä ilman syytettä”, taisi autolautan kippari tuumia päästäessään Hans Reyn ja Kenny Belaeyn taituroimaan laivansa kannelle. Mantereelta Korsikalle lennetään Ajaccion lisäksi Calvin, Figarin ja Bastian kentille. Kesät ovat kuumia ja kuivia, talvet leutoja ja sateisempia. Lisäksi saari saa runsaasti tuloja turismista. Korsikan pääasialliset vientituotteet ovat juustot, hedelmät, oliiviöljy, viini ja tupakka. Korkein vuori on 2706 metrin korkuinen Monte Cinto ja yli 2000 metrin korkeuteen yltäviä huippuja on lukuisia. Puuraja on 1500 metrin paikkeilla. Korsikalla on hyvät mahdollisuudet harrastaa sekä maasto- että maantiepyöräilyä. 28 Fillari Luonnossa liikkuja voi Korsikalla nähdä esimerkiksi villisikoja, mufloneja, korsikanhirviä, liskoja sekä linnuista vaikka merimetsoja ja partakorppikotkia. Lauttayhteyksiä on sekä Ranskasta että Italiasta. Maanteiden ohella Korsikalla on pari rautatielinjaa, joten saaren suurimpien kaupunkien välillä on helppo liikkua junalla. Asukkaita Korsikalla on tuoreimpien tietojen mukaan noin 322000. Vuoden 2013 Ranskan ympäriajon kolme ensimmäistä etappia ajettiin Korsikalla varsin haastavilla reiteillä. Virallisina kielinä Korsikalla ovat ranska ja korsika, joka on italian murre. Hieno saari liikunnan harrastajalle K orsika on Ranskaan kuuluva saari Välimeressä Italian länsipuolella pohjoiseen Sardiniasta. Mallorcan tapaan Korsikalle kannattaa mennä keväällä tai syksyllä, heinä- ja elokuu ovat suomalaiseen makuun turhan kuumia
www.fillari-lehti.fi Fillari 29
Vertailussa Specialized Enduro FSR Expert Carbon 650b ERILAISET VELJEKSET 30 Fillari www.fillari-lehti.fi
Keskiön korkeudessa on milli eroa: 29-Enduro 35,1 cm ja 650b 35,2 cm. Väliltä löytyy testattavana olleen Expert Carbon 650b:n lisäksi muun muassa kaksi Evo-mallia, joissa on suurempi 180 millin joustomatka, kierrejousi-iskari takana, loivemmat ohjauskulmat ja muuta pientä. Paperilla Enduro-veljeksistä ei siis juuri saa revittyä eroja. 29-Endurossa takahaarukan pituus on 430 milliä, mikä sekin on erittäin lyhyt lukema isokiekkoiselle pyörälle. Vaihteet ovat sekoitus Sramin X01:tä ja X1:tä. Fillari 31. Takajousituksen komponentteja jouduttiin viilailemaan uusiksi oikein urakalla. Pyörien rungot on valmistettu kahdesta materiaalista. Enduro 29:llä ajettiin DH:n maailman- www.fillari-lehti.fi cupin kisoja jo viime vuonna. Enduro 29 oli firman suunnittelutiimin mukaan niin kyvykäs laite, ettei välttämätöntä tarvetta 650b-Enduroon ollut. Enduro 29:ssä on edessä 30- ja 650b:ssä 34-hampainen ratas. Testi-Endurot olivat L-kokoisia. Hieman yllättäen 29:n akseliväli (118,3 cm) on puoli senttiä lyhyempi kuin 650b:n (118,8 cm). Ensin julkistettiin Stumpjumper FSR 650b ja melkein heti sen perään Enduro 650b. Keulana kummassakin on 160 milliä joustava RockShoxin Pike RC. Jarruina testi-Enduroissa ovat Sramin uudet Guide RS:t 200/180 millin levyillä. Vasemman jarrukahvan kiinnikkeeseen integroitu vipu sijaitsee vaihdevivun tilalla ja toimii erinomaisesti. Nyt 650b:n kohdalla homma on tietenkin ollut hieman helpompaa. 26-tuumainen Enduro on kadonnut kokonaan mallistosta. K yselin Spessun kavereilta toissa kesän testireissulla Ranskassa, onko tulossa välikoon renkailla varustettua versiota Endurosta. Pyörien osat ovat käytännössä samat, ainoana poikkeuksena se, että toinen on 29 ja toinen 650b. Painotkin ovat lähellä toisiaan, sillä 29 painaa 12,85 kiloa ja 650b 12,5 kiloa. Syynä tähän on tietysti se, että erikokoisista kiekoista huolimatta välitykset on pyritty saamaan suurin piirtein samoiksi. Pistimme vastakkain Spessun Enduro FSR Expert Carbonin 650b- ja 29-versiot. On siis selvää, että molemmat Endurot on kehitetty kestämään kovaa ajoa. Vaakaputkien pituudessa ei ole suuria eroja, sillä 650b:n mitta on 6 milliä lyhempi kuin 29:n. Enduron tyyppisiin pyöriin olennaisesti kuuluva hissitolppa on Spessun oma tuote Command Post IR, jonka käyttövipua on uudessa mallissa parannettu. Molempien kiekkokokojen Enduroita nähtiin myös Enduro World Seriesin (EWS) lähtöviivalla. Välikoon 27,5-pyörien valmistuksen amerikkalaisyhtiö aloitti rivakammin. Enduro 29:ää suunniteltaessa oli Spessun insinöörien mukaan suurin jumppa saada perä mahdollisimman lyhyeksi. 29:ssä joudutaan tyytymään 155 milliin, mikä on toki edelleen hieno lukema isopyöräiselle maasturille. Ajat muuttuvat ja Spessu niiden mukana. Teksti: Jani Kaajaluoma | Kuvat: Jukka Helminen ja Enduro FSR Expert Carbon 29 Specialized lähti muutama vuosi sitten hieman viiveellä mukaan 29-buumiin. Vastaus oli enemmän ehkä kuin kyllä. Joustoa välikoon Endurosta löytyy hieman enemmän, sillä sen takapää joustaa 165 milliä. Syynä suunnanmuutokseen on tietysti markkinoiden kehitys ja välikoon kiekoilla varustettujen pyörien kova kysyntä. Etukolmio on hiilikuitua ja perä alumiinia. Vertailuun saapui hyvin mielenkiintoinen pari: paperilla lähes identtiset Enduro Expert Carbon 29 ja Enduro Expert Carbon 650b. Evo-Enduroja näkyi jopa DH:n maailmancupin parissa osakilpailussa, joissa Specializedin tiimikuskit käskivät niitä loistavin tuloksin. Tilalle on tullut puolen tusinaa 650b-mallia ääripäinä S-Works-laite ja Enduro Comp 650b. 26-tuumaiseen verrattuna takahaarukan pituus on kasvanut vain hitusen 419 millistä 422 milliin. Enduro 650b selvisi tulikasteestaan kiitettävästi. Molemmissa pyörissä on Cane Creekin uusi Custom DB AIR Inline -takaiskari. Runkojen mitoituksessa on tietenkin eroja erilaisen rengaskoon takia. Specializedin porukka vakuutti vannovansa 29:n nimeen ja kehittävänsä sitä koko ajan eteenpäin
Molemmat Endurot ovat XC:tä ajettaessa selvästi käyttötarkoituksensa toisessa äärilaidassa, 650b kuitenkin enemmän kuin 29. Kahta testikuskia voi luonnehtia taiturimaisiksi pyöränkäsittelijöiksi ja kolmatta ”keskeltä kovalla kolinalla”-tyypiksi. Startteja on ajettu sekä maailmancupissa että DH:n MM- ja EM-kisoissa. Joka paikkaan olisi pitänyt saada tuplasti lisää vauhtia, jotta ajo olisi tuntunut miltään. Onneksi kummankin pyörän takaiskari oli tehtaalla custom-tuunattua mallia, jonka ansiosta säätämistä ei tarvinnut aloittaa ihan alusta. Enduro Expertien takajousituksen säätöihin jouduttiin paneutumaan hieman tavallista enemmän. Vertailun lähtökohta oli yksinkertainen: miten erilainen rengaskoko vaikuttaa muuten aivan samanlaisten pyörien ajo-ominaisuuksiin. Eroja kaksikon välillä huomaa heti pyörien päälle noustessa. Kun 29:n saa vauhtiin, on 650b:llä www.fillari-lehti.fi. Etenemisen tehostamiseksi 650b:llä tulee hyödynnettyä enemmän DB AIR Inlinen säätövivun ylämäkiasentoa, kun taas 29:n vipuun haluaa kurottaa vasta jyrkissä ylämäissä. Sen rullaavuus esteiden yli ilman minkäänlaista tökkimistä takaa tasaisen tappavan vauhdin, kunhan kuski jaksaa pitää momenttia yllä. Enduro 29 on parempi etenijä XC-lenkityksessä. 29 tuntuu hieman enemmän trailipyörältä kuin veljensä 650b. Enduro 650b:n päällä kuskista tuntuu, että se on tehty enemmän alaspäin menemiseen kuin mihinkään XC-lenkkeilyyn. Testikuskeja huvitti XC-reittien polkeminen näin kyvykkäillä laitteilla, sillä jousituspotentiaalista sai enimmillään käytettyä vain 50 prosenttia vaikka kuinka runttasi. Cane Creekin uusi DB AIR Inline oli kaikille uusi tuttavuus, joten paineiden ja vaimennusten etsimiseen 32 Fillari meni aikaa. RockShoxin Pike RC on helpposäätöisempi, koska kalliimmasta Pike RCT3:sta poiketen siinä on vain säädöt paluuvaimennukselle ja sisäänpäin vaimennukselle. Testiryhmään saatiin rutkasti kokemusta painovoimapyöräilyn saralta. 650b tuntuu 29:n jälkeen tasamaa-ajossa pehmeältä, jopa tahmealta, ja sen etupää nousee ylämäissä todella herkästi ilmaan. Ennakkoasetelmat olivat maukkaat, sillä jokaisella kuskilla oli selkeä käsitys siitä, mistä ominaisuuksista hän yleensä tykkää pyörässä ja mistä ei. Kokemusta isopyöräisistä kahdella testaajalla on vain XC-peleistä, kun taas kolmas testitiimin jäsen on ajanut monilla 29-pyörillä. Vertailussa Specialized Enduro FSR Expert Carbon 650b ja Enduro FSR Expert Carbon 29 Käytännön erojen metsästämiseksi kutsuttiin kehiin apuvoimia. Yhteensä porukalla on aktiivisia ajovuosia takanaan reilut 40. Vertailuun sisällytettiin trailipätkiä, XClenkkejä, Bikepark-tykittelyä ja vanhoja kunnon DH-pätkiä metsän siimeksessä
Epätasaisuuksien noukkimisessa 29 on omaa luokkaansa. Kun kuski vain antaa jousituksen tehdä työnsä ja pyörän edetä rauhassa esteiden läpi puuttumatta liikaa tapahtumiin, sitä paremmin 29 kulkee. 650b:llä linjan valinta mutkaan tullessa on helpompaa kuin 29:llä vauhdin ollessa sama. Avid on Sramin tuotemerkki, joten jarrut ovat pitkälti samoja, lukee niissä sitten Avid tai Sram. Molempien pyörien jousitus toimii moitteetta ja sivistyneesti. Mitä enemmän panostaa 650b:n säätämiseen (oman painopisteen kohdalleen saamiseen), sitä paremmalta ajaminen mais- tuu. Pumppaaminen ja muu aktiivinen ajaminen nousee 650b:llä merkittävämpään rooliin 29:ään verrattuna. Se tosin vaatii hieman taistelua mutkaan mentäessä, mutta koska pitoa mutkissa ja jarrutuksissa on rutkasti, pyörään on helppo luottaa. Cane Creekin takaiskari noukkii kaiken tielleen tulevan pois mukisematta. Seuraavaksi kokeilemme vanhoja DHpätkiä ja trailityyppistä tykittelyä, jossa pyörät joutuvat kovempiin hommiin. 650b:tä joutuu ajamaan koko ajan, jopa melkein juuri kerrallaan. Liukkaalla kelillä ero korostuu entisestään. Molempien pyörien jousitus toimii hienosti. Se tarkoittaa, että molemmat etenevät kevyimmällä välityksellä (42-piikkisellä takarattaalla) noin 1,7 metriä yhdellä kampikierroksella. Rengastus Enduroissa on sama, mutta 650b kärsii enemmän Spessun lähes semisliksistä Slaughter-takarenkaasta. Sramin Guide-jarrut ansaitsevat erityiskiitoksen, sillä kahvan tuntuma on hyvä ja voimaa löytyy. Pike RC kantaa hyvin, ei sukella jarrutuksissa liikaa ja silti hyödyntää joustomatkansa. Sillä ajaessa jokainen pätkä tuntuu kuin silitetyltä ja rullaavuus on huimaa. Välikoon Endurolla kuskin täytyy olla liukkaalla alustalla todella hereillä ja roiskimatta perää mutkiin, koska perällä on taipumus lähteä hanakasti alta isoihin sladeihin, jolloin vauhti tyssää pahasti. Enduro 29 on koukuttavan vakaa ja helppo, kun taas 650b vaatii ajajaltaan yksinkertaisesti enemmän. 27,5-kiekon eturenkaan ulkohalkaisija on 71 senttiä ja 29-kiekon 74,6 senttiä. Se antaa kuskille paljon enemmän luottoa renkaiden pitoon, ja vaikka mutkat joutuu ajamaan pyöreämmillä linjoilla, pyörä tuntuu rauhalliselta ja vakaalta läpi koko mutkan. vaikea pysyä perässä. Vauhdissa pyörien välillä ei ole suurta eroa, alastulotyylissä sen sijaan kyllä. Yhdestä eturattaasta huolimatta molemmilla nousee siis jyrkkäkin mäki kohtuullisen kevyesti. Kummankin pyörän jousitusta säädettiin kovemmaksi, koska vauhdit olivat nyt toista luokkaa kuin aiemmissa testeissä. Molemmat Endurot ovat oikeassa elementissään, kun vauhtia on riittävästi. Viimeinen osio käsitti Bikepark-tyyppistä kaahailua hienossa aurinkoisessa syyskelissä. Näin lyhyellä takahaarukalla varustettu pyörä on tarkka kuskin painopisteestä, jotta pidon etu- ja takarenkaan välillä pystyy optimoimaan. Testin ensimmäinen osio menee siis Enduro 29:n nimiin. Eloisaa 650b:tä ohjastaessa kuski ehtii tarvittaessa vaihtamaan ajolinjaa kesken mutkan, mutta samanlaista luottamusta pidosta se ei ajajalleen välitä. Sateen jälkeiset kivikot ja juurakot ovat todella liukkaita ja joudumme ajamaan kieli keskellä suuta pysyäksemme linjalla tai ylipäätään pystyssä. Muuten halutun ajolinjan pito on vaikeaa. Silti pito tahtoo välillä karata jommassakummassa päässä. Pitoakin on tarjolla rutkasti enemmän kun 650b:llä ajettaessa. 29-Enduro menee mutkan kuin raiteilla, jos kurviin malttaa olla tulematta liian lujaa. Useiden laskujen ja säätösessioiden jälkeen kuskit ihastelivat, kuinka vakaa ja silti ketterä Enduro 29 on. Myös DH- ja trailityyppisessä ajossa Enduro 29 vetää pitemmän korren. 29-renkaan kosketuspinta on isompi, mikä lisää pitoa. Fillari 33. Myös jarrut paljastavat nyt todellisen luonteensa, sillä Sramin Guideissa riittää tehoa ja kahvan tuntuma on erittäin hyvä. www.fillari-lehti.fi Kuskien yllätykseksi Enduro 29 tuntuu nopealta ja helpolta myös Bikeparkissa. Enduro 650b vaatii ajajaltaan enemmän aktiivisuutta. 650b on raskaampi ajaa XC-maastossa, ja etenemisen eteen täytyy tehdä töitä enemmän kuin 29:llä. Avidin jarrujen tapaan ne pitävät kovaa meteliä märällä kelillä jarrutettaessa. Spessu on ottanut renkaiden kokoeron huomioon myös välityksissä, sillä isopyöräisen eturatas on 30-piikkinen ja välikoon 34-piikkinen. Sen pystyy viemään bermeihin lujaa sisään ja ulos, mutta kukaan kuskeista ei pystynyt luottamaan siihen täysin
Testaajien mieleen oli Enduro 29, mutta kaikille jäi mieleen Enduro 650b:n hauskuus ja leikkisyys. Vaihteisto ja jousitus ovat loistavat, jarrut luotettavat. 29 on rauhallinen, vakaa ja valmis huippu-urheilija, kun taas 650b on villi ja levoton, lupaava huippu-urheilijan alku, joka tarvitsee loistaakseen kovan käskijän osoittamaan suuntaa. Paljastui, että Enduro-veljekset ovat keskenään aivan erilaiset. 1. Kumpi on parempi, riippuu kuskin ajotyylistä ja siitä mitä ominaisuuksia hän pyörältään haluaa. Enduro 650b on enemmänkin luotu kulkemaan alamäkeen. Enduro Expert Carbon 29 on kokonaisvaltaisempi paketti, jolla voi ajaa sekä XC-lenkit, Bikepark-ajelut että endurokisat. Se kyllä hoitaa samat hommat kuin 29, mutta loistaa vasta nokan näyttäessä alaspäin. 34 Fillari Merkki: Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Takajousitus: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjä: Vaihteet takana: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Kiekkojen paino: Specialized Enduro FSR Expert Carbon 29 Specialized Europe 5 599 euroa Hiilikuitua, takakolmio alumiinia RockShox Pike RC Solo Air, joustomatka 160 mm Cane Creek DB Air Inline, joustomatka 155 mm L (muut koot M ja XL) 12,85 kg (ilman polkimia) 75 astetta 67,5 astetta 61,7 cm 47 cm 118,3 cm 43 cm 35,1 cm Sram X1 Sram X01 Sram Guide RS, 180/200 mm jarrulevyt Sram S-2200, 175 mm 30 10-42 Press Fit BB30 Roval Traverse Roval Specialized Butcher Control 29x2.3” (etu), Slaughter Control 2.3” (taka) Specialized XC alu, 7,5 cm Specialized XC mini rise, lev. www.fillari-lehti.fi. Eroa malliston lippulaivaan S-Works Enduroon on vain hieman osissa ja vanteissa, mutta S-Works-malli maksaa mojovat 8299 euroa. Vertailussa Specialized Enduro FSR Expert Carbon 650b ja Enduro FSR Expert Carbon 29 Alussa lähdettiin testaamaan kahta paperilla lähes identtistä pyörää. 2. 75 cm FSA Specialized Henge Comp Command Post IR -hissitolppa 4,47 kg (mukana renkaat, rataspakka ja jarrulevyt) 3. Enduro Expert Carbonit ovat siis järkivalintoja huippuluokan pyörää haluaville. Molemmat pyörät ovat todella hyviä, ja kaikki toimii kuten 5600 euron pyörässä pitääkin
1. Takahaarukka on todella lyhyt ja muutenkin runko on ketterä. Nelimäntäiset puristimet ovat supertehokkaat ja tuntuma hyvä. Foxin Kashima-pinnotteiset Floatit ovat jo osoittaneet, että ilmaiskarikin voi olla pintaherkkä. 4. Yhden eturattaan ansiosta vasemman puolen vaihdevipua ei tarvita, joten Spessu on kekseliäästi laittanut sen tilalle hissitolpan vivun. Spessun omassa hissitolpassa on kolme asentoa ja se palauttaa ylös niin lujaa, että kasseissa kolahtaa. Merkki: Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Takajousitus: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjä: Vaihteet takana: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Kiekkojen paino: Specialized Enduro FSR Expert Carbon 650b Specialized Europe 5 599 euroa Hiilikuitua, takakolmio alumiinia RockShox Pike RC 650b Solo Air, joustomatka 160 mm Cane Creek DB Air Inline, joustomatka 165 mm L (muut koot S ja M) 12,5 kg (ilman polkimia) 74,5 astetta 65,5 astetta 61 cm 46,3 cm 118,8 cm 42,2 cm 35,2 cm Sram X1 Sram X01 Sram Guide RS, 180/200 mm jarrulevyt Sram S-2200, 175 mm 34 10-42 Press Fit BB30 Roval Traverse Roval Specialized Butcher Control 650x2.3” (etu), Slaughter Control 2.3” (taka) Specialized XC, 7,5 cm Specialized All-Mountain low-rise, lev. Uudenlainen levyjen pitkittäinen reijitys vähentää kiljumista, mutta ei poista ongelmaa kokonaan. 5. www.fillari-lehti.fi Fillari 35. RockShox Pike on se endurokeula, joihin muita on tänä vuonna verrattu. 3. Myös tämä vähemmillä säädöillä varustettu perusmalli toimii kuin ajatus. Se on tukeva, sopivan progressiivinen ja erittäin herkkäliikkeinen. 4. 75 cm FSA Henge Comp Command Post IR -hisstolppa 4,21 kg (mukana renkaat, rataspakka ja jarrulevyt) 5. 6. Spessu on tehnyt paljon töitä saadakseen isopyöräisen mitat kompakteiksi. 6. 2. Sama pätee uuteen Cane Creekin tuplakammiolla varustettuun Air Inline -iskariin. Avidin jarrut ovat olleet märkinä kovia vinkumaan
Tyylikästä ITALIALAISTA HIILIKUITUA 36 Fillari www.fillari-lehti.fi
Wattmax Bike Storen pyörämerkit ovat Caam, Carrera, Cipollini, Fondriest ja Vicini. Pyörämerkkinsä myötä hän aloitti signaalivärien uuden tulemisen, ja erityisesti silmille hyppäävä keltainen liitetään Italiassa vahvasti Cipollinin tuotemerkkiin. Lógoksen rungossa käytetty hiilikuitu on hiukan edullisempaa laatua. Lógoksen uudessa versiossa keskiölaakeri on vaihtunut BB386-versioon, mutta koeajopyörässä se on vielä perinteisempää mallia. Normaalisti tämän kokoonpanon hinta on 7450 euroa, mutta käyttämällä rungon aikaisempaa versiota hinta on saatu puristettua alle 6000 euron. Myös hiusgeeliä mies kulutti huomattavia määriä. Pyörän osissa ei ole kikkailtu, sillä Shimanon Dura-Acea löytyy tär- keimmiltä alueilta, eli voimansiirrosta ja jarruista. Vaikka Lógosta mainostetaan yleiskäyttöisenä ajopelinä, se ei ole mikään harrastajan pitkän matkan pyörä, vaan ennemminkin jämäkkä ja nopealiikkeinen kisapeli. Liike sijaitsee Vantaan Rajatorpassa samoissa tiloissa kuin Let's Go -kuntosali. Wattmax on ammattilaisena italialaistiimissä ajavan Sari Saarelaisen ja hänen aviopuolisonsa Henryn yritys. RB1000- ja 800-malleissa käytettävästä kuidusta sen sijaan mainitaan, että se on parasta tavaraa mitä rahalla saa. Lógos-mallin tärkeimmät ominaisuudet ovat näyttävyys ja tehokkuus. Muita eroja vuosimallien välillä ei olekaan. Super-Mario oli ammattipyörämaailman väriläiskä erikoisten asusteidensa ja muiden tempaustensa ansiosta. Maisteissa MCipollini Lógos Loistokkaan ammattilaisuransa jo lopettaneen Mario Cipollinin vaikutus nimeään kantavan pyörämerkin suunnitteluun on poikkeuksellisen vahva. Lógos on niiden pikkuveli, jonka geometria on aavistuksen rennompi: Lkoon rungossa vaakaputki on viisi milliä lyhyempi ja emäputki kasvaa parilla sentillä. Meille koeajettavaksi toimitettu DuraAcen osilla varustettu Lógos on äskettäin avatun liikkeen erikoismalli. Cipollinin pyörien maahantuonti alkoi alkusyksystä. www.fillari-lehti.fi Wattmaxin maahantuomat pyörämerkit ovat italialaisia ja useimmat niistä ovat Saarelaiselle henkilökohtaisesti tuttuja. Cipollinin pyöristä on aina tarjolla useita värivaihtoehtoja, Lógos-mallista niitä löytyy viisi. Cipollini on Suomessa uusi pyörämerkki, jonka maahantuojana toimii Wattmax Bike Store. Vaikka Lógoksen emäputki on Cipollinin mallistossa korkeammasta päästä, Lkokoisessa rungossa sen pituus on vain 17 senttiä. Oma vaikutuksensa on varmasti ollut myös Sarin isällä Pekalla, joka toi aikoinaan Vicinin pyöriä Suomeen. Cipollinin huippumallit ovat RB1000 ja RB800. Teksti: Janne Lehti | Kuvat: Jukka Helminen M ario Cipollini oli kilpailuuransa aikana tunnettu siitä, että työ tehtiin aina tyylillä. Fillari 37. Myös kiekot ovat Shimanon valmistamat
3. Maisteissa MCipollini Lógos 1. RS61 Shim. Vinoputkessa on kiinnikkeet akkua varten. Pyörä selviytyy jyrkistäkin kurveista vaivattomasti, kunhan kuski uskaltaa viedä polvea ja kyynärpäätä lähemmäs asfalttia. Jäykkyys tarkoittaa tämän pyörän kohdalla myös sitä, että asfaltin epätasaisuudet huomaa hieman turhankin hyvin. Lenkkeilykäytössä Lógos kaipaa notkeampia ja mielellään isommalla ilmatilalla varustettuja renkaita alleen, jolloin pyörä rullaa paljon mukavammin suomalaisilla nastarenkaiden rouhimilla asfalttiteillä. Schwalbe Lugano Active 23 mm Pro PLT Carbon, 10 cm Pro PLT Carbon, lev. Pyörän ominaisuudet saa ulosmitattua parhaiten, kun kurittaa laitetta kunnolla mutkaisella tiellä: kiih- Merkki: Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet edessä/takana: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Kiekkojen paino: Cipollini Lógos Wattmax Bike Store 5965 euroa Hiilikuitua Hiilikuitua L (muut koot XS, S, M ja XL) 7,67 kg (ilman polkimia) 73,5 astetta 72 astetta 55,5 cm 51 cm 99,5 cm 40,5 cm 26,5 cm Shimano Dura-Ace Dura-Ace Dura-Ace Dura-Ace, 172,5 mm 39/53 Dura-Ace 11-25, 11 ratasta Dura-Ace Shim. 42 cm Integroitu Pro Turnix Integroitu 2,82 kg (mukana renkaat, rataspakka ja pikalinkut) dytyksen perään pyörä heitetään kurviin ja kurvin jälkeen painetaan taas täysillä. Vaikka kiritykkinä tunnetun Super-Mario Cipollinin vaikutus Lógoksen suunnittelussa näkyy selvästi, myös tavallinen kuntoilija ajaa näyttävällä pyörällä lenkkinsä iloisin mielin. Testipyörän alla olevat Schwalben Luganot ovat 23-milliset ja 255 grammaa painavat ”treenirenkaat”, joissa runkokudos on hiukan järeämpää tavaraa. Integroitu ja erittäin jäykkä satulatolppa on näyttävän näköinen ja parantaa samalla aerodynamiikkaa. Maantiellä Lógos etenee tehokkaasti, ja etukiekko kääntyy herkästi haluttuun suuntaan. Jämäkkä runko ei nimittäin suodata tärinöitä juuri lainkaan. Keskiön alla olevasta luukusta pääsee käsiksi rungon sisällä kulkeviin vaijereihin. 1. Wattmaxista kerrotaan, että lopulliseen kokoonpanoon tulee Schwalben One-kisarenkaat, joilla tärinöiden suodatuksen pitäisi olla kunnossa. Etuhaarukka on muotoiltu virtaviivaiseksi ja on erittäin tukeva. Satulan korkeuden säätö olisi helpointa, jos satulassa olisi reilu hal- 38 Fillari kio. Rungon muhkea muotoilu lisää sen jäykkyyttä, mutta epäilemättä nostaa hiukan myös painoa, sillä rungon painoksi ilmoitetaan 1200 grammaa. Cipollinien rungot valmistetaan Italiassa. Merkin taustalta löytyy Diamant S.r.l., joka tunnetaan paremmin ajokengistään. Satulamaston kiinnikkeen kiristys tehdään nimittäin sen päässä olevalla pultilla, johon ei oikein pääse käsiksi kuusiokoloavaimella satulan ollessa paikallaan. Vaikka Lógos-mallissa on Cipolliniksi korkea emäputki, ajokäytös on kirimiesten mieleen. 2. 3. Ohjaaminen vaatii hiukan tarkkaavaisuutta, mutta se on kisapelille ominaista herkkyyttä, johon ainakin enemmän ajava tottuu nopeasti. Aero-tyylisessä rungossa ei pystyputken alapään ja renkaan väliin jää liikaa tilaa. 2. Lógoksen rungon muodot lupaavat jämäkkää menoa, ja poljinvoima välittyy tehokkaasti asfalttiin. www.fillari-lehti.fi
Osa Cipollinin julkisuuskuvasta yön läpi jatkuneine juhlimisineen lienee ollut silkkaa laskelmointia, jolla hänen kilpakumppaninsa saatiin hämmennyksiin. Tämä raivostutti monia pyöräilyfaneja, sillä italialaisen toimintamallia pidettiin epäurheilijamaisena. Vuonna 1967 syntynyt Cipo aloitti ammattilaisuransa 1989 Del Tongo -tiimissä ja ajoi lisäksi muun muassa Mercatore Unossa, Aqua & Saponessa ja LiquigasBianchissa. Vuoden 1999 Tourissa Cipollini ajoi 195 kilometrin mittaisen etapin voittoon ja keskinopeus oli yli 50 kilometriä tunnissa, joka on edelleen ennätysvauhtia. Super-Mario oli värikäs persoona sekä kisoissa että siviilissä. Vuonna 2002 Cipollini joutui poliisin pidättämäksi harjoitellessaan ajoneuvon peesissä moottoritiellä. Maantieajon maailmanmestaruuden hän vei vuonna 2002. Lähde: Wikipedia www.fillari-lehti.fi Fillari 39. Ranskan ympäriajon pomoa Jean-Mariel Leblancia italialaisen metkut hapottivat niin pahasti, ettei Cipollini päässyt osallistumaan Tourille vuosina 2000-2003, vaikka oli viimeisenä vuonna hallitseva maailmanmestari. Samalla Cipollini ja hänen tallinsa saivat valtavasti julkisuutta. Omaa nimeään kantavan pyörämerkin Mario Cipollini käynnisti vuonna 2010. Cipollinin vaatekaapit sisälsivät satoja – joidenkin lähteiden mukaan tuhansia – pukuja, solmioita, kenkiä ja shortseja, joista monia Cipo ei käyttänyt koskaan. Hän pukeutui usein mittatilauksena tehtyihin ajoasuihin, joissa nähtiin esimerkiksi lihas-, seepra- ja tiikerikuviointeja. Cipollinin tunnetuin talli oli Saeco-Cannondale. Todellisuudessa Super-Marion täytyi olla tunnollinen harjoittelija, sillä pelkkä luontainen lahjakkuus ei olisi riittänyt selittämään miehen voittojen määrää. Cipollini ajoi Italian ympäriajoissa ennätykselliset 42 etappivoittoa ja voitti lisäksi 12 etappia Ranskan ja 3 Espanjan ympäriajoissa vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Syyksi outoon treenipaikkaan hän ilmoitti, että vain moottoritiellä hän saattoi ajaa turvallisesti huippuvauhtiaan. Vuoristoetapit olivat Cipollinille myrkkyä ja hän keskeytti monet ympäriajot ensimmäisen viikon tasamaaetappien jälkeen. MAAILMAN VÄRIKKÄIN AJAJA V uonna 2005 uransa lopettanut italialainen Mario Cipollini on yksi legendaarisimpia ammattilaispyöräilijöitä lajin lähihistoriassa. Super-Marioksi kutsuttu ajaja oli tunnettu tasamaaetappien kiritykkinä, jolle tiimin apuajajat petasivat mahdollisim- man hyvän paikan hyvissä ajoin ennen loppukirin alkua. Cipon temput rikkoivat usein UCI:n sääntöjä ja johtivat tallille langetettuihin sakkoihin. Cipollini teki paluun kisakuvioihin vuoden 2008 Kalifornian ympäriajossa, mutta uusi tuleminen jäi hyvin lyhytaikaiseksi
White taas on XXL-ketjun oma merkki. Retkeilytyyppinen ajelu luonnistuu siis helposti, joskin etutelineen kiinnityksen kanssa joutuu turvautumaan tee se itse -virityksiin. Painoero syntyy suurimmalta osin juuri rungosta, sillä testipyörien kiekot renkaineen ja muine kilkkeineen ovat 50 gramman tarkkuudella samanpainoiset. Koeajossa Charge Cooker Maxi 2 ja White 2Fat Interceptor EPÄIDENTTISET VELJEKSET Fillari-lehden testiryhmä | Kuvat: Ohukainen&Paksukainen Toisen runko on terästä, toisen hiilikuitua. Läskikeittimen lisäksi samalla mallinimellä myydään etujousitettua 29-maasturia ja sinkulaa. Cookerissa on paikat tavaratelineen kiinnitysruuveille ja myös lokasuojat on helppo asentaa. Runkomateriaaleina eri versioissa on käytetty teräksen ohella alumiinia ja titaania. Marraskuun puolivälissä firman nettisivuilta löytyi vain nyt testissä ollut hiilariversio White 2Fat Interceptor, joka maksaa 2499 euroa. Jos kuitenkin puhutaan, voi Whitea kuvailla kisahenkiseksi ja Chargea perinnetietoiseksi. Myös Suomeen hiljattain ryminällä työntyneellä norjalaisella XXL-urheiluliikeketjulla on valikoimissaan White-läskipyörä. XXL:n avajaisrytinöiden aikaan läski-Whitesta oli hetken aikaa tarjolla sikahalvaksi hinnoiteltu alumiinirunkoinen versio. Paksupyörän ohella myynnissä on tavallisia maastureita ja maantiepyöriä. Myös Charge Cookerista on monta versiota. Kaikki ovat teräsrunkoisia alkaen perusputkesta valmistetusta karvalakkimallista. Chargen siististi hitsattu teräsrunko on valmistettu Taiwanissa japanilaisen pitkän linjan runkoputkivalmistajan Tangen kaksoisohennetusta Infinity-putkesta. Otimme testiin kaksi erilaista läskipyörää: Charge Cookerin ja White 2Fat Interceptorin. Plug-malliston huippuversiossa käytetään Tangen arvostettua Prestige-putkea. Brittiläinen pienvalmistaja Charge on niin ikään hypännyt paksupyöräbuumiin omalla mallillaan. Paksupyöräisestä Cookerista on olemassa myös halvempi 1249 euron hintainen, alumiinirunkoinen versio. Toinen on tuhat euroa kalliimpi kuin toinen. Toinen painaa melkein kolme kiloa enemmän kuin toinen. L äskipyöriä tupsahtelee markkinoille juuri nyt merkiltä kuin merkiltä siihen malliin, että emme suuresti ihmettele, jos Colnago lähiaikoina ilmoittaa suunnitelleensa oman paksupyörän. 1500 euron hintaisen Cookerin osat ovat hieman budjettiluokkaa: vaihteisto on kokonaisuudessaan Sramin X5:ttä ja hydrau- www.fillari-lehti.fi. Whitea ei pidä sekoittaa englantilaiseen Whyteen, jonka parikymmentä vuotta sitten perusti F1-autoja suunnitellut insinööri Jon Whyte. Teräsrunko ja -haarukka lisäävät vääjäämättä pyörän painoa, sillä Cooker on 2,8 kiloa kuiturunkoista Whitea raskaampi. Brittilän Somersetissa toimiva Charge tunnetaan etenkin Plug-mallistaan, josta on saatavana useita vaihtoehtoja, kuten fik- 40 Fillari si/sinkula, maantiepyörä ja levyjarrullinen krossari. Läskipyörien yhteydessä on vähän arveluttavaa puhua kisalaitteista tai toisaalta perinteistä, kun pyörät näyttävät lähinnä mönkijöiltä ja koko alalaji on aika uusi
Tarpeeksi pienen eturattaan ansiosta kuski ei joudu pulaan kinkkisessäkään nousussa. Charge käyttää Cookerin navoissa perinteisiä pikalinkkuja, eikä niiden kanssa ollut testin aikana mitään ongelmia. Syy löytynee siitä, että paksupyörän kiekkoihin kohdistuu melkoisia vääntövoimia, etenkin kun niiden navat ovat normimaasturia leveämpiä. Whiten eturatasyhdistelmä on 24/36, mikä sopii pyörän urheilulliseen olemukseen. Pakka on 11-36 Chargen tapaan. Välitykset on valittu Cookeriin fiksusti, sillä sen kampiin on pultattu 22/36-eturattaat 11-36-hampaisen pakan pariksi. Cookerin nelituumaisilla Vee Rubber V8-renkailla ilmiö meinasi mennä pelottavan puolelle, kun teknisissä laskuissa pyörä oli pari kertaa karata käsistä. Fillari 41. Paksupyörien eturenkaat pyrkivät etenkin kurveissa ottamaan kuskin tahdosta riippumattomia ajolinjoja, toiset enemmän, toiset vähemmän. Cookerin takanapa on poikkeus sääntöön, sillä se on 135 milliä leveä tavallisen maasturin tapaan. Paksupyörien kiekoissa ollaan yhä enemmän siirtymässä läpiakseleihin, jollaiset on myös Whitessa. liset levyjarrut meille entuudestaan tuntemattomat Promax Decipherit. Ne toimivat asiallisesti, mutta vaativat melkoista puristusvoimaa. Charge Cooker aiheutti testikuljettajissa alkuun hämmennystä oudoilla ajo-ominaisuuksillaan. Kaikissa muissa tähän www.fillari-lehti.fi asti testaamissamme paksupyörissä takanavat ovat olleet joko 170- tai 190-millisiä. Monessa paksupyörässä on pienillä rengaspaineilla ajettaessa havaittavissa ”kottikärrynpyöräilmiötä” etenkin asfaltilla
2. Kiekko lukitaan paikoilleen perinteisellä pikalinkulla. Charge onkin vaihtanut täksi vuodeksi pyörään erilaiset munkit! www.fillari-lehti.fi. Cookerin q-factor on kohtuuden rajoissa, mutta 3,5 senttiä tavallisen maastopyörän vastaavaa arvoa suurempi. 5. Cookerin teräksinen etuhaarukka on sutjakka, mutta painava. 5. 22-hampainen pienempi eturatas takaa hyvän mäennousukyvyn. Chargen takanapa onpaksupyörään poikkeuksellisen kapea 135-millinen. Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Kiekkojen paino: 1. 42 Fillari Charge Cooker Maxi 2 Huntteri Oy 1499 euroa Tange In?nity Cro-Mo Tange Cro-Mo L (muut koot S, M, ja XL) 16,35 kg (ilman polkimia) 73,5 astetta 71 astetta 62,5 cm 49 cm 113,5 cm 45 cm 31 cm Sram X5 X5/X5 Promax Decipher, 180/160 mm jarrulevyt FSA Comet, 175 mm 22/36 11-36 FSA Charge Shield Shield, leveys 135/135 mm Vee Rubber 26x4.0” (paino 1440 g, sisärengas 470 g) Shield Plus, 8 cm Shield Plus, lev. 4. Vee Rubberin V8-renkaan pro?ili ja runko eivät toimi pienillä paineilla. 4. Koeajossa Charge Cooker Maxi 2 ja White 2Fat Interceptor Merkki: Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet edessä/takana: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: 1. 3. 2. 71 cm FSA TH-857 Charge Spoon Shield Lite 7,75 kg (mukana renkaat, rataspakka ja pikalinkut) 3
Välillä karkeanappulainen rengas rullaa matalilla tasanappuloilla varustettua paremmin. Whitea poljetaan jalat erityisen harallaan, sillä sen qfactor (rungon keskilinjan ja polkimen kiinnityspinnan välinen etäisyys) on noin 12 senttiä. On kuitenkin tosiasia, että parin kilon painoeron kahden läskipyörän välillä kyllä huomaa metsässä möyriessä. Whitea myyvän XXL-ketjun edustaja kertoo, että Interceptorin runko on suunniteltu Norjassa. Kokeilimme kahden paksupyörän rullaavuutta ja verrokkina oli tässä lehdessä esiintyvä 29-kiekoilla varustettu Cube. Kapealla takanavalla varustetun Chargen vastaava mitta on noin 11 ja Cuben 29-täysjouston 8,5 senttiä. Toisaalta iso q-factor vakauttaa menoa hankalissa, seisaaltaan ajettavissa paikoissa, joskin polkimet ottavat maakosketuksia totuttua enemmän. Testin tulokset voit lukea erillisestä taulukosta. Läskipyörä laihtuu helpoimmin vaihtamalla renkaat – olettaen, että ne alun perin ovat raskaammasta päästä. ”Valmiiksi laihdutettua” paksupyörää hakevalle Whiten 2Fat Interceptor on oiva valinta, sillä se on 13,55-kiloisena kevyin toistaiseksi ajamamme läskipyörä. Rengasvalinnoilla ja -paineilla on paksupyörissä tavallista maastopyörää suurempi merkitys. Paksupyörien keskiöt ovat normimaastureita leveämpiä, jotta ketjulinja saadaan sovitettua leveiden, yleensä 170- ja 190-millisten takanapojen kanssa. Ällistyksemme oli suuri, kun vaaka näytti painoksi vaivaiset 620 grammaa! Ei ole kovin kauaa, kun maantiepyörien haarukat olivat samaa painoluokkaa. Sen sijaan kun läskipyörän renkaan painetta lisää vaikka 0,5 barista 0,7 bariin, eron huomaa helposti. Samassa paikassa normirengas sujahtaisi siististi kiven vierestä. Nopeammassa nyrkin kokoisella murskeella päällystetyssä rupisessa laskussa tuli myös selvää eroa ja 29 oli siinäkin nopein. Whiten runkoa ja haarukkaa jäykistävät osaltaan napojen läpiakselit. Kun pyörätyypin kutsumanimi on läskipyörä ja sen kiekot renkaineen painavat yli 7,5 kiloa, on laitteen keventämissä vähän samaa henkeä kuin jos lähtisi keventämään panssarivaunua. Oikeaa runkokokoa haarukoidessa Charge vetää pitemmän korren. Fillari 43. Suunnittelija on ollut tehtäviensä tasalla. Kun vielä Vee Rubberin Bulldozer-renkaatkin ovat joustavat ja rullaavat (asfaltilla tosin äänekkäästi päristen) karkeakuvioisiksi hämmästyttävän hyvin, ei voi valittaa. Muhkeasta ulkonäöstään huolimatta pyörän hiilikuiturunko on, jollei ihan höyhensarjalainen, niin ainakin alempaa keskisarjaa. Shimanon XT-vaihteisto toimii täsmällisesti ja XT:n jarrut ovat herkät ja tunnokkaat. Ei ole siis mikään ihme, että paksupyörä tuntuu reilusti raskaammalta ajaa kuin 29”. Rungon valmistusmaa on Tai- Pyörä Renkaat Huippunopeus Ajoalusta karkea kivimurske Huippunopeus Ajoalusta uusi asfaltti Charge Cooker Maxi 2 Vee Rubber V8 26x4.0 31,3 km/h 25,4 km/h White 2Fat Interception Vee Rubber Bulldozer 26x4.7” 32,1 km/h 27,3 km/h Cube Stereo 140 29” 33,2 km/h 29,9 km/h www.fillari-lehti.fi Schwalbe Rocket Ron/ Racing Ralph 29x2.25 wan. Jos tavallisen 29-maasturin rengaspainetta kasvattaa 1,8 barista 2,0 bariin, pyörän ajettavuus muuttuu vain vähän. Juuri nyt talven painaessa päälle on sopiva aika lähteä paksupyöräostoksille. Syynä kummalliseen ajokäytökseen olivat siis renkaat. Kun murikan kiertää normaaliin tapaan, takarengas nappaa kiven laitaan kiinni harmillisen usein. Cubessa oli rengaspaineina 1,9 BARia ja paksupyörissä 0,6 baria. Otimme irti Whiten supertanakalta näyttävän, paksuputkisen etuhaarukan ja punnitsimme sen. Leveät läskipyörän renkaat löytävät poluilta huomattavasti enemmän kivensyrjiä kuin normimaasturin kumit. Kun paksupyörän jousto tulee renkaista, ei runkoa suunniteltaessa tarvitse juuri välittää sen jousto-ominaisuuksista. Läskipyörä on nimittäin mitä mainioin talvipyörä pyöräteiden ulkopuolella ajeltaessa. Myös sisärenkaiden painoissa on melkoisia eroja, ja paksupyörässä voi myös kokeilla (ainakin nelituumaisen tai kapeamman päällyskumin kanssa) suurinta 26-maasturin sisäkumia, jonka kaupasta onnistuu löytämään. Näin siis kovalla pinnalla, mutta kun renkaiden alla on lunta, mutaa tai pehmeää hiekkaa fätti kulkee usein jopa selvästi kevyemmin. Schwalben uusi läskirengas Jumbo Jim painaa valmistajan mukaan nelituumaisena alimmillaan 990 grammaa. Pitoa riittää ilman nastarenkaitakin ja koiranpissittäjien tallaamien polkujen ajaminen onnistuu paljon helpommin kuin normimaasturilla. Kuskin mielenmaisemasta riippuu, haittaako se ja kuinka paljon. Toisaalta leveä rengas ei putoa yhtä helposti viiston kiven päältä, joten sillä voi rymistellä suoraan esteiden yli. Protopajalla majailevan Trekin Lance-mallin Madonen q-factoriksi mittasimme 7,3 senttiä. Kun raskaimmat läskipyörän renkaat painavat yli puolitoista kiloa, renkaita vaihtamalla pyörän paino putoaa jopa toista kiloa. Polkimien suuren etäisyyden toisistaan todella huomaa paksupyörää ajaessaan, mutta siihen tottuu ainakin jossain määrin. Maaseudulla voi kruisailla vähemmällä käytöllä olevia moottorikelkkauria. Kuten taulukosta selviää, loivassa asfalttimäessä erot olivat jopa yllättävän suuria. Teimme pienen puolitieteellisen rullaustestin, jossa Chargen ja Whiten verrokiksi otettiin 29-kiekkoinen täysjousto-Cube. Cookerin runkoa saa neljässä koossa, kun Whitesta on tarjolla vain kaksi runkokokoa. Fätillä ajaessa ei edes tule kylmä, koska vauhti on pienempi ja polkiessa joutuu ponnistelemaan hiukan normaalia enemmän. Paksupyörällä kivenkiertoa harjoittaessa ajolinjoja pitää oppia liioittelemaan. Interceptor on nimittäin yksi parhaita tähän asti ajamiamme paksupyöriä. Kun rengas on leveä ja korkea, ja sen kontaktipinta suuri, esimerkiksi runkokudoksen tyyppi vaikuttaa paljon ajotuntumaan ja rullaavuuteen. Valmistajakin näyttää panneen merkille pieleen menneen rengasvalinnan, sillä ensi vuoden Cookereissa on alla Maxxiksen nelituumaiset Mammoth-renkaat. Poluilla eteneminen maksimipaineilla on tietysti ikävän pomputtavaa. Kun jousitusta ei ole, ei sen kanssa tule myöskään pakkasen ja lämpötilanvaihtelujen aiheuttamia ongelmia. Sopii miettiä, olisiko esimerkiksi XC-tyyppinen 29-maasturi parempi valinta, jos ykköskriteerinä on pyörän keveys. Ohjausgeometria toimii eikä ohjaus tunnu liian herkältä, vaikka ohjainkannatin on vain viisisenttinen. Mitä enemmän painetta nosti Cookerin renkaan kylkeen merkitystä 0,6 barin minimistä, sitä vähemmän rengas muljahteli kurveissa ja veteli nopeissa laskuissa. Hyvä niin, sillä Mammotheilla ajo-ominaisuudet lienevät kunnossa. Suosittelemme läskipyörän ostajia hankkimaan erillisen tarkan painemittarin, sillä tavallisten jalkapumppujen mittarit heräävät henkiin vasta suuremmilla paineilla. Painesuosituksen toisessa laidassa 1,3 barissa pyörä eteni asfalttisiirtymillä ja hiekkatiellä oikein hyvin eikä vetelystä ollut tietoakaan. Niin teki myös Whiten 4,7-tuumainen Vee Rubber Bulldozer verrattuna Chargen nelituumaiseen Vee Rubber V8:aan. Kun vaihdoimme Cookeriin kokeeksi toisenmerkkisen eturenkaan, ohjaus muuttui aivan normaaliksi
www.fillari-lehti.fi. Sen q-factor on tähän asti ajamistamme läskipyöristä suurin. 2. XT, 160 mm jarrulevyt FSA Afterburner, 175 mm 24/38 11-36 FSA Sun Ringle FBR 80 SL Chosen, leveys 135/190 mm Vee Rubber Bulldozer 26x4.7” (paino 1320 g, sisärengas 600 g) Ritchey Trail, 5 cm Ritchey Trail, lev. 44 Fillari 3. 4. 4. 3. 72 cm FSA Selle Italia X1 Ritchey WSC 7,70 kg (mukana renkaat, rataspakka ja pikalinkut) 1. Interceptorin hiilikuituhaarukka on muhkea, mutta painaa vain 620 grammaa. XT/XT Shim. Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Kiekkojen paino: White 2Fat Interceptor XXL Sports & Outdoor Oy 2499 euroa Hiilikuitua Hiilikuitua 17/M (toinen koko 19/L) 13,55 kg (ilman polkimia) 73 astetta 69,5 astetta 60,5 cm 42,3 cm 113,5 cm 47,5 cm 30,5 cm Shimano XT Shim. Vee Rubberin Bulldozerrenkaat rullaavat isohkoista nappuloistaan huolimatta hyvin. 2. Koeajossa Charge Cooker Maxi 2 ja White 2Fat Interceptor Merkki: Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet edessä/takana: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: 1. Whiten takanapa on 190-millisenä leveintä läskipyörätyyppiä ja varustettu läpiakselilla. Whitea poljetaan jalat harallaan
10 - 18, la 10 - 15 17.11.2014 10.40. Velo-anons_Velo-Fillari 13.11.2014 20:59 Page 5 KEO BLADE2 CROMO 189,S-TRACK MAASTOPOLKIMET KEO 2 MAX CARBON 69,- 129,- team edition -polkimet Movistar - OPQS - Tinkoff Saxo KEO BLADE2 PREMIUM CROMO 189,- Mäkelänkatu 95, 00610 Helsinki www.velosport.fi KEO EASY PLUS 46171_45_Fillari MOD.indd 1 61,- Avoinna: ark
Otimme testattavaksi uunituoreen, ennätyspitkällä nimellä siunatun Cube Stereo 140 Super HPC Race 29 Carbon Greenin. Mallisto on laaja ja esimerkiksi täysjoustopyörä Stereosta on tarjolla 27 eri versiota. Teksti: Jani Kaajaluoma | Kuvat: Jukka Helminen 46 Fillari www.fillari-lehti.fi. Koeajossa Cube Stereo 140 Super HPC Race 29 Carbon Green SAKSANHIRVI Saksalainen Cube on lyönyt itsensä vahvasti läpi myös Suomen markkinoilla
Takajousitusta tuli käytettyä lähes koko ajan Trail-asennossa. Keskiö on aika matalalla (33 cm), joten mutkien ajamisessa ei pitäisi tulla ongelmaa. Loput Stereot ovat välikoon 27,5-kiekoilla varustettuja malleja. Alamäkiäkään Stereo ei pelkää. Paperilta katsoen kyseessä näyttää olevan mielenkiintoinen paketti syksyn liukastamille poluille. Sillä pystyy nyt ajamaan entistä pienemmillä paineilla ilman pohjaamisen pelkoa. 72 cm Cube integroitu SDG Rock Shox Reverb Stealth 4,05 kg (mukana renkaat, rataspakka ja pikalinkut) ovat Shimanon XT:tä (2x10), samoin 180 millin levyillä varustetut jarrut. Tärkeintä kuitenkin on, että runko ja sen geometria ovat hyvin suunniteltuja. Kun renkaat pysyvät hienosti maassa, pyörä menee juuri sinne mihin kuski haluaa, eikä poikittaisten juurien yli ajaminen tuota mitään yllätyksiä. Lizard Skinsin kahvakumit olisivat paremmat mustina, sillä vihreät gripit muuttuvat nopeasti ikävän värisiksi. Keula oli melkein kaikkien testilenkkien ajan CTD:n Trail-asennossa, jonka hienosäätö tapahtui klikkeristä aina tilanteen mukaan. Hissitolppana on RockShoxin Reverb Stealth, joten paketti on hyvin kasassa. Myös testipyörän takapäästä löytyy 140 milliä joustoa. Teknisessä maastossa Stereo on elementissään ja eteneminen helppoa. 29-pyöräksi Cube on todella ketterä ja tarkka ajaa. V aikka koeajoon tulleen Cube Stereon mallinimen loppuosa on Carbon Green, ei rungossa ole käytetty vihreää hiilikuitua. Myös Trail Adjust -säädöt toimivat paremmin ja alkuherkkyys on huippuluokkaa molemmissa päissä. Stereo on helppo pyörä ajaa, sillä kuski pystyy liikkumaan ketterästi voimakkaasti laskevan vaakaputken ja tilavan ohjaamon ansiosta. Luistot ovat hyvin ennakoitavissa ja helppoja hallita. Ennen kuin pääsemme itse asiaan eli ajamiseen, on etsittävä ensin oikeat säädöt jousitukseen. Cube Stereo 29 Race hieno joka polun pyörä. Vuoden 2015-mallinen Cube Stereo 29 Race on mainio pyörä. Stereoita löytyy Cuben 2015-mallistosta joka lähtöön. Komponentit ovat pyörän 3200 euron hintaan nähden asiallista tasoa. Green viittaa pyörän värimaailmaan, joka on hillityn tyylikäs. Stereo etenee neutraalisti liukkaiden juurien ja kivien yli ilman sen kummempaa lipsumista. Pelkästään 29-versioita on toistakymmentä joustomatkojen vaihdellessa 120:stä 140 milliin. Jousitus toimii moitteetta ja pitoa löytyy liukkaaltakin alustalta. Takaiskarina on Foxin samoin vuoden 2015 mallia oleva Float CTD. Se ei keveydestään huolimatta ole mikään XC-laite, vaan pikemminkin kyvykäs kevyt trailipyörä, jonka ominaisuudet riittävät kaikenlaiseen maastoon. Kovavauhtisissa mutkissa Stereo on vakaa ja helposti hallittava. XT, 180 mm jarrulevyt Shim. Ylämäkiin satulasta pinnistettäessä on oikeastaan turhaa kääntää takaiskarin säätövipua ylämäkiasentoon, kun se jo Trail 3 -asennossa tarjoaa riittävästi pitoa ja tukea mäkeen. Foxin 34 toimii hallitusti eikä etupyörän menetä kontaktiaan maahan. Paino on erittäin kilpailukykyinen 29-kiekkoiselle täysjoustopyörälle. Kun keulan paineet olivat kohdalleen, se suoriutui loistavasti joka paikassa. Jousitus toimii poluilla hienosti, jopa huomaamattomasti. Pientä eroa entiseen huomaa etenkin CTD-asennoissa: Climb-moodi on aiempaa sivistyneempi, samoin Descend. Suurimmat jippii-huudot aiheuttaa Stereon jousitus. Tosin Cubelta löytyy enskahommmiin vieläkin paremmin sopiva 160 milliä joustava välikoon kiekoilla varustettu Stereo. Heti ensilenkillä Stereo paljasti olevansa loistava etenijä maastosta riippumatta. Perä ei juuri niiaile edes putkelta runtatessa. Putkelle noustessa Stereo tietysti niiaa hiukan, mutta suurin osa liikkeestä tapahtuu keulassa, josta sen saa eliminoitua säätövipua kääntämällä. Niiden joustomatkat ovat 140 ja 160 milliä. Sillä voi päästellä menemään kovaakin vauhtia kaikessa rauhassa, eikä pohjaamista oikein säädetyllä takaiskarilla esiinny. Fillari 47. Tämä tietysti heikensi alkuherkkyyttä ja eturenkaan kontaktia maahan. Se ei niiaile satulasta ajaessa, mutta tarjoaa silti hyvän pidon joka tilanteessa. XT/XT Shim. XT, 175 mm 24/38 XT 11-36 Shimano DT Swiss CSW AM 3.9 DT Swiss CSW AM 3.9 Schwalbe Rocket Ron ja Racing Ralph 29x2.25” Pro Koryak, 8 cm Syntace Vector Carbon, lev. Cube soveltaa hiilikuiturunkojensa valmistuksessa Advanced Twin Moldiksi nimettyä tekotapaa. Mielenkiintoista oli selvittää, kuinka suuri ero uusien iskarien toiminnassa on verrattuna kuluvan vuoden malleihin. Vaihteet Merkki: Maahantuoja: Hinta: Runkoputki: Etuhaarukka: Takajousitus: Koko: Paino: Satulakulma: Ohjauskulma: Vaakaputken pituus: Satulaputken pituus: Akseliväli: Takahaarukan pituus: Keskiön korkeus: Vaihteensiirtäjät: Vaihteet edessä/takana: Jarrut: Kammet: Eturattaat: Takarattaat: Keskiölaakeri: Vanteet: Navat: Renkaat: Ohjainkannatin: Ohjaustanko: Ohjainlaakeri: Satula: Satulatolppa: Kiekkojen paino: www.fillari-lehti.fi Cube Stereo 140 Super HPC Race R-Tech Suspension Oy Noin 3200 euroa Hiilikuitua Fox 34 Float FIT, joustomatka 140 mm Fox Float CTD Adjust BoostValve, joustomatka 140 mm 18 (muut koot 16, 20, 22) 12,05 kg (ilman polkimia) 74,5 astetta 68 astetta 58,6 cm 47,1 cm 116,2 cm 46 cm 33 cm Shimano XT Shim. Kiekot tulevat DT:ltä. Foxin Kashima-pinnoitettu Float CTD -takaiskari toimii Stereossa loistavasti. Kuskille on järjestetty runsaasti liikkumatilaa ohjaamoon: vaakaputki ja 58,6-senttinen ja kun se laskee reilusti, myös sivusuunnassa pääsee liikkumaan hyvin. Osaavissa käsissä se on nopea myös suomiendurossa. Aiempaan Fox 34:ään piti pumpata ”ylipainetta”, jotta pohjaamisen ja turhan sukeltelun sai kuriin. Ohjauskulma on 68-asteisena loivanlainen. Kun perän halusi aktiivisemmaksi, Trail Adjust oli parasta kääntää asentoon 1 tai 2. Teknisemmässä ajelussa kampien ma- akosketukset muistuttavat kuskia matalasta keskiöstä. Tuloksena on kevyt runko, sillä testipyörän paino ilman polkimia on 12,05 kiloa. Laatuvaikutelma on kohdallaan, runko siistiä työtä ja väriteema onnistunut. Tasaisella polulla ajaessa jousitus kantaa hienosti ja pyörä etenee tehokkaasti, vaikka kyseessä on 140 milliä joustava 29. Keulana on vuoden 2015-mallinen, 140 milliä joustava Fox 34 Float, jota valmistaja kehuu entistä herkemmäksi. Uutta keulaa on kuulemma entrattu niin, ettei koviin paineisiin pitäisi enää olla tarvetta. Ajoittamalla polkaisunsa fiksusti tällit vähenevät. Siinä käytetään nimensä mukaisesti tuplamuottia, jonka avulla hiilikuitusäikeet kohdistetaan juuri halutulla tavalla ja pahimman rasituksen alaisiin paikkoihin saadaan sopiva määrä materiaalia. Stereon vakaus ja ketteryys johtuvat suurelta osin jousituksesta, joka toimii erinomaisesti. Sisäänpäinvaimennuksen säätö ei onnistu vauhdissa, joten näpräämisen ajaksi on pysähdyttävä. Cube markkinoi 29-Stereoitaan trail- ja all mountain -käyttöön. Runkoja on sekä alumiinisia että hiilikuituisia. Muuten perä toimi hienosti kolmosasennossa joka tilanteessa. Rungon pääväri on musta ja vihreää on käytetty vain pieninä somisteina muun muassa navoissa, satulan kiskoissa ja takavaihtajan korvakkeessa. Foxin uusi Float 34 on paljon aiempaa vuosikertaa parempi. Cuben mukana tulee asialliset ohjeet säädöistä: perän luvataan toimivan parhaiten 15 millin ja keulan 10 millin sägillä
Koeajossa Cube Stereo 140 Super HPC Race 29 Carbon Green Float 34 vastaan Pike Meillä on ollut kesän ajan käytössämme RockShoxin Pike RCT3 Solo Air, joten pääsimme Cuben koeajon yhteydessä tekemään pikaisen vertailutestin siitä ja uudesta 34-Foxista. www.fillari-lehti.fi. Molemmat toimivat hämmästyttävän vankan oloisesti kovassakin paiskomisessa, etenkin kun ottaa huomioon keveyden ja pitkän joustomatkan. Se on alkuherkkä eikä silti pohjaa. Sisältä löytyy edelleen keinumista estävä jousikuormitteinen Boost Valve -venttiili ja Trail Adjust -pikasäätö. Foxin uusi vaimennuspatruuna on tehnyt ihmeitä. Siis tasapeli. Pike on saanut kehuja harvinaisen hyvästä progression ja alkuherkkyyden yhdistelmästään. Perä toimii vaihtelevassa ajossa erittäin hienosti. Foxissa on samainen pikasäätö hitaan liikkeen puristuspuolelle, joka vaikuttaa vain niin sanotussa traili-asennossa. Sekä Pike RCT3 että Float 34 CTD poimivat pienen täristyksen niin hyvin, että ennen käsiin hakannut nopea juurakko ja kivikko on kuin poispyyhkäisty. Molempien painossa on mukana 15-millinen läpiakseli. Tälläkin asennolla jousitus toimii isoissa ryskyissä hyvin, mutta perä keinuu vain minimaalisesti. Tämä erä pienellä erolla Pikelle. 3. Kashima-pinnotteinen Float edustaa ilmaiskareiden kärkipäätä eikä häviä kierrejousellisille kepeille enää edes alkuherkkyydessä. 3. Pikkurattaalla poljinvoima pitää jouston ryhdissä ja tukee takarengasta maahan. Rokkarin oikean putken yläpäässä on erillinen säätö hitaan liikkeen puristusvaimennukselle sekä erillinen kaksiasentoinen klickeri, josta jouston saa joko auki tai lukkoon. Jousto on kantava jopa täysin aktiivisessa alamäkiasennossa. Float 34 ei enää sukeltele, vaikka hitaan liikkeen sisäänvaimennus olisi täysin auki. Ilmakammio on vasemmassa jalassa ja öljypatruuna oikeassa. Kolmiasentoinen hitaaseen puristusvaimennukseen vaikuttava säätö toimii vain, kun sininen vipu on keskellä eli traili-asennossa. Lisäksi sinisestä vivusta saa ajon aikanakin napsautettua päälle alamäkiasennon, joka on ultraherkkä ja toimii myös vaihtelevassa maastoajossa, kun keli on liukas. Oikean alajalan päässä on pikasäätö paluuvaimennukselle. Fox on jälleen muuttanut takaiskareidensa säätöjä. Herkin asento on alamäki, eli descend, joka löytyy kääntämällä oikean putken yläpäässä oleva sininen vipu ”täysillä” vastapäivään. 2. Ensin laitoimme keulat vaakaan. Hissitolppa on must-juttu pitkäjoustoisessa endurotyylisessä pyörässä, etenkin jos ajaa paljon maastossa, jossa on haastavia laskuja. Hissitolppa alkaa tuntua tarpeelliselta vasta sitten, kun sellaista on kerran kokeillut. Kummankaan tukevuudessa ei ole moitittavaa. Cuben takapää on toteutettu perinteisellä nelilinkulla, mutta keinuvipu on poikkeuksellisen pitkä. Tavallaan Foxissa on yksi säätö enemmän, mutta käytännössä molemmista löytyvät samat mahdollisuudet vaikuttaa hitaan liikkeen puristusvaimennukseen. Rokkari heilautti diginäytön 1940 grammaan ja Fox 2090 grammaan. Kaiken lisäksi kumpikaan ei vaadi mitään sen kummempaa sisäänajoa, vaan ne ovat herkkäliikkeisiä suoraan pakasta. Ja mikä parasta, alkuherkkyyskin on nyt loistava. Vaimennus onkin superherkkä ja silti keula on kantava. Sen ansiosta iskarille saadaan hiukan hitaampi männän varren nopeus. Trail-asento on keskellä ja lukitus löytyy myötäpäivään kääntämällä. Säätöjen osalta keulat ovat lähes identtiset. 1. Tasapeli siis. Lisäksi sukelteluun voi vaikuttaa lisäämällä hitaan liikkeen puristusvaimennusta. Climb-asennossa iskarin hidas puristusvaimennus lisääntyy reilusti, mutta ei ole lukitus. 2. 48 Fillari 1. Ja vaikkei sitä kovin usein käyttäisikään, ei siitä haittaakaan ole kuin parin sadan gramman lisäpainon verran. Hitaita jyrkkiä nousuja Cupe kiipeää putkelta kuin rengas maahan liimattuna. Isompaa kivikkoa, kovaa vauhtia ja droppeja varten vaimennusta voi lisätä pikasäädöstä todella paljon, jolloin se ei traili-asennossa sukella missään tilanteessa liikaa. On pakko sanoa, että molempi parempi! Nopeaan polkukaahailuun ja endurotyyliseen ajoon ei tällä hetkellä löydy kummallekaan kilpailijaa samassa jousto- ja painoluokassa
1990-luvun jälkipuoliskolla hän muun muassa ajoi neljästi DH:n suomenmestariksi ja kiersi maailmancupin kisoja useita kausia. Edellisen kerran mies kisasi 14 vuotta sitten. 50 Fillari www.fillari-lehti.fi. FILLARINAAMA Teksti: Markku Liitiä Kuvat: Daniel Caswell, AP Laihon arkisto, Markku Liitiä VANHAT TAIDOT Viime kesänä Suomen endurocupin kahden kisan palkintopallilla nähtiin tuttu mies menneiltä vuosilta, kun AP Laiho otti Sappeen osakilpailussa hopeaa ja Tahkolla pronssia
- Alamäkipyörää minulla ei ole ollut enää moneen vuoteen. Jos enduro olisi keksitty 1990luvulla, olisin varmaan ajanut silloin sitä enkä DH:ta. Koska pätkiä on useita, ei menestyminen kariudu yhteen epäonnistumiseen. Lisäksi samalla pyörällä voi hoitaa kaikki maastoajonsa. 1990-luvun DH-mestari AP Laiho teki comebackin endurocupissa TALLELLA www.fillari-lehti.fi AP Laiho tekee nykyään paljon töitä urheilukelloja valmistavalle Suunnolle. Pitkäjoustoisilla maastopyörillä olen kyllä ajellut vuosikaudet. Enduron ajamisesta tekee Laihon mukaan hauskaa myös se, että nykyiset enduropyörät menevät alamäkeen paremmin kuin yksikään hänen DH-kisauransa ajopeli. Fillari 51. Viime kesän endurocupissa AP Laiho olisi pärjännyt huomattavasti paremmin, jos ei ajanotto olisi mennyt pieleen Laajavuoressa ja Ounasvaaralla. Ostin hiljattain pitkästä aikaa myös jäykkäperäisen XC-pyörän. Laihon osastolla ei ole pukupakkoa. Endurossa on mukana kestävyyselementti, mikä miellyttää minua. Etenkään nykyisissä DH-kisoissa ei ole varaa yhteenkään virheeseen, jos aikoo ajaa kärkeen, AP Laiho pohtii. Minulla on myös maantiepyörä, ja ajot maastossa ja maantiellä menevät varmaan aika lailla tasan
52 Fillari www.fillari-lehti.fi. Kun niitä ajaa ryhmässä kaverien kanssa, se ei ole tylsää toisin kuin moni luulee. Lehikoinen vaihtoi enduroon hetikohta toivuttuaan vakavasta loukkaantumisestaan DH-kisoissa Ruotsissa. Kun vauhtia on 40 kilometriä tunnissa ja kurvit jyrkkiä, se on aika jännääkin. Melkoinen saavutus, kun mies ajoi kilpaa edellisen kerran 14 vuotta aikaisemmin! - Kai se on niin, että kun on kerran oppinut ajamaan pyörällä kovaa, se sujuu myöhemminkin. Itse olisin joutunut ajamaan kakkosryhmässä, jon- Ajoin vasta tänä kesänä Tahkolla ensi kertaa kilpaa Lehikoisen Matin kanssa. Laiho taas on ajanut pyörällä tiiviisti koko ajan DH-uransa jälkeen ja harrastanut lisäksi muun muassa laskettelua ja melontaa. Hän on vannoutunut Kona-mies, sillä ensimmäisen kautensa Konan tiimissä hän ajoi jo vuonna 1992. Syyksi ilmoitet- Endurokauden päätöskisassa pronssipallille kiipesi ?llarikonkari AP Laiho. Kaudella 1994 Laiho oli ensimmäinen DH-kuski merkin kansainvälisessä tehdastiimissä. Endurosta näyttää Suomessa tulleen uransa päättäneiden, menestyneiden DHkuskien leipälaji. Lahden seudun maantiereitit ovat muuten parempia kuin pääkaupunkiseudun! Talvella meillä on kahdesti viikossa hallivuoro Vierumäellä, missä ajamme ympäri 200 metrin sisärataa. Ikävä kyllä aikoja mittaava Emit-laite ei kahdessa ensimmäisessä kisassa suostunut yhteistyöhön Laihon kanssa, joten pisteet jäivät saamatta. FILLARINAAMA Viime kesän Suomen endurocupin, Trek Enduro Seriesin, viidestä osakilpailusta 38-vuotias Laiho ajoi neljä. Tänä vuonna en osallistunut, koska lisenssiajajat oli eroteltu lähdössä omaksi ryhmäkseen. Kuvassa neljättä sijaa tuulettaaAri Kurvinen ja viides oli Santtu Nyman. ka ajajilla usein riittää kyllä kuntoa, mutta ryhmässä ajamisen taidot ovat vähän niin ja näin. Sappeen kisassa elokuun lopulla AP Laiho ajoi Aki Färmin jälkeen hienosti kakkoseksi ja viimeisessä osakilpailussa Tahkolla hän sijoittui Matti Lehikoisen ja Ville Tuppuraisen jälkeen kolmanneksi. Seura aktivoitui hiljattain ja siinä on mukana lähinnä hieman vanhempia kuskeja. Paikat sinne täyttyvät nopeasti, joten voi olla, että olen jo myöhässä, Laiho virnistää. Ei pidä luulla, että vanhat DH-starat ovat ponkaisseet suoraan kotisohvalta telkkarin äärestä endurokisojen palkintopallille. Laiho ajaa enduroa Konan Processilla. Tämä ei miestä suuremmin harmittanut, sillä hän kertoo kiertävänsä kisoja lähinnä siksi, että niissä on hauskaa. - Tour de Helsingin olen ajanut kolme kertaa pääjoukossa maaliin. Ulkomaillekin tekee mieli, muttei sentään maailmancupia ajamaan. Ensi kaudella AP Laiho aikoo jatkaa kotimaisten endurokisojen koluamista. Jeesailin aikoinaan vanhempana kuskina Mattia DH-puuhissa, kun hän aloitteli uraansa. Tänä vuonna Lehikoinen oli viides, koska ehti ajaa valmennushommiensa takia vain yhden osakilpailun, jonka hän voitti. Ennen Laihoa on kovaa jälkeä enduropoluilla tehnyt Matti Lehikoinen, joka voitti viime vuonna lajin suomenmestaruuden. Myöhemmin kisapyöräksi vaihtui GT, mutta nyttemmin Laiho on ajanut taas Konalla kymmenisen vuotta. Nuorempi konkari Matti Lehikoinen vei voiton ja hopeaa otti Ville Tuppurainen. - Tykkään ajaa pitkiä yhteislenkkejä maantiellä. Maantielenkkejä Lahden Karistossa hyvien maastopolkujen äärellä asuva AP Laiho ajaa Lahden Pyöräilijöiden porukoissa. - Pidän siitä, että Kona on suhteellisen pieni, yksityisomistuksessa oleva firma. - Ajoin Tahkolla Lehikoisen Matin kanssa nyt ensimmäisen kerran samassa kisassa ja samassa sarjassa. - Joku monipäiväinen kilpailu, kuten vaikka Trans Provence, olisi kiva käydä ajamassa. Taannoin AP Laiho polkaisi pystyyn ”Messilä – Let us ride” -nimisen Facebookryhmän, kun Messilän hiihtokeskus elokuussa yllättäen irtisanoi alueen bikeparkyrittäjän sopimuksen
Hän oli muun muassa MM-kakkonen vuonna 1994, ja opin häneltä paljon. Lahden kupeessa sijaitsevassa Messilässä on ajettu alamäkipainotteista pyöräilyä iät ajat ensin ilman hissiä ja vuodesta 2009 lähtien hissiavusteisesti. AP Laiho on siinä mielessä onnellinen mies, että hän on onnistunut tekemään harrastuksistaan itselleen ammatin. Vuodesta 2009 lähtien Laiho on työskennellyt freelancerina ja tekee töitä oman firmansa piikkiin. Lähimmät bikeparkit ovat Sappeella ja Kalpalinnassa. Lehtiin AP Laiho on kirjoittanut lukioikäisestä lähtien. - Pyöräily tuo Messilään kiistatta lisäarvoa, ja olen yrittänyt herättää keskustelua siitä, millä ehdoilla bikepark-toimintaa siellä voitaisiin jatkaa. Suomen talvet tuskin muuttuvat paremmiksi, ja hiihtokeskukset saisivat hissipyöräilystä mukavasti rahaa lumettomalla kaudella. Laihon yritys järjestää vuosittain myös joitakin tapahtumia, kuten hiljattain Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla pidetyt Vapaalaskuiltamat, jotka keräsivät 1500 kävijää. Maailmalla radat taas olivat paljon nykyistä pidempiä ja poljettavia osuuksia oli paljon. AP:llä on sormensa pelissä myös ulkoiluaiheisella Relaa.com-nettisivustolla ja takavuosina hän teki Ransu Salovaaran kustantamaa Outside-lehteä. DHuransa jälkeen hän toimi kahtena kesänä kansainvälisen pyöräilyliiton UCI:n palkkalistoilla teknisenä koordinaattorina katsomassa päältä, että hommat alamäkikisoissa toimivat niin kuin pitää. Fillari 53. Muille mantereille hän matkasi yleensä kimpassa ruotsalaisten kilpakumppaniensa kanssa. www.fillari-lehti.fi UCI:n suhtautuminen joihinkin pyöräilyn alalajeihin on aika outo! Nykyään lapsia ja nuoria saataisiin Laihon mukaan houkuteltua pyöräilyn pariin BMX:n kautta, jos lajin merkitys ymmärrettäisiin Suomessa paremmin. Asia kiinnostaa Laihoa paitsi pyöräilijänä, myös isän ominaisuudessa, sillä perheessä on eskarija ala-asteikäiset lapset. Kun toimitaan ammattimaisesti ja ripeästi puolin ja toisin, syntyy tuloksia. Facebook-yhteisö oli marraskuun alussa kerännyt jo liki 2000 tykkäystä. Maantiepyöräily on minusta vähän väärä laji saada lapsia innostumaan pyöräilystä. - Lopetin sen, koska minua alkoi harmittaa. Nykyään häntä työllistää esimerkiksi urheilukelloja, sukellustietokoneita ja kompasseja valmistava Suunto, jonka markkinointitiimissä Laiho toimii sisällöntuottajana. Jos junioreja ei saada pyöräilyn pariin, aika pienen porukan kanssa joudutaan kilpapyöräilyssä pian toimimaan. Aikoinaan Laiho kiersi Euroopan DH-ratoja asuntoautolla, mukanaan usein myös muita pohjoismaisia kuskeja. 1990-luvulla Laiho ajoi ensin Konan ja myöhemmin GT:n tiimissä. - Niin hyvä laji kuin enduro onkin, se on nuorimmille junioreille vähän turhan rank- ka, jos käytössä ei ole hissiä. Kisoissa kaikki muut osapuolet olivat ammattilaisia, mutta tuomarit yleensä vain jonkin UCI:n kurssin käyneitä harrastelijoita. Toisaalta kynnys tulla ajamaan enduroa kisamielessä on hyvin matala. Kun useimmat kilpakumppanit olivat jo siirtyneet crossihousuihin, AP ajoi vielä trikoissa. tiin, että pyöräilijät olivat korjanneet käytössään ollutta hiihtohissiä luvatta omin päin. Treenaamaan pääsi tietysti myös kisojen yhteydessä. - Tommy Johansson oli minulle tärkeä kummisetä DH-hommissa. Se on yhteisöllinen ja halpa laji. Heillä ei ollut kummoistakaan käsitystä vaikka 4X:stä. Bikeparkia käyttävän seuran Retkikunta Messilän Racingin Juho Sipilä kiisti väitteen. Nyt alueen enduro- ja DH-kuskit ovat jäämässä ilman ajopaikkaa. Saa nähdä, kuinka käy. - Aika moni minkä tahansa pyöräilylajin kansainvälisistä huippunimistä on aloittanut ajamalla BMX:ää. Katariina Laakkosen toiminta toissa keväänä valmistuneen Helsingin Kivikon BMX-radan aikaansaamiseksi on AP Laihon mielestä erinomainen osoitus yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöstä. - DH oli viime vuosituhannen puolella lähellä nykyistä enduroa. Itse AP Laiho harjoitteli junioriaikoinaan silloisen kotikaupunkinsa Keravan Keinukalliolla pienessä käytöstä poistetussa laskettelurinteessä ja osin ajelemalla pitkin metsiä. Suomessa ajettiin kisoissa aika paljon pitkin luonnonpolkuja. UCI:n suhtautuminen joihinkin pyöräilyn alalajeihin on edelleen aika outo, sillä esimerkiksi enduro ei ole UCI:n alainen laji suuresta suosiostaan huolimatta. Hän on työskennellyt muun muassa Skimbaajan toimittajana ja sittemmin sen päätoimittajana
Cannondalen ja Garminin yhdistyminen vähentää yhden tallin WorldTour-tasolla. Useat ajajat ovat joutuneet tinkimään palkkatasostaan. Tallit halu- www.fillari-lehti.fi. Se on lähes 100 vähemmän kuin vuosi sitten. Pienentyneet budjetit 54 Fillari ja ajajamäärät ovat arkea monelle tallille tasoon katsomatta. Viimevuotiseen tapaan Samuel Sanchez ja Chris Horner ovat nimekkäimmät polkijat ilman sopimusta. Ensi kaudelle ilman sopimusta olevien ammattipyöräilijöiden määrä on pienempi verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Sanchez ja Horner tietävät oman arvonsa, mutta he eivät saa haluamansa suuruista sopimusta tämänhetkisiltä markkinoilta. WorldTour-talleissa oli marraskuun alussa 509 ja ProContinental-tason ryhmissä 342 ajajaa. Tallien ensi vuoden ajajat selvillä PÄTKÄTÖIDEN KUNINKAAT V iime kaudella WorldTour-sarjan talleista lopetti kaksi ja ProContinental-joukkueista kolme. Muut supertähdet eivät vaihtaneet työnantajaa. Peter Sagan oli kesän ja syksyn siirtomarkkinoiden kuumin nimi. Lama kurittaa erityisesti Etelä-Euroopan pyöräilyn suurmaita Espanjaa ja Italiaa. Maailman vaikean taloustilanteen vaikutukset näkyvät edelleen ammattilaispyöräilyssä. Sama pätee Sancheziin ja Horneriin, jos he haluavat allekirjoittaa ajajasopimuksen. Lukuun ei lasketa ns. harjoittelija-ajajia. Molemmilla on vain yksi WorldTour-sarjan tiimi kaudella 2015. Kovan luokan ajajia on vapaana vain nimeksi. Kahden korkeimman tason 35 tiimissä oli siis yhteensä 851 pyöräilijää. He ovat kuitenkin ainoat raskaan vailla sopimusta olevat raskaan sarjan pyöräilijät. Nyt tilanne näyttää paremmalta. Sen sijaan kaikki ProContinental-joukkueet jatkavat toimintaansa ensi kaudella. Sagan valitsi odotetusti Tinkoff-Saxon tarjoaman rahakkaan kolmivuotisen kontrahdin. ProContinental-statusta on hakemassa muutama uusi talli. Viime vuonna marraskuun alussa työttömyys uhkasi isompaa joukkiota
Kuva: Tim de Waele avat kiinnittää parhaat ajajansa nykyisin pitkillä sopimuksilla. Veikkanen allekirjoitti sopimuksen syyskuun alussa ja Henttala lokakuun lopussa. ProContinental-tiimit joutuvat turvautumaan järjestäjien myöntämiin erillisiin kilpailukutsuihin tärkeimpänä haasteenaan villin kortin saaminen suuriin ympäriajoihin. Moni ammattilaispyöräilyn huipputalli on viime aikoina tehnyt pitkiä jatkosopimuksia pääsponsoriensa kanssa ja tallien kiihtyvä lopettamistahti näyttää pysähtyneen. Ensi kaudella villejä kortteja jaettaneen peräti viisi niin Giroon, Touriin kuin Vueltaankin. Teksti: Vetooo Ammattilaisten pääjoukko ja myös ajoasujen väritys säilyvät ensi kaudella melko samanlaisina. Peter Saganin tallinvaihto oli ajajien siirtomarkkinoiden suurin uutinen. Vielä marraskuun alussa vaikutti siltä, että lisenssiä tavoittelevia talleja olisi vain 17. Näin sinivalkoiset värit ovat hyvin näkyvillä kovatasoisissa kilpailuissa myös ensi kaudella. Nyt tilanne näyttää paremmalta. Suomalaisammattilaiset Jussi Veikkanen (FDJ) ja Joonas Henttala (Novo Nordisk) jatkavat nykyisissä talleissaan ensi kaudella. WorldTour-talleilla on automaattinen osallistumisoikeus kaikkiin merkittävimpiin kisoihin. Aiemmin WorldTour-mahdollisuudesta www.fillari-lehti.fi kieltäytynyt IAM Cycling halusi sittenkin hakea korkeimman tason lisenssiä, joten kaudella 2015 nähtäneen jälleen 18 WorldTour-tallia. Seuraavassa lyhyt katsaus kauden 2014 WorldTour-joukkueiden nykytilanteeseen. Lajin kakkostason ProContinental-tiimien valinnassa käytetään samoja perusteita kuin WorldTour-yhdistelmien suhteen. ProContinental-joukkueiden budjetit ovat kuitenkin pienemmät ja ajajamäärä vähäisempi. Viime kaudella WorldTour-sarjan talleista lopetti kaksi ja ProContinental-joukkueista kolme. Toisaalta vain kourallinen ProContinental-talleista on halukas taistelemaan kutsusta Grand Toureihin. Saganin kolmen vuoden diili on tästä tuorein hyvä esimerkki. Tallien on toimitettava kaikki tarvittavat asiakirjat UCI:n lisenssikomitealle ennen kuin kansainvälinen liitto voi vahvistaa WorldTour-joukkueet kaudelle 2015. Myös tallien hallinnollisen rakenteen on oltava kunnossa. WorldTour-lisenssin kriteerejä ovat kilpailulliset, taloudelliset ja eettiset seikat. Aikaisempina vuosina kansainvälinen pyöräilyliitto UCI on nimennyt 18 WorldTour-joukkuetta seuraavaksi kaudeksi. Fillari 55. Valtaosa ProContinental-joukkueista tähtää kuitenkin suosiolla viikon mittaisiin etappiajoihin ja yksipäiväisiin kilpailuihin
Aika-ajo- ja klassikkospesialisti Taylor Phinney ei pääse huippukuntoon vielä alkavalla kaudella. Mäkimiesosastolle hankittiin Dario Cataldo Team Skysta ja Rein Taaramäe Cofidisista. BMC on suurien muutosten edessä, sillä kolmasosa sen miehistöstä muuttuu. Evansin edellä kuvassa ajava Tourin mäkipaidan voittaja Rafal Majka lienee Contadorin ykkösapuajaja. Myös Slovenian Janez Brajkovic poistuu tallista. Sep Vanmarcke on kovin yksin kevään yksipäiväisissä koitoksissa. Kevään klassikot ovat hänelle luonnollisesti ykköstavoite. Talli jäi ilman monumenttiklassikon voittoa ja suurissa ympäriajoissa sen pyöräilijöillä ei ollut asiaa kärkikolmikkoon. Hollannin Lotto (LottoNL) suostui pääsponsoriksi pitkien neuvotteluiden jälkeen ja tallin tulevaisuus oli turvattu. Jan Bakelants saapuu Omega Pharma-Quick Stepistä avustamaan ympäriajojen kapteeneja. 56 Fillari www.fillari-lehti.fi. BMC palkkasi menetysten tilalle lahjakkaita nuoria. Puolitoista vuotta riitti yhdysvaltalaiselle elektroniikkayritykselle Belkinille. AG2R teki muutamia hankintoja kesän ja syksyn ajajamarkkinoilla. Nairo Quintana jatkaa Movistarin ykkösenä isoissa ympäriajoissa. Pahimmat menetykset olivat Maxime Bouet ja kirimies Jauheni Hutarovitsh. Pahoista jalkavammoista toipuminen on pitkä prosessi. Loistomenestys suurissa ympäriajoissa hautautui ikävien uutisten alle. Klassikko-osaston syvyys ei riitä vertailussa huippujoukkueisiin. Tejay van Garderen hakee parannusta Tour de Francen viitossijalleen. Betancurin paikka AG2R:ssä oli katkolla, mutta hän sai vielä uuden mahdollisuuden. Mahtibudjetilla operoivan BMC:n kausi ei vastannut täysin odotuksia, vaikka sen voittomäärä pysyi 30:ssä toisena peräkkäisenä vuotena. Merkittävimmät saavutukset olivat kuitenkin Jean-Christophe Peraudin kakkostila ja Romain Bardetin kuudes sija Ranskan ympäriajossa. Keskellä kuvassa ajava Cadel Evans lopettaa menestyksekkään uransa. Astana keskittyikin siirtomarkkinoilla vahvistamaan Nibalin apuajajaryhmää. Heihin lukeutuvat Valerio Agnoli, Enrico Gasparotto ja Francesco Gavazzi. Kuva: Tim de Waele Astana Belkin BMC Astana kärsi suuria julkisuusvahinkoja syksyllä, kun peräti kolme sen ajajaa kärähti dopingista. Betancur kamppaili motivaatio- ja ylipaino-ongelmien kanssa. Se ei uusinut sponsorisopimusta ja tallin johdon oli etsittävä uusi ykköstukija. Pitkään kestänyt epävakaa tilanne sai aikaan usean huippunimen lähdön. Ensi kauden miehistön kokoaminen oli melko pahasti kesken vielä marraskuun alussa. Suurimmat odotukset kohdistuvat totutusti vuoden 2012 maailmanmestariin Philippe Gilbertiin. AG2R:n ongelmatapaus Carlos Betancur loisti keväällä voittaen Pariisi-Nizza -etappiajon, mutta loppukausi meni täysin pieleen. Se vahvisti klassikkokaartiaan Pariisi-Roubaix'n ex-voittajalla Johan van Summerenilla (Garmin). Tallilla onkin suuri tehtävä kiillottaa kilpeään. Ympäriajojen spesialisti Bauke Mollema suuntasi Trekiin, klassikkomies Lars Boom Astanaan ja kiriherkkä Theo Bos MTN-Qhubekaan. Entiset supertähdet, Tourin 2011 voittaja Cadel Evans (lopettaa tammikuun lopussa) ja exmaailmanmestari Thor Hushovd päättivät lopettaa uransa. LottoNL on entistä enemmän lahjakkaan Wilco Keldermanin ja kokeneen Robert Gesinkin varassa suurissa ympäriajoissa. AG2R voitti myös tallien välisen kilpailuosion. Tallien ensi vuoden ajajat selvillä AG2R Erittäin perinteikäs ranskalaistalli esiintyi pirteästi myös kaudella 2014. Runsas italialaisajajien määrä säilyy myös ensi kaudella, mutta monelle jo pidempään tallissa viihtyneelle saapasmaalaiselle näytettiin ovea. Vincent Lavenun suojatit ylsivät 17 voittoon. Klassikko-osaamista tuovat Lars Boom (Belkin) ja Laurens de Vreese (Wanty). Se ei ole helppo tehtävä, mutta kilpailulliset asiat jäävät helposti vähemmälle huomiolle alkavallakin kaudella. Tallin suurin tähti Vincenzo Nibali voitti Ranskan ympäriajon keskinkertaisella joukkueella. Vakuutusvälittäjä AG2R on ilmoittanut jatkavansa tallin ykköstukijana kauden 2018 loppuun asti. Talli kärsi pahoja menetyksiä, eivätkä uudet hankinnat pysty täyttämään lähtijöiden isoja saappaita
FDJ:n kirimiehet Nacer Bouhanni ja Arnaud Demare toivat muutamaa voittoa lukuun ottamatta tallin kaikki ykköstilat. Se päätyi Cadel Evansin ykkösapuajajaan Steve Morabitoon. Kaksi kolmasosaa ajajista tulee Garminista ja vain kahdeksan Cannondalesta. Aivan kaikki eivät hypi riemusta Giantissa. Arnold Jeannessonille jäi turhan suuri rooli vuoristossa, joten FDJ haki siirtomarkkinoilta vahvistusta kiipijäosastolleen. Myös hänelle kausi 2014 oli vaikea. Ranskalaistalli menetti huipputärkeän apuajajan Kevin Rezan FDJ:hin. Garmin Pitkään spekuloitu Garminin ja Cannondalen ensi kauden yhdistyminen toteutui lopulta elokuussa. Parhaasta menestyksestä vastasi tallin ykkösnimi Pierre Rolland Giron neljännellä sijallaan. Myös mäkimiehet Natnael Berhane ja Christophe Kern vaihtavat maisemaa ensi kaudeksi. Myös taustajoukoissa on enemmistöedustus Garminista. Hän ottaa mukaansa luotettavan apuajajansa Geoffrey Soupen. Tallin kakkoskirimies John Degenkolb saattaa ensi kaudella keskittyä enemmän klassikoihin. Näin saapasmaalla on vain yksi WorldTour-talli vuonna 2015. Kahden joukkueen välinen fuusio on välillä kivulias operaatio, joka näkyy seuraavan kauden edesottamuksissa. Cannondale FDJ Giant Yksi aikakausi päättyy ammattipyöräilyssä, kun perinteikäs italialaisjoukkue Cannondale päätti fuusioitua Garminin kanssa ensi kaudeksi. Superlahjakas ranskalainen mäkimies Warren Barguil haluaisi kovasti mukaan Ranskan ympäriajoon, mutta Kittelin Tour-joukkueessa ei liiemmin ole tilaa kiipijöille. www.fillari-lehti.fi Fillari 57. Bouhanni päättikin pakata tavaransa ja suunnata Cofidisiin ensi kaudeksi. Jussi Veikkasen edustama FDJ kuului ammattipyöräilykauden suurimpiin menestyjiin. Tiimi tulee ajamaan Garminin vanhan lisenssin alaisuudessa. Marc Madiotin suojateilla oli selkeä roolijako. Ne eivät olisi tulleet ilman tallitovereiden pyyteetöntä työntekoa. Jussi Veikkasen rooli pysynee ennallaan ensi vuonna. Degenkolb voi huoletta siirtää fokustaan klassikoihin, sillä Kittelin apulaisrivistö on tavattoman laaja. Giant kiilasi päättyneen kauden voittotilastossa toiseksi heti Omega PharmaQuick Stepin jälkeen. Cannondalen joukkueen keskinkertaisuutta kuvastaa myös se, että yhdistyvän tallin ajajista valtaosa tulee Garminista. Jonathan Vaughters oli menettämässä ykkössponsorinsa Garminin, joten fuusio jäi helpoimmaksi vaihtoehdoksi. Vaughtersin johtamassa uudessa yhdistelmässä, josta käytetään nimeä Team Cannondale, on selkeä Garmin-enemmistö. Kittelillä on myös ensi kaudella käytettävissään paras apuajajakaarti. Europcarilla ei ole varaa hankkia nimekkäitä pyöräilijöitä. Se on tallin ykkösnimien avustaminen. Lajin kovimmalla kirimiehellä Marcel Kittelillä ei ole huolen häivää. Uuden joukkueen kovimmat nimet tulevat Garminista. FDJ ylsi voittotilastossa seitsemänneksi 28 voitollaan. Loukkaantumisista kärsinyt Voeckler jäi ensimmäistä kertaa ilman voittoja sitten vuoden 2002. Ajajien nimistä tarkemmin myöhemmin tekstissä Garminin kohdalla. Andrew Talansky ja Dan Martin ovat ykköstekijät suurissa ympäriajoissa. Europcar henkilöityy pitkälti supersuosittuun Thomas Voeckleriin. Cannondalen ja Garminin uudesta joukkueesta käytetään nimeä Team Cannondale, mutta tallin hallinnollisesta puolesta vastaa Garminin entinen pomo Jonathan Vaughters. Se saavutti vähiten voittoja (12) päättyneellä kaudella ja muutoinkin menestys oli sangen vaatimatonta. Kaksi huippukirimiestä on välillä ongelmallinen yhtälö samassa joukkueessa. Niin myös FDJ:ssä. Myös moni muu Europcar-polkija ei yltänyt omalle tasolleen osin vammojen seurauksena. Klassikkoajajien osastolle Vaughters saa exCannondalesta nuorta voimaa Moreno Moserista. Herättää ihmetystä, miksi Barguil jatkaa puoliväkisin Giantissa. Lähtijöiden lista jäi lyhyeksi ja nimettömäksi. Näillä verukkeilla fuusio jäi parhaaksi vaihtoehdoksi. Hän oli Kittelin tukena Ranskan ympäriajossa, mutta ei selvästikään nauttinut roolistaan. Italialaisjohtoinen Cannondale oli hiipunut parhaista vuosistaan. Sen menestys lepäsi viimeisellä kaudella lähes tyystin supertähti Peter Saganin harteilla. Sama kuvio toistunee myös ensi kaudella. Europcar Europcar on kenties heikoin 18 ProTourtallista. Davide Formolo on erittäin lahjakas mäkimies, joka tulee lyömään itsensä suuren yleisön tietoisuuteen ensi kaudella. Ranskan ympäriajossa FDJ menestyi yli odotusten, kun Thibaut Pinot ylsi kolmanneksi. Suurissa ympäriajoissa se väritti lähinnä irtiottoja, kun kokeneen sotaratsun Ivan Basson uran lakipiste oli jäänyt taakse. Tästä syystä se on solminut kontrahdit vain nuoren britin Owain Doullin ja kolmen ranskalaisamatöörin kanssa
Lotto sai pidettyä ryhmänsä käytännössä muuttumattomana, sillä vain Jonas van Genechten ja Frederik Willems päättivät lähteä tallista. Talli ei enää keskity vain loppukireihin ja yksipäiväisiin klassikoihin. Joaquim Rodriguez otti ainoastaan kaksi voittoa koko kaudella. Katushan voittovastuu lepäsi pitkälti Alexander Kristoffin harteilla. Hän on hallitseva alle 23-vuotiaiden maailmanmestari maantiellä. Tallin ainoa merkittävä menetys on kirimies Matthew Goss, joka ei yltänyt viimeisinä kausina huipputasolleen. Movistarin johdon kädet ovat sidotut ajajamarkkinoilla, sillä kahden supertähden Nairo Quintanan ja Alejandro Valverden palkkashekit vievät valtavan siivun budjetista. Pulmia on riittänyt myös ensi kauden miehistön kasaamisessa. Vaikka norjalaisia on ensi kaudella vain kaksi, ylittävät he tasossa venäläiset. Nyt GreenEdge hamuaa pitkän aikavälin menestystä myös suurista ympäriajoista. Kaksoisveljekset Adam ja Simon Yates löivät itsensä huipputasolle heti ensimmäisellä ammattilaiskaudella. Sprintteri Michael Matthews keskittyy klassikoihin ja tuleva suurnimi Caleb Ewan on vasta 20-vuotias. Samalla se joutuu tulemaan toimeen yhdellä pienimmistä budjeteista. Daniel Moreno, Alberto Losada ja Angel Vicioso jäivät ilman ykköstiloja. Andre Greipel harjasi valtaosan tallin voitoista, suuriin ympäriajoihin ei löytynyt yleisajajaa Jurgen van den Broeckin sairastellessa, muutama uusi kasvo löi itsensä läpi lajin tähtiajajien joukkoon ja Adam Hansen ajoi läpi kaikki kolme suurta ympäriajoa. Katusha Katusha on pienentänyt hieman budjettiaan eikä rahaa polteta yhtä holtittomasti kuin pahimpina vuosina. Lampre ei ole pystynyt houkuttelemaan nimekkäitä ajajia riveihinsä. He ovat tallin tulevaisuus Grand Toureissa yhdessä Esteban Cha- vesin kanssa. Greipelin tallitovereilla on mahdollisuuksia laittaa kapuloita Marcel Kittelin ja Mark Cavendishin apuajajien rattaisiin. Niccolo Bonifazio, Sacha Modolo ja Maximiliano Richeze pystyvät taistelemaan tasapäisesti koviakin nimiä vastaan. Tämän hetken kuumin klassikkolahjakkuus Magnus Cort siirtyi GreenEdgeen. Katushan toinen norjalainen on tuore hankinta Sven-Erik Byström. 58 Fillari www.fillari-lehti.fi. Valverde keskittynee enemmän klassikkokisoihin kaudella 2015. Katushan elintärkeä espanjalaiskaarti petti pahasti. Cannondale ja Garmin yhdistyvät, joten tallin väritys uudistuu ja Sagan taas vaihtaa Tinko?Saxoon klassikkokisojen kapteeniksi. Movistar teki tilaa muutamalle nuorelle polkijalle näyttämällä ovea neljälle veteraani-iän ylittäneelle ajajalle. Lotto vahvisti joukkuettaan yhdellä lajin parhaimmalla apuajajalla Thomas de Gendtillä (OP-QS) ja kahdella nuorella belgialaislupauksella. Tallin kahden parhaan mäkimiehen Van den Broeckin ja Jelle Vanendertin toivotaan palaavan parin vuoden takaiselle huipputasolleen. Sen budjetin arvellaan olevan samalla tasolla kuin ranskalaisilla AG2R:llä ja FDJ:llä. Talli ei pysty tarjoamaan Costalle kaksista tukea, mutta parempaa osaamista löytyy Lampren kirimiesosastolta. Lampren kirkkain tähti on vuoden 2013 maailmanmestari Rui Costa. Viime kaudella italialaistallin ajajat saalistivat 26 voittoa eli saman määrän kuin Team Sky. Jälleen tuttua ja turvallista Lottoa vuonna 2014. Mielenkiinto kohdistuu myös Lotton vetojunaan. Quintanan ja Valverden miljoonasopimusten myötä tallin monet huippuapuajajat ovat alipalkattuja. Katushan on tur- ha odottaa parempaa kokonaismenetystä, elleivät espanjalaiset pysty petraamaan ensi kaudella. Kuva: MalinPhotography.co.uk GreenEdge Australian ylpeys on hiljalleen laajentanut toimintastrategiaansa. GreenEdgellä ei ole ensi kaudella ykkösluokan kirimiestä. Tätä varten sillä on miehistössään muutamia superlahjakkaita Grand Tour -toivoja. Luultavasti vain harva tulee ajatelleeksi, että Movistarin toimintaa pyöritetään varsin pienellä rahamäärällä. Tallien ensi vuoden ajajat selvillä Tätä ajoasua ei nähdä enää Peter Saganin tai kenenkään muun huippumiehen yllä. Mielenkiintoisin hankinta on Ruben Fernandez, joka voitti "nuorten Ranskan ympäriajon" Tour de l'Avenirin kaudella 2013. Venäläisajajien määrä on vähentynyt kuluneina vuosina, mutta edelleen mukana on useita nimiä, joiden ei kuuluisi ajaa tällä tasolla. Lotto starttaa ensi kauteen samoista lähtökohdista. He tyytyvät pieniin tienesteihin ja haluavat olla mukana hinta-laatusuhteeltaan lajin ykkösryhmässä. Lampre Lotto Movistar Lampre on ensi kaudella ainoa italialaistalli lajin korkeimmalla ProTeam-tasolla. Quintanalle annetaan parhaat voimat Ranskan ympäriajoon. Vaihtuvuus on vähäistä, sillä Gossin lisäksi lähtijöitä on vain kaksi. Kelvolliset kirimiehet ja Costa takaavat Lamprelle jälleen mukavan voittomäärän. Se joutui päästämään muutamia kalliimpia ajajia muualle. Venäläistallin kilpailullinen menestys ei vastannut viime kaudellakaan odotuksia
Mark Cavendishin vetojunan tärkein lenkki on Mark Renshaw. GC-osastolla riittää kuitenkin syvyyttä. Sillä on hyvät mahdollisuudet villiin korttiin myös ensi vuonna, vaikka tallin miehistö koki pieniä menetyksiä kesän ja syksyn aikana. Sitkeistä loukkaantumis- ja terveyspulmista kärsinyt Thomas Lövkvist päätti lopettaa uransa. Klassikkomiehistöä lujitettiin Thomas Degandilla (Wanty) ja Dries Devenynsillä (Giant). Kjell Carlström jatkaa IAM:n yhtenä sporttipäällikkönä. OP-QS:llä on jokerikorttina hallitseva maailmanmestari Michal Kwiatkowski. Tourin mäkipaidan voittaja Rafal Majka lienee Contadorin ykkösapuajaja ensi kaudella. Brittitalli lähtikin vahvistamaan Grand Tour -miehistöään puntia säästämättä. Sen ajajamateriaali oli jo viime kaudella WorldTour-luokkaa, mutta tallin johtoporras halusi edetä pienin askelin joukkueen ensimmäisenä toimintavuotena (17 voittoa). IAM Cycling Viime kauden nimekkäin ProContinentaltalli IAM Cycling havittelee sittenkin paikkaa ylimmälle tasolle. Päättyneellä kaudella Espanjan ympäriajossa debytoinut MTN-Qhubeka satsasi valtavasti kesän ja syksyn siirtomarkkinoilla. Hän ei itsekään tiedä parasta osa-aluettaan. Jos nuoret nimet pystyvät ottamaan pari askelta eteenpäin, ykköstiloja voi odottaa lisääntyvissä määrin. Kovin kaappaus oli Cannondalen timantti Peter Sagan. Fillari 59. Tallin haavoittuvuus tuli hyvin esille, kun muutama tärkeä lenkki kärsi loukkaantumisista. Tinkoff-Saxo Omega Pharma-Quick Step Patrick Lefeveren komentamalla joukkueella ei ole pulaa rahasta. Myös Mollema saa hyvää taustatukea, sillä hyviä kiipijöitä ovat muun muassa Julian Arredondo, Riccardo Zoidl ja Haimar Zubeldia. MTN-Qhubekalla on hyvät mahdollisuudet saada villi kortti Ranskan ympäriajoon ensi kaudella. Nyt talli pyrkii kärkitaistoon uusin voimin, kun se hankki Belkinin ykkösnimen Bauke Molleman. Bouhanni joutuu kuitenkin tulemaan toimeen aika vaatimattomilla apuajajilla. Eniten kysymysmerkkejä aiheuttanee Contadorin ja Saganin yhteensopivuus Ranskan ympäriajossa. Team Sky Viikon mittaisia etappiajoja ja suuria ympäriajoja viime vuosina hallinnut Team Sky oli kuin varjo entisestään viime kaudella. Se kaappasi ykkösnimekseen Edvald Boasson Hagenin Team Skysta. Talli vahvisti rivejään entisestään syksyn ajajamark- kinoilla. IAM:n kovimmat tekijät ovat klassikkokuski Sylvain Chavanel, yleisajaja Mathias Frank ja kiritykki Matteo Pelucchi. Talli oli mukana Ranskan ympäriajossa päättyneellä kaudella. ProContinental-tallit ProContinental-talleista on kolme joukkuetta ylitse muiden: Cofidis, MTN-Qhubeka ja Team Bora. Sen tavoite täyttyi, kun Nacer Bouhanni (FDJ) allekirjoitti sopimuksen ensi kaudeksi. Tinkoff-Saxon ympäriajo-osasto on nyt kunnossa. Trek Trekin ja sen edeltäjän RadioShackin menestyksestä on pitkälti vastannut Fabian Cancellara. Näin kokonaiskilpailumenestys on tyystin Daniel Navarron harteilla. Etixx kuuluu Omega Pharman emoyhtiöön, joten muutos näkyy vain tallin nimessä. Suurin takaisku oli kapteeni Leopold Königin siirtyminen Team Skyhin. Suurin menetys oli Nicolas Rochen lähtö Team Skyhin. Kaikki mahtuvat halutessaan Froomen kipparoimaan Sky-yhdeksikköön Rankan ympäriajossa. Vueltassa Sky pesi hieman kasvojaan, sillä sen apuajajat kykenivät peittoamaan muiden tallien virkaveljet. Cofidis menetti yleisajajista niin Jerome Coppelin, Christophe Le Mevelin kuin Rein Taaramäenkin. Se rohmusi 62 voittoa. Andy Schleck päätti lopettaa uransa loukkaantumisten takia. Trekin vahvuus piilee hyvässä apuajajamateriaalissa. Kaikkiaan 19 voittoa päättyneellä kaudella saalistanut Trek pyrkii samaan myös kaudella 2015. Rochen poistuminen ei liiemmin huoleta Tinkoff-Saxon tallijohtoa. Schleckin veljekset Andy ja Frank eivät enää loista suurissa ympäriajoissa. Tom Boonenin johtama klassikkokaarti on sittenkin tallin kovin syömähammas. Alberto Contadorin uusina vuoristoapureina aloittavat Ivan Basso (Cannondale) ja Robert Kiserlovski (Trek). NetAPP-Endura tunnetaan nimellä Team Bora 1.1.2015 alkaen. Myös kakkosnimi Tiago Machado päätti vaihtaa maisemaa. Tallin muita hankintoja ovat muun muassa Theo Bos (Belkin), Tyler Farrar (Garmin), Matthew Goss (GreenEdge) ja Serge Pauwels (OPQS). Myös Bradley Wigginsin ja Chris Froomen jäiset henkilösuhteet tuntuivat heijastuvan koko tallin toimintaan. Sky floppasi pahiten suurissa ympäriajoissa. Frank Schleck on edelleen kelpo mäkimies, vaikka parhaat päivät ovat takana. Hän suuntaa Katushaan. Se hankki Frankin tueksi mäkimiehet Jerome Coppelin (Cofidis) ja Jarlinson Pantanon (Colombia). Girossa sillä ei edes ollut kapteenia. www.fillari-lehti.fi Kesän ja syksyn siirtomarkkinoiden tuhlarista ei ollut epäselvyyttä. Tinkoff-Saxon on saatava Matti Breschel ja Michael Mörköv palaamaan omalle tasolleen, jotta Saganilla olisi riittävän hyvä ryhmä klassikoihin. Skyn haaviin tarttuivat Leopold König (NetAPP-Endura), Wout Poels (OP-QS) ja Nicolas Roche (Tinkoff-Saxo). Onko sekä keltaisen että vihreän paidan tavoittelu liian suuri tavoite. Rigoberto Uran koki pahan takaiskun, kun ykkösapukiipijä Wout Poels päätti siirtyä Team Skyhin. Siltä löytyy laadukasta osaamista klassikoihin Cancellaran tueksi. Sagan keskittyy enemmän klassikkomenestykseen. Skyn materiaalin kapeus tuli siis hyvin esille päättyneellä kaudella. Lefevere on pyrkinyt rakentamaan ryhmästään monipuolisen, jossa riittää osaamista kolmelle osa-alueelle: klassikot, loppukirit ja kokonaiskilpailut. Degand ja Devenyns paikkaavat täysin alisuorittaneiden Kevyn Istan ja Dominic Klemmen jättämät aukot. OP-QS:n budjetti on yksi lajin suurimmista. MTN-Qhubekan lahjakkaista kiipijöistä mainittakoon Louis Meintjes ja Merhawi Kudus. Nimekkäin uusi hankinta on Dominik Nerz (BMC). Boonen muodostaa Zdenek Stybarin ja Niki Terpstran johdolla huikean ryhmän. OP-QS tunnetaan ensi kaudella nimellä Etixx-Quick Step. Cofidis etsi pitkään mitat täyttävää Aluokan kirimiestä. Tourodotukset romahtivat välittömästi Froomen keskeytettyä. Wiggins ja Froome kulkevat omia latujaan myös ensi kaudella. Siihen hän tarvitsee ykkösluutnanttinsa Maciej Bodnarin panosta. OP-QS oli selvästi voitokkain talli kaudella 2014. Tony Martinin konemaisesta aika-ajokyvystä hyötyy koko joukkue. Tinkoff-Saxon venäläispohatta Oleg Tinkov latoi tiskiin miljoonia ja sai käytännössä haluamansa nimet ensi kauden miehistöönsä
Arvostettu brittiläinen maantiepyöräilylehti Procycling hehkutti elokuun numerossaan salaperäisestä suomalaisesta numeronikkarista, joka pystyy laskemaan ammattikuskien nousuissa tuottamia tehoja lähes watilleen oikein. Teimme miehestä haastattelun vuoden 2009 viimeiseen numeroon ja vuotta myö- 60 Fillari hemmin hän tuli Joona Laukan tilalle kirjoittamaan Fillari-lehteen maantiepyöräilystä. Jos wattimäärä ylittää tietyn rajan, onko se todiste siitä, ettei ajajalla ole puhtaita jauhoja pussissaan. Pesti jatkuu edelleen. Fillari-lehden nettifoorumille hän rekisteröityi kymmenen vuotta sitten. Me bongasimme Vetooon aikoinaan Fillari-lehden omalta foorumilta, missä hän kirjoitti asiantuntevasti maantiepyöräilystä. Twitterissä Vetooon käyttäjätunnus on @ammattipyoraily, joka marraskuun alkuun mennessä oli twiitannut huikeat 14300 kertaa. Vetooon laskelmien tarkkuus paljastui Procyclingille, kun lehden haastattelema entinen ammattikuski ja nykyinen BMCtallin valmentaja Marco Pinotti paljasti antaneensa @ammattipyorailyn käyttöön vanhoja wattimittaritiedostojaan. - Jossain vaiheessa Vaughters halusi jopa pestata minut tiimiinsä ja lähetteli viestejä asian tiimoilta keskellä yötä. Minun oli pakko tyynnytellä hänen intoaan kertomalla, ettei minulla ole mitään valmennustaus- www.fillari-lehti.fi. Yksi ajajien nousutehoja laskevista pyöräilyasiantuntijoista on Fillari-lehteen vuodesta 2010 lähtien maantiepyöräjuttuja kirjoittanut Vetooo. Pinottin lisäksi Vetooon taitoja nousutehojen laskennassa hehkuttaa GarminSharp-tiimin pomo Jonathan Vaughters, joka Procyclingin mukaan pitää @ammattipyorailyn twiittejä tarkimpina lähteinä ajajien wattilukemista silloin, kun suoraan wattimittareista tulevaa dataa ei ole saatavilla. Kun ammattikuskien käyttämien wattimittarien tallentamaa aitoa dataa ei useinkaan ole saatavilla, ovat eräät pyöräilyä televisiosta seuraavat fanit jo ajat sitten ryhtyneet laskemaan nousuissa tuotettuja watteja – tai tarkemmin ottaen yleensä wattilukemia per ajajan painokilo – itse. Jos Procyclingin toimittaja Daniel Friebe lukisi Fillari-lehteä, hän tietäisi, että Vetooo ja @ammattipyoraily ovat yksi ja sama henkilö. Kyseessä on kukapa muu kuin Fillari-lehden monivuotinen maantiepyöräilykirjoittaja Vetooo. Usein ”sohva-asiantuntijoiksi” nimettyjen harrastajien ynnäilemät wattilaskelmat ovat niin epätarkkoja, ettei niiden perusteella voi vetää juuri mitään johtopäätöksiä. Teksti: Markku Liitiä | Kuvat: Jukka Helminen P rocyclingin pitkässä Trial by television -artikkelissa pureudutaan kysymykseen, voidaanko pyöräilijöiden pitkissä nousuissa tuottamista huipputehoista päätellä jotain heidän mahdollisesta dopingin käytöstään. Kävi ilmi, että Vetoon laskemat arvot olivat hämmästyttävän tarkasti yhteneviä Pinottin wattimittarin lukemien kanssa. Tehoja kotisohvillaan laskeskelevan pitäisi jossain vaiheessa päästä vertaamaan saamiaan tuloksia ammattilaisten käyttämien (monesti saksalaisen SRM:n valmistamien) wattimittarien dataan, jotta laskelmien mahdolliset epätarkkuudet paljastuisivat. Juuri näin Vetooo on tehnyt. Nyt Friebe joutuu jutussaan spekuloimaan jopa sillä, onko @ammattipyorailyn takana oleva twiittaaja mies vai nainen. Ovatko TV-gurujen wattimittaukset huuhaata
www.fillari-lehti.fi Fillari 61. TIETÄJÄ SUOMESTA Vetooo tarkastelemassa Procyclingin artikkelia, jossa hänen laskutaitojaan ylistetään
Voittaja ei toki ole useinkaan joukon kärjessä nousun lähtöpisteessä, mutta erot alhaalla ovat yleensä niin pieniä, ettei niillä ole merkitystä. taa. Esimerkiksi Ranskan ympäriajojen nousujen korkeuserot selviävät sivustolta geoportail.gouv.fr/accueil. Periaatteessa ajajan tuottaman tehon laskeminen on kohtuullisen yksinkertaista. Tarkempaa laskentaa varten täytyy tietää sellaisia suureita kuin esimerkiksi renkaan vierintävastus, pyörän voimansiirron kitka, tuulensuunta ja ilmanpaine. Paria vuotta myöhemmin tein ensimmäiset alkeelliset laskelmani tehoista. Kun Vetooo eli @ammattipyoraily osaa laskea huippuammattilaisten pitkissä nousuissa tuottamat watit, ja tallipäälliköt kehuvat hänen laskelmiensa tarkkuutta urakalla, mistä oikein on kysymys. Pyöräilijän mäennousunopeuteen vaikuttavia seikkoja on lukuisia. Vetooo twiittaa alustavat laskelmansa maailmalle heti etapin jälkeen. Ennen kaidalta tieltä hairahtumistaan Ferrari oli myös ansioitunut valmentaja. Mitä tarkemmin kaikki lähtöarvot ovat tiedossa, sitä luotettavampi on laskutoimituksen lopputulos. Procycling-lehden kesäAihetta pohdittiin A p numerossa nu numero umeross peräti seitsemän sivun verran. En minä pysty ajajien harjoitustiedostojen pohjalta antamaan vinkkejä siitä, mihin suuntaan harjoittelua pitäisi kehittää, Vetooo virnistää. VAMin avulla taas voidaan selvittää pyöräilijän nousussa tuottama wattimäärä painokiloa kohden. Paljonko watteja jo parin vuoden v painokiloaan kohti pyöräilijä voi tuottaa painokilo eennen kuin ku hälytyskellot alkavat soida. Tarkempaa www.fillari-lehti.fi. Martinin työryhmä. Vanhempi on pyöräilyn rämettyneimpien vuosien dopingtohtorina tunnetun italialaisen Michele Ferrarin kehittämä. Fillarifoorumille perustin aihetta käsittelevän ketjun vuonna 2010, Vetooo muistelee. Wattilukemien laskemiseen on olemassa pari laskukaavaa. Onko mies huippulahjakas matemaatikko vai onko hänellä telepaattisia kykyjä. com-sivustolla. Laskelmaa varten pitää tietää nousun pituus, sen korkeusero ja nousuun käytetty aika sekä ajajan paino pyörineen ja varusteineen. Pitkä nousun pienentää lähtötiedoissa mahdollisesti olevien virheiden vaikutusta ja jyrkkyys vähentää esimerkiksi peesin merkitystä. - Itse aloin kellottaa ajajien aikoja tietyissä nousuissa vuoden 2007 paikkeilla. Nousujen korkeuserot tutkin kansallisista geografisista karttapalveluista. Yhteistyö rajoittuu kuitenkin siihen, että Vetooo laskee tehot, jonka jälkeen valmentajat ottavat niistä käyttöönsä hyödyllisiksi katsomansa tiedot. Laskukaavaan ei tosin voida tunkea kaikkia suoritukseen vaikuttavia asioita – ja monet niistä vaikuttavat kokonaisuuteen vain hyvin vähän. OLEN YHTEYKSISSÄ KYMMENKUNTAAN WORLDTOUR -TASON VALMENTAJAAN. Ovatko TV-gurujen wattimittaukset huuhaata. Keskustelu ammattikuskien tuottamista tehoista on lisääntynyt räjähdysmäisesti parin viime vuoden aikana ja kävi erityisen kuumana viime kesän Ranskan ympäriajon aikaan. Kello lähtee käyntiin kärkiryhmän ensimmäisestä ajajasta ja pysähtyy ensimmäisen kuskin ylittäessä maalilinjan nousun huipulla. Aihe kiinnostaa niin pyöräilijöitä, heidän valmentajiaan kuin myös suurta yleisöä. - Nousujen pituudet selvitän Googlen karttaohjelmaan perustuvalla mapmyride. Vetooo kertoo olevansa säännöllisesti tai vähemmän säännöllisesti yhteyksissä kymmenkuntaan WorldTour-tason valmentajaan. Wattikesk Wattikeskustelu on käynyt kuumana ajan. Paikka voi olla esimerkiksi jokin jyrkkä mutka tai vastaava. Tuoreemman ja kehittyneemmän kaavan nousutehojen laskentaan kehitti vuonna 1998 yhdysvaltalaisen James C. Itse asiassa Ferrarin kaavalla saadaan niin sanottu VAM-lukema, joka tarkoittaa pyöräilijän pystysuorien nousumetri- 62 Fillari en määrää tunnissa. Vetooo kertoo pistävänsä sekuntikellon käyntiin jossain edeltä käsin määrittämässään kohdassa nousun alussa. Nousun täytyy myös olla riittävän pitkä ja jyrkkä, jotta laskentahommiin kannattaa ryhtyä
Vetooon Martinin kaavalla saamista tuloksista erittäin suuri osa pysyi plus/miinus 2,7 prosentin virhemarginaalin sisällä. - Mukana on liikaa yksittäisiä tekijöitä, kuten vaikka tuuli ja peesi, joiden ansiosta saadaan epätavallisen korkeita wattilukemia. Parhaillaan Vetooolla on menossa nousutietojensa arkistointi, jossa hän järjestää ”sikin sokin” olleet tiedostonsa. Saamansa tulokset Vetooo lähetti tunnetun amerikkalaisen urheilulääkärin Mike Puchowiczin analysoitaviksi. Puchowiczilla on takanaan kisauraa myös pyöräilijänä. Kaavassa voidaan käyttää kolmea vaihtoehtoista ilmanvastusarvoa, joista ”CdA 0.35” (kahvoilta ilman peesiä) osoittautui tarkimmaksi. Marco Pinottin wattimittarin tiedostojen lisäksi Vetooo on saanut satoja vastaavia tiedostoja myös muilta ajajilta. Suomalaisessa juoksussakin on jo melkoinen joukko 2000-luvulla tehtyjä Suomen ennätyksiä, eivätkä kaikki enää ole peräisin 1970-luvulta. Esimerkiksi SRM:n tarkkuus on plus/miinus 1-2 prosenttia. TIETOKONEELTANI LÖYTYY TUHANSIA WATTILASKELMIA 20 VUODEN AJALTA. Näin hänellä on runsaasti vertailuaineistoa omien laskelmiensa tueksi ja viilaamiseksi entistä tarkemmiksi. ja yksilöidympää tietoa hän laskee myöhemmin illalla käyttäen Martinin laskukaavaa. Dopingista kärynneet ovat usein keskinkertaisia ajajia. Kuva: Tim de Waele www.fillari-lehti.fi Fillari 63. Toisaalta mitä jyrkempi nousu, sitä enemmän kaava aliarvioi todellisen tehon. Jos palataan alussa esitettyyn peruskysymykseen, niin voidaanko ammattipyöräilijän vuoristoetapeilla tuottamista wattiarvoista päätellä hänen käyttävän dopingia. Sen sijaan Alberto Contadorin väitettyjä 490 watin, eli 7,9W/ kg-lukuja Verbierin nousussa vuonna 2009 asiantuntijat pitävät naurettavina. Vaikka ajaja ei olisi liikkeellä puhtain keinoin, ei nousuteho kasva 1990-luvun hullujen vuosien tapaan raketin lailla, vaan erittäin maltillisesti. Kun nousua helpottavien tekijöiden vaikutus eliminoidaan, wattilukema voikin olla normaali. Puchowiczin mukaan Martinin työryhmän kehittämä kaava on Ferraria tarkempi. Nykyisen entistä tarkemman dopingkontrollin aikana puhtaita ajajia on entistä suurempi joukko ja kiellettyjen aineiden käyttäjät ovat siirtyneet hienovaraiseen mikrodopingiin. - Kiehtovinta on, kun syötettyäni arvot laskentaohjelmaan painan calculate-nappia ja tulos ilmestyy näkyviin. Vetooo kertoo laskeneensa ajajien nousutietoja kaikista kolmesta suuresta ympäriajosta 20 vuoden ajalta. Täytyy toisaalta muistaa, että kisakuskien pyörissä olevat wattimittarit eivät nekään anna absoluuttisen tarkkoja arvoja. Vetooo on myös laskenut paljon 1990-luvun suorituksia käyttäen apuna vanhoja VHS-nauhojaan. Lisäksi tulee pitää mielessä, että inhimillisen suorituskyvyn rajat tuppaavat pikku hiljaa venymään. Asiaa tuntevien tallipäälliköiden ja valmentajien mukaan Vetooon laskemat W/kg-lukemat ovat hämmästyttävän lähellä todellisuutta. Projek- tin tuloksena voi hyvässä lykyssä olla nettisivusto, jossa kuka tahansa ammattipyöräilystä kiinnostunut pääsee tutustumaan, millä teholla kukin ajaja on minkäkin nousun missäkin kisassa ajanut. Mitä painavampi ajaja, sitä enemmän kaava yliarvioi todellisen tehon. Sitä ennen olen toki etapin katsottuani muodostanut noususta mielipiteen näkemäni perusteella, laskelma vain täydentää sitä. Hienoa, jos muutkin ovat kiinnostuneita laskelmistani! Kuluvan vuoden alussa Vetooo teki suururakan, jossa hän laski 250 ylämäkisuoritusta 36 ajajalta käyttäen sekä Ferrarin että Martinin kaavoja ja vertaamalla tuloksia ajajien wattimittarien antamiin arvoihin samoista nousuista. Jos keskitason kuski parantaa suoritustaan kielletyillä aineilla, hän ei siitä huolimatta saa jaloistaan irti huimia wattimääriä. Vetooo kertoo pitävänsä visusti huolen siitä, että hänelle luottamuksellisesti toimitetut tiedostot jäävät ainoastaan hänen omaan käyttöönsä. Procyclingin mukaan Contadorin Verbierin alimmat TV-tietäjien laskemat watit olivat vain 380, eli 6,1W/kg! Kuvassa tämän vuoden Vueltassa peräkkäin ajavat Chris Froome ja Alberto Contador eivät ole kommentoineet haamuwatteja, mutta kummankin tallipäälliköt ja valmentajat ovat olleet asiasta raivoissaan, koska huimat wattilukemat on eräissä lehtijutuissa tulkittu todisteeksi dopingin käytöstä. Vetooon aineistoa aikansa pähkäiltyään Puchowicz päätteli, että Ferrarin kaava ei huomioi kunnolla ajajan painoa ja nousun jyrkkyyttä. Toki yhä useammat ajajat pistävät nykyään wattitiedostojaan myös yleiseen jakoon. Laskelmia on yhteensä 1500-2000, tai jopa liki 5000, jos useampaan osaan pilkotut pitkät nousut lasketaan kukin pätkä erikseen. Vetooo ei halua vetää mitään mustavalkoista rajaa, jonka toisella puolella käytetään kiellettyjä aineita, toisella puolella ei. Jos ajajan W/kg-arvo ylittää tietyn rajan, douppaako kuski ilman muuta
PAINOVOIMAPALSTA Teksti: Anssi Rajala Kuvat: Petri Haverinen ja Lothar Kutschera Aki Färm ajaa rakkaudesta lajiin NUORI KONKARI Aki Färm on pitkään kuulunut suomalaisen DH-skenen kärkinimiin. Suomella oli kisassa mukana iso joukkue. Tähän joukkoon kuuluu Aki Färm, vaikka 11 vuoden takainen MM-kisadebyytti päättyi kes- keytykseen. Hän on kuitenkin vasta 28-vuotias. Kokemusta Aki Färmiltä löytyy sekä vuosissa että kisoissa mitaten tuplasti enemmän kuin monelta muulta eliten kuskilta. S veitsin Monte Tamarossa ajettiin vuoden 2003 DH:n MMkisat. Elitessä ajoivat Toni Berg, Matti Lehi- 64 Fillari koinen, Aku Tuunainen, Vesa Virta, Juhana Koivisto ja Visa Malinen. Viime kesänä mies on innostui myös endurosta, josta tulee ensi kaudella hänen päälajinsa. www.fillari-lehti.fi. Junioreissa ajoi neljä suomalaista: Jukka Keinonen, Julius Syvänen, Aku Hjelm ja Aki Färm. Elitessä voiton vei Greg Minnaar ja junioreissa ykkönen oli lupaava australialainen nimeltä Sam Hill. Näistä kuskeista moni ajaa edelleen lujaa. DHpuolella Färm on tuttu kaikille niille, jotka vähänkin lajia seuraavat
Muut esikuvani Ridefree- ja Downhill Glamour -leffoista, kuten Lehikoinen, Visa Malinen ja Jani Vesikko olivat tulleet tutuiksi jo kauan sitten, mutta Laihoon tutustuin oikeastaan vasta tänä kesänä enduron myötä. Sain erikoiskokeet tietooni viikkoa ennen kisaa, mutta ajellessani niitä läpi ajattelin, ettei tästä tule mitään! Aki suuntasi Hi5Bikesiin kysymään enduroon sopivampaa lainapyörää. - Kaudesta jäi hyvät fiilikset, vaikka DHkisat menivät vähän penkin alle. - Näin on tarkoitus ja koko talviharjoitteluni tähtää tällä hetkellä enduroon. Alkuvuosina kiertelimme kisoja Joonas Vinnarin ja Antti Peuran kanssa ja kuvailimme myös paljon kisojen ulkopuolella. Endurokisoihin Färm lähti mukaan puolivahingossa. Äkkiä laskettuna Akin Färmin kisakalenterissa oli viisi DH-kisaa ja kuusi endurokisaa. Ehkä ikimuistoisin juttu alkuvuosista oli, kun ekoissa kisoissa Tahkolla en tuntenut ketään ja Lehikoinen ilmasi pyöräni takajarrun. Aki on vasta 28-vuotias, mutta silti konkari. Tahkolla jätin kisat ajamatta, koska Hafjellin loukkaantumisen jälkeen en ollut saanut ajamistani oikealle tasolle. Seuraavana aamupäivänä hän oli DH:n aika-ajoissa nopein. Hän sai pyörän lainaksi ja voitti kisat niukasti. Kisoja oli hyvä määrä ja kalenterit lomittuivat vielä hyvin niin, että pystyin keskittymään joko enduroon tai DH:hon. Euroopan EWS-kisoja pyrin ajamaan sen verran mihin rahkeet riittävät. - Suunnitelmissani on ajaa ensi vuonna endurokisoja myös ulkomailla, joten voi olla etten ehdi osallistua kaikkiin Suomen kisoihin. Tahkolla Akin kisalasku hylättiin pienen ratarikon vuoksi, joten cupin kolmostila tuli vielä ”vajailla suorituksilla”. DH:ssa Aki oli cupin pisteissä kolmas. Hafjellin MM-kisat olivat alkuun shokki, sillä en ollut hetkeen ajanut isossa mäessä. Kisasta jäi kuitenkin hyvät fiilikset ja enduron kilpailuformaatti miellytti, joten päätin kiertää loputkin kisat. Ne menivät oikein hyvin. Kiitos heille! Fillari 65. - Alkujaan minun piti mennä ajamaan Calpiksen lämmittelykisa DH-pyörällä, jotta saisin kellotettuja laskuja alle ennen DHkisojen alkua. Kisareissuilla kului siis 11 kesäviikonloppua. Kuluneella kaudella Aki löi itsensä läpi myös endurossa nappaamalla Suomen endurocupin voiton. Löysin fillarointi-innon taas tänä vuonna, mutta ajan enemmän rakkaudesta lajiin kuin kisojen voitosta. Ajo kulki www.fillari-lehti.fi kyllä hyvin. - Tänä vuonna tuli melkoinen flashback alkuajoilta, kun Sappeen endurokisoissa seisoin palkintojenjaossa A-P Laihon vieressä. Tehkää sama perässä! Tuntuiko kauden aikana missään vaiheessa, että kisoja on liikaa. Sillä irtosi myös kisapaikka Hafjellin MM-kisoihin. Näiden leffojen ja kuskien takia aloitin aikoinaan pyöräilyn. En toki unohda mäkipyöräilyä, mutta enduro menee tärkeysjärjestyksessä sen edelle. Seurauksena oli se, että Matti Lehikoinen haastoi hänet Messilään ajamaan ensimmäisen SM-osakilpailunsa. Sain kuitenkin ajoni kulkemaan finaalipäivään mennessä haluamallani tavalla. Oliko se ensimmäinen kausi, kun ajoit kisoja. DH:ssa oli tänä vuonna sen verran vähän kisoja, että enduro oli oikein hyvä lisä niille. - Messilässä pidemmät EK:t, kisan viiden tunnin kesto, puutteellinen tankkaus ja pyörän ongelmat aiheuttivat sen, että Matti meni menojaan. Aiot siis lähteä kokeilemaan vauhtia Enduro World Series -kisoihin. Ajan mitä pystyn. Parina edellisvuonna pyöräily jäi elämässäni vähän toisarvoiseksi asiaksi. Kisalaskusta ei jäänyt paljoa kerrottavaa, sillä heti radan alkuosassa jouduin ajamaan sivuun ja siirtymään laulukuoroon olkapään lähdettyä sijoiltaan omia aikojaan. - Kausi oli kiireinen, sillä kaikki viikonloput menivät pyöräilyn merkeissä. Mitä sinulle tulee mieleen ensimmäisistä vuosista. Aki muuten ajoi Tahkon DH-kisaa edeltävänä yönä Tahko MTB:n yöttömän yön 60 kilometrin lenkin. Haastattelin Aki Färmiä kauden ollessa lopuillaan ja kyselin kauden menestyksistä ja pettymyksistä. Oli siistiä katsoa, miten kovat kuskit ajoivat ja vähitellen sain myös tutustua heihin. Tässä kuvassa mies poseeraa maajoukkuepaidassa vuoden 2005 MM-kisoissa. - Ajoin vuonna 2000 pari kisaa, mutta varsinaisesti 2001 oli ensimmäinen kauteni. Kunnianhimoa Akilta löytyy, sillä harva kuski voi olla pettynyt, jos on DH:n kokonaispisteissä kauden jälkeen kolmas. Selailin vanhoja tuloksia ja löysin sinut vuoden 2001 tuloslistoilta, silloin sarjana oli M-16
Millaista oli olla mukana noissa leffoissa ja kuulua DSP:n porukkaan. Akissa on paljon ammattilaisille tyypillisiä piirteitä. Kun näihin lisätään monet hopea- ja pronssimitalit, menestystä on riittänyt. 66 Fillari - Ammattilaisuus olisi mahdollistanut huomattavasti paremmat puitteet harjoittelulle. Kirkkaimpina ovat Suomen mestaruudet vuosilta 2008 ja 2013 sekä viimeisimmät cupin voitot vuosilta 2012 ja 2013. Minun piti panostaa kauteen 2007 täysillä, mutta loukkaantumisen takia kausi loppui alkuunsa. Mitä vuonna 2007 tapahtui. - Meillä oli Nummelan suunnalla hyvin läheinen kaveriporukka, joka myöhemmin laajeni koulujen sun muun takia myös pääkaupunkiseudulle. Olisi hienoa tehdä vieläkin nettivideoita, mutta kun Joonas muutti Sveitsiin töiden perässä, en ole keneltäkään muulta kysellyt kuvausasioista. < Aki on kuulunut Suomen alamäkimaajoukkueeseen jo vuosien ajan. Pidätkö noita finaalipaikkoja kovimpina saavutuksinasi ulkomaan kisoissa. Myös Aki suunnitteli takavuosina vakavasti ammattilaiseksi lähtemistä. Suomen kisoista Akilta löytyy saavutuksia vaikka muille jakaa. Sen lisäksi, että ajo kulkee ja tuloksia tulee, pyörä ja ajokamat ovat viimeisen päälle kunnossa sekä yleinen ote pyöräilyyn ammattimainen. Tämä kuva on Italian Livignon MM-kisoista vuodelta 2005. Harrastajien määrän kasvu on tärkeämpää, vaikka vain aallon harja kävisi kilpailemassa. Oliko sinulla tarkoitus ajaa silloin paljonkin maailmancupin kisoja. Itse elokuvissa esiintyminen on tietenkin siisti juttu, kun sellaisia mahdollisuuksia tulee harvoin eteen. Kaikki eivät perusta hissipyöräilystä, mutta sen avulla ajotaito kehittyy valtavasti, koska toistoja tulee normaaliin metsälenkkiin verrattuna paljon. Oli hienoa, että Joonas teki elokuvat ja antoi monasti kameran reissuille mukaan. Tuolloin oli tarkoitus ajaa runsaasti kisoja Keski-Euroopassa, mukaan lukien siellä järjestetyt MC-kilpailut. Hän oli osa DSP-porukkaa, joka kuvasi useita pitkiä fillarileffoja, joista ensimmäisenä tulevat mieleen Finnish Mafiat, Afterparty ja Project North. Mitä pidät hienoimpana aikakautena Suomi-DH:ssa. - Varmaan vuosia 2009 ja 2010, kun osallistujamäärät kasvoivat huimasti ja paljon junnuja tuli mukaan. - Alkuun en pitänyt, mutta nykyään kyllä. Aki Färm on myöhemmin itse ollut monen kuskin esikuva. - Eturistisiteeni meni poikki kauden toisissa ulkomaankisoissa Sveitsissä joskus kesäkuun puolivälissä. Ammattilaisuus ei ole missään nimessä helppo asia suomalaiselle pyöräilijälle. PAINOVOIMAPALSTA Aki vääntää läpi hangen ja nietoksen Messilän talvicupissa vuonna 2010. Viime kaudella kisojen osallistujamäärissä oli pientä katoa, mutta lasku- ja nousukausia tulee ja menee. Olet yksi niistä harvoista suomalaiskuskeista, joka on ajanut itsensä maailmancupin kisan finaaliin. Ammattilaisuudesta puhutaan Suomen DH-piireissä aika vähän, vaikka Matti Lehikoinen on näyttänyt, ettei se mahdotonta ole. Markkinat ovat pienet eikä lajiliiton kautta saa apuja läpimurrolle. Buumin aiheutti uusien bike parkien avautuminen ja Vauhtijaoston perustaminen. Niille, jotka eivät ole pyörineet kisoissa, Aki on tuttu fillarileffoista. Itsekin olen katsonut DSP:n leffoja silmä kovana moneen otteeseen. Kuvasimme todella paljon ja olin myös itse kameran takana ensimmäisissä leffoissa. www.fillari-lehti.fi. Sinne on minun jälkeeni ajanut vain muutama uusi kuski. Kun ajaminen olisi ollut työtä, siihen olisi voinut keskittyä täysillä, eikä mennä muun arjen ja ehtimisen mukaan. Leffoissa esiintyivät aina ajan kovimmat kuskit, Aki muiden mukana
68 Fillari Suomalaisille vuosikymmenten mittaan hyvin tutuksi tullut Castelli siirtyi vuonna 2005 Manifattura Valcismon haltuun. Asusteiden suunnittelussa avustavat tarvittaessa Sportfulin graafikot, joita yrityksen palkkalistoilla on viisi. Karposin vuoristokäyttöön tarkoitetut ulkoiluasut suunnitellaan Italiassa, mutta valmistetaan kokonaan Kiinassa. Kun asujen painamiseen tarvittavat logot ja kuvat on toimitettu Italiaan ja väritys valittu, tilaaja saa nähtäväkseen vedoksen asusteista. Teksti ja kuvat: Janne Lehti Sportfulin ja Castellin pääkallonpaikalla ITALIALAISTA Tyyliä Manifattura Valcismon on italialainen, tekstiilialalla toimiva perheyritys. Mutta vasta nyt, kun merkki on saanut näkyvyyttä Alberto Contadorin työnantajan kautta, pyöräilyn harrastajien syvät rivitkin alkavat tunnistaa sen. Sportfulin nimen alle on nyt luotu normaalin teknisen ajoasumalliston lisäksi vik- kelästi toimiva kustomoitujen asusteiden tuotantoketju. Fillari-lehti tutustui yrityksen toimintaan Fonsazossa Pohjois-Italiassa. Karpos on Manifattura Valcismon kolmas merkki. Sportful on toiminut jo vuosia Italian pyöräilyn maajoukkueen kanssa. T uotemerkeistä Sportful on Castellia vanhempi ja se on ainakin Suomessa pyöräilyä paremmin tunnettu murtomaahiihdon puolelta. Sitten odotetaan 30 prosentin etumaksun siirtymistä Italiaan, jonka jälkeen tuotanto aloitetaan tulostamalla kaava-arkit. Firman nimeä paljon tunnetumpia ovat pyöräilyn harrastajalle sen tuotemerkit Castelli ja Sportful. Nyt vanhat velat on hoidettu ja toiminta on taloudellisesti vahvalla pohjalla. Ne pitävät sisällään myös kaiken asuihin tulevan värityksen, joten tässä vaiheessa paitojen, housujen ja takkien graafi- www.fillari-lehti.fi. Fuusio pisti yrityksen talouden tiukoille. Sportful on nimittäin vuosien varrella toimittanut hiihtoasuja monelle maajoukkueelle
Kaava-arkki tulostetaan isolle ?lmille ja kaavan jokaisessa asusteen osassa on väriä. Fillari 69. 1. Seuraavana vaiheena on tulosteiden vienti ison uunin luo, jossa kaava-arkki kiinnitetään kuumentamalla valkoisen tekstiilin päälle. Tuotannon vaatimat materiaalit, eli vetoketjut, rullakaupalla valkoista kangasta ja Italiassa valmistetut ajohousujen pehmusteet kulkevat aina Fonsazon kautta. Vierailumme tapahtui ennen juhannusta, jolloin ompelijat olivat juuri saaneet valmiiksi Tinko?-Saxon neonkeltaiset ajoasut Touriin. Sportful lupaa, että asiakas saa tilaamansa asusteet käsiinsä kahdeksan viikon kuluttua vedoksen hyväksymisestä. 4. Fonsazon ompelimossa valmistetaan lähinnä mallikappaleita ja joskus myös erittäin kiireisiä pieniä eriä. 3. 2. Siellä tehtiin juuri vierailuni aikaan Tinkoff-Saxo-tallin kirkkaan keltaisia ajoasuja Touria varten. Samalla tietysti varmistetaan, että asemointi on kohdallaan. 4. Kankaan valmistaja siis tuottaa ainoastaan valkoista kangasta, jonka pintaan tulee uunikäsittelyn jälkeen tulosteen mukainen kuvio ja väri. www.fillari-lehti.fi Fillari-lehden ajopaita ei valmistunut ihan odottaessa, mutta melkein. nen ilme siirtyy isolle valkoiselle pinnalle. Fonsazossa, Pohjois-Italiassa lähellä Feltreä olevassa "tehtaassa" on normaalien pääkonttorin toimintojen ja suunnitteluosaston ohella pieni erikoistilausten ja mallikappaleiden ompelimo. 3. Näin varmistetaan, että materiaalit ovat kunnossa ja tuotanto rullaa täydellä höyryllä. Tulostettu ?lmi paistetaan valkoisen tekstiilin pintaan uunissa, jonka jälkeen asusteen osat ovat leikkausta vaille valmiit. Manifattura Valcismolla on Bulgariassa ja Romaniassa omat tehtaat eli ompelimot, joissa on käytössä vielä järeämmät välineet kankaiden ja kaavojen tulostusta varten. 2. Graa?kon tekemä ulkoasu siirretään tietokoneohjelmassa asusteen kaavoihin. Leikatut palat eivät itsestään yhdisty asusteeksi, vaan osaavilla ompelijoilla on vieläkin käyttöä. 1
Valitettavasti selostukset ovat epäselviä osittain kirjan tiiviyden, osittain huonon käännöksen vuoksi. Jos haluat kattavan tietopaketin pyöräilyyn liittyvistä fysikaalisista ja fysiologisista ilmiöistä, lue tämä kirja. Joululahjakirjoja fillaristille Teksti: Ismo Pykäläinen | Kuvat: Joulutonttu AJA ENEMMÄN, LUE KIRJA! Oma pyöräilyharrastukseni alkoi teininä Skottin ja Gaveniuksen Pyöräilijän kirjasta. Reissukirjoja ovat kirjoittaneet esimerkiksi Matti Rämö ja Jukka Salminen. Aivan sama, kunhan luet ja poljet! Tässä pieni kattaus viime aikoina suomen kielellä jul- Jussi Veikkanen, Kalle Kotiranta ja Antti Hagvist: Aja kovempaa! - maantiepyöräilijän käsikirja (Fitra, 2013, 208 s.) Alaotsikko maantiepyöräilijän käsikirja kertoo lähes kaiken kirjan sisällöstä. 70 Fillari kaistuja pyöräilykirjoja. Lisänä on vielä lyhyt Jussi Veikkasen pyöräilyuran kuvaus, joka palvellee lähinnä motivoijana. Hyvät pyöräilykirjat ovat ruokkineet sitä. Hän selviytyy tehtävästään tyydyttävästi, tosin jäin kaipaamaan englanninkielisten kielikuvien muokkaamista suomalaisiksi. Osa ohjeista on epämääräisiä, kuten esimerkiksi rasvanpoisto. Jos kaipaat perustietoa tai edistyneempää opastusta maantiepyöräilystä ja valmentautumisesta, on tämä sinun kirjasi. Aloittelija ei aina ymmärrä niiden perusteella, mitä pitäisi tehdä ja miten. Kirja sopii hakuteokseksi. Tietoa on hengästyttävän paljon. Ammattilaispyöräilystä kiinnostuneille löytyy myös monia teoksia. Siinä käydään lähes läkähdyttävää vauhtia läpi maantiepyöräilyn salat, pyöristä harjoitteluun ja kaikki siltä väliltä. Erityisen maininnan ansaitsevat kirjan kuviot ja kaaviot, jotka sisältävät runsaasti asiaa, sekä tekstissä hyvin esitetyt lähdeviitteet. Omaan DBS-pyörääni vaihdoin käyrän tangon ja varvaskoukut. Kirjassa on myös yksityiskohtaisia huolto-ohjeita. Tekijä hallitsee hyvin ne moninaiset fysikaaliset ja fysiologiset ilmiöt, joita pyöräilyyn liittyy. M ikä olisikaan parempi tapa motivoida itseään talven pimeinä aikoina kuin lukea hyvä pyöräilykirja. Vuosien saatossa pyöräilymania on vain pahentunut. Chris Sidwells: Polkupyörän huolto-opas (Docendo, 2012, 176 s.) Max Glaskin: Pyörä ja ihminen (Docendo, 2014, 192 s.) Kirja pitää otsikon lupauksen, sillä se on selkeästi pyöränkorjaus- ja huoltoopas. Kirjoittajien kokemus näkyy tekstissä, jossa on paljon kokemuksen tuomia kommentteja ja hyödyllisiä yksityiskohtia. Viiletin sillä aikani. Kirja onnistuu kattamaan hyvin kysymykset pyörämateriaalien lujuudesta aina ihmisessä pyöräilyn aikana tapahtuviin fysiologisiin ilmiöihin. Erityisesti kirjan kuvat ovat mainitsemisen arvoiset, niissä näytetään havainnollisesti ja hyvin korjauksen eri vaiheet. Se saattaa tosin vaatia rinnalleen toistakin opasta, varsinkin jos pyörän huolto ja korjaus eivät ole tuttua puuhaa. Ahmin innolla kaiken tiedon kromimolybdeeniputkista ja ties mistä. Lukutoukkammekin joutui toteamaan, että omat muistikuvat voimansiirron häviöiden suuruudesta olivat vääriä. www.fillari-lehti.fi. Kirja on perusteellinen ja sitä voi suosittaa niin aloittelevalla kuin kokeneemmallekin pyöräilijälle. Osalle tarkistuksista on annettu kovin optimistiset aikataulut. Pyörämatkailukirjoja ei tässä käsitellä, mutta niitä voi ilman muuta suositella kaukokaipuuta poteville pyöräilijöille. Aloittelijan kannattaa käydä kirja kokonaan läpi, kokeneemmalle kuskille kirja sopii selailtavaksi, oman harjoittelun ja pyöräilyn kehittämiseen. Kääntäjälle kirja on ollut varmasti vaativa paikka, sillä siinä liikutaan fysiikasta insinööritieteeseen ja fysiologiaan. Kannustaako sinua viimeisin valmennustieto vai pyörämatkat
Jos haluat jatkossa lukea hyvin käännettyjä suomenkielisiä pyöräilykirjoja, voit koettaa varmistaa käännöksen laadun etukäteen. Kirjoittajat George Hincapie ja Craig Hummer. Kirjasta löytyy yksittäisiä kiinnostavia kappaleita, mutta kokonaisuutta leimaa tekijän oma fiksaatio yksi- tai useampivaihteisiin kippurasarvisiin. Robin Barton: Suuri pyöräilijän käsikirja (Readme.fi, 2012, 352 s.) Charles Haine: Kaupunkipyöräilijän käsikirja (Schildts & Söderström, 2013, 208 s.) Kirja pyrkii nimensä mukaisesti käsittelemään kaiken pyöräilyyn liittyvän. 2. The Secret Race: Inside the Hidden oWorld of the Tour De France: Doping, Coitver-ups, and Winning at All Costs. Asiaa ei myöskään auta huono käännös – englantilaiset fraasit on käännetty suoraan suomen kieleen miettimättä suomalaisia ilmaisuja. Kirja sopii pyöräilyn yleisteokseksi, jos sellaista hyllyynsä haluaa. Silmäile läpi sisällysluettelo ja lue läpi jokin hyvin tuntemasi aihe tai osa siitä. Jos olet tyytyväinen tekstin laatuun, osta kirja. Edes osaava asiatarkastaja ei ole pystynyt pelastamaan kirjaa. Kirjoittajat Reed Albergotti ja Vanessa O'Connell. Hyviä käännöksiä. Lancen luottomiehen George Hincapien mielenkiintoisesti kirjoittama tarina newyorkilaisen latinon matkasta arvostetuksi ammattilaiseksi. Onpa muutamassa kohdassa keksitty aivan omia termejä. Kanadalaisen entisen ammattipyöräilijän Michael Barryn hyvin kirjoittama kertomus elämästä pelotonissa. Varaudu siihen, että lukiessasi kirjaa jäät kaipaamaan yksityiskohtaisempaa tietoa. Wall Street Journalin taloustoimittajien kirjoittama ennakko-odotuksia paljon kiinnostavampi raportti Lance Armstrongin ystävien ja tukijoiden taloudellisista kuvioista. Kirjojen hankkiminen verkosta kun on kohta helpompaa kuin kirjakaupassa käynti! Asiaan tutustuminen omalla äidinkielellä on kuitenkin ainakin aloittelijalle helpompaa. Napavaihteisia pyöriä teoksessa ei edes mainita. Kirjoittajat Tyler Hamilton ja Daniel Coyle. 4. Shadows on the Road: Life at the Heart of the Peloton, from US Postal to Team Sky. 3. 2. Fillari-lehden toimitus suosittelee: 1. Tämä kirja on sinulle, jos haluat kurkistaa rapakon takaiseen kaupunkipyöräilykulttuuriin. Jul-kaisuvuosi 2012, 290 sivua. Hainen kirja on jenkkiläinen näkemys kaupunkipyöräilystä. Olipa muutamassa kirjassa sivutuotteena syntynyt valitettavasti aivan uusia pyöräilytermejä. Samalla alan termistö tulee tutuksi – edellyttäen ettei käännös ole luokatonta tasoa. Sivuja on siksi kertynytkin 340. 3. Julkaisuvuosi 2014, 364 sivua. Julkaisijoille on syytä esittää toive, että käännökset olisivat laadukkaita. 1. Löytyy myöss suomeksi käännettynä. Muuten kielitaitoiset lukijat siirtyvät alkuperäiskielillä tai valtakieli englannilla julkaistuihin kirjoihin. Valitettavasti lukutoukkamme sai päänsärkyä monien arvioitujen kirjojen käännöksistä. Julkaisuvuosi 2014, 299 sivua. Wheelmen: Lance Armstrong, the Tour de France, and the Greatest Sports Conspiracy Ever. The Loyal Lieutenant: Leading Out Lance and Pushing Through the Pain on the Rocky Road to Paris. Julkaisuvuosi 2014, 259 sivua. Fillari 71. Niissä yleensä englanninkieliset ilmaukset ja sanonnat on käännetty sanasta sanaan. www.fillari-lehti.fi Suurin osa Suomessa julkaistavista pyöräkirjoista on käännöksiä. Jos kuitenkin saat käsiisi käännöksen, jonka laatuun et ole tyytyväinen, anna siitä palautetta kustantajalle. Kaikkeuteen liittyykin kirjan keskeinen ongelma: asioita kyetään käsittelemään pintapuolisesti, varsinkin kun tekstiin on sisällytetty myös paljon anekdoottimaista tietoa. Tuet suomalaista kirjallisuutta ja kääntämistä. Siinä käydään läpi muun muassa yksityiskohtaisesti (kiinteävälityksisen) kaupunkipyörän rakentaminen. Kirjoittaja Michael Barry. iHamiltonin tarina on koukuttava jänniityskertomus Lancen tallin kulissien takaius sesta toiminnasta ja hurja matkakertomus dopingin maailmaan. 4
J okin mäjähtää takaa päin vasenta kättäni, kun vanha kuorma-auto puskee ohi kirjaimellisesti kosketusetäisyydeltä. Olen eteläisessä Ukrainassa 50 kilometriä Odessasta etelään polkemassa rauhaisaa maaseututien laitaa, kun kuorma-auto tekee atakkinsa. Heikki Siivari on sitä mieltä, että siitä voi hyvin käyttää 103 päivää retkipyöräilyyn. Ainoa ajatus on, että ”helvetti, ajoi päin!” Kuljettaja astelee eteeni, katsoo olenko yhtenä palana ja puhua pulputtaa koko ajan. Olen onnekas, kun selviän pelkällä mustelmalla. Reissun aikana kertyi kilometrejä saman verran kuin monelle autolla koko vuonna ja Eurooppaa tuli nähtyä Ukrainasta Irlantiin. Pysähdyn tien sivuun tutkimaan käsivarttani, jota sattuu aika lailla. Viestiä tehostaa vahva itäeurooppalainen korostus ja pahaenteinen nauru. Kuormurilla on reilusti vauhtia ja kättäni teloo sen vankkatekoinen sivupeili. Nuori mieskuljettaja hyppää ulos ohjaamosta ja kävelee kohti. Henkiselle puolelle tulee enemmän vahinkoa; sillä ajan seuraavat päivät hermot herkkinä. Saan vaivoin pidettyä pyöräni tiellä, jonka asfaltti on pahasti kulunut ja halkeillut. Helvetti! Ajoi päin! Mieleeni palaa Puolan ja Ukrainan väliseltä rajalta kolhon näköisen passintarkastajan ironinen tokaisu: ”Welcome to Ukraine”. Vihdoin ylhäällä! Teksti ja kuvat: Heikki Siivari PIKKU KESÄREISSU Opiskelijalla on pitkä kesäloma. Grossglockner, Itävalta, 2504 metriä merenpinnasta. Sitten hän läppäisee toverillisesti ki- 72 Fillari peään käteeni ja näyttää peukkua ylöspäin merkiksi, että hengissä olet. Kuorma-auto pysähtyy hieman edemmäs. En ymmärrä sanaakaan. Jään täristen seisomaan paikalleni, kun kaveri palaa autolleen, hyppää ratin taakse ja kaasuttaa tiehensä. Kuski selittää kovasti ukrainaksi levitellen samalla käsiään. Kuullessa- www.fillari-lehti.fi
Ukrainalaista maantietä. www.fillari-lehti.fi Fillari 73. 103 päivää ja 16 850 kilometriä ympäri Eurooppaa Auringonlasku Kreikan Kefaloniassa
Strömsön tyyli jatkuu, kun ryhdymme maksamaan korjausta. Istanbuliin! Hitsaus menossa Istanbulissa. Vartti sitten seisoimme huoltoaseman pihassa miettien pystymmekö ylipäänsä jatkamaan matkaamme, ja nyt pyörä on kunnossa. Normaalisti työstä on tottunut maksamaan, mutta täällä hommat tehdään ilmaiseksi ja päälle tarjotaan lounas. Kuulemme, että taajamajunalla samaan matkaan menisi kaksi tuntia. Hyväksymme tarjouksen, mutta ennen sitä suuntaamme pyörämme kohti Bosporinsalmen rantaa, Hagia Sofiaa, Suleimanin moskeijaa ja muita Bysantin ihmeitä. Raha ei missään nimessä käy, vaan meidät ohjataan matalan pöydän ääreen korjaamon takaosaan. Pöytä on jo katettu lounasta varten. Eikä siinä vielä kaikki! Lounaalla rupatellessamme korjaaja tarjoaa yösijaa muslimiyhteisönsä tiloista. Tapaan Slavin Burgasissa, yhdessä Bulgarian Mustanmeren rannikon turistikohteista, jonne hän tuli Sofiasta junalla pyörineen. Verstaalla asentaja katselee hetken ja näyttää, että irrottakaa pyörästä vaijerit ja renkaat, sillä kohta hitsataan! Ammattilaisella ei kauan nokka tuhise, kun hän putsaa teräsharjalla maalit pois rungosta, laittaa hitsipillin päälle ja juottaa murtuneen kohdan kuntoon. Pyörä on taas kerran nopein ja joustavin ajoneuvo kaupunkikeskustassa. Kolme viikkoa polkemista takana ja olen Istanbulissa! Istanbul on jotain, joka on koettava: minareeteista kaikuvat rukouskutsut, katujen vilske, basaarien tuoksut, voimakas historian ja jatkuvuuden tuntu. Olemme hämmentyneitä, sillä kaikki sujui kuin Strömsössä. Jätämme pyörät korjaamoon yöksi. Ylitän Tonavaan laskevan Prut-joen lähellä jokien yhtymäkohtaa ja jatkan Mustanmeren rantaa seuraillen ensin Romaniassa ja sitten Bulgariassa. Työnjakomme on selvä: Slav sofialaisena kaupunkipyöräilyn spesialistina ajaa edellä hakien pyörän mentävää aukkoa autojen ja muiden kulkuneuvojen seassa, minä taas tarkkailen ohjaustankoon kiinnitetyn puhelimen karttojen ja GPS:n avulla oikeaa reittiä kohti Kultaisen Sarven aluetta Istanbulin ytimeen. Huoltamolta meidät ohjataan lähellä sijaitsevalle pajalle, joka vaikuttaa jonkin sortin autokorjaamolta. Sieltä jatkoin maan etelälaitaa aina Moldovan rajalle asti. 103 päivää ja 16 850 kilometriä ympäri Eurooppaa ni takaa tulevan auton äänen ohjaan pyörän vaistomaisesti kauas pientareelle, ettei vaan osuisi. Bulgarialainen ystäväni Slav liittyy kahden päivän varoituksella mukaani matkalle Istanbuliin ja takaisin. Rungon alaputki on murtunut! Tai oikeammin mennyt lähes poikki. Ajamme hämärtyvässä illassa takaisin korjaamolle, jonne päästyämme asentajaystävämme saapuu iloisesti hymyillen. Hieman yli tunnin poljettuamme olemme Kultaisen Sarven alueella. Aloitin polkemisen kaksi viikkoa aiemmin Suomesta, ehtinyt läpi Baltian maiden ja polkenut pitkin itäistä Puolaa, mistä ylitin rajan Ukrainaan. Ukrainassa ajoin Odessaan ja Mustanmeren rantaan. Viiletämme autojen ohi niiden seisoessa loputtomilta vaikuttavissa liikenneruuhkissa. 74 Fillari Matkalla Ukrainasta Romaniaan teen lyhyen, vajaan 50 kilometrin polkaisun halki Moldovan, jonka kautta kulkee ainoa tie eteläisestä Ukrainasta Romaniaan. www.fillari-lehti.fi. Pysähdymme huoltoasemalle Istanbulin pohjoislaidalla täyttämään juomapullot ennen hektistä ajoa suurkaupungin sykkeeseen. Kun tulen ulos vessasta vesipullot täytettyinä, Slav osoittaa nauraen pyöräänsä. Ehkä siellä korjataan myös pyöriä. Seuraan Slavin liikkeitä kuin hai laivaa hänen ohittaessaan autoja vasemmalta ja oikealta. Lienee syytä mainita, että poljin reissuni vuoden 2013 kesällä, jolloin Ukrainassa oli vielä rauhallista
Miehet kumartuvat kohti Mekkaa samalla toistaen rukoustaan. Suunnitelmanani jo Suomesta lähtiessä oli jatkaa Länsi-Kreikkaan, ja siellä Joonian saaristoon Zakintosin, Lefkadan, Kefalonian ja Korfun saarille. Palattuamme Istanbulista vietän muutaman päivän Bulgarian pääkaupungissa Sofiassa. Albaniassa seurailen lähellä rannikkoa kulkevia teitä Montenegroon. Tiet ovat ajoittain erittäin vilkkaasti liikennöityjä ilman pientareita tai muita pyöräilylle varattuja kaistoja. Kahden leppoisan ja vähäkilometrisen päivän jälkeen jatkan Sofiasta Serbiaan ja Kosovon halki Makedoniaan. Saman päivän iltana kavuttuani ylemmäs vuorille lämpötila tippuu 13 asteeseen ja alkaa sataa ja tuulla. Fillari 75. Jotain tuttua näissä on. Miinoja! Istanbulilaista liikennevirtaa. Montenegron pääkaupungissa päivälämpötila on 43 astetta käydessäni vaihtamassa Serbian valuuttaa takaisin euroiksi valtion pankissa. Suihkun jälkeen pääsemme syömään valmiiseen pöytään – tai oikeammin peitteellä katetulle lattialle syömään. Saamme paikallista erikoisuutta, kaalikääryleitä. Bohinj-järvi Sloveniassa. Pyörä kulkee näppärästi laivalla saarelta toiselle. Balkanin säät ovat vaihtelevia. Montenegro kun on euromaa. Kreikassa vietetyn vajaan kahden viikon lomailun jälkeen jatkan laivalla Korfulta Albaniaan. Saamme jäädä rukoushuoneen takaseinustalle seuraamaan hieman ennen puoltayötä alkavaa muslimien viidettä eli päivän viimeistä rukoushetkeä. Olen tietysti pakannut kaikki vedenpitävät vaatteeni alimmaisiksi, sillä kolmen edellisviikon aikana vettä ei näkynyt muualla kuin meressä ja vesipulloissa. Nesteytyksestä on hyvä pitää huolta kuumassa ilmassa. Ennen nukahtamista mietin sängyssä, että tapahtuiko tämä kaikki todella vain yhdessä päivässä. Makedoniassa olen juhannuksen aikaan juuri sopivasti Ohridissa järven rannalla. Myöhäisen päivällisen jälkeen siirrymme istumaan iltaa rukoushuoneeseen, taas lattialle. Rukous- www.fillari-lehti.fi hetken jälkeen keskustelemme imaamin johdolla hetken islaminuskosta ja siihen liittyvistä tavoista ja arvoista. Saunaa ei ole, mutta kuuma sää ajaa saman asian. Illan mittaan juon ainakin 20 kupillista erinomaista turkkilaista teetä, jota tarjotaan sitä mukaa lisää, kun lasi tyhjenee. Teetä ja makeita herkkuja nauttiessamme keskustelemme yhteisön miesten kanssa kaikesta maan ja taivaan väliltä
Rahalla ostan kaksi levyä suklaata ja sämpylän, joiden voimalla selviän Slovenian puolelle, missä eurot jälleen kelpaavat. 76 Fillari linen. Kroatiassa menoani latistaa taskuvaras, joka vie lompakon kortteineen ja paikallisine rahoineen. Rosco?, Ranska. Loppupäivä menee pulloja kerätessä, kun rahan vaihtopisteitä ei näy. Ajan vajaan puolen tunnin matkan päähän läheisen kaupungin torin laidalla sijaitsevaan kahvilaan Italialaiselle aamupuurolle eli cappuchinolle. Entisen Jugoslavian alueella kannattaa pitää mielessä, että aivan missä tahansa ei ole viisasta leiriytyä tai käydä keventämässä oloaan, sillä Jugoslavian hajoamissodan jäljiltä maastossa on vielä paljon miinoja. Ehkä eniten jää kaivelemaan venttiiliadapteri, jonka avulla sain täytettyä pyöränrenkaat huoltoaseman kompressorilla. Montenegrossa ajamani tie on kovasti liikennöity E-763. Ei se ollut pelkkä kuuro. Cappuchinon piristämänä polkeminen sujuu www.fillari-lehti.fi. 103 päivää ja 16 850 kilometriä ympäri Eurooppaa Ihminen pystyy uskottelemaan itselleen yllättävän pitkään, että kyseessä on pelkkä kuuro, joka menee kohta ohi. Mutta viimeistään siinä vaiheessa, kun on polkenut kaksi tuntia kaatosateessa läpimärkänä ja kylmästä täristen, pitää nöyrtyä, pysäyttää pyörä ja kaivaa lisää vaatetta. Ajoin sinne edellisenä Iltana Sloveniasta ja löysin sopivan metsikön leiriäni varten. Varusteiden kuivaamista ennen laivan lähtoä Englantiin. Herään raikkaaseen aamuun pohjoisitalialaisessa metsikössä. Kyltit ovat yleensä metallisia, joten joku paikallinen on saattanut vohkia niitä vaikka kanakopin katoksi. Yleensä kaikki E-merkillä varustetut tiet ovat erittäin vilkasliikenteisiä ja pyöräilijän kannattaa etsiä vaihtoehtoinen reitti. Niistä varoittavat pääkallokyltit, mutta ”miinoitettu”-kyltin puuttuminen ei välttämättä tarkoita, että paikka olisi turval- Passo de Stelvio, Italia. Aloitan päivän ensimmäisen nousun Italian ja Itävallan rajalla sijaitsevalle Nassfeldin solalle 1530 metrin korkeuteen. Tyhjistä pulloista tienaan hieman yli euron verran paikallista valuuttaa. Sloveniassa poljen pohjoiseen lähelle Itävallan rajaa, mistä käännyn länteen ja Pohjois-Italiaan. Kroatiassa poljen Adrianmeren rannikkoa pohjoiseen kohti Sloveniaa. Söin jo leirissä ison annoksen mysliä, mutta ennen vuorinousuja tunnen tarvetta vielä viime hetken voitelulle. Jatkan Montenegrosta Bosnia-Hertsegovinan kautta Kroatiaan. Teen normaalit aamutoimet ja pakkaan majoitteen sekä muut varusteet ripeästi pyörän päälle, koska edessä on pitkä kiipeämispäivä. Pystyn onneksi kuolettamaan luottokortin nopeasti, eikä varas saa muuta kun pienen määrän käteistä
Tosin esimerkiksi Kreikan saaristossa päivämatkat jäivät muutamaan kymmeneen kilometriin, joten monena päivänä ajoin yli 200 kilometrin päivämatkoja. Lämpötila on noussut yli 30 asteen, kun lähden kipuamaan päivän kolmatta isoa mäkeä (1208 metriä). Päivän viimeiseen nousuun lähden jo hieman väsyneenä. Aamulenkkiään polkevat kolme italialaista kilpapyöräilijää huikkaavat hyvät huomenet viilettäessään kevyesti ohitseni juuri ennen ensimmäisen nousun huippua. Ajoin 103 päivän aikana 16850 kilometriä eli keskimäärin 163 kilometriä päivässä. Leiri Ukrainassa. Se on lämmittelyä sitä seuraavalle Grossglocknerin nousulle. Pitkien päivien tarkoituksena oli edetä mahdollisimman nopeasti mielenkiintoisemmille paikoille. Kuumuus alkaa painaa, mutta sitä lieventää viilentävä lasku alas laaksoon, josta näkyvät komeat lumihuippuiset vuoret ja kauniit alppikylät niittyineen. Rengasrikkoja oli koko aikana neljä. Ruuat ostin kaupoista ja valmistin itse aterioiksi. Kun sain satulan säädettyä sopivaksi, vaiva poistui. Alppilaakson jokivarressa kulkee vain kevyen liikenteen käyttöön tarkoitettu asfalttitie, joka tuntuu harvinaiselta ylellisyydeltä vilkkaasti liikennöityjen ja dieselinkatkuisten teiden jälkeen. Kaivelen pyöräilypaidan taskusta myslipatukoita suuhun ja jatkan kohti seuraavaa nousua, joka on edellistä maltillisempi Gailbergsattel (982 metriä). Takarenkaan vaihdoin noin puolessa välissä matkaa. Vietän ylhäällä lyhyen tauon ja laskettelen sitten Itävallan puolella olevaan alppilaaksoon. Yöpymispaikkoja löytyi myös muiden retkipyöräilijöiden kotoa ja Istanbulin muslimiyhteisöstä. Tällä kertaa kellot tosin killuvat ruohoa tievarsiniityillä syövien lehmien kauloissa eivätkä pyöräilyfanien käsissä, mutta ääni on aivan sama. Kotiin saavuttuani täydellinen palautuminen reissusta kesti kuukausia. Rohloffille tein noin 8000 kilometrin kohdalla öljynvaihdon. Timmelsjochilla Itävallan ja Italian rajalla olï lunta heinäkuussa. Muuten vaihdenavalle ei tarvinnut tehdä mitään, vaan se toimi kuten piti. Loputtomilta tuntuvien www.fillari-lehti.fi Nukuin reissun aikana valtaosan öistäni ”puskissa” eli ilmaiseksi metsissä, rannoilla ja vuorilla. Fillari 77. Tiedän, että kyseessä on vasta päivän ensimmäinen nousu ja edessä on vielä kolme, joten etenen tasaisen vauhdin taulukolla ilman turhia irtiottoja. Näiden alkumatkan koettelemusten jälkeen loppumatka sujui ongelmitta. Hyvät pyöräilijöille tarkoitetut reitit kulkevat jokivartta Lienzin kaupunkiin, missä pidän lounastaukoa. Polveni kipeytyi alkumatkasta, mikä johtui väärästä satulan korkeudesta ja asennosta. Pyrin pitämään nousuissa tasaista vauhtia ja ajamaan vuoron perään satulasta ja putkelta. Opiskelijabudjetilla ravintoloissa syöminen tulee liian kalliiksi poikkeuksena Puola, missä poikkesin muutaman kerran ravintolaan. Kärsin myös flunssasta Puolassa ja Ukrainassa. Kyseessä oli ensimmäinen pyöräreissuni, jolla pyörä toimi moitteitta, ja pystyin keskittymään pelkästään ajamiseen. PIENEN BUDJETIN REISSU kevyesti päivän lämmetessä, mutta kostean aamun tuoman raikkaan ilman vielä helpottaessa hengitystä. Helpohkon nousun jälkeen viiletän alas Drau-joen laaksoon. Serpentiinimutkien kiipeämistä siivittää lehmänkellojen iloinen kilkatus kuin ympäriajoilla konsanaan. Pitkät päivät satulassa viikosta toiseen tekivät tehtävänsä matkan loppupuolella, jolloin väsymys alkoi olla kroonista
Tällä kertaa ajan Timmelsjochin solan (2474 m) kautta. Kun saavun laaksoon pitkän ja kylmän laskun jälkeen, ilta alkaa jo hämärtyä. käännösten jälkeen pääsen vihdoin lyhyen tunnelin suulle, missä sijaitsee tien korkein kohta (2504 metriä). Tim pitää minulle satamassa pikakurssin ajamisesta vasemmanpuoleisessa liikenteessä, Kierrämme muutaman tyhjän liikenneympyrän Timin ajaessa Näkymä leiristä Skotlannissa. Juuri ennen pimeän tuloa löydän pienen kiipeämisen jälkeen sopivan leiripaikan metsästä laakson reunalta. 78 Fillari www.fillari-lehti.fi. Sieltä jatkan Italian puolelle, missä olin viimeksi vain muutamaa päivää aikaisemmin. 103 päivää ja 16 850 kilometriä ympäri Eurooppaa Kapeaa tietä Englannissa. Teen lyhyen vierailun eteläiseen Saksaan Zugspitzen maisemiin ja palaan sitten takaisin Itävallan puolelle. Seuraavaksi on vuorossa muutaman kilometrin verran pieniä nousuja ja laskuja ennen kuin 30-kilometrinen alamäki kohti Zell am Seetä alkaa. Mutta briteissä liikennekulttuuri on jotakin ihan muuta. Ajan hieman siksakkia ennen kuin suuntaan kohti Ranskaa. Italian puolella käyn ajamassa Passo Stelvion nousun (2758 m), mistä laskeudun yöksi Sveitsiin lähelle Davosia. Sveitsissä poljen Zürichin ja Geneven kautta Ranskaan, missä ajan suoralla kom- passisuunnalla kohti länttä ja Bretagnea. Ilma on selvästi kylmempää ylhäällä ja tuuli viilentää oloa entisestään. Rullaan ulos laivasta varhain aamulla Plymouthin satamassa brittipyöräilijä Timin seurassa. Brittihuumoria pyöräilijöille. Davosissa keskustan puistossa vaihdan sivusta haljenneen ulkorenkaan uuteen. Roscoffin pienestä satamakaupungista jatkan laivalla Plymouthiin Etelä-Englantiin. Ranskassa autoilijat ottavat pyöräilijät melko hyvin huomioon ja odottavat yleensä kiltisti ohituspaikkaa polkijan takana. Pitkän ja raskaan päivän jälkeen unta ei tarvitse odotella
Paluureitti Suomeen menee uusiksi. Onneksi aamu on vielä aikainen ja liikenne hiljaista etsiessäni reittiä ulos Plymouthista. Hetken etsimisen ja karttojen tutkimisen jälkeen saan suunniteltua paluureitin Suomeen. Speedhub Vanteet: Rigida Andra Jarrut: Maguran hydrauliset vannejarrut Napadynamo: Schmidt SON28 www.fillari-lehti.fi Fillari 79. Vihonviimeisen pätkän Suomeen ajan Ahvenanmaan halki ja Kustavista poljen takaisin Tampereen seudulle. Onneksi liikenne on sentään hiljaista. Walesista matkustan laivalla Irlannin puolelle, missä ajelen viikon mittaisen kierroksen ennen kuin palaan takaisin Walesiin. Tie on itselleni liiankin iso, sillä se vaihtuu välillä nelikaistatieksi. Luulin aikatauluja kysyessäni, että vuoro olisi vielä toiminnassa, mutta eipä ollut. Siis pienemmille teille! Löydän kartasta sopivan vaihtoehdon, joka menee vähän matkaa hyvään suuntaan, mutta miten tie voi olla näin kapea. ”Pidä vasen, pidä vasen”, hoen mielessäni taukoamatta, etten vaan lipsahtaisi väärälle puolelle tietä. Isolla tiellä on kuudenkympin nopeusrajoitus, mutta autot porhaltavat ohi huomattavasti lujempaa. Palautetta tulee välittömästi torvien soidessa sen merkiksi, ettei kaikki mennyt ihan putkeen. Yhden kaistan levyistä väylää reunustavat kiviaita piikkilankoineen sekä äärimmäisen tiheä pensasaita, jonka läpi ei näe. Äkkään, että rajoitus on tietysti 60 mailia eli lähes 100 kilometriä tunnissa! Liikennevirran tasoittuessa ja päästessäni pikku hiljaa mukaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen pahin kulttuurishokki laantuu. Homma sujuu hyvin, kunnes risteyksessä huomaan kurvaavani vastaan tulijoiden kaistalle. ajaisi tunnelissa. Tim on tehnyt muutaman viikon pyörävaelluksen Ranskassa ja jatkaa nyt junalla kotiinsa lähelle Bristolia. Lopussa tulee vähän kiire, sillä Suomessa yliopiston luentosalit jo kutsuvat. MILLÄ MATKASSA Pyörä: Ullmann Magistrale Vaihteet: Rohlo. Pyöräilyä ei ole isolla tiellä kielletty, mutta normaalilla itsesuojeluvaistolla varustautunut polkija osaa vetää oikeat johtopäätökset autojen mennessä lujaa ja läheltä ohi. Britanniaa ei ole vielä tullut nähtyä kylliksi, joten poljen Skotlantiin, mistä jatkan laivalla Orkneyn ja Shetlannin saarille. Siellä palaudun viikon verran lepäillen, jonka jälkeen takaisin opintojen pariin ja iltatöihin. Löydän reitin ulos kaupungista isomman tien laitaa seuraillen. edellä ja näyttäessä oikeat ajolinjat. Newcastlesta seilaan laivalla Amsterdamiin, ja sieltä pyöräilen loppumatkan aiemmilta vuosilta tuttua reittiä PohjoisSaksan kautta Tanskaan ja Ruotsiin. Välillä on kuin Skotlannin kaunista ja karua maisemaa. Shetlannista minun on tarkoitus jatkaa laivalla Norjaan, mutta käy ilmi, että reitti on lopetettu kaksi vuotta aikaisemmin. Suuntaan pyöräni kohti Land’s Endiä, mistä aukeaa upea näkymä merelle. Jos vastaan sattuisi kaahaamaan paikallinen arivatanen kaasu pohjassa, minne väistäisin. Päätän palata takaisin isommalle tielle. 103 päivää lähdön jälkeen olen taas kotona. Matkustan laivalla ensin Shetlannista Aberdeeniin Skotlantiin, mistä poljen pyörällä 450 kilometrin pikataipaleen Newcastleen. Leiripaikat ovat Englannissa harvassa, joten teltan pystytyksen kanssa täytyy olla tarkkana. Onneksi löydän Shetlannin ainoasta kaupungista Lerwickistä kirjaston ja tietokoneen. Tiellä on ajoittain ohituspaikkoja autoille, mutta aina kun vastaan tulee auto, ei tilaa juuri jää. Päiväajelulla Lontoossa. Matkaa kertyy laivamatkoineen noin 17 500 kilometriä
Lake Kysy tarjousta!!! kengät meiltä! Meripellontie 11C, 00910 Helsinki 09-68 53 500, 0400-842648 ita-helsingin.pyorahuolto@elisanet.fi Ultegra Di2 osasarja 1.199,- !!! myynti - maahantuonti yli 2 5 vu otta KARSTUNTIE 2 | 08100 LOHJA PUH. a Handm Maahantuojan hinnoin taly. 019-321 329 INFO@JK-SHOP.FI www.jk-shop.fi Täyden palvelun proshop Vantaalla. Fillarialan asiantuntijaliikkeet ITÄ-HELSINGIN PYÖRÄHUOLTO Gir´s maantie alk.1990,- Tarjous Girs G-Sprint Ultegra Di2 OMS CycloCross alk.1490,pyörät Shimano, Sram, Campagnolo, 2.999,- AX-Lightness, Schwalbe, Michelin, KCNC Räätälöidyt pyörät meiltä. de in I Erä Cipollini-pyöriä - 20% Kauden 2014 Torpado-maastopyörät - 20% Soita ja kysy tarjousta tai tule käymään!! Nuijatie 2A 01650 Vantaa Puh: 040 1696 807 www.watmax.fi TA R KO IT A ST PA LEE U E LV N IT S U M ST AS FI R A UT I L ITA S VE PELAGOBICYCLES.COM 82 Fillari Pelago jälleenmyyjät: Helsinki: Kantakaupungin pyöräkauppa Kalevankatu 32 / 045 657 2069 Espoo: Espoontorin Pyörä / 09 859 3008 Hämeenlinna: Linnan Pyöräverstas / 040 535 1624 Joensuu: MT-Bike / 013 224 891 Jyväskylä: Ride Cycle Store / 0400 947 392 Karjaa: Karjaan Pyöräkeskus / 019 230529 Kokkola: Pyöräliike Lybäck / 06 831 3044 Kotka: Pyöräliike Salomaa / 050 557 0197 Kuopio: Iikan pyörävarikko / 0400 219 025 Lahti: Leppäsen pyörä / 03 783 1400 Mikkeli: Mikkelin Polkupyörähuolto / 040 631 1533 Oulu: Pyörä-Suvala / 08 338 175 Rauma: Busstop / 044 364 0920 Rovaniemi: Hih-Hi / 040 0624078 Seinäjoki: Supersport / 06 4291216 Salo: Pyöräkeidas / 0445512710 Tampere: Sportax / 050 553 0200 Turku: Velotema / 0442575274 Vaasa: Pyöräliike Viertola / 06 317 1451
(03) 214 3443 www.urheiluareena.. ./& 2 vko ALK. Lisätietoja: www.tjareborg.fi/kevaan-2015-kuntoviikot puh. Kuntoviikot Mallorcalla 18.4.–2.5.2015 Suosittujen kuntoviikkojen ryhmänvetäjinä toimivat kokeneet pyöräilyn ammattilaiset, jotka suunnittelevat mielenkiintoisia reittejä kaikentasoisille pyöräilijöille. 1/ 2015 SEURAAVASSA NUMEROSSA: ILMESTYY 27.2. TESTISSÄ 100-120-milliset XC-täysjoustot. '&,& - talvipyöräilyhousut ja -takit - karvavuorilliset pyöräkengänsuojukset - kypärän sade- ja huomiosuojukset - irtohihat ja -lahkeet Osta helposti uudesta verkkokaupastamme: www.miastore.. Fillari 2015 OSTAJAN OPAS > Harrastepyöräluettelossa kaikki Suomessa myytävät merkit ja mallit. Lisätiedot ja varaukset: 09 1237 681 ma-pe 9–17 / ryhmat@tjareborg.fi. > Tietopaketti uuden pyörän ostajalle. Mike Cottyn extreme-lenkki Dolomiiteilla ja Alpeilla – 1000 kilometriä, 20150 nousumetriä ja yli 50 tuntia satulassa! KOEAJOSSA Lapierre XR 529 e:i Shock – aktiivijousitettu XC-pyörä. Kotimaiset Sportfire pyöräilyasut Family Garden Viva Tropic 1 vko ALK
Et voi muuta kuin rakastaa sitä! trekbikes.com Trek Farley 6 Fillari_Farley.indd 1 22/10/14 15:27. Farley on kev y t ja ketterästi ohjautuva pyörä, joka kelluu kuran, var vikon ja lumen päällä. A JA L Ä P I TA LV E N – M I S S Ä H A L UAT Trek Farley vie sinut sinne ja takaisin