PERJANTAINA 1. FORSSAN LEHTI 13 SUNNUNTAI SUNNUNTAINA 3. TAMMIKUUTA 2021 Tämän Plussa-liitteen jutut ovat poimintoja Forssan Lehden vuoden 2020 sadosta. Mutta miltä vuoden 1925 Forssassa näytti ja keitä siellä kulki. TOUKOKUUTA 2020 Sunnuntai Virustutkija löytää viruksista paljon hyvää SUNNUNTAI 18 1920-luku oli Forssalle muutosten aikaa, kun se irtautui Tammelasta omaksi kauppalakseen, Forssa-yhtiö teki valtavia investointeja ja kotiseutuaate heräsi. Aikamatka 95 vuoden taakse FORSSAN MUSEO
Kauppakeskusta ei nouse tänne vielä vuosikymmeniin, mutta edessäni näkyy silti tuttu rakennus. Vasemmalla näkyy ”lautakonki”, sen ajan jalkakäytävä. PERJANTAINA 1. Forssan Lehti tekee kuvitteellisen aikamatkan vuoteen 1925 ja kävelee Kutomolta Kauppakadun, Piparkakkutalon ja Saviläven kautta Kehräämölle. TOUKOKUUTA 2020 14 FORSSAN LEHTI SUNNUNTAI Kävelyretki läpi Forssan, vuonna 1925 . TAMMIKUUTA 2021 2 FORSSAN LEHTI PLUSSA SUNNUNTAINA 3. Aion tehdä keväisen kävelyretken vuonna 1925, jolloin kaksi vuotta aiemmin kauppalaksi itsenäistyneessä Forssassa oli asukkaita 7681 ja autoja noin 70. KUVAT: Forssan Museo. Tällä kertaa matkamittariin kertyy kilometrien sijaan vuosia, tarkalleen ottaen 95 vuotta. . Uudenkarhea Forssa-yhtiöiden voimalalaitos saatiin valmiiksi Loimijoen ranKauppakatu vuonna 1925 Rautatienkadun suunnasta kuvattuna. Sami Koljonen Forssa Forssan Lehden arkistojen seasta ei ole löytynyt etsinnöistä huolimatta aikakonetta, joten tämäkin korona-ajan matka on tehtävä vain mielikuvissa. Ei muuta kuin matkaan! SEISON TUTUSSA paikassa, mutta vieraassa ajassa. Vaikka kävelyn tapahtumat ovat fiktiivisiä, tiedot esimerkiksi henkilöistä, vuosiluvuista ja tapahtumista ovat todellisia
Tähän on hyvä päättää kävelyretki. Vasemmalle jää Uudenkylän alue, joka kokee muutaman vuoden päästä tuhoisan tulipalon. Kauppakatu vuonna 1925 Rautatienkadun suunnasta kuvattuna. Suomalainen elokuva ottaa vasta ensiaskeleitaan, joten teatteri esittää lähinnä kuvaelmia ja ulkomaalaisia mykkäelokuvia. Minulle vastaa Tarmo Hirsjärvi, niin ikään kauppalan valtuuston kokoukseen suuntaamassa oleva kansakoulunopettaja. Sillan jälkeen vasemmalla toimii yhtiön Forssa-yhtiön saunaja pesulaitos. Onneksi kadun reunassa on puinen jalkakäytävä eli lautakonki, jota pääsen astelemaan ainakin lähes kuivin jaloin. Sami Koljonen Forssa Forssan Lehden arkistojen seasta ei ole löytynyt etsinnöistä huolimatta aikakonetta, joten tämäkin korona-ajan matka on tehtävä vain mielikuvissa. ANKKALAMMILLA ei joutsenia ui, sillä sen tila on tämän hetken nimensä mukainen: Saviläpi. Lähden astelemaan Aaltosen perään kohti Saunasiltaa. Siirryn pois muuton tieltä. Jos Loimijoen vedenlaatu sata vuotta myöhemmin herättää huolta, niin onneksi kukaan ei ole näkemässä vuoden 1925 jokea. Jos kierros 95 vuoden takaisessa Forssassa jotain opettaa, niin sen, että jo muutamassa vuodessa voi saada aikaan muutoksia, jotka näkyvät vielä vuosisadan päästäkin. Komea on myös joen toiselle puolelle 1923 rakennettu viimeistämön laajennusosa. Wahrenin näköispatsas. Aion tehdä keväisen kävelyretken vuonna 1925, jolloin kaksi vuotta aiemmin kauppalaksi itsenäistyneessä Forssassa oli asukkaita 7681 ja autoja noin 70. TYHJIÄ LIIKETILOJA ei Kauppakadulla näy, ja puotien ovet käyvät tiuhaan. TAMMIKUUTA 2021 FORSSAN LEHTI 3 PLUSSA SUNNUNTAINA 3. Olisihan se pitänyt arvata. Junantuomanakin tunnen Piparkakkutalon tarinan paremmin kuin monen vuonna 2020 aktiivisessa käytössä olevan rakennuksen historian. Rakennus, joka puretaan vajaan 50 vuoden päästä, mutta ei taideta koskaan unohtaa. Pari vuosikymmentä aiemmin Forssassa asunut Ester Hällström on kertonut, että puodista ”saimme kaiken minkä tarvitsimme”. KÄÄNNÄN KATSEENI kohti Kehräämöä. Sen edustalla oli myös Forssan vanha tori.. JOKEA YLITTÄESSÄNI Saunasillalla minun täytyy peittää nenäni ja suuni, sen verran vahva haju Loimijoesta nousee. Jos vuosikymmentä kehutaan ”iloiseksi 1920-luvuksi”, ei se sitä aina ole esimerkiksi Uudenkylän asukkaille, lähinnä Forssa-yhtiön työntekijöiden perheille. TOUKOKUUTA 2020 FORSSAN LEHTI 15 SUNNUNTAI taan edellisenä vuonna, 1924. Rautatienkadulla häämöttää Tammen Osuusliike. Nyt myyntikojuja ei kuitenkaan näy, sillä toripäivä on lauantai. Vaikka Kutomo ja Kehräämö ovat hiljentyneet tehdastyöstä 2020-lukuun mennessä, näkyy 1920-luvun perintö yhä lähes sata vuotta myöhemmin Forssassa vahvasti. Hämeentien toisella puolella komeilee entinen juottola ja hotelli, nykyinen kauppalantalo, jossa tulevina vuosikymmeninä toimii esimerkiksi musiikkiopisto. Karisto oy:n kirjapaino 1934) sekä verkkolähteitä historia.forssa.fi, piipunjuurella.fi. Kaukovalta, Arvi A. Asuntojen sähköistämistä on aloiteltu, mutta vielä ani harvaan kotiin tulee virtaa. Uudenkarhea Forssa-yhtiöiden voimalalaitos saatiin valmiiksi Loimijoen ranKauppakatu vuonna 1925 Rautatienkadun suunnasta kuvattuna. Rakennukset ovat tuttuja, osittain myös palvelut. Vaikka työpäivät ovat enää kahdeksantuntisia, ovat ne yleensä hyvin raskaita. Kylläpä on pienelle alueelle rakentunut lyhyessä ajassa valtavia rakennuksia! Kaikista kolmesta rakennuksesta voidaan kiittää Alfred Viljasta, joka toimi Forssa-yhtiön lyhytaikaisena johtajana edelliseen vuoteen asti. W. Viemärien rakentaminen alkaa vasta ensi vuonna, joten toistaiseksi Loimijoki toimii luonnon viemärinä. Kauppakeskusta ei nouse tänne vielä vuosikymmeniin, mutta edessäni näkyy silti tuttu rakennus. Kaikkien jäsen nyt 32-vuotias Aaltonen on alusta asti ollut. Vasemmalla näkyy ”lautakonki”, sen ajan jalkakäytävä. Lehdellä on kolme toimittajaa, ja se ilmestyy kolmesti viikossa. Niin, nythän eletään kieltolain aikaa. Näkymä on monilta osin samanlainen kuin vajaa sata vuotta myöhemminkin, kun tien laidat on jo täytetty pytingeillä ja suoran päässä seisoo jalustallaan A. Tehdasalueella ei saisi ulkopuoliset kulkea, mutta eipä kukaan kysele peräänkään, sillä ihmisiä riittää, onhan Forssayhtiöllä työntekijöitä nyt yhteensä puolisentoista tuhatta. Etenkin näin keväällä tie on varsinaista mutavelliä, jota autot ja hevoskärryt ovat pehmentäneet. Lounais-Hämeen kotiseutuja museoyhdistys pantiin pystyyn 1923, Forssa itsenäisenä kauppalana valtuustoineen ja hallituksineen saman vuoden alussa. Piparkakkutalolle päästessäni huomaan, että sieltä kannetaan juuri kirjakasoja ulos – miksi. Oman osansa säästökuurista saavat niin työntekijät kuin osakkeenomistajatkin. KUVAT: Forssan Museo Forssan-Tammelan Säästöpankin rakennus tunnetaan Forssassa yhä hyvin. Se on Isopuoti eli yhtiön omistama Tehtaanpuoti. Kävelen alueen läpi tielle, joka tunnetaan sata vuotta myöhemmin Finlaysonintienä. Forssan Saha oy:n niin ikään kaksi vuotta aiemmin rakennetulle uudelle laitokselle uitetaan tukkeja kiihtyvällä tahdilla. Viereisessä rakennuksessa nykyisen Keskuskadun varrella asui aiemmin teatterin perustaja Albert Lindfors, mutta nyt siinä toimii pieni puoti. FL Jutun lähteinä on käytetty Forssan museon Tuuli Ravantin, Forssan kaupunginarkkitehti Sirkka Köykän ja Ville Koiviston haastatteluja, kirjoja Forssan historia (Risto Peltovuori, Forssan Kirjapaino 1993), Sadan vuoden juttu (Kari Grahn, Hannu Lahtonen, Forssan Kirjapaino 2017), Entisajan Forssaa ja sen väkeä, osa II (Esko Aaltonen, Forssan Kirjapaino 1951), Forssan puuvillatehtaan historia 1847–1934 (K.V. Saviläven toisella puolella ei näy toria, vaan se sijaitsee Wahreninkadun päässä, nykyisen Puistolinnan liepeillä. Käytävän yli kulkee vielä ”huokausten silta”, jonka avulla raakakangas siirretään viimeistämöön. KUVAT: Forssan Museo SUNNUNTAINA 3. Puistolinnan paikalla taas on pitkä rakennus, jonka ovi käy tiuhaan. SAMAAN AIKAAN kun saan lehden luettua, astuu toimitalosta ulos tutulta näyttävä mies. Ei muuta kuin matkaan! SEISON TUTUSSA paikassa, mutta vieraassa ajassa. Forssan Lehti tekee kuvitteellisen aikamatkan vuoteen 1925 ja kävelee Kutomolta Kauppakadun, Piparkakkutalon ja Saviläven kautta Kehräämölle. Ensin kotiseutuja museoyhdistyksen, sitten kauppalanvaltuuston kokoukseen tietysti. . JOS KAUPPAKADUN huonoa kuntoa haukuttiin 2010-luvulla, ei siinä ole kehumista 1920-luvullakaan. Tilaakaan ei liiemmälti ole, sillä Forssan taloissa lähes puolet on yksihuoneisia. Vaikka kävelyn tapahtumat ovat fiktiivisiä, tiedot esimerkiksi henkilöistä, vuosiluvuista ja tapahtumista ovat todellisia. Kysyn samaan aikaan ovesta tulevalta toimittajalta, mihin toimitusjohtaja-päätoimittajalla on kiire. Finlaysonia ei Forssassa näy vielä yhdeksään vuoteen, joten nyt tie on vielä Kauppakatu, jota lähden talsimaan kohti palvelujen keskittymää. Korviini kantautuu etäistä sahauksen surinaa ja lautojen kolinaa. Kadun varrella on niin rautakauppaa, pankkia, vaateliikettä ja kenkäkauppaa. Esko Aaltonen, kirjapainon ja lehden perustaja. Aaltonen lähtee astelemaan Loimijoen suuntaan. Forssalaisia palveli nykyisen Puistolinnan kohdilla Forssa-yhtiön omistama Tehtaanpuoti. Siinä kerrotaan muun muassa, kuinka Merikarvian nimismies oli pidättänyt letkulaisen miehen omistaman auton kuljettajan, jonka hallusta oli löydetty väkijuomia. Pelkästään ruokatavarakauppoja on Forssan alueella yli 20, sekatavarakauppoja vähintään saman verran. Niitä vain pitää osata katsoa. Saan toimitukselta käsiini päivän lehden. Ylitän kävelysillan Kutomon puolelle ja nousen itse kutomorakennuksen ja viimeistämön välistä kapeaa mäkeä ylös. Vuonna 1924 hänen pestinsä ja taakse jättämänsä miljoonavelat otti hoitaakseen kauppaneuvos Isak Julin, joka nyt parhaansa mukaan paikkaa yhtiön taloutta. Tällä kertaa matkamittariin kertyy kilometrien sijaan vuosia, tarkalleen ottaen 95 vuotta. Myöhemmin Hällströmistä tuli Ståhlberg, Suomen ensimmäisen presidentin vaimo. Tosin viinanjuontia se ei ole pysäyttänyt, kotikutoisia viinatehtaita löytyy Forssastakin lähes viikoittain. Nousen mäen ylös ja kas – siinä se nyt on: Forssan-Tammelan Säästöpankin toimitalo, joka tunnetaan myös nimellä Piparkakkutalo. Vasemmalla näkyy ”lautakonki”, sen ajan jalkakäytävä. Samat kiviset portin päät ottavat vastaan Wahreninkadulle tulijat. PERJANTAINA 1. Hän kertoo, että kirjasto muuttaa Aleksanterin koululle, melkein naapuriin. Kuva Piparkakkutalosta on otettu 1930-luvulla tehdyn laajennustyön jälkeen. Forssan Kino löytyy joen rannasta. TOUKOKUUTA 2020 14 FORSSAN LEHTI SUNNUNTAI Kävelyretki läpi Forssan, vuonna 1925 . Kun ylitän Kutomon ja Kehräämön välistä junarataa, oikealla näkyy tuttuakin tutumpi, alle kymmenvuotias puuvillamakasiini. Toimittajana minua tietysti kiinnostaa Kauppakadun ja nykyisen Keskuskadun kulmaus, jossa toimii Forssan Kirjapainon ja Forssan Lehden ensimmäinen oma toimitalo
Työmäärä on ollut melkoinen: osa tiedoista on löytynyt esimerkiksi kuntien nettisivuilta tai pienistä painotuotteista, osa taas on vaatinut kaivamista vieläkin syvemmälle. Luonnonsuojelulain uudistamisessa maiseman ylpeydenaiheet ja niiden tiedot jäivät huomiotta. –?Forssassa 15, Jokioisilla 8, Tammelassa 54, Ypäjällä 6, Humppilassa 9, Somerolla 25 ja Urjalassa 33, hän luettelee. –?Eniten suojelupäätöksiä tehtiin 1960-luvulla. HELMIKUUTA 2020 14 FORSSAN LEHTI SUNNUNTAI Luonnonmuistomerkit liian usein vailla huolehtijaa . Luonnonmuistomerkkeihin on syntynyt yli 20 vuoden mittainen tietoaukko. Metsähallitus on luomassa suojelualuetietojärjestelmää, jossa luonnonmuistomerkit ovat myös mukana. • Luonnonmuistomerkit ovat usein melko pieniä, mutta ne ovat usein vetovoimaisia käyntikohteita. Hän havahtui tuolloin tietojen hajanaisuuteen ja puutteellisuuteen. Satulinkivi eli Vahankivi on kolmen kunnan rajakivi ja rauhoitettu jo aiemmin myös muinaismuistona. • Rauhoitetun luonnonmuistomerkin vahingoittaminen ja turmelu on kielletty. Hän on törmännyt sitä koskeviin dokumentteihin, kun hän on etsinyt tietoja suomalaisista luonnonmuistomerkeistä eri arkistoista. Jokioisten, Tammelan ja Someron kuntien rajalla on siirtolohkare, joka rauhoitettiin luonnonmuistomerkkinä vuonna 1963. FL Lähteinä on käytetty myös Terho Marttilan tekemää Turun yliopiston Pro gradu -tutkielmaa Luonnonmuistomerkit Suomessa ”Jotain on ollut ennen meitä ja on jäävä meidän jälkeen” sekä Metsähallituksen materiaalia suojelualuetietojärjestelmästä. Ohjeita kyltin tilaamiLounais-Hämeestä löytyy useita luonnonmuistomerkkikohteita. Tapiovaaran muutokset johtivat siihen, että nyt tiedot ovat oudoissa paikoissa ja vailla hallittua ja keskitettyä arkistointia. Jouni Tapiovaara tarttui toimeen ja vastaan tuli myös Jokioisten Apteekin mänty. FORSSAN LEHTI kirjoitti ns. –?Luonnonmuistomerkkien tietojen tila on ollut meillä aika huonolla hollilla. Nyt Metsähallitus on luomassa suojelualuetietojärjestelmää, jossa luonnonmuistomerkit ovat myös mukana. KUVAT: Tapio Tuomela Luontoharrastaja Jouni Tapiovaara on koonnut yhteen tietoja rauhoitetuista luonnonmuistomerkeistä. –?Olen löytänyt yhteensä 3?044 suojellutta kohdetta mutta hallussani on tietoja 4?529 kohteesta. Mielestäni on tärkeää, että ne ovat kootusti yhdessä eikä kulttuurihistorian perintö katoa. Hänen luonnonsuojelutyönsä painottui rauhoitustoiminnan lisäksi valistukseen ja tutkimukseen. Paikallisia eroja rauhoitusmäärissä on runsaasti. • Kuntien tekemät luonnonmuistomerkkien rauhoittamispäätökset tallennetaan suojelualuetietojärjestelmään, jota ylläpitää Metsähallitus. Hän keräsi myös merkittävät tieteelliset kokoelmat ja oli Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistyksen kantava voima. Ensimmäiset rauhoitukset tehtiin 1923 ensimmäisen luonnonsuojelulain asettamisen jälkeen. Jokioisten, Tammelan ja Someron kuntien rajalla on siirtolohkare, joka rauhoitettiin luonnonmuistomerkkinä vuonna 1963. PERJANTAINA 1. Niitä tehdään edelleenkin mutta vähemmän. onko mainittu mänty tiealueella sekä aiheuttaako männyn rauhoittaminen mahdollisesti vaikeuksia tiesuunnitelmien toteuttamisessa tai onko mänty haittana liikenteelle. Tapiovaaran arkistoissa on toistaiseksi tieto 150 muistomerkistä. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 2017 Kuntaliitto kampanjoi asiassa, ja silloin rauhoituksia tehtiin paljon. 1963. • Luonnonmuistomerkki tulee merkitä maastossa selvästi havaittavalla tavalla. Myös naapurien kuuleminen voi olla tarpeen, • Rauhoituspäätöksessä osoitetaan luonnonmuistomerkin sijainti ja muut tarvittavat tiedot. Hän kiersi silloin ensin kotikulmiensa kohteita, ja hän halusi jatkaa luonnonmuistomerkkien tutkimista myös muualla. Suojelumerkintä löytyi voimassa olevasta kaavasta, mutta epäselväksi jäi onko puu myös suojeltu luonnonmuistomerkki. Metsähallitus on hankkinut Tapiovaaran keräämät tiedot suojelualuetietojärjestelmäänsä. Someron kaupungin nettisivuilta löytyy siitä tiedot. Jos muistomerkki sijaitsee usean kiinteistön alueella, kaikkien kiinteistöjen omistajilta tulee olla suostumus. Espoolaiselle Jouni Tapiovaaralle Jokioisten Apteekin mänty on tuttu tapaus. Tieja vesirakennushallitus kehoittaa Piiri-insinööriä antamaan lausunnon otsikkoasiassa mainitun männyn rauhoittamisesta luonnonmuistomerkiksi. Riihimäki. Satulinkivi eli Vahankivi on kolmen kunnan rajakivi ja rauhoitettu jo aiemmin myös muinaismuistona. • Rauhoituspäätöksen saatua lainvoiman päätös toimitetaan liitteineen Metsähallitukselle. –?Kun tuohon aikaan suojelupäätöksiin pyydettiin kantaa luonnonsuojelunvalvojalta, oltiin usein tosissaan suojeluhankkeen kanssa. Tästä erotuksesta voi isokin joukko olla suojeltuja mutta ne ovat vielä tarkistamatta. Muualla kuin valtion maalla päätöksen luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta tekee kunta. Ne saattoivat olla erikoisia kuten esimerkiksi Ypäjänkylässä toisissaan kiinni kasvava puukolmikko, Jokioisten Latovainion Myllymäen mukuramänty tai aukealla paikalla seisovia siirtolohkareita kuten Tammelan, Someron ja Jokioisten rajakivi. KUVAT: Tapio Tuomela Mukurarunkoisia mäntyjä on rauhoitettu Suomessa useita. Yksi iso syy on, kun vastuu siirrettiin valtiolta kuntiin 1990-luvulla. 2010-luvulla syntyi 140 päätöstä ja viime vuonna 7. TAPIOVAARAN KIINNOSTUS luonnonkohteisiin ja luonnonmuistomerkkeihin syttyi hänen sapattivuotensa aikana. Järjestelmä on toistaiseksi Metsähallituksen ja valtion luonnonsuojeluhallinnon sisäisessä käytössä.. –?Alueella vaikuttanut Torild Brander oli jossain vaiheessa ihan kone näissä rauhoitusasioissa, Tapiovaara lisää. –?Keski-Suomesta löysin eräästä muistomerkkilehtipuusta vain kannon. Kunnilla ei ole ollut voimavaroja tai kiinnostusta tietojen ylläpitoon. Someron kaupungin nettisivuilta löytyy siitä tiedot. Olen löytänyt Kansallisarkistosta tietoja TVH:n muiden papereiden joukosta. SUOMALAISISSA luonnonmuistomerkeissä kalskahtaa menneiden vuosikymmenten kansallisromanttinen kaiku. Järjestelmä on toistaiseksi Metsähallituksen ja valtion luonnonsuojeluhallinnon sisäisessä käytössä, mutta tavoitteena on jossain vaiheessa saada tiedot laajaan käyttöön. Tapiovaara on kiertänyt kuvaamassa ja tarkastamassa lukuisia muistomerkkejä eri puolella Suomea. APTEEKIN MÄNNYN ja muiden luonnonmuistomerkkien paperijälkien seuraaminen on Jouni Tapiovaaran mukaan ollut haastavaa. • Päätös voidaan tehdä vain maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella. Silloin yli-insinööri S. KUKA RAUHOITTAA. KUVA: Jouni Tapiovaaran arkisto FAKTA Luonnonmuistomerkki • Luonnonsuojelulain mukaan se voi olla puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella. Jutussa pohdittiin sekä puun ikää että mahdollista suojelustatusta. Apteekin männystä (FL 14.1), kun siitä oli jouduttu leikkaamaan lumivaurioiden vuoksi suuria oksia. Tiesuunnitteluosaston johtajan po, Yli-insinööri S. . Sotien jälkeen 1950-luvulta 1980-luvulle rauhoituspäätöksiä tehtiin paljon, mutta 1990-luvulta alkaen tahti hiipui. Kunta huolehtii, että muistomerkki merkitään maastossa asianmukaisesti. Lausunnossa tulee ilmetä mm. Tiedossani ei ole yhtään tuon viranomaisen kannanottoa, jonka puoltavaa kantaa vastaan olisi tehty päätös. Männyn rauhoittaminen Forssan-Jokioisten-Someron tien varrella Jokioisten pitäjän Pellilän kylässä Vanhan Apteekin tontin ja maantien välillä (nyk. Siihen voi liittää valokuvia muistomerkistä ja muita mahdollisia selvityksiä. Tapiovaaran arkistoissa on toistaiseksi tieto 150 muistomerkistä. Yksityismaiden luonnonmuistomerkkejä koskeva ratkaisuvalta siirtyi luonnonsuojelulain uudistamisen (1996) yhteydessä läänihallituksilta kunnille eikä ympäristöministeriöllä sen jälkeen ollut enää luonnonmuistomerkkeihin liittyvää roolia. Tapiovaaran tietojen mukaan Jokioisten keskeinen puu on rauhoitettu. Monella lounaishämäläisellä kohteella on yhteinen nimittäjä. Hänen löytämiensä asiakirjojen mukaan suojeluprosessi on ollut käynnissä 1960-luvulla. Johanna Puukka Lounais-Häme Aloite 9.9. Luonnonmuistomerkkiasioiden vastuunkannon ketju ei ympäristöhallinnon uudistuksissa ole pysynyt ehjänä. Mukana järjestelmässä ovat myös Tapiovaaran kokoamat tiedot. Tapioharjun mukaan yhteistä muistomerkkikohteille on jonkinlainen poikkeuksellisuus, jonka vuoksi ihmisten huomio on niihin kiinnittynyt. Askon edustus). HELMIKUUTA 2020 FORSSAN LEHTI 15 SUNNUNTAI Luonnonmuistomerkit liian usein vailla huolehtijaa Muistomerkkeinä ei suojeltu laajoja alueita, vaan yksittäisiä puita, kiviä tai muita luonnon muodostelmia. –?Apteekin männyn tapauksessa varsinaisen suojelupäätöksen etsiminen on todella vaikeaa, koska suojelupäätöksen on tehnyt entinen tieja vesirakennushallitus (TVH). LOUNAIS-HÄMEESTÄ löytyy useita luonnonmuistomerkkikohteita. Riihimäki pyysi muun muassa lausuntoa silloiselta luonnonsuojeluvalvojalta. SUNNUNTAINA 16. Yksi niistä on Jokioisten Latovainiossa. Puu oli kuitenkin pidetty luettelossa, koska arveltiin puun voivan vielä versoa kannosta, Tapiovaara ihmettelee. Professori Torild Brander (1904–1992) oli huomattava luonnontutkija ja luonnonsuojelija. TAMMIKUUTA 2021 4 FORSSAN LEHTI PLUSSA SUNNUNTAINA 16. TVH:n aikanaan luomaa arkistoa aiheesta ei enää ole. Se suojeltiin vuonna 1954. Osa muistomerkeistä on vuosien saatossa kadonnut tai tuhoutunut, mutta niiden suojelua ei ole purettu. –?Olen kerännyt viimeisen kymmenen vuoden ajan aktiivisesti tietoja kaikista maamme luonnonmuistomerkeistä. Ministeriö ei sen jälkeen enää koonnut tai ylläpitänyt tietoja luonnonmuistomerkeistä
Siihen voi liittää valokuvia muistomerkistä ja muita mahdollisia selvityksiä. Paikallisia eroja rauhoitusmäärissä on runsaasti. TAMMIKUUTA 2021 FORSSAN LEHTI 5 PLUSSA SUNNUNTAINA 16. Monella lounaishämäläisellä kohteella on yhteinen nimittäjä. Satulinkivi eli Vahankivi on kolmen kunnan rajakivi ja rauhoitettu jo aiemmin myös muinaismuistona. Kunta huolehtii, että muistomerkki merkitään maastossa asianmukaisesti. Tapiovaaran arkistoissa on toistaiseksi tieto 150 muistomerkistä. Niitä tehdään edelleenkin mutta vähemmän. Tapioharjun mukaan yhteistä muistomerkkikohteille on jonkinlainen poikkeuksellisuus, jonka vuoksi ihmisten huomio on niihin kiinnittynyt. HELMIKUUTA 2020 FORSSAN LEHTI 15 SUNNUNTAI Luonnonmuistomerkit liian usein vailla huolehtijaa Muistomerkkeinä ei suojeltu laajoja alueita, vaan yksittäisiä puita, kiviä tai muita luonnon muodostelmia. Hän keräsi myös merkittävät tieteelliset kokoelmat ja oli Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistyksen kantava voima. • Luonnonmuistomerkki tulee merkitä maastossa selvästi havaittavalla tavalla. Hänen luonnonsuojelutyönsä painottui rauhoitustoiminnan lisäksi valistukseen ja tutkimukseen. KUVA: Jouni Tapiovaaran arkisto FAKTA Luonnonmuistomerkki • Luonnonsuojelulain mukaan se voi olla puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella. Metsähallitus on hankkinut Tapiovaaran keräämät tiedot suojelualuetietojärjestelmäänsä. Jokioisten, Tammelan ja Someron kuntien rajalla on siirtolohkare, joka rauhoitettiin luonnonmuistomerkkinä vuonna 1963. PERJANTAINA 1. Tapiovaaran arkistoissa on toistaiseksi tieto 150 muistomerkistä. • Kuntien tekemät luonnonmuistomerkkien rauhoittamispäätökset tallennetaan suojelualuetietojärjestelmään, jota ylläpitää Metsähallitus. Metsähallitus on luomassa suojelualuetietojärjestelmää, jossa luonnonmuistomerkit ovat myös mukana. 2010-luvulla syntyi 140 päätöstä ja viime vuonna 7. –?Forssassa 15, Jokioisilla 8, Tammelassa 54, Ypäjällä 6, Humppilassa 9, Somerolla 25 ja Urjalassa 33, hän luettelee. Professori Torild Brander (1904–1992) oli huomattava luonnontutkija ja luonnonsuojelija. • Rauhoituspäätöksen saatua lainvoiman päätös toimitetaan liitteineen Metsähallitukselle. Someron kaupungin nettisivuilta löytyy siitä tiedot. Jos muistomerkki sijaitsee usean kiinteistön alueella, kaikkien kiinteistöjen omistajilta tulee olla suostumus. –?Alueella vaikuttanut Torild Brander oli jossain vaiheessa ihan kone näissä rauhoitusasioissa, Tapiovaara lisää. Ne saattoivat olla erikoisia kuten esimerkiksi Ypäjänkylässä toisissaan kiinni kasvava puukolmikko, Jokioisten Latovainion Myllymäen mukuramänty tai aukealla paikalla seisovia siirtolohkareita kuten Tammelan, Someron ja Jokioisten rajakivi. KUVAT: Tapio Tuomela Luontoharrastaja Jouni Tapiovaara on koonnut yhteen tietoja rauhoitetuista luonnonmuistomerkeistä. • Rauhoitetun luonnonmuistomerkin vahingoittaminen ja turmelu on kielletty. Ohjeita kyltin tilaamiLounais-Hämeestä löytyy useita luonnonmuistomerkkikohteita. KUKA RAUHOITTAA. –?Eniten suojelupäätöksiä tehtiin 1960-luvulla. • Päätös voidaan tehdä vain maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella. FL Lähteinä on käytetty myös Terho Marttilan tekemää Turun yliopiston Pro gradu -tutkielmaa Luonnonmuistomerkit Suomessa ”Jotain on ollut ennen meitä ja on jäävä meidän jälkeen” sekä Metsähallituksen materiaalia suojelualuetietojärjestelmästä. Sotien jälkeen 1950-luvulta 1980-luvulle rauhoituspäätöksiä tehtiin paljon, mutta 1990-luvulta alkaen tahti hiipui. • Luonnonmuistomerkit ovat usein melko pieniä, mutta ne ovat usein vetovoimaisia käyntikohteita. Myös naapurien kuuleminen voi olla tarpeen, • Rauhoituspäätöksessä osoitetaan luonnonmuistomerkin sijainti ja muut tarvittavat tiedot. Muualla kuin valtion maalla päätöksen luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta tekee kunta. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 2017 Kuntaliitto kampanjoi asiassa, ja silloin rauhoituksia tehtiin paljon. LOUNAIS-HÄMEESTÄ löytyy useita luonnonmuistomerkkikohteita. Järjestelmä on toistaiseksi Metsähallituksen ja valtion luonnonsuojeluhallinnon sisäisessä käytössä.
Mänttärit päättivät hypätä mukaan asuntomessu-projektiin ja kerrostaloasuminen Viksbergissä sai jäädä menneisyyteen. PAAVOLALAISPARISKUNNAN mukaan asuinalue on hiljentynyt vuosien aikana. Metsäkalliontien laitaan on noussut 45 rakennusta. Suunnitteluprosessissa mukanaolo on varmasti yksi syy myös siihen, ettei mikään taloon tehty ratkaisu ole alkanut vuosien mittaan tökkimään, Paula Mänttäri pohtii. • Messualueelle valmistui yhteensä 90 asuntoa. ELOKUUTA 2020 14 FORSSAN LEHTI SUNNUNTAI Tavallisia taloja tavallisille ihmisille . Asuntomessujen vuoksi meillä oli tarkka määräaika, johon mennessä kaiken piti olla täysin kunnossa, Tapani Mänttäri kertoo. –?Vaikka asuntomessuista on jo monta vuosikymmentä, edelleen meidät ja talomme muistetaan siltä ajalta. Monen messualueen talon suunnittelu aloitettiin jo pari vuotta ennen messuajankohtaa. Perheen ruokailuryhmä löysi siitä paikkansa. Sisustusja rakennusratkaisujen lisäksi perhe valitsi itse myös talonsa tontin. FL Paula ja Tapani Mänttärin Räystäspääsky-talo oli yksi Paavolan asuntomessukohteista. PERJANTAINA 1. Monesti meiltä kysytään, vieläkö asumme Paavolassa, Räystäspääskyn pariskunta hymyilee. • Ensimmäiset asuntomessut järjestettiin vuonna 1970 Tuusulassa. Sellainen löytyy myös Räystäspääskystä. Asuntomessujen jälkeen Mänttärit pääsivät valitsemaan kotiinsa näyttelystä jäävät kalusteet. . • Messualueen laajuus oli 9 hehtaaria. Niistä 32 on näyttelykohteita. Esimerkiksi KiviParma -talot olivat yksi messualueen talotyyppi, joista yksi, Kivi-Parma 83 Räystäspääsky, esiteltiin valmiina messuyleisölle. Forssan uuden asuinalueen Paavolan kadut täyttyvät päivä toisensa jälkeen ihmisistä, jotka ovat tulleet tutustumaan uusiin rakentamisratkaisuihin ja hakemaan inspiraatiota omien kotiensa sisustukseen. Siitä huolimatta Mänttärit kokevat Paavolan elinikäiseksi kodikseen edelleen. Yksi niistä oli Muuramen kerrossänky, joka on edelleen lastenlasten käytössä. FORSSAN LEHDEN asuntomessuliite vuodelta 1982 kuvailee Paavolassa järjestettyjä asuntomessuja tavallisen ihmisen asuntonäyttelyksi. Tapani Mänttäri pääsi taloprojektissa myös itse töihin, sillä hän on tehnyt asunnon putkija sähkötyöt. KUVAT: Tapio Tuomela Forssan asuntomessuilla vieraili vuonna 1982 yli 200 000 messukävijää. –?Omakotitalorakentamisessa käy helposti niin, että joku paikka jää kesken. –?Muuramen kerrossänky on edelleen lastenlasten käytössä. –?Pääsimme vaikuttamaan moniin asioihin tulevassa kodissamme. . Puistossa leikkivien lasten määrä on vähentynyt. • Messukävijöitä vieraili yhteensä 216 000. Sen mukaan kaavoittaja on pyrkinyt luomaan laitakaupungille asumisen vaihtoehdon, jossa oman omakotitalon pihalta mustikkametsä on vain muutaman askeleen päässä. Messuaikaisesta sisustuksesta perhe pääsi valitsemaan haluamansa huonekalut, jotka jäisivät osaksi heidän sisustustaan. Lotta Saarenmaa Forssa Eletään heinäkuuta 1982. Kioskitoiminnan loppuminen kaupunginosasta harmittaa pariskuntaa yhä. Lähteet: www.asuntomessut.fi ja www.forssa.fi. Osa niistä on edelleen käytössä. • Messualue sijoittui Paavolan kaupunginosaan. Mänttärit eivät ole tehneet kivitaloonsa suuria muutoksia. VUOSIEN TAKAA Forssan asuntomessut • Asuntomessut järjestettiin vuonna 1982 Forssassa. Pyrkimyksenä oli esitellä usea eri talomalli, jotta omasta talosta haaveilevat voivat vertailla erilaisia vaihtoehtoja. Myös joitakin trendejä pääsee sisällyttämään omaan asuntoonsa ammattilaisten suunnittelemana. Erkkerin lisäksi talon ilmalämmitys-järjestelmä oli aikansa erikoisuus. 1980-luvun talorakentamisessa erkkerit, ikkunalliset seinäulokkeet, olivat muotia. Kun tieto asuntomessujen järjestämisestä Forssassa kantautui heidän korviinsa, haave omakotitalosta ei ollut kytenyt heidän mielessään. Kostean tilan remontin lisäksi talo on maalattu kerran ja lattiaan on vaihdettu parketti. Osallistuimme moniin suunnittelupalavereihin, joissa pohdittiin sisustusja rakentamisratkaisuja. MÄNTTÄREIDEN mukaan yksi asuntomessurakentamisen merkittävä hyöty on se, että uusi koti tulee kerralla valmiiksi ja sen muodostama kokonaisuus on tarkkaan harkittu. • Sen alueella oli yhteensä 32 valmista näyttelykohdetta. Keittiön erkkeri oli yksi messutrendeistä. Yhteisöllisyyden nostattamiseksi kaavaan on ripoteltu asuntoja pieniin ryhmiin, joilla on yhteinen pihakatu tai korttelipiha. Yhteensä 8 hehtaarin alueelle on syntynyt 90 uutta asuntoa. • Nykyään Paavolan asukasmäärä on 1089 henkilöä. Myös puutarhan pohjamuoto on edelleen sama kuin vajaa 40 vuotta sitten, Paula Mänttäri toteaa. TAMMIKUUTA 2021 6 FORSSAN LEHTI PLUSSA SUNNUNTAINA 9. Tuhansien messukävijöistä vierailusta oli muistona ainoastaan kulumajäljet lattiassa. Paavolan asuntomessuista tulee tänä vuonna kuluneeksi 38 vuotta. PAAVOLAN KÄPYKUJALLA sijaitseva Räystäspääsky on ollut Paula ja Tapani Mänttärin perheen koti jo 38 vuoden ajan. Paavolaan rakennettavat talot valittiin yhdessä kaavoittajan ja messujärjestäjän kanssa. ”Mustikanmakuinen” asuminen houkutteli monia perheitä, sillä myös messualueen ulkopuolelle kaavoitetut omakotitalotontit varattiin messuja edeltävänä keväänä loppuun hetkessä. Innostus uuden kodin hankkimisesta sai tuulta alleen uuden kaupunginosan rakentamisesta. . Forssan ensimmäiset ja tähän mennessä ainoat asuntomessut ovat käynnissä. Asuntomessukohde Räystäspääskyssä sen valmistumisesta asti asuneet Paula ja Tapani Mänttäri kokevat Paavolan kodikseen edelleen. MÄNTTÄRIN VIISIHENKINEN perhe pääsi muuttamaan alakouluikäisine lapsineen Paavolaan heti messuhuuman laskeuduttua elokuun 1982 lopussa
Erkkerin lisäksi talon ilmalämmitys-järjestelmä oli aikansa erikoisuus. Esimerkiksi KiviParma -talot olivat yksi messualueen talotyyppi, joista yksi, Kivi-Parma 83 Räystäspääsky, esiteltiin valmiina messuyleisölle. Puistossa leikkivien lasten määrä on vähentynyt. Monen messualueen talon suunnittelu aloitettiin jo pari vuotta ennen messuajankohtaa. Perheen ruokailuryhmä löysi siitä paikkansa. –?Tuusulassa asuntomessualueen ympärille kasvaa kokonainen uusi asuntoalue. • Messualueelle valmistui yhteensä 90 asuntoa. Asuntomessujen ja kunnan yhteistyön eteneminen riippuu siitä, millaisia mahdollisuuksia siitä voi syntyä. Sellainen löytyy myös Räystäspääskystä. Paavolaan rakennettavat talot valittiin yhdessä kaavoittajan ja messujärjestäjän kanssa. Sen mukaan kaavoittaja on pyrkinyt luomaan laitakaupungille asumisen vaihtoehdon, jossa oman omakotitalon pihalta mustikkametsä on vain muutaman askeleen päässä. –?Vaikka asuntomessuista on jo monta vuosikymmentä, edelleen meidät ja talomme muistetaan siltä ajalta. • Ensimmäiset asuntomessut järjestettiin vuonna 1970 Tuusulassa. Painopisteinä ovat muun muassa messualueen liittyminen yhdyskuntarakenteeseen, ekologisuus ja isomman asuinympärikokonaisuuden rakentuminen. Kun asuntomessupaikkakunta on lyöty lukkoon, käyntiin pyörähtää monivaiheinen projekti, joka koostuu useammasta hankkeesta. Metsäkalliontien laitaan on noussut 45 rakennusta. Myös puutarhan pohjamuoto on edelleen sama kuin vajaa 40 vuotta sitten, Paula Mänttäri toteaa. . . Forssan ensimmäiset ja tähän mennessä ainoat asuntomessut ovat käynnissä. Myös joitakin trendejä pääsee sisällyttämään omaan asuntoonsa ammattilaisten suunnittelemana. Forssan uuden asuinalueen Paavolan kadut täyttyvät päivä toisensa jälkeen ihmisistä, jotka ovat tulleet tutustumaan uusiin rakentamisratkaisuihin ja hakemaan inspiraatiota omien kotiensa sisustukseen. Monesti meiltä kysytään, vieläkö asumme Paavolassa, Räystäspääskyn pariskunta hymyilee. Tuusulan asuntomessujen 2020 projektipäällikkö Riikka Uusikulku muistuttaa, että kunta hyötyy merkittävästi asuntomessujen tuomista mahdollisuuksista. Yksi niistä oli Muuramen kerrossänky, joka on edelleen lastenlasten käytössä. Kun tieto asuntomessujen järjestämisestä Forssassa kantautui heidän korviinsa, haave omakotitalosta ei ollut kytenyt heidän mielessään. • Messualueen laajuus oli 9 hehtaaria. Paavolan asuntomessuista tulee tänä vuonna kuluneeksi 38 vuotta. VUOSIEN TAKAA Forssan asuntomessut • Asuntomessut järjestettiin vuonna 1982 Forssassa. Siitä huolimatta Mänttärit kokevat Paavolan elinikäiseksi kodikseen edelleen. • Sen alueella oli yhteensä 32 valmista näyttelykohdetta. Innostus uuden kodin hankkimisesta sai tuulta alleen uuden kaupunginosan rakentamisesta. Asuntomessujen jälkeen Mänttärit pääsivät valitsemaan kotiinsa näyttelystä jäävät kalusteet. Lotta Saarenmaa Forssa Eletään heinäkuuta 1982. Yhteensä 8 hehtaarin alueelle on syntynyt 90 uutta asuntoa. KUVAT: Tapio Tuomela Asuntomessuja rakentamassa Lotta Saarenmaa Asuntomessujen saaminen kuntaan on noin viisi vuotta kestävä prosessi, joka vaatii mahdolliselta asuntomessupaikkakunnalta omaa aktiivisuutta. Mänttärit eivät ole tehneet kivitaloonsa suuria muutoksia. Osa niistä on edelleen käytössä. Niistä 32 on näyttelykohteita. Mänttärit päättivät hypätä mukaan asuntomessu-projektiin ja kerrostaloasuminen Viksbergissä sai jäädä menneisyyteen. Kun messurakentajat on valittu, jokainen heistä aloittaa oman rakennushankkeensa, joiden pohjalta messualue muodostuu. Tontin metsänomainen henki kiehtoi pariskuntaa tontin valintahetkellä. Tapani Mänttäri pääsi taloprojektissa myös itse töihin, sillä hän on tehnyt asunnon putkija sähkötyöt. Sisustusja rakennusratkaisujen lisäksi perhe valitsi itse myös talonsa tontin. Lähteet: www.asuntomessut.fi ja www.forssa.fi SUNNUNTAINA 9. Perheen ruokailuryhmä löysi siitä paikkansa. TAMMIKUUTA 2021 FORSSAN LEHTI 7 PLUSSA SUNNUNTAINA 9. 1980-luvun talorakentamisessa erkkerit, ikkunalliset seinäulokkeet, olivat muotia. Haun aikana käymme keskustelua mahdollisten messurakentajien kanssa siitä, millaisia asuntoja he olisivat kiinnostuneet toteuttamaan, Suomen Asuntomessujen operatiivinen johtaja Heikki Vuorenpää kertoo. –?Kaikki lähtee kunnan tekemästä asemakaavatyöstä. Paula ja Tapani Mänttäri ovat viihtyneet asuntomessukohteena olleessa kodissaan jo monta vuosikymmentä. MÄNTTÄRIN VIISIHENKINEN perhe pääsi muuttamaan alakouluikäisine lapsineen Paavolaan heti messuhuuman laskeuduttua elokuun 1982 lopussa. Kioskitoiminnan loppuminen kaupunginosasta harmittaa pariskuntaa yhä. Keittiön erkkeri oli yksi messutrendeistä. Tuhansien messukävijöistä vierailusta oli muistona ainoastaan kulumajäljet lattiassa. ELOKUUTA 2020 14 FORSSAN LEHTI SUNNUNTAI Tavallisia taloja tavallisille ihmisille . Keittiön erkkeri oli yksi messutrendeistä. Osallistuimme moniin suunnittelupalavereihin, joissa pohdittiin sisustusja rakentamisratkaisuja. –?Omakotitalorakentamisessa käy helposti niin, että joku paikka jää kesken. • Nykyään Paavolan asukasmäärä on 1089 henkilöä. ”Yli puolet messualueelle muuttavista tulee Tuusulan ulkopuolelta, joten messut ovat myös vetovoimatekijä.” RIIKKA UUSIKULKU Projektipäällikkö, Tuusulan asuntomessut. ”Mustikanmakuinen” asuminen houkutteli monia perheitä, sillä myös messualueen ulkopuolelle kaavoitetut omakotitalotontit varattiin messuja edeltävänä keväänä loppuun hetkessä. KUVAT: Tapio Tuomela Forssan asuntomessuilla vieraili vuonna 1982 yli 200 000 messukävijää. Yhteisöllisyyden nostattamiseksi kaavaan on ripoteltu asuntoja pieniin ryhmiin, joilla on yhteinen pihakatu tai korttelipiha. MÄNTTÄREIDEN mukaan yksi asuntomessurakentamisen merkittävä hyöty on se, että uusi koti tulee kerralla valmiiksi ja sen muodostama kokonaisuus on tarkkaan harkittu. ELOKUUTA 2020 FORSSAN LEHTI 15 SUNNUNTAI Paula ja Tapani Mänttärin Räystäspääsky-talo oli yksi Paavolan asuntomessukohteista. • Messukävijöitä vieraili yhteensä 216 000. . Messuaikaisesta sisustuksesta perhe pääsi valitsemaan haluamansa huonekalut, jotka jäisivät osaksi heidän sisustustaan. PAAVOLAN KÄPYKUJALLA sijaitseva Räystäspääsky on ollut Paula ja Tapani Mänttärin perheen koti jo 38 vuoden ajan. Asuntomessukohde Räystäspääskyssä sen valmistumisesta asti asuneet Paula ja Tapani Mänttäri kokevat Paavolan kodikseen edelleen. FORSSAN LEHDEN asuntomessuliite vuodelta 1982 kuvailee Paavolassa järjestettyjä asuntomessuja tavallisen ihmisen asuntonäyttelyksi. Sen jälkeen avataan messutonttien vapaa haku. Pyrkimyksenä oli esitellä usea eri talomalli, jotta omasta talosta haaveilevat voivat vertailla erilaisia vaihtoehtoja. ASUNTOMESSUIHIN valitun kunnan vastuulla on muun muassa messualueen kaavoittaminen sekä toimivien infrapalveluiden rakentaminen. Messurakentajan kannalta asuntomessujen tarjoama suurin hyöty on valmiiksi rakennettu ympäristö ja rakennushankkeen kaupalliset sopimukset. Asuntomessujen vuoksi meillä oli tarkka määräaika, johon mennessä kaiken piti olla täysin kunnossa, Tapani Mänttäri kertoo. Yli puolet messualueelle muuttavista asukkaista tulee Tuusulan ulkopuolelta, joten messut ovat myös vetovoimatekijä, hän toteaa. –?Muuramen kerrossänky on edelleen lastenlasten käytössä. FL Paula ja Tapani Mänttärin Räystäspääsky-talo oli yksi Paavolan asuntomessukohteista. Ne toteutetaan yhtä aikaa messurakentajien työskennellessä omissa kohteissaan. Suunnitteluprosessissa mukanaolo on varmasti yksi syy myös siihen, ettei mikään taloon tehty ratkaisu ole alkanut vuosien mittaan tökkimään, Paula Mänttäri pohtii. PAAVOLALAISPARISKUNNAN mukaan asuinalue on hiljentynyt vuosien aikana. PERJANTAINA 1. –?Pääsimme vaikuttamaan moniin asioihin tulevassa kodissamme. • Messualue sijoittui Paavolan kaupunginosaan. Kostean tilan remontin lisäksi talo on maalattu kerran ja lattiaan on vaihdettu parketti
Sen tehtävä on myös tarjota erilaisia näkökulmia, vertaistukea, ikkunoita ihmisyyden eri muotoihin jokaisessa arkipäivässä. Miten pysyisin terveenä mahdollisimman pitkään?” Jouko, 73 vuotta, eläkeläinen Uutismedian tehtävä ei ole vain kertoa viimeisimpiä uutisia. TAMMIKUUTA 2021 8 FORSSAN LEHTI PLUSSA Kuinka minun käy. Pärjäävätkö lapseni yrityksessä, jonka perustin. ”Saisinko vielä kerran rakkaan vanhan rouvan eli veneeni kuntoon ja vesille. Nostamalla esiin aitoja huolenaiheita, synnyttämällä keskustelua ja herättämällä päättäjien huomion, laadukas journalismi tekee positiivisesta muutoksesta mahdollista.. PERJANTAINA 1